Taloudellinen
tieto
2023
Sisältö
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 2
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Katsaus vuoteen 
Hallituksen toimintakertomus
 Tilinpäätös
 Hallituksen esitys voitonjaosta
 Tilintarkastuskertomus
Vuosi 2023 oli Finnairille monella tapaa erityinen.
Saavutimme marraskuussa sadan vuoden iän ja
olemme maailman kuudenneksi vanhin edelleen
toimiva lentoyhtiö. Vielä merkittävämpi saavutus
kuitenkin oli liiketoimintamme palauttaminen
vuositasolla kannattavaksi koronapandemian ja
Venäjän ilmatilan sulkeutumisen muodostaman
kaksoiskriisin jälkeen.
Lennoillamme matkusti vuoden aikana 11
miljoonaa matkustajaa ja liikevaihtomme
kasvoi 3,0 miljardiin euroon. Vertailukelpoinen
liiketulos oli 184,0 miljoonaa euroa, kun se
vuonna 2022 oli 163,9 miljoonaa euroa tappiolla.
Onnistuimme yhdessä koko Finnair-tiimin kanssa
paitsi palauttamaan kannattavuutemme, myös
saavuttamaan syksyllä 2022 tavoitteeksi asetetun
5 prosentin vertailukelpoisen liikevoittotason noin
12 kuukautta tavoiteaikataulua nopeammin.
Kapasiteettimme tarjotuilla henkilökilometreillä
mitattuna oli vuonna 2023 noin 81 prosenttia
pandemiaa edeltäneen vuoden 2019
tasosta, kun mukaan lasketaan koneiden
ulosvuokraukset. Yksikkötuotto tarjotulta
henkilökilometriltä nousi 9,8 prosenttia vuodesta
2022 onnistuneen hinnoittelun sekä paremman
matkustajakäyttöasteen myötä.
Katsaus
vuoteen 2023
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 3
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Katsaus
vuoteen 2023
Kiitos Finnairin käänteestä kuuluu koko
sitoutuneelle henkilökunnallemme. Syksyllä
2022 alkanut kannattavuuden palauttamiseen
tähtäävän strategian toteutus on edennyt
järjestelmällisesti, ja olemme samalla
onnistuneet hyödyntämään vahvana pysyneen
matkustusmarkkinan tarjoamat mahdollisuudet.
Suuntasimme verkostomme kannattavasti,
saimme Airbus A330 -koneemme tuottavaan
käyttöön yhteistyöllä oneworld-kumppaneiden
kanssa ja onnistuimme kustannusten hallinnassa
kasvaneesta inflaatiosta huolimatta. Samalla
olemme tehostaneet myyntiämme ja lisänneet
suorien myyntikanavien osuutta, optimoineet
laivastoamme ja toteuttaneet satoja suuria ja
pieniä hankkeita, jotka ovat tukeneet tuottojen
kasvattamista ja kustannusten hallintaa. Jatkamme
Finnairin kannattavuudesta huolehtimista
myös tästä eteenpäin jatkuvan parantamisen
keinoja hyödyntäen.
Omistajien tuella on ollut oma, tärkeä
merkityksensä Finnairin käänteen
saavuttamisessa. Toteutimme marraskuussa
570 miljoonan euron merkintäoikeusannin, joka
tähtäsi Finnairin taseen ja taloudellisen aseman
vahvistamiseen, jotta pystyisimme paremmin
hallitsemaan rahoitusvelkojamme, tukemaan
kestävään kannattavaan kasvuun tähtäävän
strategiamme toteuttamista ja varmistamaan
kykymme toteuttaa investointeja tulevaisuudessa.
Tahdon osoittaa lämpimät kiitokseni kaikille
vanhoille ja uusille osakkeenomistajille, jotka
osallistuivat osakeantiimme.
Onnistuneen osakeannin avulla olemme muun
muassa maksaneet loput valtion myöntämästä
400 miljoonan euron pääomalainasta takaisin.
Maksoimme myös ylimääräisen 120 miljoonan
euron takaisinmaksuerän 600 miljoonan euron
TyEL-lainastamme. Taseemme on näiden
toimenpiteiden sekä vahvan koko vuoden tuloksen
ja kassavirran myötä aiempaa terveempi. Myös
rahoituskulumme pienenivät.
Asiakastyytyväisyytemme on pysynyt
kansainvälisessä vertailussa hyvällä tasolla, ja
nettosuositteluindeksimme koko vuodelta oli 35.
Lentojen täsmällisyys ja luotettavuus ovat keskeisiä
tekijöitä asiakastyytyväisyydessä. Jatkoimme
vuoden 2023 aikana lentojen täsmällistä
operointia tukevia kehityshankkeita. Toisin kuin
monet muut lentoyhtiöt, olemme pystyneet
operoimaan lähes kaikki lentomme ja välttämään
peruutuksia. Luotettavuutemme olikin jälleen
maailmanlaajuisesti mitattuna huippuluokkaa.
Jatkoimme investointeja asiakaskokemukseen.
Uusitut matkustamot ovat nyt jo 23:ssa
laajarunkokoneessa 25:stä. Aloitimme uuden,
kesällä 2024 aukeavan Schengen-loungen
rakennustyöt kotikentällämme Helsinki-Vantaalla.
Finnair Plus -ohjelmassa alkaa uusi aikakausi
maaliskuussa 2024, kun siirrymme käyttämään
Avios-kanta-asiakasvaluuttaa, ohjelmaan tulee
uusia etuja ja se muuttuu ostoihin käytettyyn
rahamäärään perustuvaksi. Kehitämme
jatkuvasti myös digitaalisten palveluidemme
toiminnallisuutta.
Jatkoimme vuoden 2023 aikana
vastuullisuustyötämme keskittyen erityisesti
lentojemme hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
Olemme sitoutuneet asettamaan tieteeseen
perustuvat päästövähennystavoitteet Science
Based Targets Initiativen mukaisesti, ja tulemme
jättämään päästövähennystavoitteemme
Science Based Targets Initiativen validoitavaksi
vuoden 2024 alkupuolella. Uusiutuvalla
lentopolttoaineella tulee olemaan merkittävä
rooli päästöjemme vähentämisessä, ja ostimme
vuoden 2023 alkupuolella toistaiseksi suurimman
kertaerän uusiutuvaa lentopolttoainetta.
Uusiutuvan lentopolttoaineen osuus
kokonaispolttoaineenkulutuksestamme on vielä
hyvin pieni, noin 0,2 prosenttia, mutta sen osuus
tulee nousemaan jatkossa.
Vuoden lopulla pääsimme juhlistamaan
satavuotista matkaamme yhdessä
sidosryhmiemme kanssa 11 maassa. Haluan
kiittää lämpimästi kaikkia asiakkaitamme,
kumppaneitamme, omistajiamme sekä kaikkia
finnairilaisia yhteisestä matkasta. Turvallisuus,
täsmällisyys, luotettavuus ja hyvä asiakaspalvelu
ovat prioriteettimme myös nyt alkaneella uudella
vuosisadalla.
Jaakko Schildt,
Väliaikainen toimitusjohtaja
“Omistajien tuella on ollut oma,
tärkeä merkityksensä Finnairin
käänteen saavuttamisessa.”
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 4
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toiminta-
kertomus
Liiketoimintamalli ja
toimintaympäristö
Taloudellinen kehitys
vuonna 
 Rahoitusasema ja investoinnit
 Laivasto
 Strategian toteutus
 Taloudellinen kehitys
–
 Muu kuin taloudellinen
kehitys 
 Muutokset yhtiön johdossa
 Osakkeet ja osakkeenomistajat
 Riskienhallinta
 Merkittävät riskit ja
epävarmuustekijät
 Liiketoiminnan kausiluonteisuus
ja herkkyydet
 Tulevaisuuden näkymät
 Vaihtoehtoiset tunnusluvut
 Vaihtoehtoisten tunnuslukujen
täsmäytys
 Muut tunnusluvut
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 5
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Liiketoimintamalli ja toimintaympäristö
Finnair on Euroopan, Pohjois-Amerikan,
Aasian ja Lähi-idän väliseen matkustaja- ja
lentorahtiliikenteeseen erikoistunut verkosto-
lentoyhtiö. Lisäksi se tarjoaa matkapalveluja
Aurinkomatkat-tuotemerkin alla. Finnair
tarjoaa suoria lentoja noin 40 maahan ja yli
100 kohteeseen.
Yhtiöllä on käytössään Finnair Plus -kanta-
asiakasohjelma, joka kannustaa asiakkaita
sitoutumaan yhtiöön sekä tuottaa arvokasta
asiakastietoa. Se on noin 4,5 miljoonalla
jäsenellään yksi Suomen suurimmista.
Jäsenmäärä on kasvanut 7 prosenttia vuoden
2023 aikana. Ohjelmassa on tällä hetkellä yli 100
yhteistyökumppania. Keväällä 2024 Finnairin
kanta-asiakasohjelma siirtyy uuteen aikakauteen
kanta-asiakasvaluutan vaihtuessa Aviosiin, joka
on useamman kumppanilentoyhtiön käyttämä
kanta-asiakkaiden yhteisvaluutta. Avioksen
myötä Finnairin kanta-asiakkaille avautuu entistä
laajemmat mahdollisuudet hyödyntää ohjelmassa
keräämiään etuja.
Finnairin liiketoiminta on luonteeltaan syklistä,
ja pitkän aikavälin megatrendien lisäksi siihen
vaikuttavat voimakkaasti vieressä kuvatut
ulkoiset tekijät, joista useat ovat vaikuttaneet
vahvasti Finnairin toimintaan erityisesti viimeisten
vuosien aikana.
Lue lisää Finnairin verkkosivuilta.
Lentoliikenteeseen vaikuttavia ulkoisia tekijöitä
SESONGIT LOMA- JA
LIIKEMATKUSTUKSESSA
SÄÄ SEKÄ LUONNON-
KATASTROFIT, PANDE-
MIAT JA MUUT ULKOISET
SHOKIT
POLIITTINEN YMPÄRISTÖ
JA SÄÄNTELY
VALUUTTAKURSSIT
LENTOPETROLIN HINTA
MAAILMANTALOUDEN
SYKLIT
MUUTOKSET KULUTTAJIEN MIELTYMYKSISSÄ, MIELIKUVISSA,
OSTOTOTTUMUKSISSA JA DEMOGRAFIASSA
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 6
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Vaikka pidemmät Aasian-lentoreitit kasvattivat
kustannuksia merkittävästi, Aasian-liikenteen
markkinahinnat pysyivät kuitenkin hyvällä tasolla
vahvan kysynnän sekä globaalista työvoimapulasta
ja pidempien lentojen operatiivisista haasteista
johtuneen rajallisemman kapasiteetin takia.
Euroopan sisäisten lentojen sekä Pohjois-
Amerikan-liikenteen kysyntä oli samoin edelleen
vahvaa kapasiteetin ollessa samanaikaisesti
rajallisempaa. Näin ollen matkustajatuotot
kasvoivat huomattavasti vertailukaudesta.
Finnairin Euroopan-kohteiden ja Helsingin välinen
reittilentomarkkina tarjotuilla henkilökilometreillä
mitattuna kasvoi 10,4 prosenttia (164,0) vuodesta
2022. Finnairin Aasian- ja Euroopan-kohteiden
välisten suorien reittien markkina kasvoi 95,2
prosenttia (71,7) ja Finnairin Pohjois-Amerikan-
ja Euroopan-kohteiden välisten suorien reittien
markkina kasvoi 17,4 prosenttia (109,6).
Vuoden 2022 lopussa alkanut strateginen
kumppanuus Qatar Airwaysin kanssa
jatkui päivittäisillä lennoilla Helsingistä,
Kööpenhaminasta ja Tukholmasta Qatar Airwaysin
kotikentälle Dohaan. Qatar Airways ostaa
kiinteän osuuden näiden Finnairin operoimien
lentojen matkustaja- ja rahtikapasiteetista. Finnair
tekee lisäksi tiiviimpää yhteistyötä muutamien
muiden oneworld-kumppaniensa kanssa
osallistumalla Euroopan ja Japanin välisessä
liikenteessä toimivaan Siberian Joint Business (SJB)
-yhteishankkeeseen sekä Euroopan ja Pohjois-
Amerikan välisessä liikenteessä toimivaan Atlantic
Joint Business (AJB) -yhteishankkeeseen. Finnair
osallistuu myös yhteishankkeeseen Helsingin ja
Shanghain välisellä reitillä sekä Euroopan- ja
Manner-Kiinan-reiteillä Juneyao Airin kanssa.
Aurinkomatkojen matkapakettien kysyntä oli koko
vuoden ajan vahvaa. Tämä näkyi kohonneina
matkojen hintoina, joilla pystyttiin kattamaan
lisääntyneitä lento- ja hotellikustannuksia. Myös
Aurinkomatkojen asiakastyytyväisyys oli erinomaisella
tasolla sitä mittaavan nettosuositteluindeksin oltua
60 (60). Vahvan kysynnän myötä Aurinkomatkat
lisäsi kapasiteettia suosittuihin kohteisiin, kuten
Kreetalle, Rodokselle, Turkkiin ja Kanariansaarille,
vaikka Rodoksen maastopalot siirsivätkin kysyntää
kolmannen vuosineljänneksen aikana väliaikaisesti
muihin kohteisiin. Korkeammista myyntihinnoista
huolimatta myös ns. äkkilähtöjen kysyntä on ollut
vahvaa. Asiakkaat ovat lisäksi aikaistaneet matkojensa
varaamista ja vuoden 2024 matkojen myynti on hyvällä
tasolla. Kaupunkilomien kysyntä jatkoi vahvaa kasvua
ja niiden matkustajamäärät olivat ennätyksellisen
korkeita. Ukrainan sodalla tai Lähi-idän kriisillä ei
ole ollut merkittävää vaikutusta Aurinkomatkojen
kysyntään, mutta Tel Avivin kaupunkilomat on
toistaiseksi peruttu.
Globaaleilla lentorahtimarkkinoilla kapasiteetti ylitti jo
pandemiaa edeltävän tason, mutta lentorahtihinnat
olivat siitä huolimatta yhä hieman koholla pandemiaa
edeltävään tasoon verrattuna. Kasvava tarjonta,
heikentynyt kysyntä ja näin ollen laskevat hinnat
johtivat kuitenkin ennätysvuotta 2022 selvästi
alempaan Finnairin rahtiliikevaihtoon, vaikka rahdin
heikentynyt kysyntä alkoikin tasaantua viimeisellä
vuosineljänneksellä heijastuen positiivisesti
rahtihintoihin.
Euron jälkeen merkittävin Finnairin kuluvaluutta on
Yhdysvaltain dollari. Se heikkeni euroon nähden 5,1
prosenttia vertailukaudesta. Lentopetrolin dollarihinta
oli keskimäärin 19,5 prosenttia matalampi ja eurohinta
21,3 prosenttia matalampi kuin vuotta aiemmin.
Finnairin suojauspolitiikan vuoksi polttoaineen
markkinahinnan ja valuuttakurssien muutokset
eivät kuitenkaan näy suoraan yhtiön tuloksessa, sillä
yhtiö suojaa polttoainehankintojaan ja keskeisiä
valuuttamääräisiä eriään. Polttoainesuojaustaso
oli pandemian aikana varsin matala, mutta
sitä on kuitenkin nostettu merkittävästi vuoden
aikana ja päivitetyn riskienhallintapolitiikan
myötä keskimääräinen suojausaste tulee hieman
nousemaan vuoden 2024 aikana. Vuonna 2023
Finnairin polttoainekulut nousivat vertailukaudesta
kapasiteettia vähemmän, koska polttoaineen
hinta oli alle vuoden 2022 tasojen toisesta
vuosineljänneksestä alkaen.
Toimintaympäristö
vuonna 2023
Ulkoisista tekijöistä COVID-19-pandemian
vaikutukset Finnairin toimintaan olivat jo lieviä
vuoden 2023 aikana, vaikka esimerkiksi matkustus
Kiinaan oli osittain pandemian jälkiseurauksena
edelleen rajallista maan avauduttua
matkustukselle vuoden alkupuolella. Sen sijaan
EU-lentoyhtiöiltä sulkeutunut Venäjän ilmatila
vaikutti negatiivisesti Finnairin Aasian-liikenteeseen
myös katsauskaudella. Finnair on jatkanut
lentämistä suurimpaan osaan Aasian-kohteistaan
jopa 40 prosenttia pidemmistä lentoreiteistä
huolimatta. Vuoden 2023 Aasian-liikenteen
kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä
mitattuna oli kuitenkin vain 55 prosenttia vuoden
2019 kapasiteetista. Vastaavat luvut olivat
Euroopan-liikenteessä 85 prosenttia ja Pohjois-
Amerikan-liikenteessä 102 prosenttia.
Ukrainan sodalla oli myös muita vaikutuksia, sillä
se johti energiakriisiin ja etenkin alkuvuodesta
korkeisiin polttoainehintoihin sekä osittain siksi
kiihtyvään inflaatioon. Myös korkotasot nousivat
vuoden aikana, mikä lisäsi toimintaympäristön
epävarmuutta, koska sen ja inflaation
yhteisvaikutuksella olisi saattanut olla negatiivisia
vaikutuksia kysyntään. Lisäksi Lähi-idän tilanne
aiheutti vuoden loppupuolella toimintaympäristön
epävarmuutta. Näistä tekijöistä huolimatta kysyntä
pysyi koko vuonna vahvana kaikilla liikennealueilla.
“COVID-19-pandemian
vaikutukset Finnairin toimintaan
olivat jo lieviä vuoden 2023
aikana.”
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 7
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Yhteiskunnallisen arvon luonti
• Mahdollistaa ihmisten, tavaroiden ja palveluiden
turvallisen ja vapaan liikkumisen
• Lisätä ja vahvistaa kulttuurillista, sosiaalista
ja kaupallista vuorovaikutusta
• Osallistua ja rohkaista poikkiteolliseen yhteistyöhön
• Taloudelliset kerrannaisvaikutukset
suomalaiseen yhteiskuntaan
Kestävä kasvu
• Luoda suoria ja epäsuoria työpaikkoja
( esim. turismi, kv-kauppa ja ulkomaiset investoinnit )
• Etsiä uusia ratkaisuja perinteisen liiketoiminta-
mallimme ulkopuolelta tukemaan
toimintamme ydintä
• Tuottaa lisäarvoa osakkeenomistajiemme sijoituksille
• Kasvava brändiarvo
Tyytyväinen ja osaava henkilöstö
• Tarjota tasa-arvoiset mahdollisuudet
koko henkilöstölle
• Kehittää hyvää hallintomallia
• Taata turvallinen ja terveellinen työpaikka
• Työntekijöiden oikeuksien ja ihmisoikeuksien
tukeminen ja kunnioittaminen
Ympäristövaikutukset
• Ilmapäästöt ( CO
2
ja muut kuin CO
2
)
• Melupäästöt
• Nestemäinen jäte ( jäänpoistonesteet )
• Materiaalijäte
Inhimillinen
• Osaava henkilöstö
Sosiaalinen ja henkinen
• Toimittajat ja yhteistyökumppanit
• Yhteishankkeet ( AJB / SJB / Juneyao )
ja allianssiyhteistyö
• Jakelukanavat
• Yhteiskuntasuhteet
Aineeton
• Liikenne- ja ylilento-oikeudet
• Asiakaspohja ja -tiedot
• Laatusertifikaatit
• Reittiverkosto
• Brändi
Taloudellinen ja aineellinen
• Oikaistu korollinen velka 2 034,5 milj. €
• Oma pääoma 577,0 milj. €
• 79 koneen moderni ja tehokas laivasto
• COOL Nordic Cargo -rahtiterminaali
• Huoltokiinteistöt
• Catering-kiinteistöt
• Helsinki Hub
Luonnonvarat
• Polttoaineen kulutus ( lento ja maa )
• Kiinteistöjen energiankulutus
• Vedenkäyttö
• Hankitut tavarat
• Raaka-aineiden ja materiaalien
käyttö
Pääomat VaikutuksetLiiketoiminta
Asiakaspalvelu ja tuotteet
Finnairin ja oneworldin globaali reittiverkosto
Matkustaja- ja rahtiliikenne
Lisäpalvelut
Pakettimatkat
Dynaamiset matkatuotteet
Tukipalvelut
Catering
Lentokoneiden huolto
Maahuolinta
Koulutus lentöyhtiöille
ROHKEUS
YKSIN-
KERTAISTAMINEN
VÄLITTÄMINENYHDESSÄ
TYÖSKENTELY
Tarkoitus: Rikastutamme elämää luomalla yhteyksiä maailmaan
Strategia ja arvot
Asiakaslähtöinen
kaupallinen ja
operatiivinen
laadukkuus
Tasapainoinen
kasvu optimoidulla
laivastolla
Yksi alan johtavista
vastuullisuus-
toimijoista
Sopeutumiskykyinen
Finnair-kulttuuri
sitoutuneen
henkilöstön avulla
Jatkuva
kustannustehokkuus
kilpailukyvyn
varmistamiseksi
Kestävä tase
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 8
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Taloudellinen kehitys vuonna 2023
eivät kerrytä tarjottuja henkilökilometrejä, joten ne
parantavat yksikkötuottoja.
Matkustajatuotot
COVID-19-pandemian negatiivinen
vaikutus vuonna 2023 näkyi vielä Aasian-
matkustajaliikenneluvuissa erityisesti Kiinan-
matkustuksen ollessa vähäistä. Vertailukauden
Liikevaihto
Finnairin kokonaisliikevaihto nousi vuotta
aiemmasta COVID-19-vaikutusten rasittaessa
vertailukautta. Toisaalta lentolippujen hinnat
olivat katsauskaudella poikkeuksellisen
korkealla tasolla vahvan kysynnän ja rajallisen
markkinakapasiteetin siivittäminä.
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK)
nousi 9,8 prosenttia ja oli 8,27 senttiä (7,53). RASK
nousi kohonneiden lentolippuhintojen sekä
paremman matkustajakäyttöasteen myötä,
huolimatta siitä, että katsauskauden rahtihinnat
laskivat ja vertailukaudella lennettiin selvästi
enemmän pelkkää rahtia kuljettaneita lentoja. Ne
lukuja sen sijaan rasitti kysyntää selvästi
heikentänyt omikronmuunnos ja helmikuun 2022
lopussa sulkeutunut Venäjän ilmatila. Vaikka
katsauskauden luvut paranivat vahvan kysynnän
myötä vertailukaudesta, Venäjän ilmatilan sulku
vaikutti kuitenkin negatiivisesti erityisesti Aasian-
lukuihin. Matkustajatuotot liikevaihdolla mitattuna
kasvoivat 41,0 prosenttia ja matkustajaliikenteen
kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK)
Liikevaihto tuotteittain
Milj. euroa 2023 2022 Muutos, %
Matkustajatuotot 2 411,6 1 710,7 41,0
Lisämyynti 147,8 123,2 20,0
Rahti 192,0 352,3 -45,5
Matkapalvelut 237,1 170,3 39,2
Yhteensä 2 988,5 2 356,6 26,8
2023
2022
Liikevaihdon kehitys tuotteittain
milj. euroa
Matkustajatuotot
Lisämyynti
Rahti
Matkapalvelut
-160,4
66,8
700,8
24,7
2 988,5
2 356,6
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 9
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
mitattuna kasvoi 15,5 prosenttia vertailukaudesta.
Matkustajamäärä kasvoi 20,8 prosenttia ollen
10 983 300 matkustajaa. Liikenne myydyillä
henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 30,6
prosenttia ja matkustajakäyttöaste (PLF) nousi 8,8
prosenttiyksikköä 76,4 prosenttiin.
Raportoidut, etäisyyteen perustuvat liikenneluvut
ovat isoympyräetäisyyteen (Great Circle distance)
pohjautuvia lukuja, joten niissä ei huomioida
Venäjän suljetusta ilmatilasta aiheutuneita
pidempiä Aasian-lentoreittejä. Näin ollen ne eivät
ole täysin vertailukelpoisia ennen Venäjän ilmatilan
sulkeutumista raportoitujen lukujen kanssa.
Pidemmillä lentoreiteillä oikaistu kapasiteetti
tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna olisi
katsauskauden aikana ollut noin 15 prosenttia
raportoituja tarjottuja henkilökilometrejä suurempi.
Aasian-liikenteessä Finnair operoi jäljellä olevien
pandemiavaikutusten sekä erityisesti suljetun
Venäjän ilmatilan takia reittilentoja 55 prosenttia
verrattuna vuoteen 2019. Reittilentoja operoitiin
kuitenkin vuotta 2022 enemmän matkustuksen
avauduttua Aasiaan. Kapasiteetti kasvoi 42,4
prosenttia ja myydyt henkilökilometrit nousivat 74,6
prosenttia vertailukaudesta. Matkustajakäyttöaste
nousi 14,1 prosenttiyksikköä 76,5 prosenttiin.
Suljetun Venäjän ilmatilan myötä yhtiö on lisännyt
Pohjois-Amerikan kapasiteettia, ja se kasvoi
vuonna 2023 hieman vuoteen 2019 verrattuna.
Kapasiteetti pieneni vuodesta 2022 kuitenkin
38,3 prosenttia vuoden 2022 lokakuun lopulla
lakkautettujen Tukholman-lentojen myötä. Myydyt
henkilökilometrit laskivat vain 23,5 prosenttia.
Näin ollen matkustajakäyttöaste nousi 14,0
prosenttiyksikköä 72,5 prosenttiin.
Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi
vertailukaudesta 8,2 prosenttia. Myydyt
henkilökilometrit nousivat 13,4 prosenttia vahvan
kysynnän siivittämänä ja matkustajakäyttöaste
nousi 3,6 prosenttiyksikköä 78,7 prosenttiin.
Vuoden 2023 alusta alkaen Finnair on erottanut
omaksi liikennealueekseen Lähi-idän, jonka luvut
raportoitiin vielä vuoden 2022 aikana Euroopan-
luvuissa. Vertailukauden liikennelukuja on nyt
oikaistu vastaavasti.
Matkustajatuotot ja liikennesuoritteet alueittain
Matkustajatuotot ASK RPK PLF
Liikennealue
2023
Milj. euroa
2022
Milj. euroa
2023
Milj. km
2022
Milj. km
2023
Milj. km
2022
Milj. km %
Muutos
%-yks.
Aasia 763,2 425,0 12 752,0 8 953,1 9 755,9 5 586,0 76,5 14,1
Pohjois-Amerikka 214,9 244,3 4 162,9 6 743,3 3 019,7 3 946,2 72,5 14,0
Eurooppa 1 045,3 855,0 14 760,0 13 639,5 11 618,9 10 243,3 78,7 3,6
Lähi-itä 206,3 42,9 3 054,4 690,7 2 211,9 486,9 72,4 1,9
Kotimaa 172,7 128,2 1 425,3 1 271,8 1 019,8 894,4 71,5 1,2
Reiteille kohdistumaton 9,3 15,3
Yhteensä 2 411,6 1 710,7 36 154,5 31 298,4 27 626,4 21 156,8 76,4 8,8
Finnair aloitti vuonna 2022 yhteistyön Qatar
Airwaysin kanssa. Finnairin operoimat lennot
Kööpenhaminan ja Tukholman sekä Dohan
välillä alkoivat marraskuun alusta ja lennot
Helsingin ja Dohan välillä joulukuun puolivälistä.
Edellä todetusti vuoden 2023 alusta alkaen
nämä päivittäiset lennot raportoidaan osana
uutta liikennealuetta Lähi-itää, johon sisältyvät
jo ennen Qatar Airways -yhteistyötä operoidut
lennot Dubaihin ja Israeliin. Lähi-idän-liikenteen
kapasiteetti kasvoi vertailukaudesta 342,2
prosenttia. Henkilökilometrit nousivat 354,3
prosenttia. Näin ollen myös matkustajakäyttöaste
nousi 1,9 prosenttiyksikköä 72,4 prosenttiin.
Kotimaanliikenteen kapasiteetti kasvoi vertailu-
kaudesta 12,1 prosenttia ja myydyt henkilökilometrit
nousivat 14,0 prosenttia. Matkustajakäyttöaste
nousi 1,2 prosenttiyksikköä 71,5 prosenttiin.
2023
2022
Liikevaihdon kehitys liikennealueittain
milj. euroa
Aasia
Pohjois-Amerikka
Eurooppa
Lähi-itä
Kotimaa
Kohdistamaton
2 356,6
274,5
-85,4
233,9
163,8
44,6
0,6
2 988,5
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 10
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Lisämyynti
Lisämyynti, joka muodostuu muun muassa
erilaisista palvelumaksuista ja lentokoneessa
tapahtuvasta myynnistä, kasvoi 147,8 miljoonaan
euroon (123,2). Istumapaikkojen ennakkovaraukset,
lisämatkatavarat ja pluspisteliitännäinen myynti
olivat suurimmat lisämyyntierät.
Rahti
Finnair operoi katsauskaudella vähemmän Aasian-
reittilentoja pandemiaa edeltävään aikaan
verrattuna ennen kaikkea suljetun Venäjän ilmatilan
vuoksi, joten rahtivolyymit jäivät vuoden 2019
volyymeistä. Tarjotut rahtitonnikilometrit kuitenkin
nousivat 12,6 prosenttia ja myydyt rahtitonnikilometrit
3,5 prosenttia vuodesta 2022. Lukujen nousu selittyy
pääasiassa sillä, että Finnair raportoi operoimiensa
Qatar Airways -yhteistyölentojen rahtiliikenneluvut,
vaikka niihin liittyvä liikevaihto raportoidaan osana
matkustajatuottoja. Vaikka kokonaisrahti- ja
postitonnit nousivat 10,3 prosenttia, rahtiliikevaihto
pieneni 45,5 prosenttia vertailukaudesta alempien
rahtihintojen ja toisaalta Qatar Airways -liikevaihdon
allokoinnin myötä.
Matkapalvelut
Matkapakettien positiiviseen taloudelliseen
kehitykseen on vaikuttanut COVID-19-pandemian
jälkeinen vahva kysyntä. Katsauskauden aikana
matkapaketteja tuotettiin vain ulkomaan kohteisiin
kotimaanpakettien tuotannon loputtua jo aiemmin.
Matkapalveluiden matkustajamäärä kasvoi 18,9
prosenttia vertailukaudesta ja kiintiötuotannon
täyttöaste oli 95,9 prosenttia. Liikevaihto kasvoi 39,2
prosenttia 237,1 miljoonaan euroon (170,3).
Liiketoiminnan muut
tuotot
Liiketoiminnan muut tuotot pienenivät 20,2
prosenttia 117,0 miljoonaan euroon (146,7), koska
Eurowings Discoverin kanssa sovittu, vuoden 2022
toisella neljänneksellä alkanut wet lease -järjestely
päättyi vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.
Vertailukelpoisen
liiketuloksen toiminnalliset
kulut
Finnairin vertailukelpoiseen liiketulokseen
sisältyvät toiminnalliset kulut nousivat 9,5
prosenttia vertailukaudesta lähinnä kasvaneen
kapasiteetin sekä pidentyneiden Aasian-
reittien myötä. Finnair jatkoi koko vuonna 2023
kustannustehostustoimiaan.
Yksikkökustannus tarjotuilla henkilökilometreillä
(CASK) laski 3,7 prosenttia ja oli 7,76 senttiä
(8,05). Ilman polttoainekustannuksia laskettu
yksikkökustannus sen sijaan laski 2,1 prosenttia.
2022 2023
Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut
Henkilöstöön ja muuhun
miehistöön liittyvät kulut,
muutos 11 %
Polttoainekulut,
muutos 8 %
Kapasiteettivuokrat,
muutos 5 %
Lentokaluston huoltokulut,
muutos 13 %
Liikennöimismaksut,
muutos 13 %
milj. euroa
Myynti-, markkinointi- ja
jakelukulut,
muutos 14 %
Matkustaja- ja
maapalvelut,
muutos 19 %
Poistot, muutos 5 %
Kiinteistö-, IT- ja muut
kulut, muutos -9 %
2 921,5
2 667,1
3 500
3 000
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
Avainluvut – Liikevaihto ja kannattavuus
2023 2022 2021 2020 2019
Liikevaihto milj. euroa 2 988,5 2 356,6 838,4 829,2 3 097,7
muutos edelliseen vuoteen % 26,8 181,1 1,1 -73,2 9,2
Vertailukelpoinen liiketulos milj. euroa 184,0 -163,9 -468,9 -595,3 162,8
Vertailukelpoinen liiketulos liikevaihdosta % 6,2 -7,0 -55,9 -71,8 5,3
Liiketulos milj. euroa 191,4 -200,6 -454,4 -464,5 160,0
Vertailukelpoinen EBITDA liikevaihdosta % 17,3 6,5 -17,8 -30,3 15,8
Laimentamaton ja laimennettu
osakekohtainen tulos (EPS)*
euroa 0,022 -0,060 -0,057 -0,086 0,015
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä
(RASK)
senttiä/ASK 8,27 7,53 6,93 6,41 6,56
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä
(yield)
senttiä/RPK 8,73 8,09 8,13 6,48 6,44
Yksikkökustannus tarjotulta
henkilökilometriltä (CASK)
senttiä/ASK 7,76 8,05 10,81 11,01 6,22
CASK ilman polttoainetta senttiä/ASK 5,27 5,38 9,06 9,21 4,76
* Yhtiö toteutti marraskuussa 2023 merkintäoikeusannin, jonka vuoksi vuosien 2019–2022 osakekohtaisia
tuloksia on oikaistu.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 11
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Lasku vertailukaudesta johtui katsauskaudella
enemmän operoidusta kapasiteetista, pelkkää
rahtia kuljettavien lentojen suuremmasta
osuudesta vertailukaudella sekä saavutetuista
kustannussäästöistä.
Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät
toiminnalliset kulut ilman polttoainetta nousivat 10,4
prosenttia vertailukaudesta.
Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja
päästökauppakulut, kasvoivat vertailukaudesta
pääasiassa kasvaneen kapasiteetin (ASK) sekä
pidentyneiden Aasian-reittien takia. Kapasiteettiin
suhteutettu polttoainetehokkuus (kulutus/ASK)
heikkeni 5,5 prosenttia muun muassa pidempien
Aasian-reittien takia, vaikka pelkkää rahtia
kuljettaneita lentoja, jotka eivät kerrytä tarjottuja
henkilökilometrejä, lennettiin hyvin vähän
katsauskaudella. Matkustaja- ja rahtikäyttöasteen
huomioiva polttoainetehokkuus (kulutus/RTK)
sen sijaan parani 0,7 prosenttia vertailukaudesta
parantuneen matkustajakäyttöasteen myötä.
Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut
kasvoivat ennen kaikkea lisääntyneen kapasiteetin
myötä ja Aasian-reittien pidennyttyä, mutta myös
maksettujen kannustimien takia.
Matkustaja- ja maapalvelukulut (sisältäen muun
muassa hotelleihin liittyvät valmismatkakulut)
nousivat ennen kaikkea matkustajaliikenteen
kasvaneiden volyymien vuoksi. Myynti-,
markkinointi- ja jakelukulut kasvoivat
markkinointiaktiviteettien ja toisaalta lisääntyneen
myynnin takia.
Lentokaluston huoltokulut nousivat kasvaneen
kapasiteetin ja pidentyneiden Aasian-reittien
takia. Koska kapasiteetti on kasvanut ja lennot
ovat pidentyneet Euroopan ja Aasian välillä,
liikennöimismaksut kasvoivat vertailukaudesta,
vaikka esimerkiksi Venäjän-ylilentorojalteja ei
maksettu katsauskaudella lainkaan.
Kapasiteettivuokrat (sisältäen ostoliikenteen
Norralta, lentokonevuokraukset (wet lease
in) ja mahdolliset rahtikapasiteetin vuokrat)
nousivat kasvaneen kapasiteetin myötä
vertailukaudesta. Kiinteistö-, IT- ja muut kulut sen
sijaan laskivat pääasiassa valuuttakurssivoittojen
ja kustannussäästöjen ansiosta. Poistot kasvoivat
vertailukaudesta muun muassa laajarunkokoneiden
matkustamouudistukseen liittyvien poistojen takia.
Tulos
Euroopan sisällä ja Yhdysvaltoihin sekä lähes
kaikkiin Aasian maihin pystyi matkustamaan
vapaasti, joten COVID-19-pandemian vaikutukset
Finnairin tulokseen olivat suhteellisen lieviä
vuonna 2023. Vuoden 2022 helmikuussa suljetun
Venäjän ilmatilan takia uudelleenreititetyt Aasian-
lennot olivat kuitenkin pidempiä, mikä nosti
Tulos
Milj. euroa 2023 2022 Muutos, %
Vertailukelpoinen käyttökate 516,5 153,2 >200
Poistot ja arvonalentumiset -332,6 -317,1 -4,9
Vertailukelpoinen liiketulos 184,0 -163,9 >200
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 7,5 -36,6 -120,3
Liiketulos 191,4 -200,6 195,4
Rahoitustuotot 56,2 6,5 >200
Rahoituskulut -142,2 -137,9 -3,1
Kurssivoitot ja -tappiot 13,7 -38,8 135,3
Tulos ennen veroja 119,1 -370,7 132,1
Tuloverot 135,2 -105,4 >200
Kauden tulos 254,3 -476,2 153,4
Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut
Milj. euroa 2023 2022 Muutos, %
Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut 498,1 447,1 11,4
Polttoainekulut 899,6 836,0 7,6
Kapasiteettivuokrat 107,2 102,5 4,6
Lentokaluston huoltokulut 207,2 183,6 12,8
Liikennöimismaksut 233,8 206,5 13,2
Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut 117,1 103,1 13,6
Matkustaja- ja maapalvelut 414,1 348,0 19,0
Kiinteistö-, IT- ja muut kulut 111,9 123,3 -9,2
Poistot 332,6 317,1 4,9
Yhteensä 2 921,5 2 667,1 9,5
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 12
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
esimerkiksi niiden henkilöstö-, polttoaine- sekä
navigointikustannuksia.
Sekä vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) että
vertailukelpoinen liiketulos paranivat vertailukaudesta
ja vertailukelpoinen liiketulos kääntyi voitolliseksi
liikevaihdon noustua toiminnallisia kuluja enemmän.
Vertailukelpoinen liiketulos oli 6,2 prosenttia (-7,0)
liikevaihdosta. Strategiapäivityksessään vuoden
toisella neljänneksellä Finnair asetti itselleen
uuden taloudellisen tavoitteen, joka on 6 prosentin
vertailukelpoinen liikevoittomarginaali vuoden 2025
loppuun mennessä.
Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat
valuuttakurssimuutokset olivat yhteensä 7,1 miljoonaa
euroa (-8,8) liittyen katsauskaudella heikentyneeseen
Yhdysvaltain dollariin. Finnair teki katsauskaudella
13,7 miljoonan euron alaskirjauksen, joka liittyi
lentokenttäalueella sijaitsevan huoltohallin ja sen
maa-alueen vuokrasopimuksiin, kun vertailukaudella
tehty A330-lentokoneiden alaskirjaus oli suurin
vertailukelpoisuuteen vaikuttanut erä (-32,7). Vuonna
2023 muiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien
eli suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten
käyvän arvon muutosten, myyntivoittojen tai
-tappioiden ja uudelleenjärjestelykulujen arvo
oli yhteensä 14,0 miljoonaa euroa (4,9). Ne
muodostuivat enimmäkseen 13,3 miljoonan euron
myyntivoitoista (6,6), jotka liittyivät lähinnä kuuden
aiemmin vuokratun A321-lentokoneen ostosta
saatuihin voittoihin.
Nettorahoituskulut aiheutuivat pääasiassa
korkokuluista, jotka ylittivät korkotuottojen
ja kurssivoittojen määrän. Ensimmäisen
vuosineljänneksen verotuksellisista tappioista
ei kirjattu laskennallista verosaamista niiden
hyödyntämiseen liittyvän epävarmuuden takia
ja tuloverokirjaukset liittyivät pääosin muihin
laskennallisten verosaamisten muutoksiin. Ne
selittyivät eräillä väliaikaisilla eroilla, joista ei ollut
kirjattu laskennallista verosaamista tilikaudella
2022. Ne kirjattiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä
laskennallisiin verosaamisiin, koska kyseisillä
erillä ei ole verotuksellista vanhenemisaikaa ja
yhtiön tulevaisuuden näkymät olivat parantuneet.
Finnairin taloudellisten näkymien edelleen
parantuessa yhtiö kirjasi toisella vuosineljänneksellä
takaisin 99 miljoonaa euroa vuosien 2020 ja 2021
verotappioihin liittyviä laskennallisia verosaamisia,
jotka alaskirjattiin vertailukaudella. Neljännellä
vuosineljänneksellä yhtiö kirjasi takaisin loput 18
miljoonaa euroa vuosien 2020 ja 2021 verotappioihin
liittyviä, alaskirjattuja laskennallisia verosaamisia
sekä kirjasi myös vuoden 2022 verotappioihin liittyviä
laskennallisia verosaamisia 28 miljoonaa euroa.
Muut vuoden 2023 tuloverokirjaukset koostuivat
käytetyistä verotuksellisista tappioista ja muista
väliaikaisista eroista.
Kauden positiivinen tulos selittyi yhtiön parantuneen
taloudellisen suorituskyvyn lisäksi yllä mainituilla
laskennallisten verosaamisten kirjauksilla, jotka
perustuivat parantuneisiin taloudellisiin näkymiin.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 13
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Rahoitusasema ja investoinnit
Tase
Konsernin taseen loppusumma oli joulukuun lopussa
3 698,0 miljoonaa euroa (4 133,0). Laivaston tasearvo
nousi tehtyjen investointien, jotka muodostuivat
pääosin aiemmin vuokrattujen yhdeksän
kapearunkolentokoneen hankinnasta, ansiosta
158,2 miljoonalla eurolla poistoista huolimatta.
Käyttöoikeuslaivaston arvo sen sijaan laski poistojen
ja lentokonehankintojen takia 157,9 miljoonaa euroa.
Myyntiin liittyvät saamiset kasvoivat 154,4
miljoonaan euroon (134,9) pääasiassa parantuneen
lentolippumyynnin ansiosta. Netotetut laskennalliset
verosaamiset nousivat 234,0 miljoonaan euroon
(80,6) pääosin siksi, että yhtiö takaisinkirjasi toisella
ja neljännellä vuosineljänneksellä yhteensä 117
miljoonaa euroa vuosien 2020 ja 2021 verotuksellisiin
tappioihin liittyviä laskennallisia verosaamisia ja
kirjasi lisäksi neljännellä vuosineljänneksellä 28
miljoonan euron osuuden vuoden 2022 verotuksellisiin
tappioihin liittyviä verosaamisia. Eläkesaamiset
kasvoivat 128,0 miljoonaan euroon (120,0) pääasiassa
vakuutusmatemaattisten voittojen ansiosta.
Eläkevelvoitteet kasvoivat 0,8 miljoonaan euroon (0,7).
Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot
kasvoivat 506,7 miljoonaan euroon (452,0). Muutos
selittyi pääasiassa ostettuihin lentolippuihin
liittyvän velan kasvulla 394,8 miljoonaan euroon
(356,4) kasvaneen kapasiteetin ja kallistuneiden
lentolippujen myötä.
Avainluvut – Pääomarakenne
2023 2022 2021 2020 2019
Omavaraisuusaste % 15,6 9,9 11,8 24,6 24,9
Nettovelkaantumisaste % 192,8 266,4 321,8 153,2 64,3
Korollinen nettovelka Milj. euroa 1 112,5 1 094,0 1 530,9 1 373,8 621,0
Korollinen nettovelka /
Vertailukelpoinen EBITDA
2,2 7,1 -10,3 -5,5 1,3
Bruttoinvestoinnit Milj. euroa 484,2 199,6 434,5 515,9 443,8
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) % 8,8 -6,1 -13,9 -15,2 6,3
Kassavarat liikevaihdosta % 30,9 64,7 151,0 99,3 30,8
350
300
250
200
150
100
50
0
%
2022 2023
Kassavarat
Oikaistut korolliset velat
Oma pääoma
Nettovelkaantumisaste
Omavaraisuusaste
Nettovelkaantumisaste
milj. euroa
3 500
3 000
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
922,0
577,0
15,6 %
2 034,5
192,8 %
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 14
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Vuoden 2023 voitollinen tulos paransi osaltaan
omaa pääomaa, joka oli joulukuun lopussa 577,0
miljoonaa euroa (410,7) eli 0,03 euroa osakkeelta
(0,05
1
). Katsauskauden aikana yhtiö lunasti 200
miljoonan euron hybridilainan ja maksoi siihen
liittyvät korot, millä oli omaa pääomaa heikentävä
vaikutus. Lisäksi Finnair toteutti 570 miljoonan euron
suuruisen merkintäoikeusannin marraskuussa
vahvistaakseen taloudellista asemaansa. Sillä oli
vaikutusta myös oman pääoman rakenteeseen, sillä
Suomen valtion myöntämä 400 miljoonan euron
pääomalaina konvertoitiin omaksi pääomaksi valtion
omistuksen suhteessa ja Finnair maksoi loppuosan
pääomalainasta sekä kertyneet korot valtiolle
Kassavirta ja
rahoitusasema
Yhtiön liiketoiminnan nettorahavirta oli huomattavasti
parantuneen vertailukelpoisen käyttökatteen
ansiosta vahva. Investointien nettorahavirta oli
negatiivinen laivastoinvestointien sekä muiden
lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutosten
(maturiteetti yli kolme kuukautta) takia. Rahoituksen
nettorahavirta oli samoin negatiivinen lainojen
sekä lentokoneiden vuokrasopimusvelkojen
takaisinmaksujen takia. Lainojen takaisinmaksut
Rahavirta
Milj. euroa 2023 2022
Liiketoiminnan nettorahavirta 472,3 259,0
Investointien nettorahavirta -464,0 -75,5
Rahoituksen nettorahavirta -676,4 42,1
Pääomarakenne
% 31.12.2023 31.12.2022
Omavaraisuusaste 15,6 9,9
Nettovelkaantumisaste (gearing) 192,8 266,4
Maksuvalmius ja nettovelka
Milj. euroa 31.12.2023 31.12.2022
Kassavarat 922,0 1 524,4
Oikaistu korollinen velka 2 034,5 2 618,4
Korollinen nettovelka 1 112,5 1 094,0
2022
2023
2023
2022
Laivasto
Muu käyttöomaisuus
Muut varat
Rahat ja pankkisaamiset
ja muut rahoitusvarat
Tase
milj. euroa
Varat Oma pääoma ja velat
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
0
Myynnin siirtovelat
ja myynnistä
saadut ennakot
Muut velat
Oma pääoma
Korolliset velat
2 629,1
452,0
410,7
4 133,0
4 133,0
641,2
1 827,6
295,5
485,5
1 524,4
2 025,6
506,7
577,0
3 698,0 3 698,0
588,7
1 828,0
282,2
665,8
922,0
sisältävät muun muassa joukkovelkakirjalainan
18 miljoonan euron takaisinoston ensimmäisellä
vuosineljänneksellä, TyEL-takaisinlainan ensimmäisen
100 miljoonan euron lyhennyksen kesäkuussa ja
toisen 220 miljoonan euron lyhennyksen joulukuussa,
200 miljoonan euron hybridilainan lunastuksen 20
miljoonan euron korkoineen syyskuussa sekä valtion
myöntämän pääomalainan 81 miljoonan euron
loppuosan takaisinmaksun koko pääomalainan
49 miljoonan euron korkoineen ja muine
maksuineen marraskuussa.
Omavaraisuusaste oli joulukuun lopussa korkeampi
kuin vuoden 2022 lopussa lähinnä voitollisen
takaisin merkintäoikeusannin jälkeen. Omaan
pääomaan sisältyy käyvän arvon rahasto, jonka
arvoon vaikuttavat suojauslaskennassa mukana
olevat lentopetroli- ja valuuttajohdannaisten
käyvän arvon muutokset sekä etuuspohjaisiin
eläkkeisiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot
ja tappiot. Joulukuun lopussa erän suuruus oli
laskennallisten verojen jälkeen 48,6 miljoonaa euroa
(42,8), koska lentäjien etuuspohjaisiin eläkkeisiin
liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot vahvistivat
omaa pääomaa.
1
Yhtiö toteutti merkintäoikeusannin marraskuussa
2023. Vertailukauden oma pääoma osakkeelta on
tämän vuoksi oikaistu.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 15
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
miljoonalla eurolla TyEL-takaisinlainaansa ja lunasti
200 miljoonan euron hybridilainan korkoineen
sekä osti itselleen aiemmin vuokraamiaan
kapearunkolentokoneita yli 200 miljoonalla
eurolla. Lisäksi Finnairilla on 200 miljoonan euron
lyhytaikainen vakuudeton yritystodistusohjelma,
joka oli katsauskauden lopussa käyttämätön.
Kauden lopussa oikaistu korollinen velka oli vuoden
2022 loppua pienempi vuokrasopimusvelkojen
takaisinmaksun, heikentyneen Yhdysvaltain
dollarin sekä lainojen takaisinmaksujen takia.
Korollisia vuokrasopimusvelkoja oli yhteensä 1 115,0
miljoonaan euroon (1 330,7).
Investoinnit
Vuoden 2023 bruttoinvestoinnit ilman
ennakkomaksuja olivat 484,2 miljoonaa euroa
(199,6), ja ne kohdistuivat pääasiassa laivastoon.
Investointien rahavirta (sisältää
käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit, saadut
alivuokramaksut, ennakkomaksut sekä muiden
pitkäaikaisten varojen muutoksen) oli -403,3
miljoonaa euroa (-62,7).
Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutos
(maturiteetti yli kolme kuukautta) oli -60,7 miljoonaa
euroa (-12,8) ja myös se on osa koko investointien
nettorahavirtaa, joka oli -464,0 miljoonaa
euroa (-75,5).
Vuoden 2024 arvioitu investointien rahavirta,
joka sisältää pelkät käyttöomaisuusinvestoinnit
ja ennakkomaksut, liittyy pääosin laivastoon ja
on -235 miljoonaa euroa. Investointien rahavirta
sisältää investointisitoumusten lisäksi arvion
sellaisista päätetyistä investoinneista, joista ei vielä
ole vastapuolen kanssa sitovaa sopimusta.
Yhtiöllä on 42 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka
muodostavat noin 38,0 prosenttia koko laivaston
1 828,0 miljoonan euron tasearvosta.
2
kauden tuloksen sekä laskeneen korollisen velan
ansiosta. Nettovelkaantumisaste (gearing)
laski vuoden 2022 lopusta parantuneen oman
pääoman takia.
Yhtiön maksuvalmius oli katsauskauden
lopussa edelleen hyvä vahvan liiketoiminnan
nettorahavirran sekä merkintäoikeusannin
ansiosta, vaikka yhtiö maksoi 130 miljoonalla
eurolla takaisin valtion myöntämän pääomalainan
loppuosan koko pääomalainan korkoineen ja
muine maksuineen, lyhensi vuoden 2023 aikana 320
2
Laivaston tasearvo käsittää käyttöoikeuslaivaston
sekä tulevien lentokonetoimitusten ennakkomaksut.
Osakkeenomistajien
voitonjakopolitiikka
ja hallituksen esitys
voitonjaosta
Finnairin osakkeenomistajien voitonjakopolitiikan
mukaisesti tavoitteena on maksaa suhdannesyklin
aikana keskimäärin kolmasosa osakekohtaisesta
tuloksesta osinkoina tai pääomanpalautuksena.
Tällaisesta varojenjaosta päättäessään
Finnair pyrkii ottamaan huomioon kulloisenkin
tuloskehityksen ja tulevaisuudennäkymät,
rahoitustilanteen sekä pääoma- ja
investointitarpeet. Mahdolliset tulevat varojenjaot
voidaan suorittaa kahdessa vuosittaisessa erässä.
Finnair asetti marraskuussa toteutetun 570
miljoonan euron merkintäoikeusannin yhteydessä
tavoitteen, jonka mukaan se pyrkii palauttamaan
varojenjakokykynsä vuodesta 2025 alkaen vuoden
2024 tilinpäätökseen perustuen.
Vuonna 2023 osakekohtainen tulos oli 0,022
euroa (-0,060). Finnair Oyj:n jakokelpoiset varat
olivat 473 123 719,36 euroa 31.12.2023. Hallitus
ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2023
vahvistettavan tilinpäätöksen perusteella ei
jaettaisi osinkoa.
Liiketoiminnan
nettorahavirta, +472,3
Investointien
nettorahavirta, -464,0
Rahoituksen
nettorahavirta, -676,4
Rahavirran muutos 2023
milj. euroa
2 000
1 500
1 000
500
0
Rahavarat vuoden alussa*
Vertailukelpoinen EBITDA
Lainojen ja vuokrasopimus-
velkojen takaisinmaksut
Käyttöpääoman muutos
Osakeanti
Käyttöomaisuuden
hankinnat ja myynnit
Maksetut rahoituskulut, netto
Hybridilainan takaisinmaksut
Muiden lyhytaikaisten rahoitus-
varojen muutos (maturiteetti yli 3 kk)
Muut liiketoiminnan rahavirran erät
Pääomalainan takaisinmaksut
Osakeannin, hybridilainan ja
pääomalainan kulut
Rahavarat vuoden lopussa*
Muut investointien rahavirran erät
1 375,6
516,5
58,1
-98,7
-403,7
-60,7
0,4
-400,0
-575,5
570,4
-200,0
-3,6
-71,3
707,5
* Finnairin rahavarat eroavat kassavaroista siten, että rahavarat eivät sisällä muita lyhytaikaisia rahoitusvaroja (maturiteetti 3 kk).
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 16
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Finnairin operoima
laivasto
Finnairin laivastoa hallinnoi konsernin emoyhtiön
kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft
Finance Oy. Vuoden lopussa Finnair operoi 55:ttä
lentokonetta, joista 25 oli laajarunkokoneita ja 30
kapearunkokoneita. Finnairin operoiman laivaston
keski-ikä oli 12,5 vuotta.
Kuluneen vuoden aikana Finnair Aircraft Finance
Oy osti yhteensä yhdeksän kapearunkokonetta,
jotka olivat aikaisemmin vuokrattuina yhtiölle:
helmikuussa yhden A320-lentokoneen,
maaliskuussa yhden A320-lentokoneen ja yhden
A321-lentokoneen, sekä joulukuussa kuusi A321-
lentokonetta. Maaliskuussa Finnair palautti
vuokranantajalle yhden A319-lentokoneen
vuokrasopimuksen päätyttyä.
Laivastouudistus
Vuoden lopussa yhtiöllä oli seitsemäntoista
vuosina 2015–2021 toimitettua Airbus A350
-lentokonetta ja kaksi A350-lentokonetta
tilauksessa Airbusilta. Huhtikuussa yhtiö sopi
lentokonevalmistajan kanssa yhden tilatun A350-
lentokoneen toimituksen viivästyttämisestä.
Näistä jäljellä olevista lentokoneista ensimmäinen
toimitetaan tämänhetkisten sitoumusten mukaan
Finnairille vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä ja
toinen, viivästytetty lentokone vuoden 2026 toisella
neljänneksellä.
Finnairin investointisitoumukset
käyttöomaisuushyödykkeisiin, yhteensä
313,7 miljoonaa euroa, sisältävät tulevat
kaukoliikennelaivastoinvestoinnit.
Norran operoima laivasto
(ostoliikennelaivasto)
Nordic Regional Airlines Oy (Norra) operoi 24
lentokoneen laivastoa Finnairin ostoliikenteenä.
Kaikki lentokoneet on vuokrattu Finnair Aircraft
Finance Oy:ltä.
Laivasto
Finnairin operoima laivasto*
31.12.2023 Istuimia Kpl
Muutos
31.12.2022
verrattuna
Omat**
Vuokratut
Keski-ikä
31.12.2023
Tilaukset
Kapearunkolaivasto
Airbus A319 144 5 -1 5 22,6
Airbus A320 174 10 10 21,4
Airbus A321 209 15 7 8 9,4
Laajarunkolaivasto
Airbus A330 279/263 8 4 4 14,2
Airbus A350
278/297/321/336
17 5 12 6,1 2
Yhteensä 55 -1 31 24 12,5 2
* Finnairin lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
** Sisältää JOLCO- (Japanese Operating Lease with Call Option)
ja ECA-rahoitetut (Export Credit Agency) lentokoneet.
Norran operoima laivasto*
31.12.2023 Istuimia Kpl
Muutos
31.12.2022
verrattuna
Omat**
Vuokratut
Keski-ikä
31.12.2023
Tilaukset
ATR 68–70 12 6 6 14,4
Embraer E190 100 12 9 3 15,5
Yhteensä 24 0 15 9 15,0 0
* Nordic Regional Airlines Oy:n lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 17
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Finnair päivitti vuoden toisella neljänneksellä
vuoteen 2025 ulottuvaa strategiaansa, koska
yhtiö oli jo toteuttanut monia strategiakaudelle
suunniteltuja toimia. Syyskuussa 2022 julkaistu
strategia tähtäsi kannattavuuden palauttamiseen
ja kilpailukykyisen lentoyhtiön ylläpitämiseen
suljetusta Venäjän ilmatilasta riippumatta.
Sen tavoitteena oli vähintään 5 prosentin
vertailukelpoinen liikevoittotaso vuoden 2024
puolivälistä lähtien.
Strategiapäivityksessään toisella
vuosineljänneksellä Finnair asetti itselleen uuden
taloudellisen tavoitteen, joka on 6 prosentin
vertailukelpoinen liikevoittomarginaali vuoden
2025 loppuun mennessä. Strategiateemat tämän
saavuttamiseksi ovat:
• Asiakaslähtöinen kaupallinen ja operatiivinen
laadukkuus
• Tasapainoinen kasvu optimoidulla laivastolla
• Jatkuva kustannustehokkuus kilpailukyvyn
varmistamiseksi
• Yksi alan johtavista vastuullisuustoimijoista
• Kestävä tase
•
Sopeutumiskykyinen Finnair-kulttuuri sitoutuneen
henkilöstön avulla
Marraskuussa Finnair toteutti 570 miljoonan
euron merkintäoikeusannin. Osakeannista
saadut bruttovarat käytettiin Finnairin taseen
ja taloudellisen aseman vahvistamiseen, jotta
yhtiö pystyisi paremmin hallitsemaan jäljellä
Strategian toteutus
olevia rahoitusvelkojaan, tukemaan kestävään
kannattavaan kasvuun tähtäävän strategiansa
toteuttamista ja varmistamaan kykynsä toteuttaa
investointeja tulevaisuudessa.
Samassa yhteydessä yhtiö täydensi keskeisiä
pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteitaan.
Aiemmin julkistetun 6 prosentin vertailukelpoisen
liikevoittomarginaalitavoitteen lisäksi Finnair pyrkii
saavuttamaan 1–2-kertaisen nettovelan suhteessa
vertailukelpoiseen käyttökatteeseen vuoden
2025 loppuun mennessä ja palauttamaan yhtiön
varojenjakokyvyn vuodesta 2025 alkaen. Lisäksi
yhtiö piti voimassa hiilineutraaliustavoitteensa
vuoteen 2045 mennessä.
Finnairin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
perustuvat seuraaviin keskeisiin oletuksiin: yhtiön
kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä
(ASK) mitattuna kasvaisi yli 15 prosenttia vuodesta
2023 vuoteen 2025; yhtiön ylläpitoinvestoinnit
olisivat 80–100 miljoonaa euroa vuosittain; yhtiö
kykenisi hyödyntämään 190 miljoonan euron
laskennalliset verosaamiset, jotka vähentäisivät
maksettavan yhteisöveron määrää keskipitkällä
aikavälillä; ja yhtiön kassavarojen suhde
liikevaihdosta pysyisi 30 prosentissa ajan myötä.
