Aspo Oyj –

Toimintakertomus

ja tilinpäätös

1.1.–31.12.2025

Y-tunnus 1547798-7

Sisällys

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 Kestävyysraportti

76 Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

ASPO-KONSERNIN AVAINLUVUT

2025 2024 2023

Liikevaihto, koko konserni, Me 616,3 592,6 553,1

Liikevaihto jatkuvista toiminnoista, Me 469,1 459,5 536,4

EBITA koko konserni, Me 43,1 21,2 11,1

Vertailukelpoinen EBITA, koko konserni, Me 36,5 29,1 27,9

Vertailukelpoinen EBITA, koko konserni, % 5,9 4,9 5,0

EBITA jatkuvista toiminnoista, Me 36,8 16,6 27,2

Vertailukelpoinen EBITA jatkuvista toiminnoista, Me 29,4 24,1 27,5

Vertailukelpoinen EBITA jatkuvista toiminnoista, % 6,3 5,2 5,1

Tilikauden voitto, koko konserni, Me 28,0 7,3 1,6

Vertailukelpoinen tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista, Me 15,8 11,6 16,5

Osakekohtainen tulos (EPS), koko konserni, euroa 0,72 0,14 -0,01

Vertailukelpoinen EPS, koko konserni, euroa 0,51 0,39 0,51

Vertailukelpoinen EPS jatkuvista toiminnoista, euroa 0,34 0,27 0,46

Vapaa rahavirta, Me 26,5 -36,1 27,3

Osakekohtainen vapaa rahavirta, euroa 0,8 -1,2 0,9

Vertailukelpoinen ROCE jatkuvista toiminnoista, % 8,3 7,7 8,6

Oman pääoman tuotto (ROE), koko konserni, % 15,9 4,4 1,2

Vertailukelpoinen ROE, koko konserni, % 12,1 9,2 12,7

Sijoitettu pääoma jatkuvista toiminnoista, Me 355,6 353,9 314,5

Nettovelka, koko konserni, Me 212,8 188,0 165,2

Nettovelka / vertailukelpoinen EBITDA, 12 kk liukuva 3,6 3,2 2,7

Osakekohtainen oma pääoma, euroa 4,58 5,13 4,47

Omavaraisuusaste, % 31,9 36,9 34,4

Toimintakertomus 2025

Vuonna 2025 ja 2024 lopetettu toiminto sisältää Leipurin segmentin. Vuonna 2023

lopetettu toiminto sisälsi Ei-ydinliiketoiminnat segmentin.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on selostettu tämän toimintakertomuksen

sivuilla 4 ja 5.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet esitetään toimintakertomuksen sivulla 16.

ASPON LIIKETOIMINTAMALLI

Aspo luo arvoa omistamalla ja kehittämällä

liiketoimintoja pitkäjänteisesti ja vastuulli-

sesti. Aspon liiketoiminnot mahdollistavat

tulevaisuudenkestäviä valintoja asiakkaille

lukuisilla teollisuudenaloilla.

Aspon keskeiset painopistealueet ovat

kannattava orgaaninen kasvu, strategiset yri-

tysostot, investoinnit uusiin, kestävän kehi-

tyksen mukaisiin aluksiin sekä toiminnan jat-

kuva kehittäminen. Aspo pyrkii markkinajoh-

tajuuteen kaikilla liiketoiminta-alueillaan.

Aspon raportoitavat segmentit vuonna

2025 olivat ESL Shipping ja Telko. Muu toi-

minta sisältää Aspon konsernihallinnon ja

joitakin yhteisiä palveluja. Aspo allekirjoitti

15.8.2025 sopimuksen Leipurin-liiketoimin-

tansa myymisestä Lantmännenille, ja kauppa

toteutui maaliskuun 2026 alussa. Edellä

mainitusta johtuen Leipurin esitetään lope-

tettuna toimintona, ja vertailuluvut vuodelta

2024 on oikaistu.

Aspo jatkoi vuonna 2025 strategista arvi-

ointa, ja yhtiön tavoitteena on toteuttaa ESL

Shippingin myynti tai Aspon mahdollinen

osittaisjakautuminen vuoden 2026 loppuun

mennessä.

TÄYDENTÄVÄT RAPORTIT

Aspo Oyj on antanut erillisen selvityksen

vuoden 2025 hallinto- ja ohjausjärjestel-

mästä, joka julkaistaan yhtiön kotisivulla

www.aspo.fi.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2025

Euroopan Unionin talouskehitys parani,

mutta jatkui vaatimattomana vuoden 2025

aikana. BKT:n kasvun arvioidaan olleen

1,6 %, kun se edellisenä vuonna oli 0,8 %.

Teollisen tuotannon odotetaan kasvaneen

1,5 % vuoden aikana. Inflaatio oli vuoden

2025 aikana noin 2,3 % ja euro-alueen lyhyet

markkinakorot tasaantuivat vuoden aikana

noin kahden prosentin tasolle.

Aspon ydinliiketoimintojen liiketoimin-

taympäristö jatkui haastavana. ESL Ship-

pingin liikevaihto laski ja kärsi edelleen

matalasta sopimuskysynnästä ja heikosta

spot-markkinoiden hintatasosta. Telkon liike-

vaihto kasvoi vuoden 2025 aikana edeltävän

vuoden aikana tehtyjen yritysostojen vauh-

dittamana. Telkon tuotteiden hinnat laskivat

merkittävästi vuoden aikana, mutta keski-

määräinen myyntihinta hieman kasvoi eri-

koistuotteiden osuuden noustua. Orgaani-

nen myyntivolyymi hieman laski. Lopetetun

toiminnon (Leipurin) liikevaihto kasvoi vuoden

aikana johtuen pääasiassa orgaanisesta kas-

vusta Ruotsissa sekä yritysostoista. Leipurin

volyymi- ja hintakehitys olivat positiivisia.

Haastavassa markkinatilanteessa Aspo

onnistui nostamaan merkittävästi kannatta-

vuuttaan verrattuna edelliseen vuoteen. Vuo-

den 2025 aikana Telko keskittyi edellisenä

vuonna tehtyjen yritysostojen integrointiin ja

synergiahyötyjen aikaansaamiseen sekä toi-

menpiteisiin kannattavuuden parantamiseksi.

Toimitusketjun ja heikosti suoriutuvien liike-

toimintojen kehittäminen vaikuttivat tulok-

sen paranemiseen. Leipurin kannattavuu-

den myönteinen kehitys jatkui vuoden 2025

aikana. Leipurin Ruotsin toiminnot sekä kas-

voivat että paransivat kannattavuuttaan

merkittävästi ja yritysostot tukivat Leipurin

kasvua ja kannattavuutta.

ESL Shippingin kahdentoista uuden Green

Coaster -sähköhybridialuksen rakennushanke

on edennyt suunnitellusti, ja vuoden 2025

lopussa kahdeksan alusta oli kaupallisessa

liikenteessä ja yhdeksäs alus toimitettiin

joulukuussa. Sarjan viimeinen alus on tar-

koitus toimittaa syksyllä 2026. Lokakuussa

2024 Aspo ilmoitti, että ESL Shipping raken-

taa neljä uutta Green Handy -alusta. Neljän

aluksen kokonaisarvo on noin 186 miljoo-

naa euroa. Alukset otetaan käyttöön vuoden

2027 kolmannesta neljänneksestä alkaen, ja

sarjan neljäs alus on suunniteltu otettavan

käyttöön vuoden 2028 ensimmäisellä puo-

liskolla. Vuoden 2025 neljännellä neljännek-

sellä ESL Shipping myi yhden Handy- aluksen

(M/S Kallio). Myyntihinta oli noin 18 miljoo-

naa euroa ja myyntivoitto noin 9,6 miljoo-

naa euroa. Raportointikauden jälkeen tammi-

kuussa 2026 ESL Shipping hankki yhden käy-

tetyn Handy-aluksen siirtymäkaudelle M/S

Kallion myynnin ja noin kahden vuoden kulut-

tua saapuvien uusien Green Handy -alusten

välillä.

Maaliskuussa 2025 ESL Shipping sopi

maailmanlaajuisen teräsvalmistajan SSAB:n

kanssa monivuotisesta jatkosta sopimuk-

selle, joka koskee meritse saapuvia raaka-ai-

nekuljetuksia Itämerellä ja Pohjanmereltä.

Kuljetusmäärän arvioidaan olevan 6–7 mil-

joonaa tonnia vuodessa. Sopimus sisältää

mahdollisuuden fossiilittomiin kuljetuksiin.

Kansainvälinen Science Based Targets

-aloite (SBTi) hyväksyi Aspon lyhyen aikavälin

päästövähennystavoitteet lokakuussa 2025.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää liike-

toimintojen omien päästöjen vähentämistä

kalustoinvestointien avulla ja siirtymää uusiu-

tuviin polttoaineisiin. Lisäksi Aspon liike-

toiminnat pyrkivät vähentämään päästöjä

oman toiminnan ulkopuolella yhteistyössä

toimittajien ja kumppanien kanssa.

TOIMINTAKERTOMUS

Aspo allekirjoitti 15.8.2025 sopimuk-

sen Leipurin-liiketoimintansa myymisestä

Lantmännenille 63 miljoonan euron velatto-

malla yritysarvolla. Yrityskaupan toteutumi-

nen edellytti viranomaishyväksyntöjä, joista

viimeinen saatiin helmikuun 2026 lopussa.

Kauppa toteutui 2.3.2026. Kaupan toteu-

tumishetkellä maksettu käteisvastike oli 62

miljoonaa euroa. Aspo kirjaa kaupasta kerta-

luonteisen myyntivoiton, noin 15 miljoonaa

euroa. Myynti toteutettiin osakekauppana,

kattaen kaikki Leipurin-segmentin yritykset.

Marraskuussa 2025 Aspo tiedotti, että

Aspon hallitus on päättänyt jatkaa yhtiön

strategian toteutusta arvioimalla strategi-

set vaihtoehdot yhtiön liiketoiminnoille, ESL

Shippingille ja Telkolle. Strategisen arvioin-

nin päävaihtoehtoja ovat Aspon mahdolli-

nen osittaisjakautuminen tai ESL Shippingin

myynti. Aspon tavoitteena on toteuttaa ESL

Shippingin myynti tai Aspon osittaisjakau-

tuminen vuoden 2026 loppuun mennessä,

markkinaolosuhteet huomioiden. Olennaista

on löytää ESL Shippingille ja Telkolle arvon-

luonnin ja liiketoiminnan kehittämisen kan-

nalta paras ratkaisu.

KONSERNIN TULOS JA TALOUDELLISET

TAVOITTEET 2025

Aspo julkisti 14.5.2024 pidetyssä pääoma-

markkinapäivässä pitkän aikavälin taloudelli-

set tavoitteensa:

• Liikevaihdon kasvu vähintään 5–10 %

vuodessa

• Vertailukelpoinen EBITA 8 %

• Oman pääoman tuotto yli 20 %

• Nettovelan suhde vertailukelpoiseen

käyttökatteeseen (EBITDA), 12 kk liukuva,

alle 3,0

Aspon liiketoiminnoista ESL Shippingin pit-

kän aikavälin vertailukelpoinen EBITA-tavoite

on 14 %, Telkon 8 % ja Leipurin oli 5 %. Lei-

purin raportoidaan lopetettuna toimintona.

Vuonna 2025 Aspo-konsernin liikevaihto

kasvoi 4,0 % ja oli 616,3 miljoonaa euroa

(592,6). Vertailukelpoinen EBITA-prosentti,

koko konserni oli 5,9 % (4,9). Vertailukelpoi-

nen oman pääoman tuotto, koko konserni oli

12,1 % (9,2), ja nettovelan suhde vertailukel-

poiseen EBITDAan, koko konserni (12 kk liu-

kuva) oli 3,6 (3,2).

■

LIIKEVAIHTO, JATKUVAT TOIMINNOT

Me 2025 2024 2023

ESL Shipping, liikevaihto 184,6 206,2 189,0

Telko, liikevaihto 284,5 253,3 211,3

Leipurin, liikevaihto 136,1

Liikevaihto, jatkuvat toiminnot 469,1 459,5 536,4

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN, JATKUVAT TOIMINNOT

Me 2025 2024 2023

Suomi 145,5 149,5 197,4

Skandinavia 168,4 151,1 157,5

Baltia 31,5 31,0 63,9

Muu Eurooppa 96,6 94,1 74,5

Muut maat 27,1 33,8 43,1

Yhteensä 469,1 459,5 536,4

Aspon raportoitavat markkina-alueet ovat:

Suomi, Skandinavia, Baltia, muu Eurooppa ja

muut maat. Swed Handling -yritysosto Ruot-

sissa vuonna 2024 on lisännyt Skandina-

vian osuutta Telko-segmentissä. ESL Ship-

ping-segmentissä Skandinavian liikevaih-

toa on kasvattanut vuosina 2024 ja 2025

Green Coaster -alusten myynti ruotsalaiselle

Green Coaster Shipping AB:lle, jonka omista-

vat Green Coaster poolin sijoittajat. Maantie-

teellisten alueiden liikevaihto esitetään asiak-

kaiden sijainnin mukaan. Vuoden 2023 lukui-

hin sisältyy Leipurin-segmentin liikevaihto,

jonka vuoksi vuodet eivät ole täysin vertailu-

kelpoisia.

■

VERTAILUKELPOINEN EBITA

Me 2025 2024 2023

ESL Shipping, vertailukelpoinen EBITA 16,5 16,9 18,4

Telko, vertailukelpoinen EBITA 17,9 12,6 9,7

Leipurin, vertailukelpoinen EBITA 4,5

Muu toiminta, vertailukelpoinen EBITA -5,0 -5,4 -5,1

Vertailukelpoinen EBITA, jatkuvat toiminnot 29,4 24,1 27,5

Vertailukelpoinen EBITA, lopetetut toiminnot 7,1 5,1 0,4

Vertailukelpoinen EBITA, koko konserni 36,5 29,1 27,9

EBITA:n vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät,

koko konserni 6,6 -7,9 -16,8

Vertailukelpoinen EBITA lasketaan oikaise-

malla raportoitua EBITAa harvinaisilla ja olen-

naisilla EBITAan vaikuttavilla erillä. Tällaisia

eriä voivat olla esimerkiksi arvonalentumis-

tappiot, myyntivoitot ja -tappiot myydyistä

liiketoiminnoista ja pitkäaikaisista omaisuu-

seristä, uudelleenjärjestelykulut sekä odot-

tamattomista tapahtumista tai olosuhteista

aiheutuvat voitot tai tappiot.

Vuonna 2025 ja 2024 lopetettu toiminto

sisältää Leipurin segmentin. Vuonna 2023

lopetettu toiminto sisältää Ei-ydinliiketoimin-

nat segmentin.

■

VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT 2025

ESL

Shipping Telko

Muu

toiminta

Lopetettu

toiminto Yhteensä

M/S Kallion myyntivoitto 9,6 9,6

Strategiset projektit -0,1 -1,2 -1,3

Maksupetos -0,4 -0,4

Alasajetun liiketoiminnan varaston alaskirjaus -0,4 -0,4

Leipurin ilmoitettuun myyntiin liittyvät kulut -0,5 -0,5

Uudelleenjärjestely Ruotsissa -0,3 -0,3

Yhteensä 9,1 -0,4 -1,2 -0,8 6,6

Vuonna 2025 vertailukelpoisuuteen vaikut-

tavat erät olivat yhteensä 6,6 miljoonaa

euroa. ESL Shippingin osalta raportoitu 9,1

miljoonaa euroa koostui M/S Kallion myyn-

nistä saadusta 9,6 miljoonan euron voitosta,

strategisiin hankkeisiin liittyvästä -0,1 mil-

joonasta eurosta ja ESL Shippingiin kohdis-

tuneeseen maksupetokseen liittyvistä -0,4

miljoonan euron tappioista. Summa sisäl-

tää myös maksupetokseen liittyvät oikeudel-

liset ja muut kulut sekä vakuutuskorvaukset.

Telkon osalta raportoitu -0,4 miljoonaa euroa

aiheutui pääosin alasajetun liiketoiminnan

varaston alaskirjauksesta Keski-Aasiassa, liit-

tyen vuosiin 2022–2024. Muun toiminnan

osalta raportoitu -1,2 miljoonaa euroa liittyi

strategisen transformaation toteutukseen.

Lopetetun toiminnon osalta raportoidut erät

olivat yhteensä -0,8 miljoonaa euroa, josta

-0,5 miljoonaa euroa liittyi Leipurin ilmoitet-

tuun myyntiin ja -0,3 miljoonaa euroa Leipu-

rin toimintojen uudelleenjärjestelyihin Ruot-

sissa.

■

VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT 2024

ESL

Shipping Telko

Muu

toiminta

Lopetettu

toiminto Yhteensä

Supramax alusten arvonalentumistappio -7,0 -7,0

Suprien myyntiin liittyvät muut erät -0,2 -0,2

Uudelleenjärjestelyt -0,2 -0,2

ESL Shippingin vähemmistöosuuden myynti -0,5 -0,1 -0,6

Liiketoimintojen lopettaminen 0,1 -0,1 -0,2 -0,2

Kulut yrityshankinnoista -0,2 -0,2

Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot 0,5 0,5

Yhteensä -7,6 -0,1 0,2 -0,4 -7,9

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Vuonna 2024 vertailukelpoisuuteen vaikut-

tavat erät olivat yhteensä -7,9 miljoonaa

euroa. ESL Shippingin osalta raportoitu -7,6

miljoonaa euroa koostui Supramax-alusten

myyntiin liittyvistä arvonalentumistappioista

ja muista kuluista, jotka olivat yhteensä

-7,2 miljoonaa euroa, ja ESL Shipping Oy:n

vähemmistöosuuden myyntiin liittyvistä

kuluista, jotka olivat -0,5 miljoonaa euroa,

sekä 0,1 miljoonaa euroa Venäjään liittyvän

kuluvarauksen purusta. Telkon osalta rapor-

toitu -0,1 miljoonaa euroa liittyi Azerbaidža-

nista poistumiseen. Lopetetun toiminnon

osalta raportoitu -0,4 miljoonaa euroa liit-

tyi Leipurin Venäjältä poistumiseen -0,2 mil-

joonaa euroa ja yritysoston kuluihin -0,2 mil-

joonaa euroa. Muun toiminnan vertailukelpoi-

suuteen vaikuttavat erät olivat 0,2 miljoonaa

euroa. Ne sisälsivät uudelleenjärjestelykuluja

-0,2 miljoonaa euroa ja ESL Shipping Oy:n

vähemmistöosuuden myyntiin liittyviä kuluja

-0,1 miljoonaa euroa sekä kiinteistöjen myyn-

tivoittoja 0,5 miljoonaa euroa.

■

VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT 2023

ESL

Shipping Telko Leipurin

Muut

toiminnot

Lopetettu

toiminto Yhteensä

Neuvonantokulut,

vähemmistöosuus -0,6 -0,6

Varaston arvonalennus,

Venäjä-liitännäinen -1,0 -1,8 -2,7

Myynti ja takaisinvuokraus-

transaktiot 1,3 1,3

Uudelleenjärjestelyt -0,2 -0,1 -0,3

Venäjältä vetäytyminen -14,8 -14,8

Liiketoimintojen myynti 0,2 0,2

Yhteensä -0,6 -1,0 1,4 -0,1 -16,5 -16,8

Vuonna 2023 vertailukelpoisuuteen vaikut-

tavat erät olivat yhteensä -16,8 miljoonaa

euroa. ESL Shippingin osalta raportoitiin -0,6

miljoonaa euroa ESL Shippingin vähemmis-

töosuuden myyntiin liittyviä neuvonantoku-

luja. Eristä -1,0 miljoonaa euroa raportoitiin

Telko-segmentissä ja liittyi varastojen alas-

kirjauksiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Lei-

purin-segmentissä raportoitu 1,4 miljoonaa

euroa liittyi kiinteistöjen myynnistä ja takai-

sinvuokrauksesta saatuun voittoon Ruot-

sissa ja Liettuassa 1,3 miljoonaa euroa,

sopeuttamistoimiin Ruotsissa -0,2 miljoo-

naa euroa ja Leipurin leipomolaiteliiketoi-

minnan myyntiin 0,2 miljoonaa euroa. Eristä

-0,1 miljoonaa euroa raportoitiin muissa toi-

minnoissa ja liittyi uudelleenjärjestelykului-

hin. Lopetetuissa toiminnoissa raportoitu

-16,5 miljoonaa euroa koostui Telkon Venä-

jällä sijaitsevan tytäryhtiön myyntitappiosta

-8,1 miljoonaa euroa, Telkon varaston alas-

kirjauksesta Venäjällä -1,8 miljoonaa euroa,

Telkon Valko-Venäjällä sijaitsevan tytäryhtiön

yhdistelyn lopettamisesta aiheutuneesta

tappiosta -0,8 miljoonaa euroa sekä Leipurin

Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin yksi-

köiden yhdistelyn lopettamisesta -5,9 miljoo-

naa euroa.

RAHAVIRTA JA RAHOITUS

Konsernin liiketoiminnan rahavirta tammi–

joulukuussa oli 48,9 miljoonaa euroa (32,4),

ja kaikki Aspon liiketoiminnot vaikuttivat

myönteisesti kehitykseen. Käyttöpääoman

muutoksen rahavirtavaikutus oli 9,8 miljoo-

naa euroa (-12,0). Käyttöpääoman muutos

johtui pääasiassa ESL Shippingin ja Telkon

varastojen vähenemisestä.

Vapaa rahavirta tammi–joulukuussa oli

26,5 miljoonaa euroa (-36,1). Investoin-

nit olivat 34,3 miljoonaa euroa (49,7), ja ne

koostuivat lähinnä ESL Shippingin investoin-

neista, liittyen erityisesti Green Coaster -aluk-

siin. Green Handy -suojaussopimusten jatka-

misesta aiheutunut lähtevä rahavirta oli 7,1

miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden

myynnistä saadut tulot olivat 19,0 miljoo-

naa euroa (36,8), ja ne liittyivät pääasiassa

M/S Kallion myyntiin neljännellä vuosinel-

jänneksellä ja yhden Coaster-aluksen myyn-

tiin sen taloudellisen käyttöiän päättyessä

toisella vuosineljänneksellä. Vuonna 2024

tulot liittyvät pääasiassa Supramax-alusten

myyntiin (33,5 miljoonaa euroa). Yritysostoi-

hin liittyvä lähtevä rahavirta oli 1,7 miljoonaa

euroa (56,5), ja se liittyi pääasiassa Telkon

aiempien vuosien yritysostoihin sekä Leipurin

yritysostoon Liettuassa vuoden 2025 ensim-

mäisellä neljänneksellä.

■

KOROLLINEN NETTOVELKA, KOKO KONSERNI

Me 2025 2024 2023

Korolliset velat, sis. vuokrasopimusvelat 256,7 224,4 195,9

Rahavarat, koko konserni 44,0 36,4 30,7

Korollinen nettovelka 212,8 188,0 165,2

Korollinen nettovelka oli 212,8 miljoonaa

euroa (188,0), ja nettovelan suhde vertailu-

kelpoiseen EBITDAan (liukuva 12 kuukautta)

oli 3,6 (3,2). Korollisen nettovelan kasvu joh-

tui pääasiassa 30,0 miljoonan euron hybri-

dilainan takaisinmaksusta. Laina oli aiemmin

kirjattu omaan pääomaan. Myös Green Coas-

ter -investoinnit kasvattivat nettovelkaa.

Konsernin omavaraisuusaste katsauskauden

lopussa oli 31,9 % (36,9). Omavaraisuusas-

teen lasku johtui hybridilainan lunastuksesta

sekä omaan pääomaan kirjattujen, suojaus-

laskennan piiriin kuuluvien valuuttajohdan-

naisten tappioiden tilapäisestä vaikutuk-

sesta. Rahavirran suojaus liittyy neljän Green

Handy -aluksen jäljellä olevaan 180 miljoo-

nan Yhdysvaltain dollarin investointiin. Suo-

jaustulos kirjataan alusten hankintamenoon

silloin, kun investointi maksetaan.

Tammi–joulukuun nettorahoituskulut oli-

vat -7,5 miljoonaa euroa (-8,5). Nettorahoi-

tuskulujen lasku selittyy pääasiassa Telkon

yritysostoihin liittyvien lisäkauppahintavelko-

jen 2,9 miljoonan euron tarkistuksella, joka

kirjattiin rahoitustuotoksi. Korollisten velko-

jen keskikorko leasingvelkoja lukuun otta-

matta oli 4,1 % joulukuussa 2025 (4,8 % jou-

lukuussa 2024).

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Konsernin rahavarat olivat 44,0 miljoonaa

euroa (36,4) vuoden lopussa. Tämä summa

sisältää myös lopetetun toiminnon rahava-

rat. Sitovat valmiusluottolimiitit, yhteensä

40 miljoonaa euroa, olivat vertailukauden

tapaan kokonaisuudessaan käyttämättö-

miä. Valmiusluottolimiitit erääntyvät vuonna

2027. Aspon 80 miljoonan euron yritystodis-

tusohjelma oli myös kokonaan käyttämättä.

Toukokuussa 2025 Aspo ilmoitti käyt-

tävänsä oikeuttaan lunastaa 30 miljoonan

euron hybridilainansa. Laina laskettiin liik-

keeseen 14.6.2022, ja sen korko oli 8,75 %.

Aspo maksoi 16.6.2025 hybridilainan halti-

joille lunastushinnan, joka vastasi velkakirjan

nimellismäärää ja sille kertynyttä 2,6 miljoo-

nan euron korkoa.

Huhtikuussa 2025 ESL Shipping allekir-

joitti 45 miljoonan euron lainasopimuksen

Pohjoismaiden Investointipankin kanssa

Green Handy -alusten rahoittamiseksi. Lai-

nasta nostettiin 22,5 miljoonaa euroa tou-

kokuussa 2025 ja loput on tarkoitus nostaa

vuosina 2026 ja 2027.

Huhtikuussa 2025 Aspo osallistui Garan-

tian takaamaan ryhmäjoukkovelkakirjalainaan

15 miljoonan euron lainaosuudella. Lainan

maturiteetti on viisi vuotta.

Helmikuussa 2025 ESL Shipping allekir-

joitti 70 miljoonan euron lainasopimuksen

Svenska Skeppshypotekskassanin kanssa

Green Handy -alusten rahoittamiseksi. Lainaa

on tarkoitus nostaa vuosina 2027 ja 2028.

TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN

JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tilikauden päättymisen jälkeen 23.1.2026

Aspo ilmoitti sopineensa Mikko Pasasen

kanssa, että hän jättää tehtävänsä Telkon

toimitusjohtajana. Aspon toimitusjohtaja

Rolf Jansson nimitettiin Telkon toimitusjoh-

tajaksi 23.1.2026 alkaen.

Tilikauden päättymisen jälkeen 29.1.2026

Aspo ilmoitti saaneensa päätökseen omien

osakkeiden takaisinoston, jonka alkamisesta

kerrottiin pörssitiedotteella 3.11.2025. Aspo

osti 4.11.2025–29.1.2026 välisenä aikana

takaisin yhteensä 130 000 omaa osaketta,

mikä vastaa noin 0,41 prosenttia osakkeiden

kokonaismäärästä. Osakkeet ostettiin noin

6,78 euron keskihintaan.

Tilikauden päättymisen jälkeen 2.3.2026

Aspo ilmoitti saaneensa päätökseen Leipurin

myynnin. Leipurin myynti toteutettiin osake-

kauppana, ja se kattoi kaikki Leipurin liiketoi-

minnan yritykset.

Tilikauden päättymisen jälkeen käynnisty-

nyt sota Iranissa on merkittävästi nostanut

öljyn ja kaasun hintoja sekä lisännyt epävar-

muutta talouskasvun näkymien osalta. Suo-

rat vaikutukset Aspoon arvioidaan rajallisiksi

ja liittyvät pääasiassa mahdollisiin häiriöi-

hin toimitusketjuissa sekä Telkon myymien

tuotteiden saatavuuteen. Epäsuorasti hei-

kompi talouskasvu Euroopassa voisi vaikut-

taa negatiivisesti Aspon tuotteiden ja palve-

luiden kysyntään.

Tilikauden päättymisen jälkeen 17.3.2026

Aspo ilmoitti, että Erkka Repo, Aspon talous-

ja rahoitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen,

jättää Aspon siirtyäkseen toisen työnantajan

palvelukseen.

OHJEISTUS JA OHJEISTUKSEN

TAUSTAOLETUKSET VUODELLE 2026

Aspo-konsernin vertailukelpoisen EBITAn jat-

kuvista toiminnoista odotetaan kasvavan

edellisvuoteen verrattuna (29,4 miljoonaa

euroa vuonna 2025).

Aspo-konsernin vertailukelpoinen EBITA

jatkuvista toiminnoista ei sisällä Leipurin-lii-

ketoimintaa, joka raportoidaan lopetettuna

toimintona. Leipurin myynnistä ilmoitettiin

15.8.2025, ja se toteutui 2.3.2026.

Talouskasvun odotetaan vuoden aikana

elpyvän hitaasti ydinmarkkinoillamme, alku-

vuoden aikana markkinoiden odotetaan kui-

tenkin pysyvän haasteellisina. Geopoliittisen

epävarmuuden ja maailmanlaajuisten kaup-

pajännitteiden odotetaan myös vaikuttavan

negatiivisesti talouskasvuun ja kansainväli-

seen kauppaan jatkossakin. Aspon tulospa-

rannuksen vuonna 2026 odotetaan tulevan

pääasiassa ESL Shippingin ja Telkon tulos-

parannustoimista, aluskannan uudistami-

sesta ja käyttöasteen parantamisesta ESL

Shippingissa, Telkon yritysostojen synergiae-

tujen toteuttamisesta ja konsernitason kus-

tannusten vähenemisestä, kun Aspon strate-

ginen transformaatio jatkuu. Aspon strategi-

sen transformaation toteuttamiseen liittyviä

mahdollisia kustannuksia ei sisällytetä vertai-

lukelpoiseen EBITAan.

ESL Shippingin kysynnän odotetaan

hieman paranevan vuonna 2026, ja myös

spot-markkinahinnoittelun odotetaan para-

nevan asteittain nykyiseltä alhaiselta tasolta.

Telakointien suurella määrällä odotetaan ole-

van negatiivinen vaikutus vuoden toisella nel-

jänneksellä.

Telkon markkinoiden odotetaan yleisesti

kehittyvän vakaasti. Telkon odotetaan jat-

kavan kasvua yritysostojen kautta vuonna

2026. Mahdollisia yritysostoihin liittyviä

kuluja ei sisällytetä vertailukelpoiseen EBI-

TAan.

HALLITUKSEN VAROJENJAKOESITYS

Aspon osinkopolitiikan mukaan Aspon osin-

kojen kasvu perustuu positiiviseen kannat-

tavuuskehitykseen, ja tavoitteena on jakaa

vuosittain enintään 50 % nettovoitosta osin-

kona. Tavoitteena on lisätä osinkojen määrää

asteittain ja ottaa samalla huomioon strate-

gisesti ensisijaisten kasvualoitteiden rahoi-

tustarpeet.

Hallitus ehdottaa 17.4.2026 pidettävälle

varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikau-

delta 2025 jaetaan osinkoa 0,25 euroa osak-

keelta ja ettei Aspo Oyj:n hallussa oleville

omille osakkeille makseta osinkoa. Ehdotettu

osinko on 49 % Aspon vertailukelpoisesta

osakekohtaisesta tuloksesta vuonna 2025.

Osinko ehdotetaan maksettavaksi yhdessä

erässä.

Osinko, 0,25 euroa osakkeelta, ehdo-

tetaan maksettavaksi osakkeenomista-

jille, jotka ovat merkittyinä Euroclear Fin-

land Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluette-

loon täsmäytyspäivänä 21.4.2026. Hallitus

ehdottaa, että osingon maksupäivä olisi

28.4.2026.

Emoyhtiön jakokelpoiset varat

31.12.2025 olivat 50 425 376,24 euroa,

josta tilikauden voitto oli 16 086 605,41

euroa. Osinkoon oikeuttavien osakkeiden

määrä tilinpäätöstiedotteen julkaisupäivänä

oli 31 292 617 kappaletta. Näin ollen ehdo-

tettu osinko olisi yhteensä 7,8 miljoonaa

euroa.

Aspon taloudellisessa asemassa ei ole

tapahtunut olennaisia muutoksia tilinpää-

töspäivän jälkeen. Hallituksen näkemyksen

mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna

yhtiön vakavaraisuutta.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

ASPON LIIKETOIMINNAT

ESL Shipping

ESL Shipping on Itämeren johtava kuivia irto-

lasteja kuljettava varustamo. ESL Shippingin

liiketoiminta perustuu pääosin pitkäkestoi-

siin asiakassopimuksiin ja vakiintuneisiin asia-

kassuhteisiin. ESL Shippingin strategia ja kil-

pailuetu nojaavat edelläkävijyyteen vastuulli-

suudessa sekä yhtiön ainutlaatuiseen kykyyn

kehittää ja tarjota luotettavaa infrastruktuu-

ria vihreään siirtymään investoiville pohjois-

maisille teollisuusyrityksille myös jääolosuh-

teissa. Varustamo tarjoaa erityispalveluina

suurten valtamerialusten lastauksia ja keven-

nyksiä merellä. OP Finland Infrastructure LP

ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

omistavat yhdessä 21,4 %:n vähemmistö-

osuuden ESL Shipping Oy:stä.

Vuoden lopussa varustamon tonnisto

koostui yhteensä 37 aluksesta, joiden kan-

tavuus oli 298 000 tonnia kuollutta pai-

noa. Aluksista 24 oli kokonaan omistettuja

(77 % tonnistosta), kaksi alusta oli vähem-

mistöomistettuja (3 %) ja loput 11 alusta

(20 %) olivat aikarahdattuja. Luvut sisältävät

Green Coaster -poolin, joka koostui kahdek-

sasta aluksesta, joista neljä oli ESL Shippin-

gin omistuksessa ja neljä sijoittajien omistuk-

sessa.

ESL Shipping 2025 2024 2023

Handy 79,1 79,1 78,5

Coaster 80,2 94,2 93,7

Green Coaster -alusten myynti 25,2 25,3

Supra 7,5 16,8

Liikevaihto, Me 184,6 206,2 189,0

EBITA, Me 25,5 9,2 17,8

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, Me 9,1 -7,6 -0,6

Vertailukelpoinen EBITA, Me 16,5 16,9 18,4

Vertailukelpoinen EBITA, % 8,9 8,2 9,7

Sijoitettu pääoma, Me 217,2 212,1 218,4

Vertailukelpoinen ROCE, % 7,7 7,8 8,7

Vuonna 2025 ESL Shippingin liikevaihto laski

10 % edellisvuodesta ja oli 184,6 miljoonaa

euroa (206,2). Handy-segmentin liikevaihto

pysyi ennallaan, kun taas Coaster-segmentin

liikevaihto laski 15 %. Liikevaihdon lasku joh-

tui pääasiassa pienemmästä kapasiteetista,

erittäin heikosta spot-markkinahinnoittelusta

ja alhaisemmasta sopimusperusteisesta rah-

tivolyymikysynnästä, teollisuustoiminnan

yleisesti vaatimattoman tason seurauksena,

etenkin Coaster-segmentissä. Vuoden aikana

ESL Shipping kuljetti lasteja 12,1 miljoonaa

tonnia (12,3 miljoonaa tonnia ilman Supra-

max-aluksia).

Tilikauden vertailukelpoinen EBITA laski

2 % ja oli 16,5 miljoonaa euroa (16,9). Ver-

tailukelpoinen EBITA-prosentti parani ja oli

8,9 % (8,2). Vuoden 2025 aikana ESL Ship-

ping toteutti lukuisia kannattavuuden paran-

nustoimia esimerkiksi pienentämällä kalliiden

aikarahdattujen alusten kalustoa ja uudis-

tamalla kalustoa Green Coaster -investoin-

tiohjelmalla sekä parantamalla suunnittelua,

jotta kalustoa voidaan käyttää tehokkaam-

min. Aluskapasiteetti oli pienempi kuin edel-

lisenä vuotena, kun kaksi alusta myytiin,

aikarahdattuja aluksia palautettiin ja omien

alusten suunnitellut ja suunnittelemattomat

kausittaiset telakoinnit ja korjaukset lisään-

tyivät merkittävästi. Vuonna 2025 telakoin-

teja ja korjauksia oli yhteensä 298 (114) päi-

vää, mikä heikensi kannattavuutta.

Tilikauden EBITA oli 25,5 miljoonaa euroa

(9,2). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

olivat yhteensä 9,1 miljoonaa euroa (-7,6).

Vuonna 2025 erät liittyivät ESL Shippingiin

kohdistuneeseen maksupetokseen ja M/S

Kallion myyntivoittoon. Edellisenä vuotena

erät koostuivat pääasiassa Supramax-alus-

ten myyntiin liittyvistä arvonalentumistap-

pioista.

Maaliskuussa 2025 sovittiin maailmanlaa-

juisen teräsvalmistajan SSAB:n kanssa moni-

vuotisesta jatkosta sopimukselle, joka kos-

kee meritse saapuvia raaka-ainekuljetuksia

Itämerellä ja Pohjanmereltä. Kuljetusmäärän

arvioidaan olevan 6–7 miljoonaa tonnia vuo-

dessa. Sopimus sisältää mahdollisuuden fos-

siilittomiin kuljetuksiin. Sopimuksen myötä

yhtiöt jatkavat pitkäaikaista työtä SSAB:n

raaka-ainelogistiikan tehokkuuden parantami-

seksi ja päästöjen vähentämiseksi.

Toisella neljänneksellä vanhin Coaster-alus

myytiin elinkaarensa lopussa osana suun-

niteltua kaluston uudistamisohjelmaa. M/S

Kallio myytiin neljännellä neljänneksellä.

Kahdentoista uuden Green Coaster -sähkö-

hybridialuksen rakennushanke etenee suun-

nitellusti. Vuoden 2025 lopussa kahdeksan

alusta oli kaupallisessa liikenteessä. Yhdek-

säs alus toimitettiin joulukuussa, ja sen kau-

pallisen liikennöinnin odotetaan alkavan vuo-

den 2026 ensimmäisen neljänneksen lopulla.

Seuraavien alusten toimituksia odotetaan

neljännesvuosittain, ja sarjan viimeisen aluk-

sen toimituksen on tarkoitus tapahtua syk-

syllä 2026. Kaksi Green Coaster -alusta

myytiin sijoittajaryhmän perustamalle yrityk-

selle vuonna 2025. Seuraava Green Coaster

-alus myydään sijoittajapoolille suunnitelmien

mukaisesti vuoden 2026 toisella neljännek-

sellä.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Telko

Telko on johtava muoviraaka-aineiden, teolli-

suuskemikaalien ja voiteluaineiden asiantun-

tija ja jakelija. Telko toimii arvoketjussa vas-

tuullisena kumppanina yhdistämällä tunnetut

kansainväliset päämiehet ja asiakkaat. Yhtiön

kilpailuetuina ovat vahva tekninen tuki, teho-

kas logistiikka ja paikallinen asiantunteva pal-

velu. Telko toimii 18 maassa, pääasiassa

Euroopassa ja muutamissa Aasian maissa.

Telko 2025 2024 2023

Muoviliiketoiminta 114,6 105,9 101,4

Kemikaaliliiketoiminta 99,8 82,7 59,4

Voiteluaineliiketoiminta 70,2 64,7 50,5

Liikevaihto, Me 284,5 253,3 211,3

EBITA, Me 17,5 12,5 8,7

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, Me -0,4 -0,1 -1,0

Vertailukelpoinen EBITA, Me 17,9 12,6 9,7

Vertailukelpoinen EBITA, % 6,3 5,0 4,6

Sijoitettu pääoma, Me 136,6 140,1 48,4

Vertailukelpoinen ROCE, % 12,9 13,4 17,8

Telkon liikevaihto kasvoi 12 % ja oli 284,5

miljoonaa euroa (253,3). Liikevaihdon kasvua

vauhdittivat pääasiassa vuoden 2024 aikana

tehdyt yritysostot. Orgaaninen liikevaihto ja

myyntimäärät laskivat hieman pääasiassa

heikon markkinakehityksen vuoksi. Yleisesti

tuotteiden hinnat ovat laskeneet merkittä-

västi vuoden aikana johtuen öljyn hinnan las-

kusta. Tuotehinnat tasapainottuivat neljän-

nen neljänneksen aikana. Telkon keskimääräi-

nen myyntihinta oli hieman korkeampi kuin

edellisvuonna johtuen erikoistuotteiden suu-

remmasta osuudesta. Telkon vertailukelpoi-

nen EBITA parani 17,9 miljoonaan euroon

(12,6) ja vertailukelpoinen EBITA-prosentti

nousi 6,3 prosenttiin (5,0). Kannattavuus

parani toteutuneiden yritysostojen ja kor-

keamman myyntikatteen ansiosta. Vuonna

2025 ei ollut yrityshankintoihin liittyviä kuluja

(-3,4 miljoonaa euroa vuonna 2024).

Yleinen markkinakehitys on ollut heikkoa

erityisesti Euroopassa. Hintojen epävakaus

ja kysynnän vaihtelut ovat vaikuttaneet eni-

ten perustuotteisiin. Telkon liiketoimintamalli,

joka keskittyy erikoistuotteisiin ja palveluihin,

on osoittautunut kestäväksi. Telko keskit-

tyy korkeamman lisäarvon tuotteisiin ja pal-

veluihin kaikilla liiketoiminta-alueilla, ja Telko

kasvoi sekä orgaanisesti että yritysostojen

kautta näissä korkeamman lisäarvon liike-

toiminnoissa. Telko jatkaa valmistautumista

tulevaan kasvuun, compounder-strategian

mukaisesti.

Lopetettu toiminto

Lopetettu toiminto sisältää Leipurin liiketoi-

minnan luvut. Koska Leipurin on luokiteltu

lopetetuksi toiminnoksi, Leipurin tulosta

on oikaistu eräillä Aspo-konsernin sisäisillä

kuluilla, joiden ei katsota siirtyvän Leipu-

rin myynnin yhteydessä. Näin ollen lopete-

tun toiminnon tulos on jonkin verran parempi

kuin Leipurin tulos osana Aspo-konser-

nia. Vertailuluvut on oikaistu vuoden 2024

osalta. Koska Leipurin-segmentti on luoki-

teltu lopetetuksi toiminnoksi, Leipurin omai-

suuserien poistojen kirjaaminen on lopetettu

elokuussa 2025. Vuonna 2025 ja 2024 lope-

tettu toiminto sisältää Leipurin segmentin.

Vuonna 2023 lopetetut toiminnot koostuivat

Ei-ydinliiketoiminnat segmentistä.

Leipurin toimii elintarvikeketjussa, hankkii

raaka-aineita maailmanmarkkinoilta ja koti-

maisilta toimijoilta ja toimittaa niitä asiakkai-

den tarpeisiin tehokkaan logistiikkaketjunsa

avulla. Leipurin harjoittaa liiketoimintaa vii-

dessä maassa: Suomessa, Ruotsissa ja Bal-

tian maissa. Se palvelee leipomo-, elintarvike-

teollisuus- ja food service -asiakkaita tarjo-

amalla raaka-aineita ja tukemalla tutkimusta

ja kehitystä, reseptiikkaa sekä uusia tuotein-

novaatioita.

Lopetettu toiminto 2025 2024 2023

Liikevaihto, Me 147,3 133,1 16,6

EBITA, Me 6,3 4,7 -16,1

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, Me -0,8 -0,4 -16,5

Vertailukelpoinen EBITA, Me 7,1 5,1 0,4

Vertailukelpoinen EBITA, % 4,8 3,8 2,4

Vuonna 2025 ja 2024 lopetettu toiminto sisältää Leipurin segmentin. Vuonna 2023 lopetetut toiminnot

koostuivat Ei-ydinliiketoiminnat segmentistä.

Vuonna 2025 Leipurin-segmentin liikevaihto

kasvoi 11 % ja oli 147,3 miljoonaa euroa

(133,1). Ruotsin toiminnot sekä kasvoivat

että paransivat kannattavuuttaan merkittä-

västi. Vuoden 2025 ensimmäisellä puolis-

kolla kasvu oli pääasiassa seurausta yritys-

ostoista ja vuoden 2025 toisella puoliskolla

orgaanisesta kehityksestä.

Vuoden 2025 vertailukelpoinen EBITA oli

7,1 miljoonaa euroa (5,1) ja vertailukelpoinen

EBITA-prosentti oli 4,8 % (3,8). Vertailukel-

poista EBITAa paransi yhteensä 0,9 miljoo-

nan euron suuruisten poistojen kumoaminen.

Vertailukelpoisesti tarkasteltuna vertailukel-

poinen EBITA parani 1,1 miljoonaa euroa. Tili-

kauden EBITA oli 6,3 miljoonaa euroa (4,7).

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat

yhteensä -0,8 miljoonaa euroa (-0,4) , josta

-0,5 miljoonaa euroa liittyi Leipurin ilmoitet-

tuun myyntiin ja -0,3 miljoonaa euroa Leipu-

rin toimintojen uudelleenjärjestelyihin Ruot-

sissa. Edellisenä vuotena erät koostuivat

Leipurin Venäjältä poistumisesta aiheutu-

neista tappioista (-0,2 miljoonaa euroa) ja yri-

tysostoon liittyvistä kuluista (-0,2 miljoonaa

euroa).

Muu toiminta

Muu toiminta sisältää Aspo-konsernin hal-

linnon ja joitakin yhteisiä palveluja. Vuoden

2025 aikana Aspo sai päätökseen konserni-

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

tason palvelujen (IT, talous ja HR) hajauttami-

sen liiketoiminnoille.

Vuonna 2025 muun toiminnan vertailukel-

poinen EBITA oli -5,0 miljoonaa euroa (-5,4)

ja EBITA oli -6,2 miljoonaa euroa (-5,1). Ver-

tailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat

-1,2 miljoonaa euroa (0,2) ja liittyivät Aspon

strategisen transformaation toteuttamiseen.

Vuonna 2024 muun toiminnan vertailukel-

poisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät uudel-

leenjärjestelykuluja -0,2 miljoonaa euroa ja

ESL Shipping Oy:n vähemmistöosuuden

myyntiin liittyviä kuluja -0,1 miljoonaa euroa

sekä kiinteistöomaisuuden myyntivoittoja

0,5 miljoonaa euroa.

RAKENNEJÄRJESTELYT

Telko-segmentissä yhtiön Eltrex Sp. Z.o.o.

likvidointiprosessi saatiin päätökseen mar-

raskuussa 2025. Intiaan perustettiin huhti-

kuussa 2025 yhtiö nimeltään Telko Chemi-

cals India Private Limited. Saksalaisen tytä-

ryhtiö Polyma Kunststoff GmbH & Co. KG:n

nimeksi vaihdettiin Telko Germany GmbH.

Swed Handling Transport AB sulautet-

tiin emoyhtiöönsä Swed Handling AB joulu-

kuussa 2025.

Aspo Palvelut Oy sulautettiin emoyh-

tiöönsä Aspo Oyj joulukuussa 2025.

Vuonna 2023 Ei-ydinliiketoiminnat-seg-

mentissä raportoitujen yhtiöiden osalta, joita

ei enää vuonna 2024 tai 2025 ole yhdistelty

Aspo-konserniin, tapahtui muutamia muu-

toksia, kun yhtiö TOO Leipurin myytiin huh-

tikuussa 2025 LLC Telko Central Asia -yhti-

ölle, joka myi sen edelleen konsernin ulko-

puoliselle omistajalle syyskuussa 2025.

FLLC Leipurin Valko-Venäjällä myytiin kesä-

kuussa 2025 konsernin ulkopuolelle ja Kauko

GmbH:n likvidaatio saatiin päätökseen syys-

kuussa 2025.

INVESTOINNIT

■

INVESTOINNIT, KOKO KONSERNI

Me 2025 2024 2023

Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 35,2 49,7 21,8

Investoinnit 35,2 miljoonaa euroa (49,7)

koostuivat pääasiassa investoinneista Green

Coaster -aluksiin ESL Shipping -segmen-

tissä. Vuonna 2024 investoinnit koostuivat

pääasiassa investoinneista Green Coaster

ja Green Handy -aluksiin ESL Shipping -seg-

mentissä. Lisätietoja Green Coaster ja Green

Handy -investoinneista on saatavilla konser-

nitilinpäätöksen liitetiedosta 4 Sijoitettu pää-

oma.

HENKILÖSTÖ

Jatkuvien toimintojen henkilöstön työsuh-

de-etuuksista kirjatut kulut olivat 47,4 miljoo-

naa euroa (44,3). Tarkempia tietoja henkilös-

töstä kerrotaan Aspon kestävyysraportissa,

erikseen julkaistussa palkitsemisraportissa ja

konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.6 Hen-

kilöstökulut ja -määrät.

■

HENKILÖSTÖ, KOKO KONSERNI

2025 2024 2023

Henkilöstömäärä 31.12. 798 800 712

Henkilöstö keskimäärin 807 765 835

Tilikauden palkat ja palkkiot, Me 47,3 44,7 43,2

Konsernin avainhenkilöstölle tarkoitetuista

osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä on

kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa

5.4 Osakeperusteiset maksut.

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

Aspo-konsernin tutkimus- ja kehitystoiminta

kohdistuu toimialojen luonteen mukaisesti

pääosin toiminnan, menetelmien ja tuottei-

den kehittämiseen osana asiakaskohtaista lii-

ketoimintaa, mistä johtuen kehityspanokset

sisältyvät erittelemättöminä liiketoiminnan

muihin kuluihin.

RISKIENHALLINTA

Riskienhallinnan päämääränä on edistää kon-

sernin tavoitteiden saavuttamista. Riskien-

hallinnan avulla pyritään etukäteen tunnista-

maan ja hallitsemaan potentiaalisia ongelmia

sekä tunnistamaan ja hyödyntämään liiketoi-

mintamahdollisuuksia. Riskienhallinta tukee

Aspon strategian kehittämistä ja täytäntöön-

panoa.

Riskienhallinnan päämääränä on, että

Aspossa on:

• Tehokas riskienhallinnan ohjausmalli sekä

siihen liittyvät prosessit ovat integroituna

Aspon liiketoiminnan johtamiseen.

• Johdolla on käytössään laadukasta

ja ajantasaista tietoa liiketoimintaan

liittyvistä riskeistä ja niiden

hallintatoimenpiteistä päätöksenteon

tukena.

• Riskien ja yllättävien tapahtumien

toteutumisen todennäköisyyttä sekä

vaikutuksia taloudelle ja maineelle

pystytään tehokkaasti pienentämään.

• Riskienhallintatoimenpiteet ja valitut

kontrollitoimenpiteet perustuvat

Aspon riskinottohalukkuuteen ja

riskinkantokykyyn.

• Yhteistyö riskienhallinnassa on tehokasta

Aspon eri toimintojen välillä.

Vastuu riskienhallinnasta on konsernin ja lii-

ketoimintojen johdolla. Johto vastaa riittä-

vien toimenpiteiden määrittämisestä, toteut-

tamisesta sekä toimenpiteiden toteutumi-

sen seurannasta osana normaalia toiminnan

ohjausta. Riskienhallintaa koordinoi konser-

nin talous- ja rahoitusjohtaja, joka raportoi

toimitusjohtajalle. Tarkastusvaliokunta seu-

raa riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta,

sekä käsittelee riskienhallintatoiminnon suun-

nitelmia ja raportteja.

Jokaiselle liiketoiminnalle on erillinen ris-

kienhallintaohjelma. Liiketoiminnan riskejä ja

niiden hallintaa käsitellään säännöllisesti liike-

toimintojen johtoryhmissä. Konsernin yhtei-

set toiminnot huolehtivat siitä, että niiden

vastuulla oleviin prosesseihin sisällytetään

riittävät riskien arviointi- ja raportointimenet-

telyt. Konsernin hallinto vastaa konsernita-

son vakuutusohjelmista.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Jokaiselle liiketoiminnalle ominaiset ris-

kit tunnistetaan liiketoimintayksiköissä, niitä

arvioidaan liiketoimintojen johtoryhmissä ja

niistä raportoidaan tytäryhtiöiden hallituksille

sekä tarvittaessa Aspon hallitukselle tai tar-

kastusvaliokunnalle.

Riskejä arvioidaan jatkuvasti ja niiden hal-

lintaa käsitellään liiketoimintayhtiöiden joh-

dossa. Riskiarvioinnit päivitetään Aspon

johtamiskäytännön mukaisesti ja keskeiset

tulokset esitetään neljännesvuosittain jul-

kaistavissa osavuosikatsauksissa.

Rahoitusriskit ja rahoituksen riskienhallin-

nan periaatteet ja organisaatio on selostettu

tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Aspon sisäisen valvonnan tavoitteena on

varmistaa toiminnan kannattavuus ja tehok-

kuus, luotettava taloudellinen raportointi ja

soveltuvien lakien ja määräysten sekä sovit-

tujen käytäntöjen ja toimintaperiaatteiden

noudattaminen. Aspon sisäinen valvonta

käsittää liiketoimintaprosesseihin sisäänra-

kennetun valvonnan, konsernin johtamisjär-

jestelmän ja koko konsernin kattavan talo-

udellisen raportoinnin valvonnan. Sisäinen

valvonta on oleellinen osa yhtiön johtamista,

riskienhallintaa ja hallintoa.

Sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan tavoitteena on saada

aikaan riittävä varmuus päämäärien ja tavoit-

teiden saavuttamisesta seuraavissa asioissa:

• toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus

sekä pääomien hallinta

• taloudellisen ja toiminnallisen tiedon

luotettavuus ja eheys

• lakien, määräysten ja sopimusten

sekä eettisten periaatteiden ja

yhteiskuntavastuun noudattaminen

• omaisuuden ja brändien turvaaminen ja

vastuullinen hoitaminen

Vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä

kuuluu hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä

konsernissa että eri liiketoiminnoissa. Sisäi-

sen tarkastuksen toiminto tukee konsernin ja

liiketoiminnan johtoa sisäisen valvonnan teh-

tävässä ja tavoitteena on antaa Aspon halli-

tukselle riittävä varmuus sisäisen valvonnan

toimivuudesta. Tarkastusvaliokunta seuraa

sisäisen valvonnan toimintaa ja tehokkuutta

säännöllisesti kokouksissaan, sekä käsittelee

sisäisen valvonnan suunnitelmia ja raport-

teja.

RISKIT JA LÄHIAJAN

EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Aspon taloudellisen tuloksen keskeiset epä-

varmuustekijät liittyvät merikuljetusten

kysyntään ja jossain määrin myös markkina-

hintojen kehitykseen sekä Telkon ja Leipurin

myymien tuotteiden volyymi- ja hintakehityk-

seen. Näihin olosuhteisiin vaikuttaa yleinen

talouskehitys. Euroopan talouskasvu ja erityi-

sesti teollisuustuotanto on ollut hyvin heik-

koa viime vuosina. Taloudellisen toiminnan

elpymisen viivästymisellä tai edelleen heikke-

nemisellä voi olla kielteinen vaikutus Aspon

asiakkaiden liiketoimintaan ja siten myös

Aspon taloudelliseen suoriutumiseen.

Jatkuvat geopoliittiset jännitteet, kuten

Ukrainassa käynnissä oleva sota, lisäänty-

neet turvallisuusuhat Itämerellä, Lähi-idän

konfliktit ja suurten talouksien väliset kaup-

pajännitteet, aiheuttavat edelleen suurta

epävarmuutta nopeasti muuttuvassa toimin-

taympäristössä ja voivat heikentää yleistä

talouskasvua, vaikuttaa energian hintoihin,

häiritä alusliikennettä ja aiheuttaa kustannus-

ten nousua, aiheuttaa toimitusketjujen häi-

riöitä ja muuttaa kauppavirtoja. Geopoliittis-

ten jännitteiden pitkittyminen ja mahdollinen

laajeneminen voivat vaikuttaa negatiivisesti

kaupalliseen toimintaan Aspon markkina-alu-

eilla. Globaalien jännitteiden lisääntyminen

voi heikentää toimintaolosuhteita Aspon kai-

kissa liiketoiminnoissa.

Geopoliittiset jännitteet voivat lisätä

valuuttakurssien vaihtelua. Valuuttakurssi-

muutokset voivat heikentää Aspon talou-

dellista tulosta ja tasetta. Aspolla on suo-

jauslaskennassa johdannaisia, jotka liittyvät

jäljellä olevaan 180 miljoonan Yhdysvaltain

dollarin investointiin neljään Green Handy

-alukseen. Tämä vaikuttaa väliaikaisesti

Aspon pääomaan. Suojaustulos kirjataan

alusten hankinta menoon silloin, kun inves-

tointi maksetaan.

Strategiansa mukaisesti Aspo pyrkii kas-

vattamaan tulostaan investoinneilla kestä-

vän kehityksen mukaisiin aluksiin sekä yri-

tysostoilla. Näiden investointien tulevaan

kannattavuuteen liittyy epävarmuutta. Stra-

tegian toteuttaminen voi vähentää vapaata

rahavirtaa ja heikentää tasetta ja vakavarai-

suutta.

Aspo ilmoitti marraskuussa 2025 jatka-

vansa yhtiön strategista arviointia, jossa

pääasiallisina vaihtoehtoina ovat ESL Ship-

pingin myynti tai yhtiön mahdollinen osittais-

jakautuminen. Tähän liittyvät epävarmuuste-

kijät voivat vaikuttaa strategisten aloitteiden

ajoitukseen ja tulokseen.

Ympäristölainsäädännön muutokset ja

epävarmuus vihreän siirtymän aikataulussa

voivat vaikuttaa Aspon liiketoimintojen kil-

pailukykyyn sekä Aspon liiketoimintojen kan-

nalta keskeisten päämiesten ja asiakkaiden

kilpailukykyyn. Tämä voi vaikuttaa kielteisesti

Aspon liiketoiminnan volyymeihin ja kattei-

siin.

Aspon toiminta on riippuvaista IT-järjestel-

mien ja verkkopalvelujen käytettävyydestä.

Palvelujen puuttuminen voi aiheuttaa häiri-

öitä liiketoimintaan. Viimeaikaiset geopoliitti-

set jännitteet ovat lisänneet kyberhyökkäys-

ten uhkaa.

Koska tämän toimintakertomuksen tule-

vaisuutta koskevat arviot perustuvat tämän-

hetkiseen ymmärrykseen, ne sisältävät mer-

kittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden

vuoksi tulokset saattavat poiketa esitetyistä

arvioista.

OIKEUDENKÄYNNIT

Aspo-konsernin yhtiöitä on osapuolina jois-

sakin normaaliin liiketoimintaan liittyvissä

oikeudenkäynneissä ja riita-asioissa, joissa

ei vuoden 2025 aikana tapahtunut merkittä-

viä muutoksia. Aspo uskoo tällä hetkellä käy-

tössä olevan tiedon perusteella ja ottaen

huomioon olemassa olevan vakuutustur-

van ja tehdyt varaukset, ettei näillä ole olen-

naista haitallista vaikutusta konsernin talou-

delliseen asemaan.

HALLITUS JA JOHTO

Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Patri-

cia Allam, Annika Ekman, Tapio Kolunsarka,

Mikael Laine, Kaarina Ståhlberg, Tatu Veh-

mas ja Heikki Westerlund. Yhtiökokouksen

jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouk-

sessa hallitus valitsi puheenjohtajaksi Heikki

Westerlundin ja varapuheenjohtajaksi Mikael

Laineen. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokun-

nan puheenjohtajaksi valittiin Heikki Wester-

lund ja jäseniksi Patricia Allam, Tapio Kolun-

sarka ja Tatu Vehmas. Tarkastusvaliokunnan

puheenjohtajaksi valittiin Kaarina Ståhlberg

ja jäseniksi Annika Ekman, Mikael Laine ja

Tatu Vehmas.

Hallituksella oli vuoden 2025 aikana 18

kokousta. Kokouksiin osallistumisprosentti

oli 100.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

TILINTARKASTAJA JA

KESVÄVYYSRAPORTIN VARMENTAJA

Yhtiön tilintarkastajana on toiminut tilin-

tarkastusyhteisö Deloitte Oy. Päävastuulli-

sena tilintarkastajana on toiminut KHT Jukka

Vattulainen. Sama tilintarkastaja on toimi-

nut myös yhtiön kestävyysraportoinnin var-

mentajana. Tilintarkastajalle ja kestävyysra-

portoinnin varmentajalle maksetaan palkkio

yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Hallituksen valtuuttaminen päättämään

omien osakkeiden hankkimisesta

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen

päättämään enintään 500 000 oman osak-

keen hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla

pääomalla, mikä on noin 1,6 % yhtiön kai-

kista osakkeista. Valtuutus käsittää myös

oikeuden ottaa omia osakkeita pantiksi. Val-

tuutus on voimassa vuoden 2026 varsinai-

seen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enin-

tään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätök-

sestä lukien.

Vuoden 2025 aikana Aspo hankki

yhteensä 103 232 omaa osaketta Nasdaq

Helsinki Oy:n järjestämässä kaupankäyn-

nissä.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään

osakeannista, jossa luovutetaan yhtiön

hallussa olevia omia osakkeita

Yhtiökokous valtuutti hallituksen ehdotuksen

mukaisesti hallituksen päättämään yhdessä

tai useammassa erässä osakeannista, joka

toteutetaan luovuttamalla yhtiön hallussa

olevia omia osakkeita. Valtuutuksen perus-

teella luovutettavien osakkeiden määrä on

yhteensä enintään 2 500 000 osaketta. Val-

tuutus on voimassa vuoden 2026 varsinai-

seen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enin-

tään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätök-

sestä lukien.

Vuonna 2025 Aspo luovutti johtajasopi-

muksen perusteella 5 106 omaa osaketta

talous- ja rahoitusjohtaja Erkka Repolle.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään

uusien osakkeiden osakeannista

Yhtiökokous valtuutti hallituksen ehdotuk-

sen mukaisesti hallituksen päättämään

maksullisesta osakeannista tai maksutto-

masta osakeannista joko yhdessä tai use-

ammassa erässä. Osakeannissa annetta-

vien uusien osakkeiden yhteenlaskettu luku-

määrä on yhteensä enintään 2 500 000

osaketta. Valtuutusta voidaan käyttää mah-

dollisten yrityskauppojen tai muiden järjes-

telyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen,

yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien

toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättä-

miin tarkoituksiin.

Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden

päättää kaikista muista osakeannin ehdoista

ja se sisältää siten myös oikeuden päättää

maksullisesta suunnatusta osakeannista,

osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta

poiketen, jos siihen on yhtiön kannalta pai-

nava taloudellinen syy. Valtuutus sisältää hal-

lituksen oikeuden päättää myös maksutto-

masta osakeannista yhtiölle itselleen.

Valtuutus on voimassa vuoden 2026 var-

sinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin

enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen pää-

töksestä lukien.

Hallituksen valtuuttaminen

päättämään lahjoituksista

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituk-

sen ehdotuksen mukaisesti hallituksen päät-

tämään yhteensä enintään 100 000 euron

suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai

niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä päät-

tämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoi-

tuksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Val-

tuutus on voimassa vuoden 2026 varsinai-

seen yhtiökokoukseen saakka.

Hallitus päätti marraskuussa 2025 lahjoit-

taa 10 000 euroa John Nurmisen Säätiölle

edistämään Itämeren suojelua. Aspo on yksi

säätiön avainkumppaneista, ja kumppanuus

on linjassa Aspon tavoitteiden kanssa kehit-

tää tulevaisuuden meri-infrastruktuuria ja

vähentää vesistöjen kuormaa. Lahjoitus mak-

settiin joulukuussa 2025.

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osakepääoma ja osakkeet

Aspo Oyj:n rekisteröity osakepääoma

31.12.2025 oli 17 691 729,57 euroa ja

osakkeiden kokonaismäärä 31 419 779,

joista yhtiön hallussa oli 100 394 osaketta

eli noin 0,32 % osakepääomasta.

Vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen

antaman valtuutuksen nojalla Aspon hallitus

päätti 3.11.2025 käynnistää yhtiön omien

osakkeiden takaisinosto-ohjelman. Yhdessä

tai useammassa erässä hankittavien osak-

keiden enimmäismäärä on 130 000 osaketta

eli noin 0,42 prosenttia osakkeiden kokonais-

määrästä. Takaisinostoihin voidaan käyttää

enintään 1 000 000 euroa. Osakkeet hanki-

taan Nasdaq Helsingissä julkisessa kaupan-

käynnissä hankintahetken markkinahintaan

käyttämällä yhtiön vapaata omaa pääomaa.

Osakkeiden takaisinostot alkoivat

4.11.2025. Hankitut osakkeet on tarkoitus

käyttää Aspo Oyj:n osakepohjaisten kannus-

tinjärjestelmien mukaisiin palkkioihin. Mar-

ras- ja joulukuun 2025 aikana Aspo hankki

yhteensä 103 232 omaa osaketta Nasdaq

Helsinki Oy:n järjestämässä kaupankäyn-

nissä.

Tilikauden jälkeen 29.1.2026 Aspo ilmoitti

saaneensa päätökseen omien osakkei-

den takaisinoston. Aspo osti 4.11.2025–

29.1.2026 välisenä aikana takaisin yhteensä

130 000 omaa osaketta, mikä vastaa noin

0,41 prosenttia osakkeiden kokonaismää-

rästä. Osakkeet ostettiin noin 6,78 euron

keskihintaan. Omien osakkeiden takai-

sinostot vähensivät Aspon omaa pääomaa

yhteensä noin 881 000 eurolla. Takaisinos-

tojen jälkeen Aspo Oyj:llä oli suorassa omis-

tuksessa yhteensä 127 162 osaketta.

Aspo luovutti johtajasopimuksen perus-

teella 5 106 omaa osaketta talous- ja rahoi-

tusjohtaja Erkka Repolle joulukuussa 2025.

Luovutus perustui varsinaisen yhtiökokouk-

sen antamiin osakeantivaltuutuksiin.

Aspo Oyj:llä on yksi osakesarja. Kukin

osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouk-

sessa. Aspon osake noteerataan Nasdaq

Helsinki Oy:n keskisuurten yritysten ryhmän

toimialaluokassa teollisuustuotteet ja -pal-

velut.

Aspo Oyj:n osakkeiden vaihto Nas-

daq Helsingissä oli vuonna 2025 yhteensä

3 217 341 osaketta ja 18,0 miljoonaa euroa.

Tämä on noin 10,2 % osakekannasta. Vuo-

den ylin kurssinoteeraus oli 6,92 euroa ja

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

alin 4,71 euroa. Keskikurssi oli 5,57 euroa ja

tilikauden päätöskurssi 6,52 euroa. Tilikau-

den päättyessä osakekannan markkina-arvo

omat osakkeet vähennettynä oli 204,2 mil-

joonaa euroa.

Varojenjako 2025

Varsinainen yhtiökokous päätti 25.4.2025

hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tili-

kaudelta 2024 jaetaan osinkoa 0,19 euroa

osakkeelta, ja se maksetaan kahdessa

erässä. Aspo Oyj:n hallussa oleville omille

osakkeille ei makseta osinkoa.

Osingon ensimmäinen erän, 0,09 euroa

osakkeelta, täsmäytyspäivä oli 29.4.2025

ja maksupäivä oli 7.5.2025. Osingon toisen

erän, 0,10 euroa osakkeelta, täsmäytyspäivä

oli 30.10.2025 ja maksupäivä oli 6.11.2025.

Osakkeenomistajat

Aspon osakkeet kuuluvat Euroclear Finland

Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.

Yhtiöllä oli tilikauden päättyessä yhteensä

11 427 osakkeenomistajaa. Hallintarekis-

terissä ja ulkomaisessa omistuksessa oli

1 273 798 osaketta eli 4,05 % osakekan-

nasta. Luettelo Aspon suurimmista osak-

keenomistajista on nähtävillä kuukausittain

päivitettynä Aspon verkkosivuilla.

Hallituksen ja konsernin johtoryhmän

osakkeenomistus

Aspo Oyj:n hallituksen jäsenet määräys-

valtayhteisöineen omistivat 31.12.2025

yhteensä 6 774 656 Aspon osaketta, joka

oli 21,56 prosenttia yhtiön osake- ja ääni-

määrästä.

Aspo Oyj:n toimitusjohtaja ja konser-

nin johtoryhmän muut jäsenet omistivat

31.12.2025 yhteensä 261 683 osaketta,

joka oli 0,83 prosenttia yhtiön osake- ja ääni-

määrästä.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2025

Osakkeita

kpl

Osuus

osakkeista ja

äänistä, %

Havsudden Oy Ab 3 412 941 10,86

AEV Capital Holding Oy 3 296 344 10,49

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 1 423 076 4,53

Vehmas Tapio 1 275 827 4,06

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 875 226 2,79

Citibank Europe Plc 809 931 2,58

Nyberg Gustav 797 002 2,54

Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap 728 440 2,32

IAIK Oy 635 830 2,02

Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 619 640 1,97

10 suurinta omistajaa yhteensä 13 874 257 44,16

■

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUMA 31.12.2025 OSAKKEIDEN MÄÄRÄN

MUKAAN

Osakkeita kpl

Omistajien

lukumäärä

Osuus

omistajista

Osake-

määrä

kpl

Osuus

osake-

kannasta

1–100 2 969 25,98 142 949 0,45

101–500 4 067 35,59 1 120 095 3,56

501–1 000 1 801 15,76 1 386 801 4,41

1 001–5 000 2 097 18,35 4 583 511 14,59

5 001–10 000 277 2,42 1 968 298 6,26

10 001–50 000 170 1,49 3 524 628 11,22

50 001–100 000 17 0,15 1 262 897 4,02

100 001–500 000 18 0,16 2 986 997 9,51

500 001– 11 0,10 14 439 139 45,96

Yhteistilillä yhteensä 4 464 0,01

Yhteensä 11 427 100,00 31 419 779 100,00

■

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUMA 31.12.2025 OMISTAJARYHMITTÄIN

Osuus

omistajista %

Osuus

osakekannasta %

Kotitaloudet 95,0 49,6

Yritykset 3,6 29,5

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 0,25 6,3

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,7 3,1

Julkisyhteisöt 0,06 7,6

Ulkomaat 0,4 0,2

Yhteensä 100,0 96,60

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

■

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

2025 2024 2023 2022 2021

Osakekohtainen oma pääoma, euroa 4,58 5,13 4,47 4,58 4,14

Osakekohtainen osinko, euroa (2025 hallituksen ehdotus) 0,25 0,19 0,24 0,46 0,45

Osinko / tulos, % 34,4 140,0 -1 642,8 75,2 58,9

Efektiivinen osinkotuotto, % 3,8 3,9 4,0 5,6 4,0

Hinta / voittosuhde (P/E) 9,0 35,7 -409,2 13,4 14,9

Osakkeen kurssikehitys, euroa

keskikurssi 5,57 5,63 6,83 8,01 10,08

alin kurssi 4,71 4,71 5,50 6,09 8,28

ylin kurssi 6,92 6,35 8,70 11,80 13,50

tilikauden päätöskurssi 6,52 4,85 5,98 8,20 11,36

Osakekannan markkina-arvo 31.12., Me 204,2 152,4 187,8 257,1 355,1

Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl 3 217 3 349 2 370 4 243 4 068

Osakkeiden vaihto, Me 18,0 18,8 16,2 33,9 41,0

Osakkeiden vaihto / osakemäärä, % 10,2 10,7 7,5 13,5 12,9

Tilinpäätöspäivän osakemäärä, 1 000 kpl 31 420 31 420 31 420 31 420 31 420

omat osakkeet 100 2 16 62 162

ulkona olevat 31 319 31 418 31 404 31 358 31 258

Keskimääräinen osakemäärä (ulkona olevat), 1 000 kpl 31 408 31 414 31 390 31 333 31 258

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

24 12

20 10

16 8

12 6

8 4

4 2

0 0

21 22 23 24 25* 21 22 23 24 25*

21 22 23 24 25

M€ €

0,5

0,4

0,3

0,2

0,1

6,0

5,0

4,0

3,0

2,0

1,0

6,0

5,0

4,0

3,0

2,0

1,0

12 000

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

11 659

11 711

11 502

11 173

11 427

4,14

4,58

4,47

5,13

4,58

OSAKKEEN KUUKAUSIVAIHTO, M€ KUUKAUDEN KESKIKURSSI, €

■

OSAKKEEN VAIHTO JA KESKIKURSSI

■

OSAKEKOHTAINEN OSINKO, €

■

OSAKEKOHTAINEN OMA PÄÄOMA, €

■

EFEKTIIVINEN OSINKOTUOTTO, %

■

OSAKKEENOMISTAJIEN LUKUMÄÄRÄ

* Hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle* Hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle

4,0

5,6

4,0

3,9

3,8

0,45

0,46

0,24

0,19

0,25

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

2021 2022 2023 2024 2025

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

■

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

Aspo Oyj noudattaa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, European Securities and

Market Authority (ESMA), vaihtoehtoisista tunnusluvuista antamaa ohjeistusta. Yhtiö julkaisee

IFRS-tunnuslukujen ohella tiettyjä yleisesti käytettyjä muita tunnuslukuja (vaihtoehtoiset tun-

nusluvut), jotka ovat pääosin johdettavissa konsernin laajasta tuloslaskelmasta ja taseesta.

Johdon näkemyksen mukaan vaihtoehtoiset tunnusluvut selventävät ja täydentävät konsernin

laajan tuloslaskelman ja taseen sekä IFRS-tunnuslukujen antamaa kuvaa Aspon toiminnan

tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Oman pääoman

tuotto (ROE), %

tilikauden voitto x 100

koko oma pääoma (raportointikauden ja edellisen raportointikauden

keskiarvo)

Vertailukelpoinen ROE, % =

vertailukelpoinen tilikauden voitto x 100

koko oma pääoma (raportointikauden ja edellisen raportointikauden

keskiarvo)

Omavaraisuusaste, % =

koko oma pääoma x 100

taseen loppusumma - saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste, % =

(korollinen velka - rahavarat*) x 100

koko oma pääoma

Korollinen velka, euroa = lainat ja käytetyt luottolimiitit (korolliset) + vuokrasopimusvelat

Nettovelka, euroa = korollinen velka - rahavarat

Vapaa rahavirta, euroa = liiketoiminnan rahavirta + investointien rahavirta

Osakekohtainen vapaa

rahavirta, euroa

vapaa rahavirta

keskimääräinen osakemäärä ilman omia osakkeita

Osakekohtainen tulos

(EPS), euroa

emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto - hybridin korko,

verovaikutuksella vähennettynä

keskimääräinen osakemäärä ilman omia osakkeita

Vertailukelpoinen EPS,

euroa

emoyhtiön omistajille kuuluva vertailukelpoinen tilikauden voitto - hybridin

korko, verovaikutuksella vähennettynä

keskimääräinen osakemäärä ilman omia osakkeita

Osakekohtainen

oma pääoma, euroa

emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

tilinpäätöspäivän osakemäärä ilman omia osakkeita

Osinko / tulos, % =

osakekohtainen osinko x 100

osakekohtainen tulos (EPS)

Efektiivinen

osinkotuotto, %

osakekohtainen osinko x 100

tilikauden päätöskurssi

Hinta / voitto -suhde (P/E) =

tilikauden päätöskurssi

osakekohtainen tulos (EPS)

Osakekannan markkina-

arvo, euroa

tilinpäätöspäivän osakemäärä ilman omia osakkeita x tilikauden päätös-

kurssi

EBITA, euroa = liikevoitto - aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset

Vertailukelpoinen EBITA,

euroa

= EBITA ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä

EBITDA, euroa = liikevoitto - poistot ja arvonalentumiset

Vertailukelpoinen

EBITDA, euroa

= EBITDA ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä

Vertailukelpoinen

tilikauden voitto, euroa

= tilikauden voitto ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä

Nettokäyttöpääoma, euroa = vaihto-omaisuus + myyntisaamiset - ostovelat - saadut ennakot

Sijoitettu pääoma, euroa = pitkäaikaiset varat - laskennalliset verosaamiset + nettokäyttöpääoma

Sijoitetun pääoman tuotto

(ROCE), %

EBITA x 100

sijoitettu pääoma (raportointikauden ja edellisen raportointikauden

keskiarvo)

Vertailukelpoinen ROCE, % =

vertailukelpoinen EBITA x 100

sijoitettu pääoma (raportointikauden ja edellisen raportointikauden

keskiarvo)

Nettovelka / EBITDA =

nettovelka

EBITDA (12 kk liukuva)

Nettovelka / vertailu-

kelpoinen EBITDA

nettovelka

vertailukelpoinen EBITDA (12 kk liukuva)

*) Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollisiin velkoihin ja rahavaroihin sisällytetään myös myytävänä

olevaksi luokitellut korolliset velat ja rahavarat.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Kestävyysraportti

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Aspon kestävyysraportti

SISÄLLYSLUETTELO

YLEISET TIEDOT – ESRS 2 19

BP-1: Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet 19

BP-2: Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 19

GOV-1: Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 20

GOV-2: Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot

ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 20

GOV-3: Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 21

GOV-4: Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 22

GOV-5: Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 22

SBM-1: Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 22

SBM-2: Sidosryhmien edut ja näkemykset 24

ESRS 2 ja SBM-3: Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 25

IRO-1: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista 29

IRO-2: Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut

ESRS-standardien tiedonantovaatimukset 32

YMPÄRISTÖTIEDOT – E1 33

EU-taksonomia 33

ESRS E1 Ilmastonmuutos 42

E1-1: Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 42

E1-2: Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen

liittyvät toimintaperiaatteet 43

E1-3 ja E1-4: Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet, toimet ja resurssit 43

E1-5: Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 47

E1-6: Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt

ja kokonaispäästöt 50

SOSIAALISET TIEDOT – S1 63

ESRS S1 Oma työvoima 63

S1-1: Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 63

S1-2: Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista

oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa 63

S1-3: Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat

yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi 64

S1-4 ja S1-5: Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,

myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet ja toimet 64

S1-6: Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 68

S1-9: Monimuotoisuuden mittarit 71

S1-14: Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 71

S1-16: Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) 72

S1-17: Syrjintätapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 72

HALLINNOLLISET TIEDOT – G1 73

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 73

G1-1: Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 73

G1-3: Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen 74

G1-4: Korruptio- tai lahjontatapaukset 75

LIITE 1: Tiedonantovaatimukset ja viittaukset 76

LIITE 2: Muusta EU:n lainsäädännöstä johtuvat datapisteet 79

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Yleiset tiedot (ESRS 2)

Kestävyysraportin yleiset

laatimisperusteet

Aspo Oyj (Aspo) on liiketoimintasegmen-

teistä muodostuvan Aspo-konsernin

emoyhtiö, joka omistaa ja kehittää liiketoi-

mintojaan. Vuonna 2025 liiketoimintoja oli

kolme: kuivia irtolasteja, kappaletavaraa ja

projektilasteja kuljettava varustamo ESL

Shipping, muoviraaka-aineiden, teollisuus-

kemikaalien ja voiteluaineiden jakelija Telko

sekä raaka-aineita ja asiantuntijapalveluja,

leipomo-, elintarvike- ja food service -mark-

kinoille tarjoava Leipurin. Kaikki konsernin

liiketoiminnot palvelevat yritysasiakkaita.

Aspon liiketoimintaan on meneillään merkit-

tävä muutos, sillä Aspo ilmoitti elokuussa

2025 myyvänsä Leipurin. Kauppa toteutui

maaliskuussa 2026.

Aspo on laatinut kestävyysraporttinsa

Euroopan unionin kestävyysraportoin-

tidirektiivin (Corporate Sustainability

Reporting Directive, CSRD) mukaisesti.

Kestävyysraportti on laadittu konsernin

tasolla kattaen myös tytäryhtiöiden tiedot.

Konsolidoinnin laajuus on sama kuin konser-

nin tilinpäätöksessä. Myös Leipurin tiedot

on raportoitu kestävyysraportissa koko

vuodelta. Kestävyysraportin raportointi-

jakso on sama jakso, kuin taloudellisessa

raportoinnissa, 1.1.–31.12, ja kestävyysra-

portti julkaistaan vuosittain.

Aspon raportoimat yhtiölle olennaiset

kestävyysaiheet perustuvat vuonna 2025

päivitettyyn kaksoisolennaisuusanalyysiin.

Kestävyysraportti kattaa koko arvoketjun,

eikä siitä ole jätetty pois henkiseen

omaisuuteen, taitotietoon tai innovoinnin

tuloksiin liittyviä tietoja tai käytetty

direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan 3

kohdan ja 29 a artiklan 3 kohdan mukaista

poikkeusta jättää pois tietoja käynnissä

olevasta kehityksestä tai neuvoteltavana

olevista asioista.

Kestävyystarkastusyhteisö Deloitte Oy

on antanut yhtiölle ISAE 3000 (uudistettu)

-standardin mukaisen riippumattoman

kestävyysraportointitarkastajan rajoitetun

varmuuden antavan kestävyysraportin

varmennuskertomuksen Aspon kestävyys-

raportista. Lausunto ei kata kirjanpitolain 7

luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista kon-

sernikestävyysraportin merkitsemistä digi-

taalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska

kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut

mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä

ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin

lainsäädännön puuttumisen vuoksi.Ver-

tailukauden 2024 ja perusvuoden 2023

kasvihuonekaasupäästöjen vertailutiedot

on esitetty tämän vuoden raportissa.

Vuoden 2023 tietoja ei ole varmennettu.

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Aspo-konsernin päästöjen Scope 3 -lasken-

nassa on käytetty epäsuoria lähteitä arvo-

ketjua koskevissa tiedoissa ja mittareissa.

ESL Shippingin päästöjen raportoinnissa

EU:n MRV-päästömittausjärjestelmään,

EU:n -päästökauppajärjestelmään,

FuelEU Maritimeen ja kansainvälisen

merenkulkujärjestön IMO:n polttoaine- ja

päästötietojärjestelmään (DCS) on käytetty

sääntelyasiakirjoissa määriteltyjä päästö-

kertoimia. Telkon ja Leipurin arvoketjujen

päästöraportoinnissa on käytetty keskiar-

votietoja sekä tuotteiden että kuljetusten

osalta. Tiedot tarkentuvat, kun päämiehiltä

ja kuljetuskumppaneilta saadaan tarkennet-

tua tietoa.

Suurimmat mittausepävarmuudet

liittyvät Telkon ja Leipurin kasvihuone-

kaasumittareissa Scope 3 -päästöjen osalta

sisääntulevaan ja uloslähtevään logistiik-

kaan sekä tuotteiden käytöstä poistami-

seen. Logistiikan epävarmuustekijöitä ovat

keskiarvoistava laskentamalli, puutteelliset

osoitetiedot sekä tiedot toteutuneista

toimitusreiteistä. Myytyjen tuotteiden

päästölaskennassa on jouduttu tekemään

maakohtaisia oletuksia tilanteissa, joissa

myytyjen tuotteiden loppukäsittelyme-

netelmistä ja menetelmien aiheuttamista

päästöistä ei ole ollut riittävästi tarkkaa

dataa. Muut mittausepävarmuudet liittyvät

ESL Shippingin tuotantohyödykkeisiin, Tel-

kon toiminnassa syntyviin jätteisiin, autojen

polttoaineen kulutukseen sekä tuotteiden

prosessointiin ja käyttöön. Leipurin osalta

ostettujen tuotteiden päästötietoihin

liittyy mittausepävarmuuksia.

Vuonna 2025 yhtiö laajeni uuteen maa-

han, kun Telko perusti tytäryhtiön Intiaan.

Uuden yrityksen päästötiedot sisältyvät

konsernin tietoihin siitä päivästä lähtien,

jolloin yritys perustettiin. 

Mittausepävarmuudet, rajaukset ja

mittausmenetelmät esitetään tarkemmin

kohdassa E1-6 Mittausmenetelmät Kasvi-

huonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope

3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.

Aspo soveltaa muita raportointi-

standardeja tai -kehyksiä seuraavasti:

ESL Shippingin laivojen päästöt

raportoidaan EU MRV -järjestelmän, EU

ETS -päästökauppajärjestelmän, FuelEU

Maritimen sekä IMO DCS -järjestelmän

mukaisesti. EU MRV, FuelEU Maritime

ja IMO DCS varmennetaan ulkopuolisen

varmentajan toimesta. Coaster-kokoluokan

alukset (alle 5000 GT) eivät ole EU:n

päästökauppajärjestelmän, FuelEU

Maritimen ja IMO DCS -raportoinnin

piirissä. Ulkopuolinen varmentaja toimittaa

yhtiökohtaisen raportin sekä vaadittavan

vaatimustenmukaisuusasiakirjan kyseisille

laivoille. Ulkoinen varmentaja on eri kuin

tämän kestävyysraportin varmentaja.

Muilta osin kestävyysraportilla esitettävien

mittareiden mittausta ei ole varmentanut

mikään muu tahoelin kuin varmennuspalve-

luiden tarjoaja.

Mahdollisuutta sisällyttää tietoja

viittauksina on sovellettu liitteessä 1. Liit-

teestä 1 löytyy myös tieto hyödynnetyistä

siirtymäsäännöksistä.

Aspo ja ESL Shipping asettivat vuoden

2025 aikana tieteeseen perustuvat pääs-

tövähennystavoitteet (SBT) sekä laativat

siirtymäsuunnitelmat, jotka ovat linjassa

ilmaston lämpenemisen rajoittamisen 1,5

celsiusasteeseen kanssa. Tavoitteiden vali-

daatioprosessissa Aspon päästölaskenta

tarkentui muun muassa liikematkojen,

työmatkojen sekä toiminnassa syntyvien

jätteiden käsittelyssä syntyvien päästöjen

osalta. Näiden lisäksi Telkon GHG-inven-

taarioon sisällytettiin Scope 3 kategoria

10 Myytyjen tuotteiden jalostuksesta syn-

tyvät päästöt. Kaikki tehdyt tarkennukset

on huomioitu perusvuoden 2023, vertailu-

vuoden 2024 sekä raportointivuoden 2025

lukujen esittämisessä. Kestävyysraportilla

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

esitetään ensimmäistä kertaa vertai-

lutietoja päästövähennystavoitteiden

perusvuodesta 2023. Vuoden 2023 tietoja

ei ole varmennettu. Vertailukelpoisuuden

säilyttämiseksi vuonna 2024 ostettujen

yritysten päästöt on laskettu koko vuoden

2024 osalta. Vuoden 2024 kestävyysra-

portilla uusien yritysten päästöt laskettiin

ostopäivästä lähtien. Kaikki vertailukauden

2024 kasvihuonekaasupäästödataan

tehdyt muutokset on esitetty Aspo-konser-

nitasoisesti alla olevassa taulukossa.

■

TAULUKKO 1. VERTAILUKAUDEN 2024 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖDATAAN

TEHDYT MUUTOKSET

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO

e) 12

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO

e) 2

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (tCO

e) 38 347

1 Ostetut tavarat ja palvelut 24 539

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat

(jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 41

5 Toiminnassa muodostuva jäte -223

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen -78

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 235

9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 8

10 Myytyjen tuotteiden jalostus 9 145

11 Myytyjen tuotteiden käyttö 146

12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 5 150

13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät -618

Aspon kaksoisolennaisuusanalyysi

päivitettiin vuoden 2025 aikana, minkä

tuloksena Aspo tunnisti kaksi uutta olen-

naista osa-aluetta: ilmastonmuutokseen

sopeutuminen & korruption ja lahjonnan

ehkäiseminen ja havaitseminen. Samalla

havaittiin, että osa aiemmin raportoiduista

aiheista ei uudelleentarkastelun jälkeen

enää ylitä olennaisen aiheen kynnysarvoa

kaksoisolennaisuusanalyysissa, vaikkakin

kyseiset aiheet ovat edelleen tärkeitä

Aspolle. Raportoinnissa tehty muutos

mahdollistaa keskittymisen tiettyihin

vastuullisuusteemoihin ja samalla se hei-

jastaa raportointiviitekehyksen muutoksia.

Aspolle olennaiset vastuullisuusteemat on

esitetty kohdassa SBM-3. Tämän lisäksi

Aspolla on yksi S1-tavoite vähemmän kuin

vuonna 2024. Aiempi tavoite liittyi Työn-

tekijä-, asiakas- ja päämiestyytyväisyyden

parantamiseen.

Aspo on tunnistanut yhden virheen

vuoden 2024 raportoinnissa, jossa

työtapaturmataajuudeksi (TRIF) ilmoitettiin

4.4. Työtapaturmataajuuden laskenta tar-

kistettiin vuoden 2025 aikana ja todellinen

työtapaturmataajuus vuonna 2024 oli 4.9.

Hallinto-, johto- ja

valvontaelinten rooli

Aspo Oyj:n hallintoelimiä ovat yhtiökokous,

hallitus ja toimitusjohtaja. Hallitus on

vastuussa osakkeenomistajille ja toimitus-

johtaja hallitukselle. Vuosittainen varsinai-

nen yhtiökokous muun muassa vahvistaa

tilinpäätöksen, valitsee hallituksen jäsenet,

tilintarkastajan sekä kestävyysraportoinnin

varmentajan, päättää voitonjaosta sekä

hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan

palkkioista.

Aspo Oyj:n osakkeenomistajien nimi-

tystoimikunnan tehtävänä on valmistella

hallituksen jäsenten valintaa koskevat

ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Hallitus huolehtii Aspon hallinnosta ja

toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallitus on perustanut tarkastusvaliokun-

nan ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan

tukemaan työtään. Hallitus raportoi

toiminnastaan yhtiökokoukselle.

Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää konser-

nin liiketoimintaa ja vastaa operatiivisesta

hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden

mukaisesti. Toimitusjohtaja toimii myös

tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajana.

Etenkin ESL Shippingin hallitus on

keskeisessä roolissa, koska se edustaa

myös ESL Shippingin vähemmistöomistajia.

Toimitusjohtaja toimii myös operatiivisena

esihenkilönä Aspon hallinnolle ja liiketoimin-

tojen toimitusjohtajille.

Aspon sisäinen valvonta käsittää

liiketoimintaprosesseihin sisältyvän

valvonnan, konsernin johtamisjärjestelmän

ja koko konsernin kattavan kestävyyden

ja taloudellisen raportoinnin valvonnan.

Vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä

kuuluu hallitukselle ja toimitusjohtajalle

sekä konsernissa että eri liiketoiminnoissa.

Tarkastusvaliokunta seuraa sisäisen valvon-

nan toimintaa ja tehokkuutta säännöllisesti

kokouksissaan ja käsittelee sisäisen

valvonnan suunnitelmia ja raportteja.

Konsernin johtoryhmä on keskeinen

johtoelin, joka avustaa toimitusjohtajaa

konsernin johtamisessa. Liiketoimintojen

johtoryhmät avustavat liiketoimintojen

toimitusjohtajia.

Aspo Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiö-

järjestyksen mukaan vähintään viisi ja

enintään kahdeksan jäsentä. Vuonna 2025

hallitukseen kuului seitsemän jäsentä,

joista 57 prosenttia oli miehiä ja 43 pro-

senttia naisia. Hallituksen jäsenissä ei ole

henkilöstön edustajaa eivätkä hallituksen

jäsenet ole työsuhteessa konserniin.

Jäsenistä kaksi on riippuvaisia yhtiön

merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenillä

sekä konsernin toimitusjohtajalla on huo-

mattavaa kokemusta ja asiantuntemusta

erilaisista liiketoiminnan johtotehtävistä.

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvonta-

elimille toimitettavat tiedot ja niiden

käsittelemät kestävyysseikat

Vuonna 2024 kestävyysraportoinnin

sääntelymuutosten myötä yhtiökokouksen

ja hallituksen vastuualueet laajenivat katta-

maan myös kestävyysraportointiin liittyvät

valvonta- ja seurantatehtävät. Muutokset

on Aspossa sisällytetty yhtiökokouksen,

hallituksen ja hallituksen tarkastusvaliokun-

nan työjärjestyksiin.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Hallitus kantaa kokonaisvastuun yhtiön

toiminnan kestävyysvaikutusten, -riskien

ja -mahdollisuuksien arvioinnista. Hallitus

hyväksyy Aspon kestävyystavoitteet ja

valvoo niiden edistymistä. Hallitus vastaa

myös kestävyysraportointijärjestelmän

ja sen varmentamisen seurannasta ja

arvioinnista.

Tarkastusvaliokunta valvoo kestä-

vyystyötä. Tarkastusvaliokunta seuraa

mm. kestävyysraportoinnin prosessia,

digitaalista raportointia ja kestävyysrapor-

tointistandardien mukaisesti raportoitavien

tietojen tunnistamista, sisäisen valvonnan

ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan

tehokkuutta näissä prosesseissa sekä

kestävyysraportoinnin varmennuksen

toteuttamista.

Johtoryhmä vastaa vastuullisuuspolitiik-

kojen ja strategisten tavoitteiden toteu-

tumisesta sekä validoi vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet. Johtoryhmä raportoi

kestävyysasioista hallituksen tarkastusva-

liokunnalle. Kaksoisolennaisuusanalyysin

toteutuksesta vastaavat lakiasioista ja vas-

tuullisuudesta vastaava johtaja sekä vas-

tuullisuusorganisaatio. Vastuullisuusorga-

nisaatio tekee kaksoisolennaisuusanalyysin

perusteella ehdotukset kestävyysseikkojen

olennaisuudesta, tavoitteista, toiminta-

periaatteista ja toimenpidesuunnitelmista

johtoryhmälle. Vastuullisuusorganisaatio

raportoi johtoryhmälle.

Aspon toimitusjohtaja esittelee hallituk-

selle vastuullisuustavoitteet ja raportoi

niihin liittyvistä asioista. Lakiasioista ja

vastuullisuudesta vastaava johtaja raportoi

keskeisten tavoitteiden tilanteen neljännes-

vuosittain hallituksen kokouksessa, ja joh-

toryhmä seuraa tavoitteiden edistymistä.

Aspon hallinto-, johto- ja valvontaelimet

saavat tietoa olennaisista vaikutuksista,

riskeistä ja mahdollisuuksista myös silloin,

kun kaksoisolennaisuusanalyysi päivitetään

ja kun due diligence -prosessin täytäntöön-

pano on ajankohtaista.

Kestävyysvaikutusten, -riskien ja

-mahdollisuuksien tarkastelu on integroitu

Aspon päätöksentekoon, mukaan lukien

kompromissien huomioiminen yrityksen

strategian, merkittävien liiketoimien

ja riskinhallintaprosessin valvonnassa.

Kompromisseilla tarkoitetaan tilannetta,

jossa investointia ei ole voitu tehdä, koska

investointi ei tukenut riittävästi ESG-ta-

voitteita (ympäristö, sosiaalinen vastuu ja

hallintotapa). Yrityskaupoissa huomioidaan

ESG-näkökulma.

Hallinto-, johto- ja valvontaelimet ovat

käsitelleet raportointikauden aikana kaikki

yhtiön tunnistamat olennaiset kestävyys-

vaikutukset, -riskit ja -mahdollisuudet.

Näistä löytyy lisää tietoa kohdasta SBM-3

– Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdolli-

suudet sekä niiden vuorovaikutus strategian

ja liiketoimintamallin kanssa.

Aspon hallinto-, johto- ja valvontaelinten

jäsenillä on huomattavaa kokemusta ja

asiantuntemusta erilaisista liiketoiminnan

johtotehtävistä sekä pitkäaikainen kokemus

joko operatiivisten tai luottamustehtävien

kautta yhtiön toimialaa koskevista

kestävyysvaikutuksista, -riskeistä ja

-mahdollisuuksista. Hallitukselle rapor-

toidaan säännöllisesti yhtiön toiminnan

kestävyyteen liittyvistä asioista. Hallituk-

selle tarjotaan koulutusta kestävyyden

ajankohtaisista asioista, ja hallitus ja johto

voivat tarvittaessa käyttää ulkopuolisia

asiantuntijoita.

Aspon hallituksen jäsenillä on osaamista

kaikista kolmesta ESG:n osa-alueestasekä

suoraan että välillisesti asiantuntijoiden

ja koulutuksen kautta. Hallitus arvioi

ja kehittää osaamistaan säännöllisesti

koulutuksella, asiantuntijayhteistyöllä ja

rekrytoinneilla. Tämä osaaminen kattaa

Aspon olennaiset aiheet (E1, S1, G1) ja

tukee keskeisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallintaa.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Aspo Oyj:n toimielinten palkitsemispoli-

tiikan keskeisenä tarkoituksena on tukea

yhtiön liiketoimintastrategian toteutumista

ja taloudellista menestymistä. Palkitsemis-

politiikan valmistelee hallitus, joka esittelee

sen yhtiökokoukselle. Yhtiökokouksen

asettama osakkeenomistajien nimitys-

toimikunta valmistelee yhtiökokoukselle

ehdotukset Aspo Oyj:n hallituksen ja

sen valiokuntien palkkioista sekä muista

mahdollisista taloudellisista etuuksista.

Aspo Oyj:n toimitusjohtajan palkitse-

minen voi koostua kiinteästä palkasta,

lyhyt- ja pitkäaikaisesta muuttuvasta

palkitsemisesta, eläke-eduista ja muista

eduista. Aspo Oyj:lla on yksi kolmevuotinen

osakepohjainen kannustinjärjestelmä,

”long-term incentive” (LTI 2025-2027),

johon kuuluu yhdeksän avainhenkilöä,

mukaan lukien konsernin johtoryhmän

jäsenet ja toimitusjohtaja. Järjestelmän

ansaintakriteerit ovat Aspon osakkeen

kokonaistuotto (TSR, painoarvo 80 %) sekä

vastuullisuustavoitteet (20 %). Toinen vas-

tuullisuusmittareista on Telkon EcoVadis-tu-

los (painoarvo 10 %) ja toinen perustuu ESL

Shippingin SBT-tavoitteisiin (painoarvo 10

%). Mahdollinen palkkio maksetaan osittain

Aspo Oyj:n osakkeina ja osittain rahana.

Palkkion rahaosuudella on tarkoitus kattaa

palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvat verot

ja lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut.

Lisäksi hallitus päätti, että osa

toimitusjohtajan, johtoryhmän ja muiden

avainhenkilöiden ansaitsemasta palkkiosta

lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmästä

2025 maksetaan Aspo Oyj:n osakkeina.

Lyhyen aikavälin palkitsemisessa ansain-

tamittarina on liiketuloksen lisäksi kaksi

vastuullisuusmittaria (painoarvo 20 %):

päästöintensiteetti (CO

(tn) / liikevaihto

(t€)) ja tapaturmataajuus (TRIF). TRIF on

ollut käytössä mahdollisena henkilökoh-

taisena vastuullisuusmittarina jo aiemmin

Aspon henkilöstölle.

Päästöintensiteettitavoitteen ansainta-

mittari perustuu ESL Shippingin laivojen

Scope 1:n päästövähennyksiin. Ansioiden

määräytymisessä arvioidaan päästöin-

tensiteettitavoitteen saavuttamista

suhteessa näihin päästövähennyksiin sekä

liikevaihtoon.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

■

TAULUKKO 2. KARTOITUS DUE DILIGENCE -PROSESSISTA KESTÄVYYS-

RAPORTISSA

Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät Kohdat kestävyysraportissa

a) Due diligence -tarkastuksen sisällyttäminen

hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin

GOV-2, GOV-3, SBM-3

b) Yhteydenpito vaikutuksen kohteena olevien

sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence

-prosessin keskeisissä vaiheissa

GOV-2, SBM-2, IRO-1, E1-2, S1-1, S1-2

c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi IRO-1, SBM-3

d) Toimien toteuttaminen kielteisiin vaikutuksiin

puuttumiseksi

E1-3, S1-4

e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta

ja viestintä

E1-4, S1-5, G1-1, E1-5, E1-6, S1-6, S1-9, S1-14, S1-16

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportoinnin osalta

Aspon kestävyysraportoinnilla ei ole omaa

riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan

prosessia, vaan kestävyysraportointiin liit-

tyvien riskien hallinta toteutuu tällä hetkellä

osana konsernin yleisiä riskienhallinnan ja

sisäisen valvonnan prosesseja.

Aspolla on konsernitason riskienhallinnan

ohjausmalli, joka on integroitu liiketoimin-

nan johtamiseen. Riskienhallinta kattaa

konsernin ja liiketoiminnot, ja jokaisella

liiketoiminnalla on oma riskienhallintaohjel-

mansa. Riskienhallinnan vastuu on konser-

nin ja liiketoimintojen johdolla, ja toimintaa

koordinoi konsernin talous- ja rahoitusjoh-

taja. Sisäisen tarkastuksen toiminto tukee

konsernin ja liiketoiminnan johtoa sisäisen

valvonnan tehtävässä ja tavoitteena on

antaa Aspon hallitukselle riittävä varmuus

sisäisen valvonnan toimivuudesta. Halli-

tuksen tarkastusvaliokunta seuraa riskien-

hallintajärjestelmien ja sisäisen valvonnan

toimintaa ja tehokkuutta säännöllisesti.

Aspon riskienhallinta ja siihen liittyvä

sisäinen valvonta on kuvattu yksityiskohtai-

semmin toimintakertomuksessa.

Kestävyysraportoinnin sääntelymuutos-

ten myötä Aspo integroi tulevina vuosina

kestävyysraportoinnin entistä kiinteäm-

mäksi osaksi sen riskienhallinnan ja sisäisen

tarkastuksen prosesseja.

Kestävyysraportoinnin osalta määrällisen

tiedon raportointia koskeville riskeille on

tunnistettu yhtiön toimesta kontrollit.

Laadullisen tiedon raportoinnille riskejä ei

ole arvioitu eikä sille ole määritelty erityisiä

kontrolleja.

Riskienhallintaa tukee yhtiön IT-kontrolli-

ympäristö, ja osana riskienhallintakehikkoa

on laadittu kattava kontrollikuvaus kestä-

vyysraportointia varten. Kestävyysrapor-

toinnin osalta datan raportointiin liittyville

riskeille on tunnistettu kontrollit, joissa on

arvioitu datan täydellisyyttä, oikeellisuutta,

pätevyyttä sekä pääsyn rajoittamista. Kes-

tävyysraportoinnin osalta ei ole käytössä

erillistä riskinarviointi tai riskien priorisoin-

timallia. Kestävyysraportointiin liittyvien

riskien toteutumisen todennäköisyyttä tai

vaikutusta ei ole arvioitu.

Aspo on tunnistanut kestävyysdatan

laskennassa ja raportoinnissa syntyviin

mahdollisiin virheisiin liittyviä riskejä sekä

määritellyt niihin ennaltaehkäiseviä toi-

menpiteitä ja valvontakontrolleja. Virheriski

korostuu erityisesti manuaalisessa datan

raportoinnissa. Näiden riskien lieventämi-

seksi käytössä olevia keinoja ovat muun

muassa kaksinkertainen tarkastus eri

henkilöiden toimesta sekä raportoitavan

datan vertailu edelliseen vuoteen. Kestä-

vyysraportointiprosessiin liittyviä riskejä ja

niihin soveltuvia varmentamistoimenpiteitä

käsitellään Aspon kestävyysraportoinnin

ohjausryhmässä.

Kestävyysraportoinnissa havaitut riskit

raportoidaan säännöllisesti kestävyys-

raportoinnin ohjausryhmälle sekä tarvit-

taessa Aspon johtoryhmälle, hallitukselle ja

tarkastusvaliokunnalle.

Strategia, liiketoimintamalli

ja arvoketju

STRATEGIA JA LIIKETOIMINTAMALLI

Vuonna 2025 Aspolla oli kolme liiketoi-

mintoa, ESL Shipping, Telko ja Leipurin.

Ne kaikki pyrkivät markkinajohtajuuteen

ja edelläkävijyyteen kestävässä kehityk-

sessä. Merkittävänä muutoksena Aspon

liiketoimintaan on Leipurin-liiketoiminnan

myynti, josta ilmoitettiin vuoden 2025

elokuussa. Kauppa toteutui maaliskuussa

2026. Aspo-konsernilla oli liiketoimintoja 18

maassa, ja sen palveluksessa oli yhteensä

798 ammattilaista. Tarkempia tietoja

työsuhteisten työntekijöiden määrästä

maantieteellisten alueiden mukaan löytyy

osiosta S1-6: Yrityksen työsuhteisten

työntekijöiden ominaisuudet.

Vastuullisuus on olennainen osa yhtiön

investointikohteiden kartoitusta. Inves-

tointikohteen ESG-arviointikriteerinä on

Aspon olennaiset vastuullisuusteemat sekä

vaikutus Aspon vastuullisuustavoitteiden

saavuttamiseen. Yritysjärjestelyissä

ESG-strategiaa kehitetään yhdessä ostetun

yrityksen kanssa. Aspo asetti vuoden 2025

aikana toimittajia koskevan päästövähen-

nystavoitteen. Tämä tavoite on esitetty

osiossa E1-4 ja E1-5: Ilmastonmuutosta

koskevat tavoitteet, toimet ja resurssit.

ESL Shippingin strategiana on vahvistaa

markkina-asemaansa olemalla edelläkävijä

vihreässä merenkulussa, missä keskeistä

on päästöjen vähentäminen. ESL Shippingin

alukset liikennöivät ensisijaisesti pitkäai-

kaisessa sopimusliikenteessä Itämeren ja

Pohjois-Euroopan alueella. Lisäksi alukset

suorittavat lastaus- ja purkaustoimintaa

merellä. ESL Shippingin kilpailuetu perustuu

sen kykyyn varmistaa teollisuuden ja

energiantuotannon tuote- ja raaka-aine-

kuljetukset vastuullisesti ympäri vuoden

vaikeista sääolosuhteista huolimatta.

Vuonna 2025 fossiilisten polttoaineiden eli

energiakivihiilen kuljetuksista saadut tulot

olivat 3805 595 euroa. Päästöjen vähentä-

misessä avainasemassa ovat uudet alukset

ja vähäpäästöinen teknologia sekä uusiu-

tuvat polttoaineet. Alusinvestoinnit, uusiu-

tuvien polttoaineiden käytön merkittävä

lisääminen ja muut päästövähennyskeinot

edellyttävät myös tiivistä ja pitkäjänteistä

yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Uusiutu-

vien polttoaineiden haasteena on rajallinen

saatavuus sekä korkea hinta, mikä rajoittaa

asiakkaiden halukkuutta niiden käyttöön.

Vuoden 2025 EcoVadis-vastuullisuusarvi-

oinnissa ESL Shipping paransi tulostaan

lähes kaikilla osa-alueilla ja sijoittui parhaan

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

kahden prosentin joukkoon saavuttaen

kultatason.

Telkon merkittävät tuote- ja palve-

luryhmät ovat teollisuuskemikaalit,

muovit ja voiteluaineet, joita yritys myy,

jalostaa ja kuljettaa. Telkon tavoitteena on

tarjota asiakkaille aiempaa kestävämpiä

ja vastuullisempia vaihtoehtoja kuten

kemikaaleja, jotka tukevat asiakkaiden

kestävyystavoitteiden toteutumista.

Tätä edellyttävät myös monet asiakkaat

erityisesti Euroopassa.

Tuotteiden vastuullisuudessa korostuu

biopohjaisten muovien tarjonta. Bio-

pohjaisilla tai kierrätysmuovilla voidaan

korvata fossiilisia muoveja. Voiteluaineissa

kestävyys näkyy siten, että Telko tarjoaa

voiteluaineita, joilla on pitkä vaihtoväli ja

jotka voivat auttaa esim. tuulivoimaloiden

ja laivojen hyötysuhteen parantamisessa.

Teollisuuskemikaaleissa Telkon tarjontaan

kuuluu mm. lisäaineita, joita käyttämällä

voidaan laskea prosessointilämpötilaa

merkittävästi esimerkiksi asfaltin valmis-

tuksessa ja vähentää siten arvoketjun

päästöjä. Telkon tulot öljynjalostusteol-

lisuudesta vuonna 2025 olivat 139 436

euroa. Telko ei tuota kemikaaleja, mutta

tekee kemikaalien sekoitusta ja pakkausta.

Telkolla ei ole toimintaa, joka lukeutuisi

asetuksen (EY) N:o 1893/2006 liitteessä I

tarkoitettuun torjunta-aineiden ja muiden

maatalouskemikaalien valmistukseen.

Telkon toimintaan kohdistuu runsaasti

tuotekohtaista sääntelyä. ETA-markkinoilla

tuotteiden tulee olla EU:n kemikaaleja

koskevan REACH-lainsäädännön mukaisia

ja REACH-rekisteröityjä. Telko valvoo esi-

merkiksi sitä, etteivät sen lasinpesunesteet

sisällä metanolia. Lisäksi valvotaan huu-

mausaineiden ja räjähteiden lähtöaineiden

sekä kemiallisen aseen kieltosopimuksen

Aspon arvoketjussa Telkon ja Leipurin arvoketjuja yhdistää kuljetettavien tuotteiden jalostaminen ja myynti. ESL Shippingin arvoketju koostuu logistii-

kasta ilman tuotteisiin liittyvää myyntiä tai jalostamista. ESL Shippingin tuottama lisäarvo muodostuu logistiikan tehokkuudesta ja vastuullisuudesta,

Telkon ja Leipurin osalta myös asiantuntemuksesta tarjota vastuullisempia tuotteita. ESL Shipping, Telko ja Leipurin turvaavat tuotantopanoksensa

strategisen hankinnan kautta. Aktiivinen toimittajahallinta on tärkeää kaikille liiketoiminnoille, jonka lisäksi erityisesti Leipurilla korostuu laajan toimitta-

javerkoston tärkeys. Henkilöstön työkykyä tuetaan kaikkien liiketoimintojen osalta esimerkiksi työhyvinvointiin liittyvien toimien ja koulutuksen kautta.

OMAT TOIMINNOT ALAVIRTAYLÄVIRTA

■

KUVA 1. ASPON ARVOKETJU

Raaka-aineet Alusten

rakentaminen

Tavaroiden ja

palvelujen hankinta

Laivanvarustus

Alusten

rahtaus

Aluksen

jatkokäyttö

Elinkaaren

loppuvaiheen hallinta

Alkutuotanto Raaka-aineiden

tuotanto ja jalostus

Tuote- ja valikoima-

kehitys sekä

innovointi

Hankinta ja

toimitusketjun ohjaus

Ruoantuottajat

Vähittäiskauppa / Foodservice

Kuluttajat

Raaka-aineet Kemikaalituottajat Tekninen ja teollinen

asiantuntemus

Hankinta,

sekoitus/pakkaus

ja logistiikka

Teolliset asiakkaat ja

tukkukauppa

Loppukäyttäjät

Elinkaaren

loppuvaiheen hallinta

LÄPILEIKKAAVAT TOIMINNAT kuten logistiikka ja jätehuolto

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

alaisten tuotteiden kauppaa. Telko

huolehtii, ettei Telkon myymiä raaka-aineita

päädy REACH-rajoitteiden alaisiin tai muihin

kiellettyihin tarkoituksiin eikä markkinoille

päädy Telkon kautta sanktioiden alaisia

tuotteita. Keskeisiä haasteita ympäristön

kannalta kestävissä ratkaisuissa on

niiden hinta: kestävää kehitystä edistävät

ratkaisut ovat kalliimpia ja nostavat kus-

tannuksia koko arvoketjussa kumuloituen

loppuasiakkaalle. Tämän takia kestävimpien

tuotteiden volyymit ovat vielä pieniä.

Myös Leipurin toiminnassa asiakkaiden

kestävyystavoitteiden tukeminen on

keskeistä. Toimialalla erityisen tärkeää on

elintarviketurvallisuus. Asiakkaiden kestä-

vyystavoitteiden tukemisen rinnalla tavoit-

teena on omien toimintojen kestävyys ja

mahdollisimman pieni ympäristöjalanjälki

sekä ruokahävikin minimointi. Asiakkaiden

kestävyystavoitteiden tukeminen edel-

lyttää kestävää tuotetarjontaa ja kykyä

toimittaa tarvittavaa kestävyystietoa

toimitusketjusta ja tuotteista kattavasti ja

läpinäkyvästi. Leipurin voi tukea asiakkai-

taan tuotekehityksessä myös kehittämällä

reseptejä. Yhtiön järjestelmät ja prosessit

täyttävät kunkin maan lainsäädännön ja asi-

akkaiden vaatimukset. Vuonna 2025 Suo-

messa Leipurin laatujärjestelmä päivitettiin

FSSC 22000 -sertifiointiin. Ruotsissa on

BRC-sertifiointi, lukuun ottamatta vuonna

2024 ostettua Kebelcoa.

Leipurin tuotevalikoima on yli 90-pro-

senttisesti kasvipohjainen, ja tarjontaa ja

osaamista kehitetään, jotta yhtiö pystyy

vastaamaan kasvipohjaisten proteiinien

markkinoiden sekä tulevien mikrobipohjais-

ten elintarvikkeiden kasvavaan kysyntään.

Yleisenä haasteena kasvipohjaisten pro-

teiinien kehittämisessä on saada tuotteen

maku, koostumus ja ulkonäkö kuluttajaa

miellyttäväksi. Kehitystyössä Leipurin

voi hyödyntää oman osaamisensa lisäksi

laajaa toimittaja- ja tutkimus- ja kehitysver-

kostoaan. Haasteita tuo myös kestävien

vaihtoehtojen hinta. Leipurin tarjoaa

esimerkiksi RSPO-sertifioituja vaihtoehtoja

palmuöljytuotteille ja RAC-sertifioituja

kaakaopohjaisia tuotteita, mutta monelle

asiakkaalle hinta on vielä kestävyystekijöitä

tärkeämpää. Sama koskee toimitusketjuun

liittyvää päätöksentekoa.

ARVOKETJU

Aspon arvoketju koostuu kolmen toimialan

arvoketjuista. Toimialojen arvoketjujen ylä-

virran, omien toimintojen ja alavirran lisäksi

konsernin arvoketjuun sisältyy arvoketjuja

eri kohdissa läpileikkaavia toimintoja,

kuten logistiikkaa ja jätehuoltoa. Konsernin

emoyhtiön ja toimialojen toimintaa tukevia

toimintoja ovat esimerkiksi henkilöstötoi-

minnot, IT ja rahoitus.

ESL Shippingin asiakkaista merkittävä

osa toimii energiantuotannossa ja teollisuu-

dessa, erityisesti metalli- ja metsäteollisuu-

dessa. Monilla avainasiakkailla on kunnian-

himoiset päästötavoitteet, ja asiakkaiden

kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua

keinoista päästöjen vähentämiseksi. ESL

Shippingin arvoketju laivanrakennuksen

vaatimista raaka-aineista alusten rahtauk-

seen ja aluksen loppukäyttöön on esitetty

kuvassa 1.

Telkon toimintamaista suurin osa

sijaitsee Euroopassa, joka on myös

suurin markkina-alue. Muita merkittäviä

markkinoita ovat Keski-Aasia ja Kiina.

Vuonna 2025 toimintaa laajennettiin

Intiaan. Telkon asiakasryhmät voidaan jakaa

teollisiin asiakkuuksiin ja voiteluaineiden

ostajiin. Teolliset asiakkuudet koostuvat

monista alaryhmistä, kuten teollisuuden

alihankkijoista ja lopputuotteita valmista-

vasta teollisuudesta. Voiteluaineen ostajia

ovat korjaamoketjut ja vähittäiskauppa.

Telkon arvoketjun keskeisiä osia ovat ylä-

virran raaka-aineiden tuotanto ja jalostus.

Telko tuo arvoketjuun arvoa tukemalla ja

konsultoimalla asiakkaitaan ympäristöä

vähemmän kuormittavien raaka-aineiden

valitsemisessa. Keskeisiä osia arvoketjun

alavirrassa ovat teolliset asiakkaat ja tuk-

kukauppa, loppukäyttäjät sekä elinkaaren

loppuvaiheen hallinta. Telkon arvoketju on

esitetty kuvassa 1.

Telko kiinnittää huomiota kuljetustapoihin

ja pyrkii optimoimaan kuljetuksia ja kuljetus-

reittejä ja vaatimaan kuljetuskumppaneilta

ympäristöä vähemmän kuormittavia

vaihtoehtoja. Hyvä esimerkki on Telkon

kuljetuskumppanin Kaukokiidon sekä Telkon

omistaman Swed Handlingin biodieseliä

käyttävät rekat. Lähtevät kuljetukset

tapahtuvat pääosin rekoilla, kun taas

saapuvat kuljetukset ovat laiva-, rekka- ja

junakuljetuksia.

Leipurin merkittävimmät markkina-alueet

ovat Suomi, Ruotsi ja Baltian maat. Asiak-

kaita ovat leipomot, muu elintarviketeolli-

suus, vähittäiskauppa ja ravintolapalvelut.

Keskeisiä tuotteita ovat kasvi- ja maitopoh-

jaiset raaka-aineet, pakkausmateriaalit ja

tarvikkeet.

Leipurin arvoketjun keskeisiä osia ovat

ylävirran raaka-aineiden tuotanto ja jalos-

tus, Leipurin oma tuotekehitys ja innovointi

sekä hankinta ja logistiikka sekä arvoketjun

alavirrassa ruuan tuottajat, vähittäiskauppa

ja ruokapalvelut sekä lopulta kuluttajat.

Yhtiö arvioi ja valvoo tavarantoimittajiaan

myös kestävyyden näkökulmasta. Tavoit-

teena on luoda täysi läpinäkyvyys toimitus-

ketjuun ja kehittää toimittajien auditointia.

Kuluttajien kestäviä valintoja Leipurin

pyrkii tukemaan esimerkiksi kasvipohjaisiin

proteiineihin perustuvalla tuotekehityksellä.

Leipurin arvoketju on esitetty kuvassa 1.

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Aspo-konsernin emoyhtiön eli Aspon

tärkeimmät sidosryhmät ovat henkilöstö,

omistajat, sijoittajat ja rahoittajat kuten

pankit. Myös asiakkaat ja toimittajat

ovat tärkeitä sidosryhmiä liiketoimintojen

kautta. Sidosryhmien tyytyväisyyttä

ja suositteluhalukkuutta seurataan

liiketoiminnoissa säännöllisesti, esimerkiksi

kansainvälistä Net Promoter Score -kyselyä

(NPS) hyödyntäen.

Aspo-konsernissa toteutetaan sään-

nöllisesti henkilöstökyselyjä tavoitteena

ymmärtää paremmin oman työvoiman

tarpeita ja näkemyksiä. Kyselyiden pohjalta

tehdyillä toimenpiteillä varmistetaan,

että henkilöstön edut ja oikeudet otetaan

huomioon strategisissa päätöksissä ja

liiketoimintamallin kehittämisessä.

Aspo on tunnistanut työntekijöille

tärkeiksi aiheiksi työtyytyväisyyden, sekä

työterveyden ja -turvallisuuden. Vuorovai-

kutusta työntekijöiden kanssa ylläpidetään

muun muassa henkilöstökyselyiden,

koulutusten ja sisäisen viestinnän avulla.

Sijoittajille ja omistajille olennaisia aiheita

ovat yrityksen kannattavuus, kestävä

kasvu sekä ESG-luokitukset. Heidän kans-

saan viestintää ja vuoropuhelua käydään

julkaisujen, yhtiökokousten sekä erinäisten

sijoittajatilaisuuksien kautta.

Kaikkien liiketoimintojen tärkeimpiin

sidosryhmiin kuuluvat asiakkaat, henki-

löstö, tavaroiden ja palveluiden toimittajat

sekä sijoittajat. Tärkeitä toimialakohtaisia

sidosryhmiä ovat myös esimerkiksi päämie-

het ja viranomaiset sekä toimialajärjestöt.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Liiketoiminnat käyvät toimittajien kanssa

vuoropuhelua sujuvan yhteistyön varmis-

tamiseksi. Lisäksi seurataan muun muassa

tavarantoimittajien toimintaperiaatteiden

noudattamista ja auditoidaan toimintaa

paikan päällä. Osana asiakkaiden kanssa

käytävää vuoropuhelua käydään läpi

myös Aspon toiminnan vastuullisuutta.

Liiketoiminnat ovat sitoutuneet omien

asiakkaidensa toimittajille asettamiin

toimintaperiaatteisiin.

Sidosryhmävuorovaikutuksen tulosten

huomioiminen käytännön tasolla tarkoittaa,

että asiakaspalaute otetaan huomioon

kehitystoimissa, ja toimittajien ja sijoittajien

näkemykset pyritään integroimaan osaksi

strategista päätöksentekoa. Sidosryhmien

edut ja näkemykset sekä asiakkaiden

kestävyystavoitteet on otettu toiminnassa

huomioon muun muassa lisäämällä ESL

Shippingin laivastoon vähemmän ympä-

ristöä kuormittavia hybridilaivoja, jotka

vähentävät negatiivisia vaikutuksia alusten

toiminta-alueen asukkaisiin ja muihin

sidosryhmiin. Leipurin kehittää vastuulli-

suuteen liittyvän tuotetiedon tarjoamista

asiakkaille ja pyrkii vähentämään hävikkiä

toimitusketjussa sidosryhmien odotusten

mukaisesti. Vuonna 2025 Leipurin toteutti

kyselyn toimittajilleen arvioidakseen heidän

valmiuttaan edistää toimitusketjun läpinä-

kyvyyttä, tuotetietojen saatavuutta sekä

yhteistyötä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään

toimenpiteiden suunnittelussa ja kohdenta-

misessa näiden osa-alueiden järjestelmäl-

liseen kehittämiseen. Aspo aikoo jatkossa

vahvistaa sidosryhmävuorovaikutusta

ja ottaa saadut näkemykset tarkemmin

huomioon, mikä voi johtaa strategian ja

liiketoimintamallin muutoksiin. Tarkempaa

aikataulua tähän ei ole vielä määritelty.

Sidosryhmien näkemykset ja odotukset

olennaisista vastuullisuusaiheista olivat

tärkeä osa vuonna 2025 päivitettyä

kaksoisolennaisuusanalyysiä, johon hyödyn-

nettiin sidosryhmähaastatteluista saatuja

tietoja. Osana kaksoisolennaisuusanalyysia

myös hallinto-, johto- ja valvontaelimet

saavat tiedon vaikutusten kohteena

olevien sidosryhmien näkemyksistä ja

eduista yrityksen kestävyyteen liittyvien

vaikutusten osalta. Tarkempi kuvaus siitä,

miten Aspon keskeisten sidosryhmien etuja

ja näkemyksiä selvitettiin olennaisuuden

arviointiprosessissa, löytyy kohdasta

IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuoro-

vaikutus strategian ja liiketoiminta-

mallin kanssa

Aspo-konserni on tunnistanut kaksinker-

taisen olennaisuusanalyysin perusteella

konsernin olennaisiksi kestävyystee-

moiksi ilmastonmuutoksen hillinnän,

ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja

energian (Ilmastonmuutos, E1), työolot ja

yhdenvertaisen kohtelun ja mahdollisuudet

(Oma työvoima, S1) sekä yrityskulttuurin,

väärinkäytösten paljastajien suojelun, kor-

ruption ja lahjontatapaukset ja korruption

ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

(Liiketoiminnan harjoittaminen, G1).

Vaikutuksilla, riskeillä ja mahdollisuuk-

silla koskien omaa työvoimaa (S1) ja

liiketoiminnan harjoittamista (G1) on omat

toimintasuunnitelmat ja tavoitteet, jotka

on kuvattu kohdissa S1-4 ja G1-1. Ilmaston-

muutokseen liittyvien vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien toimenpidesuunnitelma

laadittiin SBTi-työn yhteydessä, joka on

kuvattu kohdassa E1-1. Aspo-konserni

teki strategian ja liiketoimintamallinsa

resilienssianalyysin vuonna 2025. Aspo ei

ole tunnistanut omaisuuseriä, joihin liittyy

merkittävä riski siitä, että omaisuuserään

tehdään seuraavan tilikauden aikana

olennainen oikaisu.

Vuoden 2025 raportoinnissa Aspon

olennaisuusmäärittely on tarkentunut.

Ensimmäisen raportointivuoden jälkeen

yhtiö on arvioinut vaikutuksiaan, riskejään

ja sidosryhmien odotuksia uudelleen, ja

tunnistanut, missä teemoissa vastuulli-

suustyöllä on suurin merkitys.

Arvioinnin tuloksena Aspo tunnisti kaksi

uutta olennaista osa-aluetta; ilmaston-

muutokseen sopeutuminen ja korruption ja

lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen.

Kaikki uudet olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on kuvattu taulukoissa 2-4.

Samalla havaittiin, että osa aiemmin rapor-

toiduista aiheista ei uudelleentarkastelun

jälkeen enää ylitä olennaisen aiheen kyn-

nysarvoa kaksoisolennaisuusanalyysissa,

vaikkakin kyseiset aiheet ovat edelleen

tärkeitä Aspolle. Tarkemmin avattuna

vuonna 2024 raportoiduista vaikutuksista,

riskeistä ja mahdollisuuksista seuraavat

eivät ole enää Aspon raportoinnin kannalta

olennaisia:

Työllisyysturva: vakaat työsuhteet,

automaatio henkilötyön korvaajana, resurs-

sitehokkuus, työtyytyväisyys

Työaika: uupumus ja stressi, etätyömah-

dollisuudet, kustannussäästöt, uupumus ja

heikentynyt kognitiivinen suorituskyky

Työ- ja yksityiselämän tasapaino: liiallinen

työkuorma johtaa työuupumukseen, pitkät

poissaolot, työuupumus, mainehaitta

Koulutus ja taitojen kehittäminen: uralla

eteneminen, työtyytyväisyys, operatiiviset

kustannussäästöt

Vammaisten ja toimintarajoitteisten

henkilöiden työllistäminen ja inkluusio:

monimuotoinen työvoima, houkutteleva

työnantaja

Aspo teki vuoden 2025 aikana skenaa-

rioanalyysin, jonka myötä syvennyttiin

konsernin ilmastoriskeihin ja -mahdollisuuk-

siin. Työn tuloksena ilmastonmuutokseen

sopeutuminen nousi olennaiseksi teemaksi,

ja konsernitasolla tunnistettiin yhteensä

7 ilmastonmuutoksen sopeutumiseen

liittyvää olennaista riskiä ja mahdollisuutta.

Nämä ilmastoriskit ja -mahdollisuudet on

esitetty samassa taulukossa muiden kak-

soisolennaisuusarvioinnissa tunnistettujen

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

kanssa. Toisin kuin muissa osa-aiheissa,

uudet ilmastoriskit on kuvattu liiketoi-

mintakohtaisesti, sillä niiden luonne ja

merkittävyys vaihtelevat eri segmenteissä.

Olennaisia riskejä, vaikutuksia ja mah-

dollisuuksia sekä niiden vuorovaikutusta

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

kuvataan alla olevissa taulukoissa 2–4.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

TAULUKKO 3. ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMISEEN JA ENERGIAAN LIITTYVÄT OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET (E1)

 Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus Kuvaus  Sijainti arvoketjussa 

ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ

Negatiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy omissa liiketoiminnoissa sekä toimittajien ja

liikekumppaneiden toimesta

Ylävirta, omat toiminnot, alavirta,

läpileikkaavat toiminnot

ENERGIA

Negatiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Kasvihuonekaasupäästöjen ja energian

kulutuksenvaikutus ilmastonmuutokseen

Aspon toiminta vaikuttaa ilmastonmuutokseen energiankulutuksen kautta.

Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy kaikkien liiketoimintojen omista ja arvoket-

jun toiminnoista

Ylävirta, omat toiminnot, alavirta,

läpileikkaavat toiminnot

Siirtymäriski (toimintaperiaatteiden ja lainsäädännön

muutokset), lyhytaikainen

Uusi, vuonna 2025 tunnistettu riski

Uusiutuvien polttoaineiden heikko saata-

vuus ja vähäpäästöisten ratkaisujen kus-

tannusvaikutukset vaikuttavat kilpailuky-

kyyn ja liikevaihtoon (ESL Shipping)

Uusiutuvien polttoaineiden heikko saatavuus sekä vähäpäästöisten ratkaisu-

jen kustannusvaikutukset voivat rajoittaa ESL Shippingin siirtymää uusiutu-

vaan energiaan, mikä voi samalla vaikuttaa kilpailukykyyn ja liikevaihtoon

Ylävirta

ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN

Fyysinen riski (krooninen), lyhytaikainen

Uusi vuonna 2025 tunnistettu riski

Äärimmäisten sääilmiöiden vaikutukset

toimitusketjun toimintaan (ESL Shipping)

Äärimmäiset sääolosuhteet ja muuttuvat jääolosuhteet voivat häiritä alusten,

rahdin ja toimitusketjun toimintoja, mikä johtaa korkeampiin kustannuksiin,

alhaisempiin katteisiin sekä pienempiin tuloihin

Omat toiminnot

Siirtymämahdollisuus (toimintaperiaatteiden ja lain-

säädännön muutokset), lyhytaikainen

Uusi, vuonna 2025 tunnistettu mahdollisuus

Vähäpäästöisten kuljetusten kysynnän

muutokset (ESL Shipping)

Liikevaihdon kasvu vähäpäästöisten kuljetusten kysynnän lisääntyessä Alavirta

Fyysinen riski (krooninen), keskipitkä aikaväli

Uusi, vuonna 2025 tunnistettu riski

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

raaka-ainekustannuksiin (Leipurin)

Ilmaston lämpeneminen voi johtaa kohonneisiin raaka-ainekustannuksiin.

Kohonneet raaka-ainekustannukset voivat siirtää kysyntää matalamman lisä-

arvon tuotteisiin, mikä voi samalla johtaa alhaisempiin katteisiin ja liikevaih-

don pienenemiseen

Alavirta

Fyysinen riski (akuutti sekä krooninen riski), keskipitkä

aikaväli

Uusi, vuonna 2025 tunnistettu riski

Äärimmäisten sääilmiöiden vaikutukset

toimitusketjun toimintaan (Leipurin)

Äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat viivästykset tai materiaalien mene-

tykset toimitusketjussa lisäävät kustannuksia

Ylävirta

Fyysinen riski (akuutti sekä krooninen riski), pitkä

aikaväli

Uusi, vuonna 2025 tunnistettu riski

Äärimmäisten sääilmiöiden vaikutukset

toimitusketjun toimintaan (Telko)

Äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat viivästykset tai materiaalien mene-

tykset toimitusketjussa lisäävät kustannuksia

Ylävirta

Siirtymäriski, keskipitkä aikaväli (toimintaperiaattei-

den ja lainsäädännön muutokset)

Uusi, vuonna 2025 tunnistettu riski

Fossiilipohjaisten tuotteiden kysynnän

muutokset (Telko)

Fossiilipohjaisten tuotteiden kysyntä laskee sääntelyn ja markkinoiden muu-

tosten vuoksi ja johtaa liikevaihdon laskuun

Ylävirta

Siirtymämahdollisuus, lyhyt aikaväli (teknologian

kehitys)

Uusi, vuonna 2025 tunnistettu mahdollisuus

Vaihtoehtoisten tuotteiden lisääntynyt

kysyntä (Telko)

Vaihtoehtoisten tuotteiden lisääntynyt kysyntä lisää liikevaihtoa ja/tai katetta Läpileikkaavat toiminnot

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

TAULUKKO 4. OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVÄT OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET (S1)

 Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus Kuvaus 

Sijainti arvoketjussa



TYÖOLOT

Terveys ja turvallisuus

Negatiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Työturvallisuusriskit Mahdolliset laiminlyödyt terveys- ja turvallisuuskäytännöt lisäävät am-

matillisia vaaroja, mikä vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden terveyteen ja

turvallisuuteen

Omat toiminnot

Negatiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Mielenterveys Terveyden ja turvallisuuden laiminlyönti voi vaikuttaa kielteisesti mielenterve-

yteen, mikä lisää stressiä ja ahdistusta sekä heikentää työntekijöiden yleistä

hyvinvointia

Omat toiminnot

Riski, lyhytaikainen Korkeat vaihtuvuusluvut Henkilöstön suuri vaihtuvuus aiheuttaa taloudellisia riskejä, sillä se voi johtaa

kokemattomiin ja pahimmillaan puutteellisesti koulutettuihin työntekijöihin,

mikä lisää terveys- ja turvallisuuspoikkeamien todennäköisyyttä

Omat toiminnot

Mahdollisuus, keskipitkä aikaväli Kustannussäästöt Terveys- ja turvallisuusonnettomuuksien väheneminen johtaa

kustannussäästöihin.

Omat toiminnot

YHDENVERTAINEN KOHTELU JA YHDENVERTAISET MAHDOLLISUUDET KAIKILLE

Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi

Positiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Turvallisuus ja hyvinvointi Henkisen ja fyysisen väkivallan ja häirinnän vastaiset toimenpiteet vahvista-

vat turvallisuuskulttuuria ja lisäävät työntekijöiden hyvinvointia

Omat toiminnot

Negatiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Oikeudelliset seuraukset Riittämättömät toimenpiteet henkisen ja fyysisen väkivallan ja häirinnän

torjumiseksi voivat johtaa oikeudellisiin seurauksiin, kuten oikeudenkäynteihin

ja sakkoihin

Omat toiminnot

Moninaisuus

Positiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Monimuotoinen työvoima Monimuotoinen työvoima edistää osallistavampaa ja kannustavampaa ympä-

ristöä, jolloin ihmiset voivat tuntea itsensä arvostetuiksi ja kunnioitetuiksi ja

tuoda esiin ainutlaatuisia näkökulmiaan ja kykyjään

Omat toiminnot

Positiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Houkutteleva työnantaja Monimuotoisuuden hyväksyminen auttaa houkuttelemaan osaajia ja luo

osallistavan ympäristön, jossa erilaisista taustoista tulevat henkilöt tuntevat

itsensä tervetulleiksi ja arvostetuiksi, mikä tekee Asposta kiinnostavamman

laajemmalle joukolle mahdollisia työntekijöitä

Omat toiminnot

Negatiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Rajallinen edustus Rajallinen edustus voi johtaa ulkopuolisuuden ja syrjäytymisen tuntee-

seen, mikä vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden moraaliin, sitoutumiseen ja

hyvinvointiin

Omat toiminnot

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä

Positiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Monimuotoinen työvoima Sukupuolten välinen tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä edis-

tävät monimuotoisuutta varmistaen oikeudenmukaisen kohtelun ja luoden

osallistavan ympäristön, jossa kaikki työntekijät tuntevat itsensä arvostetuik-

si ja kunnioitetuiksi

Omat toiminnot

Positiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Houkutteleva työnantaja Sukupuolten välinen tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä hou-

kuttelevat osaajia. Työnantajan sitoutuminen oikeudenmukaisuuteen ja inklu-

siivisuuteen tekee Asposta houkuttelevamman monenlaisille työnhakijoille

Omat toiminnot

Negatiivinen vaikutus, todellinen, lyhytaikainen Rajallinen edustus ja sukupuolten

palkkaero

Rajallinen edustus ja sukupuolten väliset palkkaerot heikentävät sukupuolten

tasa-arvoa mukaan lukien palkkatasa-arvo ja johtavat eroihin, jotka voivat

vahingoittaa työntekijöiden moraalia, sitoutumista ja Aspon mainetta

Omat toiminnot

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

TAULUKKO 5. LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMISEEN LIITTYVÄT OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET (G1)

Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus Kuvaus Sijainti arvoketjussa

YRITYSKULTTUURI

Negatiivinen vaikutus, potentiaalinen, keskipitkä

aikaväli

Korkeat vaihtuvuusluvut Negatiivinen yrityskulttuuri voi lisätä henkilöstön vaihtuvuutta, mikäli työnteki-

jät esimerkiksi kokevat itsensä aliarvostetuiksi

Omat toiminnot

Riski, keskipitkä aikaväli Mainehaitta Negatiivinen yrityskulttuuri voi aiheuttaa mainehaittaa, sillä sen seurauksena

voi esiintyä julkista kritiikkiä, sidosryhmien luottamuksen heikentymistä sekä

haasteita huippuosaajien rekrytoinnissa

Omat toiminnot

VÄÄRINKÄYTÖSTEN PALJASTAJIEN SUOJELU

Negatiivinen vaikutus, potentiaalinen, keskipitkä

aikaväli

Luottamuksellisuuden puute Epäluottamus väärinkäytösten paljastajien suojeluun voi lannistaa työntekijöi-

tä ilmoittamaan väärinkäytöksistä, mikä johtaa ratkaisemattomiin ongelmiin

ja mahdolliseen luottamuksen menetykseen johtoa kohtaan

Ylävirta, omat toiminnot, alavirta, läpileik-

kaavat toiminnot

Riski, keskipitkä aikaväli Mainehaitta Väärinkäytösten paljastajien suojelun laiminlyönti voi johtaa käsitykseen, että

Aspo sietää väärinkäytöksiä, mikä heikentää yleistä luottamusta ja uskotta-

vuutta Aspoa ja sen johtoa kohtaan

Ylävirta, omat toiminnot, alavirta, läpileik-

kaavat toiminnot

KORRUPTIO- JA LAHJONTATAPAUKSET

Negatiivinen vaikutus, potentiaalinen, lyhyt aikaväli Korruption mahdollisuus Korruptio- ja lahjontatapaukset voivat lisätä korruptiota rohkaista epärehelli-

seen ja eettisten ohjeiden vastaiseen toimintaan

Ylävirta, omat toiminnot, alavirta, läpileik-

kaavat toiminnot

KORRUPTION JA LAHJONNAN EHKÄISEMINEN JA HAVAITSEMINEN

Positiivinen vaikutus, potentiaalinen, lyhytaikainen

Uusi, vuonna 2025 tunnistettu vaikutus

Henkilöstön tietoisuuden edistäminen kor-

ruption riskeistä ja tapausten ehkäiseminen

Aspolla on käytössä useita toimintaperiaatteita ja koulutuksia, joilla ediste-

täänhenkilöstön tietoisuutta korruption riskeistä ja ehkäistään epäeettistä

toimintaa

Ylävirta, omat toiminnot, alavirta, läpileik-

kaavat toiminnot

Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuoro-

vaikutus strategian ja liiketoiminta-

mallin kanssa (S1)

Aspo-konsernin liiketoimintamalleista

aiheutuu työntekijöille negatiivisia

vaikutuksia ja riskitekijöitä, jotka kohdis-

tuvat pääasiassa konsernin työsuhteisiin

työntekijöihin. Aspo ei ole tunnistanut

kaksoisolennaisuusanalyysissään toimin-

taansa liittyvän merkittävää toiminnan

tyypistä tai maantieteellisestä sijainnista

johtuvaa pakkotyön tai lapsityövoiman

riskiä. Vaikutukset ja riskitekijät on otettu

huomioon liiketoimintojen operatiivisessa

suunnittelussa.

Varustamoliiketoiminnan (ESL Shipping)

luonteeseen kuuluu ympärivuorokau-

tinen toiminta, mikä vaatii erityisesti

merihenkilöstöltä työskentelyä vaihtele-

vissa ja verrattain pitkissä työvuoroissa.

Laivat ja vaihteleville sääolosuhteille

altistuminen ovat myös haastavia työs-

kentelyolosuhteita työturvallisuuden ja

-terveyden näkökulmasta. Riskitekijöitä

pyritään ehkäisemään ohjeistuksilla ja

kontrolloiduilla käytännöillä. Aspo tarjoaa

työntekijöilleen vähintään paikallisen lain-

säädännön edellyttämän työterveyshuollon

ja tapaturmavakuutukset. Suomessa

kaikille työsuhteisille työntekijöille tarjotaan

lakisääteistä minimiä kattavampi työterve-

yshuolto ja tapaturmavakuutukset.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuoro-

vaikutus strategian ja liiketoiminta-

mallin kanssa (E1)

Aspon vuonna 2025 helmi-huhtikuussa

toteuttamassa ilmastoriskianalyysissä

tunnistettiin keskeiset ilmastoriskit ja

-mahdollisuudet omasta toiminnasta ja

koko arvoketjusta sekä arvioitiin näiden

riskien sietokykyä eri liiketoiminnoissa.

Analyysissä arvioitiin nykyisiä ja mahdollisia

toimia merkittävien riskien vähentämiseksi

ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Lopuksi käytiin läpi toimenpiteitä riskin-

sietokyvyn parantamiseksi sekä sääntelyn

ja markkinoiden odotusten täyttämiseksi.

Resilienssianalyysi tehtiin arvioimalla

liiketoimintojen riskinsietokykyä.

Ilmastoriskianalyysissä hyödynnettiin

CSRD- ja TCFD-kehyksiä sekä IPCC:n

ilmastoskenaarioita. Analyysissä käytettiin

1,5 celsiusasteen skenaariota, jossa on

tunnistettu enemmän siirtymäriskejä ja

-mahdollisuuksia sekä 3 celsiusasteen

skenaariota, jossa on tunnistettu enemmän

fyysisiä riskejä. Jokaisen riskin ja mahdolli-

suuden vaikuttavuutta ja todennäköisyyttä

on arvioitu arviointimenetelmällä, jossa

riskin pisteytykseen käytetään 1–5 asteen

vaihteluväliä.

Analyysissä käytetiin fyysisille

riskeille ja siirtymäriskeille seuraavanlaisia

aikahorisontteja:

Lyhyt aikaväli 0–5 vuotta

Keskipitkä aikaväli 5–15 vuotta

Pitkä aikaväli yli 15 vuotta

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Analyysissä käytetyt aikahorisontit ovat

linjassa Aspon ja ESL Shippingin päästö-

vähennystavoitteiden aikahorisonttien

kanssa. Aspo ja ESL Shipping ovat

asettaneet lyhyen aikavälin päästövähen-

nystavoitteet, joiden aikahorisonttina on

viisi vuotta. Pitkän aikavälin horisontti on

puolestaan linjassa ESL Shippingin pitkän

aikavälin tavoitteen kanssa (2040).

1,5 asteen ilmastoskenaario tukee

paremmin ESL Shippingin strategiaa.

Kolmen asteen ilmastoskenaariossa riskejä

on haastavampi hallita. 1,5 asteen ja 3

asteen ilmastoskenaarioilla on vähemmän

vaikutusta Leipurin ja Telkon strategiaan.

Molempien liiketoimintojen riskit liittyvät

enemmän toimittajiin tai arvoketjun alavir-

ran kysynnän muutoksiin.

Telkolla nähdään olevan merkittäviä

mahdollisuuksia 1,5 asteen ilmastoske-

naariossa, jossa vaihtoehtoisten (esim.

ei-fossiilisten) tuotteiden kysynnän kasvu

mahdollistaa liikevaihdon kasvun. Yrityksen

nykyinen tuotevalikoima ja arvoketju

kuitenkin altistavat Telkon siirtymäriskeille,

jotka liittyvät erityisesti fossiilipohjaisten

tuotteiden kysynnän vähenemiseen sekä

sääntelyn muutoksiin. Lisäksi Telko kohtaa

logistiikkaan liittyviä fyysisiä riskejä,

kuten sään aiheuttamia viivästyksiä ja

materiaalihävikkejä.

Lyhyen ja lähes kaikkien keskipitkän

aikavälin riskien osalta Telkolla on kyky

mukauttaa strategiaansa ilmastonmuutok-

seen liittyviin riskeihin. Pitkän ja keskipitkän

aikavälin riskeissä yrityksen tulisi kuitenkin

kehittää uusia keinoja riskien pienen-

tämiseksi – erityisesti toimitusketjuun

kohdistuvien äärimmäisten sääilmiöiden

vaikutusten hallintaan.

Leipurin merkittävät mahdollisuudet

korostuvat 1,5 asteen skenaariossa, sillä

Leipurin pystyy tarjoamaan vastuullisuus-

tietoa asiakkailleen sekä muuttamaan

tuotevalikoimaansa joustavasti asiakkaiden

tarpeiden mukaan. Siirtymäriskit ovat enim-

mäkseen lainsäädännön muutoksiin liittyviä

riskejä, jotka johtuvat muun muassa

arvoketjun eri osiin vaikuttavista sääntelyn

lisäkustannuksista. Kolmen celsiusasteen

skenaariossa raaka-aineiden saatavuuden

muutokset ja hintojen nousu vaikuttavat

Leipuriniin.

Leipurin kyky mukauttaa strategiaansa

ilmastonmuutokseen liittyviin riskeihin on

lähes kaikkien siirtymä- ja fyysisten riskien

osalta riittävällä tasolla. Sen sijaan lyhyellä

aikavälillä nopea ja voimakas raaka-ainehin-

tojen nousu aiheuttaisi akuutteja ongelmia

ko. raaka-aineesta riippuvaisille asiakas-

segmenteille, ja Leipurin mahdollisuudet

vaikuttaa asiaan ovat hyvin rajalliset. Viime

vuosien tapahtumien perusteella voidaan

kuitenkin todeta, että yleisesti ottaen

hyvin resilientti elintarvikeala sopeutuu

rajuihinkin hintashokkeihin varsin nopeasti.

ESL Shippingin merkittävät mahdollisuu-

det korostuvat 1,5 asteen skenaariossa,

sillä liiketoiminnalla on mahdollisuus

kasvaa vähäpäästöisempiä kuljetuksia

valitsevien asiakkaiden kumppanina. ESL

Shipping on jo tehnyt erittäin merkittäviä

investointeja vähäpäästöisempiin aluksiin,

joten merkittävät siirtymäriskit liittyvät

enemmän alentuneiden ilmastotavoitteiden

mahdollisuuteen. Merenkulkutoiminnan

vuoksi fyysisiä riskejä on seurattava

aktiivisesti erityisesti 3 celsiusasteen ske-

naariossa, joka toteutuessaan edellyttää

liiketoiminnalta sopeutumista uudenlaisiin

sään ääri-ilmiöihin.

ESL Shippingin kyky mukauttaa strategi-

aansa ilmastonmuutokseen liittyviin riskei-

hin on lähes kaikkien siirtymä- ja fyysisten

riskien osalta riittävällä tasolla. Vaikka riski

ei noussut kaksoisolennaisuusanalyysissä

olennaiseksi, lyhyen aikavälin ilmastoriskiksi

on tunnistettu vihreään siirtymään liittyvän

poliittisen sääntelyn mahdollinen muut-

tuminen, johon varautuminen on rajallisen

näkyvyyden vuoksi hankalaa.

Kuvaus olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnista-

mis- ja arviointiprosesseista

Aspo päivitti kaksoisolennaisuusanalyy-

sinsä keväällä 2025, minkä tuloksena

vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin

liittyviä toistoja karsittiin ja sidosryhmien

odotukset huomioitiin entistä paremmin.

Päivitys pohjautuu vuonna 2023 tehtyyn

kaksoisolennaisuusanalyysin pisteytyksiin

ja kynnysarvoihin. Aspo arvioi olennaisuusa-

nalyysiaan seuraavan kerran vuonna 2026.

Aspon kaksoisolennaisuusanalyysi

(Double Materiality Assessment, DMA)

koostui sidosryhmähaastatteluista,

olennaisten ESRS-aiheiden tarkastelusta,

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

asiantuntija-arvioinnista ja konsernitason

analyysistä.

Kevään 2025 aikana haastateltiin

rahoittajia, toimittajia sekä asiakkaita,

minkä myötä sidosryhmien odotukset

huomioitiin entistä paremmin kaksoisolen-

naisuusanalyysin päivityksessä. Lisäksi

päivityksessä huomioitiin vuoden 2023

kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksia, joissa

sidosryhmien näkökulmat varmistettiin

liiketoiminnoittain käydyn vuoropuhelun

sekä sidosryhmäkyselyn kautta. Kyselyllä

kartoitettiin merkittävimpien sidosryhmien

kuten työntekijöiden, toimittajien ja

asiakkaiden odotuksia ja näkökulmia

heihin kohdistuvista vaikutuksista. Tämän

lisäksi aiheesta keskusteltiin omistajien,

hallituksen jäsenten ja rahoittajien kanssa.

Vaikka sidosryhmätutkimuksen tulokset,

kuten vaikutusten merkittävyys, eivät

suoraan vaikuttaneet vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien pisteytykseen, ne otettiin

kuitenkin huomioon pisteytystä tehtäessä.

Sidosryhmien kanssa käydyn vuoropu-

helun jälkeen tarkasteltiin liiketoiminoille

mahdollisesti olennaisia ESRS-aiheita.

Kattava lista mahdollisista olennaisista

ESRS-aiheista laadittiin arvioimalla asiaan-

kuuluvaa tutkimusaineistoa, ESRS-stan-

dardien ohjeistusta ja muuta aiheeseen

liittyvää toimialatietoa liiketoimintojen

arvoketjuista ja liiketoimintamalleista.

ESRS-aiheet luokiteltiin sen perusteella,

miten merkitykselliseksi ne koettiin Aspolla.

Tämän jälkeen valittiin olennaisimmat

ESRS-aiheet tarkempaan tarkasteluun.

Vuonna 2025 vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien olennaisuutta arviointiin

uudelleen vuoden 2023 pisteytyksen

pohjalta. Vuoden 2023 kaksoisolennai-

suusanalyysin pisteytyksessä keskeisten

ESRS-aiheiden validointia ja niihin liittyvien

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

pisteytystä ja kynnysarvojen määrittelyä

varten järjestettiin tytäryhtiöiden sisäisiä

asiantuntijatyöpajoja. Pisteytys perustui

aikaisempien vastuullisuusraporttien

tietoihin sekä sidosryhmäkyselyjen ja

tytäryhtiöiden asiantuntijoiden näkemyk-

siin. Työpajojen tuloksena tunnistettiin

ja pisteytettiin vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet ja asetettiin kynnysarvot,

joiden perusteella määriteltiin olennaiset

kestävyysaiheet ESL Shippingille, Telkolle

ja Leipurille. Viimeiseen vaiheeseen kuului

työpaja, jossa määriteltiin Aspo-konsernille

olennaiset aiheet ja kestävyysvaikutuk-

set, -riskit ja -mahdollisuudet. Niiden

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

tunnistamisessa käytettiin liiketoimintojen

kaksoisolennaisuusanalyyseja.

Konsernitason kaksoisolennai-

suusanalyysissa kaikki liiketoimintojen

kaksoisolennaisuusanalyysit koottiin

yhteen. Liiketoimintatasolla vaikutusten

olennaisuuden arvioinnissa oli otettu

mukaan ne vaikutukset, joiden saamat

pisteet ylittivät olennaisuuden rajan. Kon-

sernitason kaksoisolennaisuusanalyysissa

huomioitiin nämä liiketoimintatasolla

korkeimman pistemäärän saaneet olennai-

suuden kussakin teemassa. Taloudellisen

olennaisuuden arvioinnissa olennaisuus

laskettiin liiketoimintojen riskirajoista

(M€) suhteessa konsernitason riskirajoihin

(M€). Tämän jälkeen euromääräinen riski

muunnettiin merkittävyydeksi asteikolla

1–5 konsernitasolla.

Vastuullisuusaihe katsottiin olennaiseksi,

kun se täytti kriteerit vaikutuksen

olennaisuuden, taloudellisen olennaisuuden

tai molempien osalta. Kynnysarvo

vaikutuksen olennaisuudelle oli kolme ja

taloudelliselle olennaisuudelle neljä. Kaikki

liiketoimintatasolla olennaiset aiheet eivät

nousseet olennaisiksi konsernitasolla. Vas-

tuullisuusaiheet, jotka ylittivät kynnysarvon

konsernitasolla, ovat olennaisia Aspolle ja

raportoidaan kestävyysraportointisäädös-

ten mukaisesti.

Kaksoisolennaisuusanalyysissä ei tunnis-

tettu sellaisia yhtiökohtaisia olennaisia vai-

kutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia, jotka

eivät olisi sisältyneet ESRS-standardeihin.

Vaikutusten arviointi sisältää seuraavat

vaiheet:

1. Sidosryhmäkeskustelu: Sidosryhmät

otettiin mukaan, jotta ymmärrettäisiin

heidän odotuksensa ja näkemyksensä

liiketoimintojen vaikutuksista. Vuoden

2025 sidosryhmähaastatteluiden tuloksia

hyödynnettiin vaikutusten arvioinnissa.

2. Olennaisten kestävyysaiheiden

tarkastelu: Asiantuntijoiden tuella

kestävyysaiheet luokiteltiin ja merkitykselli-

simmät aiheet valittiin jatkotarkasteluun.

3. Vaikutusten arviointi: Tärkeimmät

kestävyysaiheet muodostivat perustan

ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien

todellisten ja potentiaalisten myönteisten

ja kielteisten vaikutusten tunnistamiselle.

Vuonna 2023 tehdyn tunnistamisen jälkeen

vaikutukset pisteytettiin liiketoimintojen

asiantuntijoiden kanssa. Myös sidosryh-

mien näkemykset otettiin huomioon. Liike-

toimintotasolla vaikutuksen olennaisuuden

arvioinnissa käytettiin tekijöinä mm. skaa-

laa ja laajuutta, korjaamattomuutta (vain

kielteiset vaikutukset) ja todennäköisyyttä.

Vaikutuksen olennaisuuden pisteytysalue

on 1–5, ja vaikutusten, riskien ja mahdolli-

suuksien pisteytys määritettiin laskemalla

näiden tekijöiden keskiarvo. Vuoden 2025

kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä

tarkasteltiin uudelleen pisteytyksiä vuoden

2023 tehdyn vaikutusten arvioinnin

pohjalta.

4. Olennaisuuden määrittäminen:

Liiketoimintatason vaikutuksen olennai-

suuden kynnysarvo asetettiin työpajassa.

Konsernitason kaksoisolennaisuusana-

lyysiin sisällytettiin liiketoimintatason

vaikutuksista ne, joiden pistemäärän ylitti

olennaisuuden kussakin teemassa. Vuonna

2023 työpajassa asetetut kynnysarvot

pysyivät samana vuonna 2025 tehdyssä

kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä.

Prosessiin sisältyi sellaisten toimintojen,

liikesuhteiden ja maantieteellisten alueiden

tarkastelu, joilla haitallisten vaikutusten

riski on suurin. Nämä tekijät otettiin erityi-

sesti huomioon vaikutusten tunnistuksessa

ja pisteytyksessä. Kaksoisolennaisuusana-

lyysissa on otettu huomioon vaikutukset,

joihin liiketoiminnat ovat osallisina omien

toimintojensa tai liikesuhteidensa kautta.

Asianomaisten sidosryhmien ja ulkopuolis-

ten asiantuntijoiden näkemykset on otettu

huomioon sidosryhmien osallistamisvai-

heessa sidosryhmäkyselyn sekä vuoden

2025 sidosryhmähaastatteluiden avulla.

Kyselyn tulokset on otettu huomioon

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

arvioinnissa ja pisteytyksessä.

Korjaamattomuutta on tarkasteltu vain

kielteisten vaikutusten osalta. Positiivisten

vaikutusten pisteytykseen käytettiin

samoja tekijöitä korjaamattomuudesta

huolimatta. Vaikutuksen olennaisuuden

kynnysarvoksi asetettiin kolme kaikkien

liiketoimintojen osalta. Pisteytyksen vaihte-

luväli oli 1–5. Kynnysarvo kolme perusteltiin

sillä, että tulokset ovat linjassa aiemmin

raportoitujen kestävyysasioiden, Aspon

strategian ja sidosryhmien odotusten

kanssa.

Taloudellinen arviointi sisältää seuraavat

vaiheet:

1. Sidosryhmäkeskustelu: Sidosryhmät

otettiin mukaan, jotta ymmärrettäisiin hei-

dän odotuksensa ja näkemyksensä liiketoi-

mintojen vaikutuksista liiketoimintatasolla.

Vuoden 2025 sidosryhmähaastattelujen

tuloksia hyödynnettiin taloudellisessa

arvioinnissa.

2. Olennaisten ESRS-aiheiden tarkas-

telu: Asiantuntijoiden tuella ESRS-aiheet

luokiteltiin ja merkityksellisimmät aiheet

valittiin jatkotarkasteluun.

3. Riskien ja mahdollisuuksien arviointi:

Tärkeimmät ESRS-aiheet muodostivat

perustan ihmisiin ja ympäristöön

kohdistuvien todellisten, potentiaalisten,

myönteisten ja kielteisten vaikutusten

tunnistamiselle. Vuonna 2023 tehdyn tun-

nistamisen jälkeen vaikutukset pisteytettiin

liiketoimintojen asiantuntijoiden kanssa.

Myös sidosryhmien näkemykset otettiin

huomioon pisteytyksen aikana. Kestävään

kehitykseen liittyvien aiheiden taloudellinen

olennaisuus muodostuu mm. riskien ja

mahdollisuuksien taloudellisen suuruuden

perusteella (ns. laajuus, pisteytys 1–5) ja

esiintymisen todennäköisyydellä. Riskirajat

on arvioitu ja asetettu erikseen kullekin

liiketoiminnalle. Vuoden 2025 kaksoisolen-

naisuusanalyysin päivityksessä tarkasteltiin

uudelleen pisteytyksiä vuoden 2023 tehdyn

taloudellisen arvioinnin pohjalta.

4. Olennaisuuden määrittäminen:

Liiketoimintatason taloudellisen olennai-

suuden kynnysarvo asetettiin työpajassa.

Myöhemmin konsernitason arviointi tehtiin

laskemalla olennaisuus liiketoimintojen

riskirajoista. Konsernitason riskirajojen

kynnysarvot asetettiin työpajassa. Vuonna

2023 työpajassa asetetut kynnysarvot

pysyivät samana vuonna 2025 tehdyssä

kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä.

Vaikutuksia käytettiin riskien ja mah-

dollisuuksien tunnistamisen perustana.

Esimerkiksi ympäristövahingot (kielteiset

vaikutukset) liittyvät vahvasti taloudellisiin

riskeihin. Samoin riippuvuus tietyistä

luonnonvaroista aiheuttaa taloudellisen

riskin. Whistleblowing-ilmoituskanavan tar-

joaminen nähtiin mahdollisuutena ehkäistä

väärinkäytöksiä ja niistä aiheutuvia

taloudellisia seurauksia.

Todennäköisyyden osalta on käytetty

prosentuaalista arvoa sen arvioimiseksi,

kuinka todennäköisesti riski tai mahdolli-

suus toteutuu, kun taas laajuuden osalta

käytettiin kullekin liiketoiminnalle räätälöi-

tyä rahamääräistä (M€) riskirajaa. Taloudel-

lisen olennaisuuden lopullinen pistemäärä

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

laskettiin kertomalla todennäköisyys

ja laajuus. Taloudellisen olennaisuuden

kynnysarvoksi asetettiin 4 kaikkien liiketoi-

mintojen osalta. Pisteytyksen vaihteluväli

oli 1-5. Kynnysarvo 4 perusteltiin sillä, että

tulokset ovat linjassa aiemmin raportoitu-

jen kestävyysasioiden, Aspon strategian ja

sidosryhmien odotusten kanssa.

Näkökulma vastuullisuuteen liittyvien

riskien arviointiin on linjassa Aspon laajem-

man riskien arviointiprosessin kanssa. Aspo

teki vuonna 2025 ilmastoriskianalyysin,

jonka myötä Aspo on kehittänyt riskien-

hallintaprosessiaan varmistaakseen, että

taloudelliset ja kestävän kehityksen riskit

otetaan huomioon entistä kokonaisvaltai-

semmin ja johdonmukaisemmin.

Sisäisen valvonnan osalta ulkoinen

neuvonantaja osallistui kaksoisolennai-

suusanalyysiin sen varmistamiseksi, että

liiketoimintakohtaiset erot olivat hyvin

edustettuina arvioinnissa. Taloudellisen

arvioinnin osalta Aspon talouden asiantun-

tijat osallistuivat konsernin kynnysarvon

asettamiseen. Liiketoimintojen edustajat,

konsernin johtoryhmä, tarkastusvaliokunta

ja konsernin hallitus hyväksyivät kaksois-

olennaisuusanalyysin tulokset.

Kestävyysriskien hallintaprosessin

pääperiaatteet ja menetelmät ovat samat

kuin yhtiön muiden riskien hallinnassa, ja

konsernin sisäiset riskiasiantuntijat osal-

listuivat kestävyysteemojen taloudellisten

riskien arviointiin. Olennaisten riskien,

vaikutusten ja mahdollisuuksien tunnistami-

sessa on otettu huomioon konsernin yleiset

päätöksentekoprosessit ja hallintomalli.

Aspon strategiatiimi on osallistunut tiiviisti

prosessiin mahdollisuuksien tunnistami-

seksi ja pisteyttämiseksi.

Aspon kaksoisolennaisuusanalyysi

kattaa sen oman toiminnan, jonka lisäksi

arvioinnissa on otettu huomioon tuotan-

toketjun alkupään ja arvoketjun loppupään

vaikutukset. Arvioinnissa ei käytetty

syöttöparametreja.

Kaksoisolennaisuusanalyysin on tarkoitus

olla osa Aspon vuotuista strategiaproses-

sia, ja sitä on tarkoitus tarkastella yhdessä

ESG-asiantuntijoiden ja liiketoimintojen

kanssa. Seuraava kaksoisolennaisuusana-

lyysin tarkistus on suunniteltu vuodelle

2026.

Kuvaus ilmastoon liittyvien

olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis-

ja arviointiprosesseista

E1: ILMASTONMUUTOS (ESRS 2 IRO-1)

Aspo on tarkastellut toimintaansa ja suun-

nitelmansa tunnistaakseen tosiasialliset ja

mahdolliset tulevat kasvihuonekaasupääs-

töjen lähteet. Kaksoisolennaisuusanalyy-

sissa on tunnistettu omasta toiminnasta

kasvihuonekaasupäästölähteet polttoai-

neesta, logistiikasta ja fossiilipohjaisista

tuotteista.

Aspo on kuvannut yleisen vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnista-

mis- ja arviointiprosessinsa osiossa

IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista. Kyseisessä osiossa

kuvattua lähestymistapaa on sovellettu

myös ilmastoon liittyviä vaikutuksia, riskejä

ja mahdollisuuksia arvioitaessa.

Aspo teki vuoden 2025 aikana ilmas-

toriskianalyysin (sisältäen skenaario- ja

resilienssianalyysin), jonka perusteella

Aspon liiketoiminnoille tunnistettiin ilmas-

toon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia sekä

toimia, joilla merkittävien ilmastoriskien

vaikutuksia hillitään tai niihin sopeudutaan.

Liiketoimintojen ilmastoriskejä arvioitiin 1,5

asteen skenaariossa sekä 3 asteen skenaa-

riossa, jotka ovat TCFD:n riskiviitekehyksen

ja IPCC:n ilmastoskenaarioiden mukaisia.

Aspon ilmastoriskianalyysi kattaa koko

arvoketjun.

Ilmastoon liittyvien siirtymätapahtumien

tunnistamisessa Aspo käyttää ilmastos-

kenaariota, jossa ilmaston lämpeneminen

rajoitetaan 1,5 asteeseen. 1,5 asteen

skenaario edellyttää erittäin merkittävää

muutosta koko taloudessa, jotta globaali

hiilineutraalius saavutetaan vuoteen 2050

mennessä. Skenaario korostaa tarvetta

hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, ener-

giatehokkuuden parantamiseen sekä uusien

innovaatioiden kehittämiseen päästöjen

vähentämiseksi. Kaikki siirtymäriskit ja

-mahdollisuudet korostuvat 1,5 asteen ske-

naariossa , liittyen toimintaperiaatteiden

ja lainsäädännön muutoksiin, teknologian

kehitykseen, markkinoiden muutoksiin sekä

yrityksen maineeseen liittyviin tekijöihin.

Ilmastoon liittyvien vaarojen tunnistami-

sessa Aspo on ottanut suurten päästöjen

ilmastoskenaariot huomioon. Kolmen

asteen skenaariossa nykyiset päästöjen

vähentämistoimet ovat riittämättömiä

tavoitteiden saavuttamiseksi useimmissa

maissa. Tämän seurauksena globaali

lämpötila kohoaa yli 3 astetta vuoteen

2100 mennessä ja johtaa laaja-alaiseen

elinolosuhteiden heikkenemiseen sekä

peruuttamattomiin vaikutuksiin, kuten

merenpinnan nousuun. Kaikkien fyysisten

riskien on tunnistettu korostuvan 3 asteen

ilmastoskenaariossa. Fyysiset riskit voivat

olla akuutteja muutoksia tai kroonisia, eli

pidemmän aikavälin, muutoksia ilmastossa.

Akuuteiksi riskeiksi luokitellaan mm.

kuivuus, tulvat ja myrskyt, kun taas

kroonisia muutoksia ilmastossa ovat mm.

keskilämpötilan tai merenpinnan nousu.

ESL Shippingin skenaarioanalyysissä

keskityttiin omaan liikennöintialueeseen.

Telkon ja Leipurin skenaarioanalyyseissä on

huomioitu koko arvoketju eikä maantieteel-

lisiä alueita olla rajattu pois. Skenaarioana-

lyysissä ei olla huomioitu muita rajoitteita.

Osana ilmastoriskianalyysia jokaiselle

liiketoiminnalle järjestettiin kaksi työpajaa,

joista ensimmäinen koostui ilmastoriskien

ja mahdollisuuksien tunnistamisesta eri

skenaarioissa. Tunnistamisen jälkeen

liiketoimintojen asiantuntijat pisteyttivät

jokaisen riskin ja mahdollisuuden. Pisteytys

perustui tytäryhtiöiden asiantuntijoiden

näkemyksiin.

Ilmastoon liittyvät fyysiset riskit ja siirty-

mätapahtumat tunnistettiin lyhyellä, keski-

pitkällä ja pitkällä aikavälillä sekä arvioitiin

omaisuuserien tai liiketoiminnan mahdol-

lisuutta altistua näille tapahtumille. Aspo

on määritellyt analyysissä fyysisille riskeille

sekä siirtymäriskeille ja mahdollisuuksille

seuraavanlaiset aikahorisontit: lyhyt

aikaväli 0–5 vuotta, keskipitkä aikaväli 5–15

vuotta sekä pitkä aikaväli yli 15 vuotta.

Riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa

keskeisinä arviointikriteereinä käytettiin

vaikuttavuutta ja todennäköisyyttä, jotka

pisteytettiin asteikolla 1–5. Kunkin riskin

ja mahdollisuuden kokonaispistemäärä

määritettiin kertomalla todennäköisyyden

ja vaikuttavuuden arvot keskenään. Käy-

tetty pisteytysasteikko pohjautuu Aspon

konsernin riskien arviointimenetelmään.

Aspon aikahorisontit ovat linjassa yhtiön

strategisen suunnittelun, SBTi-tavoitteiden,

sekä alusten käyttöiän kanssa. Aspon stra-

tegista suunnittelua tehdään viiden vuoden

ajanjaksoissa, ja strateginen suunnittelu

on pohjana taloudelliselle suunnittelulle.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Yhtiön SBTi-tavoitteissa lyhyen aikavälin

tavoitteet on asetettu vuoteen 2030,

eli 5 vuoden päähän, ja pitkän aikavälin

tavoitteet ESL Shippingin osalta vuoteen

2040, eli 15 vuoden päähän. Aspon merkit-

tävimpiä omaisuuseriä ovat ESL Shippingin

alukset. Niiden keskimääräinen käyttöikä on

useita vuosikymmeniä, eli niiden elinkaari

ylittää käytettyjen aikahorisonttien tar-

kasteluajan. Tämän vuoksi niitä ei käsitellä

tässä yhteydessä tarkemmin.

Toisessa työpajassa merkittäville riskeille

määritettiin lieventämistoimet sekä arvioi-

tiin liiketoiminnan kykyä hallita näitä riskejä.

Lieventämis- ja sopeutumistoimien avulla

riskien vaikutusta tai todennäköisyyttä voi-

daan pienentää, mikä samalla osoittaa lii-

ketoiminnan resilienssiä riskien hallinnassa.

Lopuksi liiketoimintojen merkittävät riskit

ja mahdollisuudet, jotka olivat ylittäneet

konsernitasoisen asetetun kynnysarvon,

koottiin konsernitason validointiin.

Aspon ilmastoon liittyvät fyysiset riskit

sekä siirtymätapahtumat on esitetty

osiossa SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

taulukossa 3.

Aspo on tunnistanut omaisuuserät ja

liiketoiminnat, jotka eivät ole yhteensopivia

ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen

kanssa, ja jotka voivat altistua tunniste-

tuille ilmastoon liittyville vaaroille. Siirty-

märiskit ja fyysiset riskit voivat aiheuttaa

omaisuuden menetyksiä ja riskeillä voi olla

vaikutusta liikevaihtoon tai katteeseen.

Aspon tilinpäätöksessä esitetyt ilmastoon

liittyvät oletukset ovat yhteneväisiä Aspon

ilmastoriskiarvioinnin kanssa.

Aspo on kuvannut yleisen vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnista-

mis- ja arviointiprosessinsa kohdassa

IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista.

E2: PILAANTUMINEN (ESRS 2 IRO-1)

Aspo ei ole seulonut toimipaikkojensa sijain-

teja ja liiketoimintojaan tunnistaakseen

tosiasialliset ja mahdolliset pilaantumiseen

liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuu-

det omissa toiminnoissaan ja arvoketjunsa

alku- ja loppupäässä eikä ole järjestänyt

tästä kuulemisia vaikutuksena olevien

kohteiden tai muiden yhteisöiden kanssa.

E3: VESIVARAT JA MERTEN

LUONNONVARAT (ESRS 2 IRO-1)

Aspo ei ole arvioinut omistuksiaan ja

toimintaansa tunnistaakseen vesivaroihin

ja merten luonnonvaroihin liittyvät tosi-

asialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan

sekä arvoketjunsa alku- ja loppupäässä eikä

ole järjestänyt kuulemisia.

E4: BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS

JA EKOSYSTEEMIT (ESRS 2 IRO-1)

Aspo ei ole tunnistanut ja arvioinut

järjestelmällisesti todellisia ja mahdollisia

biologiseen monimuotoisuuteen ja eko-

systeemeihin kohdistuvia vaikutuksia,

riippuvuuksia, riskejä tai mahdollisuuksia

omien toimipaikkojensa sijaintipaikoissa

tai arvoketjunsa eri vaiheissa. Aspo ei ole

myöskään tunnistanut ja arvioinut biologi-

seen monimuotoisuuteen ja ekosysteemei-

hin liittyviä siirtymäriskejä, fyysisiä riskejä

ja mahdollisuuksia eikä kuullut vaikutusten

kohteena olevia yhteisöjä. Aspo ei ole

käyttänyt biologista monimuotoisuutta ja

ekosysteemejä koskevaa skenaarioanalyy-

siä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamisessa ja arvioimisessa.

Aspo on tunnistanut kaksi toimipaikkaa,

jotka sijaitsevat biologisen monimuotoi-

suuden kannalta herkillä alueilla tai niiden

läheisyydessä. ESL Shippingin tytäryhtiön

AtoBatC Shippingin toimipiste sijaitsee

Raahen satamassa, joka on suojellun

Raahen saariston lähellä. Saaristo kuuluu

Natura 2000 -luontotyyppeihin ja on

luonnonvaraisten lintujen suojelusta

annetun Euroopan parlamentin ja

neuvoston direktiiviin 2009/147/EY sekä

luontotyyppien sekä luonnonvaraisen

eläimistön ja kasviston suojelusta annetun

neuvoston direktiiviin 92/43/ETY kuuluva

alue. Toinen biologisen monimuotoisuuden

kannalta herkkä alue on Telkon tytäryhtiön

toimipisteen lähettyvillä oleva Händelön

alue, joka sijaitsee Ruotsin Norrköpingissä.

Alue kuuluu Natura 2000 -luontotyyppeihin

ja on luontotyyppien sekä luonnonvaraisen

eläimistön ja kasviston suojelusta annetun

neuvoston direktiiviin 92/43/ETY kuuluva

alue. Kiinteistä toimipisteistä ei aiheudu

haitallisia vaikutuksia luontotyyppien

ja lajien elinympäristöihin. Norrköpingin

toimipisteellä on suojeluviranomaisten

myöntämät ympäristöluvat, joiden mukaan

toimitaan. Toimipaikkojen osalta ei ole

todettu tarpeelliseksi toteuttaa direktii-

veissä yksilöityjä biologiseen monimuotoi-

suuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä.

ESL Shippingin aluksilla ei ole merkit-

tävää vaikutusta luonnonsuojelualueisiin,

vaikka niiden kulkureitit voivat sijaita luon-

nonsuojelualueiden lähellä. ESL Shippingin

alukset on varustettu painolastiveden

käsittelyjärjestelmillä, jotka estävät

tulokaslajien leviämisen vesistöstä toiseen

painolastiveden mukana. ESL Shippingilla

on myös oma IMO:n biofouling-ohjeistoon

perustuva biofouling-hallintasuunnitelma,

jolla pyritään estämään vieraslajien

kulkeutuminen aluksen rungon kautta. ESL

Shippingin sisäiset ohjeet sisältävät IMO:n

vedenalaisen melun vähentämisohjeiston

mukaiset ohjeet.

E5: RESURSSIEN KÄYTTÖ JA

KIERTOTALOUS (ESRS 2 IRO-1)

Aspo ei ole seulonut omaisuuttaan ja

toimintaansa tunnistaakseen resurssien

käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tosi-

asialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan

sekä arvoketjunsa alku- ja loppupäässä eikä

ole järjestänyt kuulemisia.

Kuvaus olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnista-

mis- ja arviointiprosesseista (G1)

Liiketoiminnan harjoittaminen

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosessi on kuvattu

osiossa Yleiset tiedot, IRO-1. Kun kaksois-

olennaisuusanalyysin työpajoissa tunnis-

tettiin liiketoimintaan liittyvät vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet, tunnistamiseen ja

arviointiin liittyvissä keskusteluissa käytiin

läpi myös toimintojen maantieteellinen

sijainti, toiminnot ja toimiala sekä liiketoi-

mien rakenne.

Yrityksen kestävyysselvityksissä

huomioon otetut ESRS-standardien

tiedonantovaatimukset

Luettelo tiedonantovaatimuksista, joita

Aspo on noudattanut laatiessaan kestä-

vyysraporttia, on esitetty sisältöindeksinä

tämän selvityksen lopussa olevissa

liitteissä 1 (Tiedonantovaatimukset ja viit-

taukset) ja 2 (Muusta EU:n lainsäädännöstä

johtuvat datapisteet).

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Ympäristötiedot

EU-taksonomia

EU-taksonomiaraportointi

EU-taksonomia on ympäristön kannalta

kestävien taloudellisten toimintojen

luokitusjärjestelmä, jonka avulla inves-

tointeja voidaan suunnata kestävämpään

toimintaan. Taloudelliset toiminnot

luokitellaan taksonomia-asetuksen (asetus

(EU) 2020/852) ja sitä täydentävien

delegoitujen asetuksien mukaisesti luoki-

tusjärjestelmäkelpoiseksi tai ei-luokitusjär-

jestelmäkelpoiseksi. Täydentäviä asetuksia

ovat seuraavat:

Ilmastoa koskeva delegoitu asetus

(komission delegoitu asetus (EU)

2021/2139)

Tietojen antamista ja esittämistä

koskeva delegoitu asetus (komission

delegoitu asetus (EU) 2021/2178)

Tiettyjä energia-alan taloudellisia toimin-

toja koskeva delegoitu asetus (komission

delegoitu asetus (EU) 2022/1214)

Ympäristöä koskeva delegoitu asetus

(komission delegoitu asetus (EU)

2023/2486)

Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

luokitellaan edelleen luokitusjärjestelmän

mukaisiksi, jos ne täyttävät delegoiduissa

asetuksissa määritellyt tekniset arviointikri-

teerit ((EU) 2021/2139 ja (EU) 2023/2486),

ja ne suoritetaan vähimmäistason

suojavaatimuksia noudattaen. Teknisten

arviointikriteerien täyttämiseksi taloudelli-

sen toiminnan tulee edistää merkittävästi

yhden tai useamman ympäristötavoitteen

saavuttamista aiheuttamatta samanaikai-

sesti merkittävää haittaa millekään muulle

ympäristötavoitteelle.

Aspo raportoi luokitusjärjestelmän

mukaisen toiminnan osuuden kirjanpitolain

mukaisessa toimintakertomuksessa

taksonomia-asetuksen mukaisesti.

Tulkinta luokitusjärjestelmäkelpoisuudesta

ja -mukaisuudesta perustuu taksono-

mia-asetukseen, ilmastoa koskevaan

delegoituun asetukseen ja ympäristöä

koskevaan delegoituun asetukseen sekä

niissä määriteltyihin teknisiin arviointikri-

teereihin: 1) ilmastonmuutoksen hillinnän/

sopeutumisen merkittävä edistäminen; ja

2) ei merkittävää haittaa -kriteerit (Do No

Significant Harm, DNSH). Lisäksi Aspo on

arvioinut vähimmäistason suojatoimien

noudattamista toiminnassaan.

Aspon kestävyysraportin lisäksi ESL

Shipping julkaisee oman vastuullisuusra-

porttinsa, ja Telko julkaisee tarkemmat

vastuullisuustiedot toiminnastaan

verkkosivuillaan.

Luokitusjärjestelmäkelpoisuus

ja -mukaisuus

Konsernin taloudellisia toimintoja on

arvioitu, jotta on voitu tunnistaa luokitus-

järjestelmäkelpoiset ja -mukaiset toiminnot

ilmastoa koskevan delegoidun asetuksen

ja ympäristöä koskevan delegoidun

asetuksen liitteen I ja II mukaisesti. Aspon

liiketoimintayksiköille ESL Shipping, Telko

ja Leipurin on suoritettu analyysi ja arvioitu

toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuutta

ja -mukaisuutta. Alla on yhteenveto takso-

nomiasääntelyn mukaisista tunnusluvuista.

2025 Yhteensä (mEUR)

Luokitusjärjes-

telmän mukaiset

toiminnot

Luokitusjärjes-

telmäkelpoiset,

mutta ei mukaiset

toiminnot

Ei-luokitusjärjes-

telmäkelpoiset

toiminnot

Liikevaihto 616,3 8 % 18 % 74 %

Pääomamenot 35,2 68 % 23 % 9 %

Toimintamenot 7,2 25 % 71 % 4 %

2024 Yhteensä (mEUR)

Luokitusjärjes-

telmän mukaiset

toiminnot

Luokitusjärjes-

telmäkelpoiset,

mutta ei mukaiset

toiminnot

Ei-luokitusjärjes-

telmäkelpoiset

toiminnot

Liikevaihto 592,6 5 % 25 % 69 %

Pääomamenot 49,7 88 % 8 % 5 %

Toimintamenot 8,1 20 % 75 % 5 %

LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISUUS

Yhtiö on arvioinut ESL Shippingin toiminnan

luokitusjärjestelmäkelpoiseksi, sillä kaikki

ESL Shippingin alukset ovat luokitusjärjes-

telmäkelpoisia toiminnon CCM 6.10 sekä

CE 2.6 ja CE 5.3 määritelmän mukaan. CE

2.6 ja CE 5.3 mukaisista toiminnoista ei

tilikauden aikana ole syntynyt liikevaihtoa,

pääomamenoja tai toimintamenoja,

sillä aluksia ei ole poistettu käytöstä

romutettavaksi.

Suurin osa Aspon liiketoiminnasta on

arvioitu ei-luokitusjärjestelmäkelpoiseksi

sisältäen Telkon ja Leipurin liiketoiminnat.

Telko on muovien, teollisuuskemikaalien ja

voiteluaineiden jakelija ja Leipurin leipomoi-

den ja elintarviketeollisuuden tarvitsemien

raaka-aineiden toimittaja. Näitä toimintoja

ei pidetä luokitusjärjestelmäkelpoisina,

koska liiketoiminnat eivät vastaa mitään

ilmastoa koskevan delegoidun asetuksen

tai ympäristöä koskevan delegoidun

asetuksen mukaista luokitusjärjestelmäkel-

poista toimintoa.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Alla oleva taulukko esittää Aspo konsernin luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot.

Taloudellinen aktiviteetti Kuvaus NACE-koodi

Ilmastonmuutoksen hillintä (Climate change

mitigation, CCM) 6.10 Meri- ja rannikkovesiliiken-

teen rahtialukset sekä satama- ja aputoimintoihin

tarkoitetut alukset

Aikataulunmukaiseen tai muuhun meri- tai rannikkovesiliikenteen tavarakulje-

tukseen tai yhdistettyyn tavara- ja henkilökuljetukseen suunniteltujen ja va-

rustettujen alusten hankinta, rahoitus, vuokraus (miehistön kanssa tai ilman)

ja käyttö. Satama- ja aputoimintoihin tarvittavien alusten, kuten hinaajien,

kiinnitys-, luotsi- ja pelastusalusten sekä jäänmurtajien hankinta, rahoitus,

vuokraus ja käyttö.

H50.2, H52.22 ja N77.34

Kiertotalouteen siirtyminen (Transition to a circular

economy, CE) 2.6 Käytöstä poistettujen tuotteiden

puhdistaminen ja purkaminen

Sellaisten laitosten rakentaminen, käyttö ja parantaminen, joilla puretaan ja

puhdistetaan käytöstä poistettuja monimutkaisia tuotteita, irtainta omaisuut-

ta ja näiden osia materiaalien talteenottoa tai osien uudelleenkäyttöä varten.

E38.31, E38.32 ja E42.99

Kiertotalouteen siirtyminen (Transition to a

circular economy, CE) 5.3 Käytöstä poistettujen

tuotteiden ja tuotekomponenttien valmistelu

uudelleenkäyttöön

Tuotteiden ja komponenttien valmistelu uudelleenkäyttöön käyttöiän lopussa. Ei tiettyjä NACE koodeja

LUOKITUSJÄRJESTELMÄNMUKAISUUS

Täyttääkseen luokitusjärjestelmän

mukaisuuden määritelmän luokitusjärjestel-

mäkelpoisen taloudellisen toiminnon tulee

edistää merkittävästi yhtä tai useampaa

ympäristötavoitetta täyttämällä tekniset

arviointikriteerit aiheuttamatta merkittä-

vää haittaa muille ympäristötavoitteille

(DNSH-kriteerit). Lisäksi liiketoiminnassa

tulee noudattaa vähimmäistason suojatoi-

mia (minimum safeguards).

Aspon liiketoimintayksiköistä herkällä

Itämerellä toimivalla ESL Shippingilla on

luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja,

joista osa on myös luokitusjärjestelmän

mukaista. ESL Shippingin luokitusjärjestel-

män mukainen toiminta edistää ilmaston-

muutoksen hillitsemistä. ESL Shippingin

toimintoon CCM 6.10 liittyvä liiketoiminta

on osittain luokitusjärjestelmän mukaista,

sillä alukset ovat myös kuljettaneet hiiltä

energiantuotantoa varten. Näin ollen

liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot

ovat osittain luokitusjärjestelmän mukaista.

Ilmastonmuutoksen hillinnän

merkittävä edistäminen

Aspon luokitusjärjestelmän mukainen

toiminto CCM 6.10 sisältää ESL Shippingin

liikenteessä olevat uusimmat alukset

(Viikki, Haaga ja Green Coasterit) ja uusien

Green Coaster ja Green Handy -alusten

rakentamisen. Näiden alusten arviointiin

sovelletaan ilmastoa koskevan delegoidun

asetuksen toimintoon CCM 6.10 liittyvien

teknisten arviointikriteerien kohtaa 1d.

Tämän mukaan alukset ovat 31.12.2025

asti saaneet energiatehokkuutta mittaavan

suunnitteluindeksiarvon (EEDI), joka on

vähintään 10 % pienempi kuin 1.4.2022

sovellettavat EEDI-vaatimukset, jos

aluksissa voidaan käyttää polttoainetta,

joka ei aiheuta suoria hiilidioksidipäästöjä

tai uusiutuvista lähteistä tuotettuja polt-

toaineita. ESL Shippingin aluksista Viikki

ja Haaga ovat 18,5 % ja Green Coaster

-sähköhybridialukset 20,5 % alle vaaditun

tason. Tämän perusteella yhtiö tulkitsee

tekniset arviointikriteerit täytetyiksi, ja

näiden alusten edistävän merkittävästi

ilmastonmuutoksen hillitsemistä.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen mer-

kittävää edistämistä koskevan teknisten

arviointikriteerien kohdassa 2 todetaan,

että alusten ei tule olla tarkoitettu fossii-

listen polttoaineiden kuljettamiseen. Viikki,

Haaga sekä Green Coaster -alukset täyt-

tävät kriteerit, sillä niitä ei ole tarkoitettu

fossiilisten polttoaineiden kuljetuksiin.

Viikillä ja Haagalla on kuitenkin kuljetettu

fossiilisia polttoaineita, mikä on huomioitu

raportoinnissa käsittelemällä kyseisten

kuljetusten osuus liikevaihdosta 3,8 % (5,1)

luokitusjärjestelmäkelpoisena, mutta ei

luokitusjärjestelmän mukaisena. Näin ollen

kyseiset alukset edistävät merkittävästi

ilmastonmuutoksen hillitsemistä.

Ei merkittävää haittaa -kriteerit

Koska CCM 6.10 -toiminto sisältää vain

ESL Shippingin liiketoiminnan, merkittävää

haittaa -kriteerien (DNSH) analyysi

on tehty pääosin liiketoimintatasolla.

Ilmastoriskiarviointi on toteutettu

Aspo-konsernin tasolla. Ilmastoa koskevan

delegoidun asetuksen toimintoa CCM 6.10

koskevat DNSH-kriteerit vaativat yleisten

kriteerien ja toimintokohtaisten kriteerien

noudattamista. Analyysin yksityiskohtia

on kuvattu alla tarkemmin kunkin viiden

ympäristötavoitteen osalta. Analyysin

perusteella ESL Shippingin toiminta täyttää

kaikki ilmastonmuutoksen hillintää koskevat

DNSH-kriteerit.

ILMASTONMUUTOKSEEN

SOPEUTUMINEN

Ilmastonmuutokseen sopeutumista

koskevat DNSH-kriteerien vaatimukset

sisältävät perusteellisen ilmastoriskien ja

haavoittuvuuden arvioinnin sekä olennais-

ten fyysisten ilmastoriskien tunnistamisen

ilmastoa koskevan delegoidun asetuksen

lisäyksen A mukaisesti.

Aspo on suorittanut vuonna 2025

ilmastoriskianalyysin, jonka perusteella

ilmastonmuutokseen sopeutuminen on

määritelty olennaiseksi teemaksi. Aihetta

on käsitelty tarkemmin kohdassa ESRS 2

ja SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa.

VEDEN JA MEREN LUONNONVAROJEN

KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA SUOJELU

Ilmastoa koskevan delegoidun asetuksen

lisäys B määrittelee DNSH-kriteerit veden

ja meren luonnonvarojen kestävälle käytölle

ja suojelulle, mukaan lukien veden laadun

säilyttämiseen ja vesistressin välttämiseen

liittyvien riskien tunnistaminen ja käsittele-

minen. Vedenkäytön ja vesiensuojelun hal-

lintasuunnitelma tulisi laatia mahdollisten

vaikutusten kohteeksi joutuneille vesistöille

asianomaisia sidosryhmiä kuullen.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

ESL Shipping on laatinut vesiensuo-

jelusuunnitelman ilmastoa koskevan

delegoidun asetuksen lisäyksen B

mukaisesti. ESL Shipping on sisällyttänyt

vesiensuojelusuunnitelman mukaisiin

ohjeisiinsa vesiensuojeluun ja veden laadun

seurantaan liittyvät toimenpiteet. Lisäksi

ESL Shipping on ryhtynyt toimenpiteisiin

varmistaakseen, että sen toiminta ei

haittaa merivesien hyvän ympäristön tilan

saavuttamista tai heikennä jo hyvässä

tilassa olevia merivesiä. Viikki-, Haaga- sekä

Green Coaster -alukset ovat saaneet useita

vesiensuojeluun ja saastumisen ehkäisyyn

liittyviä sertifikaatteja ja täyttävät siten

edellä mainitut kriteerit. EU-direktiivin

2011/92/EY mukaan ympäristövaikutusten

arviointi vaaditaan satamien ja vesiväylien

rakentamiseen tai käyttöön, mutta ei

alusten liikennöintiin. Näin ollen ympäristö-

vaikutusten arviointia ei ole suoritettu.

SIIRTYMINEN KIERTOTALOUTEEN

Ilmastoa koskevan delegoidun asetuksen

toiminnolle CCM 6.10 määritellyt DNSH-kri-

teerit vaativat, että yhtiöllä on käytössä

toimenpiteet jätteiden käsittelemiseksi ja

kierrättämiseksi asianmukaisesti käyttöiän

lopussa. Käytössä olevien alusten ja niitä

korvaavien uusien alusten, joiden brutto-

vetoisuus on yli 5 000, toiminnan tulee olla

asetuksen (EU) N:o 1257/2013 mukaista

ja alusten romutuksessa tulee käyttää

asianmukaisia kierrätyslaitoksia (komission

päätös 2016/2323). Aluksella syntyvien

jätteiden käsittelyn tulee noudattaa

direktiiviä (EU) 2019/883 ja kansainvälisen

merenkulkujärjestö IMO:n MARPOL-yleisso-

pimuksen liitettä V.

ESL Shippingin aluksilla syntyvä jäte

lajitellaan ja varastoidaan aluksilla ja

toimitetaan jatkokäsiteltäväksi satamissa.

Telakointeihin valitaan toimijoita, jotka

kykenevät käsittelemään telakoinnissa

syntyvän jätteen kestävällä tavalla.

Voiteluaineet ja muut ongelmajätteet

käsitellään siten, että niitä voidaan

hyödyntää kierrätyksessä. ESL Shippingilla

on toimintaohjeet, jotka koskevat jätteiden

käsittelyä, jäteturvallisuutta, kierrätystä

ja romutuksia. Luokituslaitos on antanut

yhtiölle todistuksen MARPOL-sopimuksen

noudattamisesta.

YMPÄRISTÖN PILAANTUMISEN

EHKÄISY JA VALVONTA

Ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja

valvontaa varten CCM 6.10 -toiminnolle

esitetyt DNSH-kriteerit vaativat, että

polttoaineen rikkipitoisuus on enintään

0,5 % (maailmanlaajuinen raja-arvo) tai 0,1

% (SECA-alueet) noudattaen myös IMO:n

MARPOL-yleissopimuksen liitettä VI ja

direktiiviä (EU) 2016/802.

ESL Shippingin alusten Viikin ja Haagan

rikkipäästöjä seurataan jatkuvasti mm.

osana CSI (Clean Shipping Index) -sertifi-

kaattien verifiointia.

Vuoden lopussa seitsemälle Green Coas-

ter -alukselle oli myönnetty paras viiden

tähden CSI-luokitus.

Alusten on noudatettava IMO:n MAR-

POL-yleissopimuksen liitteessä VI olevan

typen oksidipäästöjä koskevaa sääntöä 13.

-päästöjä seurataan osana EU MRV

-päästöraportointia.

Harmaan ja mustan veden päästöjen

osalta Viikillä, Haagalla ja Green

Coaster-aluksilla on luokituslaitoksen

myöntämät jäteveden käsittelyyn liittyvät

sertifikaatit, jotka ovat IMO:n MARPOL-so-

pimuksen liitteen IV mukaisia. Lisäksi ESL

Shippingin sisäisessä ohjeistuksessa tode-

taan, että kaikki laivoilla syntyvä jätevesi

tulisi toimittaa maihin käsiteltäväksi, mikäli

se on käytännöllisesti ja kohtuullisesti

järjestettävissä. Luokituslaitoksen

myöntämät sertifikaatit kattavat myös

asetuksessa (EU) N:o 528/2012 mainitut

vaatimukset liittyen antifouling-maalien

ja biosidivalmisteiden myrkyllisyyden

minimoimiseen.

BIOLOGISEN MONIMUOTOISUUDEN

JA EKOSYSTEEMIEN SUOJELU JA

ENNALLISTAMINEN

CCM 6.10 -toiminnolle määriteltyihin biolo-

gisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien

suojelua ja ennallistamista koskeviin

DNSH-kriteereihin kuuluu tulokaslajien leviä-

misen estäminen osana painolastivesiä tai

alusten vedenalaisten osien kautta. Melua

ja tärinää rajoitetaan käyttämällä melua

vaimentavia potkureita, eikä toiminta estä

direktiivin 2008/56/EY mukaisen hyvän

ympäristön tilan saavuttamista.

ESL Shippingin alukset on varustettu

painolastiveden käsittelyjärjestelmillä

kansainvälisen laivojen painolastiveden

ja sedimenttien valvontaa ja hallintaa

koskevan yleissopimuksen mukaisesti. ESL

Shippingilla on myös oma IMO:n biofou-

ling-ohjeistoon perustuva biofouling-hallin-

tasuunnitelma, jolla estetään tulokaslajien

kulkeutuminen aluksen vedenalaisten

osien kautta. Ohjeistukset vedenalaisen

melun vähentämiseksi sisältyvät ESL Ship-

pingin sisäisiin ohjeisiin, jotka ovat IMO:n

vedenalaisen melun vähentämisohjeiston

mukaisia.

Viikille, Haagalle ja Green Coaster

-aluksille on myönnetty useita sertifikaat-

teja, jotka tukevat sitä, että toiminta ei

haittaa direktiivin 2008/56/EY mukaisen

meriympäristön hyvän tilan saavutta-

mista. Tämä edellyttää asianmukaisia

toimenpiteitä negatiivisten vaikutusten

ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi, jotka on

kuvattu direktiivin kuvaajissa 1 (biologinen

monimuotoisuus), 2 (tulokaslajit), 6 (meren-

pohjan koskemattomuus), 8 (saasteet),

10 (roskaantuminen) ja 11 (melu/energia).

Lisäksi tulee ottaa huomioon komission

päätöksen (EU) 2017/848 mukaiset kysei-

siä kuvaajia koskevat perusteet ja tarpeen

mukaan menetelmästandardit.

Vähimmäistason suojatoimet

(Minimum safeguards)

Osana luokitusjärjestelmän mukaisuuden

arviointia Aspo on arvioinut myös vähim-

mäistason suojatoimien noudattamisen

täyttymistä. Sosiaaliset vähimmäistason

suojatoimet ovat menettelyjä, jotka

taloudellista toimintaa harjoittava yritys

toteuttaa sen varmistamiseksi, että

noudatetaan OECD:n toimintaohjeita

monikansallisille yrityksille sekä YK:n

ohjaavia periaatteita, jotka koskevat yritys-

toimintaa ja ihmisoikeuksia, mukaan lukien

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän

perusperiaatteista ja -oikeuksista antamaa

julistusta, kahdeksaa keskeistä ILO:n

yleissopimusta ja kansainvälistä ihmisoi-

keusasiakirjaa. Keskeisissä ILO:n yleisso-

pimuksissa määritellään ihmisoikeudet ja

työntekijöiden oikeudet, joita yritysten olisi

kunnioitettava.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet

liittyen ihmisoikeuksiin, mukaan lukien

työntekijöiden oikeudet, lahjontaan ja

korruptioon, verotukseen sekä reiluun

kilpailuun toteutuvat arvion mukaan ESL

Shippingin toiminnassa, ja niihin liittyviä

periaatteita ja politiikkoja sovelletaan ESL

Shippingin liiketoiminnassa.

ESL Shipping noudattaa dokumentoitua

HRDD-prosessia, jossa tunnistetaan,

arvioidaan ja priorisoidaan ihmisoikeusriskit

koko arvoketjussa sekä määritellään

lieventämistoimet tunnistetuille riskeille.

Ihmisoikeusstandardien noudattaminen on

pakollista kaikille kolmansille osapuolille,

jotka työskentelevät ESL Shippingin

kanssa, ja sitä valvotaan jatkuvasti.

ESL Shippingin johto hyväksyy yhtiössä

noudatettavan HRDD-prosessin, valvoo

vähimmäistason suojatoimien toteutumista

sekä puuttuu mahdollisiin epäkohtiin ja

raportoi niistä hallitukselle.

HRDD-prosessin avulla varmistetaan,

että toiminta on EU-taksonomian mukaista

ja ettei se aiheuta merkittävää haittaa.

Mikäli olennaisia puutteita havaitaan, eikä

toimittaja toteuta korjaavia toimenpiteitä

sovitun määräajan puitteissa, toimittaja-

suhde on mahdollista purkaa olennaiseen

sopimusrikkomukseen perustuen.

Tunnusluvut ja laskentaperiaatteet

Taksonomiasääntelyn mukaan rapor-

toitavat tunnusluvut ovat liikevaihto,

pääomamenot ja toimintamenot, ja ne

esitetään ympäristöä koskevan delegoidun

asetuksen liitteen II mukaisessa taulu-

kossa. Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

ja yksityiskohtaiset tiedot on esitetty

taulukoiden jälkeen.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

LIIKEVAIHTO LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISIIN JA LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TUOTTEISIIN TAI PALVELUIHIN LIITTYVISTÄ

TALOUDELLISISTA TOIMINNOISTA

Tilikausi 2025 2025 Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi (a) (2)

Liikevaihto (3)

Osuus liikevaihdosta,

2025 (4)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön

pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen

monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön

pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen

monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason

suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän

mukaisten (A.1) tai luokitus-

järjestelmäkelpoisten (A.2.)

osuus liikevaihdosta,

vuosi 2024 (18)

Luokka mahdollistava

toiminta (19)

Luokka siirtymä-

toiminta (20)

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja

aputoimintoihin tarkoitetut alukset

CCM

6.10 48,5 8 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K 5 % S

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän

mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 48,5 8 % 8 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K 5 %

Josta mahdollistavat toiminnat 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K 0 % M

Josta siirtymätoiminnat 48,5 8 % 8 % K K K K K K 5 % S

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja

aputoimintoihin tarkoitetut alukset

CCM

6.10 110,8 18 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 25 %

Käytöstä poistettujen tuotteiden puhdistaminen ja purkaminen CE 2.6 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0 %

Käytöstä poistettujen tuotteiden ja tuotekomponenttien

valmistelu uudelleenkäyttöön CE 5.3 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta

kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)

toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) 110,8 18 % 18 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 25 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu

liikevaihto (A.1+A.2) 159,4 26 % 26 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 31 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 457,0 74 %

Yhteensä 616,4 100 %

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

PÄÄOMAMENOT LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISIIN JA LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TUOTTEISIIN TAI PALVELUIHIN LIITTYVISTÄ

TALOUDELLISISTA TOIMINNOISTA

Tilikausi 2025 2025 Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi (a) (2)

Pääomamenot (3)

Osuus pääomamenoista,

2025 (4)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön

pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen

monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön

pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen

monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason

suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän

mukaisten (A.1) tai luokitus-

järjestelmä kelpoisten (A.2.)

osuus pääoma menoista,

vuosi 2024 (18)

Luokka mahdollistava

toiminta (19)

Luokka

siirtymätoiminta (20)

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja

aputoimintoihin tarkoitetut alukset

CCM

6.10 23,9 68 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K 88 % S

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän

mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) 23,9 68 % 68 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K 88 %

Josta mahdollistavat toiminnat 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K 0 % M

Josta siirtymätoiminnat 23,9 68 % 68 % K K K K K K 88 % S

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja

aputoimintoihin tarkoitetut alukset

CCM

6.10 8,1 23 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 8 %

Käytöstä poistettujen tuotteiden puhdistaminen ja purkaminen CE 2.6 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0 %

Käytöstä poistettujen tuotteiden ja tuotekomponenttien

valmistelu uudelleenkäyttöön CE 5.3 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta

kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen pääomamenot (A.2) 8,1 23 % 23 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 8 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen

pääomamenot (A.1+A.2) 31,9 91 % 90,6 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 95 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot 3,3 9 %

Yhteensä 35,2 100 %

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

TOIMINTAMENOT LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISIIN JA LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TUOTTEISIIN TAI PALVELUIHIN LIITTYVISTÄ

TALOUDELLISISTA TOIMINNOISTA

Tilikausi 2025 2025 Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi (a) (2)

Toimintamenot (3)

Osuus toimintamenoista,

2025 (4)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön

pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen

monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön

pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen

monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason

suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän

mukaisten (A.1) tai luokitus-

järjestelmäkelpoisten (A.2.)

osuus toiminta menoista,

vuosi 2024 (18)

Luokka mahdollistava

toiminta (19)

Luokka

siirtymätoiminta (20)

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja

aputoimintoihin tarkoitetut alukset

CCM

6.10 1,8 25 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K 20 % S

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän

mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) 1,8 25 % 25 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K 20 %

Josta mahdollistavat toiminnat 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K 0 % M

Josta siirtymätoiminnat 1,8 25 % 25 % K K K K K K 20 % S

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja

aputoimintoihin tarkoitetut alukset

CCM

6.10 5,1 71 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 75 %

Käytöstä poistettujen tuotteiden puhdistaminen ja purkaminen CE 2.6 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0 %

Käytöstä poistettujen tuotteiden ja tuotekomponenttien

valmistelu uudelleenkäyttöön CE 5.3 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön

kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän

mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2) 5,1 71 % 71 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 75 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen

toimintamenot (A.1+A.2) 6,9 96 % 96,5 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 95 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot 0,3 4 %

Yhteensä 7,2 100%

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Liikevaihto

Aspo soveltaa liikevaihtoa koskevan

tunnusluvun laskennassa samoja IFRS-stan-

dardien mukaisia laadintaperiaatteita, joita

se soveltaa konsernitilinpäätöksessään.

Liikevaihdon tuloutusperiaatteet on

kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa

3.1. Liikevaihtoa koskevan tunnusluvun

laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto on

koko Aspo-konsernin liikevaihto, sisältäen

Leipurin liiketoiminnan, joka esitetään

konsernitilinpäätöksessä lopetettuna

toimintona.

Taksonomiakelpoinen liikevaihto sisältää

sen osuuden konsernin kokonaisliikevaih-

dosta, joka syntyy taksonomian piiriin

kuuluvista toiminnoista, eli ESL Shipping

-segmentin liikevaihdon. Green Coaster

-laivojen myynnistä saadut tuotot on

kuitenkin jätetty taksonomiakelpoisen liike-

vaihdon ulkopuolelle. Ympäristön kannalta

kestävä, eli luokitusjärjestelmän mukainen

liikevaihto, koostuu alusten Viikki ja Haaga

liikevaihdosta (pois lukien kuljetetun

energiahiilen myynti), sekä Green Coaster

-alusten liikevaihdosta. Ei-luokitusjärjestel-

mäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto

koostuu Telko-segmentin ja lopetetun

toiminnon (Leipurin) liikevaihdosta.

Pääomamenot

Aspo sisällyttää pääomamenojen

laskentaan taksonomia-asetuksen

mukaisesti investoinnit aineellisiin ja

aineettomiin hyödykkeisiin. Lisäykset

aineellisiin hyödykkeisiin on esitetty

konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.1,

ja lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin

liitetiedossa 4.2. Pääomamenot eivät

sisällä yrityshankintojen kautta tulleita

lisäyksiä. Luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen pääomamenot koostuvat

ESL Shipping -segmentin investoinneista.

Konsernin muut pääomamenot ovat

ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia.

ESL Shippingin luokitusjärjestelmän

mukaiset pääomamenot koostuivat

investoinneista Viikki- ja Haaga -aluksiin

sekä uusiin ja yhä rakenteilla oleviin Green

Coaster -aluksiin sekä tilattuihin Green

Handy -aluksiin. Telakoinnit sisältyvät

pääomamenoihin, koska ne on konsernissa

tulkittu investoinneiksi eikä huoltokuluiksi.

Investoinnit niihin kuuteen Green Coaster

-alukseen, jotka on myyty tai tullaan

myymään eteenpäin pooling-järjestelyyn

osallistuville omistajille, eivät sisälly

pääomamenoihin.

Pääomamenosuunnitelma

Tilatuista kahdestatoista uudesta,

edistyksellistä Green Coaster -sähköhybri-

dialuksesta yhdeksän on luovutettu ja

kolme on vielä rakenteilla. Aluksista kuusi

jää Aspon omistukseen ja kuusi myydään

edelleen. Vielä rakenteilla olevat Green

Coaster -alukset valmistuvat vuonna

2026. Lisäksi ESL Shipping on tilannut

neljä metanolikäyttöistä handy-kokoluokan

rahtilaivaa. Green Handy -investoinnin arvo

on noin 186 miljoonaa euroa, ja investointi

toteutetaan vuosien 2024–2028 aikana.

Vuoden 2025 lopussa investointisitoumus

näihin kahteen investointiprojektiin on noin

EUR 166 miljoonaa euroa. Investoinneista

löytyy lisätietoja konsernitilinpäätöksen

liitetiedosta 4 Sijoitettu pääoma.

Aspon investointisuunnitelma seuraaville

vuosille koostuu pääosin Green Coaster ja

Green Handy -alusten rakentamiseen liitty-

vistä menoista. Aspo julkistaa kaikki uudet

olennaiset hyväksytyt sijoituspäätökset

pörssitiedotteilla.

Pääomamenoinvestointien

tulevaisuuden vaikutus

Rakenteilla olevat Green Coaster -alukset

ovat modernilla teknologialla varustettuja

edistyksellisiä sähköhybridialuksia, ja raken-

nettavat Green Handy -alukset ovat uuden

sukupolven laivoja, joita voidaan liikennöidä

täysin fossiilivapaasti käyttämällä vihreää

metanolia. Näiden alusten aloittaessa

liikennöinnin ne lisäävät ESL Shippingin ja

koko Aspo-konsernin luokitusjärjestelmän

mukaista liikevaihtoa ja toimintamenoja.

Toimintamenot

Taksonomia-asetuksen mukaiset toiminta-

menot sisältävät suorat pääomittamatto-

mat kustannukset, jotka liittyvät alusten

perusparantamiseen, kunnossapitoon ja

korjauksiin, sekä kaikki muut suorat menot,

jotka liittyvät yrityksen suorittamaan tai

kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun

aineellisten hyödykkeiden huoltoon ja jotka

ovat tarpeen näiden omaisuushyödyk-

keiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan

varmistamiseksi. Telakointien yhteydessä

syntyneet korjaus- ja ylläpitokustannukset

kuitenkin aktivoidaan ja raportoidaan pää-

omamenoina. Konsernin tuloslaskelmassa

toimintamenot sisältyvät liiketoiminnan

muihin kuluihin. Liiketoiminnan muut kulut

on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetie-

dossa 3.5.

Luokitusjärjestelmäkelpoiset toimin-

tamenot sisältävät Viikin ja Haagan

toimintamenot sekä käyttöönotettujen

Green Coaster -alusten toimintamenot.

Näiden alusten toimintamenot koostuvat

teknisistä huoltokuluista. Luokitusjärjestel-

män mukaiset toimintamenot eivät sisällä

Viikin ja Haagan energiahiilen kuljetuksiin

liittyvää osuutta (vähennetty osuus on las-

kettu energiahiilen kuljetusten liikevaihdon

osuuden perusteella).

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toimin-

tamenot sisältävät Telkon ja Leipurin

toimintamenot. Toimintamenot on mää-

ritelty koskemaan vain Telkon tai Leipurin

omistuksessa olevia rakennuksia, koska

kummallakaan yhtiöllä ei ole toiminnassaan

käytössä muuta olennaista käyttöomai-

suutta. Raportoitu ei-luokitusjärjestel-

mäkelpoinen toimintameno liittyy Telkon

Raumalla sijaitsevan kemikaalivaraston

ylläpito- ja korjauskuluihin, sekä ruotsa-

laisten Swed Handling AB:n ja Kemiverken

AB:n omistamien rakennusten ylläpito- ja

korjauskuluihin.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

YDINVOIMAAN JA FOSSIILISIIN KAASUIHIN LIITTYVIEN TOIMINTOJEN ARVIOINTI

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot Soveltuuko

1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia

ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän

jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

2. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista

ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden

parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

3. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös

kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista,

tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

4. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa,

tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

5. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä

tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

6. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten

rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Ilmastonmuutos (ESRS E1)

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäsuunnitelma

Aspo sekä ESL Shipping ovat vuoden 2025

aikana asettaneet tieteeseen perustuvat

päästövähennystavoitteet sekä tehneet

siirtymäsuunnitelmat, joilla osaltaan rajoite-

taan ilmaston lämpeneminen Pariisin ilmas-

tosopimuksen mukaisesti 1,5 asteeseen.

Aspon lyhyen aikavälin tavoitteet sekä

ESL Shippingin lyhyen ja pitkän aikavälin

tavoitteet (Net Zero targets) ovat Science

Based Targets initiativen (SBTi) verifioimat

ja linjassa Pariisin ilmastosopimuksen

tavoitteen kanssa. Aspon ja ESL Shippingin

päästövähennystavoitteet esitetään

osiossa E1-3 ja E1-4: Ilmastonmuutosta

koskevat tavoitteet, toimet ja resurssit.

Aspon siirtymäsuunnitelma kattaa ESL

Shippingin ja Telkon. Telkon siirtymäsuun-

nitelmaa ei ole esitetty erikseen, koska

Telko sisältyy Aspon SBT-tavoitteisiin. ESL

Shipping on asettanut erikseen SBT-tavoit-

teet, minkä vuoksi siirtymäsuunnitelma

on esitetty erikseen raportissa. Leipurin

on rajattu pois siirtymäsuunnitelmasta,

sillä Aspo ilmoitti vuoden 2025 aikana

myyvänsä Leipurin-liiketoiminnan, ja kauppa

toteutui maaliskuussa 2026. Siirtymä-

suunnitelmat ovat Aspon hallituksen ja

johtoryhmän hyväksymiä.

Kaikki ESL Shippingin laivat voivat

käyttää uusiutuvia polttoaineita, jotka

vähentävät elinkaaripäästöjä jopa 90 %.

Pidemmällä aikavälillä myös polttoaineiden

alavirran päästöjen oletetaan laskevan.

Telko on jakeluliiketoiminto, joten

päästöjen lukkiutumia on haastava arvioida.

Molempien päästöt koostuvat suurimmilta

osin scope 3 -päästöistä ja erityisesti eni-

ten päästöjä syntyy ostetuista tuotteista.

Aspoa ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuk-

sen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.

Aspon siirtymäsuunnitelma scope 1 ja

scope 2 -päästöjen vähentämisestä on

esitetty kuvassa 2.

ESL Shippingin siirtymäsuunnitelma

laivapolttoaineiden elinkaaripäästöjen

vähentämisestä on esitetty kuvassa 3.

■

KUVA 2. ASPON SIIRTYMÄSUUNNITELMA

■

KUVA 3. ESL SHIPPINGIN SIIRTYMÄSUUNNITELMA

Scope 1 ja scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt, ktCO

Laivapolttoaineiden scope 1 ja scope 3 kategoria 3 -elinkaaripäästöt, ktCO

2023

Perusarvo

2023

Lähtötaso

Laivaston

kasvu

Laivaston

kasvu

Laivaston

uudistaminen

Laivaston

uudistaminen

Uusiutuvat

polttoaineet

Uusiutuvat ja

vähähiiliset

polttoaineet

Muut

vähennystoimet

Muut päästö-

vähennys

mahdollisuudet

2030 päästöt

(Scope 1 & 2)

Päästö-

vähennykset

2030–2040

2030 2040

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

300

250

200

150

100

250

200

150

100

Scope 1 ja 2 -tavoitteen osalta Aspon ja

ESL Shippingin päästöjen vähentämistoi-

menpiteet keskittyvät laivaston uudista-

miseen sekä uusiutuvien polttoaineiden ja

sähkön käytön lisäämiseen aluksilla.

Kuljetettujen fossiilisten polttoaineiden

käytöstä syntyviin päästöihin liittyen

yhtiön tavoitteena on lopettaa energiatuo-

tannossa käytettävän kivihiilen kuljetus

vuoteen 2028 mennessä. ESL Shippingin

kivihiilen kuljetusmäärät ovat vähentyneet

merkittävästi vuodesta 2023. Suomen lain-

säädäntö kieltää kivihiilen käytön energian

tuotannossa vuodesta 2029 alkaen.

Siirtymäsuunnitelma on sovitettu yhteen

ESL Shippingin ja Aspon liiketoimintastra-

tegian ja rahoitussuunnitelman kanssa.

Vuonna 2025 ESL Shipping allekirjoitti

Green Handy -alusten rahoittamiseksi

kaksi lainasopimusta: Pohjoismaiden

Investointipankin kanssa 45 miljoonan

euron lainasopimuksen ja Svenska Skep-

pshypotekskassanin kanssa 70 miljoonan

euron lainasopimuksen.

Lisäksi Aspo on asettanut tavoitteen

toimittajiensa SBTi-sitoutumiselle, kattaen

sekä Telkon että ESL Shippingin toimittajia.

Telko sekä ESL Shipping kannustavat toi-

mittajiaan asettamaan SBT-tavoitteet. Toi-

mittajien sitouttamisesta SBT-tavoitteisiin

laaditaan yksityiskohtaisempi suunnitelma

myöhemmin.

Vähennyskeinot ja keskeiset toimet

esitettynä taulukossa 6.

■

TAULUKKO 6. VÄHENNYSKEINOT JA KESKEISET TOIMET

Vähennyskeino Keskeiset toimet

Laivaston uudistaminen Investoinnit uusiin aluksiin sekä aikarahdatun tonniston vaiheittainen

korvaaminen energiatehokkaammilla aluksilla. Laivaston uudistaminen

on kuvattu tarkemmin osiossa E1-3 ja E1-4: Ilmastonmuutosta koskevat

tavoitteet, toimet ja resurssit.

Uusiutuvat polttoaineet Kaikki ESL Shippingin alukset voivat käyttää uusiutuvaa meridieseliä, kaksi

aluksista biokaasua. Uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämistä tukee

lainsäädäntö ja lisäksi käyttöä pyritään lisäämään yhteistyössä asiakkai-

den kanssa. Vuosina 2027 ja 2028 valmistuvat Green Handy -alukset

voivat käyttää vihreää metanolia polttoaineena.

Muut vähennystoimet Muita vähennystoimia ovat esimerkiksi Virtual Arrival -toimintamallin

laajentaminen, maasähkön käytön lisääminen satamakäyntien aikana sekä

pienemmät energiatehokkuutta parantavat investoinnit nykyisiin aluksiin.

Kivihiilen kuljetuksista

luopuminen

Energiantuotannossa käytettävän kivihiilen kuljetuksen lopettaminen

vuoteen 2028 mennessä. Energiakivihiilen kuljetusmäärät ovat jo

vähentyneet

Toimittajien sitoutuminen

SBTi-aloitteeseen ja SBT-

tavoitteiden asettaminen

Aspo kannustaa toimittajiaan asettamaan SBT-tavoitteet.

Aspon liiketoiminnoista ESL Shipping on

arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoiseksi.

Uusien laivojen investointeihin liittyvät pää-

omamenot on esitetty EU-taksonomiassa.

Tilinpäätöksessä on raportoitu investointi-

sitoumukset Green Handy- ja Green Coaster

-aluksiin. Aspolla ei ole tunnistettu tulevia

merkittäviä toimintamenoja laivainvestoin-

tien osalta.

Aspo on jo investoinut energiatehokkai-

siin aluksiin, ja laivaston uudistaminen on

merkittävä osa Aspon ja ESL Shippingin

strategiaa. Siirtymäsuunnitelmat ovat

linjassa Aspon strategian kanssa.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja

siihen sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet

Aspon vastuullisuuspolitiikan mukaisesti

Aspo hillitsee ilmastonmuutosta ja

sopeutuu ilmastonmuutokseen pyrkimällä

vähentämään hiilidioksidipäästöjä kaikissa

toiminnoissaan. Tämän lisäksi Aspo on

tunnistanut liiketoimintojensa ilmaston-

muutokseen liittyvät fyysiset riskit sekä

siirtymäriskit ja -mahdollisuudet. Kaikki

liiketoiminnot jakavat tavoitteen vähentää

päästöjä koko ketjussa parantamalla ener-

giatehokkuutta ja käyttämällä uusiutuvaa

energiaa, kun se on toiminnallisesti ja

taloudellisesti mahdollista.

Aspon vastuullisuuspolitiikka kattaa

kaikki olennaiset vaikutukset, riskit ja mah-

dollisuudet. Vastuullisuuspolitiikka koskee

Aspo-konsernia ja kaikkia sen liiketoimintoja

keskittyen omaan toimintaan. Politiikka ei

koske ylä- ja alavirran arvoketjuja. Konser-

nin liiketoimintojen tulee omaksua vastuul-

lisuuspolitiikka ja noudattaa sen sisältöä

ottamalla käyttöön myös tarvittavat

prosessit ja työkalut liiketoimintatasolla.

Aspon toimittajien edellytetään sitoutuvan

Aspon liiketoimintojen eettisiin ohjeisiin,

joiden mukaan toimittajien on noudatet-

tava ympäristölainsäädäntöä ja hankittava

toiminnalta vaaditut ympäristöluvat.

Konsernin ja tytäryritysten toimitusjoh-

tajat ovat vastuussa vastuullisuuspolitiikan

toteuttamisesta. Seurantaprosessi toteu-

tetaan kerran vuodessa. Vastuullisuuspoli-

tiikka on saatavilla Aspon verkkosivuilla.

Aspo-konserni ja sen liiketoiminnot ovat

sitoutuneet noudattamaan YK:n Global

Compact -aloitetta, YK:n ihmisoikeuksien

yleismaailmallista julistusta sekä ILO:n

julistusta työelämän perusperiaatteista ja

-oikeuksista.

Ilmastonmuutosta koskevat

tavoitteet, toimet ja resurssit

ILMASTONMUUTOSTA

KOSKEVAT TAVOITTEET

Aspo sekä ESL Shipping asettivat vuonna

2025 tieteeseen perustuvat päästövä-

hennystavoitteet, jotka ovat linjassa

ilmaston lämpenemisen rajoittamisessa 1,5

asteeseen. Aspon lyhyen aikavälin tavoit-

teet sekä ESL Shippingin lyhyen ja pitkän

aikavälin tavoitteet (Net Zero targets) ovat

SBTi-verifioidut. Aspon ilmastotavoitteet

kattavat ESL Shippingin ja Telkon. Aspo ja

ESL Shipping ovat asettaneet kasvihuo-

nekaasupäästöjen vähentämistavoitteet,

joilla hallitaan olennaisia ilmastoon liittyviä

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Aspo on sitoutunut

1. vähentämään absoluuttisia scope 1 ja

2 -kasvihuonekaasupäästöjä 42,0 %

vuoteen 2030 mennessä (vertailuvuosi

2023)*,

2. edelly t tämään toimit tajiensa sitoutumist a

SBTi:hin niin, että ostettujen tuotteiden

ja palvelujen toimittajista päästöt

huomioiden 50 prosenttia on sitoutunut

SBT-aloitteen tavoitteisiin vuoteen 2029

mennessä (scope 3 kategoria 1) ja

3. vähentämään absoluuttisia, kuljetettujen

fossiilisten polttoaineiden käytön

aiheuttamia scope 3 -päästöjä 100 %

vuoteen 2030 mennessä (vertailuvuosi

2023, scope 3 kategoria 11).

*Tavoitteen piiriin kuuluvat maankäyttöön liittyvät

päästöt ja poistumat käytetyistä bioenergian

raaka-aineista.

1 Aspon SBTi:n mukainen tavoitemuotoilu on kokonaisuudessaan taulukossa 7

ESL Shipping on sitoutunut:

Saavuttamaan nettonollapäästöt koko

arvoketjussaan vuoteen 2040 mennessä.

Lyhyellä aikavälillä ESL Shipping on

sitoutunut:

1. vähent ämään kui varahti - ja ir tolastilai vojen

operoinnista aiheutuvia scope 1 & 3

-elinkaaripäästöjä 59,6 % tonnimailia

kohden vuoteen 2030 mennessä vuoden

2023 lähtötasosta. Tämä vastaa

47,1 %:n absoluuttista vähenemää.*

2. vähentämään epäsuoria, kuljetettujen

fossiilisten polttoaineiden käytöstä

aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä

100 % vuoteen 2030 mennessä vuoden

2023 lähtötasosta.

Pitkällä aikavälillä ESL Shipping on

sitoutunut:

1. vähent ämään kui varahti - ja ir tolastilai vojen

operoinnista aiheutuvia scope 1 & 3

-elinkaaripäästöjä 97,8 % tonnimailia

kohden vuoteen 2040 mennessä

vuoden 2023 lähtötasosta. Tämä vastaa

97,1 %:n absoluuttista vähenemää.

2. ylläpi tämään 100 %:n absoluutt ista vähen-

nystä koskien epäsuoria, kuljetettujen

fossiilisten polttoaineiden käytöstä

aiheutuvia päästöjä vuodesta 2030 vuo-

teen 2040 verrattuna vertailuvuoteen

2023.

3. vähentämään kaikkia jäljellä olevia epäsuo-

ria (scope 3) kasvihuonekaasupäästöjä

90 % vuoteen 2040 mennessä vuoden

2023 lähtötasosta.

*Tavoiteraja sisältää bioenergian raaka-aineista ai-

heutuvat maaperään liittyvät päästöt ja poistumat

Aspon kolmas tavoite, joka koskee

kuljetettujen fossiilisten polttoaineiden

käyttöä, perustuu eri rajaukseen kuin

E1-6-tiedoksiantovaatimuksen mukainen

kasvihuonekaasupäästöjen raportointi.

E1-6-raportoinnissa kategoriassa 11 (myy-

tyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat pääs-

töt) kuljetettujen fossiilisten polttoaineiden

käytöstä aiheutuvat päästöt on rajattu

päästölaskennan ulkopuolelle. Tämän lisäksi

Aspon omistama Leipurin, jonka myynnistä

kerrottiin elokuussa 2025, on rajattu pois

kaikista Aspon tieteeseen perustuvista

tavoitteista. Näin ollen vähennystavoitteen

rajaus poikkeaa tiedoksiantovaatimuksen

E1-6 mukaisesti raportoitujen kasvihuo-

nekaasupäästöjen rajauksesta. Tavoitteet

perustuvat markkinaperusteisiin scope 2

-päästöihin.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

TAULUKKO 7. ASPON PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEET

Aspon SBT-tavoitteet Lyhyt aikaväli

Lyhyen aikavälin SBT-tavoite Yksikkö

Perusarvo

2023 2024 2025

Muutos

perusarvosta 2030 tavoitteet

Aspo on sitoutunut vähentämään absoluuttisia scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjä 42,0 %

vuoteen 2030 mennessä (vertailuvuosi 2023)* tCO

e 192 919,1 179 691 149 319 -22,60 % -42 % 111 893

Aspo on sitoutunut edellyttämään toimittajiensa sitoutumista SBTi:hin niin, että päästöt

huomioiden 50 % ostettujen tuotteiden ja palvelujen toimittajista on sitoutunut SBT- aloitteen

tavoitteisiin vuoteen 2029 mennessä (scope 3) % 13,90 % 14,91 % 15,97 % 14,89 % 50 % (2029)

Aspo on sitoutunut vähentämään absoluuttisia, kuljetettujen fossiilisten polttoaineiden

käytön aiheuttamia scope 3 -päästöjä 100 % vuoteen 2030 mennessä

(vertailuvuosi 2023, scope 3 kategoria 11). tCO

e 2 231 926 779 519 567 995 -74,55 % -100 % 0

*Tavoitteen piiriin kuuluvat maankäyttöön liittyvät päästöt ja poistumat käytetyistä bioenergian raaka-aineista.

■

TAULUKKO 8. ESL SHIPPINGIN PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEET

ESL Shippingin SBT-tavoitteet Lyhyt aikaväli Pitkä aikaväli

SBT-tavoite Yksikkö

Perusarvo

2023 2024 2025

Muutos

perusarvosta 2030 tavoitteet 2040 tavoitteet

Scope 1 ja 3 -elinkaaripäästöt tCO

e 233 218 217 565 181 227 -22,29 % -47,10 % 123 372 -97,10 % 8 176

Scope 1 ja 3 -elinkaaripäästöt gCO

e/ton-nm 28,96 33,12 33,74 16,51 % -59,60 % 11.70 -97,80 % 0.64

Kasvihuonekaasupäästöt kuljetettujen (ei myytyjen)

fossiilisten polttoaineiden osalta (scope 3 kategoria 11) tCO

e 2 231 926 779 519 567 995 -74,55 % -100 % 0 -100 % 0

Kaikki loput absoluuttiset scope 3 -päästöt tCO

e 64 073 54 886 51 989 -18,86 % n/a n/a -90 % 6 407

ESL Shippingin tavoitteet on asetettu

käyttäen SBTi:n merenkulun kehityspolkua.

Aspon tavoiteasetannassa on käytetty

monialaista kehityspolkua. Pitkällä aikavä-

lillä ESL Shippingin tavoitevuosi on 2040,

mikä on linjassa merenkulun kehityspolun

menetelmien kanssa.

Päästöjen vähentämisessä

avainasemassa ovat uudet alukset ja

vähäpäästöinen teknologia sekä uusiutuvat

polttoaineet. Vähennystavoitteissa on

otettu huomioon asiakkaiden lisääntynyt

kysyntä vähäpäästöisiä kuljetuksia

kohtaan sekä vaatimukset asettaa

päästövähennystavoitteet. Uusiutuvien

polttoaineiden käytön lisäämistä tukee

lainsäädäntö, ja lisäksi käyttöä pyritään

lisäämään yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

Kivihiilen kuljetusten vähentämistä tukee

Suomen lainsäädäntö, joka kieltää kivihiilen

käytön energian tuotannossa vuodesta

2029 alkaen. Jäljelle jäävien scope 3 -pääs-

töjen osalta ESL Shippingin tavoitteena

on lähitulevaisuudessa laatia suunnitelma

päästöjen vähentämiseksi.

Aspon perusarvo (vuosi 2023) pysyy

muuttumattomana. Tilanteet, jolloin

perusarvoa tulisi muuttaa liittyvät mm.

Aspon strategisiin muutoksiin, kuten

yritysostoihin tai myynteihin, jotka

aiheuttavat päästöjen uudelleenlaskennan.

Uudelleenlaskennan raja on 5 % Aspon

kokonaispäästöistä, ja se on kerrottu

Aspon uudelleenlaskennan politiikassa.

Tavoitteiden perusarvo ei muuttunut

vuonna 2025.

Keinot irtautua kivihiilestä sekä keinot

vähennystavoitteiden saavuttamiseen on

kuvattu osiossa E1-1 Ilmastonmuutoksen

hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma.

Tavoitteita tai niihin liittyviä mit-

tausmenetelmiä, oletuksia, lähteitä tai

tiedonkeruuprosesseja ei ole muutettu

tavoitteen asettamisen jälkeen. Aspo on

ottanut huomioon omistajien ja asiakkaiden

odotukset tieteeseen perustuvien vähen-

nystavoitteiden asettamisessa. Aspon

ja ESL Shippingin asettamat tieteeseen

perustuvat tavoitteet kattavat koko

arvoketjun.

Yhtiön vastuullisuuspolitiikan mukaisesti

Aspon tavoitteena on vähentää päästöjä

koko arvoketjussa.

Päästöintensiteetin, CO

(tn) / liikevaihto

(t€), vähentäminen 30 prosentilla

vuoteen 2025 mennessä on konsernin

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

ympäristövastuuseen liittyvä tavoite.

Vuoden 2025 osalta päästöintensiteetin

(tn) päästömäärä oli 142 705 tCO

liikevaihto 616 339000e. Vuoden 2025

toteuma oli 0,23 ja vuoden 2024 toteuma

oli 0,30. Tavoiteltu taso Aspon oman

toiminnan päästöintensiteetille vuonna

2025 oli 0,30 CO

(tn) /liikevaihto (t€).

Perusvuosi on 2020 ja perusarvo 0,44 CO

(tn) /liikevaihto (t€).

Päästöintensiteettitavoite koskee Aspon

omaa toimintaa. Siinä on mukana ESL Ship-

pingin operoimien laivojen (Scope 1) poltto-

aineenkulutuksesta syntyvät CO

-päästöt.

Tavoitteen saavuttamista edistävät

merkittävästi ESL Shippingin tilaamat 12

uutta energiatehokasta sähköhybridialusta,

joista yhdeksän oli otettu käyttöön vuoden

2025 loppuun mennessä.

Tavoitteita tai niihin liittyviä mittausme-

netelmiä, oletuksia, lähteitä tai tiedonke-

ruuprosesseja ei ole muutettu tavoitteen

asettamisen jälkeen. Sidosryhmät eivät ole

osallistuneet päästöintensiteettitavoitteen

asettamiseen.

