iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares52990007AXNSS4PNX3522025-01-012025-12-3152990007AXNSS4PNX3522024-01-012024-12-3152990007AXNSS4PNX3522025-12-3152990007AXNSS4PNX3522024-12-3152990007AXNSS4PNX3522023-12-3152990007AXNSS4PNX3522023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember52990007AXNSS4PNX3522023-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember52990007AXNSS4PNX3522023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember52990007AXNSS4PNX3522023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember52990007AXNSS4PNX3522023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember52990007AXNSS4PNX3522023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember52990007AXNSS4PNX3522023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember52990007AXNSS4PNX3522024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember52990007AXNSS4PNX3522024-01-012024-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember52990007AXNSS4PNX3522024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember52990007AXNSS4PNX3522024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember52990007AXNSS4PNX3522024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember52990007AXNSS4PNX3522024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember52990007AXNSS4PNX3522024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember52990007AXNSS4PNX3522024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember52990007AXNSS4PNX3522024-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember52990007AXNSS4PNX3522024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember52990007AXNSS4PNX3522024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember52990007AXNSS4PNX3522024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember52990007AXNSS4PNX3522024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember52990007AXNSS4PNX3522024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember52990007AXNSS4PNX3522025-01-012025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember52990007AXNSS4PNX3522025-01-012025-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember52990007AXNSS4PNX3522025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember52990007AXNSS4PNX3522025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember52990007AXNSS4PNX3522025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember52990007AXNSS4PNX3522025-01-012025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember52990007AXNSS4PNX3522025-01-012025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember52990007AXNSS4PNX3522025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember52990007AXNSS4PNX3522025-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember52990007AXNSS4PNX3522025-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember52990007AXNSS4PNX3522025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember52990007AXNSS4PNX3522025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember52990007AXNSS4PNX3522025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember52990007AXNSS4PNX3522025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember
Anora_valkoinen.png
Hallituksen toimintakertomus
ja tilinpäätös
2025
Anora Group Oyj
Y-tunnus 1505555-7
   
2
Picture2.jpg
Sisällysluettelo
   
3
Anora_sustainability_review.png
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Vuosi 2025 oli
Anoran päivitetyn
strategian
valmistelun ja
käynnistämisen
vuosi.
Hallituksen yhteenveto
vuoden 2025 kehityksestä
Taloudelliset tavoitteet ja niissä
edistyminen
Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti
   
4
Picture1.jpg
Hallituksen toimintakertomus 2025
Anora on Pohjoismaiden johtava viinien ja väkevien alkoholijuomien talo sekä vastuullisuuden esikuva
alallaan. Toimimalla monikanavaoperaattorina Konserni yhdistää strategiaansa sekä anniskelu-,
vähittäis- ja verkkokaupan, matkustajamyynnin että monopolien kautta tapahtuvan myynnin. Anora
toimii tehokkaasti Pohjoismaiden ja lähialueiden monimuotoisilla ja säännellyillä markkinoilla, kattaen
koko markkinan ja varmistaen sääntelyn noudattamisen sekä kuluttajien odotukset. Anora-konserniin
kuuluvat myös Anora Industrial ja logistiikkayritys Vectura, ja se tarjoaa lähellä kohdemarkkinoita
tapahtuvaa täyttöä kumppaneilleen ja asiakkailleen. Anoran osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.
Anoran vuosi 2025
Strategian toteutus vuonna 2025
Vuonna 2025 Anora terävöitti
strategista suuntaansa ja vahvisti
toteutustaan. Marraskuussa 2025
pääomamarkkinapäivässä esitelty uusi
keskipitkän aikavälin strategia
muodosti merkittävän virstanpylvään.
Strategia selkeyttää painopisteitä
markkinoiden, tuoteryhmien ja
kyvykkyyksien osalta sekä toi Fit, Fix,
Focus -strategian yhtiön
toimeenpanoa ohjaavaksi
viitekehykseksi jatkossa.
Vuoden aikana toimeenpano
keskittyi vahvistamaan keskeisiä
mahdollistajiaan: teknologia,
innovaatio ja kestävyys. Teknologian ja
tiedonhallinnan osalta Anora jatkaa
yhteisten konsernitason järjestelmien
ja tiedonhallinnan vahvistamista, ml.
yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän
(ERP) käyttö. Nämä järjestelmät tukevat
vahvaa sisäistä valvontaa,
korkealaatuista taloudellista ja ESG-
raportointia sekä luotettavaa dataa
päätöksenteon tueksi. Vuonna 2025
Anora eteni SAP-järjestelmän
teknisessä käyttöönotossa tietyissä
tytäryhtiöissä, mikä tuki
ydintoimintojen modernisointia ja
prosessien yhtenäistämistä
konsernitasolla.
Innovaatio tuki kaupallista
toimeenpanoa portfolion prioriteettien
mukaisesti. Vuoden aikana tehtiin
useita tuotelanseerauksia, kuten
akvaviittipohjaiset AMP-shotit,
Koskenkorva-long drinkit sekä uudet
Blossa-glögit. Innovaatiotoimet olivat
yhä valikoivampia ja keskittyivät
skaalautuviin alustoihin ja
ydinbrändeihin. Kaupallinen toteutus
tuki Koskenkorva-brändin kasvun
jatkumista sekä Anoran paluuta
Ruotsin viinimarkkinan toiseksi
suurimmaksi toimijaksi.
Kestävyystoimenpiteet etenivät
tukien operatiivista tehokkuutta ja
tuotannon toimintavarmuutta.
Koskenkorvan tislaamolla tehtiin
päätös investoida uuteen
biomassakattilaan, mikä tukee
fossiilisten energialähteiden käytön
vähentämistä ja vakaata pitkän
aikavälin toimintaa.
Vuoden aikana Anora toteutti myös
muutosneuvottelut, jotka käytiin syksyn
aikana ja saatettiin päätökseen
joulukuussa 2025. Toimenpiteet
yksinkertaistivat rakenteita, selkeyttivät
vastuita ja rooleja sekä linjasivat
organisaatiota strategisten
painopisteiden mukaisesti.
Toimitusketju- ja
hankintatoiminnoissa Anora edisti
tehokkuutta ja joustavuutta parantavia
aloitteita. Vuoden aikana toteutettiin
portfolion yksinkertaistamiseen,
varastojen vähentämiseen ja
arvonhallintaan liittyviä toimenpiteitä
sekä edistettiin toimitusketjun
kehittämistä ja sopimusvalmistuksen
   
5
hyödyntämistä. Hankinnan optimointi
jatkuu myös vuonna 2026.
Vuosi 2025 oli päivitetyn strategian
valmistelun ja käynnistämisen vuosi. Fit,
Fix, Focus -strategian lanseerauksen,
sen keskeisten toimenpiteiden ja
fokusoidumman portfolion myötä
Anora siirtyy strategiansa seuraavaan
vaiheeseen selkeämpien prioriteettien
ja vahvemman operatiivisen perustan
tukemana.
Taloudellinen kehitys lyhyesti
Vuonna 2025 Anoran vahva toteutus ja
tulosparannustoimet tuottivat
konkreettisia tuloksia. Kurinalainen
kustannusten hallinta alensi
liiketoiminnan kuluja ja paransi
kannattavuutta. Anora jatkoi myös
panostamista brändeihinsä pitkän
aikavälin suorituskykynsä
rakentamiseksi. Bruttokateprosentti
kasvoi 44,4 (42,4) prosenttiin
liikevaihdosta, parannusta oli kaikissa
segmenteissä. Bruttokate oli 291,9
(293,4) milj. euroa.
Vuonna 2025 Anora Groupin
liikevaihto oli 657,9 (692,0) milj. euroa,
laskua 4,9 prosenttia edellisvuoteen
verrattuna. Merkittävä osa laskusta
liittyi Wine-segmentin
täyttöpalveluiden matalampiin
volyymeihin ja Spirits-segmentin
päämiesportfolion aikaisempiin
muutoksiin. Valuuttakurssien
muutokset kasvattivat kauden
liikevaihtoa 0,7 prosenttia.
Anora julkisti 12.2.2025
tulosohjeistuksensa vuodelle 2025,
jolloin arvioitiin vertailukelpoisen
käyttökatteen odotettiin olevan 70-75
miljoonaa euroa. Anora Groupin
vuoden 2025 vertailukelpoinen
käyttökate oli 71,1 (68,9) milj. euroa eli
10,8 (10,0) prosenttia liikevaihdosta.
Liiketoiminnan kulut olivat alle viime
vuoden sisältäen henkilöstöön liittyviä
uudelleenjärjestelykuluja yhteensä 4,5
milj. euroa jotka raportoitiin
vertailukelpoisuuteen vaikuttavina
erinä.
Rahoitusasema
Tunnusluvut viideltä viimeisimmältä tilikaudelta, katso osio Konsernin tunnusluvut
Konsernin nettovelka
raportointikauden lopussa oli 101,5
(121,6 ) milj. euroa. Raportoitu nettovelka
suhteessa vertailukelpoiseen
käyttökatteeseen oli 1,4 (1,8), kun taas
pitkäaikainen tavoitetaso on alle 2,5x.
Anora Groupin likviditeetti pysyi
vahvana koko kauden ajan. Konserni
on tehnyt uuden rahoitussopimuksen
Koskenkorvan tislaamon uuden
biomassakattilainvestoinnin ja siihen
liittyvien rakennuskustannusten
rahoitusta varten. Rahavarat olivat
182,6 milj. euroa, ja korollinen velka,
mukaan lukien vuokrasopimusvelat, oli
284,1 milj. euroa.
Tunnusluvut
milj. euroa
2025
2024
Liikevaihto
657,9
692,0
Vertailukelpoinen käyttökate
71,1
68,9
  % liikevaihdosta
10,8
10,0
Käyttökate
61,5
61,3
Vertailukelpoinen liiketulos
43,9
42,0
  % liikevaihdosta
6,7
6,1
Liiketulos
23,8
34,5
Kauden tulos
5,7
11,1
Osakekohtainen tulos, euroa
0,08
0,16
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, euroa
0,33
0,25
Liiketoiminnan nettorahavirta
50,3
33,2
Nettovelka/vertailukelpoinen käyttökate, liukuva 12 kk
1,4
1,8
Henkilöstö kauden lopussa
1 190
1 211
1 Pohjoismaiden markkinoiden myyntivolyymi sisältää kokonaisuudessaan monopolimyynnin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ja myynnin Tanskassa. Anniskelumyyntiä
ei huomioida. Myyntivolyymin prosentuaalinen muutos miljoonista litroista laskettuna. Lähteet: Alko, Systembolaget ja Vinmonopolet ja Nielsen IQ
   
6
Markkinaympäristö 2025 1
Vuonna 2025, myyntivolyymi
Pohjoismaissa laski
kokonaisuudessaan 4,5 prosenttia.
Väkevien alkoholijuomien myynti laski
5,4 prosenttia ja viinien myynti laski 4,3
prosenttia verrattuna vuoteen 2024.
Lasku oli merkittävintä Suomessa, jossa
kokonaismäärä laski 10 %.
Kokonaisvolyymin lasku Tanskassa,
Ruotsissa ja Norjassa oli vastaavasti 4,7
%, 3,5 % ja 2,7 %.
Suomen merkittävä viimeaikainen
lasku johtuu pääasiassa kesäkuussa
2024 tapahtuneesta muutoksesta
alkoholilainsäädännössä, joka salli
alkoholipitoisuudeltaan enintään 8 til-%
käymispohjaisten juomien myynnin
päivittäistavarakaupoissa. Vuonna
2025 kokonaismyynti viinin
vähittäismyynnin markkinoilla laski 2,6
prosenttia, pääasiassa Alkon
vaikutuksesta (-10,6 %), kun taas
päivittäistavarakaupoissa myynti
kasvoi 81,4 prosenttia. Lakimuutos on
myös epäsuorasti vaikuttanut Alkon
väkevien alkoholijuomien kategoriaan,
mikä johtui pääasiassa kävijämäärän
laskusta edellisvuoteen verrattuna.
Muita tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet
Suomen monopolin heikentyneeseen
kehitykseen, olivat muun muassa
valmisteveron korotus tammikuussa
2025, arvonlisäveron korotus
syyskuussa 2024 ja kuluttajien
ostovoiman heikkeneminen.
Pohjoismaisilla monopolimarkkinoilla
väkevien alkoholijuomien osalta vodka
ja maustamattomat väkevät
alkoholijuomat, jotka edustavat noin
kolmasosaa markkinoista, vaikuttivat
eniten myynnin laskuun vuonna 2025.
Niiden volyymi laski 6,9 prosenttia.
Myös perinteisten ruskeiden väkevien
alkoholijuomien, kuten viskien ja
konjakkien, myynti laski merkittävästi,
vastaavasti 4,3 prosenttia ja 5,6
prosenttia. Ruotsissa hieman kasvua
näkyi liköörien (+2,2 %) osalta. Tequilan
myyntimäärät kasvoivat sekä
Suomessa (+0,8 %) että Norjassa (+1,3
%).
Viineissä Pohjoismaiden
monopolimarkkinoilla suurin osa
laskusta johtui punaviineistä, jotka
laskivat 5,9 %.  Kaikissa
pääkategorioissa näkyi laskua
Suomessa ja Ruotsissa. Norjassa
valkoviinissä (+0,8 %) ja kuohuviinissä
(+0,6 %) nähtiin maltillista kasvua.
Raaka-aineiden, työn, energian ja
polttoaineen saatavuus- ja
kustannusongelmat ovat jo osittain
vaikuttaneet toimintaympäristöön.
Myös palkkainflaatio on vähitellen
lisääntynyt. Tämän seurauksena
vähittäismyyntihinnat ovat nousseet
kaikissa kolmessa monopolissa.
Korkeammista tuotantokustannuksista
seurannut hintojen nousu on saanut
kuluttajat valitsemaan edullisempia
vaihtoehtoja, mikä on puolestaan
johtanut myyntimäärien yleiseen
laskuun.
Wine-segmentissä Anora säilytti
johtavan markkina-asemansa
Norjassa, Tanskassa ja Suomessa
(vähittäiskauppa mukaan lukien), sekä
vahvisti asemaansa toiseksi
suurimpana markkinatoimijana Ruotsin
monopolikanavassa. Spirits-
segmentissä Anoran markkinaosuus
laski kaikilla monopolimarkkinoilla.
Anoran Industrial-segmentissä viljan
hintaeroosio vaikutti edelleen
sivutuotteiden hintaan.
Picture6.jpg
   
7
Tärkeimpiä tapahtumia
Innovaatiot tukevat katteiden
parantamista
Innovaatioiden ja pienempien
tuoteuutuuksien merkitys kasvaa
jatkuvasti. Anora keskittyy katetta
parantaviin innovaatioihin ja
hyödyntää vahvaa
kuluttajaymmärrystään sekä
kaupallisia kyvykkyyksiään uusien
konseptien kehittämisessä ja niiden
onnistuneessa skaalaamisessa eri
myyntikanaviin. Anora lanseeraa
vuosittain yli 200 uutta innovaatiota ja
tuoteuutuutta viini- ja väkevien
alkoholijuomien portfolioonsa.
Päivitetyn strategiansa mukaisesti
Anora kohdistaa
innovaatiopanostuksiaan yhä
vahvemmin korkeamman kasvun ja
katetason segmentteihin, kuten ready-
to-drink (RTD) -juomiin, vähä- ja
alkoholittomiin tuotteisiin sekä
päivittäistavarakaupan
myyntikanaviin, joissa kuluttajakysyntä
on kasvussa.
Vuonna 2025 Anora vastasi
saavutettavan premiumin trendiin –
laatuun ja aitouteen kohtuullisella
hinnalla – tuomalla markkinoille uusia
pakkausratkaisuja ja kohdennettuja
tuotelanseerauksia. Näihin kuuluivat
Kungfu Girlin pieneräiset erikoisversiot,
uusi akvaviittipohjainen juomasekoitus
AMP sekä Aalborg RØD, joka on
suunnattu ympärivuotiseen
juhlakäyttöön. Lisäksi lanseerattiin
kausituotteita, kuten Jaloviina Glögi
sekä Blossa 2025 -vuosikertaglögi
talvikauden juhliin.
Jatkuvaa tunnustusta Anoran
turvallisuustyöstä
Joulukuussa 2025 Koskenkorvan
tehdas palkittiin Starch Europe -
järjestön turvallisuusohjelman Year
Award -palkinnolla jo viidentenä
peräkkäisenä vuotena. Year Award -
palkinto myönnetään yrityksille, joissa
ei ole kalenterivuoden aikana
tapahtunut yhtään työntekijän
poissaoloon johtanutta työtapaturmaa
(LTI), mikä on hieno tunnustus Anoran
työturvallisuuden parantamiseksi
tehtyjen toimenpiteiden
tehokkuudesta.
Koskenkorvan tislaamon
biomassakattilainvestointipäätös
Päätös investoida uuteen biokattilaan
Koskenkorvan tislaamolla tehtiin
vuoden 2025 alussa. Uusi kattila, jonka
käyttöönotto on suunniteltu vuoden
2026 loppuun mennessä, toimii 100-
prosenttisesti uusiutuvilla polttoaineilla
ja korvaa nykyisen fossiilisia
polttoaineita käyttävän kattilan.
Tämä siirtymä vähentää
merkittävästi fossiilisia päästöjä ja
tekee Koskenkorvan tislaamosta
hiilineutraalin (scope 1 ja 2) vuoden
2026 loppuun mennessä, mikä on
keskeinen tavoite Anoran
kunnianhimoisessa
vastuullisuustiekartassa.
Toimintamallin kehittämiseen
tähdänneet muutosneuvottelut
päätökseen
Anoran lokakuussa 2025 aloitetut
muutosneuvottelut päättyivät
joulukuussa. Muutosneuvottelut
johtivat 68 tehtävän päättymiseen ja
tavoiteltu 7 miljoonan euron vähennys
henkilöstökuluissa saavutettiin. Uusi
organisaatio aloitti toimintansa 1.
tammikuuta 2026.
Strategia ja taloudelliset
tavoitteet
Vuonna 2025 hallitus hyväksyi Anoran
päivitetyn Fit, Fix, Focus -strategian,
selkeänä strategisena vastauksena
alkoholijuomien perustavanlaatuisesti
muuttuvaan toimintaympäristöön
Pohjoismaissa ja valituilla
kansainvälisillä markkinoilla. Strategia
esiteltiin pääomamarkkinapäivässä
5.11.2025.
Hallituksen arvion mukaan Anora
toimii rakenteellisesti taantuvilla
ydinmarkkinoilla, joille on ominaista
muuttuva kuluttajakäyttäytyminen,
lisääntyvä sääntely, kehittyvä
kanavadynamiikka ja kiristynyt kilpailu.
Samaan aikaan konsernilla on vahvat
strategiset resurssit: johtavat
markkina-asemat, tasapainoinen
omien ja päämiesten brändien
portfolio, vahva teollinen asema sekä
syvällinen ymmärrys pohjoismaisista
kuluttajista ja säännellyistä
markkinoista.
Fit, Fix, Focus on suunniteltu
muuttamaan nämä vahvuudet
kestäväksi arvonluonniksi
terävöittämällä strategista
painopistettä, palauttamalla
toteutuskuria ja mahdollistamalla
kannattavan kasvun. Strategia
merkitsee siirtymistä integraatiosta ja
monimutkaisuuden hallinnasta kohti
toteutuksen erinomaisuutta, portfolion
selkeyttä ja valikoivaa
kasvujohtajuutta.
Strateginen tavoite ja
arvonluontilogiikka
Hallituksen tavoitteena on asemoida
Anora fokusoituneemmaksi,
ketterämmäksi ja kannattavammaksi
yhtiöksi, joka kykenee tuottamaan
kestävää omistaja-arvoa haastavassa
markkinaympäristössä. Strategian
perustana on selkeä
arvonluontilogiikka: lyhyen aikavälin
toteutuksen laadun ja kannattavuuden
parantaminen on välttämätöntä
kestävän, katemarginaaleja lisäävän
kasvun mahdollistamiseksi keskipitkällä
ja pitkällä aikavälillä. Hallitus pitää tätä
vaiheittaista etenemistä olennaisena
riskien vähentämiseksi ja sen
varmistamiseksi, että kasvualoitteet
ovat taloudellisesti järkeviä ja
skaalautuvia.
   
8
Fit, Fix, Focus – vaiheittainen
strateginen viitekehys
Hallitus pitää strategian vaiheittaista
etenemistä kriittisenä sen uskotta-
vuuden ja menestyksen kannalta.
Fit-vaihe luo strategian toteutta-
miseen tarvittavan organisatorisen ja
operatiivisen perustan. Yksinkertaista-
malla rakenteita, vahvistamalla
kaupallista toimintamallia ja
optimoimalla hankintaa, Fitin
tarkoituksena on vähentää
monimutkaisuutta, palauttaa
toteutusnopeus ja vapauttaa
johtamiskapasiteettia. Vaikka
kustannussäästöt ovat tärkeä tulos,
hallitus pitää Fitiä ensisijaisesti keinona
parantaa keskittymistä, vastuullisuutta
ja organisaation tehokkuutta.
Fix-vaihe puuttuu kannattavuuden
ja skaalautuvuuden rakenteellisiin
esteisiin. Yksinkertaistamalla portfoliota
ja varastoja, parantamalla hinnoittelua
ja arvon hallintaa, optimoimalla
toimitusketjua ja parantamalla
käyttöpääomaa, Fix on suunniteltu
varmistamaan, että Anoran toiminta
on rakenteellisesti sopivaa
kannattavalle kasvulle. Hallitus pitää
Fixiä kriittisenä mahdollistajana, joka
varmistaa, että tuleva kasvu muuttuu
taloudelliseksi arvoksi eikä
lisääntyneeksi monimutkaisuudeksi.
Focus-vaihe keskittää Anoran
kasvuponnistelut alueille, joilla on
vahvin strateginen ja taloudellinen
peruste. Näitä ovat ydinkategorioiden
vahvistaminen, laajentuminen
houkutteleviin kasvusegmentteihin,
kuten tuotekehitystuotteisiin ja
vähäalkoholisiin ja alkoholittomiin
tuotteisiin, sekä kansainvälisen kasvun
kiihdyttäminen olemassa olevien
alustojen kautta. Focus-ohjelman
kasvutavoitteet riippuvat osittain Fit
and Fix -ohjelman onnistuneesta
toteutuksesta. Tämän vaiheistamisen
tarkoituksena on vähentää
toteutusriskiä ja varmistaa, että kasvu
on kestävää ja skaalautuvaa.
Hallinto, valvonta ja strateginen
sopeutumiskyky
Hallitus pitää vahvaa hallintoa ja
aktiivista valvontaa olennaisena Fit, Fix,
Focus -ohjelman onnistuneelle
toteutukselle. Hallitus tarkastelee
säännöllisesti edistymistä strategisten
prioriteettien, taloudellisten
tavoitteiden ja keskeisten riskien
saavuttamisessa kiinnittäen erityistä
huomiota toteutuksen laatuun,
Taloudelliset tavoitteet vuoden 2028 loppuun asti
arvonluontivaikutukseen ja
organisaation keskittymiseen.
Hallitus huomioi myös, ettei Fit, Fix,
Focus ole staattinen suunnitelma.
Johdon odotetaan jatkuvasti arvioivan
prioriteetteja uudelleen, mukauttavan
toteutusta ja reagoivan markkinoiden
kehitykseen pysyen samalla
ankkuroituna ydinstrategiseen tahtoon.
Hallitus uskoo, että Fit, Fix, Focus
tarjoaa Anoralle selkeän ja johdon-
mukaisen kehyksen haastavassa
markkinaympäristössä navigoimiseen
ja pitkän aikavälin kilpailuasemansa
vahvistamiseen. Strategia tasapainot-
taa lyhyen aikavälin suorituskyvyn
parantamisen pidemmän aikavälin
kasvutavoitteiden kanssa ja on
suunniteltu luomaan kestävää arvoa
paremman toteutuksen, terävämmän
keskittymisen ja kurinalaisen kasvun
avulla. Vaikka toteutusriskit ovat
olennaisia, hallitus on edelleen
vakuuttunut siitä, että Fix, Focus -
strategian kurinalainen toteutus antaa
Anoralle mahdollisuuden muuntaa
strategisen selkeyden kestäväksi
arvonluonniksi ajan myötä ja tulla
vahvemmaksi, keskittyneemmäksi ja
paremmin varustautuneeksi luomaan
arvoa osakkeenomistajille, asiakkaille
ja muille sidosryhmille pitkällä
aikavälillä. Strategian toteutuksessa
tunnistetut merkittävimmät riskit on
kuvattu tarkemmin kohdassa Riskit ja
riskienhallinta.
Toteuma 2025
Kannattavuus: 6-7 prosentin vuotuinen
vertailukelpoisen käyttökatteen kasvu (85-90
milj. euroa vuoden 2028 loppuun mennessä)
6-7% vuodessa
3,2 %
Kasvu: Orgaaninen liikevaihdon kasvu > 
markkinakasvu
Orgaaninen kasvu >  markkinakasvu
n/a
Velkaantuneisuusaste korollisen nettovelan
suhteena vertailukelpoiseen käyttökatteeseen
(viim. 12 kk)
velkatasot voivat hetkellisesti ylittyä
yrityskauppojen yhteydessä
<2.5x
1,4x
Osinkosuhde
prosenttia tilikauden tuloksesta
50–70%
268,6
Taloudelliset tavoitteet
Hallitus on asettanut strategiakaudelle
vuoden 2028 loppuun asti selkeät
taloudelliset tavoitteet, joiden on
tarkoitus heijastaa strategisten
prioriteettien onnistunutta
toteuttamista. Kannattavuuden,
kassavirran muodostumisen ja
pääoman käytön tehokkuuden
paranemisen odotetaan johtuvan
vahvemmasta operatiivisesta
kurinalaisuudesta, tehostetusta
arvonhallinnasta ja
kohdennetummasta kasvuohjelmasta
pikemminkin kuin lisääntyneestä
velkaantuneisuudesta.
Seuraava taulukko esittää Anoran
taloudelliset tavoitteet ja niissä
edistymisen vuonna 2025. Anora alkaa
raportoida orgaanista kasvua vuoden
2026 ensimmäisen vuosineljänneksen
osavuosikatsauksessaan.
   
9
Fit, Fix, Focus -strategan
toteutuksen eteneminen 2025
Vuoden 2025 aikana Anora siirtyi Fit, Fix,
Focus -strategiaohjelman
määrittelyvaiheesta täysimittaiseen
toteutukseen. Ohjelma on konsernin
keskeinen väline kannattavuuden
palauttamiseksi, kassavirran
vahvistamiseksi sekä kestävän,
omistaja-arvoa kasvattavan kasvun
mahdollistamiseksi keskipitkällä
aikavälillä vuoden 2028 loppuun
saakka.
Fit, Fix, Focus -ohjelma on nyt täysin
käynnistetty ja toimii vahvan
hallintomallin sekä kurinalaisen
toimeenpanon pohjalta. Yli 30 johtajaa
vastaa aktiivisesti useista
rinnakkaisista työvirroista, jotka
kattavat muun muassa organisaation
yksinkertaistamisen, arvonhallinnan,
hankintojen optimoinnin, toimitusketjun
rakenteen, portfolioon liittyvät
toimenpiteet sekä kohdennetut
kasvualoitteet. Edistymistä seurataan
systemaattisen ohjelmanhallintamallin
avulla, mikä varmistaa läpinäkyvyyden,
riskien varhaisen tunnistamisen ja
tarvittaessa nopeiden korjaavien
toimenpiteiden käynnistämisen.
Fit keskittyy organisaation
tehokkuuden ja suorituskapasiteetin
palauttamiseen. Vuoden aikana Anora
toteutti rakenteellisia ja organisatorisia
muutoksia, joiden tavoitteena on
vähentää monimutkaisuutta,
selkeyttää vastuita ja vahvistaa
kaupallista toimintamallia.
Muutosneuvottelut saatettiin
päätökseen loppuvuonna 2025, ja
niiden seurauksena kevennetty
organisaatiorakenne astui voimaan
vuoden 2026 alussa. Toimenpiteiden
tavoitteena on parantaa
päätöksenteon nopeutta,
toimeenpanon laatua ja johdon
fokusta, ei pelkästään lyhyen aikavälin
kustannussäästöjä.
Fix kohdistuu kannattavuutta ja
pääoman tehokasta käyttöä
rajoittavien rakenteellisten esteiden
poistamiseen. Vuoden aikana edistystä
saavutettiin erityisesti
arvonhallinnassa, hinnoittelukurin
vahvistamisessa, portfolion ja
varastojen optimoinnissa, hankinta-
aloitteissa sekä käyttöpääoman
parantamisessa. Toimitusketjussa
käynnistettiin systemaattiset
tarkastelut logistiikka-, pullotus- ja
tuotantoyksiköistä
kustannustehokkaamman ja
joustavamman tavoitetilan
määrittelemiseksi. Useat aloitteet ovat
jo tuottaneet mitattavia parannuksia
käyttökatteeseen ja
nettokäyttöpääomaan, ja
lisärakenteellisia toimenpiteitä
arvioidaan huolellisen hallinnoinnin,
toteutettavuusanalyysien ja
sidosryhmäkeskusteluiden kautta.
Focus ohjaa Anoran
kasvupanostukset alueille, joilla on
vahvin strateginen ja taloudellinen
perustelu. Ohjelmassa painotetaan
ydinkategorioiden ja -brändien
vahvistamista, markkinaosuuden
kasvattamista viineissä, valikoitujen
kasvusegmenttien, kuten ready-to-
drink- ja vähäalkoholisten- ja
alkoholittomien tuotteiden,
kehittämistä sekä
sopimusvalmistuksen volyymien
lisäämistä silloin, kun se parantaa
käyttöasteita ja tuottoja lisäämättä
rakenteellista monimutkaisuutta.
Kasvualoitteet vaiheistetaan
tarkoituksellisesti siten, että Fit- ja Fix-
vaiheissa saavutetut parannukset
toimeenpanossa ja kannattavuudessa
tukevat kestävää, kannattavaa kasvua
ajan myötä.
Vuoden 2025 loppuun mennessä Fit,
Fix, Focus -ohjelma saavutti
merkittävän, varmennetun vuositason
tulosvaikutuksen, ja useat lisäaloitteet
etenivät määriteltyjen hyväksyntä- ja
toteutusvaiheiden mukaisesti. Ohjelma
etenee suunnitellusti kohti vuodelle
2026 asetettua vuotuista
käyttökatetavoitetta ja tukee Anoran
vertailukelpoisen käyttökatteen
ohjeistusta, joka on 74-79 miljoonaa
euroa (2025: 71,1 milj. euroa).
Riskikorjatut ennusteet ohjaavat
aktiivisesti priorisointia, aikataulutusta
ja resurssien kohdentamista, mikä
mahdollistaa toteutusriskeihin
vastaamisen ennakoivasti.
Hallitus ja konsernin johto pitävät Fit,
Fix, Focus -ohjelmaa keskeisenä
Anoran tulevan arvonluonnin kannalta.
Vaikka toimintaympäristö säilyy
haastavana ja toimeenpanoon liittyy
väistämättä riskejä, ohjelma tarjoaa
selkeän, rakenteellisen ja kurinalaisen
viitekehyksen rakenteellisten
haasteiden ratkaisemiseksi,
taloudellisen suorituskyvyn
vahvistamiseksi ja uskottavan
perustan rakentamiseksi kestävälle
kasvulle.
   
10
Pitkän aikavälin
vastuullisuustavoitteet
Anoran pitkän aikavälin vastuullisuus-
tavoitteet ovat seuraavat
SBTi:n (Science-Based Targets
inititative) hyväksymät tieteeseen
perustuvat tavoitteet:
• 42 prosentin vähennys lähiajalla
(2030) ja 90 prosentin vähennys
pitkällä aikavälillä (2050)
absoluuttisissa scope 1 ja 2- sekä
absoluuttisissa scope 3 kasvihuone-
kaasupäästöissä ostetuista
tavaroista ja palveluista sekä
tuotantoketjun alku- ja loppupään
kuljetuksista ja jakelusta verrattuna
vuoden 2021 perustasoon.
• 30,3 prosentin vähennys lähiajalla
(2030) ja 72 prosentin vähennys
pitkällä aikavälillä (2050)
absoluuttisissa FLAG (forest, land
and agriculture) -kasvihuone-
kaasupäästöissä vuoden 2021
lähtötasosta.
Omat, erilliset
vastuullisuustavoitteet:
• Koskenkorvan tislaamo hiilineutraali
vuoteen 2026 mennessä ja koko
tuotanto vuoteen 2030 mennessä
ilman hiilikompensaatioita.
• Uudistavasti viljellystä viljasta
valmistettujen omien
viljaviinatuotteiden osuuden
nostaminen 30 prosenttiin.
• Kaikki Anoran pakkaukset ovat
vuoteen 2030 mennessä kevyitä,
sataprosenttisesti kierrätettäviä ja
valmistettu sertifioiduista lähteistä
peräisin olevista tai kierrätetyistä
materiaaleista.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Konsernin suorat tutkimus- ja
kehitysmenot olivat 2,9 milj. euroa
vuonna 2025 (2,7 ja 2,3 milj. euroa
vuosina 2024 ja 2023, vastaavasti)
ja ne liittyivät alkoholijuomien
tuotekehitykseen. Tutkimus- ja
kehitysmenojen osuus liikevaihdosta oli
0,4 % vuonna 2025 (0,4 % ja 0,3 %
vuosina 2024 ja 2023, vastaavasti).
Tietoa keskeisistä aineettomista
resursseista
Anoralla on olennaisia keskeisiä
aineettomia resursseja itse
kehittämissään johtavissa brändeissä.
Näihin kuuluvat Koskenkorva, Linie, O.P.
Anderson, Xanté ja Skagerrak Spirits-
segmentissä sekä Blossa, Chill Out,
Falling Feather, Il Capolavoro, Ruby Zin
ja Wongraven Wine-segmentissä.
Näistä Koskenkorva, Xanté, Linie ja
Skagerrak on määritelty Anoran
avainbrändeiksi, joilla Anora pyrkii
laajentumaan Pohjoismaiden
ulkopuolelle luodakseen kasvua
kansainvälisillä markkinoilla
strategiansa mukaisesti. Muita
paikallisia ja taktisia brändejä
optimoidaan kattamaan kaikki
kuluttajasegmentit
monopolimarkkinoilla.
Taloudellinen katsaus
Liikevaihto
Vuonna 2025 Anora Groupin liikevaihto
oli 657,9 (692,0) milj. euroa, laskua 4,9
prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Merkittävä osa laskusta liittyi Wine-
segmentin täyttöpalveluiden
matalampiin volyymeihin ja Spirits-
segmentin päämiesportfolion
aikaisempiin muutoksiin.
Valuuttakurssien muutokset
kasvattivat kauden liikevaihtoa 0,7
prosenttia.
Wine-segmentin liikevaihto laski 6,8
prosenttia 301,1 (323,0) milj. euroon.
Suurin osa laskusta johtui Tanskan
täyttöpalveluista, joihin vaikuttivat
kotimarkkinoiden laskusuhdanne ja
kiristynyt hintakilpailu Tanskassa ja
Saksassa. Omien ja päämiesten viinien
myynti laski edellisvuoteen verrattuna
markkinaosuuksien menetysten ja
haastavan markkinadynamiikan vuoksi.
Viiniliiketoiminta suoriutui vahvasti
Ruotsissa, mitä Norjan ja Suomen
myynnin lasku tasoitti. Anora säilytti
johtavan markkina-asemansa
Norjassa, Tanskassa ja Suomessa
(vähittäiskauppa mukaan lukien), sekä
vahvisti markkina-asemaansa toiseksi
suurimpana toimijana Ruotsin
monopolikanavassa.
Spirits-segmentin liikevaihto laski 5,2
prosenttia 215,1 ( 227,0) milj. euroon, mikä
selittyi pääosin päämiesportfolion
aikaisemmilla muutoksilla ja
haastavilla markkinoilla. 
Markkinaosuudet laskivat
monopolikanavissa. Koskenkorvan
myynti kasvoi edellisvuodesta ja vastasi
lähes 18 prosenttia väkevien
alkoholijuomien kokonaismyynnistä.
Industrial-segmentin
kokonaisliikevaihto laski 224,8 (234,0)
milj. euroon. Ulkoinen liikevaihto laski 0,2
prosenttia 141,7 (142,0) milj. euroon.
Liikevaihdon laskuun vaikuttivat
pääasiassa sivutuotteiden
myyntihinnat ja teknisen etanolin
pienemmät volyymit, mitä
kompensoivat sopimusvalmistuksen
korkeammat volyymit ja
logistiikkapalveluiden kasvanut myynti.
Kannattavuus ja tilikauden tulos
Anora Groupin vuoden 2025
vertailukelpoinen käyttökate oli 71,1
(68,9) milj. euroa eli 10,8 (10,0) prosenttia
liikevaihdosta. Liiketoiminnan kulut
olivat alle viime vuoden sisältäen
henkilöstöön liittyviä
uudelleenjärjestelykuluja yhteensä 4,5
milj. euroa jotka raportoitiin
vertailukelpoisuuteen vaikuttavina
erinä. Bruttokateprosentti kasvoi 44,4
(42,4) prosenttiin liikevaihdosta,
parannusta oli kaikissa segmenteissä.
Bruttokate oli 291,9 (293,4) milj. euroa.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
on esitetty kohdassa Konsernin
tunnusluvut.
   
11
Wine-segmentin vertailukelpoinen
käyttökate laski 18,6 (22,1) milj. euroon eli
6,2 (6,9) prosenttiin liikevaihdosta.
Lasku johtui pääosin liikevaihdon
laskusta sekä markkinointikulujen
kasvusta Ruotsissa ja Suomessa.
Osana Fit, Fix, Focus -ohjelmaa Anora
on tarkastanut päämiesportfoliotaan.
Tämän seurauksena Wine-segmentti
teki varastoarvoihin 3,6 milj. euron
alaskirjaukset, jotka raportoitiin
vertailukelpoisuuteen vaikuttavina
erinä.
Spirits-segmentin vertailukelpoinen
käyttökate 40,4 (38,0) milj. euroon ja
vertailukelpoinen käyttökate-% kasvoi
18,8 (16,7) prosenttiin liikevaihdosta
matalampien liiketoiminnan kulujen
ansiosta. Matalammista volyymeista
huolimatta bruttokateprosentti parani
46,7 (44,8) prosenttiin tuloksen ja
valikoiman hallinnan seurauksena.
Industrial-segmentin
vertailukelpoinen käyttökate kasvoi
merkittävästi 18,0 (14,7) milj. euroon eli
8,0 (6,3) prosenttiin liikevaihdosta.
Toimitusketjun tehostaminen paransi
kannattavuutta, erityisesti
logistiikkapalveluissa. Päästöoikeuksien
myynti 0,8 milj. eurolla ja Rajamäen
tehtaan tiettyjen omaisuuserien
myynnistä saatu 1,8 milj. euron
myyntivoitto paransivat bruttokatetta.
Tällä sivulla esitetyt taulukot
esittävät liikevaihdon ja
vertailukelpoisen käyttökatteen
liiketoimintasegmenteittäin.
Vuonna 2025 työsuhde-etuuksista
aiheutuneet kulut sisälsivät 4,5 milj.
euroa uudelleenjärjestelykuluja ja
olivat yhteensä 105,2 (103,9) milj. euroa.
Liiketoiminnan muut kulut olivat  125,2
(128,3) milj. euroa.
Tilikauden tulos oli 5,7 (11,1) milj. euroa
ja osakekohtainen tulos oli 0,08 (0,16)
euroa. Vertailukelpoinen
osakekohtainen tulos oli 0,33 (0,25)
euroa. Konserni esittää
vertailukelpoisen osakekohtaisen
tuloksen uutena vaihtoehtoisena
tunnuslukuna lisätäkseen
vertailukelpoisuutta ja antaakseen
tarkennettua tietoa liiketoiminnan
taustalla olevasta tuloksentekokyvystä.
Vuonna 2025 raportoituun
osakekohtaiseen tulokseen vaikuttavat
olennaisesti kertaluonteiset erät,
*Industrial-segmenttin liikevaihto sisältää ulkoisen ja sisäisen liikevaihdon yhteensä.
pääasiassa tavaramerkkien
alaskirjaukset ja Fit-Fix-Focus-
ohjelman uudelleenjärjestelyihin
liittyvät vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat kulut. Yhdessä nämä erät
olivat 21,1 milj. euroa ennen veroja
vuonna 2025 ja niillä oli merkittävä
vaikutus raportoituun tulokseen. Nämä
erät eivät heijasta konsernin taustalla
olevaa suorituskykyä. Vertailukelpoinen
osakekohtainen tulos ei siksi sisällä
niiden vaikutusta, jotta
osakkeenomistajille kuuluvasta
tuloksesta saadaan selkeämpi kuva
vertailukelpoisuuden tukemiseksi.
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos
ei korvaa osakekohtaista tulosta, joka
on edelleen ensisijainen tunnusluku,
mutta se esitetään täydentävänä
tietona.
Rahoituserät
Vuonna 2025 liiketoiminnan muut
tuotot olivat 11,9 (8,5) milj. euroa, ja
koostuivat höyryn, energian ja veden
4,3 (4,4) milj. euron myyntituloista ja  1,4
(1,5) milj. euron vuokratuotoista.
Nettorahoituskulut olivat 14,7 (20,0)
milj. euroa vuonna 2025.
Liikevaihto segmenteittäin*
milj. euroa
2025
2024
Muutos, %
Wine
301,1
323,0
-6,8 %
Spirits
215,1
227,0
-5,2 %
Industrial, yhteensä
224,8
234,0
-3,9 %
Anora Group, ulkoinen
657,9
692,0
-4,9 %
Vertailukelpoinen käyttökate
milj. euroa
2025
2024
Muutos, %
Wine
18,6
22,1
-15,9 %
Spirits
40,4
38,0
6,3 %
Industrial
18,0
14,7
22,8 %
Konserni ja kohdistukset
-5,9
-5,9
0,8 %
Anora Group
71,1
68,9
3,2 %
% konsernin liikevaihdosta
10,8
10,0
   
12
Vakuutuskorvausvaatimus Globus
Wine - hankintaan liittyen
Anora teki vuoden 2023 toisella
vuosineljänneksellä
vakuutuskorvausvaatimuksen Globus
Wine -hankintaan liittyvän takuu- ja
vahingonkorvausvakuutuksen
(warranties & indemnity insurance)
nojalla. Kesäkuussa 2025 Anora
käynnisti välimiesmenettelyn
vakuutusyhtiötä vastaan.
Välimiesmenettelyn lopputulosta ei ole
mahdollista arvioida. Anoran katsoo
sillä edelleen olevan ehdollinen
omaisuuserä mahdollisen
vakuutuskorvauksen muodossa.
Rahavirta ja tase
Liiketoiminnan nettorahavirta oli 50,3
(33,2) milj. euroa vuonna 2025.
Neljännesvuoden liiketoiminnan
nettorahavirran poikkeama verrattuna
viime vuoteen selittyy pääasiassa
saamisten vähentyneellä myynnillä.
Myydyt saamiset olivat katsauskauden
lopussa 141,3 (163,7) milj. euroa.
Käyttöpääoma oli -79,6 (-73,2) milj.
euroa. Vaihto-omaisuuden arvo laski
112,5 (139,2) milj. euroon, laskua mihin
kaikki segmentit vaikuttivat
myönteisesti.
Investointien nettorahavirta oli -13,2
(-3,8) milj. euroa vuonna 2025.
Bruttoinvestoinnit olivat 12,7 (12,3) milj.
euroa vuonna 2025, ja ne kohdistuivat
pääasiassa korvausinvestointeihin
sekä työturvallisuuden ja
energiatehokkuuden parantamiseen.
Anora Group Oyj hankki loput osakkeet
kolmen tytäryhtiönsä
vähemmistösakkailta vuoden 2025
aikana. Edellisvuonna
bruttoinvestointien vaikutusta kumosi
Anora Group Oyj:n osuuden myynti
Roal Oy:ssä 7,6 milj. eurolla
ensimmisellä neljänneksellä.
Rahoituksen nettorahavirta oli -36,8
(-59,4) milj. euroa vuonna 2025 ja
muutos liittyi pääasiassa lainojen
takaisinmaksuun -1,5 (-51,5) milj. euroa,
lainojen nostoon 1,4 (–) milj. euroa  sekä 
muutoksiin yritystodistusohjelmassa
-8,0 (19,8)  milj. euroa.
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksu
-13,6 (-12,6) milj. euroa ja osinkojen
maksu -15,0 (-15,1) milj. euroa pysyivät
edellisvuoden tasolla.
Konsernin nettovelka
raportointikauden lopussa oli 101,5
(121,6) milj. euroa. Raportoitu nettovelka
suhteessa vertailukelpoiseen
käyttökatteeseen oli 1,4 (1,8).
Anora Groupin likviditeetti pysyi
vahvana koko kauden ajan. Rahavarat
yhteensä olivat 182,6 ( 181,5) miljoonaa
euroa, ja korollinen velka, mukaan
lukien vuokrasopimusvelat, oli
yhteensä 284,1 (303,1) miljoonaa euroa.
Konserni on tehnyt uuden
rahoitussopimuksen Koskenkorvan
tislaamon uuden
biomassakattilainvestoinnin ja siihen
liittyvien rakennuskustannusten
rahoitusta varten. Konsernilla on 150,0
(150,0) miljoonan euron
valmiusluottolimiitti, josta 0,0 (0,0)
miljoonaa euroa oli käytössä
raportointikauden lopussa.
Nettovelkaantumisaste
raportointikauden lopussa oli 25,8
(30,5), prosenttia, ja omavaraisuusaste
oli 38,1 (37,3) prosenttia.
Anora kirjasi vuoden 2025 lopussa
tehdyssä tavaramerkkien vuosittaisen
arvonalentumistestauksessa 10,5 milj.
euron arvonalentumiset kolmelle
Spirits-liiketoiminnan tavaramerkille,
joiden kerrytettävissä olevat
rahamäärät laskivat alle
kirjanpitoarvojen. Kahdessa näistä
tavaramerkeistä kerrytettävissä olevan
rahamäärän ja kirjanpitoarvon ero oli
pienentynyt jo vuonna 2024, kun taas
suurimmassa osassa testatuista
tavaramerkeistä arvioitu
kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti
kirjanpitoarvon
arvonalentumistestauksessa.
Anoran liiketoimintamalli
Anoran liiketoimintamalli perustuu
kattavaan valikoimaan yhtiön omia
brändejä ja laajaan valikoimaan
tunnettuja kansainvälisiä päämiesten
viinejä ja väkeviä alkoholijuomia. Anora
tarjoaa näitä tuotteita asiakkaille
päivittäistavarakaupassa ja
anniskelumyynnissä sekä
matkustajamyynnissä ja
vientimarkkinoilla. Anora tarjoaa
päämiehilleen myös tuotantoon,
pakkaustoimintoihin ja logistiikkaan
liittyviä palveluita.
Anoran teolliset tuotteet –
ohratärkkelys, tekniset etanolit ja
rehuraaka-aineet – valmistetaan
viljaviinojen tislausprosessin
sivutuotteena ja niitä tarjotaan yritys-
asiakkaille teollisuuden eri toimialoilla.
Logistiikkayhtiö Vectura AS tarjoaa
logistiikkapalveluja Norjan viinien ja
väkevien alkoholijuomien markkinoilla.
Anoran integroitu toimintamalli tuo
merkittäviä mittakaavaetuja
hankinnassa, tuotannossa ja jakelussa
ja mahdollistaa yhteisten toimintojen,
kuten kuluttajatutkimuksen,
innovaatio- ja tuotekehityksen sekä
keskitettyjen tukitoimintojen
hyödyntämisen tehokkaasti.
   
13
Henkilöstö
Anora Groupilla oli 1 190 (1 211 )
työntekijää kauden lopussa ja
keskimäärin 1 229 (1 230) työntekijää
vuonna 2025.
Henkilöstö maittain kauden lopussa
2025
2024
Suomi
405
409
Norja
342
348
Ruotsi
182
163
Tanska
155
185
Viro
64
67
Latvia
31
31
Saksa
5
7
Liettua
6
1
Yhteensä
1 190
1 211
Vuonna 2025 Anora jatkoi
esihenkilöiden johtamistaitojen
kehittämistä arvoihin perustuvien
johtamisohjelmien avulla. Tarjoamalla
lisää selkeyttä ja ennakoitavuutta
vuosittaisen liiketoimintasyklin aikana
tavoitteena on luoda ympäristö, jossa
johtajuus on vastuullista ja työntekijät
tuntevat olonsa tuetuiksi ja
motivoiduiksi. Anora seuraa
työntekijöiden kehitystavoitteita
vuosittaisten suoritus- ja
kehityskeskustelujen kautta edistäen
jatkuvan oppimisen ja kehityksen
kulttuuria organisaatiossa.
Strategisia kehityshankkeita vietiin
eteenpäin lähes sadan esihenkilön
voimin useissa työpajoissa. Työpajat
järjestettiin eri teemoihin painottuen, ja
niissä keskityttiin lyhyen ja keskipitkän
aikavälin toimenpiteisiin, joista osa
käynnistettiin vuonna 2025 ja osa
jatkuu vuoteen 2027 saakka. Tällä
toimintamallilla pyritään aktiivisesti
sitouttamaan avainhenkilöstöä
painopistealueiden kehittämiseen ja
parantamiseen. Nämä toimenpiteet
kokonaisuudessaan ilmentävät Anoran
sitoutumista rakentaa vahva, tehokas
ja osallistava organisaatiorakenne.
Anora toteutti organisaatiorakenteen
uudistuksen vuoden 2025 viimeisellä
neljänneksellä.
Anora vuosittainen Tasting -
henkilöstökysely toteutettiin
lokakuussa. Kyselyä seurasi tulosten
läpikäynti sekä koulutukset ja
toimenpidesuunnitelmat, joiden
toteutumista seurataan johdon-
mukaisesti koko organisaatiossa.
Samanaikaisesti jatkettiin henkilöstön
ja esihenkilöiden
turvallisuuskoulutuksia verkossa, mikä
vahvisti turvallisuuskulttuuria ja
vähensi työtapaturmia. Näillä
toimenpiteillä varmistetaan, että
työntekijöiden fyysinen ja henkinen
hyvinvointi asetetaan etusijalle.
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet
kulut
milj. euroa
2025
2024
Palkat
83,7
83,1
Eläkekulut
Maksupohjaiset
järjestelyt
10,9
10,8
Etuuspohjaiset
järjestelyt
0,1
0,1
Osakepalkinta
0,4
0,2
Muut henkilösivukulut
10,1
9,6
Yhteensä
105,2
103,9
Henkilöstön kokonaispalkat
koostuvat kiinteistä ja muuttuvista
palkanosista, päivärahoista ja
palkanlisistä, lyhyen ja pitkän aikavälin
kannustimista sekä työsuhde- eduista.
Työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin
kuluihin sisältyy 4,5 (1,3) miljoonaa
euroa henkilöstöön liittyviä
uudelleenjärjestelykuluja.
Osakepohjaiset
kannustinjärjestelmät
Anora Group tiedotti osakepohjaisen
pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän
perustamisesta alun perin 9.6.2022
annetulla pörssitiedotteella. Järjes-
telmä koostuu pääosin suoritusperus-
teisesta osakepalkkiojärjestelmästä
(Performance Share Plan) (”PSP”), jota
täydentää ehdollinen osakepalkkio-
järjestelmä (Restricted Share Plan)
(”RSP”), joka on tarkoitettu sitouttamis-
järjestelmäksi erikseen valituille
avainhenkilöille erityistilanteissa.
Osakepohjainen
kannustinjärjestelmä 2026-2028
Seuraava ohjelma PSP-rakenteessa,
PSP 2026-2028, alkoi vuoden 2026
alusta lukien ja sen nojalla mahdol-
lisesti suoritettavat osakepalkkiot
maksetaan vuoden 2029 ensimmäisen
puoliskon kuluessa. Edellytyksenä
palkkioiden maksamiselle on, että
hallituksen ohjelmalle asettamat
suoritustavoitteet saavutetaan.
Suoritusmittarit, joiden perusteella
PSP 2026-2028-ohjelman nojalla
mahdollisesti suoritettava osakepalkkio
maksetaan, ovat vertailukelpoinen
käyttökate, kokonaistuoton
suhteellinen kehitys, orgaaninen kasvu
sekä Sustainalyticsin ESG-luokitus.
PSP 2026-2028-ohjelmaan on
oikeutettu osallistumaan noin 35
henkilöä, mukaan lukien Anora Groupin
johtoryhmän jäsenet.
Jos PSP 2026-2028-ohjelmalle
asetetut suoritustavoitteet
saavutetaan kokonaisuudessaan,
ohjelman perusteella maksettavien
osakepalkkioiden kokonaismäärä on
yhteensä enintään noin 1 176 000
osaketta (tarkoittaen bruttoansaintaa
ennen ennakonpidätystä).
Seuraava ohjelma RSP-rakenteessa,
RSP 2026-2028, alkoi vuoden 2026
alusta lukien ja sen nojalla
mahdollisesti suoritettavat
osakepalkkiot maksetaan viimeistään
vuoden 2029 ensimmäisen puoliskon
kuluessa.
   
14
RSP 2026-2028-ohjelman nojalla
maksettavien osakepalkkioiden
kokonaismäärä on yhteensä enintään
100 000 osaketta (tarkoittaen
bruttoansaintaa ennen
ennakonpidätystä).
Osakepohjainen
kannustinjärjestelmä 2025-2027
Anora Group Oyj:n hallitus julkisti
12.2.2025, että se oli hyväksynyt uuden
jakson 2025-2027 alkamisesta johdolle
ja valituille avainhenkilöille
tarkoitetussa pitkän aikavälin
osakepohjaisessa
kannustinjärjestelmässä.
PSP 2025–2027:n nojalla
mahdollisesti suoritettavat
osakepalkkiot maksetaan vuoden 2028
ensimmäisen puoliskon kuluessa.
Edellytyksenä palkkioiden
maksamiselle on, että hallituksen
ohjelmalle asettamat
suoritustavoitteet saavutetaan.
Suoritusmittarit, joiden perusteella PSP
2025-2027 -ohjelman nojalla
mahdollisesti suoritettava osake-
palkkio maksetaan, ovat liikevaihdon
kasvu, osakekohtainen tulos (EPS),
yhtiön osakkeen kokonaistuoton
suhteellinen kehitys sekä
Sustainalyticsin ESG-luokitukseen
perustuva mittari. PSP 2025-2027 -
ohjelmaan on oikeutettu osallistumaan
noin 40 henkilöä, mukaan lukien Anora
Groupin johtoryhmän jäsenet. Jos PSP
2025-2027-ohjelmalle asetetut
suoritustavoitteet saavutetaan
kokonaisuudessaan, ohjelman
perusteella maksettavien
osakepalkkioiden kokonaismäärä on
yhteensä enintään noin 1 785 000
osaketta (tarkoittaen bruttoansaintaa
ennen soveltuvan ennakonpidätyksen
vähentämistä).
RSP 2025-2027-ohjelman nojalla
erityistilanteissa maksettavien
osakepalkkioiden kokonaismäärä on
yhteensä enintään 170 000 osaketta
(tarkoittaen bruttoansaintaa ennen
soveltuvan ennakonpidätyksen
vähentämistä).
Osakepohjainen
kannustinjärjestelmä 2024-2026
Anora Group Oyj:n hallitus julkisti
14.2.2024, että se oli hyväksynyt uuden
jakson 2024-2026 alkamisesta johdolle
ja valituille avainhenkilöille
tarkoitetussa pitkän aikavälin
osakepohjaisessa
kannustinjärjestelmässä.
PSP 2024–2026:n nojalla
mahdollisesti suoritettavat
osakepalkkiot maksetaan vuoden 2027
ensimmäisen puoliskon kuluessa.
Edellytyksenä palkkioiden
maksamiselle on, että hallituksen
ohjelmalle asettamat
suoritustavoitteet saavutetaan.
Suoritusmittarit, joiden perusteella PSP
2024-2026-ohjelman nojalla
mahdollisesti suoritettava osake-
palkkio maksetaan, ovat liikevaihdon
kasvu, osakekohtainen tulos (EPS),
yhtiön osakkeen kokonaistuoton
suhteellinen kehitys sekä
Sustainalyticsin ESG-luokitukseen
perustuva mittari. PSP 2024-2026-
ohjelmaan on oikeutettu osallistumaan
noin 40 henkilöä, mukaan lukien Anora
Groupin johtoryhmän jäsenet. Jos PSP
2024-2026-ohjelmalle asetetut
suoritustavoitteet saavutetaan
kokonaisuudessaan, ohjelman
perusteella maksettavien
osakepalkkioiden kokonaismäärä on
yhteensä enintään noin 1 294 000
osaketta (tarkoittaen bruttoansaintaa
ennen soveltuvan ennakonpidätyksen
vähentämistä).
RSP 2024-2026-ohjelman nojalla
erityistilanteissa maksettavien
osakepalkkioiden kokonaismäärä on
yhteensä enintään 129 000 osaketta
(tarkoittaen bruttoansaintaa ennen
soveltuvan ennakonpidätyksen
vähentämistä).
Osakepohjainen
kannustinjärjestelmä 2023-2025
Anora Group Oyj:n hallitus julkisti
21.12.2022, että se oli hyväksynyt uuden
jakson 2023-2025 alkamisesta johdolle
ja valituille avainhenkilöille
tarkoitetussa pitkän aikavälin
osakepohjaisessa
kannustinjärjestelmässä.
PSP 2023–2025 :n nojalla
mahdollisesti suoritettavat
osakepalkkiot maksetaan vuoden 2026
ensimmäisen puoliskon kuluessa.
Edellytyksenä palkkioiden
maksamiselle on, että hallituksen
ohjelmalle asettamat
suoritustavoitteet saavutetaan.
Suoritusmittarit, joiden perusteella PSP
2023–2025-ohjelman nojalla
mahdollisesti suoritettava osakepalkkio
maksetaan, ovat liikevaihdon kasvu,
osakekohtainen tulos (EPS), yhtiön
osakkeen kokonaistuoton suhteellinen
kehitys sekä Sustainalyticsin ESG -
luokitukseen perustuva mittari. PSP
2023–2025-ohjelmaan on oikeutettu
osallistumaan noin 35 henkilöä,
mukaan lukien Anora Groupin
johtoryhmän jäsenet. Jos kaikki
ohjelmalle PSP 2023-2025 asetetut
suoritustavoitteet saavutetaan, tämän
ensimmäisen ohjelman perusteella
maksettavien osakkeiden
yhteenlaskettu enimmäismäärä on
noin 667 000 osaketta.
RSP 2023–2025 alkoi vuoden 2023
alusta lukien ja sen nojalla
mahdollisesti suoritettavat
osakepalkkiot maksetaan viimeistään
vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon
kuluessa. RSP 2023–2025-ohjelman
perusteella maksettavien osakkeiden
yhteenlaskettu enimmäismäärä on
noin 67 000 osaketta.
Muita ehtoja
Ohjelmien nojalla osallistujille
suoritettavan palkkion määrää on
rajoitettu osakkeen kurssikehitykseen
   
15
kytketyllä leikkurilla. Anora Group
soveltaa osakeomistussuositusta
yhtiön johtoryhmän jäseniin. Sen
mukaan johtoryhmän kunkin jäsenen
odotetaan säilyttävän omistuksessaan
vähintään puolet yhtiön osakepalkkio-
järjestelmistä saamistaan osakkeista,
kunnes hänen osakeomistuksensa
arvo yhtiössä vastaa vähintään hänen
bruttomääräisen vuosipalkkansa
määrää.
Katso myös lisätietoja kohdassa
”Kauden jälkeiset tapahtumat” 11.2.2026
pörssitiedotteella julkistetusta uudesta
2026-2028 jaksosta johdon ja valittujen
avainhenkilöiden osakepohjaisessa
pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmässä.
Hallinnointi
Anora noudattaa suomalaisten
pörssiyhtiöiden hallinnointikoodia.
Lisätietoja Anoran hallituksen
hyväksymistä hallinnointiperiaatteista
on saatavilla Anoran sivustolla
osoitteessa: https://anora.com/fi/
sijoittajat/hallinnointi. Vuoden 2025
selvitys hallinto- ja ohjausjärjes-
telmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys
julkaistaan viikolla 12 vuonna 2026.
Varsinainen yhtiökokous 2025
Anora Group Oyj:n varsinainen
yhtiökokous pidettiin Helsingissä
15.4.2025. Yhtiökokous vahvisti
tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen
jäsenille ja toimitusjohtajalle
vastuuvapauden tilikaudelta 2024.
Yhtiökokous vahvisti myös toimielinten
palkitsemisraportin.
Tilintarkastaja
Yhtiökokous valitsi uudelleen
tilintarkastajaksi
PricewaterhouseCoopers Oy:n
toimikaudelle, joka päättyy seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä. KHT Markku Katajisto toimii
päävastuullisena tilintarkastajana.
Kestävyysraportoinnin
varmentaja
Yhtiökokous valitsi Pricewaterhouse-
Coopers Oy:n kestävyysraportoinnin
varmentajaksi toimikaudelle, joka
päättyy seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä. KRT Tiina
Puukkoniemi toimii päävastuullisena
kestävyysraportoinnin tarkastajana.
Osingonjako
Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen
mukaisesti maksaa osinkoa 0,22 euroa
osakkeelta tilikaudelta 2024. Osinko
maksettiin 28.4.2025 osakkeen-
omistajille, jotka olivat osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 17.4.2025
rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n
pitämään osakasluetteloon.
Hallitus
Yhtiökokous vahvisti yhtiökokouksen
valitsemien hallituksen jäsenten
lukumääräksi seitsemän. Varsinaisen
yhtiökokouksen valitsemien hallituksen
jäsenten lisäksi, Anoran henkilöstö on
valinnut yhden edustajan ja
varaedustajan hallitukseen,
henkilöstön osallistumista koskevan
Anoran ja henkilöstöä edustavan
erityisen neuvotteluryhmän välisen
sopimuksen mukaisesti toimikaudeksi,
joka päättyy vuoden 2026 varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä.
Anoran 3.12.2025 pidetty
ylimääräinen yhtiökokous päätti
osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan ehdotuksen
mukaisesti valita Atle Vidar Nagel
Johansenin Anora Group Oyj:n
hallituksen uudeksi jäseneksi ja
puheenjohtajaksi toimikaudeksi, joka
päättyy seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä. Hän
korvasi Michael Holm Johansenin, joka
päätti astua sivuun hallituksesta, kuten
kerrottiin pörssitiedotteessa 7.11.2025.
Anora Group Oyj:n hallituksen ja
tarkastusvaliokunnan jäsen Torsten
Steenholt ilmoitti eroavansa yhtiön
hallituksesta 29.8.2025 lukien. Syynä
eroon oli hänen valintansa Carlsberg
Groupin johtoryhmään Executive Vice
President for Integrated Supply Chain -
tehtävään 1.11.2025 alkaen.
Vuoden 2025 lopussa hallituksen
jäsenet olivat Atle Vidar Nagel
Johansen (puheenjohtaja), Christer
Kjos, Annareetta Lumme-Timonen, Jyrki
Mäki-Kala (varapuheenjohtaja),
Florence Rollet, Rebecca Tallmark ja
Jussi Mikkola (valittu työntekijäjäsen).
Hallituksen valiokunnat vuoden
2025 lopussa
Vuoden 2025 lopussa hallituksen
valiokuntien kokoonpano oli seuraava:
• Tarkastusvaliokunta: Jyrki Mäki-Kala
(puheenjohtaja), Christer Kjos ja
Annareetta Lumme-Timonen
• Henkilöstövaliokunta: Atle Vidar
Nagel Johansen (puheenjohtaja),
Florence Rollet ja Rebecca Tallmark.
Hallituksen palkkiot
Varsinaisen yhtiökokouksen
valitsemien hallituksen jäsenten
palkkiot koostuvat seuraavista
vuosipalkkioista:
• 72 500 euroa, puheenjohtaja
• 49 500 euroa, varapuheenjohtaja
• 33 000 euroa, jäsen
Näiden vuosipalkkioiden lisäksi
maksetaan yhtiökokouksen valitsemille
hallituksen jäsenille, jotka hallitus
nimittää hallituksen pysyvien ja
väliaikaisten valiokuntien jäseniksi,
seuraavia vuosipalkkioita:
Tarkastusvaliokunta:
• 10 000 euroa, puheenjohtaja
• 5 000 euroa, jäsen
Henkilöstövaliokunta:
• 8 000 euroa, puheenjohtaja
• 4 000 euroa, jäsen
   
16
Näiden palkkioiden lisäksi varsinaisen
yhtiökokouksen valitsemille hallituksen
jäsenille maksetaan kokouspalkkio
hallituksen ja sen valiokunnan
jokaiselta kokoukselta. Kokouspalkkio
kultakin kokoukselta on 700 euroa ja 1
400 euroa kun osallistuminen
edellyttää matkustamista henkilön
asuinmaan ulkopuolelle. Matkakulut
korvataan yhtiön matkustuspolitiikan
mukaisesti.
Osakkeenomistajien
nimitystoimikunta on suosittanut, että
varsinaisen yhtiökokouksen valitsemat
hallituksen jäsenet kerryttävät
Anorassa osakeomistuksen, joka ylittää
hänen yhden vuosipalkkion määrän.
Hallituksen valtuuttaminen
päättämään omien osakkeiden
hankkimisesta
Varsinainen yhtiökokous valtuutti
hallituksen päättämään yhteensä
6 755 362 oman osakkeen hankinnasta,
joka vastaa noin 10,0 prosenttia yhtiön
kaikista osakkeista. Osakkeet voidaan
hankkia yhtiön pääomarakenteen
kehittämiseksi, yrityskauppojen tai
muiden liiketoimintajärjestelyjen
rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi,
osana yhtiön kannustin- tai
korvausjärjestelmää tai yhtiöllä
pidettäviksi, edelleen luovutettaviksi,
mitätöitäviksi, tai muihin hallituksen
päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus on
voimassa seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen saakka,
kuitenkin enintään 30.6.2026 saakka.
Lisätietoa tästä valtuutuksesta löytyy
15.4.2025 julkistetusta
pörssitiedotteesta.
Hallituksen valtuuttaminen
päättämään osakeannista
yrityskauppojen tai muiden
järjestelyjen rahoittamiseksi tai
toteuttamiseksi
Yhtiökokous valtuutti hallituksen
päättämään myös osakeannista
yhdessä tai useammassa erässä, joko
maksua vastaan tai maksutta. Hallitus
voi päättää antaa joko uusia osakkeita
tai antaa yhtiön hallussa olevia omia
osakkeita. Valtuutuksen nojalla
liikkeeseen laskettavien osakkeiden
lukumäärä voi olla yhteensä enintään
6 755 362, joka vastaisi noin 10,0
prosenttia yhtiön kaikista osakkeista
ehdotuksen päivämäärän tilanteen
mukaan. Valtuutusta voidaan käyttää
yhtiön pääomarakenteen
kehittämiseksi, yrityskauppojen tai
muiden liiketoimintajärjestelyjen
rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, tai
muihin hallituksen päättämiin
tarkoituksiin. Valtuutusta ei voida
käyttää palkitsemistarkoituksiin.
Osakeanti voisi tapahtua myös
suunnatusti osakkeenomistajien
etuoikeuksista poiketen (suunnattu
osakeanti). Valtuutus on voimassa
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättymiseen saakka, kuitenkin
enintään 30.6.2026 saakka. Lisätietoa
tästä valtuutuksesta löytyy 15.4.2025
julkistetusta pörssitiedotteesta.
Hallituksen valtuuttaminen
päättämään osakeannista
palkitsemistarkoituksiin
Yhtiökokous valtuutti hallituksen
päättämään myös kannustin- ja
palkitsemisosakeannista yhdessä tai
useammassa erässä, joko maksua
vastaan tai maksutta. Hallitus voi
päättää antaa joko uusia osakkeita tai
antaa yhtiön hallussa olevia omia
osakkeita. Osakeanti voisi tapahtua
myös suunnatusti osakkeenomistajien
etuoikeuksista poiketen (suunnattu
osakeanti). Valtuutuksen nojalla
liikkeeseen laskettavien osakkeiden
lukumäärä voi olla yhteensä enintään
1 351 072, joka vastaisi noin 2,0
prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Valtuutusta voidaan käyttää
kannustin- tai palkitsemisjärjestelmien
tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättymiseen saakka, kuitenkin
enintään 30.6.2026 saakka. Lisätietoa
tästä valtuutuksesta löytyy 15.4.2025
julkistetusta pörssitiedotteesta.
Osakkeenomistajien
nimitystoimikunta vuoden 2025
lopussa
Osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan jäsenet edustavat
Anoran kolmea suurinta
osakkeenomistajaa.
Osakkeenomistajien nimittämät
jäsenet vuoden lopussa olivat:
• Stein Erik Hagen, Canica AS,
osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan puheenjohtaja
• Petter Söderström, Solidium Oy
• Anne Lise Ellingsen Gryte, Geveran
Trading Co. Limited.
Lisäksi Anoran hallituksen
puheenjohtaja Atle Vidar Nagel
Johansen ja varapuheenjohtaja Jyrki
Mäki-Kala osallistuvat
nimitystoimikunnan kokouksiin
asiantuntijajäseninä.
Anoran osakkeenomistajien
nimitystoimikunta on toimittanut
toimittanut 21.1.2026 julkistetussa
pörssitiedotteessa ehdotuksensa
14.4.2026 pidettäväksi suunnitellulle
varsinaiselle yhtiökokoukselle, mukaan
lukien hallituksen jäsenten
palkitsemiseen liittyvät tiedot.
Lisätietoja löytyy kyseisestä
pörssitiedotteesta.
Toimitusjohtaja ja konsernijohto
Anoran johtoryhmän kokoonpano
31.12.2025 oli:
• Kirsi Puntila, toimitusjohtaja
• Stein Eriksen, talousjohtaja
• Imre Avalo, SVP, Spirits
• Hannu Vähämurto, SVP, Industrial
• Mikkel Pilemand, SVP, kasvujohtaja
(CGO)
   
17
• Johanna Sundén, SVP, Chief People
and Communications Officer
(CPCO)
• Thomas Heinonen, lakiasiainjohtaja.
Anora julkisti 4.3.2025, että Kirsi Puntila
(s. 1970), KTM, on nimitetty Anora Group
Oyj:n toimitusjohtajaksi
nimityshetkestä alkaen. Kirsi Puntila on
toiminut Anoran ja sitä edeltäneen
yrityksen palveluksessa vuodesta 2014.
Hänen viimeisin tehtävänsä on ollut
Senior Vice President, Spirits.
Aikaisemmin urallaan Kirsi on toiminut
Altian Spirits Category -osaston
johtajana ja Altia Brandsin
markkinointijohtajana, jolloin hän
työskenteli Tukholmassa. Ennen tätä
hän työskenteli useissa
kansainvälisissä tehtävissä Pernord
Ricard -yhtiöiden palveluksessa,
viimeksi kansainvälisenä
markkinointijohtajana (Absolut -
valikoimat ja Kahlua) Tukholmassa ja
Lontoossa. Anora julkisti 15.10.2024, että
edellinen toimitusjohtaja Jacek
Pastuszka oli päättänyt jäädä
eläkkeelle ja luopua yhtiön
toimitusjohtajan tehtävästä hallituksen
nimitettyä uuden toimitusjohtajan.
Anora julkisti 16.5.2025, että Imre
Avalo (MBA, s. 1980) on nimitetty Anoran
Spirits-segmentin johtajaksi 19.5.2025
alkaen. Anora Groupin vastavalittu
toimitusjohtaja Kirsi Puntila toimi
aikaisemmin tässä roolissa
seuraajansa nimitykseen asti. Imre
Avalo on ollut Anoran ja sen edeltäjän
Altian palveluksessa vuodesta 2017
toimien eri tehtävissä, joista
viimeisimpänä Vice President, Baltics &
Expansion Markets -tehtävässä
vuodesta 2023 alkaen. Ennen Anoralle
tuloaan Imre toimi muun muassa
myyntijohtajana virolaisessa viinien ja
väkevien alkoholijuomien yhtiössä,
jossa hänelle kertyi laajaa kokemusta
työskentelystä globaalien päämiesten
kanssa. Ennen tätä hän kartutti
kattavasti kokemusta myynnin ja
projektinhallinnan johtotehtävissä
Carlsbergillä.
Anora julkisti 19.11.2025, että Anna
Möller on nimitetty Anoran Wine-
segmentin johtajaksi viimeistään
12.5.2026 alkaen. Tehtävässä
aikaisemmin toiminut Janne Halttunen
jätti tehtävänsä 19.11.2025. Tehtävien
sujuvan siirron varmistamiseksi Samu
Suonpää, Vice President, Operations
Wine, vastaa Wine-segmentin
toiminnasta väliaikaisesti Anna Möllerin
yhtiössä aloittamiseen saakka. Anna
Möller tulee Anoralle Viva Wine
Groupilta, jossa hän on ollut
johtoryhmän jäsen ja Pohjoismaiden
markkinoista vastaava johtaja Chief
Operation Officer -tehtävässä
vuodesta 2022 lähtien. Hän palaa nyt
Anoralle, jossa hän toimi viimeksi
Commercial Director Spirits
Scandinavia -tehtävässä.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Anoran osakkeet on listattu Nasdaq
Helsinkiin. Osakkeiden
kaupankäyntitunnus on “ANORA” ja
ISIN-tunnus FI4000292438. Kaikki
osakkeet tuottavat yhden äänen ja
yhtäläiset äänestysoikeudet.
Katsauskauden lopussa Anora Group
Oyj:n osakepääoma oli 61 500 000
euroa ja liikkeeseen laskettujen
osakkeiden määrä oli 67 553 624.
Liputusilmoitukset
Yhtiö ei vastaanottanut
liputusilmoituksia tilikauden 2025
aikana.
Omistusrakenne
Anoralla oli katsauskauden lopussa
27 061 (31.12.2024: 27 570) rekisteröityä
osakkeenomistajaa Euroclear
Finlandissa. Hallintarekisteröityjen
osakkeiden osuus oli 37,0 (31.12.2024:
38,6) prosenttia.
Johdon omistus
Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja
johtoryhmän jäsenet omistivat
31.12.2025 suoraan tai
määräysvaltayhtiöidensä kautta
yhteensä 73 161  Anora Group Oyj:n
osaketta, mikä vastaa 0,11 % kaikista
osakkeista.
Valtuutukset, optio- ja
osakeperustaiset
palkitsemisjärjestelmät
Anoralla ei ollut vuoden 2025 aikana
osakeoptio-ohjelmia. Hallituksella on
valtuutus päättää omien osakkeiden
hankkimisesta ja uusien osakkeiden
liikkeeseenlaskusta yrityskauppojen tai
muiden liiketoimintajärjestelyjen
rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi tai
osana yhtiön palkitsemisjärjestelmää.
Hallitus ei ole käyttänyt mitään näistä
valtuutuksista vuonna 2025.
Valtuutukset esitellään tarkemmin
Hallinnointi-osiossa. Osakeperusteinen
kannustinjärjestelmä esitellään
Henkilöstö-osiossa.
   
18
Osaketietoa
2025
2024
Osakkeiden
lukumäärä
67 553 624
67 553 624
Osakepääoma,
euroa
61 500 000
61 500 000
Osakekohtainen
tulos, euroa
0,08
0,16
Osinko/osake,
euroa
0,22
0,22
Hallituksen esitys:
Osinko/osake,
euroa
0,24
Osakkeen kaupankäynti, Nasdaq
Helsinki
2025
2024
Osakkeen
päätöskurssi, euroa
3,86
2,84
Osakkeen ylin
kurssi, euroa
3,93
5,50
Osakkeen alin
kurssi, euroa
2,68
2,69
Kaupankäynti-
volyymi
13 668 544
15 665 418
Markkina-arvo,
milj. euroa, kauden
lopulla
260,4
191,9
Omistusrakenne sektoreittain 31.12.2025 (Euroclear Finland)
Sektori
Osakemäärä
% osakkeista
Julkisyhteisöt
17 581 619
26,0
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
9 639 670
14,3
Kotitaloudet
18 079 170
26,8
Yritykset
4 770 910
7,1
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
820 390
1,2
Ulkomaat
16 661 865
24,7
Yhteensä
67 553 624
100,0
Hallintarekisteröidyt osakkeet
24 990 503
37,0
Omistuksen jakaantuminen suuruusluokittain 31.12.2025 (Euroclear Finland)
Osakemäärä
Omistajien
määrä
% omistajista
Osakemäärä
% osakkeista
1-100
9 329
34,5
497 142
0,7
101-500
10 639
39,3
2 824 187
4,2
501-1 000
3 493
12,9
2 697 637
4,0
1 001-5 000
2 991
11,1
6 423 733
9,5
5 001-10 000
354
1,3
2 586 591
3,8
10 001-50 000
209
0,8
4 317 888
6,4
50 001-100 000
16
0,1
1 247 872
1,8
100 001-500 000
22
0,1
4 741 126
7,0
500 001-
8
0,0
42 217 448
62,5
Yhteensä
27 061
100,0
67 553 624
100,0
Omistusrakenne 31.12.2025*
1
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025 (Lähde: Modular Finance)
Osakkeenomistaja
Osakemäärä
% osakkeista
1
Canica AS
15 137 926
22,4
2
Solidium Oy
13 097 481
19,4
3
John Fredriksen (Geveran Trading Co. Limited)
3 117 150
4,6
4
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
1 731 240
2,6
5
Hoff SA
1 522 554
2,3
6
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtio Ilmarinen
1 290 000
1,9
7
Weststar Oy
1 159 299
1,7
8
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
1 049 000
1,6
9
Fidelity International (FIL)
538 009
0,8
10
Axel Tryggve Eriksson
400 000
0,6
10 suurinta omistajaa yhteensä
39 042 659
57,8
*Graafi havainnollistaa Anoran omistusrakenteen, jossa ovat mukana suurimmat osakkeenomistajat yhtiön
saamien tietojen perusteella. Euroclear Finlandin tiedoissa Canica AS:n ja Geveran Trading Co. Limitedin
omistukset sisältyvät hallintarekisteröityihin osakkeisiin. Ulkomaat käsittää suoraan rekisteröityneiden
ulkomaalaisten omistajien omistusosuuden. Lähde: Euroclear Finland, Anora.
   
19
Riskit ja riskienhallinta
Riskienhallinta
Anoran riskienhallinnan tarkoitus ja
tavoite on:
• tukea Anora Groupin strategian
toteutusta,
• tunnistaa riskit sekä menetelmät,
joilla vähennetään henkilö- ja
omaisuusvahinkojen, vaarojen ja
liiketoiminnan keskeytymisen
todennäköisyyttä ja vaikutusta,
• varmistaa kannattavuuden
kehittyminen ja myötävaikuttaa
omistaja-arvoon,
• turvata liiketoiminnan jatkuvuus.
Anoran hallituksen hyväksymässä
riskienhallintapolitiikassa kuvataan
Anora Groupin riskienhallinnan
tavoitteet, periaatteet ja vastuut sekä
niihin liittyvät raportointiperiaatteet ja
toimintatavat. Politiikan avulla
varmistetaan myös yhtenäinen
riskienhallinnan toimintamalli koko
konsernissa ja yritysriskienhallinta-
prosessin tiivis yhteys muihin johtamis-
prosesseihin (kuten strategia- ja
suunnitteluprosesseihin).
Anoran riskienhallintapolitiikka
perustuu COSO ERM -viitekehykseen,
SFS-ISO 31000 -standardin mukaisiin
riskienhallintaperiaatteisiin ja -ohjeisiin
sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden
hallinnointikoodiin. Ilmastoriskien
luokittelussa ja termeissä noudatetaan
lisäksi TCFD:n suosituksia. (TCFD viittaa
ilmastoon liittyvien taloudellisten
tietojen julkistamista käsittelevään
työryhmään, Task Force on Climate-
Related Financial Disclosures.)
Anoran riskienhallinta on
järjestelmällinen prosessi, jonka
tarkoitus on taata riskien kokonais-
valtainen ja asianmukainen tunnistus,
arviointi, hallinta, seuranta ja
raportointi koko konsernissa. Se on
olennainen osa Anora Groupin
suunnittelu- ja johtamisprosessia,
päätöksentekoa, päivittäistä
johtamista ja toimintoja sekä hallinta-
ja raportointimenettelyjä.
Riskienhallintapolitiikassa kuvataan
Anoran riskienhallinnan tavoitteet,
periaatteet ja vastuut sekä raportoinnin
periaatteet. Tämän mukaisesti riskit
raportoidaan konsernin raportointi-
vastuita noudattaen. Konsernin
merkittävimpien taloudellisten riskien
hallintaperiaatteita on kuvattu
tarkemmin konsernitilinpäätöksen
liitetiedoissa, kohdassa 4.1 
Rahoitusriskien hallinta. Riskienhallinta-
toiminto vastaa myös konsernin
maailmanlaajuisista vakuutuksista.
Liiketoiminta-alueet ja toiminnot
raportoivat riskeistä ja niissä
tapahtuneista muutoksista
neljänneksittäin. Johtoryhmä tukee ja
koordinoi riskienhallintaa ja raportoi
siihen liittyvistä keskeisistä riskeistä ja
olennaisista muutoksista hallituksen
tarkastusvaliokunnalle osavuosi-
katsausten ja tilinpäätösten yhteydessä.
STRATEGISET RISKIT
• Toimintaympäristö
• Teknologia
• Sääntely
• Ilmastonmuutos
• Maine
• Yrityskaupat- ja hankinnat
OPERATIIVISET RISKIT
• Organisaatio, johtaminen
ja henkilöstö
• IT ja tietoturva
• Tuotanto ja prosessit
• Liiketoiminnan häiriöt
• Laatu
• Sopimus- ja vastuuriskit
• Compliance
RISKIEN-
HALLINTA
VAHINKO JA
OMAISUUSRISKIT
• Terveys ja turvallisuus
• Omaisuus
• Ympäristöt
• Tulipalot, onnettomuudet
ja luonnonkatastrofit
RAHOITUSRISKIT
• Likviditeetti
• Kannattavuus
• Korko-, valuutta- ja
luottoriskit
• Verotus
• Laskenta ja raportointi
• Pääomarakenne
Hallitus arvioi tarkastusvaliokunnan
tukemana merkittävimmät riskit, niiden
hallintatoimenpiteet sekä riskien-
hallinnan tehokkuuden ja toimivuuden.
Hallitus raportoi merkittävimmistä
riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä
niissä tapahtuneista muutoksista
osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksissä.
   