Asiakaslähtöinen
kaupallinen ja
operatiivinen laadukkuus
Finnairin tavoitteena on olla moderni
pohjoismainen lentoyhtiö, joka tarjoaa
asiakkailleen mahdollisuuden muokata
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 18
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
matkaansa halutunlaiseksi sen jokaisessa
vaiheessa ja on heille merkityksellinen myös
muulloin kuin matkustaessa. Yhtiö on jo kasvattanut
merkittävästi suoran jakelun osuutta, parantanut
digitaalista myyntikyvykkyyttään sekä kehittänyt
tuottojen optimointia ja kumppaneiden
hyödyntämistä. Seuraava askel on prosessin
sujuvoittaminen asiakkaan näkökulmasta, kun
painotus on siirtynyt asiakaslähtöiseen ja dataa
hyödyntävään myyntiin, jossa asiakassuhteita
vahvistetaan tarjoamalla oikea tuote oikeaan
aikaan ja asiakassitoutumista lisätään
kohdennetummalla viestinnällä. Turvallisuus sekä
erinomainen lentojen täsmällisyys ja säännöllisyys
ovat edelleen operatiivisen laadukkuuden
keskiössä, ja Finnair panostaa analytiikan ja
datan hyödyntämiseen sujuvan ja oikea-aikaisen
matkustuskokemuksen tarjoamiseksi.
Digitaalisella asioinnilla on keskeinen rooli Finnairin
strategiassa ja sen merkitys tulee kasvamaan
edelleen. Finnairin internet-sivujen (finnair.
com) kävijämäärä laski vertailukaudesta, kun
sivuilla rekisteröitiin keskimäärin 2,1 miljoonaa
todennettua eri kävijää (2,3) kuukaudessa.
Lasku johtui pääasiassa uudistetusta evästeiden
suostumuskäytännöstä. Finnair-mobiilisovellusten
käyttäjien määrä nousi vertailukaudesta 21,0
prosenttia 860 000:een, koska asiakkaat
pystyivät tekemään paremmin muutoksia ja
ostamaan enemmän lisäpalveluita suoraan
sovelluksen kautta. Modernien myyntikanavien
matkustajaosuus kokonaismatkustajamäärästä
nousi 67,8 prosenttiin (66,5), koska NDC-jakelun
(New Distribution Capability) osuus kasvoi kaikissa
asiakassegmenteissä.
Päivitetty strategia painottaa edelleen
lentoyhtiökumppanuuksien yhteishankkeiden
(Atlantic Joint Business eli AJB, Siberian Joint
Business eli SJB ja yhteishanke Juneyao Airin kanssa)
hyödyntämistä. Tässä korostuvat oneworld-
kumppanit, kuten American Airlines ja Alaska Airlines
Pohjois-Amerikassa, Qatar Airways Lähi-idässä,
Japan Airlines Japanin-reiteillä ja Qantas uusilla
Australian ja Aasian yhdistävillä, Finnairin vuoden
2023 lopusta alkaen operoimilla reiteillä. Finnairin
kumppanuudet tarjoavat Finnairin asiakkaiden
käyttöön laajan globaalin verkoston ja toisaalta
vahvistavat merkittävästi Finnairin jakeluvoimaa.
Tuotteen ja palvelun laatu ovat Finnairille edelleen
erottautumistekijä, ja laadukas, täsmällinen
operatiivinen toiminta on tässä tärkeässä
roolissa. Finnairin kaukoliikenteessä painottuu
laadukas, erottuva matkustuskokemus, kun
taas Euroopan sisäisessä liikenteessä keskeisiä
ovat sujuvuus, yksinkertaisuus ja tehokkuus.
Finnairin asiakastyytyväisyyttä mittaava
nettosuositteluindeksi oli edelleen hyvällä tasolla
ollen 35 (40). Siihen on vaikuttanut asiakkaiden
suosiossa olleen uusitun laajarunkokoneiden
matkustamon lisäksi Finnairin hyvä 80,9
prosentin (79,0) saapumistäsmällisyys
eurooppalaista ilmailujärjestelmää rasittaneista
kapasiteettihaasteista huolimatta. Osoituksena
Finnairin vahvasta asiakastyytyväisyydestä
yhtiö valittiin Pohjois-Euroopan parhaaksi
lentoyhtiöksi jo 13. kerran peräkkäin Skytraxin
asiakastutkimuksessa. Lisäksi asiakkaat äänestivät
Finnairin viiden tähden lentoyhtiöksi Airline
Passenger Experience Associationin (APEX)
vuoden 2023 lentoyhtiöarvioinnissa.
Vuoden 2023 aikana yhtiö kertoi Finnair Plus
-ohjelman uudistuksista, jotka tuovat jäsenille
uusia etuja sekä uudenlaisia mahdollisuuksia
kerätä ja käyttää kanta-asiakasvaluuttaa. Vuoden
2024 keväällä ohjelma muuttuu käytettyyn
rahamäärään perustuvaksi. Ohjelman jäsenet
keräävät jatkossa Avios-kanta-asiakasvaluuttaa.
Avios on kanta-asiakasvaluutta, jota käyttävät
Finnairin oneworld-kumppaneiden kanta-
asiakasohjelmat British Airways Executive Club,
Qatar Airways Privilege Club ja Iberia Plus.
Yhtiö ilmoitti myös vuoden 2023 aikana
investoivansa uusiin, suurempiin lounge-tiloihin
Helsinki-Vantaan Schengen-puolella. Laajemmat
lounge-tilat tulevat käyttöön vuoden 2024 toisella
puoliskolla ja vastaavat kasvavien asiakasmäärien
tarpeisiin. Lisäksi yhtiö ilmoitti uudistavansa koko
12 lentokonetta kattavan Embraer E190 -laivaston
matkustamot. Uudistus toteutetaan vuosien 2024–
2025 aikana.
Avainluvut – Asiakaslähtöinen kaupallinen ja operatiivinen laadukkuus
2023 2022 2021 2020 2019
Nettosuosittelutulos (NPS) 35 40 38 48 38
Saapumistäsmällisyys % 80,9 79,0 82,3 90,2 79,3
Matkustajien osuus moderneissa
myyntikanavissa
% 67,8 66,5 71,5 51,2 40,8
finnair.com-sivustolla kävijöiden
kuukausikeskiarvo
milj. 2,1 2,3 1,1 1,1 2,0
Finnair-mobiilisovelluksen aktiiviset
käyttäjät
tuhatta 860,0 711,0 326,0 187,3 332,6
Lisämyynti milj. euroa 147,8 123,2 44,1 62,3 176,2
3
Finnair aloitti vuoden 2023 alusta raportoimaan
suorien digitaalisten kanavien myyntiosuuden
sijasta modernien myyntikanavien matkustaja-
osuutta digitalisointiin keskittymisen myötä. Modernit
myyntikanavat sisältävät sekä suorat että kaikki
modernit, digitaaliset epäsuorat myyntikanavat.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 19
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Tasapainoinen kasvu
optimoidulla laivastolla
Venäjän ilmatilan sulun vuoksi Finnair menetti
kotikenttänsä ainutlaatuisen maantieteellisen
edun, sillä Venäjän ilmatilan kiertäminen pidentää
lentoreittejä Helsingin ja Japanissa, Etelä-
Koreassa sekä Kiinassa sijaitsevien keskeisten
suurkaupunkien välillä jopa 40 prosenttia
kohteesta riippuen. Finnair on siksi tasapainottanut
verkostoaan painottaen länttä sekä Lähi-itää ja
optimoinut Euroopan verkostoaan sekä liikenteen
rakennetta tehokkuuden lisäämiseksi.
Vuoden toisella neljänneksellä julkistettujen,
Qantasin kanssa solmittujen wet lease - ja dry
lease -sopimusten sekä vuoden 2022 viimeisellä
neljänneksellä alkaneen Qatar Airways -yhteistyön
kautta Finnair pystyy hyödyntämään A330-
laivastoaan tuottavasti Venäjän ilmatilan sulusta
huolimatta, ja samalla säilyttää joustavuuden
Aasian ja Euroopan välisten yhteyksien
palauttamiseen.
Lentokoneiden nopeammat, standardoidut
käännöt lentoasemilla, niiden käyttöasteen
tehostaminen ja ulosvuokrauksesta
palautuvat lentokoneet vuoden 2024
ensimmäisellä neljänneksellä sekä seuraava
A350-toimitus vuoden 2024 viimeisellä
neljänneksellä mahdollistavat Finnairille
kasvun markkinan mukana ja kapasiteetin
Avainluvut – Yksi alan johtavista vastuullisuustoimijoista
2023 2022 2021 2020 2019
Polttoaineen kulutus tonnia 960 357 788 104 364 478 365 492 1 132 219
CO
2
päästöt tonnia 3 025 124 2 482 528 1 148 107 1 151 299 3 566 491
CO
2
päästöt g/ASK 83,7 79,3 94,9 89,0 75,6
CO
2
päästöt g/RTK 920,5 926,9 931,7 948,6 785,3
Avainluvut – Sopeutumiskykyinen Finnair-kulttuuri sitoutuneen henkilöstön avulla
2023 2022 2021 2020 2019
Henkilöstö, keskimäärin 5 195 5 336 5 614 6 573 6 771
Sairauspoissaolot, tavoite
vähemmän kuin edellisenä
vuonna
% 4,6 5,4 2,3 3,8 4,6
Henkilöstön vaihtuvuus % 3,8 7,3 6,8 7,4 3,8
Tapaturmataajuus (LTIF) 5,5 6,8 5,6 4,4 9,6
lisäämisen kilpailukykyisellä kustannustasolla
huolimatta lentokonemarkkinoilla vallitsevista
kapasiteettirajoitteista.
Jatkuva kustannus-
tehokkuus kilpailukyvyn
varmistamiseksi
Kannattavan ja kilpailukykyisen toiminnan
ylläpito edellyttää Finnairilta kustannustason
jatkuvaa tarkkailua kustannusten nousun
hillitsemiseksi. Yhtiö on kuitenkin siirtynyt
ohjelmamuotoisista kustannussäästöistä kohti
jatkuvaa kustannustehokkuuden parantamista
varmistaakseen kilpailukykynsä ja mahdollisuuden
investoida asiakaskokemukseen myös jatkossa.
Vuoden 2023 aikana Finnair on jatkanut olemassa
olevien säästöhankkeiden edistämistä ja
kehittänyt uusia hankkeita, jotka muun muassa
hyödyntävät tekoälyn tuomia mahdollisuuksia.
Lisäksi kuuden aiemmin vuokratun A321-
lentokoneen hankinnalla loppuvuodesta 2023
on lähivuosina yli 20 miljoonan euron vuotuinen
positiivinen vaikutus tulokseen ennen veroja
sekä kassavirtaan. Myös 120 miljoonan euron
ylimääräisellä TyEL-takaisinlainan takaisinmaksulla
viimeisen vuosineljänneksen aikana on yhteensä
noin 3 miljoonan euron positiivinen vaikutus
tulokseen ennen veroja vuonna 2024 alempien
nettokorkomenojen muodossa.
Yksi alan johtavista
vastuullisuustoimijoista
Finnair on sitoutunut kehittämään toimintaansa
jatkuvasti ja systemaattisesti kaikilla merkittävillä
vastuullisuuden osa-alueilla. Yhtiön tavoitteena
on olla maailman vastuullisimpien lentoyhtiöiden
joukossa. Tämän saavuttamiseksi yhtiö tekee
jatkuvaa systemaattista työtä ympäristövastuun
ja sosiaalisen vastuun edistämiseksi sekä
tiivistä yhteistyötä kumppaneidensa ja
koko toimitusketjunsa kanssa. Tehdäkseen
vastuullisempia investointeja yhtiön pitää myös
varmistaa, että sen liiketoiminnan taloudellinen
kehitys tukee niitä.
Yhtiön pitkän tähtäimen tavoitteena on
hiilineutraalius vuoteen 2045 mennessä. Finnair
sitoutui huhtikuussa 2022 tekemään yhteistyötä
Science Based Targets -aloitteen (SBTi)
kanssa saattaakseen päästötavoitteidensa
Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiksi. SBTi
edellyttää, että lentoyhtiöt irtautuvat hiilestä
omalla toiminnallaan, joten se ei huomioi
toimialan ulkopuolisia päästöhyvityksiä tai
muita markkinapohjaisia mekanismeja, kuten
päästökauppajärjestelmää. SBTi:n vaatimusten
mukaisesti Finnair keskittyy vähentämään
lentokoneidensa suoria päästöjä. Tämä edellyttää
merkittäviä toimenpiteitä Finnairin lentokoneiden
modernisoimiseksi, toiminnan tehostamiseksi
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 20
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
ja uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön
lisäämiseksi. Toimenpiteiden tarkka aikataulu
ja laajuus tarkentuvat vuoden 2024 aikana,
kun Finnair valmistautuu toimittamaan lyhyen
aikavälin CO
2
-intensiteetin vähennystavoitteet
SBTi:n validoitavaksi vuoden 2024 ensimmäisellä
neljänneksellä.
Sosiaalinen vastuu ja yhteiskuntavastuu
ovat keskeinen osa yhtiön vastuullisuustyötä.
Tämä tarkoittaa työntekijöiden ja asiakkaiden
hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimista
kaikissa olosuhteissa, ihmisoikeuksien, tasa-
arvon, syrjimättömyyden ja monimuotoisuuden
edistämistä työpaikoilla ja arvoketjuissa sekä
esteettömien palvelujen tarjoamista.
Kestävä tase
Kestävän taseen rakentamisessa keskeistä on
ylläpitää saavutettua toiminnan kannattavuutta.
Tämä vahvistaa omaa pääomaa ja parantaa
kassavirtaa, mikä mahdollistaa velkojen
takaisinmaksun ja, yhdessä kustannustehokkuuden
kanssa, kestävän taseen rakentamisen. Tämä
strategiateema on myös sisäänrakennettu muihin
strategiateemoihin.
Vuoden 2023 aikana Finnair otti monia askeleita
kestävämmän ja kustannustehokkaamman
taseen rakentamiseksi. Marraskuussa se toteutti
570 miljoonan euron merkintäetuoikeusannin
vahvistaakseen tasettaan ja taloudellista
asemaansa. Finnair maksoi saaduilla varoilla
takaisin valtion myöntämän pääomalainan
loppuosan sekä kokonaiskorot ja muut maksut
130 miljoonalla eurolla sekä ylimääräisen 120
miljoonan euron maksuerän TyEL-takaisinlainasta
aikataulutettujen, yhteensä 200 miljoonan euron
maksuerien lisäksi. Yhtiö osti myös kuusi sille
aiemmin vuokrattua A321-lentokonetta yli 200
miljoonalla eurolla. Lisäksi Finnair lunasti syyskuun
alussa 200 miljoonan euron hybridilainan selvästi
parantuneen kannattavuuden tukemana.
Samasta syystä se kirjasi vuoden aikana myös
yhteensä 145 miljoonaa euroa vuosien 2020–2022
verotuksellisiin tappioihin liittyviä laskennallisia
verosaamisia.
Sopeutumiskykyinen
Finnair-kulttuuri
sitoutuneen henkilöstön
avulla
Finnair ja sen henkilöstö ovat satavuotisen
historiansa aikana osoittaneet huomattavaa
kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja löytää
uusia, ennen hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.
Tämä on korostunut erityisesti pandemian ja
Venäjän hyökkäystä Ukrainaan seuranneen
Venäjän ilmatilan sulun muodostaman
kaksoiskriisin aikana ja sen jälkeen. Yhtiö keskittyy
jatkossa entistä enemmän tämän kulttuurisen
vahvuuden vaalimiseen ja kehittämiseen
sekä investoi henkilöstöönsä parantaakseen
edelleen henkilöstön osaamista, työntekijä- ja
asiakaskokemusta sekä liiketoiminnan tuloksia.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 21
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Taloudellinen kehitys 2019–2023
19 20 21 22 23
Liikevaihto
3 500
3 000
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
milj. euroa
2 988,5
19 20 21 22 23
Matkustajamäärä
tuhatta
15 000
12 000
9 000
6 000
3 000
0
10 983
19 20 21 22 23
500
400
300
200
100
0
-100
%
Tarjotut henkilökilometrit (ASK)
Myydyt henkilökilometrit (RPK)
Tarjotut henkilökilometrit (ASK) muutos-%
Myydyt henkilökilometrit (RPK) muutos-%
50 000
30 000
20 000
10 000
0
27 626
30,6 %
15,5 %
36 154
15
10
5
0
-5
-10
-15
-20
%
19 20 21 22 23
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)
XX
8,8
19 20 21 22 23
Korolliset velat
Kassavarat
Korolliset velat ja kassavarat
milj. euroa
3 000
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
922,0
2 025,6
19 20 21 22 23
Investointien rahavirta ja
liiketoiminnan nettorahavirta
Investointien rahavirta*
Liiketoiminnan nettorahavirta
* Sisältää käyttöomaisuuden sekä
tytäryhtiöosakkeiden hankinnat ja myynnit.
milj. euroa
600
300
0
-300
-600
-900
-1 200
-403,7
472,3
300
200
100
0
-100
-200
-300
-400
-500
-600
45
30
15
0
-15
-30
-45
-60
-75
-90
%
19 20 21 22 23
Vertailukelpoinen liiketulos ja liiketulos
milj. euroa
Vertailukelpoinen liiketulos*
Liiketulos
Vertailukelpoinen liiketulos* suhteessa liikevaihtoon
Taloudellinen tavoite: Vertailukelpoisen liiketuloksen
tavoitetaso suhteessa liikevaihtoon on kuluvalle
strategiakaudelle 6 % vuoden 2025 loppuun mennessä.
* Konsernin vertailukelpoinen liiketulos on liiketulos
ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä eli
lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomia
valuuttakurssimuutoksia, suojauslaskennan ulkopuolisten
johdannaisten käyvän arvon muutoksia, lentokone- ja
muiden transaktioiden myyntivoittoja ja -tappioita,
arvonalentumisia, etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden
muutoksia ja uudelleenjärjestelykuluja.
191,4
6,2 %
184,0
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 22
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2023 erottuu merkittävänä vuotena Finnairin
historiassa, kun yhtiö juhli satavuotista taivaltaan.
Vuosi oli myös merkittävä siinä mielessä, että
haasteellisen kaksoiskriisin jälkeen yhtiö onnistui
palautumaan kannattavaksi. Ilmailun rooli
nopeana ja maailmanlaajuisena yhteyksien
mahdollistajana sekä taloudellisena ajurina
muodostaa perustarpeen myös yhtiön seuraavalle
100 vuodelle. Finnair huomioi sitä ympäröivän
yhteiskunnan kestävää kehitystä, ja selkeästi yhtiön
suurin haaste onkin se, miten kestävämpi ilmailu
konkretisoituu seuraavien vuosikymmenten aikana.
Finnair on aloittanut pitkän matkan osana
energiamurrosta minimoidakseen fossiilienergian
määrää. Siirtyminen puhtaampien
energiamuotojen käyttämiseen lentämisessä
vie kuitenkin useita vuosikymmeniä. Silti Finnair
asettaa jo tavoitteita tämän matkan varrelle. Yhtiö
lisää vähitellen kestävien lentopolttoaineiden
(SAF) tankkausmääriä, parantaa jatkuvasti
lentämisen polttoainetehokkuutta ja seuraa tiiviisti
uusien vety- ja hybridilentokoneiden kehitystä.
Maailmanlaajuisesti uudet teknologiat etenevät
kiihtyvällä vauhdilla, joten on olennaista tunnistaa
ja valita optimaalinen polku kohti yhtiön tavoitetta
lentää hiilineutraalisti vuonna 2045.
Vuonna 2023 Finnair suoritti kaksinkertaisen
olennaisuusarvioinnin eurooppalaisten
vastuullisuusraportointistandardien (ESRS)
mukaisesti, jossa huomioitiin myös ESRS 2:ssa
määritellyt raportointivaatimukset ja EFRAG:in
mukainen arvoketjun implementointiohjeistus.
Arviointiprosessi perustui yhtiön aiempiin
olennaisuusarviointeihin, julkisiin ja sisäisiin lähteisiin,
sidosryhmien haastatteluihin ja kyselyihin,
sisäisiin vaikutusten ja taloudellisten merkitysten
arviointeihin sekä työryhmäkokouksiin. Finnairin
johtoryhmä kävi läpi tulokset ja hyväksyi ne.
Prosessi noudatti Finnairin hallituksen vahvistamia
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteita.
Analyysi toteutettiin tiiviissä yhteistyössä ulkoisen
palveluntarjoajan kanssa. Työn tuloksena voidaan
todeta, että Finnairin olennaiset vastuullisuuteen
liittyvät aihealueet ovat (ei tärkeysjärjestyksessä):
• Energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt:
Finnairin tavoitteina ovat hiilineutraali
lentäminen vuoteen 2045 mennessä, toimintojen
energiatehokkuuden aktiivinen parantaminen
ja tieteeseen perustuvan tavoitteen asettaminen
seuraavalle kymmenelle vuodelle vuoden 2024
ensimmäisellä neljänneksellä.
Muu kuin taloudellinen kehitys 2023
• Biodiversiteetti: Yhtiön ilmastositoumuksiin liittyen
yhtiö haluaa myös varmistaa, että kestäviä
lentopolttoaineita tuotetaan niin, että luonnon
ekosysteemi vahingoittuu mahdollisimman
vähän.
• Yhteisövaikutus: Finnair lisää aktiivisesti
positiivisia vaikutuksia ympärillään oleviin
ihmisiin ja yhteisöihin.
•
Työntekijäkokemus: Motivoitunut, monimuotoinen
ja pätevä henkilöstö on Finnairin menestyksen ydin.
• Kuluttajakokemus: Kuluttajien matkakokemusten
parantaminen ja heidän mielipiteidensä
kuuleminen on Finnairin kestävyysstrategian
keskeinen osa.
• Toimitusketjun hallinta: Yhtiö toteuttaa
järjestelmällisiä toimenpiteitä toimitusketjussaan
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 23
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
varmistaakseen vastuullisen hankinnan ja
toiminnan, ottaen huomioon arvoketjun
työntekijöiden ihmisoikeudet.
• Liiketoimintakäytännöt: Eettiset, läpinäkyvät ja
vahvat liiketoimintakäytännöt ovat olennainen
osa yhtiön toimintaa ja noudattavat globaaleja
standardeja.
• Lentokonemelu: Yhtiön tunnustaa lentomelun
tärkeyden ja työskentelee aktiivisesti sen
pienentämiseksi.
• Kiertotalous: Finnair soveltaa kiertotalouden
periaatteita jätteiden minimoimiseksi ja
resurssitehokkuuden maksimoimiseksi.
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Ilmaston-
muutokseen liittyvien riskien ymmärtäminen
ja niihin sopeutuminen ovat olennainen osa
Finnairin pitkän aikavälin strategiaa.
Finnairin hallituksen nimeämä tarkastus-
valiokuntaa varmistaa, että vastuullisuus
integroidaan saumattomasti ydinliiketoiminnan
strategiaan. Yhtiö on sitoutunut jatkuvasti
kehittämään kaikkia yllä mainittuja merkittäviä
vastuullisuuden aihealueita, sisältäen kattavat
politiikat, vahvat hallintoprosessit, sidosryhmien
osallistamisen ja läpinäkyvät viestinnän käytännöt.
Yhtiö valmistautuu julkaiseman ensimmäisen
kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisen
vastuullisuusraportin vuonna 2025 vuoden 2024
kehityksestä ja tilasta.
Pandemian vaikutukset Finnairin toimintaan
olivat vuoden 2023 jälkimmäisellä puoliskolla
hyvin lieviä, vaikka matkustuksen lisääntyminen
Kiinaan pysyikin hitaana. Toisaalta Venäjän
ilmatilan sulkeminen EU:n lentoyhtiöiltä vaikutti
selvästi yhtiön Aasian-liikenteeseen vuoden 2023
aikana. Vuoden 2023 aikana kaksoiskriisin riskit
ovat kuitenkin normalisoituneet ja vuotta voidaan
pitää ensimmäisenä kohtuullisena verrokkivuotena
tuleville vuosille.
Liiketoiminnan
johtaminen
Finnair on sitoutunut noudattamaan
toiminnassaan kansainvälistä ja paikallista
lainsäädäntöä sekä omia eettisiä toiminta-
periaatteitaan (Code of Conduct) ja tukee YK:n
kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable
Development Goals).
Finnairin eettinen toimintaohje kattaa kaikki
sen toiminta-alueet ja koko henkilöstön. Lisäksi
erillisessä toimittajille suunnatussa eettisessä
toimintaohjeessa (Supplier Code of Conduct)
on käsitelty muun muassa yhtiön eettisen
hankinnan periaatteet, ihmisoikeudet, lahjonta-
ja korruptiopolitiikka, sekä ympäristövastuu.
Yhtiö edellyttää, että sen toimittajat noudattavat
eettisiä normeja, jotka ovat olennaisilta osiltaan
samanlaisia kuin ne, joita Finnair noudattaa
omassa toiminnassaan. Finnair pyrkii jatkuvasti
integroimaan vastuullisuuden ja eettisen
liiketoiminnan periaatteet yhä syvemmin kaikkiin
liiketoimintaprosesseihinsa.
Finnair on tunnistanut arvoketjussaan ja
lainsäädännössä tapahtuvan kehityksen, ja
on aloittanut luomaan ihmisoikeuksiin liittyvää
due dilligence -kehystä. Yhtiö on sitoutunut
integroimaan tämän huolellisuustarkastelun
liiketoimintaansa jatkuvana ja iteratiivisena
ohjelmana. Sidosryhmien osallistaminen, erityisesti
haavoittuvien ryhmien, on keskeinen osa tätä
arviointia, jotta saadaan oikeita näkemyksiä
niiltä, joihin yhtiön toiminta saattaa mahdollisesti
vaikuttaa. Finnair näkee ihmisoikeuksien due
dilligence -prosessin jatkuvana oppimismatkana,
ei vain pelkkänä tarkastuslistana. Finnairin
liiketoiminnan johtaminen on enemmän kuin
vaatimustenmukaisuutta, sen tulee heijastaa aitoa
sitoutumista rakentaa kestävää liiketoimintaa, joka
kunnioittaa ja tukee ihmisoikeuksia kaikilla sen
toiminta-alueilla.
Ihmisoikeudet, lahjonta ja
korruptionvastaisuus
Finnair kunnioittaa Yhdistyneiden kansakuntien
ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta
ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO)
peruskonventioita. Yhtiö on allekirjoittanut
Finnairin omat maatoiminnot
(Scope 1 & 2) Helsinki-Vantalla
ovat vuodesta 2023 alkaen
hiilineutraaleja.
19 20 21 22 23
200
150
100
50
0
Verot ja muut ympäristömaksut
milj. euroa
Välittömät verot
Tilitettävät välilliset verot
Lentolippuverot
EU ETS -maksut
Muut ympäristömaksut
Muut ympäristömaksut sisältävät melu- ja
päästömaksut.
52,4
48,5
85,8
181,0
121,1
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 24
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact
-aloitteen, ja Global Compactin kymmenen
periaatteen mukaisesti se pyrkii estämään
ihmisoikeusloukkauksia, mukaan lukien pakotettua
tai lapsityövoiman käyttöä, sekä omassa
toiminnassaan että omassa arvoketjussaan. Yhtiö
myös raportoi vuosittain toimintansa edistymisestä
YK:n Communications of Progress -vaatimusten
mukaisesti. Finnairin eettisissä toimintaohjeissa
on korruption vastainen osa; lahjusten
vastaanottaminen ja antaminen on ehdottomasti
kielletty. Korruption ehkäisy on Finnairissa
kaikkien vastuulla, mukaan lukien liiketoimintojen
johtajat, vaatimustenmukaisuuden valvonta ja
sisäinen tarkastus.
Yhtiön omaan operatiiviseen toimintaan
liittyvien suorien ihmisoikeusriskien ei ole arvioitu
olevan merkittävällä tasolla. Sen toimitusketjuun
ja ulkoistettuihin toimintoihin ja palveluihin
voi kuitenkin epäsuorasti näitä riskejä liittyä.
Yhtiön monimuotoinen toimitusketju rakentuu
sen reittiverkoston ympärille. Toimitusketjun
muodostavat kansainvälisen ilmailuvaatimusten
sääntelemät ja lentoyhtiöihin erikoistuneet
tavarantoimittajat ja palveluntarjoajat
sekä toimijat, jotka mahdollistavat Finnairin
ydinliiketoiminnan turvallisen harjoittamisen.
Ihmiskauppaepäilyt ovat lentoliikenteessä
todellinen huolenaihe, jonka estämiseksi Finnair
tekee toimenpiteitä. Finnair on allekirjoittanut
IATA:n nykyajan orjuuden ja ihmiskaupan vastaisen
päätöslauselman. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä
hallitusten ja lentoasemien kanssa maissa, joissa se
liikennöi, varmistaakseen, että kaikista sen lennoilla
tapahtuneista mahdollisista salakuljetuksista
ilmoitetaan ja niitä käsitellään asianmukaisesti.
Lentohenkilökunnalle on annettu erityiset ohjeet
menettelyistä, joita on noudatettava tapauksissa,
joissa epäillään ihmiskauppaa. IATA:n ihmiskaupan
verkkokoulutuspaketti on Finnairissa pakollinen
koulutus kaikille lentohenkilökunnan jäsenille ja
maa-agenteille. Finnair on sitoutunut lisäämään
henkilöstönsä tietoisuutta tästä asiasta.
Finnairilla on käytössä Whistleblowing-kanava,
nimeltään Finnair Ethics Helpline, jonka kautta sekä
työntekijämme että yhteistyökumppanimme voivat
raportoida eettisiin liiketoiminnan periaatteisiin
liittyvistä huolenaiheista. Vuoden 2023 aikana
Finnairin Ethics Helplinen kautta ei ilmoitettu yhtään
merkittävää eettistä rikkomusta, eikä yhtiössä ollut
vireillä yhtään vastaavaa tutkimusta.
Vastuullisuuteen liittyvä riskien hallinta
Finnairilla on käytössä systemaattisen Enterprise
Risk Management (ERM) -kehys ja prosessi, joka
perustuu COSO ERM -kehykseen. Prosessi ottaa
huomioon kaikki mahdolliset liiketoiminnan riskit,
mukaan lukien vastuullisuuteen liittyvät riskit, ja
arvioi niiden mahdollisia merkittäviä taloudellisia
vaikutuksia. Riskejä arvioitaessa pääkriteerinä
on käytetty strategista vaikutusta. Taloudellisia
ja maineeseen liittyviä vaikutuksia käytetään
apukriteereinä vaikutusten arvioinnissa.
Pääasiallinen järjestelmän hallintoperiaate on
sitoutuminen kolmen puolustuslinjan malliin,
jossa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan roolit
ja vastuut jaetaan selkeästi. Puolustuslinjamalli
varmistaa, että vastuunjaot on määritelty ja
omaksuttu riskienhallinnan ja riskienvalvonnan
välillä. Lisätietoja riskienhallinnasta löytyy
hallituksen toimintakertomuksen Riskienhallinta-
luvusta.
Vuoden 2023 aikana suoritetun kaksinkertaisen
olennaisuusarvioinnin osana Finnair päivitti
ympäristöön, sosiaaliseen ja hallinnolliseen
vastuullisuuteen kuuluvat vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet. Prosessin tuloksena yhtiöllä
on niin sanottu pitkä ja lyhyt lista erilaisia
vastuullisuuteen kuuluvia aiheita, joihin liittyy
mahdollisuuksia ja riskejä ja joita hallitaan yhtiön
riskienhallintakehyksen ja -prosessin mukaisesti.
Näihin riskeihin liittyvää ulkoista raportointia tullaan
kehittämään vuoden 2024 aikana.
Asiakkaat, oma
henkilökunta ja muut
sidosryhmät
Vuosi 2023 on ollut luonteeltaan vahvan kasvun
ja ahkeran työntekemisen aikaa. Kehitysaskeleita
19 20 21 22 23
Työsuhteessa olevan henkilöstön määrä
vuoden lopussa
8 000
6 000
4 000
2 000
0
5 223
Henkilöstön monimuotoisuus: Sukupuoli
Miehiä:
Työntekijät 44 %
Johtajat/päälliköt 72 %
Johtoryhmä 67 %
Naisia:
Työntekijät 56 %
Johtajat/päälliköt 28 %
Johtoryhmä 33 %
Henkilöstön monimuotoisuus: Sukupuoli
Miehiä:
Työntekijät 44 %
Johtajat/päälliköt 72 %
Johtoryhmä 67 %
Naisia:
Työntekijät 56 %
Johtajat/päälliköt 28 %
Johtoryhmä 33 %
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 25
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
on saavutettu niin sisäisten tiimien työskentelyssä
kuin asiakkaille suuntautuvien palveluiden
sisällössä ja saavutettavuudessa. Finnairin
tärkeimpinä tavoitteina ovat edelleen toimintojen
turvallisuuden varmistaminen kaikkina aikoina ja
selkeiden prioriteettien ylläpitäminen.
Finnair on sitoutunut asiakaskokemuksen
jatkuvaan parantamiseen ja soveltaa
johdonmukaisesti asiaankuuluvia
saavutettavuusstandardeja. Haasteellisesta
toimintaympäristöstä huolimatta yhtiön
asiakasmäärä kasvoi. Nettosuositteluindeksi
(NPS) laski (35) edellisvuodesta (40). Laskusta
huolimatta voidaan todeta, että Finnairin
asiakkaat ovat tyytyväisiä tarjottuihin palveluihin
ja lentojen hyvään saapumistäsmällisyyteen.
Vuoden 2023 aikana tehtiin muutoksia muun
muassa lentokenttäpalveluihin, lippuluokkiin ja
matkatavarakäytäntöihin. Nämä strategiset
hankkeet paransivat toiminnallista tehokkuutta
ja täsmällisyyttä sekä tukivat taloudellisen
suorituskyvyn parantamista ja ovat linjassa yhtiön
strategisen suunnan kanssa.
Finnairin työntekijöiden hyvinvointi on yhtiön
keskeinen kehityskohde. Yhtiö on sitoutunut
henkilöstön terveyden ja turvallisuuden
ylläpitämiseen, tarjoamaan heille oppimis-
ja koulutusmahdollisuuksia sekä edistämään
työpaikkakulttuuria, joka arvostaa tasa-arvoa,
syrjimättömyyttä ja monimuotoisuutta. Finnair
on tunnistanut monimuotoisuuden keskeiseksi
suorituskykynsä ajuriksi.
Finnairin palveluksessa oli vuonna 2023
keskimäärin 5 195 (5 336) henkilöä eli 2,7 prosenttia
vähemmän kuin vertailukaudella. Työsuhteessa
olevien määrä laski vuoden aikana 7 henkilöllä eli
0,1 prosentilla ja oli joulukuun lopussa 5 223 (5 230).
Finnairiin palkattiin koko vuoden aikana yhteensä
571 uutta työntekijää pääasiassa Finnairin
Kitcheniin, lentäjiksi ja matkustamotyöntekijöiksi.
Henkilöstön vaihtuvuus viimeisen 12 kuukauden
aikana oli 3,8 prosenttia (7,3). Vuonna 2023 töissä oli
keskimäärin 4 818 (4 492) henkilöä.
Finnairin henkilöstöstä 85 prosenttia (87) vuonna
2023 oli kokoaikaisia ja vakinaisessa työsuhteessa
oli 92 prosenttia (97). Henkilöstön keski-ikä oli 44
vuotta (43). Henkilöstöstä 35 prosenttia (33) oli yli
50-vuotiaita ja 12 prosenttia (13) alle 30-vuotiaita.
Vuoden 2023 lopussa Finnairin henkilöstöstä
55 prosenttia (56) oli naisia ja 45 prosenttia (44)
miehiä. Finnairin hallituksen kahdeksasta jäsenestä
neljä (3) on naisia. Finnair ei ylläpidä etniseen
alkuperään perustuvia tilastoja.
Yritystasolla tapaturmataajuutta mittaava LTIF (Lost
Time Incident Frequency) laski edelliseen vuoteen
verrattuna ja oli 5,5 (6,8). Myös sairauspoissaolojen
määrä oli vertailukautta pienempi ja oli 4,6
prosenttia (5,4).
Suomessa työntekijöillä on lainsäädännöllinen
oikeus järjestäytyä, ja Finnair arvostaa hyvää
yhteistyötä eri työntekijäryhmiään edustavien
ammattiliittojen kanssa. Vuonna 2023 neuvoteltiin
seuraavat työehtosopimukset:
• Paltan ja Ilmailuliitto IAU:n välinen sopimus
Finnairin Helsinki-Vantaan asiakas- ja
maapalvelusta, rahti- ja teknisistä palveluista.
Sopimus on voimassa 15.3.2025 saakka.
• Paltan ja Työväenliitto AKT:n välinen sopimus,
joka koskee matkatoimistoja (Aurinkomatkat).
Sopimus on voimassa 30.4.2025 asti.
• Finnairin ylempiä toimihenkilöitä koskeva
sopimus Finnair Oyj:n ja Finnairin Insinöörit ja
ylemmät FINTO ry:n välillä. Sopimus on voimassa
28.2.2026 asti.
Lisäksi voimassa ovat seuraavat aiemmin
neuvotellut työehtosopimukset:
• Paltan ja Suomen Liikelentäjäliitto ry:n (SLL)
välillä Finnair Oyj:n suomalaisia lentäjiä koskeva
sopimus neuvoteltiin vuonna 2021. Sopimus on
voimassa 30.9.2024 asti
• Finnairin matkustamohenkilökuntaa koskeva
sopimus, joka neuvoteltiin vuonna 2022 Finnairia
edustavan Paltan ja Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäliitto AKT:n, välillä. Sopimus on
voimassa 31.1.2025 asti.
19 20 21 22 23
Tapaturmataajuus (Lost Time Incident Frequency)
LTIF
kpl/milj. tuntia
12
10
8
6
4
2
0
5,5
• Paltan ja Ammattiliitto Pron välinen sopimus,
joka koskee Finnairin teknisiä toimihenkilöitä ja
neuvoteltiin vuonna 2022. Sopimus on voimassa
31.1.2025 asti.
• Paltan ja Ammattiliitto Pron välinen sopimus, joka
koskee Finnairin toimihenkilöitä ja neuvoteltiin
vuonna 2022. Sopimus on voimassa 31.1.2025 asti.
Toimitusketju
Toimitusketjun vastuullisuus on erittäin
tärkeää Finnairin toiminnassa, sillä Finnair
käyttää enenevässä määrin kumppaneita ja
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 26
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
palveluntarjoajia kansainvälisen reittiverkostonsa
ylläpitämiseen ja laajentamiseen.
Vuonna 2023 yritys suoritti kattavan epäsuorien
päästöjen, Scope 3 -seulonnan, jonka tuloksena
viisi Scope 3:n 15:stä kategoriasta tunnistettiin
merkittäväksi. Yhtiö jatkaa edelleen Scope 3
-päästölaskentaan liittyvää kehitystyötä ja raportoi
nämä päästöt tarkemmin ensi vuoden toiminnasta.
Yhtiöllä on kehitteillä alihankintaketjun
ympäristövaikutusten hallintaan liittyvä ohjelma,
jonka tavoitteena on ymmärtää ja hallita sen
toimitusketjun päästöjä. Ohjelma luo myös
puitteet aktiivisesti jakaa ja kasvattaa tietoisuutta
Finnairin Pohjoismaisista arvoista. Se ohjaa myös
valitsemaan keskeiset kumppanit yhtiön n. 4 500
aktiivisen toimittajan joukosta, joiden kanssa
tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksia
pyritään tavoitteellisesti parantamaan.
Lisäksi tavoitteena on integroida vastuullisuus
saumattomaksi osaksi yhtiön olemassa olevia
hankintaprosesseja, esimerkiksi toimittajien
valinnassa ja asiakassuhteiden rakentamisessa.
Tällä hetkellä yhtiön tavoitteisiin ei ole asetettu
tavoitetasoa toimittajien ilmastotyölle tai muille
ympäristötavoitteille. Sosiaalisia ja hallinnollisia
näkökohtia käsitellään pääasiassa toimittajien
eettisessä toimintaohjeessa (SCoC) ja
itsearviointikyselylomakkeiden kautta.
Suoraan lentotoimintaan liittyvän toimitusketjun on
toimittava kansainvälisten ilmailualan säädösten
mukaan, ja näitä toimittajia valvotaan tiukasti.
Kansainväliset lentoturvallisuusmääräykset
esimerkiksi edellyttävät, että kaikki lentoaseman
työntekijät tulee olla rekisteröity ja heidän tulee
aina kantaa virallista henkilökorttia mukanaan.
Tämä luo turvallisen pohjan sille, että suoraan
lentotoimintaan liittyviin toimintoihin ei kohdistu
merkittävää riskiä esimerkiksi pakkotyölle tai lasten
oikeuksille.
Ympäristö
Finnair on tunnistanut ilmastonmuutokseen,
luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja
kiertotalouteen siirtymiseen liittyviä haasteita ja
niiden keskinäisen riippuvuussuhteen. Näiden
haasteiden ratkaisemiseksi yhtiö on asettanut
kunnianhimoisia tavoitteita jokaiselle osa-alueelle
ja kannustaa kaikkia sidosryhmiään tekemään
yhteistyötä tällä alueella.
Ilmastoteot
Finnairin tavoitteena on lentää hiilidioksidi-
neutraalisti vuoteen 2045 mennessä. Huhtikuussa
2022 yritys sitoutui yhteistyöhön Science Based
Targets -aloitteen (SBTi) kanssa saadakseen
ilmastotavoitteensa linjattua Pariisin sopimuksen
mukaisiksi. SBTi edellyttää lentoyhtiöiltä päästöjen
vähentämistä omien toimintojensa kautta,
eikä se ota huomioon teollisuuden ulkopuolisia
hiilidioksidipäästöjen kompensointeja tai muita
markkinaehtoisia mekanismeja, kuten EU:n
päästökauppajärjestelmää (EU ETS). SBTi:n
vaatimusten mukaisesti Finnair keskittyy nyt
ensisijaisesti vähentämään lentokoneidensa suoria
päästöjä. Tämä edellyttää merkittäviä toimenpiteitä
lentokoneiden modernisoinnissa, lentotoiminnan
tehostamisessa ja uusiutuvan lentopolttoaineen
(SAF) käytön lisäämisessä. Toimien tarkempaa
aikataulua ja laajuutta tullaan esittelemään vuoden
2024 aikana, kun yhtiö valmistautuu jättämään
hakemuksen SBTi:lle seuraavan kymmenen vuoden
päästötehokkuuden vähennystavoitteesta vuoden
2024 ensimmäisellä neljänneksellä.
Nopeampien toimien osalta Finnair on sitoutunut
Helsinki-Vantaan alueella olevien omien
maatoimintojensa (Scope 1 ja 2) hiilineutraaliuteen
vuodesta 2023 lähtien. Toimenpiteisiin kuuluu
uusiutuvan dieselin ja polttoöljyn käyttö,
energiatehokkuuden parantaminen, puhdas sähkö
ja kaukolämpö sekä jäljelle jäävien päästöjen
kompensointi. Vuoden 2023 osalta yhtiö tulee
kompensoimaan 8 973 tonnia jäännöspäästöjä
samoilla projekteilla, joita Finnair tarjoaa
myös asiakkailleen kompensointiohjelmansa
kautta. Yksi vuoden 2023 aikana tehty
konkreettinen toimenpide oli lisäinvestointi 2 435
aurinkopaneeliin, joilla yli kaksinkertaistetaan
Finnairin tuottaman aurinkoenergian määrä.
Investoinnin ansiosta aurinkoisena kesäpäivänä
yhtiö voi tuottaa yli 1,1 MW huipputehon (MWp)
921
g CO
2
/RTK
19 20 21 22 23
Finnairin lentojen päästötehokkuuden kehitys
Totaali CO
2
Päästötehokkuus
RTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin
käyttö hyötykuorman painon mukaan.
Totaali CO
2
,
tuhatta tonnia
4 000
3 200
2 400
1 600
800
0
1 000
800
600
400
200
0
3 028
Finnair vähensi 10 % oman
liikematkustuksensa päästöjä
käyttämällä uusiutuvaa
lentopolttoainetta (SAF)
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 27
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
päivän aikana. Tämä riittää kattamaan Finnairin
rahtitoimintojen käyttämän kiinteistön, COOL
Cargon, energiankulutuksen, jonka katolle suurin
osa yhtiön aurinkopaneeleista on asennettu.
Uusiutuva lentopolttoaine (SAF) tulee
olemaan lentoyhtiöiden merkittävin keino
saavuttaa kohtuullisia päästövähennyksiä tällä
vuosikymmenellä. Tämän vuoksi Finnair on yhdessä
oneworld Alliance -liittouman kanssa asettanut
yhteisen tavoitteen saavuttaa 10 prosentin SAF-taso
kokonaiskerosiinin käytössä vuoteen 2030 mennessä,
mikä on selvästi EU:n suunnitellun kuuden prosentin
tavoitteen yläpuolella. Yritys työskentelee tällä
hetkellä yksityiskohtaisen SAF-strategian parissa,
joka implementoidaan käytäntöön vuoden 2024
aikana. Finnair hyödynsi omaa liikematkustuksen
SAF-ohjelmaansa ja pienensi omia liikematkustuksen
päästöjään 10 prosenttia ostamalla uusiutuvaa
lentopolttoainetta näille matkoille.
Vuonna 2023 Finnair käytti noin 2 266 tonnia
SAF:ia, mikä vastasi noin 0,2 prosenttia
kokonaiskerosiininkulutuksesta. Tästä SAF:sta
asiakkaamme osallistuivat 1 101 tonniin
rahoittamiseen, Finnair osti vapaaehtoisesti
681 tonnia ja 483 tonnia tankattiin kansallisten
mandaattien kautta. Kaiken kaikkiaan SAF:n
käytön seurauksena hiilidioksidipäästöjä väheni
noin 6 359 tonnia, ja asiakkaamme osuus tästä
vähenemisestä oli 3 106 tonnia. Näissä luvuissa on
huomioitu niin sanotut elinkaaripäästöt.
hiilidioksidipäästöt kasvoivat 21,8 prosenttia (116) ja
olivat 3 027 569 tonnia (2 486 543). Tämä on silti 15,4
prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.
Vuoden 2023 aikana Finnair jatkoi vahvaa
tuloksellista työtä polttoainetehokkuuden
parantamiseksi. Lentotoiminnan
polttoainetehokkuus vuonna 2023 oli 292 g/
RTK (294) (ilman jyvitystä matkustajien ja
rahdin kesken), eli se parani 0,7 prosenttia (0,5).
Lentämisen hiilidioksidipäästöt on laskettu
jyvittämällä ne matkustajien ja rahdin kesken
IATA:n suositusten mukaisesti (katso tarkemmin
vastuullisuusliite). Näin laskettuna vuoden 2023
matkustajiin kohdistuneet hiilidioksidipäästöt
olivat 84,6 g CO
2
/RPK (85,6) ja rahtiin kohdentuvat
päästöt 845,5 g CO
2
/RTK-rahti (856,2). Jyvitetyt
päästötehokkuudet paranivat 1,2 prosenttia
(4,1). Polttoainetehokkuuden paraneminen
johtui pääsääntöisesti siitä, että lentokoneiden
täyttöasteet nousivat 67,6 prosentista 76,4
prosenttiin, toisaalta lentämisen tehokkuutta
heikensi pitkien Aasian-reittien lisääntynyt määrä.
Yhtiöllä on polttoainetehokkuuteen keskittyvä,
yrityksen useita eri toimintoja edustava
työryhmä, joka toimillaan säästi vuonna 2023
noin 1 760 tonnia (5 000) polttoainetta ja siten
vähensi hiilidioksidipäästöjä noin 5 560 tonnia
(15 750). Toimet sisälsivät uuden lennonaikaisen
tarjoilukonseptin ja lentotoimintojen optimoinnin
aiheuttamat painosäästöt sekä maatoimintojen
Yhteensä 2 435 aurinkopaneelia
asennettiin rahti- ja
lentokonehuoltohallin katoille
Suurimmat riskit tällä aihealueella liittyvät
vihreän talouden transitioriskeihin ja yrityksen
kannattavuusstrategian vaikutuksiin. EU
on lähitulevaisuudessa implementoimassa
lainsäädännöllisiä uudistuksia (erityisesti Fit for
55 -paketti), jotka lisäävät EU-lentoyhtiöiden
kustannuksia ja voivat aiheuttaa kilpailuetua
EU:n ulkopuolisille operaattoreille. Finnair käy
jatkuvaa ja avointa keskustelua sekä lainsäätäjien
että muiden sidosryhmien kanssa muutosten
asianmukaisesta toteuttamisesta.
Energiatehokkuus ja hiilidioksidipäästöt
Finnairin kasvihuonekaasupäästöt koostuvat yli 85
prosenttisesti lentosuorituksiin liittyvistä päästöistä,
sekä kerosiinin poltosta (Scope 1) että kerosiinin
valmistukseen ja kuljetuksiin liittyvistä päästöistä
(Scope 3). Tästä syystä yhtiön ilmastonmuutoksen
hallintaan liittyvät toimenpiteet ja raportointi
painottuvat vahvasti tähän toimintoon. SBTi:n
mukaisesti Finnairin päästövähennystoimet tulevat
sisältämään investointeja uudempiin lentokoneisiin,
uusiutuvien lentopolttoaineiden lisääntyvää
käyttöä ja operatiivisia tehokkuusparanemia.
Vuonna 2023 Finnairin liikenne myytyinä
tonnikilometreinä (RTK) kasvoi 23 prosenttia
(117) vuoteen 2022 verrattuna, ja yhtiö jatkoi
lentojaan suurimpaan osaan Aasian-kohteitaan
huolimatta siitä, että nämä reitit ovat jopa 40
prosenttia pidempiä kuin ennen Venäjän ilmatilan
sulkeutumista. Siten myös lentämisen suorat
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 28
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
ennakoivasti lentokoneita ja lentokoneosia omissa
huoltotoiminnoissaan. Toisaalta Finnair pyrkii
kierrättämään jätteen, jonka syntyä ei voida
välttää. Jätteen määrä matkustajaa kohden
mitattuna Helsinki-Vantaan-kotikentällä kasvoi 11,5
prosentilla 0,23 kiloon per matkustaja (0,20) alittaen
kuitenkin reilusti vuoden 2023 tavoitteen tuottaa
alle 0,29 kiloa jätettä per matkustaja. Kierrätysaste
Helsinki-Vantaan-kotikentällä parani 2,3 prosenttia
ja oli 26,7 prosenttia (26,1) ylittäen vuositavoitteen
25,0 prosenttia.
Vuonna 2023 Finnair otti käyttöön matkustamo-
ja maahenkilökunnan työvaatteiden
uudelleenkäyttöön liittyvän prosessin. Näin
hyvälaatuisia työvaatteita ei hävitetä, vaan niille
etsitään uusi käyttäjä. Heinäkuusta 2023 lähtien
tämän prosessin ansiosta materiaalitarvetta
henkilökunnan työvaatteisiin on saatu vähennettyä
10 prosenttia.
Toinen esimerkki toimenpiteistä vähentää
materiaalien tarvetta ja syntyvän jätteen
määrää on optimoida lennolle kuormattavien
aterioiden määrää. Finnair kannustaa matkustajia
varaamaan lennon ateriansa ennakkoon, jotta
vältetään tarpeetonta ylikuormausta. Yhtiö
analysoi jatkuvasti ateriatietoja toimittaakseen
optimaalisen määrän aterioita lennoille. Tämä työ
on jo vähentänyt 9 000 käyttämättömän aterian
valmistuksen, lastaamisen ja hävittämisen. Näillä
toimilla on myös positiivinen vaikutus lennoista
syntyviin hiilidioksidipäästöihin.
Luonnon monimuotoisuus
Finnair ottaa toimintansa ympäristönäkökohdat
huomioon sekä maassa että ilmassa.
Ympäristökuormitusta vähentävien ilmastotoimien
lisäksi sen ympäristöpolitiikkaan sisältyy myös
luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja sen
edistäminen eli biodiversiteettiajattelu.
Yrityksen satavuotisjuhlan kunniaksi Finnair
yhteistyössä Airbusin kanssa sopi yhteistyöstä
Lumimuutos-osuuskunnan kanssa Haarasuon
turve-metsäekosysteemin ennallistamisessa
Suomussalmella. Tämä 30 hehtaarin alue,
joka on olennainen osa paikallisia yhteisöjä
ja ekologista monimuotoisuutta, on elvytetty
vastapainoksi historiallisen metsätalouden
vaikutuksille. Haarasuon ennallistamisen
keskiössä on kolme päämäärää: turvemaiden
elvyttäminen, vieraslajien hallinta ja
metsäekosysteemin kuntouttaminen. Tavoitteena
on luoda biodiversiteettiä tukeva elinympäristö,
odottaen alkuperäisen kasvi- ja eläinlajiston
elpymistä vuoteen 2034 mennessä, edistäen
samalla hiilidioksidin sitomista ja näin osallistuen
ilmastonmuutoksen lieventämiseen. Lisäksi
Haarasuon projekti on sosioekologisesti
merkittävä. Se vahvistaa perinteisiä paikallisia
käytäntöjä, kuten marjanpoimintaa ja metsästystä,
sekä elvyttää vesielämää, kuten taimenkantoja.
optimoinnin heijastumat taloudellisempaan
lentonopeuteen. Työryhmä on toiminut Finnairilla
jo useamman vuoden ajan ja edellä mainituissa
luvuissa ei ole huomioitu ryhmän aiempien
vuosien saavutuksia.
Finnairin kiinteistöjen energiankulutus kasvoi
3,1 prosenttia vuonna 2023 (0,5). Sähkön
kokonaiskulutus oli 22 268 MWh (22 266) ja
lämmönkulutus 24 755 MWh (23 316). Kiinteistöjen
energiatehokkuus oli 21,7 kWh/m
3
(21,1) sisältäen
sekä sähkön että lämmön kulutuksen.
Sähkön käytön tehokkuus parani, mutta
kulutuksen kasvu johtui kiinteistöjen määrän
kasvusta. Lämmitysenergian lisääntynyt
tarve selittyy edellistä vuotta kylmemmällä
talvella. Kiinteistöjen energiankulutuksen
markkinapohjaiset hiilidioksidipäästöt kasvoivat
3,3 prosenttia (25,0) ja olivat yhteensä 7 558 tonnia
(7 339). Kasvu johtui sekä energian kulutuksen
kasvusta, että energiayhtiöiden uudistuneesta
käytännöstä ilmoittaa tarkempia tuotekohtaisia
päästökertoimia. Finnair ei ole hyödyntänyt
energian hankinnoissaan uusituvan energia
alkuperäissertifikaatteja.
Kiertotalous
Finnair kehittää tuotteitaan ja palveluitaan
jatkuvasti entistä kestävämmiksi. Yhtiön
tavoitteena on ottaa käyttöön kiertotalouden
periaatteet kaikissa toiminnoissaan vuoteen
2025 mennessä. Tämä auttaa Finnairia
käyttämään materiaaleja tehokkaammin ja
vähentämään niiden kulutusta. Suunnitelma
kattaa seuraavat toimenpiteet: materiaalitarpeen
vähentäminen, materiaalien uudelleenkäyttö
mahdollisuuksien mukaan, jätteiden kierrätys,
jätteiden hyödyntäminen muilla tavoin
(esim. energiana) sekä jäljelle jäävän jätteen
turvallinen hävittäminen.
Finnairin tuottaman jätteen kokonaismäärä
Helsinki-Vantaan-kotikentällä nousi 20,7
prosenttia (101,2) eli noin 481 tonnia (925), ja
vuoden kokonaismassa oli 2 320 tonnia (1 839).
Jätteen määrän kasvu on suoraan yhteydessä
lisääntyneeseen asiakkaiden määrän kasvuun.
Suurin jätelaji on lentojen tarjoilusta syntyvä,
ruokajätettä sisältävä sekajäte, eli kansainvälinen
ruokajäte. Ruoka- ja juomajäte kansainvälisiltä
lennoilta joudutaan viranomaismääräysten
vuoksi polttamaan, kun muu tavallinen ruokajäte
kompostoidaan. Vuonna 2023 noin 73 prosenttia
(74) jätteestä hyödynnettiin energiana ja noin 27
prosenttia (26) jätemateriaalista joko käytettiin
uudelleen, kierrätettiin tai kompostoitiin. Yhtään
jätettä ei päätynyt kaatopaikalle.
Finnair on asettanut kaksi tavoitetta tehokkaan
materiaalinkäytön osalta. Yhtäältä yhtiö
vähentää kokonaisjätteen määrää per
matkustaja esimerkiksi optimoimalla catering-
toimintojen materiaaliostoja ja huoltamalla
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 29
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Finnair on asettanut nollatoleranssin laittomalle
villieläinkaupalle, ja se on United for Wildlife
-sertifioitu lentoyhtiö. Täten yhtiö on sitoutunut
lisäämään eri sidosryhmien tietoisuutta tästä
aiheesta. Lisäksi se on kieltänyt uhanalaisten
eläinten metsästysmuistojen tai muistoesineiden
kuljettamisen rahtiverkostossaan. Myöskään
laboratorio-, koe- tai muut testieläimet eivät ole
hyväksyttäviä kuljetettaviksi.
Säätelypalveluilla on merkittävä vaikutus
sekä lentoliikenteeseen että matkapalveluihin.
Biodiversiteetin paikallinen heikkeneminen
voi viedä toimintaedellytyksiä turismilta, lisätä
tartuntatautivaaraa ja heikentää luonnon
vastustuskykyä muutoksille.
Lentomelu
Lentoyhtiön suurimmat ympäristövaikutukset
ovat lentokoneiden moottoreiden päästöt ja
lentoasemien lähialueilla esiintyvä lentokoneiden
melu. Lentokoneiden tuottama melu on
pääasiassa moottorimelua ja aerodynaamista
melua. Moottorimelu on suurempaa
lentoonlähdöissä, kun taas aerodynaaminen melu
kasvaa lähestymisten aikana.
Finnair on pitkäaikaisen yhteistyön tuloksena
lennonjohdon kanssa parantanut melua ja
päästöjä vähentävien liukulaskeutumisten osuutta
Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Vuonna 2023
näiden liukulaskujen osuus Helsinki-Vantaalla oli
85,8 prosenttia, joten Finnair saavutti asettamansa
tavoitteen ylläpitää vähintäänkin 85 prosentin taso.
EU-taksonomia
Taustaa
Osana kestävän rahoituksen
toimintasuunnitelmaansa Euroopan unioni
kehittää luokitusjärjestelmää ympäristön kannalta
kestävän liiketoiminnan määrittämiseksi. Tämä
luokitusjärjestelmä tunnetaan myös nimellä
EU-taksonomia. EU-taksonomia-asetuksessa
asetetaan kuusi ympäristötavoitetta: 1)
ilmastonmuutoksen hillintä, 2) ilmastonmuutokseen
sopeutuminen, 3) vesivarojen ja merten
luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, 4)
siirtyminen kiertotalouteen, 5) ympäristön
pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
sekä 6) biologisen monimuotoisuuden ja
ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
EU-taksonomia kehittyy jatkuvasti, koska siihen
on vaiheittain lisätty sekä uusia taloudellisia
toimintoja että ympäristötavoitteita.
