2025
Vuosikatsaus
Sisällys ....................................................................................................................................................... 2
Componenta lyhyesti ...................................................................................................................... 3
Konsernin taloudellinen kehitys ............................................................................................ 4
Componentan arvonluonti ......................................................................................................... 6
Toimitusjohtajan katsaus ............................................................................................................ 7
Hallituksen toimintakertomus 2025 .................................................................................... 9
Kestävyysselvitys 2025 .................................................................................................................. 16
Tunnusluvut .......................................................................................................................................... 71
Tunnuslukujen laskentakaavat .............................................................................................. 72
Konsernitilinpäätös ......................................................................................................................... 73
Konsernin tuloslaskelma .............................................................................................................. 73
Konsernin laaja tuloslaskelma .................................................................................................. 74
Konsernin tase ................................................................................................................................... 75
Konsernin rahavirtalaskelma ..................................................................................................... 76
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ...................................................... 77
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot .......................................................................................... 78
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ....................................................................... 78
1 Liikevaihto ............................................................................................................................. 83
2 Liiketoiminnan muut tuotot ............................................................................................. 85
3 Liiketoiminnan kulut .......................................................................................................... 85
4 Henkilöstökulut ................................................................................................................... 86
5 Tutkimus- ja kehitysmenot ............................................................................................... 86
6 Poistot ja arvonalentumiset ............................................................................................. 86
7 Rahoitustuotot ja -kulut .................................................................................................... 87
8 Tuloverot ............................................................................................................................... 87
9 Osakekohtainen tulos ........................................................................................................ 88
10 Aineettomat hyödykkeet .................................................................................................. 88
11 Liikearvo ................................................................................................................................ 89
12 Aineelliset hyödykkeet....................................................................................................... 90
13 Vaihto-omaisuus ................................................................................................................. 93
14 Myyntisaamiset .................................................................................................................. 94
15 Muut lyhytaikaiset saamiset ja siirtosaamiset ........................................................... 95
16 Laskennalliset verosaamiset ja -velat ............................................................................ 95
17 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot .............................................................................. 98
18 Pääoman hallinta ................................................................................................................ 99
19 Osakeperusteiset maksut ................................................................................................. 99
20 Eläkevelvoitteet ja muut työsuhde-etuudet ................................................................ 100
21 Varaukset .............................................................................................................................. 100
22 Rahoitusriskit ja -instrumentit ........................................................................................ 101
23 Muut korottomat velat ja siirtovelat .............................................................................. 104
24 Velkojen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan ............................................................. 105
25 Vuokrasopimusvelat .......................................................................................................... 106
26 Vastuusitoumukset ............................................................................................................ 106
27 Lähipiiritapahtumat ........................................................................................................... 107
Emoyhtiön tilinpäätös .................................................................................................................... 108
Emoyhtiön tuloslaskelma ............................................................................................................ 108
Emoyhtiön tase ................................................................................................................................. 109
Emoyhtiön rahavirtalaskelma ................................................................................................... 110
Emoyhtiön liitetiedot ...................................................................................................................... 111
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet .................................................................... 111
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset ................................... 121
Tilintarkastuskertomus ................................................................................................................ 122
Tilintarkastajan ESEF-varmennusraportti ....................................................................... 128
Kestävyysselvityksen varmennuskertomus .................................................................. 130
Tietoja sijoittajille .............................................................................................................................. 133
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2025............................................................ 135
Sisällys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
2

Sisällys

Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Liikevaihto, Me
115,7
Käyttökate, Me
9,7
Oikaistu käyttökate, Me
9,7
Liiketulos, Me
4,3
Oikaistu liiketulos, Me
4,3
Tilauskanta vuoden lopussa, Me
19,6
Henkilöstö
676
Suomi
81,1%
Ruotsi
12,1%
Saksa
2,3%
Muu
Eurooppa
4,2%
Muut
maat
0,3%
Componenta lyhyesti

johtava konepajateollisuuden sopimusvalmistaja. Vastuullisuus ja
asiakkaiden tarpeet ovat yhtiön laajan teknologiaportfolion ytimessä.
Componenta valmistaa korkealaatuisia komponentteja asiakkailleen,

Nasdaq Helsingissä (CTH1V).
Liikevaihdon jakautuminen
markkina-alueittain*, %
Vuosi 2025:
Liikevaihdon jakautuminen, %
Koneen-
rakennus
Energia-
teollisuus
Maatalous-
koneet
Puolustusväline-
teollisuus
Metsä-
koneet
Muut
teollisuudenalat
35% 18% 6%23% 14% 4%
* Maakohtaisen myynnin maa määräytyy sen pohjalta, minne tavara tai palvelu on toimitettu.
Asiakkaamme ovat globaaleja kone- ja laite valmistajia, joten tuotteemme päätyvät lopulta
ympäri maailmaa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
3

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Konsernin kehitys 1.1.–31.12.
2025 2024 2023 2022 2021
Liikevaihto, Te
115 732
97 145 101 809 109 087 87 254
Käyttökate, Te
9 731
7 854 5 278 7 086 4 959
Liiketulos, Te
4 335
2 562 3 762 1 555 13
Liiketulosmarginaali, %
3,7
2,6 3,7 1,4 0
Rahoitustuotot ja -kulut, Te
-1 969
-2 358 -2 193 -1 662 -418
Tulos rahoituserien jälkeen, Te
2 366
204 1 568 -106 -405
Tilikauden tulos, Te
8 039
204 1 547 52 -405
Tilauskanta kauden lopussa, Te
19 587
16 682 14 532 18 481 13 954
Liikevaihdon muutos, %
19,1
-4,6 -6,7 25,0 24,6
Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus, %
19,0
16,5 18,6 19,9 20,1
Konsernin taloudellinen kehitys
0
2000
4000
6000
8000
10000
20252024202320222021
0
2
4
6
8
10
20252024202320222021
0
2000
4000
6000
8000
10000
20252024202320222021
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
20252024202320222021
0
10
20
30
40
50
20252024202320222021
0
2000
4000
6000
8000
10000
20252024202320222021
Liiketoiminnan rahavirta, Te Sijoitetun pääoman tuotto, % Korolliset nettovelat, Te
Liikevaihto, Te
Omavaraisuusaste, %
Käyttökate, Te*

Konsernin kehitys ei ole osa virallista tilinpäätöstä.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
4

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Yhteenveto vuoden
keskeisistä tapahtumista
Componenta tiedotti 16.4.2025, että yhtiö on sopinut luottolimiitin
jatkamisesta ja korottamisesta 1 miljoonalla eurolla sekä uudesta 2
miljoonan euron investointilainasta. Componenta allekirjoitti sopimuksen
Avida Finans Ab, filial i Finland:in (”Avida”) kanssa nykyisen 4 miljoonan
euron määräisen luottolimiitin korottamisesta 1 miljoonalla eurolla

voimassaoloaikaa jatkettiin kahdella vuodella eli syyskuuhun 2027
saakka. Lisäksi Componenta sopi uudesta yhteensä 2 miljoonan euron

vuotta. Lainan nostoaika on allekirjoitushetkestä lähtien ensimmäiset
12 kuukautta ja takaisinmaksuaika on sitä seuraavat 36 kuukautta.

käyttää pääasiassa tavanomaisiin liiketoiminnan tarvitsemiin kone- ja
laiteinvestointeihin. Tilikauden päättyessä investointilaina oli nostamaton.
Componenta tiedotti 25.8.2025 Puolustusvoimien 10,4 Me:n hankinnasta,
johon sisältyy noin 4,4 Me:n optio.
Componenta Manufacturing Oy maksoi 1.10.2025 Fortaco Oy:lle

liiketoimintojen käytössä olleista kiinteistöistä. Kyseisten liiketoimintojen
kauppa toteutui 1.10.2024, ja ne siirtyivät osaksi Componentaa
kaupantekopäivästä lähtien.
Componenta nosti joulukuussa 2025 uuden yhteensä kolmen
miljoonan euron määräisen lainan LähiTapiolalta ja Keskinäinen
Työeläkevakuutusyhtiö Elolta. Lainaa käytetään käyttöpääomaan
ja investointien rahoittamiseen. Laina-aika on viisi vuotta ja muut
lainaehdot ovat tavanomaiset.
Avainluvut
2025 2024 Muutos, %
Liikevaihto, Te
115 732
97 145 19,1
Käyttökate, Te
9 731
7 854* 23,9
Oikaistu käyttökate, Te
9 731
4 930 97,4
Liiketulos, Te
4 335
2 562* 69,2
Liiketulosmarginaali, %
3,7
2,6* 42,0
Oikaistu liiketulos, Te
4 335
-362 1 297,5
Tulos rahoituserien jälkeen, Te
2 366
204 1 060,5
Tilikauden tulos, Te
8 039
204 3 842,9
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e
0,83
0,02 3 834,9
Laimennettu osakekohtainen tulos, e
0,79
0,02 3 735,9
Liiketoiminnan rahavirta, Te
7 280
8 232 -11,6
Korollinen nettovelka, Te
2 186
5 472 -60,0
Nettovelkaantumisaste, %
6,4
21,2 -70,0
Oman pääoman tuotto, %
26,7
0,8 3 260,1

9,8
6,6 47,6
Omavaraisuusaste, %
46,5
41,3 12,5
Bruttoinvestoinnit sis. taseeseen kirjattujen
vuokrasopimusten osuuden, Te 3 808 6 732 -43,4
Henkilöstö kauden lopussa ml. vuokratyövoima
676
689 -1,9
Henkilöstö keskimäärin kauden aikana ml.
vuokratyövoima 675 639 5,5
Tilauskanta, Te
19 587
16 682 17,4
* Tilikauden käyttökatteeseen ja liiketulokseen sisältyy vuoden 2024 viimeiselle vuosineljännekselle
kirjattu 2,9 Me:n suuruinen ei-operatiivisesta toiminnasta syntyvä kertaluonteinen tuotto Kalajoen

Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
5

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Componentan arvonluonti
›
Ympäristövaatimusten lisääntyminen, kotimaisen kilpailukyvyn muutokset, osaavan työvoiman saatavuus,
digitalisaatio ja teknologinen kehitys, globaalin markkinatilanteen muutokset ja konsolidoitumiskehitys
Liike-
toimintaan
vaikuttavat
muutos-
voimat
Vaikutus
Componenta
Tuotokset
Inhimillinen ja tiedollinen pääoma
›
676 ammattilaista
›
Innostava yrityskulttuuri, joka kannustaa
kehittymiseen
›
Metallialan asiantuntemus 200 vuoden
ajalta
›
Laaja valmistustekninen osaaminen
›
Jatkuva parantaminen ja
valmistusprosessien kehittäminen
›
Tavoitteellinen ympäristö-, terveys- ja
turvallisuusjohtaminen
›
Yrityksen tunnettavuus ja maine
luotettavana sopimusvalmistajana
Taloudellinen pääoma
›
Taseen loppusumma 76,3 Me
›
Nettovelka 2,2 Me
›
Monipuolinen omistuspohja
›
Pitkäaikaiset asiakassuhteet
Toimitusketjut
›
Raaka-aineiden, materiaalien ja palveluiden
ostot/hankinnat 69,7Me
›
Kattava alihankintaverkosto
Omaisuus
›
Tuotanto Suomessa 10 toimipaikassa
(2valimoa, 5 koneistusyksikköä, 1takomo,
1putkipalvelu, 1levypalvelu ja 1 hitsaus ja
pintakäsittely-yksikkö)
›
Investoinnit
›
Kalajoen, Karkkilan, Porin ja Sepänkylän
tehdaskiinteistöt
Energialähteet
›
Sähkön osuus 75,9 %, kaukolämmön
osuus 13,8 %, nestekaasun osuus 7,3 %,
öljyn osuus 2,9 % ja biopolttoaineiden
osuus 0,1 %
Tuotteet
›
20 307 tonnia valimotuotteita
›
647 639 kpl koneistuksia
›
411 847 kpl putkituotteita
›
94 411 kpl levyleikkeitä
›
1 748 kpl takeita
›
3 888 tonnia hitsattuja ja koneistettuja levyrakenteita
Palvelut
›
Aihiovalmistus (putki-, levy-, valu- ja taetuotteet)
›
Jatkojalostus (koneistus, lämpö- ja pintakäsittely)
›
Menetelmäsuunnittelu
›
Komponenttien valmistussuunnittelu
Hiilijalanjälki
›
Vuonna 2025 kasvihuonekaasupäästöt olivat
konsernitasolla yhteensä 66 632 t CO
2
-ekv.
Taloudellinen vaikutus
›
Investoinnit
›
Verot
›
Maksut toimittajille ja kumppaneille
›
Korkokulut luotonantajille
›
Osakkeen arvonnousu
›
Palkat ja edut työntekijöille
Sosiaalinen vaikutus
›
Työnantajavaikutus eri paikkakunnilla
›
Luotettava toimittaja asiakasyrityksille
›
Turvallinen ja vastuullinen työnantaja
›
Urakehitysmahdollisuudet henkilöstölle
›
Turvallinen työympäristö henkilöstölle
Ympäristövaikutus
›
Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen tuotannossa
vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä
›
Päästöttömän sähkön käyttö rajoittaa toiminnan
ilmastovaikutuksia
›
Valmistusmenetelmien tehokkuuden parantaminen ja
investointien ympäristönäkökulmien huomioiminen
pienentää ympäristökuormitusta
Strategia
Strategian painopistealueet: syvällinen asiakastuntemus, vastuullisuus, operatiivinen uudistuminen,
henkilöstö on avain menestykseen ja epäorgaaninen kasvu
Tavoitteenamme on olla asiakkaillemme ensisijainen laajan tarjooman palveleva kokonaistoimittaja.
Pääoma
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
6

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Toimitusjohtajan katsaus
Vuosi 2025 meni Componentan osalta hyvin ja olemme erittäin
tyytyväisiä suoritukseemme. Jatkoimme suunnitelmallista
kehitystyötämme ja onnistuimme sen myötä parantamaan sekä

aktiivisen sopeuttamisen kanssa kannattavuutemme nousi olosuhteet
huomioiden hyvälle tasolle.
Vaikka yleinen markkinaelpyminen on ollut odotuksiamme heikompaa,
kokonaisuutena tilauskantamme jatkoi kasvuaan läpi koko vuoden 2025
ja asiakkaidemme odotukset sekä yleiset indikaattorit ovat kehittyneet
myönteiseen suuntaan. Lisäksi uusmyyntimme toteutui asettamiemme
tavoitteiden mukaisesti, mikä tukee tulevaisuuden kasvutavoitteidemme
saavuttamista.
Liikevaihdossamme ja tilauskantakehityksessämme näkyvät
etenkin energia- ja puolustusvälineteollisuuden vahva vire. Myös
koneenrakennusteollisuus kehittyi myönteisesti viime vuoden aikana,
mikä tarjoaa hyvät lähtökohdat vuodelle 2026.
Maatalouskoneiden ja -laitteiden kysyntä säilyi pääosin koko Euroopan
laajuisesti matalalla tasolla, ja alan elpymisodotukset ovat siirtyneet
kuluvan vuoden toiselle puoliskolle, vaikka merkkejä käänteestä on
jo havaittavissa. Markkinan tilausvolyymien alhainen taso korostui
valimoliiketoiminnoissamme matalana kapasiteetin käyttöasteena, minkä
takia jatkoimme yksiköissämme sopeutustoimia vuonna 2025.
Konsernin palvelukyvykkyys jatkui laadukkaalla tasolla viime vuonna ja

maltilliselle tasolle ja raaka-aineiden, sähköenergian, materiaalien
sekä komponenttien saatavuus on tällä hetkellä normaalilla tasolla.

tilauskantamme positiiviseen kehittymiseen ja pyrimme varmistamaan omien
hankintaketjujemme toimivuuden myös tulevaisuudessa sekä kasvavissa
volyymeissä.
Investointeja ja kehitystoimenpiteitä
Jatkoimme kyvykkyyksiimme sekä tuotantokapasiteettiimme ja
tehokkuutemme kehittämiseen kohdennettuja investointejamme, joilla
varaudumme erityisesti puolustusväline- ja energiasektorin kysynnän,
kapasiteettitarpeen ja tilauskantojen kasvuun, jota onnistunut uusmyyntimme
eri toimialoille tulee entisestään vauhdittamaan tulevaisuudessa. Tehtyjen
toimenpiteiden arvioidaan jatkossa parantavan myös kannattavuuttamme.

osaltaan investointi- ja kasvuhankkeiden toteutuminen.
Varovaisuus leimaa edelleen markkinoita
Geopoliittisen tilanteen ja tullipäätösten luoma epävarmuus markkinoilla on
pitänyt asiakkaidemme päätöksentekoajat tarjouksen jättämisestä tarjouksen
hyväksymiseen pitkinä ja lykännyt loppuasiakkaiden investointipäätösten
Liikevaihto ja kannattavuus paranivat selvästi vuonna 2025
Toimitusjohtajan
katsaus
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
7


Sisällys
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
tekoa. Tilanne on kuitenkin Componentan näkökulmasta tällä hetkellä vakaa
ja seuraamme tilanteen kehittymistä aktiivisesti. Kauppapoliittisten päätösten
ja jatkuvien muutosten suora vaikutus Componentaan on ollut toistaiseksi
vähäinen.



aiheuttaa hintojen nousua sekä saatavuushaasteita Euroopan sisämarkkinoilla.
Componenta hallitsee raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä pääsääntöisesti
indeksoiduin hintasopimuksin sekä saatavuusriskiä minimissään
kahden toimittajan strategialla kriittisten tuotantomateriaalien osalta.
Työmarkkinahäiriöiden osalta vuoden 2025 alussa aikaansaatu palkkaratkaisu
on osaltaan antanut työrauhan, joka jatkuu todennäköisesti vuodelle 2027 asti.
Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
Julkaisimme myös yhtiön pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet kaudelle
2025–2027. Tavoitteiden mukaisesti pyrimme nopeuttamaan Componentan
kasvua ja parantamaan kannattavuuttamme myös yritysostoin sekä
saavuttamaan systemaattisen työmme ja onnistuneen uusmyyntimme
johdosta liikevaihtoa yli 150 miljoonan euron orgaanisesti yli 5 %:n

konsernin kasvustrategiaan liittyviä investointi- ja kehityshankkeita, minkä
vuoksi vuoden 2025 voiton jättäminen yhtiöön tukee parhaiten strategian
toteuttamista ja pitkän aikavälin arvonluontia osakkeenomistajille.
Kasvun odotetaan jatkuvan vuonna 2026
Hitaasta markkinaelpymisestä huolimatta teollisuuden eri aloilla
syntyy samanaikaisesti kuitenkin koneiden ja laitteiden osalta jatkuvaa
investointivelkaa, minkä johdosta odotuksemme tilauskantamme kehittymisestä
lähitulevaisuudessa ovat myönteiset. Myös inflaatio sekä korkokanta ovat
pysyneet maltillisella tasolla luoden osaltaan edellytyksiä kasvun kiihtymiselle.
Jatkamme sopimusvalmistajana aktiivisesti
toimenpiteitämme markkina-asemamme
vahvistamiseksi ja haluamme sen myötä
olla asiakkaillemme ensisijainen laajan
tarjoaman vastuullinen kokonaistoimittaja.
Haluan vielä kiittää henkilöstöämme
sitoutumisesta ja vahvasta panoksesta
vuoden aikana sekä asiakkaitamme,
toimittajiamme ja muita
sidosryhmiämme
hyvästä yhteistyöstä ja
luottamuksesta. Tästä
on hyvä jatkaa yhdessä
eteenpäin vuotta 2026.
Sami Sivuranta
toimitusjohtaja
Toimitusjohtajan
katsaus
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
8

Sisällys
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus 2025
Liiketoimintamalli
Componenta Oyj on kansainvälinen

konepajateollisuuden sopimusvalmistaja.
Componentalla ja sen edeltäjillä on yli
200-vuotinen kokemus metallinkäsittelystä,
menetelmäsuunnittelusta, tuotekehitysyhteistyöstä
ja eri valmistustekniikoista sekä niiden
kehittämisestä. Konsernin operatiiviset

teknologiaportfolio on laaja ja konserni valmistaa
sekä valettuja ja koneistettuja metallikomponentteja
että takeita, hitsattuja rakenteita, putkituotteita
ja levyleikkeitä. Componentan liiketoimintamalli
rakentuu pitkäaikaisille asiakassuhteille. Konsernin
asiakkaat ovat globaaleja kone- ja laitevalmistajia.
Componentan tuotanto on keskittynyt
palvelemaan asiakkaita joustavasti erityisesti
lyhyissä ja keskisuurissa tuotantosarjoissa.
Tuotantoyksiköiden laaja tarjonta kattaa kokoluokat
sadoista grammoista tuhansiin kiloihin, volyymit
yksittäiskappaleista kymmenien tuhansien sarjoihin
sekä monet eri materiaalivaihtoehdot.
Componentan arvoketjussa arvo muodostuu
pääasiassa lopputuotteiden käyttövaiheessa, kun
Componentan asiakkaat pystyvät tuottamaan
pitkäikäisiä lopputuotteita. Componentan raaka-
aine- ja toimitusketjut ovat globaaleja.
Yhteenveto vuoden
keskeisistä tapahtumista
Componenta tiedotti 16.4.2025, että yhtiö
on sopinut luottolimiitin jatkamisesta ja
korottamisesta 1 miljoonalla eurolla sekä uudesta
2 miljoonan euron investointilainasta. Componenta
allekirjoitti sopimuksen Avida Finans Ab, filial i
Finland:in (”Avida”) kanssa nykyisen 4 miljoonan
euron määräisen luottolimiitin korottamisesta
1 miljoonalla eurolla yhteensä 5 miljoonaan

voimassaoloaikaa jatkettiin kahdella vuodella eli
syyskuuhun 2027 saakka. Lisäksi Componenta
sopi uudesta yhteensä 2 miljoonan euron

maturiteetti on neljä vuotta. Lainan nostoaika
on allekirjoitushetkestä lähtien ensimmäiset 12
kuukautta ja takaisinmaksuaika on sitä seuraavat
36 kuukautta. Muut lainaehdot ovat tavanomaiset.

tavanomaisiin liiketoiminnan tarvitsemiin kone-
ja laiteinvestointeihin. Tilikauden päättyessä
investointilaina oli nostamaton.
Componenta tiedotti 25.8.2025 Puolustusvoimien
10,4 Me:n hankinnasta, johon sisältyy noin 4,4 Me:n
optio.
Componenta Manufacturing Oy maksoi 1.10.2025
Fortaco Oy:lle aiemmin sovitun mukaisesti

liiketoimintojen käytössä olleista kiinteistöistä.
Kyseisten liiketoimintojen kauppa toteutui
1.10.2024, ja ne siirtyivät osaksi Componentaa
kaupantekopäivästä lähtien.
Componenta nosti joulukuussa 2025 uuden
yhteensä kolmen miljoonan euron määräisen lainan
LähiTapiolalta ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö
Elolta. Lainaa käytetään käyttöpääomaan ja
investointien rahoittamiseen. Laina-aika on viisi
vuotta ja muut lainaehdot ovat tavanomaiset.
Liikevaihto
Liikevaihto markkina-alueittain
Te
1.1.–31.12.
2025
1.1.–31.12.
2024

93 828
81 090
Ruotsi
14 017
10 517

2 644
1 496
Muu Eurooppa
4 902
3 649
Muut maat
398
417

-57
-24

115 732
97 145
Hallituksen
toimintakertomus
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
9


Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Liikevaihto kasvoi 19,1 % vertailukaudesta ja oli
115,7 Me (97,1 Me). Liikevaihdon nousu johtui
suurelta osin lokakuussa 2024 hankituista
uusista liiketoiminnoista sekä markkinoiden
lievästä elpymisestä. Lisäksi liikevaihtoa
kasvatti hieman vuonna 2024 käyttöönotettu
matalampiin tilauskantoihin ja käyntiasteisiin
perustuva hinnoittelumuutos. Tilikauden
toisesta vuosineljänneksestä lähtien liikevaihtoa
kasvattivat myös tehdyt hinnankorotukset,
joilla kompensoitiin teollisuudessa syntyneen
palkkaratkaisun aiheuttamia kustannusnousuja.
Componentan liikevaihto jakautui asiakas-
toimialoittain seuraavasti: koneenrakennus 35 %
(39 %), energiateollisuus 23 % (14 %), maatalous-
koneet 18 % (20 %), puolustusväline-teollisuus
14 % (15 %), metsäkoneet 6 % (7 %) ja muut
teollisuudenalat yhteensä 4 % (5 %).
Tilauskanta
Te 31.12.2025 31.12.2024
Tilauskanta
19 587
16 682
Componentan tilauskanta vuoden 2025 lopussa
oli 19,6 Me (16,7 Me). Tilauskanta kasvoi 1,4
Me:lla edellisen vuosineljänneksen lopusta.
Tilauskanta käsittää asiakkaille vahvistetut
kahden seuraavan kuukauden tilaukset.
Tilauskannan nousuun edellisestä vuodesta
vaikutti Componentan saama uusmyynti ja
markkinoiden lievä elpyminen.
Tulos
1.1.–31.12.
2025
1.1.–31.12.
2024
Liiketulos, Te
4 335
2 562**
Liiketulosmarginaali, %
3,7
2,6**
Tulos rahoituserien jälkeen, Te
2 366
204
Tilikauden tulos, Te
8 039
* 204
Laimentamaton
osakekohtainen tulos, e 0,83 0,02
Laimennusvaikutuksella
oikaistu osakekohtainen tulos, e 0,79 0,02
* Tilikauden tulokseen sisältyy tilikaudelle kirjattu 5,7 Me:n
laskennallinen verosaaminen vahvistetuista verotuksellisista
tappioista ja muista väliaikaisista eroista.
** Vuoden 2024 liiketulokseen sisältyy vuoden 2024 viimeiselle
vuosineljännekselle kirjattu 2,9 Me:n suuruinen ei-
operatiivisesta toiminnasta syntyvä kertaluonteinen tuotto

liiketoimintojen kaupasta.
Konsernin käyttökate parani edellisvuodesta ja oli
9,7 Me (7,9 Me). Oikaistu käyttökate oli 9,7 Me (4,9
Me). Tilikaudella ei ollut oikaistavia eriä, mutta
vertailukauden käyttökatteeseen sisältyi 2,9 Me:n
suuruinen kertaluonteinen ei-operatiivisesta
toiminnasta syntyvä kertaluonteinen tuotto Kalajoen

käyttökatteen paraneminen vertailukauteen
nähden johtui edellisvuotta paremmista tuotannon
tuottavuus- ja laatutekijöistä, uusista liiketoiminnoista
ja viime vuoden aikana käyttöönotetuista
väliaikaisista hinnoittelumuutoksista. Vertailukauden
käyttökatetta rasittivat edellisvuotta alhaisemmat
myyntivolyymit ja sarjatuotantoon ylösajettujen
volyymituotteiden aiheuttama väliaikaisesti
huonompi tuottavuus ja sisäiset laatuhaasteet
sekä sähkön ja pääraaka-aineiden indeksikehitys.

rasittivat lisäksi vuodenalkuihin ajoittuneet
työtaistelutoimenpiteet.
Konsernin liiketulos kasvoi edellisvuodesta ja oli
4,3 Me (2,6 Me). Oikaistu liiketulos oli 4,3 Me (-0,4
Me). Vertailukauden liiketulokseen sisältyi edellisessä
kappaleessa mainittu kertaluonteinen tuotto
liiketoimintakaupasta.
Konsernin nettorahoituserät olivat -2,0 Me (-2,4 Me).
Nettorahoituserät laskivat hieman edellisvuodesta
alhaisempien korkojen ansiosta, vaikka factoring-
rahoituksen volyymit kasvoivat. Konsernin tulos
rahoituserien jälkeen oli 2,4 Me (0,2 Me). Tilikauden
verot olivat 5,7 Me (0,0 Me). Tilikauden verot

perusteella kirjatuista laskennallisista verosaamisista.
Konsernin tilikauden tulos oli 8,0 Me (0,2 Me).
Tilikauden osakekohtainen laimentamaton tulos
oli 0,83 e (0,02 e). Tilikauden osakekohtainen tulos
laimennusvaikutuksella oli 0,79 e (0,02 e).
Puolustusvoimien kauppa
Componenta tiedotti 25.8.2025 Puolustusvoimien
hankkivan Componentalta tuotteita 10,4 Me arvosta.
Kaupan kokonaisarvo sisältää noin 4,4 Me:n
suuruisen option, joka on lunastettava 31.12.2026
mennessä. Toimitukset ajoittuvat vuosille 2025–2028.
Aiemmin toukokuussa 2024 tiedotettiin 50 Me:n
kaupasta, jonka toimitukset ajoittuvat niin ikään
vuosille 2025–2028.
Hallituksen
toimintakertomus
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
10

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Liiketoimintakauppa Kalajoen
tehtaasta ja Sepänkylän koneistus
ja palvelukeskuksesta
Componenta osti 1.10.2024 Fortaco Groupilta

palvelukeskuksen liiketoiminnot noin 2,8 Me:n
kauppahinnalla. Ostetut liiketoiminnot yhdisteltiin
Componentaan kaupan toteutumisesta lähtien
ja kauppa rahoitettiin tulorahoituksella sekä
käytössä olevilla rahoituslimiiteillä. Componenta
kirjasi kaupasta 2,9 Me:n kertaluonteisen
ei-operatiivisen tuoton tilikaudelle 2024, joka
on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Hankitut toiminnot työllistivät noin 60 henkilöä ja
vahvistivat Componentan palvelutarjoamaa kone-
ja laitevalmistajille. Componenta Manufacturing Oy
maksoi liiketoimintojen käytössä olevista Kalajoen

aiemmin sovitun mukaisesti.
Tase, rahoitus ja rahavirta
Rahavirta ja tase 2025 2024
Liiketoiminnan rahavirta, Te
7 280
8 232
Korollinen nettovelka, Te
2 186
5 472
Nettovelkaantumisaste, %
6,4
21,2
Omavaraisuusaste, %
46,5
41,3
Oman pääoman tuotto, %
26,7
0,8

9,8
6,6
Tilikauden lopussa yhtiön sijoitettu pääoma oli
49,9 Me (40,0 Me) ja sijoitetun pääoman tuotto
oli 9,8 % (6,6 %). Oman pääoman tuotto oli 26,7 %
(0,8 %). Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden
lopussa 46,5 % (41,3 %). Omavaraisuuden
vahvistuminen johtui pääasiassa suotuisasta
tuloskehityksestä ja tilikaudelle kirjatuista
laskennallisista verosaamisista. Konsernin
oma pääoma oli 34,4 Me (25,8 Me). Korollinen
nettovelka oli tilikauden lopussa 2,2 Me (5,5 Me).
Nettovelkaantumisaste oli tilikauden lopussa
6,4 % (21,2 %). Korollisen nettovelan ja
nettovelkaantumisasteen muutokseen vaikutti
vertailukautta parempi kassatilanne.
Componenta-konsernin velat 31.12.2025 olivat
yhteensä 41,8 Me (37,6 Me). Pitkäaikaisia velkoja oli
12,8 Me (11,7 Me) ja lyhytaikaisia oli 29,0 Me (25,9
Me). Konsernin velkoihin sisältyi 5,9 Me (4,1 Me)
ulkoisia rahoituslaitoslainoja. Muut konsernin
velkaerät sisälsivät käyttöpääomaeriä 11,6 Me (10,5
Me), toimitilojen sekä koneiden ja laitteiden
vuokrasopimusvelkoja 9,6 Me (10,1 Me) ja muita
velkaeriä 14,7 Me (12,9 Me).
Tilikauden lopussa konsernin rahat ja
pankkisaamiset olivat yhteensä 13,3 Me (8,7
Me). Tilikauden päättymisen jälkeen konsernin
maksuvalmius on säilynyt hyvänä. Tilikauden
aikana Componenta sopi luottolimiittien
jatkamisesta ja korottamisesta 1 Me:lla, minkä
seurauksena yhtiöllä oli tilikauden lopussa sitovia
ja käyttämättömiä luottositoumuksia yhteensä
5,0 Me (4,0 Me), jotka ovat voimassa syyskuuhun
2027 asti. Lisäksi Componenta sopi huhtikuussa
Avidan kanssa uudesta 2,0 Me:n investointilainasta,
joka oli tilikauden päättyessä kokonaisuudessaan
nostamatta. Componenta nosti joulukuussa
uuden yhteensä 3,0 Me:n lainan LähiTapiolalta
ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elolta.
Laina-aika on viisi vuotta ja muut lainaehdot
ovat tavanomaiset. Lisäksi Componentalla on
yhdysvaltalaisen sijoittajan MPL:n kanssa sovittu

on yhtiön yksinomaisesta päätöksestä käytettävissä,
kokonaan käyttämätön ja voimassa 31.12.2027
saakka.
Konsernin liiketoiminnan rahavirta tilikaudella
oli 7,3 Me (8,2 Me). Tilikauden lopussa konsernin
käyttöpääoma (sis. vaihto-omaisuus ja
myyntisaamiset vähennettynä ostoveloilla) oli
7,4 Me (5,2 Me). Vertailukauteen nähden tilikauden
rahavirtaa heikensi ja käyttöpääomaan sitoutunutta
pääomaa kasvattivat pääasiassa edellisvuotta
korkeammat varastot.
Henkilöstö
2025 2024
Henkilöstökulut, Te
-38 299
-31 494
Henkilöstö keskimäärin kauden
aikana 666 614
Henkilöstö keskimäärin kauden
aikana, ml. vuokratyövoima 675 639
Henkilöstö kauden lopussa
663
681
Henkilöstö kauden lopussa, ml.
vuokratyövoima 676 689
Konsernin henkilömäärä tilikauden lopussa oli 663
(681).
Hallituksen
toimintakertomus
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
11

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Investoinnit
Te 2025 2024
Pysyvät vastaavat
2 507
5 567
Vuokrasopimukset 1 276 1 165
 3 783 6 732
Konsernin investointien määrä tilikaudella 2025 oli

erilaisista tuotannon kone- ja laitehankinnoista.
Vertailukauden investointeihin sisältyi myös
vertailukaudella tapahtunut liiketoimintakauppa.
Konsernin investointien nettorahavirta oli
-2,4 Me (-3,2 Me), joka sisältää konsernin
investointien rahavirran aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Tutkimus- ja kehittämismenoja ei ollut, koska
Componenta harjoittaa sopimusvalmistus-
liiketoimintaa.
Osakepääoma ja osakkeet
Componenta Oyj:n osake noteerataan Nasdaq
Helsingissä. Osakkeen tilikauden keskikurssi oli 4,12
euroa (2,75 euroa), alin kurssi 2,63 euroa (2,12 euroa)
ja ylin kurssi 5,68 euroa (3,55 euroa). Osakkeen
kurssi tilikauden lopussa oli 4,40 euroa (2,76 euroa).
Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa oli
43,3 Me (26,8 Me) ja osakkeen suhteellinen vaihto
tilikaudella oli 46,2 % (21,9 %) osakekannasta.
Componenta Oyj:n osakepääoma oli tilikauden

yhteenlaskettu määrä tilikauden lopussa oli
9 843 481 (9 712 757). Osakkeenomistajien määrä
tilikauden päättyessä oli 7 964 (7 005).
Osakkeenomistajat 31.12.2025
Osakkaan nimi Osakkeet %
1 Joensuun Kauppa ja Kone Oy 1 235 740 12,55
2 Etra Capital Oy 970 000 9,85
3 Nordea Life Assurance Finland
Limited
530 600 5,39
4 Elo Keskinäinen
Työeläkevakuutusyhtiö 275 000 2,79
5
 182 889 1,86
6 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö
Varma
143 696 1,46
7 Noveco Oy 140 000 1,42
8 Nikula Jukka-Pekka 115 976 1,18
9 Celltronix Oy 70 000 0,71
10
Lago Kapital Oy 67 000 0,68
Hallintarekisteröidyt osakkeet ja
ulkomaalaisomistus yhteensä 594 042 6,03
Muut osakkeet 5 518 538 56,06
Yhteensä 9 843 481 100,00
Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2025
Osakkeiden määrä Osakkaita % Osakkeet %
1–100 4 218 52,96 135 071 1,37
101–500 2 188 27,47 572 306 5,81
501–1 000 690 8,66 540 711 5,49
1 001–5 000 661 8,30 1 421 087 14,44
5 001–10 000 106 1,33 745 679 7,58
10 001–50 000 83 1,04 1 762 631 17,91
50 001–100 000 9 0,11 544 001 5,53
100 001–500 000 5 0,06 857 561 8,71
500 001–999 999 999 4 0,05 3 264 434 33,16
Yhteensä = liikkeelle-
laskettu määrä
7 964 100,00 9 843 481 100,00
Osakkeenomistuksen jakauma sektoreittain
31.12.2025
%
Kotitaloudet yhteensä 48,01
 35,34
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä 6,25
Julkisyhteisöt yhteensä 4,25
Hallintarekisteröidyt osakkeet ja
muu ulkomaalaisomistus 6,09
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt yhteensä 0,06
100,00
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous

vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen
sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja


mukaisesti, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta
vahvistetun taseen perusteella ei jaeta osinkoa.


hallitukseen nykyiset jäsenet Tomas Hedenborgin,


nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti,
että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan
vuosipalkkiona 50 000 euroa ja hallituksen jäsenille
30 000 euroa. Mahdollisten hallituksen alaisten
valiokuntien jäsenille maksetaan vuosipalkkiona


Hallituksen
toimintakertomus
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
12

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
hallituksen jäsenelle maksetaan kokouskohtainen
palkkio 1 000 euroa.
Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen
pitämässään järjestäytymiskokouksessa

ja varapuheenjohtajaksi Anne Koutosen.
Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy, jonka pää-




kestävyysraportoinnin varmentajana toimii KHT,
kestävyysraportointitarkastaja Laura Castrén.
Hallituksen ehdotuksen mukaisesti yhtiökokous
valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista
yhdessä tai useammassa erässä seuraavasti:
●
Osakeanti voidaan toteuttaa joko uusia osakkeita
antamalla tai yhtiön hallussa olevia omia
osakkeita luovuttamalla
●
Valtuutuksen nojalla annettavien tai
luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla
yhteensä enintään 961 563 osaketta, mikä vastaa
noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista
●

olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua
vastaan tai maksutta.
Hallitus päättää kaikista uusien osakkeiden
antamisen ja yhtiön hallussa olevien omien
osakkeiden luovuttamisen ehdoista. Hallitus voi
valtuutuksen perusteella päättää osakeannista
myös suunnatusti eli osakkeenomistajien
etuoikeudesta poiketen (suunnattu anti)
osakeyhtiölaissa mainituin edellytyksin. Valtuutus
sisältää myös oikeuden päättää uusien osakkeiden
antamisesta maksutta yhtiölle itselleen. Hallitus
voi käyttää valtuutusta esimerkiksi vastikkeena
yrityskaupoissa, pääomarakenteen kehittämiseksi,
omistuspohjan laajentamiseksi, yhtiön hankkiessa
liiketoimintaansa liittyvää omaisuutta tai muiden
liiketoimintaan liittyvien järjestelyjen rahoittamiseen
tai toteuttamiseen tai muihin hallituksen
päättämiin tarkoituksiin. Valtuutusta ei kuitenkaan
saa käyttää yhtiön johdon tai avainhenkilöiden
kannustinohjelmien toteuttamiseksi.
Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen, mutta kuitenkin

että valtuutus ei kumoa yhtiökokouksessa
13.4.2023 hallitukselle annettua valtuutusta päättää
osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamisesta kannustinjärjestelmiä
varten, jonka nojalla voidaan antaa enintään
400 000 kappaletta osakkeita. Valtuutus kumoaa
kuitenkin muut aiemmat käyttämättömät
osakeantivaltuutukset.
Hallituksen ehdotuksen mukaisesti yhtiö-
kokous päätti muuttaa teknisluonteisesti
yhtiöjärjestyksen kohtia 8 ja 11. Muutoksilla
varaudutaan kestävyysraportointisääntelyn
suunniteltuun keventämiseen siten, että yhtiön
kestävyysraportoinnin varmentaja voidaan jatkossa
valita tarvittaessa.
Optio-oikeudet

optio-ohjelmaa, jotka on suunnattu yhtiön
avainhenkilöiden kannustamiseen ja sitouttamiseen.
Kaikkien optio-ohjelmien kohderyhmään kuuluu
noin 15 avainhenkilöä mukaan lukien konsernin
johtoryhmän jäsenet. Optio-ohjelmien perusteella
voidaan merkitä yhteensä enintään noin 400 000
Componentan osaketta. Optio ohjelmien keskeiset
ehdot on esitetty tilinpäätöksessä.
Tilikauden aikana marraskuussa 2025 päättyi optio-
ohjelma 2018C, jonka perusteella merkittiin yhteensä
130 724 osaketta. Optio-oikeuksien merkintähinta,
yhteensä 395 440 euroa, kirjattiin kokonaisuudessaan
sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Componentalla oli tilikauden lopussa kolme
aikaisemmin hyväksyttyä optio-ohjelmaa: 2023A,
2023B ja 2023C.
Optio-oikeuksia 2023A oli yhteensä
133 348 kappaletta, joista yhtiön hallussa oli
4 168 kappaletta. Ohjelman 2023A:n osakkeen
merkintähinta on 3,00 euroa ja kukin optio-oikeus
oikeuttaa merkitsemään yhden Componentan
osakkeen. Ohjelman 2023A:n osakkeiden
merkintäaika on 1.6.2026–31.5.2028.
Hallituksen
toimintakertomus
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
13

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Optio-oikeuksia 2023B oli yhteensä
133 326 kappaletta, joista yhtiön hallussa oli
4 168 kappaletta. Ohjelman 2023B:n osakkeen
merkintähinta on 2,35 euroa ja kukin optio-oikeus
oikeuttaa merkitsemään yhden Componentan
osakkeen. Ohjelman 2023B:n osakkeiden
merkintäaika on 1.6.2027–31.5.2029.
Optio-oikeuksia 2023C oli yhteensä
133 326 kappaletta, joista yhtiön hallussa oli 3 703
kappaletta. Osakkeen merkintähinta on 3,97 euroa,
ja kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään
yhden Componentan osakkeen. Optio-oikeuksilla
2023C merkittävien osakkeiden merkintäaika on
1.6.2028–31.5.2030.
Hallitus ja johto
Componentan hallituksen muodostivat 23.4.2025

varapuheenjohtaja Anne Koutonen, Tomas

Componentan hallituksen muodostivat 23.4.2025

varapuheenjohtaja Anne Koutonen, Tomas

toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä. Konsernin
johtoryhmän muodostivat koko tilikauden ajan

Karppinen, operatiivinen johtaja Pasi Mäkinen ja

Riskit ja liiketoiminnan
epävarmuustekijät
Componentan liiketoiminnan merkittävimmät riskit
liittyvät liiketoimintaympäristöön, liiketoimintaan
ja rahoitukseen. Liiketoimintaympäristöön liittyviä
riskejä ovat kilpailu- ja hintariskit, hyödykeriskit
sekä ympäristöön liittyvät riskit. Liiketoimintaan
liittyviä riskejä ovat muun muassa asiakas- ja
toimittajariippuvuudet, tuottavuus-, tuotanto-
ja prosessiriskit, työmarkkinahäiriöt, sopimus-
ja tuotevastuuriskit sekä henkilöstö-, tieto- ja
kyberturvariskit. Rahoitusriskit liittyvät rahoituksen
saatavuuteen ja likviditeettiin sekä vastapuoli-,
valuutta-, korko- ja luottoriskeihin.
Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on
tiettyjen raaka-aineiden, kuten kierrätysteräksen
ja harkkoraudan, rakenneteräksen ja alumiinin,
sekä energian saatavuus kilpailukykyisin hinnoin
ja ilman toimitushäiriöitä. Katsauskaudella
sähköenergian markkinahinnat ovat olleet
keskimäärin kohtuullisella tasolla, vaikka
hintavaihtelu vuorokausi- ja tuntitasolla on ollut
merkittävää. Kiristynyt geopoliittinen tilanne voi
lisätä epävarmuutta raaka-aineiden ja materiaalien
saatavuudessa myös Componentan omassa
operatiivisessa toiminnassa. Lisäksi asiakkaiden
tiettyjen komponenttien maailmanlaajuiset
saatavuushaasteet voivat johtaa loppuasiakkaiden
tuotantohäiriöihin ja siten vaikuttaa Componentan
myyntivolyymeihin lyhyellä aikavälillä.
Componentan näkökulmasta tilanne on kuitenkin
tällä hetkellä vakaa.
Raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuden
varmistamiseksi Componenta käy aktiivista
vuoropuhelua toimittajiensa kanssa, päivittää
jatkuvasti tarve-ennusteitaan, optimoi
varastotasojaan pidemmän aikavälin kysyntää
vastaaviksi sekä seuraa tiiviisti toimittajiensa
tilannetta ja markkinakehitystä.
Componentalla ei ole merkittäviä tai välittömiä

riskikeskittymiä asiakkaissa tai tavarantoimittajissa,
eikä yhtiöllä ole omaa toimintaa näillä alueilla.
Venäjän hyökkäyssodalla on ollut vaikutusta
raaka-aineiden, kuten rakenneteräksen ja
harkkoraudan, yleiseen hintakehitykseen ja
saatavuuteen sekä energian hintakehitykseen.
Välillisesti sodalla on ollut vaikutusta
teräsmateriaalien valmistajien ja tukkureiden
toimitusketjuihin muun muassa rautamalmin
ja kivihiilen hintakehityksen ja saatavuuden
kautta. Geopoliittisen tilanteen heikkeneminen
voi jatkossa vaikuttaa rahoitusmarkkinoihin,
myyntivolyymeihin, raaka-aineiden ja energian
saatavuuteen ja hintakehitykseen sekä
ulkomaisen työvoiman saatavuuteen, mikä
lisää epävarmuutta tulevaisuuden ennusteisiin.
Mahdolliset lisääntyvät tuontitullit voivat vaikuttaa
Componentan liiketoimintaan suoraan raaka-
aineja materiaalihankintojen kautta sekä välillisesti
asiakkaiden kautta. Componenta ei kuitenkaan
juurikaan toimita komponentteja suoraan

Hallituksen
toimintakertomus
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
14

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallitaan
pääsääntöisesti indeksoiduilla hintasopimuksilla,
joiden perusteella tuotteiden myyntihintoja
päivitetään raaka-aineiden hintamuutoksia
vastaavasti seuraavalle vuosineljännekselle. Raaka-
aineiden hinnannousu voi sitoa käyttöpääomaa
arvioitua enemmän. Kaupallisten riskien
osalta asiakkaiden mahdolliset tuotesiirrot
hintakilpailullisista syistä voivat heikentää
tulevaisuuden volyymeja.
Componentan liiketoiminta on riippuvaista
tuotantolaitosten, hankinta- ja toimitusketjujen
sekä niihin liittyvien prosessien ja järjestelmien

työmarkkinatilanteen kehitystä. Tietotekniikan
keskeisen roolin vuoksi tiedon laatu, oikeellisuus
ja saatavuus ovat Componentan toiminnassa

realisoituessaan aiheuttaa toimintahäiriöitä,
tiedon häviämistä tai vääristymistä sekä toiminnan
keskeytymistä, millä voi olla vaikutuksia tuotteiden
saatavuuteen. Componenta kiinnittää erityistä
huomiota kyberturvallisuuteen ja seuraa myös
toimittajiensa ja asiakkaidensa tilannetta.
Componenta seuraa jatkuvasti likviditeetti-

perustuu liiketoiminnan tulorahoitukseen,
myyntisaamisten factoring -rahoitukseen, sitoviin
rahoituslaitoslainoihin, syyskuuhun 2027 saakka
voimassa oleviin luottolimiitteihin sekä toukokuussa
2024 sovittuun vaihtovelkakirjajärjestelyyn.
Näiden järjestelyiden irtisanominen tai uusimatta
jättäminen voisi kuitenkin aiheuttaa epävarmuutta

konsernilla on tarvittaessa saatavissa vieraan
pääoman ehtoista rahoitusta markkinoilta myös
jatkossa. Konsernin likviditeetti oli katsauskauden
lopussa hyvällä tasolla.
Tilikauden aikana Componenta sopi luottolimiittien
jatkamisesta ja korottamisesta 1 Me:lla, minkä
seurauksena yhtiöllä oli tilikauden lopussa sitovia
luottositoumuksia 5,0 Me (4,0 Me), jotka olivat
kokonaan käyttämättömiä tilinpäätöshetkellä.
Lisäksi yhtiö sopi uudesta 2,0 Me:n investointi-
lainasta, joka oli tilikauden päättyessä nostamatta,
sekä nosti joulukuussa 2025 yhteensä 3,0 Me:n
lainan. Componentalla on lisäksi yhdysvaltalaisen
sijoittajan MPL:n kanssa sovittu enintään 3,0

yksinomaisesta päätöksestä käytettävissä,
kokonaan käyttämätön ja voimassa 31.12.2027
saakka.
Componentan luottolimiitit ja käyttöpääomalainat
sisältävät taloudelliset kovenanttiehdot, joiden
mukaan korollinen nettovelka suhteessa
rullaavaan 12 kuukauden käyttökatteeseen saa
olla enintään 3,0 ja omavaraisuusasteen tulee
olla vähintään 25 %. Kovenantteja tarkastellaan
puolivuosittain 30.6. ja 31.12. Componentan
taloudellinen tilanne 31.12.2025 täytti kaikki
lainasopimuksissa asetetut kovenanttiehdot.
Käyttökatteen epäsuotuisa kehitys rullaavan
12 kuukauden aikana voi kuitenkin johtaa
kovenanttien rikkoutumiseen.
Tulosohjeistus 2026
Componenta odottaa konsernin liikevaihdon ja
oikaistun liiketuloksen paranevan edellisvuodesta.
Vuoden 2025 konsernin liikevaihto oli 115,7 Me ja
oikaistu liiketulos 4,3 Me.
Osingonjakoehdotus
Konsernin tilikauden tulos oli 8,0 Me (0,2 Me).
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2025
olivat 22,8 Me (18,4 Me).
Tilikauden tulosta paransi kertaluontoinen 5,7 Me:n
laskennallisen verosaamisen kirjaus, jolla ei ollut
rahavirtavaikutusta.

kasvustrategiaan liittyviä investointi- ja
kehityshankkeita, minkä vuoksi hallitus katsoo,
että voiton jättäminen yhtiöön tukee parhaiten
strategian toteuttamista ja pitkän aikavälin
arvonluontia osakkeenomistajille. Hallitus ehdottaa
varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2025
päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen
perusteella ei jaeta osinkoa ja että tilikauden tulos
jätetään vapaaseen omaan pääomaan.
Varsinainen yhtiökokous
Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous
pidetään tiistaina 14.4.2026 Vantaalla.

pörssitiedotteella.
Hallituksen
toimintakertomus
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
15

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
16

Yleiset tiedot
Kestävyysselvityksen
laatimisperusteet
Tämä kestävyysselvitys on laadittu
konsolidoituna konsernikestävyysselvityksenä
kestävyysraportointidirektiivin (Corporate

mukaisesti ja kattaa koko Componenta-konsernin
samassa laajuudessa kuin konsernitilinpäätös.
Kestävyysselvityksessä annetut numeeriset
tiedot ovat konsolidoituja lukuja ja kattavat koko
Componenta-konsernin, jollei toisin erityisesti
mainita. Tässä kestävyysselvityksessä käsitellään
Componentan arvoketjun alku- ja loppupäätä siinä
määrin, kuin se on tarpeen, jotta voidaan kuvata
arvoketjuun liittyvät Componentalle olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

lainsäädäntömuutokset kestävyysraportointia
koskien tulevat todennäköisesti poistamaan yhtiöltä
lakisääteisen kestävyysraportointivelvoitteen.
Tätä kestävyysselvitystä laadittaessa ei ole
hyödynnetty mahdollisuutta jättää pois tietoja, jotka
liittyvät aineettomiin oikeuksiin, tietotaitoon tai

jätetty pois tietoja neuvoteltavina olevista asioista
tai käynnissä olevasta kehityksestä.
Olennaisten aiheiden osalta on tässä
kestävyysselvityksessä vastattu kutakin aihetta
käsittelevässä osiossa ainoastaan olennaisesti
kyseiseen aiheeseen liittyviä mittareita koskeviin
tiedonantovaatimuksiin. Mikäli mittarin ei katsota
kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten perusteella
olevan Componentalle olennainen, ei kyseistä
mittaria ole raportoitu.
Hallinto
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Componentan hallitus toimii hallinto- ja
valvontaelimenä kestävyysseikkoihin liittyen.
Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain
hallituksen, johon yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu
kolmesta seitsemään jäsentä. Hallituksessa oli
vuoden 2025 lopussa neljä jäsentä, joista 25 % oli
naisia ja 75 % miehiä. Hallituksen jäsenet eivät
osallistu yhtiön operatiiviseen liikkeenjohtoon.
Hallituksessa ei ole työntekijöiden edustusta.
Hallituksessa olevilla henkilöillä on monipuolista
osaamista kansainvälisesti toimivien yritysten
liiketoiminnasta ja kehittämisestä, kokemusta
yhtiön toimialasta sekä toisiaan täydentävää
kokemusta liiketoiminnan eri osa-alueista.
Hallituksen jäsenistä 100 % oli riippumattomia sekä
yhtiöstä että sen merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksen riippumattomuus arvioidaan
Arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitämän
pörssiyhtiöille laaditun hallinnointikoodin
2025 suosituksen 10 mukaisesti. Hallitus ei ole
perustanut valiokuntia kestävyyskysymysten
käsittelyyn.
Hallituksen työjärjestyksessä on huomioitu
hallituksen vastuut kestävyyskysymysten
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen.
Hallituksen kestävyyteen liittyviä tehtäviä ovat mm.
●
kestävyysraportoinnin prosessin seuranta ja
valvonta
●
kestävyysraportoinnin varmennussuunnitelman
hyväksyntä
●
kestävyysraportoinnin varmennuksen budjetin
hyväksyntä sekä uudet toimeksiannot, jotka
ylittävät erikseen asetetut rajat
Kestävyysselvitys 2025
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
17