ILMASTONMUUTOSTA KOSKEVAT

TOIMET JA RESURSSIT

Avainasemassa Aspon ympäristövaiku-

tusten pienentämisessä on energian ja

raaka-aineiden käytön tehostaminen. ESL

Shippingin alukset tuottavat valtaosan

konsernin scope 1 -kasvihuonekaasupääs-

töistä, joten varustamon merkittävimmät

ympäristönäkökulmat liittyvät laivaston

energiatehokkuuden parantamiseen. Kau-

pan ja logistiikan alalla toimivien Leipurin

ja Telkon suurimmat ympäristövaikutukset

tapahtuvat muualla arvoketjussa. Konser-

nin hiilijalanjälkeä voidaan pienentää erityi-

sesti omien logistiikkavirtojen tehokkaalla

suunnittelulla. Työtä tukee arvoketjun

tietojen läpinäkyvyyden parantaminen ja

vähäpäästöisten tuotteiden sisällyttäminen

tuotevalikoimaan.

ESL Shippingin tavoitteena on vähentää

laivojen operoinnista aiheutuvia scope 1 &

3 -elinkaaripäästöjä 59,6 prosenttia ton-

nimailia kohden vuoteen 2030 mennessä

ja saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen

2040 mennessä verrattuna vuoden 2023

perustasoon. Tavoitteen saavuttaminen

edellyttää parasta mahdollista laivasuun-

nittelua ja teknologiaa, eli merkittäviä

investointeja uusiin aluksiin sekä laajamit-

taista uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja

tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa.

Vuoden 2025 aikana ESL Shipping kuljetti

lasteja yhteensä 12,1 miljoonaa tonnia ja

sen alukset kuluttivat energiaa 576 811

MWh. CO

e-päästöt kuljetettua lastitonnia

kohti laskivat 13,5 prosenttia vuonna 2025.

Absoluuttiset scope 1 CO

e-päästöt vähen-

tyivät 16,9 prosenttia ja olivat 148 740

tonnia.

Laivaston uudistuminen jatkui vuonna

2025. AtoBatC Shipping myi vuoden aikana

vanhimman aluksensa, ja ESL Shipping myi

vuonna 2006 valmistuneen Kallion. ESL

Shippingin tytäryhtiö AtoBatC Shippingilla

oli vuoden 2025 lopussa käytössään yhdek-

sän Green Coaster -alusta ja kolme vielä

tilauksessa. Maasähköliitännällä ja yhden

megawattitunnin akustolla varustetut

lataushybridialukset ovat kokoluokassaan

maailman energiatehokkaimpien joukossa,

ja niiden kasvihuonekaasupäästöt kulje-

tettua lastiyksikköä kohti ovat lähes 50

prosenttia pienemmät edellisen sukupolven

aluksiin verrattuna. Tilattujen alusten

kantavuus on noin 5 400 dwt, ja uusi alus

luovutetaan AtoBatC Shippingille noin

kolmen kuukauden välein. Näiden lisäksi

AtoBatC Shipping on tehnyt monivuotisen

sopimuksen kuuden vähäpäästöisen

5,900 dwt:n aluksen aikarahtauksesta.

Ensimmäiset kaksi alusta tulivat yhtiön

liikenteeseen vuoden 2025 ensimmäisellä

puoliskolla ja loput neljä vuosina 2026 ja

2027. Lisäksi ESL Shipping tilasi lokakuussa

2024 neljä 17,000 dwt:n irtolastialusta,

jotka voivat operoida täysin fossiilivapaasti

käyttämällä vihreää metanolia. Uudet aluk-

set luovutetaan vuosina 2027 ja 2028. ESL

Shippingin laivainvestointeihin kohdistuvat

pääomamenot on kuvattu EU taksonomia

-osuudessa. Tilinpäätöksessä on raportoitu

investointisitoumukset Green Handy- ja

Green Coaster -aluksiin. Aspolla ei ole tun-

nistettu tulevia merkittäviä toimintamenoja

laivainvestointien osalta.

Vuonna 2025 uusiutuvien polttoaineiden

osuus laivojen polttoaineenkulutuksesta

kasvoi 0,4 prosenttiin. Tämä vähensi

e-päästöjä 0,4 prosenttia. Laivojen

kulkunopeutta optimoivan Virtual Arrivalin

avulla saatu vähennys CO

-päästöissä oli

20 prosenttia niillä matkoilla, joilla Virtual

Arrival oli käytössä. Yhteistyötä Virtual

Arrivalin käytössä on tehty mm. SSAB:n

sekä Oxelösundin ja Luulajan satamien

kanssa

Yhteistyö Metsä Forestin kanssakul-

jetusten tonnimailikohtaisten päästöjen

vähentämiseksi 30 prosentilla vuoteen

2030 mennessä vuoden 2022 tasosta

jatkui vuonna 2025, ja päästökehitystä

seurattiin säännöllisesti asiakkaan kanssa.

Ruotsalaisten energiayhtiöiden omistaman

EFO:n kanssa jatkui sopimus, jolla

vähintään 10 prosenttia EFO:n kuljetusten

vuotuisesta polttoaineenkulutuksesta kor-

vataan uusiutuvilla polttoaineilla. Hyvä esi-

merkki päästöjä vähentävistä digitaalisista

ratkaisuista on kehityksessä oleva Smart

Fleet Optimiser, joka auttaa löytämään

optimaalisen aikataulun kullekin alukselle ja

tarjoaa mahdollisuuksia optimoida aikataulu

esimerkiksi pienimmän ympäristöjalanjäljen

perusteella.

Telkon strategisia tavoitteita ovat oman

toiminnan hiili-intensiteetin alentaminen

ja arvoketjun hiilikädenjälkeä parantavien

innovaatioiden edistäminen. Vuonna 2025

Telko aloitti aktiivisen kommunikoinnin

omasta ilmastotyöstään toimittajien suun-

taan. Samalla alettiin järjestelmällisesti

kerätä toimittajilta tuotekohtaista hiilija-

lanjälkidataa. Logistiikkakumppaneiden

päästötietojen keräämistä jatkettiin kuten

edellisinä vuosina.

Telkon kuljetuksissa päästöt otetaan

huomioon kuljetusliikkeiden kilpailutuk-

sessa. Lisäksi tehostetaan logistiikkaa

optimoimalla reititystä ja varastoverkostoa.

Vuonna 2025 Swed Handlingin rekoissa ja

Telko Oy:n pääkuljetuskumppanin autoissa

käytettiin uusiutuvista raaka-aineista

valmistettua polttoainetta.

Telko etsii tuoteportfolioonsa jatkuvasti

tuotteita, joiden hiilijalanjälki on perinteisiä

tuotteita pienempi tai jotka itsessään

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

auttavat vähentämään CO

-päästöjä.

Telkolla on mm. ISCC-sertifikaatti biopoh-

jaisten mass balance -muovien myyntiin.

Esimerkkejä CO

-päästöjä vähentävistä

tuotteista ovat asfaltin valmistukseen

myytävät lisäaineet, joiden avulla työstet-

tävän asfalttimassan lämpötilaa voidaan

laskea kymmenillä asteilla verrattuna

perinteisiin seoksiin sekä korkealaatuiset

voiteluaineet, joita käyttämällä koneistojen

käyttöikä nousee ja voiteluaineen vaihtoväli

kasvaa merkittävästi.

Myös Leipurin kestävyysstrategiaan

sisältyy läpinäkyvän päästödatan

lisääminen tuotetietoihin. Näin autetaan

asiakkaita tekemään ilmastoystävällisempiä

päätöksiä. Muita keinoja puuttua ilmaston-

muutosta aiheuttaviin tekijöihin on hiilite-

hokkuuden parantaminen omissa ja mahdol-

lisesti myös osassa Scope 3 -kategorioiden

toimintoja sekä tuotteiden kasvipohjaisuus.

Suurin osa Leipurin tuotevalikoimasta on

jo kasvipohjaista, minkä lisäksi Leipurin

osallistuu asiakkaidensa kasvipohjaisten

vaihtoehtojen kehittämiseen. Ruotsissa

on vuoden 2025 aikana käynnistetty

hanke, joka johtaa pienempään varastojen

määrään ja osaltaan mahdollistaa entistä

paremman varastotasojen hallinnan ja siten

vähentää myös ruokahävikkiä. Myös muissa

maissa hävikinhallintaan on vuoden 2025

aikana kehitetty uusia seuranta- ja toimin-

tatapoja ruokahävikin vähentämiseksi.

Vuonna 2025 Leipurin otti käyttöön

uuden päästölaskentatyökalun, jonka

avulla voidaan laskea tuote- ja kategori-

atasoisia päästökertoimia ja tarkentaa

GHG-inventaarion tarkkuutta ostettujen

tuotteiden osalta. Lisäksi työkalu mahdol-

listaa päästötietojen jakamisen asiakkaille

tulevaisuudessa. Tavoitteena on kehittää

päästölaskentaa kohti tuotekohtaisia

päästökertoimia keräämällä päästötietoja

toimittajilta tai laskemalla päästökertoimia

toimitusketjusta kerätyistä tiedoista.

Lisäksi Leipurin on selvittänyt maankäyt-

töön ja maankäytön muutokseen liittyvien

FLAG-päästöjen lähtötasoa.

Energiankulutus ja

energialähteiden yhdistelmä

Aspo-konsernin energiankulutuksesta

97,98 prosenttia koostuu fossiilisista

energianlähteistä. Merkittävin osuus on

raakaöljyä ja öljytuotteita, joiden osuus on

93 prosenttia. Kulutetusta energiasta 1,8

prosenttia saadaan uusiutuvista energian-

lähteistä, joita on hyödynnetty ostetussa

sähkössä, lämmityksessä, jäähdytyksessä

ja laivojen polttoaineissa. Vuonna 2025

Aspo-konsernin energiaintensiteetti oli

0,000955.

Suurin yksittäinen liiketoiminta

energiankulutuksen näkökulmasta on

ESL Shipping. Sen energiakulutuksesta

yli 99,9 prosenttia muodostuu laivojen

polttoaineista. Laivojen polttoaineesta oli

vuonna 2025 öljypohjaisia 92,5 prosenttia,

nesteytettyä maakaasua 7,1 prosenttia ja

uusiutuvaa 0,3 prosenttia. Uusiutuvista

energialähteistä saatavien polttoaineiden

lisääntyvä käyttö ja investoinnit ESL Ship-

pingin vähäpäästöisempiin aluksiin tulevat

laskemaan fossiilisen energianlähteiden

osuutta tulevaisuudessa. ESL Shippingin

energiaintensiteetti oli 0,0031259.

Telkon energiankulutus muodostuu

yrityksen omistamien autojen ja leasing-au-

tojen polttoaineesta sekä toimitilojen

energiankulutuksesta. Fossiilisen energian

osuus vuonna 2025 oli 19,4 prosenttia,

uusiutuvan energian 64,6 prosenttia ja

ydinenergian osuus 16 prosenttia. Vuonna

2025 Telkon energiaintensiteetti oli

0,000024.

Leipurin energiankulutus muodostuu

toimitilojen energiankulutuksesta,

Ruotsissa sijaitsevan tehtaan toiminnassa

käytettävän vesihöyryn tuottamisesta

sekä leasing-autojen polttoaineen ja sähkön

kulutuksesta. Uusiutuvan energian osuus

Leipurin energiankulutuksesta oli 82,2

prosenttia, fossiilisen energian osuus 15,5

ja ydinvoiman osuus 2,3 prosenttia. Vuonna

2025 Leipurin energiaintensiteetti oli

0,000032.

Aspo-konsernin kaikki liiketoiminnot ovat

ilmastovaikutukseltaan merkittäviä. Tiedot

Aspo-konsernin energiaintensiteetistä

esitetään alla olevassa taulukossa.

Taulukoissa esiintyvä "% N / N-1" kuvaa pro-

sentuaalista muutosta raportointivuoden

(2025) ja vertailukauden (2024) välillä.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

TAULUKKO 9. ASPO-KONSERNIN ENERGIANKULUTUS JA

ENERGIALÄHTEIDEN YHDISTELMÄ

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2024 2025

Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 0

Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 627 035 534 738

Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 37 971 41 417

Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 0

Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,

höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

1 690 574

Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 666 696 576 729

Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 98,47 % 97,98 %

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus

(MWh)

1 327 1 371

Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 0,20 % 0,23 %

Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää

oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin

olevan polttoaineen kulutus (MWh)

4 043 5 005

Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,

höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

5 004 5 492

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan

energian kulutus (MWh)

0 0

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) 9 047 10 497

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 1,34 % 1,78 %

Energian kokonaiskulutus (MWh) 677 070 588 597

■

TAULUKKO 10. ASPON ENERGIAINTENSITEETTI

Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2024 2025 % N / N-1

Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan

kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksil-

taan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan

liikevaihtoon (MWh/rahayksikkö) 0,001143 0,000955 -16 %

Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmasto-

vaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta

peräisin oleva liikevaihto 592 599 000 616 339 000

Liikevaihto (muut) 0 0

Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös) 592 599 000 616 339000

■

TAULUKKO 11. ESL SHIPPINGIN ENERGIANKULUTUS JA

ENERGIALÄHTEIDEN YHDISTELMÄ

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2024 2025

Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 0

Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 624 793 533 425

Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 37 790 41 199

Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 0

Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,

höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

75 30

Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 662 658 574 654

Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 99,85 % 99,60 %

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus

(MWh)

111 126

Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 0,02 % 0,02 %

Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää

oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin

olevan polttoaineen kulutus (MWh)

727 1 961

Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,

höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

170 207

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan

energian kulutus (MWh)

0 0

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) 897 2 168

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 0,14 % 0,38 %

Energian kokonaiskulutus (MWh) 663 666 576 948

■

TAULUKKO 12. ESL SHIPPINGIN ENERGIAINTENSITEETTI

Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2024 2025 % N / N-1

Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan

kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksil-

taan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan

liikevaihtoon (MWh/rahayksikkö) 0,0032184 0,0031259 -3 %

Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmasto-

vaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta

peräisin oleva liikevaihto 206 207 000 184 573 000

Liikevaihto (muut) 0 0

Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös) 206 207 000 184 573 000

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

TAULUKKO 13. TELKON ENERGIANKULUTUS JA

ENERGIALÄHTEIDEN YHDISTELMÄ

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2024 2025

Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 0

Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 1 645 808

Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 85 86

Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 0

Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,

höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

1 354 436

Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 3 084 1 330

Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 38,10 % 19,39 %

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus

(MWh)

1 040 1 095

Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 12,85 % 15,97 %

Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää

oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin

olevan polttoaineen kulutus (MWh)

2 001 1 964

Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,

höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

1 970 2 469

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan

energian kulutus (MWh)

0 0

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) 3 971 4 433

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 49,05 % 64,64 %

Energian kokonaiskulutus (MWh) 8 095 6 858

■

TAULUKKO 14. TELKON ENERGIAINTENSITEETTI

Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2024 2025 % N / N-1

Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan

kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksil-

taan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan

liikevaihtoon (MWh/rahayksikkö) 0,000032 0,000024 -25 %

Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmasto-

vaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta

peräisin oleva liikevaihto 253 304 000 284 510 000

Liikevaihto (muut) 0 0

Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös) 253 304 000 284 510 000

■

TAULUKKO 15. LEIPURIN ENERGIANKULUTUS JA

ENERGIALÄHTEIDEN YHDISTELMÄ

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2024 2025

Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 0

Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 580 490

Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 97 132

Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 0

Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,

höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

249 104

Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 926 726

Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 18,06 % 15,55 %

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus

(MWh)

106 107

Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 2,07 % 2,29 %

Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää

oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin

olevan polttoaineen kulutus (MWh)

1 315 1 080

Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,

höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

2 781 2 757

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan

energian kulutus (MWh)

0 0

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) 4 096 3 837

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 79,88 % 82,16 %

Energian kokonaiskulutus (MWh) 5 128 4 670

■

TAULUKKO 16. LEIPURIN ENERGIAINTENSITEETTI

Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2024 2025 % N / N-1

Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan

kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksil-

taan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan

liikevaihtoon (MWh/rahayksikkö) 0,000039 0,000032 -18 %

Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmasto-

vaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta

peräisin oleva liikevaihto 133 088 000 147 256 000

Liikevaihto (muut) 0 0

Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös) 133 088 000 147 256 000

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

MITTAUSMENETELMÄT E1-5 ENERGIANKULUTUS JA ENERGIALÄHTEIDEN

YHDISTELMÄ

Energialähteiden yhdistelmä mitataan markkinaperusteisesta Scope 2 -mittarista, jossa

sähkön, jäähdytyksen ja lämmityksen kulutukseen käytetyt energialähteet jaotellaan

maittain IEA:n sähköntuotannon energialähteiden yhdistelmän mukaisesti. Mittarissa huo-

mioidaan Energy Attribute Certicicate (EAC) -sertifikaateilla ostetun sähkön määrä. Scope

1 -mittarista peräisin oleva energia on mitattu käytetyn polttoaineen mukaan ja jaoteltu eri

energialähteisiin. Esittämisvaluutta on euro.

Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonais-

päästöt

KONSERNIN KASVIHUONEKAASUJEN SCOPE 1-, SCOPE 2- JA SCOPE 3

-BRUTTOPÄÄSTÖT JA KOKONAISPÄÄSTÖT

Aspo-konsernin kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2025 olivat yhteensä 713 121 tCO

Merkittävin osa konsernin kasvihuonekaasupäästöistä muodostuu scope 3 -päästöistä,

joiden osuus on 79 prosenttia kaikista päästöistä. Scope 1 -päästöjen osuus on 21 prosent-

tia, ja niistä suurin osuus muodostuu ESL Shippingin alusten polttoaineen kulutuksesta.

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjä on alle yksi prosentti. Vuoteen 2024 verrattuna Aspon

kokonaispäästömäärä on laskenut 8 prosenttia vuonna 2025.

Selkeästi eniten scope 3 -päästöjä syntyy ostetuista tuotteista ja palveluista (kategoria

1), joka kattaa 79 prosenttia konsernin scope 3 -päästöistä. Merkittävä osa tästä on Telkon

ja Leipurin ostamia tuotteita. Muita merkittäviä scope 3 -päästökategorioita ovat polttoai-

neisiin ja energiaan liittyvät toiminnot (kategoria 3), myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän

lopussa (kategoria 12) sekä ylävirran kuljetukset ja jakelu (kategoria 4).

Aspo-konsernin kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -päästöt eivät sisällä

primääridataa. Käytetyt päästökertoimet eivät ole suoraan omasta arvoketjusta eikä

kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa ole käytetty toimittajakohtaisia päästökertoimia.

Markkinaperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen osalta Aspon liiketoiminnoilla oli yhteensä

kaksitoista sähköntoimittajilta saatua EAC-sertifikaattia (Energy Attribute Certificate).

Taulukossa 17 on esitetty koko konsernin kasvihuonekaasupäästöt mukaan lukien Leipu-

rin. Taulukossa 18 on esitetty kasvihuonekaasupäästömäärät, jotka ovat Aspon päästövä-

hennystavoitteissa, eli ESL Shippingin, Telkon ja Aspo konsernitoimintojen päästöt. Aspon

päästövähennystavoitteet, perustaso ja tavoitteissa edistyminen on esitetty osiossa E1-3

ja E1-4: Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet, toimet ja resurssit.

■

KUVA 4. ASPO-KONSERNIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT

Scope 1: 149 220 tCO

-ekv

Scope 2: 439 tCO

-ekv

Scope 3: 563 461 tCO

-ekv

21 %

79 %

<1 %

Taulukossa 17 esitetään Aspon kestävyysraportoinnin mukaiset kasvihuonekaasupäästöt,

jotka kattavat kaikki konserniin vuonna 2025 kuuluvat liiketoiminnat (ESL Shipping,

Telko ja Leipurin). Leipurin-liiketoiminta ei kuitenkaan kuulu Aspon tieteeseen perustuviin

päästövähennystavoitteisiin. Tästä syystä taulukossa 18 esitetään SBTi:n mukaiset

päästövähennystavoitteet ilman Leipurin-liiketoimintaa.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

TAULUKKO 17. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, KONSERNI

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt



Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet*

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt 2023 2024 2025 % N / N-1 2030

Vuotuinen % tavoite /

Perusvuosi

Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO

-ekv.) 192 841 179 687 149 220 -17 %

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) 0  0 -

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt  2024    

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO

-ekv.) 485 500 439 -12 %

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO

-ekv.) 403 266 323 21 %

Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)     

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO

-ekv.) 559 739 574 971 563 461 -2 %  

1 Ostetut tavarat ja palvelut 411 971 442 557 447 219 1 %  

2 Tuotantohyödykkeet 8 672 17 900 15 002 -16 %  

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) 41 108 39 005 32 906 -16 %  

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 22 506 23 436 21 152 -10 %  

5 Toiminnassa muodostuva jäte 212 245 417 70 % 

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 1 091 1 167 1 101 -6 %  

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 1 407 1 303 1 149 -12 %  

8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät      

9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 3 280 3 318 2 747 -17 %  

10 Myytyjen tuotteiden jalostus 11 829 9 145 9 182 0 %  

11 Myytyjen tuotteiden käyttö 2 136 245 524 114 %  

12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 36 954 33 709 25 995 -23 %  

13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät 18 573 2 943 6 069 106 %  

14 Franchising  

15 Investoinnit  

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt  

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO

-ekv.) 753 066 755 158 713 121 -6 %  

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO

-ekv.) 752 984 754 924 713 005 -6 %  

* Taulukko 18 sisältää Aspon päästöt välitavoitteiden ja tavoitevuosien mukaisesti. Liiketoimintatasoisissa taulukoissa sekä konsernin kestävyysraportoinnin mukaisessa päästötaulukossa ei esitetä tietoja välitavoitteista

eikä tavoitevuosista.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

TAULUKKO 18. ASPON PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEISIIN (SBT) KUULUVAT PÄÄSTÖT (ILMAN LEIPURIN LIIKETOIMINTAA)

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt



Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

2023

(perusvuosi) 2024 2025 % N / N-1 2030

Vuotuinen % tavoite /

Perusvuosi

Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO

-ekv.) 192 649,6 179 511 149 051 -17 % 131 002 -23 %

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)     

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt      

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO

-ekv.) 291,6 324 278 -14 %  

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO

-ekv.) 269,5 180 267 49 % 183 -1 %

Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)      

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO

-ekv.) 458 495,8 477 055 462 071 -3 %  

1 Ostetut tavarat ja palvelut 316 934,2 348 363 349 988 0 %  

2 Tuotantohyödykkeet 8 654,9 17 884 14 868 -17 %  

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) 41 015,8 38 859 32 805 -16 %  

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 19 513,5 20 821 18 268 -12 %  

5 Toiminnassa muodostuva jäte 79,1 240 370 54 % 

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 965,2 1 020 943 -8 %  

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 1 255,3 1 174 1 002 -15 %  

8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät      

9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 2 686,5 2 728 2 150 -21 %  

10 Myytyjen tuotteiden jalostus 11 828,6 9 145 9 182 0 %  

11 Myytyjen tuotteiden käyttö * 278,3 245 523 114 %  

12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 36 711,5 33 633 25 903 -23 %  

13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät 18 573,0 2 943 6 069 106 %  

14 Franchising     

15 Investoinnit      

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt      

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO

-ekv.) 651 437 656 890 611 400 -7 %  

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO

-ekv.) 651 415 656 746 611 389 -7 %  

* Energiantuotannossa käytettävän kivihiilen aiheuttamat päästöt on esitetty taulukossa 7.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

TAULUKKO 19. KASVIHUONEKAASUINTENSITEETTI, KONSERNI

Kasvihuonekaasupäästöt suhteessa liikevaihtoon 2024 2025 % N / N-1

Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt

suhteessa liikevaihtoon (tCO

-ekv./€)

0,0012743 0,0011570 -9 %

Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispääs-

töt suhteessa liikevaihtoon (tCO

-ekv./€)

0,0012739 0,0011568 -9 %

Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty

liikevaihto (€)

592 599 000 616 339 000

Liikevaihto (muut) (€) 0 0

Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksissä) (€) 592 599 000 616 339 000

■

TAULUKKO 20. ULKOPUOLELLE JÄTETYT

KASVIHUONEKAASULUOKAT, KONSERNI

Inventaarioon sisällytetyt ja ulkopuolelle jätetyt merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

1 Ostetut tavarat ja palvelut Sisällytetty

2 Tuotantohyödykkeet Sisällytetty

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat

(jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)

Sisällytetty

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu Sisällytetty

5 Toiminnassa muodostuva jäte Sisällytetty

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen Sisällytetty

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne Sisällytetty

8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät Ei sisällytetty. Aspolla asetetaan organisaatiorajat

operatiivisen valvonnan konsolidointia koskevan

lähestymistavan mukaisesti. Sen mukaisesti ESL

Shippingin vuokratessa aluksen, ilmoitetaan päästöt

scope 1 ja scope 2. Samaa periaatetta sovelletaan

myös Telkon ja Leipurin tuotantoketjun alkupäässä

olevaan vuokrattuun omaisuuteen, kuten leasing-au-

toihin ja vuokratiloihin, joita yritykset käyttävät itse.

9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä Sisällytetty Leipurille ja Telkolle. Kategorian ei todettu

olevan merkityksellinen ESL Shippingille, koska sen

liiketoiminnassa ei ole jatkokuljetuksia.

Inventaarioon sisällytetyt ja ulkopuolelle jätetyt merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

10 Myytyjen tuotteiden jalostus GHG-protokollan mukaan: Tietyissä tapauksissa

myytyjen välituotteiden lopullinen loppukäyttö voi

olla tuntematon. Tällaisessa tapauksessa yritys voi

ilmoittaa ja perustella, miksi se ei sisällytä scope 3

-kategorioihin 10, 11 ja 12 kuuluvia tuotantoketjun

loppupään päästöjä raportointiin. Yrityksen on pyrittä-

vä ottamaan huomioon välituotteiden tuotantoketjun

loppupään päästöt, ja jos niitä ei ole sisällytetty

kategorioihin 10, 11 ja 12, yrityksen on perusteltava

niiden poissulkeminen. Osalle Telkon muovituotteil-

le olemme arvioineet jatkojalostusmenetelmäksi

ekstruusion ja sisältäneet nämä arvioidut päästöt

inventaarioon. Telkon tapauksessa on kuitenkin monia

mahdollisia jatkokäyttökohteita, joten välituotteiden

kaikkia mahdollisia loppukäyttöjä ei voida arvioida. Lei-

purin välituotteiden osalta myynnin ja asiakkaan välillä

ei ole jalostusta, vaan jalostus tapahtuu asiakkaan

käytössä. Siitä syntyvät päästöt voitaisiin kirjata luok-

kaan 11. GHG protokollassa (5.8) todetaan kuitenkin,

ettei myytyjen elintarvikkeiden käyttöä tarvitse ottaa

huomioon.

ESL Shippingillä ei ole myytyjä tuotteita.

11 Myytyjen tuotteiden käyttö Sisällytetty Leipurinille vain sähköä käyttävien myyty-

jen tarvikkeiden osalta. Sisällytetty Telkolle vain kak-

sitahtisiin bensiiniin lisättävien öljyjen sekä bensiinin

lisäaineeksi myytävien orgaanisten liuottimien osalta.

Telkon ja Leipurin tapauksessa on monia mahdollisia

jatkokäyttökohteita, joten välituotteiden mahdollisia

loppukäyttöjä ei voida arvioida luotettavasti. Katso

tarkempi kommentti kohdassa ”10 Myytyjen tuottei-

den jalostus”.

ESL Shippingillä ei ole myytyjä tuotteita.

12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa Sisällytetty Leipurille tuotepakkausten, myytyjen

pakkausmateriaalien ja raaka-aineiden (välituotteiden)

hävikin osalta, ei myytyjen raaka-aineiden (välituot-

teiden) jatkojalostuksen jälkeistä käsittelyä. Telkon

laskentaan on sisällytetty sekä myydyistä tuotteista

että tuotepakkauksista syntyneet päästöt. ESL Ship-

pingilla ei ole myytyjä tuotteita.

13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut

omaisuuserät

Sisällytetty ESL Shippingille. Telkolla ja Leipurilla ei ole

tuotantoketjun loppupäässä vuokrattua omaisuutta.

14 Franchising Aspon liiketoiminnoilla ei ole franchising-yrittäjiä.

15 Investoinnit Aspolla ja Aspon tytäryhtiöillä ei ole pääomasijoituk-

sia, jotka luokiteltaisiin kategoriaan 15. Tytäryhtiöiden

e-päästöt lasketaan Aspon omina päästöinä

konsernitasolla samalla tavalla kuin taloudellisessa

raportoinnissa.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

BIOGEENISET PÄÄSTÖT

Taulukossa esitetään Aspon suorat biogeeniset CO

-päästöt omistetuista tai hallinnoi-

duista toiminnoista (scope 1) sekä epäsuorien scope 3 -päästöjen osalta polttoaineeseen ja

energiaan liittyvistä toiminnoista syntyvät epäsuorat biogeeniset CO

-päästöt, jotka eivät

sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin. Scope 2 -päästöissä ei ole raportoitu biogeenisiä

-päästöjä, ja niiden ei arvioida olevan merkittäviä.

■

TAULUKKO 21. BIOGEENISET PÄÄSTÖT, KONSERNI

Biogeeniset päästöt tCO2 2023 2024 2025

Suorat biogeeniset CO

-päästöt omistetuista/hallin-

noiduista toiminnoista (scope 1) 13,13 22 20

Epäsuorat biogeeniset CO

-päästöt – Ylävirta 

Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka

eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) 77,58 299 403

TOIMIALOJEN KASVIHUONEKAASUJEN SCOPE 1-, SCOPE 2- JA SCOPE 3

-BRUTTOPÄÄSTÖT JA KOKONAISPÄÄSTÖT

ESL Shipping

ESL Shippingin kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2025 olivat yhteensä 233 257 tCO

e. ESL

Shippingin päästöt painottuvat scope 1:een, joka muodostaa noin 64 prosenttia sen koko-

naispäästöistä. Scope 3:n osuus on noin 36 prosenttia ja scope 2:n noin prosentti. Noin 80

prosenttia ESL Shippingin kokonaispäästöistä liittyy alusten polttoaineenkulutukseen, kun

huomioidaan polttoaineiden elinkaaripäästöt (scope 1 & scope 3, kategoria 3) sekä ulos-

rahdatuista aluksista aiheutuneisiin päästöihin (kategoria 13). Scope 3:ssa merkittävimmät

päästöt syntyvät ostetuista tuotteista ja palveluista (kategoria 1), polttoaineista (kategoria

3) sekä ulosrahdatuista aluksista. Ulosrahdatut alukset raportoidaan kategoriassa 13, sillä

ulosrahdattujen alusten operatiivinen kontrolli on aluksen rahtaajalla.

Vuonna 2025 ESL Shipping vastaanotti vuoden 2024 tavoin kaksi uudisrakennusta.

Sijoittajille myytäviä aluksia ei ole huomioitu. Vuonna 2025 ulosrahtauksia oli enemmän

kuin 2024, mikä nosti päästöjä kategoriassa 13 (tuotantoketjun loppupään ulos vuokrattu

omaisuus).

SBTi:n merenkulun kehityspolku ja merenkulun kansainvälinen sääntely edellyttävät

polttoaineiden elinkaaripäästöjen raportoimista (WTW) pelkkien poltonaikaisten päästöjen

(TTW) sijaan. Kategoriaa 11 lukuun ottamatta ESL Shippingin päästövähennystavoitteet

kattavat useamman scopen ja/tai kategorian, minkä vuoksi kategoriakohtaisia päästövä-

hennystavoitteita ei ole mahdollista esittää.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

TAULUKKO 22. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, ESL SHIPPING

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt



Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet*

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt 2023 2024 2025 % N / N-1 2030 

Vuotuinen % tavoite /

Perusvuosi

Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO

-ekv.) 192 018 179 072 148 740 -17 %

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO

-ekv.) 28 24 25 5 %

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO

-ekv.) 13 23 23 0 %

Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO

-ekv.)  

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) bruttopäästöt (tCO

-ekv.) 104 855 93 394 84 491 -10 %  

1 Ostetut tavarat ja palvelut 38 497 37 808 31 262 -17 %  

2 Tuotantohyödykkeet 6 928 13 022 13 680 5 %  

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) 40 780 38 522 32 516 -16 %  

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 95 82 78 -5 %  

5 Toiminnassa muodostuva jäte 30 9 14 60 %  

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 164 208 268 29 % 

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 870 800 604 -24 %  

8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät  

9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä  

10 Myytyjen tuotteiden jalostus  

11 Myytyjen tuotteiden käyttö  

12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa  

13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät 17 491 2 943 6 069 106 %  

14 Franchising  

15 Investoinnit  

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt  

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO

-ekv.) 296 901 272 490 233 257 -14 %  

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO

-ekv.) 296 886 272 489 233 255 -14 %  

eikä tavoitevuosista.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

KUVA 5. ESL SHIPPINGIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT

Scope 1: 148 740 tCO

-ekv

Scope 2: 25 tCO

-ekv

Scope 3: 84 491 tCO

-ekv

64 %

36 %

<1 %

■

TAULUKKO 23. KASVIHUONEKAASUINTENSITEETTI, ESL SHIPPING

Kasvihuonekaasupäästöt suhteessa liikevaihtoon 2024 2025 % N / N-1

Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt

suhteessa liikevaihtoon (tCO

-ekv./€) 0,0013214 0,0012638 -4 %

Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispääs-

töt suhteessa liikevaihtoon (tCO

-ekv./€) 0,0013214 0,0012638 -4 %

Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty

liikevaihto (€) 206 207 000 184 573 000

Liikevaihto (muut) (€) 0 0

Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksissä) (€) 206 207 000 184 573 000

Telko

Telkon kokonaispäästöt vuonna 2025 olivat 377 043 tCO

e. Telko toimii raaka-ainejakeli-

jana, joten scope 3 -päästöjen osuus kokonaispäästöistä on erittäin suuri, yli 99 prosenttia.

Noin 84 prosenttia kokonaispäästöistä muodostuu ostetuista tuotteista ja palveluista

(kategoria 1) tuotteiden osuuden ollessa siitä yli 98 prosenttia.

Scope 3:n kategorian 4 eli ostettujen tuotteiden kuljetusten päästöt olivat 5 prosenttia

ja kategorian 9 uloslähtevien kuljetusten päästöt olivat 0,6 prosenttia Telkon kokonais-

päästöistä.Kuljetusten laskennassa on käytetty arvioita sekä ostettujen että myytyjen

tuotteiden kuljetusten päästöissä. Muiden päästöjen, kuten työmatkojen ja jätteiden,

vaikutus kokonaispäästöihin on vähäinen.

Scope 1:n ja scope 2:n osuus Telkon kaikista päästöistä oli vuonna 2025 vain noin 0,2

prosenttia. Ne muodostuvat yrityksen omien ja leasing-autojen polttoaineen ja energian

kulutuksesta sekä toimitilojen energiankulutuksesta.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

TAULUKKO 24. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, TELKO

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt



Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet*

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt 2023 2024 2025 % N / N-1 2030

Vuotuinen % tavoite /

Perusvuosi

Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO

-ekv.) 621 435 304 -30 %

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO

-ekv.) 236 284 241 -15 %

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO

-ekv.) 236 149 234 57 %

Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO

-ekv.)

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) bruttopäästöt (tCO

-ekv.) 351 931 382 952 376 498 -2 %  

1 Ostetut tavarat ja palvelut 277 874 309 907 317 689 3 %  

2 Tuotantohyödykkeet 1 727 4 862 1 188 -76 %  

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) 233 334 285 -15 %  

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 19 418 20 739 18 190 -12 %  

5 Toiminnassa muodostuva jäte 49 230 355 54 %  

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 792 778 652 -16 % 

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 332 351 381 9 %  

8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät      

9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 2 686 2 728 2 149 -21 %  

10 Myytyjen tuotteiden jalostus 11 829 9 145 9 182 0 %  

11 Myytyjen tuotteiden käyttö 278 245 523 114 %  

12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 36 711 33 633 25 902 -23 %  

13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät  

14 Franchising  

15 Investoinnit  

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt  

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO

-ekv.) 352 788 383 671 377 043 -2 %  

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO

-ekv.) 352 788 383 536 377 036 -2 %  

eikä tavoitevuosista.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

KUVA 6. TELKON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT

Scope 1: 304 tCO

-ekv

Scope 2: 241 tCO

-ekv

Scope 3: 376 498 tCO

-ekv

99,9 %

<1 %

■

TAULUKKO 25. KASVIHUONEKAASUINTENSITEETTI, TELKO

Kasvihuonekaasupäästöt suhteessa liikevaihtoon 2024 2025 % N / N-1

Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt

suhteessa liikevaihtoon (tCO

-ekv./€) 0,0015147 0,0013252 -13 %

Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonais-

päästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO

-ekv./€) 0,0015141 0,0013252 -12 %

Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty

liikevaihto (€) 253 304 000 284 510 000

Liikevaihto (muut) (€) 0 0

Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksissä) (€) 253 304 000 284 510000

Leipurin

Leipurin kokonaispäästöt vuonna 2025 olivat 101 721 tCO

e. Leipurin scope 1 ja 2 -päästö-

jen osuus oli yhteensä noin 0,3 prosenttia kokonaispäästöistä. Scope 1 -päästöt koostuivat

pääosin työsuhdeautojen polttoaineista sekä toimipisteissä paikallisesti maakaasulla ja

pelleteillä tuotetusta lämpöenergiasta. Scope 2 -päästöt koostuivat pääosin varastojen

lämmitykseen ja jäähdytykseen käytetystä ostetusta sähköstä.

Scope 3 -päästöt muodostivat 99,7 prosenttia Leipurin kokonaispäästöistä. Valtaosa

näistä päästöistä aiheutui ostetuista tuotteista Leipurin arvoketjun ylävirrassa, jonka

lisäksi päästöjä syntyi tuotteiden kuljettamisesta (kategoriat 4 ja 9).

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

TAULUKKO 26. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, LEIPURIN

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt



Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet*

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt 2023 2024 2025 % N / N-1 2030

Vuotuinen % tavoite /

Perusvuosi

Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO

-ekv.) 191 176 169 -4 %

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus  

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt  

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO

-ekv.) 194 176 161 -9 %  

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO

-ekv.) 134 86 55 -36 %

Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO

-ekv.)  

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) bruttopäästöt (tCO

-ekv.) 101 243 97 916 101 391 4 %  

1 Ostetut tavarat ja palvelut 95 037 94 194 97 231 3 %  

2 Tuotantohyödykkeet 17 16 134 735 %  

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) 92 145 101 -30 %  

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 2 993 2 616 2 884 10 %  

5 Toiminnassa muodostuva jäte 133 5 47 908 %  

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 126 146 158 8 % 

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 152 129 147 14 %  

8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät  

9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 594 590 597 1 %  

10 Myytyjen tuotteiden jalostus  

11 Myytyjen tuotteiden käyttö 1 858 0   

12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 243 76 92 21 %  

13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät  

14 Franchising  

15 Investoinnit  

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt  

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO

-ekv.) 101 628 98 268 101 721 4 %  

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO

-ekv.) 101 568 98 178 101 615 4 %  

eikä tavoitevuosista.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

KUVA 7. LEIPURIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT

Scope 1: 169 tCO

-ekv

Scope 2: 161 tCO

-ekv

Scope 3: 101 391 tCO

-ekv

99,7 %

<1 %

■

TAULUKKO 27. KASVIHUONEKAASUINTENSITEETTI, LEIPURIN

Kasvihuonekaasupäästöt suhteessa liikevaihtoon 2024 2025 % N / N-1

Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt

suhteessa liikevaihtoon (tCO

-ekv./€) 0,0007384 0,0006908 -6 %

Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonais-

päästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO

-ekv./€) 0,0007377 0,0006901 -6 %

Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty

liikevaihto (€) 133 088 000 147 256 000 

Liikevaihto (muut) (€) 0 0

Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksissä) (€) 133 088 000 147 256 000

MITTAUSMENETELMÄT

KASVIHUONEKAASUJEN

SCOPE 1-, SCOPE 2- JA SCOPE

3 -BRUTTOPÄÄSTÖJEN JA

KOKONAISPÄÄSTÖJEN LASKENNASSA

Ekstrapoloidut päästötiedot

Vuonna 2025 on ekstrapoloitu liikevaihdon

perusteella myytyjen tuotteiden ja

pakkausten käsittely käyttöiän lopussa

(kategoria 12) sekä ostettujen tavaroiden

(kategoria 1) Swed Handlingin osalta.

Leipurin osalta Kebelcon ekstrapoloituja

päästöjä on vuoden 2025 osalta scope

3 -päästöissä seuraavissa kategorioissa:

ostetut tuotteet (kategoria 1), tuotanto-

ketjun alkupään ja loppupään kuljetukset

(kategoriat 4 ja 9) ja myytyjen tuotteiden

käsittely käyttöiän lopussa (kategoria 12).

Vuoden 2024 kestävyysraportilla uusien

yritysten päästöt laskettiin ostopäivästä

lähtien. Vertailukelpoisuuden säilyttä-

miseksi Telkon ja Leipurin vuonna 2024

ostettujen yritysten päästöt on laskettu

koko vuoden 2024 osalta. Vuoden alusta

ostopäivään asti syntyneet päästöt on

ekstrapoloitu joidenkin kategorioiden

osalta.

Scope 1 -bruttopäästöt

Scope 1 -suorat päästöt lasketaan polttoai-

neen kulutuksen ja päästökertoimien avulla

(fuel-based method). Yrityksen omistamien

ja vuokraamien (leasing) autojen polttoai-

neen kulutuksen sekä kiinteistöissä käyte-

tyn maakaasun ja polttoaineen kulutuksen

päästöjen laskentaan käytetään Defran

päästökertoimia. Polttoaineille oletetaan

täydellinen palaminen. Mittaustarkkuus

ja polttoaineen laadun vaihtelu voivat

vaikuttaa tuloksiin.

ESL Shippingin laivojen polttoainepääs-

töissä käytetään GLEC 3.0-viitekehyksen

mukaisia päästökertoimia. Vuosien 2023 ja

2024 päästöt on laskettu GLEC 2.0-viiteke-

hyksen mukaisilla päästökertoimilla.

Leipurin osalta Kebelcon scope 1

-päästöt liittyen autojen polttoaineen

kulutukseen perustuvat arvioihin.

Sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt

Sijaintiperusteiset scope 2 -päästöt laske-

taan sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen

kulutuksen ja päästökertoimien avulla (Ave-

rage data method). Biogeenisten päästöjen

määrää ei olla sisällytetty laskelmiin.

Markkinaperusteiset scope 2

-bruttopäästöt

Markkinaperusteisten scope 2 -päästöjen

määrä perustuu energiantarjoajilta saatujen

EAC-sertifikaattien tietoihin ostetusta

uusiutuvan sähkön määrästä.

Scope 3 -bruttopäästöt

Kategoria 1 Ostetut tavarat ja palvelut

Kaikissa liiketoiminnoissa käytetään kulu-

tusperusteista laskentatapaa ostettujen

palveluiden päästölaskennassa. ESL

Shippingin osalta myös ostetut tuotteet

on laskettu kulutusperusteisesti Exioba-

se-tietokannan päästökertoimilla ja Telkon

ja Leipurin ostettujen tuotteiden päästö-

laskennassa on käytetty aktiviteettiperus-

teista laskentatapaa. Kaikkien ostettujen

palveluiden päästölaskennassa on käytetty

Exiobase-tietokannan päästökertoimia.

Ostetut palvelut on kategorisoitu tilitasolla

(esim. It-kulut). Ostettujen tuotteiden

päästölaskennassa on käytetty keskiarvoja.

Telkon ostamien tuotteiden päästöt

on laskettu siten, että tuotevalikoima on

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

jaettu pääosin yleisiin päästökategorioihin

ja tuotteiden valmistuksesta syntyville

päästöille (esimerkiksi kategoria ’polye-

teenit’ kaikille polyeteenituotteille) on

etsitty päästökertoimet Ecoinvent- ja

Defra-tietokannoista. Muutamille ison

volyymin peruskemikaaleille on käytetty

kemikaalikohtaisia päästökertoimia. Lisäksi

yksi Telkon toimittajista julkaisi tuotetyyp-

pikohtaiset päästökertoimet, mikä paransi

laskennan laatua.

Leipurin ostamien tuotteiden päästöt

on laskettu seuraavasti: Tuotevalikoima

on kategorisoitu tiettyihin päästökatego-

rioihin. Kategorioille on laskettu LCA-pe-

rusteisesti päästökertoimet tCO

e/kg.

Ostetut kilot on kerrottu edellä mainituilla

päästökertoimilla.

Ostettuihin palveluihin sisältyy ESL

Shippingin laivojen maasähkön käyttö

satamassa, pois lukien hinaaja Charlie,

jonka maasähkö raportoidaan Scope 2:ssa.

Kategoria 2 Tuotantohyödykkeet

Tuotantohyödykkeiden päästöt lasketaan

kulutusperusteista laskentatapaa käyttäen.

ESL Shippingin uusien laivojen päästöt

lasketaan suoraan laivoihin käytettyjen

terästonnien mukaan. Laskennassa ei ole

huomioitu sijoittajille myytäviä aluksia.

Kategoria 3 Polttoaineeseen ja energiaan

liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope

1- tai scope 2 -päästöihin)

Scope 3:n kategorian 3 päästöt lasketaan

scope 1- ja scope 2 -päästölaskennasta

saatujen energian ja polttoaineiden koko-

naismäärän ja päästökertoimien avulla.

Kategoria 4 Tuotantoketjun alkupään

kuljetukset ja jakelu

Telkon ja Leipurin osalta kategoria 4

sisältää kaikkien ostettujen tuotteiden

sisään tulevat kuljetukset sekä suora-

myyntitoimitukset. Kuljetusten päästöt

on laskettu arvioimalla eri kulkuneuvoilla

tehtyjen kuljetusten matkat ja ostettujen

tuotteiden paino toiminnanohjausjärjes-

telmästä saatavan ostodatan perusteella.

Laskenta ei sisällä kaikkia tilauksia, sillä

osa vuonna 2024 yritysostoilla hankittujen

liiketoimintojen ostotilausten datasta ei ole

ollut saatavilla. Puuttuvat tiedot on ekstra-

poloitu päästölaskentaan liikevaihdon

perusteella. Mikäli kuljetus on kansainvä-

linen, eikä kuljetukselle löydy luotettavaa

etäisyystietoa mitattuna toimittajan

osoitteesta varastolle (tai suoramyyn-

neissä asiakkaalle), oletetaan sen lähtevän

ostomaan keskipisteestä, sillä toimittajien

osoitteet eivät usein vastaa ostettujen

tuotteiden todellista lähtöpaikkaa. Näiden

tietojen yhdistelmästä saadaan ostotila-

usten tonnikilometrit. Päästökertoimessa

oletus on, että kuljetusten täyttöaste on

50 prosenttia kuljetuksen painosta.

Toimitusreittien arvioinnissa oletetaan,

että kuljetus noudattaa suorinta reittiä,

vaikka todellisuudessa jakeluautot voivat

käyttää kiertoreittejä. Mikäli osoitetiedot

ovat puutteelliset, kuljetun matkan

arviointiin käytetään keskiarvodataa, eli

esimerkiksi postiosoitteen puuttuessa

käytetään keskiarvodataa muista samaan

kaupunkiin kohdistuneista kuljetuksista.

Epävarmuutta aiheuttaa myös reittien

pituuden laskemiseen käytetty automaat-

tinen järjestelmä. Laskentamalli perustuu

arvioihin kuljetustavoista. Tämän lisäksi

niissä maissa, missä on puutteellista

dataa, kuljetuksista syntyviä päästöjä on

extrapoloitu.

ESL Shippingin kategorian 4 päästöt on

laskettu pääosin kulutusperusteisesti.

Kategoria 5 Toiminnassa muodostuva jäte

Epäsuorat päästöt lasketaan kertomalla

oman toiminnan tuottama jätemäärä

tonneina jätteen materiaalikohtaisella pääs-

tökertoimella (waste-type-specific method).

Jätteenkäsittelymenetelmä perustuu

arvioon, jos jätteenkäsittely-yritykseltä ei

saada tietoa jätemateriaalille käytetystä

jätteenkäsittelymenetelmästä. Lasken-

nassa on mukana dataa, joka perustuu

arvioon jätteen määrästä, esimerkiksi osa

vuonna 2024 hankittujen uusien liiketoimin-

tojen päästöistä perustuu arvioihin. Telkon

osalta Swed Handlingin tuotannosta syn-

tyvän jätteen jätejakeiden päästökertoimia

tarkennettiin. Aspon päästölaskenta tar-

kentui vuonna 2025, kun Aspon, Telkon ja

ESL Shippingin osalta päästöraportoinnissa

huomioitiin toimistossa muodostuvasta

jätteestä syntyvät päästöt. Kaikki tehdyt

tarkennukset on huomioitu perusvuoden

2023, vertailuvuoden 2024 sekä raportoin-

tivuoden 2025 lukujen esittämisessä.

Kategoria 6 Liiketoimintaan liittyvä

matkustaminen

Lentojen, taksien ja laivamatkustuksen

päästölaskennassa käytetään kulutuspe-

rusteista laskentatapaa ja Exiobasen pääs-

tökertoimia. Suomen toimintojen osalta

autolla ajettujen liikematkojen päästötiedot

perustuvat ajettuihin kilometreihin ja pääs-

tökertoimiin (Defra). Kategorian päästöt on

laskettu tilitasolla, jossa on arvioitu kulujen

jakautuminen eri matkustusmuotojen

välillä. Kulutusperusteisessa laskentata-

vassa hintojen vaihtelu voi heikentää datan

laatua. Aspon päästölaskenta tarkentui

vuonna 2025, kun päästöihin ei sisällytetty

hotelliyöpymisiä toisin kuin vuoden

2024 kestävyysraportissa oli huomioitu.

Kaikki tehdyt tarkennukset on huomioitu

perusvuoden 2023, vertailuvuoden 2024

sekä raportointivuoden 2025 lukujen

esittämisessä.

Kategoria 7 Työsuhteisten työntekijöiden

työmatkaliikenne

Julkisilla liikennevälineillä ja omalla

autolla liikkuvien työntekijöiden osuudet

perustuvat julkisesta liikenteestä tehdyn

tutkimuksen keskiarvoihin. Laskennassa

käytetään tutkimuksen mukaisia

keskimääräisiä kilometrimääriä, ja eri

matkustuskategorioiden työntekijämäärät

kerrotaan sille sopivalla päästökertoimella.

Laskenta perustuu raportointikauden vii-

meisen päivän työntekijämäärään. Suomen

maakohtaisia keskiarvoja on hyödynnetty

myös muiden maiden päästölaskennassa.

Kategoriaan kuuluu myös ESL Shippingin

merihenkilöstön työmatkalennot töihin ja

takaisin. Lentojen CO

-päästötiedot on

saatu matkatoimistoilta, joiden perusteella

on arvioitu WTW CO

e -päästöt. Aspon

päästölaskenta tarkentui vuonna 2025,

kun työsuhteisten työntekijöiden työmat-

kaliikenteessä syntyvät päästöt laskettiin

WTW-päästökertoimella TTW-päästöker-

toimen sijaan. Kaikki tehdyt tarkennukset

on huomioitu perusvuoden 2023, vertailu-

vuoden 2024 sekä raportointivuoden 2025

lukujen esittämisessä.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Kategoria 9 Kuljetukset tuotantoketjun

loppupäässä

Myytyjen tuotteiden kuljetusten

päästöt sisältävät kaikki ulos menevien

myyntitilausten kuljetukset. Suoramyynnit

suoraan toimittajalta asiakkaalle sisältyvät

kategorian 4 päästöihin. Päästöt on

laskettu toiminnanohjausjärjestelmästä

saatavan myyntidatan perusteella

postinumerosta postinumeroon arvioitujen

kilometrien mukaan. Laskennasta puuttuu

osa vuonna 2024 yritysostoilla hankittujen

liiketoimintojen myyntitilauksista. Tiedot on

sisällytetty päästölaskentaan liikevaihtoon

perustuvan ekstrapoloinnin avulla. Pääs-

tökertoimessa oletus on, että kuljetusten

täyttöaste on 50 prosenttia kuljetuksen

painosta.

Myyntikuljetusten oletus on, että ne

kulkevat rekoilla. Kuljetuksen oletetaan

noudattavan suorinta reittiä, vaikka

todellisuudessa jakeluautot voivat käyttää

kiertoreittejä. Puutteellisten osoitetie-

tojen kohdalla käytetään keskiarvodataa

arvioimaan kuljettua matkaa. Esimerkiksi

postiosoitteen puuttuessa käytetään

keskiarvodataa muista samaan kaupunkiin

kohdistuneista kuljetuksista. Epävarmuutta

aiheuttaa myös reittien pituuden laskemi-

seen käytetty automaattinen järjestelmä.

Tämän lisäksi niissä maissa, joista saatu

data on puutteellista, kuljetuksista synty-

viä päästöjä on extrapoloitu.

Kategoria 10 Myytyjen tuotteiden jalostus

Myytyjen tuotteiden jalostuksesta

syntyvät päästöt lasketaan kertomalla

tuotteiden myydyt kilot päästökertoimella.

Kategoria 11 Myytyjen tuotteiden käyttö

Myytyjen tuotteiden käytön päästöt

lasketaan kertomalla tuotteiden loppu-

käytön aikana syntynyt energiankulutus

päästökertoimella.

Telkolla on tuotekategoriassa tuotteita,

joista syntyy käytön aikana kasvihuone-

kaasupäästöjä, esimerkiksi kaksitahtiset

bensiiniin lisättävät öljyt sekä bensiinin lisä-

aineeksi myytävät orgaaniset liuottimet.

Kategoria 12 Myytyjen tuotteiden käsittely

käyttöiän lopussa

Myytyjen tuotteiden käsittelyn päästö-

laskentaan käytetään seuraavia tietoja:

myytyjen tuotteiden ja pakkausten

kokonaismäärä tonneina, kyseisen

jätemateriaalin jätteenkäsittelymenetelmä

sekä kyseisen jätemateriaalin päästökerroin

(waste-type-specific method). Pakkausten

osalta laskenta perustuu arvioihin myytyjen

tuotteiden määristä.

Maakohtaisia oletuksia on tehty tilan-

teissa, joissa myytyjen tuotteiden loppu-

käsittelyn päästöistä ei ole ollut riittävästi

tarkkaa tietoa. Niissä tapauksissa päästöt

lasketaan käyttämällä seuraavia tietoja:

myytyjen tuotteiden kilot, pakkausryhmä,

pakkauksen paino. Tuotteen pakkausryhmä

voi koostua eri pakkausmateriaaleista,

jotka huomioidaan laskennassa. Päästöjen

jaottelussa on tehty oletuksia jätteenkäsit-

telymenetelmän perusteella, sillä kaikkien

maiden jätteenkäsittelymenetelmistä ei ole

tarpeeksi tarkkaa tietoa saatavilla.

Telkon laskentaan on huomioitu sekä

myydyistä tuotteista että tuotepakkauk-

sista syntyneet päästöt.

Leipurin laskennassa on huomioitu vain

tuotepakkausten, myytyjen pakkausmate-

riaalien ja raaka-aineiden (välituotteiden)

hävikin aiheuttamat päästöt, ei myytyjen

raaka-aineiden (välituotteiden) jatkojalos-

tuksen jälkeisestä käsittelystä syntyneitä

päästöjä.

Kategoria 13 Tuotantoketjun loppupään

vuokratut omaisuuserät

Tuotantoketjun loppupään vuokrattujen

omaisuuserien suorat päästöt lasketaan

polttoaineen kulutuksen ja päästökertoi-

mien avulla (fuel-based method). Laivojen

polttoainepäästöissä käytetään GLEC

3.0-viitekehyksen mukaisia päästökertoi-

mia. Vuosien 2023 ja 2024 päästöt on

laskettu GLEC 2.0-viitekehyksen mukaisilla

kertoimilla. Ulosrahdatut alukset raportoi-

daan kategoriassa 13, sillä ulosrahdattujen

alusten operatiivinen kontrolli on aluksen

rahtaajalla.

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa

liikevaihtoon

Markkinaperusteisten ja sijaintiperusteisten

kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt suh-

teutetaan liikevaihtoon. Esittämisvaluutta

kasvihuonekaasuintensiteetin laskennassa

on euro.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Sosiaaliset tiedot

Oma työvoima (ESRS S1)

Omaan työvoimaan liittyvät

toimintaperiaatteet

Aspo kohtelee henkilöstöään kaikissa

toimintamaissaan oikeudenmukaisesti

ja tasapuolisesti, paikallisia lakeja ja

määräyksiä noudattaen. Tavoitteena

on, että työsuhteeseen liittyviä tekijöitä

johdetaan aina ammattimaisesti, reilusti ja

inhimillisesti kestävällä tavalla. Tämä peri-

aate koskee niin työsopimuksia, työaikoja,

työolosuhteita, palkitsemista kuin muita

toimenpiteitä. Kestävyysseikkojen hallit-

semista ohjaa vastuullisuuspolitiikka, joka

kattaa koko Aspo-konsernin ja koko oman

työvoiman. Seurantaprosessi toteutetaan

kerran vuodessa.

Aspo on sitoutunut noudattamaan

kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoi-

keuksia sellaisina kuin ne on määritetty

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa

julistuksessa ja YK:n liike-elämää ja ihmisoi-

keuksia ohjaavissa periaatteissa. Yhtiössä

ei hyväksytä minkäänlaista syrjintää

työntekijän koulutuksen, henkilökohtaisen

osaamisen, aseman, persoonallisuuden,

elämäntapojen, työkokemuksen, etnisen

alkuperän, uskonnon, sukupuolen, seksuaa-

lisen suuntautumisen, iän, kansallisuuden,

kykyjen tai muiden ominaisuuksien perus-

teella. Kokemuksia ihmisoikeuksiin liittyvien

toimintaperiaatteiden toteutumisesta

työpaikalla selvitetään vuosittaisessa

henkilöstökyselyssä. Toimintaperiaatteissa

käsitellään myös asianmukaisia työs-

kentelyolosuhteita sekä nollatoleranssia

ihmiskaupalle, lapsi- tai pakkotyövoiman

käytölle tai muille ihmisoikeusrikkomuksille

kattaen koko toimintaketjun. Toimenpiteitä

ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi tai

korjaamisen mahdollistamiseksi ei ole

erityisesti määritelty. Aspo on sitoutunut

noudattamaan myös YK:n Global Compact

-aloitetta.

Aspolla on Diversity, Equity and Inclusion

-politiikka (DEI), jossa määritetään koko

henkilöstöä velvoittavat toimintaperiaat-

teet kaikenlaisen syrjinnän ja häirinnän

estämiseksi sekä monimuotoisuuden ja ink-

luusion edistämiseksi. Aspon tavoitteena

on, että 40 prosenttia konsernin ylimmästä

johdosta ja esihenkilöistä, merihenkilöstöä

lukuun ottamatta, on aliedustettua

sukupuolta vuoteen 2030 mennessä.

Tähän liittyvän toimenpidesuunnitelman

sisältämiä toimia kuvataan kohdissa S1-4

ja S1-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten

hallintaan, myönteisten vaikutusten

edistämiseen ja olennaisten riskien ja mah-

dollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet,

(S1-5) toimet ja niiden vaikuttavuus (S1-4)

-osuuden taulukossa 29. Erillisiä sitoumuk-

sia monimuotoisuuden toteuttamiseksi ei

ole.

Henkilöstöä koskevissa toimintaperiaat-

teissa, kuten Aspon eettisissä ohjeissa,

todetaan, että työntekijä voi ilmoittaa

havaintonsa toimintaperiaatteiden vastai-

sesta toiminnasta esimerkiksi nimettömän

tiedonantokanavan (whistleblowing)

kautta. Ilmoittamiskanavaa ja ilmoittajien

suojelua kuvataan tarkemmin kohdassa

G1-1 Liiketoiminnan harjoittaminen.

DEI-politiikka kattaa kaikki olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet,

jotka liittyvät yhdenvertaisuuteen. Niiden

ajankohtaisuus tarkistetaan vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tarkistuksen

yhteydessä kerran vuodessa. DEI-politiikka

koskee Aspo-konsernia ja kaikkia sen liike-

toimintoja. Politiikan toteuttamisesta on

vastuussa Aspon toimitusjohtaja. DEI-poli-

tiikka on saatavilla Aspon intranetissä.

Aspossa henkilöstön työympäristöt vaih-

televat lastialuksista kemikaalivarastoihin ja

toimistoihin. Työturvallisuus on ensisijaisen

tärkeää, ja työtapaturmien ehkäisemiseksi

kehitetään jatkuvasti muun muassa turvalli-

suusohjeistuksia ja -koulutusta. Tavoitteena

on myös luoda lisää toimintamalleja ja

käytäntöjä, joiden avulla voidaan edistää

toimistohenkilöstön työkykyä ja myös

henkistä työturvallisuutta. Työsuojelun

toimintaohjelmat ja niitä täydentävät

työturvallisuusohjeistukset on laadittu

liiketoimintakohtaisesti. Konsernissa on

määritelty selkeät mittarit, joiden avulla

työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin eri

osa-alueiden toteutumista seurataan.

Esimerkiksi merihenkilöstön kattavissa

työterveyspalveluissa painopiste on

ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä.

Työterveyspalveluiden ratkaisujen ansiosta

on saavutettu merkittäviä tuloksia, kuten

sairaslomien vähentymistä.

Vastuullisuustyötä ohjaavat paikalliset

työlainsäädännöt ja työehtosopimukset,

Aspon eettiset ohjeet (Code of Conduct),

DEI-politiikka, työsuojeluorganisaatio,

työyhteisön sovitteluprosessi sekä lukuisat

ohjeistukset ja koulutukset henkilöstöjoh-

tamisen, työturvallisuuden, työhyvinvoinnin

ja työkyvyn johtamisen aloilta. Lisäksi on

niihin liittyviä sisäisiä kehitystyöryhmiä ja

valvontaelimiä. Eettiset ohjeet ovat koko

Aspo-konsernin henkilöstön saatavilla

intranetissä.

Kestävyysseikkojen hallitsemiseksi laa-

dittujen toimintaperiaatteiden toteuttami-

sesta vastaavat ylimmällä tasolla konsernin

ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpi-

toa vaikutuksista oman työvoiman ja

työntekijöiden edustajien kanssa

Aspolla on puolivuosittain kokoontuva

työsuojelutoimikunta, jossa käsitellään

laaja-alaisesti henkilöstön työhyvinvointiin,

työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyviä

aiheita. Suomen organisaatiota koskevien

lakisääteisten velvoitteiden lisäksi Aspon

HR-osasto tukee myös muiden maiden

organisaatioita kehittämisaloitteiden ja

-ohjelmien suunnittelussa ja toteuttami-

sessa. Vastuu yhteydenpidon toteutumi-

sesta oman työvoiman kanssa ja siitä, että

yhteydenpidon tulokset otetaan toimin-

tatavoissa huomioon, on Aspo-konsernin

lakiasioista ja vastuullisuudesta vastaavalla

johtajalla sekä HR:stä vastaavalla johtajalla.

Vuonna 2025 Aspo liiketoiminnoissa

järjestettiin yhteistoimintalain mukaiset

keskustelutilaisuudet henkilöstön kanssa.

Näiden tilaisuuksien pohjalta päivitettiin

työyhteisöjen kehityssuunnitelmat. Aspon

sosiaalisen vastuullisuuden keskeisenä

tavoitteena on terveyden ja turvallisuuden

edistäminen työpaikalla. Pitkän ajan

tavoite on nolla työtapaturmaa ja vahva

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

ennaltaehkäisevä turvallisuus- ja terveys-

kulttuuri, jonka yhtenä osana ovat sisäiset

tapaturmailmoitukset ja turvallisuusha-

vainnot riskitilanteista. Aspon ohjeistuksen

mukaan ilmoitus tapaturmasta tai havainto

vaara- tai läheltä piti -tilanteesta tulee

tehdä kahden päivän kuluessa tapahtu-

masta ja ilmoittajana voi olla työntekijä

itse, HR tai lähiesihenkilö.

Aspon Suomen yhtiöissä noudatetaan

viittä eri työehtosopimusta. Suurin osa

henkilöstöstä kuuluu Teknologiateolli-

suuden ja Merimies-Unionin työehtoso-

pimusten piiriin. Muissa toimintamaissa

Aspon yhtiöt soveltavat paikallisen lain ja

markkinakäytännön mukaisesti työlainsää-

däntöä, työehtosopimuksia ja paikallisia

sopimuksia. ESL Shipping on Suomen

Varustamot ry:n jäsen, joka edustaa ESL

Shippingia työehtosopimusneuvotteluissa.

Liitot neuvottelevat työehtosopimuksista

sekä suomalaiselle että EU:n ulkopuoliselle

merihenkilöstölle. ESL Shipping noudattaa

merityötä koskevaa yleissopimusta, jossa

määrätään merihenkilöstön asianmu-

kaisista työoloista lähes kaikilla työ- ja

elinolosuhteisiin liittyvillä osa-alueilla,

mukaan lukien valitusmenettelyt.

Konsernin oman työsuhteisen työvoiman

sitoutuneisuutta ja työtyytyväisyyttä

mitataan vuosittaisella henkilöstökyselyllä.

Kyselyn keskeisen tuloksen muodostaa niin

kutsuttu People Power -indeksi, joka on

osa konsernin vastuullisuustavoitteita. Vuo-

desta 2023 alkaen kysely on sisältänyt laa-

jasti vastuullisuuden osa-alueita kattavan

kysymysosion sekä vuodesta 2024 alkaen

työhyvinvointia käsittelevän osion. Kyselyn

tulosten perusteella voidaan kehittää

erinomaista työntekijäkokemusta tukevia

johtamiskäytänteitä kaikissa Aspon toimin-

tamaissa. Henkilöstön työtyytyväisyyden

ja työhyvinvoinnin seurannasta vastaa

konsernin johtoryhmä ja HR. Aspon johto

käy läpi henkilöstökyselyn tulokset omalle

henkilöstölle pidettävissä tilaisuuksissa,

jonka lisäksi esihenkilöt käyvät tulokset

läpi alaistensa kanssa. Tulosten läpikäynnin

jälkeen esihenkilöt suunnittelevat tiimiensä

kanssa toimenpiteet, joilla pyritään

vahvistamaan henkilöstön sitoutuneisuutta

entisestään. Aspon johtoryhmä ja Aspon

liiketoimintojen johtoryhmät seuraavat

toimenpiteiden toteutusta sekä viestivät

niiden kehittymisestä henkilöstölle.

Työntekijät voivat tuoda esiin

näkemyksiään ja kokemuksiaan omalle

esihenkilölleen tai tarvittaessa seuraavan

tason esihenkilölle tai johdon edustajalle

tai keskustelemalla HR:n kanssa luottamuk-

sellisesti sekä vastaamalla vuosittaiseen

anonyymiin henkilöstökyselyyn. Erityisiä

toimia ei ole määritelty sille, että saadaan

käsitys sellaisten omaan työvoimaan

kuuluvien henkilöiden näkökannoista, jotka

voivat olla syrjäytyneitä tai erityisen alttiita

vaikutuksille. ESL Shippingissa on tunnis-

tettu kehityskohteeksi naisten jatkaminen

alalla erityisesti perheellisinä, ja henkilöstöä

rohkaistaan ilmaisemaan aiheeseen liittyviä

näkökulmia.

Monimuotoisuutta, tasavertaisuutta ja

osallisuutta edistävää työtä varten Aspo

perusti vuonna 2023 työryhmän, joka

muodostuu monipuolisesti eri tehtävissä

työskentelevistä henkilöistä konsernin eri

toiminnoista. Työryhmä koordinoi DEI-työtä

ja johtaa kehittämisaloitteita ESG-tavoit-

teiden mukaisesti. Vuoden 2024 loppuun

mennessä työryhmä koosti kattavan

DEI-aiheisen viestintämateriaalin sekä

järjesti tietoisuutta ja ymmärrystä lisääviä

koulutuksia johtoryhmille ja esihenkilöille.

Vuonna 2025 DEI-politiikka ja niihin liittyvät

koulutukset sekä materiaalit olivat koko

henkilöstön käytettävissä intranetissä.

Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi ja kanavat yrityksen

omalle työvoimalle huolenaiheiden

esiin tuomiseksi

Aspo-konsernin jokaisella liiketoimin-

ta-alueella on omat työsuojelun toiminta-

ohjelmansa sisältäen työturvallisuuden ja

työterveyden osa-alueet. Toimintaohjel-

missa kuvataan työympäristön keskeisiä

ominaisuuksia, arvioidaan niistä johtuvia

fyysisiä ja psyykkisiä riskitekijöitä sekä

ohjeistetaan, millaisilla prosesseilla ja

käytännöillä minimoidaan työtapaturmat

ja muut henkilöstön työturvallisuuteen ja

-terveyteen liittyvät haittavaikutukset.

Aspo-konsernissa on käytössä koko

henkilöstölle yhteinen, täysin nimetön

ilmoituskanava (whistleblowing), jonka

kautta voi ilmaista huolensa epäasiallisesta

toiminnasta tai epäilynsä väärinkäytök-

sestä. Luottamusta prosessiin ei arvioida

erikseen. Ilmoituskanavaa käsitellään

tarkemmin kohdassa G1 Liiketoiminnan

harjoittaminen.

Nimettömän ilmoituskanavan lisäksi

epäilyt ja epäkohdat voi nostaa esiin omalle

esihenkilölleen tai HR:ään. Kaikki tiedoksi-

annot käsitellään tilanteeseen parhaiten

soveltuvalla menettelytavalla ja korjaavia

toimenpiteitä pyritään viemään eteenpäin

välittömästi. Aspolla ei ole virallista proses-

sia arvioimaan sitä, oliko epäkohtaan tehty

korjaus tehokas. Johdon lisäksi HR toimii

valvontaelimenä epäkohtien korjaamiseksi

ja noudattaa Aspon sovitteluprosessia

epäkohtien korjaamisessa. Lisäksi käytössä

on työyhteisön sovitteluprosessi, joka

tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden

ottaa puheeksi tiimiin tai yksilöön liittyviä

epäkohtia ja sensitiivisiä haasteita myös

silloin, kun niitä ei haluta käsitellä suoraan

oman lähiesihenkilön kanssa.

Aspon konsernitasoisten huolenaiheiden

ilmaisukanavien lisäksi kaikilla ESL Shippin-

gin aluksilla on merityötä koskevan yleisso-

pimuksen (MLC) mukainen menettely, jonka

avulla merihenkilöstö voi tehdä valituksen

mistä tahansa asiasta, jonka koetaan

rikkovan yleissopimuksen vaatimuksia.

Olennaisten kielteisten vaikutusten

hallintaan, myönteisten vaikutusten

edistämiseen ja olennaisten riskien

ja mahdollisuuksien hallintaan

liittyvät tavoitteet, toimet ja niiden

vaikuttavuus

Aspon tavoitteet olennaisten kielteisten

vaikutusten ja olennaisten riskien

ja mahdollisuuksien hallintaan sekä

myönteisten vaikutusten edistämiseen

liittyvät työntekijöiden turvallisuuden

varmistamiseen ja sukupuolten väliseen

tasa-arvoon. Erityistä huomiota Aspossa

kiinnitetään työntekijöiden hyvinvointiin.

Vastuullisuuspolitiikkansa mukaisesti Aspo

pyrkii tarjoamaan turvallisia työsuhteita

sekä sukupuolten tasa-arvoa muun

muassa palkkauksessa. Aspo työskentelee

vain sellaisten toimittajien kanssa, jotka

jakavat yhtiön sitoutumisen terveyteen ja

turvallisuuteen.

Tavoitteissa edistymistä seurataan

henkilöstön osalta erityisesti People Power

-indeksillä, jossa tavoitteena on saavuttaa

luokitus AA+ vuoteen 2030 mennessä.

Edistymistä verrataan vuoteen 2023, jol-

loin saavutettiin luokitus AA. Myös vuonna

2025 saavutettiin luokitus AA, kuten

myös vertailuvuonna 2024. People Power

Index (PPI) lukema kehittyi myönteisesti

vuodesta 2024 vuoteen 2025. PPI 2024 oli

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

76,3 ja vuonna 202577,4. People Power

-indeksin tavoite on rajattu koskemaan

omia toimintoja. Tavoite kattaa kaikki omat

toiminnot globaalisti.

Työturvallisuuden kehittymistä seurataan

tapaturmataajuuden mittarilla TRIF (Total

Recordable Injury Frequency), joka kuvaa

tapaturmien määrää tehtyä miljoonaa

työtuntia kohden. TRIF-lukuja seurataan

kuukausittain. Vuoden 2025 TRIF-tavoite

oli 4,0 ja toteuma 7,0. Työtapaturmataajuus

(TRIF) oli korkeampi vuonna 2025, koska

vuoden 2025 aikana raportoitiin enemmän

työtapaturmia kuin vuonna 2024. Pitkällä

aikavälillä tavoitteena on nolla tapaturmaa.

Tavoite koskee omaa työvoimaa sekä ESL

Shippingin omistamilla ja pooling-järjestelyn

piiriin kuuluvilla aluksilla työskentelevää

vuokratyövoimaa. Perusvuosi, johon

TRIF-tavoitetta verrataan, on 2022, jolloin

TRIF-luku oli 8,1.

Tavoitteena on myös nostaa aliedustetun

sukupuolen osuus ylimmässä johdossa

ja esihenkilötehtävissä, merihenkilöstöä

lukuun ottamatta, 40 prosenttiin vuoteen

2030 mennessä. Perusvuosi on 2024,

jolloin luku oli 36,4. Vuonna 2025 alieduste-

tun sukupuolen osuus ylimmässä johdossa

ja esihenkilötehtävissä, merihenkilöstöä

lukuun ottamatta, oli 24 prosenttia.

Tavoite kattaa konsernin omat toiminnot

globaalisti.

Tavoitteet valmistellaan vuosittain

Aspon sosiaalisen vastuullisuuden

ohjausryhmässä, jonka toiminta käynnistyi

vuonna 2025. Kyseisessä ohjausryhmässä

tarkasteltiin myös vuoden 2025 tavoitteet.

Konsernitasoiset tavoitteet hyväksytään

sen jälkeen johtoryhmässä ja hallituksessa.

Ohjausryhmä koostuu Aspo-konsernin

edustajista. Ohjausryhmä valvoo

toimintasuunnitelmien toteutumista ja

vaikuttavuutta ja käynnistää tarvittaessa

lisätoimenpiteitä tai päivittää tavoitteisiin

sekä vaikutuksiin, riskeihin ja mahdolli-

suuksiin liittyviä toimenpidesuunnitelmia.

Ohjausryhmää tukee työryhmä, joka koos-

tuu työntekijöiden edustajista Aspon eri

liiketoiminnoista. Työryhmän tarkoituksena

on valmistella toimenpidesuunnitelmat

ohjausryhmälle. Ohjausryhmän on tarkoitus

kokoontua 2–4 kertaa vuodessa.

Konsernitason työsuojelutoimikunnan

lisäksi jokaisella ESL Shippingin aluksella

on koko merihenkilöstön kattava työtur-

vallisuus- ja työterveyskomitea, jossa

keskustellaan avoimesti henkilöstön kanssa

mm. turvallisuusselvityksistä ja riskinarvi-

oinneista. Yhteensä aluksilla pidettiin 94

turvallisuuskokousta vuoden 2025 aikana.

Turvallisuuskokouksia pidetään myös

asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.

Henkilöstön toimenkuvien ja niihin

liittyvän palkkauksen johdonmukaisuutta

vahvistetaan vuonna 2024 aloitetulla

kehitysprojektilla. Projektissa tarkastellaan

sukupuolten tasa-arvoa ja saman palkan

saamista samanarvoisesta työstä, ja

projektin tuloksena konsernissa otetaan

käyttöön yhteinen tehtävien vaativuusluo-

kittelujärjestelmä. Tämän myötä valmis-

taudutaan myös voimaan tulevaan EU:n

palkka-avoimuusdirektiiviin. Vuonna 2025

on tarkennettu keskeiset toimenkuvat, työ-

tyypit, TRIF-kokonaisuuden mittareita sekä

ilmoituskanavaa työtapaturmille. Lisäksi

uudistettiin tytäryhtiöiden omia toimin-

tatapoja, jotta tapaukset tunnistetaan ja

raportoidaan johdonmukaisesti myös koko

konsernissa. Aspo-konsernin sidosryhmiä

on osallistunut tässä luvussa kuvattujen

tavoitteiden asetantaan yleisellä tasolla

erilaisissa työpajoissa koskien erityisesti

tasa-arvoa. Ulkoiset sidosryhmät eivät ole

osallistuneet numeeristen tavoitteiden

asetantaan.

Toimintasuunnitelma tavoitteisiin

pääsemiseksi on kuvattu alla olevissa

taulukoissa. Suunnitelluilla toimilla pyritään

ennen kaikkea vähentämään työvoimaan

kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia.

Taulukoissa kuvataan mitä kohtaa arvoket-

jussa (ylävirta, omat toiminnot, alavirta) laa-

dittu toimintasuunnitelma koskee. Esitetyt

toimintasuunnitelmat kattavat vain Aspon

omat toiminnot. ”Global” tarkoittaa, että

suunnitelma on maantieteellisesti koko

maailman kattava. Oikeanpuoleinen kohta

kertoo, että toimintasuunnitelma koskee

koko Aspo-konsernia. Läpileikkaavalla toi-

minnolla tarkoitetaan toimia, jotka kattavat

koko arvoketjun.

Toimintasuunnitelma sisältää konserni-

tason yleiset linjaukset, ja liiketoiminnot

toteuttavat toimenpiteitä omien tarpei-

densa mukaan. Jokainen toimintasuunni-

telma on maantieteellisesti koko maailman

kattava. Työturvallisuuteen liittyvät

käytännön toimet ovat kuitenkin lähtökoh-

taisesti toimipaikkakohtaisia. Yhteisten

toimintasuunnitelmassa esitettyjen

toimenpiteiden lisäksi liiketoiminnoilla voi

olla omia kehitystoimia liittyen esimerkiksi

ammatilliseen kehittymiseen.

Toimintasuunnitelman toimien ei arvioida

aiheuttavan merkittäviä operatiivisia

kuluja. Toimintasuunnitelmia seurataan ja

niiden etenemisestä raportoidaan jatkossa

säännöllisesti.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

TAULUKKO 28. TOIMINTASUUNNITELMA TYÖNTEKIJÖIDEN TURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI TAVOITTEENA TRIF-LUKU 4,0 VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

ASPO

LEIPURIN TELKO ESL

YLÄVIRTA

LÄPILEIKKAAVA

TOIMINTASUUNNITELMAN LAAJUUS

OMAT TOIMINNOT ALAVIRTA

GLOBAL

Olennainen riski, vaikutus tai mahdollisuus Toimet vuoden 2025 aikana Suunnitellut toimet tulevina vuosina (2026->)

Terveys ja turvallisuus

Työperäiset vaarat

Mielenterveys

Korkea vaihtuvuus

Kustannussäästöt

Lainsäädännön mukainen työterveyshuolto, työsuojeluorganisaatioja tapaturmavakuutukset

Turvallisuuskoulutukset, esim. ensiapukoulutukset

Raportointi onnettomuuksista

Työtapaturmaraportoinnin ja työtapaturmamääritelmien yhtenäistäminen

Turvallisuushavaintojen raportointi kaikissa liiketoiminnoissa

Elämäntilanteisiin sopeutuminen & mahdollisuus osa-aikatyöhön mahdollistaa työkyvystä huo-

lehtimisen eri tilanteissa, mikä vähentää henkilöstön vaihtuvuutta

Aspon ja liiketoimintojen työsuojelutoimikunta kokoontuu puolivuosittain

Säännölliset turvallisuuspalaverit liiketoiminnoissa

Telkon turvallisuuskulttuuriprojektin aloitus

Työturvallisuussertifikaatti ISO 45001 ESL Shippingin Suomen toiminnoille 

Osa vuoden 2025 toimista jatkuu vuonna 2026

Telkon toimipisteelle suunnitellaan ISO 45001

työturvallisuusjärjestelmää 

Valmistellaan käytäntö, jolla johtoryhmä käsittelee kaikki

turvallisuusasiat

Työntekijöiden palautteen kerääminen turvallisuudesta

kyselyiden avulla

ESL:n osalta tavoitteena on laajentaa turvallisuussertifikaat-

ti ISO 45001 kattamaan myös Ruotsin toiminnot vuonna

2026

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

TAULUKKO 29. TOIMINTASUUNNITELMA, JOTTA 40 PROSENTTIA YLIMMÄSTÄ JOHDOSTA JA ESIHENKILÖISTÄ ON ALIEDUSTETTUA SUKUPUOLTA VUOTEEN

2030 MENNESSÄ

ASPO

LEIPURIN TELKO ESL

YLÄVIRTA

LÄPILEIKKAAVA

TOIMINTASUUNNITELMAN LAAJUUS

OMAT TOIMINNOT ALAVIRTA

GLOBAL

Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus Toimet vuoden 2025 aikana Suunnitellut toimet tulevina vuosina (2026->)

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka

saman arvoisesta työstä

Monimuotoinen työvoima

Houkutteleva työantaja

Rajoitettu edustus ja sukupuolten väliset

palkkaerot

Tasa-arvosuunnitelmat tarkistettu ja päivitetty vuoteen 2025 loppuun

mennessä

Työtehtävien luokittelujärjestelmän käyttöönotto konsernitasolla yhden-

vertaisen palkkauksen raportointia varten

Ensimmäiset keskeiset toimenkuvat ja työtyypit määritelty

Projekti saatiin päätökseen

Jatketaan työpaikkojen luokittelujärjestelmän käyttöönottoa konsernitasolla, jotta

samapalkkaisuudesta voidaan raportoida vuodesta 2026 alkaen.

Moninaisuus

Monimuotoinen työvoima

Houkutteleva työnantaja

Rajallinen edustus

Johto- ja esihenkilökoulutus DEI-aiheista pidettiin vuoden 2024 aikana.

Vuoden 2025 aikana kumppani tarjosi tammikuusta touko kuuhun kolmen

viikon välein käytännön työkaluja ja materiaaleja DEI-teemoihin liittyen.

Materiaalit ovat saatavilla intranetissä.

Eettiset ohjeet -koulutus

HR-järjestelmän kehittäminen sukupuoli-identiteetin ilmaisun tukemiseksi

Intranet-sivu DEI-asioille

Intranetissä DEI-koulutukset kaikille työntekijöille

Kehitetään mahdollisuutta anonymisoituun rekrytointiin rekrytoinnin ensimmäisessä

vaiheessa, mukaan lukien ulkoiset DEI-valmiuksia tarjoavat rekrytointipalvelut (2025–

2026) osana henkilöstöpolitiikan kehittämistä.

Jatketaan DEI-koulutuksen laajentamista koskemaan kaikkia konsernin työntekijöitä

myös tulevaisuudessa (aikataulu täsmennetään myöhemmin).

Rekrytointipolitiikan kehittäminen osana henkilöstöpolitiikan kehittämistä

(ESL Shippingilla osana tulevaa ESL:n työntekijän käsikirjaa ja Telkolla intranetissä).

DEI-työryhmä ja kestävän kehityksen verkosto kokoontuu keskustelemaan DEI-asioista

■

TAULUKKO 30. TOIMINTASUUNNITELMA TOIMENPITEISIIN TYÖPAIKALLA ESIINTYVÄN VÄKIVALLAN JA HÄIRINNÄN TORJUMISEKSI

ASPO

LEIPURIN TELKO ESL

YLÄVIRTA

LÄPILEIKKAAVA

TOIMINTASUUNNITELMAN LAAJUUS

OMAT TOIMINNOT ALAVIRTA

GLOBAL

Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus Toimet vuoden 2025 aikana Suunnitellut toimet tulevina vuosina (2026->)

Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän

väkivallan ja häirinnän torjumiseksi

Turvallisuus ja hyvinvointi

Oikeudelliset seuraukset

Voimassa olevat Aspo-konsernitasoiset workplace conciliation -menettelyohjeet epäasiallises-

ta käytöksestä ja työpaikalla esiintyvästä häirinnästä ilmoittamiseen

Whistleblowing-ilmoitusten seuranta ja käsittely sekä tarvittaessa toimenpiteet

Whistleblowing-politiikkaan ja Q&A:n liittyvien intranet-sivujen päivittäminen

Vuoden 2025 toimet jatkuvat vuodesta 2026 eteenpäin

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Aspo-konsernissa työskenteli vuoden 2025 lopussa yhteensä 798 henkeä, joista 163 oli

Leipurin työntekijöitä. Vuoden 2025 data sisältää vain suoraan Aspon yhtiöihin työsuh-

teessa olevat työntekijät. Henkilöstön määrällä mitattuna suurimpia toimintamaita ovat

Suomi ja Ruotsi. Merihenkilöstöstä suurin osa on miehiä. Maahenkilöstöstä miesten osuus

on noin 60 %.

Aspo-konsernin henkilöstöstä suurin osa työskentelee vakituisessa ja kokoaikaisessa työ-

suhteessa. Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2025 oli 8 prosenttia. Kokonaishenkilöstömäärä

vastaa tilinpäätöksen osiossa 3.6 ”Henkilöstökulut ja -määrät” ilmoitettua.

■

TAULUKKO 31. TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ SUKUPUOLEN MUKAAN

2025 2024

Sukupuoli

Työsuhteisten

työntekijöiden

henkilömäärä

yhteensä

Työsuhteisista

työntekijöistä

maahenkilöstön

määrä

Työsuhteisista

työntekijöistä

merihenkilöstön

määrä

Työsuhteisten

työntekijöiden

henkilömäärä

yhteensä

Työsuhteisista

työntekijöistä

maahenkilöstön

määrä

Työsuhteisista

työntekijöistä

merihenkilöstön

määrä

Mies 537 371 166 528 351 177

Nainen 260 247 13 272 256 16

Muu 1 1

Ei ilmoitettu 0 0 0 0 0 0

Yhteensä 798 619 179 800 607 193

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

TAULUKKO 32. TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ NIISSÄ TOIMINTAMAISSA, JOISSA YRITYKSELLÄ ON VÄHINTÄÄN 50 TYÖSUHTEISTA TYÖNTEKIJÄÄ,

JA JOKA ON VÄHINTÄÄN 10 PROSENTTIA YRITYKSEN TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN KOKONAISMÄÄRÄSTÄ

2025 2024

Maa

Työsuhteisten

työntekijöiden

henkilömäärä

yhteensä

Työsuhteisista

työntekijöistä

maahenkilöstön

määrä

Työsuhteisista

työntekijöistä

merihenkilöstön

määrä

Työsuhteisten

työntekijöiden

henkilömäärä

yhteensä

Työsuhteisista

työntekijöistä

maahenkilöstön

määrä

Työsuhteisista

työntekijöistä

merihenkilöstön

määrä

Suomi 367 188 179 371 178 193*

Ruotsi 211 211 205 205

Ukraina 28 28 30 30

Latvia 29 29 30 30

Viro 25 25 25 25

Liettua 29 29 25 25

Puola 23 23 26 26

Ranska 15 15 19 19

Kazakstan 13 13 12 12

Tanska 16 16 14 14

Kiina 11 11 11 11

Saksa 9 9 10 10

Uzbekistan 5 5 7 7

Belgia 8 8 6 6

Norja 4 4 6 6

Alankomaat 2 2 2 2

Romania 1 1 1 1

Intia 2 2 

Yhteensä 798 619 179 800 607 193

*Edellisenä vuonna (2024) muualta Euroopan ulkopuolelta kotoisin oleva merihenkilöstö (henkilömäärä 43) raportoitiin EU:n ulkopuolisiin maihin. Taulukko kuitenkin kuvaa toimintamaita eikä työvoiman alkuperämaata tai

kansalaisuutta. Kaikki ko. ja vastaava merihenkilöstö on työsuhteessa suomalaiseen yhtiöön, ja näin ollen heidät on vuoden 2025 luvuissa raportoitu Suomen lukuihin sekä korjattu vuoden 2024 luvuissa Suomen lukuihin.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

TAULUKKO 33. TYÖSUHTEISET TYÖNTEKIJÄT TYÖSOPIMUKSEN JA SUKUPUOLEN MUKAAN

2025

Sopimustyyppi Naisia Miehiä Muut Ei ilmoitettu

Henkilömäärä

yhteensä

Työsuhteisten työntekijöiden määrä 260 537 1 798

Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 248 462 710

Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 12 75 1 88

Vaihtelevalla työajalla työsuhteisten työskentelevien työntekijöiden määrä 0

Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 248 524 1 773

Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 12 13 25

2024

Sopimustyyppi Naisia Miehiä Muut Ei ilmoitettu

Henkilömäärä

yhteensä

Työsuhteisten työntekijöiden määrä 272 528   800

Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 258 456   714

Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 14 72   86

Vaihtelevalla työajalla työsuhteisten työskentelevien työntekijöiden määrä 0

Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 257 517   774

Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 15 11   26

■

TAULUKKO 34. RAPORTOINTIKAUDEN AIKANA LÄHTENEIDEN TYÖSUHTEISTEN

TYÖNTEKIJÖIDEN KOKONAISMÄÄRÄ JA VAIHTUVUUS

2025 2024

Henkilömäärä Henkilömäärä

Yrityksestä raportointikauden aikana lähteneiden työsuhteisten työnteki-

jöiden kokonaismäärä

64 65

Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus raportointikaudella 8,0 % 8,6 %

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Monimuotoisuuden mittarit

Aspon ylimmästä johdosta 19 oli vuoden 2025 lopussa miehiä ja 6 naisia. Ylin johto koostuu

Aspo Oyj:n ja liiketoimintojen johtoryhmistä. Valtaosa Aspo-konsernin henkilöstöstä on

30–50-vuotiaita. Keski-ikä on 46 vuotta. Tarkemmat tiedot ikä- ja sukupuolijakaumasta

esitetään alla olevassa taulukossa.

■

TAULUKKO 35. MONIMUOTOISUUTTA KOSKEVAT MITTARIT

2025

Työntekijäryhmä* Miehiä Miehiä, % Naisia Naisia, % Yhteensä Yhteensä, %

Ylin johto 19 76,0 % 6 24,0 % 25 100 %

Alle 30-vuotiaat työntekijät 48 72,7 % 18 27,3 % 66 100 %

30–50-vuotiaat työntekijät 282 65,6 % 148 34,4 % 430 100 %

Yli 50-vuotiaat työntekijät 207 68,8 % 94 31,2 % 301 100 %

*Taulukkoon on huomioitu kaikki työntekijät, jotka ovat ilmoittaneet sukupuolekseen mies tai nainen

2024

Työntekijäryhmä Miehiä Miehiä % Naisia Naisia, % Yhteensä Yhteensä, %

Ylin johto 16 76,2 % 5 23,8 % 21 100 %

Alle 30-vuotiaat työntekijät 46 71,9 % 18 28,1 % 64 100 %

30–50-vuotiaat työntekijät 281 63,6 % 161 36,4 % 442 100 %

Yli 50-vuotiaat työntekijät 201 68,4 % 93 31,6 % 294 100 %

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Suoraan Aspon yhtiöihin työsuhteessa olevat työntekijät kuuluvat lakisääteisen työterveys-

huollon ja työturvallisuuden toimintaperiaatteiden piiriin. Vuoden 2025 aikana Aspo-konser-

nissa raportoitiin 14 omaa henkilöstöä koskevaa työperäistä, poissaoloon tai lääkinnälliseen

hoitoon johtanutta tapaturmaa. Niistä 0 johti työntekijän kuolemaan.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

TAULUKKO 36. TERVEYTTÄ JA TURVALLISUUTTA KOSKEVAT MITTARIT

2025 2024

Data Data

Niiden yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien työntekijöi-

den osuus, jotka kuuluvat oikeudellisiin vaatimuksiin ja/tai

tunnustettuihin standardeihin perustuvan työterveyden ja

työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin.

100 % 100 %

Oman työvoiman työsuhteisiin työntekijöihin kohdistuvien

työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongel-

mista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä

0 0

Oman työvoiman työsuhteisiin työntekijöihin kohdistuvien

työtapaturmien lukumäärä

14 9

Oman työvoiman työsuhteisiin työntekijöihin kohdistuvien

työtapaturmien osuus (tapaturmataajuus)

7,0 4,9

Oman työvoiman työsuhteisiin työntekijöihin kohdistuvien

työperäisten terveysongelmatapausten lukumäärä

0 0

Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

Aspo-konsernin liiketoiminnoissa sukupuolten palkkaero on 26,5 %. Eniten ansainneen

henkilön vuosipalkka on 15,5-kertainen suhteessa muun henkilöstön mediaanipalkkaan.

■

TAULUKKO 37. ANSIOTULOA KOSKEVAT MITTARIT, PALKKAERO JA KOKO-

NAISANSIOT

2025 2024

Ansiotuloa koskevat mittarit Data Data

Sukupuolten palkkaero 26,5 % 26,3 %

Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku 15,5 15,4

Syrjintätapaukset, valitukset ja

vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Vuonna 2025 Aspo-konsernille ei tullut

tietoon yhtään syrjintätapausta, sisältäen

myös häirintätapaukset. Raportointikau-

della vuonna 2024 organisaatiossa kirjattiin

yksi häirintätapaus. Tapaus käsiteltiin

HR-prosessien mukaisesti asianosaisten

ja HR:n kesken. Vuosina 2024 ja 2025

lakien rikkomisesta tuomittiin sakkoja

yhteensä 0 euroa. Aspolle ei tullut yhtään

whistleblowing- kanavan kautta valitusta,

joka liittyy työoloihin ja -ehtoihin, yhdenver-

taiseen kohteluun ja mahdollisuuksiin sekä

muihin työhön liittyviin oikeuksiin.

Työsuhteisten työntekijöiden

ominaisuuksien mittausmenetelmät

TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN

OMINAISUUDET

Tiedot työntekijämäärästä maittain

sukupuolen ja työsopimuksen mukaan

sekä tiedot henkilöstön vaihtuvuudesta

saadaan HR- ja palkanmaksujärjestelmistä.

Henkilöstö jaetaan maahenkilöstöön ja ESL

Shippingin merihenkilöstöön.

Tiedot perustuvat raportointikauden

viimeisen päivän työntekijämäärään

(31.12.2025), ja lukumäärät on ilmoitettu

henkilömäärinä. Raportointikauden aikana

lähteneillä työsuhteisilla työntekijöillä

tarkoitetaan työsuhteita, jotka ovat

päättyneet työntekijän omasta pyynnöstä

tai yhteisellä sopimuksella.

Monimuotoisuuden mittarit

Työntekijöiden ikäryhmät saadaan HR- ja

palkanmaksujärjestelmistä syntymäaikojen

perusteella. Tiedot perustuvat raportointi-

kauden viimeisen päivän työntekijämäärään

(31.12.2025).

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat

mittarit

Työtapaturmien kokonaismäärä ja -laatu

saadaan ESG-raportointijärjestelmästä.

Tapaturmataajuuden mittauksen perustana

on poissaoloon johtaneiden tai lääkinnälli-

seen hoitoon johtaneiden työtapaturmien

määrä miljoonaa työtuntia kohden. Ammat-

titautien kohdalla poissaolomäärät saadaan

HR- ja palkanmaksujärjestelmistä. Koko

työsuhteiseen henkilöstöön sovelletaan

paikallista oikeudellista sääntelyä ja tämä

on huomioitu raportoinnissa.

Aspolla ei ole kaikki konserniyhtiöt katta-

vaa tapaturma- ja ammattitautitapausten

seurantajärjestelmää, vaan tietojen toi-

mittamisen oikeellisuus on yksittäisten

henkilöiden vastuulla. On siis mahdollista,

että yksittäisiä tapauksia on jätetty rapor-

toimatta.Vuoden 2025 tiedot sisältävät

vain suoraan Aspon yhtiöihin työsuhteessa

olevat työntekijät. Tulevien vuosien

raportoinnissa asia pyritään korjaamaan

keskitetyn seurannan avulla.

Ansiotuloa koskevat mittarit

(palkkaero ja kokonaisansiot)

Vuoden 2025 palkkaerodata sisältää vain

suoraan Aspon yhtiöihin työsuhteessa

olevat työntekijät.

Maahenkilöstö: Henkilöstöjärjestelmästä

saadun raportin perusteella on määritetty

kuukausi- tai tuntipalkka kullekin työsuh-

teelle, joka oli voimassa 31.12.2025. Jos

palkka on merkitty kuukausipalkkana, on

se ensin muunnettu kokoaikaiseksi (FTE)

tarvittaessa ja sen jälkeen jaettu keski-

määräisillä kuukausittaisilla työtunneilla,

jotka on laskettu kunkin työsopimuksen

paikallisten kokoaikatyötuntien perusteella.

Merihenkilöstö: Vuoden 2025 kokonais-

palkka on haettu henkilöstö- ja palkanmak-

sujärjestelmästä, jaettu aluksella tehtyjen

työpäivien määrällä ja edelleen työpäivän

pituudella, joka on 8 tuntia. Työehtosopi-

muksen mukaan merihenkilöstön tavan-

omainen työpäivä on 8 tuntia, kun taas

maaorganisaation henkilöstön työpäivän

pituus on 7,5 tuntia. Vuosilomapalkka on

rajattu kokonaispalkan ulkopuolelle.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Hallinnolliset tiedot

Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1)

Liiketoiminnan harjoittamista

koskevat toimintaperiaatteet ja

yrityskulttuuri

Aspo-konsernin periaatteena on, että

sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön

näkökulmasta kestävä liiketoiminta on

edellytys pitkän aikavälin arvonluontiin

ja että vastuullisesti johdettu kasvava

yritys luo työtä, verotuloja ja hyvinvointia.

Liiketoiminnan vastuullisuuden keskeisistä

tekijöistä keskustellaan omana agenda-

kohtanaan Aspon hallituksen ja konsernin

johtoryhmän kokouksissa noin kerran

kuukaudessa.

Eettisten ohjeidensa mukaisesti Aspo

on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa

rehellisesti ja eettisesti kestävällä tavalla.

Aspon eettisten ohjeiden mukaisesti kaikki

Aspo-konsernin työntekijät ovat vastuussa

siitä, että konsernissa toimitaan yhtiön

eettisten sitoumusten mukaisesti. Koko

Aspo-konsernin henkilöstön on suoritet-

tava vuosittain Aspon eettinen ohjeistus

-verkkokoulutus.

Aspossa tuetaan keskustelukulttuuria,

joka kannustaa tuomaan äänensä kuuluviin.

Jokaisen työntekijän odotetaan ilmoittavan

epäilyistään tai havainnoistaan koskien

lakien, eettisten ohjeiden tai muun Aspon

toimintaohjeen vastaista toimintaa.

Ilmoituksen voi tehdä omalle esihenkilölle,

suoraan yhtiön toimitusjohtajalle, Aspon

lakiosastolle, HR-osastolle tai sisäisen

tarkastuksen edustajalle. Näiden lisäksi

käytössä on sähköinen ilmoituskanava

(whistleblowing) verkkosivuilla osoitteessa

https://report.whistleb.com/aspo. Sen

kautta voi tehdä ilmoituksen halutessaan

nimettömästi, ja kanavaa voivat käyttää

myös yhtiön ulkopuoliset tahot. Ilmoi-

tuskanava on ulkopuolisen toimittajan

hallinnoima ja ilmoitukset käsitellään

määrämuotoisen prosessin mukaisesti

sekä raportoidaan Aspon hallitukselle.

Henkilötietoja käsitellään tietosuojalakien ja

yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaati-

musten mukaisesti ja ilmoitukset pidetään

mahdollisuuksien mukaan luottamukselli-

sina. Menettelytavat väärinkäytösepäilyjen

selvittämisessä on kuvattu tarkemmin

Aspon ilmoittajansuojelupolitiikassa

(whistleblowing policy).

Aspon korruption ja lahjonnan torjuntaa

koskevat toimintaperiaatteet ovat YK:n

yleissopimuksen mukaisia: korruptiota tai

lahjontaa ei hyväksytä missään muodossa.

Yhtiö ei tarjoa, anna, pyydä tai vastaanota

lahjoja tai vieraanvaraisuutta, jotka ovat

arvoltaan enemmän kuin nimellisiä tai

joiden tarkoituksena on tai saattaa olla

vaikuttaa päätöksentekoon tai saada epä-

reilua henkilökohtaista hyötyä. Tavoitteena

on, ettei lahjonta- ja korruptiotapauksia

esiinny lainkaan. Tavoite kattaa omat

toiminnot globaalisti.

Aspon arvion mukaan alttiimpia lahjonta-

ja korruptioyrityksille ovat yrityksen

johtotehtävissä työskentelevät sekä

laivojen päällystö.

Aspo noudattaa väärinkäytösten paljas-

tajien suojelussa EU:n whistleblower-direk-

tiiviä (Laki Euroopan unionin ja kansallisen

oikeuden rikkomisesta ilmoittavien hen-

kilöiden suojelusta (20.12.2022/1171)).

Huolenaiheista ilmoittamisesta ei koskaan

rangaista. Sekä eettisten ohjeiden rikkomi-

sesta että kostotoimiin syyllistymisestä voi

olla tekijälleen seuraamuksia. Aspossa ei

hyväksytä kostotoimia, kuten erottamista,

palkanalennusta tai ylentämisen estämistä

ketään sellaista henkilöä kohtaan, joka on

vilpittömin aikein ilmoittanut epäillystä vää-

rinkäytöksestä tai joka osallistuu epäillyn

rikkomuksen tutkimiseen. Väärinkäytösten

ilmoittaminen sisältyy eettisten ohjeiden

verkkokoulutukseen. Yhtiö voi käyttää ulko-

puolista tutkijaa tai selvittäjää tutkinnan

suorittamiseksi, mikäli se havaitaan tar-

peelliseksi esimerkiksi riippumattomuuden

takaamiseksi.

Aspon eettiset ohjeet (Code of

Conduct) ja ilmoittajansuojelupolitiikka

kattavat kaikki olennaiset liiketoiminnan

harjoittamisen vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet. Niiden ajankohtaisuus

tarkistetaan vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tarkistuksen yhteydessä

kerran vuodessa. Aspon eettiset ohjeet

sekä ilmoittajansuojelupolitiikka koskevat

Aspo-konsernia ja kaikkia sen liiketoimintoja

keskittyen pääasiassa omaan toimintaan.

Eettiset ohjeet ja ilmoittajansuojelupo-

litiikka eivät koske ylä- ja alavirran arvo-

ketjuja. Aspon ilmoittajansuojelupolitiikka

kattaa myös Aspon entiset työntekijät.

Toimitusjohtaja on vastuussa eettisten

ohjeiden ja ilmoittajansuojelupolitiikan

toteuttamisesta.

Aspo-konsernin toimintaperiaatteiden ja

ilmoituskanavien lisäksi kaikilla ESL Ship-

pingin aluksilla on merityöyleissopimuksen

(MLC) mukainen menettely, jonka avulla

merihenkilöstö voi tehdä valituksen mistä

tahansa asiasta, jonka väitetään rikkovan

merityötä koskevan yleissopimuksen

vaatimuksia.

Aspo-konserni ja sen liiketoiminnot ovat

sitoutuneet noudattamaan YK:n Global

Compact -aloitetta, YK:n ihmisoikeuksien

yleismaailmallista julistusta sekä ILO:n

julistusta työelämän perusperiaatteista ja

-oikeuksista. Konsernitasoisten toiminta-

periaatteiden ja poliitikkojen lisäksi Telko

on sitoutunut YK:n UNCAC-periaatteisiin ja

toimialajärjestö FECC:n Code of Conduct

-periaatteisiin. Eettiset ohjeet ovat saata-

villa Aspon verkkosivuilla, ja ilmoittajansuo-

jelupolitiikka on työntekijöiden saatavilla

yrityksen intranetissä. Muille sidosryhmille

tietoa ilmoittajansuojelupolitiikasta voidaan

antaa pyynnöstä.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

TAULUKKO 38. LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMISTA KOSKEVAT TOIMET

ASPO

LEIPURIN TELKO ESL

YLÄVIRTA

LÄPILEIKKAAVA

TOIMINTASUUNNITELMAN LAAJUUS

OMAT TOIMINNOT ALAVIRTA

GLOBAL

Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus Toimet vuoden 2025 aikana Suunnitellut toimet tulevina vuosina (2026 -> )

Yrityskulttuuri

Korkea vaihtuvuus

Mainevahingot

Suunniteltujen verkkokoulutusten suorittaminen (CoC-koulutus pakollinen kaikille, korruption- ja

lahjonnan vastainen koulutus pakollinen kohdennetuille ryhmille)

Vuosittaisten compliance-riskien tarkistamisen kehittäminen jatkuu

Mitataan, kuinka eettinen Aspo on työntekijöiden näkökulmasta (esim. People Power Index).

Sisäisen valvonnan ja vaatimustenmukaisuuden itsearvioinnit.

Prosessin kehittäminen työntekijöiden lähtökeskusteluille jatkuu

Vuosittaiset eettiset ohjeet- ja korruption ja lahjonnan vastainen

koulutus sekä välivuosittain muut compliance -koulutukset

Sisäisen valvonnan jatkuva parantaminen riskien ja itsearviointi-

en perusteella

Ilmiantajien suojelu

Luottamuksellisuuden puute

Mainevahingot

Whistleblowing-prosessi ja tiedottaminen mm. ilmiantajien suojelusta ja mahdollisuus epäkoh-

dista ilmoittamiseen nimettömänä

Epäkohtien pitäminen luottamuksellisina mahdollisuuksien mukaan

Vaatimustenmukaisuudesta vastaava auttaa suojelemaan ilmiantajaa eri tavoin.

Raportointivuoden toimet jatkuvat vuodesta 2026 eteenpäin

Korruptio ja lahjontatapaukset

Mahdollisuus korruptioon

Aspo-konsernin toimintaperiaatteiden mukaan:

Pakolliset koulutukset sääntöjen noudattamisesta ja korruption torjunnasta

Useita kanavia huolenaiheiden esille ottamiseksi, kaikki mahdolliset tapaukset tai epäilyt,

pienetkin, tutkitaan

Selkeät roolit ja vastuut kaikkien tietoon

Sisäisen valvonnan jatkuva kehittäminen riskien vähentämiseksi

Raportointivuoden toimet jatkuvat vuodesta 2026 eteenpäin

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen

ja havaitseminen

Korruption tietoisuuden edistäminen ja

tapausten ehkäiseminen

Korruption ja lahjonnan

ehkäiseminen ja havaitseminen

Aspo-konsernilla on eettiset ohjeet (Code

of Conduct) sekä siihen liittyvä koulutus

koko henkilöstölle. Eettisten ohjeiden

koulutuksen lisäksi yhtiössä järjestettiin

syksyllä 2025 lahjontaa ja korruptiota

ehkäisevä verkkokoulutus kohdennetuille

ryhmille. Pääviesti on nollatoleranssi

kaikenlaiselle korruptiolle ja lahjonnalle.

Koko Aspo-konsernin henkilöstön on

suoritettava vuosittain Aspon eettinen

ohjeistus -verkkokoulutus, joka sisältää

myös korruption ja lahjonnan vastaiset

ohjeet ja säännöt. Koulutus kattaa myös

toiminnot, joissa toimivat henkilöt ovat

alttiimpia lahjonta- ja korruptioyrityksille.

100 prosentin tavoite koskee vuotta 2025

ja sitä verrataan perusvuoteen 2021, jolloin

eettiset ohjeet -koulutuksen oli käynyt 88

prosenttia henkilöstöstä. Tavoite toteutui

vuonna 2025. Myös vuosina 2022, 2023 ja

2024 saavutettiin 100 prosentin tavoite.

Tavoite kattaa omat toiminnot globaalisti.

Työtehtävistä riippuen työntekijöiden on

suoritettava eettisten ohjeiden lisäsi eri

aiheisia compliance-koulutuksia kuten

lahjonnan ja korruption estämiseen, kilpai-

lulainsäädäntöön ja tietosuojaan liittyvät

koulutukset. Tavoitteena on, että kaikki

kyseisten compliance-koulutusten kohde-

ryhmään kuuluvat suorittavat koulutuksen.

Aspo-konsernin sidosryhmiä on osallistu-

nut tässä luvussa kuvattujen tavoitteiden

asetantaan yleisellä tasolla erilaisissa

työpajoissa. Ulkoiset sidosryhmät eivät

ole osallistuneet numeeristen tavoitteiden

asetantaan.

Kaikista korruptio- tai lahjontaepäilyistä

on ilmoitettava joko omalle esihenkilölle,

Compliance Officerille tai esimerkiksi

whistleblowing-kanavan kautta. Yhtiö tutkii

kaikki esitetyt epäilykset. Ilmoituksen vas-

taanottajavaihtoehdot mahdollistavat, että

tutkinnan suorittaa aina sellainen taho, joka

ei ole asiaan osallisena.

Lakiasioista vastaava johtaja

raportoi merkittävät epäilykset

tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusva-

liokunnan lisäksi Aspon hallitus käsit-

telee korruptio- ja lahjontatapauksia

neljännesvuosittain.

Yhtiön eettisistä ohjeista ja lahjontaa

ja korruptiota estävistä politiikoista sekä

niihin liittyvistä koulutuksista viestitään

koko henkilöstölle sähköpostilla ja yhtiön

intranetissä, missä ne ovat koko henkilös-

tön saatavilla.

Konsernitasoisen koulutuksen lisäksi ESL

Shipping on sitoutunut torjumaan korrup-

tiota merenkulkualan Maritime Anti-Cor-

ruption Networkin (MACN) jäsenenä. ESL

Shippingin alukset liikennöivät pääasiassa

Pohjois-Euroopassa, mutta yrityksessä

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

tiedostetaan, että korruptio on edelleen

merkittävä ongelma joissakin niistä maista,

joissa sen alukset liikennöivät.

Korruptio- tai lahjontatapaukset

Vuonna 2025 Aspo-konsernin tietoon ei

tullut yhtään korruptio- tai lahjontaepäilyä.

Lakien rikkomisesta tuomittiin sakkoja

yhteensä 0 euroa. Aspo-konsernin toimia

korruption ja lahjonnan estämiseksi on

käsitelty kohdassa G1-3. Korruptio- ja

lahjontatapauksiin liittyvät tiedot saadaan

Aspon järjestelmistä eikä mittausmenetel-

missä ole tunnistettu rajoitteita.

■

TAULUKKO 39. KORRUPTIO- TAI LAHJONTATAPAUKSET

RAPORTOINTIJAKSON AIKANA

Korruptio- ja lahjontatapaukset Määrä

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen

tuomioiden lukumäärä

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen

sakkojen suuruus

0 €

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Liite 1: Tiedonantovaatimukset ja viittaukset

■

MONIALAISET STANDARDIT

Tiedonantovaatimukset

ESRS 2 Yleiset tiedot Kappale / raportti Sivu Lisätietoja

BP-1 Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet Kestävyysraportti 19

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Kestävyysraportti 19–20

GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Kestävyysraportti 20–22

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat Kestävyysraportti 20–21

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Kestävyysraportti 21

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista Kestävyysraportti 22

GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta Kestävyysraportti /

Toimintakertomus

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Kestävyysraportti 22–24

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Kestävyysraportti 24–25

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus liiketoimintamallin kanssa Kestävyysraportti 25–28

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Kestävyysraportti 29–31

IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset Kestävyysraportti 30, 32

MDR-P Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet Kestävyysraportti 43, 63, 73

MDR-A Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit Kestävyysraportti 46–47, 64–67,

73–74

MDR-M Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit Kestävyysraportti 19, 46, 50, 60–62,

65, 72, 75

MDR-T Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla Kestävyysraportti 43–46, 64–65,

73–74

■

YMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT STANDARDIT

Tiedonantovaatimukset

ESRS E1 Ilmastonmuutos Kappale / raportti Sivu Lisätietoja

ESRS 2, GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Kestävyysraportti 21

E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Kestävyysraportti 42–43

ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Kestävyysraportti 28–29

ESRS, IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Kestävyysraportti 31–32

E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Kestävyysraportti 43

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

ESRS E1 Ilmastonmuutos Kappale / raportti Sivu Lisätietoja

E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit Kestävyysraportti 46–47

E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet Kestävyysraportti 42–46

E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Kestävyysraportti 47–50

E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 - bruttopäästöt ja kokonaispäästöt Kestävyysraportti 50–60

E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet - - Ei ole olennainen Aspolle

E1-8 Sisäinen hiilen hinnoittelu - - Ei ole olennainen Aspolle

E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset

vaikutukset

- - Ei ole olennainen Aspolle

■

SOSIAALISET STANDARDIT

Tiedonantovaatimukset

ESRS S1 Oma työvoima Kappale / raportti Sivu Lisätietoja

ESRS 2, SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Kestävyysraportti 24

ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus liiketoimintamallin kanssa Kestävyysraportti 28

S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Kestävyysraportti 63 Vapaaehtoisiin ei vastattu

S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa Kestävyysraportti 63–64 Vapaaehtoisiin ei vastattu

S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Kestävyysraportti 64 Vapaaehtoisiin ei vastattu

S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan

työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä

kyseisten toimien vaikuttavuus

Kestävyysraportti 64–67 Vapaaehtoisiin ei vastattu

S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Kestävyysraportti 64–67 Vapaaehtoisiin ei vastattu

S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Kestävyysraportti 68–70, 72 Vastattu vapaaehtoisiin datapisteisiin

52a ja b, muihin vapaaehtoisiin ei

vastattu

S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet - - Ei olennainen

S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu - - Ei olennainen

S1-9 Monimuotoisuuden mittarit Kestävyysraportti 71

S1-10 Riittävä palkka - - Ei olennainen

S1-11 Sosiaalinen suojelu - - Ei olennainen

S1-12 Vammaiset henkilöt - - Ei olennainen

S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit - - Ei olennainen

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

ESRS S1 Oma työvoima Kappale / raportti Sivu Lisätietoja

S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Kestävyysraportti 71–72 Vapaaehtoisiin ei vastattu

S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit - - Ei olennainen

S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) Kestävyysraportti 72 Vapaaehtoisiin ei vastattu

S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset - 72 Vapaaehtoisiin ei vastattu

■

HALLINNOLLISET STANDARDIT

Tiedonantovaatimukset

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Kappale / raportti Sivu Lisätietoja

ESRS 2, GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Kestävyysraportti 20

ESRS 2, IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Kestävyysraportti 32

G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri Kestävyysraportti 73–74

G1-2 Suhteet toimittajiin - - Ei olennainen

G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen Kestävyysraportti 74–75 Vapaaehtoisiin ei vastattu

G1-4 Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset Kestävyysraportti 75 Vapaaehtoisiin ei vastattu

G1-5 Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta - - Ei olennainen

G1-6 Maksukäytännöt - - Ei olennainen

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Liite 2: Muusta EU:n lainsäädännöstä johtuvat datapisteet

Oheisessa taulukossa on esitetty ESRS 2:n ja aihekohtaisten ESRS-standardien tietopisteet, jotka on johdettu muusta Euroopan unionin (EU) lainsäädännöstä, kuten ESRS 2:n lisäyksessä

B on esitetty.

Tiedonantovaatimus Datapiste

SFDR

viittaus

Pillar 3

viittaus

Benchmark

sääntely-

viittaus

Eurooppalainen

ilmastolaki Kappale Sivu

ESRS 2 GOV-1 21 (d) Hallituksen sukupuolijakauma x x Kestävyysraportti 20

ESRS 2 GOV-1 21 (e) Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus x Kestävyysraportti 20

ESRS 2 GOV-4 30 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista x Kestävyysraportti 22

ESRS 2 SBM-1 40 (d) i Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan x x x Kestävyysraportti 22–23

ESRS 2 SBM-1 40 (d) ii Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan x x Kestävyysraportti 23

ESRS 2 SBM-1 40 (d) iii Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan x x Kestävyysraportti 23

ESRS 2 SBM-1 40 (d) iv Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan x Ei koske Aspoa

ESRS E1-1 14 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050

mennessä

x Ei vastattu

ESRS E1-1 16 (g) Pariisin sitoumuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset x x Kestävyysraportti 42

ESRS E1-4 34 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet x x x Kestävyysraportti 42–45

ESRS E1-5 38 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden

mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)

x Kestävyysraportti 47–49

ESRS E1-5 37 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä x Kestävyysraportti 47–49

ESRS E1-5 40 to 43 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä

aloilla

x Kestävyysraportti 47–49

ESRS E1-6 44 Kasvihuonekaasupäästöjen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja

kokonaispäästöt

x x x Kestävyysraportti 50–52,

54–59,

ESRS E1-6 53 to 55 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti x x x Kestävyysraportti 53, 56,

58, 60

ESRS E1-7 56 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset x Ei koske Aspoa

ESRS E1-9 66 Vertailusalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille x Ei olennainen

ESRS E1-9 66 (a) Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan x Ei olennainen

ESRS E1-9 66 (c) Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen

fyysinen riski

x Ei olennainen

ESRS E1-9 67 (c) Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä

energiatehokkuusluokittain

x Ei olennainen

ESRS E1-9 69 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa x Ei olennainen

ESRS E2-4 28 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä,

joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva

eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa

x Ei olennainen

ESRS E3-1 9 Vesivarat ja merten luonnonvarat x Ei olennainen

ESRS E3-1 13 Kohdennetut toimintaperiaatteet x Ei olennainen

ESRS E3-1 14 Merten ja valtamerten kestävyys x Ei olennainen

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Tiedonantovaatimus Datapiste

SFDR

viittaus

Pillar 3

viittaus

Benchmark

sääntely-

viittaus

Eurooppalainen

ilmastolaki Kappale Sivu

ESRS E3-4 28(c) Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä x Ei olennainen

ESRS E3-4 29 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti x Ei olennainen

ESRS 2- SBM-3 - E4 16 (a) i Toiminnot, jotka vaikuttavat kielteisesti biologisen monimuotoisuuden kannalta

herkkiin alueisiin

x Ei olennainen

ESRS 2- SBM-3 - E4 16 (b) Olennaiset kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät maaympäristön tilan heikkene-

miseen, aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen

x Ei olennainen

ESRS 2- SBM-3 - E4 16 (c) Uhanalaisiin lajeihin vaikuttava toiminta x Ei olennainen

ESRS E4-2 24 (b) Kestävät maata ja maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet x Ei olennainen

ESRS E4-2 24 (c) Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet x Ei olennainen

ESRS E4-2 24 (d) Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet x Ei olennainen

ESRS E5-5 37 (d) Kierrättämätön jäte x Ei olennainen

ESRS E5-5 39 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte x Ei olennainen

ESRS 2- SBM3 - S1 14 (f) Pakkotyötapausten riski x Kestävyysraportti 28

ESRS 2- SBM3 - S1 14 (g) Lapsityövoimatapausten riski x Kestävyysraportti 28

ESRS S1-1 20 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset x Kestävyysraportti 63

ESRS S1-1 21 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aihei-

ta koskevat due diligence -käytännöt

x Kestävyysraportti 63

ESRS S1-1 22 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä x Kestävyysraportti 63

ESRS S1-1 23 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet x Kestävyysraportti 63

ESRS S1-3 32 (c) Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät x Kestävyysraportti 64

ESRS S1-14 88 (b) and

(c)

Kuolemantapausten lukumäärä työtapaturmien lukumäärä ja osuus x x Kestävyysraportti 72

ESRS S1-14 88 (e) Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuok-

si menetettyjen päivien määrä

x Ei sisällytetty

ESRS S1-16 97 (a) Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero x x Kestävyysraportti 72

ESRS S1-16 97 (b) Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka x Kestävyysraportti 72

ESRS S1-17 103 (a) Syrjintätapaukset x Kestävyysraportti 72

ESRS S1-17 104 (a) Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja

OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen.

x x Ei olennainen

ESRS 2- SBM3 – S2 11 (b) Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa x Ei olennainen

ESRS S2-1 17 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset x Ei olennainen

ESRS S2-1 18 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet x Ei olennainen

ESRS S2-1 19 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja

OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

x x Ei olennainen

ESRS S2-1 19 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aihei-

ta koskevat due diligence -käytännöt

x Ei olennainen

ESRS S2-4 36 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuk-

sien loukkaukset

x Ei olennainen

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Tiedonantovaatimus Datapiste

SFDR

viittaus

Pillar 3

viittaus

Benchmark

sääntely-

viittaus

Eurooppalainen

ilmastolaki Kappale Sivu

ESRS S3-1 16 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset x Ei olennainen

ESRS S3-1 17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n

periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

x x Ei olennainen

ESRS S3-4 36 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset x Ei olennainen

ESRS S4-1 16 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet x Ei olennainen

ESRS S4-1 17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja

OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

x x Ei olennainen

ESRS S4-4 35 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset x Ei olennainen

ESRS G1-1 10 (b) Korruption vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus x Kestävyysraportti 73

ESRS G1-1 10 (d) Väärinkäytösten paljastajien suojelu x Ei koske Aspoa

ESRS G1-4 24 (a) Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisestä määrätyt sakot x x Kestävyysraportti 75

ESRS G1-4 24 (b) Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit x Kestävyysraportti 75

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Tilinpäätös 2025

KONSERNITILINPÄÄTÖS 2025 83

Konsernin laaja tuloslaskelma 83

Konsernitase 84

Konsernin rahavirtalaskelma 85

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 86

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 87

1 Aspo kehittää liiketoimintojaan

pitkäjänteisesti ja vastuullisesti 87

1.1 Konsernirakenne 89

1.2 Hankitut liiketoiminnat ja

liiketoimintojen myynnit 91

1.3 Lopetettu toiminto 94

2 Pääomarakenne 96

2.1 Rahoitusvarat ja -velat 97

2.2 Rahavarat 98

2.3 Lainat 99

2.4 Maturiteetti 100

2.5 Vuokrasopimukset 101

2.6 Oma pääoma 104

2.7 Osakekohtainen tulos ja osingonjako 106

3 Liiketoiminnat ja tuloksellisuus 107

3.1 Liikevaihto 109

3.2 Liiketoiminnan muut tuotot 111

3.3 Osakkuusyritykset 112

3.4 Materiaalit ja palvelut 113

3.5 Liiketoiminnan muut kulut 113

3.6 Henkilöstökulut ja -määrät 114

3.7 Poistot ja arvonalentumistappiot 115

3.8 Rahoitustuotot ja -kulut 116

3.9 Tuloverot 117

4 Sijoitettu pääoma 118

4.1 Aineelliset hyödykkeet 120

4.2 Aineettomat hyödykkeet 123

4.3 Liikearvo 125

4.4 Vaihto-omaisuus 127

4.5 Myyntisaamiset ja muut saamiset 128

4.6 Ostovelat ja muut velat 129

4.7 Varaukset 130

4.8 Laskennalliset verot 131

5 Muut liitetiedot 133

5.1 Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta 133

5.2 Johdannaissopimukset 137

5.3 Lähipiiri ja johdon palkitseminen 139

5.4 Osakeperusteiset maksut 140

5.5 Ehdolliset velat, varat ja muut sitoumukset 143

5.6 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat 144

5.7 Muutokset IFRS-standardeissa 144

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 146

Emoyhtiön tuloslaskelma 146

Emoyhtiön tase 147

Emoyhtiön rahoituslaskelma 148

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 149

Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen

ja kestävyysraportin allekirjoitukset 158

Tilintarkastuskertomus 159

Kestävyysraportin varmennuskertomus 160

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

			KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS
1 000 €	Liitetieto	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024	1 000 €	Liitetieto	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Jatkuvat toiminnot				Muut laajan tuloksen erät
Liikevaihto	3.1	469 084	459 510	Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
Liiketoiminnan muut tuotot	3.2	14 435	2 406	tulosvaikutteisiksi:
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien				Muuntoerot		3 075	-971
yhteisöjen tuloksista	3.3	264	442	Suojauslaskenta	5.2	-16 881	9 403
Materiaalit ja palvelut	3.4	-281 737	-269 467	Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		-13 806	8 433
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	3.6	-47 414	-44 259	Tilikauden laaja tulos		14 153	15 716
Poistot ja arvonalentumistappiot	3.7	-16 946	-23 693
Poistot vuokratuista hyödykkeistä	3.7	-8 893	-12 919	Tilikauden tuloksen jakautuminen
Liiketoiminnan muut kulut	3.5	-95 995	-97 822	Yhtiön osakkeenomistajille		23 507	6 363
Liikevoitto		32 796	14 200	Määräysvallattomille omistajille		4 452	920
						27 959	7 283
Rahoitustuotot	3.8	4 378	4 169
Rahoituskulut	3.8	-11 875	-12 641	Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Rahoitustuotot ja -kulut		-7 497	-8 472	Yhtiön osakkeenomistajille		13 318	12 790
				Määräysvallattomille omistajille		834	2 925
Voitto ennen veroja		25 299	5 728			14 153	15 716
Tuloverot	3.9	-2 097	-1 650	Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva
Jatkuvien toimintojen voitto		23 202	4 078	osakekohtainen tulos, €
				Laimentamaton osakekohtainen tulos
Tulos lopetetusta toiminnosta	1.3	4 757	3 205	Jatkuvista toiminnoista	2.7	0,57	0,03
Tilikauden voitto		27 959	7 283	Lopetetusta toiminnosta	2.7	0,15	0,10
				Yhteensä		0,72	0,14
				Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos
				Jatkuvista toiminnoista	2.7	0,57	0,03
				Lopetetusta toiminnosta	2.7	0,15	0,10
				Yhteensä		0,72	0,14

Konsernin laaja tuloslaskelma

Konsernitilinpäätös 2025

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Konsernitase

VARAT

							KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS
				OMA PÄÄOMA JA VELAT
1 000 €	Liitetieto	31.12.2025	31.12.2024	1 000 €	Liitetieto	31.12.2025	31.12.2024
Pitkäaikaiset varat				Osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Liikearvo	4.3	46 485	66 983	Osakepääoma	2.6	17 692	17 692
Muut aineettomat hyödykkeet	4.2	31 236	38 952	Ylikurssirahasto	2.6	4 351	4 351
Aineelliset hyödykkeet	4.1	187 073	174 407	Muut rahastot		10 571	23 835
Vuokratut hyödykkeet	2.5	12 796	18 963	Hybridi-instrumentti	2.6	0	30 000
Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä				Muuntoerot		-11 749	-14 824
yhteisöissä	3.3	2 143	1 921	Kertyneet voittovarat		122 678	100 248
Muut rahoitusvarat		126	159	Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma		143 542	161 301
Laskennalliset verosaamiset	4.8	513	454	Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta		19 979	27 522
Pitkäaikaiset varat yhteensä		280 372	301 840
				Oma pääoma yhteensä		163 522	188 822
Lyhytaikaiset varat				Pitkäaikaiset velat
Vaihto-omaisuus	4.4	61 496	84 183	Laskennalliset verovelat	4.8	10 980	13 439
Myyntisaamiset ja muut saamiset	4.5	62 291	88 433	Varaukset	4.7	570	602
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		1 039	1 113	Lainat ja käytetyt luottolimiitit	2.3	194 170	191 736
Rahavarat	2.2	50 291	36 393	Vuokrasopimusvelat	2.5	6 090	9 413
		175 117	210 123	Muut velat	4.6	29	10 025
Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät	1.3	58 050	0	Pitkäaikaiset velat yhteensä		211 838	225 215
Lyhytaikaiset varat yhteensä		233 167	210 123
Varat yhteensä		513 539	511 963
				Lyhytaikaiset velat
				Varaukset	4.7	113	107
				Lainat ja käytetyt luottolimiitit	2.3	44 236	13 006
				Vuokrasopimusvelat	2.5	7 037	10 258
				Ostovelat ja muut velat	4.6	65 108	73 614
				Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		550	939
						117 045	97 926
				Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat	1.3	21 134	0
				Lyhytaikaiset velat yhteensä		138 179	97 926
				Velat yhteensä		350 017	323 140
				Oma pääoma ja velat yhteensä		513 539	511 963

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 €	Liitetieto	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024	1 000 €	Liitetieto	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirta				Investointien rahavirta
Liikevoitto jatkuvista toiminnoista		32 796	14 200	Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	4	-34 312	-49 674
Liikevoitto lopetetuista toiminnoista	1.3	6 017	4 356	Supramax alusten luovutustulot		0	33 546
Liikevoitto yhteensä		38 813	18 556	Aineellisten hyödykkeiden ja muiden pitkäaikaisten
Oikaisut liikevoittoon:				varojen luovutustulot		19 005	3 265
				Swed Handling hankinta vähennettynä hankintahetken
Poistot ja arvonalentumiset		27 347	38 957	rahavaroilla		0	-39 224
Aineellisten hyödykkeiden ja muiden pitkäaikaisten				Muut hankitut liiketoiminnat vähennettynä hankinta-
varojen myyntivoitot		-10 871	-383	hetken rahavaroilla		-1 748	-17 266
Myytyjen / yhdistelemättä jätettyjen liiketoimintojen				Green Handy termiinit		-5 348	0
luovutustappiot		0	94	Saadut osingot		45	864
Hankittujen liiketoimintojen varaston käyvän arvon
kohdistuksen purku		17	1 481	Investointien rahavirta		-22 358	-68 489
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien
yhteisöjen tuloksista	3.3	-264	-442	Rahoituksen rahavirta
Osakepalkitseminen		289	571	Lainojen nostot		45 550	95 115
Green Coaster laivojen myyntivoiton oikaisu		207	0	Lainojen takaisinmaksut		-7 105	-74 728
Varausten lisäys (+) / vähennys (-)		253	-93	Yritystodistusten liikkeeseenlasku (+) / lunastus (-)		-5 000	5 000
Liiketoiminnan realisoitumattomat kurssivoitot
ja -tappiot		187	120	Omien osakkeiden hankinta		-688	0
				Vuokrasopimusvelan lyhennykset		-10 832	-14 916
Käyttöpääoman muutos:				Hybridi-instrumentin takaisinmaksu	2.6	-30 000	0
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)		2 629	-11 737	Maksetut hybridi-instrumenttien korot	2.6	-2 625	-2 625
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)				Saadut tuotot ESL Shipping vähemmistöosuuden myynnistä		0	45 000
Green Coasterit ja Green Handyt		3 760	-2 755	Määräysvallattomille omistajille maksettu osinko		-2 143	-2 786
Myyntisaamisten ja muiden saamisten
lisäys (-) / vähennys (+)		4 139	6 086	Maksetut osingot		-5 968	-7 547
Ostovelkojen ja muiden velkojen				Rahoituksen rahavirta		-18 811	42 512
lisäys (+) / vähennys (-)		-768	-3 623
Green Handy termiinit		-1 783	0	Rahavarojen muutos		7 703	6 373
Maksetut korot		-11 507	-11 327	Rahavarat 1.1.		36 393	30 683
Saadut korot		1 043	1 754	Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-119	-663
Maksetut tuloverot		-4 620	-4 908	Rahavarat kauden lopussa		43 978	36 393
Liiketoiminnan rahavirta		48 873	32 350
				Lopetetun toiminnan myytävänä oleviksi luokitellut rahavarat		-6 314	0
				Rahavarat, koko konserni		50 291	36 393

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

									Määräys-
	Liite-		Ylikurssi-	Muut	Hybridi-		Kertyneet		vallattomat	Oma pääoma
1 000 €	tieto	Osake pääoma	rahasto	rahastot	instrumentti	Muuntoerot	voittovarat	Yhteensä	omistajat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2025		17 692	4 351	23 835	30 000	-14 824	100 248	161 301	27 522	188 822
Laaja tulos:
Tilikauden tulos							23 507	23 507	4 452	27 959
Muut laajan tuloksen erät
Suojauslaskenta				-13 263				-13 263	-3 618	-16 881
Muuntoerot						3 075		3 075		3 075
Laaja tulos yhteensä				-13 263		3 075	23 507	13 318	834	14 153
Liiketoimet omistajien kanssa:
Osingonjako							-5 969	-5 969	-2 143	-8 112
Vähemmistöosuuden oikaisu	2.6						6 245	6 245	-6 245	0
Hybridi-instrumentin lunastus	2.6				-30 000			-30 000		-30 000
Hybridi-instrumentti, korot	2.6						-942	-942		-942
Omien osakkeiden hankinta	2.6						-688	-688		-688
Osakepalkitseminen							278	278	11	289
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä					-30 000		-1 077	-31 077	-8 377	-39 453
Oma pääoma 31.12.2025		17 692	4 351	10 571	0	-11 749	122 678	143 542	19 979	163 522
Oma pääoma 1.1.2024		17 692	4 351	16 434	30 000	-13 851	85 861	140 487		140 487
Laaja tulos:
Tilikauden tulos							6 363	6 363	920	7 283
Muut laajan tuloksen erät
Suojauslaskenta				7 398				7 398	2 005	9 403
Muuntoerot				2		-973		-971		-971
Laaja tulos yhteensä				7 400		-973	6 363	12 790	2 925	15 716
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako							-7 540	-7 540	-2 786	-10 326
Vähemmistöosuuden myynti	2.6						15 702	15 702	29 298	45 000
Vähemmistöosuuden oikaisu	2.6						1 929	1 929	-1 929	0
Hybridi-instrumentti, korot	2.6						-2 625	-2 625		-2 625
Osakepalkitseminen							558	558	12	571
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä							8 024	8 024	24 596	32 620
Oma pääoma 31.12.2024		17 692	4 351	23 835	30 000	-14 824	100 248	161 301	27 522	188 822

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN RAKENNE

Aspon konsernitilinpäätös on jaettu viiteen osioon. Tässä osiossa, ”Aspo kehittää liiketoimin-

tojaan pitkäjänteisesti ja vastuullisesti”, on kerrottu Asposta, sen tehtävistä ja tarkoituksesta

sekä konsernirakenteesta, mukaan lukien liiketoimintojen hankinnat ja myynnit.

Tässä osiossa on myös kuvattu tilinpäätöksen laatimisperusta ja kerrottu muutoksista tilin-

päätöksen laatimisperiaatteissa vuonna 2025. Laatimisperiaatteet ja johdon harkintaan perus-

tuvat ratkaisut esitetään liitetiedoissa kunkin tilinpäätöserän yhteydessä. Tilinpäätös on jaettu

asiakokonaisuuksiin ja järjestetty niin, että siinä ensin käsitellään Aspo-konsernin kannalta

merkityksellisimmät omistamiseen ja rahoitukseen liittyvät asiat ja sen jälkeen käydään läpi

omistettujen liiketoimintojen liiketoimintaa ja erityispiirteitä.

TIETOA YHTIÖSTÄ JA TILINPÄÄTÖKSESTÄ

Aspo luo arvoa omistamalla ja kehittämällä liiketoimintoja pitkäjänteisesti ja vastuullisesti.

Aspon liiketoiminnot mahdollistavat tulevaisuudenkestäviä valintoja asiakkaille lukuisilla

teollisuudenaloilla.

Aspon keskeiset painopistealueet ovat kannattava orgaaninen kasvu, strategiset yritys-

ostot, investoinnit uusiin, kestävän kehityksen mukaisiin aluksiin sekä toiminnan jatkuva kehit-

täminen. Aspo pyrkii markkinajohtajuuteen kaikilla liiketoiminta-alueillaan.

Konsernin emoyhtiö on Aspo Oyj, jonka Y-tunnus on 1547798-7. Aspo Oyj on suomalainen

julkinen osakeyhtiö, jonka osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Emoyhtiön kotipaikka

on Espoo ja rekisteröity osoite Keilaranta 17C, 02150 Espoo, Suomi, josta myös jäljennös

konsernitilinpäätöksestä on saatavissa.

Aspo Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 18.3.2026 tämän tilinpäätöksen julkistet-

tavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta.

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet esitetään osana sitä liitetietoa, johon ne liittyvät.

Laatimisperiaatteet on merkitty harmaalla pohjavärillä kussakin liitetiedossa.

ARVIONVARAISET ERÄT JA JOHDON HARKINTA

Arviot ja johdon tekemä harkinta esitetään osana sitä liitetietoa, jossa kyseistä arvion-

varaista tilinpäätöserää käsitellään. Arviot ja johdon harkinta on merkitty valkoisella

pohjavärillä kussakin liitetiedossa.

ASPO KEHITTÄÄ LIIKETOIMINTOJAAN PITKÄJÄNTEISESTI JA VASTUULLISESTI

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

ARVIONVARAISET ERÄT

JA JOHDON HARKINTA

Johto käyttää harkintaa soveltaessaan

tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Lisäksi

tilinpäätöstä laadittaessa käytetään tar-

vittaessa kirjanpidollisia arvioita. Arvioi-

den perustana olevien tekijöiden muut-

tumisen myötä on mahdollista, että

toteumat poikkeavat merkittävästikin

tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista.

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

ilmastonmuutoksen vaikutuksia on arvi-

oitu erityisesti johdon harkintaa ja arvi-

oita vaativien seikkojen sekä liitetietojen

esittämisen osalta. Aspo on suorittanut

ilmastoriskiarvioinnin, jossa on huomi-

oitu erilaiset ilmastoskenaariot, olosuhtei-

den muutokset ja niistä aiheutuvat riskit

lyhyelle, keskipitkälle ja pitkälle aikavälille.

Ilmastoskenaarioille on määritelty seuraa-

vanlaiset aikahorisontit: lyhyt aikaväli 0–5

vuotta, keskipitkä aikaväli 5–15 vuotta

sekä pitkä aikaväli yli 15 vuotta. Aspo on

arvioinut, että ilmastonmuutoksella ei ole

lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä vaiku-

tusta käytettyihin johdon harkintoihin tai

arvioihin.

Taulukossa alla annetaan yleiskuva

tilinpäätöseristä, joihin on liittynyt mer-

kittävissä määrin harkintaa tai jotka ovat

monimutkaisia, sekä eristä, joihin saattaa

todennäköisemmin tulla olennaisia oikai-

suja, jos arviot ja oletukset osoittautuvat

vääriksi. Yksityiskohtaisia tietoja näistä

arvioista ja harkintaan perustuvista ratkai-

suista on kunkin asianomaisen tilinpäätö-

serän liitetiedossa, jossa on myös tietoja

tilinpäätöserän laskentaperusteista.

MERKITTÄVÄT ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Erä Arvio

Harkintaan

perustuvia

ratkaisuja Liitetieto

Lopetettu toiminto Leipurin liiketoiminnan myynnin

todennäköisyys

Kyllä 1.3

Vuokrasopimusvelat ja

vuokratut hyödykkeet

Vuokra-ajan määrittäminen ja

vuokrasopimuskomponentin

määrittäminen alusten osalta

Kyllä 2.5

Aineelliset ja aineettomat

hyödykkeet

Taloudellinen vaikutusaika, jäännö-

sar-vo ja käypä arvo yrityskaupoissa

Kyllä 4.1, 4.2

Liikearvo ja brändit Käyttöarvolaskelmien oletukset Ei 4.3

Vaihto-omaisuus Varaston arvostus Kyllä 4.4

Myyntisaamiset Myyntisaamisten arvostus Kyllä 4.5

Laskennalliset verosaamiset Verosaamisen kirjaaminen, ja kirjat-

tu-jen verosaamisten kuranttius

Ei 4.8

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERUSTA

Aspo Oyj:n konsernitilinpäätös on laa-

dittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kan-

sainvälisten IFRS tilinpäätösstandardien

mukaisesti, ja sitä laadittaessa on nouda-

tettu 31.12.2025 voimassa olleita stan-

dardeja sekä tulkintoja. Konsernitilin-

päätöksen liitetiedot ovat myös suoma-

laisten, IFRS-säännöksiä täydentävien

kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaati-

musten mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhan-

sina euroina, ja ne perustuvat liiketapah-

tumien alkuperäisiin hankintamenoihin,

ellei laadintaperiaatteissa ole muuta ker-

rottu. Luvut on esitetty ja laskettu tarkko-

jen arvojen perusteella, jolloin erittelyjen

yhteissumma ei välttämättä aina ole täs-

mälleen yhtä suuri kuin sen osien summat

yhteensä tuhansissa euroissa tarkastel-

tuna. Suluissa olevat luvut viittaavat vuo-

den 2024 vastaavaan ajanjaksoon.

OLENNAISET MUUTOKSET

TALOUDELLISESSA RAPORTOINNISSA

VUONNA 2025

Aspon tilinpäätöksen laatimisperiaat-

teissa ei ole tapahtunut olennaisia muu-

toksia vuonna 2025. Tilikaudella käyt-

töönotetut standardimuutokset on

kerrottu liitetiedossa 5.7 Muutokset

IFRS-standardeissa.

Aspo allekirjoitti 15.8.2025 sopimuk-

sen Leipurin myynnistä Lantmännenille.

Yrityskaupan toteutuminen edellytti viran-

omaishyväksyntöjä, joista viimeinen saa-

tiin helmikuun 2026 lopussa. Kauppa

toteutui 2.3.2026.

Koska Leipurin oli toimintasegmentti

ja koska johto arvioi raportointikauden

lopussa sen myynnin olevan erittäin

todennäköistä, on Aspo luokitellut Lei-

purin segmentin lopetetuksi toiminnoksi

IFRS 5 -standardin mukaisesti tässä tilin-

päätöksessä. Laajan tuloslaskelman ver-

tailuluvut on oikaistu vastaamaan uutta

raportointirakennetta.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

1.1 Konsernirakenne

Aspon liiketoiminnat ESL Shipping, Telko ja Leipurin, ovat vahvoja kaupan ja logistiikan yrityksiä, jotka tavoittelevat markkinoidensa johtavaa asemaa.

Aspolla oli tilikauden päättyessä 100 prosentin omistusosuus kaikissa Telko- ja Leipurin -segmenttien konserniyrityksissä. Vuonna 2024 Aspon omistus-

osuus ESL Shipping -segmentin yrityksissä väheni 78,57 prosenttiin, kun OP Finland Infrastructuren ja Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman

vähemmistösijoitus Aspon tytäryhtiöön ESL Shipping Oy:hyn saatiin päätökseen 28.2.2024. Kauppa toteutui osakeantina, jossa ESL Shipping Oy laski

liikkeeseen uusia osakkeita OP Finland Infrastructurelle ja Keskinäiselle työeläkevakuutusyhtiö Varmalle 45,0 miljoonan euron käteisvastiketta vastaan.

Tämä johti määräysvallattomien omistajien 21,43 % osuuteen ESL Shippingista. Tämä lisärahoitus nopeuttaa ESL Shippingin tavoitetta johtaa Itämeren

alueen merikuljetusten vihreää siirtymää, ja antaa yhtiölle mahdollisuuden hyötyä vahvasta markkina-asemastaan ja markkinoiden kasvusta.

■

KONSERNIYRITYKSET

Yhtiö Maa

Leipurin

Leipurin Oyj FI

Leipurien Tukku Oy FI

LT HC One Oy FI

LT HC Two Oy FI

Kobia AB SE

Kebelco AB SE

Leipurin Estonia AS EE

SIA Leipurin LV

UAB Leipurin LT

Yhtiö Maa

Telko

Telko Oy FI

Rauma Terminal Services Oy FI

Telko International Oy FI

Telko Sweden AB SE

Swed Handling AB SE

Kemiverken i Skänninge

Aktiebolag SE

Telko Norway AS NO

Optimol Tribotechnik SA BE

Optimol Netherlands BV NL

Optimol France SAS FR

Greenfluid SAS FR

Telko Germany GmbH & Co. KG DE

Polyma Kunststoff

Verwaltungs GmbH DE

Yhtiö Maa

ESL Shipping

ESL Shipping Oy FI

Oy AtoBatC Shipping Ab FI

Oy Bomanship Ab FI

AtoBatC Shipping AB SE

AtoBatC Shipping Cyprus Ltd CY

Yhtiö Maa

Aspo Oyj, emoyhtiö FI

Suhi-Suomalainen Hiili Oy FI

■

OSAKKUUSYRITYKSET

Konsernilla on kolme osakkuus-

yritystä Auriga KG, Norma KG ja

CrossChem Sweden AB, joista

kerrotaan lisää liitetiedossa 3.3

Osakkuusyritykset.

Yhtiö Maa

Telko Denmark A/S DK

Telko Estonia OÜ EE

Telko Latvia SIA LV

Telko UAB LT

Telko-Poland Sp. z o.o. PL

Troili Poland sp. z o.o. w

likwidacji PL

LLC Telko UA

LLC Leipurin UA

LLC Telko Central Asia KZ

Telko Solution LLC UZ

Telko Romania SRL RO

Telko Shanghai Ltd. CN

Telko Chemicals India

Private Limited IN

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

KONSOLIDOINTIPERIAATTEET

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö

Aspo Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt. Tytä-

ryhtiöitä ovat yhtiöt, joissa konsernilla on

määräysvalta. Määräysvalta edellyttää,

että emoyrityksellä on sijoituskohdetta

koskeva valta, se altistuu sijoituskohteen

muuttuvalle tuotolle ja se pystyy vaikut-

tamaan saamansa tuoton määrään. Tytä-

ryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätök-

seen kokonaisuudessaan siitä päivästä

lukien, jona konserni saa niihin määräys-

vallan. Yhdistely lopetetaan, kun mää-

räysvalta lakkaa.

Konsernin osakkuusyhtiöitä ovat

yhtiöt, joissa konsernilla on 20–50 pro-

sentin äänivalta ja vähintään 20 prosen-

tin omistusosuus tai joissa konsernilla on

muutoin huomattava vaikutusvalta.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat,

saamiset, velat ja sisäinen voitonjako

on eliminoitu konsernitilinpäätöstä laa-

dittaessa. Lisäksi sisäisistä liiketoimista

johtuvat realisoitumattomat voitot on

eliminoitu. Osakkuusyhtiöiden osalta

realisoitumattomat voitot on eliminoitu

konsernin omistusosuuden mukaisesti.

ULKOMAISET KONSERNIYHTIÖT

Konserniyhtiöiden tulosta ja taloudellista

asemaa koskevat luvut määritetään siinä

valuutassa, joka on kunkin yksikön pää-

asiallisen toimintaympäristön valuutta

(”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös

on esitetty euroina, joka on konsernin

emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Konsernitilinpäätöksessä ulkomais-

ten konserniyhtiöiden tuloslaskelmae-

rät muunnetaan euroiksi käyttäen tilikau-

den keskikurssia. Tase-erät muunnetaan

euroiksi käyttämällä tilinpäätöspäivän

valuuttakurssia. Muuntoerot esitetään

omassa pääomassa erillisenä eränä. Kun

tytäryritys myydään kokonaan tai osittain

siten, ettei konsernilla ole enää määräys-

valtaa, tai määräysvalta muutoin mene-

tetään, kertyneet muuntoerot siirretään

omasta pääomasta tuloslaskelmaan

osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

1.2 Hankitut liiketoiminnat ja liiketoimintojen myynnit

Hankinnat 2025

Kartagena UAB:n liiketoiminnan hankinta

Leipurin sai 12.2.2025 päätökseen liettualaisen Kartagena UAB:n aiemmin hoitaman elintar-

vikeraaka-aineliiketoiminnan hankinnan. Kartagena UAB:n elintarvikkeiden jakelutoimintojen

varasto sekä asiakas- ja toimittajasuhteet siirtyivät Leipurin liettualaiselle tytäryhtiölle. Yritys-

kaupan taloudellinen vaikutus oli vähäinen. Hankinta tuo Leipurin liiketoiminnalle lähes 2 mil-

joonaa euroa uutta liikevaihtoa ja noin 0,15 miljoonaa euroa EBITAa vuositasolla.

Hankinnat 2024

■

HANKINTAMENOLASKELMAT 2024

	Optimol, Green-		Swed
1 000 €	fluid ja Paraffin	Polyma	Handling	Yhteensä
Luovutettu vastike
Käteisvaroina maksettava	12 411	5 448	52 530	70 389
Kokonaishankintameno	12 411	5 448	52 530	70 389
Hankittujen varojen ja velkojen
käyvät arvot
Aineettomat hyödykkeet	3 970	3 307	19 928	27 205
Aineelliset hyödykkeet	188	1 225	11 410	12 824
Vaihto-omaisuus	3 174	3 101	5 843	12 117
Myyntisaamiset ja muut saamiset	4 039	1 272	8 712	14 023
Rahavarat	102	208	3 674	3 984
Varat yhteensä	11 473	9 114	49 566	70 153
Korolliset velat	1 758	2 468	3 746	7 971
Ostovelat ja muut velat	3 212	2 067	6 196	11 475
Laskennalliset verovelat	1 139	1 130	6 361	8 630
Velat yhteensä	6 108	5 666	16 302	28 077
Nettovarallisuus	5 365	3 448	33 264	42 077
Liikearvo	7 046	2 001	19 266	28 312
Yhteensä	12 411	5 448	52 530	70 389
Yrityshankintoihin liittyvät kulut 2024	661	245	1 029	1 935

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

HANKITTUJEN YHTIÖIDEN LIIKEVAIHTO 2024

	Optimol, Green-		Swed
1 000 €	fluid ja Paraffin	Polyma	Handling	Yhteensä
Liikevaihto
Ennen hankintaa	3 714	7 005	28 864	39 583
Hankinnan jälkeen	15 481	5 284	27 858	48 622
Liikevaihto yhteensä	19 194	12 289	56 721	88 205

Swed Handling -yritysosto

Telko laajensi kemikaaliliiketoimintaansa Ruotsissa 1.7.2024 ostamalla Ruotsin johtavan kemi-

kaalijakelijan Swed Handling AB:n TeRa Invest AB:ltä. Samalla Leipurin laajensi elintarviketeol-

lisuuden liiketoimintaansa Ruotsissa teknisen raaka-ainejakelijan Kebelco AB:n kautta. Kebelco

on Swed Handlingin tytäryhtiö. Aspo-konsernin taloudellisessa raportoinnissa Swed Handling

ilman Kebelcoa raportoidaan osana Telko-segmenttiä ja Kebelco osana Leipurin-segmenttiä, eli

osana lopetettua toimintoa.

Hankitun yhtiön varat ja velat arvostettiin hankintahetkellä käypään arvoon. Aineettomiin

hyödykkeisiin kohdennettiin 19,9 miljoonaa euroa käypää arvoa päämiessuhteiden, kilpailukiel-

tojen ja tavaramerkkien perusteella. Rakennuksiin ja maa-alueisiin kohdennettiin 3,0 miljoonaa

euroa käypää arvoa. Vaihto-omaisuuteen liittyvä käyvän arvon oikaisu oli 0,7 miljoonaa euroa.

Käyvän arvon oikaisuista aiheutunut laskennallinen verovelka oli 4,9 miljoonaa euroa. Muiden

hankittujen varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen katsottiin vastaavan niiden käypää arvoa. Yri-

tysostosta aiheutui liikearvosaldoa 19,3 miljoonaa euroa. Yritysostoon liittyviä kuluja kirjattiin

0,8 miljoonaa euroa Telko-segmentin liiketoiminnan muihin kuluihin ja 0,2 miljoonaa euroa Lei-

purin-segmentin liiketoiminnan muihin kuluihin.

Kauppahinta 52,5 miljoonaa euroa maksetaan kokonaisuudessaan käteisvaroina. Vuonna

2024 kauppahinnasta maksettiin 42,9 miljoonaa euroa, ja loput maksetaan vuonna 2026 han-

kintasopimuksen lisäkauppahintaa koskevan ehdon perusteella. Tilinpäätöshetkellä diskon-

tattu ehdollinen lisäkauppahintavelka oli 7,2 miljoonaa euroa (9,5). Swed Handling -yritysos-

ton ehdollisen vastikkeen perusteena on ostetun yrityksen liikevoitto vuosina 2024 ja 2025.

Diskonttaamattoman ehdollisen vastikkeen vaihteluväli on 0–11,3 miljoonaa euroa. Ehdolli-

sen lisäkauppahinnan lopulliseen määrään vaikuttaa edellä mainitun liikevoiton lisäksi myös

valuuttakurssissa tapahtuva muutos. Ehdollinen kauppahintavelka pieneni 2,9 miljoonaa euroa

vuonna 2025 joka kirjattiin rahoitustuotoksi.

Optimol- ja Greenfluid-yritysosto

Telko osti 8.3.2024 Petrus S.A:lta Länsi-Euroopan teollisten voiteluaineiden jakeluliiketoimin-

not. Ne sisältävät seuraavien yritysten osakkeet: Optimol Tribotechnik SA, Optimol Nether-

lands BV, Optimol France SAS ja Greenfluid SAS. Ostetut yritykset ovat korkealaatuisten teol-

lisuusvoiteluaineiden, metallintyöstönesteiden ja muiden yleisten teollisuusvoiteluaineiden joh-

tavia jakelijoita Ranskassa ja Benelux-maissa.

Hankintahinta 12,4 miljoonaa euroa maksettiin kokonaisuudessaan käteisvaroina. Hanki-

tun yhtiön varat ja velat arvostettiin hankintahetkellä käypään arvoon. Käyvän arvon kohdistus

3,8 miljoonaa euroa tehtiin aineettomiin hyödykkeisiin perustuen päämiessuhteisiin, ja vaih-

to-omaisuuteen liittyvä käyvän arvon oikaisu oli 0,6 miljoonaa euroa. Käyvän arvon oikaisuista

aiheutunut laskennallinen verovelka oli 1,1 miljoonaa euroa. Muiden hankittujen varojen ja vel-

kojen kirjanpitoarvojen katsottiin vastaavan niiden käypää arvoa. Yritysostosta aiheutui liikear-

vosaldoa 7,0 miljoonaa euroa. Yritysostoon liittyvät noin 0,8 miljoonan euron kulut kirjattiin

Telko-segmentin muihin liiketoiminnan kuluihin. Yritysostoon liittyvistä kuluista 0,2 miljoonaa

euroa kirjattiin kuitenkin kuluina jo vuonna 2023.

Polyma-yritysosto

Telko osti 4.6.2024 Polyma Kunststoffe GmbH & Co KG:n Hampurissa Saksassa. Ostettu yri-

tys on tunnettujen teknisten muovien jakelija. Yrityskaupan myötä Telko pääsi Saksan markki-

noille, jotka ovat Euroopan suurimmat muovimarkkinat.

Hankitun yhtiön varat ja velat arvostettiin hankintahetkellä käypään arvoon. Aineettomiin

hyödykkeisiin, rakennuksiin ja vaihto-omaisuuteen kohdennettiin 3,8 miljoonaa euroa käypää

arvoa, ja tähän liittyvänä laskennallisena verovelkana kirjattiin 1,1 miljoonaa euroa. Muiden

hankittujen varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen katsottiin vastaavan niiden käypää arvoa. Yri-

tysostosta aiheutui liikearvosaldoa 2,1 miljoonaa euroa. Yritysostoon liittyvät noin 0,2 miljoo-

nan euron kulut kirjattiin Telko-segmentin muihin liiketoiminnan kuluihin.

Yritysosto sisältää lisäkauppahintamekanismin. Tilinpäätöshetkellä diskontattu lisäkauppa-

hintavelka oli 0,4 miljoonaa euroa (0,5). Ehdollisen vastikkeen määrä riippuu ostetun yrityksen

liikevoitosta aikavälillä 1.11.2023–31.12.2025, ja se maksetaan vuonna 2026. Diskonttaa-

mattoman ehdollisen vastikkeen vaihteluväli on 0–3,5 miljoonaa euroa. Ehdollinen kauppahin-

tavelka pieneni 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja kirjattiin rahoitustuotoksi.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

YRITYSHANKINNAT

Yrityshankinnat käsitellään hankintame-

netelmällä. Luovutettu vastike ja hankitut

varat ja velat arvostetaan käypiin arvoi-

hin hankintahetkellä. Hankintaan liitty-

vät menot kirjataan kuluksi. Mahdollinen

ehdollinen lisäkauppahinta arvostetaan

käypään arvoon hankintahetkellä, ja se

luokitellaan joko velaksi tai omaksi pää-

omaksi. Velaksi luokiteltu ehdollinen lisä-

kauppahinta arvostetaan käypään arvoon

jokaisen raportointikauden päättymispäi-

vänä, ja tästä syntyvä voitto tai tappio

kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkaup-

pahintaa ei arvosteta uudelleen. Liikear-

von hankintameno on määrä, jolla hankin-

tameno ylittää hankittujen yksilöitävissä

olevien varojen, velkojen ja ehdollisten

velkojen käyvän nettoarvon.

MUUT RAKENNEJÄRJESTELYT

Tilikaudella 2025

Telko-segmentissä yhtiön Eltrex Sp. Z.o.o. likvidointiprosessi saatiin päätökseen marraskuussa

2025. Intiaan perustettiin huhtikuussa 2025 yhtiö nimeltään Telko Chemicals India Private

Limited. Saksalaisen tytäryhtiö Polyma Kunststoff GmbH & Co. KG:n nimeksi vaihdettiin Telko

Germany GmbH. Swed Handling Transport AB sulautettiin emoyhtiöönsä Swed Handling AB

joulukuussa 2025.

Aspo Palvelut Oy sulautettiin emoyhtiöönsä Aspo Oyj joulukuussa 2025.

Vuonna 2023 Ei-ydinliiketoiminnat-segmentissä raportoitujen yhtiöiden osalta, joita ei enää

vuonna 2024 tai 2025 ole yhdistelty Aspo-konserniin, tapahtui muutamia muutoksia, kun

yhtiö TOO Leipurin myytiin huhtikuussa 2025 LLC Telko Central Asia -yhtiölle, joka myi sen

edelleen konsernin ulkopuoliselle omistajalle syyskuussa 2025. FLLC Leipurin Valko-Venäjällä

myytiin kesäkuussa 2025 konsernin ulkopuolelle ja Kauko GmbH:n likvidaatio saatiin päätök-

seen syyskuussa 2025.

Tilikaudella 2024

Telko-segmentissä Eltrex Partnership siirtyi ensin emoyhtiönsä Telko-Poland Sp. z o.o.:n omis-

tukseen ja sulautettiin sen jälkeen emoyhtiöönsä. Yhtiön Eltrex Sp. Z.o.o. likvidointiprosessi

aloitettiin joulukuun 2024 lopussa. Telko Caucasus LLC -yhtiö Azerbaijanissa myytiin yrityksen

johdolle huhtikuussa 2024.

Leipurin-segmentissä Leipurin LLC -yhtiön omistus Ukrainassa siirtyi LLC Telkolle ja yhtiö on

raportoitu Telko-segmentissä syyskuun 2024 alusta alkaen.

ESL Shipping -segmentissä Bothnia Bulk AB sulautettiin sisaryhtiöönsä AtoBatC Shipping

AB.

Vuonna 2023 Ei-ydinliiketoiminnat-segmentissä raportoitujen yhtiöiden osalta tapahtui

muutamia muutoksia vuonna 2024. Yhtiö FLLC Telko Valko-Venäjällä lakkautettiin 11.4.2024,

Leipurin Venäjän yhtiöt OOO Leipurien Tukku ja OOO NPK Leipurin myytiin 10.10.2024, ja ESL

Shipping Russia LLC yhtiön likvidointiprosessi saatiin päätökseen 27.11.2024.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Aspo allekirjoitti 15.8.2025 sopimuksen Leipurin myynnistä Lantmännenille. Yrityskaupan

toteutuminen edellytti viranomaishyväksyntöjä, joista viimeinen saatiin helmikuun 2026

lopussa. Kauppa toteutui 2.3.2026. Leipurin myynti vahvistaa merkittävästi Aspon tasetta,

mahdollistaa tulevat kasvuinvestoinnit Telkon liiketoimintaan ja on merkittävä askel Aspon

vision toteuttamisessa. Leipurin myynti toteutettiin osakekauppana, ja se kattoi kaikki

Leipurin-segmentin yritykset.

Leipurin myy raaka-aineita ja tarjoaa ratkaisuja erityisesti leipomoasiakkaille, elintarvike-

teollisuudelle sekä food service- asiakkaille. Koska Leipurin oli toimintasegmentti ja koska

johto arvioi raportointikauden lopussa sen myynnin olevan erittäin todennäköistä, luokitteli

Aspo Leipurin-segmentin lopetetuksi toiminnoksi IFRS 5 -standardin mukaisesti tilikaudella

2025. Laajan tuloslaskelman vertailuluvut on oikaistu vastaamaan uutta raportointirakennetta.

Koska Leipurin on luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi, on Leipurin tulosta oikaistu eräillä

Aspo-konsernin sisäisillä kustannuksilla, joiden ei katsota siirtyvän konsernin ulkopuolelle Lei-

purin myynnin yhteydessä. Näin ollen lopetettujen toimintojen tulos on jonkin verran parempi

kuin Leipurin tulos osana Aspo-konsernia. Leipurin-segmentti luokiteltiin lopetetuksi toimin-

noksi elokuussa 2025, jolloin kaikkien omaisuuserien poistot lopetettiin IFRS 5-standardin

mukaisesti.

1.3 Lopetettu toiminto

■

TULOS LOPETETUSTA TOIMINNOSTA

1 000 €	2025	2024
Liikevaihto	147 256	133 088
Liiketoiminnan muut tuotot	194	116
Materiaalit ja palvelut	-121 464	-109 489
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-11 341	-10 105
Poistot ja arvonalentumiset	-301	-434
Poistot vuokratuista hyödykkeistä	-1 207	-1 911
Liiketoiminnan muut kulut	-7 120	-6 910
Liikevoitto	6 017	4 356
Rahoitustuotot ja -kulut	-593	-48
Voitto ennen veroja	5 424	4 307
Tuloverot	-667	-1 102
Tilikauden tulos	4 757	3 205

■

MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELLUT VARAT JA VELAT

	2025	2024
Lopetetun toiminnon varat	58 050
Myytävänä olevat varat yhteensä	58 050	0
Lopetetun toiminnon velat	21 134
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat
yhteensä	21 134	0

Leipurin-segmentin taseen varat esitetään myytävänä oleviksi luokiteltuina omaisuuserinä ja

velat myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvinä velkoina. Varat on arvostettu kir-

janpitoarvoon, joka on käypää arvoa pienempi.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

LOPETETUN TOIMINNON NETTORAHAVIRRAT

1 000 €	2025	2024
Liiketoiminnan nettorahavirta	4 845	6 065
Investointien tuleva/lähtevä (-) nettorahavirta	-734	2 861
Rahoituksen tuleva/ lähtevä (-) nettorahavirta	-2 060	-2 101
Lopetetusta toiminnosta kertynyt rahavarojen muutos	2 052	6 825

Lopetetun toiminnon nettorahavirrat koostuvat Leipurin-segmentin osuudesta Aspo-konsernin

ulkoisista rahavirroista. Aspo-konsernin rahavaroihin sisältyvät Leipurin-segmentin rahavarat

olivat tilikauden lopussa -6,3 miljoonaa euroa.

LOPETETTU TOIMINTO

JA MYYTÄVÄNÄ OLEVAT

LUOVUTETTAVIEN ERIEN RYHMÄT

Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutet-

tavien erien ryhmät luokitellaan myytä-

vänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa

vastaava määrä tulee kertymään pää-

asiassa niiden myynnistä ja myynnin kat-

sotaan olevan erittäin todennäköinen. Ne

arvostetaan kirjanpitoarvoon tai käypään

arvoon vähennettynä myynnistä aiheutu-

villa menoilla sen mukaan, kumpi näistä

on pienempi.

Myytävänä olevaksi luokiteltuun luo-

vutettavien erien ryhmään kuuluvat omai-

suuserät esitetään taseessa erillään

muista varoista. Myytävänä olevaksi luo-

kiteltuun luovutettavien erien ryhmään

kuuluvat velat esitetään taseessa eril-

lään muista veloista. Tase-erien rapor-

tointi erillisillä riveillä alkaa luokitteluhet-

kellä. Omaisuuseristä ei tehdä poistoja,

kun ne on luokiteltu myytävänä oleviksi.

Luovutettavien erien ryhmään kuuluvista

veloista johtuvien korkojen ja muiden

kulujen kirjaamista jatketaan.

Lopetettu toiminto on yrityksen osa,

joka on luovutettu tai luokiteltu myytä-

vänä olevaksi ja joka edustaa erillistä lii-

ketoiminta-aluetta tai maantieteellistä

toiminta-aluetta, ja on osa yhtä koordinoi-

tua suunnitelmaa, joka koskee luopumista

tällaisesta liiketoiminta-alueesta. Lopete-

tun toiminnon tulos esitetään tuloslaskel-

massa erikseen. Vertailukauden tuloslas-

kelma oikaistaan vastaamaan raportointi-

kauden esittämistapaa.

ARVIONVARAISUUS JA JOHDON

TEKEMÄT HARKINTAAN PERUSTUVAT

RATKAISUT

Leipurin segmentti on luokiteltu myytä-

vänä olevaksi. Luokittelun ehtona on, että

myynnin on oltava erittäin todennäköi-

nen. Tilikauden päättyessä yrityskaupan

toteutuminen edellytti vielä viranomais-

hyväksyntöjä. Johto arvioi, että vaaditta-

vat viranomaishyväksynnät tullaan saa-

maan, ja piti todennäköisenä että kauppa

toteutuu vuoden 2026 ensimmäisellä

neljänneksellä. Kauppa toteutui tilikauden

päättymisen jälkeen 2.3.2026.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

ASPON PÄÄOMA

1 000 €	2025	2024
Oma pääoma yhteensä	163 522	188 822
Lainat ja käytetyt luottolimiitit	238 406	204 743
Vuokrasopimusvelat	13 128	19 671
Myytävänä olevaksi luokitellut velat	5 204
Korolliset velat yhteensä	256 738	224 414
Oma pääoma ja korolliset velat yhteensä	420 260	413 236
Korolliset velat yhteensä	256 738	224 414
- Rahavarat	50 291	36 393
- Myytävänä oleviksi luokitellut rahavarat	-6 314
Korollinen nettovelka	212 761	188 021
Nettovelkaantumisaste, %	130,1 %	99,6 %
Oma pääoma yhteensä	163 522	188 822
Oma pääoma ja velat yhteensä	513 539	511 963
Saadut ennakot	447	515
Omavaraisuusaste, %	31,9 %	36,9 %

Korollinen nettovelka oli 212,8 miljoonaa euroa (188,0) ja nettovelkaantumisaste oli 130,1 %

(99,6). Korollinen nettovelka on laskettu vähentämällä rahavarat korollisista veloista. Tunnus-

lukujen laskentakaavat on esitetty toimintakertomuksessa. Korollisen nettovelan kasvu johtui

pääasiassa 30,0 miljoonan euron hybridilainan takaisinmaksusta vuonna 2025. Laina oli aiem-

min kirjattu omaan pääomaan. Myös Green Coaster -investoinnit kasvattivat nettovelkaa.

Konsernin omavaraisuusaste oli 31,9 % (36,9). Omavaraisuusasteen lasku johtui hybridilai-

nan lunastuksesta sekä omaan pääomaan kirjattujen, suojauslaskennan piiriin kuuluvien valuut-

tajohdannaisten tappioiden tilapäisestä vaikutuksesta. Rahavirran suojaus liittyy neljän Green

Handy -aluksen jäljellä olevaan 180 miljoonan Yhdysvaltain dollarin investointiin. Suojaustulos

kirjataan alusten hankinta-arvoon silloin, kun investointi maksetaan.

RAHAVIRTA

Vapaa rahavirta on Aspolle tärkeä mittari, sillä se kuvaa liiketoiminnoista kertyneitä rahavirtoja

investointien jälkeen. Vapaa rahavirta vaikuttaa näin konsernin velanhoito- ja osingonmaksuky-

kyyn sekä maksuvalmiuteen.

■

VAPAA RAHAVIRTA

1 000 €	2025	2024
Liiketoiminnan rahavirta	48 873	32 350
Investointien rahavirta	-22 358	-68 489
Vapaa rahavirta	26 515	-36 139

Käyttöpääoman muutoksen vaikutus liiketoiminnan rahavirtaan oli 9,8 miljoonaa euroa (-12,0).

Käyttöpääoman positiivinen rahavirtavaikutus tuli pääosin Telkon ja ESL Shippingin varastojen

vähenemisestä. Vuonna 2024 käyttöpääoman negatiivinen rahavirtavaikutus johtui pääosin

Telkon varastojen 12,7 miljoonan euron kasvusta.

Investoinnit olivat 34,3 miljoonaa euroa (49,7) ja koostuivat pääasiassa ESL Shipping -seg-

mentin Green Coaster ennakkomaksuista. Green Handy -suojaussopimusten jatkamisesta

aiheutunut lähtevä rahavirta oli 7,1 miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden myynnistä

saadut tulot olivat 19,0 miljoonaa euroa (36,8), ja ne liittyivät pääasiassa M/S Kallion myyn-

tiin neljännellä vuosineljänneksellä ja yhden Coaster-aluksen myyntiin sen taloudellisen käyt-

töiän päättyessä toisella vuosineljänneksellä. Vuonna 2024 tulot liittyvät pääasiassa Supra-

max-alusten myyntiin (33,5 miljoonaa euroa). Yritysostoihin liittyvä lähtevä rahavirta oli 1,7

miljoonaa euroa (56,5), ja se liittyi pääasiassa Telkon aiempien vuosien yritysostoihin sekä Lei-

purin yritysostoon Liettuassa vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä.

Aspo määrittelee pääomaksi kaikki oman pääoman erät. Konsernin tavoitteena on pääomara-

kenne, jonka avulla se varmistaa liiketoiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin toimintaedellytykset

sekä riittävän pääoman tuoton. Merkittävimmät pääomarakenteeseen vaikuttavat tekijät ovat

mahdolliset rakennejärjestelyt, Aspo Oyj:n osinkopolitiikka, ESL Shippingin alusinvestoinnit

sekä tytäryhtiöiden liiketoiminnan kannattavuus. Pääoman hallinnan periaatteet on selostettu

liitetiedossa 5.1 Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta.

PÄÄOMARAKENNE

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Aspo-konsernilla on seuraavat rahoitusvarat ja -velat

■

RAHOITUSVARAT JA -VELAT

1 000 €	Liitetieto	2025	2024
Rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Lainasaamiset		58	63
Myyntisaamiset ja muut saamiset *		46 965	62 742
Rahavarat	2.2	50 291	36 393
Käypään arvoon muihin laajan tuloslaskelman eriin
kirjattavat
Johdannaiset			9 357
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Johdannaiset			10
Muut rahoitusvarat		2	2
Rahoitusvarat yhteensä		97 316	108 565
Rahoitusvelat
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Lainat ja käytetyt luottolimiitit	2.3	238 406	204 743
Ostovelat ja muut velat *		36 294	50 111
Vuokrasopimusvelat	2.5	13 128	19 671
Käypään arvoon muihin laajan tuloslaskelman eriin
kirjattavat
Johdannaiset	5.2	393
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Johdannaiset		163	60
Ehdolliset vastikkeet yrityshankinnoista		7 581	10 802
Rahoitusvelat yhteensä		295 966	285 386

* Kyseiseen tase-erään sisältyvät rahoitusvarat tai -velat.

Konsernin altistumista rahoitusinstrumentteihin liittyville riskeille käsitellään liitetiedossa 5.1

Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta. Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä tilikauden

lopussa on kunkin edellä mainitun rahoitusvarojen luokan kirjanpitoarvo.

2.1 Rahoitusvarat ja -velat

RAHOITUSVARAT

Aspo on määrittänyt liiketoimintamallinsa

pohjalta rahoitusvarojensa luokittelun

seuraavasti: 1) jaksotettuun hankintame-

noon kirjattavat erät, 2) käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavat erät, ja 3)

käypään arvoon muiden laajan tuloksen

erien kautta kirjattavat erät.

Jaksotettuun hankintamenoon kir-

jattavat myynti- ja muut saamiset sekä

rahavarat arvostetaan alun perin käy-

pään arvoon ja myöhemmin jaksotet-

tuun hankintamenoon. Ne luokitellaan

lyhytaikaisiksi, paitsi jos ne erääntyvät

yli 12 kuukauden kuluessa tilinpäätös-

päivästä. Rahavarat ovat aina lyhytaikai-

sia. Myyntisaamisiin sovellettava arvon-

alentumismalli on kuvattu liitetiedossa

4.5 Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Tähän ryhmään kuuluu lainasaamisia, joi-

den rahavirrat muodostuvat pääoman ja

koron maksusta ja jotka on suunniteltu

pidettäväksi eräpäivään asti. Lainasaa-

miset arvostetaan jaksotettuun hankin-

tamenoon käyttäen efektiivisen koron

menetelmää. Transaktiomenot sisällyte-

tään alkuperäiseen hankintamenoon. Lai-

nasaamisten luottotappioriskiä arvioidaan

asiakaskohtaisesti ja tarvittaessa odotet-

tavissa oleva luottotappio huomioidaan

arvostuksessa seuraavan 12 kuukauden

osalta tai luottotappioriskin lisäännyttyä

koko voimassaoloajan osalta.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavat rahoitusvarat sisältävät muut

pitkäaikaiset rahoitusvarat, jotka ovat

sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin.

Koska niiden käypää arvoa ei voida luo-

tettavasti määrittää, ne on kirjattu han-

kintamenoon vähennettynä mahdollisilla

arvonalentumisilla. Lisäksi idän yhtiöiden

mahdolliset kauppahintasaatavat ovat

käypään arvoon tulosvaikutteisesti kir-

jattavia rahoitusvaroja. Vuoden 2024

lopussa niiden käypä arvo oli arvioitu nol-

laksi ja vuoden 2025 lopussa näitä varoja

ei enää ole.

Käypään arvoon muiden laajan tulok-

sen erien kautta kirjattavat erät sisältävät

suojauslaskennassa olevat johdannaiset.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaa-

minen tapahtuu silloin, kun konserni on

menettänyt sopimusperusteisen oikeu-

den rahavirtoihin, tai kun se on siirtänyt

merkittäviltä osin riskit ja tuotot konser-

nin ulkopuolelle.

RAHOITUSVELAT

Aspo luokittelee rahoitusvelkansa seuraa-

vasti: 1) jaksotettuun hankintamenoon

kirjattavat erät, 2) käypään arvoon tulos-

vaikutteisesti kirjattavat erät, ja 3) käy-

pään arvoon muiden laajan tuloksen erien

kautta kirjattavat erät. Lisäksi rahoitusvel-

koihin kuuluu vuokrasopimusvelat, joihin

liittyvät arvostusperiaatteet on kuvattu

liitetiedossa 2.5 Vuokrasopimukset.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjatta-

vat pankki-, eläke- ja joukkovelkakirjalainat

sekä käytetyt luottolimiitit kirjataan alun

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

RAHAVARAT SEKÄ KÄYTTÄMÄTTÖMÄT SITOVAT

VALMIUSLUOTTOLIMIITIT

1 000 €	2025	2024
Rahavarat	50 291	36 393
Valmiusluottolimiitit	40 000	40 000
Yhteensä	90 291	76 393

Rahavarat sisältävät käteisvaroja, pankkitalletuksia ja muita korkeintaan kolmen

kuukauden pituisia erittäin likvidejä sijoituksia. Sitovat valmiusluottolimiitit olivat

vertailukauden tapaan kokonaisuudessaan käyttämättömiä. Valmiusluottolimiitit

erääntyvät vuonna 2027.

2.2 Rahavarat

RAHOITUSVAROJEN JA VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

Konserni luokittelee rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittämismenetelmät käyvän arvon hie-

rarkiaan perustuen. Käypään arvoon muihin laajan tuloslaskelman eriin kirjattavat rahoitusvarat ja -velat

sisältyvät hierarkiatasolle yksi. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat ja -velat kuuluvat

hierarkiatasolle kaksi. Niiden käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti kirjanpitoarvosta. Pitkäaikaisten lai-

nojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla tulevia rahavirtoja ja Aspon luottomarginaali huomioiden.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat sisältyvät hierarkiatasolle kolme.

KÄYVÄN ARVON HIERARKIA

Konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää

käypien arvojen määrittämistä sekä rahoitu-

sinstrumenteille että muille varoille ja veloille.

Konserni luokittelee käypien arvojen määrittä-

mismenetelmät seuraavasti:

Taso 1: Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot

perustuvat noteerattuihin hintoihin aktiivisesti

toimivilla markkinoilla. Markkinaa voidaan pitää

aktiivisena, mikäli noteeratut hinnat ovat sään-

nöllisesti saatavilla ja hinnat edustavat instru-

mentin todellista arvoa likvidissä kaupankäyn-

nissä.

Taso 2: Rahoitusinstrumenteilla ei käydä

kauppaa aktiivisilla ja likvideillä markkinoilla.

Rahoitusinstrumentin arvo on määriteltävissä

todennettavissa olevaan markkinatietoon

perustuen sekä mahdollisesti osittain johdetun

arvonmäärityksen avulla. Mikäli instrumentin

käypään arvoon vaikuttavat tekijät ovat kuiten-

kin saatavilla ja todennettavissa kuuluu instru-

mentti tasolle 2.

Taso 3: Rahoitusinstrumentin arvostus ei

perustu todennettavissa olevaan markkinatie-

toon, eivätkä muutkaan instrumentin käypään

arvoon vaikuttavat tekijät ole saatavilla eivätkä

todennettavissa.

perin käypään arvoon transaktiomenoilla vähen-

nettynä, ja sen jälkeen ne arvostetaan jakso-

tettuun hankintamenoon efektiivisen koron

menetelmällä. Nostetun määrän (transaktio-

menoilla vähennettynä) ja maksettavan mää-

rän välinen erotus jaksotetaan tuloslaskelmaan

lainan arvioituna voimassaoloaikana. Lainojen

käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti kirjan-

pitoarvoista, koska niistä maksettava korko on

lähellä markkinakorkoja. Ostovelkojen ja muiden

velkojen kirjanpitoarvojen oletetaan vastaavan

niiden käypiä arvoja erien lyhytaikaisesta luon-

teesta johtuen. Aspo luokittelee velan pitkäai-

kaiseksi, ellei se eräänny maksettavaksi vuoden

kuluessa.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatta-

vat rahoitusvelat sisältävät yrityshankintojen

ehdolliset kauppahintavelat.

Käypään arvoon muihin laajan tuloslaskel-

man eriin kirjattavat rahoitusvelat sisältävät

suojauslaskennassa olevat johdannaiset.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

LAINAT JA KÄYTÖSSÄ OLEVAT LUOTTOLIMIITIT

1 000 €	2025	2024
Pitkäaikaiset
Lainat	179 170	191 736
Joukkovelkakirjalainat	15 000
	194 170	191 736
Lyhytaikaiset
Lainat	42 738	8 006
Yritystodistukset		5 000
Käytetyt luottolimiitit	1 499
	44 236	13 006
Yhteensä
Lainat	221 908	199 743
Yritystodistukset		5 000
Joukkovelkakirjalainat	15 000
Käytetyt luottolimiitit	1 499
Yhteensä	238 406	204 743

2.3 Lainat

Huhtikuussa 2025 ESL Shipping allekirjoitti 45 miljoonan euron lainasopimuksen Pohjoismai-

den Investointipankin kanssa Green Handy -alusten rahoittamiseksi. Lainasta nostettiin 22,5

miljoonaa euroa toukokuussa 2025 ja loput on tarkoitus nostaa vuosina 2026 ja 2027.

Huhtikuussa 2025 Aspo osallistui Garantian takaamaan ryhmäjoukkovelkakirjalainaan 15

miljoonan euron lainaosuudella. Lainan maturiteetti on viisi vuotta.

Helmikuussa 2025 ESL Shipping allekirjoitti 70 miljoonan euron lainasopimuksen Svenska

Skeppshypotekskassanin kanssa Green Handy -alusten rahoittamiseksi. Lainaa on tarkoitus

nostaa vuosina 2027 ja 2028.

Aspo Oyj allekirjoitti lokakuussa 2024 uuden 60 miljoonan euron luottosopimuksen, jossa

lainanantajina ovat OP Yrityspankki Oyj, Nordea Bank Abp ja Danske Bank A/S, Suomen sivu-

liike. Laina maksetaan takaisin yhdessä erässä kahden vuoden laina-ajan lopussa. Laina-aikaa

voidaan pidentää yhdellä vuodella. Laina maksetaan takaisin yhdessä erässä vuonna 2027.

Joulukuussa 2024 Aspo Oyj uusi 10 miljoonan euron lainan, jossa lainanantajana on LähiTa-

piola, ja joka olisi erääntynyt vuonna 2027. Uusittu laina maksetaan takaisin yhdessä erässä

viiden vuoden laina-ajan lopussa.

Tilikaudella 2022 ESL Shipping -segmentissä raportoitava AtoBatC Shipping AB allekirjoitti

32,2 miljoonan euron lainasopimuksen Svenska Skeppshypotekin kanssa. Lainan maturiteetti

on 15 vuotta. Lainaa nostetaan osissa Green Coastereiden rakentamisen rahoitustarpeen tah-

dissa. Vuoden 2025 lopussa lainasta oli nostettu 30,2 miljoonaa euroa (23,5).

Aspo Oyj laski 25.9.2019 liikkeeseen 15 miljoonan euron suuruisen private placement

-tyyppisen vakuudettoman, kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan osana Vakuutusyhtiö Garan-

tian takaamaa 40 miljoonan euron ryhmäjoukkovelkakirjalainaa. Lainan eräpäivä oli 25.9.2024,

ja se maksettiin takaisin eräpäivänään.

Aspo Oyj:llä on 80 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, josta oli raportointi-

päivänä käytössä 0,0 miljoonaa euroa (5,0).

Lainoihin liittyvien kovenanttiehtojen ja korkoriskin osalta katso liitetieto 5.1 Rahoitusriskit

ja rahoitusriskien hallinta.

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

MATURITEETTIANALYYSI

2025

	Tasearvo	Rahavirta
1 000 €	31.12.2025	2026	2027	2028	2029	2030–
Lainat	-236 908	-42 658	-79 665	-27 191	-21 684	-65 982
Luottolimiitit	-1 499	-1 499
Lainat yhteensä	-238 406	-44 157	-79 665	-27 191	-21 684	-65 982
Ostovelat ja muut velat	-36 294	-36 294
Ehdolliset vastikkeet yrityshankinnoista	-7 581	-7 898
Vuokrasopimusvelat	-13 128	-7 366	-3 549	-1 306	-682	-864
Valuuttatermiinit
Suojauslaskennassa	-393	-393
Ei suojauslaskennassa	-163	-163
Johdannaissopimukset yhteensä	-556	-556

2024

	Tasearvo	Rahavirta
1 000 €	31.12.2024	2025	2026	2027	2028	2029–
Lainat	-199 743	-8 287	-112 487	-9 345	-30 790	-39 412
Yritystodistukset	-5 000	-5 000
Lainat yhteensä	-204 743	-13 287	-112 487	-9 345	-30 790	-39 412
Ostovelat ja muut velat	-50 111	-50 111
Ehdolliset vastikkeet yrityshankinnoista	-10 802	-929	-11 345	-633
Vuokrasopimusvelat	-19 671	-10 851	-4 368	-3 047	-1 440	-1 172
Valuuttatermiinit
Suojauslaskennassa	9 357	9 357
Ei suojauslaskennassa	-50	-50
Johdannaissopimukset yhteensä	9 306	9 306

2.4 Maturiteetti

MAKSUVALMIUS- JA

JÄLLEENRAHOITUSRISKI

Aspo-konsernin tavoitteena on varmistaa

toiminnan riittävä rahoitus kaikissa tilan-

teissa ja markkinaolosuhteissa. Rahoi-

tuspolitiikan mukaisesti rahoituslähteet

hajautetaan riittävän monen vastapuo-

len kesken ja useisiin eri lainainstrument-

teihin. Sitovien rahoitussopimusten riit-

tävä määrä ja riittävän pitkät maturitee-

tit varmistavat Aspo-konsernin nykyiset

ja lähitulevaisuuden rahoitustarpeet sekä

vähentävät rahoitussopimuksiin liittyviä

jälleenrahoitusriskejä.

Telko- ja Leipurin-liiketoimintojen pää-

asiallinen rahoituslähde on niiden liike-

toiminnan rahavirta. ESL Shippingin toi-

minnan luonne vaatii usein investointien

yhteydessä lisäksi vierasta pääomaa.

Maksuvalmius varmistetaan rahavaroilla

sekä sitovilla tililimiiteillä ja valittujen

yhteistyöpankkien myöntämillä valmius-

luottolimiiteillä. Konsernissa on käytössä

monivaluuttainen konsernitilijärjestelmä,

mikä tehostaa konsernin likviditeetinhallin-

taa ja kassavarojen keskittämistä.

Lainoihin liittyvien kovenanttiehtojen

ja korkoriskin osalta katso liitetieto 5.1

Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta.

Lainojen maturiteettirakennetta tasa-

painotettiin ja konsernin jälleenrahoitus-

riskejä vähennettiin vuoden 2025 ja 2024

aikana useilla kahdenvälisillä lainajärjeste-

lyillä.

Vuokrasopimusvelat erääntyvät

maksettavaksi pääosin alle vii-

den vuoden kuluessa ja merkit-

tävin osuus ESL Shippingin seg-

mentin alusten vuokrasopimuk-

siin liittyen vuoden kuluessa

tilinpäätöshetkestä. Alusten

vuokra-ajan ollessa rullaava 13

kuukautta, on kuitenkin toden-

näköistä, että vuokrasopimuk-

sista aiheutuvat rahavirrat ovat

olennaisesti yhtä suuria vuosina

2027–2030 kuin vuonna 2026.

AtoBatC Shipping AB:n

32,2 miljoonan euron lainasopi-

mus Svenska Skeppshypotekin

kanssa ei ole täysimääräisesti

mukana maturiteettianalyysissä,

koska lainaa on tilinpäätöshet-

kellä nostettu 30,2 miljoonaa

euroa (23,5). Lainan viimeinen

lyhennyspäivä on vuonna 2038.

100

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

2.5 Vuokrasopimukset

Konsernilla on tavanomaisia liiketoimintaan liittyviä vuokrasopimuksia, kuten toimisto- ja varas-

totiloihin sekä aluksiin ja autoihin liittyviä sopimuksia. Myös osa toimistotekniikasta ja ohjel-

mistoista on vuokrattuja. Vuokrasopimusten ehdot neuvotellaan tapauskohtaisesti, ja niihin

sisältyy paljon erilaisia ehtoja. Aluksia vuokrataan pääsääntöisesti noin vuoden pituisilla sopi-

muksilla. Muut vuokrasopimukset ovat tyypillisesti alle viiden vuoden pituisia. Vuokrasopimus-

velkojen maturiteetti on esitetty liitetiedossa 2.4 Maturiteetti.

Taseessa esitetään seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät:

■

VUOKRATUT HYÖDYKKEET

1 000 €	2025	2024
Aineettomat hyödykkeet	161	347
Maa-alueet	580	689
Rakennukset	3 781	8 888
Koneet ja kalusto	2 160	2 746
Alukset	6 114	6 294
Yhteensä	12 796	18 963

■

VUOKRASOPIMUSVELAT

1 000 €	2025	2024
Pitkäaikaiset	6 090	9 413
Lyhytaikaiset	7 037	10 258
Yhteensä	13 128	19 671

Tilikauden lopussa merkittävimmät vuokratut hyödykkeet olivat ESL Shippingin vuokraamat

alukset sekä liiketoimintojen käytössä olevat vuokratut toimisto- ja varastotilat.

Vuokrattujen hyödykkeiden lisäykset tilikaudella olivat 12,1 miljoonaa euroa (18,0). Vuok-

rattujen hyödykkeiden ja vuokrasopimusvelkojen lisäysten suurin yksittäinen syy oli laivoista

tulevat lisäykset, joka olivat 8,4 miljoonaa euroa (10,2) ja johtuivat pääosin laivojen vuokraso-

pimusten kuukausittaisella jatkamisella yhdellä kuukaudella.

101

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

ARVIONVARAISUUS JA JOHDON

TEKEMÄT HARKINTAAN PERUSTUVAT

RATKAISUT

Vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyyn

liittyy merkittäviä johdon arvioita koskien

vuokra-ajan ja vuokrasopimuskomponent-

tien määrittämistä.

Merkittävin johdon arvio vuokra-ajan

määrittämisen osalta liittyy vuokrattuihin

aluksiin, joista pääosa on vuokrattu noin

vuoden mittaisella sopimuksella. Koska

merkittävä osa aluskannasta on vuok-

rattua, sopimuksen päättyessä on erit-

täin todennäköistä, että sama tai vastaa-

vanlainen alus vuokrataan tilalle. Mikäli

vuokrasopimusta ei aiota jatkaa, käsitel-

lään sopimus määräaikaisena vuokraso-

pimuksena. Mikäli alus on vuokrattu noin

vuoden mittaisella vuokrasopimuksella,

käytetään vuokrasopimusvelan lasken-

nassa 13 kuukauden rullaavaa vuokra-ai-

kaa (kuluva kuukausi + seuraavat 12 kk).

Tämä perustuu siihen, että sopimukset

ovat irtisanottavissa kiinteän vuokra-ajan

jälkeen ja joka kuukausi muodostetaan

uusi käsitys siitä, miten todennäköistä

irtisanomisoikeuden käyttäminen on.

Alusten tarvetta suunnitellaan yleensä 12

kuukautta tulevaisuuteen ja suunnitelmia

tarkennetaan joka kuukausi.

Merkittävä arvio vuokrien määrittämi-

seen liittyen on tehty, kun laivojen vuokra-

sopimuksista on erotettu vuokrasopimus-

komponentti ja muut komponentit, eli kun

on tehty arvio siitä, kuinka suuri osa vuok-

ramaksusta liittyy vuokrattuun laivaan ja

kuinka paljon laivan miehistöön ja muihin

palveluihin. Johto on määritellyt, että lai-

van osuus vuokrasta on 30 prosenttia ja

70 prosenttia liittyy muihin komponent-

teihin. ESL Shippingin johto on tehnyt

arvion tilastollisen laskennan avulla, joka

tarkastetaan muutosten osalta vuosit-

tain. Aspon vuokravastuut liittyen mui-

hin komponentteihin on esitetty taseen

ulkopuolisissa muissa vastuissa, liitetie-

dossa 5.5 Ehdolliset velat, varat ja muut

sitoumukset.

Vuokrakauden määrittäminen on arvi-

onvaraista etenkin toistaiseksi voimassa

olevien sopimusten osalta. Arvio vuok-

rakauden pituudesta tehdään sopimus-

kohtaisesti. Toistaiseksi voimassa oleville

vuokrasopimuksille arvioidaan todennä-

köinen vuokrakausi pohjautuen liiketoimin-

tasuunnitelmiin, huomioiden sopimuksen

päättämisestä aiheutuvat kustannukset.

Vuokra-ajan jatkamis- ja päättämisop-

tiot huomioidaan vuokra-ajan pituuden

määrittelyssä. Jatkamisoption kattama

jakso lasketaan mukaan vuokra-aikaan,

jos johdon harkinnan mukaan on kohtuul-

lisen varmaa, että jatkamisoptio käyte-

tään. Vastaavasti, mikäli päättämisop-

tion osalta on kohtuullisen varmaa, että

optiota ei käytetä, vuokrakausi kattaa

koko sopimuksen ajanjakson. Optioiden

käyttöä arvioidaan tapauskohtaisesti

perustuen järjestelyn kannattavuuteen ja

liiketoiminnan tarpeisiin.

Konsernin laaja tuloslaskelma sisältää seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät:

■

VUOKRASOPIMUSTEN TULOSVAIKUTUKSET

1 000 €	2025	2024
Poistot vuokratuista hyödykkeistä	-8 893	-12 919
Korkokulut	-520	-536
Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista	-59	-54
Vuokrakulut arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä	-193	-195
Vuokrakulut muuttuvista vuokrista	-5 478	-1 408
Kulut yhteensä	-15 143	-15 112
Vuokratuotot operatiivisista edelleenvuokraussopimuksista	43
Vuokratuotot yhteensä	43

Vuokrattujen hyödykkeiden poistot on eritelty liitetiedossa 3.7 Poistot ja arvonalentumis-

tappiot.

Vuokrattuihin hyödykkeisiin liittyvät vuokrat olivat 9,3 miljoonaa euroa (13,3), josta koron

osuus oli 0,5 miljoonaa euroa (0,5). Koko konsernin vuokramaksut yhteensä sisältäen muut-

tuvien vuokrien määrän sekä lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin vuokrattuihin hyödykkeisiin

liittyvät vuokrat olivat yhteensä 17,0 miljoonaa euroa (17,5). Muuttuvien vuokrien määrä on

merkittävä ja se on kasvanut edelleen vertailuvuodesta, johtuen siitä, että neljä uusista Green

Coaster -aluksista on myyty sijoittajapoolin omistamalle yhtiölle, jolta ESL Shipping niitä vuok-

raa. Green Coaster -alusten vuokra lasketaan poolin tulojen perusteella, ja se on täysin muut-

tuva. Koska vuokra on täysin muuttuva ilman kiinteää hintaa, ei vuokrasopimusvelkaa tai vuok-

rattua hyödykettä ole kirjattu IFRS 16:n mukaan, vaan vuokramaksut kirjataan vuokrakuluiksi.

Tilikauden päättyessä konserni oli sitoutunut pääasiassa aikaisempia vuokrasopimuksia kor-

vaaviin vielä alkamattomiin sopimuksiin, joiden määrä ei olennaisesti poikkea voimassa ole-

vista sopimuksista. Vuokrasopimuksiin ei sisälly merkittäviä lunastusoptioita. Vuokralle otet-

tuja omaisuuseriä ei käytetä lainojen vakuutena.

102

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

VUOKRASOPIMUKSET

Vuokrasopimuksista kirjataan vuokrattu

hyödyke ja vastaava velka, kun vuokralle

otettu omaisuuserä on konsernin käytettä-

vissä. Sopimuksiin voi sisältyä sekä vuokra-

sopimuskomponentteja että muita kompo-

nentteja. Silloin kun sopimus sisältää muita

komponentteja, esimerkiksi huollot, palvelut

ja laivojen miehistön, Aspo erottaa ne vuok-

rasopimuksissa mainituin erillishinnoin tai

arvioon perustuen.

Vuokra-aika perustuu sopimuksella mää-

ritettyyn periodiin, ottaen huomioon jatka-

mis- ja päättämisoptiot. Toistaiseksi voi-

massa olevien sopimusten osalta Aspo

arvioi todennäköisen vuokrakauden parhaan

tietämyksen mukaan pohjautuen liiketoimin-

tasuunnitelmiin, huomioiden sopimuksen

päättämisestä aiheutuvat kustannukset.

Vuokrasopimuksista aiheutuvat varat ja

velat arvostetaan aluksi nykyarvoon perus-

tuen. Vuokrasopimusvelat sisältävät seu-

raavien vuokrien nettomääräisen käyvän

arvon:

• kiinteät maksut (mukaan lukien

tosiasiallisesti kiinteät maksut)

vähennettyinä mahdollisilla saatavilla

kannustimilla

• muuttuvat vuokrat, jotka perustuvat

indeksiin tai hintatasoon ja jotka alun

perin arvostetaan käyttäen sopimuksen

solmimisajankohdan indeksiä tai hintaa

• määrät, jotka konsernin odotetaan

maksavan jäännösarvotakuiden

perusteella

• osto-option toteutushinta, jos on

kohtuullisen varmaa, että konserni

käyttää tämän option, ja

• korvaus vuokrasopimuksen

päättämisestä, jos vuokra-ajassa on

otettu huomioon, että konserni käyttää

tämän option.

Velkaan sisällytetään myös sellaisiin jatko-

optioihin perustuvat vuokrat, joiden käyttä-

minen on suhteellisen varmaa.

Vuokrat diskontataan käyttäen vuok-

rasopimuksen sisäistä korkoa. Jos tämä

korko ei ole helposti määriteltävissä, mikä

on yleistä konsernin vuokrasopimuksissa,

käytetään vuokralle ottajan lisäluoton kor-

koa. Diskonttokoron määrittämisessä vuok-

rasopimuksittain on käytetty kriteereinä

kohdeomaisuuserän luokkaa, maantieteel-

listä sijaintia, valuuttaa, riskittömän koron

maturiteettia sekä vuokralle ottajan luotto-

riskipreemiota.

Käyttöoikeusomaisuuserät, eli vuokratut

hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon,

joka sisältää seuraavat erät:

• vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä

• ennen sopimuksen alkamisajankohtaa

maksetut vuokrat vähennettyinä

mahdollisilla saaduilla kannustimilla

• alkuvaiheen välittömät menot, ja

• menot alkuperäiseen tilaan

palauttamisesta.

Konserni on altistunut indeksiin tai hintaan

perustuvien muuttuvien vuokrien mahdol-

lisille korotuksille, joita ei oteta huomioon

vuokrasopimusvelassa ennen kuin ne toteu-

tuvat. Kun indeksiin tai hintaan perustuvat

vuokrien muutokset toteutuvat, vuokrasopi-

musvelka arvioidaan uudelleen ja sitä oikais-

taan vuokrattua hyödykettä vastaan.

Vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan jaet-

tuna vuokrasopimusvelan rahoitusmenoon

ja vuokrattujen hyödykkeiden poistoon.

Vuokratuista hyödykkeistä tehdään pois-

tot yleensä tasaerinä omaisuuserän talou-

dellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyem-

pänä vuokra-aikana. Jos on kohtuullisen

varmaa, että konserni käyttää osto-option,

vuokratun hyödykkeen poistoaikana käyte-

tään omaisuuserän taloudellista vaikutusai-

kaa. Rahoitusmeno kirjataan tulosvaikuttei-

sesti vuokra-aikana siten, että jäljellä olevan

velan korkoprosentti on jokaisella kaudella

sama.

Vuokrasopimusvelkaa ja vuokrattua

hyödykettä ei kirjata taseeseen sellaisista

vuokrasopimuksista, joiden vuokrat ovat

muuttuvia tai, jotka koskevat arvoltaan

vähäisiä kohdeomaisuuseriä. Aspo käyttää

vähäarvoisten kohdeomaisuuserien raja-

arvona 5 000 euron hankintahintaa. Muut-

tuvavuokraisia ovat sijoittajaryhmän omis-

tamalle Green Coaster Shipping AB:lle myy-

dyt Green Coaster -alukset, joiden vuokrat

määräytyvät Green Coaster -poolin tulon

perusteella. Arvoltaan vähäisiin omaisuus-

eriin kuuluu ICT-laitteita ja pieniä toimis-

tokalusteita. Taseeseen ei myöskään kir-

jata lyhytaikaisia vuokrasopimuksia, joiden

vuokra-aika on korkeintaan 12 kuukautta.

Arvoltaan vähäisiin tai lyhytaikaisiin vuokra-

sopimuksiin liittyvät vuokramenot kirjataan

kuluiksi liiketoiminnan muihin kuluihin tasa-

erinä vuokra-ajan kuluessa.

Aspo toimii hyvin pienessä mittakaa-

vassa vuokranantajana edelleen vuokrates-

saan toimitiloja. Nämä järjestelyt on luoki-

teltu operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi ja

niistä saadut vuokratuotot on kirjattu liike-

toiminnan muihin tuottoihin tasaerinä vuok-

ra-ajan kuluessa.

Myynti- ja takaisinvuokraustilanteissa

arvioidaan, täyttyvätkö IFRS 15:n mukaiset

vaatimukset, joiden mukaan luovutus olisi

käsiteltävä myyntinä. Jos omaisuuserän

luovutus on myynti, vuokratun hyödykkeen

arvoksi kirjataan se osuus alkuperäisestä

omaisuuserän kirjanpitoarvosta, joka vas-

taa yhtiölle jäänyttä käyttöoikeuden arvoa.

Myyntivoittona tai -tappiona esitetään

ainoastaan se osuus omaisuuserän myyn-

tituloksesta, joka vastaa oikeuksia, jotka

ovat siirtyneet ostajalle.

103

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Aspon oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, hybridi-instrumentista

(Hybridi), muuntoeroista, omista osakkeista, kertyneistä voittovaroista sekä muista rahas-

toista, joihin lukeutuu sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP), vararahastot, ja

suojauslaskennan rahasto. Osingonjaosta kerrotaan liitetiedossa 2.7 Osakekohtainen tulos ja

osingonjako.

■

OSAKEPÄÄOMA JA YLIKURSSIRAHASTO

		Osake-	Ylikurssi-
	Osakemäärä	pääoma	rahasto
	kpl	1 000 €	1 000 €
31.12.2025	31 419 779	17 692	4 351

Osakepääoma koostuu kantaosakkeista. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa

yhteen ääneen. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Aspo Oyj:n osakkeiden lukumäärä 31.12.2025

oli 31 419 779 ja osakepääoma 17,7 miljoonaa euroa.

Ylikurssirahastoon on kirjattu vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana liikkeelle

laskettuun vaihtovelkakirjalainaan perustuvat osakemerkinnät. Osakemäärässä, osakepää-

omassa tai ylikurssirahastossa ei ole tapahtunut muutoksia päättyneellä tai sitä edeltäneellä

tilikaudella.

■

OMAT OSAKKEET

	Osakemäärä	Omat osakkeet
	kpl	1 000 €
1.1.2024	16 244	-133
Osakepalkitseminen	-13 976	117
31.12.2024	2 268	-17
1.1.2025	2 268	-17
Omien osakkeiden hankinta	103 232	-688
Osakepalkitseminen	-5 106	36
31.12.2025	100 394	-669

2.6 Oma pääoma

Aspo Oyj:llä on hallussa omia osakkeita, joita hallitus voi luovuttaa yhtiökokouksen antamien

valtuutusten nojalla osakepalkitsemisjärjestelmien piirissä oleville henkilöille. Omat osakkeet

esitetään osana kertyneitä voittovaroja.

Yhtiökokouksen antaman valtuutuksen nojalla Aspon hallitus päätti käynnistää yhtiön

omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman 3.11.2025, koska osakeperusteisia kannustinoh-

jelmia varten tarvittiin lisää omia osakkeita. Ajanjaksolla 4.11.–31.12.2025 Aspo hankki

yhteensä 103 232 omaa osakettaan Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä kaupankäynnissä.

Omista osakkeista 5 106 kappaletta luovutettiin joulukuussa 2025 konsernin talous- ja rahoi-

tusjohtaja Erkka Repolle. Osakepalkinnasta kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 5.4 Osake-

perusteiset maksut.

MUUT RAHASTOT

SVOP-rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintä-

hinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Suojauslaskennan rahasto sisältää johdannaissopimusten käyvän arvon mahdollisella vero-

vaikutuksella oikaistuna, niiden johdannaissopimusten osalta, joihin sovelletaan suojauslasken-

taa, lisätietoja kohdassa 5.2 Johdannaissopimukset.

MUUNTOEROT

Muuntoerorahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätöksen muuntamisesta aiheutuvat

muuntoerot sekä toteutumattomat valuuttakurssivoitot ja -tappiot konsernin nettosijoituk-

sista ulkomaisiin yksiköihin. Muuntoeroista löytyy lisätietoja osiosta 5.1 Rahoitusriskit ja rahoi-

tusriskien hallinta kohdasta valuuttariskit.

HYBRIDI-INSTRUMENTTI

Toukokuussa 2025 Aspo ilmoitti käyttävänsä oikeuttaan lunastaa 30 miljoonan euron hybri-

dilainansa. Laina laskettiin liikkeeseen 14.6.2022, ja sen korko oli 8,75 %. Aspo maksoi

16.6.2025 hybridilainan haltijoille lunastushinnan, joka vastasi velkakirjan nimellismäärää ja

sille kertynyttä 2,6 miljoonan euron korkoa.

Hybridi-instrumentille kertyi tilikaudella korkoa 1,2 miljoonaa euroa (2,6). Korosta 0,9 miljoo-

naa euroa on kirjattu kertyneiden voittovarojen vähennykseksi, ja 0,2 miljoonaa euroa korkoku-

luksi. Korkoa alettiin kirjata tulosvaikutteisesti toukokuussa, kun hybridi-instrumentin takaisin-

maksu varmistui ja se luokiteltiin velaksi.

104

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS

Tilikaudella 2024 Aspon oma pääoma jaettiin Aspon osakkeenomistajille ja määräysvallatto-

mille omistajille kuuluvaan omaan pääomaan. Määräysvallattomien omistajien osuus Aspon

omasta pääomasta muodostuu 21,43 prosentin osuudesta ESL Shipping-segmentin omasta

pääomasta. Lisäksi ESL Shipping-segmentin tulos sekä muut laajan tuloksen erät kohdistetaan

emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille heidän omistusosuuksien perusteella.

OP Finland Infrastructuren ja Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman vähemmistösijoi-

tus Aspon tytäryhtiöön ESL Shipping Oy:hyn saatiin päätökseen 28.2.2024. Kauppa toteu-

tui osakeantina, jossa ESL Shipping Oy laski liikkeeseen uusia osakkeita OP Finland Infrastruc-

turelle ja Keskinäiselle työeläkevakuutusyhtiö Varmalle 45,0 miljoonan euron käteisvastiketta

vastaan. Tämä johti määräysvallattomien omistajien 21,43 % osuuteen ESL Shippingista.

Koska määräysvaltaa tytäryhtiössä ei menetetty, Aspo-konsernissa 45,0 miljoonan euron

vastike kirjattiin kertyneisiin voittovaroihin vähennettynä ESL Shippingin oman pääoman mene-

tetyllä osuudella 29,3 miljoonaa euroa. Tämän seurauksena Aspon osakkeenomistajille kuuluva

oma pääoma kasvoi nettomääräisesti 15,7 miljoonaa euroa. Rahavirta 45,0 miljoonaa euroa

esitettiin rahoituksen rahavirtana.

Vuonna 2025 vähemmistöosuutta oikaistiin 6,2 miljoonaa euroa pienemmäksi. Oikaisu liit-

tyi Supramax-alusten myyntiin ja se perustui Aspo Oyj:n ja vähemmistöomistajien väliseen

alkuperäiseen investointisopimukseen, jonka mukaan Supramax-alusten myyntituotot kuului-

vat yksinomaan Aspo Oyj:lle. Osinkoa ESL Shipping Oy jakoi raportointikaudella 10,0 miljoonaa

euroa, josta 2,1 miljoonaa euroa kohdistui vähemmistöomistajille ja 7,9 miljoonaa euroa Aspo

Oyj:lle omistajien välisten omistusosuuksien mukaisesti.

Vuonna 2024 ESL Shipping Oy jakoi osinkoa yhteensä 22,0 miljoonaa euroa. Tästä mää-

rästä 13,0 miljoonaa euroa jaettiin Aspo Oyj:n ja määräysvallattomien omistajien välisen omis-

tusosuuden mukaisesti (Aspo Oyj:lle 10,2 miljoonaa euroa ja vähemmistöomistajille 2,8 miljoo-

naa euroa) ja 9,0 miljoonaa euroa jaettiin ainoastaan Aspo Oyj:lle. Aspo Oyj:lle maksettu 9,0

miljoonan euron osinko liittyi myytyihin Supramax-aluksiin, ja se perustui Aspo Oyj:n ja vähem-

mistöomistajien väliseen alkuperäiseen investointisopimukseen, jonka mukaan Supramax-alus-

ten myyntituotot kuuluvat yksinomaan Aspo Oyj:lle. Määräysvallattomien omistajien lasken-

nallinen osuus tästä 9,0 miljoonasta eurosta oli 1,9 miljoonaa euroa, ja se kirjattiin määräys-

vallattomien omistajien osuuden vähennykseksi ja Aspon omistajille kuuluvan oman pääoman

lisäykseksi.

OMA PÄÄOMA

Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskusta

välittömästi johtuvat transaktiome-

not kirjataan mahdollisilla verovaikutuk-

silla oikaistuina omaan pääomaan vähen-

täen saatuja maksuja. Kun ostetaan omia

osakkeita, osakkeista maksettu vastike

sekä hankintaan liittyvät kulut kirjataan

oman pääoman vähennykseksi. Kun

yhtiön hallussa olevia osakkeita myydään,

osakkeista saatu vastike, josta on vähen-

netty suorat transaktiokustannukset sekä

mahdollinen tuloverojen vaikutus, kirja-

taan oman pääoman lisäykseksi.

HYBRIDI-INSTRUMENTTI

Hybridi-instrumentti on luokiteltu oman

pääoman ehtoiseksi joukkovelkakirjalai-

naksi. Koronmaksuvelvoite syntyy, jos

yhtiökokous päättää jakaa osinkoa. Jos

osinkoa ei jaeta, yhtiö päättää koron-

maksusta erikseen. Konsernitilinpäätök-

sessä laina on luokiteltu omaksi pää-

omaksi, jolloin myös kertynyt korko ja liik-

keeseenlaskuun liittyvät transaktiokulut

esitetään luonteensa mukaisesti omassa

pääomassa, mahdollisella verovaikutuk-

sella vähennettynä. Hybridilaina on laina,

joka on muita velkasitoumuksia heikom-

massa asemassa. Hybridilainan velkakir-

janhaltijalla ei ole osakkeenomistajalle

kuuluvia oikeuksia eikä laina laimenna

osakkeenomistajien omistuksia. Hybri-

di-instrumentti luokitellaan velaksi, kun

sen takaisinmaksusta on päätetty. Tällöin

myös korkokulun kirjaaminen muuttuu

tulosvaikutteiseksi.

MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN

OMISTAJIEN OSUUS

Tytäryhtiön omistusosuuksien muutok-

set, joiden seurauksena emoyhtiö ei

menetä määräysvaltaa tytäryrityksessä,

ovat oman pääoman ehtoisia liiketoimia,

eli liiketoimia omistajien kanssa näiden

toimiessa omistajina. Maksetun vastik-

keen käyvän arvon ja määräysvallatto-

mien omistajien osuuden muutoksen väli-

nen erotus kirjataan suoraan omaan pää-

omaan ja kohdistetaan emoyrityksen

omistajille. Määräysvallattomien omista-

jien osuudet esitetään konsernitaseessa

omassa pääomassa erillään emoyhtiön

omistajien omasta pääomasta. Lisäksi

kauden tulos sekä muut laajan tuloksen

erät kohdistetaan emoyhtiön omistajille

ja määräysvallattomille omistajille nykyis-

ten omistusosuuksien perusteella.

105

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

OSAKEKOHTAINEN TULOS

Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden

tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Osakekohtaista

tulosta laskettaessa on huomioitu tulosta pienentävänä eränä hybridi-instrumentin tilikaudelle

kuuluva omaan pääomaan kirjattu korko verovaikutuksella oikaistuna. Laimennettu osakekoh-

tainen tulos on sama kuin laimentamaton, sillä laimennusvaikutusta ei ole ollut vuosina 2025

ja 2024.

■

OSAKEKOHTAINEN TULOS

1 000 €	2025	2024
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto, jatkuvat toiminnot	18 750	3 158
Hybridilainan korko (verovaikutuksella oikaistuna), jatkuvat toiminnot	-754	-2 100
Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto, lopetettu toiminto	4 757	3 205
Yhteensä	22 753	4 263
Ulkona olevien osakkeiden keskimäärä tilikaudella (1 000 kpl)	31 408	31 414
Laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos, €
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot	0,57	0,03
Osakekohtainen tulos, lopetettu toiminto	0,15	0,10
Yhteensä	0,72	0,14

2.7 Osakekohtainen tulos ja osingonjako

OSINGONJAKO

Aspon tavoitteena on jakaa vuosittain enintään 50 prosenttia tilikauden tuloksesta osinkona.

Pidemmän aikavälin tavoitteena on kannattavuuden paranemisen myötä lisätä osinkojen mää-

rää asteittain ja ottaa samalla huomioon strategisesti ensisijaisten kasvualoitteiden rahoitus-

tarpeet.

Hallitus on ehdottanut tilikaudelta 2025 jaettavaksi osinkoa 0,25 euroa osakkeelta, ja että

osinko maksetaan yhdessä erässä huhtikuussa 2026.

Osingonjako emoyhtiön omistajille kirjataan yhtiökokouksen päätöksen perusteella. Aspo

Oyj:n hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.

Vuodelta 2024 jaettiin Aspo Oyj:n 29.4.2025 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätök-

sen mukaisesti osinkoa 0,19 euroa osakkeelta. Osingon ensimmäinen erä 0,09 euroa osak-

keelta, maksettiin 7.5.2025, ja toinen erä 0,10 euroa osakkeelta maksettiin 6.11.2025.

106

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

ESL SHIPPING

TELKO

LIIKETOIMINTASEGMENTIT

Aspon jatkuvien toimintojen liiketoimintasegmentit ja raportoitavat segmen-

tit ovat ESL Shipping ja Telko. Leipurin-segmentti on vuonna 2025 luokiteltu

lopetetuksi toiminnoksi.

Hallitus, joka on Aspo-konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä, vas-

taa resurssien kohdistamisesta liiketoiminnoille ja niiden tulosten arvioinnista.

Toimintasegmentit on tunnistettu pohjautuen Aspo-konsernin organisaatio-

rakenteeseen, jossa kyseisiä liiketoimintoja johdetaan erillisinä.

• ESL Shipping huolehtii teollisuuden ja energia-alan raaka-aineiden

merikuljetuksista ja niihin liittyvistä palveluista.

• Telko hankkii ja jakelee teollisuuden tarvitsemia muoviraaka-aineita,

kemikaaleja ja voiteluaineita. Laaja asiakaspalvelu kattaa myös teknisen

tuen ja tuotantoprosessien kehittämisen.

LIIKETOIMINNAT JA TULOKSELLISUUS

107

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

SEGMENTTIEN VARAT JA VELAT

1 000 €	ESL Shipping	Telko	Lopetettu toiminto	Kohdistamattomat	Konserni yhteensä
Segmentin varat 31.12.2024	238 170	174 065	59 619	40 109	511 963
Segmentin varat 31.12.2025	233 759	167 625	58 050	54 105	513 539
Segmentin velat 31.12.2024	21 762	56 803	18 948	225 627	323 140
Segmentin velat 31.12.2025	22 534	51 749	21 134	254 599	350 017
Nettovelka 31.12.2024	92 540	73 077			188 031
Nettovelka 31.12.2025	123 156	63 475			212 761

Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat perustellusti kohdistettavissa segmenteille. Segmenttien varat ja velat ei

sisällä konsernin sisäisiä eriä. Segmenttien nettovelka sisältää kuitenkin myös lainat konsernin emoyhtiöltä Aspo Oyj:ltä. Segmenteille kohdistamattomat erät koostuvat tuloveroihin ja keskitet-

tyyn rahoitukseen liittyvistä tulos- ja tase-eristä. Leipurin-segmentti esitetään lopetettuna toimintona ja sen osalta lisätietoja löytyy liitetiedosta 1.3 Lopetettu toiminto, jossa kerrotaan myös

lopetetun toiminnon tuloksesta.

JATKUVIEN TOIMINTOJEN TULOKSELLISUUS

Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi perustuu segmenttien EBITA:han ja liikevaihtoon konsernin ulkopuolelta. Segmenttiraportoinnissa on käytössä samat kirjaus- ja arvostusperi-

aatteet kuin konsernitilinpäätöksessä. Segmenttien väliset transaktiot tapahtuvat käypään markkinahintaan. Segmenttien välillä ei ole merkittäviä transaktioita.

■

SEGMENTTIEN EBITAN TÄSMÄYTYS KONSERNIN JATKUVIEN TOIMINTOJEN VOITTOON ENNEN VEROJA

		2025				2024
				Konserni				Konserni
1 000 €	ESL Shipping	Telko	Kohdistamattomat	yhteensä	ESL Shipping	Telko	Kohdistamattomat	yhteensä
EBITA	25 545	17 479	-6 235	36 788	9 205	12 506	-5 132	16 579
EBITA poistot*)	-133	-3 644	-216	-3 992	-139	-2 070	-170	-2 379
Liikevoitto	25 412	13 836	-6 452	32 796	9 066	10 436	-5 302	14 200
Nettorahoituskulut			-7 497	-7 497			-8 472	-8 472
Voitto ennen veroja				25 299				5 728

*) Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset

Segmenteille kohdistamattomat erät koostuvat muun toiminnan tuloksesta, eli pääosin hallinnollisista kuluista. Muu toiminta sisältää Aspon konsernihallinnon ja joitakin yhteisiä palveluja. Netto-

rahoituskuluja ei konsernissa ole allokoitu segmenteille, vaan niitä seurataan ja hallinnoidaan Aspossa konsernitasolla.

108

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

3.1 Liikevaihto

■

TELKON LIIKEVAIHTOERITTELY LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN

1 000 €	2025	2024
Muoviliiketoiminta	114 589	105 890
Kemikaaliliiketoiminta	99 764	82 743
Voiteluaineliiketoiminta	70 157	64 670
Telko yhteensä	284 510	253 304

Telkon tilikauden liikevaihto kasvoi 12 % ja oli 284,5 miljoonaa euroa (253,3). Liikevaihdon kas-

vua vauhdittivat pääasiassa vuoden 2024 aikana tehdyt yritysostot. Orgaaninen liikevaihto ja

myyntimäärät laskivat hieman pääasiassa heikon markkinakehityksen vuoksi. Yleisesti tuottei-

den hinnat ovat laskeneet merkittävästi vuoden aikana johtuen öljyn hinnan laskusta. Tuote-

hinnat tasapainottuivat neljännen neljänneksen aikana. Telkon keskimääräinen myyntihinta oli

hieman korkeampi kuin edellisvuonna johtuen erikoistuotteiden suuremmasta osuudesta.

TULOUTUSAJANKOHTA

ESL Shipping -segmentissä liikevaihto tuloutetaan ajan myötä kuljetuspalvelujen suorituksen

yhteydessä. Alusten myynnistä saatava liikevaihto kirjataan toimitusehtojen mukaisesti tiet-

tynä ajankohtana. Telko -segmentissä liikevaihto tuloutetaan toimitusehtojen perusteella tiet-

tynä ajankohtana. Täten suurin osa konsernin liikevaihdosta, yhteensä 66 % (61) tuloutuu

yhtenä ajankohtana tavaroiden tai palvelujen luovutuksen yhteydessä. Ajan kuluessa tulou-

tettavia suoritteita ovat pääosin ESL Shippingin merikuljetukset ja niihin liittyvät palvelut,

yhteensä 159,3 miljoonaa euroa (180,9).

Aspon jatkuvien toimintojen liikevaihto koostuu pääosin seuraavista tulovirroista:

• ESL Shipping: merirahtauspalvelut pääasiassa teollisuudelle ja energia-alalle

• Telko: muovi- ja kemikaaliraaka-aineiden ja voiteluaineiden myynti teollisuudelle ja kaupalle

Segmenttien ulkoinen liikevaihto yhteensä on yhtä kuin konsernin tuloslaskelman liikevaihto.

Aspo ei ole riippuvainen yksittäisistä merkittävistä asiakkaista, mutta ESL Shipping -seg-

mentissä erään terästeollisuusasiakkaan ostot muodostavat kuitenkin hieman yli kymmenen

prosenttia konsernin liikevaihdosta.

Liikevaihto jatkuvista toiminnoista kasvoi tilikaudella 2,1 % ja oli 469,1 miljoonaa euroa

(459,5). Liikevaihtoon sisältyy myynnin valuuttakurssieroja -0,2 miljoonaa euroa (0,0).

■

ESL SHIPPING LIIKEVAIHTOERITTELY

1 000 €	2025	2024
Alusluokka:
Handy	79 134	79 132
Coaster	80 227	94 201
Green Coaster alusten myynti	25 212	25 329
Supra		7 544
ESL Shipping yhteensä	184 573	206 207

ESL Shippingin liikevaihto pieneni 10 % ja oli 184,6 miljoonaa euroa (206,2). Handy-alusten lii-

kevaihto pysyi ennallaan, kun taas Coaster-alusluokan liikevaihto laski 15 %. Liikevaihdon lasku

johtui pääasiassa pienemmästä kapasiteetista, erittäin heikosta spot-markkinahinnoittelusta ja

vaisummasta sopimusperusteisesta rahtivolyymikysynnästä teollisuustoiminnan yleisesti vaa-

timattoman tason seurauksena etenkin Coaster-alusluokassa. Sekä vuonna 2025 että vuonna

2024 ESL Shipping myi kaksi Green Coasteria sijoittajaryhmän perustamalle yritykselle. Supra-

max-alusten myynti saatiin päätökseen vuoden 2024 toisella neljänneksellä, joten ne kerrytti-

vät liikevaihtoa siihen saakka.

109

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT

Aspon raportoitavat markkina-alueet ovat: Suomi, Skandinavia, Baltia, muu Eurooppa ja

muut maat. Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan.

■

LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

1 000 €	2025	2024
ESL Shipping
Suomi	96 046	101 142
Skandinavia	62 278	74 753
Baltia	3 343	2 822
Muu Eurooppa	21 530	24 107
Muut maat	1 376	3 383
	184 573	206 207
Telko
Suomi	49 462	48 381
Skandinavia	106 157	76 298
Baltia	28 115	28 220
Muu Eurooppa	75 095	70 030
Muut maat	25 681	30 375
	284 510	253 304
Yhteensä
Suomi	145 508	149 523
Skandinavia	168 436	151 051
Baltia	31 458	31 042
Muu Eurooppa	96 625	94 137
Muut maat	27 057	33 758
Yhteensä	469 084	459 510

MYYNTITUOTTOJEN TULOUTTAMINEN

Telko-segmentin liikevaihto on tuotemyyn-

tiä, joissa on tunnistettu olevan yksi suo-

ritevelvoite. Myyntituotto kirjataan, kun

suoritevelvoite täytetään luovuttamalla

luvattu tavara tai palvelu asiakkaalle. Tulou-

tus tapahtuu täten toimituksen yhteydessä

yhtenä ajankohtana, kun omistamiseen liit-

tyvät merkittävät riskit ja edut siirtyvät

ostajalle toimitustapalausekkeen mukai-

sesti.

ESL Shippingin merirahtaus tuloute-

taan ajan kuluessa palvelujen suorittamisen

myötä. Tuloutus perustuu kuljetus- tai mui-

hin palvelusopimuksiin. Raportointikauden

päättyessä tuotot ESL Shippingin matkalla

tai muuten kesken olevista palveluista kir-

jataan perustuen raportointihetkeen men-

nessä toteutuneiden palvelun suoritta-

mispäivien osuuteen palvelun arvioidusta

kokonaiskestosta. Green Coaster -alusten

myynnistä saatava liikevaihto kirjataan toi-

mitusehtojen mukaisesti tiettynä ajankoh-

tana.

ESL Shippingia lukuun ottamatta vain

pieni osa toimintasegmenttien liikevaih-

dosta on asiakkaalle myytäviä palveluita,

joista tuotot kirjataan yhtenä ajankohtana,

kun palvelu on suoritettu, tai ajan kuluessa,

jos asiakas saa hyödyn sitä mukaa, kun pal-

velua luovutetaan. Valtaosa segmenttien

tarjoamista muista palveluista katsotaan

osaksi asiakaspalvelua, koska ne liittyvät

esimerkiksi tuotekonseptien ja räätälöityjen

kokonaisratkaisujen kehittämiseen ja suun-

nitteluun, ja niitä ei tulouteta erillisinä suori-

tevelvoitteina.

Myyntihintoihin ei sisälly merkittävää

rahoituskomponenttia. Pääsääntöisesti

myyntisaamiset erääntyvät maksettavaksi

0–60 päivän kuluessa laskutuspäivästä.

Myös asiakkailta saatavia ennakkomaksuja

käytetään ja tämä on tyypillistä pitkän val-

mistusajan vaatimissa projekteissa, jossa

maksuerät sidotaan projektin etenemiseen,

nämä suoritukset ovat asiakassopimuksiin

perustuvia velkoja, ja kirjataan saatuihin

ennakoihin.

Osassa asiakassopimuksia on määritetty

alennuksia, jotka on sidottu esimerkiksi asi-

akkaan vuositasolla ostamiin tuotemääriin.

Näiden osalta arvioidaan alennuksen toteu-

tumisen todennäköinen rahamäärä histo-

riatietoa hyödyntämällä ja arvioilla oikais-

taan tuloutettavia myyntituottoja. Nämä

jaksotukset tehdään kuukausittain ja arvi-

oita täsmennetään tilanteen tarkentuessa.

Näiden alennusten määrä ei ole merkittävä

Aspo-konsernissa.

Aspon myymiin tuotteisiin liittyy takuu-

vastuita mahdollisten viallisten tuotteiden

vaihtamiseksi tai korjaamiseksi takuun voi-

massaoloaikana. Takuuvelvoitteet eivät

poikkea normaaleista lakisääteisistä tai

alan markkinakäytännön mukaisista velvoit-

teista. Nämä velvoitteet arvioidaan sään-

nöllisesti todennäköisenä rahamääränä his-

toriaan perustuvaan kokemukseen pohjaten

ja jaksotetaan liiketoiminnan kuluihin.

Aspolla ei ole ollut sellaisia olennai-

sia asiakassopimuksen saamisesta aiheu-

tuvia lisämenoja, jotka pitäisi aktivoida

taseeseen. Mahdolliset lisämenot kirjataan

kuluksi ja ne ovat luonteeltaan sellaisia, että

ne kirjattaisiin kuluksi viimeistään yhden

vuoden kuluessa niiden syntymisestä.

110

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 €	2025	2024
Aineellisten hyödykkeiden ja muiden pitkäaikaisten
varojen myyntivoitot	10 949	696
Vuokratuotot ja käyttökorvaukset	215	241
Vakuutuskorvaukset	2 397	311
Muut tuotot	875	1 159
Yhteensä	14 435	2 406

Vuonna 2025 aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot koostuivat pääosin M/S Kallion myyn-

tivoitosta 9,6 miljoonaa euroa sekä yhden Coaster-aluksen myyntivoitosta sen taloudelli-

sen käyttöiän päättyessä 1,3 miljoonaa euroa ESL Shipping -segmentissä. Lisäksi ESL Ship-

ping -segmentissä raportoitiin 2,4 miljoonaa euroa vakuutuskorvauksia liittyen pääosin vuoden

aikana tapahtuneeseen maksupetokseen ja M/S Talin tulipaloon.

Vuonna 2024 aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot sisälsivät muun toiminnan kiinteistö-

omaisuuden myyntivoittoja 0,7 miljoonaa euroa.

3.2 Liiketoiminnan muut tuotot

111

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

OSUUDET PÄÄOMAOSUUSMENETELMÄLLÄ YHDISTELTÄVISSÄ YHTEISÖISSÄ

1 000 €	2025	2024
Tilikauden alussa	1 921	1 703
Kurssierot	3
Yrityshankinnat		44
Saadut osingot	-45	-269
Osuus tilikauden tuloksista	264	442
Tilikauden lopussa	2 143	1 921

■

LÄHIPIIRILIIKETOIMET OSAKKUUSYRITYSTEN KANSSA

1 000 €	2025	2024
Palvelujen ostot	-1 991	-2 534
Komissiot	-181	-87
Vuokrattujen laivojen poistot	-872	-1 101
Vuokrattujen laivojen korkokulut	-21	-26
Vuokratut hyödykkeet, laivat	1 027	1 122
Muut saamiset	264	123
Vuokrasopimusvelat	1 018	1 133

OSUUDET PÄÄOMAOSUUSMENETELMÄLLÄ YHDISTELTÄVISSÄ YHTEISÖISSÄ

Konsernilla on kolme osakkuusyritystä, joista kaksi tuli konserniin AtoBatC Shipping -varus-

tamon hankinnan yhteydessä vuonna 2018. Nämä kommandiittiyhtiöt Auriga KG ja Norma

KG ovat saksalaisia ja niiden kotipaikka on Leer. Osakkuusyhtiöt sisältyvät ESL Shipping -seg-

menttiin. Kolmas osakkuusyritys, CrossChem Sweden AB, tuli konserniin Swed Handling -yri-

tysoston yhteydessä vuonna 2024, ja sen kotipaikka on Norrköping.

■

OSAKKUUSYRITYKSET

Yritys	Maa	Omistusosuus, %
Auriga KG	DE	49,00
Norma KG	DE	49,00
CrossChem Sweden AB	SE	50,00

Auriga KG ja Norma KG omistavat kumpikin yhden kuivarahtialuksen. Yhtiöiden tuotot koos-

tuvat alusten vuokraustuotoista. Näiden osakkuusyritysten yrityshankinnan yhteydessä mää-

ritetty käypä arvo oli 0,9 miljoonaa euroa kirjanpitoarvoa korkeampi. Käyvän arvon ja kirjanpi-

toarvon erotus kohdistuu yhtiöiden omistamiin aluksiin ja se poistetaan niiden taloudellisena

vaikutusaikana. Poiston määrä on noin 0,1 miljoonaa euroa vuodessa. ESL Shipping käyttää

Auriga KG ja Norma KG osakkuusyhtiöiden kahta laivaa liiketoiminnassaan ja maksaa niistä

osakkuusyhtiöille markkinaehtoista vuokraa.

CrossChem Sweden AB omistaa AdBlue tuotemerkin, jota Swed Handling AB käyttää

osassa myymistään tuotteista. Swed Handling AB myy tuotteet CrossChem Sweden AB:lle ja

ostaa ne takaisin AdBlue -tuotemerkillä. Swed Handling AB maksaa CrossChem Sweden AB:lle

markkinaehtoisen hinnan AdBlue tuotemerkillä olevista tuotteista. Myynti- ja ostohinnan ero-

tusta voidaan pitää hintana tuotemerkistä, mikä esitetään konsernitilinpäätöksessä komis-

siona osana ulkopuolisia palveluita.

OSAKKUUSYRITYKSET

Osakkuusyhtiöt konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus

osakkuusyrityksen tappiosta ylittää kirjanpitoarvon, kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita ei

yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Sisäi-

sistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat voitot on eliminoitu konsernin omistusosuu-

den mukaisesti. Osuus osakkuusyritysten tuloksista esitetään laajassa tuloslaskelmassa

laskettuna tilikauden tuloksesta ja se sisältää verovaikutuksen .

3.3 Osakkuusyritykset

112

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

MATERIAALIT JA PALVELUT

1 000 €	2025	2024
Ostot tilikauden aikana
ESL Shipping	-56 768	-65 021
Telko	-213 056	-216 807
Yhteensä	-269 824	-281 828
Vaihto-omaisuuden muutos	-3 713	19 046
Ulkopuolisilta ostetut palvelut
Telko	-8 201	-6 685
Yhteensä	-8 201	-6 685
Materiaalit ja palvelut yhteensä	-281 737	-269 467

Ostoihin tilikauden aikana sisältyy ostojen valuuttakurssieroja -0,3 miljoonaa euroa (-0,5).

3.4 Materiaalit ja palvelut

■

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1 000 €	2025	2024
ESL Shipping	-78 721	-81 846
Telko	-13 211	-12 789
Muu toiminta	-4 064	-3 186
Yhteensä	-95 995	-97 822

ESL Shippingin muista liiketoiminnan kuluista valtaosa liittyy laivojen operointiin, kuten

satama- ja väylämaksuihin sekä laivojen teknisiin kuluihin ja vuokrasopimusten palveluosuuteen

sekä laivahenkilöstön matkustuskuluihin.

Liiketoiminnan muihin kuluihin on Telko-segmentissä vuonna 2025 kirjattu yhteensä 0,4 mil-

joonan euron oikaisu liittyen alasajetun liiketoiminnan varaston arvostukseen Keski-Aasiassa.

Oikaisu liittyi vuosiin 2022–2024.

■

TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

1 000 €	2025	2024
Emoyhtiön tilintarkastusyhteisö
Tilintarkastus	466	527
Veroneuvonta		4
Muut palvelut	450	87
Muut tilintarkastusyhteisöt
Tilintarkastus	92	56
Veroneuvonta	27	10
Muut palvelut	49	19
Yhteensä	1 085	702

Aspo Oyj:n tilintarkastaja on tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy. Deloitten tilintarkastuspalkkio

vuodelta 2025 oli 0,5 miljoonaa euroa (0,5), ja muut palkkiot 0,5 miljoonaa euroa (0,1). Tilin-

tarkastuspalkkiot sisältävät palkkiot konsernitilinpäätöksen tarkastamisesta, osavuosikatsaus-

ten läpikäynneistä sekä emoyhtiön ja sen tytäryritysten tarkastamisesta. Muut palvelut liittyi-

vät Aspon strategisiin projekteihin 0,4 miljoonaa euroa ja tilintarkastajan antamaan rajoitetun

varmuuden lausuntoon Aspon kestävyysraportista 0,1 miljoonaa euroa (0,1).

3.5 Liiketoiminnan muut kulut

113

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

3.6 Henkilöstökulut ja -määrät

■

TYÖSUHDE-ETUUKSISTA KIRJATUT KULUT

1 000 €	2025	2024
Palkat	-38 110	-36 401
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	-4 118	-3 643
Osakepalkitseminen	-466	-637
Muut henkilösivukulut	-4 720	-3 577
Yhteensä	-47 414	-44 259

Aspo hyötyy Liikenne- ja viestintäministeriöltä saadusta kauppa-alustuesta, jonka mukaisesti

ESL Shipping saa palautuksena merimiespalkkoihin liittyviä ennakonpidätyksiä ja henkilösivuku-

luja. Kauppa-alustuen määrä oli 5,2 miljoonaa euroa (5,3).

Konsernin lakisääteinen eläketurva Suomessa on järjestetty eläkevakuutusyhtiöiltä otetuilla

vakuutuksilla. Ulkomaisissa yksiköissä eläketurva on järjestetty paikallisen lainsäädännön ja

sosiaaliturvasäännösten mukaisesti. Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia eläkejär-

jestelyjä, ja niihin liittyvät suoritukset kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 5.3 Lähipiiri ja johdon

palkitseminen.

HENKILÖSTÖMÄÄRÄT

Aspo-konsernin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 798 (800) ja tilikauden aikana keskimää-

rin 807 (765). Jatkuvien toimintojen henkilöstömäärä oli 635, ja lopetetun toiminnon henkilös-

tömäärä oli 163.

■

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN SEGMENTEITTÄIN

	2025	2024
ESL Shipping	257	269
Telko	364	294
Muu toiminta	25	46
Jatkuvat toiminnot yhteensä	645	608
Lopetettu toiminto	162	157
Yhteensä	807	765

■

HENKILÖSTÖ TILIKAUDEN LOPUSSA SEGMENTEITTÄIN

	2025	2024
ESL Shipping	250	253
Telko	368	349
Muu toiminta	17	44
Jatkuvat toiminnot yhteensä	635	646
Lopetettu toiminto	163	154
Yhteensä	798	800

■

HENKILÖSTÖ MAANTIETEELLISESTI TILIKAUDEN LOPUSSA

	2025	2024
Suomi	325	333
Skandinavia	153	151
Baltia	40	38
Muu Eurooppa	86	94
Muut maat	31	30
Jatkuvat toiminnot yhteensä	635	646
Lopetettu toiminto	163	154
Yhteensä	798	800

114

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

POISTOT AINEETTOMISTA JA AINEELLISISTA HYÖDYKKEISTÄ

1 000 €	2025	2024
Aineettomat hyödykkeet	-3 837	-2 188
Rakennukset	-511	-346
Alukset	-11 402	-13 300
Koneet ja kalusto	-1 118	-772
Muut aineelliset hyödykkeet	-77	-51
Yhteensä	-16 946	-16 657
Arvonalentumistappiot
Alukset		-7 018
Muut aineelliset hyödykkeet		-18
Arvonalentumistappiot yhteensä		-7 036
Poistot ja arvonalentumistappiot yhteensä	-16 946	-23 693

3.7 Poistot ja arvonalentumistappiot

■

POISTOT VUOKRATUISTA HYÖDYKKEISTÄ

1 000 €	2025	2024
Aineettomat hyödykkeet	-155	-191
Maa-alueet	-116	-112
Rakennukset	-1 413	-1 386
Alukset	-6 118	-10 313
Koneet ja kalusto	-1 091	-916
Yhteensä	-8 893	-12 919

Aspon poistot liittyvät pääosin ESL Shippingin omistamiin ja vuokraamiin aluksiin.

Vuonna 2024 kirjattu arvonalentumistappio 7,0 miljoonaa euroa liittyi myytyihin Supra-

max-aluksiin. Arvonalentumistappio kirjattiin maaliskuussa 2024, kun alukset luokiteltiin myy-

tävänä oleviksi IFRS 5 standardin mukaisesti ja tuolloin päättyi myös Supramax-alusten pois-

tojen kirjaaminen.

Poistoihin liittyvät laadintaperiaatteet on selostettu liitetiedossa 4.1 Aineelliset hyödykkeet

ja 4.2 Aineettomat hyödykkeet. Vuokrasopimuksiin liittyvät laadintaperiaatteet on kuvattu

kappaleessa 2.5 Vuokrasopimukset.

■

POISTOT SEGMENTEITTÄIN

		2025				2024
				Konserni				Konserni
1 000 €	ESL Shipping	Telko	Muu toiminta	yhteensä	ESL Shipping	Telko	Muu toiminta	yhteensä
Aineettomat hyödykkeet	-128	-3 641	-68	-3 837	-135	-2 050	-3	-2 188
Aineelliset hyödykkeet	-11 419	-1 670	-19	-13 109	-13 309	-1 142	-17	-14 469
Yhteensä	-11 548	-5 311	-87	-16 946	-13 445	-3 192	-20	-16 657
Vuokratut hyödykkeet	-6 475	-1 873	-545	-8 893	-10 663	-1 772	-483	-12 919

115

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

1 000 €	2025	2024
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	3 758	3 023
Valuuttakurssivoitot	620	1 146
Rahoitustuotot	4 378	4 169
Korkokulut vuokrasopimuksista	-520	-536
Korkokulut ja muut rahoituskulut	-9 772	-10 234
Valuuttakurssitappiot	-1 583	-1 871
Rahoituskulut	-11 875	-12 641
Rahoitustuotot ja -kulut	-7 497	-8 472

Nettorahoituskulut olivat -7,5 miljoonaa euroa (-8,5). Nettorahoituskulut olivat vuonna 2025

vertailuvuotta pienemmät, koska rahoitustuottoihin kirjattiin Telko-segmentissä 2,9 miljoonaa

euroa (1,5) ehdollisten lisäkauppahintojen oikaisuja. Korollisten velkojen keskikorko vuokrasopi-

musvelkoja lukuun ottamatta laski edellisvuodesta ja oli 4,1 % joulukuussa 2025 (4,8 % joulu-

kuussa 2024).

Vuonna 2025 Leipurin Kazakstanin yhtiön myynnistä saatiin 0,1 miljoonaa euroa voittoa,

joka esitetään rahoitustuotoissa. Vuonna 2024 Leipurin Venäjän myynnistä tuli tappiota 0,1

miljoonaa euroa, joka esitetään rahoituskuluissa.

3.8 Rahoitustuotot ja -kulut

116

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

LAAJAN TULOSLASKELMAN VEROKULUN JA KONSERNIN EMOYHTIÖN

VEROKANNALLA 20 % LASKETTUJEN VEROJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA

1 000 €	2025	2024
Voitto ennen veroja	25 299	5 728
Verot emoyhtiön verokannalla laskettuna	-5 060	-1 146
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	127	248
Tonnistoverotuksen vaikutus	4 172	729
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset tilikauden tappioista	-1 210	-1 372
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	160	356
Verot edellisiltä tilikausilta	-509	-742
Lähdeverot	-331	-18
Jaksotuserot, verovapaat ja vähennyskelvottomat erät	553	295
Verot laajassa tuloslaskelmassa	-2 097	-1 650
Efektiivinen verokanta	8 %	29 %

Suomessa ja Ruotsissa yleisesti verovelvollinen, kansainvälistä meriliikennettä harjoittava

varustamo voi valita tonnistoverotettavan toiminnan tuottaman voiton verottamisen sijasta

alusten vetoisuuteen perustuvan tonnistoverotuksen tonnistoverokaudeksi. ESL Shipping Oy:n

ja AtoBatC Shipping AB:n toimintaa verotetaan tonnistoverolain mukaan. Kuuluminen tonnis-

toverotuksen piiriin alentaa merkittävästi konsernin efektiivistä verokantaa.

Aspo-konsernin efektiivinen verokanta oli 8 % (29 %). Raportointikauden efektiivistä vero-

kantaa laski erityisesti ESL Shippingin suhteellisesti isompi tulos vuonna 2025, jolloin tonnis-

toverotuksen hyöty oli vertailukautta suurempi. Verot edellisiltä tilikausilta muodostuvat pää-

osin verosta, jonka Viron ja Latvian yhtiöt ovat maksaneet raportointikaudella konsernin sisäi-

seen osingonjakoon liittyen.

■

LAAJAN TULOSLASKELMAN VEROT

1 000 €	2025	2024
Tilikauden verot	-2 533	-1 867
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos	944	959
Verot edellisiltä tilikausilta	-509	-742
Yhteensä	-2 097	-1 650

Konsernin veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisem-

pien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Tuloverot on kirjattu

kunkin maan verokannan mukaan. Laskennallisten verojen osalta, katso liitetieto 4.8 Lasken-

nalliset verot.

ESL Shipping segmentin Green Handy -investoinnin rahavirran suojauksesta ei ole kirjattu

laskennallista veroa, koska sen on katsottu olevan tonnistoveron alainen.

3.9 Tuloverot

117

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

SIJOITETTU PÄÄOMA

1 000 €	Liitetieto	2025	2024
Liikearvo	4.3	46 485	66 983
Muut aineettomat hyödykkeet	4.2	31 236	38 952
Aineelliset hyödykkeet	4.1	187 073	174 407
Vuokratut hyödykkeet	2.5	12 796	18 963
Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä
yhteisöissä	3.3	2 143	1 921
Muut rahoitusvarat		126	159
Nettokäyttöpääoma		75 772	102 280
Lopetetun toiminnon sijoitettu pääoma		53 387
Yhteensä		409 017	403 666

Sijoitettu pääoma kuvastaa sitä, mihin oma pääoma ja korollinen vieras pääoma on sitoutu-

nut, ja se on siksi informaatiomielessä tärkeä ja Aspon toimintaa kuvastava. Sijoitetun pää-

oman euromääräisesti suurin komponentti on ESL Shippingin omistamat ja vuokraamat aluk-

set yhteisarvoltaan 142,8 miljoonaa euroa (122,1). Liikearvon ja muiden aineettomien hyö-

dykkeiden osuus sijoitetusta pääomasta on 77,7 miljoonaa euroa (105,9). Liikearvoa ja muita

aineettomia hyödykkeitä, kuten asiakassuhteita ja brändejä muodostuu Aspon taseeseen pää-

osin silloin, kun se toteuttaa strategiaansa yrityshankintojen kautta.

Nettokäyttöpääoman osuus sijoitetusta pääomasta on 75,8 miljoonaa euroa (102,3).

Aspon määrittelemä käyttöpääoma sisältää vaihto-omaisuuden, myyntisaamiset, ostovelat ja

saadut ennakot. Aspo painottaa käyttöpääoman tehokkuutta ja tavoittelee pysyvää käyttö-

pääoman vähentämistä.

SIJOITETTU PÄÄOMA

■

KÄYTTÖPÄÄOMA

1 000 €	Liitetieto	2025	2024
Vaihto-omaisuus	4.4	47 438	66 366
Green Coaster ja Green Handy ennakkomaksut	4.4	14 057	17 818
Myyntisaamiset	4.5	46 965	62 742
Ostovelat	4.6	-32 233	-44 121
Saadut ennakot	4.6	-456	-524
Nettokäyttöpääoma		75 772	102 280

■

PITKÄAIKAISET VARAT MARKKINA-ALUEITTAIN

1 000 €	2025	2024
Suomi	151 605	186 119
Skandinavia	126 483	113 363
Baltia	156	254
Muu Eurooppa	1 551	1 520
Muut maat	65	130
Yhteensä	279 859	301 386

Pitkäaikaiset varat sisältävät muut kuin laskennalliset verosaamiset. Pitkäaikaiset varat mark-

kina-alueittain esitetään varojen sijainnin mukaan.

118

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

INVESTOINNIT SEGMENTEITTÄIN

1 000 €	2025	2024
ESL Shipping	31 920	47 339
Telko	2 785	1 882
Muu toiminta	17	325
Jatkuvat toiminnot yhteensä	34 722	49 546
Lopetettu toiminto	497	128
Yhteensä	35 219	49 674

Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä kaudella käytettävien aineettomien ja aineellis-

ten hyödykkeiden lisäyksistä, pois lukien yrityshankintojen kautta tulleet lisäykset. Investoinnit

35,2 miljoonaa euroa (49,7) koostuivat pääasiassa investoinneista Green Coaster -aluksiin ESL

Shipping -segmentissä. Vuokrattujen hyödykkeiden lisäykset on esitetty liitetiedossa 2.5 Vuok-

rasopimukset.

GREEN COASTER -INVESTOINTI

ESL Shipping rakennuttaa kuuden aluksen sarjan erittäin energiatehokkaita sähköhybridialuk-

sia. Nämä uudet 1A-jääluokan alukset ovat lastikapasiteetiltaan, tekniikaltaan ja innovaatioil-

taan huippuluokkaa. Kuuden ensimmäisen aluksen investoinnin kokonaisarvo on noin 70 mil-

joonaa euroa, ja investoinnin rahavirta jakautuu pääosin vuosille 2021–2026. Uudet alukset

rakennetaan Chowgule and Company Private Limitedin telakalla Intiassa.

Vuonna 2022 vahvistettiin, että ESL Shipping perustaa Green Coaster -poolin. Tämän seu-

rauksena kuusi uutta Green Coaster -alusta tilattiin Chowgule and Company Private Limit-

ediltä, ja ne myydään edelleen Green Coaster -sijoittajapoolin omistamalle yhtiölle.

Joka toinen Chowgule and Company Private Limitedin rakentama alus valmistetaan ESL

Shippingille. Joka toinen alus myydään edelleen, sen saavuttua Eurooppaan, sijoittajapoolin

omistamalle yhtiölle. Edelleen myytävistä aluksista maksetut ennakkomaksut kirjataan vaih-

to-omaisuuteen ja myyntihinta kirjataan liikevaihtoon. Alusten myyntihinta perustuu niiden

kokonaiskustannukseen. Kaikki 12 rakennettua ja rakenteilla olevaa Green Coaster -alusta tule-

vat Green Coaster -poolissa ESL Shippingin käyttöön, kun niiden rakentaminen on saatu pää-

tökseen ja ne on toimitettu.

ESL Shipping vuokraa sijoittajapoolin omistamat alukset. Vuokra lasketaan poolin tulojen

perusteella, ja se on täysin muuttuva. Koska vuokra on täysin muuttuva ilman kiinteää hintaa,

vuokrasopimusvelkaa tai vuokrattua omaisuuserää ei kirjata IFRS 16:n mukaan, vaan vuokra-

maksut kirjataan vuokrakuluiksi.

Vuoden 2025 loppuun mennessä Green Coastereita oli valmistunut yhdeksän kappaletta

(4) ja vuoden 2026 aikana valmistuu viimeiset kolme. Green Coaster -pooli aloitti toimintansa

18.6.2024 kahdella ensimmäisellä aluksella, ja vuoden 2025 lopussa poolissa oli kahdeksan

alusta.

GREEN HANDY -INVESTOINTI

Aspo ilmoitti vuonna 2024, että ESL Shipping rakentaa neljä uutta fossiilitonta handy-kokoluo-

kan alusta. Neljän aluksen kokonaisarvo on noin 186 miljoonaa euroa, ja investointi toteute-

taan vuosina 2024–2028. Sijoitus on Yhdysvaltain dollarin määräinen, ja tulevat rahavirrat on

suojattu.

Uudet alukset rakentaa Kiinan Nanjingissä China Merchants Jinling Shipyard (Nanjing) Co.,

Ltd. Alukset on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2027 kolmannesta neljänneksestä alkaen.

Sarjan neljäs alus on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2028 ensimmäisellä puoliskolla. Joulu-

kuussa 2024 ESL Shipping Ltd suoritti ensimmäisen maksun neljästä rakennettavasta fossiilit-

tomasta Handy-kokoluokan aluksesta. Maksu oli 29,0 miljoonaa euroa suojatulla valuuttakurs-

silla laskettuna.

ESL Shippingilla ei ole vielä poolisopimusta Green Handy -aluksista, mutta yksi neljästä

aluksesta on tarkoitus myydä sijoittajaryhmälle. Näin ollen neljäsosa investoinnin määrästä,

mukaan lukien toteutunut suojaustulos, on kirjattu vaihto-omaisuuden ennakkomaksuksi ja

kolme neljäsosaa aineellisten hyödykkeiden ennakkomaksuksi.

Green Handy -sijoituksen osalta vieraan pääoman menot aktivoidaan. Neljäsosa vieraan

pääoman menoista on kirjattu vaihto-omaisuuden ennakkomaksuksi ja kolme neljäsosaa

aineellisten hyödykkeiden ennakkomaksuksi.

ALUSTEN INVESTOINTISITOUMUKSET

Jäljellä oleva Green Coaster -investointisitoumus tilikauden lopussa on noin 8 miljoonaa euroa.

Se sisältää ainoastaan ESL Shippingille rakennetuista Green Coaster -aluksista tulevaisuu-

dessa suoritettavat maksut.

Jäljellä oleva Green Handy -investointisitoumus tilikauden lopussa on noin 158 miljoonaa

euroa. Se sisältää jäljellä olevat maksut kaikista neljästä fossiilittomasta Green Handy -aluk-

sesta, koska yhden aluksen edelleenmyynnistä ei ole vielä tehty sopimusta. Rahavirran arvioi-

daan jakautuvan seuraavasti: 10 % vuonna 2026, 60 % vuonna 2027 ja 30 % vuonna 2028.

119

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

AINEELLISET HYÖDYKKEET 2025

			Koneet ja		Muut aineelliset	Keskeneräiset ja
1 000 €	Maa-alueet	Rakennukset	kalusto	Alukset	hyödykkeet	ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2 084	17 789	20 283	267 465	1 722	43 136	352 479
Kurssiero	123	560	726		57	2	1 468
Lisäykset		117	1 935	2 357		29 798	34 207
Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät		-1 100	-8 230				-9 330
Vähennykset		-257	-2 601	-23 304	-144	-647	-26 953
Siirrot erien välillä		675	30	29 546		-30 273	-23
Hankintameno 31.12.	2 207	17 784	12 142	276 063	1 636	42 016	351 848
Kertyneet poistot 1.1.		-9 042	-16 259	-151 667	-1 104		-178 072
Kurssiero		-184	-567		-35		-787
Kertyneet poistot, myytävänä olevat omaisuuserät			841	7 580			8 420
Vähennysten kertyneet poistot		244	2 397	16 064	144		18 848
Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot		-511	-1 118	-11 402	-77		-13 109
Tilikauden poistot, lopetettu toiminto		-6	-69				-75
Kertyneet poistot 31.12.		-9 500	-14 776	-139 426	-1 073		-164 775
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 207	8 284	-2 634	136 638	563	42 016	187 073

Lisäykset aineellisissa hyödykkeissä vuonna 2025 koostuvat pääosin investoinneista Green Coaster -aluksiin. Alusten vähennykset liittyivät ESL Shipping-segmentin myymään M/S Kallioon ja

yhden Coaster-aluksen myyntiin. Leipurin-segmentin aineelliset hyödykkeet on tilikaudella 2025 luokiteltu myytävänä oleviksi, kun Leipurin-segmentti on kokonaisuudessaan luokiteltu lopetetuksi

toiminnoksi.

4.1 Aineelliset hyödykkeet

120

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

AINEELLISET HYÖDYKKEET 2024

			Koneet ja		Muut aineelliset	Keskeneräiset ja
1 000 €	Maa-alueet	Rakennukset	kalusto	Alukset	hyödykkeet	ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2	6 743	13 304	310 057	751	25 577	356 434
Kurssiero	-7	-40	-276		-3	0	-326
Lisäykset, liiketoimintojen hankinta	2 091	11 066	7 223		968		21 348
Lisäykset		29	1 020	1 678	98	45 577	48 402
Vähennykset	-1	-24	-989	-72 258	-91		-73 362
Siirrot erien välillä		15		27 987		-28 018	-16
Hankintameno 31.12.	2 084	17 789	20 283	267 465	1 722	43 136	352 479
Kertyneet poistot 1.1.		-5 245	-11 692	-170 045	-480		-187 462
Kurssiero		11	246		2		259
Kertyneet poistot, liiketoimintojen hankinta		-3 474	-4 550		-560		-8 584
Vähennysten kertyneet poistot		21	704	38 696	4		39 426
Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot		-346	-772	-13 300	-51		-14 469
Tilikauden poistot, lopetettu toiminto		-11	-195				-205
Arvonalennukset				-7 018	-18		-7 036
Kertyneet poistot 31.12.		-9 042	-16 259	-151 667	-1 104		-178 072
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 084	8 747	4 024	115 798	619	43 136	174 407

Lisäyksiä aineellisiin hyödykkeisiin on vuonna 2024 aiheutunut pääosin uusiin Green Coaster ja Green Handy -aluksiin liittyvistä ennakkomaksuista sekä yrityshankinnoista. Alusten vähennykset ja

arvonalennukset liittyivät ESL Shipping-segmentin myytyihin Supramax-aluksiin (niitä oli kaksi).

121

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Aineelliset hyödykkeet esitetään alkupe-

räisten hankintahintojen ja kumulatiivis-

ten poistojen erotuksena vähennettynä

mahdollisilla arvonalentumisilla. Alus-

ten uudisrakennusten osalta rakentami-

sen aikana syntyneet rahoitusmenot akti-

voidaan osaksi kohteen hankintamenoa

ja ne poistetaan omaisuuserän taloudelli-

sena vaikutusaikana. Telakointien poisto-

aika perustuu arvioon seuraavan telakoin-

nin ajankohdasta.

Aineelliset hyödykkeet poistetaan

tasapoistoina todennäköisen taloudelli-

sen vaikutusajan perusteella seuraavasti:

• Alukset 17–30 vuotta

• Puskijat 18 vuotta

• Telakoinnit 2–3 vuotta

• Rakennukset ja rakennelmat 15–50

vuotta

• Koneet ja kalusto 3–20 vuotta

• Putkistot 5–20 vuotta

• Toimitilojen perusparannusmenot

5–10 vuotta

• Muut aineelliset hyödykkeet 3–40

vuotta

Maa-alueista ei kirjata poistoja. Arvot tar-

kistetaan vuosittain.

Aineellisten hyödykkeiden käytöstä

poistamisista ja luovutuksista syntyneet

voitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan

muihin tuottoihin tai kuluihin.

Yksittäisten aineellisten tai aineetto-

mien hyödykkeiden kirjanpitoarvoja tar-

kastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä

sen toteamiseksi, onko viitteitä niiden

arvon alentumisesta. Kirjanpitoarvo alen-

netaan omaisuuserästä kerrytettävissä

olevaa rahamäärää vastaavaksi välittö-

mästi, jos arvonalentuminen havaitaan.

Arvonalentumistappio kirjataan tulosvai-

kutteisesti. Arvonalentumistappion kir-

jaamisen yhteydessä poistojen kohteena

olevan omaisuuserän taloudellinen vaiku-

tusaika arvioidaan uudelleen. Aikaisem-

min kirjattu arvonalennus peruutetaan,

mikäli kerrytettävissä olevan tulon mää-

rittämisessä käytetyt arviot muuttuvat.

Arvonalentumistappion peruuttamisen

vuoksi lisääntynyt kirjanpitoarvo ei saa

ylittää sitä kirjanpitoarvoa, joka omaisuu-

serälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi

aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentu-

mistappiota.

JULKISET AVUSTUKSET

Julkiset avustukset, jotka on saatu syn-

tyneiden menojen korvaukseksi, tuloute-

taan laajaan tulos-laskelmaan samalla kun

avustuksen kohteeseen liittyvät menot

kirjataan kuluksi. Saadut avustukset on

esitetty nettona syntyneiden kulujen

vähennyksenä. Aineellisten hyödykkeiden

hankintoihin liittyvät avustukset on kir-

jattu hankintamenon oikaisuksi. Avustuk-

set tuloutuvat pienempien poistojen muo-

dossa omaisuuserän käyttöaikana.

ARVIONVARAISUUS JA JOHDON

TEKEMÄT HARKINTAAN PERUSTUVAT

RATKAISUT

Taloudellista vaikutusaikaa ja jäännösar-

voa koskevat arviot ja poistomenetelmien

valinta edellyttävät johdolta merkittävää

harkintaa, ja ne ovat jatkuvan tarkaste-

lun kohteena. Alukset ovat taseen merkit-

tävin aineellinen hyödyke ja niiden poisto-

ajat vaihtelevat 17 vuodesta 30 vuoteen

perustuen aluksen taloudelliseen käyttöi-

kään.

Arvioita tehdään myös yrityshankin-

tojen yhteydessä, kun määritellään han-

kittujen aineellisten hyödykkeiden käypiä

arvoja ja jäljellä olevia taloudellisia vaiku-

tusaikoja. Käypien arvojen määrittämi-

seen käytetään joko ulkopuolisen tahon

tekemää arvostusta tai tuotto-oletuksiin

perustuvaa laskentamallia.

Laivojen jäännösarvoja tarkasteltiin

vuoden 2024 loppupuolella, kun osa lai-

voista oli lähestymässä niiden taloudel-

lisen vaikutusajan loppua. Aikaisemmin

laivojen jäännösarvoksi on arvioitu nolla,

mutta koska teräksellä on aina romuarvo,

on se johtanut tilanteisiin, joissa aluk-

sista on niiden taloudellisen vaikutusajan

lopussa kirjattu myynti- tai romutusvoit-

toa. Romuteräksen hinnasta romutuksen

yhteydessä hankittiin tarjouksia, joiden

pohjalta laivoille laskettiin jäännösarvot.

Jäännösarvo katsottiin aiheelliseksi mää-

rittää kaikille laivoille, ei pelkästään niille,

jotka olivat lähestymässä taloudellisen

vaikutusaikansa loppua. Jatkossa jäännö-

sarvo tullaan määrittämään myös kaikille

uusille laivoille.

Jäännösarvon laskennassa käytetty

romuteräksen hinta arvioitiin varovaisuu-

den periaatteella niin, että se pidemmäl-

läkin tähtäimellä pysyisi markkinahinnan

alapuolella. Romuteräksen arvoa seura-

taan vähintään vuosittain ja varmiste-

taan, että jäännösarvojen laskennassa

käytetyn romuteräksen arvo ei ylitä mark-

kinahintaa. Jäännösarvon määrittämi-

nen on vaikuttanut pienentävästi alusten

suunnitelman mukaisiin poistoihin, vai-

kutus on vuositasolla noin 2,6 miljoonaa

euroa.

122

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

		2025
		Muut
	Aineettomat	aineettomat	Ennakko-
1 000 €	oikeudet	hyödykkeet	maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	12 984	40 199	1 292	54 476
Kurssiero	295	1 108		1 402
Lisäykset	160	71	781	1 012
Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät	-3 876	-7 901		-11 777
Vähennykset	-255	-68	-207	-530
Siirrot erien välillä	87		-65	23
Hankintameno 31.12.	9 396	33 408	1 802	44 606
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-1 874	-13 650		-15 523
Kurssiero	-18	-213		-231
Kertyneet poistot, myytävänä olevat omaisuuserät	491	5 662		6 153
Vähennysten kertyneet poistot ja arvonalentumiset	243	51		294
Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot	-750	-3 313		-4 062
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-1 906	-11 463		-13 370
Kirjanpitoarvo 31.12.	7 489	21 945	1 802	31 236

Leipurin-segmentin aineettomat hyödykkeet on tilikaudella 2025 luokiteltu myytävänä oleviksi, kun Leipurin-segmentti on

kokonaisuudessaan luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi.

Aineettomat oikeudet ovat pääosin yritysbrändejä tai tavaramerkkejä. Brändejä on Telko-segmentissä 6,7 miljoonaa euroa

(6,7). Muihin aineettomiin hyödykkeisiin on kirjattu ohjelmistoja ja niiden lisenssejä sekä liiketoimintojen yhdistämisessä hankit-

tuja päämiessuhteita ja asiakassuhteita.

4.2 Aineettomat hyödykkeet

123

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
		2024
		Muut
	Aineettomat	aineettomat	Ennakko-
1 000 €	oikeudet	hyödykkeet	maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	7 465	17 914	1 012	26 391
Kurssiero	-11	-81		-92
Lisäykset, liiketoimintojen hankinta	5 249	21 968		27 216
Lisäykset	185	411	677	1 273
Vähennykset	-109	-13	-207	-329
Siirrot erien välillä	206		-190	16
Hankintameno 31.12.	12 984	40 199	1 292	54 476
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-1 415	-11 720		-13 135
Kurssiero	-3	33		30
Kertyneet poistot, liiketoimintojen hankinta	-116			-116
Vähennysten kertyneet poistot ja arvonalen- tumiset	109	5		114
Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot	-419	-1 769		-2 188
Tilikauden poistot, lopetettu toiminto	-29	-199		-228
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.	-1 874	-13 650		-15 523
Kirjanpitoarvo 31.12.	11 111	26 549	1 292	38 952

Muut aineettomat hyödykkeet lisääntyivät vuonna 2024 pääosin yritysostojen myötä, joista

on kerrottu liitetiedossa 1.2 Hankitut liiketoiminnat ja liiketoimintojen myynnit.

ARVIONVARAISUUS JA JOHDON

TEKEMÄT HARKINTAAN PERUSTUVAT

RATKAISUT

Taloudellista vaikutusaikaa ja jäännösar-

voa koskevat arviot ja poistomenetelmien

valinta edellyttävät johdolta merkittävää

harkintaa, ja ne ovat jatkuvan tarkastelun

kohteena.

Johto käyttää harkintaa myös yritys-

hankintojen yhteydessä, kun määritellään

hankittujen aineettomien hyödykkeiden

käypiä arvoja ja jäljellä olevia taloudellisia

vaikutusaikoja. Hankintahetken arvonmää-

ritykset tehdään käyttäen diskontattuja

kassavirtoja.

Telko-brändin taloudellinen vaikutus-

aika on arvioitu rajoittamattomaksi. Brän-

din vahva tunnettuus ja historia tuke-

vat johdon käsitystä siitä, että kyseinen

brändi vaikuttaa rahavirtojen kerryttämi-

seen määrittelemättömän ajan. Brändit,

joille ei ole määriteltävissä taloudellista

vaikutusaikaa, on testattu arvonalentu-

misen varalta liikearvotestauksen yhtey-

dessä, josta kerrotaan liitetiedossa 4.3

Liikearvo.

124

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat hyödykkeet arvostetaan

alkuperäiseen hankintamenoon, ja ne

poistetaan tasapoistoina niiden taloudelli-

sena vaikutusaikana. Poistoajat ovat:

• Ohjelmistot ja

ohjelmistolisenssit 3–5 vuotta

• Liiketoimintojen

yhdistämisessä hankitut

päämiessuhteet ja

teknologia 10 vuotta

• Liiketoimintojen

yhdistämisessä hankitut

asiakassuhteet 15 vuotta

• Kilpailukielto 6 vuotta

• Tavaramerkit (kun

taloudellinen vaikutus aika

on määritetty) 5–15 vuotta

Pilvipalvelut kirjataan kuluksi sillä tilikau-

della, jolla kulu syntyy, koska ne eivät ole

yhtiön määräysvallassa.

Liiketoimintojen yhdistämisestä syn-

tyneiden brändien, joiden taloudellinen

vaikutusaika on määrittelemätön, ei pois-

teta suunnitelman mukaan, vaan niiden

tasearvo testataan vähintään vuosittain

käyttöarvoon perustuvalla arvonalentu-

mistestillä yhdessä liikearvon kanssa.

Arvonalentumisten osalta laatimisperi-

aatteet on selostettu liitetiedossa 4.1

Aineelliset hyödykkeet.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Aspo-konsernin tutkimus- ja kehittämis-

toiminta kohdistuu segmenttien luonteen

mukaisesti pääosin toiminnan, menetel-

mien ja tuotteiden kehittämiseen osana

asiakaskohtaista liiketoimintaa, mistä joh-

tuen kehityspanokset sisältyvät erittele-

mättöminä normaaleihin liiketoiminnan

kuluihin, eivätkä ne täytä aktivointikritee-

rejä.

■

LIIKEARVO

1 000 €	2025	2024
Hankintameno 1.1.	76 126	47 605
Lisäykset, liiketoimintojen hankinta	136	28 312
Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät	-26 282
Muuntoerot	1 368	208
Hankintameno 31.12.	51 347	76 126
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	-9 143	-9 151
Kertyneet arvonalentumiset, myytävänä olevat omaisuuserät	4 283
Muuntoerot	-2	8
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.	-4 862	-9 143
Kirjanpitoarvo 31.12.	46 485	66 983

Vuonna 2025 Leipurin-segmentin liikearvo on luokiteltu myytävänä olevaksi, kun Leipurin-

segmentti on kokonaisuudessaan luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi.

Vuonna 2024 liikearvo lisääntyi 28,3 miljoonaa euroa yrityshankintojen johdosta. Yritys-

hankinnoista kerrotaan liitetiedossa 1.2 Hankitut liiketoiminnat ja liiketoimintojen myynnit.

Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille toimintasegmenttien

tasolla. Liikearvo jakaantuu rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:

■

LIIKEARVO SEGMENTEITTÄIN

1 000 €	2025	2024
ESL Shipping	6 337	6 337
Telko	40 148	38 818
Leipurin		21 828
Yhteensä	46 485	66 983

Leipurin-segmentti on luokiteltu IFRS 5 -standardin mukaan lopetetuksi toiminnoksi, eikä

Leipurin-segmentin liikearvolle täten ole tehty vuosittaista arvonalentumistestausta. Leipurin

liikearvon kirjanpitoarvoa tukee Lantmännenin tekemä ostotarjous Leipurinista, joka ylittää

Leipurin-segmentin kirjanpitoarvon. Lisätietoja myyntiprosessista on kappaleessa 1.3 Lope-

tettu toiminto.

4.3 Liikearvo

125

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

ARVONALENTUMISTESTAUS

Aspon arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva

rahamäärä arvioidaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritel-

lään laskemalla ennustettujen kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Kassavirrat sisältävät muun

muassa arvion tulevaisuuden myynneistä, kannattavuudesta sekä ylläpitoinvestoinneista. Kas-

savirtaennusteet perustuvat hallituksen hyväksymiin vuoden 2026 budjettiin sekä vuosien

2027–2029 taloudellisiin suunnitelmiin. Testissä rahavirtoja koskevat arviot laaditaan viiden

vuoden ajanjaksolle, joista viimeinen on terminaalivuosi. Terminaaliarvoina on käytetty 2 %:n

(2 %) kasvuoletusta.

Liikevaihtoa arvioitaessa oletuksena on, että nykyinen liiketoiminta pystytään pitämään ja

liikevaihto kasvaa hallitusti taloudellisissa suunnitelmissa arvioidulla nopeudella. Myyntikat-

teen muutoksen on arvioitu seuraavan liikevaihdon kasvua. Kustannusten on arvioitu nouse-

van hitaasti jatkuvan kulujen hallinnan ansiosta. Kiinteiden kustannusten odotetaan nousevan

enintään inflaation verran.

Diskonttauskorko on määritetty kullekin toimintasegmentille keskimääräisen painote-

tun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskus-

tannusta ottaen huomioon omaisuuseriin ja liiketoimintojen sijaintiin liittyvät erityiset riskit.

Vuonna 2025 WACC-laskelmassa käytetty Aspon luottoriskipreemio nousi hieman. Maakohtai-

set riskittömät korot laskivat kautta linjan ja markkinariskipreemiot nousivat kautta linjan.

Telko-segmentissä WACC on pysynyt muuttumattomana edelliseen vuoteen verrattuna.

Maakohtaiset WACC tasot nousivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tämä tasa-

painottui maakohtaisten painojen muutosten myötä. WACC-laskelmassa huomioidaan ainoas-

taan maat, joiden liikevaihdon osuus CGU:n kokonaisliikevaihdosta on vähintään 0,5 %. Intiaa

ja Romaniaa ei tästä syystä ole huomioitu Telkon WACC-laskelmassa. Telkon osalta verrokki-

ryhmän beta laski hieman.

ESL Shipping-segmentin WACC-taso nousi, johtuen pääosin maakohtaisten WACC-tasojen

noususta ja siitä että verrokkiryhmän beta nousi hieman.

■

WACC VEROJEN JÄLKEEN PER RAHAVIRTAA TUOTTAVA YKSIKKÖ

	2025	2024
ESL Shipping	8,86 %	7,69 %
Telko	10,92 %	10,92 %
Leipurin		7,90 %

ARVIONVARAISUUS JA JOHDON

TEKEMÄT HARKINTAAN PERUSTUVAT

RATKAISUT

Liikearvon kirjanpitoarvoa testataan käyt-

töarvolaskelmien avulla, joiden laatimi-

sessa käytetään arvioita. Erilaisilla käyt-

töarvolaskelman olettamuksilla voisi olla

merkittävä vaikutus konsernitilinpäätök-

sessä raportoidun liikearvon määrään.

Talouskehityksen epävarmuus, muu-

tokset valuuttakursseissa ja toimin-

taympäristön voimakkaat vaihtelut vai-

keuttavat arvonalentumistestauksessa

käytettyjen oletusten tekemistä, eten-

kin tulevien kassavirtojen ja tulostason

osalta.

Johdon näkemyksen mukaan tes-

tauksessa käytetyt arviot tulevista kas-

savirroista ja pääomien sitoutumisesta

ovat todennäköisiä. Laskelmien taustalla

olevat oletukset voivat kuitenkin muut-

tua taloudellisten ja liiketoiminnallisten

olosuhteiden muuttuessa. Toteutuvat

rahavirrat saattavat sen vuoksi poiketa

arvioiduista diskontatuista vastaisista

rahavirroista, ja tämä voi johtaa arvon-

alentumistappioiden kirjaamiseen tulevilla

kausilla.

ARVONALENTUMISTESTAUKSEN TULOKSET JA HERKKYYSANALYYSI

Telko ja ESL Shipping -segmenteille suoritettiin joulukuussa vuosittainen liikearvon arvonalen-

tumistestaus. Kummankin segmentin liikearvotestin osoittama kerrytettävissä oleva raha-

määrä ylitti selkeästi rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvon, ja kirjanpitoarvojen katsot-

tiin olevan perusteltuja.

LIIKEARVO

Liiketoimintojen yhdistämisestä synty-

nyttä liikearvoa ei poisteta suunnitelman

mukaan, vaan liikearvon tasearvo testa-

taan vähintään vuosittain käyttöarvoon

perustuvalla arvonalentumistestillä. Viite

mahdollisesta arvonalentumisesta voi

johtaa arvonalentumistestauksen käyn-

nistämiseen lyhyemmälläkin aikavälillä.

Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määri-

tellään laskemalla ennustettujen kassavir-

tojen diskontattu nykyarvo kullekin raha-

virtaa tuottavalle yksikölle.

Arvonalentumistappio kirjataan tulos-

vaikutteisesti, mikäli rahavirtaa tuotta-

van yksikön kirjanpitoarvo on suurempi

kuin sen kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Arvonalentumistappio kohdistetaan ensi-

sijaisesti liikearvoon. Liikearvosta kirjat-

tua arvonalentumistappiota ei peruta

missään tilanteessa, vaikka tehdyt arviot

myöhemmin osoittautuisivat vääriksi tai

virheellisiksi.

Omaisuuserät, jotka on arvostettu

IFRS 5 -standardin Myytävänä olevat pit-

käaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toi-

minnot mukaan, ja luokiteltu myytävänä

oleviksi ei testata vuosittaisella arvon-

alentumistestillä, koska kyseisten omai-

suuserien arvostuksessa noudatetaan

IFRS 5 -standardin säännöksiä.

126

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

VAIHTO-OMAISUUS

1 000 €	2025	2024
Aineet ja tarvikkeet	5 224	5 925
Keskeneräiset tuotteet		269
Valmiit tuotteet	40 482	58 440
Green Coaster ja Green Handy ennakkomaksut	14 057	17 818
Muu vaihto-omaisuus	1 733	1 731
Yhteensä	61 496	84 183

■

VAIHTO-OMAISUUS SEGMENTEITTÄIN

1 000 €	2025	2024
ESL Shipping	16 762	21 413
Telko	44 734	48 117
Leipurin		14 653
Yhteensä	61 496	84 183

ESL Shippingin osalta varastoon sisältyy laivojen polttoaineita ja aluspoolin osakkaille myytä-

väksi tarkoitettujen Green Coaster ja Green Handy -alusten ennakkomaksuja. Telkolla on varas-

tossa muovi- ja kemikaaliraaka-aineita sekä voiteluaineita.

Varustamoiden päästöoikeuksia koskeva asetus tuli voimaan 1.1.2024, ja sitä sovelletaan

aluksiin, joiden bruttovetoisuus on yli 5 000 GT. ESL Shipping -segmentissä kaikki päästöoi-

keudet ostetaan ja kirjataan vaihto-omaisuuteen hankinnan yhteydessä. Vuoden 2025 lopussa

vaihto-omaisuuteen sisältyi 0,1 miljoonaa euroa (0,1) päästöoikeuksia. ESL Shipping käyttää

päästöoikeuksia liiketoiminnassaan ja kirjaa käytetyt päästöoikeudet tilikauden aikana mate-

riaaleiksi ja palveluiksi. ESL Shipping ei käy kauppaa päästöoikeuksilla. Vuoden aikana käyttä-

mättä jääneet ostetut päästöoikeudet voidaan käyttää tulevina vuosina.

ESL Shipping perusti vuonna 2022 Green Coaster -poolin, jonka johdosta ESL Shipping

tilasi yhteensä 12 alusta intialaiselta Chowgule & Company Private Limited -varustamolta.

Joka toinen alus, eli kuusi alusta, myydään sijoittajaryhmän perustamalle yritykselle. Nii-

den alusten osalta, jotka tullaan myymään edelleen, on ennakkomaksut kirjattu vaihto-omai-

4.4 Vaihto-omaisuus

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus, mukaan lukien päästö-

oikeudet arvostetaan hankintamenoon

tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon.

Hankintameno määritetään FIFO-mene-

telmää (first-in, first-out) käyttäen. Netto-

realisointiarvo on tavanomaisessa liiketoi-

minnassa toteutuva myyntihinta vähen-

nettynä tuotteen valmiiksi saattamisen

kustannuksilla ja myyntikustannuksilla.

Aspo-konsernissa normaaliolosuhteissa

hitaasti kiertävästä, yli 12 kuukautta van-

hasta vaihto-omaisuudesta kirjataan

100 % epäkuranttiusvaraus.

ARVIONVARAISUUS JA JOHDON

TEKEMÄT HARKINTAAN PERUSTUVAT

RATKAISUT

Vaihto-omaisuuden osalta arvionvarai-

suus liittyy pääasiassa hitaasti kiertävän

varaston kuranttiuteen ja arvostamiseen.

Tuotteiden kysyntään liittyvä epävarmuus

kasvaa niiden ikääntyessä, ja osa tuot-

teista myös vanhenee. Johdon arvion

mukaan, yli vuoden vanhojen varastoni-

mikkeiden arvo on aiheellista nollata, jollei

niihin liity tilausta tai sitovaa myyntiso-

pimusta tai ole muuta esimerkiksi kausi-

luontoisuuteen liittyvää poikkeuksellista

syytä säilyttää nimikkeiden arvo.

suuteen. Myös rakennettavista Green Handy -aluksista yksi on tarkoitus myydä edelleen.

Raportointikauden lopussa vaihto-omaisuus sisältää 14,1 miljoonaa euroa (17,8) Green

Coaster ja Green Handy -alusten ennakkomaksuja.

Tilikaudella jatkuvien toimintojen tulokseen sisältyi 0,4 miljoonaa euroa (0,1) vaihto-

omaisuuden epäkuranttiusvarauksen muutosta.

127

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

4.5 Myyntisaamiset ja muut saamiset

■

MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

1 000 €	2025	2024
Myyntisaamiset	46 965	62 742
Palautus liikenne- ja viestintäministeriöltä	2 477	3 316
Ennakkomaksusaamiset	2 422	1 622
Arvonlisäverosaaminen	1 111	1 837
Lainasaamiset	38	4
Johdannaissopimusten käypä arvo		9 357
Muut siirtosaamiset	9 278	9 556
Yhteensä	62 291	88 433

■

MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA

2025	Myynti-	Luotto tappio -	Kirjanpito-
1 000 €	saamiset	varaus	arvo
Erääntymättömät	42 298	-29	42 269
1–30 päivää erääntyneet	3 806	-13	3 793
31–60 päivää erääntyneet	207	-2	205
61–90 päivää erääntyneet	52	0	52
91–180 päivää erääntyneet	433	-22	411
Yli 181 päivää erääntyneet	906	-671	235
Yhteensä	47 702	-737	46 965

2024	Myynti-	Luotto tappio -	Kirjanpito-
1 000 €	saamiset	varaus	arvo
Erääntymättömät	55 750	-38	55 712
1–30 päivää erääntyneet	6 343	-29	6 315
31–60 päivää erääntyneet	414	-38	376
61–90 päivää erääntyneet	271	-2	269
91–180 päivää erääntyneet	115	-45	70
Yli 181 päivää erääntyneet	875	-875	0
Yhteensä	63 768	-1 027	62 742

Myyntisaamisten kirjanpitoarvoon ei liity johdon arvion mukaan merkittäviä luottotappioriskejä.

Tilikaudella jatkuvien toimintojen tulokseen sisältyi myyntisaamisista kirjattuja luottotappioita

-0,1 miljoonaa euroa (0,0) sisältäen luottotappiovarauksen muutoksen.

ARVIONVARAISUUS JA JOHDON

TEKEMÄT HARKINTAAN

PERUSTUVAT RATKAISUT

Myyntisaamisten kuranttiuuteen liittyy

aina riski siitä, että vastapuoli menettää

maksukykynsä eikä pysty maksamaan vel-

kojaan. Katso myös kohta Luotto- ja vas-

tapuoliriski kappaleessa 5.1 Rahoitusris-

kit ja rahoitusriskien hallinta.

Liiketoiminnoissa tehdään myynti- ja

asiakaskohtaista arviointia perustuen

myynnin luonteeseen ja asiakkaan luot-

totietietoihin sekä asiointihistoriaan sen

määrittämiseksi, että kenelle myydään ja

minkälaisilla maksuehdoilla. Tarvittaessa

maksuehtona käytetään ennakkomaksua.

Luottotappiovarausta kirjataan ennakoi-

vasti perustuen kunkin segmentin luot-

totappiohistoriaan. Ukrainassa käytävän

sodan takia ukrainalaisten asiakkaiden

maksukykyyn liittyy huomattavaa epävar-

muutta ja tämän seurauksena maksueh-

tona käytetään ennakkomaksua .

128

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

PITKÄAIKAISET MUUT VELAT

1 000 €	2025	2024
Ehdolliset vastikkeet yrityshankinnoista		9 999
Saadut ennakot	9	8
Muut korottomat velat	20	17
Yhteensä	29	10 025

■

OSTOVELAT JA MUUT VELAT

1 000 €	2025	2024
Ostovelat	32 233	44 121
Saadut ennakot	447	515
Palkka- ja sosiaalikulut	7 523	9 728
Työnantajatilitykset	1 553	1 640
Korkojaksotukset	2 019	3 295
Arvonlisäverovelka	3 303	4 258
Ehdolliset vastikkeet yrityshankinnoista	7 581	803
Muut lyhytaikaiset velat	469	1 036
Muut lyhytaikaiset siirtovelat	9 979	8 217
Yhteensä	65 108	73 614

4.6 Ostovelat ja muut velat

MYYNTISAAMISET

JA MUUT SAAMISET

Myyntisaamiset ja muut saamiset arvos-

tetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Myyntisaamisia arvostaessaan Aspo

soveltaa odotettavissa olevien luottotap-

pioiden määrittämiseen IFRS 9 -standar-

din sallimaa yksinkertaistettua mallia seg-

menttikohtaisesti määritettynä. Konserni

arvioi odotettavissa olevia luottotappiota

käyttämällä kokemusperäistä matriisia,

jossa huomioidaan saatavien ikärakenne,

segmentin aiempien vuosien luottotap-

piohistoria, markkina-alue sekä asiakas-

kunta.

Myyntisaamiset ja sopimukseen

perustuvat omaisuuserät kirjataan pois

taseesta lopullisina luottotappioina sil-

loin, kun niistä ei voida kohtuudella odot-

taa saatavan maksua esimerkiksi asiak-

kaan konkurssin vuoksi. Arvonalentumis-

tappiot esitetään liikevoittoon sisältyvinä

nettomääräisinä arvonalentumistappi-

oina. Jos lopullisiksi luottotappioiksi kirja-

tuista eristä saadaan myöhemmin maksu,

se kirjataan hyvitykseksi samalle tuloslas-

kelmariville.

129

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

PITKÄAIKAISET VARAUKSET

	Vero -	Ennallistamis-	Eläke -
1 000 €	varaukset	varaus	varaukset	Yhteensä
1.1.2025	38	466	98	602
Varausten muutos	-38		6	-32
31.12.2025	0	466	104	570

■

LYHYTAIKAISET VARAUKSET

	Takuu- ja huolto-	Muut	Eläke-
1 000 €	varaukset	varaukset	varaukset	Yhteensä
1.1.2025	42		65	107
Varausten muutos	-20	28	-3	5
31.12.2025	22	28	62	113

Pitkäaikaisiin varauksiin sisältyvä ennallistamisvaraus liittyy Rauman terminaalialueeseen, ja

raportoidaan Telko-segmentissä. Aspo-konserniin kuuluvalla yhtiöllä Rauma Terminal Services

Oy:llä on Rauman kaupungilta vuokraamiensa maa-alueiden osalta velvoite saattaa maa-alueet

vuokrausta edeltävään tilaan. Maa-alueen vuokrasopimus päättyy vuonna 2030, jolloin velvoit-

teen odotetaan realisoituvan. Eläkevaraukset liittyvät konsernin myöntämien suorien eläkkei-

den vastuisiin. Lyhytaikaiset muut varaukset liittyvät takuu- ja huoltovarauksiin.

4.7 Varaukset

VARAUKSET

Varaus merkitään taseeseen, kun konser-

nilla on aikaisemman tapahtuman seu-

rauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen

velvoite, jonka toteutuminen on todennä-

köistä, ja velvoitteen suuruus on luotetta-

vasti arvioitavissa. Varaukseen kirjattava

määrä on niiden menojen nykyarvo, joita

velvoitteen täyttämisen odotetaan edel-

lyttävän.

130

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

LASKENNALLISET VEROSAAMISET

1 000 €	2025	2024
Vuokrasopimukset	145	137
Työsuhde-etuudet	13	8
Luottotappiovaraukset ja muut varaukset	98	77
Vahvistetut verotukselliset tappiot	117	133
Muut väliaikaiset erot	139	99
Yhteensä	513	454

■

LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN MUUTOKSET

1 000 €	2025	2024
Laskennalliset verosaamiset 1.1.	454	541
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät
Vuokrasopimukset	9	-58
Työsuhde-etuudet	5	1
Luottotappiovaraukset ja muut varaukset	20	-171
Vahvistetut verotukselliset tappiot	-16	133
Muut väliaikaiset erot	41	8
Laskennalliset verosaamiset 31.12.	513	454

4.8 Laskennalliset verot

Verotuksellisista tappioista ei ole Aspo-konsernissa kirjattu laskennallisia verosaamisia, koska

ei ole varmuutta siitä, että tappiota kerryttäneet yhtiöt pystyvät hyödyntämään niitä ennen

kuin tappiot vanhenevat. Kotimaassa yhtiöiden verotukselliset tappiot ovat 47,6 miljoonaa

euroa (48,8) ja ulkomailla 5,3 miljoonaa euroa (3,2). Tappioiden vanhenemisaika vaihtelee mait-

tain, ja osalle ei ole määritetty vanhenemisaikaa tämänhetkisen lainsäädännön puitteissa. Suo-

messa verotuksellisten tappioiden hyödyntämisaika on 10 vuotta, ja Aspo-konsernissa niitä

sekä vanhenee että syntyy uusia vuosittain.

131

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

LASKENNALLISET VEROVELAT

1 000 €	2025	2024
Poistoero ja Ruotsin verovaraukset	3 293	3 055
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	7 511	9 260
Ulkomaisten yhtiöiden jakamattomat voittovarat	157	1 122
Muut väliaikaiset erot	18	2
Yhteensä	10 980	13 439

■

LASKENNALLISTEN VEROVELKOJEN MUUTOKSET

1 000 €	2025	2024
Laskennalliset verovelat 1.1.	13 439	5 508
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät
Poistoero ja Ruotsin verovaraukset	351	261
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	-611	-925
Ulkomaisten yhtiöiden jakamattomat voittovarat	-256	76
Muut väliaikaiset erot	16	-76
Liiketoimintojen hankinta		8 595
Siirto myytävänä oleviin velkoihin, Leipurin	-1 958
Laskennalliset verovelat 31.12.	10 980	13 439

Telkon Viron ja Latvian yhtiöiden voittovaroista oli tilikauden lopussa kirjattu yhteensä 0,2 mil-

joonan euron (0,4) laskennallinen verovelka. Muiden ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista

voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa 0,1 miljoonaa euroa (0,1), sillä varat on

sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi tai koska varojenjako ei aiheuta veronmaksua.

Vuokrasopimuksista aiheutuva laskennallinen verosaaminen ja -velka esitetään bruttoperi-

aatteella oheisessa taulukossa. Laskennallinen vero on kirjattu nettomääräisenä laskennallisiin

verosaamisiin.

LASKENNALLISET VEROT

Laskennallinen verovelka tai -saaminen

lasketaan kirjanpidon ja verotuksen väli-

sistä väliaikaisista eroista tilinpäätös-

hetken tai vahvistetun tulevan verokan-

nan mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy

mm. varauksista, poistoeroista ja vahvis-

tetuista tappioista. Laskennallinen vero-

saaminen kirjataan verotuksellisista tap-

pioista ja muista väliaikaisista eroista vain

siltä osin kuin on todennäköistä, että sitä

voidaan hyödyntää tulevaisuudessa.

ARVIONVARAISUUS JA JOHDON

TEKEMÄT HARKINTAAN PERUSTUVAT

RATKAISUT

Laskennallisten verosaamisten kirjaami-

seen liittyy arvionvaraisuutta, koska nii-

den realisoituminen tulevina vuosina edel-

lyttää verotettavaa tuloa, jota vastaan

edun voi hyödyntää. Konserni arvioi jokai-

sena tilinpäätöspäivänä, kertyykö tulevai-

suudessa riittävän todennäköisesti vero-

tettavaa tuloa, jota vastaan laskennalliset

verosaamiset voidaan hyödyntää. Arvio

perustuu johdon laatimaan pitkän täh-

täimen suunnitelmaan ja tulosennustee-

seen. Verohyödyn realisoitumiseen ja las-

kennallisten verosaamisten kirjaamiseen

vaikuttaa se, kuinka tuloksellista konser-

nin liiketoiminta tulevaisuudessa on, sekä

mahdolliset verolainsäädännön muutok-

set. Niihin verotuksessa vahvistettuihin

tappioihin liittyen, joiden käyttöön liittyy

epävarmuutta, ei ole kirjattu laskennal-

lista verosaamista.

Laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu

suomalaisten tytäryhtiöiden jakamatta

olevista voittovaroista, koska nämä voi-

daan jakaa ilman veroseuraamuksia. Kon-

serni ei myöskään kirjaa laskennallista

verovelkaa ulkomaisten tytäryritystensä

jakamatta olevista voittovaroista sikäli

kuin väliaikainen ero ei todennäköisesti

purkaudu ennakoitavissa olevassa tule-

vaisuudessa.

■

LASKENNALLISET VEROT VUOKRASOPIMUKSISTA

1 000 €	2025	2024
Vuokratut hyödykkeet, laskennallinen verovelka	2 082	2 332
Vuokrasopimusvelat, laskennallinen verosaaminen	2 227	2 469
Nettoverosaaminen	145	137

132

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

RAHOITUKSEN RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET JA ORGANISAATIO

Aspo-konsernin rahoituksen riskienhallinnan tehtävänä on likviditeetin ja varainhankinnan teho-

kas hallinta ja turvaaminen kaikissa markkinatilanteissa, sekä liiketoiminnan katteen ja kassa-

virtojen suojaaminen. Konsernin pyrkimyksenä on kehittää tuloksen ja tulevien kassavirtojen

sekä pääomarakenteen ennakoitavuutta ja sopeuttaa liiketoimintoja jatkuvasti toimintaympä-

ristössä tapahtuviin muutoksiin.

Rahoituksen riskienhallinta pohjautuu hallituksen hyväksymään rahoituspolitiikkaan, joka

määrittelee Aspo-konsernin pääperiaatteet rahoitusriskien hallinnalle. Rahoituspolitiikassa

määritellään riskienhallinnan yleiset tavoitteet, konsernin emoyhtiön ja liiketoimintayksiköiden

väliset suhteet, vastuun jakautuminen sekä riskienhallintaan liittyvät raportointivaatimukset.

Rahoituspolitiikassa määritellään lisäksi valuuttariskin, korkoriskin sekä maksuvalmius- ja jäl-

leenrahoitusriskin hallintaan liittyvät operatiiviset toimintaperiaatteet.

Aspon toimitusjohtaja vastaa yhdessä konsernin talous- ja rahoitusjohtajan kanssa rahoi-

tuksen riskienhallinnan toimeenpanosta hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti.

Liiketoimintayksiköiden vastuulla on tunnistaa omat rahoitusriskinsä ja hallita niitä yhdessä

emoyhtiön kanssa konsernin rahoituspolitiikan ja emoyhtiön tarkempien ohjeiden mukaisesti.

Tiedot maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskeistä löytyvät liitetiedosta 2.4 Maturiteetti.

PÄÄOMAN HALLINTA

Pääoman hallinta tapahtuu seuraamalla velkaantuneisuuden ja vakavaraisuuden tunnuslukuja

(nettovelkaantumisaste, omavaraisuusaste ja nettovelka/EBITDA) sekä säätelemällä pääoman

komponentteja niin, että tunnuslukuihin liittyvät tavoitetasot saavutetaan. Omien tavoittei-

den lisäksi joihinkin velkaeriin liittyy ulkopuolisen myöntäjätahon vaatimuksia pääomatasoille.

Näitä seurataan ja raportoidaan sekä Aspon johdolle että velkaerän myöntäjälle. Tytäryhtiöi-

den vakavaraisuutta seurataan, ja regulaatioiden puitteissa pääomaeriä siirretään konserniyh-

tiöiden välillä.

Kovenantit

Rahoitusjärjestelyjensä ehtojen mukaan konsernin on täytettävä seuraavat omavaraisuusas-

teeseen ja nettovelka/EBITDAn liittyvät rahoituskovenantit kunkin vuoden ja neljännesvuoden

lopussa:

• Määräaikaisissa lainoissa kirjanpitoarvoltaan 232,4 miljoonaa euroa (194,6)

omavaraisuusasteen tulee olla yli 25 % ja näistä lainoista yhteensä 183,9 miljoonaa euroa

(151,5) nettovelka/EBITDA ei saa olla suurempi kuin 4,5.

Vastaavia kovenantteja voidaan käyttää Aspon sitoviin, mutta käyttämättömiin rahoitusjärjes-

telyihin. Mikäli Aspo tai sen tytäryhtiöt ovat antaneet pantit tai kiinnitykset lainan vakuudeksi,

tulee lainapantin arvosuhteen ylittää sovittu suhde.

Konserni on noudattanut näitä kovenantteja koko raportointikauden ajan. Omavaraisuus-

aste 31.12.2025 oli 31,9 % (36,9). Nettovelka/EBITDA-suhde, jota käytetään kirjanpitoarvol-

taan 10,0 miljoonan euron (81,0) lainoissa, oli 3,2 (3,3). Oikaistu nettovelka/EBITDA-suhde,

jota käytetään kirjanpitoarvoltaan 173,9 miljoonan euron (70,0) lainoissa, oli 3,5 (3,0).

Ei ole viitteitä siitä, että Aspolla olisi vaikeuksia noudattaa kovenanttiehtoja, kun niitä seu-

raavan kerran testataan ensimmäisen vuosineljänneksen päättyessä 31.3.2026.

MARKKINARISKIT

Valuuttariski

Aspo-konsernilla on liiketoimintoja 18 maassa, ja toiminta tapahtuu monessa eri valuutassa.

Konsernin valuuttariski muodostuu valuuttamääräisistä sisäisistä sekä ulkoisista saamisista ja

veloista, ennustetuista valuuttavirroista, johdannaissopimuksista sekä tuloksen ja pääomien

translaatioriskistä. Aspo-konsernin tavoitteena on vähentää epävarmuutta tuloksen, kassavir-

tojen ja tase-erien vaihtelussa.

Liiketoimintayksiköiden tasolla valuuttariski muodostuu pääsääntöisesti silloin, kun yksikkö

myy tuotteita ja palveluita sen kotivaluutalla, mutta kustannukset toteutuvat vieraassa valuu-

tassa.

Aspo-konsernissa Telkon liikevaihdosta merkittävä osa tulee Skandinaviasta ja etenkin

Ruotsista. Aspon suurin translaatioriski koskee Ruotsin kruunua. Telko-segmentin Ruotsissa

syntyvä liikevaihto laskee Ruotsin kruunun heikentyessä euroa vastaan. Ruotsin kruunun vah-

vistumisella on puolestaan konsernin liikevaihtoa kasvattava vaikutus. Ruotsin kruunu on vah-

vistunut vuoden 2025 aikana suhteessa euroon.

Tilinpäätöshetkellä Aspo-konsernin valuutta-asema koostui pääosin sisäisistä ja ulkoisista

korottomista ja korollisista valuuttamääräisistä varoista ja veloista. Korollinen vieras pääoma

on pääosin euromääräistä.

5.1 Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta

MUUT LIITETIEDOT

133

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

LAINAT JA KÄYTETYT LUOTTOLIMIITIT VALUUTOITTAIN

1 000 €	2025	2024
EUR	235 067	201 331
SEK	3 339	3 412
Yhteensä	238 406	204 743

■

MYYNTISAAMISET VALUUTOITTAIN

1 000 €	2025	2024
EUR	32 693	43 306
SEK	6 379	10 208
DKK	2 738	2 436
PLN	333	771
UAH	701	578
USD	835	1 783
Muut	3 286	3 659
Yhteensä	46 965	62 742

■

OSTOVELAT JA SAADUT ENNAKOT VALUUTOITTAIN

1 000 €	2025	2024
EUR	26 252	35 575
SEK	2 413	4 743
DKK	178	190
PLN	37	-4
UAH	295	214
USD	2 487	2 801
Muut	1 019	1 118
Yhteensä	32 680	44 636

Suurin osa Aspo-konsernin myyntisaamisista on euromääräisiä. Myyntisaamiset Ruotsin ja

Tanskan kruunuissa muodostavat seuraavaksi suurimmat erät. Myös USD-määräisten myyn-

tisaamisten ja ostovelkojen osuus on merkittävä etenkin Telko-segmentissä, kun osa raaka-ai-

neista ostetaan USD-määräisinä. Myös ESL Shippingin kaupoista osa tehdään dollareissa.

Lisäksi polttoaineita ostetaan USD-määräisinä. ESL Shippingin uudet Green Coaster -hankin-

nat ja myynnit ovat euromääräisiä, mutta investoinnit Green Handy -aluksiin ovat USD-mää-

räisiä, ja ne on suojattu valuuttakurssimuutoksilta termiineillä. Kyseisten valuuttatermiinien

herkkyys USD/EUR valuuttakurssimuutoksille on esitetty oheisessa taulukossa. EUR vahvis-

tuminen USD vastaan kymmenellä prosenttiyksiköllä johtaisi -13,9 miljoonan euron (-15,7) vai-

kutukseen konsernin omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä, ja EUR heikkenemi-

nen USD vastaan kymmenellä prosenttiyksiköllä johtaisi 17,0 miljoonan euron (19,2) positiivi-

seen vaikutukseen konsernin omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä.

134

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

VALUUTTATERMIINIEN HERKKYYSANALYYSI

		2025		2024
1 000 €	Tulos	Oma pääoma	Tulos	Oma pääoma
ESL Shipping kassavirtasuojaus
+ 10 % EUR vahvistuminen USD vastaan		-13 915		-15 681
- 10 % EUR heikkeneminen USD vastaan		17 007		19 165
Muut valuuttatermiinit
Nimellisarvo +10 %	462		650
Nimellisarvo -10 %	-462		-650

Aspo-konsernissa on myös kaksi muuta valuuttatermiiniä, joiden käypä arvo määräytyy NOK

ja SEK valuuttakurssien suhteesta euroon. Kymmenen prosenttiyksikön muutos näiden termii-

nien käyvässä arvossa johtaisi 0,5 miljoonan euron (0,7) tulosvaikutukseen.

■

ULKOMAISTEN TYTÄRYHTIÖIDEN OMA PÄÄOMA VALUUTASSA

	Oma	Oma
	pääoma	pääoma
1 000 €	2025	2024
EUR	36 478	38 782
SEK	17 879	26 017
DKK	5 298	8 943
NOK	27	180
UAH	737	1 650
PLN	33	320
CNY	2 734	3 264
KZT	-1 448	-2 145
UZS	-687	-737
RON	-392	-394
INR	-11
Yhteensä	60 647	75 882

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapah-

tumat kirjataan tapahtumapäivän kurs-

siin. Tilikauden päättyessä avoimina ole-

vat ulkomaanrahan määräiset saamiset

ja velat muunnetaan käyttäen tilinpäätös-

päivän kursseja. Ulkomaanrahan määräi-

sistä liiketapahtumista ja monetaaristen

erien muuntamisesta syntyneet voitot ja

tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti. Lii-

ketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot, sekä

niiden tulosvaikutteisesti kirjatut suojaus-

tulokset sisältyvät vastaaviin eriin liikevoi-

ton yläpuolella. Valuuttamääräisten laino-

jen kurssivoitot ja -tappiot, mukaan lukien

niiden tulosvaikutteisesti kirjatut suojaus-

tulokset, sisältyvät rahoitustuottoihin ja

-kuluihin.

Aspolla on IAS 21:n mukaisia pitkäai-

kaisia nettosijoituksia ulkomaisissa yksi-

köissä, joihin liittyvät toteutumattomat

valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan

muihin laajan tuloksen eriin ja sisältyvät

muuntoeroihin. Pitkäaikaisiin nettosijoi-

tuksiin liittyvät kertyneet muuntoerot

siirretään omasta pääomasta tuloslaskel-

maan osaksi myyntivoittoa tai -tappiota,

kun sijoituksen kohteena oleva tytäryri-

tys myydään kokonaan tai osittain siten,

ettei konsernilla ole enää määräysvaltaa,

tai määräysvalta muutoin menetetään.

Aspo-konserni on tehnyt sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin. Suorien sijoitusten lisäksi ulko-

maisten tytäryritysten oma pääoma muuttuu liiketoiminnan tuloksen myötä. Taulukossa on

esitetty konsernin osuus tytäryhtiöiden omasta pääomasta valuutoittain. Konsernin ulkomais-

ten tytäryritysten oma pääoma oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 60,6 miljoonaa euroa (75,9).

Vuonna 2025 suurimpana valuuttamääräisenä sijoituksena olivat Ruotsin kruunun määräiset

sijoitukset Ruotsissa toimiviin tytäryrityksiin. Merkittävistä Ruotsin ja Tanskan kruunun mää-

räisistä oman pääoman osuuksista huolimatta konserni katsoo hajautuksen olevan riittävällä

tasolla, eikä ole katsonut aiheelliseksi suojata ulkomaisten tytäryritysten omaan pääomaan liit-

tyvää translaatiopositiota.

Konsernin sisäiset pitkäaikaiset lainasaamiset Telkon ukrainalaiselta ja kazakstanilaiselta

tytäryritykseltä oli alun perin luokiteltu pitkäaikaisiksi nettosijoituksiksi ulkomaiseen yksikköön

IAS 21 -standardin mukaisesti. Ukrainan lainan käsittely nettosijoituksena ulkomaiseen yksi-

köön päättyi lainan lyhennyksistä johtuen jo vuonna 2021, mutta lainaan liittyviä kertyneitä

muuntoeroja -5,5 miljoonaa euroa ei ole purettu, vaan ne sisältyvät yhä konsernin muuntoeroi-

hin. Telko Kazakstanin lainan käsittely nettosijoituksena ulkomaiseen yksikköön päättyi lainan

takaisinmaksusta johtuen vuonna 2025, mutta lainaan liittyviä kertyneitä muuntoeroja -1,0

miljoonaa euroa ei ole purettu, vaan ne sisältyvät yhä konsernin muuntoeroihin .

135

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Korkoriski

Aspo-konserni käyttää toimintansa rahoittamisessa sekä kiinteäkorkoisia että vaihtuvakor-

koisia lainoja. Vaihtuvakorkoisista lainoista Aspo-konsernin kassavirtaan ja tulokseen aiheu-

tuu korkoriski, joka realisoituu, kun korkotasossa tapahtuu muutoksia. Kiinteäkorkoisten laino-

jen lisäksi Aspo-konserni voi käyttää korkojohdannaisia pienentääkseen mahdollisen lyhyiden

markkinakorkojen nousun aiheuttamaa ulosmenevien kassavirtojen kasvua. Konsernin korol-

linen velka 31.12.2025 oli 256,7 miljoonaa euroa (224,4) ja rahavarat 44,0 miljoonaa euroa

(36,4). Korollisesta velasta vuokrasopimusvelkojen osuus oli 18,3 miljoonaa euroa (19,7).

Luvut edellä sisältävä myös lopetetun toiminnon osuuden. Aspo-konsernin luottosalkkua tar-

kastellaan keskikoron, korkosidonnaisuusajan ja keskimaturiteetin suhteen. Tilinpäätöshetkellä

ilman vuokrasopimusvelkoja laskettujen korollisten velkojen keskikorko oli 4,1 % (4,8), korkosi-

donnaisuusaika 0,9 vuotta (0,7) ja keskimaturiteetti 4,7 vuotta (4,3).

HERKKYYS MARKKINARISKEILLE

Aspo-konserni altistuu korko- ja valuuttariskeille taseeseen tilinpäätöshetkellä sisältyvien rahoi-

tusvarojen ja -velkojen johdosta. Markkinariskit vaikuttavat Aspo-konserniin myös muiden erien

kuin rahoitusinstrumenttien kautta. Öljyn hinta vaikuttaa kuljetuskustannusten muodossa

Aspo-konsernin tulokseen. Tältä riskiltä konserni on suojautunut sopimusehtojen avulla. Myös

kemikaalien ja elintarvikkeiden raaka-aineiden hintojen vaihtelut vaikuttavat konsernin tulok-

seen.

Aspo-konsernissa ei ole identifioitu olennaista transaktioriskiä mihinkään yksittäiseen

valuuttaan liittyen. Aspo-konsernissa on kuitenkin sisäisiä euromääräisiä lainoja Telko-segmen-

tin yhtiöissä Norjassa, Ukrainassa ja Kazakstanissa, joista syntyy konserniin valuuttakurssivoit-

toja ja -tappioita. Sisäisten lainojen valuuttakurssierot vaikuttavat konsernin tulokseen, koska

ne eivät eliminoidu yhdistelyssä. Norjan laina on suojattu valuuttakurssivaihteluilta, mutta

muita suojauksia konsernin sisäisten lainojen osalta ei ole. Jos Kazakstanin valuutta heikkenisi

kymmenen prosenttiyksikköä aiheutuisi siitä konserniin 0,3 miljoonan euron valuuttakurssitap-

pio, ja jos Kazakstanin valuutta vahvistuisi kymmenen prosenttiyksikköä aiheutuisi siitä konser-

niin 0,3 miljoonan euron valuuttakurssivoitto. Ukrainan valuuttaan liittyy johdon arvion mukaan

noin 20 prosenttiyksikön heikkenemisriski. Jos Ukrainan valuutta heikkenisi 20 prosenttiyksik-

köä euroa vastaan aiheutuisi siitä tilinpäätöshetken lainapääomalla laskettuna 0,6 miljoonan

euron valuuttakurssitappio, joka raportoitaisiin rahoituserissä. Lisäksi jos Ukrainan valuutta

heikkenisi 20 prosenttiyksikköä euroa vastaan heikentäisi se konsernin omaa pääomaa 0,1 mil-

joonaa euroa.

Korkotason muutoksesta johtuvassa herkkyyslaskelmassa on tehty seuraavia oletuksia:

• korkotason muutos on 1 prosenttiyksikkö

• positio sisältää vaihtuvakorkoiset korolliset rahoitusvelat ja -saamiset

• laskelma perustuu tilinpäätöshetken tasearvoihin eikä tilikauden aikana tapahtuneita

pääomien muutoksia ole huomioitu.

■

KORKORISKIN HERKKYYSANALYYSI

	Tulos	Tulos
1 000 €	2025	2024
Korkoriski
+100 perusyksikön muutos markkinakoroissa	-2 099	-1 892
-100 perusyksikön muutos markkinakoroissa	2 086	1 909

LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI

Konsernilla on myyntisaamisista syntynyttä luottoriskiä. Telko-segmentillä on kansainvälinen

ja erittäin hajautunut asiakaskunta eikä merkittäviä asiakasriskikeskittymiä ole. Ukrainalais-

ten asiakkaiden vastapuoliriskiin on varauduttu käyttämällä maksuehtona ennakkomaksua.

ESL Shipping -segmentin myyntisaamiset liittyvät pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin luottokelpois-

ten yritysten kanssa. Sen myyntisaamisten kiertonopeus on korkea. Liiketoiminnat suojautu-

vat luottoriskeiltä käyttämällä tarvittaessa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin ja

pankkitakauksiin.

Aspo-konsernin tavoitteena on pitää rahavarat pieninä. Vastapuoliriskiä hallitaan valitse-

malla vastapuoliksi tunnettuja ja vakavaraisia koti- ja ulkomaisia pankkeja. Ylijäämäkassavaroja

on mahdollista sijoittaa pankkitalletuksiin tai lyhytaikaisiin rahamarkkinainstrumentteihin. Joh-

dannaissopimuksiin perustuvaa vastapuoliriskiä hallitaan valitsemalla vastapuoliksi tunnettuja

ja vakavaraisia pohjoismaisia pankkeja.

136

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

5.2 Johdannaissopimukset

■

JOHDANNAISSOPIMUKSET

	Nimellis-	Käypä	Nimellis-	Käypä
	arvo	nettoarvo	arvo	nettoarvo
1 000 €	2025	2025	2024	2024
Termiinit
Valuuttakurssitermiini	158 090	-557	179 759	9 306

■

JOHDANNAISSOPIMUSTEN TULOSVAIKUTUKSET

1 000 €	2025	2024
Materiaalit ja palvelut	-14	10
Rahoitustuotot	-153	-60
Tilikauden voitto	-167	-50
Muut laajan tuloksen erät	-16 881	9 403
Tilikauden laaja tulos	-17 048	9 353

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Aspo-konsernin termiinisopimukset raportointipäivänä:

• ESL Shipping Oy:n termiinit liittyen USD määräisiin Green Handy -laivainvestointeihin

• Aspo Oyj:n termiini liittyen konsernin sisäiseen NOK-määräiseen lainaan

• Swed Handling AB:n termiinit liittyen EUR ja USD -määräisiin ostoihin

Termiinien käypä arvo raportointihetkellä oli yhteensä -0,6 miljoonaa euroa (9,3). ESL Ship-

pingin laivatermiineillä suojaudutaan USD:n vahvistumista vastaan ja niiden edellä mainittuun

yhteissummaan sisältyvä käypä arvo tilinpäätöshetkellä oli -0,4 miljoonaa euroa (9,4), joka on

kirjattu velkoihin ja sisältyy oman pääoman suojauslaskennan rahastoon, johon se on kirjattu

muiden laajan tuloksen erien kautta. Oman pääoman suojauslaskennan rahastoon sisältyy

lisäksi -7,1 miljoonaa euroa realisoituneita tappioita näistä termiineistä, jotka ovat syntyneet,

kun sopimuksia on uusittu vuoden aikana.

ESL Shippingin laivatermiineihin sovelletaan suojauslaskentaa. Termiinit erääntyvät ja ne

uusitaan muutaman kuukauden välein kunnes investoinnit tapahtuvat. ESL Shippingin laiva-

termiineistä ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska niiden katsotaan olevan osa alus-

investointeja ja täten tonnistoverotuksen alaisia. Johdannaissopimusten herkkyysanalyysi on

esitetty liitetiedossa 5.1 Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta.

Joulukuussa 2024 ESL Shipping Ltd suoritti ensimmäisen maksun neljästä rakennetta-

vasta Green Handy -aluksesta. Maksu oli 29,0 miljoonaa euroa termiinikurssilla laskettuna. ESL

Shipping Ltd:llä ei ole vielä poolisopimusta Green Handy -aluksista, mutta yksi neljästä aluk-

sesta on tarkoitus myydä sijoittajaryhmälle. Näin ollen neljäsosa ennakkomaksun määrästä,

on kirjattu vaihto-omaisuuden ennakkomaksuksi ja kolme neljäsosaa aineellisten hyödykkeiden

ennakkomaksuksi. Myös termiinien rahavirta on jaettu liiketoiminnan ja investointien rahavir-

taan samassa suhteessa. Tulevien Green Handy -investointirahavirtojen arvioidaan jakautuvan

seuraavasti: 10 % vuonna 2026, 60 % vuonna 2027 ja 30 % vuonna 2028.

137

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

JOHDANNAISET

Johdannaissopimukset merkitään kirjan-

pitoon alun perin käypään arvoon sinä

päivänä, kun konsernista tulee sopimus-

osapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin

edelleen käypään arvoon. Johdannaisten

käyvän arvon määrittely perustuu notee-

rattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin,

kassavirtojen diskonttaukseen ja optioi-

den arvonmääritysmalleihin. Valuutta-

termiinien käypä arvo lasketaan diskont-

taamalla sopimusten ennakoidut rahavir-

rat myytyjen valuuttojen korkokantojen

mukaan ja konvertoimalla diskontatut

rahavirrat tilinpäätöspäivän valuuttakurs-

silla ja laskemalla diskontattujen arvojen

erotus. Valuuttatermiinien nimellisarvo

lasketaan konvertoimalla ne tilinpäätös-

päivän valuuttakurssilla.

Niiden valuuttatermiinien osalta, jotka

ovat suojauslaskennan piirissä, suojauk-

sen tehokkaan osuuden käyvän arvon

muutos kirjataan muihin laajan tuloksen

eriin ja esitetään muihin rahastoihin sisäl-

tyvässä suojauslaskennan rahastossa

omassa pääomassa. Muiden tulosvaikut-

teisesti kirjattujen valuuttatermiinien suo-

jausvoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskel-

massa suojauskohteen perusteella joko

liikevoiton yläpuolelle tai rahoitustuottoi-

hin ja -kuluihin.

Suojauslaskentaa sovellettaessa suo-

jausinstrumenttien ja suojauskohteiden

välinen suhde dokumentoidaan suojausta

aloitettaessa. Samoin dokumentoidaan

riskienhallinnan tavoitteet sekä strate-

giat, joiden mukaan erilaisiin suojaustoi-

miin ryhdytään. Konserni dokumentoi

suojausta aloitettaessa ja jatkuvasti sen

jälkeen arvionsa siitä, kumoavatko suo-

jauksissa käytettävät johdannaiset tehok-

kaasti suojauskohteiden käypien arvojen

tai rahavirtojen muutoksia. Tehottomaan

osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirja-

taan välittömästi laajan tuloslaskelman

rahoituseriin.

Kun suojausinstrumentti erääntyy tai

myydään tai kun suojaus ei enää täytä

suojauslaskennan soveltamisen edellytyk-

siä, omaan pääomaan sillä hetkellä sisäl-

tyvät kertyneet voitot tai tappiot jäävät

omaan pääomaan, ja ne siirretään laajaan

tuloslaskelmaan vasta, kun ennakoitu lii-

ketoimi toteutuu. Jos ennakoidun liiketoi-

men ei enää odoteta toteutuvan, omassa

pääomassa esitetty kertynyt voitto tai

tappio siirretään välittömästi laajaan

tuloslaskelmaan. ESL Shipping Oy:n laiva-

termiinien suojaustulos kirjataan laivojen

hankintamenon oikaisuksi.

138

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

5.3 Lähipiiri ja johdon palkitseminen

LÄHIPIIRI

Aspo-konsernin lähipiiriin kuuluvat tytär- ja osakkuusyritykset on esitetty liitetiedossa 1.1 Kon-

sernirakenne, ja osakkuusyrityksistä on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 3.3 Osakkuusyrityk-

set. Lähipiiriin luetaan myös johtoon kuuluvat avainhenkilöt, joita ovat hallituksen ja konsernin

johtoryhmän jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä ja edellä mainittujen tahojen määräysval-

lassa olevat yhteisöt. Tiedot hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenistä löytyvät osoit-

teesta www.aspo.fi. Olennaisia transaktioita Aspon lähipiiriin kuuluvien avainhenkilöiden tai

heidän määräysvallassaan olevien yhteisöjen kanssa ei ole identifioitu päättyneellä eikä sitä

edeltäneellä tilikaudella.

JOHDON PALKITSEMINEN

■

JOHDON PALKITSEMISESTA KIRJATUT KULUT

1 000 €	2025	2024
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	2 208	1 987
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	380	327
Työsuhteen päättymiseen liittyvät etuudet		98
Osakepalkitseminen	368	519
Yhteensä	2 956	2 931

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät sekä lakisääteiset (TyEl) että vapaaehtoi-

set lisäeläkevakuutukset.

■

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN PALKAT, PALKKIOT

JA ELÄKE-ETUUDET

1 000 €	2025	2024
Toimitusjohtajan palkinta
Toimitusjohtaja Jansson Rolf, palkat	473	468
Toimitusjohtaja Jansson Rolf, eläke-etuudet	96	93
Toimitusjohtaja Jansson Rolf, palkkiot	105	87
Toimitusjohtaja Jansson Rolf, osakepalkkio	51	52
Yhteensä	725	700

Aspon toimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen, ja eläkeikä määräytyy lakisää-

teisen työeläkejärjestelmän puitteissa. Toimitusjohtajan palvelusuhteessa noudatettava irti-

sanomisaika on kuusi kuukautta. Yhtiön irtisanoessa palvelusuhteen irtisanomisajan palkan

lisäksi maksettava erokorvaus vastaa kuuden kuukauden palkkaa.

1 000 €	2025	2024
Hallituspalkkiot
Westerlund Heikki, hallituksen puheenjohtaja	76	77
Laine Mikael, hallituksen varapuheenjohtaja	58	57
Allam Patricia	40	41
Ekman Annika*	41	28
Kolunsarka Tapio	39	41
Pöyry Salla**		17
Ståhlberg Kaarina	44	42
Vehmas Tatu	46	45
Yhteensä	344	347
*Hallituksen jäsen 12.4.2024 alkaen
**Hallituksen jäsen 12.4.2024 saakka

139

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

5.4 Osakeperusteiset maksut

■

OSAKEPERUSTEISISTA MAKSUISTA KIRJATUT KULUT

1 000 €	2025	2024
Tilikaudella työsuhde-etuutena kirjattu kulu	-466	-637

Aspolla on useita osakepalkkio-ohjelmia. Helmikuussa 2025 Aspo kuitenkin ilmoitti, että aikai-

semmat pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustinjärjestelmät 2023–2025 ja 2024–2026 lak-

kautetaan, ja että avainhenkilöille on perustettu uusi pitkän aikavälin osakepohjainen kannus-

tinjärjestelmän 2025–2027. Lisäksi Aspo maksaa osan lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestel-

mästä 2025 osakkeina.

Pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2025–2027

Hallitus päätti uuden pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta

konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää yhtiön omistajien ja avain-

henkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt

toteuttamaan yhtiön strategiaa, tavoitteita ja pitkän aikavälin etua sekä tarjota heille kilpailu-

kykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva kannustinjärjestelmä.

Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2025–2027 on yksi ansaintajakso, joka

kattaa tilikaudet 2025–2027. Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollisuus ansaita Aspon

osakkeita suoriutumisen perusteella. Järjestelmän ansaintakriteerit ovat Aspon osakkeen

kokonaistuotto sekä yhtiön vastuullisuustavoitteet. Kohderyhmään kuuluu yhdeksän avainhen-

kilöä, mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtaja.

Järjestelmästä maksettavien palkkioiden arvo vastaa yhteensä enintään noin 200 000:ta

Aspo Oyj:n osaketta. Lisäksi palkkioon kuuluu vastaavan arvoinen rahaosuus. Mahdollinen

palkkio maksetaan osittain Aspo Oyj:n osakkeina ja osittain rahana. Palkkion rahaosuudella on

tarkoitus kattaa palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvat verot ja lakisääteiset sosiaalivakuutus-

maksut. Mahdolliset ohjelman perusteella maksettavat palkkiot maksetaan ansaintajakson jäl-

keen keväällä 2028. Jos avainhenkilön työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksa-

mista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä 2025

Lisäksi hallitus päätti, että osa toimitusjohtajan, johtoryhmän ja muiden avainhenkilöiden

ansaitsemasta palkkiosta lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmässä 2025 maksetaan Aspo

Oyj:n osakkeina. Kohderyhmään kuuluu noin 30 avainhenkilöä.

Osakkeina maksettava osuus on arviolta yhteensä enintään 320 000 osaketta (bruttona

ennen palkkioihin liittyvien verojen vähentämistä) laskettuna hallituksen päätöstä edeltävällä

kurssitasolla ja edellyttäen, että kriteereille asetetut tavoitteet toteutuvat täysimääräisinä.

Ansaintakriteerien täyttyessä ohjelman perusteella maksettavat osakepalkkiot luovutetaan

ohjelmassa mukana oleville työntekijöille keväällä 2026.

Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän tavoitteiden saavuttamisprosentti oli kaiken kaik-

kiaan 31 %.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2024–2026

Aspo Oyj:n hallitus hyväksyi 15.2.2024 konsernin avainhenkilöstölle uuden osakepohjaisen

kannustinjärjestelmän vuosille 2024–2026. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omista-

jien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa

avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymi-

seen perustuvat palkkiojärjestelmät.

Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, joista ansaittava palkkio perustuu

konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ja kahteen vastuullisuusmittariin sekä liiketoimin-

ta-alueiden liikevoittotavoitteisiin. Osallistumisen ja palkkion saamisen edellytyksenä on, että

järjestelmään osallistuva henkilö kohdentaa vapaasti siirrettävissä olevia hallussaan pitämiään

yhtiön osakkeita järjestelmään tai hankkii yhtiön osakkeita hallituksen päättämään määrään

asti.

Mahdollinen palkkio maksetaan vuosina 2025, 2026 ja 2027 osittain yhtiön osakkeina ja

osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja

ja veronluonteisia maksuja. Jos avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion mak-

samista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Palkkiona maksettuja osakkeita ei saa luovut-

taa rajoitusjakson aikana. Jos avainhenkilön työ- tai johtajasopimus päättyy rajoitusjakson

aikana, hänen on pääsääntöisesti palautettava vastikkeetta palkkiona ansaitut osakkeet.

Osakepalkkiojärjestelmän 2024–2026 kohderyhmään kuuluu noin 20 henkilöä, mukaan

lukien johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä

enintään 280 000 Aspo Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Vuoden 2024 ansaintakaudella tavoitteiden saavuttamisprosentti oli kaiken kaikkiaan 20 %.

Ohjelma lakkautettiin vuoden 2025 aikana.

140

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2023–2025

Aspo Oyj:n hallitus päätti 15.2.2023 perustaa avainhenkilöiden kannustinjärjestelmän vuosille

2023–2025. Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, joista ansaittava palkkio

perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ja kahteen vastuullisuusmittariin. Osake-

palkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 30 henkilöä, mukaan lukien johtoryhmän

jäsenet.

Mahdollinen palkkio maksetaan vuosina 2024, 2025 ja 2026 osittain yhtiön osakkeina ja

osittain rahana. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään

320 000 Aspo Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Rahaosuu-

della pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia mak-

suja.

Vuoden 2023 ansaintakaudella tavoitteiden saavuttamisprosentti oli kaiken kaikkiaan 10 %.

Aspo luovutti 26.3.2024 yhteensä 6 416 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta osakepalkki-

ojärjestelmään kuuluville henkilöille. Luovutus perustui varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2023

antamaan osakeantivaltuutukseen.

Vuoden 2024 ansaintakaudella tavoitteiden saavuttamisprosentti oli kaiken kaikkiaan 20 %.

Ohjelma lakkautettiin vuoden 2025 aikana.

Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024

Aspo Oyj:n hallitus päätti 16.2.2022 perustaa avainhenkilöiden kannustinjärjestelmän vuosille

2022–2024. Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, joista ansaittava palkkio

perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ja kahteen vastuullisuusmittariin. Osa-

kepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 30 henkilöä mukaan lukien johtoryhmän

jäsenet.

Mahdollinen palkkio maksetaan vuosina 2023, 2024 ja 2025 osittain yhtiön osakkeina ja

osittain rahana. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään

400 000 Aspo Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Vuoden 2022 ansaintakaudella tavoitteiden saavuttamisprosentti oli kaiken kaikkiaan 90 %.

Aspo luovutti 29.3.2023 yhteensä 76 050 kpl yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta osa-

kepalkkiojärjestelmään kuuluville henkilöille. Luovutus perustui varsinaisen yhtiökokouksen

6.4.2022 antamaan osakeantivaltuutukseen.

Vuoden 2023 ansaintakaudella tavoitteiden saavuttamisprosentti oli kaiken kaikkiaan 30 %.

Aspo luovutti 26.3.2024 yhteensä 7 560 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta osakepalkkio-

järjestelmään kuuluville henkilöille. Luovutus perustui varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2023

antamaan osakeantivaltuutukseen.

Vuoden 2024 ansaintakaudella tavoitteiden saavuttamisprosentti oli kaiken kaikkiaan 20 %.

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Konsernilla on osakeperusteisia johdon

kannustinjärjestelmiä, joissa osa palk-

kioista maksetaan osakkeina ja loput

rahana. Nämä järjestelmät sisältävät net-

tomaksuominaisuuksia ennakonpidätys-

veroverovelvollisuuden täyttämiseksi.

Luovutettavat osakkeet arvostetaan käy-

pään arvoon niiden myöntämishetkellä ja

kirjataan kuluksi laajaan tuloslaskelmaan

tasaerinä kannustinjärjestelmän voimas-

saolon aikana. Muita kuin markkinape-

rusteisten ehtojen (esim. kannattavuus

ja tuloksen kasvutavoite) vaikutuksia ei

sisällytetä käypään arvoon vaan otetaan

huomioon niiden osakkeiden määrissä,

joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden

syntymisajankohdan lopussa. Osakkeina

maksettavista osuuksista on tehty kulun

vastakirjaus omaan pääomaan. Myös

rahana maksettavat osuudet luokitellaan

omalla pääomalla maksettavaksi eräksi ja

kirjataan omaan pääomaan arvostettuna

käypään arvoon myöntämishetkellä.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2020

Kesäkuussa 2022 Aspon hallitus myönsi Osakepalkkiojärjestelmä 2020:n puitteissa ja toimi-

tusjohtajasopimuksen perusteella Aspon toimitusjohtaja Rolf Janssonille 20 000 Aspon osa-

ketta. Osakkeista 10 000 kappaletta ja niitä vastaava määrä rahaa verojen maksamiseen luo-

vutettiin kesäkuussa 2022, ja sopimuksen mukaisesti Jansson hankki samanaikaisesti 10 000

osaketta markkinoilta omalla kustannuksellaan. Toinen samansuuruinen luovutus tehtiin kesä-

kuussa 2023. Kulukirjaukset tässä järjestelystä päättyivät vuoden 2025 aikana.

Elokuussa 2023 Aspon hallitus myönsi osakepalkkiojärjestelmä 2020:n puitteissa ja johta-

jasopimuksen perusteella Aspon talous- ja rahoitusjohtaja Erkka Repolle 10 000 Aspon osa-

ketta. Puolet osakkeista luovutetaan kahdentoista kuukauden palveluksen jälkeen ja toinen

osa 24 kuukauden palveluksen jälkeen. Joulukuussa 2025 Erkka Repolle luovutettiin yhteensä

5 106 osaketta sekä osakkeiden arvoa vastaava rahamäärä verojen kattamiseksi. Hallitus

lisäsi maksettujen osakkeiden määrää 106 osakkeella, koska palkkioiden maksaminen myöhäs-

tyi. Toinen siirto (5 000 osaketta) tehdään vuonna 2026.

141

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

OSAKEPALKINTAOHJELMAT

	Hallituksen			Palkkion	Osakekurssi	Osakekurssi
	päätöspäivä	Myöntämispäivä	Luovutuspäivä	osakemäärä, kpl	myöntämispäivänä, €	luovutuspäivänä, €
Sitouttava osake-palkkiojärjestelmä 2020	17.6.2020	14.6.2022	16.6.2022	10 000	7,83	7,59
	17.6.2020	14.6.2022	22.6.2023	10 000	7,83	7,04
	10.8.2023	22.8.2023	16.12.2025	5 106	6,19	6,66
	10.8.2023	22.8.2023		5 000	6,19
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024	16.2.2022	30.5.2022	28.3.2023	76 050	7,48	8,46
	16.2.2022	30.5.2022	26.3.2024	7 560	7,48	6,08
Osakepalkkiojärjestelmä 2023–2025	15.2.2023	6.6.2023	26.3.2024	6 416	6,95	6,08
Osakepalkkiojärjestelmä 2024–2026	15.2.2024	28.3.2024			6,08
Osakepalkkiojärjestelmä 2025–2027	16.2.2025	28.3.2025			5,02
Osakepalkkiojärjestelmä 2025	16.2.2025	16.2.2025			5,02

142

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

5.5 Ehdolliset velat, varat ja muut sitoumukset

MUUT SITOUMUKSET

Vakuudet ja vastuut

Aspo ja eräät sen tytäryhtiöt tekevät tavanomaiseen liiketoimintaansa liittyen erilaisia sopi-

muksia, joiden perusteella näiden tytäryhtiöiden puolesta tarjotaan takauksia kolmansille osa-

puolille. Näitä sopimuksia tehdään ensisijaisesti konserniyhtiöiden luottokelpoisuuden tukemi-

seksi tai parantamiseksi, ja niillä helpotetaan riittävän rahoituksen saatavuutta.

■

OMISTA VELOISTA ANNETUT VAKUUDET JA MUUT VASTUUT

1 000 €	2025	2024
Annetut kiinnitykset	155 211	169 637
Takaukset	41 416	14 134
Yhteensä	196 627	183 771
Muut vastuut	23 845	25 589

Annetut kiinnitykset liittyvät pääosin tiettyjen ESL Shipping Oy:n laivainvestointien rahoittami-

sessa solmittuihin lainasopimuksiin. Kiinnitysmäärät kuvaavat lainasopimusten allekirjoitushet-

kellä käytettyjä kiinnitysmääriä. Lainojen pääoma tilinpäätöshetkellä oli 88,6 miljoonaa euroa

(87,6). Muiden vastuiden pääasiallinen erä on aikarahdattujen laivojen vuokrahenkilöstö. Vuo-

den aikana käytetyt päästöoikeudet 3,2 miljoonaa euroa (1,7), palautetaan EU:lle 30.9.2026,

ja ne esitetään osana muita vastuita.

EHDOLLISET VELAT JA VARAT

Kaukon myyntiin liittyvä ehdollinen velka

Aspo vastaa Kauko Oy:n osakkeiden myyntisopimuksen perusteella vanhasta, vuosina 2016–

2018 muodostuneesta velasta kiinalaisille yrityksille, jotka eivät ole laskuttaneet saatavaansa.

Kauko on pyrkinyt osaltaan edistämään velkojen perimistä, mutta tuloksetta. Yhtiön käsityk-

sen mukaan vastapuoli ei todennäköisesti vaadi yhtiöltä velkojen maksua, joten sitä koskevaa

0,5 miljoonan euron suuruista velkaa ei ole kirjattu Aspon taseeseen.

Ehdollinen velka Telko Ukraina

Ukrainassa Telkolle on tehty verotarkastus, jonka perusteella yhtiön tulisi maksaa 1,9 miljoo-

nan euron lisäverot, veronkorotukset ja sakot. Tapaus liittyy lähes kokonaan vuosina 2011–

2012 myönnettyjen vanhojen lainojen verokohteluun. Telko on vienyt annetun päätöksen

oikeuteen, ja ulkopuoliset asiantuntijat ovat analysoineet tapauksen. Asiantuntijoiden näke-

myksen perusteella onnistumisen mahdollisuudet oikeudessa on arvioitu hyviksi. Näin ollen

taseeseen ei ole kirjattu velkaa.

Veropositiot

Aspolla on paikallisista verotarkastuksista tai selvityspyynnöistä johtuen joitakin epävarmoja

veropositioita verottajan haastettua yhtiön veroilmoituksilla tehdyt vaatimukset verotuksessa

vähennyskelpoisista eristä. Aspo on arvioinut kunkin tapauksen osalta, ovatko veroviranomais-

ten tulkinnat perusteltuja ja oikaissut tarvittaessa kirjattuja määriä vastaamaan odotettavia

maksettaviksi tulevia määriä. Vaikka johdon käsitys on, että tapausten lopputulokset eivät tule

aiheuttamaan merkittäviä lisäyksiä jo kirjattuihin määriin, lopulliset summat voivat poiketa arvi-

oiduista.

Oikeudenkäynnit

Aspo-konsernin yhtiöitä on osapuolina joissakin normaaliin liiketoimintaan liittyvissä oikeuden-

käynneissä ja riita-asioissa. Näiden oikeudenkäyntien ja riita-asioiden taloudellista vaikutusta ei

voida varmuudella ennustaa, mutta Aspo-konserni uskoo tällä hetkellä käytössä olevan tiedon

perusteella ja ottaen huomioon olemassa olevan vakuutusturvan ja tehdyt varaukset, ettei

näillä ole olennaista haitallista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

143

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

5.7 Muutokset IFRS-standardeissa

TILIKAUDELLA KÄYTTÖÖN OTETUT UUDET JA MUUTTUNEET STANDARDIT

Seuraavia standardien muutoksia on sovellettu konsernissa ensimmäistä kertaa 1.1.2025

alkaneella tilikaudella:

• IAS 21:n muutos: Valuuttakurssien muutosten vaikutukset – Vaihdettavuuden puuttuminen

Muutokset selventävät milloin valuutta on vaihdettavissa toiseen valuuttaan ja milloin

se ei ole vaihdettavissa. Valuutta on vaihdettavissa, kun yhteisö pystyy vaihtamaan

valuutan toiseen valuuttaan markkinoilla tai muulla vaihtomekanismilla, joka luo

viiveettä täytäntöönpantavissa olevia oikeuksia ja velvoitteita, huomioiden vaihdon

määritetyn tarkoituksen. Valuutta ei ole vaihdettavissa toiseen valuuttaan, jos yhteisö

pystyy hankkimaan enintään merkityksettömän määrän toista valuuttaa. Kun valuutta

ei ole vaihdettavissa vaihtopäivänä, yhteisön tulee arvioida avistakurssi. Avistakurssin

arvioimisessa tavoitteena on kuvata kurssia, johon tavanmukainen vaihtotapahtuma

toteutuisi vallitsevissa taloudellisissa olosuhteissa markkinaosapuolten välillä

arvostuspäivänä. Aspo-konsernin valuutoista Ukrainan UAH valuutalla ei tilinpäätöspäivänä

ole vapaasti noteerattua markkinahintaa. Herkkyys vaihtelulle UAH valuutassa on esitetty

kappaleessa 5.1 Rahoitusriskit ja rahoitusriskien hallinta osiossa Herkkyys markkinariskeille.

Muutokset IFRS-standardeissa ja IFRIC-tulkinnoissa, jotka tulevat voimaan

aikaisintaan seuraavalla tilikaudella

Konserni ottaa käyttöön muutokset seuraavissa standardeissa niiden tullessa voimaan:

• IFRS 9:n ja IFRS 7:n muutos: Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja arvostaminen –

Muutoksella pyritään parantamaan IFRS 9 ja IFSR 7 standardeihin tulleiden muutosten

ymmärrettävyyttä liittyen rahoitusvelan kirjaamiseen pois taseesta, rahoitusvarojen

luokitteluun ja tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin. Muutokset standardeissa tulevat

voimaan 1.1.2026 alkavalla tilikaudella. Yhtiön johto ennakoi näiden muutosten

5.6 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Tilikauden päättymisen jälkeen 23.1.2026 Aspo ilmoitti sopineensa Mikko Pasasen kanssa,

että hän jättää tehtävänsä Telkon toimitusjohtajana. Aspon toimitusjohtaja Rolf Jansson

nimitettiin Telkon toimitusjohtajaksi 23.1.2026 alkaen.

Tilikauden päättymisen jälkeen 29.1.2026 Aspo ilmoitti saaneensa päätökseen omien

osakkeiden takaisinoston, jonka alkamisesta kerrottiin pörssitiedotteella 3.11.2025. Aspo

osti 4.11.2025–29.1.2026 välisenä aikana takaisin yhteensä 130 000 omaa osaketta, mikä

vastaa noin 0,41 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Osakkeet ostettiin noin 6,78 euron

keskihintaan.

Tilikauden päättymisen jälkeen 2.3.2026 Aspo ilmoitti saaneensa päätökseen Leipurin

myynnin. Leipurin myynti toteutettiin osakekauppana, ja se kattoi kaikki Leipurin liiketoiminnan

yritykset.

Tilikauden päättymisen jälkeen käynnistynyt sota Iranissa on merkittävästi nostanut öljyn

ja kaasun hintoja sekä lisännyt epävarmuutta talouskasvun näkymien osalta. Suorat vaikutuk-

set Aspoon arvioidaan rajallisiksi ja liittyvät pääasiassa mahdollisiin häiriöihin toimitusketjuissa

sekä Telkon myymien tuotteiden saatavuuteen. Epäsuorasti heikompi talouskasvu Euroopassa

voisi vaikuttaa negatiivisesti Aspon tuotteiden ja palveluiden kysyntään.

Tilikauden päättymisen jälkeen 17.3.2026 Aspo ilmoitti, että Erkka Repo, Aspon talous- ja

rahoitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen, jättää Aspon siirtyäkseen toisen työnantajan palveluk-

seen.

144

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

soveltamisen mahdollisesti voivan vaikuttaa rahoitusvelan kirjaamiseen pois taseesta tai

konsernitilinpäätöksessä esitettäviin liitetietoihin.

• Vuosittaiset parannukset IFRS-tilinpäätösstandardeihin – osa 11. Yhtiön johto ennakoi

näiden muutosten soveltamisen mahdollisesti voivan vaikuttaa konsernitilinpäätökseen

tulevilla kausilla.

• IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – IFRS

18-standardi korvaa IAS 1-standardin Tilinpäätöksen esittäminen ja tuo samalla

uusia raportointivaatimuksia. Samalla standardilla muutetaan myös muita IFRS-

tilinpäätösstandardeja, kuten IAS 7 Rahavirtalaskelmat, IAS 8 Tilinpäätöksen

laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet ja IAS 33

Osakekohtainen tulos. IFRS 18-standardi sisältää muun muassa uusia vaatimuksia:

esittää määritellyt ryhmät ja välisummat voittoa tai tappiota osoittavassa laskelmassa,

esittää tilinpäätöksen liitetiedoissa tietoja johdon määrittelemistä tuloksellisuutta

kuvaavista luvuista (MPM), ja parantaa esitettävien tietojen yhdistämistä ja erittelemistä.

Standardia tulee soveltaa 1.1.2027 alkavilla tilikausilla, aikaisemman soveltamisen

ollessa sallittua. IFRS 18 otetaan käyttöön takautuvasti tiettyjä siirtymäsäännöksiä

noudattaen. Yhtiön johto ennakoi, että tämän uuden standardin käyttöönotto vaikuttaa

konsernitilinpäätökseen esittämiseen etenkin laajan tuloslaskelman ja MPM avainluvuista

annetavien liitetietojen osalta.

• Muutokset IAS 21 Muuntaminen hyperinflatoriseen esittämisvaluuttaan – Marraskuussa

2025 IASB muutti IAS 21 -standardia siten, että yhteisön, joka muuntaa tilinpäätöksensä

toimintavaluutasta, joka on muu kuin hyperinflatorinen valuutta, esittämisvaluuttaan, joka

on hyperinflatorinen valuutta, on muunnettava kaikki erät (mukaan lukien vertailutiedot)

käyttäen viimeisimmän kauden tilinpäätöspäivän kurssia. Lisäksi, kun yhteisön

toimintavaluutta ja esittämisvaluutta ovat hyperinflaatiomaan valuutta ja se muuntaa

ulkomaisen yksikön, jonka toimintavaluutta on muu kuin hyperinflatorinen valuutta, yhteisön

on oikaistava kyseisen ulkomaisen yksikön vertailutietoja käyttäen yleistä hintaindeksiä,

jota se käyttää edellisen raportointikauden vertailulukuihin IAS 29 -standardin Taloudellinen

raportointi hyperinflaatiomaissa mukaisesti. Yhteisöjen on ilmoitettava, että ne ovat

soveltaneet uutta muuntomenetelmää, mukaan lukien tiivistetyt taloudelliset tiedot

ulkomaisista yksiköistään, jotka on muunnettu uuden muuntomenetelmän mukaisesti.

Muutokset ovat voimassa tilikausilta, jotka alkavat 1.1.2027 tai sen jälkeen, ja niitä

sovelletaan takautuvasti tiettyjen siirtymäsäännösten mukaisesti. Yhtiön johto ei odota

näiden muutosten vaikuttavan konsernitilinpäätökseen.

145

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

EUR Liitetieto 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Liikevaihto 1.1 1 694 702,04 704 516,00

Liiketoiminnan muut tuotot 1.2 514 461,45 1 177 109,75

Henkilöstökulut 1.3 -3 070 470,31 -2 454 756,70

Poistot 1.4 -83 683,80 -33 063,27

Liiketoiminnan muut kulut 1.5 -6 342 724,93 -4 196 435,79

Liiketappio -7 287 715,55 -4 802 630,01

Rahoitustuotot ja -kulut 1.6 18 294 320,96 19 067 070,80

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja vero-ja 11 006 605,41 14 264 440,79

Tilinpäätössiirrot 1.7 5 080 000,00 3 859 000,00

Tilikauden voitto 16 086 605,41 18 123 440,79

Emoyhtiön tuloslaskelma

Emoyhtiön tilinpäätös

146

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Emoyhtiön tase

VASTAAVAA

EUR Liitetieto 31.12.2025 31.12.2024

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet 2.1 297 319,87 364 395,27

Aineelliset hyödykkeet 2.1 520,00 520,00

Sijoitukset 2.2 80 857 935,53 111 687 198,44

Pysyvät vastaavat yhteensä 81 155 775,40 112 052 113,71

Vaihtuvat vastaavat

Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä 2.3 80 393 257,28 102 001 725,31

Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä 2.3 21 277 861,64 5 727 458,01

Muut lyhytaikaiset saamiset 2.3 614 059,62 534 105,50

Rahat ja pankkisaamiset 29 355 351,48 20 267 049,40

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 131 640 530,02 128 530 338,22

Vastaavaa yhteensä 212 796 305,42 240 582 451,93

VASTATTAVAA

EUR Liitetieto 31.12.2025 31.12.2024

Oma pääoma

Osakepääoma 2.4 17 691 729,57 17 691 729,57

Ylikurssirahasto 2.4 4 351 173,64 4 351 173,64

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 2.4 20 443 410,45 21 131 584,71

Edellisten tilikausien voitto 2.4 13 895 360,38 1 741 246,68

Tilikauden voitto 16 086 605,41 18 123 440,79

Oma pääoma yhteensä 72 468 279,45 63 039 175,39

Pakolliset varaukset 2.5 46 000,00 41 205,60

Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma

Joukkovelkakirjalaina 2.6 15 000 000,00

Hybridi-instrumentti 2.6 30 000 000,00

Lainat rahoituslaitoksilta 2.6 80 000 000,00 110 000 000,00

Lainat saman konsernin yrityksille 2.6 868 000,00 873 000,00

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 95 868 000,00 140 873 000,00

Lyhytaikainen vieras pääoma

Velat saman konsernin yrityksille 2.7 12 013 504,20 28 151 481,22

Yritystodistus 2.7 5 000 000,00

Lainat rahoituslaitoksilta 2.7 30 000 000,00

Ostovelat 2.7 136 389,69

Muut velat 2.7 117 621,10 67 161,41

Siirtovelat 2.7 2 282 900,67 3 274 038,62

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 44 414 025,97 36 629 070,94

Vieras pääoma yhteensä 140 282 025,97 177 502 070,94

Vastattavaa yhteensä 212 796 305,42 240 582 451,93

147

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Emoyhtiön rahoituslaskelma

EUR 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Liiketoiminnan rahavirta

Liiketappio -7 287 715,55 -4 802 630,01

Oikaisut liiketappioon 997 609,77 -469 770,63

Käyttöpääoman muutos 171 301,77 370 360,22

Maksetut korot -9 013 789,03 -10 078 724,10

Saadut korot 7 157 771,36 5 964 257,24

Saadut osingot 18 857 302,60 28 814 346,58

Liiketoiminnan rahavirta 10 882 480,92 19 797 839,30

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -16 608,40 -324 880,13

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti 3 014,61 540 186,28

Sijoitusten myynti 180 290,02

Myönnetyt lainat -17 310 694,20 -72 284 708,54

Pääomanpalautus tytäryhtiöstä 29 141 702,30

Lainasaamisten takaisinmaksut 38 919 162,23 44 482 164,39

Investointien rahavirta 50 736 576,54 -27 406 947,98

EUR 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Rahoituksen rahavirta

Pitkäaikaisten lainojen nosto konserniyhtiöiltä 875 000,00

Pitkäaikaisten konsernilainojen takaisinmaksut -5 000,00 -2 000,00

Lainojen nostot 70 000 000,00

Lainojen takaisinmaksut -42 500 000,00

Konsernitilisaamisten muutos -14 338 683,83 -1 453 470,33

Konsernivelkojen muutos -16 135 823,00 3 151 963,05

Lyhytaikaisten lainojen nostot

Joukkovelkakirjalainan poismaksu -15 000 000,00

Joukkovelkakirjalainan nosto 15 000 000,00

Yritystodistukset, liikkeeseen lasku 5 000 000,00

Yritystodistukset, lunastukset -5 000 000,00

Hybridi-instrumentti, takaisinmaksu -30 000 000,00

Saadut konserniavustukset 3 859 000,00 1 550 000,00

Maksetut osingot -5 977 477,32 -7 546 951,42

Omien osakkeiden hankinta -688 174,26

Omien osakkeiden myynti 51 031,73

Rahoituksen rahavirta -53 286 158,41 14 125 573,03

Rahavarojen muutos 8 332 899,05 6 516 464,35

Rahavarat 1.1. 20 267 049,40 13 750 585,05

Fuusioissa siirtyneet rahavarat 755 403,03

Rahavarat 31.12. 29 355 351,48 20 267 049,40

148

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖKSEN

LAADINTAPERIAATTEET

Laatimisperusta

Aspo Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa

voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa

koskevien lakien ja säännösten mukaisesti.

Laskentaperiaatteet ovat pysyneet muuttu-

mattomina edelliseen vuoteen verrattuna.

Aspo Oyj on Aspo-konsernin emoyhtiö. Tilin-

päätöstiedot esitetään täysinä lukuina. Aspo

Oyj noudattaa erillistilinpäätöksessään kon-

sernin IFRS-normistoon perustuvia lasken-

taperiaatteita soveltuvin osin. Alla esitetään

ne laatimisperiaatteet, joissa Aspo Oyj poik-

keaa konsernitilinpäätöksen laatimisperiaat-

teista. Konsernitilinpäätöksen laatimisperi-

aatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen lii-

tetiedoissa. Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön

johto joutuu voimassa olevien määräysten

ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti teke-

mään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikut-

tavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jakso-

tukseen. Toteutuvat luvut voivat poiketa teh-

dyistä arvioista.

Sijoitukset

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa ole-

vat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet

ja osuudet on arvostettu hankintamenoon

tai sitä alempaan käypään arvoon.

Vuokrat

Vuokrat kirjataan kuluiksi vuokra-ajan

kuluessa ja ne sisältyvät liiketoiminnan mui-

hin kuluihin.

Pakolliset varaukset

Pakollisina varauksina on taseessa esitetty

eriä, jotka ovat joko sopimusperusteisia tai

muuten sitovia velvoitteita, mutta jotka eivät

vielä ole realisoituneet. Pakollisten varausten

muutokset sisältyvät tuloslaskelmaan.

Osakeperusteiset maksut

Emoyhtiön tilinpäätöksessä osakepalkinta-

kulu kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jolla vel-

vollisuus palkkion maksuun syntyy. Osakepal-

kintakulu kirjataan pakolliseksi varaukseksi,

jos osakkeita ei vielä ole luovutettu. Vero-

vähennysoikeus syntyy, kun osakkeet luo-

vutetaan. Palkkio maksetaan osittain yhtiön

osakkeina ja osittain rahana, rahaosuus mak-

setaan ennakonpidätysverovelvollisuuden

täyttämiseksi. Siltä osin, kun palkkio makse-

taan yhtiön omina osakkeina, siitä ei synny

kirjanpitotapahtumaa.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tili-

kauden tuloksesta Suomen verosäännösten

perusteella lasketut verot huomioiden vero-

tuksessa vahvistetut tappiot aikaisemmilta

vuosilta sekä aikaisempien tilikausien vero-

jen oikaisut. Aspo Oyj:n vahvistetuista tap-

pioista 46,1 miljoonaa euroa (42,1), ei ole

kirjattu laskennallista verosaamista. Kirjaa-

maton laskennallinen verosaaminen on 9,2

miljoonaa euroa (8,4).

Hybridi-instrumentti

Hybridi-instrumentti esitetään taseen vie-

raassa pääomassa ja korot esitetään

tuloslaskelman rahoituskuluissa.

Cash pool -järjestelyt

Konsernilla on käytössä ns. konsernitilijärjes-

telyjä (cash pool -järjestely), jotka mahdol-

listavat emon ja tytäryhtiöiden tehokkaan

varojen hallinnan. Tytäryhtiöiden cash pool

-saldot esitetään emoyhtiössä konsernitili-

saamisissa tai -veloissa.

Rahoitusvälineiden arvostaminen

Rahoitusjohdannaisten kirjanpitokäsitte-

lyyn sovelletaan kirjanpitolain 5. luvun 2a§:n

mukaista käyvän arvon arvostamista, ja nii-

den käyvän arvon muutokset on kirjattu

tuloslaskelmaan. Rahoitusjohdannaiset on

arvostettu tilinpäätöspäivän markkinahintoi-

hin.

149

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

1.3 Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat

liitetiedot

■

HENKILÖSTÖKULUT

EUR 2025 2024

Palkat ja palkkiot -2 496 929,95 -2 042 005,46

Osakesidonnainen kannustinjärjestelmä -124 492,81 -17 650,24

Henkilöstörahaston voittopalkkio-osuus -27 470,82 -14 020,04

Eläkekulut -391 074,69 -376 731,55

Muut henkilöstökulut -30 502,04 -4 349,41

Yhteensä -3 070 470,31 -2 454 756,70

■

JOHDON PALKAT JA PALKKIOT

EUR 2025 2024

Toimitusjohtaja palkka 472 740,00 467 696,52

Toimitusjohtaja, osakepalkkio 51 004,80 52 321,54

Toimitusjohtaja, palkkiot 104 568,75 87 117,64

Hallituksen jäsenet, palkkiot 344 400,00 346 714,28

Yhteensä 972 713,55 953 849,98

Toimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen, ja eläkeikä määräytyy

lakisääteisen työeläkejärjestelmän puitteissa.

■

HENKILÖKUNTA KESKIMÄÄRIN TILIKAUDEN AIKANA

2025 2024

Toimihenkilöt 16 11

1.1 Liikevaihto

1.2 Liiketoiminnan muut tuotot

■

LIIKEVAIHTO

EUR 2025 2024

Liikevaihto 1 694 702,04 704 516,00

Liikevaihdon jakautuminen markkina-alueittain %

Suomi 100 100

■

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

EUR 2025 2024

Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot 3 014,61 651 773,51

Liiketoiminnan muut tuotot, konserni 86 166,58

Vuokrat, konserniyrityksiltä 425 280,26 367 864,10

Muut tuotot 157 472,14

Yhteensä 514 461,45 1 177 109,75

150

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

EUR 2025 2024

Vuokrat -556 160,12 -497 493,00

Ostetut hallinto-ja asiantuntijapalvelut -3 874 665,03 -3 247 225,08

Muut kulut -1 911 899,78 -451 717,71

Yhteensä -6 342 724,93 -4 196 435,79

■

TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

EUR 2025 2024

Tilintarkastuspalkkiot 84 963,00 84 250,00

Muut palkkiot 450 000,00 72 000,00

Yhteensä 534 963,00 156 250,00

Yhtiön tilintarkastaja on tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy. Deloitten palkkiot muista palveluista

vuonna 2025 liittyivät Aspon strategisiin projekteihin 0,4 miljoonaa euroa ja tilintarkastajan

antamaan rajoitetun varmuuden lausuntoon Aspon kestävyysraportista 0,1 miljoonaa euroa

(0,1).

1.5 Liiketoiminnan muut kulut

■

POISTOT JA ARVONALENNUKSET

EUR 2025 2024

Poistot muista pitkävaikutteisista menoista -18 707,76 -14 030,46

Poistot muista pitkävaikutteisista menoista, IT-Ohjelmistot -64 976,04

Arvonalentumistappiot aineellisista hyödykkeistä -18 391,71

Poistot koneista ja kalustosta -641,10

Yhteensä -83 683,80 -33 063,27

1.4 Poistot ja arvonalennukset

151

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

EUR 2025 2024

Rahoitustuotot

Osinkotuotot

Saman konsernin yrityksiltä 18 857 146,60 23 214 290,58

Muilta 156,00 56,00

Yhteensä 18 857 302,60 23 214 346,58

Muut korko- ja rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä 5 973 122,96 4 779 731,66

Takausprovisiot, takauspalvelusta 611 076,47 126 813,40

Kurssivoitto 18 679,32 1 012,55

Muilta 558 152,56 1 150 856,42

Yhteensä 7 161 031,31 6 058 414,03

Rahoitustuotot yhteensä 26 018 333,91 29 272 760,61

Arvonalentumistappiot sijoituksista

Arvonalentumistappiot osakkeista -53 159,00

Arvonalentumistappiot sijoituksista yhteensä -53 159,00

Rahoituskulut

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Saman konsernin yrityksille -541 402,65 -1 834 575,73

Muille -7 182 610,30 -8 317 955,08

Yhteensä -7 724 012,95 -10 152 530,81

Rahoituskulut yhteensä -7 724 012,95 -10 152 530,81

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 18 294 320,96 19 067 070,80

1.6 Rahoitustuotot ja -kulut

■

TILINPÄÄTÖSSIIRROT

EUR 2025 2024

Saadut konserniavustukset 5 080 000,00 3 859 000,00

Yhteensä 5 080 000,00 3 859 000,00

1.7 Tilinpäätössiirrot

152

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET 2025

EUR

Aineettomat

oikeudet

Muut pitkävaikut-

teiset menot

Aineettomat

yhteensä Maa-alueet Raken nukset Koneet ja kalusto

Muut aineelliset

hyödykkeet

Aineelliset

yhteensä

Hankintameno 1.1. 80 769,49 390 738,63 471 508,12 520,00 0,0 13 315,36 18 391,71 32 227,07

Lisäykset 16 608,40 16 608,40

Vähennykset 0,00 -6 175,36 -9 721,25 -15 896,61

Hankintameno 31.12. 80 769,49 407 347,03 488 116,52 520,00 0,0 7 140,00 8 670,46 16 330,46

Kertyneet poistot 1.1. -80 769,49 -26 343,36 -107 112,85 -13 315,36 -18 391,71 -31 707,07

Vähennysten kertyneet poistot 0,00 6 175,36 9 721,25 15 896,61

Tilikauden poisto -83 683,80 -83 683,80 0,00 0,00 0,00

Kertyneet poistot 31.12. -80 769,49 -110 027,16 -190 796,65 0,0 0,0 -7 140,00 -8 670,46 -15 810,46

Kirjanpitoarvo 31.12.2025 0,00 297 319,87 297 319,87 520,00 0,00 0,00 0,00 520,00

■

AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET 2024

EUR

Aineettomat

oikeudet

Muut pitkävaikut-

teiset menot

Aineettomat

yhteensä Maa-alueet Raken nukset Koneet ja kalusto

Muut aineelliset

hyödykkeet

Aineelliset

yhteensä

Hankintameno 1.1. 201 058,04 77 309,10 278 367,14 1 907,55 12 142,02 25 023,56 100 878,90 139 952,03

Lisäykset 324 880,13 324 880,13

Vähennykset -120 288,55 -11 450,60 -131 739,15 -1 387,55 -12 142,02 -11 708,20 -82 487,19 -107 724,96

Hankintameno 31.12. 80 769,49 390 738,63 471 508,12 520,00 0,00 13 315,36 18 391,71 32 227,07

Kertyneet poistot 1.1. -201 058,04 -21 186,96 -222 245,00 -12 142,02 -24 382,46 -0,02 -36 524,50

Vähennysten kertyneet poistot 120 288,55 8 874,06 129 162,61 12 142,02 11 708,20 -18 391,69 5 458,53

Tilikauden poisto -14 030,46 -14 030,46 -641,1 -641,1

Kertyneet poistot 31.12. -80 769,49 -26 343,36 -107 112,85 0,00 -13 315,36 -18 391,71 -31 707,07

Kirjanpitoarvo 31.12.2024 0,00 364 395,27 364 395,27 520,00 0,00 0,00 0,00 520,00

2.1 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

153

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

SIJOITUKSET

EUR

Tytär yritysten

osakkeet

Muut

osakkeet Yhteensä

Hankintameno 1.1. 2025 111 657 131,12 30 067,32 111 687 198,44

Vähennykset -30 829 262,91 -30 829 262,91

Kirjanpitoarvo 31.12.2025 80 827 868,21 30 067,32 80 857 935,53

Hankintameno 1.1.2024 81 657 131,12 161 000,45 81 818 131,57

Lisäykset/myynnit 30 000 000,00 30 000 000,00

Osakkeiden arvonalennus -130 933,13 -130 933,13

Kirjanpitoarvo 31.12.2024 111 657 131,12 30 067,32 111 687 198,44

Tytäryhtiöosakkeiden vähennykset tilikaudella 2025 liittyivät pääosin ESL Shipping Oy:n pääomanpalautukseen 29,1 miljoonaa euroa.

Loput muutoksesta 1,7 miljoonaa euroa liittyi siihen, että Aspo Palvelut Oy fuusioitiin raportointikaudella emoyhtiöönsä Aspo Oyj. Tytär-

yhtiöosakkeiden lisäys 30,0 miljoonaa euroa tilikaudella 2024 johtui ESL Shipping Oy:lle annetun lainan konvertoinnista omaksi pääomaksi.

Aspo Oyj:n tytäryhtiöt: Omistusosuus

ESL Shipping Oy, Helsinki 78,57 %

Telko Oy, Espoo 100 %

SuHi- Suomalainen Hiili Oy, Helsinki 100 %

Leipurin Oyj, Helsinki 100 %

Aspo Oyj myi osuuden ESL Shipping Oy:stä tilikaudella 2024. OP Finland Infrastructuren ja Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman

vähemmistösijoitus Aspon tytäryhtiöön ESL Shipping Oy:hyn saatiin päätökseen 28.2.2024. Kauppa toteutui osakeantina, jossa ESL

Shipping Oy laski liikkeeseen uusia osakkeita OP Finland Infrastructurelle ja Keskinäiselle työeläkevakuutusyhtiö Varmalle 45,0 miljoonan

euron käteisvastiketta vastaan, jolla nämä saivat 21,43 % osuuden ESL Shippingista.

2.2 Sijoitukset

154

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

■

PITKÄAIKAISET SAAMISET

EUR 2025 2024

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Lainasaamiset 80 393 257,28 102 001 725,31

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 80 393 257,28 102 001 725,31

Lainan korko on viitekorko + 3,3 % marginaali. Lainat kotimaisille yrityksille ovat voimassa tois-

taiseksi. Muut lainat erääntyvät vuonna 2027.

■

LYHYTAIKAISET SAAMISET

EUR 2025 2024

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Korkosaamiset 25 621,91 25 698,62

Konserniavustussaamiset 5 080 000,00 3 859 000,00

Konsernitilisaamiset 16 172 239,73 1 833 555,90

Myyntisaamiset 9 203,49

Yhteensä 21 277 861,64 5 727 458,01

Muut saamiset 174 927,89 153 474,06

Siirtosaamiset

Korot 9 646,57

Muut siirtosaamiset 439 131,73 370 984,87

Muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä 614 059,62 534 105,50

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 21 891 921,26 6 261 563,51

2.3 Saamiset

2.4 Oma pääoma

■

OMA PÄÄOMA

EUR 2025 2024

Osakepääoma 1.1. 17 691 729,57 17 691 729,57

Osakepääoma 31.12. 17 691 729,57 17 691 729,57

Ylikurssirahasto 1.1. 4 351 173,64 4 351 173,64

Ylikurssirahasto 31.12. 4 351 173,64 4 351 173,64

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 21 131 584,71 21 150 592,47

Osakepalkinta -19 007,76

Omien osakkeiden hankinta -688 174,26

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 20 443 410,45 21 131 584,71

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 19 864 687,47 9 211 409,83

Osakepalkinta 70 039,49

Osingonjako -5 969 327,09 -7 540 202,64

Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 13 895 360,38 1 741 246,68

Tilikauden voitto 16 086 605,41 18 123 440,79

Oma pääoma yhteensä 72 468 279,45 63 039 175,39

■

LASKELMA JAKOKELPOISEN OMAN PÄÄOMAN MÄÄRÄSTÄ

EUR 2025 2024

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 20 443 410,45 21 131 584,71

Voitto edellisiltä tilikausilta 13 895 360,38 1 741 246,68

Tilikauden voitto 16 086 605,41 18 123 440,79

Yhteensä 50 425 376,24 40 996 272,18

155

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

2.5 Pakolliset varaukset

■

PAKOLLISET VARAUKSET

EUR 2025 2024

Osakesidonnainen kannustinjärjestelmä 46 000,00 41 205,60

Yhteensä 46 000,00 41 205,60

■

PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

EUR 2025 2024

Joukkovelkakirjalaina 15 000 000,00

Hybridi-instrumentti 30 000 000,00

Lainat rahoituslaitoksilta 80 000 000,00 110 000 000,00

Yhteensä 95 000 000,00 140 000 000,00

Velat saman konsernin yrityksille

Lainat 868 000,00 873 000,00

Yhteensä 868 000,00 873 000,00

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 95 868 000,00 140 873 000,00

Huhtikuussa 2025 Aspo osallistui Garantian takaamaan ryhmäjoukkovelkakirjalainaan 15 mil-

joonan euron lainaosuudella. Lainan maturiteetti on viisi vuotta.

Toukokuussa 2025 Aspo ilmoitti käyttävänsä oikeuttaan lunastaa 30 miljoonan euron

hybridilainansa. Laina laskettiin liikkeeseen 14.6.2022, ja sen korko oli 8,75 %. Aspo maksoi

16.6.2025 hybridilainan haltijoille lunastushinnan, joka vastasi velkakirjan nimellismäärää ja

sille kertynyttä 2,6 miljoonan euron korkoa.

Lokakuussa 2024 Aspo allekirjoitti uuden 60 miljoonan euron luottosopimuksen, jossa lai-

nanantajina ovat OP Yrityspankki Oyj, Nordea Bank Abp ja Danske Bank A/S, Suomen sivuliike.

Laina maksetaan takaisin yhdessä erässä vuonna 2027.

Joulukuussa 2024 Aspo uusi 10 miljoonan euron lainan, jossa lainanantajana on LähiTapi-

ola, ja joka olisi erääntynyt vuonna 2027. Uusittu laina maksetaan takaisin yhdessä erässä vii-

den vuoden laina-ajan lopussa.

2.6 Pitkäaikainen vieras pääoma

156

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

2.7 Lyhytaikainen vieras pääoma

■

LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

EUR 2025 2024

Lainat rahoituslaitoksilta

Lainat rahalaitoksilta 30 000 000,00

Yritystodistukset 5 000 000,00

Yhteensä 30 000 000,00 5 000 000,00

Aspo Oyj:llä on 80 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, josta oli raportointipäi-

vänä käytössä 0,0 miljoonaa euroa (5,0).

EUR 2025 2024

Velat saman konsernin yrityksille

Rahoitus- ja konsernitili 12 008 115,80 28 149 327,20

Ostovelat 5 388,40 2 154,02

Yhteensä 12 013 504,20 28 151 481,22

Siirtovelat

Korot 1 362 667,15 2 614 637,46

Henkilöstökulut 622 636,83 493 887,77

Muut 297 596,69 165 513,39

Yhteensä 2 282 900,67 3 274 038,62

2.8 Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut

vastuut

■

VUOKRAVASTUUT

EUR 2025 2024

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 938 176,38 695 437,68

Myöhemmin maksettavat 2 247 495,16 2 051 166,67

Yhteensä 3 185 671,54 2 746 604,35

■

OMASTA PUOLESTA ANNETUT TAKAUKSET

EUR 2025 2024

Takaukset 117 439,40 117 439,40

Yhteensä 117 439,40 117 439,40

■

KONSERNIYHTIÖIDEN PUOLESTA ANNETUT TAKAUKSET

EUR 2025 2024

Takaukset 117 241 621,16 91 967 735,86

Yhteensä 117 241 621,16 91 967 735,86

157

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja kestävyysraportin allekirjoitukset

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän

kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden

varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja

toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan

kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

ja muusta yrityksen tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain

7luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Espoossa 18. päivänä maaliskuuta 2026

Heikki Westerlund Patricia Allam

hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen

Annika Ekman Tapio Kolunsarka

hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Mikael Laine Kaarina Ståhlberg

hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Tatu Vehmas

hallituksen jäsen

Rolf Jansson

toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Espoossa 18. päivänä maaliskuuta 2026

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen

KHT

158

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Tilintarkastuskertomus

Aspo Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Aspo Oyj:n (y-tunnus 1547798-7)

tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisäl-

tää konsernin taseen, konsernin laajan tuloslaskelman, laskel-

man konsernin oman pääoman muutoksista, konsernin raha-

virtalaskelman ja konsernitilinpäätöksen liitetiedot, mukaan

lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva

informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoi-

tuslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan kon-

sernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tulok-

sesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kan-

sainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toi-

minnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa

voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien sään-

nösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun

lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatet-

tavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkas-

tustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin

kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilin-

tarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä

niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta

ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset

eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut

kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsi-

tyksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä

palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorit-

taneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa

tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin

tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liite-

tiedossa 3.5 ja emoyhtiön liitetiedossa 1.5.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilin-

tarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja,

jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkit-

tävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkas-

tuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen

kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä

laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna

näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin

siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arvi-

ointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuis-

esta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä

johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

159

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen

seikka

Miten seikka on huomioitu

tilintarkastuksessa

Myyntituottojen tuloutus

Katso Aspo Oyj:n konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.1.

Tilikaudella 2025 Aspo-konsernin liikevai-

hto jatkuvista toiminnoista oli 469,1 mil-

joonaa euroa (459,5), josta suurin osa

muodostuu tavarakaupasta ja loput var-

ustamoliiketoiminnasta sisältäen mer-

irahtauksesta sekä Green Coaster -alus-

ten myynnistä saadut tuotot.

Myyntituotot tuloutetaan sillä hetkellä,

kun omistukseen liittyvä määräysvalta

on siirtynyt ostajalle. Merirahtaus tulou-

tetaan ajan kuluessa palvelujen suorit-

tamisen myötä. Tuloutus perustuu kul-

jetus- tai muihin palvelusopimuksiin.

Asiakkaille myytävistä palveluista myyn-

tituotot tuloutetaan, kun palvelu on

suoritettu.

Liikevaihto on konsernissa käytetty kes-

keinen suorituskyvyn mittari, mikä saat-

taa luoda kannustimen myyntituottojen

ennenaikaiselle tuloutukselle.

Olemme arvioineet tulouttamiseen liittyviä

konsernin tietojärjestelmiä tarkastamalla

järjestelmiin pääsyn ja muutostenhallinnan

kontrolleja.

Myyntituottojen tulouttamiseen liittyvien

prosessien läpikäynnin yhteydessä olemme

arvioineet kunkin merkittävän myynti-

tapahtumalajin osalta keskeisten kontrol-

lien rakenteen toimivuutta sekä arvioineet

kyseisten kontrollien toiminnan tehokkuutta.

Olemme käyneet läpi liikevaihdon tulou-

tukseen sovellettavia laskentaperiaatte-

ita ja käytäntöjä arvioidaksemme vastaako

liikevaihdon tuloutusmenettely kansainvälis-

ten IFRS-tilinpäätösstandardien vaatimuksia.

Olemme tarkastaneet tuloutuksen oikea-ai-

kaisuutta ja määrällistä oikeellisuutta sekä

otantaan perustuen, että analyyttisin aineis-

totarkastustoimenpitein.

Osana tuloutusperiaatteiden tarkastusta

olemme verranneet kirjanpidon myyntitapah-

tumia näitä vastaavaan sopimus- ja toimi-

tusdokumentaatioon.

Olemme arvioineet konsernitilinpäätöksessä

ilmoitettujen tietojen asianmukaisuutta ja

riittävyyttä.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seik-

koja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme. Konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilin-

päätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja

merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilintarkastuksen kannalta

keskeinen seikka

Miten seikka on huomioitu

tilintarkastuksessa

Liikearvon arvonalentumistestaus

Katso Aspo Oyj:n konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.3.

Konsernitilinpäätökseen 31.12.2025

kirjatun liikearvon määrä on yht-

eensä 46,5 miljoonaa euroa (67,0

miljoona euroa). Johto on suoritta-

nut liikearvon arvonalentumistestauk-

sen, jonka tulosten perusteella yhtiö

ei ole kirjannut liikearvoon kohdistu-

via arvonalentumisia tilikauden 1.1.-

31.12.2025 aikana.

Yhtiön tekemiin liikearvon arvon-

alentumistestauksiin liittyy merkit-

tävää johdon käyttämää harkintaa ja

arvioita, jotka liittyvät muun muassa

seuraaviin käyttöarvolaskelmiin sisäl-

tyviin olettamiin ja arvioihin:

• Rahavirtaa tuottavien yksiköiden

arvioidut tulevaisuudessa

tuottamat rahavirrat;

• Pitkän aikavälin arvioidut

kasvuolettamat; ja

• Käytetty diskonttauskorko.

Tarkemmat tiedot johdon suorittama-

sta liikearvon arvonalentumistestauk-

sesta ja johdon käyttämistä arvioista

on esitetty konsernitilinpäätöksen

liitetiedossa 4.3.

Suorittamamme tilintarkastuksen yhteydessä

olemme arvioineet kriittisesti johdon tekemiä

arvioita tulevista rahavirroista, sekä verran-

neet johdon arvonalentumistestauksessa käyt-

tämiä arvioita hyväksyttyihin budjetteihin ja

ennusteisiin. Olemme arvioineet yhtiön arvon-

alentumistestauksen prosesseja sekä rahavir-

talaskelmia, joiden perusteella laskelmat on

laadittu. Olemme arvioineet arvonalentumist-

estauslaskelman laskentateknistä asianmukai-

suutta.

Olemme arvioineet konsernitaseeseen

31.12.2025 kirjatun liikearvon arvostusta

tukevaa johdon suorittamaan arvonalentumist-

estausta:

• Arvioimalla ennusteisiin vaikuttavia

merkittävimpiä liiketoiminnan kehitykseen

liittyviä olettamuksia segmenteittäin;

• Arvioimalla kasvuennusteita toteutuneeseen

kehitykseen verrattuna;

• Vertaamalla käytettyjä diskonttokorkoja

ulkopuolisista lähteistä saatuun tietoon; ja

• Suorittaneet herkkyysanalyysin pitkän

aikavälin olettamille sekä käytettyyn

diskonttauskorkoon.

• Olemme varmistaneet, että diskonttokorot

ja pitkän aikavälin kasvuennusteet ovat

johdonmukaisia markkinoilta saatavan

informaation kanssa.

Olemme arvioineet myös tilinpäätöksen liite-

tiedossa 4.3 esitettyä herkkyysanalyysiä

niiden keskeisten tekijöiden osalta, joiden olen-

nainen muuttuminen voisi johtaa merkittävään

liikearvon arvonalentumiseen.

160

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko halli-

tuksen ja toimitusjohtajan ollut asianmu-

kaista laatia tilinpäätös perustuen oletuk-

seen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme

hankkimamme tilintarkastusevidenssin

perusteella johtopäätöksen siitä, esiin-

tyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhtei-

siin liittyvää olennaista epävarmuutta,

joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä

emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toi-

mintaansa. Jos johtopäätöksemme on,

että olennaista epävarmuutta esiintyy,

meidän täytyy kiinnittää tilintarkastusker-

tomuksessamme lukijan huomiota epävar-

muutta koskeviin tilinpäätöksessä esitet-

täviin tietoihin tai, jos epävarmuutta kos-

kevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa

lausuntomme. Johtopäätöksemme perus-

tuvat tilintarkastuskertomuksen antamis-

päivään mennessä hankittuun tilintarkas-

tusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai

olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen,

ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatka-

maan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilin-

päätöksessä esitettävät tiedot mukaan

lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta

ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös

sen perustana olevia liiketoimia ja tapah-

tumia siten, että se antaa oikean ja riittä-

vän kuvan.

• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoituk-

seen soveltuvaa tilintarkastusevidens-

siä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai lii-

ketoimintoja koskevasta taloudellisesta

informaatiosta pystyäksemme anta-

maan lausunnon konsernitilinpäätöksestä.

Vastaamme konsernin tilintarkastuksen

ohjauksesta, valvonnasta ja suorittami-

sesta. Vastaamme tilintarkastuslausun-

nosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa

muun muassa tilintarkastuksen suunnitel-

lusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkit-

tävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan

lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkit-

tävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme

tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuk-

sen siitä, että olemme noudattaneet riip-

pumattomuutta koskevia relevantteja eet-

tisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden

kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,

joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan

riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa

tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa

kommunikoiduista seikoista olivat merkit-

tävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden

tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintar-

kastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme

kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa,

paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen

seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen har-

vinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kysei-

sestä seikasta viestitä tilintarkastuskerto-

muksessa, koska siitä aiheutuvien epäedull-

isten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa

olevan suuremmat kuin tällaisesta viestin-

nästä koituva yleinen etu.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja

toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilin-

päätöksen laatimisesta siten, että konser-

nitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälis-

ten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti

ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riit-

tävän kuvan Suomessa voimassa olevien

tilinpäätöksen laatimista koskevien säännös-

ten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaa-

timukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaa-

vat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta,

jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen

laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäy-

töksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä

laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön

ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja

soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat,

jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja sii-

hen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan

jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laa-

ditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen,

paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan pur-

kaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta

realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen var-

muus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonai-

suutena väärinkäytöksestä tai virheestä joh-

tuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa

tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausun-

tomme. Kohtuullinen varmuus on korkea var-

muustaso, mutta se ei ole tae siitä, että

olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän

tilintarkastustavan mukaisesti suoritetta-

vassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi

aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja

niiden katsotaan olevan olennaisia, jos nii-

den yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odot-

taa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita

käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintar-

kastukseen kuuluu, että käytämme ammatil-

lista harkintaa ja säilytämme ammatillisen

skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan.

Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytök-

sestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen

olennaisen virheellisyyden riskit, suunnit-

telemme ja suoritamme näihin riskeihin

vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja

hankimme lausuntomme perustaksi tar-

peellisen määrän tarkoitukseen soveltu-

vaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä,

että väärinkäytöksestä johtuva olennai-

nen virheellisyys jää havaitsematta, on

suurempi kuin riski siitä, että virheestä

johtuva olennainen virheellisyys jää havait-

sematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä

yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen

tahallista esittämättä jättämistä tai vir-

heellisten tietojen esittämistä taikka sisäi-

sen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuk-

sen kannalta relevantista sisäisestä val-

vonnasta pystyäksemme suunnittele-

maan olosuhteisiin nähden asianmukaiset

tilintarkastustoimenpiteet mutta emme

siinä tarkoituksessa, että pystyisimme

antamaan lausunnon emoyhtiön tai kon-

sernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen

laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta

sekä johdon tekemien kirjanpidollisten

arvioiden ja niistä esitettävien tietojen

kohtuullisuutta.

161

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat

tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valit-

semana tilintarkastajana 4.5.2020 alkaen

yhteensä 6 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta

informaatiosta. Muu informaatio käsittää

toimintakertomuksen ja vuosikatsauksen,

mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä

koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Olemme saaneet toimintakertomuksen

käyttöömme ennen tämän tilintarkastus-

kertomuksen antamispäivää, ja odotamme

saavamme vuosikatsauksen käyttöömme

kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata

muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilö-

ity muu informaatio tilinpäätöksen tilintar-

kastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme

arvioida, onko muu informaatio olennaisesti

ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastuk-

sessa hankkimamme tietämyksen kanssa

tai vaikuttaako se muutoin olevan olennais-

esti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta

velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko

toimintakertomus laadittu noudattaen sii-

hen sovellettavia säännöksiä lukuun ottama-

tta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja,

joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja

kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toiminta-

kertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat

yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on

laadittu toimintakertomuksen laatimiseen

sovellettavien säännösten mukaisesti. Lau-

suntomme eivät kata niitä kestävyysraport-

tia koskevia tietoja, joista säädetään kirjan-

pitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointi-

standardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastusker-

tomuksen antamispäivää käyttöömme

saamaamme muuhun informaatioon kohdis-

tamamme työn perusteella johtopäätöksen,

että kyseisessä muussa informaatiossa on

olennainen virheellisyys, meidän on rapor-

toitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän

asian suhteen raportoitavaa.

Espoossa, 18. maaliskuuta 2026

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen

KHT

162

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Aspo Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimek-

siannon, jonka kohteena on Aspo Oyj:n (1547798-7) toimint-

akertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen kon-

sernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin

perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille

syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta

olennaisilta osiltaan noudatettu

• kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestä-

vyysraportointistandardeja (ESRS), sekä

• kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuk-

sen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan

parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artik-

lassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Aspo Oyj on

yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista

raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momen-

tin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkit-

semistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kes-

tävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudat-

taa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan

unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä

koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmenta-

misen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona nou-

dattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja

kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000

(uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä

aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilin-

tarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan

tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvol-

lisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evi-

denssiä.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus

ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä

niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja

olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eetti-

set velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadun-

hallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkas-

tusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä

toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eet-

tisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovel-

lettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten

noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelyta-

vat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Aspo Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esit-

tämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti,

mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määri-

telty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportoin-

tistandardien mukaista raportointia varten,

• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kes-

tävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen

(EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parla-

mentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa

8 säädettyjä vaatimuksia, sekä

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tar-

peelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin,

jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olen-

naista virheellisyyttä.

163

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

Luontaiset rajoitteet konsernikestävyysraportin

laatimisessa

Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olen-

naisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tun-

nistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja

valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista,

että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaat-

teja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Lisäksi raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja

ESRS-standardien mukaisesti yhtiön on esitettävä mahdolli-

sia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrot-

tava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapah-

tumiin liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot

näiden oletusten pohjalta. Todellinen lopputulos on toden-

näköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein

toteudu odotetulla tavalla.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävar-

muutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästö-

jen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä

käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saa-

daksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikes-

tävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa

olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden

antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Vir-

heellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä,

ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai

yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin,

joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000

(uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatil-

lista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko

toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheelli-

syyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksian-

non kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pys-

tyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asian-

mukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä

tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon

emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuu-

desta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia

varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olen-

nainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin

riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys

jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteis-

toimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä

jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäi-

sen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suori-

tettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoituksel-

taan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toi-

menpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmen-

nustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat

ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytök-

sestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden ris-

kistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimek-

siannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi

kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen var-

muuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme yhtiön johtoa sekä konsernikestävyysra-

portin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista

vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä

organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla.

• Hankimme haastatteluilla käsityksen kestävyysraportointi-

prosessista ja yhdistelemiseen liittyvistä yhtiön keskeisistä

prosesseista, sisäisistä kontrolleista ja tietojärjestelmistä.

• Perehdyimme konsernikestävyysraportissa esitettyjen tie-

tojen kannalta olennaisiin yhtiön sisäisiin ohjeistuksiin ja

toimintaperiaatteisiin.

• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon

ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne

konsernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.

• Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta

arvioimme yhtiön suorittaman prosessin toteuttamista

suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä,

että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat

ESRS-standardien mukaisia.

• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia

kestävyysseikkoja koskevat ESRS-standardien vaatimuk-

set olennaisilta osin.

• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen pro-

sessista, joilla yhtiö on määritellyt taksonomiakelpoiset ja

taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvi-

oimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Espoossa, 18. maaliskuuta 2026

Deloitte Oy

Kestävyystarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen

KRT

164

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS

165

Riippumattoman tilintarkastajan raportti

Aspo Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

Aspo Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuu-

den antavan toimeksiannon, jonka kohteena

on Aspo Oyj:n (y-tunnus 1547798-7) komis-

sion teknisen sääntelystandardin mukaisesti

laadittu tilinpäätös (aspooyj-2025-12-31-1-fi.

zip) tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön

toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen

(ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne

täyttävät komission teknisen sääntelystan-

dardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuu-

luu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa

komission teknisen sääntelystandardin

artiklan 3 mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisälty-

vän konsernitilinpäätöksen päälaskel-

mat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot

iXBRL-merkein komission teknisen sään-

telystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilin-

tarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen

yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös

sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka

ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laa-

tia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen

sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus

ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden

Suomessa noudatettavien eettisten vaati-

musten mukaisesti, jotka koskevat suorit-

tamaamme toimeksiantoa ja olemme täyt-

täneet muut näiden vaatimusten mukaiset

eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä

laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka

mukaan tilintarkastusyhteisön on suunnitel-

tava, otettava käyttöön ja pidettävä toimin-

nassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan

lukien eettisten vaatimusten, ammatillis-

ten standardien sekä sovellettavien säädök-

siin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten

noudattamista koskevat toimintaperiaatteet

tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkina-

lain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission

teknisen sääntelystandardin mukaisesti laa-

dittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä,

onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konser-

nitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komis-

sion teknisen sääntelystandardin 4 artiklan

vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausun-

nossamme, missä laajuudessa varmennus

on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuul-

lisen varmuuden antavan toimeksiannon kan-

sainvälisen varmennustoimeksiantostandar-

din ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä

evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät

konsernitilinpäätöksen päälaskelmat

olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein

komission teknisen sääntelystandardin

4. artiklan vaatimusten mukaisesti,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät

konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön

tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty

iXBRL-merkein komission teknisen sään-

telystandardin 4. artiklan vaatimusten

mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu

tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne,

ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan har-

kinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioimi-

nen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä

johtuvaa olennaista poikkeamaa komission

teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankki-

neet lausuntomme perustaksi tarpeellisen

määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastus-

evidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukai-

sena lausuntona esitämme, että Aspo Oyj:n

ESEF-tilinpäätökseen (aspooyj-2025-12-31-

1-fi.zip) sisältyvät konsernitilinpäätöksen

päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tun-

nistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on

olennaisilta osin merkitty komission teknisen

sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Aspo Oyj:n konsernitilin-

päätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta

1.1.–31.12.2025 on annettu tilintarkastus-

kertomuksellamme 18.3.2026. Tällä rapor-

tilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilin-

tarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmen-

nusjohtopäätöstä.

Espoossa, 18. maaliskuuta 2026

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen

KHT

ii VUOSI 2025

iii Toimitusjohtajan katsaus

iv-x Aspo lyhyesti

1 TOIMINTAKERTOMUS

17 – Kestävyysraportti

76 – Kestävyysraportin liitetiedot

82 TILINPÄÄTÖS

83 Konsernitilinpäätös 2025

146 Emoyhtiön tilinpäätös 2025

159 Tilintarkastuskertomus

163 Kestävyysraportin varmennuskertomus

165 HALLINNOINTI

166 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

173 Konsernin hallitus

175 Konsernin johtoryhmä

176 TIETOA SIJOITTAJILLE

SISÄLLYS