Ensimmäinen taksonomia-asetuksen delegoitu
säädös koskien ilmastonmuutoksen hillintää
ja ilmastonmuutokseen sopeutumista tuli
voimaan 1. tammikuuta 2022. Asetuksen
artikla 8 toi NFRD-direktiivin (direktiivi muiden
kuin taloudellisten tietojen raportoinnista)
mukaisille yleisen edun kannalta merkittäville
yhteisöille, kuten Finnairille, velvollisuuden
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 30
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
raportoida taksonomiakelpoisuudestaan
kahden ensimmäisen ympäristötavoitteen,
ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen
sopeutumisen, osalta koskien raportointivuotta
2021. Raportointivuonna 2022 yhteisöt olivat myös
velvollisia arvioimaan taloudellisten toimintojensa
taksonomian mukaisuutta kahden ensimmäisen
tavoitteen osalta. Raportointivuodelle 2023
taloudellisten toimien listausta laajennettiin
kahden ensimmäisen ympäristötavoitteen
osalta ja esiteltiin tiettyjen taloudellisten
toimintojen osalta loput neljä ympäristötavoitetta.
Vuodelta 2023 raportointivelvollisia yhteisöjä
vaaditaan raportoimaan, mikä osuus niiden
liikevaihdosta, pääomamenoista (CapEx)
ja toimintamenoista (OpEx) on kahden
ensimmäisen ympäristötavoitteiden osalta sekä
taksonomiakelpoista että sen mukaista. Kyseiset
indikaattorit määritellään EU-taksonomiassa, ja
niiden määritelmät poikkeavat pääomamenojen
ja toimintamenojen IFRS-määritelmistä. Neljän
jälkimmäisen ympäristötavoitteen ja niihin
kuuluvien taloudellisten toimintojen sekä toisaalta
kahteen ensimmäiseen ympäristötavoitteeseen
kuuluvien uusien taloudellisten toimintojen osalta
tulee raportoida vain taksonomiakelpoisuus.
Finnair ja EU-taksonomia
Finnair on arvioinut taloudellisen toimintansa
taksonomiakelpoisuutta vertaamalla
liiketoimintaansa kuuluvia, NACE-
toimialaluokituksen mukaisia taloudellisia
toimintoja vastaaviin EU-taksonomian sisältämiin
toimintoihin ja niiden kriteeristöihin. Finnairin
liiketoiminnan ydinosa-alueet muodostuvat
matkustajaliikenteestä, lisämyynnistä, rahdista
ja matkapalveluista. Näistä matkustajaliikenne
(NACE H51.1, toimintonumero 6.19) sekä
lentorahtitoiminta (NACE H51.21, toimintonumero
6.19) kuuluvat raportointivuodesta 2023 alkaen
taksonomian ilmastonmuutoksen hillintään
liittyvien taloudellisten toimintojen luetteloon, joten
Finnairin tulee raportoida taksonomiakelpoinen
osuus näihin taloudellisiin toimintoihin liittyvästä
liikevaihdostaan, pääomamenoistaan (CapEx)
ja toimintamenoistaan (OpEx). Kyseisten
toimintojen taksonomian mukaisuus raportoidaan
vasta vuoden 2024 osalta. Muista Finnairin
ydinliiketoiminnoista sen sijaan lisämyynti
sekä matkapalvelut eivät kuulu edelleenkään
taksonomian taloudellisten toimintojen
luetteloon. Sama koskee Finnair Cargon
tarjoamia maanteiden tavarankuljetuspalveluja
(toimintonumero 6.6), sillä nämä palvelut on
ulkoistettu kolmannelle osapuolelle ja niitä ei näin
ollen pidetä taksonomiakelpoisina.
Liikevaihto
EU-taksonomian määritelmän mukainen liikevaihto
on sama kuin Finnair-konsernin taloudellisen
raportoinnin liikevaihto, joten liiketoiminnan
muita tuottoja ei lasketa siihen mukaan. Uusien,
matkustajaliikenteen ja lentorahtitoiminnan
kattavien taloudellisten toimintojen myötä
Finnairin taksonomiakelpoisen liikevaihdon
osuus koko liikevaihdosta on 87 prosenttia (0).
Taksonomianmukaisen liikevaihdon osuus koko
liikevaihdosta on 0 prosenttia (0), mutta tässä
ei ole raportointivaatimusten takia huomioitu
matkustajaliikenteen eikä lentorahdin mahdollista
taksonomianmukaista osuutta.
Pääomamenot (CapEx)
EU-taksonomian määritelmän mukaiset
pääomamenot tarkoittavat samaa kuin
Finnairin raportoimat bruttoinvestoinnit.
Taksonomiakelpoisten pääomamenojen
osuus kokonaispääomamenoista kasvoi 83
prosenttiin (1) ja lähes kaikki niistä liittyivät yhtiön
matkustajaliikenteessä ja lentorahtitoiminnassa
operoimaan laivastoon. Muut taksonomiakelpoiset
pääomamenot liittyivät kiinteistöihin ja niihin
tehtyihin energiaratkaisuihin. Huolimatta yli
2 400 aurinkopaneelin (toimintonumero 4.1)
asennuksesta Finnairin kokonaispääomamenoista
taksonomian mukaisia oli 0 prosenttia (0), koska
matkustajaliikenteen ja lentorahtitoiminnan
taksonomian mukaisuutta ei vielä raportoida.
Noin 1 miljoonan euron aurinkopaneeli-
investointi määriteltiin tässä tapauksessa
taksonomian mukaiseksi, ilmastonmuutoksen
hillitsemistä koskevan kriteeristön täyttäväksi
pääomamenoksi, joka ei aiheuta merkittävää
haittaa muille ympäristötavoitteille ja täyttäisi myös
vähimmäistason suojatoimet, vaikka Finnair ei ole
tässä tapauksessa selvittänyt aurinkopaneelien
valmistusolosuhteita suositusten mukaisesti.
Toimintamenot (OpEx)
EU-taksonomian määritelmän mukaiset
toimintamenot tarkoittavat samaa kuin suorat
tutkimus-, kehitys- ja kunnossapitokulut sekä
lyhytaikaiset vuokrat. Taksonomiakelpoinen
osuus Finnairin koko taksonomiaperusteisista
toimintamenoista nousi 100 prosenttiin (5),
koska melkein kaikki toimintamenot liittyivät
Finnairin laivaston kunnossapitoon. Muut
taksonomiakelpoiset toimintamenot liittyivät
hankittujen ja omistettujen rakennusten
(toimintonumero 7.7) huoltoon sekä lyhytaikaiseen
vuokraukseen. Raportointivuoden 2023 aikana
0 prosenttia koko taksonomiaperusteisista
toimintamenoista oli taksonomian mukaista (0),
koska matkustajaliikenteen ja lentorahtitoiminnan
taksonomian mukaisuutta ei vielä raportoida.
Finnair on taksonomiaraportointivaatimusten
mukaisesti välttänyt kaksinkertaisen laskennan
varmistamalla, että liikevaihto, pääomamenot ja
toimintamenot on allokoitu vain kerran taloudellisiin
toimintoihin ja ympäristötavoitteista ainoastaan
ilmastonmuutoksen hillintään. Tarkemmat
taksonomialuvut on esitetty seuraavien sivujen
taksonomiataulukoissa.
Finnair on viime vuosina modernisoinut
voimakkaasti laajarunkolaivastoaan. Vuosina
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 31
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
2015–2017 seitsemän A340-konetta poistettiin
käytöstä Finnairin liikenteestä ja vuodesta 2015
lähtien Finnair on tuonut laivastoonsa 17 uutta
modernia A350-konetta. Käytöstä poistetuista
A340-koneista yksi myytiin kierrätettäväksi, kaksi
palautettiin vuokranantajille elinkaarensa lopussa
ja neljä myytiin takaisin Airbusille samaan aikaan,
kun Finnair vahvisti käyttävänsä kahdeksan
A350-koneen osto-option. Finnair vastaanottaa
vielä kaksi A350-lentokonetta nykyaikataulun
mukaan vuoden 2024 viimeisellä ja vuoden 2026
toisella neljänneksellä. Tämä laajarunkokaluston
uudistaminen on yhtiön historian suurin yksittäinen
investointi. On kuitenkin vielä määrittelemättä,
voidaanko tätä osittain ennen taksonomian
voimaantuloa tehtyä investointia raportoida
taksonomian mukaisina tunnuslukuina ja jos
voidaan, millä tavalla se tulisi tehdä.
Finnair tavoittelee uusiutuvien lentopolttoaineiden
(SAF) käytön lisäämistä yhdessä oneworld-
allianssin ja muiden sidosryhmien kanssa.
Oneworld-allianssi on asettanut yhteiseksi
päämääräkseen saavuttaa vuoteen 2030
mennessä SAF-tankkauksissa 10 prosentin
tason, joka on reilusti yli EU:n ehdottaman
viiden prosentin mandaatin. Tämän tavoitteen
saavuttaminen vaatii yhteisiä ponnisteluja
niin lainsäätäjien kuin eri teollisuussektoreiden
kanssa. SAF:n käyttöönottoon liittyy vahvasti myös
luonnon monimuotoisuuden suojelu (kuudes
ympäristötavoite), jotta nopeasti kasvava kysyntä
ei johda esimerkiksi lisääntyvään maa-alan
käyttöön ja siten luonnon monimuotoisuuden
vähenemiseen. Finnairin vuonna 2023 käyttämä
0,24 prosentin määrä SAF:ia ei täyttäisi tulevaa
taksonomiassa mahdollisesti asetettavaa 5
prosentin vähimmäismäärää.
Matkapalveluiden osalta taksonomia kohdistuisi
luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja
kehittämiseen, jos tämä taloudellinen toiminto
sisällytettäisiin taksonomiaan. Majoituspalveluihin
on tällä hetkellä luotu tekniset kriteerit, mutta
kriteerien kehittämisen tarve matkapalveluiden
järjestämiselle on edelleen päättämättä.
Luonto ja sen monimuotoisuus nähdään
merkittävänä vetovoimatekijänä Aurinkomatkojen
liiketoiminnassa. Kohdeohjelmia suunniteltaessa
Aurinkomatkat arvioi tarkasti ohjelmien
mahdollisia vaikutuksia ympäristöön ja luonnon
monimuotoisuuteen. Toiminnassa pyritään
välttämään esimerkiksi sellaisia vierailukohteita,
joissa vieraileminen voi aiheuttaa biodiversiteetille
merkittävää uhkaa tai haittaa.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 32
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2023 koskevat tiedot
Tilikausi 2023 Vuosi Merkittävän edistämisen kriteeri
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi(2)
Liikevaihto (3)
Osuus liikevaihdosta,
vuosi 2023 (4)
Ilmastonmuutoksen
hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (6)
Vesi (7)
Ympäristön
pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen
monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen
hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (12)
Vesi (13)
Ympäristön
pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen
monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason
suojatoimet (17)
Taksonomian
mukaisten tai
taksonomiakelpoisten
osuus liikevaihdosta,
2022 (18)
Luokka mahdollistava
toiminta (19)
Luokka
siirtymätoiminta (20)
Milj.
euroa
%
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (taksonomian mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
0 0 0
Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät
(muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat
0
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Matkustajien ja tavaroiden lentokuljetukset CCM 6.19 2 589 87 KEL E E E E E
Taksonomiakelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä
(muista kuin taksonomian mukaisista) toiminnoista saatu
liikevaihto (A.2)
2 589 87 0
Taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto
(A.1+A.2)
2 589 87 0
EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu
liikevaihto
400 13
YHTEENSÄ 2 988
100 %
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 33
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2023 tiedot
Tilikausi 2023 Vuosi Merkittävän edistämisen kriteeri
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi(2)
Pääomamenot (3)
Osuus
pääomamenoista,
vuosi N (4)
Ilmastonmuutoksen
hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (6)
Vesi (7)
Ympäristön
pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen
monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen
hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (12)
Vesi (13)
Ympäristön
pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen
monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason
suojatoimet (17)
Taksonomian
mukaisten tai taksono-
miakelpoisten osuus
pääomamenoista,
vuosi 2022 (18)
Luokka mahdollistava
toiminta (19)
Luokka
siirtymätoiminta (20)
Milj.
euroa
%
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat
Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla CCM 4.1 1 0 K E E E E E K N/A N/A K K K 0 M
Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.1)
1 0 K E E E E E K N/A N/A K K K 0
Josta mahdollistavat toiminnat 1 0 K E E E E E K N/A N/A K K K 0 M
Josta siirtymätoiminnat 0 0
Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät
(muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Matkustajien ja tavaroiden lentokuljetukset CCM 6.19 401 83 KEL E E E E E
Rakennusten hankinta ja omistus CCM 7.7 0 0 KEL E E E E E 0
Energiatehokkaiden laitteiden asennus CCM 7.3 0 0 KEL E E E E E 0
Taksonomiakelpoisten muttei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin taksonomian mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.2)
401 83 0
Taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2) 402 83 0
EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot 82 17
YHTEENSÄ 484
100 %
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 34
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2023 tiedot
Tilikausi 2023 Vuosi Merkittävän edistämisen kriteeri
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi(2)
Toimintamenot (3)
Osuus
toimintamenoista,
vuosi 2023 (4)
Ilmastonmuutoksen
hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (6)
Vesi (7)
Ympäristön
pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen
monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen
hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (12)
Vesi (13)
Ympäristön
pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen
monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason
suojatoimet (17)
Taksonomian
mukaisten tai taksono-
miakelpoisten osuus
toimintamenoista,
vuosi 2022 (18)
Luokka mahdollistava
toiminta (19)
Luokka
siirtymätoiminta (20)
Milj.
euroa
%
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.1)
0 0 0
Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät
(muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Matkustajien ja tavaroiden lentokuljetukset CCM
6.19
310 97 KEL E E E E E
Rakennusten hankinta ja omistaminen CCM
7.7
9 3 KEL E E E E E 5
Taksonomiakelpoisten mutta ei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin taksonomian mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.2)
319 100 5
Taksonomiakelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2) 319 100 5
EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen toimintamenot 1 0
YHTEENSÄ 319
100 %
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 35
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin
sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta,
kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa,
jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten,
että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman
vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
EI
2 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai
prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen
uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista
käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia
prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä
niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen
parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä
on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
3 Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa
olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien
ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös
kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn
tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden
turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia
polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten
rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
5 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia
polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä
tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten
rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia
polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä
tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista
ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
EI
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 36
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Toteuma
Aihealue Tavoitteet ja mittarit 2023 2022 Keskeiset toimenpiteet raportointikaudella
Ympäristövastuu Hiilivapaa lentäminen vuoden 2045 loppuun mennessä
(gCO
2
/RTK)
921 928 Raportointivuonna Finnair jatkoi polttoainetehokkuutta parantavaa
poikkiorganisatorista työtä, jonka tuloksena CO
2
-päästöjä vähennettiin noin 8
600 tonnia. Yhtiö pyrkii lisäämään jatkuvasti SAFin käyttöä ja vuonna 2023 yli
0,2 % polttoaineenkulutuksesta oli SAFia vähentäen päästöjä noin 6 360 tonnia.
Parannetaan lentojen operatiivista polttoainetehokkuutta
1 %:lla vuosittain. KPI:n pohjana tässä käytetään
polttoainetehokkuusindeksiä (Fuel Efficiency Index, nFEI),
missä verrataan eri vuosien reittiparien tehokkuuksia
keskenään niin, että reitin pituus, tuulen ja hyötykuorman
vaikutukset on normalisoitu.
-0,7 0,0 Polttoainetehokkuutta eniten parantavat toimet sisälsivät uuden
lennonaikaisen tarjoilukonseptin ja lentotoimintojen optimoinnin
aiheuttamat painosäästöt sekä maatoimintojen optimoinnin heijastumat
taloudellisempaan lentonopeuteen. Toisaalta pidentyneiden Aasian-lentojen
määrän kasvulla oli negatiivinen vaikutus tehokkuuteen.
Vähennämme ruokajätteen määrää, tavoite <0,25 kg/
matkustaja vuonna 2025
0,21 0,20 Jätteen määrän vähentämiseksi yhtiö on ottanut käyttöön useita parannuksia
olemassa oleviin prosesseihin, kuten optimoinut lennoille lastattavien
ruoka-annosten määrää ja edelleen vähentänyt ruokahävikkiä annosten
valmistuksessa.
Parannamme jätteiden kierrätysastetta Helsinki-Vantaalla,
tavoite >27 %.
27,0 26,1 Finnair jatkoi järjestelmällistä työtä kierrätysasteen parantamiseksi muun
muassa vaihtamalla kierrätyskelvottomat mukit kierrätettäviin sekä
uudistamalla matkustamon kierrätysohjeistusta.
Sosiaalinen vastuu Saapumistäsmällisyys (%) 80,9 79,0 Vuoden 2023 aikana tehtiin muutoksia muun muassa lentokenttäpalveluihin,
lippuluokkiin ja matkatavarakäytäntöihin. Nämä hankkeet paransivat
toiminnallista tehokkuutta ja täsmällisyyttä sekä taloudellista suorituskykyä.
Asiakastyytyväisyys (NPS) nousee edellisvuodesta 35 40
Työntekijätyytyväisyys (eNPS) nousee edellisvuodesta -2 -17 Tuloksissa näkyy edelleen kriisivuosien taakka. Henkilöryhmien välistä
vuoropuhelua on parannettu ja henkilöstön kuuntelua sekä osallistamista
on parannettu pulssikyselyiden avulla. Osassa organisaatiota käynnistettiin
monimuotoisuuden ymmärtämiseen ja polarisaation vähentämiseen tähtäävä
koulutus.
Sairauspoissaoloja vähemmän kuin edellisenä vuonna 4,6 5,4
Tapaturmataajuus (LTIF) alle 6,5 5,5 6,8
Eettiset toimintatavat Eettisten ohjeiden tuntemus WeTogether@Finnair
-kyselyssä vähintään 4 asteikolla 1–5
4,1 3,9 Henkilöstön jatkuvaa koulutusta eettisiin toimintatapoihin.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 37
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Finnairin
johtoryhmässä ei tapahtunut henkilövaihdoksia.
Finnair tiedotti 23.5.2023, että se on
nimittänyt Kaisa Aalto-Luodon Finnairin
henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.
Aalto-Luoto aloitti tehtävässään lokakuussa
2023. Hän on toiminut aiemmin Sanoma Median
henkilöstöjohtajana sekä Outotecin henkilöstö-
ja viestintäjohtajana ja on tehnyt pitkän uran
vaativissa henkilöstöhallinnon johtotehtävissä
Outotecissä ja Mandatum Lifessa. Finnairin aiempi
henkilöstöjohtaja Johanna Karppi jatkoi roolissaan
lokakuuhun 2023 asti.
Finnair tiedotti 18.8.2023, että toimitusjohtaja Topi
Manner on jättänyt irtisanomisilmoituksensa
Muutokset yhtiön johdossa
yhtiön palveluksesta siirtyäkseen Elisa Oyj:n
toimitusjohtajaksi viimeistään 1.3.2024.
Finnair tiedotti tilikauden jälkeen 11.1.2024,
että Turkka Kuusisto on nimitetty Finnairin
toimitusjohtajaksi. Kuusisto aloittaa roolissaan
viimeistään 11.7.2024. Kuusisto on toiminut vuodesta
2020 lähtien Posti Group Oyj:n toimitusjohtajana,
ja sitä ennen vaativissa johtotehtävissä Posti
Groupissa ja Lindorff Groupissa. Finnairin
aiempi toimitusjohtaja Topi Manner jätti Finnairin
15.1.2024 siirtyäkseen seuraavaksi Elisa Oyj:n
toimitusjohtajaksi. Finnairin operatiivinen
johtaja Jaakko Schildt toimii toimitusjohtajan
sijaisena tammikuun 15. päivästä lähtien uuden
toimitusjohtajan aloitukseen asti.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 38
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Osakkeet ja
osakepääoma
Finnair Oyj:n kaupparekisteriin 31.12.2023
merkitty osakemäärä oli 20 481 139 267
osaketta (1 407 401 265). Osakemäärän
kasvu selittyy marraskuussa toteutetulla
merkintäoikeusannilla. Finnair Oyj:n rekisteröity
osakepääoma 75 442 904,30 euroa. Yhtiön
osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä.
Yhtiökokouksessa kullakin osakkeella on yksi ääni.
Osakkeen kurssikehitys
ja vaihto
Finnair Oyj:n markkina-arvo oli joulukuun lopussa
815,1 miljoonaa euroa (546,4) ja päätöskurssi oli
0,04 euroa (0,07). Vuoden aikana Finnair Oyj:n
Osakkeet ja osakkeenomistajat
osakkeen ylin kurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä oli
0,10 euroa, alin kurssi 0,03 euroa ja keskikurssi 0,06
euroa. Osakkeita vaihdettiin 1 831,4 miljoonaa
kappaletta yhteensä 218,5 miljoonalla eurolla.
Osakkeenomistajat
Finnair Oyj:n osakkeenomistajien lukumäärä
kasvoi 3,7 prosenttia 123 036 osakkeenomistajaan
vuonna 2023 (pois lukien hallintarekisteröidyt
omistukset). Osakkeita omistavien suomalaisten
kotitalouksien määrä nousi 116 549:stä 120 727:ään,
mutta samalla kotitalouksien yhteenlaskettu
omistusosuus laski 19,6 prosenttia. Suorien
ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistusten
osuus vuoden 2023 lopussa oli 9,5 prosenttia (7,6).
Liputusilmoitukset
Vuonna 2023 ei annettu liputusilmoituksia.
Finnair oyj:n suurimmat
osakkeenomistajat 31.12.2023 Osakkeet kpl % Muutokset 2023
1 Suomen valtio, valtioneuvoston kanslia 11 406 710 447 55,7 % 10 620 040 761
2 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 582 778 300 2,8 % 551 897 037
3 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 278 850 000 1,4 % 264 000 000
4 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 197 450 500 1,0 % 189 095 500
5 Valtion Eläkerahasto 179 500 000 0,9 % 168 500 000
6 Sijoitusrahasto Danske Invest Suomi Osake 149 732 799 0,7 % 149 732 799
7 Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt 72 900 000 0,4 % 72 900 000
8 Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi 58 520 178 0,3 % 58 520 178
9 Nordea Bank ABP 50 379 683 0,2 % 50 379 683
10 Finnair Oyj 49 565 650 0,2 % 49 166 347
Hallintarekisteröidyt 1 929 299 110 9,4 % 1 823 622 849
Muut 5 525 452 600 27,0 % 5 075 882 848
Yhteensä 20 481 139 267 100 % 19 073 738 002
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 39
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Valtion omistus
Vuoden 2023 lopussa Suomen valtio omisti 55,7
prosenttia Finnair Oyj:n osakkeista ja osakkeiden
tuottamista äänistä. Eduskunnan 20.6.1994
tekemän päätöksen mukaan valtion tulee omistaa
Finnair Oyj:n osakkeista yli puolet. Omistuksen
laskeminen tämän osuuden alle edellyttää
eduskunnan päätöksen muuttamista.
Johdon osakkeenomistus
Vuoden lopussa Finnairin hallituksen jäsenet
omistivat yhteensä 3 045 000 Finnair Oyj:n
osaketta. Toimitusjohtaja Topi Manner omisti
10 704 916 osaketta ja yhtiön johtoryhmän jäsenet,
toimitusjohtaja mukaan lukien, omistivat yhteensä
24 368 486 osaketta 31.12.2023, mikä edusti 0,12
prosenttia osakkeista ja niiden tuottamista äänistä.
Omat osakkeet
Finnairin hallussa oli 31.12.2022 yhteensä 399 303
omaa osaketta, mikä vastaa 0,03 prosenttia yhtiön
kaikista osakkeista ja äänistä.
Finnair Oyj antoi 31.3.2023 vuoden 2023
varsinaisen yhtiökokouksen myöntämän
osakeantivaltuutuksen nojalla itselleen vastikkeetta
1 324 933 uutta osaketta. Näin ollen yhtiön hallussa
oli yhteensä 1 724 236 omaa osaketta.
Finnair luovutti 3.4.2023 yhteensä 1 324 933 omaa
osakettaan kannustinpalkkiona FlySharen eli
henkilöstön osakesäästöohjelman osallistujille.
Tämän jälkeen yhtiön hallussa oli yhteensä 399 303
omaa osaketta.
19 20 21 22 23
Keskihinta
* Yhtiö toteutti marraskuussa 2023
merkintäoikeusannin, jonka vuoksi
osakekurssia on oikaistu.
Finnairin osake 2019–2023*
euroa
0,30
0,25
0,20
0,15
0,10
0,05
0
150
125
100
75
50
25
0
19 20 21 22 23
Finnair
Nasdaq Helsinki -yleisindeksi
Vertailu Nasdaq Helsinki -yleisindeksi
19 20 21 22 23
150
125
100
75
50
25
0
Finnair
Bloomberg Europe Airline Index
Vertailu eurooppalaiset lentoyhtiöt
Finnair Oyj antoi 27.10.2023 pidetyn
ylimääräisen yhtiökokouksen myöntämän
osakeantivaltuutuksen nojalla itselleen vastikkeetta
60 000 000 uutta osaketta 24.11.2023. Näin ollen
yhtiöllä oli hallussaan yhteen 60 399 303 omaa
osaketta.
Finnair Oyj luovutti 4.12.2023 10 833 653 yhtiön
hallussa ollutta omaa osaketta palkkiona
uudelleenrakennuskannustinohjelman
ajanjaksosta 1.7.2020–30.6.2023 sekä FlyShare-
osakesäästöohjelman säästökausista 2019–2020
Avainluvut – Osake
2023 2022 2021 2020 2019
Oma pääoma/
osake*
euroa 0,03 0,05 0,06 0,11 0,23
Osingot tilikaudelta** milj.
euroa
0 0 0 0 0
Osinko/osake* ** euroa 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Osinko tuloksesta** % 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Efektiivinen
osinkotuotto**
% 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Liiketoiminnan
rahavirta/osake*
euroa 0,05 0,03 -0,00 -0,17 0,14
Hinta/voitto-suhde
(P/E)
1,77 -1,08 -1,74 -1,47 12,12
* Yhtiö toteutti marraskuussa 2023 merkintäoikeusannin, jonka vuoksi
osakemäärään perustuvia tunnuslukuja on vuosien 2019–2022 osalta oikaistu.
** Tilikauden 2023 osinko on hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 40
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Osakeomistuksen
jakautuminen 31.12.2023
Osakemäärä,
kpl % Omistajia, kpl %
1–500 4 158 330 0,0 27 043 22,0
501–1 000 6 332 547 0,0 8 176 6,6
1 001–10 000 157 142 501 0,8 37 813 30,7
10 001–100 000 1 357 908 313 6,6 39 684 32,3
100 001–1 000 000 2 417 933 237 11,8 9 726 7,9
1 000 001–10 000 000 1 186 410 766 5,8 561 0,5
10 000 001–100 000 000 626 932 417 3,1 27 0,0
100 000 001–1 000 00 000 1 388 311 599 6,8 5 0,0
1 000 000 001– 11 406 710 447 55,7 1 0,0
Hallintarekisteröidyt 1 929 299 110 9,4 10 0,0
Yhteensä 20 481 139 267 100,0 123 046 100,0
Finnair Oyj:n omien osakkeiden
hankinta, luovutus sekä
osakepalautukset Osakemäärä Hinta euroa Keskihinta euroa
1.1.2019 649 008 4 254 968,65 6,556
2019 164 651 1 042 355,90 6,331
2019 -261 346 -1 501 496,17 5,745
2020 -381 653 -2 701 783,40 7,079
2021 1 800 000 1 144 440,00 0,636
2021 -549 527 -1 350 674,25 2,458
2022 -1 021 830 -649 074,54 0,635
2023 61 324 933 0,00 0,000
2023 -12 158 586 0,00 0,000
31.12.2023 49 565 650 238 736,19 0,005
Osakkeenomistajaryhmät 31.12.2023
Osakkeita,
kpl
Osakkeita,
%
Omistajia,
kpl
Omistajia,
%
Julkisyhteisöt 12 661 801 568 61,8 10 0,0
Kotitaloudet 4 678 148 707 22,8 120 727 98,1
Yritykset 673 419 371 3,3 1 910 1,6
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 497 287 511 2,4 54 0,0
Yhteisöt 24 012 137 0,1 65 0,1
Kotimaiset osakkeenomistajat, yhteensä 18 534 669 294 90,5 122 766 99,8
Hallintarekisteröidyt 1 929 299 110 9,4 10 0,0
Ulkomaiset 17 170 863 0,1 270 0,2
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset,
yhteensä
1 946 469 973 9,5 280 0,2
Yhteensä 20 481 139 267 100,0 123 046 100,0
ja 2020–2021. Osakkeet luovutettiin Finnairin
johtoryhmän jäsenille, jotka olivat osallistujina
näissä ohjelmissa. Omien osakkeiden luovutus
perustui ylimääräisen yhtiökokouksen 27.10.2023
antamaan valtuutukseen.
Tilikauden lopussa Finnairin hallussa oli 49 565 650
omaa osaketta, mikä vastaa 0,24 prosenttia yhtiön
kaikista osakkeista ja äänistä.
Osakassopimukset
Finnairin tiedossa ei ole yhtiön omistukseen tai
äänivallan käyttöön liittyviä osakassopimuksia.
Määräysvallan vaihtumiseen liittyvät
ehdot merkittävissä sopimuksissa
Joihinkin Finnairin rahoitussopimuksiin sisältyy
ehto, jonka mukaan rahoittajalla on oikeus vaatia
lainan ennenaikaista takaisinmaksua tai perua
lainalupaus, mikäli joku muu kuin Suomen valtio
hankkii osakkeiden enemmistön tai määräysvallan
Finnairissa.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 41
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Osakepohjaiset
kannustinjärjestelmät
Finnairin hallitus päätti katsauskauden jälkeen
helmikuussa 2024 uudesta osakepalkkio-
ohjelmasta, jonka kausi käsittää vuodet 2024–
2026. Ohjelman osallistujilla on mahdollisuus
ansaita Finnairin osakkeita pitkän aikavälin
kannustinpalkkiona, jos hallituksen ohjelmalle
asettamat suoritustavoitteet täyttyvät.
Ohjelman perusteella mahdollisesti maksettavat
osakepalkkiot maksetaan osallistujille keväällä 2027.
Ohjelma koskee noin 75:ttä henkilöä. Ohjelmaa
on kuvattu tarkemmin yhtiön julkaisemassa
pörssitiedotteessa ja yhtiön internetsivuilla.
Voimassa olevat
varsinaisen yhtiö-
kokouksen antamat
valtuutukset
Finnairin varsinainen yhtiökokous pidettiin
Helsingissä 23.3.2023.
Varsinainen yhtiökokous valtuutti yhtiön
hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden
hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutus
koskee enintään 50 000 000 osaketta, mikä vastaa
noin 3,6 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Valtuutus on voimassa 18 kuukautta päätöspäivästä.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään
myös yhteensä enintään 250 000 euron
suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin
rinnastettaviin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa
seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Yhtiökokouksen päätökset ovat
kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön
internetsivuilla.
Ylimääräisen yhtiö-
kokouksen päätökset ja
sen antamat valtuutukset
Finnair Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous
pidettiin 27.10.2023 ilman kokouspaikkaa yhtiön
yhtiöjärjestyksen 11 §:n ja osakeyhtiölain 5 luvun
16 §:n 3 momentin mukaisena etäkokouksena.
Yhtiökokoukseen osallistui, joko ennakkoon
äänestäneinä tai etäyhteyden välityksellä,
edustettuna yhteensä 222 osakkeenomistajaa,
jotka edustivat noin 61 prosenttia yhtiön osakkeista
ja äänistä. Yhtiökokous hyväksyi kaikki hallituksen
yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset.
Hallituksen valtuuttaminen päättämään
merkintäetuoikeusannista
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen
mukaisesti, että hallitus valtuutetaan päättämään
enintään 22 000 000 000 uuden osakkeen
antamisesta. Valtuutuksen perusteella
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 42
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
annettavat uudet osakkeet tarjotaan yhtiön
osakkeenomistajille merkintäetuoikeuden
perusteella merkittäväksi samassa suhteessa
kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita.
Merkintäetuoikeuden perusteella merkitsemättä
jääneitä osakkeita voidaan tarjota toissijaisesti
merkittäväksi toisille osakkeenomistajille tai muille
henkilöille. Hallitus on oikeutettu päättämään,
kenelle merkitsemättä jääneitä osakkeita
tarjotaan. Valtuutusta voidaan käyttää vain kerran,
eikä se anna hallitukselle oikeutta toteuttaa useita
osakeanteja. Hallitus päättää osakeannin kaikista
muista ehdoista. Koska valtuutuksen mukainen
merkintäetuoikeusanti toteutettiin marraskuussa
2023, valtuutus ei ole enää voimassa.
Hallituksen valtuuttaminen päättämään
osakeannista
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen
mukaisesti, että hallitus valtuutetaan päättämään
osakeannista.
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden
enimmäismäärä on 132 935 562 osaketta,
mikä vastaa noin 0,6 prosenttia yhtiön kaikista
osakkeista, mikäli yhtiökokouksen edellä
merkintäetuoikeusantia varten antama
osakeantivaltuutus käytetään kokonaisuudessaan.
Valtuutus on kuitenkin rajoitettu 0,6 prosenttiin
yhtiön merkintäetuoikeusannin jälkeisestä
todellisesta osakkeiden kokonaismäärästä
niin, että merkintäetuoikeusannin toteutuessa
valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden
enimmäismäärä pienenee lähimpään sellaiseen
kokonaislukuun, joka vastaa 0,6 prosenttia
yhtiön kaikkien osakkeiden lukumäärästä
merkintäetuoikeusannissa annettavien osakkeiden
rekisteröimisen jälkeen. Hallitus päättää kaikista
osakeannin ehdoista, mukaan lukien kenelle,
mihin hintaan ja millä tavoin osakkeita annetaan
valtuutuksen perusteella. Valtuutus koskee
sekä uusien osakkeiden antamista että omien
osakkeiden luovuttamista. Osakeanti voi tapahtua
myös osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta
poiketen (suunnattu anti) esimerkiksi yhtiön
pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten
yrityskauppojen, investointien tai muiden
yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen
rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi tai yhtiön
kannustin- tai palkkiojärjestelmien toteuttamiseksi.
Valtuutus on voimassa 23.9.2024 saakka, mikä
vastaa 18 kuukauden ajanjaksoa 23.3.2023
pidetystä varsinaisesta yhtiökokouksesta alkaen,
ja valtuutuksen tultua voimaan se kumosi 23.3.2023
pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen myöntämän
osakeantivaltuutuksen. Valtuutus oli ehdollinen
merkintäetuoikeusannin toteuttamiselle ja astui
voimaan merkintäetuoikeusannissa annettujen
uusien osakkeiden rekisteröimisestä alkaen.
Ylimääräisen yhtiökokouksen päätökset
ovat kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön
internetsivuilla.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 43
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Riskienhallinta
Riskienhallinnan
viitekehys ja periaatteet
Finnair toimii maailmanlaajuisessa erittäin
kilpaillussa ympäristössä, joka on herkkä
suhdannevaihteluille. Strategian toteuttamisessa
Finnairiin ja sen toimintaan kohdistuu monenlaisia
riskejä ja mahdollisuuksia.
Riskienhallinta on erottamaton osa tehokkaita
ja tulosta tuottavia johtamiskäytänteitä
sen varmistamiseksi, että Finnair onnistuu
saavuttamaan liiketoiminnalliset tavoitteensa.
Kaikkeen päätöksentekoon liittyy
epävarmuustekijöitä (mahdollisuuksia tai uhkia),
jotka näin ollen ovat erottamaton osa päivittäistä
liiketoiminnan johtamista.
Finnairin riskienhallinnan viitekehys on määritetty
ja vakiinnutettu, jotta asetettuihin tavoitteisiin
liittyvien riskien ja epävarmuuksien tunnistaminen,
arvioiminen sekä hallinta varmistetaan. Viitekehys
on suunniteltu siten, että se kattaa riskinäkymän
yhtiön laajuisesti. Riskienhallinnan periaatteet
voidaan tiivistää seuraavasti:
• Riskienhallinta ulottuu paitsi sisäiseen valvontaan
niin myös strategian määrittämiseen, hallintoon
ja suorituksen mittaamiseen
• Riskit hallitaan erottamattomana osana
strategista ja operatiivista suunnittelua, päivittäistä
päätöksentekoa ja operatiivisia prosesseja
• Hallinnon ensisijainen periaate on noudattaa
kolmen puolustuslinjan mallia, jotta varmistetaan
tehtävien eriyttäminen riskienhallinnan sekä
tämän toiminnan valvomisen välillä
• Finnairin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan
järjestelmien tehokkuutta arvioidaan
järjestelmällisesti.
Riskienhallinnan
politiikka ja prosessi
Riskienhallinnan viitekehys ja periaatteet on
määritelty hallituksen hyväksymässä sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan politiikassa
(the Finnair Internal Control and Risk
Management Policy). Politiikkaa täydentävät
yksityiskohtaisemmat eri riskialueita koskevat
politiikat. Esimerkkejä muista riskipolitiikoista
ovat muun muassa varainhallinnan politiikka,
hankintapolitiikka, tietoturvapolitiikka,
tietosuojapolitiikka ja kilpailupolitiikka sekä
talouspakotepolitiikka.
Finnairin riskienhallinnan viitekehys ja
periaatteet huomioivat kansainvälisesti
tunnustetut riskienhallinnan parhaat käytännöt
(COSO ERM 2017 -viitekehys ja ISO 31000:2009
-riskienhallintastandardi).
Riskien tunnistamiseen ja arviointiin kuuluvat
seuraavat vaiheet:
• tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavien ulkoisten
ja sisäisten tapahtumien tunnistaminen
• riskien ja mahdollisuuksien eriyttäminen
• tunnistettujen riskien analysointi
• riskien integrointi (konsolidointi)
• riskien arviointi ja priorisointi niiden vaikutuksen ja
todennäköisyyden perusteella.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 44
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Riskienhallinnan
politiikka ja prosessi
Ensimmäinen puolustuslinja
Liiketoimintayksiköt ja yhteiset toiminnot vastaavat
tavoitteiden määrityksestä ja päivittäisen
suorituksen johtamisesta. Liiketoimintayksiköt
ja yhteiset toiminnot vastaavat riskeistä
sekä näin ollen riskien tunnistamisesta ja
arvioimisesta sekä riskitekijöiden huomioimisesta
päätöksenteossaan. He hallitsevat riskejä muuan
muassa määrittelemällä ja toimeenpanemalla
kontrolleja. Siten ensimmäinen puolustuslinja
vastaa päivittäisistä riskienhallinnan toimenpiteistä
ja niiden toteuttamisesta Finnairin riskienhallinnan
ja sisäisen valvonnan viitekehysten mukaisesti.
Osana ensimmäistä puolustuslinjaa Finnairin
toimitusjohtajalla ja johtoryhmällä on
kokonaisvastuu asianmukaisen riskienhallinnan
järjestämisestä.
Toinen puolustuslinja
Risk & Compliance -valvontatoiminto avustaa
asiantuntemuksellaan riskien arvioinnissa
ja riskienhallinnassa. Risk & Compliance
-toiminnon vastuulla on riskienhallinnan ja
sisäisen valvonnan viitekehysten kehittäminen
ja ylläpitäminen sekä niissä määriteltyjen
politiikkojen, sääntöjen, menettelytapojen ja
avainkontrollien toimeenpanon seuranta. Risk
& Compliance -toiminto raportoi hallituksen
tarkastusvaliokunnalle. Finnairin lentotoimintaluvan
ja sovellettavien ilmailumääräysten
vaatiman lakisääteisen turvallisuuden
johtamisjärjestelmän vastuut ja valvonta
määräytyvät ilmailuviranomaisen määräysten
mukaisesti. Safety & Compliance -toiminto vastaa
turvallisuuden johtamisjärjestelmän valvonnasta.
Kolmas puolustuslinja
Sisäinen tarkastus suorittaa tarkastuksia ja tuottaa
yhtiön hallitukselle riippumatonta arviointia yhtiön
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien
tehokkuudesta ja kypsyydestä.
Tiedotus ja
viestintä
Seuranta
ja jatkuva
parantaminen
Valvontaympäristö
Riskien ja mahdollisuuksien
tunnistaminen
Riskien analysointi
Riskien integrointi
Riskien priorisointi
Valvontatoimenpiteet
Tavoitteiden asettaminen
Riskienhallintaprosessi
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 45
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät
toteutuessa olla merkittävä vaikutus yhtiön
liiketoimintaan. Geopoliittisilla jännitteillä
voi olla haitallinen vaikutus globaaliin
talousympäristöön sekä Finnairin reittiverkostoon
ja kannattavuuteen. Ukrainan sota on vaikuttanut
merkittävästi maailmankauppaan pakotteiden
ja vastapakotteiden muodossa sekä, erityisesti
siviili-ilmailuun liittyen, sulkenut ilmatiloja.
Mahdollinen sodan eskaloituminen sekä Lähi-idän
konfliktialueiden levottomuudet voivat vaikuttaa
haitallisesti mm. lentomatkustuksen kysyntään,
polttoaineen hintaan, lentoverkostoon ja ilmatilan
käyttöön. Näiden negatiivinen vaikutus Finnairin
liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan
riippuu siitä, miten yhtiö kykenee sopeuttamaan
reittiverkostoaan, kulujaan, liikevaihtoa
kerryttäviä lähteitään sekä rahoitustaan uudessa
toimintaympäristössä.
Makrotaloudelliset tekijät ohjaavat edelleen
keskeisesti lentoliikenteen kysyntää, sillä
lentomatkustuksen ja makrotaloudellisten
tekijöiden, kuten bruttokansantuotteen, kehityksen
välillä on historiallisesti ollut vahva yhteys. Tämän
seurauksena lentoliikenneala on erittäin altis
maailmantalouden sykleille, ja se reagoi nopeasti
ulkoisiin häiriöihin, kausiluonteiseen vaihteluun ja
taloussuhdanteisiin, kuten globaaliksi laajentunut
COVID-19-pandemia ja sota Ukrainassa ovat
osoittaneet.
COVID-19-pandemian seuraukset markkinoilla,
joilla Finnair toimii, ovat vaikuttaneet haitallisesti
Finnairin palvelujen kysyntään. Vaikka
matkustusrajoituksia ei Kiinan avautumisen
myötä juurikaan enää ole, niihin liittyvät
epävarmuustekijät, erityisesti Aasiassa,
muodostavat riskin lentomatkustuksen
kysynnän ja sitä kautta Finnairin liikevaihdon
kehitykselle. COVID-19-pandemialla voi myös
olla negatiivisia pitkän aikavälin vaikutuksia
lentomatkustuksen kysyntään, jos se muuttaa
matkustajien suhtautumista lentomatkoihin, tai
jos se tai vastaavat tulevat terveysuhat lisäävät
ihmisten kokemaa epävarmuutta. Virtuaalisten
työkalujen ja etäkokousten yleistyminen vaikuttaa
todennäköisesti liikematkustuksen elpymiseen.
Tekijät, joihin Finnair ei voi vaikuttaa, liittyvät
Venäjän ilmatilan sulun kestoon sekä COVID-19-
pandemiaan ja mahdollisiin uudelleenkiristyviin
matkustusrajoituksiin, COVID-19-pandemiasta
aiheutuneisiin resurssiongelmiin eurooppalaisessa
ilmailujärjestelmässä sekä lentoliikenteen
kysynnän elpymiseen. Myös lentoliikennealaa ja
Finnairin liiketoimintaan ja sen strategian
toteuttamiseen kohdistuu monenlaisia riskejä
ja mahdollisuuksia. Finnairilla on käytössä
kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi sen
varmistamiseksi, että riskit tunnistetaan ja
niitä vähennetään mahdollisuuksien mukaan,
vaikka monet riskeistä jäävätkin yhtiön täyden
kontrollin ulkopuolelle. Alla kuvatuilla riskeillä ja
epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti
olevan merkittävää vaikutusta Finnairin
liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja
tulevaisuuden näkymiin vähintään seuraavan 12
kuukauden aikana. Tämän luettelon ei ole tarkoitus
olla tyhjentävä.
Geopoliittisella epävarmuudella, kauppasotien,
terrorismin ja kyberhyökkäysten uhkalla sekä
muilla mahdollisilla ulkoisilla häiriöillä voi niiden
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 46
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
liiketoimintaa koskevat muut yleiset riskitekijät,
kuten lentopetrolin hintavaihtelu ja sen
heikentynyt tarjonta, yleinen lentomatkustuksen
kysynnän vaihtelu, valuuttakurssien muutokset
sekä sääntelyn ja verotuksen muutokset
ovat tekijöitä, joihin Finnair ei voi vaikuttaa.
Lentoliikenteen kysyntää ohjaavat yleisesti muut
makrotaloudelliset tekijät, kuten yritysten tai
kuluttajien luottamuksen heikentyminen, muutokset
kulutustottumuksissa tai työllisyysasteessa,
lainarahoituksen saatavuuden heikentyminen,
korkojen nousu, vallitsevan korkean inflaation
kiihtyminen, taantuma tai verotuksen muutokset,
jotka voivat vaikuttaa haitallisesti yksityiseen
kulutukseen.
Liikevaihtoon ja liiketulokseen vaikuttavia keskeisiä
tekijöitä, joihin Finnair voi osittain vaikuttaa, ovat
operatiiviset kustannukset ja tuotannon määrä.
COVID-19-pandemian valtavien vaikutusten vuoksi
Finnair on toteuttanut mittavan 200 miljoonan
euron kustannussäästöohjelman. Nykyiset
inflaatiopaineet muodostavat riskin saavutetun
kustannustason säilyttämiselle.
Polttoainekustannukset ovat Finnairin suurin
muuttuva kuluerä, ja siksi polttoaineen hintakehitys
vaikuttaa keskeisesti kannattavuuteen.
Polttoaineen hintavaihtelu voi aiheuttaa
korostunutta epävarmuutta Finnairin
taloudellisessa tuloksessa ja rahavirroissa.
Lentopetrolin hinta on historiallisesti vaihdellut
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 47
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
myös riskiä laivaston ja muiden omaisuuserien
arvonalentumiselle.
Jälleen kannattamattomaksi muuttuva toiminta ja
pääomien ehtyminen voisivat vaikeuttaa uuden
rahoituksen saamista entisin ehdoin, tai jopa estää
uuden rahoituksen saamisen.
Finnairin olemassa olevien tai uusien kilpailijoiden
kapasiteetin kasvu ja tuoteparannukset voivat
vaikuttaa Finnairin palvelujen kysyntään ja
tuottoon. Kilpailu toimialalla on intensiivistä ja
markkinatilanne muuttuu jatkuvasti, kun uudet
toimijat ja/tai allianssit laajentuvat, toimialan
osapuolet konsolidoituvat ja lentoyhtiöt
muodostavat markkinointiin tai toimintaan
perustuvia alliansseja, jotka voivat saavuttaa
kilpailuedun suhteessa Finnairin oneworld-
allianssiin tai yhteishankkeisiin. Lisäksi Finnairin
kilpailijoiden toteuttamat kustannusrakenteen
uudelleenjärjestelyt COVID-19-pandemian ja
suljetun Venäjän ilmatilan takia saattavat johtaa
aiempaa kireämpään kilpailuun muun muassa
entistä aggressiivisemman hinnoittelun kautta.
Finnair pyrkii muiden lentoyhtiöiden tavoin
jakelemaan palveluitaan yhä monipuolisemmin,
joustavammin ja edullisemmin kustannuksin
ottamalla käyttöön ja hyödyntämällä uusia
jakeluteknologioita ja -kanavia, mukaan lukien
siirtyminen kohti hinta- ja saatavuussegmentointia
eri jakelukanavien välillä. Kyky hyödyntää
paljon, ja hintavaihtelun odotetaan jatkuvan
tulevaisuudessakin muun muassa Ukrainan
sodan vaikutusten takia. Finnairin kykyä siirtää
lentopetrolikustannusten nousu asiakkailleen
hinnankorotuksilla rajoittaa lentoliikennealan
ankara kilpailu. Finnairin lentopetrolikustannukset
ovat lisäksi alttiita valuuttariskille, koska
lentopetrolin kansainvälinen hinnoitteluvaluutta on
Yhdysvaltain dollari. Lentopetrolin hintavaihtelun
jäännösvaikutus määräytyy kulloinkin käytössä
olevien suojausten perusteella. Polttoainekulujen
nousu, häiriöt polttoaineen saatavuudessa
ja tehottomat suojaustoimenpiteet suhteessa
markkinahintojen muutoksiin voivat johtaa
kustannusten nousuun, millä voi olla olennaisen
haitallinen vaikutus Finnairin liiketoimintaan,
taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden
näkymiin. Lentopetrolin hintamuutoksilta suojaavat
johdannaiset voivat osoittautua tarpeettomiksi tai
tehottomiksi ja ne voivat kasvattaa kustannuksia
suhteessa vallitsevaan markkinahintaan. Volatiili
markkina vaikuttaa suojausinstrumenttien
hintaan ja saatavuuteen. Finnair hallitsee
polttoainekustannuksista aiheutuvia riskejä
voimassa olevan riskienhallintapolitiikan
mukaisesti.
COVID-19-pandemiarajoitusten kiristyminen
uudelleen erityisesti Asiassa sekä Venäjän
ilmatilan sulun pitkittyminen heikentäisivät
yhtiön kannattavuutta, kassatilannetta ja omaa
pääomaa. Heikentynyt kannattavuus kasvattaisi
näiden teknologioiden tarjoamia kaupallisia
mahdollisuuksia riippuu muun muassa Finnairin
kumppaneista sovellusten kehittämisessä ja
toteuttamisessa sekä Finnairin kyvystä tuottaa
asiakkaiden tarpeita parhaiten vastaavia tuotteita
ja palveluita. Näin ollen uusien digitaalisten
ratkaisuiden ja kanavien käyttöönotto sisältää sekä
implementointiin että kaupalliseen menestykseen
liittyviä epävarmuustekijöitä.
Lentoliikennetoimialaan kohdistuu useita
sääntelyn suuntauksia, joiden tarkkoja vaikutuksia
lentoyhtiöiden operatiiviseen toimintaan ja/
tai kustannuksiin on etukäteen vaikea arvioida.
Esimerkkejä näistä sääntelyn suuntauksista ovat
hiilidioksidipäästökauppaan liittyvä sääntely,
melumääräykset ja muu ympäristöperustainen
sääntely sekä yksityisyyden suojaa ja kuluttajan
suojaa koskeva sääntely.
Luonnonkatastrofit, pandemiat ja terveydelliset
epidemiat sekä sääilmiöt, jotka vaikuttavat
operatiivisiin kustannuksiin ja liikevaihtoon,
altistavat Finnairin operatiivisten tappioiden
riskeille. Epidemiat tai pandemiat, kuten COVID-
19-pandemia on osoittanut, voivat vaikuttaa
haitallisesti lentomatkustamisen kysyntään ja
vaikuttaa merkittävästi Finnairin liiketoimintaan.
Lisäksi ilmastonmuutoksesta johtuvat
luonnonriskit, kuten lisääntyneet sään ääri-
ilmiöt, esimerkiksi rankka lumisade, ilmakehän
turbulenssit, maanjäristykset, hurrikaanit, taifuunit
tai raju ukonilma, voivat aiheuttaa merkittäviä
lisäkustannuksia Finnairille. Tällaiset sääolosuhteet
voivat johtaa esimerkiksi lentojen peruuntumiseen,
pidempiin odotusaikoihin, suurempaan
polttoainekulutukseen sekä lentokoneiden
jäänpoiston lisäkustannuksiin, mitkä voivat
aiheuttaa lisäkustannuksia Finnairille ja siten
vaikuttaa negatiivisesti Finnairin liiketoiminnan
tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
Lentoliikenteen muuttuvassa
liiketoimintaympäristössä on vaikea ennakoida
COVID-19-pandemian sekä geopoliittisen
tilanteen mahdollisten lisämuutosten vaikutuksia
lentoyhtiöiden markkinoille pääsyn ja
liikenneoikeuksien mahdollisuuksiin yleisellä tasolla.
Poliittisessa ympäristössä mahdollisesti lisääntyvä
protektionismi voi vaikuttaa epäsuotuisasti
Finnairin strategian toteuttamisen edellyttämään
markkinoille pääsyyn. Samalla on mahdollista,
että matkustusyhteyksien tarve saattaa kasvaa
joissakin maissa johtaen markkinoille pääsyyn ja
liikenneoikeuksien kasvuun.
Yleiset työmarkkinajännitteet ovat Suomessa
normaalia korkeammalla tasolla, mikä kasvattaa
välillisten lakkojen ja muiden työtaistelutoimien
riskiä. Lakot ja muut työtaistelutoimet Suomessa
ja muualla voivat niiden ajoituksesta, kestosta
ja laajuudesta riippuen vaikuttaa merkittävästi
Finnairin toimintaan ja tulokseen.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 48
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön
liikevaihto ja liiketulos ovat yleensä selvästi
pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä.
Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen
toiminnan ja markkinatilanteen lisäksi
keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys,
sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön
suurin muuttuvien kustannusten erä. Yhtiön
valuuttariski syntyy lähinnä polttoaineostoista,
lentokoneostoista ja -myynneistä, lentokoneiden
leasing-maksuista, lentokoneiden
huoltovarauksista sekä valuuttamääräisestä
liikevaihdosta. Merkittäviä dollarikulueriä ovat
esimerkiksi polttoainekulut ja lentokoneiden
leasing-maksut. Myös suurimmat investoinnit
eli lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta
Liiketoiminnan kausiluonteisuus ja
herkkyydet
tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa.
Vuositasolla euron jälkeen yhtiön suurimpia
tulovaluuttoja ovat Yhdysvaltain dollari, Japanin
jeni, Etelä-Korean won, Ruotsin kruunu, Ison-
Britannian punta ja Norjan kruunu.
Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja
lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri
johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä,
koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen
vuosittain vahvistaman riskienhallintapolitiikan
mukaisesti. Finnairin riskienhallintapolitiikan
periaatteita päivitettiin vuoden 2023 viimeisen
neljänneksen aikana. Aikaisemmin Finnair suojasi
polttoainehankintojaan 12 kuukautta eteenpäin
rullaavasti. Riskienhallintapolitiikan päivityksen
jälkeen Finnair suojaa polttoainehankintojaan
18 kuukautta eteenpäin. Myös suojausasteita
Operatiivisen toiminnan herkkyydet, vaikutus vertailukelpoiseen
liikevoittoon (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) 1 %-yksikön muutos
Matkustajakäyttöaste (PLF, %) 34 milj. euroa
Matkustajaliikenteen keskituotto (yield) 24 milj. euroa
Yksikkökustannus (CASK ilman polttoainetta) 21 milj. euroa
Polttoaineherkkyydet
(rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä)
10 %:n muutos
ilman suojauksia
10 %:n muutos
suojaukset
huomioon ottaen
Polttoaine 77 milj. euroa 49 milj. euroa
Polttoaineen suojaukset ja suojien keskihinnat
(rullaavasti seuraavat 18 kk tilinpäätöspäivästä)
Suojattu polttoaine,
tonnia*
Suojien keskihinta,
USD/tonnia* **
Q1 2024 198 000 909
Q2 2024 183 000 878
Q3 2024 144 000 895
Q4 2024 87 000 851
Q1 2025 - -
Q2 2025 - -
Yhteensä 612 000 888
* Perustuu suojattuun ajanjaksoon, ei suojauksen kassavirtaan
** Termiinihintojen ja ostettujen optioiden toteutuskurssin keskihinta.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 49
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
nostettiin maltillisesti läpi koko suojattavan
aikahorisontin. Päivityksen myötä suojausasteen
yläraja seuraaville kolmelle kuukaudelle on 93
prosenttia ja alaraja 68 prosenttia, keskiarvon
ollessa noin 80 prosenttia. Finnairin riskienpolitiikan
mukaisesti suojausaste on laskeva 18 kuukauden
suojaushorisontin loppua kohden.
Valuuttajakauma, % 2023 2022
Valuuttaherkkyydet USD ja JPY(rullaavasti seuraavat 12 kk
tilinpäätöspäivästä liiketoiminnan kassavirroille)
Suojausaste liiketoiminnan
kassavirroille
(rullaavasti seuraavat 12 kk)
Myyntivaluutat 10 %:n muutos
ilman suojauksia
10 %:n muutos suojaukset
huomioon ottaen
EUR 59 58 - - -
USD* 9 8 ks. alla ks. alla ks. alla
JPY 4 4 12 milj. euroa 5 milj. euroa 51 %
KRW 3 2 - - -
SEK 3 4 - - -
GBP 4 4 - - -
NOK 3 4 - - -
Muut 14 15 - - -
Ostovaluutat
EUR 60 55 - - -
USD* 34 41 62 milj. euroa 28 milj. euroa 57 %
Muut 6 5 - - -
* Suojausaste ja herkkyyslaskelma USD-korille, joka käsittää USD- ja HKD-nettokassavirrat. Herkkyyslaskelmassa Hongkongin dollarin oletetaan korreloivan
Yhdysvaltojen dollarin kurssikehityksen kanssa vahvasti.
Taseeseen liittyvän
valuuttamääräisen erän
suojaaminen
Finnairin taseeseen liittyy valuuttariskiä, kun
taseeseen sisältyvien käyttöleasingvelkojen
nykyarvo on kirjattu taseen käyttöoikeuslaivastoon.
USD-määräisten velkojen muuntamisesta
syntyneet realisoituneet valuuttakurssitappiot/-
voitot vaikuttavat Finnairin nettotulokseen,
ja tulevaisuudessa kurssivaikutus voi olla
positiivinen tai negatiivinen, sen mukaan,
mikä on tilinpäätöshetken USD-kurssi. Finnair
on vähentänyt taseen valuuttapositiosta
aiheutuvaa tuloksen volatiliteettia suojautumalla
valuuttakurssimuutoksilta johdannaisilla
ja sijoittamalla likviditeettiä osittain
valuuttamääräisiin rahastosijoituksiin. Tuleva
vuotuinen vaikutus tulokseen riippuu standardin
piiriin kuuluvan sopimuskannan koosta, vuokra-
ajasta ja suojausasteesta. Katsauskauden lopussa
USD-määräisten korollisten velkojen (mukaan
lukien IFRS 16) suojausaste oli noin 90 prosenttia.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 50
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Tulevaisuuden näkymät
Ohjeistus 24.10.2023
Finnair toistaa aiemmin antamansa
kapasiteettiohjeistuksen, jonka mukaan se arvioi
lentävänsä vuoden 2023 aikana 80–85 prosentin
kapasiteetilla vuoteen 2019 verrattuna tarjotuilla
henkilökilometreillä mitattuna. Kapasiteettiarvio
pitää sisällään myös koneiden ulosvuokraukset
miehistöineen.
Finnair tarkentaa aiempaa ohjeistustaan koko
vuoden 2023 liikevaihdosta ja arvioi nyt sen olevan
2,9–3,1 miljardia euroa.
Yhtiö tarkentaa myös aiempaa ohjeistustaan koko
vuoden 2023 vertailukelpoisesta liiketuloksesta
ja arvioi nyt sen olevan 160–200 miljoonan
euron välillä. Yhtiön arvio vertailukelpoisesta
liiketuloksesta perustuu tämänhetkiseen
polttoainehintaan ja valuuttakurssiin.