20
Hallitus valvoo Anoran pääoman
allokointiperiaatteita ja taloudellisia
tavoitteita osana vastuutaan
riskienhallinnasta ja pitkän aikavälin
arvonluonnista. Anora soveltaa
kurinalaista pääoman allokointikehystä
tasapainottaakseen kasvuinvestointeja,
osakkeenomistajien tuottoja ja taseen
vahvuutta. Konsernin pääoman
allokoinnin prioriteetit ovat:
• pitää nettovelan ja vertailukelpoisen
käyttökatteen suhde alle 2,5-
kertaisena syklin yli;
• priorisoida investointeja, jotka
parantavat rakenteellista
kannattavuutta ja kassavirtaa;
• rahoittaa kasvua ensisijaisesti
toiminnan parantamisen kautta; ja
• kohdentaa ylimääräinen kassavirta
osinkoihin ja velan vähentämiseen
osinkopolitiikan mukaisesti.
Tämä kehys tukee taloudellista
vakautta ja vähentää altistumista
taloudellisille ja operatiivisille riskeille.
Merkittävimmät riskit ja
epävarmuustekijät
Riskit jaotellaan raportointi- ja
riskinarviointitarkoituksessa neljään eri
luokkaan: strategiset riskit, operatiiviset
riskit, vahinkoriskit ja taloudelliset riskit.
Strategiset ja liiketoimintariskit
liittyvät päätöksentekoon, resurssien
allokointiin, liiketoimintamalliin,
johtamisjärjestelmiin ja kykyyn
reagoida toimintaympäristössä
Picture12.jpg
tapahtuviin muutoksiin (pitkä aikaväli,
3–5 vuotta). Strategisten riskien arviointi
kattaa myös sääntelykehyksen ja
eettisesti kestävät liiketoimintatavat,
joita sovelletaan yhtiön toimintaan ja
toimialaan. Operatiiviset riskit liittyvät
strategian toteuttamiseen ja
päivittäiseen liiketoimintaan.
Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi
poikkeamat prosessissa, järjestelmissä
ja henkilöiden toiminnassa (lyhyt
aikaväli, 1–2 vuotta). Vahinkoriskit ovat
Anoran sisällä tai sen toiminta-
ympäristössä tapahtuvia virheitä,
toimintahäiriöitä ja onnettomuuksia,
jotka aiheuttavat vahinkoa tai
menetyksiä. Taloudelliset riskit liittyvät
markkinahintojen muutoksiin,
rahoitusvarojen riittävyyteen lyhyellä
ja keskipitkällä aikavälillä sekä
vastapuolten kykyyn täyttää
taloudelliset velvoitteensa.
Seuraavassa taulukossa esitetään
lyhyt yhteenveto keskeisimmistä
Anoran toimintaan myönteisesti tai
kielteisesti vaikuttavista
epävarmuuksista:
   
21
Riski
Kuvaus
Riskien hallinta
Raaka-aineiden
hintariski
Anoran liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttaa keskeisesti
kotimaisen ohran saatavuus ja sen markkinahinta.
Anora varmistaa ohran saatavuuden ja hinnan
sopimusviljelyllä ja yhteistyössä viljelijöiden ja viljaliikkeiden
kanssa.
Asiakkaisiin
ja kuluttajakysyntään
liittyvät riskit
Anoran markkina-alueilla yhtiön asiakkaita ovat
pohjoismaiset vähittäismyyntimonopolit, alkoholia
myyvät tukkukaupat, ravintolat, päivittäistavarakaupat,
matkustajamyynti, kansainväliset alkoholijuomayhtiöt
sekä vientimarkkinoilla toimivat maahantuojat. Laaja
asiakaspohja antaa Anoralle monipuolisen mahdollisuuden
pitkäjänteiseen asiakasyhteistyön kehittämiseen.
Kuluttajakäyttäytymisen muutokset voivat pitkällä aikavälillä
muuttaa Anoran tuotteiden kysynnän
painotusta eri tuotekategorioiden välillä.
Vahva markkina-asema, tehokkaat teolliset prosessit,
hyvä laatu ja tunnetut tuotemerkit parantavat Anoran
mahdollisuuksia hallita riskiä.
Kulutustottumusten muutoksiin ja toiminnan
sopeuttamistarpeeseen varaudutaan panostamalla
kuluttajalähtöiseen tuotekehitykseen.
Tuoteturvallisuusriskit
Alkoholijuomia valmistavalle yhtiölle, merkittävä riski on
huolehtia raaka-aineiden ja valmisteiden
laadusta ja turvallisuudesta koko tuotantoketjussa.
Anoralla on käytössä nykyaikaiset menetelmät
tuotantoprosessien turvallisuuden varmistamiseksi
ja erilaisten mikrobiologisten, kemiallisten ja
fysikaalisten vaaran aiheuttajien eliminoimiseksi.
Anora noudattaa tuoteturvallisuuden varmistamisessa
elintarviketurvallisuuden hallinta ja laatusertifikaattien
edellyttämiä toimintatapoja.
Vahinkoriskit
Anoralla on tuotantolaitoksia Suomessa, Norjassa, Tanskassa
ja Virossa. Tulipalo tai muu odottamaton tekijä
voi keskeyttää tuotantolaitoksen toiminnan.
Kaikki tuotantolaitokset on vakuutettu aineellisten
ja toiminnan keskeytymisen varalta konsernin
vakuutusohjelmissa. Keskeisillä tuotantolaitoksilla tehdään
riskikartoitus 1-2 vuoden välein. Jatkuvuussuunnitelmilla
pyritään rajoittamaan toiminnan keskeytysten aiheuttamia
vahinkoja.
Rahoitusriskit
Keskeisimmät rahoitukseen liittyvät riskit Anoran toiminnassa
ovat valuutan transaktio- ja muuntoeroriskit, korkoriski sekä
jälleenrahoitus- ja likviditeettiriski.
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää
rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista
epävarmuustekijöistä aiheutuvia tulos- ja tase
ja rahavirtavaikutuksia sekä varmistaa riittävä
maksuvalmius. Konsernin merkittävimpien taloudellisten
riskien hallintaperiaatteita on kuvattu tarkemmin
konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa, kohdassa 4.1.
Rahoitusriskien hallinta.
Compliance
Keskeisimmät compliance-riskit Anoran toiminnassa liittyvät
raportointia, viranomais- ja toimilupia, alkoholijuomien
markkinointia, kilpailuoikeutta ja henkilötietojen käsittelyä
koskevien lakien, sääntöjen ja viranomaispäätösten ja niiden
ehtojen rikkomiseen.
Ohjeistuksella ja säännöllisellä koulutuksella pyritään
hallitsemaan compliance-riskejä ja varmistamaan
eettisesti kestävät toimintatavat yhtiön toiminnassa.
Compliance-riskien hallinnan tavoitteena on välttää
yhtiön kannattavuudelle, toiminnan jatkuvuudelle ja
maineelle haitalliset sanktiot ja seuraamukset sekä
viranomaistutkinnat ja -päätökset.
Raaka-aineiden hintariski
Ohra
Vuonna 2025, Anora käytti etanolin ja
tärkkelyksen valmistukseen noin 173,1
(168,2) miljoonaa kiloa viljaa.
Korkealuokkaisen kotimaisen ohran
saatavuus oli varmistettu vuoden 2025
loppuun asti sopimusviljelijöillä
yhteistyössä viljelijöiden ja viljaliikkeiden
kanssa. Ohramarkkinahinta vaihtelee
merkittävästi satovuosittain. Vaihtelun
taustalla ovat useat suomalaisen ohran
kysyntään ja tarjontaan vaikuttavat
tekijät. Ohran hinta on siten Anoralle
merkittävä riski tilikauden aikana.
Hintariskiä ei ole suojattu johdannais-
instrumenteilla.
Sähkö
Voimakas nousu sähkön markkina-
hinnassa on Anoralle merkittävä riski.
Suomessa riskiä hallitaan noudattamalla
Anoran sähkönhankintaperiaatteita ja
myös ulkopuolisen asiantuntijan avulla.
Periaatteissa määritellään ne rajat,
joiden puitteissa sähkön hintariskiltä
suojaudutaan. Suojaukset tehdään
Nasdaq OMX Commodities -markkinan
OTC-johdannaistuotteilla.
   
22
Vuoden 2025 lopussa suojatussa
seuraavan 12 kuukauden toimituksille
oli 99,0 % (98,6 %), mikä vastasi
asetettuja tavoitteita. Vuonna 2025
keskimääräinen suojaustaso oli 89,0 %
(89,0 %).
Sähkön hintariskin suojauksiin
sovelletaan IFRS 9:n mukaista
rahavirran suojauslaskentaa ja
suojauksen tehokkuus testataan
neljännesvuosittain. Kaikki suojaukset
olivat tehokkaita vuonna 2025 ja 2024.
Anora hankki kuluttamaansa sähkön
Suomen hinta-alueen spot-hintaan
sidottuna toimituksena suoraan Nord
Pool Spot -markkinoilta. Osana
sähkönhankintaansa Anora hankkii
fyysistä sähköä myös kahdenvälisin
kiinteähintaisin sopimuksin perustuen.
Herkkyys markkinariskeille
Alla olevassa taulukossa on kuvattu
konsernin tulokseen ja omaan
pääomaan (ennen veroja) herkkyyttä
sähkön hintojen ja valuuttakurssien
sekä korkotason muutoksille. Anora
soveltaessa suojauslaskentaa herkkyys
kohdistuu omaan pääomaan. Kun
suojauslaskentaa ei sovelleta, herkkyys
on ilmoitettu mahdollisena
vaikutuksena tuloslaskelmaan.
Herkkyys valuuttakurssien
muutoksille on laskettu
rahoitusinstrumenteista aiheutuvista
vaikutuksista konsernituloslaskelmaan.
Konsernin vaihtuvakorkoinen
velkapositio muodostuu
vaihtuvakorkoisista veloista, 160,0
(160,0) miljoonaa euroa.
Yhden prosenttiyksikön korkotason
nousun vaikutus tuloslaskelmaan olisi
0,8 (1,2) miljoonaa euroa.
Markkinakorkojen nousun vaikutus
tulokseen on laskettu
nettokorkokuluista.
Lyhyen aikavälin riskit ja
epävarmuustekijät
Fix, Fix, Focus -strategia sisältää
olennaisia toteutukseen ja
markkinoihin liittyviä riskejä. Näistä
toteutuskapasiteettia ja organisaation
fokusta pidetään lyhyen aikavälin
kriittisimpinä riskeinä. Hankkeiden
laajuus ja tahti asettavat korkeita
vaatimuksia johtajuudelle ja keskeisille
toiminnoille. Tehokkaan priorisoinnin,
työkuormien hallinnan tai
toteutusvauhdin ylläpitämisen
epäonnistuminen voivat viivästyttää
arvonluontia ja heikentää
organisaation sitoutumista.
Hinnoittelukuri, portfoliovalinnat ja
innovaatioiden toimitus ovat myös
kriittisiä toteutusriskejä. Strategia
edellyttää Anoralta selkeämpiä
kompromisseja, mukaan lukien
vähäisemmän vaikutuksen toimintojen
lopettaminen tai niiden prioriteetin
laskeminen, ja resurssien keskittämistä
harvempiin, mutta vaikuttavampiin
hankkeisiin. Vaikka nämä valinnat ovat
strategisesti välttämättömiä, niihin
liittyy luonnostaan toteutusriski.
Pidemmällä aikavälillä Anora on altis
kuluttajakäyttäytymisen rakenteellisille
muutoksille, sääntelyn kehitykselle ja
kanavadynamiikalle, erityisesti
Pohjoismaiden markkinoilla. Vaikka
nämä tekijät ovat suurelta osin
konsernin kontrollin ulkopuolella, ne
korostavat portfolion joustavuuden,
vaihtoehtoisten kanavien ja
innovaationopeuden merkitystä
strategian mukaisesti. Kasvuun liittyvät
riskit koskevat ensisijaisesti
orgaanisten kasvuhankkeiden
onnistunutta toteuttamista eri
kategorioissa, kanavissa ja
markkinoilla.
Muut merkittävät lyhyen aikavälin
riskit ja epävarmuustekijät liittyvät
yleiseen taloudelliseen kehitykseen,
lainsäädännön muutosten
vaikutukseen, geo- ja
kauppapoliittiseen ympäristöön,
arvoketjun häiriöihin, raaka-aineiden
hintaan ja saatavuuteen sekä
kyberriskeihin. Lyhyen aikavälin riskit
voivat myös liittyä hankittujen
liiketoimintojen integraatioon sekä
niihin liittyviin talouden prosesseihin.
Merkittäviä epävarmuustekijöitä
liittyy yleiseen taloudelliseen
kehitykseen ja sen vaikutukseen
kulutukseen sekä kilpailuympäristöön
sekä mahdollisten ja viime aikoina
tehtyjen sääntelymuutosten
vaikutuksiin kuluttajakäyttäytymisessä
esimerkiksi alkoholiveron,
valmisteveron ja
alkoholilainsäädännön muutosten
yhteydessä. Alkoholilainsäädännön
muutokset ja edelleen vapauttaminen
voivat johtaa korkeampia
alkoholipitoisuuksia sisältävien
alkoholijuomien myyntiin perinteisten
monopolien ulkopuolella sekä koti- ja 
rajat ylittäviin toimituksiin. Esimerkiksi
viimeaikaiset muutokset Suomen
alkoholilaissa sallivat enintään 8%:n
alkoholipitoisuutta sisältävien
alkoholijuomien myynnin
päivittäistavarakaupassa, mikä on
vaikuttanut negatiivisesti Suomen
alkoholimonopolin myyntiin.
Mahdollinen edelleen vapauttaminen
ja muutokset toimitustavoissa
todennäköisesti lisäisivät kilpailua
Suomen markkinoilla. Sellaisten
muutosten vaikutus saattaa
mahdollisesti vaikuttaa Anoran
liiketoimintaan.
Nousseet inflaatiotasot Anoran
toimintamaissa luovat monia riskejä ja
voivat johtaa kuluttajien vähenevään
rahankäyttöön. Myös palkkainflaatio on
vähitellen lisääntynyt.
Maailmanlaajuisten
pääomamarkkinoiden epävakaa
tilanne voi vaikuttaa merkittävästi
rahoituksen saatavuuteen,
valuuttakursseihin ja korkotasoon.
   
23
Rahoitusvälineiden herkkyys markkinariskeille (ennen veroja) IFRS 7-standardin mukaisesti
2025
2024
milj. euroa
Tuloslaskelma
Oma pääoma
Tuloslaskelma
Oma pääoma
+/-10% muutos sähkön hinnassa
–
–
+/-
0,1
–
–
+/-
0,1
+/-10% muutos EUR/DKK valuuttakurssissa
+/-
1,4
+/-
1,4
+/-
2,2
+/-
2,2
+/-10% muutos EUR/NOK valuuttakurssissa
+/-
1,7
+/-
1,4
+/-
2,7
+/-
2,2
+/-10% muutos EUR/SEK valuuttakurssissa
+/-
6,6
+/-
6,7
+/-
4,5
+/-
5,0
+/-10% muutos EUR/USD valuuttakurssissa
-/+
1,9
-/+
1,7
-/+
1,5
-/+
1,8
+1%-yksikön muutos markkinakoroissa
-
0,8
+
1,2
-
1,2
+
1,2
Yllättävät ja ennakoimattomat
häiriöt arvoketjussa, tuotannossa ja
toimituksissa ovat merkittäviä lyhyen
aikavälin operatiivisia riskejä, samoin
kuin raaka-aineiden hinnankehityksen
nopeat ja merkittävät muutokset. Riskit
voivat aiheutua sisäisistä tai ulkoisista
tapahtumista.
Yhä epävakaampi geo- ja
kauppapoliittinen ympäristö voi myös
vaikuttaa negatiivisesti Anoran
liiketoimintaan, kannattavuuteen ja
toimintaympäristöön. Merkittävät riskit
ja epävarmuustekijät liittyvät
maailmanlaajuisten toimitusketjujen
häiriöihin, myös merireitteihin liittyviin
mahdollisiin uhkiin, viljan saatavuuteen
sekä hintojen nousupaineeseen
kaikissa tuotantokustannuksissa.
Energian ja polttoaineen hintojen
nousuun ja tuotantomäärien
vaihteluun liittyvät riskit jatkuvat
edelleen. Lakot sekä raaka-aineisiin,
työhön, energiaan ja polttoaineisiin
liittyvät mahdolliset saatavuus- ja
kustannusongelmat voivat vaikuttaa
toimintaympäristöön ja Anoran
liiketoimintaan ja kannattavuuteen
lähitulevaisuudessa.
Anora voi lisäksi kohdata haasteita
kyvyssään saavuttaa taloudelliset
tavoitteensa sekä vastuullisuus- ja
ESG-tavoitteensa, mukaan lukien
kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät
tavoitteensa.
Kyberriskien uhkien taso on edelleen
koholla, ja viranomaiset ovat varoit-
taneet kyberhyökkäysten uhasta ja
määrän kasvusta. On jo tullut ilmi
raportoituja tapauksia kyber-
hyökkäyksistä yrityksiä ja valtion
viranomaisia kohtaan vakavin
seurauksin. Anora parantaa jatkuvasti
kyberturvallisuustoimintojaan ja -
teknologioitaan. Ei voi sulkea pois sitä,
etteikö Anora tai sen yhteistyökumppanit
voisi joutua sellaisen kyberhyökkäyksen
kohteeksi, joka mahdollisesti vaikuttaisi
merkittävästi Anoran liiketoimintaan,
kannattavuuteen ja toimintoihin.
Tulevaisuuteen suuntautuvat
lausunnot
Tietyt muut kuin historiallisiin faktoihin
perustuvat tässä esitetyt tiedot
sisältävät tai saattavat sisältää
"tulevaisuuteen suuntautuvia
lausuntoja". Nämä tulevaisuuteen
suuntautuvat lausunnot koskevat
tulevaisuuden tapahtumia tai tulevaa
taloudellista suorituskykyä, mukaan
lukien, mutta ei niihin rajoittuen,
strategiset suunnitelmat, mahdollinen
kasvu, taloudellinen suorituskyky,
kestävyys ja muut
vastuullisuustavoitteet, suunnitellut
toiminnalliset muutokset, odotetut
bruttoinvestoinnit, rahan tuleva käyttö
ja lähteet, likviditeetti ja
kustannussäästöt, jotka sisältävät
tunnistettuja ja tunnistamattomia
riskejä, epävarmuustekijöitä ja muita
seikkoja, joiden seurauksena Anora
Groupin tai sen liiketoimintojen
todelliset tulokset, toiminnan tasot,
suorituskyky tai saavutukset saattavat
poiketa olennaisesti ilmaistuista tai
vihjatuista tuloksista. Joissakin
tapauksissa tällaiset tulevaisuuteen
suuntautuvat lausunnot voidaan
tunnistaa terminologian, kuten
"saattaa", "tulee", "voisi", "aikoo", "pitäisi",
"odottaa", "suunnitella", "ennakoida",
"tarkoitettu", "uskoa", "arvioida",
"ennustaa", "potentiaalinen" tai "jatkaa",
tai niiden kielteisten muotojen tai muun
vastaavan terminologian avulla.
Luonteensa vuoksi tulevaisuuteen
suuntautuvat lausunnot voivat
muuttua ja sisältää riskejä ja
epävarmuuksia, koska ne liittyvät
tapahtumiin ja riippuvat olosuhteista,
jotka voivat tapahtua tai olla
tapahtumatta tulevaisuudessa. Tulevat
tulokset voivat poiketa esitetystä tai
vihjatusta tuloksesta, mahdollisesti
olennaisesti. Kaikki tässä esitetyt
tulevaisuuteen suuntautuvat lausunnot
perustuvat tällä hetkellä johdon
käytettävissä olevaan tietoon ja
edustavat johdon nykyisiä uskomuksia
   
24
ja oletuksia saatavilla olevien tietojen
perusteella. Anora Group ei ota mitään
velvoitetta päivittää mitään
tulevaisuuteen suuntautuvia
lausuntoja. Mikään tässä esitetty ei
muodosta sijoitusneuvontaa, eikä
tämä materiaali muodosta tarjousta
myydä tai tarjouspyyntöä ostaa
mitään arvopapereita tai muuten
osallistua mihinkään sijoitustoimintaan.
Hallituksen ehdotus
jakokelpoisten varojen
käytöstä
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat
31.12.2025 tilinpäätöksen mukaan  107,5
milj. euroa, joka sisältää tilikauden
tuloksen 24,1 milj. euroa. Emoyhtiön
taloudellisessa tilanteessa ei ole
tapahtunut merkittäviä muutoksia
tilikauden päättymisen jälkeen.
Hallitus ehdottaa 14 huhtikuuta 2026
pidettävälle varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2025
maksetaan osinkoa 0,24 euroa
osakkeelta.
Katsauskauden jälkeiset
tapahtumat
Anora julkisti 21.1.2026 pörssitiedotteen
Anoran osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan ehdotuksista
varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka on
suunniteltu pidettäväksi 14.4.2026 ja
joka kutsutaan koolle myöhemmin.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle,
että hallituksen jäsenten lukumäärä on
seitsemän ja että nykyiset jäsenet Atle
Vidar Nagel Johansen, Christer Kjos,
Annareetta Lumme-Timonen, Jyrki
Mäki-Kala, Florence Rollet ja Rebecca
Tallmark valitaan uudelleen hallituksen
jäseniksi ja että uudeksi hallituksen
jäseneksi valitaan Jonas Tåhlin. Lisäksi
osakkeenomistajien nimitystoimikunta
ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle,
että varsinainen yhtiökokous päättää
muuttaa nimitystoimikunnan
työjärjestystä siten, että vain
hallituksen puheenjohtaja toimii
nimitystoimikunnan
asiantuntijäsenenä. Aikaisemmin myös
hallituksen varapuheenjohtaja on
toiminut asiantuntijajäsenenä. Lisäksi
työjärjestykseen ehdotetaan muita
päivityksiä ja teknisiä tarkennuksia ja
selvennyksiä. Lisätietoja on esitetty
kyseisessä pörssitiedotteessa.
Anora Group Oyj:n hallitus julkisti
11.2.2026 pörssitiedotteen, että se oli
päättänyt uuden jakson 2026-2028
alkamisesta johdolle ja valituille
avainhenkilöille tarkoitetussa pitkän
aikavälin osakepohjaisessa
kannustinjärjestelmässä. Lisätietoja on
on esitetty kyseisessä
pörssitiedotteessa.
Yhtiökokous  2026
Anora Group Oyj:n varsinainen
yhtiökokous 2026 on suunniteltu
pidettäväksi 14. huhtikuuta 2026 .
Yhtiökokouskutsu ja ohjeet julkaistaan
pörssitiedotteella ja Anoran
verkkosivuilla.
Näkymät vuodelle 2026
Markkinanäkymät
Alkoholijuomien kulutuksen Anoran
päämarkkinoilla odotetaan pysyvän
rakenteellisesti haastavana.
Toimialadata ja kuluttajatrendit
osoittavat volyymipaineen jatkuvan
vuonna 2026 ja sen jälkeen.
Tulosohjeistus
Vuonna 2026 Anoran vertailukelpoisen
käyttökatteen odotetaan olevan 74-79
miljoonaa euroa (2025: 71,1 milj. euroa).
   
25
Anora_sustainability_statements.png
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Kestävyysraportti
   
26
ESRS 2 Yleiset tiedot
BP-1 – Kestävyysraportin
yleiset laatimisperusteet
Anoran konsernitason kestävyys-
raportti tilikaudelta 2025 on laadittu
Euroopan unionin kestävyysraportointi-
direktiivin (CSRD) (EU) 2022/2464 sekä
komission delegoidussa asetuksessa
(EU) 2023/2772 määriteltyjen Euroopan
kestävyysraportointistandardien (ESRS),
Suomen kirjanpitolain 7 luvun kestävyys-
raportointia koskevien vaatimusten
sekä EU-taksonomialainsäädännön
(2020/852) mukaisesti. Raportoinnin
laajuus vastaa Anora Group Oyj:n
konsernitilinpäätöstä kattaen emoyhtiön
ja kaikki tytäryhtiöt. Tietojen raportointi
toiminta-periaatteista, tavoitteista,
toimenpiteistä ja mittareista, jotka
liittyvät arvoketjun alku- ja loppupäähän,
on rajattu Anoran käytettävissä olevaan
tietoon, kuten kumppaneilta saatuihin
tietoihin ja julkisiin lähteisiin, ESRS 1 kohdan
10.2 siirtymäsäännösten mukaisesti.
Mitään tietoa ei ole jätetty pois liike-
toiminnan arkaluonteisuuden vuoksi,
mukaan lukien immateriaalioikeudet,
osaaminen tai innovaatiotulokset.
BP-2 – Tiettyjä olosuhteita
koskevat tiedot
Aikahorisontit
Anora soveltaa seuraavia
aikahorisontteja kestävyys-
arvioinnissaan ESRS-vaatimusten
mukaisesti:
• Lyhyt aikaväli: tilikausi (eli yksi vuosi)
• Keskipitkä aikaväli: lyhyen aikavälin
päättymisestä enintään viiden
vuoden päähän
• Pitkä aikaväli: yli viisi vuotta
Nämä aikahorisontit ovat pääosin
linjassa Anoran yleisten riskienhallinta-
käytäntöjen kanssa, jotka perustuvat
COSO ERM -viitekehykseen ja SFS-ISO
31000 -standardiin. Tämä yhden-
mukaisuus varmistaa johdonmukaisen
kestävyysaiheisiin liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
arvioinnin. Mahdolliset poikkeamat
näistä aikahorisonteista ilmoitetaan
yhdessä kyseisten tietopisteiden
kanssa.
Arvoketjun estimointi
Kestävyysmittareissa, jotka sisältävät
arvoketjun alku- ja/tai loppupäähän
liittyviä tietoja, Anora rajoittaa
raportoinnin käytettävissä olevaan
sisäiseen tietoon tai julkisiin lähteisiin.
Jos käytetään arvioita, oletuksia,
toimialakeskiarvoja tai muita
epäsuoria tietolähteitä, sekä mikäli
tietojen tarkkuuden parantamiseksi on
suunniteltu toimenpiteitä, tämä
ilmoitetaan yhdessä asiaankuuluvien
tietopisteiden kanssa.
Estimoinnissa käytetyt lähteet ja
tuloksen epävarmuus
Valtaosaan mittareista tai tietopisteistä
ei liity merkittäviä arviointi- tai
mittausepävarmuuksia, jotka liittyisivät
menetelmiin, tulevien tapahtumien
lopputuloksiin, oletuksiin, arvioihin tai
päätöksiin, ellei tätä ole nimenomaisesti
ilmoitettu. Tällaiset tapaukset koskevat
tiettyjä tietopisteitä, kuten scope 3
-kasvihuonekaasupäästöjä ja
uudistavasti viljellyn ohran osuutta.
Näissä voidaan käyttää arvioita,
oletuksia tai toimialakeskiarvoja. Näihin
liitetään olennaiset selitteet ja
suunnitellut toimenpiteet tietojen
tarkkuuden parantamiseksi
Aiempiin kausiin liittyvät
raportointivirheet
Vuoden 2025 kestävyysraportin
tietojenkeruuprosessin yhteydessä
havaittiin virhe mittarissa, joka liittyy
tavoitteeseen ”Alkoholittomien ja
matala-alkoholisten tuotteiden
osuuden kasvattaminen liikevaihdosta”,
joka raportoitiin vuoden 2024
kestävyysraportissa. Laskentavirheen
vuoksi alkoholittomien ja matala-
alkoholisten tuotteiden osuus
liikevaihdosta vuonna 2024 raportoitiin
5,9 prosenttina, kun korjattu luku on
4,2 prosenttia. Ero vuonna 2024
ilmoitettuun lukuun on -1,7 prosentti-
yksikköä. Korjattua lukua käytetään
vuoden 2024 vertailutietona tässä
raportissa.
Muutokset kestävyystietojen
valmistelussa ja esittämisessä
FLAG‑tavoitteen esittämiseen
kohdassa E1‑4 tehtiin metodologinen
muutos, ja vertailuluku päivitettiin
vastaamaan tavoiterajausta aiemman
koko FLAG‑päästöjen ja koko
FLAG‑inventaarion välisen vertailun
sijaan. Muutoksella ei ollut vaikutusta
raportoituun prosentuaaliseen
muutokseen.
GOV-1 – Hallinto-, johto- ja
valvontaelinten rooli
Anoran hallintoelinten tehtävät ja
vastuut – mukaan lukien kestävyyteen
liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien valvonta ja hallinta –
määräytyvät Suomen lain, Anoran
yhtiökokouksen hyväksymän
yhtiöjärjestyksen sekä Anora-konsernin
sisäisten hallintodokumenttien
mukaisesti. Näihin kuuluvat hallituksen
hyväksymät hallinnointiperiaatteet,
hallituksen työjärjestys sekä
tarkastusvaliokunnan työjärjestys.
Anoran keskeisten hallinto- ja
johtamistoimielinten roolit ja vastuut
kestävyyteen liittyvissä asioissa
esitetään seuraavassa taulukossa.
   
27
Toimielimen
nimi
Hallintoelimen
tyyppi
Kokoonpano ja monimuotoisuus
Roolit ja vastuut kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinnassa
Hallitus
Hallintoelin
Hallitus on Anoran keskeinen hallintoelin. Vuonna 2025 hallitukseen kuului 6( 7 ) yhtiökokouksen valitsemaa
liikkeenjohtoon osallistumatonta jäsentä sekä 1 (1) Anoran henkilöstön valitsema jäsen.
Hallituksen kokoonpanoa ohjaa monimuotoisuuden periaate, jotta varmistetaan osaava, pätevä ja tehokas
hallintoelin. Monimuotoisuutta tuetaan strategisesti tärkeillä aloilla ja markkinoilla hankitun kokemuksen,
kansainvälisen liiketoimintaosaamisen sekä iän, toimikauden ja sukupuolen moninaisuuden kautta.
Vuonna 2025, 57 % (63 %) hallituksen jäsenistä oli riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä
osakkeenomistajista. Sukupuolijakauma oli 43 % (38 %) (naiset miehiin verrattuna).
Anoran ja erityisen neuvotteluelimen välisen henkilöstön edustuksen järjestämistä koskevan
sopimuksen mukaisesti henkilöstöä edustaa yksi hallituksen jäsen ja yksi varajäsen.
Hallituksella on ensisijainen vastuu kestävyyteen liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta. Hallitus
hyväksyy Anoran vastuullisuusstrategian, mukaan lukien tavoitteet
ja merkittävät kestävyyteen liittyvät investoinnit. Hallituksen tukena
toimii tarkastusvaliokunta, joka seuraa ja arvioi kestävyyden
kokonaisvaltaista hallinnointia sekä varmistaa siihen liittyvien
tietojen luotettavuuden.
Toimitusjohtaja
ja johtoryhmä
Johtoelin
Johtoryhmä on Anoran keskeinen johtamistoimielin, jota johtaa Anora Group Oyj:n toimitusjohtaja.
Johtoryhmään kuuluu hallituksen nimittämiä johtajia, yhteensä 7 (8) jäsentä vuonna 2025. Nimityksillä
varmistetaan, että tiimillä on taidot, osaaminen ja kokemus tehokkaaseen toimintaan
juomateollisuudessa.
Johtoryhmä ei ole muodollinen päätöksentekoelin. Se tukee toimitusjohtajaa konsernin strategian
toteuttamisessa ja operatiivisessa johtamisessa. Vuonna 2025 sukupuolijakauma (naiset miehiin
verrattuna, mukaan lukien toimitusjohtaja) oli 29 % (25 %). Toisin kuin hallituksessa, johtoryhmässä ei ole
henkilöstön tai muiden työntekijöiden virallista edustusta.
Johtoryhmä vastaa Anoran kokonaisvaltaisen
vastuullisuusstrategian toteuttamisesta. Tämä sisältää
kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvien toimenpiteiden ja tavoitteiden hyväksymisen ja
säännöllisen seurannan sekä kestävyyteen liittyvien
investointiehdotusten valmistelun. Johtoryhmä raportoi kaikista
kestävyyteen liittyvistä olennaisista asioista hallitukselle. Erillisiä
johtotasoisia tehtäviä tai valiokuntia kestävyyteen liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvontaan ei ole nimetty.
Johtoryhmä saa tietoa liiketoiminta-
alueilta ja seuraa osana päivittäistä
toimintaa kestävyyteen liittyviä
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
omilla vastuualueillaan. Keskeiset
havainnot raportoidaan
toimitusjohtajalle yhteistyössä
vastuullisuustiimin kanssa, joka koordinoi
kestävyyteen liittyvää raportointia. Erillisiä
kontrolleja ja menettelyjä kestävyyteen
liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan
integroidaan parhaillaan Anoran
olemassa oleviin sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan prosesseihin.
Anoran hallintoelimet määrittävät
kestävyyden valvontaan tarvittavat
taidot ja valmiudet asiantuntemuksen,
kokemuksen ja ydinliiketoimintaan
(alkoholijuomien ja muiden juomien
valmistus, maahantuonti ja myynti)
perustuvien olennaisuusarvioiden
perusteella. Nämä tiedot ja valmiudet
keskittyvät erityisesti Anoran
olennaisimpiin kestävyyteen liittyviin
aiheisiin, jotka heijastuvat yhtiön pitkän
aikavälin strategisiin tavoitteisiin
ilmastonmuutoksen hillinnän,
uudistavan viljelyn ja kiertotalouden
osalta. Ulkopuolisia asiantuntijoita
käytetään tarpeen mukaan tietyillä
erityisosaamisalueilla.
GOV-2 Yrityksen hallinto-,
johto- ja valvontaelimille
toimitettavat tiedot ja niiden
käsittelemät kestävyysseikat
Kestävyyteen liittyviä olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
käsitellään säännöllisesti sekä
johtoryhmän että tarkastusvaliokunnan
kokouksissa. Raportointijakson aikana
tarkastusvaliokunta kokoontui 5 (6)
kertaa. Tarkastusvaliokunnan
puheenjohtaja, toimitusjohtaja ja
johtoryhmä raportoivat hallitukselle
kestävyyteen liittyvien
toimintaperiaatteiden, toimenpiteiden,
mittareiden ja tavoitteiden
tehokkuudesta. Nämä päivitykset ovat
osa hallituksen kokonaisvaltaista
valvontavastuuta hallinnosta ja
riskienhallinnasta (due diligence).
Anoran toimitusjohtaja ja
johtoryhmä, jotka vastaavat konsernin
strategian toteuttamisesta ja
ohjaamisesta, soveltavat harkittua
lähestymistapaa konsernin
vastuullisuusstrategian, merkittävien
liiketoimien ja riskienhallintaprosessien
valvontaan. He saavat tietoja
liiketoiminta-alueilta ja tekevät
yhteistyötä vastuullisuustiimin kanssa
koordinoidakseen raportointia ja
valmistellakseen toimia merkittäviin
kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin,
riskeihin ja mahdollisuuksiin.
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
arvioivat säännöllisesti
mahdollisia olennaisten
kestävyysseikkojen ja liiketoiminnan
yhteensovittamistarpeita,
varmistaakseen näiden
yhteensopivuuden Anoran pitkän
aikavälin tavoitteiden ja sitoumusten
kanssa. Hallitus valvoo ja hyväksyy
kaikki merkittävät suunnitelmat tai
muutokset näihin käytäntöihin.
   
28
Tilikauden aikana suoritetun
viimeisimmän kaksoisolennaisuus-
arvion valmistumisen jälkeen Anoran
hallituksen tarkastusvaliokunta
käsitteli siitä johdetun luettelon
olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista. Tämä luettelo
esitetään taulukossa tämän kestävyys-
raportin kohdassa SBM-3: Olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ml. niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa.
GOV-3 – Kestävyyteen
liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
Konsernin palkitsemispolitiikka
määrittää yleiset periaatteet
hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan
palkitsemiselle, mukaan lukien
vastuullisuuteen liittyvät mittarit. Sekä
lyhyen että pitkän aikavälin kannustin-
ohjelmat sidotaan ennalta
määriteltyjen vastuullisuutta koskevien
tavoitteiden saavuttamiseen “Pay for
Performance” -periaatteen mukaisesti.
Nämä käytännöt on suunniteltu
tukemaan Anoran vastuullisuus-
tavoitteiden toteutumista.
Tämänhetkisissä kannustinohjelmissa
käytetty vastuullisuusmittari ei sisällä
suoranaisesti ilmastonmuutosta tai
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistavoitteita, mutta näitä
aiheita käsitellään osana
Sustainalyticsin ESG-riskiluokitusta.
21. joulukuuta 2022 hallitus hyväksyi
osakepohjaisen pitkän aikavälin
kannustinohjelman vuosille 2023–2025,
joka kohdistuu johtoon ja valikoituihin
avainhenkilöihin. Ohjelma on
rakenteeltaan suoritusperusteinen
osakeohjelma, jossa palkkiot perustuvat
neljään suorituskykymittariin, mukaan
lukien yhteen ympäristöön, sosiaaliseen
vastuuseen ja hallintoon (ESG)
liittyvään mittariin. ESG-mittarin osuus
on 10 % ohjelman kokonaisansainta-
mahdollisuudesta. ESG-tavoitteena on
saavuttaa Sustainalyticsin ESG-
riskiluokitukseksi “matala riski” vuoden
2025 loppuun mennessä.
13. helmikuuta 2024 hallitus hyväksyi
osakepohjaisen pitkän aikavälin
kannustinohjelman vuosille 2024–2026,
joka kohdistuu johtoon ja valikoituihin
avainhenkilöihin. Ohjelma on
rakenteeltaan suoritusperusteinen
osakeohjelma, jossa palkkiot perustuvat
neljään suorituskykymittariin, joista yksi
on ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen
ja hallintoon (ESG) liittyvä mittari. ESG-
mittarin osuus on 10 % ohjelman
kokonaisansaintamahdollisuudesta.
ESG-tavoitteena on saavuttaa
Sustainalyticsin ESG-riskiluokitukseksi
“matala riski” vuoden 2026 loppuun
mennessä.
12. helmikuuta 2025 Anora Group
Oyj:n hallitus hyväksyi uuden
osakepohjaisen pitkän aikavälin
kannustinohjelman käynnistämisen
kaudelle 2025–2027. Ohjelma on
rakenteeltaan suoritusperusteinen
osakeohjelma, jossa palkkiot
perustuvat neljään suorituskykymittariin,
joista yksi on ympäristöön, sosiaaliseen
vastuuseen ja hallintoon (ESG) liittyvä
mittari. ESG-mittarin osuus on 10 %
ohjelman kokonaisansainta-
mahdollisuudesta. ESG-tavoitteena on
saavuttaa Sustainalyticsin ESG-
riskiluokitukseksi “matala riski” vuoden
2027 loppuun mennessä.
DUE DILIGENCE -
PROSESSIN KESKEISET
OSATEKIJÄT
KOHDAT KESTÄVYYSRAPORTISSA
Due diligence -
prosessin
sisällyttäminen
hallintoon, strategiaan
ja liiketoimintamalliin
ESRS 2 Yleiset tiedot: GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille
toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
ESRS 2 Yleiset tiedot: GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
ESRS 2 Yleiset tiedot: SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Vuorovaikutus
vaikutusten kohteena
olevien sidosryhmien
kanssa kaikissa due
diligence -prosessin
keskeisissä vaiheissa
ESRS 2 Yleiset tiedot: SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset
ESRS 2 Yleiset tiedot: IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Aihekohtainen standarditieto sidosryhmien näkemysten huomioimisesta
kestävyysseikkoja koskevissa toimintaperiaatteissa: E1-2, E3-1, E4-2, E5-1, S1-1,
S2-1, S4-1, G1-1
Sidosryhmävuorovaikutuksen huolellisuusprosessin (due diligence) eri
vaiheet ja päämärät: S1-2, S2-2, S4-2
Haitallisten
vaikutusten
tunnistaminen ja
arviointi
ESRS 2 Yleiset tiedot: IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
ESRS 2 Yleiset tiedot: SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Toimien toteuttaminen
kyseisten haitallisten
vaikutusten torjumiseksi
Aihekohtainen standarditieto toimenpiteistä olennaisten
kestävyysvaikutusten käsittelemiseksi: E1-3, E3-2, E4-3, E5-2, S1-4, S2-4, S4-4
Kyseisten toimien
tuloksellisuuden
seuranta ja viestintä
Aihekohtainen standarditieto kestävyysseikkoihin liittyvien toimien tehokkuuden
seurannasta tavoitteiden avulla: E1-4, E3-3, E4-4, E5-3, S1-5, S2-5, S4-5
Aihekohtainen standarditieto kestävyysseikkoihin liittyvien toimien
tehokkuuden seurannasta mittareiden avulla: E1-5, E1-6, E3-4, E4-5, E5-4,
E5-5, S1-6, S1-8, S1-9, S1-14, S1-17, G1-4
GOV-4 – Selvitys due diligence
-prosessista
Tässä kestävyysraportissa esitetyn
huolellisuusprosessia (due diligence)
koskevan tiedon kartoitus on esitetty
oheisessa taulukossa.
   
29
GOV-5 – Riskienhallinta ja
sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Anoran riskienhallinnan ja sisäisen
valvonnan prosesseja, jotka liittyvät
kestävyystietojen kattavuuteen,
luotettavuuteen ja laatuun – kattaen
sekä yhtiön omat toiminnot että
arvoketjun keskeiset osat –
integroidaan parhaillaan yhtiön yleisiin
menettelyihin ja johtamisjärjestelmiin.
Riskienhallintapolitiikan tavoitteena on
saattaa sekä sisäinen että ulkoinen
vastuullisuutta koskeva raportointi
samojen kontrollitoimenpiteiden piiriin
kuin taloudellinen ja operatiivinen
raportointi, jotta varmistetaan
luotettavuus, vaatimustenmukaisuus
sekä Anoran sisäisten vastuullisuutta
koskevien periaatteiden, politiikkojen ja
ohjeiden noudattaminen.
Anora-konsernin riskienhallinnan
tavoitteena on tukea yhtiön strategian –
mukaan lukien vastuullisuusstrategian –
toteuttamista tunnistamalla riskejä,
vähentämällä niiden toteutumisen
todennäköisyyttä ja vaikutuksia sekä
varmistamalla liiketoiminnan jatkuvuus.
Hallitus on hyväksynyt konsernin
riskienhallintapolitiikan, joka määrittelee
riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet,
vastuut ja raportointimenettelyt koko
konsernissa.
Kaikki riskit arvioidaan niiden
arvioidun todennäköisyyden ja
taloudellisen vaikutuksen perusteella.
Kestävyysvaikutuksiin, -riskeihin ja
mahdollisuuksiin koskevassa
raportoinnissa keskeiset sisäisen
valvonnan riskit liittyvät tietojen
kattavuuteen, arvioitujen mittareiden
tarkkuuteen sekä arvoketjun alku- ja
loppupään tietojen saatavuuteen.
Kyseisten riskien lieventämisstrategiat
ja niihin liittyvät kontrollit ovat
parhaillaan kehitteillä.
Vuonna 2025 Anoran
kestävyysraportointiprosessia koordinoi
vastuullisuustiimi yhteistyössä Anora-
konsernin eri toimintojen kanssa, jotka
ovat myös vastuussa
sidosryhmävuorovaikutuksesta. Tiimi
kehittää raportointiprosessia
viimeisimpien sääntelyvaatimusten
mukaisesti hyödyntämällä kulloinkin
parasta saatavilla olevaa tietoa sekä
kehittämällä jatkuvasti
kestävyysvaikutuksiin, -riskeihin ja -
mahdollisuuksiin liittyviä arviointi- ja
mittauskyvykkyyksiä.
SBM-1 – Strategia,
liiketoimintamalli ja arvoketju
Tämä osio keskittyy Anoran strategian
toimeenpanon, liiketoimintamallin ja
arvoketjun kestävyyskysymyksiin.
Lisätietoja on saatavilla hallituksen
toimintakertomuksessa.
Anora tarjoaa kattavan valikoiman
alkoholipitoisia ja alkoholittomia
juomia, mukaan lukien omat
tuotemerkkinsä sekä laajan valikoiman
kansainvälisten kumppaneiden viinejä,
väkeviä alkoholijuomia ja
alkoholittomia ja matala-alkoholisia
tuotteita asiakkailleen hotelli- ja
ravintola-alalla (Horeca),
vähittäiskaupassa, Pohjoismaiden
alkoholimonopolimarkkinoilla,
matkustajamyynnissä ja viennissä.
Anora tarjoaa myös asiakkailleen
tuotanto-, pakkaus- ja
logistiikkapalveluja.
Anoran teolliset tuotteet –
ohratärkkelys, tekninen etanoli ja
rehuraaka-aineet – syntyvät
tislausprosessin sivutuotteina ja niitä
tarjotaan yritysasiakkaille useilla eri
toimialoilla. Logistiikkapalveluista
Norjan viini- ja väkevien
alkoholijuomien markkinoilla vastaa
Anoran tytäryhtiö Vectura AS.
Tilikauden aikana tuotevalikoimassa
tai asiakassegmenteissä ei tapahtunut
merkittäviä muutoksia. Vuoden 2025
lopussa Anoran henkilöstön
kokonaismäärä oli 1 190 (1 211), joista 405
(409) Suomessa, 342 (348) Norjassa, 182
(163) Tanskassa, 155 (185) Ruotsissa, 64
(67) Virossa, 31 ( 31) Latviassa, 5 (7)
Saksassa ja 6 (1) Liettuassa.
Vuoden 2025 raportointijakson
liikevaihto IFRS 8 -standardin mukaisiin
Anoran raportointisegmentteihin
jaoteltuna oli 141,7 (142,0) miljoonaa
euroa Industrial-segmentistä, 215,1
(227,0) miljoonaa euroa Spirits-
segmentistä ja 301,1 (323,0) miljoonaa
euroa Wine-segmentistä. Anoralla ei ole
toimintoja tai liikevaihtoa fossiilisiin
polttoaineisiin (kivihiili, öljy tai kaasu)
liittyvistä toiminnoista.
Vastuullisuustavoitteet
Anora on vuonna 2022 asettanut pitkän
aikavälin vastuullisuustavoitteet
keskittyen keskeisiin tuoteryhmiin,
asiakaskategorioihin, maantieteellisiin
alueisiin ja sidosryhmäsuhteisiin. Nämä
tavoitteet ovat olennainen osa Anoran
vastuullisuusstrategiaa, ja ne
määriteltiin olennaisuusarvioinnin
perusteella vuonna 2022 osana
vastuullisuustiekartan suunnittelua.
Arviointi sisälsi markkinatutkimusta
keskeisten markkinoiden ja
asiakassegmenttien ostotrendeistä
sekä Anoran tuotteiden ja toimintojen
vastuullisuusvaikutusten arvioinnin.
• Tuotantolaitokset: Hiilineutraali
toiminta Koskenkorvan tislaamolla
vuoteen 2026 mennessä ja kaikilla
Anoran omilla tuotantolaitoksilla
vuoteen 2030 mennessä, ilman
hiilikompensaatioita.
• Tuotepanokset: Uudistavasti viljellyn
ohran osuus Anoran omissa
viljaviinatuotteissa 30 %:iin vuoteen
2030 mennessä.
• Pakkaukset: Anoran omat tuotteet
pakataan kevyisiin, 100 %
kierrätettäviin materiaaleihin, jotka
ovat peräisin joko sertifioiduista tai
kierrätetyistä lähteistä vuoteen 2030
mennessä.
   
30
Anora seuraa jatkuvasti raaka-aineiden
hankintaa, tuotantoprosesseja,
pakkausvaatimuksia ja asiakas-
käyttäytymistä seuratakseen
tavoitteiden toteutumista sekä
tunnistaakseen hyvissä ajoin
mahdollisia haasteita tai
investointitarpeita.
Tieteeseen perustuvat
ilmastotavoitteet
Osana vastuullisuustiekarttaansa
Anora liittyi Science Based Targets -
aloitteeseen (SBTi) vuonna 2022 ja
toimitti päästövähennystavoitteensa
vahvistettavaksi joulukuussa 2023.
Aiemmin mainittujen vastuullisuus-
tavoitteiden lisäksi Anora on asettanut
seuraavat erilliset, tieteeseen
perustuvat tavoitteet, jotka SBTi validoi
vuonna 2024 ja jotka muodostavat
keskeisen osan Anoran vastuullisuus-
strategiasta:
• Yleinen nettonollatavoite (Net-
Zero): Anora Group Oyj sitoutuu
saavuttamaan nettonollapäästöt
koko arvoketjussa vuoteen 2050
mennessä.
• Lähiajan ilmastotavoitteet:
• Teollinen toiminta ja energia:
Anora sitoutuu vähentämään
absoluuttisia scope 1 ja 2 -
kasvihuonekaasupäästöjään 42 %
verrattuna vuoden 2021
perustasoon*. Anora sitoutuu
myös vähentämään absoluuttisia
scope 3 -kasvihuonekaasu-
päästöjään ostetuista tavaroista
ja palveluista sekä tuotantoketjun
alku- ja loppupään kuljetuksesta
ja jakelusta 42 % saman
aikajakson aikana.
• FLAG (Forest, Land and
Agriculture): Anora sitoutuu
vähentämään vuoteen 2030
mennessä absoluuttisia scope 1-
ja scope 3 -luokan metsiin, maa-
alueisiin ja maatalouteen liittyviä
FLAG-kasvihuonekaasu-
päästöjään 30,3 % vuoteen 2030
mennessä vuoden 2021
lähtötasosta**. Anora sitoutuu
myös ylläpitämään metsäkadon
torjuntaa sen ensisijaisesti
metsäkatoon liittyvissä
hyödykkeissä.
• Pitkän aikavälin ilmastotavoitteet
• Teollinen toiminta ja energia:
Anora sitoutuu vähentämään
vuoteen 2050 mennessä
absoluuttisia scope 1- ja scope 2-
kasvihuonekaasupäästöjään 90
prosenttia perusvuodesta 2021.*
Anora sitoutuu myös
vähentämään absoluuttisia
scope 3-kasvihuonekaasu-
päästöjään ostetuista tavaroista
ja palveluista sekä tuotantoketjun
alku- ja loppupään kuljetuksesta
ja jakelusta 90 prosenttia
samassa ajassa.
• FLAG: Anora sitoutuu
vähentämään vuoteen 2050
mennessä absoluuttisia scope 1-
ja scope 3-luokan metsiin, maa-
alueisiin ja maatalouteen liittyviä
FLAG-kasvihuonekaasupäästöjä
72 prosenttia perusvuodesta
2021.**
* Tavoitteen rajaus sisältää bioenergian raaka-
aineiden maaperään liittyvät päästöt ja
hiilensidonnan.
** Tavoite sisältää FLAG-päästöt ja -hiilensidonnan.
Liiketoimintamalli
Anoran liiketoimintamalli perustuu
useisiin keskeisiin tuotantopanoksiin,
joihin kuuluvat yli 35 eri maasta
hankitut viinit, vuosittain noin 180
miljoonaa kilogrammaa suomalaista
ohraa sekä vesi ja muut tuotannossa
käytettävät materiaalit, kuten
pakkausmateriaalit ja mausteet. Anora
hankkii ja kehittää näitä tuotanto-
panoksia sekä varmistaa niiden
saatavuuden integroidulla
toimintamallillaan, joka luo merkittäviä
mittakaavaetuja hankintaan,
tuotantoon ja jakeluun. Malli hyödyntää
myös yhteisiä kyvykkyyksiä
kuluttajatutkimuksessa, innovaatiossa,
tuotekehityksessä ja keskitettyjen
tukitoimintojen kautta toiminta-
tehokkuuden parantamiseksi.
Anoran liiketoimintamallin tuotokset
jakautuvat kolmeen
liiketoimintasegmenttiin:
• Wine-segmentti: Sisältää
päämiesten ja Anoran omien
brändien viinit, joita kehitetään,
tuodaan maahan, pakataan,
markkinoidaan ja myydään
pääasiassa Pohjoismaiden
monopoli- ja Horeca-markkinoilla,
Tanskassa ja Baltian maissa.
• Spirits-segmentti: Sisältää Anoran
omat väkevien alkoholijuomien
tuotemerkit ja päämiesten brändit,
joita jaellaan Pohjoismaiden
monopoli- ja Horeca-markkinoilla,
Tanskassa, Baltian maissa,
maailmanlaajuisessa verovapaassa
matkustajamyynnissä sekä
vientimarkkinoilla.
• Industrial-segmentti: Kattaa
teollisuustuotteet,
sopimusvalmistuksen, toimitusketjun
palvelut ja logistiikkatoiminnot,
mukaan lukien Vectura AS:n
tarjoamat palvelut.
Muut nykyiset ja odotettavissa
olevat hyödyt sidosryhmille sisältävät
sijoitetun pääoman tuoton (ROI),
yhteiskunnalle maksetut verot,
työllisyyden ja tulonmuodostuksen
sekä jatkuvat toimet ihmisiin ja
ympäristöön kohdistuvien kielteisten
vaikutusten vähentämiseksi koko
arvoketjussa.
   
31
Arvoketju
Arvoketjun
osa
Keskeiset toiminnot ja toimijat
Arvoketjun
alkupää
Sopimusviljelijät (pääasiassa
ohran tuottajat)
Viljakaupat
Kumppanit (esim. ProAgria, BSAG)
Viinin viejät
Muun materiaalin toimittajat
(esim. pakkausmateriaalit,
mausteet)
Saapuvan logistiikan ja
varastoinnin hallinta
Oma
toiminta
Väkevien alkoholijuomien tislaus
Alkoholijuomien kypsytys ja
sekoitus
Pullotus ja pakkaaminen
Alkoholittomien ja matala-
alkoholisten juomien, viinien ja
väkevien alkoholijuomien
maahantuonti
Logistiikkapalvelut
Arvoketjun
loppupää
HoReCa-sektori (hotellit,
ravintolat, catering)
Pohjoismaiden
vähittäismyyntimonopolit
Ruokakaupat ja verkkokaupat
Maatalousala (eläinrehu,
elintarviketeollisuus)
Vienti ja matkustajamyynti
Lopulliset loppukäyttäjät:
yksityiset kuluttajat ja
teollisuusasiakkaat
SBM-2 – Sidosryhmien edut ja
näkemykset
Olennaiset vaikutusten kohteena
olevat sidosryhmät huomioidaan
asianmukaisin keinoin ja sopivilla
tasoilla Anoran organisaation eri
toiminnoissa. Anora tekee yhteistyötä
näiden sidosryhmien kanssa
varmistaakseen, että olennaiset
kestävyyskysymykset tunnistetaan ja
käsitellään tarkasti. Nämä olennaisuus-
arvioinnissa määritellyt aiheet, joihin
sisällytettiin sidosryhmien näkemykset
haastattelujen kautta, muodostavat
perustan Anoran pitkän aikavälin
vastuullisuustavoitteille ja niihin
liittyville toimenpidesuunnitelmille.
Anoran käsitys sidosryhmiensä
intresseistä ja näkemyksistä
strategiastaan ja liiketoiminta-
mallistaan luotiin alun perin
valmistavan huolellisuusprosessin
(due diligence) aikana vuonna 2022,
mikä toimi nykyisen vastuullisuus-
tiekartan pohjana. Institutionaaliset
sijoittajat ja pankit, joiden katsotaan
kuuluvan kestävyysselvityksen
ensisijaisten käyttäjien joukkoon,
korostivat läpinäkyvyyttä ja pitkän
aikavälin taloudellista kestävyyttä.
Keskeiset asiakkaat, mukaan lukien
Pohjoismaiden alkoholimonopolit ja
suuret vähittäiskaupat, sekä strategiset
toimittajat painottivat Anoran
taloudellisen vakauden merkitystä
toimitusvarmuuden varmistamiseksi.
Kansalaisjärjestöt puolestaan toivat
esiin näkökulmia Anoran liiketoiminta-
malliin liittyvistä sosiaalisista - ja
ympäristö-vaikutuksista.
Syventääkseen ymmärrystä
luonnon monimuotoisuudesta,
uudistavasta viljelystä ja
ihmisoikeuksista arvoketjussa Anora
toteutti vuonna 2024 lisäsidosryhmä-
tutkimusta osana kaksoisolennaisuus-
arviointiaan. Nämä havainnot ohjaavat
jatkuvasti Anoran strategisia
painopisteitä ja vastuullisuustoimia.
Hallitus valvoo tarkastusvaliokunnan
tukemana vastuullisuuden hallinnointia,
mukaan lukien kestävyysraportointia,
siihen liittyviä riskejä ja
sidosryhmäyhteistyötä. Näitä asioita
käsitellään hallituksen kokouksissa.
Anoran sidosryhmäyhteistyön
keskeiset piirteet esitetään alla
olevassa taulukossa:
Sidosryhmä
Osallistamismekanismi
Keskeiset aiheet ja sidosryhmävuorovaikutuksen tarkoitus
Anoran oma henkilöstö
Henkilöstökyselyt, työehtosopimusneuvottelut, hallitusedustus henkilöstön
osallistamissopimuksen kautta
Työturvallisuus, työnantajamielikuva, strateginen panos, oikeudet ja edut
Arvoketjun työntekijät
Kolmannen osapuolen auditoinnit, toimittajien itsearvioinnit, yhteistyö
kumppaneiden kanssa (esim. amfori BSCI)
Ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite, riskienhallinta korkean riskin
maantieteellisillä alueilla
Kuluttajat / loppukäyttäjät
Vastuullinen markkinointi, tietoisuuskampanjat, verkkosivuston tiedot,
tuotevalikoima (alkoholittomat & matala-alkoholiset tuotteet)
Alkoholinkulutuksen terveys- ja yhteiskunnallisten vaikutusten vähentäminen
Viranomaiset, pankit, analyytikot, sijoittajat,
kansalaisjärjestöt, media, omistajat, poliittiset
päättäjät
Lehdistötiedotteet, tiedotustilaisuudet, haastattelut, sosiaalinen media
(erityisesti LinkedIn)
Läpinäkyvyys, taloudellinen suorituskyky, vastuullisuustyön tulokset, sääntelyn
noudattaminen
Asiakasyritykset ja toimittajat
Toimialatyöryhmien kokoukset, suora vuorovaikutus
Kaupallinen yhteistyö, vastuullisuusteemojen linjaus, toimitusketjun
tehokkuus
Toimialajärjestöt
Osallistuminen yhteisiin aloitteisiin ja foorumeihin
Politiikan kehittäminen, toimialastandardit, vastuullisuuden edistäminen
   
32
SBM-3 – Olennaiset
vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Yhteenveto Anoran olennaisista
vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista (IRO:t), jotka
perustuvat viimeisimpään vuonna
2025 päivitettyyn kaksoisolennaisuus-
arviointiin, esitetään alla olevassa
taulukossa.
Olennaiset IRO:t liittyvät tiiviisti
Anoran strategisiin painopisteisiin ja
liiketoimintamallin keskeisiin piirteisiin.
Tuoteportfolion, hankintakäytäntöjen ja
markkina-aseman kautta ne
heijastavat myös arvoketjun
haavoittuvimpia Anoran liiketoimista
johtuvien vaikutusten kohteena olevia
sidosryhmiä ja havainnollistavat, miten
olennaiset vastuullisuuskysymykset
vaikuttavat Anoran liiketoimintaan ja
strategiseen suuntaan.
Käsittelemällä kyseisiä vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia (IRO:ja)
toimintaperiaatteiden, toimenpiteiden
ja tavoitteiden avulla, Anora kehittää ja
ylläpitää strategiansa ja
liiketoimintamallinsa kestävyyttä
lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä. Tilikauden aikana Anora ei
toteuttanut muodollista laadullista tai
määrällistä arviointia
liiketoimintamallinsa ja strategiansa
kestävyydestä kaikkia tunnistettuja
kestävyyteen liittyviä vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia vastaan.
Nykyiset huolellisuusprosessit (due
diligence), joiden tarkoituksena on
ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien
todellisten ja mahdollisten vaikutusten
tunnistaminen, ehkäiseminen,
lieventäminen ja raportointi,
aiheuttavat vuosittaisia kustannuksia,
kuten jäsenmaksuja ja auditointeja,
jotka kirjataan pääasiassa henkilöstö-
ja muihin liiketoiminnan kuluihin.
Vaikka tiettyihin IRO:ihin on tehty
vähäisiä tarkennuksia näkökulmien,
määritelmien tai laajuuden osalta
selkeyden parantamiseksi, olennaisia
muutoksia ei ole tehty verrattuna
edelliseen raportointivuoteen.
Standardi-
kohtainen aihe
Kuvaus olennaisesta vaikutuksesta, riskistä tai mahdollisuudesta (IRO)
IRO-tyyppi
Sijainti
arvoketjussa
Arvioitu
aikahorisontti
E1
Ilmastonmuutos
Scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuva ilmaston lämpenemispotentiaali,* joka syntyy Anoran omien tuotantolaitosten
energiankulutuksesta, operatiivisista toiminnoista ja muista tiloista.
Tosiasiallinen
kielteinen
vaikutus
Oma toiminta
Lyhyt aikaväli
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuva ilmaston lämpenemispotentiaali* Anoran arvoketjussa. Suurin osa Anoran päästöistä
syntyy arvoketjun alkupään FLAG-toiminnoista (Forest, Land and Agriculture), erityisesti maatalousperäisten raaka-aineiden tuotannosta
(ohra ja viini), sekä muista ostetuista tavaroista ja palveluista sekä logistiikasta.
Tosiasiallinen
kielteinen
vaikutus
Arvoketjun
alku- ja
loppupää
Lyhyt aikaväli
Muuttuvat ja ennakoimattomat sääolosuhteet, kuten kuivuus ja metsäpalot, muodostavat olennaisen fyysisen riskin Anoran maatalouden
toimitusketjun eri maantieteellisillä alueilla, erityisesti viiniviljelmillä. Nämä tapahtumat vaikuttavat tällä hetkellä sadon luotettavuuteen
maantieteellisesti hajautetuissa toiminnoissa, ja ennakoituja seurauksia ovat mm. raaka-ainekustannusten nousu, toimitushäiriöt ja
heikentynyt kannattavuus.
Akuutti
fyysinen
ilmastoriski
Arvoketjun
alkupää
Lyhyt aikaväli
Lämpenevä ilmasto vaikuttaa kielteisesti keskeisten maatalousraaka-aineiden, kuten viinin ja ohran, hintaan, saatavuuteen ja laatuun.
Nämä muutokset muodostavat olennaisen riskin Anoran toimitusketjulle, mikä voi tulevaisuudessa johtaa kustannusten nousuun,
heikentyneeseen tuotelaatuun ja toimitusvaihteluihin.
Krooninen
fyysinen
ilmastoriski
Arvoketjun
alkupää
Pitkä aikaväli
Kaupallinen mahdollisuus pienemmän ympäristövaikutuksen tuotteista.** Anoran keskeinen raaka-aine, etanoli, tuotetaan omassa
Koskenkorvan tislaamossa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti paikallisesti hankitusta viljasta ja prosesseilla, jotka ovat siirtymässä
täysin fossiilittomaan energiaan. Tämä toimintamalli tarjoaa mahdollisuuden koko arvoketjun kestävyyteen (mukaan lukien tislausprosessit),
parantaa ympäristötehokkuuden hallintaa ja vähentää tuotantokustannuksia. Näiden tekijöiden odotetaan vahvistavan Anoran
kilpailuasemaa ympäristötietoisilla Pohjoismaiden monopolimarkkinoilla ja edistävän brändiarvoa.
Mahdollisuus
Oma toiminta
Keskipitkä
aikaväli
E3 Vesivarat ja
merten
luonnonvarat
Vedenkulutus ja jätevesi Anoran tuotantolaitoksilla, ottaen huomioon yhtiön ydintoiminnan nestettä sisältävien kuluttajatuotteiden
valmistuksessa.
Tosiasiallinen
kielteinen
vaikutus
Oma toiminta
Lyhyt aikaväli
E4 Biologinen
monimuotoisuus
ja ekosysteemit
Maatalousraaka-aineiden ympäristövaikutukset*, erityisesti ohra ja viini. Maataloustoiminta Anoran arvoketjun alkupäässä joillakin
maantieteellisillä alueilla voi edistää maailmanlaajuista biodiversiteetin heikkenemistä metsäkadon, elinympäristöjen pirstoutumisen ja
luonnon ekosysteemien rappeutumisen kautta. Maatalouden makean veden käyttö rasittaa myös paikallisia vesivaroja tietyillä korkean
vesistressin alueilla, rajoittaen veden saatavuutta.
Tosiasiallinen
kielteinen
vaikutus
Arvoketjun
alkupää
Lyhyt aikaväli
   
33
Standardi-
kohtainen aihe
Kuvaus olennaisesta vaikutuksesta, riskistä tai mahdollisuudesta (IRO)
IRO-tyyppi
Sijainti
arvoketjussa
Arvioitu
aikahorisontti
E5 Resurssien
käyttö ja
kiertotalous
Jätehuolto ja kierrätyskäytännöt Anoran tuotantolaitoksilla kehittyvät jatkuvasti toimintojen kielteisten ympäristövaikutusten
vähentämiseksi. Näitä toimia tukevat korkeat lajittelu- ja kierrätysasteet Pohjoismaissa, mikä parantaa resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta.
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
Oma toiminta
Lyhyt aikaväli
Koskenkorvan tislaamon kiertotalousmalli hyödyntää kaikki aineelliset tuotantopanokset, minimoiden jätteen ja maksimoiden resurssien
talteenoton laitoksessa.
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
Oma toiminta
Lyhyt aikaväli
Liiketoimintamahdollisuus pienemmän ympäristövaikutuksen tuotteista.** Siirtyminen kevyempiin pakkauksiin ja kierrätettyihin
materiaaleihin parantaa sekä resurssi- että energiatehokkuutta. Näiden parannusten odotetaan vähentävän tuotanto- ja
pakkauskustannuksia, vahvistavan Anoran kilpailuasemaa ympäristötietoisilla Pohjoismaiden monopolimarkkinoilla sekä vaikuttavan
myönteisesti brändiarvoon.
Mahdollisuus
Oma toiminta
Keskipitkä
aikaväli
Innovaatiot sivuvirtojen hyödyntämisestä  ja kiertotalouskäytäntöjen laajentaminen kaikkiin Anoran tuotantolaitoksiin mahdollistaa
nykyiset ja ennakoidut kustannussäästöt vähentyneen jätteen käsittelyn, parantuneen materiaalitehokkuuden sekä sivuvirroista saatavien
mahdollisten lisätulojen kautta. Näiden käytäntöjen odotetaan myös parantavan brändin mainetta ja vahvistavan Anoran kilpailukykyä.
Mahdollisuus
Oma toiminta
Pitkä aikaväli
S1 Oma
työvoima
Ammattitaudit ja työtapaturmat Anoran tuotantolaitoksissa voivat johtaa työntekijöiden fyysisiin vammoihin ja pitkäaikaisiin
terveysongelmiin. Nämä tapahtumat voivat vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden hyvinvointiin ja tuottavuuteen.
Mahdollinen
kielteinen
vaikutus
Oma toiminta
Lyhyt aikaväli
Anoran oman henkilöstön työllistäminen, erityisesti alueilla, joilla Anora toimii merkittävänä paikallisena työnantajana. Vakaa työllisyys
edistää alueellista taloudellista kehitystä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja yhteisön pitkäaikaista hyvinvointia sekä tukee Anoran toiminnan
jatkuvuutta ja sidosryhmäsuhteita.
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
Oma toiminta
Lyhyt aikaväli
“Anora Way” -toimintaperiaate ylläpitää  henkilöstön viihtyvyyttä  ja sitoutuneisuutta. Anoran vakiintuneet käytännöt tukevat terveyttä ja
turvallisuutta, osaamisen kehittämistä, monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta, rakentavia työelämäsuhteita sekä varmistavat
ennakoivat toimenpiteet syrjinnän ja häirinnän ehkäisemiseksi.
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
Oma toiminta
Lyhyt aikaväli
S2 Arvoketjun
työntekijät
Mahdolliset kielteiset sosiaaliset vaikutukset tietyissä korkean riskin maissa, erityisesti kausityöntekijöiden osalta maataloustoiminnoissa
Anoran arvoketjun alkupäässä. Näihin haitallisiin vaikutuksiin kuuluvat ihmisoikeuksien laiminlyönnin mahdollisuus, puutteelliset työolot,
liialliset työajat, epäoikeudenmukainen palkkaus, työterveys- ja turvallisuusongelmat (mukaan lukien riittämätön koulutus) sekä pakkotyön
tai lapsityövoiman mahdollinen käyttö.
Mahdollinen
kielteinen
vaikutus
Arvoketjun
alkupää
Lyhyt aikaväli
S4 Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
Liiallinen alkoholin kulutus voi aiheuttaa sekä akuutteja että pitkäaikaisia haitallisia terveys-, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia joillekin
kuluttajille ja loppukäyttäjille. Alkoholijuomien valmistajana Anora tunnistaa tämän olennaisen sosiaalisen vaikutuksen.
Tosiasiallinen
kielteinen
vaikutus
Arvoketjun
loppupää
Lyhyt aikaväli
Alkoholittomien ja matala-alkoholisten tuotteiden tuominen markkinoille* vastaa tunnistettuja kuluttajatrendejä kohti terveystietoisia ja
käteviä juomavaihtoehtoja. Uusien innovaatioiden ja strategisten kumppanuuksien avulla Anora on hyvin asemoitunut vastaamaan
kasvavaan kysyntään perinteisiä alkoholijuomia korvaaville vaihtoehdoille, jotka tukevat vastuullista juomakulttuuria ja “sober curiosity” -
liikettä. Alkoholittomien ja matala-alkoholisten tuotteiden odotetaan vahvistavan brändiarvoa, avaavan uusia markkinasegmenttejä ja
edistävän pitkän aikavälin talouskasvua.
Mahdollisuus
Arvoketjun
loppupää
Lyhyt aikaväli
G1
Liiketoiminnan
harjoittaminen
Mahdolliset epäonnistumiset eettisten toimintaperiaatteiden noudattamisessa, Anora Way -toimintaperiaatteiden eettisten standardien
mukaisesti voivat johtaa mainehaittoihin, sijoittajien luottamuksen heikkenemiseen ja pääomakustannusten kasvuun.
Riski
Oma toiminta
Lyhyt aikaväli
Epäonnistuminen yrityskulttuurien erojen riittävässä havaitsemisessa ja käsittelemisessä Anoran ja mahdollisen yritysostokohteen
välillä due diligence -vaiheessa voi haitata tehokasta integraatiota yrityskaupan jälkeen. Koska yritysostot ovat tärkeä osa Anoran
kasvustrategiaa, tämä voi johtaa synergioiden toteutumisen viivästymiseen, kasvaviin operatiivisiin kustannuksiin ja heikentyneeseen
kannattavuuteen, mikä vaikuttaisi kielteisesti Anoran taloudelliseen tulokseen ja strategisiin tavoitteisiin.
Riski
Oma toiminta
Keskipitkä
aikaväli
*) Seuraavat IRO:t katetaan kokonaan tai osittain yhteisökohtaisesti määritettyjen mittareiden avulla:
• Osa scope 1- ja scope 3 -kasvihuonekaasupäästöistä: FLAG‑päästöt (tCO₂ekv.)
• Alkoholittomien ja matala-alkoholisten juomavaihtoehtojen osalta: Alkoholittomien ja matala-alkoholisten tuotteiden osuus liikevaihdosta ilmoitetaan prosenttiosuutena koko raportointikauden liikevaihdosta
• Luonnonympäristön menetyksen ja elinympäristöjen pirstoutumisen välttämiseksi: Uudistavasti viljellystä ohrasta tuotetun etanolin osuus lasketaan jakamalla uudistavasti viljellystä ohrasta valmistetun etanolin määrä Anoran
Rajamäen tuotannossa käytetyn etanolin kokonaismäärällä.
**) Tämä IRO havainnollistaa Anoran keskeisten ympäristöaiheiden keskinäistä yhteyttä ja tunnistetaan siksi sekä E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous että E1 Ilmastonmuutos -standardien alla. Kehittämällä tuotteita, joilla on pienempi
primääristen resurssien intensiteetti ja alhaisemmat hiilidioksidipäästöt, Anora ennakoi kaupallisia mahdollisuuksia kasvavan ympäristötietoisen kysynnän myötä.
   
34
Ilmastonmuutos
Kaikki tunnistetut olennaiset ilmastoon
liittyvät riskit ovat luonteeltaan fyysisiä.
Sekä kroonisten että akuuttien fyysisten
riskien kuvaamiseen ja arviointiin
Anoran arvoketjun alkupäässä käytettiin
viitearvona korkean päästötason
skenaariota (IPCC SSP5-8.5). Arviointi
perustui julkisesti saatavilla olevaan
tietoon ennustetuista yleisistä
vaikutuksista maailmanlaajuisiin
maataloussatoihin. Anora ei ole
kuitenkaan vielä toteuttanut virallista
skenaarioanalyysiä, joka sisältäisi
liiketoimintamallin ja strategian
resilienssin arvioinnin. Tällä hetkellä
Anora arvioi valittujen ilmasto-
skenaarioiden mahdollisia taloudellisia
vaikutuksia tulevan sopeutumis-
suunnittelun tueksi.
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Kaikki tunnistetut olennaiset luonnon
monimuotoisuuteen liittyvät vaikutukset
johtuvat maataloustoiminnoista
Anoran arvoketjun alkupäässä. Yksikään
Anoran omista teollisuuslaitoksista ei
sijaitse luonnon monimuotoisuuden
kannalta herkissä alueissa, mukaan
lukien Natura 2000 -verkosto, UNESCO:n
maailmanperintökohteet tai keskeiset
monimuotoisuusalueet (KBA).
Olennaisuusarviointi ei tunnistanut
Anoran omasta toiminnasta johtuvia
olennaisia kielteisiä vaikutuksia, jotka
liittyisivät maaperän köyhtymiseen,
aavikoitumiseen, maaperän
peittämiseen tai uhanalaisiin lajeihin
kohdistuviin vaikutuksiin.
Oma työvoima
Kaikki Anoran omaan henkilöstöön
kuuluvat työntekijät – olivatpa he
kokoaikaisia tai osa-aikaisia,
toistaiseksi voimassa olevilla tai
määräaikaisilla sopimuksilla (mukaan
lukien ei-työsuhteiset henkilöt, kuten
itsenäiset urakoitsijat ja vuokra-
työntekijät) – katsotaan olevan Anoran
toiminnan olennaisten vaikutusten
piirissä. Anoran tiukat terveys- ja
turvallisuusstandardit, yhdessä
eettisten toimintaperiaatteiden
(Anora Way) kanssa, on suunniteltu
varmistamaan turvallinen, osallistava
ja kehittymistä tukeva työympäristö.
Anora ei toimi maissa tai alueilla, jotka
on tunnistettu korkean pakkotyön tai
lapsityövoiman riskin alueiksi.
Arvoketjun työntekijät
Kaikki tunnistetut mahdolliset
vaikutukset arvoketjun työntekijöihin
liittyvät Anoran strategiaan ja
liiketoimintamalliin, sillä sen
tuotantoprosessit ovat riippuvaisia
kolmansien osapuolten toimittamista
maatalousraaka-aineista ja teollisista
tuotantopanoksista. Anora on
sitoutunut järjestelmällisesti
parantamaan vastuullisen hankinnan
käytäntöjään lieventääkseen kielteisiä
vaikutuksia kaikkiin arvoketjun
työntekijöihin, joihin voidaan katsoa
todennäköisesti kohdistuvan
olennaisia vaikutuksia, erityisesti
arvoketjun alkupään maatalous- ja
valmistustoiminnoissa. Osa näistä
työntekijöistä on erityisen
haavoittuvassa asemassa hankinnan
tapahtuessa alueilta, joilla
ihmisoikeusloukkauksien riski on
kohonnut.
Vuonna 2023 toteutettu
ihmisoikeusriskien arviointi vahvisti,
että tietyt hankinta-alueet ja
maatalouden arvoketjut ovat alttiita
systeemisille riskeille, jotka vaikuttavat
työntekijöiden terveyteen ja
turvallisuuteen, syrjimättömyyteen
työsuhteessa, asianmukaisiin
työoloihin, yhdistymisvapauteen ja
kollektiiviseen neuvotteluoikeuteen
sekä suojeluun pakkotyöltä.
Vaikka nämä vaikutukset eivät tällä
hetkellä liity tunnistettuihin olennaisiin
riskeihin tai mahdollisuuksiin, ne
vaikuttavat Anoran liiketoimintamalliin
erilaisiin auditointeihin ja ihmisoikeus-
arviointeihin liittyvien due diligence -
kustannusten sekä hankinta-alueisiin
liittyvien mahdollisten mainehaittojen
kautta. Nämä tekijät vahvistavat
Anoran sitoutumista vastuulliseen
hankintaan, ja Anora jatkaa
pyrkimyksiään suojella ihmisoikeuksia
ja parantaa arvoketjun työntekijöiden
työoloja.
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Anoran vaikutukset kuluttajiin johtuvat
sen strategiasta ja liiketoiminta-
mallista, joka sisältää laajan
valikoiman alkoholi- ja alkoholittomia
juomia (sekä omia tuotemerkkejä että
kansainvälisten kumppaneiden
tuotteita), joita jaellaan vähittäis- ja
ravintolakanavissa. Näitä tuotteita
ostavien kuluttajien katsotaan olevan
olennaisten vaikutusten piirissä
arvoketjun loppupäässä.
Koska liialliseen ja pitkäaikaiseen
alkoholinkäyttöön liittyy mahdollisia
haitallisia terveysvaikutuksia, Anora
laajentaa alkoholittomien ja matala-
alkoholisten vaihtoehtojen tarjontaa
vastauksena muuttuviin kuluttaja-
preferensseihin. Alkoholijuomat
muodostavat merkittävän osan
Anoran tuoteportfoliosta ja ne on
tarkoitettu nautittavaksi vastuullisesti,
kohtuudella ja paikallisia ikärajoituksia
noudattaen.
Anoran toiminta, kattaen myynnin,
markkinoinnin ja valmisteverot, on
tiukasti säänneltyä keskeisillä
markkinoilla. Yhtiö tunnistaa, että
alkoholin kulutus aiheuttaa kohonneen
haittariskin tietyille ryhmille – kuten
alaikäisille, raskaana oleville henkilöille,
tiettyjä lääkkeitä käyttäville tai
henkilöille, joilla on terveydellisiä
ongelmia – mutta myös sen, että
mahdolliset kielteiset vaikutukset eivät
rajoitu vain näihin ryhmiin. Nämä
vaikutukset katsotaan liittyvän Anoran
   
35
liiketoimintasuhteisiin arvoketjun
loppupään vähittäismyyntikanavissa.
IRO-1 – Kuvaus olennaisten
vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien
tunnistamis- ja
arviointiprosessista
Tilikauden aikana Anora päivitti
kaksoisolennaisuusarviointiansa
tarkentaakseen tunnistettujen
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
(IRO) rajauksia, määritelmiä ja
näkökulmia, painottaen erityisesti
ympäristöasioita Anoran kokonais-
valtaisen vastuullisuusprofiilin
paremmaksi heijastamiseksi. Tämä
päivitetty arviointi päivittää vuoden
2023–2024 jakson havainnot, jotka
puolestaan perustuivat vuonna 2022
toteutettuun vastuullisuustiekartan
laatimisprojektiin.
Anoran kaksoisolennaisuus-
arvioinnin päivityksen vuonna 2025
toteutti nimetty työryhmä, ja se
perustui vuoden 2022 vastuullisuus-
tiekartan laatimisprosessin
menetelmiin ja havaintoihin sekä
vuonna 2024 valmistuneeseen
kaksoisolennaisuusanalyysiin. Vuoden
2025 päivitys ei merkittävästi
muuttanut olennaisten aiheiden
kokonaisuutta mutta tarkensi
johdonmukaisemman raportoinnin
nimissä tiettyjen vaikutuksien, riskien ja
mahdollisuuksien näkökulmia vuoden
2024 tilikauden käytännön kokemusten
perusteella. Arviointi pohjautui Anoran
olemassa oleviin huolellisuus-
menettelyihin (due diligence)
tunnistaa, arvioida, priorisoida ja
seurata toteutuneita ja mahdollisia
vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön.
Anoran omia toimintoja koskevat
lähtötiedot sisälsivät vastuullisuuteen
liittyviä mittareita, hankintatietoja
viimeisimmiltä tilikausilta, aiempia
riskinarviointeja sekä sisäisiä
asiantuntijanäkemyksiä eri
toiminnoista ja tuotantolaitoksista.
Arvoketjun alkupäätä ja siihen liittyviä
asioita koskevat tiedot perustuivat
pääosin sisäisiin lähteisiin, joita
täydennettiin julkisesti saatavilla
olevilla tiedoilla, toimialakeskiarvoilla ja
muilla epäsuorilla tiedoilla.
Vuoden 2024 alkuperäinen
kaksoisolennaisuusanalyysi sisälsi
myös rakenteellisen arvoketju-
kartoituksen ja täydentävän
sidosryhmätutkimuksen luonnon
monimuotoisuuteen, uudistavaan
viljelyyn ja arvoketjun ihmisoikeuksiin
liittyvien näkemysten syventämiseksi.
Lisäksi käytettiin kolmannen osapuolen
ennustetyökalua tunnistamaan
nousevia ilmiöitä, kuten ilmaston-
muutos, resurssien niukkuus ja
kiertotalous sekä luonnon
monimuotoisuuden heikkeneminen
sekä kulutustottumukset. Havainnot
perustuivat median seurantaan,
toimialaraportteihin, sääntely-
kehitykseen ja aiempiin projekteihin.
Nämä oletukset ja tietolähteet ohjasivat
vuoden 2025 päivitettyä arviointia.
Oman toiminnan ja arvoketjun
kontekstianalyysi
Anoran omien toimintojen ja arvoketjun
keskeiset vastuullisuuden ominaispiirteet
määriteltiin ja kartoitettiin saatavilla
olevan sisäisen tiedon, tausta-
tutkimuksen sekä työryhmän työpajojen
avulla, joihin osallistui edustajia eri
puolilta Anoraa ja ulkopuolisia
vastuullisuusvaatimusten asiantuntijoita.
Tämä mahdollisti tiettyjen
kohonneeseen haitallisten vaikutusten
riskiin liittyvien toimintojen,
toimipaikkojen, liiketoimintasuhteiden,
maantieteellisten alueiden ja muiden
tekijöiden tunnistamisen ja luokittelun.
Erityisesti luonnon monimuotoisuuteen,
uudistavaan viljelyyn ja kielteisiin
ihmisoikeuksiin liittyviä lisätietoja
arvoketjusta kerättiin toimiala-
raporteista ja haastatteluista, joissa oli
mukana vaikutuksen kohteena olevien
sidosryhmien edustajia.
Kestävyysaiheisiin liittyvien
olennaisten tosiasiallisten ja
mahdollisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistaminen
Näiden havaintojen perusteella
tunnistettiin joukko tosiasiallisia ja
mahdollisia myönteisiä ja kielteisiä
Anoran omasta toiminnasta ja
liiketoimintasuhteista johtuvia
vaikutuksia olennaisuusarviointia
varten. Jokainen vaikutus arvioitiin ja
priorisoitiin pisteytysjärjestelmällä, joka
on linjassa ESRS 1:n periaatteiden kanssa,
arvioiden vaikutusten vakavuutta ja
todennäköisyyttä kielteisille vaikutuksille
sekä vaikutusten laajuutta, kattavuutta
ja todennäköisyyttä myönteisille
vaikutuksille. Vaikutukset, jotka ylittivät
määrällisen olennaisuuskynnyksen
(asetettu 70 %:iin teoreettisesta
enimmäispistemäärästä), katsottiin
olennaisiksi raportointia varten
vastaavien ESRS-kestävyysaiheiden
tiimoilta.
Kaikkien tunnistettujen vaikutusten ja
niihin liittyvien vastuullisuusaiheiden
osalta mahdolliset taloudelliset
vaikutukset – liittyen esimerkiksi
myyntiin, kustannuksiin, investointi-
tarpeisiin ja rahoituksen saatavuuteen
– otettiin huomioon ja muotoiltiin
vastaaviksi riskeiksi ja mahdollisuuksiksi.
Sisäisten arvioiden perusteella useat
riskit liittyivät resurssiriippuvuuksiin,
joiden hinta ja saatavuus voivat
muuttua kestävyyteen liittyvien
tekijöiden vuoksi (esim. ilmaston-
muutoksen vaikutus maatalousraaka-
aineiden hintoihin). Muita riskejä ja
mahdollisuuksia katsottiin liittyvän
toteutuneisiin vaikutuksiin, kuten
pienempien ympäristö- ja ilmasto-
vaikutusten pakkausmateriaalien ja
-ratkaisujen kaupalliseen potentiaaliin.
   
36
Kestävyysaiheisiin liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien arviointi ja
määrittäminen
Jokainen tunnistettu riski ja
mahdollisuus arvioitiin olennaisuuden
osalta pisteytysjärjestelmällä, joka
perustui todennäköisyyteen sekä
taloudellisten vaikutusten arvioituun
suuruuteen ja luonteeseen. Riskit ja
mahdollisuudet, jotka ylittivät
määrällisen kynnysarvon (asetettu 70
%:iin teoreettisesta olennaisuuden
enimmäispistemäärästä), katsottiin
olennaisiksi raportointia varten
yhdessä niihin liittyvien
vastuullisuusaiheiden kanssa.
Olennaiset kestävyyteen liittyvät
riskit on integroitu Anoran
kokonaisvaltaisiin riskienhallinta-
prosesseihin ja ne priorisoidaan
samalla tasolla kuin muut riskityypit.
Arviointimenetelmä noudattaa Anoran
Riskienhallintapolitiikassa kuvattuja
periaatteita, jotka perustuvat COSO
ERM -viitekehykseen, SFS-ISO 31000 -
standardiin ”Riskienhallinta –
Periaatteet ja ohjeet”, Anoran
hallinnointiperiaatteisiin sekä Suomen
listayhtiöiden hallinnointikoodiin.
Tunnistetut olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet hyväksyttiin
Anoran toimitusjohtajan ja
johtoryhmän toimesta, minkä jälkeen
hallitus hyväksyi nämä
kestävyysraportointidirektiivin
vaatimukset täyttävän prosessin
havainnot ja tulokset. Vaikka tätä
prosessia ei ole vielä täysin integroitu
Anoran kokonaisvaltaiseen
riskienhallintajärjestelmään, perustuu
se pohjimmiltaan samoihin
lähtötietoihin ja periaatteisiin. Anora
aikoo hyödyntää tämän ja tulevien
arviointien tuloksia tarkentaakseen ja
selkeyttääkseen kokonaisvaltaista
kestävyysriskiprofiiliaan.
Anora aikoo tarkistaa vuosittain
prosessinsa olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamiseksi ja arvioimiseksi, jotta
se kussakin tilanteessa heijastaisi
mahdollisia muutoksia strategiassa tai
liiketoimintamallissa ja sisältäisi kaikki
viimeisimmät olennaiset saatavilla
olevat kestävyystiedot.
Ilmastonmuutos
Ilmastoon liittyvien vaikutusten
tunnistamisprosessi perustui aiemmin
määriteltyihin kasvihuonekaasu-
päästöluokkiin GHG-protokollan
mukaisesti. Prosessissa otettiin
huomioon polttoaineiden ja energian
käyttö, polttomoottorit ja höyrykattilat
Anoran omassa tuotannossa ja
logistiikkatoiminnoissa sekä FLAG-
päästöt arvoketjun alkupään
maataloustoiminnoista. Lisäksi siihen
sisällytettiin saatavilla olevat
kasvihuonekaasupäästötiedot
ostetuista tavaroista ja palveluista.
Ilmastoon liittyvien riskien
tunnistamista ja arviointia tukee Task
Force on Climate-related Financial
Disclosures (TCFD) -periaatteet. Anora
käytti fyysisten riskien tunnistamiseksi
korkean päästötason skenaariota, IPCC
SSP5-8.5, suorittaessaan yleispiirteisen
tarkastelun omaisuuseriensä ja
keskeisten toimintojensa
ominaisuuksista (pääosin Anoran
strategisen suunnittelun aikajänteiden
ja pääomien kohdentamis-
suunnitelmien mukaisesti) sekä
arvoketjun keskeisistä toiminnoista
lyhyellä aikavälillä (1 vuosi), keskipitkällä
aikavälillä (2–5 vuotta) ja pitkällä
aikavälillä (yli 5 vuotta). Havaintojen
perusteella kiinnitettiin erityistä
huomiota arvoketjun alkupään
haavoittuviin maataloustoimintoihin.
Vaikka kyseistä skenaariota käytettiin
ilmastoon liittyvien vaarojen
kontekstualisointiin ja kuvaamiseen,
virallista skenaarioanalyysiä ei ole vielä
toteutettu keskeisten omaisuuserien ja
toimintojen altistumisen ja herkkyyden
arvioimiseksi, mukaan lukien
geospatiaalinen ilmastovaikutuksen
todennäköisyys, suuruus ja kesto.
Siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien
tunnistamista varten käytettiin samoja
aikahorisontteja hyödyntäen
skenaariota IPCC SSP1-1.9, joka on
linjassa tavoitteen kanssa rajoittaa
maapallon lämpeneminen 1,5 °C:een.
Virallista herkkyysanalyysiä
omaisuuserien ja liiketoiminta-
toimintojen osalta kyseistä skenaariota
vasten ei kuitenkaan ole vielä
suoritettu.
Valitut ilmastoskenaariot, jotka
perustuvat IPCC:n raporttiin Climate
Change 2022: Impacts, Adaptation and
Vulnerability, katsotaan uskottaviksi,
ajantasaisiksi ja riittävän kattaviksi
Anoran todennäköisten riskien ja
epävarmuuksien osalta. Ne ovat myös
yhdenmukaisia oletusten kanssa, jotka
koskevat politiikka- ja teknologia-
kehitystä, makrotaloudellisia trendejä
sekä energiankäyttöä ja -jakaumaa,
joita käytetään myös Anoran
tilinpäätöksissä. Anora pyrkii jatkossa
vahvistamaan kyvykkyyksiään
skenaarioanalyysiin päivittääkseen
ilmastoriskien tunnistusprosessiaan
vastaavasti.
Pilaantuminen
Anora suoritti yleistasoisen seulonnan
toimipaikkojen, liiketoimintojen ja
arvoketjun alkupään maatalous-
toimintojen pilaantumiseen liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamiseksi. Vaikka jäteveden
hallinta ja lannoitteiden käyttö voivat
osaltaan aiheuttaa saastumista ja
siihen liittyviä taloudellisia vaikutuksia,
mikään tunnistetuista mahdollisista
vaikutuksista ei noussut arvioitujen
todennäköisyyksien ja vakavuuksien
perusteella olennaisiksi raportointiin.
Arviointi perustui saatavilla olevaan
sisäiseen tietoon eikä sisältänyt
kuulemisia vaikutuksen kohteena
olevien yhteisöjen kanssa.
   
37
Vesivarat ja merten luonnonvarat
Anoran omiin toimintoihin liittyvät
toteutuneet ja mahdolliset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet, jotka koskevat
vettä ja merivaroja, arvioitiin
vertaamalla tuotantolaitosten sijainteja
WWF:n vesiriskikarttoihin ja verkossa
olevaan vesiriskityökaluun vuonna 2024.
Arvioinnin perusteella yksikään Anoran
omista toimipaikoista ei sijaitse
vesistressialueilla. Arvoketjun alkupään
maataloustoimintoihin liittyvät
vesivaikutukset arvioitiin saatavilla
olevan sisäisen tiedon perusteella.
Näiden vaikutusten todettiin liittyvän
makean veden käytön muutoksiin,
ja ne raportoidaan siksi ESRS E4
Biodiversiteetti ja ekosysteemit -
standardin mukaisesti. Erillisiä
kuulemisia vaikutuksen kohteena
olevien sidosryhmien kanssa ei
toteutettu vesi- ja merivaroihin liittyvissä
asioissa.
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Anoran arvoketjun alkupään yleisen
tason seulonnan lisäksi luonnon moni-
muotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyviä vaikutuksia omissa
toimipaikoissa arvioitiin varmistamalla,
ettei yksikään toiminto sijaitse
monimuotoisuudelle herkillä alueilla,
kuten Natura 2000 -verkostossa,
UNESCO:n maailmanperintökohteissa
tai keskeisillä monimuotoisuusalueilla
(KBA). Vaikka Anoran omilla
toimipaikoilla ei havaittu tarvetta
kiireellisille toimenpiteille, arvoketjun
alkupään maataloustoimien arvioitiin
aiheuttavan korkeampaa riskiä
haitallisille vaikutuksille luonnon
monimuotoisuudelle. Tämä
johtopäätös tehtiin siitä huolimatta,
että tiedot maatalouden mahdollisista
vaikutuksista suojelualueisiin, kuten
Natura 2000 -alueisiin, UNESCO:n
maailmanperintökohteisiin tai
keskeisiin monimuotoisuusalueisiin,
olivat puutteellisia.
Anoran liiketoimintamalli on
riippuvainen erilaisista maatalouden
tuotantopanoksista – kuten ohrasta,
viinistä, sokerista ja mausteista – mikä
tekee siitä epäsuorasti riippuvaisen
luonnon monimuotoisuudesta ja
ekosysteemipalveluista. Näihin
riippuvuuksiin voivat vaikuttaa tulevat
monimuotoisuuteen liittyvät fyysiset -,
systeemiset - ja siirtymäriskit, erityisesti
ne, jotka liittyvät kroonisiin ja äkillisiin
säämuutoksiin, kuten E1 Ilmastonmuutos
-standardissa on kuvattu. Näitä riskejä
ei ole kuitenkaan vielä arvioitu yksityis-
kohtaisesti, eikä vaikutuksen kohteena
olevien yhteisöjen kanssa ole toteutettu
kuulemisia jaettuja biologisia resursseja
ja ekosysteemejä koskien.
Kiertotalous ja resurssien käyttö
Anoran toimipaikkojen, liiketoiminta-
toimintojen ja arvoketjun yleistasoisen
seulonnan avulla pyrittiin tunnistamaan
resurssien käyttöön ja jätteisiin liittyvien
merkittävimpien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien todennäköisimmät
lähteet. Sisäiset tiedot teollisten
sivutuotteiden hyödyntämisestä,
jätehuollosta sekä materiaalien ja
tuotteiden hankinnasta tukivat
olennaisten kysymysten tunnistamista
Anoran omassa toiminnassa.
Riskien ja mahdollisuuksien
mahdollisten taloudellisten vaikutusten
ja niiden todennäköisyyden
arvioimiseksi otettiin huomioon
nykyinen ja ennakoitu EU-tasoinen ja
kansallinen lainsäädäntö kuten
kertakäyttömuoveja koskeva direktiivi
ja pakkausdirektiivi. Erillisiä kuulemisia
vaikutuksen kohteena olevien
sidosryhmien kanssa ei toteutettu
kiertotalouteen ja resurssien käyttöön
liittyvissä kysymyksissä.
Liiketoiminnan harjoittaminen
Anoran prosesseihin ja toimintoihin,
jotka liittyvät eettiseen liiketoiminta-
käytäntöön, tehtiin yleistasoinen
seulonta yrityskulttuuriin, korruption-
torjuntaan, lahjonnan estämiseen ja
ilmoittajansuojeluun liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamiseksi. Alkoholipitoisten
juomien valmistamisen ollessa tiukasti
säännelty toimiala, lupien ja toimi-
lupien hankkiminen ja ylläpitäminen –
erityisesti maissa, joissa korruptioriski
on korkea – voi altistaa Anoran
epäeettisten käytäntöjen riskeille.
Sisäisen valvonnan ja menettely-
tapojen epäonnistumiset eettisen
toiminnan varmistavan yrityskulttuurin
ylläpitämiseksi tunnistettiin ensi-
sijaisiksi mahdollisten taloudellisten
riskien lähteiksi.
   
38
IRO-2 – Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset
Yleiset tiedot
ESRS 2
Tiedonantovaatimus
Sivunumero 
BP-1
Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
BP-2
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
GOV-1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
GOV-2
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat
tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
GOV-3
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
GOV-5
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin
osalta
SBM-1
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
SBM-3
ESRS 2 SBM-3 kohta 48(e) (ennakoidut taloudelliset
vaikutukset)
Siirtymä-
säännösten
piirissä
IRO-1
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
IRO-2
Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-
standardien tiedonantovaatimukset
Ympäristötiedot
ESRS E1
Ilmastonmuutos
Tiedonantovaatimus
Sivunumero 
ESRS 2, GOV-3
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
ESRS 2, SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
ESRS 2, IRO-1
Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
E1-1
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
E1-2
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät toimintaperiaatteet
E1-3
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet ja resurssit
E1-4
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät tavoitteet
E1-5
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
E1-6
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -
bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
E1-9
Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten
ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut
taloudelliset vaikutukset
Siirtymä-
säännösten
piirissä
Ympäristötiedot
ESRS E2
Pilaantuminen
Tiedonantovaatimus
Sivunumero 
ESRS 2, IRO-1
Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
   
39
Ympäristötiedot
ESRS E3
Vesivarat ja merten luonnonvarat
Tiedonantovaatimus
Sivunumero 
ESRS 2, IRO-1
Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
E3-1
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät
toimintaperiaatteet
E3-2
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja
resurssit
E3-3
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet
E3-4
Vedenkulutus
E3-5
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut
taloudelliset vaikutukset
Siirtymä-
säännösten
piirissä
Ympäristötiedot
ESRS E4
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Tiedonantovaatimus
Sivunumero 
ESRS 2, SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
ESRS 2, IRO-1
Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
E4-1
Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden
ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja
liiketoimintamallissa
E4-2
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät toimintaperiaatteet
E4-3
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät toimet ja resurssit
E4-4
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät tavoitteet
E4-5
Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä
tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit
E4-6
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvien riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut
taloudelliset vaikutukset
Siirtymä-
säännösten
piirissä
Ympäristötiedot
ESRS E5
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Tiedonantovaatimus
Sivunumero 
ESRS 2, IRO-1
Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
E5-1
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
toimintaperiaatteet
E5-2
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja
resurssit
E5-3
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
E5-4
Resurssien sisäänvirtaukset
E5-5
Resurssien ulosvirtaukset
E5-6
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut
taloudelliset vaikutukset
Siirtymä-
säännösten
piirissä
   
40
Yhteiskunnalliset
tiedot
ESRS  S1
Oma työvoima
Tiedonantovaatimus
Sivunumero 
ESRS 2, SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
ESRS 2, SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S1-1
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
S1-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa
S1-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S1-4
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien
olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan
työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien vaikuttavuus
S1-5
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
S1-6
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
S1-7
Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Siirtymä-
säännösten
piirissä
S1-8
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
S1-9
Monimuotoisuuden mittarit
S1-14
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
S1-15
Työ- ja yksityiselämän tasapaino
Siirtymä-
säännösten
piirissä
S1-17
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
Yhteiskunnalliset
tiedot
ESRS  S2
Arvoketjun työntekijät
Tiedonantovaatimus
Sivunumero
ESRS 2, SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
ESRS 2, SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S2-1
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
S2-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
arvoketjun työntekijöiden kanssa
S2-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S2-4
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin
liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun
työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
S2-5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Yhteiskunnalliset
tiedot
ESRS  S4
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Tiedonantovaatimus
Sivunumero
ESRS 2, SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
ESRS 2, SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S4-1
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
S4-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanssa
S4-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S4-4
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin
riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
S4-5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
   
41
Hallintotapatiedot
ESRS  G1
Liiketoiminnan harjoittaminen
Tiedonantovaatimus
Sivunumero
ESRS 2, GOV-1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
ESRS 2, IRO-1
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
G1-1
Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
G1-3
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen 
G1-4
Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset
Tiedonantovaatimus
Tietopiste 
Kestävyysselvitys 
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Kappale
Sivu-
numero
ESRS 2 GOV-1
21 kohdan d
alakohta
Hallituksen
sukupuolijakauma 
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 13
Komission delegoitu
asetus (EU) 2020/1816,
liite II 
ESRS 2 GOV-1
21 kohdan e
alakohta
Riippumattomien hallituksen
jäsenten prosenttiosuus
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS 2 GOV-4
30 kohta
Selvitys kestävyyttä
koskevasta due diligence -
prosessista
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 10
ESRS 2 SBM-1 
40 kohdan d
alakohdan i
alakohta
Osallistuminen fossiilisiin
polttoaineisiin liittyvään
toimintaan
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a
artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/245328 taulukko 1: Ympäristöön
liittyvää riskiä koskevat laadulliset
tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan
liittyvää riskiä koskevat laadulliset
tiedot
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS 2 SBM-1 
40 kohdan d
alakohdan ii
alakohta
Osallistuminen kemikaalien
tuotantoon liittyvään
toimintaan
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Ei
olennainen
ESRS 2 SBM-1 
40 kohdan d
alakohdan iii
alakohta
Osallistuminen kiistanalaisiin
aseisiin liittyvään
toimintaan 
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Ei
olennainen
ESRS 2 SBM-1 
40 kohdan d
alakohdan iv
alakohta
Osallistuminen tupakan
viljelyyn ja tuotantoon
liittyvään toimintaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Ei
olennainen
   
42
Tiedonantovaatimus
Tietopiste 
Kestävyysselvitys 
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Kappale
Sivu-
numero
ESRS E1-1 
14 kohta
Siirtymäsuunnitelma
ilmastoneutraaliuden
saavuttamiseksi vuoteen
2050 mennessä
Asetuksen (EU)
2021/1119 2 artiklan
1 kohta
ESRS E1-1 
16 kohdan g
alakohta 
Pariisin sopimuksen
mukaisten vertailuarvojen
ulkopuolelle suljetut yritykset
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a
artikla;
komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka
toimialan, päästöjen ja jäljellä
olevan maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohdan d–g
alakohta ja 12 artiklan 2
kohta
ESRS E1-4
34 kohta
Kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a
artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 6 artikla
ESRS E1-5 
38 kohta
Fossiilisista lähteistä peräisin
olevan energian kulutus
eriteltynä lähteiden mukaan
(vain ilmastovaikutuksiltaan
merkittävät alat)
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 5 ja taulukon 2
indikaattori 5
ESRS E1-5 
37 kohta
Energiankulutus ja
energialähteiden
yhdistelmä
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 5
ESRS E1-5 
40–43 kohta
Energiaintensiteetti, joka
liittyy toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan
merkittävillä aloilla
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 6
ESRS E1-6 
44 kohta
Kasvihuonekaasujen scope
1-, scope 2- ja scope 3 -
bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
Liitteen I taulukon 1
indikaattorit 1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a
artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka
toimialan, päästöjen ja jäljellä
olevan maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 5
artiklan 1 kohta, 6
artikla ja 8 artiklan 1
kohta
ESRS E1-6 
53–55 kohta
Kasvihuonekaasujen
bruttopäästöjen
intensiteetti 
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 3
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a
artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 8
artiklan 1 kohta
   
43
Tiedonantovaatimus
Tietopiste 
Kestävyysselvitys 
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Kappale
Sivu-
numero
ESRS E1-7
56 kohta
Kasvihuonekaasujen poistot
ja päästöhyvitykset
Asetuksen (EU)
2021/1119 2 artiklan
1 kohta
Ei
olennainen
ESRS E1-9
66 kohta
Vertailuarvosalkun alttius
ilmastoon liittyville fyysisille
riskeille
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Ei
olennainen
ESRS E1-9
66 kohdan a
alakohta
Rahallisten määrien erittely
akuutin ja kroonisen fyysisen
riskin mukaan
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a
artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 46 ja 47 kohta;
Lomake 5: Kaupankäynti varaston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
fyysinen riski: Vastuut, joihin
kohdistuu fyysinen riski
Ei
olennainen
ESRS E1-9
66 kohdan c
alakohta
Sellaisten merkittävien
omaisuuserien sijaintipaikka,
joihin kohdistuu olennainen
fyysinen riski
Ei
olennainen
ESRS E1-9
67 kohdan c
alakohta
Yrityksen
kiinteistöomaisuuden
kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a
artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 34 kohta; Lomake 2:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset
lainat – Vakuuden energiatehokkuus
Ei
olennainen
ESRS E1-9
69 kohta
Ilmastoon liittyvien
mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa
Delegoitu asetus (EU)
2020/1818, liite II 
Ei
olennainen
ESRS E2-4 
28 kohta
Kunkin sellaisen ilmaan,
veteen ja maaperään
päätyvän epäpuhtauden
määrä, joka mainitaan E-
PRTR-asetuksen
(epäpuhtauksien päästöjä ja
siirtoja koskeva
eurooppalainen rekisteri)
liitteen II luettelossa
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 8, taulukon 2
indikaattorit 1, 2 ja 3
Ei
olennainen
ESRS E3-1 
9 kohta
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 7
ESRS E3-1 
13 kohta
Kohdennetut
toimintaperiaatteet
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 8
ESRS E3-1 
14 kohta
Merien ja valtamerten
kestävyys
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 12
ESRS E3-4
28 kohdan c
alakohta
Kierrätetyn ja
uudelleenkäytetyn veden
kokonaismäärä
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 6.2
   
44
Tiedonantovaatimus
Tietopiste 
Kestävyysselvitys 
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Kappale
Sivu-
numero
ESRS E3-4
29 kohta
Kokonaisvedenkulutus
kuutiometreinä oman
toiminnan liikevoittoa kohti
laskettuna
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 6.1
ESRS 2 – SBM-3 – E4
16 kohdan a
alakohdan i
alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 7
ESRS 2 –SBM-3 – E4
16 kohdan b
alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 10
ESRS 2 –SBM-3– E4
16 kohdan c
alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 14
ESRS E4-2 
24 kohdan b
alakohta
Kestävät maata tai
maataloutta koskevat
käytännöt tai
toimintaperiaatteet
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 11
ESRS E4-2 
24 kohdan c
alakohta
Kestävät meriin liittyvät
käytännöt tai
toimintaperiaatteet
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 12
ESRS E4-2 
24 kohdan d
alakohta
Metsäkatoon puuttumista
koskevat
toimintaperiaatteet
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 15
ESRS E5-5 
37 kohdan d
alakohta
Kierrättämätön jäte
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 13
ESRS E5-5 
39 kohta
Vaarallinen jäte ja
radioaktiivinen jäte
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 9
ESRS 2 – SBM-3 – S1 
14 kohdan f
alakohta
Pakkotyötapausten riski
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 13
ESRS 2 – SBM-3 – S1 
14 kohdan g
alakohta
Lapsityövoimatapausten
riski
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 12
ESRS S1-1 
20 kohta
Ihmisoikeuspoliittiset
sitoumukset
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
ESRS S1-1 
21 kohta
Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan
perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita
koskevat due diligence -
käytännöt
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II 
ESRS S1-1 
22 kohta
Ihmiskaupan ehkäisemistä
koskevat prosessit ja
toimenpiteet
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 11
ESRS S1-1 
23 kohta
Työtapaturmien
ehkäisemistä koskevat
toimintaperiaatteet tai
hallintajärjestelmä
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 1
   
45
Tiedonantovaatimus
Tietopiste 
Kestävyysselvitys 
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Kappale
Sivu-
numero
ESRS S1-3
32 kohdan c
alakohta
Epäkohtien tai valitusten
käsittelyjärjestelmät
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 5
ESRS S1-14
88 kohdan b ja c
alakohta
Kuolemantapausten
lukumäärä ja
työtapaturmien lukumäärä
ja osuus
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS S1-14
88 kohdan e
alakohta
Loukkaantumisten,
onnettomuuksien,
kuolemantapausten tai
sairauksien vuoksi
menetettyjen päivien määrä
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 3
ESRS S1-16
97 kohdan a
alakohta
Sukupuolten välinen
tasoittamaton palkkaero
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 12
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II 
Ei
olennainen
ESRS S1-16
97 kohdan b
alakohta
Toimitusjohtajan
suhteettoman suuri palkka
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 8
Ei
olennainen
ESRS S1-17
103 kohdan a
alakohta
Syrjintätapaukset
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 7
ESRS S1-17
104 kohdan a
alakohta
Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien
YK:n ohjaavien periaatteiden
ja OECD:n periaatteiden
noudattamatta jättäminen
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10 ja taulukon 3
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
ESRS 2 – SBM-3 – S2 
11 kohdan b
alakohta
Huomattava lapsityövoiman
tai pakkotyön käytön riski
arvoketjussa
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 12 ja 13
ESRS S2-1 
17 kohta
Ihmisoikeuspoliittiset
sitoumukset
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
ESRS S2-1 
18 kohta
Arvoketjun työntekijöihin
liittyvät toimintaperiaatteet
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 11 ja 4
ESRS S2-1 
19 kohta
Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien
YK:n ohjaavien periaatteiden
ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
ESRS S2-1 
19 kohta
Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan
perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita
koskevat due diligence -
käytännöt
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS S2-4
36 kohta
Arvoketjun alku- ja
loppupäähän liittyvät
ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 14
   
46
Tiedonantovaatimus
Tietopiste 
Kestävyysselvitys 
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Kappale
Sivu-
numero
ESRS S3-1 
16 kohta
Ihmisoikeuspoliittiset
sitoumukset
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Ei
olennainen
ESRS S3-1 
17 kohta
Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien
YK:n ohjaavien
periaatteiden, ILO:n
periaatteiden tai OECD:n
toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Ei
olennainen
ESRS S3-4
36 kohta
Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 14
Ei
olennainen
ESRS S4-1
16 kohta
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
liittyvät toimintaperiaatteet
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
ESRS S4-1
17 kohta
Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien
YK:n ohjaavien periaatteiden
ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
ESRS S4-4
35 kohta
Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 14
ESRS G1-1
10 kohdan b
alakohta
Korruption vastainen
Yhdistyneiden kansakuntien
yleissopimus
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 15
Ei
olennainen
ESRS G1-1
10 kohdan d
alakohta
Väärinkäytösten paljastajien
suojelu
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 6
Ei
olennainen
ESRS G1-4
24 kohdan a
alakohta
Korruption ja lahjonnan
torjuntaa koskevien lakien
rikkomisesta määrätyt sakot
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 17
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS G1-4
24 kohdan b
alakohta
Korruption ja lahjonnan
torjuntaa koskevat normit
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 16
Raportoitavan olennaisen tiedon
määrittäminen – perustuen ESRS:n
raportointivaatimuksiin ja
asiaankuuluviin tietopisteisiin – tehtiin
arvioimalla yhteensopivuutta niiden
olennaisten kestävyysseikkojen kanssa,
jotka kytkeytyivät
kaksoisolennaisuusarviossa
tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin,
riskeihin ja mahdollisuuksiin (IRO-1).
   
47
Selvitys EU:n asetuksen 2020/852 8 artiklan mukaisesti
(taksonomia-asetus)
Selvitys EU:n asetuksen
2020/852 8 artiklan mukaisesti
(taksonomia-asetus)
Taksonomia-asetuksen tavoitteena on
määritellä ympäristön kannalta
kestävät taloudelliset toiminnot ja siten
auttaa kohdentamaan pääomaa
vihreään siirtymään. Toiminnot, joiden
katsotaan tarvitsevan kiireellisimmin
kestävyysinvestointeja, ja niitä
koskevat kestävyyskriteerit määrätään
EU:n taksonomia-asetuksen
delegoiduissa säädöksissä. Nämä
kriteerit on jäsennelty kuuden
ympäristötavoitteen ympärille:
1) ilmastonmuutoksen hillintä
2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen
3) vesivarojen ja merten luonnon-
varojen kestävä käyttö ja suojelu
4) siirtymä kohti kiertotaloutta
5) pilaantumisen ehkäisy ja hallinta
sekä
6) biologisen monimuotoisuuden ja
ekosysteemien suojelu ja
ennallistaminen.
Raportointivuoden aikana Anora
suoritti arvioinnin hyödyntämällä
aiemmin tehtyä arviointiaan koko
liiketoimintansa taksonomia-
kelpoisuudesta ja taksonomian
mukaisuuden täyttymisestä kaikkien
EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden
näkökulmasta. Sen tulokset esitetään
osana tätä raporttia.
Laatimisperiaatteet
Anoran konsernitilinpäätös laaditaan
IFRS:n vaatimusten mukaisesti ja
Euroopan unionin edellyttämällä
tavalla. Kaikki taksonomia-asetuksen
mukaiset keskeiset tunnusluvut
lasketaan konsernitilinpäätöksen
sisältämien taloustietojen perusteella.
Keskeisten tunnuslukujen
taksonomiakelpoiset osuudet
perustuvat konsernin tulkintoihin
Disclosures Delegated Regulation (EU)
2021/2178 -asetuksessa ilmoitetuista
määritelmistä.
EU:n taksonomia-asetuksen
2020/852 mukainen arviointi
Anora on Pohjoismaiden johtava
viinien ja väkevien alkoholijuomien
bränditalo, jonka toimintaan kuuluu
juomien tuotanto, maahantuonti,
myynti ja jakelu. Anoran toimintaan
kuuluvat myös teolliset toiminnot
tislauksessa, pullotuksessa ja
logistiikkapalveluissa sekä teknisten
etanolien, juomaetanolin, rehuraaka-
aineiden ja ohratärkkelyksen tuotanto.
Anoran päätoimiala, alkoholillisten ja
alkoholittomien juomien valmistus, on
edelleen EU:n taksonomia-asetuksen
delegoitujen säädösten luetteloon
kuuluvien toimintojen ulkopuolella.
Tämä ei tarkoita sitä, että Anoran
toiminnot olisivat sääntelyn
näkökulmasta kestämättömiä, vaan
sitä, että EU:n sääntelyn näkökulmasta
juomien valmistusta ei tällä hetkellä
pidetä toimintona, joka kiireellisimmin
vaatisi siirtymää kohti kestävämpää
toimintatasoa.
Kaksoislaskennan välttämiseksi
Anora varmistaa, että taksonomia-
kelpoisille toiminnoille kohdistettujen
taloudellisten lukujen osuudet
vastaavat liiketoimintasegmenttien
tuloja ja kustannuseriä.
Raportointikauden aikana Anora
arvioi osana taksonomia-arviointiaan
kaikki liiketoimintasegmenttinsä ja
toimintonsa suhteessa EU-
taksonomian Climate Delegated Act -
asetuksessa, sen muutoksissa ja EU
Environmental Delegated Act -
asetuksessa lueteltujen taloudellisten
toimintojen toimintakuvauksiin ja
teknisiin kriteereihin. Kaikki arvioinnissa
tunnistetut taksonomiakelpoiset
toiminnot ja niiden kuvaukset on
lueteltu alla.
4.24 Lämmityksen/jäähdytyksen
tuottaminen bioenergiasta
Vuonna 2025 Anora investoi uuteen
biomassakattilaan, jotta Koskenkorvan
tislaamo voisi siirtyä kokonaan
fossiilipäästöttömiin polttoaineisiin
vuoden 2026 loppuun mennessä.
Anora myös tuottaa liikevaihtoa
myydystä lämmöstä, ja arviolta 42
prosenttia Koskenkorvalla myydystä
lämmöstä (A-rehulle) tuotetaan
maataloudesta saadusta
biomassasta, pääosin ohran ja kauran
kuoresta. Tällä hetkellä biomassan
alkuperän biodiversiteetistä ei ole
saatavilla taksonomian teknisten
ehtojen edellyttämiä tietoja. Koska
nämä tiedot puuttuvat, taksonomian
mukaisuuden vaatimukset eivät täyty.
4.25 Lämmön tai jäähdytyksen
tuotanto hukkalämmöllä
Anora on investoinut uuteen, suljetulla
höyrykierrolla toimivaan, ohrakuivuriin,
joka voi tulevaisuudessa säästää jopa
85 prosenttia energiaa hyödyntämällä
muiden tuotantoprosessien
ylijäämälämpöä yhteistyössä A-Rehun
kanssa. Taksonomian mukaisuutta ei
tällä hetkellä voida osoittaa, koska
käytettävää laitteistoa koskevat tiedot
merkittävän haitan välttämisen (DNSH)
   
48
kriteereistä saastumisen ehkäisyn
osalta puuttuvat.
6.6. Tieliikenteen
tavaraliikennepalvelut
Anora tuottaa liikevaihtoa ulkoisten
logistiikkapalveluiden tarjoamisesta
tietyille asiakkaille, mikä sisältää
tieliikenteen tavaraliikennepalveluita
Vain EURO VI -standardin mukaisilla
ajoneuvoilla suoritetuista kuljetuksista
(myös alihankinta) tuotettu liikevaihto
katsotaan taksonomiakelpoiseksi.
Anora on laskenut kustannusarvioon
perustuen, kuinka suuri osa sen
lähtevästä logistiikkapalvelusta
tapahtuu EURO VI -päästöstandardien
mukaisilla ajoneuvoilla (noin 94
prosenttia käytössä olevasta
ajoneuvokannasta). Ajoneuvot eivät
vielä täytä taksonomian mukaisuutta
edellyttävällä tavalla raskaaseen
käyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen
nollapäästöjen tai vähäpäästöisyyden
kriteereitä.
7.3. Energiatehokkuuslaitteiden
asennus, huolto ja korjaus
Monet LVI-laitteiden ja
energiatehokkaiden
valaistusjärjestelmien asennukset sekä
rakennusten rakenteiden eristeiden
lisäämiset katsotaan taksonomia-
kelpoisiksi kulueriksi. Niissä tapauksissa,
joissa kyseiset asennukset sisältyivät
laajempiin rakennusten ja tilojen
perusparannuksiin,
energiatehokkuusinvestoinneille
kohdistettu osuus on määritetty
varovaisuusperiaatetta noudattaen.
Tällä hetkellä puuttuvat asetuksen (EU)
2017/1369 edellyttämä tieto yksittäisistä
komponenteista, muodollinen
ilmastoriskien arviointi sekä Climate
Delegated Act -asetuksen edellyttämä
arviointi kemikaalien käytöstä
asennetuissa laitteissa, joten
taksonomian mukaisuus ei täyty.
7.2. Olemassa olevien rakennusten
korjaus
Kattaa Anoran omistamien erilaisten
rakennusten peruskorjaus-
toimenpiteisiin liittyvät investoinnit.
Puutteellisten tietojen vuoksi
peruskorjaustoimenpiteiden
vaikutuksesta ensisijaiseen
energiankulutukseen (Primary Energy
Demand, PED), taksonomian
mukaisuutta ei tällä hetkellä voida
osoittaa.
7.4. Sähköajoneuvojen latausasemien
asennus, huolto ja korjaus
rakennuksissa (ja rakennusten
yhteydessä olevissa
pysäköintitiloissa)
Tilikauden investoinnit
sähköajoneuvojen latausasemien
asentamiseen Anoran rakennusten
läheisyyteen katsotaan
taksonomiakelpoisiksi, mutta koska
laitteistoa koskevat ilmastoriskien
arviointitiedot puuttuvat, taksonomian
mukaisuutta ei tällä hetkellä voida
osoittaa.
6.5. Moottoripyörä-, henkilöauto- ja
hyötyajoneuvoliikenne
Anoran ajoneuvokantaan liittyi
investointeja, jotka sisälsivät sähkö- ja
hybridiajoneuvojen hankintaa
raportointikauden aikana. Koska tietoa
ja dokumentaatiota DNSH-kriteerien
teknisistä näkökohdista, kuten
ajoneuvojen materiaalien
kierrätettävyysasteesta, puuttuu,
muodollinen taksonomian mukaisuus
ei ole osoitettavissa.
4.16 Sähköisten lämpöpumppujen
asennus ja käyttö
Koskenkorvan tislaamolla tehtiin
raportointikauden aikana investointeja
lämpöpumpun hankintaan ja
asennukseen. Koska tarkkoja tietoja
laitteiston nykyisestä ilmaston-
lämmityspotentiaalista (GWP) ei ole,
Anora ei voi osoittaa toiminnan
taksonomian mukaisuutta.
   
49
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta - vuotta 2025 koskevat tiedot
Tilikausi 2025
Vuosi
Merkittävän edistämisen kriteeri
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not
Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi  (2)
Liikevaihto (3)
Osuus
liikevaihdosta 2025
(4)
Ilmastonmuutokse
n hillintä (5)
Ilmastonmuutokse
en sopeutuminen
(6)
Vesi (7)
Ympäristön
pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen
monimuotoisuus
(10)
Ilmastonmuutokse
n hillintä (11)
Ilmastonmuutokse
en sopeutuminen
(12)
Vesi (13)
Ympäristön
pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen
monimuotoisuus
(16)
Vähimmäistason
suojatoimet (17)
Taksonomian
mukaisten tai
taksonomia-
kelpoisten osuus
liikevaihdosta,
vuosi 2024 (18)
Luokka
mahdollistava
toiminta (19)
Luokka
siirtymätoiminta
(20)
Milj. Euroa
%
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
Taksonomiakelpoiset toiminnat
Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä
(taksonomian mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
–
0 %
0,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat
–
0 %
0,0 %
Josta siirtymätoiminnat
–
0,0 %
Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat 
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto
bioenergialla
CCM 4.24
0,78
0,1 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0,1 %
Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut
CCM 6.6
9,71
1,5 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
1,7 %
Taksonomiakelpoisista muttei
ympäristön kannalta kestävistä
(muista kuin taksonomian
mukaisista) toiminnoista saatu
liikevaihto (A.2)
10,49
1,6 %
1,8 %
Taksonomiakelpoisista toiminnoista
saatu liikevaihto (A.1+A.2)
10,49
1,6 %
1,8 %
Ei-taksonomiakelpoiset toiminnat
Ei-taksonomiakelpoisista
toiminnoista saatu liikevaihto
647,37
98,4 %
98,2 %
Yhteensä
657,86
100 %
100 %
   
50
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus investoinneista - vuoden 2025 tiedot
Tilikausi 2025
Vuosi
Merkittävän edistämisen kriteeri
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not
Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi  (2)
Pääomamenot (3)
Osuus
pääomamenoista
2025 (4)
Ilmastonmuutoksen
hillintä (5)
Ilmastonmuutoksee
n sopeutuminen (6)
Vesi (7)
Ympäristön
pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen
monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen
hillintä (11)
Ilmastonmuutoksee
n sopeutuminen (12)
Vesi (13)
Ympäristön
pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen
monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason
suojatoimet (17)
Taksonomian
mukaisten tai
taksonomia-
kelpoisten osuus
pääomamenoista,
vuosi 2024 (18)
Luokka
mahdollistava
toiminta (19)
Luokka
siirtymätoiminta
(20)
Milj. Euroa
%
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
Taksonomiakelpoiset toiminnat
Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien
(taksonomian mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.1)
–
0 %
0,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat
–
0 %
-
Josta siirtymätoiminnat
–
0 %
-
Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat 
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
Energiatehokkuuslaitteiden asennus,
huolto ja korjaus
CCM 7.3.
0,16
0,9 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
5,2 %
Moottoripyörä-, henkilöauto- ja
hyötyajoneuvoliikenne
CCM 6.5.
0,22
1,2 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0,8 %
Tieliikenteen tavarapalvelut
CCM 6.6
0,02
0,1 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0,0 %
Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö
CCM 4.16
0,12
0,6 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0,6 %
Olemassa olevien rakennusten korjaus
CCM 7.2.
0,37
2,0 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0,0 %
Sähköajoneuvojen latausasemien
asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa
(ja rakennusten yhteydessä olevissa
pysäköintitiloissa)
CCM 7.4.
0,0
0,0 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0,0 %
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto
hukkalämmöllä
CCM
4.25.
0,56
3,1 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0,0 %
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto
bioenergialla
CCM
4.24.
2,46
13,7 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0,0 %
Taksonomiakelpoisten muttei
ympäristön kannalta kestävien
(muiden kuin taksonomian mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.2)
3,90
21,7 %
6,6 %
Taksonomiakelpoisten toimintojen
pääomamenot (A.1+A.2)
3,90
21,7 %
6,6 %
Ei-taksonomiakelpoiset toiminnat
Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen
pääomamenot
14,13
78,3 %
93,4 %
Yhteensä
18,03
100 %
100 %
   
51
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus liiketoimintakuluista - vuoden 2025 tiedot
Tilikausi 2025
Vuosi
Merkittävän edistämisen kriteeri
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not
Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi  (2)
Toimintamenot (3)
Osuus
toimintamenoista
2025 (4)
Ilmastonmuutokse
n hillintä (5)
Ilmastonmuutokse
en sopeutuminen
(6)
Vesi (7)
Ympäristön
pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen
monimuotoisuus
(10)
Ilmastonmuutokse
n hillintä (11)
Ilmastonmuutokse
en sopeutuminen
(12)
Vesi (13)
Ympäristön
pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen
monimuotoisuus
(16)
Vähimmäistason
suojatoimet (17)
Taksonomian
mukaisten  tai
taksonomia-
kelpoisten osuus
toimintamenoista,
vuosi2024 (18)
Luokka
mahdollistava
toiminta (19)
Luokka
siirtymätoiminta
(20)
Milj. Euroa
%
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K; E; E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
Taksonomiakelpoiset toiminnat
Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta
kestävien (taksonomian
mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.1)
–
0 %
0,0 %
Josta mahdollistavat
toiminnat
–
0 %
-
Josta siirtymätoiminnat
–
0 %
-
Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat 
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
Taksonomiakelpoisten mutta
ei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin
taksonomian mukaisten)
toimintojen toimintamenot
(A.2)
–
0,0 %
0,0 %
Taksonomiakelpoisten
toimintojen toimintamenot
(A.1+A.2)
–
0,0 %
0,0 %
Ei-taksonomiakelpoiset toiminnat
Ei-taksonomiakelpoisten
toimintojen toimintamenot
13,37
100,0 %
100,0 %
Yhteensä
13,37
100 %
100 %
   
52
Vaatimus vähimmäissuojatoimista
Taksonomia-asetuksessa vähimmäis-
suojatoimilla tarkoitetaan yrityksen
täytäntöön panemia toimia, joilla
varmistetaan seuraavien vaatimusten
täyttyminen:
• OECD:n monikansallisia yhtiöitä
koskevat ohjeet,
• YK:n yrityksiin ja ihmisoikeuksiin
liittyvät ohjausperiaatteet,
• periaatteet ja oikeudet kahdeksasta
perussopimuksesta, jotka on
määritelty Kansainvälisen
työjärjestön (ILO) perusperiaatteiden
ja työntekoa koskevan oikeuden
julistuksessa sekä
• ihmisoikeuksien yleismaailmallinen
julistus.
Käytännössä yritysten on osoitettava,
että niiden omissa toiminnoissa, niiden
merkittävien liiketoimintakumppanien
toiminnoissa ja niiden toimitusketjuissa
on pantu täytäntöön riittävät
menetelmät seuraaviin tekijöihin
liittyvien haittavaikutusten estämiseksi
ja riskien vähentämiseksi:
• ihmisoikeudet ja työolosuhteet (YK:n
pääperiaatteiden ja OECD:n
määrittelemällä tavalla),
• korruptio ja lahjonta,
• reilun kilpailun varmistaminen ja
• verotus.
Anoralla ei ole oikeuden päätöksiä
tai vakavia rikkomuksia näistä aiheista
raportointivuodelta. Anoran käytössä
olevat hallintokäytännöt ja -politiikat
on suunniteltu estämään erilaisten
riskien toteutumisesta aiheutuvat
haittavaikutukset, sisältäen
yhteiskunnalliset aiheet. Anora on
myös esimerkiksi jäsen amfori BSCI:ssä,
joka valvoo toimitusketjua monissa
maissa keskittyen yhteiskunnallisesti
haitallisiin vaikutuksiin. Lisätietoja
Anoran asianmukaisen huolellisuuden
prosesseista sosiaalisten ja muiden
kestävyysvaikutusten hallitsemiseksi
löytyy raportin kohdasta ”GOV-4 -
Selvitys due diligence -prosessista”
osana Yleisiä vaatimuksia (ESRS 2).
Anoran tunnistamia harvoja
taksonomiakelpoisia toimintoja ei
kuitenkaan pidetä taksonomian
mukaisina, koska ne eivät täytä
kyseisten toimintojen merkittävän
mahdollisen vaikutuksen kriteerejä.
Liikevaihtotunnuslukujen
kontekstitiedot
Anora on laskenut liikevaihdon
Disclosures Delegated Act (EU)
2021/2178 -asetuksen määritelmän
mukaisesti samalla
laskentamenetelmällä, joka koskee
IFRS:n alaisia asiakassopimuksiin
perustuvia tuloja tuotteiden ja
palveluiden myynnistä. Anoran
taksonomiakelpoinen liikevaihto
(liikevaihtotunnusluvun osoittaja)
määriteltiin arvioimalla yllä kuvatuin
perustein taksonomiakelpoisen
toiminnan osuus kaikesta liikevaihdosta.
Anoran taksonomiakelpoisen liike-
vaihdon osuus on erittäin matala, koska
suurin osa Anoran liiketoiminnasta ei
vastaa taloudellisia toimintoja, joilla on
merkittävä mahdollinen vaikutus
taksonomia-asetuksen ilmaston-
muutostavoitteisiin. Anoran liikevaihdon
määritelmä on kuvattu tarkemmin
tilinpäätöksen liitetiedossa 1.1.
Investointitunnuslukujen
kontekstitiedot
Anora on sisällyttänyt Disclosures
Delegated Act  (EU) 2021/2178-
asetuksen mukaiset investointitietonsa
sekä aineellisen ja aineettoman
omaisuutensa lisäykset ennen poistoja
ja arvonalentumisia sulkien pois
tilikauden aikana tapahtuneet
arvonmuutokset. Lisätietoja Anoran
investointien (investointitunnusluvun
nimittäjä) määrittelyperiaatteista on
tilinpäätöksen liitetietojen osissa 2.1 ja 2.2.
Investointien taksonomiakelpoisuus
määriteltiin arvioimalla, kohdistuuko
investointi taksonomiakelpoiseen
toimintaan tai onko ostettu tuote tai
palvelu toisen yrityksen
taksonomiakelpoisen toiminnan tulos.
Soveltuvuus arvioidaan edellä
kuvatuilla kriteereillä. Pieniä
tarkennuksia tehtiin liittyen tulkintoihin
taksonomiakelpoisten toimintojen
kuvausten yhteensopivuudesta,
erityisesti liittyen Anoran itsenäisiin
jätevedenkäsittelylaitoksiin, joita ei
pidetä taksonomiakelpoisina.
Taksonomiakelpoiset investoinnit
vastaavat aineelliseen omaisuuteen
tehtyjä lisäyksiä, jotka ovat esimerkiksi
rakennusten energiatehokkuutta
parantavia laitteita ja sähköautojen
latausasemien asennuksia.
Liiketoimintakulujen
tunnuslukujen kontekstitiedot
Liiketoimintakulujen, kuten ne on
määritelty komission delegoidun
asetuksen (EU) 2021/2178 liitteen I
kohdan 1.1.3.2 mukaan, katsotaan
suurelta osin olevan Anoran
liiketoimintamallin kannalta
epäoleellisia. Anoran käyttämien
aktivointikäytäntöjen (noin 5000 euron
kynnysarvo) vuoksi kaikki muut
merkittävät menot, jotka liittyvät
taksonomiaan soveltuvien toimintojen
jatkuvaan ja tehokkaaseen toimintaan,
sisältyvät investointitunnuslukuihin,
mikä selittää liiketoimintakulujen
epäolennaisuuden liiketoimintakulujen
tunnusluvun osoittajassa.
Liiketoimintakulujen tunnusluvun
nimittäjä on esitetty alla olevassa
taulukossa, ja siihen sisältyvät kaikki ne
tutkimus- ja kehityskulut, rakennusten
kunnostustoimenpiteet, lyhytaikaiset
vuokrasopimukset, huolto ja korjaus
sekä muut suorat menot, jotka liittyvät
omaisuuserien, laitosten ja kaluston
päivittäiseen ylläpitoon, ja jotka Anora
tai ulkoistettu kolmas osapuoli
suorittaa.
   
53
Rivi
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin
sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia
ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että
polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
2
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen
tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös
kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä
niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa
teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
3
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä
tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai
teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä
niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita
käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä
on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
5
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien
yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten
rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
EI
6
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien
lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista
ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
   
54
E1 Ilmastonmuutos
E1-1 – Ilmastonmuutoksen
hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma
Anoralla ei ole vielä virallista
siirtymäsuunnitelmaa, jolla
varmistettaisiin strategian ja
liiketoimintamallin yhdenmukaisuus
Pariisin sopimuksessa asetetun 1,5 °C
lämpenemisen rajoittamistavoitteen
sekä EU:n 2050 ilmastoneutraalius-
tavoitteen kanssa. Anora on kuitenkin
edeltävien tilikausien aikana luonut
siirtymäsuunnalle perustaa laskemalla
oman toimintansa ja arvoketjun
kasvihuonekaasupäästöt sekä
asettamalla ilmastotavoitteet, jotka
Science Based Targets -aloite (SBTi) on
hyväksynyt. Vuoden 2025 aikana Anora
on jatkanut scope 3 -ilmastotiekartan
kehittämistä keskittyen toimenpide-
suunnitelmien laatimiseen viljan, viinin,
logistiikan ja pakkausten päästöjen
osalta. Tämä työ tulee myöhemmin
sisältämään myös arvioinnin
mahdollisista lukkiutuneista päästöistä
sekä liiketoimintastrategian ja
taloudellisen suunnittelun
yhdenmukaisuuden tarkastelun
suhteessa 1,5 °C-polkuun. Virallista
siirtymäsuunnitelmaa ei ole vielä
hyväksytty, eikä sen hyväksymiselle ole
tällä hetkellä aikataulua.
E1-2 – Ilmastonmuutoksen
hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
Anoran Laatu-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikka, Toimittajien ja
alihankkijoiden toimintaohje sekä
Riskienhallintapolitiikka käsittelevät
yhdessä keskeisiä ilmastoon liittyviä
kestävyysseikkoja, jotka liittyvät
olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja
mahdollisuuksiin (IRO). Näihin kuuluvat
ilmastonmuutoksen hillintä,
energiankäyttö ja ilmastonmuutokseen
sopeutuminen. Asiaankuuluvat
toimintaperiaatteet ja niiden kattavuus
on tiivistetty alla olevaan taulukkoon:
   
55
Toimintaperiaate
Keskeinen sisältö, tavoitteet ja prosessit vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien seurantaa varten
Toimintaperiaatteen
liittyvät  IROt
Toimintaperiaatteen
soveltamisala ja
rajaukset
Toimeenpanosta
vastuussa oleva
organisaation ylin
taso
Asiaankuuluvat
kolmannen osapuolen
standardit tai aloitteet
(jos sovellettavissa)
Toimintaperiaatteen
saatavuus
sidosryhmille
Anoran laatu-,
turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikka
Politiikka perustuu Anoran vastuullisuustiekarttaan ja
sisältää periaatteet laadun, turvallisuuden ja
ympäristöarvojen hallinnasta ja toimeenpanosta Anoran
vastuullisuustyössä. Anoran olennaisiin kielteisiin
vaikutuksiin liittyen, erityisesti kasvihuonekaasupäästöihin
omissa toiminnoissa ja arvoketjussa, politiikassa on
lausuma, jonka mukaan Anora pyrkii minimoimaan
ilmastovaikutuksensa ja tavoittelemaan hiilineutraalia
tuotantoa.
Lämmitysvaikutus
(GWP) scope 1- ja
scope 2 -kasvihuone-
kaasupäästöistä
Kattaa Anoran omat
toiminnot
Johtoryhmä
YK:n kestävän
kehityksen tavoitteet
Julkisesti saatavilla
verkossa
Anoran toimittajien ja
alihankkijoiden
toimintaohje
Toimintaohje sisältää vähimmäisvaatimukset kestävän ja
vastuullisen liiketoiminnan varmistamiseksi Anoran
arvoketjun alkupäässä.
Toimintaohje edellyttää, että toimittajat ja alihankkijat
pyrkivät vähentämään energiankäyttöä, siirtymään
fossiilisesta energiasta uusiutuviin energialähteisiin sekä
aktiivisesti seuraamaan ja pyrkimään vähentämään
kasvihuonekaasupäästöjä omissa toiminnoissaan ja omissa
toimitusketjuissaan. Toimintaohje keskittyy erityisesti
maantieteellisten arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjen
lieventämiseen sekä olennaisista kroonisista ja akuuteista
fyysisistä ilmastoriskeistä johtuvien taloudellisten vaikutusten
lieventämiseen, jotka esiintyvät arvoketjun
maataloustoimintojen alueilla.
Lämmitysvaikutus
(GWP) scope 3-
kasvihuonekaasu-
päästöistä
Akuutit fyysiset riskit
muuttuvista ja ennalta
arvaamattomista
sääolosuhteista
Krooniset fyysiset riskit
lämpenevistä ilmasto-
olosuhteista
Koskee toimittajia ja
alihankkijoita sekä
heidän toimittajiansa
ja alihankkijoitansa
Johtoryhmä
YK:n ihmisoikeuksien
yleismaailmallinen
julistus, YK:n Global
Compact -aloite ja
amfori BSCI (Business
Social Compliance
Initiative) -
toimintaohje.
Julkisesti saatavilla
verkossa
Anoran
riskienhallintapolitiikka
Politiikka kuvaa tavoitteet, painopisteet ja vastuut Anora-
konsernin riskienhallinnassa sekä siihen liittyvät
raportointiperiaatteet ja toimintatavat. Politiikka
varmistaa, että riskienhallinnan toimintamalli on
yhtenäinen koko Anora-konsernissa ja että yrityksen
riskienhallintaprosessi on tiiviisti integroitu muihin
johtamisprosesseihin (kuten strategian määrittelyyn ja
suunnitteluun). Anora-konsernin liiketoiminta-alueet ja
toiminnot vastaavat toimintaansa liittyvistä riskeistä,
niiden tunnistamisesta, ehkäisemisestä ja keskeisistä
lieventämiskeinoista. Ilmastoon liittyvät riskit ja
mahdollisuudet katsotaan osaksi Anoran kokonaisvaltaista
riskienhallintaa.
Akuutit fyysiset riskit
muuttuvista ja ennalta
arvaamattomista
sääolosuhteista
Krooniset fyysiset riskit
lämpenevistä ilmasto-
olosuhteista
Kaupallinen mahdol-
lisuus tuotteista, joilla
on pienempi
ympäristövaikutus
Kattaa koko Anora-
konsernin.
Liikekumppaneiden
odotetaan
noudattavan
vastaavia
riskienhallinta-
periaatteita.
Hallitus
COSO ERM -viitekehys,
SFS-ISO 31000 -
standardi
”Riskienhallinta –
Periaatteet ja ohjeet”
sekä suomalaisten
pörssiyhtiöiden
hallinnointikoodi
(Corporate
Governance).
Saatavilla sisäisesti
Anoran intranetissä
E1-3 – Ilmastonmuutosta
koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet ja resurssit
Tilikauden aikana Anora toteutti
toimenpiteitä, joilla pyrittiin
hallitsemaan ilmastoon liittyviä
kielteisiä vaikutuksia ja riskejä sekä
hyödyntämään ilmastonmuutoksen
hillintään liittyviä kaupallisia
mahdollisuuksia. Nämä toimenpiteet,
jotka on ryhmitelty hiilestä
irtautumisen keinojen mukaan, ovat:
Polttoaineen vaihtaminen ja
uusiutuvan energian käyttö
• Koskenkorvan tislaamon
fossiilisella polttoaineella toimivan
höyrykattilan korvaaminen:
Vuonna 2025 Anora investoi uuteen
biomassakattilaan, jotta
Koskenkorvan tislaamo voisi siirtyä
kokonaan fossiilipäästöttömiin
polttoaineisiin vuoden 2026 loppuun
mennessä. Biomassakattila, jonka
käyttöönotto on suunniteltu vuodelle
2026, toimii 100 % uusiutuvilla
polttoaineilla ja korvaa vielä
käytössä olevan, fossiilisella
polttoaineella, toimivan
   
56
höyrykattilan. Tämä siirtymä
vähentää merkittävästi
Koskenkorvan tislaamon fossiilisia
päästöjä – jotka ovat Anoran scope
1- ja scope 2 -päästöjen
pääasiallinen lähde – tehden
tislaamosta fossiilipäästöttömän
vuoden 2026 aikana, mikä on
keskeinen tavoite Anoran
kunnianhimoisessa
vastuullisuustiekartassa. Näiden
toimenpiteiden toteuttamiseen on
kohdennettu noin 8,4 miljoonaa
euroa investointeina, joista 6,8
miljoonaa euroa liittyy tuleviin
taloudellisiin resursseihin.
Asiaankuuluvat rahamäärät on
esitetty konsernitilinpäätöksessä
lisäyksinä aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin ja
velkojen kasvuna konsernin
taseessa (lisätietoja liitetiedoissa 2.2,
3.2.2 ja 6.2), sekä investointien- ja
rahoituksen rahavirroissa konsernin
rahavirtalaskelmassa. Lisäksi ne on
raportoitu CapEx KPI:n alla Anoran
EU:n asetuksen 2020/852 8 artiklan
mukaisessa selvityksessä.
• Uusiutuvan energian käyttö
Koskenkorvan tislaamossa: Anora
jatkoi Koskenkorvan tislaamon
toimintaa käyttäen 100 % uusiutuvaa
sähköä, joka on peräisin
tuulivoimasta. Lisäksi osa höyrystä
tuotetaan bioenergialla, jota
saadaan esimerkiksi ohran kuorista
– tislausprosessin sivutuotteesta.
Koska Koskenkorvan tuotantolaitos
vastasi tilikaudella noin 79 % (79 %)
Anoran scope 1- ja scope 2 -
päästöistä, nämä toimenpiteet
vaikuttavat merkittävästi lyhyen
aikavälin kasvihuonekaasu-
päästöjen vähentämiseen.
• Uusiutuvan energian käyttö
Rajamäen tuotantolaitoksella:
Anora jatkoi 100 % uusiutuvan sähkön
käyttämistä Rajamäen
tuotantolaitoksen ja Ruoholahden
pääkonttorin toiminnassa vuodesta
2024 lähtien. Toimenpiteet kattavat
Anoran omat toiminnot Suomessa ja
vaikuttavat merkittävästi lyhyen
aikavälin kasvihuonekaasu-
päästöjen vähentämiseen.
Toimitusketjun hiilestä
irtautuminen
• Lähellä kohdemarkkinoita
tapahtuva pakkaaminen ja
vähäpäästöinen kuljetus: Anora
jatkoi suurien neste-erien
kuljettamista pullotettavaksi ja
pakattavaksi lähellä
loppumarkkinoita ja asiakkaiden
vaatimuksiin vastaavilla
räätälöidyillä ja vastuullisilla
pakkausratkaisuilla sen sijaan, että
viinejä kuljetetaan valmistusmaasta
lasipulloissa. Näiden toimenpiteiden
odotetaan vähentävän arvoketjun
ylävirran kasvihuonekaasupäästöjä
keskipitkällä aikavälillä.
• Uudistavan viljelyn yhteistyö:
Anora jatkoi yhteistyötä Baltic Sea
Action Groupin (BSAG), paikallisten
viljelykonsulttien ja viranomaisten
kanssa edistääkseen uudistavan
viljelyn käytäntöjä. Anora uudisti
BSAG-sitoumuksensa vuosille 2026–
2030. Näiden toimien odotetaan
vähentävän kasvihuonekaasu-
päästöjä arvoketjun alkupään
maataloustoimissa keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä.
• Ohran viljelysopimusten
päivitykset: Anora päivitti ohran
sopimusviljelysehtojaan seuraavaa
kasvukautta varten. Päivitys sisälsi
mahdollisuuden rahalliseen
kannustimeen, jos viljelijät
toimittavat tilatasoiset CO₂e-
laskelmat. Ehdoissa suositellaan
hyväksyttyjen orgaanisten
kierrätyslannoitteiden käyttöä ja
kannustetaan uudistaviin
menetelmiin maaperän terveyden
parantamiseksi (BSAG:n
ohjeistuksella). Lisäksi Anora ei osta
viljaa, joka on viljelty turvemaalla.
Näiden toimien odotetaan
vähentävän kasvihuonekaasu-
päästöjä arvoketjun alkupään
maataloustoimissa keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä.
• Logistiikkapäästöjen läpinäkyvyys:
Anora jatkoi käytäntöään pyytää
toimittajilta arvioidut CO₂e-päästöt
jokaiselle saapuvan kuljetuksen
reitille, mikä mahdollistaa entistä
paremman toimittaja- ja
reittivalinnan. Vuonna 2025
saapuvan kuljetuksen tehokkuutta
parannettiin siirtämällä osa reiteistä
suurikapasiteettisiin kuorma-
autoihin, mikä mahdollisti
merkittävästi suuremmat
lavakuormat toimitusta kohden ja
vähensi ympäristövaikutuksia. Lisäksi
lähes 93 % Ruotsin jakelun
toimituksista on nyt fossiilivapaita
tiiviin yhteistyön ansiosta
kumppaneiden kanssa. Näiden
toimenpiteiden odotetaan
vähentävän kasvihuonekaasu-
päästöjä hankintaketjun
logistiikassa keskipitkällä aikavälillä.
Muutokset tuotteissa
• Kierrätettyjen ja kevyiden
pakkausvaihtoehtojen
edistäminen: Kierrätettävien ja
kevyempien materiaalien, kuten
rPET:n, tetrojen ja hanapakkausten,
käytön edistäminen. Esimerkiksi
hanapakkauksilla on yli 80 %
pienempi hiilijalanjälki verrattuna
perinteisiin lasipulloihin. Kun
hanapakkaus yhdistetään lähellä
markkinoita tapahtuvaan täyttöön –
esimerkiksi jos viini tuodaan Etelä-
Amerikasta konteissa Pohjoismaihin
ja pakataan lähellä
loppumarkkinoita – se vähentää
edelleen myydyn viinin
ympäristövaikutusta. PET-pullo on
kevyt ja sen hiilijalanjälki on yli 60 %
   
57
pienempi kuin vastaavan lasipullon.
Kevyet pakkaukset vähentävät myös
logistiikan päästöjä ja ovat
vähemmän energiaintensiivisiä
valmistaa.
Energiatehokkuus
Vuonna 2025 Anora jatkoi
energiatehokkuustoimenpiteiden
toteuttamista omissa toiminnoissaan
energiankulutuksen ja siihen liittyvien
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseksi. Keskeiset toimenpiteet
ovat:
• Lämpöpumpun käyttö
Koskenkorvan tislaamossa:
Vuonna 2024 asennettu
jäähdytysveden
kiertolämpöpumppu pysyi käytössä,
vaikkakaan ei vielä täysmääräisesti
toiminnassa. Vuoden 2025 aikana
lämpöpumpun integroinnissa on
edistytty, ja kun se on täysin
käytössä, sen odotetaan
vähentävän primääristä höyryn
tuotantoa noin 10 %, mikä ajan
myötä pienentää
polttoaineenkulutusta.
• Rehukuivurin yhteistyöprojekti:
Yhteinen rehukuivurihanke A-Rehun
kanssa eteni kohti käyttöönottoa
vuoden 2025 loppupuolella. Uusi
kuivuri, joka sijaitsee Koskenkorvan
tehdasalueella, hyödyntää energiaa
Anoran voimalaitokselta, ja
ylijäämäenergia palautetaan
tislausprosessiin. Kuivuri on
suunniteltu maksimoimaan
energiatehokkuus, ja sen odotetaan
vähentävän energiankulutusta ja
siten kasvihuonekaasupäästöjä
lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.
• Energiatehokkuuden parannukset
tuotantolaitoksilla:
Energiatehokkuuslaitteiden asennus,
huolto ja korjaus – mukaan lukien
LVI-järjestelmät, LED-valaistus ja
eristys – jatkuivat Anoran
tuotantolaitoksilla. Näiden
toimenpiteiden odotetaan
tuottavan jatkuvia vähennyksiä
energiankulutuksessa ja
kasvihuonekaasupäästöissä.
Toimenpiteet on tunnistettu CapEx
KPI:n alla taksonomiaraportoinnissa.
Tutkimus ja kehitys
• Tutkimus ja kehitys biogeenisten
päästöjen vähentämiseksi: Vuonna
2025 Koskenkorvan tislaamo jatkoi
yhteistyötä ulkopuolisen kumppanin
kanssa biogeenisten scope 1 -
päästöjen vähentämiseksi. Projekti
sisälsi käymisprosessissa
vapautuvan CO₂:n talteenoton
kapasiteetin lisäämisen. Toimenpide
kattaa Anoran omat toiminnot
Koskenkorvalla ja sen odotetaan
vähentävän biogeenisiä päästöjä
lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.
Anora ei ole vielä täysin laskenut
eriteltyjä toteutuneita tai odotettuja
kasvihuonekaasupäästövähennyksiä
yllä luetelluista toimenpiteistä.
Valtaosa Anoran päästöistä syntyy
scope 3 -kategoriassa, erityisesti
metsään, maahan ja maatalouteen
(FLAG) liittyvistä päästöistä, jotka
kattavat maankäytön muutoksen ja
maankäytön hallinnan ohran ja viinin
alkutuotannossa. Muita merkittäviä
scope 3 -päästöjä syntyy muista
ostetuista tavaroista ja palveluista,
mukaan lukien pakkausmateriaalit.
Jatkuva rahoituksen saanti
kohtuullisella pääomakustannuksella
on tärkeää Anoralle sen
vastuullisuusstrategian toteuttamiseksi
ja asetettujen vastuullisuustavoitteiden
saavuttamiseksi.
E1-4 – Ilmastonmuutoksen
hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät
tavoitteet
Anoran vastuullisuustiekartassa on
asetettu ilmastoon liittyviä tavoitteita,
joilla pyritään käsittelemään olennaisia
ilmastonmuutoksen hillintään ja
energiankäyttöön liittyviä seikkoja.
Anora on asettanut tieteeseen
perustuvat tavoitteet, jotka Science-
Based Targets -aloite (SBTi) vahvisti
vuonna 2024. Nämä tavoitteet, jotka
ovat linjassa toimialakohtaisten hiilestä
irtautumisen polkujen kanssa,
keskittyvät kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseen sekä fyysisten
ilmastoriskien hallintaan maatalouden
tuotantopanoksissa, jotka ovat
olennaisia Anoran liiketoimintamallille.
Tavoitteet on esitetty
yksityiskohtaisesti alla olevassa
taulukossa. Tavoitteet, rajaukset ja
lähtötasot on validoitu ja hyväksytty
SBTi:n toimesta. Kaikki
kasvihuonekaasupäästöt lasketaan
GHG-protokollan ja SBTi FLAG -
ohjeistuksen mukaisesti. Tavoitteita
seurataan tarkasti ja raportoidaan
jokaisella raportointikaudella, ja niiden
toteutumiseen voivat vaikuttaa ulkoiset
tekijät, kuten myyntivolyymit,
asiakaskysyntä, sääntelykehitys ja
teknologiset muutokset.
   
58
Tavoitteen
luonne
Soveltamisala ja yhteys toimintaperiaatteisiin
Tavoite (muutos
lähtötasosta) ja
aikamääre
Lähtötaso ja tilikauden
suoritustaso
Menetelmä ja lisätiedot
Energia- ja
teollisuuspäästö
jen
vähentäminen –
omat toiminta
Scope 1- ja scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Anoran omasta tuotannosta ja ostetusta
energiasta.
Katettu Laatu-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikassa.
2030: 23 415 tCO2ekv.
(-42 % lähtötasosta)
2050: 4 037 tCO 2 ekv.
(-90 % lähtötasosta)
2021 lähtötaso: 40 371 tCO2ekv.
päästölähteistä
tavoiterajauksen sisällä
(markkinaperusteiset päästöt)
Tilikauden suoritustaso:
25 093 (26 750 ) tCO2 ekv. (-38 %
lähtötasosta)
Perustuu GHG-protokollan ohjeistukseen.
Scope 1 -tavoiterajaus (55 % osuus tavoitteesta) sisältää  fossiilisten
päästöjen lisäksi biogeeniset päästöt käymisprosessista, ja se poikkeaa
siten tiedonantovaatimus E1-6:n alla raportoiduista scope 1 -päästöistä.
Scope 2 -tavoiterajaus (45 % osuus tavoitteesta) sisältää
markkinaperusteiset fossiiliset päästöt.
Tavoite kattaa ainoastaan CO₂-hiilidioksidipäästöt.
Energia- ja
teollisuuspäästö
jen
vähentäminen –
arvoketju
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt ostetuista
tavaroista ja palveluista sekä arvoketjun alku- ja
loppupään kuljetuksesta ja jakelusta.
Katettu Laatu-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikassa sekä Toimittajien
toimintaohjeen toimintaperiaatteissa.
2030: 142 858 tCO2 ekv.
(-42 % lähtötasosta).
2050: 24 631  tCO2ekv.
(-90 % lähtötasosta)
2021 lähtötaso: 246 306
tCO 2ekv. (tavoiterajauksen
sisällä olevien kokonais-
päästöjen osuus on 92%
vuoden 2021 kasvihuonekaasu-
inventaariosta)
Tilikauden suoritustaso:
213 476 (272 465) tCO2ekv.  ( -13
% lähtötasosta)
Perustuu GHG-protokollan ohjeistukseen.
Scope 3 -tavoiterajaus sisältää GHG-protokollan scope 3 -kategoriat 1, 4 ja
9.
FLAG (Forest,
Land and
Agriculture) -
päästöjen
vähentäminen
Päästöt maankäytön muutoksista ja
maataloustoimista arvoketjun alkupäässä (scope
3) sekä Anoran omissa toiminnoissa (scope 1).
Anora sitoutuu myös ylläpitämään metsäkadon
estämistä kaikissa ensisijaisissa metsäkatoon
liittyvissä hyödykkeissään Anoran Laatu-,
turvallisuus- ja ympäristöpolitiikan sekä Anoran
toimittajien ja alihankkijoiden toimintaohjeen
linjausten mukaisesti.
2030: 143 895 tCO2 ekv.
(-30,3 % lähtötasosta).
2050: 57 806  tCO2ekv.
(-72 % lähtötasosta)
2021 lähtötaso: 206 448
tCO 2ekv. (tavoiterajauksen
sisällä olevien kokonais-
päästöjen osuus on 78%
vuoden 2021 FLAG-kasvihuone-
kaasuinventaariosta)
Tilikauden suoritustaso:
203 761 (175 049) tCO2ekv. (-1 %
lähtötasosta)
Perustuu GHG-protokollaan ja SBTi FLAG -ohjeistukseen.
Scope 1 -tavoiterajaus sisältää 100% FLAG-päästöistä Anoran omistamalta
metsäalueelta Rajamäellä, yhteensä 7 196 (7 196) tCO2ekv. (4 % osuus
tavoitteesta), ja se poikkeaa siten tiedonantovaatimus E1-6:n alla
raportoiduista scope 1 -päästöistä.
Scope 3 -tavoiterajaus sisältää 77 % raportoiduista FLAG-
kokonaispäästöistä, 255 279 (217 992) tCO2ekv., koostuen pääasiassa
ostetusta viljasta ja viinistä kategoriassa 1 (96 % osuus tavoitteesta), ja se
poikkeaa siten tiedonantovaatimus E1-6:n alla raportoiduista scope 3-
päästöistä. Vuoden 2024 vertailusuoritustaso on päivitetty vastaamaan
tätä SBTi‑tavoiterajausta ja vertailua lähtötasoon sen sijaan, että täysiä
päästöjä olisi verrattu koko inventaarioon.
Tieteeseen perustuvien tavoitteiden
lisäksi Anora on asettanut omat,
erilliset tavoitteensa fossiilisten
päästöjen vähentämiseksi nollaan
Koskenkorvan tislaamossa vuoteen
2026 mennessä ja kaikissa omissa
tuotantolaitoksissaan vuoteen 2030
mennessä ilman hiilikompensaation
käyttöä. Tavoitteet tukevat Anoran
panosta Pariisin sopimuksen
tavoitteeseen rajoittaa ilmaston
lämpeneminen 1,5 °C:een. Tavoitteiden
tarkemmat tiedot on kuvattu alla
olevassa taulukossa.
   
59
Tavoitteen luonne
Soveltamisala ja yhteys
toimintaperiaatteisiin
Tavoite (muutos
lähtötasosta) ja
aikamääre
Lähtötaso ja tilikauden suoritustaso
Menetelmä ja lisätiedot
Anoran omat toiminnot
ovat hiilineutraaleja
vuoteen 2030
mennessä, ja
Koskenkorvan tislaamo
on hiilineutraali vuoteen
2026 mennessä –
molemmat ilman
kompensaatioita.
Tavoite liittyy fossiilisiin
kasvihuonekaasupäästöihin Anoran
omissa toiminnoissa Laatu-, turvallisuus-
ja ympäristöpolitiikan
toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Koskenkorvan tislaamo
2026 mennessä: 0
tCO2 ekv.
Koko oma tuotanto 2030
mennessä: 0 tCO2ekv.
2021 lähtötaso: 25 816 tCO2ekv.
Tilikauden suoritustaso : 12 677 (13 547)
tCO2ekv. (-51 % lähtötasosta)
Tavoiterajaus sisältää fossiiliset, markkinaperusteiset scope 1- ja scope
2 -CO₂-päästöt; biogeeniset ja FLAG-päästöt on rajattu pois
tavoitteesta.
Päästöt lasketaan GHG-protokollan mukaisesti. Scope 1 muodostaa 10 %
ja scope 2 90 % fossiilisten päästöjen kokonaismäärästä tavoitteiden
osalta.
Tieteeseen perustuvat tavoitteet, jotka
on esitetty yllä, eivät ole täysin
yhdenmukaisia Anoran olennaisten
kasvihuonekaasupäästöjen
inventaarirajausten kanssa, jotka on
raportoitu kohdassa E1-6, sillä yllä
mainitut tavoitteet keskittyvät
merkittävimpiin päästölähteisiin
Anoran omissa toiminnoissa ja
arvoketjussa. Metsä-, maa-, ja
maataloussektoriin (FLAG) kytkeytyviin
ostetuista tuotteista ja palveluista
aiheutuviin merkittäviin päästöihin
liittyvää tavoitetta ohjaa erillinen
toimialakohtainen hiilestä irtautumisen
polku verrattuna Anoran teollisiin
toimintoihin. Kaikissa tavoitteissa
käytetään lähtötasona vuotta 2021,
joka heijastaa edustavia ja
tavanomaisia tilikauden aikaisia
tuotantomääriä. Hiilestä irtautumisen
vipuvaikutukset ja niihin liittyvät
toimenpiteet on kuvattu kohdassa E1-3,
mukaan lukien polttoaineiden
vaihtaminen, energiatehokkuus ja
lähellä markkinoita tapahtuva täyttö.
Näiden toimenpiteiden määrällisiä
vaikutuksia scope 1-, 2- ja 3-
päästövähennyksiin ei ole vielä
laskettu. Anora jatkaa kaupallisesti
toteuttamiskelpoisten teknologioiden
arviointia ja tekee parhaillaan
yhteistyötä ulkopuolisen kumppanin
kanssa biogeenisten scope 1 -
päästöjen vähentämiseksi lisäämällä
CO₂:n talteenottoa käymisprosessista
Koskenkorvan tislaamossa.
Anora parantaa jatkuvasti
ymmärrystään siitä, miten eri
ilmastoskenaariot voivat vaikuttaa
ilmastovaikutuksiin, -riskeihin ja -
mahdollisuuksiin sen omissa
toiminnoissa ja arvoketjussa. Tämä
tukee osaltaan ilmastotavoitteiden
asettamista ja mukauttamista sekä
ohjaa toimenpiteitä ja resurssien
kohdentamista ympäristöön,
yhteiskuntaan, teknologiaan,
markkinoihin ja politiikkaan liittyvien
kehitysten huomioimiseksi lyhyellä,
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Lisätietoja siitä, miten ilmasto-
skenaarioita on huomioitu yleisellä
tasolla olennaisten ilmastoon liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamisessa ja kuvaamisessa, on
kohdissa ESRS 2 SBM-3 ja IRO-1.
E1-5 – Energiankulutus ja
energialähteiden yhdistelmä
Tiedot Anoran energiankulutuksesta ja
-jakaumasta, joita käytetään suoritus-
kyvyn ja tehokkuuden arviointiin
energiavaikutusten osalta, esitetään
seuraavassa taulukossa. Anoran
toiminnot luokitellaan pääosin NACE
Rev. 2 -koodin C11 (Juomien valmistus)
alle, ja lisäksi toimintoja on koodeilla
H49.41 (Tiekuljetus) ja H52 (Varastointi
ja kuljetuksen tukitoiminnot). Anoran
valmistus- ja logistiikkatoimintojen
luonteen vuoksi sen toiminta kuuluu
korkean ilmastovaikutuksen
toimialoihin komission delegoidun
asetuksen (EU) 2022/1288 mukaisesti.
Tilikauden aikana Anora tuotti 116 441
(122 103) MWh uusiutuvaa energiaa
tislausprosessin sivutuotteena
syntyvistä ohran kuorista
Koskenkorvan tislaamolla.
Energiatehokkuus – mitattuna
kokonaisenergiankulutuksena
suhteessa liikevaihtoon – oli 0,03 % (0,02
%). Liikevaihto, joka on peräisin niin
sanotuilta korkean ilmastovaikutuksen
toimialoilta, kattaa kaikki Anoran
toiminnot, ja vastaa täten
tuloslaskelmassa raportoitua
kokonaisliikevaihtoa.
Kaikki tämän osion mittarit
perustuvat Anoran tuotantolaitosten ja
toimistojen energiankulutus- ja
hankintatietoihin sekä energian
alkuperätietoihin, jotka on saatu
energiasopimuksista. Näitä mittareita
ei ole validoitu ulkopuolisen tahon
toimesta, lukuun ottamatta
varmennuspalveluntarjoajaa.
   
60
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
2025
2024
1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
N/A
N/A
2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus
(MWh)
5 386
6 441
3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
0
0
4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus
(MWh)
0
0
5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön,
lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
28 936
30 209
6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien
1–5 summana)
34 322
36 651
Fossiilisten energialähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta (%)
20 %
22 %
7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian
kulutus (MWh)
4 467
4 793
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden kulutuksen osuus energian
kokonaiskulutuksesta (%)
3 %
3 %
8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassasta (sekä
biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu,
uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
130
14
9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön,
lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
128 878
126 077
10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan
uusiutuvan energian kulutus (MWh)
N/A
N/A
11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien
8–10 summana)
129 008
126 091
Uusiutuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
77 %
75 %
Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 6, 7 ja 11
summana)
167 797
167 535
   
61
E1-6 – Kasvihuonekaasujen
scope 1-, scope 2- ja scope 3 -
bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
Anoran konsernitason
kasvihuonekaasupäästöt, jotka
kattavat kaikki Anora-konsernin
tytäryhtiöt, esitetään alla olevassa
taulukossa. Raportointikauden aikana
Anoralla ei ollut merkittäviä
osakkuusyhtiöitä, yhteisyrityksiä,
konsolidoimattomia tytäryhtiöitä tai
yhteisesti hallinnoituja toimintoja, joista
sillä olisi ollut operatiivinen
määräysvalta ja joista se olisi ollut
vastuussa kasvihuonekaasupäästöjen
osalta. Näin ollen scope 1- ja scope 2 -
päästöjä ei ole eritelty tai raportoitu
erikseen tällaisista järjestelyistä.
Takautuva
Välitavoitteet ja tavoitevuodet
Perusvuosi
(2021)
Vertailu-
kelpoinen
2025
% 2025 / 2024
2025
2030
2050
Vuotuinen %-
tavoite /
perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
1 441
1 528
1 305
-14,6 %
N/A
836
144
3,1 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -
kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
N/A
8 483
6 798
-19,9 %
N/A
N/A
N/A
N/A
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
24 375
12 018
11 372
-5,4 %
N/A
14 138
2 438
3,1 %
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)
N/A
503 440
481 783
-4,3 %
N/A
N/A
N/A
N/A
 1 Ostetut tavarat ja palvelut
455 088
443 447
426 863
-3,7 %
N/A
294 227
92 087
2,8 %
2 Tuotantohyödykkeet
N/A
2 389
2 920
22,2 %
N/A
N/A
N/A
N/A
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai
scope 2 -päästöihin)
N/A
6 715
6 396
-4,8 %
N/A
N/A
N/A
N/A
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
30 057
26 291
22 689
-13,7 %
N/A
17 433
3 006
3,1 %
5 Toiminnassa muodostuva jäte
N/A
195
192
-1,6 %
N/A
N/A
N/A
N/A
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
N/A
1 517
1 027
-32,3 %
N/A
N/A
N/A
N/A
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
N/A
1 529
1 472
-3,7 %
N/A
N/A
N/A
N/A
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä
19 931
20 718
19 203
-7,3 %
N/A
11 560
1 993
3,1 %
10 Myytyjen tuotteiden jalostus
N/A
102
698
583,4 %
N/A
N/A
N/A
N/A
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa
N/A
535
323
-39,6 %
N/A
N/A
N/A
N/A
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)
N/A
513 452
489 886
-4,6 %
N/A
N/A
N/A
N/A
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)
N/A
516 987
494 460
-4,4 %
N/A
N/A
N/A
N/A
Arvioitu keskimääräinen vuotuinen päästöjen vähennys scope 3, kategoriassa 1, lasketaan teollisten toimintojen ja FLAG-toimintojen alakohtaisten hiilestä irtautumisen kehityspolkujen painotetun keskiarvon perusteella, heijastaen
ostettujen tavaroiden ja palveluiden arvioituja toimitusketjuja. Scope 1 -tavoitteen luvut eivät täysin vastaa Anoran tieteeseen perustuvia tavoitteita, jotka esitetään kohdassa E1-4, sillä kyseiset tavoitteet on määritelty hieman erilaisella
tavoiterajalla. Scope 1 -tavoite kattaa 9 % kohdassa E1-4 raportoiduista päästöistä ja kattaa fossiiliset CO₂ hiilidioksidi-kasvihuonekaasupäästöt.
   
62
FLAG-päästöt
• Yllä esitetystä scope 3, kategoria 1
luvusta 255 279 (217 992) tCO₂ekv.
koostuu FLAG-päästöistä, pääosin
ostetusta viljasta ja viinistä
• Lisäksi scope 1 FLAG-päästöjä, joita ei
ole sisällytetty yllä esitettyihin
lukuihin, oli 7 196 (7 196) tCO₂ekv.
Anoran omistamalta metsäalueelta.
Biogeeniset päästöt
Biogeeniset CO₂-päästöt, joita ei ole
sisällytetty yllä esitettyihin lukuihin, olivat:
• 12 416 (13 203) tCO₂ekv., pääosin
käymisprosessista (scope 1),
• 31 486 (31 164)tCO₂ekv. biomassan
poltosta (scope 2), sekä
• 8 507 (8 599) tCO₂ekv. myytyjen
tuotteiden käytöstä (scope 3,
kategoria 11)
Anora raportoi scope 1, 2 ja 3 -kasvi-
huonekaasupäästöt GHG-protokollan
mukaisesti. Scope 1 kattaa suorat
päästöt polttoaineiden käytöstä ja
poltosta tuotantolaitoksilla ja yhtiön
ajoneuvoista. Scope 2 sisältää epä-
suorat päästöt ostetusta energiasta,
laskettuna sekä markkinaperusteisella
että sijaintiperusteisella menetelmällä
(energiankulutus × päästökerroin kg
CO₂/kWh). Anora ei tuota muita suoria
kasvihuonekaasupäästöjä kuin hiili-
dioksidia (CO₂). Scope 1- ja 2 -päästöjen
laskenta ei perustu merkittäviin oletuksiin.
Päästökertoimien oletetaan heijastavan
parhaita saatavilla olevia arvioita
ilmaston lämpenemis-potentiaalista.
Tilikauden aikana 98 % (99 %) scope 2
sähköstä oli peräisin fossiilittomista
lähteistä, ja 90 % sopimuksella
ostetusta sähköstä, johon sisältyi alku-
perätakuita tai uusiutuvan energian
sertifikaatteja, ja 8 % sopimuksista, joissa
oli erillisiä alkuperätakuita. Laskenta-
menetelmää päivitettiin vuonna 2025,
jotta se ottaisi huomioon
sopimukselliset ja erikseen hankitut
päästöttömän sähkön osuudet sähkön
kokonaismäärästä.
Scope 3 -päästöt ovat peräisin
Anoran arvoketjusta ja sisältävät myös
FLAG-päästöt ostetusta viljasta ja
viinistä. Suurin osa scope 3 -päästöistä
lasketaan keskimääräiseen dataan
perustuvalla menetelmällä ja osittain
toimittajakohtaisella ja taloudellisiin
lukuihin perustuvalla menetelmällä.
Kategoriassa 9 (arvoketjun loppupään
kuljetus) päästöt arvioidaan vietyjen
volyymien ja kohdemaiden perusteella.
Kategoriassa 12 (myytyjen tuotteiden
loppukäsittely) päästöt lasketaan
pakkausmäärien ja DEFRA:n jätteen-
käsittelyn päästökertoimien avulla.
Vuoden 2024 Globus Winen yhden
kuukauden ostettujen tuotteiden tiedot
kategoriassa 1 on arvioitu 11 kuukauden
keskiarvon perusteella johtuen tammi-
kuun 2024 lopussa voimaan astuneesta
tietojärjestelmän integraatiosta.
Valittujen scope 3 -kasvihuone-
kaasupäästöjen päästökertoimien
oletetaan edustavan riittävästi taustalla
olevia päästöjä, ja Anora pyrkii aina
käyttämään luotettavimpia saatavilla
olevia lähteitä. Anoran FLAG-päästöt
lasketaan SBTi FLAG -ohjeistuksen
mukaisesti ja jaetaan maankäytön
muutokseen (LUC) ja maankäytön
hallintaan (LM), pois lukien maaperään
perustuvat hiilenpoistot. Vuoden 2025
FLAG‑laskennassa käytettyjä päästö-
kertoimia päivitettiin uuden tietokannan
ja aiempaa edustavamman aineiston
perusteella. Anoran scope 3 kasvi-
huonekaasupäästöt lasketaan pääosin
keskimääräiseen dataan perustuvalla
menetelmällä. Noin 17 % (7 %) scope 3 -
päästöistä perustuu ensisijaiseen
dataan toimittajilta tai muilta arvoketjun
kumppaneilta. Dataa ei ole validoitu
ulkopuolisesti varmennuspalvelun-
tarjoajan tarkastuksen lisäksi.
Seuraavat scope 3 -kategoriat on
jätetty inventaarion ulkopuolelle, koska
ne ovat epäolennaisia tai eivät sovellu
Anoran liiketoimintamalliin:
• Kategoria 8: Tuotantoketjun
alkupään vuokratut omaisuuserät –
ei olennaisia toimintoja
• Kategoria 13: Tuotantoketjun
loppupään vuokratut omaisuuserät
– ei olennaisia toimintoja
• Kategoria 14: Franchising – ei
olennaisia toimintoja
• Kategoria 15: Investoinnit –
katsotaan merkityksettömiksi (eli <1 %
scope 3 -päästöjen kokonais-
määrästä); yhteisjärjestelyt
sisältyvät joko muihin scope 3 -
kategorioihin tai ovat epäolennaisia.
Anora raportoi kasvihuone-
kaasupäästöt yhdenmukaisesti
vuoden 2021 rajauksen ja lähtötason
kanssa SBTi-tavoitteiden osalta. Nämä
tarkistettiin ja validoitiin SBTi-
prosessissa vuonna 2024, mukaan
lukien yhtiökohtaiset scope 1- ja scope
3 FLAG-päästöt.
Laskelmiin on käytetty seuraavia
päästökertoimien lähteitä:
Scope 1 – suorat
kasvihuonekaasupäästöt
• Maakaasu, nestekaasu (LPG) ja
polttoaineet: DEFRA (Department for
Environment, Food & Rural Affairs)
Scope 2 – epäsuorat
kasvihuonekaasupäästöt
• Sähkö: maakohtaiset
eurooppalaiset jäännösjakaumat
• Kaukolämpö: paikalliset
kaukolämpötoimittajat, paikallinen
European Production Mix
• Höyry: paikalliset höyrytoimittajat
Suomessa ja DEFRA
Scope 3 – epäsuorat
kasvihuonekaasupäästöt
• Useita lähteitä, merkittävimpinä:
DEFRA, Agrifootprint, Common
Reporting Tables, OIV-viinitilastot,
FAOstat, Luke, paikalliset kasvihuone-
kaasuinventaariot, ProAgria, Latis-
tietokanta, toimittajakohtainen
ensisijainen data, Exiobase, Motiva,
maakohtainen jäännösjakauma
   
63
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti
Kasvihuonekaasuintensiteetti
suhteessa liikevaihtoon
Vertailukelpoinen
2025
% 2025 / 2024
Kasvihuonekaasujen
(sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt
suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./
rahayksikkö)
0,07 %
0,07 %
6,38 %
Kasvihuonekaasujen
(markkinaperusteiset) kokonaispäästöt
suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./
rahayksikkö)
0,07 %
0,08 %
7,37 %
Tilikaudella kasvihuonekaasuintensiteetin laskennassa käytetty liikevaihto oli
raportointikauden liikevaihto, 658 miljoonaa euroa. Lisätietoja on saatavilla
konsernin tuloslaskelmasta ja liitetiedosta 1.2  Myynnin tuloutus .
   
64
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
E3-1 – Vesivaroihin ja merten
luonnonvaroihin liittyvät
toimintaperiaatteet
Anoran laatu-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikka sekä asiakirja
”Vesivaroista huolehtiminen ja niiden
suojelu Anoralla” käsittelevät yhdessä
olennaisiin veteen liittyviin vaikutuksiin,
riskeihin ja mahdollisuuksiin (IRO:t)
kytkeytyviä kestävyysseikkoja. Näihin
kuuluvat vedenkulutus, vedenotto ja
jätevesi. Asiaankuuluvat politiikat ja
niiden kattavuus on esitetty tiivistetysti
alla olevassa taulukossa:
Toimintaperiaate
Keskeinen sisältö, tavoitteet ja prosessit vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien seurantaa varten
Toimintaperiaatteen
liittyvät  IROt
Toimintaperiaatteen
soveltamisala ja
rajaukset
Toimeenpanosta
vastuussa oleva
organisaation ylin
taso
Asiaankuuluvat
kolmannen osapuolen
standardit tai aloitteet
(jos sovellettavissa)
Toimintaperiaatteen
saatavuus
sidosryhmille
Anoran laatu-,
turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikka
Politiikkaa ohjaa Anoran vastuullisuustiekartta, ja siinä
määritellään periaatteet laadun, turvallisuuden ja
ympäristöasioiden hallinnalle. Politiikka sisältää
sitoumuksen minimoida kielteiset ympäristövaikutukset,
kattaen mm. vedenkulutuksen ja jäteveden. Lisäksi siinä
korostetaan Anoran toimia veden ja meriympäristöjen
suojelemiseksi, kuten metsänhoitosuunnitelmaa
pohjavesialueiden turvaamiseksi sekä uudistavan viljelyn
käytäntöjen tukemista.
Vedenkulutus ja
jätevesi
Kattaa kaikki Anoran
omat toiminnot
Johtoryhmä
YK:n kestävän
kehityksen tavoitteet
Julkisesti saatavilla
verkosta
Vesivaroista
huolehtiminen ja niiden
suojelu Anoralla
Kuvaa Anoran periaatteet vesivarojen hallinnoimiseksi ja
olennaisten vesivaikutusten käsittelemiseksi.
Anoran vedenotto tapahtuu pääasiassa pohjavedestä ja
kunnallisista vesilähteistä. Koska vesi on sekä keskeinen
raaka-aine että kriittinen globaali luonnonvara, yhtiö
seuraa ja hallitsee sen käyttöä ja vaikutuksia.
Tuotantolaitokset asettavat omat vedenkäytön ja
jäteveden vähentämisen tavoitteet ja toimenpiteet Anoran
vastuullisuustiekartan mukaisesti, mukaan lukien jäteveden
lähteiden tunnistaminen, nestemäisen jätteen
vähentäminen ja prosessiveden uudelleenkäyttö.
Jäteveden laadun parantamiseksi Rajamäellä,
Koskenkorvalla ja Gjelleråsenissa suoritetaan säännöllisesti
jätevesianalyyseja käyttäen indikaattoreita, kuten COD
(kemiallinen hapenkulutus) ja pH.
Anora ei toimi huomattavasta vesistressistä kärsivillä
alueilla, ja vaikka sen tuotteiden suunnittelussa ei suoraan 
käsitellä vesi- tai meriympäristöön liittyviä kysymyksiä,
veden käyttöä silti hallinnoidaan huolellisesti läpi koko
tuotantoprosessin.
Vedenkulutus ja
jätevesi
Kattaa Anoran
tuotantolaitokset sekä
Anoran omistaman
pohjavesialueen
Johtoryhmä
YK:n kestävän
kehityksen tavoitteet
Julkisesti saatavilla
verkosta
Anora tunnistaa veteen liittyvät vaikutukset ja riskit jatkuvan ympäristöjohtamisen kautta, joka on linjassa ISO 14001 -periaatteiden kanssa sen sertifioiduilla suomalaisilla tuotantolaitoksilla. Vaikka Anora tekee yhteistyötä Baltic Sea
Action Groupin kanssa edistääkseen uudistavaa viljelyä, yhtiö ei ole virallisesti ottanut käyttöön toimintaperiaatteita tai käytäntöjä, jotka liittyvät merien ja valtamerten kestävyyteen.
   
65
E3-2 – Vesivaroihin ja merten
luonnonvaroihin liittyvät
toimet ja resurssit
Tilikauden aikana Anora toteutti
toimenpiteitä, joilla pyrittiin
hallitsemaan veteen liittyviä kielteisiä
vaikutuksia. Anora ei tällä hetkellä toimi
vesipulasta kärsivillä alueilla.
Toimenpiteisiin sisältyi:
• Prosessiveden kierrätys ja
jätevesitehokkuuden
parantaminen Koskenkorvan
tislaamolla: Koskenkorvan
tislaamolla jäteveden
vähentämistoimet vuonna 2025
keskittyivät prosessiveden
kierrätysasteen kasvattamiseen
sekä vähäisempiin
lisäinvestointeihin vesitehokkuuden
parantamiseksi. Toimenpiteisiin
kuului prosessiveden kierrätys ja
pesusyklien optimointi, mikä vähensi
jäteveden määrää ja paransi sen
laatua (COD). Myös parannuksia
jäteveden esikäsittelylaitokseen
tutkittiin. Nämä toimet jatkuvat
lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, ja
odotettavissa olevat tulokset ovat
jäteveden määrän väheneminen ja
sen laadun paraneminen.
• Jäteveden ja nestemäisen jätteen
vähentäminen Rajamäen
tehtaalla: Tehdas jatkoi jäteveden
vähentämistä osana Anoran
monivuotista kiertotaloushanketta
ohjaamalla puhdasta
jäähdytysvettä hulevesiviemäriin,
koska tämä vesi on puhdasta ja
voidaan palauttaa ympäristöön.
Jäteveden vähentäminen säilyi
keskeisenä painopisteenä vuonna
2025, sisältäen muun muassa
pesuohjelmien optimointia ja
pesusyklien lyhentämistä. Lisäksi
tehtaan alueella korjattiin
viemärijärjestelmiä, jotta
ylimääräinen vesi, kuten sadevesi, ei
pääsisi jätevesiin. Tavoiteltuina
tuloksina ovat vedenkulutuksen ja
jäteveden määrän väheneminen.
• Jäteveden laadun seuranta ja
COD:n vähentäminen Gjelleråsenin
tehdasalueella: Gjelleråsenin
tehdasalueella otettiin vuonna 2025
käyttöön säännöllinen jäteveden
laadun (COD) seuranta. Tuotteiden
pääsyä jätevesivirtaan estäviä
toimenpiteitä on toteutettu, mikä on
parantanut jäteveden laatua. Uusien
toimenpiteiden jatkuva seuranta ja
ratkaisujen kehittäminen
lisäparannusten saavuttamiseksi
säilyvät keskipitkän aikavälin
prioriteetteina.
• Pohjavesialueen suojelu ja laadun
säilyttäminen Rajamäellä: Anora
omistaa 984 hehtaaria
pohjavesialuetta Rajamäellä,
Suomessa, jossa tuotteisiin
käytettävä vesi otetaan puhtaista
pohjavesilähteistä ilman
suodatusta. Anora pyrkii huolellisen
suoalueiden hoitosuunnitelman
avulla suojelemaan arvokkaita
luonnonvaroja. Lyhyellä ja
keskipitkällä aikavälillä veden laadun
odotetaan säilyvän hyvänä, mikä
tukee lopputuotteiden kestävyyttä.
E3-3 – Vesivaroihin ja merten
luonnonvaroihin liittyvät
tavoitteet
Hallinnoidakseen sidosryhmien
näkemyksiin perustuvassa
olennaisuusarviossa tunnistettuja
veteen liittyviä olennaisia vaikutuksia,
Anora on määritellyt tavoitteen
jäteveden määrän vähentämiseksi.
Tavoite tukee myös epäsuorasti
vedenkulutuksen vähentämistä
parantamalla veden kiertoa ja
vähentämällä veden käyttöä. Tavoite
koskee Anoran omaa tuotantoa.
Anoralla ei ole tuotantoa
vesiriskialueilla. Jätevesitavoite on
vapaaehtoinen eikä lainsäädännön
edellyttämä.
Tavoitteen luonne
Soveltamisala ja yhteys toimintaperiaatteisiin
Tavoite (muutos
lähtötasosta) ja
aikamääre
Lähtötaso ja tilikauden
suoritustaso (1 000 m³)
Menetelmä ja lisätiedot
Tavoite jäteveden
määrän
vähentämiseksi
Tavoite kattaa jäteveden vähentämisen Anoran omissa
tuotantolaitoksissa. Tavoite liittyy Laatu-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikkaan sekä asiakirjaan Vesivaroista huolehtiminen ja
niiden suojelu Anoralla.
2030: -20 % lähtötasosta
2021 Lähtötaso: 293
Tilikauden suoritustaso:
203,59 ( 232,12 ) (-31 % )
Tavoitteen edistymistä
seurataan jatkuvasti ja siitä
raportoidaan vuosittain.
Laskenta sisältää tilikauden aikana Anoran omissa
tuotantolaitoksissa syntyneen jäteveden määrän,
joka perustuu vesimittaridataan. Tavoite ei
perustu viralliseen tieteelliseen näyttöön.
   
66
E3-4 – Vedenkulutus
Vesi-intensiteetti (Anoran omien
toimintojen kokonaisvedenkulutus (m³)
per miljoona euroa liikevaihtoa)
tilikaudella oli 1 123 (1 115).
Raportoitu vedenkulutus perustuu
pääasiassa tuotantolaitosten ja
toimistojen vesimittarilukemiin.
Pääasialliset veden lähteet ovat
kunnallinen vesi ja pohjavesi. Vuonna
2024 Atlungstadin artesaanitislaamolla
vedenkulutus arvioitiin
tuotantomäärien perusteella, ja Riian ja
Kööpenhaminan toimistojen
vedenkulutus arvioitiin
henkilöstömäärän, toimistotilojen koon
ja vertailukelpoisten toimistojen
keskimääräisen vedenkulutuksen
perusteella. Vuonna 2025 vain
Kööpenhaminan toimiston
kulutuksessa käytettiin arviota,
perustuen samaan menetelmään kuin
vuonna 2024. Nämä arvioidut tiedot
muodostavat alle 0,5 % Anoran
kokonaisvedenkulutuksesta, eikä niillä
ole merkittävää vaikutusta
kokonaislukuihin. Kaikki raportoidut
vesitiedot perustuvat joko suoraan
mittaukseen, näytteenottoon,
ekstrapolointiin tai parhaisiin saatavilla
oleviin arvioihin, joiden kattavuus on
yhteensä 100 %.
Kierrätetty vesi -mittari on
olennainen vain Koskenkorvan
tislaamolle. Raportoitu luku sisältää
kierrätetyn veden tuotantovirroissa ja
jäähdytyspiireissä, mikä edustaa
kierrätetyn veden kokonaismäärää.
Ilman näiden vesien kierrätystä
puhtaan veden kulutus kasvaisi
vastaavalla määrällä. Tiedot
perustuvat automaattisten
järjestelmien mittarilukemiin, ja
kierrätetyn veden kokonaismäärä
arvioidaan keskimääräisten virtaus-
arvojen perusteella. Kierrätetyn veden
mittaaminen ei ole sovellettavissa
muihin Anoran toimipaikkoihin.
Anoran eniten vettä kuluttavat
toimipaikat ovat Koskenkorvan
tislaamo ja Rajamäen pullottamo
Suomessa, Globus Wine -pullottamo
Tanskassa sekä Gjelleråsenin
tuotantolaitos Norjassa. Kaikki muut
teolliset toimipaikat ja toimistot
vastaavat noin 1 % kokonaisveden-
kulutuksesta.
Anora noudattaa viranomaisten
asettamia vedenottoa koskevia
rajoituksia ja seuraa säännöllisesti
pohjaveden pinnankorkeuksia. Kaikki
tuotantolaitokset, joilla suoritetaan
jätevedenkäsittelyä, toimivat
paikallisten ympäristölupien ja
lainsäädännön mukaisissa rajoissa.
Jäteveden laatuvaatimukset
määritellään paikallisten
viranomaisten toimesta ottaen
huomioon vastaanottavan vesistön
ominaisuudet. Mittareita ei ole validoitu
ulkopuolisten tahojen toimesta, lukuun
ottamatta varmennuspalvelun-
tarjoajaa.
Vesimittari (m 3)
2025
2024
Vedenkulutus yhteensä
738 730
771 859
Vedenkulutus vesiriskialueilla
0
0
Kierrätetty vesi yhteensä
2 355 564
1 989 363
Uudelleenkäytetty vesi yhteensä
N/A
N/A
Jätevesi yhteensä
204 813
233 339
   
67
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
E4-1 – Siirtymäsuunnitelma
sekä biologisen
monimuotoisuuden ja
ekosysteemien huomioiminen
strategiassa ja
liiketoimintamallissa
Anora ei ole vielä toteuttanut
muodollista resilienssianalyysiä
liiketoimintamallinsa ja strategiansa
kyvystä sopeutua tuleviin biologiseen
monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyviin fyysisiin,
siirtymä- ja systeemisiin riskeihin.
Anora on tunnistanut, että sen
ensisijaiset biologiseen
monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät riskit ovat
tiiviisti yhteydessä E1 Ilmastonmuutos -
osiossa kuvattuihin olennaisiin
ilmastonmuutokseen liittyviin kroonisiin
ja fyysisiin riskeihin.
E4-2 – Biologiseen
monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät
toimintaperiaatteet
Anoran toimittajia ja alihankkijoita
koskeva toimintaohje sekä
hankintapolitiikka käsittelevät yhdessä
keskeisiä biologisen
monimuotoisuuden ja ekosysteemien
kestävyysseikkoihin liittyviä olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
(IROt). Näihin kuuluvat Anoran
tuotantoprosesseissa tarvittavien
maatalouden raaka-aineiden
tuotannosta johtuvat kielteiset
vaikutukset, jotka liittyvät maankäytön
muutoksiin ja makean veden käytön
muutoksiin tietyillä maantieteellisillä
alueilla Anoran arvoketjun alkupäässä.
Nämä toimintaperiaatteet
käsittelevät alkutuotannon kannalta
olennaisia asioita, kuten kestävää
maankäyttöä, maatalouskäytäntöjä,
metsäkadon välttämistä sekä
tuotteiden ja raaka-aineiden yleistä
jäljitettävyyttä. Vaikka nämä
toimintaperiaatteet eivät
nimenomaisesti kata biologiseen
monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten
sosiaalisia seurauksia, ne sisältävät
yleisiä periaatteita haitallisten
sosiaalisten vaikutusten
ehkäisemiseksi koko arvoketjussa.
Asiaankuuluvat toimintaperiaatteet ja
niiden kattavuus on esitetty tiivistetysti
seuraavassa taulukossa:
   
68
Toimintaperiaate
Keskeinen sisältö, tavoitteet ja prosessit vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien seurantaa varten
Toimintaperiaatteen
liittyvät  IROt
Toiminta-
periaatteen
soveltamisala ja
rajaukset
Toimeenpanosta
vastuussa oleva
organisaation
ylin taso
Asiaankuuluvat
kolmannen osapuolen
standardit tai aloitteet
(jos sovellettavissa)
Toimintaperiaatteen
saatavuus
sidosryhmille
Anoran
toimittajien ja
alihankkijoiden
toimintaohje
Toimintaohje asettaa vähimmäisvaatimukset kestävälle ja vastuulliselle
liiketoiminnalle Anoran arvoketjun alkupäässä. Toimittajien ja alihankkijoiden
odotetaan ymmärtävän mahdolliset vaikutuksensa biologiseen
monimuotoisuuteen ja tarvittaessa ryhtyvän turvaamis- tai korjaamistoimiin,
esimerkiksi ottamalla käyttöön uudistavan viljelyn menetelmiä. Anora
kannustaa toimittajiaan lieventämään olennaisia kielteisiä vaikutuksia,
erityisesti liittyen maankäytön muutoksiin ja makean veden käytön
muutoksiin.
Toimittajien on myös noudatettava EU:n metsäkatoasetusta ja otettava
käyttöön toimintatavat, joilla varmistetaan, että Anoran ostamat
puupohjaiset materiaalit ja valmisteet on korjattu ja kaupattu laillisesti.
Metsäkadon estämiseksi Anoran toimittajien on varmistettava, että raaka-
aineita ei hankita suojelluista metsistä tai muista koskemattomista
ekosysteemeistä, eikä hankinta johda metsäkatoon, mukaan lukien
trooppisten turvemaiden, luonnonmetsien, korkean suojeluarvon (HCV)
alueiden tai korkean hiilivaraston (HCS) metsien muuttaminen
maatalouskäyttöön, plantaaseiksi tai muuhun maankäyttöön, eikä aiheuta
vakavaa ihmisen aiheuttamaa luonnontilan heikentymistä.
Arvoketjun alkupäähän liittyvien maankäyttöön ja makean veden käyttöön
kohdistuvien kielteisten vaikutusten lieventämiseksi toimintaohje edellyttää
myös, että toimittajat ja alihankkijat ottavat käyttöön
vesienhallintasuunnitelmat ja vähentävät aktiivisesti vedenkulutusta
erityisesti alueilla, joilla esiintyy vesipulaa.
Toimintaohjeen noudattamisen arvioimiseksi Anora tai valtuutettu kolmas
osapuoli voi suorittaa toimittaja-auditointeja. Toimittajien on pyydettäessä
annettava asiaankuuluvat tiedot, ellei tietojen luovuttaminen riko lakisääteisiä
velvoitteita.
Maatalouden raaka-
aineiden tuotannosta
tietyillä
maantieteellisillä
alueilla johtuvat
tosiasialliset kielteiset
ympäristövaikutukset
.
Koskee toimittajia
ja alihankkijoita
sekä heidän
toimittajiaan ja
alihankkijoitaan.
Johtoryhmä
YK:n ihmisoikeuksien
yleismaailmallinen
julistus, YK:n Global
Compact -aloite sekä
amfori BSCI (Business
Social Compliance
Initiative) -
toimintaohje.
Julkisesti saatavilla
verkosta
Anoran
hankintapolitiikka
Politiikka määrittelee Anoran hankintaperiaatteet, mukaan lukien
vastuullisuutta koskevat vaatimukset maataloustuotteille, kuten ohralle ja
viinille. Nämä on tuotettava hyvien maatalouskäytäntöjen mukaisesti siten,
että ne huomioivat sekä maankäytön että makean veden käytön muutoksia,
huomioiden myös vastuullisen vedenkulutuksen ja jäteveden hallinnan.
Politiikka edellyttää, että kaikki raaka-ainetoimittajat noudattavat ISO 9001 -
laatuvaatimuksia. Se ei kuitenkaan määrittele erityisiä kriteerejä tuotteiden,
komponenttien tai raaka-aineiden jäljitettävyydelle, tai hankinnalle
ekosysteemeistä, joita hoidetaan biologisen monimuotoisuuden tilan
säilyttämiseksi tai parantamiseksi, mikä osoitettaisiin säännöllisellä
monimuotoisuuden tilan ja sen lisääntymisen tai vähenemisen seurannalla ja
raportoinnilla.
Maatalouden raaka-
aineiden
tuotannosta tietyillä
maantieteellisillä
alueilla johtuvat
tosiasialliset kielteiset
ympäristövaikutukset
.
Koskee Anoran
hankinta- ja
ostotoimintoja.
Johtoryhmä
amfori BSCI (Business
Social Compliance
Initiative) -
toimintaohje.
Julkisesti saatavilla
verkosta
Mikään Anoran omista, vuokratuista tai hallinnoimista toimipaikoista ei sijaitse luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden läheisyydessä. Anora tunnistaa ja seuraa tuotantolaitoksiensa ympäristövaikutuksia ja -riskejä
osana jatkuvaa ympäristöjohtamista ISO 14001 -periaatteiden mukaisesti (sertifiointi Suomessa). ISO 14001 -politiikka on kansainvälinen standardi, ja sen vaatimukset tarjoavat viitekehyksen ja ohjeet ympäristöjohtamisjärjestelmän (EMS)
luomiseksi, kattaen ympäristötoimintaperiaatteet, toimenpidesuunnittelun, toteutuksen ja toiminnan, seurannan ja korjaavat toimet sekä periaatteet johtamiselle.
Vaikka merialueiden käytön muutosta ja merten luonnonvaroja ei ole muodollisesti tunnistettu olennaisiin vaikutuksiin tai riskeihin liittyviksi, Anora on silti ottanut käyttöön käytäntöjä hallitakseen epäsuoria vaikutuksia valtameriin ja
meriin arvoketjunsa alkupään maataloustoimissa käsittäen mm. yhteistyön BSAG:n (Baltic Sea Action Group) kanssa keskittyen uudistavaan viljelyyn.
   
69
E4-3 – Biologiseen
monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät
toimet ja resurssit
Tilikauden aikana Anora toteutti toimia
hallitakseen biologiseen
monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyviä kielteisiä
vaikutuksia, joihin sisältyi:
• Biologisen monimuotoisuuden
parantaminen ja ravinnevaluman
vähentäminen uudistavan viljelyn
yhteistyöllä: Anora edistää
uudistavan viljelyn käytäntöjä
arvoketjunsa alkupään
maataloustuotannossa keskittyen
erityisesti ohran viljelyyn Suomessa.
Näiden käytäntöjen tavoitteena on
parantaa maaperän terveyttä,
parantaa sen vedenpidätyskykyä,
lisätä hiilen sitoutumista ja tukea
biologista monimuotoisuutta
ylläpitämällä maaperän
peittävyyttä ja eläviä juuria,
minimoimalla maaperän
muokkausta, sekä vähentämällä
torjunta-aineiden ja synteettisten
lannoitteiden käyttöä. Vuodesta 2018
lähtien Anora on tehnyt yhteistyötä
Baltic Sea Action Groupin (BSAG)
kanssa ravinnevaluman
vähentämiseksi Itämereen. Anora
uudisti BSAG-sitoumuksensa vuosille
2026–2030. Yhteistyössä BSAG:n ja
valtion rahoittaman
maatalousneuvontapalvelun,
ProAgrian, kanssa Anora tarjoaa
koulutusta, opastusta ja tilakohtaista
tukea sopimusviljelijöille. ProAgria
suorittaa myös kausittaisia
auditointeja viljelykäytäntöjen
toteutuksen seuraamiseksi. Nämä
toimet vaikuttavat suoraan
arvoketjun työntekijöihin
maataloustuotannossa ja niiden
odotetaan tuottavan pitkän
aikavälin hyötyjä biologiselle
monimuotoisuudelle.
Kumppanuuden on suunniteltu
jatkuvan vähintään keskipitkällä
aikavälillä.
• Pitkäaikainen biologisen
monimuotoisuuden suojelu
Rajamäen metsäalueella:
Suomessa Anora hallinnoi
Rajamäellä noin 950 hehtaaria
luonnonmaata, josta 150 hehtaaria
on suojeltua suoaluetta ja 800
hehtaaria metsää. Näiden alueiden
arvioidaan toimivan hiilivarastona
noin 830 000 tonnille CO₂:ta, mikä
vähentää biologiseen
monimuotoisuuteen kohdistuvia
kielteisiä vaikutuksia. Anora kehittää
jatkuvasti
metsänhoitosuunnitelmaansa
varmistaakseen biologisen
monimuotoisuuden pitkäaikaisen
suojelun näissä ekosysteemeissä.
Muodollisia, standardoituja
biologisen monimuotoisuuden
kompensointimekanismeja (mukaan
lukien KPI:t, tavoitteet ja taloudellinen
suunnittelu) ei ole vielä sovellettu
edellä kuvattuihin toimiin. Anora arvioi
kuitenkin parhaillaan, miten biologisen
monimuotoisuuden näkökohdat,
mukaan lukien kompensointi-
mekanismit, voitaisiin tehokkaasti
integroida sen metsänhoito-
suunnitelmiin.
Uudistavan viljelyn käytäntöjä
toteutetaan yhteistyössä BSAG:n,
ProAgrian ja paikallisten viljelijöiden
kanssa. Heidän asiantuntemustaan
hyödynnetään aktiivisessa
vuoropuhelussa sopivimpien
luontopohjaisten ratkaisujen
tunnistamiseksi ja soveltamiseksi
kunkin pellon erityisolosuhteissa.
E4-4 – Biologiseen
monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät
tavoitteet
Hallinnoidakseen sidosryhmien
näkemyksiin perustuvassa
olennaisuusarviossa tunnistettuja
biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyviä olennaisia
vaikutuksia Anora on määritellyt
tavoitteen lisätä niin sanotun
uudistavasti viljellyn ohran osuutta.
Anora ostaa vuosittain noin 165
miljoonaa kiloa suomalaista ohraa,
mikä tekee uudistavasta viljelystä
keskeisen keinon biologiseen
monimuotoisuuteen liittyvien
vaikutusten, kuten maaperän
köyhtymisen, elinympäristöjen
häviämisen ja ravinnevaluman,
lieventämiseksi. Anora edistää
jatkuvasti yhteistyössä arvoketjun
yläpään maataloustoimijoiden,
erityisesti viljelijöiden, kanssa
käytäntöjä jotka tukevat
ekosysteemien terveyttä.
   
70
Tavoitteen luonne
Soveltamisala ja yhteys toimintaperiaatteisiin
Tavoite (muutos
lähtötasosta) ja
aikamääre
Lähtötaso ja tilikauden
suoritustaso
Menetelmä ja lisätiedot
Uudistavasti viljellystä
ohrasta tuotetun
etanolin osuus
Tavoitteena on lisätä uudistavasti viljellyn ohran osuutta Anoran
omissa viljaviinatuotteissa. Tavoitteen soveltamisala kattaa
etanolin, jota käytetään Anoran omien tuotteiden valmistuksessa
Rajamäen tuotantolaitoksella. Uudistava viljely tarjoaa
mahdollisuuksia biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen
lieventämällä kielteisten vaikutusten aiheuttajia, kuten maankäytön
muutoksia ja ilmastonmuutoksen vaikutusta, Anoran laatu-,
turvallisuus- ja ympäristöpolitiikassa määriteltyjen tavoitteiden
mukaisesti.
2030: 30 % Anoran
omissa
viljaviinatuotteissa
käytetystä etanolista
on uudistavasti
viljellystä ohrasta.
2023 lähtötaso: 0,33 %
Tilikauden
suoritustaso: 3,58 %
( 1,61 %)
Tavoitteen edistymistä
seurataan ja
raportoidaan
vuosittain. Tavoitteen
edistymistä pyritään
jatkuvasti
parantamaan.
Uudistavasti viljellyn ohran osuus mitataan kilogrammoina
vuosittain ostettua uudistavasti viljeltyä ohraa. Suhdeluku
lasketaan jakamalla uudistavasti viljellystä ohrasta tuotetun
etanolin määrä Rajamäen tuotantolaitoksessa käytetyn
etanolin kokonaismäärällä. Anora seuraa säännöllisesti
uudistavasti viljellyn ohran osuutta ja saatavuutta sekä arvioi
tavoitetta liiketoiminnan tarpeisiin nähden varmistaakseen sen
jatkuvan merkityksellisyyden muuttuvassa
toimintaympäristössä.
Tavoitteen edistämiseksi Anora tekee yhteistyötä ProAgrian ja
Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa hyödyntäen tieteellistä
asiantuntemusta ja kumppanuuksia uudistavan viljelyn
edistämiseksi.
Tavoite tukee biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten lieventämisen hierarkian useita tasoja, joita ovat välttäminen, minimointi, ennallistaminen ja kunnostaminen. Virallisia ekologisia kynnysarvoja
(tieteellisesti määriteltyjä kriittisiä pisteitä) tai biologisen monimuotoisuuden kompensointimekanismeja ei kuitenkaan ole otettu huomioon tavoitetta asetettaessa. Vaikka tavoite pohjautuu EU:n 2030 biodiversiteettistrategiaan,
virallista yhdenmukaisuutta strategian tai Kunming-Montrealin maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen kanssa ei tällä hetkellä voida osoittaa.
E4-5 – Biologiseen
monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät
vaikutusmittarit
Tilikauden aikana Anora on pitänyt
liiketoimintamallilleen ja arvoketjulleen
sopivimpana biologiseen
monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten
mittarina uudistavaa viljelyä, jota
mitataan uudistavasti viljellyn ohran
osuutena. Uudistavasti viljellystä
ohrasta tuotetun etanolin osuus
lasketaan jakamalla uudistavasti
viljellystä ohrasta valmistetun etanolin
määrä Rajamäen tuotantolaitoksessa
käytetyn etanolin kokonaismäärällä,
mikä raportoidaan tarkemmin
kestävyysselvityksen kohdassa E4-4.
Mittaria pidetään luotettavana
edellyttäen, että uudistavan viljelyn
määritelmään ja ympäristöhyötyihin
liittyvät taustaoletukset ovat oikeellisia.
Mittaria ei validoi mikään ulkopuolinen
taho muu kuin varmennuspalvelun
tarjoaja.
Vuodesta 2021 lähtien Anora on
kasvattanut uudistavasti viljellyn ohran
hankintamäärää 0,05 miljoonasta
kilosta raportointijakson aikana 1,83
(3,46) miljoonaan kiloon, ja vuodesta
2023 lähtien se on laskenut ja
raportoinut edellä kuvatun mittarin.
   
71
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5-1 – Resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyvät
toimintaperiaatteet
Anoran laatu-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikka sekä
riskienhallintapolitiikka käsittelevät
yhdessä keskeisiin resurssien käytön ja
kiertotalouden kestävyysseikkoihin
liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia (IROt). Näitä ovat
resurssien sisäänvirtaukset, mukaan
lukien resurssien käyttö, tuotteisiin ja
palveluihin liittyvät resurssien
ulosvirtaukset sekä jätteet.
Asiaankuuluvat politiikat ja niiden
kattavuus on vedetty yhteen alla
olevassa taulukossa:
Toimintaperiaate
Keskeinen sisältö, tavoitteet ja prosessit vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien seurantaa varten
Toimintaperiaatteen
liittyvät  IROt
Toiminta-
periaatteen
soveltamisala ja
rajaukset
Toimeenpanosta
vastuussa oleva
organisaation
ylin taso
Asiaankuuluvat
kolmannen osapuolen
standardit tai aloitteet
(jos sovellettavissa)
Toiminta-
periaatteen
saatavuus
sidosryhmille
Anoran laatu-,
turvallisuus- ja
ympäristö-
politiikka
Politiikka perustuu Anoran vastuullisuustiekarttaan ja määrittelee periaatteet
laadun, turvallisuuden ja ympäristönäkökulmien hallinnalle kestävyystyössä.
Se korostaa investointeja vastuullisten pakkausmateriaalien ja ratkaisujen
kehittämiseen jätehuollon parantamiseksi sekä omassa toiminnassa, että
arvoketjun loppupäässä. Kielteisten resurssien käytöstä johtuvien vaikutusten
lieventämiseksi politiikka sisältää sitoumuksen energian, luonnonvarojen ja
materiaalien tehokkaaseen käyttöön ja kierrätykseen, mikä ilmenee erityisesti
kiertotalouskäytännöissä Koskenkorvan tislaamolla.
Tosiasialliset
myönteiset
vaikutukset
Koskenkorvan
tislaamon
kiertotalousmallista
sekä Anoran yleisistä
jätehuolto- ja
kierrätyskäytännöistä.
Omat toiminnot
Johtoryhmä
YK:n kestävän
kehityksen tavoitteet
Politiikka sisältää
lausuman, jonka
mukaan Anora
kehittää kaikkia
toimintojansa ja
tuotteitansa
sidosryhmien
odotusten
mukaisesti.
Erityisesti
asiakkaiden,
kumppaneiden ja
kuluttajien
näkemykset
huomioiden.
Julkisesti saatavilla
verkosta
Anoran
riskienhallinta-
politiikka
Politiikka kuvaa tavoitteet, periaatteet ja vastuut Anora-konsernin
riskienhallinnassa sekä siihen liittyvät raportointiperiaatteet ja toimintatavat.
Politiikka varmistaa, että kaikkialla Anora-konsernissa on käytössä yhtenäinen
toimintamalli riskienhallinnalle ja että yrityksen riskienhallintaprosessi on
tiiviisti integroitu muihin johtamisprosesseihin (kuten strategian määrittelyyn
ja suunnitteluun). Anora-konsernin liiketoiminta-alueet ja toiminnot vastaavat
omista toimintaansa liittyvistä riskeistä, mukaan lukien niiden tunnistamisesta,
ehkäisemisestä ja keskeisistä lieventämiskeinoista. Resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet huomioidaan osana Anoran
kokonaisvaltaista riskienhallintaa.
Kaupalliset
mahdollisuudet
tuotteista, joilla on
pienempi
ympäristövaikutus,
sekä innovaatioista,
jotka mahdollistavat
sivuvirtojen
hyödyntämisen ja
kiertotalouskäytännöt.
Kattaa koko Anora-
konsernin.
Liikekumppaneiden
odotetaan
noudattavan
vastaavia
riskienhallintaperia
atteita.
Hallitus
COSO ERM -viitekehys,
SFS-ISO 31000 -
standardi
”Riskienhallinta –
Periaatteet ja ohjeet”
sekä suomalaisten
pörssiyhtiöiden
hallinnointikoodi
(Corporate
Governance).
Saatavilla sisäisesti
Anoran intranetissä
Toimintaperiaatteiden tavoitteena on vähentää riippuvuutta neitseellisistä luonnonvaroista ja minimoida ympäristövaikutuksia edistämällä energian, luonnonvarojen ja materiaalien tehokasta käyttöä ja kierrätystä. Toimintaperiaatteet
tukevat myös hävittämisen vähentämistä sekä pienempien ympäristövaikutusten pakkausmateriaalien ja -ratkaisujen kehittämistä, samoin kuin muita ympäristötietoisille asiakkaille suunnattuja toimenpiteitä. Toimintaperiaatteet eivät
tällä hetkellä nimenomaisesti huomioi kestävää hankintaa ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä.
   
72
E5-2 – Resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyvät toimet
ja resurssit
Tilikauden aikana Anora toteutti toimia,
joilla pyrittiin edistämään myönteisiä
vaikutuksia resurssien käytössä ja
kierrätyksessä sekä luomaan ja
hyödyntämään kaupallisia
mahdollisuuksia kiertotalous-
käytännöistä. Näihin toimiin sisältyi:
• Pakkausjätettä koskevan
sääntelyvalmiuden ylläpitäminen:
Anora jatkoi viimeaikaisten ja
tulevien lainsäädäntömuutosten
(mukaan lukien EU:n pakkaus- ja
pakkausjäteasetus (PPWR))
toimeenpanoa ja niihin
valmistautumista Suomessa ja koko
EU:n alueella. Nämä muutokset
voivat edellyttää tulevaisuudessa
investointeja pakkausjätteen
hallintajärjestelmiin ja -
teknologioihin. Käynnissä olevien
toimien tavoitteena on varmistaa
sääntelyn noudattaminen, parantaa
kestävyyttä ja tukea Anoran
jätehuoltopolitiikan tavoitteita.
• rPET- ja kierrätettyjen
lasipulloratkaisujen kehittäminen
päästöjen vähentämiseksi ja
resurssitehokkuuden
parantamiseksi: Anora päätti lisätä
kierrätetyn lasin osuutta
Koskenkorva-lasipulloissaan 10 %:sta
60 %:iin vuoden 2026 aikana, lisäten
kierrätetyn lasin käyttöä, minkä
odotetaan johtavan
kasvihuonekaasupäästöjen
vähenemiseen arvoketjun
yläpäässä keskipitkällä aikavälillä.
Vuonna 2025 Anora mukautti rPET-
osuutta PET-pullovalikoimassaan
parantaakseen kierrätettävyyttä ja
varmistaakseen korkealaatuiset
materiaalivirrat kiertotalouden ja
resurssitehokkuuden vahvistamiseksi.
Toimien tavoitteena on tarjota
vaihtoehtoja painaville
lasipakkauksille, mikä osaltaan
vähentää logistiikan ja valmistuksen
kasvihuonekaasupäästöjä
arvoketjun alkupäässä keskipitkällä
aikavälillä. Toimet tukevat myös
kevyempien, kierrätettyä materiaalia
sisältävien pakkausten kehittämistä
parantamalla kustannustehokkuutta,
vahvistamalla kilpailukykyä ja
edistämällä brändiarvoa.
• Jatkuva jätteen vähentäminen ja
kierrätyksen parantaminen: Anora
jatkoi jätteen vähentämiseen ja
kierrätyksen edistämiseen tähtääviä
toimia tuotantolaitoksissaan. Näiden
toimien odotetaan vähentävän
jätemääriä ja parantavan
kierrätysastetta lyhyellä ja
keskipitkällä aikavälillä, tukien
jätehuollon toimintaperiaatteiden
tavoitteita.
Jätehuoltotoimien lisäksi Anora
jatkoi resurssivirtojen optimointia
Koskenkorvan tislaamolla. Tislaus-
prosessia ohjaavat periaatteet on
kuvattu tämän kestävyysraportin
kohdassa E5-4 Resurssien
sisäänvirtaukset. Näiden toimien
toteuttamiseen ei ole tunnistettu
merkittäviä nykyisiä tai tulevia
operatiivisia tai investointi-
kustannuksia.
E5-3 – Resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyvät
tavoitteet
Hallinnoidakseen sidosryhmien
näkemyksiin perustuvassa
olennaisuusarviossa tunnistettuja
resurssien käytön ja kiertotalouden
kestävyysseikkoihin liittyviä vaikutuksia,
Anora on määritellyt tavoitteet jätteen
vähentämiseksi ja kierrätettyjen
materiaalien osuuden lisäämiseksi
juomapakkauksissa.
   
73
Tavoitteen luonne
Soveltamisala ja yhteys toimintaperiaatteisiin
Tavoite (muutos
lähtötasosta) ja
aikamääre
Lähtötaso ja tilikauden suoritustaso
Menetelmä ja lisätiedot
Kierrätetyistä tai
sertifioiduista
kestävistä lähteistä
peräisin olevien
materiaalien osuus
Tavoite liittyy kiertotalouteen edistämällä
kierrätettyjen pakkausmateriaalien suunnittelua ja
käyttöä lasipulloissa, muovipulloissa ja
hanapakkauksissa kierrätysmateriaalien
käyttöasteen kasvattamiseksi ja neitseellisten raaka-
aineiden tarpeen vähentämiseksi. Tavoite noudattaa
jätehallintahierarkian ehkäisyvaihetta ja kattaa
Anoran oman tuotannon ja omat tuotemerkit, pois
lukien etiketit ja korkit.
Tavoite liittyy toimintaperiaatteisiin luonnonvarojen ja
materiaalien tehokkaasta käytöstä ja kierrätyksestä
Anoran omassa toiminnassa.
2030: 100 %
materiaaleista
kierrätettyä tai
sertifioitua
alkuperää.
2021 lähtötaso:
• Lasipullot 36 % .
• Muovipullot 16 %. 
• Hanapakkaukset 29 %
Tilikauden suoritustaso:
• Lasipullot 44 % (49 %).
• Muovipullot 46 % (40 %) .
• Hanapakkaukset 36 % (36 %)
Nykyinen tavoitteiden mittaus perustuu kierrätettyjen
materiaalien osuuteen painon perusteella Anoran pääasiallisissa
pakkauskategorioissa, joita ovat lasipullot, muovipullot ja
hanapakkaukset. Kyseiset mittarit kattavat Anoran oman
tuotannon ja omat tuotemerkit, pois lukien etiketit ja korkit.
Tavoite tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitetta 12: Vastuullinen
kulutus ja tuotanto, joka perustuu parhaaseen saatavilla olevaan
tieteelliseen näyttöön. Keskeisiä oletuksia ovat kierrätettyjen
materiaalien saatavuus riittävinä määrinä ja kohtuullisin
kustannuksin vuoteen 2030 mennessä.
Ei kaatopaikkajätettä
Tavoite kattaa kaatopaikkajätteen, jota syntyy Anoran
omissa tuotantolaitoksissa, ja noudattaa jätteen
hierarkian ehkäisy-, vähentämis-, uudelleenkäyttö- ja
kierrätysvaiheita.
Tavoite liittyy politiikan periaatteisiin hävikin
vähentämisestä sekä luonnonvarojen ja materiaalien
tehokkaasta käytöstä ja kierrätyksestä Anoran
omassa toiminnassa.
2030: 0 t
2021 lähtötaso: 28,18 t
Tilikauden suoritustaso: 0,13 (0,12 ) t
Mittari lasketaan Anoran omilla tuotantolaitoksilla
raportointijakson aikana syntyneen kaatopaikkajätteen
perusteella. Se tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitetta 12:
Vastuullinen kulutus ja tuotanto, joka perustuu parhaaseen
saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön. Tavoitteen
asettamisessa ei tehty merkittäviä oletuksia.
Jätteen kierrätysaste
Tavoite liittyy kiertotalousmateriaalien käyttöasteen
kasvattamiseen jätehuollossa (ja epäsuorasti
neitseellisten raaka-aineiden tarpeen
vähentämiseen) kierrättämällä kaikki soveltuvat
jätteet. Tavoite noudattaa jätehallintahierarkian
kierrätysvaihetta ja kattaa Anoran omat
tuotantolaitokset.
Kierrätysaste liittyy toimintaperiaatteisiin
luonnonvarojen ja materiaalien tehokkaasta käytöstä
ja kierrätyksestä Anoran omassa toiminnassa.
2030: yli 90 %
2022 lähtötaso: 92,4 %
Tilikauden suoritustaso: 96,9 % ( 95,2 % )
Jätteen kierrätysaste (%) lasketaan kierrätykseen ohjatun
kokonaisjätteen osuutena (joka ei sisällä poltettua jätettä),
jaettuna syntyneen kokonaisjätteen määrällä. Mittari kattaa
Anoran omat tuotantolaitokset. Se tukee YK:n kestävän kehityksen
tavoitetta 12: Vastuullinen kulutus ja tuotanto, joka perustuu
parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön. Tavoitteen
asettamisessa ei tehty merkittäviä oletuksia.
Anoran nykyiset tavoitteet eivät muodollisesti käsittele kestävää hankintaa tai uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä kaskadikäyttöperiaatteen mukaisesti. Tavoitteet ovat vapaaehtoisia. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
tavoitteet keskittyvät mahdollisten lainsäädäntömuutosten toimeenpanoon ja niihin valmistautumiseen Suomessa ja EU-tasolla, mukaan lukien EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR). Tällä hetkellä Anora ei ole määritellyt
lisätavoitteita. Voimassa olevien tavoitteiden edistymistä seurataan jatkuvasti ja raportoidaan vuosittain.
   
74
E5-4 – Resurssien
sisäänvirtaukset
Anoran resurssien sisäänvirtausten
hallinta tarkoittaa, että toimintoihin
tarvittaviin raaka-aineisiin käytetään
mahdollisimman paljon kierrätetyistä
lähteistä peräisin olevaa materiaalia,
ja kaiken käytetyn raaka-aineen
hyötysuhde maksimoidaan.
Anoran tuotantoprosessien
pääasialliset resurssien
sisäänvirtaukset sisältävät biologisia
raaka-aineita, kuten ohraa ja
mausteita, muita tuotantopanoksia
kuten vettä, viiniä, sokeria ja etanolia
sekä pakkauksissa käytettäviä teknisiä
materiaaleja, kuten lasia, kartonkia,
muovia ja muita komponentteja.
Koskenkorvan tislaamo Suomessa
Etelä-Pohjanmaalla on erityisen
merkittävä materiaalitehokkuuden ja
kiertotalouskäytäntöjen osalta.
Tislaamo hyödyntää täysin
tislausprosessissa käytetyn ohran
sivutuotteet joko sisäisesti tai
tuottamalla tärkkelystä ja raaka-
aineita rehuksi, joita myydään
asiakkaille. Jopa prosessissa syntyvä
biogeeninen hiilidioksidi otetaan
osittain talteen ja hyödynnetään
esimerkiksi kasvihuoneviljelyssä.
Koskenkorvan bioenergialaitos käyttää
polttoaineena ohran kuoria
tuottaakseen höyryenergiaa
tislaamolle.
Tilikauden aikana Anora käytti
yhteensä 371 383 (394 876) tonnia
tuotteita sekä teknisiä ja biologisia
materiaaleja. Biologisista
materiaaleista, sisältäen viljan ja
mausteet, 100 % (100 %) hankittiin
kestävästi Anoran viljaa koskevien
vaatimusten ja mausteiden osalta
asiaankuuluvien sertifikaattien
mukaisesti. Anoran tuotteiden
pakkauksissa käytettyjen kierrätettyjen
materiaalien absoluuttinen paino oli
9 984 (13 952) tonnia, mikä edustaa 42
% (46 %) materiaalipanosten
kokonaispainosta.
Resurssien sisäänvirtauksien tiedot
perustuvat Anoran sisäisiin
järjestelmiin ja ne on laskettu
varastotapahtumien perusteella.
Vuoden 2024 luvuissa Globus Winen
yhden kuukauden sisäänvirtauksen
tiedot on arvioitu 11 kuukauden
keskiarvon perusteella, johtuen
tietojärjestelmän integraatiosta, joka
tuli voimaan tammikuun 2024 lopussa.
Biologisten materiaalien kestävän
hankinnan prosenttiosuus perustuu
Anoran sisäisiin määritelmiin. Vaikka
Suomessa ei ole yleistä viljaa koskevaa
sertifiointijärjestelmää, Anora hankkii
kaiken viljan, mukaan lukien ohran,
Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR)
standardeja noudattavilla sopimuksilla,
joita Anora pitää soveltuvana
sertifiointikehyksenä. Luomu- ja
uudistavasti viljelty ohra tunnustetaan
myös hyväksyttäviksi vastuullisuus-
sertifioinninjärjestelmiksi. Näiden
hankintakäytäntöjen avulla Anora
varmistaa, että 100 % (100 %) viljasta
hankitaan kestävästi. Mausteista 93 %
(94 %) vuonna 2025 hankittiin
sertifioiduilta toimittajilta, jotka
tarkastavat jokaisen erän ja
toimittavat ulkoiset sertifikaatit, mikä
tekee niistä kestävän hankinnan
mukaisia. Kierrätettyjen materiaalien
laskenta koskee vain pakkauksia, koska
muita tuotannossa käytettäviä raaka-
aineita (esim. viini, vilja) ei voida
käyttää uudelleen eivätkä ne voi olla
uusiomateriaalia. Kierrätetyn
materiaalin osuus mitataan
prosenttina kierrätettyjen
pakkausmateriaalien painon
perusteella, joita käytetään Anoran
omissa tuotteissa ja tuotannossa.
Mittareiden oikeellisuutta ei ole
validoitu ulkopuolisen tahon toimesta,
lukuun ottamatta varmennuspalvelun
tarjoajaa.
Materiaalien sisäänvirtaus kategorioittain
Materiaalien sisäänvirtaus kategorioittain, kokonaispaino
(tonnia)
2025
2024
Tuotteet
126 091
143 423
Tekniset materiaalit
69 094
83 531
Biologiset materiaalit
176 198
167 922
Yhteensä
371 383
394 876
   
75
E5-5 – Resurssien
ulosvirtaukset
Tuotteet ja materiaalit
Anoran tuotantoprosessien keskeiset
tuotteet ja materiaalit sisältävät
pakattuja ja pullotettuja viinejä,
väkeviä alkoholijuomia sekä niihin
liittyviä pakkausmateriaaleja, teknisiä
etanolituotteita, rehuraaka-aineita ja
ohratärkkelystä. Tuotantolaitoksilla
sovelletaan kiertotalousmallia, jossa
sivuvirtoja hyödynnetään
resurssitehokkuuden parantamiseksi,
jätehuoltokustannusten
vähentämiseksi ja liikevaihdon
tuottamiseksi sivutuotteiden myynnin
kautta. Kiertotaloussuunnittelun
periaatteita sovelletaan erityisesti
pakkauksiin, joissa kierrätettävyys on
keskeinen tekijä. Raportointijakson
aikana 92 % (91 %) Anoran omista
tuotteista pakattiin kierrätettävään
pakkaukseen.
Resurssien ulosvirtaustiedot
perustuvat Anoran sisäisiin
järjestelmiin ja ne on laskettu myytyjen
tuotteiden varastotapahtumien ja
painon perusteella. Kierrätettävien ja
ei-kierrätettävien pakkausten määrät
erotellaan materiaalimääritelmien
perusteella kullekin tuotteelle –
esimerkiksi lasi- ja PET-pullot ovat
kierrätettäviä, kun taas
monimateriaalipussit eivät ole,
koska loppukäyttäjä ei voi erotella
materiaaleja toisistaan. Vuoden 2024
luvuissa Globus Winen yhden
kuukauden ulosvirtaustiedot on
arvioitu 11 kuukauden keskiarvon
perusteella tietojärjestelmä-
integraation tultua voimaan
tammikuun 2024 lopussa.
Jäte
Tilikauden aikana syntynyt kokonais-
jätemäärä oli 13 716 (10 080) tonnia.
Kierrättämättömän jätteen
kokonaismäärä oli 427,7 (486,1) tonnia,
edustaen 3 % (5 %) kokonais-
jätemäärästä. Vaarallisen jätteen
kokonaismäärä oli 14,8 (11,5) tonnia.
Anoran toiminnan kannalta
olennaiset jätevirrat ovat:
• Tuhkat
• Nestemäinen jäte
• Jätevesi
• Pakkausjäte (kartonki, lasi, muovi,
puu)
• Muu jäte (kuten metalli, rakennus-
jäte, vaarallinen jäte, biojäte).
Radioaktiivista jätettä ei syntynyt
raportointijakson aikana.
Kaikkia edellä lueteltuja jätteeseen
liittyviä mittaritietoja käytetään Anoran
jätehuoltokäytäntöjen suorituskyvyn ja
tehokkuuden arvioimiseen ja
kehittämiseen.
Jätetiedot perustuvat ulkoisten
jätehuoltoyhtiöiden Anoran toimi-
paikoille ja toimistoille toimittamiin
raportteihin. Poltettua jätettä ei
luokitella kierrätetyksi jätteeksi.
Atlungstadin käsityötislaamon osalta
jätemäärä on arvioitu pakkaus-
materiaalijätteen määrien perusteella.
Riian, Vilnan ja Kööpenhaminan
toimistojen osalta jätemäärä on
arvioitu henkilöstömäärän ja muiden
vastaavien toimistojen keskimääräisten
jätemäärien perusteella. Nämä arviot
edustavat alle 0,5 % Anoran kokonais-
jätemäärästä ja niiden vaikutus
kokonaislukuihin on vähäinen.
Ei-teollisten yksiköiden jätemäärät
ovat marginaalisia suhteessa Anoran
kokonaisjätemäärään. Mittareiden
oikeellisuutta ei ole validoitu
ulkopuolisen tahon toimesta, lukuun
ottamatta varmennuspalvelun
tarjoajaa.
   
76
Loppukäsittelystä hyödyntämistoimintoihin ohjattu jäte
Loppukäsittelystä
hyödyntämistoimintoihin
ohjattu jäte
Hyödyntämistoimityyppi
Jätteen tyyppi (t)
2025
2024
Valmistelu uudelleenkäyttöä
varten
Vaarallinen jäte
0,0
0,0
Tavanomainen jäte
38,9
8,7
Kierrätys
Vaarallinen jäte
8,8
4,5
Tavanomainen jäte
13 092,9
9 500,2
Muut hyödyntämistoiminnot
Vaarallinen jäte
0,1
4,8
Tavanomainen jäte
148,0
75,8
Loppukäsittelystä muualle
ohjattu, yhteensä
Vaarallinen jäte
8,8
9,3
Loppukäsittelystä muualle
ohjattu, yhteensä
Tavanomainen jäte
13 279,8
9 584,7
Yhteensä
13 288,7
9 594,0
Loppukäsittelyyn ohjattu jäte
Loppukäsittelyyn ohjattu jäte
Hyödyntämistoimityyppi
Jätteen tyyppi (t)
2025
2024
Poltto
Vaarallinen jäte
0,0
0,4
Tavanomainen jäte
414,1
483,8
Kaatopaikalle sijoittaminen
Vaarallinen jäte
0,0
0,0
Tavanomainen jäte
0,1
0,1
Muu loppukäsittely
Vaarallinen jäte
5,9
1,8
Tavanomainen jäte
7,6
0,0
Loppukäsittelyyn ohjattu,
yhteensä
Vaarallinen jäte
6,0
2,2
Loppukäsittelyyn ohjattu,
yhteensä
Tavanomainen jäte
421,8
483,9
Yhteensä
427,7
486,1
   
77
S1 Oma työvoima
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
Anora on laatinut joukon
toimintaperiaatteita, jotka ohjaavat
olennaisiin vaikutuksiin liittyviä
vastuullisuusnäkökohtia koskien
Anoran omaa henkilöstöä. Näitä ovat
esimerkiksi työllisyysturva, terveys ja
turvallisuus, työ- ja yksityiselämän
tasapaino, moninaisuus,
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu,
työaika ja työehtosopimusneuvottelut,
mukaan lukien työehtosopimusten
piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus.
Asiaankuuluvat toimintaperiaatteet ja
niiden kattavuus esitetään taulukossa
alla:
Toiminta-
periaate
Keskeinen sisältö, tavoitteet ja prosessit
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
seurantaa varten
Toimintaperiaatteen
liittyvät  IROt
Toimintaperiaatteen
soveltamisala ja
rajaukset
Toimeenpanosta
vastuussa oleva
organisaation ylin
taso
Asiaankuuluvat kolmannen osapuolen
standardit tai aloitteet (jos sovellettavissa)
Toimintaperiaatteen
saatavuus
sidosryhmille
Anoran
eettiset
periaatteet
(Anora Way)
Kuvaa Anoran arvot ja asettaa selkeät
odotukset työntekijöille eettisestä
käyttäytymisestä, kunnioittavasta
kohtelusta, lakien noudattamisesta ja
resurssien vastuullisesta käytöstä. Tällä
tavoin toimintaperiaate edesauttaa
turvallisen, osallistavan ja rehellisyyteen
perustuvan työympäristön ylläpitämistä.
Anora pyrkii olemaan vakaa, luotettava ja
joustava työnantaja, joka noudattaa kaikkia
työehtosopimusten määräyksiä ja kaikkia
työoikeudellisia säädöksiä, jotka koskevat
Anoran ja sen henkilöstön välisiä
työsuhteita. Toimintaperiaatteet kattaa
olennaiset vaikutukset liittyen
työturvallisuuden ja -terveyden
varmistamiseen, ihmisoikeuksien
toteutumiseen, moninaisuuden, tasa-arvon
ja osallisuuden ylläpitämiseen, syrjinnän ja
häirinnän ehkäisyyn, osaamisen
kehittämiseen sekä reiluihin työsuhteisiin.
Mahdolliset
ammattitaudit ja
työtapaturmat Anoran
tuotantolaitoksilla
Myönteiset vaikutukset
työllisyyden
tarjoamisesta
henkilöstölle
Myönteiset vaikutukset
muutoskykyisen ja
sitoutuneen
työyhteisön
ylläpitämisestä
Koskee kaikkia Anora-
konsernin yhtiöiden
palveluksessa olevia
henkilöitä.
Hallitus
Toimintaperiaate on yhdenmukainen OECD:n
monikansallisia yrityksiä koskevien ohjeiden ja
YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien
periaatteiden kanssa. Toimintaperiaate
määrittelee Anoran sitoutumisen
ihmisoikeuksiin ja asettaa eetisen liiketoiminnan
odotukset työntekijöille, liikekumppaneille ja
muille sidosryhmille. Toimintaperiaate tarjoaa
myös ohjeistuksen väärinkäytösten
ilmoittamiseen whistleblowing-kanavan kautta.
Julkisesti saatavilla
verkosta
Henkilöstö-
suunnitelma
(ml. yhden-
vertaisuus- ja
moni-
muotoisuus-
sunnitelma)
Henkilöstösuunnitelma sisältää tietoa
henkilöstölle sekä tasa-arvo- ja
syrjimättömyyssuunnitelman kaikille
Anoran omille työntekijöille Suomessa
vuosille 2024–2025. Toimintaperiaate kattaa
olennaiset vaikutukset liittyen
työturvallisuuteen ja -terveyteen,
ihmisoikeuksien toteutumiseen,
monimuotoisuuden, tasa-arvon ja
osallisuuden ylläpitämiseen, syrjinnän ja
häirinnän ehkäisyyn, osaamisen
kehittämiseen sekä reiluihin työsuhteisiin.
Mahdolliset
ammattitaudit ja
työtapaturmat Anoran
tuotantolaitoksilla
Myönteiset vaikutukset
työllisyyden
tarjoamisesta
henkilöstölle
Koskee kaikkia
Suomessa Anora-
konsernin yhtiöiden
palveluksessa olevia
henkilöitä
Johtoryhmä
Sisäisesti saatavilla
Anoran intranetistä
   
78
Toiminta-
periaate
Keskeinen sisältö, tavoitteet ja prosessit
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
seurantaa varten
Toimintaperiaatteen
liittyvät  IROt
Toimintaperiaatteen
soveltamisala ja
rajaukset
Toimeenpanosta
vastuussa oleva
organisaation ylin
taso
Asiaankuuluvat kolmannen osapuolen
standardit tai aloitteet (jos sovellettavissa)
Toimintaperiaatteen
saatavuus
sidosryhmille
Häirinnän-
vastainen
politiikka
Kuvaa Anoran sitoutumisen
nollatoleranssiin häirinnän suhteen.
Politiikka kattaa lievennystoimenpiteet
olennaisille vaikutuksille, jotka liittyvät
syrjintään ja häirintään.
Myönteiset vaikutukset
muutoskykyisen ja
sitoutuneen
työyhteisön
ylläpitämisestä
Koskee kaikkia Anora-
konsernin yhtiöiden
palveluksessa olevia
henkilöitä.
Johtoryhmä
Toimintaperiaate on linjassa YK:n kestävän
kehityksen tavoitteiden, OECD:n
monikansallisille yrityksille annettujen ohjeiden
sekä YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien ohjaavien periaatteiden kanssa.
Toimintaperiaate määrittelee Anoran
sitoutumisen edistämään henkilöstön
hyvinvointia sekä kohtelemaan ihmisiä
yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Lisäksi
se antaa ohjeita siitä, miten toimia ja miten
raportoida, jos kohtaa häirintää.
Sisäisesti saatavilla
Anoran intranetistä
Anoran laatu-,
turvallisuus- ja
ympäristö-
politiikka
Toimintaperiaate sisältää keskeiset
vaatimukset ja asettaa kestävyystavoitteet
laadun, turvallisuuden ja ympäristöarvojen
hallinnan ja toteutuksen osalta. Politiikka
kattaa ihmisoikeuksiin liittyvät vaikutukset,
kuten hyvät työolot.
Mahdolliset
ammattitaudit ja
työtapaturmat Anoran
tuotantolaitoksilla
Myönteiset vaikutukset
muutoskykyisen ja
sitoutuneen
työyhteisön
ylläpitämisestä
Koskee kaikkia Anoran
toimipaikkoja ja
jokaista työntekijää.
Johtoryhmä
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet
Julkisesti saatavilla
verkosta
Ihmisoikeus-
sitoumus
Toimintaperiaate sisältää Anoran
sitoutumisen ihmisoikeuksien
kunnioittamiseen. Toimintaperiaate
käsittelee ihmisoikeuksiin liittyviä
vaikutuksia sekä valitusmekanismeja.
Mahdolliset
ammattitaudit ja
työtapaturmat Anoran
tuotantolaitoksilla
Myönteiset vaikutukset
työllisyyden
tarjoamisesta
henkilöstölle
Myönteiset vaikutukset
muutoskykyisen ja
sitoutuneen
työyhteisön
ylläpitämisestä
Kaikki Anora-konsernin
yhtiöiden
palveluksessa olevat
henkilöt, mukaan
lukien hallituksen
jäsenet ja johtoryhmä.
Johtoryhmä
Toimintaperiaate on linjassa kansainvälisen
ihmisoikeuksien yleiskirjan kanssa, joka koostuu
ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta
julistuksesta, kansalaisoikeuksia ja poliittisia
oikeuksia koskevasta kansainvälisestä
yleissopimuksesta sekä taloudellisia, sosiaalisia
ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevasta
kansainvälisestä yleissopimuksesta; sekä
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksesta
työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista.
Lisäksi politiikka on linjassa kaikkinaisen naisten 
syrjinnän poistamista koskevan
yleissopimuksen sekä lapsen oikeuksien
yleissopimuksen kanssa.
Politiikka määrittelee Anoran sitoutumisen
ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja kuvaa
Anoran huolellisuusmenettelyä (due diligence).
Julkisesti saatavilla
verkosta
   
79
Toiminta-
periaate
Keskeinen sisältö, tavoitteet ja prosessit
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
seurantaa varten
Toimintaperiaatteen
liittyvät  IROt
Toimintaperiaatteen
soveltamisala ja
rajaukset
Toimeenpanosta
vastuussa oleva
organisaation ylin
taso
Asiaankuuluvat kolmannen osapuolen
standardit tai aloitteet (jos sovellettavissa)
Toimintaperiaatteen
saatavuus
sidosryhmille
Henkilöstön
alkoholin-
käyttöä
käsittelevä
politiikka
Politiikka  tukee modernin ja vastuullisen
juomakulttuurin kehittämistä Anoran
toimintamaissa. Politiikka kattaa
vaikutukset, jotka liittyvät työntekijöiden
terveyteen ja turvallisuuteen.
Myönteiset vaikutukset
muutoskykyisen ja
sitoutuneen
työyhteisön
ylläpitämisestä
Koskee kaikkia Anora-
konsernin yhtiöiden
palveluksessa olevia
henkilöitä.
Johtoryhmä
Sisäisesti saatavilla
Anoran intranetistä
Anoran moni-
muotoisuutta,
yhdenvertai-
suutta ja
osallisuutta
(DEI) koskeva
politiikka
Politiikka varmistaa osallistavan
työympäristön edistämällä
oikeudenmukaista kohtelua ja
hyödyntämällä monimuotoisuutta
kilpailuetuna, linjassa
hallinnointiperiaatteiden ja eettisten
ohjeiden kanssa. Politiikka kattaa olennaiset
vaikutukset, kuten työterveyden ja -
turvallisuuden, monimuotoisuuden, tasa-
arvon ja osallisuuden sekä syrjinnän ja
häirinnän ehkäisyn.
Myönteiset vaikutukset
muutoskykyisen ja
sitoutuneen
työyhteisön
ylläpitämisestä
Koskee kaikkia Anoran
työntekijöitä ja
kumppaneita, jotka
ovat suoraan tai
välillisesti mukana
työskentelemässä
Anoralle tai Anoran
puolesta.
Johtoryhmä
Sisäisesti saatavilla
Anoran intranetistä
Anora on sitoutunut kunnioittamaan
kansainvälisesti tunnustettuja
ihmisoikeuksia:
• Kansainvälinen ihmisoikeuksien
yleiskirja, joka sisältää:
• Ihmisoikeuksien
yleismaailmallisen julistuksen
• Kansalaisoikeuksia ja poliittisia
oikeuksia koskevan kansainvälisen
yleissopimuksen
• Taloudellisia, sosiaalisia ja
sivistyksellisiä oikeuksia koskevan
kansainvälisen yleissopimuksen
• Kansainvälisen työjärjestön (ILO)
julistus työelämän
perusperiaatteista ja -oikeuksista,
joka kattaa:
• Yhdistymisvapauden ja oikeuden
kollektiiviseen neuvotteluun
• Pakkotyön ja velvoitetyön
poistamisen
• Lapsityön poistamisen
• Syrjinnän poistamisen
työelämässä
• Oikeuden turvalliseen ja
terveelliseen työympäristöön
Anora on sitoutunut edistämään
vastuullista ja kunnioittavaa
työympäristöä. Anora kehittää
aktiivisesti työnantajalupaustaan
houkutellakseen ja pitääkseen kiinni
osaajista. Anora myös toteuttaa
vuosittain henkilöstötyytyväisyyskyselyn
työhyvinvoinnin seuraamiseksi ja
ylläpitää jatkuvaa yhteistyötä
työntekijäliittojen kanssa
oikeudenmukaisten ja osallistavien
työelämäkäytäntöjen tukemiseksi.
Huolellisuusmenettelyjen (due
diligence) avulla Anora pyrkii
ehkäisemään ja käsittelemään
ihmisoikeuksiin liittyviä mahdollisia
haitallisia vaikutuksia, jotka liittyvät sen
toimintaan. Jos tällaisia vaikutuksia
ilmenee, Anora ryhtyy asianmukaisiin
toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi.
Anora tuomitsee yksiselitteisesti
kaikenlaisen lapsityön ja pakkotyön.
Nämä periaatteet sisältyvät Anoran
keskeisiin politiikkoihin, kuten eettisiin
periaatteisiin ja ihmisoikeus-
sitoumukseen, jotka käsittelevät
myös ihmiskauppaa ja pakkotyötä.
Anora tekee jatkuvaa työtä
parantaakseen työolosuhteita kaikissa
toiminnoissaan Anoran Laatu-,
turvallisuus- ja ympäristöpolitiikan
mukaisesti. Toimintaperiaate koskee
kaikkia toimipaikkoja ja työntekijöitä.
Suomessa Anoran toiminnot
Rajamäellä, Koskenkorvalla ja
Ruoholahdessa (Anoran pääkonttori)
ovat sertifioitu ISO 45001 -standardin
mukaisesti. Muissa maissa toimintaa
ohjaa Anoran Laatu-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikka. Hallintajärjestelmä
kattaa kaikki paikan päällä tuotanto-
laitoksilla ja toimistoilla työskentelevät
työntekijät ja toimihenkilöt. Lisäksi
kaikilla Anoran työntekijöillä on pääsy
työterveyspalveluihin vähintään
paikallisten lakisääteisten vaatimusten
mukaisesti.
Anora noudattaa häirinnän
vastaista politiikkaa ja ylläpitää
nollatoleranssia syrjinnän ja
kaikenlaisen häirinnän suhteen. Tämä
toimintaperiaate koskee kaikkia Anoran
työpaikoilla työskenteleviä henkilöitä –
työntekijöitä, asiakkaita, urakoitsijoita ja
muita – ja kieltää kaikenlaisen syrjivän
tai häiritsevän käytöksen. Häirintä
määritellään käsittämään syrjivän
käyttäytymisen, henkilökohtaisen
häirinnän, seksuaalisen häirinnän,
kiusaamisen ja aseman väärinkäytön.
   
80
Anora on sitoutunut kohtelemaan
kaikkia yksilöitä oikeudenmukaisesti ja
yhdenvertaisesti sekä tekee jatkuvaa
työtä osallistavan työympäristön
edistämiseksi eettisten
periaatteidensa mukaisesti. Yhtiö
kunnioittaa monimuotoisuutta ja
varmistaa yhdenvertaisen kohtelun
riippumatta etnisestä alkuperästä,
kansallisuudesta, uskonnosta tai
vakaumuksesta, siviilisäädystä,
toimintarajoittuneisuudesta,
poliittisesta mielipiteestä,
maailmankatsomuksesta,
ammattiliittoon kuulumisesta,
sukupuolesta, seksuaalisesta
suuntautumisesta, iästä tai mistä
tahansa muusta syrjintään
mahdollisesti johtavasta
ominaisuudesta.
Osallisuuden tukemiseksi Anora
toteuttaa eettisten periaatteidensa
linjauksia kaikissa toiminnoissaan.
Toimenpiteisiin kuuluvat tarpeen
mukaan lyhennetyt työajat, erityisten
laitteiden ja apuvälineiden
tarjoaminen sekä joustavat
työjärjestelyt. Vuonna 2025 Anora
julkaisi erillisen monimuotoisuutta,
tasa-arvoa ja osallisuutta (DEI)
koskevan politiikan vahvistaakseen
sitoutumistaan entisestään.
Anora toteuttaa työhön liittyviä
toimintaperiaatteitaan paikallisesti
maakohtaisten HR-tiimien ja -
esihenkilöiden johtamien koulutusten
avulla. Syrjinnän ehkäisemiseksi ja
lieventämiseksi Anora noudattaa
häirinnän vastaista politiikkaa kaikilla
organisaation tasoilla. Esihenkilöt
vastaavat kunnioittavan työympäristön
edistämisestä ylläpitämällä häirinnän
nollatoleranssia ja varmistamalla, että
työntekijät saavat asianmukaista tietoa
ja koulutusta häirinnästä. Kaikkien
työntekijöiden on noudatettava
politiikkaa ja seurattava vakiintuneita
menettelyjä työperäisen häirinnän
ilmoittamiseksi.
Anora reagoi viipymättä kaikkiin
syrjintätapauksiin ja seuraa aktiivisesti
työolosuhteiden kehitystä
tunnistaakseen mahdolliset
poikkeamat. Kaikki tapaukset
käsitellään Anoran vakiintuneiden
menettelyjen mukaisesti, mikä
varmistaa, että kaikki osapuolet tulevat
kuulluiksi ja informoiduiksi prosessin
aikana. Asianmukaiset toimenpiteet
toteutetaan, ja osapuolet saavat
selkeän viestinnän prosessista ja
sovituista toimista.
S1-2 – Prosessit, jotka koskevat
yhteydenpitoa vaikutuksista
oman työvoiman ja
työntekijöiden edustajien
kanssa
Työntekijöiden näkemykset ohjaavat
Anoran päätöksiä ja toimenpiteitä
tosiasiallisten ja mahdollisten
sosiaalisten vaikutuksien
hallinnoinnissa. Työntekijät osallistuvat
aktiivisesti erilaisissa
keskustelufoorumeissa ja vaikuttavat
täten päätöksentekoprosesseihin.
Tämä yhteistyöhön perustuva
lähestymistapa varmistaa, että
toteutetut toimenpiteet liittyen
koulutukseen, työ- ja yksityiselämän
tasapainoon sekä työterveyteen ja -
turvallisuuteen vastaavat todellisia
työolosuhteita. Työntekijöiden
näkökulmien huomioiminen auttaa
myös ennakoimaan ja lieventämään
mahdollisia työvoimaan kohdistuvia
vaikutuksia. Operatiivinen vastuu
työntekijöiden osallistamisesta on
Anoran toimitusjohtajalla.
Työntekijät ovat edustettuina
Anoran hallituksessa vaaleilla valitun
henkilöstöedustajan kautta, joka tuo
mukanaan kokemuksensa ja
näkökulmansa edistääkseen
vuoropuhelua työntekijöiden ja johdon
välillä. Tämä edustus vahvistaa
työntekijöiden osallistumista
päätöksentekoon ja tukee Anoran
kehitystä. Hallitus kokoontuu useita
kertoja vuodessa
Anora jatkaa käytäntöä järjestää
henkilöstöfoorumia (nykyään nimellä
Anora Summit), johon osallistuu noin 50
edustajaa eri puolilta organisaatiota.
Foorumi kokoontuu säännöllisesti, ja
työpajojen painopisteenä on yhtiön
keskipitkän aikavälin prioriteettien
määrittäminen. Tämän aloitteen
kautta työntekijät voivat osallistua
suoraan työympäristön kehittämiseen
ja parantamiseen.
Anoran henkilöstöedustajat
osallistuvat aktiivisesti työterveys- ja
työturvallisuusasioiden konsultointiin ja
viestintään työsuojelutoimikuntien
kautta. Osallistuminen kattaa kyselyihin
vastaamisen, havainto- ja läheltä piti -
raportointijärjestelmät sekä
säännöllisiin työterveys- ja
työturvallisuuskokouksiin
osallistumisen.
Työsuojelutoimikunnat toimivat
paikallisten lakisääteisten vaatimusten
mukaisesti tehdastasolla kussakin
maassa. Suomessa kaikki yksiköt
pitävät kokouksia kaksi kertaa
vuodessa, ja lisäksi tehdastasolla
järjestetään neljännesvuosittaisia
kokouksia. Näiden toimikuntien vastuut
ja toiminnot määritellään kansallisen
lainsäädännön ja käytäntöjen
mukaisesti, ja ne kattavat asiat, jotka
voivat vaikuttaa työntekijöiden
turvallisuuteen, terveyteen tai
työkykyyn.
Anoran työturvallisuus- ja
työterveysorganisaatiot sekä edustajat
arvioivat työolosuhteita, tunnistavat
mahdollisia riskejä ja ehdottavat
ennaltaehkäiseviä ja korjaavia
toimenpiteitä.
Vuotuinen Anora Tasting -
henkilöstökysely tarjoaa tietoa
monimuotoisuudesta, tasa-arvosta ja
osallisuudesta (DEI) sekä työntekijöiden
sitoutumisesta, johtamisesta, tiimien
suorituskyvystä ja yleisestä
hyvinvoinnista. Kysely arvioi myös
   
81
syrjinnän ja häirinnän kokemuksia.
Kysely toteutetaan anonyymisti, mikä
varmistaa, että kaikki työntekijät voivat
jakaa näkemyksensä vapaasti ja tulla
kuulluiksi.
S1-3 – Prosessit kielteisten
vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat omalle työvoimalle
huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Anora tarjoaa useita kanavia, joiden
kautta työntekijät voivat tuoda esiin
huolenaiheita, ja edistää aktiivisesti
henkilöstöönsä kohdistuvien kielteisten
vaikutusten korjaamista. Näihin
kanaviin kuuluvat rakenteelliset
palautemekanismit,
työsuojelutoimikunnat ja
väärinkäytösten Whistleblowing-
ilmoituskanava.
Työturvallisuuteen liittyvät
huolenaiheet käsitellään säännöllisen
konsultoinnin avulla henkilöstö-
edustajien kanssa, läheltä piti - ja
tapaturmaraportointijärjestelmien
sekä kyselyjen kautta. Työsuojelu-
toimikunnat toimivat tehdastasolla
paikallisen lainsäädännön mukaisesti
ja kokoontuvat kahdesti vuodessa tai
neljännesvuosittain sijainnista riippuen.
Nämä toimikunnat arvioivat riskejä,
ehdottavat korjaavia toimenpiteitä ja
varmistavat, että työntekijöillä on
asianmukaiset suojavarusteet ja
koulutus. Anoran turvallisuuskulttuuri
kannustaa kaikkia työntekijöitä
ottamaan vastuuta turvallisuudesta ja
puuttumaan havaittuihin vaarallisiin
toimintatapoihin asemasta
riippumatta.
Anora myös ylläpitää
väärinkäytösten Whistleblowing-
ilmoituskanavaa, jota hallinnoi
riippumaton kolmas osapuoli ja joka on
avoin kaikille työntekijöille ja ulkoisille
sidosryhmille. Huolenaiheita voidaan
ilmoittaa anonyymisti, ja prosessista
viestitään aktiivisesti tietoisuuden
varmistamiseksi. Vuosittainen Anora
Tasting -henkilöstökysely arvioi myös,
kokevatko työntekijät olonsa
turvalliseksi ilmoittaessaan
mahdollisista väärinkäytöksistä tai
epäeettisestä toiminnasta. Vaikka
ilmoituskanavaa ja siihen liittyviä
prosesseja käsitellään jokaisen
työntekijän virallisissa perehdytys-
materiaaleissa, Anora ei
henkilöstökyselyä lukuun ottamatta
tällä hetkellä muodollisesti arvioi
henkilöstön tietoisuutta ja luottamusta
kyseisiin rakenteisiin ja prosesseihin.
Lisätietoja on saatavilla
kestävyysselvityksen kohdassa G1-1
Liiketoiminnan eettiset periaatteet ja
yrityskulttuuri.
S1-4 – Omaan työvoimaan
liittyvät toimet ja resurssit
Tilikauden aikana Anora toteutti
toimenpiteitä, joilla pyrittiin
edistämään myönteisiä sosiaalisia
vaikutuksia ja hallitsemaan mahdollisia
kielteisiä terveys- ja turvallisuus-
vaikutuksia Anoran toimintaperiaate-
tavoitteiden mukaisesti, jotka on
esitetty kestävyysselvityksen osiossa
S1-1. Näihin toimenpiteisiin sisältyi:
Terveys ja turvallisuus
• Turvallisuuskulttuurin
vahvistaminen verkkokoulutuksen
avulla: Anora jatkoi
turvallisuusvarusteisiin liittyvän
verkkokoulutuksen tarjoamista
työntekijöille ja esihenkilöille,
tavoitteena vahvistaa turvallisuus-
kulttuuria ja vähentää työtapaturmia
lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.
• Turvallisuustietoisuuden
edistäminen toimipaikkatasolla
tapahtuvan osallistamisen avulla:
Vuonna 2025 Anora järjesti
Turvallisuusviikon aikana
tapahtumia kaikilla toimipaikoillaan
ja toimistoillaan. Tapahtumiin sisältyi
johdon johtamia turvallisuus-
kävelyjä, turvallisuusvarusteiden
esittelyjä, valmiusharjoituksia sekä
aktiivista turvallisuushavaintojen
edistämistä turvallisuuskulttuurin
vahvistamiseksi lyhyellä ja
keskipitkällä aikavälillä.
Moninaisuus
• Monimuotoisuuden,
yhdenvertaisuuden ja osallisuuden
edistäminen: Vuonna 2025 Anora
julkaisi erillisen DEI-politiikan, joka
edistää monimuotoisuutta,
yhdenvertaisuutta ja yhtäläisiä
mahdollisuuksia ja sisältää myös
rekrytointikäytäntöjen periaatteet.
Anoran vuonna 2024 uudistettu
rekrytointiprosessi ja -alusta
mahdollistavat nyt järjestelmällisen,
osallistavan ja yhtenäisen
lähestymistavan, jossa pätevyydet
ja osaaminen on määritelty
selkeästi. Lisäksi Anora jatkoi
henkilöstönsä kouluttamista
monimuoto-oppimisen avulla, joka
sisälsi verkkokursseja, virtuaali-
tapaamisia ja lähiopetuksena
järjestettyjä keskusteluja. Näiden
toimenpiteiden tavoitteena on
edistää osallistavaa työkulttuuria
lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.
Työllisyysturva, työ- ja
yksityiselämän tasapaino sekä
työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
• Työntekijöiden kehityksen ja
urakehityksen tukeminen: Anora
jatkoi työntekijöiden
kehitystavoitteiden toteutumisen
seurantaa vuosittaisten tulos- ja
kehityskeskustelujen avulla, joita
täydennetään arvopohjaisilla
johtamisohjelmilla. Työntekijät voivat
näissä keskusteluissa tuoda esiin
myös sopimuksiin ja työ- ja yksityis-
elämän tasapainoon liittyviä huolen-
aiheitaan. Lisäksi työntekijät voivat
osallistua erillisiin Tulevaisuuden
kehityssuunnittelu -keskusteluihin,
   
82
jotka keskittyvät pidemmän
aikavälin kehitykseen. Näillä toimilla
tuetaan jatkuvaa ammatillista
kasvua ja urakehitystä lyhyellä ja
keskipitkällä aikavälillä.
• Tiimin johtamiseen keskittyvä
johtamisohjelma: Anora jatkoi
arvopohjaista johtamisohjelmaansa.
Tavoitteena on tarjota yhteiset
työkalut esihenkilöille yhteisen
johtamiskulttuurin luomiseksi ja
sisäisten verkostojen
parantamiseksi, mikä tähtää
työntekijöiden tyytyväisyyden
lisäämiseen lyhyellä ja keskipitkällä
aikavälillä.
Anora seuraa henkilöstöön liittyvien
toimenpiteidensä vaikuttavuutta
useiden kanavien kautta. Ennalta-
ehkäisevät työterveyspalvelut,
kuntoutustuki ja varhaisen
puuttumisen malli ovat käytössä
työntekijöiden hyvinvoinnin
edistämiseksi. Syrjinnän ja häirinnän
ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi on
käytössä maakohtaiset
menettelytavat.
Näiden toimenpiteiden vaikutusta
arvioidaan erilaisilla mittareilla, kuten
työtapaturmien läheltä piti -tilanteiden
lukumäärällä ja työhyvinvointikyselyillä.
Anora toteuttaa vuosittaisen
henkilöstökyselyn, Anora Tastingin,
kerätäkseen näkemyksiä kaikilta
työntekijöiltä. Kyselyssä arvioidaan
seitsemää keskeistä mittaria:
sitoutumista, johtamista, tiimien
tehokkuutta, OSI-indeksiä
(Organisational and Social Well-being
Index), ylimmän johdon arvostusta,
psykologista turvallisuutta ja eNPS-
lukua (Employee Net Promoter Score),
joita hyödynnetään myös toimien
tehokkuuden arvioinnissa.
Kyselyn tulokset käydään läpi, ja
niiden perusteella laaditaan koulutus-
ja toimenpidesuunnitelmia, joita
seurataan johdonmukaisesti
organisaation kaikilla tasoilla aina
hallitukseen saakka.
Anora soveltaa ISO 45001 -
työterveys- ja työturvallisuuden
hallintajärjestelmästandardia kaikissa
toiminnoissaan. Tämä kansainvälisesti
tunnustettu viitekehys mahdollistaa
työterveys- ja työturvallisuusriskien
systemaattisen tunnistamisen sekä
hallintatoimenpiteiden toteuttamisen
työtapaturmien, sairauksien ja
vaaratilanteiden vähentämiseksi.
Standardin mukaisesti kaikkien
toimintojen on tunnistettava, arvioitava
ja hallittava työhön liittyviä riskejä
määriteltyjen prosessien avulla, joiden
tavoitteena on poistaa tai lieventää
vaaroja. Anoran johto on vastuussa
siitä, että jokainen toiminto käy läpi
riskinarvioinnin ja että arvioinnin
perusteella määritetyt toimenpiteet
toteutetaan tarvittaessa. Arvioinneista
saadut olennaiset tiedot ovat kaikkien
tehtävään osallistuvien työntekijöiden
saatavilla.
Anoran henkilöstöhallinto kattaa
omiin työntekijöihin kohdistuvien
olennaisten vaikutusten tunnistamisen,
arvioinnin, hallinnan ja korjaamisen.
Näihin liittyvät taloudelliset resurssit
kirjataan henkilöstöön liittyvinä
liiketoiminnan kuluina Anoran
tuloslaskelmassa.
S1-5 – Olennaisten kielteisten
vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
Hallitakseen olennaisia omiin
työntekijöihin liittyviä vaikutuksia, jotka
tunnistettiin olennaisuusarvioinnissa ja
jossa huomioitiin Anoran työntekijöiden
näkemykset, Anora on määritellyt
tavoitteet mahdollisten terveyteen ja
turvallisuuteen liittyvien kielteisten
vaikutusten vähentämiseksi. Anora ei
ole tällä hetkellä asettanut muodollisia
tavoitteita muille sosiaalisille
kestävyysseikoille:
   
83
Tavoitteen luonne
Soveltamisala ja yhteys
toimintaperiaatteisiin
Tavoite (muutos
lähtötasosta) ja
aikamääre
Lähtötaso ja tilikauden
suoritustaso
Menetelmä ja lisätiedot
Turvallisuus-
havaintojen määrän
lisääminen
Tavoite koskee Anora Industrial -
työntekijöitä. Tavoite liittyy
turvallisuuskulttuurin vahvistamiseen.
2030: 4,5 havaintoa
henkilöä kohden
2021 lähtötaso: 2,6 havaintoa
henkilöä kohden
Tilikauden suoritustaso: 4,6 (3,8)
havaintoa henkilöä kohden
Mittari perustuu Anoran turvallisuushavaintojärjestelmään ja
turvallisuuskävelyjen aikana kirjattujen havaintojen määrään, jaettuna
raportointijakson aikana Industrial-segmentin keskimääräisellä
työntekijämäärällä, josta saadaan turvallisuushavaintojen lukumäärä
henkilöä kohden.
Tavoite liittyy YK:n Kestävän kehityksen tavoitteeseen 3 – Hyvä terveys ja
hyvinvointi.
Poissaoloon johtavien
tapaturmien
vähentäminen
Tavoite kattaa kaikki Anora-konsernin
työntekijät ja sitä mitataan LTIF:llä
(poissaoloon johtaneiden tapaturmien
määrä miljoonaa työtuntia kohden).
Tavoite liittyy turvallisuuskulttuurin
vahvistamiseen.
2030: 0
2021 lähtötaso: 5,0 entisessä,
ennen fuusiota toimineessa Altia-
yhtiössä ja 10,5 entisessä, ennen
fuusiota toimineessa Arcus-
yhtiössä
Tilikauden suoritustaso: 5,1 (5,8)
Mittari perustuu LTIF:iin (poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus), joka
lasketaan 1 000 000 työtuntia kohden.
Tavoite liittyy YK:n Kestävän kehityksen tavoitteeseen 3 – Hyvä terveys ja
hyvinvointi.
Tavoitteet määriteltiin Anoran vastuullisuustiekartan suunnittelun aikana, joka puolestaan perustui olennaisuusanalyysiin. Analyysi sisälsi yli 200 sidosryhmän, mukaan lukien työntekijöiden, näkemyksiä avoimen kyselyn kautta.
Työntekijät ja heidän edustajansa osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan. Heidän näkemyksensä integroidaan HR-järjestelmiin ja sovitetaan yhteen liiketoiminta-alueiden tarpeiden kanssa. Tavoitteita ja tuloksia
tarkastellaan säännöllisesti työntekijöiden kanssa, käsitellään tehdasinfoissa ja tuodaan näkyville sisäisissä kanavissa.
LTIF-lukemaa ja turvallisuushavaintoja seurataan kuukausittain ja tarkastellaan paikallisesti. Jokaisen suoritusjakson jälkeen Anora toteuttaa yhteiset arvioinnit työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa tulosten arvioimiseksi ja
parannusten tunnistamiseksi.
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
2025
2024
Miehet
749
753
Naiset
441
458
Muut
0
0
Ei ilmoitettu
0
0
Yhteensä
1 190
1 211
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
2025
2024
Suomi
405
409
Norja
342
348
Ruotsi
182
163
Tanska
155
185
Viro, Latvia, Saksa ja Liettua
106
106
Yhteensä
1 190
1 211
   
84
2025
Naiset
Miehet
Muut*
Ei ilmoitettu
Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
441
749
0
0
1 190
Vakinaisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
425
723
0
0
1 148
Määräaikaisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
16
26
0
0
42
Vaihtelevalla työajalla
työskentelevien työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
0
0
0
0
0
2024
Naiset
Miehet
Muut*
Ei ilmoitettu
Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
458
753
0
0
1 211
Vakinaisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
445
728
0
0
1 173
Määräaikaisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
13
25
0
0
38
Vaihtelevalla työajalla
työskentelevien työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
0
0
0
0
0
*Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli
2025
Suomi
Norja
Ruotsi
Tanska
Viro, Saksa,
Latvia ja
Liettua
Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
405
342
182
155
106
1 190
Vakinaisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
383
328
181
152
104
1 148
Määräaikaisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
22
14
<5
<5
<5
42
Vaihtelevalla työajalla
työskentelevien työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
0
0
0
0
0
0
Kokoaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
-
-
-
-
-
-
Osa-aikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
-
-
-
-
-
-
2024
Suomi
Norja
Ruotsi
Tanska
Viro, Saksa,
Latvia ja
Liettua
Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
409
348
163
185
106
1 211
Vakinaisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
389
343
163
174
104
1 173
Määräaikaisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
20
5
0
11
<5
38
Vaihtelevalla työajalla
työskentelevien työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
0
0
0
0
0
0
Kokoaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
-
-
-
-
-
-
Osa-aikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
-
-
-
-
-
-
Työntekijöiden vaihtuvuus
2025
2024
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus, %
10,6 %
11,5 %
Yhtiöstä lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden määrä
123
134
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus lasketaan lähtijöiden määränä jaettuna kuukauden lopussa
raportoidulla henkilömäärällä kerrottuna 100:lla.
Kaikki työntekijätiedot ovat peräisin Anoran yhtenäisestä HR-järjestelmästä,
paikallisista palkanlaskenta- ja raportointijärjestelmistä ja luvut eivät sisällä
oletuksia. Työntekijämäärät raportoidaan henkilömääränä tilikauden lopussa.
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien henkilöiden määrä raportoidaan osana
määräaikaisten työntekijöiden määrää.
Taloudellisissa raporteissa esitettyihin mittareihin liittyvä edustavin luku on
tilinpäätöksen liitetieto 1.5 - Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut. Mittareiden
oikeellisuutta ei ole varmistanut mikään ulkopuolinen taho muu kuin varmentaja.
   
85
S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Valtaosa Anoran työntekijöistä kuuluu työehtosopimusten piiriin, lukuun ottamatta
Latviaa, Liettuaa, Viroa ja Saksaa, joissa tällaisia sopimuksia ei ole käytössä. Näissä
maissa työehdot määräytyvät paikallisten lakien ja työsopimusten perusteella.
Anoralla on merkittävä määrä työntekijöitä – määriteltynä vähintään 50
työntekijää, jotka edustavat vähintään 10 % työntekijöiden kokonaismäärästä –
Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa.
Anoran omista työntekijöistä 100 % (100 %) Suomessa, 100 % (100 %) Norjassa, 44 %
(47 %) Tanskassa ja 77 % (72 %) Ruotsissa ovat luottamushenkilötoiminnan piirissä.
Yhteensä 80 % (79 %) Anoran työsuhteisista työntekijöistä kuuluu
työehtosopimusten piiriin.
Anora tarkastelee parhaillaan sopimusta Euroopan yritysneuvostosta (EWC)
yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa.
2025
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus
Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
Kattavuusaste
Työsuhteiset työntekijät
-
ETA-alua
(maat, joissa on yli 50
työsuhteista
työntekijää, joiden
osuus on yli 10%
työsuhteisten
työntekijöiden
kokonaismäärästä)
Työsuhteisen
työntekijät -
muut kuin ETA-alue
(estimaatti alueista,
joissa on yli 50
työsuhteista
työntekijää, joiden
osuus on yli 10%
työsuhteisten
työntekijöiden
kokonaismäärästä)
Edustus työpaikalla
(vain ETA-alue)
(maat, joissa on yli 50
työsuhteisa työntekijää,
joiden osuus on yli 10%
työsuhteisten
työntekijöiden
kokonaismäärästä)
0-19%
Viro
–
–
20-39%
–
–
–
40-59%
Tanska
–
–
60-79%
Ruotsi
–
–
80-100%
Suomi, Norja
–
Suomi, Norja, Ruotsi,
Tanska, Viro
Työntekijämäärät raportoidaan henkilömääränä tilikauden lopussa Anoran yhtenäisestä HR-järjestelmästä
saatujen lukumäärien perusteella. Kattavuusluku lasketaan maakohtaisesti kaavalla: (työehtosopimusten piirissä
olevien työntekijöiden määrä / työntekijöiden kokonaismäärä) × 100. Anoralla ei ole työntekijöitä ETA-alueen
ulkopuolella.
Mittareiden oikeellisuutta ei ole varmistanut mikään ulkopuolinen taho muu kuin varmentaja.
S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit
 Sukupuolijakauma
2025
2024
Miehiä ylimmässä johdossa (henkilömäärä)
5
6
Miehiä ylimmässä johdossa, %
71 %
75 %
Naisia ylimmässä johdossa (henkilömäärä)
2
2
Naisia ylimmässä johdossa, %
29 %
25 %
Muita / ei ilmoitettu ylimmässä johdossa (henkilömäärä)
0
0
Muita / ei ilmoitettu ylimmässä johdossa, %
0 %
0 %
Anora määrittelee ylimmän johdon Anora-konsernin johtoryhmäksi.
 Ikäjakauma (työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä )
2025
2024
Alle 30-vuotiaat
85
89
30–50-vuotiaat
668
682
Yli 50-vuotiaat
437
440
Työntekijätiedot ovat peräisin Anoran yhtenäisestä HR-järjestelmästä sekä paikallisista palkanlaskenta- ja
raportointijärjestelmistä. Luvut eivät sisällä oletuksia. Kaikki työntekijämäärät raportoidaan henkilömääränä
tilikauden lopussa. Mittareiden oikeellisuutta ei ole varmistanut mikään ulkopuolinen taho muu kuin varmentaja.
   
86
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
 Työsuhteisten työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta
koskevat mittarit
2025
2024
Anoran oman työvoiman henkilöstö, joka kuuluu työterveyden
ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin lakisääteisten
vaatimusten ja (tai) tunnustettujen standardien tai ohjeiden
perusteella, %
100 %
100 %
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä sairauksista
johtuvien oman työvoiman kuolemantapausten määrä
0
0
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä sairauksista
johtuvien yritysten toimipaikoissa työskentelevien muiden
työntekijöiden kuolemantapausten määrä
0
0
Omaan työvoimaan liittyvien kirjattavien työperäisten
tapaturmien määrä (LTI)
12
13
Omaan työvoimaan liittyvien kirjattavien työperäisten
tapaturmien taajuus (LTIF)
5,1
5,8
Työsuhteisiin työntekijöihin liittyvien kirjattavien työperäisten
terveysongelmien määrä
0
0
Työsuhteisiin työntekijöihin liittyvien työperäisten tapaturmien
aiheuttamien työperäisten loukkaantumisten ja
kuolemantapausten sekä työperäisten sairauksien ja
kuolemantapausten vuoksi menetettyjen päivien määrä.
0
0
Työntekijätiedot ovat peräisin Anoran yhtenäisestä HR-järjestelmästä sekä paikallisista palkanlaskenta- ja
raportointijärjestelmistä. Luvut eivät sisällä arvioita tai oletuksia,
Anoran Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka koskee koko henkilöstöä. Tiedot tapaturmista,
kuolemantapauksista ja työhön liittyvistä sairastapauksista kerätään sisäisistä työterveys- ja
työturvallisuusrekistereistä. Omaan työvoimaan liittyvien kirjattavien työperäisten tapaturmien määrä
raportoidaan poissaoloon johtaneiden tapaturmien määränä (LTI). Tapaturmataajuus lasketaan poissaoloon
johtaneiden tapaturmien taajuutena (LTIF), joka perustuu miljoonaan tehtyyn työtuntiin.
Mittareiden oikeellisuutta ei ole varmistanut mikään ulkopuolinen taho muu kuin varmentaja.
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
Tilikauden aikana ei raportoitu sakkoja, seuraamuksia tai korvauksia työhön
liittyvästä syrjinnästä tai häirinnästä. Tilikauden aikana ei myöskään raportoitu
seuraamuksia tai korvauksia vakavista ihmisoikeusloukkauksista, jotka koskisivat
Anoran omaa henkilöstöä
 Syrjintätapaukset
2025
2024
Syrjintätapausten kokonaismäärä
0
0
Niiden valitusten määrä, jotka on tehty omaan työvoimaan
kuuluvien henkilöiden käytössä olevien raportointikanavien
kautta
4
5
OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille
yhteyspisteille tehtyjen valitusten määrä
0
0
Syrjintätapausten, myös häirinnän ja valitusten, vuoksi
vahingoista maksettujen sakkojen, seuraamusten ja
korvausten määrä
0
0
 Ihmisoikeustapaukset
2025
2024
Yrityksen työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeustapausten
määrä
0
0
Sellaisten omaan työvoimaan liittyvien vakavien
ihmisoikeusongelmien ja -tapausten määrä, joissa on kyse
YK:n ohjaavien periaatteiden ja monikansallisille yrityksille
tarkoitettujen OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättämisestä
0
0
Omaan työvoimaan liittyvistä vakavista
ihmisoikeusongelmista ja -tapauksista johtuvien sakkojen,
seuraamusten ja korvausten määrä
0
0
Tiedot perustuvat Anoran Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta ja muiden sisäisten raportointimekanismien
kautta saatuun raportointiin, mukaan lukien syrjintään liittyvät raportit. Mittareiden oikeellisuutta ei ole varmistanut
mikään ulkopuolinen taho muu kuin varmentaja.
   
87
S2 Arvoketjun työntekijät
S2-1 – Arvoketjun
työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet
Anora on laatinut joukon
toimintaperiaatteita, jotka ohjaavat
olennaisiin vaikutuksiin liittyviä
vastuullisuusnäkökohtia koskien
Anoran arvoketjun työntekijöitä. Näitä
ovat esimerkiksi työaika, riittävä palkka,
terveys ja turvallisuus, pakkotyö sekä
koulutus ja taitojen kehittäminen.
Asiaankuuluvat toimintaperiaatteet ja
niiden kattavuus esitetään taulukossa
alla:
Toimintaperiaate
Keskeinen sisältö, tavoitteet ja prosessit vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien seurantaa varten
Toiminta-
periaatteeseen
liittyvät  IROt
Toiminta-
periaatteen
soveltamis-
ala ja
rajaukset
Toimeenpanosta
vastuussa oleva
organisaation
ylin taso
Asiaankuuluvat kolmannen osapuolen
standardit tai aloitteet (jos
sovellettavissa)
Toiminta-
periaatteen
saatavuus
sidosryhmille
Anoran
toimittajien ja
alihankkijoiden
toimintaohje
Kuvaa Anoran odotukset toimittajille oikeudellisen
vaatimustenmukaisuuden, vastuullisen liiketoiminnan sekä
ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien osalta. Toimittajien ja
alihankkijoiden toimintaohje käsittelee merkittäviä vaikutuksia
arvoketjun työntekijöiden työoloihin, ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaiseen
kohteluun sekä olennaisia toimenpiteitä toimittajien
vaatimustenmukaisuuden seurantaan.
Mahdolliset
kielteiset
sosiaaliset
vaikutukset
tietyissä korkean
riskin maissa
Kaikki Anoran
arvoketjun
alkupään
toimittajat ja
alihankkijat.
Johtoryhmä
amfori BSCI -periaatteet
Julkisesti
saatavilla
verkosta
amfori BSCI Code
of Conduct -
toimintaperiaate
Sisältää periaatteet ja vaatimukset toimittajille, jotka koskevat
olennaisia vaikutuksia arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja
ihmisoikeuksiin.
Mahdolliset
kielteiset
sosiaaliset
vaikutukset
tietyissä korkean
riskin maissa
Kaikki Anoran
arvoketjun
alkupään
toimittajat
Johtoryhmä
Yleismaailmallinen ihmisoikeuksien
julistus, Lasten oikeudet ja
liiketoimintaperiaatteet, YK:n
yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevat ohjaavat periaatteet, OECD:n
ohjeet, YK:n Global Compact -aloite sekä
Kansainvälisen työjärjestön (ILO)
yleissopimukset.
Julkisesti
saatavilla
verkosta
Ihmisoikeus-
sitoumus
Kuvaa Anoran lähestymistavan ihmisoikeuksiin arvoketjussa sekä
Anoran ihmisoikeuksiin liittyvän huolellisuusprosessin. Sitoumus kattaa
kaikki tunnistetut toteutuneet tai mahdolliset olennaiset
ihmisoikeusriskit ja sisältää kaikki olennaiset vaikutukset, jotka liittyvät
työoloihin ja muihin työhön liittyviin oikeuksiin. Se osoittaa myös Anoran
sitoutumisen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen omassa toiminnassaan
sekä toimenpiteet, joilla tunnistetaan, seurataan, lievennetään ja
raportoidaan haitallisia ihmisoikeusriskien vaikutuksia, yhdenmukaisesti
kansainvälisesti tunnustettujen välineiden, kuten Yleismaailmallisen
ihmisoikeuksien julistuksen ja YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien ohjaavien periaatteiden kanssa.
Mahdolliset
kielteiset
sosiaaliset
vaikutukset
tietyissä korkean
riskin maissa
Kaikki Anoran
arvoketjun
alkupään
toimittajat
Johtoryhmä
Sitoumus on yhdenmukainen amfori BSCI
-periaatteiden ja kansainvälisen
ihmisoikeuksien yleiskirjan kanssa, joka
koostuu Yleismaailmallisesta
ihmisoikeuksien julistuksesta,
kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia
koskevasta kansainvälisestä
yleissopimuksesta sekä taloudellisia,
sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia
koskevasta kansainvälisestä
yleissopimuksesta; sekä Kansainvälisen
työjärjestön (ILO) julistuksesta työn
perustavanlaatuisista periaatteista ja
oikeuksista.
Kaikkinaisen naisten syrjinnän
poistamista koskeva yleissopimus sekä
Lapsen oikeuksien yleissopimus.
Julkisesti
saatavilla
verkosta
   
88
Anoran laatu-,
turvallisuus- ja
ympäristö-
politiikka
Sisältää keskeiset vaatimukset ja asettaa toimittajille vastuutavoitteet
laadun, turvallisuuden ja ympäristöarvojen hallinnan ja toteutuksen
osalta. Kuvaa Anoran lähestymistavan ihmisoikeuksiin arvoketjussa
sekä Anoran ihmisoikeuksiin liittyvän huolellisuusprosessin. Politiikka
kattaa olennaiset vaikutukset arvoketjun työntekijöiden työoloihin.
Mahdolliset
kielteiset
sosiaaliset
vaikutukset
tietyissä korkean
riskin maissa
Kaikki Anoran
arvoketjun
alkupään
toimittajat
Johtoryhmä
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet
Julkisesti
saatavilla
verkosta
Anoran
turvallisuus-
politiikka
Kuvaa Anoran vaatimukset toimittajille turvallisuusasioissa, mukaan
lukien odotukset toimittajien henkilöstön ja alihankkijoiden
kouluttamisesta ja perehdyttämisestä asianmukaisiin ja turvallisiin
työskentelytapoihin. Politiikka kattaa olennaiset vaikutukset, jotka
liittyvät arvoketjun työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, ja
varmistaa, että Anoran tiloissa toimivat palveluntarjoajat noudattavat
yhtiön turvallisuusohjeita. Seuranta sisältää Anoran ja
palveluntarjoajien välisiä tapaamisia sekä kaksisuuntaista palautetta.
Mahdolliset
kielteiset
sosiaaliset
vaikutukset
tietyissä korkean
riskin maissa
Kaikki Anoran
arvoketjun
alkupään
toimittajat
Johtoryhmä
Julkisesti
saatavilla
verkosta
Anoran
hankintapolitiikka
ja vastuullisen
hankinnan
periaatteet
Kuvaa Anoran hankintaperiaatteet, mukaan lukien vastuun
ihmisoikeuksista ja ympäristöstä arvoketjussa. Politiikka kattaa
olennaiset vaikutukset, jotka liittyvät vastuulliseen hankintaan ja
arvoketjun työntekijöiden työoloihin. Politiikka sisältää myös Anoran
toimittajille asetetut vakiovaatimukset.
Mahdolliset
kielteiset
sosiaaliset
vaikutukset
tietyissä korkean
riskin maissa
Kaikki Anoran
arvoketjun
alkupään
toimittajat
Johtoryhmä
amfori BSCI -periaatteet
Julkisesti
saatavilla
verkosta
Anora on sitoutunut kunnioittamaan
kansainvälisesti tunnustettuja
ihmisoikeuksia, mukaan lukien:
• Kansainvälinen ihmisoikeuksien
yleiskirja, joka sisältää:
• Yleismaailmallisen
ihmisoikeuksien julistuksen
• Kansalaisoikeuksia ja poliittisia
oikeuksia koskevan kansainvälisen
yleissopimuksen
• Taloudellisia, sosiaalisia ja
sivistyksellisiä oikeuksia koskevan
kansainvälisen yleissopimuksen
• Kansainvälisen työjärjestön (ILO)
julistus työn perustavanlaatuisista
periaatteista ja oikeuksista, joka
kattaa:
• Yhdistymisvapauden ja oikeuden
kollektiiviseen neuvotteluun
• Pakkotyön tai velvoitetyön
poistamisen
• Lapsityön poistamisen
• Syrjinnän poistamisen
työelämässä ja ammatissa
• Oikeuden turvalliseen ja
terveelliseen työympäristöön.
Anora on myös sitoutunut
toteuttamaan toimenpiteitä –
perustuen huolellisuusprosesseihin
(due diligence) – välttääkseen
haitallisten ihmisoikeusvaikutusten
aiheuttamista tai niihin
myötävaikuttamista koko arvoketjussa
sekä käsittelemään ja korjaamaan
tällaisia vaikutuksia niiden ilmetessä.
Anora tuomitsee jyrkästi lapsityön ja
pakkotyön. Tämä näkyy keskeisissä
politiikoissa, jotka käsittelevät ihmis-
kauppaa, pakkotyötä tai velvoitetyötä
sekä lapsityötä, mukaan lukien:
• Anoran toimittajien toimintaohje
(perustuu amfori BSCI-
toimintaohjeeseen)
• Anoran ihmisoikeussitoumus
Jos on mahdollista, että
haavoittuvaisiin ihmisiin tai ryhmiin
kohdistuu haitallisia vaikutuksia, Anora
ottaa huomioon myös lisästandardit ja
-periaatteet, jotka tarkentavat heidän
oikeuksiaan. Näihin kuuluvat esimerkiksi
Kaikkinaisen naisten syrjinnän
poistamista koskeva yleissopimus ja
Lapsen oikeuksien yleissopimus, jotka
kattavat ryhmät, kuten alkuperäis-
kansat, naiset, lapset, siirtotyöläiset ja
heidän perheensä sekä ihmisoikeuksien
puolustajat.
Anoran ensisijainen tavoite vuoro-
vaikutuksessa arvoketjun työntekijöiden
kanssa on tarjota kanava huolen-
aiheiden esittämiseen ja ihmisoikeuksiin
liittyvien valitusten korjaamiseen. Vaikka
ennalta määriteltyä virallista korjaus-
prosessia ei ole käytössä, Anora on
sitoutunut toteuttamaan toimenpiteitä
– perustuen huolellisuusprosessiin (due
diligence) – välttääkseen haitallisten
ihmisoikeusvaikutusten aiheuttamista
tai niihin myötävaikuttamista omassa
toiminnassaan sekä arvoketjussaan.
Anoran vastaukset ja toimenpiteet
räätälöidään ja mitoitetaan vastaamaan
olosuhteita ja vaatimuksia, jotta vaikutus
voidaan korjata asianmukaisesti.
Anora ylläpitää erillistä kanavaa
huolenaiheiden ilmoittamiseen ja
toteuttaa amfori BSCI -auditointeja
vaatimustenmukaisuuden seurantaan
ja mahdollisten ongelmien enna-
koivaan ratkaisemiseen. Lisätietoja
Anoran vuorovaikutuksesta arvo-
ketjun työntekijöiden kanssa ja sen
lähestymistavasta korjausmekanismin
mahdollistamiseen on esitetty
kestävyysselvityksen kohdissa S2-2 ja
S2-3.
   
89
Raportointijakson aikana ei
raportoitu tapauksia, jotka koskivat
arvoketjun työntekijöitä ja viittasivat
viralliseen vaatimustenmukaisuuden
rikkomiseen YK:n yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien
periaatteiden, Kansainvälisen
työjärjestön (ILO) julistuksen työn
perustavanlaatuisista periaatteista ja
oikeuksista tai OECD:n monikansallisille
yrityksille annettujen ohjeiden osalta.
S2-2 – Prosessit, jotka koskevat
yhteydenpitoa vaikutuksista
arvoketjun työntekijöiden
kanssa
Anoran vuorovaikutus arvoketjun
työntekijöiden kanssa sisältää
säännölliset toimittajavierailut ja
asiantuntevien kolmannen osapuolen
auditoijien suorittamat amfori BSCI -
auditoinnit. amfori BSCI -seuranta-
prosessi edistää vastuullisia sosiaalisia
käytäntöjä jäsennellyn lähestymis-
tavan avulla: toimittajat sitoutuvat
toimintaohjeeseen, joka kattaa
oikeudenmukaiset palkat, nolla-
toleranssin lapsityölle ja turvalliset
työolot. Riskinarvioinnit tunnistavat
korkean riskin toimittajat tekijöiden,
kuten toimintamaan, sertifikaattien ja
työolojen perusteella, ja asettavat ne
etusijalle seurannassa, auditoinneissa
tai ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä.
Auditoinnit sisältävät paikan päällä
tehtäviä tarkastuksia ja suoria
työntekijähaastatteluja vaatimusten-
mukaisuuden arvioimiseksi työelämän
oikeuksia, terveyttä ja turvallisuutta
sekä ympäristönsuojelua koskevien
standardien osalta. Vaikka nämä
auditoinnit tarjoavat arvokasta tietoa,
Anoralla ei tällä hetkellä ole
auditointien lisäksi erillisiä virallisia
prosesseja palautteen keräämiseksi
työntekijöiltä, jotka saattavat olla
erityisen alttiita
ihmisoikeusvaikutuksille.
Anora tekee myös yhteistyötä
Pohjoismaisten alkoholimonopolien
kanssa vahvistaakseen vuoro-
vaikutusta arvoketjun työntekijöiden
kanssa. Tässä yhteydessä toimittajille
tehdään lisäriskinarviointi, joka kattaa
jäljitettävyyden, riskien tunnistamisen
ja vähimmäisvaatimukset työoloihin ja
ihmisoikeuksiin liittyen. Tunnistetut riskit
tai poikkeamat käynnistävät
kohdennetut jatkotoimet ja
tarvittaessa auditoinnit – toteutettuna
tiiviissä yhteistyössä Anoran,
monopolien ja toimittajien kesken.
Anora varmistaa tehokkaan
vuorovaikutuksen arvoketjun
työntekijöiden kanssa toteuttamalla
auditointien jatkotoimia tarpeen
mukaan.
Kokonaisvastuu
toimittajavuorovaikutuksesta Anoralla
on hankintatiimeillä, Wine- ja Industrial
-liiketoimintojen johtajien alaisuudessa.
S2-3 – Prosessit kielteisten
vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat arvoketjun
työntekijöille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi
Anoran ihmisoikeuksien hallinta-
prosessit kehittyvät jatkuvasti ja Anora
katsoo aihealueen erityistä huomiota
vaativaksi. Anoralla tehdään jatkuvaa
työtä tehdään sen varmistamiseksi,
että Anoran arvoketju on oikeuden-
mukainen ja läpinäkyvä, pystyäkseen
ylläpitämään vastuullista ja
ihmisoikeuksia suojelevaa hankintaa.
Anora on sitoutunut järjestel-
mällisesti parantamaan vastuullisen
hankinnan menettelyjään. Seuraavia
prosesseja ja järjestelmiä käytetään
kielteisten vaikutusten hallintaan:
• Toimittajien ja alihankkijoiden
toimintaohje
• Kolmannen osapuolen auditoinnit
(amfori BSCI) ja sertifikaatit (esim.
Fair for Life, Fairtrade)
• Sisäiset auditoinnit ja
toimittajavierailut
• Riskimaaprofiilit, jotka tarjoavat
kokonaisvaltaisen ymmärryksen
ihmisoikeustilanteesta Anoran
toimitusketjun maissa
• Toimittajien itsearviointityökalu,
jonka avulla viestitään Anoran
sitoumuksista ja saadaan laajempi
käsitys toimittajien vastuullisuus-
näkökulmasta (mukaan lukien
ihmisoikeudet)
• Ihmisoikeuskoulutus kaikille
työntekijöille sisäisen osaamisen
vahvistamiseksi.
Huolenaiheet ja vaatimusten-
mukaisuuden rikkomiset voidaan
ilmoittaa Anoran Whistleblowing-
kanavan kautta. Sama ilmoitus-
järjestelmä on avoinna sekä Anoran
työntekijöille että ulkopuolisille tahoille.
Whistleblowing-kanavan kautta
arvoketjun työntekijät voivat tuoda
esiin mahdollisia huolenaiheitaan
ilman pelkoa minkäänlaisesta
seuraamuksista. Kaikki ilmoitetut
huolenaiheet, riippumatta siitä, onko
ne tehty kanavan kautta tai muilla
tavoin, tutkitaan vakiintuneen
prosessin mukaisesti tarkkuuden,
anonymiteetin, objektiivisuuden ja
oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi.
Tällä hetkellä Anora ei erikseen
muodollisesti arvioi arvoketjun työn-
tekijöiden tietämystä tai luottamusta
Whistleblowing-kanavaan tai
huolenaiheiden ilmoittamisprosessiin.
Whistleblowing-kanava on kuitenkin
julkisesti saatavilla Anoran verkko-
sivustolla ja mainittu toimintaohjeessa.
Toimittajien ja alihankkijoiden
toimintaohjeen mukaisesti Anora
edellyttää, että kaikki toimittajat
ottavat käyttöön järjestelmän, joka
mahdollistaa työntekijöiden
anonyymin ja luotettavan
ilmoittamisen kaikista havaituista
puutteista ja yhtiön vastuisiin liittyvistä
   
90
ongelmista. Anora odottaa myös, että
toimittajat tiedottavat arvoketjun
työntekijöille näistä kanavista.
Anoralla ei ole ennalta määriteltyä
virallista prosessia korjaustoimen-
piteiden tarjoamiseksi tai niiden
tehokkuuden seuraamiseksi, mutta on
sitoutunut toteuttamaan toimenpiteitä
– perustuen huolellisuusprosesseihin
(due diligence) – välttääkseen
haitallisten ihmisoikeusvaikutusten
aiheuttamista tai niihin
myötävaikuttamista omassa
toiminnassaan ja toimitusketjussaan.
Anora on sitoutunut käsittelemään ja
korjaamaan tällaisia vaikutuksia niiden
ilmetessä. Anoran vastaukset ja
toimenpiteet räätälöidään ja
mitoitetaan tapauskohtaisesti
vastaamaan olosuhteita ja
vaatimuksia, jotta vaikutus voidaan
korjata asianmukaisesti. Anora arvioi ja
tutkii jatkuvasti erilaisia tapoja
hyödyntää vaikutusvaltaansa
haitallisten ihmisoikeusvaikutusten
käsittelemiseksi, jotka johtuvat sen
liiketoimintasuhteista.
S2-4 – Arvoketjun
työntekijöihin kohdistuviin
olennaisiin riskeihin liittyviin
toimiin ryhtyminen ja
lähestymistavat arvoketjun
työntekijöihin kohdistuvien
olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus
Tilikauden aikana Anora toteutti
toimenpiteitä hallitakseen mahdollisia
kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia
kestävyysselvityksen kohdassa S2-1
esitettyjen Anoran politiikkatavoitteiden
mukaisesti. Näihin toimenpiteisiin
sisältyi:
• Vaatimustenmukaisuuden
varmistaminen sertifikaattien ja
auditointien avulla: Anora jatkoi
kolmannen osapuolen sertifikaattien
hyödyntämistä ja aloitti ulkoisten
auditointien suunnittelun
vaatimustenmukaisuuden
tukemiseksi.
• Valvonnan vahvistaminen
sisäisten auditointien ja
toimittajavuorovaikutuksen
kautta: ylläpiti sisäisiä
auditointikäytäntöjään ja toteutti
toimittajavierailuja
vaatimustenmukaisuuden
vahvistamiseksi koko arvoketjussa.
• Riskitietoisuuden lisääminen
maaprofiiliarviointien avulla: Anora
jatkoi riskimaaprofiilien arviointia
syventääkseen ymmärrystä
ihmisoikeustilanteesta
toimitusketjun alueilla, tukien tietoon
perustuvaa päätöksentekoa ja
kohdennettua riskienhallintaa.
• Toimittajanäkemyksen
hankkiminen toimittajien
itsearviointien avulla: Toimittajien
itsearviointityökalua käytetään
odotusten viestimiseen ja
laajemman käsityksen saamiseen
toimittajien vastuullisuus-
käytännöistä, mukaan lukien
ihmisoikeudet.
• Päivitetty kenttäopas
toimittajavierailuille: Vuonna 2025
Anora päivitti kenttäoppaansa, joka
auttaa brändipäälliköitä ja
hankintatiimejä arvioimaan
ihmisoikeuksia ja käymään aiheesta
keskusteluja kumppanivierailujen
yhteydessä. Opas edistää Anoran
vastuullisuuslähestymistapaa ja
otettiin laajemmin käyttöön vuoden
aikana.
Kaikki luetellut toimenpiteet on
toteutettu ja ovat käynnissä Anoran
keskipitkän aikavälin toiminta-
suunnitelmien mukaisesti, joiden
tavoitteena on varmistaa hyvät työolot
ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen
etenkin arvoketjun alkupään
maataloustoiminnassa.
Näiden toimenpiteiden odotettu
tulos on Anoran hankintakäytäntöjen
vastuullisuuden järjestelmällinen
parantaminen. Soveltamisala kattaa
koko hankintakentän, jossa tietyillä
maantieteellisillä alueilla esiintyvät
arvoketjun alkupään maataloustoimet
on tunnistettu korostuneen
ihmisoikeusriskin kohteiksi. Vaikutuksen
kohteena oleviin sidosryhmiin lukeutuu
laaja joukko ihmisryhmiä, joiden
keskuudessa haavoittuvimmassa
asemassa katsotaan olevan
itäeurooppalaiset ja EU:n ulkopuolelta
kotoisin olevat kausityöntekijät,
naistyöntekijät, siirtotyöläiset ja
paperittomat siirtotyöläiset, joiden
oikeuksien toteutuminen vaatii erityistä
huomiota.
Vuonna 2025 Anora tuki lisäaloitteita,
joiden tavoitteena oli tuottaa
myönteisiä vaikutuksia arvoketjun
työntekijöille. Yksi toimittajista osallistui
Pohjoismaisten monopolien
järjestämään ihmisoikeusvaikutusten
arviointiin saadakseen syvällisemmän
ymmärryksen toimitusketjujen
vaikutuksista ihmisiin ja yhteisöihin.
Toinen toimenpide toteutettiin
chileläisen toimittajan toimipaikalla,
jossa kolmannen osapuolen yritys
toteutti anonyymejä työntekijäkyselyjä.
Näin saatiin suoraa palautetta
työoloista ja hyvinvoinnista. Nämä
toimet tukevat jatkuvaa parantamista
ja edistävät yhteistyötä toimitusketjun
eri osapuolten välillä vastuullisuuden
edistämiseksi.
Toimien ja aloitteiden tehokkuuden
seuraamiseksi Anora toteuttaa
   
91
tarvittaessa jatkotoimenpiteitä
arvoketjun työntekijöiden
työoloauditointien yhteydessä.
Anora on tunnistanut tarvittavat
toimenpiteet merkittävimpiin riskeihin
liittyvien kielteisten vaikutusten
käsittelemiseksi vuoden 2023
ihmisoikeusriskien arvioinnin
perusteella. Anoran toteutuneet tai
mahdolliset olennaiset ihmisoikeus-
riskit toimitusketjussa liittyvät
terveyteen ja turvallisuuteen, syrjinnän
välttämiseen työelämässä,
ihmisarvoiseen työhön, yhdistymis-
vapauteen ja työehtoneuvotteluihin
sekä pakkotyöhön. Vuonna 2025 ei
raportoitu vakavia ihmisoikeus-
ongelmia tai -tapauksia, jotka
liittyisivät arvoketjun alku- tai
loppupäähän. Arviointia tarkistetaan ja
päivitetään tarvittaessa.
Anora on amfori BSCI:n jäsenenä
ottanut käyttöön amfori BSCI:n
toimintaohjeen koko toiminnassaan.
Osallistumalla amfori BSCI:hin, muihin
vastuullisuusaloitteisiin ja suoriin
hankkeisiin Anora pyrkii parantamaan
työoloja koko toimitusketjussa. amfori
BSCI -auditoinnit varmistavat
toimittajien vaatimustenmukaisuuden
toimintaohjeen osalta, mukaan lukien
vaatimukset, jotka liittyvät:
• Työaikoihin ja oikeudenmukaiseen
korvaukseen
• Työterveyteen ja -turvallisuuteen
• Lapsityöhön ja nuorten
työntekijöiden suojeluun
• Pakkotyöhön, velvoitetyöhön ja
epävarmaan työsuhteeseen
• Yhdistymisvapauteen ja
työehtoneuvotteluihin
• Eettiseen liiketoiminnan
harjoittamiseen
• Syrjinnän ehkäisyys
Vastuu amfori BSCI:n toimintaohjeen
ja Anoran ihmisoikeusperiaatteiden
noudattamisesta on operatiivisesti
osoitettu kaikille hankintatoiminnoille.
Jokapäiväisessä työssä kaikilta Anoran
työntekijöiltä odotetaan, että he
toimivat näiden periaatteiden
mukaisesti ja ryhtyvät tarvittaviin
toimiin niiden toteuttamisen
tukemiseksi.
Mikäli toimittaja ei noudata Anoran
toimittajien ja alihankkijoiden
toimintaohjetta, Anora toimittaa
toimittajalle dokumentoidut todisteet
ja aloittaa vuoropuhelun ongelman
ratkaisemiseksi. Mikäli toimittaja ei
ryhdy korjaaviin toimiin tai rikkoo
ohjetta vakavasti, Anora voi päättää
sopimuksen ja lopettaa yhteistyön.
Anora kohdentaa tavanomaisia
operatiivisia resursseja arvoketjun
työntekijöiden reilujen työolojen
varmistamiseksi tähtäävien jatkuvien
menettelyjen ylläpitämiseksi. Resurssit
koostuvat pääasiassa henkilöstö-
kuluista, kuten palkoista ja eduista,
sekä jäsenyys- ja auditointimaksuista.
S2-5 – Olennaisten kielteisten
vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
Anora hallinnoi arvoketjun
työntekijöihin liittyviä, olennaisuus-
arviossa tunnistettuja vaikutuksia,
sidosryhmien näkemysten mukaisesti
ja on asettanut tavoitteeksi vähentää
mahdollisia kielteisiä sosiaalisia
vaikutuksia arvoketjun alkupäässä.
Tavoitteen luonne
Soveltamisala ja yhteys
toimintaperiaatteisiin
Tavoite (muutos
lähtötasosta) ja aikamääre
Lähtötaso ja tilikauden
suoritustaso
Menetelmä ja lisätiedot
Kaikki riskimaiden
toimittajat ovat 
auditoitu tai
sertifikaatin piirissä
Tavoite koskee arvoketjun
ylävirran hankintoja riskimaista.
Tavoite liittyy
ihmisoikeussitoumukseen,
amfori BSCI:n
toimintaohjeeseen sekä
toimittajien ja alihankkijoiden
toimintaohjeeseen.
2030: 100 % riskimaissa
sijaitsevista toimittajista tulee
olla  voimassa olevan
sosiaalisen auditoinnin tai
tunnustetun sosiaalisen
vaatimustenmukaisuuden
sertifikaatin piirissä vuoteen
2030 mennessä.
2021 lähtötaso: 0
auditointia suoritettu
Raportointikaudella:
86 %
Tavoite mitataan tällä hetkellä sen perusteella, kuinka suuri osuus Anoran omien viinien
toimittajista sijaitsee riskimaissa ja on katettu voimassa olevalla sosiaalisella auditoinnilla tai
tunnustetulla sertifikaatilla, kuten amfori BSCI tai vastaavat järjestelmät. Mittaus suoritetaan
vuosittain ja heijastaa toimittajien aktiivista auditointi- tai sertifiointistatusta raportointivuoden
aikana. Toimittajatiedot varmennetaan auditointiraporttien tai sertifiointidokumentaation avulla.
Vuonna 2025 Anora päivitti tavoitteen mittausmenetelmän ja loi uuden lähtötason vuodesta
2025 alkaen. Aiemmin tavoitetta on mitattu vuoden aikana tehtyjen amfori BSCI -auditointien
määrällä. Anora jatkaa mittauksen seurannan kehittämistä myös muihin olennaisiin
kategorioihin. Merkittävimmät ihmisoikeusriskit sijaitsevat viinin arvoketjussa.
Anora pyrkii varmistamaan, että vuoteen 2030 mennessä kaikki arvoketjun alkupään hankinnat riskimaista on katettu amfori BSCI -auditoinneilla tai tunnustetuilla sosiaalisilla sertifikaateilla Tämä tavoite määritettiin
vastuullisuustiekarttatyön yhteydessä ja perustuu olennaisuusanalyysiin, johon sisältyi yli 200 sidosryhmän näkemyksiä (mm. toimialajärjestöt ja kansalaisjärjestöt) avoimen kyselyn kautta.
Seuranta- ja parannustoimet ovat käynnissä, ja vuonna 2025 tavoitteen mittausmenetelmää päivitettiin paremmin heijastamaan Anoran saatavilla olevaa tietoa ja parantamaan vertailukelpoisuutta keinoihin, joilla seurataan
toimenpiteiden tehokkuutta sertifiointikattavuuden parantamiseksi toimittajien keskuudessa. Tavoite on suunniteltu lieventämään kielteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin. Suunnittelu tulevia auditointeja ja sertifiointeja varten
tunnistetuissa riskimaissa jatkuu. Anoran ihmisoikeussitoumuksen ja vastuullisuustiekartan mukaisesti yhtiö keskittyy edelleen tavoitteiden tarkentamiseen ja seurantamekanismien kehittämiseen tulevina vuosina.
   
92
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
S4-1 – Kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet
Anora on laatinut joukon
toimintaperiaatteita, jotka ohjaavat
olennaisiin vaikutuksiin liittyviä
vastuullisuusnäkökohtia koskien
Anoran tuotteiden kuluttajien ja
loppukäyttäjien terveyttä ja
turvallisuutta. Asiaankuuluvat
toimintaperiaatteet ja niiden kattavuus
esitetään taulukossa alla:
Toimintaperiaate
Keskeinen sisältö, tavoitteet ja prosessit
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
seurantaa varten
Toimintaperiaatteen
liittyvät  IROt
Toimintaperiaatteen soveltamisala
ja rajaukset
Toimeenpanosta
vastuussa oleva
organisaation ylin
taso
Asiaankuuluvat
kolmannen osapuolen
standardit tai aloitteet
(jos sovellettavissa)
Toimintaperiaatteen
saatavuus
sidosryhmille
Anoran eettiset
periaatteet (Anora
Way)
Toimintaperiaate sisältää Anoran arvot, jotka
ohjaavat kaikkia toimia, valintoja ja käyttäytymistä
sekä säännöt liiketoiminnan harjoittamiseksi
luotettavasti, oikeudenmukaisesti ja kaikkien lakien
ja määräysten mukaisesti. Politiikka kuvaa Anoran
sitoutumisen vastuullisen juomakulttuurin
tukemiseen Anoran tarkoituksen (Let’s drink better)
mukaisesti. Politiikka käsittelee olennaisia kuluttajien
ja loppukäyttäjien terveys- ja turvallisuusvaikutuksia
sekä tukee taloudellisia mahdollisuuksia
alkoholittomien ja matala-alkoholisten tuotteiden
laajentamisen ja vastuullisen juomakulttuurin
edistämisen kautta.
Kielteiset
terveysvaikutukset
liiallisesta alkoholin
kulutuksesta
Mahdollisuudet
alkoholittomien ja matala-
alkoholisten tuotteiden
tuomisesta markkinoille
Toimintaperiaate koskee kaikkia
Anora-konsernin yhtiöiden
palveluksessa olevia henkilöitä,
mukaan lukien hallituksen jäsenet ja
johtoryhmän jäsenet, sekä kaikkia
henkilöitä, jotka työskentelevät
Anoran palveluksessa tai edustavat
Anoraa.
Politiikka ottaa huomioon Anoran
tuotteiden kuluttajat.
Johtoryhmä
OECD:n ohjeet
monikansallisille
yrityksille ja YK:n
yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia
koskevat periaatteet.
Julkisesti saatavilla
verkosta
Vastuullisen
markkinoinnin
politiikka
Politiikka osoittaa Anoran sitoutumisen eettisiin ja
vastuullisiin markkinointikäytäntöihin. Politiikka
tarjoaa tietoa säännöistä ja määräyksistä, jotka
koskevat alkoholimarkkinointia niillä
maantieteellisillä alueilla, joilla Anora toimii, sekä
siitä, miten Anora noudattaa niitä.  Toimintaperiaate
käsittelee olennaisia kuluttajien ja loppukäyttäjien
terveys- ja turvallisuusvaikutuksia.
Kielteiset
terveysvaikutukset
liiallisesta alkoholin
kulutuksesta
Mahdollisuudet
alkoholittomien ja matala-
alkoholisten tuotteiden
tuomisesta markkinoille
Politiikka koskee kaikkia työntekijöitä,
jotka osallistuvat Anoran tuotteiden
(mukaan lukien Anoran päämiesten
brändien tuotteet) markkinointiin ja
myyntiin, sekä kaikkia toimittajia,
alihankkijoita, lisenssinhaltijoita ja
kolmannen osapuolen jakelijoita.
Politiikka ottaa huomioon olennaiset
kuluttajaryhmät, erityisesti
haavoittuvat ryhmät, kuten alaikäiset
ja raskaana olevat henkilöt.
Toimitusjohtaja
Täydennetty Spirits
EUROPE -järjestön
ohjeilla
Julkisesti saatavilla
verkosta
Anoran sisäiset
markkinointiohjeet
Ohjeet tarjoavat lisätietoa ja ohjeistusta säännöistä
ja määräyksistä, jotka koskevat
alkoholimarkkinointia niillä maantieteellisillä alueilla,
joilla Anora toimii, sekä siitä, miten Anora noudattaa
niitä. Ohjeet käsittelevät olennaisia kuluttajien ja
loppukäyttäjien terveys- ja turvallisuusvaikutuksia.
Kielteiset
terveysvaikutukset
liiallisesta alkoholin
kulutuksesta
Mahdollisuudet
alkoholittomien ja matala-
alkoholisten tuotteiden
tuomisesta markkinoille
Kaikki työntekijät, jotka osallistuvat
Anoran tuotteiden markkinointiin.
Johtoryhmä,
lakiasiainjohtaja
Sisäisesti saatavilla
kaikille Anoran
työntekijöille
Anoran ihmisoikeussitoumus heijastaa sen sitoutumista kansainväliseen ihmisoikeuksien yleiskirjaan. Yhtiö noudattaa myös Yhdistyneiden kansakuntien yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistusta sekä Kansainvälisen työjärjestön
keskeisiä yleissopimuksia ja suosituksia, edistäen kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja työelämän standardeja koko toiminnassaan. Anoran vastuullisen markkinoinnin politiikka kattaa kuluttajat ja loppukäyttäjät ja kieltää
syrjinnän sekä kaikki muut tekijät, jotka voivat vahingoittaa tiettyä ihmisryhmää uskonnon, etnisen taustan, sukupuolen, identiteetin, seksuaalisen suuntautumisen, kansallisuuden, iän tai vastaavan perusteella.
   
93
Anora tiedostaa, että liiallinen
alkoholinkäyttö voi aiheuttaa haitallisia
sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia
yksilöille ja yhteiskunnalle. Yhtiö on
sitoutunut edistämään modernia ja
vastuullista juomakulttuuria.
Yritysasiakkaille (B2B)
suuntautuvana yhtiönä Anora ei ole
suorassa vuorovaikutuksessa
tuotteidensa kuluttajien tai
loppukäyttäjien kanssa, sillä kaikki
myynti tapahtuu jakelijoiden kautta.
Näin ollen Anora ei tarjoa kielteisten
vaikutusten korjaustoimenpiteitä
suoraan kuluttajille tai loppukäyttäjille.
Käytössä on kuitenkin kanavia, joiden
kautta yksilöt voivat tuoda esiin
huolenaiheita, jotka liittyvät Anoran
tuotteisiin tai markkinointiin, kuten
Anoran Whistleblowing-
ilmoituskanava, asiakaspalvelukanavat
ja verkkopalvelut.
Anoran ensisijainen tavoite
vuorovaikutuksessa kuluttajien kanssa
on edistää vastuullista
alkoholinkäyttöä ja lisätä tietoisuutta
liiallisen käytön sosiaalisista ja
terveydellisistä riskeistä. Lisätietoja
kuluttajavuorovaikutuksesta on esitetty
kohdassa S4-2, ja Anoran yleinen
lähestymistapa korjausmekanismin
mahdollistamiseen on kuvattu
kohdassa S4-3.
Tilikauden aikana ei raportoitu
tapauksia, jotka koskivat kuluttajia ja
liittyivät vaatimustenmukaisuuden
rikkomiseen YK:n yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien
periaatteiden, Kansainvälisen
työjärjestön (ILO) julistuksen työn
perustavanlaatuisista periaatteista ja
oikeuksista tai OECD:n ohjeiden osalta,
jotka koskevat monikansallisia yrityksiä.
S4-2 – Prosessit, jotka
koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanssa
Koska Anoran tuotteet myydään
jakelijoiden kautta, muodollisia
prosesseja suoralle vuorovaikutukselle
kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa ei
ole perustettu. Kuluttajien näkemykset
otetaan kuitenkin huomioon työkalujen
kuten kuluttajatutkimusten avulla, jotka
ohjaavat mm. pakkaussuunnittelua ja
markkinointikampanjoita. Vastuullisen
alkoholinkäytön edistämiseksi suurin
osa tuotepakkauksista sisältää viestin
“Drink responsibly” tai linkin
tietolähteisiin, kuten
responsibledrinking.eu. Anoran
verkkosivusto tarjoaa myös tietoa
alkoholin käytön vaikutuksista. Lisäksi
väkevien alkoholijuomien pakkauksissa
on tiedot alkoholipitoisuudesta annosta
tai yksikköä kohden.
Wine- ja Spirits-segmenttien johtajilla
(SVP) on kokonaisvastuu Anoran
kuluttajavuorovaikutuksen valvonnasta
heidän omilla liiketoiminta-alueillaan.
S4-3 – Prosessit kielteisten
vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat kuluttajille ja
loppukäyttäjille
huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Liiallisen alkoholinkäytön kielteisten
vaikutusten lieventämiseksi Anora
laajentaa jatkuvasti alkoholittomien ja
matala-alkoholisten tuotteiden
valikoimaansa tuomalla markkinoille
vaihtoehtoja, joissa on alhaisempi
alkoholipitoisuus. Vaikuttavuutta
seurataan liikevaihdon kehityksen ja
tuoteportfolion laajuuden perusteella.
Lisätietoja alkoholin käytön vaiku-
tuksista löytyy Anoran verkkosivuilta.
Anoran Pohjoismaisilla
ydinmarkkinoilla alkoholijuomien
markkinointia säännellään tiukasti.
Alueen johtavana toimijana Anora
noudattaa korkeita vastuullisen
markkinoinnin standardeja ja tukee
toimia, joilla pyritään vähentämään
liialliseen alkoholinkäyttöön liittyviä
riskejä.
Kuluttajat voivat ilmoittaa
huolenaiheista tai mahdollisista
vaatimustenmukaisuuden rikkomisista
ensisijaisesti Whistleblowing-
ilmoituskanavan, asiakaspalvelun ja
verkkopalvelujen kautta.
Riippumatonta kolmannen osapuolen
ylläpitämää Whistleblowing-
ilmoituskanavaa voivat käyttää sekä
Anoran työntekijät että ulkopuoliset
sidosryhmät. Kaikki ilmoitukset
käsitellään luottamuksellisesti ja
tutkitaan asianmukaisesti.
Anoran Whistleblowing-
ilmoituskanava on julkisesti saatavilla
yhtiön verkkosivuston kautta ja
mainittu toimintaohjeessa. Se
mahdollistaa kuluttajien ja muiden
sidosryhmien huolenaiheiden
esittämisen luottamuksellisesti ja ilman
pelkoa seuraamuksista. Vaikka Anora ei
ole muodollisesti arvioinut kuluttajien
tietoisuutta tästä kanavasta, se on
edelleen keskeinen mekanismi
mahdollisten ongelmien
ilmoittamiseen. Toimittajien ja
alihankkijoiden toimintaohjeen
mukaisesti Anora edellyttää myös, että
toimittajat ja alihankkijat ottavat
käyttöön vastaavia järjestelmiä, jotka
mahdollistavat työntekijöiden
huolenaiheiden ilmoittamisen
anonyymisti ja luotettavasti.
   
94
S4-4 – Kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin kohdistuviin
olennaisiin vaikutuksiin
liittyviin toimiin ryhtyminen ja
lähestymistavat kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin kohdistuvien
olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus
Tilikauden aikana Anora toteutti
toimenpiteitä vähentääkseen
mahdollisia kielteisiä sosiaalisia
vaikutuksia kuluttajien ja
loppukäyttäjien keskuudessa samalla
kun hyödynsi kaupallisia
mahdollisuuksia alkoholittomista ja
matala-alkoholisista tuotteista.
Toimenpiteet ovat linjassa Anoran
politiikkatavoitteiden mukaisesti, jotka
on esitetty kohdassa S4-1. Näihin
toimenpiteisiin sisältyi:
• Vastuullisen juomakulttuurin
edistäminen alkoholittomien ja
matala-alkoholisten
tuoteinnovaatioiden avulla: Anora
laajensi alkoholittomien ja matala-
alkoholisten juomiensa valikoimaa
ready-to-drink juomien (RTD) ja
viinien kategorioissa tukemaan sekä
kaupallista kasvua että vastuullisen
juomakulttuurin edistämistä.
Suomen alkoholilain muutosten
myötä vuonna 2024 tuotiin
päivittäistavarakauppoihin laaja
valikoima viinejä, joiden
alkoholipitoisuus on enintään 8 %, ja
näiden lanseeraukset jatkuivat myös
vuonna 2025. Uusien RTD-juomien
lanseerauksiin kuului esimerkiksi
Koskenkorva long drink -juomat.
Vastaavia tuotekehityshankkeita
sisältyy Anoran tutkimus- ja
kehityssuunnitelmaan lyhyen ja
keskipitkän aikavälin julkaisua
varten.
• Markkinanäkemyksen
vahvistaminen trenditutkimuksilla:
Vuonna 2025 Anora vahvisti
strategisia kyvykkyyksiään
analysoimalla ulkoisia
trendiraportteja ja näkemyksiä viini-
ja väkevien juomien toimialoilta. Työ
jatkoi vuoden 2024 trenditutkimusta,
joka käsitteli vastuullista juomista ja
laajenevaa alkoholittomien ja
matala-alkoholisten tuotteiden
kategoriaa. Päivitetty trendikatsaus
korosti edelleen kohtuullisuutta sekä
terveyttä ja hyvinvointia keskeisinä
kuluttajien kiinnostuksen kohteina.
Näitä näkemyksiä hyödynnettiin
yhtiön strategisessa painotuksessa,
erityisesti markkinoinnin, innovaation
ja myynnin kehittämisessä lyhyellä
ja keskipitkällä aikavälillä.
Anoralla ei tällä hetkellä ole virallista
muodollista prosessia toteutuneiden
kielteisten vaikutusten korjaamiseksi.
Vuonna 2025 Anoralle ei raportoitu
tapauksia, jotka olisivat edellyttäneet
korjaavia toimenpiteitä.
Anora on jäsenenä useissa
toimialajärjestöissä, mukaan lukien VBF
(Norja), SVL (Ruotsi), ETL (Suomi) ja SAJK
(Suomi). SVL ja SAJK ovat sidoksissa
spiritsEUROPE-järjestöön, mikä edistää
sääntelyyn liittyvää asiantuntemusta
ja globaaleja parhaita käytäntöjä
vastuullisen juomisen edistämisessä.
Näiden jäsenyyksien kautta tuetaan
erilaisia vastuullisen juomakulttuurin
kampanjoita ja aloitteita, kuten
Puhutaan alkoholista -kampanjaa, joka
on suunnattu peruskouluille
Pohjoismaissa.
Anora seuraa ja raportoi
alkoholittomien ja matala-alkoholisten
tuotteiden osuutta liikevaihdosta
vuosittain. Lisätietoja tavoitteesta ja
siihen liittyvistä mittareista esitetään
kestävyysselvityksen kohdassa S4-5.
Anora on vahvasti sitoutunut
tukemaan vastuullisen juomakulttuurin
kehittämistä ja tunnistaa
alkoholituotteiden liiallisen kulutuksen
mahdolliset kielteiset vaikutukset.
Tuotteita on tarkoitus nauttia
kohtuudella ja lainmukaisten ikärajojen
mukaisesti. Liiallisen kulutuksen
vaikutusten käsittelemiseksi Anora
edistää alkoholittomien ja matala-
alkoholisten tuotteiden valikoimaa,
toteuttaa vastuullista markkinointia
haavoittuvien ryhmien suojelemiseksi
ja jakaa ohjeistusta kohtuullisesta
kulutuksesta verkkosivustonsa Let’s
drink better -osiossa.
Alkoholittomien ja matala-
alkoholisten tuotteiden tarjoamisen
lisäksi alkoholijuomien tuottajana ja
maahantuojana Anora tunnistaa
vastuunsa markkinoida tuotteitaan
vastuullisesti ja täysin lakien ja
määräysten mukaisesti. Markkinointi-
ja myyntitoiminta toteutetaan
tavoitteena minimoida alkoholin
väärinkäytön kielteiset vaikutukset.
Anora noudattaa kaikkea
asiaankuuluvaa lainsäädäntöä,
mukaan lukien Suomen alkoholi-
markkinointia koskevia lakeja ja
Valviran ohjeita. Paikallisia lakeja ja
määräyksiä kunnioitetaan kaikilla
markkinoilla; esimerkiksi Norjassa, jossa
alkoholimarkkinointi on kielletty, Anora
pidättäytyy kaikesta mainonnasta.
Markkinointipäätökset tehdään
tapauskohtaisesti, jotta varmistetaan
paikallisten vaatimusten ja
vastuullisten käytäntöjen
noudattaminen.
Koska Anora toimii pääasiassa B2B-
markkinoilla eikä ole suorassa
vuorovaikutuksessa kuluttajien tai
loppukäyttäjien kanssa, se ei voi
muodollisesti varmistaa käytettävissä
olevien kielteisten vaikutusten
korjausprosessien tehokkuutta
toteutuksen tai tulosten osalta.
   
95
Alkoholittomien ja matala-
alkoholisten tuotteiden valmistus voi
edellyttää kohdennettuja investointeja
laitteisiin (esim. dealkoholisointi,
tölkkilinjat), tuotantotiloihin, hygienia-
toimenpiteisiin ja innovaatio-
kyvykkyyksiin. Anoran investointi-
strategia ja budjetointiprosessit on
suunniteltu tunnistamaan ja
käsittelemään nämä tarpeet oikea-
aikaisesti. Anoran tutkimus- ja
kehitysohjelma käsittää vastaavia
alkoholittomien ja matala-alkoholisten
tuotteiden kehityshankkeita tulevia
lanseerauksia varten.
Anoran alkoholittomien ja matala-
alkoholisten juomien portfolion
laajentaminen tarjoaa kaupallisen
kasvumahdollisuuden, joka on linjassa
kuluttajien muuttuvien terveyttä ja
vaivattomuutta koskevien
mieltymysten kanssa. Innovaatio ja
kumppanuudet tässä kategoriassa
tukevat “sober curiosity” -liikettä ja
auttavat lieventämään liiallisen
alkoholinkäytön haitallisia vaikutuksia,
vahvistaen Anoran sitoutumista
vastuulliseen juomiseen.
Anoran markkinointi kohdistetaan
tiukasti täysi-ikäisiin henkilöihin.
Alaikäisten altistumisen estämiseksi
Anora välttää kampanjoita medioissa
ja konteksteissa, jotka ovat suosittuja
nuorten keskuudessa, mukaan lukien
tietyt sosiaalisen median alustat.
Ikävarmennusmekanismeja
sovelletaan kaikissa verkkokanavissa ja
tapahtumissa. Markkinointisisältö ei
saa sisältää alaikäisiä eikä käyttää
elementtejä, jotka vetoavat lapsiin tai
nuorisokulttuuriin, kuten sarjakuvia,
satuhahmoja tai nuorisoidoleita.
Alaikäisten suojelemisen lisäksi
Anora varmistaa, ettei sen markkinointi
kohdistu muihin haavoittuvassa
asemassa oleviin henkilöihin, kuten
alkoholin väärinkäytöstä kärsiviin tai
henkilöihin, joille alkoholia ei tulisi
myydä, mukaan lukien raskaana olevat
henkilöt.
Anoran markkinointikampanjat
edistävät aktiivisesti vastuullista
alkoholinkäyttöä. Anora sisällyttää
selkeitä viestejä, jotka ehkäisevät
liiallista tai vastuutonta juomista ja
kannustavat kohtuullisuuteen. Anora ei
esitä vastuutonta juomista tai runsasta
alkoholin käyttöä myönteisessä
valossa eikä tuomitse ketään, joka
valitsee olla juomatta. Kaikki Anoran
tuotteita nauttivia henkilöitä koskevat
kuvaukset keskittyvät kohtuulliseen
nautintoon Anoran viinien ja väkevien
juomien laadusta. Lisäksi Anora ei
korosta alkoholipitoisuutta
myönteisenä ominaisuutena eikä suosi
korkeaa alkoholipitoisuutta
sellaisenaan.
Anoran markkinointi ei ihannoi
alkoholin käyttöä, kuvaa liiallista
kulutusta eikä liitä alkoholia
henkilökohtaiseen menestykseen,
sosiaaliseen asemaan tai fyysiseen
vetovoimaan. Mainonta välttää myös
vihjaamasta, että alkoholijuomilla tai
niiden ainesosilla olisi terveyshyötyjä,
terapeuttisia vaikutuksia tai kykyä
ratkaista henkilökohtaisia tai sosiaalisia
ongelmia.
Kaikkien Anoran tuotteiden
markkinointiin osallistuvien
työntekijöiden on ymmärrettävä ja
noudatettava yhtiön vastuullisen
markkinoinnin politiikkaa ja sisäisiä
ohjeita. Lisäksi uusien työntekijöiden on
perehdyttävä Anoran sosiaalisen
median ohjeisiin liittyessään yhtiöön.
Anora tarjoaa kohdennettua
koulutusta vastuullisesta
markkinoinnista ja sääntelyn
noudattamisesta markkinointi-
toimintaan osallistuville työntekijöille.
Lakitiimi toimittaa verkkokoulutus-
materiaaleja ja jatkuvaa ohjeistusta,
kun taas sisäinen viestintä (kuten
julkaisut sisäisessä intranetissä)
tarjoaa ajankohtaisia päivityksiä,
mukaan lukien vastuullisen juomisen
edistäminen sekä yhtiön sisällä että
sen ulkopuolella.
Vuonna 2025 ei raportoitu kuluttajiin
ja loppukäyttäjiin liittyviä merkittäviä
ihmisoikeusrikkomuksia tai -tapauksia.
Anora kohdentaa taloudellisia,
henkilöstö- ja teknisiä resursseja (kuten
tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia)
alkoholittomien ja matala-alkoholisten
tuotteidenportfolion kehitykseen.
   
96
S4-5 – Olennaisten kielteisten
vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
Hallinnoidakseen
sidosryhmänäkemykset huomioidussa
olennaisuusarviossa tunnistettuja
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä
olennaisia kielteisiä terveysvaikutuksia
ja samalla tavoitellessaan taloudellisia
mahdollisuuksia, Anora on asettanut
tavoitteeksi lisätä alkoholittomista ja
matala-alkoholisista tuotteista
saatavan liikevaihdon osuutta. Anora
ottaa huomioon yleiset
kuluttajanäkemykset mukauttaakseen
tavoitteita tarvittaessa.
Tavoitteen luonne
Soveltamisala ja yhteys toimintaperiaatteisiin
Tavoite (muutos
lähtötasosta) ja
aikamääre
Lähtötaso ja tilikauden suoritustaso
Menetelmä ja lisätiedot
Alkoholittomien ja
matala-alkoholisten
tuotteiden osuuden
kasvattaminen
liikevaihdosta
Tavoite kytkeytyy vastuullisen juomakulttuurin edistämiseen, Anoran
eettisten periaatteiden mukaisesti. Anora on sitoutunut tukemaan
vastuullista juomakulttuuria Anoran Let’s drink better -vision mukaisesti.
Tavoitteen soveltamisala kattaa Anoran omat tuotteet, mukaan lukien
viinit, joiden alkoholipitoisuus on alle 10 %, alle 30 % väkevät
alkoholijuomat, ready-to-drink (RTD) -juomat ja alkoholittomat tuotteet.
2030: Alkoholittomien ja
matala-alkoholisten
tuotteiden 
nettomyynnin osuus on
5 %.
Vuoden 2021 lähtötaso: 4,0 %
Tilikauden suoritustaso: 5,1 % (4,2 %)*
Alkoholittomien ja matala-alkoholisten
tuotteiden kehitys on jatkuvaa, ja
suorituskykyä seurataan ja raportoidaan
vuosittain. Vuoden 2030 tavoite
saavutettiin vuonna 2025. Tavoitteen
saavuttaminen etenee alkuperäisen
suunnitelman mukaisesti.
Alkoholittomien ja matala-alkoholisten
tuotteiden nettomyynnin osuus kattaa
Anoran omat tuotteet ja sisältää viinit,
joiden alkoholipitoisuus on alle 10 %,
väkevät alkoholijuomat alle 30 %, ready-to-
drink (RTD) -juomat sekä alkoholittomat
tuotteet. Luku saadaan jakamalla näiden
tuotteiden liikevaihto Anoran
kokonaisliikevaihdolla tilikauden aikana.
*Vuoden 2024 vertailulukua on korjattu
laskentavirheen vuoksi.
Alkoholittomien ja matala-alkoholisten
omien tuotteiden osuus Anoran
liikevaihdosta vuonna 2024 oli 4,2 %, kun
vuoden 2024 kestävyysraportissa aiemmin
ilmoitettu luku oli 5,9 %. Ero vuonna 2024
ilmoitettuun lukuun on -1,7
prosenttiyksikköä.
   
97
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Hallinto-, johto- ja
valvontaelinten rooli (ESRS 2
GOV-1:een liittyvä
tiedonantovaatimus)
Anoran eettiset periaatteet (Anora
Way) määrittelee yhtiön sitoutumisen
eettiseen liiketoimintaan. Kyseinen
toimintaohje ja muut keskeiset politiikat
valmistellaan, tarkistetaan ja
päivitetään tarvittaessa säännöllisesti
johtoryhmän toimesta, ja tarvittaessa
hyväksytään hallituksen toimesta.
Toimintaperiaatteet koskevat kaikkia
Anora-konsernin työntekijöitä
riippumatta työsopimuksen tyypistä tai
työskentelypaikasta.
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta
ja sen toiminnan asianmukaisesta
järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä,
että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon
valvonta on asianmukaisesti
järjestetty. Hallitus sekä päättää
konsernitasolla periaatteellisesti
merkittävistä asioista. Hallitus nimittää
ja erottaa toimitusjohtajan, valvoo
tämän suoriutumista sekä määrittää
palkkauksen ja palvelussuhteen ehdot.
Hallitus tekee merkittävät päätökset
yhtiön strategiasta, investoinneista,
organisaatiosta ja taloudellisista
asioista.
Vastuullisuuden osalta hallitus
hyväksyy vastuullisuusstrategian ja -
tiekartan sekä päättää merkittävistä
kestävyyteen liittyvistä investoinneista.
Hallitus valvoo johdon edistymistä
kestävyyteen liittyvien tavoitteiden
saavuttamisessa. Tarkastusvaliokunta
tukee hallitusta kestävyyden
hallinnoinnin, ESG-riskienhallinnan ja
kestävyyden käytäntöjen toteuttamisen
valvonnassa koko konsernissa.
Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön
juoksevaa hallintoa hallituksen
antamien ohjeiden ja määräysten
mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa
siitä, että yhtiön kirjanpito on lain
mukainen ja varainhoito luotettavalla
tavalla järjestetty. Yhdessä
johtoryhmän kanssa toimitusjohtaja
vastaa hallituksen hyväksymän
vastuullisuusstrategian ja -tiekartan
toimeenpanosta.
Toimintaperiaatteet, ohjeet ja
menettelytavat, jotka edistävät eettistä
liiketoimintaa, muodostavat Anoran
vaatimustenmukaisuusohjelman
perustan. Kaikkien hallituksen jäsenten,
johtoryhmän ja Anora-konsernin
työntekijöiden on ymmärrettävä ja
noudatettava näitä, ellei
sovellettavassa toimintaperiaatteessa
toisin määrätä. Hallitus ja johtoryhmä
tuovat mukanaan laajaa kokemusta
vastuullisesta liiketoiminnasta,
erityisesti Anoran pitkäaikaisen
vastuullisuuden ja kiertotalouden työn
kautta, jota varsinkin Koskenkorvan
tislaamo edustaa.
G1-1 – Liiketoiminnan
harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri
Anora on laatinut joukon toiminta-
periaatteita, jotka yhdessä ohjaavat
eettistä liiketoimintakäytäntöä
olennaisiin riskeihin liittyen. Eettisen ja
vastuullisen yrityskulttuurin
edistäminen Anoran toiminnassa ja
toimitusketjussa on olennaista
keskeisten riskien lieventämiseksi ja
sidosryhmien odotusten täyttämiseksi
Asiaankuuluvat toimintaperiaatteet ja
niiden kattavuus esitetään taulukossa
alla:
   
98
Toiminta-
periaate
Keskeinen sisältö, tavoitteet ja prosessit vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien seurantaa varten
Toimintaperiaatteen liittyvät 
IROt
Toiminta-
periaatteen
soveltamisala ja
rajaukset
Toimeenpanosta
vastuussa oleva
organisaation
ylin taso
Asiaankuuluvat
kolmannen osapuolen
standardit tai aloitteet
(jos sovellettavissa)
Toimintaperiaatteen
saatavuus
sidosryhmille
Anoran
eettiset
periaatteet
(Anora Way)
Käsittää Anoran arvot, jotka ohjaavat kaikkia toimia, valintoja ja
käyttäytymistä liiketoiminnan  harjoittamiseksi luotettavasti,
oikeudenmukaisesti ja kaikkien lakien ja määräysten mukaisesti.
Luo perustan olennaisten hallintoon ja yrityskulttuuriin liittyvien
riskien arvioinnille ja hallinnalle Anoran omassa toiminnassa
sekä mahdollisissa yritysostotilanteissa.
Riskit liittyen mahdolliseen
epäonnistumiseen eettisten
toimintaperiaatteiden
noudattamisessa
Riskit liittyen epäonnistumiseen
yrityskulttuurierojen
havaitsemisessa ja
käsittelemisessä Anoran ja
mahdollisen yritysostokohteen
välillä
Sovelletaan kaikkiin
Anora-konsernin
yhtiöiden
palveluksessa
oleviin henkilöihin
Hallitus
OECD:n ohjeet
monikansallisille
yrityksille sekä YK:n
yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevat
periaatteet (UNGP)
Julkisesti saatavilla
verkosta
Anoran
toimintaohjeet
toimittajille ja
alihankkijoille
Sisältää kuvauksen Anoran sitoutumisesta vastuullisten ja
kestävien toimintaperiaatteiden kehittämiseen omassa
toiminnassaan, mukaan lukien odotukset toimittajille ja
alihankkijoille liittyen olennaisiin riskeihin yleisissä
hallintokäytännöissä, ihmisoikeuksissa, ympäristöasioissa ja
liiketoiminnan etiikassa koko arvoketjussa.
Samoja periaatteita käytetään olennaisten riskien
lieventämiseen yritysostotilanteissa.
Riskit liittyen epäonnistumiseen
yrityskulttuurierojen
havaitsemisessa ja
käsittelemisessä Anoran ja
mahdollisen yritysostokohteen
välillä
Sovelletaan kaikkiin
Anoran toimittajiin
ja alihankkijoihin
sekä heidän
toimittajiinsa ja
alihankkijoihinsa
Johtoryhmä
YK:n ihmisoikeuksien
yleismaailmallinen
julistus, YK:n Global
Compact -aloite ja
amfori BSCI:n yritysten
yhteiskuntavastuuta
koskevan aloitteen
eettiset toiminta-
periaatteet.
Julkisesti saatavilla
verkosta
Lahjonnan ja
korruption
vastainen
politiikka
Sisältää ohjeet lahjonnan ja korruption estämiseksi,
havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi. Toimintaperiaate määrittelee
hyväksyttävät käytännöt ja kieltää tietyt toimet (kuten
rahalahjojen, mukaan lukien käteisen tai arvopapereiden,
vastaanottamisen). Keskeiset tavoitteet ovat varmistaa toiminnan
rehellisyys, noudattaa korruptionvastaisia lakeja ja lieventää
olennaisia maineeseen liittyviä riskejä, jotka liittyvät liiketoiminnan
hallintoon ja yrityskulttuuriin, myös yritysostotilanteissa.
Riskit liittyen mahdolliseen
epäonnistumiseen eettisten
toimintaperiaatteiden
noudattamisessa
Riskit liittyen epäonnistumiseen
yrityskulttuurierojen
havaitsemisessa ja
käsittelemisessä Anoran ja
mahdollisen yritysostokohteen
välillä
Sovelletaan kaikkiin
Anora-konsernin
yhtiöiden
palveluksessa
oleviin henkilöihin.
Johtoryhmä
Saatavilla sisäisesti
Anoran intranetissä
Anoran
lahjonnanvast
aiset ohjeet
toimittajille ja
alihankkijoille
Sisältää ohjeet lahjonnan ja korruption estämiseksi,
havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi. Toimintaperiaate määrittelee
hyväksyttävät käytännöt ja kieltää tietyt toimet (kuten
rahalahjojen, mukaan lukien käteisen tai arvopapereiden,
vastaanottamisen). Keskeiset tavoitteet ovat varmistaa toiminnan
eheys, noudattaa korruptionvastaisia lakeja ja lieventää olennaisia
maineeseen liittyviä riskejä, jotka liittyvät liiketoiminnan hallintoon
ja yrityskulttuuriin, myös yritysostotilanteissa.
Riskit liittyen epäonnistumiseen
yrityskulttuurierojen
havaitsemisessa ja
käsittelemisessä Anoran ja
mahdollisen yritysostokohteen
välillä
Sovelletaan kaikkiin
Anoran
liikekumppaneihin
Johtoryhmä
Julkisesti saatavilla
verkosta
   
99
Hankinta-
politiikka ja
vastuullisen
hankinnan
periaatteet
Kuvaa Anoran hankintaperiaatteet, mukaan lukien vastuu
ihmisoikeuksista ja ympäristöstä arvoketjussa.
Toimintaperiaatteiden tavoitteena on varmistaa paras arvo
materiaaleille ja palveluille kilpailukykyisen hinnan ja laadun kautta
sekä edistää kestävää, eettistä ja sääntöjenmukaista hankintaa
hallintoon ja yrityskulttuuriin liittyvien riskien hallitsemiseksi, ml.
yritysostotilanteissa.
Riskit liittyen mahdolliseen
epäonnistumiseen eettisten
toimintaperiaatteiden
noudattamisessa
Riskit liittyen epäonnistumiseen
yrityskulttuurierojen
havaitsemisessa ja
käsittelemisessä Anoran ja
mahdollisen yritysostokohteen
välillä
Sovelletaan Anora-
konserniin ja sen
tytäryhtiöihin sekä
kaikkiin Anoran
toimittajiin ja
alihankkijoihin
Johtoryhmä
amfori BSCI -periaatteet
Julkisesti saatavilla
verkosta
Anoran
riskienhallinta-
politiikka
Toimintaperiaate kuvaa riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja
vastuut Anora-konsernissa sekä siihen liittyvät
raportointiperiaatteet ja toimintatavat. Toimintaperiaate
varmistaa, että riskienhallinta noudattaa yhtenäistä
toimintamallia koko Anora-konsernissa ja että yrityksen
riskienhallintaprosessi on tiiviisti integroituna muihin
johtamisprosesseihin (kuten strategian laatimiseen ja
suunnitteluun). Anoran liiketoiminta-alueet ja toiminnot
vastaavat toimintaansa liittyvistä riskeistä, niiden
tunnistamisesta, ehkäisemisestä ja keskeisistä
lieventämiskeinoista. Eettiseen yrityskulttuuriin liittyvät riskit
katsotaan osaksi kokonaisvaltaista riskienhallintaa.
Riskit liittyen mahdolliseen
epäonnistumiseen eettisten
toimintaperiaatteiden
noudattamisessa
Riskit liittyen epäonnistumiseen
yrityskulttuurierojen
havaitsemisessa ja
käsittelemisessä Anoran ja
mahdollisen yritysostokohteen
välillä
Kattaa koko Anora-
konsernin.
Liikekumppaneiden
odotetaan
noudattavan
samankaltaisia
riskienhallintaperia
atteita.
Hallitus
COSO ERM -viitekehys,
SFS-ISO 31000 -standardi:
Riskienhallinta –
Periaatteet ja ohjeet
sekä Suomalaisten
listayhtiöiden
hallinnointikoodi
Saatavilla sisäisesti
Anoran intranetissä
Anoran eettiset periaatteet (Anora
Way) ja arvot – Courage to explore,
Energy to inspire, and Empowering to
win – ohjaavat päivittäistä
päätöksentekoa ja toimintaa koko
yhtiössä. Nämä periaatteet tukevat
eettistä toimintaa, lakien
noudattamista ja liiketoiminta-
tavoitteiden saavuttamista
dynaamisessa toimintaympäristössä.
Anoran vaatimustenmukaisuus-
järjestelmä on sisällytetty
hallintomalliin, ja se edistää
rehellisyyttä ja korkeaa suorituskykyä
kaikilla konsernin tasoilla. Yhtiön
yrityskulttuuria kehitetään aktiivisesti
suoritusarviointien, rekrytointi-
prosessien, sisäisen viestinnän ja
johtamiskoulutusten avulla. Edistymistä
seurataan vuosittain Anora Tasting -
henkilöstökyselyn kautta.
Anora ylläpitää riippumattoman
kolmannen osapuolen hallinnoimaa
Whistleblowing-ilmoituskanavaa, joka
on kaikkien työntekijöiden sekä
ulkoisten sidosryhmien käytettävissä.
Kaikki ilmoitetut huolenaiheet –
riippumatta siitä, onko ne toimitettu
kanavan kautta tai muilla tavoin –
tutkitaan määritellyn prosessin
mukaisesti, joka varmistaa tarkkuuden,
anonymiteetin, objektiivisuuden ja
oikeudenmukaisuuden. Sisäisen
tarkastuksen työtä suunnitteleva ja
valvova tarkastusvaliokunta voi
määrätä kohdennettuja tarkastuksia
epäasianmukaisen toiminnan
tutkimiseksi. Ilmoituskanavan lisäksi
työntekijöitä kannustetaan
raportoimaan huolenaiheista suoraan
esimiehilleen tai linjajohdolle.
Kaikki Anoran työntekijät saavat
tiedon Whistleblowing-
ilmoituskanavasta, mukaan lukien
ohjeet huolenaiheiden ilmoittamiseen
ja tiedot tutkintaprosessin kulusta.
Kaikki ilmoitetut huolenaiheet tutkitaan
luottamuksellisesti ja määritellyn
prosessin mukaisesti, joka varmistaa
tarkkuuden, anonymiteetin,
objektiivisuuden ja
oikeudenmukaisuuden.
Anora ei hyväksy kostotoimia
henkilöitä kohtaan, jotka vilpittömästi
ilmoittavat huolenaiheista.
Whistleblowing -ilmoituskanava-
politiikka, joka on kaikkien
työntekijöiden saatavilla, kannustaa
varhaiseen ilmoittamiseen, tarjoaa
palautemekanismeja ja takaa suojan
vastatoimilta. Kaikenlaiset kostotoimet
ovat ehdottomasti kiellettyjä ja
katsotaan vakavaksi rikkomukseksi
sekä ilmoituskanavapolitiikkaa, että
Anoran eettisiä periaatteita vastaan, ja
ne voivat johtaa kurinpidollisiin
toimenpiteisiin.
   
100
Ilmoittajansuoja on sisällytetty
eettisiin periaatteisiin ja se on
yhdenmukainen kansallisen
lainsäädännön kanssa, joka
toimeenpanee EU:n ilmoittajan-
suojadirektiivin (EU) 2019/1937.
Ilmoittajamenettelyjen lisäksi Anora
soveltaa sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan järjestelmiään
liiketoimintaan liittyvien tapausten,
mukaan lukien epäillyn korruption ja
lahjonnan, tutkimiseen ripeästi,
riippumattomasti ja objektiivisesti.
Kaikki Anoran työntekijät, mukaan
lukien johtoryhmä ja hallitus,
perehdytetään Anoran eettisiin
periaatteisiin (Anora Way) sekä muihin
heidän rooliinsa liittyviin
toimintaperiaatteisiin. Uudet työntekijät
suorittavat toimintaperiaatteiden
verkkokoulutuksen työsuhteen alussa,
ja koulutuksen vuosittainen uusiminen
on pakollista kaikille työntekijöille.
Anoran päämarkkinat Pohjoismaissa
ja Pohjois-Euroopassa sijoittuvat
korruptioindeksillä matalalle.
Alkoholiteollisuuden erittäin säännellyn
luonteen vuoksi lupien ja toimilupien
hankkiminen ja ylläpitäminen voi
kuitenkin aiheuttaa korruptio- ja
lahjontariskejä maissa, joissa
korruption taso on korkeampi. Näillä
alueilla toimivat työntekijät ja
liikekumppanit katsotaan altistuvan
eniten tällaisille riskeille.
Vaikka Anora ei ole asettanut
liiketoiminnan eettisille käytännöille ja
yrityskulttuurille muodollisia, mitattavia
tavoitteita lähtötasoineen, yhtiö
kuitenkin seuraa toimintaperiaatteen
tehokkuutta seuraamalla vuosittaista
osallistumista Anoran eettisten
periaatteiden koulutukseen.
G1-3 – Korruption ja
lahjonnan ehkäiseminen
ja havaitseminen
Vaikka ESRS:n muodollinen
kestävyysseikka ”Korruptio ja lahjonta”
ei noussut olennaiseksi Anoran
olennaisuusarvioinnissa, yhtiö pitää silti
sen ehkäisemistä välttämättömänä
eettisen yrityskulttuurin ylläpitämiseksi
ja siihen liittyvien riskien
lieventämiseksi.
Anoralla on nollatoleranssi
lahjontaan ja korruptioon, mikä on
todettu myös Anoran lahjonnan-
vastaisissa ohjeissa toimittajille ja
alihankkijoille. Ennaltaehkäiseviin
toimenpiteisiin kuuluvat sisäiset
toimintaperiaatteet, erillinen
verkkokoulutusmoduuli sekä
menettelyt liikekumppaneille.
Korruptio- tai lahjontaepäilyjä
käsitellään sisäisen valvonnan ja
riskienhallintajärjestelmien avulla.
Tapauksesta riippuen tutkinta voidaan
toteuttaa (i) sisäisenä tutkintana –
väärinkäytösten paljastamista
koskevien tutkintaperiaatteiden ja
eturistiriitoja koskevan
politiikanperiaatteiden mukaisesti – ja/
tai (ii) sisäisen tarkastajan
erityistehtävänä. Viranomaiset otetaan
mukaan tarvittaessa ja soveltuvin osin.
Tutkinnat suoritetaan riippumattomasti
kyseiseen asiaan liittyvästä
johtoketjusta. Kaikki tapaukset ja
epäilyt raportoidaan
tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.
Anoran lahjonnan ja korruption
vastainen politiikka liikekumppaneille
on julkisesti saatavilla verkossa. Yhtiö
edellyttää, että kaikki sen puolesta tai
sen hyväksi toimivat tahot – mukaan
lukien edustajat, konsultit, agentit,
alihankkijat, jakelijat, toimittajat ja muut
osapuolet – noudattavat politiikkaa
sekä kaikkia soveltuvia paikallisia
lahjonnan ja korruption vastaisia
lakeja.
Anora pidättää oikeuden valvoa ja
tarkastaa toimittajiaan ja kolmansia
osapuolia varmistaakseen
toimintaperiaatteiden noudattamisen.
Anora toteuttaa tarkastuksen, jos sillä
on perusteltu syy epäillä, että
liikekumppani ei noudata lahjonnan ja
korruption vastaisen politiikan
periaatteita. Mikäli lahjontaa tai
korruptiota ilmenee, Anora pidättää
oikeuden irtisanoa sopimuksen ja
lopettaa yhteistyön liikekumppanin
kanssa, soveltaen tarvittaessa
olosuhteisiin nähden kohtuullista
irtisanomisaikaa Anoran
liiketoimintaetujen turvaamiseksi.
Riskienhallintatoiminnon tuella kukin
liiketoiminta-alue, toiminto ja yksikkö
vastaa omiin toimintoihinsa liittyvien
vaatimustenmukaisuusriskien
tunnistamisesta ja hallinnasta. Kaikki
epäillyt korruptio- tai
lahjontatapaukset sekä tutkintojen
tulokset raportoidaan
tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.
Anora tarjoaa sisäisiä koulutuksia
lahjonnan ja korruption vastaisesta
politiikastaan asiaankuuluville
työntekijöille. Korruption ja lahjonnan
ehkäisemiseksi käytössä oleviin
menettelyihin kuuluvat Anoran sisäinen
lahjonnan ja korruption vastainen
politiikka, liikekumppaneille suunnattu
lahjonnan ja korruption vastainen
politiikka sekä sisäinen
verkkokoulutusmoduuli. Riskialttiissa
toiminnoissa työskentelevien
työntekijöiden on suoritettava
aiheeseen liittyvä koulutus. Kaikki
toimihenkilöt ja johto, pois lukien
hallituksen jäsenet, kuuluvat
koulutuksen piiriin. Anoran työntekijät,
jotka altistuvat liiketoiminnalle maissa,
joissa korruptioindeksi on korkea,
katsotaan olevan suurimmassa riskissä
korruption ja lahjonnan osalta, ja he
kuuluvat koulutusohjelmien piiriin.
Vuonna 2025 koulutuksen on
suorittanut 63 % (24 %) koulutuksen
piiriin kuuluvista työntekijöistä,
sisältäen toimihenkilöt.
   
101
G1-4 – Korruptio- tai
lahjontatapaukset
Tuomioita rikkomuksista lahjonnan ja
korruption vastaisia lakeja vastaan oli 0
(0) tilikauden aikana. Lahjonnan ja
korruption vastaisia lakeja koskevien
rikkomusten johdosta määrättyjen
sakkojen määrä oli tilikaudella 0 (0)
euroa. Nämä mittarit on saatu suoralla
mittauksella, eikä niitä ole varmennettu
ulkopuolisen tahon toimesta, lukuun
ottamatta varmennuspalvelun-
tarjoajaa. Tilikauden aikana Anora
jatkoi jatkuvia toimia, jotka liittyvät
lahjonnan ja korruption periaatteiden
ja menettelyjen tarkistamis- ja
päivittämistarpeen arviointiin.
Vaikka Anora ei toistaiseksi ole
korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi
ja havaitsemiseksi asettanut
muodollisia, mitattavia tavoitteita
lähtötasoineen (kuten viitataan tämän
kestävyysraportin osioissa G1-3 ja
G1-4), yhtiö seuraa toiminta-
periaatteidensa tehokkuutta
seuraamalla lahjonnan ja korruption
vastaisiin kysymyksiin koulutettujen
työntekijöiden määrää sekä vuosittain
Whistleblowing-ilmoituskanavan
kautta raportoituja tapauksia.
   
102
Anora_FS.png
Konsernitilinpäätös
   
103
Konsernitilinpäätöksen sisältö
SYMBOLS
Laatimisperiaatteet
Kriittiset arviot ja johdon harkinta
   
104
Konsernitilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
milj. euroa
Liite
2025
2024
Liikevaihto
1.2
657,9
692,0
Liiketoiminnan muut tuotot
1.3
11,9
8,5
Materiaalit ja palvelut
1.4
-377,9
-407,1
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
1.5
-105,2
-103,9
Liiketoiminnan muut kulut
1.6
-125,2
-128,3
Arvonalentumistappiot
2.1-2.3
-10,5
–
Poistot
2.1-2.3
-27,2
-26,8
Liiketulos
23,8
34,5
Rahoitustuotot
3.1
10,4
10,7
Rahoituskulut
3.1
-25,2
-30,7
Osuus osakkuusyritysten  ja yhteisyritysten tuloksesta
ja tuotot sijoituksista yhteisiin toimintoihin
5.4
-1,1
0,3
Tulos ennen veroja
8,0
14,7
Tuloverot
6.1
-2,4
-3,7
Tilikauden tulos
5,7
11,1
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille
5,5
10,5
Määräysvallattomille omistajille
0,1
0,5
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta
laskettu osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton
0,08
0,16
Laimennettu
0,08
0,15
Konsernin laaja tuloslaskelma
milj. euroa
Note
2025
2024
Tilikauden tulos
5,7
11,1
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien
uudelleen määrittäminen
–
-0,3
Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
6.1
–
0,1
Yhteensä
–
-0,2
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset
-2,6
2,2
Muuntoerot
3.4
6,0
-6,9
Eriin liittyvät tuloverot
6.1
0,5
-0,3
Yhteensä
3,9
-5,0
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen
jälkeen
3,9
-5,2
Tilikauden laaja tulos yhteensä
9,5
5,9
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille
9,4
5,3
Määräysvallattomille omistajille
0,1
0,6
Liitetiedot muodostavat konsernitilinpäätöksen olennaisen osan.
   
105
Konsernin tase
milj. euroa
Liite
31.12.2025
31.12.2024
Varat
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo
2.1
303,8
299,1
Muut aineettomat hyödykkeet
2.1
176,3
194,1
Aineelliset hyödykkeet
2.2
65,0
63,2
Käyttöoikeusomaisuus
2.3
53,6
59,0
Osuudet osakkuusyrityksissä,
yhteisyrityksissä ja yhteisissä toiminnoissa
5.4
10,5
11,6
Muut pitkäaikaiset saamiset
3.2.1
2,2
0,8
Pitkäaikaiset varat yhteensä
611,4
627,8
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
–
112,5
139,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset
2.5, 3.2
125,8
121,0
Rahavarat
182,6
181,5
Lyhytaikaiset varat yhteensä
420,8
441,6
Varat yhteensä
1 032,2
1 069,4
milj. euroa
Liite
31.12.2025
31.12.2024
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
pääoma
–
Osakepääoma
61,5
61,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
336,8
336,8
Suojausrahasto
-1,7
0,4
Muuntoerot
-44,9
-50,8
Kertyneet voittovarat
41,0
50,1
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
pääoma yhteensä
392,7
397,9
Määräysvallattomien omistajien osuus
0,3
0,9
Oma pääoma yhteensä
393,0
398,7
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat
6.1
32,7
35,4
Lainat
3.2.2
163,5
163,5
Vuokrasopimusvelat
3.2.2
93,2
104,7
Muut pitkäaikaiset velat
2.6,
3.2.2
2,6
2,7
Pitkäaikaiset velat yhteensä
292,0
306,4
Lyhytaikaiset velat
Lainat
3.2.2
13,4
21,5
Vuokrasopimusvelat
3.2.2
14,0
13,4
Ostovelat ja muut velat
2.7, 2.7.1,
3.2
319,9
329,5
Lyhytaikaiset velat yhteensä
347,3
364,4
Velat yhteensä
639,2
670,7
Oma pääoma ja velat yhteensä
1 032,2
1 069,4
Liitetiedot muodostavat konsernitilinpäätöksen olennaisen osan.
   
106
Konsernin rahavirtalaskelma
milj. euroa
Liite
2025
2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja
8,0
14,7
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset
2.1-2.3
37,6
26,8
Osuus osakkuusritysten tuloksesta ja tuotot
sijoituksista yhteisiin toimintoihin
5.4
1,1
-0,3
Pitkäaikaisten varojen nettomyyntivoitot
1.3, 1.6
-2,9
-0,2
Rahoitustuotot ja -kulut
3.1
14,7
20,0
Muut oikaisut
2,5
-1,1
Oikaisut yhteensä
53,0
45,3
Käyttöpääoman muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos, lisäys (-) /
vähennys (+)
28,2
2,6
Myyntisaamisten ja muiden saamisten
muutos, lisäys (-) / vähennys (+)
-5,8
-5,4
Osto- ja muiden velkojen muutos, lisäys (+) /
vähennys (-)
-15,2
-2,1
Käyttöpääoman muutos
7,2
-4,9
Maksetut korot
3.1
-18,0
-21,6
Saadut korot
3.1
6,0
7,8
Muut maksetut rahoitustuotot ja kulut
3.1
-3,4
-4,3
Maksetut tuloverot
-2,6
-3,8
Rahoituserät ja verot
-18,0
-21,9
Liiketoiminnan nettorahavirta
50,3
33,2
milj. euroa
Liite
2025
2024
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin
2.1-2.3
-12,7
-12,3
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutustulot
1.3
0,3
0,1
Luovutustulot tytäryhtiöiden ja
liiketoimintojen myynnistä sekä muista
sijoituksista (nettovaikutus)
5.2
–
7,9
Tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen hankinnat
-0,8
-0,3
Muut sijoitukset ja myönnetyt lainat
–
-0,1
Tuotot muista sijoituksista
–
0,9
Investointien nettorahavirta
-13,2
-3,8
Rahoituksen rahavirta
Yrityslainaohjelman muutokset
3.2.2
-8,0
19,8
Lainojen nostot
3.2.2
1,4
–
Lainojen takaisinmaksut
3.2.2
-1,5
-51,5
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut
3.2.2
-13,6
-12,6
Maksetut osingot ja muu voitonjako
3.4
-15,0
-15,1
Rahoituksen nettorahavirta
-36,8
-59,4
Rahavarojen muutos
0,3
-29,9
Rahavarat tilikauden alussa
181,5
212,7
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
0,8
-1,3
Rahavarojen muutos
0,3
-29,9
Rahavarat tilikauden lopussa
3.2.3
182,6
181,5
Liitetiedot muodostavat konsernitilinpäätöksen olennaisen osan.
   
107
Laskema konsernin oman pääoman muutoksista
milj. euroa
Liite
Osake-
pääoma
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Suojaus- 
rahasto
Muunto- 
erot
Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön
omistajille
kuuluva oma
pääoma
Määräys-
vallattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024
61,5
336,8
-1,5
-44,0
54,5
407,3
0,5
407,8
Laaja tulos
Tilikauden tulos
–
–
–
–
10,5
10,5
0,5
11,1
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksilla oikaistuna)
3.4, 6.1
Rahavirran suojaukset
–
–
1,9
–
–
1,9
–
1,9
Muuntoerot
3.4
–
–
–
-6,8
–
-6,8
-0,0
-6,9
Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien
uudelleenmäärittäminen
–
–
–
–
-0,2
-0,2
–
-0,2
Tilikauden laaja tulos yhteensä
–
–
1,9
-6,8
10,3
5,3
0,6
5,9
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako
3.4
–
–
–
–
-14,9
-14,9
-0,2
-15,1
Osakeperusteiset maksut
6.4
–
–
–
–
0,2
0,2
–
0,2
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
–
–
–
–
-14,7
-14,7
-0,2
-14,9
Oma pääoma 31.12.2024
61,5
336,8
0,4
-50,8
50,1
397,9
0,9
398,7
Oma pääoma 1.1.2025
61,5
336,8
0,4
-50,8
50,1
397,9
0,9
398,7
Laaja tulos
Tilikauden tulos
–
–
–
–
5,5
5,5
0,1
5,7
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksilla oikaistuna)
3.4, 6.1
Rahavirran suojaukset
–
–
-2,0
–
–
-2,0
-0,0
-2,1
Muuntoerot
3.4
–
–
–
6,0
–
6,0
–
6,0
Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien
uudelleenmäärittäminen
–
–
–
–
–
–
–
–
Tilikauden laaja tulos yhteensä
–
–
-2,0
6,0
5,5
9,4
0,1
9,5
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako
3.4
–
–
–
–
-14,9
-14,9
-0,2
-15,0
Osakeperusteiset maksut
6.4
–
–
–
–
0,4
0,4
–
0,4
Muutokset määräysvallattomien omistajien osuuksissa
–
–
–
–
-0,1
-0,1
-0,5
-0,6
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
–
–
–
–
-14,6
-14,6
-0,6
-15,2
Oma pääoma 31.12.2025
61,5
336,8
-1,7
-44,9
41,0
392,7
0,3
393,0
Liitetiedot muodostavat konsernitilinpäätöksen olennaisen osan.
   
108
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Yleiset tiedot
Tietoa Anorasta
Anora Group Oyj (”Yhtiö”, ”emoyhtiö”) on julkinen
osakeyhtiö, joka yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa
(”Konserni”, ”Anora-konserni”, ”Anora”) on johtava
viinien ja väkevien alkoholijuomien bränditalo
Pohjoismaissa. Anoralla on laaja portfolio ikonisia
brändejä, kuten Koskenkorva, Blossa, Linie, Skagerrak,
Chill Out, Ruby Zin, Wongraven, O.P. Anderson ja Falling
Feather. Vientiä Anoralla on yli 30 markkinalle.
Yhdessä päämiestemme kanssa tuomme
laadukkaiden juomien maailman pohjoismaisille
kuluttajille. Vahva päämiesportfolio sisältää
merkittäviä viinejä sekä tunnettuja väkeviä
alkoholibrändejä, kuten Amarula, Fireball, Fernet
Branca, Jose Cuervo, Underberg ja Xanté.
Toimintaan kuuluvat myös korkeatasoiset teolliset
toiminnot tislauksessa, pullotuksessa ja
logistiikkapalveluissa sekä teknisten etanolien,
juomaetanolin, rehuraaka-aineiden ja
ohratärkkelyksen tuotanto.
Anoran asiakkaita ovat alkoholin
vähittäismyyntimonopolit, alkoholijuomia myyvät
tukkuliikkeet, HoReCa-toimiala,
päivittäistavarakaupat, matkustajamyynti,
vientimarkkinoilla toimivat maahantuojat ja
teollisuusasiakkaat.
Anora Group Oyj:n, Anora-konsernin emoyrityksen,
kotipaikka on Helsinki. Anora Group Oyj on
suomalainen julkinen osakeyhtiö. Anoran osakkeet on
listattu Nasdaq Helsingissä. Emoyrityksen rekisteröity
osoite on Kaapeliaukio 1, 00180 Helsinki. Jäljennös
konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-
osoitteesta www.anora.com tai Konsernin
pääkonttorista osoitteesta: Kaapeliaukio 1, 00180
Helsinki.
Anora Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt
kokouksessaan 18 maaliskuuta 2026 tämän
tilinpäätöksen julkistettavaksi. Osakeyhtiölain mukaan
osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai
hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen
pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on
myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen
muuttamisesta.
Laatimisperusta
Konsernitilinpäätös 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta
on laadittu 31.12.2025 voimassaolevien ja EU:ssa
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(International Financial Reporting Standards, IFRS)
mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu
31.12.2025 voimassa olevia SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös Suomen
kirjanpitolain ja osakeyhtiölain vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös 31.12.2025 päättyneeltä
tilikaudelta on laadittu alkuperäisiin
hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta
noteeraamattomia osakkeita, johdannaisia ja
myyntioptioita liittyen vähemmistöosuuksiin.
Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina.
Luvut on pyöristetty lähimpään miljoonaan yhden
desimaalin tarkkuudella, minkä vuoksi yksittäisten
lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa
esitetystä yhteissummasta.
Päättyneellä tilikaudella sovelletuilla uusilla IFRS-
standardeilla, standardien muutoksilla ja IFRIC-
tulkinnoilla ei ollut olennaista vaikutusta Anora-
konserniin.
Anora ottaa käyttöön seuraavat uudet ja
uudistetut standardit ja tulkinnat niiden
voimaantulopäivästä alkaen:
Rahoitusinstrumenttien luokittelua ja arvostusta
koskevat muutokset (IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja
IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot) tulevat voimaan 1. tammikuuta
2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutokset
sisältävät lisäohjeistusta ja selvennyksiä sekä uusia
liitetietovaatimuksia tietyistä instrumenteista, joiden
sopimusehdot, liittyen esimerkiksi kestävän
kehityksen tavoitteisiin, voivat muuttaa rahavirtoja.
Lisäksi ne selventävät, milloin rahoitusvarat ja -velat
poistetaan taseesta, erityisesti sallimalla tiettyjen
sähköisesti maksettujen velkojen aikaisemman
poiskirjaamisen. Konserni ei odota näiden muutosten
vaikuttavan olennaisesti sen toimintaan tai
tilinpäätökseen.
IFRS 18 Esittäminen ja tilinpäätöksessä esitettävät
tiedot, joka tulee voimaan 1.1.2027 tai sen jälkeen
alkavilla tilikausilla, korvaa IAS 1:n Tilinpäätöksen
esittäminen. Tämän uuden standardin tavoitteena on
parantaa tulosraportoinnin vertailukelpoisuutta ja
tarjota käyttäjille aiempaa merkityksellisempää ja
läpinäkyvämpää tietoa. IFRS 18:ssa on määritelty uusi
tuloslaskelman esittämistapa, jonka mukaisesti
tuotto- ja kuluerät luokitellaan uudelleen viiteen
uuteen luokkaan: liiketoimintaan, investointeihin,
rahoitukseen, tuloveroihin sekä lopetettuun
toimintoon liittyviin tuottoihin ja kuluihin. Vaikka IFRS 18
ei vaikuta erien kirjaamiseen tai arvostamiseen
tilinpäätöksessä, sen vaikutuksen esittämiseen ja
liitetietoihin odotetaan olevan merkittävä, erityisesti
mitä tulee tuloslaskelmaan ja johdon määrittelemiin
tunnuslukuihin.
   
109
Johto arvioi parhaillaan uuden standardin
käyttöönoton yksityiskohtaisia vaikutuksia
konsernitilinpäätökseen. Yleisellä tasolla tehdyn
alustavan arvion perusteella on tunnistettu
seuraavat mahdolliset vaikutukset:
• Tuloslaskelman tuotto- ja kuluerien
uudelleenluokittelu uusiin ryhmiin tulevat
vaikuttamaan jonkin verran liikevoiton laskemiseen
ja raportointiin. Tämä johtuu ensisijaisesti
erityisvaatimuksista, jotka koskevat myytyihin
saataviin liittyvien kustannusten, tiettyjen
valuuttakurssierojen ja johdannaisten voittojen tai
tappioiden luokittelua IFRS 18:n mukaisesti.
• Tilinpäätöslaskelmissa esitetyt rivit voivat muuttua
uuden ”hyödyllinen ja strukturoitu -yhteenveto” -
konseptin sekä laajennettujen tuloslaskelmaerien
yhdistely- ja erittelykriteerien käyttöönoton
seurauksena.
• Liitetiedoissa esitettyjen tietojen ei odoteta
muuttuvan merkittävästi, koska olennaisten
tietojen raportointivaatimus pysyy ennallaan.
Tietojen ryhmittelytapa saattaa kuitenkin muuttua
uusien yhdistely-/erittelyperiaatteiden vuoksi.
Lisäksi standardi edellyttää uusia liitetietoja:
• Johdon määrittelemistä tunnusluvuista sekä
• täsmäytyslaskelman jokaiselle tuloslaskelman
riville IFRS 18:aa soveltaen ensimmäisen tilikauden
tuloslaskelmassa, jossa oikaistuja määriä
verrataan aiemmin IAS 1:n mukaisesti esitettyihin
määriin.
• Rahavirtalaskelman muutokset sisältävät
maksettujen korkojen siirron liiketoiminnan
rahavirrasta rahoituksen rahavirtaan ja saatujen
korkojen siirron liiketoiminnan rahavirrasta
investointien rahavirtaan.
Konserni ottaa uuden standardin käyttöön
takautuvasti sen pakollisesta voimaantulopäivästä
1.1.2027 alkaen ja vertailutiedot 31.12.2026 päättyneeltä
tilikaudelta oikaistaan IFRS 18:n mukaisesti.
Vuoden 2026 alussa tai sen jälkeen voimaan
astuvilla muilla IFRS-standardien muutoksilla ja IFRIC-
tulkinnoilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta
konsernin tilikauden tulokseen, taloudelliseen
asemaan tai tilinpäätöksen esittämiseen.
Johdon harkintaa edellyttävät
laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät
keskeiset epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdolta
kirjanpidollisten arvioiden tekemistä, joihin saattaa
sisältyä harkintaa tilinpäätösstandardien
soveltamisessa.
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot
ja niihin liittyvät oletukset pohjautuvat johdon
parhaaseen tietämykseen tilinpäätöshetkellä. Näin
ollen toteutuvat tulokset voivat poiketa tehdyistä
arvioista. Mahdolliset arvioiden ja oletusten
muutokset kirjataan sille tilikaudelle, jolla arvioita tai
oletuksia korjataan.
Olennaiset laatimisperiaatteet ja kriittiset
kirjanpidolliset arviot ja tehdyt harkinnat on kuvattu
kunkin liitetiedon yhteydessä seuraavasti;
• Muuttuvat vastikkeet – Liitetieto 1.2  Myynnin
tuloutus 1.2
• Taloudellinen vaikutusaika – Liitetieto 2.1  Liikearvo
ja muut aineettomat hyödykkeet
• Arvonalentumistestaus – Liitetieto 2.1  Liikearvo ja
muut aineettomat hyödykkeet
• Taloudellinen vaikutusaika – Liitetieto 2.2  Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
• Diskonttauskorko – Liitetieto 2.3  Vuokrasopimukset
• Mahdollisten jatko-optioiden käyttö – Liitetieto 2.3 
Vuokrasopimukset
• Normaalin toiminta-asteen määrittely – Liitetieto
2.4  Vaihto-omaisuus
• Nettorealisointiarvo – Liitetieto 2.4  Vaihto-
omaisuus
• Kerrytettävissä oleva rahamäärä osuuksista
osakkuusyrityksissä – Liitetieto 5.4  Osuudet
osakkuusyrityksissä
Esittämistavan muutokset ja
uudelleenluokittelut
Vertailutiedot on tarvittaessa luokiteltu uudelleen,
jotta tiedot olisivat johdonmukaisia kuluvan tilikauden
lukujen kanssa. Joidenkin pienempien erien
esitystapa on muutettu yhdistelemällä rivejä sekä
varoissa että veloissa vuoden 2024 konsolidoidussa
taseessa tarkoituksena tuottaa
tarkoituksenmukaisempi jäsennelty yhteenveto
konsernin taseesta.
   
110
1  Liiketulos
1.1  Segmentti-informaatio
Kuvaus segmenteistä ja keskeisistä
toiminnoista
Anoran raportoitavat segmentit tässä
konsernitilinpäätöksessä ovat Wine, Spirits ja
Industrial.
Hallitus on määritelty konsernin ylimmäksi
operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka on vastuussa
resurssien kohdistamisesta, strategiapäätöksistä ja
toimintasegmenttien tuloksellisuuden arvioinnista.
Raportoitavat segmentit perustuvat Anoran
toiminnalliseen rakenteeseen ja ylimmälle
operatiiviselle päätöksentekijälle tapahtuvaan
sisäiseen raportointiin, jota käytetään segmenttien
tuloksellisuuden arvioimiseen.
Hallitus käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja
yhdessä IFRS-tunnuslukujen kanssa raportoidessaan
konsernin tulosta. Hallitus arvioi segmenttien
suoriutumista perustuen sisäisiin bruttokate ja
vertailukelpoinen käyttökate -tunnuslukuihin, jotka on
johdettu seuraavasti:
• Liikevaihto, liiketoiminnan muut tuotot ja segmentin
välittömät kulut, sisältäen myytyjä suoritteita
vastaavat kulut, jotka sisältyvät bruttokatteeseen
• Tulosten raportointi johdolle vastaa
konsernitilinpäätöksen kirjanpitoperiaatteita lukuun
ottamatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
• Raportoinnissa hallitukselle konsernin ja
segmenttien vertailukelpoinen käyttökate sekä
konsernin koko liikevoitto oikaistaan
vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
muodostuvat normaalin liiketoiminnan
ulkopuolisista olennaisista eristä, kuten nettovoitot
tai -tappiot liiketoiminnan ja omaisuuserien
luovutuksista, arvonalentumistappiot,
liiketoiminnan sulkemiskustannukset ja
uudelleenjärjestelyt, merkittävät yrityshankkeet
mukaan lukien liiketoimintojen yhdistämiseen ja
fuusioon liittyvät suorat transaktiokustannukset,
fuusioon liittyvät integraatiokustannukset, fuusion
yhteydessä tehdystä varaston käypään arvoon
arvostamisesta aiheutuneet kulut ja
vapaaehtoisen eläkejärjestelyn muutoksesta
aiheutuneet kulut, ja muut yrityksen kehittämiseen
liittyvät kustannukset
• Segmenteille kohdistetut yhteisiin toimintoihin tai
liiketoiminnan tukipalveluihin liittyvät kulut
koostuvat sellaisista kuluista kuin keskitetyn
markkinoinnin kulut, IT-infrastruktuuriin liittyvät
kulut, yhteisten tukipalvelujen kulut, pääkonttorin
kulut mukaan lukien talous- ja rahoitustoimintoihin
sekä laki- ja HR-toimintoihin liittyvät kulut, sekä
tietyt varastointi- ja palvelukulut. Sisäisessä
raportoinnissa kulujen kohdistaminen perustuu
budjetoituihin lukuihin. Poikkeamat budjetoiduista
määristä esitetään sarakkeessa “Konserni ja
kohdistukset” ja ne voivat olla joko budjetin ylityksiä
tai säästöjä budjetin mukaisiin lukuihin verrattuna.
• Konserni ja kohdistukset -erä sisältää lisäksi
kohdistamattomia pääkonttorin kustannuksia.
Raportoitavat segmentit ovat seuraavat:
Wine
Wine-segmentti kehittää, markkinoi ja myy Anoran
omia viinibrändejä ja päämiesten viinejä asiakkaille
Pohjoismaiden monopolimarkkinoilla ja Tanskassa
(”viiniliiketoiminta”). Wine-segmentti käsittää myös
Køgen viinin pullotuslaitoksen Tanskassa ja
sopimusvalmistusta kolmansille osapuolille
(”täyttöpalvelut”).
Spirits
Spirits-segmentti kehittää, markkinoi ja myy sekä
Anoran omia väkevien alkoholijuomien brändejä että
päämiesten brändejä asiakkaille Suomessa,
Ruotsissa, Norjassa, Baltian maissa, Tanskassa ja
Saksassa. Spirits-segmenttiin sisältyvät lisäksi
maailmanlaajuinen matkustajamyynti sekä vienti
markkinoille, joita ei ole mainittu yllä.
Industrial
Industrial-segmentti sisältää Anoran teollisen
liiketoiminnan – teolliset tuotteet ja
sopimusvalmistuksen (liittyy pääasiassa Spirits-
liiketoimintaan mutta jossain määrin myös Wine-
liiketoimintaan), logistiikkayritys Vecturan sekä
sisäisen tuotannon ja toimitusketjutoiminnot.
Industrial-segmentti sisältää tuotanto- ja/tai
logistiikkatoiminnot tehtaissa (Koskenkorva ja
Rajamäki Suomessa, Gjelleråsen Norjassa, Sundsvall
Ruotsissa ja Tabasalu Virossa). Lisäksi Atlungstadissa
Norjassa on pieni akvaviittitislaamo.
Segmenttien liikevaihto ja tulos
Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat tehdään
markkinaehtoperiaatteen mukaisesti. Seuraavissa
taulukoissa esitetään segmenttien liikevaihto ja
vertailukelpoinen käyttökate sekä vertailukelpoisen
käyttökatteen täsmäytys konsernin liiketulokseen.
   
111
1.1.–31.12.2025
milj. euroa
Wine
Spirits
Industrial
Konserni ja
kohdistuks
et
Eliminoinnit
Konserni
Liikevaihto, ulkoinen
301,1
215,1
141,7
–
–
657,9
Liikevaihto, sisäinen
–
–
83,2
–
-83,2
–
Liikevaihto yhteensä
301,1
215,1
224,8
–
-83,2
657,9
Liiketoiminnan muut
tuotot, ulkoinen
0,9
1,3
9,6
0,1
–
11,9
Liiketoiminnan muut
tuotot, sisäinen
–
–
14,4
31,5
-45,9
–
Liiketoiminnan muut
tuotot yhteensä
0,9
1,3
24,0
31,6
-45,9
11,9
Materiaalit ja palvelut
-212,5
-116,0
-132,6
–
83,2
-377,9
Bruttokate
89,6
100,4
116,2
31,6
-45,9
291,9
Muut välilliset kulut
-77,2
-60,4
-96,8
-42,0
45,9
-230,4
Käyttökate
12,4
40,0
19,5
-10,4
–
61,5
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
6,2
0,4
-1,5
4,5
–
9,6
Vertailukelpoinen
käyttökate
18,6
40,4
18,0
-5,9
–
71,1
Käyttökate
61,5
Poistot ja
arvonalennukset
-37,6
Liiketulos
23,8
1.1.–31.12.2024
milj. euroa
Wine
Spirits
Industrial
Konserni ja
kohdistuks
et
Eliminoinnit
Konserni
Liikevaihto, ulkoinen
323,0
227,0
142,0
–
–
692,0
Liikevaihto, sisäinen
–
–
92,0
–
-92,0
–
Liikevaihto yhteensä
323,0
227,0
234,0
–
-92,0
692,0
Liiketoiminnan muut
tuotot, ulkoinen
0,6
0,2
7,3
0,4
–
8,5
Liiketoiminnan muut
tuotot, sisäinen
–
–
14,2
30,5
-44,7
–
Liiketoiminnan muut
tuotot yhteensä
0,6
0,2
21,6
30,9
-44,7
8,5
Materiaalit ja palvelut
-228,6
-125,6
-144,9
–
92,0
-407,1
Bruttokate
94,9
101,7
110,7
30,9
-44,7
293,4
Muut välilliset kulut
-75,7
-63,8
-98,6
-38,8
44,7
-232,1
Käyttökate
19,2
37,9
12,1
-7,9
–
61,3
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
2,9
0,1
2,6
2,0
–
7,6
Vertailukelpoinen
käyttökate
22,1
38,0
14,7
-5,9
–
68,9
Käyttökate
61,3
Poistot ja
arvonalennukset
-26,8
Liiketulos
34,5
Vuonna 2025 Anora Group Oyj:n liikevaihto oli 657,9
(692,0) milj. euroa, ja laski 4,9 % edellisvuodesta.
Merkittävä osa laskusta liittyi Wine-segmentin
täyttöpalveluiden matalampiin volyymeihin ja Spirits-
segmentin päämiesportfolion muutoksiin viime
vuonna ja aiemmin tänä vuonna.
Bruttokateprosentti kasvoi 44,4 (42,4) prosenttiin 
liikevaihdosta, parannusta oli kaikissa segmenteissä.
Bruttokate oli 291,9 (293,4) milj. euroa.
Anora Group Oyj:n vuoden 2025 vertailukelpoinen
käyttökate oli 71,1 ( 68,9) milj. euroa eli 10,8 (10,0)
prosenttia liikevaihdosta. Liiketoiminnan kulut olivat
alle viime vuoden sisältäen henkilöstöön liittyviä
uudelleenjärjestelykuluja yhteensä 4,5 (1,3 ) milj. euroa
ja muita liiketoimintojen lopettamiseen sekä
uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja yhteensä 0,7 (1,2)
milj. euroa. Lisätietoja henkilöstökuluista
uudelleenjärjestelyihin liittyen liitetiedossa 1.5. Osana
Fit, Fix, Focus -ohjelmaa Anora on tarkastanut
päämiesportfoliotaan. Tämän seurauksena Wine-
segmentti teki varastoarvoihin 3,6 milj. euron
alaskirjaukset, jotka raportoitiin vertailukelpoisuuteen
vaikuttavina erinä. Vertailuvuonna Industrial- ja Wine-
segmenteissä kirjattiin lisäksi 3,8 miljoonan euron
arvonalennukset, jotka raportoitiin
vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Lisätietoja
on esitetty liitetiedossa 2.4.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä
raportoitiin yhteensä 2,8 (0,2) miljoonan euron
nettovoitot ja -tappiot liiketoimintojen ja
omaisuuserien myynnistä, lisätietoja liitetiedossa 1.3.
Loput vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä
raportoidut erät liittyvät pääasiassa konsernin muihin
merkittäviin projekteihin, kuten uuteen strategiaan,
fuusioihin, liiketoimintojen hankinnan ja myynnin
suunnitelmiin. Arvonalentumistappiot, 10,5 (–)
miljoonaa euroa, sisältyvät poistoihin ja
arvonalentumisiin. Lisätietoja on esitetty liitetiedossa
2.1.
   
112
Muut koko yritystä koskevat tiedot
Liikevaihdon maantieteellinen jakautuma
Tilikausien 2025 ja 2024 liikevaihdon jakauma
segmenteittäin ja maittain:
milj. euroa
2025
%
2024
%
Wine
Suomi
48,7
16,2 %
54,5
16,9 %
Ruotsi
120,1
39,9 %
113,7
35,2 %
Norja
67,9
22,6 %
74,3
23,0 %
Tanska
64,4
21,4 %
77,5
24,0 %
Muut maat
–
0,0 %
3,0
0,9 %
Wine, yhteensä
301,1
100,0 %
323,0
100,0 %
Spirits
Suomi
57,4
26,7 %
58,2
25,7 %
Ruotsi
48,3
22,5 %
54,4
24,0 %
Norja
46,1
21,4 %
50,3
22,1 %
Tanska
18,4
8,5 %
19,4
8,5 %
Muut maat
44,9
20,9 %
44,7
19,7 %
Spirits, yhteensä
215,1
100,0 %
227,0
100,0 %
Industrial
Suomi
105,0
74,1 %
106,4
75,0 %
Norja
28,1
19,8 %
27,1
19,1 %
Muut maat
8,6
6,1 %
8,5
6,0 %
Industrial,
yhteensä
141,7
100,0 %
142,0
100,0 %
Yhteensä
657,9
692,0
Merkittävät asiakassuhteet
Konsernilla on merkittäviä asiakassuhteita Suomessa
Alkon kanssa, Norjassa Vinmonopoletin kanssa ja
Ruotsissa Systembolagetin kanssa Wine- ja Spirits-
segmenteissä. Edellä mainittujen asiakkaiden
liikevaihdot on esitetty seuraavassa taulukossa. 
Industrial -segmentin liikevaihdosta 44,5 miljoonaa
euroa (2024: EUR 43,3 miljoonaa euroa) kertyi yhdeltä
ulkopuoliselta asiakkaalta. Minkään muun yksittäisen
ulkopuolisen asiakkaan osuus ei ollut yli 10 prosenttia
Anoran kokonaisliikevaihdosta 31.12.2025 ja 31.12.2024
päättyneillä tilikausilla.
milj. euroa
2025
2024
Alko
73,8
85,8
Vinmonopolet
90,8
101,1
Systembolaget
141,3
140,4
Pitkäaikaisten varojen maantieteellinen jakautuma
Pitkäaikaisten varojen yhteismäärä lukuun ottamatta
rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia
oli  31.12.2024 ja  31.12.2025 varojen sijainnin mukaisesti
jaoteltuna seuraava:
milj. euroa
2025
2024
Suomi
106,8
104,7
Ruotsi
39,1
38,5
Norja
311,3
323,3
Viro
2,2
2,1
Latvia
0,3
0,5
Tanska
141,7
149,8
Muut maat
7,9
8,2
Yhteensä
609,1
627,1
Pitkäaikaiset
rahoitusvarat 1
2,2
0,8
Pitkäaikaiset varat
yhteensä
611,4
627,9
1Lisätietoa liitetiedossa 3.2.3  Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä
niiden käyvät arvot.
1.2  Myynnin tuloutus
Merkittävimmät tulovirrat syntyvät omien tuotteiden
sekä päämiestuotteiden myynnistä pohjoismaiden
alkoholimonopoleille, HoReCa-asiakkaille,
alkoholijuomia myyville tukkuliikkeille,
päivittäistavarakaupoille sekä travel retail -
asiakkaille. Lisäksi tulovirtoja syntyy
sopimusvalmistuksesta, logistiikkapalveluiden
myynnistä sekä sekä teollisten tuotteiden kuten
tärkkelyksen, rehun ja teknisen etanolin myynnistä.
Laatimisperiaatteet - Myynnin tuloutus
Myyntituotot kirjataan määrään, johon konserni odottaa
olevansa oikeutettu siirtäessään tuotteen tai palvelun
asiakkaalle. Transaktiohinta voi sisältää myös muuttuvia
vastikkeita kuten volyymialennuksia, bonuksia,
markkinointitukia ja tuotepalautuksia. Muuttuvat
vastikkeet on arvioitu käyttäen todennäköisimmän arvon
menetelmää, mikäli ne eivät ole vielä toteutuneet
raportointijakson päättyessä. Myyntituotot oikaistaan
välillisillä veroilla, valmisteveroilla ja pantti- ja
kierrätysmaksuilla.
Tuotemyynti
Wine- ja Spirits-liiketoiminnat tyypillisesti myyvät
vain alkoholi- ja alkoholittomia tuotteita. Näiden
tuotteiden myynti kirjataan konsernin tuloslaskelmaan
sillä hetkellä, kun ne toimitusehtojen mukaisesti
toimitetaan asiakkaille.
Partnerien kanssa tehdyissä sopimuksissa, jotka
oikeuttavat Anoran jakelemaan partnerien tuotteita,
Anora toimii loppuasiakkaaseen nähden päämiehenä ja
sillä on määräysvalta tuotteeseen, hinnoittelua koskeva
harkintavalta ja omistusoikeus tuotevarastoon. Näin ollen
myyntituottona kirjataan bruttomäärä, johon Anora on
oikeutettu näiden tuotteiden myynnissä.
   
113
Palvelumyynti
Anoran teollisille asiakkaille tuotettuja sopimuspalveluja
koskevat sopimukset sisältävät pääasiassa yhden
suoritevelvoitteen, joka on sarja erillisiä palveluja, kuten
sopimusvalmistuspalveluja, asiakaspalvelua ja
logistiikkaa. Tuloutus tapahtuu tiettynä hetkenä, kun
tuotteiden määräysvalta toimitusehtojen mukaisesti
siirtyy asiakkaalle. Tuotot palveluiden myynnistä kirjataan
palvelujen toimitushetkellä, mikä useimmiten vastaa
valmistettujen tavaroiden tai jaettujen tavaroiden
toimittamista toimitusehtojen mukaisesti asiakkaille.
Tämä käsittää logistiikkaliiketoiminnan, jossa toimitaan
asiamiehenä liikekumppanin puolesta ja siksi
logistiikkapalvelut katsotaan suoritetuksi silloin, kun
tavarat toimitetaan toimitusehtojen mukaisesti
asiakkaille.
Logistiikkaliiketoiminnan toimintokohtaisten palveluiden
tuotot, kuten kuormalavojen varastointivuokrat,
kuormalavojen jakaminen isommista eurolavoista
pienemmiksi neljänneslavoiksi, hävityspalvelut jne.,
kirjataan ajan kuluessa. Näiden palvelujen tulouttamisen
lähtötiedot perustuvat kauden aikana käytettyihin
todellisiin lavojen varastointipaikkoihin, jakson aikana
jaettujen lavojen todelliseen määrään tai jakson aikana
hävitettyjen lavojen todelliseen määrään.
Rahoituskomponentit
Pääsääntöisesti myyntisaamiset erääntyvät 0-60 päivää
laskutuspäivästä. Transaktiohinnat eivät sisällä
merkittäviä rahoituskomponentteja.
Kriittiset arviot ja johdon harkinta – Myynnin tuloutus
Anora tarjoaa volyymiperusteisia alennuksia, bonuksia ja
muita alennuksia asiakkailleen avoimilla markkinoilla ja
on-trade-asiakkailleen monopolimarkkinoilla. Nämä
luokitellaan muuttuviksi vastikkeiksi asiakkaiden kanssa
tehdyissä sopimuksissa. Konserni arvioi vastikkeen, johon
se on oikeutettu, luovuttaessaan tuotteet asiakkaille,
mukaan lukien muuttuvat vastikkeet. Muuttuva vastike on
arvioitu sopimuksen alkaessa arvioitujen myyntimäärien
perusteella käyttämällä historiallisia ja vuoden kuluessa
kertyneitä myyntitietoja sekä muita tietoja
kaupankäynnistä yksittäisten asiakkaiden tai
asiakasryhmien kanssa. Konserni arvioi alennukset,
hyvitykset ja bonukset todennäköisimpään rahamäärään
perustuen.
Sopimuksiin perustuvat varat ja velat
Sopimuksiin perustuvat varat edustavat määrää, jolla
Anoralla on oikeus vastaanottaa tavaroita, jotka
odotetaan palautettavan varastoon sopimusten
palautuslausekkeiden mukaisesti. Sopimukseen
perustuvat varat arvostetaan vaihto-omaisuuden
aiempaan kirjanpitoarvoon vähennettynä mahdollisilla
tavaroiden takaisin saamiseksi odotettavissa olevilla
menoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla.
Sopimuksiin perustuvat velat edustavat saatua tai
saatavaa määrää, joka odotetaan palautettavan
palautusvelvoitteena. Sopimuksiin perustuvien varojen ja
velkojen määrä on konsernissa hyvin pieni ja nämä
sisältyvät konsernin taseen muihin saamisiin tai muihin
velkoihin.
Myyntituottoihin liittyvät valmisteverot
Myyntituotoista vähennetty valmisteverojen määrä
on merkittävä. Alla on esitetty verollisen myynnin
määrät sekä valmisteverot:
milj. euroa
2025
2024
Myyntituotot ennen valmisteveron
vähentämistä
1 242,4
1 317,6
Valmisteverot
-584,5
-625,6
Liikevaihto
657,9
692,0
Veron osuus myyntituotoista, %
47,0 %
47,5 %
Liikevaihdon jakauma tulovirroittain
milj. euroa
2025
2024
Viinit
301,1
323,0
Väkevät alkoholijuomat
215,1
227,0
Teolliset tuotteet
56,1
58,5
Tuotteiden myynti, yhteensä
572,3
608,5
tuloutus yhdellä hetkellä
572,3
608,5
Sopimusvalmistuspalvelut
51,9
52,7
tuloutus yhdellä hetkellä
51,9
52,7
Logistiikkapalvelut
33,7
30,8
tuloutus ajan kuluessa
5,4
5,0
tuloutus yhdellä hetkellä
28,3
25,8
Palveluiden myynti, yhteensä
85,6
83,5
Liikevaihto
657,9
692,0
1.3  Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät pääasiassa
pitkäaikaisten omaisuuserien myyntivoittoja, tuottoja
energian, veden, höyryn ja hiilidioksidin myynnistä,
päästöoikeuksien myyntivoittoja, vuokratuottoja ja
tuottoja ydinliiketoimintaan kuulumattomista
palveluista sekä sopimusten päättämiseen liittyviä
maksuja.
Vertailukaudella myyntivoitot tytäryhtiöiden ja
liiketoimintojen myynnistä liittyvät Snälleröds
schnapps -brändiin.
   
114
milj. euroa
2025
2024
Myyntivoitot tytäryhtiöiden ja
liiketoimintojen myynnistä
–
0,2
Aineettomien ja aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden
myyntivoitot
1,8
0,1
Käyttöoikeusomaisuuden luovutuksesta
syntynyt voitto
1,1
–
Päästöoikeuksien myyntivoitot
0,8
–
Vuokratuotot
1,4
1,5
Tuotot energian, veden, höyryn ja
hiilidioksidin myynnistä
4,3
4,4
Muut tuottoerät
2,4
2,4
Yhteensä
11,9
8,5
1.4  Materiaalit ja palvelut
Materiaalit ja palvelut koostuvat materiaalimenoista,
kuten ohran, viinin, erilaisten alkoholien, nesteiden,
pohjaveden ja muiden eri juomissa tarvittavien
ainesosien hankintamenoista, pakkaustarvikkeiden
hankintamenosta, tuotantokustannuksista,
varastojen muutoksista, romutetuista ja
epäkuranteista materiaaleista aiheutuvista kuluista
sekä ulkoisista palveluista kuten logistiikasta ja
varastoinnista. Liitetiedossa 2.4 esitetään lisätietoja
tuotantokustannuksista ja epäkuranttiusvarauksesta.
milj. euroa
2025
2024
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-370,1
-395,4
Epäkuranttiusvaraus ja romutukset
-5,2
-6,1
Ulkopuoliset palvelut
-2,6
-5,6
Yhteensä
-377,9
-407,1
1.5  Työsuhde-etuuksista aiheutuneet
kulut
milj. euroa
2025
2024
Palkat
-83,7
-83,1
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt
-10,9
-10,8
Etuuspohjaiset järjestelyt
-0,1
-0,1
Osakepalkinta
-0,4
-0,2
Muut henkilösivukulut
-10,1
-9,6
Yhteensä
-105,2
-103,9
Anora henkilöstölleen maksamat kokonaispalkkiot
muodostuvat kiinteistä ja muuttuvista peruspalkoista,
lisistä, lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimista ja
luontaiseduista.
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut sisältävät
henkilöstöön liittyviä uudelleenjärjestelykuluja 4,5
miljoonaa euroa (2024 : 1,3 miljoonaa euroa).
Uudelleenjärjestelykulut 4,5 (1,3) miljoonaa euroa
jakautuvat 2,7 (0,7) milj. euroa Wines-segmentille, 1,4
(0,2) milj. euroa Spirits-segmentille, 0,2 (0,2) milj. euroa
Industrial-segmentille ja 0,2 (0,2) milj. euroa
kohdistamattomia pääkonttorin kustannuksia.
Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana
Henkilöä
2025
2024
Työntekijät
515
519
Toimihenkilöt
714
711
Yhteensä
1 229
1 230
Lisätietoja konsernin eläkejärjestelyistä esitetään
liitetiedossa 2.6. Johdon palkitsemista koskevat tiedot
esitetään lähipiiriliiketoimia koskevassa liitetiedossa
6.3 ja osakeperusteisia maksuja koskevassa
liitetiedossa 6.4 .
1.6  Liiketoiminnan muut kulut
milj. euroa
2025
2024
Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden ja
aineettomien hyödykkeiden
myyntitappiot ja romutukset
–
-0,1
Lyhytaikaisiin, arvoltaan vähäisiin ja
muihin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut
-2,6
-3,2
Markkinointikulut
-26,6
-28,3
Matkustus- ja edustuskulut
-4,1
-4,1
Konsultointi ja muut palveluostot
-22,7
-23,6
Huolto- ja ylläpitokulut
-14,3
-13,7
Ajoneuvot ja kuljetuspalvelut
-6,8
-7,3
Energiakulut
-12,1
-11,7
IT-kulut
-11,8
-10,8
Myyntiin liittyvät muuttuvat kulut
-14,4
-15,2
Muut kuluerät
-9,8
-10,1
Yhteensä
-125,2
-128,3
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät
tilintarkastajan palkkiot
milj. euroa
2025
2024
Tilintarkastuspalkkiot
-1,2
-1,3
Tilintarkastukseen liittyvät palvelut1
–
–
Palkkiot kestävyysraportoinnin
varmentamisesta1
-0,2
-0,1
Muut palkkiot
–
-0,1
Yhteensä
-1,5
-1,5
1 Palkkiot tilintarkastuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa
tarkoitetuista toimeksiannoista
1.7  Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan
kulut
Liiketulokseen sisältyy tutkimus- ja tuotekehitystoi-
minnan kuluja 2,9 milj. euroa (2024: 2,7 milj. euroa).
Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kulujen osuus
liikevaihdosta oli 0,4 % vuonna 2025 (2024: 0,4%).
   
115
2  Liiketoimintaan
liittyvät operatiiviset
varat ja velat
2.1  Liikearvo ja muut aineettomat
hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet koostuvat liikearvosta,
markkinointiin liittyvistä aineettomista hyödykkeistä
(tavaramerkit ja yritysbrändit), asiakassuhteisiin
liittyvistä omaisuuseristä, ohjelmistoista, muista
aineettomista hyödykkeistä ja aineettomista
hyödykkeistä maksetuista ennakkomaksuista.
Accounting-02.svg
Laatimisperiaatteet - Liikearvo
Liiketoimintojen hankinnasta syntynyt liikearvo kirjataan
määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien
omistajien osuus ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus
hankinnan kohteessa yhteenlaskettuina ylittävät konsernin
osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.
Liikearvo merkitään taseeseen hankintamenoon
vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla.
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan
mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain tai
useammin, mikäli on viitteitä siitä, että omaisuuserän arvo
on alentunut.
Hankintapäivänä liiketoimintojen yhdistymisestä syntyvä
liikearvo kohdistetaan siihen rahavirtaa tuottavaan
yksikköön (CGU) tai niihin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin,
joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistymisen
synergioista, riippumatta siitä, onko hankitun yrityksen muita
varoja ja/tai velkoja osoitettu kyseiselle CGU:lle tai CGU:ille.
CGU tai CGU-ryhmä, jolle liikearvo kohdistetaan, edustaa sitä
tasoa, jolla johto seuraa liikearvoa.
Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet
(Tavaramerkit)
Merkittävimpiä tavaramerkkejä ovat esimerkiksi
Gammel Opland, Aalborg, Gammel Dansk, Lysholm
Linie, Løiten, Hot’n’ Sweet, Xanté, Blossa, Chill Out,
Explorer, 1-Enkelt ja Arsenitch.
Accounting-02.svg
Laatimisperiaatteet - Markkinointiin liittyvät
aineettomat hyödykkeet
Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet ovat joko
tulleet yrityshankintojen yhteydessä tai hankittu erikseen.
Yrityshankinnan yhteydessä hankitut markkinointiin liittyvät
aineettomat hyödykkeet kirjataan käypään arvoon
hankintahetkellä ja erikseen hankitut markkinointiin liittyvät
aineettomat hyödykkeet kirjataan hankintahintaan.
Ne markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet, joille on
arvioitu taloudellinen vaikutusaika, poistetaan tasapoistoina
niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana.
Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet, joilla on
määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika, testataan
arvonalentumisen varalta ainakin vuosittain tai useammin,
mikäli arvonalentumiseen on viitteitä.
Markkinointiin liittyvien aineettomien oikeuksien arvioidut
taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Tavaramerkit, joiden vaikutusaika on
määrittelemätön: ei poistoa
Tavaramerkit, joiden vaikutusaika
on määritetty: 10–50 vuotta
Yhtiön brändit, joiden vaikutusaika
on määritetty: 5 vuotta
Asiakassuhteisiin liittyvät aineettomat hyödykkeet
(Asiakassuhteet)
Asiakassuhteisiin liittyvät aineettomat hyödykkeet ovat
syntyneet yrityshankintojen yhteydessä ja ne on arvostettu
käypään arvoon hankintahetkellä.
Asiakassuhteisiin liittyvät aineettomat hyödykkeet
poistetaan tasapoistoin odotettuna taloudellisena
vaikutusaikana.
Asiakassuhteiden taloudelliset vaikutusajat ovat
seuraavat:
Asiakassuhteet 7–15 vuotta
Ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät pääasiassa
ohjelmistoja. Muut aineettomat hyödykkeet kirjataan
taseeseen hankintahintaan ja poistetaan taloudellisena
vaikutusaikanaan. Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät menot
aktivoidaan vain, jos pystytään osoittamaan, että hyödyke
kerryttää taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, yrityksellä on
määräysvalta hyödykkeeseen ja hyödykkeen hankintameno
pystytään määrittämään luotettavasti.
SaaS-palveluihin liittyvät konfigurointi- ja
kustomointimenot, jotka täyttävät aineettoman hyödykkeen
määritelmän ja täyttävät aktivointikriteerit, aktivoidaan.
SaaS-palveluihin liittyvät konfigurointi- ja kustomointimenot,
jotka eivät täytä aineettoman hyödykkeen määritelmää, ja
jotka eivät ole erillisiä varsinaisesta SaaS-palvelusta,
kirjataan taseeseen ennakkomaksuina ja kirjataan kuluksi
sopimuskauden aikana.
Tutkimustoiminnan menot kirjataan kuluksi
tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne ovat
syntyneet. Kehittämistoiminnan menot kirjataan sen
tilikauden kuluksi, jolla ne syntyvät lukuun ottamatta IAS 38:n
aktivointikriteerit täyttäviä olennaisia kehittämismenoja.
Ohjelmistojen kehittämismenot aktivoidaan vain, jos
projektin tekninen toteutettavuus on osoitettu, konsernilla on
aikomus ja kyky saattaa hyödyke valmiiksi ja käyttää sitä
sekä hyödykkeen hankintameno voidaan mitata
luotettavasti.
Muiden aineettomien hyödykkeiden taloudelliset
vaikutusajat ovat seuraavat:
IT-kehitys ja ohjelmistomenot 3–10 vuotta
Lisätietoja aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
hankintoja koskevista sitoumuksista esitetään
liitetiedossa 6.2.
   
116
Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
milj. euroa
Liikearvo
Tavaramerkit ja
asiakassuhteet
Ohjelmistot ja
muut aineettomat
hyödykkeet
Ennakkomaksut
Muut aineettomat
hyödykkeet
yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
329,7
299,5
43,6
0,9
344,0
Lisäykset
–
0,1
–
3,0
3,0
Vähennykset
–
–
-2,3
-0,2
-2,5
Kurssierot
4,2
1,1
–
–
1,1
Siirrot erien välillä
–
–
1,4
-1,2
0,2
Hankintameno 31.12.2025
333,9
300,6
42,8
2,5
345,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025
-30,6
-111,6
-38,3
–
-149,9
Poistot
–
-8,2
-1,8
–
-10,0
Arvonalentumiset
–
-10,5
–
–
-10,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
–
–
2,3
–
2,3
Kurssierot
0,5
-1,4
–
–
-1,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025
-30,1
-131,6
-37,9
-
-169,6
Kirjanpitoarvo 1.1.2025
299,1
187,9
5,3
0,9
194,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
303,8
169,0
4,8
2,5
176,3
Hankintameno 1.1.2024
339,8
305,4
41,9
1,3
348,7
Lisäykset
–
1,8
0,3
1,8
3,9
Vähennykset
–
-0,4
-0,2
–
-0,6
Kurssierot
-10,1
-7,4
-0,5
–
-7,9
Siirrot erien välillä
–
–
2,2
-2,2
–
Hankintameno 31.12.2024
329,7
299,5
43,6
0,9
344,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024
-35,5
-105,3
-37,0
–
-142,3
Poistot
–
-8,6
-2,0
–
-10,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
–
0,4
0,1
–
0,5
Kurssierot
4,9
2,0
0,5
–
2,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024
-30,6
-111,6
-38,3
–
-149,9
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
304,3
200,1
4,9
1,3
206,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
299,1
187,9
5,3
0,9
194,1
Vuoden 2025 lisäyksiin sisältyy mm. IT kehitystöitä liittyen SAP-integraatioon. Lisäykset vuonna 2024 sisältävät mm. Blomberg-glögibrändin hankinnan ja vähennykset Snälleröds brändin myynnin.
   
117
Keskeiset arviot ja johdon harkintaan perustuvat
ratkaisut – aineettomat hyödykkeet
Johdon harkintaa ja arvioita sovelletaan markkinointiin ja
asiakassuhteisiin liittyvien aineettomien hyödykkeiden
sekä ohjelmistojen ja muiden aineettomien hyödykkeiden
taloudellisten vaikutusaikojen arvioimisessa.
Kun markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet
kirjataan ensimmäisen kerran taseeseen, arvioidaan
onko hyödykkeellä oletettu taloudellinen vaikutusaika vai
ei. Arviossa annetaan erityistä painoa hyödykkeen
käytölle ja sille minkälainen elinkaari vastaavilla
hyödykkeillä on ollut, kuinka vakaata hyödykkeeseen
liittyvä liiketoiminta on ja kuinka todennäköisesti konserni
pystyy säilyttämään hyödykkeen taloudellisen arvon.
Konserni myös kohdentaa voimavaroja pitääkseen
laillisen hallinnan hyödykkeeseen suurimmilla ja
tärkeimmillä markkinoilla.
Jos arvonalennustestit näyttävät laskevia tuottokäyriä,
tavaramerkistä saatetaan kirjata arvonalentumista ja
poistoajasta laaditaan uusi arvio. Jos poistoajan ei enää
katsota olevan määrittämätön, tavaramerkille
määritetään taloudellinen vaikutusaika, jonka kuluessa
jäljellä oleva tasearvo poistetaan tasapoistoin.
Accounting-02.svg
Laatimisperiaatteet - Arvonalentumistestaus
Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan vähintään
jokaisen raportointikauden lopussa mahdollisten
arvonalentumisten selvittämiseksi. Jos mitään näyttöä
arvonalentumisesta ilmenee (laukaiseva tapahtuma),
arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä
oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on
omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta
johtuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi
niistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, kun
omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä
olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan
välittömästi tulosvaikutteisesti ja arvonalentumistappion
kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan
omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan
uudelleen.
Arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserän
tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan
rahamäärän määrittämiseen käytetyissä arvioissa on
tapahtunut sellainen positiivinen muutos, että
kerrytettävissä oleva rahavirta ylittää omaisuuserän
kirjanpitoarvon. Arvonalentumistappiota peruutetaan
vain siihen määrään asti kuin mikä omaisuuserän
kirjanpitoarvo olisi ollut ilman arvonalentumistappion
kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota
ei koskaan peruuteta.
Critical-02.svg
Kriittiset arviot ja johdon harkinta -
arvonalentumistestaus
Liikearvon arvonalentumistestauksessa käytettävien
laskelmien laatiminen edellyttää tulevaisuutta koskevien
arvioiden tekemistä. Johdon arviot ja näihin liittyvät
kriittiset epävarmuustekijät liittyvät kerrytettävissä olevaa
rahamäärää koskevien laskelmien osatekijöihin ja
keskeisiin oletuksiin diskonttauskorossa (WACC), tulevissa
rahavirroissa (mukaan lukien arvio tulevista tuotoista,
bruttokatteesta, käyttökatteesta, investoinneista),
rojaltimaksuihin ja kasvuvauhdissa sekä ennustejakson
aikana että terminaali¬arvolle. Diskonttauskorko
kuvastaa senhetkisiä arvioita rahan aika-arvosta sekä
relevanttia riskilisää, joka puolestaan kuvastaa riskejä ja
epävarmuustekijöitä, joita ei ole otettu huomioon
oikaisemalla vastaisia rahavirtoja koskevia arvioita.
"”Relief from Royalty” -mallissa rojaltimaksut edustavat
hypoteettisten rojaltimaksujen nykyarvoa, joilta vältytään
omistamalla omaisuuserä.
Arvonalentumistestaus - Liikearvo
Konsernin kolme liiketoimintasegmenttiä muodostavat
ryhmän rahavirtaa tuottavia yksiköitä (CGU) ja ne
edustavat alinta tasoa, jolla liikearvoa seurataan.
Tilikauden aikana liiketoimintasegmenttien tasolla ei
ole tapahtunut muutoksia liikearvon allokoinnissa.
Yhteenveto liikearvon allokoinnista esitetään alla.
milj. euroa
2025
%
2024
%
Wine
105,3
34,7 %
103,7
34,7 %
Spirits
198,5
65,3 %
195,4
65,3 %
Yhteensä
303,8
100,0 %
299,1
100,0 %
Konserni on määrittänyt kerrytettävissä olevan
rahamäärän käyttöarvon perusteella. Laskelmissa
käytetty ennustejakso sekä liikearvolle ja
tavaramerkeille kattaa viisi vuotta, jonka jälkeiset
rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut
rahavirrat tasaista CGU-kohtaista pitkäaikaista
kasvuarviota käyttäen.
Ennustejakson tulevaisuuden kassavirrat
perustuvat johdon ja hallituksen hyväksymiin CGU-
kohtaisiin ennusteisiin. Tulevaisuuden kassavirtoja
koskevat keskeiset oletukset ovat linjassa vuoteen
2028 ulottuvien päivitettyjen taloudellisten
tavoitteiden kanssa, tarkoittaen markkinoita
korkeampaa orgaanista kasvua ja päätyen 85-90
miljoonan euron suuruiseen konsernin
käyttökatteeseen, lukuun ottamatta tiettyjen IAS 36:44
-standardin mukaisten kustannusten ja hyötyjen
poistamista. Kahden jäljellä olevan vuoden ajan
kasvun oletetaan olevan varovaisempaa edellä
mainittujen markkinat ylittävien kasvusuunnitelmien
tasapainottamiseksi. Johto on hyödyntänyt
Euromonitorin1 arvioita viinien ja väkevien
alkoholijuomien markkinan arvosta ja volyymeista
laatiessaan odotuksiaan Anoran liiketoiminnan
kehityksestä jäljellä olevalle ennustejaksolle
päivitettyjen taloudellisten tavoitteiden jälkeen.
   
118
Terminaaliarvon laskennassa käytetty vuosittainen
kasvuvauhti on 2,0 %, mikä vastaa Euroopan
keskuspankin pitkän aikavälin inflaatiotavoitetta.
Terminaaliarvon kasvuvauhti on sama kuin edellisenä
vuonna.
1 Euromonitor International on maailmanlaajuinen
markkinatutkimusyritys, joka tarjoaa strategista tiedonhankintaa,
markkina-analyysejä ja kuluttajanäkemyksiä useilla eri toimialoilla.
Euromonitor tarjoaa ulkoista dataa ja kuluttajanäkemyksiä, joita Anora
käyttää esimerkiksi oman markkinaosuutensa seuraamiseen ja
suorituskyvyn vertaamiseen kilpailijoihin Pohjoismaissa ja
kansainvälisesti.
Keskeiset oletukset rahavirtaa tuottavissa
yksiköissä, joihin sisältyy liikearvoa
2025
2024
%
Spirits
Wine
Spirits
Wine
Käyttökateprosentti (%)
16,1-16.7%
8.1-9.9%
16,6 %
7,3 %
Pitkän aikavälin
kasvuvauhti
(terminaaliarvo, %)
2,0 %
2,0 %
2,0 %
2,0 %
Ennen veroja määritetty
diskonttauskorko -
WACC (%)
8,6 %
9,1 %
7,2 %
7,0 %
Molempien rahavirtaa tuottavien yksiköiden
diskonttokorko ennen veroja (WACC) on kasvanut
viime vuodesta pääasiassa korkeampien pitkän
aikavälin riskittömien korkojen ja vertaisryhmän
omaisuuserien beta-kertoimen nousun vuoksi.
Käytetty vertaisryhmä on sama molemmille
rahavirtaa tuottaville yksiköille, ja se on pysynyt
samana kuin edellisinä vuosina. Johdon harkinnan
perusteella tietyt omaisuuserien beta-laskentaa
selvästi vääristävät poikkeamat jätettiin pois
keskiarvosta, ja Wine CGU:n WACC:ssa on otettu
erityisesti huomioon ennustejakson tulevaisuuden
kassavirtojen korkeampi riski.
Herkkyysanalyysi
Molempien rahavirtaa tuottavien yksiköiden
kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän
erotus on pienentynyt viime vuoteen verrattuna.
Muutos johtuu WACC:n noususta, joka puolestaan
johtuu riskittömän koron ja oman pääoman betan
noususta sekä ennustejakson tulevaisuuden
rahavirtojen muutoksista, jotka ovat linjassa
päivitettyjen taloudellisten tavoitteiden kanssa ja
vaikuttavat erityisesti Spirits CGU:hun.
Johto on arvioinut, että mikään kohtuudella
mahdollinen muutos kummankaan CGU:n keskeisissä
oletuksissa ei aiheuttaisi testatun yksikön
kerrytettävissä olevan rahamäärän laskevan alle sen
kirjanpitoarvon. Näitä perusoletusten muutoksia ei
tule pitää osoituksena siitä, että ne todennäköisesti
toteutuisivat. Herkkyysanalyysit ovat hypoteettisia
skenaarioita ja niitä tulee tulkita harkiten.
Kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan
rahamäärän erotus rahavirtaa tuottavissa
yksiköissä, joihin sisältyy liikearvoa
2025
2024
milj. euroa
Spirits
Wine
Spirits
Wine
Nettovarojen
kirjanpitoarvo
327,9
230,7
322,2
235,0
Kerrytettävissä oleva
rahamäärä
517,4
364,8
766,0
389,0
Erotus
189,5
134,1
443,8
154,0
Herkkyys 1* - Muutos
diskonttauskorossa (+1
prosenttiyksikkö)
107,3
78,4
296,0
73,8
Herkkyys 2* - Muutos
käyttökatteessa (-10%)
137,2
90,4
367,0
101,4
Herkkyys 3* -Muutos
pitkän aikavälin
kasvuvauhdissa (-1
prosenttiyksikkö)
124,7
90,8
321,6
86,7
* Herkkyydet osoittavat rahavirtaa tuottavien yksiköiden vaihtoehtoisen
kerrytettävissä olevan rahamäärän ja kirjanpitoarvon erotuksen
keskeisen oletuksen annetun muutoksen perusteella.
Arvonalentumistestaus – Tavaramerkit
Tilinpäätöshetkellä kaikki konsernin tavaramerkit, joilla
on määrittämätön taloudellinen vaikutusaika, on
kohdistettu Spirits-segmentille. Näiden erien
kirjanpitoarvo on 124,5 milj. euroa (2024: 128,3 milj.
euroa). Suurin osa tavaramerkeistä liittyen Spirits-
liiketoimintaan on tavaramerkkejä, jotka ovat olleet
olemassa useita kymmeniä vuosia ja jotkut ovat jopa
satoja vuosia vanhoja. Tavaramerkkien taloudellisissa
vaikutusajoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia
vuoden 2025 aikana.
Tavaramerkkien arvonalentumistestauksessa
rahavirtaa tuottava yksikkö on tavaramerkki itse.
Käytetyt arviot perustuvat ”Relief from Royalty” -
malliin verojen jälkeen, jossa tavaramerkin vuotuisen
rojaltitason on odotettu olevan tavaramerkin pitkän
aikavälin tuotto. ”Relief from Royalty” -malli on käyvän
arvon laskentamenetelmä, käyvän arvon hierarkian
taso 3.
Arvonalentumistestaus on tehty tavaramerkeille,
joilla on määrittelemätön tai 50 vuoden taloudellinen
vaikutusaika. Rahavirrat on diskontattu verojen
jälkeisellä maakohtaisella diskonttauskorolla sen
mukaan, mikä on kyseisen tavaramerkin
pääasiallinen markkina.
Keskeiset oletukset tavaramerkeille, joiden
taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton tai 50
vuotta
2025
2024
%
Norja
Tanska
Norja
Tanska
Rojaltimaksu (%)
14%-40%
14%-40%
14%-40%
14%-40%
Verojen jälkeen
määritetty
diskonttauskorko -
WACC (%)
7,0 %
6,7 %
6,4 %
5,5 %
   
119
Samoin kuin liikearvon osalta, tulevaisuuden
kassavirtoja koskevat keskeiset oletukset ovat linjassa
vuoteen 2028 ulottuvien päivitettyjen taloudellisten
tavoitteiden kanssa, ja niihin sisältyy kaksi lisävuotta
varovaisempaa kasvua. Terminaaliarvon
vuosittainen kasvu on 2,0 %, mikä vastaa Euroopan
keskuspankin pitkän aikavälin inflaatiotavoitetta ja on
sama kuin edellisenä vuonna.
Suurin osa testatuista tavaramerkeistä päätyy
merkittävään eroon kerrytettävän rahavirran ja
kirjanpitoarvon välillä eivätkä testit osoita
arvonalentumiskirjausten tarvetta. Kolmen
tavaramerkin arvioidut kerrytettävissä olevat
rahamäärät, yhteensä 36,1 milj. euroa, olivat
kirjanpitoarvoa pienemmät, ja siksi niille on kirjattu
10,5 miljoonan euron arvonalentumiset. Näistä
tavaramerkeistä kahdella kerrytettävissä olevan
rahamäärän ja kirjanpitoarvon ero oli pienentynyt jo
viime vuonna.
Lisäksi kahden tavaramerkin arvioitu
kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon
arvonalentumistestauksessa, mutta negatiiviset
muutokset yhdessä keskeisessä oletuksessa,
saattaisivat johtaa osittaiseen arvonalentumiseen.
Näiden kahden tavaramerkin osalta (kirjanpitoarvo
40,8 milj. euroa, 35,4 % testattujen tavaramerkkien
kirjanpitoarvosta), rojaltitason lasku 5 prosentilla
vaikuttaisi kielteisesti tavaramerkin arvon
määrittämiseen johtaen osittaiseen
arvonalentumiseen. Johto kuitenkin pitää tämän
suuruista rojaltitason laskua epätodennäköisenä,
ottaen huomioon näiden tavaramerkkien erittäin
vahvan brändin tunnettuuden ja markkina-aseman.
   
120
2.2  Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
milj. euroa
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
2,5
113,1
169,6
7,3
292,6
Lisäykset
–
–
0,4
9,4
9,8
Vähennykset
–
-3,4
-6,8
–
-10,2
Kurssierot
–
–
0,2
–
0,2
Siirrot erien välillä
–
1,2
7,0
-8,5
-0,2
Hankintameno 31.12.2025
2,5
111,0
170,4
8,2
292,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025
–
-94,8
-134,6
–
-229,4
Poistot
–
-1,8
-5,9
–
-7,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
–
3,4
6,7
–
10,1
Kurssierot
–
–
-0,1
–
-0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025
–
-93,2
-133,9
–
-227,2
Kirjanpitoarvo 1.1.2025
2,5
18,4
35,0
7,3
63,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
2,5
17,8
36,4
8,2
65,0
Hankintameno 1.1.2024
2,5
111,4
166,5
6,6
287,1
Lisäykset
–
0,1
1,3
7,1
8,4
Vähennykset
–
-0,2
-0,7
–
-0,9
Kurssierot
–
–
-1,9
–
-2,0
Siirrot erien välillä
–
1,9
4,5
-6,3
–
Hankintameno 31.12.2024
2,5
113,1
169,6
7,3
292,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024
–
-93,2
-131,0
-0,3
-224,4
Poistot
–
-1,9
-5,7
–
-7,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
–
0,2
0,6
0,1
0,9
Kurssierot
–
–
1,6
–
1,7
Siirrot erien välillä
–
–
-0,2
0,2
–
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024
–
-94,8
-134,6
–
-229,4
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
2,5
18,3
35,5
6,4
62,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
2,5
18,4
35,0
7,3
63,2
Lisäykset vuosina 2025 ja 2024 sisältävät korvausinvestointeja ja parannuksia työturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen. Vuoden 2025 keskeneräisten hankintojen lisäykset sisältävät myös Koskenkorvan tislaamon uuden
biomassakattilan.
   
121
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat
pääosin tehdas- ja varastorakennuksista, maa-
alueista sekä alkoholijuomateollisuuteen
käytettävistä koneista ja kalustosta.
Accounting-02.svg
Laatimisperiaatteet - Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan
alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä
poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Mikäli
käyttöomaisuushyödykkeen eri osien taloudelliset
vaikutusajat poikkeavat toisistaan, kukin osa käsitellään
erillisenä hyödykkeenä. Kaikki muut menot, esimerkiksi
tavanomaiset kunnossapito- ja korjauskustannukset,
kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat
syntyneet. Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä
tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan
mukaisesti. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Rakennukset ja rakennelmat 10–40 vuotta
Koneet ja kalusto 3–20 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot
tarkistetaan jokaisena tilikauden päättymispäivänä, ja
poistoaikoja oikaistaan vastaavasti, jos ne poikkeavat
huomattavasti aiemmista arvioista.
Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siihen
määrään asti kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää
siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
luovutusvoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin
tuottoihin tai kuluihin.
Rajamäen kiinteistö ja kalusto sekä eräät
Koskenkorvan tislaamon koneista on pantattu
lainojen vakuudeksi, katso liitetieto 6.2.
Lisätietoja aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoja koskevista
sitoumuksista esitetään liitetiedossa 6.2.
Critical-02.svg
Kriittiset arviot ja johdon harkinta – Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
Taloudellisen vaikutusajan arviointi on merkittävin
aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvä arvio.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisissa
vaikutusajoissa ei ollut merkittäviä muutoksia vuoden
2025 aikana.
   
122
2.3  Vuokrasopimukset
milj. euroa
Rakennukset
ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
122,1
32,1
154,1
Lisäykset
4,1
1,1
5,2
Vähennykset
-1,5
-1,4
-2,9
Kurssierot
0,1
–
0,1
Hankintameno 31.12.2025
124,7
31,8
156,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025
-69,0
-26,2
-95,2
Poistot
-7,0
-2,4
-9,5
Vähennysten kertyneet poistot
0,2
1,3
1,6
Kurssierot
–
0,1
0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025
-75,7
-27,2
-103,0
Kirjanpitoarvo 1.1.2025
53,1
5,9
59,0
Kirjanpitoarvo 31.12 2025
49,0
4,6
53,6
milj. euroa
Rakennukset
ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
137,0
32,9
170,0
Lisäykset
0,4
2,4
2,8
Vähennykset
-10,4
-1,9
-12,4
Kurssierot
-4,9
-1,4
-6,2
Hankintameno 31.12.2024
122,1
32,1
154,1
Kertyneet poistot 1.1.2024
-75,0
-27,1
-102,1
Poistot
-6,7
-2,0
-8,7
Vähennysten kertyneet poistot
9,5
1,7
11,2
Kurssierot
3,2
1,2
4,4
Kertyneet poistot 31.12.2024
-69,0
-26,2
-95,2
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
62,1
5,8
67,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
53,1
5,9
59,0
Anora toimii pääsääntöisesti vuokralleottajana.
Konsernilla on tavanomaiseen liiketoimintaan liittyviä
vuokrasopimuksia kuten tuotanto-, jakelu- ja
toimistotiloja, tuotannon koneita ja kalustoa, trukkeja,
autoja ja toimistotekniikkaa.
Laatimisperiaatteet – Vuokrasopimukset
Vuokrasopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka
tuottaa oikeuden käyttää omaisuuserää tietyksi
ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Sopimus sisältää
vuokrasopimuksen, jos kyseessä on yksilöity omaisuuserä
ja sopimus tuottaa yksilöidyn omaisuuserän käyttöä
koskevan määräysvallan. Käyttöoikeusomaisuuserä ja
vuokrasopimusvelka kirjataan vuokrasopimuksen
alkamispäivänä kuvastamaan Anoran oikeutta käyttää
vuokrasopimuksen kohde-etuutta ja vastaavasti
maksamattomia tulevia vuokramaksuja.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan diskonttaamalla
odotettavissa olevat vuokramaksut nykyarvoon.
Vuokramaksuiksi luetaan kiinteät vuokramaksut,
odotettavissa olevat maksut, jotka liittyvät
jäännösarvotakuisiin ja mahdollinen osto-option
toteutushinta, jos sen käyttö on kohtuullisen varmaa.
Vuokra-aika on vuokrasopimuksen ei-purettavissa oleva
jakso. Mahdolliset jatko-optiot lisätään vuokra-aikaan, jos
on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää näitä
optioita.
Vuokramaksut diskontataan käyttäen
vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, jos korko on helposti
määritettävissä. Jos sisäistä korkoa ei voida helposti
määrittää, käytetään lisäluoton korkoa
diskonttauskorkona. Diskonttauskoron määrittämisessä
on käytetty kriteereinä kohdeomaisuuserän luokkaa,
maantieteellistä sijaintia, valuuttaa ja vuokralleottajan
luottoriskipreemioita.
Vuokrasopimusvelka ja sitä vastaava
käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan uudelleen, jos
vuokrasopimuksen alkuperäisten ehtojen mukainen
kassavirta muuttuu, esimerkiksi jos vuokra-aika muuttuu
tai jos vuokramaksut muuttuvat indeksin tai vaihtuvan
koron perusteella. Leasing-maksujen muutos
raportoidaan tilikaudella, jolla ne vaikuttavat
rahavirtoihin. Vuokrasopimusvelka esitetään taseessa
omalla rivillä jaoteltuna lyhytaikaiseen tai pitkäaikaiseen
velkaan.
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan
hankintamenoon perustuen vuokrasopimusvelan
alkuperäisen arvostuksen määrään vähennettynä
vuokralle antajalle vuokra-ajan alkamispäivään
mennessä suoritetuilla maksuilla sekä mahdollisesti
saaduilla kannustimilla, lisättynä alkuvaiheen välittömillä
menoilla ja oikaistuna arvioiduilla
käyttöoikeusomaisuuserän ennallistamiskustannuksilla.
Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan vuokra-ajan tai
   
123
vaikutusaikansa kuluessa, riippuen siitä kumpi on
lyhyempi jakso.
IFRS 16 -standardi sisältää alle 12 kk vuokrasopimuksia ja
arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia helpotuksia.
Vuokrasopimusvelkaa ei kirjata alle 12 kk
vuokrasopimuksista tai arvoltaan vähäisistä
omaisuuseristä. Anora käyttää raja-arvona 5000 euron
hankintahintaa. Helpotusten piiriin kuuluvien
vuokrasopimusten vuokramenot kirjataan liiketoiminnan
muihin kuluihin.
Jotkin sopimukset koneiden ja laitteiden
vuokraamisesta Gjelleråsenin tuotanto- ja
jakelutoimintoihin liittyen ovat vaihtuvakorkoisia.
Nämä sopimukset ovat voimassa vuoteen 2027 asti.
Critical-02.svg
Kriittiset arviot ja johdon harkinta –
käyttöoikeusomaisuus ja vuokrasopimusvelat
Keskeisimmät johdon arviot liittyvät diskonttauskorkojen
määrittämiseen ja vuokrasopimuksiin liittyvien
mahdollisten jatko-optioiden käyttöön.
Vuokrasopimukset sisältävät Destilleriveien 11 AS:n
kanssa solmitun sopimuksen Gjelleråsenin tuotanto-,
jakelu- ja hallintokiinteistöjen vuokraamisesta 25 vuoden
määräajaksi 1.1.2012 alkaen. Tämän sopimuksen mukainen
vuosittainen vuokra on ollut noin 8,7 miljoonaa euroa
vuonna 2025. Tilojen vuokrasopimukseen sisältyy myös
mahdollisuus jatkaa vuokrasopimusta 10 vuodella
alkuperäisen vuokrasopimuksen jälkeen. Option
käyttämistä ei pidetä tällä hetkellä todennäköisenä, joten
se ei sisälly käyttöoikeusomaisuuden ja vuokravelan
määrään vuosien 2025 ja 2024 lopussa.
Vuonna 2023 kirjattiin merkittävä arvonalentumistappio
käyttöoikeusomaisuuseristä liittyen tähän
vuokrasopimukseen. Lisätietoja käyttöoikeusomaisuus-
erien arvonalentumistappioista vuonna 2023 löytyy
vuoden 2023 tilinpäätöksessä luvusta 2.2, joka käsittelee
aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä. Vuoden 2025 tai
2024 aikana ei ole kirjattu käyttöoikeusomaisuuserien
arvonalentumisia tai arvonalentumisten peruutuksia.
2.4  Vaihto-omaisuus
Laatimisperiaatteet - Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai
todennäköiseen nettorealisointiarvoon sen mukaan,
kumpi näistä on alempi. Raaka-aineet, tarvikkeet,
puolivalmisteet ja kauppatavarat arvostetaan
painotettuun keskihintaan. Valmiit tuotteet, mukaan
lukien itse valmistetut ja uudelleen pakatut tuotteet,
arvostetaan standardihintaan, joka muodostuu raaka-
aineista, välittömistä työsuorituksesta johtuvista
menoista ja asianmukaisesta osuudesta hankinnan ja
valmistuksen muuttuvista menoista sekä kiinteistä
yleismenoista, edustaen likimääräistä todellista hintaa
painotetun keskihinnan kaavan mukaan. Kiinteiden
kustannusten allokointi on määritetty normaalin
toiminta-asteen mukaisesti.
Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa
liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on
vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen
tarvittavat menot sekä arvioidut välttämättömät menot
myynnin toteutumiseksi.
Kriittiset arviot ja johdon harkinta – vaihto-omaisuus
Johdon harkintaa ja arvioita käytetään määriteltäessä
normaalia toiminta-astetta, nettorealisointiarvoa (NRV) ja
varaston epäkuranttiusanalyysia, jotka kaikki sisältävät
arvioita valmiiden tuotteiden tulevasta kysynnästä.
Vaihto-omaisuus
milj. euroa
2025
2024
Aineet ja tarvikkeet
29,5
36,6
Keskeneräiset tuotteet
9,4
12,3
Valmiit tuotteet
35,9
46,0
Kauppatavarat
45,5
50,0
Muu vaihto-omaisuus
0,1
0,7
Yhteensä ennen
epäkuranttiusvarausta
120,3
145,7
Epäkuranttiusvaraus
-7,9
-6,5
Yhteensä
112,5
139,2
Toiminta-aste Gjelleråsenin tuotantolaitoksissa
Norjassa laski, kun tuotantoa siirrettiin muihin konsernin
tuotantolaitoksiin Suomessa ja Tanskassa vuonna 2023
osana centre of excellence -hanketta. Tämän
seurauksena tuotannon kiinteät yleiskustannukset ovat
olleet suuremmat kuin mitä vaihto-omaisuuden
hankintamenoon aktivoidaan. IAS 2 Vaihto-omaisuus -
standardin mukaisesti kiinteät yleiskustannukset, jotka
kohdistetaan vaihto-omaisuuden arvoon, perustuvat
tuotantolaitosten normaaliin toiminta-asteeseen. Tästä
johtuen normaalitoiminta-asteen alittamiseen liittyviä
kiinteitä yleiskustannuksia on kirjattu kuluksi niiden
syntyessä. Kyseisten kustannusten määrä on
marginaalinen myytyjä tuotteita vastaavien kulujen
määrän huomioiden.
Osana Anoran Fit-Fix-Focus-muutosohjelmaa johto on
ryhtynyt toimiin viiniportfolion kannattavuuden
rakenteelliseksi parantamiseksi, sisältäen toimia kuten
päämiesportfolion tarkistusta. Nämä toimenpiteet ovat
laskeneet johdon arviota kyseisten tuotteiden
nettorealisointiarvosta niiden nykyisen kirjanpitoarvon
alapuolelle. Johdon arvio heijastaa odotettuja
nettorealisointiarvoja ja palautumisasteita irtautumisen
jälkeisessä skenaariossa hyödyntäen arvioituja
myyntireittejä. Edellä mainittujen toimien seurauksena
Wine-segmentissä kirjattiin 3,6 milj. euron varaston
arvonalentumiset. Vertailukaudella oikaisuja tehtiin
standardikustannuksiin sekä epäkuranttiusvaraukseen
   
124
liittyen tiettyjen varastoerien arvostukseen. Näiden
toimenpiteiden seurauksena vuonna 2024 tehtiin
yhteensä 3,8 miljoonaa euroa vaihto-omaisuuden
lisäalaskirjauksia, joista 2,0 miljoonaa euroa kirjattiin
Industrial-segmentissä ja 1,8 miljoonaa Wine-
segmentissä.
2.5  Myyntisaamiset ja muut saamiset
Accounting-02.svg
Laatimisperiaatteet - Myyntisaamiset
ja muut saamiset
Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäiseen
laskutusarvoon mahdollisilla arvonalentumisilla
vähennettyinä. Arvonalentumistappio kirjataan
välittömästi tulosvaikutteisesti. Arvonalentumista koskeva
vähennyserä perustuu myyntisaamisten odotettavissa
oleviin luottotappioihin IFRS 9 mukaan. Odotettavissa
olevien luottotappioiden malli on tulevaisuuteen katsova
ja perustuu historialliseen luottotappioasteeseen.
Odotettavissa olevista luottotappioista kirjattu varaus
perustuu myyntisaamisten ikäjakaumaan ja alueellisiin
saamissalkkuihin. Myyntisaamiset kirjataan lopullisina
luottotappioina kun on epätodennäköistä, että suoritusta
saadaan, esimerkiksi kun velallinen ei sitoudu konsernin
takaisinmaksusuunnitelmaan.
Myydyt myyntisaamiset kirjataan pois taseesta, kun
saaminen on myyty ja kauppahinta saatu. Konserni kirjaa
myyntisaamiset pois taseesta kaupantekohetkellä, kun
konsernilla ei enää ole sopimusperusteista oikeutta
näihin rahavirtoihin ja olennaiset riskit ja edut ovat
siirtyneet konsernin ulkopuolelle. Myytyihin
myyntisaamisiin liittyvät kulut kirjataan muihin
rahoituskuluihin. Saatavia myydään siinä määrin kuin
hinta on kilpailukykyinen lyhytaikainen rahoitus huomioon
ottaen.
Myyntisaamiset ja muut saamiset
milj. euroa
2025
2024
Myyntisaamiset
108,9
101,3
Ennakkomaksut asiakkaille ja
toimittajille
2,2
2,7
Siirtosaamiset
6,0
5,5
Verosaamiset
3,9
5,3
Johdannaissopimuksiin
perustuvat saamiset 1
0,7
1,9
Muut saamiset
4,0
4,3
Yhteensä
125,8
121,0
1 Katso liite 3.3  Johdannaiset ja suojauslaskenta
Myytyjen myyntisaamisten määrä tilikauden 2025
lopussa oli 141,3 milj. euroa (2024: 163,7 milj. euroa).
Myyntisaamiset osakkuusyhtiöiltä esitetään
liitetiedossa 6.3.
Myyntisaamisten ikäjakauma
milj. euroa
2025
2024
Erääntymättömät
myyntisaamiset
103,8
90,7
1-90 päivää erääntyneet
myyntisaamiset
4,7
10,3
yli 90 päivää erääntyneet
myyntisaamiset
2,0
2,3
Odotetut luottotappiot
-1,6
-2,1
Yhteensä
108,9
101,3
Accounting-02.svg
Odotettavissa olevat luottotappiot
Merkittävä osa konsernin liikevaihdosta tulee
monopolimyynnistä Pohjoismaissa ja tähän ei liity
olennaista luottoriskiä. Konsernin luottoriski kohdistuu
suuren määrään pieniä asiakkuuksia HoReCa-toimialalla,
tukkukaupan, päivittäistavarakaupan ja teollisuuden
asiakkuuksiin sekä pieneen jakelijamäärään
kotimarkkinoiden ulkopuolella. Tällä perusteella konserni
käyttää yksinkertaistettua mallia myyntisaamisten
odotettujen luottotappioiden kirjaamiseen.
Myyntisaamisiin liittyvät arvonalentumistappiot
perustuvat myyntisaamisten ikäjakaumaan, alueellisiin
portfolioihin ja historiallisiin luottotappioiden määrään.
Analyysissa on otettu huomioon makroekonomista
informaatiota.
Muutos odotetuissa luottotappioissa kauden
aikana
milj. euroa
2025
2024
Odotetut luottotappiot kauden
alussa
-2,1
-1,7
Odotettujen luottotappioiden
jaksotukset kauden aikana
–
-0,5
Odotettujen luottotappioiden
jaksotusten peruutukset kauden
aikana
1,1
0,1
Toteutuneet luottotappiot kauden
aikana
-0,5
-0,1
Odotetut luottotappiot kauden
lopussa
-1,6
-2,1
   
125
2.6  Työsuhde-etuuksista aiheutuvat
velvoitteet
Konsernin eläkejärjestelyt
Konsernilla on erilaisia eläkejärjestelyjä paikallisten
olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti eri maissa.
Suomen, Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Saksan yhtiöissä
lakisääteiset eläkevelvoitteet on järjestetty
eläkevakuutusyhtiöiden kautta silloin kun järjestelyt
ovat maksupohjaisia, ja niitä hoidetaan paikallisen
lainsäädännön ja vakiintuneen käytännön mukaisesti.
Lahjaeläke ja rahoittamattomat
eläkejärjestelyt
Maksupohjaisten eläkejärjestelyjen lisäksi konsernilla
on eräille Norjan työntekijöille muutamia
lahjaeläkkeitä sekä muita rahastoimattomia
etuuspohjaisia järjestelyjä. Maksupohjaiseen
järjestelyyn siirryttäessä Norjassa oli henkilöitä, jotka
olisivat joutuneet epäsuotuisaan asemaan aikaisen
eläköitymisen sattuessa 65–67 vuoden iässä. Tämän
korvaamiseksi sovittiin lahjaeläkkeen maksamisesta
kaikille niille, joita tämä koskisi. Tämän etuuden
piirissä oli 31.12.2025 yhteensä 61 työntekijää ja 9
eläkkeellä olevaa entistä työntekijää (2024: 67
työntekijää ja 6 eläkkeellä olevaa entistä työntekijää).
Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläke-etuuden
suuruus eläkkeellejäämishetkellä lasketaan palkan,
työssäolovuosien ja oletetun eliniän perusteella.
Norjan eläkejärjestelyt koskevat ainoastaan
muutamaa henkilöä, joten niihin liittyvien
eläkevelkojen määrät eivät ole konsernin kannalta
olennaisia. Tilikauden 2025 lopussa etuuspohjainen
eläkevelka oli 2,6 miljoonaa euroa (2024: 2,6 miljoonaa
euroa).
 2.7  Ostovelat ja muut velat
Accounting-02.svg
Laadintaperiaate - Ostovelat ja muut velat
Ostovelat ja muut velat ovat ennen tilikauden
päättymistä konsernille toimitettujen tavaroiden ja
palveluiden hankinnasta maksamatta olevia velkoja.
Ostovelat ja muut velat esitetään lyhytaikaisina velkoina,
ellei maksua ole sovittu suoritettavaksi 12 kuukauden
kuluessa raportointijakson päättymisestä. Ne kirjataan
aluksi käypään arvoon ja sen jälkeen arvostetaan
jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron
menetelmää.
milj. euroa
2025
2024
Ostovelat
79,8
79,9
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset
21,2
17,5
Korkovelat
0,1
0,1
Hankintajaksotukset
9,1
16,5
Varaukset
0,8
1,7
Muut siirtovelat
27,1
32,6
Valmistevero
112,4
112,5
ALV -velka
54,3
56,1
Johdannaissopimuksiin
perustuvat velat1
3,2
1,4
Käypään arvoon tuloksen kautta
kirjattavat lyhytaikaiset velat2
0,6
0,4
Verovelat
2,9
1,5
Muut velat
8,5
9,3
Yhteensä
319,9
329,5
1 Katso liite 3.3  Johdannaiset ja suojauslaskenta
2 Katso liite 3.2.2  Rahoitusvelat
2.7.1  Varaukset
Accounting-02.svg
Laadintaperiaate - Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman
seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on
todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää
taloudellisten voimavarojen siirtymistä pois yrityksestä, ja
velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Varauksena
kirjattava määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita
olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää
raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on
mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus
kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on
käytännössä varmaa.
Uudelleenjärjestelykuluja koskeva varaus kirjataan vain, kun
varauksen yleiset kirjaamiskriteerit täyttyvät ja kun johto on
laatinut ja hyväksynyt asianmukaisen suunnitelman, johon se
on sitoutunut, ja se on antanut niille, joihin järjestely vaikuttaa,
riittävän perusteen odottaa, että yhteisö toteuttaa uudelleen-
järjestelyn, joko aloittamalla suunnitelman toimeenpanon tai
tiedottamalla suunnitelman keskeisistä kohdista niille, joihin
järjestely vaikuttaa.
Uudelleenjärjestelyvaraukseen sisältyvät kustannukset ovat
kustannuksia, jotka ovat joko lisäkustannuksia tai aiheutuvat
suoraan järjestelystä tai ovat seurausta jatkuvasta sopimus-
velvoitteesta ilman vastaista taloudellista hyötyä Anoralle tai
sopimusvelvoitteen purkamisesta aiheutuneesta maksusta.
milj. euroa
Kauden
alussa
Lisäykse
t 2025
Vähenn
ykset
2025
Muunto
erot
Kauden
lopussa
31.12.202
5
Uudelleenjär-
jestelyvaraus
1,7
–
-1,0
–
0,8
Yhteensä
1,7
–
-1,0
–
0,8
Konsernilla on vuoden 2025 lopussa 0,8 milj. euroa
aiempien vuosien uudelleenjärjestelyihin liittyvää
varausta (2024: 1,7 milj. euroa).
   
126
3  Rahoituserät ja
pääomarakenne
3.1  Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot
milj. euroa
2025
2024
Korkotuotot
Lainat, muut saamiset ja rahat
ja pankkisaamiset
6,0
7,8
Korkotuotot yhteensä
6,0
7,8
Valuuttakurssivoitot
Kurssivoitot
valuuttatermiineistä
0,3
1,1
Valuuttakurssivoitot konsernin
sisäisistä lainoista ja
konsernitilistä
3,8
1,7
Valuuttakurssivoitot yhteensä
4,1
2,9
Muut rahoitustuotot
Muut rahoitustuotot
0,3
0,1
Muut rahoitustuotot yhteensä
0,3
0,1
Rahoitustuotot yhteensä
10,4
10,7
Rahoituskulut
milj. euroa
2025
2024
Korkokulut
Jaksotettuun hankintamenoon
kirjatut velat
-13,2
-17,2
Vuokrasopimusvelkojen korot
-4,6
-4,9
Muut korkokulut, eläkevastuu
–
–
Korkokulut yhteensä
-17,8
-22,1
Valuuttakurssitappiot
Kurssitappiot
valuuttatermiineistä
-1,4
-0,2
Valuuttakurssitappiot konsernin
sisäisistä lainoista ja
konsernitilistä
-2,8
-3,3
Valuuttakurssitappiot yhteensä
-4,2
-3,6
Muut rahoituskulut
Muut rahoituskulut
-3,2
-5,1
Muut rahoituskulut yhteensä
-3,2
-5,1
Rahoituskulut yhteensä
-25,2
-30,7
Liikevoittoon sisältyy myyntisaamisista ja ostoveloista
aiheutuvia valuuttakurssieroja 0,1 milj. euroa (2024:
EUR -0,5 milj. euroa) sekä valuuttajohdannaisista
aiheutuvia kurssieroja -5,8 milj. euroa (2024: EUR 3,9
milj. euroa).
3.2  Rahoitusvarat ja -velat
3.2.1  Rahoitusvarat
Accounting-02.svg
IFRS 9 mukaan luokittelu on liiketoiminta­mallilähtöinen ja
pitää sisällään kolme luokkaa: käypään arvoon
tulosvaikutteisesti, jaksotettuun hankintamenoon ja
käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta. Luokittelu
tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä
omaisuuserän käyttötarkoituksen perusteella. Luokittelun
perusteet arvioidaan uudelleen jokaisena
raportointipäivänä.
Kaikki rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan
taseeseen kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin
konserni sitoutuu ostamaan tai myymään
rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarat kirjataan taseeseen
alkuperäiseen hankintamenoon, joka vastaa niiden
käypää arvoa hankintahetkellä. Mikäli kyseessä on erä,
jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti,
transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen
alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta
silloin, kun konsernilla ei enää ole sopimusperusteista
oikeutta rahavirtoihin tai se on siirtänyt rahoitusvaroihin
kuuluvaan erään liittyvät olennaiset riskit ja edut
konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarat sisältyvät
pitkäaikaisiin tase-eriin silloin, kun niiden maturiteetti on
yli 12 kuukautta.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Arvonalentumismallin mukaan on kirjattava arvon
alentumista koskeva vähennyserä, joka perustuu
odotettavissa oleviin luottotappioihin. Arvon alentumista
koskeva vähennyserä kirjataan myyntisaamisten sekä
sopimuksiin perustuvien omaisuuserien odotettavissa
olevien luottotappioiden perusteella. Myyntisaamisten
vähennyseriä kuvataan tarkemmin liitetiedossa  2.5 
Myyntisaamiset ja muut saamiset. Arvostusmalli ei koske
rahoitusvaroja, jotka arvostetaan käypään arvoon, jolloin
odotetut luottotappiot on jo otettu huomioon.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
Ryhmään kuuluvat rahoitusvarat, jotka on hankittu
kaupankäyntitarkoituksessa tai jotka Anora-konserni on
muutoin nimenomaisesti luokitellut käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Myytävät myyntisaamiset
luokitellaan tähän ryhmään. Ryhmään luokitellaan myös
   
127
suojaustarkoituksessa pidettävät johdannaiset, jotka
eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä.
Ryhmään kuuluvat erät kirjataan alun perin käypään
arvoon ja arvostetaan myöhemmin kunkin
raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon,
joka on toimivilla markkinoilla julkaistujen
hintanoteerausten pohjalta määritetty raportointikauden
päättymispäivän ostonoteeraus. Käyvän arvon
muutoksista johtuvat realisoitumattomat ja realisoituneet
voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin
sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät, jos ne liittyvät
rahoituserien suojaukseen.
Jaksotettuun hankintamenoon
Lainat ja muut saamiset syntyvät, kun luovutetaan rahaa,
tavaroita tai palveluja velalliselle, ja ne sisältyvät lyhyt- tai
pitkä­aikaisiin rahoitusvaroihin erääntymisaikansa
mukaisesti. Nämä varat pidetään hallussa sellaisen
liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on
sopimusperusteisten rahavirtojen kerääminen. Anorassa
pitkäaikaisiin saamisiin kuuluvat yli vuoden kuluttua
erääntyvät lainasaamiset ja muut saamiset. Lyhytaikaisiin
tase-eriin sisältyvät myyntisaamiset ja rahavarat
esitetään lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa. Saamisten
arvostusperusteena on jaksotettu hankintameno, kun
instrumenttiin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai
määritettävissä olevia eikä instrumentteja noteerata
rahoitusmarkkinoilla.
Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
arvostettavia rahoitusvaroja ovat noteeraamattomat
osakkeet, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa ja
joiden alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä konserni on
tehnyt lopullisen valinnan niiden kuulumisesta tähän
ryhmään. Käyvän arvon muutokset kirjataan muun laajan
tuloksen eriin.
3.2.2  Rahoitusvelat
Accounting-02.svg
Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja
jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin
rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelat arvostetaan alun perin
käypään arvoon, ja merkitään taseeseen
transaktiomenoilla vähennettynä, paitsi kun on kyseessä
erä, joka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta
vasta silloin, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on
täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.
Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla
ole ehdotonta oikeutta siirtää velan suorittamista
vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden
päättymispäivästä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin
rahoitusvelkoihin kuuluvat suojaustarkoituksessa
pidettävät johdannaiset, jotka eivät täytä
suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä sekä
myyntioptiot liittyen vähemmistöosuuksiin. Ryhmään
kuuluvat, suojaustarkoituksessa pidettävät johdannaiset,
jotka eivät täytä suojauslaskennan kriteereitä,
arvostetaan käypään arvoon, joka on määritetty
toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten
pohjalta raportointikauden päättymispäivänä. Käyvän
arvon muutoksista johtuvat realisoitumattomat ja
realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti
rahoituseriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Optioihin liittyvät velat on arvioitu
hinnoittelumekanismilla, joka on määritelty
osakassopimuksessa ja diskontattu tilikauden loppuun.
Tärkeimmät parametrit hinnoittelumekanismissa ovat
osakkeen arvon kehitys mitattuna arvioituna liiketuloksen
kehityksellä arvioituun päätöspäivään asti kerrottuna
kiinteällä markkinaperusteisella kertoimella. Liiketuloksen
perustana käytetään yhtiöiden budjetteja ja pitkän
aikavälin suunnitelmia. Diskonttauskorkona käytetään
NIBOR tai STIBOR korkoja, joiden pituus on linjassa
odotetun erääntymisen kanssa. Kyseiset velat olivat
vähäisiä tilikausilla 2025 ja 2024.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvelat
Tähän ryhmään kuuluvat konsernin ulkoiset
rahalaitoslainat, lainat eläkelaitoksilta, yritystodistuslainat
sekä ostovelat. Nämä rahoitusvelat arvostetaan
jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron
menetelmää. Kun lainoja maksetaan pois tai
jälleenrahoitetaan, niihin liittyvät vielä kuluksi
kirjaamattomat menot kirjataan rahoituskuluihin.
Käytössä olevat konsernitililimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin
lainoihin. Lisäksi Anoralla on valmiusluottolimiitti, johon
liittyvä järjestelypalkkio jaksotetaan limiitin
voimassaoloajalle tasaerinä muihin rahoituskuluihin.
Konsernin sisäisten valuuttamääräisten lainojen
kurssierot esitetään rahoituserissä jaksotettuun
hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat -ryhmän
kurssieroissa.
Rahalaitos- ja yritystodistuslainojen käypä arvo
määritetään diskonttaamalla näiden tulevat rahavirrat
tilinpäätöshetken markkinakoroilla, joita oikaistaan
Anoran luottoriskipreemiolla. Rahoitusvelkojen käyvät
arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista.
   
128
Käypään arvoon tuloksen kautta  kirjattavat velat
milj. euroa
2025
2024
Tasearvo kauden alussa
0,5
0,8
Maksettu kauden aikana
-0,2
-0,2
Arvonmuutokset
0,1
–
Tasearvo kauden lopussa
0,6
0,5
Pitkäaikaiset velat
–
0,1
Lyhytaikaiset velat
0,6
0,4
Lainat ja vuokrasopimusvelat
milj. euroa
2025
2024
Pitkäaikaiset
Rahalaitoslainat
161,2
159,7
Lainat eläkelaitoksilta
2,3
3,8
Vuokrasopimusvelat
93,2
104,7
Yhteensä
256,7
268,2
Lyhytaikaiset
Lainat eläkelaitoksilta
1,5
1,5
Yritystodistukset
11,9
20,0
Vuokrasopimusvelat
14,0
13,4
Yhteensä
27,4
34,9
Kaikki konsernin pitkä- ja lyhytaikaiset rahalaitoslainat
ja lainat eläkelaitoksilta olivat euromääräisiä
31.12.2025 ja 31.12.2024.
Konsernin rahalaitoslainojen sekä
eläkelaitoslainojen efektiivisen koron painotettu
keskiarvo  31.12.2025 oli 4,1% (2024: 4,7%).
Konsernin vuokrasopimusvelkojen koron painotettu
keskiarvo (p.a.) 31.12.2025 oli 4,1 % (2024 : 3,9 % ). 
Konsernin luottolimiittisopimuksen puitteissa
nostetun määräaikaislainan nimellismäärä on
pysynyt 160,0 (160,0 ) miljoonassa eurossa sen jälkeen,
kun Anora maksoi takaisin 50,0 miljoonaa euroa
alkuperäisestä määrästä syyskuussa 2024.
Joulukuussa 2024 Anora käytti luottolimiitti-
sopimukseensa liittyvän toisen jatko-option, minkä
seurauksena määräaikaislainan ja valmiusluotto-
limiittien eräpäivä siirtyi joulukuuhun 2027.
Konserni on tehnyt uuden rahoitussopimuksen
Koskenkorvan tislaamon uuden biomassakattila-
investoinnin ja siihen liittyvien rakennuskustannusten
rahoitusta varten. Limiittiä nostetaan asteittain
vastaamaan investoinnin pääomamenoja.
Raportointikauden lopussa tästä limiitistä nostettu
velka oli 1,4 (–) miljoonaa euroa. Uusi rakenteilla oleva
biomassakattila toimii lainan vakuutena, katso liite
6.2 .
   
129
Nettovelka
Muutokset nettoveloissa tilikausien 2025 ja 2024 aikana on esitetty seuraavassa taulukossa:
milj. euroa
Rahat ja pankki-saamiset
Lainat raha- ja
eläkelaitoksilta
(pitkäaikaiset)
Lainat raha- ja
eläkelaitoksilta
(lyhytaikaiset)
Vuokrasopimus-velat
(pitkäaikaiset)
Vuokrasopimus-velat
(lyhytaikaiset)
Yhteensä
Nettovelka 1.1.2025
181,5
163,5
21,5
104,7
13,4
121,6
Rahavirrat
0,3
-0,1
-8,0
–
-13,6
-22,0
Valuuttakurssierot
0,8
–
–
-0,1
0,1
-0,8
Muut muutokset
–
0,1
-0,1
-11,4
14,1
2,7
Nettovelka 31.12.2025
182,6
163,5
13,4
93,2
14,0
101,5
Nettovelka 1.1.2024
212,7
214,8
1,5
120,7
13,3
137,5
Rahavirrat
-29,9
-50,0
18,3
–
-12,6
-14,3
Valuuttakurssierot
-1,3
–
–
-4,4
-0,5
-3,5
Muut muutokset
–
-1,3
1,6
-11,6
13,2
2,0
Nettovelka 31.12.2024
181,5
163,5
21,5
104,7
13,4
121,6
Accounting-02.svg
Johdannaiset
Johdannaiset sisällytetään käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin
silloin, kun ne eivät täytä IFRS 9 standardin mukaisia
suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä. Nämä
johdannaiset merkitään taseeseen kaupantekopäivän
käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin
raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon.
Johdannaisia ja suojauslaskentaa kuvataan tarkemmin
liitetiedossa 3.3.
Johdannaisten käyvät arvot vastaavat rahamäärää,
jonka konserni joutuisi maksamaan tai se saisi, jos se
purkaisi johdannaissopimuksen tilinpäätöspäivänä.
Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot määritetään
käyttäen raportointi­kauden päättymispäivän
markkinahintoja. Korkojohdannaisten käyvät arvot
lasketaan diskonttaamalla sopimuksiin liittyvät tulevat
rahavirrat. Hyödykejohdannaisten arvon­määrityksessä
käytetään rahoitusmarkkinoilta saatuja käypiä arvoja.
3.2.3  Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu
sekä niiden käyvät arvot
Lyhyestä maturiteetista johtuen ostovelkojen sekä
muiden lyhytaikaisten saamisten ja velkojen käypä
arvo vastaa niiden tasearvoa raportointipäivänä.
Seuraavassa taulukossa esitetään myös
rahoitusinstrumenttien luokittelu. Käypien arvojen
hierarkian tasot 1–3 kuvastavat käypiä arvoja
määritettäessä käytettyjen syöttötietojen
merkittävyyttä. Tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin
samanlaisten rahoitusinstrumenttien julkisiin
noteerauksiin. Tasolla 2 käypien arvojen
määrittämiseen käytetyt syöttötiedot perustuvat
noteerattuihin markkinakorkoihin ja -hintoihin, jotka
ovat havainnoitavissa kyseiselle omaisuuserälle tai
velalle suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti
diskontattujen vastaisten rahavirtojen perusteella.
Muiden tasolle kaksi luokiteltujen rahoitusvarojen ja -
velkojen käyvät arvot vastaavat niiden
kirjanpitoarvoja. Tasolla kolme omaisuuserien ja
velkojen käyvät arvot pohjautuvat syöttötietoihin,
jotka eivät kaikkien merkittävien muuttujien osalta
perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon,
vaan ne perustuvat merkittävissä määrin johdon
arvioihin ja niiden käyttämiseen yleisesti
hyväksytyissä arvostusmenetelmissä. Esitetty käyvän
arvon taso perustuu alimman tason
syöttötietoinformaatioon, joka on merkittävä käypää
arvoa määritettäessä.
   
130
Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot ja konsernitaseen arvoja vastaavat kirjanpitoarvot luokittain:
2025
milj. euroa
Liite
Johdannaiset,
suojauslaskennan
alaiset
Käypään arvoon
tulos-   
vaikutteisesti
Jaksotettuun
hankinta-   
menoon
Käypään arvoon
muun laajan
tuloksen kautta
Tase-erien kirjan-
pitoarvot
Käypä arvo
Taso
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Noteeraamattomat osakkeet
3.2.1
–
–
–
0,7
0,7
0,7
3
Muut saamiset
–
–
1,6
–
1,6
1,6
3
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset
2.5
–
–
108,9
–
108,9
108,9
Johdannaissopimukset/korkojohdannaiset
3.3
0,2
–
–
–
0,2
0,2
2
Johdannaissopimukset/valuuttatermiinit
3.3
0,4
0,1
–
–
0,5
0,5
2
Rahavarat
4.1
–
–
182,6
–
182,6
182,6
Yhteensä
0,6
0,1
293,1
0,7
294,5
294,5
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat
3.2.2
–
–
163,5
–
163,5
163,5
2
Vuokrasopimusvelat 1
3.2.2
–
–
93,2
–
93,2
93,2
2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat
3.2.2
–
–
13,4
–
13,4
13,4
2
Vuokrasopimusvelat 1
3.2.2
–
–
14,0
–
14,0
14,0
2
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat lyhytaikaiset
velat
3.2.2
–
0,6
–
–
0,6
0,6
3
Ostovelat ja muut muut velat
2.7
–
–
79,8
–
79,8
79,8
Johdannaissopimukset/korkojohdannaiset
3.3
0,6
–
–
–
0,6
0,6
2
Johdannaissopimukset/valuuttatermiinit
3.3
2,1
0,4
–
–
2,5
2,5
2
Johdannaissopimukset/hyödykejohdannaiset
3.3
0,1
–
–
–
0,1
0,1
Yhteensä
2,8
1,0
363,8
–
367,6
367,6
1 Katso myös liitetieto 2.3  Vuokrasopimukset
   
131
2024
milj. euroa
Liite
Johdannaiset,
suojauslaskennan
alaiset
Käypään arvoon
tulos-   
vaikutteisesti
Jaksotettuun
hankinta-   
menoon
Käypään arvoon
muun laajan
tuloksen kautta
Tase-erien kirjan-
pitoarvot
Käypä arvo
Taso
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Noteeraamattomat osakkeet
3.2.1
–
–
–
0,7
0,7
0,7
3
Muut saamiset
–
–
0,2
–
0,2
0,2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset
2.5
–
–
101,3
-
101,3
101,3
Johdannaissopimukset/valuuttatermiinit
3.3
1,6
0,2
–
–
1,8
1,8
2
Johdannaissopimukset/hyödykejohdannaiset
3.3
–
–
–
–
–
–
2
Rahavarat
4.1
–
–
181,5
–
181,5
181,5
Yhteensä
1,6
0,2
282,9
0,7
285,4
285,4
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat
3.2.2
–
–
163,5
–
163,5
163,5
2
Vuokrasopimusvelat 1
3.2.2
–
–
104,7
–
104,7
104,7
2
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat pitkäaikaiset
velat
3.2.2
–
0,1
–
–
0,1
0,1
3
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat
3.2.2
–
–
21,5
–
21,5
21,5
2
Vuokrasopimusvelat 1
3.2.2
–
–
13,4
–
13,4
13,4
2
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat lyhytaikaiset
velat
3.2.2
–
0,4
–
–
0,4
0,4
3
Ostovelat ja muut muut velat
2.7
–
–
79,9
–
79,9
79,9
Johdannaissopimukset/korkojohdannaiset
3.3
1,0
–
–
–
1,0
1,0
2
Johdannaissopimukset/valuuttatermiinit
3.3
0,2
0,3
–
–
0,4
0,4
2
Yhteensä
1,2
0,8
382,9
–
384,9
384,9
1 Katso myös liitetieto 2.3  Vuokrasopimukset
   
132
3.3  Johdannaiset ja suojauslaskenta
Silloin kun konserni soveltaa valuutta-, korko- ja
sähköjohdannaisiin IFRS 9:n mukaista
suojauslaskentaa, käyvän arvon muutoksen tehokas
osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja
esitetään omassa pääomassa suojausrahastossa.
Accounting-02.svg
Kun sovelletaan suojauslaskentaa
Anorassa sovelletaan rahavirran suojausta
tapauskohtaisen harkinnan mukaan osaan valuutta-,
korko- ja sähköjohdannaisia. Rahavirtojen suojauksessa
suojaudutaan taseeseen merkittyyn tiettyyn
omaisuuserään, velkaan tai erittäin todennäköiseen
tulevaan liiketoimeen liittyvien rahavirtojen vaihteluilta.
Suojauslaskenta tarkoittaa laskentamenettelyä, jonka
tarkoituksena on kohdistaa yksi tai useampi
suojausinstrumentti siten, että niiden käyvän arvon
muutokset kumoavat kokonaisuudessaan tai osittain
suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon tai
rahavirtojen tulosvaikutteiset muutokset ajanjaksolla, jolle
suojaus on määritetty. Anora dokumentoi
suojausjärjestelyn alussa kunkin suojausinstrumentin ja
suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä
riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen
strategian.
Suojausinstrumenttien tehokkuus testataan IFRS 9:n
mukaisesti etukäteen. Tehokkuudella tarkoitetaan
suojausinstrumentin kykyä kumota suojattavan riskin
toteutumisesta johtuvat muutokset suojattavan erän
käyvässä arvossa tai suojatusta liiketoimesta johtuvissa
rahavirroissa. IFRS 9:n mukaan suojaussuhteen katsotaan
olevan erittäin tehokas, kun on selvä taloudellinen yhteys
suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välillä.
Suojausaste on suojausinstrumentin määrän sekä
suojattavan kohteen määrän välinen suhde.
Suojauslaskenta lopetetaan, kun suojauslaskennan
edellytykset eivät enää täyty.
Suojauslaskennan piirissä olevien
johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista
aiheutuvat realisoitumattomat voitot ja tappiot esitetään
suojausrahastossa. Termiinipisteet sisältyvät
suojaussuhteeseen. Rahavirtojen suojaukseksi
määritettyjen ja ehdot täyttävien johdannaissopimusten
realisoitumattomien käyvän arvon muutosten tehokas
osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään
oman pääoman suojausrahastossa. Tehoton osuus
kirjataan välittömästi rahoitustuotoksi tai -kuluksi. Omaan
pääomaan kertynyt kumulatiivinen voitto tai tappio
kaupallisiin eriin liittyneistä johdannaisista kirjataan
tulosvaikutteisiksi ostojen tai myyntien oikaisueriksi
samanaikaisesti suojattavan erän kanssa sillä kaudella,
jolla suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon.
Sähköjohdannaisista toteutunut voitto tai tappio kirjataan
liiketuloksen yläpuolelle sähköostoihin. Kun rahavirran
suojaukseksi hankitun suojausinstrumentin
suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty,
suojausinstrumentista omaan pääomaan kertynyt voitto
tai tappio kirjataan rahoitustuotoksi tai -kuluksi.
Kun suojauslaskentaa ei sovelleta
Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon
arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa
johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä
tavalla. Konserni kirjaa johdannaisten käypien arvojen
muutokset välittömästi tulosvaikutteisesti
rahoitustuottoihin tai -kuluihin silloin, kun johdannainen
liittyy kaupallisten rahavirtojen (ostojen ja myyntien)
suojaukseen, eikä suojauslaskentaa sovelleta. Muiden
johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan
välittömästi rahoitustuottoihin tai -kuluihin, kun
suojauslaskentaa ei sovelleta. Johdannaiset, joihin ei
sovelleta suojauslaskentaa, on hankittu vähentämään
liiketoimintaan tai rahoitukseen liittyviä tulos- ja/tai
rahavirtavaikutuksia .
Johdannaissopimusten nimellisarvot
milj. euroa
2025
2024
Rahavirran suojaukseen
määritellyt
johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
80,0
40,0
Valuuttatermiinit
100,0
101,7
Hyödykejohdannaiset, sähkö
1,0
0,9
Määrä (MWh)
37,2
21,9
Suojauslaskennan ulkopuoliset
johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit
70,7
77,8
Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot perustuvat
tilinpäätöspäivän määriin ja markkinahintoihin.
   
133
Suojauslaskennan vaikutukset taloudelliseen asemaan ja tulokseen
Valuuttatermiinit
milj. euroa
EURDKK
EURNOK
EURSEK
EURUSD
USDDKK
USDSEK
2025
2024
2025
2024
2025
2024
2025
2024
2025
2024
2025
2024
Kirjanpitoarvo (varat)
–
–
0,2
0,2
–
0,3
–
0,2
–
0,4
–
0,3
Kirjanpitoarvo (velat)
–
–
–
–
1,4
–
0,1
–
0,3
–
0,2
–
Nimellisarvo
5,8
12,3
13,6
22,2
59,6
44,4
2,2
4,5
8,2
8,5
6,3
5,0
Eräpäivä
02 2026  -
06 2027
02 2025  -
03 2026
02-08 2026
02-09 2025
02 2026 -
12 2027
02-12 2025
02-12 2026
02-12 2025
02 2026 -
06 2027
02-12 2025
02 2026 -
08 2027
02-12 2025
Suojausaste
1:1
1:1
1:1
1:1
1:1
1:1
1:1
1:1
1:1
1:1
1:1
1:1
Voimassa olevien suojausinstrumenttien
diskontatun arvon muutos 1.1. lähtien
–
–
–
0,7
-1,7
1,3
-0,3
0,2
-0,7
0,6
-0,6
0,4
Suojauksen tehokkuuden
määrittämiseen käytettävä
suojauskohteen arvon muutos
–
–
–
-0,7
1,7
-1,3
0,3
-0,2
0,7
-0,6
0,6
-0,4
Lisäksi on suojattu EURAUD ja EURGBP, joiden nimellisarvo on välillä 0,7 milj. euroa - 1,5 milj. euroa (2024: 1,4 - 1,7 milj. euroa) . Näillä on vähäinen vaikutus taloudelliseen asemaan ja tulokseen.
Koronvaihtosopimus
milj. euroa
2025
2024
Kirjanpitoarvo (varat)
0,2
–
Kirjanpitoarvo (velka)
0,6
1,0
Nimellismäärä
80,0
40,0
Eräpäivä
12 2027 -
09 2029
06 - 09 2029
Suojausaste
1:1
1:1
Voimassa olevien
suojausinstrumenttien käyvän
arvon muutos 1.1. lähtien
0,6
-1,0
Suojauksen tehokkuuden
määrittämiseen käytettävä
suojauskohteen arvon muutos
-0,6
1,0
Suojatun koron painotettu
keskiarvo tilikauden aikana
2,18 %
2,72 %
Hyödykkeet - sähkö
milj. euroa
2025
2024
Kirjanpitoarvo (varat)
–
–
Kirjanpitoarvo (velka)
0,1
Nimellismäärä
1,0
0,9
MWh
37,2
21,9
Eräpäivä
2026-2027
2025-2026
Suojausaste
1:1
1:1
Voimassa olevien
suojausinstrumenttien käyvän
arvon muutos 1.1. lähtien
-0,1
-0,8
Suojauksen tehokkuuden
määrittämiseen käytettävä
suojauskohteen arvon muutos
0,1
0,8
Suojatun hinnan painotettu
keskiarvo EUR/MWh
25,7
41,4
   
134
Seuraavassa taulukossa esitetään
realisoitumattomien johdannaisten positiiviset ja
negatiiviset käyvät arvot ja niiden nettomäärät.
Valuuttajohdannaiset ovat netotussopimusten
piirissä. Johdannaisia koskevat yleiset
netotussopimukset eivät täytä kriteerejä, joiden
mukaan erät voitaisiin vähentää toisistaan taseessa,
koska laillisesti täytäntöönpantavissa olevaa
kuittausoikeutta ei tällä hetkellä ole.
Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus 
milj. euroa
2025
2024
Johdannaissaamiset:
Käypä arvo, brutto
0,7
1,9
Käypä arvo, netotussopimusten
piirissä
-0,5
-0,4
Käypä arvo, netto
0,2
1,4
Johdannaisvelat:
Käypä arvo, brutto
3,1
1,4
Käypä arvo, netotussopimusten
piirissä
-0,5
-0,4
Käypä arvo, netto
2,7
1,0
3.4  Omaa pääomaa koskevat tiedot
Osakepääoma
Anora Group Oyj:n osakepääoma oli 61,5 milj. euroa
vuoden 2025 lopussa ja osakkeiden kokonaismäärä
oli 67 553 624 .
Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu
täysimääräisesti. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Jokaisella osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa ja
yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun
varojenjakoon. Yhtiöllä ei ole hallussaan omia
osakkeita.
Osakkeiden lukumäärä
Kpl
2025
2024
Ulkona olevien osakkeiden
lukumäärä kauden alussa
(Laimentamaton)
67 553 624
67 553 624
Ulkona olevien osakkeiden
lukumäärä kauden lopussa
(Laimentamaton)
67 553 624
67 553 624
Osakepalkkiojärjestelmästä
myönnetyt osakkeet tilikauden
alussa
1 515 650
970 450
Osakepalkkiojärjestelmästä
myönnetyt osakkeet tilikauden
aikana
1 493 000
1 389 400
Osakepalkkiojärjestelmästä
myönnettyjen osakkeiden
palautuminen
-697 184
-844 200
Osakepalkkiojärjestelmästä
käytetyt osakkeet tilikauden
aikana
-45 333
0
Osakepalkkiojärjestelmästä
myönnettyjen osakkeiden
lukumäärä kauden lopussa
2 266 133
1 515 650
Osakkeiden määrä kauden
lopussa (Laimennettu)
69 819 757
69 069 274
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää
osakkeiden merkintähinnan siltä osin kun sitä ei
nimenomaisen päätöksen mukaan ole merkitty
osakepääomaan.
Suojausrahasto
Suojausrahasto sisältää rahavirran suojauksessa
käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon
muutokset tehokkaaksi todetuista suojauksista.
Muuntoerot
Muuntoerot sisältävät kaikki valuuttakurssierot, jotka
ovat syntyneet ulkomaisten tytäryhtiöiden
tilinpäätösten muuntamisesta konsernitilin­
päätöksen esittämisvaluutta euroiksi. Konsernin
kertyneet muuntoerot 31.12. 2025 olivat yhteensä -44,9
milj. euroa (2024: -50,8 milj. euroa).
   
135
Rahavirran suojausrahasto
milj. euroa
Valuutta-termiinit
Korko-johdannaiset
Hyödykkeet
Suojausrahastot yhteensä
1.1.2024
-2,2
–
0,7
-1,5
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu suojausinstrumentin käyvän arvon muutos
-0,9
-1,1
-0,9
-3,0
Siirretty ostojen ja myyntien oikaisueriin - kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
3,9
–
–
3,9
Siirretty rahoitustuottoihin/ -kuluihin - kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
–
0,1
–
0,1
Siirretty oikaisemaan sähkön ostoja - kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
–
–
0,3
0,3
Laskennallinen vero
0,3
0,2
–
0,5
31.12.2024
1,1
-0,8
–
0,4
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu suojausinstrumentin käyvän arvon muutos
-7,9
0,7
-0,1
-7,2
Siirretty ostojen ja myyntien oikaisueriin - kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
5,8
5,8
Siirretty rahoitustuottoihin/ -kuluihin - kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
–
-0,2
-0,2
Siirretty oikaisemaan sähkön ostoja - kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
–
–
–
–
Laskennallinen vero
-0,3
-0,1
–
-0,4
31.12.2025
-1,4
-0,3
-0,1
-1,7
Accounting-02.svg
Osakekohtainen tulos
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön
osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden
osakemäärän painotetulla keskiarvolla.
Laimennettu osakekohtainen tulos on laskettu samoin
perustein kuin laimentamaton osakekohtainen tulos,
mutta laimennetun osakekohtaisen tuloksen
laskemisessa on otettu huomioon konsernin
osakepalkkiojärjestelmän laimentava vaikutus.
Liitetiedon ensimmäisessä taulukossa on esitetty
liikkeellä olevien osakkeiden lisäksi myös
osakepalkkiojärjestelmän laimentava vaikutus
osakkeiden määrään 31.12.2025.
Osinko
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa
maksetaan 0,24 euroa osakkeelta tilikaudella 2025
(0,22 euroa osakkeelta tilikaudella 2024).
Osakekohtainen tulos
2025
2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva
tilikauden tulos, miljoonaa euroa
5,5
10,5
Ulkona olevien osakkeiden
painotettu keskiarvo,
laimentamaton
67 553 624
67 553 624
Ulkona olevien osakkeiden
painotettu keskiarvo, laimennettu
69 483 789
69 359 307
Osakekohtainen tulos (EUR)
laimentamaton
0,08
0,16
Osakekohtainen tulos (EUR)
laimennettu
0,08
0,15
Anora Group Oyj:n jakokelpoiset varat
milj. euroa
2025
2024
Sijoitetun vapaan pääoman
rahasto
52,2
52,2
Kertyneet voittovarat edellisiltä
tilikausilta
46,1
48,0
Osingonjako
-14,9
-14,9
Tilikauden tulos
24,1
12,9
Jakokelpoiset varat yhteensä
107,5
98,3
   
136
4  Rahoitus- ja
pääomariskit
4.1  Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinnan periaatteet
Anora konsernin rahoitusriskien hallinnalla pyritään
turvaamaan konsernin taloudellinen vakaus ja
riittävien rahoitusvaihtoehtojen saatavuus eri
markkinatilanteissa. Lisäksi tavoitteena on tukea
liiketoimintoja liiketoimintaan liittyvien rahoitusriskien
tunnistamisessa ja hallinnassa ja suojata
liiketoimintaa materiaalisilta rahoitusriskeiltä.
Periaatteet on dokumentoitu ja kuvattu konsernin
rahoituspolitiikassa.
Konserni altistuu erilaisille markkinariskeille. Näiden
riskien muutokset vaikuttavat yhtiön varoihin,
velkoihin ja ennakoituihin liiketoimiin. Riskit aiheutuvat
korkojen, valuuttakurssien ja hyödykkeiden
markkinahintojen muutoksista. Näistä
markkinariskeistä aiheutuvien riskien hallintaan
voidaan käyttää valittuja johdannaisinstrumentteja.
Anora suojaa pääasiassa vain konsernin rahavirtaan
vaikuttavia riskejä sekä harkinnan mukaan joitakin
valuuttamääräisiä tase-eriä. Johdannaisia käytetään
yksinomaan suojautumiseen edellä mainituilta
riskeiltä. Osaan korko-, valuutta- sekä
sähköjohdannaisista sovelletaan IFRS 9 -standardin
mukaisia suojauslaskennan periaatteita.
Rahoitusriskien hallintaa toteutetaan hallituksen
hyväksymien riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti
osana konsernin riskienhallintaa. Perustan
rahoitusriskien hallinnalle muodostavat Anoran
rahoitus- ja luottoperiaatteet sekä liiketoiminnan
jatkuvuuteen tähtäävät periaatteet.
Riskienhallintaprosessi
Rahoitukseen liittyvät prosessin erityispiirteet on
kuvattu jäljempänä markkina-, maksuvalmius- ja
luottoriskien kuvausten yhteydessä. Rahoitusriskien
tilanteesta raportoidaan säännöllisesti
tarkastusvaliokunnalle ja Anoran hallitukselle. Riskien
hallintaa koskevat merkittävimmät
periaatepäätökset tekee yhtiön hallitus.
Rahoitusriskien hallinnan organisointi
Konsernin johdolle raportoidaan rahoitusasioista
säännöllisesti. Hallitus käsittelee tapauskohtaisesti
kaikki olennaiset rahoitusasiat, kuten konsernin
ulkoiset lainajärjestelyt.
Anoran rahoitustoimintoa ja rahoitusriskien
hallintaa koskevat tehtävät ja vastuut on kuvattu
rahoitusriskien hallintaperiaatteissa. Konsernin
rahoitusosasto vastaa rahoituksen varmistamisesta,
riskien tunnistamisesta sekä tarvittaessa suojausten
toteuttamisesta ulkopuolisten vastapuolten kanssa
rahoituspolitiikan mukaisesti. Liiketoimintayksiköt ja
tytäryhtiöt vastaavat omaan liiketoimintaansa
liittyvien riskien hallinnasta ja rahavirtojen
ennustamisesta.
Riskikeskittymät
Anora analysoi huolellisesti toimintoihinsa liittyviä
rahoitusriskejä ja riskikeskittymiä. Tämän arvioinnin
tuloksena tunnistetut riskikeskittymät on kuvattu
markkina- ja luottoriskien kuvausten yhteydessä.
Markkinariski
Anora määrittelee markkinariskin riskiksi, jossa
rahoitusinstrumentin käypä arvo tai tulevat rahavirrat
vaihtelevat markkinahintojen muutosten
seurauksena. Konsernin tärkeimmät markkinariskit
ovat valuuttariski, korkoriski ja hintariski ohraan ja
sähköön liittyen.
1. Valuuttariski
Anora altistuu valuuttariskeille toimiessaan useissa
eri maissa. Konsernin valuuttariskihallinnan periaate
on rajoittaa valuuttakurssivaihtelujen vaikutuksia
konsernin rahavirtaan euroissa. Tärkeimmät valuutat
ovat Norjan kruunu, Ruotsin kruunu, USAn dollari,
Australian dollari ja Tanskan kruunu.
Transaktioriski
Transaktioriski aiheutuu valuuttamääräisistä tase-
eristä sekä tulevista rahavirroista liittyen myyntiin,
ostoihin sekä pääomatuottoihin.
Valuuttapositiota seurataan liiketoimintotasolla ja
myynti- ja ostosopimusten tulevat kassavirrat
suojataan. Liiketoiminnot arvioivat arvioidut tulevat
kaupalliset riskit ja suojaustaso määritellään
konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti.
Suurimpaan osaan suojauksista sovelletaan IFRS 9:n
mukaista suojauslaskentaa. Suojaustransaktiot
toteutetaan valuuttatermiineillä tai -optioilla
enintään seuraavan 24 kuukauden ajalle, pääosin
Pohjoismaiden valtion monopolien
hinnoittelujaksojen mukaisesti. Suomessa ja Ruotsissa
tämä tapahtuu kuuden kuukauden välein ja Norjassa
neljän kuukauden välein.
Kahdessa alla olevassa taulukossa esitetään
konsernin nettovaluuttapositio sekä taseeseen
kirjattujen rahoitusinstrumenttien perusteella että
ottaen huomioon myös tulevat valuuttamääräiset
nettorahavirrat. Rahoitusinstrumenteista aiheutuva
IFRS 7-standardin mukainen valuuttapositio koostuu
myyntisaamisista, ostoveloista, rahavaroista,
   
137
konsernin sisäisistä ja ulkoisista lainoista sekä
johdannaisinstrumenteista.
Nettovaluuttariski on huomioitu taulukossa silloin,
kun transaktiovaluutta on muu kuin yhtiön
toimintavaluutta.
Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7-
standardin mukainen nettovaluuttapositio
milj. euroa
2025
2024
EUR-SEK
-65,8
-45,2
EUR-NOK
-17,1
-27,4
EUR-DKK
-13,7
-22,1
EUR-USD
18,6
15,0
Konsernin nettovaluuttapositio sisältäen myös
suojatut kaupalliset kassavirrat
milj. euroa
2025
2024
EUR-SEK
4,2
10,6
EUR-NOK
-6,0
12,9
EUR-DKK
4,4
6,1
EUR-USD
-1,9
-3,0
Translaatioriski
Translaatioriski aiheutuu lähinnä emoyhtiön
valuuttamääräisistä oman pääoman ehtoisista
nettosijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin, joista
syntyy konsernitilinpäätöstä laadittaessa muuntoero
konsernin taseen omaan pääomaan. Konsernin
rahoitusosasto analysoi translaatioriskiä
säännöllisesti ja raportoi siihen liittyvistä olennaisista
seikoista johdolle. Merkittävimmät nettosijoitukset
ovat Ruotsin ja Norjan kruunujen määräisiä.
Translaatioriskiä ei ole suojattu.
2. Korkoriski
Korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida
korkojen muutosten aiheuttamien vaihtelujen
vaikutus konsernin tulokseen. Joulukuussa Anoran
olemassaolevan rahalaitoslainan ja RCF:n
voimassaoloa jatkettiin yhdellä vuodella.
Lainojen nimellisarvo oli 31.12.2025  163,8 milj.euroa
(2024: 165,3) ja se jakautui seuraavasti::
160,0 miljoonan euron suuruinen bulletlaina
erääntyy joulukuussa 2027
3,8 miljoonan euron suuruinen eläkelaina erääntyy
tammikuussa 2028. Lainan korko on kiinteä koko
laina-ajan.
Anoran kotimaisen yritystodistusohjelman
enimmäismäärä on 100 miljoonaa euroa. Yritys­
todistuksia oli liikkeellelaskettuna oli 11,9 miljoonaa
euroa 31.12.2025 (2024: 20,0 miljoonaa euroa) .
Myytävät myyntisaamiset kirjataan pois taseesta
kaupantekohetkellä, eikä niihin liity
takaisinostovelvoitetta. Järjestelyn kulut kirjataan
muihin rahoituskuluihin. Myyntisaamiset ovat lyhyt­
aikaisia, eikä niihin liittyvää korkoriskiä ole suojattu.
Myytyjen myyntisaamisten määrä oli 141,3 miljoona
euroa 31.12.2025 (2024: 163,7 miljoona euroa).
3. Hyödykkeiden hintariski
Ohra
Vuonna 2025, Anora käytti etanolin ja tärkkelyksen
valmistukseen noin 173,1 (2024: 168,2) miljoonaa kiloa
viljaa. Korkealuokkaisen kotimaisen ohran saatavuus
oli varmistettu vuoden 2024 loppuun asti
sopimusviljelyllä yhteistyössä viljelijöiden ja
viljaliikkeiden kanssa. Ohran markkinahinta vaihtelee
merkittävästi satovuosittain. Vaihtelun taustalla ovat
useat suomalaisen ohran kysyntään ja tarjontaan
vaikuttavat tekijät. Ohran hinta on siten Anoralle
merkittävä riski tilikauden aikana. Hintariskiä ei ole
suojattu johdannaisinstrumenteilla.
Sähkö
Voimakas sähkön markkinahinnan nousu on Anoralle
merkittävä riski. Suomessa riskiä hallitaan
noudattamalla Anoran sähkönhankintaperiaatteita
myös ulkopuolisen asiantuntijan avulla. Periaatteissa
määritellään ne rajat, joiden puitteissa sähkön
hintariskiltä suojaudutaan. Suojaukset tehdään
kahdenvälisillä OTC-johdannaissopimuksilla
vertailuhintana Nasdaq OMX Commodities -
markkinan johdannaistuotteet.
Vuoden 2025 lopussa suojaustaso seuraavan 12
kuukauden toimituksille oli 99,0 (98,6) prosenttia, mikä
vastasi asetettuja tavoitteita. Vuonna 2025
keskimääräinen suojaustaso oli 99,0 (89,0) prosenttia.
Sähkön hintariskin suojauksiin sovelletaan IFRS 9:n
mukaista rahavirran suojauslaskentaa ja suojauksen
tehokkuus testataan neljännesvuosittain. Kaikki
suojaukset olivat tehokkaita vuonna 2025 ja 2024.
Anora hankkii kuluttamansa sähkön Suomen hinta-
alueen spot-hintaan sidottuna toimituksena suoraan
Nord Pool Spot -markkinoilta. Osana sähkön
hankintaa Anora hankkii fyysistä sähköä myös
kahdenvälisiin kiinteähintaisiin sopimuksiin perustuen.
4. Herkkyys markkinariskeille
Seuraavassa taulukossa on kuvattu konsernin
tuloksen ja oman pääoman (ennen veroja)
herkkyyttä sähkön hintojen, korkojen ja
valuuttakurssien muutoksille. Anoran soveltaessa
suojauslaskentaa herkkyys kohdistuu omaan
pääomaan. Kun suojauslaskentaa ei sovelleta,
herkkyys on ilmoitettu mahdollisena vaikutuksena
tulokseen.
   
138
Herkkyys valuuttakurssien muutoksille on laskettu
rahoitusinstrumenteista aiheutuvasta
nettovaluuttapositiosta.
Rahoitusinstrumenteista aiheutuva  IFRS 7-
standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille
(ennen veroja)
2025
2024
milj. euroa
Tuloslaskel
ma
Oma
pääoma
Tuloslaskel
ma
Oma
pääoma
+/-10% muutos
sähkön hinnassa
–
–
+/-
0,1
–
–
+/-
0,1
+/-10% muutos
EUR/DKK
valuuttakurssissa
+/-
1,4
+/-
1,4
+/-
2,2
+/-
2,2
+/-10% muutos
EUR/NOK
valuuttakurssissa
+/-
1,7
+/-
1,4
+/-
2,7
+/-
2,2
+/-10% muutos
EUR/SEK
valuuttakurssissa
+/-
6,6
+/-
6,7
+/-
4,5
+/-
5,0
+/-10% muutos
EUR/USD
valuuttakurssissa
-/+
1,9
-/+
1,7
-/+
1,5
-/+
1,8
+1%-yksikön
muutos
markkinakoroissa
-
0,8
+
1,2
-
1,2
+
1,2
Konsernin vaihtuvakorkoinen velkapositio muodostuu
31.12.2025 vaihtuvakorkoisista lainoista määrältään 
160,0 miljoonaa euroa (2024: 160,0 miljoonaa euroa).
5. Maksuvalmiusriski
Konsernin toiminnassa on merkittävää
kausiluonteista vaihtelua ja alkoholi myynti kasvaa
kausilla, joilla on kansallisia juhlapyhiä ja lomia
etenkin pääsiäisenä ja jouluna. Suuri osa yhtiön
tuloista ja kassavirrasta saadaan tavallisesti vuoden
viimeisellä neljänneksellä.
Maksuvalmiusriskin hallitsemiseksi Anora pitää
jatkuvasti yllä riittäviä likviditeettireservejä, jotka
vuoden 2025 lopussa olivat 20,0 miljoonan euron
suuruinen konsernilimiitti (2024: 20,0 miljoonaa euroa)
sekä 150,0 miljoonan euron revolving credit -
tyyppinen valmiusluottolimiitti. Valmiusluottolimiitti oli
käyttämättä 31.12.2025 ja 31.12.2024.
Valmiusluottolimiitti erääntyy tammikuussa 2027.
Konsernin ulkoisista lainoista on kerrottu tarkemmin
korkoriskin yhteydessä.
Anoralla on 100 miljoonan euron suuruinen
kotimainen yritystodistusohjelma. Ohjelmasta
liikkeelle laskettujen yritystodistusten määrä 31.12.2025
oli 11,9 miljoonaa euroa (2024: 20,0 miljoonaa euroa).
Rahavarat sekä käyttämättömät sitovat
luottolimiittisopimukset
milj. euroa
2025
2024
Rahavarat
182,6
181,5
Konsernitililimiitit
20,0
20,0
Valmiusluottolimiitti
150,0
150,0
Yhteensä
352,6
351,5
6. Luottoriski
Anoran luottoriskien hallinnan tavoitteena on
minimoida tappiot, mikäli jokin konsernin vastapuoli
ei täytä velvoitteitaan. Luottoriskien
hallintaperiaatteita kuvataan konsernin
luottopolitiikassa.
Luottoriski aiheutuu siitä, että jokin Anoran
vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset
maksuvelvoitteensa täyttämättä tai että vastapuolen
luottokelpoisuus muuttuu tavalla, joka vaikuttaa sen
liikkeeseen laskemien instrumenttien markkina-
arvoon.
Tavoitteena on minimoida luottoriskiä aktiivisella
luotonhallinnalla ja ottamalla huomioon asiakkaiden
luottoluokitus maksuaikoja määritettäessä.
Merkittävä osa konsernin liikevaihdosta tulee
monopolimyynnistä Pohjoismaissa ja tähän ei liity
luottoriskiä. Konsernin luottoriski kohdistuu suuren
määrään pieniä asiakkaita HoReCa-toimialalla,
alkoholijuomien tukkuliikkeisiin ja
päivittäistavarakauppoihin sekä teollisiin asiakkaisiin
ja pieneen jakelijamäärään kotimarkkinoiden
ulkopuolella.
   
139
Rahoitusvelkojen erääntyminen
Sopimusten mukaiset maksut rahoitusveloista
2025
Rahavirrat 2026
Rahavirrat 2027
Rahavirrat 2028 -
milj. euroa
Rahavirrat
yhteensä
Kiinteä korko
Vaihtuva
korko
Takaisinmaks
u
Kiinteä korko
Vaihtuva
korko
Takaisinmaks
u
Kiinteä korko
Vaihtuva
korko
Takaisinmaks
u
Muut kuin johdannaiset:
Lainat rahoituslaitoksilta1
-171,8
–
-5,9
–
–
-5,9
-160,0
–
–
–
Lainat eläkelaitoksilta2
-3,8
–
–
-1,5
–
–
-1,5
–
–
-0,8
Vuokrasopimusvelat
-128,8
–
-4,4
-14,0
–
-3,7
-17,3
–
-13,5
-75,9
Ostovelat ja muut rahoitusvelat
-80,3
-80,3
Johdannaiset:
Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta
    Sisääntuleva
99,8
–
–
84,9
–
–
15,0
–
–
–
    Ulosmenevä
-101,4
–
–
-86,3
–
–
-15,1
–
–
–
Valuuttajohdannaiset, ei-suojauslaskenta
    Sisääntuleva
70,7
–
–
70,7
–
–
–
–
–
–
    Ulosmenevä
-70,9
–
–
-70,9
–
–
–
–
–
–
Korkojohdannaiset, suojauslaskenta
-0,4
-0,1
–
–
-0,1
–
–
-0,2
–
–
Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta
-1,0
–
–
-0,8
–
–
-0,2
–
–
–
Yhteensä
-387,9
-0,1
-10,3
-98,3
-0,1
-9,6
-179,1
-0,3
-13,5
-76,7
1 Lainat rahoituslaitoksilta erääntyvät 2027.
2 Lainat rahoituslaitoksilta erääntyvät  2028.
   
140
Rahoitusvelkojen erääntyminen
Sopimusten mukaiset maksut rahoitusveloista
2024
Rahavirrat 2025
Rahavirrat 2026
Rahavirrat 2027 -
milj. euroa
Rahavirrat
yhteensä
Kiinteä korko
Vaihtuva
korko
Takaisinmaks
u
Kiinteä korko
Vaihtuva
korko
Takaisinmaks
u
Kiinteä korko
Vaihtuva
korko
Takaisinmaks
u
Muut kuin johdannaiset:
Lainat rahoituslaitoksilta1
-181,1
–
-7,1
–
–
-7,0
–
–
-7,0
-160,0
Lainat eläkelaitoksilta2
-5,4
-0,1
–
-1,5
–
–
-1,5
–
–
-2,3
Vuokrasopimusvelat
-146,7
–
-4,8
-13,3
–
-4,3
-15,8
–
-19,6
-89,0
Ostovelat ja muut rahoitusvelat3
-80,3
–
–
-80,3
–
–
–
–
–
–
Johdannaiset:
Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta
    Sisääntuleva
101,8
–
–
98,4
–
–
3,3
–
–
–
    Ulosmenevä
-100,2
–
–
-96,8
–
–
-3,3
–
–
–
Valuuttajohdannaiset, ei-suojauslaskenta
    Sisääntuleva
77,7
–
–
77,7
–
–
–
–
–
–
    Ulosmenevä
-77,7
–
–
-77,7
–
–
–
–
–
–
Korkojohdannaiset, suojauslaskenta
-1,0
-0,2
–
–
-0,2
–
–
-0,6
–
–
Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta
-0,9
–
–
-0,7
–
–
-0,2
–
–
–
Yhteensä
-413,7
-0,3
-11,9
-94,2
-0,3
-11,3
-17,5
-0,6
-26,6
-251,2
1 Lainat rahoituslaitoksilta erääntyvät 2027.
2 Lainat rahoituslaitoksilta erääntyvät 2028.
3 Oikaistu
   
141
4.2  Pääomariskien hallinta
Anoran tavoitteena pääoman hallinnassa on
varmistaa tehokas pääomarakenne, joka tukee
kannattavaa liiketoimintojen kasvua. Hallitus seuraa
konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.
Anora seuraa pääomaansa nettovelka/
vertailukelpoinen käyttökate -tunnusluvun avulla.
Tunnusluku lasketaan jakamalla nettovelka viimeisen
12 kuukauden vertailukelpoisella käyttökatteella.
Liiketoimintasyklin aikana yrityksen nettovelka/
vertailukelpoinen käyttökate todennäköisesti
vaihtelee, ja tavoitteena on säilyttää riittävän vahva
taseen rakenne konsernin rahoitustarpeiden
turvaamiseksi. Nettovelka/vertailukelpoinen
käyttökate-tunnuslukua käytetään kovenanttina
konsernin rahoitussopimuksissa. Tilikaudella konserni
on pysynyt kovenanttien määrittämissä rajoissa.
Kovenantit testataan kvartaaleittain ja tällä hetkellä
ei ole nähtävissä riskiä rajojen ylittämisestä.
Nettovelka/vertailukelpoinen käyttökate oli 31.12.2025
ja 31.12.2024 seuraava:
Nettovelka/ vertailukelpoinen käyttökate 31.12.
Nettovelka/Vertailukelpoinen
käyttökate 31.12. Milj. euroa
2025
2024
Vertailukelpoinen käyttökate
71,1
68,9
Lainat
176,9
185,0
Vuokrasopimusvelat
107,2
118,1
Rahavarat
-182,6
-181,5
Nettovelka
101,5
121,6
Nettovelka/ Vertailukelpoinen
käyttökate 31.12.
1,4
1,8
Nimellismäärä lainoista, joihin
liittyy kovenantti
163,8
165,3
Kovenantin raja-arvo:
nettovelka / käyttökate
< 3,8
< 3,8
   
142
5  Konsolidointi
5.1  Yleiset konsolidointiperiaatteet
Accounting-02.svg
Yhdistely konsernitilinpäätökseen 
Konsernitilinpäätökseen yhdistely, yhdistelyssä käytetty
menetelmä sekä omistuksen luokittelu riippuvat siitä,
onko konsernilla yhtiöissä määräysvalta, yhteinen
määräysvalta, huomattava vaikutusvalta tai muu
omistussuhde. Kun konsernilla on yhtiössä määräysvalta,
yhtiö yhdistellään konserniin tytäryrityksenä.
Määräysvalta saavutetaan yleensä kun omistusosuus
yhtiön osakkeista on yli 50%.
Kun konsernilla on yhtiössä yhteinen määräysvalta tai
huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa, yhtiö
yhdistellään konsernitilinpäätökseen ”Osakkuusyritykset”-
kohdassa kuvattujen periaatteiden mukaisesti.
Huomattava vaikutusvalta yleensä saavutetaan jos
konsernin omistusosuus yhtiön osakkeista on 20 % - 50 %.
Mikäli konsernilla ei ole omistamassaan yhtiössä
määräysvaltaa eikä huomattavaa vaikutusvaltaa,
omistusosuus luokitellaan käypään arvoon muun laajan
tuloksen kautta kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja käsitellään
liitetiedossa 3.2.1. kuvattujen periaatteiden mukaisesti.
Tässä tapauksessa konsernin omistusosuus yhtiön
osakkeista on yleensä alle 20 %.
Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet
Anoran konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö
Anora Group Oyj ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöiksi
katsotaan ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta.
Konsernille syntyy määräysvalta, kun se olemalla
osallisena yrityksessä altistuu yrityksen muuttuvalle
tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se
pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä
koskevaa valtaansa. Hankittujen tytäryritysten
tilinpäätökset sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä
hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan
tytäryrityksessä, ja siihen saakka, jolloin määräysvalta
lakkaa.
Kaikki liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään
hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun
yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut
velat arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.
Määrä, jolla luovutetun vastikkeen, määräysvallattomien
omistajien osuuden ja hankinnan kohteesta mahdollisesti
aiemmin omistetun osuuden yhteenlaskettu määrä
ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon,
kirjataan liikearvoksi.
Kaikki hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta
vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden
liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, kirjataan kuluksi.
Luovutettu vastike ei sisällä mahdollisia hankinnasta
erillään käsiteltäviä liiketoimia. Mahdollinen ehdollinen
lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon
hankintahetkellä ja luokitellaan joko velaksi tai omaksi
pääomaksi. Velaksi luokiteltu ehdollinen lisäkauppahinta
arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden
päättymispäivänä, ja tästä syntyvä voitto tai tappio
kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja
realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako
eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä
tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.
Vähemmistöosuudet
Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta verojen
jälkeen on esitetty omana eränään konsernin tuloksen
jälkeen. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta
pääomasta on esitetty omana eränään konsernin
omassa pääomassa.
Joissakin tytäryhtiöissä on myyntioptioita liittyen
määräysvallattomiin omistajiin. Konsernilla ei ole valtaa
määräysvallattomiin osuuksiin ennen kuin optiot on
käytetty, tai valtaa siihen, käytetäänkö optiot tai milloin
optiot käytetään. Optioiden arvo on kirjattu taseeseen
velkana, joka arvostetaan käypään arvoon
tuloslaskelman kautta, ja tämä pienentää vastaavasti
määräysvallattomien omistajien osuutta omasta
pääomasta. Tämä tarkoittaa, että ainoastaan ne
tuloslaskelma- ja tase-erät, jotka liittyvät
määräysvallattomien omistajien osuuteen yhtiöissä,
joissa ei ole myyntioptioita, on esitetty konsernin
tuloslaskelmassa ja taseessa.
Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneiden
liiketoimien vaikutukset kirjataan omaan pääomaan, jos
määräysvalta ei muutu.
Accounting-02.svg
Osakkuusyritykset
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on
normaalisti yli 20 % äänioikeuksista tai muutoin
huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.
Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen
pääomaosuusmenetelmää käyttäen.
Pääomaosuusmenetelmän mukaan sijoitus kirjataan
alun perin hankintamenoon ja tämän jälkeen sitä
oikaistaan hankinta-ajankohdan jälkeen kohteen
nettovarallisuudessa tapahtuneella muutoksella,
konsernin omistusosuuden mukaisesti. Hankinnan jälkeen
konsernin osuus osakkuusyrityksen tilikauden voitosta tai
tappiosta esitetään omana eränään liiketuloksen jälkeen.
Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää
sijoituksen nettokirjanpitoarvon, sijoitus merkitään
taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä
tappiota yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut yrityksen
velvoitteiden täyttämiseen. Pääomaosuusmenetelmällä
kirjattujen sijoitusten arvo sisältää niiden hankinnasta
mahdollisesti syntyneen liikearvon. Konsernin osuus
osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista
muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen
eriin.
Osakkuusyritykseen tehty nettosijoitus on arvoltaan
alentunut ja arvonalentumistappioita kirjataan, jos on
olemassa objektiivista näyttöä arvonalentumisesta
yhden tai useamman nettosijoituksen alkuperäisen
   
143
kirjaamisen jälkeen sattuneen tapahtuman
(”tappiotapahtuma”) seurauksena ja tällä
tappiotapahtumalla (tai -tapahtumilla) on vaikutusta
nettosijoituksesta saataviin arvioituihin tuleviin
rahavirtoihin, joka voidaan arvioida luotettavasti. Jos on
viitteitä siitä, että sijoitus osakkuusyrityksessä saattaa olla
arvonalentunut, IAS 36:n arvostussääntöjä sovelletaan
osakkuusyrityksen koko kirjanpitoarvoon (mukaan lukien
mahdollinen nimellinen liikearvo) arvonalentumistappion
määrittämiseksi.
Konsernin ja sen osakkuusyritysten välisten liiketoimien
tuloksesta merkitään konsernitilinpäätökseen vain
konsernin ulkopuolisille omistajille kuuluva osuus. Kun
konserni lopettaa yhdistelyn konsernitilinpäätökseen joko
määräysvallan, yhteisen määräysvallan tai huomattavan
vaikutusvallan menetyksen seurauksena, konsernille
jäänyt omistus yrityksessä arvostetaan uudelleen
käypään arvoon ja omaisuuserän kirjanpitoarvon muutos
kirjataan tulosvaikutteisesti.
Osakkuusyritysten tilinpäätökset on tarvittaessa
muutettu vastaamaan konsernissa sovellettavia
laatimisperiaatteita. Jos tilikauden tilinpäätöstä ei ole
käytettävissä, yhdistelyssä on käytetty alustavia
tilinpäätöslukuja tai viimeisintä saatua tietoa.
Critical-02.svg
Kriittiset arviot ja johdon harkinnat -
Osakkuusyritykset
Johdon harkintaa ja arvioita sovelletaan arvioitaessa
osakkuusyritysten sijoituksista kerrytettävissä olevaa
rahamäärää. Pääomaosuusmenetelmällä kirjatut
sijoitukset, mukaan lukien mahdollinen liikearvo, testataan
arvonalentumisen varalta, kun objektiiviset todisteet
viittaavat siihen, että nettosijoituksen arvo saattaa olla
alentunut. Mahdollinen arvonalentumistappio merkitään
tuloslaskelmaan erään osuus osakkuusyritysten
tuloksesta ja huomioidaan nettokirjanpitoarvossa.
Osakkuusyrityksen arvonalentumistappiota ei kohdisteta
millekään tietylle omaisuuserälle (tai omaisuuserille), joka
muodostaa osakkuusyrityksen kirjanpitoarvon. Näin ollen
IAS 36:n normaalit liikearvon arvonalentumista koskevat
säännöt eivät sovellu nimelliseen liikearvoon, ja siksi
mahdolliset aikaisemmat arvonalentumistappiot
voidaan peruuttaa.
Accounting-02.svg
Yhteisjärjestelyt
Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai
useammalla osapuolella on sopimukseen perustuva
yhteinen määräysvalta ja jossa merkityksellisiä toimintoja
koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien
osapuolien yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on
joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Kaikki valuuttamääräiset tapahtumat muunnetaan
toimintavaluuttaan tapahtumahetkellä. Ulkomaanrahan
määräiset monetaariset erät muunnetaan
tilinpäätöspäivän toimintavaluutaksi käyttäen
tilinpäätöspäivän kurssia.
Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin
emoyhtiön toimintavaluutta.
Tytäryhtiöiden toimintavaluutta on se valuutta, jossa
tytäryhtiö raportoi lakisääteisen tilinpäätöksensä, ja
konsernilla on tytäryhtiöitä, joiden toimintavaluutat ovat
EUR, SEK, NOK ja DKK. Konsolidoitaessa tytäryhtiöitä, joiden
toimintavaluutta on muu kuin euro, tuloslaskelmaerät
muunnetaan konsernin esittämisvaluuttaan Euroopan
keskuspankin julkaisemien keskikurssien mukaan.
Muussa valuutassa kuin euroissa raportoitujen tase-erien,
mukaan lukien liikearvo ja muut liiketoimintojen
yhdistämisestä syntyneet varat, muuntaminen euroiksi
perustuu raportointipäivän päätöskurssiin.
Valuuttakurssit 2025 ja 2024
2025
31.12.2025
2024
31.12.2024
Keskikurssi
Päätöskur
ssi
Keskikurssi
Päätöskur
ssi
Norjan
kruunu
NOK
11,719
11,843
11,650
11,795
Ruotsin
kruunu
SEK
11,068
10,822
11,450
11,459
Tanskan
kruunu
DKK
7,463
7,469
7,458
7,458
Ulkomaisten yritysten hankintamenon eliminoinnista sekä
hankinnan jälkeisten voittojen ja tappioiden
muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan muihin
laajan tuloksen eriin ja esitetään omana eränään
omassa pääomassa. Hankinnan yhteydessä syntyvä
liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksiköiden varoihin ja
velkoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen
oikaisut käsitellään kyseisten ulkomaisten yksikköjen
varoina ja velkoina, jotka muunnetaan euroiksi
raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.
Mikäli näistä ulkomaisista yksiköistä luovutaan kokonaan
tai osittain, niistä aiheutuneet kurssierot kirjataan
tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.
   
144
5.2  Muutokset konsernirakenteessa
Roal Oy:n osakkeiden myynti
Anoralla oli yhteinen määräysvalta Roal Oy:ssä
yhdessä ABF Overseas Limited (“ABF”) kanssa. ABF
Overseas Limited (“ABF”) on käyttänyt optiotaan ostaa
kaikki Anora Group Oyj:n osakkeet Roal Oy:ssä
kiinteään 7,6 milj. euron ostohintaan. Kauppa saatiin
päätökseen 28. maaliskuuta 2024. Omistus Roal
Oy:ssä oli luokiteltu myytävänä olevaksi
omaisuuseräksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset
omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin
mukaisesti vuoden 2023 tilinpäätöksessä, eikä
luovutuksesta kirjattu voittoa tai tappiota vuoden
2024 tilinpäätökseen. Anoran yhtiöstä ennen kauppaa
saama osinko oli 0,9 miljoonaa euroa.
Anora Lithuanian perustaminen
Anora Lithuania, Anora Group Oyj:n kokonaan
omistama tytäryhtiö, perustettiin virallisesti 13.11.2024,
ja kaupallinen toiminta alkoi vuonna 2025.
   
145
5.3  Tytäryhtiöt
Anora Group Oyj:n tytäryhtiöiden lukumäärä tilikauden lopussa oli 64 kpl (70 kpl 31.12.2024 ). Joissakin tytäryhtiöissä on myyntioptioita liittyen määräysvallattomiin
omistajiin. Näiden myyntioptioiden käsittely ja esittäminen tuloslaskelmassa ja omassa pääomassa on kuvattu edellä luvussa  5.1 kohdassa Vähemmistöosuudet.
Tytäryhtiöt
Emoyhtiön
omistusosu
us (%) 2025
Konsernin
omistusosu
us (%) 2025
Emoyhtiön
omistusosu
us (%) 2024
Konsernin
omistusosu
us (%) 2024
Altia Denmark A/S
Tanska
100,0
100,0
100,0
100,0
Altia Norway AS
Norja
100,0
100,0
100,0
100,0
Anora Denmark Spirits A/S 1
Tanska
—
100,0
—
100,0
Anora Estonia AS
Viro
100,0
100,0
100,0
100,0
Anora Germany GmbH
Saksa
—
100,0
—
100,0
Anora Latvia SIA
Latvia
100,0
100,0
100,0
100,0
Anora Lithuania UAB
Liettua
100,0
100,0
100,0
100,0
Anora Prime Brands AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Anora Sweden AB
Ruotsi
100,0
100,0
100,0
100,0
Arcus Brand Lab AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Arcus Co Brands AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Arcus Denmark A/S 1
Tanska
—
—
—
100,0
Arcus Finland Oy 2
Suomi
—
—
—
100,0
Arcus-Gruppen AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Anora AS 3
Norja
100,0
100,0
100,0
100,0
Arcus Norway AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Arcus Sweden AB
Ruotsi
—
100,0
—
100,0
Arcus Wine Brands AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Atlungstad Håndverksdestilleri AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Best Buys International AS
Norja
100,0
100,0
100,0
100,0
BevCo AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Bibendum AB
Ruotsi
—
100,0
—
100,0
Bibendum AS
Norja
100,0
100,0
100,0
100,0
Brews4U Finland Oy 4
Suomi
—
—
—
91,0
Champagne Sigurd Wongraven AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Classic Wines AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Creative Wines AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Excellars AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Globus Wine A/S
Tanska
—
100,0
—
100,0
Globus Wine Germany GmbH
Saksa
—
100,0
—
100,0
Hedoni Wines AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Heritage Wines Sweden AB
Ruotsi
—
98,0
—
93,3
Heyday Wines AS
Norja
—
100,0
—
90,1
Interbev AS
Norja
100,0
100,0
100,0
100,0
Løiten Brænderis Destillation ANS
Norja
—
100,0
—
100,0
De Lysholmske Brenneri og
Destillasjonsfabrikker ANS
Norja
—
100,0
—
100,0
Merlot HoldCo ApS
Tanska
100,0
100,0
100,0
100,0
New Frontier Wines AB
Ruotsi
—
100,0
—
79,6
Oplandske Spritfabrik ANS
Norja
—
100,0
—
100,0
Tytäryhtiöt
Emoyhtiön
omistusosu
us (%) 2025
Konsernin
omistusosu
us (%) 2025
Emoyhtiön
omistusosu
us (%) 2024
Konsernin
omistusosu
us (%) 2024
Philipson & Söderberg AB
Ruotsi
—
100,0
—
100,0
Premium Wines AS
Norja
100,0
100,0
100,0
100,0
Quaffable Wines Sweden AB 5
Ruotsi
—
100,0
—
79,6
Siemers & Cos Destillasjon ANS
Norja
—
100,0
—
100,0
Social Wines Oy 4
Suomi
—
100,0
—
100,0
South Swedish Craft Spirits AB
Ruotsi
—
100,0
—
100,0
Sublime Wines AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Summit Wines AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Symposium Wines AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Strøm AS
Norja
100,0
100,0
100,0
100,0
Swedish Wine Mafia AB
Ruotsi
—
99,5
—
99,5
Valid Wines Sweden AB
Ruotsi
—
94,5
—
94,5
Vectura AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Vingaraget AB
Ruotsi
—
100,0
—
100,0
Vingruppen AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Vingruppen Oy
Suomi
—
100,0
—
100,0
Vingruppen Sweden Holding AB
Ruotsi
—
100,0
—
100,0
Vingruppen i Norden AB
Ruotsi
—
100,0
—
100,0
Vinordia AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Vinordia Sweden AB
Ruotsi
—
100,0
—
100,0
Vinum Import Oy
Suomi
—
100,0
—
98,1
Vinunic AB
Ruotsi
—
94,5
—
94,5
Vinuniq AS
Norja
—
100,0
—
100,0
Vinunic Oy
Suomi
—
100,0
—
100,0
Von Elk Company Oy 2
Suomi
—
—
100,0
100,0
Oy Wennerco Ab 2
Suomi
100,0
100,0
100,0
100,0
The WineAgency Sweden AB
Ruotsi
—
99,5
—
99,5
Wineworld Finland Oy 4
Suomi
—
—
—
90,0
Wineworld Sweden AB 6
Ruotsi
—
100,0
—
99,5
Wongraven Wines AS
Norja
—
90,0
—
90,0
1 Arcus Denmark A/S ja Det Danske Spiritus Kompagniet A/S fuusioituivat 2025. Uusi nimi Anora Denmark
Spirits A/S.
2 Arcus Finland Oy ja Von Elk Company Oy fuusioitiin Oy Wennerco AB:hen  2025.
3 Arcus Holding AS on vaihtanut nimensä Anora AS:ksi vuonna 2025.
4 WineWorld Finland Oy ja Brews4U Finland Oy sulautuivat Social Wines Oy:hyn vuoden 2025 aikana
5 WineWorld Sweden AB osti jäljellä olevat vähemmistöosakkeet Quaffable Wines AB:stä vuoden 2025 aikana.
6 Vingruppen I Norden AB osti jäljellä olevat vähemmistöosakkeet WineWorld Sweden AB:stä vuoden 2025
aikana.
   
146
5.4  Osuudet osakkuusyrityksissä
Anoralla on osakkuusyrityksenä käsiteltävä omistus
Palpa Lasi Oy:ssä, Tiffon SA:ssa, ISH ApS:ssa ja
Beverage Link AS:ssa. Palpa Lasi Oy harjoittaa lasisten
juomapakkausten kierrätys- ja
uusiokäyttöliiketoimintaa. Tiffon SA on
konjakkituottaja ja Braastad Cognacin tuottaja. Tiffon
SA:n tilikausi päättyy vuosittain kesäkuun 30. päivänä.
Beverage Link AS on Vectura AS:n, Skandinavisk
Logistik AS:n ja Cuveco AS:n yhteisomistuksessa oleva
logistiikkayhtiö. ISH ApS on tanskalainen
alkoholittomien ”väkevien” valmistaja, jonka laajassa
tuotevalikoimassa on alkoholittomia tisleitä, viinejä ja
ready-to-drink-juomasekoituksia. ISH myy tällä
hetkellä tuotteitaan yli 15 maahan, pääasiassa
Skandinaviaan, Länsi-Eurooppaan ja Pohjois-
Amerikkaan.
Vuonna 2025 osakkuusyhtiö ISH ApS toteutti
suunnattuja osakeanteja, sekä konvertoi lainoja
omaksi pääomaksi, minkä seurauksena Anoran osuus
pieneni 23,48 %:sta 20,75 %:iin. Omistuksen
väheneminen käsiteltiin osittaisena divestointina, jolla
oli vain vähäinen vaikutus konsernin tuloslaskelmaan
ja taseeseen. Johto on tunnistanut ISH ApS:n tehdyn
nettosijoituksen alkuperäisen kirjaamisen jälkeen
sattuneita tappiotapahtumia, jotka vaikuttavat
arvioituihin tuleviin rahavirtoihin, ja on näin ollen
määrittänyt osakkuusyrityksen kerrytettävissä olevan
rahamäärän IAS 36 -standardin mukaisesti. Tämän
seurauksena nettosijoitukseen kirjattiin 0,6 milj. euron
arvonalentuminen.
Lähipiiritapahtumat osakkuusyritysten kanssa
esitetään liitetiedossa 6.3  Lähipiiritapahtumat.
Osakkuusyhtiöiden ja yhteisjärjestelyjen
tilinpäätösperiaatteet on kuvattu liitetiedossa  5.1 
Yleiset konsolidointiperiaatteet.
Osakkuusyritykset
Yritys
Omistuksen luonne
Yhdistelymenetelmä
2025 Share of
ownership %
2024 Share of
ownership %
Palpa Lasi Oy, Suomi
Osakkuusyritys
Pääomaosuus
25,53 %
25,53 %
Tiffon SA, Ranska
Osakkuusyritys
Pääomaosuus
34,75 %
34,75 %
Beverage Link AS, Norja
Osakkuusyritys
Pääomaosuus
45,00 %
45,00 %
ISH ApS, Tanska
Osakkuusyritys
Pääomaosuus
20,75 %
23,48 %
   
147
Konsernin osuus osakkuusyrityksissä
2025
milj. euroa
Tiffon SA
ISH ApS
Other
Total
Kirjanpitoarvo kauden alussa
7,2
4,1
0,3
11,6
Vähennykset
–
-0,1
–
-0,1
Osuus kauden tuloksesta
-0,3
-0,2
0,1
-0,5
Arvonalennus
–
-0,6
–
-0,6
Kirjanpitoarvo kauden lopussa
6,9
3,2
0,4
10,5
Konsernin osuus osakkuusyrityksissä
2024
milj. euroa
Tiffon SA
ISH ApS
Other
Total
Kirjanpitoarvo kauden alussa
7,3
4,4
0,6
12,3
Osuus kauden tuloksesta
-0,1
-0,3
0,6
0,3
Saatu osinko
–
–
-0,9
-0,9
Kirjanpitoarvo kauden lopussa
7,2
4,1
0,3
11,6
Erä ‘Muut’ sisältää Roal Oy:stä saadut tuotot ja osingot myyntihetkeen asti, lisätietoja Liitetiedossa 5.2 
Muutokset konsernirakenteessa
Täsmäytys kirjanpitoarvoon 2025
2025
milj. euroa
Tiffon SA
ISH ApS
Other
Total
Konsernin osuus nettovaroista
6,9
0,2
0,4
7,5
Liikearvo
–
3,0
–
3,0
Kirjanpitoarvo kauden lopussa
6,9
3,2
0,4
10,5
Täsmäytys kirjanpitoarvoon 2024
2024
milj. euroa
Tiffon SA
ISH ApS
Other
Total
Konsernin osuus nettovaroista
7,2
0,2
0,3
7,7
Liikearvo
–
3,9
–
3,9
Kirjanpitoarvo kauden lopussa
7,2
4,1
0,3
11,6
Osakkuusyritysten taloudellinen yhteenveto 2025
2025
milj. euroa
Tiffon SA
ISH ApS
Other
Total
Liikevaihto
8,4
5,0
16,3
29,7
Kauden tulos
-1,0
-1,1
0,4
-1,8
Lyhytaikaiset varat
33,9
2,6
6,4
43,0
Pitkäaikaiset varat
2,1
–
–
2,2
Lyhytaikaiset velat
1,6
1,7
4,6
7,9
Pitkäaikaiset velat
14,7
–
0,5
15,2
Nettovarat yhteensä
19,8
1,0
1,4
22,1
Osakkuusyritysten taloudellinen yhteenveto 2024
2024
milj. euroa
Tiffon SA
ISH ApS
Other
Total
Liikevaihto
9,5
4,4
15,6
29,5
Kauden tulos
-0,2
-1,2
-1,2
-2,6
Lyhytaikaiset varat
34,8
2,5
6,1
43,3
Pitkäaikaiset varat
2,4
0,1
–
2,5
Lyhytaikaiset velat
2,6
1,8
5,1
9,5
Pitkäaikaiset velat
13,8
–
–
13,8
Nettovarat yhteensä
20,8
0,8
1,0
22,6
   
148
6  Muut liitetiedot
6.1  Tuloverot
Accounting-02.svg
Laatimisperiaatteet - Tuloverot
Konsernin tulosvaikutteisesti kirjattu verokulu muodostuu
kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta,
mahdollisista aikaisempien tilikausien veroista ja
laskennallisesta verosta. Kauden verotettavaan tuloon
perustuva vero lasketaan kunkin konserniin kuuluvan
yhtiön paikallisen verolainsäädännön mukaisesti.
Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin
tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan
tulosvaikutteisesti. Mikäli verot liittyvät muun laajan
tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin
liiketoimiin tai muihin tapahtumiin, tuloverot kirjataan
kyseisiin eriin. Konsernin osuus osakkuusyritysten ja
yhteisyritysten tuloksesta esitetään laskettuna
nettotuloksesta, ja siten se sisältää verovaikutuksen.
Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan
pääsääntöisesti kaikista väliaikaisista eroista omaisuus-
ja velkaerien verotuksellisten arvojen ja kirjanpitoarvojen
välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät
aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä,
käyttöoikeusomaisuuseristä ja näihin liittyvistä
vuokrasopimusveloista, verotuksellisista tappioista ja
tytäryhtiöhankintojen käypien arvojen kohdennuksista.
Laskennalliset verot yksittäisistä liiketoimista syntyneistä
varoista ja veloista esitetään nettomääräisinä
tuloslaskelmassa ja taseessa, mutta ne esitetään
bruttomääräisinä laskennallisia veroja koskevissa
liitetiedoissa. Laskennallisia verosaamisia kirjataan
enintään siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että
tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan
väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset
verovelat kirjataan täysimääräisinä. Laskennalliset verot
kirjataan käyttäen verokantoja, jotka on
raportointikauden päättymispäivään mennessä
säädetty tai tosiasiallisesti hyväksytty. Ulkomaisten
tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan
veroa vain, mikäli niistä todennäköisesti aiheutuu
veroseuraamuksia.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään
toisistaan, kun ne koskevat samaa veronsaajaa ja
Anoralla on laillisesti täytäntöönpantavissa oleva oikeus
määrien kuittaamiseen.
OECD:n Pillar 2 -mallisäännöt täytäntöönpaneva laki
astui Suomessa voimaan 1.1.2024 alkaen. Anora soveltaa
toukokuussa 2023 julkaistujen IAS 12 -standardin
muutosten mukaista poikkeusta laskennallisten
verosaamisten ja -velkojen kirjaamiseen ja esittämiseen.
Pillar 2 -säännöksillä ei ole olennaista vaikutusta Anoran
veroihin.
Tuloverot
milj. euroa
2025
2024
Tilikauden verotettavaan tuloon
perustuva vero
-5,1
-4,5
Edellisten tilikausien verot
0,2
0,1
Laskennalliset verot
2,5
0,8
Yhteensä
-2,4
-3,7
Tuloverojen täsmäytys
Tuloslaskelman verokulun ja Anora-konsernin
kotimaan verokannalla (20,0 %) laskettujen verojen
välinen täsmäytyslaskelma:
milj. euroa
2025
2024
Tulos ennen veroja
8,0
14,7
Verot laskettuna emoyhtiön
verokannalla
-1,6
-2,9
Ulkomaisten tytäryhtiöiden
poikkeavien verokantojen vaikutus
0,2
–
Verovapaat tuotot
0,2
0,3
Verotuksessa
vähennyskelvottomat kulut
-0,1
-1,1
Aiemmin kirjaamattomien
verotuksellisten tappioiden
hyödyntäminen
0,3
–
Verot aikaisemmilta tilikausilta
0,1
0,1
Osuus osakkuusyritysten
tuloksesta veroilla vähennettynä
-0,2
0,1
Osingoista aiheutuvat verot
–
–
Tuloverot jakamattomista
voittovaroista
-0,2
-0,1
Muut erät
-1,0
-0,1
Verokulu tuloslaskelmassa
-2,4
-3,7
Muihin laajaan tuloksen eriin liittyvät verot
2025
milj. euroa
Ennen
veroja
Vero-
vaikutus
Verojen
jälkeen
Rahavirran suojaukset
-2,6
0,5
-2,1
Muuntoerot
6,0
–
6,0
Työsuhteen päättymisen
jälkeisten etuuksien uudelleen
määrittämisestä johtuvat erät
–
–
–
Yhteensä
3,3
0,5
3,9
2024
milj. euroa
Ennen
veroja
Vero-
vaikutus
Verojen
jälkeen
Rahavirran suojaukset
2,2
-0,3
1,9
Muuntoerot
-6,9
–
-6,9
Työsuhteen päättymisen
jälkeisten etuuksien uudelleen
määrittämisestä johtuvat erät
-0,3
0,1
-0,2
Yhteensä
-5,0
-0,2
-5,2
   
149
Laskennalliset verosaamiset ja velat
milj. euroa
1.1.2025
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu muihin
laajan tuloksen eriin
Hankitut/myydyt
liiketoiminnat
Kurssierot
31.12.2025
Laskennalliset verosaamiset:
Verotukselliset tappiot
2,9
-0,2
–
–
–
2,7
Käyttöomaisuus
2,1
-1,3
–
–
–
0,8
Vuokrasopimusvelat
25,7
-2,4
–
–
–
23,3
Vaihto-omaisuus
-1,3
0,6
–
–
–
-0,7
Eläke-etuudet
0,6
–
–
–
–
0,6
Muut väliaikaiset erot
0,7
0,2
–
–
–
0,9
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
30,6
-3,1
–
–
–
27,5
Netotus laskennallisista veroveloista
-30,6
2,9
0,3
–
–
-27,5
Laskennalliset verosaamiset netto
–
-0,2
0,3
–
–
–
Laskennalliset verovelat:
Käyttöomaisuus
4,4
-0,3
–
–
–
4,1
Käyttöoikeusomaisuuserät
12,8
-1,2
–
–
–
11,6
Johdannaisinstrumentit
-0,1
–
-0,4
–
–
-0,5
Käyvän arvon kohdistus hankinnoista
38,3
-4,0
–
–
-0,1
34,2
Vähennyskelpoiset liikearvopoistot
8,8
-0,4
–
–
0,3
8,8
Tytäryhtiöiden jakamattomat voittovarat
1,0
0,2
–
–
–
1,2
Muut väliaikaiset erot
0,7
-0,1
–
–
0,1
0,7
Laskennalliset verovelat yhteensä
66,0
-5,8
-0,4
–
0,3
60,2
Netotus laskennallisista verosaamisista
-30,6
2,9
0,3
–
–
-27,5
Laskennalliset verovelat netto
35,4
-2,9
-0,1
–
0,3
32,7
   
150
Laskennalliset verosaamiset ja velat
milj. euroa
1.1.2024
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu muihin
laajan tuloksen eriin
Hankitut/myydyt
liiketoiminnat
Kurssierot
31.12.2024
Laskennalliset verosaamiset:
Verotukselliset tappiot
3,7
-0,8
–
–
–
2,9
Käyttöomaisuus
2,2
0,1
–
–
-0,2
2,1
Vuokrasopimusvelat
29,1
-2,3
–
–
-1,1
25,7
Vaihto-omaisuus
-0,7
-0,6
–
–
–
-1,3
Eläke-etuudet
0,5
–
0,1
–
–
0,6
Muut väliaikaiset erot
1,5
-0,8
–
–
-0,1
0,7
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
36,4
-4,5
0,1
–
-1,4
30,6
Netotus laskennallisista veroveloista
-36,5
4,5
-0,1
–
1,4
-30,6
Laskennalliset verosaamiset netto
–
–
–
–
–
–
Laskennalliset verovelat:
Käyttöomaisuus
4,8
0,1
–
–
-0,4
4,4
Käyttöoikeusomaisuuserät
14,6
-1,5
–
–
-0,4
12,8
Johdannaisinstrumentit
-0,1
-0,2
0,2
–
–
-0,1
Käyvän arvon kohdistus hankinnoista
41,2
-2,1
–
–
-0,9
38,3
Vähennyskelpoiset liikearvopoistot
9,1
-0,1
–
–
-0,2
8,8
Tytäryhtiöiden jakamattomat voittovarat
1,6
-0,6
–
–
–
1,0
Muut väliaikaiset erot
1,7
-0,8
–
–
-0,2
0,7
Laskennalliset verovelat yhteensä
73,0
-5,2
0,2
–
-2,0
65,9
Netotus laskennallisista verosaamisista
-36,5
4,5
-0,1
–
1,4
-30,6
Laskennalliset verovelat netto
36,5
-0,8
0,1
–
-0,6
35,4
Konsernilla oli 31.12.2025 yhteensä 0,7 miljoonaa euroa (2024: 0,5 miljoonaa euroa) käyttämättömiä verotuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista
verosaamista. Anoran johdon arvion mukaan nämä tappiot ovat syntyneet tytäryrityksissä, joilla ei ole näyttöä tulevaisuudessa syntyvästä verotettavasta tulosta eikä
muuta vakuuttavaa näyttöä siitä, että verotukselliset tappiot pystyttäisiin hyödyntämään ja laskennallinen verosaaminen voitaisiin kirjata taseeseen.
   
151
6.2  Vakuudet ja vastuusitoumukset sekä ehdolliset varat ja velat
Vakuudet ja takaukset
31.12.2025
31.12.2024
milj. euroa
Taseen
velkaerä
Vakuus
Taseen
velkaerä
Vakuus
Velat, joiden vakuudeksi on annettu takaus
Takaukset
3,8
3,8
5,3
5,3
Vakuudet
1,4
1,4
–
–
Velat ja vastuut, joiden vakuudeksi on annettu kiinteistökiinnityksiä
Kiinteistökiinnitykset
18,5
18,5
Takaukset ja vastuusitoumukset
Omasta ja konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
12,3
11,8
Vakuudet yhteensä
36,0
35,6
Kaikki konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet liittyvät pääasiassa viranomaisvelvoitteisiin.
Taseen ulkopuoliset vastuut ja muut vastuusitoumukset
milj. euroa
31.12.2025
31.12.2024
Lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset
Erääntyminen yhden vuoden kuluessa
0,2
0,3
Erääntyminen vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua
0,1
0,2
Lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset yhteensä
0,4
0,4
Vielä alkamattomat vuokrasopimukset, joihin Anora on sitoutunut
1,9
–
Pysyvien vastaavien hankintoihin liittyvät sitoumukset
9,9
0,9
Muut sopimusperusteiset vastuut
7,9
8,1
Vastuusitoumukset yhteensä
20,0
9,4
Lyhytaikaisista ja arvoltaan vähäisistä vuokrasopimuksista aiheutuvat vastuut koostuvat pääosin IT-laitteiden
vuokravastuista. Investointisitoumuksista 6,8 milj. euroa liittyy biomassakattilainvestointiin Koskenkorvan
tislaamossa Suomessa. Muut sopimusperusteiset vastuut, yhteensä 7,9 milj. euroa, koostuvat
määräsitoumuksista ja sopimusperusteisista velvoitteista.
Accounting-02.svg
Laatimisperiaatteet - Vuokravastuut
Lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset
erässä esitetään purettavissa olevien taseen
ulkopuolisten vuokrasopimusten perusteella maksettavat
vähimmäisvuokrat. Vielä alkamattomat
vuokrasopimukset ovat ei purettavissa olevia
vuokrasopimuksia, joissa sopimuksen mukainen
omaisuuserä ei ole vielä käytettävissä.
   
152
Taseen ulkopuoliset varat -päästöoikeudet
Accounting-02.svg
Laatimisperiaatteet - Päästöoikeudet
Konserni on osallisena Euroopan unionin
päästökaupassa, jossa sille on myönnetty tietty määrä
hiilidioksidipäästöoikeuksia tietylle ajanjaksolle
vastikkeetta. Anora Group Oyj esittää vastikkeetta saadut
hiilidioksidipäästöoikeudet ns. nettoperiaatteen
mukaisesti. Vastikkeetta saadut päästöoikeudet kirjataan
nolla-arvoon. Jos konsernilla on riittävästi
päästöoikeuksia kattamaan palautusvelvoitteet, velvoite
kirjataan ko. päästöoikeuksia vastaavalla kirjanpitoarvolla
(nolla-arvolla). Konserni ei siten myöskään kirjaa
tulosvaikutteisesti päästöoikeuksista aiheutuvaa tuottoa
tai kulua, mikäli myönnetyt päästöoikeudet riittävät
kattamaan velvoitteen, joka koskee päästöjä vastaavan
päästöoikeusmäärän luovuttamista. Jos toteutuneet
päästöt ylittävät myönnetyt päästöoikeudet,
ylimenevistä päästöistä syntynyt velvoite kirjataan
raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon
velaksi taseeseen. Jos toteutuneet päästöt alittavat
myönnetyt päästöoikeudet, erotusta ei merkitä
taseeseen, vaan se esitetään tilinpäätöksessä liitetietona
käypään arvoon arvostettuna.
Seuraavassa taulukossa on esitetty päästöoikeuksien
muutokset tilikausilla 2025 ja 2024 sekä niiden käyvät
arvot.
milj. tonnia
31.12.2025
31.12.2024
Saadut päästöoikeudet
22,6
22,6
Edelliseltä vuodelta jäljelle
jääneet päästöoikeudet
8,2
1,0
Myydyt päästöoikeudet
-10,0
–
Toteutuneet päästöt
-14,1
-15,4
Jäljellä olevat päästöoikeudet
6,7
8,2
Jäljelle jääneiden
päästöoikeuksien käypä arvo
(miljoonaa euroa)
0,5
0,3
Vuonna 2025 saadut päästöoikeudet ja toteutuneet
päästöt ovat arvioita, joita tarkistetaan vuoden 2026
aikana. Anora jatkaa päästökaupan alaisena
toimijana päästökauppakauden 2021–2030.
Vakuutuskorvausvaatimus Globus Wine -
hankintaan liittyen
Anora teki vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä
vakuutuskorvausvaatimuksen Globus Wine -
hankintaan liittyvän takuu- ja
vahingonkorvausvakuutuksen (warranties &
indemnity insurance) nojalla. Kesäkuussa 2025
Anora käynnisti välimiesmenettelyn
vakuutusyhtiötä vastaan. Välimiesmenettelyn
lopputulosta ei ole mahdollista arvioida. Anoran
katsoo sillä edelleen olevan ehdollinen
omaisuuserä mahdollisen vakuutuskorvauksen
muodossa.
   
153
6.3  Lähipiiritapahtumat
Anora Group Oyj:n lähipiiriin kuuluvat hallitus,
toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja heidän
läheiset perheenjäsenensä sekä näiden henkilöiden
määräysvallassa tai yhteisessä määräysvallassa
olevat yritykset, sen tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt sekä
yhtiöt tai oikeushenkilöt jotka käyttävät merkittävää
määräysvaltaa yhtiössä.
Tytäryhtiöt on esitetty liitetiedossa 5.3  Tytäryhtiöt
ja osakkuusyhtiöt liitetiedossa 5.4  Osuudet
osakkuusyrityksissä. Merkittävää vaikutusvaltaa
käyttäviin osakkeenomistajiin kuuluvat Canica AS1,
Solidium Oy2 ja Suomen valtio3. Anoran lähipiiriä ovat
myös yritykset, jotka ovat Suomen valtion 3
määräysvallassa, yhteisessä määräysvallassa, tai
ovat Suomen valtion osakkuusyhtiöitä.
Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset liiketoimet
lähipiirin kanssa, jotka eivät eliminoidu
konsernitilinpäätöksessä. Anora on soveltanut
helpotusta, minkä perusteella se raportoi ainoastaan
merkittävät liiketoimet valtioon sidoksissa olevien
yritysten kanssa. Lähipiiriliiketoimet tehdään
tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Anoralla on
lähipiiriliiketoimia jatkuvasti suurimman asiakkaansa
Alkon kanssa, jonka omistaja on Suomen valtio.
1 Omistusosuus 22,4 %
2 Omistusosuus 19,4 %, lisäksi yksi edustaja yhtiön hallituksessa ja
osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa.
3 Suomen valtio omistaa epäsuorasti alle 20 % Anoran osakkeista
Solidium Oy:n kautta
Lähipiiritapahtumat:
milj. euroa
31.12.2025
31.12.2024
Tavaroiden ja palvelujen myynnit
Osakkuusyhtiöt
–
0,3
Suomen valtion määräysvallassa oleva yritys
75,3
85,8
Tavaroiden ja palvelujen myynnit yhteensä
75,3
86,1
Tavaroiden ja palvelujen ostot
Osakkuusyhtiöt
1,7
4,8
Osakkeenomistaja
1,1
2,0
Suomen valtion määräysvallassa oleva yritys
1,2
1,0
Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä
4,1
7,8
Avoimet saldot tavaroiden ja palvelujen myynneistä ja ostoista
Saamiset
Suomen valtion määräysvallassa oleva yritys
3,9
2,0
Saamiset yhteensä
3,9
2,0
Velat
Osakkuusyhtiöt
0,2
0,2
Osakkeenomistaja
–
0,1
Suomen valtion määräysvallassa oleva yritys
0,1
0,1
Velat yhteensä
0,3
0,4
Lainasaamiset
Osakkuusyhtiöt
0,2
0,1
Lainasaamiset yhteensä
0,2
0,1
   
154
Johdon työsuhde-etuudet
milj. euroa
2025
2024
Toimitusjohtaja1
Palkat ja muut lyhytaikaiset
työsuhde-etuudet
0,7
0,7
Tulospalkkiot ja palkkiot pitkän
aikavälin
kannustinjärjestelmästä
0,1
–
Eläke-etuudet
0,1
0,1
Yhteensä
0,9
0,8
Johtoryhmä2
Palkat ja muut lyhytaikaiset
työsuhde-etuudet
1,7
1,7
Tulospalkkiot ja
osakepalkitseminen
0,3
0,3
Eläke-etuudet
0,2
0,1
Yhteensä
2,2
2,1
1 Kokonaispalkkaus toimitusjohtajan toimesta
2 Ei sisällä toimitusjohtajan työsuhde-etuuksia
Toimitusjohtajalle, johtoryhmälle ja hallituksen
jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän
puolestaan ole annettu vakuuksia tai
vastuusitoumuksia. Toimitusjohtajalla ei ole konsernin
maksamaa täydentävää eläkevakuutusta. Lisätietoja
pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä, katso 6.4 
Osakeperusteiset maksut.
Johdon osakeomistukset
Johtoryhmä
Asema
Osakkeiden
lukumäärä 31.12.2025
Osakkeiden
lukumäärä 31.12.2024
Kirsi Puntila
Toimitusjohtaja (CEO)
6 666
6 666
Stein Eriksen
Talousjohtaja (CFO)
10 000
n/a
Hannu Vähämurto
SVP, Industrial
200
n/a
Imre Avalo
SVP, Spirits
1 000
n/a
Mikkel Pilemand
Chief Growth Officer (CGO)
16 000
6 000
Johanna Sundén
Chief People and Communications Officer
(CPCO)
0
0
Thomas Heinonen
Group General Counsel
4 375
4 375
Jacek Pastuszka
Entinen toimitusjohtaja (CEO)
n/a
0
Risto Gaggl
Entinen SVP, Industrial
n/a
0
Janne Halttunen
Entinen SVP, Wine
n/a
9 300
Yhteensä
38 241
26 341
% kaikista osakkeista
0,06 %
0,04 %
Hallituksen jäsenten palkkiot ja osakeomistukset
Yhtiön hallitus
Asema
Palkkiot
2025,
euroa
Palkkiot
2024,
euroa
Osakkeiden
lukumäärä
31.12.2025
Osakkeiden
lukumäärä
31.12.2024
Atle Vidar Nagel Johansen
Hallituksen puheenjohtaja 3.12.2025 lähtien
2 100
n/a
12 000
n/a
Jyrki Mäki-Kala
Hallituksen varapuheenjohtaja
76 700
72 100
13 600
13 600
Christer Kjos
Hallituksen jäsen
57 300
51 750
0
0
Annareetta Lumme-Timonen
Hallituksen jäsen
55 900
51 100
4 600
4 600
Florence Rollet
Hallituksen jäsen
56 900
53 300
4 620
4 620
Eva Rebecca Tallmark
Hallituksen jäsen 15.4.2025 lähtien
51 000
n/a
0
n/a
Jussi Mikkola
Hallituksen jäsen
13 800
9 650
100
100
Entiset hallituksen jäsenet:
Michael Holm Johansen
Hallituksen puheenjohtaja 3.12.2025 asti
88 650
102 282
n/a
80 000
Kirsten Ægidus
Hallituksen jäsen 15.4.2025 asti
4 550
51 400
n/a
6 100
Torsten Steenholt
Hallituksen jäsen  29.8.2025 asti
25 100
48 450
n/a
20 000
Arne Larsen
Hallituksen jäsen 17.4.2024 asti
n/a
1 800
n/a
n/a
Yhteensä
432 000
441 832
34 920
129 020
% kaikista osakkeista
0,05 %
0,19 %
   
155
6.4  Osakeperusteiset maksut
Anora Groupilla on yhtiön johdolle ja valituille
avainhenkilöille pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä,
joka maksetaan osakkeina. Kannustinjärjestelmä
sisältää suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän
(Performance Share Plan, PSP) ylimmälle johdolle ja
muille avainhenkilöille sekä ehdollisen osakepalkkio-
ohjelman (Restricted Share Plan) täydentävänä
järjestelmänä valituille avainhenkilöille
erityistilanteissa. Vuonna 2022 täydentävänä
järjestelmänä oli siirtymävaiheen osakepalkkio-
ohjelma (Bridge Plan), joka kattoi yhdistyneen Anora
Groupin liiketoimintojen muodostamiseen liittyvän
siirtymävaiheen.
Osakepohjaisten pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmien tarkoituksena on
yhdenmukaistaa Anora Groupin johdon ja
avainhenkilöiden intressit osakkeenomistajien
intressien kanssa ja siten edistää omistaja-arvon
kasvattamista pitkällä aikavälillä, sitouttaa johtoa ja
avainhenkilöitä Anora Groupin strategisten
tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä Anora Groupin
avainresurssien sitouttaminen.
Järjestelmä koostuu vuosittain alkavista
yksittäisistä suoritusperusteisista
osakepalkkiojärjestelmistä, joiden ansaintajakso on
kolme vuotta lukuun ottamatta Bridge Plan -
järjestelmää, jonka ansaintajakso oli kaksi vuotta,
minkä jälkeen mahdolliset osakepalkkiot maksetaan.
Mahdollinen osakepalkkio maksetaan Anora Group
Oyj:n osakkeina. Kunkin uuden ohjelman alkaminen
edellyttää Anora Groupin hallituksen erillistä
päätöstä.
Palkkion maksamisen ehtona on hallituksen
järjestelmälle asettamien suoritustavoitteiden
saavuttaminen. Ohjelmien nojalla osallistujille
suoritettavan mahdollisen palkkion määrää on
rajoitettu osakkeen kurssikehitykseen kytketyllä
leikkurilla. Mikäli osallistujan työsuhde Anora
Groupissa päättyy ennen palkkion maksamista, hän
ei pääsääntöisesti ole oikeutettu palkkioon
asianomaisen ohjelman perusteella.
Accounting-02.svg
Laatimisperiaatteet - Osakeperusteiset maksut
Luovutettavat osakkeet kirjataan käypään arvoon
niiden myöntämishetkellä ja kirjataan
henkilöstökuluihin tasaerinä ja vastaava lisäys
omaan pääomaan kannustinjärjestelmän
voimassaolon aikana. Muita kuin
markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei
sisällytetä käypään arvoon vaan otetaan huomioon
arvioissa jaettavien osakkeiden määrästä. Arvio
lopullisesta instrumenttien määrästä päivitetään
jokaisena tilinpäätöspäivänä ja arvioiden muutokset
kirjataan tuloslaskelmaan.
Osakepalkkio-ohjelmat
Osakepalkkiojärjestelmä 2022-2024
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä
2022-2024 (PSP 2022-2024) oli voimassa vuoden 2022
alusta vuoden 2024 loppuun. Sen perusteella
maksetut osakepalkkiot maksettiin rahana vuoden
2025 ensimmäisen puoliskon aikana.
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2022-2024
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä oli voimassa
vuoden 2022 alusta maaliskuun 2025 loppuun.Sen
perusteella maksettavat osakepalkkiot maksettiin
rahana vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon aikana.
Osakepalkkiojärjestelmä 2023-2025
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä
2023-2025 (PSP 2023-2025) tuli voimaan vuoden 2023
alusta ja sen perusteella maksettavat osakepalkkiot
maksetaan vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon
aikana. PSP 2023-2025 mahdollisen osakepalkkion
maksamisen perusteet ovat liikevaihdon kasvu,
osakekohtainen tulos (EPS), yhtiön osakkeen
kokonaistuoton suhteellinen kehitys sekä
Sustainalyticsin ESG-luokitukseen perustuva mittari.
PSP 2023-2025 -järjestelmässä on 29 osallistujaa,
mukaan lukien Anora Groupin johtoryhmän jäsenet.
Jos kaikki järjestelmälle asetetut ansaintatavoitteet
saavutetaan, sen perusteella maksettavien
osakkeiden yhteenlaskettu enimmäismäärä on noin
300 133 osaketta (tarkoittaen bruttoansaintaa ennen
soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä).
Osakepalkkiojärjestelmä 2024-2026
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä
2024-2026 (PSP 2024-2026) tuli voimaan vuoden 2024
alusta ja sen perusteella maksettavat osakepalkkiot
maksetaan vuoden 2027 ensimmäisen puoliskon
aikana. PSP 2024-2026 mahdollisen osakepalkkion
maksamisen perusteet ovat liikevaihdon kasvu,
osakekohtainen tulos (EPS), yhtiön osakkeen
kokonaistuoton suhteellinen kehitys sekä
Sustainalyticsin ESG-luokitukseen perustuva mittari.
PSP 2024-2026 -järjestelmässä on 31 osallistujaa,
mukaan lukien Anora Groupin johtoryhmän jäsenet.
Jos kaikki järjestelmälle asetetut ansaintatavoitteet
saavutetaan, sen perusteella maksettavien
osakkeiden yhteenlaskettu enimmäismäärä on noin
709 000 osaketta (tarkoittaen bruttoansaintaa ennen
soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä).
   
156
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2024-2026
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä tuli voimaan
vuoden 2024 alusta ja sen perusteella maksettavat
osakepalkkiot maksetaan vuoden 2027 ensimmäisen
puoliskon aikana. Mahdollisen osakepalkkion
maksuperusteena on työsuhde yhtiöön ja osallistujia
on yksi. Järjestelmän perusteella maksettavien
osakkeiden yhteenlaskettu enimmäismäärä on noin 8
000 osaketta (tarkoittaen bruttoansaintaa ennen
soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä).
Osakepalkkiojärjestelmä 2025–2027
Osakepalkkiojärjestelmä 2025–2027 tuli voimaan
vuoden 2025 alusta, ja sen nojalla maksettavat
osakepalkkiot maksetaan vuoden 2028 ensimmäisen
vuosipuoliskon aikana. Suoritusmittarit, joiden
perusteella mahdollinen osakepalkkio maksetaan PSP
2025–2027 -ohjelman mukaisesti, ovat liikevaihdon
kasvu, osakekohtainen tulos (EPS), yhtiön osakkeen
suhteellinen kokonaistuotto ja ESG-mittari –
Sustainalyticsin ESG-riskiluokituspisteet. PSP
2025-2027 -järjestelmässä on 32 henkilöä, mukaan
lukien Anora Groupin johtoryhmän jäsenet.
Jos kaikki tälle ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet
saavutetaan kokonaisuudessaan, ohjelman
perusteella maksettavien osakkeiden kokonaismäärä
on enintään noin 1 249 000 osaketta (tarkoittaen
bruttoansaintaa ennen soveltuvan
ennakonpidätyksen vähentämistä).
Tuloslaskelmaan osakeperusteisista
palkitsemisjärjestelmistä kirjattu kulu oli 0,4 miljoonaa
euroa (2024: 0,2 miljoonaa euroa).
   
157
Ohjelma
Osakepalkkiojärjestelmä
2022
Osakepalkkiojärjestelmä
2023
Osakepalkkiojärjestelmä
2024
Osakepalkkiojärjestelmä
2025
Ehdollinen
osakepalkkiojärjestelmä
2022
Ehdollinen
osakepalkkiojärjestelmä
2024
Tyyppi
Osake
Osake
Osake
Osake
Osake
Osake
Järjestelmä
Kausi 2022-2024
Kausi 2023-2025
Kausi 2024-2026
Kausi 2025-2027
Kausi 2022-2024
Kausi 2024-2026
Myöntämispäivä
17/06/2022
06/03/2023
15/03/2024
14/03/2025
01/03/2024
09/08/2024
Ansaintajakson alkamispäivä
01/01/2022
01/01/2023
01/01/2024
01/01/2025
Ansaintajakson päättymispäivä
31/12/2024
31/12/2025
31/03/2026
31/12/2027
Oikeuden syntymispäivä
31/03/2025
31/03/2026
31/03/2027
31/03/2028
01/04/2025
01/04/2027
Ansaintaehdot
Liikevaihto, EPS,
Suhteellinen TSR & ESG
Liikevaihto, EPS,
Suhteellinen TSR & ESG
Liikevaihto, EPS,
Suhteellinen TSR & ESG
Liikevaihto, EPS,
Suhteellinen TSR & ESG
Työsuhde
Työsuhde
Sopimuksen enimmäisaika, vuosina
3,25
3,25
3,25
3,25
1,08
2,64
Sopimuksen jäljellä oleva aika, vuosina
0,00
0,25
1,25
2,25
0,00
1,25
Järjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden
lukumäärä kauden lopussa
0
29
31
32
0
1
Maksutapa
Käteisellä
Osakkeina & Käteisellä
Osakkeina & Käteisellä
Osakkeina & Käteisellä
Käteisellä
Osakkeina & Käteisellä
Muutokset tilikauden aikana
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä kauden
alussa
250 517
358 133
891 000
0
8 000
8 000
Kauden aikana myönnetyt
0
0
0
1 493 000
0
0
Kauden aikana menetetyt
-225 466
-54 331
-177 998
-239 389
0
0
Kauden aikana toteutuneet
-25 051
-3 669
-4 002
-4 611
-8 000
0
Osakepalkkioiden määrä tilikauden lopussa
0
300 133
709 000
1 249 000
0
8 000
Käyvän arvon määritys,
arvonmääritysparametrit
Osakehinta myöntämishetkellä, EUR
3,35
Osakehinta tilikauden lopussa, EUR
3,86
Odotettu vuotuinen osinkotuotto, %
0,07
Volatiliteetti, %
30,7 %
Arvostusmalli
Monte Carlo
Käypä arvo 31.12, EUR
420 253
   
158
6.5  Raportointikauden päättymisen
jälkeiset tapahtumat
Anora Group Oyj:n hallitus julkisti 11.2.2026 että se oli
päättänyt uuden jakson alkamisesta johdolle ja
valituille avainhenkilöille tarkoitetussa pitkän aikavälin
osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. PSP 2026–
2028-ohjelmaan on oikeutettu osallistumaan noin 35
henkilöä, mukaan lukien Anora Groupin johtoryhmän
jäsenet. Lisätietoja ohjelmasta on saatavilla 11.2.2026
julkaistusta pörssitiedotteesta.
Tilikauden päättymisen ja Anora Group Oyj:n
konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen
julkistettavaksi hyväksymisen välisenä aikana ei ole
tapahtunut muita merkittäviä tapahtumia.
   
159
Emoyhtiön tilinpäätös
Anora Group Oyj:n tuloslaskelma 
milj. euroa
Liite
31.12.2025
31.12.2024
LIIKEVAIHTO
 1.
242,2
248,6
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+)
tai vähennys (-)
-4,8
1,4
Liiketoiminnan muut tuotot
 2.
25,3
21,2
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
-140,3
-153,0
Varastojen muutos
-3,5
-1,7
Ulkopuoliset palvelut
-0,9
-0,8
Materiaalit ja palvelut yhteensä
-144,6
-155,5
Henkilöstökulut
 3.
Palkat ja palkkiot
-25,8
-27,8
Henkilösivukulut
Eläkekulut
-4,7
-4,5
Muut henkilösivukulut
-0,9
-0,7
Henkilöstökulut yhteensä
-31,4
-33,0
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
 8.
-6,8
-7,0
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
-6,8
-7,0
Liiketoiminnan muut kulut
 4.
-66,2
-61,6
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)
13,7
14,2
milj. euroa
Liite
31.12.2025
31.12.2024
Rahoitustuotot ja -kulut 
 5.
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä
15,7
15,0
Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä
–
0,9
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
10,4
4,8
Muilta
8,5
11,8
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista
–
-10,4
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
-7,9
-7,3
Muille
-14,2
-15,6
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
12,5
-0,9
VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
26,2
13,2
Tilinpäätössiirrot
 6.
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
-0,1
0,5
Tuloverot
 7.
Tilikauden verot
-1,2
-1,2
Laskennalliset verot
-1,0
0,3
Muut välittömät verot
0,2
–
Tuloverot yhteensä
-2,0
-0,8
TILIKAUDEN  VOITTO (TAPPIO)
24,1
12,9
   
160
Anora Group Oyj:n tase
milj. euroa
Liite
31.12.2025
31.12.2024
Varat
Pysyvät vastaavat
 8.
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
2,0
2,1
Muut pitkävaikutteiset menot
4,0
4,0
Ennakkomaksut
2,5
0,9
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
8,4
7,0
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
2,5
2,5
Rakennukset ja rakennelmat
16,4
16,9
Koneet ja kalusto
23,5
21,5
Muut aineelliset hyödykkeet
0,5
0,5
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
5,3
6,4
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
48,1
47,8
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
222,7
222,7
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
5,2
5,2
Muut osakkeet ja osuudet
0,6
0,6
Sijoitukset yhteensä
228,5
228,5
Pysyvät vastaavat yhteensä
285,0
283,3
milj. euroa
Liite
31.12.2025
31.12.2024
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
 9.
Aineet ja tarvikkeet
17,1
20,4
Keskeneräiset tuotteet
3,4
4,3
Valmiit tuotteet / tavarat
13,7
17,6
Ennakkomaksut
0,1
0,3
Vaihto-omaisuus yhteensä
34,3
42,5
Pitkäaikaiset saamiset
 10.
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
58,9
64,0
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
0,2
0,1
Muut saamiset
1,8
–
Laskennalliset verosaamiset
0,1
1,2
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä
61,0
65,4
Lyhytaikaiset saamiset
 11.
Myyntisaamiset
32,9
28,5
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
95,7
114,0
Siirtosaamiset
6,7
4,6
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
135,3
147,0
Rahat ja pankkisaamiset
182,2
178,5
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
412,8
433,4
Vastaavaa yhteensä
697,8
716,7
   
161
milj. euroa
Liite
31.12.2025
31.12.2024
Vastattavaa
Oma pääoma
 13.
Osakepääoma
61,5
61,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
52,2
52,2
Suojausrahasto
-0,5
-0,5
Edellisten tilikausien voitto
31,2
33,1
Tilikauden voitto (tappio)
24,1
12,9
Oma pääoma yhteensä
168,5
159,2
Tilinpäätössiirtojen kertymä
 14.
Poistoero
15,7
15,6
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
 15.
Lainat rahoituslaitoksilta
160,0
160,0
Eläkelainat
2,3
3,8
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
162,3
163,8
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
11,9
20,0
Eläkelainat
1,5
1,5
Ostovelat
15,1
17,1
Velat saman konsernin yrityksille
 16.
251,5
259,2
Muut velat
51,1
56,8
Siirtovelat
 17.
20,3
23,5
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
351,4
378,2
Vieras pääoma yhteensä
513,6
541,9
Vastattavaa yhteensä
697,8
716,7
   
162
Anora Group Oyj:n rahavirtalaskelma
milj. euroa
Liite
31.12.2025
31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirrat
Tulos ennen veroja
26,1
13,8
Oikaisut
  Poistot
8
6,8
7,0
  Pitkäaikaisten varojen nettomyyntivoitot
2
-2,2
–
  Rahoitustuotot ja -kulut
5
-12,5
0,9
  Poistoeron muutos
6
0,1
-0,5
  Muut oikaisut
-0,6
-0,3
  Oikaisut yhteensä
-8,4
7,1
Käyttöpääoman muutokset
  Vaihto-omaisuuden muutos, lisäys (-) / vähennys (+)
8,3
0,3
  Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos, lisäys (-) /
vähennys (+)
-0,9
1,2
  Osto- ja muiden velkojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-)
-15,2
6,5
  Käyttöpääoman muutos
-7,9
8,0
Maksetut korot
5
-17,6
-19,1
Saadut korot
5
16,3
10,6
Muut maksetut rahoitustuotot ja kulut
5
-1,9
-1,8
Maksetut tuloverot
7, 11
-1,2
-2,4
Rahoituserät ja verot
-4,4
-12,6
Liiketoiminnan nettorahavirta
5,4
16,2
milj. euroa
Liite
31.12.2025
31.12.2024
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
8
-8,7
-8,7
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
2
0,2
–
Investoinnit tytäryhtiöihin
8
–
-0,9
Osakkuusyhtiöiden myynnistä saadut tuotot
8
–
7,6
Myönnetyt lainat tytäryhtiöille
10, 11
–
-49,7
Osakkuusyhtiöille myönnetyt lainat
10
–
-0,1
Tytäryhtiölainojen takaisinmaksut
10, 11
6,7
41,3
Saadut osingot
5
15,7
15,9
Investointien nettorahavirta
13,9
5,3
Rahoituksen rahavirrat
Yrityslainaohjelman muutokset
-8,0
19,8
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
15
-1,5
-51,5
Konsernitilisaamisisten ja -velkojen muutos
11, 16
8,9
71,4
Maksetut osingot ja muu voitonjako
13
-14,9
-14,9
Rahoituksen nettorahavirta
-15,5
24,9
Rahavarojen muutos
3,8
46,5
Rahavirrat tilikauden alussa
178,5
131,9
Valuuttakurssimuutosten vaikutus
-0,1
–
Rahavarojen muutos
3,8
46,5
Rahavarat tilikauden lopussa
182,2
178,5
Vuonna 2024 Konsernitilisaamisten ja -velkojen muutokseen vaikuttaa Cash pool -järjestelyn laajentaminen .
   
163
Anora Group Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen
kirjanpitolain mukaisesti (FAS).
Pysyvät vastaavat ja poistot
Pysyvät vastaavat merkitään taseeseen välittömään
hankintamenoon vähennettynä tehdyillä poistoilla.
Poistojen perusteena olevat pysyvien vastaavien
taloudelliset vaikutusajat ovat:
Tavaramerkit10–15 vuotta
IT-kehittäminen ja ohjelmistot  3–5 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat s 10–40 vuotta
Koneet ja kalusto  10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet  3–10 vuotta
Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksiin sisältyvät
tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on
arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan
käypään arvoon. Omistukset muissa yrityksissä on
esitetty konsernin liitetiedoissa kohdassa 5.3 
Tytäryhtiöt
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai
todennäköiseen nettorealisointiarvoon sen mukaan,
kumpi näistä on alempi. Nettorealisointiarvo on
tavanomaisessa liiketoiminnassa saatu arvioitu
myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen
valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot sekä
arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät
menot.
Raaka-aineet, tarvikkeet, puolivalmisteet ja
kauppatavarat arvostetaan painotettuun
keskihintaan. Itse valmistetut tuotteet ja uudelleen
pakatut tuotteet arvostetaan perustuen
standardikustannukseen, joka muodostuu raaka-
aineista, välittömistä työsuorituksesta johtuvista
menoista ja asianmukaisesta osuudesta hankinnan
ja valmistuksen muuttuvista menoista sekä kiinteistä
yleismenoista, joista jälkimmäinen on määritetty
normaalin toiminta-asteen mukaisesti.
Eläkejärjestelyt
Emoyhtiön eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa
eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkekulut on jaksotettu
vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia
palkkoja.
Konsernitili (Cash Pool)
Konsernilla on käytössä ns. konsernitilijärjestely (Cash
Pool), joka mahdollistaa emon ja tytäryhtiöiden
tehokkaan varojen hallinnan.
Vuokrasopimukset
Kaikki leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.
Johdannaissopimukset
Johdannaissopimusten kirjanpitokäsittelyyn
sovelletaan kirjanpitolain 5. luvun 2a §:n mukaista
käyvän arvon arvostamista.
Johdannaiset sisällytetään käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -
velkoihin, kun ne eivät täytä suojauslaskennan
soveltamisen kriteerejä. Nämä johdannaiset kirjataan
taseeseen käypään arvoon kaupankäyntipäivänä ja
arvostetaan raportointikauden päättymispäivän
käypään arvoon. Johdannaisten käyvät arvot
vastaavat rahamäärää, jonka Anora Group Oyj
joutuisi maksamaan tai se saisi, jos se purkaisi
johdannaissopimuksen tilinpäätöspäivänä.
Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot
määritetään käyttäen raportointikauden
päättymispäivän markkinahintoja.
Korkojohdannaisten käyvät arvot lasketaan
diskonttaamalla sopimuksiin liittyvät tulevat
rahavirrat. Hyödykejohdannaisten
arvonmäärityksessä käytetään rahoitusmarkkinoilta
saatuja käypiä arvoja.
Kaikki esitetyt johdannaissaamiset ja velat on
luokiteltu käyvän arvon hierarkiatasoille 1–3.
Hierarkiatasot kuvastavat käypiä arvoja
määritettäessä käytettävien syöttötietojen
merkittävyyttä. Tasolla yksi käyvät arvot perustuvat
identtisten rahoitusinstrumenttien julkisiin
noteerauksiin. Tasolla kaksi käypää arvoa
määritettäessä käytetyt syöttötiedot perustuvat joko
noteerattuihin markkinakursseihin ja -hintoihin, jotka
kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat
havainnoitavissa suoraan tai epäsuorasti
rahavirtojen diskonttaukseen. Muiden tasolle kaksi
luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot
vastaavat niiden kirjanpitoarvoja. Tasolla kolme
omaisuuserien ja velkojen käyvät arvot pohjautuvat
syöttötietoihin, jotka eivät kaikkien merkittävien
muuttujien osalta perustu havainnoitavissa olevaan
markkinatietoon, vaan ne perustuvat merkittävissä
määrin johdon arvioihin ja niiden käyttämiseen
yleisesti hyväksytyissä arvostusmenetelmissä.
   
164
Rahoitusjohdannaisten käyvät arvot on määritetty
käyttämällä raportointikauden päättymispäivän
markkinahintoja.
Suojauslaskenta
Emoyhtiö soveltaa suojauslaskentaa, jolloin
realisoitumaton käyvän arvon muutos kirjataan
oman pääoman suojausrahastoon. Anora Group Oyj
soveltaa rahavirran suojausta tapauskohtaisen
harkinnan mukaan osaan valuutta-, korko- ja
sähköjohdannaisia. Rahavirtojen suojauksessa
suojaudutaan taseeseen merkittyyn tiettyyn
omaisuuserään, velkaan tai erittäin todennäköiseen
tulevaan liiketoimeen liittyvien rahavirtojen
vaihteluilta. Anora Group Oyj dokumentoi
suojausjärjestelyn alussa kunkin suojausinstrumentin
ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä
riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen
strategian. Tehokkuudella tarkoitetaan
suojausinstrumentin kykyä kumota suojattavan riskin
toteutumisesta johtuvat muutokset suojattavan erän
käyvässä arvossa tai suojatusta liiketoimesta
johtuvissa rahavirroissa. Suojaussuhteen katsotaan
olevan erittäin tehokas, kun on selvä taloudellinen
yhteys suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin
välillä ja näiden käyvät arvot liikkuvat vastakkaisiin
suuntiin johtuen samasta riskistä. Suojauslaskenta
lopetetaan, kun suojauslaskennan edellytykset eivät
enää täyty.
Suojauslaskennan piirissä olevien
johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista
aiheutuvat voitot ja tappiot esitetään yhtenevästi
suojatun erän kanssa. Rahavirtojen suojaukseksi
määritettyjen ja ehdot täyttävien
johdannaissopimusten realisoitumattomien käyvän
arvon muutosten tehokas osuus kirjataan oman
pääoman suojausrahastoon, kun nämä instrumentit
täyttävät suojauslaskennan ehdot ja suojauslaskenta
on tehokasta. Tehoton osuus kirjataan välittömästi
rahoitustuotoksi tai -kuluksi.
Omaan pääomaan kertynyt kumulatiivinen voitto tai
tappio kaupallisiin eriin liittyneistä johdannaisista
kirjataan tulosvaikutteisiksi ostojen tai myyntien
oikaisueriksi samanaikaisesti suojattavan erän
kanssa sillä kaudella, jolla suojattu erä vaikuttaa
voittoon tai tappioon. Sähköjohdannaisista
toteutunut voitto tai tappio kirjataan liiketuloksen
yläpuolelle sähköostoihin. Kun rahavirran
suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy
tai myydään tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät
enää täyty, suojausinstrumentista omaan pääomaan
kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti
joko ostojen tai myyntien oikaisuna suojauksen oltua
tehokas tai rahoitustuotoksi tai -kuluksi, jos
suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu
vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.
Rahoitusarvopaperit
Rahoitusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon
tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.
Saamiset
Saamiset arvostetaan nimellisarvoon tai sitä
alempaan todennäköiseen arvoon.
Myyntisaamisten myynnit
Myydyt myyntisaamiset kirjataan taseesta pois, kun
saaminen on myyty ja kauppahinta saatu.
Kustannukset myydyistä myyntisaamisista kirjataan
muihin rahoituskuluihin.
Pitkäaikaiset lainat
Pitkäaikaiset lainat on kirjattu hankintahetkellä
hankintamenoon.
Tuloverot
Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden
tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella
lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen
oikaisut ja laskennallisten verojen muutos.
Valuuttamääräiset erät
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on
muutettu Suomen rahan määräiseksi
tilinpäätöspäivän kurssiin.
   
165
1.  Liikevaihto
milj. euroa
2025
2024
Toimialoittainen jakauma
Viinit
40,9
41,5
Väkevät alkoholijuomat
95,9
99,7
Teolliset tuotteet
56,1
59,0
Yhteensä tuotetiden myynti
192,9
200,2
Sopimusvalmistuspalvelut
49,1
48,3
Logistiset palvelut
0,2
0,1
Yhteensä palveluiden myynti
49,2
48,4
YHTEENSÄ
242,2
248,6
Maantieteellinen jakauma
Kotimaa
179,1
182,3
Muu Eurooppa
60,5
64,4
Muu maailma
2,6
1,9
YHTEENSÄ
242,2
248,6
2.  Liiketoiminnan muut tuotot
milj. euroa
2025
2024
Vuokratuotot
1,3
1,3
Energian myyntituotot
4,3
4,4
Pysyvien vastaavien myyntivoitot
2,2
–
Palvelutuotot
12,7
12,2
Muut tuotot
4,7
3,3
Yhteensä
25,3
21,2
Vuonna 2025 Rajamäen tehtaan tiettyjen
omaisuuserien myynnistä saatu myyntivoitto oli 2,2
milj. euroa.  Muut tuotot sisältävät päästöoikeuksien
myyntivoiton 0,8 (-) milj. euroa.
3.  Henkilöstöä koskevat liitetiedot
milj. euroa
2025
2024
Palkat ja palkkiot
-25,8
-27,8
Eläkekulut
-4,7
-4,5
Muut henkilösivukulut
-0,9
-0,7
Yhteensä
-31,4
-33,0
milj. euroa
2025
2024
Luontoisedut (verotusarvo)
-0,7
-0,6
Henkilöstön keskimääräinen
lukumäärä tilikauden aikana
2025
2024
Työntekijät
192
198
Toimihenkilöt
226
221
Yhteensä
418
419
milj. euroa
2025
2024
Toimitusjohtaja1
0,9
0,8
Hallituksen jäsenet
0,4
0,4
1Kokonaispalkkaus toimitusjohtajan toimesta
Osakepalkkiojärjestelmät
Tarkempia tietoja osakepalkkiojärjestelmistä
esitetään konsernin liitetiedossa 6.4 
Osakeperusteiset maksut .
Hallituksen ja toimitusjohtajan
eläkesitoumukset
Toimitusjohtajan eläkesitoumukset on hoidettu
maksupohjaisella eläkevakuutuksella.
4.  Liiketoiminnan muut kulut
milj. euroa
2025
2024
Vuokrakulut
-1,9
-1,7
Markkinointikulut
-8,3
-9,5
Energiakulut
-10,0
-9,5
Matkustus-ja edustuskulut
-1,2
-1,3
Huolto- ja ylläpitokulut
-7,6
-7,0
IT-kulut
-11,6
-10,3
Ostetut palvelut
-8,8
-7,7
Myyntiin liittyvät muut kulut
-5,6
-5,4
Muut kulut
-11,1
-9,3
Yhteensä
-66,2
-61,6
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuspalkkiot
-0,4
-0,5
Tilintarkastukseen liittyvät
palvelut1
–
–
Palkkiot kestävyysraportoinnin
varmentamisesta1
-0,2
-0,1
Yhteensä
-0,6
-0,6
1 Palkkiot tilintarkastuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa
tarkoitetuista toimeksiannoista
Ympäristökulut
Yhtiön ympäristökuluilla ei ollut olennaista vaikutusta
tilikauden tulokseen eikä taloudelliseen asemaan.
   
166
5.  Rahoitustuotot ja -kulut
milj. euroa
2025
2024
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä
15,7
15,0
Osakkuusyrityksiltä
–
0,9
Osinkotuotot yhteensä
15,7
15,9
Korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä
10,4
4,8
Muilta
5,9
5,9
Korkotuotot yhteensä
16,3
10,7
Muut rahoitustuotot
Muilta
2,6
5,9
Muut rahoitustuotot yhteensä
2,6
5,9
Rahoitustuotot yhteensä
34,6
32,5
Korkokulut
Saman konsernin yrityksille
-7,9
-7,3
Muille
-9,6
-11,8
Korkokulut yhteensä
-17,5
-19,1
Muut rahoituskulut
Muille
Arvonalentumiset pysyvien
vastaavien sijoituksista
–
-10,4
Muut rahoituskulut
-4,6
-3,9
Muut rahoituskulut yhteensä
-4,6
-14,3
Rahoituskulut yhteensä
-22,1
-33,4
Rahoitustuotot ja -kulut
yhteensä
12,5
-0,9
Erä Muut rahoitustuotot sisältää Roal Oy:n osakkeiden
myyntivoiton (4,5 milj. euroa) vuonna 2024.
Pitkäaikaisten sijoitusten arvonalentumistappiot
sisältävät tytäryhtiöiden osakkeiden
arvonalentumisen, katso lisätietoja liitetiedossa 8. 
Pysyvien vastaavien erittely.
Käyvän arvon suojauksista on tuloslaskelman
rahoituseriin merkitty seuraavat erät:
milj. euroa
2025
2024
Muut rahoituskulut
Johdannaisten  käyvän arvon
muutokset
-0,1
-0,2
6.  Tilinpäätössiirrot
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen
poistojen erotus:
milj. euroa
2025
2024
Aineettomat oikeudet
–
–
Muut aineettomat hyödykkeet
-0,2
0,1
Rakennukset ja rakennelmat
0,1
0,1
Koneet ja kalusto
–
0,3
Muut aineelliset hyödykkeet
–
–
Yhteensä
-0,1
0,5
7.  Tuloverot
milj. euroa
2025
2024
Tuloverot varsinaisesta
toiminnasta
-1,2
-1,2
Tuloverot aikaisemmilta
tilikausilta
0,2
–
Laskennallisen verosaamisen
muutos
-1,0
0,3
Yhteensä
-2,0
-0,8
   
167
8.  Pysyvien vastaavien erittely
Aineelliset hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet
milj. euroa
2025
2024
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.
19,6
17,7
Lisäykset
0,1
2,0
Vähennykset
–
-0,1
Hankintameno 31.12.
19,6
19,6
Kertyneet poistot 1.1.
-17,5
-17,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
–
0,1
Tilikauden poisto
-0,2
-0,2
Kertyneet poistot 31.12.
-17,6
-17,5
Kirjanpitoarvo 31.12.
2,0
2,1
Liikearvo
Hankintameno 1.1.
18,7
18,7
Hankintameno 31.12.
18,7
18,7
Kertyneet poistot 1.1.
-18,7
-18,7
Kertyneet poistot 31.12.
-18,7
-18,7
Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.
32,4
30,9
Lisäykset
0,8
0,4
Siirrot erien välillä
0,6
1,1
Hankintameno 31.12.
33,8
32,4
Kertyneet poistot 1.1.
-28,4
-26,9
Tilikauden poisto
-1,4
-1,5
Kertyneet poistot 31.12.
-29,8
-28,4
Kirjanpitoarvo 31.12.
4,0
4,0
Aineettomien hyödykkeiden ennakkomaksut
Hankintameno 1.1.
0,9
1,3
Lisäykset
2,4
0,7
Vähennykset
-0,2
–
Siirrot erien välillä
-0,6
-1,1
Kirjanpitoarvo 31.12.
2,5
0,9
milj. euroa
2025
2024
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.
2,5
2,5
Kirjanpitoarvo 31.12.
2,5
2,5
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.
103,6
102,7
Lisäykset
0,8
0,5
Siirrot erien välillä
0,3
0,7
Vähennykset
-3,4
-0,2
Hankintameno 31.12.
101,3
103,6
Kertyneet poistot 1.1.
-86,7
-85,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ja arvonalennukset
3,4
0,2
Tilikauden poisto
-1,6
-1,8
Kertyneet poistot 31.12.
-84,9
-86,7
Kirjanpitoarvo 31.12.
16,4
16,9
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.
114,3
111,1
Lisäykset
1,7
1,7
Siirrot erien välillä
3,7
1,8
Vähennykset
-1,6
-0,3
Hankintameno 31.12.
118,1
114,3
Kertyneet poistot 1.1.
-92,7
-89,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ja arvonalennukset
1,6
0,3
Tilikauden poisto
-3,5
-3,5
Kertyneet poistot 31.12.
-94,6
-92,7
Kirjanpitoarvo 31.12.
23,5
21,5
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.
0,5
0,5
Hankintameno 31.12.
0,5
0,5
Kirjanpitoarvo 31.12.
0,5
0,5
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.
6,4
5,3
Lisäykset
2,9
3,5
Siirrot erien välillä
-4,0
-2,5
Kirjanpitoarvo 31.12.
5,3
6,4
Tuotantotoiminnan koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.
23,3
21,3
   
168
Sijoitukset
milj. euroa
2025
2024
Osuudet saman konsernin
yrityksissä
Hankintameno 1.1.
451,7
450,8
Lisäykset
–
0,9
Hankintameno 31.12.
451,7
451,7
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.
-229,0
-218,6
Arvonalentumiset
–
-10,4
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.
-229,0
-229,0
Kirjanpitoarvo 31.12.
222,7
222,7
Osuudet
omistusyhteysyrityksissä
Hankintameno 1.1.
5,2
13,2
Vähennykset
–
-8,0
Kirjanpitoarvo 31.12.
5,2
5,2
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.
0,6
0,6
Kirjanpitoarvo 31.12.
0,6
0,6
Tilikauden 2025 ja 2024  aikana Anora Group Oyj
suoritti Suomen kirjanpitolain (KPL 5:13 §) mukaisen
tytäryhtiöiden osakkeiden kirjanpitoarvojen
arvioinnin. Osana tätä arviointia vuonna 2024
todettiin, että tiettyjen tytäryhtiöiden osakkeiden
käypä arvo oli laskenut alle niiden kirjanpitoarvon
tytäryhtiöiden huonontuneen taloudellisen tuloksen
ja konsernin sisäisten uudelleenjärjestelyjen vuoksi.
Tämän seurauksena kirjattiin arvonalentumistappio.
Arvonalentumistappioiden määrä vuonna 2024 oli
10,4 milj. euroa, ja se esitetään tuloslaskelman
kohdassa ”Rahoitustuotot ja -kulut”.
9.  Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuuden epäkuranttiusvaraus on 1,3 milj.
euroa (1,5 milj.). Vaihto-omaisuuden arvossa
huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva
arvonalentuminen.
10.  Pitkäaikaiset saamiset
milj. euroa
2025
2024
Saamiset saman konsernin
yrityksiltä
Lainasaamiset
58,93
64,03
Saamiset osakkuusyrityksistä
Lainasaamiset
0,16
0,14
Muut pitkä-aikaiset saamiset
muilta
1,76
–
Laskennalliset verosaamiset
Suojausrahastoon kirjatut
0,1
0,1
Vähennyskelvottomat
nettokorkomenot
-
1,0
Laskennalliset verosaamiset
yhteensä
0,1
1,2
Pitäaikaiset saamiset yhteensä
61,0
65,4
Lainasaamiset konserniyhtiöiltä, katso liitetieto 19. 
Lähipiiritapahtumat.
11.  Lyhytaikaiset saamiset
milj. euroa
2025
2024
Saamiset saman konsernin
yrityksiltä
Myyntisaamiset
5,2
8,7
Lainasaamiset
–
0,3
Konsernitilisaamiset
79,7
95,1
Muut saamiset
2,8
3,2
Johdannaiset
2,1
0,2
Siirtosaamiset
5,9
6,4
Yhteensä
95,7
114,0
Saamiset muilta
Myyntisaamiset
32,9
28,5
Siirtosaamiset
6,7
4,6
Yhteensä
39,6
33,0
Lyhytaikaiset saamiset
yhteensä
135,3
147,0
Siirtosaamiset
Siirtosaamisten olennaiset erät:
Johdannaiset
0,7
1,9
Verosaamiset
0,8
0,6
Muut
5,2
2,1
Yhteensä
6,7
4,6
Myydyt myyntisaamiset on kirjattu pois taseelta.
Myyntisaamisten määrä esitetään nettomääräisenä
näillä myydyillä määrillä, eikä niistä kirjata erillistä
rahoitusvelkaa.
   
169
12.  Käyvän arvon liitetiedot (Johdannaiset)
Johdannaiset
2025
2024
milj. euroa
Käypä arvo 31.12.
Tulos-laskelmaan
merkityt arvon-
muutokset
Käyvän arvon
rahastoon merkityt
muutokset
Käypä arvo 31.12.
Tulos-laskelmaan
merkityt arvon-
muutokset
Käyvän arvon
rahastoon merkityt
muutokset
Korkojohdannaiset (taso 2)
-0,4
-0,4
-1,0
-1,0
Valuuttajohdannaiset (taso 2)
-0,3
-0,1
-0,2
0,1
-0,2
0,3
Hyödykejohdannaiset (taso 2)
-0,1
-0,1
–
–
Yhteensä
-0,7
-0,1
-0,7
-0,9
-0,2
-0,7
13.  Oma pääoma
milj. euroa
2025
2024
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.
61,5
61,5
Osakepääoma 31.12.
61,5
61,5
Suojausrahasto 1.1.
-0,5
0,4
Lisäykset ja vähennykset
–
-0,9
Suojausrahasto 31.12.
-0,5
-0,5
Sidottu oma pääoma yhteensä
61,0
61,0
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto 1.1.
52,2
52,2
Sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto 31.12.
52,2
52,2
Voittovarat edellisiltä tilikausilta 1.1.
46,1
48,0
Osingonjako
-14,9
-14,9
Tilikauden voitto (tappio)
24,1
12,9
Voittovarat 31.12.
55,3
46,1
Vapaa oma pääoma yhteensä
107,5
98,3
milj. euroa
2025
2024
Oma pääoma yhteensä
168,5
159,2
Jakokelpoinen vapaa oma
pääoma
Laskelma jakokelpoisesta
omasta pääomasta:
Sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto
52,2
52,2
Voittovarat edellisiltä tilikausilta 1.1.
46,1
48,0
Osingonjako
-14,9
-14,9
Tilikauden voitto (tappio)
24,1
12,9
Jakokelpoinen oma pääoma
yhteensä
107,5
98,3
Yhtiön osakepääoma:
Ulkona olevien osakkeiden
lukumäärä kauden lopussa
67 553 624
67 553 624
14.  Tilinpäätössiirtojen kertymä 
Poistoero
milj. euroa
2025
2024
Aineettomat oikeudet
0,1
0,1
Muut aineettomat hyödykkeet
0,8
0,6
Rakennukset ja rakennelmat
0,5
0,6
Koneet ja kalusto
14,2
14,3
Muut aineelliset hyödykkeet
–
–
Yhteensä
15,7
15,6
15.  Vieras pääoma 
milj. euroa
2025
2024
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
160,0
160,0
Eläkelainat
2,3
3,8
Yhteensä
162,3
163,8
16.  Velat saman konsernin yrityksille
milj. euroa
2025
2024
Ostovelat
1,2
2,6
Konsernitilivelat
247,6
253,6
Johdannaiset
0,4
1,5
Muut siirtovelat
2,2
1,6
Yhteensä
251,5
259,2
   
170
17.  Siirtovelat
Siirtovelkojen olennaiset erät:
milj. euroa
2025
2024
Lomapalkka- ja muut
palkkavelat
6,2
6,9
Sopimusalennusvelat
1,2
1,2
Ostomenot ja muut
kulujaksotukset
9,8
14,0
Johdannaiset
3,1
1,4
Yhteensä
20,3
23,5
18.  Vakuudet ja vastuusitoomukset
Vakuudet veloille ja muille vastuille
31.12.2025
31.12.2024
milj. euroa
Taseen
velkaerä
Vakuus
Taseen
velkaerä
Vakuus
Velat, joiden
vakuudeksi on
annettu takaus
Takaukset
3,8
3,8
5,3
5,3
Velat ja
vastuut, joiden
vakudeksi on
annettu
kiinteistökiinnit
yksiä
Kiinteistökiinnity
kset
18,5
18,5
Takaukset ja
vastuusitoumu
kset
Omasta ja
konserniyhtiöid
en puolesta
annetut
vakuudet
11,7
10,5
Vakuudet
yhteensä
34,0
34,3
Vastuusitoumukset ja muut vastuut
milj. euroa
2025
2024
Käyttö-ja
rahoitusleasingvastuut
Vuoden sisällä erääntyvät
0,6
0,8
Yli vuoden kuluttua erääntyvät
14,0
0,8
Yhteensä
14,6
1,6
Vuokravastuut
Vuoden sisällä erääntyvät
0,7
0,7
Yli vuoden kuluttua erääntyvät
1,5
2,2
Yhteensä
2,2
3,0
Muut vastuut
Pysyvien vastaavien hankintoihin
liittyvät sitoumukset
3,6
0,9
Muut sopimusperusteiset vastuut
3,3
3,2
Yhteensä
7,0
4,0
Vastuusitoumukset yhteensä
23,8
8,6
Kiinteistöinvestointien arvonlisäverovastuu
Yhtiö on velvollinen tarkistamaan vuosina 2017–2025
valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään
arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen
käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Vastuun
enimmäismäärä on 1,2 miljoonaa euroa ja viimeinen
tarkistusvuosi on 2034.
   
171
Johdannaissopimukset
milj. euroa
2025
2024
Sähköjohdannaiset
Käypä arvo
-0,1
–
Nimellisarvo
1,0
0,9
Määrä (MWh)
37,2
21,9
Emoyhtiön ulkoiset
valuuttatermiinit
Käypä arvo
-2,0
1,4
Nimellisarvo
169,8
178,2
Emoyhtiön sisäiset
valuuttatermiinit
Käypä arvo
-1,7
-1,3
Nimellisarvo
99,3
89,4
Korkojohdannaiset
Käypä arvo
-0,4
-1,0
Nimellisarvo
80,0
40,0
Päästöoikeudet
milj. tonnia
31.12.2025
31.12.2024
Saadut päästöoikeudet
22,6
22,6
Edelliseltä vuodelta jäljelle
jääneet päästöoikeudet
8,2
1,0
Myydyt päästöoikeudet
-10,0
–
Toteutuneet päästöt
-14,1
-15,4
Jäljellä olevat päästöoikeudet
6,7
8,2
Jäljelle jääneiden
päästöoikeuksien käypä arvo
(miljoonaa euroa)
0,5
0,3
Vuoden 2025 aikana saadut päästöoikeudet ja
toteutuneet päästöt ovat arvioita, jotka tarkentuvat
kevään 2026 aikana. Anora jatkaa päästökaupan
alaisena toimijana päästökauppakauden 2021–2030.
19.  Lähipiiritapahtumat
Lähipiirin määritelmä on esitetty konsernin
liitetiedossa 6.3  Lähipiiritapahtumat. Lähipiirin kanssa
toteutetut transaktiot tehdään markkinaehtoisesti
mukaan lukien konsernin tytäryhtiöille ja
osakkuusyhtiölle myönnetyt pitkäaikaiset lainat
(katso liitetieto 10.  Pitkäaikaiset saamiset),
konsernitilivelat ja -saamiset sekä annetut takaukset
konserniyhtiöiden puolesta (katso liitetieto 18. 
Vakuudet ja vastuusitoomukset). Tytäryhtiöille ja
osakkuusyhtiölle myönnettävät lainat ovat
vakuudettomia.
Toimitusjohtajalle, johtoryhmälle ja hallituksen
jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän
puolestaan ole annettu vakuuksia tai
vastuusitoumuksia. Lähipiiritiedot johdon palkkioista
on esitetty liitetiedossa 3.  Henkilöstöä koskevat
liitetiedot, konsernin liitetiedoissa 6.3 ja 6.4 
Osakeperusteiset maksut.
   
172
Hallituksen voitonjakoesitys
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat  31.12.2025 tilinpäätöksen mukaan 107,5 miljoonaa euroa, joka sisältää
tilikauden tuloksen 24,1 miljoonaa euroa. Emoyhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tapahtunut
merkittäviä muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen.
Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2025 maksetaan osinkoa  0,24 euroa
osakkeelta.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
lausumat ja allekirjoitukset
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä
yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista,
taloudellisesta asemasta sekä voitosta.
Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen
konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta
sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.
Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7. luvussa
tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Helsinki, 18. maaliskuuta 2026
Atle Vidar Nagel Johansen
Puheenjohtaja
Jyrki Mäki-Kala
Christer Kjos
Florence Rollet
Rebecca Tallmark
Jussi Mikkola
Annareetta Lumme-Timonen
Kirsi Puntila
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään
annettu kertomus.
Helsinki, 18. maaliskuuta 2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Markku Katajisto
KHT
   
173
Tilintarkastuskertomus
Anora Group Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta
asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-
tilinpäätösstandardit) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja
taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. .
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Anora Group Oyj:n (y-tunnus 1505555-7) tilinpäätöksen
tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää:
• konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman
pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät
olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta
selittävää informaatiota
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia
velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten
mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet
Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia,
emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa
tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut
on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.6.
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa
Yhteenveto
image.png
• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: € 6,1
miljoonaa (edellinen vuosi € 6,4 miljoonaa)
•Konsernin tilintarkastus kattoi emoyhtiön ja kaikki
merkittävät tytäryhtiöt, jotka kattoivat suurimman osan
liikevaihdosta, varoista ja veloista.
• Myynnin tuloutus
• Vaihto-omaisuuden arvostus
• Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja
arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti
olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita.
Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja
tulevien tapahtumien arviointia.
   
174
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme
olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,
onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä
voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia,
jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin
päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen
tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun
konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä
kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen
kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen
ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen
kokonaisuutena.
Konsernitilinpäätökselle
määritetty olennaisuus
€ 6,1 miljoonaa (edellinen vuosi € 6,4 miljoonaa)
Olennaisuuden
määrittämisessä
käytetty vertailukohde
noin 0,9 % liikevaihdosta
Perustelut
vertailukohteen
valinnalle
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi
liikevaihdon, koska se tarjoaa vakaan vuosittaisen perustan
olennaisuudenmäärittämiselle. Lisäksi tilinpäätöksen lukijat
käyttävät yleisimmin sitä arvioidessaan konsernin
suoriutumista.
Valitsimme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi noin 0,9 %
liikevaihdosta, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti
hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon
Anora -konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät
prosessit ja kontrollit.
Anora -konserni toimii pääosin Pohjoismaissa ja Baltiassa. Olemme suorittaneet
tarkastustoimenpiteitä konserniyhtiöissä, joita pidämme joko kokonsa tai erityis- ja
riskiluonteensa vuoksi merkittävinä, kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta,
varoista ja veloista. Muiden tytäryhtiöiden osalta olemme suorittaneet muita
tarkastustoimenpiteitä varmistaaksemme, ettei niihin liity merkittäviä riskejä
olennaiselle virheelle konsernitilinpäätöksessä.
Näiden toimenpiteiden perusteella olemme hankkineet tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai
liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme
antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen
harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan
tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen
kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä
annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto
sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan
olennaisen virheellisyyden riski.
   
175
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Myynnin tuloutus
Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.2
Konsernin tulovirrat syntyvät omien sekä päämiestuotteiden myynnistä,
sopimusvalmistuksesta ja teollisten tuotteiden ja logistiikkapalveluiden myynnistä. 
Myynnin transaktiohinta voi sisältää muuttuvia vastikkeita kuten volyymialennuksia, bonuksia,
markkinointitukia ja tuotepalautuksia. Kaudelle kuuluvien muuttuvien vastikkeiden
kirjanpidollinen käsittely on vaihtelevien sopimusehtojen vuoksi  johdon harkintaa edellyttävä
osa-alue. Näistä seikoista johtuen olemme katsoneet muuttuvien vastikkeiden olevan
tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Lisäksi olemme katsoneet, että lähellä tilikauden loppua toteutuviin liiketapahtumiin sisältyy
tuloutuksen katkoon liittyvä riski siten, että liiketapahtumia kirjattaisiin ennenaikaisesti
aiemmalle kaudelle. 
Tarkastustoimenpiteisiimme kuului muun muassa seuraavia toimenpiteitä:
– Muodostimme ymmärryksen eri tulovirtojen luonteesta, näihin liittyvistä sopimusehdoista
ja arvioimme konsernin laadintaperiaatteita myynnin tuloutukseen liittyen.
– Muodostimme ymmärryksen myyntiin liittyvistä kontrolleista.
– Vertasimme otospohjaisesti valittujen myyntitapahtumien ja muuttuvien vastikkeiden
kirjanpidollista käsittelyä taustalla olevien myyntisopimusten ehtoihin.
– Uudelleenlaskimme otokseen perustuen annettuja alennuksia sopimuksen perusteella ja
vertasimme kuluvan tilikauden toteutuneita alennuksia edellisvuoden jaksotukseen
arvioidaksemme historiallisten ennusteiden paikkansapitävyyttä.
– Hankimme kolmansilta osapuolilta vahvistukset valittujen liikevaihdon ja myyntisaamisten
saldojen osalta.
– Tarkastimme otospohjaisesti tilikauden aikaisia ja kauden päättymisen jälkeisiä
hyvityslaskuja taustamateriaalia vasten.
– Tarkastimme otospohjaisesti joulukuussa 2025 ja tammikuussa 2026 kirjattuja
liiketapahtumia testataksemme, onko myyntituotot kirjattu oikealle tilikaudelle.
Vaihto-omaisuuden arvostus
Konsernitilinpäätöksen liitetieto 2.4.
Vaihto-omaisuuden nettomäärä tilinpäätöspäivänä oli 112,5 miljoonaa euroa muodostaen
merkittävän osan konsernin varoista.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai todennäköiseen nettorealisointiarvoon,
sen mukaan kumpi näistä on alempi. Raaka-aineet, tarvikkeet, puolivalmisteet ja
kauppatavarat arvostetaan painotettuun keskihintaan. Valmiit tuotteet arvostetaan
standardihintaan, joka muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksesta johtuvista
menoista ja osuudesta hankinnan ja valmistuksen muuttuvista menoista sekä kiinteistä
yleismenoista, edustaen likimääräistä todellista hintaa painotetun keskihinnan kaavan
mukaan.
Kiinteät ja muuttuvat tuotantokustannukset kohdistetaan valmistettujen tuotteiden
hankintamenoon. Johto käyttää harkintaa ja oletuksia arvioidessaan epäkuranttiusvarauksen
tarvetta. Tässä arviossa huomioidaan hitaasti kiertävät ja kausiluonteiset tuotteet,
tuoteportfolion muutokset sekä myynnin ennusteet. 
Edellä mainituista seikoista johtuen olemme katsoneet vaihto-omaisuuden arvostuksen
olevan tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Tarkastustoimenpiteisiimme kuului muun muassa seuraavia toimenpiteitä:
– Muodostimme ymmärryksen varastoon liittyvistä laskentaperiaatteista ja varaston
arvostukseen liittyvistä kontrolleista.
– Suoritimme täsmäytykset pääkirjan ja varastokirjanpitojen välillä.
– Arvioimme, onko epäkuranttiusvaraus laskettu konsernissa noudatettavien
laskentaperiaatteiden mukaisesti.
– Vertasimme valmiiden tuotteiden ja kauppatavaroiden kirjanpitoarvoa osto- ja
myyntihintoihin todentaaksemme, että tuotteet on kirjattu hankintamenoon tai sitä
alempaan nettorealisointiarvoon. 
– Valittujen varastojen osalta osallistuimme vaihto-omaisuuden fyysiseen inventointiin.
Tämä sisälsi havainnointia ja tiedusteluja varastoprosesseista. Lisäksi hankimme valituista
kolmannen osapuolen hallussa olevista varastosaldoista vahvistukset.
   
176
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus
Konsernitilinpäätöksen liitetieto 2.1, 2.2 ja 2.3
Liikearvo on yksi merkittävimmistä konsernin tase-eristä ollen 303,8 miljoonaa euroa
tilinpäätöspäivänä. Muiden aineettomien hyödykkeiden tase-arvo oli 176,3 miljoonaa euroa.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tase-arvo, mukaan lukien käyttöoikeusomaisuus, oli
yhteensä 118,6 miljoonaa euroa.
Liikearvo kohdistetaan Wine ja Spirits -rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo testataan
mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta.
Testaus tapahtuu vertaamalla kerrytettävissä olevaa rahamäärää rahavirtaa tuottavan
yksikön nettovaroihin. Arvonalentumistestit tehdään toimintasegmenttitasolla ja
kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvomenetelmällä.
Muut aineettomat ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet testataan mahdollisen
arvonalentumisen varalta joko vuosittain tai kun on viitteitä arvonalentumisen
olemassaolosta. Johto on suorittanut arvonalennustestauksen edellä mainittuihin
omaisuushyödykkeisiin.
Johdon suorittamien arvonalennustestausten perusteella on tehty alaskirjauksia tilikaudella
2025.
Liikearvon, muiden aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvostukseen
liittyy merkittävää johdon harkintaa. Harkinta liittyy käyttöarvon määrittämisen perustana
oleviin oletuksiin, mukaan lukien liikevaihdon kasvu, käyttökate, investoinnit, käyttöpääoma,
markkinavuokrat, rojaltitasot ja nettokassavirtoihin sovellettu diskonttokorko.
Tase-erän koosta ja johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta johtuen olemme
katsoneet liikearvon ja muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostuksen olevan
tilintarkastuksen kannalta merkittävä seikka.
Keskityimme tarkastustoimenpiteissämme arvonalentumistestauksiin sisältyneiden, johdon
harkintaa edellyttävien arvioiden asianmukaisuuden varmentamista seuraavin toimenpitein:
– Tarkastimme yhtiön käyttämän käyttöarvon laskentamallin oikeellisuutta vertaamalla
mallia IAS 36: Omaisuuserien arvonalentuminen -standardin vaatimuksiin sekä
tarkastamalla laskelmien matemaattisen oikeellisuuden.
– Arvioimme johdon rahavirtaennusteiden laatimisessa käytettävää prosessia, ja teimme
vertailuja viimeisimpiin hallituksen hyväksymiin budjetteihin, sekä arvioimalla
budjettikauden jälkeisten tulevien myynti- ja kannattavuusennusteiden kohtuullisuutta.
– Vertasimme 2025 tilikauden toteutuneita tuloslukuja edellisvuoden
arvonalentumismalleissa käytettyihin tulosennusteisiin arvioidaksemme johdon
historiallisten ennusteiden paikkansapitävyyttä.
– Arvioimme käyttöarvolaskelmissa käytettyjen rahavirtaennusteiden määrittämiseen
liittyvää prosessia, mukaan lukien arvioita liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä
sekä käytettyjä diskonttokorkoja.
– Arvonmääritysasiantuntijamme testasivat diskonttokorkojen asianmukaisuutta ja pitkän
aikavälin kasvulukujen kohtuullisuutta.
– Kiinteistöarviointiasiantuntijamme arvioivat tuotanto- ja logistiikkavuokratilojen
kerrytettävissä olevan rahamäärän laskennassa käytetyt markkinavuokrat ja
diskonttokorot.
– Arvioimme johdon laatimassa herkkyysanalyysissa käytettyjen oletusten
asianmukaisuutta.
– Arvioimme konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa esitettyjen tietojen asianmukaisuutta.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
   
177
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja
siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä
valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan
emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa
esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös
on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan
jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai
toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.
Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että
olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti
suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä
tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä
voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko
tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat
tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme
näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi
liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä
tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä
valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden
asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että
pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta
sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen
kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut
asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan
jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää
olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön
tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että
olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin
tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät
ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat
tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin
johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan
lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako
tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa
oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme
konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä
konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta
informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan
tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme
tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen
suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä
   
178
tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan
merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet
riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme
niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella
vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä
varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat
merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen
ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan
julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei
kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin
tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 29.3.2016 alkaen
yhtäjaksoisesti 10 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio
käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation,
mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen
yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti
ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko
toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun
ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain
7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot
ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen
sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia
koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa
informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta.
Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsinki 18. maaliskuuta 2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Markku Katajisto
KHT
   
179
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Anora Group Oyj:n ESEF-
tilinpäätöksestä
Anora Group Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka
kohteena on Anora Group Oyj:n (Y-tunnus 1505555–7) komission teknisen
sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 
52990007AXNSS4PNX352-2025-12-31-fi.zip tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
(ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen
sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin
artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat,
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen
sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen
yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta,
jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission
teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja
olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka
mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä
toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin
perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai
menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa
komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme
lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty
olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten
mukaisesti
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa
varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000
(uudistettu) mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat
olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin
4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen
sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat
tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä
tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen
sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Anora
Group Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 52990007AXNSS4PNX352-2025-12-31-fi.zip
sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission
teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Anora Group Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme päivätty
   
180
18.3.2026. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 18. maaliskuuta 2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Markku Katajisto
KHT
   
181
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Anora Group Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka
kohteena on Anora Group Oyj:n (y-tunnus 1505555-7) toimintakertomukseen
sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti
raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella
tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että
konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja
kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088
muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Anora Group Oyj on yksilöinyt tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen
olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan
mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-
kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista
noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin
lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten
puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun
varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa
hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE
3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan
taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen
tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten
mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia
ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava
käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien
eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Anora Group Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain
7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien
kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista
helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8
säädettyjä vaatimuksia, sekä
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen
laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa
Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto
on velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen
   
182
oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa,
sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset lopputulokset
todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein
toteudu suunnitellusti.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun
varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden
antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi
aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos
niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu)
noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat
konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme
käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme
antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä,
että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä
väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet
poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien
varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen
harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta
olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa
toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin
varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava
toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
• Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen
keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja
tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla
hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä
sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin
soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraportin
sisältämiä tietoja.
• Vierailimme yhtiön pääkonttorissa Suomessa ja tuotantolaitoksella Tanskassa.
• Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden
arviointiprosessia suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko
arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot ESRS-
standardien mukaisia.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on
määritellyt konsernin taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset
taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen
säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 18. maaliskuuta 2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Kestävyystarkastusyhteisö
Tiina Puukkoniemi
KRT
   
183
Konsernin tunnusluvut
2025
2024
2023
2022
2021
Tuloslaskelma
Liikevaihto
milj. euroa
657,9
692,0
726,5
702,7
478,2
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)
milj. euroa
71,1
68,9
68,2
76,1
71,7
(% liikevaihdosta)
%
10,8
10,0
9,4
10,8
15,0
Käyttökate (EBITDA)
milj. euroa
61,5
61,3
67,5
67,9
62,9
Vertailukelpoinen liiketulos (EBIT)
milj. euroa
43,9
42,0
34,8
42,9
51,2
(% liikevaihdosta)
%
6,7
6,1
4,8
6,1
10,7
Liiketulos (EBIT)
milj. euroa
23,8
34,5
-31,3
34,7
42,4
Tulos ennen veroja
milj. euroa
8,0
14,7
-53,9
23,4
38,6
Kauden tulos
milj. euroa
5,7
11,1
-39,9
18,1
31,2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät (EBITDA)
milj. euroa
-9,6
-7,6
-0,7
-8,2
-8,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät (EBIT)
milj. euroa
-20,1
-7,6
-66,1
-8,2
-8,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät (Kauden
tulos)
milj. euroa
-16,5
-6,1
Tase
Rahavarat
milj. euroa
182,6
181,5
212,7
91,4
168,9
Oma pääoma
milj. euroa
393,0
398,7
407,8
481,4
507,9
Määräysvallattomien osuus
milj. euroa
0,3
0,9
0,5
0,9
0,9
Lainat
milj. euroa
176,9
185,0
216,3
247,5
162,6
Sijoitettu pääoma
milj. euroa
569,9
583,7
624,1
728,9
670,5
Kannattavuus
Oman pääoman tuotto (ROE), liukuva 12kk
%
1,4
2,7
-9,0
3,6
9,3
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), liukuva 12 kk
%
4,1
5,6
-1,7
4,2
7,4
   
184
Konsernin tunnusluvut
2025
2024
2023
2022
2021
Rahoitus ja taloudellinen asema
Nettovelka
milj. euroa
101,5
121,6
137,5
300,9
126,0
Nettovelkaantumisaste
%
25,8
30,5
33,7
62,5
24,8
Omavaraisuusaste
%
38,1
37,3
35,9
37,0
41,2
Liiketoiminnan nettorahavirta
milj. euroa
50,3
33,2
135,3
-0,4
50,8
Nettovelka/vertailukelpoinen käyttökate, liukuva 12 kk
1,4
1,8
2,0
4,0
1,8
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos (laimentamaton)
euroa
0,08
0,16
-0,59
0,26
0,67
Osakekohtainen tulos (laimennettu)
euroa
0,08
0,15
-0,58
0,26
0,67
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos
euroa
0,33
0,25
Oma pääoma/osake
euroa
5,82
5,90
6,04
7,13
7,52
Maksettu osinko/osake
euroa
0,22
0,22
0,22
0,22
0,45
Osinkosuhde
%
268,6
141,2
-37,2
83,1
67,6
Vertailukelpoinen osinkosuhde
%
73,6
89,6
Efektiivinen osinkotuotto
%
5,7
7,7
5,0
3,0
4,1
Hinta/tulos
47,13
17,8
-7,4
27,8
16,3
Osakkeen päätöskurssi
euroa
3,86
2,84
4,36
7,36
10,86
Osakkeen ylin kurssi
euroa
3,93
5,50
7,69
11,04
12,00
Osakkeen alin kurssi
euroa
2,68
2,69
3,98
6,62
9,62
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa
milj. euroa
260,4
191,9
294,5
497,2
733,6
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
kpl
67 553 624
67 553 624
67 553 624
67 553 624
67 553 624
Henkilöstö 
Henkilöstö kauden lopussa
1 190
1 211
1 219
1 251
1 055
Henkilöstö keskimäärin
1 229
1 230
1 273
1 159
799
   
185
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen (APM) täsmäytykset IFRS-tilinpäätöslukuihin ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät (IAC)
milj. euroa
2025
2024
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Liiketoimintojen ja hyödykkeiden  myyntien voitot ja tappiot
2,8
0,2
Liiketoimintojen lopettamiseen liittyvät kulut ja
uudelleenjärjestelykulut
-8,7
-2,5
Varaston lisäalaskirjaus
–
-3,8
Muut olennaiset projektit
-3,6
-1,5
Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
yhteensä
-9,6
-7,6
Arvonalentumiset
-10,5
–
Liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
yhteensä
-20,1
-7,6
Arvonalentumiset nettosijoituksista osakkuusyhtiöissä
-0,6
–
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä
-20,6
-7,6
Vertailukelpoinen käyttökate
Liiketulos
23,8
34,5
Vähennettynä:
Poistot ja arvonalentumiset
37,6
26,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä
9,6
7,6
Vertailukelpoinen käyttökate
71,1
68,9
% liikevaihdosta
10,8
10,0
Vertailukelpoinen liiketulos
Liiketulos
23,8
34,5
Vähennettynä:
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä
20,1
7,6
Vertailukelpoinen liiketulos
43,9
42,0
% liikevaihdosta
6,7
6,1
milj. euroa
2025
2024
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos
5,5
10,5
Vähennettynä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä
20,6
7,6
Verovaikutus vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä
yhteensä
-4,1
-1,5
Kauden tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
yhteensä
16,5
6,1
Jaettuna:
Osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä kauden aikana
67 553 624
67 553 624
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, euroa
0,33
0,25
Vertailukelpoinen osinkosuhde, %
Ehdotettu osingonjako per osake, euroa
0,24
22,0
Jaettuna:
Vertailukelpoinen tulos / osake, euroa
0,33
24,5
Vertailukelpoinen osinkosuhde, %
73,6 %
89,6 %
   
186
Tunnuslukujen määritelmät ja käyttö
Tunnusluku
Määritelmä
Käyttötarkoitus
Bruttokate
Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot – materiaalit ja palvelut
Bruttokate on tuloksellisuutta osoittava mittari.
Bruttokateprosentti %
Bruttokate / Liikevaihto
Käyttökate (EBITDA)
Liiketulos ennen poistoja
Käyttökate on Konsernin tuloksellisuutta osoittava mittari.
Käyttökateprosentti %
Käyttökate / Liikevaihto
Vertailukelpoinen liiketulos (EBIT)
Vertailukelpoinen liiketulosprosentti %
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)
Vertailukelpoinen käyttökateprosentti
%
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
Vertailukelpoinen liiketulos / Liikevaihto
Käyttökate ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
Vertailukelpoinen käyttökate / Liikevaihto
Olennaisia tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä, kuten
liiketoimintojen ja omaisuuserien luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot,
arvonalentumistappiot, liiketoimintojen lopettamisesta ja
uudelleenjärjestelystä johtuvat menot, konsernin merkittävät projektit,
kuten yrityshankintoihin ja sulautumiseen liittyvät välittömät
transaktiomenot, sulautumiseen liittyvät integraatiokulut, vaihto-
omaisuuden käypään arvoon arvostamiseen sulautumisen yhteydessä
liittyvät kulut, vapaaehtoisen eläkejärjestelyn muutokset ja muista
konsernin kehittämishankkeista johtuvat menot.
Vertailukelpoinen käyttökate, vertailukelpoinen käyttökateprosentti, vertailukelpoinen
liiketulos ja vertailukelpoinen liiketulosprosentti esitetään käyttökatteen ja liiketuloksen
lisäksi tarkoituksena tuoda esiin taustalla oleva liiketoiminnan tulos ja parantaa eri
kausien keskinäistä vertailukelpoisuutta. Anora katsoo, että nämä vertailukelpoiset
tunnusluvut antavat merkityksellistä lisätietoa, sillä niiden ulkopuolelle jätetään olennaisia
tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia eriä, jotka heikentävät eri kausien keskinäistä
vertailukelpoisuutta.
Vertailukelpoinen käyttökate on sisäinen, Anoran tuloksellisuutta osoittava mittari sekä
segmenttitason keskeinen tunnusluku yhdessä liikevaihdon kanssa.
Vertailukelpoinen käyttökate on yleisesti Yhtiön ulkopuolella käytetty tunnusluku
arvonmäärityksen perustana ja tästä syystä tärkeä jatkuvasti julkistettava tunnusluku.
Sijoitettu pääoma
Oma pääoma yhteensä + Lainat
ROI-tunnusluvun perusta.
Oman pääoman tuotto (ROE), %
Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) / Oma pääoma yhteensä (kauden
alkamispäivän ja päättymispäivän keskiarvo)
Tätä mittaria voidaan käyttää arvioitaessa, kuinka tehokkaasti Anora on pystynyt
kerryttämään tulosta suhteessa Yhtiön omaan pääomaan.
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
(Tilikauden tulos + Korkokulut) (rullaava 12 kk) / (Oma pääoma yhteensä +
Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat) (kauden alkamispäivän ja päättymispäivän
keskiarvo)
Tätä mittaria käytetään arvioitaessa, kuinka tehokkaasti Anora on pystynyt kerryttämään
nettotulosta suhteessa Yhtiöön sijoitettuun pääomaan.
   
187
Tunnuslukujen määritelmät ja käyttö
Tunnusluku
Määritelmä
Käyttötarkoitus
Lainat
Pitkäaikaiset lainat + lyhytaikaiset lainat
Nettovelka on mittari, joka osoittaa Konsernin ulkoista velkarahoituksen kokonaismäärää.
Nettovelka
Lainat + pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset leasingvelat –rahavarat
Nettovelka on mittari, joka osoittaa Konsernin ulkoista velkarahoituksen kokonaismäärää.
Nettovelkaantumisaste, %
Nettovelka / Oma pääoma yhteensä
Nettovelkaantumisaste auttaa osoittamaan rahoitukseen liittyvän riskin tasoa ja on
hyödyllinen mittari, jonka avulla johto seuraa Konsernin velkaantumista. Lainaportfolion
merkittävä mittari.
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma yhteensä / (Varat yhteensä – Saadut ennakot)
Omavaraisuusaste auttaa osoittamaan rahoitukseen liittyvän riskin tasoa ja on
hyödyllinen mittari, jonka avulla johto seuraa Konsernin liiketoiminnassa käytettävän
pääoman tasoa.
Nettovelka / Vertailukelpoinen
käyttökate
Nettovelka / Vertailukelpoinen käyttökate
Tulos / osake
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos / Osakkeiden
osakeantikorjattu keskimääräinen kappalemäärä kauden aikana
Vertailukelpoinen tulos / osake
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos ilman vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä verojen* jälkeen/ Osakkeiden keskimääräinen
kappalemäärä kauden aikana. *Verojen määrä on laskettu
yksinkertaistetusti käyttämällä Anora Group Oyj:n kotimaista verokantaa.
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos ja vertailukelpoinen osinkosuhde esitetään
vaihtoehtoisina tunnuslukuina vertailukelpoisuuden lisäämiseksi ja antaakseen
tarkennettua tietoa liiketoiminnan taustalla olevasta tuloksentekokyvystä.  Anora katsoo,
että nämä vertailukelpoiset tunnusluvut antavat merkityksellistä lisätietoa, sillä niiden
ulkopuolelle jätetään olennaisia tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia eriä, jotka
heikentävät eri kausien keskinäistä vertailukelpoisuutta.
Vertailukelponen osinkosuhde, %
Ehdotettu osingonjako vuoden lopussa ulkona olevien osakkeiden
lukumäärälle prosenttina tilikauden tuloksesta ilman
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä verojen* jälkeen. *Verojen määrä
on laskettu yksinkertaistetusti käyttämällä Anora Group Oyj:n kotimaista
verokantaa.
Oma pääoma / osake
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden
osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa
Osinko / osake
Kauden osingonjako / Osakkeiden laimentamaton lukumäärä kauden
lopussa
Osinko / tulos %
Osinko/osake / Tulos/osake
Efektiivinen osinkotuotto, %
Osinko/Osake / Osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa
Hinta / tulos
Osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa / Tulos/osake
Osakekannan markkina-arvo
Tilikauden lopun osakkeiden määrä X osakkeen pörssikurssi tilikauden
lopussa.
Anora_valkoinen.png
Anora Group Plc
Kaapeliaukio 1 P.O. Box 350, 00101 Helsinki
+358 207 013 013