●
tavata tarvittaessa kestävyysraportoinnin
varmentaja ja katselmoida kaikki
kestävyysraportoinnin varmentajan antamat
olennaiset raportit
●
kestävyysraportointia koskevan
raportointijärjestelmän seuraaminen ja arviointi
●
kestävyysraportoinnin varmentajan
riippumattomuuden arviointi
●
tarvittaessa yhtiön
kestävyysraportointivarmennuksen seuraaminen
●
tarvittaessa kestävyysraportointitarkastajan
valinnan valmistelu
Asiasta riippuen hallitus tai johtoryhmä hyväksyy
kestävyyskysymyksiin liittyvät yhtiön pitkän
aikavälin ja ylätason tavoitteet. Johtoryhmä päättää
lyhyen aikavälin konsernitason sekä tarkennetut

kestävyyskysymyksiin liittyvien tavoitteiden
toteutumista säännöllisesti.
Vuonna 2025 Componentan johtoryhmään
kuului neljä henkilöä, joista 25 % oli naisia ja 75 %
miehiä. Toimitusjohtaja on yhtiön johtoryhmän
puheenjohtaja. Toimitusjohtajan lisäksi
johtoryhmään kuuluvat talousjohtaja, operatiivinen
johtaja sekä laki- ja kestävyysasioista vastaava

yhtiön johtamisessa ja kehittämisessä.
Johtoryhmässä ei ole työntekijöiden edustusta.
Johtoryhmän jäsenillä on monipuolista osaamista
kansainvälisesti toimivien yritysten operatiivisesta
toiminnasta, kokemusta yhtiön toimialasta sekä
toisiaan täydentävää kokemusta liiketoiminnan eri
osa-alueista.

kestävyysasiat ja kestävyysraportointi ovat
lainmukaisesti ja luotettavalla tavalla järjestetty.
Vastuu kestävyysasioista, mukaan lukien
kestävyysraportointi, kuuluu johtoryhmässä laki-
ja kestävyysasioista vastaavalle johtajalle, joka
raportoi toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja raportoi
kestävyysasioista hallitukselle. Johtoryhmällä ei ole
kirjallista työjärjestystä. Kestävyysasioita käsitellään
johtoryhmässä vuosittaisten toimintasuunnitelmien
mukaisesti. Kestävyysasioihin liittyvien vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien hallinta on osa yhtiön
tavanomaisia liiketoiminnan prosesseja.
Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön
kestävyysraportointi on lainmukainen ja
luotettavalla tavalla järjestetty, mikä kattaa
sen, että asianmukaista osaamista ja
asiantuntemusta on saatavilla. Kestävyysasiat,
mukaan lukien kestävyysraportointi, on nimetty
laki- ja kestävyysasioista vastaavan johtajan
vastuulle johtoryhmässä ja konsernitasolla.

raportoi laki- ja kestävyysasioista vastaavalle
johtajalle. Asiantuntijalla on erityisosaamista
yhtiön olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista, erityisesti ympäristöön liittyvistä
kestävyysseikoista, ja hän täydentää muuta yhtiössä

kouluttanut henkilöstöään ja käyttänyt ulkopuolisia
asiantuntijoita kestävyyskysymyksissä organisaation
ymmärryksen kasvattamiseksi. Hallituksella
ja johtoryhmällä on pääsy tarvitsemaansa

ulkoisten erityisasiantuntijoiden kautta.
Yrityksen hallinto-, johto- ja
valvontaelimille toimitettavat tiedot ja
niiden käsittelemät kestävyysseikat
Johtoryhmä käsittelee kestävyyskysymyksiin liittyviä
olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
vähintään vuosittaisen kaksoisolennaisuusanalyysin
tulosten läpikäynnin yhteydessä. Pääsääntöisesti
laki- ja kestävyysasioista vastaava johtaja esittelee
kestävyyskysymyksiin liittyvät asiat johtoryhmässä.
Johtoryhmä saa tietoa kestävyyskysymyksistä
myös eri aihealueiden vastuuhenkilöiden sekä
asiantuntijoiden kautta yksittäisiin vaikutuksiin,
riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen. Johtoryhmä
hyväksyy lyhyen aikavälin konsernitason sekä
tarkennetut kestävyysasioihin liittyvät tavoitteet.
Johtoryhmä seuraa kestävyyskysymyksiin
liittyvien tavoitteiden toteutumista säännöllisesti.
Pääsääntöisesti toimitusjohtaja tai laki- ja
kestävyysasioista vastaava johtaja esittelee
kestävyyskysymyksiin liittyvät asiat hallituksessa.
Eri aihealueiden vastuuhenkilöt tai asiantuntijat
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
18

saattavat kuitenkin yksittäisiin vaikutuksiin,
riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen esitellä asian
hallituksessa. Johtoryhmä on raportointikauden
aikana käsitellyt kaikkia Componentan
kaksoisolennaisuusanalyysissä olennaisiksi
tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Hallitus puolestaan on raportointikauden
aikana käsitellyt seuraavia Componentalle
olennaisiksi tunnistettuja aiheita: energian
kulutus, ilmastonmuutoksen hillintä, resurssien
sisäänvirtaukset, työterveys ja -turvallisuus,
yrityskulttuuri, kyberturvallisuus sekä lisääntyvä
ympäristölainsäädäntö.
Kestävyysasioihin liittyvät vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet huomioidaan osaksi
strategiaa strategiapäivitysten yhteydessä
osana strategiaprosessia. Hallitus sekä
johtoryhmä huomioivat kestävyyskysymykset
päätöksenteossaan. Päätöksenteossa punnitaan
vaihtoehtoja erilaisten seikkojen suhteen.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

kannustinjärjestelmiä. Johtoryhmän palkitsemista
ei ole yhtiössä sidottu kestävyyskysymyksiin.
Kestävyysasiat huomioitiin varsinaisessa
yhtiökokouksessa 2024 hyväksytyssä toimielinten
palkitsemispolitiikassa liittyen toimitusjohtajan
lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin
siten, että palkitsemisen on jatkossa mahdollista
perustua myös kestävyyskysymyksiin. Vastaavalla
tavalla kestävyysasiat on mahdollista huomioida
toimitusjohtajan lisäksi myös muun johtoryhmän
lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä.

huomioida johtoryhmää koskevissa lyhyen
ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä.
Hallitus päättää yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmien ehdoista.
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Componentan kestävyysraportointiprosessin
riskienhallintamalli koostuu merkittävimpien
raportointiprosessiin liittyvien riskien
tunnistamisesta ja soveltuvien sisäisen valvonnan
menetelmien (kontrollien) määrittämisestä ja
käyttöönotosta. Kestävyysraportointiprosessiin
liittyvät riskit on tunnistettu keskustellen
kestävyyden, lakiasioiden ja taloushallinnon
asiantuntijoista koostuvan työryhmän kesken.
Erityistä riskien priorisointimenetelmää ei käytetty,
vaan riskienarvioinnissa keskityttiin kvalitatiivisesti
merkittävimmiksi arvioituihin riskeihin.
Componentan kestävyysraportointiprosessiin
liittyväksi merkittävimmäksi riskiksi on tunnistettu
virheellisyydet raportoitavan numeerisen datan
keräämisessä ja raportoinnissa. Componenta
on määritellyt sisäisiä kontrolleja tämän riskin

muun muassa review-tyyppisistä kontrolleista,
joissa kerätyn tiedon oikeellisuus arvioidaan
aina vähintään kahdessa eri vaiheessa
raportointiprosessia, ja neljän silmän periaatteesta,
jota käytetään laskennallisen datan oikeellisuuden
varmistamisessa. Componenta pyrkii käyttämään
raportoinnissa niin paljon suoraan järjestelmistä
kerättävää dataa kuin mahdollista, mikä osaltaan
pienentää virheellisen tiedon raportoinnin riskiä.
Lisäksi kestävyysraportointiprosessin ja sen
valvonnan vaatimat resurssit ja osaaminen on
varmistettu sisäisesti ja Componenta käyttää
ulkopuolisia erityisasiantuntijoita tarpeen mukaan.
Mahdolliset raportointiprosessiin olennaisesti
vaikuttavat sisäisen valvonnan havainnot
raportoidaan johtoryhmälle ja hallitukselle
vähintään kerran vuodessa.
Strategia
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Componenta on laajan tarjoaman sopimus-
valmistaja, jolla ei ole omia tuotteita, vaan
Componentan valmistamat tuotteet valmistetaan
asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Componentan
liiketoimintamalli sekä merkittävimmät tuoteryhmät
ja markkina-alueet liikevaihdon mukaan on
kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.
Componentan työsuhteisten työntekijöiden määrä
on esitetty sivulla 63.
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
19

Componentan merkittävimmät tuotantopanokset
ovat henkilöstö, taloudellinen pääoma ja
omaisuus, raaka-aineet ja alihankintaverkosto sekä

taloushallinto ja hankinta kehittävät edellä
kuvattuja tuotantopanoksia ja turvaavat niiden
saatavuuden omien toimintatapojensa mukaisesti.
Componentan raaka-aine- ja toimitusketjut ovat
globaaleja, mutta valtaosa Componentan suorista
toimittajista on suomalaisia ja eurooppalaisia
yhtiöitä. Componentan keskeisimmät toimittajat
ovat raaka-aineiden ja energian toimittajia ja
suuri osa asiakkaista on globaalisti toimivia
kone- ja laitevalmistajia, joilla on merkittävää

Componentalle raaka-aineita ja Componentan
valmistamia komponentteja asiakkaille
kuljettavat kuljetusalan yritykset ovat merkittävä
osa Componentan arvoketjua. Componentan
arvoketjussa arvo muodostuu pääasiassa
Componentan asiakkaiden tuotantoprosesseissa,
kun asiakkaat käyttävät Componentan valmistamia
komponentteja omissa tuotteissaan. Componentan
tahtotila on kehittää pitkäikäiset ja vuorovaikutteiset
suhteet asiakkaisiin ja toimittajiin. Componentan
valmistamia komponentteja sisältävien laitteiden
loppukäyttäjien joukko on moninainen useista
asiakastoimialoista johtuen. Componentan
asiakkailleen, sijoittajilleen ja muille sidosryhmilleen
tarjoamat hyödyt on kuvattu sivulla 20.
Componentan strategiakaudelle 2024–2026 on
valittu viisi painopistealuetta, jotka ovat syvällinen
asiakastuntemus, vastuullisuus, operatiivinen
uudistuminen, henkilöstö ja epäorgaaninen kasvu.
Componentan strategian painopistealueista
vastuullisuus ja henkilöstö liittyvät suoraan
Componentalle olennaisiin kestävyysseikkoihin.
Muut strategian painopistealueet vaikuttavat
välillisesti Componentalle olennaisiin
kestävyysseikkoihin muun muassa kasvavan
henkilöstömäärän ja tuotantoprosessien
kehittämisen kautta. Componenta hakee
muun muassa automaatiosta ja robotiikasta
ratkaisua kilpailukyvyn kehittämiseen ja alan
kasvavaan työvoimapulaan osana strategiaansa.
Componentalla ei vuoden 2025 lopussa ollut tuote-
ja palveluryhmiä, asiakasluokkia, maantieteellisiä
alueita tai sidosryhmäsuhteita koskevia
kestävyyteen suoraan liittyviä tavoitteita.
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Componentan keskeisimmät sidosryhmät ovat
henkilöstö, asiakkaat, toimittajat (ml. urakoitsijat
ja alihankkijat), osakkeenomistajat, rahoittajat,
viranomaiset ja tuotantoyksiköiden lähiyhteisöt.
Componenta käy säännöllistä keskustelua
kaikkien keskeisimpien sidosryhmiensä
kanssa osana tavanomaista liiketoimintaansa.
Johtoryhmän käsiteltäväksi tuodaan
sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseet
operatiivisesti merkittävät asiat ja hallituksen
tietoon viedään hallitustyön kannalta olennaiset
asiat. Lisäksi sidosryhmävuorovaikutuksessa
esiin nousseita asioita käsitellään jokapäiväisessä
operatiivisen toiminnan johtamisessa.

sidosryhmien näkemykset käsitellään osana
strategiaprosessia ja ne huomioidaan
strategiauudistuksissa. Vastuullisuus on määritelty
uutena painopistealueena strategiakaudelle
2024–2026. Tähän painopistealueeseen liittyy
muun muassa pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden
asettaminen ja kasvihuonekaasupäästöjen
vähentäminen. Lisäksi yhtiö kehittää jatkuvasti
muun muassa työturvallisuutta, työhyvinvointia,
työntekijöiden osaamista sekä monimuotoisuutta,
yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Edellä
mainittujen lisäksi Componenta pyrkii nykyisellä
strategiakaudellaan muun muassa lisäämään
toimintavarmuutta ja palvelukykyä, tarjoamaan
entistä laadukkaampia tuotteita asiakkailleen sekä
tuottamaan arvonnousua osakkeenomistajilleen.

katsota muuttavan Componentan suhteita sen
sidosryhmiin, vaan ne on kehitetty vastaamaan

Componentan sidosryhmävuorovaikutuksesta on
esitetty seuraavassa taulukossa.
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
20

Sidosryhmä
Esimerkkejä sidosryhmävuorovaikutuksen
keinoista
Esimerkkejä sidosryhmä-
vuorovaikutuksen tavoitteista
Esimerkkejä hyödyistä, joita Componenta
tarjoaa tai pyrkii tarjoamaan sidosryhmilleen
Henkilöstö
●
Päivittäisjohtaminen
●
Vuosittaiset henkilöstökyselyt
●
Vuosittaiset kehityskeskustelut
●
Työsuojelutoimikunnat
●
Vuoropuhelu luottamushenkilöiden kanssa
●
Henkilöstön tekemät työturvallisuushavainnot
●

●

●

ilmoituskanava
●
Terveellisen ja turvallisen työympäristön ja työturvallisuuden
kehittäminen
●
Henkilöstön kuuleminen ja osallistaminen
●
Henkilöstön osaamisen ja tietoisuuden lisääminen
●
Avoin ja vastavuoroinen viestintä
●
Vastuiden ja roolien määrittely
●
Laadun hallinta
●
Vakaa työsuhde
●
Oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen palkka
●

●
Oman osaamisen kehittäminen
●
Henkilöstöedut
●
Tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja monimuotoinen työyhteisö
Asiakkaat
●
Päivittäiset vuorovaikutustilanteet
●
Tehdasvierailut
●
Tuotekehitysyhteistyö
●
Messut, seminaarit, jne
●
Asiakkaiden tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen ja oman
toiminnan kehittäminen
●
Asiakkaiden kilpailukyvyn varmistaminen
●
Componentan toiminnan kannattavuuden varmistaminen
●
Asiakastyytyväisyys
●
Avoin ja vastavuoroinen viestintä
●
Laaja palveluvalikoima asiakkaan spesifikaatioiden mukaisesti
●
Häiriötön toimitusketju ja nopea ja joustava reagointikyky
●
Helppo ja sujuva yhteistyö
●
Nopea uusien komponenttien tuotteistaminen
●
Valmistustekninen tuki ja konsultaatio
Toimittajat
(ml. urakoitsijat ja
alihankkijat)
●
Päivittäiset vuorovaikutustilanteet
●

●
Toimittaja-auditoinnit
●

●
Kehitysprojektit
●
Toimitusvarmuuden arviointi ja tietoon perustuva
päätöksenteko toimittajavalinnassa
●
Toimittajien toiminnan ja suorituskyvyn arviointi
●

●
Asiakasvaatimusten ja niiden toteutumisen edistäminen, ml.
kestävyysseikat
●
Toimittajien sitouttaminen noudattamaan Componentan
toimintaohjeita ml. vastuullisuusvaatimukset
●
Riskien arviointi ja turvallisuustarkastelu
●
Liiketoiminnan tulot toimittajalle
●
Asiakasreferenssinä toimiminen erityisesti pienille ja
keskisuurille toimittajille
●
Toimittajien oman vastuullisuustyön kehittyminen
Osakkeen-
omistajat
●

●
(Osa)vuosikatsaukset
●
Pörssitiedotteet
●

●

●
Osakkeenomistajien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen
●
Avoin ja vuorovaikutteinen viestintä
●
Ajantasaisen ja luotettavan tiedon jakaminen
●
Osinkotuotto
●

Rahoittajat
●

●
(Osa)vuosikatsaukset
●
Rahoitusneuvottelut
●

●
Rahoittajien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen
●
Rahoituksen saaminen
●
Avoin ja läpinäkyvä viestintä
●
Tulot rahoittajille
Viranomaiset
●
Lupa-asioihin liittyvä yhteydenpito
●
Viranomaistarkastukset
●
Lakisääteiset ilmoitukset viranomaisille
●
Viranomaistapaamiset
●
Tarvittavien lupien ja muun dokumentaation ajantasaisuuden
varmistaminen
●

●

●
Poikkeustilanteisiin varautuminen
●
Työnantajan viranomaisvelvoitteiden täyttäminen
●
Luotettava tieto viranomaistoimintaan
Tuotanto-
yksiköiden
lähiyhteisöt
●

●

ilmoituskanava
●
Tiedote yleisölle suuronnettomuuden varalta (Karkkilan valimo)
●
Kuulemiset lupa-asioiden yhteydessä
●

vastaaminen
●

●
Verotulot
●
Paikallisesti tärkeä työnantaja
●
Liiketoiminnan tuloja paikallisille toimittajille
●
Oppilaitosyhteistyö
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
21

Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis-
ja arviointiprosesseista
Componentan ensimmäinen kaksoisolennaisuus-
analyysi toteutettiin kestävyysraportointidirektiiviin

kestävyysraportointiin valmistautumista.
Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitys tehtiin
vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Kaksoisolennaisuusanalyysi muodostaa
perustan Componentan kestävyysselvitykselle.
Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitystarvetta
tarkastellaan vuosittain.
Kaksoisolennaisuusanalyysin toteutustapa
Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitys toteutettiin
tarkastelemalla ensin yleisellä tasolla Componentan
toiminnassa aikavälillä 2024–2025 tapahtuneiden
muutosten mahdollisia vaikutuksia ensimmäisen
kestävyysselvityksen yhteydessä tarkasteluihin
ympäristöön, sosiaalisiin aiheisiin ja hyvään
hallintotapaan liittyviin kestävyysseikkoihin.
Tiettyihin kestävyysseikkoihin liittyen tunnistettiin
uusia aiheita, jotka analysoitiin erikseen. Tämän
jälkeen analysoitiin tarkemmin ensimmäisen
kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä tunnistetut
olennaiset aiheet ja vain vähän olennaisuuden raja-
arvojen alapuolelle jääneet aiheet.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä aiheiden
olennaisuus määritettiin niille annettavien pisteiden
ja keskustelun kautta. Jokainen tarkasteltu
aihe pisteytettiin erikseen, jos ei suoraan
katsottu kyseisen aiheen olevan Componentalle
epäolennainen. Kaksoisolennaisuusanalyysityö
tehtiin työpajoissa, joissa aiheet käsiteltiin
keskustellen ja osallistujat esittivät näkemyksensä ja
perustelunsa aiheiden pisteytykselle. Kaikki pisteet
annettiin asteikolla 1–5, jossa 1 edusti matalinta
tasoa ja 5 korkeinta tasoa (todennäköisintä,
laajinta, vakavinta jne.). Tosiasiallisille vaikutuksille
annettiin aina korkeimmat mahdolliset
todennäköisyyden pisteet (5), jotta tosiasiallisia
ja mahdollisia vaikutuksia voitiin verrata suoraan
toisiinsa. Pisteytys ja olennaisuuden arviointi
toteutettiin samojen periaatteiden mukaisesti kuin
ensimmäisessä kaksoisolennaisuusanalyysissä.
Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitykseen liittyvän
päätöksenteon sisäinen valvonta perustui erityisesti
yhtiön johtoryhmän kanssa käytyyn keskusteluun
analyysiprosessista ja tulosten käsittelyyn
johtoryhmässä. Olennaisiksi tunnistetut aiheet
esiteltiin ja hyväksyttiin yhtiön hallituksessa.
Vaikutusten arviointi
Negatiivisten vaikutusten olennaisuutta arvioitiin
niiden vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella
vakavuuden määräytyessä kolmen osatekijän
summana. Vakavuuden osatekijät olivat vaikutuksen
mittakaava (”scale”), laaja-alaisuus (”scope”) ja
vaikutuksen korjaamaton luonne (”irremediable
character”). Mittakaavan, laaja-alaisuuden ja
vaikutuksen korjaamattoman luonteen pisteet
kukin vastasivat yhtä kolmasosaa (kerroin 0,33)
vakavuuden kokonaispistemäärästä ja vakavuuden
kokonaispistemäärä saatiin laskemalla nämä
osuudet yhteen.
Positiivisten vaikutusten olennaisuutta arvioitiin
vaikutusten mittakaavan ja laaja-alaisuuden
(yhdessä merkittävyys) sekä todennäköisyyden
perusteella. Vastaavasti kuin negatiivisilla
vaikutuksilla, positiivisen vaikutuksen osalta
mittakaavan ja laaja-alaisuuden pisteet vastasivat
kumpikin puolta (kerroin 0,5) merkittävyyden
kokonaispistemäärästä.
Vaikutusten kokonaispistemäärä määräytyi
vakavuuden tai merkittävyyden ja
todennäköisyyden pistemäärien summana
(maksimipistemäärä 10).
Riskien ja mahdollisuuksien arviointi
Riskien ja mahdollisuuksien osalta kokonais-
pistemäärä määriteltiin yksinkertaisesti
taloudellisen vaikutuksen suuruuden ja
todennäköisyyden pistemäärien summana ilman
painotuksia. Taloudellisen vaikutuksen suuruuden
pisteytyksessä sovellettiin Componentan olemassa
olevia taloudellisten riskien hallinnassa määriteltyjä
raja-arvoja viisiasteisella asteikolla (1–5), joille on
annettu tietyt euromääräiset raja-arvot arvioinnin
tueksi. Riskien ja mahdollisuuksien arviointi
tehtiin kaksoisolennaisuusanalyysissä vaikutusten
arvioinnin jälkeen, mikä mahdollisti tunnistettujen
vaikutusten ja riippuvuuksien huomioimisen riskien
ja mahdollisuuksien arvioimisessa.
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
22

Kestävyyteen liittyvät riskit on luokiteltu yhtiön
riskienhallintapolitiikassa määritellyssä yhtiön
riskimallissa yhteen neljästä kategoriasta, ja
huomioidaan sitä kautta myös yksittäisten
riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa
yhtiön yleisessä riskienarvioinnissa. Kaikkia
neljää riskimallin kategoriaa käsitellään
samalla tavalla ja tunnistettuihin riskeihin
reagoidaan samoin kategoriasta riippumatta.
Kestävyysasiat on huomioitu yhtiön käyttämässä
riskienarviointityökalussa muun muassa
ympäristöriskien ja strategisten riskien luokissa.
Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitys
tehtiin limittäin yhtiön yleisen, vuosittaisen

riskienarvioinnissa alustavasti tunnistettuja,
soveltuvia riskejä ja mahdollisuuksia
arvioitiin kaksoisolennaisuusanalyysissä, ja
kaksoisolennaisuusanalyysissä käsiteltyjä
riskejä ja mahdollisuuksia hyödynnettiin

riskienarviointi sisältää myös mahdollisuuksien
arvioinnin. Kaksoisolennaisuusanalyysin
tulokset käsitellään yhtiön johtoryhmässä sekä
hyväksytään hallituksessa, minkä myötä riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi-
ja hallintaprosessi on kiinteä osa yhtiön
johtamisprosesseja.
Olennaisuuden raja-arvot
Componentalle olennaiset aiheet määriteltiin
arvioitujen aiheiden saamien pistemäärien
perusteella. Kaikki arvioidut positiiviset ja
negatiiviset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
asetettiin omissa kategorioissaan pisteiden
määräämään tärkeysjärjestykseen, jolloin
niiden olennaisuutta voitiin vertailla kategorian
sisällä keskenään ja tunnistettiin olennaisimmat
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Kaikki
sellaiset vaikutukset (positiiviset ja negatiiviset),
joiden vakavuuden tai merkittävyyden pistemäärä

todennäköisyyden summa ylitti 5, määriteltiin
olennaisiksi vaikutuksiksi Componentalle. Kaikki
sellaiset riskit ja mahdollisuudet, joiden taloudellisen
vaikutuksen suuruuden pistemäärä ylitti 2 ja
suuruuden ja todennäköisyyden kokonaispistemäärä
ylitti 4, määriteltiin olennaisiksi riskeiksi tai
mahdollisuuksiksi Componentalle.
Sidosryhmien kuuleminen
Componentan kaksoisolennaisuusanalyysin
yhteydessä ei tehty erillistä sidosryhmäanalyysiä
tai sidosryhmäkyselyä, vaan olennaisuusanalyysin
pohjana hyödynnettiin olemassa olevaa
tietoa Componentan sidosryhmistä;
keskustelu sidosryhmien kanssa on osa
Componentan normaalia liiketoimintaa.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä huomioitiin
sidosryhmien näkemykset soveltuvilta osin
analysoitavasta aiheesta riippuen. Analyysityön
yhteydessä ei pyydetty lausuntoja yhtiön
ulkopuolisilta asiantuntijoilta.
Kaksoisolennaisuusanalyysin kattavuus ja oletukset
Kaksoisolennaisuusanalyysissä käsiteltiin koko
Componentan arvoketjua. Laajan arvoketjun
vuoksi analyysissä keskityttiin arvoketjun
alkupään osalta erityisesti merkittävimpiin
lähiarvoketjun toimijoihin. Koska Componenta on
sopimusvalmistaja ja Componentan asiakkailleen
valmistamia komponentteja käytetään hyvin
moninaisiin eri käyttötarkoituksiin asiakkaasta
riippuen, ei Componentan arvoketjun loppupäätä
ole kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä
mahdollista arvioida kauttaaltaan. Näin ollen
kaksoisolennaisuusanalyysissä arvioitiin
Componentan arvoketjun loppupäätä yleisellä
tasolla. Componentan omien toimintojen
ja arvoketjussa lähimpien toimittaja- ja
asiakasyritysten maantieteellisten sijaintien
myötä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia

Eurooppaan (globaaleja ilmastovaikutuksia
lukuun ottamatta).
Kaksois olennaisuusanalyysiä varten ei kerätty
uutta tietoa analyysityön tueksi, vaan vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien arviointi perustui
olemassa olevaan tietoon, jota Componenta
kerää osana tavanomaista liiketoimintaansa.
Analyysityön merkittävimmät oletukset liittyivät
yksiköiden ympäristövaikutuksiin; Componenta
Manufacturing Oy:n yksiköiden paikalliset
ympäristövaikutukset oletettiin vähäisiksi
käytettyjen tuotantomenetelmien vuoksi, ja
niiltä osin kuin tiettyjä vaikutuksia on tarkkailtu
vain toisella valimolla, molempien valimoiden
ympäristövaikutusten oletettiin olevan toistensa
kaltaisia.
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
23

Kaksoisolennaisuusanalyysin kautta tunnistetut
olennaiset kestävyysaiheet ja olennaisuuden
raja-arvojen alapuolelle jääneet aiheet
Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistettiin
Componentalle olennaisiksi aiheiksi





sekä yhteisökohtaiset aiheet kyberturvallisuus
sekä lisääntyvä ympäristölainsäädäntö. Tarkempi
kuvaus ilmastonmuutoksen, pilaantumisen,
resurssien käytön ja kiertotalouden sekä
liiketoiminnan harjoittamisen olennaisuuden
arviointiprosesseista on sivuilla 42, 49, 52 ja 65.
Olennaisuusrajan alapuolelle jäivät vesivaroihin






kappaleissa on kuvattu, miten vesivarojen ja merten
luonnonvarojen sekä biologisen monimuotoisuuden
ja ekosysteemien olennaisuutta Componentalle
arvioitiin osana kaksoisolennaisuusanalyysiä.
Componentan laajan arvoketjun vuoksi luonnon
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa
keskityttiin erityisesti Componentan omiin
toimintoihin ja arvoketjun alku- ja loppupäähän
yleisellä tasolla. Arvioinnissa hyödynnettiin tietoja
tuotantoyksiköiden päästöistä ja Componentalla
olemassa olevia tietoja arvoketjun alku- ja
loppupäästä. Mahdollisten vaikutusten oletettiin
olevan paikallisia ja rajautuvan tuotantoyksiköiden
lähiympäristöön.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä ei tunnistettu
Componentan ydintoimintaan liittyen
riippuvuuksia biologisesta monimuotoisuudesta
ja ekosysteemeistä, eikä tällaisia riippuvuuksia
tunnistettu myöskään lähiarvoketjussa
Componentan ylävirrassa. Componenta käyttää
valmistamiensa komponenttien pakkaamiseen
pääosin puupohjaisia materiaaleja, joiden
saatavuuden osalta Componenta on riippuvainen
ekosysteemipalveluista. Componenta
kuitenkin käyttää pääasiassa kierrätettyjä
ja vähäisemmässä määrin uusia puulavoja-
ja kauluksia pakkausmateriaaleinaan, joten
riippuvuus puutavaran saatavuudesta ei ole
merkittävä. Componentan arvoketjun loppupäässä
on paikallisia riippuvuuksia ekosysteemeistä
(Componentan asiakkaiden asiakkaiden hankkimat
ja käyttämät maatalous- ja metsäkoneet).
Componentalla ei ole näkyvyyttä siihen, missä
ja millaisissa olosuhteissa Componentan
asiakkaiden tuotteita käytetään, joten
kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä ei ollut
mahdollisuutta tarkastella yksittäisiä ekosysteemejä
ja niihin liittyviä ekosysteemipalveluja. Koska
maatalous- ja metsäkoneisiin valmistettavat
komponentit muodostavat vain osan
Componentan liikevaihdosta, ei arvoketjun
loppupään riippuvuuksien arvioida olevan
Componentan liiketoiminnan kannalta olennaisia.
Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä ei
erikseen arvioitu biologiseen monimuotoisuuteen
ja ekosysteemeihin liittyviä siirtymäriskejä,
fyysisiä riskejä ja mahdollisuuksia tai systeemisiä
riskejä (järjestelmäriskejä), sillä näiden ei arvioitu
nousevan Componentalle olennaisiksi vähäisten
riippuvuuksien ja vaikutusten vuoksi.
Componentalla ei ole tuotantoyksiköitä biologisen
monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla.
Karkkilan valimon kiinteistö rajautuu idässä Karkin
metsän luonnonsuojelualueeseen (suojeltu vuonna
2023) ja noin 250 m etäisyydellä kiinteistön rajasta
sijaitsee Pumminpuiston suojelualue. Lisäksi

Kalajoen tuotantoyksikköä) noin 20 m etäisyydellä
sijaitsee luonnonsuojelualue ja Jyväskylän


Karkkilan Karhunpäänsuon suljetusta kaatopaikasta
170–250 m etäisyydellä sijaitsee yhteensä neljä
luonnonsuojelualuetta. Componentan muiden
tuotantoyksiköiden läheisyydessä ei vuoden 2025
lopussa ollut rekisteröityjä suojelualueita.

bioindikaattoriseurantaan. Karkin metsän
luonnonsuojelualue sijaitsee lähimmillään
runsaan 100 m päässä Karkkilan valimon
tuotantorakennuksista. Karkin metsän
luonnonsuojelualueella ei kuitenkaan toistaiseksi
ole bioindikaattoriseurannan havaintoalueita.
Karkin metsän suojelun tavoitteena on yleisesti
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
24

luonnon monimuotoisuuden ja kauneuden
säilyttäminen ja Pumminpuiston suojelualueen
tavoitteena luonnon monimuotoisuuden
säilyttäminen. Karkkilan valimon toiminnalla
ei ole todettu olevan negatiivisia vaikutuksia

metsän luonnonsuojelualue että Pumminpuiston
suojelualue rajautuvat Karjaanjokeen.
Componenta tarkkailee säännöllisesti Karkkilan
valimon jäähdytys- (suljettu kierto) ja hulevesien
vaikutusta Karjaanjokeen ympäristölupaan
liittyvien tarkkailuvelvoitteiden mukaisesti,
eikä valimokiinteistöltä laskettavilla vesillä ole
todettu olevan merkittävää vaikutusta jokiveden
lämpötilaan tai laatuun.


Ampumaradantiellä sijaitsevien tuotantoyksiköiden
päästöt ympäristöön ovat toiminnan luonteen ja
käytettyjen polttoaineiden vuoksi vähäiset, eikä
yksiköiden toiminnasta aiheudu merkittävää melua.

purkuvedet purkautuvat luonnonsuojelualueeseen
nähden kaatopaikan vastakkaiselle puolelle.
Componentan tuotantoyksiköiden toiminnalla
ei ole todettu olevan negatiivisia vaikutuksia
lähialueiden luonnonsuojelualueille, eikä ole
todettu, että Componentan olisi tarpeen toteuttaa
biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä
toimenpiteitä tuotantoyksiköissään.
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
arvioinnissa keskityttiin erityisesti Componentan
omiin toimintoihin ja arvoketjun alku- ja loppupäätä
arvioitiin yleisellä tasolla. Arviointi ja oletukset
tehtiin Componentalla toimittajistaan olemassa
olevan tiedon ja omien prosessien vedenkulutuksen
perusteella. Componentalla vedenkulutus on
suurinta valimoilla, joista kumpikaan ei sijaitse
huomattavasta vesistressistä kärsivällä alueella
Aqueduct -karttapalvelun perusteella. Merten
luonnonvaroja ei lähtökohtaisesti käytetä
Componentan omissa toiminnoissa tai arvoketjun
muissa osissa.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Componentalle on tunnistettu ilmastonmuutokseen,
pilaantumiseen (päästöt ilmaan), resurssien
käyttöön ja kiertotalouteen, omaan työvoimaan
ja liiketoiminnan harjoittamiseen sekä
yhteisökohtaisiin aiheisiin kyberturvallisuus ja
lisääntyvä ympäristölainsäädäntö liittyviä olennaisia
vaikutuksia ja riskejä. Olennaisia mahdollisuuksia ei
kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksen yhteydessä
tunnistettu. Olennaiset vaikutukset ja riskit on
lyhyesti kuvattu seuraavissa taulukoissa.
Ilmastonmuutos (ESRS E1)
Olennainen aihe Vaikutus / riski / mahdollisuus Sijainti arvoketjussa Kuvaus
Energian kulutus
Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus Omat toiminnot ja arvoketjun
alkupää
Erityisesti valimo- ja takomotoiminta on energiaintensiivistä johtuen
tuotantoprosessien vaatimista korkeista lämpötiloista. Vastaavasti myös
Componentan käyttämien metalliraaka-aineiden tuotanto vaatii runsaasti energiaa.
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus Omat toiminnot ja arvoketjun
alkupää
Componentan omissa toiminnoissa ja etenkin arvoketjun alkupäässä käytetään
runsaasti energiaa, mikä aiheuttaa suoria ja epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä ja
osaltaan kiihdyttää ilmastonmuutosta.
Kuvaus ilmastonmuutokseen liittyvien olennaisten vaikutusten vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa sekä kuvaus Componentan resilienssianalyysistä on esitetty sivulla 42.
Pilaantuminen (ESRS E2)
Olennainen aihe Vaikutus / riski / mahdollisuus Sijainti arvoketjussa Kuvaus
Ilman pilaantuminen
Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus Omat toiminnot Componentan tuotantoyksiköistä pääasiassa valimoilla on sellaisia päästöjä ilmaan,
joilla on vaikutuksia mm. alueen ilmanlaatuun.
Kuvaus pilaantumiseen liittyvän olennaisen vaikutuksen vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivulla 49.
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
25

Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)
Olennainen aihe Vaikutus / riski / mahdollisuus Sijainti arvoketjussa Kuvaus
Resurssien
sisäänvirtaukset
Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus Omat toiminnot Componentan tuotanto- ja valmistusprosessit ovat raaka-aineintensiivisiä.
Raaka-aineiden ja materiaalien hankintaan ja tuotantoon liittyy negatiivisia
ympäristövaikutuksia.
Jäte
Tosiasiallinen positiivinen vaikutus Omat toiminnot Componenta hyödyntää tuotannossaan merkittäviä määriä kierrätysmetallia,
minkä lisäksi prosesseissa muodostuneista jätteistä suurin osa kierrätetään tai
muuten hyödynnetään. Jätteiden hyödyntäminen omassa toiminnassa ja kierrätys
vähentävät jätteistä ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ja raaka-aineiden kulutusta
omissa toiminnoissa.
Tuotteisiin ja
palveluihin
liittyvät resurssien
ulosvirtaukset
Tosiasiallinen positiivinen vaikutus Omat toiminnot Componentan valimoiden tuotantoprosesseissa syntyvä kiertorauta käytetään
uudelleen omassa prosessissa, mikä vähentää jätteen muodostumista ja sitä
kautta toiminnan ympäristövaikutuksia. Lisäksi käytännössä kaikki Componentan

kierrätettävyys ja kierrättäminen niiden elinkaaren päässä vähentää neitseellisten
raaka-aineiden kulutusta teollisuudessa.
Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivulla 52.
Oma työvoima (ESRS S1)
Olennainen aihe Vaikutus / riski / mahdollisuus Sijainti arvoketjussa Kuvaus
Sukupuolten tasa-
arvo ja sama palkka
samanarvoisesta
työstä
Tosiasiallinen positiivinen vaikutus Omat toiminnot Componenta maksaa kaikille työntekijöilleen saman palkan samanarvoisesta työstä,
mikä vaikuttaa positiivisesti erityisesti naispuolisten työntekijöiden toimeentuloon ja
Componentan työnantajakuvaan.
Koulutus ja taitojen
kehittäminen
Tosiasiallinen positiivinen vaikutus Omat toiminnot Componenta tarjoaa henkilöstölleen kouluttautumis- ja etenemismahdollisuuksia
sisäisen ja ulkoisen koulutuksen avulla. Koulutus ja säännölliset kehityskeskustelut
tarjoavat henkilöstölle mahdollisuuden ammatilliseen kehitykseen ja
monitaitoisuuden lisäämiseen samalla tarjoten osaavaa työvoimaa Componentalle.
Työterveys ja
-turvallisuus
Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus Omat toiminnot Tuotantotyöhön liittyy suhteellisesti kohonnut riski työtapaturmista
verrattuna esimerkiksi toimistotyöhön. Negatiiviset vaikutukset työntekijöille

henkilöstöstä työskentelee tuotannossa.
Kuvaus omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivulla 57.
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
26

Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1)
Olennainen aihe Vaikutus / riski / mahdollisuus Sijainti arvoketjussa Kuvaus
Yrityskulttuuri
Mahdollinen positiivinen vaikutus Omat toiminnot Componenta pyrkii jatkuvasti parantamaan ja arvioimaan yrityskulttuuriaan
tarjotakseen henkilöstölleen turvalliset työolot ja kehittääkseen työhyvinvointia.
Vaikutukset ovat positiivisia paitsi työntekijöille myös Componentalle hyvän
työnantajakuvan myötä.
Kuvaus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvän olennaisen vaikutuksen vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivulla 65.
Yhteisökohtaiset aiheet
Olennainen aihe Vaikutus / riski / mahdollisuus Sijainti arvoketjussa Kuvaus
Kyberturvallisuus
Taloudellinen riski Omat toiminnot ja arvoketjun alku- ja
loppupää
Teollisuuden ohjausjärjestelmiin kohdistuva kyberhyökkäys voi johtaa taloudellisiin
menetyksiin, koska hyökkäys voi aiheuttaa merkittävää haittaa Componentan tai sen
asiakkaiden liiketoiminnalle.
Lisääntyvä ympäristö-
lainsäädäntö
Taloudellinen riski Omat toiminnot 
Epäonnistuminen vaatimuksiin vastaamisessa voi johtaa sanktioihin ja muihin
taloudellisiin menetyksiin.
Kuvaus yhteisökohtaisten riskien vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivuilla 68 (kyberturvallisuus) ja 70 (lisääntyvä ympäristölainsäädäntö).
Kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksen yhteydessä
Componentalle olennaisten aiheiden joukosta
jäivät pois työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja
työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta koskeva
positiivinen vaikutus (oma työvoima), tuotteisiin ja
palveluihin liittyvä resurssien ulosvirtauksia koskeva
taloudellinen mahdollisuus (resurssien käyttö ja
kiertotalous) sekä raaka-aineiden ja komponenttien
saatavuutta ja hintaa koskeva taloudellinen riski
(yhteisökohtainen aihe).
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
27

Luettelo täytetyistä tiedonantovaatimuksista
Standardi
Tiedonanto-
vaatimus Kuvaus Sivu
ESRS 2
BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet 16
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 29, 47, 48, 51, 54
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 16
GOV-2  17
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 18
GOV-4  29
GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 18
  18
  19
 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 24
 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 21
  27
E1
 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 18
E1-1  44
 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 42
 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 42
E1-2  44
E1-3  44
E1-4  44
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 46
E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 47
E2
 Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 49
E2-1 Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 49
E2-2 Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit 50
E2-3 Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet 50
E2-4  50
E3
 Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista 24
E4
 Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista 23
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
28

Standardi
Tiedonanto-
vaatimus Kuvaus Sivu
E5
 Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista 52
E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 52
E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 52
E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 53
E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset 53
E5-5 Resurssien ulosvirtaukset 55
S1
  19
 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 57
 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 58
 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa 59
 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi 60
 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan
liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus 60
 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan 62
  63
  63
 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit Ei raportoitu
siirtymäsäännösten
nojalla
 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 64
 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) Ei raportoitu
siirtymäsäännösten
nojalla
G1
 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 16
 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 65
G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 65
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
29

Luettelo tiedonantovaatimuksissa vaadituista tietopisteistä, jotka
on sisällytetty viittauksina kestävyysselvityksen ulkopuoliseen
tietoon
Tietopiste Kuvaus Viite
ESRS 2 SBM-1 / 40 a i
Merkittävimmät
tuoteryhmät
Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1 –
Konsernin liikevaihto toimialoittain
ESRS 2 SBM-1 / 40 a ii
Markkina-alueet Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1 –
Konsernin liikevaihto markkina-alueittain
ESRS 2 SBM-1 / 42
Liiketoimintamalli Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1
G1 ESRS 2 IRO-1 / 6
Liiketoimintamalli Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
Due Diligence -prosessin
keskeiset osatekijät Kuvaus sivuilla
a) Due diligence -prosessin
sisällyttäminen
hallintoon, strategiaan ja
liiketoimintamalliin
17, 58, 59, 65
b) Vuorovaikutus vaikutusten
kohteena olevien sidosryhmien
kanssa kaikissa due diligence
-prosessin keskeisissä vaiheissa
19, 20, 59
c) Haitallisten vaikutusten
tunnistaminen ja arviointi
21, 42, 49, 52, 57
d) Toimien toteuttaminen
kyseisten haitallisten
vaikutusten torjumiseksi
44, 50, 52, 60
e) Kyseisten toimien
tuloksellisuuden seuranta ja
viestintä
44, 50, 53, 61, 62
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
30

Tiedonanto-
vaatimus Tietopiste Kuvaus Sivu
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen,
(EU) 2019/2088
Viittaus
pilariin 3,
(EU) N:o
575/2013
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen,
(EU) 2016/1011
Viittaus EU:n
ilmastolakiin,
(EU) 2021/1119
ESRS 2 GOV-1
21d Hallituksen sukupuolijakauma 16 x x
ESRS 2 GOV-1
21e Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 16 x
ESRS 2 GOV-4
30  29 x
ESRS 2 SBM-1
40 d i Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan Epäolennainen x
ESRS 2 SBM-1
40 d ii Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan Epäolennainen x x x
ESRS 2 SBM-1
40 d iii Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan Epäolennainen x x
ESRS 2 SBM-1
40 d iv Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään
toimintaan
Epäolennainen x
ESRS E1-1
14 
vuoteen 2050 mennessä 44
x
ESRS E1-1
16g Pariisin sopimuksen mukaistenvertailuarvojen ulkopuolelle
suljetut yritykset 44
x x
ESRS E1-4
34 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 44 x x x
ESRS E1-5
38 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus
eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan
merkittävät alat) 46
x
ESRS E1-5
37 Energiankulutus ja energialähteidenyhdistelmä
46
x
ESRS E1-5
40-43 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 46
x
ESRS E1-6
44 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 47
x x x
ESRS E1-6
53–55 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 48 x x x
ESRS E1-7
56 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset Epäolennainen x
ESRS E1-9
66 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille
riskeille
Epäolennainen x
ESRS E1-9
66a Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen
riskin mukaan
Epäolennainen x
Luettelo EU:n muusta lainsäädännöstä johtuvista tietopisteistä
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
31

Tiedonanto-
vaatimus Tietopiste Kuvaus Sivu
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen,
(EU) 2019/2088
Viittaus
pilariin 3,
(EU) N:o
575/2013
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen,
(EU) 2016/1011
Viittaus EU:n
ilmastolakiin,
(EU) 2021/1119
ESRS E1-9
66c 
kohdistuu olennainen fyysinen riski
Epäolennainen x
ESRS E1-9
67c 
energiatehokkuusluokittain
Epäolennainen x
ESRS E1-9
69  Epäolennainen x
ESRS E2-4
28 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän
epäpuhtauden määrä, joka mainitaan EPRTR-asetuksen
(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen
 50
x
ESRS E3-1
9 Vesivarat ja merten luonnonvarat Epäolennainen x
ESRS E3-1
13 Kohdennetut toimintaperiaatteet Epäolennainen x
ESRS E3-1
14 Merien ja valtamerten kestävyys Epäolennainen x
ESRS E3-4
28c Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä Epäolennainen x
ESRS E3-4
29 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan
liikevoittoa kohti laskettuna
Epäolennainen x
ESRS 2 – IRO-1 – E4
16 a i Toiminnot, jotka vaikuttavat kielteisesti biologisen
monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin
Epäolennainen x
ESRS 2 – IRO-1 – E4
16 b Olennaiset kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät
maaympäristön tilan heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai
maaperän sulkemiseen
Epäolennainen x
ESRS 2 – IRO-1 – E4
16 c Vaikutukset uhanalaisiin lajeihin Epäolennainen x
ESRS E4-2
24 b Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai
toimintaperiaatteet
Epäolennainen x
ESRS E4-2
24 c Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet Epäolennainen x
ESRS E4-2
24 d Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet Epäolennainen x
ESRS E5-5
37 d Kierrättämätön jäte
55
x
ESRS E5-5
39 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte
55
x
ESRS 2 – SBM-3 – S1
14 f Pakkotyötapausten riski
57
x
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
32

Tiedonanto-
vaatimus Tietopiste Kuvaus Sivu
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen,
(EU) 2019/2088
Viittaus
pilariin 3,
(EU) N:o
575/2013
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen,
(EU) 2016/1011
Viittaus EU:n
ilmastolakiin,
(EU) 2021/1119
ESRS 2 – SBM-3 – S1
14 g Lapsityövoimatapausten riski
57
x
ESRS S1-1
20 
66
x
ESRS S1-1
21 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 66
x
ESRS S1-1
22 
58
x
ESRS S1-1
23 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet
tai hallintajärjestelmä 59
x
ESRS S1-3
32 c Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät
60
x
ESRS S1-14
88 b & c Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä
ja osuus 64
x x
ESRS S1-14
88 e Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten
tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 64
x
ESRS S1-16
97 a  Ei raportoitu siir-
tymäsäännösten
nojalla
x x
ESRS S1-16
97 b Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka Ei raportoitu siir-
tymäsäännösten
nojalla
x
ESRS S1-17
103 a  Epäolennainen x
ESRS S1-17
104 a 

jättäminen
Epäolennainen x x
ESRS 2 – SBM-3 – S2
11 b Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski
arvoketjussa
Epäolennainen x
ESRS S2-1
17  Epäolennainen x
ESRS S2-1
18 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet Epäolennainen x
ESRS S2-1
19 

jättäminen
Epäolennainen x x
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
33

Tiedonanto-
vaatimus Tietopiste Kuvaus Sivu
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen,
(EU) 2019/2088
Viittaus
pilariin 3,
(EU) N:o
575/2013
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen,
(EU) 2016/1011
Viittaus EU:n
ilmastolakiin,
(EU) 2021/1119
ESRS S2-1
19 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt
Epäolennainen x
ESRS S2-4
36 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät
ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
Epäolennainen x
ESRS S3-1
16  Epäolennainen x
ESRS S3-1
17 

toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen
Epäolennainen x x
ESRS S3-4
36  Epäolennainen x
ESRS S4-1
16 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet Epäolennainen x
ESRS S4-1
17 

jättäminen
Epäolennainen x x
ESRS S4-4
35  Epäolennainen x
ESRS G1-1
10 b 
yleissopimus 66
x
ESRS G1-1
10 d Väärinkäytösten paljastajien suojelu
66
x
ESRS G1-4
24 a Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien
rikkomisesta määrätyt sakot
Epäolennainen x x
ESRS G1-4
24 b Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit Epäolennainen x
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
34

Ympäristötiedot
EU-taksonomia
Euroopan parlamentin ja neuvoston taksonomia-

kesäkuuta 2020 yhtenä kestävän taloudellisen

on tukea Euroopan vihreän kehityksen ohjelmana
tunnetun strategian tavoitetta siirtyä kohti
ilmastoneutraalia unionia vuoteen 2050 mennessä
ja tukea taloudellista kasvua luonnonvarojen
mahdollisimman tehokkaalla ja kestävällä
käytöllä. Tavoitteena on samalla lisätä kestävää
sijoittamista ja ohjata pääomavirtoja kestäväksi
katsottuihin teknologioihin ja liiketoimintoihin.

ympäristötavoitetta:
●
ilmastonmuutoksen hillintä
●
ilmastonmuutokseen sopeutuminen
●
vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä
käyttö ja suojelu
●
siirtyminen kiertotalouteen
●
ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja
vähentäminen
●
biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien
suojelu ja ennallistaminen.
Taksonomia-asetuksen ja delegoidun asetuksen

raportointivuotena 2025 raportoida konsernin
yhteenlasketusta liikevaihdosta, pääomamenoista
(jäljempänä myös ”investoinnit”) ja toimintamenoista
(jäljempänä myös ”operatiiviset kulut”)
taksonomiakelpoiset ja ei-taksonomiakelpoiset sekä
taksonomianmukaiset ja ei-taksonomianmukaiset
osuudet eriteltynä taloudellisiin toimintoihin koskien
kuutta ympäristötavoitetta.
Taksonomianmukaisuus edellyttää, että
taksonomiakelpoiset taloudelliset toiminnat
täyttävät tekniset arviointikriteerit, eivät aiheuta
merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille ja
täyttävät vähimmäistason suojatoimet.
Componenta on tunnistanut oman operatiivisen
tuotannon osalta taloudelliseksi toiminnaksi 3.9.
Raudan ja teräksen valmistus. Componenta on
huomioinut liikevaihdon, investoinnit ja operatiiviset
kulut laskennassa vain kerran. Componenta
tukee siirtymistä kestävämpiin ratkaisuihin
energiatehokkuuden ja päästöjen suhteen.
Taksonomiakelpoinen ja -mukainen liikevaihto
Componenta on sopimusvalmistaja, joka tuottaa
ja toimittaa asiakkailleen valettuja ja koneistettuja
metallikomponentteja sekä takeita, hitsattuja
rakenteita, putkituotteita ja levyleikkeitä.
Componentalla ei ole omia tuotteita. Componentan
liikevaihto on esitetty Componenta-konsernin
raportoimien lukujen mukaisesti. Componentan
laadintaperiaatteet liikevaihdon määritelmälle
löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta
1. Componentan analyysin mukaan
valimoliiketoiminnan (Componenta Castings
Oy) liikevaihto sijoittuu taloudellisen toiminnan
3.9. Raudan ja teräksen valmistus alle ja on
taksonomiakelpoista ilmastonmuutoksen
hillinnän ympäristötavoitteen osalta. Muun
liikevaihtonsa Componenta arvioi olevan
edellä mainittujen ympäristötavoitteiden
osalta ei-taksonomiakelpoista. 3.9. Raudan
ja teräksen valmistuksen toiminnan osalta

arviointikriteerit eivät täyty Componentan
käyttämien valmistusmenetelmien osalta. Tämän
vuoksi yhtiöllä ei ole taksonomianmukaista
liikevaihtoa. Teknisten arviointikriteerien täyttyessä
taksonomianmukaisuus edellyttäisi järjestyksessä
lisäksi ei merkittävää haittaa -kriteerien
täyttämisen ja vähimmäistason suojatoimet.
Kyseiset kriteerit ja vaatimukset eivät edellä
mainitusta syystä ole relevantteja Componentan
taksonomiamukaisuusanalyysissä.
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2025 koskevat tiedot
Tilikausi 2025
2025
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit
('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Liikevaihto
Osuus liikevaihdosta,
vuosi 2025
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai
luokitusjärjestelmä-
kelpoisten (A.2) osuus
liikevaihdosta, vuosi 2024
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka siirtymätoiminta
M€ % K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

(luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
Joista mahdollistavat toiminnat
Joista siirtymätoiminnat
K: Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E: Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
 
KEL: Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
 
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
35

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2025 koskevat tiedot
Tilikausi 2025
2025
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit
('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Liikevaihto
Osuus liikevaihdosta,
vuosi 2025
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai
luokitusjärjestelmä-
kelpoisten (A.2) osuus
liikevaihdosta, vuosi 2024
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka siirtymätoiminta
M€ % K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;

KEL;

KEL;

KEL;

KEL;

KEL;

Raudan ja teräksen valmistus C 24.5.1 53,7 46 % KEL      50 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei
ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin
luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista
saatu liikevaihto (A.2) 53,7 46 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 50 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista
saatu liikevaihto (A.1+A.2) 53,7 46 % 100 % 0 %
0 % 0 % 0 % 0 % 50 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista
saatu liikevaihto 62,0 54 %
 115,7 100 %
K: Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E: Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
 
KEL: Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
 
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
36

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Taksonomiakelpoiset sekä -mukaiset
investoinnit ja operatiiviset kulut
Componenta on tunnistanut, että
taksonomiakelpoisia investointeja vuodelta
2025 ovat ne investoinnit, jotka ovat välittömästi
kohdistuneet taksonomiakelpoisen liikevaihdon
generoimiseen. Componentalla ei ole muita
olennaisia taksonomiakelpoisia investointeja.
Taksonomiakelpoinen osuus investoinneista on
laskettu jakamalla taksonomiakelpoinen osuus
investoinneista koko konsernin investoinneilla

Componenta-konsernin raportoimien lukujen
mukaan. Componentan laadintaperiaatteet
investointien määritelmälle löytyvät
konsernitilinpäätöksen liitetiedoista 10 ja 12.
Componentalla ei ole taksonomianmukaisia
investointeja.
Operatiivisten kulujen osalta Componenta on
tunnistanut kunnossapidon ja ympäristövalvonnan
kuluja, jotka ovat kohdistuneet välittömästi
niiden tuotannontekijöiden ylläpitoon, mitkä
ovat välttämättömiä taksonomiakelpoisen
liikevaihdon generoimiseen. Tuotannon suorat
kustannukset taksonomian vaatimusten mukaisesti
Componenta on rajannut taksonomiakelpoisuuden
ulkopuolelle. Operatiivisten kulujen tunnusluvun
laskentakaavan osoittajaan sisältyvät kunnossa- ja
ylläpitoon kohdistuva osuus seuraavista kuluista:
ostettu kunnossapitotyö, työkalut, varaosat,
ulkoiset palvelut, muut muuttuvat kulut sekä
muuttuvat ja kiinteät palkat. Jakajana tunnusluvun
nimittäjään sisältyy edellä mainitut kulut
kokonaisuudessaan yhteensä. Componentalla ei ole
taksonomianmukaisia operatiivisia kuluja.
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2025 tiedot
Tilikausi 2025
2025
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit
('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Pääomamenot
Osuus pääomamenoista,
vuosi 2025
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai
luokitusjärjestelmä-
kelpoisten (A.2) osuus
pääomamenoista,
vuosi 2024
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka siirtymätoiminta
M€ % K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

(luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.1)
Joista mahdollistavat toiminnat
Joista siirtymätoiminnat
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
37

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2025 tiedot
Tilikausi 2025
2025
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit
('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Pääomamenot
Osuus pääomamenoista,
vuosi 2025
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai
luokitusjärjestelmä-
kelpoisten (A.2) osuus
pääomamenoista,
vuosi 2024
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka siirtymätoiminta
M€ % K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;

KEL;

KEL;

KEL;

KEL;

KEL;

Raudan ja teräksen valmistus C 24.5.1 2,0 53 % KEL      14 %
1
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei
ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin
luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.2) 2,0 53 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 14 %
1
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenot (A.1+A.2) 2,0 53 % 100 % 0 %
0 % 0 % 0 % 0 % 14 %
1
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenot 1,8 47 %
 3,8 100 %
1
Vertailukaudella Componenta Castings Oy:n pääomamenojen osuus Componenta-konsernin pääomamenoista oli tavanomaista pienempi, koska vertailukaudella ostetut liiketoiminnot kasvattivat
Componenta Manufacturing Oy:n pääomamenoja tavanomaiseen toimintavuoteen verrattuna.
K: Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E: Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
 
KEL: Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
 
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
38

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista - vuoden 2025 tiedot
Tilikausi 2025
2025
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit
('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Toimintamenot
Osuus toimintamenoista,
vuosi 2025
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai
luokitusjärjestelmä-
kelpoisten (A.2) osuus
toimintamenoista,
vuosi 2024
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka siirtymätoiminta
M€ % K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

(luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.1)
Joista mahdollistavat toiminnat
Joista siirtymätoiminnat
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
39

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista - vuoden 2025 tiedot
Tilikausi 2025
2025
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit
('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Toimintamenot
Osuus toimintamenoista,
vuosi 2025
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai
luokitusjärjestelmä-
kelpoisten (A.2) osuus
toimintamenoista,
vuosi 2024
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka siirtymätoiminta
M€ % K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;

KEL;

KEL;

KEL;

KEL;

KEL;

Raudan ja teräksen valmistus C 24.5.1 5,6 14 % KEL      15 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei
ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin
luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.2) 5,6 14 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 15 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
toimintamenot (A.1+A.2) 5,6 14 % 100 % 0 %
0 % 0 % 0 % 0 % 15 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
toimintamenot 34,8 86 %
 40,4 100 %
K: Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E: Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
 
KEL: Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
 
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
40

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Ydinvoimaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1

ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

2

prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.

3

tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4
 
5

käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

6

tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Componentan analyysin perusteella yhtiön
taksonomianmukaisuuden prosentit voivat
tulevaisuudessa muuttua, mikäli yhtiön harjoittama
sopimusvalmistusliiketoiminta huomioidaan
sääntelyssä sen täsmentyessä.
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
41

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
toimeenpanoa. Pyrkimys päästöjen vähentämiseen
voi vaatia muutoksia Componentan arvoketjun
alkupäässä siten, että vähäpäästöisesti
toimivia yhtiöitä suositaan esimerkiksi
toimittajavalinnassa. Componentan päästöt ovat
suoraan kytköksissä yhtiön liiketoimintaan, mutta
päästöjen vähentäminen ei edellytä muutoksia
liiketoimintamalliin.
Arvioitaessa Componentan vaikutuksia
ilmastonmuutokseen huomioitiin Componentan
omat ja arvoketjun kasvihuonekaasupäästöt. Omien
toimintojen osalta kaksoisolennaisuusanalyysissä
tarkasteltiin erityisesti niitä prosesseja, joihin
liittyy suurin energiankulutus ja päästöt.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä Componentan
kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusten arvioinnissa
hyödynnettiin vuoden 2024 kokonaispäästöjä.
Resilienssianalyysi
Componenta teki liiketoimintansa
ilmastoresilienssianalyysin vuonna 2024 ja
päivitti sitä vuonna 2026 huomioimaan vuoden
2025 suurimmat liiketoiminta-alueensa.

tieteeseen perustuvia ilmastoskenaarioita


vaikutuksia Componentan toimintaan keskipitkällä
(2025–2030) ja pitkällä aikavälillä (2030–2050).

ilmastotavoitteiden toteutusaikataulua, ovat
tarkasteltavissa valittujen ilmastoskenaarioiden
puitteissa, sekä tarjoavat realistiset aikajänteet
Componentan nykyisten toimipisteiden,
liiketoiminnan ja strategian kehityksen
tarkastelulle. Resilienssianalyysissä ei tarkasteltu
eri skenaarioiden vaikutuksia lyhyellä aikavälillä
(2024–2025), sillä näiden vaikutusten ei arvioitu
poikkeavan merkittävästi keskipitkän aikavälin
vaikutuksista. Componentan resilienssianalyysi
kattaa fyysisten riskien osalta omat toiminnot
kokonaisuudessaan sekä suppeammin arvoketjun
alkupään osalta metallien tuotannon ja loppupään
osalta Componentan suurimmat liiketoiminta-
alueet. Transitiotapahtumien vaikutuksia
arvioitiin erityisesti omien toimintojen osalta
ja arvoketjun alku- ja loppupään osalta niiltä
osin, kuin arvoketjun muihin osiin vaikuttavilla
tapahtumilla oletetaan olevan suoria vaikutuksia
Componentalle. Resilienssianalyysin yhteydessä

ilmastoon liittyvät krooniset ja akuutit fyysiset
uhat sekä politiikkaan ja lainsäädäntöön,
teknologiaan, markkinoihin ja maineeseen
liittyviä transitiotapahtumia. Kaikki fyysisten
uhkien ja transitiotapahtumien esikartoituksessa
mahdollisesti olennaisiksi tunnistetut uhat
Ilmastonmuutos
Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
sekä olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet ja niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä
tunnistettiin kaksi olennaista ilmastonmuutokseen
liittyvää aihetta, joihin Componentan toiminnoilla
ja etenkin arvoketjun alkupäällä on negatiivinen
vaikutus: energian kulutus ja ilmastonmuutoksen

olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia. Erityisesti
valimo- ja takomotoiminta on energiaintensiivistä
johtuen tuotantoprosessien vaatimista korkeista
lämpötiloista. Myös Componentan arvoketjun
alkupäässä on suuria energiankuluttajia
metalliraaka-aineiden tuotantoon liittyen.
Energiankulutus omissa toiminnoissa ja arvoketjun
muissa osissa aiheuttaa suoria ja epäsuoria
kasvihuonekaasupäästöjä, jotka osaltaan
kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Componenta pyrkii
jatkuvasti tehostamaan tuotantoprosessejaan,
minkä myötä tuotantomäärään suhteutettu
energiankulutus ja lähtökohtaisesti myös
kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Componenta
on nostanut nykyisen strategiakautensa yhdeksi
painopistealueeksi vastuullisuuden ja asettanut
päästövähennystavoitteen osana strategian
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
42

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
julkisista lähteistä saatavissa olevia yleisiä
tietoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista muun

Resilienssianalyysin yhteydessä kunkin tarkastellun
fyysisen uhan ja transitiotapahtuman vaikutuksia
Componentan liiketoiminnalle arvioitiin kussakin
ilmastoskenaariossa ja molemmilla aikajänteillä.
Fyysisten vaikutusten suuruuden arvioinnissa
huomioitiin arvioitavana olevan kohteen
maantieteellinen sijainti: omien toimipisteiden
osalta kansallisella ja soveltuvilta osin toimipisteen
tasolla sekä arvoketjun alku- ja loppupään
osalta maan tai maanosan tasolla. Vaikutuksen
määriteltiin olevan joko vähäinen, keskimääräinen
tai suuri. Vähäinen vaikutus tarkoittaa, että uhalla
tai tapahtumalla ei katsota olevan käytännön
vaikutusta Componentan liiketoimintaan.
Keskimääräisellä vaikutuksella katsotaan olevan
vaikutusta Componentan liiketoimintaan, mutta
Componenta pystyy reagoimaan uhkaan tai
tapahtumaan yhtiön käytössä olevin keinoin ja
tarvittaessa muokkaamaan toimintaansa niin, että

katsotaan olevan merkittäviä vaikutuksia
Componentan toimintaan ja uhan tai tapahtuman
mahdollisesti vaarantavan yhtiön liiketoiminnan.
Resilienssianalyysin yhteydessä ei
tunnistettu kroonisia tai akuutteja uhkia eikä
transitiotapahtumia, joilla olisi Componentan
liiketoiminnalle suuri vaikutus oman toiminnan tai
arvoketjun muiden osien kautta. Tulviin tunnistettiin
liittyvän keskimääräinen vaikutus pitkällä aikavälillä
kaikissa tarkastelluissa ilmastoskenaarioissa
omissa toiminnoissa ja arvoketjun alkupäässä.
Lämpöaaltoihin, voimakkaisiin sateisiin ja
maanvyörymiin tunnistettiin liittyvän keskimääräinen



aikavälillä keskimääräinen vaikutus liittyen nykyisiä
tuotantoprosesseja koskevaan sääntelyyn ja
vähäpäästöisempään teknologiaan siirtymisestä
aiheutuviin kustannuksiin. Tuotteiden korvaamiseen
vähäpäästöisemmillä vaihtoehdoilla tunnistettiin
liittyvän pitkällä aikavälillä keskimääräinen vaikutus


kuvattuihin fyysisiin uhkiin ja transitiotapahtumiin
muun muassa uudistamalla teknologiaa ja
laitteistoja sekä laajan toimittajaportfolionsa
avulla. Esimerkiksi yhtiön levyn leikkaamisessa ja
tuotantoprosessien lämmönlähteenä käyttämä
nestekaasu on mahdollista korvata muunlaisella
teknologialla. Liiketoiminta, johon katsotaan liittyvän
ilmastoon liittyviä vaikutuksia fyysisten uhkien tai
transitiotapahtumien kautta sekä mahdollisesti
vaikutustenalaiset omaisuuserät huomioidaan
luonnollisena osana Componentan strategiaa,
investointipäätöksiä ja liiketoiminnan johtamista.
Resilienssianalyysin mukaan Componenta on
kykenevä tekemään keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä
ja tapahtumat huomioitiin varsinaisessa
resilienssianalyysissä.
Resilienssianalyysin ilmastoskenaarioiksi
valittiin kolme vaihtoehtoista kehityspolkua,
joiden katsotaan edustavan ennustettavissa
olevia ääripäitä ilmastonmuutoksen ja
taloutta ohjaavan politiikan kehityksessä

seurauksia tilanteessa, jossa sosiaalisessa ja
talouspoliittisessa toimintaympäristössä ei

kuvaa vähäisten kasvihuonekaasupäästöjen
kehityspolkua (ilmasto lämpenee vain vähän

kansallinen politiikka keskittyvät kestävään
kehitykseen ja talouskasvu sekä resurssien

nykyisen kaltaista kehityssuuntaa talouskasvun,
resurssienkulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen

ilmastonmuutosta sekä vapaita talousmarkkinoita
tukevaa kansainvälistä ja kansallista politiikkaa,
jonka myötä talouskasvu sekä resurssien ja
energian kulutus on voimakasta. Eri skenaarioiden
vaikutuksia ilmastoon tarkasteltiin sademäärien
ja lämpötilojen todennäköisten muutosten osalta
Maailmanpankin ilmastonmuutosportaalin

ympäristökeskuksen tuottaman avoimen aineiston
avulla. Muuten analyysissä hyödynnettiin
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
43

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
toiminnan energiatehokkuutta ja sen myötä
ilmastonmuutoksen hillintää. Toimittajien ja
alihankkijoiden tulee rajoittaa energiankulutustaan

politiikka on kuvattu tarkemmin sivulla 50 ja Code
of Conduct -ohjeet toimittajille ja alihankkijoille
sivulla 66. Toimintaperiaatteissa ei erikseen
käsitellä ilmastonmuutokseen sopeutumista tai
uusiutuvan energian käyttöönottoa. Aiheita ei ole
määritelty yhtiölle erikseen olennaisiksi.
Componenta ei ole lähitulevaisuudessa laatimassa
liiketoiminnalleen ilmastonmuutoksen hillintää
koskevaa siirtymäsuunnitelmaa.
Ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet ja resurssit
Componenta pyrkii jatkuvasti
energiatehokkuuden parantamiseen ja
energiankäytön vähentämiseen. Energiankäyttöä
pyritään tehostamaan esimerkiksi kehittämällä ja
parantamalla laatua, menetelmäsuunnittelulla,
investoimalla energiatehokkaisiin koneisiin ja
laitteisiin sekä energiakatselmointien avulla.
Rautavalimoissa tuotantomäärät, kuormituksen
tasaisuus ja laadun optimointi vaikuttavat
keskeisesti suhteelliseen energiankäyttöön
ja energiankäytön tehokkuuteen, sillä
tuotantovalmiuden ylläpitoon, kuten sulan
kuumanapitoon, tarvittava energian määrä
liiketoimintaansa ja strategiaansa tarvittavat
ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen
liittyvät toimet, joilla turvataan liiketoiminta ja
esimerkiksi rahoituksen saanti. Componenta ei
katso tarpeelliseksi muuttaa liiketoimintamalliaan
vastatakseen ilmastonmuutokseen
liittyviin vaikutuksiin, fyysisiin uhkiin tai
transitiotapahtumiin. Resilienssianalyysi perustuu
tulevaisuutta ennustaviin ilmastoskenaarioihin ja
Componentan omiin näkemyksiin liiketoiminnan
ja liiketoiminta ympäristön kehityksestä näiden
mallien valossa. Nykyinen geopoliittinen kehitys
lisää resilienssianalyysin tuloksiin liittyvää
epävarmuutta.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
mukaan lukien ilmastonmuutoksen
hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

toimintaa ilmastonmuutoksen hillinnän
edistämiseksi ja energiatehokkuuden

politiikkansa mukaisesti Componenta pyrkii
vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään muun
muassa kehittämällä tuotantoprosessejaan
ja yksiköiden energiatehokkuutta sekä
lisäämällä fossiilivapaan energian osuutta
energianhankinnassaan. Componentan Code
of Conduct -ohjeet toimittajille ja alihankkijoille
käsittelevät toimittajien ja alihankkijoiden
ei vähene suoraan tuotannon mahdollisen
pienentymisen myötä.
Vuoden 2025 aikana Componentalla toteutettiin
tietyissä tuotantoyksiköissä rakennusten
energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä,
kuten valaistuksen uusimista ja rakennusten
lämmöneristyksen parantamista. Lisäksi
toiminnan sähköistämiseen liittyvänä
toimenpiteenä useissa tuotantoyksiköissä
korvattiin polttomoottoritrukkeja sähkötrukeilla.
Merkittävin Componentan omiin päästöihin
vaikuttava yksittäinen toimenpide oli ydinsähkön
alkuperätakuiden hankkiminen, joilla katettiin 58 %
yhtiön kaikesta sähkönkulutuksesta. Päästöttömän
sähkön hankinnan päästövähennysvaikutus
vuonna 2025 oli 10 953 tCO
2
-ekv. Edellä
kuvattuihin yksittäisiin toimenpiteisiin ei liittynyt
merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
Componenta on sitoutunut vähentämään
absoluuttisia markkinaperusteisia scope 1+2
-päästöjään 50 % (7 289 tCO
2
-ekv) vuoteen 2030
mennessä vuoden 2024 perustasosta. Vuoden
2024 markkinaperusteiset scope 1 & 2 -päästöt
olivat 14 577 tCO
2
-ekv, josta scope 2 -päästöt
kattoivat 85 %. Vuonna 2025 Componentan scope
1 & 2 -päästöt olivat 9 534 tCO
2
-ekv, eli 34,6 %
perusvuoden 2024 päästöjä matalammat.
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
44

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
saavuttaa voimakkaankin orgaanisen kasvun
yhteydessä. Tavoitteenasetannassa on lisäksi
huomioitu mahdolliset tulevat tutkimustulokset
ilmastotieteen alalla, joiden myötä voisi
olla tarpeen tavoitella nykyisin määriteltyä
tiukempia vähimmäispäästövähennyksiä, jotta
ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5
celsiusasteeseen. Componentan energiankulutus
omissa toiminnoissa ei ole vaihdellut
merkittävästi viime vuosina ja näin ollen vuoden
2024 energiankulutuksen katsotaan edustavan
tavanomaista toimintavuotta ja näin soveltuvan
päästövähennystavoitteen perusvuodeksi.
Päästövähennystavoite on linjassa

osa yhtiön strategiakauden 2024–2026
vastuullisuuspainopistealueen täytäntöönpanoa.
Tavoite kattaa 100 % Componentan omista
päästöistä (scope 1 & 2) samassa laajuudessa,
kuin on kuvattu kohdassa Kasvihuonekaasujen
scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästö.
Hiilestä irtautumisen keinot, joiden
avulla Componenta pyrkii saavuttamaan
päästövähennystavoitteensa koostuvat pääasiassa
koneiden sähköistämisestä, rakennusten ja
tuotannon energiatehokkuuden parantamisesta
sekä päästöttömään sähköön siirtymisestä. Lisäksi
vähäpäästöisempään teknologiaan siirrytään
mahdollisuuksien mukaan laiteinvestointien

omiin päästöihin (scope 1 & 2) vaikuttava tekijä on
sähkönkulutus, minkä myötä absoluuttisesti suurin
päästövähennyspotentiaali liittyy päästöttömään
sähköön siirtymiseen. Muiden tulevien
päästövähennystoimenpiteiden vaikutuksia
päästöjen määrään ei pystytä tarkasti arvioimaan
ennen tarkempaa investointisuunnittelua.
Componentan päästövähennystavoite (scope
1 & 2) on yhteensopiva sen kanssa, että
ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5

yhtiön perusvuoden (2024) markkinaperusteisista
kasvihuonekaasupäästöistä. Tieteeseen perustuvan


saatavilla olevaa laskentatyökalua ja monialaista
hiilestä irtautumisen kehityspolkua (Absolute
Contraction Approach). Jotta Componentan
tavoite on yhteensopiva sen kanssa, että
ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5
celsiusasteeseen, tulee nykytiedon valossa yhtiön
vähentää vuotuisia scope 1 & 2 -päästöjään
vähintään 6 122 tCO
2
-ekv (42 %) vuoteen 2030

2
-ekv
vähemmän, kuin Componentan asettama tavoite.
Päästövähennystavoite asetettiin vuonna 2025
ja se on kehitetty yhteistyössä Componentan
tuotantoyksiköiden sekä konsernin johdon
kanssa. Componentan hallitus on hyväksynyt
päästövähennystavoitteen. Tavoite ei ole
ulkopuolisen tahon varmistama.
Taloudellisten tavoitteidensa mukaisesti
Componenta tavoittelee yli 150 miljoonan euron
liikevaihtoa vuonna 2027 orgaanisen kasvun kautta.

todennäköisesti lisääntyvät kasvun myötä, mikäli
päästövähennystoimenpiteitä ei toteuteta.
Componentan näkemyksen mukaan scope 1 & 2
-päästövähennystavoite on kuitenkin mahdollista
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
45

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2025 2024
 0 0

8 146 7 007
 0 0
 0 0
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen
 17 045 45 231
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 25 191 52 238
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 31,7 67,7
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) 48 965 24 855
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 61,6 32,2
 66 55
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja
 5 313 24
 0 0
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) 5 379 80
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 6,7 0,1
Energian kokonaiskulutus (MWh) 79 535 77 173
Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2025 2024

1
0,69 0,79
1
Componentan toiminta kuuluu kokonaisuudessaan NACE-toimialaluokkaan C – teollisuus, joka määritellään yhdeksi ilmastovaikutuksiltaan
merkittävistä aloista. Componenta-konsernin liikevaihto vuonna 2025 on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.
Tiedot laskentamenetelmistä
Componenta käyttää polttoaineina omissa toiminnoissaan
kevyttä polttoöljyä, puupellettejä, nestekaasua ja pieniä
määriä dieselöljyä ja bensiiniä. Ostettu ja hankittu energia
koostuu sähköstä ja kaukolämmöstä. Edellä esitetyt
energiankulutustiedot sisältävät kaiken Componentan
polttoaineiden, sähkön ja kaukolämmön kulutuksen sekä
alivuokralaisten sähkön- ja kaukolämmönkulutuksen niiltä
osin, kuin näitä ei pystytä erottamaan Componentan omasta
kulutuksesta, ja perustuvat toteutuneeseen energian
kulutukseen. Energian kulutustietojen laskennassa on käytetty
Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaisia lämpöarvoja
ja kertoimia. Componentalla ei vuonna 2025 Vantaan
toimistoa ja Karkkilan valimoa (koko toimipaikka) lukuun
ottamatta käytetty alkuperätakuin tai muuten uusiutuvaksi
varmennettua sähköä tai kaukolämpöä. Näin ollen varovaisen
lähestymistavan mukaisesti kaikki Componentan kuluttama
kaukolämpö Vantaan toimistoa ja Karkkilan valimoa lukuun
ottamatta on raportoitu fossiilisista lähteistä peräisin olevana,
vaikka suuri osa Componentan käyttämästä kaukolämmöstä on
kaukolämmöntuottajien mukaan tuotettu uusiutuvista lähteistä.
Vuonna 2025 Vantaan toimistolla oli käytössä alkuperätakuin
varmennettu uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö.
Componenta hankki vuodelle 2025 erikseen ydinenergialla
tuotetun sähkön alkuperätakuita kattamaan tuotantotoiminnan
sähkönkulutusta. Alkuperätakuiden lisäksi sähkön
alkuperäjakauman laskennassa on käytetty Componentan
sähköntoimittajien ilmoittamia ja jäännösjakauman mukaisia

alkuperäjakaumasta on vähennetty varmennetun uusiutuvan ja
ydinvoimaan perustuvan sähkön osuus niiltä osin, kuin tieto oli
saatavilla. Jäljelle jäävästä alkuperäjakaumasta (jäännösjakauma
mukaan lukien) poistettiin edelleen muun uusiutuvan energian
osuus, joka lisättiin fossiilista alkuperää olevan sähkön
osuuteen. Näin määritettyä alkuperäjakaumaa käytettiin
Componentan käyttämän, omien alkuperätakuiden kattavuuden
ulkopuolelle jäävän, fossiilista alkuperää olevan ja ydinvoimalla
tuotetun sähkön määrän laskemisessa.
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
46

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Componenta-konsernin kasvihuonekaasupäästöt 2025 Perusvuosi 2024
15
Muutos, %
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO
2
-ekv.)
1
2 011 2 204 -8,7

2
0 0 0
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO
2
-ekv.)
3
5 577 6 895 -19,1
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO
2
-ekv.)
4
7 523 12 374 -39,2
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO
2
-ekv.) 57 098 63 622 -10,3
1 Ostetut tavarat ja palvelut
5
43 510 46 902 -7,2
2 Tuotantohyödykkeet
6
407 381 6,7
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)
7
1 434 2 354 -39,1
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
8
3 429 2 854 20,1
5 Toiminnassa muodostuva jäte
9
651 1 886 -65,5
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
10
92 66 40,0
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
11
947 974 -2,8
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä
12
620 830 -25,3
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa
13
5 331 6 710 -20,6
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät
14
678 665 1,9
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO
2
-ekv.) 64 686 72 721 -11,0
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO
2
-ekv.) 66 632 78 199 -14,8
1

prosessipäästöistä ja karkauspäästöistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt
(pois lukien biogeeniset hiilidioksidipäästöt). Laskenta perustuu toteutuneeseen
kulutukseen ja julkisista lähteistä saataviin päästökertoimiin.
2
Componentalla ei ole päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvia toimintoja.
3

Laskenta perustuu sähkön ja kaukolämmön kulutustietoihin sekä kansallisiin,
keskimääräisiin päästökertoimiin.
4
Laskenta perustuu sähkön ja kaukolämmön kulutustietoihin, tuottajakohtaisiin
ja jäännösjakaumasähkön päästökertoimiin sekä alkuperätakuisiin. Vuonna 2025
Componentan Vantaan toimistolla oli käytössä alkuperätakuin varmennettu
päästötön kaukolämpö ja sähkö ja Karkkilassa alkuperätakuin päästöttömäksi
varmennettu kaukolämpö. Lisäksi Componenta hankki vuodelle 2025 erikseen
ydinenergialla tuotetun sähkön alkuperätakuita. Vuonna 2025 alkuperätakuin
päästöttömäksi varmennettu sähkö ja kaukolämpö kattoi 56,7 % (29,6 %) kaikesta
Componentan käyttämästä sähköstä ja kaukolämmöstä.
5

raaka-aine- ja materiaalitoimittajilta kerättyjä päästökertoimia ja toissijaisesti
julkisista lähteistä saatavia massaan perustuvia päästökertoimia. Niiden
hankintojen osalta, joille ei pystytty määrittämään painoa, laskettiin päästöt
kustannuksiin perustuvien, julkisista lähteistä saatavien päästökerrointen avulla.
Valimoiden osalta laskennassa käytetyt painot ovat suurelta osin todellisia
käyttömääriä hankintamäärien sijaan. Laskennassa on tehty oletus, että hankinta-
ja käyttömäärät vastaavat toisiaan.
6

tuotantohyödykkeet, pois lukien leasing-sopimuksilla hankitut
tuotantohyödykkeet. Laskennassa on käytetty kustannuksiin perustuvia, julkisista
lähteistä saatavia päästökertoimia.
Laskenta perustuu scope 1 ja 2 -laskennan mukaisiin kulutustietoihin ja julkisista
lähteistä saataviin päästökertoimiin. Lisäksi kategoria sisältää Componentan
eteenpäin myymän kaukolämmön tuotannon päästöt.
8
Laskennassa on käytetty Componentan eniten käyttämiltä kuljetusyrityksiltä

maksamien rahtien päästöt on laskettu kustannuksiin perustuvien, julkisista
lähteistä kerättyjen päästökerrointen avulla. Componentalle saapuvien,
asiakkaiden maksamien rahtien päästöjen laskennassa on hyödynnetty
otosta Componentan toimittajista ja näiden yleisimmistä toimitusehdoista
sekä Componentan maksamien saapuvien ja lähtevien rahtien kustannusten
suhteesta.
9

laskentaan käytetyt menetelmät on kuvattu sivulla 56). Laskennassa on käytetty
mahdollisuuksien mukaan Componentan jätehuoltotoimijoiden ilmoittamia
päästötietoja ja loput päästöt on laskettu massaperusteisesti käyttämällä julkisista
lähteistä saatavia päästökertoimia.
10
Laskenta sisältää raportointikauden aikana tehdyt matkat (pois lukien
hotelliyöpymiset). Laskenta perustuu Componentan sähköisistä järjestelmistä
kerättyihin tietoihin tehdyistä matkoista sekä julkisista lähteistä saataviin
päästökertoimiin.
11
Laskenta perustuu Componentan henkilöstölle vuoden 2025 alussa tehtyyn
työmatkakyselyyn ja julkisista lähteistä saataviin päästökertoimiin.
12
Laskenta perustuu asiakkaiden maksamien, Componentalta lähtevien rahtien
osuuteen kaikista lähtevistä rahdeista. Laskennassa on hyödynnetty kategorian 4
mukaisia Componentan maksamien, lähtevien rahtien päästötietoja.
13
Laskenta perustuu myytyjen tuotteiden massamäärään niiltä osin, kuin tiedot
ovat Componentalla saatavissa. Muilta osin laskenta perustuu hankittujen
metallien määrän ja metallijätteen määrän erotukseen sekä kokoonpanossa
käytettävien materiaalien painoon. Päästökertomina on käytetty julkisista
lähteistä saatavia massaan perustuvia päästökertoimia.
14
Componenta vuokraa eteenpäin Karkkilan valimolla omistamiaan tiloja, joita
ei käytetä omassa toiminnassa. Kategoriassa 13 on huomioitu vuokralaisten
sähkön- ja lämmönkulutus siltä osin, kuin ne on pystytty luotettavasti erottamaan
Componentan omasta kulutuksesta. Jäljelle jäävä osa vuokralaisten lämmön- ja
sähkönkulutuksesta sisältyy Componentan scope 2 -päästöihin. Laskennassa on
käytetty tuottajakohtaisia päästökertoimia.
15

Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
47

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Biogeeniset
hiilidioksidipäästöt 2025 2024
1

2
23 20

2
3 877 3 033

2
82 32
Biogeeniset
hiilidioksidipäästöt
yhteensä, tCO
2
3 982 3 085
1

Kasvihuonekaasu-
intensiteetti
suhteessa
liikevaihtoon 2025 2024
2
Kasvihuonekaasujen
(sijaintiperusteiset)
kokonaispäästöt suhteessa
konsernin liikevaihtoon (tCO
2
-

1
0,56 0,66
Kasvihuonekaasujen
(markkinaperusteiset)
kokonaispäästöt suhteessa
konsernin liikevaihtoon (tCO
2
-

1
0,58 0,71
1
Ei sisällä biogeenisiä päästöjä. Componenta-konsernin liikevaihto
vuonna 2025 on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.
2

Tiedot laskentamenetelmistä
Componenta-konsernin kasvihuonekaasupäästöt on laskettu
GHG-protokollan (GHG Protocol Corporate Accounting and


räätälöidyllä laskentatyökalulla. Päästöihin sisältyvät kaikkien
Componentan tuotantoyksiköiden ja Vantaan toimiston
päästöt operatiivisen hallinnan rajauksen mukaisesti.
Päästökertoimina on käytetty Componentan toimittajilta kerättyjä
päästökertoimia sekä julkisista läheteistä (esim. Tilastokeskus,

päästökertoimia. Päästökertoimina käytettiin lähtökohtaisesti
uusimpia saatavilla olevia laskentaan soveltuvia kertoimia.
Laskenta sisältää hiilidioksidi- (CO
2
), metaani- (CH
4
), typpioksiduuli-
(N
2
O) ja fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasut) päästöt siinä
laajuudessa, kuin ne sisältyvät käytettyihin päästökertoimiin.
Laskennan suurimmat epävarmuudet liittyvät kustannuksiin
perustuviin päästökertoimiin ja niitä hyödyntäviin laskelmiin
erityisesti scope 3 -kategorioissa 1 (ostetut tavarat ja palvelut,
vain pienehkö osa laskettu kustannuksiin perustuvilla
päästökertoimilla) ja 2 (tuotantohyödykkeet, koko kategoria
laskettu kustannuksiin perustuvilla päästökertoimilla) sekä
kuljetusten päästöihin kategorioissa 4 (tuotantoketjun
alkupään kuljetukset ja jakelu) ja 9 (kuljetukset tuotantoketjun
loppupäässä), joissa laskenta perustuu osittain tai kokonaan
arvioihin. Kategorian 4 laskenta perustuu pääasiassa toimittajilta

mutta saapuvien, toimittajien maksamien rahtien päästöt on
arvioitu. Lisäksi saapuvien, toimittajien maksamien rahtien
laskennassa on oletettu, että otos toimittajista ja näiden
yleisimmin käyttämistä toimitusehdoista voidaan laajentaa
kattamaan samalla suhteella kaikki Componentan toimittajat.
Kategorian 9 laskenta perustuu Componentan arvioon siitä,
kuinka suuri osa lähtevistä rahdeista on asiakkaiden maksamia.

laskennan ulkopuolelle, sillä Componentan ei ollut realistisesti
mahdollista kerätä tai edes hyväksyttävällä tasolla arvioida
valmistamiensa komponenttien jatkojalostukseen liittyviä
päästöjä erittäin laajan tuoteportfolion ja lukuisten mahdollisten
jatkokäsittelytapojen vuoksi. Componentalla ei ollut vuonna 2025
toimintoja, joista aiheutuisi scope 3 -kategorioihin 8 (tuotantoketjun
alkupään vuokratut omaisuuserät), 11 (myytyjen tuotteiden käyttö
– Componentan tuotteita ei käytetä sellaisenaan, vaan ne ovat aina
komponentti suuremmassa kokonaisuudessa), 14 (franchising)

-päästöjen ulkopuolelle on rajattu valimoiden tuotantoprosesseissa
hiiletysaineena käytettyjen petroolikoksin ja grafiitin mahdollisen
hapettumisen myötä muodostuvat hiilidioksidipäästöt, jotka ovat
kokoluokaltaan epäolennaiset.

on laskettu vain kaukolämmölle, sillä sähkön osalta ei ollut
kohtuullisesti saatavilla tietoa siitä, kuinka suuri osuus tuottajan
myymästä uusiutuvasta sähköstä on tuotettu biomassasta
ja kohdennettavissa Componentalle ilman alkuperätakuita.
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt kaukolämmön osalta on
laskettu Componentan kaukolämmöntuottajien julkisesti
ilmoittamien tuotantojakaumien perusteella (Componentalla ei
ole alkuperätakuita kaukolämpöön liittyen Vantaan toimistoa ja
Karkkilan valimoa lukuun ottamatta). Kaukolämmön ja sähkön
tuottajakohtaisissa päästökertoimissa tai sijaintiperusteisten
päästöjen laskemisessa käytetyissä keskimääräisissä sähkön
ja kaukolämmön päästökertoimissa ei ole huomioitu muita
kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidi. Laskennassa on tehty oletus,
että käytetyt tuottajakohtaiset päästökertoimet eivät sisällä
biogeenisen hiilidioksidin osuutta.

suurimpia materiaalitoimittajia, jätehuoltotoimijoita ja
kuljetusyrityksiä, joilta kerättiin tietoja laskentaa varten. 25 %
(24 %) scope 3 -päästöistä on laskettu näitä toimittajilta kerättyjä
päästökertoimia tai toimittajien toimittamia päästölaskelmia tai

biogeeniset hiilidioksidipäästöt on laskettu niiltä osin, kuin se
on kohtuudella mahdollista kategoriassa 3 (polttoaineeseen ja
energiaan liittyvät toiminnat; myydyn kaukolämmön biogeeniset
hiilidioksidipäästöt).
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
48

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Pilaantuminen
Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
sekä olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet ja niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Valimoiden päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset
alueelliseen ilmanlaatuun on tunnistettu
omiin toimintoihin liittyväksi olennaiseksi
tosiasialliseksi vaikutukseksi Componentan
kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä Componenta
arvioi pilaantumiseen liittyviä vaikutuksia, riskejä
ja mahdollisuuksia omissa toiminnoissaan sekä
vaikutuksia arvoketjun alku- ja loppupäässä.
Arvoketjun alku- ja loppupään vaikutuksia
pilaantumiseen liittyen arvioitiin yleisellä tasolla.
Omiin toimintoihin liittyviä vaikutuksia, riskejä
ja mahdollisuuksia arvioitiin Componentan
toiminnassa olevien tuotantoyksiköiden osalta.
Arviointia varten ei erikseen kerätty uutta tietoa,
vaan arviointi perustui Componentalla olemassa
oleviin tietoihin. Arvioinnissa hyödynnettiin
valimoiden ympäristölupamääräysten
mukaisten päästömittausten (päästöt ilmaan)
sekä pohjavesi- ja hulevesitarkkailun tuloksia,
takomon ympäristölupamääräysten mukaisten
ilmapäästömittausten tuloksia, tietoja
Componentalla käytössä olevista kemikaaleista
sekä tuotantoyksiköiden jokapäiväisen toiminnan
yhteydessä kerättäviä tietoja mahdollisista
ympäristökuormituksen lähteistä. Componenta
Manufacturing Oy:n tuotantoyksiköiltä ei katsota
olevan normaalissa toiminnassa olennaisia
päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään käytettyjen
polttoaineiden ja tuotantoprosessien luonteen
vuoksi. Componenta Castings Oy:n osalta
ei tunnistettu olennaisia päästöjä veteen tai
maaperään. Aiheeseen ei tunnistettu liittyvän
olennaisia taloudellisia riskejä tai mahdollisuuksia.
Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä ei
erikseen kuultu eri tuotantoyksiköiden naapureita.
Luvanvaraisten yksiköiden päästöt ilmaan ja niille
asetetut päästöjen raja-arvot sekä mahdollisten
päästöjen lähteet veteen ja maaperään on
kuvattu yksiköiden ympäristölupahakemuksissa

yhteydessä on kuultu naapureita ja naapureilla
sekä mm. luonnonsuojelujärjestöillä on ollut
mahdollisuus jättää muistutus tai esittää
mielipiteensä ympäristölupahakemuksiin. Lisäksi
näillä tahoilla on mahdollisuus ilmaista mahdolliset
huolensa Componentan toiminnasta paitsi suoraan
Componentalle myös ympäristöviranomaisille, jotka
tiedottavat Componentaa asiasta.
Componentan toiminnassa muodostuvat päästöt
ilmaan koostuvat pääosin hiukkasista ja haihtuvista
orgaanisista yhdisteistä ja liittyvät suoraan yhtiön
valimoliiketoimintaan. Valimoissa on käytössä
tehokkaat suodatinlaitteistot, jotka vähentävät
merkittävästi valimoiden päästöjä ilmaan ja näin
rajoittavat niihin liittyviä vaikutuksia. Epäpuhtauksia
ei kuitenkaan pystytä täysin poistamaan valimoiden
tuotantoprosessien poistoilmasta. Valimoiden
päästöt vaikuttavat osaltaan negatiivisesti
ilmanlaatuun valimoita välittömästi ympäröivillä
alueilla. Paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavat myös
erityisesti tieliikenteen pakokaasut ja kotitalouksien
puunpoltto alueella sekä alueen mahdollinen muu
teollinen toiminta. Valimoliiketoimintaan liittyvät
ilmapäästöt ja niihin liittyvät vaikutukset ovat
luonteeltaan jatkuvia ja niiden tarkkailu sekä hallinta
ovat kiinteä osa valimoliiketoiminnan jokapäiväisiä
toimintoja. Componenta ei ole tehnyt tai ennakoi
tekevänsä muutoksia liiketoimintamalliinsa
tai strategiaansa ilmapäästöihin liittyen niiden
maltillisten vaikutusten vuoksi, eikä vaikutuksilla
ole suoraa vaikutusta Componentan arvoketjuun.
Tuotantoteknologiainvestointeihin liittyvässä
päätöksenteossa huomioidaan ympäristöseikat ja
siten investointien vaikutukset ilmapäästöihin.
Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

politiikka luo kehyksen valimoiden ilmapäästöjen
hallinnalle ja siten niiden vaikutusten
rajoittamiselle. Molemmilla valimoilla on lisäksi
ympäristölupiin liittyvät viranomaisten hyväksymät
tarkkailusuunnitelmat, joiden ensisijaisena
tarkoituksena on luoda toimintaperiaatteet
ilmapäästöjen tarkkailulle ja osaltaan
rajoittaa tavanomaista suurempien päästöjen
muodostumista toiminnassa esimerkiksi
laiterikkojen seurauksena. Componentalla ei ole
veden ja maaperän pilaantumiseen eikä huolta
tai erityistä huolta aiheuttaviin aineisiin liittyviä
toimintaperiaatteita. Aiheita ei ole määritelty
yhtiölle olennaisiksi.
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
49

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös

määrittää Componentan sitoutuminen laatuun,
ympäristöön, työterveyteen ja työturvallisuuteen

mukaisesti Componenta sitoutuu minimoimaan
pilaantumiseen liittyvät ympäristövaikutuksensa
erityisesti päästöjen hallinnan kautta. Politiikkaa
sovelletaan kaikkiin Componenta-konsernin
yrityksiin ja jokainen Componentalla vastaa oman

kuvattujen toimintaperiaatteiden noudattamisesta

sitoutuu ylläpitämään kaikissa tuotantoyksiköissään



koko henkilöstölle. Componentan toimitusjohtaja

johtoryhmä vastaa ylimpänä tahona politiikan
käytännön toteuttamisesta sekä muutostarpeiden
seurannasta.
Molemmilla valimoilla on ympäristölupiin
liittyvät tarkkailusuunnitelmat, joiden tavoitteena
on määrittää, miten yksiköiden päästöjen
tarkkailu toteutetaan. Tarkkailusuunnitelmissa
määritellään muun muassa ilmapäästöjen
mittauspisteet, mittalaitteiden tarkastusten
vastuutahot, ulkopuolisen tahon suorittamien
päästömittausten aikataulu, mitattavat aineet
(hiukkaset ja metallit) ja päästörajat sekä
laskennallisesti määritettävät päästöt ilmaan.

hiukkasmittausjärjestelmät toimivat valimoiden
ilmaan johtuvien päästöjen jatkuvan tarkkailun
perustana. Mahdollisesti päästöraja-arvon
ylittävä päästötaso havaitaan jatkuvatoimisella
mittauksella nopeasti ja korjaaviin toimenpiteisin

mukaan suodatinlaitokset tarkistetaan vähintään
viikoittain ja ne kuuluvat ennakkohuoltojen piiriin.

vastuussa tarkkailusuunnitelmien käytännön
toteuttamisesta ja päivitystarpeen seurannasta.
Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit

ympäristölupien mukaista toimintaa, johon
kuuluu muun muassa suodattimien tarkastukset,
ennakkohuollot, päästöjen mittaaminen tai
laskenta ja raportointi ympäristöviranomaisille
sekä toiminnan jatkuva tarkkailu ja mahdollisiin
poikkeamiin reagoiminen. Vuonna 2025
Karkkilan valimolla uusittiin suodatinlaitteisto.

hiukkaspäästöjä ja näin vaikuttaa positiivisesti


Kyseinen investointi on kirjattu vuonna 2025
lisäyksenä Componenta-konsernin taseen koneet
ja kalusto -ryhmään.
Edellä kuvatun lisäksi molemmilla valimoilla
toteutettiin ympäristölupien mukaiset

ilmapäästömittauksilla osaltaan varmistetaan
suodatinlaitteistojen asianmukainen toiminta ja
että valimoiden päästöt eivät ylitä luvissa määrättyjä
päästöraja-arvoja.
Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
Componentalla ei vuoden 2025 lopussa ollut
pitkän aikavälin tavoitteita pilaantumiseen liittyen,
vaan yleisenä tavoitteena toimii valimoiden
ympäristöluvissa asetettujen päästöraja-

liittyvien toimenpiteiden ja toimintaperiaatteiden
vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti tehtävien
ilmapäästömittausten avulla. Tiedot ilmapäästöistä
raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille.
Päästöjen seurannan lisäksi suodatinlaitteistojen
toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti osana
tuotannon normaalia toimintaa.
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen
Componentalla aiheutuu olennaisia päästöjä
ilmaan ainoastaan valimotoiminnassa. Valimoilla
suurimmat päästöt liittyvät hiukkasiin ja haihtuviin
orgaanisiin yhdisteisiin, mutta E-PRTR-asetuksen
(European Pollutant Release and Transfer Register)
mukaiset raportoinnin kynnysarvot eivät ylity
minkään aineen päästöjen osalta (vastaavasti
kuin vuonna 2024). Valimoiden hiukkasten
ja metallien päästöt raportoidaan vuosittain
ympäristöviranomaisille osana vuosiraportointia.
Componentalla ei normaalissa toiminnassa ole
olennaisia päästöjä veteen tai maaperään eikä
vuoden 2025 aikana esiintynyt poikkeustilanteita,
joista olisi seurannut olennaisia päästöjä veteen tai
maaperään.
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
50

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Tiedot laskentamenetelmistä
E-PRTR-asetuksessa listatuista aineista Componentan
valimoiden poistokaasuissa mahdollisesti esiintyviksi aineiksi on
määritelty hiukkaset, arseeni, kadmium, kromi, kupari, nikkeli,
lyijy, sinkki, hiilimonoksidi (CO), muut haihtuvat orgaaniset

2
), rikin

2

antraseeni, naftaleeni, PAH-yhdisteet sekä kloori ja fluori ja
niiden epäorgaaniset yhdisteet (HCl:nä ja HF:nä). Vuonna
2025 tehtiin ympäristölupien mukaiset ilmapäästömittaukset
molemmilla valimoilla. Mittausten yhteydessä tehtiin myös
valimoiden ja takomoiden uusiin BAT-päätelmiin (2024, Best
Available Techniques) liittyviä lisämittauksia. Porissa on tehty
BAT-päätelmiin liittyviä lisämittauksia myös vuonna 2022.
Kaikki mittaukset ovat kolmannen, akkreditoidun osapuolen
tekemiä. Edellä luetellut aineet on mitattu Componentan

2022, pois lukien bentseeni, haihtuvat orgaaniset yhdisteet,
kloori ja fluori ja niiden epäorgaaniset yhdisteet (HCl:nä ja
HF:nä), jotka on mitattu Porissa, sekä rikin oksidit. Vuosipäästöt
on laskettu uusimpien soveltuvien mittausten mukaisten
poistokaasujen pitoisuuksien ja tilavuusvirtojen sekä vuoden
2025 tuotantotuntien perusteella. Laskentamenetelmään ei
katsota liittyvän merkittävää epävarmuutta.
Rikin oksidien päästöt laskettiin vuoden 2025 polttoaineen-
kulutuksen (vähärikkinen kevyt polttoöljy ja nestekaasu) ja
polttoaineen sisältämän rikin määrän perusteella olettaen,
että kaikki polttoaineen rikki hapettuu poltossa rikkidioksidiksi.
Laskentamenetelmään ei katsota liittyvän merkittävää
epävarmuutta.
Karkkilan ja Porin valimoilla on käytössä lähtökohtaisesti
samat tuotantomenetelmät ja pitkälti samat raaka-aineet, ja
laskennassa on tehty oletus, että Porin valimon ominaispäästöt
vastaavat riittävällä tarkkuudella Karkkilan valimon
ominaispäästöjä. Porin valimolle HCl- ja HF-päästöt laskettiin
vuoden 2022 tuntipäästöjen ja vuoden 2025 toteutuneiden
tuotantotuntien perusteella. Karkkilan valimolle kyseisten
yhdisteiden sekä bentseenin ja haihtuvien orgaanisten
yhdisteiden päästöt laskettiin Porin valimon ominaispäästöjen
ja Karkkilan valimon vuoden 2025 toteutuneen tuotantomäärän
perusteella. Laskentamenetelmään arvioidaan liittyvän
suhteellisen suuri epävarmuus.
Vuoden 2024 päästöt ilmaan laskettiin vuonna 2022 tehtyjen
mittausten perusteella, koska Componentalla ei kyseisenä
raportointivuonna tehty suoria mittauksia. Vuonna 2025
molemmilla valimoilla tehtiin suorat mittaukset, joiden mukaiset
päästötiedot ovat laskennallisesti määriteltyjä päästöjä
edustavammat. E-PRTR-asetuksen raportointirajan mukaiset
päästöt eivät ylity laskettaessa vuoden 2024 päästöt vuoden
2025 mittausten tulosten perusteella (ei muutosta vuoden 2024
osalta tehtyyn raportointiin).
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
51

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
jätteistä suurin osa kierrätetään tai muuten
hyödynnetään. Lisäksi Componentan valmistamat
komponentit voidaan kierrättää metallina.

omassa toiminnassa sekä kierrätys vähentävät
jätteiden ympäristövaikutuksia ja neitseellisten
raaka-aineiden kulutusta. Resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyen ei tunnistettu olennaisia
riskejä tai mahdollisuuksia.
Resurssien käytön ja kiertotalouden olennaisuutta
arvioitiin erityisesti Componentan omien
toimintojen osalta, ja yhtiön arvoketjun alku- ja
loppupäätä tarkasteltiin yleisellä tasolla. Arviointia
varten ei erikseen kerätty uutta tietoa, vaan arviointi
perustui Componentalla omasta toiminnastaan
sekä toimittajista ja yleisesti arvoketjunsa muista
osista olemassa oleviin tietoihin. Vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin tukena
käytettiin muun muassa tietoja Componentan
hankinnoista ja prosesseissa käytetyn kierrätetyn
raaka-aineen määrästä sekä toiminnassa
muodostuvien jätteiden hyötykäyttöasteesta.
Vuoden 2025 kaksoisolennaisuusanalyysin
yhteydessä ei järjestetty sidosryhmien tai
mahdollisten vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen erillisiä kuulemisia.
Edellä kuvatut vaikutukset liittyvät Componentan
omaan toimintaan kaikissa tuotantoyksiköissä
ja ovat olennaisesti sidoksissa Componentan
liiketoimintaan ja strategiaan. Componenta on
nostanut yhdeksi nykyisen strategiakautensa
2024–2026 painopistealueista vastuullisuuden, joka
kattaa myös resurssien käytön ja kiertotalouden.
Materiaalien tehokkaalla käytöllä ja tuotteiden
laadulla on olennaisia vaikutuksia Componentan
liiketoimintaan ja aiheet huomioidaan tarkasti
päätöksenteossa. Resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyvillä olennaisilla vaikutuksilla ei
ole vaikutusta Componentan liiketoimintamalliin.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimintaperiaatteet

pyrkii minimoimaan ympäristövaikutuksensa
muun muassa laadukkaan toiminnan jatkuvalla
kehittämisellä ja kierrätettävien sivuvirtojen
hallinnalla. Lisäksi Code of Conduct -ohjeidensa
mukaisesti Componenta pyrkii lisäämään
tuotantomenetelmiensä ja -prosessiensa
ympäristöystävällisyyttä sekä minimoimaan
tuotteidensa koko elinkaaren aikaiset

politiikka on kuvattu tarkemmin sivulla 50 ja Code
of Conduct -ohjeet on kuvattu tarkemmin sivulla
66. Toimintaperiaatteissa ei erikseen käsitellä
siirtymistä pois primääriresurssien käytöstä tai
uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hankintaa ja
käyttöä.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimenpiteet ja resurssit
Componenta pyrkii jokapäiväisessä toiminnassaan
optimoimaan raaka-aineiden käyttöä ja esimerkiksi
tuotteet suunnitellaan valmistettaviksi siten,
että materiaaleja käytetään mahdollisimman

Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvien olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-
ja arviointiprosessit sekä olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ja niiden vuorovaikutus strategian
ja liiketoimintamallin kanssa
Componentan tuotanto- ja valmistusprosessit
ovat raaka-aineintensiivisiä ja kaksoisolennaisuus-
analyysin yhteydessä tunnistettiin Componentalle
olennainen materiaalien käyttöön liittyvä
tosiasiallinen, negatiivinen vaikutus.
Componenta pyrkii jatkuvasti tehostamaan
tuotantoprosessejaan materiaalien kulutuksen
vähentämiseksi ja minimoidakseen virheellisten
komponenttien määrää, minkä myötä myös
raaka-aineiden suhteellinen kulutus vähenee.
Raaka-aineiden ja materiaalien hankinnalla
sekä tuotannolla on kuitenkin vaikutuksia
ympäristöön muun muassa energiankulutuksen
ja siihen liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen
myötä. Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä
tunnistettiin myös olennaiset tosiasialliset
positiiviset vaikutukset tuotteisiin (resurssien
ulosvirtaus) ja jätteisiin liittyen. Componentan
valimoiden tuotantoprosesseissa sivutuotteena
syntyvä kiertorauta sekä suuri osa valimohiekasta
käytetään uudelleen omassa prosessissa,
mikä vähentää muodostuvan jätteen määrää.
Componenta myös hyödyntää valimotoiminnassaan
merkittäviä määriä teräsromua. Kaikista
Componentan tuotantoyksiköissä muodostuneista
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
52

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
vaikutusten hallintaan liittyen. Materiaalien
käyttöön sekä tuotteisiin ja jätteisiin liittyvien
toimenpiteiden ja toimintaperiaatteiden
vaikuttavuutta arvioidaan muun muassa
määrällisten indikaattoreiden kautta seuraamalla
esimerkiksi kierrätetyn metallin osuutta
valimoiden pääraaka-aineista ja syntyneestä
tuotantojätteestä hyödynnettäväksi päätyvää
osuutta. Componenta pyrkii vuosittain tyypillisesti
edellisvuotta parempaan suhteelliseen tasoon.
Resurssien sisäänvirtaukset
Componentan tuotantoprosessit ovat raaka-
aineintensiivisiä ja kaikissa tuotantoyksiköissä
erilaiset metallit muodostavat suurimman
yksittäisen tuotannossa käytetyn materiaaliluokan.
Valimoissa käytettävät pääraaka-ainemetallit
koostuvat teräsromusta ja neitseellisestä
harkkoraudasta. Pääraaka-aineiden lisäksi
valimoiden olennaisia raaka-aineita ja materiaaleja
ovat hiekka, hiekan- ja keernanvalmistuksen
lisäaineet, sulatuksen lisä-, apu- ja seosaineet,
teräsrakeet, typpi ja maalit sekä vuorausmassat.
Koneistus- ja materiaalipalveluyksiköissä
työstetään pääasiassa erilaisia teräksiä ja
valurautaa sekä vähäisemmässä määrin
alumiinia, kuparia ja muita värimetalleja. Muut
olennaiset tuotannossa käytettävät materiaalit
koostuvat erilaista kaasuista, komponenttien
kokoonpanossa käytettävistä materiaaleista,
metalliliittimistä, työstönesteistä ja teräsrakeista.
Lisäksi Componentan tuotantoyksiköissä
käytetään pakkausmateriaaleina pääasiassa
puisia lavoja, lavakauluksia ja laatikoita sekä
pienempiä määriä puupohjaisia välilevyjä ja
kansia, muovikalvoa ja muita pakkausmateriaaleja
kuten muovi- ja metallivanteita sekä vähäisiä
määriä pahvilaatikoita. Valtaosa puisista
pakkausmateriaaleista hankitaan käytettynä.
Tuotannossa käytetään myös vettä muun muassa
valimoprosesseissa sekä koneistusyksiköissä
leikkuuneste-emulsiossa ja pesukoneissa.

tarpeisiin soveltuvilla tuotantolaitteilla, joita ovat
esimerkiksi koneistuskeskukset sekä valimoiden
ja takomon uunit, joiden lisäksi on käytössä
muun muassa erilaisia suodatinlaitteistoja.
Laitteita uusitaan ja kiinteistöille tehdään
perusparannustöitä tarpeen mukaan.
Componenta käyttää tuotantoprosesseissaan

materiaaleista kuparia (listattu strategisena raaka-
aineena), piitä, magnesiumia, mangaania, fosforia
sekä pieniä määriä vismuttia, strontiumia ja
harvinaisia maametalleja ceriumia ja lantaania.
Lisäksi pääraaka-ainemetalleissa voi esiintyä
muitakin kriittisiä raaka-aineita yllä lueteltujen
alkuaineiden lisäksi.
tuotteiden valusuunnittelussa. Componentan
valmistamien valukomponenttien pääraaka-
aineena käytetään suureksi osaksi teräsromua,
joka on kierrätetty materiaali. Valimoilla
hyödynnetään raaka-aineena lisäksi prosessissa
syntyvää kiertorautaa ja suurin osa tuotannossa
käytetystä hiekasta kierrätetään takaisin

valuprosessia. Jätteiden hyötykäyttöä edistetään
kaikissa tuotantoyksiköissä osana jokapäiväistä
toimintaa lajittelemalla jätteet. Tuotantoprosessista
syntyvistä jätteistä hyötykäyttöön soveltuvat
muun muassa metallit, kuonat, hiekat ja
pölyt. Componentalla pyritään jatkuvasti
löytämään uusia jätteiden hyötykäyttökohteita
ja tutkitaan valimoiden käytetyn kaavaushiekan
uudelleenkäyttömahdollisuuksia. Edellä kuvattujen
jokapäiväisten toimenpiteiden lisäksi Componenta
pyrkii kaikessa toiminnassaan mahdollisimman
pieneen hylkytuotteiden määrään. Mitä paremmin
Componentalla onnistutaan laadunhallinnassa,
sitä vähemmän syntyy hylkykappaleita, ja raaka-
aineita, energiaa ja resursseja kuluu vähemmän.
Vuonna 2025 Componentalla tehostettiin
käytettyjen lastuavien työkalujen uudelleenkäyttöä.

aiempaa tehokkaammin takaisin käyttöön, mikä
vähentää uutena hankittavien ja jätteeksi päätyvien
käytettyjen työkalujen määrää.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät tavoitteet
Componentalla ei vuoden 2025 lopussa ollut pitkän
aikavälin tavoitteita olennaisiksi tunnistettujen
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
53

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös

Kestävästi hankitut pakkausmateriaalit koostuvat
uudelleenkäytettävistä lavoista, kauluksista ja
levyistä sekä mittatilaustyönä tehdyistä laatikoista,
jotka käytetään kaskadikäyttöperiaatteen
mukaisesti mahdollisuuksien mukaan uudestaan.
Tiedot laskentamenetelmistä
Olennaisista sisäänvirtauksista esitettyihin tietoihin
on sisällytetty vain sellaiset materiaaliluokat, joita
käytetään suoraan tuotantoprosesseissa ja joiden
osuus tuotantoprosesseissa käytettävien materiaalien
kokonaispainosta on yli 0,1 m-%; nämä materiaaliluokat
luokitellaan Componentalle olennaisiksi sisäänvirtauksiksi. 0,1
m-% rajan ylittävät materiaaliluokat on laskettu Componenta
Castings Oy:lle ja Componenta Manufacturing Oy:lle erikseen
kyseisen yhtiön olennaisten sisäänvirtausten kokonaispainosta.
Componenta Castings Oy:n osalta tiedot on kerätty pääosin
suoraan toiminnanohjausjärjestelmästä massoina ja ne
kuvastavat käytettyjä määriä. Kappalemäärien kautta käyttöä
seurattavien materiaalien osalta selvitettiin kappaleiden
keskimääräinen paino, josta laskettiin käytettyjen kappaleiden
kokonaispaino. Niiden materiaalien osalta, joiden käyttömäärät
eivät kirjaudu toiminnanohjausjärjestelmään, tiedot kerättiin
ostolaskuilta tai punnittiin, ja tiedot kuvastavat hankittuja
määriä. Laskennassa oletettiin, että vuoden aikana hankittu
materiaalin määrä vastaa kyseisen materiaalin käyttömäärää
kyseisen vuoden aikana. Laskentaan ei katsota liittyvän
merkittävää epävarmuutta.
Componenta Manufacturing Oy:n osalta raportoidut tiedot
perustuvat pääasiassa hankintamääriin, jotka selvitettiin
toimittajilta, ostolaskuilta tai arvioitiin. Osa materiaaleista
punnittiin. Componenta Manufacturing Oy:llä on lukuisia
toimittajia ja hankittujen materiaalien painot pyrittiin

laskettiin suhteellisesti koko materiaaliluokan paino.
Laskennassa oletettiin, että vuoden aikana hankittu määrä
vastaa kyseisen materiaalin käyttömäärää kyseisen vuoden
aikana. Toimittajilta saatuihin tietoihin perustuvaan laskentaan
ja arvioihin katsotaan liittyvän suhteellisen suuri epävarmuus.
Ostolaskuilta kerättyihin ja punnittuihin määriin ei katsota
liittyvän merkittävää epävarmuutta.
Kierrätettyjen materiaalien raportoinnissa on huomioitu
valimoiden pääraaka-aineena käytettävä teräsromu,
valimoissa käytettävä kupari sekä kaikissa konsernin
yksiköissä pakkausmateriaaleina käytetyt kierrätetyt lavat
ja lavakaulukset. Kierrätettyjen pakkausmateriaalien
käyttömäärän laskenta perustuu Componentalle lavat,
lavakaulukset, levyt, kannet ja puulaatikot toimittavilta yhtiöiltä
saatuihin tietoihin uutena toimitettujen pakkausmateriaalien
määrästä. Kaikkien pakkaamiseen käytettyjen lavojen,
lavakaulusten, levyjen, kansien ja puulaatikoiden määrät on
kerätty toiminnanohjausjärjestelmästä tai suoraan yksiköiltä
ja perustuvat yksiköstä riippuen käyttömäärän seurantaan
tai arvioon. Käytettyjen kierrätyspakkausmateriaalien
määrä laskettiin vähentämällä kaikkien pakkaamiseen
käytettyjen puupohjaisten pakkausmateriaalien määrästä
uutena hankittujen puupohjaisten pakkausmateriaalien
määrä. Laskennassa oletettiin, että kaikki vuoden aikana
uutena hankitut materiaalit käytetään saman vuoden
aikana. Laskennassa ei ole huomioitu pahvilaatikoita.
Laskentamenetelmään katsotaan liittyvän suhteellisen suuri
epävarmuus.
Kestävästi hankittujen biologisten materiaalien osuuden
laskenta perustuu Componentalle lavat, lavakaulukset, levyt,
kannet ja puulaatikot toimittavilta yhtiöiltä saatuihin tietoihin
uutena toimitetuista materiaaleista ja niiden valmistukseen
käytetyn puutavaran sertifikaateista. Laskennassa huomioitiin
vain uudet lavat, lavakaulukset, levyt, kannet ja puulaatikot ja
jos toimittaja ei pystynyt ilmoittamaan, onko valmistuksessa
käytetty sertifioitua puutavaraa, ei pakkausmateriaalia katsottu
kestävästi hankituksi. Laskentamenetelmään katsotaan liittyvän
jossain määrin epävarmuutta.
Olennainen sisäänvirtaus 2025 2024
Pääraaka-ainemetallit ja työstettävät
metallit, t
1
29 905 25 550
Muut olennaiset tuotannon
raaka-aineet ja materiaalit
(pl. pakkausmateriaalit), t
15 161 15 102
Pakkausmateriaalit, t 2 499 2 166
Olennaiset sisäänvirtaukset
yhteensä, t
47 565 42 818
1
Ei sisällä valimoiden omassa tuotannossa syntyvää kiertorautaa.
Kierrätetty materiaali olennaisissa
sisäänvirtauksissa 2025 2024
Teräsromu, t
1
12 465 12 013
Kupari, t 80 72
Kierrätetyt pakkausmateriaalit, t 1 587 1 613
Kierrätetty materiaali yhteensä, t 14 132 13 698
Kierrätetyn materiaalin
osuus kaikista olennaisista
sisäänvirtauksista, % 30 32
1
Ei sisällä valimoiden omassa tuotannossa syntyvää kiertorautaa.
Componentan tuotteiden valmistamisessa
ei käytetä biologisia materiaaleja, vaan
biologisia materiaaleja käytetään ainoastaan
pakkausmateriaaleina. Kaikista olennaisista
sisäänvirtauksista kestävästi hankittujen
materiaalien osuus oli 1 % (1 %) vuonna 2025.
Kestävästi hankituiksi biologisiksi materiaaleiksi on
Componentalla määritelty kestävästi hoidetuista
ja sertifioiduista metsistä saadusta puusta
valmistetut pakkausmateriaalit. Vuonna 2025
Componentan käyttämien puupohjaisten, kestävästi
hankittujen pakkausmateriaalien valmistukseen
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
54

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
on kierrätettäviä. Kierrätettävien ainesten osuus
Componentan valmistamissa komponenteissa
on 100 % (100 %). Kierrätettävien ainesten
osuus Componentan käyttämissä pakkaus-
materiaaleissa on 99 % (99 %).
Jätteet
Componentan toiminnassa muodostuvat
merkittävimmät jätevirrat koostuvat metalli-
jätteistä (lähtökohtaisesti vaaraton jätejae),
valimoilla muodostuvista hiekasta (vaaraton
jäte), suodatinpölystä (vaarallista ja vaaratonta
jätettä, sisältää metalleja) ja uunikuonasta
(vaaraton jäte, sisältää metalleja) sekä
koneistus yksiköissä muodostuvasta käytetystä
leikkuuneste-emulsiosta ja pesukoneiden
pesuvesistä (vaarallisia jätteitä). Valimoissa
muodostuvat metalli- ja hiekkasivutuotteet
hyödynnetään suurelta osin omissa
tuotanto prosesseissa raaka-aineena ja
koneistus- ja materiaalipalveluyksiköissä
muodostuvat metallijätteet myydään pääosin
hyödynnettäväksi teollisuuden raaka-aineina.
Metalleja sisältävissä jätteissä esiintyy jäte-

kriittisten raaka-aineiden listan aineista: pää-
asiassa magnesiumia ja mangaania sekä kuparia,
joka on listattu strategisena raaka-aineena.
Resurssien ulosvirtaukset
Tuotteet
Componenta on laajan tarjoaman
sopimusvalmistaja, jolla ei ole omia tuotteita,
vaan Componentan valmistamat tuotteet
valmistetaan asiakkaiden vaatimusten mukaisesti.
Componenta valmistaa asiakkailleen valettuja ja
koneistettuja metallikomponentteja sekä takeita,
hitsattuja rakenteita, putkituotteita ja levyleikkeitä.
Componentan valmistamien komponenttien
ominaisuudet riippuvat asiakkaan tarpeista ja
vaatimuksista sekä tuotteen käyttötarkoituksesta,
eikä Componenta voi vaikuttaa esimerkiksi niiden
uudelleenkäytettävyyteen tai korjattavuuteen.
Componentan valmistamien komponenttien ollessa
metallista valmistettuja, ovat ne lähtökohtaisesti
kierrätettäviä ja kestäviä. Componentan
valmistamien komponenttien kestävyys kuitenkin
riippuu asiakkaiden niille asettamista vaatimuksista.
Componenta pyrkii omassa tuotannossaan optimoi-
maan raaka-aineiden käytön ja komponenttien
suunnittelussa huomioidaan materiaalien
mahdollisimman tehokas hyödyntäminen.
Componenta valmistaa komponentteja
kierrätettävissä olevista metalleista. Osa
asiakkaille toimitettavista komponenteista on
läpikäynyt kokoonpanovaiheen Componentan
tuotantoyksikössä, jonka yhteydessä komponenttiin
voidaan lisätä esimerkiksi tiivisteitä ja suodattimia,
joiden osuus tuotteiden kokonaispainosta
on kuitenkin hyvin pieni. Myös suurin osa
Componentan käyttämistä pakkausmateriaaleista
Jätteet 2025 2024
Jätteet yhteensä,
t 16 269
1
16 464
Hyödynnetty jäte yhteensä, t 10 467
1
13 660
Josta tavanomainen jäte (vaaraton jäte)
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten, t 0 0
Kierrätys, t 7 213 9 934
Muut hyödyntämistoimet, t
2
2 954 3 386
Josta vaarallinen jäte
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten, t 0 0
Kierrätys, t 279 9
Muut hyödyntämistoimet, t
2
20 331
Loppukäsittelyyn toimitettu jäte yhteensä, t 2 602
1
2 804
Josta tavanomainen jäte (vaaraton jäte)
Poltto ilman energian hyödyntämistä, t 0 0
Kaatopaikalle sijoittaminen, t 1 577 2 098
Muu loppukäsittely, t 0 0
Josta vaarallinen jäte
Poltto ilman energian hyödyntämistä, t 7 1
Kaatopaikalle sijoittaminen, t 907 601
Muu loppukäsittely, t 111 104
Kierrättämätön jäte yhteensä, t 5 577
1
6 520
Kierrättämättömän jätteen osuus, % 43
1
40
Radioaktiivinen jäte, t 0 0
1
Vuoden 2025 aikana Karkkilan valimolla muodostui noin 3 200 tonnia jätehiekkaa, jota varastoidaan valimolla sillä aikaa, kun sille etsitään hyötykäyttö kohdetta.
Varastoidun hiekan määrä sisältyy raportoituun jätteiden kokonaismäärään (”Jätteet yhteensä, t”). Hyödynnetyn jätteen, loppukäsittelyyn toimitetun jätteen
ja kierrättämättömän jätteen määrässä ei ole huomioitu varastoitua hiekkaa, sillä sen lopullinen käsittelymenetelmä ei vielä ole tiedossa. Kierrättämättömän
jätteen osuuden nimittäjässä on huomioitu vain Componentalta hyödynnettäväksi tai loppukäsittelyyn toimitetut jätteet, ei varastoituja jätteitä.
2

Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
55

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kierrätettävien ainesten osuudet Componentan valmistamissa
komponenteissa ja käytetyissä pakkausmateriaaleissa
on laskettu valmistettujen komponenttien ja käytettyjen
pakkausmateriaalien kokonaispainoista. Valutuotteiden
osalta tuotteiden painot saadaan kerättyä suoraan tuotannon
järjestelmistä. Muiden tuotteiden osalta paino on laskettu
vähentämällä hankitun metallin määrästä kyseisten
tuotteiden valmistuksessa muodostuvan metallijätteen määrä.
Tuotteiden kokonaispainossa on huomioitu kokoonpanossa
komponenttiin lisättävien osien paino. Kierrätettävissä oleviksi
aineksiksi on määritelty kaikki valmiiden komponenttien
metalliosat. Pakkausmateriaalien osalta kierrätettävissä
oleviksi aineksiksi on laskentaa varten määritelty puupohjaiset
lavat, kaulukset, välilevyt, kannet ja laatikot, kalvomuovi ja
voimapaperi sekä metalli- ja muovilavat, jotka on tarkoitettu
uudelleenkäytettäviksi. Vuoden 2025 raportoinnissa
kierrätettävissä oleviksi pakkausmateriaaleiksi laskettiin
suurempi osuus materiaaleista kuin vuonna 2024, sillä
käytettyjen materiaalien tiedot olivat vuonna 2025 saatavilla
edellisvuotta tarkemmalla tasolla. Muutos laskennassa
huomioiduissa materiaaleissa ei olennaisesti vaikuta vuodelle
2024 raportoituun lukuun kierrätettävissä olevien ainesten
osuudesta pakkausmateriaaleissa.
Tiedot laskentamenetelmistä
Componentan toiminnassa muodostuvat jätteet luovutetaan
eteenpäin hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi. Tiedot
muodostuneiden jätteiden määrästä sekä käytetyistä
hyödyntämis- ja loppukäsittelymenetelmistä on kerätty suoraan
Componentan käyttämiltä jätehuoltoyhtiöiltä ja arvioitu

pystyttiin keräämään suoraan kestävyysraportointidirektiivin
mukaista raportointia tukevassa muodossa. Lopuille

määrittelemien hyödyntämis- ja loppukäsittelymenetelmien
mukaisesti jaoteltuna, joiden perusteella ne jaoteltiin edelleen
kestävyysraportoinnin mukaisiin jätteiden hyödyntämis-
ja loppukäsittelymenetelmiin. Jaottelussa noudatettiin
varovaisuusperiaatetta, eli valittiin jätehierarkian mukainen
huonoin soveltuva vaihtoehto, jos jätejakeen lopullinen
hyödyntämis- tai loppukäsittelymenetelmä ei ollut riittävällä
varmuudella selvitettävissä saaduista tiedoista. Valimoilta
kierrätettäväksi toimitettavan metallijätteen osalta tehtiin
oletus, että metalli kierrätetään kokonaisuudessaan.
Kierrättämättömään jätteeseen on luettu polttoon (mukaan
lukien hyödyntäminen energiana) ja maantäyttötoimiin
sekä kaatopaikalle ja muuhun loppukäsittelyyn ohjattu
jäte. Laskentamenetelmään ei katsota liittyvän merkittävää
epävarmuutta.
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
56

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Yhteiskunnalliset tiedot
Oma työvoima
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Componentan henkilöstö koostuu työsuhteisista
työntekijöistä, vuokratyövoimasta ja itsenäisistä
ammatinharjoittajista. Tässä kestävyysselvityksessä
esitetyt Componentan henkilöstöön liittyvät
tiedot kattavat kaikki Componentan henkilöstöön
lukeutuvat henkilöt mukaan lukien vuokratyövoiman
ja itsenäiset ammatinharjoittajat, jollei erikseen
muuta mainita.
Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä
tunnistettiin kaksi henkilöstöön liittyvää
olennaista, tosiasiallista positiivista vaikutusta
ja yksi olennainen, tosiasiallinen negatiivinen
vaikutus. Olennaisia henkilöstöön liittyviä riskejä
tai mahdollisuuksia ei tunnistettu. Componentan
positiiviset vaikutukset liittyvät sukupuolten väliseen
palkkatasa-arvoon (työsuhteiset työntekijät)
sekä henkilöstön kouluttamiseen ja taitojen
kehittämiseen. Negatiivinen vaikutus koskee
tuotantotyöhön liittyvää suhteellisesti kohonnutta
työtapaturmariskiä verrattuna esimerkiksi
toimistotyöhön. Olennaisten, negatiivisten
vaikutusten kohteena oleviksi henkilöstön jäseniksi
on kaksoisolennaisuusanalyysityön yhteydessä
määritelty kaikki tuotantotyötä tekevät työntekijät.
Kaksoisolennaisuusanalyysityön pohjana käytetyt
tiedot perustuivat Componentan jokapäiväisessä
vuoropuhelussa ja toiminnan johtamisessa
kerättyihin tietoihin.
Componenta maksaa kaikille työntekijöilleen
saman palkan samanarvoisesta työstä.

palkkauksessa vaikuttaa positiivisesti erityisesti
naistyöntekijöiden toimeentuloon ja Componentan
työnantajakuvaan. Lisäksi Componenta tarjoaa
mahdollisuuksien mukaan henkilöstölleen
kouluttautumis- ja etenemismahdollisuuksia.
Henkilöstölle tarjotaan sekä Componentan
sisäisesti että ulkopuolisten tahojen järjestämää
koulutusta. Kehityskeskusteluissa keskustellaan
kehittymistoiveista ja urasuunnitelmista ja
-tavoitteista sekä siitä, miten ne saavutetaan.
Koulutus tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden
ammatilliseen kehittymiseen ja monitaitoisuuden
lisäämiseen sekä osaltaan mahdollistaa osaavan
työvoiman Componentalle.
Edellä kuvatut positiiviset vaikutukset kohdistuvat
kaikkiin Componentan työntekijöihin riippumatta
siitä, ovatko työntekijät toimihenkilöasemassa vai
tuotannon työntekijöitä. Negatiiviset työterveyteen
ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset kohdistuvat
pääasiassa tuotannossa työskentelevään
henkilöstöön. Kaikki Componentan henkilöstöön
liittyvät vaikutukset ovat tosiasiallisia vaikutuksia.
Positiivisten vaikutusten osalta vaikutusten
toteutumisen katsotaan olevan jatkuvaa. Vakavat,
negatiiviset työterveyteen ja -turvallisuuteen
liittyvät vaikutukset ovat yksittäistapauksia
ja esiintyvät mahdollisissa onnettomuus- ja
tapaturmatilanteissa. Negatiivisten vaikutusten
osalta pyritään siihen, että vaikutuksia ei
muodostuisi lainkaan. Componentalla ei ole
sellaista toimintaa, johon liittyisi riskiä pakkotyön tai
lapsityövoiman käytöstä.
Kaikki Componentan henkilöstöön liittyvät
vaikutukset ovat yhteydessä yhtiön strategiaan
ja Componentan omiin toimintoihin.
Componentan strategiakauden 2024–2026
yhdeksi painopistealueeksi on nostettu henkilöstö.
Componentan henkilöstö on avainasemassa
yhtiön arvonluonnissa, tuotannon sujuvuudessa ja
laadukkaiden tuotteiden tuotannossa. Henkilöstöä
osallistetaan liiketoiminnan ja strategian
suunnittelussa ja kehitystyössä esimerkiksi
strategiatyöpajoissa. Muun muassa jatkuvalla
suorituksen johtamisella, aktiivisella vuoropuhelulla
ja säännöllisillä kehityskeskusteluilla on keskeinen
rooli strategian toteuttamisen varmistamisessa.
Työterveys- ja turvallisuusvaikutukset liittyvät
suoraan Componentan liiketoimintamalliin
teollisena valmistajana, jossa työterveys-
ja turvallisuusasioiden tärkeys korostuu.
Componentan ei ole määrä tehdä muutoksia
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
57

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
liiketoimintamalliinsa tai arvoketjuunsa
kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä
tunnistettujen olennaisten, henkilöstöön liittyvien
vaikutusten myötä. Tarvittaessa päätöksenteossa
huomioidaan vaikutukset henkilöstöön ja etenkin
työterveys- ja -turvallisuusasioihin.
Henkilöstöön liittyvät toimintaperiaatteet
Componentan Code of Conduct -ohjeissa
osaltaan kuvataan Componentalla käytössä
olevat toimintaperiaatteet työelämään ja
ihmisoikeuksiin liittyen. Ohjeissa todetaan,
että Componenta sitoutuu noudattamaan
paikallista työlainsäädäntöä, työehtosopimuksia
sekä ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa koskevaa
lainsäädäntöä kaikessa toiminnassaan.
Componentan arvojen ja johtamisperiaatteiden
mukaisesti kaikki rekrytointia, palkitsemista ja
urakehitystä koskevat päätökset perustuvat
yksinomaan kunkin työntekijän osaamiseen ja
saavutuksiin. Toimintaperiaatteidensa mukaisesti
Componenta ei hyväksy toiminnassaan syrjintää.
Componentalla on omaa toimintaa ainoastaan

kieltää syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin,
iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon,
vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan,
ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden,
terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen
suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn
perusteella. Componentan henkilöstöä koskevat
toimintaperiaatteet vastaavat pääpiirteiltään
yleismaailmallisia julistuksia ja sopimuksia

periaatteet yritysten ihmisoikeusvastuusta. Code of
Conduct -ohjeet ja yleismaailmalliset julistukset ja
sopimukset, joita Componenta sitoutuu tukemaan
ja kunnioittamaan on kuvattu tarkemmin sivulla
66. Componentan Code of Conduct -ohjeet eivät
erityisesti käsittele ihmiskauppaa, pakkotyötä tai
lapsityövoiman käyttöä, mutta Componentalla

ihmiskauppa, pakkotyö ja lapsityövoiman käyttö
on lailla kielletty. Componentalla ei ole erityisiä
toimintaperiaatteisiin liittyviä sitoumuksia, jotka
koskevat inkluusiota tai positiivista toimintaa
sellaisten henkilöiden hyväksi, jotka kuuluvat
haavoittumiselle erityisen alttiisiin ryhmiin. Code
of Conduct -ohjeissa esitettyjä toimintaperiaatteita
ei panna täytäntöön muiden Componentan
toimintaperiaatteiden toimeenpanosta poikkeavilla
menetelmillä.
Code of Conduct -ohjeiden lisäksi Componenta
on laatinut henkilöstöpolitiikan, joka koskee
koko Componenta-konsernia ja sen henkilöstöä.
Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on varmistaa, että
henkilöstö on osaavaa ja sitoutunut Componentan
taloudellisten tulosten toteutumiseen ja yhtiön
määrittämiin tavoitteisiin. Henkilöstöpolitiikka
on sähköisesti saatavilla koko Componentan
henkilöstölle. Componentan toimitusjohtaja
on hyväksynyt henkilöstöpolitiikan ja
Componentan johtoon kuuluvat vastaavat kukin
omilla vastuualueillaan henkilöstöpolitiikassa
kuvattujen toimintaperiaatteiden toteutumisesta.
Politiikassa on esitetty Componentan
yleiset toimintaperiaatteet, jotka koskevat
henkilöstöjohtamista, resurssien kohdentamista
ja osaamisen kehittämistä, palkkaa ja kannustimia
sekä hyvinvointia. Henkilöstöpolitiikassaan
Componenta muun muassa sitoutuu kohtelemaan
kaikkia yhdenvertaisesti ja tasa-arvoperiaatteita
noudattaen, tarjoamaan henkilöstölle
oikeudenmukaisen palkkajärjestelmän,
varmistamaan henkilöstön asiantuntemuksen
ja kehittymisen esimerkiksi koulutusten
avulla, kunnioittamaan työntekijöiden
järjestäytymisvapautta, työlainsäädäntöä
ja työehtosopimuksia, käymään jatkuvaa
vuoropuhelua henkilöstön edustajien kanssa sekä
tarjoamaan työympäristön, jossa työturvallisuutta
ja -hyvinvointia kehitetään ennakoivasti. Lisäksi

varmistamaan turvallisen työympäristön
muun muassa koulutuksen ja ohjeistuksen
myötä, kehittämään turvallisia työolosuhteita
Nolla Tapaturmaa -periaatteen mukaisesti ja
hyödyntämään riskien havainnointi-, tunnistamis-
ja minimointiprosesseja toiminnan jatkuvassa

kuvattu tarkemmin sivulla 50.
Edellä kuvattujen toimintaperiaatteiden lisäksi
Componentalla on käytössä lukuisia menetelmiä
sen seuraamiselle, että yhtiön toiminnassa
kunnioitetaan henkilöstön oikeuksia ja heidän
kanssaan käydään vuoropuhelua. Tärkeimpinä
mekanismeina toimivat päivittäisjohtamisen
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
58

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
käytännöt sekä esihenkilöiden vastuu
henkilöstön oikeuksien toteutumisen
varmistamisessa ja tarvittaessa huolien
eteenpäin viemisessä. Lisäksi Componentalla on
kolmannen osapuolen sertifioima työterveys- ja

kaikkia Componentan tuotantoyksiköitä, ja joka
ohjaa näiden yksiköiden jokapäiväistä toimintaa.
Componenta myös tarjoaa henkilöstölleen

voidaan ilmoittaa muun muassa mahdollisista
ihmisoikeusloukkauksista. Henkilöstön kanssa
käytävän vuoropuhelun mekanismit on
kuvattu kohdassa Prosessit, jotka koskevat
yhteydenpitoa vaikutuksista henkilöstön ja
näiden edustajien kanssa. Componentalla
ei ole laadittu erityisiä toimintaohjeita
mahdollisesti todettavien ihmisoikeusvaikutusten
korjaamiseksi, sillä omaan henkilöstöön liittyvän
ihmisoikeusrikkomuksen riski katsotaan erittäin
vähäiseksi.
Componenta on laatinut toimintaohjeen
häirinnän ja epäasiallisen käytöksen varalle
työyhteisössä. Toimintaohjeen tarkoituksena
on lisätä henkilöstön tietoisuuta häirinnästä,
ehkäistä sen esiintymistä ja antaa ohjeet
tilanteisiin, joissa häirintää ja epäasiallista
käytöstä on mahdollisesti esiintynyt. Ohjeessa
kielletään kaikki häirintä ja epäasiallinen
käyttäytyminen työpaikalla ja työtehtävissä sekä
annetaan esimerkkejä häirinnästä ja toisaalta
kuvataan, mitä häirintä ei ole. Toimintaohje
koskee koko Componenta-konsernin henkilöstöä.
Toimintaohje häirinnän ja epäasiallisen käytöksen
varalle on sähköisesti saatavilla koko Componentan
henkilöstölle ja siihen tutustuminen on osa
uusien työntekijöiden (ml. vuokratyövoiman ja
itsenäiset ammatinharjoittajat) perehdytystä.
Toimintaohje on Componentan toimitusjohtajan ja
työsuojelupäällikön hyväksymä. Työsuojelupäällikkö
vastaa toimintaohjeiden käytännön toteuttamisesta.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista henkilöstön ja
näiden edustajien kanssa
Componenta käy säännöllistä vuoropuhelua
useiden eri kanavien kautta henkilöstönsä ja näiden
edustajien kanssa. Esimerkkejä yhteydenpidon
kanavista ja prosesseista ovat päivittäisjohtaminen,
vuosittaiset henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut
sekä niiden mukaisesti päätettävien kehitystoimien
toteuttaminen, vähintään neljännesvuosittain
käytävä vuoropuhelu luottamushenkilöiden kanssa,
sekä säännöllisesti järjestettävät toimitusjohtajan
ja yksikönpäälliköiden katsaukset. Lisäksi

ilmoituskanava ja työturvallisuushavaintojen
ilmoitusalusta, joiden kautta kaikki henkilöstön
jäsenet voivat tehdä ilmoituksia. Myös tuotanto-
yksiköissä vierailevia sidosryhmien edustajia
kannustetaan ilmoittamaan mahdollisista
havainnoista työturvallisuushavaintojen ilmoitus-
alustan kautta. Componenta jakaa tietoa
henkilöstölleen lisäksi sisäisten verkkosivujen ja
tuotantotilojen info-TV:den sekä uutiskirjeiden
kautta. Vuorovaikutuksen tavoitteet on kuvattu
sivulla 20.
Vuosittain vuoden lopussa järjestettävän
henkilöstökyselyn tulosten pohjalta jokaisen
toimipisteen tai toiminnon henkilöstö miettii
yhdessä, mitä kohteita toimipisteessä tai
toiminnossa halutaan kehittää. Kehityskohteista
luodaan kehityssuunnitelma, johon kirjataan
kyseistä henkilöstökyselyä seuraavan vuoden
kehitettävät kohteet. Kehityssuunnitelmaan
nimetään vastuutaho ja aikaväli, jonka aikana
kukin toimenpide on tarkoitus toteuttaa. Jokaisessa
tuotantoyksikössä toimii työsuojeluryhmä, joka
on osa koko Componenta-konsernin kattavaa
työsuojelutoimikuntaa. Työsuojelutoimikunta
kokoontuu vuosineljänneksittäin ja
toimikunnan kokouksissa keskustellaan mm.
turvallisuuskoulutuksen tarpeesta ja muista
työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvistä asioista
sekä erikseen sovitaan asioista, jotka viedään

Työsuojelutoimikunnassa työsuojeluvaltuutetut
edustavat henkilöstöä.
Henkilöstöön vaikuttavista asioista käydään
vuoropuhelua henkilöstöä edustavien
luottamushenkilöiden kanssa ja päätöksenteossa
huomioidaan mahdollisuuksien mukaan
luottamushenkilöiden näkemykset. Componentaa
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
59

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
sitovat Teknologiateollisuuden työntekijöitä,
toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä koskevat

puitteissa vuoropuhelua luottamushenkilöiden
kanssa käydään. Muiden kanavien ja jatkuvan
due diligence -työn, kuten päivittäisjohtamisen,
henkilöstön tekemien työturvallisuushavaintojen,
ja yksiköiden kuukausikatsausten, kautta johdon
tietoon tulleet henkilöstön näkemykset ja
odotukset huomioidaan yhtiön päätöksenteossa
mahdollisuuksien mukaan. Toimitusjohtajalla on
viimekädessä operatiivinen vastuu varmistaa,
että vuorovaikutus henkilöstön kanssa toteutuu
ja vuorovaikutuksen kautta kerätyt tiedot
huomioidaan Componentan toimintatavoissa.
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat henkilöstön
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Componentan henkilöstö voi tuoda mahdollisia
työssä kohtaamiaan epäkohtia ja niihin liittyviä
huolenaiheitaan esiin suoraan kenelle tahansa
esihenkilölle, joka joko itse puuttuu ilmoitettuun
huoleen tai vie asian eteenpäin käsiteltäväksi.
Mahdollisen epäkohdan tai huolenaiheen voi tuoda
esiin myös Componentan ylläpitämän työterveys-
ja turvallisuushavaintojen sekä tapaturma-
ja läheltä piti -tilanteiden ilmoitusalustan tai
kolmannen osapuolen ylläpitämän anonyymin

kanavien kautta Componentan tietoon tuodut
ilmoitukset käsitellään tilanteeseen parhaiten
sopivan yhtiössä käytössä olevan toimintatavan
mukaisesti. Erilliset toimintatavat on luotu

ilmoituksille, työterveys- ja -turvallisuushavaintojen
käsittelylle, tapaturma- ja läheltä piti -tilanteiden
ilmoituksille sekä ilmoituksille häirinnästä ja

tutkitaan näiden toimintatapojen mukaisesti ja
mahdollisesti tarvittavat, korjaavat toimenpiteet
toteutetaan niin pian kuin mahdollista.
Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan tarpeen
mukaan tarkastelemalla asiaa uudestaan tietyn
ajan kuluttua toimenpiteen toteutuksesta. Edellä
mainitut kanavat kattavat samassa muodossa
koko Componenta-konsernin ja ovat saatavilla


ilmoituskanavan kautta tehtyjen ilmoitusten
tekijöiden suojelu on kuvattu sivulla 66.

ammatinharjoittajat) perehdytetään ilmoitusten


vuotuiseen Code of Conduct -koulutukseen, joka
järjestetään kaikille työsuhteisille työntekijöille
ja soveltuvilta osin myös vuokratyövoimalle ja
itsenäisille ammatinharjoittajille. Componenta
arvioi tämän perusteella henkilöstön olevan
tietoinen erilaisista tavoista tehdä ilmoituksia
ja niihin liittyvistä prosesseista sekä niiden
tarvittaessa palvelevan heitä tehokkaasti.
Toimien toteuttaminen henkilöstöön
kohdistuvien olennaisten vaikutusten
suhteen ja toimintatavat olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi
sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
Componentan raportointikauden aikana tekemät
merkittävimmät, jokapäiväisten toimenpiteiden
lisäksi tehdyt, työterveyteen ja -turvallisuuteen
sekä työhyvinvointiin liittyvät toimenpiteet
on esitetty seuraavassa taulukossa. Lisäksi
Componenta kehittää osana jokapäiväistä
toimintaansa toimen piteitä kielteisten vaikutusten
minimoimiseksi työtapaturma- ja läheltä piti
-ilmoitusten, henkilöstön tekemien aloitteiden,
turvallisuushavaintojen, vaarojen tunnistamisen
ja riskikartoitusten sekä turvallisuuskävelyiden
yhteydessä kerättyjen tietojen perusteella
erikseen määriteltyjen prosessien mukaisesti.
Näiden prosessien vaiheita ovat muun muassa
tarvittavien toimenpiteiden määrittely, niiden

tehokkuuden seuranta. Määrittäessään asian-
mukaisia toimenpiteitä Componenta hyödyntää
muun muassa työterveyshuollon toteuttamien
työpaikkaselvitysten ja työsuojeluviranomaisten
tarkastusten yhteydessä saatavaa tietoa sekä
suoraan henkilöstöltä eri kanavien kautta saatavaa
tietoa.
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
60

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Toimenpide Odotetut tulokset Soveltamisala Toteutuksen aikataulu
Vaikuttavuuden
seuranta ja arviointi
Toimenpiteet olennaisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi
Turvallisuuskoulutus-, perehdytys-
ja työhönopastusmateriaalien
visualisointi ja siirto verkko-
koulutusmuotoon sekä verkko-
koulutuksen implementointi
Projektin tarkoituksena on edistää
turvallisuuskulttuuria ja varmistaa,
että työntekijät ymmärtävät
turvallisuusmateriaalit taustastaan
riippumatta sekä edelleen
vähentää työtapaturmien määrää.
Oma toiminta, erityisesti tuotanto 2024–2026 Toimenpiteen vaikuttavuutta
arvioidaan tuotantotoiminnassa
tapahtuvien tapaturmien
lukumäärän seurannan kautta.
Erityisesti yksiköissä, joissa
työskentelee useiden eri
kansalaisuuksien edustajia, on
havaittu tapaturmataajuuden
laskeneen visuaalisten
materiaalien käyttöönoton myötä.
Työterveys- ja -turvallisuus-
toiminnan jatkuvan parantamisen
mallin kehittäminen. Vuonna 2025

jonka päätarkoituksena on oppia
tapahtuneista tapaturmista
ja läheltä piti -tilanteista, jotta
vastaavat tilanteet voidaan estää
tulevaisuudessa kaikissa yksiköissä.
Tapaturmista ja läheltä piti

hälytysten avulla.
Projektin tarkoituksena on
yhdistää organisaation eri alueiden
vahvuuksia työturvallisuuden
parantamiseksi sekä osallistaa
ja sitouttaa koko organisaatio
työturvallisuuden kehittämiseen.
Oma toiminta, erityisesti tuotanto Jatkuva Toimenpiteen
vaikuttavuutta arvioidaan
seuraamalla ennakoivien
turvallisuushavaintojen
lukumäärää ja käsiteltyjen
havaintojen määrää suhteessa
käsittelemättömien havaintojen
määrään.
Toimenpiteet myönteisten vaikutusten tuottamiseksi

tai hyvinvointiin käytettävien
henkilöstöetujen tarjoaminen
henkilöstölle
Liikuntaan, kulttuuriin
ja hyvinvointiin liittyvät
henkilöstöedut tukevat henkilöstön
palautumista vapaa-ajalla ja
lisäävät osaltaan henkilöstön
ansioita.
Oma toiminta, koko Componenta-
konserni
Jatkuva Toimenpiteen vaikuttavuutta
seurataan välillisesti liikunta- ja
kulttuuriedun käyttötilastojen
kautta.
Laajennetun työterveyshuollon
tarjoaminen henkilöstölle
työterveyshuollon
toimintasuunnitelman mukaisesti
Laajennettu työterveyshuolto
nopeuttaa sairastuneen pääsyä
tutkimuksiin ja hoidon aloittamista.
Oma toiminta, koko Componenta-
konserni
Jatkuva Toimenpiteen vaikuttavuutta
seurataan muun muassa
sairauspoissaolojen määrän ja
pituuden avulla.

on vuoden 2025 aikana toteuttanut korjaavia
toimenpiteitä työtapaturmien ja työterveys- ja
-turvallisuusilmoitusten yhteydessä. Vaadittavat
toimenpiteet tunnistetaan osana tutkintaa, minkä
jälkeen niille asetetaan tarvittavat resurssit ja
toteutusaikataulu, jonka puitteissa toimenpide tulee
toteuttaa.
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
61

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Työterveys ja -turvallisuus ovat Componentalle
ensisijaisen tärkeitä asioita. Tuotantotyöhön
liittyy suhteellisesti kohonnut työtapaturmariski
verrattuna esimerkiksi toimistotyöhön.
Componenta pyrkii minimoimaan työtapaturmien
riskiä ja mahdollisesti toteutuvaan
riskiin liittyviä vaikutuksia muun muassa
kattavalla perehdytyksellä työ tehtäviin ja
-olosuhteisiin, säännöllisellä riskien arvioinnilla
ja jatkuvilla työturvallisuuteen liittyvien
toimenpidesuunnitelmien mukaisilla toimenpiteillä.
Componentalla esihenkilöt tarkkailevat jatkuvasti
työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen
turvallisuutta sekä henkilöstön turvallisuutta
ja terveyttä, jotta kaikki voisivat tehdä työnsä
turvallisesti. Työn vaarojen selvittäminen ja
riskien arviointi suoritetaan säännöllisesti, jotta
tunnistetaan työstä, työajoista, työtilasta, muusta
työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat
haitta- ja vaaratekijät. Päätavoitteena on, että
vaara- ja haittatekijät poistetaan kokonaan tai,
jos tämä ei ole mahdollista, vaaraa tai haittaa
aiheuttavat menetelmät korvataan vähemmän
vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla menetelmillä.
Henkilöstö koulutetaan ja perehdytetään
työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja
tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin
työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä
turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden
työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien
muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja
työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista.
Lisäksi henkilöstöä kannustetaan tekemään
ennaltaehkäiseviä havaintoja, jotta mahdollinen
epäsuotuisa olosuhde tai vaarallinen työtapa
tunnistettaisiin ennalta, ennen kuin se aiheuttaa
tapaturmia.
Componentalla on konsernitasolla työterveys-
ja -turvallisuusasioista vastaavaksi henkilöksi

Tietyissä tuotantoyksiköissä on lisäksi osoitettu


työterveyden ja -turvallisuuden toteutumisesta
jokapäiväisessä toiminnassa. Componentalla
on HR-toiminto, josta vastaa konsernitasolla
HR-päällikkö, ja joka edistää henkilöstön
hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämistä.
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten
kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan
Tavoite
Tavoite-
vuosi
Toteuma
2025

teollisuuden keskiarvon
(23,2 vuonna 2024)
1
2030 35
Kehityskeskustelujen kattavuus
100 %
2
2030,
jonka
jälkeen
jatkuva
tavoite 72 %
1

vähintään yhden päivän poissaolo tapaturmapäivän lisäksi.
2
Koskee työsuhteisia työntekijöitä.
Componentan tahtotilana on, ettei tapaturmia

tapaturmataajuuden laskemisen alle teollisuuden
keskiarvon vuoteen 2030 mennessä. Componenta
seuraa työtapaturmien määrää tapaturmataajuuden

pienentäminen liittyy kiinteästi turvallisten
työolosuhteiden kehittämiseen ja työturvallisuuden
jatkuvaan parantamiseen, mihin Componenta

poissaoloon johtaneiden
tapaturmien määrä * 1 000 000 / tehdyt työtunnit.
Tapaturmien ja tehtyjen työtuntien määrää
seurataan työterveys- ja -turvallisuus- ja

teollisuuden tapaturmataajuustiedot julkaistaan
vuosittain edelliselle kalenterivuodelle. Componentan
toteutunutta tapaturmataajuutta verrataan
viimeisimpään saatavilla olevaan kansalliseen
teollisuuden tapaturmataajuuteen. Laskentaan ei liity
merkittäviä oletuksia tai epävarmuutta.
Componenta pyrkii henkilöstöpolitiikallaan
varmistamaan, että henkilöstö on tavoitteensa
tuntevaa, osaavaa ja sitoutunutta. Kehityskeskustelut
ovat olennaisessa osassa paitsi henkilöstön
ammatillisessa kehityksessä myös henkilöstön
osaamisen varmistamisessa. Pidettyjen
kehityskeskustelujen määrää ja kattavuutta
seurataan HR:n tietojärjestelmien avulla.
Loppuvuoden aikana palkattujen työntekijöiden
kanssa ei yleensä pidetä erillisiä kehityskeskusteluja
työhöntulovuoden aikana. Laskentaan ei liity
merkittäviä oletuksia tai epävarmuutta.
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
62

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Edellä kuvatut tavoitteet on kehitetty
Componentan työterveys- ja -turvallisuusasioista ja
HR-toiminnoista vastaavien tahojen kanssa. Lisäksi
niitä on käsitelty Componentan tuotantoyksiköiden
ja konsernin johdon kanssa tavoitteenasetannan
yhteydessä. Tavoitteenasetannan yhteydessä ei
erikseen kuultu muita sidosryhmiä. Tavoitteet
asetettiin vuonna 2025.
Edellä kuvattujen pitkän aikavälin tavoitteiden
lisäksi Componentalla seurataan työterveyteen-
ja turvallisuuteen liittyvien toimenpiteiden
vaikuttavuutta muun muassa ennakoivien
turvallisuushavaintojen avulla (määrällinen
indikaattori) ja työkyvyn ja hyvinvoinnin
ylläpitämiseen liittyvien toimenpiteiden
vaikuttavuutta muun muassa sairauspoissaolojen
(määrällinen indikaattori) ja työterveyshuoltoon
tehtyjen yhteydenottojen ja käyntien määrän
(laadullinen ja määrällinen indikaattori) avulla.
Yrityksen työsuhteisten
työntekijöiden ominaisuudet
Componentan henkilöstö koostuu pääasiassa
työsuhteisista työntekijöistä ja Componentalla
käytössä olevat työsuhdemuodot ovat vakituinen,
määräaikainen, kokoaikainen ja osa-aikainen.
Ensisijaisesti käytetään vakituisia, kokoaikaisia
työsuhteita. Määräaikaisia työsuhteita käytetään
tarpeen vaatiessa, kun on selkeät perusteet
määräaikaisuudelle (esim. perhevapaa tai
opiskelijoiden lopputyöt). Poikkeustapauksissa
(esim. perhevapaat ja eläke) käytetään tarvittaessa
osa-aikaisia työsuhteita. Vuoden 2025 aikana
Componenta-konsernista lähti 72 (43) työsuhteista
työntekijää ja keskimääräinen vaihtuvuus vuoden
2025 osalta oli 11 % (7 %). Componentalla oli
vuonna 2025 työsuhteisia työntekijöitä ainoastaan

2025 2024
Naiset Miehet Yhteensä Naiset Miehet Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
1
87 576 663 90 591 681
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 86 563 649 89 577 666
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 1 13 14 1 14 15
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien
työsuhteisten työntekijöiden määrä 1 21 22 4 13 17
1
Vain työsuhteiset työntekijät. Henkilöstön määrä vuonna 2025 on esitetty myös konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.
Tiedot laskentamenetelmistä
Kaikki tämän osion lukumäärät vastaavat henkilömääriä
raportointikauden viimeisenä päivänä. Työntekijöiden
vaihtuvuudessa on huomioitu raportointikauden aikana
irtisanoutuneet, irtisanotut ja eläkkeelle jääneet suhteessa

tiedot on kerätty HR-toiminnon tietojärjestelmistä eikä
tiedonkeruumenetelmiin katsota liittyvän merkittäviä rajoituksia
eikä merkittäviä oletuksia tehty tietojen keräämisessä.
Työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Componenta käyttää työsuhteisten työntekijöiden
lisäksi tarpeen mukaan myös vuokratyövoimaa.
Vuokratyövoiman käyttö on perusteltua
tilanteissa, joissa lisätyövoimaa tarvitaan
lyhytaikaisesti tai kiireellisesti sekä tilanteissa,
joissa työn jatkumisen ennustettavuus on heikkoa
asiakastarpeiden kausi- yms. vaihtelujen vuoksi.
Vuokratyötä käytetään myös rekrytointikanavana.
Työsuhteisten työntekijöiden ja vuokratyövoiman
lisäksi työvoimaan kuuluu myös itsenäisiä
ammatinharjoittajia. Vuokratyöntekijät
työskentelevät pääasiassa tuotantotehtävissä.
31.12.2025 Componentalla työskenteli 15 (10,

ammatinharjoittajaa. Vuokratyöntekijöiden määrä
vaihtelee vuoden aikana työkuormasta riippuen.
Tiedot laskentamenetelmistä

sisältyvät työllistämistoimintaa harjoittavien kolmansien
yritysten toimittamat henkilöt (vuokratyöntekijät) ja itsenäiset
ammatinharjoittajat. Tiedot vuokratyöntekijöiden ja itsenäisten
ammatinharjoittajien määrästä on kerätty HR-toiminnon
tietojärjestelmistä. Tiedonkeruumenetelmiin ei katsota liittyvän
merkittäviä rajoituksia eikä merkittäviä oletuksia tehty tietojen
keräämisessä.
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
63

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Componentalla on kolmannen osapuolen
sertifioimat työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät

Castings Oy:n ja Componenta Manufacturing
Oy:n tuotantoyksiköt ja niiden koko henkilöstön.
Componenta Oyj:n toiminta ja henkilöstö eivät
ole työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän
piirissä. Componentan työvoimasta (31.12.2025
henkilömäärän mukaan laskettuna)
97 % (97 %) kuuluu sertifioidun työterveys- ja

taulukossa on esitetty työterveyden ja
-turvallisuuden avainluvut raportointikaudelta.
Mittari 2025 2024
Työtapaturmien lukumäärä
1
35 32

1
35 34
Ammattitautitapausten ja
muiden todettujen työperäisten
terveysongelmien lukumäärä
2
0 0
Menetettyjen työpäivien
lukumäärä
2
376 226
Työperäisten kuolemantapausten
lukumäärä
3
0 0
1

vähintään yhden päivän poissaolo tapaturmapäivän lisäksi. Luvut
eivät sisällä ulkopuolisille työsuoritteiden tekijöille mahdollisesti
Componentan toimipisteissä tapahtuneita työtapaturmia, tällaisten
työtapaturmien lukumäärää seurataan erikseen.
2
Vain Componentan työsuhteiset työntekijät. Menetettyjen
työpäivien lukumäärään sisältyvät päivät ensimmäisestä täydestä
poissaolopäivästä viimeiseen poissaolopäivään (ml. viikonloput ja
arkipyhät).
3
Koko henkilöstö ja aliurakoitsijat.
Tiedot laskentamenetelmistä

myös kotoa työpaikalle ja työpaikalta kotiin tehtävien
matkojen aikana tapahtuvat tapaturmat ja onnettomuudet.
Tällaiset tapaukset, mikäli niitä on esiintynyt, on sisällytetty
menetettyjen työpäivien lukumäärään, mutta ei työtapaturmien
lukumäärään tai tapaturmataajuuteen. Työtapaturmataajuus
on laskettu kaavalla poissaoloon johtaneiden tapaturmien
määrä * 1 000 000 / tehdyt työtunnit. Edellä esitettyjen ja
laskennassa käytettyjen lukujen pohjana käytetyt tiedot on
kerätty pääosin työterveys- ja -turvallisuus- sekä HR-toimintojen
tietojärjestelmistä. Ammattitautitapausten ja muiden
todettujen työperäisten terveysongelmien lukumäärä perustuu
työntekijöiden Componentalle tekemiin ilmoituksiin, minkä
seurauksena raportoidun lukumäärän ei voida taata sisältävän
kaikkia kategorian tapauksia. Muuten tämän kappaleen
tiedonkeruumenetelmiin ei katsota liittyvän merkittäviä
rajoituksia tai oletuksia.
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
64

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Componenta pyrkii jatkuvasti parantamaan
ja arvioimaan yrityskulttuuriaan tarjotakseen
henkilöstölleen mielekkäät ja turvalliset työolot
sekä kehittääkseen työhyvinvointia omissa
toiminnoissaan. Componentan liiketoiminta
on työvoimaintensiivistä ja henkilöstö on
avainasemassa Componentan arvonluonnissa,
tuotannon sujuvuudessa ja laadukkaiden tuotteiden
tuotannossa. Hyvä yrityskulttuuri vaikuttaa
positiivisesti Componentan työnantajakuvaan ja
helpottaa osaltaan työvoiman saatavuutta. Lisäksi
hyvällä yrityskulttuurilla on positiivisia vaikutuksia
liiketoiminnan tehokkuuteen ja sen myötä välillisesti
vaikutusta etuihin, joita Componenta voi tarjota
henkilöstölleen. Henkilöstö on nostettu yhdeksi
Componentan strategiakauden 2024–2026
painopistealueista. Panostamalla henkilöstöön
pyritään vaikuttamaan yrityskulttuuriin liittyvien
positiivisten vaikutusten toteutumiseen.
Päätöksenteossa huomioidaan mahdollisuuksien
mukaan asian vaikutukset yrityskulttuuriin.

vaikutusta Componentan liiketoimintamalliin tai
arvoketjun alku- tai loppupäähän.
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Componentan vision mukaisena tavoitteena on
olla asiakkailleen ensisijainen laajan tarjoaman

arvot luovat perustan sen yrityskulttuurille sekä
ohjaavat kaikkea sen toimintaa ja päätöksentekoa.

Avoimuus tarkoittaa, että yhtiö ja sen henkilöstö
ovat avoimia uusille asioille, kehitykselle, sekä
muutoksille, ja sitä kautta toimintatapojensa
jatkuvalle parantamiselle. Rehellisyys tarkoittaa,
että yhtiö ja sen henkilöstö ovat rehellisiä itseään
ja toisia kohtaan, ja että lupaukset pidetään.
Arvostus puolestaan tarkoittaa sitä, että
yhteistyö työtovereiden, esihenkilöiden, alaisten,
asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden
kanssa perustuu luottamukselle ja keskinäiselle
kunnioitukselle. Componentalla on olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tai korjaamiseksi Code of Conduct -ohje, Code of
Conduct -ohje toimittajille ja alihankkijoille sekä
riskienhallintapolitiikka. Liiketoiminnan eettistä
harjoittamista koskeva koulutus (”Code of Conduct
-koulutus”) pidetään vuosittain koko henkilöstölle ja
koulutuksessa käydään läpi kaikki Code of Conduct
-ohjeen osa-alueet.
Code of Conduct -ohje sisältää muun muassa
yhtiön toimintaperiaatteet korruptioon ja
lahjontaan liittyen. Korruption ja lahjonnan
vastaisessa toiminnassa merkittävä rooli on
erityisesti hankinta- ja myyntiorganisaatioilla
sekä yksiköiden ja yhtiön johdolla, joiden myös
katsotaan olevan altteimmassa asemassa
kohdata lahjontaa ja korruptiota. Componentan
näkemyksen mukaan näihinkään toimintoihin
ei kuitenkaan liity merkittävää korruption tai
lahjonnan riskiä yhtiön liiketoimintojen keskittyessä

Hallintotapatiedot
Liiketoiminnan harjoittaminen
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis-
ja arviointiprosesseista
Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä
tunnistettiin Componentalle olennaiseksi
hallintotapaan liittyväksi mahdolliseksi
positiiviseksi vaikutukseksi yrityskulttuuri. Lisäksi
tunnistettiin hallintotapaan liittyvät olennaiset
yhteisökohtaiset kyberturvallisuuteen ja
lisääntyvään ympäristölainsäädäntöön liittyvät
taloudelliset riskit. Hallintotapaan liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
arviointi perustui pääasiassa Componentan
liiketoimintamalliin, omien toimintojen ja
arvoketjun alku- ja loppupään lähimpien
toimijoiden maantieteelliseen sijaintiin sekä
arvoketjun merkittävimpiin toimijoihin.
Componenta on laajan tarjoaman
sopimusvalmistaja, jolla ei ole omia tuotteita,
vaan Componentan valmistamat tuotteet
valmistetaan asiakkaiden vaatimusten mukaisesti.
Componentan liiketoimintamalli on kuvattu
tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1
sekä strategia ja arvoketju vuosikatsauksen sivulla
19. Componentan kaikki tuotantoyksiköt sijaitsevat

toimittajista on eurooppalaisia ja asiakkaista
suurin osa on globaalisti toimivia yhtiöitä.
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
65

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Componentan henkilöstölle pidettävä vuosittainen
Code of Conduct -koulutus sisältää ohjeet

on aina mahdollista tehdä anonyymisti ja kaikkia
ilmoituksen tehneitä henkilöitä suojellaan yhtiön


henkilöstöasioista vastaava taho tutkii kaikki
whistleblowing-kanavaan tehdyt ilmoitukset
viipymättä ja puolueettomasti. Jokainen ilmoituksia
käsittelevä henkilö koulutetaan tehtäväänsä
tarvittavalla tavalla. Componentalla ei ole

menettelytapoja liiketoiminnan harjoittamiseen
liittyvien korruptio-, lahjonta- tai muiden
häiriötapausten tutkintaan, vaan kaikki tällaiset

mukaisesti.
Toimintaperiaatteet
Componentan Code of Conduct -ohjeiden tavoitteena
on kuvata yhtiön toimintatavat ja yleisesti hyväksytyt
käytännöt sekä yhtiön sitoutuminen lakien ja
määräysten noudattamiseen. Toimintaohjeet
koskevat koko Componenta-konsernin henkilökuntaa
riippumatta heidän asemastaan tai tehtävistään,
ja ohjeiden sisältämien periaatteiden edistäminen
on jokaisen yhtiössä työskentelevän velvollisuus.
Toimintaohjeita sovelletaan koko konsernissa ja
ne liittyvät kaikkiin yhtiön olennaisiin vaikutuksiin,
riskeihin ja mahdollisuuksiin. Code of Conduct
-ohjeet ovat avoimesti saatavilla yhtiön ulkoisella
verkkosivustolla. Code of Conduct -ohjeet kattavat
seuraavat aiheet: lakien, muiden säädösten ja
ohjeiden noudattaminen; työelämä ja ihmisoikeudet;
korruptio, lahjonta, eturistiriidat ja poliittinen
toiminta; ympäristö; kilpailijoiden välinen
tiedonvaihto; luottamuksellisen tiedon käsittely,
sisäpiiritieto ja viestintä; yrityksen omaisuus; yhtiön
toimittajat ja alihankkijat sekä väärinkäytöksistä
ilmoittaminen. Code of Conduct -ohjeissaan
Componenta sitoutuu tukemaan ja kunnioittamaan





hallitus on hyväksynyt Code of Conduct -ohjeet,
ja johtoryhmä vastaa ylimpänä tahona ohjeiden
käytännön toteuttamisesta ja muutostarpeiden
seurannasta.
Code of Conduct -ohjeiden lisäksi Componenta
on laatinut Code of Conduct -ohjeet toimittajille ja
alihankkijoille ja edellyttää kaikkien toimittajiensa
ja alihankkijoidensa toimivan niiden mukaisesti.
Ohjeiden keskeisimpiin asioihin kuuluvat
lainsäädännön noudattaminen, työntekijöiden
oikeudet ja ihmisoikeudet, ympäristövastuu
ja vastuulliset liiketoimintakäytännöt sekä
rikkomuksista ilmoittaminen. Componenta
edellyttää ohjeissa, että toimittajat ja alihankkijat
tukevat ja puolustavat kansainvälisesti hyväksyttyjä

kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallinen
julistus, liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat


Componenta tekee vuosittain henkilöstökyselyn
tärkeänä osana yrityskulttuurinsa arviointia.
Henkilöstökyselyn tulosten perusteella toimipaikat
valitsevat omat kehityskohteensa henkilöstön
työssäjaksamisen ja viihtymisen parantamiseksi
sekä yrityskulttuurin kehittämiseksi ja edistämiseksi.
Myös vuoropuhelu konsernin johdon sekä
henkilöstön valitsemien luottamushenkilöiden välillä
on tärkeä kanava yrityskulttuurin kehittämisessä
ja edistämisessä. Vuoropuhelua käydään lisäksi
toimipaikoissa johdon ja henkilöstön välillä.
Componentalla on kolmannen osapuolen ylläpitämä
whistleblowing-kanava, jonka kautta yhtiölle
voidaan ilmoittaa yhtiön toimintaan liittyvistä
riskeistä, jotka voivat kohdistua henkilöihin, yhtiöön,
yhteiskuntaan tai ympäristöön. Kanava on saatavilla
yhtiön ulkoisilla verkkosivuilla. Näin olleen myös
yhtiön muiden sidosryhmien kuin henkilöstön on
mahdollista ilmoittaa anonyymisti mahdollisista
yhtiön toimintaan liittyvistä epäkohdista ja

sille tehtyjen ilmoitusten käsittelemiseksi, ns.

miten ilmoitus tulee tehdä sekä miten ilmoituksen

mukaisesti aidosta epäilystä ilmoittava henkilö ei ole
vaarassa menettää työtään eikä kärsi ilmoituksesta
minkäänlaisia seuraamuksia tai henkilökohtaisia



ja väärinkäytösten ilmoittamista koskevaan
kansalliseen lainsäädäntöön.
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
66

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Tavoitteet ja mittarit
Tavoite
Tavoite-
vuosi
Toteuma
2025
100 % henkilöstöstä osallistuu
vuosittain Code of Conduct
-koulutukseen
1
Jatkuva
tavoite 90 %
Työyhteisövire vähintään 4
(asteikolla 1–5) 2030 3,7
100 % TOP100-toimittajista
allekirjoittanut Componentan
Code of Conduct -ohjeet
toimittajille ja alihankkijoille
tai toimittajalla vastaava oma
eettinen ohjeistus
2028,
jonka
jälkeen
jatkuva
tavoite 96 %
1
Tavoite koskee työsuhteisia työntekijöitä.
Componenta tavoittelee täyttä vuotuisen Code of
Conduct -koulutuksen kattavuutta henkilöstössään
(työsuhteiset työntekijät). Koulutuksen avulla
varmistetaan, että henkilöstö ymmärtää yhtiön
toimintaperiaatteet ja osaa toimia niiden
mukaisesti. Componentan määrittelemien
toimintaperiaatteiden mukaisesti toimiminen
myös vahvistaa työhyvinvointia, mikä osaltaan
edistää yrityskulttuuriin liittyvien positiivisten
vaikutusten toteutumista. Code of Conduct
-koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden
määrä kerätään HR-toiminnon tietojärjestelmistä.
Osallistumisprosentti lasketaan koko vuoden
aikana koulutukseen osallistuneiden henkilöiden
määrästä suhteessa vuoden viimeisen
päivän henkilöstömäärään. Raportoituun
osallistumisprosenttiin kohdistuu epävarmuutta
työntekijöiden vaihtuvuuden ja mahdollisten
pitkäaikaisten poissaolojen myötä. Epävarmuuden
katsotaan kuitenkin olevan vähäistä.
Työvire toimii keskeisenä työhyvinvoinnin ja
yrityskulttuurin tilasta kertovana mittarina.
Componenta seuraa työvirettä osana vuosittaista
henkilöstökyselyään ja toteuttaa toimenpiteitä
kyselyn tulosten perusteella. Työhyvinvoinnin
kehittämisen lisäksi nämä toimenpiteet myös
edistävät Componentan yrityskulttuuria.
Työvireen tavoitteellinen parantaminen tukee
henkilöstöpolitiikan mukaista tavoitetta
sitoutuneesta henkilöstöstä. Henkilöstökyselyn
tulosten edustavuus riippuu vastausaktiivisuudesta.
Laskentaan ei liity merkittäviä oletuksia.
Componentan toimittajille ja alihankkijoille
suunnattujen Code of Conduct -ohjeiden
allekirjoittamisella tai toimittajan oman vastaavan
ohjeistuksen olemassaololla pyritään varmistamaan,
että Componentan toimittajat noudattavat
samoja eettisiä ja lakisääteisiä periaatteita, kuin
Componentalla noudatetaan. Eettiset toimintatavat
ja lainsäädännön noudattaminen toimitusketjussa
rajoittavat Componentan toimittajien toimintaan
liittyviä mahdollisia haitallisia vaikutuksia ihmisille
ja ympäristölle. Lisäksi näiden toimintatapojen
ja lainsäädännön noudattaminen rajoittaa
väärinkäytösten riskiä toimittajakunnassa, mikä
edelleen rajoittaa riskiä mahdollisesta arvoketjuun
liittyvästä mainehaitasta Componentalle.
Componentan toimittajille ja alihankkijoille
suunnattujen Code of Conduct -ohjeiden
allekirjoittaneiden toimittajien osuus lasketaan
vuotuisten hankintojen arvon mukaan määritellystä
sadasta suurimmasta toimittajasta. Laskentaan ei
liity merkittäviä oletuksia.


Conduct -ohjeet toimittajille ja alihankkijoille ovat
avoimesti saatavilla yhtiön ulkoisilla verkkosivuilla
kaikille sidosryhmille. Lähtökohtaisesti ohjeet
toimitetaan toimittajille ja alihankkijoille
allekirjoitettaviksi sopimuksenteon yhteydessä.
Componentan toimitusjohtaja on hyväksynyt Code
of Conduct -ohjeet toimittajille ja alihankkijoille
ja johtoryhmä vastaa ylimpänä tahona ohjeiden
käytännön toteuttamisesta sekä muutostarpeiden
seurannasta.

riskienhallintapolitiikan, jonka tarkoituksena
on yhtiötä koskevien olennaisten riskien ja
epävarmuustekijöiden tunnistaminen yhtiön
kaikissa toiminnoissa. Riskienhallintapolitiikan


of the Treadway Commission) julkaisemaa

Framework -viitekehystä (2004 ja 2017).
Riskienhallintapolitiikassa määritellään yhtiön
riskienhallintaorganisaatio, riskienhallinnan
tavoitteet ja kehys, ERM-prosessi, yhtiön
riskimalli sekä riskienarviointiprosessi.
Konsernin riskienhallintapolitiikan mukaan riskit
luokitellaan neljään pääkategoriaan: operatiiviset
riskit, taloudelliset riskit, strategiset riskit ja
onnettomuusriskit. Hallitus on hyväksynyt
riskienhallintapolitiikan, ja johtoryhmä vastaa
ylimpänä operatiivisena tahona politiikan käytännön
toteuttamisesta ja muutostarpeiden seurannasta.
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
67

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
teknisillä ratkaisuilla. Lisäksi Componenta on
nostanut strategiakauden 2024–2026 yhdeksi
painopistealueeksi vastuullisuuden, joka pitää
sisällään myös tietoturva-asiat. Componenta
ei katso tarpeelliseksi tehdä muutoksia
liiketoimintamalliinsa tietoturvaan liittyvien
riskien takia. Toimittajien valintaan liittyvässä
päätöksenteossa huomioidaan osaltaan toimittajan
tietoturvavalmiudet. Kyberturvallisuuteen ei
liittynyt raportointikauden aikana olennaisesti
Componentan taloudelliseen asemaan,
taloudelliseen tulokseen tai kassavirtoihin
vaikuttavia yksittäisiä tai erityisiä olennaisia
tapahtumia. Raportointikauden aikana ei
myöskään tunnistettu merkittävää riskiä siitä, että
asiaan liittyvissä tilinpäätöksissä ilmoitettuihin
omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin tulisi
seuraavan tilikauden aikana tehtäväksi olennainen
oikaisu.
Toimintaperiaatteet
Componenta on kehittänyt tietoturvapolitiikan
ja siihen olennaisesti liittyviä politiikkaa tukevia
toimintaperiaatteita vastaamaan muun
muassa kyberturvallisuuteen liittyviin riskeihin.
Tietoturvapolitiikan tavoitteena on vahvistaa
tietoturvan toteutumisen periaatteet luomalla
tietoturvan kehittämisen tavoitteet ja suuntaviivat,
sekä määrittelemällä tietoturvan varmistamisessa
ja ylläpidossa vaadittavat vähimmäismenettelyt
ja työohjeet. Lisäksi tietoturvapolitiikalla luodaan
osaltaan puitteet vastuulliselle toiminnalle,
joka tuottaa lisäarvoa yritykselle ja vahvistaa
sidosryhmien (asiakkaiden, osakkeenomistajien,
henkilöstön, sijoittajien, toimittajien jne.)
luottamusta. Tietoturvapolitiikassa esitetään
yleisiä tavoitteita ja ohjeita tietoturvan
parantamiseksi ja ylläpitämiseksi ja siinä kuvataan
tietoturvariskien hallinta, tietoturvaorganisaatio
ja sen yleiset vastuut sekä tietoturvakoulutus.
Tietoturvapolitiikkaa sovelletaan koko
Componenta-konsernissa ja se koskee koko
henkilöstöä. Tietoturvapolitiikka on saatavilla
sähköisesti Componentan henkilöstölle ja
toimitetaan tarvittaessa muille sidosryhmille.
Tietoturvapolitiikkaan tutustuminen on osa uusien
työntekijöiden perehdytystä.
Tietoturvapolitiikkaa täydentämään on laadittu
ohjeistus henkilöstön ja oleellisten sidosryhmien
tietoturvallisuuden tukemiseksi (Käyttäjien
tietoturvallisuuden käytänteet). Ohjeistuksen
tavoitteena on antaa tietoturvapolitiikassa
esitettyä tarkempia ohjeita ja määrittää käytännön
menettelyjä Componentan henkilöstölle.
Ohjeistus kattaa henkilöstön yleisen vastuun,
tietoturvaluokitukset ja käyttöoikeudet,
tietojen käsittelyn ja tietoturvallisuuden,
tietokoneiden oikean käytön, työsuhteen
päättyessä noudatettavat menettelyt sekä
hätätilanteet ja virheet tietoturvan näkökulmasta.
Käyttäjien tietoturvallisuuden käytänteitä
sovelletaan kaikissa Componenta-konserniin
kuuluvissa yrityksissä ja ne koskevat koko
konsernin henkilöstöä. Ohjeistus on saatavilla
sähköisesti Componentan henkilöstölle ja siihen
tutustuminen on osa uusien työntekijöiden
perehdytystä. Componentan talousjohtaja vastaa
Edellä kuvatut tavoitteet on kehitetty Componentan
lakiasioista, hankinnasta ja HR-toiminnoista
vastaavien tahojen kanssa. Lisäksi niitä on käsitelty
Componentan tuotantoyksiköiden ja konsernin
johdon kanssa tavoitteenasetannan yhteydessä.
Tavoitteet asetettiin vuonna 2025.
Kyberturvallisuus
Componentalla tietoturva kattaa organisaation
kaikki osa-alueet ja on erottamaton osa
jokapäiväistä liiketoimintaa, yritysturvallisuutta ja
riskienhallintaa. Tietoturva auttaa varmistamaan
liiketoiminnan jatkuvuuden, toimitusvarmuuden,
yhdenmukaisuuden, laadun, kilpailukyvyn ja
imagon. Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä
tunnistettiin Componentalle olennainen
taloudellinen riski kyberturvallisuuteen liittyen.
Teollisuuden ohjausjärjestelmiin kohdistuva
kyberhyökkäys voi johtaa taloudellisiin menetyksiin
liiketoiminnalle hyökkäyksestä aiheutuvan haitan
myötä. Tuotannon toiminnanohjausjärjestelmiin
kohdistuessaan hyökkäys voi johtaa tuotannon
keskeytymiseen ja sitä kautta asiakastoimitusten
myöhästymisiin ja mainehaittaan. Lisäksi
tuotantokatkokset voivat aiheuttaa taloudellista
haittaa laskutuksen keskeytyessä. Myös talouden
järjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset voivat
aiheuttaa merkittävää haittaa liiketoiminnalle.
Vastaavasti Componentan raaka-ainetoimittajiin
kohdistuvat vakavat kyberhyökkäykset voivat
pahimmillaan johtaa tuotannon hetkelliseen
keskeytymiseen Componentalla. Componenta
huolehtii toiminnassaan kattavan tietoturvan
toteutumisesta erityisesti koulutuksilla ja
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
68

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
konsernitasolla tietoturva-asioista ja on vastuussa
tietoturvapolitiikan ja Käyttäjien tietoturvallisuuden
käytänteiden toteutumisesta. Tietoturvasta erityisesti
vastuussa olevat henkilöt, kuten tietoturvapäälliköt,
seuraavat säännöllisesti tietoturvapolitiikan
ja Käyttäjien tietoturvallisuuden käytänteiden
toteutumista ja tietoturvaan liittyviä olosuhteita ja
käytäntöjä sekä niiden kehittymistä.
Componenta on laatinut erillisen tietosuojapolitiikan
määrittelemään tietosuojaa koskevat linjaukset,
vastuut ja tietosuojan organisoinnin konsernissa.
Lisäksi tietosuojapolitiikka toimii perustana
tarkemmille ohjeille ja toimintatavoille tietosuoja-
asioihin liittyen. Tietosuojapolitiikassa kuvataan
Componentalla käytössä olevat tietosuojaperiaatteet
ja henkilötietojen hallinta, tietosuojan
toteutumisen varmistaminen henkilötietojen
käsittelyssä, vaatimukset vaikutustenarvioinnin

suorittamiselle, menettely tietosuojan
vaarantuessa sekä tietosuojaan liittyvät vastuut
ja tietosuojaorganisaatio. Tietosuojapolitiikkaa
sovelletaan kaikissa Componenta-konserniin
kuuluvissa yrityksissä ja se koskee koko konsernin
henkilöstöä sekä kaikkia Componenta-konsernin
käsittelemiä henkilötietoja. Politiikka on saatavilla
sähköisesti koko Componentan henkilöstölle ja
toimitetaan tarvittaessa muille sidosryhmille.
Componentan laki- ja kestävyysasioista vastaava
johtaja vastaa konsernitasolla tietosuojan
toimintaperiaatteiden ja tietosuojapolitiikan
toteutumisesta ja seuraa tietosuojalainsäädännön
noudattamista.
Toimet
Componentan tietoturvallisuuden hallintamalli

Framework -viitekehykseen, joka koostuu
viidestä, toisiaan tukevasta vaiheesta. Osana
viitekehyksen täytäntöönpanoa Componenta
määrittää ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla konsernin
kyberturvallisuutta voidaan kehittää. Componentan
olennaisin kyberturvallisuuden parantamiseen
liittyvä toimenpide raportointikaudella oli
operatiivisen verkon turvallisuuden systemaattinen
kehittäminen ja testaaminen projektimuotoisesti.
Projekti toteutetaan vuosina 2024–2029.
Vuonna 2025 aloitettiin osana projektia
päätelaitteita käyttävän henkilöstön säännölliset
tietoturvakoulutukset. Projektin tavoitteena on
varmemman suojan saavuttaminen ulkopuolisia
tietoturvauhkia vastaan omassa toiminnassa.
Tavoitteet ja mittarit
Componenta tavoittelee täyttä (100 %) vuotuisen
tietoturvakoulutuksen kattavuutta henkilöstössään
(työsuhteiset työntekijät) vuodesta 2026 alkaen.
Vuotuiset tietoturvakoulutukset aloitetaan
vuonna 2026. Vuosittaisella koulutuksella
pyritään varmistamaan, että henkilöstö tuntee
ajantasaiset käytännöt ja riskit sekä osaa toimia
turvallisesti Componentan tietoympäristössä.
Tavoite tukee konsernin tietoturvapolitiikan
ja Käyttäjien tietoturvallisuuden käytänteet
-toimintaperiaatteiden toteutumista, jotka
korostavat tietoturvan jatkuvaa kehittämistä ja
riskienhallintaa sekä henkilöstön asianmukaista
kouluttamista.
Tietoturvakoulutukseen osallistuneiden
työntekijöiden määrä kerätään HR-toiminnon
tietojärjestelmistä. Osallistumisprosentti lasketaan
koko vuoden aikana koulutukseen osallistuneiden
henkilöiden määrästä suhteessa vuoden viimeisen
päivän henkilöstömäärään. Raportoituun
osallistumisprosenttiin kohdistuu epävarmuutta
työntekijöiden vaihtuvuuden ja mahdollisten
pitkäaikaisten poissaolojen myötä. Epävarmuuden
katsotaan kuitenkin olevan vähäistä. Tavoite on
kehitetty Componentan talous- ja tietoturva-
asioista vastaavien tahojen kanssa. Lisäksi sitä
on käsitelty Componentan tuotantoyksiköiden ja
konsernin johdon kanssa tavoitteenasetannan
yhteydessä.
Kyberturvallisuuteen liittyvien riskien
hallitsemiseksi tehtävien toimenpiteiden
ja toimintaperiaatteiden vaikuttavuuden
seuraaminen tapahtuu tietoturvakoulutusten
toteutumisen seurannan lisäksi muun
muassa mahdollisten tietoturvaan liittyvien
häiriötapahtumien analysoinnin (laadullinen
indikaattori), MFA-käyttäjien osuuden seurannan
(määrällinen indikaattori) ja säännöllisen
kalasteluhyökkäyssimulaation tulosten seurannan
(määrällinen ja laadullinen indikaattori) kautta.
Tietoturva-asioita myös käsitellään säännöllisesti
Componenta-konsernin johtoryhmässä ja
hallituksessa.
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
69

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Lisääntyvä ympäristölainsäädäntö

asettaa uusia ja entistä tiukempia vaatimuksia
Componentalla erityisesti valimoliiketoiminnalle.
Epäonnistuminen vaatimuksiin vastaamisessa
voi johtaa Componentaan kohdistuviin

tai mainehaittaan. Mahdolliset, lainsäädännöstä
seuraavat tiukat ilmapäästöjen raja-arvot ja niiden
täyttämiseksi vaadittavat suuret investoinnit
prosessilaitteisiin voivat johtaa lisääntyviin
kustannuksiin ja mahdollisesti heikentyvään
kannattavuuteen. Valimoliiketoiminnan
kannattavuuden heikentymisen vaikutukset
voisivat olla merkittävät paitsi Componentan
liiketoiminnalle ja valimoiden henkilöstölle myös
Componentan asiakkaille. Componenta tunnisti
nykyisen strategiansa valmistelun yhteydessä
ympäristö- ja vastuullisuusvaatimusten lisääntymisen
yhdeksi toimintaansa vaikuttavista muutosvoimista,
minkä johdosta osaltaan vastuullisuus ja sen osana
lisääntyvä ympäristölainsäädäntö nostettiin yhdeksi
painopistealueeksi strategiakaudelle 2024–2026.

keventävät osin yhtiön velvoitteita, mutta kiristynyt
ympäristölainsäädäntö vaikuttaa edelleen olennaisesti
Componentaan. Componentan asiantuntijaresurssien
avulla varmistetaan oikea-aikainen ja -suhtainen
reagointi uuteen ja muuttuvaan lainsäädäntöön.
Lisäksi Componenta osallistuu proaktiivisesti
eri viranomaistahojen ja toimialajärjestöjen
kanssa lainsäädännön ja soveltamisohjeiden
kehittämiseen osana strategiansa täytäntöönpanoa.
Lisääntyvällä ympäristölainsäädännöllä ei ole
suoraa vaikutusta Componentan liiketoimintamalliin
tai arvoketjun alku- tai loppupäähän.
Lisääntyvään ympäristölainsäädäntöön ei liittynyt
raportointikauden aikana olennaisesti Componentan
taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen
tai kassavirtoihin vaikuttavia yksittäisiä tai erityisiä
olennaisia tapahtumia. Raportointikauden aikana
ei myöskään tunnistettu merkittävää riskiä siitä,
että asiaan liittyvissä tilinpäätöksissä ilmoitettuihin
omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin tulisi
seuraavan tilikauden aikana tehtäväksi olennainen
oikaisu.
Toimintaperiaatteet
Componenta on määritellyt konsernitasolla
vastuut lainsäädännön seurannasta suhteessa

ympäristölainsäädännön seurannasta ovat
vastuussa konsernin ympäristö- ja kestävyysasioista
vastaava asiantuntija sekä laki- ja kestävyysasioista
vastaava johtaja. Laki- ja kestävyysasioista vastaava
johtaja vastaa siitä, että lainsäädännön muutosten
seuranta järjestetään Componenta-konsernissa
oikeassa laajuudessa. Lainsäädännön seurannan
tavoitteena on varmistaa riittävän aikainen ja
oikeasuhtainen reagointi lainsäädännön muutoksiin
ja uuteen lainsäädäntöön. Toimintaperiaatteen
toteutumisen seurantaan ei ole määritelty erityistä
seurantaprosessia.
Toimet
Componentan normaaliin toimintaan kuuluu
ympäristölainsäädännön seuraaminen, jotta
lainsäädännön muutoksiin voidaan reagoida riittävän
aikaisin ja oikeasuhtaisesti. Raportointikaudella
Componenta valmistautui valimoiden ja takomoiden
uusien BAT-päätelmien (2024) julkaisusta
seuraavaan valimoiden nykyisten ympäristölupien
tarkistukseen. Valmistautumalla tuleviin
lupaprosesseihin kattavasti ennakkoon pyritään
nopeuttamaan hakemusten viranomaiskäsittelyä.
Nopealla käsittelyllä halutaan varmistaa riittävä
aika mahdollisesti tarvittavien investointien
suunnittelulle ja niihin liittyvien taloudellisten
vaikutusten hallinnalle.
Tavoitteet ja mittarit
Componenta ei ole asettanut tavoitteita
tai määrittänyt mittareita lisääntyvään
ympäristölainsäädäntöön liittyvän riskin seurantaan,
sillä toistaiseksi Componentalla ei ole tunnistettu
riskin seurantaan soveltuvia ja toiminnan
kannalta hyödyllisiä mittareita. Johtoryhmätasolla
seurataan säännöllisesti muuttuvan
ympäristölainsäädännön tilannetta ja Componentan
valmiutta vastata lainsäädännön muutoksiin.
Pääsääntöisesti laki- ja kestävyysasioista
vastaava johtaja tai operatiivinen johtaja
esittelee muuttuvaan ympäristölainsäädäntöön
liittyvät asiat johtoryhmälle. Lisääntyvään
ympäristölainsäädäntöön liittyvien
toimintaperiaatteiden ja toimenpiteiden
vaikuttavuuden seurantaan ei ole määritelty
tavoitetasoa tai määrällisiä tai laadullisia
indikaattoreita.
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
70

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
31.12. 2025 2024 2023 2022 2021
Taseen loppusumma, Te
76 251
63 412 57 290 58 848 55 479
Korolliset nettovelat, Te
2 186
5 472 9 097 4 818 6 714

49 863
40 006 39 924 37 544 35 402

9,8
6,6 9,8 4,3 3,2
Oman pääoman tuotto, %
26,7
0,8 6,2 0,2 -1,7
Omavaraisuusaste, %
46,5
41,3 45,0 41,1 42,30
Nettovelkaantumisaste, %
6,4
21,2 35,6 20,0 28,60
Bruttoinvestoinnit, Te
3 808
6 732 4 066 3 617 1 183
Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa
663
681 584 592 570
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella
666
614 589 588 562
Osakekohtaiset tunnusluvut 2025 2024
Osakekohtainen tulos, e
0,83
0,02
Laimennettu osakekohtainen tulos, e
0,79
0,02
Osakekohtainen rahavirta, e
0,75
0,85

3,50
2,66

5,32
131,40
Osakkeen kurssi tilikauden lopussa, e
4,40
2,76
Osakkeen keskikurssi, e
4,12
2,75
Alin kurssi, e
2,63
2,12

5,68
3,55
Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa, Te
43 311
26 807
Pörssivaihto, 1 000 kpl
2 123
2 123
Pörssivaihto, % kokonaismäärästä
46,2
21,9
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella, 1 000 kpl
9 727
9 713
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopulla, 1 000 kpl
9 843
9 713
Tunnusluvut
Taloudellisessa raportoinnissa käytettävät
vaihtoehtoiset tunnusluvut

vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joiden tarkoituksena on kuvata konsernin
operatiivista kannattavuutta ilman kertaluonteisia eriä ja parantaa

käyttökatteen vaihtoehtoisena tunnuslukuna vuodesta 2024 alkaen.
Tilinpäätöksessä 2025 Componenta ottaa käyttöön uutena vaihtoehtoisena
tunnuslukuna oikaistun liiketuloksen, jota yhtiö käyttää jatkossa
tulosohjauksensa ja taloudellisten tavoitteidensa perustana.

Te
1.1.–31.12.
2025
1.1.–31.12.
2024
Käyttökate
9 731
7 854
 0 -2 924
Oikaistu käyttökate
9 731
4 930
Liiketulos
4 335
2 562
 0 -2 924
Oikaistu liiketulos
4 335
-362
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
71

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Efektiivinen osinkotuotto, % =

Tilikauden viimeinen pörssikurssi


=
Tilikauden viimeinen pörssikurssi

Korolliset nettovelat, e = Korolliset velat + pääomalainat - rahat ja pankkisaamiset
Käyttökate, e =

osakkuusyhtiöiden tuloksesta
Nettovelkaantumisaste
(net gearing), %
=
Korolliset nettovelat x 100
Oma pääoma ilman pääomalainoja +
määräysvallattomien omistajien osuus
Oikaistu käyttökate, e =

osakkuusyhtiöiden tuloksesta

Oikaistu liiketulos, e = 
Oman pääoman tuotto-%
(ROE)
=
Tulos rahoituserien jälkeen – verot x 100
Oma pääoma ilman pääomalainoja +
määräysvallattomien omistajien osuus (alku- ja
lopputaseen keskiarvo)
 =
Oma pääoma ilman pääomalainoja
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Omavaraisuusaste, % =
Oma pääoma ilman pääomalainoja +
määräysvallattomien omistajien osuus x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Osakekannan
markkina-arvo, e
=
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa x tilikauden
viimeinen pörssikurssi
Osakkeen keskikurssi, e =
Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
 =
Tilikaudelta jaettu osinko
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
 =
Tilikaudelta jaettu osinko x 100

 =
Liiketoiminnan nettorahavirta
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella


=
Tulos rahoituserien jälkeen + korko- ja muut
rahoituskulut x 100
Oma pääoma + korolliset velat (alku- ja lopputaseen
keskiarvo)
 =

määräysvallattomien omistajien osuus
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella

laimennusvaikutuksella
=
Kuten yllä, mutta osakemäärään on lisätty mahdollisten
optioiden oikeuttama osakemäärä, pääomavaikutus
markkinakoron mukaan verovaikutus vähentäen.
Optio-oikeuksien laimennusvaikutusta laskettaessa
on otettu osakkeiden ja optioiden täyden vaihdon
lukumäärää vähentävänä tekijänä huomioon se määrä
osakkeita, jotka yhtiö olisi saanut, jos se olisi käyttänyt
optioiden vaihdon toteutuessa saamansa varat omien
osakkeiden hankintaan käypään arvoon (= tilikauden
kaupantekokurssien keskiarvoon). Mahdollisesta
vaihtovelkakirjalainasta kirjattu korko verovaikutuksella
vähennettynä on lisätty tilikauden tulokseen.
Vaihtovelkakirjalainalla merkittävissä olevat osakkeet on
lisätty jakajan osakemäärään.
Tunnuslukujen laskentakaavat
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
72

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Konsernin tuloslaskelma
Te Liite 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
LIIKEVAIHTO
1
115 732
97 145
Liiketoiminnan muut tuotot
2
523
3 486*
Liiketoiminnan kulut
3,4,5
-106 524
-92 777
Poistot ja arvonalentumiset
6
-5 396
-5 292
LIIKETULOS 4 335
2 562*
Rahoitustuotot
7
55
84
Rahoituskulut
7
-2 024
-2 442
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-1 969
-2 358
TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN 2 366
204
Verot
8
5 673
0
TILIKAUDEN TULOS 8 039
204
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
8 039
204
Emoyhtiön omistajille tilikauden tuloksesta
laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e
9
0,83
0,02
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e
9
0,79
0,02
* Vuoden 2024 liiketulokseen sisältyy 2,9 Me:n suuruinen ei-operatiivisesta toiminnasta syntynyt kertaluonteinen tuotto Kalajoen tehtaan ja

Konsernitilinpäätös
Konserni-
tilinpäätös
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
73


Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernin laaja tuloslaskelma
Te 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Tilikauden tulos 8 039
204
Tilikauden laaja tulos 8 039
204
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
8 039
204
Konserni-
tilinpäätös
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
74

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernin tase
Te Liite 31.12.2025 31.12.2024
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet
10
1 426
1 574
Liikearvo
11
3 225
3 225
Aineelliset hyödykkeet
12
32 295
32 973

22
360
360
Laskennalliset verosaamiset
16
5 673
0
Pitkäaikaiset varat yhteensä 42 978
38 132
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus
13
16 754
13 994
Myyntisaamiset ja muut saamiset
14,15
3 268
2 584
Rahavarat
22
13 250
8 703
Lyhytaikaiset varat yhteensä 33 272
25 281
VARAT YHTEENSÄ 76 251
63 412
Te Liite 31.12.2025 31.12.2024
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
1 000
1 000

17 368
17 010
Muut rahastot
2 507
2 507
Kertyneet voittovarat
5 512
5 110
Tilikauden voitto
8 039
204
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
17
34 426
25 831
Oma pääoma yhteensä 34 426
25 831
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat
22
11 138
10 697
Korottomat velat
23, 24
1 632
946
Varaukset
21
14
14
Pitkäaikaiset velat yhteensä 12 785
11 657
Lyhytaikaiset velat
Muut korolliset velat
22
4 298
3 478
Muut korottomat velat
23, 24
24 319
22 088
Varaukset
21
422
358
Lyhytaikaiset velat yhteensä 29 039
25 924
Velat yhteensä 41 824
37 581
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 76 251
63 412
Konserni-
tilinpäätös
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
75

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernin rahavirtalaskelma
Te 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen
2 366
204
Poistot ja arvonalenemiset
5 396
5 292
Rahoituksen tuotot ja kulut
1 969
2 358
Muut tuotot ja kulut sekä muut oikaisut*
794
-2 573
Käyttöpääoman muutokset
Vaihto-omaisuus
-2 760
894
Lyhytaikaiset korottomat saamiset
-685
292
Lyhytaikaiset korottomat velat
2 231
4 007
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-2 030
-2 242
Liiketoiminnan nettorahavirta 7 280
8 232
Investointien rahavirta

-2 532
-3 187
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti
87
18
Muut luovutustulot ja lainasaamisten takaisinmaksut
8
0
Investointien nettorahavirta -2 437
-3 168
Te 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Rahoituksen rahavirta
Vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlasku
0
-97
Vuokrasopimusvelkojen maksut
-2 491
-2 090
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
-1 200
-1 450
Osakeanti
395
0
Pitkäaikaisten lainojen nostot 3 000 2 000
Rahoituksen nettorahavirta -296
-1 637
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) 4 547
3 426
Rahavarat tilikauden alussa
8 703
5 277
Rahavarat tilikauden lopussa
13 250
8 703

osakeperusteisten maksujen kulujaksotuksiin (159 Te), jotka on kirjattu omaan pääomaan.
Konserni-
tilinpäätös
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
76

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Te
Osake-
pääoma

oman pääoman
rahastot
Muut
rahastot
Kertyneet
voittovarat 
Oma pääoma 1.1.2025 1 000 17 010 2 507 5 314 25 831
Tilikauden tulos
8 039 8 039
Tilikauden laaja tulos
0 0 0 8 039 8 039
Liiketoimet omistajien kanssa:
Optio- ja osakepalkitseminen 395 159 555
Muut erät -38 39 1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
0 357 0 198 556
Oma pääoma 31.12.2025 1 000 17 368 2 507 13 552 34 426
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Te
Osake-
pääoma

oman pääoman
rahastot
Muut
rahastot
Kertyneet
voittovarat 
Oma pääoma 1.1.2024 1 000 17 010 2 507 5 033 25 550
Tilikauden tulos 204 204
Tilikauden laaja tulos
0 0 0 204 204
Liiketoimet omistajien kanssa:
Optio- ja osakepalkitseminen 77 77
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
0 0 0 77 77
Oma pääoma 31.12.2024 1 000 17 010 2 507 5 314 25 831
Konserni-
tilinpäätös
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
77

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernin perustiedot
Componenta on kansainvälisesti toimiva
teknologiakonserni ja Suomen johtava
konepajateollisuuden sopimusvalmistaja. Yhtiöllä
ja sen edeltäjillä on yli 200 vuoden toimintahistoria
metallinkäsittelyn ja menetelmäsuunnittelun
alalla sekä erilaisten valmistusteknologioiden
kehittämisestä. Componentan laaja teknologia-
portfolio kattaa valettujen ja koneistettujen
metallikomponenttien lisäksi takeet, putkituotteet
ja levyleikekomponentit. Konsernin asiakkaita ovat
pääasiassa globaalisti toimivat koneenrakennuksen,
maa- ja metsätalouskoneiden, energia-, puolustus-
teollisuuden sekä muun teollisuuden laite-valmistajat.
Konsernin operatiivinen toiminta sijaitsee Suomessa.
Konsernin emoyhtiö on Componenta Oyj (y-tunnus
1635451-6), jonka osakkeet noteerataan NASDAQ
Helsingissä (Nasdaq Helsinki Oy). Emoyhtiön
kotipaikka on Helsinki. Rekisteröity käyntiosoite on
Teknobulevardi 3–5, 01530 Vantaa.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa
internet-osoitteesta www.componenta.com tai
konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta
Teknobulevardi 3–5, 01530 Vantaa.
Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi.
Componenta Oyj:n hallitus on hyväksynyt
kokouksessaan 19.3.2026 tämän tilinpäätöksen
vahvistettavaksi yhtiökokoukselle.
Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta
Componenta Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö,
jonka kotipaikka on Helsinki. Componenta Oyj
ja sen tytäryhtiöt muodostavat Componenta-
konsernin (”Componenta” tai ”konserni”).
Componentan konsernitilinpäätös on laadittu
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-
tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja sitä laadittaessa
on noudatettu 31.12.2025 voimassa olevia IAS- ja
IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan
Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa
säännöksissä Euroopan parlamentin ja neuvoston
(EU:n) asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn
menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi
hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös
suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön
mukaiset.
Componenta Oyj:n tytäryhtiöt yhdistellään
konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta alkaen,
kun konserni saa niissä määräysvallan, ja yhdistely
päättyy, kun määräysvalta lakkaa. Konserniyhtiöiden
keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan
hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike, mukaan
lukien mahdollinen ehdollinen kauppahinta, sekä
hankinnan kohteen yksilöitävissä olevat varat ja velat
arvostetaan käypään arvoon hankinta-ajankohtana.
Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi. Kaikki
konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat
sekä realisoitumattomat katteet ja sisäinen voitonjako
eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.
Hankitut ja lopetetut toiminnot
Componentalla ei ollut hankittuja eikä lopetettuja
toimintoja vuonna 2025.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
78

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Componenta tiedotti 22.7.2024 allekirjoittaneensa
Fortaco Groupin kanssa sopimuksen Kalajoen tehtaan
sekä Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen
liiketoimintojen ostamisesta noin 2,8 Me:n
kauppahinnalla. Kauppa sisälsi liiketoimintojen vaihto-
ja käyttöomaisuuden sekä niihin liittyvät kiinteistöt.
Kalajoen ja Sepänkylän liiketoiminnot siirtyivät
Componentalle 1.10.2024, josta alkaen ne on yhdistelty
osaksi konsernia.
Componenta osti Kalajoen ja Sepänkylän
liiketoimintojen käytössä olleet kiinteistöt Fortacolta
1.10.2025. Siihen saakka Componenta maksoi
Fortacolle kiinteistöistä vuokraa, ja maksettu vuokra
vähennettiin kiinteistöjen kauppahinnasta, joka
oli 1,0 Me. Componenta rahoitti liiketoiminta- ja
kiinteistökaupat tulorahoituksellaan sekä käytössään
olevilla rahoituslimiiteillä.
Segmentti-informaatio
Componenta tarjoaa asiakkailleen koko
toimitusketjun kattavia palveluja, jotka ulottuvat
menetelmäsuunnittelusta valamiseen, koneistukseen
ja erilaisiin jälkikäsittelyihin. Yhtiön palveluvalikoimaan
kuuluvat muun muassa valut, koneistukset,
levyleikekomponentit, putkituotteet, hitsatut
rakenteet ja takeet sekä logistiset palvelut, joiden
avulla Componenta tuottaa asiakkailleen lisäarvoa
kokonaisratkaisuina. Alihankintaverkosto täydentää ja
laajentaa yhtiön omaa tarjontaa.
Componentan valmistamia korkealaatuisia
metallikomponentteja käytetään laajasti muun
muassa koneenrakennuksessa sekä maatalous-,
metsä- ja energiateollisuudessa. Konsernin
asiakkaita ovat pääasiassa globaalisti toimivat
koneenrakennuksen, maa- ja metsätalouskoneiden,
energia-, puolustusteollisuuden sekä muun teollisuuden
laitevalmistajat, joiden kanssa Componentalla on
pitkäaikaiset asiakassuhteet. Konsernin näkökulmasta
vähäisiä myyntituottoja kertyy myös toimisto- ja
teollisuuskiinteistöjen vuokrauksesta.
Componentan ylin päätöksentekijä on yhtiön
toimitusjohtaja. Konsernin johtoryhmä ja muu
johto avustavat ja tukevat toimitusjohtajaa hänen
tehtävässään.
Componenta on tunnistanut useita toimintasegmenttejä
ja analysoinut niiden taloudellisia ominaispiirteitä, pitkän
aikavälin myyntikatteita sekä myynnin kasvutrendejä.
Toimintasegmentit muodostuvat konsernin omistamista
kahdesta valimosta sekä neljästä koneistus- ja
neljästä materiaalipalveluyksiköstä. Analyysin
perusteella toimintasegmenttien taloudelliset
ominaispiirteet ovat samankaltaisia ja yhteneviä,
minkä johdosta Componentalla on IFRS:n mukaisesti
vain yksi raportoitava segmentti. Näin ollen konsernin
liiketoiminta esitetään yhtenä kokonaisuutena.
Toimintasegmenttien taloudellisia ominaispiirteitä
arvioidessaan yhtiö on tarkastellut tuotteiden
ja palvelujen luonnetta, tuotantoprosesseja,
asiakastyyppejä ja -ryhmiä, jakelukanavia sekä
sääntely-ympäristöä. Lisäksi Componenta raportoi
liikevaihtonsa maantieteellisen ja toimialakohtaisen
jakauman sekä erikseen ne asiakkaat, joiden osuus
konsernin liikevaihdosta ylittää 10 prosenttia.
Johdon harkintaa edellyttävät
laatimisperiaatteet
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen
tilinpäätöskäytännön (IFRS) mukaisesti yhtiön johto
tekee tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia.
Seuraavassa esitetään ne keskeiset arviot ja oletukset,
joihin liittyy merkittävä riski varojen ja velkojen
kirjanpitoarvojen olennaisista muutoksista seuraavan
tilikauden aikana.
Componentan tilinpäätös tilikaudelta 2025 on laadittu
toiminnan jatkuvuuden periaatteen mukaisesti.
Toiminnan jatkuvuuden arvioinnin yhteydessä johto on
analysoinut konsernin likviditeettiriskiä ja rahoituksen
riittävyyttä. Rahoituksen riittävyyttä arvioitaessa on
huomioitu muun muassa jäljempänä kuvatut tekijät.
Componentan myyntivolyymit ovat säilyneet
kohtuullisella tasolla Venäjän hyökkäyssodan ja
kiristyneen geopoliittisen tilanteen aiheuttamista
riskeistä huolimatta. Lyhytaikaisiin tilauskannan
heikkenemisiin on pystytty reagoimaan oikea-
aikaisilla ja riittävillä sopeutustoimenpiteillä. Sähkön
saatavuudessa ei ole esiintynyt häiriöitä tai rajoitteita, ja
sähköenergian hinnan vaihtelut
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
79

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
siirtyvät asiakashintoihin indeksiehtojen perusteella
keskimäärin kolmen kuukauden viiveellä.
Tilikauden lopussa konsernin rahat ja pankkisaamiset
olivat yhteensä 13,2 Me (8,7 Me), ja konsernin
likviditeetti oli hyvällä tasolla. Lisäksi konsernilla
oli tilikauden päättyessä käytettävissään sitovia
ja käyttämättömiä luottositoumuksia yhteensä
5,0 Me (4,0 Me). Joulukuussa 2025 Componenta
sopi ja nosti uuden 3,0 Me:n investointilainan.
Lisäksi yhtiöllä on yhdysvaltalaisen sijoittajan MPL:n
kanssa sovittu, yhtiön yksinomaisesta päätöksestä
käytettävissä oleva ja kokonaan käyttämätön
vaihtovelkakirjajärjestely, jonka enimmäismäärä
on 3,0 MUSD ja joka on voimassa 31.12.2027
asti. Tilikauden lopussa konsernin korolliset
nettovelat olivat 2,2 Me (5,5 Me). Johdon arvion
mukaan konsernilla on tarvittaessa mahdollisuus
hankkia vieraan pääoman ehtoista rahoitusta
myös markkinoilta. Johto on lisäksi analysoinut
konserniyhtiöiden seuraavan 12 kuukauden
rahavirtaennusteet.
Johto on tehnyt myös muita merkittäviä arvioita
ja oletuksia määrittäessään tilinpäätöksen
omaisuuserien, kuten liikearvon, aineellisten ja
aineettomien hyödykkeiden sekä vaihto-omaisuuden
arvostusta, laskennallisten verosaamisten
realisoitavuutta sekä vastuusitoumuksia. Lisäksi johto
on arvioinut inflaation ja markkinakorkojen tason
vaikutuksia tilinpäätökseen ja edellä mainittujen
omaisuuserien arvostuksiin.
Myyntisaamisten kuranttiutta on arvioitu sekä
toimialakohtaisen että yleisen taloudellisen
tilanteen näkökulmasta. Suoritetut arviot eivät
vaikuttaneet olennaisesti tilinpäätökseen kirjattuun
luottotappiovaraukseen. Componenta päivittää
luottotappiovarauksensa säännöllisesti. Venäjän
hyökkäyssodan ja kiristyneen geopoliittisen tilanteen
vaikutuksia taloudelliseen raportointiin arvioidaan
jatkuvasti, ja konserni seuraa tiiviisti markkinoiden
sekä asiakkaidensa kehitystä ja sopeuttaa
toimintaansa tarvittaessa.
Johto on arvioinut mahdollisia viitteitä omaisuuserien
arvonalentumisesta ja arvonalentumisten
palautuksista. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy
epävarmuutta, ja olosuhteiden muuttuessa ennusteet
voivat muuttua, mikä voi vaikuttaa omaisuuserien
kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Lisätietoja
vuotuisesta arvonalentumistestauksesta esitetään
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa ”Liikearvo”.
Lisäksi johdon harkintaa on käytetty Componenta
Manufacturing Oy:n eräiden laitehankintojen ja
niihin liittyvien velkojen tasearvon määrittämisessä.
Laitteiden ja rahoitusvelkojen arvostukseen on
vaikuttanut arvio laitteiden käyttötunneista seuraavan
kymmenen vuoden ajalta sekä efektiivisen koron
menetelmän soveltaminen.
Maa-alueiden ja rakennusten arvostus
Componenta soveltaa maa-alueisiin, rakennuksiin
ja rakennelmiin IAS 16 -standardin mukaista
hankintamenomallia. Maa-alueet arvostetaan
alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä
mahdollisilla arvonalentumisilla. Rakennukset
ja rakennelmat arvostetaan hankintamenoon
vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla
poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.
Käyttöomaisuuden arvonalentuminen
ja arvonalennusten peruuttaminen
Konsernin noudattamien tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden mukaisesti aineellisten ja
aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoja arvioidaan
arvonalentumisen varalta aina, kun olosuhteet
viittaavat mahdolliseen arvon alentumiseen.
Componenta on testannut aineellisten ja aineettomien
käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumista
vertaamalla niiden kirjanpitoarvoja kerrytettävissä
olevaan rahamäärään.
Kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä
johto tekee arvioita ja oletuksia muun muassa tulevista
myynnin kassavirroista, tuotantokustannuksista,
käytettävistä diskonttokoroista sekä omaisuuserien
nykyisen kunnon säilyttämiseksi tarvittavista
investoinneista. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy
epävarmuutta, ja olosuhteiden muuttuessa ennusteet
voivat muuttua, millä voi olla vaikutusta omaisuuserien
kerrytettävissä olevaan rahamäärään.
Componenta arvioi jokaisena raportointikauden
päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että muuhun
omaisuuserään kuin liikearvoon aikaisemmilla
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
80

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
tilikausilla kirjattu arvonalennustappio ei enää
ole perusteltu tai että sen määrä on pienentynyt.
Mikäli tällaisia viitteitä havaitaan, omaisuuserän
kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan
uudelleen.
Arvioidessaan arvonalennustappion mahdollisen
pienentymisen viitteitä yhtiö tarkastelee sekä ulkoisia
että sisäisiä tietolähteitä. Mikäli arvonalennustappiota
kirjatessa käytetyissä oletuksissa ja arvioissa on
tapahtunut muutos, arvonalennustappion peruutus
kirjataan tulosvaikutteisesti. Arvonalennustappion
peruutuksesta johtuva omaisuuserän kirjanpitoarvon
kasvu ei kuitenkaan saa ylittää sitä kirjanpitoarvoa,
joka omaisuuserällä olisi ollut ilman aiemmin kirjattua
arvonalennustappiota.
Liikearvoon kohdistuneita arvonalennustappioita ei
peruuteta.
Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvo arvioidaan
jokaisena raportointikauden päättymispäivänä.
Nettorealisointiarvolla tarkoitetaan tavanomaisessa
liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa,
josta vähennetään arvioidut muuttuvat myyntikulut.
Nettorealisointiarvon määrittäminen edellyttää
johdon arvioita vaihto-omaisuuden myyntihinnoista.
Liikearvon kerrytettävissä olevat rahamäärät
Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä
määritetään käyttöarvolaskelmien perusteella
kaikille rahavirtaa tuottaville yksiköille vuosittain tai
useammin, mikäli arvonalentumisesta on viitteitä.
Käyttöarvolaskelmissa johto tekee arvioita tulevasta
markkinakehityksestä, kuten myynnin kasvusta ja
kannattavuudesta, sekä muista olennaisista tekijöistä.
Arvioiden kannalta keskeisimpiä oletuksia ovat
myynnin kasvu, liiketulos, omaisuuserien taloudellinen
vaikutusaika, tulevat investointitarpeet sekä käytettävä
diskonttokorko. Näihin oletuksiin liittyvä epävarmuus
ja niissä tapahtuvat muutokset voivat olennaisesti
vaikuttaa arvioituihin tulevaisuudessa kertyviin
rahavirtoihin.
Laskennallisten verosaamisten
hyödynnettävyys
Laskennallisten verosaamisten ja eräiden
laskennallisten verovelkojen kirjaaminen taseeseen
edellyttää johdon harkintaa. Laskennalliset
verosaamiset kirjataan vain siltä osin kuin niiden
hyödyntäminen tulevia verotettavia tuloja vastaan on
todennäköistä, mikä edellyttää riittävän verotettavan
tulon kertymistä konsernille tulevaisuudessa.
Arviot tulevista verotettavista tuloista perustuvat
johdon laatimiin ennusteisiin tulevista rahavirroista,
jotka puolestaan pohjautuvat arvioihin muun
muassa myynnin kehityksestä, liiketoiminnan ja
rahoituksen kustannuksista. Konsernin kyky kerryttää
verotettavaa tuloa riippuu lisäksi useista yhtiön
vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista
tekijöistä, kuten yleisestä taloudellisesta tilanteesta,
rahoitusmarkkinoiden kehityksestä, kilpailutilanteesta
ja sääntely-ympäristöstä.
Arvioihin ja oletuksiin liittyy riskejä ja epävarmuutta,
minkä vuoksi olosuhteiden muuttuessa myös johdon
arviot voivat muuttua. Tällaisilla muutoksilla voi olla
vaikutusta taseeseen kirjattujen laskennallisten
verosaamisten ja -velkojen määriin sekä väliaikaisten
erojen määrään.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista
asemaa mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin
yksikön ensisijaisen toimintaympäristön valuutta.
Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on
Componenta Oyj:n toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat
kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen
tapahtumapäivän valuuttakurssia. Tilinpäätöspäivänä
valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan
euroiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin.
Liiketoimintaan liittyvistä saamisista ja veloista syntyvät
kurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät sisältyvät
liiketulokseen. Rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät
kurssierot sekä niihin liittyvien suojausinstrumenttien
tulos esitetään tuloslaskelman rahoituserissä.
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
81