Finnairin toimintaympäristöön liittyvät erityiset riskit
ovat normalisoituneet pandemian vaikutusten
hälvettyä ja markkinoiden sopeuduttua Venäjän
ilmatilan sulkuun. Riskit liittyen inflaation ja
korkotason nousun vaikutuksista kysyntään ja
kustannuksiin ovat kuitenkin edelleen koholla
aiheuttaen toimintaympäristön epävarmuutta.
Myös Lähi-idän vallitseva tilanne aiheuttaa
toimintaympäristön epävarmuutta.
Finnair päivittää tulevaisuuden näkymiään ja
ohjeistustaan vuoden 2023 tilinpäätöstiedotteen
yhteydessä.
Uusi ohjeistus 14.2.2024
Kansainvälisen lentoliikenteen odotetaan jatkavan
kasvuaan vuonna 2024. Riskit liittyen inflaation
ja kohonneen korkotason nousun vaikutuksista
kysyntään ja kustannuksiin ovat kuitenkin
edelleen koholla aiheuttaen toimintaympäristön
epävarmuutta. Myös kansainväliset konfliktit ja
maailmanpoliittinen epävakaus aiheuttavat
toimintaympäristön epävarmuutta. Nämä tekijät
saattavat vaikuttaa lentomatkustuksen ja -rahdin
kysyntään.
Finnair suunnittelee lisäävänsä
kokonaiskapasiteettiaan yli 10 prosentilla vuonna
2024. Kapasiteettiarvio pitää sisällään koneiden
ulosvuokraukset miehistöineen. Kasvu painottuu
Aasiaan ja Eurooppaan. Liikevaihdon odotetaan
kasvavan kapasiteetin kasvua jonkin verran
hitaammin vuonna 2024.
Tiedonantopolitiikkansa mukaisesti Finnair
antaa koko vuoden vertailukelpoisen
liiketuloksen kehitystä kuvaavan ennusteen
puolivuosikatsauksen yhteydessä heinäkuussa.
Finnair päivittää tulevaisuuden näkymiään
ja ohjeistustaan vuoden 2024 ensimmäisen
neljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 51
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Vaihtoehtoiset tunnusluvut Laskentakaava Käyttötarkoitus
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat
valuuttakurssimuutokset + Suojauslaskennan ulkopuolisten
johdannaisten käyvän arvon muutokset + Lentokone- ja muiden
transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot + Arvonalentumiset +
Uudelleenjärjestelykulut
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liiketuloksen laskennassa.
Vertailukelpoinen liiketulos Liiketulos - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Vertailukelpoisen liiketuloksen katsotaan antavan vertailukelpoisen
kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin.
Vertailukelpoinen liiketulos, % liikevaihdosta Vertailukelpoinen liiketulos / Liikevaihto x 100 Vertailukelpoisen liiketuloksen katsotaan antavan vertailukelpoisen
kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin.
Vertailukelpoinen EBITDA Vertailukelpoinen liiketulos + Poistot Vertailukelpoisen EBITDA:n katsotaan antavan vertailukelpoisen
kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin.
Vertailukelpoinen EBITDA on lentoliiketoiminnassa yleisesti käytetty
tunnusluku. Sen tavoitteena on kuvata vertailukelpoisen liiketuloksen
kehitystä ilman pääomakuluja.
Vertailukelpoinen EBITDA, % liikevaihdosta Vertailukelpoinen EBITDA / Liikevaihto x 100 Vertailukelpoisen EBITDA:n katsotaan antavan vertailukelpoisen
kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin.
Vertailukelpoinen EBITDA on lentoliiketoiminnassa yleisesti käytetty
tunnusluku. Sen tavoitteena on kuvata vertailukelpoisen liiketuloksen
kehitystä ilman pääomakuluja.
Omavaraisuusaste, % Oma pääoma yhteensä / Oma pääoma ja velat yhteensä x 100 Omavaraisuusaste antaa tietoa konsernin käyttämästä
velkarahoituksesta omaisuutensa rahoittamiseksi.
Oikaistut korolliset velat Vuokrasopimusvelat + Muut korolliset velat + Valuutan- ja
koronvaihtosopimukset johdannaissopimuksiin perustuvissa saamisissa
ja veloissa
Osatekijää käytetään nettovelkaantumisasteen laskennassa.
Kassavarat Rahat ja pankkisaamiset + Muut rahoitusvarat Osatekijää käytetään nettovelkaantumisasteen laskennassa.
Kassavarat on sellaisten rahoitusvarojen kokonaismäärä, jotka voidaan
käyttää konsernin tarpeisiin lyhyellä aikavälillä, ja siten antaa oikean
kuvan konsernin todellisesta rahoitusasemasta.
Finnair käyttää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen julkaisemassa ohjeistuksessa tarkoitettuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja
kuvaamaan liiketoiminnan ja rahoitusaseman kehittymistä antaakseen vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnastaan sekä mahdollistaakseen
paremman vertailtavuuden toimialan yhtiöiden välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 52
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Vaihtoehtoiset tunnusluvut Laskentakaava Käyttötarkoitus
Korollinen nettovelka Oikaistut korolliset velat - Kassavarat Korollinen nettovelka antaa kuvan konsernin ulkoisen velkarahoituksen
kokonaismäärästä.
Nettovelkaantumisaste, % Korollinen nettovelka / Oma pääoma yhteensä x 100 Nettovelkaantumisaste antaa kuvan Konsernin velkaantuneisuudesta.
Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk Tunnusluku antaa tietoa konsernin velkaantuneisuudesta vertaamalla
konsernin nettovelkoja kertyneeseen tuloon ennen korkoja, veroja ja
poistoja.
Bruttoinvestoinnit Lisäykset käyttöomaisuudessa + Uudet sopimukset
käyttöoikeusomaisuudessa + Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot
käyttöoikeusomaisuudessa
Bruttoinvestoinnit antaa tietoa Konsernin taseeseen kirjatuista
investoinneista ja leasingien muutoksista.
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % (Tulos ennen veroja + Rahoituskulut + Kurssivoitot ja -tappiot, edelliset 12
kk) / (Oma pääoma yhteensä + Vuokrasopimusvelat + Muut korolliset
velat, raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo)
Tunnusluku antaa tietoa sijoitetun pääoman tuoton seuraamiseen.
Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk, % Kassavarat / Liikevaihto edelliset 12 kk x 100 Tunnusluku antaa tietoa Konsernin maksuvalmiudesta kuvaamalla
saatavilla olevia kassavaroja prosenttiosuutena liikevaihdosta.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 53
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys
Omavaraisuusaste
miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu 31.12.2023 31.12.2022
Oma pääoma yhteensä 577,0 410,7
Oma pääoma ja velat yhteensä 3 698,0 4 133,0
Omavaraisuusaste, % 15,6 9,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien täsmäytys esitetään liitetiedossa 1.3.7 Vertailukelpoisesta
liiketuloksesta oikaistut erät.
miljoonaa euroa 2023 2022
Liiketulos 191,4 -200,6
Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat
valuuttakurssimuutokset
-7,1 8,8
Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset -0,7 -0,9
Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot -13,3 -6,6
Arvonalentumiset 13,7 32,7
Uudelleenjärjestelykulut -0,1 2,6
Vertailukelpoinen liiketulos 184,0 -163,9
Poistot 332,6 317,1
Vertailukelpoinen EBITDA 516,5 153,2
Bruttoinvestoinnit
miljoonaa euroa 2023 2022
Lisäykset käyttöomaisuudessa 409,4 125,8
Uudet sopimukset käyttöoikeusomaisuudessa 24,3 9,5
Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot käyttöoikeusomaisuudessa 50,5 64,3
Bruttoinvestoinnit 484,2 199,6
Nettovelkaantumisaste, korollinen nettovelka ja korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA,
edelliset 12 kk
miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu 31.12.2023 31.12.2022
Vuokrasopimusvelat 1 115,0 1 330,7
Muut korolliset velat 910,6 1 298,5
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset* 8,9 -10,7
Oikaistut korolliset velat 2 034,5 2 618,4
Muut rahoitusvarat -776,8 -738,6
Rahat ja pankkisaamiset -145,1 -785,8
Kassavarat -922,0 -1 524,4
Korollinen nettovelka 1 112,5 1 094,0
Oma pääoma yhteensä 577,0 410,7
Nettovelkaantumisaste, % 192,8 266,4
Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk 516,5 153,2
Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk 2,2 7,1
* Valuutan- ja koronvaihtosopimuksia käytetään korollisten lainojen valuutta- ja korkoriskin
suojaamiseen, mutta suojauslaskentaa ei sovelleta. Käyvän nettoarvon muutokset vastaavat korollisten
velkojen käyvän arvon muutoksia. Sen vuoksi valuutan- ja koronvaihtosopimusten käypää nettoarvoa,
joka kirjataan johdannaissopimuksiin perustuviin saamisiin/velkoihin ja raportoidaan liitetiedossa 3.8
Johdannaiset, pidetään korollisena velkana nettovelan laskennassa.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 54
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk
miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu 31.12.2023 31.12.2022
Tulos ennen veroja, edelliset 12 kk 119,1 -370,7
Rahoituskulut, edelliset 12 kk 142,2 137,9
Kurssivoitot ja -tappiot, edelliset 12 kk -13,7 38,8
Tuotto, edelliset 12 kk 247,6 -194,0
Oma pääoma yhteensä 577,0 410,7
Vuokrasopimusvelat 1 115,0 1 330,7
Muut korolliset velat 910,6 1 298,5
Sijoitettu pääoma 2 602,5 3 039,8
Sijoitettu pääoma, raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo 2 821,2 3 162,2*
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % 8,8 -6,1
* Sijoitettu pääoma oli 3 284,6 miljoonaa euroa 31.12.2021.
Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk
miljoona euroa, ellei toisin ilmoitettu 31.12.2023 31.12.2022
Muut rahoitusvarat 776,8 738,6
Rahat ja pankkisaamiset 145,1 785,8
Kassavarat 922,0 1 524,4
Liikevaihto, edelliset 12 kk 2 988,5 2 356,6
Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk, % 30,9 64,7
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 55
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Muut tunnusluvut
Liikevaihto ja kannattavuus
Osakekohtainen tulos (EPS),
laimentamaton
(Kauden tulos - Oman pääoman ehtoisen lainan kulut verojen
jälkeen) / Kauden keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden määrä
Osakekohtainen tulos (EPS),
laimennettu
(Kauden tulos - Oman pääoman ehtoisen lainan kulut verojen
jälkeen) / Kauden keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden
määrä kun otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten
osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus
Yksikkötuotto tarjotulta
henkilökilometriltä (RASK)
Yksikkötuotto (RASK) saadaan jakamalla konsernin liikevaihto
tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK).
Yksikkötuotto myydyltä
henkilökilometriltä (yield)
Matkustajaliikenteen liikevaihto tuotteittain jaettuna myydyillä
henkilökilometreillä (RPK).
Yksikkökustannus tarjotulta
henkilökilometriltä (CASK)
Yksikkökustannus (CASK) saadaan jakamalla konsernin
toiminnalliset kulut tarjotuilla henkilökilometreillä. Liiketoiminnan
muut tuotot on vähennetty toiminnallisista kuluista.
CASK ilman polttoainetta (Vertailukelpoinen liiketulos - Liikevaihto - Polttoainekulut) / ASK x 100
Yksi alan johtavista vastuullisuustoimijoista
Lentojen CO-päästöt CO-päästöt lentopolttoaineen kulutuksesta
Sopeutumiskykyinen Finnair-kulttuuri sitoutuneen henkilöstön avulla
Sairauspoissaolot Sairauspoissaolotuntien määrä suhteessa suunniteltuihin
työtunteihin
Tapaturmataajuus (LTIF) Työpaikkatapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden
Henkilöstön vaihtuvuus,
edelliset 12 kk
Omasta pyynnöstä lähteneiden työntekijöiden määrä edellisen
12 kuukauden aikana verrattuna aktiivisiin työsuhteisiin
raportointipäivänä ja omasta pyynnöstä edellisen 12 kuukauden
aikana lähteneet työntekijät
Osake
Oma pääoma/osake Oma pääoma / Ulkona olevien osakkeiden määrä kauden lopussa
Osinko tuloksesta, % Osakekohtainen osinko / Osakekohtainen tulos (EPS) x 100
Efektiivinen osinkotuotto, % Osakekohtainen osinko / Osakkeen hinta tilikauden lopussa x 100
Liiketoiminnan rahavirta/osake Liiketoiminnan nettorahavirta / Kauden keskimääräinen ulkona
olevien osakkeiden määrä
Hinta/voitto-suhde (P/E) Osakkeen hinta tilikauden lopussa / Osakekohtainen tulos (EPS)
Liikenne
Tarjotut henkilökilometrit (ASK) Tarjottujen paikkojen lukumäärä × isoympyräetäisyys (great circle
distance) kilometreinä
Myydyt henkilökilometrit (RPK) Matkustajien lukumäärä ×isoympyräetäisyys (great circle distance)
kilometreinä
Matkustajakäyttöaste (PLF) Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä
Asiakaslähtöinen kaupallinen ja operatiivinen laadukkuus
Nettosuosittelutulos (NPS) Nettosuosittelutulos perustuu kysymykseen: "Kun ajattelette tätä
matkaa kokonaisuutena, miten todennäköisesti suosittelisitte Finnairia
sukulaiselle, ystävälle tai kollegalle?" Skaala on 0-10: negatiivisten
vastausten osuus (vastaukset 0-6) vähennetään suosittelijoiden
osuudesta (vastaukset 9-10). Tulos on +100 ja -100 välillä.
Saapumistäsmällisyys Alle 15 minuuttia myöhässä saapuneiden lentojen osuus
Matkustajien osuus moderneissa
myyntikanavissa
Matkustajien osuus kauden kokonaismatkustajamäärästä Finnairin
omissa suorakanavissa ja moderneissa, digitaalisissa epäsuorissa
kanavissa lähtöpäivään perustuen. Näitä kanavia ovat Finnair.
com, Finnair-mobiilisovellus, New Distribution Capability (NDC)
-ratkaisut, Finnairin puhelinkeskukset, Aurinkomatkojen myynti ja
ryhmätyökalumyynti.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 56
Katsaus
vuoteen 2023
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 57
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Miten lukea Finnairin tilinpäätöstä?
Finnair on pyrkinyt helpottamaan tilinpäätöksen lukemista ja parantamaan
tilinpäätöksesta saatavaa kokonaiskuvaa. Liitetiedot on yhdistelty
liiketoimintalähtöisiksi asiakokonaisuuksiksi ja laadintaperiaatteista sekä kriittisistä
tilinpäätösarvioista ja epävarmuustekijöistä on kerrottu niitä koskevan liitetiedon
yhteydessä. Lisäksi kiinnostavia lukuja ja muita kohokohtia on selostettu tähdellä
merkityssä kehyksessä. Tilinpäätöksen eri osioihin on myös lisätty havainnollistavia
kuvaajia lukujen hahmottamisen helpottamiseksi.
Liitetiedot on yhdistelty asiakokonaisuuksien mukaisiksi osioiksi, jotta tilinpäätös
antaisi paremman kokonaiskuvan Finnair-konsernista ja sen liiketoiminnasta.
Jokaisen osion sisällön alussa on kuvattu ja selitetty osion sisältöä. Selitykset
tunnistaa
-merkistä.
Laadintaperiaatteet on pyritty kuvaamaan sen liitetiedon yhteydessä, jota
periaate lähinnä koskee. Laadintaperiaatteet on merkitty
:lla.
Keskeiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät on esitetty niitä koskevan
liitetiedon yhteydessä, ja erotettu merkillä
.
Aihepiiriin liittyvistä kohokohdista on kerrottu tähdellä merkityissä kehyksissä
olennaisten asioiden esiin nostamiseksi.
Tilinpäätös
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 58
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
59 Konsernin tuloslaskelma
59 Konsernin laaja tuloslaskelma
60 Konsernin tase
61 Konsernin rahavirtalaskelma
62 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
63 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
63 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
63 Konsernin perustiedot
63 Laatimisperusta
63 Tuloslaskelman ja taseen esittäminen
63 Keskeiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät
64 Ilmastoliitännäiset seikat konsernitilinpäätöksessä
64 Muutokset laadintaperiaatteissa
65 1 Liiketulos
65 1.1 Segmentti-informaatio
65 1.2 Liiketoiminnan tuotot
65 1.2.1 Liikevaihto tuotteittain ja liikennealueittain
66 1.2.2 Liikevaihto valuutoissa
66 1.2.3 Myyntiin liittyvät saamiset
66 1.2.4 Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot
67 1.2.5 Liiketoiminnan muut tuotot
67 1.3 Liiketoiminnan kulut
67 1.3.1 Liiketoiminnan kulut valuutoissa
67 1.3.2 Matkustaja- ja maapalvelut
67 1.3.3 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut
67 1.3.4 Vaihto-omaisuus ja muut lyhytaikaiset varat
67 1.3.5 Muut velat
68 1.3.6 Varaukset
68 1.3.7 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
69 1.3.8 Palkitseminen
69 1.3.8.1 Henkilöstökulut ja osakeperusteiset maksut
72 1.3.8.2 Eläkkeet
74 2 Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
74 2.1 Laivasto ja muu käyttöomaisuus
76 2.2 Vuokrasopimukset
78 2.3 Poistot ja arvonalentumiset
79 3 Pääomarakenne ja rahoituskulut
79 3.1 Rahoitustuotot ja -kulut
80 3.2 Rahoitusvarat
80 3.2.1 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
80 3.2.2 Rahavarat
80 3.3 Rahoitusvelat
83 3.4 Vastuusitoumukset
83 3.5 Rahoitusriskien hallinta
86 3.6 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu
87 3.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus
87 3.8 Johdannaiset
89 3.9 Omaa pääomaa koskevat tiedot
91 4 Konsolidointi
91 4.1 Yleiset konsolidointiperiaatteet
91 4.2 Tytäryhtiöt
91 4.3 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot
91 4.4 Osuudet yhteisyrityksissä
91 4.5 Lähipiiritapahtumat
92 5 Muut liitetiedot
92 5.1 Tuloverot
94 5.2 Riidat ja oikeudenkäynnit
94 5.3 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
95 6 Emoyhtiön tilinpäätös
105 Hallituksen esitys osingonjaosta
106 Tilintarkastuskertomus
109 Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Finnair Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Konsernin tuloslaskelma
Milj. euroa Liite 2023 2022
Liikevaihto 1.1, 1.2 2 988,5 2 356,6
Liiketoiminnan muut tuotot 130,5 153,5
Liiketoiminnan kulut
Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut 1.3.8 -498,1 -449,6
Polttoainekulut -898,9 -835,1
Kapasiteettivuokrat -107,2 -102,5
Lentokaluston huoltokulut -200,1 -192,4
Liikennöimismaksut -233,8 -206,5
Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut -117,1 -103,1
Matkustaja- ja maapalvelut 1.3.2 -414,1 -348,0
Poistot ja arvonalentumiset 2.3 -346,2 -349,8
Kiinteistö-, IT- ja muut kulut 1.3.3 -112,1 -123,7
Liiketulos 191,4 -200,6
Rahoitustuotot 3.1 56,2 6,5
Rahoituskulut 3.1 -142,2 -137,9
Kurssivoitot ja -tappiot 3.1 13,7 -38,8
Tulos ennen veroja 119,1 -370,7
Tuloverot 5.1 135,2 -105,4
Kauden tulos 254,3 -476,2
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 254,3 -476,2
Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton osakekohtainen tulos 3.9 0,022 -0,060
Laimennettu osakekohtainen tulos 3.9 0,022 -0,060
Konsernin laaja tuloslaskelma
Milj. euroa Liite 2023 2022
Kauden tulos 254,3 -476,2
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos -7,7 -13,8
Verovaikutus 4,2 0,1
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio 1.3.8.2 11,6 49,9
Verovaikutus -2,3 -10,0
Muut laajan tuloksen erät yhteensä 5,8 26,2
Kauden laaja tulos 260,0 -450,0
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 260,0 -450,0
Liiketoiminta palautui kannattavaksi tilikauden 2023 aikana
Tilikauden 2023 liiketulos kääntyi voitolliseksi tappiollisten vuosien jälkeen, mikä oli seurausta COVID-19 pandemian
ja Venäjän ilmatilan sulkemisen negatiivisten vaikutusten lieventymisestä sekä yhtiön onnistuneesta strategian
toteuttamisesta. Liiketoiminnan kannattavuutta paransivat erityisesti vahva matkustuskysyntä sekä lentolippuhintojen
poikkeuksellisen korkea taso. Tuloverot vaikuttivat positiivisesti kauden tulokseen, johtuen laskennallisten
verosaamisten kirjaamisesta taseeseen. Laskennallisista veroista kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 5.1 Tuloverot.
= Kohokohdat
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 59
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tase
Milj. euroa Liite 2023 2022
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Laivasto 2.1 1 053,0 894,8
Käyttöoikeuslaivasto 2.2 775,0 932,9
Laivasto yhteensä 1 828,0 1 827,6
Muu käyttöomaisuus 2.1 141,8 150,1
Muu käyttöoikeusomaisuus 2.2 140,4 145,4
Muu käyttöomaisuus yhteensä 282,2 295,5
Eläkesaamiset 1.3.8.2 128,0 120,0
Muut pitkäaikaiset varat 3,1 4,5
Laskennalliset verosaamiset 5.1 234,0 80,6
Pitkäaikaiset varat yhteensä 2 475,2 2 328,3
Lyhytaikaiset varat
Myyntiin liittyvät saamiset 1.2.3 154,4 134,9
Vaihto-omaisuus ja muut lyhytaikaiset varat 1.3.4 134,6 122,0
Johdannaisinstrumentit 3.8 11,8 23,5
Muut rahoitusvarat 3.2.1 776,8 738,6
Rahat ja pankkisaamiset 3.2.2 145,1 785,8
Lyhytaikaiset varat yhteensä 1 222,8 1 804,8
Varat yhteensä 3 698,0 4 133,0
Milj. euroa Liite 2023 2022
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 75,4 75,4
Muu oma pääoma 501,5 335,2
Oma pääoma yhteensä 577,0 410,7
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2.2, 3.3 951,0 1 128,0
Muut korolliset velat 3.3 790,2 1 058,4
Eläkevelvoitteet 1.3.8.2 0,8 0,7
Varaukset ja muut velat 1.3.6 125,9 186,4
Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 868,0 2 373,5
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2.2, 3.3 164,0 202,7
Muut korolliset velat 3.3 120,3 240,1
Varaukset 1.3.6 28,1 71,7
Ostovelat 107,0 90,3
Johdannaisinstrumentit 3.8 43,4 36,7
Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot 1.2.4 506,7 452,0
Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat 1.3.8.1 116,5 111,2
Muut velat 1.3.5 167,1 144,4
Lyhytaikaiset velat yhteensä 1 253,1 1 348,9
Velat yhteensä 3 121,0 3 722,4
Oma pääoma ja velat yhteensä 3 698,0 4 133,0
Finnair investoi laivastoon ja lyhensi korollista velkaa
Finnair osti tilikauden 2023 aikana yhdeksän aiemmin vuokralleottamaansa kapearunkolentokonetta, mikä näkyy
omistetun laivaston arvon kasvuna ja käyttöoikeuslaivaston arvon pienemisenä. Vuokrasopimusten suunniteltua
aikaisempi päättäminen näkyi myös vuokrasopimusvelkojen laskussa. Muiden korollisten velkojen lasku johtui
pääosin TyEL-takaisinlainan lyhennyksistä. Pääomarakenteen muutoksista kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 3.
Pääomarakenne ja rahoituskulut.
= Kohokohdat
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 60
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. euroa 2023 2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja 119,1 -370,7
Poistot ja arvonalentumiset 346,2 349,8
Rahoitustuotot ja -kulut 72,3 170,2
Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot -13,3 -6,6
Varausten muutos -21,4 45,2
Työsuhde-etuudet 8,9 12,7
Muut oikaisut 1,0 2,1
Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua -11,5 60,0
Myynti- ja muiden saamisten muutos -30,2 -86,9
Vaihto-omaisuuden muutos -1,1 -10,1
Osto- ja muiden velkojen muutos 89,4 249,5
Käyttöpääoman muutos 58,1 152,5
Maksetut rahoituskulut, netto -98,7 -96,1
Liiketoiminnan nettorahavirta 472,3 259,0
Investointien rahavirta
Investoinnit laivastoon -400,6 -83,1
Investoinnit muuhun käyttöomaisuuteen -3,6 -4,9
Laivaston, muun käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynti 0,4 25,5
Saadut vuokrasopimus- ja korkomaksut 0,4 0,4
Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutos (maturiteetti yli 3 kk) -60,7 -12,8
Muiden pitkäaikaisten varojen muutos 0,0 -0,7
Investointien nettorahavirta -464,0 -75,5
Rahoituksen rahavirta
Lainojen takaisinmaksut -377,4 -144,0
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut -198,1 -193,4
Osakeanti** 570,4 -
Osakeantikulut -2,1 -
Oman pääoman ehtoisen hybridilainan takaisinmaksut -200,0 -
Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot ja kulut -20,4 -20,5
Oman pääoman ehtoisen lainan nostot - 400,0
Oman pääoman ehtoisen pääomalainan takaisinmaksut** -400,0 -
Oman pääoman ehtoisen pääomalainan korot ja kulut -48,9 -
Rahoituksen nettorahavirta -676,4 42,1
Rahavirtojen muutos -668,1 225,6
Rahavarat tilikauden alussa 1 375,6 1 150,0
Rahavirtojen muutos -668,1 225,6
Rahavarat kauden lopussa* 707,5 1 375,6
* Rahavarat
Milj. euroa 2023 2022
Muut rahoitusvarat 776,8 738,6
Rahat ja pankkisaamiset 145,1 785,8
Kassavarat 922,0 1 524,4
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat (maturiteetti yli 3 kk) -214,4 -148,8
Rahavarat 707,5 1 375,6
** Suomen valtio maksoi osallistumisensa osakeantiin kuittaamalla koko merkintähinnan vastaavalla määrällä
pääomalainan pääomaa. Osakeannin toteuttamisen jälkeen Finnair maksoi Suomen valtiolle takaisin
pääomalainan loppuosan. Kuittaus esitetään tarkemmin liitetiedoissa 3.3 Rahoitusvelat ja 3.9 Omaa pääomaa
koskevat tiedot.
Rahoituksen rahavirtaan sisältyvien oman pääoman ja rahoitusvelkojen muutokset on esitetty liitetiedoissa 3.3
Rahoitusvelat ja 3.9 Omaa pääomaa koskevat tiedot.
Investoinnit laivastoon ja lainojen takaisinmaksut rasittivat yhtiön kassavirtaa
Tilikauden aikainen liiketoiminnan nettorahavirta kasvoi parantuneen kannattavuuden seurauksena. Investoinnit
laivastoon liittyivät pääosin yhdeksään tilikauden aikana ostettuun vuokralentokoneeseen sekä laajarunkokoneiden
matkustamouudistukseen. Rahoituksen nettorahavirtaa rasittivat vuokrasopimusvelkojen sekä lainojen, mukaanlukien
oman pääoman ehtoisen pääoma- ja hybrilainan, takaisinmaksut. Pääomarakenteen muutoksista kerrotaan
tarkemmin liitetiedossa 3. Pääomarakenne ja rahoituskulut.
= Kohokohdat
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 61
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Milj. euroa Osakepääoma
Muut sidotun
oman pääoman
rahastot
Käyvän arvon
rahasto ja muut
laajan tuloksen
erät
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Kertyneet
voittovarat
Oman pääoman
ehtoinen
hybridilaina
Oman pääoman
ehtoinen
pääomalaina
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023 75,4 168,1 42,8 763,3 -1 237,0 198,0 400,0 410,7
Kauden tulos - - - - 254,3 - - 254,3
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos - - -3,5 - - - - -3,5
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/
tappio - - 9,3 - - - - 9,3
Muut laajan tuloksen erät yhteensä - - 5,8 - - - - 5,8
Kauden laaja tulos - - 5,8 - 254,3 - - 260,0
Osakeanti - - - 570,4 - - - 570,4
Osakeantikulut - - - -9,5 - - - -9,5
Oman pääoman ehtoisen pääomalainan takaisinmaksut - - - - - - -400,0 -400,0
Oman pääoman ehtoisen pääomalainan korot ja kulut - - - - -39,1 - - -39,1
Oman pääoman ehtoisen hybridilainan takaisinmaksut - - - - - -200,0 - -200,0
Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot ja kulut - - - - -18,3 2,0 - -16,3
Osakeperusteiset maksut - - - 0,7 - - - 0,7
Oma pääoma 31.12.2023 75,4 168,1 48,6 1 325,0 -1 040,2 - - 577,0
Milj. euroa Osakepääoma
Muut sidotun
oman pääoman
rahastot
Käyvän arvon
rahasto ja muut
laajan tuloksen
erät
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Kertyneet
voittovarat
Oman pääoman
ehtoinen
hybridilaina
Oman pääoman
ehtoinen
pääomalaina
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022 75,4 168,1 16,6 762,0 -744,5 198,0 - 475,7
Kauden tulos - - - - -476,2 - - -476,2
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos - - -13,7 - - - - -13,7
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/
tappio - - 40,0 - - - - 40,0
Muut laajan tuloksen erät yhteensä - - 26,2 - - - - 26,2
Kauden laaja tulos - - 26,2 - -476,2 - - -450,0
Oman pääoman ehtoisen hybridilainan nostot - - - - - 290,0 - 290,0
Oman pääoman ehtoisen hybridilainan konvertointi
pääomalainaksi - - - - - -290,0 290,0 -
Oman pääoman ehtoisen pääomalainan nostot - - - - - - 110,0 110,0
Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot ja kulut - - - - -16,4 - - -16,4
Osakeperusteiset maksut - - - 1,4 - - - 1,4
Oma pääoma 31.12.2022 75,4 168,1 42,8 763,3 -1 237,0 198,0 400,0 410,7
Konsernin oma pääoma kehittyi positiivisesti huolimatta oman pääoman ehtoisten lainojen takaisinmaksusta
Konsernin oma pääoma kasvoi edelliskaudesta osakeannista kertyneiden varojen sekä tilikauden aikaisen positiivisen tuloksen ansiosta. Oman pääoman kasvua puolestaan rajoitti oman pääoman ehtoisten pääoma- ja hybridilainojen
takaisinmaksut.
= Kohokohdat
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 62
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Laatimisperusta
Finnair Oyj:n konsernitilinpäätös 2023 on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa
on noudatettu 31.12.2023 voimassaolevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilikaudella käyttöön otettuja sekä tulevilla kausilla käyttöön otettavien laadintaperiaatteiden muutoksia on
kuvattu alempana osioissa Muutokset laadintaperiaatteissa.
Konsernitilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuden periaatetta noudattaen. Finnairin hallitus on arvioinut
yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa perustuen konsernin kykyyn täyttää velvoitteensa vähintään 12 kuukauden
ajan tilinpäätöksen julkistamisesta.
Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toimintavaluutta. Ulkomaanrahan
määräiset liiketapahtumat kirjataan kussakin konserniyhtiössä tapahtumapäivän valuuttakurssiin.
Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset varat ja velat arvostetaan
tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten tase-erien arvostuksesta ja niihin liittyvien
suojausinstrumenttien käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Vuoden 2023 konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun
ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja käypään arvoon arvostettuja
johdannaissopimuksia. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina pyöristettynä lähimpään
sataantuhanteen euroon. Tämän vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa
esitettyä summalukua.
Tuloslaskelman ja taseen esittäminen
Finnair esittää tuloslaskelmallaan erän liiketulos, jota ei ole määritelty IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen
-standardissa. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu, kun
liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään liiketoiminnasta aiheutuvat kulut, kuten palkat,
polttoainekulut, huoltokulut ja poistot. Kurssierot ja johdannaisten realisoituneet käypien arvojen muutokset
sisältyvät liiketulokseen, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muutoin ne on kirjattu rahoituseriin.
Liiketulokseen ei sisällytetä rahoituseriin liittyviä tuottoja ja kuluja, osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
tai tuloveroihin liittyviä eriä.
Taseen varat ja velat luokitellaan lyhytaikaisiksi, mikäli niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa
tai mikäli ne luokitellaan likvideiksi varoiksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi eriksi. Muut varat ja
velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi tai veloiksi. Taseen korollisiksi veloiksi luetaan lainat rahoituslaitoksilta,
joukkovelkakirjalainat, lentokonerahoitusta varten otetut lainat (JOLCO- ja vientiluottotakauslainat), vuokravelat
ja yritystodistukset. Korollisiksi varoiksi luetaan korolliset talletukset sekä sijoitukset yritys- ja sijoitustodistuksiin,
joukkovelkakirjalainoihin ja lyhyen koron rahastoihin. Korollisten varojen ja velkojen erotuksena laskettavaan
korolliseen nettovelkaan luetaan näiden lisäksi valuutan- ja koronvaihtosopimukset, joita käytetään korollisten
lainojen valuutta- ja korkoriskin suojaamiseen.
Keskeiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta harkinnan käyttöä
laadintaperiaatteiden soveltamisessa, jotka vaikuttavat taseen varoihin ja velkoihin sekä tuottojen ja kulujen
määriin raportointikaudella. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa tarvitaan johdon harkintaa
erityisesti silloin, kun IFRS-standardit sallivat vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.
IFRS-standardien soveltamisen yhteydessä joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja
oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Arviot ja olettamat pohjautuvat
aikaisempaan kokemukseen ja johdon parhaaseen näkemykseen tulevaisuuden tapahtumista ja muista
olettamuksista, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen perusteltuja. Arvioita ja olettamia
arvioidaan jatkuvasti ja mahdolliset muutokset kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamuksia
muutetaan.
Vielä edellisellä tilikaudella vallinnut COVID-19-pandemiasta ja Venäjän ilmatilan sulusta johtunut
liiketoimintaympäristön korostunut epävarmuus hälveni raportointikauden 2023 aikana, mikä oli seurausta
COVID-19-pandemian lieventymisestä vastustuskyvyn kasvun seurauksena sekä Finnairin uudistetun strategian
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Miten Finnairin laadintaperiaatteita tulisi lukea?
Laadintaperiaatteiden paremman ymmärryksen saavuttamiseksi Finnair kuvaa laadintaperiaatteet siihen liittyvän
liitetiedon yhteydessä. Yleinen laadintaperusta on kerrottu osana tätä tilinpäätöksen laadintaperiaatteita koskevaa
liitetietoa, kun taas sellaiset laadintaperiaatteet, jotka liittyvät läheisesti johonkin tiettyyn liitetietoon, on esitetty
osana kyseistä liitetietoa. Laadintaperiaatteissa keskitytään kuvaamaan konsernin vallitsevasta IFRS-säännöstöstä
muodostamat ja soveltamat laadintaperiaatteet, eikä standardin tekstiä ole toistettu, ellei Finnair ole katsonut
sitä liitetiedon sisällön ymmärtämisen kannalta tärkeäksi. Alla olevassa taulukossa on esitetty, minkä liitetiedon
yhteydessä mikäkin laadintaperiaate on esitetty ja mihin IFRS-standardiin periaate ensisijaisesti perustuu.
Laadintaperiaate Liitetieto Nro IFRS
Segmenttiraportointi Segmentti-informaatio 1.1 IFRS 8
Tuloutus, liiketoiminnan muut tuotot ja
myyntisaamiset Liiketoiminnan tuotot 1.2
IFRS 15, IFRS 9,
IFRS 7
Varaukset ja ehdolliset velat Varaukset 1.3.6 IAS 37
Työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset maksut Palkitseminen 1.3.8 IAS 19, IFRS 2
Eläkkeet Eläkkeet 1.3.8.2 IAS 19
Aineelliset ja aineettomat
käyttöomaisuushyödykkeet Laivasto ja muu käyttöomaisuus 2.1 IAS 16, IAS 36, IAS 38
Vuokrasopimukset Vuokrasopimukset 2.2 IFRS 16
Omaisuuserien arvonalentuminen Poistot ja arvonalentumiset 2.3 IAS 36
Korkotuotot ja -kulut Rahoitustuotot ja -kulut 3.1 IFRS 7, IFRS 9, IAS 32
Rahoitusvarat Rahoitusvarat 3.2 IFRS 9, IFRS 7
Rahat ja pankkisaamiset Rahoitusvarat 3.2 IFRS 9, IFRS 7
Rahoitusvelat Rahoitusvelat 3.3 IFRS 9, IFRS 7
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaiset 3.8 IFRS 9, IFRS 7
Oma pääoma, osinko ja omat osakkeet Omaa pääomaa koskevat tiedot 3.9 IAS 32, IAS 33
Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet Tytäryhtiöt 4.2 IFRS 10
Osakkuus- ja yhteisyritykset Osuudet yhteisyrityksissä 4.4 IFRS 11, IAS 28
Lähipiiritapahtumat Lähipiiritapahtumat 4.5 IAS 24
Tuloverot ja laskennalliset verot Tuloverot 5.1 IAS 12
Konsernin perustiedot
Finnair-konserni harjoittaa maailmanlaajuisesti lentoliikennettä ja sitä tukevia palveluja. Konsernin emoyritys on
Finnair Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki ja pääkonttorin rekisteröity osoite on Tietotie 9, Vantaa, Suomi .
Emoyritys on listattuna NASDAQ OMX Helsingin pörssissä.
Finnair Oyj:n hallitus hyväksyi konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2023 julkistettavaksi 13.2.2024.
Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös
varsinaisessa yhtiökokouksessa, joka pidetään tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 63
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
onnistuneesta toteuttamisesta. Liiketoimintaympäristön normalisoitumisen seurauksena Finnairin johto on
tilinpäätöksen 2023 laatimisen yhteydessä tarkastellut ainoastaan yhtä ennusteskenaariota erotuksena
edellisellä tilikaudella laadittuihin useampiin skenaarioihin.
Finnairin johto on pyrkinyt tilinpäätöspäivän parhaimpaan tietämykseensä perustuen ottamaan
liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit ja mahdollisuudet huomioon arvioissaan ja olettamuksissaan.
Tilinpäätöshetkellä erityisesti riskit liittyen inflaation ja korkotason nousun vaikutuksista matkustajakysyntään
ja liiketoimintakustannuksiin, Lähi-Idän konfliktin mahdollinen eskaloituminen sekä Suomen
työmarkkinajännitteiden jonkin verran normaalia korkeampi taso aiheuttavat toimintaympäristön
epävarmuutta. Tämän lisäksi polttoaineen hinnan ja valuuttakurssien vaihteluilla voi olla merkittävä vaikutus
yhtiön taloudelliseen tulokseen, taseeseen ja kassavirtaan.
Ilmastoliitännäisten vaikutusten arvioinnista kerrotaan tarkemmin seuraavassa kappaleessa
Ilmastoliitännäiset seikat konsernitilinpäätöksessä.
Merkittävimmät yksittäisiin tilinpäätösosioihin liittyvät tunnistetut tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät on esitetty
sen liitetiedon ja erän yhteydessä, johon se lähinnä liittyy. Alla olevassa taulukossa on esitetty, minkä liitetiedon
yhteydessä mikäkin epävarmuustekijä on esitetty.
Keskeiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät Liitetiedon numero Liitetiedon nimi
Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmä 1.2 Liiketoiminnan tuotot
Lentokaluston huoltovaraukset 1.3.6 Varaukset
Eläkevelvoitteet 1.3.8.2 Eläkkeet
Vuokrasopimukset 2.2 Vuokrasopimukset
Laivaston ja muun käyttöomaisuuden
arvonalentumistestaus 2.3 Poistot ja arvonalentumiset
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta 3.8 Johdannaiset
Laskennalliset verot 5.1 Tuloverot
Ilmastoliitännäiset seikat konsernitilinpäätöksessä
Finnairin ympäristövastuun periaatteena on toiminnan jatkuva parantaminen ja Finnair on sitoutunut pitkän
aikavälin tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraali lentäminen vuonna 2045. Finnairin ilmastoliitännäisistä
tavoitteista kerrotaan tarkemmin Hallituksen toimintakertomuksessa ja Vastuullisuusliitteessä.
Finnair arvioi ilmastoliitännäisten kustannusten kasvavan merkittävästi seuraavan 1-5 vuoden aikana,
johtuen päästövähennystavoitteista sekä tiukentuvasta ilmastolainsäädännöstä. Erityisesti Euroopan
Unionin esittelemän ’’Fit for 55’’ - ilmastolakipaketin mukaisista lainsäädäntöaloitteista kolme ovat merkittäviä
ilmailualan kannalta: päästökaupan uudistus (EU-ETS), kestävän lentopolttoaineen sekoituskiintiö (ReFuelEU
Aviation) ja ehdotus kerosiiniveron käyttöönotosta (energiaverodirektiivi). Ilmaisten päästöoikeuksien
jakamisen odotetaan loppuvan vuonna 2026. Alkuvaiheen vähimmäisvaatimus kestävän polttoaineen 2
prosentin sekoituskiintiöstä Euroopan Unionin alueella astuu voimaan vuonna 2025, tavoitteena kasvaa
portaittain 70 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Voimaan tullessaan uuden lainsäädännön arvioidaan
aiheuttavan korkeampia kustannuksia kallistuvien päästöoikeuksien, kasvavan uusiutuvan polttoaineen
kulutuksen ja lentopolttoaineen mahdollisen verovapauden poistumisen johdosta. Silloin kun Finnair arvioi,
että nämä kustannukset saadaan katettua lippuhintojen korotuksella, matkustajatuloihin lisätään vastaava
oikaisu. Ympäristöliitännäisten seikkojen tulosvaikutus on huomioitu konsernitilinpäätöksessä käytetyissä
johdon kannattavuus- ja kassavirtaennusteissa, jotka ovat myös osa tilinpäätöksen yhteydessä laadittua
laskennallisten verosaamisten arvostusta.
Finnair arvioi ilmastoliitännäisten seikkojen vaikutuksen nykyisen laivastonsa arvioituun taloudelliseen
käyttöikään vähäiseksi, sillä yhtiöllä ei tilinpäätöshetkellä ole tiedossa sääntelyä, joka suoraan estäisi
tai rajoittaisi sen mahdollisuuksia operoida nykyistä laivastoa. Esimerkiksi odottamaton ja merkittävä
päästökustannusten kasvu voisi toteutuessaan vaikuttaa laivaston uusimisen ajoitukseen tulevaisuudessa,
mutta tätä ei pidetä tilinpäätöshetkellä todennäköisenä.
Muutokset laadintaperiaatteissa
Uudet ja päivitetyt IFRS-standardit sekä IFRIC-tulkinnat
IASB julkaisi toukokuussa 2023 muutoksen IAS 12 Tuloverot -standardiin, joka tarjoaa väliaikaisen pakollisen
vapautuksen OECD:n julkistaman pilari 2 -mallin mukaisen laskennallisen lisäveron kirjaamisesta. Finnair on
soveltanut poikkeusta vuoden 2023 konsernitilinpäätöksessä. Muutos edellyttää lisäksi, että yhteisöt julkistavat
tiedot mahdollisista pilari 2 -mallin mukaisista verovaikutuksista. Näistä on kerrottu tarkemmin tilinpäätöksen
liitetiedossa 5.1. Tuloverot. Muut tilikaudella 2023 voimaan tulleet muutokset IFRS-standardeissa ja IFRIC-
tulkinnoissa ovat käsittäneet lähinnä muutoksia tai tarkennuksia voimassaoleviin standardeihin, eikä niillä ole
ollut olennaista vaikutusta Finnairin konsernitilinpäätökseen.
Tilinpäätöshetkellä tiedossa olevat julkaistut standardit, jotka ovat voimassa 1.1.2024 tai sen jälkeen, sisältävät
pääosin muutoksia tai parannuksia nykyisiin standardeihin, joilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta
Finnairin konsernitilinpäätökseen.
= Keskeiset tilinpäätösarviot
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 64
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
1 Liiketulos
Liiketulos –liitetietoon on koottu liikevaihtoon ja liiketulokseen liittyviä liitetietoja sekä tuloksen että taseen
näkökulmasta.
1.1 Segmentti-informaatio
Segmenttiraportointi
Toimintosegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle
toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien
kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty konsernin johtoryhmä. Raportoitavat
segmentit perustuvat konsernin liiketoiminnalliseen segmenttijakoon. Konsernilla on yksi toimintosegmentti ja siten
raportoitava segmentti: lentoliikenne.
Finnairin johtoryhmä on IFRS 8 Segmenttiraportointi -standardin määritelmän mukainen konsernin ylin
operatiivinen päätöksentekijä. Johtoryhmä tarkastelee liiketoimintaa yhtenä toiminnallisena segmenttinä,
minkä vuoksi erillisiä raportoitavia segmenttejä ei ole.
Liikevaihdon tuotekohtainen ja maantieteellinen jakauma on esitetty liitetiedossa 1.2.1 Liikevaihto tuotteittain
ja liikennealueittain. Jaottelu on tehty Finnairin lentokohteiden perusteella. Finnair lentää sekä kansainvälisiin
että kotimaan kohteisiin, mutta sen omaisuus on lähes kokonaisuudessaan omistettu Suomessa. Finnairin
laivasto muodostaa olennaisimman osan Finnairin pitkäaikaisista varoista (ks. liite 2.1 Laivasto ja muu
käyttöomaisuus). Finnairin operoiman laivaston omistaa ja vuokraa Finnairin suomalainen tytäryhtiö, ja sitä
operoidaan joustavasti eri maantieteellisillä alueilla. Laivaston omistuksesta ja hallinnoinnista on kerrottu
toimintakertomuksen Laivasto-osiossa.
Vielä edellisellä tilikaudella vallinneet COVID-19-pandemian ja Venäjän ilmatilan sulun negatiiviset
vaikutukset hälvenivät raportointikauden 2023 aikana matkustusrajoitusten poistuttua ja Finnairin uudistetun
strategian onnistuneen toteuttamisen seurauksena. Finnair kuljetti tilikauden aikana 11,0 miljoonaa matkustajaa
(9,1), mikä oli 20,8 prosenttia enemmän vuoteen 2022 verrattuna.
1.2 Liiketoiminnan tuotot
Liiketoiminnan tuottojen liitetietoon on koottu liikevaihtoon liittyvien tulos- ja tase-erien liitetiedot, jotta
tuottojen kokonaiskuva sekä niiden vaikutus Finnairin tulokseen ja taseeseen olisi paremmin hahmotettavissa.
Myyntisaamiset sekä lähinnä ennakkoon maksetuista lentolipuista ja matkapaketeista kertyneet siirtovelat on
esitetty tuottojen yhteydessä, sillä ne ovat olennainen osa myynnin tuloutukseen liittyvää kokonaisuutta.
Tuloutus
Liikevaihtona esitetään myytyjen tuotteiden tai palveluiden saadun tai saatavan vastikkeen perusteella määritetty
käypä arvo, josta on vähennetty annetut alennukset ja välilliset verot.
Matkustajatuotot koostuvat lentolippujen myynnistä, ja ne tuloutetaan sillä hetkellä, kun lento liikenneohjelman
mukaisesti lennetään. Käyttämättä jääneiden lentolippujen tuloutus perustuu odotusarvoon tuotoista, joita vastaan
sen ei tarvitse luovuttaa suoritetta, samassa suhteessa kuin asiakkaat käyttävät lentolippuja.
Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmässä myyntihinta allokoidaan lentolipulle ja pisteille. Finnairin kanta-asiakkaat
voivat kerryttää Finnairilta tai yhteistyökumppaneilta ostetuista lennoista ja palveluista Finnair Plus -pisteitä, joilla
asiakas voi ostaa niiden palveluja tai tuotteita. Asiakkaan kerryttämät pisteet arvostetaan käypään arvoon, ja
kirjataan liikevaihdon vähennykseksi ja velaksi pisteitä kerryttävän tapahtuman (esimerkiksi lento on lennetty)
tuloutushetkellä. Käyvän arvon määrityksessä otetaan huomioon pisteillä hankittavien palveluiden ja tuotteiden
käypä arvo sekä pisteillä tehtyjen hankintojen kohdistuminen eri palvelu- ja tuoteryhmille. Lisäksi käyvän arvon
määrityksessä huomioidaan pisteiden vanhentuminen. Velkaa puretaan, kun pisteitä käytetään tai ne vanhentuvat.
Viivästyksistä tai peruutuksista johtuvat korvaukset ovat muuttuvaa kauppahintaa ja ne käsitellään liikevaihdon
oikaisueränä.
= Osion sisältö
= Laadintaperiaatteet
= Keskeiset tilinpäätösarviot
Lisämyyntituotot koostuvat lentolippuun liitännäisten palveluiden, kuten lisämatkatavaramaksuista ja istuma-
paikkojen ennakkovarauksista kertyvistä tuotoista sekä erilaisista palvelumaksuista ja lennolla tapahtuvasta tuote-
myynnistä. Palvelu tuloutetaan, kun lento liikenneohjelman mukaisesti lennetään, koska niiden ei katsota muodostavan
erillistä tuloutusstandardin alaista suoritevelvoitetta. Tuotemyynti tuloutetaan, kun tuote on siirtynyt asiakkaalle.
Rahtituotot tuloutetaan silloin, kun rahti on sopimuksen mukaisesti kuljetettu perille ja luovutettu asiakkaalle.
Matkapalveluiden myynti koostuu erillisiksi suoritevelvoitteiksi katsottavasta lennosta ja hotellista, jotka tuloutetaan
palveluita luovutettaessa.
Myyntisaamiset
Konsernin luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu myyntisaamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa
oleviin luottotappioihin IFRS 9-standardin mukaisesti. Finnair on päättänyt soveltaa myyntisaamisten luottoriskin
kirjaamiseen yksinkertaistettua varausmatriisia, koska myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia.
Näin ollen luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin
luottotappioihin. Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus perustuu
historiallisten tappioiden määriin. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla
maksamattomien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappio-osuudella jokaisessa
ikäluokassa. Odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.
Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmä
Finnair Plus -velan arvostus ja tuloutus edellyttävät johdon arviota erityisesti pisteiden käyvästä arvosta ja tuloutuksen
ajoituksesta liittyen pisteiden odotettavissa olevaan vanhenemiseen. Pisteen käypä arvo määritellään jakamalla
piste ensin mahdollisille käyttökohteille historiallisen asiakaskäyttäytymisen mukaisesti, minkä jälkeen kullekin
käyttökohteelle määritetään käypä arvo. Finnair Plus -velka muodostuu asiakkaiden ansaitsemasta pisteiden
kokonaismäärästä vähennettynä pisteiden arvioidulla vanhenemisolettamalla. Nämä pisteet arvostetaan käypään
arvoon yllä kuvatun mukaisesti, ja tulos kirjataan taseeseen velaksi.
1.2.1 Liikevaihto tuotteittain ja liikennealueittain
2023
Milj. euroa Aasia
Pohjois-
Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa
Kohdis-
tamaton Yhteensä
Osuus, %
liikevaihdosta
tuotteittain
Matkustajatuotot 763,2 214,9 1 045,3 206,3 172,7 9,3 2 411,6 80,7
Lisämyynti 30,6 9,9 50,7 1,9 5,8 48,9 147,8 4,9
Rahti 133,6 28,5 26,5 1,4 0,4 1,6 192,0 6,4
Matkapalvelut 23,8 1,3 205,8 6,0 0,0 0,1 237,1 7,9
Yhteensä 951,3 254,6 1 328,3 215,6 178,9 59,9 2 988,5
Osuus, %
liikevaihdosta
liikennealueittain 31,8 8,5 44,4 7,2 6,0 2,0
Liikevaihdon jako liikennealueittain on tehty Finnairin lentokohteiden perusteella. Vuoden 2023 alusta alkaen
Finnair on erottanut omaksi liikennealueekseen Lähi-idän, jonka luvut raportoitiin vielä vuoden 2022 aikana
Euroopan-luvuissa. Vertailukauden liikennelukuja on oikaistu vastaavasti.
Finnairin liikevaihto kasvoi vertailukaudesta johtuen pääosin matkustajatuottojen merkittävästä kasvusta.
Matkustajatuotot nousivat vuotta aiemmasta COVID-19-vaikutusten vielä rasittaessa vertailukautta ja toisaalta
lentolippujen hintojen oltua raportointikaudella poikkeuksellisen korkealla tasolla. Rahtipalvelujen liikevaihdon
lasku johtui pääasiassa lentorahtihintojen laskusta.
Laajan asiakasmäärän ja liiketoiminnan luonteen vuoksi myynti millekään yksittäiselle asiakkaalle ei ole
Finnairin liikevaihtoon suhteutettuna merkittävää.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 65
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
2022
Milj. euroa Aasia
Pohjois-
Amerikka Eurooppa Lähi-itä Kotimaa
Kohdis-
tamaton Yhteensä
Osuus, %
liikevaihdosta
tuotteittain
Matkustajatuotot 425,0 244,3 855,0 42,9 128,2 15,3 1 710,7 72,6
Lisämyynti 19,4 12,8 36,7 1,0 5,4 47,9 123,2 5,2
Rahti 224,7 82,6 46,3 2,4 0,4 -4,1 352,3 15,0
Matkapalvelut 7,6 0,3 156,2 5,5 0,5 0,2 170,3 7,2
Yhteensä 676,8 340,0 1 094,3 51,8 134,4 59,3 2 356,6
Osuus, %
liikevaihdosta
liikennealueittain 28,7 14,4 46,4 2,2 5,7 2,5
1.2.2 Liikevaihto valuutoissa
Milj. euroa 2023 2022
EUR 1 764,0 1 365,3
USD 282,1 193,7
JPY 128,4 96,8
GBP 109,4 97,8
SEK 100,6 100,9
KRW 93,6 52,3
NOK 82,9 85,4
Muut valuutat 427,5 364,2
Yhteensä 2 988,5 2 356,6
Valuuttoihin liittyvää suojauspolitiikkaa on kuvattu liitetiedossa 3.5 Rahoitusriskien hallinta.
1.2.3 Myyntiin liittyvät saamiset
Milj. euroa 2023 2022
Myyntisaamiset 94,1 89,4
Myynnin siirtosaamiset 60,3 45,5
Yhteensä 154,4 134,9
Suurin osa myynnin siirtosaamisista ovat sopimukseen perustuvia omaisuuseriä, joiden osalta Finnair on
täyttänyt suoritevelvoitteen ennen maksun saamista asiakkaalta ja joita ei ole vielä kirjattu myyntisaamisiin.
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät sisältävät pääosin siirtosaamisia rahtimyynnistä ja saamisia
lentoyhtiöiltä, jotka ovat mukana Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä toimivassa Siberian Joint Business
-yhteishankkeessa sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisessä liikenteessä toimivassa Atlantic Joint Business
-yhteishankkeessa.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta.
2023 2022
Myyntisaamisten
ikäjakauma
Myynti-
saamiset,
milj. euroa
Luotto-
tappion
toden-
näköisyys, %
Oletettu
luotto-
tappio, milj.
euroa
Myynti-
saamiset,
milj. euroa
Luotto-
tappion
toden-
näköisyys, %
Oletettu
luotto-
tappio, milj.
euroa
Erääntymättömät 93,7 0,6 % 0,5 87,1 0,5 % 0,4
Erääntynyt alle 60 pv 0,1 4,5 % 0,0 0,2 19,7 % 0,0
Erääntynyt yli 60 pv 0,4 3,7 % 0,0 2,1 6,3 % 0,1
Yhteensä 94,1 0,6 % 0,6 89,4 0,7 % 0,6
Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita yhteensä 0,8 miljoonaa euroa (0,2). Myyntisaamisiin
ei sisälly merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakaskannan hajaantuneisuuden vuoksi. Tilinpäätöspäivänä
luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä vastaa myyntisaamisten kokonaismäärää. Konserni ei ole
vastaanottanut myyntisaamisiin kohdistuvia vakuuksia.
Myyntisaamiset valuutoittain
Milj. euroa 2023 2022
EUR 51,4 52,6
USD 11,4 5,2
KRW 4,1 3,2
NOK 3,9 6,2
JPY 3,4 3,1
GBP 3,1 3,7
SEK 2,8 3,3
Muut valuutat 14,0 12,1
Yhteensä 94,1 89,4
1.2.4 Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot
Milj. euroa 2023 2022
Ennakkoon saadut lentolipputulot 394,8 356,4
Kanta-asiakasohjelma Finnair Plus 66,7 51,3
Saadut ennakot valmismatkatuotannosta 32,5 27,9
Muut erät 12,8 16,4
Yhteensä 506,7 452,0
Suurin osa myynnin siirtoveloista ja myynnistä saaduista ennakoista ovat sopimukseen perustuvia velkoja, joista
maksut asiakkailta on saatu ennen kuin Finnair täyttää suoritevelvoitteen. Myynnistä saatuihin ennakkomaksuihin
sisältyy ennakkoon maksettuja lentolippuja ja valmismatkoja, joiden lähtöpäivä on tulevaisuudessa. Finnair Plus
-velka liittyy Finnairin kanta-asiakasohjelmaan, ja se vastaa kerrytettyjen käyttämättömien Finnair Plus -pisteiden
käypää arvoa. Muut erät sisältävät pääosin lahjakorttivelkoja ja velkoja lentoyhtiöille, jotka ovat mukana
Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä toimivassa Siberian Joint Business -yhteishankkeessa sekä Euroopan
ja Pohjois-Amerikan välisessä liikenteessä toimivassa Atlantic Joint Business -yhteishankkeessa.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 66
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
1.2.5 Liiketoiminnan muut tuotot
Milj. euroa 2023 2022
Vuokratuotot 95,3 118,8
Käyttöomaisuuden myyntivoitot 13,4 6,8
Muut tuotot 21,8 27,9
Yhteensä 130,5 153,5
Liiketoiminnan muut tuotot vähenivät vertailukauteen verrattuna johtuen Eurowings Discoverin kanssa sovitun
wet lease -järjestelyn päättymisestä tilikauden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana. Käyttöomaisuuden
myyntivoitot koostuvat pääosin kahden A320 ja seitsemän A321 vuokrattuna olleen koneen ostosta.
1.3 Liiketoiminnan kulut
Liiketoiminnan kuluja käsittelevään liitetietoon on koottu liiketoiminnan kuluihin liittyvien tulos- ja tase-
erien liitetiedot, jotta sekä liiketoiminnan luonne että kulujen kokonaiskuva olisi paremmin hahmotettavissa.
Huoltokuluihin olennaisesti liittyvät leasingkaluston huoltovaraukset on esitetty liiketoiminnan
kulujen yhteydessä. Samoin olennaisesti kuluihin liittyvät siirtovelat, kuten polttoainehankintoihin ja
liikennöimismaksuihin liittyvät velat, on esitetty tämän liitetiedon yhteydessä. Palkitseminen on käsitelty
omana kokonaisuutenaan liitteen lopussa. Sen yhteydessä on käsitelty palkitsemisen erilaiset muodot,
kuten osakeperusteiset maksut ja eläkkeet, näiden vaikutukset henkilöstökuluihin ja taseeseen, sekä johdon
palkitseminen.
Finnair liiketoiminnan kulut kasvoivat vertailukaudesta lähinnä kasvaneen kapasiteetin sekä pidentyneiden
Aasian-reittien myötä. Finnair jatkoi kustannustehostustoimiaan vuonna 2023.
1.3.1 Liiketoiminnan kulut valuutoissa
Milj. euroa 2023 2022
EUR 1 774,4 1 490,1
USD 971,9 1 092,3
Muut valuutat 181,3 128,3
Yhteensä 2 927,5 2 710,6
Valuuttoihin liittyvää suojauspolitiikkaa on kuvattu liitetiedossa 3.5 Rahoitusriskien hallinta.
1.3.2 Matkustaja- ja maapalvelut
Milj. euroa 2023 2022
Maapalvelukulut 178,8 158,3
Valmismatkatuotannon kulut 115,4 88,9
Catering-kulut 57,3 45,0
Muut matkustajapalvelut 62,7 55,8
Yhteensä 414,1 348,0
1.3.3 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut
Milj. euroa 2023 2022
IT-kulut 67,2 63,9
Kiinteistökulut 21,9 20,6
Muut kulut 22,9 39,2
Yhteensä 112,1 123,7
Kiinteistö-, IT- ja muut kulut muodostuvat pääosin kiinteistä kuluista.
Tilintarkastuspalkkiot
Milj. euroa 2023 2022
Tilintarkastuspalkkiot 0,6 0,6
Veroneuvonta - -
Muut palkkiot 0,2 0,0
Yhteensä 0,9 0,6
KPMG Oy Ab:n tilintarkastuspalkkioihin sisältyi palkkioita tilintarkastuksesta 614 tuhatta euroa (466) ja
tilintarkastajan lausunnoista 9 tuhatta euroa (127). Muut kuin tilintarkastuspalvelut Finnair-konsernin yhtiöille
olivat 239 tuhatta euroa (3).
1.3.4 Vaihto-omaisuus ja muut lyhytaikaiset varat
Milj. euroa 2023 2022
Luottokorttimaksujen pidätykset 57,0 57,0
Vaihto-omaisuus 32,2 31,1
Lentokaluston huolto 9,5 7,4
Lentopolttoaineet 9,3 6,6
Kapasiteettivuokrasaamiset 7,0 6,4
Arvonlisäverosaamiset 3,7 2,1
Korot ja muut rahoituserät 2,3 1,5
Muut erät 13,6 9,8
Yhteensä 134,6 122,0
Luottokorttimaksujen pidätykset liittyvät lentolippujen myynnistä kertyneihin käteisvaroihin, jotka ovat
luottokorttimaksuvälittäjien hallussa.
1.3.5 Muut velat
Milj. euroa 2023 2022
Lentopolttoaineet ja liikennöimismaksut 50,4 50,9
Matkustaja- ja maapalvelut 38,1 34,8
Lentokaluston huolto 22,2 14,0
Myynti-, markkinointi- ja jakelukuluihin liittyvät velat 17,1 13,8
Korot ja muut rahoituserät 8,2 9,0
Muut erät 31,2 21,9
Yhteensä 167,1 144,4
= Osion sisältö
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 67
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
1.3.6 Varaukset
Varaukset ja ehdolliset velat
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman vuoksi oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite,
maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena
kirjattava määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden
päättymispäivänä.
Yleensä konsernilla on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet ja niiden moottorit vuokrasopimuksessa sovitun
huoltotason mukaisessa kunnossa. Mikäli lentokoneen tai moottorin kunto palautushetkellä poikkeaa sopimuksessa
sovitusta palautuskunnosta, Finnairin tulee joko huoltaa kone, jotta se vastaa sovittua kuntoa, tai korvata kunnon
ja palautusvelvoitteen erotus vuokranantajalle rahassa. Näiden huoltovelvoitteiden täyttämiseksi konserni on
kirjannut rungon raskashuoltoon, moottoreiden performanssihuoltoihin, moottoreiden käyntiaikarajoitteisiin osiin,
laskutelineisiin, varavirtalähteisiin ja muihin olennaisiin huoltokokonaisuuksiin liittyviä varauksia. Varaus määräytyy
edellä mainituille huoltokomponenteille sopimuksessa määritellyn palautusvelvoitteen ja huoltokomponenttien
tämänhetkisen kunnon erotuksena. Varausta kerrytetään lennettyjen lentotuntien suhteessa joko palautushetkeen
tai seuraavaan huoltotapahtumaan ja vaikutus kirjataan lentokaluston huoltokuluihin. Varaus purkautuu, kun huolto
tehdään tai kone palautetaan. Lentotunnille määritetty hinta riippuu arvioidusta huoltokustannustason kehityksestä.
Arvioidut tulevat kassavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Huoltojen markkinahinnat määräytyvät pääsääntöisesti
Yhdysvaltain dollareissa, minkä vuoksi varauksen määrä vaihtelee dollarin kurssimuutoksista johtuen.
Lentokoneen käytöstä tai vuokra-ajasta riippumattomia huoltotapahtumia, kuten koneen lopullinen tarkastus ja
maalaus, pidetään väistämättöminä ylläpitokuluina, jotka toteutuvat, kun lentokone palautetaan vuokranantajalle.
Sopimuksessa määritettyjen huoltovelvoitteiden täyttämiseksi Finnair kirjaa taseeseen vuokrasopimuksen
alkamispäivänä huoltovarauksen, joka lasketaan osaksi käyttöoikeushyödykkeen hankintamenoa. Vastaavasti,
lentokoneen käytöstä riippuvia kustannuksia ei lasketa osaksi käyttöoikeushyödykkeen arvoa, vaan ne kirjataan yllä
esitettyjen periaatteiden mukaisesti.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja
aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.
Lentokaluston huoltovaraukset
Lentokaluston huoltovarauksen arvostus edellyttää johdon arviota erityisesti huoltotapahtumien ajoittumisen
ja tulevaisuudessa toteutuvien huoltokustannusten arvostuksen osalta. Huoltokustannusten tulevaisuudessa
toteutuva määrä ja ajoitus ovat riippuvaisia muun muassa tulevaisuuden lentosuunnitelmien toteutumisesta,
huoltokustannustason markkinakehityksestä ja lentokoneen kunnosta huoltohetkellä.
Milj. euroa
Lento-
kaluston
huolto varaus
Muut
varaukset 2023
Lento-
kaluston
huolto varaus
Muut
varaukset 2022
Varaus kauden alussa 246,7 5,0 251,7 195,9 3,8 199,8
Uudet varaukset 49,1 1,2 50,3 56,1 4,8 60,9
Käytetyt varaukset -58,9 -2,8 -61,7 -16,6 -2,6 -19,2
Puretut varaukset -2,3 -0,6 -2,9 -3,1 -1,0 -4,2
Käyttöoikeus-
omaisuuden
palautusvaraukset -0,3 - -0,3 -0,9 - -0,9
Siirrot erien välillä -90,8 - -90,8 - - -
Diskonttauksesta
johtuvat muutokset 7,8 - 7,8 6,4 - 6,4
Kurssierot -7,1 - -7,1 8,8 - 8,8
Yhteensä 144,2 2,9 147,1 246,7 5,0 251,7
Joista pitkäaikaista 118,3 0,8 119,0 178,7 1,4 180,1
Joista lyhytaikaista 25,9 2,1 28,1 68,0 3,6 71,7
Yhteensä 144,2 2,9 147,1 246,7 5,0 251,7
Lentokaluston pitkäaikaisen huoltovarauksen odotetaan purkautuvan vuoteen 2035 mennessä.
Huoltovarauksista siirrettiin 90,8 miljoonaa euroa ostettujen vuokralentokoneiden hankintamenoa vastaan.
Taseessa pitkäaikaiset varaukset ja muut velat 125,9 miljoonaa euroa (186,4) sisältää varausten lisäksi muita
pitkäaikaisia velkoja 6,9 miljoonaa euroa (6,3), jotka pääosin koostuvat saaduista vuokravakuuksista.
1.3.7 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Finnair käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja sisäisessä raportoinnissaan konsernin ylimmälle operatiiviselle
päätöksentekijälle eli Finnairin johtoryhmälle. Luvut ovat Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen
julkaisemassa ohjeistuksessa tarkoitettuja tunnuslukuja, joita Finnair käyttää kuvaamaan liiketoiminnan ja
rahoitusaseman kehittymistä eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia
tunnuslukuja vaan niitä tulee tarkastella yhdessä IFRS-tilinpäätökseen perustuvien tunnuslukujen kanssa.
Vertailukelpoiseen liiketulokseen ei sisällytetä pääsääntöisesti Yhdysvaltain dollareissa arvostettavien
ja maksettavien lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomia valuuttakurssimuutoksia eikä
suojauslaskennan ulkopuolisten, suojaustarkoituksessa tehtyjen johdannaisten realisoitumattomia käyvän
arvon muutoksia. Nämä valuuttakurssi- ja käyvän arvon muutokset huomioidaan vertailukelpoisessa tuloksessa
vasta kun ne realisoituvat. Näiden lisäksi vertailukelpoisessa liiketuloksessa ei huomioida lentokone- ja muiden
transaktioiden voittoja ja tappioita, arvonalentumisia sekä uudelleenjärjestelykuluja.
2023 2022
Milj. euroa Liiketulos
Vertailukel-
poisuuteen
vaikuttavat
erät
Vertailu-
kelpoinen
liiketulos Liiketulos
Vertailukel-
poisuuteen
vaikuttavat
erät
Vertailu-
kelpoinen
liiketulos
Liikevaihto 2 988,5 - 2 988,5 2 356,6 - 2 356,6
Liiketoiminnan muut
tuotot 130,5 -13,5 117,0 153,5 -6,8 146,7
Liiketoiminnan kulut
Henkilöstöön ja muuhun
miehistöön liittyvät kulut -498,1 - -498,1 -449,6 2,5 -447,1
Polttoainekulut -898,9 -0,7 -899,6 -835,1 -0,9 -836,0
Kapasiteettivuokrat -107,2 - -107,2 -102,5 - -102,5
Lentokaluston
huoltokulut -200,1 -7,1 -207,2 -192,4 8,8 -183,6
Liikennöimismaksut -233,8 - -233,8 -206,5 - -206,5
Myynti-, markkinointi- ja
jakelukulut -117,1 - -117,1 -103,1 - -103,1
Matkustaja- ja
maapalvelut -414,1 - -414,1 -348,0 - -348,0
Kiinteistö-, IT- ja muut
kulut -112,1 0,1 -111,9 -123,7 0,4 -123,3
EBITDA - - 516,5 - - 153,2
Poistot ja
arvonalentumiset -346,2 13,7 -332,6 -349,8 32,7 -317,1
Liiketulos 191,4 -7,5 184,0 -200,6 36,6 -163,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät 7,1 miljoonan euron voiton lentokaluston huoltovarausten
realisoitumattomasta valuuttakurssimuutoksesta, 13,5 miljoonan euron voiton pääosin yhdeksän vuokratun
lentokoneen ostosta ja 13,7 miljoonan euron alaskirjauksen liittyen lentokenttäalueella sijaitsevan lentokoneiden
huoltohallin ja sen maa-alueen vuokrasopimuksiin.
= Laadintaperiaatteet
= Keskeiset tilinpäätösarviot
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 68
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
1.3.8 Palkitseminen
1.3.8.1 Henkilöstökulut ja osakeperusteiset maksut
Osakeperusteiset maksut
Konsernilla on useita osakkeen arvona maksettavaksi luokiteltavia osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä, joiden
perusteella työntekijät suorittavat työtä konsernin osakkeita tai siitä johdettua palkkiota vastaan. Avainhenkilöille
suunnatuista osakeperusteisista järjestelmistä aiheutuu kustannuksia vain, mikäli hallituksen palkkioiden maksamiselle
asettamat tavoitteet saavutetaan. Työntekijöille suunnatussa osakesäästöjärjestelmässä palkkioiden maksamisen
edellytyksenä on ainoastaan työsuhteen voimassaolo määrättynä aikana.
Ansaitut, tavoitteiden täyttymistä ja voimassa olevaa työsuhdetta edellyttävät osakeperusteiset palkkiot, jotka
sitouttavat työntekijän useammaksi vuodeksi konserniin, jaksotetaan koko oikeuden syntymisjaksolle. Palkkiot
kirjataan kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavaksi osakeperusteiseksi liiketoimeksi, kun osakkeina
tilitettävästä määrästä on vähennetty verot. Palkkiot perustuvat Finnairin osakkeen markkinahintaan niiden
myöntämispäivänä ja kirjataan henkilöstökuluksi vaadituille palvelusvuosille ja vastaavasti omaan pääomaan.
Veroviranomaiselle työntekijän puolesta tilitettävä vero perustuu Finnairin osakkeen luovutushetken markkinahintaan
ja se kirjataan oman pääoman vähennyksenä. Jos palkkio sisältää osuuden, joka maksetaan rahana, se kirjataan
rahana maksettavana järjestelynä. Rahana maksettavan palkkion arvostus perustuu Finnairin osakkeen
markkinahintaan tilinpäätöshetkellä, ja siitä aiheutuva kulu kirjataan henkilöstökuluksi vaadituille palvelusvuosille ja
velaksi maksuhetkeen saakka.
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet
Irtisanomisetuuksia maksetaan, kun konserni lopettaa henkilön työsuhteen ennen normaalia eläkkeelle jäämisaikaa
tai kun henkilö suostuu irtisanoutumaan vapaaehtoisesti näitä etuuksia vastaan. Irtisanomisen yhteydessä
suoritettavat etuudet kirjataan, kun konserni on todistettavasti sitoutunut lopettamaan nykyisten työntekijöiden
työsuhteen yksityiskohtaisen, asianmukaisen suunnitelman mukaisesti ilman peräytymismahdollisuutta. Jos kyseessä
on vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehty tarjous, irtisanomisetuus määritetään perustuen niiden
henkilöiden lukumäärään, joiden odotetaan hyväksyvän tarjouksen.
Ks. eläkkeisiin liittyvät laadintaperiaatteet liitetiedosta 1.3.8.2 Eläkkeet.
Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut
Milj. euroa 2023 2022
Palkat ja palkkiot 348,6 297,3
Maksupohjaiset järjestelyt 61,7 55,4
Etuuspohjaiset järjestelyt 8,3 11,4
Eläkekulut yhteensä 70,0 66,8
Muut sosiaalikulut 16,3 31,6
Palkat, eläkkeet ja sosiaalikulut 435,0 395,7
Operatiiviseen henkilöstöön liittyvät kulut 30,5 27,6
Vuokrattu ja ulkoistettu miehistö 26,0 19,0
Muut henkilöstöön liittyvät kulut 6,5 7,3
Yhteensä 498,1 449,6
Finnairin henkilöstölleen maksamat kokonaispalkkiot muodostuvat kiinteästä peruspalkasta, lisistä, lyhyen ja
pitkän aikavälin kannustimista sekä luontois- ja muista työsuhde-eduista.
Pitkän aikavälin Rebuild-kannustinohjelmassa kaudelle 1.7.2020–30.6.2023 työntekijällä oli mahdollisuus
ansaita 1–2 kuukauden peruspalkkaa vastaavan summan Finnairin hallituksen asettamien tavoitteiden
toteutuessa tai ylittyessä. Suoritusmittarit olivat samat kuin johtoryhmälle perustetussa Rebuild-kannustimessa,
josta kerrotaan tämän liitteen osiossa Osakeperusteiset maksut. Ohjelmaan olivat oikeutettuja ne
henkilöstöryhmät, jotka olivat sopineet henkilöstökulujen säästöihin liittyvistä toimenpiteistä.
= Laadintaperiaatteet
Henkilöstölle on perustettu uusi pitkän aikavälin kannustinohjelma (Staff Incentive Plan) vuosille 2023–2025,
joka laadittiin osana kustannussäästöohjelmaa vuonna 2022. Kannustinjärjestelmä palauttaa työntekijälle
puolet henkilöstöryhmän tekemistä, yhden vuoden pysyvistä säästöistä Finnairin hallituksen asettaman
kannustinjärjestelmän tavoitteen toteutuessa.
Konsernin lyhyen aikavälin ja edellä mainituista pitkän aikavälin kannustimista kirjattujen palkkioiden
yhteismäärä ilman sosiaalikuluja vuonna 2023 oli 19,1 miljoonaa euroa (10,0). Henkilöstöön ja muuhun miehistöön
liittyvät kulut sisältävät kertaluonteisia henkilöstöön liittyviä uudelleenjärjestelykuluja 2,5 miljoonaa euroa
vertailukaudella, raportointikaudella näitä kuluja ei ollut.
Voittopalkkio (henkilöstörahasto)
Finnairilla on käytössä voittopalkkiojärjestelmä, johon ohjataan osa Finnairin voitosta. Rahastoon ohjattava
voittopalkkioerä määräytyy hallituksen asettamien tavoitteiden pohjalta. Kaikki Finnairin työntekijät ovat
oikeutettuja voittopalkkiojärjestelmään toimitusjohtajaa, muita johtoryhmän jäseniä ja osakepalkkiojärjestelmän
piirissä olevia henkilöitä lukuun ottamatta. Tilikausille 2021–2023 ei ole asetettu tavoitteita voittopalkkiojärjestelmälle.
Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat
Milj. euroa 2023 2022
Lomapalkat 72,4 66,8
Muut työsuhde-etuuksista aiheutuvat velat 44,1 44,4
Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat yhteensä 116,5 111,2
Muut työsuhde-etuuksista aiheutuvat velat sisältävät lähinnä ennakonpidätysvelat sekä lakisääteisiin
henkilösivu kuluihin ja henkilöstön palkitsemiseen liittyviä velkoja. Muihin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy 1,5
miljoonaa euroa henkilöstön pitkän aikavälin kannustimesta, vertailukaudella pitkäaikaisia velkoja ei ollut.
Lisäksi tilinpäätöksen varauksiin (ks. 1.3.6 Varaukset) sisältyy henkilöstön uudelleenjärjestelyihin liittyviä varauksia
yhteensä 0,2 miljoonaa euroa (2,3).
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkat ja palkkiot
Tuhatta euroa
Toimitusjohtaja
Topi Manner Johtoryhmä
Yhteensä
2023
Toimitusjohtaja
Topi Manner Johtoryhmä
Yhteensä
2022
Kiinteä palkka 771 2 050 2 820 734 1 712 2 446
Lyhyen aikavälin
kannustinpalkkiot 372 1 057 1 428 - - -
Luontoisedut 19 92 111 20 105 125
Pitkän aikavälin
kannustimet
(osakepalkkiot) 756 1 651 2 407 287 789 1 076
Lakisääteinen eläke* 189 519 708 124 298 421
Maksupohjainen
lisäeläke - 32 32 - 20 20
Yhteensä 2 106 5 401 7 507 1 165 2 923 4 088
* Lakisääteinen eläke sisältää Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän Tyeliin liittyvät työnantajamaksut.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkkiot on esitetty suoriteperusteisina. Osakepalkkiot liittyvät
johdon pitkän aikavälin osakesäästöohjelmiin, ja niiden kuluvaikutus jaksottuu IFRS 2:n mukaisesti
oikeuden syntymisjaksolle aina osakkeiden luovutukseen asti. Tämän vuoksi suoriteperusteisesti esitetty
osakepalkkio sisältää tilikaudelle kohdistuvan kuluvaikutuksen useista eri ohjelmista, riippumatta osakkeiden
luovutushetkestä. Johdolle ei ole tarjottu muita pitkän aikavälin kannustimia kuin osakeperusteisia palkkioita.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 69
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Vuoden 2020 aikana toteutetun osakeannin myötä EU-komissio asetti toimitusjohtajan ja johtoryhmän
palkitsemiselle rajoitteita vuosille 2020–2022. Rajoitteet koskivat toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle maksettavia
kannustinpalkkioita sekä heidän kiinteään palkitsemiseensa liittyviä muutoksia vuosina 2020–2022. Tämän
seurauksena Finnairin hallitus päätti perua vuosien 2018–2020, 2019–2021 ja 2020–2022 pitkän aikavälin
kannustinohjelmat sekä vuosien 2020–2022 lyhyen aikavälin kannustinohjelmat toimitusjohtajan ja johtoryhmän
osalta. Peruuntuneiden kannustinohjelmien tilalle perustettiin uusi pitkän aikavälin osakeperusteinen Rebuild-
kannustinohjelma toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle kaudelle 7/2020-6/2023.
Johtoryhmän yhden jäsenen lisäeläkejärjestelyt on hoidettu kotimaisessa eläkevakuutusyhtiössä. Kyseisen
johtoryhmän jäsenen eläkeikä on 63 vuotta. Eläkejärjestely on maksupohjainen.
Konsernin johdon osakeperusteisista palkkioista on kerrottu tarkemmin myöhemmin tässä liitteessä ja
erillisessä palkitsemisraportissa sekä yhtiön internet-sivuilla.
Hallituspalkkiot
Hallitustyöskentelystä
maksetut korvaukset,
euroa
Yhteensä
2023 Vuosipalkkiot
Kokous-
palkkiot Luontoisedut
Yhteensä
2022
Hallitus 445 830 282 300 156 600 6 930 416 222
Alahuhta-Kasko Tiina 45 300 30 300 15 000 -
Brewer Montie 56 834 32 700 22 800 1 334
Erlund Jukka 47 100 32 700 12 000 2 400
Jakosuo-Jansson Hannele 50 896 32 700 15 000 3 196
Karvinen Jouko, 23.3.2023
asti 21 150 15 750 5 400 -
Kjellberg Henrik 53 100 30 300 22 800 -
Large Simon 53 100 30 300 22 800 -
Pajumaa Minna, 24.3.2023
alkaen 34 725 22 725 12 000 -
Strandberg Maija,
23.3.2023 asti 11 175 7 575 3 600 -
Suvanto-Harsaae Sanna,
24.3.2023 alkaen 72 450 47 250 25 200 -
Hallituspalkkiot on esitetty suoriteperusteisina. Hallitukselle maksetaan vuosipalkkion lisäksi kokouspalkkioita.
Hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja matkakustannusten korvaukseen Finnairin yleisen matkustussäännön
mukaisesti. Lisäksi hallituksen jäsenillä ja heidän puolisoillaan on rajoitettu oikeus lentolippuetuun Finnairin
henkilöstölippuohjesäännön hallituksen jäseniä koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Lentoliput ovat hallituksen
jäsenille Suomessa verotettavaa tuloa (ks. ylläolevasta taulukosta luontoisedut).
Osakeperusteiset maksut
Konsernilla on osakeperusteisia henkilöstön kannustinjärjestelmiä, joiden luonnetta ja vaikutuksia on kuvattu
tässä liitetiedossa. Tarkemmat kuvaukset järjestelmistä on annettu palkitsemisraportissa.
Finnair Oyj:n osakepalkkiojärjestelmät
Hallituksen niin päättäessä Finnairilla käynnistyy vuosittain suoriteperusteinen, osakepohjainen pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmä rajoitetulle määrälle johtoa ja asiantuntijoita. Järjestelyn tarkoitus on kannustaa heitä
työskentelemään pitkällä aikavälillä omistaja-arvoa lisäten ja sitouttaa heitä entisestään yhtiöön. Ohjelmien
suunnittelussa on huomioitu valtion palkitsemisohjeet.
Vuosittain alkavat rullaavat ohjelmat pitävät sisällään kolmen vuoden ansaintajakson. Mahdollinen
kannustinpalkkio toimitetaan osakkeina osallistujille yhdessä erässä ansaintajaksoa seuraavana
vuonna, ja osakkeet ovat osallistujien vapaasti käytettävissä toimituksen jälkeen, pois lukien Rebuild-
osakepalkkiojärjestelmä, jossa ansaintajakso päättyi kesäkuussa 2023 ja ansaittu, vuoden 2023 osuus palkkiosta
maksettiin vuoden loppupuoliskolla.
Johtoryhmän jäsenen odotetaan kerryttävän ja saavuttamisen jälkeen ylläpitävän kiinteän
vuosipalkkansa määrää vastaavaa osakeomistusta niin kauan kuin hän on johtoryhmän jäsen. Maksettavat
kokonaiskannustinpalkkiot (sisältävät sekä lyhyen että pitkän aikavälin kannustinpalkkiot) eivät minään vuonna
voi ylittää 120 % henkilön vuosittaisesta peruspalkasta.
Mittareiden tavoitetasot ja maksimitasot perustuvat yhtiön hallituksen määrittämiin pitkän aikavälin
strategisiin tavoitteisiin. Mittareita seurataan vuosineljänneksittäin. Tilikaudella ohjelman 2020–2022 tavoitteet
jäivät toteutumatta. Vertailukaudella vuosia 2019–2021 koskevan ohjelman suoritusmittarit toteutuivat
54-prosenttisesti, tavoitetason ollessa 100 % ja maksimin 200 %.
Kokonaisuutena ohjelmista kirjattiin tilikaudelle 2023 kulua yhteensä 3,8 miljoonaa euroa (0,9). Arvio
määrästä, joka odotetaan siirrettävän veroviranomaisille työntekijän verovelvoitteen täyttämiseksi, on 3,4
miljoonaa euroa (3,0). Osakepalkkioista aiheutuva kulu kirjataan henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyviin
kuluihin ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, paitsi rahana maksettava osuus Rebuild-ohjelmasta
työsuhde-etuuksiin liittyviin velkoihin.
Rebuild-osakepalkkiojärjestelmä 7/2020–6/2023
Vuonna 2020 Finnairin hallitus päätti uudesta osakeperusteisesta jälleenrakennuskannustimesta, Rebuild-
ohjelmasta toimitusjohtajalle ja muulle johtoryhmälle. Ohjelma kattaa ansaintajakson 7/2020–6/2023
ja ohjelman on tarkoitus jäädä kertaluonteiseksi. Mahdollinen palkkio maksetaan rahan ja osakkeiden
yhdistelmänä, mikäli hallituksen asettamat tavoitteet täyttyvät.
Mikäli toimitusjohtajan tai johtoryhmän osalta yhteenlaskettu muuttuva palkitseminen kaikista
kannustinohjelmista ylittää 120 % peruspalkasta kyseisenä vuonna, siirtyy Rebuild-palkkion maksu ylittävältä
osalta seuraavalle vuodelle niin, että minään yksittäisenä vuotena yhteenlasketut kannustinpalkkiot eivät
ylitä 120 % peruspalkasta. Ohjelmasta aiheutuvat kulut jaksotetaan oikeuden syntymisen ja kunkin osake-erän
luovutuksen väliselle ajalle. Myöntämispäivä on ansaintajakson alussa, koska palkkioiden määrä mitataan
ansaintajakson aikana osakkeina.
Rebuild-ohjelman palkkiomahdollisuudet määritettiin osakemääräisenä suhteessa osallistujien vuosittaiseen
peruspalkkaan ohjelman alussa. Mikäli ohjelman suoritustavoitteet täyttyisivät tavoitetason mukaisesti,
ohjelmassa mukana olevan toimitusjohtajan tai johtoryhmän jäsenen osakkeina maksettava kannustinpalkkio
olisi yhteensä 180 % hänen vuosittaisesta peruspalkastaan. Vastaavasti, mikäli ohjelman suoritustavoitteet
olisivat toteutuneet täysimääräisesti, osakkeina maksettava kannustinpalkkio olisi ollut yhteensä 360 %
vuosittaisesta peruspalkasta. Ohjelman tavoitteet toteutuivat 69,5-prosenttisesti täysimääräisestä tavoitteesta.
2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026
LTI 2020–2022
LTI 2021–2023
LTI 2023–2025
Fly Share 2020
Fly Share 2021
LTI Rebuild
7/2020–6/2023*
Finnairin osakeperusteiset kannustinohjelmat
Ansainta-/säästöjakso Rajoitusaika Osakkeiden luovutus
* Yhteenlasketut kannustinpalkkiot eivät minään vuonna saa ylittää 120 % vuotuisesta
peruspalkasta, mahdollinen ylimenevä osuus siirtyy vuodelta 2023 seuraaville vuosille.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 70
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Osakkeina määritellystä kokonaispalkkiosta vähennettiin ensin määrä, jonka arvo maksuhetkellä vastaa
palkkiosta maksettavaa veroa. Nettopalkkio maksettiin yhtiön hallituksen päättämässä suhteessa rahan ja
osakkeiden yhdistelmänä. Vuoden 2023 aikana ennen osakkeiden luovutusta toteutetun merkintäoikeusannin
yhteydessä Rebuild-ohjelman osakeallokaatiomäärää oikaistiin hallituksen päätöksen mukaisesti, jotta
ohjelmien palkkiomahdollisuuksien arvo säilyisi.
Suoritusmittarit määritettiin sekä koko kolmen vuoden ansaintajaksolle että vuosittain kolmelle 12 kuukauden
pituisille välijaksoille:
• 7/2020–6/2021: vertailukelpoinen EBITDA (paino 40 %), velkaantumisaste (paino 40 %), tapaturmataajuus
(paino 10 %) ja polttoainetehokkuus (paino 10 %),
• 7/2021–6/2022: vertailukelpoinen EBIT (paino 60 %), liikevaihto (paino 20 %), henkilöstön lähtövaihtuvuus
(paino 10 %) ja polttoainetehokkuus (paino 10 %) sekä
• 7/2022–6/2023: vertailukelpoinen EBITDA (paino 40 %), nettosuosittelutulos (NPS, paino 40 %),
tapaturmataajuus (paino 10 %) ja henkilöstön lähtövaihtuvuus (paino 10 %).
Koko kolmen vuoden jaksolle suoritusmittarina oli operatiivinen kassavirta, joka toimi koko ohjelman
kertoimena (0-2), mikä tarkoitti, että määritetty kynnystaso oli saavutettava, jotta ohjelman kautta voitiin
ylipäätänsä maksaa palkkiota.
Muut pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmät
Käynnissä on kaksi osakepalkkio-ohjelmaa (2021–2023 sekä 2023–2025, jossa on kaksi ansaintakautta 2023–
2024 ja 2023–2025). Vuonna 2022 ei käynnistetty uutta ohjelmaa Ukrainan sodan aiheuttamien jatkuvien
liiketoimintaympäristömuutosten takia.
Vuosittain alkavat, rullaavat ohjelmat pitävät sisällään kolmen vuoden ansaintajakson, poikkeuksen
muodostaa 2023–2025 ohjelman kaksivuotinen ansaintajakso. Mahdollinen kannustinpalkkio toimitetaan
osakkeina osallistujille yhdessä erässä ansaintajaksoa seuraavana vuonna, ja osakkeet ovat osallistujien
vapaasti käytettävissä toimituksen jälkeen.
Ohjelmien palkkiomahdollisuudet määritetään osakemääräisenä suhteessa osallistujien vuosittaiseen
peruspalkkaan kunkin ohjelman alussa, jolloin suoritusjakson aikaiset muutokset osakekurssissa
vaikuttavat palkkiomahdollisuuden euromääräiseen arvoon. Mikäli ohjelman suoritustavoitteet täyttyvät
tavoitetason mukaisesti, ohjelmassa mukana olevan toimitusjohtajan tai johtoryhmän jäsenen osakkeina
maksettava kannustinpalkkio on 20 % hänen vuosittaisesta peruspalkastaan. Vastaavasti, mikäli ohjelman
suoritustavoitteet toteutuvat täysimääräisesti, osakkeina maksettava kannustinpalkkio on 60 % vuosittaisesta
peruspalkasta. Muiden avainhenkilöiden kannustinpalkkioiden enimmäistaso on 20–50 % henkilön
vuosittaisesta peruspalkasta. Vuoden 2023 aikana toteutetun merkintäoikeusannin yhteydessä vuosia
2021–2023 ja 2023–2025 koskevien ohjelmien osakeallokaatiomääriä korjattiin 6,32-kertaisiksi, jotta ohjelmien
palkkiomahdollisuuksien arvo säilyisi näissä meneillään olevissa ohjelmissa.
Yksittäiselle osallistujalle maksettavat kokonaiskannustinpalkkiot (sisältäen sekä lyhyen että pitkän
aikavälin kannustinpalkkiot) eivät minään vuonna voi ylittää 120 % henkilön vuosittaisesta peruspalkasta.
Kannustinpalkkiona maksettavien osakkeiden määrä on ilmaistu ennen veroja. Maksettavista osakkeista
vähennetään määrä, jonka arvo maksuhetkellä vastaa kannustinpalkkiosta maksettavaa ansiotuloveroa.
Vuoden 2020 aikana toteutetun osakeannin myötä EU-komission asettamien rajoitteiden mukaisesti Finnairin
hallitus päätti perua vuosien 2018–2020, 2019–2021 ja 2020–2022 pitkän aikavälin kannustinohjelmat
toimitusjohtajan ja johtoryhmän osalta.
Ohjelmille määritetyt suoritusmittarit ovat:
• 2020–2022 ohjelma: osakekohtainen tulos (EPS, paino 50 %) sekä yksikkökustannus (CASK, paino 50 %)
kiinteillä valuutoilla ja polttoaineen hinnalla,
• 2021–2023 ohjelma: osakekohtainen tulos (EPS, paino 45 %), yksikkökustannus (CASK, paino 45 %) kiinteillä
valuutoilla ja polttoaineen hinnalla sekä polttoainetehokkuus (paino 10 %) sekä
• 2023–2025 ohjelma: liiketulos.
Ohjelmista aiheutuvat kulut jaksotetaan oikeuden syntymisjaksolle, joka on kolme vuotta. Myöntämispäivä on
ansaintajakson alussa, koska palkkioiden määrä mitataan ansaintajakson aikana osakkeina.
2020–2022
Rebuild
2020–2023 2021–2023 2023–2025 Yhteensä
Myöntämispäivä 7.2.2020 9.10.2020 26.1.2021 23.1.2023
Myöntämispäivän käypä arvo, euroa* 0,1759 0,0663 0,1049 0,0856
Järjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden
lukumäärä tilikauden lopussa - 6 52 66
Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut
yhteensä (miljoonaa euroa) - 1,8 - 2,0 3,8
josta osakkeina toteutettavat (veroilla
vähennettynä) - 0,8 - 2,0 2,9
josta rahana toteutettavat - 0,9 - - 0,9
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva
velka yhteensä - 0,5 - - 0,5
Myönnetyt osakkeet, miljoonaa osaketta** - 66,5 38,5 96,6 201,6
* Myöntämispäivän käypä arvo 2020-2022 ohjelmassa on oikaistu tilikausilla 2020 ja 2023 toteutettuihin merkintäoikeusanteihin
sisältyneillä ilmaiselementeillä ja muut ohjelmat on oikaistu tilikaudella 2023 toteutettuun merkintäoikeusantiin sisältyneellä
ilmaiselementillä.
** Tilikaudella 2023 toteutetun merkintäoikeusannin yhteydessä 2020-2023 Rebuild, 2021–2023 ja 2023–2025 ohjelmien
osakeallokaatiomääriä oikaistiin hallituksen päätöksen mukaisesti, jotta ohjelmien palkkiomahdollisuuksien arvo säilyisi näissä
meneillään olevissa ohjelmissa. 2020–2022 ja 2021–2023 ohjelmat peruttiin toimitusjohtajan ja johtoryhmän osalta.
Henkilöstön FlyShare -osakesäästöohjelma
Finnairin henkilöstölle tarkoitetusta osakesäästöohjelmasta FlyShare on käynnissä viimeisen ohjelman
säästökausi. Tilikaudella 2022 Finnairin hallitus päätti lakkauttaa uusien FlyShare-ohjelmien käynnistämisen osana
säästöohjelmaa.
Ohjelmassa oli yhden vuoden säästöjakso, jota seurasi kahden vuoden rajoitusaika. Ohjelmassa työntekijälle
tarjottiin mahdollisuus säästää osuus palkastaan ja sijoittaa se Finnairin osakkeisiin. Enimmäissäästön määrä oli
8 % ja vähimmäissäästön 2 % kunkin osallistujan kunkin kuukauden bruttopalkasta. Osakkeita ostettiin kertyneillä
säästöillä markkinahintaan neljännesvuosittain Finnairin osavuosikatsausten julkistamispäivien jälkeen.
Ohjelma kestää kolme vuotta, ja Finnair antaa ohjelmaan osallistuneille työntekijöille yhden osakkeen kutakin
kahta säästökaudella ostettua ja pidettyä osaketta kohden ohjelman päätyttyä. Nämä lisäosakkeet ovat
saajalleen verotettavaa tuloa. Maksettavista osakkeista vähennetään määrä, jonka arvo maksuhetkellä vastaa
niistä maksettavaa ansiotuloveroa. Lisäosakkeiden vaikutus jaksotetaan kuluksi oikeuden syntymisjaksolle aina
osakkeiden luovutukseen asti.
FlyShare-osakesäästöohjelmista kirjattiin tilikaudelle 2023 kulua yhteensä 0,7 miljoonaa euroa (0,9). Arvio
määrästä, joka odotetaan siirrettävän veroviranomaisille työntekijän verovelvoitteen täyttämiseksi, on 0,3
miljoonaa euroa (0,9). Osakesäästöohjelmasta aiheutuva kulu kirjataan henkilöstöön ja muuhun miehistöön
liittyviin kuluihin ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 71
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
1.3.8.2 Eläkkeet
Etuus- ja maksupohjaiset järjestelyt
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin
tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä
määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään. Etuuden määrä riippuu muun muassa iästä,
palvelusvuosista ja palkkatasosta. Työsuoritukseen perustuvana menona henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyviin
kuluihin kirjataan tilikauden työsuorituksella ansaitun etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nykyarvo. Etuuspohjaisista
eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta
vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen
määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun
etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään
diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten
joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin
maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Kokemusperusteisista
tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka
aikana ne syntyvät. Jos etuuspohjaiseen järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo on suurempi kuin rahastoitujen
velvoitteiden nykyarvo, näiden nettosumma esitetään konsernin taseessa eläkesaamisina.
Eläkevelvoitteet
Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu lukuisista tekijöistä, jotka perustuvat vakuutusmatemaattisiin oletuksiin. Mikä
tahansa muutos näissä oletuksissa vaikuttaa eläkevelvoitteiden tasearvoon. Alla olevassa liitetiedossa on esitetty
kuvaus olennaisimmista riskeistä ja herkkyysanalyysi vakuutusmatemaattisten olettamien muutosten vaikutuksista.
Kuvaus konsernin eläkejärjestelyistä
Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu kotimaisessa
eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteinen työeläketurva on maksupohjainen järjestely. Konsernin ulkomaisilla
myyntitoimistoilla ja tytäryhtiöillä on erilaisia, lähinnä maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat
eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Toimitusjohtajalla ei ole lisäeläke-etua. Yhdellä
johtoryhmän jäsenellä on maksupohjainen vanhuuseläkettä koskeva lisäeläkejärjestely, joka on hoidettu
eläkevakuutusyhtiössä. Tämän johtoryhmän jäsenen eläkeikä on 63 vuotta.
Konsernin kotimaisten yhtiöiden muu lisäeläketurva on järjestetty pääsääntöisesti Finnairin Eläkesäätiössä,
jossa eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia. Lisäeläketurva kattaa vanhuusajan lisäeläketurvaa ja
työkyvyttömyyseläketurvaa työeläkelain mukaisen eläketurvan ylittävältä osalta. Lisäeläketurvan mukainen
perhe-eläketurva koskee rajatusti viimeistään 1.1.2005 vanhuuseläkkeelle siirtyneitä eläkkeensaajia sekä
aiemmin Finnair Oyj:n perhe-eläkesäännön mukaisia etuudensaajia, jotka siirtyivät eläkesäätiön vastuulle
31.12.2015. Eläkesäätiön vanhuuseläketurvan mukainen toimintapiiri on ollut muiden työntekijöiden osalta
suljettuna 1.2.1992 lukien ja 1.1.2010 lukien liikennelentäjiltä. Liikennelentäjät, joiden työsuhde on alkanut 1.1.2010
ja 31.5.2021 välisenä aikana, ovat kuuluneet vain ammatillisen työkyvyttömyyseläketurvan piiriin, mikäli he eivät
olleet siirtyneet työnantajan tarjoamaan korvaavaan työhön. Kokonaisuudessaan eläkesäätiön toimintapiiri on
suljettu 31.5.2021.
Finnairiin vuonna 2015 ja sen jälkeen palkatuilla liikennelentäjien vanhuuseläketurva on maksuperusteinen
ja järjestetty henkivakuutusyhtiössä. Lisäeläketurviin liittyy myös rajatusti vapaakirjaoikeus ja eläkesäätiön
vapaakirjan nostoikä on sidottu vuonna 2017 voimaan tulleen työeläkelain mukaisen eläkeiän muutokseen tai
työeläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläketurvan mukaiseen tapahtumaan. Eläkesäätiön etuusperusteisen
lisäeläketurvan perusteena olevia ansioita tai maksettavia lisäeläkkeitä ei tarkisteta eläkeindeksin korotuksella
vuodesta 2021 alkaen. Eläkesäätiön lisäeläkevastuu on suomalaisen lainsäädännön mukaisesti täysin katettu.
Lisäksi noin 500:lla Finnairin liikennelentäjällä on eläkesäätiön etuusperusteisen vanhuuseläketurvan lisäksi
oikeus 55 vuotta täytettyään erilliseen henkivakuutusyhtiössä järjestettyyn maksuperusteiseen lisäeläkkeeseen,
mikäli liikennelentäjä jatkaa työskentelyään liikennelentäjän tehtävässä yli 55 vuoden iän ja jää työstään
vanhuuseläkkeelle.
= Laadintaperiaatteet
= Keskeiset tilinpäätösarviot
Kuvaus olennaisimmista riskeistä
Varojen volatiilisuus: Järjestelyyn kuuluvista varoista osa on sijoitettu osakemarkkinoille, joihin lyhyen aikavälin
tarkastelussa liittyy tuotto- ja volatiliteettiriski, mutta joiden odotetaan pitkällä aikavälillä tarjoavan yritysten
liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjalainoja paremman tuoton. Eläkevelvoitteiden diskonttokorko perustuu
kyseisten joukkovelkakirjalainojen korkoihin.
Muutokset joukkovelkakirjalainojen koroissa: Yritysten liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen korkojen
lasku kasvattaa eläkevelvoitteen määrää sen vuoksi, että eläkevelvoitteet diskontataan nykyarvoonsa korolla,
joka perustuu joukkovelkakirjalainojen korkoihin. Velvoitteen nousua netottaa osittain joukkovelkakirjoihin
tehtyjen sijoitusten arvonnousu eläkevaroissa.
Eliniän odote: Merkittävin osa tarjotusta lisäeläketurvasta liittyy vanhuusiän eläkkeisiin, mistä johtuen eliniän
odotuksen nousu johtaa eläkevelvoitteen kasvuun.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
Milj. euroa 2023 2022
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 3,8 6,2
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot 4,4 5,3
Järjestelyjen supistamiset - -0,1
Henkilöstökuluihin sisältyvät eläkekulut yhteensä 8,3 11,4
Nettokorkomenot ja kurssierot -4,4 -0,6
Tulosvaikutteiset kulut yhteensä 3,8 10,8
Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut vaikutukset etuuspohjaisista
eläkkeistä
Kokemusperäiset oikaisut -5,7 1,5
Muutokset taloudellisissa vakuutusmatemaattisissa olettamissa 15,2 -86,4
Järjestelyyn kuuluvien varojen nettotuotto -21,1 34,9
Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut vaikutukset yhteensä -11,6 -49,9
Järjestelyn piiriin kuuluvan henkilöstön määrä, eläkesäätiö 3 893 4 258
Järjestelyn piiriin kuuluvan henkilöstön määrä, muut etuuspohjaiset järjestelyt 51 53
Taseessa esitetyt erät
Milj. euroa 2023 2022
Eläke-
saamiset
Eläke-
velvoitteet
Eläke-
saamiset
Eläke-
velvoitteet
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo -260,6 -5,9 -263,2 -1,1
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 388,5 5,1 383,3 0,5
Eläkesaamiset (+) / eläkevelvoitteet (-) taseessa 128,0 -0,8 120,0 -0,7
Eläkesaamiset ovat 128,0 miljoonaa euroa (120,0), josta 127,9 miljoonaa euroa (119,7) liittyy eläkesäätiön
tarjoamiin eläke-etuuksiin ja 0,1 miljoonaa euroa (0,4) muihin lisäeläkejärjestelyihin. Eläkevelvoitteet 0,8
miljoonaa euroa (0,7) liittyvät muihin lisäeläkejärjestelyihin. Muutos tilikauden 2023 aikana johtuu pääosin
diskonttokoron muutoksesta 3,01 prosenttiin (3,69 %), järjestelyyn kuuluvien varojen nettotuotosta ja
kokemusperäisistä tarkistuksista.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 72
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
EläkevelvoItteiden muutokset
Milj. euroa 2023 2022
Järjestelyyn kuuluvat velvoitteet kauden alussa 264,4 361,2
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 3,3 5,7
Aikaisempaan työsuoritukseen perustuvat menot 4,4 5,3
Järjestelyjen supistamiset - -0,5
Korkokulut ja kurssierot 9,4 2,3
Tulosvaikutteisesti kirjatut vaikutukset 17,2 12,8
Muutokset vakuutusmatemaattisissa olettamissa 15,2 -86,4
Kokemusperäiset tarkistukset -5,7 1,5
Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut uudelleenarvostukset yhteensä 9,5 -84,9
Maksetut etuudet -24,6 -24,8
Järjestelyyn kuuluvien velvotteiden nykyarvo 266,5 264,4
Järjestelyyn kuuluvien varojen muutokset
Milj. euroa 2023 2022
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa 383,7 441,4
Hallintokulut -0,5 -0,5
Järjestelyjen supistamiset - -0,4
Korkotuotot ja kurssierot 13,8 2,9
Tulosvaikutteisesti kirjatut vaikutukset yhteensä 13,3 2,0
Varojen tuotto 21,1 -34,9
Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut vaikutukset yhteensä 21,1 -34,9
Kannatusmaksut 0,1 0,0
Maksetut etuudet -24,6 -24,8
Järjestelyyn kuuluvien varojen arvo tilikauden lopussa 393,7 383,7
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin
% 2023 2022
Pörssiosakkeet 14,8 12,2
Velkakirjat 56,7 59,7
Kiinteistöt 25,2 24,2
Muut 3,3 3,9
Yhteensä 100,0 100,0
Eläkejärjestelyn varoihin sisältyy Finnair Oyj:n osakkeita käyvältä arvoltaan 0,9 miljoonaa euroa (0,6) sekä
konsernin käytössä olevat rakennukset käyvältä arvoltaan 22,0 miljoonaa euroa (13,0).
Etuuspohjaiset järjestelyt: tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset
% 2023 2022
Diskonttokorko % 3,01 % 3,69 %
Vuotuinen palkankorotusolettama % 0,90 % 0,60 %
Tulevat työeläkkeiden korotukset % 0,00 % 0,00 %
Arvioitu jäljellä oleva työaika vuosina 8 8
Herkkyysanalyysi
Herkkyysanalyysi kuvaa, kuinka paljon muutos vakuutusmatemaattisissa oletuksissa vaikuttaisi nettovelkaan.
Herkkyysanalyysi kuvaa tietyn olettaman muutoksen vaikutusta silloin, kun muissa olettamissa ei tapahdu muutosta.
Vaikutukset on laskettu käyttäen samoja laskentametodeita kuin taseen eläkevastuun laskennassa on käytetty.
Herkkyysanalyysi tärkeimpien vakuutusmatemaattisten oletusten muutosten vaikutuksista
Vakuutusmatemaattinen
oletus
Muutos
olettamassa
Vaikutuksen
määrä olettaman
kasvaessa,
milj. euroa
%
Vaikutuksen
määrä olettaman
pienentyessä,
milj. euroa
%
Diskonttokorko % 0,25 % -5,2 -2,0 % 5,4 2,1 %
Vuotuinen
palkankorotusolettama % 0,25 % 1,3 0,5 % -1,3 -0,5 %
Elinikäolettaman muutos 1 vuosi 5,6 2,1 % - -
Eläkesäätiön tulee olla suomalaisen lainsäädännön mukaisesti täysin katettu. Finnair ennakoi, että se ei maksa
kannatusmaksua eläkesäätiölle vuoden 2024 aikana. Eläkevelvoitteen duraatio on 8 vuotta. Duraatio on
laskettu käyttämällä diskonttokorkokantaa 3,01 %.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 73
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
2 Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset–ryhmään on koottu erityisesti lentokalustoon
liittyvät liitetiedot. Konsernin operoimaan lentokalustoon liittyvät liitetiedot koskien omistettuja sekä erilaisin
vuokrajärjestelyin vuokrattuja koneita on yhdistetty samaan ryhmään, jotta kokonaiskuva lentokalustosta olisi
paremmin hahmotettavissa.
Finnairin omistama ja vuokraama käyttöomaisuus koostuu pääosin Finnairin ja Norran operoimista
lentokoneista, joista omistettuja lentokoneita oli tilikauden 2023 lopussa 46 (37) ja vuokrattuja 33 (43). Tilikauden
aikana Finnair osti kaksi A320 ja seitsemän A321 vuokrattuna ollutta konetta. Kaikki lentokoneet olivat
tilinpäätöshetkellä operatiivisessa käytössä.
Laivasto Finnairin taseessa
Milj. euroa 2023 2022 Muutos
Maksetut ennakot tulevasta laivastosta 95,8 111,2 -15,4
Omistetut lentokoneet 957,2 783,6 173,6
Käyttöoikeuslaivasto 775,0 932,9 -157,9
Laivasto yhteensä 1 828,0 1 827,6 0,4
Vuokrasopimusvelat laivastosta 940,3 1 164,4 -224,1
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset laivastosta
Tilikauden poistot omistetuista lentokoneista -139,5 -120,9 -18,6
Tilikauden poistot käyttöoikeuslaivastosta -156,9 -156,0 -0,9
Arvonalennukset omistetuista lentokoneista - -32,7 32,7
= Osion sisältö
= Laadintaperiaatteet
Laivasto
A321 (15) A320 (10) A319 (5) E190 Norran operoima (12) ATR Norran operoima (12)
A350 (17) A330 (8)
Kapearunko, 54
Omat, 46 Leasing, 33
Laajarunko, 25
2.1 Laivasto ja muu käyttöomaisuus
Laivasto ja muu käyttöomaisuus on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa poistoilla ja
mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Laivasto sisältää lentokoneita ja lentokoneiden ennakkomaksuja.
Lentokoneiden hankintameno kohdistetaan erikseen koneen rungolle, matkustamokomponenteille, moottoreille
ja huoltokomponenteille. Huoltokomponentteina käsitellään rungon raskashuollot, määräaikaishuollot,
apuvoimalaitteiden huollot, laskeutumislaitteiston ja -siivekkeiden huollot sekä moottoreiden käyttöaikarajoitteisten
osien huollot. Lentokoneen ja moottorin runko poistetaan lentokoneen taloudellisen vaikutusajan aikana.
Huoltokomponentit poistetaan huoltojakson aikana. Matkustamokomponentit poistetaan niiden taloudellisen
vaikutusajan aikana. Sekä omille että vuokratuille koneille tehdyt merkittävät uudistus- ja perusparannusinvestoinnit
(modifikaatiot) kirjataan taseeseen erillisenä omaisuuseränä, ja poistetaan taloudellisen vaikutusajan aikana, joka
vuokrakoneilla voi korkeintaan olla vuokrakauden loppuun. Korvattujen osien kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta.
Lentokoneiden ennakkomaksut kirjataan osaksi laivastoa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
Ennakkomaksuihin liittyvät korkomenot aktivoidaan osaksi hankintamenoa siltä ajalta, kun Finnair rahoittaa niillä
lentokoneen valmistusta. Lentokoneiden hankintaan liittyvien sitovien, US-dollarimääräisten ostosopimusten käyvän
arvon muutoksiin liittyvät suojausvoitot tai -tappiot kirjataan ennakkomaksuina. Ennakkomaksut, realisoituneet
valuuttasuojat ja aktivoidut korot siirretään osaksi lentokoneen hankintahintaa, kun lentokone toimitetaan ja se
otetaan kaupalliseen käyttöön.
Muu käyttöomaisuus koostuu korjauskiertoisista koneen varaosista, muusta aineellisesta omaisuudesta sekä näiden
ennakkomaksuista. Muu käyttöomaisuus poistetaan sen taloudellisen pitoajan aikana.
Aineeton omaisuus koostuu lähinnä tietokoneohjelmista ja liittymismaksuista. Liittymismaksuista ei tehdä poistoja.
Hyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin
tuottoihin ja kuluihin.
Taloudellinen vaikutusaika ja jäännösarvo
Laivaston ja muun käyttöomaisuuden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
• Uudet lentokoneet ja moottorit (lentokalusto) sekä lentokonesimulaattorit (muu kalusto) tasapoistoina seuraavasti:
– Airbus A350-laivasto 20 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
– Airbus A320 ja Embraer-laivasto 20 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
– Airbus A330-laivasto 18 vuodessa 10 % jäännösarvoon
– Potkuriturpiinikoneet (ATR-laivasto) 20 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
• Rungon raskas- ja määräaikaishuollot, apuvoima- ja laskeutumislaitteiston huollot, työntövoiman kääntölaitteet sekä
moottoreiden käyttöaikarajoitteiset osat tasapoistoina huoltojakson aikana
• Matkustamokomponentit 7–20 vuodessa
• Lentokaluston korjauskiertoiset varaosat ja komponentit 15 vuoden kuluessa 0 %:n jäännösarvoon
• Rakennukset 10–50 vuodessa hankintahetkestä 10 %:n jäännösarvoon
• Muut aineelliset hyödykkeet 3–15 vuodessa.
• Tietokoneohjelmat 3–8 vuodessa
Hyödykkeiden jäännösarvot ja arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja jos ne
eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja ja jäännösarvoja muutetaan vastaavasti.
Myytäväksi luokitellut omaisuuserät
Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden
kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä, myyntiä voidaan pitää erittäin
todennäköisenä ja sen odotetaan toteutuvan seuraavan 12 kuukauden kuluessa. Myytäväksi luokitellut omaisuuserät
arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon.
Myytäväksi luokiteltuja omaisuuseriä ei enää poisteta.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 74
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Laivasto 2023
Milj. euroa Laivasto Ennakot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023 1 828,1 111,2 1 939,3
Lisäykset 348,0 49,6 397,7
Vähennykset -44,6 - -44,6
Lentokonehankintojen valuuttasuojaus - -10,2 -10,2
Siirrot erien välillä -34,7 -54,8 -89,5
Hankintameno 31.12.2023 2 096,8 95,8 2 192,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 -1 044,5 - -1 044,5
Vähennykset 44,3 - 44,3
Tilikauden poistot -139,5 - -139,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 -1 139,7 - -1 139,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 957,2 95,8 1 053,0
Käyttöomaisuuden lisäykset laivastoon tilikauden 2023 aikana liittyivät pääosin kahden vuokratun A320- ja
seitsemän vuokratun A321-lentokoneen ostoon, Finnairin laajarunkokoneiden matkustamouudistukseen sekä
lentokoneiden huoltoinvestointeihin. Lentokonehankintojen valuuttasuojauksesta on kerrottu liitteissä 3.5
Rahoitusriskien hallinta ja 3.8 Johdannaiset.
Laivasto 2022
Milj. euroa Laivasto Ennakot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022 1 749,4 127,7 1 877,1
Lisäykset 69,1 12,2 81,2
Vähennykset -39,5 - -39,5
Lentokonehankintojen valuuttasuojaus - 20,4 20,4
Siirrot erien välillä 49,2 -49,2 -
Hankintameno 31.12.2022 1 828,1 111,2 1 939,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022 -930,8 - -930,8
Vähennykset 39,5 - 39,5
Siirrot erien välillä 0,4 - 0,4
Tilikauden poistot -120,9 - -120,9
Arvonalentumiset -32,7 - -32,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022 -1 044,5 - -1 044,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 783,6 111,2 894,8
Muu käyttöomaisuus 2023
Milj. euroa
Lentokaluston
korjaus-
kiertoiset
varaosat
Rakennukset
ja
maa-alueet Muu kalusto
Aineettomat
hyödykkeet Ennakot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023 35,3 74,5 122,5 40,7 0,4 273,4
Lisäykset 3,6 - 2,5 0,3 0,8 7,3
Vähennykset -1,7 - -0,6 -9,0 - -11,3
Siirrot erien välillä - - 0,1 0,1 -0,1 0,0
Hankintameno 31.12.2023 37,2 74,5 124,5 32,0 1,0 269,3
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2023 -22,3 -12,7 -50,5 -37,7 - -123,3
Vähennykset 1,4 - 0,6 9,0 - 11,0
Tilikauden poistot -3,1 -1,8 -9,4 -1,0 - -15,3
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2023 -24,1 -14,5 -59,3 -29,7 - -127,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 13,2 60,1 65,2 2,3 1,0 141,8
Käyttöomaisuuteen sisältyvien korjauskiertoisten varaosien lisäksi Finnairin vaihto-omaisuuteen sisältyy
kertakäyttöisiä lentokaluston varaosia 26,7 miljoonan euron arvosta (24,4).
Muu käyttöomaisuus 2022
Milj. euroa
Lentokaluston
korjaus-
kiertoiset
varaosat
Rakennukset
ja
maa-alueet Muu kalusto
Aineettomat
hyödykkeet Ennakot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022 34,2 74,5 119,5 47,8 0,8 276,7
Lisäykset 2,3 - 4,4 0,2 0,4 7,2
Vähennykset -1,1 - -1,4 -7,9 - -10,5
Siirrot erien välillä - - 0,1 0,6 -0,8 0,0
Siirrot myytävänä olevista
omaisuuseristä 0,0 - 0,1 - - 0,0
Hankintameno 31.12.2022 35,3 74,5 122,5 40,7 0,4 273,4
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2022 -19,2 -10,8 -41,9 -42,5 - -114,4
Vähennykset 1,0 - 0,9 7,9 - 9,8
Siirrot myytävänä olevista
omaisuuseristä 0,3 - - - - 0,3
Tilikauden poistot -4,5 -1,8 -9,5 -3,1 - -18,9
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2022 -22,3 -12,7 -50,5 -37,7 - -123,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 12,9 61,8 72,0 3,0 0,4 150,1
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 75
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Aktivoidut vieraan pääoman kulut
Lentokalusto Ennakot Yhteensä
Milj. euroa 2023 2022 2023 2022 2023 2022
Kirjanpitoarvo 1.1. 8,3 8,8 4,5 2,7 12,8 11,5
Lisäykset - - 2,9 1,8 2,9 1,8
Poistot -0,5 -0,5 - - -0,5 -0,5
Kirjanpitoarvo 31.12. 7,8 8,3 7,4 4,5 15,3 12,8
Tilikaudella 2023 aktivoitiin aineellisiin hyödykkeisiin vieraan pääoman kuluja 2,9 miljoonaa euroa (1,8) liittyen
Airbus A350 investointiohjelmaan. Finnair käyttää korkokustannuksen aktivoinnissa efektiivistä korkokantaa, joka
vastaa investoinnin rahoittamiseen käytetyn lainan kustannuksia. Vuonna 2023 korkokannan keskiarvo oli 5,1 %
(4,2 %). Pääomaprosentin laskentaan sisällytetään käyttöomaisuuden hankinnan rahoittamiseen käytetyt yleiset
lainat.
Myytäväksi luokitellut omaisuuserät ja velat
Finnairilla ei ollut tilikauden 2023 lopussa myytävissä oleviin omaisuuseriin luokiteltua käyttöomaisuutta.
Pantattu omaisuus ja muut aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät rajoitukset
Finnairilla ei ole pantattua omaisuutta pankkilainojen vakuutena. Taseen käyttöomaisuudessa on kolme A350-
lentokonetta, joiden hankinnan yhtiö on rahoittanut JOLCO-lainoilla ja yksi A350-lentokone, joissa juridinen
omistusoikeus siirtyy Finnairille, kun lainat on maksettu. Näistä järjestelyistä on kerrottu lisää liitetiedossa 3.3.
Rahoitusvelat.
Investointisitoumukset
Investointisitoumukset tilikauden lopussa olivat yhteensä 313,7 miljoonaa euroa (366,1) ja luku sisältää
lentokonetilaukset, muut lentokoneisiin liittyvät investoinnit sekä huoltositoumuksia. Sitoumuksista 175,6 miljoonaa
euroa ajoittuu seuraavan 12 kuukauden ajalle ja 138,1 miljoonaa euroa sitä seuraavan 1–5 vuoden ajalle.
Investointisitoumusten summa vaihtelee lentokoneen tilaamisen ja toimittamisen välisenä aikana pääasiassa
EUR/USD-valuuttakurssin ja lentokoneiden ostosopimuksiin sisältyvien eskalaatioehtojen takia. Yhtiön lopullinen
vastuu määräytyy jokaisen lentokoneen kohdalla koneen toimitushetkellä.
Lyhytaikaisiin tai arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan kuluksi tasapoistoina vuokra-ajan
kuluessa tai muulla systemaattisella perusteella, mikäli muu peruste paremmin vastaa Finnairille hyödykkeen käytöstä
koituvaa hyötyä.
Finnair kirjaa taseeseen sopimuksen alkamisajankohtana sekä käyttöoikeushyödykkeen että vuokrasopimusvelan.
Taseeseen kirjattavan vuokrasopimusvelan arvo vastaa tulevien vuokramaksujen nykyarvoa. Finnairin lentokoneita
koskevat vuokrasopimukset sisältävät tyypillisesti sellaisia muuttuvia vuokramaksuja, jotka riippuvat hintaindeksistä
tai markkinakoroista. Muuttuvat vuokrat sisällytetään vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvoon sopimuksen
voimaantulopäivästä.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää
• alkuperäisen arvostamishetken mukaisen vuokrasopimusvelan määrän;
• alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla;
• mahdolliset Finnairille sopimuksen alkuvaiheessa aiheutuvat välittömät kustannukset; ja
• arvion kustannuksista, joita Finnairille aiheutuu omaisuuden palauttamisesta vuokrasopimuksen ehtojen
edellyttämään tilaan
Yleensä konsernilla on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet ja niiden moottorit vuokrasopimuksessa sovitun
huoltotason mukaisessa kunnossa. Mikäli lentokoneen tai moottorin kunto palautushetkellä poikkeaa sopimuksessa
sovitusta palautuskunnosta, Finnairin tulee joko huoltaa kone, jotta se vastaa sovittua kuntoa, tai korvata kunnon ja
palautusvelvoitteen erotus vuokranantajalle rahassa.
Koneiden huoltokustannukset voidaan jakaa kahteen pääryhmään:
1) kustannukset, jotka aiheutuvat lentokoneen käytöstä / vuokra-ajan pituudesta riippumatta, ja
2) kustannukset, jotka riippuvat lentokoneen käytöstä / vuokra-ajan pituudesta
Lentokoneen käytöstä tai vuokra-ajasta riippumattomia huoltotapahtumia, kuten koneen lopullinen tarkastus ja
maalaus, pidetään väistämättöminä ylläpitokuluina, jotka toteutuvat, kun lentokone palautetaan vuokranantajalle.
Sopimuksessa määritettyjen huoltovelvoitteiden täyttämiseksi Finnair kirjaa taseeseen huoltovarauksen
vuokrasopimuksen alkamispäivänä, joka lasketaan osaksi käyttöoikeushyödykkeen hankintamenoa.
Vastaavasti, lentokoneen käytöstä riippuvia kustannuksia ei lasketa osaksi käyttöoikeushyödykkeen arvoa.
Finnair uudelleenarvostaa vuokrasopimusvelan arvon vuokrasopimusmuutoksen yhteydessä. Vuokrasopimusvelan
määrää arvioidaan myös uudelleen, mikäli alkuperäisessä sopimuksessa määritelty vuokra-aika tai vuokramaksut
(esim. lentokoneiden muuttuvien vuokramaksujen perusteena olevien indeksien tai korkojen muutos) muuttuvat, tai
silloin kun arvio mahdollisen osto-option käyttämisen todennäköisyydestä muuttuu. Vuokravelan uudelleenarvioinnista
syntynyt erotus kirjataan käyttöoikeusomaisuuserän oikaisuksi paitsi, jos omaisuuserän arvo alennetaan nollaan, jolloin
jäljelle jäävä arvostus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käyttöoikeusomaisuuserien arvostuksessa otetaan huomioon kertyneet poistot
ja arvonalentumiset. Käyttöoikeushyödyke poistetaan tasapoistoina sen taloudellisen pitoajan kuluessa, tai
vuokrasopimuksen päättymispäivään mennessä, mikäli se on taloudellista pitoaikaa lyhyempi. Jos vuokrasopimus
siirtää sopimuksen kohteena olevan hyödykkeen omistusoikeuden Finnairille vuokrasopimuksen loppuun mennessä,
tai jos käyttöoikeuden hankintamenoa määriteltäessä Finnairin on ajateltu käyttävän osto-optiota, omaisuuserä
poistetaan sen taloudellisen pitoajan aikana.
Finnairin lentokoneiden vuokrasopimukset sisältävät vuokrasopimuksen sisäisen koron, vaikka vuokrasopimuksissa sitä
ei selkeästi määritettäisi. Lentokoneen käypä arvo ja jäännösarvo ovat saatavilla julkisesti kolmansilta osapuolilta, joten
Finnair pystyy laskemaan implisiittisen koron kullekin lentokoneita koskevalle vuokrasopimukselleen. Vuokrasopimuksen
sisäinen korko määritellään koroksi, jota käyttäen vuokrien ja takaamattoman jäännösarvon nykyarvo vastaa
sopimuksen kohteena olevan omaisuuserän käyvän arvon ja vuokralle antajalle syntyneiden alkuvaiheen välittömien
menojen yhteismäärää. Lentokoneiden vuokrasopimusten sisäinen korko määritetään kullekin sopimukselle erikseen.
Muille vuokrasopimuksille sisäistä korkokantaa ei yleensä voida määrittää. Tällöin kullekin omaisuuserälle
määritetään yrityksen lisäluoton korkoa vastaava korko, joka perustuu johdon arvioon.
Lentokoneiden vuokrasopimukset ovat yleensä US dollari -määräisiä, ja taseen vuokravastuu arvostetaan uudelleen
jokaisen tilinpäätöspäivän spot-kurssiin. Vuokramaksut käsitellään vuokravelan lyhennyksinä ja korkokuluina.
Konserni vuokralleantajana
Konsernin ulkopuolelle vuokratut omaisuuserät käsitellään operatiivisina vuokrasopimuksina silloin, kun omistukselle
ominaiset riskit ja edut eivät olennaisilta osin siirry vuokralleottajalle. Operatiivisin vuokrasopimuksin vuokralle annetut
hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin hyödykkeisiin ja niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana. Poistoajat
vastaavat omassa käytössä olevien hyödykkeiden poistoaikoja. Eräät lentokoneiden vuokrasopimukset velvoittavat
vuokralle ottajaa maksamaan tietyin väliajoin huoltoreservejä, jotka kerryttävät varoja lentokoneiden tulevia huoltoja
varten. Huoltoja varten saadut ennakkomaksut kirjataan velaksi, joka purkautuu, kun huollot toteutuvat. Tilavuokrat ja
lentokoneiden vuokratuotot kirjataan tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista
siirtyy vuokralleottajalle, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Finnair kirjaa rahoitusleasingsopimuksella olevat
= Laadintaperiaatteet
2.2 Vuokrasopimukset
Konserni vuokralleottajana
Finnair arvioi pysyviä käyttöomaisuushyödykkeitä koskevien sopimusten kohdalla, onko sopimus IFRS 16
-standardissa määritelty vuokrasopimus, tai sisältääkö se sellaisen. Vuokrasopimukset, joiden järjestelyyn sisältyy
yksilöitävissä oleva omaisuuserä ja jonka käyttöä Finnair voi hallita tietyn ajanjakson ajan korvausta vastaan,
luokitellaan vuokrasopimuksiksi.
Vuokrakausi on sopimuksen mukainen ei-peruutettavissa oleva ajanjakso, jonka aikana Finnairilla on oikeus
käyttää vuokrasopimuksen kohteena olevaa hyödykettä. Vuokrakauden pituutta määritettäessä otetaan huomioon:
ajanjakso, johon kohdistuu mahdollisuus (optio) pidentää vuokra-aikaa, ja jonka Finnair arvioi kohtuudellisella
varmuudella hyödyntävänsä; ja ajanjakso, johon kohdistuu mahdollisuus (optio) päättää vuokrakausi ennen
sopimuksessa määritettyä päättymispäivää, jota Finnair kohtuudellisella varmuudella ei aio hyödyntää.
Käyttöomaisuuteen luokiteltaviksi vuokrasopimuksiksi ei luokitella lyhytaikaisia vuokrasopimuksia, joissa vuokrakausi
on 12 kuukautta tai vähemmän, ja jotka eivät sisällä osto-optiota. Finnair määrittelee sopimuksen vuokrakauden sen
täytäntöönpanokelpoisena ajanjaksona. Siten sopimukset, joissa sopimuskausi ei ole sitova, ja Finnairilla on oikeus
irtisanoa sopimus ilman toisen osapuolen lupaa korkeintaan vähämerkityksellisin seuraamuksin, eikä ole muita
merkkejä sopimuksen täytäntöönpanosta, luokitellaan lyhytaikaisiksi. Vuokrasopimuksiksi ei myöskään luokitella
arvoltaan vähäisiä sopimuksia, jotka eivät ole Finnairin kannalta merkittäviä.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 76
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
varat taseeseensa sopimuksen alkaessa määrään, joka vastaa sen nettosijoitusta vuokrasopimukseen ja on yhtä suuri
kuin sen tulevaisuudessa saamien vuokrien ja takaamattoman jäännösarvon nykyarvot yhteensä.
Finnair edelleenvuokraa lentokoneita, muutamia rakennuksia sekä toisinaan myös pieniä määriä
maahuolintalaitteita, jotka se luokittelee sopimusehtojen mukaisesti rahoitus- tai operatiiviseksi leasingsopimukseksi.
Vuokrasopimus luokitellaan sen alkamispäivänä, ja se arvioidaan uudelleen vain, jos vuokrasopimusta muutetaan.
Finnair kirjaa edelleenvuokraussopimuksen alkamispäivänä taseeseensa saamisen (nettoinvestointi), joka vastaa
vuokrasopimusten nykyarvoa ja takaamatonta jäännösarvoa. Se osa käyttöoikeushyödykkeestä, joka vuokrataan
edelleen, kirjataan pois Finnairin taseesta. Käyttöoikeusomaisuuden ja edelleenvuokraussaamisen (nettoinvestointi)
välinen erotus kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tulosvaikutteisesti. Myöhemmin saadut
vuokramaksut kirjataan vuokrasaamisen takaisinmaksuina ja korkotuottoina.
Myynti- ja takaisinvuokraus
Finnair harjoittaa ajoittain lentokoneiden myynti- ja takaisinvuokrausta. Toiminnasta, jossa Finnair myy ja
sitten vuokraa takaisin lentokoneita, johtuva omaisuus arvostetaan suhteessa omaisuuserän aikaisempaan
kirjanpitoarvoon, joka liittyy Finnairin säilyttämään käyttöoikeuteen. Näin ollen Finnair kirjaa vain sen voiton tai
tappion määrän, joka liittyy ostajavuokranantajalle siirrettyihin oikeuksiin.
Vuokrasopimukset
Vuokramaksujen diskonttauksessa käytetyn korkokannan ja vuokra-ajan määrittely, arvio lentokonevuokrien
palautushetken huoltovelvoitteesta sekä edelleenvuokraussopimusten luokittelu operatiivisiin ja
rahoitusleasingsopimuksiin edellyttävät johdolta harkintaa laadintaperiaatteiden valinnassa ja soveltamisessa.
Käyttöoikeusomaisuus sisältyy rahavirtaa tuottavaan yksikköön, joka on testattu arvonalentumisen varalta
tilinpäätöspäivänä. Tästä on kerrottu lisää liitetiedossa 2.3.
Käyttöoikeusomaisuus 2023
Milj. euroa Lentokalusto
Rakennukset
ja maa-alueet Muu kalusto Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2023 932,9 114 31,4 1 078,20
Uudet sopimukset 0,2 18,6 5,5 24,3
Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot 45,0 9,0 -3,5 50,5
Vähennykset -46,2 - - -46,2
Tilikauden poistot -156,9 -13,1 -7,7 -177,8
Arvonalentumiset - -13,7 - -13,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 775,0 114,8 25,6 915,3
Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot johtuvat pääasiassa vuokrasopimusten indeksimuutoksista sekä
toimitilojen ja autopaikkojen vuokrasopimusten muutoksista. Vähennykset liittyvät Finnairilla aiemmin
vuokrattuna olleeseen kahteen A320-lentokoneeseen ja seitsemään A321-lentokoneeseen, joiden
vuokrasopimukset päätettiin koneiden omaksi oston yhteydessä.
Käyttöoikeusomaisuus 2022
Milj. euroa Lentokalusto
Rakennukset
ja maa-alueet Muu kalusto Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2022 1 025,3 123,0 33,4 1 181,7
Lisäykset 0,0 0,5 9,0 9,5
Muutokset sopimuksissa 63,5 3,8 -3,0 64,3
Tilikauden poistot -156,0 -13,3 -8,0 -177,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 932,9 114,0 31,4 1 078,2
= Laadintaperiaatteet
= Keskeiset tilinpäätösarviot
Vuokrasopimusvelat
Lentokalusto
Rakennukset ja
maa-alueet Muu kalusto
Milj. euroa 2023 2022 2023 2022 2023 2022
alle vuoden 143,2 183,0 14,8 12,2 6,0 7,4
1–5 vuotta 464,8 605,5 51,5 41,1 20,5 22,3
yli 5 vuotta 332,3 375,9 81,9 80,8 0,0 2,5
Yhteensä 940,3 1 164,4 148,2 134,1 26,6 32,2
Konserni on vuokrannut lentokoneita, toimitiloja ja muuta käyttöomaisuutta, joita vastaava velka on kirjattu
taseeseen. Vuokrasopimukset sisältävät eritasoisia vuokrakauden pidennysehtoja sekä erilaisia indeksi- ja
muita ehtoja. Tilikauden lopussa konserni operoi 33 vuokralentokonetta, joiden vuokrakaudet päättyvät eri
aikoina.
Rahoitusleasingsaamiset, konserni vuokranantajana
Rakennukset ja
maa-alueet
Milj. euroa 2023 2022
alle 12 kk 0,3 0,3
13–24 kk 0,3 0,3
25–36 kk 0,0 0,3
37–48 kk 0,0 0,0
49–60 kk 0,0 0,0
yli 60 kk 0,1 0,1
Yhteensä 0,8 1,1
Konsernilla oli tilikaudella rahoitusleasingsaamisia lentokenttäalueella sijaitsevista rakennuksista ja maa-
alueista.
Vuokrasopimukset tuloslaskelmalla
Milj. euroa 2023 2022
Käyttöoikeusomaisuuden poistot -177,8 -177,3
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut -70,7 -80,1
Korkotuotto alivuokrasopimuksista 0,0 0,1
Valuuttakurssien muutokset 37,0 -76,1
Vuokrasopimusvelan suojaustulos -4,6 19,1
Lyhytaikaiset lentokonevuokrat miehistöineen -26,9 -28,4
Lyhytaikaiset toimitilavuokrat -3,8 -3,2
Muuttuvat ostoliikenteen ja rahtikapasiteetin vuokrat -80,3 -74,0
Yhteensä -327,1 -419,9
Liiketoiminnan kuluihin sisältyy kuluja taseen ulkopuolisista lyhytaikaisista vuokrasopimuksista ja kapasiteettiin
perustuvista sopimuksista, jotka eivät ole konsernin kannalta merkittäviä tai eivät ole IFRS 16-mukaisia
vuokrasopimuksia. Lyhytaikaiset lentokonevuokrat miehistöineen ja muuttuvat ostoliikenteen ja rahtikapasiteetin
vuokrat sisältyvät tuloslaskelmalla kapasiteettivuokrien erään ja lyhytaikaiset toimitilavuokrat sisältyvät kiinteistö-,
IT- ja muihin kuluihin. Voitot myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyistä on kirjattu tuloslaskelmalla liiketoiminnan muihin
tuottoihin. Vuokrasopimuksista johtuva tilikauden aikainen kassavirtavaikutus oli -376,3 miljoonaa euroa (-376,7).
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 77
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Vuokriin liittyvät taseen ulkopuoliset vastuut, konserni vuokralleottajana
Kiinteistöjen vuokrat Muut vuokrat
Milj. euroa 2023 2022 2023 2022
alle vuoden 2,6 2,5 0,9 1,5
1–5 vuotta 4,7 5,5 0,5 0,9
yli 5 vuotta 7,0 6,7 - -
Yhteensä 14,3 14,7 1,5 2,4
Vuokriin liittyvät taseen ulkopuoliset vastuut sisältää lyhytaikaisia vuokrasopimuksia sekä muita
vuokrasopimuksia, joiden kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen tai jotka eivät sisällä IFRS 16-standardin
mukaista vuokrasopimusta. Näistä sopimuksista ei siten ole kirjattu käyttöoikeusomaisuutta eikä vuokravelkaa.
Merkittävin erä kiinteistöjen vuokrissa on koekäyttöpaikan käyttöoikeus, joka on jätetty vuokravelan ulkopuolelle
siitä syystä, että koekäyttöpaikka ei ole yksinomaan Finnairin käytössä. Muut vuokrat sisältävät IT-laitteiden
vuokria, jotka eivät ole olennaisia.
Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvät taseen ulkopuoliset saamiset,
konserni vuokralleantajana
Lentokalusto
Rakennukset ja
maa-alueet
Milj. euroa 2023 2022 2023 2022
alle 12 kk 23,5 23,5 2,3 2,1
13–24 kk 23,5 23,5 2,2 2,1
25–36 kk 23,5 23,5 1,9 2,1
37–48 kk 11,3 23,5 1,9 2,1
49–60 kk 3,4 11,3 0,8 1,8
yli 60 kk 0,4 3,8 0,0 2,5
Yhteensä 85,6 109,0 9,1 12,7
Konserni on vuokrannut 15 omistamaansa lentokonetta sekä toimitiloja ei-purettavissa olevilla operatiivisilla
vuokrasopimuksilla. Lisäksi Finnair on edelleenvuokrannut 9 vuokraamansa lentokonetta operatiivisilla
vuokrasopimuksilla. Näissä sopimuksissa on eritasoisia uudistamis- ja muita indeksiehtoja.
2.3 Poistot ja arvonalentumiset
Poistot
Omaisuuserien poistot on määritetty niiden odotetun taloudellisen pitoajan tai huoltojakson pituuden sekä jäännösarvon
perusteella. Kaikki omaisuuserät poistetaan tasapoistomenetelmällä. Poistot aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis
käytettäväksi. Poistot lopetetaan joko silloin, kun omaisuuserä siirretään myytävänä pidettäväksi tai omaisuuserä
kirjataan pois taseesta. Omaisuuserien taloudelliset pitoajat ja jäännösarvot on esitetty liitetiedossa 2.1.
Milj. euroa 2023 2022
Poistot aineettomista hyödykkeistä 1,0 3,1
Poistot omistetuista lentokoneista 139,5 120,9
Poistot käyttöoikeuslaivastosta 156,9 156,0
Poistot muista aineellisista hyödykkeistä 14,3 15,8
Poistot muista käyttöoikeusomaisuuksista 20,9 21,3
Poistot yhteensä 332,6 317,1
Arvonalentumiset 13,7 32,7
Arvonalentumiset yhteensä 13,7 32,7
Yhteensä 346,2 349,8
Poistot ja arvonalentumiset tuloslaskelmalla 346,2 349,8
Poistot ja arvonalentumiset sisältää sekä suunnitelman mukaiset poistot että kaudella kirjatut arvonalentumiset.
Kauden aikaiset poistot omistetuista lentokoneista kasvoivat, mikä johtui pääosin kauden aikana ostetuista
yhdeksästä lentokoneesta.
Finnair kirjasi tilikauden 2023 aikana 13,7 miljoonan euron suuruisen arvonalentumisen liittyen
lentokenttäalueella sijaitsevan maa-alueen ja sillä olevan rakennuksen vuokrasopimuksiin. Alaskirjaus johtui
vuokrakiinteistön matalasta käyttöasteesta Nordic Regional Airlines AB:n kanssa yhteistyössä toteutettujen
operatiivisten toimintojen uudelleenjärjestelyn seurauksena. Finnairin konsernitaseella vuokrasopimusveloissa
raportoitu kyseiseen kiinteistöön liittyvä vuokrasopimusvelka katsauskauden lopussa oli 13,4 miljoonaa euroa.
Arvonalentumistestaus
Arvonalentumistestaus
Finnair arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että laivaston, jonkin muun käyttöomaisuuserän tai
muiden pitkäaikaisten varojen arvo olisi alentunut. Kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan omaisuuserän
käypää arvoa luovutuksesta aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai sitä korkeampaa käyttöarvoa. Arvonalentuminen
kirjataan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuserästä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään rahavirtaa tuottavalle yksikölle, ja arvonalentumistarvetta
tarkastellaan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla. Finnair on verkostolentoyhtiö, jolla on vahvasti integroitu laivasto,
ja se luokittelee laivastonsa (mukaan lukien käyttöomaisuuslaivastonsa) ja muut läheisesti toisiinsa liittyvät varat
kuuluvaksi yhteen rahavirtaa tuottavaan yksikköön. Myös aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen
pitoaika luokitellaan sisältyvän kyseiseen rahavirtaa tuottavaan yksikköön. Hyödykkeet, jotka on poistettu käytöstä tai
joita pidetään ainoastaan myyntitarkoituksessa, erotetaan rahavirtaa tuottavasta yksiköstä ja arvioidaan erikseen.
= Laadintaperiaatteet
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 78
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittäminen
Finnair käyttää kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittelyssä ensisijaisesti käyttöarvomenetelmää. Käyttöarvo
määritetään käyttäen diskontattuihin rahavirtoihin perustuvaa menetelmää, jossa rahavirtaennusteet perustuvat
hallituksen hyväksymään viimeisimpään strategiaan ja tästä johdettuun ennusteeseen seuraavan viiden vuoden
ajalle. Viiden vuoden ennusteperiodin jälkeiset rahavirrat perustuvat yhtiön johdon määrittämään pitkän aikavälin
kasvuodotukseen. Arvonalentumistestauksessa käytettävien laskelmien laatiminen vaatii merkittävää johdon
harkintaa ja arvioiden käyttöä, mistä syystä arviot ja oletukset voivat poiketa tulevaisuudessa toteutuvista
lopputulemista.
Finnair ei vuoden 2023 konsernitilinpäätöksen laatimisen yhteydessä tekemässään arviossa ole tunnistanut
viitteitä mahdollisesta kassavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumisesta. Finnairin johto on viitteiden arvioinnin
lisäksi laatinut yhtiön sisäisen prosessin mukaisen vuosittaisen arvonalennustestauksen, joka ei osoittanut
tarvetta arvonalentumiselle. Arvonalentumistestauksessa minkään yksittäisen keskeisen oletuksen mahdollinen
muutos ei johtaisi arvonalentumiskirjauksen tekemiseen.
Aiemmalla, 31.12.2022 päättyneellä tilikaudella, Finnair piti COVID-19-pandemiaa ja Venäjän ilmatilan sulkua
seuranneita taloudellisia ja liiketoiminnallisia negatiivisia vaikutuksia viitteinä mahdollisesta arvonalentumisesta
ja laati arvonalennustestin, jonka perusteella kassavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä rahamäärä (2 059,2
miljoonaa euroa) ylitti omaisuuserien kirjanpitoarvon (1 635,0 miljoonaan euroa). Diskonttokorkona käytetty
pääoman kustannus verojen jälkeen oli 8,5 % ja ennen veroja 9,9 %. Huomioidakseen liiketoimintaympäristön
korostuneen epävarmuuden, Finnair sovelsi laskelmissa odotusarvomenetelmää, joka huomioi kolme eri
ennusteskenaariota, joille kullekin johto oli erikseen määritellyt todennäköisyydet. Aiemmalla tilikaudella
laaditusta arvonalennustestistä ja siinä käytetyistä oletuksista on kerrottu tarkemmin vuoden 2022
konsernitilinpäätöksessä.
= Keskeiset tilinpäätösarviot
= Osion sisältö
= Laadintaperiaatteet
3 Pääomarakenne ja rahoituskulut
3.1 Rahoitustuotot ja -kulut
Pääomarakenne ja rahoituskulut -ryhmään on koottu rahoitusvaroihin ja –velkoihin, sekä omaan pääomaan
liittyvien tulos- ja tase-erien liitetiedot, jotta kokonaiskuva konsernin rahoituksellisesta asemasta olisi paremmin
hahmotettavissa. Liitetieto osakekohtaisesta tuloksesta on liitetty osaksi oman pääoman tietoja.
Korkotuotot ja -kulut
Korkotuotot ja -kulut kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Merkittävien
investointien rahoittamisesta aiheutuvat korkokulut aktivoidaan osaksi omaisuuden hankintamenoa ja poistetaan
taloudellisena pitoaikana.
Rahoitusvaroista kerrotaan tarkemmin liitteessä 3.2 ja korollisista veloista kerrotaan tarkemmin liitteessä 3.3.
Milj. euroa 2023 2022
Korkotuotot vuokrasopimuksista 0,0 0,1
Tuotot tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoitusinstrumenteista 38,0 3,7
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusvaroista 14,7 2,7
Muut korkotuotot 0,0 0,0
Muut rahoitustuotot 3,4 0,1
Osinkotuotot 0,0 0,0
Rahoitustuotot yhteensä 56,2 6,5
Korkokulut vuokrasopimuksista -70,7 -80,1
Muut rahoituskulut -25,4 -29,7
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista veloista -46,0 -28,1
Rahoituskulut yhteensä -142,2 -137,9
Kurssivoitot ja tappiot 13,7 -38,8
Rahoituskulut, netto -72,3 -170,2
Konsernin suojauslaskennan tehokkuustestauksessa todettiin, että sekä rahavirran, että käyvän arvon suojaus
on tehokasta. Näin ollen rahoituseriin ei sisälly tehottomuutta vuoden 2023 tilinpäätöshetkellä eikä myöskään
vertailuvuonna 2022. Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy käyvän arvon suojausinstrumenteistä ja suojattavasta
riskistä johtuvista suojauskohteista yhtäläinen määrä voittoja ja tappioita.
Vuoden 2023 rahoituskuluihin kirjatut kurssivoitot ja tappiot koostuvat 1,1 miljoonan euron realisoituneista
nettokurssitappioista ja 14,8 miljoonan euron realisoitumattoimista nettokurssivoitoista, jotka johtuivat pääasiassa
Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta euroon nähden. Tilikaudella 2023 on aktivoitu A350-investointiohjelmaan
liittyen yhteensä 3,0 miljoonaa euroa korkokuluja (1,8). Korkojen aktivoinnista on kerrottu liitetiedossa 2.1 Laivasto
ja muu käyttöomaisuus.
Muut rahoituskulut sisältävät muun muassa takauksiin liittyviä kuluja sekä veroihin liittyviä
viivästysseuraamuksia ja veronkorotuksia.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 79
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
3.2 Rahoitusvarat
Rahoitusvarat
Konsernissa rahoitusvarat on luokiteltu IFRS 9 ”Rahoitusinstrumentit” – standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin:
jaksotettu hankintameno ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Luokittelu tapahtuu liiketoimintamallin tavoitteen sekä
sijoitusten sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa alkuperäisen
hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät varat kuten velkakirjasijoitukset ja
rahamarkkinarahastot. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi
lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaikki ne johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan
soveltamisen edellytyksiä, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja arvostetaan jokaisessa
tilinpäätöksessä käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet
voitot ja tappiot kirjataan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät, sekä 12
kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.
Noteeraamattomat osakkeet arvostetaan Finnair-konsernissa hankintahintaan luotettavan käyvän arvon
puuttuessa.
Rahoitusvaroina olevat velkakirjasijoitukset kuten yritystodistukset ja talletukset arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon, mutta vain silloin kun liiketoimintamallin tavoitteena on pitää nämä sijoitukset ja kerätä kaikki
sopimukseen perustuvat rahavirrat ja kun instrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat koostuvat yksinomaan
pääoman ja koron maksusta. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät myyntisaamisia ja
lentokonevuokrien takuutalletuksia. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten luonteesta johtuen niiden
kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen
oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Konsernin luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu myyntisaamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa
oleviin luottotappioihin IFRS 9-standardin mukaisesti. Finnair on päättänyt soveltaa myyntisaamisten luottoriskin
kirjaamiseen yksinkertaistettua varausmatriisia, koska myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia.
Näin ollen luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin.
Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten
tappioiden määriin. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksattomien
myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappio-osuudella jokaisessa ikääntymisluokassa.
Odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Myyntisaamisten odotetuista
luottotappiosta on kerrottu liitetiedossa 1.2.3. Myyntiin liittyvät saamiset.
Arvonalentumismallilla ei ole vaikutusta muihin rahoitusvaroihin, kuten velkakirjasijoitukset ja
rahamarkkinarahastoihin, sillä ne arvostetaan IFRS 9:n mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jolloin odotetut
luottotappiot on jo otettu huomioon. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta,
Finnair suorittaa seurantaa aktiivisesti ja kirjaa kriteerien toteutuessa arvonalentumista tulosvaikutteisesti.
Rahavarat
Taseen rahavarat koostuvat käteisvaroista ja lyhytaikaisista pankkitalletuksista, joiden maturiteetti on alle kolme
kuukautta. Valuuttamääräiset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikursseja.
= Laadintaperiaatteet
3.2.1 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
Milj. euroa 2023 2022
Yritys- ja sijoitustodistukset ja joukkovelkakirjalainat 53,4 47,8
Lyhyen koron rahastot 723,4 690,8
Yhteensä 776,8 738,6
Vastapuolien luottoluokittelu
Parempi kuin A
A - 11,0
BBB 21,7 12,0
BB 3,9 2,0
Luottoluokittelemattomat 751,2 713,7
Yhteensä 776,8 738,6
Tilinpäätöshetkellä sijoitukset luottoluokittelemattomiin instrumentteihin sisälsivät pääosin sijoitukset
rahamarkkinarahastoihin (EUR 723,4 miljoonaa euroa).
Konsernin rahavarojen sijoittamisesta ja rahoituspolitiikasta kerrotaan tarkemmin liitteessä 3.5 Rahoitusriskien
hallinta. Rahavarojen käyvät arvot ja IFRS-luokittelu on esitetty liitetiedossa 3.6 Rahavarojen- ja velkojen
luokittelu.
3.2.2 Rahavarat
Milj. euroa 2023 2022
Käteinen raha ja pankkitalletukset 145,1 785,8
Yhteensä 145,1 785,8
Rahavarat sisältävät käteisvarat ja vaadittaessa nostettavia pankkitalletuksia. Valuuttamääräiset erät ja
pankkitalletukset on arvostettu tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Rahavirtalaskelman liitetiedoissa on esitetty
rahavarojen täsmäytys taseen lukuihin.
3.3 Rahoitusvelat
Rahoitusvelat
Konsernin rahoitusvelat luokitellaan kahteen eriin luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon
tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon.
Transaktiokulut on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat,
lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Lainoista esitetään
lyhytaikaisissa veloissa alle 12 kuukauden päästä maksettavaksi erääntyvät lainat. Valuuttamääräiset lainat
arvostetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin ja kurssierot kirjataan rahoituseriin.
Ostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
efektiivisen koron menetelmällä.
Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta kun yhtiö on täyttänyt sopimusperusteisen velvoitteensa.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 80
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Pitkäaikaiset velat
Milj. euroa 2023 2022
Lainat rahoituslaitoksilta, pitkäaikaiset 199,8 399,2
JOLCO-lainat ja muut lainat 209,2 261,3
Joukkovelkakirjalainat 381,3 397,9
Vuokrasopimusvelat 951,0 1 128,0
Korolliset velat yhteensä 1 741,3 2 186,4
Korottomat velat 6,9 6,3
Yhteensä 1 748,1 2 192,7
Konsernin korolliset velat laskivat tilikauden 2023 aikana. Merkittävimmät korollisiin velkoihin vaikuttavat
rahoitusjärjestelyt vuoden 2023 aikana olivat 100 miljoonan euron ja 220 miljoonan euron TyEL takaisinlainan
lyhennykset kesäkuussa ja joulukuussa 2023. Korottomat pitkäaikaiset velat sisältävät pääosin vuokra- ja
huoltovarauksia liittyen lentokoneisiin, jotka on vuokrattu muille lentoyhtiöille.
JOLCO-lainat ja muut lainat sisältävät kolmen A350-lentokoneen hankintaa varten nostetut JOLCO-lainat
(Japanese Operating lease with call option) sekä saadun vientiluottotakauksen yhdelle A350-lentokoneelle.
Vientiluottotakaus on velkajärjestely koneen rahoittamiseksi. Finnairin kirjanpidossa JOLCO-rahoitus
käsitellään lainana ja kone omistettuna. Korottomat velat sisältävät pääosin vuokra- ja huoltovarauksia liittyen
lentokoneisiin, jotka on vuokrattu muille lentoyhtiöille.
Lyhytaikaiset korolliset velat
Milj. euroa 2023 2022
Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikainen 80,0 199,6
JOLCO-lainat ja muut lainat 40,4 40,4
Vuokrasopimusvelat 164,0 202,7
Yhteensä 284,3 442,7
JOLCO-lainat ja muut lainat sisältävät kolmen A350 koneiden hankintaa varten nostetut JOLCO-lainat
(Japanese Operating lease with call option) ja vientiluottotakauksen yhdelle A350 koneelle. Finnairin
kirjanpidossa JOLCO-rahoitus käsitellään lainana ja kone omistettuna.
Käypä arvo Kirjanpitoarvo
Korolliset velat, miljoonaa euroa 2023 2022 2023 2022
Vuokrasopimusvelat 1115,0 1 330,7 1115,0 1 330,7
Lainat rahoituslaitoksilta 272,1 512,9 279,7 598,8
Joukkovelkakirjalainat 371,9 298,0 381,3 397,9
JOLCO-lainat ja muut 231,9 217,3 249,5 301,8
Yhteensä 1 990,9 2 358,9 2 025,6 2 629,2
Velkojen käyvät arvot (poislukien vuokrasopimusvelat) on laskettu diskonttaamalla velkojen tulevat kassavirrat
käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinakorkoa ja yrityksen luottoriskipreemiota. Joukkovelkakirjojen käypä
arvo on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivän noteerattua hintaa (97,2).
Lyhyt aikaiset
lainat
Pitkäaikaiset
lainat
Lyhytaikaiset
vuokra-
sopimus velat
Pitkäaikaiset
vuokra-
sopimus velat Yhteensä
Rahoitukseen liittyvät
bruttovelat, 1.1.2023 240,0 1 058,4 202,7 1 128,0 2 629,1
Takaisinmaksut -239,8 -137,5 -198,1 - -575,5
Hankinnat - - 3,1 73,1 76,1
Luovutukset - - - -56,9 -56,9
Valuuttakurssioikaisut - -12,4 -5,7 -31,0 -49,1
Siirto lyhytaikaisiin velkoihin 120,0 -120,0 162,1 -162,1 0,0
Muut muutokset, joihin ei liity
maksua 0,1 1,7 - - 1,8
Rahoitukseen liittyvät
bruttovelat, 31.12.2023 120,3 790,2 164,0 951,1 2 025,6
Lyhyt aikaiset
lainat
Pitkäaikaiset
lainat
Lyhytaikaiset
vuokra-
sopimus velat
Pitkäaikaiset
vuokra-
sopimus velat Yhteensä
Rahoitukseen liittyvät
bruttovelat, 1.1.2022 441,7 986,2 176,9 1204,1 2 808,9
Takaisinmaksut -144,0 - -193,4 - -337,4
Hankinnat - - 3,9 69,2 73,1
Luovutukset - - - -5,7 -5,7
Valuuttakurssioikaisut - 14,4 9,1 66,5 90,0
Siirto lyhytaikaisiin velkoihin -57,2 57,2 206,1 -206,1 0,0
Muut muutokset, joihin ei liity
maksua -0,4 0,6 - - 0,2
Rahoitukseen liittyvät
bruttovelat, 31.12.2022 240,0 1 058,4 202,7 1128,0 2 629,1
Rahoitusvelkojen erääntymisajat
31.12.2023 milj. euroa 2024 2025 2026 2027 2028 Myöhemmin Yhteensä
JOLCO-lainat ja muut, kiinteäkorkoiset - 23,4 11,7 - - - 35,1
JOLCO-lainat ja muut, vaihtuvakorkoiset 40,4 85,9 31,9 10,0 10,1 39,3 217,5
Lainat rahoituslaitoksilta, vaihtuva korkoinen 80,0 200,0 - - - - 280,0
Joukkovelkakirjalainat, kiinteäkorkoiset - 382,5 - - - - 382,5
Vuokrasopimusvelat, kiinteäkorkoiset 127,6 131,9 101,8 89,7 68,5 329,0 848,5
Vuokrasopimusvelat, vaihtuvakorkoiset 36,4 36,4 35,9 37,7 35,0 85,2 266,5
Korolliset rahoitusvelat yhteensä 284,4 860,1 181,2 137,3 113,7 453,4 2 030,1
Maksut valuuttajohdannaisista 872,4 2,3 2,7 - 1,7 - 879,1
Saamiset valuuttajohdannaisista -864,9 - - - - - -864,9
Hyödykejohdannaiset 15,8 1,5 - - - - 17,4
Ostovelat ja muut velat 274,1 - - - - - 274,1
Sopimuksiin perustuvat korkomaksut 96,8 73,2 45,1 34,6 27,6 84,1 361,3
Yhteensä 678,5 937,2 229,1 171,9 142,9 537,5 2 697,0
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 81
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Rahoitusvelkojen erääntymisajat
31.12.2022 milj. euroa 2023 2024 2025 2026 2027 Myöhemmin Yhteensä
JOLCO-lainat ja muut, kiinteäkorkoiset - - 26,0 13,0 - - 39,0
JOLCO-lainat ja muut, vaihtuvakorkoiset 40,4 41,8 89,0 33,0 10,3 51,2 265,8
Lainat rahoituslaitoksilta, vaihtuva
korkoinen 200,0 200,0 200,0 - - - 600,0
Joukkovelkakirjalainat, kiinteäkorkoiset - - 400,0 - - - 400,0
Vuokrasopimusvelat, kiinteäkorkoiset 144,4 148,0 150,0 104,6 86,3 353,7 987,0
Vuokrasopimusvelat, vaihtuvakorkoiset 58,2 61,0 51,5 32,9 34,6 105,5 343,7
Korolliset rahoitusvelat yhteensä 443,1 450,8 916,5 183,6 131,2 510,4 2 635,5
Maksut valuuttajohdannaisista 809,4 - - - - - 809,4
Saamiset valuuttajohdannaisista -792,1 -8,7 - - - - -800,8
Hyödykejohdannaiset 4,4 0,2 - - - - 4,6
Ostovelat ja muut velat 234,7 - - - - - 234,7
Sopimuksiin perustuvat korkomaksut 121,4 98,9 69,5 39,9 29,8 92,8 452,3
Yhteensä 820,9 541,2 986,0 223,5 160,9 603,2 3 335,7
Konsernin vaihtuvakorkoiset lainat ja leasingsopimukset on sidottu 3 kuukauden viitekorkoihin. Rahoitusvelkojen
erääntymistaulukko ei sisällä joukkovelkakirjalainasta tehtyä 1,2 miljoonan euron euron kulujaksotusta, joka
on maksettu vuonna 2021 ja erääntyy vuonna 2025. Vastaavasti JOLCO-lainat eivät sisällä 3,1 miljoonan euron
kulujaksotusta, joka on maksettu vuonna 2016 ja erääntyy vuonna 2025 ja lainat rahoituslaitoksilta ei sisällä
0,3 miljoonaa euroa TyEL takaisinlainan järjestelypalkkiota, joka on maksettu 2022. Näin ollen, korollisten
rahoitusvelkojen erääntymistaulukko poikkeaa tasearvosta yhteensä kulujaksotusten verran. Finnair on
lyhentänyt TyEL-takaisinlainaansa 320 miljoonaa euroa vuoden 2023 aikana. TyEL-takaisinlainaa on jäljellä
280 miljoonaa euroa, ja sillä on takaisinmaksuaikataulu, jossa maksetaan 80 miljoonan euron ja 200 miljoonan
euron lyhennykset. Ensimmäinen 80 miljoonan euron lyhennys maksetaan vuoden 2024 toisen kvartaalin aikana
ja toinen 200 miljoonan euron lyhennys maksetaan vuoden 2025 toisen kvartaalin aikana.
Leasingvelkojen vähimmäisvuokrien kokonaismäärät, nykyarvot ja diskonttomäärät on esitetty liitetiedossa 2.2
Vuokrasopimukset.
Korolliset velat jakaantuvat valuutoittain seuraavasti:
Milj. euroa 2023 2022
EUR 841,2 1 170,7
USD 1 149,2 1 418,7
JPY 35,1 39,6
HKD 0,1 0,1
SGD - 0,0
2 025,6 2 629,1
Korollisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotettu keskiarvo oli 5,0 % (4,0 %).
Korollisten velkojen koronmääräytymisjakso
2023 2022
Enintään 6 kuukautta 22,2 % 23,6 %
6–12 kuukautta 0,1 % 3,9 %
1–5 vuotta 43,9 % 43,2 %
Yli 5 vuotta 33,8 % 29,3 %
Yhteensä 100,0 % 100,0 %
Valtion tuki Finnairin rahoitusjärjestelyissä
Valtiontuki osakeannissa
Finnair julkisti 27.10.2023 noin 570 miljoonan euron kokoisen merkintäoikeusannin ehdot ja merkintäoikeusanti
saatiin päätökseen 23.11.2023. Finnair toteutti osakeannin tarjoamalla yhtiön nykyisille osakkeenomistajille
annettavien merkintäetuoikeuksien nojalla enintään 19 012 413 069 uutta osaketta merkittäväksi.
Suomen valtio sitoutui peruuttamattomasti merkitsemään suhteellisen osuutensa uusista osakkeista sille
allokoitavien merkintäoikeuksien perusteella ehtojen mukaisesti. Suomen valtio maksoi osallistumisensa
osakeantiin kuittaamalla koko merkintähinnan vastaavalla määrällä pääomalainan pääomaa. Summa
kokonaisuudessaan oli noin 318,6 miljoonaa euroa. Osakeannin toteuttamisen jälkeen Finnair maksoi
Suomen valtiolle takaisin pääomalainan loppuosan eli 81,4 miljoonaa euroa. Lisäksi Finnair maksoi valtiolle
pääomalainaan liittyvät korot ja muut maksut eli yhteensä 48,9 miljoonaa euroa. Näin ollen pääomalaina on
kokonaisuudessaan maksettu takaisin.
Valtiontuki TyEL-takaisinlainan uudelleenrahoituksessa
Euroopan komission kilpailuviranomainen antoi 20.6.2022 hyväksyntänsä Suomen valtion myöntämälle 540
miljoonan euron takauksen jatkamiselle koskien TyEL-takaisinlainaa. Ylläpitääkseen tarvittavaa kassaa
vallitsevassa epävarmassa toimintaympäristössä yhtiö on sopinut muiden osapuolten kanssa, että jatkettujen
takausten myötä laina-aikaa jatketaan vuoteen 2025 saakka ja takaisinmaksuaikataulua muutetaan siten,
että yhtiö lyhentää lainaa kesäkuusta 2023 alkaen 100 miljoonaa euroa puolivuosittain, kuitenkin niin, että kaksi
2024 2025 2026 2027 2028
JOLCO-lainat ja muut,
kiinteäkorkoiset
JOLCO-lainat ja muut,
vaihtuvakorkoiset
Joukkovelkakirjalainat,
kiinteäkorkoiset
Vuokrasopimusvelat,
kiinteäkorkoiset
Vuokrasopimusvelat,
vaihtuvakorkoiset
Lainat rahoituslaitoksilta,
vaihtuvakorkoiset
milj. euroa
Rahoitusvelkojen erääntymisajat
Myöhemmin
1 000
800
600
400
200
0
284,4
860,1
181,2
137,3
453,4
113,7
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 82
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
3.4 Vastuusitoumukset
Milj. euroa 2023 2022
Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset 51,5 52,5
Yhteensä 51,5 52,5
3.5 Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinnan periaatteet
Finnair-konsernin liiketoiminnan luonne altistaa yhtiön useille rahoitusriskeille: valuutta-, korko-, luotto- ja
likviditeettiriskeille sekä hyödykkeiden hintariskeille. Konsernin politiikkana on rajata näiden riskien aiheuttamaa
epävarmuutta kassavirtaan, tulokseen, taseeseen ja omaan pääomaan.
Rahoitusriskien hallinta perustuu rahoitusriskien ohjausryhmän valmistamaan ja hallituksen hyväksymään
rahoituspolitiikkaan, jossa määritellään kullekin eri riskityypille sallitut minimi- ja maksimitasot. Rahoituspolitiikan
ja riskienhallinnan käytännön toteutus on keskitetty emoyhtiön rahoitusosastolle.
Valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden hallinnassa yhtiö käyttää rahoituspolitiikan määrittelemissä
rajoissa seuraavia johdannaisinstrumenttejä: termiinejä, swappeja ja optioita. Johdannaiset määritellään niiden
tekohetkellä erittäin todennäköisten kassavirtojen suojauksiksi (rahavirtasuojaus), sitovien ostosopimusten
suojauksiksi (kiinteäehtoisen sitoumuksen käyvän arvon suojaus) tai taloudellisiksi johdannaisiksi, jotka eivät
ole suojauslaskennan piirissä (taloudellinen suojaus). Finnair-konsernissa toteutetaan tulevan kassavirran
suojauksena (rahavirtasuojaus) erittäin todennäköisten ennustettujen valuuttamääräisien myyntien ja kulujen
valuuttasuojausta ja lentopetrolin hinta- ja valuuttariskin suojausta IFRS 9 -suojauslaskennan periaatteiden
mukaisesti. Käyvän arvon suojauksena on toteutettu korkosuojausta liikkeelle lasketulle joukkovelkakirjalainalle,
sekä kiinteäehtoisen sitoumuksen käyvän arvon suojauksena lentokoneinvestointien valuuttasuojausta.
Lentotoiminnan polttoaineiden hintariski
Polttoaineen hintariski tarkoittaa sitä kassavirran ja tuloksen epävarmuutta, joka aiheutuu polttoaineen
hintavaihtelusta.
Lentopetrolin hintariskin hallinnassa Finnair käyttää lentopetrolitermiinejä ja optioita.
Lentopetrolijohdannaisten kohde-etuutena käytetään Jet Fuel CIF Cargoes NWE -indeksiä, sillä noin 64
prosenttia Finnairin polttoaineen ostosopimuksista pohjautuu kyseiseen hintaindeksiin.
Finnair noudattaa lentopetrolisuojauksissaan aikahajauttamisen periaatetta. Finnair päivitti
rahoituspolitiikkaansa joulukuussa 2023, ja suojaushorisontti pidennettiin 12 kuukaudesta 18 kuukauteen.
Rahoituspolitiikan mukaan suojauksia tulee lisätä kunkin vuosineljänneksen aikana siten, että suojausaste on
noin 70 prosentin ja 95 prosentin välillä tavoitetason ollessa 80 prosenttia ensimmäisen vuosineljänneksen
osalta. Ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen suojausaste laskee jokaisella vuosineljänneksellä. Suojauksien
jaksottamisella periodikohtainen petrolikulu ei hintojen laskiessa ole yhtä alhainen kuin spot-pohjainen hinta,
mutta toisaalta spot-hintojen noustessa petrolikulu nousee hitaammin.
Polttoainesuojaukset käsitellään kirjanpidossa rahavirran suojauksena IFRS 9 -suojauslaskennan
periaatteiden mukaisesti. IFRS 9 mukaan rahavirran suojaukseksi määriteltyjen johdannaisten käyvän arvon
muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon. Omaan pääomaan
kirjattu käyvän arvon muutos puretaan tulokseen samaan aikaan suojattavan erän kanssa. Vuoden 2023
aikana Finnair on suojannut polttoaineriskin kokonaan erottamatta sen riskikomponentteja, kuten raakaöljyn
hintariski.
Suojatessaan polttoainehinnan riskiä, Finnair määrittää polttoainekulutuksen suojatuiksi eriksi kerroksittain.
Kerroksilla tarkoitetaan eri vertailuhintojen mukaan laskettua polttoainekulutusta. Ensimmäinen kerros
viimeistä 100 miljoonan euron lyhennystä maksetaan kokonaisuudessaan 15.5.2025. TyEL-takaisinlainan ehtojen
mukaisesti lainalla on oltava voimassa oleva takaus lainanantajalle. Takauksen TyEL-takaisinlainalle on antanut
Suomen valtio ja liikepankki.
sisältää Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin mukaan laskettuja polttoaineostoja, ja muut kerrokset
sisältävät muiden indeksien mukaan (etenkin Cargoes FOB Singapore) laskettuja polttoainekuluja. Kaikkien
polttoainejohdannaisten kohde-etuutena käytetään Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksiä, ja nämä määritellään
korrelaatiosuojiksi, kun suojaudutaan eri indeksien mukaan määräytyvien polttoaineostojen hinnanheilahtelulta.
Näin ollen tämä voi aiheuttaa suojauksen tehottomuutta, jos Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin ja alla olevan
polttoainekulutuksen vertailuhinnan välinen korrelaatio ei riitä suojausinstrumentin ja suojauskohteen käypien
arvojen muutosten kumoutumiseen. Ylisuojauksen tai riittämättömän korrelaation aiheuttama tehottomuus
kirjataan Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja lentokaluston huoltojen valuuttakurssimuutokset-erään.
Rahoitusriskien hallinnan päivitys
Finnair on vuoden 2023 aikana jatkanut normaaleja suojausoperaatioita. Vuoden 2023 aikana Finnair on
nostanut suojausasteitaan tasaisesti korkeammille tasoille ja joulukuussa 2023 rahoituspolitiikkaa uudistettiin
suojausasteiden ja suojaushorisontin osalta. Päivitetyssä rahoituspolitiikassa suojausasteiden minimi-, maksimi-
ja tavoitetasoja nostettiin viisi prosenttia. Lisäksi suojaushorisonttia pidennettiin 12 kuukaudesta 18 kuukauteen.
Nimellismäärän ajoitus ja
suojattu hinta
Suojattu hinta
$/tonni
Nimellis määrä
(tonnit)
Erääntymisaika
Vuoden aikana 1–2 vuotta
31.12.2023
Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin
mukaan laskettu polttoainekulutus 892,1 655 264 626 264 29 000
Cargoes FOB Singapore-indeksin
mukaan laskettu polttoainekulutus 918,3 21 736 21 736 -
31.12.2022
Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin
mukaan laskettu polttoainekulutus 1 042,9 358 000 338 000 20 000
Cargoes FOB Singapore-indeksin
mukaan laskettu polttoainekulutus
Erittäin todennäkoisia polttoaineostoja suojaavien instrumenttien suojattu keskihinta lasketaan ottamalla mukaan ainoastaan
suojaava, eli ostettu, instrumentti optioiden kaulusrakenteista. Kyseisellä menetelmällä laskettu suojattu hinta edustaa siis
konsernin kannalta huonointa toteumaa. Paras mahdollinen suojattu hinta, joka lasketaan ottamalla mukaan ainoastaan
optioiden kaulusrakenteen myyty instrumentti, on 798,96 Yhdysvaltain dollaria tonnilta NWE-kulutuksen puolelta ja 809,38
dollaria SING-kulutuksen puolelta. Suojauslaskennan ulkopuoliset optiot eivät ole mukana kummassakaan laskelmassa.
Finnair oli tilinpäätöshetkellä suojannut 73 prosenttia ennustetuista polttoaineostoistaan vuoden 2024
ensimmäiseltä kuudelta kuukaudelta ja 42 prosenttia toiselta vuosipuoliskolta. Tilikaudella 2023 lentotoiminnan
polttoaineiden osuus suhteessa konsernin liikevaihtoon oli noin 30 prosenttia. Tilinpäätöshetkellä ennuste
vuodelle 2024 on noin 29 prosenttia. Tilinpäätöshetkellä lentopetrolin markkinahinnan 10 prosentin nousu lisää
– ilman suojaustoimintaa reittiliikenteen ennustetuilla lentomäärillä laskettua – vuosittaista petrolikulua arviolta
77 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä – suojaukset huomioon ottaen – petrolin 10 prosentin nousu alentaa
toiminnallista liikevoittoa noin 49 miljoonaa euroa.
Valuuttariski
Valuuttariski tarkoittaa sitä kassavirran, tuloksen ja taseen epävarmuutta, joka aiheutuu
valuuttakurssimuutoksista.
Finnair-konsernin valuuttariski syntyy lähinnä polttoaineostoista, lentokoneostoista ja myynneistä,
lentokoneiden huoltomaksuista, ylilentomaksuista sekä valuuttamääräisestä liikevaihdosta. Konsernin
liikevaihdosta noin 59 prosenttia kertyy euroina.Tärkeimmät muut ulkomaiset liikevaihtovaluutat ovat
Yhdysvaltain dollari (9 prosenttia liikevaihdosta), Japanin jeni (4 prosenttia) ja Englannin punta (4 prosenttia).
Vieraiden valuuttojen osuus konsernin operatiivisista kustannuksista on noin 40 prosenttia. Tärkein ostovaluutta
on Yhdysvaltain dollari, jonka osuus on noin 34 prosenttia kaikista operatiivisista kuluista. Merkittävin
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 83
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
dollarikulueriä on polttoainekulut. Suurimmat investoinnit, lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta,
tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa.
Rahoituspolitiikka jakaa valuuttaposition kolmeen osaan; ennustettuun kassavirtaan, tase- ja
investointipositioon.
Kassavirtapositio muodostuu pääasiassa dollarimääräisistä kuluista ja useissa eri valuutoissa tapahtuvista
myyntituloista. Ennustetut polttoaineostot, lentokaluston huoltokulut ja liikennöimismaksut muodostavat
samankaltaisten suojauskohteiden ryhmän, joka suojataan samalla suojausinstrumentilla. Kassavirran
suojaamisen tarkoitus on vähentää kurssivaihteluiden aiheuttamaa volatiliteettia kassavirrassa ja
operatiivisessa tuloksessa. Tämä toteutetaan suojaamalla porrastetusti kahta suurinta valuuttaa sekä
hyödyntämällä monien valuuttojen portfolion hajautushyötyä. Suojaussopimukset ajoitetaan erääntymään
samaan ajankohtaan operatiivisten kulujen rahavirtojen toteutumisen kanssa. Suojauslimiitit on asetettu vain
kahdelle suurimmalle valuuttariskilähteelle, eli Japanin jenille (JPY) ja Yhdysvaltain dollarin korille (USD-kori, joka
sisältää Yhdysvaltain ja Hong Kongin dollarit). Finnair päivitti rahoituspolitiikkaansa joulukuussa 2023, ja sekä
Japanin jenin että Yhdysvaltain dollarin korin suojaushorisonttia pidennettiin 12 kuukaudesta 18 kuukauteen.
Suojaushorisontti on jaettu kuuteen kolmen kuukauden periodiin. Rahoituspolitiikan mukaan suojauksia tulee
lisätä kunkin vuosineljänneksen aikana siten, että suojausaste on noin 70 prosentin ja 95 prosentin välillä
tavoitetason ollessa 80 prosenttia ensimmäisen vuosineljänneksen osalta. Ensimmäisen vuosineljänneksen
jälkeen suojausaste laskee jokaisella vuosineljänneksellä.
Investointipositioon kuuluvat seuraavien neljän vuoden aikana toteutettavat valuuttamääräiset
lentokoneinvestoinnit, joiden osalta on allekirjoitettu sitova hankintasopimus, sekä sovitut myynti ja
takaisinvuokraus- transaktiot. Rahoituspolitiikan mukaan Finnair suojaa 50-100 % nettoinvestoinneista. Tulevat
lentokoneinvestoinnin suojaukset toteutetaan IFRS 9 sitovan ostosopimuksen käyvän arvon suojauksena.
Tasepositio muodostuu valuuttamääräisistä rahoitusvaroista ja -veloista sekä muista valuuttamääräisistä
tase-eristä kuten varaukset, myyntisaamiset, ostovelat, vuokravelat ja myytävänä olevista omaisuuseristä.
Taseposition maksimisuojauaste on 100 % ja minimisuojausaste on 0 %.
Ennustettujen liiketoiminnan nettokassavirtojen osalta, Finnair oli tilinpäätöshetkellä suojannut 57
prosenttia USD-korista ja 50 prosenttia Japanin jenistä seuraavalle 12 kuukaudelle. Tilinpäätöshetkellä – ilman
suojaustoimintaa – dollarin 10 prosentin vahvistuminen suhteessa euroon vaikuttaa negatiivisesti 12 kuukauden
liiketulokseen noin 62 miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin heikentyminen suhteessa euroon vaikuttaa
negatiivisesti noin 12 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä – suojaukset huomioon ottaen – dollarin 10 prosentin
vahvistuminen heikentää liiketulosta noin 29 miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin heikentyminen huonontaaliike
tulosta noin 5 miljoonalla eurolla. Edellä mainituissa luvuissa dollaririskiin on sisällytetty myyntivaluuttana
Hongkongin dollari, jonka historiallinen korrelaatio dollarin kanssa on erittäin korkea.
Taseposition osalta suojausasteet olivat tilinpäätöshetkellä USD:n osalta 89 prosenttia ja jenin osalta 86
prosenttia. Tilinpäätöshetkellä – ilman suojaustoimintaa – dollarin 10 prosentin vahvistuminen suhteessa euroon
vaikuttaa negatiivisesti tulokseen 115 miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin vahvistuminen suhteessa euroon
vaikuttaa negatiivisesti 4 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä – suojaukset huomioon ottaen – dollarin 10
prosentin vahvistuminen heikentää tulosta 13 miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin vahvistuminen huonontaa
tulosta noin 0,6 miljoonaa euroa.
Erääntymisaika
Nimellismäärän ajoitus
milj. euroa 31.12.2023
Nimellismäärä
(brutto)
Vuoden
aikana 1–2 vuotta 2–4 vuotta
USD 1 179,8 923,4 114,0 142,5
JPY 103,1 103,1 - -
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset on otettu mukaan nimellismäärän laskelmaan.
Tuloksen valuuttariski milj. euroa 31.12.2023 JPY USD-kori
Ennustetut liiketoiminnan nettokassavirrat, 12kk 136,3 -639,7
Liiketoiminnan nettokassavirtojen suojat, 12kk -69,8 373,2
Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon 152,09 1,09
Liiketoiminnan rahavirtojen valuuttariskit suojauksen jälkeen, 12kk 66,6 -266,5
Erittäin todennäkoisia ennustettuja myyntejä ja ostoja suojaavien instrumenttien suojattu keskikurssi lasketaan
ottamalla mukaan ainoastaan suojaava, eli ostettu, instrumentti optioiden kaulusrakenteesta. Kyseisellä
menetelmällä laskettu suojattu hinta edustaa siis konsernin kannalta huonointa toteumaa. Paras mahdollinen
suojattu kurssi, joka lasketaan ottamalla mukaan ainoastaan optioiden kaulusrakenteen myyty instrumentti, on
1,10 Yhdysvaltain dollarin puolelta ja 152,09 Japanin jenin puolelta.
Taseen valuuttariski milj. euroa 31.12.2023 JPY USD
Nettotasepositio -39,3 -718,6
Nettotaseposition suojat 33,4 590,9
Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon 155,92 1,09
Taseposition valuuttariskit suojauksen jälkeen -5,9 -127,7
Investointiposition valuuttariski milj. euroa 31.12.2023 USD
Nettoinvestointipositio -289,2
Nettoinvestointiposition suojat 158,9
Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon 1,11
Investointiposition valuuttariskit suojauksen jälkeen -130,3
Tuloksen valuuttariski milj. euroa 31.12.2022 JPY USD-kori
Ennustetut liiketoiminnan nettokassavirrat, 12KK 83,4 -707,1
Liiketoiminnan nettokassavirtojen suojat, 12KK -26,2 258,5
Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon 141,05 1,05
Liiketoiminnan rahavirtojen valuuttariskit suojauksen jälkeen, 12KK 57,1 -448,7
Taseen valuuttariski milj. euroa 31.12.2022 JPY USD
Nettotasepositio -43,8 -988,5
Nettotaseposition suojat 38,9 564,1
Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon 141,36 1,10
Taseposition valuuttariskit suojauksen jälkeen -4,9 -424,5
Investointiposition valuuttariski milj. euroa 31.12.2022 USD
Nettoinvestointipositio -320,8
Nettoinvestointiposition suojat 183,7
Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon 1,01
Investointiposition valuuttariskit suojauksen jälkeen -137,1
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 84
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Korkoriski
Korkoriski tarkoittaa sitä kassavirran, tuloksen ja taseen epävarmuutta, joka aiheutuu korkojen muutoksesta.
Finnair-konsernissa korkoriskin mittarina käytetään korkosidonnaisuusaikaa. Korkosidonnaisuusajan
muokkaamiseksi käytetään tarvittaessa korkojohdannaisia. Rahoituspolitiikan mukaisesti sijoitussalkun
korkosidonnaisuusajan mandaatti on 0-12 kuukautta ja korollisten velkojen 36-72 kuukautta. Tilinpäätöshetkellä
sijoitussalkun korkosidonnaisuusaika oli noin 3 kuukautta ja korollisten velkojen ja korkojohdannaisten noin 57
kuukautta. Tilinpäätöshetkellä korkojen yhden prosenttiyksikön nousu lisää vuotuista sijoitussalkun korkotuottoa
noin 7,0 miljoonaa euroa ja lainasalkun korkokulua noin 3,7 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetken tilanne kuvaa
hyvin vuoden keskimääräistä tilannetta.
Tulevaisuudessa alkavat lentokoneiden leasingsopimukset altistavat yhtiön korkoriskille. Leasinghinnan
yhtenä komponenttina on korkoelementti. Korko lukitaan leasingmaksujen alkaessa. Yhtiö voi tarvittaessa
suojautua tätä vastaan rahavirran suojilla.
Erääntymisaika
Nimellismäärän ajoitus
milj. euroa 31.12.2023
Nimellismäärä
(brutto)
Vuoden
aikana 1–2 vuotta 2–4 vuotta
Koronvaihtosopimukset 310,4 53,9 114,0 142,5
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset on otettu mukaan nimellismäärän laskelmaan. Finnair ei ole tehnyt
koronvaihtosopimuksia, joiden mukaan konserni maksaa kiinteää korkoa.
Luottoriski
Konserni altistuu vastapuoliriskille sijoittaessaan kassavarojaan ja käyttäessään johdannaisinstrumentteja.
Luottoriskiä hallitaan tekemällä sopimuksia vakavaraisten koti- ja ulkomaisten pankkien, rahoituslaitosten
ja välittäjien kanssa, rahoituspolitiikan sallimien vastapuoliriskirajojen puitteissa. Rahavaroja sijoitetaan
myös rahamarkkinarahastoihin ja konservatiivisesti valittujen yritysten liikkeellelaskemiin velkakirjoihin ja
yritystodistuksiin, yrityskohtaisten limiittien puitteissa. Riskit yksittäisten vastapuolien kohdalla eivät näin ollen
ole merkittäviä. Konsernin käypään arvoon arvostettujen lainojen arvostus johtuu täysin valuutan ja koron,
ei luottoriskin, muutoksista. Konsernin luottoriski aiheutuu liitteessä 3.2.1 eritellyistä lyhytaikaisista muista
rahoitusvaroista, liitteessä 3.2.2 esitetyistä rahavaroista, liitteessä 1.2.3 eritellyistä myyntisaamisista sekä liitteessä
3.8 eritellyistä johdannaisista.
Likviditeettiriski
Finnair-konsernin tavoitteena on ylläpitää hyvää maksuvalmiutta. Maksuvalmius varmistetaan kassavaroilla,
tililimiiteillä, likvideillä rahamarkkinasijoituksilla ja sitovilla lainalupauksilla. Konsernin pitkäaikaisten velkojen
vastapuolet ovat vakavaraisia hyvämaineisia rahoituslaitoksia.
Ukrainan sota ei ole suoranaisesti vaikuttanut Finnairin likviditeettiriskin hallintaan. Finnair toteutti
useita rahoitustoimia taseen vahvistamiseksi ja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi vuoden 2023 aikana.
Näistä rahoitustoimista merkittävimmät olivat noin 558 miljoonan euron (nettovarat) merkintäoikeusannin
järjestäminen, 400 miljoonan euron pääomalainan konvertointi ja takaisinmaksu, 200 miljoonan euron
hybridilainan takaisinmaksu ja yhteensä 320 miljoonan euron TyEL-takaisinlainan lyhennykset.
Konsernin likvidit kassavarat olivat tilikauden 2023 päättyessä 922,0 miljoonaa euroa. Finnair Oyj:llä on
kotimainen yritystodistusohjelma määrältään 200 miljoonaa euroa, joka ei ollut käytössä tilinpäätöshetkellä.
Pääomarakenteen hallinta
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata pääsy pääomamarkkinoille kaikkina aikoina huolimatta
epävarmasta liiketoimintaympäristöstä ja lisäksi tukea tulevaisuuden liiketoiminnan kehitystä. Optimaalisen
pääomarakenteen avulla pyritään myös pääomakustannuksen minimoimiseen ja sijoitetun pääoman tuoton
maksimoimiseen. Pääomarakenteeseen vaikutetaan muun muassa osingonjaon ja osakeantien kautta.
Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen, näille palautettavan pääoman
määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää. Konserni voi myös päättää omaisuuserien
myynneistä velkojen vähentämiseksi.
Vahvistaakseen tasettaan Finnair järjesti vuoden 2023 aikana noin 558 miljoonan euron (nettovarat)
osakeannin, maksoi takaisin ja konvertoi osakkeiksi 400 miljoonan euron pääomalainan, maksoi takaisin
200 miljoonan euron hybridilainan ja lyhensi TyEL-takaisinlainaa yhteensä 320 miljoonaa euroa. Konsernin
pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti oikaistulla nettovelkaantumisasteella (adjusted gearing),
jota laskettaessa oikaistu korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Konsernin oikaistu
nettovelkaantumisaste oli vuoden 2023 lopussa 193,2 prosenttia (266,4).
Käyvän arvon rahaston herkkyysanalyysi
Mikäli Jet fuel CIF NWE- hinta olisi ollut 10 prosenttia korkeampi, olisi rahaston saldo ollut 27,9 miljoonaa euroa
(16,1) suurempi. Vastaavasti taas 10 prosenttia alempi Jet fuel CIF NWE-hinta olisi pienentänyt rahastoa 35,3
miljoonaa euroa (17,6). Yhdysvaltain dollarin osalta 10 prosenttia heikompi taso olisi heikentänyt käyvän arvon
rahaston saldoa 35,9 miljoonaa euroa (25,4) ja 10 prosenttia vahvempi dollari olisi vaikuttanut positiivisesti
33,3 miljoonaa euroa (25,4). Japanin jenin osalta 10 prosenttia vahvempi taso olisi heikentänyt käyvän arvon
rahaston saldoa 6,8 miljoonaa euroa (2,6) ja 10 prosenttia heikompi JPY olisi vaikuttanut positiivisesti 6,8
miljoonaa euroa (2,6). Korkojen muutoksella ei ole olennaista vaikutusta oman pääoman käyvän arvon
rahastoon. Oheisissa herkkyysluvuissa ei ole otettu huomioon laskennallisen verovelan (verosaamisen)
muutosta.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 85
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
3.6 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu
Milj. euroa
Suojaus-
laskennassa
olevat
Käypään arvoon
tulosvaikuttei-
sesti kirjattavat
Jaksotettuun
hankinta menoon
arvostettavat Kirjanpito arvo
31.12.2023
Rahoitusvarat
Saamiset - - 2,6 2,6
Muut rahoitusvarat - 776,8 - 776,8
Myyntisaamiset ja muut saamiset - - 289,0 289,0
Johdannaiset 10,0 1,8 - 11,8
Rahavarat - - 145,1 145,1
Kirjanpitoarvo yhteensä 10,0 778,6 436,7 1 225,3
Käypä arvo yhteensä 10,0 778,6 436,7 1 225,3
Rahoitusvelat
Korolliset rahoitusvelat - - 910,6 910,6
Leasingvelat - - 1 115,0 1 115,0
Johdannaiset 34,4 8,9 - 43,4
Ostovelat ja muut velat - - 274,1 274,1
Kirjanpitoarvo yhteensä 34,4 8,9 2 299,7 2 343,0
Käypä arvo yhteensä 34,4 8,9 1 990,9 2 034,2
Milj. euroa
Suojaus-
laskennassa
olevat
Käypään arvoon
tulosvaikuttei-
sesti kirjattavat
Jaksotettuun
hankinta menoon
arvostettavat Kirjanpito arvo
31.12.2022
Rahoitusvarat
Saamiset - - 3,7 3,7
Muut rahoitusvarat - 738,6 - 738,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset - - 256,9 256,9
Johdannaiset 8,6 14,9 - 23,5
Rahavarat - - 785,8 785,8
Kirjanpitoarvo yhteensä 8,6 753,5 1 046,3 1 808,5
Käypä arvo yhteensä 8,6 753,5 1 046,3 1 808,5
Rahoitusvelat
Korolliset rahoitusvelat - - 1 298,5 1 298,5
Leasingvelat - - 1 330,7 1 330,7
Johdannaiset 33,1 3,5 - 36,7
Ostovelat ja muut velat - - 234,7 234,7
Kirjanpitoarvo yhteensä 33,1 3,5 2 863,8 2 900,5
Käypä arvo yhteensä 33,1 3,5 2 358,9 2 395,6
Johdannaiset sisältävät valuutta- ja hyödykejohdannaisten lisäksi myös korkojohdannaiset (valuutan-
ja koronvaihtosopimukset). Saamiset-erä sisältää pääasiassa vuokratun lentokaluston USD-määräisiä
takuutalletuksia. Ostovelat ja muut velat sisältää ostovelat ja muut korolliset ja korottomat velat.
Johdannaiset arvostetaan käypään arvoon, josta kerrotaan tarkemmin käyvän arvon hierarkiataulukossa.
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ovat joko rahastoja (käypien arvojen hierarkiataso 1) tai
joukkovelkakirjoja-, tai yritystodistuksia (käypien arvojen hierarkiataso 2). Saamiset ovat pääosin lyhytaikaisia ja
niiden kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä. Merkittävimmän erän
jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien pitkäaikaisten lainojen osalta muodostavat TyEL takaisinlaina
ja liikkeelle laskettu joukkovelkakirjalaina. Rahoitusvelkojen käypien arvojen erittely on esitetty liitetiedossa 3.3.
Rahoitusvarojen ja -velkojen arvostusperiaatteet on kuvattu tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista
rahoitusvaroista ja -veloista
Käyvät arvot raportointikauden lopussa
Milj. euroa 2023 Taso 1 Taso 2
Varat
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat
Kaupankäyntiarvopaperit 776,8 723,4 53,4
Johdannaiset
Valuuttajohdannaiset 2,3 - 2,3
- joista käyvän arvon suojauslaskennassa 0,1 - 0,1
- joista rahavirran suojauslaskennassa 2,0 - 2,0
Hyödykejohdannaiset 9,5 - 9,5
- joista rahavirran suojauslaskennassa 7,9 - 7,9
Yhteensä 788,7 723,4 65,3
Velat
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat
Johdannaiset
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset 8,9 - 8,9
Valuuttajohdannaiset 7,6 - 7,6
- joista käyvän arvon suojauslaskennassa 1,5 - 1,5
- joista rahavirran suojauslaskennassa 6,1 - 6,1
Hyödykejohdannaiset 26,8 - 26,8
- joista rahavirran suojauslaskennassa 26,8 - 26,8
Yhteensä 43,4 - 43,4
Tilikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä.
Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin
(oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.
Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1
sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat
todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).
Tason 3 instrumenttien käyvät arvot puolestaan perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin
syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot),
vaan merkittäviltä osin vastapuolten toimittamiin vahvistuksiin, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyihin
arvostusmalleihin.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 86
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
3.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus
Milj. euroa 2023 2022
Johdannaisvarat bruttomäärä 11,8 23,5
Taseessa esitetty rahoitusvarojen määrä 11,8 23,5
Toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely -11,8 -21,2
Johdannaisvarat netto 0,0 2,3
Milj. euroa 2023 2022
Johdannaisvelat bruttomäärä -43,4 -36,7
Taseessa esitetetyt rahoitusvelkojen määrä -43,4 -36,7
Toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely 11,8 21,2
Johdannaisvelat netto -31,5 -15,5
Yllä oleville rahoitusvaroille ja -veloille, jotka ovat toimeenpantavissa olevan yleisen netotusjärjestelyn tai
vastaavan järjestelyn piirissä, jokainen sopimus konsernin ja vastapuolen välillä sallii rahoitusvarojen ja
-velkojen netotuksen, kun molemmat osapuolet päättävät yhteisesti netotuksesta. Mikäli yhteistä päätöstä
ei ole tehty, rahoitusvarat ja -velat toteutetaan bruttomääräisinä, mutta jokaisella yleisen netotusjärjestelyn
tai vastaavan osapuolella on oikeus toteuttaa suoritukset nettomääräisinä, mikäli vastapuoli on ajautunut
maksukyvyttömäksi. Riippuen jokaisesta sopimuksesta, osapuoli on maksukyvytön, mikäli se ei toteuta
maksujaan eräpäivään mennessä, osapuoli ei kykene suoriutumaan sopimuksen velvoitteista (muista
kuin maksuista), jos sopimusrikkomusta ei ole oikaistu 30 tai 60 päivään mennessä siitä kun huomautus
rikkomuksesta on annettu osapuolelle tai osapuolen konkurssi.
3.8 Johdannaiset
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Finnair-konserni käyttää valuutta-, korko-, osake- ja hyödykejohdannaisia
pienentämään valuuttakurssi-, korko- ja hyödykeriskejä, jotka johtuvat konsernin taseen eristä, valuuttamääräisistä
ostosopimuksista, ennakoiduista valuuttamääräisistä ostoista ja myynneistä sekä tulevista lentopetroliostoista.
Konserni ei tee johdannaissopimuksia keinottelutarkoituksiin.
Johdannaissopimukset kirjataan tekohetkellä taseeseen niiden alkuperäiseen hankintamenoon (käypä arvo),
jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon jokaisessa tilinpäätöksessä ja osavuosikatsauksessa. Johdannaisten
käyvät arvot perustuvat arvoihin, joilla instrumentti voitaisiin asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden ja toisistaan
riippumattomien osapuolten välillä ilman myyntitilanteeseen liittyvää pakkoa joko ostaa tai myydä. Johdannaisten
käyvät arvot määritetään seuraavasti:
Kaikkien johdannaisten käyvät arvot lasketaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja, korkoja, volatiliteetteja
ja hyödykehintanoteerauksia. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona.
Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen Black-Scholes-optiohinnoittelumallia. Koronvaihtosopimusten
käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Koron - ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot
lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Korko-optioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä
optioiden arvonmääritysmalleja. Hyödyketermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona.
Hyödykeoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja.
Valuutan- ja koronvaihtosopimusten osalta yhtiö tekee luottoriskin oikaisun, sillä näiden instrumenttien maturiteetti
on pitkä. Muiden johdannaisten osalta luottoriskin oikaisua ei tehdä, sillä lyhyistä maturiteeteista johtuen oikaisu ei olisi
materiaalinen. Luottoriskien hallinnasta on kerrottu tarkemmin liitteessä 3.5.
Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen
käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan
yhdenmukaisesti suojatun riskin luonteen kanssa. Johdannaissopimukset määritellään syntymishetkellään tulevien
kassavirtojen suojauksiksi, taseeseen merkittyjen varojen ja velkojen suojauksiksi, sitovien ostosopimusten suojauksiksi
(rahavirtasuojaus tai käyvän arvon suojaus) tai johdannaisiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joihin ei
= Laadintaperiaatteet
sovelleta suojauslaskentaa (taloudellinen suojaus). Konsernilla ei ole käytössä ulkomaisen yksikön nettoinvestointien
suojauksia eikä kytkettyjä johdannaisia.
Finnair-konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin
välisen taloudellisen suhteen ja suojausasteen, sekä konsernin riskinhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen
strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä
suojaussuhteiden tehokkuutta tarkastelemalla suojaavan instrumentin historiallista ja tulevaa kykyä kumota
suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojaussuhteessa olevien johdannaisten arvot esitetään
taseen lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa ja -veloissa.
Finnair-konserni soveltaa IFRS-suojauslaskennan periaatteita tulevien kassavirtojen suojauksessa (rahavirtasuojaus).
Näitä periaatteita sovelletaan polttoaineiden hinta- ja valuuttariskin, leasingmaksujen sekä erittäin todennäköisten
valuuttamääräisten myyntien ja ostojen valuuttariskin suojauksessa. IFRS-suojauslaskennan käyvän arvon suojausta
sovelletaan lentokoneostojen valuutta- ja korkosuojauksessa.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien ja suojauksiksi määriteltyjen johdannaisinstrumenttien tehokkaan
osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon niiltä osin kun
suojauslaskennan soveltamisen edellytykset ovat täyttyneet ja suojaus on tehokas. Käyvän arvon rahastoon kirjatut
voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä kaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Kun rahavirran
suojaukseksi hankittu instrumentti erääntyy tai myydään, tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, muuta
suojattu ennakoitu tapahtuma odotetaan toteutuvan, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan
pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta
toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan kuitenkin välittömästi tuloslaskelmaan.
Suojauksen tehokkuutta testataan vuosineljänneksittäin. Suojausten tehokas osa kirjataan muun laajan tuloksen
käyvän arvon rahastoon, josta se puretaan kohde-etuuden realisoituessa tuloslaskelmaan tai investointien osalta
hankintamenoon.
Käyvän arvon suojausta toteutetaan Finnairissa lentokoneiden sitovien ostosopimusten sekä kiinteäkorkoisen
joukkovelkakirjalainan suojaamiseen. Sitovat ostosopimukset käsitellään IFRS:n mukaan kiinteäehtoisena
sitoumuksena, joiden valuuttakurssimuutos suojattavan riskin osalta kirjataan taseeseen omaisuuseräksi ja vastaava
voitto tai tappio tulosvaikutteisesti. Samoin näitä ostoja suojaavien instrumenttien käypä arvo esitetään taseessa
velkana tai saamisena ja käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.
Kiinteäkorkoista lainaa suojaavien koronvaihtosopimusten tehokkaaseen osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan
tuloslaskelmassa rahoituskuluihin. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelman muihin
rahoitustuottoihin tai kuluihin. Suojattujen kiinteäkorkoisten lainojen korkoriskistä johtuvat käyvän arvon muutokset
sisältyvät tuloslaskelmassa rahoituskuluihin.
Jos suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, efektiivisen koron menetelmällä kirjattavan
suojauskohteen kirjanpitoarvoon tehtävä oikaisu jaksotetaan tulosvaikutteisesti jäljellä olevalle juoksuajalle.
Valuuttamääräisten lainojen korko- ja valuuttariskin suojaamisessa Finnair-konserni käyttää valuutan- ja
koronvaihtosopimuksia. Valuutan- ja koronvaihtosopimukset ovat suojauslaskennan ulkopuolella ja näin ollen käyvän
arvon muutokset kirjataan taseen johdannaissaamisiin ja –velkoihin, sekä rahoitustuottoihin ja –kuluihin. Lainan
käyvän arvon muutokset kirjautuvat yhtäaikaisesti rahoitustuottoihin ja –kuluihin. Valuutan- ja koronvaihtosopimusten
realisoituneet valuuttakurssierot, sekä korkotuotot ja -kulut kirjataan yhtäaikaisesti lainasta syntyvää kurssieroa,
korkotuottoja ja -kuluja vastaan rahoitustuottoihin ja –kuluihin.
Finnair-konserni käyttää lentopetroliswappeja (termiinejä) ja –optioita lentopetrolin hintariskin suojaamisessa.
Lentopetrolin suojausinstrumenttien realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan muun laajan tuloksen
käyvän arvon rahastoon rahavirran suojauksiksi määriteltyjen johdannaisten osalta, jotka täyttävät IFRS-
suojauslaskennan soveltamisedellytykset. Omaan pääomaan kirjattujen johdannaisten kertyneet voitot ja tappiot
kirjataan tuloslaskelmaan sen tilikauden tuotoksi tai kuluksi, jolla suojauksen kohde kirjataan tuloslaskelmaan. Jos
ennakoidun kassavirran ei enää odoteta toteutuvan ja IFRS-suojauslaskennan kriteerit eivät täyty, esitetään omassa
pääomassa raportoidut kertyneet voitot ja tappiot ja käyvän arvon muutokset vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erissä.
Suojauslaskennan ulkopuolisten lentopetroliswappien (termiinien) ja optioiden käyvän arvon muutokset kirjataan
tuloslaskelman johdannaisten käyvän arvon muutokset - erään; realisoitu tulos esitetään polttoainekulut - erässä.
Termiinien ja optioiden puolelta, suojauskohteen ja suojausinstrumentin välillä on taloudellinen suhde, koska
odotetaan, että suojausinstrumentin ja suojauskohteen arvon muutokset ovat vastakkaisia yhteisen allaolevan tai
suojatun riskin vuoksi. Tämä koskee kaikkia suojaussuhteita paitsi Cargoes FOB Singapore-kulusta, joka suojataan
Jet Fuel CIF Cargoes NWE-perustuvien instrumenttien avulla (kuten esitetään liitetiedossa 3.5). Tässä tilanteessa
kohde-etuutena oleva indeksi on erilainen, mutta suojauskohteen (SING) ja suojausinstrumentin (NWE) välinen
historiallinen korrelaatio on 0.99. Näin ollen, tämä suojaussuhde määritellään suojausuhteeksi, jossa suojausinstrumentti
taloudellisesti liittyy läheisesti kohde-etuutena olevaan instrumenttiin. Myös seuraavat tekijät voivat aiheuttaa
polttoainejohdannaisten tehottomuutta: erot suojausinstrumentin ja suojauskohteen nimellismäärän ajoituksessa,
merkittävät muutokset suojaussuhteen liittyvien sopimuspuolten luottoriskissä sekä muutokset suojauskohteen
kokonaismäärässä, jotka voivat aiheuttaa ylisuojausta, esimerkiksi jos perusteena oleva polttoainekulutuksen ennuste
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 87
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
ei ole riittävästi tarkka. Koska konsernissa ei suojata 100 % polttoainekulutusta, ylisuojauksen riski on vähäinen. Finnair
on soveltanut 1:1 suojausastetta suojauskohteille.
Finnair käyttää termiinejä ja optioita suojautuessaan valuuttamääräisten kassavirtojen aiheuttamat riskit.
Valuuttamääräisten kassavirtojen suojat käsitellään kirjanpidossa IFRS 9-standardin mukaisesti rahavirtasuojauksina.
Ennakoitujen rahavirtojen suojaamiseksi tehtyjen johdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan muun laajan
tuloksen käyvän arvon rahastoon rahavirran suojauksiksi määriteltyjen johdannaisten osalta, jotka täyttävät IFRS-
suojauslaskennan soveltamisedellytykset. Suojauslaskennan ulkopuolisten termiinien ja optioiden käyvän arvon
muutokset kirjataan tuloslaskelman johdannaisten käyvän arvon muutokset – erään. Suojausrahastoon kirjattu käyvän
arvon muutos siirretään tulosvaikutteisiksi sillä kaudella, kun suojattu tapahtuma vaikuttaa voittoon tai tappioon.
Korkopisteet otetaan mukaan suojausinstrumentissa sekä suojaussuhteessa. Seuraavat tekijät voivat aiheuttaa
tehottomuutta: erot suojausinstrumentin ja suojauskohteen nimellismäärän ajoituksessa, merkittävät muutokset
suojaussuhteen liittyvien sopimuspuolten luottoriskissä sekä muutokset suojauskohteen kokonaismäärässä, jotka voivat
aiheuttaa ylisuojausta, esimerkiksi jos perusteena oleva kassavirtaennuste ei ole riittävästi tarkka. Koska konsernissa ei
suojata 100 % kassavirtoja, ylisuojauksen riski on vähäinen. Realisoituneiden JPY-määräisten myyntien suojien voitto tai
tappio kirjataan liikevaihtoon, ja realisoituneiden USD-määräisten kulujen suojien voitto tai tappio kohdistetaan kuluihin
suhteessa realisoituneisiin kuluihin. Muiden valuuttamääräisten rahavirtojen voitto tai tappio kirjataan muihin kuluihin.
Suojaussuhteen suojausaste määritellään sekä suojausinstrumentin että suojattavan kohteen suhteellisen määrän
mukaan. Suojautuessaan valuuttariskiltä Finnair yleensä soveltaa 1:1 suojausastetta suojauskohteille. Termiinien
ja optioiden puolelta, suojauskohteen ja suojausinstrumentin välillä on taloudellinen suhde, koska odotetaan, että
suojausinstrumentin ja suojauskohteen arvon muutokset ovat vastakkaisia yhteisen alla olevan tai suojatun riskin vuoksi.
Suojauslaskennan piiriin kuulumattomien korkojohdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelman
rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Finnair-konsernin valuuttamääräisiä tase-eriä suojaavien termiinien käyvän arvon
muutokset sekä realisoidut voitot ja tappiot kirjataan rahoituskuluihin. Myytävänä olevien omaisuuserien suojien käyvän
arvon muutokset kirjataan Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eriin.
Suojauksen kustannus
Konsernissa optiosopimuksen perusarvo ja aika-arvo erotetaan, ja vain option perusarvo määritetään
suojausinstrumentiksi. Aika-arvo käsitellään suojauksen kustannuksena. Alkuperäisenä kirjaamisajankohtana
optioiden preemiot kirjataan omaan pääomaan sisältyvään suojauskustannuksen rahastoon. Aika-arvon käyvän
arvon muutokset kirjataan muun laajan tuloksen suojauskustannuksen rahastoon. Preemiot siirretään tuloslaskelmaan
samanaikaisesti suojattavan kohteen realisoitumisen kanssa. Tilinpäätöshetkellä Finnairilla oli vain suojattuihin
transaktioihin liittyviä preemioita suojauskustannusrahastossa.
Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät
Finnair soveltaa IFRS 9-suojauslaskennan periaatteita tulevien kassavirtojen suojauksessa. Näitä periaatteita
sovelletaan esimerkiksi polttoaineiden hinta- ja valuuttariskin sekä erittäin todennäköisten valuuttamääräisten
myyntien ja ostojen valuuttariskin suojauksessa. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa vain, jos ennustetut kassavirrat
voidaan määritellä erittäin todennäköisesti toteutuviksi. Ennustettujen kassavirtojen toteutuminen perustuu suurelta
osin tehtyihin ennusteisiin ja johdon parhaaseen arvioihin ja olettamiin tilinpäätöshetkellä. Arviot ja olettamat
pohjautuvat aikaisempaan kokemukseen ja johdon parhaaseen näkemykseen tulevaisuuden tapahtumista ja
muista olettamuksista, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen perusteltuja. Arvioita ja olettamia
arvioidaan jatkuvasti ja jos niissä tapahtuu muutoksia, johdon täytyy myös arvioida ovatko ennustetut kassavirrat
enää todennäköisesti toteutuvia. Esimerkiksi jos ennustettu palautuminen ei toteudu tämänhetkisten ennusteiden
mukaisesti, riskinä on että Finnair joutuu lopettamaan suojaussuhteita, koska suojauslaskennan ehdot eivät täyty IFRS-
9 standardin mukaisesti. Tällöin suojaustulos kirjattaisiin tuloslaskelmalle käyvän arvon rahaston sijaan.
= Laadintaperiaatteet
= Keskeiset tilinpäätösarviot
2023 2022
Milj. euroa
Nimellis-
arvo
Positiiviset
käyvät
arvot
Negatiiviset
käyvät
arvot
Käypä
netto-
arvo
Nimellis-
arvo
Positiiviset
käyvät
arvot
Negatiiviset
käyvät
arvot
Käypä
netto-
arvo
Valuuttajohdannaiset
Polttoaineen valuuttasuojaus
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, termiinit 389,7 2,0 -5,5 -3,5 284,7 0,1 -7,4 -7,3
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, ostetut optiot 53,3 0,0 - 0,0 - - - -
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, myydyt optiot 48,9 - -0,6 -0,6 - - - -
Lentokonehankintojen käyvän
arvon suojaus 158,9 0,1 -1,5 -1,4 183,7 - -11,6 -11,6
Suojauslaskennassa olevat
erät yhteensä 650,7 2,1 -7,6 -5,5 468,4 0,1 -19,0 -18,9
Taseen suojaus, termiinit 321,8 0,2 -0,1 0,2 337,7 0,4 -0,7 -0,3
Suojauslaskennan
ulkopuoliset erät yhteensä 321,8 0,2 -0,1 0,2 337,7 0,4 -0,7 -0,3
Valuuttajohdannaiset
yhteensä 972,6 2,3 -7,6 -5,3 806,1 0,5 -19,8 -19,3
Hyödykejohdannaiset
Lentopetrolitermiinit, tonnia 422 000 5,3 -14,9 -9,6 209 000 3,4 -6,0 -2,5
Ostetut lentopetrolioptiot,
tonnia 255 000 2,6 - 2,6 149 000 4,9 -0,2 4,8
Myydyt lentopetrolioptiot,
tonnia 255 000 - -12,0 -12,0 149 000 0,2 -7,9 -7,8
Suojauslaskennassa olevat
erät yhteensä - 7,9 -26,8 -18,9 - 8,6 -14,1 -5,6
Ostetut lentopetrolioptiot,
tonnia 187 000 1,6 - 1,6 149 000 0,9 - 0,9
Suojauslaskennan
ulkopuoliset erät yhteensä - 1,6 - 1,6 - 0,9 - 0,9
Hyödykejohdannaiset
yhteensä - 9,5 -26,8 -17,4 - 9,5 -14,1 -4,6
Valuutan- ja
koronvaihtosopimukset 310,4 - -8,9 -8,9 253,1 13,5 -2,8 10,7
Suojauslaskennan
ulkopuoliset erät yhteensä 310,4 - -8,9 -8,9 253,1 13,5 -2,8 10,7
Korkojohdannaiset yhteensä 310,4 - -8,9 -8,9 253,1 13,5 -2,8 10,7
Johdannaiset yhteensä - 11,8 -43,3 -31,5 - 23,5 -36,7 -13,2
* Suojausinstrumenttien positiivinen (negatiivinen) käypä arvo 31.12.2023 esitetään taseessa lyhytaikaisissa varoissa
johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset -erässä (lyhytaikaisissa veloissa Johdannaissopimuksiin perustuvat velat -erässä).
Finnair on kuitenkin vuoden 2023 aikana palannut normaaleihin suojausoperaatioihin.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 88
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Suojauskohteet suojaussuhteissa
Suojaus kohteiden
kirjanpitoarvo
Suojauskohteiden
kirjanpitoarvoon
sisältyvät
kertyneet käyvän
arvon oikaisut
Suojaus-
kohde
sisältävä
taseen erä
Tehottomuuden
testauksessa
käytetty
suojauskohteen
käyvän arvon
muutos, edelliset
12 kuukautta
Tehottomuuden
testauksessa
käytetty
suojaus-
instrumentin
käyvän arvon
muutos, edelliset
12 kuukautta
31.12.2023 Varat Velat Varat Velat
Rahavirtasuojaukset
Polttoaineen hintariski
- Ennustetut
polttoaineostot - - - - - 145,6 -9,7
Valuuttariski
- Ennustetut myynnit
ja ostot, USD - - - - - 24,6 -0,9
- Ennustetut myynnit
ja ostot, JPY - - - - - -8,4 2,3
Käyvän arvon
suojaukset
Valuuttariski
- Lentokoneiden
hankinnat 1,4 1,4
Pitkäai-
kaiset varat 11,1 -3,0
Johdannaisvastapuolien luottoluokittelu
Milj. euroa 2023 2022
Parempi kuin A -3,9 0,7
A -20,9 -11,9
BBB -6,7 -2,0
Yhteensä -31,5 -13,2
Tulosvaikutteisesti realisoituneet johdannaiset
Milj. euroa 2023 2022
Polttoaineen suojaus Polttoainekulut 0,6 21,3
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus Polttoainekulut -7,2 8,4
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus Lentokaluston huoltokulut -0,8 0,4
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus Liikennöimismaksut -0,2 0,5
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus Liikevaihto 4,2 0,3
Kulut suojauslaskennassa olevista eristä yhteensä -3,3 31,0
Polttoaineen suojaus Polttoainekulut -6,1 -3,2
Taseen suojaus Rahoituskulut -8,4 16,6
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset Rahoituskulut 3,7 5,5
Kulut suojauslaskennan ulkopuolisista eristä
yhteensä -10,8 18,9
3.9 Omaa pääomaa koskevat tiedot
Oma pääoma
Osakepääomaan on kirjattu osakkeiden nimellisarvo ennen 22.3.2007 rekisteröityä yhtiöjärjestyksen muutosta. Muihin
sidotun oman pääoman rahastoihin on kirjattu emissiovoitot ja omien osakkeiden myyntivoitot ennen osakeyhtiölain
muutosta vuonna 2006.
Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon on kirjattu osakeannista 2007 saadut varat transaktiokuluilla ja veroilla
vähennettynä, sekä osakeperusteiset maksut IFRS 2:n mukaisesti.
Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon on kirjattu merkintäoikeusannista 2020 saadut varat transaktiokuluilla ja
veroilla vähenettynä.
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät sisältävät rahavirran suojauksena käytettävien
johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset, sekä etuuspohjaisen eläkejärjestelyiden vakuutusmatemaattiset
voitot ja tappiot, suojauksen kustannukset ja muuntoerot.
Lunastettujen omien osakkeiden hankintameno ja transaktiomenot verojen jälkeen on vähennetty omasta
pääomasta, kunnes ne mitätöidään ja lasketaan uudelleen liikkeelle. Omien osakkeiden myynnistä tai
liikkeeseenlaskusta saatu vastike sisällytetään omaan pääomaan.
Osakkeiden lukumäärä 2023 2022
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden alussa 1 407 001 962 1 405 980 132
Merkintäoikeusanti 19 012 413 069 -
Osakepalkkiojärjestelmästä 2019–2021 myönnetyt osakkeet - 119 737
Flyshare henkilöstön osakesäästöohjelmasta myönnetyt osakkeet 1 487 760 902 093
Johtoryhmän uudelleenrakennuskannustinohjelma 10 670 826 -
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa 20 431 573 617 1 407 001 962
Emoyhtiön hallussa olevat osakkeet 49 565 650 399 303
Osakkeiden lukumäärä yhteensä tilikauden lopussa 20 481 139 267 1 407 401 265
Finnair Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli vuosien 2022 ja
2023 lopussa 75 442 904,30 euroa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Vuoden 2023 aikana yhtiö myönsi
1,487,760 osaketta FlyShare-osakesäästöohjelman osallistujille, sekä 10,670,826 osaketta johtoryhmän
uudelleenrakennuskannustinohjelman osallistujille.
= Laadintaperiaatteet
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 89
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät
Milj. euroa 2023
Siirretty
tulos vaikut-
teisiksi
Realisoitumat-
tomat voitot ja
tappiot muun
laajan tuloksen
kautta 2022
Laajan tulos laskelman
erä, johon luokittelun
muutoksesta johtuva
oikaisu sisältyy
Polttoaineen hintasuojaus -13,2 -0,6 -6,8 -5,9 Polttoainekulut
Polttoaineen valuuttasuojaus - - - - Polttoainekulut
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus -3,5 3,9 -0,1 -7,3
Lentokaluston
leasemaksut
Tulevien leasemaksujen
korkosuojaus -2,8 0,7 - -3,6
Liikevaihto ja kulu-
erät*
Etuuspohjaisten eläkejärjes-
telyjen vakuutusmatemaat-
tiset voitot ja tappiot 82,0 - 11,6 70,4
Suojauskustannusten
rahasto -1,7 - -4,9 3,3
Verovaikutus -12,2 - 1,9 -14,1
Yhteensä 48,6 4,1 1,7 42,8
*Ennustettujen valuuttamääräisten myyntien ja kulujen suojaukset (termiinit ja optiot) määritellään samankaltaisten
suojauskohteiden ryhmän suojiksi. Realisoituneet voitot tai tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi liikevaihtoon ja kulu-eriin
suhteessa realisoituneisiin kuluihin. Tulosvaikutteisiksi liikevaihtoon ja kulu-eriin siirretyt määrät esitellään "Tulosvaikutteisesti
realisoituneet johdannaiset"- taulukossa liitetiedossa 3.8.
Käyvän arvon rahastoon kirjattujen arvostusten erääntymisajat
Milj. euroa 2024 2025 2026 2027 2028 Myöhemmin Yhteensä
Polttoaineen hintasuojaus -11,7 -1,5 - - - - -13,2
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus -3,5 - - - - - -3,5
Tulevien leasemaksujen
korkosuojaus -0,7 -0,7 -0,7 -0,7 0,0 - -2,8
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen
vakuutusmatemaattiset voitot ja
tappiot 82,0 - - - - - 82,0
Suojauskustannusten rahasto -1,7 - - - - - -1,7
Verovaikutus -12,9 0,5 0,1 0,1 0,0 - -12,2
Yhteensä 51,5 -1,8 -0,6 -0,6 0,0 - 48,6
Merkintäoikeusanti
Vuoden 2023 kolmannen kvartaalin aikana Finnair järjesti merkintäoikeusannin vahvistaakseen taloudellista
asemaansa. Merkintäetuoikeusannin tavoitteena oli pienentää Finnairin rahoituskustannuksia, tukea kestävään
kannattavaan kasvuun tähtäävän strategian toteuttamista ja varmistaa yhtiön kyky toteuttaa investointeja
tulevaisuudessa. Merkintäetuoikeusannilla Finnair myös pyrki palauttamaan yhtiön varojenjakokyvyn.
Merkintäoikeusannin lopullisen tuloksen mukaan osakeannissa merkittiin yhteensä 19 038 769 224 uutta
osaketta, joka vastaa noin 100,14 prosenttia tarjoituista osakkeista, ja siten osakeanti oli ylimerkitty. Yhteensä
18 102 803 535 tarjottavaa osaketta merkittiin käyttäen merkintäoikeuksia. Jäljelle jääneet 909 609 534
tarjottavaa osaketta, jotka merkittiin ilman merkintäoikeuksia, on allokoitu osakeannin ehtojen mukaisesti
toissijaisessa merkinnässä. Merkintähinta oli 0,03 euroa tarjottavalta osakkeelta. Osakeannin bruttovarat olivat
noin 570,4 miljoonaa euroa, ja nettovarat olivat noin 558,2 miljoonaa euroa. Brutto- ja nettovaroihin sisältyy
Suomen valtion 318,6 miljoonan euron suhteellinen merkintäosuus, jonka Suomen valtio maksoi kuittaamalla
vastaavan määrän Suomen valtion Finnairille myöntämästä pääomalainasta osakeannin ehtojen mukaisesti.
Oman pääoman ehtoinen hybridilaina
Finnair nosti vuoden 2020 aikana 200 miljoonan euron hybridilainan, joka kirjattiin omaan pääomaan (omistajille
kuuluvan pääoman jälkeen). Finnair lunasti hybridilainan täysimääräisesti vuoden 2023 kolmannen kvartaalin aikana.
Pääomalaina
Finnair nosti vuoden 2022 aikana 400 miljoonan euron pääomalainan, joka kirjattiin omaan pääomaan. Marraskuun
2023 aikana Finnairin toteuttamassa noin 558 miljoonan euron merkintäoikeusannissa Suomen valtio merkitsi uusia
osakkeita täysimääräisesti sille allokoitujen merkintäoikeuksien perusteella. Suomen valtio maksoi osakkeiden
merkinnän kuittaamalla merkintähinnan vastaavalla määrällä eli 318,6 miljoonalla eurolla pääomalainan pääomaa.
Finnair maksoi 24.11.2023 Suomen valtiolle takaisin pääomalainan loppuosan eli 81,4 miljoonaa euroa. Lisäksi Finnair
maksoi valtiolle pääomalainaan liittyvät korot ja muut maksut, jotka olivat yhteensä 48,9 miljoonaa euroa.
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden
tulos kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Tilikauden tuloksesta
oikaistaan tilikaudelle kohdistuvat oman pääoman ehtoisen lainan korot ja pääomalainan korot sekä muut kulut
maksuhetkestä riippumatta, uuden lainan liikkeeseenlaskuun liittyvät transaktiokulut ja lainan takaisinmaksun
yhteydessä maksettava preemio verovaikutukset huomioon otettuna. Laimennusvaikutuksella oikaistua
osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon
kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Finnair
ei ole myöntanyt optio-oikeuksia.
Milj. euroa 2023 2022
Tilikauden tulos, milj. euroa 254,3 -476,2
Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot, milj. euroa -13,7 -20,5
Pääomalainan korot ja muut kulut, milj. euroa -32,9 -15,9
Verovaikutus 9,3 7,3
Oikaistu tilikauden tulos 216,9 -505,3
Keskimääräinen painotettu ulkona olevien osakkeiden määrä, milj. kpl
osakemäärä, milj. kpl 9 640,7 8 380,5
Laimentaton osakekohtainen tulos, euroa 0,022 -0,060
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa 0,022 -0,060
Omien osakkeiden vaikutus, euroa 0,000 0,000
Osinko
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei makseta vuodelta 2023. Yhtiökokous päätti 23.3.2023
hallituksen esityksen mukaisesti, että vuodelta 2022 vahvistetun taseen perusteella ei jaeta osinkoa.
Finnair Oyj:n jakokelpoiset varat
Milj. euroa 2023
Käyvän arvon rahasto -14,7
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1 344,4
Edellisten tilikausien voitto -1 008,0
Tilikauden voitto/tappio 231,5
Voitonjakokelpoiset varat yhteensä 473,1
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 90
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
4 Konsolidointi
Konsolidointi-otsikon alle on koottu yleinen laadintaperusta sekä konsernin yhdistelyyn liittyvät periaatteet
ja niihin liittyvät liitetiedot. Konsolidointikokonaisuuteen sisältyy konsernirakenteen ja siihen liittyvän
laskentaympäristön kokonaiskuvan hahmottamista helpottavat liitetiedot. Liitteissä annetaan tietoa omistusten
luokittelusta ja yhdistelyperiaatteista samoin kuin olemassa olevista, hankituista ja myydyistä tytäryhtiöistä ja
yhteisyrityksistä.
4.1 Yleiset konsolidointiperiaatteet
Yhdistely konsernitilinpäätökseen
Konsernitilinpäätökseen yhdistely ja yhdistelyssä käytetty menetelmä sekä omistuksen luokittelu taseessa
riippuvat siitä, onko konsernilla yhtiössä määräysvalta, yhteinen määräysvalta, huomattava vaikutusvalta
vai muu omistussuhde. Kun konsernilla on yhtiössä määräysvalta, yhdistellään tämä tytäryrityksenä
konsernitilinpäätökseen liitetiedossa 4.2 Tytäryhtiöt kerrottujen periaatteiden mukaisesti. Kun konsernilla
on yhtiössä yhteinen määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään
yhtiö pääomaosuusmenetelmää käyttäen konsernitilinpäätökseen. Tähän liittyvästä laadintaperiaatteesta
on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 4.4 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Mikäli konsernilla ei ole
omistamassaan yhtiössä määräys- tai huomattavaa vaikutusvaltaa, käsitellään omistusta myytävissä olevana
rahoitusvarana liitetiedossa 3.2 Rahoitusvarat kerrottujen periaatteiden mukaisesti.
4.2 Tytäryhtiöt
Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet
Finnair Oyj:n konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Finnair Oyj ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöitä ovat ne
yhtiöt, joissa Finnairilla on määräysvalta. Finnair katsoo sillä olevan määräysvalta, kun se on oikeutettu sijoituskohteen
muuttuvaan tuottoon ja pystyy määräysvallallaan vaikuttamaan sen määrään. Pääsääntöisesti määräysvaltasuhde
syntyy, kun Finnairilla on yli puolet yhtiön äänivallasta tai kun sillä muutoin on valta määrätä yhtiön liiketoiminnasta ja
talouden periaatteista. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lukien, jona konserni on
saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä, jonka mukaisesti hankitun yhtiön
varat ja velat arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Se määrä, jolla hankintahinta ylittää hankitun, käypään
arvoon arvostetun nettovarallisuuden, kirjataan liikearvoksi.
Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot eliminoidaan
konsernitilinpäätöksessä. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu
arvonalentumisesta. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernissa käytössä olevia
laskentaperiaatteita.
Tytäryritykset
Yrityksen nimi
Konsernin
omistus % Yrityksen nimi
Konsernin
omistus %
Finnair Cargo Oy, Suomi 100,0 Amadeus Finland Oy, Suomi 95,0
Finnair Aircraft Finance Oy, Suomi 100,0
Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab,
Suomi 100,0
Finnair Technical Services Oy, Suomi 100,0 Aurinko Oü, Viro 100,0
Finnair Engine Services Oy, Suomi 100,0 Matkayhtymä Oy, Suomi 100,0
Finnair Kitchen Oy, Suomi 100,0 FTS Financial Services Oy, Suomi 100,0
Kiinteistö Oy Lentokonehuolto, Suomi 100,0 Finnair Business Services Oü, Viro 100,0
Northport Oy, Suomi 100,0
= Osion sisältö
= Laadintaperiaatteet
4.3 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot
Finnairilla ei ollut yrityshankintoja tai -myyntejä tilikausilla 2023 ja 2022.
4.4 Osuudet yhteisyrityksissä
Yritykset, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta toisen osapuolen kanssa ja merkittävät päätökset
vaativat molempien osapuolien hyväksynnän, käsitellään luonteensa mukaisesti yhteisyrityksinä ja ne on
yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernilla ei ole yhteisiksi toiminnoiksi luokiteltuja
yhteisjärjestelyjä, joissa konsernilla olisi oikeuksia osuuksiin yhteisyritysten omaisuudesta tai veloista ja jotka sen tulisi
yhdistellä taseeseensa.
Konsernin osuus yhteisyrityksestä sisältää sen hankinnassa syntyneen liikearvon. Konsernin osuus hankintahetken
jälkeisistä tuloksista on kirjattu tuloslaskelmaan. Jos konsernin osuus yhteisyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen
kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon, ellei konserni ole sitoutunut yhteisyrityksen velvoitteiden
täyttämiseen.
Konsernin ja yhteisyrityksen välisistä liiketoimista merkitään konsernitilinpäätökseen vain konsernin ulkopuolisille
omistajille kuuluva osuus. Jokaisen raportointikauden lopussa tarkistetaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että
yhteisyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvonalentumistappio määritetään
yhteisyrityksestä kerrytettävissä olevan rahamäärän ja sen kirjanpitoarvon välisenä erotuksena ja se merkitään
tuloslaskelman erään osuus yhteisyritysten tuloksista.
Yhteisyritysten tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernissa käytössä olevia laskentaperiaatteita. Jos
yhteisyrityksestä ei ole ollut käytössä vahvistettua tilinpäätöstä, on yhdistelyssä käytetty alustavia tilinpäätöslukuja tai
viimeisintä saatua tietoa.
Tiedot konsernin yhteisyrityksistä
Nordic Regional Airlines AB (Norra) operoi pääsääntöisesti Finnairin ostoliikennettä. Omistajilla (Finnair 40 %
ja Danish Air Transport 60 %) on yhteinen määräysvalta Norraan. Finnairin taseessa Norra on luokiteltu
yhteisyritykseksi.
Milj. euroa Kotipaikka Varat Velat Liikevaihto
Voitto/
tappio
Omistus-
osuus %
31.12.2023 Ruotsi 110,7 110,4 84,0 0,5 40,00
31.12.2022 Ruotsi 133,9 134,2 77,1 0,5 40,00
Konsernin yhteisyritysten tulos tilikaudelta 2023 oli 0,5 (0,5) miljoonaa euroa, josta Finnairin osuus on 0,0 (0,0)
miljoonaa euroa. Osuudet yhteisyrityksissä konsernin taseessa olivat 0,0 (0,0) miljoonaa euroa. Yhteisyritysten
kanssa tehdyistä liiketoimista on kerrottu lisäksi liitetiedossa 4.5 Lähipiiritapahtumat.
4.5 Lähipiiritapahtumat
Finnair-konsernin lähipiiriin kuuluvat sen tytäryhtiöt, johto (hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä), heidän
läheiset perheenjäsenensä ja heidän tai heidän läheisten perheenjäsentensä määräysvallassa olevat yhtiöt,
osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset, Finnairin eläkesäätiö sekä Finnair-konsernin sairauskassa. Tytäryhtiöt on
esitelty liitteessä 4.2 ja yhteisyritykset liitteessä 4.4. Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset liiketoimet lähipiirin
kanssa, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.
Finnairissa määräysvaltaa käyttävä Suomen valtio omistaa 55,7 % (55,9 %) Finnairin osakkeista. Suomen
valtio osallistui tilikaudella 2023 toteutettuun merkintäoikeusantiin omistusosuutensa suhteessa kuittaamalla
koko merkintähinnan 318,6 miljoonaa euroa vastaavalla määrällä pääomalainan pääomaa. Suomen valtion
myöntämästä TyEL-takaisinlainaa koskevasta takauksesta ja raportointikauden aikana Suomen valtiolle
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 91
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
5 Muut liitetiedot
Muihin liitetietoihin on koottu kaikki liitetiedot, jotka eivät liity erityisesti mihinkään aikaisemmissa liitteissä
käsiteltyihin asiakokonaisuuksiin.
5.1 Tuloverot
Tilikauden tulokseen sisältyvä tulovero koostuu konsernin kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta,
aikaisempien tilikausien tuloverosta ja laskennallisesta verosta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi milloin ne
liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin.
Laskennalliset verot kirjataan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä vahvistettua
tulevien vuosien verokantaa käyttäen. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on
todennäköistä, että niitä voidaan käyttää tulevia verotettavia tuloja vastaan. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät
aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä ja poistoista, käyttöoikeusomaisuudesta, vuokrasopimusveloista
sekä verotappioista. Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan veroa vain, mikäli niistä
tiedetään aiheutuvan veroseuraamuksia.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan (netotetaan), kun ne liittyvät saman veronsaajan
perimiin veroihin ja ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla kuitata keskenään.
Laskennalliset verot
Laskennallisen verosaamisen kirjaaminen perustuu johdon ennusteisiin ja arvioihin siitä, tuleeko yhtiölle
tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa. Laskennassa käytetyt arviot perustuvat viimeisimpään johdon
ennusteeseen raportointipäivänä ja oletuksiin, jotka ovat yhdenmukaisia muualla tilinpäätöksessä käytettyjen
oletusten kanssa. Finnairin toimintaympäristöön liittynyt epävarmuus on vähentynyt merkittävästi vuoden 2023
aikana parantuneen liiketoimintaympäristön ja uuden strategian onnistuneen toteuttamisen seurauksena. Tämä on
johtanut matkustajaliikevaihdon ja kannattavuuden merkittävään kasvuun, minkä lisäksi myös Finnairin tulosnäkymä
on parantunut. Vaikka Venäjän ilmatilan sulkemisen odotetaan vaikuttavan pidempään Finnairin Aasian-lentojen
reitteihin ja toimintakustannuksiin, yhtiön johto arvioi toisen vuosineljänneksen aikana tehdyssä strategiapäivityksessä
Finnairin saavuttavan 6 prosentin vertailukelpoisen liikevoittomarginaalitavoitteen vuoden 2025 loppuun mennessä.
Liiketoimintaympäristön normalisoitumisen seurauksena Finnairin johto on tilinpäätöksen 2023 laatimisen yhteydessä
tarkastellut ainoastaan yhtä ennusteskenaariota erotuksena edellisellä tilikaudella laadittuihin useampiin
skenaarioihin. Tilikaudella 2022 tehtiin laskennallisen verosaamisen alaskirjaus vuosien 2020-2021 verotuksellisista
tappioista ja laskennallinen verosaaminen vuoden 2022 tappiosta jätettiin kirjaamatta. Tilikaudella 2023 edellisellä
tilikaudella tehty laskennallisen verosaamisen alaskirjaus kirjattiin kokonaan takaisin taseeseen ja suurin osa
laskennallisesta verosaamisesta tilikauden 2022 tappiosta kirjattiin taseeseen. Finnair olettaa pystyvänsä käyttämään
taseeseen kirjatut verotukselliset tappiot ennen 10 vuoden vanhentumisaikaa.
Globaali vähimmäisverosääntelymalli (pilari 2)
OECD julkaisi uuden globaalin vähimmäisverosääntelymallin (pilari 2) vuoden 2021 lopussa, ja joulukuussa
2022 tuli voimaan EU:n vähimmäisverodirektiivi (pilari 2). EU-direktiivillä on tarkoitus panna täytäntöön
maailmanlaajuinen 15 prosentin vähimmäisverokanta monikansallisille konserneille ja suurille kotimaisille
konserneille, ja sitä sovelletaan EU:ssa vuodesta 2024 alkaen. Siirtymäsäännösten noudattamisen ja
hallinnollisen taakan helpottamiseksi OECD on ottanut käyttöön olettamasääntöihin perustuvia helpotuksia
(Framework for Transitional Safe CbCR Safe Harbours), joita sovelletaan siirtymäkaudella, joka kattaa
verovuodet 2024–2026.
Finnair on arvioinut konserniin kohdistuvaa pilari 2 -sääntelyn vaikutusta eikä se tämän hetkisen arvion
mukaan odota olennaisia täydennysvero-oikaisuja siirtymäkauden 2024–2026 aikana. Finnair seuraa
säädöspäivitysten kehittymistä, sillä OECD:n odotetaan julkaisevan yksityiskohtaisempia lisäohjeistuksia liittyen
muun muassa ilmailualaan, pysyvien olettamasääntöjen (Safe Harbours) täytäntöönpanoon ja hyväksyttyihin
kotimaisiin vähimmäisverojärjestelmiin.
= Osion sisältö
= Laadintaperiaatteet
= Keskeiset tilinpäätösarviot
takaisinmaksetusta pääomalainasta kerrotaan liitetiedossa 3.3 Rahoitusvelat. Kaikki liiketoimet Finnairin sekä
muiden suomalaisten valtionyhtiöiden ja muun lähipiirin välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti ja ne vastaavat
ehdoiltaan riippumattomien osapuolien kanssa tehtäviä liiketoimia. Lähipiiriyhteisöjen kanssa toteutuivat
seuraavat liiketapahtumat:
Milj. euroa 2023 2022
Tavaroiden ja palvelujen myynnit
Yhteisyritys 25,4 25,7
Eläkesäätiö 0,2 0,3
Sairauskassa 0,3 0,0
Työsuhde-etuudet
Eläkesäätiö 8,3 11,2
Sairauskassa 0,8 0,6
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä 7,5 4,1
Hallitus 0,4 0,4
Tavaroiden ja palvelujen ostot
Yhteisyritys 84,7 78,2
Eläkesäätiö 1,6 2,0
Rahoitustuotot
Eläkesäätiö 4,4 0,6
Saamiset
Yhteisyritys 6,7 6,4
Eläkesäätiö 128,1 119,9
Velat
Yhteisyritys 4,6 4,3
Eläkesäätiö 25,6 13,0
Sairauskassa 0,1 -
Työsuhde-etuudet ja pitkäaikaiset saamiset eläkesäätiöltä liittyvät etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin Finnairin
eläkesäätiössä. Näitä kuvataan tarkemmin liitetiedossa 1.3.8.2. Johdon palkkiot on esitetty liitetiedossa 1.3.8.
Johdolle ei ole myönnetty lainoja eikä johdon kanssa ole tehty muita liiketoimia. Lisätietoa yhteisyrityksestä
löytyy liitetiedosta 4.4.
Finnairin eläkesäätiö
Finnairin eläkesäätiö on erillinen juridinen yksikkönsä, joka tarjoaa lähinnä etuuspohjaista lisäeläketurvaa
Finnairin henkilöstölle ja hallinnoi säätiön varallisuutta. Säätiö omistaa Finnairin ulkona olevista osakkeista 0,1 %
(0,1 %). Säätiön omistamat kiinteistöt on pääosin vuokrattu Finnairille. Vuonna 2023 ja 2022 Finnair ei maksanut
eläkesäätiölle kannatusmaksuja. Eläkesaaminen tilikauden lopussa oli 127,9 miljoonaa euroa (119,7).
Finnair-konsernin sairauskassa
Finnair-konsernin sairauskassa on erillinen juridinen yksikkönsä, joka tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden
hakeutua nopeasti parhaaseen mahdolliseen sairauden hoitoon korvaamalla siitä syntyviä kustannuksia.
Kassan toimintapiirin muodostavat konserniyhtiöihin (osakkaisiin) työsuhteessa olevat henkilöt (jäsenet).
Vakuutuskassan toiminta rahoitetaan osakkailta ja jäseniltä perittävillä vakuutusmaksuilla.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 92
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tuloverot
Milj. euroa 2023 2022
Tilikauden verot
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -0,1 -
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut - -
Laskennalliset verot 135,3 -105,4
Yhteensä 135,2 -105,4
Tuloverojen täsmäytys Suomen yhteisöverokannan mukaiseen tuloveroon
Milj. euroa 2023 2022
Tulos ennen veroja 119,1 -370,7
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20 % -23,8 74,1
Ulkomaisten tytäryritysten erilaiset verokannat 0,1 0,1
Verovapaat tulot 0,4 0,4
Vähennyskelvottomat kulut 3,2 -3,9
Taseeseen merkitsemättömät verotukselliset tappiot - -33,9
Taseeseen merkitsemättömät väliaikaiset erot -3,3 -25,2
Laskennallisen veron alaskirjaus vuosien 2020-2021 tappioista - -117,0
Taseeseen takaisinkirjatut verotukselliset tappiot vuosien 2020-2021 tappioista 117,0 -
Taseeseen kirjatut väliaikaiset erot vuodelta 2022 13,9 -
Taseeseen kirjatut verotukselliset tappiot vuoden 2022 tappiosta 27,7 -
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut 0,0 0,0
Tuloverot yhteensä 135,2 -105,4
Mikäli ulkomaiset tytäryritykset maksaisivat osinkoina voittovaransa, aiheutuisi tästä 0,4 miljoonan euron (0,3)
verovaikutus.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Konserni on arvioinut laskennallisten verosaamisten luonnetta ja luokittelua ja todennut niiden täyttävän
IAS 12 -standardin mukaiset netottamisen kriteerit niiltä osin, kuin on kyse verosaamisista ja -veloista samalle
veronsaajalle. Näiden osalta taseen laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu.
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana:
Milj. euroa 2022
Kirjattu tulos-
laskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan 2023
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot 93,7 116,0 * 9,8 * 219,5
Käyttöomaisuus** 60,4 -10,4 - 49,9
Vuokrasopimukset** 279,2 -53,1 - 226,0
Johdannaisten arvostus käypään arvoon - - 4,2 4,2
Muut väliaikaiset erot 16,9 -6,1 6,4 17,3
Yhteensä 450,2 46,4 20,5 517,0
Netotettu laskennallisista veroveloista -369,6 88,9 -2,3 -283,0
Laskennalliset verosaamiset taseessa 80,6 135,3 18,1 234,0
Milj. euroa 2022
Kirjattu tulos-
laskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan 2023
Laskennalliset verovelat
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt -24,0 0,8 -2,3 -25,5
Käyttöomaisuus** -109,2 32,8 - -76,4
Vuokrasopimukset** -236,4 55,3 - -181,1
Yhteensä -369,6 88,9 -2,3 -283,0
Netotettu laskennallisista verosaamisista 369,6 -88,9 2,3 283,0
Laskennalliset verovelat taseessa - - - -
* Raportointikaudella tuloslaskelmaan kirjatun vahvistettuihin tappioihin liittyvän laskennallisen verosaamisen (145 miljoonaa
euroa) määrää netottaa raportointikauden verotettavaa tulosta vastaan kirjattu laskennallisen verosaamisen vähennys
(29 miljoonaa euroa). Lisäksi omaan pääomaan kirjattiin vahvistettuihin tappioihin liittyvä laskennallinen verosaaminen
pääomalainan kuluista (9,8 miljoonaa euroa).
** Muutos IAS 12 -standardissa 1.1.2023 alkaen edellyttää sekä laskennallisen verosaamisen että laskennallisen verovelan
kirjaamista vuokrasopimuksiin ja Finnairin kirjanpidossa omistettuina esitettäviin JOLCO-lainalla ja vientiluottotakauksella
rahoitettuihin lentokoneisiin liittyen silloin kun väliaikaiset erot, jotka syntyvät omaisuuserän ja velan kirjaamisesta, ovat yhtä
suuret. Vertailukausi on oikaistu vastaavasti. Muutoksella ei ole vaikutusta Finnairin konsernitaseeseen, koska laskennalliset
verosaamiset ja -velat voidaan netottaa.
Finnairin verotettava tulos vuonna 2023 kääntyi voitolliseksi ja osa vuosien 2020–2021 verotuksellisista tappioista
pystyttiin hyödyntämään. Finnairin johto seuraa jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen
todennäköisyyttä ja harkitsee arvioinnissaan sekä positiivista että negatiivista näyttöä. Perustuen IAS 12:n
mukaisiin kriteereihin ja johdon arvioihin Finnair-konsernin ennustetusta tuloksesta Finnair kirjasi tilikaudella
2023 kokonaan takaisin taseeseen 117 miljoonan euron laskennallisen verosaamisen, joka oli alaskirjattu
tilikaudella 2022. Lisäksi siltä osin kuin positiivinen näyttö puolsi, osasta vuoden 2022 tappiosta kirjattiin
laskennallista verosaamista 28 miljoonaa euroa. Johto arvioi tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä, että Finnairin
uudistetun strategian onnistunut toteuttaminen ja palautunut kannattavuus sekä johdon ennuste tulevaisuuden
verotettavasta tuloksesta antavat positiivista näyttöä yhtiön kyvystä hyödyntää käyttämättömät verotukselliset
tappiot ja muut verotuksessa vähennyskelpoiset väliaikaiset erot.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 93
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2022 aikana:
Milj. euroa 2021
Kirjattu tulos-
laskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan 2022
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot 216,6 -122,8 - 93,7
Käyttöomaisuus** 66,5 -6,1 - 60,4
Vuokrasopimukset** 279,2 - - 279,2
Johdannaisten arvostus käypään arvoon 0,9 - -0,9 -
Muut väliaikaiset erot 16,2 -3,3 4,1 16,9
Yhteensä 579,2 -132,3 3,2 450,2
Netotettu laskennallisista veroveloista -387,4 26,9 -9,1 -369,6
Laskennalliset verosaamiset taseessa 191,9 -105,4 -5,8 80,6
Milj. euroa 2021
Kirjattu tulos-
laskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan 2022
Laskennalliset verovelat
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt -16,1 2,2 -10,0 -24,0
Käyttöomaisuus** -134,0 24,7 - -109,2
Vuokrasopimukset** -236,4 0,0 - -236,4
Johdannaisten arvostus käypään arvoon -0,9 - 0,9 -
Yhteensä -387,4 26,9 -9,1 -369,6
Netotettu laskennallisista verosaamisista 387,4 -26,9 9,1 369,6
Laskennalliset verovelat taseessa - - - -
Finnair ei ole kirjannut laskennallisia verosaamisia alla olevassa taulukossa esitettyihin väliaikaisiin eroihin
liittyen.
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset:
2023 2022
Milj. euroa
Vanhene-
misvuosi
Brutto-
määrä
Vero-
vaikutus
Vanhene-
misvuosi
Brutto-
määrä
Vero-
vaikutus
Verotukselliset tappiot 2032 31,1 6,2 2030–2032 754,4 150,9
Vuokrasopimukset - - - Ei vanhene 64,1 12,8
Korkovähennysoikeuden
rajoittamisen piirissä olevat
korkokulut Ei vanhene 73,1 14,6 Ei vanhene 56,7 11,3
Johdannaisten arvostus
käypään arvoon - - - Ei vanhene 13,5 2,7
Muut väliaikaiset erot - - - Ei vanhene 5,4 1,1
Yhteensä - 104,2 20,8 - 894,1 178,8
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa
syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää, huomioiden myös Finnairilla
käytettävissään olevat verosuunnittelumenetelmät liittyen kertyneisiin poistoeroihin kirjanpidon ja verotuksen
välillä. Johdon arviointi tulevaisuudessa syntyvästä verotettavasta tuloksesta perustuu viimeisimpään
tilinpäätöksen yhteydessä laadittuun hallituksen hyväksymään ennusteeseen. Vahvistettuihin tappioihin liittyvä
lakisääteinen vanhentumisaika on 10 vuotta ja vastaavat taseeseen tällä hetkellä kirjatut laskennalliset verot
vanhenevat vuosina 2030–2032.
5.2 Riidat ja oikeudenkäynnit
Finnair raportoi vain olennaisista riidoista ja oikeudenkäynneistä, tai sellaisista joihin se ei varautunut
vakuutuksella. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 ei ollut vireillä kyseeseen tulevia riita-asioita.
5.3 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut tapahtumia, joilla olisi ollut merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 94
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
6 Emoyhtiön tilinpäätös
Finnair Oyj:n tuloslaskelma
Milj. euroa Liite 2023 2022
Liikevaihto 6.2 2 830,0 2 241,4
Liiketoiminnan muut tuotot 6.3 131,3 159,6
Liiketoiminnan tuotot yhteensä 2 961,3 2 401,0
Materiaalit ja palvelut 6.4 1 573,3 1 423,9
Henkilöstökulut 6.5 343,9 308,6
Poistot ja arvonalentumiset 6.6 10,9 13,1
Liiketoiminnan muut kulut 6.7 1 045,0 972,6
Liiketoiminnan kulut yhteensä 2 973,0 2 718,2
Liikevoitto/-tappio -11,7 -317,2
Rahoitustuotot ja -kulut 6.8 -41,6 -44,0
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -53,3 -361,1
Tilinpäätössiirrot 6.9 165,0 127,9
Tuloverot 6.10 119,7 -117,0
Tilikauden voitto/tappio 231,5 -350,2
Finnair Oyj:n tase
Milj. euroa Liite 2023 2022
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 6.11 16,5 20,8
Aineelliset hyödykkeet 6.12 81,1 84,1
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä 649,4 649,4
Osuudet omistusyhteysyrityksissä 0,0 0,0
Muut osakkeet ja osuudet 0,4 0,4
Laina- ja muut saamiset 6.14 2,4 2,5
Sijoitukset yhteensä 6.13 652,2 652,3
Laskennalliset verosaamiset 6.15 237,1 104,0
Pysyvät vastaavat yhteensä 986,9 861,1
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset 6.16 783,4 622,7
Rahoitusarvopaperit 6.17 776,8 738,6
Rahat ja pankkisaamiset 6.18 144,3 784,7
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 704,5 2 146,1
VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 691,4 3 007,2
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma 75,4 75,4
Ylikurssirahasto 24,7 24,7
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1 344,4 772,9
Vararahasto 147,7 147,7
Käyvän arvon rahasto -14,7 -9,9
Edellisten tilikausien voitto (tappio) -1 088,0 -698,7
Pääomalaina - 400,0
Tilikauden voitto (tappio) 231,5 -350,2
Oma pääoma yhteensä 6.19 721,0 361,9
Tilinpäätössiirtojen kertymä 6.20 17,0 18,2
Pakolliset varaukset 6.21 143,7 235,8
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 6.22 587,7 1 004,3
Lyhytaikainen vieras pääoma 6.23 1 222,0 1 387,0
Vieras pääoma yhteensä 1 809,6 2 391,2
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 691,4 3 007,2
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 95
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Finnair Oyj:n rahoituslaskelma
Milj. euroa 2023 2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja -53,3 -361,1
Poistot ja arvonalentumiset 10,9 13,1
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -98,0 49,6
Rahoitustuotot ja -kulut 41,6 44,0
Käyttöpääoman muutos 114,7 161,5
Maksetut korko- ja muut rahoituskulut -88,0 -76,2
Saadut korko- ja muut rahoitustuotot 52,2 13,8
Liiketoiminnan nettorahavirta -19,8 -155,4
Investointien rahavirta
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -3,6 -2,1
Luovutustulot aineellisista hyödykkeistä 0,0 0,0
Laina- ja muiden saamisten muutos -84,0 3,1
Saadut osingot 0,0 0,0
Investointien nettorahavirta -87,7 1,0
Rahoituksen rahavirta
Lainojen takaisinmaksut ja muutokset -742,9 -232,1
Osakeanti* 570,4 -
Pääomalainan nosto - 400,0
Pääomalainan takaisinmaksut* -400,0 -
Pääomalainan korot ja kulut -48,9 -
Saadut ja maksetut konserniavustukset 126,6 244,3
Rahoituksen nettorahavirta -494,8 412,2
Rahavirtojen muutos -602,3 257,9
Rahavarojen muutos
Rahavarat tilikauden alussa 1 523,4 1 265,5
Rahavirtojen muutos -602,3 257,9
Rahavarat tilikauden lopussa 921,1 1 523,4
* Suomen valtio maksoi osallistumisensa osakeantiin kuittaamalla koko merkintähinnan vastaavalla määrällä
pääomalainan pääomaa. Summa kokonaisuudessaan oli 318,6 miljoonaa euroa ja osakeannissa saadut
nettovarat olivat 251,8 miljoonaa euroa. Osakeannin toteuttamisen jälkeen Finnair maksoi Suomen valtiolle
takaisin pääomalainan loppuosan eli 81,4 miljoonaa euroa.
Finnair Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
6.1 Laadintaperiaatteet
Yleistä
Finnair Oyj on Finnair-konsernin emoyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. Finnair Oyj:n tilinpäätös on
laadittu noudattaen Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa
olevat saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Maksetut ja saadut ennakot ovat taseessa
maksupäivän kurssiin. Myyntisaamisten ja ostovelkojen arvostamisesta syntyneet kurssierot on käsitelty
liikevaihdon ja liiketoiminnan muiden kulujen oikaisuerinä. Muiden saamisten ja velkojen arvostamisesta
syntyneet kurssierot on esitetty rahoituksen kurssieroissa.
Johdannaissopimukset
Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Finnair käyttää valuutta-, korko-, osake- ja hyödykejohdannaisia
pienentämään valuuttakurssi-, korko- ja hyödykeriskejä, jotka johtuvat konsernin taseen eristä,
valuuttamääräisistä ostosopimuksista, ennakoidusta valuuttamääräisistä ostoista ja myynneistä sekä tulevista
lentopetroliostoista. Tasepositio suojataan konsernitasolla, pois lukien Finnair Aircraft Finance joka suojaa
oman positionsa. Konserniyhtiöiden yhteenlaskettu tasepositio eroaa konsernin raportoidusta tasepositiosta
sisäisten erien määrän verran. Näin ollen tasepositio ja sen suojaukset esitetään konsernin tilinpäätöksessä
liitteessä 3.5. Myös valuuttamääräistä kassavirtapositiota suojataan konsernitasolla, jotta voidaan hyötyä
netotusvaikutuksesta. Se esitetään konsernin tilinpäätöksessä liitteessä 3.5. Johdannaissopimukset arvostetaan
tilinpäätöspäivän kurssiin kirjanpitolain 5:2 a §:n mukaisesti.
Johdannaissopimukset kirjataan tekohetkellä taseeseen niiden alkuperäiseen hankintamenoon (käypä
arvo), jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon jokaisessa tilinpäätöksessä ja osavuosikatsauksessa.
Johdannaisten käyvät arvot perustuvat arvoihin, joilla instrumentti voitaisiin asiaa tuntevien, liiketoimeen
halukkaiden ja toisistaan riippumattomien osapuolten välillä ilman myyntitilanteeseen liittyvää pakkoa joko
ostaa tai myydä.
Kaikkien johdannaisten käyvät arvot lasketaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja, korkoja,
volatiliteetteja ja hyödykehintanoteerauksia. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen
nykyarvona. Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen Black-Scholes-optiohinnoittelumallia. Koron
- ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Korko-optioiden
käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja. Hyödyketermiinien
käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Hyödykeoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen
yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja.
Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa
johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Suojauslaskennan piirissä olevien
johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan yhdenmukaisesti alla olevan kohde-etuuden kanssa.
Johdannaissopimukset määritellään syntymishetkellään tulevien kassavirtojen suojauksiksi, sitovien
ostosopimusten suojauksiksi (rahavirtasuojaus tai käyvän arvon suojaus) tai johdannaisiksi, jotka eivät täytä
suojauslaskennan ehtoja tai joihin ei sovelleta suojauslaskentaa (taloudellinen suojaus). Yhtiöllä ei ole käytössä
ulkomaisen yksikön nettoinvestointien suojauksia eikä kytkettyjä johdannaisia.
Finnair dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen
taloudellisen suhteen ja suojausasteen, sekä konsernin riskinhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen
strategian. Yhtiö dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä
suojaussuhteiden tehokkuutta tarkastelemalla suojaavan instrumentin historiallista ja tulevaa kykyä kumota
suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojaussuhteessa olevien johdannaisten arvot
esitetään taseen lyhytaikaisissa varoissa ja -veloissa.
Finnair soveltaa IFRS-suojauslaskennan periaatteita tulevien kassavirtojen suojauksessa (rahavirtasuojaus).
Tätä periaatetta sovelletaan valuuttamääräisten myyntien ja ostojen valuuttariskiin, polttoaineiden hintariskiin
sekä sähkön hintariskiin.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 96
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos
kirjataan suoraan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon niiltä osin kun suojauslaskennan soveltamisen
edellytykset ovat täyttyneet. Käyvän arvon rahastoon kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä
kaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu instrumentti erääntyy
tai myydään, tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio
jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää
odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan kuitenkin välittömästi tuloslaskelmaan.
Rahoitusvarat ja -velat
Finnairin rahoitusvarat jaotellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon tai käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat. Luokittelu tapahtuu liiketoimintamallin tavoitteen sekä sijoitusten
sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen
ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon nimellisarvoon.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat
ja -velat esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa. Rahoitusvaroina olevat velkakirjasijoitukset
kuten yritystodistukset ja talletukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mutta vain silloin kun
liiketoimintamallin tavoitteena on pitää nämä sijoitukset ja kerätä kaikki sopimukseen perustuvat rahavirrat
ja kun instrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät myyntisaamisia, siirtosaamisia ja
lentokonevuokrien takuutalletuksia. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten luonteesta johtuen
niiden kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen
tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt
merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Yhtiön luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu myyntisaamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa
oleviin luottotappioihin IFRS 9-standardin mukaisesti. Finnair on päättänyt soveltaa myyntisaamisten
luottoriskin kirjaamiseen yksinkertaistettua varausmatriisia, koska myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää
rahoituskomponenttia. Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-
osuus perustuu historiallisten tappioiden määriin. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot
lasketaan kertomalla maksattomien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappio-
osuudella jokaisessa ikääntymisluokassa. Odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset kirjataan
tulosvaikutteisesti. Arvonalentumismallilla ei ole vaikutusta muihin rahoitusvaroihin, kuten velkakirjasijoitukset ja
rahamarkkinarahastoihin, sillä ne arvostetaan IFRS 9:n mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jolloin odotetut
luottotappiot on jo otettu huomioon. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta,
Finnair suorittaa seurantaa aktiivisesti ja kirjaa kriteerien toteutuessa arvonalentumista tulosvaikutteisesti.
Pysyvät vastaavat ja poistot
• Rakennukset 10–50 vuodessa hankintahetkestä 10 %:n jäännösarvoon.
• Muut aineelliset hyödykkeet 3–15 vuodessa.
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tietokoneohjelmiin liittyviä merkittäviä kehittämishankkeita lukuun ottamatta tutkimus- ja kehittämismenot
kirjataan pääsääntöisesti kuluksi. Lentokoneiden, järjestelmien ja liikennöinnin teknologian tutkimus- sekä
kehittämistyö suoritetaan pääosin valmistajien toimesta.
Leasing
Lentokaluston leasingmaksut ovat merkittäviä. Vuosittaiset leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.
Sopimusten mukaiset tulevina vuosina erääntyvät lentokaluston leasingmaksut on esitetty taseen ulkopuolisina
erinä liitetiedoissa.
Tilinpäätössiirrot
Tilinpäätöksissä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus, poistoero, esitetään taseen
erässä tilinpäätössiirtojen kertymä ja sen muutos tuloslaskelmassa erässä tilinpäätössiirrot. Tilinpäätössiirrot
sisältävät myös annetut ja saadut konserniavustukset.
Tuloverot
Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella lasketut verot,
aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos.
Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille eroille käyttäen
tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka
kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Eläkejärjestelyt
Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty pääosin Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa
ja lisäeläketurva Finnairin eläkesäätiössä ja osittain kotimaisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkesäätiö on
lisäeläketurvan osalta suljettu vuonna 1992 lukuun ottamatta liikennelentäjiä. Finnairin eläkesäätiön eläkevastuu
on katettu lisäeläketurvan osalta täysin. Eläkevastuita koskevia tietoja on esitetty liitetiedoissa.
Pakolliset varaukset
Taseen pakollisissa varauksissa ja tuloslaskelman kuluissa esitetään vastaisuudessa toteutuvia
sopimusperusteisia tai muuten sitovia velvoitteita, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden rahallinen
arvo voidaan kohtuullisesti arvioida.
Yhtiöllä on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet ja moottorit tietyssä huoltotasossa. Näiden
huoltovelvoitteiden täyttämiseksi yhtiö on kirjannut varauksia perustuen huoltojakson lennettyihin tunteihin.
6.2 Liikevaihto liiketoiminta-alueittain
Milj. euroa 2023 2022
Liikevaihto toimialoittain
2 830,0 2 241,4
Matkustajatuotot 2 511,9 1 786,0
Lisäpalvelut 126,4 103,0
Rahti 191,8 352,4
Liikevaihdon jakautuma markkina-alueittain lentoreittien perusteella, % liikevaihdosta
Suomi 6 % 6 %
Eurooppa 42 % 45 %
Lähi-itä 7 % 2 %
Aasia 33 % 30 %
Pohjois-Amerikka 9 % 15 %
Kohdistamaton 2 % 3 %
Yhteensä 100 % 100 %
Vuoden 2023 alusta alkaen Finnair on erottanut omaksi liikennealueekseen Lähi-idän, jonka luvut raportoitiin
vielä vuoden 2022 aikana Euroopan-luvuissa. Vertailukauden liikennelukuja on oikaistu vastaavasti.
6.3 Liiketoiminnan muut tuotot
Milj. euroa 2023 2022
Lentokoneiden vuokratuotot 81,0 105,4
Muut vuokratuotot 24,4 22,0
Muut tuotot 25,9 32,1
Yhteensä 131,3 159,6
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 97
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
6.4 Materiaalit ja palvelut
Milj. euroa 2023 2022
Aineet ja tarvikkeet
Maaselvitys- ja cateringkulut 280,1 220,8
Polttoainekulut 899,6 836,0
Lentokaluston huoltokulut 275,0 266,3
Tietohallintokulut 17,2 14,2
Muut erät 101,4 86,7
Yhteensä 1 573,3 1 423,9
6.5 Henkilöstökulut
Milj. euroa 2023 2022
Palkat ja palkkiot 280,8 236,3
Eläkekulut 50,8 45,9
Muut henkilösivukulut 12,2 26,4
Yhteensä 343,9 308,6
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa 2,1 1,2
Hallitus 0,4 0,4
Henkilöstö keskimäärin 3 801 3 979
6.6 Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset
Milj. euroa 2023 2022
Muista pitkävaikutteisista menoista 6,3 8,5
Rakennuksista 1,2 1,2
Muusta kalustosta 3,4 3,3
Yhteensä 10,9 13,1
6.7 Liiketoiminnan muut kulut
Milj. euroa 2023 2022
Lentokaluston leasingmaksut 431,4 407,9
Lentokapasiteetin muut vuokrat 106,7 102,4
Toimitila- ja muut vuokrat 46,3 34,1
Liikennöimismaksut 233,8 206,5
Myynti- ja markkinointikulut 111,3 95,6
Muut kulut 115,4 126,2
Yhteensä 1 045,0 972,6
Tilintarkastuspalkkiot
Milj. euroa 2023 2022
Tilintarkastusyhteisö KPMG KPMG
Tilintarkastuspalkkiot 0,4 0,3
Veroneuvonta - 0,0
Muut palkkiot 0,2 0,2
Yhteensä 0,7 0,5
6.8 Rahoitustuotot ja -kulut
Milj. euroa 2023 2022
Osinkotuotot
Muilta 0,0 0,0
Yhteensä 0,0 0,0
Korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 16,3 8,9
Muilta
Nettotuotot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä varoista 36,3 3,7
Muut korkotuotot 16,4 2,7
Yhteensä 69,0 15,3
Korkokulut
Saman konsernin yrityksille -6,5 -
Muille -57,5 -54,8
Yhteensä -64,0 -54,8
Muut rahoitustuotot
Muut rahoitustuotot 3,3 -
Yhteensä 3,3 -
Muut rahoituskulut
Osakkeiden uudelleenarvostus - 4,1
Muut rahoituskulut -32,3 -28,1
Yhteensä -32,3 -23,9
Kurssierot -17,6 19,5
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -41,6 -44,0
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 98
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
6.9 Tilinpäätössiirrot
Milj. euroa 2023 2022
Poistoeron muutos 1,2 1,2
Saadut konserniavustukset 163,8 126,6
Yhteensä 165,0 127,9
Tilikaudella 2023 saaduista konserniavustuksista 121,9 miljoonaa euroa liittyi Finnair Aircraft Finance Oy:ltä,
18,6 miljoonaa euroa Oy Aurinkomatkat – Suntours Lth Ab:ltä, 9,2 miljoonaa euroa Finnair Kitchen Oy:ltä, 8,8
miljoonaa euroa Finnair Technical Services Oy:ltä, 2,9 miljoonaa euroa Finnair Cargo Oy:ltä, 1,7 miljoonaa euroa
Amadeus Finland Oy:ltä, 0,4 miljoonaa euroa Finnair Engine Services Oy:ltä, 0,2 miljoonaa euroa Northport
Oy:ltä ja 0,1 miljoonaa euroa FTS Financial Services Oy:ltä saatuihin konserniavustuksiin.
6.10 Tuloverot
Milj. euroa 2023 2022
Tilikauden verot -17,0 -
Laskennallisten verojen muutos 136,8 -117,0
Yhteensä 119,7 -117,0
6.11 Aineettomat hyödykkeet
Milj. euroa 2023 2022
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1. 79,1 84,9
Lisäykset 2,0 2,2
Vähennykset -9,2 -7,9
Hankintameno 31.12. 71,9 79,1
Kertyneet poistot 1.1. -58,4 -57,7
Vähennykset 9,2 7,8
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset -6,2 -8,4
Kertyneet poistot 31.12. -55,4 -58,4
Kirjanpitoarvo 31.12. 16,5 20,8
Aineettomat hyödykkeet 31.12. 16,5 20,8
6.12 Aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet 31.12.2023
Milj. euroa Maa-alueet Rakennukset
Muu
kalusto Ennakot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023 0,7 54,2 60,2 0,3 115,4
Lisäykset - - 1,1 0,8 1,8
Vähennykset - - -0,4 -0,2 -0,6
Hankintameno 31.12.2023 0,7 54,2 60,8 0,9 116,6
Kertyneet poistot 1.1.2023 - -7,9 -23,5 - -31,4
Vähennykset - - 0,3 - 0,3
Tilikauden poistot ja
arvonalentumiset - -1,2 -3,3 - -4,5
Kertyneet poistot 31.12.2023 - -9,1 -26,4 - -35,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 0,7 45,1 34,3 0,9 81,1
Koneiden ja laitteiden osuus pysyvien
vastaavien kirjanpitoarvosta
31.12.2023 40,7 %
Aineelliset hyödykkeet 31.12.2022
Milj. euroa Maa-alueet Rakennukset
Muu
kalusto Ennakot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022 0,7 54,2 59,9 0,8 115,6
Lisäykset - - 0,3 0,3 0,7
Vähennykset - - -0,1 -0,8 -0,9
Hankintameno 31.12.2022 0,7 54,2 60,2 0,3 115,4
Kertyneet poistot 1.1.2022 - -6,7 -20,2 - -26,9
Vähennykset - - 0,1 - 0,1
Tilikauden poistot ja
arvonalentumiset - -1,2 -3,3 - -4,6
Kertyneet poistot 31.12.2022 - -7,9 -23,5 - -31,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 0,7 46,3 36,7 0,3 84,1
Koneiden ja laitteiden osuus pysyvien
vastaavien kirjanpitoarvosta
31.12.2022 41,4 %
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 99
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
6.13 Sijoitukset
Milj. euroa 2023 2022
Konserniyritykset
Hankintameno 1.1. 649,4 653,6
Osakkeiden uudelleenarvostus - -4,1
Kirjanpitoarvo 31.12. 649,4 649,4
Osakkuus- ja yhteisyritykset
Hankintameno 1.1. 0,0 0,0
Kirjanpitoarvo 31.12. 0,0 0,0
Osuudet muissa yrityksissä
Hankintameno 1.1. 0,4 0,4
Lisäykset -0,0 0,0
Kirjanpitoarvo 31.12. 0,4 0,4
Osakkuus- ja yhteisyritykset
Emoyhtiön
omistus-%
Nordic Regional Airlines AB, Ruotsi 40,00
Konserniyritykset
Emoyhtiön
omistus-%
Emoyhtiön
omistus-%
Finnair Cargo Oy, Suomi 100,00 Kiinteistö Oy Lentokonehuolto, Suomi 100,00
Finnair Aircraft Finance Oy, Suomi 100,00 Amadeus Finland Oy, Suomi 95,00
Northport Oy, Suomi 100,00
Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab,
Suomi 100,00
Finnair Technical Services Oy, Suomi 100,00 FTS Financial Services Oy, Suomi 100,00
Finnair Engine Services Oy, Suomi 100,00 Finnair Business Services OÜ, Viro 100,00
Finnair Kitchen Oy, Suomi 100,00
6.14 Pitkäaikaiset laina- ja muut saamiset
Milj. euroa 2023 2022
Muilta yrityksiltä 2,4 2,5
Yhteensä 2,4 2,5
6.15 Laskennalliset verosaamiset
Milj. euroa 2023 2022
Laskennalliset verosaamiset 1.1. 104,0 220,0
Tilikauden tuloksesta -17,0 -
Jaksotuseroista 4,6 -
Johdannaisten arvostuksesta käypään arvoon 3,7 0,9
Edellisillä kausilla kirjattujen verojen oikaisut 141,9 -117,0
Laskennalliset verosaamiset 31.12. 237,1 104,0
Finnair Oyj:n verotettava tulos vuonna 2023 kääntyi voitolliseksi ja osa vuosien 2020–2021 verotuksellisista
tappioista pystyttiin hyödyntämään. Finnairin johto seuraa jatkuvasti laskennallisten verosaamisten
hyödyntämisen todennäköisyyttä ja harkitsee arvioinnissaan sekä positiivista että negatiivista näyttöä. Finnair
kirjasi tilikaudella 2023 kokonaan takaisin taseeseen 117,0 miljoonan euron laskennallisen verosaamisen, joka
oli alaskirjattu tilikaudella 2022. Lisäksi siltä osin kuin positiivinen näyttö puolsi, osasta vuoden 2022 tappiosta
kirjattiin laskennallista verosaamista 26,0 miljoonaa euroa. Johto arvioi tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä,
että Finnairin uudistetun strategian onnistunut toteuttaminen ja palautunut kannattavuus sekä johdon ennuste
tulevaisuuden verotettavasta tuloksesta antavat positiivista näyttöä yhtiön kyvystä hyödyntää käyttämättömät
verotukselliset tappiot ja muut verotuksessa vähennyskelpoiset väliaikaiset erot.
Finnair Oyj ei ole kirjannut 7,8 miljoonan euron laskennallista verosaamista 38,9 miljoonan euron osuudesta
vahvistettua tilikauden 2022 verotuksellista tappiota, joka vanhenee vuonna 2032. Lisäksi on jätetty kirjaamatta
13,4 miljoonan euron laskennallinen verosaaminen liittyen korkovähennysoikeuden rajoittamisen piirissä oleviin
67,1 miljoonan euron korkokuluihin, joilla ei ole vanhenemisaikaa.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 100
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
6.16 Lyhytaikaiset saamiset
Milj. euroa 2023 2022
Lyhytaikaiset saamiset konserniyrityksiltä
Myyntisaamiset 22,4 18,4
Konserniavustus 163,8 126,6
Siirtosaamiset 2,7 2,8
Muut saamiset 334,6 245,6
Yhteensä 523,5 393,4
Lyhytaikaiset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
Myyntisaamiset - 0,0
Siirtosaamiset 6,7 6,5
Yhteensä 6,7 6,5
Lyhytaikaiset saamiset muilta
Myyntisaamiset 91,0 85,8
Siirtosaamiset 84,6 62,9
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset 11,5 9,6
Muut saamiset 66,1 64,6
Yhteensä 253,2 222,9
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 783,4 622,7
Siirtosaamiset
2023 2022
Konserniavustukset 163,8 126,6
Myynnin jaksotukset 55,8 41,4
Työsuhde-etuuksiin liityvät saatavat ja ennakkomaksut 2,2 0,9
Muut ennakomaksut 36,0 29,9
Yhteensä 257,8 198,8
6.17 Rahoitusarvopaperit
Milj. euroa 2023 2022
Lyhytaikaiset sijoitukset käypään arvoon 776,8 738,6
6.18 Rahat ja pankkisaamiset
Milj. euroa 2023 2022
Konsernin pankkitileillä olevat varat ja alle kolmen kuukauden talletukset 144,3 784,7
6.19 Oma pääoma
Milj. euroa
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Vara-
rahasto
Käyvän
arvon
rahasto
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Kerty-
neet
voitto-
varat
Pää-
oma-
laina
Oma
pääoma
yhteensä
Kirjanpitoarvo
1.1.2023 75,4 24,7 147,7 -9,9 772,9 -1 048,9 400,0 361,9
Suojausinstrument-
tien käyvän arvon
muutos - - - -4,8 - - - -4,8
Osakeanti - - - - 570,4 - - 570,4
Osakeperusteiset
maksut - - - - 1,1 - - 1,1
Pääomalainan
takaisinmaksut - - - - - - -400,0 -400,0
Pääomalainan
korot ja kulut - - - - - -39,1 - -39,1
Tilikauden tulos - - - - - 231,5 - 231,5
Oma pääoma
31.12.2023 75,4 24,7 147,7 -14,7 1 344,4 -856,5 0,0 721,0
Milj. euroa
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Vara-
rahasto
Käyvän
arvon
rahasto
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Kerty-
neet
voitto-
varat
Pää-
oma-
laina
Oma
pääoma
yhteensä
Kirjanpitoarvo
1.1.2022 75,4 24,7 147,7 3,7 772,4 -698,7 - 77,4
Suojausinstrument-
tien käyvän arvon
muutos - - - -13,6 - - - -13,6
Osakeperusteiset
maksut - - - - 0,6 - - 0,6
Pääomalainan
nosto - - - - - - 400,0 400,0
Tilikauden tulos - - - - - -350,2 - -350,2
Oma pääoma
31.12.2022 75,4 24,7 147,7 -9,9 772,9 -1 048,9 400,0 361,9
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 101
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Jakokelpoiset varat
Milj. euroa 2023 2022
Käyvän arvon rahasto -14,7 -9,9
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1 344,4 772,9
Edellisten tilikausien voitto -1 088,0 -698,7
Saatu kustannustuki - -6,0
Tilikauden voitto/tappio 231,5 -350,2
Yhteensä 473,1 -291,9
Vuoden 2023 kolmannen kvartaalin aikana Finnair järjesti merkintäoikeusannin vahvistaakseen taloudellista
asemaansa. Merkintäetuoikeusannin tavoitteena oli pienentää Finnairin rahoituskustannuksia, tukea kestävään
kannattavaan kasvuun tähtäävän strategian toteuttamista ja varmistaa yhtiön kyky toteuttaa investointeja
tulevaisuudessa. Merkintäetuoikeusannilla Finnair myös pyrki palauttamaan yhtiön varojenjakokyvyn.
Merkintäoikeusannin lopullisen tuloksen mukaan osakeannissa merkittiin yhteensä 19 038 769 224 uutta
osaketta, joka vastaa noin 100,14 prosenttia tarjoituista osakkeista, ja siten osakeanti oli ylimerkitty. Yhteensä
18 102 803 535 tarjottavaa osaketta merkittiin käyttäen merkintäoikeuksia. Jäljelle jääneet 909 609 534
tarjottavaa osaketta, jotka merkittiin ilman merkintäoikeuksia, on allokoitu osakeannin ehtojen mukaisesti
toissijaisessa merkinnässä. Merkintähinta oli 0,03 euroa tarjottavalta osakkeelta. Osakeannin bruttovarat olivat
noin 570,4 miljoonaa euroa, ja nettovarat olivat noin 558,2 miljoonaa euroa. Brutto- ja nettovaroihin sisältyy
Suomen valtion 318,6 miljoonan euron suhteellinen merkintäosuus, jonka Suomen valtio maksoi kuittaamalla
vastaavan määrän Suomen valtion Finnairille myöntämästä pääomalainasta osakeannin ehtojen mukaisesti.
Osakkeisiin ja osinkoon liittyvät tiedot ovat konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.9.
6.20 Tilinpäätössiirtojen kertymä
Milj. euroa 2023 2022
Kertynyt poistoero 1.1. 18,2 19,5
Poistoeron muutos -1,2 -1,2
Kertynyt poistoero 31.12. 17,0 18,2
Tilinpäätössiirrot yhteensä 17,0 18,2
6.21 Pakolliset varaukset
Milj. euroa 2023 2022
Varaukset 1.1. 235,8 182,4
Uudet varaukset 58,5 67,0
Varausten purku -143,5 -22,5
Kurssierot -7,1 8,8
Varaukset 31.12. 143,7 235,8
Joista pitkäaikaista 113,9 164,3
Joista lyhytaikaista 29,8 71,5
Yhteensä 143,7 235,8
Pakolliset varaukset sisältävät pääosin lentokoneiden huoltovarauksia. Lentokaluston pitkäaikaisen
huoltovarauksen odotetaan purkautuvan vuoteen 2035 mennessä.
6.22 Pitkäaikainen vieras pääoma
Milj. euroa 2023 2022
Lainat rahoituslaitoksilta 200,0 400,0
Joukkovelkakirjalainat 382,5 400,0
Hybridilaina - 200,0
Muut velat 5,2 4,3
Yhteensä 587,7 1 004,3
Korollisten velkojen erääntymisajat
1–5 vuotta 582,5 800,0
Myöhemmin - 200,0
Yhteensä 582,5 1 000,0
6.23 Lyhytaikainen vieras pääoma
Milj. euroa 2023 2022
Lyhytaikaiset velat konserniyrityksille
Ostovelat 114,8 51,1
Siirtovelat 18,3 13,8
Konsernipankkitilivelat 166,3 371,7
Yhteensä 299,4 436,6
Lyhytaikaiset velat osakkuus- ja yhteisyrityksille
Ostovelat 0,3 0,1
Siirtovelat 1,0 1,0
Yhteensä 1,3 1,1
Lyhytaikaiset velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta 80,0 200,0
Ostovelat 91,8 79,7
Siirtovelat 739,4 661,5
Muut velat 10,0 8,2
Yhteensä 921,2 949,3
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 1 222,0 1 387,0
Siirtovelat
Ennakkoon saadut lentolipputulot 394,5 356,2
Lentopolttoaineet ja liikennöimismaksut 50,4 50,9
Lomapalkkavelka 60,9 56,0
Muut työsuhde-etuuksista aiheutuvat velat 29,8 34,2
Kanta-asiakasohjelma Finnair Plus 67,0 51,5
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat 32,9 21,5
Jaksotetut muut ostolaskut 94,7 78,0
Muut erät 28,5 27,9
Yhteensä 758,7 676,2
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 102
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
6.24 Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
Milj. euroa 2023 2022
Takaukset ja vastuusitoumukset
Konserniyritysten puolesta 51,5 52,5
Yhteensä 51,5 52,5
Lentokoneiden vuokrasopimuksista maksettavat määrät
Seuraavan vuoden aikana 412,9 379,9
1–5 vuoden kuluessa 1 169,5 1 117,7
Myöhemmin 527,9 517,7
Yhteensä 2 110,3 2 015,3
Emoyhtiö on vuokrannut lentokaluston 100 %:sesti omistamaltaan tytäryhtiöltä.
Muista vuokrasopimuksista maksettavat määrät
Seuraavan vuoden aikana 16,2 26,3
1–5 vuoden kuluessa 86,9 65,0
Myöhemmin 174,5 158,7
Yhteensä 277,6 250,0
Eläkevastuut
Eläkesäätiön kokonaisvastuu 301,4 321,3
Lisäetuusosuutta katettu -301,4 -321,3
Yhteensä - -
Pääomalaina
Pääomalainalle kertyneet korot - 9,1
Pääomalainalle kertyneet muut kulut - 6,9
Yhteensä - 16,0
Finnair on 22.6.2022 nostanut 290 miljoonaa euroa hybridilainaa, joka konvertoitiin pääomalainaksi 30.6.2022
valtioneuvoston päätöksellä. Jäljellä oleva 110 miljoonan euron nostettiin 2.9.2022. Finnair nosti tämän 400
miljoonan euron pääomalainan kokonaisuudessaan vuoden 2022 aikana. Nostettu pääomalaina kirjattiin
konsernin emoyhtiön omaan pääomaan omana eränään.
Marraskuun 2023 aikana Finnairin toteuttamassa noin 558 miljoonan euron merkintäoikeusannissa Suomen
valtio merkitsi uusia osakkeita täysimääräisesti sille allokoitujen merkintäoikeuksien perusteella. Suomen valtio
maksoi osakkeiden merkinnän kuittaamalla merkintähinnan vastaavalla määrällä eli 318,6 miljoonalla eurolla
pääomalainan pääomaa. Finnair maksoi 24.11.2023 Suomen valtiolle takaisin pääomalainan loppuosan eli 81,4
miljoonaa euroa. Lisäksi Finnair maksoi valtiolle pääomalainaan liittyvät korot ja muut maksut eli yhteensä 48,9
miljoonaa euroa.
6.25 Johdannaissopimukset
2023 2022
Milj. euroa
Nimellis-
arvo
Positiiviset
käyvät
arvot
Negatiiviset
käyvät
arvot
Käypä
netto-
arvo
Nimellis-
arvo
Positiiviset
käyvät
arvot
Negatiiviset
käyvät
arvot
Käypä
netto-
arvo
Valuuttajohdannaiset
Polttoaineen valuuttasuojaus
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, termiinit 389,7 2,0 -5,5 -3,5 284,7 0,1 -7,4 -7,3
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, ostetut optiot 53,3 0,0 - 0,0 - - - -
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, myydyt optiot 48,9 - -0,6 -0,6 - - - -
Suojauslaskennassa olevat
erät yhteensä 491,8 2,0 -6,1 -4,1 284,7 0,1 -7,4 -7,3
Valuuttajohdannaiset
yhteensä 491,8 2,0 -6,1 -4,1 284,7 0,1 -7,4 -7,3
Hyödykejohdannaiset
Lentopetrolitermiinit, tonnia 422 000 5,3 -14,9 -9,6 209 000 3,4 -6,0 -2,5
Ostetut lentopetrolioptiot,
tonnia 255 000 2,6 - 2,6 149 000 4,9 -0,2 4,8
Myydyt lentopetrolioptiot,
tonnia 255 000 - -12,0 -12,0 149 000 0,2 -7,9 -7,8
Suojauslaskennassa olevat
erät yhteensä 7,9 -26,8 -18,9 8,6 -14,1 -5,6
Lentopetrolitermiinit, tonnia
Ostetut lentopetrolioptiot,
tonnia 187 000 1,6 - 1,6 149 000 0,9 - 0,9
Suojauslaskennan
ulkopuoliset erät yhteensä 187 000 1,6 - 1,6 149 000 0,9 - 0,9
Hyödykejohdannaiset
yhteensä 9,5 -26,8 -17,4 9,5 -14,1 -4,6
Johdannaiset yhteensä* 11,5 -32,9 -21,4 9,6 -21,5 -12,0
* Suojausinstrumenttien positiivinen (negatiivinen) käypä arvo 31.12.2023 esitetään taseessa lyhytaikaisissa varoissa
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset -erässä (lyhytaikaisissa veloissa Johdannaissopimuksiin perustuvat velat -erässä).
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 103
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
6.26 Käypään arvoon arvostettavat varat ja velat
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista
Käyvät arvot raportointikauden lopussa
Milj. euroa 2023 Taso 1 Taso 2
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat
Kaupankäyntiarvopaperit 776,8 723,4 53,4
Johdannaiset
Valuuttajohdannaiset 2,0 - 2,0
- joista rahavirran suojauslaskennassa 2,0 - 2,0
Hyödykejohdannaiset 9,5 - 9,5
- joista rahavirran suojauslaskennassa 7,9 - 7,9
Yhteensä 788,3 723,4 64,9
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat
Johdannaiset
Valuuttajohdannaiset 6,1 - 6,1
- joista rahavirran suojauslaskennassa 6,1 - 6,1
Hyödykejohdannaiset 26,8 - 26,8
- joista rahavirran suojauslaskennassa 26,8 - 26,8
Yhteensä 32,9 - 32,9
6.27 Lentotoiminnan polttoaineiden hintariski
Nimellismäärän ajoitus ja suojattu hinta
Erääntymisaika
31.12.2023
Suojattu hinta
$/tonni
Nimellismäärä
(tonnit)
Vuoden
aikana 1–2 vuotta
Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin
mukaan laskettu polttoainekulutus 892,1 655 264 626 264 29 000
Cargoes FOB Singapore-indeksin mukaan
laskettu polttoainekulutus 918,3 21 736 21 736 -
Valuuttariski
Erääntymisaika
Nimellismäärän ajoitus
Milj. euroa
31.12.2023
Suojaus instrumenttien
painotettu keski kurssi
suhteessa euroon
Nimellismäärä
(brutto) Vuoden aikana
USD 1,1 422,1 422,1
JPY 152,1 69,8 69,8
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset on otettu mukaan nimellismäärän laskelmaan.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 104
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen esitys osingonjaosta
Finnair Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2023 olivat 473 123 719,36 euroa, josta tilikauden 2023 tulos on
231 458 763,52 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2023 perusteella osinkoa ei
jaeta ja tilikauden tulos jätetään omaan pääomaan.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus
Helsingissä 13. päivänä helmikuuta 2024
Finnair Oyj:n hallitus
Sanna Suvanto-Harsaae Tiina Alahuhta-Kasko Montie Brewer
Jukka Erlund Hannele Jakosuo-Jansson Henrik Kjellberg
Simon Large Minna Pajumaa
Jaakko Schildt
Finnair Oyj:n väliaikainen toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 13. päivänä helmikuuta 2024
KPMG Oy Ab
Tilintarkastusyhteisö
Kirsi Jantunen
KHT
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 105
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Finnair Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Finnair Oyj:n (y-tunnus 0108023-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös
sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista,
rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva
informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
— konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien
mukaisesti,
— tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää
lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme
ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia,
emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja.
Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.3.3.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty
perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden
määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen
kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai
yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin.
Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme
olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa
lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c
alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen
kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on
sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Tilintarkastuksen kannalta
keskeiset seikat
Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin
tilintarkastuksessa
Rahoitusasema ja rahoitusjärjestelyt
(Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetiedot 3.3 ja 3.5)
Tilikauden päättyessä konsernin rahavarat olivat 708
milj. euroa ja korolliset velat 2 026 milj. euroa, joista 284
milj. euroa erääntyy vuoden 2024 aikana. Oma pääoma
oli 577 milj. euroa.
Vahvistaakseen tasettaan Finnair toteutti tilikauden
aikana edelleen useita rahoitusjärjestelyitä sisältäen
mm. osakeannin, pääomalainan konvertoinnin ja
takaisinmaksun, hybridi- ja eläkelainan takaisinmaksuja
sekä useita lentokonelaivastoon liittyviä järjestelyitä.
Rahoitusasema ja rahoitusjärjestelyt ovat
tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen
rahoitusjärjestelyiden merkittävästä vaikutuksesta
konsernin rahoitusasemaan ja rahavirtoihin sekä näistä
konsernitilinpäätöksessä annettavaan kuvaan.
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n IFRS
asiantuntijoita arvioidessamme rahoitusjärjestelyiden
ehtoja, luokittelua ja kirjauskäytäntöjä suhteessa
konsernin laadintaperiaatteisiin ja sovellettavaan
tilinpäätösnormistoon.
Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt yksittäisten
rahoitustapahtumien kirjanpitokäsittelyn arviointia sekä
oman pääoman muutosten vertaamista osakeannin
ehtoihin ja siitä saatuihin varoihin.
Olemme myös täsmäyttäneet rahoituserien
tilinpäätöshetken tasearvoja ulkopuolisiin vahvistuksiin.
Lisäksi arvioimme rahoitusjärjestelyistä ja
rahoitusasemasta annettujen tietojen asianmukaisuutta
tilinpäätöksessä.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 106
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastuksen kannalta
keskeiset seikat
Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin
tilintarkastuksessa
Laivaston arvostus
(Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 2)
Laivastoon sisältyvien omistettujen lentokoneiden ja
käyttöoikeuskoneiden tasearvo oli 1 828 milj. euroa
muodostaen 49 % konsernitaseesta. Finnair osti
tilikaudella yhdeksän aiemmin vuokraamaansa
kapearunkokonetta. Lentokonelaivaston poistot
tilikaudella olivat 296 milj. euroa.
Lentokoneiden komponenttien arvioidun käyttöiän
ja jäännösarvon, lentokoneiden arvonalentumisen ja
ostositoumuksiin mahdollisesti sisältyvien tappiollisten
sopimusten olemassaolon arviointi edellyttää
huomattavaa johdon harkintaa.
Laivaston arvostus on tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka tasearvojen merkittävyydestä ja
tulevaisuuden kassavirtojen ennustamiseen liittyvästä
johdon harkinnasta johtuen.
Arvioimme omistettujen ja vuokrattujen lentokoneiden
taloudellista vaikutusaikaa, komponentteja ja
jäännösarvoja koskevien oletusten kohtuullisuutta
ja vertasimme näitä oletuksia lentokoneiden
kirjanpitoarvoihin ja niihin liittyviin poistoihin
tuloslaskelmassa.
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n
arvonmääritysasiantuntijoita, jotka ovat arvioineet
laskelmissa käytetyn mallin asianmukaisuutta ja
testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta. Olemme
haastaneet käytettyjä oletuksia, arvioineet niiden
kohtuullisuutta ja verranneet oletuksia toimialan ulkoisiin
markkinatietoihin, emoyhtiön hallituksen hyväksymään
budjettiin ja omiin näkemyksiimme.
Olemme myös arvioineet laivaston arvostuksesta
esitettyjen liitetietojen asianmukaisuutta.
Verotuksellisiin tappioihin liittyvien laskennallisten verosaamisten arvostus
(Konsernitilinpäätöksen liitetieto 5.1)
Pitkittyneen COVID-19 pandemian ja Ukrainan sodan
seurauksena konsernin verotukselliset tappiot ovat
yhteensä 1,3 miljardia euroa vuosilta 2020-2022.
Tilikaudella 2023 Finnair kirjasi taseeseen 126 milj.
euroa vahvistettuihin tappioihin liittyviä verosaamisia.
Taseeseen sisältyvän laskennallisen verosaamisen
kokonaismäärä tappioista on 220 milj. euroa.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään
asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää
tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.
Laskennallisen verosaamisen arvostus perustuu ennen
niiden vanhentumista kertyviin johdon arvioimiin
verotettaviin tuloihin.
Verotettavista tuloista laadittuihin ennusteisiin
liittyvästä johdon harkinnasta ja tasearvojen
merkittävyydestä johtuen verotuksellisista tappioista
kirjattujen laskennallisten verosaamisten arvostus on
tilintarkastuksessa keskeinen seikka.
Olemme arvioineet tulevaisuudessa käytettävien
verotuksellisten tappioiden tunnistamisessa sovelletun
menetelmän asianmukaisuutta. Verotuksellisista
tappioista kirjattavien laskennallisten verosaamisten
arvon määrittämiseksi olemme arvioineet yhtiön
ennustamisprosessia ja verranneet ennusteita edellisten
vuosien toteumiin.
Arvioimme ennusteissa käytettyjen keskeisten oletusten
asianmukaisuutta ja vertasimme niitä pitkäaikaisten
omaisuuserien arvonalentumistestauksessa käytettyihin
oletuksiin.
Olemme haastaneet tulevaisuudessa kertyvien
verotettavien tulojen todennäköisyyttä, ajoittumista ja
määrää ottaen huomioon positiivisen ja negatiivisen
näytön merkityksen kokonaisarvioon sekä tarkastelleet
näytön vakuuttavuutta.
Lisäksi olemme arvioineet laskennallisia verosaamisia
koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.
Tilintarkastuksen kannalta
keskeiset seikat
Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin
tilintarkastuksessa
Ennakkoon saadut matkustajatuotot
(Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 1.2.4)
Matkustajatuottoihin liittyvän velan tasearvo oli 507 milj.
euroa. Lentolipuista saadut ennakkomaksut esitetään
konsernitaseessa velkana, kunnes lento on lennetty ja
myynti kirjataan liikevaihdoksi. Käyttämättä jääneiden
lentolippujen tuloutus perustuu asiakaskäyttäytymisen
mukaiseen odotusarvoon lopullisesti käyttämättä
jäävistä lipuista. Kanta-asiakasohjelmaan kertyneet
pisteet arvostetaan käypään arvoon ja kirjataan
liikevaihdon vähennykseksi ja velaksi pisteitä
kerryttävän tapahtuman tuloutushetkellä tai pisteiden
vanhentuessa.
Suuri määrä tapahtumia kulkee useiden
tietojärjestelmien kautta myyntipäivästä liikevaihdon
tuloutushetkeen asti. Kirjausprosessin monimutkaisuus
lisää virheriskiä liikevaihdon määrän ja tuloutushetken
määrittämisessä.
Myyntitapahtumien suuresta määrästä ja
myyntituottojen tuloutukseen liittyvästä manuaalisesta
oikaisusta johtuen ennakkoon saadut matkustajatuotot
on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Muodostimme käsityksen matkustajatuottojen
kirjaamisprosessista. Käytimme data-analyysityökaluja
tulovirtojen ja tuloutukseen liittyvien riskien
tunnistamiseen kohdistaaksemme tarkastuksemme
keskeisimpiin riskeihin. Lisäksi käytimme data-analyysejä
testatessamme ennakkoon saatuja lentolipputuloja.
Arvioimme matkustajatuottojen jaksotukseen liittyviä
kontrolleja ja testasimme niiden tehokkuutta.
Testasimme käyttämättä jäävien lentolippujen
tuloutuksessa käytetyn odotusarvoisen laskelman
matemaattista oikeellisuutta ja laskelman syöttötietoja.
Arvioimme myös kanta-asiakasohjelman tuloutuksessa
käytettävien oletusten kohtuullisuutta.
Olemme tarkastaneet otannalla liikevaihdoksi
kirjattuja matkustajatuottoja ja velkana taseessa olevia
käyttämättömiä lentolippuja.
Lentokaluston huoltovaraus
(Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 1.3.6)
Konsernin lentokonelaivasto koostuu omistetuista ja
vuokratuista lentokoneista. Konserni on velvollinen
palauttamaan vuokratut lentokoneet ja niiden
moottorit vuokrasopimuksessa määritellyn huoltotason
mukaisessa kunnossa. Näiden huoltovelvoitteiden
täyttämiseksi on kirjattu runkojen raskashuoltoihin,
moottoreiden performanssihuoltoihin, moottoreiden
käyntiaikarajoitteisiin osiin ja muihin materiaalisiin
huoltoihin liittyviä varauksia 144 milj. euroa.
Lentokaluston huoltovarauksen arvostus edellyttää
johdon harkintaa erityisesti huoltotapahtumien
ajoittumisen ja tulevaisuudessa toteutuvien
huoltokustannusten arvioinnin suhteen. Tulevat
huoltokustannukset ja niiden ajoitus ovat riippuvaisia
muun muassa lentosuunnitelmien toteutumisesta,
huoltokustannusten markkinahintakehityksestä ja
lentokoneen kunnosta huoltohetkellä.
Varauksen laskentamallin monimutkaisuudesta ja sen
sisältämästä johdon harkinnasta johtuen lentokaluston
huoltovaraus on tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka.
Muodostimme käsityksen vuokrasopimusten ehtojen
analysointiin, rekisteröintiin ja huoltovarauksen
laskentamallin muuttujien arviointiin liittyvästä
prosessista.
Arvioimme käytetyn mallin asianmukaisuutta ja
haastoimme johtoa käytettyjen keskeisten oletusten
kuten huoltojen ennakoidun ajankohdan ja arvioitujen
huoltokustannusten osalta.
Testasimme käyttöoikeuslaivaston vuokrasopimuksia
otannalla arvioidaksemme palautusvelvoitteiden
täyttymistä vuokrasopimuksen päättyessä.
Tarkastimme laskelmien syöttötietoja, matemaattista
tarkkuutta ja laskimme huoltovarauksen uudelleen
analysointityökalujen avulla.
Lisäksi arvioimme varauksen asianmukaisuutta
vertaamalla aikaisempia arvioita toteutuneisiin
huoltokustannuksiin.
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 107
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean
ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja
siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin
kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen
ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan
jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta
realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka
sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen
virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden
yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja
säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
— Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen
virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja
hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski
siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
— Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,
että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
— Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
— Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi
antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme
on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan
huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat
tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen
antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat
kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
— Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se
antaa oikean ja riittävän kuvan.
— Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia
yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon
konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta.
Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja
ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan
merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi
kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana
olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset
seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun
äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa,
koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta
viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 29.5.2020 alkaen yhtäjaksoisesti 4 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen
ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa
tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän
tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen
päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä
ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta
suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen
laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun
informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on
olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen
käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen
jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 13. helmikuuta 2024
KPMG OY AB
Kirsi Jantunen
KHT
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 108
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Tilintarkastuskertomus
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Finnair Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Finnair Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Finnair Oyj:n
(y-tunnus 0108023-3) sähköiseen tilinpäätökseen 213800SB6EOB8SSK9W63-2023-12-31-fi.zip tilikaudella
1.1.-31.12.2023 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen
2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta
siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
— laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
— merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
— varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön
on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi-antostandardin ISAE 3000
mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
— onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-
merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
— onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin
merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
— ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy
sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n
vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Finnair Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 213800SB6EOB8SSK9W63-2023-12-31-fi.zip
sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2023
on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Finnair Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2023 on annettu
tilintarkastuskertomuksellamme 13.2.2024. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 19. helmikuuta 2024
KPMG OY AB
Kirsi Jantunen
KHT
Finnair – Taloudellinen tieto 2023 109
Katsaus
vuoteen 2023
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
esitys voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös
Tilintarkastuskertomus
Yhteystiedot
House of Travel and Transportation
Finnair Oyj
Tietotie 9 A (Helsinki Airport)
01053 FINNAIR
Puh. +358,600,0 81881
(1,25 €/vastattu puhelu + pvm/mpm)
company.finnair.com
investors.finnair.com
www.facebook.com/finnair
www.facebook.com/finnairsuomi
www.twitter.com/Finnair
www.twitter.com/FinnairSuomi
https://blog.finnair.com/en/
https://blog.finnair.com/
www.instagram.com/feelfinnair/
213800SB6EOB8SSK9W632023-01-012023-12-31213800SB6EOB8SSK9W632022-01-012022-12-31213800SB6EOB8SSK9W632023-12-31213800SB6EOB8SSK9W632022-12-31213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31213800SB6EOB8SSK9W632022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632023-01-012023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632022-12-31FIN:RestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632023-01-012023-12-31FIN:RestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632023-12-31FIN:RestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632022-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember213800SB6EOB8SSK9W632023-01-012023-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember213800SB6EOB8SSK9W632023-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember213800SB6EOB8SSK9W632022-12-31FIN:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632023-01-012023-12-31FIN:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632023-12-31FIN:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800SB6EOB8SSK9W632023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800SB6EOB8SSK9W632023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800SB6EOB8SSK9W632022-12-31FIN:HybridCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632023-01-012023-12-31FIN:HybridCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632023-12-31FIN:HybridCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632022-12-31FIN:CapitalLoanMember213800SB6EOB8SSK9W632023-01-012023-12-31FIN:CapitalLoanMember213800SB6EOB8SSK9W632023-12-31FIN:CapitalLoanMember213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632022-01-012022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31FIN:RestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632022-01-012022-12-31FIN:RestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember213800SB6EOB8SSK9W632022-01-012022-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31FIN:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632022-01-012022-12-31FIN:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800SB6EOB8SSK9W632022-01-012022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31FIN:HybridCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632022-01-012022-12-31FIN:HybridCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31FIN:CapitalLoanMember213800SB6EOB8SSK9W632022-01-012022-12-31FIN:CapitalLoanMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares