52990007AXNSS4PNX3522020-01-012020-12-3152990007AXNSS4PNX3522019-01-01ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-01ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-01ifrs-full:RetainedEarningsMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-01ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-012019-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-012019-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-012019-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-012019-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-012019-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-012019-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-012019-12-3152990007AXNSS4PNX3522019-01-012019-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-012019-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember52990007AXNSS4PNX3522019-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember52990007AXNSS4PNX3522019-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMemberifrs-full:CapitalReserveMember52990007AXNSS4PNX3522019-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember52990007AXNSS4PNX3522019-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMemberifrs-full:StatutoryReserveMember52990007AXNSS4PNX3522019-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember52990007AXNSS4PNX3522019-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember52990007AXNSS4PNX3522019-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember52990007AXNSS4PNX3522019-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember52990007AXNSS4PNX3522020-12-3152990007AXNSS4PNX3522020-01-01ifrs-full:IssuedCapitalMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-01ifrs-full:CapitalReserveMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-01ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-01ifrs-full:StatutoryReserveMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-01ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-01ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-01ifrs-full:RetainedEarningsMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-01ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-012020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-012020-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember52990007AXNSS4PNX3522019-12-3152990007AXNSS4PNX3522020-01-012020-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-012020-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-012020-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-012020-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-012020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember52990007AXNSS4PNX3522020-01-012020-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember52990007AXNSS4PNX3522020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember52990007AXNSS4PNX3522020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMemberifrs-full:CapitalReserveMember52990007AXNSS4PNX3522020-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember52990007AXNSS4PNX3522020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMemberifrs-full:StatutoryReserveMember52990007AXNSS4PNX3522018-12-3152990007AXNSS4PNX3522020-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember52990007AXNSS4PNX3522020-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember52990007AXNSS4PNX3522020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember52990007AXNSS4PNX3522020-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-01ifrs-full:IssuedCapitalMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-01ifrs-full:CapitalReserveMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-01ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember52990007AXNSS4PNX3522019-01-01ifrs-full:StatutoryReserveMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares
Sisältö
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 19
Konsernin tunnusluvut 23
KONSERNITILINPÄÄTÖS* 28
Konsernin tuloslaskelma 29
Konsernin laaja tuloslaskelma 29
Konsernin tase 30
Konsernin rahavirtalaskelma 31
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 32
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT* 33
Yleiset tiedot 33
1. Liiketulos 36
1.1. Liiketoiminnan tuotot 36
1.2. Segmentti-informaatio 37
1.3. Liiketoiminnan muut tuotot 39
1.4. Materiaalit ja palvelut 39
1.5. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 39
1.6. Liiketoiminnan muut kulut 40
1.7. Poistot ja arvonalentumiset 40
1.8. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kulut 40
2. Liiketoimintaan liittyvät operatiiviset varat ja velat 41
2.1. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 41
2.2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 45
2.3. Vuokrasopimukset 47
2.4. Vaihto-omaisuus 48
2.5. Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat
(lyhytaikaiset) 48
2.6. Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset) 48
2.7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat velvoitteet 49
2.8. Ostovelat ja muut velat 49
2.9. Varaukset 50
3. Rahoituserät ja pääomarakenne
51
3.1. Rahoitustuotot ja –kulut 52
3.2. Rahoitusvarat ja -velat 53
3.2.1. Rahoitusvarat 53
3.2.2. Rahoitusvelat 54
3.2.3. Rahoitusvarojen ja –velkojen
luokittelu sekä niiden käyvät arvot 56
3.3. Johdannaiset ja suojauslaskenta 58
3.4. Omaa pääomaa koskevat tiedot 60
4. Rahoitus- ja pääomariskit
62
4.1. Rahoitusriskien hallinta 62
4.2. Pääomariskien hallinta 68
5. Konsolidointi
69
5.1. Yleiset konsolidointiperiaatteet 69
5.2. Tytäryhtiöt 70
5.3. Osuudet osakkuusyrityksissä
ja yhteisjärjestelyissä 71
6. Muut liitetiedot
73
6.1. Tuloverot 73
6.2. Vakuudet ja vastuusitoumukset
sekä ehdolliset varat ja velat 78
6.3. Lähipiiritapahtumat 79
6.4. Osakeperusteiset maksut 80
6.5. Uusien tai muutettujen IFRS-standardien
ja tulkintojen soveltaminen 81
6.6. Tilikauden jälkeiset tapahtumat 82
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS* 83
Altia Oyj:n tuloslaskelma (FAS) 83
Altia Oyj:n tase (FAS) 84
Altia Oyj:n rahavirtalaskelma (FAS) 86
Altia Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot 87
HALLITUKSEN VOITONJAKOESITYS* 96
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 96
TILINTARKASTUSKERTOMUS 97
*Osa virallista tilinpäätöstä
SYMBOLIT
Laatimisperiaatteet
Johdon arviot
Katso tärkeitä tietoja yhdysvaltalaisille osakkeenomistajille
kohdassa ”Tärkeää tietoa” sivulla 27.
Hallituksen
toiminta-
kertomus
Annual Report 20203
A
ltia on johtava pohjoismainen alkoholi-
juomayhtiö, joka toimii Pohjoismaissa,
Virossa ja Latviassa viinien ja väkevien
alkoholijuomien markkinoilla. Altia valmis-
taa, maahantuo, markkinoi, myy ja jakelee
sekä omia että päämiestemme tuotteita. Pohjoismaiden
ja Baltian lisäksi Altialla on tuotantoa Ranskan
Cognacissa. Altia vie alkoholijuomia noin 30 maahan.
Viime vuosi oli Altialle poikkeuksellinen
maailmanlaajuisen koronaviruspandemian ja sen Altian
liiketoiminnalle tuomien haasteiden vuoksi.
Vuonna 2020 Altian liikevaihto laski 4,4 prosenttia
kiinteillä valuuttakursseilla. Lasku johtui pääasiassa
koronaviruspandemian rajoitusten negatiivisista
vaikutuksista matkustajamyyntiin, vientiin ja
anniskelumyyntiin sekä sopimusvalmistusvolyymeihin.
Rajoitusten myötä kuluttajat ovat siirtäneet
ostoksensa monopoleihin. Finland & Exports
-segmentin liikevaihdon lasku edellisvuodesta johtui
matkustajamyynnin ja viennin laskusta, mutta Altian
liikevaihto monopolikanavassa kasvoi väkevien
alkoholijuomien vahvan myynnin myötä. Scandinavia-
Hallituksen toimintakertomus 2020
segmentin liikevaihdon kasvua edellisvuodesta
vauhditti vahva myynti monopoleissa mikä myös
kompensoi anniskelumyynnistä tullutta laskua. Altia
Industrial -segmentin liikevaihto laski alhaisempien
sopimusvalmistusvolyymien takia, vaikka etanolin
myynnin kasvua vauhditti vahva kysyntä.
Vuonna 2020 Altian kannattavuus parani
edellisvuodesta ja vertailukelpoinen käyttökate kasvoi
17,1 prosenttia eli 7,6 miljoonaa euroa ja oli 52,4
miljoonaa euroa. Tämän hyvän kehityksen ansiosta Altia
saavutti pitkän aikavälin taloudellisen tavoitteensa
vertailukelpoisen käyttökatemarginaalin ollessa 15,3
prosenttia. Kannattavuuden poikkeuksellisen vahvan
kehityksen taustalla olivat Altia Industrial -segmentti,
positiivinen kanavavalikoima ja konserninlaajuiset
kustannussäästöt.
Altian taloudellinen asema oli vakaa koko vuoden
ajan. Rahavirta kehittyi hyvin, ja likviditeetti oli vahva.
Liiketoiminnan nettorahavirta parani 56,1 (52,6)
miljoonaan euroon käyttöpääoman myönteisen
kehityksen seurauksena.
AVAINLUVUT
2020 2019 2018
Liikevaihto, milj. euroa 342,4 359,6 357,3
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 52,4 44,8 40,0
% liikevaihdosta 15,3 12,4 11,2
Raportoitu käyttökate, milj. euroa 40,3 43,1 34,0
Vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa 35,0 26,8 25,6
% liikevaihdosta 10,2 7,5 7,2
Liiketulos, milj. euroa 22,9 25,1 19,7
Kauden tulos, milj. euroa 17,8 18,4 15,1
Osakekohtainen tulos, euroa 0,49 0,51 0,42
Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. euroa 56,1 52,6 6,5
Nettovelka/vertailukelpoinen käyttökate -0,1 0,6 1,2
Henkilöstö keskimäärin 650 682 718
Annual Report 20204
Markkinoiden kehitys
Pohjoismaiset monopolimarkkinat
Poikkeuksellisen korkeat markkina-
volyymit pohjoismaisissa monopoleissa
liittyivät koronavirusrajoitusten
aiheuttamaan kanavasiirtymään.
Hallitusten ja terveysviranomaisten
vuoden aikana asettamat rajoitukset
kohdistuivat niin matkustukseen ja
kokoontumisiin kuin alkoholijuomien
myyntiin ja anniskelumyynnin
asiakasmääriin. Näiden rajoitusten
seurauksena kuluttajat siirsivät
alkoholijuomien ostoksia matkustaja-
myynti- ja anniskelukanavista
monopolikanaviin.
Markkinavolyymit pohjoismaisissa
monopoleissa kasvoivat yhteensä 17,1
prosenttia vuonna 2020. Väkevien
alkoholijuomien markkinavolyymi kasvoi
18,5 prosenttia ja kanavasiirtymä näkyi
esimerkiksi korkealaatuisten väkevien
alkoholijuomien myynnissä, joita yleensä
myydään laajalti matkustajamyynnissä.
Viinien markkinavolyymi kasvoi 16,9
prosenttia ja hanapakkausten osuus
viineissä kasvoi.
Suomi
Suomen vähittäismyyntimonopolissa
väkevien alkoholijuomien ja viinien
myyntivolyymit kasvoivat 13,7 prosenttia
vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna.
Väkevien alkoholijuomien markkina-.
volyymi kasvoi 10,4 prosenttia ja kasvua oli
kaikissa kategorioissa. Kasvu oli suurinta
gini-, viski-, rommi- ja rypäletisleiden
kategorioissa. Viinien markkinavolyymi
kasvoi 15,0 prosenttia. Isoista viini-
kategorioista punaviinit kasvoivat 15,2
prosenttia ja valkoviinit 17,1 prosenttia.
Roséviinit kasvoivat 39,7 prosenttia.
Ruotsi
Ruotsin vähittäismyyntimonopolissa
väkevien alkoholijuomien ja viinien
myyntivolyymit kasvoivat 10,0 prosenttia
vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna.
Väkevissä alkoholijuomissa markkina-
volyymi kasvoi 18,8 prosenttia. Kasvu
oli suurinta viski-, gini-, rommi- ja
katkerokategorioissa. Akvaviittikategorian
volyymit laskivat. Viinien markkinavolyymi
kasvoi 9,2 prosenttia. Isoista viini-
kategorioista punaviinit kasvoivat 6,8
prosenttia ja valkoviinit 10,0 prosenttia.
Roséviinit kasvoivat 22,1 prosenttia.
Norja
Norjan vähittäismyyntimonopolissa
väkevien alkoholijuomien ja viinien
myyntivolyymit kasvoivat 40,4 prosenttia
vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna.
Väkevien alkoholijuomien markkina-
volyymi kasvoi 32,1 prosenttia ja
kasvua oli kaikissa kategorioissa. Kasvu
oli suurinta gini-, rommi-, akvaviitti- ja
viskikategorioissa. Viinien markkinavolyymi
kasvoi 41,8 prosenttia. Isoista viini-
kategorioista punaviinit kasvoivat 40,3
prosenttia ja valkoviinit 44,2 prosenttia.
Roséviinit kasvoivat 72,5 prosenttia.
Strategia ja taloudelliset tavoitteet
Altian tarkennettu strategia julkaistiin
helmikuussa 2020. Strategiset
valinnat tukevat Altian kannattavaa
kasvua ja vahvistavat Altian asemaa
yhtenä vastuullisimmista väkevien
juomien valmistajista sekä johtavana
pohjoismaisena juomatalona.
• Viljaviinapohjaisten tuotteiden
pohjoismaisen markkinajohtajuuden
vahvistaminen
• Omien brändien ja
päämiesliiketoiminnan pohjoismaisen
kanavaosaamisen tehostaminen
• Altian väkevien avainbrändien vienti
uusille markkinoille
• Teollisen liiketoiminnan arvon ja
mahdollisuuksien kasvattaminen
Taloudelliset tavoitteet
Altian pitkän aikavälin taloudelliset
tavoitteet ovat pysyneet ennallaan:
• Vertailukelpoinen käyttökateprosentti
kasvaa 15 prosenttiin pitkällä
aikavälillä
• Vuotuinen liikevaihto kasvaa 2
prosenttia ajan mittaan (CAGR)
• Tavoitteena on pitää raportoitu
nettovelka suhteessa
vertailukelpoiseen käyttökatteeseen
pitkällä aikavälillä alle 2,5-kertaisena
Osinkopolitiikka
Altia pyrkii noudattamaan aktiivista osingon
jakopolitiikkaa, ja se osa tilikauden tulok-
sesta, jota ei arvioida tarvittavan yhtiön
kasvuun ja kehittämiseen, jaetaan osakkeen-
omistajille. Yhtiön osingonjakopolitiikan
mukaan osingonmaksusuhde on 60 pro-
senttia tai enemmän tilikauden tuloksesta.
Tärkeimmät tapahtumat
Tarkennettu strategia
Helmikuussa julkaistiin Altian tarkennettu
strategia, jonka yhteydessä pitkän
aikavälin strategiset painopistealueet ja
kasvutavoitteet tarkastettiin. Tarkennettu
strategia vahvistaa Altian asemaa yhtenä
vastuullisimmista väkevien juomien
valmistajista sekä johtavana pohjoismaisena
juomatalona. Pitkän aikavälin taloudelliset
tavoitteet pysyivät ennallaan.
Altian ja Arcuksen yhdistyminen
Vuoden 2020 strategisesti
tärkein virstanpylväs oli Altian ja
Arcuksen sulautumissuunnitelman
julkistaminen. Syyskuussa Altia ja
Arcus kertoivat yhdessä aikeestaan
yhdistyä johtavaksi pohjoismaiseksi
viinien ja väkevien alkoholijuomien
bränditaloksi: Anora Groupiksi. Altian
ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi
sulautumissuunnitelman 12.11.2020.
VIINIEN JA VÄKEVIEN ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIVOLYYMIEN KEHITYS POHJOISMAISISSA
VÄHITTÄISMYYNTIMONOPOLEISSA
% muutos edelliseen vuoteen verrattuna 2020 2019
Pohjoismaiset monopolit yhteensä +17,1 +0,1
Väkevät alkoholijuomat +18,5 +1,0
Viinit +16,9 -0,1
Suomi, kokonaismyynti +13,7 -2,9
Väkevät alkoholijuomat +10,4 -2,1
Viinit +15,0 -3,2
Ruotsi, kokonaismyynti +10,0 +1,0
Väkevät alkoholijuomat +18,8 +3,9
Viinit +9,2 +0,7
Norja, kokonaismyynti +40,4 +0,4
Väkevät alkoholijuomat +32,1 +1,6
Viinit +41,8 +0,2
Lähde: Myyntivolyymit litroittain, Alko, Systembolaget, Vinmonopolet.
Annual Report 20205
Sulautumisen toteutuminen edellyttää
tavanomaiset viranomaisluvat. Altia
julkaisi 15.12.2020, 21.12.2020 ja
8.1.2021 pörssitiedotteella tiedon Ruotsin,
Norjan ja Suomen kilpailuviranomaisten
päätöksistä siirtää käsittelynsä vaiheeseen
II. Kilpailuviranomaisten mahdolliset
päätökset käsittelyiden vaiheeseen II
siirtämisestä on huomioitu arvioidussa
täytäntöönpanoaikataulussa. Näin ollen
Altia ja Arcus odottavat edelleen saavansa
kilpailuviranomaisten hyväksynnät ja
täytäntöönpanevansa sulautumisen vuoden
2021 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
Menestyneitä innovaatioita
Altian avainbrändien, kuten Koskenkorva
Vodkan, Explorer Vodkan ja O.P. Anderson
Aquavitin, innovaatiot keräsivät menestystä
kansainvälisissä kilpailuissa vuonna 2020.
Menestys huipentui Vodka Producer
of the Year -palkintoon International
Spirits Challenge -kilpailussa. Palkinto
vahvistaa entisestään Altian asemaa
vahvana juoma-alan pohjoismaisenn
innovaatio-osaajana.
Kumppanuuksien vahvistaminen
Altia ja Brown-Forman uusivat Finlandia
Vodkan tuotantosopimuksen. Uusittu
sopimus jatkuu vuoteen 2035 asti ja
on jatkoa Altian ja Brown-Formanin
pitkäaikaiselle vuonna 2000 alkaneelle
strategiselle yhteistyölle.
Altia ja Distell uusivat sopimuksensa,
joka koskee Distellin brändien jakelua ja
markkinointia Ruotsissa, Suomessa, Norjassa
ja Pohjoismaiden matkustajamyynnissä.
Distellin ja Altian yhteistyö on kestänyt liki
kaksi vuosikymmentä.
Altia ryhtyi yhteistyöhön Underbergin
kanssa ja laajentuu tämän myötä Saksan
markkinoille Koskenkorva Vodkalla ja
O.P. Anderson Aquavitilla. Tämä pitkän
aikavälin yhteistyökumppanuus sisältää
Altian Koskenkorva Vodka Originalin ja
O.P. Anderson Original Aquavitin myynnin,
markkinoinnin ja jakelun.
Suomen viiniportfoliota vahvistettiin
uusilla jakelusopimuksilla kahden saksa-
laisen viinituottajan kanssa: F. W. Langguth
Erben GmbH & Co. KG ja Leitz Weingut.
Altia Industrial: jatkuvaa parantamista
Koskenkorvan tehtaalla otettiin käyttöön
uusi polttoainesiilo, joka lisää uusiutuvan
energian osuutta tehtaan energian-
tuotannossa. Investoinnin avulla tehdas
voi vähentää hiilidioksidipäästöjään
vuositasolla jopa 20 prosenttia. Tämä vie
Altiaa askelen lähemmäksi tavoitettaan
hiilineutraalin tuotannon saavuttamisesta
vuoteen 2025 mennessä.
Koskenkorvan tislaamo on toiminut
täydellä kapasiteetilla ja käytti ennätyk-
sellisen määrän viljaa. Etanolin tuotanto
kasvoi merkittävästi. Teknisen etanolin
volyymit Rajamäen teknisen etanolin
tehtaalla olivat poikkeuksellisen korkealla
tasolla koronaviruspandemian takia
kasvaneen käsihuuhteiden kysynnän vuoksi.
Rajamäen alkoholijuomatehtaalla
otettiin käyttöön alkoholin poistamiseen
liittyvä tuotantoprosessi.
Digikokemusten kiihdyttäminen
Altian digitaalisten alustojen (viinimaa.fi,
folkofolk.se ja nordicspirits.com) kävijä-
määrät nousivat ennätyksellisen korkeiksi
vuoden 2020 aikana. Kasvua on tukenut
pitkäaikainen kehitystyö. Brändikoke-
mukset siirtyivät koronaviruspandemian
takia verkkoympäristöihin, ja brändi-
aktivointi keskittyi digitaalisiin sisältöihin,
kuten etänä järjestettyihin maisteluihin.
Edelläkävijyys vastuullisissa
pakkausratkaisuissa
Vuonna 2020 Altia toi markkinoille
ensimmäiset kierrätysmuovia sisältäviin
rPET-pulloihin pakatut tuotteensa.
PET-pullojen osalta Altia haluaa nostaa
kierrätysmuovin osuuden 100 prosenttiin
vuoteen 2030 mennessä verrattuna EU:n
30 prosentin vaatimukseen vuoteen
2030 mennessä.
Vastuullisuusarviointi
Huhtikuussa Altian sai tunnustusta, kun
yhtiö saavutti Gold Medal -luokituksen
EcoVadisin yhteiskuntavastuuta
mittaavassa arvioinnissa.
Taloudellinen katsaus
Kausiluonteisuus
Alkoholijuomien kulutuksessa on
merkittävää kausiluonteista vaihtelua,
jolla on vaikutus Altian liikevaihtoon ja
kassavirtaan. Suuri osa yhtiön tuloista
ja kassavirrasta saadaan tavallisesti
vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun
taas vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
osuus on huomattavasti pienempi. Lisäksi
vuoden lopun huippusesonkiin liittyvät
valmisteverot maksetaan tammikuussa,
mikä johtaa merkittäviin ulosmeneviin
kassavirtoihin.
Liikevaihto
Altian raportoitu liikevaihto vuonna
2020 laski 4,8 prosenttia ja oli 342,4
(359,6) miljoonaa euroa. Kiinteillä
valuuttakursseilla liikevaihto laski
4,4 prosenttia. Liikevaihdon lasku
johtui koronaviruspandemian
merkittävistä negatiivisista
vaikutuksista matkustajamyyntiin,
vientiin ja anniskelumyyntiin sekä
sopimusvalmistusvolyymeihin.
Myös ohran hinnan laskulla Altia
Industrial -segmentissä ja Tanskan
liiketoimintamallin muutoksella
(Q2 2019) oli negatiivinen vaikutus
liikevaihtoon.
Juomatuotteiden liikevaihto kiinteillä
valuuttakursseilla laski 2,7 prosenttia.
Altian liikevaihto kasvoi kaikissa kolmessa
monopolissa suurten markkinavolyymien
myötä. Väkevien alkoholijuomien
LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN
Milj. euroa 2020 2019 Muutos, %
Finland & Exports 117,2 128,6 -8,9
Scandinavia 123,9 120,7 2,7
Altia Industrial 101,2 110,2 -8,2
Yhteensä 342,4 359,6 -4,8
LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN
Milj. euroa 2020 2019 Muutos, %
Väkevät alkoholijuomat 119,1 121,3 -1,8
Viinit 119,5 124,9 -4,4
Muut juomat 2,5 3,1 -19,7
Teolliset tuotteet ja palvelut 101,2 110,2 -8,2
Yhteensä 342,4 359,6 -4,8
Annual Report 20206
VERTAILUKELPOINEN KÄYTTÖKATE (EBITDA) SEGMENTEITTÄIN
Milj. euroa 2020 2019
Finland & Exports 19,8 20,6
Scandinavia 14,2 12,1
Altia Industrial 17,9 11,4
Muut 0,5 0,7
Yhteensä 52,4 44,8
% liikevaihdosta 15,3 12,4
VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT
Milj. euroa 2020 2019
Vertailukelpoinen käyttökate 52,4 44,8
Liiketoimintojen ja hyödykkeiden myyntien voitot ja tappiot - 0,1
Liiketoimintojen lopettamiseen liittyvät kulut ja uudelleenjärjestelykulut -0,3 -0,2
Olennaiset projektit
Kustannukset suljetussa vapaaehtoisessa eläkejärjestelyssä -0,5 -1,6
Altian ja Arcuksen sulautumissuunnitelmaan liittyvät kulut -11,4 -
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä -12,1 -1,7
EBITDA 40,3 43,1
myynti kasvoi monopoleissa, mutta se ei
kompensoinut koronaviruspandemian
aiheuttaman matkustajamyynnin, viennin
ja anniskelumyynnin laskun vaikutusta.
Viinien liikevaihto laski edellisvuoden
tasosta päämiesportfoliossa Q2 2020
tapahtuneiden muutosten ja Q2 2019
puretun verovarauksen (0,5 miljoonaa
euroa) takia. Lasku muiden juomien
liikevaihdossa johtui päämiesportfolion
muutoksista (Q3 2019).
Kauden kannattavuus ja tulos
Vuonna 2020 vertailukelpoinen käyttökate
(käyttökate ilman vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä) oli 52,4 (44,8) miljoonaa
euroa eli 15,3 (12,4) prosenttia
liikevaihdosta. Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät olivat yhteensä
-12,1 (-1,7) miljoonaa euroa, ja ne
liittyivät pääasiassa Altian ja Arcuksen
sulautumissuunnitelmaan. Raportoitu
käyttökate oli 40,3 (43,1) miljoonaa euroa.
Vuonna 2020 vertailukelpoinen
käyttökate parani 7,6 miljoonalla eurolla.
Kannattavuuden hyvän kehityksen
taustalla olivat Altia Industrial -segmentti,
vahva myynti ja jatkuva tuottojohtaminen
monopolikanavissa sekä konserninlaajuiset
koronaviruspandemiaan liittyvät
kustannussäästötoimet. Altia Industrial
-segmentin merkittävä parannus liittyi
etanolin vahvaan myyntiin ja toimitusketjun
tehostamiseen sekä edellisvuotta
alhaisempaan ohran hintaan vuoden
yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana.
Q2 2019 purettu verovaraus (0,5
miljoonaa euroa) ja päästöoikeuksien
myynti (0,8 miljoonaa euroa) vuonna
2019 vaikuttavat negatiivisesti
edellisvuoden vertailuun.
Liiketoiminnan muut tuotot olivat 6,2
(7,6) miljoonaa euroa, ja ne sisälsivät
pääosin - (0,8) miljoonaa euroa
päästöoikeuksien myyntituottoja, 3,3
(3,4) miljoonaa euroa myyntituloja lähinnä
höyryn, energian ja veden myynnistä sekä
vuokratuottoja 1,4 (1,3) miljoonaa euroa.
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet
kulut olivat 49,1 (45,9) miljoonaa
euroa, josta palkkojen osuus oli 38,1
(34,2) miljoonaa euroa. Työsuhde-
etuuksista aiheutuneista kuluista 2,0 (-)
miljoonaa euroa liittyi Altian ja Arcuksen
sulautumissuunnitelmaan ja on luokiteltu
vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi
eriksi vertailukelpoisen käyttökatteen
laskennassa.
Liiketoiminnan muut kulut olivat 66,6
(65,0) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan
muista kuluista 9,3 (-) miljoonaa
euroa liittyi Altian ja Arcuksen
sulautumissuunnitelmaan ja on luokiteltu
vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi
eriksi vertailukelpoisen käyttökatteen
laskennassa. Kustannussäästöjä tuli
koronaviruspandemiasta johtuen
markkinoinnista, matkustamisesta ja
edustamisesta sekä ostetuista palveluista.
Nettorahoituskulut olivat 2,9
(2,2) miljoonaa euroa. Osuus
osakkuusyritysten tuloksesta ja tuotot
sijoituksista yhteisiin toimintoihin olivat
yhteensä 1,2 (1,6) miljoonaa euroa.
Raportointikauden verot olivat 3,5
(6,2) miljoonaa euroa, joka vastaa 16,5
(25,1) prosentin efektiivistä veroastetta.
Vertailukauden korkeampan efektiiviseen
veroasteeseen vaikutti Ranskassa
tehdyn verotarkastuksen lopputulokseen
liittynyt verovaraus ja Tanskan yhtiön
kevään 2019 uudelleenjärjestelystä
johtuvasta tappiosta kirjaamaton
laskennallinen verosaaminen.
Tilikauden tulos oli 17,8 (18,4)
miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos
0,49 (0,51) euroa.
Rahavirta, tase ja investoinnit
Liiketoiminnan nettorahavirta vuonna
2020 oli 56,1 (52,6) miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan nettorahavirta parani
käyttöpääoman positiivisen kehityksen
myötä. Nettokäyttöpääoman positiiviseen
kehitykseen vaikutti, korkeammista
myynneistä monopoleihin johtuen,
kasvu myydyissä saamisissa Suomessa ja
Ruotsissa sekä korkeammat maksettavat
valmiste- ja arvonlisäverot. Myydyt
saamiset olivat tilikauden lopussa 91,9
(76,7) miljoonaa euroa.
Konsernin nettovelka raportointikauden
lopussa oli -3,9 (28,9) miljoonaa euroa.
Rahavarat olivat 130,7 (64,2) miljoonaa
euroa, ja korolliset velat olivat 126,8 (93,1)
miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste
raportointikauden lopussa oli -2,5
(19,1) prosenttia ja omavaraisuusaste
oli 34,3 (37,8) prosenttia. Raportoitu
nettovelka suhteessa vertailukelpoiseen
käyttökatteeseen oli -0,1 (0,6).
Konsernilla on 60,0 (60,0) miljoonan
euron valmiusluottolimiitti, josta 0,0
(0,0) miljoonaa euroa oli käytössä
raportointikauden lopussa. Liikkeeseen
laskettujen yritystodistusten nimellisarvo
raportointikauden lopussa oli 40,0
(0,0) miljoonaa euroa. Altia-konsernin
likviditeetti on ollut vahva koko kauden
ajan. Likviditeettiä ovat vahvistaneet
liiketoiminnan rahavirran myönteinen
kehitys sekä toimenpiteet varmistaa
likviditeettiä pandemian aikana laskemalla
liikkeelle yritystodistuksia.
Konsernitaseen loppusumma tilikauden
lopussa oli 455,6 (400,2) miljoonaa
Annual Report 20207
euroa. Konsernitaseen loppusumman
kasvu liittyy konsernin hyvään
kassatilanteeseen, joka on seurausta
yritystodistusten liikkeeseen laskusta ja
vahvasta liiketoiminnan rahavirrasta.
Bruttoinvestoinnit vuonna 2020 olivat
7,0 (6,8) miljoonaa euroa. Rajamäen
alkoholijuomatehtaalla saatiin päätökseen
tuotantoprosessin investoinnit, kuten
alkoholin poistamiseen liittyvä prosessi.
Investointi uuteen hanapakkauslinjaan
käynnistyi, ja se on tarkoitus ottaa
käyttöön vuoden 2021 ensimmäisellä
neljänneksellä. Koskenkorvan tehtaalla
saatiin päätökseen investointi uuteen
polttoainesiiloon. Investointi tukee
Altian pitkän aikavälin suunnitelmaa
hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
Lisäksi Rajamäen ja Koskenkorvan
tehtailla toteutettiin kunnossapitoon ja
turvallisuuteen liittyviä investointeja.
TASEEN TUNNUSLUVUT
2020 2019
Raportoitu nettovelka/
vertailukelpoinen käyttökate
-0,1 0,6
Lainat, milj. euroa 116,1 82,6
Nettovelka, milj. euroa -3,9 28,9
Omavaraisuusaste, % 34,3 37,8
Nettovelkaantumisaste, % -2,5 19,1
Investoinnit, milj. euroa -7,0 -6,8
Varat yhteensä, milj. euroa 455,6 400,2
Koronaviruspandemian
(COVID-19) vaikutukset
COVID-19-rajoitukset vaikuttavat
merkittävästi Altian toiminta-
ympäristöön ja myyntikanaviin.
Jatkuvasti muuttuvat rajoitukset
heikentävät ennakoitavuutta, minkä
vuoksi ennustaminen on vaikeaa.
Koronaviruspandemian keskeisiä
vaikutuksia ja sen aiheuttamaa
epävarmuutta kuvataan alla.
Kuluttajatuotteet (Finland & Exports- ja
Scandinavia-segmentit)
• Koronaviruspandemian
rajoitukset rajoittavat tai jopa
sulkevat Altian juomatuotteiden
myyntikanavia matkustajamyyntiä,
vientiä ja anniskelumyyntiä.
• Vaikka kuluttajat ovat siirtyneet
ostamaan alkoholijuomia monopoli-
kanavasta, monopolimyynti ei
ole kompensoinut matkustaja-
myynnistä, viennistä ja anniskelu-
myynnistä tulevaa laskua.
• Matkustajamyynnin, viennin ja
anniskelumyynnin toipuminen
riippuu hallitusten asettamien
matkustamiseen, lähikontaktien
välttämiseen, ravintoloiden
aukioloaikoihin ja anniskeluun
liittyvien rajoitusten ja
suositusten tasosta ja laajuudesta.
• Toipumisen kestoa on vaikea
arvioida. Siihen vaikuttavat
muutokset kuluttajien
käyttäytymisessä, ja sen odotetaan
vaihtelevan myyntikanavasta
toiseen: anniskelumyynnin
voidaan odottaa toipuvan
matkustajamyyntiä nopeammin.
• Monopolikanavan myyntejä
koskeva epävarmuus liittyy
1) monopolien aukioloon ja
normaalin toiminnan jatkumiseen,
joka voi riippua esimerkiksi
monopolien henkilöstön
terveydentilasta ja poliittisesta
päätöksenteosta ja 2) Altian
kykyyn toimittaa tuotteita.
Altia Industrial
• Epävarmuus on suurta sekä
teollisissa tuotteissa että
palveluissa. Tärkkelyksen
kysyntä on heikentynyt
laskeneen painopaperikysynnän
vuoksi. Etanolimarkkinan
odotetaan vakautuvan. Etanolin
kysyntä on jatkanut kasvuaan
maailmanlaajuisilla markkinoilla,
minkä vuoksi tuontietanolin
ostohinnat ovat nousseet, laskien
teknisen etanolin katteita.
vaikuttaa Altian taloudelliseen
asemaan monella tavalla ja
lisätä epävarmuutta liittyen
omaisuuserien arvoihin. Tämän
johdosta Altia on arvioinut
pandemian vaikutusta sen
taloudelliseen asemaan ja käynyt
läpi sellaisten varojen ja velkojen
arvoja, joihin liittyy arvioita ja
johdon harkintaa. Identifioidut ja
odotetut vaikutukset on otettu
huomioon raportoiduissa luvuissa
ja johdon harkintaa edellyttävissä
ennusteissa.
• Vaihto-omaisuuden arvoa
seurataan säännöllisesti myös
hitaasti kiertävien tuotteiden
osalta. Koronaviruspandemialla
ei ole ollut olennaista vaikutusta
vaihto-omaisuuden arvoon.
• Myyntisaamisten luottoriskejä
ja luottotappiovarauksia on
analysoitu raportointikauden
lopussa ja johtopäätöksenä
todettiin, että taseessa
on riittävästi varauksia.
Nettokäyttöpääoman hallintaan
keskittyminen ja yritystoditusten
liikkeellelaskeminen ovat
varmistaneet, että Altian
likviditeettitilanne on ollut hyvä
koko tilikauden ajan.
Koronaviruksen odotetaan
vaikuttavan teollisten palveluiden
volyymeihin.
• Epävarmuus, joka koskee
Altian kykyä toimittaa
tuotteita juomatuotteiden
myyntikanaviin (monopoli- ja
päivittäistavarakauppakanavat),
liittyy tuotteiden ja raaka-
aineiden, kuten pakkaamattoman
viinin, pakkaustarvikkeiden ja
päämiestuotteiden saatavuuteen.
• Altian tuotanto- ja
logistikkatoiminnoissa riskit
henkilöstön terveyteen
ja turvallisuuteen sekä
toimitusketjun häiriöihin liittyen
pysyvät korkealla. Laitteistojen
varaosien ja huoltohenkilöstön
saatavuuteen liittyvä epävarmuus
jatkuu.
Kustannusrakenteen sopeuttamiseen
tähtäävät toimenpiteet
• Myynnin ja kannattavuuden
kehityksen tarkka
seuranta jatkuu, ja
kustannussäästötoimenpiteitä
lisätään tarvittaessa.
Konsernin taloudellinen asema
• Koronaviruspandemia saattaa
Annual Report 20208
Liiketoiminnan katsaus
Finland & Exports
Finland & Exports -segmentti käsittää viinien, väkevien alkoholijuomien ja muiden
juomien tuonnin, myynnin ja markkinoinnin Suomessa ja Baltian maissa sekä
matkustajamyynnin ja viennin.
2020 2019 Muutos, %
Liikevaihto, milj. euroa 117,2 128,6 -8,9
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 19,8 20,6 -3,7
Vertailukelpoinen käyttökate, % liikevaihdosta 16,9 16,0
Henkilöstöä keskimäärin 90 89
Milj. euroa 2020 2019 Mutuos, %
Väkevät alkoholijuomat 67,6 75,1 -10,0
Viinit 48,3 52,5 -7,9
Muut juomat 1,3 1,0 26,3
Yhteensä 117,2 128,6 -8,9
Liikevaihto
Vuonna 2020 Finland & Exports
-segmentin liikevaihto oli 117,2 (128,6)
miljoonaa euroa eli 8,9 prosenttia
edellisvuotta pienempi. Liikevaihdon
lasku johtui koronaviruspandemian
merkittävistä negatiivisista
vaikutuksista matkustajamyyntiin,
vientiin ja anniskelumyyntiin.
Väkevien alkoholijuomien myynti
laski matkustajamyynnin ja viennin
vähenemisen myötä, ja viinien myynti
laski päämiesportfoliossa Q2 2020
tapahtuneiden muutosten ja Q2 2019
puretun verovarauksen (0,5 miljoonaa
euroa) seurauksena. Suomessa
monopolin markkinavolyymit olivat
suuria, kun kuluttajat siirsivät ostoksiaan
rajoitetuista myyntikanavista monopoliin.
Altian liikevaihto monopolissa kasvoi
edellisvuodesta väkevien alkoholijuomien
vahvan myynnin myötä. Suomen
päivittäistavarakaupassa liikevaihto
kasvoi tasaisesti uusien lanseerausten
ja parantuneenjakelun ansiosta. Baltian
maiden päivittäistavarakaupan hyvä
kehitys kumosi satama- ja rajakaupan
laskun vaikutuksen.
Vertailukelpoinen käyttökate
Vuonna 2020 vertailukelpoinen käyttökate
oli 19,8 (20,6) miljoonaa euroa eli 16,9
(16,0) prosenttia liikevaihdosta. Positiivinen
kanavavalikoima, tuottojohtaminen ja
kustannussäästöt kompensoivat osittain
koronaviruspandemiasta johtuvaa
volyymien laskun negatiivista vaikutusta,
minkä vuoksi koko vuoden kannattavuus jäi
alle edellisvuoden tason. Q2 2019 purettu
verovaraus (0,5 miljoonaa euroa) vaikuttaa
negatiivisesti edellisvuoden vertailuun.
Liiketoiminnan tapahtumia
Altia lanseerasi useita innovaatioita
Suomessa vuonna 2020. Koskenkorva-
brändin alla lanseerattiin esimerkiksi
Koskenkorva 7 Botanicals sekä
Koskenkorva Espresso-, Lemon- ja
Mojito-liköörit. Leijona-brändiä
laajennettiin uusilla miedommilla juomilla,
kuten Leijona Bahama Mango Mojito.
Jaloviina-brändin alla lanseerattiin
Jaloviina Hanki -likööri tilausvalikoimassa.
Päivittäistavarakaupassa Koskenkorva-
ja Leijona-brändejä laajennettiin uusilla
tuotteilla kuten esimerkiksi Koskenkorva
Green, joka on Koskenkorvan ready-
to-drink-tuotevalikoiman ensimmäinen
luomutuote. Leijonan ready-to-
drink-valikoimassa lanseerattiin uusi
pakkausmuotoilu ja kolme uutta makua.
Toisella neljänneksellä Altia aloitti
yhteistyön Underbergin kanssa ja
aloitti Koskenkorva Vodkan ja O.P.
Anderson Aquavitin viennin Saksan
markkinoille. Tämä pitkän aikavälin
yhteistyökumppanuus sisältää
Koskenkorva Vodka Originalin ja
O.P. Anderson Original Aquavitin
myynnin, markkinoinnin ja jakelun.
Kumppanuuden aloitusta hidastivat
merkittävät sulkutoimet Saksassa,
mutta jälleenmyyntikanavan jakelua
laajennettiin neljännellä neljänneksellä
uusilla listauksilla.
Suomen viiniportfoliota vahvistettiin
uusilla jakelusopimuksilla kahden
saksalaisen viinituottajan kanssa: F. W.
Langguth Erben GmbH & Co. KG ja Leitz
Weingut.
Pitkäaikainen tavoitteellinen työ,
kuluttajakäyttäytymisen muutos ja
COVID-19 tukivat Altian digitaalisten
alustojen (viinimaa.fi ja nordicspirits.com)
vahvaa kehitystä, ja vierailut molemmilla
sivustoilla lisääntyivät merkittävästi.
Tämä vahvistaa entisestään Viinimaan
asemaa johtavana suomalaisena
viinimarkkinoinnin alustana. Altia järjesti
vuoden 2020 aikana online-maistijaisia ja
muita virtuaalisia tapahtumia asiakkaille,
kuluttajille, tiedotusvälineiden edustajille
ja vaikuttajille. Nordic Spirits -sivustoa
kehitettiin edelleen Altian verkkokaupan
myyntikanavana Saksassa ja Amazonissa
avattiin suoramyyntikanava.
Suomessa Altia on tukenut COVID-
19-kriisin vaikutuksista kärsiviä
anniskelumyynnin asiakkaitaan erilaisilla
kampanjoilla esimerkiksi sosiaalisessa
mediassa.
Annual Report 20209
Scandinavia
Scandinavia-segmentti käsittää viinien, väkevien alkoholijuomien ja muiden juomien
tuonnin, myynnin ja markkinoinnin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
2020 2019 Muutos, %
Liikevaihto, milj. euroa 123,9 120,7 2,7
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 14,2 12,1 18,0
Vertailukelpoinen käyttökate, % liikevaihdosta 11,5 10,0
Henkilöstöä keskimäärin 74 74
Milj. euroa 2020 2019 Muutos, %
Väkevät alkoholijuomat 51,5 46,2 11,5
Viinit 71,2 72,4 -1,7
Muut juomat 1,2 2,1 -42,2
Yhteensä 123,9 120,7 2,7
Liikevaihto
Vuonna 2020 Scandinavia-segmentin
liikevaihto oli 123,9 (120,7) miljoonaa
euroa eli 2,7 prosenttia edellisvuotta
suurempi. Kiinteillä valuuttakursseilla
liikevaihto kasvoi 3,9 prosenttia.
Monopolien suuret markkinavolyymit
tukivat liikevaihdon kasvua, kun kuluttajat
siirsivät ostoksiaan monopolikanaviin
koronaviruspandemian takia.
Ruotsissa Altian liikevaihdon kasvua
vauhditti väkevien alkoholijuomien
vahva myynti monopolissa, kun
taas päämiesportfoliossa Q2 2020
tapahtuneilla muutoksilla oli negatiivinen
vaikutus viinien myyntiin. Norjassa sekä
viinien että väkevien alkoholijuomien
liikevaihto kasvoi monopolin suurten
markkinavolyymien myötä. Lasku
muiden juomien liikevaihdossa johtuu
päämiesportfoliossa (Q2 2019)
tapahtuneista muutoksista. Tanskan
liiketoimintamallin muutoksella
(Q2 2019) oli negatiivinen vaikutus
liikevaihtoon.
Vertailukelpoinen käyttökate
Vuonna 2020 vertailukelpoinen
käyttökate oli 14,2 (12,1) miljoonaa
euroa eli 11,5 (10,0) prosenttia
liikevaihdosta. Kannattavuus parani
kaikilla kolmella markkinalla. Ruotsissa
ja Norjassa monopolien myynnin
kasvu ja tuottojohtaminen tukivat
kannattavuuden paranemista. Tanskassa
kannattavuuden paraneminen liittyy
liiketoimintamallin muutokseen (Q2
2019). Norjan kruunun kurssikehityksellä
oli negatiivinen vaikutus
vertailukelpoiseen käyttökatteeseen.
Liiketoiminnan tapahtumia
Altia lanseerasi vuoden 2020 aikana
useita tuotteita Ruotsissa ja Norjassa.
Kasvavassa ginien kategoriassa
lanseerattiin Hernö Pink Gin ja
Explorer Pink Gin sekä O.P. Anderson
-brändin alla kuiva luomugini. Lisäksi
lanseerattiin Koskenkorva-liköörejä,
kuten Koskenkorva Ginger ja Lemon.
Xanté-brändiä laajennettiin Xanté
Rum & Pear- ja Coconut Cream & Pear
-likööreillä. Ennen glögikauden alkua
lanseerattiin kiinnostavia uutuuksia
Blossa-valikoimassa: Blossa 2020 ja uusi
Blossa Saffran -maku.
Neljännellä neljänneksellä Altia
vastaanotti ilmoituksia muutamista
rikkoutuneista Blossa Sparkling
-pulloista. Kukaan ei loukkaantunut
rikkoutumisten yhteydessä. Tuotteiden
laatu ja turvallisuus ovat Altian tärkeimmät
tavoitteet, joten varotoimenpiteenä kaikki
Blossa Sparkling -tuotteet vedettiin pois
kaupoista. Ongelma ei koskenut muita
Blossa-tuotteita.
Altia ja Distell uusivat sopimuksen,
joka koskee Distellin brändien
jakelua ja markkinointia Ruotsissa,
Suomessa, Norjassa ja Pohjoismaiden
matkustajamyynnissä. Distellin ja
Altian yhteistyö on kestänyt lähes kaksi
vuosikymmentä.
Koska koronaviruspandemialla oli
merkittävä vaikutus anniskelumyyntiin,
Altia perusti ravintoloiden työntekijöille
ja muille pandemian seurauksista
kärsineille apurahan (Altia krOgfolk-
hjälpen). Apurahalla tuetaan ammatillista
koulutusta.
Vuonna 2020 folkofolk.se-
sivusto vahvisti jälleen asemaansa
Ruotsin johtavana viinien ja väkevien
alkoholijuomien markkinointialustana.
Kävijäliikenne sivustolle saavutti
kaikkien aikojen ennätyksen, ja vierailut
yli kaksinkertaistuivat edellisvuodesta.
Tämä oli seurausta hakukoneoptimoinnin,
käyttäjäkokemuksen ja sisällön
kohdennetusta kehitystyöstä.
Annual Report 202010
Altia Industrial
Altia Industrial -segmentti käsittää Koskenkorvan tehtaan toiminnot sekä tärkkelyksen,
rehuraaka-aineen ja teknisen etanolin tuotannon sekä sopimusvalmistuksen ja
logistiikkapalvelut. Siihen kuuluvat myös toimitusketjutoiminnot eli tuotanto- ja
logistiikkatoiminnot eri maissa sekä hankinta.
2020 2019 Change, %
Liikevaihto, milj. euroa 101,2 110,2 -8,2
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 17,9 11,4 56,5
Vertailukelpoinen käyttökate, % liikevaihdosta 17,6 10,4
Henkilöstöä keskimäärin 404 426
Liikevaihto
Vuonna 2020 Altia Industrial -segmentin
liikevaihto oli 101,2 (110,2) miljoonaa
euroa eli 8,2 prosenttia edellisvuotta
pienempi. Liikevaihdon lasku johtui
pääasiassa koronavirusrajoitusten vuoksi
laskeneista sopimusvalmistusvolyymeistä.
Teknisen etanolin kysyntä on ollut
vahvaa koronaviruspandemian aikana, ja
Altian volyymit ovat olleet edellisvuotta
suurempia. Tärkkelykseen vaikutti
negatiivisesti alhaisemmat volyymit
painopaperien heikosta kysynnästä
johtuen sekä ohran alhaisemmat
hinnat vuoden yhdeksän ensimmäisen
kuukauden aikana.
Vertailukelpoinen käyttökate
Vuonna 2020 vertailukelpoinen käyttökate
oli 17,9 (11,4) miljoonaa euroa eli
17,6 (10,4) prosenttia liikevaihdosta.
Kannattavuuden paraneminen liittyi
teknisen etanolin myynnin suotuisaan
kehitykseen ja toimitusketjun
tehostamiseen sekä edellisvuotta
alhaisempaan ohran hintaan vuoden
yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana.
Tuotantovolyymit ja avainhankkeet
Vuonna 2020 Rajamäen
alkoholijuomatehdas tuotti 56,8 (65,8)
miljoonaa litraa viinejä ja väkeviä
alkoholijuomia.
Koskenkorvan tislaamo käytti vuonna
2020 ennätyksellisen määrän viljaa ja
etanolin tuotanto kasvoi merkittävästi.
Tehdas toimi täydellä kapasiteetilla
katsauskauden ajan ja käytti 214 (212)
miljoonaa kiloa viljaa. Viljaviinaa, mukaan
lukien tekninen etanoli, valmistettiin
23,4 (22,2) miljoonaa kiloa, tärkkelystä
64,1 (65,1) miljoonaa kiloa ja rehuraaka-
ainetta 66,4 (65,6) miljoonaa kiloa.
Koskenkorvan tehtaalla otettiin
käyttöön uusi polttoainesiilo, joka lisää
uusiutuvan energian osuutta tehtaan
energiantuotannossa. Investoinnin avulla
Altia voi vähentää hiilidioksidipäästöjään
vuositasolla jopa 20 prosenttia. Tämä vie
Altiaa askeleen lähemmäksi tavoitetta
hiilineutraalista tuotannosta vuoteen
2025 mennessä.
Rajamäen alkoholijuomatehtaalla
otettiin käyttöön alkoholin poistamiseen
liittyvä tuotantoprosessi. Se parantaa
Altian mahdollisuuksia lanseerata
vähäalkoholisia ja alkoholittomia tuotteita
pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteen
mukaisesti.
Altia ja Brown-Forman uusivat
Finlandia Vodkan tuotantosopimuksen.
Uusittu sopimus on voimassa vuoteen
2035 saakka.
Annual Report 202011
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Konsernin suorat tutkimus- ja
kehitysmenot olivat 1,6 (2,3) miljoonaa
euroa ja ne liittyivät alkoholijuomien
tuotekehitykseen.
Hallinnointi
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä
Palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2019
Altian selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä (Corporate
Governance Statement) ja Palkka- ja
palkkioselvitys vuodelta 2019, julkaistiin
hallituksen toimintakertomuksen
yhteydessä 2.3.2020. Selvitykset ovat
saatavilla Altian verkkosivustolla.
Varsinainen yhtiökokous 2020
Altian varsinainen yhtiökokous pidettiin
Helsingissä 4.6.2020. Yhtiökokous
vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi
hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajille
vastuuvapauden tilikaudelta 2019.
Yhtiökokous päätti hallituksen
ehdotuksen mukaisesti, että osinkoa
maksetaan 0,21 euroa osakkeelta.
Osinko maksettiin 15.6.2020. Lisäksi
yhtiökokous valtuutti hallituksen
päättämään osingonjaosta siten, että
osingon enimmäismäärä on 0,21
euroa osakkeelta. Altian hallitus
päätti 16.11.2020 yhtiökokouksen
valtuutuksen perusteella tilikaudelta
2019 maksettavan osingon toisen erän,
0,21 euroa osakkeelta, maksamisesta.
Osinko maksettiin 25.11.2020.
Varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön
toimielinten palkitsemispolitiikan.
Hallituksen kokoonpano ja valiokunnat
Yhtiökokous vahvisti osakkeenomistajien
nimitystoimikunna ehdotuksen
mukaisesti hallituksen jäsenten
lukumääräksi seitsemän. Hallituksen
puheenjohtajana jatkaa Sanna Suvanto-
Harsaae ja jäseninä Tiina Lencioni, Jukka
Ohtola, Anette Rosengren ja Torsten
Steenholt. Uusina jäseninä hallitukseen
valittiin Jukka Leinonen ja Jyrki Mäki-
Kala. Jyrki Mäki-Kala valittiin lisäksi
hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Hallituksen toimikausi päättyy
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä.
Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan ehdotuksen
mukaisesti, että hallituksen jäsenille
maksettava palkkio koostuu
kuukausittaisesta toimikausipalkkiosta
seuraavasti:
• 4 000 euroa kuukaudessa,
puheenjohtaja
• 2 500 euroa kuukaudessa,
varapuheenjohtaja
• 2 000 euroa kuukaudessa, jäsen
Kuukausipalkkion lisäksi hallituksen
jäsenille maksetaan kokouspalkkio.
Kokouspalkkiona maksetaan Suomessa
asuvalle hallituksen jäsenelle 600 euroa
ja ulkomailla asuvalle hallituksen jäsenelle
1 200 euroa kultakin hallituksen tai sen
valiokunnan kokoukselta. Matkakulut
korvataan yhtiön matkustuspolitiikan
mukaisesti.
Altian hallitus piti järjestäytymis-
kokouksensa varsinaisen yhtiökokouksen
jälkeen ja valitsi tarkastus- ja henkilöstö-
valiokunnan jäsenet seuraavasti:
• Tarkastusvaliokunta: Jyrki Mäki-
Kala (puheenjohtaja), Tiina Lencioni,
Torsten Steenholt ja Sanna
Suvanto-Harsaae
• Henkilöstövaliokunta: Sanna Suvanto-
Harsaae (puheenjohtaja), Jukka
Leinonen ja Jukka Ohtola
Hallitus on arvioinut jäsentensä
riippumattomuutta ja todennut,
että kaikki hallituksen jäsenet ovat
riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi
kaikki hallituksen jäsenet Jukka
Ohtolaa lukuun ottamatta ovat
riippumattomia yhtiön merkittävistä
osakkeenomistajista. Jukka Ohtola on
virkasuhteessa Valtioneuvoston kanslian
Omistajaohjausosastoon, eikä ole siten
riippumaton yhtiön merkittävästä
osakkeenomistajasta.
Tilintarkastaja
Yhtiökokous valitsi tarkastusvaliokunnan
suosituksen perusteella
uudelleen tilintarkastajaksi
PricewaterhouseCoopers Oy:n seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen
saakka. PricewaterhouseCoopers Oy on
ilmoittanut yhtiölle, että päävastuullisena
tilintarkastajana jatkaa KHT Ylva
Eriksson. Tilintarkastajalle päätettiin
maksaa palkkiot yhtiön hyväksymän
laskun mukaan.
Yhtiöjärjestyksen muuttaminen
Yhtiökokous päätti hallituksen
ehdotuksen mukaisesti, että yhtiön
yhtiöjärjestyksen 4 §:n ensimmäistä
lausetta muutetaan siten, että hallituksen
jäsenten enimmäislukumääräksi
asetetaan kahdeksan jäsentä nykyisen
seitsemän jäsenen sijasta seuraavasti:
”Yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään
kolme (3) ja enintään kahdeksan (8)
jäsentä.”
Muilta osin yhtiöjärjestyksen 4 § säilyy
muuttumattomana.
Lisäksi yhtiökokous päätti
yhtiöjärjestyksen 11 §:n
muuttamisesta siten, että varsinaisessa
yhtiökokouksessa on nykyisen
yhtiöjärjestyksen 11 §:stä ilmenevien
seikkojen lisäksi päätettävä tarvittaessa
palkitsemispolitiikan vahvistamisesta
sekä palkitsemisraportin vahvistamisesta.
Muilta osin yhtiöjärjestyksen 11 § säilyy
muuttumattomana.
Hallituksen valtuuttaminen päättämään
yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta
Yhtiökokous valtuutti hallituksen
päättämään yhtiön omien osakkeiden
hankkimisesta. Valtuutuksen perusteella
voidaan hankkia yhteensä enintään
360 000 yhtiön omaa osaketta,
mikä vastaa noin yhtä prosenttia
yhtiön osakemäärästä ehdotuksen
tekohetkellä, ottaen kuitenkin huomioon
osakeyhtiölain määräykset yhtiön ja sen
tytäryhteisöjen hallussa kulloinkin olevien
omien osakkeiden enimmäismäärästä.
Osakkeet voidaan hankkia yhdessä
tai useammassa erässä ja joko kaikille
osakkeenomistajille samoin ehdoin
suunnatun tarjouksen kautta tai muutoin
kuin osakkeenomistajien omistusten
mukaisessa suhteessa julkisessa
kaupankäynnissä hankintahetken
markkinahintaan. Osakkeet hankittaisiin
yhtiön vapaaseen omaan pääomaan
kuuluvilla varoilla.
Osakkeet voidaan hankkia yhtiön
osakepohjaisten kannustinjärjestelmien
tai osakesäästöohjelmien toteuttamiseksi.
Hallitus on valtuutettiin päättämään
kaikista muista omien osakkeiden
hankkimisen ehdoista.
Annual Report 202012
Valtuutus on voimassa seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen
asti, mutta valtuutus päättyy kuitenkin
viimeistään 30.6.2021.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan
työjärjestyksen muuttaminen
Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan
ehdotuksen mukaisesti yhtiökokous
päätti, että osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan työjärjestyksen
2 kohtaa muutetaan siten, että
määräytymispäivä on jokaisen vuoden
kesäkuun ensimmäinen pankkipäivä.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Heinäkuussa Altia Oyj:n kolme suurinta
rekisteröityä osakkeenomistajaa
(Euroclear Finland Oy:n ylläpitämä yhtiön
osakasluettelo 1.6.2020) nimittivät
osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan
seuraavat edustajat:
• Pekka Hurtola, valtioneuvoston
kanslian omistajaohjausosasto
• Annika Ekman, Keskinäinen
eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
• Hanna Kaskela, Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varma
Nimitystoimikunta valitsi 1.7.2020
pitämässään järjestäytymiskokouksessa
puheenjohtajakseen Pekka Hurtolan.
Altian hallituksen puheenjohtaja
Sanna Suvanto-Harsaae toimii
nimitystoimikunnan asiantuntijana.
Ylimääräinen yhtiökokous 2020
Altian 12.11.2020 pidetty ylimääräinen
yhtiökokous päätti Arcus ASA:n
sulautumisesta Altiaan Altian ja Arcuksen
hallitusten hyväksymän, 29.9.2020
päivätyn sulautumissuunnitelman
mukaisesti. Sulautumissuunnitelman
mukaan Arcus sulautuu Altiaan
lain mukaisella rajat ylittävällä
absorptiosulautumisella siten, että
Arcuksen kaikki varat ja velat siirtyvät
selvitysmenettelyttä Altialle, ja Arcus
purkautuu. Sulautumisen seurauksena
syntyy yhdistynyt yhtiö Anora Group Oyj.
Konsernin rakenne
Konserni yksinkertaisti
konsernirakennettaan sulauttamalla
kaikki suomalaiset tytäryhtiönsä
lukuunottamatta Oy Wennerco Ab:tä
Altia Oyj:öön ja kaikki ruotsalaiset
tytäryhtiöt Altia Sweden AB:hen
30.4.2020.
Toimitusjohtaja ja konsernijohto
4.5.2020 tiedotettiin, että Altian talous-
ja rahoitusjohtaja (CFO) ja johtoryhmän
jäsen Niklas Nylander oli irtisanoutunut
tehtävästään. Hän jatkoi tehtävässään
ja johtoryhmän jäsenenä 19.8.2020
saakka. Johtoryhmä koostuis 31.12.2020
seuraavista jäsenistä:
• Pekka Tennilä, CEO
• Janne Halttunen, SVP, Scandinavia
• Kari Kilpinen, SVP, Finland & Exports
• Kirsi Lehtola, SVP, HR
• Kirsi Puntila, SVP, Marketing
• Hannu Tuominen, SVP, Altia Industrial
Juhana Jokinen on toiminut väliaikaisena
talousjohtajana ja laajennetun johtoryhmän
jäsenenä.
Altian osake
Altian osakkeet on listattu Nasdaq
Helsinkiin. Kaikki osakkeet
tuottavat yhden äänen ja yhtäläiset
äänestysoikeudet. Osakkeiden
kaupankäyntitunnus on ”ALTIA” ja ISIN-
tunnus FI4000292438.
Osakepääoma ja osakkeet
Katsauskauden lopussa Altia Oyj:n
osakepääoma oli 60 480 378,36 euroa ja
liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä
oli 36 140 485.
Osakkeenomistajat ja kaupankäynti
Altialla oli 31.12.2020 21 083
rekisteröityä osakkeenomistajaa, ja 8 519
390 osaketta eli 23,6 % kaikista osakkeista
oli hallintarekisteröityjä. Vuoden 2020
aikana osakkeen korkein hinta oli 10,40
euroa ja alhaisin hinta 7,01 euroa. Nasdaq
Helsingissä vaihdettujen osakkeiden
kokonaismäärä oli 10 559 865.
Päätöshinta Altian osakkeelle 30.12.2020
oli 9,98 euroa, ja yhtiön markkina-arvo oli
noin 360,7 miljoonaa euroa.
Osingonmaksut
Varsinainen yhtiökokous päätti
hallituksen ehdotuksen mukaisesti,
että osinkoa maksetaan 0,21 euroa
osakkeelta. Osinko maksettiin
15.6.2020. Lisäksi yhtiökokous valtuutti
hallituksen päättämään osingonjaosta
siten, että osingon enimmäismäärä on
0,21 euroa osakkeelta. Altian hallitus
päätti 16.11.2020 yhtiökokouksen
valtuutuksen perusteella tilikaudelta
2019 maksettavan osingon toisen erän,
0,21 euroa osakkeelta, maksamisesta.
Osinko maksettiin 25.11.2020.
Liputusilmoitukset
Altialle ilmoitettiin vuonna
2020 seuraavista muutoksista
omistusosuuksissa:
• 21.2.2020, Lazard Asset Management
LLC ilmoitti alittaneensa 5 prosentin
rajan 4,89 prosentin omistuksella,
josta 1,55 prosenttia on osakkeita
äänioikeudella.
• 7.10.2020, Lazard Asset Management
LLC ilmoitti ylittäneensä 5 prosentin
rajan 5,02 prosentin omistuksella,
josta 1,47 prosenttia on osakkeita
äänioikeudella.
• 30.10.2020, Lazard Asset
Management LLC ilmoitti alittaneensa
5 prosentin rajan 4,99 prosentin
omistuksella, josta 1,45 prosenttia on
osakkeita äänioikeudella.
• 5.11.2020, Lazard Asset Management
LLC ilmoitti ylittäneensä 5 prosentin
rajan 5,36 prosentin omistuksella,
josta 1,44 prosenttia on osakkeita
äänioikeudella.
• 18.12.2020, Valtion kehitysyhtiö Vake
Oy luovutti 13 097 481 Altia Oyj:n
osaketta Suomen valtiolle. Valtion
kehitysyhtiö Vake Oy on valtion
kokonaan omistama ja siten valtion
määräysvallassa oleva yhtiö.
Johdon omistukset
Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja
johtoryhmän jäsenet, mukaan lukien
heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt,
omistivat 31.12.2020 yhteensä 82 346
osaketta, mikä on 0,23 % osakkeiden
kokonaismäärästä.
Valtuudet, osakeoptio- ja
osakekannustinohjelmat
Altialla ei ollut osakeoptio-ohjelmia
vuonna 2020. Altian toimitusjohtaja,
johtoryhmän jäsenet ja valikoidut
Annual Report 202013
avainhenkilöt kuuluvat pitkän aikavälin
kannustinohjelmaan.
Altian hallituksella on valtuutus
päättää yhtiön omien osakkeiden
hankkimisesta. Valtuutuksen perusteella
voidaan hankkia yhteensä enintään 360
000 yhtiön omaa osaketta. Osakkeet
voitaisiin hankkia yhtiön osakepohjaisten
kannustinjärjestelmien tai
osakesäästöohjelmien toteuttamiseksi.
Hallitus olisi valtuutettu päättämään
kaikista muista omien osakkeiden
hankkimisen ehdoista. Valtuutus
on voimassa seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen asti, mutta
valtuutus päättyy kuitenkin viimeistään
30.6.2021. Vuoden 2020 loppuun
mennessä yhtiö ei ollut hankkinut omia
osakkeita valtuutuksen perusteella.
Henkilöstö
Vuonna 2020 Altia-konsernissa
työskenteli keskimäärin 650 (682)
henkilöä. Vuoden 2020 lopussa
(31.12.2020) Altia-konsernin
henkilöstömäärä oli 637 (632)
työntekijää. Tästä Suomessa oli 378
(381), Ruotsissa 115 (110), Tanskassa 4
(4), Norjassa 23 (21), Latviassa 34 (31),
Virossa 58 (60) ja Ranskassa 25 (25).
OMISTUSRAKENNE SEKTOREITTAIN 31.12.2020*
Sektori
Osakkeiden
määrä % osakkeista
Julkisyhteisöt 15 641 386 43,3
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 8 984 661 24,9
Kotitaloudet 8 213 480 22,7
Yritykset 2 185 942 6,0
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 779 565 2,2
Ulkomaat 335 451 0,9
Yhteensä 36 140 485 100,0
OSAKEOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2020*
Osakemäärä
Omistajien
määrä
% osakkeen-
omistajista Osakemäärä % osakkeista
1-100 7 549 35,8 473 808 1,3
101-500 9 618 45,6 2 444 395 6,8
501-1000 2 350 11,1 1 750 873 4,8
1001-5000 1 347 6,4 2 679 716 7,4
5001-10000 121 0,6 861 393 2,4
10001-50000 72 0,3 1 548 162 4,3
50001-100000 9 0,0 678 476 1,9
100001-500000 11 0,1 1 744 988 4,8
500001-& above 6 0,0 23 958 674 66,3
Yhteensä 21 083 100,0 36 140 485 100,0
*) Lähde: Euroclear Finland
10 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA 31.12.2020*
Osakkeenomistaja
Osakkeiden
määrä % osakkeista
Valtioneuvoston kanslia 13 097 481 36,2
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 113 300 3,1
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 1 050 000 2,9
WestStar Oy 684 085 1,9
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 355 530 1,0
Fim Fenno Sijoitusrahasto 207 908 0,6
Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto 150 000 0,4
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 146 860 0,4
Petter ja Margit Forsströmin säätiö Karl ja
Olivia Forsströmin muistolle
140 200 0,4
Takanen Jorma 122 617 0,3
Yhteensä 17 067 981 47,2
Hallintarekisteröidyt osakkeet 8 519 390 23,6
Henkilöstömäärässä ei tapahtunut
merkittäviä muutoksia vuoden aikana.
Koronaviruspandemian vaikutusten
lieventämiseksi toteutettiin väliaikaiset
lomautukset Suomessa, Ruotsissa ja
Norjassa. Tilapäiset lomautukset koskivat
noin 180 henkilöä.
Altian työntekijöiden turvallisuus on
ollut pandemian aikana yhtiön tärkein
prioriteetti, jonka myötä yhtiössä otettiin
käyttöön uusia käytäntöjä, ohjeistuksia ja
toimintatapoja.
Altian henkilöstökysely Altia Tasting
järjestettiin tammi-helmikuussa
2020. Kehitys oli myönteistä kaikilla
indikaattoreilla mitattuna. Sovittujen
toimenpiteiden perusteella eri
tiimeille järjestettiin koulutusta muun
muassa johtamisesta, tiimityöstä
sekä itsetietoisuudesta ja palautteen
antamisesta. Yhtiö jatkoi panostustaan
Altian johdon kehittämiseen edellisvuonna
uudistettujen johtamisperiaatteiden
mukaisesti. Altia käynnisti myös
muutosjohtajuuteen liittyvän ohjelman.
Muu koulutus koostui esimerkiksi
uusien työntekijöiden säännöllisistä
perehdytyksistä sekä teknisiin taitoihin
ja työkaluihin liittyvästä koulutuksesta.
Turvallisuuskulttuurin parantamiseen
tähtäävä kokonaisvaltainan Inhimillisten
tekijöiden kehittämisohjelma jatkui
vuonna 2020 Suomen tuotantolaitoksilla
pidettyjen työpajojen ja koulutusten
muodossa. Ohjelmassa otetaan
työtapaturmiin laajempi näkökulma
työturvallisuuden edistämiseksi. Altia
tavoitteena on laskea työtapaturmista
johtuvien poissaolojen määrän nollaan
vuoteen 2030 mennessä.
Kannustinohjelma
Lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet
Vuosittainen tulospalkkio-ohjelma
kattaa Altian toimihenkilöt, ylemmät
Annual Report 202014
toimihenkilöt ja johdon. Mahdollinen
vuosittainen palkkio perustuu niin
konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden
tavoitteisiin kuin myös henkilökohtaisiin
tavoitteisiin. Palkkiot maksetaan joko
kerran vuodessa tai useammin, vuosi-
tai myyntipalkkioina. Työntekijöillä on
tuotantoperusteinen palkkiojärjestelmä.
Tässä järjestelmässä palkkiot perustuvat
kunkin tuotantoyksikön tavoitteisiin.
Vuoden 2020 tuloksen perusteella ei
maksettu vuosittaisia tulospalkkioita.
Muita tulospalkkioita, mukaan
lukien vuosien 2017–2019 pitkän
aikavälin kannustinohjelmaan
liittyviä rahapalkkioita, maksettiin
yhteensä 1,0 (0,5) miljoonaa euroa,
sosiaalikulut mukaan lukien. Altian ja
Arcuksen yhdistymistä valmistelleen
projektiryhmän jäsenille maksettiin lisäksi
Anora-projektipalkkioita yhteensä 1,1
miljoonaa euroa poikkeuksellisen suuren
työmäärän vuoksi.
Osakekannustinohjelma
Altian toimitusjohtaja, johtoryhmän
jäsenet ja valikoidut avainhenkilöt
kuuluvat pitkän aikavälin
kannustinohjelmaan. Osakepohjaisen
kannustinjärjestelmän tavoitteena
on yhdenmukaistaa johdon ja
avainhenkilöiden intressit Altian
osakkeenomistajien intressien kanssa
ja siten yhtiön arvon kasvattaminen
pitkällä aikavälillä, sekä sitouttaa johtoa
ja avainhenkilöitä Altian strategisten
tavoitteiden saavuttamiseen sekä
Altian arvokkaimpien avainresurssien
sitouttaminen. Kannustinohjelma
täydentää tasapainoista
kannustinrakennetta.
Järjestelmä koostuu vuosittain
alkavista yksittäisistä suoriteperusteisista
osakepalkkio-ohjelmista (performance
share plans, PSP), joista kukin sisältää
kolmivuotisen suoritusjakson sekä
mahdollisen osakepalkkion maksamisen
sen jälkeen. Kunkin yksittäisen ohjelman
alkaminen on kulloinkin ehdollinen
hallituksen erilliselle päätökselle.
Järjestelmän ensimmäinen ohjelma
PSP 2019–2021 alkoi vuoden 2019
alusta. Ohjelman mukaan mahdollisesti
suoritettavat osakepalkkiot maksetaan
keväällä 2022 edellyttäen, että
hallituksen ohjelmalle asettamat
suoritustavoitteet saavutetaan.
Mahdollinen palkkio maksetaan Altian
listattuina osakkeina. Noin 20 henkilöä on
oikeutettu osallistumaan ensimmäiseen
ohjelmaan.
Jos kaikki PSP 2019–2021
-ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet
saavutetaan, tämän ohjelman perusteella
maksettavien osakkeiden yhteenlaskettu
enimmäismäärä on noin 250 000 osaketta.
Järjestelmän toinen ohjelma PSP
2020-2022 alkoi vuoden 2020 alusta.
Ohjelman mukaan mahdollisesti
suoritettavat osakepalkkiot maksetaan
keväällä 2023 edellyttäen, että
hallituksen ohjelmalle asettamat
suoritustavoitteet saavutetaan.
Mahdollinen osakepalkkoi maksetaan
Altian listattuina osakkeina. Noin 25
henkilöä on oikeutettu osallistumaan
ensimmäiseen ohjelmaan.
Jos kaikki PSP 2020-2022
-ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet
saavutetaan, tämän ohjelman perusteella
maksettavien osakkeiden yhteenlaskettu
enimmäismäärä on noin 271 000 osaketta.
Vastuullisuus
Altian vastuullisuustyötä on vuoden
2020 alusta alkaen ohjannut
yhtiön vastuullisuustiekartta 2030.
Tiekartta asettaa kunnianhimoiset,
numeeriset tavoitteet kaikille valituille
painopistealueille. Altian keskeisin tavoite
on hiilineutraali oma tuotanto vuonna
2025, ilman kompensaatioita.
Altian vastuullisuustiekartta sisältää
neljä painopistealuetta, jotka sisältävät
myös aikaisemman suunnitelman
kulmakivet: Tislaamo, Juomat,
Yhteiskunta ja Ihmiset. Painopistealueet
pohjautuvat neljään valittuun YK:n
kestävän kehityksen tavoitteeseen, Altian
toiminnan tarkoitukseen ja strategiaan,
sidosryhmien odotuksiin, yhtiön omiin
toimintaperiaatteisiin ja eettisiin
ohjeisiin sekä amfori BSCI -aloitteen
eettisiin periaatteisiin, jotka puolestaan
perustuvat keskeisiin työntekijöiden
oikeuksia koskeviin kansainvälisiin
sopimuksiin. Altia on liittynyt amfori BSCI
-aloitteeseen, ja se pyrkii vuosi vuodelta
parantamaan tuotteiden ja raaka-
aineiden toimitusketjujen jäljitettävyyttä
ja avoimuutta.
Lisätietoa löytyy muita kuin
taloudellisia tietoja koskevasta
selvityksestä, joka julkaistaan osana
hallituksen toimintakertomusta, sekä
vuosikertomuksen vastuullisuusosiosta.
Terveys, turvallisuus ja ympäristö
Työterveys ja -turvallisuus
Työturvallisuus on keskeinen osa Altian
yritysvastuuta. Altian tavoitteena
on vähentää tapaturmien määrää,
tapaturmista johtuvien poissaolojen
määrää ja sairauspoissaolojen määrää.
Sairauspoissaoloprosentti oli
4,0 (3,7) prosenttia vuonna 2020.
Tapaturmataajuus (tapaturmien
määrä miljoonaa työtuntia kohti ilman
työmatkoja) tapaturmissa, jotka vaativat
ainakin yhden poissaolopäivän, oli 7
(9). Vuonna 2020 ei sattunut yhtään
kuolemaan johtanutta tapaturmaa (0).
Ympäristö ja energiatehokkuus
Altian toimintojen merkittävimmät
ympäristövaikutukset ovat
energiankulutus, vedenkulutus, jäteveden
laatu, jätteen muodostuminen sekä
hävikkiin päätyvistä raaka-aineista,
pakkausmateriaaleista ja lopputuotteista
koituvat kustannukset. Näiden
vaikutusten vähentämisen tueksi on
määritelty ympäristötunnusluvut. Eri
toimipisteille määriteltiin vuotuiset
tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet.
Jäteveden orgaaninen kuormitus laski
Rajamäellä, Tabasalussa ja Koskenkorvan
tehtaalla raportointikauden aikana.
Koskenkorvan tehtaan jäteveden määrään
lasketaan mukaan samalla tehdasalueella
toimivan A-rehun jäteveden määrä.
Tuotantoon suhteutettu vedenkulutus
nousi Rajamäellä ja laski Tabasalussa ja
Koskenkorvalla. Jätteen kierrätys- ja
hyötykäyttöaste Altian tuotantolaitoksilla
Rajamäellä, Koskenkorvalla ja Tabasalussa
oli 99,5 (99,5) prosenttia vuonna 2020.
Koskenkorvan tehtaan
biovoimalaitos käyttää ohrankuorta
pääpolttoaineenaan, ja sen avulla
Koskenkorvan tehdas on onnistunut
vähentämään hiilidioksidipäästöjään
ja saavuttamaan 65 (62) prosentin
polttoaineomavaraisuusasteen
höyryntuotannossa raportointikauden
aikana. Biovoimalaitos on toiminut täydellä
Annual Report 202015
kapasiteetilla tammikuusta 2015 lähtien.
Uusiutuvan energian myötä Koskenkorvan
tehtaan hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet
58 prosenttia vuonna 2020 verrattuna
vuoden 2014 lähtötasoon.
Erilaisten energiansäästötoimenpiteiden
avulla saavutettava energiatehokkuus
on yhtiölle tärkeä kehityskohde sekä
kannattavuuden että ympäristövastuun
näkökulmasta. Altia on sitoutunut
vuodet 2017–2025 kattavaan
energiatehokkuussopimukseen
tavoitteenaan vähentää energiankulutusta
10 prosenttia vuoteen 2025 mennessä
vuoden 2014 lähtötasoon verrattuna.
Osana vastuullisuustiekarttaa, Altia on
sitoutunut 100% uusiutuvan sähkön
käyttöön vuoteen 2025 mennessä. Vuonna
2020 tuotantomäärään suhteutettu
energiankäyttö laski Koskenkorva tehtaalla
ja nousi Rajamäen ja Tabasalun tehtailla.
Riskit ja riskienhallinta
Riskien hallinta
Altian riskienhallinnan tavoitteena
on tukea yhtiön strategian
toteutumista, riskien tunnistamista
sekä keinoja pienentää riskien
toteutumistodennäköisyyttä ja
toteutuneiden riskien vaikutusta sekä
suojata liiketoiminnan jatkuvuutta.
Riskin aiheuttaja voi olla yhtiön sisäinen
tai ulkoinen tapahtuma. Konsernin
riskienhallintapolitiikka on Altia Oyj:n
hallituksen hyväksymä.
Riskienhallintapolitiikassa kuvataan
Altian riskienhallinnan tavoitteet,
periaatteet ja vastuut sekä raportoinnin
periaatteet. Sen mukaisesti yhtiön
johtoryhmä tukee ja koordinoi
riskienhallintaa osana konsernin
suunnittelu- ja ohjausprosesseja sekä
raportoi keskeisimmät riskit yhtiön
johdolle ja tarkastusvaliokunnalle.
Merkittävimpiä riskejä ja
epävarmuustekijöitä arvioidaan vuosittain
hallituksen toimintakertomuksessa.
Altian liiketoiminta-alueet vastaavat
operatiiviseen toimintaansa liittyvistä
riskeistä, niiden tunnistamisesta,
ennaltaehkäisemisestä ja keskeisistä
rajoittamiskeinoista. Konsernin
rahoitusosasto hallinnoi taloudellisia
riskejä yhtiön rahoituspolitiikassa
määriteltyjen suojausperiaatteiden
mukaisesti. Konsernin merkittävimpien
taloudellisten riskien hallintaperiaatteita
on kuvattu tarkemmin
konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa,
kohdassa 4.1. Rahoitusriskien hallinta.
Rahoitusosasto vastaa lisäksi koko
konsernin käsittävistä vakuutusohjelmista.
Altian riskienhallintaprosessi
perustuu soveltuvin osin ISO
31000 -viitekehykseen ja sisältää
soveltuvin osin ERM-komponentteja.
Riskienhallintaprosessin tarkempi kuvaus
on esitetty Selvityksessä hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä.
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
Raportointia ja riskien arviointia varten
riskit jaotellaan neljään luokkaan:
strategiset ja liiketoimintaan liittyvät
riskit, operatiiviseen toimintaan
ja prosesseihin liittyvät riskit,
vahinkoriskit ja rahoitusriskit. Hallitus
ja tarkastusvaliokunta arvioivat näitä
konsernin keskeisiä riskejä sekä
niiden toteutumistodennäköisyyksien
pienentämiseen tähtääviä toimenpiteitä
säännöllisesti.
Strategiset ja liiketoimintaan liittyvät
riskit liittyvät liiketoimintapäätösten
tekemiseen, resurssien allokointiin,
johtamisjärjestelmiin ja kykyyn reagoida
toimintaympäristössä tapahtuviin
muutoksiin (Strategiakausi: pitkä aikaväli
3–5 vuotta). Strategisten riskien arviointi
sisältää myös yhtiön toimintaa ja toimialaa
koskevan sääntelyn sekä eettisesti
kestävät toimintatavat. Liiketoimintaan
liittyviä vastuullisuusriskejä on kuvattu
muita kuin taloudellisia tietoja koskevassa
selvityksessä, joka julkaistaan osana
hallituksen toimintakertomusta.
Operatiiviset riskit liittyvät strategian
toteuttamiseen ja päivittäiseen
liiketoimintaan. Riskejä ovat esimerkiksi
poikkeamat prosessissa, järjestelmissä ja
henkilöiden toiminnassa (Budjettikausi:
lyhyt aikaväli 1–2 vuotta).
Vahinkoriskit ovat Altian sisällä tai
toimintaympäristössä tapahtuvia virheitä,
toimintahäiriöitä ja onnettomuuksia, jotka
aiheuttavat vahinkoa tai menetyksiä.
Rahoitusriskit liittyvät markkina-
hintojen muutoksiin, rahoitusvarojen
riittävyyteen lyhyellä ja keskipitkällä
aikavälillä ja vastapuolien kykyyn täyttää
taloudelliset velvoitteensa.
RISKIEN-
HALLINTA
Vahinko- ja omaisuusriski
• Terveys ja turvallisuus
• Omaisuus
• Ympäristö
• Tulipalot, onnettomuudet
ja luonnonkatastrofit
Strateginen riski
• Toimintaympäristö
• Teknologia
• Sääntely
• Ilmastonmuutos
• Maine
• Yrityskaupat ja
-hankinnat
Rahoitusriski
• Likviditeetti
• Kannattavuus
• Korko- valuutta- ja
luottoriskit
• Verotus
• Laskenta ja raportointi
• Pääomarakenne
Operatiivinen riski
• Organisaatio, johtaminen ja
henkiöstö
• IT ja tietoturva
• Tuotanto ja prosessit
• Liiketoiminnan häiriöt
• Laatu
• Sopimus- ja vastuuriskit
• Compliance
Annual Report 202016
Seuraavassa taulukossa on yhteenveto keskeisimmistä Altian toimintaan myönteisesti tai kielteisesti vaikuttavista epävarmuuksista.
Riski Kuvaus Riskien hallinta
Raaka-aineiden
hintariski
Altian liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttaa keskeisesti kotimaisen ohran saatavuus ja sen
markkinahinta.
Altia varmistaa sopimusviljelyllä ohran saatavuuden ja hinnan yhteistyössä viljelijöiden ja viljaliik-
keiden kanssa.
Asiakkaisiin
ja kuluttaja-
kysyntään
liittyvät riskit
Altian markkina-alueilla yhtiön asiakkaita ovat pohjoismaiset vähittäismyyntimonopolit, alko-
holia myyvät tukut, ravintolat, päivittäistavarakaupat, matkustaja- myynti, kansainväliset alko-
holijuomayhtiöt sekä vientimarkkinoilla toimivat maahantuojat. Laaja asiakaspohja antaa Altial-
le monipuolisen mahdollisuuden pitkäjänteiseen asiakasyhteistyön kehittämiseen.
Kuluttajakäyttäytymisen muutokset voivat pitkällä aikavälillä muuttaa Altian tuotteiden kysyn-
nän painotusta eri tuotekategorioiden välillä.
Vahva markkina-asema, tehokkaat teolliset prosessit, hyvä laatu ja tunnetut tuotemerkit paran-
tavat Altian mahdollisuuksia hallita riskiä.
Kulutustottumusten muutoksiin ja toiminnan sopeuttamistarpeeseen varaudutaan panostamalla
kuluttajalähtöiseen tuotekehitykseen.
Tuote-
turvallisuus-
riskit
Alkoholijuomia valmistavalle yhtiölle, merkittävä riski on huolehtia raaka-aineiden ja valmistei-
den laadusta ja turvallisuudesta koko tuotantoketjussa.
Altialla on käytössä nykyaikaiset menetelmät tuotantoprosessien turvallisuuden varmistamiseksi
ja erilaisten mikrobiologisten, kemiallisten ja fysikaalisten vaaran aiheuttajien eliminoimiseksi. Al-
tia noudattaa tuoteturvallisuuden varmistamisessa elintarviketurvallisuuden hallintaja laatuser-
tifikaattien edellyttämiä toimintatapoja.
Vahinkoriskit Altialla on tuotantolaitoksia Suomessa, Virossa ja Ranskassa. Tulipalo tai muu odottamaton te-
kijä voi keskeyttää tuotantolaitoksen toiminnan.
Kaikki tuotantolaitokset on vakuutettu aineellisten ja toiminnan keskeytymisen varalta konser-
nin vakuutusohjelmissa. Keskeisillä tuotantolaitoksilla tehdään riskikartoitus 1-2 vuoden välein.
Jatkuvuussuunnittelun avulla pyritään rajaamaan mahdollisia keskeytysvahinkoja.
Rahoitusriskit Keskeisimmät rahoitukseen liittyvät riskit Altian toiminnassa ovat valuutan transaktio- ja muun-
toeroriskit, korkoriski sekä jälleenrahoitus- ja likviditeettiriski.
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja
muista epävarmuustekijöistä aiheutuvia tulos- ja taseja rahavirtavaikutuksia sekä varmistaa riit-
tävä maksuvalmius. Konsernin merkittävimpien taloudellisten riskien hallintaperiaatteita on ku-
vattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa, kohdassa 4.1. (s. 145) Rahoitusriskien hal-
linta.
Compliance Keskeisimmät compliance-riskit Altian toiminnassa liittyvät raportointia, viranomais- ja toimi-
lupia, alkoholijuomien markkinointia, kilpailuoikeutta ja henkilötietojen käsittelyä koskevien la-
kien, sääntöjen ja viranomaispäätösten ja niiden ehtojen rikkomiseen.
Ohjeistuksella ja säännöllisellä koulutuksella pyritään hallitsemaan compliance-riskejä ja var-
mistamaan eettisesti kestävät toimintatavat yhtiön toiminnassa. Compliance-riskien hallinnan
tavoitteena on välttää yhtiön kannattavuudelle, toiminnan jatkuvuudelle ja maineelle haitalliset
sanktiot ja seuraamukset sekä viranomaistutkinnat ja -päätökset.
Annual Report 202017
Hyödykkeiden hintariski
Ohra
Vuonna 2020 Altia käytti etanolin ja
tärkkelyksen valmistukseen noin 214
(212) miljoonaa kiloa Suomessa viljeltyä
viljaa. Korkealuokkaisen kotimaisen
ohran saatavuuden Altia varmistaa
sopimusviljelyllä yhteistyössä viljelijöiden
ja viljaliikkeiden kanssa. Ohran
markkinahinta vaihtelee satovuosittain
merkittävästi suomalaisen ohran
kysyntään ja tarjontaan vaikuttavien
useiden tekijöiden vuoksi. Ohran hinta on
siten Altialle merkittävä riski tilikauden
aikana. Hintariskiä ei ole suojattu
johdannaisinstrumenteilla.
Sähkö
Voimakas sähkön markkinahinnan
nousu on Altialle merkittävä riski.
Riskiä hallitaan noudattamalla Altian
sähkönhankintaperiaatteita ja kolmannen
osapuolen toimesta. Periaatteissa
määritellään ne rajat, joiden puitteissa
sähkön hintariskiltä suojaudutaan.
Suojaukset tehdään Nasdaq OMX Oslo
ASAn OTC-johdannaistuotteilla.
Vuoden 2020 lopussa suojaustaso
seuraavan 12 kuukauden toimituksille
oli 74,7 (53,7) prosenttia, mikä vastasi
asetettuja tavoitteita. Vuonna 2020
keskimääräinen suojaustaso oli 72,1
(66,0) prosenttia.
Sähkön hintariskin suojauksiin
sovelletaan IFRS 9:n mukaista rahavirran
suojauslaskentaa ja suojauksen
tehokkuus testataan neljännesvuosittain.
Kaikki suojaukset olivat tehokkaita
vuonna 2020 kuten olivat vuonna 2019.
Altia hankkii kuluttamansa sähkön
Suomen hinta-alueen spot-hintaan
sidottuna toimituksena suoraan Nord
Pool Spot -markkinoilta.
Herkkyys markkinariskeille
Seuraavassa taulukossa on kuvattu
konsernin tuloksen ja oman pääoman
(ennen veroja) herkkyyttä sähkön
hintojen ja valuuttakurssien sekä
korkotasojen muutoksille. Altian
soveltaessa suojauslaskentaa herkkyys
kohdistuu omaan pääomaan. Kun
suojauslaskentaa ei sovelleta, herkkyys
on ilmoitettu mahdollisena vaikutuksena
tuloslaskelmaan.
Valuuttakurssien muutosten herkkyys
on laskettu rahoitusinstrumenteista
aiheutuvista valuuttojen nettopositioista.
Konsernin vaihtuvakorkoinen
velkapositio muodostuu
vaihtuvakorkoisista veloista 65,0 (70,0)
miljoonaa euroa sekä riskiä netottavasta
koronvaihtosopimuksen vaihtuvasta
osasta 20,0 (20,0) miljoonaa euroa.
Yhden prosenttiyksikön korkotason
nousun vaikutus tuloslaskelmaan olisi -0,5
(-0,5) miljoonaa euroa. Markkinakorkojen
nousun vaikutus tulokseen on laskettu
nettokorkokuluista.
Lyhyen aikavälin riskit ja
epävarmuustekijät
Yhtiön liiketoiminnassa merkittävimmät
epävarmuustekijät liittyvät yleiseen
taloudelliseen kehitykseen ja sen
vaikutukseen kulutukseen sekä
alkoholiverotuksen ja lainsäädännön
vaikutuksiin kuluttajakäyttäytymiseen.
Yllättävät ja ennakoimattomat tuotanto-
ja toimitushäiriöt muodostavat lyhyen
aikavälin merkittävät operatiiviset riskit,
samoin raaka-aineiden, erityisesti ohran,
hinnankehityksen nopeat ja merkittävät
muutokset.
Altia Oyj:n hallitus on hyväksynyt
konsernin riskienhallintapolitiikan.
Riskienhallinnan tavoitteena on
tukea Altia-konsernin strategian
toteutumista, riskien tunnistamista
sekä keinoja pienentää riskien
toteutumistodennäköisyyttä ja
vaikutuksia sekä suojata liiketoiminnan
jatkuvuutta. Riskin aiheuttaja voi olla
yhtiön sisäinen tai ulkoinen tapahtuma.
Näkymät vuodelle 2021
Markkinat
Konsernin liiketoimintojen kehitykseen
ja kannattavuuteen vaikuttavat
muun muassa kilpailuympäristö,
yleiset talousnäkymät, ja muutokset
alkoholiverotuksessa ja -sääntelyssä.
Kuluttajien ostokäyttäytymisen ja
kysynnän muutoksiin liittyvä epävarmuus
jatkuu. Näiden lisäksi tuotteiden suorien
kustannusten vaihtelut vaikuttavat
konsernin kannattavuuteen.
Koronavirustilanteen päivitys:
Koronaviruspandemian rajoitukset
rajoittavat tai jopa sulkevat Altian
juomatuottteiden myyntikanavia
matkustajamyyntiä, vientiä ja
anniskelumyyntiä. Näiden kanavien
elpyminen riippuu hallitusten asettamien
rajoitusten tasosta ja laajuudesta sekä
kuluttajakäyttäytymisen muutoksista.
Elpymisen kestoa on vaikea arvioida,
ja sen odotetaan vaihtelevan
myyntikanavan mukaan. Talouden ja
toimintaympäristön epävarmuus on
suurta, ja talouden hidastumisen riski on
todellinen.
Kausiluonteisuus
Alkoholijuomien kulutuksessa on
merkittävää kausiluonteista vaihtelua,
jolla on vaikutus Altian liikevaihtoon ja
kassavirtaan. Suuri osa yhtiön tuloista
ja kassavirrasta saadaan tavallisesti
vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun
taas vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
osuus on huomattavasti pienempi. Lisäksi
vuoden lopun huippusesonkiin liittyvät
valmisteverot maksetaan tammikuussa,
mikä johtaa merkittäviin ulosmeneviin
kassavirtoihin.
RAHOITUSINSTRUMENTEISTA AIHEUTUVA IFRS 7 -STANDARDIN TARKOITTAMA HERKKYYS
MARKKINARISKEILLE (ENNEN VEROJA)
2020 2019
Milj. euroa
Tulos-
laskelma
Oma
pääoma
Tulos-
laskelma
Oma
pääoma
+/-10% muutos sähkön hinnassa - +/-0,4 - +/-0,2
+/-10% muutos EUR/NOK valuuttakurssissa -/+0,2 +/-0,3 +/-0,0 +/-0,2
+/-10% muutos EUR/SEK valuuttakurssissa -/+0,2 +/-2,1 +/-0,2 +/-1,8
+/-10% muutos EUR/USD valuuttakurssissa +/-0,0 -/+0,4 +/-0,0 +/-0,2
+/-10% muutos EUR/AUD valuuttakurssissa -/+0,0 -/+0,2 +/-0,0 +/-0,2
+/-1%-yksikön muutos markkinakoroissa -0,5 +0,2 -0,5 +0,4
Selitys: +10 prosentin muutoksella EUR/SEK valuuttakurssissa olisi -0,2 miljoonan euron vaikutus tuloslaskelmassa.
Muissa riskeissä pätee sama periaate.
Annual Report 202018
Lyhyen aikavälin näkymät
Altia on päättänyt antaa lyhyen
aikavälin näkymät mutta ei
ohjeistusta vuodelle 2021
koronaviruspandemiasta johtuvien
epävarmuuksien ja koko vuoden 2021
heikon ennustettavuuden vuoksi.
Vuoden 2021 ensimmäisellä
puoliskolla koronaviruspandemian
odotetaan vaikuttavan
matkustajamyyntiin, vientiin ja
anniskelumyyntiin Monopolimarkkinoilla
kuluttajien ostojen siirtymisen
monopolikanaviin odotetaan jatkuvan
niin kauan kuin matkustajamyyntiä ja
anniskelumyyntiä rajoitetaan. Tilanteen
odotetaan vakautuvan aikaisintaan
kesäkauden jälkeen.
Altia Industrial -segmentissä
koronaviruspandemian odotetaan
vaikuttavan edelleen merkittävästi
sopimusvalmistukseen ja teollisiin
tuotteisiin vuoden 2021 ensimmäisellä
puoliskolla. Tuontietanolin hintojen
nousu aiheuttaa painetta teknisen
etanolin katteisiin. Ohran hinta
on noussut tämän vuoden alussa,
ja hintatason odotetaan olevan
korkeampi kuin vuonna 2020, uuteen
satoon saakka.
Toimintaympäristön elpymiseen
vaikuttaa koronaviruksen kehitys,
rokotusten edistyminen ja kuluttajien
käyttäytymisen muutos.
Taloudellinen kalenteri vuodelle
2021
Vuosikertomus 2020, sisältäen
tilinpäätöksen, hallituksen
toimintakertomuksen,
tilintarkastuskertomuksen, selvityksen
hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä
palkka- ja palkkioraportin, julkaistaan
suomen- ja englanninkielisenä Altian
verkkosivuilla viikolla 8 (22.2.2021
alkava viikko).
Altia julkaisee vuonna 2021
taloudellisia katsauksia seuraavasti:
• 28. huhtikuuta: Liiketoimintakatsaus
tammi-maaliskuu 2021
• 18. elokuuta: Puolivuosikatsaus
tammi-kesäkuu 2021
• 3. marraskuuta: Liiketoimintakatsaus
tammi-syyskuu 2021
Varsinainen yhtiökokous 2021
Altia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2021
on suunniteltu pidettäväksi 19. maaliskuuta
2021 Helsingissä. Yhtiökokouskutsu ja
ohjeet julkaistaan Altian verkkosivuilla.
Osinkoehdotus
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat
31.12.2020 tilinpäätöksen mukaan
87 630619,27 euroa, joka sisältää
tilikauden voiton 5873094,86 euroa.
Emoyhtiön taloudellisessa
tilanteessa ei ole tapahtunut
merkittäviä muutoksia tilikauden
päättymisen jälkeen.
Hallitus esittää varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että tilikaudelta
2020 maksetaan osinkoa 0,35 euroa
osakkeelta.
Arcuksen hallitus on vastaavasti
ehdottanut Arcuksen varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että vuotuista
osinkoa maksettaisiin 1,66
Norjan kruunua osakkeelta
tilikaudelta 2020, mikä heijastaa
sulautumissuunnitelmassa sovittua
Altian ja Arcuksen suhteellista arvoa.
Tämä tarkoittaa, että Altian ja Arcuksen
tilikaudelta 2020 maksettavat osingot
eivät vaikuta yhtiöiden sulautumista
varten sovittuun arvostukseen.
Altian hallitus esittää varsinaiselle
yhtiökokoukselle myös, että vuoden
2020 ylimääräisen yhtiökokouksen
päättämä osinkovaltuutus maksaa
ylimääräinen 0,40 osakekohtainen
osinko Altian osakkeenomistajille Altian ja
Arcuksen yhdistymiseen liittyen ja ennen
sen toteutumista uusitaan.
Katsauskauden jälkeiset
tapahtumat
8.1. tiedotettiin, että Suomen Kilpailu- ja
kuluttajavirasto siirtää Altian ja Arcuksen
yhdistymistä koskevan tarkastuksensa
vaiheen II -käsittelyyn.
21.1. tiedotettiin osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan ehdotukset
hallituksen jäsenten lukumäärästä,
hallituksen jäsenistä ja hallituksen
palkitsemisesta varsinaiselle
yhtiökokoukselle 2021.
Helsinki, 24. helmikuuta 2021
Altia Oyj
Hallitus
Annual Report 202019
Johdanto
Yritysvastuu on Altialle keskeinen
menestystekijä, ja vuodesta 2020 alkaen
se on olennainen osa Altian strategiaa.
Uudella, vuoteen 2030 ulottuvalla
vastuullisuustiekartalla ja hiilettömään
tuotantoon pyrkivällä keskeisellä
tavoitteella Altia haluaa osallistua
kansallisiin ja kansainvälisiin pyrkimyksiin
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä
siirtyä kohti kiertotaloutta. Altia haluaa
myös edistää modernia ja vastuullista
pohjoismaista juomakulttuuria, jossa
vastuullisesti tuotettujen juomien laatu
on korkeampi ja nautitut määrät ovat
maltillisia.
Altia on raportoinut
vastuullisuustyöstään yli kymmenen
vuoden ajan valtio-omisteisten yhtiöiden
yhteiskuntavastuuraportointimallin¹ ja
GRI-ohjeiston mukaisesti.
Tämä muita kuin taloudellisia
tietoja koskeva selvitys sisältää
kirjanpitolain mukaisen kuvauksen
Altian lähestymistavasta ympäristö-,
yhteiskunta- ja henkilöstöasioihin
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista
sekä ihmisoikeuksien
kunnioittamiseen ja korruption-
ja lahjonnanvastaiseen työhön.
Lisätietoja vastuullisuustyöstämme
ja keskeisistä tunnusluvuista löytyy
vuosikertomuksemme erillisestä
yritysvastuuosiosta.
Liiketoimintamalli
Altian liiketoimintamalli perustuu
tuotevalikoimaan, joka koostuu
vahvasta portfoliosta yhtiön omia
brändejä ja monipuolisia kansainvälisiä
päämiesbrändejä, sekä palveluihin, joita
tarjotaan yhtiön tuotanto-, pakkaus- ja
logistiikkakapasiteettia hyödyntäville
asiakkaille. Lisäksi tuotantoprosessissa
vältetään jätteen syntymistä ja luodaan
arvoa sivutuotteista, myymällä niitä muilla
toimialoilla toimiville teollisuusasiakkaille.
Integroitu toimintamalli luo merkittäviä
mittakaavaetuja hankinnassa,
tuotannossa ja jakelussa, ja sen avulla
yhtiö voi hyödyntää yhteisiä toimintojaan,
kuten kuluttajatutkimusta, innovaatioita,
tuotekehitystä ja yleistä osaamista sekä
käyttää keskitettyjä tukitoimintojaan
tehokkaasti. Liiketoimintakatsausosio
sisältää kuvauksen Altian
arvonluontitavoista.
Ympäristö
a. Politiikat ja toimintatavat (myös due
diligence)
Altian ympäristöön liittyvä työ
keskittyy yhtiön oman toiminnan
ympäristövaikutusten minimointiin.
Altia tavoittelee korkeaa materiaali-
ja resurssitehokkuuden astetta
ja kehittää tuotteitaan ja niiden
pakkauksia vähentääkseen niiden
ympäristövaikutuksia. Lisäksi yhtiö tekee
tarvittavia toimenpiteitä suojellakseen
Altian tuotteissa ainesosana käytettävää
pohjavettä.
Yhtiön kannalta merkittäviä
ympäristövaikutuksia arvioidaan
kolmen vuoden välein. Vuonna 2018
suoritetussa arvioinnissa tärkeimmiksi
ympäristövaikutuksiksi tunnistettiin
energiankulutus, vedenkulutus,
jätevesi ja sen laatu sekä jätteen
tuottaminen. Yhtiö määritteli myös
ympäristötehokkuuden tunnusluvut ja
vuotuiset vähennystavoitteet tukeakseen
näiden vaikutusten vähentämistä.
Tehdaskohtaiset tavoitteet ja niiden
saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet
määritellään vuosittain, ja edistymistä
seurataan kuukausittain keskeisten
tunnuslukujen avulla.
Altian ympäristötyön kannalta oleellisia
standardeja, politiikkoja ja periaatteita
ovat muun muassa:
• Altian eettiset periaatteet
• Altian laatu-, turvallisuus- ja
ympäristöperiaatteet
• ISO 14001:2015
-ympäristöjärjestelmästandardi;
sertifiointi kattaa Altian toiminnot
Suomessa
b. Pääriskit ja niiden hallinta
Ympäristöriskejä arvioidaan säännöllisesti
osana Altian ympäristövaikutusten
arviointia ja Altia-konsernin
riskienhallintaa.
Pääasiallisia tunnistettuja riskejä ovat
ilmastonmuutos, luonnonkatastrofit,
vuodot maaperään tai vesistöihin (myös
pohjavesialueisiin), Altialle myönnettyjen
ympäristölupien ehdoissa määriteltyjen
jätevesirajojen ylitykset, entistä
tiukempien ympäristösäännöstöjen
noudattamiseen liittyvät kustannukset
sekä niiden noudattamatta jättämisestä
seuraavat sakot ja sanktiot.
Riskejä hallitaan erilaisin
toimenpitein, joihin kuuluu ISO
14001:2015 -standardin mukaisen
ympäristöjärjestelmän ylläpitäminen,
jätevesien laadun säännöllinen seuranta,
maanomistukset pohjavesialueilla ja
lainsäädännössä tapahtuvien muutosten
seuranta.
1
Valtion omistajapolitiikkaa koskeva valtioneuvoston
periaatepäätös, 3.11.2011, Liite 3
Annual Report 202020
Tunnusluku (KPI) 2020 2019 2018
Energiatehokkuus
(MWh/m
3
tuotetta tai
ohratonnia kohti)
Koskenkorva: 0,71
Rajamäki ja
Tabasalu: 0,28
Koskenkorva: 0,79
Rajamäki ja
Tabasalu: 0,27
Koskenkorva: 0,78
Rajamäki ja
Tabasalu: 0,31
Vesitehokkuus
(m
3
/m
3
tuotetta tai
ohratonnia kohti)
Koskenkorva: 2,33
Rajamäki ja
Tabasalu: 2,01
Koskenkorva: 1,88
Rajamäki ja
Tabasalu: 1,65
Koskenkorva: 2,82
Rajamäki ja
Tabasalu: 1,61
Jäteveden laatu
(kg COD/m³ tuotetta tai
ohratonnia kohti)
1
Koskenkorva: 4,09
Rajamäki ja
Tabasalu: 2,09
Koskenkorva: 4,24
Rajamäki ja
Tabasalu: 2,29
Koskenkorva: 3,86
Rajamäki ja
Tabasalu: 3,35
Kierrätys- ja uudelleenkäyttöaste 99,5% 99,5% 99,7%
Sakkojen rahallinen arvo ja ei-rahallisten
sanktioiden määrä
0 0 0
1
Industrial Products -yksikön vesitehokkuuden tunnusluvun seuranta Rajamäen tehtaalla
loppui vuoden 2018 alussa, koska tunnusluku ei ole toimintojen kannalta oleellinen.
2
Tabasalun tehtaalla ei seurata jäteveden laadun tunnuslukua.
Tunnusluku (KPI) 2020 2019 2018
Maksettujen tuloverojen ja
kerättyjen valmisteverojen määrä
469,1 miljoonaa
euroa
Yhtiön koko
verojalanjälki on
luettavissa
Vastuullisuus-osiosta
435 miljoonaa
euroa
Yhtiön koko
verojalanjälki on
luettavissa yritys-
vastuuosiosta
452,3 miljoonaa
euroa
Yhtiön koko
verojalanjälki on
luettavissa yritys-
vastuuosiosta
c. Tulokset ja tunnusluvut
Tavoitteemme on, että vuoteen 2023
mennessä kaikki Suomessa ostamamme
sähkö on peräisin uusiutuvista lähteistä
ja että vuoteen 2025 mennessä kaikki
energiamme on hiilineutraalia. Suomessa
Altia on liittynyt vapaaehtoiseen
energiatehokkuussopimukseen
ja sitoutuu vähentämään
energiankulutustaan 10 prosenttia
vuoteen 2025 mennessä vuoden
2014 lähtötasoon verrattuna.
Tuotantomäärään suhteutettu
energiankäyttö vuonna 2020 nousi
Rajamäen tehtaalla ja laski Koskenkorvan
tehtaalla edelliseen vuoteen verrattuna.
Jätevesikuormitukselle asetettavat
raja-arvot määritellään Altian
ympäristöluvissa. Altian tavoitteena on
vähentää jäteveden määrää 25 %:lla
vuoteen 2025 mennessä (lähtötaso
2018). Vuonna 2020 jäteveden
orgaaninen kuormitus tuotantoon
suhteutettuna laski sekä Rajamäen
että Koskenkorvan tehtailla verrattuna
edelliseen vuoteen.
Koskenkorvan tehtaan
biovoimalaitoksen ansiosta Altia on
kyennyt vähentämään Koskenkorvan
tehtaan hiilidioksidipäästöjä 58
prosenttia vuodesta 2014 vuoteen
2020. Tehtaan polttoaineomavaraisuus
höyryntuotannossa oli 65 prosenttia
vuonna 2020 (62 %).
Vuonna 2020 edistyimme
hiilineutraaliuden saavuttamiseen
tähtäävissä hankkeissa. Lanseerasimme
maailman ensimmäisen regeneratiivisesti
viljellystä ohrasta valmistetun vodkan.
Uudistavien viljelymenetelmien
tarkoituksena on muuntaa pellot
päästölähteistä hiilinieluiksi. Lisäksi
toimme markkinoille uudet rPET-pullot,
joissa on käytetyistä materiaaleista 25
% on nyt kierrätettyä rPET-muovia.
Tavoitteenamme on nostaa rPET-
pitoisuus 50 prosenttiin vuoteen 2025
mennessä ja 100 prosenttiin vuoteen
2030 mennessä. Tavoitteemme ylittää
selvästi EU:n edellyttämät tavoitteet ja
tahdin. PET-muovipullojen hiilijalanjälki
on huomattavasti pienempi kuin lasin, ja
kierrätetyllä PET-muovilla se on vieläkin
pienempi (lue lisää pakkauksistamme
Juomat-osiosta).
Yllä oleva taulukko
sisältää yhteenvedon Altian
ympäristötunnuslukujen tuloksista,
joista löytyy tarkempaa tietoa
yritysvastuuosion kohdasta Tislaamo.
Yhteiskunta ja henkilöstö
Kuluttajiin ja tuotteisiin liittyvät asiat
a. Politiikat ja toimintatavat (myös due
diligence)
Tuoteturvallisuus on Altialle ensiarvoisen
tärkeää. Altia markkinoi tuotteitaan
vastuullisesti ja sovellettavien
markkinointilakien mukaan ja tarjoaa
kuluttajille tietoa sovellettavien
säädösten mukaisesti.
Tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen
liittyvät keskeiset prosessit on määritelty,
ja asiaankuuluvia ohjeita ylläpidetään
Altian hallinnointijärjestelmässä. Laatuun
liittyvät tunnusluvut tavoitteineen on
asetettu ja niitä seurataan kuukausittain.
Tunnusluvut koskevat laatukustannuksia,
asiakaspalautteita ja poikkeavien
erien osuutta. Lisäksi tehdaskohtaiset
tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi
tarvittavat toimenpiteet määritellään
vuosittain, ja edistymistä seurataan
kuukausittain.
Altian Rajamäen tehtaalla on
kansainvälinen Reilun kaupan sertifikaatti.
Altian Brunnan logistiikkakeskuksella
on myös Fair for Life -sertifikaatti.
Koskenkorvan tislaamolla,
Rajamäen alkoholijuomatehtaalla ja
Sundsvallissa sijaitsevalla tislaamolla on
luomutuotannon sertifikaatti.
Altian tuotteiden turvallisuuden,
laadun, markkinoinnin ja kuluttamisen
kannalta oleellisia standardeja,
politiikkoja ja periaatteita ovat muun
muassa:
• Altian eettiset periaatteet
• ISO 9001:2015
-laadunhallintastandardi; sertifiointi
kattaa Altian toiminnot Suomessa
ja Virossa sijaitsevalla Tabasalun
tehtaalla
• FSSC22000 v 4.1.
-elintarviketurvallisuusstandardi;
sertifiointi kattaa Altian Rajamäen
tehtaan
• Altian laatu-, turvallisuus- ja
ympäristöperiaatteet
• Altian markkinointiohjeistus
• Altian henkilöstön alkoholipolitiikka
b. Pääriskit ja niiden hallinta
Riskejä arvioidaan osana Altian
laatu- ja turvallisuusriskien arviointia
ja Altia-konsernin riskienhallintaa.
Pääasiallisia tunnistettuja riskejä ovat
hygieniastandardien noudattamatta
Annual Report 202021
jättäminen, tuotteiden laadun
epätasaisuus, tuotteiden saastuminen
sekä viat raaka-aineissa tai pakkauksissa.
Toteutuessaan tällaiset riskit voivat
johtaa tuotteiden takaisinvetoon ja
yhtiöön kohdistuviin oikeusvaateisiin.
Koska alkoholiin liittyvä liiketoiminta
on erittäin säädeltyä, voi esimerkiksi
alkoholijuomien markkinointiin ja
mainontaan tai niiden verotukseen
kohdistuvalla tiukemmalla sääntelyllä olla
vaikutus yhtiön toimintaan.
Hallitakseen tämäntyyppisiä
riskejä Altia ylläpitää kansainvälisten
standardien mukaisia laatu- ja
elintarviketurvallisuusjärjestelmiä. Laatua
tarkkaillaan jatkuvasti tuotannon aikana
sekä linjatarkastusten että testauksen
ja lopputuotteiden analysoinnin
avulla. Ohjeistuksia ja prosesseja
ylläpidetään mahdollisten tuotteiden
takaisinvetojen varalta, ja tilanteita
harjoitellaan säännöllisesti haamutesteillä.
Sovellettavaa lainsäädäntöä ja siihen
tehtäviä muutoksia käydään läpi
säännöllisin väliajoin.
c. Tulokset ja tunnusluvut
Altian Rajamäen tehtaalle myönnettiin
FSSC 22000 v.4.5. -elintarvikesertifiointi
vuoden 2020 alussa. Altialla on otettu
käyttöön myös erilliset ohjeet ja prosessit
elintarvikepetosten torjumiseksi ja
elintarvikkeiden suojaamiseksi tahalliselta
vahingonteolta. Tehdaskohtaiset
tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi
tarvittavat toimenpiteet määritellään
vuosittain, ja edistymistä seurataan
kuukausittain keskeisten tunnuslukujen
avulla.
Altian verojalanjälki on huomattava
liikevaihtoon verrattuna valmisteveron
vuoksi.
Henkilöstöasiat
a. Politiikat ja toimintatavat (myös due
diligence)
Altia on sitoutunut rakentamaan
kulttuuria ja motivoivaa ja tukevaa
työympäristöä, joka perustuu
turvallisuuteen, avoimuuteen, tasa-
arvoisuuteen ja luottamukseen.
Altia haluaa varmistaa turvalliset
ja terveelliset työolot kaikille
työntekijöilleen sekä henkilöille, joiden
työpaikkaan tai työoloihin yhtiöllä voi
olla vaikutus. Vuoden 2020 globaalin
pandemian myötä tämä on ollut erityisen
tärkeää. Altian tavoite on vähentää
sairauspoissaoloja sekä tapaturmien
määrää ja tapaturmista johtuvia
poissaoloja. Tehdaskohtaiset tavoitteet
ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat
toimenpiteet määritellään vuosittain,
ja edistymistä seurataan kuukausittain
keskeisten tunnuslukujen avulla. Altian
Suomen toiminnoille myönnettiin
vuoden 2020 alussa ISO 45001:2018
-työterveys- ja turvallisuusstandardin
mukainen sertifiointi. Sertifiointi
myönnettiin Altialle yhtenä ensimmäisistä
suomalaisista yhtiöistä. Standardi korvaa
Altian aiemman OHSAS 18001:2007
-standardin.
Henkilöstöasioiden kannalta oleellisia
standardeja, politiikkoja ja periaatteita
ovat muun muassa:
• Altian eettiset periaatteet
• Altian toimintatavat
• ISO 45001:2018 -työterveys- ja
turvallisuusstandardi; sertifiointi
kattaa Altian toiminnot Suomessa
• Altian laatu-, turvallisuus- ja
ympäristöperiaatteet
• amfori BSCI -aloitteen eettiset
säännöt
b. Pääriskit ja niiden hallinta
Riskejä arvioidaan osana Altia-konsernin
riskienhallintaa. Pääriskit liittyvät
Altian kykyyn rekrytoida, kehittää,
motivoida ja pitää palveluksessa ihmisiä,
joilla on oikeaa osaamista, menestyä
päivittäisessä johtamistyössä, ylläpitää
hyvää yhteistyösuhdetta työntekijöihin
ja heidän ammattiliittoihinsa sekä
Altiaan kykyyn hallita tapaturmien
määrää. Hallitakseen näitä riskejä Altia
kehittää arvolupaustaan työnantajana
sekä työntekijöiden rekrytointia
ja palveluksessa pysymistä, tekee
henkilöstön tyytyväisyyskyselyjä
Tunnusluku (KPI) 2020 2019 2018
Sairauspoissaolo, % 4 3,7 3,4
Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus
ilman työmatkoja, LTIF
7 9
1
12
1
Tapaturmista johtuvat poissaolot, % 0,09 0,07 0,07
Tapaturmien määrä 8 11
1
15
1
1
Vuosien 2018 ja 2019 LTIF ja tapaturmien määrä on raportoitu ilman työmatkoja.
Tunnusluku (KPI) 2020 2019 2018 2017
amfori BSCI:n riskimaaluokittelussa tunnistetuista
riskimaista tehtyjen hankintojen osuus
2% 2% 3% 4%
Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta raportoitu-
jen ihmisoikeuksiin liittyvien epäkohtien määrä
0 0 0 0
Whistleblowing-ilmoituskanava otettiin käyttöön lokakuussa 2017, minkä vuoksi ensimmäinen koko vuoden luku koskee vuotta 2018.
(vuosittainen Altia Tasting) ja ylläpitää
tiivistä yhteistyötä liittojen kanssa.
c. Tulokset ja tunnusluvut
Työturvallisuus oli yksi henkilöstön
kehittämisen painopistealueista
edelleen vuonna 2020. Rajamäen
tehtaan turvallisuuden parantamiseksi
suunnitellun Inhimillinen tekijä
-kehittämisohjelman koulutukset
jouduttiin kuitenkin pandemian vuoksi
perumaan toistaiseksi.
Altian vuotuinen henkilöstön
tyytyväisyyskysely Altia Tasting
järjestettiin tammikuussa 2020. Kyselyn
tulokset paranivat kaikilla osa-alueilla
vuoteen 2019 verrattuna. Johtamisessa
on vielä kehittämisen varaa. Tulevaan
sulautumiseen varautumiseksi
perustettiin muutosjohtamisen
hanke, jonka tarkoituksena on tukea
tiiminvetäjiä roolissaan muutoksen
ajureina.
Työterveyteen ja -turvallisuuteen
liittyvien tunnuslukujen tulokset
esitellään alla olevassa taulukossa.
Vuonna 2020 ei sattunut yhtään
kuolemaan johtanutta tapaturmaa.
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen
a. Politiikat ja toimintatavat (myös due
diligence)
Altia on sitoutunut kunnioittamaan
ja edistämään ihmisoikeuksia ja
kansainvälisiä työelämän normeja
Yhdistyneiden kansakuntien (YK)
ihmisoikeuksien yleismaailmallisen
julistuksen ja Kansainvälisen työjärjestö
Annual Report 202022
ILO:n keskeisimpien sopimusten
mukaisesti. Altia odottaa samaa myös
toimittajiltaan, yhteistyökumppaneiltaan
ja alihankkijoiltaan.
Altian keskeisimmät
ihmisoikeusvaikutukset liittyvät viinien,
väkevien alkoholijuomien ja raaka-
aineiden hankintaan. Kehittääkseen
vastuullista hankintaa Altia liittyi vuonna
2017 amfori BSCI -aloitteeseen ja amfori
BSCIn Sustainable Wine Programme
-ohjelmaan. Altia sitoutuu amfori BSCI:n
jäsenenä noudattamaan sen eettisiä
periaatteita toimitusketjuissaan.
Altian due diligence -prosessi koostuu
tällä hetkellä tuotteidemme ja niiden
komponenttien toimitusketjujen
kartoituksesta sekä kyselystä, jolla
kerätään tietoa toimittajiemme
ja yhteistyökumppaneidemme
vastuullisuustyöstä, sopimusvelvoitteista
sekä osallistumisesta amfori BSCI
-aloitteeseen ja aloitteen työkalujen
hyödyntämisestä, myös kolmansien
osapuolten tarkastuksista. Altialla on
kaikkien sidosryhmien käytettävissä
oleva whistleblowing-ilmoituskanava, jota
ylläpitää riippumaton kolmas osapuoli.
Altian ihmisoikeustyön kannalta
oleellisia standardeja, politiikkoja ja
periaatteita ovat muun muassa:
• Altian eettiset periaatteet
• amfori BSCI -aloitteen eettiset
säännöt
• Altian eettiset säännöt toimittajille ja
alihankkijoille
b. Pääriskit ja niiden hallinta
Pääriskit liittyvät Altian liikesuhteisiin
ja koskevat lähinnä viinin, väkevien
alkoholijuomien ja raaka-aineiden
toimitusketjuja silloin, kun ne ulottuvat
maihin, joissa riski kansainvälisten
työelämän normien rikkomuksista
on suurempi. Lisäksi Altian asiakkaat
odottavat yhtiön toimitusketjujen
toimivan vaatimusten mukaisesti, ja
mikä tahansa tällaisen vaatimuksen
loukkaaminen Altian toimittajien,
alihankkijoiden tai kumppaneiden taholta
voisi johtaa tilanteeseen, jossa asiakas
voisi pysäyttää kaikki tulevat toimitukset.
Riskejä hallitaan edellä mainitun due
diligence -prosessin avulla.
c. Tulokset ja tunnusluvut
Vuonna 2020 amfori BSCI -tarkastuksia
ei tehty pandemian takia. Vuonna 2019
Altian toimittajiin, yhteistyökumppaneihin
Tunnusluku (KPI) 2020 2019 2018
Korruptionvastaisten politiikkojen
viestintä ja koulutus
Uudet työntekijät suorittivat verkkokurs-
sin. Koko henkilöstölle viestittiin aiheesta
vuoden aikana.
Koko henkilöstölle kohdistettu verkko-
kurssi Altian lahjonnan- ja korruptionvas-
taisesta politiikasta. Eettistä liiketoimin-
taa koskeva sisäinen viestintä.
Koko henkilöstölle verkkokurssin muo-
dossa järjestetty Altian eettisiä periaat-
teita koskeva koulutus.
Whistleblowing-ilmoituskanavan
kautta raportoitujen lahjonta- tai
korruptioepäilyjen määrä
0 0 0
tai heidän alihankkijoihinsa kohdistui
kuusi amfori BSCI -tarkastusta
(täydellistä tai seurantatarkastusta).
Korruption- ja lahjonnanvastainen
työ
a. Politiikat ja toimintatavat (myös due
diligence)
Altia ei hyväksy minkäänlaista lahjontaa
tai korruptiota. Yhtiö on sitoutunut
toimimaan reilusti, eikä se tarjoa
asiatonta etua millekään taholle. Altia
odottaa myös edustajiensa, konsulttiensa,
asiamiestensä, alihankkijoidensa ja
muiden liikekumppaniensa pidättäytyvän
ehdottomasti kaikesta korruptoivasta
käytöksestä suorittaessaan palveluja
Altialle tai Altian puolesta. Altia ei tue
poliittisia puolueita tai organisaatioita
suoraan tai epäsuoraan. Yhtiö ei
myöskään osallistu yksittäisten
ehdokkaiden vaalikampanjoiden
rahoitukseen.
Altian eettisissä periaatteissa
kuvataan yhtiön sitoutumista eettiseen
liiketoimintaan. Kaikki Altian työntekijät
tutustuvat yhtiön eettisiin periaatteisiin,
mukaan lukien Altian lahjonnan ja
korruptionvastaiseen toimintaan. Altialla
on whistleblowing-ilmoituskanava,
jota ylläpitää riippumaton kolmas
osapuoli. Kanava on kaikkien Altian
työntekijöiden ja yhtiön ulkopuolisten
sidosryhmien käytössä. Kaikki Altialle
joko kanavan tai muuta kautta raportoidut
huolenaiheet tutkitaan vakiintuneen
prosessin mukaisesti, jotta varmistetaan
toiminnan täsmällisyys, nimettömyys ja
tasapuolisuus.
Lahjonnan- ja korruptionvastaisuuden
kannalta oleellisia standardeja, politiikkoja
ja periaatteita ovat muun muassa:
• Altian eettiset periaatteet
• Lahjonnan- ja korruptionvastainen
politiikka
• Whistleblowing-ilmoituskanava
b. Pääriskit ja niiden hallinta
Riskejä arvioidaan osana Altia-konsernin
riskienhallintaa. Lahjontaan ja korruptioon
liittyviin pääriskeihin lukeutuvat
lahjonnasta tai korruptiosta syntyvä
maineriski erityisesti silloin, kun
kyseessä ovat Altian avainhenkilöt
ja liikekumppanit. Koska alkoholiin
liittyvä liiketoiminta on usein
säänneltyä, tarvittavien toimi- ja muiden
lupien hankintaan ja ylläpitämiseen
liittyy usein myös korruptio- tai
lahjontariski erityisesti maissa, joissa
on paljon korruptiota. Riskejä hallitaan
sopimusvelvoitteilla, kolmansien
osapuolten tarvittaessa suorittamilla
toimittajia ja jakelijoita koskevilla due
diligence -tarkastuksilla sekä sisäisellä
koulutuksella, joka koskee Altian
lahjonnan- ja korruptionvastaista
politiikkaa.
c. Tulokset ja tunnusluvut
Vuonna 2020 Altian uudet työntekijät
suorittivat verkkokurssin yhtiön
lahjonnan- ja korruptionvastaisesta
politiikasta. Verkkokurssi oli saatavilla
myös koko henkilöstölle ja aiheesta
viestittiin sisäisesti. Whistleblowing-
ilmoituskanava otettiin käyttöön vuonna
2017. Kanavan kautta ei vastaanotettu
ilmoituksia vuonna 2020.
Annual Report 202023
Konsernin tunnusluvut
2020 2019 2018 2017 2016
Tuloslaskelma
Liikevaihto milj. euroa 342,4 359,6 357,3 359,0 356,6
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) milj. euroa 52,4 44,8 40,0 42,4 40,8
(% liikevaihdosta) % 15,3 12,4 11,2 11,8 11,5
Käyttökate (EBITDA) milj.euroa 40,3 43,1 34,0 40,3 60,8
Vertailukelpoinen liiketulos (EBIT) milj. euroa 35,0 26,8 25,6 28,2 26,4
(% liikevaihdosta) % 10,2 7,5 7,2 7,8 7,4
Liiketulos (EBIT) milj. euroa 22,9 25,1 19,7 26,1 46,3
Tulos ennen veroja milj. euroa 21,3 24,6 18,6 25,0 45,0
Kauden tulos milj. euroa 17,8 18,4 15,1 18,3 36,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät milj. euroa -12,1 -1,7 -6,0 -2,1 19,9
Tase
Rahavarat milj. euroa 130,7 64,2 42,0 52,4 68,0
Oma pääoma milj. euroa 156,3 151,2 150,1 136,8 191,3
Lainat milj. euroa 116,1 82,6 89,4 100,1 72,8
Sijoitettu pääoma milj. euroa 272,4 233,8 239,5 236,9 264,0
Kannattavuus
Oman pääoman tuotto (ROE) % 11,6 12,2 10,5 11,1 20,0
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) % 7,7 8,5 7,0 8,0 14,4
2020 2019 2018 2017 2016
Rahoitus ja taloudellinen asema
Nettovelka milj. euroa -3,9 28,9 47,4 47,7 4,7
Nettovelkaantumisaste % -2,5 19,1 31,6 34,9 2,5
Omavaraisuusaste % 34,3 37,8 38,4 34,3 44,2
Liiketoiminnan nettorahavirta milj. euroa 56,1 52,6 6,5 37,6 29,4
Nettovelka/vertailukelpoinen käyttökate -0,1 0,6 1,2 1,1 0,1
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos (laimentamaton, laimennettu) euroa 0,49 0,51 0,42 0,51 1,00
Oma pääoma/osake euroa 4,33 4,18 4,15 3,80 5,32
Osinko/osake euroa 0,75* 0,42 0,38 - -
Osinko/tulos % 152,2* 82,6 91,2 - -
Efektiivinen osinkotuotto % 7,5* 5,1 5,4 - -
Hinta/tulos 20,3 16,1 17,0 - -
Osakkeen päätöskurssi euroa 9,98 8,18 7,07 - -
Osakkeen ylin kurssi euroa 10,40 8,22 9,50 - -
Osakkeen alin kurssi euroa 7,01 7,08 7,015 - -
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa milj.euroa 360,7 295,6 255,5 - -
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa kpl 36 140 485 36 140 485 36 140 485 35 960 000 35 960 000
Henkilöstö
Henkilöstö keskimäärin 650 682 718 762 829
*Hallituksen osinkoehdotus tilikaudelta 2020 0,35 euroa osakkeelta ja valtuutus
0,40 euron osakekohtaiseen ylimääräiseen osinkoon.
Annual Report 202024
VAIHTOEHTOISTEN TUNNUSLUKUJEN TÄSMÄYTYKSET IFRS- TILINPÄÄTÖSLUKUIHIN JA
VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT
Milj. euroa 2020 2019
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Liiketoimintojen ja hyödykkeiden myyntien voitot ja tappiot - 0,1
Liiketoimintojen lopettamiseen liittyvät kulut ja uudelleenjärjestelykulut -0,3 -0,2
Olennaiset projektit
Kustannukset suljetussa vapaaehtoisessa eläkejärjestelyssä -0,5 -1,6
Altian ja Arcuksen sulautumissuunnitelmaan liittyvät kulut -11,4 -
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä -12,1 -1,7
Vertailukelpoinen käyttökate
Liiketulos 22,9 25,1
Vähennettynä:
Poistot ja arvonalentumiset 17,4 17,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä 12,1 1,7
Vertailukelpoinen käyttökate 52,4 44,8
% liikevaihdosta 15,3 12,4
Vertailukelpoinen liiketulos
Liiketulos 22,9 25,1
Vähennettynä:
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä 12,1 1,7
Vertailukelpoinen liiketulos 35,0 26,8
% liikevaihdosta 10,2 7,5
Altia esittää vaihtoehtoiset tunnusluvut
lisätietona IFRS-standardien mukaisesti
laadituissa konsernin tuloslaskelmissa,
konsernin taseissa, konsernin
rahavirtalaskelmissa sekä liitetiedoissa
esitetyille tunnusluvuille. Altian
näkemyksen mukaan vaihtoehtoiset
tunnusluvut antavat merkityksellistä
ja hyödyllistä Altiaa koskevaa lisätietoa
johdolle, sijoittajille, arvopaperimarkkina-
analyytikoille ja muille tahoille Altian
toiminnan tuloksesta, taloudellisesta
asemasta ja rahavirroista.
Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä
tarkastella erillisinä tai IFRS:n mukaisesti
määriteltyjä tunnuslukuja korvaavina
tunnuslukuina, eivätkä ne ole IFRS-
standardeissa määriteltyjä tai nimettyjä.
Kaikki yhtiöt eivät laske vaihtoehtoisia
tunnuslukuja yhdenmukaisella tavalla, ja
siksi Altian vaihtoehtoiset tunnusluvut
eivät välttämättä ole vertailukelpoisia
muiden yhtiöiden esittämien samalla
tavoin nimettyjen lukujen kanssa.
Vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat
tilintarkastamattomia.
Annual Report 202025
TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖTARKOITUS
Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus
Liiketulosprosentti Liiketulos / Liikevaihto Liiketulos osoittaa liiketoiminnasta kertyneen tuloksen.
Käyttökate (EBITDA)
Käyttökateprosentti
Liiketulos ennen poistoja
Käyttökate / Liikevaihto
Käyttökate on Konsernin tuloksellisuutta osoittava mittari.
Vertailukelpoinen liiketulos (EBIT)
Vertailukelpoinen liiketulosprosentti
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)
Vertailukelpoinen käyttökateprosentti
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
Vertailukelpoinen liiketulos / Liikevaihto
Käyttökate ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
Vertailukelpoinen käyttökate / Liikevaihto
Olennaisia tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä kuten
liiketoimintojen ja omaisuuserien luovutuksesta syntyvät voitot ja tap-
piot, arvonalentumistappiot, liiketoimintojen lopettamisesta ja uudel-
leenjärjestelystä johtuvat menot, konsernin merkittävät projektit kuten
yrityshankintoihin liittyvät välittömät transaktiomenot, vapaaehtoisen
eläkejärjestelyn muutokset ja muista konsernin kehittämishankkeista
johtuvat menot.
Vertailukelpoinen käyttökate, vertailukelpoinen käyttökateprosentti, vertailukelpoinen liiketu-
los ja vertailukelpoinen liiketulosprosentti esitetään käyttökatteen ja liiketuloksen lisäksi tarkoi-
tuksena tuoda esiin taustalla oleva liiketoiminnan tulos ja parantaa eri kausien keskinäistä ver-
tailukelpoisuutta. Altia katsoo, että nämä vertailukelpoiset tunnusluvut antavat merkityksellistä
lisätietoa, sillä niiden ulkopuolelle jätetään olennaisia tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkea-
via eriä, jotka heikentävät eri kausien keskinäistä vertailukelpoisuutta.
Vertailukelpoinen käyttökate on sisäinen, Altian tuloksellisuutta osoittava mittari sekä segment-
titason keskeinen tunnusluku yhdessä liikevaihdon kanssa.
Vertailukelpoinen käyttökateprosentti on myös yksi Altian taloudellisista tavoitteista. Vertai-
lukelpoinen käyttökate on yleisesti Yhtiön ulkopuolella käytetty tunnusluku arvonmäärityksen
perustana ja tästä syystä tärkeä jatkuvasti julkistettava tunnusluku.
Sijoitettu pääoma Oma pääoma yhteensä + Lainat ROI-tunnusluvun perusta.
Oman pääoman tuotto (ROE), % Tilikauden tulos / Oma pääoma yhteensä (kauden alkamispäivän ja
päättymispäivän keskiarvo)
Tätä mittaria voidaan käyttää arvioitaessa, kuinka tehokkaasti Altia on pystynyt kerryttämään
tulosta suhteessa Yhtiön omaan pääomaan.
Sijoitetun pääoman
tuotto (ROI), %
Tilikauden tulos + Korkokulut) / (Oma pääoma yhteensä + Pitkä- ja ly-
hytaikaiset lainat) (kauden alkamispäivän ja päättymispäivän keskiarvo)
Tätä mittaria käytetään arvioitaessa, kuinka tehokkaasti Altia on pystynyt kerryttämään netto-
tulosta suhteessa Yhtiöön sijoitettuun pääomaan.
Annual Report 202026
Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus
Lainat
Nettovelka
Pitkäaikaiset lainat + lyhytaikaiset lainat
Lainat + pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset leasingvelat –rahavarat Nettovelka on mittari, joka osoittaa Konsernin ulkoista velkarahoituksen kokonaismäärää.
Nettovelkaantumisaste, % Nettovelka / Oma pääoma yhteensä Nettovelkaantumisaste auttaa osoittamaan rahoitukseen liittyvän riskin tasoa ja on hyödyllinen
mittari, jonka avulla johto seuraa Konsernin velkaantumista. Lainaportfolion merkittävä mittari.
Omavaraisuusaste, % Oma pääoma yhteensä / (Varat yhteensä – Saadut ennakot) Omavaraisuusaste auttaa osoittamaan rahoitukseen liittyvän riskin tasoa ja on hyödyllinen mit-
tari, jonka avulla johto seuraa Konsernin liiketoiminnassa käytettävän pääoman tasoa.
Nettovelka /
Vertailukelpoinen käyttökate
Nettovelka /
Vertailukelpoinen käyttökate
Nettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen on yksi Altian taloudellisista tavoitteista.
Tulos / osake Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos / Osakkeiden osakeanti-
korjattu keskimääräinen kappalemäärä kauden aikana
Oma pääoma / osake Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden osakeantioi-
kaistu lukumäärä kauden lopussa
Osinko / osake Kauden osingonjako / Osakkeiden laimentamaton lukumäärä kauden
lopussa
Osinko / tulos % Osinko/osake / Tulos/osake
Efektiivinen osinkotuotto, % Osinko/Osake / Osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa
Hinta / tulos Osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa / Tulos/osake
Osakekannan markkina-arvo Tilikauden lopun osakkeiden määrä X osakkeen pörssikurssi tilikauden
lopussa
Annual Report 202027
Tärkeää tietoa
Tässä asiakirjassa tarkoitettuja
sulautumiseen liittyviä arvopapereita
ei ole rekisteröity eikä niitä tulla
rekisteröimään Yhdysvaltain vuoden
1933 arvopaperilain, muutoksineen,
(”Yhdysvaltain arvopaperilaki”) tai
minkään Yhdysvaltain osavaltion
arvopaperilakien mukaisesti (kuten
Yhdysvaltain arvopaperilain Regulation
S -säännöksessä on määritelty) eikä
niitä saa tarjota, myydä tai toimittaa
suoraan tai välillisesti Yhdysvalloissa tai
Yhdysvaltoihin, ellei niitä ole rekisteröity,
paitsi Yhdysvaltain arvopaperilain
rekisteröintivaatimuksista säädetyn
poikkeuksen nojalla tai transaktiossa,
joka ei ole Yhdysvaltain arvopaperilain
rekisteröintivaatimuksen alainen, ja
soveltuvia Yhdysvaltain osavaltioiden
tai muita Yhdysvaltain arvopaperilakeja
noudattaen. Tämä asiakirja ei ole tarjous
myydä tai kehotus tarjoutua ostamaan
kyseisiä osakkeita Yhdysvalloissa.
Mikä tahansa uusien Altian osakkeiden
tarjous tai myynti Yhdysvalloissa
sulautumisen yhteydessä voidaan tehdä
Yhdysvaltain arvopaperilain mukaisen
Rule 802 -säännöksessä säädetyn
rekisteröintivelvollisuutta koskevan
poikkeuksen nojalla.
Altia on suomalainen yhtiö ja Arcus
on norjalainen yhtiö. Transaktioon,
mukaan lukien sulautumisen ja
tähän liittyvien osakkeenomistajien
äänestysten yhteydessä annettaviin
tietoihin, sovelletaan muun maan kuin
Yhdysvaltain tiedonantovelvollisuuksia
ja aikataulu- ja menettelyvaatimuksia,
jotka eroavat Yhdysvaltain vastaavista.
Tässä asiakirjassa esitettävät tai
viitatut taloudelliset tiedot on laadittu
IFRS-standardien mukaisesti, eivätkä
ne välttämättä ole verrattavissa
yhdysvaltalaisten yhtiöiden soveltamiin
tai Yhdysvalloissa sovellettaviin
tilinpäätösstandardeihin, tilinpäätöksiin
tai taloudellisiin tietoihin.
Arcuksen yhdysvaltalaisten
osakkeenomistajien oikeuksien
toteuttaminen tai mahdollisten
vaatimusten esittäminen Yhdysvaltain
liittovaltion tai osavaltioiden
arvopaperilakien nojalla voi olla
vaikeaa, koska Altia ja Arcus ovat
sijoittautuneet Yhdysvaltain ulkopuolelle
ja kaikki tai osa niiden johtajista ja
hallituksen jäsenistä asuu Yhdysvaltain
ulkopuolella. Ulkomaalaisen yhtiön
tai näiden lähipiiriin kuuluvien
tahojen pakottaminen noudattamaan
Yhdysvaltain tuomioistuinten
tuomioita voi olla vaikeaa. Arcuksen
yhdysvaltalaiset osakkeenomistajat
eivät välttämättä voi haastaa Altiaa tai
Arcusta tai näiden johtajia ja hallituksen
jäseniä oikeuteen Yhdysvaltain
lakien, mukaan lukien liittovaltion
arvopaperilakien, rikkomisesta
muussa kuin yhdysvaltalaisessa
tuomioistuimessa tai ainakin tällaisten
haasteiden todistaminen voi olla vaikeaa.
Lisäksi voi olla vaikeaa pakottaa Altiaa,
Arcusta tai näiden lähipiiriin kuuluvia
tahoja hyväksymään yhdysvaltalaisen
tuomioistuimen toimivaltaa.
Lisäksi Yhdysvaltain liittovaltion
arvopaperilakien yksityisoikeudellista
vastuuta koskeviin säännöksiin
perustuvien itsenäisten kanteiden
tai Yhdysvaltain tuomioistuinten
päätöksiin perustuvien kanteiden
täytäntöönpanokelpoisuudesta vieraassa
maassa on merkittävää epävarmuutta.
Arcuksen osakkeenomistajien
tulee huomioida, että Altia ei saa
hankkia Arcuksen osakkeita muutoin
kuin sulautumisen yhteydessä, kuten
julkisessa kaupankäynnissä tai yksityisten
ostojen kautta sulautumisen vireilläolon
aikana Sulautumissuunnitelman mukaan.
Tilinpäätös
Vuosikertomus 202029
KONSERNIN TULOSLASKELMA
Milj. euroa Liite
1.1.–31.12.
2020
1.1.–31.12.
2019
LIIKEVAIHTO 1.1. 342,4 359,6
Liiketoiminnan muut tuotot 1.3. 6,2 7,6
Materiaalit ja palvelut 1.4. -192,5 -213,1
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 1.5. -49,1 -45,9
Liiketoiminnan muut kulut 1.6. -66,6 -65,0
Poistot ja arvonalentumiset 1.7. -17,4 -17,9
LIIKETULOS 22,9 25,1
Rahoitustuotot 3.1. 0,2 3,5
Rahoituskulut 3.1. -3,1 -5,7
Osuus osakkuusritysten ja yhteisyritysten tuloksesta ja tuotot sijoituksista
yhteisiin toimintoihin
1,2 1,6
TULOS ENNEN VEROJA 21,3 24,6
Tuloverot 6.1. -3,5 -6,2
TILIKAUDEN TULOS 17,8 18,4
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille 17,8 18,4
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen
tulos, euroa
Laimentamaton ja laimennettu 3.4. 0,49 0,51
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
Milj. euroa Liite
1.1.–31.12.
2020
1.1.–31.12.
2019
Tilikauden tulos 17,8 18,4
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrittäminen 0,2 -0,2
Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi 6.1. -0,0 0,0
Yhteensä 0,2 -0,2
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset 0,2 -1,3
Muuntoerot 3.4. 1,8 -2,4
Eriin liittyvät tuloverot 6.1. -0,0 0,3
Yhteensä 2,0 -3,5
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 2,2 -3,6
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 20,0 14,8
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajille 20,0 14,8
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
Vuosikertomus 202030
KONSERNIN TASE
Milj. euroa Liite 31.12.2020 31.12.2019
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo 2.1. 81,4 80,1
Muut aineettomat hyödykkeet 2.1. 20,7 25,2
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2.2. 58,9 60,9
Käyttöoikeusomaisuus 2.3. 10,2 10,4
Osuudet osakkuusyrityksissä, yhteisyrityksissä ja yhteisissä toiminnoissa 5.3. 9,1 8,8
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat 3.2.1. 1,4 1,4
Laskennalliset verosaamiset 6.1. 1,4 0,9
Pitkäaikaiset varat yhteensä 183,2 187,7
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 2.4. 92,3 92,0
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 2.5.
0,2
0,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset 2.6. 46,8 54,4
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 2,4 1,6
Rahavarat 3.2.1. 130,7 64,2
Lyhytaikaiset varat yhteensä 272,3 212,4
VARAT YHTEENSÄ 455,6 400,2
Milj. euroa Liite 31.12.2020 31.12.2019
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 3.4.
Osakepääoma 60,5 60,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1,2 1,2
Käyvän arvon rahasto 0,6 0,6
Vararahasto 0,1 0,1
Suojausrahasto -0,9 -1,0
Muuntoerot -20,5 -22,1
Kertyneet voittovarat 115,3 111,9
Oma pääoma yhteensä 156,3 151,2
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 6.1. 16,8 16,7
Lainat 3.2.2. 69,6 76,1
Vuokrasopimusvelat 3.2.2. 7,0 7,1
Eläkevelvoitteet 2.7. 1,1 1,4
Pitkäaikaiset velat yhteensä 94,5 101,3
Lyhytaikaiset velat
Lainat 3.2.2. 46,5 6,5
Vuokrasopimusvelat 3.2.2. 3,7 3,4
Ostovelat ja muut velat 2.8. 152,6 134,7
Sopimuksiin perustuvat velat 2.5. 0,5 0,5
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 1,5 2,5
Lyhytaikaiset velat yhteensä 204,8 147,6
Velat yhteensä 299,2 249,0
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 455,6 400,2
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
Vuosikertomus 202031
Milj. euroa Liite
1.1.–31.12.
2020
1.1.–31.12.
2019
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tulos ennen veroja 21,3 24,6
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset 1.7. 17,4 17,9
Osuus osakkuusritysten ja yhteisyritysten tuloksesta ja tuotot sijoituksista
yhteisiin toimintoihin
5.3. -1,2 -1,6
Pitkäaikaisten varojen nettomyyntivoitot 1.3. -0,0 -0,0
Rahoitustuotot ja -kulut 3.1. 2,9 2,2
Muut oikaisut 0,4 -0,8
19,4 17,7
Käyttöpääoman muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos, lisäys (-) / vähennys (+) 0,2 7,4
Sopimusvarojen, myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos, lisäys (-) /
vähennys (+)
7,7 5,3
Sopimusvelkojen, osto- ja muiden velkojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) 16,8 3,8
Käyttöpääoman muutos 24,7 16,5
Maksetut korot 3.1. -1,6 -1,6
Saadut korot 3.1. 0,1 0,2
Muut maksetut rahoitustuotot ja kulut 3.1. -1,4 -1,7
Maksetut tuloverot 6.1. -6,4 -3,1
Rahoituserät ja verot -9,3 -6,1
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA 56,1 52,6
Milj. euroa Liite
1.1.–31.12.
2020
1.1.–31.12.
2019
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 2.1.,2.2. -7,0 -6,8
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 1.3. 0,3 0,1
Osakkuus- ja yhteisyritysten hankinta - -0,2
Saadut korot sijoituksista yhteisiin toimintoihin 5.3. 0,9 0,9
Saadut osingot 3.1. 0,2 -
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA -5,6 -6,0
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Yrityslainaohjelman muutokset 40,0 -
Lainojen takaisinmaksut 3.2.2. -6,5 -6,5
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut 3.2.2. -3,7 -3,7
Maksetut osingot ja muu voitonjako 3.4. -15,2 -13,7
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA 14,6 -23,9
RAHAVAROJEN MUUTOS 65,1 22,7
Rahavarat tilikauden alussa 64,2 42,0
Valuuttakurssien muutosten vaikutus 1,4 -0,5
Rahavarojen muutos 65,1 22,7
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 3.2.3. 130,7 64,2
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
Vuosikertomus 202032
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa Liite
Osake-
pääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Käyvän arvon
rahasto
Vara-
rahasto
Suojaus-
rahasto Muuntoerot
Kertyneet
voittovarat
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2019 60,5 1,2 0,6 - 0,0 -19,6 107,3 150,1
Laaja tulos
Tilikauden tulos - - - - - - 18,4 18,4
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksilla oikaistuna)
Rahavirran suojaukset - - - - -1,0 - - -1,0
Muuntoerot 3.4. - - - - - -2,5 0,1 -2,4
Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrittäminen 2.7. - - - - - - -0,2 -0,2
Tilikauden laaja tulos yhteensä - - - - -1,0 -2,5 18,3 14,8
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako - - - - - - -13,7 -13,7
Osakeperusteiset maksut - - - - - - 0,1 0,1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - - - - - - -13,6 -13,6
Rahastosiirto - - - 0,1 - - -0,1 0,0
OMA PÄÄOMA 31.12.2019 60,5 1,2 0,6 0,1 -1,0 -22,1 111,9 151,2
Oma pääoma 1.1.2020 60,5 1,2 0,6 0,1 -1,0 -22,1 111,9 151,2
Laaja tulos
Tilikauden tulos - - - - - - 17,8 17,8
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksilla oikaistuna)
Rahavirran suojaukset - - - - 0,2 - - 0,2
Muuntoerot 3.4. - - - - - 1,6 0,3 1,8
Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrittäminen 2.7. - - - - - - 0,2 0,2
Tilikauden laaja tulos yhteensä - - - - 0,2 1,6 18,3 20,0
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako - - - - - - -15,2 -15,2
Osakeperusteiset maksut - - - - - - 0,3 0,3
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - - - - - - -14,9 -14,9
OMA PÄÄOMA 31.12.2020 60,5 1,2 0,6 0,1 -0,9 -20,5 115,3 156,3
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
Vuosikertomus 202033
YLEISET TIEDOT
Tietoa Altiasta
Altia Oyj (”Yhtiö”), yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa (”Konserni”, ”Altia konserni”, ”Altia”) on Pohjoismaissa, Vi-
rossa, Latviassa ja Ranskassa toimiva kansainvälinen alkoholijuomien palvelukonserni, joka valmistaa, mark-
kinoi, myy ja jakelee sekä omia tuotteitaan että päämiestuotteita. Altia tislaa kotimaisesta ohrasta viljaviinaa
juomiensa pohjaksi. Tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa ja Virossa sekä konjakin kypsytys ja valmistus
Ranskassa. Altialla on laadukkaita omia ja kansainvälisiä tuotemerkkejä. Lisäksi yhtiö edustaa kansainvälisiä
tuotemerkkejä eri puolilta maailmaa. Altian liiketoimintaan kuuluu myös teollisia tuotteita kuten tärkkelystä,
rehua ja teknistä etanolia sekä sopimusvalmistusta.
Altian asiakkaita ovat alkoholin vähittäismyyntimonopolit, alkoholijuomia myyvät tukut, ravintolat, päivit-
täistavarakaupat, matkustajamyynti vientimarkkinoilla toimivat maahantuojat ja teollisuusasiakkaat.
Altia Oyj:n, Altia-konsernin emoyritys, kotipaikka on Helsinki. Altia Oyj on suomalainen julkinen osakeyh-
tiö.Altia Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Emoyrityksen rekisteröity osoite on Kaapeliaukio
1, 00180 Helsinki, Suomi. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta
www.altiagroup.com/fi/ tai Konsernin pääkonttorista osoitteesta: Kaapeliaukio 1, 00180 Helsinki, Suomi.
Altia Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 24.2.2021 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Osa-
keyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen
jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen
muuttamisesta.
Laatimisperusta
Konsernitilinpäätös 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta on laadittu 31.12.2020 voimassaolevien ja EU:ssa
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS)
mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2020 voimassa olevia SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konserniti-
linpäätöksen liitetiedot ovat myös Suomen kirjanpitolain ja osakeyhtiölain vaatimusten mukaiset.
Tilikaudella 2020 käyttöön otettuja ja tulevilla tilikausilla sovellettavaksi tulevia uusia ja muuttuneita stan-
dardeja on kuvattu liitetiedossa 6.5.
Konsernitilinpäätös 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin pe-
rustuen lukuun ottamatta noteeraamattomia osakkeita ja johdannaisia. Konsernitilinpäätös esitetään tuhan-
sina euroina (vuosikatsaus miljoonina euroina). Luvut on pyöristetty lähimpään tuhanteen, minkä vuoksi yk-
sittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä yhteissummasta. Jos luku on 0 euroa, se
esitetään viivana.
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Vuosikertomus 202034
Nro Liite Laatimisperiaate
1. Liiketulos Myynnin tuloutusperiaatteet, Liiketulos
1.2. Segmentti-informaatio Toimintasegmentit
2.9. Varaukset Varaukset
2.7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat velvoitteet Työsuhde-etuudet
2.2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
2.3. Käyttöoikeusomaisuus Vuokrasopimukset
2.4. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus
1.6. Liiketoiminnan muut kulut Vuokrasopimukset
2.2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
2.1. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Liikearvo
2.1. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet
3.2.1. Rahoitusvarat Rahoitusvarat
3.2.3. Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä niiden käyvät arvot
3.2.2. Rahoitusvelat Rahoitusvelat
3.2.3. Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä niiden käyvät arvot
3.3. Johdannaiset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
5.2. Tytäryhtiöt Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet
5.2. Tytäryhtiöt Määräysvallattomien omistajien osuus
5.3. Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisjärjestelyissä Osakkuus- ja yhteisyritykset
6.1. Tuloverot Tuloverot ja laskennalliset verot
Alla olevassa taulukossa on esitetty, minkä liitetiedon yhteydessä mikäkin laatimisperiaate on esitetty. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja
arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää arvioiden käyttöä, jotka määritelmänsä mukaisesti, harvoin johtavat sa-
maan lopputulokseen. Lisäksi johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja soveltaessaan Altian tilinpäätök-
sen laatimisperiaatteita.
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot ja niihin liittyvät oletukset pohjautuvat johdon parhaaseen
tietämykseen tilinpäätöshetkellä. Näin ollen toteutuvat tulokset voivat poiketa tehdyistä arvioista. Mahdolliset
arvioiden ja oletusten muutokset kirjataan sille tilikaudelle, jolla arvioita tai oletuksia korjataan.
Merkittävin osa-alue, jossa johto on käyttänyt harkintaa konsernissa, liittyy myynnnin tulouttamiseen (liite-
tieto 1.1.) ja odotettujen luottotappioiden kirjaamiseen ja aineettomien hyödykkeiden taloudelliseen vaikutus-
aikaan, arvonalentumistestauksissa käytettyihin parametreihin (liitetieto 2.1.) sekä vuokrasopimuksiin liittyviin
oletuksiin. Muut keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöshetkellä ennakoidut keskei-
set epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumi-
sesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, liittyvät laskennallisiin veroihin (liitetieto 6.1.) ja epävarmoihin
veropositioihin.
Koronaviruspandemian (COVID-19) vaikutukset
Koronaviruspandemia saattaa vaikuttaa Altian taloudelliseen asemaan monella tavalla ja lisätä epävar-
muutta liittyen omaisuuserien arvoihin. Tämän johdosta Altia on arvioinut pandemian vaikutusta sen talou-
delliseen asemaan ja käynyt läpi sellaisten varojen ja velkojen arvoja, joihin liittyy arvioita ja johdon harkin-
taa. Identifioidut ja odotetut vaikutukset on otettu huomioon raportoiduissa luvuissa ja johdon harkintaa
edellyttävissä ennusteissa.
Altia on toteuttanut vuosittaiset arvonalentumistestaukset 31.10.2020 ja arvioinut goodwillin ja muiden
aineettomien oikeuksien kirjanpitoarvoja. COVID-19 vaikutukset on otettu huomioon ennustetussa kannat-
tavuudessa ja muissa arvonalennustestauksessa käytettävissä arvoissa. Yhtiö on myös arvioinut aineetto-
mien hyödykkeiden poistoaikoja. Arvonalennustestauksien perusteella yhtiöllä ei ole tarvetta liikearvon ar-
vonalennukseen tai tavaramerkkien arvonalennukseen. (liitetieto 2.1)
Vaihto-omaisuuden arvoa seurataan säännöllisesti myös hitaasti kiertävien tuotteiden osalta. Koronavirus-
pandemialla ei ole ollut olennaista vaikutusta vaihto-omaisuuden arvoon. (liitetieto 2.4)
Myyntisaamisten luottoriskejä ja odotettujen luottotappioiden määrää on analysoitu raportointikauden
lopussa 31.12.2020. Erääntyneet saamiset on arvioitu asiakaskohtaisesti ja odotettavissa olevat luottotap-
pioasteet on otettu huomioon arvostuksessa. Läpikäynnin perusteella merkittäviä haitallisia vaikutuksia
myyntisaamisten arvoon ei ole tunnistettu.
Vuosikertomus 202035
RAHOITUSRISKIT
Altia on vuonna 2020 erityisellä huolellisuudella tarkistanut rahoitusriskinsä COVID-19 pandemian vuoksi.
Johto on analysoidut myyntisaamisten luottoriskejä ja niistä kirjattuja luottotappiovarauksia. Johto on
todennut, että taseessa on riittävästi varauksia seuraavista seikoista johtuen. Finland ja Exports sekä Scandi-
navia segmenttien myynnistä merkittävä osa on monopoleille. Suomen ja Ruotsin monopolien myyntisaami-
set pääasiassa myydään ja kirjataan pois taseesta, koska niihin liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet konsernin
ulkopuolelle. Altia Industrial segmentin asiakkaiden maksukäyttäytyminen ei ole muuttunut koronapande-
mian seurauksena. Altialla on historiallisesti ollut vähän erääntyneitä myyntisaamisia ja erääntyneiden myyn-
tisaamisten määrä ei ole olennaisesti kasvanut COVID-19 kriisin seurauksena. Erääntyneiden myyntisaa-
misten kuranttiutta on arvioitu asiakaskohtaisesti. Raportointihetken jälkeen ei ole ilmennyt tekijöitä, jotka
olisivat jälkeenpäin osoittaneet raportointihetkellä taseessa olleen arvonalennuksen riittämättömäksi.
Altia on todennut, että maksuvalmiusriski ei ole merkittäväksi lisääntynyt perustuen seuraaviin tekijöihin.
Raportoitu nettovelka 31.12.2020 oli -3,9 miljoonaa euroa ja rahat ja pankkisaamiset 130,7 miljoonaa euroa.
Konsernin likviditeettitilanne on ollut vahva koko tilikauden ajan. Likviditeettiä on vahvistanut liiketoiminnan
rahavirran myönteinen kehittyminen sekä yritystodistusten liikkeelle laskeminen likviditeetin varmistamisek-
si. Konsernilla on myös 60 miljoonan euron käyttämätön valmiusluottolimiitti. Altia on täyttänyt tilikauden
aikana rahoitussopimuksiin liittyvät kovenanttiehdot.
1.1. LIIKETOIMINNAN TUOTOT
Myynnin tuloutusperiaatteet
Myyntituotot kirjataan määrään, johon konserni odottaa ole-
vansa oikeutettu siirtäessään tuotteen tai palvelun asiakkaalle.
Transaktiohinta voi sisältää myös muuttuvia vastikkeita kuten vo-
lyymialennuksia, bonuksia, markkinointitukia ja tuotepalautuksia.
Muuttuvat vastikkeet on arvioitu käyttäen todennäköisimmän ar-
von menetelmää, mikäli ne eivät ole vielä toteutuneet raportointi-
jakson päättyessä. Myyntituotot oikaistaan välillisillä veroilla, val-
misteveroilla, pantti-ja kierrätysmaksuilla ja myynnin kurssieroilla.
Konsernille tyypilliset tuotteiden myyntiä koskevat asiakassopi-
mukset muodostavat vain yhden suoritevelvoitteen. Altian teolli-
sille asiakkaille tuotettuja sopimuspalveluja koskevat sopimukset
sisältävät pääasiassa yhden suoritevelvoitteen, joka on sarja eril-
lisiä palveluja, kuten sopimusvalmistuspalveluja, asiakaspalvelua
ja logistiikkaa. Tuloutus tapahtuu tiettynä hetkenä, kun tuotteiden
määräysvalta siirtyy asiakkaalle toimitusehtojen mukaisesti. Pal-
velujen myynnin osalta sopimukset sisältävät yhden suoritevel-
voitteen, joka on usein sarja erillisiä palveluja, ja myynti tuloute-
taan, kun palvelu on tuotettu.
1. Liiketulos
Vuosikertomus 202037
1.2. SEGMENTTI-INFORMAATIO
Kuvaus segmenteistä ja keskeisistä toiminnoista
Altia raportoi liiketoiminnastaan seuraavien segmenttien mukaisesti: Finland & Exports, Scandinavia ja Altia
Industrial. Finland & Exports ja Scandinavia segmentit käsittävät viinien, väkevien alkoholijuomien ja muiden
juomatuotteiden maahantuonnin, myynnin ja markkinoinnin. Finland & Exports segmentteihin kuuluu yhtiön
toimintoja Suomessa ja Baltian maissa sekä matkustajakauppaa ja vientiä. Scandinavia segmentti sisältää yh-
tiön toiminnot Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Altia Industrial segmenttiin kuuluvat etanolin, tärkkelyksen
ja rehun tuotanto sekä sopimuspalvelut. Nämä segmentit muodostavat sekä Altian toimintasegmentit että
sen raportoitavat segmentit.
Altian hallitus on määritelty yhtiön tämänhetkiseksi ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, ja ra-
portoitavat segmentit perustuvat Altian toiminnalliseen rakenteeseen ja ylimmälle operatiiviselle päätök-
sentekijälle tapahtuvaan sisäiseen raportointiin, jota käytetään segmenttien tuloksellisuuden arvioimiseen.
Segmenttien voiton raportointi sisäisen raportoinnin tarkoituksiin perustuu sisäiseen tunnuslukuun vertailu-
kelpoinen käyttökate, joka johdetaan seuraavasti:
• Liikevaihto ja segmentin välittömät kulut, jotka sisältyvät vertailukelpoiseen käyttökatteeseen perustu-
vaan segmentin tulokseen, määritetään suoriteperusteisesti ja esitetään samojen laatimisperiaatteiden
mukaisesti kuin konsernitilinpäätöksessä.
• Segmenteille kohdistetut yhteisiin toimintoihin tai liiketoiminnan tukipalveluihin liittyvät kulut koostuvat
sellaisista kuluista kuin keskitetyn markkinoinnin kulut, IT-infrastruktuuriin liittyvät kulut, yhteisten tuki-
palvelujen kulut, pääkonttorin kulut mukaan lukien talous- ja rahoitustoimintoihin, viestintään sekä laki- ja
HR-toimintoihin liittyvät kulut, sekä tietyt varastointi- ja palvelukulut. Sisäisessä raportoinnissa kulujen
kohdistaminen perustuu budjetoituihin lukuihin. Poikkeamat budjetoiduista määristä esitetään sarak-
keessa “Kohdistamattomat ja oikaisut”, ja ne voivat olla joko budjetin ylityksiä tai säästöjä budjetin mukai-
siin lukuihin verratuna. Kaikkia näitä poikkeamia ei kohdisteta segmenteille sisäisessä raportoinnissa.
• Kohdistamattomat ja oikaisut -sarake sisältää budjettipoikkeamien lisäksi joitakin kohdistamattomia pää-
konttorin kustannuksia.
Merkittävimmät tulovirrat syntyvät omien tuotteiden sekä päämiestuotteiden myynnistä. Lisäksi tu-
lovirtoja syntyy sopimusvalmistuksesta sekä teollisten tuotteiden kuten tärkkelyksen, rehun ja teknisen
etanolin myynnistä. Myynnin oikaisuerät sekä tiettyjen tuotteiden takaisinostovelvollisuus huomioidaan
tuloutusvaiheessa.
Yhteistyökumppanien kanssa tehdyissä sopimuksissa, jotka oikeuttavat Altian jakelemaan kumppanien
tuotteita, Altia toimii loppuasiakkaaseen nähden päämiehenä ja sillä on määräysvalta tuotteeseen, hinnoitte-
lua koskeva harkintavalta ja omistusoikeus tuotevarastoon. Näin ollen myyntituottona kirjataan bruttomäärä,
johon Altia on oikeutettu näiden tuotteiden myynnissä.
Myyntituotoista vähennetty valmisteverojen määrä on merkittävä. Alla on esitetty verollisen myynnin mää-
rät sekä valmisteverot:
Milj. euroa 2020 2019
Myyntituotot vähennettynä myynnin oikaisuerillä 805,0 791,5
Valmisteverot -462,6 -431,9
Liikevaihto 342,4 359,6
Veron osuus myyntituotoista 57,5 % 54,6 %
Vuosikertomus 202038
Muut koko yritystä koskevat tiedot
LIIKEVAIHDON MAANTIETEELLINEN JAKAUTUMA
Tilikausien 2020 ja 2019 liikevaihto jakautui Altia-konserniin kuuluvien yritysten sijaintipaikan mukaan
seuraavasti:
Milj. euroa 2020 2019
Suomi 193,5 211,7
Ruotsi 97,7 97,2
Norja 25,5 22,6
Eesti 9,1 9,3
Latvia 10,8 10,1
Tanska 0,3 2,8
Muut maat 5,5 5,9
LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ 342,4 359,6
Finland & Exports -segmentin liikevaihdosta 81,3 miljoonaa euroa (2019: 74,9 miljoonaa euroa) kertyi yhdel-
tä ulkopuoliselta asiakkaalta. Scandinavia-segmentin liikevaihdosta 86,2 miljoonaa euroa (2019: 81,8 miljoo-
naa euroa) kertyi yhdeltä ulkopuoliselta asiakkaalta. Altia Industrial -segmentin liikevaihdosta 27,9 miljoonaa
euroa (2019: 43,7 miljoonaa euroa) kertyi yhdeltä ulkopuoliselta asiakkaalta. Minkään muun yksittäisen ul-
kopuolisen asiakkaan osuus ei ollut yli 10 prosenttia Altian kokonaisliikevaihdosta 31.12.2020 ja 31.12.2019
päättyneillä tilikausilla.
LIIKEVAIHDON JAKAUTUMA TUOTERYHMITTÄIN
Tilikausien 2020 ja 2019 liikevaihto jakautui tuoteryhmien mukaan seuraavasti:
Milj. euroa 2020 2019
Väkevät alkoholijuomat 119,1 121,3
Viinit 119,5 124,9
Muut juomat 2,5 3,1
Teolliset tuotteet ja palvelut 101,2 110,2
LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN YHTEENSÄ 342,4 359,6
Segmenttien liikevaihto ja tulos
Seuraavissa taulukoissa esitetään segmenttien liikevaihto ja vertailukelpoinen käyttökate sekä vertailukelpoi-
sen käyttökatteen täsmäytys konsernin liiketulokseen:
1.1.–31.12.2020
Milj. euroa
Finland &
Exports Scandinavia
Altia
Industrial
Kohdistamaton ja
oikaisut Konserni
Liikevaihto, yhteensä 117,7 124,4 143,1 385,3
Liikevaihto, sisäinen -0,5 -0,5 -41,9 -42,9
Liikevaihto, ulkoinen 117,2 123,9 101,2 342,4
Vertailukelpoinen käyttökate 19,8 14,2 17,9 0,5 52,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
1
-12,1
KÄYTTÖKATE 40,3
Poistot ja arvonalentumiset -17,4
LIIKETULOS 22,9
1.1.–31.12.2019
Milj. euroa
Finland &
Exports Scandinavia
Altia
Industrial
Kohdistamaton ja
oikaisut Konserni
Liikevaihto, yhteensä 129,0 121,4 149,7 400,1
Liikevaihto, sisäinen -0,4 -0,7 -39,4 -40,5
Liikevaihto, ulkoinen 128,6 120,7 110,2 359,6
Vertailukelpoinen käyttökate 20,6 12,1 11,4 0,7 44,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
1
-1,7
KÄYTTÖKATE 43,1
Poistot ja arvonalentumiset -17,9
LIIKETULOS 25,1
1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia olennaisia eriä, kuten liiketoimintojen ja
omaisuuserien myynnistä syntyneitä nettovoittoja tai -tappioita, arvonalentumistappioita, liiketoimintojen lopettamisesta ja uudelleen-
järjestelyistä aiheutuneita kuluja, keskeisistä yritystason projekteista aiheutuvia kuluja kuten yrityshankintoihin liittyviä välittömiä tran-
saktiokuluja, vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn tehtyjä muutoksia sekä muihin yritystason kehityshankkeisiin liittyviä kuluja. Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot on esitetty liitetiedossa 1.3. ja henkilöstökulut uudelleenjärjest-
elyihin liittyen liitetiedossa 1.5.
Vuosikertomus 202039
1.4. MATERIAALIT JA PALVELUT
Milj. euroa 2020 2019
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana 190,5 200,8
Varaston muutos -0,2 7,6
Epäkuranttius ja varaston uudelleenarvostus 0,6 3,2
Ulkopuoliset palvelut 1,6 1,6
YHTEENSÄ 192,5 213,1
Materiaalit ja palvelut koostuvat materiaalimenoista, kuten ohran, viinin, erilaisten alkoholien, nesteiden,
pohjaveden ja muiden eri juomissa tarvittavien ainesosien hankintamenoista, pakkaustarvikkeiden han-
kintamenosta, varastojen muutoksista, hylätyistä ja epäkuranteista materiaaleista aiheutuvista kuluista
sekä ulkoisista palveluista kuten logistiikasta ja varastoinnista.
1.5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUNEET KULUT
Milj. euroa 2020 2019
Palkat 38,1 34,2
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt 5,9 7,1
Osakepalkinta 0,3 0,1
Muut henkilösivukulut 4,7 4,4
YHTEENSÄ 49,1 45,9
Altian henkilöstölleen maksamat kokonaispalkkiot muodostuvat kiinteistä ja muuttuvista peruspalkoista, li-
sistä, lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimista ja luontaiseduista.
Konserni on kirjannut tilikaudella kannustimista johtuvia kuluja yhteensä 5,7 miljoonaa euroa (2019: 0,4
miljoonaa euroa) rahana maksettavista palkkioista. Työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kuluihin sisältyy myös
henkilöstöön liittyviä uudelleenjärjestelykuluja 0,3 miljoonaa euroa (2019: 0,2 miljoonaa euroa). Konserni on
kirjannut 0,5 (2019: 1,6) miljoonan euron kulun suljetusta vapaaehtoisesta eläkejärjestelystä.
PITKÄAIKAISTEN VAROJEN MAANTIETEELLINEN JAKAUTUMA
Pitkäaikaisten varojen yhteismäärä lukuun ottamatta rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia
oli 31.12.2020 ja 31.12.2019 varojen sijainnin mukaisesti jaoteltuna seuraava:
Milj. euroa 2020 2019
Suomi 107,7 110,6
Ruotsi 47,0 48,2
Norja 0,2 0,5
Eesti 2,3 2,2
Latvia 0,2 0,2
Tanska 5,2 5,9
Muut maat 8,8 9,0
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 171,3 176,6
1.3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät pääasiassa pitkäaikaisten omaisuuserien myyntivoittoja, tuottoja ener-
gian, veden, höyryn ja hiilidioksidin myynnistä, päästöoikeuksien myyntivoittoja, vuokratuottoja ja tuottoja
ydinliiketoimintaan kuulumattomista palveluista sekä sopimusten päättämiseen liittyviä maksuja.
Milj. euroa 2020 2019
Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 0,0 0,0
Päästöoikeuksien myyntivoitot - 0,8
Vuokratuotot 1,4 1,3
Tuotot energian, veden, höyryn ja hiilidioksidin myynnistä 3,3 3,4
Muut tuottoerät 1,5 2,0
YHTEENSÄ 6,2 7,6
Vuosikertomus 202040
Ylläolevassa taulukossa on PricewaterhouseCoopersin globaalisti suoritetut palvelut tilikauden aikana.
Muut palkkiot PricewaterhouseCoopers Oy:lle olivat 0,8 miljoonaa euroa tilikaudella 2020, joista 0,5 miljoo-
naa euroa liittyy tulevaan osakkeiden liikkeellelaskuun johtuen Altian ja Arcuksen mahdolliseen fuusioon, on
kirjattu siirtosaamisiin, joista ne liikkeellelaskupäivänä kirjataan suoraan omaan pääomaan.
1.7. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
Poistot käyttöomaisuusluokittain ovat seuraavat:
Milj. euroa 2020 2019
Aineettomien hyödykkeiden poistot
Tavaramerkit 3,7 4,1
Ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet 2,2 2,0
Aineettomien hyödykkeiden poistot yhteensä 5,9 6,1
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot
Rakennukset 3,2 3,4
Koneet ja kalusto 4,8 4,7
Muut aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot yhteensä 8,0 8,1
Käyttöoikeusomaisuuden poistot
Rakennukset 2,5 2,5
Koneet ja kalusto 1,0 1,2
Käyttöoikeusomaisuuden poistot yhteensä 3,5 3,7
POISTOT YHTEENSÄ 17,4 17,9
Konsernin käyttämät poistomenetelmät ja poistoajat on kuvattu liitetiedoissa 2.1. Liikearvo ja muut aineetto-
mat hyödykkeet, 2.2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja 2.3. Vuokrasopimukset.
1.8. TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSTOIMINNAN KULUT
Liiketulokseen sisältyy tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kuluja 1,6 miljoonaa euroa (2019: 2,3 miljoonaa
euroa). Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kulujen osuus liikevaihdosta oli 0,5 % vuonna 2020 (2019: 0,6 %).
Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana 2020 2019
Työntekijät 256 272
Toimihenkilöt 394 410
YHTEENSÄ 650 682
Lisätietoja konsernin eläkejärjestelyistä esitetään liitetiedossa 2.7.
Johdon palkitsemista koskevat tiedot esitetään lähipiiriliiketoimia koskevassa liitetiedossa 6.3.
1.6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
Milj. euroa 2020 2019
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset 0,1 -
Vuokrakulut 1,4 1,6
Lyhytaikaiset vuokrasopimukset 0,1 0,2
Arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset 0,1 0,2
Muuttuvat vuokrasopimukset 1,3 1,2
Markkinointikulut 9,3 12,3
Matkustus- ja edustuskulut 0,9 2,7
Ostopalvelut 16,0 8,9
Huolto- ja ylläpitokulut 7,0 6,8
Energiakulut 7,4 7,4
IT-kulut 6,3 6,0
Myyntiin liittyvät muuttuvat kulut 11,4 12,5
Muut kuluerät 6,7 6,9
YHTEENSÄ 66,6 65,0
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät tilintarkastajan palkkiot 2020 2019
Tilintarkastuspalkkiot 0,3 0,3
Veroneuvonta - 0,0
Muut palkkiot 0,3 0,2
YHTEENSÄ 0,6 0,5
2. Liiketoimintaan liittyvät
operatiiviset varat ja velat
2.1. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT
HYÖDYKKEET
Aineettomat hyödykkeet liikearvoa lukuun ottamatta kirjataan al-
kuperäiseen hankintamenoon ja niistä kirjataan poistot tasaerinä
taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomiin hyödykkeisiin
sisältyvät liikearvo, tavaramerkit, ohjelmistot ja muut aineettomat
hyödykkeet sekä ennakkomaksut.
Liikearvo
Liiketoimintojen hankinnasta syntynyt liikearvo kirjataan mää-
rään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien
osuus ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus hankinnan koh-
teessa yhteenlaskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun
nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Liikearvo merkitään tasee-
seen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumis-
tappioilla. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosit-
tain mahdollisen arvonalentumisen varalta.
Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu niille
rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan hyö-
tyvän niistä liiketoimintojen yhdistämisistä, joista liikearvot ovat
syntyneet. Arvonalentumistestauksesta kerrotaan tarkemmin
jäljempänä tässä liitetiedossa.
Vuosikertomus 202042
Muut aineettomat hyödykkeet
Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy aineettomia oikeuksia, muita aineettomia hyödykkeitä
sekä aineettomista hyödykkeistä suoritettuja ennakkomaksuja. Sellaiset aineettomat hyödykkeet ku-
ten tavaramerkit, patentit ja tietokoneohjelmistot, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, mer-
kitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla
arvonalentumisilla.
Altian omistamat tavaramerkit on hankittu aikaisempien liiketoimintojen yhdistämisten yhteydessä ja
ne on alun perin merkitty taseeseen käypään arvoon ja poistetaan tasapoistoin niiden arvioituina talou-
dellisina vaikutusaikoina.
Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Tavaramerkit 10–15 vuotta
IT-kehittäminen ja ohjelmistot 3–5 vuotta
Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät menot aktivoidaan vain, jos pystytään osoittamaan, että hyödyke
kerryttää taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, yrityksellä on määräysvalta hyödykkeeseen ja hyödyk-
keen hankintameno pystytään määrittämään luotettavasti. Kaikki muut menot kirjataan kuluiksi niiden
syntymishetkellä.
Tutkimustoiminnasta aiheutuvat menot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolla ne syntyvät. Konsernilla
ei ole sellaisia uusien tuotteiden ja prosessien kehittämistoimintaan liittyviä projekteja, jotka täyttäisivät
aktivoimisen edellytyksenä olevat IFRS-standardien mukaiset yksilöitävyyskriteerit tai muut kriteerit.
Päästöoikeuksien kirjanpitokäsittelyä on kuvattu liitetiedossa 6.2. Päästöoikeudet on Altiassa esitetty
taseen ulkopuolisina erinä.
Keskeiset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut
–tavaramerkkien taloudellinen vaikutusaika
Altian omistamat tavaramerkit on hankittu aikaisempien liiketoimintojen yhdistämisten yhteydessä ja ne
on alun perin merkitty taseeseen käypään arvoon ja ne poistetaan tasapoistoin niiden arvioituina talou-
dellisina vaikutusaikoina. Johto on arvioinut tavaramerkkien taloudellisten vaikutusaikojen olevan 10–
15 vuotta. Todelliset taloudelliset vaikutusajat voivat kuitenkin olla joko lyhyempiä tai pidempiä riippuen
markkinoiden kehityksestä ja asiakkaiden käyttäytymisestä.
Vuosikertomus 202043
LIIKEARVO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Milj. euroa Liikearvo Tavaramerkit
Ohjelmistot ja
muut aineettomat
hyödykkeet Ennakkomaksut
Muut aineettomat
hyödykkeet
yhteensä
Hankintameno 1.1.2020 128,3 122,8 23,4 2,0 148,1
Lisäykset - 0,0 0,0 1,1 1,2
Vähennykset - -0,0 - - -0,0
Kurssierot -5,3 1,8 -0,0 - 1,8
Siirrot erien välillä - - 1,7 -1,7 0,0
Hankintameno 31.12.2020 123,0 124,7 25,0 1,4 151,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020 -48,2 -104,5 -18,5 - -123,0
Poistot - -3,7 -2,2 - -5,9
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 0,0 - - 0,0
Kurssierot 6,6 -1,6 -0,0 - -1,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020 -41,6 -109,7 -20,7 - -130,4
Kirjanpitoarvo 1.1.2020 80,1 18,3 4,9 2,0 25,2
KIRJANPITOARVO 31.12.2020 81,4 15,0 4,3 1,4 20,7
Hankintameno 1.1.2019 128,0 123,8 21,8 1,7 147,3
Lisäykset - 0,1 0,0 1,8 2,0
Vähennykset - -0,1 - - -0,1
Kurssierot 0,3 -1,1 -0,0 - -1,1
Siirrot erien välillä - - 1,6 -1,6 0,0
Hankintameno 31.12.2019 128,3 122,8 23,4 2,0 148,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019 -47,3 -101,2 -16,5 - -117,8
Poistot - -4,1 -2,0 - -6,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 0,1 - - 0,1
Kurssierot -0,9 0,9 0,0 - 0,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019 -48,2 -104,5 -18,5 - -123,0
Kirjanpitoarvo 1.1.2019 80,7 22,6 5,3 1,7 29,6
KIRJANPITOARVO 31.12.2019 80,1 18,3 4,9 2,0 25,2
Merkittävimpiä tavaramerkkejä ovat Renault, Larsen, Xanté, Blossa, Chill Out, Explorer, Grönstedts, Bröndums, 1-Enkelt ja Arsenitch.
Ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet koostuvat lähinnä tietokoneohjelmistoista.
Vuosikertomus 202044
Arvonalentumistestaus
Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa mahdollisten arvon-
alentumisten selvittämiseksi. Jos mitään näyttöä arvonalentumisesta ilmenee (laukaiseva tapahtuma),
arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva raha-
määrä määritetään käyttöarvoon perustuen. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjan-
pitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi
tulosvaikutteisesti ja arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omai-
suuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan
vuosittain liikearvolle ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, jotka eivät vielä ole valmiita käytettäviksi.
Arvonalentumistappion kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Tämä
taso on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja sen rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.
Arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä
olevan rahamäärän määrittämiseen käytetyissä arvioissa on tapahtunut sellainen positiivinen muutos,
että kerrytettävissä oleva rahavirta ylittää omaisuuserän kirjanpitoarvon. Arvonalentumistappiota pe-
ruutetaan vain siihen määrään asti kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut ilman arvonalentu-
mistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei koskaan peruuteta.
Keskeiset arviot ja johdon harkintaan perustuvat
ratkaisut — arvonalentumistestaus:
Liikearvon arvonalentumistestauksessa käytettävien laskelmien laatiminen edellyttää tulevaisuutta
koskevien arvioiden tekemistä. Johdon arviot ja näihin liittyvät kriittiset epävarmuustekijät liittyvät ker-
rytettävissä olevaa rahamäärää koskevien laskelmien osatekijöihin, joihin kuuluvat diskonttauskorko,
ennustejakson jälkeinen kasvuvauhti, sekä liikevaihdon ja liiketuloksen kehitys, mukaan lukien pääraa-
ka-aineiden ja energian arvioidut kustannustasot. Diskonttauskorko kuvastaa senhetkisiä arvioita rahan
aika-arvosta sekä relevanttia riskilisää, joka puolestaan kuvastaa riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei
ole otettu huomioon oikaisemalla vastaisia rahavirtoja koskevia arvioita. Käytetyt diskonttauskorot, en-
nusteet liikevaihdon kasvusta ja kannattavuustasoista, sisältäen herkkyysanalyysit, on esitetty alla.
Liikearvon arvonalentumistestaus
LIIKEARVON KOHDISTAMINEN
Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmille, jotka edustavat tasoa, jolla johto seuraa
liikearvoa.
Altia raportoi liiketoiminnastaan seuraavien segmenttien mukaisesti: Finland & Exports, Scandinavia ja Al-
tia Industrial. Finland & Exports ja Scandinavia -segmentit käsittävät viinien, väkevien alkoholijuomien ja mui-
den juomatuotteiden maahantuonnin, myynnin ja markkinoinnin. Finland & Exports -segmenttiin kuuluu yhti-
ön toimintoja Suomessa ja Baltian maissa sekä matkustajakauppaa ja vientiä. Scandinavia -segmentti sisältää
yhtiön toiminnot Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Altia Industrial -segmenttiin kuuluvat etanolin, tärkkelyk-
sen ja rehun tuotanto sekä sopimuspalvelut. Nämä segmentit muodostavat sekä Altian toimintasegmentit
että sen raportoitavat segmentit. Johto seuraa liikearvoa toimintasegmenttien tasolla.
Liikearvon kohdistaminen segmenteille 31.12.2020 ja 31.12.2019 on esitetty alla olevassa taulukossa:
Milj. euroa 2020 % 2019 %
Finland& Exports 46,4 57,0 % 46,7 58,3 %
Scandinavia 35,0 43,0 % 33,4 41,7 %
YHTEENSÄ 81,4 100,0 % 80,1 100,0 %
ARVONALENTUMISTESTAUS
Keskeisiä oletuksia arvonalentumistestauksessa ovat liiketulos ja diskonttauskorko.
Konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille kohdistettu liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosit-
tain tai milloin on aihetta olettaa, että kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, vertaamalla
kirjanpitoarvoa kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Vuosittaiset arvonalentumistestaukset toteutettiin
31.10.2020 ja 31.10.2019. Yhtiöillä ei ollut testausajankohtana muita taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoit-
tamattomia aineettomia hyödykkeitä kuin liikearvo.
Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin seuraavan vuoden rahavirtaa tuotta-
vien yksiköiden taloudellisiin suunnitelmiin. Laskelmissa käytetty ennustejakso kattaa viisi vuotta, jonka jäl-
keiset rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat tasaista markkinakohtaista kasvuarviota
käyttäen. Tätä pidemmän aikavälin ennakoidut rahavirrat on arvioitu käyttämällä -0,5 %:n vuosittaista kasvu-
vauhtiarviota. Johdon näkemyksen mukaan nämä kasvuarviot kuvastavat liiketoiminnan kehitystä ennustei-
den mukaisella pitkällä aikavälillä.
COVID-19 vaikutukset on otettu huomioon rahavirtaa tuottavien yksiköiden taloudellisissa suunnitelmissa
vuodelle 2020 ja epidemian vaikutukset on huomioitu liiketuloksissa.
Markkinakohtaiset WACC-arviot on päivitetty perustuen ulkoisiin markkinakohtaisiin referensseihin. Joh-
to tekee arviot muiden oletusten kuin WACC:n kehityksestä perustuen sekä sisäisiin että ulkoisiin näkemyk-
siin toimialan historiasta ja tulevaisuudesta.
Vuosikertomus 202045
Arvioitujen rahavirtojen diskonttauksessa käytetyt keskimääräiset painotetut pääomakustannukset on
esitetty seuraavassa taulukossa:
Käytetyt diskonttauskorot ennen veroja, %
2020 2019
Finland & Exports 6,4 % 6,4 %
Scandinavia 6,0 % 6,0 %
Seuraavassa taulukossa esitetään laskelmissa käytetyt keskimääräiset liikevoittoprosentit:
Käytetyt liikevoittoprosentit ennen veroja, %
2020 2019
Finland & Exports 14,9 % 13,1 %
Scandinavia 9,1 % 8,1 %
Yhtiön analyysin mukaan jokseenkin mahdollinen muutos missään keskeisessä oletuksessa ei aiheuta min-
kään testattavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän alentuvan vastaamaan testattavan yksikön
kirjanpitoarvoa.
2.2. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääosin tehdas- ja varastorakennuksista, maa-alu-
eista sekä alkoholijuomateollisuuteen käytettävistä koneista ja kalustosta. Aineelliset käyttöomai-
suushyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja
mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Mikäli käyttöomaisuushyödykkeen eri osien taloudelliset vai-
kutusajat poikkeavat toisistaan, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Aineellisiin käyttöomai-
suushyödykkeisiin liittyvät myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun niiden yritykselle
tuottama taloudellinen hyöty ylittää alun perin arvioidun suoritustason. Kaikki muut menot, esimer-
kiksi tavanomaiset kunnossapito- ja korjauskustannukset, kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana
ne ovat syntyneet. Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaiku-
tusajan mukaisesti. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Julkiselta taholta, esimerkiksi valtiolta, saadut avustukset, kirjataan tulosvaikutteisesti samalla ti-
likaudella kuin menot, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Julkiset avustukset, jotka kattavat konser-
nille syntynyttä aineellisen käyttöomaisuuden hankintamenoa, vähennetään kyseisen hyödykkeen
kirjanpitoarvosta.
Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai
omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä
poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot määritetään ulkopuolisen kiin-
teistöarvioijan tekemän arvion perusteella.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Rakennukset ja rakennelmat 10–40 vuotta
Koneet ja kalusto 10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan jokaisena tilikauden päättymispäivänä,
ja poistoaikoja oikaistaan vastaavasti, jos ne poikkeavat huomattavasti aiemmista arvioista. Arvonalen-
tumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siihen määrään asti kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää
siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin
tuottoihin tai kuluihin.
COVID 19 pandemialla ei ole ollut olennaista vaikutusta käyttöomaisuuden käyttöasteeseen ja pois-
toaikoja ei ole ollut syytä muuttaa eikä arvonalentumistappioita ole kirjattu.
Vuosikertomus 202046
AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
Milj. euroa Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020 3,0 111,3 131,3 0,8 1,6 247,9
Lisäykset - 0,2 0,7 0,0 5,2 6,1
Vähennykset -0,0 -0,5 -0,9 - - -1,4
Kurssierot - 0,0 0,2 0,0 - 0,2
Siirrot erien välillä - 1,6 2,6 - -4,2 0,0
Hankintameno 31.12.2020 3,0 112,6 133,9 0,8 2,6 252,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020 0,0 -85,8 -101,1 -0,2 - -187,0
Poistot - -3,2 -4,8 -0,0 - -8,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 0,3 0,8 - - 1,2
Kurssierot - -0,0 -0,1 - - -0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020 0,0 -88,7 -105,1 -0,2 - -194,0
Kirjanpitoarvo 1.1.2020 3,0 25,6 30,2 0,6 1,6 60,9
KIRJANPITOARVO 31.12.2020 3,0 23,9 28,7 0,6 2,6 58,9
Hankintameno 1.1.2019 3,0 109,5 129,8 0,8 1,5 244,6
Lisäykset - 0,1 0,4 - 4,3 4,8
Vähennykset - - -1,3 -0,0 - -1,3
Kurssierot - -0,0 -0,1 -0,0 - -0,1
Siirrot erien välillä - 1,8 2,4 - -4,3 0,0
Hankintameno 31.12.2019 3,0 111,3 131,3 0,8 1,6 247,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019 0,0 -82,4 -97,4 -0,2 - -179,9
Poistot - -3,4 -4,7 -0,0 - -8,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - - 0,9 0,0 - 1,0
Kurssierot - 0,0 0,1 - - 0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019 0,0 -85,8 -101,1 -0,2 - -187,0
Kirjanpitoarvo 1.1.2019 3,0 27,1 32,4 0,6 1,5 64,6
KIRJANPITOARVO 31.12.2019 3,0 25,6 30,2 0,6 1,6 60,9
Vuosikertomus 202047
2.3. VUOKRASOPIMUKSET
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka tuottaa oikeuden käyttää omaisuuserää tietyksi
ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Sopimus sisältää vuokrasopimuksen, jos kyseessä on yksilöity omai-
suuserä ja sopimus tuottaa yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevan määräysvallan.
Altia toimii pääsääntöisesti vuokralleottajana. Konsernilla on tavanomaiseen liiketoimintaan liittyviä
vuokrasopimuksia kuten toimitiloja, varastoja, autoja, trukkeja ja toimistotekniikkaa. Uusi vuokrasopi-
musstandardi poistaa aikaisemman jaottelun operatiivisiin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingsopi-
muksiin ja sen mukaan valtaosasta Altian vuokrasopimuksia on kirjattu omaisuuserä (vuokratun hyödyk-
keen käyttöoikeus) ja vuokrien maksamista koskeva rahoitusvelka.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan diskonttaamalla odotettavissa olevat vuokramaksut nykyarvoon.
Vuokramaksuiksi luetaan kiinteät vuokramaksut, odotettavissa olevat maksut, jotka liittyvät jäännösar-
votakuisiin ja mahdollinen osto-option toteutushinta, jos sen käyttö on kohtuullisen varmaa. Vuokra-aika
on vuokrasopimuksen ei -purettavissa oleva jakso. Mahdolliset jatko-optiot lisätään vuokra-aikaan, jos
on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää näitä optioita.
Vuokramaksut diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, jos korko on helposti määri-
tettävissä. Jos sisäistä korkoa ei voida helposti määrittää, käytetään lisäluoton korkoa diskonttokorkona.
Diskonttokoron määrittämisessä on käytetty kriteereinä kohdeomaisuuserän luokkaa, maantieteellistä
sijaintia, valuuttaa, riskittömän koron maturiteettia ja vuokralleottajan luottoriskipreemioita.
Vuokrasopimusvelka ja sitä vastaava käyttöoikeusomaisuuserä arvioidaan uudelleen, jos vuokrasopi-
muksen alkuperäisten ehtojen mukainen kassavirta muuttuu, esimerkiksi jos vuokra-aika muuttuu tai jos
vuokramaksut muuttuvat indeksin tai vaihtuvan koron perusteella. Vuokrasopimusvelka esitetään ta-
seessa omalla rivillä jaoteltuna lyhytaikaiseen tai pitkäaikaiseen velkaan.
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon perustuen vuokrasopimusvelan alkupe-
räisen arvostuksen määrään. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan vuokra-ajan tai vaikutusaikansa
kuluessa, riippuen siitä kumpi on lyhyempi jakso. Rakennuksiin ja rakennelmiin littyvien käyttöoikeus-
omaisuuserien poistoajat 2–6 vuotta ja koneisiin ja kalusteisiin liittyvien käyttöoikeusomaisuuserien
poistoajat ovat 2–6 vuotta.
Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät esitetään taseessa omalla rivillä.
IFRS 16 standardi sisältää alle 12 kk vuokrasopimuksia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia
helpotuksia. Altia käsittelee vuokrasopimukset, joiden vuokra-aikaa on siirtymähetkellä jäljellä alle 12
kuukautta lyhytaikaisina, ei taseeseen kirjattavina kohdeomaisuuserinä. Valinta on kohdeomaisuuserä-
luokkakohtainen. Helpotuksia sovelletaan kaikkiin muihin kohdeomaisuuseräluokkiin paitsi autoihin ja
toimistoihin, jotka kirjataan taseeseen, vaikka niiden jäljellä oleva vuokra-aika olisi siirtymähetkellä alle 12
kuukautta. Vuokrasopimusvelkaa ei kirjata arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä. Altia käyttää raja-arvona
5000 euron hankintahintaa. Rahoitusleasingsopimukset, jotka kuuluvat helpotusten piiriin lyhytaikaisina
tai arvoltaan vähäisinä, kirjattiin pois taseesta. Helpotusten piiriin kuuluvien vuokrasopimusten vuokrame-
not kirjataan kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUS
Milj. euroa Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020 10,9 3,1 14,1
Lisäykset 2,1 1,2 3,3
Vähennykset - -0,2 -0,2
Kurssierot 0,3 0,0 0,3
Hankintameno 31.12.2020 13,3 4,1 17,5
Kertyneet poistot 1.1.2020 -2,6 -1,1 -3,7
Poistot -2,5 -1,0 -3,5
Vähennysten kertyneet poistot - 0,1 0,1
Kurssierot -0,1 -0,0 -0,2
Kertyneet poistot 31.12.2020 -5,2 -2,0 -7,2
KIRJANPITOARVO 31.12.2020 8,1 2,1 10,2
Milj. euroa Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019 8,6 2,1 10,7
Lisäykset 2,4 1,1 3,5
Vähennykset - -0,1 -0,1
Kurssierot -0,1 -0,0 -0,1
Hankintameno 31.12.2019 10,9 3,1 14,1
Poistot -2,5 -1,2 -3,7
Vähennysten kertyneet poistot - 0,0 0,0
Kurssierot -0,0 -0,0 -0,0
Kertyneet poistot 31.12.2019 -2,6 -1,1 -3,7
KIRJANPITOARVO 31.12.2019 8,4 2,0 10,4
Vuosikertomus 202048
2.5. SOPIMUKSIIN PERUSTUVAT VARAT JA VELAT (LYHYTAIKAISET)
Sopimusvarat vastaavat palautusoikeudellisten tuotteiden palautuviksi odotettujen tuotteiden arvoa.
Sopimusvarat arvostetaan niiden aiempaan varastoarvoon vähennettynä odotetuilla palautuskuluilla ja
mahdollisilla arvonalentumisilla.
Sopimusvelat vastaavat palautusoikeudellisten tuotteiden palautuviksi odotetuista tuotteista saatua
vastiketta.
Milj. euroa 2020 2019
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 0,2 0,2
YHTEENSÄ 0,2 0,2
Sopimuksiin perustuvat velat 0,5 0,5
YHTEENSÄ 0,5 0,5
2.6. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET (LYHYTAIKAISET)
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäiseen laskutusarvoon mahdollisilla arvonalentumisilla
vähennettyinä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Arvonalentumista kos-
keva vähennyserä perustuu myyntisaamisten odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9 mukaan.
Odotettavissa olevien luottotappioiden malli on tulevaisuuteen katsova ja perustuu historialliseen
luottotappioasteeseen. Luottotappiovaraus perustuu myyntisaamisten ikäjakaumaan ja alueellisiin
saamissalkkuihin.
Myydyt myyntisaamiset kirjataan pois taseesta, kun saaminen on myyty ja kauppahinta saatu. Kon-
serni kirjaa myyntisaamiset pois taseesta kaupantekohetkellä, kun konsernilla ei enää ole sopimuspe-
rusteista oikeutta näihin rahavirtoihin ja olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet konsernin ulkopuolelle.
Myytyihin myyntisaamisiin liittyvät kulut kirjataan muihin rahoituskuluihin.
2.4. VAIHTO-OMAISUUS
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai todennäköiseen nettorealisointiarvoon sen mu-
kaan, kumpi näistä on alempi. Itse valmistettujen tuotteiden arvostus perustuu standardihintaan,
lukuun ottamatta konjakkituotteita, jotka arvostetaan painotettuun keskihintaan. Tuotannon kiin-
teät kustannukset kohdistetaan omien valmisteiden hankintamenoon.
Raaka-aineet, tarvikkeet ja kauppatavarat arvostetaan painotettuun keskihintaan. Puolivalmis-
teet arvostetaan painotettuun keskihintaan, lukuun ottamatta Virossa tuotettuja puolivalmisteita,
joiden arvostus perustuu standardihintaan. Uudelleen pakatut kauppatavarat arvostetaan standar-
dihintaan pakkaustoimipaikalla.
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä
työsuorituksesta johtuvista menoista, muista välittömistä menoista ja asianmukaisesta osuudesta
hankinnan ja valmistuksen muuttuvista menoista sekä valmiiden tuotteiden osalta kiinteistä yleis-
menoista, jotka on määritetty normaalin toiminta-asteen mukaisesti.
Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on
vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot sekä arvioidut myynnin
toteutumiseksi välttämättömät menot.
VAIHTO-OMAISUUS
Milj. euroa 2020 2019
Aineet ja tarvikkeet 43,9 49,6
Keskeneräiset tuotteet 9,8 10,5
Valmiit tuotteet 16,4 13,5
Tavarat 22,0 18,3
Ennakkomaksut 0,2 0,3
YHTEENSÄ 92,3 92,0
Altia teki vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alentavia kulukirjauksia 1,6 miljoonaa euroa vuonna 2020
(2019: 1,9 miljoonaa euroa). Koronaviruspandemialla ei ole ollut olennaista vaikutusta vaihto-omaisuu-
den arvoon.
Vuosikertomus 202049
2.7. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT VELVOITTEET
Konsernin eläkejärjestelyt
Konsernilla on eri maissa paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin perustuvia eläkejärjestelyjä. Suomalaisissa
yhtiöissä henkilökunnan lakisääteinen eläketurva (TyEL) on järjestetty vakuutusyhtiön kautta, jolloin TyEL on
maksupohjainen järjestely. Myös muissa maissa käytetään maksupohjaisia järjestelyjä, ja ulkomaiset tytäryh-
tiöt hoitavat eläkejärjestelynsä paikallisen lainsäädännön ja vakiintuneen käytännön mukaisesti.
Konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä lisäeläkkeiden osalta Norjassa ja Ranskassa.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläke-etuuden suuruus eläkkeellejäämishetkellä lasketaan palkan, työssä-
olovuosien ja oletetun eliniän perusteella. Norjan ja Ranskan eläkejärjestelyt koskevat ainoastaan muutamaa
henkilöä, joten niihin liittyvien eläkevelkojen määrät eivät ole konsernin kannalta olennaisia. Tilikauden 2020
lopussa etuuspohjainen eläkevelka oli 1,1 miljoonaa euroa (2019: 1,4 miljoonaa euroa).
2.8. OSTOVELAT JA MUUT VELAT
Milj. euroa 2020 2019
Lyhytaikaiset
Ostovelat 29,6 25,7
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset 6,0 0,9
Korkovelat 0,3 0,3
Muut siirtovelat 23,2 24,1
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat 1,9 1,7
Valmistevero 54,7 47,0
ALV-velka 29,4 27,9
Muut velat 7,6 7,1
YHTEENSÄ 152,6 134,7
MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
Milj. euroa 2020 2019
Myyntisaamiset 40,5 48,1
Siirtosaamiset 2,7 3,2
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset 0,7 0,4
Muut saamiset 2,9 2,8
YHTEENSÄ 46,8 54,4
Myytyjen myyntisaamisten määrä tilikauden 2020 lopussa oli 91,9 miljoonaa euroa (2019: 76,7 miljoonaa
euroa). Myyntisaamiset osakkuusyhtiöiltä ja yhteisjärjestelyiltä esitetään liitetiedossa 6.3.
MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA
Milj. euroa 2020 2019
Erääntymättömät myyntisaamiset 38,0 42,7
1–90 päivää erääntyneet myyntisaamiset 2,6 4,8
yli 90 päivää erääntyneet myyntisaamiset 0,3 0,8
Arvonalentumistappiot -0,3 -0,2
YHTEENSÄ 40,5 48,1
Myyntisaamisista kirjatut realisoituneet arvonalentumistappiot vuonna 2020 olivat 0,1 miljoonaa euroa
(2019: 0,0 miljoonaa euroa).
Myyntisaamisiin liittyvät arvonalentumistappiot perustuvat myyntisaamisten ikäjakaumaan ja alueelli-
siin saamissalkkuihin. Odotettu luottotappioaste kaikista myyntisaamisista on 0,1 % ja lisäksi yli 120 päivää
erääntyneistä kirjataan arvonalentuminen 60 %:n odotettavissa olevan luottotappioasteen mukaisesti. Saa-
miset monopoleilta Suomessa ja Ruotsissa on jätetty ulkopuolelle johtuen asiakkaan luonteesta ja siihen liit-
tyvästä luottoriskistä. Analyysissa on otettu huomioon makroekonomista informaatiota. Koronaviruspande-
miasta johtuen erääntyneiden myyntisaamisten kuranttiutta on arvioitu asiaskaskohtaisesti.
Vuosikertomus 202050
2.9. VARAUKSET
Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasial-
linen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellisten voimavarojen
siirtymistä pois yrityksestä, ja velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Varauksena kirjattava
määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää
raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannel-
ta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä
varmaa.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun järjestelystä on laadittu yksityiskohtainen uudelleenjärjeste-
lysuunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai siitä on tiedotettu niille, joihin se vaikuttaa.
Konsernilla ei ollut taseessa varauksia 31.12.2020 eikä 31.12.2019.
3. Rahoituserät ja
pääomarakenne
Vuosikertomus 202052
3.1. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
RAHOITUSTUOTOT
Milj. euroa
2020 2019
Korkotuotot
Valuuttatermiinien korkopisteet - 0,0
Lainat, muut saamiset ja rahat ja pankkisaamiset 0,1 0,2
Korkotuotot yhteensä 0,1 0,2
Valuuttakurssivoitot
Kurssivoitot valuuttatermiineistä - 0,8
Valuuttakurssivoitot konsernin sisäisistä lainoista ja konsernitilistä - 2,5
Valuuttakurssivoitot yhteensä - 3,3
Osinkotuotot
Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta 0,2 -
Osinkotuotot yhteensä 0,2 -
RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ 0,2 3,5
Liikevoittoon sisältyy myyntisaamisista ja ostoveloista aiheutuvia valuuttakurssieroja 0,4 miljoonaa euroa
(2019: 0,1 miljoonaa euroa) sekä valuuttajohdannaisista aiheutuvia kurssieroja -0,7 miljoonaa euroa (2019:
0,9 miljoonaa euroa).
RAHOITUSKULUT
Milj. euroa
2020 2019
Korkokulut
Valuuttatermiinien korkopisteet - -0,0
Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut velat 1,1 1,1
Suojauslaskennan alaiset johdannaiset (korkoriski) 0,4 0,4
Vuokrasopimusvelkojen korot 0,1 0,1
Muut korkokulut, eläkevastuu 0,0 0,0
Korkokulut yhteensä 1,7 1,6
Valuuttakurssitappiot
Kurssitappiot valuuttatermiineistä 0,0 2,1
Valuuttakurssitappiot konsernin sisäisistä lainoista ja konsernitilistä 0,1 1,2
Valuuttakurssitappiot yhteensä 0,1 3,3
Muut rahoituskulut
Muut rahoituskulut 1,4 0,7
Muut rahoituskulut yhteensä 1,4 0,7
RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ 3,1 5,7
Korkokuluihin sisältyi vuokrasopimuksiin liittyviä korkokuluja 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2020 (2019
0,1 miljoonaa euroa).
Riittävän rahoituksen ja likviditeetin turvaamiseksi Altia on sopinut nykyisen rahoitusjärjestelyn voimassa-
olosta myös suunnitellun Altia – Arcus fuusion toteutumisen jälkeen. Lisäksi Altia on sopinut mahdollisuudes-
ta siltarahoitukseen. Uudelleenrahoituskuluja on kirjattu 0,6 miljoonaa euroa muihin rahoituskuluihin.
Vuosikertomus 202053
3.2. RAHOITUSVARAT JA -VELAT
3.2.1. RAHOITUSVARAT
IFRS 9 mukaan luokittelu on liiketoimintamallilähtöinen ja pitää sisällään kolme luokkaa: käypään ar-
voon tulosvaikutteisesti, jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon muun laajan tuloksen kaut-
ta. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä omaisuuserän käyttötarkoituksen perus-
teella. Luokittelun perusteet arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä.
Kaikki rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan taseeseen kaupantekopäivänä, joka on
päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarat kirjataan
taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa hankintahetkellä. Mikäli
kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, transaktiomenot sisällytetään
rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.
Rahoitusvarohin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun konsernilla ei enää ole sopimuspe-
rusteista oikeutta rahavirtoihin tai se on siirtänyt rahoitusvaroihin kuuluvaan erään liittyvät olennai-
set riskit ja edut konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin tase-eriin silloin, kun
niiden maturiteetti on yli 12 kuukautta.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Arvonalentumismallin mukaan on kirjattava arvon alentumista koskeva vähennyserä, joka perustuu
odotettavissa oleviin luottotappioihin. Arvon alentumista koskeva vähennyserä kirjataan myyntisaa-
misten sekä sopimuksiin perustuvien omaisuuserien odotettavissa olevien luottotappioiden perus-
teella. Myyntisaamisten vähennyseriä kuvataan tarkemmin liitetiedossa 2.6. Myyntisaamiset ja muut
saamiset (lyhytaikaiset). Arvostusmalli ei koske rahoitusvaroja, eikä sijoituksia osakkuusyrityksiin, yh-
teisyrityksiin tai yhteisiin toimintoihin, jotka arvostetaan käypään arvoon, jolloin odotetut luottotap-
piot on jo otettu huomioon.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Ryhmään kuuluvat rahoitusvarat, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa tai jotka Altia-kon-
serni on muutoin nimenomaisesti luokitellut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Ryh-
mään luokitellaan myös suojaustarkoituksessa pidettävät johdannaiset, jotka eivät täytä suojaus-
laskennan soveltamisen kriteerejä. Ryhmään kuuluvat erät kirjataan alun perin käypään arvoon ja
arvostetaan myöhemmin kunkin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon, joka on toimivil-
la markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta määritetty raportointikauden päättymispäivän
ostonoteeraus. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tap-
piot kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät, jos ne liittyvät
rahoituserien suojaukseen.
Jaksotettuun hankintamenoon
Lainat ja muut saamiset syntyvät, kun luovutetaan rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle, ja ne sisälty-
vät lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin erääntymisaikansa mukaisesti. Nämä varat pidetäään hal-
lussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on sopimusperusteisten rahavirtojen
kerääminen. Altiassa pitkäaikaisiin saamisiin kuuluvat yli vuoden kuluttua erääntyvät lainasaamiset ja
muut saamiset. Lyhytaikaisiin tase-eriin sisältyvät myyntisaamiset ja rahavarat esitetään lyhytaikaisissa
rahoitusvaroissa. Saamisten arvostusperusteena on jaksotettu hankintameno, kun instrumenttiin liit-
tyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia eikä instrumentteja noteerata rahoitus-
markkinoilla. Konsernin sisäisten valuuttamääräisten lainasaamisten kurssierot esitetään rahoituserissä
lainoihin liittyvissä valuuttakurssieroissa. Valuuttamääräisten myyntisaamisten valuuttakurssierot esi-
tetään tuloslaskelmassa myyntien oikaisuerissä.
Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta
Nämä rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka on joko nimenomai-
sesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun rahoitusvarojen ryhmään. Ne sisältyvät
pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päätty-
mispäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.
Rahoitusvarat, jotka arvostetaan käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta koostuvat noteeraa-
mattomista osakkeista. Noteeraamattomat osakkeet arvostetaan käypään arvoon käyttäen markkinoi-
hin perustuvaa lähestymistapaa ja hyödyntäen vertailukelpoisia omaisuuseriä koskeviin markkinatran-
saktioihin liittyvää tietoa.
Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta
Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta arvostettavat rahoitusvarat koostuivat noteeraamattomista
osakkeista, ja niiden määrä oli 1,4 miljoonaa euroa (2019: 1,4 miljoonaa euroa).
Vuosikertomus 202054
3.2.2. RAHOITUSVELAT
Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja jaksotet-
tuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelat arvostetaan alun perin käypään
arvoon, ja merkitään taseeseen transaktiomenoilla vähennettynä, paitsi kun on kyseessä erä, joka arvos-
tetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun sopimuksessa yksilöity velvoite
on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei
konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän rapor-
tointikauden päättymispäivästä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kuuluvat suojaustarkoituksessa pi-
dettävät johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä. Ryhmään kuuluvat
rahoitusvelat arvostetaan käypään arvoon, joka on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hin-
tanoteerausten pohjalta raportointikauden päättymispäivänä. Käyvän arvon muutoksista johtuvat reali-
soitumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin sillä kaudella,
jonka aikana ne syntyvät.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Tähän ryhmään kuuluvat konsernin ulkoiset rahalaitoslainat, lainat eläkelaitoksilta, yritystodistuslainat
sekä ostovelat. Nämä rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen
koron menetelmää. Kun lainoja maksetaan pois tai jälleenrahoitetaan, niihin liittyvät vielä kuluksi kirjaa-
mattomat menot kirjataan rahoituskuluihin. Käytössä olevat konsernitililimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin
lainoihin. Lisäksi Altialla on valmiusluottolimiitti, johon liittyvä järjestelypalkkio jaksotetaan limiitin voi-
massaoloajalle tasaerinä muihin rahoituskuluihin.
Valuuttamääräisten rahalaitoslainojen kurssierot esitetään rahoituserissä. Konsernin sisäisten valuut-
tamääräisten lainojen kurssierot esitetään rahoituserissä jaksotettuun hankintamenoon arvostetut ra-
hoitusvelat -ryhmän kurssieroissa.
Rahalaitos- ja yritystodistuslainojen käypä arvo määritetään diskonttaamalla näiden tulevat rahavir-
rat tilinpäätöshetken markkinakoroilla, joita oikaistaan Altian luottoriskipreemiolla. Markkinakorkojen
vakaasta tasosta johtuen lainojen kirjanpitoarvon katsotaan tilinpäätöshetkellä vastaavan niiden käypää
arvoa. Vuokrasopimusvelkojen ja rahoitusleasingvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tule-
viin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on vuokrasopimuksen sisäinen korko tai lisäluoton korko.
LAINAT JA VUOKRASOPIMUSVELAT
Milj. euroa 2020 2019
Pitkäaikaiset
Rahalaitoslainat 59,9 64,8
Lainat eläkelaitoksilta 9,8 11,3
Vuokrasopimusvelat 7,0 7,1
YHTEENSÄ 76,6 83,2
Lyhytaikaiset
Rahalaitoslainat 5,0 5,0
Lainat eläkelaitoksilta 1,5 1,5
Yritystodistukset 40,0 -
Vuokrasopimusvelat 3,7 3,4
YHTEENSÄ 50,1 9,9
Korolliset pitkäaikaiset rahalaitoslainat ja lainat eläkelaitoksilta arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
efektiivisen koron menetelmällä.
Konsernin kaikki pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset rahalaitoslainat ja lainat eläkelaitoksilta olivat euromääräisiä
31.12.2020 ja 31.12.2019.
Konsernin rahalaitoslainojen sekä eläkelaitoslainojen efektiivisen koron painotettu keskiarvo 31.12.2020
oli 1,5 % (2019: 1,9 %).
Konsernin vuokrasopimusvelkojen koron painotettu keskiarvo 31.12.2020 oli 1,1 % (2019: 1,2 %).
Vuosikertomus 202055
NETTOVELKA
Muutokset nettovelassa tilikausien 2020 ja 2019 aikana on esitetty seuraavassa taulukossa:
Milj. euroa
Rahat ja pankki-
saamiset
Lainat raha- ja
eläkelaitoksilta
(pitkäaikaiset)
Lainat raha- ja
eläkelaitoksilta
(lyhytaikaiset)
Vuokra-
sopimusvelat
(pitkäaikaiset)
Vuokra -
sopimusvelat
(lyhytaikaiset)
Rahoitus-
leasingvelat
(pitkäaikaiset)
Rahoitus -
leasingvelat
(lyhytaikaiset) Yhteensä
Nettovelka 1.1.2020 64,2 76,1 6,5 7,1 3,4 - - 28,9
Rahavirrat 65,1 - 33,5 - -3,7 - - -35,3
Valuuttakurssierot 1,4 - - - - - - -1,4
Muut muutokset - -6,4 6,5 -0,1 3,9 - - 3,9
NETTOVELKA 31.12.2020 130,7 69,6 46,5 7,0 3,7 - - -3,9
Nettovelka 1.1.2019 42,0 82,5 6,5 - - 0,2 0,2 47,4
IFRS 16 käyttöönotto - - - 7,4 3,3 - - 10,7
Rahavirrat 22,7 - -6,5 - -3,7 - - -32,9
Valuuttakurssierot -0,5 - - - - - - 0,5
Muut muutokset - -6,4 6,5 -0,3 3,8 -0,2 -0,2 3,1
NETTOVELKA 31.12.2019 64,2 76,1 6,5 7,1 3,4 - - 28,9
Johdannaiset
Johdannaiset sisällytetään käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin
silloin, kun ne eivät täytä IFRS 9 -standardin mukaisia suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä. Nämä
johdannaiset merkitään taseeseen kaupantekopäivän käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin ra-
portointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Johdannaisia ja suojauslaskentaa kuvataan tarkem-
min liitetiedossa 3.3.
Johdannaisten käyvät arvot vastaavat rahamäärää, jonka konserni joutuisi maksamaan tai se saisi, jos
se purkaisi johdannaissopimuksen tilinpäätöspäivänä. Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot määri-
tetään käyttäen raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja. Korkojohdannaisten käyvät arvot
lasketaan diskonttaamalla sopimuksiin liittyvät tulevat rahavirrat. Hyödykejohdannaisten arvonmääri-
tyksessä käytetään rahoitusmarkkinoilta saatuja käypiä arvoja.
Vuosikertomus 202056
3.2.3. RAHOITUSVAROJEN JA –VELKOJEN LUOKITTELU SEKÄ NIIDEN KÄYVÄT ARVOT
RAHOITUSINSTRUMENTTIEN KÄYVÄT ARVOT JA KONSERNITASEEN ARVOJA VASTAAVAT KIRJANPITOARVOT LUOKITTAIN:
2020
Milj. euroa Liite
Johdannaiset,
suojauslaskennan
alaiset
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Jaksotettuun
hankintamenoon
Käypään arvoon
muun laajan
tuloksen kautta
Tase-erien
kirjanpitoarvot Käypä arvo Taso
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Osuudet osakkuusyrityksissä ja saamiset omistuksista yhteisissä toiminnoissa - - 9,1 - 9,1 9,1
Noteeraamattomat osakkeet 3.2.1. - - - 1,4 1,4 1,4 3
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset 2.6. - - 41,9 - 41,9 41,9
Myyntisaamiset ja muut saamiset/Johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit 2.6. 0,0 0,0 - - 0,0 0,0 2
Hyödykejohdannaiset 2.6. 0,6 - - - 0,6 0,6 2
Rahavarat 4.1. - - 130,7 - 130,7 130,7
YHTEENSÄ 0,7 0,0 181,6 1,4 183,8 183,8
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat 3.2.2. - - 69,6 - 69,6 69,6 2
Vuokrasopimusvelat 3.2.2. - - 7,0 - 7,0 7,0 2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat 3.2.2. - - 46,5 - 46,5 46,5 2
Vuokrasopimusvelat 3.2.2. - - 3,7 - 3,7 3,7 2
Ostovelat ja muut muut velat 2.8. - - 29,6 - 29,6 29,6
Ostovelat ja muut velat/Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset 2.8. 1,0 - - - 1,0 1,0 2
Valuuttatermiinit 2.8. 0,8 0,2 - - 1,0 1,0 2
YHTEENSÄ 1,8 0,2 156,4 - 158,3 158,3
Vuosikertomus 202057
Lyhyestä maturiteetista johtuen ostovelkojen sekä muiden lyhytaikaisten saamisten ja velkojen käypä arvo
vastaa niiden tasearvoa raportointipäivänä.
Edellä olevassa taulukossa esitetään myös rahoitusinstrumenttien luokittelu. Käypien arvojen hierarkian
tasot 1–3 kuvastavat käypiä arvoja määritettäessä käytettyjen syöttötietojen merkittävyyttä. Tason 1 käyvät
arvot perustuvat täysin samanlaisten rahoitusinstrumenttien julkisiin noteerauksiin. Tasolla 2 käypien arvo-
jen määrittämiseen käytetyt syöttötiedot perustuvat noteerattuihin markkinakorkoihin ja -hintoihin, jotka
ovat havainnoitavissa kyseiselle omaisuuserälle tai velalle suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti diskontattujen
vastaisten rahavirtojen perusteella. Muiden tasolle kaksi luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät
arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja. Tasolla kolme omaisuuserien ja velkojen käyvät arvot pohjautuvat
syöttötietoihin, jotka eivät kaikkien merkittävien muuttujien osalta perustu havainnoitavissa olevaan mark-
kinatietoon, vaan ne perustuvat merkittävissä määrin johdon arvioihin ja niiden käyttämiseen yleisesti hy-
väksytyissä arvostusmenetelmissä. Esitetty käyvän arvon taso perustuu alimman tason syöttötietoinformaa-
tioon, joka on merkittävä käypää arvoa määritettäessä.
2019
Milj. euroa Liite
Johdannaiset,
suojauslaskennan
alaiset
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Jaksotettuun
hankintamenoon
Käypään arvoon
muun laajan
tuloksen kautta
Tase-erien
kirjanpitoarvot Käypä arvo Taso
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Osuudet osakkuusyrityksissä ja saamiset omistuksista yhteisissä toiminnoissa - - 8,8 - 8,8 8,8
Noteeraamattomat osakkeet 3.2.1. - - - 1,4 1,4 1,4 3
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset 2.6. - - 49,3 - 49,3 49,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset/Johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit 2.6. 0,0 0,0 - - 0,0 0,0 2
Hyödykejohdannaiset 2.6. 0,3 - - - 0,3 0,3 2
Rahavarat 4.1. - - 64,2 - 64,2 64,2
YHTEENSÄ 0,3 0,0 122,3 1,4 124,1 124,1
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat 3.2.2. - - 76,1 - 76,1 76,1 2
Vuokrasopimusvelat 3.2.2. - - 7,1 - 7,1 7,1 2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat 3.2.2. - - 6,5 - 6,5 6,5 2
Vuokrasopimusvelat 3.2.2. - - 3,4 - 3,4 3,4 2
Ostovelat ja muut muut velat 2.8. - - 25,9 - 25,9 25,9
Ostovelat ja muut velat/Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset 2.8. 1,2 - - - 1,2 1,2 2
Valuuttatermiinit 2.8. 0,4 0,1 - - 0,5 0,5 2
YHTEENSÄ 1,6 0,1 119,0 - 120,7 120,7
Vuosikertomus 202058
3.3. JOHDANNAISET JA SUOJAUSLASKENTA
Silloin kun konserni soveltaa valuutta-, korko- ja sähköjohdannaisiin IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa,
käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomas-
sa suojausrahastossa.
Kun sovelletaan suojauslaskentaa
Altiassa sovelletaan rahavirran suojausta tapauskohtaisen harkinnan mukaan osaan valuutta-, korko- ja
sähköjohdannaisia. Rahavirtojen suojauksessa suojaudutaan taseeseen merkittyyn tiettyyn omaisuu-
serään, velkaan tai erittäin todennäköiseen tulevaan liiketoimeen liittyvien rahavirtojen vaihteluilta.
Suojauslaskenta tarkoittaa laskentamenettelyä, jonka tarkoituksena on kohdistaa yksi tai useampi suo-
jausinstrumentti siten, että niiden käyvän arvon muutokset kumoavat kokonaisuudessaan tai osittain suo-
jattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon tai rahavirtojen tulosvaikutteiset muutokset ajanjaksolla, jolle
suojaus on määritetty. Altia dokumentoi suojausjärjestelyn alussa kunkin suojausinstrumentin ja suoja-
tun omaisuuserän välisen suhteen sekä riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian.
Suojausinstrumenttien tehokkuus testataan IFRS 9:n mukaisesti etukäteen. Tehokkuudella tarkoitetaan
suojausinstrumentin kykyä kumota suojattavan riskin toteutumisesta johtuvat muutokset suojattavan
erän käyvässä arvossa tai suojatusta liiketoimesta johtuvissa rahavirroissa. IFRS 9:n mukaan suojaussuh-
teen katsotaan olevan erittäin tehokas, kun on selvä taloudellinen yhteys suojattavan kohteen ja suojau-
sinstrumentin välillä. Suojausaste on suojausinstrumentin määrän sekä suojattavan kohteen määrän väli-
nen suhde. Suojauslaskenta lopetetaan, kun suojauslaskennan edellytykset eivät enää täyty.
Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista aiheutuvat
voitot ja tappiot esitetään yhtenevästi suojatun erän kanssa. Termiinipisteet sisältyvät suojaussuhtee-
seen. Rahavirtojen suojaukseksi määritettyjen ja ehdot täyttävien johdannaissopimusten realisoitu-
mattomien käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään
oman pääoman suojausrahastossa, kun nämä instrumentit täyttävät suojauslaskennan ehdot ja suo-
jauslaskenta on tehokasta. Tehoton osuus kirjataan välittömästi rahoitustuotoksi tai -kuluksi. Omaan
pääomaan kertynyt kumulatiivinen voitto tai tappio kaupallisiin eriin liittyneistä johdannaisista kirja-
taan tulosvaikutteisiksi ostojen tai myyntien oikaisueriksi samanaikaisesti suojattavan erän kanssa sillä
kaudella, jolla suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Sähköjohdannaisista toteutunut voitto tai
tappio kirjataan liiketuloksen yläpuolelle sähköostoihin. Kun rahavirran suojaukseksi hankitun suojau-
sinstrumentin suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista omaan pääomaan ker-
tynyt voitto tai tappio kirjataan rahoitustuotoksi tai -kuluksi.
Kun suojauslaskentaa ei sovelleta
Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannais-
sopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Altiassa johdannaisten käypien arvojen muutokset
kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluihin silloin, kun johdannainen liittyy
kaupallisten rahavirtojen (ostojen ja myyntien) suojaukseen, eikä suojauslaskentaa sovelleta. Muiden
johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi rahoitustuottoihin tai -kuluihin, kun
suojauslaskentaa ei sovelleta. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on hankittu vähentä-
mään liiketoimintaan tai rahoitukseen liittyviä tulos- ja/tai rahavirtavaikutuksia.
JOHDANNAISSOPIMUSTEN NIMELLISARVOT
Milj. euroa 2020 2019
Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset 20,0 20,0
Valuuttatermiinit 29,4 24,4
Hyödykejohdannaiset, sähkö 3,3 1,3
0.1TWh 0.1TWh
Ei suojauslaskennan -alaiset johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit 5,0 3,9
Vuosikertomus 202059
Milj. euroa
Korkoswap 2020 2019
Kirjanpitoarvo (velka) 1,0 1,2
Nimellismäärä 20,0 20,0
Eräpäivä 04/2023 04/2023
Suojausaste 1:1 1:1
Voimassa olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos 1.1. lähtien -0,3 -0,1
Suojauksen tehokkuuden määrittämiseen käytettävä suojauskohteen arvon muutos 0,3 0,1
Suojatun koron painotettu keskiarvo tilikauden aikana 2,07 % 1,99 %
Milj. euroa
Hyödykkeet — Sähkö 2020 2019
Kirjanpitoarvo 0,6 0,3
Nimellismäärä 3,3 1,3
TWh 0,1 0,1
Eräpäivä 2021–2024 2020–2021
Suojausaste 1:1 1:1
Voimassa olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos 1.1. lähtien 0,3 -1,0
Suojauksen tehokkuuden määrittämiseen käytettävä suojauskohteen arvon muutos -0,3 1,0
Suojatun hinnan painotettu keskiarvo EUR/MWh 28,85 23,91
SUOJAUSLASKENNAN VAIKUTUKSET TALOUDELLISEEN ASEMAAN JA TULOKSEEN
Milj. euroa
EURAUD EURUSD EURNOK EURSEK
Valuuttatermiinit 2020 2019 2020 2019 2020 2019 2020 2019
Kirjanpitoarvo (varat) 0,0 0,0 - - - - - -
Kirjanpitoarvo (velat) - - -0,0 -0,0 -0,1 -0,0 -0,6 -0,3
Nimellisarvo 1,7 1,5 2,2 1,4 2,5 1,8 20,7 18,2
Eräpäivä helmi-joulu 2021 helmi-joulu 2020 helmi-joulu 2021 helmi-kesä 2020 helmi-joulu 2021 helmi-touko 2020 helmi-joulu 2021 helmi-elo 2019
Suojausaste 1:1 1:1 1:1 1:1 1:1 1:1 1:1 1:1
Voimassa olevien suojausinstrumenttien diskontatun arvon muutos 1.1. lähtien 0,0 0,0 -0,0 -0,1 -0,0 -0,1 -0,3 -0,2
Suojauksen tehokkuuden määrittämiseen käytettävä suojauskohteen arvon muutos -0,0 -0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,3 0,2
Vuosikertomus 202060
Seuraavassa esitetään realisoitumattomien johdannaisten positiiviset ja negatiiviset käyvät arvot ja niiden
nettomäärät. Nettoutussopimusten piirissä ovat korko- ja valuuttajohdannaiset. Johdannaisia koskevat ylei-
set nettoutussopimukset eivät täytä kriteerejä, joiden mukaan erät voitaisiin vähentää toisistaan taseessa,
koska laillisesti täytäntöönpantavissa olevaa kuittausoikeutta ei tällä hetkellä ole.
RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN NETOTUS
Milj. euroa 2020 2019
Johdannaissaamiset:
Käypä arvo, brutto 0,7 0,4
Käypä arvo, netotussopimusten piirissä -0,0 -0,0
Käypä arvo, netto 0,6 0,3
Johdannaisvelat:
Käypä arvo, brutto 1,9 1,7
Käypä arvo, netotussopimusten piirissä -0,0 -0,0
Käypä arvo, netto 1,9 1,6
3.4. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT TIEDOT
Osakepääoma
Altia Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 60 480 378,36 euroa vuo-
sien 2020 ja 2019 lopussa. Osakkeiden kokonaismäärä oli tilikausien 2020 ja 2019 lopussa 36 140 485 kpl.
Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Jokaisel-
la osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun varojenjakoon. Yhtiöllä
ei ole hallussaan omia osakkeita.
OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ
2020 2019
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden alussa 36 140 485 36 140 485
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä yhteensä tilikauden lopussa 36 140 485 36 140 485
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Henkilöstöannin osakkeiden merkinnöistä suoritetut maksut on kirjattu kokonaisuudessaan sijoitetun va-
paan oman pääoman rahastoon.
Käyvän arvon rahasto
Käyvän arvon rahasto sisältää käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat.
Vararahasto
Vararahasto sisältää lakisääteisen osuuden ulkomaisen tytäryhtiön tuloksesta.
Suojausrahasto
Suojausrahasto sisältää rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muu-
tokset tehokkaaksi todetuista suojauksista.
RAHAVIRRAN SUOJAUSRAHASTO
Milj. euroa
Valuutta-
termiinit
Korko-
johdannaiset Hyödykkeet
Suojaus-
rahastot
yhteensä
1.1.2019 -0,0 -1,0 1,1 0,0
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu suojausinstrumentin
käyvän arvon muutos
0,5 0,2 -0,2 0,5
Siirretty ostojen ja myyntien oikaisueriin — kirjattu muihin
laajan tuloksen eriin
-0,9 - - -0,9
Siirretty rahoitustuottoihin/-kuluihin — kirjattu muihin laajan
tuloksen eriin
- -0,4 - -0,4
Siirretty oikaisemaan sähkön ostoja — kirjattu muihin laajan
tuloksen eriin
- - -0,5 -0,5
Laskennallinen vero 0,1 0,2 -0,1 0,3
31.12.2019 -0,3 -1,0 0,2 -1,0
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu suojausinstrumentin
käyvän arvon muutos
0,2 0,4 0,1 0,7
Siirretty ostojen ja myyntien oikaisueriin — kirjattu muihin
laajan tuloksen eriin
-0,7 - - -0,7
Siirretty rahoitustuottoihin / -kuluihin — kirjattu muihin laajan
tuloksen eriin
- -0,4 - -0,4
Siirretty oikaisemaan sähkön ostoja — kirjattu muihin laajan
tuloksen eriin
- - 0,3 0,3
Laskennallinen vero 0,2 0,2 -0,1 0,2
31.12.2020 -0,6 -0,8 0,5 -0,9
Vuosikertomus 202061
Muuntoerot
Muuntoerot sisältävät kaikki valuuttakurssierot, jotka ovat syntyneet ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpää-
tösten muuntamisesta. Konsernin kertyneet muuntoerot 31.12.2020 olivat yhteensä – 20,5 miljoonaa euroa
(31.12.2019: -22,1 miljoonaa euroa).
Osakekohtainen tulos
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden
osakemäärän painotetulla keskiarvolla.
Laimennettu osakekohtainen tulos on laskettu samoin perustein kuin laimentamaton osakekohtainen tulos
kuitenkin niin, että se huomioi Konsernin potentiaaliset sitoumukset laskea liikkeelle uusia osakkeita tulevai-
suudessa. Altia ei ole laskenut liikkeelle laimentavia instrumentteja tässä esitettyjen kausien aikana.
OSAKEKOHTAINEN TULOS
2020 2019
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, miljoonaa euroa 17,8 18,4
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo (1000 kpl) 36 140 36 140
Laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos, euroa 0,49 0,51
Osinko
Hallitus esittää vuoden 2020 yhtiökoukselle, että osinkoa maksetaan 0,35 euroa osakkeelta.
Arcuksen hallitus on vastaavasti ehdottanut Arcuksen varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuotuista osin-
koa maksettaisiin 1,66 Norjan kruunua osakkeelta tilikaudelta 2020, mikä heijastaa sulautumissuunnitelmas-
sa sovittua Altian ja Arcuksen suhteellista arvoa. Tämä tarkoittaa, että Altian ja Arcuksen tilikaudelta 2020
maksettavat osingot eivät vaikuta yhtiöiden sulautumista varten sovittuun arvostukseen.
Altian hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle myös, että vuoden 2020 ylimääräisen yhtiökokouksen
päättämä osinkovaltuutus maksaa ylimääräinen 0,40 osakekohtainen osinko Altian osakkeenomistajille Altian
ja Arcuksen yhdistymiseen liittyen ja ennen sen toteutumista uusitaan.
Yhtiökokous 4.6.2020 päätti, että tilikaudelta 2019 jaetaan osinkoa 0,21 euroa osakkeelta, yhteensä 7,6
miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 14.6.2020. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osingon-
jaon toisesta erästä enimmäismäärältään 0,21 euroa osakkeelta. Tämä osinko maksettiin 25.11.2020.
ALTIA OYJ:N JAKOKELPOISET VARAT
Milj. euroa 31.12.2020 31.12.2019
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1,2 1,2
Voitto edellisiltä tilikausilta 95,7 70,9
Osingonjako -15,2 -13,7
Tilikauden voitto 5,9 38,6
JAKOKELPOISET VARAT YHTEENSÄ 87,6 96,9
4. Rahoitus- ja pääomariskit
4.1. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
Rahoitusriskien hallinnan periaatteet
Altian rahoitusriskien hallinnalla pyritään turvaamaan konsernin
taloudellinen vakaus ja riittävien rahoitusvaihtoehtojen saatavuus
eri markkinatilanteissa. Lisäksi tavoitteena on tukea liiketoiminto-
ja liiketoimintaan liittyvien rahoitusriskien tunnistamisessa ja hal-
linnassa sekä olennaisilta rahoitusriskeiltä suojautumisessa.
Konserni altistuu erilaisille markkinariskeille. Näiden riskien
muutokset vaikuttavat yhtiön varoihin, velkoihin ja ennakoitui-
hin liiketoimiin. Riskit aiheutuvat korkojen, valuuttakurssien ja
hyödykkeiden markkinahintojen muutoksista. Näistä markkina-
riskeistä aiheutuvien riskien hallintaan voidaan käyttää valittuja
johdannaisinstrumentteja. Altia suojaa pääasiassa vain konsernin
rahavirtaan vaikuttavia riskejä sekä harkinnan mukaan joitakin
valuuttamääräisiä tase-eriä. Johdannaisia käytetään yksinomaan
suojautumiseen edellä mainituilta riskeiltä. Osaan korko-, valuut-
ta- sekä sähköjohdannaisista sovelletaan IFRS 9 -standardin mu-
kaisia suojauslaskennan periaatteita. Rahoitusriskien hallintaa
toteutetaan hallituksen hyväksymien riskienhallintaperiaatteiden
mukaisesti osana konsernin riskienhallintaa. Perustan rahoitusris-
kien hallinnalle muodostavat Altian rahoitus- ja luottoperiaatteet
sekä liiketoiminnan jatkuvuuteen tähtäävät periaatteet.
Vuosikertomus 202063
1. VALUUTTARISKI
Altia altistuu valuuttariskeille viennin ja tuonnin, konsernin sisäisen muiden kuin euromaiden välisen kaupan
sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden kanssa tapahtuvan sisäisen lainanannon ja sijoitusten kautta. Konsernin
valuutta riskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa valuuttakursseihin liittyviä epävarmuustekijöitä ja niiden
vaikutusta konsernin tulokseen, rahavirtaan ja taseeseen.
Transaktioriski
Transaktioriski aiheutuu valuuttamääräisistä tase-eristä sekä tulevista rahavirroista liittyen myyntiin, os-
toihin sekä pääomatuottoihin. Transaktioriskin hallinnalla pyritään suojaamaan konsernia valuuttakurssien
muutosten vaikutuksilta tulokseen.
Tavoitteena on suojata 60–80 % erittäin todennäköisistä kaupallisista rahavirroista. Keskimääräinen
suojaus aste on pysynyt tavoitetasolla. Suojaukset toteutetaan valuuttatermiineillä tai -optioilla enintään seu-
raavien kahdentoista kuukauden ajalle lähinnä asiakkaiden hinnoitteluajanjaksojen mukaisessa rytmissä. Altia
voi soveltaa valuuttajohdannaisiin rahavirran suojauslaskentaa. Konsernin sisäiset lainajärjestelyt suojataan
100-prosenttisesti, ja niihin ei sovelleta suojauslaskentaa.
Kahdessa alla olevassa taulukossa esitetään konsernin nettovaluuttapositio, ensin taseeseen kirjattujen
rahoitusinstrumenttien perusteella ja toiseksi ottaen huomioon myös tulevat valuuttamääräiset nettoraha-
virrat. Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7-standardin mukainen valuuttapositio koostuu myyntisaa-
misista, ostoveloista, rahavaroista, konsernin sisäisistä ja ulkoisista lainoista sekä johdannaisinstrumenteista.
Nettovaluuttariski on huomioitu taulukossa silloin, kun transaktiovaluutta on muu kuin yhtiön
toimintavaluutta.
Riskienhallintaprosessi
Rahoitukseen liittyvät prosessin erityispiirteet on kuvattu jäljempänä markkina-, maksuvalmius- ja luottoris-
kien kuvausten yhteydessä. Rahoitusriskien tilanteesta raportoidaan säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle ja
Altian hallitukselle. Riskien hallintaa koskevat merkittävimmät periaatepäätökset tekee yhtiön hallitus.
Altian hallitus on hyväksynyt osana rahoitusriskien hallintaperiaatteita rahoitusinstrumenttien luettelon,
jossa erityyppisten rahoitusriskien osalta on määritelty hyväksytyt instrumentit, niiden käyttötarkoitus ja
käytöstä päättävä henkilö.
Rahoitusriskien hallinnan organisointi
Konsernin johdolle raportoidaan rahoitusasioista säännöllisesti. Hallitus käsittelee tapauskohtaisesti kaikki
olennaiset rahoitusasiat, kuten konsernin sisäiset ja ulkoiset lainajärjestelyt.
Altian rahoitustoimintoa ja rahoitusriskien hallintaa koskevat tehtävät ja vastuut on kuvattu rahoitusriskien
hallintaperiaatteissa. Konsernin rahoitusosasto vastaa rahoituksen varmistamisesta, riskien tunnistamises-
ta sekä tarvittaessa suojausten toteuttamisesta ulkopuolisten vastapuolten kanssa. Liiketoimintayksiköt ja
tytär yhtiöt vastaavat omaan liiketoimintaansa liittyvien riskien hallinnasta ja rahavirtojen ennustamisesta.
Riskikeskittymät
Altia analysoi huolellisesti toimintoihinsa liittyviä rahoitusriskejä ja riskikeskittymiä. Tämän arvioinnin tulok-
sena tunnistetut riskikeskittymät on kuvattu markkina- ja luottoriskien kuvausten yhteydessä.
Markkinariski
Altia määrittelee markkinariskin riskiksi, jossa rahoitusinstrumentin käypä arvo tai tulevat rahavirrat vaih-
televat markkinahintojen muutosten seurauksena. Konsernin tärkeimmät markkinariskit ovat valuuttariski,
korkoriski ja hintariski ohraan ja sähköön liittyen.
Vuosikertomus 202064
TAULUKKO 1: KONSERNIN NETTOVALUUTTAPOSITIO 31.12.
Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin mukainen nettovaluuttapositio
Milj. euroa 2020 2019
EUR-SEK -18,3 -16,4
EUR-NOK -0,6 -1,6
EUR-USD 3,8 2,7
EUR-AUD 1,8 1,7
Konsernin nettovaluuttapositio 31.12. sisältäen myös suojatut kaupalliset kassavirrat
Milj. euroa 2020 2019
EUR-SEK 2,4 1,8
EUR-NOK 1,9 0,3
EUR-USD -0,2 0,3
EUR-AUD 0,1 0,2
Translaatioriski
Translaatioriski aiheutuu lähinnä emoyhtiön valuuttamääräisistä oman pääoman ehtoisista nettosijoituksis-
ta ulkomaisiin tytäryhtiöihin, joista syntyy konsernitilinpäätöstä laadittaessa muuntoero konsernin taseen
omaan pääomaan. Konsernin rahoitusosasto analysoi translaatioriskiä säännöllisesti ja raportoi tällä alueella
tapahtuvista olennaisista seikoista johdolle. Merkittävimmät nettosijoitukset ovat Ruotsin ja Norjan kruunu-
jen määräisiä. Translaatioriskiä ei ole suojattu.
2. KORKORISKI
Korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida korkojen muutosten aiheuttamien vaihtelujen vaikutus
konsernin tulokseen. Lainojen nimellisarvo oli 31.12.2020 76,3 (2019: 82,8) miljoonaa euroa ja se jakautui
seuraavasti:
• 10,0 miljoonan euron suuruinen laina erääntyy tammikuussa 2022, ja sitä lyhennetään 5 miljoonaa euroa
vuodessa. Lainan korko on sidottu kolmen kuukauden markkinakorkoon. Näitä korkoja ei ole tällä hetkellä
suojattu.
• 55,0 miljoonan euron osuus lainasta erääntyy tammikuussa 2023. Lainan korko perustuu kolmen kuukau-
den markkinakorkoon. Altia on suojannut nämä koronmaksut 20 miljoonan euron suuruisella korkojoh-
dannaisella kiinteään korkoon. Tähän korkojohdannaiseen sovelletaan suojauslaskennan periaatteita. Suo-
jauksen on todettu olevan tehokas.
• 11,3 miljoonan euron eläkelaina erääntyy tammikuussa 2028. Korko on kiinteä koko laina-ajalle.
Altian kotimaisen yritystodistusohjelman enimmäismäärä on 100 miljoonaa euroa. Yritystodistuksia oli
31.12.2020 liikkeeseen laskettuna 40,0 miljoonaa euroa (2019: 0,0).
Altian hallituksen hyväksymä enimmäismäärä factoringsopimuksen mukaiselle myyntisaamisten myynnille
on 145 miljoonaa euroa. Myyntisaamiset kirjataan pois taseesta kaupantekohetkellä, eikä niihin liity takai-
sinostovelvoitetta. Järjestelyn kulut kirjataan muihin rahoituskuluihin. Myyntisaamiset ovat lyhytaikaisia,
eikä niihin liittyvää korkoriskiä ole suojattu. Myytyjen myyntisaamisten määrä 31.12.2020 oli 91,9 miljoonaa
euroa (2019: 76,7 miljoonaa euroa).
3. HYÖDYKKEIDEN HINTARISKI
Ohra
Altia käytti vuonna 2020 etanolin ja tärkkelyksen valmistukseen noin 214 (212) miljoonaa kiloa Suomessa
viljeltyä viljaa. Korkealuokkaisen kotimaisen ohran saatavuuden Altia varmistaa sopimusviljelyllä yhteistyössä
viljelijöiden ja viljaliikkeiden kanssa. Ohran markkinahinta vaihtelee satovuosittain merkittävästi suomalaisen
ohran kysyntään ja tarjontaan vaikuttavien eri tekijöiden vuoksi, ja siten sen katsotaan olevan Altialle merkit-
tävä riski. Hintariskiä ei ole suojattu johdannaisinstrumenteilla.
Sähkö
Voimakas sähkön markkinahinnan nousu on Altialle merkittävä riski. Riskiä hallitaan noudattamalla Altian
sähkönhankintapolitiikkaa. Siinä määritellään ne rajat, joiden puitteissa sähkön hintariskiltä suojaudutaan.
Suojaukset tehdään Nasdaq OMX Oslo ASAn OTC-johdannaistuotteilla. Sähkönhankinnan suojauspalvelu
ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta.
Sähkön hintariskin suojauksiin sovelletaan IFRS 9:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa, ja suojauksen te-
hokkuus testataan neljännesvuosittain. Suojattava riski on Suomen euromääräinen sähkönhankinta. Riskiltä
suojaudutaan käyttämällä systeemihintaisia, Suomen aluehintaisia ja aluehintaerojohdannaissopimuksia. Sys-
teemihintaisilla johdannaisilla suojataan pohjoismaista sähkön hintaa ja aluehintaerojohdannaisilla Suomen
alueen ja systeemihinnan välistä hintaeroa.
Vuoden 2020 lopussa seuraavien 12 kuukauden toimitusten suojaustaso oli 74,7 % (2019: 53,7 %), mikä
vastasi asetettuja tavoitteita. Vuonna 2020 keskimääräinen suojaustaso vuoden aikana oli 72,1 % (66,0 %).
Kaikki suojaukset olivat tehokkaita vuonna 2020 ja 2019.
Altia hankkii kuluttamansa sähkön Suomen hinta-alueen spot-hintaan sidottuna toimituksena suoraan
Nord Pool Spot -markkinoilta.
Vuosikertomus 202065
4. HERKKYYS MARKKINARISKEILLE
Seuraavassa taulukossa on kuvattu konsernin tuloksen ja oman pääoman (ennen veroja) herkkyyttä sähkön hin-
tojen, korkojen ja valuuttakurssien muutoksille. Altian soveltaessa suojauslaskentaa herkkyys kohdistuu omaan
pääomaan. Kun suojauslaskentaa ei sovelleta, herkkyys on ilmoitettu mahdollisena vaikutuksena tulokseen.
Herkkyys valuuttakurssien muutoksille on laskettu rahoitusinstrumenteista aiheutuvasta
nettovaluuttapositiosta.
TAULUKKO 2: HERKKYYSANALYYSIT
Rahoitusinstrumenteista aiheutuva
IFRS 7-standardin tarkoittama herkkyys
markkinariskeille (ennen veroja) 2020 2019
Milj. euroa Tuloslaskelma Oma pääoma Tuloslaskelma Oma pääoma
+/-10 % muutos sähkön hinnassa - +/-0,4 - +/-0,2
+/-10 % muutos EUR/NOK valuuttakurssissa -/+0,2 +/-0,3 -/+0,0 +/-0,2
+/-10 % muutos EUR/SEK valuuttakurssissa -/+0,2 +/-2,1 -/+0,2 +/-1,8
+/-10 % muutos EUR/USD valuuttakurssissa +/-0,0 -/+0,4 -/+0,0 -/+0,2
+/-10 % muutos EUR/AUD valuuttakurssissa -/+0,0 -/+0,2 -/+0,0 -/+0,2
+1 %-yksikön muutos markkinakoroissa -0,5 +0,2 -0,5 +0,4
+10 %:n lisäyksellä EUR/SEK valuuttakurssissa olisi -0,2 miljoonan euron vaikutus tuloslaskelmaan.
Muut riskit vastaavalla tavalla
31.12.2020 konsernin vaihtuvakorkoinen velkapositio muodostuu vaihtuvakorkoisista veloista 65,0 miljoo-
naa euroa (2019: 70,0 miljoonaa euroa) sekä riskiä netottavasta koronvaihtosopimuksen vaihtuvasta osasta
20,0 miljoonaa euroa (2019: 20,0 miljoonaa euroa).
Maksuvalmiusriski
Konsernin johto on arvioinut, ettei likviditeettiriski ole kasvanut olennaisesti COVID 19-pandemian johdos-
ta. Likviditeettitilanne on ollut vahva koko tilikauden ajan. Likviditeettiä on vahvistanut liiketoiminnan raha-
virran myönteinen kehittyminen sekä yritystodistusten liikkeelle laskeminen likviditeetin varmistamiseksi.
Maksuvalmiusriskin hallitsemiseksi Altia pitää jatkuvasti yllä riittäviä likviditeettireservejä, jotka vuoden
2020 lopussa olivat 10 miljoonan euron konsernitililimiitti sekä 60 miljoonan euron revolving credit -tyyp-
pinen valmiusluottolimiitti. Valmiusluottolimiitti oli 31.12.2020 käyttämättä (2019: 0 miljoonaa euroa). Val-
miusluottolimiitti erääntyy tammikuussa 2023. Konsernin ulkoisista lainoista on kerrottu tarkemmin korko-
riskin yhteydessä.
TAULUKKO 3: LIKVIDITEETTIRESERVIT
Rahavarat sekä käyttämättömät sitovat luottolimiittisopimukset
Milj. euroa 2020 2019
Rahavarat 130,7 64,2
Konsernitililimiitit 10,0 10,0
Valmiusluottolimiitti 60,0 60,0
YHTEENSÄ 200,7 134,2
Vuosikertomus 202066
TAULUKKO 4: RAHOITUSVELKOJEN ERÄÄNTYMINEN
Sopimusten mukaiset maksut rahoitusveloista 2020 Rahavirrat 2021 Rahavirrat 2022 Rahavirrat 2023-
Milj. euroa
Rahavirrat
yhteensä
Kiinteä
korko
Vaihtuva
korko
Takaisin-
maksu
Kiinteä
korko
Vaihtuva
korko
Takaisin-
maksu
Kiinteä
korko
Vaihtuva
korko
Takaisin-
maksu
Muut kuin johdannaiset:
Lainat rahoituslaitoksilta
1
-66,3 - -0,6 -5,0 - -0,6 -5,0 - -0,1 -55,0
Lainat eläkelaitoksilta
2
-11,8 -0,1 - -1,5 -0,1 - -1,5 -0,3 - -8,3
Vuokrasopimusvelat -10,7 - - -3,4 - - -3,1 - - -4,1
Ostovelat -29,6 - - -29,6 - - - - - -
Johdannaiset:
Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta
Sisääntuleva 28,9 - - 28,9 - - - - - -
Ulosmenevä -29,7 - - -29,7 - - - - - -
Valuuttajohdannaiset, ei-suojauslaskenta
Sisääntuleva 5,0 - - 5,0 - - - - - -
Ulosmenevä -5,2 - - -5,2 - - - - - -
Korkojohdannaiset, suojauslaskenta -1,0 -0,4 - - -0,4 - - -0,1 - -
Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta -0,6 - - -0,3 - - -0,2 - - -0,1
YHTEENSÄ -120,9 -0,6 -0,6 -40,8 -0,5 -0,6 -9,9 -0,4 -0,1 -67,5
1
Lainat rahoituslaitoksilta erääntyvät 2022 ja 2023
2
Lainat eläkelaitoksilta erääntyvät 2028
Vuosikertomus 202067
TAULUKKO 4: RAHOITUSVELKOJEN ERÄÄNTYMINEN
Sopimusten mukaiset maksut rahoitusveloista 2019 Rahavirrat 2020 Rahavirrat 2021 Rahavirrat 2022-
Milj. euroa
Rahavirrat
yhteensä
Kiinteä
korko
Vaihtuva
korko
Takaisin-
maksu
Kiinteä
korko
Vaihtuva
korko
Takaisin-
maksu
Kiinteä
korko
Vaihtuva
korko
Takaisin-
maksu
Muut kuin johdannaiset:
Lainat rahoituslaitoksilta
1
-72,2 - -0,7 -5,0 - -0,7 -5,0 - -0,8 -60,0
Lainat eläkelaitoksilta
2
-13,4 -0,1 - -1,5 -0,1 - -1,5 -0,4 - -9,8
Vuokrasopimusvelat -10,5 - - -3,4 - - -3,0 - - -4,1
Ostovelat -25,7 - - -25,7 - - - - - -
Johdannaiset:
Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta
Sisääntuleva 24,2 - - 24,2 - - - - - -
Ulosmenevä -24,6 - - -24,6 - - - - - -
Valuuttajohdannaiset, ei-suojauslaskenta
Sisääntuleva 3,9 - - 3,9 - - - - - -
Ulosmenevä -3,9 - - -3,9 - - - - - -
Korkojohdannaiset, suojauslaskenta -1,2 -0,4 - - -0,4 - - -0,5 - -
Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta -0,3 - - -0,2 - - -0,1 - - -
YHTEENSÄ -123,8 -0,5 -0,7 -36,3 -0,5 -0,7 -9,6 -0,9 -0,8 -73,9
1
Lainat rahoituslaitoksilta erääntyvät 2022 ja 2023
2
Lainat eläkelaitoksilta erääntyvät 2028
Vuosikertomus 202068
Luottoriski
Altian luottoriskien hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, mikäli jokin konsernin vastapuoli ei täytä vel-
voitteitaan. Luottoriskien hallintaperiaatteita kuvataan konsernin luottopolitiikassa.
Luottoriski aiheutuu siitä, että jokin Altian vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa
täyttämättä tai että vastapuolen luottokelpoisuus muuttuu tavalla, joka vaikuttaa sen liikkeeseen laskemien
instrumenttien markkina-arvoon.
COVID 19 pandemiasta johtuen johto on vuonna 2020 erityisellä huolellisuudella tarkistanut luottoris-
kinsä. Luottoriskin enimmäismäärä vastaa konsernin rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa. Myyntisaamisiin ei
liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Altialla on historiallisesti ollut vähän erääntyneitä myyntisaamisia ja
erääntyneiden myyntisaamisten määrä ei ole kasvanut COVID-19 pandemian seurauksena. Luottoriskejä
pyritään vähentämään aktiivisella luotonhallinnalla sekä huomioimalla asiakkaiden luottokelpoisuus laskujen
maksuaikaa määritettäessä.
4.2. PÄÄOMARISKIEN HALLINTA
Altian tavoitteena pääoman hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka tukee kannattavaa kas-
vua. Hallitus seuraa yrityksen pääomarakennetta säännöllisesti.
Altia seuraa pääomaansa nettovelkaantumisasteen eli gearingin perusteella (korollisten nettovelkojen suh-
de omaan pääomaan). Korollisiin nettovelkoihin luetaan lainat ja vuokrasopimusvelat, joista on vähennetty ra-
havarat. Nettovelkaantumisasteen nykyinen taso alittaa selvästi konsernin lainaehtojen määrittelemän rajan.
Liiketoimintasyklin aikana yrityksen nettovelkaantumisaste todennäköisesti vaihtelee, ja tavoitteena on
säilyttää riittävän vahva taseen rakenne konsernin rahoitustarpeiden turvaamiseksi. Nettovelkaantumisaste
oli 31.12.2020 ja 31.12.2019 seuraava:
TAULUKKO 5: NETTOVELKAANTUMISASTE
Nettovelkaantumisaste 31.12. (milj. euroa) 2020 2019
Lainat 116,1 82,6
Vuokrasopimusvelat 10,7 10,5
Rahavarat 130,7 64,2
Nettovelka -3,9 28,9
Oma pääoma yhteensä 156,3 151,2
NETTOVELKAANTUMISASTE 31.12. -2,5 % 19,1 %
5. Konsolidointi
5.1 YLEISET KONSOLIDOINTIPERIAATTEET
Yhdistely konsernitilinpäätökseen
Konsernitilinpäätökseen yhdistely, yhdistelyssä käytetty mene-
telmä sekä omistuksen luokittelu riippuvat siitä, onko konsernilla
yhtiöissä määräysvalta tai yhteinen määräysvalta vai onko sillä
huomattava vaikutusvalta tai muu omistussuhde. Kun konsernilla
on yhtiössä määräysvalta, yhtiö yhdistellään tytäryrityksenä lii-
tetiedossa 5.2. Tytäryhtiöt kerrottujen periaatteiden mukaisesti.
Kun konsernilla on yhtiössä yhteinen määräysvalta tai huomat-
tava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa, yhtiö yhdistellään
konsernitilinpäätökseen liitetiedossa 5.3. Osakkuusyhtiöt, yhtei-
syritykset ja osuudet yhteisissä toiminnoissa kuvattujen periaat-
teiden mukaisesti. Mikäli konsernilla ei ole omistamassaan yhtiös-
sä määräysvaltaa eikä huomattavaa vaikutusvaltaa, omistusosuus
luokitellaan käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta kirjatta-
viksi rahoitusvaroiksi ja käsitellään liitetiedossa 3.2.1. kuvattujen
periaatteiden mukaisesti.
Vuosikertomus 202070
Ulkomaan rahan määräiset erät
Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin
pankkipäivittäin julkaisemia keskikursseja. Raportointikauden päättymispäivänä taseessa olevat
ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymis-
päivän keskikursseja käyttäen. Muuntamisesta syntyvät valuuttakurssierot kirjataan tulosvaikut-
teisesti. Ostoihin ja myynteihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan vastaaviin eriin
liiketuloksen yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitus-
tuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaisten muualla kuin euroalueella toimivien tytäryritysten laajojen tuloslaskelmien erät
muunnetaan euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin kuukauden lopun kurssien keskikursseja.
Ulkomaisten tytäryritysten taseet muunnetaan käyttäen raportointikauden päättymispäivän keski-
kursseja. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla toisaalta laajassa tuloslaskelmassa ja toisaal-
ta omassa pääomassa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja se sisäl-
tyy omassa pääomassa muuntoeroihin. Sen muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Ulkomaisille tytäryrityksille annettujen valuuttamääräisten, osaksi nettosijoitusta luettavien lai-
nojen, muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan konsernitilinpäätöksessä muihin laajan tulok-
sen eriin, ja ne sisältyvät omassa pääomassa muuntoeroihin.
Ulkomaisten yritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeisten voittojen ja tap-
pioiden muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään
omana eränään omassa pääomassa. Hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja kyseisten ulko-
maisten yksiköiden varoihin ja velkoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut
käsitellään kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina, jotka muunnetaan euroiksi rapor-
tointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Mikäli näistä ulkomaisista yksiköistä luovutaan ko-
konaan tai osittain, niistä aiheutuneet kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa
tai -tappiota.
5.2. TYTÄRYHTIÖT
Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet
Altian konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Altia Oyj ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöiksi kat-
sotaan ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Konsernille syntyy määräysvalta, kun se olemalla
osallisena yrityksessä altistuu yrityksen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon
ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Hankittujen tytäryri-
tysten tilinpäätökset sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut
määräysvallan tytäryrityksessä, ja siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Kaikki liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun
yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan hankintahetkellä käypään
arvoon. Määrä, jolla luovutetun vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja hankinnan koh-
teesta mahdollisesti aiemmin omistetun osuuden yhteenlaskettu määrä ylittää hankitun nettovarallisuu-
den käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi.
Kaikki hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopape-
reiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, kirjataan kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä mahdollisia
hankinnasta erillään käsiteltäviä liiketoimia. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta arvostetaan käy-
pään arvoon hankintahetkellä ja luokitellaan joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu ehdol-
linen lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä, ja täs-
tä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonja-
ko eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä ta-
pauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.
Konsernilla ei ole ollut määräysvallattomien omistajien osuuksia 31.12.2020 eikä 31.12.2019.
Vuosikertomus 202071
Altia Oyj:n tytäryhtiöiden lukumäärä tilikauden lopussa oli 12 kpl (23 kpl 31.12.2019). Konserni yksin-
kertaisti konsernirakennettaan sulauttamalla suomalaiset tytäryhtiönsä A-Beverages Oy:n, Alpha
Beverages Oy:n, ExCellar Oy:n, Harald Zetterström oy /ab:n ja Prime Wines Oy:n Altia Oyj:öön ja ruot-
salaiset tytäryhtiönsä Altia Holding Sweden AB, Altia Sweden Services AB:n, BevCo AB:n, Biben-
dum AB:n, Philipson & Söderberg AB:n ja Vinuversum AB:n Altia Sweden AB:hen 30.4.2020.
Emoyhtiön
omistusosuus %
Konsernin
omistusosuus % Maa
Altia Eesti AS 100,00 100,00 Viro
Altia Denmark A/S 100,00 100,00 Tanska
SIA Altia Latvia 100,00 100,00 Latvia
Altia Norway AS 100,00 100,00 Norja
Altia Sweden AB 100,00 100,00 Ruotsi
Best Buys International AS 100,00 100,00 Norja
Bibendum AS 100,00 100,00 Norja
Interbev AS 100,00 100,00 Norja
Larsen SAS 100,00 100,00 Ranska
Premium Wines AS 100,00 100,00 Norja
Ström AS 100,00 100,00 Norja
Oy Wennerco Ab 100,00 100,00 Suomi
5.3. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ JA YHTEISJÄRJESTELYISSÄ
Osakkuusyritykset
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on yli 20 % äänioikeuksista tai muutoin huo-
mattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Altialla on osakkuusyrityksenä käsiteltävä omistus
Palpa Lasi Oy:ssä.
Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pää-
omaosuusmenetelmän mukaan sijoitus kirjataan alun perin hankintamenoon ja tämän jälkeen sitä oikais-
taan hankinta-ajankohdan jälkeen kohteen nettovarallisuudessa tapahtuneella muutoksella, konsernin
omistusosuuden mukaisesti. Hankinnan jälkeen konsernin osuus osakkuusyrityksen tilikauden voitosta
tai tappiosta esitetään omana eränään liiketuloksen jälkeen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen
tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpi-
toarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut yrityksen velvoitteiden täyttämiseen.
Konsernin sijoitus osakkuusyritykseen sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin osuus
osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan
tuloksen eriin.
Konsernin ja sen osakkuusyritysten välisten liiketoimien tuloksesta merkitään konsernitilinpäätök-
seen vain konsernin ulkopuolisille omistajille kuuluva osuus. Jokaisen raportointikauden lopussa tarkis-
tetaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut.
Jos tällaisesta on viitteitä, arvonalentumistappio määritetään osakkuusyrityksestä kerrytettävissä ole-
van rahamäärän ja sen kirjanpitoarvon välisenä erotuksena. Arvonalentumistappio merkitään tuloslas-
kelmaan erään osuus osakkuusyritysten tuloksesta.
Osakkuusyritysten tilinpäätökset on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernissa sovellettavia laa-
timisperiaatteita. Jos tilikauden tilinpäätöstä ei ole käytettävissä, yhdistelyssä on käytetty alustavia tilin-
päätöslukuja tai viimeisintä saatua tietoa.
Vuosikertomus 202072
Yhteisjärjestelyt
Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on sopimukseen perustuva
yhteinen määräysvalta ja jossa merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräys-
vallan jakavien osapuolien yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai
yhteisyritys.
Altialla on Roal Oy:ssa saamiseen liittyvä intressi, joka perustuu yhteisen toiminnon toisen osapuolen
kanssa tehtyyn sopimusjärjestelyyn. Osuus Roal Oy:ssä käsitellään yhteisenä toimintona.
Yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Altialla on
yhteisyrityksenä käsiteltävä omistus Von Elk Companyssä.
OSAKKUUSYRITYKSET JA YHTEISJÄRJESTELYT
2020
Omistusosuus %
2019
Omistusosuus %
Roal Oy, Suomi 50,00 50,00
Palpa Lasi Oy, Suomi 25,53 25,53
Von Elk Company Oy, Suomi 20,00 20,00
Roal Oy harjoittaa entsyymiliiketoimintaa. Yhteisen toiminnon toinen omistaja on ABF Overseas Ltd.
Altialla on Roalissa yhteinen määräysvalta, mutta toisen osakkeenomistajan optio-oikeus tarkoittaa, että
tosiasiallisesti kyseessä on kiinteätuottoinen saaminen, eikä Altialla ole oikeutta 50 %:iin nettovarallisuudes-
ta, kunnes optio raukeaa. Näin ollen osuus luokitellaan yhteiseksi toiminnoksi ja Altia käsittelee osuutensa
Roalin varoista ja veloista saamisena ja vuotuisen vähimmäisosingon korkotuottona. Saamisen määrä oli 7,6
miljoonaa euroa 31.12.2020 ja 31.12.2019.
Palpa Lasi Oy harjoittaa lasisten juomapakkausten kierrätys- ja uusiokäyttöliiketoimintaa.
Von Elk Company on suomalainen perheyritys, joka harjoittaa alkoholijuomaliiketoimintaa.
KONSERNIN OSUUS OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSISSÄ
Milj. euroa 2020 2019
Tilikauden alussa 1,2 0,3
Tilikauden lisäykset - 0,2
Osuus tuloksesta 0,3 0,7
Tilikauden lopussa 1,5 1,2
OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYSTEN TALOUDELLINEN YHTEENVETO
Milj. euroa 2020 2019
Varat 8,7 8,8
Velat 3,3 4,9
Nettovarat 5,4 3,9
Liikevaihto 16,4 18,5
Tilikauden tulos 1,3 2,6
Lähipiiritapahtumat osakkuusyritysten ja yhteisjärjestelyjen kanssa esitetään liitetiedossa 6.3.
6. Muut liitetiedot
6.1. TULOVEROT
Tuloverot
Konsernin tulosvaikutteisesti kirjattu verokulu muodostuu kau-
den verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, mahdollisista
aikaisempien tilikausien veroista ja laskennallisesta verosta. Kau-
den verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan kunkin kon-
serniin kuuluvan yhtiön paikallisen verolainsäädännön mukaisesti.
Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin
liittyvät verovaikutukset kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli verot
liittyvät muun laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan
kirjattuihin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin, tuloverot kirjataan
kyseisiin eriin. Konsernin osuus osakkuusyritysten ja yhteisyri-
tysten tuloksesta esitetään laskettuna nettotuloksesta, ja siten se
sisältää verovaikutuksen.
Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan pääsääntöisesti
kaikista väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotuksel-
listen arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä. Merkittävimmät väliai-
kaiset erot syntyvät aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä,
vahvistetuista verotuksellisista tappioista ja tytäryhtiöhankinto-
jen käypien arvojen kohdennuksista. Laskennallisia verosaamisia
kirjataan enintään siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että
tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikai-
Vuosikertomus 202074
nen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verovelat kirjataan täysimääräisinä. Laskennalliset verot kir-
jataan käyttäen verokantoja, jotka on raportointikauden päättymispäivään mennessä säädetty tai tosi-
asiallisesti hyväksytty. Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan veroa vain,
mikäli niistä todennäköisesti aiheutuu veroseuraamuksia.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, kun ne koskevat samaa veronsaajaa ja
Altialla on laillisesti täytäntöönpantavissa oleva oikeus määrien kuittaamiseen.
Keskeiset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut
– laskennalliset verosaamiset
Sen ratkaiseminen, merkitäänkö laskennalliset verosaamiset taseeseen, edellyttää harkintaa. Laskennal-
lisia verosaamisia kirjataan vain, kun niiden realisoituminen on todennäköisempää kuin realisoitumatta
jääminen, minkä puolestaan määrää se, kertyykö tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa. Verotet-
tavan tulon kertymistä koskevat oletukset perustuvat johdon arvioimiin vastaisiin rahavirtoihin. Nämä
vastaisia rahavirtoja koskevat arviot puolestaan riippuvat arvioista, jotka koskevat mm. tulevan myynnin
määrää, liiketoiminnan menoja, keskeisten raaka-aineiden kustannustasoja, investointeja ja muita liike-
toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä eriä. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskejä ja epävarmuutta, ja
näin ollen on mahdollista, että olosuhteissa tapahtuvat muutokset aiheuttavat muutoksia odotuksiin,
ja tämä voi puolestaan vaikuttaa taseeseen merkittyihin laskennallisiin verosaamisiin samoin kuin mah-
dollisiin vielä kirjaamattomiin muihin verotuksellisiin tappioihin ja väliaikaisiin eroihin. Altian kyky ker-
ryttää verotettavaa tuloa riippuu myös yleisistä talouteen, rahoitukseen, kilpailukykyyn, lainsäädäntöön
ja sääntelyyn liittyvistä tekijöistä, jotka eivät ole sen omassa määräysvallassa. Jos Altian verotettava
tulo on tulevaisuudessa pienempi kuin mitä johto on ennakoinut kirjattavia laskennallisia verosaamisia
määritettäessä, saamisten arvo alentuu tai ne käyvät kokonaan arvottomiksi. Tällöin taseeseen merkityt
määrät voidaan mahdollisesti joutua peruuttamaan tulosvaikutteisesti. Olosuhteiden muutokset voivat
myös johtaa laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen sellaisista vahvistetuista tappioista, joista tällä
hetkellä ei ole merkitty saamisia.
Epävarmat veropositiot
Johto arvioi veropositiot tilikausittain identifioidakseen tilanteet, joissa verotukseen liittyy epävarmuut-
ta. Arvioinnin perusteella epävarmat veropositiot kirjataan, mikäli on todennäköistä että veroviranomai-
nen ei hyväksy yhtiön näkemystä. Epävarmuuden vaikutus määritetään joko todennäköisimmän määrän
perusteella tai odotusarvomenetelmää käyttäen riippuen siitä kumpi menetelmä ennustaa epävarmuu-
teen tulevan ratkaisun paremmin.
TULOVEROT
Milj. euroa 2020 2019
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 4,4 5,3
Edellisten tilikausien verot -0,0 0,7
Laskennalliset verot:
Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot -0,8 0,2
Verokantojen muutoksen vaikutus -0,1 -
YHTEENSÄ 3,5 6,2
Tuloslaskelman verokulun ja Altia-konsernin kotimaan verokannalla (20,0 %) laskettujen verojen välinen
täsmäytyslaskelma:
Milj. euroa 2020 2019
Tulos ennen veroja 21,3 24,6
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 4,3 4,9
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus -0,0 -0,0
Verovapaat tuotot -0,2 -0,2
Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut 0,1 0,2
Verot aikaisemmilta tilikausilta -0,0 0,7
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta veroilla vähennettynä -0,1 -0,1
Verokantojen muutosten vaikutus -0,1 -
Tuloverot jakamattomista voittovaroista 0,1 0,1
Muut erät -0,6 0,6
VEROKULU TULOSLASKELMASSA 3,5 6,2
Vuosikertomus 202075
MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT
2020
Milj. euroa Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset 0,2 -0,0 0,2
Muuntoerot 1,8 - 1,8
Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien
uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
0,2 -0,0 0,2
YHTEENSÄ 2,3 -0,1 2,2
2019
Milj. euroa Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset -1,3 0,3 -1,0
Muuntoerot -2,4 - -2,4
Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien
uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
-0,2 0,0 -0,2
YHTEENSÄ -3,9 0,3 -3,6
Vuosikertomus 202076
LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2020 aikana:
Milj. euroa 1.1.2020 Kirjattu tuloslaskelmaan
Kirjattu muihin
laajan tuloksen eriin Kurssierot 31.12.2020
Laskennalliset verosaamiset:
Verotukselliset tappiot 0,0 0,6 - 0,0 0,6
Käyttöomaisuus 1,7 -0,3 - -0,0 1,3
Eläke-etuudet 0,3 -0,0 -0,0 -0,0 0,2
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 0,1 -0,0 - 0,0 0,1
Suojausrahastoon kirjatut 0,3 - -0,0 0,0 0,2
Muut väliaikaiset erot 0,2 0,0 - -0,0 0,2
Laskennalliset verosaamiset yhteensä 2,5 0,3 -0,1 -0,0 2,7
Netotus laskennallisista veroveloista -1,6 -1,3
Laskennalliset verosaamiset netto 0,9 1,4
Laskennalliset verovelat:
Käyttöomaisuus 5,2 -0,6 - 0,0 4,6
Käyvän arvon kohdistus hankinnoista 1,7 -0,3 - 0,1 1,4
Vähennyskelpoiset liikearvopoistot 9,6 0,0 - 0,2 9,9
Tytäryhtiöiden jakamattomat voittovarat 1,8 0,1 - - 1,9
Muut väliaikaiset erot 0,0 0,2 - - 0,2
Laskennalliset verovelat yhteensä 18,3 -0,6 - 0,3 18,0
Netotus laskennallisista verosaamisista -1,6 -1,3
Laskennalliset verovelat netto 16,7 16,8
Vuosikertomus 202077
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2019 aikana:
Milj. euroa 1.1.2019 Kirjattu tuloslaskelmaan
Kirjattu muihin
laajan tuloksen eriin Kurssierot 31.12.2019
Laskennalliset verosaamiset:
Verotukselliset tappiot 0,1 -0,1 - 0,0 0,0
Käyttöomaisuus 2,0 -0,3 - 0,0 1,7
Eläke-etuudet 0,3 -0,0 0,0 0,0 0,3
Varaukset 0,1 -0,1 - - 0,0
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 0,1 0,0 - -0,0 0,1
Suojausrahastoon kirjatut 0,0 - 0,2 -0,0 0,3
Muut väliaikaiset erot 0,1 0,1 - 0,0 0,2
Laskennalliset verosaamiset yhteensä 2,7 -0,5 0,3 0,0 2,5
Netotus laskennallisista veroveloista -1,9 -1,6
Laskennalliset verosaamiset netto 0,8 0,9
Laskennalliset verovelat:
Käyttöomaisuus 5,2 -0,0 - -0,0 5,2
Suojausrahastoon kirjatut 0,0 - -0,0 0,0 0,0
Käyvän arvon kohdistus hankinnoista 2,1 -0,4 - -0,0 1,7
Vähennyskelpoiset liikearvopoistot 9,7 0,0 - -0,1 9,6
Tytäryhtiöiden jakamattomat voittovarat 1,7 0,1 - - 1,8
Muut väliaikaiset erot 0,0 - - - 0,0
Laskennalliset verovelat yhteensä 18,8 -0,3 -0,0 -0,1 18,3
Netotus laskennallisista verosaamisista -1,9 -1,6
Laskennalliset verovelat netto 16,8 16,7
Konsernilla oli 31.12.2020 yhteensä 1,0 miljoonaa euroa (2019: 1,6 miljoonaa euroa) käyttämättömiä ve-
rotuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Näistä verotuksellisista tappioista
0,9 miljoonaa euroa vanhenee kahden vuoden kuluessa. Altian johdon arvion mukaan nämä tappiot ovat
syntyneet tytäryrityksissä, joilla ei ole näyttöä tulevaisuudessa syntyvästä verotettavasta tulosta eikä muu-
ta vakuuttavaa näyttöä siitä, että verotukselliset tappiot pystyttäisiin hyödyntämään ja laskennallinen vero-
saaminen voitaisiin kirjata taseeseen.
Altian Ranskan tytäryhtiössä on ollut tavanomainen verotarkastus. Joulukuussa 2019 yhtiö vastaan-
otti 1,1 miljoonan euron jälkiverotuspäätöksen liittyen verotarkastukseen. Jälkiverotuspäätös koski kon-
sernin sisäisen myynnin siirtohintoja. Konserni on kirjannut 1,1, miljoonan euron verovelan perustuen
jälkiverotuspäätökseen.
Altia on valittanut päätöksestä ja prosessi on edelleen kesken. Mikäli verottaja pysyy päätöksessään, kon-
serni aikoo edetä keskinäiseen sopimusmenettelyyn tarkoituksena poistaa mahdollinen kaksinkertainen
verotus liittyen siirtohinnoitteluun. Konserni on kirjannut 0,4 miljoonan verosaamisen liittyen mahdolliseen
keskinäiseen sopimusmenettelyyn.
Vuosikertomus 202078
6.2. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
SEKÄ EHDOLLISET VARAT JA VELAT
Milj. euroa 2020 2019
Vakuudet ja vastuusitoumukset
Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset 18,5 18,5
Takaukset 3,8 5,9
VAKUUDET YHTEENSÄ 22,3 24,4
Vastuusitoumukset
Lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset
Erääntyminen yhden vuoden kuluessa 0,1 0,2
Erääntyminen vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 0,1 0,1
Lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset yhteensä 0,2 0,3
Muut vastuut 19,1 20,8
VASTUUSITOUMUKSET YHTEENSÄ 19,4 21,1
Kaikki konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet liittyvät viranomaisvelvoitteisiin.
Lyhytaikaisista ja arvoltaan vähäisista vuokrasopimuksista aiheutuvat vastuut koostuvat pääosin kannet-
tavien tietokoneiden vuokravastuista.
Muut vastuut sisältävät lähinnä viinien ja konjakkien ostositoumuksia.
Taseen ulkopuoliset varat, päästökauppa
Konserni on osallisena Euroopan unionin päästökaupassa, jossa sille on myönnetty tietty määrä hiili-
dioksidipäästöoikeuksia tietylle ajanjaksolle vastikkeetta. Altia Oyj esittää vastikkeetta saadut hiilidiok-
sidipäästöoikeudet ns. nettoperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että konserni ei merkitse tasee-
seensa myönnettyjä päästöoikeuksia eikä velvoitetta luovuttaa toteutuneita päästöjä vastaava määrä
päästöoikeuksia. Konserni ei myöskään kirjaa tulosvaikutteisesti päästöoikeuksista aiheutuvaa tuottoa
tai kulua, mikäli myönnetyt päästöoikeudet riittävät kattamaan velvoitteen, joka koskee päästöjä vas-
taavan päästöoikeusmäärän luovuttamista. Jos toteutuneet päästöt ylittävät myönnetyt päästöoikeu-
det, ylimenevistä päästöistä syntynyt velvoite kirjataan raportointikauden päättymispäivän käypään
arvoon velaksi taseeseen. Jos toteutuneet päästöt alittavat myönnetyt päästöoikeudet, erotusta ei
merkitä taseeseen, vaan se esitetään tilinpäätöksessä liitetietona käypään arvoon arvostettuna.
Altian toteutuneet päästöt alittavat myönnetyt päästöoikeudet. Seuraavassa taulukossa on esitetty päästö-
oikeuksien muutokset tilikausilla 2020 ja 2019 sekä niiden käyvät arvot:
Päästöoikeudet, kilotonneja 2020 2019
Saadut päästöoikeudet 26,4 26,4
Edelliseltä vuodelta jäljelle jääneet päästöoikeudet 4,0 30,6
Edelliseen vuoteen liittyvien arvioiden tarkennukset - -0,0
Myydyt päästöoikeudet - -33,0
Toteutuneet päästöt -19,6 -20,0
PÄÄSTÖOIKEUDET 31.12. 10,9 4,0
Jäljelle jääneiden päästöoikeuksien käypä arvo, miljoonaa euroa 0,3 0,1
Vuonna 2020 saadut päästöoikeudet ja toteutuneet päästöt ovat arvioituja tietoja, jotka tarkentuvat kevään
2021 aikana. Altia jatkaa päästökaupan alaisena toimijana päästökauppakauden 2021–2030.
Vuosikertomus 202079
6.3. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Yhtiön lähipiiriin kuuluvat sen tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot. Ty-
täryhtiöt on esitetty liitetiedossa 5.2. ja osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot liitetie-
dossa 5.3. Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset liiketoimet lähipiirin kanssa, jotka eivät eliminoidu
konsernitilinpäätöksessä.
Lähipiiriin kuuluvat myös hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja heidän perheenjäsenensä sekä
näiden henkilöiden määräysvallassa tai yhteisessä määräysvallassa olevat yritykset. Altian lähipiiriä ovat
myös yritykset, jotka ovat valtion määräysvallassa, yhteisessä määräysvallassa, tai ovat valtion osakkuus-
yhtiöitä. Altia on soveltanut helpotusta, minkä perusteella se raportoi ainoastaan merkittävät liiketoimet
valtioon sidoksissa olevien yritysten kanssa. Lähipiiriliiketoimet tehdään tavanomaisin kaupallisin ehdoin.
Altialla on lähipiiriliiketoimia jatkuvasti suurimman asiakkaansa Alkon kanssa. Liiketoimet Alkon kanssa,
sekä muut materiaaliset liiketoimet valtion omistamien yhtiöiden kanssa, on esitetty alla kohdassa Muut
lähipiiriin kuuluvat yritykset.
LÄHIPIIRIN KANSSA OVAT TOTEUTUNEET SEURAAVAT LIIKETAPAHTUMAT
Milj. euroa 2020 2019
Tavaroiden ja palvelujen myynti
Osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot 1,0 0,8
Muut lähipiiriin kuuluvat yritykset 83,1 76,5
YHTEENSÄ 84,0 77,3
Tavaroiden ja palvelujen ostot
Osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot 1,7 1,9
Muut lähipiiriin kuuluvat yritykset 1,7 1,2
YHTEENSÄ 3,4 3,2
Avoimet saldot tavaroiden ja palvelujen myynneistä ja ostoista
Saamiset
Muut lähipiiriin kuuluvat yritykset 0,9 0,9
Velat
Osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot 0,5 0,2
Muut lähipiiriin kuuluvat yritykset 0,2 0,1
JOHDON TYÖSUHDE-ETUUDET
Milj. euroa 2020 2019
Toimitusjohtaja
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 0,3 0,3
Tulospalkkiot ja palkkiot pitkäjänteisestä kannustinjärjestelmästä 0,3 -
Eläke-etuudet 0,1 0,1
YHTEENSÄ 0,7 0,4
Johtoryhmä (ei sisällä toimitusjohtajan työsuhde-etuuksia)
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1,5 1,2
Palkkiot pitkäjänteisestä kannustinjärjestelmästä 0,1
Eläke-etuudet 0,3 0,2
YHTEENSÄ 1,9 1,4
Hallitus (jäsenet ja varajäsenet) 0,4 0,3
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu
vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta.
Vuosikertomus 202080
6.4. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT
Konsernilla on osakeperusteinen johdon kannustinjärjestelmä, joka maksetaan osakkeina ja käteisvaroi-
na. Luovutettavat osakkeet kirjataan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan henkilöstö-
kuluihin tasaerinä ja vastaava lisäys omaan pääomaan kannustinjärjestelmän voimassaolon aikana. Mui-
ta kuin markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä käypään arvoon vaan otetaan huomioon
arvioissa jaettavien osakkeiden määrästä. Arvio lopullisesta instrumenttien määrästä päivitetään jokai-
sena tilinpäätöspäivänä ja arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Myös rahana maksettavat
osuudet luokitellaan omalla pääomalla maksettavaksi eräksi ja kirjataan omaan pääomaan arvostettuna
käypään arvoon myöntämishetkellä.
Altia Oyj:n hallitus päätti uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perustamisesta Al-
tia-konsernin johdolle ja avainhenkilöille vuonna 2019. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tavoitteena
on yhdenmukaistaa johdon ja avainhenkilöiden intressit Altian osakkeenomistajien intressien kanssa ja siten
yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä, sekä sitouttaa johtoa ja avainhenkilöitä Altian strategisten
tavoitteiden saavuttamiseen sekä Altian arvokkaimpien avainresurssien sitouttaminen.
PSP 2019–2021 ansaintajakso alkoi vuoden 2019 alusta ja mahdollinen osakepalkkion maksu tapahtuu
keväällä 2022 Altian osakkeina. Ohjelmaan soveltuvat suoritustavoitteet perustuvat Altian osakkeen koko-
naistuoton suhteelliseen kehitykseen (Relative TSR) sekä Altian osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ohjelman
osallistujien määrä on noin 20 henkilöä.
Mikäli kaikki suoritukseen perustuvat tavoitteet saavutetaan, ohjelman perusteella maksettavien osake-
palkkioiden kokonaismäärä on enintään noin 250 000 Altian osaketta. Osakemäärä merkitsee palkkioiden
bruttomäärää, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys, jonka jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suorite-
taan osallistujille osakkeina.
Osallistujalle muuttuvien palkitsemisjärjestelmien nojalla yksittäisenä vuonna maksettavien palkkioiden
yhteisarvo, mukaan lukien pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä sekä lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä,
ei saa ylittää 120 prosenttia osallistujan kiinteästä bruttomääräisestä vuosipalkasta.
Mikäli osallistujan työsuhde Altia-konserniin päättyy ennen osakepalkkion maksamisajankohtaa, osallistuja
ei pääsääntöisesti ole oikeutettu palkkioon ohjelman perusteella.
Altia soveltaa osakeomistussuositusta yhtiön johtoryhmän jäseniin. Suosituksen mukaan johtoryhmän kun-
kin jäsenen odotetaan säilyttävän omistuksessaan vähintään puolet yhtiön osakepalkkiojärjestelmistä saa-
mistaan netto-osakkeista kunnes hänen osakeomistuksensa arvo Altiassa vastaa vähintään hänen kiinteän
bruttomääräisen vuosipalkkansa määrää.
Altia Oyj:n hallitus on päättänyt uudesta ansaintajaksosta osakepohjaisessa pitkän aikavälin kannustinjär-
jestelmässä Altia-konsernin johdolle ja avainhenkilöille. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tavoitteena
on yhdenmukaistaa johdon ja avainhenkilöiden intressit Altian osakkeenomistajien intressien kanssa ja siten
yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä, sekä sitouttaa johtoa ja avainhenkilöitä Altian strategisten
tavoitteiden saavuttamiseen sekä Altian arvokkaimpien avainresurssien sitouttaminen.
PSP 2020–2022 ansaintajakso alkoi vuoden 2020 alusta ja mahdollinen osakepalkkion maksu tapahtuu
keväällä 2023 Altian osakkeina. Ohjelmaan soveltuvat suoritustavoitteet perustuvat Altian osakkeen koko-
naistuoton suhteelliseen kehitykseen (Relative TSR) sekä Altian osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ohjelman
osallistujien määrä on noin 25 henkilöä.
Mikäli kaikki suoritukseen perustuvat tavoitteet saavutetaan, ohjelman perusteella maksettavien osake-
palkkioiden kokonaismäärä on enintään noin 271 000 Altian osaketta. Osakemäärä merkitsee palkkioden
bruttomäärää, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys, jonka jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suorite-
taan osallistujille osakkeina.
Osallistujalle muuttuvien palkitsemisjärjestelmien nojalla yksittäisenä vuonna maksettavien palkkioiden
yhteisarvo, mukaan lukien pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä sekä lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä,
ei saa ylittää 120 prosenttia osallistujan kiinteästä bruttomääräisestä vuosipalkasta.
Mikäli osallistujan työsuhde Altia-konserniin päättyy ennen osakepalkkion maksamisajankohtaa, osallistuja
ei pääsääntöisesti ole oikeutettu palkkioon ohjelman perusteella.
Altia soveltaa osakeomistussuositusta yhtiön johtoryhmän jäseniin. Suosituksen mukaan johtoryhmän kun-
kin jäsenen odotetaan säilyttävän omistuksessaan vähintään puolet yhtiön osakepalkkiojärjestelmistä saa-
mistaan netto-osakkeista kunnes hänen osakeomistuksensa arvo Altiassa vastaa vähintään hänen kiinteän
bruttomääräisen vuosipalkkansa määrää.
Vuosikertomus 202081
Osakeperusteisten maksujen kirjanpitokäsittelyssä käytetyt ehdot ja olettamukset kaudella 1.1.-31.12.2020
on esitetty seuraavissa taulukoissa
Ohjelma Pitkän aikavälin kannustin-
järjestelmä 2019–2024
Pitkän aikavälin kannustin-
järjestelmä 2019–2024
Tyyppi osake osake
Instrumentti Ansaintajakso 2020–2022 Ansaintajakso 2019–2021
Myöntämispäivä 21.02.2020 28.02.2019
Ansaintajakson alkamispäivä 01.01.2020 01.01.2019
Ansaintajakson päättymispäivä 31.12.2022 31.12.2021
Oikeuden syntymispäivä 31.03.2023 31.03.2022
Ansaintaehdot Suhteellinen TSR ja EPS Suhteellinen TSR ja EPS
Sopimuksen enimmäisaika, vuosina 3,25 3,25
Sopimuksen jäljellä oleva aika, vuosina 2,25 1,25
Järjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä kauden lopussa 21 17
Maksutapa Raha ja oma pääoma Raha ja oma pääoma
Muutokset tilikauden aikana Ansaintajakso 2020–2022 Ansaintajakso 2019–2021
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä kauden alussa - 219 000
Kauden aikana myönnetyt 251 000 -
Kauden aikana menetetyt 17 500 17 500
Osakepalkkioiden määrä tilikauden lopussa 233 500 201 500
Käyvän arvon määritys, arvonmääritysparametrit
Osakehinta myöntämishetkellä, € 8,56
Osakehinta tilikauden lopussa, € 9,98
Odotetut osingot, € 1,76
Riskitön korko, % -0,01
Käypä arvo, € 728 514
OSAKEPALKITSEMISEN KULU TULOSLASKELMASSA:
Milj. euroa 2020 2019
Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus osakkeina maksettavat 0,1 0,0
Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus käteisenä maksettavat 0,2 0,1
Yhteensä 0,3 0,1
6.5. UUSIEN TAI MUUTETTUJEN IFRS-STANDARDIEN
JA TULKINTOJEN SOVELTAMINEN
Altia on ottanut käyttöön International Accounting Standards Boardin julkistamat seuraavat standardit, tul-
kinnat ja niiden muutokset:
Liiketoiminnan määritelmä – muutokset IFRS 3:een: Liiketoiminnan uudistetun määritelmän mukaan han-
kintaan täytyy sisältyä panos ja tosiasiallinen prosessi, jotka yhdessä myötävaikuttavat merkittävästi kykyyn
saada aikaan tuotoksia. “Tuotoksen” määritelmää muutetaan siten, että painotetaan tavaroiden ja palvelujen
tuottamista asiakkaille sekä sijoitustuottojen ja muiden tuottojen kerryttämistä, eikä määritelmä sisällä pie-
nempien kustannusten tai muun taloudellisen hyödyn muodossa saatavaa tuottoa. Muutoksilla ei ole vaiku-
tusta konsernitilinpäätökseen.
Olennaisen määritelmä – muutokset IAS 1:een ja IAS 8:aan: IASB on tehnyt IAS 1:een Tilinpäätöksen esit-
täminen ja IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet
-standardeihin muutoksia, joiden mukaan kaikkialla IFRS-standardeissa ja Taloudellisen raportoinnin käsit-
teellisessä viitekehyksessä käytetään yhdenmukaista olennaisuuden määritelmää, selvennetään milloin infor-
maatio on olennaista ja sisällytetään IAS 1:een ohjeistusta epäolennaisesta informaatiosta. Muutoksilla ei ole
vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Korkokantojen vertailuarvojen (IBOR) uudistus ja sen vaikutukset tilinpäätösraportointiin – tilapäiset muu-
tokset IFRS 9, IFRS 7 ja IAS 39 -standardeihin: IASB muutti IFRS 9, IFRS 7 ja IAS 39 -standardeihin sisältyviä
suojauslaskennan vaatimuksia helpottaakseen pankkien välisen koron uudistukseen (IBOR) liittyvän epävar-
muuden seurauksia suojaussuhteisiin, joihin IBOR-korkojen uudistumiseen liittyvä epävarmuus vaikuttaa
suoraan. Muutos lisää myös liitetietovaatimuksia niistä suojaussuhteista, joihin IBOR korkojen uudistus vai-
kuttaa. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Vuokran maksun helpotukset COVID-19 -pandemian johdosta – muutokset IFRS 16:sta: COVID-19 -pan-
demian seurauksena vuokralle ottajille on myönnetty erilaisia vuokran maksuun liittyviä helpotuksia. Tällaiset
helpotukset voivat olla erilaisia, kuten maksuvapaita kuukausia tai vuokramaksujen lykkäämisiä. Muutoksilla
ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Konserni ottaa vuonna 2021 tai myöhemmin käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat uudet ja muutetut
standardit:
Korkokantojen vertailuarvojen (IBOR) uudistus ja sen vaikutukset tilinpäätösraportointiin – IFRS 9, IAS 39,
IFRS 7, IFRS 4 ja IFRS 16 -standardeihin – Toinen vaihe: IASB on muuttanut IFRS 9, IAS 39, IFRS 7, IFRS 4 ja
IFRS 16 -standardeita, jotta yhtiöiden olisi helpompi huomioida IBOR-uudistuksen aiheuttamat muutokset
tilinpäätösraportoinnissa. Huomioiden viitekorkouudistuksen laajuuden, muutokset voivat vaikuttaa yhtiöi-
hin kaikilla toimialoilla. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpätökseen.
Vuosikertomus 202082
IFRS 17 Vakuutussopimukset (sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 17 koskee
kaikentyyppisiä vakuutussopimuksia (ensivakuutukset ja jälleenvakuutus) riippumatta vakuutuksenantajan
tyypistä sekä tiettyjä takuita ja rahoitusinstrumentteja, joissa on harkinnanvaraisia osallistumisominaisuuk-
sia. Yleisenä tavoitteena on yhdenmukaistaa vakuutussopimusten kirjanpitokäsittelyä. Muutoksilla ei ole vai-
kutusta konsernitilinpätökseen.
Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiin eriin — Muutokset IAS 1:een: Suppea-alaiset muutokset IAS 1
Tilinpäätöksen esittäminen -standardiin selkeyttävät sitä, että velat luokitellaan joko lyhyt- tai pitkäaikaisiksi
perustuen raportointikauden lopussa olemassa oleviin oikeuksiin. Luokitteluun ei vaikuta yhtiön aikomukset
tai raportointikauden jälkeiset tapahtumat (esim. “waiverin” saaminen tai kovenantin rikkoutuminen). Muu-
tokset selkeyttävät myös mitä IAS 1 tarkoittaa viitatessaan velan ‘suorittamiseen’ (‘settlement’ of a liability).
Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpätökseen.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: Ennen käyttöönottoa saadut tuotot — muutokset IAS 16:een:
Muutos IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet -standardiin kieltää yhteisöjä vähentämästä aineelli-
sen käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenosta sellaisia tuottoja, jotka yhteisö saa ennen omaisuuserän
käyttöönottoa valmistetuista ja myydyistä hyödykkeistä. Lisäksi muutos selventää, että kun yhteisö ennen
käyttöönottoa ‘testaa toimiiko omaisuuserä asianmukaisesti’, niin se arvioi omaisuuserän teknistä ja fyysistä
toimintakykyä. Omaisuuserän taloudellinen toimintakyky ei ole relevantti tässä arviossa.
Yhteisöjen täytyy esittää erikseen sellaisten tuottojen ja kustannusten määrät, jotka liittyvät sellaisten hyö-
dykkeiden valmistamiseen, jotka eivät ole osa yhteisön normaalin toiminnan tuotosta. Muutoksilla ei odoteta
olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Viittaus Taloudellisen raportoinnin käsitteelliseen viitekehykseen — muutokset IFRS 3:een: IFRS 3 Liike-
toimintojen yhdistäminen -standardiin tehtiin pieniä muutoksia, kun viittaukset uudistettuun Taloudellisen
raportoinnin käsitteelliseen viitekehykseen päivitettiin ja lisättiin poikkeus koskien velkojen ja ehdollisten
velkojen kirjaamista, jotka ovat IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat -standardin ja IFRIC 21
Julkiset maksut -tulkinnan soveltamisalojen piirissä. Lisäksi muutos täsmentää, että ehdollisia varoja ei tule
kirjata hankintahetkellä. Nämä päivitykset eivät muuta liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyä.
Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Tappiolliset sopimukset — Sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämiseen tarvittavat menot Muutokset
IAS 37:ään: Muutos selventää, että sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämiseen tarvittavat välittömät
menot sisältää sekä velvoitteen täyttämisestä aiheutuvat lisämenot että muut menot, jotka ovat kohdennet-
tavissa ja liittyvät sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämiseen. Ennen kuin tappiollista sopimusta varten
kirjataan erillinen varaus, yhteisö kirjaa mahdolliset arvonalentumistappiot, jotka ovat syntyneet omaisuu-
serille, joita on käytetty kyseisen sopimuksen täyttämiseen. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaiku-
tusta konsernin tilinpäätökseen.
6.6. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
8.1. tiedotettiin, että Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirasto siirtää Altian ja Arcuksen yhdistymistä koskevan
tarkastuksensa vaiheen II -käsittelyyn.
21.1. tiedotettiin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset hallituksen jäsenten lukumäärästä,
hallituksen jäsenistä ja hallituksen palkitsemisesta varsinaiselle yhtiökokoukselle 2021.
Vuosikertomus 202083
Emoyhtiön tilinpäätös
Milj. euroa Liite
1.1.–31.12.
2020
1.1.–31.12.
2019
Rahoitustuotot ja -kulut 5.
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä - 27,7
Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä 0,9 0,9
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
Muilta 0,2 -
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 0,2 0,3
Muilta 0,1 3,0
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille -0,1 -0,2
Muille -2,7 -4,7
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -1,4 26,9
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 5,0 39,9
Tilinpäätössiirrot 6.
Poistoeron lisäys (–) tai vähennys (+) 2,1 1,1
Tuloverot 7.
Tilikauden verot -1,3 -2,4
Laskennalliset verot -0,0 -0,1
Muut välittömät verot 0,0 0,1
Tuloverot yhteensä -1,3 -2,5
TILIKAUDEN TULOS 5,9 38,6
ALTIA OYJ TULOSLASKELMA (FAS)
Milj. euroa Liite
1.1.–31.12.
2020
1.1.–31.12.
2019
LIIKEVAIHTO 1. 197,4 208,7
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (–) 3,2 -1,8
Liiketoiminnan muut tuotot 2. 13,9 18,4
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana -114,5 -121,2
Varastojen muutos 0,1 -3,9
Ulkopuoliset palvelut -0,1 -0,1
Materiaalit ja palvelut yhteensä -114,4 -125,1
Henkilöstökulut 3.
Palkat ja palkkiot -25,7 -22,5
Henkilösivukulut
Eläkekulut -4,7 -6,0
Muut henkilösivukulut -0,9 -0,7
Henkilöstökulut yhteensä -31,3 -29,2
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot -11,9 -11,8
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -11,9 -11,8
Liiketoiminnan muut kulut 4. -50,4 -46,2
LIIKETULOS 6,4 13,0
Vuosikertomus 202084
Milj. euroa Liite 31.12.2020 31.12.2019
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus 9.
Aineet ja tarvikkeet 18,1 17,9
Keskeneräiset tuotteet 9,6 10,3
Valmiit tuotteet/tavarat 13,8 9,8
Ennakkomaksut 0,0 0,1
Vaihto-omaisuus yhteensä 41,5 38,1
Pitkäaikaiset saamiset 10.
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 5,9 14,8
Laskennalliset verosaamiset 0,5 0,6
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 6,3 15,4
Lyhytaikaiset saamiset 11.
Myyntisaamiset 19,4 26,7
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 9,7 113,0
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 0,1 0,1
Muut saamiset - 0,0
Siirtosaamiset 3,2 3,2
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 32,4 143,1
Rahat ja pankkisaamiset 129,2 61,0
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 209,4 257,6
VASTAAVAA YHTEENSÄ 479,2 543,2
ALTIA OYJ TASE (FAS)
Milj. euroa Liite 31.12.2020 31.12.2019
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT 8.
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet 6,8 10,0
Liikearvo 0,3 -
Muut pitkävaikutteiset menot 5,7 6,2
Ennakkomaksut 1,4 2,0
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 14,1 18,1
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet 2,4 2,4
Rakennukset ja rakennelmat 19,9 21,0
Koneet ja kalusto 24,6 26,1
Muut aineelliset hyödykkeet 0,5 0,5
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2,6 1,5
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 50,1 51,6
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä 196,5 206,8
Osuudet omistusyhteysyrityksissä 8,2 8,2
Muut osakkeet ja osuudet 0,8 0,8
Sijoitukset yhteensä 205,6 215,9
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 269,8 285,6
Vuosikertomus 202085
ALTIA OYJ TASE (FAS)
Milj. euroa Liite 31.12.2020 31.12.2019
VASTATTAVAA
Oma pääoma 13.
Osakepääoma 60,5 60,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1,2 1,2
Suojausrahasto -0,6 -0,9
Edellisten tilikausien voitto 80,5 57,1
Tilikauden voitto 5,9 38,6
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 147,5 156,6
Tilinpäätössiirtojen kertymä 14.
Poistoero 18,3 20,5
Vieras pääoma
Pitkäaikainen 15.
Lainat rahoituslaitoksilta 60,0 65,0
Eläkelainat 9,8 11,3
Velat saman konsernin yrityksille - 2,0
Muut velat 4,9 4,9
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 74,7 83,2
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 45,0 5,0
Eläkelainat 1,5 1,5
Ostovelat 13,2 13,1
Velat saman konsernin yrityksille 16. 110,6 208,4
Muut velat 44,1 37,2
Siirtovelat 17. 24,2 17,8
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 238,7 283,0
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 313,3 366,2
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 479,2 543,2
Vuosikertomus 202086
ALTIA OYJ:N RAHAVIRTALASKELMA (FAS)
Milj. euroa Liite 1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT
Tulos ennen veroja 7,2 41,0
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset 11,9 11,8
Pitkäaikaisten varojen nettomyyntivoitot - -0,0
Rahoitustuotot ja -kulut 1,4 -26,9
Poistoeron muutos -2,1 -1,1
Muut oikaisut 0,2 -0,5
11,4 -16,7
Käyttöpääoman muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos, lisäys (-) / vähennys (+) -2,5 5,6
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos, lisäys (-) / vähennys (+) 6,8 -0,1
Osto- ja muiden velkojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) 12,6 1,3
Käyttöpääoman muutos 16,9 6,7
Maksetut korot -1,5 -1,5
Saadut korot 0,3 0,5
Muut maksetut rahoitustuotot ja kulut -1,2 -0,6
Maksetut tuloverot -3,0 -0,9
Rahoituserät ja verot -5,4 -2,5
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA 30,0 28,6
INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -6,1 -5,9
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 2. - 0,0
Investoinnit omistusyhteysyrityksiin - -0,2
Lainasaamisten takaisinmaksut 9,0 1,0
Saadut osingot 5. 1,1 0,9
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA 3,9 -4,2
Milj. euroa Liite 1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019
RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT
Yrityslainaohjelman muutokset 40,0 -
Lyhytaikaisten lainojen nostot 16. 17,9 17,9
Lyhytaikaisten lainojen maksut 16. -2,0 -1,6
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 15. -6,5 -6,5
Maksetut osingot ja muu voitonjako 13. -15,2 -13,7
Maksetut konserniavustukset - -0,0
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA 34,2 -3,9
RAHAVAROJEN MUUTOS 68,1 20,5
Rahavirrat tilikauden alussa 61,0 40,6
Rahavarojen muutos 68,1 20,5
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 129,2 61,0
Vuosikertomus 202087
ALTIA OYJ:N TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS).
PYSYVÄT VASTAAVAT JA POISTOT
Pysyvät vastaavat merkitään taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä poistoilla. Pois-
tojen perusteena olevat pysyvien vastaavien taloudelliset vaikutusajat ovat
Tavaramerkit 10–15 vuotta
IT-kehittäminen ja ohjelmistot 3–5 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat 10–40 vuotta
Koneet ja kalusto 10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta
Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvos-
tettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.
VAIHTO-OMAISUUS
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai todennäköiseen nettorealisointiarvoon sen mukaan, kum-
pi näistä on alempi. Itsevalmistetut tuotteet arvostetaan standardihinnalla, poikkeuksena konjakkituotteet,
jotka arvostetaan painotetulla keskihinnalla. Tuotannon kiinteät kustannukset kohdistetaan omien valmistei-
den hankintamenoon. Raaka-aineet, tavarat ja tarvikkeet arvostetaan painotetulla keskihinnalla. Uudelleen
pakatut valmiit tuotteet arvostetaan standardihintaan tuotantovarastossa.
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituk-
sista johtuvista menoista ja muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta hankinnan ja val-
mistuksen muuttuvista menoista ja valmiiden tuotteiden osalta kiinteistä yleismenoista, jotka on määritelty
normaalin toiminta-asteen mukaisesti. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnasssa saatu arvi-
oitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot sekä arvi-
oidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
ELÄKEJÄRJESTELYT
Emoyhtiön eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkekulut on jaksotettu
vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.
KONSERNITILI (CASH POOL)
Konsernilla on käytössä ns. konsernitilijärjestely (Cash Pool), joka mahdollistaa emon ja tytäryhtiöiden tehok-
kaan varojen hallinnan.
VUOKRASOPIMUKSET
Kaikki leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.
JOHDANNAISSOPIMUKSET
Johdannaissopimusten kirjanpitokäsittelyyn sovelletaan kirjanpitolain 5. luvun 2a§:n mukaista käyvän arvon
arvostamista.
Johdannaiset sisällytetään käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin,
kun ne eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä. Nämä johdannaiset kirjataan taseeseen käy-
pään arvoon kaupankäyntipäivänä ja arvostetaan raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Joh-
dannaisten käyvät arvot vastaavat rahamäärää, jonka Altia Oyj joutuisi maksamaan tai se saisi, jos se purkaisi
johdannaissopimuksen tilinpäätöspäivänä. Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot määritetään käyttäen
raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja. Korkojohdannaisten käyvät arvot lasketaan diskonttaa-
malla sopimuksiin liittyvät tulevat rahavirrat. Hyödykejohdannaisten arvonmäärityksessä käytetään rahoitus-
markkinoilta saatuja käypiä arvoja.
Kaikki esitetyt johdannaissaamiset ja velat on luokiteltu käyvän arvon hierarkiatasoille 1–3. Hierarkiatasot
kuvastavat käypiä arvoja määritettäessä käytettävien syöttötietojen merkittävyyttä. Tasolla yksi käyvät arvot
perustuvat identtisten rahoitusinstrumenttien julkisiin noteerauksiin. Tasolla kaksi käypää arvoa määritet-
täessä käytetyt syöttötiedot perustuvat joko noteerattuihin markkinakursseihin ja -hintoihin, jotka kyseiselle
omaisuuserälle tai velalle ovat havainnnoitavissa suoraan tai epäsuorasti rahavirtojen diskonttaukseen. Mui-
den tasolle kaksi luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja. Ta-
solla kolme omaisuuserien ja velkojen käyvät arvot pohjautuvat syöttötietoihin, jotka eivät kaikkien merkittä-
vien muuttujien osalta perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon, vaan ne perustuvat merkittävissä
määrin johdon arvioihin ja niiden käyttämiseen yleisesti hyväksytyissä arvostusmenetelmissä.
Rahoitusjohdannaisten käyvät arvot on määritetty käyttämällä raportointikauden päättymispäivän
markkinahintoja.
SUOJAUSLASKENTA
Emoyhtiö soveltaa suojauslaskentaa, jolloin käyvän arvon muutos kirjataan oman pääoman suojausrahas-
toon. Altia Oyj soveltaa rahavirran suojausta tapauskohtaisen harkinnan mukaan osaan valuutta-, korko- ja
sähköjohdannaisia. Rahavirtojen suojauksessa suojaudutaan taseeseen merkittyyn tiettyyn omaisuuserään,
Vuosikertomus 202088
velkaan tai erittäin todennäköiseen tulevaan liiketoimeen liittyvien rahavirtojen vaihteluilta. Altia Oyj doku-
mentoi suojausjärjestelyn alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä
riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Tehokkuudella tarkoitetaan suojausinstru-
mentin kykyä kumota suojattavan riskin toteutumisesta johtuvat muutokset suojattavan erän käyvässä ar-
vossa tai suojatusta liiketoimesta johtuvissa rahavirroissa. Suojaussuhteen katsotaan olevan erittäin tehokas,
kun on selvä taloudellinen yhteys suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välillä ja näiden käyvät arvot
liikkuvat vastakkaisiin suuntiin johtuen samasta riskistä. Suojauslaskenta lopetetaan, kun suojauslaskennan
edellytykset eivät enää täyty.
Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista aiheutuvat voitot ja
tappiot esitetään yhtenevästi suojatun erän kanssa. Rahavirtojen suojaukseksi määritettyjen ja ehdot täyt-
tävien johdannaissopimusten realisoitumattomien käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan oman
pääoman suojausrahastoon, kun nämä instrumentit täyttävät suojauslaskennan ehdot ja suojauslaskenta on
tehokasta. Tehoton osuus kirjataan välittömästi rahoitustuotoksi tai -kuluksi.
Omaan pääomaan kertynyt kumulatiivinen voitto tai tappio kaupallisiin eriin liittyneistä johdannaisista
kirjataan tulosvaikutteisiksi ostojen tai myyntien oikaisueriksi samanaikaisesti suojattavan erän kanssa sillä
kaudella, jolla suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Sähköjohdannaisista toteutunut voitto tai tappio
kirjataan liiketuloksen yläpuolelle sähköostoihin. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti
erääntyy tai myydään tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista omaan pää-
omaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti joko ostojen tai myyntien oikaisuna suojauksen
oltua tehokas tai rahoitustuotoksi tai -kuluksi, jos suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty.
TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSMENOT
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.
RAHOITUSARVOPAPERIT
Rahoitusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon.
SAAMISET
Saamiset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.
MYYNTISAAMISTEN MYYNNIT
Myydyt myyntisaamiset kirjataan taseesta pois, kun saaminen on myyty ja kauppahinta saatu. Kustannukset
myydyistä myyntisaamisista kirjataan muihin rahoituskuluihin.
PITKÄAIKAISET LAINAT
Pitkäaikaiset lainat on kirjattu hankintahetkellä hankintamenoon.
TULOVEROT
Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella lasketut
verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos.
VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄT
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän
kurssiin.
Vuosikertomus 202089
1. LIIKEVAIHTO
Milj. euroa 2020 2019
Toimialoittainen jakauma
Alkoholiliiketoiminta 104,7 105,0
Teolliset palvelut 92,7 103,4
Muut - 0,3
YHTEENSÄ 197,4 208,7
Maantieteellinen jakauma
Kotimaa 151,5 157,0
Eurooppa 44,4 50,3
Muu maailma 1,4 1,4
YHTEENSÄ 197,4 208,7
2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Milj. euroa 2020 2019
Vuokratuotot 1,1 1,1
Energian myyntituotot 3,3 3,4
Pysyvien vastaavien myyntivoitot - 0,0
Palvelutuotot 8,4 11,6
Muut tuotot 1,2 2,4
YHTEENSÄ 13,9 18,4
3. HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT
Milj. euroa 2020 2019
Palkat ja palkkiot 25,7 22,5
Eläkekulut 4,7 6,0
Muut henkilösivukulut 0,9 0,7
YHTEENSÄ 31,3 29,2
Milj. euroa 2020 2019
Luontoisedut (verotusarvo) 0,6 0,7
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana
2020 2019
Työntekijät 194 210
Toimihenkilöt 201 208
YHTEENSÄ 395 418
Johdon palkat ja palkkiot, milj. euroa
2020 2019
Toimitusjohtaja 0,3 0,3
Hallituksen jäsenet 0,4 0,3
Hallituksen ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset
Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta.
4. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
Milj. euroa 2020 2019
Vuokrakulut 1,7 2,0
Markkinointikulut 3,7 5,9
Energiakulut 7,2 7,2
Matkustus-ja edustuskulut 0,3 1,1
Huolto- ja ylläpitokulut 6,3 6,0
IT-kulut 6,0 5,6
Ostetut palvelut 13,7 5,4
Myyntiin liittyvät muut kulut 5,3 5,5
Muut kulut 6,2 7,4
YHTEENSÄ 50,4 46,2
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuspalkkiot 0,1 0,2
Veroneuvonta - 0,0
Muut palkkiot 0,8 0,2
YHTEENSÄ 1,0 0,4
Ympäristökulut
Yhtiön ympäristökuluilla ei ollut olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen eikä taloudelliseen asemaan.
Vuosikertomus 202090
5. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Milj. euroa 2020 2019
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä - 27,7
Osakkuusyrityksiltä 0,9 0,9
Muilta 0,2 -
Osinkotuotot yhteensä 1,1 28,6
Korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 0,2 0,3
Muilta 0,1 0,2
Korkotuotot yhteensä 0,3 0,5
Muut rahoitustuotot
Muilta 0,0 2,7
Muut rahoitustuotot yhteensä 0,0 2,7
RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ 1,4 31,9
Korkokulut
Saman konsernin yrityksille 0,1 0,2
Muille 1,5 1,4
Korkokulut yhteensä 1,5 1,6
Muut rahoituskulut
Muille 1,2 3,3
Muut rahoituskulut yhteensä 1,2 3,3
RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ 2,8 4,9
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ -1,4 26,9
Käyvän arvon suojauksista on on tuloslaskelman rahoituseriin merkitty seuraavat erät:
Muut rahoitustuotot
Johdannaisten käyvän arvon muutokset -0,0 -0,0
6. TILINPÄÄTÖSSIIRROT
Milj. euroa 2020 2019
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus:
Aineettomat oikeudet 1,1 0,1
Muut aineettomat hyödykkeet -0,0 -
Rakennukset ja rakennelmat 0,8 0,8
Koneet ja kalusto 0,3 0,2
Muut aineelliset hyödykkeet -0,0 -0,0
YHTEENSÄ 2,1 1,1
7. TULOVEROT
Milj. euroa 2020 2019
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -1,3 -2,4
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta 0,0 0,1
Laskennallisen verosaamisen muutos -0,0 -0,1
YHTEENSÄ -1,3 -2,5
Vuosikertomus 202091
Milj. euroa 2020 2019
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1. 2,4 2,4
KIRJANPITOARVO 31.12. 2,4 2,4
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1. 97,8 95,9
Lisäykset 1,4 1,1
Siirrot erien välillä 0,1 0,7
Vähennykset -0,3 -
Hankintameno 31.12. 99,0 97,8
Kertyneet poistot 1.1. -76,8 -74,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ja arvonalennukset 0,2 -
Tilikauden poisto -2,6 -2,7
Kertyneet poistot 31.12. -79,1 -76,8
KIRJANPITOARVO 31.12. 19,9 21,0
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1. 118,3 116,2
Lisäykset 1,3 1,3
Vähennykset -0,2 -0,0
Siirrot erien välillä 1,1 0,8
Hankintameno 31.12. 120,5 118,3
Kertyneet poistot 1.1. -92,2 -88,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ja arvonalennukset 0,2 0,0
Tilikauden poisto -3,9 -3,8
Kertyneet poistot 31.12. -95,9 -92,2
KIRJANPITOARVO 31.12. 24,6 26,1
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 0,5 0,5
Hankintameno 31.12. 0,5 0,5
KIRJANPITOARVO 31.12. 0,5 0,5
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1. 1,5 1,5
Lisäykset 2,4 1,5
Siirrot erien välillä -1,3 -1,5
KIRJANPITOARVO 31.12. 2,6 1,5
TUOTANTOTOIMINNAN KONEIDEN JA LAITTEIDEN TASEARVO 31.12. 24,1 25,6
8. PYSYVIEN VASTAAVIEN ERITTELY
Milj. euroa 2020 2019
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1. 34,3 32,7
Lisäykset 0,1 0,1
Lisäykset, konsernin sisäiset rakennemuutokset 0,0 -
Siirrot erien välillä 0,2 1,5
Hankintameno 31.12. 34,6 34,3
Kertyneet poistot 1.1. -24,3 -20,7
Kertyneet poistot, konsernin sisäiset rakennemuutokset -0,0 -
Tilikauden poisto -3,5 -3,7
Kertyneet poistot 31.12. -27,8 -24,3
KIRJANPITOARVO 31.12. 6,8 10,0
Liikearvo
Hankintameno 1.1. 17,6 17,6
Lisäykset, konsernin sisäiset rakennemuutokset 1,1 -
Hankintameno 31.12. 18,7 17,6
Kertyneet poistot 1.1. -17,6 -17,6
Kertyneet poistot, konsernin sisäiset rakennemuutokset -0,7 -
Tilikauden poisto -0,1 -
Kertyneet poistot 31.12. -18,4 -17,6
KIRJANPITOARVO 31.12. 0,3 -
Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 24,3 24,3
Lisäykset 0,1 -
Siirrot erien välillä 1,3 -
Hankintameno 31.12. 25,8 24,3
Kertyneet poistot 1.1. -18,2 -16,6
Tilikauden poisto -1,9 -1,6
Kertyneet poistot 31.12. -20,1 -18,2
KIRJANPITOARVO 31.12. 5,7 6,2
Aineettomien hyödykkeiden ennakkomaksut
Hankintameno 1.1. 2,0 1,7
Lisäykset 0,9 1,8
Siirrot erien välillä -1,4 -1,5
KIRJANPITOARVO 31.12. 1,4 2,0
Vuosikertomus 202092
Milj. euroa 2020 2019
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1. 358,3 358,3
Lisäykset - 103,2
Vähennykset -10,3 -103,2
Hankintameno 31.12. 348,0 358,3
Kertyneet arvonalentumiset 1.1. -151,5 -151,5
Kertyneet arvonalentumiset 31.12. -151,5 -151,5
KIRJANPITOARVO 31.12. 196,5 206,8
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Hankintameno 1.1. 8,2 8,0
Lisäykset - 0,2
KIRJANPITOARVO 31.12. 8,2 8,2
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1. 0,8 0,8
KIRJANPITOARVO 31.12. 0,8 0,8
9. VAIHTO-OMAISUUS
Vaihto-omaisuuden jälleenhankintahinnan ja aktivoidun hankintamenon välillä ei ole olennaista eroa.
10. PITKÄAIKAISET SAAMISET
Milj. euroa 2020 2019
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset 5,9 14,8
Laskennalliset verosaamiset
Suojausrahastoon kirjatut 0,2 0,2
Käyttöomaisuuden hyllypoistot 0,3 0,4
Laskennalliset verosaamiset yhteensä 0,5 0,6
PITKÄAIKAISET SAAMISET YHTEENSÄ 6,3 15,4
11. LYHYTAIKAISET SAAMISET
Milj. euroa 2020 2019
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset 4,5 3,2
Lainasaamiset* - 103,2
Konsernitilisaamiset - 0,5
Muut saamiset 3,1 4,6
Johdannaiset 0,5 0,2
Siirtosaamiset 1,6 1,4
Yhteensä 9,7 113,0
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Myyntisaamiset 0,1 0,1
Yhteensä 0,1 0,1
Saamiset muilta
Myyntisaamiset** 19,4 26,7
Muut saamiset - 0,0
Siirtosaamiset 3,2 3,2
Yhteensä 22,6 29,9
LYHYTAIKAISET SAAMISET YHTEENSÄ 32,4 143,1
Siirtosaamiset
Siirtosaamisten olennaiset erät:
Johdannaiset 0,7 0,4
Verosaamiset 0,8 -
Muut 1,7 2,9
Yhteensä 3,2 3,2
* liittyy konsernin sisäisiin rakennemuutoksiin
** Ei sisällä myytyjä myyntisaamisia
Vuosikertomus 202093
12. KÄYVÄN ARVON LIITETIEDOT (JOHDANNAISET)
Milj. euroa 2020 2019
Käypä arvo 31.12.
Tuloslaskelmaan merkityt
arvonmuutokset
Käyvän arvon rahastoon
merkityt muutokset Käypä arvo 31.12.
Tuloslaskelmaan merkityt
arvonmuutokset
Käyvän arvon rahastoon
merkityt muutokset
Johdannaiset
Korkojohdannaiset (taso 2) -1,0 - -1,0 -1,2 - -1,2
Valuuttajohdannaiset (taso 2) -0,5 -0,0 -0,4 -0,2 -0,0 -0,2
Hyödykejohdannaiset (taso 2) 0,6 - 0,6 0,3 - 0,3
YHTEENSÄ -0,8 -0,0 -0,8 -1,1 -0,0 -1,1
13. OMA PÄÄOMA
Milj. euroa 2020 2019
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1. 60,5 60,5
Osakepääoma 31.12. 60,5 60,5
Suojausrahasto 1.1. -0,9 0,0
Lisäykset ja vähennykset 0,3 -0,9
Suojausrahasto 31.12. -0,6 -0,9
Sidottu oma pääoma yhteensä 59,9 59,6
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1,2 1,2
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 95,7 70,9
Osingonjako -15,2 -13,7
Tilikauden voitto 5,9 38,6
Vapaa oma pääoma yhteensä 87,6 96,9
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 147,5 156,6
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1,2 1,2
Voitto edellisiltä tilikausilta 95,7 70,9
Osingonjako -15,2 -13,7
Tilikauden voitto 5,9 38,6
JAKOKELPOINEN OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 87,6 96,9
Yhtiön osakepääoma:
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 36 140 485 36 140 485
14. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Milj. euroa 2020 2019
Poistoero
Aineettomat oikeudet 1,4 2,6
Muut aineettomat hyödykkeet 0,2 0,1
Rakennukset ja rakennelmat 1,9 2,7
Koneet ja kalusto 14,8 15,1
Muut aineelliset hyödykkeet -0,0 -0,0
YHTEENSÄ 18,3 20,5
15. VIERAS PÄÄOMA
Milj. euroa 2020 2019
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 60,0 65,0
Eläkelainat 9,8 11,3
Velat saman konsernin yrityksille - 2,0
Muut velat 4,9 4,9
YHTEENSÄ 74,7 83,2
Vuosikertomus 202094
16. VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE
Milj. euroa 2020 2019
Ostovelat 0,6 0,7
Lainat samaan konserniin kuuluville yrityksille 1,0 103,2*
Konsernitilivelat 107,2 102,1
Johdannaiset 0,0 0,0
Muut siirtovelat 1,8 2,4
YHTEENSÄ 110,6 208,4
* liittyy konsernin sisäisiin rakennemuutoksiin
17. SIIRTOVELAT
Milj. euroa 2020 2019
Siirtovelkojen olennaiset erät:
Lomapalkka- ja muut palkkavelat 9,1 5,1
Sopimusalennusvelat 0,5 0,7
Ostomenot ja muut kulujaksotukset 12,7 9,6
Verot - 0,8
Johdannaiset 1,9 1,7
YHTEENSÄ 24,2 17,8
18. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
Milj. euroa 2020 2019
Konserniyritysten puolesta annetut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset 18,5 18,5
Takaukset 3,8 5,9
VAKUUDET YHTEENSÄ 22,3 24,4
Vastuusitoumukset ja muut vastuut
Käyttö-ja rahoitusleasingvastuut
Vuoden sisällä erääntyvät 0,6 0,6
Yli vuoden kuluttua erääntyvät 0,7 0,7
Yhteensä 1,3 1,2
Vuokravastuut
Vuoden sisällä erääntyvät 0,6 0,6
Yli vuoden kuluttua erääntyvät 2,1 0,8
Yhteensä 2,7 1,5
Muut vastuut
Vuoden sisällä erääntyvät 3,2 5,1
Yhteensä 3,2 5,1
VASTUUSITOUMUKSET YHTEENSÄ 7,2 7,8
Vuosikertomus 202095
Kiinteistöinvestointien alv-vastuu
Yhtiö on velvollinen tarkistamaan vuosina 2012–2020 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään
arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Vastuun enim-
mäismäärä on 1,3 miljoonaa euroa ja viimeinen tarkistusvuosi on 2029.
Johdannaissopimukset 2020 2019
Milj. euroa
Sähköjohdannaiset
Käypä arvo 0,6 0,3
Nimellisarvo 3,3 1,3
Määrä (TWh) 0,1 0,1
Emoyhtiön ulkoiset valuuttatermiinit
Käypä arvo -0,9 -0,4
Nimellisarvo 34,4 28,3
Emoyhtiön sisäiset valuuttatermiinit
Käypä arvo 0,5 0,2
Nimellisarvo 14,8 13,8
Korkojohdannaiset
Käypä arvo -1,0 -1,2
Nimellisarvo 20,0 20,0
Päästöoikeudet (kilotonnia) 2020 2019
Saadut päästöoikeudet 26,4 26,4
Edelliseltä vuodelta jäljelle jääneet päästöoikeudet 4,0 30,6
Edelliseen vuoteen liittyvien arvioiden tarkennukset - -0,0
Myydyt päästöoikeudet - -33,0
Toteutuneet päästöt -19,6 -20,0
PÄÄSTÖOIKEUDET 31.12. 10,9 4,0
Jäljelle jääneiden päästöoikeuksien käypä arvo, milj. EUR 0,3 0,1
Vuonna 2020 saadut päästöoikeudet ja toteutuneet päästöt ovat arvioituja tietoja, jotka tarkentuvat kevään
2021 aikana. Altia jatkaa päästökaupan alaisena toimijana päästökauppakauden 2021–2030.
19. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Lähipiirin kanssa toteutetut transaktiot tehdään markkinaehtoisesti. Asiasta on kerrottu tarkemmin
konsernin liitetiedossa 6.3. Lähipiiritiedot johdon palkkioista on esitetty Altia Oyj:n liitetiedossa 3.
Vuosikertomus 202096
Hallituksen voitonjakoesitys
Altia Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 31.12.2020 taseen mukaisesti 87 630 619,27 euroa, josta tilikauden
voitto on 5 873 094,86 euroa.
Emoyhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden
päättymisen jälkeen.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2020 jaetaan osinkoa 0,35 euroa osakkeelta.
Arcuksen hallitus on vastaavasti ehdottanut Arcuksen varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuotuista osin-
koa maksettaisiin 1,66 Norjan kruunua osakkeelta tilikaudelta 2020, mikä heijastaa sulautumissuunnitelmas-
sa sovittua Altian ja Arcuksen suhteellista arvoa. Tämä tarkoittaa, että Altian ja Arcuksen tilikaudelta 2020
maksettavat osingot eivät vaikuta yhtiöiden sulautumista varten sovittuun arvostukseen.
Altian hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle myös, että vuoden 2020 ylimääräisen yhtiökokouksen
päättämä osinkovaltuutus maksaa ylimääräinen 0,40 osakekohtainen osinko Altian osakkeenomistajille Altian
ja Arcuksen yhdistymiseen liittyen ja ennen sen toteutumista uusitaan.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Helsingissä 24. päivänä helmikuuta 2021
Sanna Suvanto-Harsaae
Puheenjohtaja
Jukka Leinonen Tiina Lencioni Jyrki Mäki-Kala
Jukka Ohtola Anette Rosengren Torsten Steenholt
Pekka Tennilä
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 24. päivänä helmikuuta 2021
PricewaterhouseCoopers Oy
tilintarkastusyhteisö
Ylva Eriksson
KHT
Vuosikertomus 202097
TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)
mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisää-
teiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
TILINTARKASTUKSEN KOHDE
Olemme tilintarkastaneet Altia Oyj:n (y-tunnus 1505555-7) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2020. Ti-
linpäätös sisältää:
• konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavir-
talaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hy-
vän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvolli-
suudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuskertomus
Altia Oyj:n yhtiökokoukselle
RIIPPUMATTOMUUS
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaati-
musten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaati-
musten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme
ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, em-
mekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suo-
rittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.6.
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa
YHTEENVETO
OLENNAISUUS
TARKASTUKSEN
LAAJUUS
KESKEISET
SEIKAT
OLENNAISUUS
• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus:
3,3 miljoonaa euroa
TILINTARKASTUKSEN LAAJUUS
• Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuteen
sisältyi emoyhtiö sekä kaikki merkittävät tytäryh-
tiöt kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta,
varoista ja veloista
KESKEISET SEIKAT
• Myynnin tuloutus
• Vaihto-omaisuuden arvostus
Vuosikertomus 202098
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilin-
päätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt
subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja
tulevien tapahtumien arviointia.
OLENNAISUUS
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuk-
sen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista vir-
heellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia,
jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia ra-
ja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä
raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaa-
juuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheel-
lisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
Konsernitilinpäätökselle
määritetty olennaisuus
3,3 miljoonaa euroa
Olennaisuuden määrittämisessä
käytetty vertailukohde
1 % konsernin liikevaihdosta
Perustelut vertailukohteen
valinnalle
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi liike-
vaihdon, koska tämä muodostaa vakaan vertailukohdan vuodesta
toiseen. Lisäksi tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisesti sitä arvioi-
dessaan konsernin suoriutumista. Valitsimme sovellettavaksi pro-
senttiosuudeksi 1 % liikevaihdosta, joka on tilintarkastusstandar-
deissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSEN LAAJUUDEN MÄÄRITTÄMINEN
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Altia-konsernin rakenteen, toi-
mialan, taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit, sekä yksittäisten konserniyhtiöiden koon,
toiminnan luonteen ja riskit. Altia-konsernilla on toimintoja Pohjoismaissa, Baltiassa ja Ranskassa. Pohjois-
maiden tytäryhtiöiden kirjanpito hoidetaan osin Suomessa keskitetysti.
Suoritimme konsernitarkastuksessa toimenpiteitä kaikille merkittäville kirjanpidon tileille kattaen valta-
osan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Lisaksi suoritimme analyyttisia toimenpiteitä konsernita-
solla muille kirjanpidon tileille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat ol-
leet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huo-
mioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä an-
nettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisäl-
tyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu vää-
rinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Vuosikertomus 202099
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
MYYNNIN TULOUTUS
Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.1
Konsernin tulovirrat syntyvät omien tuotteiden sekä päämiestuotteiden myynnistä, sopimusvalmistuk-
sesta sekä teollisten tuotteiden myynnistä.
Transaktiohinta voi sisältää myös muuttuvia vastikkeita kuten volyymialennuksia, bonuksia, markki-
nointitukia ja tuotepalautuksia.
Kaudelle kuuluvien muuttuvien vastikkeiden kirjanpidollinen käsittely on vaihtelevien sopimusehtojen
vuoksi monitahoinen ja osin johdon harkintaa edellyttävä osa-alue. Tämän vuoksi olemme katsoneet liike-
vaihdon kirjaamisen oikealle kaudelle olevan tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Tarkastustyöhömme on sisältynyt muun muassa seuraavia toimenpiteitä:
• Muodostimme ymmärryksen eri tulovirtojen luonteesta sekä käytetyistä sopimusehdoista.
• Vertasimme otospohjaisesti valittujen myyntitapahtumien ja muuttuvien vastikkeiden kirjanpidollista
käsittelyä taustalla olevien myyntisopimusten ehtoihin.
• Arvioimme konsernin laadintaperiaatteita liikevaihdon tuloutukseen liittyen.
• Valitsimme otoksen kirjatuista myyntilaskuista ja vertasimme saatuja maksuja kirjattuihin
myyntitapahtumiin.
• Tarkastimme joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021 kirjattuja myyntilaskuja otospohjaisesti ja testa-
simme, onko myyntituotot kirjattu oikealle tilikaudelle.
• Valittujen liikevaihdon ja myyntisaamisten saldojen osalta pyysimme vahvistukset asiakkailta.
VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS
Konsernitilinpäätöksen liitetieto 2.4
Vaihto-omaisuuden nettomäärä 31.12.2020 oli 92,3 miljoonaa euroa ja se muodostaa merkittävän osan
konsernin varoista.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai todennäköiseen nettorealisointiarvoon sen mu-
kaan, kumpi näistä on alempi. Itse valmistettujen tuotteiden arvostus perustuu standardihintaan
tai painotettuun keskihintaan. Tuotannon kiinteät kustannukset kohdistetaan omien valmisteiden
hankintamenoon.
Johto käyttää harkintaa ja oletuksia arvioidessaan epäkuranttiusvarauksen tarvetta. Tässä arviossa
huomioidaan hitaasti kiertävät ja kausiluonteiset tuotteet, tuoteportfolion muutokset sekä myynnin
ennusteet.
Näistä seikoista johtuen vaihto-omaisuuden arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Tarkastustyöhömme on sisältynyt muun muassa seuraavia toimenpiteitä:
• Muodostimme ymmärryksen varaston arvostukseen liittyvistä kontrolleista.
• Arvioimme epäkuranttiusvarauksen riittävyyttä ja tarkistimme, että varaus on laskettu konsernissa
noudatettavien laskentaperiaatteiden mukaisesti
• Tarkastimme itse valmistettujen tuotteiden osalta hankintamenon oikeellisuutta vertaamalla otosta
toteutuneista tuotantokustannuksista relevanttiin markkinadataan ja muuhun hintadataan.
• Vertasimme varastossa olevien tuotteiden kirjanpitoarvoa ostolaskuihin ja myyntihintoihin todentaak-
semme, että tuotteet on kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon
• Valittujen varastojen osalta olimme läsnä vaihto-omaisuuden fyysisessä inventoinnissa tai täsmäytim-
me kolmannelta osapuolelta saadun vahvistuksen varaston saldoista kirjanpitoon
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi vies-
tittävä kertomuksessamme.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c
-kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
Vuosikertomus 2020100
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja si-
ten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista kos-
kevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei
ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin ky-
kyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen
ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jat-
kuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta
realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäy-
töksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää
lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen vir-
heellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheelli-
syyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai
yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen
perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja
säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheelli-
syyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja han-
kimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin
riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi
liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksem-
me suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme sii-
nä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kir-
janpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin pe-
rusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epä-
varmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa.
Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastus-
kertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai,
jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perus-
tuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastai-
set tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan
toimintaansa.
• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten,
että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yh-
teisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon
konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittami-
sesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Vuosikertomus 2020101
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituk-
sesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittä-
vät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koske-
via relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,
joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liitty-
vistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana
olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kysei-
set seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai
kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskerto-
muksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suurem-
mat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 29.3.2016 alkaen yhtäjaksoisesti 5 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen
ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkas-
tuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskerto-
muksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä
ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkas-
tusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti vir-
heellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadit-
tu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että
• toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
• toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaa-
tioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennai-
nen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 24. helmikuuta 2021
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Ylva Eriksson
KHT