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Sovelletut uudet standardit
Componenta on soveltanut tilikauden aikana
voimaantulleita, yhtiölle relevantteja standardimuutoksia
ja tulkintoja. Vuonna 2025 voimaan tulleilla IFRS-
tilinpäätösstandardeilla ja niiden muutoksilla ei ollut
olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Tulevat uudet standardit, muutokset
ja tulkinnat, jotka eivät olleet
vielä voimassa vuonna 2025
International Accounting Standards Board (IASB)
julkaisee vuosittain uusia standardeja, muutoksia
ja tulkintoja sekä parannuksia aiemmin julkaistuihin
standardeihin. Konserni arvioi näiden julkaisujen
vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen.
IASB on julkaissut standardin IFRS 18 Tilinpäätöksen
esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, joka
korvaa standardin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen.
Standardia sovelletaan 1. tammikuuta 2027 tai sen
jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS 18 sisältää uusia
vaatimuksia erityisesti tuloslaskelman rakenteesta,
erien ryhmittelystä sekä johdon määrittelemien
tunnuslukujen esittämisestä tilinpäätöksessä. Konserni
arvioi parhaillaan standardin käyttöönoton vaikutuksia
konsernitilinpäätökseen. Standardin odotetaan
vaikuttavan ensisijaisesti konsernitilinpäätöksen
päälaskelmien esittämiseen sekä liitetietojen
esitystapaan. Standardin ei tällä hetkellä arvioida
vaikuttavan merkittävästi konsernin tulokseen tai
taloudelliseen asemaan.
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
82

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Tuloslaskelman liitetiedot
Luvut ovat tuhansissa euroissa, ellei toisin mainita.
Konsernin liikevaihto toimialoittain1.1.–31.12. 1.1.–31.12. %20252024Koneenrakennus 35 39Energiateollisuus 23 14Maatalouskoneet 18 20Puolustusvälineteollisuus 14 15Metsäkoneet 6 7Muut teollisuudenalat 4 5Yhteensä 100 100
Konsernin liikevaihto asiakkaittain
Componentalla on kolme merkittävää asiakasta, joiden osuus konsernin liikevaihdosta ylittää
10 %. Näiden asiakkaiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 54,8 Me (33,2 Me), mikä vastaa 47,3 %
(34,2 %) osuutta koko konsernin liikevaihdosta.
1 Liikevaihto
Componenta Oyj on kansainvälinen teknologiakonserni, joka on Suomen johtava
konepajateollisuuden sopimusvalmistaja. Componentalla ja sen edeltäjillä on yli 200-vuotinen
kokemus metallinkäsittelystä, menetelmäsuunnittelusta, tuotekehitysyhteistyöstä ja eri
valmistustekniikoista sekä niiden kehittämisestä. Konsernin operatiiviset toiminnot sijaitsevat
Suomessa. Componentan teknologiaportfolio on laaja ja konserni valmistaa sekä valettuja
ja koneistettuja metallikomponentteja että takeita, hitsattuja rakenteita, putkituotteita ja
levyleikkeitä. Componentan liiketoimintamalli rakentuu pitkäaikaisille asiakassuhteille.
Konsernin asiakkaat ovat globaaleja kone- ja laitevalmistajia. Componentan tuotanto
on keskittynyt palvelemaan asiakkaita joustavasti erityisesti lyhyissä ja keskisuurissa
tuotantosarjoissa. Tuotantoyksiköiden laaja tarjonta kattaa kokoluokat sadoista grammoista
tuhansiin kiloihin, volyymit yksittäiskappaleista kymmenien tuhansien sarjoihin sekä monet eri
materiaalivaihtoehdot.
Konsernin liikevaihto markkina-alueittain1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20252024Suomi 93 828 81 090Ruotsi 14 017 10 517Saksa 2 644 1 496Muu Eurooppa 4 902 3 649Muut maat 398 417Sisäiset erät/eliminoinnit -57 -24Yhteensä 115 732 97 145Maakohtaisen myynnin maa määräytyy sen pohjalta, minne tavara tai palvelu on toimitettu.
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
83

Tuloslaskelman liitetiedot

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Laadintaperiaatteet
Tuloutusperiaate
Konsernin liikevaihtovirrat muodostuvat tuotemyynnistä ja palvelumyynnistä. Pääasialliset
myytävät tuotteet ovat koneistamattomia, koneistettuja ja maalattuja rautavalukomponentteja.
Lisäksi konserni tuottaa koneistuspalveluita asiakkaiden omille tuotteille. Merkityksettömiä
myyntituottoja saadaan toimisto- ja teollisuustilojen vuokrauksesta.
Asiakkaille myytävät tuotteet ja palvelut tuloutetaan tuotteiden luovutushetkellä, eli silloin kun
määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Määräysvalta siirtyy asiakkaalle, kun tavarat on toimitettu
asiakkaan haluamaan paikkaan toimitusehtojen mukaisesti tai palvelu suoritettu. Määräysvallan
siirtymisen jälkeen asiakas voi itse ohjata tavaroiden käyttöä ja saada olennaisen osan
tavaran jäljellä olevasta hyödystä. Käytännössä asiakkaat käyttävät Componentan tuotteita
omien tuotteidensa valmistamiseen, jolloin he kasvattavat omien tuotteidensa arvoa. Pieni
osa koneistuspalveluista tuloutetaan ajan kuluessa ja täyttämisasteen määrittäminen perustuu
toteutuneiden ja ennustettujen kokonaiskustannusten suhteeseen. Componenta tulouttaa
vuokratuotot tasaerinä kuukausittain luovuttamalla vuokratilat asiakkaan käyttöön.
Myyntituottoja kirjataan siihen määrään, eli siihen transaktiohintaan, josta on sovittu, mahdolliset
alennukset huomioiden. Asiakkaat hyväksyvät transaktiohinnat tarjouksien ja indeksien
muutoksien mukaisesti maksamalla niitä vastaavat laskut. Yhtiö hyödyntää käytännön
apukeinoa kun tavaroiden ja palveluiden luovuttamisen ja maksamisen ero on enintään vuoden
pituinen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhtiö ei oikaise transaktiohintaa merkittävien
rahoituskomponenttien vaikutuksilla. Konsernilla ei ole sellaisia pitkäaikaisia sopimuksia, joissa
aika, joka kuluu siitä, kun yhteisö luovuttaa luvatun tavaran asiakkaalle siihen, kun asiakas
maksaa kyseisestä tavarasta, on yli yhden vuoden pituinen. Tästä johtuen konsernissa ei
muodostu suoritevelvoitteille merkittäviä transaktiohintojen muutoksia. Konserniyhtiöt tarjoavat
hyvitystä virheellisistä tuotteista normaaleiden takuiden puitteissa, korvaamalla virheelliset
tuotteet uusilla. Componentan kirjaama reklamaatiovaraus edellisestä perustuu historiallisiin
sekä asiakaskohtaisiin selvityksiin.
Componenta esittää liikevaihdossa asiakassopimuksista saadut myyntituotot välillisillä veroilla
vähennettynä. Componenta kirjaa myyntituoton, kun tai sitä mukaa kuin se on täyttänyt
suoritevelvoitteen, luovuttamalla sovitut tavarat tai palvelut asiakkailleen. Componentalla
suoritevelvoitteet täytetään yhtenä ajankohtana tai ajan kuluessa. Tilikauden ja vertailukauden
kaikki suoritevelvoitteet täytettiin yhtenä ajankohtana.
Suuri osa Componentan asiakkaista ovat suuria vakavaraisia globaaleja yhtiöitä. Odotettavissa
olevien luottotappioiden määrä näiltä asiakkailta on vähäinen. Luottotappiovaraus perustuu
historiallisiin sekä asiakaskohtaisiin selvityksiin.
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
84

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
2 Liiketoiminnan muut tuotot1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20252024Vuokratuotot 364 342Pysyvien vastaavien myyntivoitot 95 18Muut tuotot* 64 3 125Yhteensä 523 3 486* Muut tuotot vuonna 2025 sisältävät muun muassa vakuutusyhtiö Ilmarisen jälkihyvityksen päättyneestä
TyEL -vakuutuksesta, latauspisteiden pysäköintituottoja, saatuja koulutuskorvauksia sekä pientavaroiden
myyntituottoja.
Laadintaperiaatteet
Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan varsinaiseen liikevaihtoon kuulumattomat tuotot.
3 Liiketoiminnan kulut
1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20252024Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos 1 354 -497Valmistus omaan käyttöön 168 50Aineet, tarvikkeet ja tavarat -44 837 -36 751Ulkopuoliset palvelut -5 715 -6 740Henkilöstökulut -38 299 -31 494Vuokrat -485 -334Jäte-, kiinteistö- ja kunnossapitokulut -4 390 -3 926Energia -4 634 -4 443Myynti ja markkinointi -60 -34IT-ohjelmat -2 214 -2 207Tuotantotyökalut -2 956 -2 118Rahdit -386 -316Liiketoiminnan muut kulut -4 069 -3 967Liiketoiminnan kulut yhteensä -106 524 -92 777Tilintarkastuspalkkiot -179 -184Muut palkkiot* -15 -10Tilintarkastajille maksetut palkkiot yhteensä -194 -194Kestävyysselvityksen tarkastuksen palkkiot -40 -40Kestävyysselvityksen tarkastajille maksetut palkkiot yhteensä -40 -40
* PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut (sisältäen ESEF-varmennuksen)
Componenta-konserniin kuuluville yhtiöille tilikaudella 2025 olivat yhteensä 15,2 Te (10,0 Te).
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
85

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
4 Henkilöstökulut
1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20252024HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot -31 027 -25 765Eläkekulut -5 219 -4 543Muut henkilöstökulut -2 053 -1 186-38 299 -31 494
Henkilöstömäärä tilikauden aikana keskimäärin ilman vuokratyövoimaa1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20252024Konserni yhteensä 666 614
Henkilöstömäärä tilikauden lopussa ilman vuokratyövoimaa
1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20252024Konserni yhteensä 663 681
Henkilöstökulut sisältävät osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään liittyviä kuluja -0,2 Me
(-0,1 Me).
5 Tutkimus- ja kehitysmenotTe 2025 2024Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehitysmenoja – –
Tutkimus- ja kehittämismenoja ei ollut vuosina 2025 ja 2024, koska Componenta harjoittaa
sopimusvalmistusliiketoimintaa.
Laadintaperiaatteet
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan niin, että uusien
tuotteiden kehittämismenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina niiden taloudellisen
vaikutusajan kuluessa. Suunnitelman mukaan kyseessä olevat menot poistetaan 5 vuodessa.
Muilta osin konsernin vähäiset tutkimus- ja kehittämismenot on kirjattu tilikauden kuluksi.
6 Poistot ja arvonalentumiset
1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20252024PoistotAineettomat hyödykkeetIT-ohjelmat -332 -356Muut aineettomat hyödykkeet -5 -150-337 -506Aineelliset hyödykkeetRakennukset ja rakennelmat -2 085 -1 995Koneet ja kalusto* -2 967 -2 785Muut aineelliset hyödykkeet -7 -6-5 059 -4 786Arvonmuutokset aineellisista hyödykkeistä 0 0Poistot ja arvonmuutokset yhteensä -5 396 -5 292
* Tuotannolliset koneet ja kalusto -ryhmässä sovelletaan kapasiteetin käyttöasteeseen perustuvaa
poistomenetelmää. Konsernin suunnitelman mukaiset normaaliin toiminta-asteeseen perustuvat
tuotannollisten koneiden ja kaluston poistot olivat -2,6 Me (-2,2 Me) ja kapasiteetin käyttöasteen mukainen
oikaisu -0,4 Me (-0,6 Me).
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
86

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Laadintaperiaatteet
Suunnitelman mukaiset poistot, pois lukien tuotantokoneet ja -kalusto, on laskettu taloudellisen
vaikutusajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina. Tuotantokoneiden ja
-kaluston kohdalla käytetään suoriteyksiköihin perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistojen
määrä perustuu tuotantokoneilla ja -kalustolla aikaansaatuun tuotokseen. Suoriteyksiköihin
perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin, erityisesti kun kapasiteetin käyttöasteet
muuttuvat nopeasti, tuotantokoneiden ja -kaluston tosiasiallista taloudellista kulumista kuin
tasapoistomenetelmä. Arvioidut hyödykeryhmäkohtaiset taloudelliset vaikutusajat ovat
seuraavat:
aineettomat oikeudet 3–10 vuotta
muut aineettomat hyödykkeet 3–20 vuotta
rakennukset ja rakennelmat 25– 40 vuotta
it-laitteet ja kehitysmenot 3–5 vuotta
muut koneet ja kalusto 5–25 vuotta
muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta.
7 Rahoitustuotot ja -kulut1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20252024Muut korkotuotot 19 26Muut rahoitustuotot 36 58Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvelkojen efektiiviset korkokulut -369 -494Korkokulut vuokrasopimuksista -467 -531Muut palkkiokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista -137 -177Myytyjen laskusaatavien korko- ja palkkiokulut -1 050 -1 240Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -1 969 -2 358
8 Tuloverot1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20252024TuloverotLaskennalliset verot (ks. liite 16) 5 673 0Tuloverot yhteensä 5 673 0Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 20,0 % laskettujen verojen
välinen täsmäytyslaskelma
1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20252024Tulos ennen veroja 2 366 204Verot laskettuna kotimaan verokannalla -473 -41Verovapaat tulot 0 87Vähennyskelvottomat kulut -264 -319Verotuksessa vahvistettujen tappioiden hyödyntäminen 1 227 -14Aiemmin kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset5 673 0Muut erät-490 288Verot yhteensä 5 673 0
Laadintaperiaatteet
Tuloveroihin sisältyvät konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat verot kunkin yhtiön
kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Taseeseen sisältyvät laskennalliset verovelat
kokonaisuudessaan ja laskennalliset verosaamiset arvioidun todennäköisen hyödyn suuruisena.
Laskennallinen verovelka tai verosaaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen
välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassaolevaa verokantaa käyttäen. Tulevat
verokannan muutokset huomioidaan siinä vaiheessa, kun ne ovat käytännössä varmistuneet.
Lisätietoa laskennallisista verosaamisista ja -veloista konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 16.
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
87

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
9 Osakekohtainen tulos1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Konserni20252024Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto, 1 000 e 8 039 204Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl 9 727 9 713Laimentamaton osakekohtainen tulos, e 0,83 0,02Osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutus, 1 000 kpl 388 133Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl 10 115 9 846Laimennettu osakekohtainen tulos, e 0,79 0,02
Laadintaperiaatteet
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla
keskiarvolla. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on otettu huomioon
osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän laimentava vaikutus.
Taseen liitetiedot
10 Aineettomat hyödykkeet
Te 2025 2024Aineettomat oikeudetHankintameno 1.1. 1 859 1 859Hankintameno 31.12. 1 859 1 859Kertyneet poistot 1.1. -1 591 -1 591Kertyneet poistot 31.12. -1 591 -1 591Tasearvo 31.12. 268 268Te 2025 2024IT-ohjelmatHankintameno 1.1. 5 984 5 909Lisäykset 4 16Siirrot erien välillä 0 59Hankintameno 31.12. 5 988 5 984Kertyneet poistot 1.1. -5 575 -5 416Tilikauden poistot -85 -159Kertyneet poistot 31.12. -5 660 -5 575Tasearvo 31.12. 328 409Te 2025 2024Muut aineettomat hyödykkeetHankintameno 1.1. 13 916 13 913Lisäykset 17 1Siirrot erien välillä 137 3Hankintameno 31.12. 14 070 13 916Kertyneet poistot 1.1. -13 032 -12 685Tilikauden poistot -225 -347Kertyneet poistot 31.12. -13 257 -13 032Tasearvo 31.12. 813 884Te 2025 2024
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
88

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnatHankintameno 1.1. 13 6Lisäykset 3 52Siirrot erien välillä 0 -45Hankintameno 31.12. 16 13Tasearvo 31.12. 16 13Aineettomat hyödykkeet yhteensä 1 426 1 574Tilikauden investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin olivat yhteensä 0,0 Me (0,1 Me).
Laadintaperiaatteet
Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan suunnitelman
mukaisina tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton vaikutusaika, ei ole konsernissa.
11 Liikearvo
Te 31.12.2025 31.12.2024Hankintameno 1.1. 3 225 3 225Tasearvo 31.12. 3 225 3 225
Liikearvon kohdistaminen
Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). Arvonalentumistestausta varten
liikearvo on kohdistettu niille rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän
niistä liiketoimintojen yhdistämisistä, joista liikearvot ovat syntyneet. Liikearvoa on kohdistettu
yhdelle CGU:lle, joka vastaa 100 % koko liikearvosta.
Arvonalentumistestaus
Componentan arvonalentumistestauksessa käytetyt merkittävimmät olettamat ovat myynnin
kasvu, liiketulos, investointitarpeet sekä diskonttokorko. Kasvu- ja kannattavuusolettamat
perustuvat lähivuosien liikevaihdon kasvuun ja kulurakenteen hallintaan. Johto perustaa
lähivuosien liikevaihdon kasvun hallituksen hyväksymään strategiaan ja budjettiin sekä
käytettävissä oleviin ulkoisiin lähteisiin, eli jo olemassa olevien asiakkaiden kanssa sovittuihin
kauppoihin. Laskelmissa on käytetty rahavirtaennusteita viideltä vuodelta. Tämän jälkeen
ennustetut rahavirrat extrapoloidaan käyttäen 0,0 %:n kasvuvauhtia.
Diskonttokoron määrittämisessä käytetyt parametrit, riskitön korko, riskikerroin (beta) sekä
riskipreemio, perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin.
Yhtiön herkkyysanalyysin mukaan diskonttokoron noustessa 5,8 % testauksessa käytetystä
arvosta aiheutuu tilanne, jossa testattavan yksikön kirjanpitoarvo ei ylitä kerrytettävissä olevaa
rahamäärää.
Arvonalentumistestaus suoritettiin 30.9.2025 käyttöarvomenetelmällä.
5 vuoden Jäännös- 2025keskiarvoarvoKäytetty diskonttokorko 11,5 % 11,5 %Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuennuste - 0,0 %Liiketulos 8,0 % 9,2 %Investointitarpeet, Te 3 590 3 600Myynnin kasvuolettama 9,0 % 0,0 %
5 vuoden Jäännös- 2024keskiarvoarvoKäytetty diskonttokorko 11,0 % 11,0 %Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuennuste - 0,0 %Liiketulos 7,5 % 7,2 %Investointitarpeet, Te 3 240 3 500Myynnin kasvuolettama 10,0 % 0,0 %
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
89

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Edellä mainituista keskeisistä oletuksista käytetyt arvot on määritetty seuraavasti:
Oletus Lähestymistapa arvoja määritettäessäKäytetty diskonttokorko Kuvastavat erityisiä riskejä, jotka liittyvät siihen markkinaan jossa toimitaan.Pitkän aikavälin liikevaihdon Tämä on painotettu keskimääräinen kasvuvauhti, jota on kasvuennustekäytetty ekstrapoloitaessa rahavirtoja budjettien kattaman ajanjakson jälkeiselle ajalle. Kasvuvauhdissa on noudatettu varovaisuuden periaatetta. Liiketulos Perustuu aiemmin toteutuneisiin tuloksiin ja johdon odotuksiin tulevaisuudesta sekä konsernin kulurakenteeseen.Investointitarpeet Arvio perustuu johdon kokemukseen aiemmasta toteumasta sekä suunniteltuihin ylläpitoon tarvittaviin menoihin. Näistä menoista ei ole käyttöarvolaskelmissa oletettu aiheutuvan lisätuottoja tai kustannussäästöjä.Myynnin kasvuolettama Viiden vuoden ennustejakson keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti, joka perustuu toimialan senhetkisiin kehityssuuntiin ja asiakkaiden kanssa käytyihin keskusteluihin sekä sopimuksiin. Myös pitkän aikavälin inflaatioennusteet on huomioitu.
Laadintaperiaatteet
Hankinnat käsitellään hankintamenetelmän mukaan. Liikearvo vastaa sitä osaa
hankintamenosta, joka ylittää hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen
nettomääräisen käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Liikearvoa syntyy pääasiassa
yrityskaupoissa ja se kuvastaa hankitun markkinaosuuden, liiketoimintaosaamisen ja
syntyneiden synergiahyötyjen arvoa. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain
mahdollisen arvonalentumisen varalta.
Liikearvon kirjanpitoarvoa arvioidaan konsernissa vuosittain tai useammin mikäli esiintyy viitteitä
mahdollisesta arvonalentumisesta. Liikearvo kohdistetaan sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle
(CGU), joka on konsernissa tunnistettu. CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan
käyttöarvolaskelmien perusteella, jossa rahavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla
ennustettujen rahavirtojen diskontattu nykyarvo. Laskelmissa käytettävä diskonttokorko perustuu
pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC). WACC kuvastaa markkinoiden käsitystä
rahan aika-arvosta sekä Componentan liiketoimintaan liittyvistä riskeistä. Laskelmien mahdolliset
arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan, eikä niitä palauteta. Testauksessa käytetyt
ennusteet perustuvat johdon arvioihin. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskiä ja epävarmuutta,
ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteiden muuttuessa johdon arviot ja ennusteet muuttuvat,
mikä voi vaikuttaa omaisuuserien kerrytettävissä olevaan rahamäärään.
12 Aineelliset hyödykkeet
Te 2025 2024Maa- ja vesialueetHankintameno 1.1. 1 239 805Lisäykset 0 434Tasearvo 31.12. 1 239 1 239Te 2025 2024Rakennukset ja rakennelmatHankintameno 1.1. 28 569 25 986Lisäykset 108 2 527Vähennykset ja siirrot erien välillä -27 56Hankintameno 31.12. 28 650 28 569Kertyneet poistot 1.1. -22 014 -21 578Tilikauden poistot ja alaskirjaukset -493 -436Kertyneet poistot 31.12. -22 507 -22 014Tasearvo 31.12. 6 143 6 555Te 2025 2024Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeusomaisuushyödykkeetHankintameno 1.1. 15 315 15 035Lisäykset 0 59Vähennykset ja siirrot erien välillä 658 220Hankintameno 31.12. 15 973 15 315Kertyneet poistot 1.1. -8 675 -7 132Tilikauden poistot ja alaskirjaukset -1 511 -1 543Kertyneet poistot 31.12. -10 186 -8 675Tasearvo 31.12. 5 787 6 639
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
90

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Te 2025 2024Koneet ja kalustoHankintameno 1.1. 92 211 90 384Lisäykset 695 1 207Vähennykset ja siirrot erien välillä 497 620Hankintameno 31.12. 93 403 92 211Kertyneet poistot 1.1. -77 749 -75 766Tilikauden poistot ja alaskirjaukset -2 011 -1 983Kertyneet poistot 31.12. -79 761 -77 749Tasearvo 31.12. 13 643 14 462Te 2025 2024Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuushyödykkeetHankintameno 1.1. 9 635 8 528Lisäykset 1 276 1 106Vähennykset ja siirrot erien välillä -14 1Hankintameno 31.12. 10 897 9 635Kertyneet poistot 1.1. -7 047 -6 368Tilikauden poistot ja alaskirjaukset -939 -679Kertyneet poistot 31.12. -7 986 -7 047Tasearvo 31.12. 2 911 2 588Te 2025 2024Muut aineelliset hyödykkeetHankintameno 1.1. 573 587Lisäykset 0 7Vähennykset ja siirrot erien välillä 0 -21Hankintameno 31.12. 573 573Kertyneet poistot 1.1. -102 -96Tilikauden poistot ja alaskirjaukset -7 -6Kertyneet poistot 31.12. -109 -102Tasearvo 31.12. 464 471
Te 2025 2024Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnatHankintameno 1.1. 1 019 590Lisäykset 1 704 1 324Vähennykset ja siirrot erien välillä -615 -895Tasearvo 31.12. 2 108 1 019AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ 32 295 32 973
Koneet ja kalusto -ryhmässä siirrot erien välillä kohtaan sisältyy Componenta Manufacturing
Oy:n laitehankinnan rahoitusjärjestelyyn liittyvä netotusvaikutus -568 Te (-345 Te).
Vastaavasti konsernitaseen pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy -568 Te (-345 Te) netotusvaikutus.
Rahoitusjärjestely laajeni vuonna 2025 kattamaan myös toisen laitehankinnan. Laitteiden
hankintamenoa on oikaistu laitteiden hankintaan liittyvän velan maksujen diskonttovaikutuksella.
Diskonttokorkona on käytetty 4,8 % ja laina-aika ensimmäisellä laitteella on 11 vuotta ja toisella
laitteella 10 vuotta.
Tilikauden investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin olivat yhteensä 3,8 Me (6,7 Me). Tilikauden 2024
investoinnit sisältävät hankitut liiketoiminnot Kalajoesta ja Sepänkylästä.
Käyttöoikeusomaisuushyödykkeiden muutokset
Te 2025 2024Hankintameno 1.1. 9 228 10 063Lisäykset 1 276 1 165Vähennykset ja siirrot erien välillä 644 221Poistot -2 450 -2 222Kirjanpitoarvo 31.12. 8 698 9 228
Componentan olennaisimmat käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat tuotantolaitteista, tuotanto- ja
toimistotiloista. Osaan vuokrasopimuksista liittyy uusimis- tai jatkamisoptio, joka huomioidaan
vuokra-ajassa, mikäli on kohtuullisen varmaa, että kyseinen optio käytetään. Tuotanto- ja
toimistotilojen vuokrasopimukset ovat pääosin toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia.
Konsernissa on arvioitu, että toistaiseksi voimassaolevat vuokrasopimukset tulevat olemaan
voimassa keskimäärin 6 vuotta. Arvio perustuu kokemukseen vastaavista vuokrasopimuksista ja
-kohteista sekä yhtiön strategiaan.
Konserni vuokralleantajana
Konserni on antanut muutaman toimitilan vuokralle ulkopuolisille tahoille, joiden vuotuinen
tuotto on konsernin näkökulmasta epäolennainen. Konserni käsittelee nämä vuokrasopimukset
operatiivisina vuokrasopimuksina. Vuokraajalle ei siirry vuokrakohteeseen liittyviä olennaisia
hyötyjä ja riskejä.
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
91

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti
Te 31.12.2025 31.12.2024Yhden vuoden kuluessa 290 335Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa 1 160 1 340Yhteensä 1 450 1 675
Laadintaperiaatteet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon
vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Hankintamenoon luetaan
hyödykkeen hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot. Hankitun yhtiön vastaanotettavat
aineelliset hyödykkeet arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.
Componenta on siirtynyt vuonna 2023 käyttämään maa-alueiden, rakennuksien ja rakennelmien
osalta IAS 16 -standardin sallimaa hankintamenomallia, jossa kiinteistöt ja maa-alueet on
kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla
poistoilla ja arvonalentumisilla. Aiemmin käytössä olleesta uudelleenarvostusmallista on
siirrytty hankintamenomalliin, koska hankintamenomallin on arvioitu antavan luotettavampaa ja
merkityksellisempää informaatiota liiketoimien, muiden tapahtumien tai olosuhteiden vaikutuksista
yhteisön taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja rahavirtoihin. Yhtiö omistaa
käytännössä vain omassa käytössä olevia tuotantolaitoksia ja näin ollen hankintamenomalli on
tavanomaisempi tapa arvostaa taseen käyttöomaisuushyödykkeitä teollista valmistustoimintaa
harjoittavassa konsernissa.
Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä tilikauden kuluksi. Suuret perusparannusmenot
aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli on todennäköistä, että konsernille
koituu taloudellista hyötyä kyseisistä menoista. Tuotantokoneiston varaosat, varakalusto
ja huoltotarvikkeet esitetään aineellisina hyödykkeinä silloin, kun ne ovat aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmän mukaisia. Muussa tapauksessa tällaiset hyödykkeet
luokitellaan vaihto-omaisuudeksi. Asennuksen jälkeinen poistoaika on pääsääntöisesti 3 vuotta.
Suunnitelman mukaiset poistot, pois lukien tuotantokoneet ja -kalusto, on laskettu taloudellisen
vaikutusajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina. Tuotantokoneiden ja
-kaluston kohdalla käytetään suoriteyksiköihin perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistojen
määrä perustuu tuotantokoneilla ja -kalustolla aikaansaatuun tuotokseen. Suoriteyksiköihin
perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin, erityisesti kun kapasiteetin käyttöasteet
muuttuvat nopeasti, tuotantokoneiden ja -kaluston tosiasiallista taloudellista kulumista kuin
tasapoistomenetelmä. Arvioidut hyödykeryhmäkohtaiset taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
rakennukset ja rakennelmat 25–40 vuotta
IT-laitteet 3–5 vuotta
muut koneet ja kalusto 5–25 vuotta
muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta.
Arvonalentumiset ja arvonalennusten peruuttaminen
Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta.
Jos viitteitä arvonalentumisesta on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva
rahamäärä. Arvonalennuksena kirjataan määrä, jolla omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan
omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi
otetaan omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu
pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuden
avulla on saatavissa. Omaisuuserien arvonalennustestit tehdään perustuen joko tuleviin
kassavirtoihin tai omaisuuserien myyntihintoihin.
Myös osana Venäjän hyökkäyssodan ja kiristyneen geopoliittisen tilanteen vaikutusten arviota,
johto on arvioinut mahdollisia viitteitä omaisuuserien arvonalentumisesta sekä omaisuuserien
tulevia kerrytettävissä olevia rahamääriä ja todennut, ettei viitteitä ole ja ettei omaisuuserien
arvonalentamiseen ole tarvetta. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskiä ja epävarmuutta, ja
näin ollen on mahdollista, että olosuhteiden muuttuessa nämä ennusteet muuttuvat, mikä voi
vaikuttaa omaisuuserien kerrytettävissä olevaan rahamäärään.
Konsernin noudattamien tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden mukaan aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden kirjanpitoarvoja tarkastellaan mahdollisen arvonalentumisen varalta aina silloin,
kun olosuhteet antavat viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta. Componenta on testannut
aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alentumista vertaamalla näiden
hyödykkeiden kirjanpitoarvoa niiden kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Aineellisten ja
aineettomien hyödykkeiden kerrytettävissä olevaa rahamäärää arvioitaessa johdon on tehtävä
arvioita ja oletuksia, jotka koskevat aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ryhmien tulevia
myynnin kassavirtoja, tuotantokustannuksia, diskonttokorkoja sekä omaisuuserien nykyisen
kunnon säilyttämiseksi tulevaisuudessa tarvittavia investointeja. Näihin arvioihin ja oletuksiin
liittyy riskiä ja epävarmuutta, ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteiden muuttuessa nämä
ennusteet muuttuvat, mikä voi vaikuttaa omaisuuserien kerrytettävissä olevaan rahamäärään.
Componenta arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko mitään viitteitä
siitä, että omaisuuserästä – muusta kuin liikearvosta – aikaisemmilla kausilla kirjattua
arvonalennustappiota ei mahdollisesti enää ole tai että se saattaa olla pienentynyt. Jos mitään
viitteitä esiintyy, Componenta arvioi kyseisen omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Arvioidessaan viitteitä arvonalennustappion pienentymisestä Componenta arvioi ulkoisia ja
sisäisiä informaatiolähteitä. Mikäli arvioissa, joita on käytetty määrittäessä omaisuuserän
kerrytettävissä olevaa rahamäärää arvonalennustappiota kirjatessa, on tapahtunut muutos,
kirjataan arvonalennustappion peruutus tulosvaikutteisesti. Arvonalennustappion peruuttamisen
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
92

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
vuoksi lisääntynyt kirjanpitoarvo ei kuitenkaan koskaan ylitä sitä kirjanpitoarvoa, joka
omaisuuserällä olisi ilman aikoinaan tehtyä arvonalennustappiokirjausta. Mahdollisia liikearvoon
kohdistuneita arvonalennustappioita ei koskaan peruuteta.
Käyttöoikeusomaisuuserät
Componenta soveltaa IFRS 16-standardia, jonka mukaan taseeseen kirjataan omaisuuserä
(käyttöoikeusomaisuuserä) ja vuokrien maksamista koskeva rahoitusvelka (ks. liite 22).
Componenta arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus vai
sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai osa vuokrasopimusta,
mikäli sopimus antaa oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää tiettynä
ajanjaksona vastiketta vastaan. Vuokrasopimuksen käyttöoikeusomaisuuserä aktivoidaan kun
vuokrasopimus alkaa. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää
vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän oikaistuna aloituspäivänä tai aikaisemmin maksetuilla
vuokramaksuilla. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistomenetelmällä sopimuksen
alkamispäivästä joko käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen
tai vuokrakauden loppuun mennessä, sen mukaan kumpi näistä on lyhyempi. Lisäksi
käyttöoikeusomaisuuserää oikaistaan tietyillä vuokrasopimusvelan uudelleenarvostuksilla.
Käyttöoikeusomaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta IAS 36 -standardin mukaisesti.
Componenta on päättänyt hyödyntää standardin sallimia apukeinoja eikä sovella standardia
vuokrasopimuksiin, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen, vaan kirjaa vuokrat kuluiksi
vuokra-ajalle. Arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuuseriä ovat pääasiassa IT- ja toimistolaitteet.
Lisäksi yhtiö käsittelee alle 12 kuukauden pituisia vuokrasopimuksia lyhytaikaisina
vuokrasopimuksina sekä käyttää yhtä diskonttokorkoa ominaispiirteiltään samankaltaisista
vuokrasopimuksista koostuvaan salkkuun.
13 Vaihto-omaisuus
Te 31.12.2025 31.12.2024Aineet ja tarvikkeet 5 677 4 454Keskeneräiset tuotteet 4 735 3 984Valmiit tuotteet/tavarat 3 133 2 468Muu vaihto-omaisuus 3 149 3 023Ennakkomaksut 60 66Vaihto-omaisuus yhteensä 16 754 13 994
Muu vaihto-omaisuus koostuu pääosin malleista, kiinnittimistä, työkaluista ja varaosista.
Laadintaperiaatteet
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon.
Hankintameno määritetään liukuvan keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten
tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista
menoista, muista välittömistä menoista sekä osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista
ja valmistuksen kiinteistä yleismenoista. Vaihto-omaisuuteen luetaan myös ne varaosat, jotka
eivät täytä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmää. Johto on tehnyt arvioita ja
oletuksia määrittäessään vaihto-omaisuuden arvostusta.
Vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvo arvioidaan jokaisena raportointipäivänä.
Nettorealisointiarvolla tarkoitetaan tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua
myyntihintaa, josta vähennetään muuttuvat myyntikulut. Nettorealisointiarvon määrittäminen
sisältää johdon arvioita vaihto-omaisuuden myyntihinnasta.
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
93

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
14 Myyntisaamiset
Te 31.12.2025 31.12.2024Myyntisaamiset 2 280 1 707Yhteensä 2 280 1 707
Sopimuksiin perustuvien omaisuuserien muutokset on eritelty liitteessä 1.
Myyntisaamisten valuuttajakauma% 31.12.2025 31.12.2024EUR 100 100Yhteensä 100 100
Myyntisaamisten ikäjakauma31.12.2025 31.12.2024Myynti- Tappiota koskeva Myynti- Tappiota koskeva TesaamisetvähennyseräsaamisetvähennyseräErääntymättömät 1 816 1 136Erääntyneetalle 1 kk 359 4761–3 kk 40 873–6 kk -9 7yli 6 kk 100 100 130 130Yhteensä 2 307 100 1 836 130
Asiakasluottoriskit
Componentan luottoriski liittyy asiakasaataviin, jotka ovat myyntisaamisia toimitetuista tuotteista.
Konserniyhtiöt vastaavat ensisijaisesti omista asiakassaataviin liittyvistä riskeistä. Konsernin
rahoitus ohjeistaa ja valvoo luottoriskien hallintaa, ja arvioi asiakkaiden luottokelpoisuutta ja
kykyä suoriutua maksuvelvoitteistaan sekä seuraa asiakkaiden luottotiedoissa tapahtuvia
muutoksia. Konsernin luottoriskipositiota pienennetään myymällä asiakaslaskusaatavia
rahoitusyhtiölle ilman takautumisoikeutta. Myytyjen myyntisaatavien määrä tilinpäätöshetkellä
oli 13,1 Me (13,0 Me). Asiakassaatavien perintää toteutetaan konsernin perintäpolitiikan
mukaisesti. Componenta soveltaa IFRS 9-standardin odotettujen luottotappioiden mallia
arvioidessaan epävarmoja saatavia. Myyntisaamisten luottotappiovaraus on arvioitu saamisten
laadun ja ikääntymisen perusteella suhteuttamalla asiakassaatavat asiakkaan edellisten 12
kuukauden maksukäyttäytymisen perusteella tilinpäätöshetkellä avoinna olevaan saatavaan.
IFRS 9 -standardin vaikutus Componentassa näkyy odotettavissa olevien luottotappioiden mallin
soveltamisesta muodostuvassa arvioitujen epävarmojen saamisten arvonmuutoksessa.
Monet asiakkaista ovat pitkäaikaisia, vakavaraisia yhtiöitä, mutta yksittäistapauksissa ja
uusien, ennalta tuntemattomien asiakkuuksien kohdalla käytetään luottotietoyhtiöiden
maksukäyttäytymiseen ja vakavaraisuuteen liittyviä raportteja luottopäätösten tukena.
Luottotappiot ja luottotappiovaraus tilikaudella olivat yhteensä -0,0 Me (-0,1 Me). Componenta
Castings Oy kirjasi 0,0 Me (0,1 Me) luottotappioihin yli vuoden vanhoja epävarmoja saatavia, joihin
liittyy asiakasreklamaatioita. Konsernin luottotappioriski oli 2,6 Me (2,1 Me). Luottotappioriski kattaa
kaikki lyhytaikaiset saamiset lukuun ottamatta vero- ja korkosaamisia. Lisääntynyt riski johtuu
kasvaneista myyntivolyymeista.
Laadintaperiaatteet
Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka johtuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa
myydyistä tuotteista tai tuotetuista palveluista. Muut saamiset ovat sopimuksiin perustuvia
omaisuuseriä, siirtosaamisia sekä rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai
määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Myyntisaamiset ja muut saamiset
luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi, jos niistä odotetaan saatavan maksu yhden vuoden kuluessa.
Muussa tapauksessa ne esitetään pitkäaikaisina varoina. Odotettavissa olevat luottotappiot
arvioidaan ja kirjataan myyntisaamisten ikäanalyysin mukaisesti luokitteluun perustuen. Lisäksi
huomioidaan historiatietoa sekä tuntemusta asiakkaiden maksukäyttäytymisestä. Muutokset
epävarmojen saatavien luottotappioissa kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.
Componenta ei pääsääntöisesti laskuta myyntejä ennakkoon. Tilauskanta käsittää asiakkaille
vahvistetut kahden seuraavan kuukauden tilaukset.
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
94

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
15 Muut lyhytaikaiset saamiset ja siirtosaamiset
Te 31.12.2025 31.12.2024Lainasaamiset 0 3Siirtosaamiset 688 634Muut saamiset 308 247Yhteensä 996 885
Siirtosaamiset sisältävät pääasiassa jo maksettuja jaksotettuja suoriteperusteella seuraavalle
tilikaudelle kuuluvia kuluja.
SiirtosaamisetTe 31.12.2025 31.12.2024Energiavero 31 30Henkilöstö 192 155Vakuutus 25 60Muut siirtosaamiset 440 389Yhteensä 688 634
16 Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Componenta kirjasi tilikauden 2025 tilinpäätökseen noin 5,7 Me:n laskennallisen verosaamisen vahvistetuista verotuksellisista tappioista ja muista väliaikaisista eroista. Kirjaus esitetään tuloslaskelman
verot -rivillä, ja sillä on kertaluonteinen positiivinen vaikutus tilikauden tulokseen. Kirjauksella ei ole vaikutusta oikaistuun käyttökatteeseen eikä kassavirtaan, mutta se parantaa konsernin raportoitua
tulosta ja vaikuttaa siten konsernin osakekohtaiseen tulokseen, omavaraisuusasteeseen, nettovelkaantumisasteeseen sekä oman pääoman ja sijoitetun oman pääoman tuottoon. Kirjaus perustuu IFRS-
standardien mukaisiin edellytyksiin ja yhtiön arvioon tulevista verotettavista voitoista. Vahvistetuista tappioista kirjatun laskennallisen verosaamisen osalta tappioista 12,9 Me vanhenee vuonna 2026,
7,0 Me vuonna 2028, 0,3 Me vuonna 2029 ja 2,5 Me vuonna 2034.
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2025 aikanaTe 1.1.2025 Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu omaan pääomaan 31.12.2025Laskennalliset verosaamisetVahvistetut tappiot 534 4 568 5 102Muut väliaikaiset erot* 1 142 1 142Yhteensä 534 5 710 6 244Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa -534 -37 -571Yhteensä 0 5 673 5 673
* Muut väliaikaiset erot muodostuvat pääosin hyllypoistoista ja muista väliaikaisista eroista
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
95

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Te 1.1.2025 Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu omaan pääomaan 31.12.2025Laskennalliset verovelatAineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä 144 -24 120Nopeutetut poistot 55 55Rakennusten ja maa-alueiden arvonkorotukset 109 109Vuokrasopimukset -178 1 -177Muut erät* 404 60 464Yhteensä 534 37 571Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa -534 -37 -571Yhteensä 0 0 0Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikanaTe 1.1.2024 Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu omaan pääomaan 31.12.2024Laskennalliset verosaamisetMuut erät* 2 328 -1 794 534Yhteensä 2 328 -1 794 534Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa -2 328 1 794 -534Yhteensä 0 0 0Te 1.1.2024 Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu omaan pääomaan 31.12.2024Laskennalliset verovelatAineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä 228 -84 144Nopeutetut poistot 55 55Rakennusten ja maa-alueiden arvonkorotukset 109 109Vuokrasopimukset -154 -24 -178Muut erät* 2 090 -1 686 404Yhteensä 2 328 -1 794 534Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa -2 328 1 794 -534Yhteensä 0 0 0
Laskennalliset verosaamiset olivat netotusten jälkeen 5,7 Me (0,0 Me). Laskennallisten verovelkojen arvo ennen netotusta oli 0,6 Me (0,5 Me).
* Muut erät muodostuvat pääosin verotuksen ja kirjanpidon välisistä väliaikaisista eroista.
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
96

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset vahvistetuista tappioistaVahvistetut Laskennallinen Vanhenemis- etappiotverovuosiTappio 2015 6 001 246,17 1 200 249,23 2025Tappio 2016 12 043 356,91 2 408 671,38 2026Tappio 2018 410 235,30 82 047,06 2028Tappio 2019 138 879,39 27 775,88 2029Yhteensä 18 593 717,77 3 718 743,55Muut väli-Laskennallinen eaikaiset erot*veroVerotuksessa vähentämättömät poistot 33 704 343,27 6 740 868,65Verotuksessa vähentämättömät korot 4 065 674,42 813 134,88Yhteensä 37 770 017,69 7 554 003,53
* Verotuksessa vähentämättömillä poistoilla ja koroilla ei ole vanhentumisaikaa
Laadintaperiaatteet
Laskennallinen verosaaminen verotuksessa vahvistetuista tappioista tai tilikauden tappioista
on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy
verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Mikäli konserniyhtiö
on lähimenneisyydessä tehnyt tappiota, kirjataan verotuksellisista tappioista laskennallinen
verosaaminen vain siihen määrään asti kuin yhtiöllä on riittävästi veronalaisia väliaikaisia eroja
tai muuta vakuuttavaa näyttöä verotuksellisen tappion hyödyntämiskyvystä. Laskennalliset
verosaamiset kirjataan ainoastaan, jos pidetään todennäköisenä, että ne ovat hyödynnettävissä,
mikä riippuu siitä, syntyykö tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa. Oletukset tulevista
verotettavista tuloista perustuvat johdon arvioihin tulevaisuuden rahavirroista. Nämä
tulevaisuuden rahavirtoja koskevat arviot ovat puolestaan riippuvaisia johdon arvioista, jotka
koskevat muun muassa tulevaa myynnin, liiketoiminnan kustannusten sekä rahoituksen
kustannusten määrää. Yhtiön kyky kerryttää verotettavaa tuloa riippuu myös yleisistä talouteen,
rahoitukseen, kilpailukykyyn ja sääntelyyn liittyvistä tekijöistä, jotka eivät ole sen omassa
määräysvallassa. Arvioihin ja oletuksiin liittyy riskejä ja epävarmuutta, ja siten on mahdollista,
että odotukset muuttuvat olosuhteiden muuttuessa. Tämä saattaa vaikuttaa laskennallisten
verosaamisten ja -velkojen määrään taseessa ja väliaikaisten erojen määriin.
Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka vain silloin,
jos veronmaksun voidaan katsoa realisoituvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennalliset verot on laskettu voimassa olevien verokantojen mukaan. Laskennallinen
verovelka ja -saaminen ovat netotettu taseessa siltä osin, kun niillä on sama veronsaaja ja kun
ne pystytään kohdistamaan keskenään.
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
97

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
17 Omaa pääomaa koskevat liitetiedotSijoitetun vapaanoman pääomanMuutOsakkeita,Osakepääoma,rahasto,rahastot,1 000 kplTeTeTe1.1.2025 9 713 1 000 17 010 2 507Osakekauppa -38Optiopalkitseminen 131 39531.12.2025 9 843 1 000 17 368 2 507Sijoitetun vapaanoman pääomanMuutOsakkeita,Osakepääoma,rahasto,rahastot,1 000 kplTeTeTe1.1.2024 9 713 1 000 17 010 2 50731.12.2024 9 713 1 000 17 010 2 507
Componenta luovutti Pietarsaaren Vanhan Valimon osakkeet osakekaupalla Pietarsaaren kaupungille elokuussa 2025. Osakekaupasta tuloutui 1 Te, mistä -38 Te kirjattiin sijoitetun vapaan pääoman
rahaston vähennykseksi ja 39 Te kertyneisiin voittovaroihin. Muut rahastot sisältävät vaihdettavasta pääomalainasta erotetun oman pääoman komponentin 2,5 Me (2,5 Me).
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
98

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
19 Osakeperusteiset maksut
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
Componentalla on käytössä yksi pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä: optio-
ohjelma.
Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon yhtiössä omistaja-arvon
kasvattamiseksi. Optio-oikeuksien tavoitteena on sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön. Optio-oikeudet
perustuvat avainhenkilöiden voimassa oleviin työ- tai toimisuhteisiin ja mikäli avainhenkilön
työsuhde päättyy ennen osakkeiden merkintäaikaa, henkilö menettää optio-oikeutensa välittömästi.
Optio-ohjelman kohderyhmään kuuluu enintään 20 avainhenkilöä mukaan lukien konsernin
johtoryhmän jäsenet.
Tilikaudella 2025 yhteensä 133 326 optio-oikeutta 2023C allokoitiin henkilöstölle. Allokointi perustui
Componenta Oyj:n hallituksen vuonna 2023 tehtyyn päätökseen avainhenkilöille suunnatusta optio-
ohjelmasta 2023 yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 13.4.2023 antaman valtuutuksen nojalla.
Componentalla oli tilikauden 2025 lopussa edellä mainitun optio-ohjelman 2023C:n lisäksi kaksi
aikaisemmin päätettyä optio-ohjelmaa: 2023B ja 2023A. Lisäksi tilikaudella 2025 päättyi optio-
ohjelma 2018C.
Tilikaudella merkittiin 65 362 kappaleella optio-oikeuksia 2018C yhteensä 130 724 Componentan
osaketta.
Tilikaudella yhtiön haltuun palautui 4 168 kappaletta optio-oikeuksia 2023A, 4 168 kappaletta
optio-oikeuksia 2023B ja 3 703 kappaletta optio-oikeuksia 2023C.
Tilikaudella voimassaolleet optio-ohjelmat2018C 2023A 2023B 2023CMerkintähinta, e 3,03* 3,00** 2,35*** 3,97****Voimassaoloaika (vuotta) 4,4 4,9 4,9 5,0Odotettu volatiliteetti, % 43,1 48,9 46,9 48,1Riskitön korko, % 0,00 2,77 2,89 2,12Myöntämishetkellä määritelty option käypä arvo, e 2,79 1,38 1,05 1,58Järjestelmän piirissä olevia henkilöitä 16 15 14 14Optio-ohjelmien perusteella henkilöstölle myönnetyt optio-oikeudet, kpl 65 362 129 180 129 158 129 623Yhtiön hallussa olevat optio-oikeudet, kpl 11 100 4 168 4 168 3 703Osakkeiden määrä, jonka yksi optio- oikeus oikeuttaa merkitsemään, kpl 2 1 1 11.12.2023–1.6.2026–1.6.2027–1.6.2028–Osakkeiden merkintäaika30.11.202531.5.202831.5.202931.5.2030
Mahdolliset osingonjaot huomioidaan laskennassa.
* Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 12.10–6.11.2020
** Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 21.4.–22.5.2023
*** Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 22.4.–21.5.2024
**** Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 17.4.–19.5.2025
Optio-oikeudet 2018C ovat erääntyneet 30.11.2025.
Osakeperusteiset maksut
Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus
Te 1.1-31.12.2025 1.1-31.12.2024Osakkeina maksettavat 159 77Yhteensä 159 77
18 Pääoman hallinta
Componenta-konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata konsernin toimintaedellytykset
kaikissa olosuhteissa. Konsernin toimiala on luonteeltaan suhteellisen pääomavaltainen, joka
näin ollen edellyttää aktiviisia toimenpiteitä pääomarakenteen optimoimiseksi.
Hallitus ja johto seuraavat säännöllisesti konsernin pääomarakennetta. Omavaraisuusaste nousi
edellisestä vuodesta ollen 46,5 % (41,3 %). Omavaraisuuden vahvistuminen johtui pääasiassa
suotuisasta tuloskehityksestä ja tilikaudelle kirjatuista laskennallisista verosaamisista.
Nettovelkaantumisaste laski edellisvuodesta ollen 6,4 % (21,2 %). Nettovelkaantumisasteen
laskuun vaikutti konsernin vertailukautta vahvempi likviditeetti vuoden lopussa.
Tärkeimmät pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut% 31.12.2025 31.12.2024Omavaraisuusaste 46,5 41,3Nettovelkaantumisaste 6,4 21,2
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
99

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Laadintaperiaatteet
Optio-ohjelmista syntyvät optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämis-hetkellä
ja kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksotettuna ansaintajaksolle. Käypä arvo määritetään
käyttäen Black-Scholes -arvonmääritysmallia. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta
optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä ja kirjaa arvioiden muutokset tuloslaskelmaan.
Optio-oikeuksia käytettäessä ja annettaessa kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osuus
merkintähinnasta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
20 Eläkevelvoitteet ja muut työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Konsernin eläkejärjestelmät ovat pääosin maksupohjaisia.
Muut työsuhde-etuudet
Konsernilla on yksi etuuspohjainen järjestely, palvelusvuosilisäpalkkiot. Tämä etuuspohjainen
järjestely on käytössä kaikissa konserniyhtiössä. Vuoden 2025 lopussa etuuspohjaisia
velvoitteita oli kirjattu taseeseen 97,4 tuhatta euroa (118,5 tuhatta euroa). Järjestelyllä ei
ole kirjattuja varoja. Järjestelyyn ei liittynyt vuosina 2025 tai 2024 vakuutusmatemaattisia
voittoja eikä tappioita. Velvoitteiden laskemisessa on käytetty seuraavia keskeisiä oletuksia:
diskonttokorko 3,7 % ja palkkatason nousu 2,5 %. Järjestelyn kestoksi on arvioitu 7,3 vuotta.
Herkkyysanalyysi
Etuuspohjainen velvoiteOletusten Oletusten Oletusten Oletusten muutosten vaikutusmuutosnousulaskuDiskonttokorko 0,5 % -3,4 % 3,6 %Palkkatason nousu 0,5 % 3,6 % -3,5 %
21 Varaukset
Lyhytaikaiset Uudelleen- järjestely- Ympäristö- Muut Tevarauksetvarauksetvaraukset* Yhteensä1.1.2025 0 0 358 358Varausten lisäykset - - 64 6431.12.2025 0 0 422 422Uudelleen- järjestely- Ympäristö- Muut Tevarauksetvarauksetvaraukset* Yhteensä1.1.2024 0 0 334 334Varausten lisäykset - - 24 2431.12.2024 0 0 358 3581.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20252024Varausten muutos on tuloslaskelmassa liiketoiminnan kuluissa, kulujen lisäyksenä (-) / vähennyksenä (+) -64 -24
Componentan johdon tiedossa ei ole merkittäviä avoimia riita-asioita tai oikeudenkäyntejä, joiden
vuoksi kirjattaisiin varaus.
* Muut varaukset muodostuvat pääosin toimitilojen ennallistamisvarauksesta.
Laadintaperiaatteet
Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva
oikeudellinen tai tosiasiallinen sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja
velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada
korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta
vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleen-
järjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
100

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
22 Rahoitusriskit ja -instrumentit
Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyvien rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata
konsernin tulosta ja tasetta. Pitkällä aikavälillä konserni on aina altis taloudellisille riskeille.
Rahoitusriskien määrää pyritään rajoittamaan hyväksyttävälle tasolle käyttämällä tavanomaisia
markkinoilla saatavilla olevia rahoitusinstrumentteja. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty
konsernin rahoitusosastolle.
Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittainKäypään Jaksotettuun Käypään arvoon arvoon tulos-hankinta-muiden laajan vaikutteisesti menoon tuloksen erien kirjattavat arvostetut kautta arvostetut Vuokra-rahoitusvarat rahoitusvarat rahoitusvarat sopimus-31.12.2025, Teja -velatja -velatja -velatvelat YhteensäPitkäaikaiset varatMuut saamiset 90 90Lyhytaikaiset varatRahavarat 13 250 13 250Myyntisaamiset 2 280 2 280Rahoitusvarat yhteensä 15 621 15 621Pitkäaikainen vieras pääomaLainat rahoituslaitoksilta 4 089 4 089Vuokrasopimusvelat 7 050 7 050Ostovelat ja saadut ennakot 98 98Lyhytaikainen vieras pääomaLainat rahoituslaitoksilta 1 792 1 792Vuokrasopimusvelat 2 503 2 503Muut lainat 2 2Ostovelat ja saadut ennakot 12 364 12 364Rahoitusvelat yhteensä 18 345 9 553 27 898
Käypään Jaksotettuun Käypään arvoon arvoon tulos-hankinta-muiden laajan vaikutteisesti menoon tuloksen erien kirjattavat arvostetut kautta arvostetut Vuokra-rahoitusvarat rahoitusvarat rahoitusvarat sopimus-31.12.2024, Teja -velatja -velatja -velatvelat YhteensäPitkäaikaiset varatMuut saamiset 90 90Lyhytaikaiset varatRahavarat 8 703 8 703Myyntisaamiset 1 707 1 707Rahoitusvarat yhteensä 10 500 10 500Pitkäaikainen vieras pääomaLainat rahoituslaitoksilta 2 874 2 874Vuokrasopimusvelat 7 821 7 821Muut lainat 2 2Ostovelat ja saadut ennakot 119 119Lyhytaikainen vieras pääomaLainat rahoituslaitoksilta 1 189 1 189Vuokrasopimusvelat 2 285 2 285Muut lainat 3 3Ostovelat ja saadut ennakot 10 613 10 613Rahoitusvelat yhteensä 14 801 10 106 24 907
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot vastaavat olennaisin osin niiden kirjanpitoarvoa.
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
101

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Rahoitus- ja maksuvalmiusriskit
Yhtiön liiketoiminnan rahoitus perustuu liiketoiminnan tulorahoitukseen, sitoviin ja nostettuihin
rahoituslaitoslainoihin, syyskuuhun 2027 saakka voimassa oleviin luottolimiitteihin sekä
myyntisaamisten factoring-rahoitukseen. Luottolimiittisopimukset tulee uudistaa voimassaolon
päätyttyä. Factoring-rahoitusjärjestelyt ovat toistaiseksi voimassaolevia. Luottolimiittisopimuksiin
ja factoring-rahoitusjärjestelyjen sopimuksiin sisältyy ehtoja, joiden perusteella ne voidaan
irtisanoa myös sopimuskaudella. Yhtiön näkemyksen mukaan nämä ehdot ovat tavanomaisia
eikä niiden rikkominen ole todennäköistä. Factoring-järjestelyiden tai luottolimiittien irtisanominen
tai luottolimiitin uusimatta jättäminen voisivat aiheuttaa epävarmuustekijöitä ja riskejä
Componentan likviditeettiin, mutta epävarmuustekijät sekä riskit ovat mitigoitavissa. Konsernin
hyvällä tasolla vuoden 2025 lopussa oleva likviditeetti on olennainen tekijä maksuvalmiusriskien
hallinnassa. Yhtiö on analysoinut tilinpäätöshetken jälkeisen 12 kuukauden ajanjakson
rahavirtaennusteita. Olennaisimmat olettamat ennusteissa liittyvät tulorahoituksen lisäksi
LähiTapiolan ja Elon kanssa sovittuun käyttöpääomarahoitukseen, factoring-rahoituksen
jatkuvuuteen ja luottolimiittien sekä MPL:n kanssa sovitun vaihtovelkakirjajärjestelyn käytön
tasoon. Yhtiön arvion mukaan konsernin likviditeetti on riittävä seuraavan 12 kuukauden
ajanjaksolla.
Tilinpäätöshetkellä konsernin rahat ja pankkisaamiset olivat 13,3 Me (8,7 Me). Lisäksi konsernilla
oli tilinpäätöshetkellä käyttämättömiä, sitovia luottositoumuksia 5,0 Me (4,0 Me).
Vuonna 2024 MPL:n kanssa sovitun vaihtovelkakirjajärjestelyn mahdollistaman lainan
nostoaikaa on muutettu siten, että nostomahdollisuus on voimassa 1.7.2025-31.12.2027.
Tilinpäätöshetkellä lainaa ei ole nostettu.
Componenta Oyj sopi 16.4.2025 Avida Finans Ab, filial i Finland:in (''Avida'') nykyisen 4 miljoonan
euron määräisen luottolimiitin korottamisesta 1 miljoonalla eurolla yhteensä 5 miljoonaan
euroon. Samalla kyseisen luottolimiittisopimuksen voimassaoloaikaa on jatkettu kahdella
vuodella eli syyskuuhun 2027 saakka. Lisäksi yhtiö sopi uudesta yhteensä 2 miljoonan euron
investointilainasta Avidan kanssa. Lainan nostoaika on allekirjoitushetkestä lähtien ensimmäiset
12 kuukautta ja takaisinmaksuaika on sitä seuraavat 36 kuukautta. Tilinpäätöshetkellä lainaa ei
ole nostettu.
Componenta Oyj sopi 19.11.2025 yhteensä 3 miljoonan euron määräisestä
käyttöpääomalainasta LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa. Laina
nostettiin vuoden 2025 viimeisellä kvartaalilla. Laina-aika on viisi vuotta.
Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen ja korkojen kassavirtajakauma 2025
Te 2026 2027 2028 2029 2030 2031+ YhteensäLainat rahoituslaitoksilta -1 792 -1 789 -1 000 -700 -600 - -5 881Vuokrasopimusvelat* -2 514 -2 123 -1 892 -1 784 -1 159 -81 -9 553Ostovelat -12 364 -98 - - - - -12 462Korkokulut lainoista -714 -495 -310 -171 -61 0 -1 753Muut velat** -2 - - - - - -2Yhteensä -17 387 -4 504 -3 203 -2 655 -1 821 -81 -29 651
Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen ja korkojen kassavirtajakauma 2024
Te 2025 2026 2027 2028 2029 2030 + YhteensäLainat rahoituslaitoksilta -1 189 -1 174 -1 200 -400 -100 - -4 064Vuokrasopimusvelat* -2 304 -2 047 -1 660 -1 478 -1 456 -1 162 -10 106Ostovelat -10 613 -119 - - - - -10 732Korkokulut lainoista -729 -533 -346 -204 -109 -40 -1 962Muut velat** -3 -2 - - - - -5Yhteensä -14 839 -3 875 -3 207 -2 082 -1 665 -1 202 -26 869
* Vuokrasopimusten osalta käytetään vuokrasopimusvelan lyhennyksiä ja korkokuluja riittävänä arviona
maksettavista vuokrista. Pieniä eroja todelliseen kassavirtaan aiheuttavat ainoastaan korkotason
muutokset. Maksettavat korot on laskettu voimassaolevilla nimelliskoroilla. Näin ollen vaihtuvakorkoisten
sopimusten todelliset koronmaksut tulevat todennäköisesti hieman poikkeamaan taulukossa esitetyistä
luvuista.
** Muut velat ovat osamaksuvelkoja.
Lukuja ei ole diskontattu vastaamaan niiden nykyarvoa. Luvut ovat voimassa vain
tilinpäätöshetkellä ja voivat vaihtuvakorkoisten sopimusten korkojen määrän osalta poiketa
toteutuvista kassavirroista. Rahoitusvelkojen takaisinmaksutaulukolla ei ole tarkoitus kuvata
konsernin odotettua kokonaisrahavirtaa.
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
102

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Korolliset rahoitusvelat
Te 31.12.2025 31.12.2024Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelatLainat rahoituslaitoksilta 4 089 2 874Vuokrasopimusvelat 7 050 7 821Muut velat* 0 2Yhteensä 11 138 10 697Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelatLainat rahoituslaitoksilta 1 792 1 189Vuokrasopimusvelat 2 503 2 285Muut velat* 2 3Yhteensä 4 298 3 478Korolliset rahoitusvelat yhteensä 15 436 14 175* Muut velat ovat osamaksuvelkoja.
Korollisten rahoitusvelkojen valuuttajakauma
% 2025 2024Pitkäaikaiset EUR 100,0 100,0Yhteensä 100,0 100,0Lyhytaikaiset EUR 100,0 100,0Yhteensä 100,0 100,0Lainoihin liittyvät rahavirrat toteutuvat sopimuksen nimellisvaluutassa.
Korollisten rahoitusvelkojen nimellis- ja efektiivisten korkojen vaihteluvälit
2025202520242024Nimellis- EfektiivistenNimellis- Efektiivistenkorkojenkorkojenkorkojenkorkojen%vaihteluvälivaihteluvälivaihteluvälivaihteluväliLainat rahoituslaitoksilta 5,4–8,1 5,6–8,6 7,1–8,6 7,3–9,0Vuokrasopimusvelat 2,5–7,0 2,5–7,0 2,5–11,6 2,5–11,6Muut velat* 8,0–8,0 8,0–8,0 8,0–8,0 8,0–8,0
* Muut velat ovat osamaksuvelkoja.
Valuuttariski
Konsernin valuuttariski jaetaan valuuttamääräisistä tuloista ja menoista johtuvaan
transaktioriskiin ja valuuttamääräisistä oman pääoman ehtoisista sijoituksista ja tuloksesta
johtuvaan translaatioriskiin. Transaktiopositioon lasketaan taseessa olevat valuuttamääräiset
myyntisaamiset ja ostovelat sekä suurella todennäköisyydellä tulevaisuudessa toteutuvat
valuuttamääräiset kassavirrat. Tulevaisuuden aikaväli on normaalisti 1-6 kuukautta, mutta
sitä voidaan pidentää tarvittaessa 12 kuukauteen. Nämä muodostavat transaktioposition
osuuden, jonka muutokset vaikuttavat liikevoittoon. Erillisenä tästä positiosta tarkastellaan niitä
transaktioposition eriä, joiden valuuttakurssimuutoksista aiheutuvat tulosvaikutukset kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin kuten valuuttamääräiset rahat ja pankkisaamiset sekä konsernin
sisäiset ja ulkoiset valuuttalainat ja lainasaamiset.
Translaatiopositio määritellään konsernin niiden ulkomaisten tytär- ja osakkuusyritysten
omien pääomien ja kertyneiden voittojen perusteella, joiden toimintavaluuttana on muu kuin
euro. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ole translaatioriskiä, koska kaikkien konserniyhtiöiden
toimintavaluutta on euro.
Suojautumisessa valuuttakurssien muutoksilta käytetään valuuttalainoja ja -talletuksia sekä muita
luonnollisia suojaussuhteita. Lisäksi voidaan käyttää tavanomaisia johdannaisinstrumentteja kuten
valuuttatermiinejä ja -optioita, joiden hinnoittelu markkinoilla on luotettavaa. Valuuttajohdannaisten
maturiteetti on alle vuoden.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ole avointa valuuttapositiota.
Korkoriski
Konsernin rahavirran korkoriski kohdistuu lähinnä konsernin lainasalkkuun ja leasingsopimuksiin.
Korkoriskiä syntyy, kun markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset vaikuttavat
rahoituskuluihin ja tuottoihin. Korkoriskejä hallitaan tasapainottamalla kiinteä- ja
vaihtuvakorkoisten lainojen ja sijoitusten välistä suhdetta ja juoksuaikaa. Lisäksi voidaan käyttää
johdannaisinstrumentteja, kuten koronvaihtosopimuksia.
Tuloslaskelma - Rahoituskulut
31.12.2025 tilikaudelle 2026 31.12.2024 tilikaudelle 2025HerkkyysHerkkyysTekorkokäyrä +100bp korkokäyrä +100bpKorolliset velat -36,2 -25,2
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
103

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Korkokulun herkkyysanalyysissä arvioidaan tilinpäätöspäivän korkokäyrän paralleelia nousua
1,0 %-yksiköllä. Positiivinen luku tarkoittaa ennustetun korkokulun pienenemistä ja negatiivinen
korkokulun kasvua.
Laskelmassa oletusarvona on, että erääntyvät lainat uudelleenrahoitetaan vastaavalla
instrumentilla. Lisäksi oletuksena on, ettei lainoja lyhennetä eli laskelmat huomioivat ainoastaan
koronuudistumisriskin, joka kohdistuu tilinpäätöshetkellä avoimena oleviin korollisiin lainoihin ja
niiden nimelliskorkoihin. Leasingsopimukset eivät ole mukana laskelmassa. Korkoriski taseen
varat puolella ei ole merkittävä, joten sitä ei ole otettu mukaan korkoriskin herkkyystarkasteluun.
Hyödykeriski
Konsernin hyödykeriski muodostuu sähkön ja raaka-aineiden hintariskistä. Konserni hankkii
sähköä markkinahintaan. Sähkön hankintasopimus mahdollistaa hankittavan sähkön
hinnan kiinnittämisen enintään 24 kuukauden jakson ajaksi. Konsernin sähkön hintariskin
hallintapolitiikan mukaisesti johto arvioi säännöllisesti toivotun kiinnitysten määrän ja pituuden.
Tällä hetkellä konserni on kiinnittänyt noin 30-50 % ostettavan sähkön hinnasta noin 12-15
kuukauden ajanjaksoksi. Kiinnitysten määrä perustuu kulutusennusteisiin, joiden toteutumista
seurataan kuukausittain, ja näin on pyritty pienentämään hintariskiä.
Hintakiinnitykset toteutetaan aina fyysisen sähkön toimituksina, ja koska hankittu sähkö
käytetään konsernin omassa toiminnassa, ei hintakiinnityksiä käsitellä rahoitusinstrumentteina.
Konsernissa ei käytetä sähkön hinnan suojaamiseksi erillisiä johdannaisia.
Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on tiettyjen raaka-aineiden, kuten kierrätysmetallin
ja harkkoraudan, rakenneteräksen ja alumiinin saatavuus kilpailukykyisin hinnoin. Raaka-
aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan pääsääntöisesti hintasopimuksilla, joiden
perusteella tuotteiden myyntihintoja korjataan raaka-aineiden hintojen muutoksia vastaavasti.
Konsernilla on lisäksi useita toimittajavaihtoehtoja raaka-aineille ja tällä hallitaan konsernin
raaka-aineiden saatavuusriskiä.
Laadintaperiaatteet
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan hankinnan yhteydessä luonteensa mukaisesti seuraaviin
ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai käypään arvoon
muun laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat. Componenta arvioi jaksotettuun
hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot soveltamalla
odotettujen luottotappioiden mallia. Rahoitusvelat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat, vuokrasopimusvelat ja jaksotettuun
hankintamenoon arvostettavat velat.
23 Muut korottomat velat ja siirtovelat
Pitkäaikaiset korottomat velat
Te 31.12.2025 31.12.2024Muut velat 1 632 946Yhteensä 1 632 946
Pitkäaikaiset muut velat sisältävät pääosin Componenta Manufacturing Oy:n eräiden
laitehankintojen rahoitusjärjestelyihin liittyviin velkoihin.
Muut lyhytaikaiset korottomat velat
Te 31.12.2025 31.12.2024Ostovelat 11 646 10 503Siirtovelat 8 406 7 315Arvonlisäverot 1 792 1 497Muut velat 2 475 2 773Yhteensä 24 319 22 088Lyhytaikaiset muut velat muodostuvat pääosin henkilöstön palkkoihin liittyvistä ennakonpidätysveloista.
Siirtovelat
Te 31.12.2025 31.12.2024Henkilöstökuluihin liittyvät 6 645 6 440Muut siirtovelat 1 761 875Yhteensä 8 406 7 315
Componenta on myös arvioinut Venäjän hyökkäyssodan sekä kiristyneen geopoliittisen tilanteen
vaikutuksia merkittävimpien rahoitusriskien osalta. Componentan näkökulmasta suurin vaikutus
on ollut rahoituksen hankintariskiin ja likviditeettiriskiin.
Lainat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Hankintamenoa laskettaessa huomioidaan olennaiset
transaktiokulut.
Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä sekä lyhytaikaiset pankkitalletukset.
Konsernilla ei ole johdannaisinstrumentteja, joihin sovellettaisiin suojauslaskentaa.
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
104

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
24 Velkojen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan
Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Tevelatvelat Yhteensä Vapaan oman pääoman rahasto (SVOP)1.1.2025 10 697 3 478 14 175 17 010Nostot* 3 000 6 000 9 000Lyhennykset korollisiin velkoihin -7 200 -7 200Rahoitusleasingvelkojen maksut -2 491 -2 491Osakeanti 395Muut muutokset: Muutos veloissa, joihin ei liity kassavirtaa: -2 558 4 511 1 953 -3831.12.2025 11 138 4 298 15 437 17 368
* Componenta sopi marraskuussa 2025 uudesta kolmen (3,0) miljoonan euron määräisestä käyttöpääomalainasta LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa. Laina nostettiin kokonaan joulukuussa 2025.
Laina-aika on viisi vuotta. Muut lainaehdot ovat tavanomaiset. Componenta sopi edellisen kahden (2,0) miljoonan euron rahoituksen LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa huhtikuussa 2024. Laina
nostettiin täysimääräisesti huhtikuussa 2024, ja tilikauden päättyessä lainasta oli jäljellä 1,3 Me (1,7 Me). Laina-aika on viisi vuotta. Muut lainaehdot ovat tavanomaiset. Joulukuussa vuonna 2022 solmitusta vastaavasta
sopimuksesta LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa oli lainaa jäljellä tilikauden päättyessä 1,6 Me (2,4 Me). Yhteensä Componenta lyhensi käyttöpääomalainoja Elolle ja LähiTapiolalle vuonna
2025 1,2 Me (1,1 Me). Componentalla on vuonna 2023 solmitut factoring- ja luottolimiittisopimukset Avida Finans Ab, filial i Finland:in kanssa. Yhtiö sopi keväällä 2025 luottolimiittisopimuksen uusimisen yhteydessä limiitin
korottamisesta 4,0 miljoonasta eurosta 5,0 miljoonaan euroon, sekä sopi samanaikaisesti uudesta investointilainalimiitistä, määrältään 2,0 miljoonaa euroa. Luottolimiittisopimuksen 5,0 miljoonan euron limiitti oli kokonaan
käytettävissä tilikauden 2025 lopussa. Luottolimiittisopimuksista tehtiin nostoja vuoden 2025 aikana yhteensä 6,0 Me ja maksettiin pois saman verran tilikauden 2025 aikana. Investointilainasopimuksen nostoaika on voimassa
huhtikuuhun 2026. Lainaa ei ollut nostettu tilikauden päättyessä.
Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Tevelatvelat Yhteensä Vapaan oman pääoman rahasto (SVOP)1.1.2024 11 294 3 080 14 374 17 010Nostot* 2 000 4 000 6 000Lyhennykset korollisiin velkoihin -1 450 -4 000 -5 450Rahoitusleasingvelkojen maksut -2 090 -2 090Osakeanti -Muut muutokset: -Muutos veloissa, joihin ei liity kassavirtaa: -1 147 2 489 1 34131.12.2024 10 697 3 478 14 175 17 010
* Componenta sopi huhtikuussa 2024 uudesta kahden (2) miljoonan euron määräisestä käyttöpääomalainasta LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa. Laina nostettiin täysimääräisesti huhtikuussa
2024, ja tilikauden päättyessä lainasta oli jäljellä 1,7 Me. Laina-aika on viisi vuotta. Muut lainaehdot ovat tavanomaiset. Componenta solmi edellisen käyttöpääomalainan LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon
kanssa joulukuussa vuonna 2022. Tästä lainasta oli tilikauden päättyessä jäljellä 2,4 Me. Yhteensä Componenta lyhensi käyttöpääomalainoja Elolle ja LähiTapiolalle vuonna 2024 1,1 Me (0,8 Me). Componentalla on vuonna
2023 solmitut factoring- ja luottolimiittisopimukset Avida Finans Ab, filial i Finland:in kanssa. Sopimukset korvaavat aiemmin Norra Finans Oy:n kanssa olleet vastaavat sopimukset, jotka yhtiö irtisanoi syksyllä 2023. Avida Finans
Ab, filial i Finland kanssa olevan luottolimiittisopimuksen 4,0 miljoonan euron limiitti oli kokonaan käytettävissä tilikauden 2024 lopussa. Luottolimiittisopimuksista tehtiin nostoja vuoden 2024 aikana 4,0 Me ja maksettiin pois
saman verran tilikauden 2024 aikana.
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
105

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
25 Vuokrasopimusvelat
Te 2025 2024Arvo 1.1. 10 106 10 861Lisäykset vuokrasopimusvelkoihin 1 960 1 352Vähennykset vuokrasopimusvelkoihin -22 -17Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut -2 491 -2 090Arvo 31.12. 9 553 10 106
Vuokrasopimusvelkojen jaottelu pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin on esitetty liitteessä 22.
Vuokralleottajan lisälainan koron painotettu keskiarvo, jota sovellettiin vuokrasopimusvelkoihin oli
2,5 %.
Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut vuokrasopimuksista johtuvat erät
1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20252024Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä -2 484 -2 238Korkokulut vuokrasopimusveloista -467 -531Kulut arvoltaan vähäisistä vuokratuista omaisuuseristä sekä lyhytaikaisista vuokrasopimuksista -485 -334Vuokratuotot ulkopuolisilta 364 342Yhteensä -3 072 -2 761
Laadintaperiaatteet
Componenta arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus vai
sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai osa vuokrasopimusta,
mikäli sopimus antaa oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää tiettynä
ajanjaksona vastiketta vastaan. Vuokrasopimusvelat kirjataan kun vuokrasopimus alkaa. Velat
arvostetaan sopimuksen alkamispäivänä maksamattomien vuokrien nykyarvoon diskontattuna
konsernin lisäluoton korolla. Vuokra-aika on se ajanjakso, jonka aikana sopimusta ei voi
purkaa, mukaan lukien jatkamisoptioon liittyvät ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa, että
optio tullaan hyödyntämään ja päättämisoptioon liittyvät ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa
ettei optiota tulla hyödyntämään. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osalta johto arvioi
syntymisajankohtana tulevaa vuokra-aikaa ja käyttöoikeusomaisuuserät ja velat kirjataan
taseeseen tämän arvion pohjalta.
Maksettavat vuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vuokrasopimusvelat
määritetään uudelleen mikäli tulevat vuokranmaksuerät muuttuvat indeksi- tai
korkomuutoksen takia tai kun konsernin arvio mahdollisen jatko-option käytöstä muuttuu.
Mikäli vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, oikaistaan käyttöoikeusomaisuuserän
kirjanpitoarvoa vastaavasti.
Componenta on päättänyt hyödyntää standardin sallimia apukeinoja eikä sovella standardia
vuokrasopimuksiin, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen, vaan kirjaa vuokrat kuluiksi
vuokra-ajalle. Arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuuseriä ovat pääasiassa IT- ja toimistolaitteet.
Lisäksi yhtiö käsittelee alle 12 kuukauden pituisia vuokrasopimuksia lyhytaikaisina
vuokrasopimuksina sekä käyttää yhtä diskonttokorkoa ominaispiirteiltään samankaltaisiin
vuokrasopimuksiin koostuvaan salkkuun.
26 VastuusitoumuksetTe 31.12.2025 31.12.2024KiinteistökiinnityksetOmista velvoitteista 2 000 0YrityskiinnityksetOmista velvoitteista 15 100 11 500Muut vuokrasopimukset 284 347Muut vastuut 68 68Yhteensä 17 452 11 915
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, pantteja tai muita vakuuksia
Te 31.12.2025 31.12.2024Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiäRahalaitoslainat 5 859 4 064Yhteensä 5 859 4 064
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
106

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
27 Lähipiiritapahtumat
Konserniyhtiöt (määräysvalta) 31.12.2025Konsernin Emoyhtiön YritysKotipaikkaomistusosuus, %omistusosuus, %Componenta Castings Oy Karkkila 100 100Componenta Manufacturing Oy Jyväskylä 100 100Karkkilan Valimokiinteistö Oy Karkkila 100 -Oy Högfors-Ruukki Ab Karkkila 100 100
Hallituksen, toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkkiot ja muut etuudet
Pitkän aikavälin Lyhyen kannustin- aikavälin järjestelmät Palkat ja palkkiot kannustin- (Osakeperusteiset 1.1.–31.12.2025, eluontoisetuineenjärjestelmämaksut) YhteensäHallitus 148 000 - - 148 000Toimitusjohtaja Sami Sivuranta 306 258 - 14 243 320 501Muut konsernin johtoryhmän jäsenet 603 800 - 46 487 650 287Yhteensä 1 058 058 - 60 730 1 118 788
Pitkän aikavälin Lyhyen kannustin- aikavälin järjestelmät Palkat ja palkkiot kannustin- (Osakeperusteiset 1.1.–31.12.2024, eluontoisetuineenjärjestelmämaksut) YhteensäHallitus 176 000 - - 176 000Toimitusjohtaja Sami Sivuranta 277 083 - - 277 083Muut konsernin johtoryhmän jäsenet 553 706 - - 553 706Yhteensä 1 006 789 - - 1 006 789
Hallituksen ja johdon palkkojen, palkkioiden ja etuuksien erittely
Palkat ja palkkiot, 1 000 e 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024Toimitusjohtaja Sami Sivuranta 321 277Hallituksen jäsenet:Harri Suutari 50 50Petteri Walldén - 30Anne Koutonen 30 30Tomas Hedenborg 30 30Lars Wrebo* 38 36Hallitus yhteensä 148 176
* Sisältää 8 000 euroa kokouskohtaisia palkkioita. Muualla kuin Suomessa asuvalle ja Suomeen kokoukseen
matkustavalle hallituksen jäsenelle maksetaan kokouskohtainen palkkio 1 000 euroa.
Toimitusjohtajan eläkeikä on 68 vuotta.
Lähipiiritapahtumat
Componentalla ei ollut vuonna 2025 ja 2024 tavanomaisista kaupallisista ehdoista poikkeavia
lähipiiritapahtumia. Componentalla ei ollut vuonna 2025 ja 2024 lähipiiriin kuuluville henkilöille
myönnettyjä lainoja.
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
107

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma 1.1.-31.12. (suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti)
Emoyhtiön tuloslaskelma
Te Liite 1.1.–31-12.2025 1.1.–31.12.2024
LIIKEVAIHTO
1
4 749,2
4 018,3
Liiketoiminnan muut tuotot
2
19,8
1,0
Liiketoiminnan kulut
3, 5, 6
-4 700,4
-3 928,0
Poistot ja arvonalentumiset
4
-51,9
-55,9
LIIKETULOS 16,7
35,4
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
7
915,3
1 008,6
TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN 931,9
1 044,0
Tilinpäätössiirrot
8
3 427,2
300,0
TULOS TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN JÄLKEEN 4 359,2
1 344,0
TILIKAUDEN TULOS 4 359,2
1 344,0
Emoyhtiön
tilinpäätös
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
108


Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön tase
Te Liite 31.12.2025 31.12.2024
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
9
68,5
105,6
Aineelliset hyödykkeet
10
25,2
28,2

11
24 744,1
24 744,1
Pysyvät vastaavat yhteensä 24 837,8
24 877,8
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset
12
9 457,5
10 482,5
Lyhytaikaiset saamiset
12
8 613,8
5 524,3
Rahat ja pankkisaamiset
7 263,3
2 033,5
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 25 334,6
18 040,3
VASTAAVAA YHTEENSÄ 50 172,4
42 918,1
Te Liite 31.12.2025 31.12.2024
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
13
Osakepääoma
1 000,0
1 000,0

18 549,3
18 153,9
Kertyneet voittovarat
18 424,0
17 080,0
Tilikauden tulos
4 359,2
1 344,0
Oma pääoma yhteensä 42 332,5
37 577,8
VIERAS PÄÄOMA
14, 15
Pitkäaikainen vieras pääoma
4 100,0
2 900,0
Lyhytaikainen vieras pääoma
3 739,9
2 440,3
Vieras pääoma yhteensä 7 839,9
5 340,3
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 50 172,4
42 918,1
Emoyhtiön
tilinpäätös
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
109

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Te 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
 4 359 1 344
 52 56
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 164 -5
Rahoitustuotot ja -kulut -915 -1 009
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 3 660 387
Käyttöpääoman muutos
 -2 842 -248
 700 -97
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 1 517 42
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan
rahoituskuluista -282 -390
 1 036 1 194
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) 2 272 846
Te 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

hyödykkeisiin -12 -52
Lainasaamisten takaisinmaksut 4 280 3 330
Annetut lainat -3 505 -5 000
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) 763 -1 722
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Osakeanti 395 -
Vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlasku - -97
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -1 200 -1 100
Pitkäaikaisten lainojen nostot 3 000 2 000
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) 2 195 803
RAHAVAROJEN MUUTOS (A + B + C) lisäys (+)/ vähennys (–) 5 230 -73
Rahavarat tilikauden alussa 2 034 2 107
Rahavarat tilikauden lopussa 7 263 2 034
Muutos tilikauden aikana 5 230 -73
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
Emoyhtiön
tilinpäätös
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
110

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

voimassa olevien kirjanpitolainsäädäntöjen ja
säännösten mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu ajalta
1.1.–31.12.2025.
Johdon harkintaa edellyttävät
laatimisperiaatteet
Tilinpäätös tilikaudelta 2025 on laadittu toiminnan
jatkuvuuden periaatetta noudattaen. Arvioidessaan
tämän periaatteen soveltuvuutta Componenta Oyj:n
johto on huomioinut seuraavia seikkoja:
Componenta Oyj:n tytäryhtiöiden myyntivolyymit
ovat säilyneet kohtuullisella tasolla Venäjän
hyökkäyssodan, kiristyneen geopoliittisen tilanteen
sekä kauppapoliittisten jännitteiden aiheuttamista
riskeistä huolimatta. Tilauskanta kasvoi
vertailukaudesta, mihin vaikuttivat vuoden 2024
loppupuolella hankitut liiketoiminnot, Componentan
voittama uusmyynti sekä markkinoiden lievä
elpyminen. Tilikauden kolmannella kvartaalilla
Componenta solmi Puolustusvoimien kanssa 10,4
miljoonan euron toimitussopimuksen, joka sisältää
noin 4,4 miljoonan euron suuruisen option, joka

toimitukset ajoittuvat vuosille 2025–2028.
Lyhyen aikavälin tilapäisiin tilauskantojen
heikentymisiin on pystytty vastaamaan
oikea-aikaisilla ja riittävillä sopeutustoimilla.

häiriöitä tai rajoitteita, ja sähköenergian
hinnan vaihtelut siirtyvät indeksiehtojen
perusteella keskimäärin kolmessa kuukaudessa
asiakashintoihin, mikä tukee tytäryhtiöiden
kannattavuutta ja maksuvalmiutta. Edellä mainitut
tekijät ovat olennaisia Componenta Oyj:n toiminnan
jatkuvuuden kannalta, sillä yhtiön tulonmuodostus
perustuu pääasiallisesti tytäryhtiöiltä veloitettaviin
tuotemerkki- ja hallintopalvelumaksuihin ja on siten
riippuvainen tytäryhtiöiden maksukyvystä.
Tilikauden lopussa yhtiön likviditeetti oli
hyvällä tasolla. Componenta Oyj sopi ja nosti
joulukuussa 2025 uuden 3,0 Me:n investointilainan.


vaihtovelkakirjajärjestely, joka on yhtiön
yksinomaisessa päätösvallassa, voimassa
31.12.2027 saakka ja tilikauden lopussa

mukaan vieraan pääoman ehtoista rahoitusta
on tarvittaessa saatavissa myös markkinoilta.
Componenta Oyj:n täysin omistamilla tytäryhtiöillä
oli tilikauden lopussa sitovia ja käyttämättömiä
luottositoumuksia yhteensä 5,0 Me (4,0 Me) sekä
täysin käyttämätön 2,0 Me investointilimiitti. Johto
on analysoinut tilinpäätöshetkeä seuraavan 12
kuukauden ajanjakson rahavirtaennusteen.
Componenta Oyj arvioi Venäjän hyökkäyssodan
ja kiristyneen geopoliittisen tilanteen vaikutuksia
taloudelliseen raportointiin jatkuvasti. Näillä
tekijöillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta
yhtiön toimintaan tilikaudella 2025, ja tilanteen
arvioidaan olevan Componentan näkökulmasta

markkinoiden kehitystä sekä tytäryhtiöidensä
asiakkaiden tilannetta ja sopeuttaa toimintaansa
tarvittaessa.
Componenta Oyj
Emoyhtiön
tilinpäätös
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
111

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Emoyhtiön liitetiedot
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Ulkomaanrahan määräiset erät


määräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi
tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin
keskikurssin mukaan. Muunnoista syntyneet
kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan luonteensa
mukaisesti joko myynnin tai ostojen oikaisueriin tai
rahoituseriin.
Johdannaissopimukset
Korkotermiinisopimusten käypä arvo on
tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla laskettu
voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten
sulkemisesta. Korko-optiosopimusten käypä
arvo arvioidaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla.
Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan
arvostamalla ja diskonttaamalla tulevat kassavirrat
tilinpäätöshetken markkinakoroilla. Valuutta-
termiini- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan
tilinpäätöspäivän valuuttatermiini-hinnoilla ja
jaetaan valuuttakurssieron sekä korkoeron käypiin
arvoihin.
Valuuttajohdannaisten valuuttakurssierojen
positiiviset ja negatiiviset käyvät arvot kirjataan
tilinpäätöshetkellä tuloslaskelmaan.

päättyessä.
Tuloutusperiaate
Componenta Oyj:n pääasialliset tulolähteet
ovat tytäryhtiöiltä veloitettavat tuotemerkki-
ja hallintopalveluveloitukset. Palvelun myynti
tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu tai työ on
tehty.
Eläkkeet
Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on
hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä
eikä kattamattomia eläkevastuita ole.
Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan
tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimusten maksut on käsitelty
vuokrakuluina. Tulevaisuudessa erääntyvät
maksuvelvoitteet on esitetty taseen liitetiedoissa
vastuissa.
Tuloverot
Veroihin sisältyvät suoriteperusteisesti lasketut
verot tilikaudelta sekä aikaisemmilta tilikausilta
maksuun tulleet tai palautetut verot, jotka
poikkeavat lasketuista veroista. Emoyhtiön
erillistilinpäätöksessä ei ole kirjattua laskennallista
verosaamista.
Pysyvät vastaavat
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on
merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon
vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.

todennäköisen käyttöiän perusteella alkuperäisestä
hankintamenosta tasapoistoina seuraavasti:
Aineettomat oikeudet 3–10 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 3–10 vuotta
ATK-laitteet 3–10 vuotta
Muut koneet ja kalusto 10–25 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 5–10 vuotta

hankintamenoon tai, mikäli niiden käypä arvo
on pysyvästi alentunut, tähän alempaan arvoon.

tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja
sijoitukset. Lisätietoja arvonalentumisentestauksen
periaatteista on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedoissa.
Tytäryhtiösijoitusten ja tytäryhtiö-
saamisten arvostusperiaatteet

Castings Oy haettiin yrityssaneeraukseen
paikallisen yrityssaneerausmenettelyn
mukaisesti vuonna 2016. Componenta
Castings Oy:n tulontuottokykyyn ja kykyyn
suoriutua veloistaan liittyi merkittävää
epävarmuutta ja sijoitukseen ja saamisiin
Emoyhtiön
tilinpäätös
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
112

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
yhtiöiltä on tuolloin varovaisuuden periaatteen
mukaisesti kohdistettu KPL 5:13 § mukainen
arvonalennus. Componenta Castings Oy:n
yrityssaneeraus on päättynyt tilikaudella 2021.
Vaikka saneerausohjelma on päättynyt, ei
varovaisuuden periaatteen mukaan osakkeiden
arvoon ole tehty arvonalentumisen palautusta.
Tytäryhtiöiltä olevien lainasaamisten
pääehdot ja yhtiökohtaiset limiitit määritellään
emoyhtiön hallituksen hyväksymässä
rahoituspolitiikassa. Lainat annetaan ja korot
muodostuvat tavanomaisin markkinaehdoin.
Markkinaehtoisuus perustuu arm's length
-periaatteeseen: korko sidotaan emoyhtiön
ulkoisen rahoituksen kustannukseen ja
ajantasaiseen marginaaliin. Lainasaamiset
tytäryhtiöiltä on luokiteltu pitkä- ja lyhytaikaisiin
saamisiin perustuen lainasopimuksissa
määritettyihin erääntymispäivämääriin ja
maksusuunnitelmiin. Tytäryhtiöosakkeet ja
-saamiset arvostetaan hankintamenoon tai sitä
alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään,
jonka arviointi perustuu muun muassa tulevien
vuosien kassavirtaennusteeseen.
Rahavarat
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisvarat ja
rahat pankkitileillä.
Optio-oikeudet

olevaa optio-ohjelmaa, jotka on suunnattu
yhtiön avainhenkilöiden kannustamiseen ja
sitouttamiseen.
Optio-oikeus 2023C
Optio-oikeuksia 2023C oli yhteensä
133 326 kappaletta, joista yhtiön hallussa oli 3 703
kappaletta. Osakkeen merkintähinta on 3,97 euroa,
ja kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään
yhden Componentan osakkeen. Optio-oikeuksilla
2023C merkittävien osakkeiden merkintäaika on
1.6.2028–31.5.2030.
Optio-oikeus 2023B
Optio-oikeuksia 2023B oli yhteensä
133 326 kappaletta, joista yhtiön hallussa oli
4 168 kappaletta. Ohjelman 2023B:n osakkeen
merkintähinta on 2,35 euroa ja kukin optio-oikeus
oikeuttaa merkitsemään yhden Componentan
osakkeen. Ohjelman 2023B:n osakkeiden
merkintäaika on 1.6.2027-31.5.2029.
Optio-oikeus 2023A
Optio-oikeuksia 2023A oli yhteensä
133 348 kappaletta, joista yhtiön hallussa oli
4 168 kappaletta. Ohjelman 2023A:n osakkeen
merkintähinta on 3,00 euroa ja kukin optio-oikeus
oikeuttaa merkitsemään yhden Componentan
osakkeen. Ohjelman 2023A:n osakkeiden
merkintäaika on 1.6.2026-31.5.2028.
Emoyhtiön
tilinpäätös
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
113

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
1 Liikevaihto markkina-alueittain
Te 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
 4 749,2 4 018,3
 4 749,2 4 018,3
2 Liiketoiminnan muut tuotot
Te 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Liiketoiminnan muut tuotot 19,8 1,0
 19,8 1,0
3 Henkilöstökulut
Te 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Palkat ja palkkiot -2 894,0 -2 181,9
Eläke- ja eläkevakuutusmaksukulut -384,8 -335,8
Muut henkilöstökulut -38,0 -35,5
 -3 316,8 -2 553,2
Johdon palkat ja palkkiot -952,3 -812,6
Johdon luontoisedut -19,7 -18,1
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin 20 19
Toimitusjohtajan ja hallituksen palkat, palkkiot sekä etuudet on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 27.
4 Poistot ja arvonalentumiset
Te 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot -48,9 -49,0
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto -3,1 -6,9
 -51,9 -55,9
5 Liiketoiminnan muut kulut
Te 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Vuokrat -167,6 -192,0
Liiketoiminnan muut kulut -1 216,0 -1 182,8
 -1 383,6 -1 374,8
6 Tilintarkastajan palkkiot
Te 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Tilintarkastuspalkkiot -70,0 -84,2
Muut palkkiot -15,2 -10,0
 -85,2 -94,2
7 Rahoitustuotot ja -kulut
Te 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Muut korko- ja rahoitustuotot
 1 209,1 1 354,8
Muilta 17,6 82,3
 1 226,8 1 437,1
Muut korko- ja rahoituskulut
Muille -311,5 -428,5
 -311,5 -428,5
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 915,3 1 008,6

Muille -5,3 -3,3
 -5,3 -3,3
8 Tilinpäätössiirrot
Te 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024
Konserniavustus 3 427,2 300,0
 3 427,2 300,0
Tuloslaskelman liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
114

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
9 Aineettomat hyödykkeet
Te 31.12.2025 31.12.2024
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1. 5 372,5 5 327,4
Lisäykset 8,4 45,1
Hankintameno 31.12. 5 380,9 5 372,5
Kertyneet sumu-poistot 1.1. -5 279,9 -5 230,9
Tilikauden poisto -48,9 -49,0
Kertyneet poistot 31.12. -5 328,8 -5 279,9
Kirjanpitoarvo 31.12. 52,1 92,6
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet
Hankintameno 1.1. 13,0 6,3
Lisäykset 3,5 6,7
Hankintameno 31.12. 16,5 13,0
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 68,5 105,6
Taseen liitetiedot
Pysyvät vastaavat
10 Aineelliset hyödykkeet
Te 31.12.2025 31.12.2024
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1. 1 030,8 1 030,8
Lisäykset - -
Hankintameno 31.12. 1 030,8 1 030,8
Kertyneet sumu-poistot 1.1. -1 018,6 -1 011,7
Tilikauden poisto -3,1 -6,9
Kertyneet poistot 31.12. -1 021,6 -1 018,6
Kirjanpitoarvo 31.12. 9,2 12,2
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 86,0 86,0
Hankintameno 31.12. 86,0 86,0
Kertyneet sumu-poistot 1.1. -70,0 -70,0
Kertyneet poistot 31.12. -70,0 -70,0
Kirjanpitoarvo 31.12. 16,0 16,0
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 25,2 28,2
Emoyhtiön
tilinpäätös
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
115

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
11 Sijoitukset
Te 31.12.2025 31.12.2024
Konserniyritysosakkeet
Hankintameno 1.1. 347 398,8 345 879,6
Lisäykset - 1 519,2
Hankintameno 31.12. 347 398,8 347 398,8
Kertyneet arvonalennukset 1.1. -324 895,3 -324 895,3
Kertyneet arvonalennukset 31.12. -324 895,3 -324 895,3
Kirjanpitoarvo 31.12. 22 503,5 22 503,5
Pääomalainasijoitukset saman konsernin yrityksiin
Hankintameno 1.1. 2 240,6 3 155,9
Lisäykset - 250,0
Vähennykset - -1 165,3
Hankintameno 31.12. 2 240,6 2 240,6
Sijoitukset yhteensä 24 744,1 24 744,1
Componenta Oyj:n tytäryhtiöt, niiden kotipaikka ja omistusosuus ovat lueteltuina konsernitilin-
päätöksen liitetiedossa 27.
Emoyhtiön
tilinpäätös
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
116

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
VAIHTUVAT VASTAAVAT
12 Saamiset
Te 31.12.2025 31.12.2024
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 9 457,5 10 482,5
 9 457,5 10 482,5
Te 31.12.2025 31.12.2024
Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 459,6 887,4
Lainasaamiset 3 723,8 3 473,4
Muut lyhytaikaiset saamiset 3 427,2 300,0
 682,9 556,8
 8 293,6 5 217,6

Myyntisaamiset - 1,0
Lainasaamiset - 3,1
Muut lyhytaikaiset saamiset 48,5 23,9
 271,7 278,7
 320,2 306,7
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 8 613,8 5 524,3
Siirtosaamisten olennaiset erät
Korot 684,2 510,9
Vakuutukset 5,1 4,9
Muut 265,3 319,7
 954,6 835,5
Emoyhtiön
tilinpäätös
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
117

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
13 Oma pääoma
31.12.2025, Te Osakepääoma SVOP-rahasto Voittovarat Tilikauden tulos Yhteensä
Oma pääoma 1.1 1 000,0 18 153,9 17 080,0 1 344,0 37 577,8
Optio- ja osakepalkitseminen 395,4 395,4
Edellisen tilikauden voiton siirto 1 344,0 -1 344,0 0,0
Tilikauden tulos 4 359,2 4 359,2
Oma pääoma 31.12 1 000,0 18 549,3 18 424,0 4 359,2 42 332,5
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta
Te 31.12.2025 31.12.2024
Voitto edellisiltä tilikausilta 18 424,0 17 080,0
 18 549,3 18 153,9
Tilikauden tulos 4 359,2 1 344,0
 41 332,5 36 577,8
31.12.2024 Te Osakepääoma SVOP-rahasto Voittovarat Tilikauden tulos Yhteensä
Oma pääoma 1.1 1 000,0 18 153,9 16 418,0 661,9 36 233,8
Edellisen tilikauden voiton siirto 661,9 -661,9 0,0
Tilikauden tulos 1 344,0 1 344,0
Oma pääoma 31.12 1 000,0 18 153,9 17 080,0 1 344,0 37 577,8
Osingonjakoehdotus
Emoyhtiön tilikauden tulos oli 4,4 Me (1,3 Me). Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat

kasvustrategiaan liittyviä investointi- ja kehityshankkeita, minkä vuoksi hallitus
katsoo, että voiton jättäminen yhtiöön tukee parhaiten strategian toteuttamista ja
pitkän aikavälin arvonluontia osakkeenomistajille. Hallitus ehdottaa varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen
perusteella ei jaeta osinkoa ja että tilikauden tulos jätetään vapaaseen omaan
pääomaan.
Emoyhtiön
tilinpäätös
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
118

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
14 Vieras pääoma
Te 31.12.2025 31.12.2024
Korollinen vieras pääoma 5 900,0 4 100,0
Koroton vieras pääoma 1 939,9 1 240,3
 7 839,9 5 340,3
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta 4 100,0 2 900,0
Muut pitkäaikaiset korottomat velat - -
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 4 100,0 2 900,0
Pitkäaikaiset lainat erääntyvät
maksettavaksi seuraavasti

kuluttua 4 100,0 2 900,0
 4 100,0 2 900,0
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat 2,1 5,4
Velat saman konsernin yrityksille yhteensä 2,1 5,4
Te 31.12.2025 31.12.2024
Velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta 1 800,0 1 200,0
Ostovelat 402,7 383,1
Muut velat 397,9 293,9
 1 137,2 557,8
Velat muille yhteensä 3 737,8 2 434,9
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma yhteensä 1 939,9 1 240,3
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 3 739,9 2 440,3
Siirtovelkojen olennaiset erät
Vuosilomapalkka sos.kuluineen 440,5 450,0
Jaksotetut Tyel-maksut 49,6 24,2
Muut 647,1 83,7
 1 137,2 557,8
Vieras pääoma yhteensä 7 839,9 5 340,3
Emoyhtiön
tilinpäätös
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
119

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Taseeseen kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset ja -velat

emoyhtiön tilinpäätökseen on 35 094 472,83 euroa (49 688 103,09 euroa). Laskennallista
verosaamista näistä tappioista on 7 018 894,57 euroa (9 937 620,62 euroa).
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista
Vanhenemisvuosi Vahvistetut tappiot, e Laskennallinen vero, e
2025 10 361 172,58 2 072 234,52
2026 17 434 427,55 3 486 885,51
2027 0,00 0,00
2028 7 036 325,99 1 407 265,20
2029 262 546,71 52 509,34
 35 094 472,83 7 018 894,57
15 Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
Te 31.12.2025 31.12.2024
Annetut pantit
 8 100,0 6 800,0
Konserniyritysten puolesta 7 000,0 4 700,0
Kiinteistökiinnitykset konserniyritysten puolesta 2 000,0 -
 17 100,0 11 500,0
Muut vastuut
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
 12,6 15,1
 10,2 9,2
Muut vastuut yhteensä 22,8 24,3
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä,
pantteja tai muita vakuuksia
Te 31.12.2025 31.12.2024
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Rahalaitoslainat 5 859,3 4 063,7
 5 859,3 4 063,7
Emoyhtiön
tilinpäätös
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
120

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Helsingissä, 19. päivänä maaliskuuta 2026
Harri Suutari Anne Koutonen
Hallituksen puheenjohtaja Varapuheenjohtaja
Tomas Hedenborg Lars Wrebo Sami Sivuranta
Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä

Helsingissä, 19. päivänä maaliskuuta 2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Ylva Eriksson
KHT

kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.
Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan
kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.
Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysselvitys on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
121

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Tilintarkastuskertomus
Componenta Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
●
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta


tilinpäätösstandardit) mukaisesti
●
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta

laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Componenta Oyj:n (y-tunnus 1635451-6)
tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää:
●
konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman
pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät
olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja
muuta selittävää informaatiota
●
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausunnon perustelut

tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia
velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan
velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden

suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan



tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
122

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa
Yhteenveto
• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 1 miljoonaa euroa.
• Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kohteena ovat olleet emoyhtiö
Componenta Oyj sekä tytäryhtiöt Componenta Castings Oy ja
Componenta Manufacturing Oy.
• Liikearvon arvostus
• Tytäryhtiöosakkeiden ja saman konsernin yrityksiltä olevien
saamisten arvostus emoyhtiön tilinpäätöksessä
• Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen ja arvostus
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden
ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys.
Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia
arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy
oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut
soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia
kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista
virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä.
Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin
kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen
liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa
kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-
arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään
tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden
luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta
tilinpäätökseen kokonaisuutena.
Konsernitilinpäätökselle
määritetty olennaisuus
1 miljoonaa euroa
Olennaisuuden
määrittämisessä käytetty
vertailukohde
Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus on noin 1%
tilikauden 2025 liikevaihdosta
Perustelut
vertailukohteen
valinnalle
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi
liikevaihdon, koska se antaa vakaan vuosittaisen perustan
olennaisuuden määrittämiselle. Käsityksemme mukaan
se tarjoaa tarkoituksenmukaisen vertailukohdan, jota
tilinpäätöksen lukijat yleisesti käyttävät arvioidessaan
konsernin suoriutumista
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon
Componenta-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin
liittyvät prosessit ja kontrollit. Componenta-konsernin kaikki liiketoiminta on

joko merkityksensä tai erityisluonteensa vuoksi merkittävinä, kattaen valtaosan
konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Jäljelle jäävien yhtiöiden osalta
suoritimme muita tarkastustoimenpiteitä varmistaaksemme, ettei niihin liity
merkittäviä riskejä olennaiselle virheelle konsernitilinpäätöksessä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen
harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan
tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen
kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme
siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto
sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta
johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä
johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
123

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty
tilintarkastuksessa
Liikearvon arvostus
Konsernitilinpäätöksen
laadintaperiaatteet sekä liitetieto 11.
Konsernin taseeseen 31.12.2025 sisältyy
yrityshankinnoista syntynyttä liikearvoa

Liikearvo testataan mahdollisen
arvonalentumisen varalta vuosittain ja
aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta.
Testaus suoritetaan vertaamalla rahavirtaa
tuottavan yksikön kerrytettävissä olevaa
rahamäärää sen kirjanpitoarvoon.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään
käyttöarvolaskelmilla.
Käyttöarvolaskelmat sisältävät merkittäviä
johdon arvioita ja olettamia liittyen erityisesti
myynnin kasvuun, kannattavuustasoon,
investointitarpeisiin sekä diskonttokorkoihin.
Näiden oletusten muutokset voivat
olennaisesti vaikuttaa arvioituihin
tulevaisuudessa kertyviin rahavirtoihin.
Liikearvon arvostukseen liittyy merkittävää
johdon harkintaa. Tämän johdosta liikearvon
arvostus on konsernitilinpäätöksen
tarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät mm.
seuraavia toimenpiteitä:
• hankimme ymmärryksen liikearvon
arvonalentumistestauksessa käytetyistä
menetelmistä ja oletuksista.
• tarkastimme tehtyjen laskelmien
matemaattisen oikeellisuuden.
• arvioimme ennustetun liikevaihdon ja
kannattavuustasojen kohtuullisuutta
ja johdonmukaisuutta hyväksyttyihin
budjetteihin ja ennusteisiin nähden.
• arvioimme käyttöarvolaskelmissa
käytetyn diskonttokoron kohtuullisuutta
sekä vertasimme siinä käytettyjä
yksittäisiä tekijöitä havainnoitavissa
oleviin markkinatietoihin.
• arvioimme ennuste-epävarmuuden tasoa
vertaamalla toteutunutta liikevaihtoa
ja kannattavuutta edellisenä vuonna
arvonalentumismallissa käytettyihin
ennusteisiin.
• arvioimme johdon käyttämässä herkkyys-
analyysissä käytettyjen oletusten
asianmukaisuutta.
• arvioimme konsernitilinpäätöksessä
esitettyjen liitetietojen asianmukaisuutta.
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty
tilintarkastuksessa
Laskennallisten verosaamisten
kirjaaminen ja arvostus
Konsernitilinpäätöksen
laadintaperiaatteet sekä liitetieto 16.
Konserni alkoi vuonna 2025 kirjata
laskennallisia verosaamisia aikaisempien
vuosien vahvistetuista verotuksellisista
tappioista sekä muista väliaikaisista eroista.
Kirjauksella oli 5,7 miljoonan euron vaikutus
konsernin tuloslaskelmaan vuonna 2025.
Laskennallisia verosaamisia kirjattaessa
johto arvioi tulevien verotettavien tulosten
määrää. Laskennalliset verosaamiset
on kirjattu aikaisempien vuosien
vahvistetuista verotuksellisista tappioista
ja väliaikaisista eroista siltä osin kuin on
katsottu todennäköiseksi, että verotettavaa
tuloa tulee olemaan käytettävissä ennen
vahvistettujen verotuksellisten tappioiden
vanhentumista.
Laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen
ja arvostukseen liittyy merkittävää
johdon harkintaa koskien verotettavien
tulosten kertymistä ennen vahvistettujen
tappioiden vanhenemista. Tämän johdosta
laskennallisten verosaamisten kirjaaminen
ja arvostus on konsernitilinpäätöksen
tarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät mm.
seuraavia toimenpiteitä:
• hankimme ymmärryksen johdon
käyttämistä oletuksista laskennallisten
verosaamisten kirjaamista tukevissa
analyyseissä ja laskelmissa.
• tarkastimme tehtyjen laskelmien
matemaattisen oikeellisuuden.
• suoritimme aineistotarkastus-
toimenpiteitä laskennallisten
verosaamisten saldojen
varmentamiseksi, sekä tarkastimme
vahvistettujen verotuksellisten tappioiden
vanhentumisajankohdat.
• arvioimme laskennallisten verosaamisten
perusteena käytettyjen väliaikaisten
erojen täydellisyyttä ja oikeellisuutta.
• arvioimme konsernin kykyä
kerryttää riittävästi verotettavaa
tuloa laskennallisten verosaamisten
hyödyntämiseksi; arvioinnissa
huomioimme konsernin viimeaikaisen
kannattavuuskehityksen sekä tulevien
ennusteiden kohtuullisuutta.
• arvioimme konsernitilinpäätöksessä
esitettyjen liitetietojen asianmukaisuutta.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
124

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja
toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta


tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean

koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta,
jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan
emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa
esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että
tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös
laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni
aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa
kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.
Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä,
että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos
niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin
päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Emoyhtiön tilinpäätöksen tilin-
tarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty
tilintarkastuksessa
Tytäryhtiöosakkeiden ja saman konsernin
yrityksiltä olevien saamisten arvostus
Emoyhtiön tilinpäätöksen
laadintaperiaatteet sekä
liitetieto 11 ja 12.
Componenta Oyj:n taseessa olevat
omaisuuserät koostuvat suurelta osin
tytäryhtiöosakkeista sekä lainasaamisista
tytäryhtiöiltä. Tytäryhtiöosakkeiden
ja lainasaamisten arvostukseen liittyy
merkittävää johdon harkintaa. Arvioita
tehdessään johto on harkinnut mm.
tytäryhtiöiden tulontuottokykyä ja
kassavirtaennusteita.
Tämän johdosta tytäryhtiöosakkeiden
ja saman konsernin yrityksiltä olevien
saamisten arvostus on emoyhtiön
tilinpäätöksen tarkastuksen kannalta
keskeinen seikka.
Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät mm.
seuraavia toimenpiteitä:
• kävimme läpi yhtiön laatimat kassavirta-
arviot, joihin tytäryhtiöosakkeiden ja
lainasaamisten arvostukset perustuvat.
• arvioimme tulevaisuuden
tulontuottokykyyn liittyvien
johdon olettamien kohtuullisuutta
esimerkiksi tarkistamalla, että ne ovat
johdonmukaisia hyväksyttyjen budjettien
ja ennusteiden kanssa.
• kävimme läpi yhtiön arviot koskien
tytäryhtiöiden omistamien kiinteistöjen
arvostuksia.

10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
125

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko
tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
●
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat
tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja
suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja
hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski
siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta,
sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen
tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka
sisäisen valvonnan sivuuttamista.
●
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä
valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden
asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,
että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen
valvonnan tehokkuudesta.
●
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä
esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
●
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan
ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan
jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin
perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai
olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää
aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos
johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän
täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota
epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos
epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme.
Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään
mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai
olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty
jatkamaan toimintaansa.
●
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan
lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako
tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se
antaa oikean ja riittävän kuvan.
●

hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon
laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä
tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta.
Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan
tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme
tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen
suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä
tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan
merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme
noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja
kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden
voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa
tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat
merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin
ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
126

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme,
ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä
aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan
suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana

päävastuullisena tilintarkastajana 8.4.2022 alkaen.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu
informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikatsaukseen sisältyvän
informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa
tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen
yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti
ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko
toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä
lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään
kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu
noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa
informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä
seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 19.3.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Ylva Eriksson
KHT
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
127

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Tilintarkastajan ESEF-varmennusraportti
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Componenta Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Componenta Oyj:n johdolle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka



Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja

teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
●

sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
●


teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
●

yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta,

teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa
ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.

mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä
toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin
perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai
menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti
varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu

Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
128

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen
sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa
varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden
antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
●


sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
●


teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
●

yhdenmukaisia
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat
tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko
virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission
teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että


ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.2025–31.12.2025 on olennaisilta osin
merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Componenta Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
tilikaudelta 1.1.2025–31.12.2025 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme
päivätty 19.3.2025. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 19.3.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Ylva Eriksson
KHT
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
129

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Kestävyysselvityksen varmennuskertomus
Componenta Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden
antavan toimeksiannon, jonka kohteena
on Componenta Oyj:n (1635451-6)
toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain
7 luvun mukainen konsernikestävyysselvitys
raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Lausunto

evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut
seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että
konsernikestävyysselvityksessä ei ole kaikilta
olennaisilta osiltaan noudatettu
1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja

2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä

annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston


Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin,
jolla Componenta Oyj on yksilöinyt tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista
raportoimista varten (kaksinkertainen
olennaisuusanalyysi.
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7
luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista
konsernikestävyysselvityksen merkitsemistä

kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista

tai muun Euroopan unionin lainsäädännön
kestävyystietojen merkitsemistä koskevien
vaatimusten puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysselvityksen
varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana

noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja
kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia
 ”Muut varmennus-
toimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan
taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus
tai yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme
kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyys-
tarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan
riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja

eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset
eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä

kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava,
otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien
eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien
sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin
perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
130

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Hallituksen ja toimitusjohtajan
velvollisuudet
Componenta Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja
vastaavat:
●
konsernikestävyysselvityksestä sekä sen
laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain
7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan
lukien kestävyysraportointistandardeissa
määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista
raportointia varten;
●
siitä, että konsernikestävyysselvityksessä on
noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta

muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin

8 säädettyjä vaatimuksia; sekä
●
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
konsernikestävyysselvityksen, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet
konsernikestävyysselvityksen
laatimisessa
Konsernikestävyysselvityksen laatiminen edellyttää
yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien
raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän
sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja.
Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista,
että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy
estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja
arviointiepävarmuutta.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy
luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien
ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien
lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen
tieto on epätäydellistä.

standardien mukaisesti yhtiön johdon on esitettävä
mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat
oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista
tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä
laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden
oletusten perusteella. Todellinen lopputulos
on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut
tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan
velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennus-
toimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden
siitä, onko konserni-kestävyys-selvityksessä
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden
antava varmennuskertomus, joka sisältää
lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi
kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät konsernikestävyysselvityksen
perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksianto standardin

käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan.
Lisäksi:
●
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvat konsernikestävyysselvityksen
olennaisen virheellisyyden riskit, ja
muodostamme käsityksen toimeksiannon
kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin
nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet,
mutta emme siinä tarkoituksessa, että
pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai
konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
●

riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä
hankkiaksemme lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä,
että virheestä johtuva olennainen virheellisyys
jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi
liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen
tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten
tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan
sivuuttamista.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
131

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa
suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan
ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä
suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden
luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen
harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden
riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden
antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden
taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka
saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden
antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
●
Haastattelimme yhtiön johtoa sekä
konsernikestävyysselvityksen sisältämien
tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia
henkilöitä.
●
Hankimme haastatteluilla käsityksen yhtiön
kestävyysraportointiprosessista, sisäisistä
kontrolleista sekä tietojärjestelmistä
kestävyysraportointiprosessiin liittyen.
●
Perehdyimme yhtiön laatimaan
taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin
soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne
konsernikestävyysselvitykseen sisältyvää
informaatiota.
– Testasimme konsernikestävyysselvityksessä
esitetyn informaation oikeellisuutta
vertaamalla informaatiota otosperusteisesti
tätä tukevaan yhtiön dokumentaatioon.

tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä
kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja
aineistotarkastusta, sekä testasimme
tietojen yhdistelyä arvioidaksemme
konsernikestävyysselvityksen oikeellisuutta.
●
Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin
prosessin osalta arvioimme yhtiön suorittaman

standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että
kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot

●
Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysselvitys

standardien vaatimukset olennaisilta osin.
●

käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt
taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset
taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä
annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 19.3.2026
BDO Oy,
kestävyystarkastusyhteisö
Laura Castrén
KRT
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
132

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Tietoja sijoittajille
Componentan verkkosivuilla osoitteessa
www.componenta.com annamme kattavaa tietoa
yhtiöstä, sen toimintaympäristöstä ja taloudellisesta
asemasta sijoituspäätösten tekemistä varten.
Verkkosivuiltamme löytyy taloudellisia katsauksia,
tietoa johtoryhmän ja hallituksen jäsenistä,
sijoittajasuhde- ja vastuullisuusmateriaalia, pörssi-
ja lehdistötiedotteita, tietoa tuotteista ja palveluista,
Code of Conduct -toimintaohjeet, selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä sekä mm. palkitsemisraportti.
Ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsausten
julkaisemista noudatamme 30 päivän hiljaista
jaksoa, jolloin emme järjestä sijoittajatapaamisia tai
kommentoi tuloskehitystä.
Varsinainen yhtiökokous
Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään

erillisenä pörssitiedotteena.
Osallistumisoikeus
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on
osakkeenomistajalla, joka yhtiökokouksen
täsmäytyspäivänä 31.3.2026 on merkittynä Euroclear
Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Ilmoittautuminen
Osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka
haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua
viimeistään 7.4.2026 klo 16.00 yhtiön internetsivuilla


[email protected].
Osinko
Konsernin tilikauden tulos oli 8,0 Me (0,2 Me).
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2025
olivat 22,8 Me (18,4 Me).
Tilikauden tulosta paransi kertaluontoinen 5,7 Me:n
laskennallisen verosaamisen kirjaus, jolla ei ollut
rahavirtavaikutusta.

kasvustrategiaan liittyviä investointi- ja kehitys-
hankkeita, minkä vuoksi hallitus katsoo, että voiton
jättäminen yhtiöön tukee parhaiten strategian
toteuttamista ja pitkän aikavälin arvonluontia
osakkeenomistajille. Hallitus ehdottaa varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että 31.12.2025 päättyneeltä
tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella
ei jaeta osinkoa ja että tilikauden tulos jätetään
vapaaseen omaan pääomaan.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
133


Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Taloudelliset tiedotteet 2026
Componenta julkaisee taloudelliset raporttinsa
vuoden 2026 aikana seuraavasti:
●
Tammi–maaliskuun 2026
liiketoimintakatsaus, perjantaina 8.5.2026
●
Tammi–kesäkuun 2026 puolivuosikatsaus,
torstaina 23.7.2026
●
Tammi–syyskuun 2026 liiketoimintakatsaus,
perjantaina 30.10.2026.
Componentan julkaisut ja tiedotteet ovat
heti julkaisuajankohdan jälkeen luettavissa
Componentan verkkosivuilta.
Componentan vuosikatsaus 2025 on
nähtävillä Componentan verkkosivuilla
osoitteessa www.componenta.com. Aiemmin
julkaistut vuosikertomukset, vastuuraportit
ja osavuosikatsaukset löytyvät myös yhtiön
verkkosivuilta. Paperille tulostetun julkaisun voi
tilata sähköpostitse osoitteesta ir.componenta@
componenta.com.
Componentan verkkosivuilta voit tilata yhtiön
tiedotteet omaan sähköpostiisi.
Kaikki Componentan taloudelliset julkaisut ovat
suomeksi ja englanniksi.
Sijoittajasuhteet ja -yhteydet
Sami Sivuranta
toimitusjohtaja
p. 010 403 00
Marko Karppinen
talousjohtaja
p. 010 403 00
Componenta palvelee sijoittajia ja osakkeen-
omistajia myös sähköpostitse osoitteessa
[email protected].
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
134

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön
tilinpäätös
Componenta-konsernin emoyhtiö on Componenta

rekisteröity julkinen osakeyhtiö, jonka osake
on listattu Helsingin pörssissä. Emoyhtiö ja sen
tytäryhtiöt muodostavat Componenta-konsernin.

ohjausjärjestelmästä vuodelta 2025 on laadittu
Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaiseman

ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan samanaikaisesti
osana vuosikatsausta, mutta erillään Componenta
Oyj:n hallituksen toimintakertomuksesta, yhtiön
verkkosivuilla www.componenta.com. Componenta
noudattaa hallinnointikoodin 2025 suosituksia
ilman poikkeuksia. Hallinnointikoodi on saatavilla
osoitteessa www.cgfinland.fi.
Componentan hallitus on käsitellyt tämän

kuluessa, mutta siinä käsitellyt tiedot löytyvät
ajantasaisina yhtiön verkkosivuilla:

Componentan hallintoelimet
Componentassa ylintä päätösvaltaa käyttävät

johtavat hallitus ja toimitusjohtaja. Konsernitasolla
operatiivisesta toiminnasta vastaa toimitusjohtaja.
Tässä tehtävässä toimitusjohtajaa avustaa
konsernin johtoryhmä.
Hallintoelimet
Yhtiökokous
Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa
yhtiökokouksessa, jossa osakkeenomistajalla
on puhe-, kysely- ja äänioikeus. Varsinainen
yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden
kuluessa tilikauden päättymisestä.

yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista
asioista, joita ovat muun muassa tilinpäätöksen
vahvistaminen, voitonjaosta päättäminen sekä
hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinta.
Jokaisella Componentan osakkeenomistajalla
on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Jokaisella
osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa.
Yhtiökokous
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta Tilintarkastus
Hallitus
Toimitusjohtaja
Johtoryhmä
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
135

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2025
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys

osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 %
osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian
käsittelyä varten.
Pääsääntöisesti yhtiökokous käsittelee yhtiön
hallituksen yhtiökokoukselle esittämiä asioita.
Osakkeenomistajalla on oikeus osakeyhtiölain
mukaisesti saada yhtiökokoukselle kuuluva asia
varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos
hän vaatii sitä yhtiön hallitukselta niin hyvissä
ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Osakkeenomistajan tulee toimittaa mahdollinen
pyyntö saada asia yhtiökokouksen esityslistalle
perusteluineen tai päätösehdotuksineen kirjallisesti
osoitteeseen Componenta Oyj, Teknobulevardi

yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun
mennessä verkkosivuillaan päivämäärän, johon
mennessä osakkeenomistajan tulee toimittaa
pyyntönsä.
Hallitus
Kokoonpano
Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain
hallituksen, johon yhtiöjärjestyksen mukaan
kuuluu 3–7 jäsentä. Hallituksen toimikausi kestää
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan
ja varapuheenjohtajan. Osakkeenomistajien
nimitystoimikunta valmistelee hallituksen jäsenten
valintaa koskevat ehdotukset varsinaiselle
yhtiökokoukselle. Hallituksen jäseniä ehdotettaessa
ja valittaessa otetaan huomioon tulevan hallituksen
monimuotoisuus, kuten yhtiön tarpeita vastaava
riittävä osaaminen ja kokemus sekä molempien
sukupuolten edustus.
Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava
yhtiöstä riippumattomia. Lisäksi vähintään kahden
mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä
on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä
osakkeenomistajista. Riippumattomuus arvioidaan
hallinnointikoodin suosituksen 10 mukaisesti.
Hallituksen palkkioista päättää varsinainen
yhtiökokous.
Hallituksen toiminta
Hallitus laatii itselleen kirjallisen työjärjestyksen.
Hallituksen keskeisimmät tehtävät ovat:
●
valvoa Componentan johtamista ja toimintaa sekä
tehdä merkittävät strategiaan, investointeihin,
organisaatioon, yritysjärjestelyihin ja rahoitukseen
liittyvät päätökset;
●
nimittää toimitusjohtaja, hyväksyä
toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot ja päättää
toimitusjohtajan erottamisesta;
●
hyväksyy konsernin johtoryhmän jäsenten ja
muiden suoraan toimitusjohtajalle raportoivien
ylimmän johdon jäsenten nimitykset
toimitusjohtajan ehdotuksesta;
●
varmistaa, että yhtiön kirjanpito, varainhoidon
valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti
järjestetty;
●
hyväksyä keskeiset toimintaperiaatteet, muut
yhtiön keskeiset politiikat (esim. sisäpiiriohje
ja tiedonantopolitiikka), arvot ja budjetti sekä
katselmoida vuosittaiset toimintasuunnitelmat;
●
tehdä ehdotukset yhtiökokoukselle ja kutsua
yhtiökokous koolle;
●
seurata ja valvoa tilinpäätösraportoinnin
prosessia ja varmistaa, että raportointiprosessi
tuottaa oikeaa tietoa, sekä hyväksyä tärkeät
laskentaperiaatteet;
●
seurata ja valvoa kestävyysraportoinnin
prosessia;
●
tarkastaa ja valvoa vuosikatsausten ja
tilinpäätösten sekä puolivuosikatsausten ja
liiketoimintakatsausten laatua ja oikeellisuutta;
●
seurata yhtiön taloudellista tilaa ja rahoituksen
riittävyyttä;
●
tarkastaa ulkoisen tilintarkastuksen suunnitelma
sekä kestävyysraportoinnin varmennuksen
suunnitelma, hyväksyä ulkoisen tilintarkastuksen
sekä kestävyysraportoinnin varmennuksen
budjetit sekä uudet toimeksiannot, jotka ylittävät
erikseen asetetut rajat;
●
tavata tarvittaessa ulkoinen tilintarkastaja
ja kestävyysraportoinnin varmentaja ja
katselmoida kaikki ulkoisen tilintarkastajan ja
kestävyysraportoinnin varmentajan antamat
olennaiset raportit;
●
päättää mahdollisten palkitsemisjärjestelmien
periaatteista sekä saattaa palkitsemispolitiikka
ja palkitsemisraportti yhtiökokouksen
käsiteltäväksi;
●
seurata ja arvioida lähipiiritoimia; sekä
●
seurata toiminnan vaatimuksenmukaisuutta.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
136

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Hallitus huolehtii tarkastusvaliokunnan tehtävistä.
Osana näitä tehtäviä hallitus
●
seuraa ja arvioi taloudellista sekä
kestävyysraportointia koskevaa
raportointijärjestelmää;
●
seuraa ja arvioi yhtiön sisäisen valvonnan ja
tarkastuksen sekä riskienhallintajärjestelmien
tehokkuutta;
●
seuraa ja arvioi yhtiön lähipiirin kesken tehtäviä
sopimuksia ja muita oikeustoimia, täyttävätkö
ne vaatimukset tavanomaiseen toimintaan
kuulumisesta ja markkinaehdoista;
●
seuraa ja arvioi tilintarkastajan sekä
kestävyysraportin varmentajan
riippumattomuutta ja erityisesti
tämän harjoittamaa muiden kuin
tilintarkastuspalvelujen ja kestävyysraportoinnin
varmentamista koskevien palveluiden
tarjoamista;
●
seuraa yhtiön tilintarkastusta sekä tarvittaessa
kestävyysraportoinnin varmentamista;
●
valmistelee yhtiön tilintarkastajan sekä
tarvittaessa kestävyysraportointitarkastajan
valinnan; sekä
●
käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
annettavan selvityksen ja palkitsemisraportin.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen
estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.
Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on yli
puolet jäsenistä. Componentan lakiasiainjohtaja
osallistuu hallituksen kokouksiin sihteerinä.
Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan
puheenjohtajan johdolla vuosittain sisäisenä
itsearviointina.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Componentalla on osakkeenomistajien
nimitystoimikunta, jonka tehtävänä on vuosittain
valmistella ja esitellä seuraavalle varsinaiselle
yhtiökokoukselle tehtävät ehdotukset hallituksen
jäseniksi ja hallituksen jäsenten palkkioiksi.
Nimitystoimikunta kutsutaan vuosittain
kokoon pyytämällä yhtiön kolmea suurinta
osakkeenomistajaa per 31. elokuuta nimeämään
yksi jäsen nimitystoimikuntaan. Lisäksi yhtiön
hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan
asiantuntijajäsenenä.
Nimitystoimikunnan jäsenet valitsevat
keskuudestaan puheenjohtajan. Nimitystoimikunnan
ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle yhtiön
hallituksen puheenjohtaja ja sen jälkeen kokoukset
kutsuu koolle nimitystoimikunnan puheenjohtaja.
Nimitystoimikunta antaa ehdotuksensa
yhtiökokoukselle viimeistään varsinaista
yhtiökokousta edeltävän tammikuun loppuun
mennessä. Nimitystoimikunta huolehtii siitä, että
ehdotus esitellään yhtiökokouksessa.
Nimitystoimikunnalla on kirjallinen työjärjestys, jonka
mukaisesti sen tehtävät ovat:
●
valmistella ja esitellä yhtiökokoukselle tehtävä
ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi,
●
valmistella ja esitellä yhtiökokoukselle tehtävä
ehdotus hallituksen jäseniksi,
●
valmistella ja esitellä yhtiökokoukselle tehtävä
ehdotus hallituksen jäsenten palkitsemisesta,
sekä
●
etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.
Hallituksen monimuotoisuus
Ehdotusta tehdessään nimitystoimikunta
ottaa huomioon yhtiön hallituksen
monimuotoisuuspolitiikan.
Monimuotoisuuspolitiikan mukaan hallitukseen
ehdotetuilla henkilöillä tulee olla monipuolista
osaamista kansainvälisesti toimivien
yritysten liiketoiminnasta ja kehittämisestä.
Monimuotoisuuspolitiikan mukaan hallituksen
työskentelyn kannalta olisi hyödyllistä, jos jollakin
hallituksen jäsenellä olisi kokemusta yhtiön
toimialasta tai merkittävästä asiakasryhmästä.
Hallituksen jäseniä valittaessa tavoitteena on,
että hallituksen jäsenet edustavat kumpaakin
sukupuolta hallinnointikoodissa suositellulla
tavalla ja heidän osaamisensa ja kokemuksensa
liiketoiminnan eri osa-alueilta (mukaan lukien
tuotanto, myynti, rahoitus ja taloushallinto)
täydentävät toisiaan ja kattavat teollisuus-
ja pörssiyrityksen keskeiset toiminnot.
Tavoitteena on lisäksi varmistaa jatkuvuus
siten, että ainakin osalla hallitukseen valittavista
henkilöistä on pitempiaikaista kokemusta yhtiön
liiketoiminnasta.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
137

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys

nykyisellään riittävissä määrin yhtiön hallituksen
monimuotoisuuspolitiikkaa. Hallituksessa olevilla
henkilöillä on monipuolista osaamista kansainvälisesti
toimivien yritysten liiketoiminnasta ja kehittämisestä,
kokemusta yhtiön toimialasta sekä toisiaan
täydentävää kokemusta liiketoiminnan eri osa-
alueista. Hallituksen jäsenistä miehiä on kolme ja
naisia yksi.
Toimitusjohtaja
Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää
toimitusjohtajan palkasta ja muusta palkitsemisesta.
Hallitus huolehtii, että toimitusjohtajalle
toimisuhteen perusteella suoritettavat taloudelliset
etuudet ovat yhtiön voimassa olevan toimielinten
palkitsemispolitiikan mukaisia.
Toimitusjohtaja vastaa Componentan liiketoiminnan

yhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.
Toimitusjohtaja valmistelee ja esittelee hallituksen
kokouksessa käsiteltävät asiat ja toimeenpanee
hallituksen päätökset. Hän raportoi hallitukselle
muun muassa yhtiön taloudellisesta tilasta,
liiketoimintaympäristöstä ja muista merkittävistä
asioista. Toimitusjohtaja valmistelee myös konsernin
strategian hallituksen päätettäväksi ja toimeenpanee
hallituksen hyväksymän strategian.
Toimitusjohtaja on Componentan johtoryhmän
puheenjohtaja.
Johtoryhmä
Componentan johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa
Componentan johtamisessa ja kehittämisessä.
Konsernin hallitus päättää johtoryhmän jäsenten
nimittämisestä ja heidän työsuhteidensa
ehdoista toimitusjohtajan esityksen perusteella
konsernissa käytössä olevan ”yksi yli yhden”
-hyväksymisperiaatteen mukaisesti.
Componentan johtoryhmän jäseniä ovat tärkeimpien
konsernitason toimintojen vastuunalaiset johtajat.
Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti vähintään

konsernin liiketoimintatavoitteiden toteuttaminen ja
liiketoiminnan kehittäminen.
Riskienhallinta, valvonta-
ympäristö, sisäinen valvonta-
ja sisäinen tarkastus
Riskienhallinta on osa yhtiön valvontajärjestelmää ja
sillä pyritään varmistamaan yhtiön liiketoimintaan
vaikuttavien riskien tunnistaminen, arviointi

liiketoimintaan vaikuttavat uhat ja mahdollisuudet ja
varmistamaan liiketoiminnan jatkuvuus.
Componentan taloudelliseen raportointiin liittyvän
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena
on varmistaa, että raportointi on luotettavaa ja että
soveltuvia lakeja sekä säännöksiä on noudatettu.
Hallitus valvoo konsernin taloudellista
raportointiprosessia sekä seuraa sisäisen valvonnan,
sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien
tehokkuutta.
Componenta laatii taloudellisen raportointinsa

arvopaperimarkkinalain, kirjanpitolain ja
kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen
mukaisesti noudattaen samalla Finanssivalvonnan
määräyksiä ja ohjeita sekä Nasdaq Helsinki Oy:n
pörssin sääntöjä.
Riskienhallinta
Hallitus vahvistaa periaatteet ja
vastuut riskienhallinnalle sekä seuraa
riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta.
Toimitusjohtaja valvoo riskienhallintaohjelman
toteutumista siten, että se keskittyy paikallisen ja
operatiivisen toiminnan kannalta olennaisiin asioihin.
Johtoryhmä osallistuu riskien tunnistamiseen,
arviointiin, vastuuttamiseen ja kontrollointiin.
Talousjohtaja vastaa Componentan riskienhallinnan
kehittämisestä.
Liiketoimintajohdon tehtävänä on tunnistaa ja
hallita vastuualueensa riskejä osana operatiivista
toimintaansa.
Jokainen työntekijä vastaa omaan työhönsä liittyvien
ja muutoin hallitsemiensa riskien tunnistamisesta,
arvioinnista ja raportoinnista omalle esihenkilölleen.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
138

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyviä
rahoitusriskejä hallitaan Componentan hallituksen
vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti.
Konsernirahoitus hallinnoi rahoitusriskejä sekä
turvaa osaltaan oman ja vieraan pääoman ehtoisen
rahoituksen saatavuuden kilpailukykyisin ehdoin.

hallinnoinnista ja mahdollisesta suojauksesta.
Konsernin johtoryhmä käy vuosittain läpi
riskienhallintaprosessin (ERM) ja seuraa
säännöllisesti toiminnan merkittävimpiä riskejä.
Riskienhallintaprosessissa riskit tunnistetaan
ja arvioidaan sekä päätetään niihin liittyvistä
korjaavista toimenpiteistä.
Valvontaympäristö
Componentan sisäisen valvonnan tarkoituksena on
varmistaa, että konserni toimii strategiaa toteuttaen
tehokkaasti ja tuloksellisesti, että riskienhallinta
on asianmukaisesti ja riittävästi järjestetty ja
että taloudellinen ja toiminnan raportointi sekä
kestävyysraportointi on luotettavaa. Valvonnan
perustana ovat Componentan arvot sekä yhtiön
toimintaperiaatteet, politiikat ja menettelyohjeet.

päivittäistä toimintaa.
Taloudellinen raportointi ja sen oikeellisuuden
valvonta perustuvat vuosittain tehtäviin ja
vahvistettaviin budjetteihin, kuukausittain
tehtäviin ennusteisiin sekä tulosraportointiin, jolla
toteumaa verrataan budjettiin ja ennusteisiin.
Taloudellisesta raportointiprosessista ja siihen
liittyvistä yhtenäisistä ja säännöllisesti päivitettävistä
ohjeista vastaavat konsernin talousorganisaatio ja
yksiköiden hallinto yhteistyössä.
Avoin ja riittävä viestintä varmistaa tehokkaan
ja toimivan valvontaympäristön. Raportoinnin
työkalut sekä talousraportoinnin ohjeet ja
periaatteet on käyty läpi kaikkien talousraportointiin
osallistuvien kanssa kunkin vastuiden mukaisesti.
Talousraportoinnin ohjeet sekä periaatteet ovat
saatavilla konsernin talousorganisaatiosta sekä
konsernin intranetistä siltä osin kuin ohjeet
koskettavat konsernin muitakin funktioita.

vastaavasta informoidaan talousorganisaation
sisällä säännöllisesti kunkin vastuiden mukaisesti.
Konsernin talousjohtaja raportoi sisäiseen
valvontaan liittyvistä asioista säännöllisesti
hallitukselle.
Kestävyysraportoinnin sisäiset kontrollit koostuvat
muun muassa tarkistuksista, joissa kerätyn tiedon
oikeellisuus arvioidaan aina vähintään kahdessa
eri vaiheessa raportointiprosessia, ja neljän silmän
periaatteesta, jota käytetään laskennallisen tiedon
varmentamiseen. Mahdolliset raportointiprosessiin
olennaisesti vaikuttavat sisäisen valvonnan
havainnot raportoidaan johtoryhmälle ja
hallitukselle vähintään kerran vuodessa.
Sisäinen valvonta
Componentan toiminnan tuloksellisuutta ja
tehokkuutta sekä taloudellisten tavoitteiden
toteutumista seurataan koko konsernin kattavalla
taloudellisella raportoinnilla säännöllisesti.
Taloudelliseen raportointiin liittyvän sisäisen
valvonnan toimenpiteiden tehokkuutta
valvovat hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmä ja
liiketoimintojen operatiiviset johtoryhmät.
Konsernilaajuiset yhtenäiset toimintatavat
kattavat myös raportoinnin, johon liittyvät
ohjeet kommunikoidaan säännöllisesti
raportointiprosessiin osallistuvien kanssa kunkin
vastuiden mukaisesti. Konsernin controller seuraa
konserninlaajuisten raportointiprosessien ohjeiden
mukaisten toimenpiteiden toteutumista yhdessä
talousjohtajan kanssa.
Controllerit vastaavat operatiivisten yksiköiden
talousraportoinnista yhdessä yksikön johdon
kanssa. Kunkin liiketoimintayksikön ja
liiketoiminta-alueen johtoryhmä analysoi oman
talousraporttinsa, mukaan lukien volyymit, tuotot,
kustannukset, kannattavuuden ja käyttöpääoman,
kuukausittain ennen konsernin johtoryhmän
raportointikokousta.
Konsernin tuloksen lopullisesta arvioinnista vastaa
hallitus.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
139

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Componenta-konserni ei ole toistaiseksi katsonut
tarkoituksenmukaiseksi järjestää erillistä omaa
sisäisen tarkastuksen toimintoa liiketoiminnan
laajuus ja luonne huomioon ottaen (mm. kaikki

vuosittain hyväksymän sisäisen valvonnan
vuosisuunnitelman mukainen sisäisten
kontrollien kehittäminen ja niiden itsearviointi
sisältäen tulosten raportoinnin hallitukselle
sekä mahdollisten sisäisen tarkastuksen
tyyppisten toimenpiteiden toteuttamisvastuu
on organisoitu yhtiön taloushallinnossa. Edellä
kerrottu on huomioitu myös vuosittaisen
tilintarkastussuunnitelman sisällössä ja laajuudessa.
Hallitus arvioi vuosittain tarvetta perustaa
riippumaton sisäisen tarkastuksen toiminto.
Konserni voi käyttää sisäisiä resursseja tai ulkoisia
palveluntuottajia toteuttamaan erillisiä sisäisiä
tarkastuksia tarpeen mukaan.
Sisäpiirihallinto
Componenta noudattaa markkinoiden

ja sen nojalla annettuja 2-tason säännöksiä,
arvopaperimarkkinalain ja rikoslain säännöksiä,

Authority) ja Finanssivalvonnan sääntöjä ja ohjeita
sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta siinä
muodossa, kuin ne kulloinkin ovat voimassa.
Näitä täydentää yhtiön oma sisäpiiriohje, jolla on
tarkoitus luoda selkeät toimintaohjeet ja säännöt
sisäpiiriasioiden hallinnosta, sisäpiiritiedon
julkistamisesta, sisäpiiriluetteloiden ylläpidosta
ja johtohenkilöiden sekä näiden lähipiirien

sisäpiiriläisille.

Componentan johtohenkilöt (hallitus,
toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä) ja heidän
lähipiirinsä ilmoittavat omaan lukuunsa tehdyt
Componentan osakkeisiin tai vieraan pääoman
ehtoisiin välineisiin tai niihin liittyviin johdannaisiin
tai muihin rahoitusvälineisiin liittyvät kaupat ja muut
liiketoimet Componentalle ja Finanssivalvonnalle
viimeistään kolmen työpäivän kuluessa liiketoimen
tekemisestä. Liiketoimien ilmoitusvelvollisuuden
alkamisen alaraja on 20 000 euroa kalenterivuoden
aikana. Componenta tiedottaa yllä mainituista
kaupoista ja liiketoimista soveltuvan lainsäädännön
mukaisesti.
Componenta noudattaa kaupankäyntikieltoa
(ns. suljettu ikkuna), joka alkaa 30 päivää ennen
taloudellisen raportin tai tilinpäätöstiedotteen
julkaisemista ja päättyy taloudellisen raportin
tai tilinpäätöstiedotteen julkaisemiseen. Tällöin
yhtiön ilmoitusvelvolliset johtohenkilöt (hallitus,
toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä) eivät
saa käydä kauppaa tai toteuttaa omaan lukuunsa
tai kolmannen osapuolen lukuun, suoraan tai
välillisesti, liiketoimia, jotka liittyvät Componentan
osakkeisiin tai vieraan pääoman ehtoisiin välineisiin
tai niihin liittyviin johdannaisiin tai muihin
rahoitusvälineisiin. Tämä kaupankäyntikielto
koskee myös Componentan erikseen määrittelemiä
taloudellisten raporttien valmisteluun osallistuvia
henkilöitä.

sellaisista hankkeista ja tapahtumista,
joilla toteutuessaan todennäköisesti olisi
huomattava vaikutus Componentan osakkeiden,
rahoitusvälineiden tai niihin liittyvien johdannaisten
arvoon, ja joiden julkistamista on MAR:n mukaisesti
lykätty. Jokainen henkilö, joka saa hankkeeseen
liittyvää sisäpiiritietoa, merkitään hankekohtaiseen
sisäpiiriluetteloon. Mikäli sisäpiiritietoa ilmaistaan
Componentan ulkopuolisille (esimerkiksi
taloudelliset tai muut neuvonantajat), on tiedon
luovuttajan varmistettava, että tiedon vastaanottaja
sitoutuu pitämään tiedon luottamuksellisena ja
noudattaa voimassa olevaa sisäpiirisääntelyä.
Componentan puolesta ja lukuun toimivia
ulkopuolisia tahoja koskee erillinen velvoite laatia ja
ylläpitää sisäpiiriluetteloa henkilöistä, joilla on pääsy
sisäpiiritietoon.
Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitty
henkilö ei saa ilmaista hänellä olevaa sisäpiiritietoa
laittomasti ulkopuoliselle tai muulle Componentan
työntekijälle, käydä kauppaa tai tehdä liiketoimia
Componentan rahoitusvälineillä, tai neuvoa muita
tällaisissa liiketoimissa. Myös Componentan
rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen
muuttaminen ja peruminen on kiellettyä silloin, kun
henkilöllä on sisäpiiritietoa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
140

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys


toimii lakiasiainjohtaja.
Tilintarkastus
Varsinainen yhtiökokous valitsee tilintarkastajan
hallituksen ehdotuksen pohjalta ja päättää
tilintarkastajalle maksettavista palkkioista.
Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

olla Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä
tilintarkastusyhteisö. Voimassa olevien
tilintarkastussäännösten mukaisten tehtävien lisäksi
tilintarkastaja raportoi säännöllisesti Componentan
hallitukselle.
Tilintarkastajan peräkkäisten toimikausien
yhteenlaskettu kesto voi päävastuullisen
tilintarkastajan osalta olla enintään kymmenen
vuotta. Lisäksi Componenta noudattaa

säännöksiä tilintarkastusyhteisön toimikausien
enimmäiskestosta.

yhteydessä osakkeenomistajille lain edellyttämän
tilintarkastuskertomuksen ja raportoi säännöllisesti
havainnoistaan hallitukselle.
Lähipiiritoimia koskevat
periaatteet
Componenta noudattaa lähipiiritoimien
seurannassa ja raportoinnissa soveltuvaa
lainsäädäntöä, kansainvälisten tilinpäätös-
standardien vaatimuksia sekä listayhtiöiden
hallinnointikoodia. Lähipiiritoimien seurannasta
ja arvioinnista vastaa Componentan hallitus, joka
on myös hyväksynyt lähipiiritoimien seurantaa ja
arviointia koskevat periaatteet.

henkilöistä ja yhteisöistä lähipiiritoimien
tunnistamiseksi. Kukin lähipiiriin kuuluva henkilö
tai yhteisö on velvoitettu ilmoittamaan tai muulla
tavoin saattamaan mahdolliset eturistiriidat oma-
aloitteisesti yhtiön tietoon.
Componentan hallitus tai tarvittaessa yhtiökokous
päättää esteellisyyssäännökset huomioiden
lähipiiritoimista, jotka eivät kuulu yhtiön
tavanomaiseen toimintaan tai joka tehdään
tavanomaisista kaupallisista ehdoista poiketen.
Componenta voi tehdä lähipiirin kanssa liiketoimia,
jotka liittyvät yhtiön vakioehtoisiin sopimuksiin
tai asiakkaille ja henkilöstölle yleisesti tarjottaviin
normaalin hinnoittelun puitteissa tehtyihin
sopimuksiin tai alittavat hyväksyttyjen periaatteiden
mukaisen euromääräisen rajan. Componentan
hallitus seuraa ja arvioi, miten yhtiön ja sen lähipiirin
kesken tehtävät sopimukset ja muut oikeustoimet
täyttävät vaatimukset tavanomaiseen toimintaan
kuulumisesta ja markkinaehdoista.
Tiedot lähipiiriyhtiöiden kanssa tehdyistä
liiketoimista haetaan Componentan kirjanpidosta
puolivuosittain säännöllisen taloudellisen
raportoinnin yhteydessä. Lähipiiriin kuuluvien
henkilöiden palkkioita ja työsuhde-etuuksia
seurataan erikseen tilinpäätösraportointia
varten. Componenta raportoi lähipiiritoimista
säännöllisesti vuosittain tilinpäätöksessään.
Lisäksi Componenta julkistaa lähipiiritoimet
arvopaperimarkkinalain, pörssin sääntöjen ja
markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaan.
Tiedottaminen
Tiedot Componentasta ja sen hallinnoinnista
julkistetaan yhtiön verkkosivuilla. Kaikki
Componentan julkistamat tiedotteet ja raportit
ovat saatavissa yhtiön verkkosivuilla heti niiden
julkaisun jälkeen.


palkitsemisraportti, ovat luettavissa osoitteessa
www.componenta.com.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
141

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Muut asiat
Väärinkäytöksistä ilmoittaminen
(Whistleblowing)
Componentalla on käytössään menettelyohjeet
yhtiön työntekijöiden ja muiden sidosryhmien
tekemien sisäpiirikaupan, markkinoiden
manipuloinnin sekä niiden yrityksen tai
epäilyn, kirjanpitoon, sisäiseen valvontaan,
tilintarkastukseen tai yhtiön muuhun toimintaan
liittyvän laittoman tai epärehellisen menettelyn
ilmoitusten (”whistleblowing-ilmoitus”) käsittelyyn.

vastaanottamaan ja käsittelemään mahdolliset
whistleblowing-ilmoitukset.
Jokainen Componentan työntekijä on velvollinen
ilmoittamaan havaitsemistaan lain, yhtiön
toimintaohjeiden tai muiden Componentan
antamien ohjeiden vastaisesta toiminnasta tai
noudattamatta jättämisestä. Componentan
työntekijät voivat ilmoittaa yhtiön toimintaohjeiden
tai muiden Componentan antamien ohjeiden
vastaisesta toiminnasta esihenkilölleen. Kaikilla
Componentan esihenkilöillä on velvollisuus neuvoa,
miten väärinkäytösten suhteen tulee toimia. Asiassa
voi myös olla yhteydessä yhtiön lakiasiainjohtajaan.
Componentan toimintaohjeiden sekä säännösten
ja määräysten epäillyistä rikkomuksista voi
ilmoittaa myös anonyymin whistleblowing-kanavan


verkkosivuilta, tai postitse Componenta Oyj,
Lakiasiat, Teknobulevardi 3–5, 01530 Vantaa.
Componentan työntekijöiden lisäksi nämä
kanavat ovat kaikkien yhtiön ulkopuolisten
käytössä. Riippumatta siitä, mitä kautta ilmoitus
on tullut, kaikki vilpittömät väitteet mahdollisista
Componentan toimintaohjeiden tai muiden
yhtiön antamien ohjeiden vastaisesta toiminnasta
tai noudattamatta jättämisestä tutkitaan
tasapuolisesti ja perusteellisesti asianmukaista

Componenta huolehtii siitä, ettei yhdellekään
työntekijälle, joka ilmoittaa lain, yhtiön
toimintaohjeiden tai muiden Componentan
antamien ohjeiden rikkomisesta, aiheudu
mitään vahingollisia seuraamuksia ilmoituksen
tekemisestä.
Hallinnointi vuonna 2025
Yhtiökokous
Vuonna 2025 varsinainen yhtiökokous kokoontui
23.4.2025. Kokouksessa oli edustettuna
29,57 % yhtiön osakkeista ja äänistä. Varsinaisen
yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä yhtiön
verkkosivuilla.
Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin
Technopolis Aviapoliksen luentosalissa Akropolis 2,
osoitteessa Teknobulevardi 3–5, 01530 Vantaa.
Hallitus
Varsinainen yhtiökokous 23.4.2025 valitsi
hallitukseen seuraavat neljä jäsentä: Tomas


pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus
valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Harri

Vuoden 2025 lopussa hallituksen jäsenistä oli naisia
25 % ja 75 % miehiä.
Componentan hallitus on arvioinut jäsentensä
riippumattomuutta kerran vuoden 2025 aikana.


ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä
osakkeenomistajista.
Hallitus ei perustanut keskuudestaan valiokuntia
tilikaudella 2025


Anne Koutonen (varapuheenjohtaja), Tomas

Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
142

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen kokoonpano 31.12.2025
Syntymä-
vuosi
Koulutus Päätoimi Hallituksen
jäsen vuodesta
Osakeomistus
31.12.2025
Harri Suutari
puheenjohtaja
1959  hallitusammattilainen 2019
(2012–2015)
Välillinen omistus
182 889 kpl
Anne Koutonen
varapuheenjohtaja
1962 KTM hallitusammattilainen 2017 –
Tomas Hedenborg
1959  hallitusammattilainen 2021 Välillinen omistus
5 100 kpl
Lars Wrebo
1962 Msc,
Mechanical
Engineering
hallitusammattilainen 2024 9 000 kpl
Lisätietoja hallituksen jäsenistä on tämän selvityksen sivulla 145.
Hallituksen kokoukset
Vuoden 2025 aikana hallitus kokoontui 14 kertaa.
Hallituksen jäsen Läsnäolo
kokouksissa
Läsnäolo,
%
Harri Suutari
puheenjohtaja
 100 %
Anne Koutonen
varapuheenjohtaja
 100 %
Tomas Hedenborg
 100 %
Lars Wrebo
 85,71 %
Petteri Walldén
 100 %
Hallitus arvioi toimintaansa puheenjohtajan johdolla
syyskuussa 2025.
Osakkeenomistajien
nimitystoimikunta 2025
Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat
24.9.2026 alkaen seuraavat jäsenet:
●
Kyösti Kakkonen, s. 1956, toimitusjohtaja,
kauppaneuvos, edustaen osakkeenomistajaa
Joensuun Kauppa ja Kone Oy
●

hallituksen puheenjohtaja, edustaen
osakkeenomistajaa Etra Capital Oy
●

edustaen osakkeenomistajaa Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Elo.
Kyösti Kakkonen toimii nimitystoimikunnan
puheenjohtajana.
Toimikunnan jäsenistä 100 % on miehiä.
Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluivat
1.1.–24.9.2025 Kyösti Kakkonen, toimitusjohtaja,
kauppaneuvos, edustaen osakkeenomistajaa

Componenta Oyj:n hallituksen puheenjohtaja,
edustaen osakkeenomistajaa Etra Capital Oy sekä
toimien nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä;
ja Erkka Kohonen, vanhempi salkunhoitaja,
edustaen osakkeenomistajaa Keskinäinen

nimitystoimikunnan puheenjohtajana.
Nimitystoimikunta kokoontui vuoden 2025 aikana
kaksi (2) kertaa ja sen jäsenten keskimääräinen
osallistumisprosentti kokouksiin oli 100.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
143

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Componentan johtoryhmän jäsenet 31.12.2025
Tehtävä
Syntymä-
vuosi Koulutus
Johtoryhmän
jäsen vuodesta
Osakeomistus
31.12.2025
Optiot
31.12.2025
Sami Sivuranta
toimitusjohtaja 1975  2019 5 623 2023A:
16 668 kpl
2023B:
16 668 kpl
2023C:
16 668 kpl
Marko Karppinen
talousjohtaja 1971 KTM 2016 7 512 2023A:
16 668 kpl
2023B:
16 668 kpl
2023C:
16 668 kpl
Pasi Mäkinen
operatiivinen
johtaja
1969 insinööri 2015 14 700 2023A:
16 668 kpl
2023B:
16 668 kpl
2023C:
16 668 kpl
Hanna Seppänen
lakiasiainjohtaja 1974 OTM 2021 2 208 2023A:
16 668 kpl
2023B:
16 668 kpl
2023C:
16 668 kpl
Kukin optio-oikeus 2023A, 2023B ja 2023C oikeuttaa merkitsemään yhden yhtiön uuden tai hallussa olevan osakkeen.
Lähipiiriliiketoimet
Vuonna 2025 yhtiöllä ei ollut tavanomaisesta
liiketoiminnasta poikkeavia tai tavanomaisista
kaupallisista ehdoista poikkeavia lähipiiriliiketoimia.
Tilintarkastajan ja kestävyys-
raportoinnin varmenta-jan palkkiot
Vuonna 2025 Componentan varsinaisena
tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö
Pricewaterhouse-Coopers Oy. Päävastuullisena

Componentan kestävyysraportoinnin varmentajana

kestävyysraportoinnin varmentajana toimi KHT,
kestävyysraportointitarkastaja (KRT) Laura Castrén.

tilintarkastajalle sekä kestävyysraportoinnin
varmentajalle maksettiin palkkio laskun mukaan.
Vuonna 2025 suoriteperusteiset palkkiot Componenta-
konserniin kuuluvien yhtiöiden tilintarkastajalle ja
kestävyysraportoinnin varmentajalle olivat yhteensä
noin 234 200 (234 000) euroa, jotka jakautuivat
seuraavasti:
Tilintarkastajan ja
kestävyysraportoinnin
varmentajan palkkiot, euroa 2025 2024
Tilintarkastuksesta 189 000 184 000
Tilintarkastukseen
liittymättömät palvelut 5 200 10 000
Kestävyysselvityksen tarkastuksesta 40 000 40 000
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
144

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Hallitus 31.12.2023
Harri Suutari
s. 1959, insinööri
– hallituksen puheenjohtaja 2012–2015 ja
vuodesta 2019–
– hallituksen jäsen 2012–2015 ja vuodesta
2019–
– riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä
osakkeenomistajista
Keskeinen työkokemus
Componenta Oyj, toimitusjohtaja, 2015–2019
Hallitusammattilainen, 2012–2015
PKC Group Oyj, toimitusjohtaja, 2002–2005 ja
2008–2012
Ponsse Oyj, toimitusjohtaja, 1994–2000
Kajaani Automatiikka Oy, toimitusjohtaja,
1984–1996
Keskeiset luottamustoimet
Konesilta Oy, hallituksen puheenjohtaja
Mainoslähde Oy, hallituksen puheenjohtaja
Proventia Group Oy, hallituksen puheenjohtaja
PunaMusta Media Oyj, hallituksen
puheenjohtaja

puheenjohtaja
Oy M-Filter Ab, hallituksen jäsen
Prometec Tools Oy, hallituksen jäsen
Componentan osakkeita

Anne Koutonen
s. 1962, KTM
– hallituksen jäsen vuodesta 2017–,
varapuheenjohtaja vuodesta 2019–
– riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä
osakkeenomistajista
Keskeinen työkokemus

2018
Nokian Renkaat Oyj, treasurer, 2005–2006
Nokian Renkaat Oyj, manager, treasury, 1997–
2005

1995–1997

rahoituspankki, manager, domestic money
market, 1992–1994

Keskeiset luottamustoimet
Modulight Oyj, hallituksen puheenjohtaja
Tammer Brands Oy, hallituksen puheenjohtaja

Kemppi Oy, hallituksen jäsen
Kojamo Oyj, hallituksen jäsen
Merus Power Oyj, hallituksen jäsen

Componentan osakkeita
–
Tomas Hedenborg

– hallituksen jäsen vuodesta 2021–
– riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä
osakkeenomistajista
Keskeinen työkokemus
Fabel Advisory Oy Ab, toimitusjohtaja 2019–
Orgalim, puheenjohtaja, 2015–2019
Fastems Oy Ab, toimitusjohtaja, 2013–2019

2017

Finn-Power Oy, toimitusjohtaja, 2005–2011
HBPO GmbH, toimitusjohtaja, 2001–2005





Keskeiset luottamustoimet
Temet Group Oy, hallituksen puheenjohtaja
Kemppi Oy, hallituksen jäsen
Meconet Oy, hallituksen jäsen

Vexlum Oy, hallituksen jäsen
Componentan osakkeita

Hallitus 31.12.2025
Lars Wrebo
s. 1962, Msc, Mechanical Engineering
– hallituksen jäsen vuodesta 2024–
– riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä
osakkeenomistajista
Keskeinen työkokemus

ja valmistus, 2012–2016
MAN Truck & Bus, Tuotanto- ja
logistiikkajohtaja, 2006–2012

2006

1996–2001

useita johtotehtäviä
valmistuksessa ja logistiikassa, 1986–1996
Keskeiset luottamustoimet

AQ Group, hallituksen jäsen
Componentan osakkeita

Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
145

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sami Sivuranta

– toimitusjohtaja vuodesta 2020–
– johtoryhmän jäsen vuodesta 2019–,
puheenjohtaja vuodesta 2020–
Keskeinen työkokemus
Componenta Oyj, kehitysjohtaja, 2019–2020

Consolis Parma Oy, liiketoiminnan
kehitysjohtaja, 2016–2017
Componenta Oyj, kehitysjohtaja, 2016
Componenta BV, tehtaanjohtaja Heerlenin
valimo, 2015–2016
Componenta Oyj, tuotantosiirroista vastaava
johtaja, 2012–2014
Componenta Oyj, myyntijohtaja
Koneenrakennus Pohjoismaat, 2010–2012
Componenta Oyj, tuotantosiirroista vastaava
päällikkö, 2009–2010
Componenta Karkkila Oy, tuotantopäällikkö,
2006–2009
Componenta Karkkila Oy, laatu- ja
ympäristöpäällikkö, 2004–2006
Keskeiset luottamustoimet

Teknologiateollisuus ry, hallituksen varajäsen
Componentan osakkeita
5 623 kpl
Optioita*
2023A: 16 668 kpl
2023B: 16 668 kpl
2023C: 16 668 kpl
Johtoryhmä 31.12.2025
Marko Karppinen
s. 1971, KTM
– talousjohtaja vuodesta 2016–
– johtoryhmän jäsen vuodesta 2016–
Keskeinen työkokemus
Componenta Oyj, kehitysjohtaja, 2016
Componenta Turkki, johtaja, liiketoiminnan
kehitys, 2016
PKC Group Oyj, johtaja, sisäinen tarkastus,
2013–2016
PKC Group Oyj, talousjohtaja (väliaikainen)
Etelä-Amerikan alue, 2013–2014

2011–2013
Proventia Group Oy, talousjohtaja, 2007–2011
PKC Group Oyj, talousjohtaja, 2003–2007
Ponsse Oyj, talousjohtaja ja muita
taloushallinnon tehtäviä, 1994–2001
Componentan osakkeita
7 512 kpl
Optioita*
2023A: 16 668 kpl
2023B: 16 668 kpl
2023C: 16 668 kpl
Pasi Mäkinen
s. 1969, insinööri
– operatiivinen johtaja vuodesta 2020–
– johtoryhmän jäsen vuodesta 2015–
Keskeinen työkokemus
Componenta Oyj, liiketoimintajohtaja,
Materiaalipalvelut, 2019–2020
Componenta Oyj, operatiivinen johtaja, 2017–
2019
Componenta Oyj, Turkin rautaliiketoiminnan
johtaja, 2016–2017

johtaja, 2015–2016
Valmet Technologies Oy, valimotoimintojen
johtaja, 2013–2015
Metso Foundries Jyväskylä Oy, toimitusjohtaja,
2008–2013

Jyväskylä Oy, tuotantopäällikkö, 1999–2008
Keskeiset luottamustoimet

Componentan osakkeita
14 700 kpl
Optioita*
2023A: 16 668 kpl
2023B: 16 668 kpl
2023C: 16 668 kpl
Hanna Seppänen
s. 1974
OTM, LL.M. (Tukholman yliopisto)
– lakiasiainjohtaja vuodesta 2021–
– johtoryhmän jäsen vuodesta 2021–
Keskeinen työkokemus

Terveystalo, johtava lakimies, 2013–2018

Asianajotoimisto Bird & Bird Oy, lakimies,
2008–2010
Orion Oyj, lakimies, 2002–2008
Turun yliopisto, lakimies, 2001–2002
Keskeiset luottamustoimet
–
Componentan osakkeita
2 208 kpl
Optioita*
2023A: 16 668 kpl
2023B: 16 668 kpl
2023C: 16 668 kpl
* Kukin optio-oikeus 2023A, 2023B ja 2023C oikeuttaa merkitsemään yhden yhtiön uuden tai hallussa olevan osakkeen.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2025
146

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj
Osoite: Teknobulevardi 3–5, 01530 Vantaa
Puhelin: +358 10 403 00

www.componenta.com
5493000SDCOXVGZDWK182025-01-012025-12-315493000SDCOXVGZDWK182024-01-012024-12-315493000SDCOXVGZDWK182025-12-315493000SDCOXVGZDWK182024-12-315493000SDCOXVGZDWK182023-12-315493000SDCOXVGZDWK182024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493000SDCOXVGZDWK182025-01-012025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493000SDCOXVGZDWK182025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493000SDCOXVGZDWK182024-12-31COM:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember5493000SDCOXVGZDWK182025-01-012025-12-31COM:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember5493000SDCOXVGZDWK182025-12-31COM:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember5493000SDCOXVGZDWK182024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember5493000SDCOXVGZDWK182025-01-012025-12-31ifrs-full:OtherReservesMember5493000SDCOXVGZDWK182025-12-31ifrs-full:OtherReservesMember5493000SDCOXVGZDWK182024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493000SDCOXVGZDWK182025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493000SDCOXVGZDWK182025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493000SDCOXVGZDWK182023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493000SDCOXVGZDWK182024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493000SDCOXVGZDWK182023-12-31COM:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember5493000SDCOXVGZDWK182024-01-012024-12-31COM:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember5493000SDCOXVGZDWK182023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember5493000SDCOXVGZDWK182024-01-012024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember5493000SDCOXVGZDWK182023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493000SDCOXVGZDWK182024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares