Taloudellinen
tieto
2021
Sisältö
Katsaus vuoteen 
Hallituksen toimintakertomus
 Tilinpäätös
 Hallituksen esitys osingonjaosta
 Tilintarkastuskertomus
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
2
Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätösKatsaus vuoteen 2021
Katsaus vuoteen 2021
Vuonna 2021 otimme ensiaskeleet Finnairin
toipumisessa pandemiasta. Kuljetimme vuoden
aikana 2,9 miljoonaa matkustajaa. Liikevaihto
kasvoi hieman vuodesta 2020 ja oli 838,4 miljoonaa
euroa, edelleen alle 30 prosenttia vuoden 2019
liikevaihdon tasosta. Tilikauden vertailukelpoinen
liiketulos pysyi vahvasti tappiollisena ollen -469,9
miljoonaa euroa.
Lentoliikenteen asteittainen elpyminen
käynnistyi vuoden 2021 jälkimmäisellä
puoliskolla parantuneen rokotekattavuuden
ja matkustusrajoitusten osittaisen purun
myötä. Patoutunut kysyntä näkyi nousevina
matkustajamäärinä sekä varaustilanteen
vahvistumisena loppukesästä alkaen, ja
Yhdysvaltojen, Thaimaan, Singaporen sekä
Intian avautumisen myötä myös kaukoliikenteen
matkustajamäärien elpyminen saattoi alkaa.
Merkittävänä päänavauksena aloitimme suorat
lennot Thaimaahan ja Yhdysvaltoihin Tukholman
Arlandasta. Viimeisen vuosineljänneksen lopulla
omikronmuunnoksen vaikutukset alkoivat kuitenkin
näkyä kysynnässä, koska joulukuussa monet maat
tiukensivat uudelleen matkustusrajoituksiaan.
Maailmanlaajuisten toimitusketjuhaasteiden takia
rahtikysyntä oli poikkeuksellisen vahvaa koko
vuoden, ja rahti muodosti 40 prosenttia Finnairin
liikevaihdosta.
Jatkoimme vuoden aikana kattavia rahoitus-
toimenpiteitä. Allekirjoitimme vuoden alkupuolella
Suomen valtion kanssa sopimuksen 400 miljoonan
euron hybridilainajärjestelystä. Tämä limiitti on
edelleen nostamaton, mutta sillä tulee olemaan
Finnairin taseasemaa vakauttava vaikutus.
Toteutimme lisäksi neljä A350-lentokonetta
kattaneen, yli 400 miljoonan Yhdysvaltain
dollarin myynti ja takaisinvuokraus -järjestelyn
ja laskimme liikkeelle 400 miljoonan euron
joukkovelkakirjalainan. Pandemian aikana Finnair
on hankkinut jo noin 3 miljardia euroa uutta
rahoitusta. Johdon ja hallituksen lämpimät kiitokset
luottamuksesta sekä valtio-omistajallemme että
muille yhtiöömmesijoittaneille. Teitä oli vuoden
2021 lopussa noin 116 000 eli yli 35 prosenttia
enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kustannussäästöohjelmamme eteni suotuisasti.
Saavutimme vuoden 2019 volyymeihin
perustuneen 200 miljoonan euron pysyvien,
vuosittaisten kustannussäästöjen tavoitteemme,
ja kustannussäästöt pienensivät tappiotamme
jo vuodelta 2021. Täysimääräisinä nämä
säästöt vaikuttavat kuluvan vuoden aikana.
Tavoitteen saavuttamisesta huolimatta
tulemme strategiamme mukaisesti jatkamaan
kustannussäästötyötämme jatkuvan
parantamisen ja tehostamisen kautta.
Esittelimme katsauskauden jälkeen uuden
kaukoliikenteen matkustuskokemuksen, jossa
kaikkien laajarunkokoneidemme matkustamoja
uusitaan niin business- kuin economy-luokassa
ja lisäksi niihin tuodaan uusi premium economy
-matkustusluokka. Investoimme tähän vuosia
suunniteltuun ja kilpailukykymme takaavaan
uudistukseen noin 200 miljoonaa euroa. Yhdessä
Helsinki-Vantaan terminaalilaajennuksen
kanssa uudistuksemme mahdollistaa aiempaa
modernimman ja laadukkaamman tuotteen
tarjoamisen asiakkaillemme.
Koko vuoden nettosuositteluindeksi pysyi korkealla
tasolla ja oli 38. Finnair valittiin jo yhdennentoista
peräkkäisen kerran Skytraxin asiakastutkimuksessa
Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi, mistä
olemme kiitollisia asiakkaillemme. Lentoliikenteen
ylösajo pitkän matalan liikenteen kauden jälkeen
toi kuitenkin mukanaan toiminnallisia haasteita,
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
3
Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätösKatsaus vuoteen 2021
joita omikronmuunnoksen ennakoimattomat
vaikutukset edelleen lisäsivät vuoden
lopussa. Tämä näkyi lentojen heikentyneenä
täsmällisyytenä ja asiakaspalvelukanavien
ruuhkautumisena, kun monet asiakkaat muuttivat
varauksiaan. Korkealaatuisen asiakaspalvelun ja
täsmällisyyden varmistaminen on alkavan vuoden
erityinen painopiste ja olennainen osa Finnairin
toipumista pandemiasta.
Edistimme vuoden aikana vastuullisuus-
tavoitteitamme. Liityimme mukaan
oneworld-allianssin uusiutuvan polttoaineen
yhteisostosopimukseen. Purimme ja kierrätimme
yhden laivastomme vanhimmista A319-koneista,
mikä toi työtä Finnairin tekniikan henkilöstölle
vähäisen liikenteen aikana ja antoi arvokasta
tietoa koneiden kierrätysmahdollisuuksista: noin
99 prosenttia koneen materiaaleista pystyttiin
hyödyntämään. Jatkoimme myös koneidemme
painon vähentämisen ja polttoainetehokkuuden
kasvattamisen ohjelmaamme tuloksekkaasti.
Sosiaalisen vastuun toimiin kuului muun muassa
uudelleentyöllistymistuki vuonna 2020 irtisanotuille
sekä pitkään lomautettuna olleiden työntekijöiden
hyvinvoinnin tukeminen.
Omikron-aallon taituttua pandemiassa siirrytään
endeemiseen vaiheeseen. Varaudumme kesän
2022 liikenteeseen ja uusien Dallasin, Seattlen,
Busanin ja Tokion Hanedan-kentän kaukoreittien
avauksiin. Arvioimme, että tulevan kesän myötä
olemme Kiinaa ja Hongkongia lukuun ottamatta
lähempänä normaalia toimintaympäristöä.
Pitkään jatkunut pandemiatilanne ja
toimintaympäristön nopeat muutokset kuormittivat
rajusti henkilöstöämme. Vaikka olen kiitollinen,
että olemme pystyneet tarjoamaan heille
terveysturvallisen työskentely-ympäristön, olemme
kuitenkin joutuneet jatkamaan valitettavia
lomautuksia, koska työtä ei ole edelleenkään
riittänyt kaikille. Tahdon osoittaa erityiskiitokseni
kaikille heille sitoutumisesta ja korkealuokkaisen
asiakaspalvelukokemuksen tarjoamisesta näissä
vaikeissa olosuhteissa. Uskon, että alkaneena
vuonna toimintaympäristö on myös henkilöstölle
myönteisempi, kun etenemme merkittävästi
pandemiasta palautumisessa.
Topi Manner,
Toimitusjohtaja
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
4
Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätösKatsaus vuoteen 2021
Hallituksen
toimintakertomus
Liiketoimintamalli ja toimintaympäristö
 Taloudellinen kehitys vuonna 
 Rahoitusasema ja investoinnit
 Laivasto
 Strategian toteutus
 Taloudellinen kehitys –
 Muu kuin taloudellinen kehitys
vuonna 
 Muutokset yhtiön johdossa
 Osakkeet ja osakkeenomistajat
 Riskienhallinta
 Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät
 Liiketoiminnan kausiluonteisuus ja
herkkyydet
 Tulevaisuuden näkymät
 Vaihtoehtoiset tunnusluvut
 Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys
 Muut tunnusluvut
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
5
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus
Liiketoimintamalli ja
toimintaympäristö
Finnair on Aasian ja Euroopan väliseen matkustaja-
ja rahtiliikenteeseen erikoistunut verkostolentoyhtiö.
Lisäksi se tarjoaa matkapalveluja Aurinkomatkat-
tuotemerkin alla. Finnairin strategian kulmakivenä
on yhtiön maantieteellinen sijainti, joka
mahdollistaa nopeimmat ja vähäpäästöiset
yhteydet kasvavilla Aasian ja Euroopan välisillä
lentomarkkinoilla.
Finnair Plus -kanta-asiakasohjelma kannustaa
asiakkaita sitoutumaan yhtiöön sekä tuottaa
arvokasta asiakastietoa. Se on yli 3,5 miljoonalla
jäsenellään yksi Suomen suurimmista. Jäsenmäärä
on kasvanut vuodesta 2017 alkaen yli 50 prosenttia
ja kasvu jatkui myös katsauskaudella huolimatta
operatiivisesti sekä markkinaympäristöltään
haastavasta vuodesta. Ohjelmassa on tällä
hetkellä noin 150 yhteistyökumppania.
Finnairin liiketoimintaan vaikuttavat vieressä
listatut megatrendit. Ne tarjoavat lukuisia uusia
mahdollisuuksia, mutta myös lisäävät uusia
vaatimuksia liiketoiminnan harjoittamiselle.
Finnairin liiketoiminta on luonteeltaan syklistä,
ja pitkän aikavälin megatrendien lisäksi siihen
vaikuttavat voimakkaasti seuraavalla sivulla
kuvatut ulkoiset tekijät.
Lue lisää Finnairin verkkosivuilta.
Vastuullisuuden kasvava merkitys
Teknologinen kehitys, verkkoyhteyksien merkityksen kasvu
ja digitalisaatio
Taloudellisen ja poliittisen painopisteen siirtyminen
Yhdysvalloista ja Euroopasta Aasian kasvutalouksiin
Kaupungistuminen
Finnairin liiketoimintaan vaikuttavat megatrendit
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
6
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
kustannussäästötyötään jatkuvan parantamisen ja
tehostamisen kautta.
Nykyisissä kolmessa ennusteskenaariossa
vuoden 2022 kysynnän ja liikevaihdon
arvioidaan kehittyvän jonkin verran vuoden 2020
tilinpäätöksen yhteydessä arvioitua hitaammin
johtuen pääasiassa pitkittyneen COVID-19-
pandemian vaikutuksista matkustusrajoituksiin.
Yhtiö arvioi kuitenkin edelleen, että vuoden
2019 kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä
mitattuna saavutetaan perusskenaarion mukaan
vuonna 2023.
Toimintaympäristö
vuonna 2021
COVID-19-pandemia vaikutti merkittävällä
tavalla koko globaaliin lentotoimialaan myös
vuonna 2021. Vaikka parantunut rokotekattavuus
mahdollisti loppukesästä alkaen liikenteen
vaiheittaisen lisäämisen ja lievemmin rajoitetun
matkustuksen Eurooppaan ja loppuvuodesta
esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Thaimaahan,
Singaporeen ja Intiaan, myös Finnair oli pakotettu
rajoittamaan kapasiteettiaan ja verkostoaan
matkustusrajoitusten ja kysynnän puutteen takia.
Koko vuoden tarjotuilla henkilökilometreillä mitattu
kapasiteetti jäi hieman vuodesta 2020.
Finnairin Euroopan-kohteiden ja Helsingin välinen
reittilentomarkkina tarjotuilla henkilökilometreillä
mitattuna laski 14,5 prosenttia (-68,7) verrattuna
vuoteen 2020, koska pandemian vaikutukset
näkyivät vertailukaudella vasta ensimmäisen
vuosineljänneksen lopulta alkaen. Varsinkin
alkuvuonna 2021 kysyntä oli heikkoa Euroopan- ja
kotimaanreiteillä COVID-19-liitännäisten tiukkojen
matkustusrajoitusten vuoksi, vaikka tilanne
parani loppukesästä alkaen rokotekattavuuden
kasvaessa. Finnairin Aasian- ja Euroopan-
kohteiden välisten suorien reittien markkina
tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna laski 34,8
prosenttia (-70,5) vuodesta 2020, vaikka matkustus
Aasiaan avautui osittain vuoden 2021 viimeisellä
neljänneksellä. Kysyntä Euroopan- ja Finnairin
Aasian-kohteiden välillä pysyi katsauskaudella
heikkona samojen syiden takia kuin Euroopan-
liikenteessäkin.
Finnair tekee tiiviimpää yhteistyötä muutamien
oneworld-kumppaniensa kanssa osallistumalla
Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä
toimivaan Siberian Joint Business (SJB)
-yhteishankkeeseen sekä Euroopan ja Pohjois-
Amerikan välisessä liikenteessä toimivaan Atlantic
Joint Business (AJB) -yhteishankkeeseen. Näiden
poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa Finnair
työskenteli yhdessä yhteishankekumppaneidensa
kanssa varmistaakseen, että tehokkuutta tuottavat
ja asiakkaita hyödyttävät yhteishankkeet
jatkuivat normaalisti merkittävästi alentuneesta
kapasiteetista ja liikevaihdosta huolimatta vuonna
Ulkoisista tekijöistä COVID-19-pandemia
vaikutti edelleen merkittävällä tavalla
Finnairin liiketoimintaan vuonna 2021. Vaikka
rokotukset virusta vastaan aloitettiin vuoden
2021 alussa, useat maat jatkoivat voimakkaita
matkustusrajoituksiaan. Yhtiö jatkoi toimintansa
sopeuttamista, ja suuri osa henkilöstöstä
oli lomautettuna pitkin vuotta. Myös muita
merkittäviä volyymisidonnaisia sekä pysyviä
kustannussopeutustoimia jatkettiin rajallisista
operaatiosta aiheutuneiden tappioiden
minimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että yhtiö
on kilpailukykyinen ja toimii terveeltä pohjalta,
kun matkustus alkoi vähitellen elpyä vuoden 2021
toisella puoliskolla.
Finnair jatkoi vuoden aikana kattavia
rahoitustoimiaan, joihin kuuluivat muun muassa
Suomen valtion kanssa allekirjoitettu 400
miljoonan euron vakuudeton ja tällä hetkellä
nostamaton hybridilainajärjestely, 400 miljoonan
euron uusi, vakuudeton joukkovelkakirjalaina, jolla
uudelleenrahoitettiin vanha 200 miljoonan euron
vastaava laina, sekä neljä A350-lentokonetta
kattanut myynti ja takaisinvuokraus -järjestely,
joka johti yli 400 miljoonan Yhdysvaltain dollarin
positiiviseen kassavaikutukseen. Finnair saavutti
lisäksi tavoittelemansa noin 200 miljoonan euron
pysyvät kustannussäästöt, jotka vaikuttavat
täysimääräisinä vuoden 2022 alusta vuoden 2019
operatiivisilla volyymeillä laskettuna. Myös tämän
tavoitteen saavutettuaan yhtiö tulee jatkamaan
Lentoliikenteeseen vaikuttavia ulkoisia tekijöitä
SESONGIT LOMA- JA
LIIKEMATKUSTUKSESSA
SÄÄ SEKÄ LUONNON-
KATASTROFIT, PANDE-
MIAT JA MUUT ULKOISET
SHOKIT
POLIITTINEN YMPÄRISTÖ
JA SÄÄNTELY
VALUUTTAKURSSIT
LENTOPETROLIN HINTA
MAAILMANTALOUDEN
SYKLIT
MUUTOKSET KULUTTAJIEN MIELTYMYKSISSÄ, MIELIKUVISSA,
OSTOTOTTUMUKSISSA JA DEMOGRAFIASSA
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
7
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
2021. Finnair aloitti myös yhteishankkeensa
Juneyao Airlinesin kanssa heinäkuun alussa
mahdollistaen kaupallisen yhteistyön Helsingin
ja Shanghain välisellä reitillä sekä Euroopan ja
Manner-Kiinan kohteissa. Hankkeella Finnair
vahvistaa sitoutumistaan Kiinaan yhtenä
strategisesti merkittävänä markkinana.
Aurinkomatkojen ulkomaan matkapakettien
tarjonta oli koronavaikutusten takia keskeytyneenä
koko ensimmäisen vuosipuoliskon, joten
matkapaketteja järjestettiin tuolloin vain
kotimaankohteisiin, joita alettiin tarjota uutuutena
syksyllä 2020. Ulkomaan matkapakettien
tarjonta käynnistyi lähes vuoden tauon jälkeen
kolmannella vuosineljänneksellä, jolloin kohteet
painottuivat Välimeren alueeseen ja viimeisellä
vuosineljänneksellä mukaan valikoimiin tulivat
muun muassa Kanariansaarten, Arabiemiraattien
sekä Thaimaan kohteet matkustuksen avauduttua.
Myös toisella vuosipuoliskolla jatkettiin
kotimaankohteiden tarjontaa. Vaikka ulkomaan
matkapakettien kysyntä vahvistui toisella
vuosipuoliskolla painottuen selvästi talvikauteen
2021–2022 sekä kesään 2022, sitä heikensi
vuoden lopun omikronmuunnoksen vaikutukset
ja niitä seuranneet uudet matkustusrajoitukset.
Talvikauden 2022–2023 kysyntä on kuitenkin
hyvällä tasolla, mikä viittaa kuluttajien
luottamukseen sekä patoutuneeseen kysyntään.
COVID-19 vaikutti myös globaaleihin
rahtimarkkinoihin vuonna 2021, koska
matkustajareittiliikenteen kapasiteetti (joka
mahdollistaa myös rahdin kuljettamisen) pysyi
pandemiaa edeltävää aikaa matalammalla
tasolla. Pandemiasta aiheutuneet
toimitusketjuongelmat sekä rahtikapasiteetin
puute ja niitä seuranneet toimitusviivästykset
kuitenkin hyödyttivät lentorahtia johtaen
poikkeuksellisen vahvaan lentorahdin kysyntään
ja huomattavasti kohonneisiin markkinahintoihin.
Poikkeuksellinen kysyntätilanne ylläpiti markkinaa
pelkkää rahtia kuljettaneille lennoille Aasiaan ja
Pohjois-Amerikkaan. Myös matkustajia ja rahtia
kuljettaneita kaukolentoja pystyttiin lisäämään
matalasta matkustajakäyttöasteesta huolimatta.
Finnairin rahtiliikevaihto nousi koko vuoden aikana
selvästi vertailukaudesta ja jopa vuodesta 2019.
Lisäksi rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste parani
merkittävästi vuoden takaisesta. Finnair arvioi, että
samanlainen trendi jatkuu rahdin kysynnän osalta
ainakin vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla.
Euron jälkeen merkittävin Finnairin kuluvaluutta on
Yhdysvaltain dollari. Se heikkeni euroon nähden
3,4 prosenttia vertailukaudesta. Lentopetrolin
dollarihinta vuonna 2021 oli 69,2 prosenttia
korkeampi kuin vuotta aiemmin.
”Finnairin rahtiliikevaihto nousi
koko vuoden aikana selvästi
vertailukaudesta ja jopa
vuodesta 2019.”
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
8
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Yhteiskunnallisen arvon luonti
• Mahdollistaa ihmisten, tavaroiden ja palveluiden
turvallisen ja vapaan liikkumisen
• Lisätä ja vahvistaa kulttuurillista, sosiaalista
ja kaupallista vuorovaikutusta
• Osallistua ja rohkaista poikkiteolliseen yhteistyöhön
• Taloudelliset kerrannaisvaikutukset
suomalaiseen yhteiskuntaan
Kestävä kasvu
• Luoda suoria ja epäsuoria työpaikkoja
( esim. turismi, kv-kauppa ja ulkomaiset investoinnit )
• Etsiä uusia ratkaisuja perinteisen liiketoiminta-
mallimme ulkopuolelta tukemaan
toimintamme ydintä
• Tuottaa lisäarvoa osakkeenomistajiemme sijoituksille
• Kasvava brändiarvo
Tyytyväinen ja osaava henkilöstö
• Tarjota tasa-arvoiset mahdollisuudet
koko henkilöstölle
• Kehittää hyvää hallintomallia
• Taata turvallinen ja terveellinen työpaikka
• Työntekijöiden oikeuksien ja ihmisoikeuksien
tukeminen ja kunnioittaminen
Ympäristövaikutukset
• Ilmapäästöt ( CO
2
ja muut kuin CO
2
)
• Melupäästöt
• Nestemäinen jäte ( jäänpoistonesteet )
• Materiaalijäte
Inhimillinen
• Osaava henkilöstö
Sosiaalinen ja henkinen
• Toimittajat ja yhteistyökumppanit
• Yhteishankkeet ( AJB / SJB / Juneyao )
ja allianssiyhteistyö
• Jakelukanavat
• Yhteiskuntasuhteet
Aineeton
• Liikenne- ja ylilento-oikeudet
• Asiakaspohja ja -tiedot
• Laatusertifikaatit
• Reittiverkosto
• Brändi
Taloudellinen ja aineellinen
• Oikaistu korollinen velka 2 796,6 milj. €
• Oma pääoma 475,7 milj. €
• 84 koneen moderni ja tehokas laivasto
• COOL Nordic Cargo -rahtiterminaali
• Huoltokiinteistöt
• Catering-kiinteistöt
• Helsinki Hub
Luonnonvarat
• Polttoaineen kulutus ( lento ja maa )
• Kiinteistöjen energiankulutus
• Vedenkäyttö
• Hankitut tavarat
• Raaka-aineiden ja materiaalien
käyttö
Pääomat VaikutuksetLiiketoiminta
Asiakaspalvelu ja tuotteet
Finnairin ja oneworldin globaali reittiverkosto
Matkustaja- ja rahtiliikenne
Lisäpalvelut
Pakettimatkat
Dynaamiset matkatuotteet
Tukipalvelut
Catering
Lentokoneiden huolto
Maahuolinta
Koulutus lentöyhtiöille
ROHKEUS
YKSIN-
KERTAISTAMINEN
VÄLITTÄMINEN
YHDESSÄ
TYÖSKENTELY
Tarkoitus: Rikastutamme elämää luomalla yhteyksiä maailmaan
Kustannus-
tehokkuus
Kasvu
markkinan
mukana
Vastuullisuus
kilpailutekijänä
Moderni
ja laadukas
tuotevalikoima,
myynti ja jakelu
HENKILÖSTÖ
Strategia ja arvot
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
9
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Taloudellinen kehitys
vuonna 2021
liikennelukuihin. Koska pandemia alkoi
vaikuttaa merkittävämmin vasta vertailukauden
ensimmäisen vuosineljänneksen loppupuolella,
matkustajatuotot liikevaihdolla mitattuna laskivat
20,3 prosenttia ja matkustajaliikenteen kapasiteetti
tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna laski
6,5 prosenttia vertailukaudesta. Matkustajamäärä
laski 18,2 prosenttia ollen 2 852 300 matkustajaa.
Liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK)
mitattuna laski 36,5 prosenttia, ja matkustaja-
Liikevaihto
Finnairin liikevaihto nousi hieman vuotta
aiemmasta rahdin ennätysvuoden ansiosta.
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä
(RASK) nousi 8,2 prosenttia ja oli 6,93 senttiä (6,41).
Positiiviseen RASK-kehitykseen vaikutti COVID-19-
liitännäinen tarjottujen henkilökilometrien lasku
vertailukaudesta. Samanaikaisesti erinomaisesti
suoriutunut rahti, jonka pelkkää rahtia kuljettaneet
lennot eivät kerrytä tarjottuja henkilökilometrejä,
korostui nostaen yksikkötuottoa.
Matkustajatuotot
COVID-19-pandemialla ja tiukoilla matkustus-
rajoituksilla oli merkittävä negatiivinen vaikutus
lähes kaikkiin vuoden 2021 matkustaja-
käyttöaste laski 20,2 prosenttiyksikköä 42,8
prosenttiin.
Aasian-liikenteessä operoitiin vain rajallinen
määrä matkustajareittilentoja vuonna 2021, vaikka
viimeisellä neljänneksellä matkustus esimerkiksi
Thaimaahan, Singaporeen ja Intiaan avautui,
mikä näkyi myös lentomäärissä näihin kohteisiin.
Tarjotut henkilökilometrit laskivat 27,5 prosenttia.
Myydyt henkilökilometrit laskivat Aasian-
Liikevaihto tuotteittain
Milj. euroa 2021 2020 Muutos %
Matkustajatuotot 420,8 528,1 -20,3
Lisämyynti 44,1 62,3 -29,2
Rahti 334,7 177,7 88,3
Matkapalvelut 38,7 61,1 -36,7
Yhteensä 838,4 829,2 1,1
2021
2020
Liikevaihdon kehitys tuotteittain
milj. euroa
Matkustajatuotot
Lisämyynti
Rahti
Matkapalvelut
157,0
-22,4
-107,2
-18,2
838,4
82 9,2
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
10
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
liikenteessä 75,1 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste
laski 40,9 prosenttiyksikköä 21,4 prosenttiin.
Heikkoa matkustajakäyttöastetta ja siitä
aiheutuneita matalia matkustajatuottoja tukivat
kuitenkin lentojen kannattavuutta parantaneet
rahtioperaatiot ja niiden korkea käyttöaste.
Vaikka ensimmäiset matkustajareittilennot
kesäkuun 2020 jälkeen operoitiin vasta
maaliskuussa ja ainoastaan New Yorkin -reitillä,
Pohjois-Amerikan-liikenteen kapasiteetti nousi
168,9 prosenttia vertailukaudesta. Kasvu selittyi
kesäkuussa käynnistetyillä Chicagon- ja Los
Angelesin -reiteillä, talvikaudeksi avatulla Miamin-
reitillä sekä toisaalta matkustuksen avautumisella
Suomesta ja Ruotsista Yhdysvaltoihin viimeisellä
vuosineljänneksellä, jolloin Finnair avasi suorat
lennot myös Tukholmasta Miamiin, Los Angelesiin
ja New Yorkiin. Myydyt henkilökilometrit nousivat
8,7 prosenttia. Toisaalta matkustajakäyttöaste
laski 45,4 prosenttiyksikköä 30,8 prosenttiin,
mikä johti mataliin matkustajatuottoihin. Vahvat
rahtioperaatiot tukivat kuitenkin myös Pohjois-
Amerikan-liikennettä.
Euroopan-liikenteen kapasiteetti laski 8,2
prosenttia ja myydyt henkilökilometrit laskivat 2,8
prosenttia, mutta matkustajakäyttöaste nousi 3,7
prosenttiyksikköä 65,7 prosenttiin.
Kotimaanliikenteen kapasiteetti laski 19,2 prosenttia
ja myydyt henkilökilometrit laskivat 11,4 prosenttia.
Matkustajakäyttöaste kuitenkin nousi 5,8
prosenttiyksikköä 66,0 prosenttiin.
Lisämyynti
Lisämyynti, joka muodostuu muun muassa
erilaisista palvelumaksuista ja lentokoneessa
tapahtuvasta myynnistä, laski 29,2 prosenttia
COVID-19-vaikutusten vuoksi. Lisämatkatavarat
ja pluspisteliitännäinen myynti olivat suurimmat
lisämyyntierät.
Rahti
COVID-19 näkyi myös Finnairin rahtivolyymien
kehityksessä koko vuonna 2021, koska reittilentoja
operoitiin rajallisesti, vaikka tarjotut reittiliikenteen
rahtitonnikilometrit nousivatkin 16,9 prosenttia
ja myydyt reittiliikenteen rahtitonnikilometrit
47,0 prosenttia vertailukaudesta. Tarjotut
Matkustajatuotot ja liikennesuoritteet alueittain 2021
Lipputuotot ASK RPK PLF
Liikennealue Milj. euroa Osuus % Muutos% Milj. km Muutos % Milj. km Muutos % %
Muutos
%-yks.
Aasia 75,3 17,9 -59,5 4 463,0 -27,5 956,3 -75.1 21.4 -40.9
Pohjois-Amerikka 38,6 9,2 46,0 2 282,5 168,9 703,5 8,7 30,8 -45,4
Eurooppa 243,6 57,9 -0,4 4 644,7 -8,2 3 053,8 -2.8 65.7 3.7
Kotimaa 60,3 14,3 -12,8 704,0 -19,2 464,6 -11.4 66.0 5.8
Reiteille kohdistumaton 3,0 0,7 59,7
Yhteensä 420,8 100,0 -20,3 12 094,2 -6,5 5 178,2 -36.5 42.8 -20.2
rahtitonnikilometrit nousivat 36,5 prosenttia
ja myydyt rahtitonnikilometrit 58,9 prosenttia,
sillä ne sisältävät myös pelkät rahtilennot, joita
Finnair lensi pääasiassa Euroopan ja Aasian
sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä.
Finnair pystyi lisäämään myös Aasian- ja
Pohjois-Amerikan-matkustajareittilentoja, joissa
kuljetettiin korkeilla käyttöasteilla rahtia, vaikka
niiden matkustajakäyttöaste oli matala. Tämän
vuoksi rahtiliikevaihto nousi jopa 88,3 prosenttia
vertailukaudesta joulukuun oltua ennätyskuukausi
liikevaihdolla mitattuna.
Matkapalvelut
Matkapalveluiden taloudelliseen kehitykseen
vaikutti merkittävästi COVID-19-pandemia ja
siihen liittyvät matkustusrajoitukset ja -suositukset.
Tammi–kesäkuun aikana Aurinkomatkat tuotti
matkapaketteja vain kotimaan kohteisiin, mutta
2021
2020
Liikevaihdon kehitys liikennealueittain
milj. euroa
Aasia
Pohjois-Amerikka
Eurooppa
Kotimaa
Kohdistamaton
82 9,2
-46,4
16 ,1
4,2
43,3
838,4
-8,0
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
11
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
toisella vuosipuoliskolla ulkomaan kohteet tulivat
mukaan valikoimiin kysynnän vahvistuttua
huomattavasti matkustusrajoitusten lievennyttyä.
Matkapalveluiden matkustajamäärä laski
vertailukaudesta 0,7 prosenttia ja kiintiötuotannon
täyttöaste oli 89,1 prosenttia. Liikevaihto laski
kuitenkin 36,7 prosenttia.
Vertailukelpoiset liiketuloksen
toiminnalliset kulut vuonna 2021
Finnairin vertailukelpoiseen liiketulokseen
sisältyvät toiminnalliset kulut laskivat 8,6
prosenttia vertailukaudesta kasvaneesta
liikevaihdosta huolimatta. Finnair jatkoi merkittäviä
kustannussopeutustoimia vuonna 2021. Ne pitävät
sisällään henkilöstön laajat lomautukset ja niiden
vaikutus näkyi toiminnallisten kulujen alenemisena.
Yksikkökustannus (CASK) laski 1,8 prosenttia ja oli
10,81 senttiä (11,01). Ilman polttoainekustannuksia
laskettu yksikkökustannus laski 1,6 prosenttia.
Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät
toiminnalliset kulut ilman polttoainetta laskivat 8,5
prosenttia vertailukaudesta.
Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja
päästökauppakulut, laskivat lähes kapasiteettia
(ASK) vastaavasti, vaikka vuoden 2020 toisella
neljänneksellä aloitetut pelkkää rahtia kuljettavat
lennot lisäsivät ainoastaan polttoainekulutusta,
eivät kapasiteettia. Kapasiteettiin suhteutettu
polttoainetehokkuus (kulutus/ASK) heikentyi
6,7 prosenttia samasta syystä. Matkustaja- ja
rahtikäyttöasteen huomioiva polttoainetehokkuus
(kulutus/RTK) kuitenkin parani 1,8 prosentilla.
Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät
kulut laskivat, koska kapasiteettia leikattiin
COVID-19-pandemian vuoksi ja siksi Finnair
jatkoi lomautuksia vuonna 2021. Toisaalta myös
muut henkilöstöliitännäiset säästöt vaikuttivat
kulujenlaskuun.
Matkustaja- ja maapalvelukulut (sisältäen muun
muassa hotelleihin liittyvät valmismatkakulut)
laskivat ennen kaikkea matkustajaliikenteen
alempien volyymien vuoksi. Myynti-, markkinointi-
ja jakelukulut pysyivät matalalla tasolla, vaikka
markkinointiaktiviteetit lisääntyivät ja toisaalta
myynti kasvoi liikenteen lisäämisen sekä
vahvistuneen kysynnän myötä.
Lentokaluston huoltokulut laskivat vertailukaudesta
ja niitä alensi erityisesti kapasiteetin aleneminen
sekä myös huoltovarausten dollaripohjaisen
diskonttokoron päivitys. Poistot ja arvonalentumiset
pysyivät lähempänä vertailukauden tasoa.
Liikennöimismaksut nousivat, koska liikennöidyt
lennot painottuivat tavallista enemmän maksuja
nostaviin laajarunkolentoihin johtuen pelkkää
rahtia kuljettaneista lennoista.
2020 2021
Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut
Henkilöstöön ja muuhun
miehistöön liittyvät kulut,
muutos -12 %
Polttoainekulut,
muutos -9 %
Kapasiteettivuokrat,
muutos -20 %
Lentokaluston huoltokulut,
muutos -12 %
Liikennöimismaksut,
muutos 7 %
milj. euroa
2 000
1 500
1 000
500
0
Myynti-, markkinointi- ja
jakelukulut,
muutos 35 %
Matkustaja- ja
maapalvelut,
muutos -12 %
Poistot ja arvon-
alentumiset, muutos -7%
Kiinteistö-, IT- ja muut
kulut, muutos -12%
1 472,9
1 346,4
Avainluvut - Liikevaihto ja kannattavuus
EUR million 2021 2020 2019 2018 2017
Liikevaihto milj. euroa 838,4 829,2
3 097,7
2 836,1 2 568,4
muutos edelliseen vuoteen % 1,1 -73,2 9,2 10,4 10,9
Vertailukelpoinen liiketulos milj. euroa
-468,9
-595,3 162,8 218,4 170,4
Vertailukelpoinen liiketulos kiintein
valuuttakurssein ja polttoainehinnoin*
2018 milj. euroa
-466,0
-558,9 205,7 218,4
2019
milj. euroa -476,5 -575,5 162,8
Vertailukelpoinen liiketulos liikevaihdosta
% -55,9 -71,8 5,3 7,7 6,6
Liiketulos milj. euroa -454,4
-464,5
160,0 256,3 224,8
Vertailukelpoinen EBITDA liikevaihdosta % -17,8 -30,3 15,8 18,1 17,0
Laimentamaton ja laimennettu
osakekohtainen tulos (EPS)**
euroa -0,34 -0,51 0,09 0,13 0,23
Yksikkötuotto tarjotulta
henkilökilometriltä (RASK)
senttiä/ASK 6,93 6,41 6,56 6,69 6,96
RASK kiintein valuuttakurssein* 2018 senttiä/ASK 6,91 6,40 6,53 6,69
2019
senttiä/ASK 6,99 6,43 6,56
Yksikkötuotto myydyltä
henkilökilometriltä (yield)
senttiä/RPK 8,13 6,48 6,44 6,48 6,57
Yksikkökustannus tarjotulta
henkilökilometriltä (CASK)
senttiä/ASK 10,81 11,01 6,22 6,18 6,49
CASK ilman polttoainetta senttiä/ASK 9,06 9,21 4,76 4,81 5,22
CASK kiintein valuuttakurssein ja
polttoainehinnoin*
2018 senttiä/ASK 10,76 10,72 6,10 6,18
2019
senttiä/ASK 10,93 10,88 6,22
* Avainluvut kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin on raportoitu vuoden 2018 ja 2019 tasolla.
** Yhtiö toteutti kesä–heinäkuussa 2020 merkintäoikeusannin, jonka vuoksi vuosien 2017–2019 osakekohtaisia tuloksia on oikaistu.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
12
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Kapasiteettivuokrat (sisältäen ostoliikenteen
Norralta, konevuokraukset (wet lease) ja
mahdolliset rahtikapasiteetin vuokrat) laskivat
kapasiteettia enemmän vertailukaudesta Norran
kanssa uudelleenneuvoteltujen sopimusten
ansiosta. Kiinteistö-, IT- ja muut kulut olivat hieman
lähempänä vertailukauden tasoa, koska ne
muodostuvat pääosin kiinteistä kuluista, vaikka
merkityksellisiä kustannussäästöjä saavutettiinkin.
Tulos
COVID-19-pandemialla oli merkittävä vaikutus
Finnairin tulokseen vuonna 2021, sillä Finnair
joutui karsimaan lukuisia kohteita ja vuoroja,
koska monissa maissa turvauduttiin tiukkoihin
matkustusrajoituksiin.
Kustannussäästötoimenpiteiden ansiosta sekä
vertailukelpoinen EBITDA että vertailukelpoinen
liiketulos paranivat. Vertailukelpoinen liiketulos
oli -55,9 prosenttia (-71,8) liikevaihdosta.
Alkuperäinen tavoitetaso vertailukelpoiselle
liiketulokselle strategiakaudelle 2020–2025 oli
yli 7,5 prosenttia liikevaihdosta yli syklin, mutta
yhtiö tulee asettamaan uuden tavoitetason
COVID-19-vaikutusten takia, kun näkyvyys
liiketoimintaympäristön ja erityisesti Aasian osalta
on selkeämpää.
Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat
valuuttakurssimuutokset olivat -11,7 miljoonaa
euroa
(12,2) vahvistuneen Yhdysvaltain dollarin takia.
Poikkeukselliset etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden
muutokset olivat 20,6 miljoonaa euroa ja ne
liittyivät työehtosopimusmuutosten mukaisiin
työkyvyttömyyseläkkeisiin tehtyihin rajoituksiin sekä
lentäjien peruuttamiin ilmoituksiin varhaisemmasta
eläköitymisestä. Vertailukaudella (132,8) ne liittyivät
etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden muutoksiin,
jotka muodostuivat Finnairin eläkesäätiön
indeksikorotuspoistoista aiheutuneiden säästöjen
sekä lentäjien eläköitymisilmoituksista aiheutuneiden
kulujen nettovaikutuksesta. Vuonna 2021 muiden
vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien eli
suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten
käyvän arvon muutosten, myyntivoittojen tai
-tappioiden sekä uudelleenjärjestelykulujen arvo
oli yhteensä 5,6 miljoonaa euroa (-14,3). Selvästi
pienempien vertailukelpoisuuteen vaikuttavien
erien vuoksi vuoden 2021 liiketulos oli lähellä vuoden
2020vastaavaa.
Rahoitustuottojen ja -kulujen sekä kurssivoittojen,
jotka liittyivät pääosin dollarimääräisiin
lentokoneiden vuokramaksuihin ja -vastuisiin,
summa pieneni merkittävästi vertailukaudesta
erityisesti laskeneiden rahoituskulujen myötä.
Vertailukaudella rahoituskulut liittyivät pääasiassa
muista laajan tuloksen eristä tuloslaskelmaan
uudelleen luokiteltuihin polttoaine- ja
valuuttasuojauksiin. Selvästi pienempien
rahoituskulujen vuoksi tulos ennen veroja ja tulos
verojen jälkeen olivat vertailukautta parempia.
Milj. euroa 2021 2020 Muutos %
Vertailukelpoinen EBITDA -149,0 -251,5 40,7
Poistot ja arvonalentumiset -319,8 -343,8 7,0
Vertailukelpoinen liiketulos -468,9 -595,3 21,2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 14,4 130,8 -89,0
Liiketulos -454,4 -464,5 2,2
Rahoitustuotot 12,8 38,7 -67,0
Rahoituskulut -117,8 -255,2 53,8
Kurssivoitot ja -tappiot -22,5 26,6 -184,5
Tulos ennen veroja -581,9 -654,4 11,1
Tuloverot 117,6 131,1 -10,3
Kauden tulos -464,3 -523,2 11,3
Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut (yht. 1 346,4 milj. euroa)
Milj. euroa 2021 2020 Muutos %
Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut 248,9 283,5 -12,2
Polttoainekulut 211,4 232,7 -9,1
Kapasiteettivuokrat 71,3 89,3 -20,1
Lentokaluston huoltokulut 91,7 104,7 -12,4
Liikennöimismaksut 120,4 112,4 7,1
Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut 38,1 28,2 35,0
Matkustaja- ja maapalvelut 148,0 168,6 -12,2
Kiinteistö-, IT- ja muut kulut 96,8 109,7 -11,8
Poistot ja arvonalentumiset 319,8 343,8 -7,0
Yhteensä 1 346,4 1 472,9 -8,6
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
13
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Rahoitusasema ja investoinnit
Tase
Konsernin taseen loppusumma oli vuoden
2021 lopussa 4 047,1 miljoonaa euroa (3 646,5).
Laivaston tasearvo laski katsauskaudella 494,0
miljoonalla eurolla poistojen sekä neljä Airbus A350
-lentokonetta kattaneen, syyskuussa toteutetun
myynti ja takaisinvuokraus -järjestelyn vuoksi.
Käyttöoikeuslaivaston arvo kasvoi poistoista
huolimatta 252,8 miljoonaa euroa samoin edellä
mainitun myynti ja takaisinvuokraus -järjestelyn
vuoksi sekä toisaalta viimeisellä vuosineljänneksellä
Finnairille toimitetun, vuokratun A350-lentokoneen
myötä. Molemmat edellä mainitut järjestelyt
kasvattivat vuokrasopimusvelkojen määrää.
Myytävänä olevat omaisuuserät olivat 18,7
miljoonaa euroa (ei vertailukaudella) ja ne liittyivät
neljään A321-lentokoneeseen.
Myyntiin liittyvät saamiset kasvoivat 110,9 miljoonaan
euroon (57,5) parantuneen lentolippumyynnin
ja rahdin vahvan myynnin ansiosta. Netotetut
laskennalliset verosaamiset kasvoivat 191,9
miljoonaan euroon (84,8) COVID-19-vaikutuksista
aiheutuneiden arvioitujen verotappioiden vuoksi.
Eläkesaamiset kasvoivat 80,9 miljoonaan euroon
(31,8) pääasiassa vakuutusmatemaattisten voittojen
ja työkyvyttömyyseläkkeiden supistamisen ansiosta.
Eläkevelvoitteet pysyivät samalla tasolla ollen 0,7
miljoonaa euroa (1,5).
Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot
nousivat 291,1 miljoonaan euroon (133,6). Muutos
selittyi pääasiassa maksettuihin lentolippuihin
liittyvän velan kasvulla 202,7 miljoonaan euroon
(55,7) selvästi parantuneen varaustilanteen myötä.
Vuoden 2021 tappiollinen tulos mutta myös
kolmannella vuosineljänneksellä maksettu
hybridilainan korko heikensivät omaa pääomaa.
Omaan pääomaan sisältyy myös käyvän
arvon rahasto, jonka arvoon vaikuttavat
suojauslaskennassa mukana olevat lentopetroli- ja
valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset
sekä IAS 19:n mukaiset, lentäjien etuuspohjaisiin
eläkkeisiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot
ja tappiot. Joulukuun 2021 lopussa erän suuruus oli
laskennallisten verojen jälkeen 16,6 miljoonaa euroa
(-41,8), josta suojauslaskennan alaisten johdannaisten
käyvät arvot nousivat erityisesti polttoaineen hinnan
nousun vuoksi vahvistaen samalla omaa pääomaa.
Lisäksi lentäjien etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvät
vakuutusmatemaattiset voitot kasvattivat osaltaan
omaa pääomaa.
Avainluvut - Pääomarakenne
EUR milj. 2021 2020 2019 2018 2017
Omavaraisuusaste % 11,8 24,6 24,9 23,3 35,2
Nettovelkaantumisaste % 321,8 153,2 64,3 76,9 24,2
Korollinen nettovelka
milj, euroa
1 530,9 1 373,8 621,0 706,7 246,0
Korollinen nettovelka /
Vertailukelpoinen EBITDA
-10,3 -5,5 1,3 1,4 1,6
Bruttoinvestoinnit
milj, euroa
434,5 515,9 443,8 474,0 519,0
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) % -13,9 -15,2 6,3 9,3 13,6
Oma pääoma oli vuoden 2021 lopussa
475,7 miljoonaa euroa (896,6) eli 0,34 euroa
osakkeelta(0,64).
350
300
250
200
150
100
50
0
%
2020 2021
Kassavarat
Oikaistut korolliset velat
Oma pääoma
Nettovelkaantumisaste
Omavaraisuusaste
Nettovelkaantumisaste
milj. euroa
1 265,7
475,7
11,8 %
2 796,6
321,8 %
3 500
3 000
2 500
2 000
1 500
1000
500
0
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
14
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Kassavirta ja
rahoitusasema
Vuonna 2021 COVID-19-vaikutus näkyi yhä
selvästi ja yhtiön liiketoiminnan nettorahavirta oli
positiivisesta toisesta vuosipuoliskosta (yhteensä
151,7 miljoonaa euroa) huolimatta edelleen
negatiivinen johtuen tappiollisesta tuloksesta,
vuokra- ja korkokuluista sekä purettuihin
polttoaine- ja valuuttasuojiin liittyvistä maksuista.
Investointien nettorahavirta pysyi positiivisena
erityisesti syyskuiseen myynti ja takaisinvuokraus
-järjestelyyn liittyneiden laivastomyyntien
takia. Rahoituksen nettorahavirta oli samoin
positiivinen, koska toukokuussa liikkeeseen
laskettiin uusi vakuudeton noin 400 miljoonan
euron joukkovelkakirjalaina, joka erääntyy vuoden
2025 toukokuussa. Toisaalta uudelleenrahoitetusta,
vanhasta 200 miljoonan joukkovelkakirjalainasta
lunastettiin toukokuussa noin puolet, millä
oli negatiivinen vaikutus rahoituksen
nettorahavirtaan, ja loppuosa maksetaan takaisin
sen erääntyessä maaliskuussa 2022.
Omavaraisuusaste oli joulukuun lopussa
alemmalla tasolla kuin vuoden 2020 lopussa
pääasiassa tappiollisen kauden tuloksen, jonka
negatiivista vaikutusta omaan pääomaan
lievensi käyvän arvon rahaston ja muiden laajan
tuloksen erien positiivinen kehitys, sekä syyskuisen
myynti ja takaisinvuokraus -järjestelyn ja uuden
joukkovelkakirjalainan yhteisvaikutuksen vuoksi.
Nettovelkaantumisaste (gearing) toisaalta
nousi vuoden 2020 lopusta nousseen korollisen
nettovelan sekä heikenneen oman pääoman
yhteisvaikutuksesta.
Yhtiön maksuvalmius oli katsauskauden lopussa
edelleen erittäin vahva. Negatiivisesta vuoden
2021 liiketoiminnan nettorahavirrasta huolimatta
konsernin kassavaroja vahvistivat yli 400 miljoonan
euron käyttöomaisuusmyynnit, jotka liittyivät
pääosin syyskuiseen myynti ja takaisinvuokraus
-järjestelyyn, sekä noin 400 miljoonan euron
nostettu joukkovelkakirjalaina, jota tosin netotti
vanhan joukkovelkakirjalainan osittainen lunastus.
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä allekirjoitettiin
sopimus rahoitusjärjestelystä, joka koskee valtion
Finnairille myöntämää vakuudetonta, 400
miljoonan euron hybridilainalimiittiä. Tästä limiitistä
noin 350 miljoonan euron suuruinen osuus oli
sopimuksen solmimisen myötä yhtiön käytettävissä
Euroopan komission maaliskuussa tekemän
valtiontukipäätöksen nojalla. Jäljelle jäävälle noin
50 miljoonan euron osuudelle saatiin komission
erillinen hyväksyntä katsauskauden jälkeen. Finnair
voisi nostaa lainaa, jos sen kassavarat tai oma
pääoma laskisivat lainaehdoissa määriteltävien
raja-arvojen alapuolelle. Lisäksi Finnairilla on
200 miljoonan euron lyhytaikainen vakuudeton
yritystodistusohjelma, joka oli katsauskauden
Rahavirta
Milj. euroa 2021 2020
Liiketoiminnan nettorahavirta -25,3 -1 043,1
Investointien nettorahavirta 309,6 351,6
Rahoituksen nettorahavirta 73,4 1 001.9
Pääomarakenne
% 31.12.2021 31.12.2020
Omavaraisuusaste 11,8 24,6
Nettovelkaantumisaste (gearing) 321,8 153,2
Maksuvalmius ja nettovelka
Milj. euroa 31.12.2021 31.12.2020
Kassavarat 1 265,7 823,7
Oikaistu korollinen velka 2 796,6 2 197,5
Korollinen nettovelka 1 530,9 1 373,8
Liiketoiminnan
nettorahavirta, -25,3
Investointien
nettorahavirta, +309,6
Rahoituksen
nettorahavirta, +73,4
Rahavirran muutos 2021
milj. euroa
1 600
1 200
800
400
0
Rahavarat vuoden alussa
Lainojen nostot
Vertailukelpoinen EBITDA
Lainojen ja vuokrasopimus-
velkojen takaisinmaksut
Käyttöpääoman muutos
Hybridilainan korot
Käyttöomaisuuden
hankinnat ja myynnit
Maksetut rahoituskulut, netto
Omien osakkeiden hankinnat
Muiden lyhytaikaisten rahoitus-
varojen muutos (maturiteetti yli 3 kk)
Muut liiketoiminnan rahavirran erät
Rahavarat vuoden lopussa
Muut investointien rahavirran erät
-149,0
209,2
-99,3
365,4
-67,5
11,7
396,7
-20,5
792,2
-301,6
13,9
-1,1
1 150,0
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
15
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
ennen kaikkea viimeisellä vuosineljänneksellä
vastaanotetun A350-lentokoneen ja negatiivisen
liiketoiminnan nettorahavirran, mutta myös
Yhdysvaltain dollarin vahvistumisen takia.
Investoinnit
Vuoden 2021 bruttoinvestoinnit ilman
ennakkomaksuja olivat 434,5 miljoonaa euroa
(515,9), ja ne kohdistuivat pääasiassa laivastoon.
Luku sisältää myös käyttöoikeuslaivastomuutokset
eli muun muassa syyskuisen, neljä A350-
lentokonetta kattaneen myynti ja takaisinvuokraus
-järjestelyn sekä viimeisellä vuosineljänneksellä
vastaanotetun A350-lentokoneen.
Investointien rahavirta (sisältää käyttöomaisuus-
investoinnit ja -myynnit, saadut alivuokramaksut
sekä ennakkomaksut) oli 377,2 miljoonaa
euroa(-88,3).
Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutos
(maturiteetti yli kolme kuukautta) oli -67,5 miljoonaa
euroa (439,9) ja myös se on osa investointien
nettorahavirtaa, joka oli 309,6 miljoonaa
euroa(351,6).
Vuoden 2022 arvioitu investointien rahavirta,
joka sisältää pelkät käyttöomaisuusinvestoinnit
ja ennakkomaksut, on noin -180 miljoonaa
euroa. Investointien rahavirta sisältää
investointisitoumusten lisäksi arvion sellaisista
päätetyistä investoinneista, joista ei vielä ole
vastapuolen kanssa sitovaa sopimusta.
Yhtiöllä on 35 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka
muodostavat noin 30,5 prosenttia koko laivaston
1971,6 miljoonan euron tasearvosta.*
lopussa käyttämätön. Lokakuussa Finnair ilmoitti
luopuneensa käyttämättömästä, 175 miljoonan
euron luottolimiitistä, joka oli erääntymässä
tammikuussa 2023.
Kauden lopussa oikaistu korollinen velka oli
vuoden 2020 loppua suurempi pääasiassa
syyskuisen myynti ja takaisinvuokraus
-järjestelyn, uuden joukkovelkakirjalainan takia
sekä viimeisellä vuosineljänneksellä Finnairille
toimitetun, vuokratun A350-lentokoneen myötä.
Vuokrasopimusvelkojen osuus korollisista
veloista oli 1 381,0 miljoonaa euroa (1 016,2).
Korollinen nettovelka kasvoi vuoden 2020 lopusta
2020 2021
2021
2020
Laivasto
Muu käyttöomaisuus
Muut varat
Rahat ja pankkisaamiset
ja muut rahoitusvarat
Tase
milj. euroa
Varat Oma pääoma ja velat
4 000
3 000
2 000
1 000
0
Myynnin siirtovelat
ja myynnistä
saadut ennakot
Muut velat
2 808,9
2 178,7
291,1
133,6
475,7
896,6
4 047,1
3 646,5
4 047,1
3 646,5
471,5
437,5
1 971,6
2 212,7
318,7
330,2
491,1
279,9
1 265,7
823,7
Oma pääoma
Korolliset velat
Osinkopolitiikka ja
hallituksen esitys
voitonjaosta
Finnairin osinkopolitiikan tavoitteena on maksaa
suhdannesyklin aikana keskimäärin vähintään
kolmasosa osakekohtaisesta tuloksesta osinkoina.
Yhtiön kulloinenkin tuloskehitys ja näkymät sekä
rahoitustilanne ja pääomatarpeet pyritään
ottamaan huomioon osingonjaossa.
Vuonna 2021 osakekohtainen tulos oli -0,34euroa
(-0,51). Finnair Oyj:n jakokelpoiset varat
olivat 73 709 760,76 euroa 31.12.2021. Hallitus
ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2021 ei
jaetaosinkoa.
* Laivaston tasearvo käsittää
käyttöoikeuslaivaston sekä tulevien
lentokonetoimitusten ennakkomaksut.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
16
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Finnairin operoima
laivasto
Finnairin laivastoa hallinnoi yhtiön kokonaan
omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance
Oy. Vuoden 2021 lopussa Finnairilla oli 60
lentokonetta, joista 25 oli laajarunkokoneita
ja 35 kapearunko koneita. Neljännen
vuosineljänneksen aikana Finnair vastaanotti
seitsemännentoista Airbus A350 -lentokoneen.
Lentokone rahoitettiin käyttöleasing-
sopimuksella vuoden 2021 ensimmäisellä
neljänneksellä, jolloin lentokoneen suunniteltu
toimitus oli vuoden 2022 toisella neljänneksellä.
Lentokoneen toimitusta kuitenkin aikaistettiin
laajarunko koneiden kapasiteetti tarpeiden
takia. Neljännen vuosineljänneksen aikana
Finnair myös osti rahoitusleasingkauden
päättyessä yhden Airbus A330 -lentokoneen,
joka jo aiemmin sisältyi omistettuihin
lentokoneisiin.
Vuoden 2021 lopussa Finnairin operoiman
laivaston keski-ikä oli 11,4 vuotta.
Laivastouudistus
Vuoden 2021 lopussa yhtiöllä oli seitsemäntoista
vuosina 2015–2021 toimitettua Airbus A350-900
-lentokonetta ja kaksi A350-lentokonetta tilauksessa
Airbusilta. Nämä jäljellä olevat lentokoneet toimitetaan
nykysuunnitelmien mukaan Finnairille vuoden
2024 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2025
ensimmäiselläneljänneksellä.
Finnairin investointisitoumukset käyttöomaisuus-
hyödykkeisiin, yhteensä 355,0 miljoonaa euroa,
sisältävät tulevat kaukoliikennelaivastoinvestoinnit.
Finnairilla on mahdollisuus sopeuttaa laivastonsa
kokoa näkymien mukaisesti eri aikoihin päättyvien
vuokrasopimusten avulla ja omistetun laivaston muutoksilla.
Norran operoima laivasto
(ostoliikennelaivasto)
Nordic Regional Airlines Oy (Norra) operoi 24 lento-
koneen laivastoa Finnairin ostoliikenteenä. Kaikki
lentokoneet on vuokrattu Finnair Aircraft Finance Oy:lta.
Laivasto
Finnairin operoima
laivasto*
31.12.2021 Istuimia #
Muutos
31.12.2020
verrattuna Omat**
Vuokratut
Keski-ikä
31.12.2021 Tilaukset
Kapearunkolaivasto
Airbus A319 144 6 5 1 20,1
Airbus A320 174 10 8 2 19,4
Airbus A321 209 19 4 15 10,6
Laajarunkolaivasto
Airbus A330 289/263 8 4 4 12,2
Airbus A350 297/336 17 1 5 12 4,1 2
Total 60 1 26 34 11,4 2
* Finnairin lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
** Sisältää JOLCO- (Japanese Operating Lease with Call Option) ja ECA-rahoitetut (Export Credit
Agency) lentokoneet.
Norran operoima
laivasto*
31.12.2021 Istuimia #
Muutos
31.12.2020
verrattuna
Omat Vuokratut
Keski-ikä
31.12.2021 Tilaukset
ATR 68–70 12 6 6 12,4
Embraer E190 100 12 9 3 13,5
Total 24 0 15 9 13,0
* Nordic Regional Airlines Oy:n lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
17
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Finnair on vuoden 2021 aikana päivittänyt
vuoteen 2025 ulottuvaa strategiaansa
pandemiavaikutusten vuoksi ja määrittänyt neljä
strategista teemaa, jotka ovat kasvu markkinan
mukana; moderni ja laadukas tuotevalikoima,
myynti ja jakelu; kustannustehokkuus sekä
vastuullisuus kilpailutekijänä.
Finnairin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
arvioidaan uudelleen COVID-19-tilanteen takia
vasta, kun näkyvyys liiketoimintaympäristön, ja
erityisesti Aasian, osalta on selkeämpää.
Kasvu markkinan
mukana
Finnair keskittyy edelleen vaihtomatkustukseen
keskeisten Aasian suurkaupunkien ja Euroopan
välillä. Yhtiö hyödyntää kotikenttänsä
maantieteellistä sijaintia, joka mahdollistaa
nopeat yhteydet lyhyttä pohjoista reittiä pitkin,
ja pyrkii käyttämään sitä mahdollisimman
tehokkaasti. Finnair ennustaa nyt noin
3prosentin vuosittaista kapasiteettikasvua,
mikä vastaa Finnairin päämarkkinoiden
oletettuakasvua.
Finnair investoi uusiin laajarunkolentokoneisiin
nykyisten sitoumustensa mukaisesti.
Pandemian taloudellisten vaikutusten takia
kapearunkolaivastouudistus tulee sen sijaan
siirtymään joillakin vuosilla, ja yhtiö keskittyy nykyisen
kapearunkolaivastonsa käyttöiän optimointiin.
Moderni ja laadukas
tuotevalikoima, myynti ja
jakelu
Finnairin tavoitteena on olla moderni laatulentoyhtiö.
Asiakaslupaus korostaa asiakkaan valinnan
mahdollisuuksia, sujuvaa matkustuskokemusta ja
vastuullisuutta. Finnair tukee asiakaskokemusta
helppokäyttöisillä digitaalisilla palveluilla. Samalla
Finnair pyrkii tuotteidensa dynaamisempaan
myyntiin, digitaalisen suoramyynnin osuuden
kasvattamisen ja jakelukanaviensa uudistamiseen.
Finnairin internet-sivujen (finnair.com) kävijämäärä
alkoi palautua vuoden toisella puoliskolla,
vaikka koko vuoden keskiarvo pysyi samana
ollen keskimäärin 1,1 miljoonaa eri kävijää (1,1)
kuukaudessa. Finnair-mobiilisovellusten käyttäjien
Strategian toteutus
määrä nousi vertailukaudesta 74,1 prosenttia 326
000:een. Digitaalisen suoramyynnin osuus kaikesta
lentolippumyynnistä kasvoi 51,0 prosenttiin (40,7).
Menestyäkseen Finnairin täytyy onnistua
hyvän asiakaskokemuksen luomisessa joka
päivä. Katsauskaudella asiakastyytyväisyyttä
mittaava nettosuositteluindeksi oli edelleen
hyvällä tasolla ollen 38 (47). Asiakkaat arvostivat
erityisesti Finnairin asiakaspalvelua sekä
kattavia terveysturvallisuustoimia pandemian
aikana. Finnairin asiakkaat valitsivatkin yhtiön
jo yhdettätoista peräkkäistä kertaa Pohjois-
Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi Skytraxin
World Airline Awards -tutkimuksessa. Verrattuna
vuoteen 2020, asiakastyytyväisyys kuitenkin
laski erityisesti joulukuun mittauksissa, koska
saapumistäsmällisyys heikkeni, lentokentillä oli
muun muassa sairauspoissaoloista aiheutuneita
ongelmia ja asiakaspalvelukanavat ruuhkautuivat.
Vuoden 2021 aikana Finnair uudisti hinnoitteluaan
ja toi yhdensuuntaiset hinnat tarjolle kaikille
Euroopan lennoilleen sekä esitteli muun muassa
täysin uuden Business Light -lipun. Nämä
uudistukset parantavat hinnoittelun läpinäkyvyyttä
ja tarjoavat lisää valinnanvaraa sekä joustavuutta
asiakkaille. Finnair myös palautti palveluita,
jotka olivat pandemian aikana olleet tauolla:
yhtiö avasi kaksi loungeistaan Helsinki-Vantaalla
ja aloitti sekä lennonaikaisen myynnin että
ennakkotilaukset. Finnair uudisti vuoden aikana
myös lentojensa tarjoilukonseptin. Yksinkertaisempi
ja yhdenmukaisempi valikoima eri lennoilla
tukee yhtiön vastuullisuustavoitteita ja auttaa
vähentämään ruokahävikkiä.
Katsauskauden jälkeen Finnair esitteli pitkään
valmistellun uuden kaukolentokokemuksen, johon
yhtiö investoi noin 200 miljoonaa euroa. Uudistus
kattaa kaikki laajarunkokoneet ja pitää sisällään
business- ja economy-luokan uudistamisen
sekä kokonaan uuden premium economy
-matkustusluokan tuomisen Finnairin tarjontaan.
Finnair jatkoi vuonna 2020 aloittamiaan
koronaliitännäisiä toimia myös katsauskaudella.
Yhtiö tarjosi asiakkailleen maksutonta
Koronaturvaa, joka kattoi laajasti mahdollisesta
COVID-19-tartunnasta asiakkaalle matkan
aikana aiheutuneita kuluja. Lisäksi Finnair tarjosi
edullisia PCR- ja pika-antigeenitestauspalveluita
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
18
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
pääkonttorinsa yhteydessä ja pidensi lentolippujen
poikkeuksellisia joustomahdollisuuksia 28.2.2022
asti ja katsauskauden jälkeen 31.5.2022 asti.
Yhtiö toi asiakkaille myös digitaalisen palvelun,
jonka avulla asiakkaat voivat jo lähtöselvityksen
tehdessään vahvistaa, että heillä on Suomesta
valikoituihin Euroopan maihin matkustaessa
tarvittavat koronatodistukset, sekä digitaalisen
matkustusrajoituskartan, josta voi tarkastaa kunkin
kohteen matkustusohjeet.
Kustannustehokkuus
Katsauskauden aikana varmistui, että Finnair
saavuttaa tavoittelemansa noin 200 miljoonan
euron pysyvät kustannussäästöt, jotka vaikuttavat
täysimääräisinä vuoden 2022 alusta vuoden
2019 operatiivisilla volyymeillä laskettuna. Myös
tämän tavoitteen jälkeen yhtiö tulee jatkamaan
kustannussäästötyötään jatkuvan parantamisen ja
tehostamisen kautta.
Strategiakaudella kiinnitetään erityistä huomiota
polttoainetehokkuuteen sekä täsmälliseen
operointiin, joilla on suuri vaikutus niin
kustannuksiin, tuottavuuteen kuin päästöihin ja
asiakastyytyväisyyteenkin. Täsmällisyydessä ja
polttoainetehokkuudessa Finnairin tavoitteena
on olla yksi johtavista lentoyhtiöistä. Finnairin
lentojen saapumistäsmällisyys oli koko vuonna
82,3 % (90,2). Lasku vertailukaudesta liittyi lähinnä
joulukuuhun ja aiheutui vaikeiden sääolosuhteiden
lisäksi koronaliitännäisistä haasteista, kuten uusista,
ylimääräisiä matkustusasiakirjatarkastuksia
vaatineista matkustusrajoituksista sekä
sairauspoissaolojen tavallista suuremmasta
määrästä, joka aiheutti sekä sisäisiä että
palveluntarjoajien resurssihaasteita niin
kotilentoasemalla kuin ulkoasemillakin.
Finnair on maailman turvallisimpien lentoyhtiöiden
kärkikastissa. Vahva turvallisuuskulttuuri
sekä operatiivisen toiminnan tehokkuus,
luotettavuus ja tuottavuus ovat kaiken
tekemisen ytimessä. Teknologian, automaation
ja datan hyödyntäminen tilannekuvan
muodostuksessa ja päätöksenteossa, sekä
yhteistyö yli organisaatiorajojen korostuvat yhä
voimakkaammin, ja tukevat sekä turvallisuutta että
kustannustehokuutta.
Vastuullisuus
kilpailutekijänä
Vastuullisuus on olennainen osa Finnairin
toimintaa, ja yhtiön kunnianhimoiset vastuullisuus-
tavoitteet pysyivät ennallaan. Finnairin
vastuullisuussuunnitelman mukaan yhtiön
tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2045
mennessä ja puolittaa hiilidioksidinettopäästönsä
vuonna 2025 vuoden 2019 tasosta. Finnairin tekemien
toimenpiteiden tärkeimpänä tavoitteena on pyrkiä
vähentämään toiminnan omia, todellisia lentämisen
päästöjä aina kun se on kohtuullisesti mahdollista.
Lyhyellä aikavälillä yhtiö joutuu turvautumaan
enemmän ns. taloudellisiin keinoihin ennen kuin
se pääsee pidemmällä jänteellä hyödyntämään
päästötehokkuutta parantavaa uutta teknologiaa.
Vuoden 2021 aikana Finnair ilmoitti
kiinnostuksestaan lyhyille reiteille kehitteillä olevien
Heart Aerospace ES-19 -sähkölentokoneiden
mahdollisesta tuomisesta tulevaisuudessa
osaksi yhtiön kalustoa ja aloitti yhteistyön
lennonvarmistuspalveluja tarjoavan Fintraffic ANS:n
kanssa Suomen ilmatilassa kulkevien yhtiön lentojen
päästöjen vähentämiseksi. Finnair sai myös valmiiksi
Finnairin Tekniikassa toteutetun käytöstä poistetun
Airbus A319 -lentokoneenkierrätysprojektin, jossa
onnistuttiin hyödyntämään jopa 99,2 prosenttia
lentokoneen osista.
Finnair uudisti katsauskaudella lennonaikaista
tarjoilukonseptiaan vastuullisemmaksi. Muoviset
aterimet korvattiin puisilla ja kasvisruoan
määrää lisättiin. Lisäksi aiempaa, jo saavutettua
ruokahävikin puolittamistavoitetta jatkettiin 30
prosentin lisävähennystavoitteella.
Finnair tavoittelee kestävän fossiilivapaan
polttoaineen käytön lisäämistä yhdessä
oneworld-allianssin ja muiden sidosryhmien
kanssa. Oneworld-allianssi asetti yhteiseksi
päämääräkseen saavuttaa vuoteen 2030
mennessä kestävän polttoaineen (SAF)
tankkauksissa 10 prosentin tason, joka on
reilusti yli EU:n tavoitteleman viiden prosentin
mandaatin. Osana oneworldin yhteistä
hanketta Finnair allekirjoitti katsauskaudella
yhteisymmärryspöytäkirjan SAF:n hankinnasta
Aemetiksen kanssa, joka on uusiutuvia polttoaineita
valmistava yritys. Suomessa Finnair ja Neste
pyrkivät yhdessä löytämään mahdollisuuksia
ja tapoja lisätä SAF:n käyttöä ja siten vähentää
lentoliikenteen kasvihuonekaasujen päästöjä.
Henkilöstö
Strategian toteuttamiseksi tärkeitä ovat aito
yhdessä tekeminen, tavoitteellinen johtaminen
ja uusien, tehokkaiden toimintatapojen,
kuten agile ja lean, hyödyntäminen. Nämä
korostuvat Finnairin henkilöstösuunnitelmassa.
Henkilöstömäärä on vähentynyt merkittävästi
pandemian liiketoiminnallisten vaikutusten
seurauksena ja uusien, tehokkaampien
toimintatapojen käyttöönotto sekä toisaalta kattava
ja organisaatiorajat ylittävä yhteistyö ovat siksi
välttämättömiä.
Pandemian jälkeen kasvukäyrälle palatessaan
Finnair haluaa olla entistäkin vastuullisempi
yhtiö. Tätä varten myös henkilöstön kannustimiin
lisättiin vuoden 2021 alusta lähtien kaksi
vastuullisuusmittaria, joista toinen mittaa
polttoainetehokkuutta sekä päästöjä ja toinen
työturvallisuutta, joten vastuullisuustavoite on
kaikilleyhteinen.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
19
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Taloudellinen kehitys 2017–2021
17 18 19 20 21
Liikevaihto
3 500
3 000
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
milj. euroa
838,4
17 18 19 20 21
15 000
12 000
9 000
6 000
3 000
0
2 852
17 18 19 20 21
40
20
0
-20
-40
-60
-80
%
Tarjotut henkilökilometrit (ASK) ja myydyt
henkilökilometrit (RPK)
Tarjotut henkilökilometrit (ASK)
Myydyt henkilökilometrit (RPK)
Tarjotut henkilökilometrit (ASK) (%)
Myydyt henkilökilometrit (RPK) (%)
50 000
40 000
30 000
20 000
10 000
0
miljoonaa
5 178
12 094
-36,5 %
-6,5 %
15
10
5
0
-5
-10
-15
-20
%
17 18 19 20 21
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)
Taloudellinen tavoite: Sijoitetun pääoman tuoton
(ROCE) tavoitetasoa vuoden 2025 loppuun asti
kestävälle strategiakaudelle tullaan uudelleen
tarkastelemaan COVID-19-vaikutusten vuoksi.
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)
-13,9
17 18 19 20 21
Korolliset velat
Kassavarat
Korolliset velat ja kassavarat
milj. euroa
3 000
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
1 265,7
2 808,9
17 18 19 20 21
Investointien rahavirta ja
liiketoiminnan nettorahavirta
Investointien rahavirta*
Liiketoiminnan nettorahavirta
* Sisältää käyttöomaisuuden sekä
tytäryhtiöosakkeiden hankinnat ja myynnit
milj. euroa
600
300
0
-300
-600
-900
-1 200
-25,3
365,4
300
200
100
0
-100
-200
-300
-400
-500
-600
45
30
15
0
-15
-30
-45
-60
-75
-90
%
%
17 18 19 20 21
-
-
-
-
-
-
Vertailukelpoinen liiketulos ja liiketulos
milj. euroa
Vertailukelpoinen liiketulos*
Liiketulos
Vertailukelpoinen liiketulos* suhteessa liikevaihtoon
Taloudellinen tavoite: Vertailukelpoisen liiketuloksen
tavoitetasoa suhteessa liikevaihtoon vuoden 2025
loppuun asti kestävälle strategiakaudelle tullaan
uudelleen tarkastelemaan COVID-19-vaikutusten vuoksi.
* Konsernin vertailukelpoinen liiketulos on liiketulos
ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä eli
lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomia
valuuttakurssimuutoksia, suojauslaskennan ulkopuolisten
johdannaisten käyvän arvon muutoksia, lentokone- ja
muiden transaktioiden myyntivoittoja ja -tappioita,
etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden muutoksia ja
uudelleenjärjestelykuluja.
-468,9
-55,9 %
-454,4
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
20
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Vuonna 2021 Finnair jatkoi COVID-19-pandemiaan
liittyviä kustannussopeutuksia ja rahoitustoimia.
Pandemian negatiivinen vaikutus liiketoimintaan jatkui
koko vuoden ajan, minkä vuoksi matkustajamäärät
ja liikevaihto pysyivät pandemiaa edeltävään aikaan
verrattuna matalampina. Loppuvuoden aikana
nähtiin kuitenkin matkustusrajoitusten lieventymisiä
ja se myös näkyi piristyvänä varaustilanteen ja lento-
operaatioiden määrän kasvuina. Kaiken kaikkiaan
tarjotut tuolikilometrit pienenivät vuoteen 2020
verrattuna 6,5 prosenttia. Matkustusrajoitusten
aiheuttama poikkeuksellisen pieni lentojen määrä
sekä kysynnän ja tarjonnan kohdentaminen tekevät
suoritustason vertailusta edellisiin vuosiin haastavaa.
Siten voidaankin todeta, että vuosi 2021 osoittaa
edelleen epätavallisia tuloslukuja sekä taloudellisissa
että ei-taloudellisissa tiedoissa.
Liikenteen lisäännyttyä loppuvuodesta Finnair pystyi
kutsumaan henkilöstöään pitkiltä lomautuksilta
takaisin töihin. Takaisinkutsut ovat olleet
merkityksellisiä koko Finnairin henkilöstökokemuksen
kannalta, vaikka pitkät lomautukset eivät olekaan
koskeneet kaikkia ammattiryhmiä. Yhteisöllisyys
ja kollegiaalisuus ovat olleet Finnairin henkilöstön
kantava voima vuosikymmenten ajan. Merkittävänä
päänavauksena Finnair käynnisti uudet suorat lennot
Tukholmasta Yhdysvaltoihin ja Thaimaahan.
Loppuvuoden piristyneen kysynnän myötä
Finnair avasi uudelleen asiakkaille merkitykselliset
loungepalvelut Helsinki-Vantaan lentoasemalla
sekä käynnisti lennonaikaisen myynnin, joka oli
pitkään hyvin rajoitettua terveysturvallisuussyistä.
Lennonaikaista myyntivalikoimaa on uudistettu
niin, että ruokahävikin määrä pystytään jatkossa
minimoimaan. Tuotevalikoiman uudistamisen
lisäksi Finnair on voimakkaasti ohjannut asiakkaita
ennakkotilaamaan aterioita, joka ruokahävikin
minimoimisen lisäksi laajentaa asiakkaan
valinnanvaraa huomattavasti. Koneeseen
lastattavien ruoka- ja myyntituotemäärien
pienenemisellä on myös suora vaikutus lennosta
syntyviin päästöihin.
Muu kuin taloudellinen
kehitys vuonna 2021
Terveysturvallisuustoimenpiteet läpi koko organisaation
jatkuivat läpi koko vuoden. Terveysturvallisuudessa
keskityttiin asiakkaiden ja työntekijöiden sekä koko
matkailualan vastuullisuuden korostamiseen kaikin
mahdollisin toimenpitein. Finnairin asiakastyytyväisyys
oli edelleen hyvällä tasolla ja tästä osoituksena yhtiö
valittiin jo yhdennentoista peräkkäisen kerran Skytraxin
World Airline Awards -asiakastutkimuksessa Pohjois-
Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi.
Lentorahdin kysyntä erityisesti vuoden loppupuolella
oli poikkeuksellisen vahvaa rahdin globaalien
toimitusketjuvaikeuksien ja rahtikapasiteetin puutteen
vuoksi. Finnairin rahti ylsi ennätykselliseen liikevaihtoon
ja mahdollisti matkustajalentojen lisäämisen
kaukokohteisiimme Aasiassa ja Yhdysvalloissa.
Vuoden 2021 aikana maksetut välittömät ja välilliset
verot pysyivät suhteellisen pieninä supistuneen
toiminnan ja tappiollisen tuloksen vuoksi. Myös
muut suoriteperusteiset maksut, joita esimerkiksi
ympäristömaksut ovat, pysyivät pieninä.
17 18 19 20 21
150
125
100
75
50
25
0
Maksetut verot ja muut ympäristömaksut
milj. euroa
Maksettavat välittömät verot
Tilitettävät välilliset verot
EU ETS maksut
Muut ympäristömaksut
Muut ympäristömaksut sisältävät melu- ja NOx maksut
sekä ympäristöpohjaiset verot
52,4
45,1
124,9
91,9
121,1
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
21
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
EU-taksonomia
Tausta
EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä, jonka
tarkoituksena on ohjata investointeja kestäviin
projekteihin ja toimintoihin sekä antaa yhtiöille,
sijoittajille ja päättäjille määritelmät, joiden
nojalla voi arvioida, onko taloudellinen toiminto
ympäristön kannalta kestävä.
EU-taksonomia-asetuksessa asetetaan kuusi
ympäristötavoitetta:
1. Ilmastonmuutoksen hillintä
2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
3. Veden ja merellisten resurssien kestävä käyttö
4. Siirtymä kiertotalouteen, jätteen ehkäisy ja
kierrätys
5. Saasteiden ehkäisy ja kontrollointi
6. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien
suojelu
Ensimmäinen taksonomia-asetuksen delegoitu
säädös koskien ilmastonmuutoksen hillintää ja
ilmastonmuutokseen sopeutumista hyväksyttiin
periaatteellisesti 21. huhtikuuta 2021, ja se
hyväksyttiin virallisesti 4. kesäkuuta 2021. Toinen
delegoitu säädös jäljellä olevista neljästä
ympäristötavoitteesta julkaistaan vuonna 2022.
Asetuksen artikla 8 tuo NFRD-direktiivin mukaisille
yleisen edun kannalta merkittäville yhteisöille,
kuten Finnairille, velvollisuuden raportoida
taksonomiakelpoisuudestaan kahden ensimmäisen
ympäristötavoitteen osalta 1. tammikuuta 2022 alkaen.
Kaikkien yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen
tulee raportoida vuoden 2021 taksonomiakelpoinen
osuus liikevaihdostaan, investoinneistaan (CAPEX)
ja toiminnallisista kuluistaan (OPEX). Vuoden 2021
osalta yhteisöjä ei vielä vaadita arvioimaan näiden
toimintojen taksonomianmukaisuutta.
Finnair ja EU-taksonomia
Taksonomia-asetus kattaa ne alat, joilla on
arvioitu olevan suurin potentiaali vaikuttaa
ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutua siihen.
On huomattava, että Finnairin ydinliiketoiminta,
kaupallinen ilmailu ja siihen liittyvät toiminnot
(mukaan lukien lisämyynti), lentorahti (Finnair Cargon
liiketoiminta) tai matkapalvelut (Aurinkomatkojen
liiketoiminta) eivät vielä kuulu taksonomian
taloudellisten toimintojen listaukseen. Näin ollen
esimerkiksi matkustajalentoliikenteeseen (NACE
H51.1 ja N77.35) liittyvät taksonomian tarkemmat
tekniset kriteerit ovat vielä täsmentämättä. Finnair
kuitenkin arvioi, että taksonomiaan todennäköisesti
kelpuutettavia toimintoja ovat siirtymiset
käyttämään uusia, vähäpäästöisiä lentokoneita ja
kestäviä polttoaineita.
Finnair on arvioinut myös muiden toimintojensa
taksonomiakelpoisuutta vertaamalla niiden NACE-
koodeja EU-taksonomiassa listattuihin. Merkittävin
tunnistettu taksonomiassa listattu taloudellinen
toiminto liittyy Finnair Cargon toimittamiin
maanpäällisiin rahtikuljetuksiin (NACE H49.4.1).
Tämä toiminto on kuitenkin ulkoistettu kolmannelle
osapuolelle, joten ne eivät siksi ole Finnairin osalta
taksonomiakelpoisia. Muita tunnistettuja mutta
vähäisiä taloudellisia toimintoja ovat esimerkiksi
Finnairin-konsernin kiinteistöjen hankinta ja omistus
(NACE L68), Finnair Cargon omaan toimintaansa
tuottama aurinkosähkö (NACE D35.11) ja Finnair
Tekniikan teollinen jätevedenkäsittely (NACEE37.00).
COVID-19:n taloudelliset vaikutukset Finnairiin
ovat olleet ennennäkemättömiä vuosina 2020 ja
2021. Matkustusrajoitusten ja matkustuskysynnän
puutteen takia Finnairin liikevaihto on ollut
ennätysmatalalla tasolla ja yhtiö on ollut
pakotettu karsimaan merkittävästi kaikkia
kulujaan ja investointejaan, mukaan lukien
kestävää kehitystä tukevia, minimoidakseen
rajoitetusta toiminnastaan aiheutuneet tappiot
ja varmistaakseen, että kassavarat pysyvät
terveellä tasolla. Tämän vuoksi vuosi 2021 ei
ole vertailukelpoinen pandemiaa edeltävien
vuosien kanssa. Koska yli 99 prosenttia Finnairin
liiketoiminnasta ei lueta taksonomiakelpoiseksi,
voidaan todeta, että taksonomiakelpoisen
liikevaihdon, CAPEX:in ja OPEX:in osuus vuonna
2021 oli merkityksetön suhteessa Finnairin koko
liikevaihtoon, CAPEX:iin ja OPEX:iin. Sen vuoksi
Finnairin taksonomiakelpoinen osuus vuoden
2021 liikevaihdosta, CAPEX:sta ja OPEX:sta
pyöristyy alaspäin 0 prosenttiin. Näin ollen myös
ei-taksonomiakelpoinen vastaavien lukujen osuus
pyöristyy ylöspäin 100 prosenttiin.
Finnair on nykyaikaistanut laajarunkolaivastoaan
viimeisten vuosien aikana voimakkaasti. Vuosina
2015–17 yhtiö luopui seitsemästä A340-tyypin
lentokoneesta ja on vuodesta 2015 lähtien lisännyt 17
uutta modernia, vähäpäästöisempää A350-tyypin
konetta laivastoonsa. A340-koneista yksi myytiin
kierrätettäväksi, kaksi palautettiin leasing-yhtiöille
niiden vuokrakauden päättyessä ja neljä myytiin
takaisin Airbusille samassa yhteydessä, kun Finnair
vahvisti kahdeksan A350-lentokoneen osto-option
käytön. Kokonaisuutena tämä laajarunkolaivaston
uusiminen on yhtiön historian suurin yksittäinen
investointi. On kuitenkin vielä määrittelemättä,
voidaanko tätä ennen taksonomian voimaantuloa
tehtyä investointia raportoida taksonomian
tunnuslukuina ja jos voidaan, millä tavalla se tulisi tehdä.
Finnair tavoittelee uusiutuvien polttoaineiden (SAF)
käytön lisäämistä yhdessä oneworld-allianssin ja
muiden sidosryhmien kanssa. Oneworld-allianssi
asetti yhteiseksi päämääräkseen saavuttaa
SAF-tankkauksissa 10 prosentin tason vuoteen 2030
mennessä, joka on reilusti yli EU:n tavoitteleman
viiden prosentin mandaatin. Tämän tavoitteen
saavuttaminen vaatii yhteisiä ponnisteluja
niin lainsäätäjien kuin eri teollisuussektoreiden
kanssa. SAF:n käyttöönottoon liittyy vahvasti myös
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
22
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
luonnon monimuotoisuuden suojelu (kuudes
ympäristötavoite), jotta nopeasti kasvava kysyntä ei
johda esimerkiksi lisääntyvään maa-alan käyttöön
ja siten luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen.
Finnairin vuonna 2021 käyttämä määrä SAF:ia
ei täyttäisi tulevaa taksonomiassa mahdollisesti
asetettavaa 5 prosentin vähimmäismäärää.
1
Matkapalveluiden osalta taksonomia kohdistuu
luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja
kehittämiseen. Majoituspalveluihin on tällä hetkellä
luotu tekniset kriteerit, mutta kriteerien kehittämisen
tarve matkapalveluiden järjestämiselle on edelleen
päättämättä. Luonto ja sen monimuotoisuus
nähdään merkittävänä vetovoimatekijänä
Aurinkomatkojen liiketoiminnassa. Kohdeohjelmia
suunniteltaessa Aurinkomatkat arvioi tarkasti
ohjelmien mahdollisia vaikutuksia ympäristöön ja
luonnon monimuotoisuuteen. Toiminnassa pyritään
välttämään esimerkiksi sellaisia vierailukohteita,
joissa vieraileminen voi aiheuttaa biodiversiteetille
uhkaa tai haittaa.
2
Vastuullisuus
Finnair on Aasian ja Euroopan väliseen matkustaja-
ja rahtiliikenteeseen erikoistunut verkostolentoyhtiö,
jonka toiminnan tarkoitus on tuottaa arvoa kaikille
sidosryhmilleen luomalla yhteyksiä maailmaan
kestävällä ja turvallisella tavalla. Vastuullisuus
heijastuu yhtiön tarkoituksessa, strategiassa,
visioissa ja arvoissa. Yhtiön riskienhallinnan
viitekehys kattaa myös muun kuin taloudellisen
toiminnan riskienarvioinnin. Merkittävimmät
lähiajan riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu
tämän hallituksen toimintakertomuksen
Riskienhallinta -kappaleessa.
Kestävä kehitys on olennainen osa kaikkia Finnairin
toimintoja. Yhtiön vastuullisuusstrategian tavoitteena
on vähentää ympäristövaikutuksia ja kasvattaa
taloudellista sekä sosiaalista hyötyä yhteiskunnalle.
Vastuullisuustyön avainalueet ja strategiset
tavoitteet jakautuvat seuraaviin teemoihin: eettinen
liiketoiminta, ympäristö, sosiaalisuus ja talous.
Vastuullisuus koskee Finnairissa kaikkia ja yhtiön
tavoitteena on sisällyttää vastuullisuuden teemat
tasavertaisesti kaikkiin toimintoihin sekä tuote- ja
palvelusuunnitteluun.
Ihmisoikeudet, lahjonta ja
korruption torjunta
Finnairin toiminta perustuu sen eettisiin
liiketoiminnan periaatteisiin, jotka on tarkemmin
kuvattu tämän vuosiraportin liitteenä olevassa
vastuullisuusliitteessä, kohdassa 103: Johtamismalli.
Yhtiö kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien
julistusta sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO)
perussopimuksia. Finnair on allekirjoittanut YK:n
Global Compact -aloitteen ja raportoi vuosittain
Global Compactin kymmenen vastuullisen
yritystoiminnan periaatteen täytäntöönpanosta.
Kyseisen raportin yhteenveto löytyy myös
vuosikertomuksen vastuullisuusliitteestä.
Finnairilla on käytössä eettisen toiminnan
palautekanava nimeltään Finnair Ethics Helpline,
jonka kautta sekä työntekijät että kumppanimme
voivat raportoida eettisiin liiketoimintaperiaatteisiin
liittyvistä huolista. Vuoden 2021 aikana Finnair
Ethics Helpline -palvelun kautta ei raportoitu
yhtään merkittävää väärinkäytöstä, eikä yhtiössä
ollut käynnissä aiheeseen liittyviä tutkimuksia.
Asiakkaat, työntekijät ja
muut sidosryhmät
Finnair on sitoutunut tarjoamaan asiakkaillensa
luotettavat, täsmälliset ja miellyttävät
matkakokemukset ystävällisen hymyn
kera. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat
osa Finnairin perusperiaatteita, ja yhtiö on
sitoutunut varmistamaan liikuntarajoitteisten
palvelun esteettömyyden. Yhtiö parantaa
jatkuvasti palveluidensa asiakaskokemusta
ja soveltaa käytäntöön asiaankuuluvia
saavutettavuusstandardeja.
Finnairin työntekijöiden ja asiakkaiden hyvinvointi
on yhtiölle yhtä tärkeät. Finnair pitää hyvää
17 18 19 20 21
Työsuhteessa olevan henkilöstön määrä
vuoden lopussa
8 000
6 000
4 000
2 000
0
5 325
Henkilöstön monimuotoisuus: Sukupuoli
Miehiä:
Työntekijät 43%
Johtajat/päälliköt 53%
Johtoryhmä 78%
Naisia:
Työntekijät 57%
Johtajat/päälliköt 47%
Johtoryhmä 22%
1
Platform on Sustainable Finance: Technical
Working Group, Part B – Annex: Full list of Technical
Screening Criteria, August 2021.
2
https://www.aurinkomatkat.fi/vastuullinen-
matkailu
Henkilöstön monimuotoisuus: Sukupuoli
Miehiä:
Työntekijät 43%
Johtajat/päälliköt 53%
Johtoryhmä 78%
Naisia:
Työntekijät 57%
Johtajat/päälliköt 47%
Johtoryhmä 22%
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
23
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
huolta työntekijöistään panostamalla heidän
terveydenhuoltoonsa ja turvallisuuteensa sekä
tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia ja edistämällä
tasa-arvoa, syrjimättömyyttä ja monimuotoisuutta.
Finnairissa monimuotoisuus nähdään suorituskyvyn
edistäjänä.
Kuten edellä on mainittu, vuoden 2021 aikana
erityistä huomioita kiinnitettiin koko matkustusketjun
terveysturvallisuuteen aina lentokentältä
lennon päättymiseen saakka. Finnairin yleinen
asiakastyytyväisyys mitattuna Net Promoter Score
(NPS) -arvolla laski edelliseen vuoteen nähden ja
oli 38 (47). Arvo pysyi kuitenkin kohtuullisen hyvällä
tasolla osoittaen sen, että Finnairin lisäksi myös
asiakkaat ovat sitoutuneita terveysturvalliseen
matkustamiseen ja tiedostavat vastuullisuuden
merkityksen, vaikkakin asiakkaiden välittömiä
palveluita oli terveysturvallisuussyistä minimoitu.
Finnair työllisti vuonna 2021 keskimäärin 5 614
(6573) henkilöä, mikä on 14,6 prosenttia vähemmän
edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstömäärä
väheni vuoden 2021 aikana 780 ihmisellä tai 12,8
prosenttia ollen joulukuun lopussa 5 325 (6 105).
Vuoden 2021 aikana henkilöstön vaihtuvuusaste
oli 6,8 prosenttia (7,4). Henkilöstön vähentyminen
ja vaihtuvuusasteen kasvu johtuivat edelleen
jatkuvista lomautuksista ja pitkittyneestä
pandemian aiheuttamasta vähäisestä
operatiivisesta tasosta. Vuoden 2021 aikana
keskimäärin töissä oli 2 996 ihmistä.
Finnair on COVID-19-vaikutusten vuoksi panostanut
erityisesti sosiaaliseen vastuullisuuteen tukemalla
lomautettuja sekä irtisanottavia työntekijöitään.
Yhtiöllä käynnissä oleva NEXT-muutosturvaohjelma
tukee yksilöllisesti jokaisen työnsä menettäneen
uudelleentyöllistymistä. Ohjelma koostuu muun muassa
henkilökohtaisesta suunnitelmasta työelämässä
eteenpäin siirtymiseksi, laajasta koulutustarjonnasta,
uravalmennuksesta, muutostilanteen hallintaa ja
hyvinvointia tukevista palveluista, TE-toimiston Finnairin
tilanteeseen kohdennetusta tuesta sekä tuesta
yrittäjyydestä kiinnostuneille.
Kokopäiväisen henkilöstön osuus Finnairin
henkilöstöstä oli vuonna 2021 91 prosenttia (92), ja 99
prosenttia (99) henkilöstöstä työskenteli vakituisesti.
Henkilöstön keski-ikä oli 42 vuotta (43). Henkilöstöstä 33
prosenttia (33) oli yli 50-vuotiaita, kun taas 13 prosenttia
(13) oli alle 30-vuotiaita. Vuoden 2021 lopussa 57
prosenttia (57) Finnairin työntekijöistä oli naisia ja
43 prosenttia (43) miehiä. Kolme (neljä) Finnairin
hallituksen kahdeksasta jäsenestä on naisia. Finnair ei
ylläpidä etniseen alkuperään perustuvia tilastoja.
Yritystason tapaturmataajuus (LTIF) nousi
vuoteen 2020 verrattuna ja oli 5,6 (4,4). Sitä vastoin
sairauspoissaolojen määrä oli pienempi kuin
vertailukaudella ollen 2,3 prosenttia (3,8).
Finnair arvostaa hyvää yhteistyötä työntekijäryhmiä
edustavien ammattiliittojen kanssa. Vuonna 2021
neuvoteltiin seuraavat työehtosopimukset:
• Finnair Oyj:n Suomen liikennelentäjiä koskeva
sopimus Palvelualojen työnantajat Palta ry:n
ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n (SLL) välillä.
Sopimus on voimassa syyskuun 2024 loppuun
saakka.
• Finnairin ylempiä toimihenkilöitä koskeva
sopimus Finnair Oyj:n ja Finnairin Insinöörit ja
ylemmät FINTO ry:n välillä. Sopimus on voimassa
helmikuun 2023 loppuun saakka.
• Aurinkomatkojen matkatoimistovirkailijoita
koskeva sopimus Paltan ja Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäliitto AKT:n välillä. Sopimus on
voimassa huhtikuun 2023 loppuun saakka.
Vuonna 2019 neuvoteltu Finnairin Suomen
matkustamohenkilöstöä koskeva työehtosopimus
Finnairia edustavan Paltan ja Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäliitto AKT:n välillä on voimassa
tammikuun 2022 loppuun. Sama koskee vuonna
2020 neuvoteltuja Finnairin teknisiä toimihenkilöitä
ja lentoliikenteen toimihenkilöitä koskevaa Paltan
ja Ammattiliitto PRO:n välisiä sopimuksia, jotka ovat
voimassa tammikuun 2022 loppuun saakka. Myös
Helsingin lentoaseman asiakas- ja maapalvelun,
rahdin, tekniikan ja Finnair Kitchenin työntekijöitä
edustavan Ilmailualan Unionin IAU ry:n ja Paltan
välinen sopimus neuvoteltiin vuonna 2020. Sopimus
on voimassa 15.3.2023 saakka.
17 18 19 20 21
Tapaturmataajuus (Lost Time Incident Frequency)
LTIF
kpl/milj. h
20,0
15,0
10,0
5,0
0
5,6
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
24
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Ympäristönsuojelun taso
Kolme suurta globaalia ympäristöhaastetta
ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden
väheneminen ja siirtyminen kiertotalouteen tukevat
toinen toisiaan. Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii
meidän kaikkien yhteistä huomiotamme. Finnair
on asettanut omat tavoitteet kaikille näille kolmelle
haasteelle ja kehottaa kaikkia sidosryhmiään
tekemään yhteistyötä näiden tavoitteiden
saavuttamiseksi. Finnair tavoittelee hiilineutraalia
lentämistä vuonna 2045, ja aikoo jo vuoden 2025
lopussa puolittaa nettopäästöt puoleen vuoden
2019 tasoon verrattuna. Lisäksi yhtiö aikoo sisällyttää
kiertotalouden ja jätehierarkian mukaisen jätteiden
vähentämisen periaatteet toimintoihinsa. Finnairilla
on nollatoleranssi eläinten salakuljetukselle ja on
United for Wildlife -sertifioitu lentoyhtiö.
Ilmastonmuutos
Vuonna 2021 Finnairin liikenne myytyinä
tonnikilometreinä (RTK) kasvoi 1,6 prosenttia
vuoteen 2020 verrattuna. Hiilidioksidipäästöt (CO
2
)
kuitenkin pienenivät 0,4 prosenttia edelliseen
vuoteen verrattuna ollen 1 146 903 tonnia (1 151 299).
Vuoteen 2019 verrattuna lentämisen päästöt olivat
67,8 prosenttia pienemmät.
Lentotoiminnan polttoainetehokkuus oli 296 g/
RTK (301) (ilman jyvitystä matkustajien ja rahdin
kesken), eli se parantui 2,0 prosenttia (-20,9).
Lentämisen hiilidioksidipäästöt on laskettu
myös
jyvittämällä ne matkustajien ja rahdin
kesken ICAO:n suositusten mukaisesti (katso kohta
vastuullisuusliite, scope 1 -päästöt). Näin laskettuna
vuoden 2021 hiilidioksidipäästöt olivat 131 g CO
2
/RPK
(92) ja 606 g CO
2
/RTK-rahti (514). Päästötehokkuus
matkustajakilometriä kohden (RPK) heikkeni 42,5
prosenttia (17,1) ja rahtitonnikilometriä kohti (RTK-rahti)
17,9 prosenttia (5,3). Vuoden 2021 heikentyneet
jyvitetyt suhdeluvut vuoteen 2020 verrattuna
johtuivat pääsääntöisesti siitä, että vuosi 2021 oli
kokonaisuudessaan pandemianaikaista toimintaa,
jolloin tarjonnan (ATK +6,4 prosenttia) ja kysynnän (RTK
+1,6 prosenttia) kohdistamisessa on ollut haasteita,
lentojen keskimääräinen pituus lyhentyi edelleen sekä
jyvityksen laskentamallista. Laskentamallissa jokainen
tyhjäkin istuin lisää matkustajien suhteellista painoa.
Vuoden 2020 alku oli vielä normaalia toimintaa ja
pandemian vaikutukset alkoivat näkyä voimakkaasti
vasta maaliskuusta 2020 eteenpäin.
Vuoden 2021 aikana jatkettiin vahvaa tuloksellista
työtä polttoainetehokkuuden parantamiseksi.
Sekä optimaalisen laivaston käytön että tehokkaan
lentämisen osalla saavutettiin hyvää kehitystä.
Esimerkiksi yksi vuoden 2021 aikana käyttöön otettu uusi
työkalu on nimeltään Tail Swapper, joka mahdollistaa
konetyypin vaihtamisen, jos matkustajamäärässä
huomataan muutoksia. Se auttaa välttämään
lentämistä liian suurilla koneilla ja säästämään sen
mukaisesti myös polttoaineen kulutuksessa. Toinen
konevalintoja ohjaava työkalu tehtiin erityisesti
tekniikan käyttöön. Sen avulla optimoidaan
laajarunkoliikennettä. Koska eri koneyksilöiden välillä
on eroja polttoaineen kulutuksessa, työkalu ohjaa
löytämään parhaat koneiden ja reittien väliset
yhdistelmät niin, että pidemmät yhteydet lennetään
polttoainetehokkaimmilla koneilla. Kolmas työkalu
otettiin käyttöön lentokoneen ohjaamoon. Se
mahdollistaa kaukoliikenteen optimoinnin niin, että
löydämme parhaan tasapainon lentonopeuden ja
polttoainekulutuksen välille. Optimointisovellus välittää
nopeuteen ja kulutukseen liittyvää tietoa ohjaamoon
lennon aikana helpottaen lentäjien päätöksentekoa.
Näin esimerkiksi polttoainetta ei kuluteta turhaan
muutaman minuutin ajansäästön takia, jos tälle ei ole
erittäin hyvää perustetta.
Lentämisen hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi
on erittäin tärkeää lisätä kestävien lentopoltto-
aineiden käyttöä. Olemme erittäin kiitollisia
asiakkaillemme, jotka haluavat osallistua
Finnairin pitkän tähtäimen tavoitteeseen lentää
hiilineutraalisti vuonna 2045. Vuonna 2021
liikematkustajat kompensoivat matkustamistaan
ostamalla 310 tonnia kestävää polttoainetta
Finnairin koneisiin. Tällä yhteistyöllä vähennettiin
909 tonnia lentämisen hiilidioksidipäästöjä.
Joulukuussa 2021 Suomen eduskunta hyväksyi
lakimuutoksen, joka mahdollistaa yritysten myydä
kompensointipalveluja. Finnair tulee avaamaan
asiakkaille suunnatun kompensointipalvelun
vuoden 2022 alussa. Toivomme sen saavuttavan
hyvän vastaanoton ja lisäämään asiakkaittemme
osallistumista ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön.
Finnairin kiinteistöjen energiankulutus nousi 12,2
prosenttia vuonna 2021 (-29,1). Vuonna 2021 niiden
sähkön kokonaiskulutus oli 21 130 MWh (21 259) ja
lämmönkulutus 24 238 MWh (18 592). Kiinteistöjen
energiatehokkuus oli 21,0 kWh/m
3
(18,5) sisältäen
sekä sähkön että lämmön kulutuksen. Sähkön
käytön vähentyminen johtui vähentyneestä
toiminnasta, mutta lämmityksen energian tarve
selittyy kylmällä talvella. Vastaavasti kiinteistöjen
energiankulutuksen hiilidioksidipäästöt nousivat 8,9
prosenttia (-57,8) ollen yhteensä 8 138 tonnia (7 414).
17 18 19 20 21
931
g CO
2
/RTK
Finnairin lentojen päästötehokkuuden kehitys
Totaali CO
2
Päästötehokkuus
RTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin
käyttö hyötykuorman painon mukaan
Totaali CO
2
,
tuhatta tonnia
4 000
3 200
2 400
1 600
800
0
1 000
800
600
400
200
0
1 147
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
25
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Kiertotalous
Finnairin tuottaman jätteen kokonaismäärä
Suomessa laski 40,4 prosenttia (64,8) eli yli
618 tonnia (2 816), vuoden kokonaismassan
ollessa 914 tonnia (1 532). Näissä luvuissa
ei ole otettu Finnair Tekniikan vuonna 2021
suorittaman Airbus A319 -kierrätyksen aikana
syntyneitä materiaalivirtoja. Suurin jätelaji
on lentojen tarjoilusta syntyvä, ruokajätettä
sisältävä sekajäte eli kansainvälinen ruokajäte.
Kansainvälinen ruokajäte viedään poltettavaksi
ja muu ruokajäte kompostoitavaksi. Syntynyttä
ruokahävikkiä on tavoitteellisesti vähennetty
vuodesta 2018 lähtien ja ensisijaisesti
ruokahävikki lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.
Vuonna 2021 18 prosenttia lennon aikana
syntyvästä jätteestä kierrätettiin, mikä on erittäin
korkea kierrätysaste kyseiselle jätteelle.
Finnair uudisti katsauskaudella lennonaikaista
tarjoilukonseptiaan vastuullisemmaksi. Muoviset
aterimet korvattiin puisilla ja kasvisruoan
määrää lisättiin. Lisäksi aiempaa, jo saavutettua
ruokahävikin puolittamistavoitetta jatkettiin
30%:n lisävähennystavoitteella. Tämän tavoitteen
saavuttamiseksi toteutettavia toimenpiteitä olivat
esimerkiksi menuvalikoiman yksinkertaistaminen
ja tuoretuotteiden siirtäminen ennalta tilattavien
tuotteiden valikoimaan.
Finnair purki ja kierrätti yhdessä Kuusakosken
kanssa taloudellisen käyttöikänsä loppuun
tulleen Airbus A319 -lentokoneen. Finnair
arvioi aluksi, että koneesta voitaisiin
hyödyntää noin 90-95 prosenttia. Lopullinen
hyödyntämisaste osoittautui odotettua
suuremmaksi, vain 0,8 prosenttia koneesta
päätyi jätteeksi. Kyseessä oli kaikkien aikojen
ensimmäinen matkustajalentokone, joka
kierrätettiin Suomessa. Kierrätysprojekti loi
positiivista mielialaa, työllisti henkilökuntaa ja
tuki kapearunkolaivaston varaosapalvelun
kannattavuutta.
Hyödyntäminen
energiana 7,4 %
Loppusijoitus
0,8 %
Tutkimus-
käyttö 4,2 %
Uudelleenkäyttö
38,5 %
Kierrätys eli uusiokäyttö
49,1 %
Finnair Airbus A319:n kierrätys
Hankintaketju,
Ihmisoikeudet, lahjonta ja
korruption torjunta
Hankintaketjun hallinta keskittyi pandemian
aikaiseen kysynnän ja saatavuuden hallintaan,
kustannustasoon kohdistuviin odotuksiin
vastaamiseen ja hankintaketjun riskienhallintaan.
Supistuneen reittiverkoston ja vähentyneiden
lentojen vuoksi aktiivisten toimittajien määrä
väheni 27 prosenttia.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
26
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Aihealue Tavoitteet ja mittarit Toteuma Keskeiset toimenpiteet vuonna 2021
2021 2020
Ympäristövastuu Puolitetaan nettohiilidioksidipäästöt vuoden 2025 loppuun mennessä,
vertailuvuosi 2019 (%, Scope 1) *)
-67,8 -67,7 COVID-19:n takia vuoden 2021 päästöluvut ovat epätavallisen pieniä,
koska matkustuskysyntä oli vähäistä ja tarpeetonta lentämistä
vähennettiin mahdollisimman paljon.
Hiilivapaa lentäminen vuoden 2045 loppuun mennessä (gCO
2
/RTK,
nettopäästöt)
931 949
Parannetaan lentojen polttoainetehokkuutta 1 %:lla vuosittain. KPI:n pohjana
tässä käytetään polttoainetehokkuusindeksiä (Fuel Efficiency Index, FEI),
missä tuulen ja hyötykuorman vaikutukset on normalisoitu.
0,0 %:n
parannus
1,7 %:n
parannus
Yksi elinkaaren lopussa oleva kapearunkolentokone kierrätettiin
Vantaalla.
Operatiivisia menetelmiä lentojen painon vähentämiseksi jatkettiin
(esim. polttoainetankkausten rationalisointi, jaettavien lehtien määrän
vähentäminen ja juomaveden tankkausten optimointi).
Lentomenetelmien tehostamista jatkettiin (esim. Lennon aikaista
lentäjien tilannetietoisuutta parannettiin, mikä ohjaa vähemmän
polttoainetta kuluttavaan lentämiseen, liukulaskeutumisten määrä
Helsinkiin lisääntyi edelleen).
Kaluston käyttöasteen suunnittelutyökaluja parannettiin (mm.
matkustaja- ja rahtimäärää vastaavan lentokonetyypin käyttö).
Vähennämme Kitchenin käyttämien kertakäyttöisten muovien määrää 50 %
vuoden 2022 loppuun mennessä (%)
-40,0 -23,0 Finnair uudisti katsauskaudella lennonaikaista tarjoilukonseptiaan
vastuullisemmaksi. Muoviset aterimet korvattiin puisilla ja kasvisruoan
määrää lisättiin.
Kierrätämme Kitcheniin tulevista muoveista 50 % vuoden 2022 loppuun
mennessä (%)
37,0 20,7 Kierrätettävien jätejakeiden määrää onnistuttiin lisäämään, kun vihreät
muoviset viinipullot lisättiin kierrätettävien muovien joukkoon.
Vähennämme Kitchenissä syntyvää ruokajätettä 30 % vuoden 2022 loppuun
mennessä (%)
Uusi Uusi Aiempaa, jo saavutettua ruokahävikin puolittamistavoitetta jatkettiin
30%:n lisävähennystavoitteella.
Sosiaalinen vastuu Saapumistäsmällisyys yli 85 % (%) 82,3 90,0 Saapumistäsmällisyys laski erityisesti vuoden 2021 joulukuun
vaikeiden sääolosuhteiden ja COVID-19-liitännäisten haasteiden,
kuten uusien, ylimääräisiä matkustusasiakirjatarkastuksia
vaatineiden matkustusrajoitusten sekä toisaalta tavallista suurempien
sairauspoissaolomäärien takia.
Asiakastyytyväisyys/NPS nousee edellisvuodesta. Pitkän aikavälin tavoite 60.
38 47 Vahva panostus Finnairin terveysturvallisuustoimiin
sekä takaisinmaksuprosesseihin jatkui. Muun muuassa
omikronmuunnoksesta aiheutuneet sairauspoissaolot ja
ruuhkat asiakaspalvelukanavissa laskivat loppuvuonna 2021
asiakastyytyväisyyttä vertailukaudesta.
Työntekijätyytyväisyys/eNPS nousee edellisvuodesta -31 -1 eNPS laski muun muassa lomautusten takia. Finnair oli pakotettu
jatkamaan niitä, koska sen operoima kapasiteetti pysyi edelleen
pandemiaa edeltänyttä aikaa selvästi alemmalla tasolla.
Sairauspoissaoloja vähemmän kuin edellisenä vuonna 2,3 3,8
Tapaturmataajuus (LTIF) alle 14,8 5,6 4,4
Eettiset toimintatavat Eettisten ohjeiden tuntemus WeTogether@Finnair -kyselyssä vähintään 4
asteikolla 1–5
3,8 4.3 Henkilöstön jatkuva koulutus eettisiin toimintatapoihin jatkui.
* Vuoden 2021 ja 2020 nettopäästöt olivat poikkeuksellisen alhaiset pandemian takia vähentyneen lentämisen vuoksi.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
27
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Tammi–syyskuussa Finnairin johtoryhmässä ei
vaihtunut jäseniä.
Finnair tiedotti 13.10.2021, että digitaalisista
palveluista vastaava johtaja ja johtoryhmän
jäsen Tomi Pienimäki jättää Finnairin viimeistään
tammikuun 2022 lopussa.
Muutokset yhtiön
johdossa
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
28
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Osakkeet ja
osakepääoma
Finnairin kaupparekisteriin 31.12.2021 merkitty
osakemäärä oli 1 407 401 265 osaketta ja
rekisteröity osakepääoma 75 442 904,30 euroa.
Yhtiön osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä.
Yhtiökokouksessa kullakin osakkeella on yksi ääni.
Osakkeen kurssikehitys
ja vaihto
Finnairin markkina-arvo oli vuoden 2021 lopussa
837,7 miljoonaa euroa (1 066,1) ja päätöskurssi
31.12.2021 oli 0,60 euroa (0,76). Vuoden 2021 aikana
Finnairin osakkeen ylin kurssi Nasdaq Helsinki
Oy:ssä oli 0,81 euroa, alin kurssi 0,56 euroa ja
keskikurssi 0,68 euroa. Osakkeita vaihdettiin
1 143,8 miljoonaa kappaletta yhteensä 780,5
miljoonallaeurolla.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Osakkeenomistajat
Finnairin osakkeenomistajien lukumäärä kasvoi
35,7 prosenttia 116 129 osakkeenomistajaan vuonna
2021 (pois lukien hallintarekisteröidyt omistukset).
Finnairin osakkeita omistavien suomalaisten
kotitalouksien määrä nousi 83 711:stä 113 926:een,
ja samalla kotitalouksien yhteenlaskettu
omistusosuus kasvoi 27,4 prosenttia. Suorien
ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistusten
osuus vuoden 2021 lopussa oli 4,6 prosenttia (7,4).
Liputusilmoitukset
Vuonna 2021 ei annettu liputusilmoituksia.
Valtion omistus
Vuoden 2021 lopussa Suomen valtio omisti 55,9
prosenttia Finnairin osakkeista ja osakkeiden
tuottamista äänistä. Eduskunnan 20.6.1994
tekemän päätöksen mukaan valtion tulee omistaa
Finnair Oyj:n osakkeista yli puolet. Omistuksen
laskeminen tämän osuuden alle edellyttää
eduskunnan päätöksen muuttamista.
Johdon osakkeenomistus
Vuoden lopussa Finnairin hallituksen jäsenet
eivät omistaneet lainkaan Finnairin osakkeita.
Toimitusjohtaja Topi Manner omisti 738 271 osaketta
ja yhtiön johtoryhmän jäsenet, toimitusjohtaja
mukaan lukien, omistivat yhteensä 1 536 254
osaketta 31.12.2021, mikä edusti 0,11 prosenttia
osakkeista ja niiden tuottamista äänistä.
Omat osakkeet
Finnairin hallussa oli 31.12.2020 yhteensä 170 660
osaketta, mikä vastaa 0,01 prosenttia yhtiön kaikista
osakkeista ja äänistä.
Finnairin hallitus käytti ensimmäisellä vuosi-
neljänneksellä varsinaisen yhtiökokouksen 2020
antamaa valtuutusta omien osakkeiden hankkimiseen
ja sai 22.2.2021 päätökseen omien osakkeidensa
hankinnan, joka alkoi 19.2.2021. Tänä aikana Finnair
hankki 1 800 000 omaa osaketta keskihintaan 0,64
euroa osakkeelta. Osakkeet hankittiin Nasdaq Helsinki
%
Omistuksen jakaantuminen
omistusmäärittäin
1–500 0,6 %
501–1 000 1,0 %
1 001–10 000 10,3 %
10 001–100 000 13,8 %
100 001–1 000 000 5,4 %
1 000 001–10 000 000 0,9 %
10 000 001–100 000 000 7,5 %
100 000 001– 55,9 %
Hallintarekisteröidyt 4,6 %
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
29
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä
hankinta hetken markkinahintaan. Omien osakkeiden
hankinta perustui varsinaisen yhtiökokouksen
29.5.2020 antamaan valtuutukseen ja osakkeet
käytetään osana yhtiön kannustinjärjestelmiä.
Hankinnan jälkeen Finnair Oyj:llä oli yhteensä 1 970
660 omaa osaketta, jotka vastasivat 0,14 prosenttia
yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.
Finnair käytti ensimmäisellä vuosineljänneksellä
vuoden 2020 yhtiökokouksen antamaa
valtuutusta omien osakkeiden luovuttamiseen. Se
luovutti helmikuussa yhteensä 496 564 osaketta
kannustinpalkkiona Finnairin henkilöstön FlyShare-
osakesäästöohjelman osallistujille. Lisäksi Finnair
luovutti maaliskuussa yhtiön vuosien 2018–
2020 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän
sääntöjen mukaisesti yhteensä 36 903
osaketta kannustinjärjestelmän piirissä olleille
avainhenkilöille.
Finnair ei käyttänyt vuoden toisella tai kolmannella
neljänneksellä vuoden 2021 yhtiökokouksen
antamaa valtuutusta omien osakkeiden
hankkimiseksi tai luovuttamiseksi.
Neljännellä vuosineljänneksellä Finnair luovutti vuoden
2021 yhtiökokouksen valtuutuksella yhteensä 16 060
osaketta kannustinpalkkiona Finnairin henkilöstön
FlyShare-osakesäästöohjelman osallistujille.
Näin ollen Finnairin hallussa oli 31.12.2021 yhteensä 1
421 133 osaketta, mikä vastaa 0,10 prosenttia yhtiön
kaikista osakkeista ja äänistä.
Osakassopimukset
Finnairin tiedossa ei ole yhtiön omistukseen tai
äänivallan käyttöön liittyviä osakassopimuksia.
17 18 19 20 21
Keskihinta
* Yhtiö toteutti kesä–heinäkuussa 2020
merkintäoikeusannin, jonka vuoksi osakekurssia
on oikaistu.
Finnairin osake 2017–2021*
euroa
2,5
2,0
1,5
1,0
0,5
0
350
300
250
200
150
100
50
0
17 18 19 20 21
Finnair
Nasdaq Helsinki yleisindeksi
Vertailu Nasdaq Helsinki yleisindeksi
350
300
250
200
150
100
50
0
17 18 19 20 21
Finnair
Bloomberg Europe Airline Index
Vertailu eurooppalaiset lentoyhtiöt
Määräysvallan
vaihtumiseen liittyvät
ehdot merkittävissä
sopimuksissa
Joihinkin Finnairin rahoitussopimuksiin sisältyy
ehto, jonka mukaan rahoittajalla on oikeus
vaatia lainan ennenaikaista takaisinmaksua tai
perua lainalupaus, mikäli joku muu kuin Suomen
valtio hankkii osakkeiden enemmistön tai
määräysvallanFinnairissa.
Avainluvut - Osake
2021 2020 2019 2018 2017
Oma pääoma/osake* euroa 0,34 0,64 1,39 1,33 1,46
Osingot tilikaudelta** milj.
euroa
0 0 0 35 38
Osinko/osake* ** euroa 0,00 0,00 0,00 0,05 0,06
Osinko tuloksesta** % 0,0 0,0 0,0 39,4 24,4
Efektiivinen
osinkotuotto**
% 0,0 0,0 0,0 3,9 2,3
Liiketoiminnan
rahavirta/osake*
euroa -0,02 -0,99 0,82 0,73 0,55
Hinta/voitto-suhde (P/E) -1,74 -1,47 12,12 10,18 10,43
* Yhtiö toteutti kesä–heinäkuussa 2020 merkintäoikeusannin, jonka vuoksi
osakemäärään perustuvia tunnuslukuja on vuosien 2017–2019 osalta oikaistu.
** Tilikauden 2021 osinko on hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
30
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Osakeomistuksen
jakautuminen 31.12.2021
Osakemäärä,
kpl % Omistajia, kpl %
1–500 8 709 146 0,6 47 284 40,7
501–1 000 14 021 968 1,0 17 697 15,2
1 001 –10 000 144 950 124 10,3 42 874 36,9
10 001–100 000 194 217 310 13,8 7 919 6,8
100 001–1 000 000 75 312 250 5,4 342 0,3
1 000 001–10 000 000 13 053 310 0,9 8 0,0
10 000 001–100 000 000 105 089 378 7,5 4 0,0
100 000 001– 786 669 686 55,9 1 0,0
Hallintarekisteröidyt 65 378 093 4,6 10 0,0
Yhteensä 1 407 401 265 100,0 116 139 100,0
Finnair Oyj:n omien osakkeiden
hankinta, luovutus sekä
osakepalautukset Osakemäärä Hinta euroa Keskihinta euroa
1.1.2017 788 964 4 275 212,39 5,42
2017 -355 597 -1 962 443,86 5,52
2018 452 000 3 206 965,70 7,10
2018 -236 359 -1 264 765,58 5,35
2019 164 651 1 042 355,90 6,33
2019 -261 346 -1 501 496,17 5,75
2020 -381 653 -2 701 783,40 7,08
2021 1 800 000 1 144 440,00 0,64
2021 -549 527 -1 350 674,25 2,46
31.12.2021 1 421 133 887 810,73 0,62
Osakkeenomistajaryhmät 31.12.2021
Osakkeita,
kpl % Omistajia, kpl %
Julkisyhteisöt 892 860 788 63.4 8 0,0
Kotitaloudet 391 765 11 27,8 113 926 98,1
Yritykset 41294299 2,9 1,811 1,6
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 12 806 183 0,9 33 0,0
Yhteisöt 1 717 951 0,1 66 0,1
Kotimaiset osakkeenomistajat,
yhteensä
1 340 444 832 95,2 115 844 99,7
Hallintarekisteröidyt 65 378 093 4,6 10 0,0
Ulkomaiset 1 578 340 0,1 285 0,2
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset,
yhteensä
66 956 433 4,8 285 0,2
Yhteensä 1 407 401 265 100,0 116 139 100,0
Voimassa olevat
varsinaisen
yhtiökokouksen antamat
valtuutukset
Finnairin varsinainen yhtiökokous pidettiin
Vantaalla 17.3.2021 poikkeusjärjestelyin.
Varsinainen yhtiökokous valtuutti yhtiön
hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden
hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta sekä
päättämään osakeannista (koskee sekä uusien
osakkeiden antamista että omien osakkeiden
luovuttamista). Molemmat valtuutukset koskevat
enintään 50 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 3,6
prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutukset
ovat voimassa 18 kuukautta päätöspäivästä.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään
myös yhteensä enintään 250 000 euron
suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin
rinnastettaviin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa
seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Yhtiökokouksen päätökset ovat kokonaisuudessaan
luettavissa yhtiön internetsivuilla https://investors.
finnair.com/fi/governance/general-meetings
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
31
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Riskienhallinta
Riskienhallinnan
viitekehys ja periaatteet
Finnair toimii maailmanlaajuisessa erittäin
kilpaillussa ympäristössä, joka on herkkä
suhdannevaihteluille. Strategian toteuttamisessa
Finnairiin ja sen toimintaan kohdistuu monenlaisia
riskejä ja mahdollisuuksia.
Riskienhallinta on erottamaton osa tehokkaita
ja tulosta tuottavia johtamiskäytänteitä
sen varmistamiseksi, että Finnair onnistuu
saavuttamaan liiketoiminnalliset tavoitteensa.
Kaikkeen päätöksentekoon liittyy
epävarmuustekijöitä (mahdollisuuksia tai uhkia),
jotka näin ollen ovat erottamaton osa päivittäistä
liiketoiminnan johtamista.
Finnairin riskienhallinnan viitekehys on määritetty
ja vakiinnutettu, jotta asetettuihin tavoitteisiin
liittyvien riskien ja epävarmuuksien tunnistaminen,
arvioiminen sekä hallinta varmistetaan. Viitekehys
on suunniteltu siten, että se kattaa riskinäkymän
yhtiön laajuisesti. Riskienhallinnan periaatteet
voidaan tiivistää seuraavasti:
• Riskienhallinta ulottuu paitsi sisäiseen valvontaan
niin myös strategian määrittämiseen, hallintoon
ja suorituksen mittaamiseen
• Riskit hallitaan erottamattomana osana
strategista ja operatiivista suunnittelua,
päivittäistä päätöksentekoa ja operatiivisia
prosesseja
• Hallinnon ensisijainen periaate on noudattaa
kolmen puolustuslinjan mallia, jotta varmistetaan
tehtävien eriyttäminen riskienhallinnan sekä
tämän toiminnan valvomisen välillä
• Finnairin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan
järjestelmien tehokkuutta arvioidaan
järjestelmällisesti.
Riskienhallinnan
politiikka ja prosessi
Riskienhallinnan viitekehys ja periaatteet on
määritelty hallituksen hyväksymässä sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan politiikassa
(the Finnair Internal Control and Risk
Management Policy). Politiikkaa täydentävät
yksityiskohtaisemmat eri riskialueita koskevat
politiikat. Esimerkkejä muista riskipolitiikoista
ovat muun muassa varainhallinnan politiikka,
hankintapolitiikka, tietoturvapolitikka,
tietosuojapolitiikka ja kilpailupolitiikka sekä
talouspakotepolitiikka.
Finnairin riskienhallinnan viitekehys ja
periaatteet huomioivat kansainvälisesti
tunnustetut riskienhallinnan parhaat käytännöt
(COSO ERM 2017-viitekehys ja ISO 31000:2009-
riskienhallintastandardi).
Riskien tunnistamiseen ja arviointiin kuuluvat
seuraavat vaiheet:
• tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavien
ulkoisten ja sisäisen tapahtumien tunnistaminen
• riskien ja mahdollisuuksien eriyttäminen
• tunnistettujen riskien analysointi
• riskien integrointi (konsolidointi)
• riskien arviointi ja priorisointi niiden vaikutuksen
ja todennäköisyyden perusteella.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
32
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Riskienhallinnan
ohjausmalli
Ensimmäinen puolustuslinja
Liiketoimintayksiköt ja yhteiset toiminnot vastaavat
tavoitteiden määrityksestä ja päivittäisen
suorituksen johtamisesta. Liiketoimintayksiköt
ja yhteiset toiminnot vastaavat riskeistä
sekä näin ollen riskien tunnistamisesta ja
arvioimisesta sekä riskitekijöiden huomioimisesta
päätöksenteossaan. He hallitsevat riskejä muuan
muassa määrittelemällä ja toimeenpanemalla
kontrolleja. Siten ensimmäinen puolustuslinja
vastaa päivittäisistä riskienhallinnan toimenpiteistä
ja niiden toteuttamisesta Finnairin riskienhallinnan
ja sisäisen valvonnan viitekehysten mukaisesti.
Osana ensimmäistä puolustuslinjaa Finnairin
toimitusjohtajalla ja johtoryhmällä on
kokonaisvastuu asianmukaisen riskienhallinnan
järjestämisestä.
Toinen puolustuslinja
Risk & Compliance -valvontatoiminto avustaa
asiantuntemuksellaan riskien arvioinnissa
ja riskienhallinnassa. Risk & Compliance
-toiminnon vastuulla on riskienhallinnan ja
sisäisen valvonnan viitekehysten kehittäminen
ja ylläpitäminen sekä niissä määriteltyjen
politiikkojen, sääntöjen, menettelytapojen ja
avainkontrollien toimeenpanon seuranta. Risk
& Compliance -toiminto raportoi hallituksen
tarkastusvaliokunnalle.
Finnairin lentotoimintaluvan ja sovellettavien
ilmailumääräysten vaatiman lakisääteisen
turvallisuuden johtamisjärjestelmän vastuut ja
valvonta määräytyvät ilmailuviranomaisen
määräysten mukaisesti. Safety &
Compliance -toiminto vastaa turvallisuuden
johtamisjärjestelmän valvonnasta.
Kolmas puolustuslinja
Sisäinen tarkastus suorittaa tarkastuksia ja tuottaa
yhtiön hallitukselle riippumatonta arviointia yhtiön
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien
tehokkuudesta ja kypsyydestä.
Tiedotus ja
viestintä
Seuranta
ja jatkuva
parantaminen
Valvontaympäristö
Riskien ja mahdollisuuksien
tunnistaminen
Riskien analysointi
Riskien integrointi
Riskien priorisointi
Valvontatoimepiteet
Tavoitteiden asettaminen
Riskienhallintaprosessi
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
33
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti
olevan merkittävää vaikutusta Finnairin
liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja
tulevaisuuden näkymiin. Tämän luettelon ei ole
tarkoitus olla tyhjentävä.
COVID-19-pandemian seuraukset markkinoilla,
joilla Finnair toimii, ovat vaikuttaneet ja
niiden odotetaan jatkossakin vaikuttavan
haitallisesti Finnairin palvelujen kysyntään.
Matkustusrajoitusten kestoon liittyvät
epävarmuustekijät, erityisesti Aasiassa,
muodostavat riskin lentomatkustuksen kysynnän
ja sitä kautta Finnairin liikevaihdon kehitykselle.
COVID 19-pandemialla voi myös olla negatiivisia
pitkän aikavälin vaikutuksia lentomatkustuksen
kysyntään, jos se muuttaa matkustajien
suhtautumista lentomatkoihin, tai että nykyinen
pandemia tai vastaavat tulevat terveysuhat
Lentoliikenteen kysyntää ohjaavat yleisesti
makrotaloudelliset tekijät. Lentomatkustuksen
ja makrotaloudellisten tekijöiden, kuten
bruttokansantuotteen, kehityksen välillä
on historiallisesti ollut vahva yhteys. Tämän
seurauksena lentoliikenneala on erittäin altis
maailmantalouden sykleille, ja se reagoi nopeasti
ulkoisiin häiriöihin, kausiluonteiseen vaihteluun ja
taloussuhdanteisiin, kuten globaaliksi laajentunut
COVID-19-pandemia on osoittanut.
Strategian toteuttamisessa Finnairiin ja sen
toimintaan kohdistuu monenlaisia riskejä
ja mahdollisuuksia. Finnairilla on käytössä
kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi sen
varmistamiseksi, että riskit tunnistetaan ja
niitä vähennetään mahdollisuuksien mukaan,
vaikka monet riskeistä jäävätkin yhtiön täyden
kontrollin ulkopuolelle. Alla kuvatuilla riskeillä ja
Merkittävät riskit ja
epävarmuustekijät
lisäävät ihmisten kokemaa epävarmuutta.
Virtuaalisten työkalujen ja etäkokousten
yleistyminen vaikuttaa todennäköisesti
liikematkustuksen elpymiseen.
Tekijät, joihin Finnair ei voi vaikuttaa, liittyvät
COVID-19-pandemian ja matkustusrajoitusten
kestoon sekä lentoliikenteen kysynnän elpymiseen.
Myös lentoliikennealaa ja liiketoimintaa koskevat
muut yleiset riskitekijät, kuten lentopetrolin
hintavaihtelu, yleinen kysynnän vaihtelu,
valuuttakurssien muutokset sekä sääntelyn
ja verotuksen muutokset ovat tekijöitä, joihin
Finnair ei voi vaikuttaa. Lentoliikenteen kysyntää
ohjaavat yleisesti muut makrotaloudelliset tekijät,
kuten yritysten tai kuluttajien luottamuksen
heikentyminen, muutokset kulutustottumuksissa tai
työllisyysasteessa, lainarahoituksen saatavuuden
heikentyminen, korkojen nousu, inflaation
kiihtyminen tai verotuksen muutokset, jotka voivat
vaikuttaa haitallisesti yksityiseen kulutukseen.
Liikevaihtoon ja liiketulokseen vaikuttavia
keskeisiä tekijöitä, joihin Finnair voi vaikuttaa,
ovat operatiivisten kustannusten sopeuttaminen
ja kyky vastata kysynnän muutoksiin. COVID-19-
pandemian valtavien vaikutusten vuoksi Finnair on
toteuttanut mittavan kustannussäästöohjelman.
Nykyiset inflaatiopaineet muodostavat riskin
saavutetun kustannustason säilyttämiseen.
Polttoainekustannukset ovat Finnairin suurin
muuttuva kuluerä, ja siksi polttoaineen hintakehitys
vaikuttaa keskeisesti kannattavuuteen. Polttoaineen
hintavaihtelu voi aiheuttaa korostunutta
epävarmuutta Finnairin taloudellisessa tuloksessa
ja rahavirroissa. Lentopetrolin hinta on historiallisesti
vaihdellut paljon, ja hintavaihtelun odotetaan
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
34
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
jatkuvan tulevaisuudessa COVID-19-kriisin jälkeen.
Finnairin kykyä siirtää lentopetrolikustannusten
nousu asiakkailleen hinnankorotuksilla rajoittaa
lentoliikennealan erittäin kilpailtu luonne. Finnairin
lentopetrolikustannukset ovat lisäksi alttiita
valuuttariskille, koska lentopetrolin kansainvälinen
hinnoitteluvaluutta on Yhdysvaltain dollari.
Lentopetrolin hintavaihtelun jäännösvaikutus
määräytyy kulloinkin käytössä olevien suojausten
perusteella. Polttoainekulujen nousu, häiriöt
polttoaineen saatavuudessa ja tehottomat
suojaustoimenpiteet suhteessa markkinahintojen
muutoksiin voivat johtaa kustannusten nousuun,
millä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus
Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen
ja tulevaisuuden näkymiin. Lentopetrolin
hintamuutoksilta suojaavat johdannaiset voivat
osoittautua tarpeettomiksi tai tehottomiksi ja
ne voivat kasvattaa kustannuksia suhteessa
vallitsevaan markkinahintaan.
COVID-19-pandemian pitkittyminen mahdollisesti
suurimmaksi osaksi vuotta 2022 johtaisi
yhtiön heikentyneeseen kannattavuuteen,
kassatilanteeseen sekä oman pääoman määrään.
Pidempään jatkuva heikentynyt kannattavuus ja
pääomien ehtyminen voivat haitata rahoituksen
saatavuutta ja ehtoja sekä kasvattaa riskiä laivaston
ja muun käyttöomaisuuden arvonalentumiselle.
Finnairin olemassa olevien tai uusien kilpailijoiden
kapasiteetin kasvu ja tuoteparannukset voivat
vaikuttaa Finnairin palvelujen kysyntään ja
tuottoon. Kilpailu toimialalla on intensiivistä ja
markkinatilanne muuttuu jatkuvasti, kun uudet
toimijat ja/tai allianssit laajentuvat, toimialan
osapuolet konsolidoituvat ja lentoyhtiöt
muodostavat markkinointiin tai toimintaan
perustuvia alliansseja, jotka voivat saavuttaa
kilpailuedun suhteessa Finnairin oneworld-
allianssiin tai yhteishankkeisiin. Lisäksi Finnairin
kilpailijoiden toteuttamat kustannusrakenteen
uudelleenjärjestelyt COVID-19-pandemian
johdosta saattavat johtaa aiempaa
kiristyneempään kilpailuun muun muassa entistä
aggressiivisemman hinnoittelun kautta.
Finnair pyrkii muiden lentoyhtiöiden tavoin
jakelemaan palveluitaan yhä monipuolisemmin,
joustavammin ja edullisemmin kustannuksin
ottamalla käyttöön ja hyödyntämällä uusia
jakeluteknologioita ja -kanavia, mukaan lukien
siirtyminen kohti hinta- ja saatavuussegmentointia
eri jakelukanavien välillä. Kyky hyödyntää
näiden teknologioiden tarjoamia kaupallisia
mahdollisuuksia riippuu muun muassa Finnairin
kumppaneista sovellusten kehittämisessä
ja toteuttamisessa sekä Finnairin kyvystä
tuottaa asiakkaiden tarpeita parhaiten
vastaavia tuotteita ja palveluita. Näin ollen
uusien digitaalisten ratkaisuiden ja kanavien
käyttöönotto sisältää sekä implementointiin
että kaupalliseen menestykseen liittyviä
epävarmuustekijöitä.
Lentoliikennetoimialaan kohdistuu useita
sääntelyn suuntauksia, joiden vaikutuksia
lentoyhtiöiden operatiiviseen toimintaan ja/
tai kustannuksiin on etukäteen vaikea arvioida.
Esimerkkejä näistä sääntelyn suuntauksista ovat
hiilidioksidipäästökauppaan liittyvä sääntely,
melumääräykset ja muu ympäristöperustainen
sääntely sekä yksityisyyden suojaa ja kuluttajan
suojaa koskeva sääntely. COVID-19-pandemian
aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa
erilaiset sopimuksiin ja viranomaiskäytäntöihin
sekä lain tulkintaan ja soveltamiseen, kuten
esimerkiksi valtiontukien sallittavuuteen, liittyvät
epävarmuudet voivat lisääntyä, mikä voi kasvattaa
oikeudenkäyntien ja muiden riitojen riskiä.
Luonnonkatastrofit, pandemiat ja terveydelliset
epidemiat sekä sääilmiöt, jotka vaikuttavat
operatiivisiin kustannuksiin, altistavat Finnairin
operatiivisten tappioiden riskeille. Epidemiat tai
pandemiat, kuten COVID-19-pandemia, voivat
vaikuttaa haitallisesti lentomatkustamisen
kysyntään ja vaikuttaa merkittävästi Finnairin
liiketoimintaan. Lisäksi ilmastonmuutoksesta
johtuvat luonnonriskit, kuten lisääntyneet
sään ääri-ilmiöt, esimerkiksi rankka lumisade,
ilmakehän turbulenssit, maanjäristykset,
hurrikaanit, taifuunit tai raju ukonilma, voivat
aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia
Finnairille. Tällaiset sääolosuhteet voivat
johtaa esimerkiksi lentojen peruuntumiseen,
pidempiin odotusaikoihin, suurempaan
polttoainekulutukseen sekä lentokoneiden
jäänpoiston lisäkustannuksiin, mitkä voivat
aiheuttaa lisäkustannuksia Finnairille ja siten
vaikuttaa negatiivisesti Finnairin liiketoiminnan
tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
Geopoliittisella epävarmuudella, kauppasotien
tai terrorismin uhkalla, kyberhyökkäysten ja
pandemiariskin (kuten COVID-19) uhkalla
sekä muilla mahdollisilla ulkoisilla häiriöillä voi
niiden toteutuessa olla merkittävä vaikutus
yhtiön liiketoimintaan. Geopoliittisilla jännitteillä
voi olla haitallinen vaikutus globaaliin
talousympäristöön sekä Finnairin reittiverkostoon
ja kannattavuuteen. Lentoliikenteen muuttuvassa
liiketoimintaympäristössä on vaikea ennakoida
COVID-19-pandemian vaikutuksia lentoyhtiöiden
markkinoille pääsyn ja liikenneoikeuksien
mahdollisuuksiin yleisellä tasolla. Poliittisessa
ympäristössä mahdollisesti lisääntyvä
protektionismi voi vaikuttaa epäsuotuisasti
Finnairin strategian toteuttamisen edellyttämään
markkinoille pääsyyn. Samalla on mahdollista,
että matkustusyhteyksien tarve saattaa kasvaa
joissakin maissa johtaen markkinoille pääsyyn ja
liikenneoikeuksien kasvuun.
Yleinen työmarkkinatilanne Suomessa on
haastava, mikä voi vaikuttaa myös Finnairin
liiketoimintaan. Lakoilla ja muilla työnseisauksilla
voi niiden toteutuessa olla merkittävä vaikutus
Finnairin liiketoimintaan.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
35
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön
liikevaihto ja liiketulos ovat normaalitilanteessa
yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä
neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella
neljänneksellä. Aasian-liikenteen kasvava
suhteellinen osuus lisää kausivaihtelua myös
Aasian vapaa-ajan ja liikematkustuksen
kohdekohtaisten sesonkien mukaisesti.
Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen
toiminnan ja markkinatilanteen lisäksi
keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys,
sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön
suurin muuttuvien kustannusten erä. Yhtiön
valuuttariski syntyy lähinnä polttoaineostoista,
lentokoneostoista ja -myynneistä, lentokoneiden
leasing-maksuista, lentokoneiden
huoltovarauksista, ylilentomaksuista sekä
Liiketoiminnan kausiluonteisuus
ja herkkyydet
valuuttamääräisestä liikevaihdosta. Merkittäviä
dollarikulueriä ovat polttoainekulut ja
lentokoneiden leasing-maksut. Myös suurimmat
investoinnit eli lentokoneiden ja niiden varaosien
hankinta tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain
dollareissa. Vuositasolla euron jälkeen yhtiön
suurimpia tulovaluuttoja ovat Japanin jeni, Kiinan
yuan, Yhdysvaltain dollari, Etelä-Korean won ja
Ruotsin kruunu.
Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja
lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri
johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä,
koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen
vuosittain vahvistaman riskienhallintapolitiikan
mukaisesti. Finnair suojaa kyseisen politiikan
nojalla polttoainehankintojaan 12 kuukautta
eteenpäin rullaavasti. Suojausasteen yläraja on
Operatiivisen toiminnan herkkyydet, vaikutus vertailukelpoiseen
liikevoittoon(rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) 1 %-yksikön muutos
Matkustajakäyttöaste (PLF, %) 27 milj. euroa
Matkustajaliikenteen keskituotto (yield) 18 milj. euroa
Yksikkökustannus (CASK ilman polttoainetta) 19 milj. euroa
Polttoaineherkkyydet, vaikutus vertailukelpoiseen
liikevoittoon (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä)
10 %:n
muutosilman
suojauksia
10 %:n muutos
suojaukset
huomioon ottaen
Polttoaine 59 milj. euroa 57 milj. euroa
Polttoaineen suojaukset ja suojien keskihinnat
(rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä)
Suojattu polttoaine,
tonnia*
Suojien keskihinta, USD/
tonnia* **
Joulukuu 2021 15 000 528
Q1 2022 20 000 632
Q2 2022 15 000 685
Q3 2022 12 000 647
Q4 2022 ja sen jälkeen 6 000 651
Yhteensä 68 000 625
* Perustuu suojattuun ajanjaksoon, ei suojauksen kassavirtaan
** Termiinihintojen ja ostettujen optioiden toteutuskurssin keskihinta.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
36
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
seuraaville 12 kuukaudelle 50 prosenttia ja alaraja
0prosenttia, mutta tavoitesuojausaste on asetettu
25prosenttiin.
Taseeseen liittyvän
valuuttamääräisen erän
suojaaminen
IFRS 16 otettiin käyttöön vuonna 2019 ja sen
myötä Finnairin taseeseen liittyvä valuuttariski
on kasvanut, kun taseeseen sisältyvien
käyttöleasingvelkojen nykyarvo on kirjattu
taseen käyttöoikeuslaivastoon. USD-määräisten
velkojen muuntamisesta syntyneet realisoituneet
valuuttakurssitappiot/-voitot vaikuttavat Finnairin
nettotulokseen, ja tulevaisuudessa kurssivaikutus
voi olla positiivinen tai negatiivinen, sen mukaan,
mikä on tilinpäätöshetken USD-kurssi. Finnair on
vähentänyt taseen valuuttapositiosta aiheutuvaa
tuloksen volatiliteettia käyttämällä suojauksia,
kuten johdannaisia ja luonnollisia suojia. Tuleva
vuotuinen vaikutus tulokseen riippuu standardin
piiriin kuuluvan sopimuskannan koosta, vuokra-
ajasta ja suojausasteesta. Katsauskauden lopussa
USD-määräisten velkojen suojausaste oli noin
50prosenttia.
Valuuttajakauma % 2021 2020
Valuuttaherkkyydet USD ja JPY
(rullaavasti seur. 12kk tilinpäätöspäivästä
liiketoiminnan kassavirroille)
Suojausaste liike-
toiminnan kassavirroille
(rullaavasti seur. 12 kk)
Myyntivaluutat 10 %:n muutos ilman
suojauksia
0 %:n muutos suojaukset
huomioon ottaen
EUR 46 55 - - -
USD* 5 4 ks. alla ks. alla ks. alla
JPY 9 7 21 milj. euroa 21 milj. euroa 7 %
CNY 7 6 - - -
KRW 5 3 - - -
SEK 4 3 - - -
Muut 25 21 - - -
Ostovaluutat
EUR 69 59
USD* 26 35 70 milj. euroa 67 milj. euroa 14 %
Muut 5 6 - - -
* Suojausaste ja herkkyyslaskelma USD-korille, joka käsittää USD- ja HKD-nettokassavirrat. Herkkyyslaskelmassa Hongkongin
dollarin oletetaan korreloivan Yhdysvaltojen dollarin kurssikehityksen kanssa vahvasti.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
37
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Tulevaisuuden näkymät
Ohjeistus 26.10.2021:
Vaikka matkustus Euroopassa on avautunut ja
matkustus Yhdysvaltoihin sekä Thaimaahan
avautuu marraskuussa, matkustusrajoitukset
heikentävät edelleen kysyntää erityisesti Aasiassa.
Parantuneen rokotekattavuuden perusteella
Finnair odottaa Aasian avautuvan matkustajille
merkittävämmin vuoden 2022 alussa lukuun
ottamatta Kiinaa, joka avautuu yhtiön arvion
mukaan vasta vuoden 2022 ensimmäisen
puoliskon jälkeen. Vaikka rahtiliiketoiminta
jatkuu vahvana, ja kustannussäästöohjelma
vaikuttaa suunnitelmien mukaisesti,
matkustusrajoitusten ja liikenteen lisäämiseen
liittyvien kustannusten sekä polttoaineen
hinnannousun vuoksi vertailukelpoisen liiketappion
arvioidaan olevan vuoden 2021 viimeisellä
neljänneksellä samaa suuruusluokkaa kuin
kolmannella vuosineljänneksellä liikevaihdon
asteittaisesta kasvusta huolimatta. Yhtiö arvioi
operatiivisen kassavirran pysyvän viimeisellä
vuosineljänneksellä positiivisena.
Lisäksi Finnair arvioi Aasian hitaan elpymisen
takia, että yhtiön vertailukelpoinen liiketulos pysyy
tappiollisena myös vuoden 2022 ensimmäisen
puoliskon ajan. Vaikka Finnair odottaa vuoden
2022 jälkipuoliskon olevan toimintaympäristönä
lähempänä pandemiaa edeltävää aikaa, yhtiö
arvioi, että vuoden 2019 liikenteen taso tarjotuilla
henkilö kilometreillä mitattuna saavutetaan
vuonna2023.
Finnair päivittää tulevaisuuden näkymiään ja
ohjeistustaan vuoden 2021 tilinpäätöstiedotteen
yhteydessä.
Uusi ohjeistus 17.2.2022:
Matkustus Euroopassa ja Yhdysvaltoihin on auki,
mutta matkustus Aasiaan on edelleen muutamia
maita, kuten Thaimaata, Singaporea ja Intiaa,
lukuun ottamatta erittäin rajoitettua. Kiinan ja
Hongkongin avautumisen aikatauluun liittyy
pitkittynyttä epävarmuutta. Finnair arvioi nyt
muiden Aasian-markkinoiden avautuvan muun
muassa omikronmuunnoksen takia vaiheittain kohti
toisen vuosineljänneksen loppua.
Omikron vaikuttaa huomattavasti mutta
lyhytaikaisesti liikevaihtoa heikentäen ja kuluja
kasvattaen vuoden 2022 ensimmäisellä
neljänneksellä vuoden 2021 viimeiseen
neljännekseen verrattuna. Lisäksi jatkuvat
matkustusrajoitukset heikentävät kysyntää
edelleen erityisesti Aasiassa. Näiden tekijöiden,
polttoaineen hinnannousun ja vuoden 2022 kesää
kohti liikenteen vaiheittaiseen kasvattamiseen
liittyvien kustannusten vuoksi Finnairin
vertailukelpoisen liiketappion arvioidaan olevan
vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä samaa
suuruusluokkaa kuin vuoden 2021 ensimmäisellä
neljänneksellä. Finnair toistaa aiemman arvionsa
siitä, että yhtiön vertailukelpoinen liiketulos pysyy
tappiollisena myös koko vuoden 2022 ensimmäisen
puoliskon ajan.
Vuoden 2021 jälkipuolisko osoitti, että patoutunut
matkustuskysyntä on merkittävää. Vuoden 2022
ensimmäisen puoliskon aikana matkustusrajoitusten
vaikutus Finnairin liiketoimintaan todennäköisesti
vähenee. Kiinaa ja Hongkongia lukuun ottamatta
yhtiö arvioi siis edelleen, että vuoden 2022
jälkipuolisko on toimintaympäristönä lähempänä
pandemiaa edeltänyttä aikaa ja että vuoden
2019 liikenteen taso tarjotuilla henkilökilometreillä
mitattuna saavutetaan vuonna 2023.
Finnair päivittää tulevaisuuden näkymiään
ja ohjeistustaan vuoden 2022 ensimmäisen
neljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
38
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Vaihtoehtoiset tunnusluvut Laskentakaava Käyttötarkoitus
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat
valuuttakurssimuutokset + Suojauslaskennan ulkopuolisten
johdannaisten käyvän arvon muutokset + Lentokone- ja muiden
transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot + Etuuspohjaisten
eläkejärjestelyiden muutokset + Uudelleenjärjestelykulut
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liiketuloksen laskennassa.
Vertailukelpoinen liiketulos Liiketulos - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Vertailukelpoisen liiketuloksen katsotaan antavan vertailukelpoisen
kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin.
Vertailukelpoinen liiketulos, % liikevaihdosta Vertailukelpoinen liiketulos / Liikevaihto x 100 Vertailukelpoisen liiketuloksen katsotaan antavan vertailukelpoisen
kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin.
Liikevaihto vuoden 2018 ja 2019 kiintein valuuttakurssein Liikevaihto + Valuuttavaikutuksen oikaisu vuoden 2018 ja 2019
valuuttakurssein
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liiketuloksen kiintein
valuuttakurssein ja polttoainehinnoin ja RASK kiintein valuuttakurssein
laskennassa. Valuuttakurssin ja suojaustuloksen muutos sitten vuoden
2018 ja 2019 on laskennassa eliminoitu.
Kulut vuoden 2018 ja 2019 kiintein valuuttakurssein ja
polttoainehinnoin
Liiketoiminnan muut tuotot + Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät
liiketoiminnan kulut + Valuuttavaikutuksen ja polttoainehinnan oikaisu
vuoden 2018 ja 2019 valuuttakurssein ja hinnoin
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liiketuloksen kiintein
valuuttakurssein ja polttoainehinnoin ja CASK kiintein valuuttakurssein
ja polttoainehinnoin laskennassa. Polttoainehinnan, valuuttakurssin
ja suojaustuloksen muutos sitten vuoden 2018 ja 2019 on laskennassa
eliminoitu.
Vertailukelpoinen liiketulos vuoden 2018 ja 2019 kiintein
valuuttakurssein ja polttoainehinnoin
Liikevaihto vuoden 2018 ja 2019 kiintein valuuttakurssein + Kulut vuoden
2018 ja 2019 kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin
Vertailukelpoinen liiketulos kiintein valuuttakurssein ja
polttoainehinnoin pyrkii antamaan vertailukelpoisen valuutta- ja
polttoainehintaneutraalin kuvan vertailukelpoisesta liiketuloksesta.
Polttoainehinnan, valuuttakurssin ja suojaustuloksen muutos sitten
vuoden 2018 ja 2019 on laskennassa eliminoitu.
RASK vuoden 2018 ja 2019 kiintein valuuttakurssein Liikevaihto vuoden 2018 ja 2019 kiintein valuuttakurssein / Tarjotut
henkilökilometrit (ASK)
Yksikkötuotto (RASK) kiintein valuuttakurssein pyrkii antamaan
vertailukelpoisen valuuttaneutraalin kuvan yksikkötuotoista.
Valuuttakurssin ja suojaustuloksen muutos sitten vuoden 2018 ja 2019 on
laskennassa eliminoitu.
Finnair käyttää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen julkaisemassa ohjeistuksessa tarkoitettuja
vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja rahoitusaseman kehittymistä lisätäkseen
tilikausien välistä vertailukelpoisuutta sekä mahdollistaakseen paremman vertailtavuuden toimialan eri
yhtiöiden välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
39
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Vaihtoehtoiset tunnusluvut Laskentakaava Käyttötarkoitus
CASK vuoden 2018 ja 2019 kiintein valuuttakurssein ja
polttoainehinnoin
Kulut vuoden 2018 ja 2019 kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin /
Tarjotut henkilökilometrit (ASK)
Yksikkökustannus (CASK) kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin
pyrkii antamaan vertailukelpoisen valuutta- ja polttoainehintaneutraalin
kuvan yksikkökustannuksista. Polttoainehinnan, valuuttakurssin ja
suojaustuloksen muutos sitten vuoden 2018 ja 2019 on laskennassa
eliminoitu.
Vertailukelpoinen EBITDA Vertailukelpoinen liiketulos + Poistot ja arvonalentumiset Vertailukelpoisen EBITDA:n katsotaan antavan vertailukelpoisen
kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin.
Vertailukelpoinen EBITDA on lentoliiketoiminnassa yleisesti käytetty
tunnusluku. Sen tavoitteena on kuvata vertailukelpoisen liiketuloksen
kehitystä ilman pääomakuluja.
Vertailukelpoinen EBITDA, % liikevaihdosta Vertailukelpoinen EBITDA / Liikevaihto x 100 Vertailukelpoisen EBITDA:n katsotaan antavan vertailukelpoisen
kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin.
Vertailukelpoinen EBITDA on lentoliiketoiminnassa yleisesti käytetty
tunnusluku. Sen tavoitteena on kuvata vertailukelpoisen liiketuloksen
kehitystä ilman pääomakuluja.
Omavaraisuusaste, % Oma pääoma yhteensä / Oma pääoma ja velat yhteensä x 100 Omavaraisuusaste antaa tietoa konsernin käyttämästä
velkarahoituksesta omaisuutensa rahoittamiseksi.
Oikaistut korolliset velat Vuokrasopimusvelat + Muut korolliset velat + Valuutan- ja
koronvaihtosopimukset johdannaissopimuksiin perustuvissa saamisissa
ja veloissa
Osatekijää käytetään nettovelkaantumisasteen laskennassa.
Kassavarat Rahat ja pankkisaamiset + Muut rahoitusvarat Osatekijää käytetään nettovelkaantumisasteen laskennassa.
Kassavarat on sellaisten rahoitusvarojen kokonaismäärä, jotka voidaan
käyttää konsernin tarpeisiin lyhyellä aikavälillä, ja siten antaa oikean
kuvan konsernin todellisesta rahoitusasemasta.
Korollinen nettovelka Oikaistut korolliset velat - Kassavarat Korollinen nettovelka antaa kuvan konsernin ulkoisen velkarahoituksen
kokonaismäärästä.
Nettovelkaantumisaste, % Korollinen nettovelka / Oma pääoma yhteensä x 100 Nettovelkaantumisaste antaa kuvan Konsernin velkaantuneisuudesta.
Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk Tunnusluku antaa tietoa konsernin velkaantuneisuudesta vertaamalla
konsernin nettovelkoja kertyneeseen tuloon ennen korkoja, veroja,
poistoja ja arvonalentumisia.
Bruttoinvestoinnit Lisäykset käyttöomaisuudessa + Uudet sopimukset
käyttöoikeusomaisuudessa + Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot
käyttöoikeusomaisuudessa
Bruttoinvestoinnit antaa tietoa Konsernin taseeseen kirjatuista
investoinneista ja leasingien muutoksista.
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % (Tulos ennen veroja + Rahoituskulut + Kurssivoitot ja -tappiot, edelliset 12
kk) / (Oma pääoma yhteensä + Vuokrasopimusvelat + Muut korolliset
velat, raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo)
Tunnusluku antaa tietoa sijoitetun pääoman tuoton seuraamiseen.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
40
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys
Vertailukelpoinen liiketulos, RASK ja CASK vuoden 2018 kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin
EUR milj., ellei toisin ilmoitettu 2021 2020
Liikevaihto 838,4 829,2
Valuuttavaikutuksen oikaisu vuoden 2018 valuuttakurssein -2,5 -0,8
Liikevaihto vuoden 2018 kiintein valuuttakurssein 835,9 828,4
Liiketoiminnan muut tuotot 39,2 48,4
Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät liiketoiminnan kulut -1 346,4 -1 472,9
Valuuttavaikutuksen ja polttoainehinnan oikaisu vuoden 2018
valuuttakurssein ja hinnoin
5,3 37,2
Kulut vuoden 2018 kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin -1 301,9 -1 387,3
Vertailukelpoinen liiketulos vuoden 2018 kiintein valuuttakurssein ja
polttoainehinnoin
-466,0 -558,9
Tarjotut henkilökilometrit (ASK), milj. km 12 094 12 937
RASK vuoden 2018 kiintein valuuttakurssein, senttiä/ASK 6,91 6,40
CASK vuoden 2018 kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin,
senttiä/ASK
10,76 10,72
Omavaraisuusaste
EUR milj. ellei toisin ilmoitettu 2021 2020
Oma pääoma yhteensä 475,7 896,6
Oma pääoma ja velat yhteensä 4 047,1 3 646,5
Omavaraisuusaste, % 11,8 24,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
EUR milj. 2021 2020
Liiketulos -454,4 -464,5
Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset
11,7 -12,2
Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset 0,0 0,2
Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot -5,6 -0,8
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden muutokset -20,6 -132,8
Uudelleenjärjestelykulut 0,0 14,9
Vertailukelpoinen liiketulos -468,9 -595,3
Poistot ja arvonalentumiset 319,8 343,8
Vertailukelpoinen EBITDA -149,0 -251,5
Vertailukelpoinen liiketulos, RASK ja CASK vuoden 2019 kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin
EUR milj., ellei toisin ilmoitettu 2021 2020
Liikevaihto 838,4 829,2
Valuuttavaikutuksen oikaisu vuoden 2019 valuuttakurssein 7,2 2,7
Liikevaihto vuoden 2019 kiintein valuuttakurssein 845,6 831,9
Liiketoiminnan muut tuotot 39,2 48,4
Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät liiketoiminnan kulut -1 346,4 -1 472,9
Valuuttavaikutuksen ja polttoainehinnan oikaisu vuoden 2019
valuuttakurssein ja hinnoin
-14,8 17,1
Kulut vuoden 2019 kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin -1 322,1 -1 407,4
Vertailukelpoinen liiketulos vuoden 2019 kiintein valuuttakurssein ja
polttoainehinnoin
-476,5 -575,5
Tarjotut henkilökilometrit (ASK), milj. km 12 094 12 937
RASK vuoden 2019 kiintein valuuttakurssein, senttiä/ASK 6,99 6,43
CASK vuoden 2019 kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin,
senttiä/ASK
10,93 10,88
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
41
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Bruttoinvestoinnit
EUR milj. 2021 2020
Lisäykset käyttöomaisuudessa 28,7 348,3
Uudet sopimukset käyttöoikeusomaisuudessa 380,6 173,3
Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot käyttöoikeusomaisuudessa 25,3 -5,7
Bruttoinvestoinnit 434,5 515,9
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk
EUR milj. ellei toisin ilmoitettu 31.12.2021 31.12.2020
Tulos ennen veroja, edellset 12 kk -581,9 -654,4
Rahoituskulut, edelliset 12 kk 117,8 255,2
Kurssivoitot ja -tappiot, edelliset 12 kk 22,5 -26,6
Tuotto, edelliset 12 kk -441,6 -425,8
Oma pääoma yhteensä 475,7 896,6
Vuokrasopimusvelat 1 381,0 1 016,2
Muut korolliset velat 1 427,9 1 162,6
Sijoitettu pääoma 3 284,6 3 075,4
Sijoitettu pääoma, raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo 3 180,0 2 808,3*
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % -13,9 -15,2
* Sijoitettu pääoma oli 2 541,1 miljoonaa euroa 31.12.2019.
Nettovelkaantumisaste, korollinen nettovelka ja korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA,
edelliset 12 kk
EUR milj. ellei toisin ilmoitettu 31.12.2021 31.12.2020
Vuokrasopimusvelat 1 381,0 1 016,2
Muut korolliset velat 1 427,9 1 162,6
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset* -12,3 18,8
Oikaistut korolliset velat 2 796,6 2 197,5
Muut rahoitusvarat -531,4 -358,3
Rahat ja pankkisaamiset -734,3 -465,3
Kassavarat -1 265,7 -823,7
Korollinen nettovelka 1 530,9 1 373,8
Oma pääoma yhteensä 475,7 896,6
Nettovelkaantumisaste, % 321,8 153,2
Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk -149,0 -251,5
Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk -10,3 -5,5
* Valuutan- ja koronvaihtosopimuksia käytetään korollisten lainojen valuutta- ja korkoriskin
suojaamiseen, mutta suojauslaskentaa ei sovelleta. Käyvän nettoarvon muutokset vastaavat korollisten
velkojen käyvän arvon muutoksia. Sen vuoksi valuutan- ja koronvaihtosopimusten käypää nettoarvoa,
joka kirjataan johdannaissopimuksiin perustuviin saamisiin/velkoihin ja raportoidaan liitteessä 3.8,
pidetään korollisena velkana nettovelan laskennassa.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
42
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Muut tunnusluvut
Liikevaihto ja kannattavuus
Osakekohtainen tulos (EPS),
laimentamaton
(Kauden tulos - Oman pääoman ehtoisen lainan kulut verojen
jälkeen) / Kauden keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden
määrä
Osakekohtainen tulos (EPS),
laimennettu
(Kauden tulos - Oman pääoman ehtoisen lainan kulut verojen
jälkeen) / Kauden keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden
määrä kun otetaan huomioon kaikkien laimentavien
potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva
laimentava vaikutus
Yksikkötuotto tarjotulta
henkilökilometriltä (RASK)
Yksikkötuotto (RASK) saadaan jakamalla konsernin liikevaihto
tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK).
Yksikkötuotto myydyltä
henkilökilometriltä (yield)
Matkustajaliikenteen liikevaihto tuotteittain jaettuna myydyillä
henkilökilometreillä (RPK).
Yksikkökustannus tarjotulta
henkilökilometriltä (CASK)
Yksikkökustannus (CASK) saadaan jakamalla konsernin
toiminnalliset kulut tarjotuilla henkilökilometreillä. Liiketoiminnan
muut tuotot on vähennetty toiminnallisista kuluista.
CASK ilman polttoainetta (Vertailukelpoinen liiketulos - Liikevaihto - Polttoainekulut) / ASK x 100
Moderni laatulentoyhtiö
Nettosuosittelutulos (NPS) Nettosuosittelutulos perustuu kysymykseen: "Kun ajattelette tätä
matkaa kokonaisuutena, miten todennäköisesti suosittelisitte
Finnairia sukulaiselle, ystävälle tai kollegalle?" Skaala on 0-10:
negatiivisten vastausten osuus (vastaukset 0-6) vähennetään
suosittelijoiden osuudesta (vastaukset 9-10). Tulos on +100 ja -100
välillä.
Digitaalisen suoran lippumyynnin
osuus
Finnairin omissa suorakanavissa tapahtuvan lippumyynnin osuus
kauden kokonaislippumyynnistä. Suorakanavia ovat Finnair.com,
Finnair-mobiilisovellus, New Distribution Capability (NDC) -ratkaisut
ja Finnair Holidays.
Vastuullisuus
Lentojen CO päästöt CO päästöt lentopolttoaineen kulutuksesta
Yhteinen kulttuuri ja toimintatavat
Sairauspoissaolot Sairauspoissaolotuntien määrä suhteessa suunniteltuihin
työtunteihin
Tapaturmataajuus (LTIF) Työpaikkatapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden
Henkilöstön vaihtuvuus,
edelliset 12 kk
Omasta pyynnöstä lähteneiden työntekijöiden määrä edellisen
12 kuukauden aikana verrattuna aktiivisiin työsuhteisiin
raportointipäivänä ja omasta pyynnöstä edellisen 12 kuukauden
aikana lähteneet työntekijät
Osake
Oma pääoma/osake Oma pääoma / Ulkona olevien osakkeiden määrä kauden lopussa
Osinko tuloksesta, % Osakekohtainen osinko / Osakekohtainen tulos (EPS) x 100
Efektiivinen osinkotuotto, % Osakekohtainen osinko / Osakkeen hinta tilikauden lopussa x 100
Liiketoiminnan rahavirta/osake Liiketoiminnan nettorahavirta / Kauden keskimääräinen ulkona
olevien osakkeiden määrä
Hinta/voitto-suhde (P/E) Osakkeen hinta tilikauden lopussa / Osakekohtainen tulos (EPS)
Liikenne
Tarjotut henkilökilometrit (ASK) Tarjottujen paikkojen lukumäärä × lennetyt kilometrit
Myydyt henkilökilometrit (RPK) Matkustajien lukumäärä × lennetyt kilometrit
Matkustajakäyttöaste (PLF) Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä
Operatiivinen laadukkuus
Saapumistäsmällisyys Alle 15 minuuttia myöhässä saapuneiden lentojen osuus
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
43
Katsaus vuoteen 2021 Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
44
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Miten lukea Finnairin tilinpäätöstä?
Finnair on pyrkinyt helpottamaan tilinpäätöksen lukemista ja parantamaan
tilinpäätöksesta saatavaa kokonaiskuvaa. Liitetiedot on yhdistelty
liiketoimintalähtöisiksi asiakokonaisuuksiksi ja laadintaperiaatteista sekä kriittisistä
tilinpäätösarvioista ja epävarmuustekijöistä on kerrottu niitä koskevan liitetiedon
yhteydessä. Lisäksi kiinnostavia lukuja ja muita kohokohtia on selostettu tähdellä
merkityssä kehyksessä. Tilinpäätöksen eri osioihin on myös lisätty havainnollistavia
kuvaajia lukujen hahmottamisen helpottamiseksi.
Liitetiedot on yhdistelty asiakokonaisuuksien mukaisiksi osioiksi, jotta tilinpäätös
antaisi paremman kokonaiskuvan Finnair-konsernista ja sen liiketoiminnasta.
Jokaisen osion sisällön alussa on kuvattu ja selitetty osion sisältöä. Selitykset
tunnistaa
-merkistä.
Laadintaperiaatteet on pyritty kuvaamaan sen liitetiedon yhteydessä, jota
periaate lähinnä koskee. Laadintaperiaatteet on merkitty
:llä.
Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät on esitetty niitä koskevan
liitetiedon yhteydessä, ja erotettu merkillä
.
Aihepiiriin liittyvistä kohokohdista on kerrottu tähdellä merkityissä kehyksissä
olennaisten asioiden esiin nostamiseksi.
46 Konsernin tuloslaskelma
46 Konsernin laaja tuloslaskelma
47 Konsernin tase
48 Konsernin rahavirtalaskelma
49 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
50 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
50 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
50 Konsernin perustiedot
50 Laatimisperusta
50 COVID-19-pandemian vaikutukset konsernitilinpäätökseen
51 Finnairin hallituksen arvio toiminnan jatkuvuudesta
51 Tuloslaskelman ja taseen esittäminen
52 Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät
52 Muutokset laadintaperiaatteissa
53 1 Liiketulos
53 1.1 Segmentti-informaatio
53 1.2 Liiketoiminnan tuotot
53 1.2.1 Liikevaihto tuotteittain ja liikennealueittain
54 1.2.2 Liikevaihto valuutoissa
54 1.2.3 Myyntiin liittyvät saamiset
54 1.2.4 Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot
55 1.3 Liiketoiminnan kulut
55 1.3.1 Toiminnalliset kulut valuutoissa
55 1.3.2 Matkustaja- ja maapalvelut
55 1.3.3 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut
55 1.3.4 Vaihto-omaisuus ja muut lyhytaikaiset varat
55 1.3.5 Muut velat
55 1.3.6 Varaukset
56 1.3.7 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
57 1.3.8 Palkitseminen
57 1.3.8.1 Henkilöstökulut ja osakeperusteiset maksut
60 1.3.8.2 Eläkkeet
62 2 Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
62 2.1 Laivasto ja muu käyttöomaisuus
64 2.2 Vuokrasopimukset
66 2.3 Poistot ja arvonalentumiset
68 3 Pääomarakenne ja rahoituskulut
68 3.1 Rahoitustuotot ja -kulut
68 3.2 Rahoitusvarat
69 3.2.1 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
69 3.2.2 Rahavarat
69 3.3 Rahoitusvelat
71 3.4 Vastuusitoumukset
71 3.5 Rahoitusriskien hallinta
74 3.6 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu
75 3.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus
75 3.8 Johdannaiset
78 3.9 Omaa pääomaa koskevat tiedot
79 4 Konsolidointi
79 4.1 Yleiset konsolidointiperiaatteet
79 4.2 Tytäryhtiöt
80 4.3 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot
80 4.4 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
80 4.5 Lähipiiritapahtumat
81 5 Muut liitetiedot
81 5.1 Tuloverot
82 5.2 Riidat ja oikeudenkäynnit
82 5.3 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
83 6 Emoyhtiön tilinpäätös
92 Hallituksen esitys osingonjaosta
93 Tilintarkastuskertomus
96 Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Finnair Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Tilinpäätös
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
45
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Milj. euroa Liite 2021 2020
Liikevaihto ., . 838,4 829,2
Liiketoiminnan muut tuotot 62,5 49,3
Liiketoiminnan kulut
Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut .. -229,3 -163,9
Polttoainekulut -211,4 -232,8
Kapasiteettivuokrat -71,3 -89,3
Lentokaluston huoltokulut -117,2 -92,5
Liikennöimismaksut -120,4 -112,4
Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut -38,1 -28,2
Matkustaja- ja maapalvelut .. -148,0 -168,6
Poistot ja arvonalentumiset . -319,8 -343,8
Kiinteistö-, IT- ja muut kulut .. -99,7 -111,6
Liiketulos -454,4 -464,5
Rahoitustuotot . 12,8 38,7
Rahoituskulut . -117,8 -255,2
Kurssivoitot ja -tappiot . -22,5 26,6
Tulos ennen veroja -581,9 -654,4
Tuloverot . 117,6 131,1
Kauden tulos -464,3 -523,2
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille -464,3 -523,2
Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton osakekohtainen tulos . -0,34 -0,51
Laimennettu osakekohtainen tulos . -0,34 -0,51
Konsernin laaja tuloslaskelma
Milj. euroa Liite 2021 2020
Kauden tulos -464,3 -523,2
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos 30,1 -29,9
Muuntoerot -0,7
Verovaikutus -6,0 6,0
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio ... 43,0 -13,1
Verovaikutus -8,6 2,6
Muut laajan tuloksen erät yhteensä 58,4 -35,1
Kauden laaja tulos -405,9 -558,4
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille -405,9 -558,4
COVID-19-pandemia vaikutti merkittävästi Finnairin liikevaihtoon ja kannattavuuteen myös vuonna 2021
Vuosi 2021 oli Finnairin toinen vuotuinen raportointikausi, johon COVID-19-pandemia vaikutti voimakkaasti. Vaikka
matkustajalentoliikenteen asteittainen elpyminen käynnistyi vuoden 2021 jälkimmäisellä puoliskolla, tilikauden 2021
liikevaihto pysyi vertailukauden tasolla ollen 838,4 miljoonaa euroa (829,2). Myös raportoitu liiketulos pysyi lähes
edellisvuoden tasolla huomattavista kustannussäästötoimenpiteistä huolimatta, johtuen vertailukauden tulokseen
sisältyvistä merkittävistä kertaluonteisista eristä. Kertaluonteisten erien vaikutuksista kerrotaan tarkemmin liitetiedossa
1.3.7 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät.
= Kohokohdat
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
46
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tase
Milj. euroa Liite 2021 2020
VA RAT
Pitkäaikaiset varat
Laivasto . 946,3 1 440,3
Käyttöoikeuslaivasto . 1 025,3 772,5
Laivasto yhteensä 1 971,6 2 212,7
Muu käyttöomaisuus . 162,3 185,3
Muu käyttöoikeusomaisuus . 156,4 145,0
Muu käyttöomaisuus yhteensä 318,7 330,2
Eläkesaamiset ... 80,9 31,8
Muut pitkäaikaiset varat 6,9 25,1
Laskennalliset verosaamiset . 191,9 84,8
Pitkäaikaiset varat yhteensä 2 569,9 2 684,7
Lyhytaikaiset varat
Myyntiin liittyvät saamiset .. 110,9 57,5
Vaihto-omaisuus ja muut lyhytaikaiset varat .. 55,8 68,1
Johdannaisinstrumentit . 26,1 12,4
Muut rahoitusvarat .. 531,4 358,3
Rahat ja pankkisaamiset .. 734,3 465,3
Lyhytaikaiset varat yhteensä 1 458,5 961,8
Myytävänä olevat omaisuuserät 18,7
Varat yhteensä 4 047,1 3 646,5
Milj. euroa Liite 2021 2020
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 75,4 75,4
Muu oma pääoma 400,2 821,2
Oma pääoma yhteensä 475,7 896,6
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat ., . 1 204,1 880,6
Muut korolliset velat . 986,2 1 111,0
Eläkevelvoitteet ... 0,7 1,5
Varaukset ja muut velat .. 200,7 161,1
Pitkäaikaiset velat yhteensä 2 391,6 2 154,2
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat ., . 176,9 135,6
Muut korolliset velat . 441,7 51,5
Varaukset .. 13,8 20,0
Ostovelat 53,5 24,8
Johdannaisinstrumentit . 0,4 99,7
Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot .. 291,1 133,6
Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat ... 74,4 70,7
Muut velat .. 128,1 59,8
Lyhytaikaiset velat yhteensä 1 179,8 595,7
Velat yhteensä 3 571,4 2 749,9
Oma pääoma ja velat yhteensä 4 047,1 3 646,5
Finnair jatkoi pandemian aikaista jälleenrahoitusohjelmaansa
Finnair jatkoi jälleenrahoitusohjelmansa läpiviemistä vuonna 2021 liennyttääkseen COVID-19-pandemian vaikutuksia.
Vuoden 2021 aikana toteutetut toimenpiteet sisälsivät muun muassa 400 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman
joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun sekä viisi A350-lentokoneisiin liittyvää rahoitustransaktiota. Tämän
seurauksena korollisten velkojen kokonaismäärä kasvoi 2 808,9 miljoonaan euroon (2 178,7) ja rahat ja pankkisaamiset
sekä muut rahoitusvarat yhteensä 1 265,7 miljoonaan euroon (823,7). A350-lentokoneisiin liittyvät rahoitusjärjestelyt
koostuivat neljästä myynti- ja takaisinvuokraussopimuksesta sekä yhdestä lentokoneen vuokrausjärjestelystä, joiden
johdosta taseen käyttöoikeuslaivaston arvo kasvoi 1 025,3 miljoonaan euroon (772,5). Vastaavasti oman laivaston arvo
taseessa laski 946,3 miljoonaan euroon (1 440,3).
Laskennalliset verosaamiset kasvoivat 191,9 miljoonaan euroon (84,8) johtuen COVID-19-pandemian aiheuttamista
tilikauden aikaisista merkittävistä tappioista.
= Kohokohdat
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
47
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. euroa 2021 2020
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja -581,9 -654,4
Poistot ja arvonalentumiset 319,8 343,8
Rahoitustuotot ja -kulut 127,5 189,9
Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot -19,4 -0,8
Varausten muutos 19,8 3,5
Työsuhde-etuudet -4,3 -120,8
Muut oikaisut 3,3 0,7
Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua 18,9 -116,6
Myynti- ja muiden saamisten muutos -49,9 112,3
Vaihto-omaisuuden muutos 1,9 4,6
Osto- ja muiden velkojen muutos 257,3 -672,0
Käyttöpääoman muutos 209,2 -555,2
Maksetut rahoituskulut, netto -99,3 -243,4
Maksetut tuloverot -6,4
Liiketoiminnan nettorahavirta -25,3 -1 043,1
Investointien rahavirta
Investoinnit laivastoon -70,3 -300,7
Investoinnit muuhun käyttöomaisuuteen -6,0 -24,7
Laivaston, muun käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynti 441,7 221,1
Saadut vuokrasopimus- ja korkomaksut 11,7 16,1
Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutos (maturiteetti yli 3 kk) -67,5 439,9
Muiden pitkäaikaisten varojen muutos 0,0 0,0
Investointien nettorahavirta 309,6 351,6
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot 396,7 872,8
Lainojen takaisinmaksut -154,8 -218,0
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut -146,8 -134,9
Osakeanti 511,7
Osakeantikulut -11,1
Oman pääoman ehtoisen lainan takaisinmaksut -200,0
Oman pääoman ehtoisen lainan nostot 200,0
Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut -20,5 -18,5
Omien osakkeiden hankinnat -1,1
Rahoituksen nettorahavirta 73,4 1 001,9
Rahavirtojen muutos 357,8 310,5
Rahavarat tilikauden alussa 792,2 481,7
Rahavirtojen muutos 357,8 310,5
Rahavarat kauden lopussa* 1 150,0 792,2
* Rahavarat
Milj. euroa 2021 2020
Muut rahoitusvarat 531,4 358,3
Rahat ja pankkisaamiset 734,3 465,3
Kassavarat 1 265,7 823,7
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat (maturiteetti yli 3 kk) -115,7 -31,5
Rahavarat 1 150,0 792,2
Rahoituksen rahavirtaan sisältyvien oman pääoman ja rahoitusvelkojen muutokset on esitetty liitetiedossa 3.3
Rahoitusvelat sekä liitetiedossa 3.9 Omaa pääomaa koskevat tiedot.
Konsernin maksuvalmius säilyi vahvana vuonna 2021
Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta parani merkittävästi vertailukaudesta, mutta jäi edelleen -25,3 miljoonaa
euroa tappiolliseksi (-1 043,1). Parantuminen johtui pääasiassa vuoden 2020 aikana maksetuista poikkeuksellisen
suurista lentolippuhintojen asiakaspalautuksista ja toisaalta myynnin asteittaisesta lisääntymisestä vuoden 2021 toisen
puoliskon aikana. Kokonaisuudessaan konsernin rahavarat kasvoivat 1 150,0 miljoonaan euroon (792,2). Tilikauden
aikainen rahavarojen kasvu johtui pääosin positiivisesta investointien kassavirrasta, jota kerrytti A350-lentokoneisiin
liittyvät rahoitusjärjestelyt sekä rahoituksen rahavirrassa esitetty 400 miljoonan euron suuruinen joukkovelkakirjalaina.
= Kohokohdat
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
48
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Milj. euroa Osakepääoma
Muut sidotun oman
pääoman rahastot
Käyvän arvon
rahasto ja muut
laajan tuloksen erät
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Kertyneet
voittovarat
Oman pääoman
ehtoinen laina
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2021 75,4 168,1 -41,8 759,5 -262,6 198,0 896,6
Kauden tulos -464,3 -464,3
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos 24,0 24,0
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/
tappio 34,4 34,4
Kauden laaja tulos 58,4 -464,3 -405,9
Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut -16,4 -16,4
Omien osakkeiden hankinnat -1,1 -1,1
Osakeperusteiset maksut 2,4 2,4
Oma pääoma 31.12.2021 75,4 168,1 16,6 762,0 -744,5 198,0 475,7
Milj. euroa Osakepääoma
Muut sidotun oman
pääoman rahastot
Käyvän arvon
rahasto ja muut
laajan tuloksen erät
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Kertyneet
voittovarat
Oman pääoman
ehtoinen laina
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2020 75,4 168,1 -6,7 256,1 275,2 198,2 966,4
Kauden tulos -523,2 -523,2
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos -23,9 -23,9
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/
tappio -10,5 -10,5
Muuntoerot -0,7 -0,7
Kauden laaja tulos -35,1 -523,2 -558,4
Osakeanti 511,7 511,7
Osakeantikulut -8,8 -8,8
Oman pääoman ehtoisen lainan nostot 200,0 200,0
Oman pääoman ehtoisen lainan takaisinmaksut -200,0 -200,0
Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut -14,6 -0,2 -14,8
Osakeperusteiset maksut 0,6 0,6
Oma pääoma 31.12.2020 75,4 168,1 -41,8 759,5 -262,6 198,0 896,6
Omavaraisuusaste 11,8 % (24,6 %)
COVID-19-pandemian vaikutus konsernin tilikauden tulokseen oli merkittävä, mikä näkyy myös konsernin oman pääoman vähenemisenä 475,7 miljoonaan euroon (896,6).
Finnair suojautuu lentopetrolin hintavaihteluilta termiinisopimuksilla ja optioilla riskienhallintapolitiikkansa mukaisesti, joka on kuvattu liitteessä 3.5 Rahoitusriskien hallinta. Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos oli 24,0 miljoonaa euroa (-23,9),
johtuen pääosin lentopetrolin hintojen korkeammasta tasosta vuoden 2021 lopussa. Muutokset käyvän arvon rahaston ja muiden laajan tuloksen erissä on kuvattu yksityiskohtaisemmin liitetiedossa 3.9 Omaa pääomaa koskevat tiedot.
= Kohokohdat
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
49
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Laatimisperusta
Finnair Oyj:n konsernitilinpäätös 2021 on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa
on noudatettu 31.12.2021 voimassaolevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilikaudella käyttöön otettuja sekä tulevilla kausilla käyttöön otettavien laadintaperiaatteiden muutoksia on
kuvattu alempana osioissa Muutokset laadintaperiaatteissa.
Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toimintavaluutta. Ulkomaanrahan
määräiset liiketapahtumat kirjataan kussakin konserniyhtiössä tapahtumapäivän valuuttakurssiin.
Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset varat ja velat arvostetaan
tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten tase-erien arvostuksesta ja niihin liittyvien
suojausinstrumenttien käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Vuoden 2021 konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun
ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja käypään arvoon arvostettuja
johdannaissopimuksia. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina pyöristettynä lähimpään sataantuhanteen
euroon. Tämän vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa esitettyä summalukua.
COVID-19-pandemian vaikutukset konsernitilinpäätökseen
Vuosi 2021 oli Finnairin toinen peräkkäinen raportointikausi, johon COVID-19-pandemia vaikutti voimakkaasti.
Vuoden 2020 alussa alkanut pandemia ja sitä seuranneet matkustusrajoitukset vaikuttivat voimakkaasti
matkustajakysyntään myös vuonna 2021 ja heijastuivat raskaasti Finnairin liikevaihtoon ja taloudelliseen
tulokseen. Huolimatta rokotekattavuuden kasvun ja matkustusrajoitusten osittaisen purun mahdollistamasta
matkustajakysynnän asteittaisesta paranemisesta vuoden 2021 toisella vuosipuoliskolla, vuoden 2021 tarjotut
henkilökilometrit (ASK) jäivät hieman alle vertailukauden tasosta ja olivat 12 094 milj. km (12 937 milj.km). Tämä
vastaa noin neljäsosaa ennen COVID-19-pandemiaa edeltävästä operatiivisesta tasosta (47 188 milj. km vuonna
2019). Finnairin vuoden 2021 liikevaihto oli 838,4 miljoonaa euroa (829,2) ja matkustajamäärä 2,9 miljoonaa
(3,5). Liikevaihdon suhteellinen paraneminen matkustajamäärään verrattuna johtui rahtiliiketoiminnan
ennätyksellisen korkeasta liikevaihdosta, jota siivitti pandemiasta ja globaaleista toimitusketjujen ongelmista
johtuva lentorahtikuljetusten kysynnän kasvu. Rahtiliikevaihto kasvoi 88,3 prosenttia yltäen 334,7 miljoonan euron
liikevaihtoon (177,7). Vaikka Finnair pystyi kustannussäästöohjelmansa ansiosta merkittävästi vähentämään
muuttuvia kustannuksiaan vuoden 2021 aikana, konsernin liiketulos jäi lähes vertailukauden tasolle ollen
-454,4 miljoonaa euroa (-464,5) johtuen vertailukauden sisältämistä merkittävistä kertaluonteisista eristä.
Kertaluonteisilla erillä oli 130,8 miljoonan euron positiivinen vaikutus vertailukauden 2020 raportoituun
liiketulokseen, kun taas tilikauden 2021 liiketulos sisälsi kertaluonteisia eriä yhteensä 14,4 miljoonaa euroa.
Tilikauden 2021 tappio oli -464,3 miljoonaa euroa (-523,2).
COVID-19-pandemiasta johtunut tappiollinen tulos vaikutti myös konsernitaseeseen. Konsernin oma pääoma
laski tilikauden aikana 47% ja oli tilikauden lopussa 475,7 miljoonaa euroa (896,6). Konsernitaseeseen kirjattu
laskennallinen verosaaminen kasvoi tilikauden aikana 191,9 miljoonaan euroon (84,8). Konsernin pitkäaikaiset
velat kasvoivat tilikauden aikana 2 391,6 miljoonaan euroon (2 154,2) johtuen pääosin neljästä A350-lentokoneen
myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelystä sekä yhdestä A350-lentokoneen vuokrausjärjestelystä. Lisäksi Finnair
laski tilikauden aikana liikkeeseen vakuudettoman, 400 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan, jota
se käyttää aiempien erääntyvien joukkovelkakirjojen takaisinmaksuun ja konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin.
Konsernin lyhytaikaiset velat kasvoivat 1 179,8 miljoonaan euroon (595,7) johtuen pääosin joulukuussa 2022
maksettavan 300 miljoonan euron suuruisen TyEL-takaisinlainaerän siirtämisestä lyhytaikaisiin velkoihin sekä
ennakkoon saatujen lentolipputulojen kasvusta.
Liiketoiminnan nettorahavirta parani vuonna 2021 ollen -25,3 miljoonaa euroa (-1 043,1). Paraneminen
johtui pääosin vertailuvuoden 2020 aikana maksetuista poikkeuksellisen suurista lentolippuvelkojen
palautuksista asiakkaille ja toisaalta myynnin piristymisestä vuoden 2022 toisen puoliskon aikana. Konsernin
rahavarat kasvoivat tilikauden aikana 357,8 miljoonalla eurolla, ollen tilikauden 2021 lopussa 1 150,0 miljoonaa
euroa (792,2). Tilikauden aikainen rahavarojen kasvu johtui pääosin tilikauden aikana toteutetuista A350-
lentokoneiden rahoitusjärjestelyistä sekä 400 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan
liikkeeseenlaskusta.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Miten Finnairin laadintaperiaatteita tulisi lukea?
Laskentaperiaatteiden paremman ymmärryksen saavuttamiseksi Finnair kuvaa laadintaperiaatteet siihen liittyvän
liitetiedon yhteydessä. Yleinen laadintaperusta on kerrottu osana tätä tilinpäätöksen laadintaperiaatteita koskevaa
liitetietoa, kun taas sellaiset laadintaperiaatteet, jotka liittyvät läheisesti johonkin tiettyyn liitetietoon, on esitetty
osana kyseistä liitetietoa. Laadintaperiaatteissa keskitytään kuvaamaan konsernin vallitsevasta IFRS-säännöstöstä
muodostamat ja soveltamat laadintaperiaatteet, eikä standardin tekstiä ole toistettu, ellei Finnair ole katsonut sitä
liitetiedon sisällön ymmärtämisen kannalta tärkeäksi. Alla olevassa taulukossa on esitetty, minkä liitetiedon yhteydessä
mikäkin laadintaperiaate on esitetty ja mihin IFRS-standardiin periaate ensisijaisesti perustuu.
Laadintaperiaate Liitetieto Nro IFRS
Segmenttiraportointi Segmentti-informaatio . IFRS 
Tuloutus, liiketoiminnan muut tuotot ja
myyntisaamiset Liiketoiminnan tuotot .
IFRS , IFRS ,
IFRS
Varaukset ja ehdolliset velat Varaukset .. IAS 
Työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset maksut Palkitseminen .. IAS , IFRS 
Eläkkeet Eläkkeet ... IAS 
Aineelliset ja aineettomat
käyttöomaisuushyödykkeet Laivasto ja muu käyttöomaisuus .
IAS , IAS ,
IAS
Vuokrasopimukset Vuokrasopimukset . IFRS 
Omaisuuserien arvonalentuminen Poistot ja arvonalentumiset . IAS 
Korkotuotot ja -kulut Rahoitustuotot ja -kulut . IFRS , IAS 
Rahoitusvarat ja rahoitusvarojen arvonalentuminen
Rahoitusvarat . IFRS , IFRS 
Rahavarat Rahoitusvarat . IFRS , IFRS 
Rahoitusvelat Rahoitusvelat . IFRS , IFRS 
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaiset . IFRS , IFRS 
Oma pääoma, osinko ja omat osakkeet
Omaa pääomaa koskevat
tiedot . IAS , IAS 
Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet Tytäryhtiöt . IFRS 
Määräysvallattomien omistajien osuus ja liiketoimet
määräysvallattomien omistajien kanssa Tytäryhtiöt . IFRS 
Osakkuus- ja yhteisyritykset
Osuudet osakkuus- ja
yhteisyrityksissä . IFRS , IAS 
Lähipiiritapahtumat Lähipiiritapahtumat . IAS 
Tuloverot ja laskennalliset verot Tuloverot . IAS 
Konsernin perustiedot
Finnair-konserni harjoittaa maailmanlaajuisesti lentoliikennettä ja sitä tukevia palveluja. Konsernin emoyritys
on Finnair Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki ja pääkonttorin rekisteröity osoite on Tietotie 9, Vantaa. Emoyritys on
listattuna NASDAQ OMX Helsingin pörssissä.
Finnair Oyj:n hallitus hyväksyi konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2021 julkistettavaksi 16.2.2022. Suomen
osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös varsinaisessa
yhtiökokouksessa, joka pidetään tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
50
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan kattaakseen olemassa olevien erääntyvien joukkovelkakirjojen
takaisinmaksun sekä käyttääkseen loppuosan konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin.
Edellä mainituista toimista johtuen, Finnairin rahavarat pysyivät korkealla tasolla ja olivat vuoden 2021 lopussa
1 150,0 miljoonaa euroa (792,2). Konsernin kassavarat sisältäen myös muut lyhytaikaiset rahoitusvarat (maturiteetti
yli 3 kk) olivat kauden lopussa yhteensä 1 265,7 miljoonaa euroa (823,7). Konsernin johto ja hallitus seuraavat
tarkasti konsernin kassatilannetta huomioiden erityisesti nykyisen toimintaympäristön haastavan dynamiikan,
joka vaikuttaa negatiivisesti konsernin kassavirtoihin. Konsernin velkojen maturiteettirakenne on esitetty
liitetiedossa 3.3. ja lisätietoa suojauspolitiikasta ja likviditeettiriskien hallinnasta annetaan liitetiedoissa 3.5 ja 3.8.
Finnairilla ei ollut tilikauden 2021 lopussa kovenanttiehtoisia lainoja.
Merkittävimmät tunnistetut epävarmuudet johdon ennusteissa liittyvät COVID-19-pandemian kestoon
ja asiakaskysynnän elpymistahtiin, joiden kulkua ei voida tietää varmuudella vielä tilinpäätöshetkellä ja
jotka riippuvat rokotusohjelmien tehokkuudesta ja mahdollisista uusista virusvarianteista, rokotuspassin
toimivuudesta, matkustusrajoitusten poistoista sekä kiristyvästä kilpailusta. Lisäksi polttoaineen hintaan
liittyy keskimääräistä suurempi epävarmuus, jota lisää Itä-Euroopan geopoliittisen tilanteen eskaloitumisen
mahdollisuus. Geopoliittinen tilanne voisi eskaloituessaan ja pitkittyessään vaikuttaa negatiivisesti Finnairin
Aasiaan suuntautuvien lentojen ylilentolupiin, reitityksiin ja kustannuksiin. Nämä seikat eivät ole Finnairin johdon
vaikutusvallassa. Finnairin johto on joutunut käyttämään ennusteita laatiessaan erityistä harkintaa liittyen
COVID-19-pandemian kestoon sekä tekemään arvioita rokoteohjelmien tehokkuudesta ja toteutumisaikataulusta
sekä lentomatkustuskysynnän elpymistahdista. Näihin tekijöihin taas vaikuttavat voimakkaasti eri maiden
hallitusten toimet ja aika, joka kuluu pandemian hallintaan saamiseen.
Finnairin johdolla on jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi käytettävissään myös muita vaikutusvallassaan
olevia mitigointitoimenpiteitä, joiden avulla se uskoo kykenevänsä suoriutumaan velvoitteistaan vähintään
seuraavan 12 kuukauden ajan tilinpäätöksen julkistamisesta edellä mainituista epävarmuustekijöistä
huolimatta. Näitä ovat muun muassa valtion myöntämän 400 miljoonan euron suuruisen, käyttämättömän
hybridilainan hyödyntäminen, minkä lisäksi Finnairin johto tulee jatkamaan aktiivista lisärahoitus- ja
kustannussopeutusmahdollisuuksien tavoittelemista.
Huomioiden edellä mainitut olosuhteet ja epävarmuustekijät sekä yhtiön toimesta toteutetut ja suunnitellut
toimenpiteet COVID-19-tilanteen lieventämiseksi, yhtiön hallitus on tullut siihen johtopäätökseen, ettei arvio
anna merkittävää aihetta epäillä yhtiön toiminnan jatkuvuutta, eikä näin ollen ole perusteltua poiketa sen
aikaisemmasta arviosta, jonka mukaan tilinpäätökset laaditaan perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta.
Johtopäätös perustuu konsernitilinpäätöksen julkistamispäivänä käytettävissä oleviin tietoihin ja niiden
perusteella suoritettuun arvioon, joiden perusteella oletetaan, että yhtiö onnistuu toteuttamaan sopeutettua
liiketoimintaansa tämänhetkisen suunnitelman mukaisesti ja varmistamaan rahoituksen riittävyyden vähintään 12
kuukauden ajan tilinpäätöksen julkistamisesta. Finnairin johto ja hallitus ovat tarkastelleet myös tilinpäätöspäivän
jälkeisiä tapahtumia ja tulleet siihen johtopäätökseen, ettei näillä ole olennaista vaikutusta hallituksen
hyväksymiin ennusteskenaarioihin tai konsernin liiketoiminnan jatkuvuuden arviointiin.
Huolimatta yhtiön toteuttamista toimenpiteistä, pandemian aiheuttama vähentynyt lentomatkojen kysyntä
tulee edelleen vaikuttamaan tuleviin kuukausiin merkittävästi, johtaen alhaiseen liikevaihtoon ja heikompaan
taloudelliseen tulokseen ja jatkuen ajanjakson ajan, jonka kestoa ei voida tällä hetkellä varmuudella arvioida.
Mikäli tulevaisuuden tapahtumat tai olosuhteet johtaisivat siihen, että konserni ei pysty jatkamaan toimintaansa
johdon nykyisen arvion mukaisesti, jatkuvuuden periaatteen käyttäminen voi osoittautua perusteettomaksi ja
konsernin kirjanpitoarvot sekä varojen ja velkojen luokittelu olisi mukautettava vastaavasti.
Tuloslaskelman ja taseen esittäminen
Finnair on 1.1.2021 alkaen muuttanut konsernin tuloslaskelman esittämistapaa selkeyttääkseen tuloslaskelman
rakennetta ja esittää erät ’Vertailukelpoinen EBITDA’ ja ’Vertailukelpoinen liiketulos’ jatkossa ainoastaan
tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tällöin myös tuloslaskelmalla aiemmin erillisinä erinä esitetyt, vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät esitetään osana niitä tuloslaskelman eriä, joihin ne luonteensa puolesta kuuluvat.
Tuloslaskelman esittämistavan muutoksen johdosta myöskään konsernin rahavirtalaskelmalla ei esitetä rivejä
’Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät’ tai ’Vertailukelpoinen EBITDA’. Esitystavan muutoksen yhteydessä
vertailukauden 2020 tulos- ja rahavirtalaskelman esittämistapaa on muutettu vastaavasti vertailtavuuden
helpottamiseksi tilikausien välillä. Muutokset on esitetty tarkemmin liitetiedossa 1.3.7. ’Vertailukelpoisuuteen
Tarkempia tietoja konsernitilinpäätöksen lukujen kehittymisestä esitetään seuraavia eriä koskevissa
liitetiedoissa: liikevaihto ja liiketoiminnan kulut (liitet. 1.2 ja 1.3), myynnin siirtovelat ja saadut ennakot (liitet. 1.2.4),
eläkkeet (liitet. 1.3.8.2), lentokonerahoitusjärjestelyt (liitet. 2.1, 2.2 ja 3.3), johdannaiset ja polttoainesuojaukset (liitet.
3.1 ja 3.8), vieraan ja oman pääoman muutokset (liitet. 3.3. ja 3.9) sekä tuloverot (liitet. 5.1).
COVID-19-pandemia on vaikuttanut myös tilinpäätöksessä käytettyihin kriittisiin tilinpäätösarvioihin
ja epävarmuustekijöihin. Näitä on esitelty tarkemmin jäljempänä kohdassa Kriittiset tilinpäätösarviot ja
epävarmuustekijät.
Finnairin hallituksen arvio toiminnan jatkuvuudesta
Konsernin tilinpäätös on laadittu perustuen oletukseen konsernin toiminnan jatkuvuudesta. Finnairin hallitus
on arvioinut yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa perustuen konsernin kykyyn täyttää velvoitteensa vähintään
12 kuukauden ajan tilinpäätöksen julkistamisesta. Hallituksen arvio yhtiön toiminnan jatkuvuudesta perustuu
hallituksen hyväksymään strategiaan ja viimeisimpään kolmen vuoden liiketoimintasuunnitelmaan. Johtuen
taloudellisessa toimintaympäristössä vallitsevasta epävarmasta tilanteesta ja COVID-19-pandemian lopullisen
keston ja vaikutusten ennustamisen vaikeudesta, hallitus on tarkastellut vaihtoehtoisia johdon laatimia
ennusteskenaarioita, jotka kattavat 36 kuukauden ajanjakson tammikuusta 2022 joulukuuhun 2024 asti.
Ennusteskenaariot eroavat toisistaan heijastelemalla erilaisia arvioita liiketoiminnan elpymistahdista. Finnair
kykenee täyttämään velvoitteensa vähintään 12 kk ajan tilinpäätöksen julkistamisesta kaikissa kolmessa
skenaariossa.
Finnairin liiketoiminnan elpyminen alkoi merkittävissä määrin vuoden 2021 syyskuussa ja viimeisimmät,
tilinpäätöksen 2021 yhteydessä päivitetyt ennusteskenaariot eroavat toisistaan pääasiassa tulevan
asiakaskysynnän elpymistahdin sekä yksikkötuottojen kehityksen suhteen. Vuoden 2021 tilinpäätöksen
yhteydessä päivitetyissä ennusteskenaarioissa vuoden 2022 kysynnän ja liikevaihdon arvioidaan kehittyvän
jonkin verran vuoden 2020 tilinpäätöksen yhteydessä arvioitua hitaammin, johtuen pääasiassa pitkittyneen
COVID-19-pandemian vaikutuksista matkustusrajoituksiin. Tilinpäätöksen 2021 yhteydessä päivitetyssä
perusskenaariossa, jota pidetään kolmesta skenaariosta todennäköisimpänä, Finnair arvioi vuonna 2022
operoivansa noin 83 % kapasiteetilla (tarjotuilla vuositason henkilökilometreillä mitattuna) verrattuna
vuoden 2019 pandemiaa edeltävään aikaan (tilinpäätös 2020: 95 %). Optimistisessa skenaariossa vuoden
2022 liiketoiminnan operatiivisen tason odotetaan olevan noin 87 % vuoden 2019 tasosta, kun taas kaikkein
pessimistisimmässä skenaariossa sen arvioidaan olevan noin 75 %. Eriävästä elpymistahdista huolimatta,
liiketoiminnan odotetaan kaikissa muissa paitsi kaikkein pessimistisimmässä skenaariossa palaavan vuoden
2019 toiminnan kaltaiselle, pandemiaa edeltävälle operatiiviselle vuositasolle, vuonna 2023. Pessimistisen
ennusteskenaarion mukaan vuotuisen operatiivisen tason arvioidaan jäävän noin 98 %:iin pandemiaa
edeltävästä tasosta vielä vuonna 2023.
Johdon laatimat ennusteskenaariot perustuvat arvioituun matkustajakysynnän ja kapasiteetin kehitykseen,
jotka riippuvat rokotusohjelmien toteutumisesta, matkustusrajoitusten poistamisesta (erityisesti Aasiassa) sekä
rokotuspassin maailmanlaajuisesta hyväksynnästä. Kaikissa skenaarioissa arvioidaan, että yksikkötuotto (RASK)
pysyy vuoden 2019 tason alapuolella koko liiketoimintasuunnitelman kattaman kauden ajan matalampien
matkustajamäärien ja pienemmän liikematkustusosuuden vuoksi. Samanaikaisesti ennusteskenaarioissa
mukana oleva kustannussäästöohjelma johtaa alhaisempiin yksikkökustannuksiin. Lentotoiminnan muuttuvat
kulut vaihtelevat arvioidun kapasiteetin mukaan, kun taas lentokoneiden huoltoinvestointien odotetaan pysyvän
melko vakiona kaikkien skenaarioiden välillä.
Vuonna 2021 Finnair jatkoi vahvan rahoitusaseman tukemista optimoimalla investointeja, alentamalla
kustannuksia, sopeuttamalla operatiivista kapasiteettiaan kysyntään sekä toteuttamalla uusia
rahoitusjärjestelyitä. Finnair jatkoi sekä väliaikaisten että pysyvien kustannussäästöjen tavoittelua, ja
ilmoitti 15.7.2021 nostaneensa aiempaa kustannussäästötavoitettaan 200 miljoonaan euroon vuoden 2019
operatiivisilla volyymeillä mitattuna vuoden 2022 alusta alkaen. Väliaikaisiin toimenpiteisiin sisältyi työntekijöiden
lomauttaminen, menojen rajoittaminen vain pakollisiin ja lakisääteisten vaatimusten noudattamiseen perustuviin
eriin sekä laivaston väliaikainen parkkeeraaminen. Liiketoiminnan operatiivisten toimenpiteiden lisäksi Finnair
jatkoi tilikaudella toimiaan riittävän rahoituksen hankkimiseksi ja maksuvalmiutensa turvaamiseksi, joihin kuului
muun muuassa Suomen valtion kanssa allekirjoitettu 400 miljoonan euron nostamaton hybridilainajärjestely sekä
viisi 350-lentokoneisiin liittyvää rahoitusjärjestelyä. Näiden lisäksi Finnair laski liikkeeseen 400 miljoonan euron
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
51
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
vaikuttavat erät ja muutokset tuloslaskelman ja kassavirran esittämistavassa’. Esitystavan muutoksella ei ollut
vaikutusta konsernin raportoituun liiketulokseen tai kauden tulokseen kuluvalla eikä sitä edeltävällä tilikaudella.
Finnair esittää tuloslaskelmallaan erän liiketulos, jota ei ole määritelty IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen
-standardissa. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu, kun
liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään liiketoiminnasta aiheutuvat kulut, kuten palkat,
polttoainekulut, huoltokulut ja lentokaluston vuokrakulut ja poistot. Kurssierot ja johdannaisten realisoituneet
käypien arvojen muutokset sisältyvät liiketulokseen, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muutoin ne
on kirjattu rahoituseriin. Liiketulokseen ei sisällytetä rahoituseriin liittyviä tuottoja ja kuluja, osuutta osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksista tai tuloveroihin liittyviä eriä.
Taseen varat ja velat luokitellaan lyhytaikaisiksi, mikäli niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa
tai mikäli ne luokitellaan likvideiksi varoiksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi eriksi. Muut varat
ja velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi tai veloiksi. Taseen korollisiksi veloiksi luetaan lainat rahoituslaitoksilta,
joukkovelkakirjalainat, lentokonerahoitusta varten otetut lainat (JOLCO- ja vientiluottotakauslainat), vuokravelat
ja yritystodistukset. Korollisiksi varoiksi luetaan korolliset talletukset sekä sijoitukset yritys- ja sijoitustodistuksiin,
joukkovelkakirjalainoihin ja lyhyen koron rahastoihin. Korollisten varojen ja velkojen erotuksena laskettavaan
korolliseen nettovelkaan luetaan näiden lisäksi valuutan- ja koronvaihtosopimukset, joita käytetään korollisten
lainojen valuutta- ja korkoriskin suojaamiseen.
Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjä arvioita ja oletuksia
sekä harkinnan käyttöä laadintaperiaatteiden soveltamisessa, jotka vaikuttavat taseen varoihin ja velkoihin
sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. IFRS-standardien soveltamisen yhteydessä joudutaan
tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja
oletuksista. Lisäksi tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa tarvitaan johdon harkintaa erityisesti
silloin, kun IFRS-standardit sallivat vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- ja esittämistapoja. Arviot ja olettamat
pohjautuvat aikaisempaan kokemukseen ja johdon parhaaseen näkemykseen tulevaisuuden tapahtumista ja
muista olettamuksista, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen perusteltuja. Arvioita ja olettamia
arvioidaan jatkuvasti ja mahdolliset muutokset kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamuksia
muutetaan.
COVID-19-pandemia on lisännyt merkittävästi talouden lähi- ja pitkän aikavälin kehitykseen sekä Finnairin
tulevaisuuden toimintaympäristöön liittyvää epävarmuutta. Huolimatta eri valtioiden mittavista toimista viruksen
torjumiseksi ja rokotuskattavuuden lisääntymisestä, on vaikea ennustaa, kuinka kauan maailmanlaajuisen
pandemian hallintaan saaminen kestää. Lisäksi polttoaineen hintaan liittyy keskimääräistä suurempi
epävarmuus, jota lisää Itä-Euroopan geopoliittisen tilanteen eskaloitumisen mahdollisuus. Geopoliittinen tilanne
voisi eskaloituessaan ja pitkittyessään vaikuttaa Finnairin Aasiaan suuntautuvien lentojen ylilentolupiin, reitityksiin
ja kustannuksiin. Pandemian lopullisen keston, polttoaineiden hintakehityksen ja geopoliittisen tilanteen
ennakoimattomuuden vuoksi, niiden vaikutus Finnairin tulevaan kannattavuuteen, taloudelliseen asemaan ja
kassavirtoihin voi poiketa nykyisistä johdon arvioista ja olettamuksista.
Finnairin johto on pyrkinyt tilinpäätöspäivän parhaimpaan tietämykseensä perustuen ottamaan COVID-
19-pandemian aiheuttaman lisääntyneen epävarmuuden huomioon arvioissaan ja olettamuksissaan,
ja valmistellut kolme eri ennusteskenaariota, jotka eroavat toisistaan pääosin liiketoiminnan arvioidun
elpymistahdin suhteen. Nämä ennusteskenaariot on esitelty edellä liitetietojen kohdassa Finnairin hallituksen
arvio toiminnan jatkuvuudesta. Pyrkiessään ottamaan lisääntyneen epävarmuuden huomioon myös tilikauden
lopun arvonalentumistestauksessaan, Finnair soveltaa kassavirtaennusteessaan odotusarvomenetelmää, joka
huomioi eri skenaarioihin pohjautuvat kassavirrat sekä niiden todennäköisyydet sen sijaan, että testaus perustuisi
vain yhteen, todennäköisimpään kassavirtaennusteeseen.
Tietoa arvioista ja harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen
laadintaperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty
seuraavassa kohdassa Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät.
Konsernin tilinpäätös on laadittu liiketoiminnan jatkuvuuden periaatteen mukaisesti. Liiketoiminnan jatkuvuuden
arviointi pohjautuu pitkälti johdon ennusteisiin tulevista tapahtumista sekä muihin johdon ja hallituksen
käytettävissä oleviin tietoihin arviointihetkellä. Näitä koskevat merkittävimmät tunnistetut kriittiset tilinpäätösarviot
ja epävarmuustekijät on esitelty aiemmin tässä kappaleessa liitetietojen kohdassa Finnairin hallituksen arvio
toiminnan jatkuvuudesta. Merkittävimmät yksittäisiin tilinpäätösosioihin liittyvät tunnistetut kriittiset tilinpäätösarviot
ja epävarmuustekijät on esitetty sen liitetiedon ja erän yhteydessä, johon se lähinnä liittyy. Alla olevassa taulukossa on
esitetty, minkä liitetiedon yhteydessä mikäkin epävarmuustekijä on esitetty.
Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät Liitetiedon numero Liitetiedon nimi
Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmä 1.2 Liiketoiminnan tuotot
Lentokaluston huoltovaraukset 1.3.6 Varaukset
Eläkevelvoitteet 1.3.8.2 Eläkkeet
Vuokrasopimukset 2.2 Vuokrasopimukset
Laivaston ja muun käyttöomaisuuden
arvonalentumistestaus 2.3 Poistot ja arvonalentumiset
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta 3.8 Johdannaiset
Laskennalliset verot 5.1 Tuloverot
Muutokset laadintaperiaatteissa
Uudet ja päivitetyt IFRS-standardit sekä IFRIC-tulkinnat
Tilikaudella 2021 voimaan tulleet muutokset IFRS-standardeissa ja IFRIC-tulkinnoissa ovat käsittäneet lähinnä
muutoksia tai tarkennuksia voimassaoleviin standardeihin, eikä niillä ole ollut olennaista vaikutusta Finnairin
konsernitilinpäätökseen.
Tilinpäätöshetkellä tiedossa olevat julkaistut standardit, jotka ovat voimassa 1.1.2022 tai sen jälkeen, sisältävät
pääosin muutoksia ja parannuksia nykyisiin standardeihin, joilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta Finnairin
konsernitilinpäätökseen.
= Kriittiset tilinpäätösarviot
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
52
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
1 Liiketulos
Liiketulos –liitetietoon on koottu liikevaihtoon ja liiketulokseen liittyviä liitetietoja sekä tuloksen että taseen
näkökulmasta.
1.1 Segmentti-informaatio
Segmenttiraportointi
Toimintosegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle
toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien
kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty konsernin johtoryhmä. Raportoitavat
segmentit perustuvat konsernin liiketoiminnalliseen segmenttijakoon. Konsernilla on yksi toimintosegmentti ja siten
raportoitava segmentti: lentoliikenne.
Finnairin johtoryhmä on IFRS 8 Segmenttiraportointi -standardin määritelmän mukainen konsernin ylin
operatiivinen päätöksentekijä. Johtoryhmä tarkastelee liiketoimintaa yhtenä toiminnallisena segmenttinä, minkä
vuoksi erillisiä raportoitavia segmenttejä ei ole.
Liikevaihdon tuotekohtainen ja maantieteellinen jakauma on esitetty liitetiedossa 1.2.1 Liikevaihto tuotteittain
ja liikennealueittain. Jaottelu on tehty Finnairin lentokohteiden perusteella. Finnair lentää sekä kansainvälisiin
että kotimaan kohteisiin, mutta sen omaisuus on lähes kokonaisuudessaan omistettu Suomessa. Finnairin
laivasto muodostaa olennaisimman osan Finnairin pitkäaikaisista varoista (ks. liite 2.1 Laivasto ja muu
käyttöomaisuus). Finnairin operoiman laivaston omistaa ja vuokraa Finnairin suomalainen tytäryhtiö, ja sitä
operoidaan joustavasti eri maantieteellisillä alueilla. Laivaston omistuksesta ja hallinnoinnista on kerrottu
toimintakertomuksen Laivasto-osiossa.
Huolimatta rokotekattavuuden kasvun ja matkustusrajoitusten osittaisen purun mahdollistamasta
matkustajakysynnän asteittaisesta paranemisesta vuoden 2021 toisella vuosipuoliskolla, matkustajamäärä
jäi hieman alle edellisen vuoden tason. COVID-19-pandemiasta johtuneiden erinäisten matkustusrajoitusten
voimakas negatiivinen vaikutus matkustajakysyntään heijastui Finnairin liikevaihtoon ja taloudelliseen
tulokseen myös vuonna 2021. Finnair kuljetti tilikauden aikana 2,9 miljoonaa matkustajaa (3,5), mikä oli 18,2
prosenttia vähemmän vuoteen 2020 verrattuna. Matkustajamäärien laskua kompensoi rahtiliiketoiminnan
ennätyksellisen korkea liikevaihto, jota siivitti COVID-19 pandemiasta ja globaaleista logistiikkaongelmista
johtuva lentorahtikuljetusten kysynnän kasvu. Finnair pystyi kustannussäästöohjelmansa ansiosta merkittävästi
vähentämään muuttuvia kustannuksiaan vuoden 2021 aikana. Vaikutukset liikevaihtoon ja liiketoiminnan kuluihin
sekä niihin liittyviin saamisiin ja velkoihin esitetään tarkemmin seuraavissa liitetiedoissa 1.2 ja 1.3.
Laajan asiakasmäärän ja liiketoiminnan luonteen vuoksi ei myynti millekään yksittäiselle asiakkaalle ole
Finnairin liikevaihtoon suhteutettuna merkittävää.
1.2 Liiketoiminnan tuotot
Liiketoiminnan tuottojen liitetietoon on koottu liikevaihtoon liittyvien tulos- ja tase-erien liitetiedot, jotta
tuottojen kokonaiskuva sekä niiden vaikutus Finnairin tulokseen ja taseeseen olisi paremmin hahmotettavissa.
Myyntisaamiset sekä lähinnä ennakkoon maksetuista lentolipuista ja matkapaketeista kertyneet siirtovelat on
esitetty tuottojen yhteydessä, sillä ne ovat olennainen osa myynnin tuloutukseen liittyvää kokonaisuutta.
Tuloutus
Liikevaihtona esitetään myytyjen tuotteiden tai palveluiden saadun tai saatavan vastikkeen perusteella määritetty
käypä arvo, josta on vähennetty annetut alennukset ja välilliset verot.
Matkustajatuotot koostuvat lentolippujen myynnistä, ja ne tuloutetaan sillä hetkellä, kun lento liikenneohjelman
mukaisesti lennetään. Käyttämättä jääneiden lentolippujen tuloutus perustuu odotusarvoon tuotoista, joita vastaan
sen ei tarvitse luovuttaa suoritetta, samassa suhteessa kuin asiakkaat käyttävät lentolippuja.
Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmässä myyntihinta allokoidaan lentolipulle ja pisteille. Finnairin kanta-asiakkaat
voivat kerryttää Finnairilta tai yhteistyökumppaneilta ostetuista lennoista ja palveluista Finnair Plus -pisteitä, joilla
= Osion sisältö
= Laadintaperiaatteet
= Kriittiset tilinpäätösarviot
asiakas voi ostaa niiden palveluja tai tuotteita. Asiakkaan kerryttämät pisteet arvostetaan käypään arvoon, ja
kirjataan liikevaihdon vähennykseksi ja velaksi pisteitä kerryttävän tapahtuman (esimerkiksi lento on lennetty)
tuloutushetkellä. Käyvän arvon määrityksessä otetaan huomioon pisteillä hankittavien palveluiden ja tuotteiden käypä
arvo sekä pisteillä tehtyjen hankintojen kohdistuminen eri palvelu- ja tuoteryhmille. Lisäksi käyvän arvon määrityksessä
huomioidaan pisteiden vanhentuminen. Velkaa puretaan, kun pisteitä käytetään tai ne vanhentuvat.
Viivästyksistä tai peruutuksista johtuvat korvaukset ovat muuttuvaa kauppahintaa ja ne käsitellään liikevaihdon
oikaisueränä.
Lisämyyntituotot koostuvat lentolippuun liitännäisten palveluiden, kuten lisämatkatavaramaksuista ja istumapaikkojen
ennakkovarauksista kertyvistä tuotoista sekä erilaisista palvelumaksuista ja lennolla tapahtuvasta tuotemyynnistä.
Palvelu tuloutetaan, kun lento liikenneohjelman mukaisesti lennetään, koska niiden ei katsota muodostavan erillistä
tuloutusstandardin alaista suoritevelvoitetta. Tuotemyynti tuloutetaan, kun tuote on siirtynyt asiakkaalle.
Rahtituotot tuloutetaan silloin, kun rahti on sopimuksen mukaisesti kuljetettu perille ja luovutettu asiakkaalle.
Matkapalveluiden myynti koostuu erillisiksi suoritevelvoitteiksi katsottavasta lennosta ja hotellista, jotka tuloutetaan
palveluita luovutettaessa.
Julkiset avustukset COVID-19-pandemian vuoksi vähentyivät hieman edellisestä vuodesta, eivätkä ne kokonaisuutena
olleet merkittäviä. Avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Myyntisaamiset
Konsernin luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu myyntisaamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa
oleviin luottotappioihin IFRS 9-standardin mukaisesti. Finnair on päättänyt soveltaa myyntisaamisten luottoriskin
kirjaamiseen yksinkertaistettua varausmatriisia, koska myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia.
Näin ollen luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin.
Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten
tappioiden määriin. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksattomien
myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappio-osuudella jokaisessa ikäluokassa. Odotettavissa
olevien luottotappioiden muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.
Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmä
Finnair Plus -velan arvostus ja tuloutus edellyttävät johdon arviota erityisesti liittyen pisteiden käypään arvoon ja
tuloutuksen ajoitukseen liittyen pisteiden odotettavissa olevaan vanhenemiseen. Pisteen käypä arvo määritellään
jakamalla piste ensin mahdollisille käyttökohteille historiallisen asiakaskäyttäytymisen mukaisesti, minkä jälkeen
kullekin käyttökohteelle määritetään käypä arvo. Finnair Plus -velka muodostuu asiakkaiden ansaitsemasta pisteiden
kokonaismäärästä vähennettynä pisteiden arvioidulla vanhenemisolettamalla. Nämä pisteet arvostetaan käypään
arvoon yllä kuvatun mukaisesti, ja tulos kirjataan taseeseen velaksi.
Asiakaskäyttäytymisen arvioiminen liittyen pisteiden vanhenemiseen oli edelleen tilikauden 2021 aikana jossain
määrin vaikeampaa COVID-19-pandemian seurauksena, joka on johtanut matkustajalentojen pienempään määrään
ja Finnair Plus -jäsenten aktiivisuuden vähentymiseen. Tästä johtuen Finnairilla on käytettävissään vähemmän
viimeaikaista tietoa, jota voidaan käyttää arvioiden perusteena ja siten lisää epävarmuuden tasoa oletetusta
asiakaskäyttäytymisestä ja pisteiden vanhenemisesta tulevaisuudessa.
1.2.1 Liikevaihto tuotteittain ja liikennealueittain
2021
Milj. euroa Aasia
Pohjois-
Amerikka
Eurooppa Kotimaa
Kohdis-
tamaton
Yhteensä
Osuus, %
liikevaihdosta
tuotteittain
Matkustajatuotot , , , , , , ,
Lisämyynti , , , , , , ,
Rahti , , , , , , ,
Matkapalvelut , , , , , , ,
Yhteensä , , , , , ,
Osuus, % liikevaihdosta
liikennealueittain , , , , ,
Liikevaihdon jako liikennealueittain on tehty Finnairin lentokohteiden perusteella.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
53
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Huolimatta matkustajakysynnän asteittaisesta parantumisesta vuoden 2021 toisella vuosipuoliskolla,
matkustajatuotot, lisämyynti ja matkapalveluiden liikevaihto jäivät vertailukaudesta johtuen COVID-19-
pandemian pitkittymisestä sekä siihen liittyvistä matkustusrajoituksista. Rahtiliikevaihto lähes kaksinkertaistui
COVID-19-pandemiasta ja globaaleista logistiikkaketjujen ongelmista johtuvan kysynnän kasvun ansiosta.
Konsernin kokonaisliikevaihto jäi vertailukauden tasolle.
2020
Milj. euroa Aasia
Pohjois-
Amerikka
Eurooppa Kotimaa
Kohdis-
tamaton
Yhteensä
Osuus, %
liikevaihdosta
tuotteittain
Matkustajatuotot , , , , , , ,
Lisämyynti , , , , , , ,
Rahti , , , , -, , ,
Matkapalvelut , , , , -, , ,
Yhteensä , , , , , ,
Osuus, % liikevaihdosta
liikennealueittain , , , , ,
1.2.2 Liikevaihto valuutoissa
Milj. euroa 2021 2020
EUR , ,
JPY , ,
CNY , ,
KRW , ,
USD , ,
SEK , ,
Muut valuutat , ,
Yhteensä , ,
Valuuttoihin liittyvää suojauspolitiikkaa on kuvattu liitetiedossa 3.5 Rahoitusriskien hallinta.
1.2.3 Myyntiin liittyvät saamiset
Milj. euroa 2021 2020
Myyntisaamiset , ,
Myynnin siirtosaamiset , ,
Yhteensä , ,
Suurin osa myynnin siirtosaamisista ovat sopimukseen perustuvia omaisuuseriä, jonka osalta Finnair on täyttänyt
suoritevelvoitteen ennen maksun saamista asiakkaalta ja joita ei ole vielä kirjattu myyntisaamisiin. Sopimukseen
perustuvat omaisuuserät sisältävät pääosin siirtosaamisia rahtimyynnistä ja saamisia lentoyhtiöiltä, jotka ovat
mukana Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä toimivassa Siberian Joint Business -yhteishankkeessa sekä
Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisessä liikenteessä toimivassa Atlantic Joint Business -yhteishankkeessa.
Myyntiin liittyvien saamisten kasvu tilikauden 2021 lopussa on seurausta matkustaja- ja rahtikysynnän sekä
liikevaihdon kasvusta tilikauden jälkipuoliskolla. Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea
olennaisesti tasearvosta.
2021 2020
Myyntisaamisten
ikäjakauma
Myynti-
saamiset,
milj. euroa
Luotto-
tappion
toden-
näköisyys, %
Oletettu
luotto-
tappio, milj.
euroa
Myynti-
saamiset,
milj. euroa
Luotto-
tappion
toden-
näköisyys, %
Oletettu
luotto-
tappio, milj.
euroa
Erääntymättömät , , % , , ,% ,
Erääntynyt alle 60 pv , , % , -, ,% ,
Erääntynyt yli 60 pv , , % , , ,% ,
Yhteensä , , % , , ,% ,
Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita yhteensä 1,5 miljoonaa euroa (0,0). COVID-19-pandemian
aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä luottoriskikeskittymiä
asiakaskannan hajautumisen vuoksi. Tilinpäätöspäivänä luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä vastaa
myyntisaamisten kokonaismäärää. Konserni ei ole vastaanottanut myyntisaamisiin kohdistuvia vakuuksia.
Myyntisaamiset valuutoittain
Milj. euroa 2021 2020
EUR , ,
THB , ,
KRW , ,
JPY , ,
NOK , ,
USD , ,
CNY , ,
HKD , ,
SEK , ,
Muut valuutat , ,
Yhteensä , ,
1.2.4 Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot
Milj. euroa 2021 2020
Ennakkoon saadut lentolipputulot , ,
Kanta-asiakasohjelma Finnair Plus , ,
Saadut ennakot valmismatkatuotannosta , ,
Muut erät , ,
Yhteensä , ,
Suurin osa myynnin siirtoveloista ja myynnistä saaduista ennakoista ovat sopimukseen perustuvia velkoja, joista
maksut asiakkailta on saatu ennen kuin Finnair täyttää suoritevelvoitteen.
Myynnistä saatuihin ennakkomaksuihin sisältyy ennakkoon maksettuja lentolippuja ja valmismatkoja, joiden lähtöpäivä
on tulevaisuudessa. Finnair Plus -velka liittyy Finnairin kanta-asiakasohjelmaan, ja se vastaa kerrytettyjen käyttämättömien
Finnair Plus -pisteiden käypää arvoa. Muut erät sisältävät pääosin lahjakorttivelkoja ja velkoja lentoyhtiöille, jotka ovat
mukana Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä toimivassa Siberian Joint Business -yhteishankkeessa sekä Euroopan ja
Pohjois-Amerikan välisessä liikenteessä toimivassa Atlantic Joint Business -yhteishankkeessa.
Ennakkoon saadut lentolipputulot ja saadut ennakot valmismatkatuotannosta lisääntyivät merkittävästi
tilikauden 2021 toisen vuosipuoliskon aikana, johtuen matkustusrajoitusten osittaisesta purkautumisesta ja
matkustajakysynnän asteittaisesta parantumisesta. Finnair Plus -kanta-asiakasohjelmaan liittyvät siirtovelat
kasvoivat, koska pisteiden vanhentumisaikaa pidennettiin edelleen asiakkaiden hyväksi, jotka eivät ole pystyneet
hyödyntämään ansaitsemiaan pisteitään normaaliin tapaan COVID-19-pandemian aikana.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
54
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
1.3 Liiketoiminnan kulut
Liiketoiminnan kuluja käsittelevään liitetietoon on koottu liiketoiminnan kuluihin liittyvien tulos- ja tase-
erien liitetiedot, jotta sekä liiketoiminnan luonne että kulujen kokonaiskuva olisi paremmin hahmotettavissa.
Huoltokuluihin olennaisesti liittyvät leasingkaluston huoltovaraukset on esitetty liiketoiminnan kulujen yhteydessä.
Samoin olennaisesti kuluihin liittyvät siirtovelat, kuten polttoainehankintoihin ja liikennöimismaksuihin liittyvät
velat, on esitetty tämän liitetiedon yhteydessä. Palkitseminen on käsitelty omana kokonaisuutenaan liitteen
lopussa. Sen yhteydessä on käsitelty palkitsemisen erilaiset muodot, kuten osakeperusteiset maksut ja eläkkeet,
näiden vaikutukset henkilöstökuluihin ja taseeseen, sekä johdon palkitseminen.
Vaikka Finnair pystyi kustannussäästöohjelmansa ansiosta merkittävästi vähentämään muuttuvia
kustannuksiaan vuoden 2021 aikana, toiminnalliset kulut yhteensä pysyivät edellisen vuoden tasolla johtuen
vertailukauden 2020 sisältämistä merkittävistä kertaluonteisista eristä, joilla oli 130,8 miljoonan euron kuluja
pienentävä vaikutus.
Finnair jatkoi merkittäviä kustannussopeutustoimia COVID-19-pandemian Finnairin toiminnalle aiheuttamien
vaikutusten vuoksi, kuten henkilöstön laajat lomautukset ja työehtosopimusmuutoksia liittyen ammatillisten
työkyvyttömyyseläkkeiden supistamiseen. Näitä kuvataan tarkemmin liitetiedossa 1.3.8.
Poistojen ja arvonalentumisten muutoksia kuvataan liitetiedossa 2.3.
1.3.1 Toiminnalliset kulut valuutoissa
Milj. euroa 2021 2020
EUR , ,
USD , ,
Muut valuutat , ,
Yhteensä  ,  ,
Valuuttoihin liittyvää suojauspolitiikkaa on kuvattu liitetiedossa 3.5 Rahoitusriskien hallinta.
1.3.2 Matkustaja- ja maapalvelut
Milj. euroa 2021 2020
Maapalvelukulut , ,
Valmismatkatuotannon kulut , ,
Catering-kulut , ,
Muut matkustajapalvelut , ,
Yhteensä , ,
Matkustaja- ja maapalvelujen kulut laskivat matkustajaliikenteen alempien volyymien vuoksi.
1.3.3 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut
Milj. euroa 2021 2020
IT-kulut , ,
Kiinteistökulut , ,
Muut kulut , ,
Yhteensä , ,
Kiinteistö-, IT- ja muut kulut muodostuvat pääosin kiinteistä kuluista, joissa myös saavutettiin merkittäviä
kustannussäästöjä.
Tilintarkastuspalkkiot
Milj. euroa 2021 2020
Tilintarkastuspalkkiot , ,
Veroneuvonta ,
Muut palkkiot , ,
Yhteensä , ,
KPMG Oy Ab:n tilintarkastuspalkkioihin sisältyi palkkioita tilintarkastuksesta 332 tuhatta euroa (519) ja
tilintarkastajan lausunnoista 15 tuhatta euroa (3). Muut kuin tilintarkastuspalvelut Finnair-konsernin yhtiöille olivat
tuhat euroa (285), jotka koostuivat työlupapalveluista ja vertailukaudella myös pääomamarkkinapalveluista.
1.3.4 Vaihto-omaisuus ja muut lyhytaikaiset varat
Milj. euroa 2021 2020
Vaihto-omaisuus , ,
Saamiset edelleenvuokraussopimuksista , ,
Lentokaluston huolto , ,
Kapasiteettivuokrasaamiset , ,
Lentopolttoaineet , ,
Arvonlisäverosaamiset , ,
Korot ja muut rahoituserät , ,
Muut erät , ,
Yhteensä , ,
1.3.5 Muut velat
Milj. euroa 2021 2020
Lentopolttoaineet ja liikennöimismaksut , ,
Matkustaja- ja maapalvelut , ,
Korot ja muut rahoituserät , ,
Lentokaluston huolto , ,
Myynti-, markkinointi- ja jakelukuluihin liittyvät velat , ,
Muut erät , ,
Yhteensä , ,
Muut velat kasvoivat merkittävästi lentoliikenteen lisääntymisen johdosta matkustusrajoitusten lieventyessä. Se
sisältää pitkälti muuttuviin kustannuksiin liittyviä velkoja kuten polttoaineet ja liikennöimismaksut sekä matkustaja- ja
maapalveluihin ja lentokaluston huoltoon liittyviä eriä, joiden määrä riippuu pitkälti operatiivisen toiminnan tasosta.
1.3.6 Varaukset
Varaukset ja ehdolliset velat
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman vuoksi oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen
toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa
johdon parasta arviota menoista, joita velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä.
Yleensä konsernilla on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet ja niiden moottorit vuokrasopimuksessa sovitun
huoltotason mukaisessa kunnossa. Mikäli lentokoneen tai moottorin kunto palautushetkellä poikkeaa sopimuksessa
sovitusta palautuskunnosta, Finnairin tulee joko huoltaa kone, jotta se vastaa sovittua kuntoa, tai korvata kunnon ja
palautusvelvoitteen erotus vuokranantajalle rahassa. Näiden huoltovelvoitteiden täyttämiseksi konserni on kirjannut
rungon raskashuoltoon, moottoreiden performanssihuoltoihin, moottoreiden käyntiaikarajoitteisiin osiin, laskutelineisiin,
= Osion sisältö
= Laadintaperiaatteet
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
55
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
varavirtalähteisiin ja muihin olennaisiin huoltokokonaisuuksiin liittyviä varauksia. Varaus määräytyy edellä mainituille
huoltokomponenteille sopimuksessa määritellyn palautusvelvoitteen ja huoltokomponenttien tämänhetkisen
kunnon erotuksena. Varausta kerrytetään lennettyjen lentotuntien suhteessa joko palautushetkeen tai seuraavaan
huoltotapahtumaan ja vaikutus kirjataan lentokaluston huoltokuluihin. Varaus purkautuu, kun huolto tehdään tai
kone palautetaan. Lentotunnille määritetty hinta riippuu arvioidusta huoltokustannustason kehityksestä. Arvioidut
tulevat kassavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Huoltojen markkinahinnat määräytyvät pääsääntöisesti Yhdysvaltain
dollareissa, minkä vuoksi varauksen määrä vaihtelee dollarin kurssimuutosten tähden. Realisoitumattomat
valuuttakurssimuutokset kirjataan tuloslaskelman erään lentokaluston huoltojen valuuttakurssimuutokset.
Lentokoneen käytöstä tai vuokra-ajasta riippumattomia huoltotapahtumia, kuten koneen lopullinen tarkastus ja maalaus,
pidetään väistämättöminä ylläpitokuluina, jotka toteutuvat, kun lentokone palautetaan vuokranantajalle. Sopimuksessa
määritettyjen huoltovelvoitteiden täyttämiseksi Finnair kirjaa taseeseen vuokrasopimuksen alkamispäivänä huoltovarauksen,
joka lasketaan osaksi käyttöoikeushyödykkeen hankintamenoa. Vastaavasti, lentokoneen käytöstä riippuvia kustannuksia ei
lasketa osaksi käyttöoikeushyödykkeen arvoa, vaan ne kirjataan yllä esitettyjen periaatteiden mukaisesti.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja
aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.
Lentokaluston huoltovaraukset
Lentokaluston huoltovarauksen arvostus edellyttää johdon arviota erityisesti huoltotapahtumien ajoittumisen
ja tulevaisuudessa toteutuvien huoltokustannusten arvostuksen osalta. Huoltokustannusten tulevaisuudessa
toteutuva määrä ja ajoitus ovat riippuvaisia muun muassa tulevaisuuden lentosuunnitelmien toteutumisesta,
huoltokustannustason markkinakehityksestä ja lentokoneen kunnosta huoltohetkellä. COVID-19-pandemian
lopulta toteutuva kesto voi vaikuttaa tulevaisuudessa toteutuviin huoltokuluihin, mikä voi johtaa siihen, että toteuma
tulevaisuudessa eroaa johdon nykyisistä arvioista.
Milj. euroa
Lento-
kaluston
huolto varaus
Muut
varaukset 2021
Lento-
kaluston
huolto varaus
Muut
varaukset 2020
Varaus kauden alussa , , , , , ,
Uudet varaukset , , , , , ,
Käytetyt varaukset -, -, -, -, -, -,
Puretut varaukset -, -, -, -, -, -,
Käyttöoikeus-
omaisuuden
palautusvaraukset , , , ,
Diskonttauksesta
johtuvat muutokset , , , ,
Kurssierot , , -, -,
Yhteensä , , , , , ,
Joista pitkäaikaista , , , , , ,
Joista lyhytaikaista , , , , , ,
Yhteensä , , , , , ,
Lentokaluston pitkäaikaisen huoltovarauksen odotetaan purkautuvan vuoteen 2033 mennessä. Muihin varauksiin
sisältyneet COVID-19-pandemian seurauksena tehtyihin rakennejärjestelyihin liittyvät erät purkautuivat pääosin
vuoden 2021 loppuun mennessä.
Taseessa pitkäaikaiset varaukset ja muut velat 200,7 miljoonaa euroa (161,1) sisältää varausten lisäksi muita
pitkäaikaisia velkoja 14,7 miljoonaa euroa (5,2), jotka pääosin koostuvat pitkäaikaisista kannustinpalkkioista
johtoryhmälle ja muulle henkilöstölle sekä saaduista vuokravakuuksista.
1.3.7 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Finnair käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja sisäisessä raportoinnissaan konsernin ylimmälle operatiiviselle
päätöksentekijälle eli Finnairin johtoryhmälle. Luvut ovat Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen
julkaisemassa ohjeistuksessa tarkoitettuja tunnuslukuja, joita Finnair käyttää kuvaamaan liiketoiminnan
ja rahoitusaseman kehittymistä eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia
tunnuslukuja vaan niitä tulee tarkastella yhdessä IFRS-tilinpäätökseen perustuvien tunnuslukujen kanssa.
Vertailukelpoiseen liiketulokseen ei sisällytetä pääsääntöisesti Yhdysvaltain dollareissa arvostettavien ja
maksettavien lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomia valuuttakurssimuutoksia eikä suojauslaskennan
ulkopuolisten, suojaustarkoituksessa tehtyjen johdannaisten realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia. Nämä
valuuttakurssi- ja käyvän arvon muutokset huomioidaan vertailukelpoisessa tuloksessa vasta kun ne realisoituvat.
Näiden lisäksi vertailukelpoisessa liiketuloksessa ei huomioida lentokone- ja muiden transaktioiden voittoja ja
tappioita, tiettyjen etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden muutoksia ja uudelleenjärjestelykuluja.
Alla olevassa taulukossa ’Raportoitu’ noudattaa 1.1.2021 alkaen käytettyä konsernin tuloslaskelman esittämistapaa, jossa
tuloslaskelmalla aiemmin yksilöidyt vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on esitetty osana niitä tuloslaskelman eriä, joihin ne
luonteensa puolesta kuuluvat. ’Vertailukelpoinen’ vastaa aiemmin käytettyä konsernin tuloslaskelman esittämistapaa, jossa
esitettiin vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, ’Vertailukelpoinen EBITDA’ ja ’Vertailukelpoinen liiketulos’.
2021 2020
Milj. euroa Liiketulos
Vertailukel-
poisuuteen
vaikuttavat
erät
Vertailu-
kelpoinen
liiketulos Liiketulos
Vertailukel-
poisuuteen
vaikuttavat
erät
Vertailu-
kelpoinen
liiketulos
Liikevaihto , , , ,
Liiketoiminnan muut
tuotot , -, , , -, ,
Liiketoiminnan kulut
Henkilöstöön ja muuhun
miehistöön liittyvät kulut -, -, -, -, -, -,
Polttoainekulut -, , -, -, , -,
Kapasiteettivuokrat -, -, -, -,
Lentokaluston
huoltokulut -, , -, -, -, -,
Liikennöimismaksut -, -, -, -,
Myynti-, markkinointi- ja
jakelukulut -, -, -, -,
Matkustaja- ja
maapalvelut -, -, -, -,
Kiinteistö-, IT- ja muut
kulut -, , -, -, , -,
EBITDA - -, - -,
Poistot ja
arvonalentumiset -, -, -, -,
Liiketulos -, -, -, -, -, -,
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 23,3 miljoonaa euroa (0,9) liiketoiminnan muissa tuotoissa koostuvat
pääosin neljän A350-lentokoneen myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyn myyntivoitosta sekä Suomen Ilmailuopisto
Oy:n myynnistä. Lentokaluston huoltokulujen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -25,5 miljoonaa euroa (12,2)
sisältävät realisoitumattomien valuuttakurssimuutosten lisäksi huoltovaraukset liittyen neljän A350-lentokoneen
myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyyn.
Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut sisältävät konsernin tulokseen positiivisesti vaikuttavia eriä
yhteensä 19,5 miljoonaa euroa (119,7). Ne koostuvat pääosin työehtosopimusmuutoksista liittyen ammatillisten
työkyvyttömyyseläkkeiden supistamiseen ja lentäjien peruuttamista ilmoituksista varhaisemmasta
eläköitymisestä. Tilikaudella 2020 näihin kuluihin sisältyi Finnairin eläkesäätiön ehtoihin tehtyjen sääntömuutosten
ja lentäjien eläköitymisilmoitusten 132,8 miljoonan euron positiivinen kertaluonteinen erä sekä työsuhteen
päättymisen yhteydessä suoritettaviin etuuksiin liittyvät 13,1 miljoonan euron kulut.
= Laadintaperiaatteet
= Kriittiset tilinpäätösarviot
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
56
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
1.3.8 Palkitseminen
1.3.8.1 Henkilöstökulut ja osakeperusteiset maksut
Osakeperusteiset maksut
Konsernilla on useita osakkeen arvona maksettavaksi luokiteltavia osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä, joiden
perusteella työntekijät suorittavat työtä konsernin osakkeita tai siitä johdettua palkkiota vastaan. Avainhenkilöille
suunnatuista osakeperusteisista järjestelmistä aiheutuu kustannuksia vain, mikäli hallituksen palkkioiden maksamiselle
asettamat tavoitteet saavutetaan. Työntekijöille suunnatussa osakesäästöjärjestelmässä palkkioiden maksamisen
edellytyksenä on ainoastaan työsuhteen voimassaolo määrättynä aikana.
Ansaitut, tavoitteiden täyttymistä ja voimassaolevaa työsuhdetta edellyttävät osakeperusteiset palkkiot, jotka
sitouttavat työntekijän useammaksi vuodeksi konserniin, jaksotetaan koko oikeuden syntymisjaksolle. Palkkiot kirjataan
kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavaksi osakeperusteiseksi liiketoimeksi, kun osakkeina tilitettävästä
määrästä on vähennetty verot. Palkkiot perustuvat Finnairin osakkeen markkinahintaan niiden myöntämispäivänä
ja kirjataan henkilöstökuluksi vaadituille palvelusvuosille ja vastaavasti omaan pääomaan. Veroviranomaiselle
työntekijän puolesta tilitettävä vero perustuu Finnairin osakkeen luovutushetken markkinahintaan ja se kirjataan oman
pääoman vähennyksenä. Jos palkkio sisältää osuuden, joka maksetaan rahana, se kirjataan rahana maksettavana
järjestelynä. Rahana maksettavan palkkion arvostus perustuu Finnairin osakkeen markkinahintaan tilinpäätöshetkellä,
ja siitä aiheutuva kulu kirjataan henkilöstökuluksi vaadituille palvelusvuosille ja velaksi maksuhetkeen saakka.
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet
Irtisanomisetuuksia maksetaan, kun konserni lopettaa henkilön työsuhteen ennen normaalia eläkkeelle jäämisaikaa
tai kun henkilö suostuu irtisanoutumaan vapaaehtoisesti näitä etuuksia vastaan. Irtisanomisen yhteydessä
suoritettavat etuudet kirjataan, kun konserni on todistettavasti sitoutunut lopettamaan nykyisten työntekijöiden
työsuhteen yksityiskohtaisen, asianmukaisen suunnitelman mukaisesti ilman peräytymismahdollisuutta. Jos kyseessä
on vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehty tarjous, irtisanomisetuus määritetään perustuen niiden
henkilöiden lukumäärään, joiden odotetaan hyväksyvän tarjouksen.
Ks. eläkkeisiin liittyvät laadintaperiaatteet liitetiedosta 1.3.8.2 Eläkkeet.
Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut
Milj. euroa 2021 2020
Palkat ja palkkiot , ,
Maksupohjaiset järjestelyt , ,
Etuuspohjaiset järjestelyt -, -,
Eläkekulut yhteensä , -,
Muut sosiaalikulut , -,
Palkat, eläkkeet ja sosiaalikulut , ,
Operatiiviseen henkilöstöön liittyvät kulut , ,
Vuokrattu ja ulkoistettu miehistö , ,
Muut henkilöstöön liittyvät kulut , ,
Yhteensä , ,
Finnairin henkilöstölleen maksamat kokonaispalkkiot muodostuvat kiinteästä peruspalkasta, lisistä, lyhyen
ja pitkän aikavälin kannustimista sekä luontois- ja muista työsuhde-eduista. Konsernin lyhyen aikavälin
kannustimista kirjattujen palkkioiden yhteismäärä ilman sosiaalikuluja vuonna 2021 oli 5,8 miljoonaa euroa.
Tilikaudella 2020 lyhytaikaiset kannustimet peruutettiin pandemiasta johtuvien säästötoimenpiteiden vuoksi.
Vuonna 2020 henkilöstölle perustettiin uusi pitkän aikavälin Rebuild-kannustinohjelma, jonka perusteella
työntekijä voi ansaita yhden kuukauden palkkaa vastaavan summan, mikäli Finnairin hallituksen asettamat
tavoitteet kaudelle 7/2020-6/2023 toteutuvat tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteiden ylittävästä suorituksesta
palkkio voi olla korkeintaan kahden kuukauden peruspalkkaa vastaava määrä. Mahdollinen palkkio maksetaan
2023 kolmannen kvartaalin aikana. Ohjelmaan ovat oikeutettuja ne henkilöstöryhmät, jotka ovat sopineet
henkilöstökulujen säästöihin liittyvistä toimenpiteistä. Henkilöstölle perustetusta Rebuild-kannustimesta
= Laadintaperiaatteet
tilikaudella 2021 kirjattiin 3,8 miljoonaa euroa (2,2) ilman sosiaalikuluja. Suoritusmittarit ovat samat kuin
johtoryhmälle perustetussa Rebuild-kannustimessa, josta kerrotaan tämän liitteen osiossa Osakeperusteiset
maksut.
Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut sisältävät konsernin tulokseen positiivisesti vaikuttavia
kertaluonteisia eriä yhteensä 19,5 miljoonaa euroa (119,7). Ne koostuvat pääosin työehtosopimusmuutoksista
liittyen ammatillisten työkyvyttömyyseläkkeiden supistamiseen ja lentäjien peruuttamista ilmoituksista
varhaisemmasta eläköitymisestä. Tilikaudella 2020 kertaluonteisiin eriin sisältyi Finnairin eläkesäätiön ehtoihin
tehtyjen sääntömuutosten ja lentäjien eläköitymisilmoitusten 132,8 miljoonan euron positiivinen erä sekä
työsuhteen päättymisen yhteydessä suoritettaviin etuuksiin liittyvä 13,1 miljoonan euron kulu.
Henkilöstörahastosiirto
Finnairilla on käytössä henkilöstön omistama ja hallitsema henkilöstörahasto, johon ohjataan osa Finnairin
voitosta. Rahastoon ohjattava voittopalkkioerä määräytyy hallituksen asettamien tavoitteiden pohjalta. Finnairin
osakepalkkiojärjestelmään (LTI) osallistuvat työntekijät eivät kuulu henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto
on sitoutunut sijoittamaan osan voittopalkkiosta Finnair Oyj:n osakkeisiin. Tilikausilta 2021 ja 2020 ei ole kirjattu
voittopalkkiota, koska tavoitteet eivät täyttyneet.
Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat
Milj. euroa 2021 2020
Lomapalkat , ,
Muut työsuhde-etuuksista aiheutuvat velat , ,
Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat yhteensä , ,
Muut työsuhde-etuuksista aiheutuvat velat sisältävät lähinnä ennakonpidätysvelat sekä lakisääteisiin
henkilösivu kuluihin ja henkilöstön palkitsemiseen liittyviä velkoja. Muihin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy 7,8
miljoonaa euroa Rebuild-kannustimesta. Lisäksi tilinpäätöksen varauksiin (ks. 1.3.6 Varaukset) sisältyy henkilöstön
uudelleenjärjestelyihin liittyviä varauksia yhteensä 1,1 miljoonaa euroa (8,1).
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkat ja palkkiot
Tuhatta euroa
Toimitusjohtaja
Topi Manner
Johtoryhmä
Yhteensä
2021
Toimitusjohtaja
Topi Manner
Johtoryhmä
Yhteensä
2020
Kiinteä palkka          
Lyhyen aikavälin
kannustinpalkkiot
Luontoisedut      
Pitkän aikavälin
kannustimet
(osakepalkkiot)       
Lakisääteinen eläke*      
Maksupohjainen
lisäeläke    
Yhteensä           
* Lakisääteinen eläke sisältää Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän Tyeliin liittyvät työnantajamaksut.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkkiot on esitetty suoriteperusteisina. Osakepalkkiot liittyvät johdon
LTI- ja osakesäästöohjelmiin, ja niiden kuluvaikutus jaksottuu IFRS 2:n mukaisesti oikeuden syntymisjaksolle aina
osakkeiden luovutuskiellon päättymiseen asti. Tämän vuoksi suoriteperusteisesti esitetty osakepalkkio sisältää
tilikaudelle kohdistuvan kuluvaikutuksen useista eri ohjelmista, riippumatta osakkeiden luovutushetkestä. Johdolle
ei ole tarjottu muita pitkän aikavälin kannustimia kuin osakeperusteisia palkkioita.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
57
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Vuoden 2020 aikana toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet toteuttivat vapaaehtoisesti tilapäisen
palkanalennuksen ja vuoden 2021 aikana puolestaan heille ei maksettu lomarahaa.
Vuoden 2020 aikana toteutetun osakeannin myötä EU-komissio asetti toimitusjohtajan ja johtoryhmän
palkitsemiselle rajoitteita vuosille 2020-2022. Rajoitteet koskevat toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle maksettavia
kannustinpalkkioita sekä heidän kiinteään palkitsemiseen liittyviä muutoksia vuosina 2020-2022. Tämän
seurauksena, Finnairin hallitus päätti perua vuosien 2018-2020, 2019-2021 ja 2020-2022 pitkän aikavälin
kannustinohjelmat sekä vuosien 2020 ja 2021 lyhyen aikavälin kannustinohjelmat toimitusjohtajan ja johtoryhmän
osalta. Peruuntuneiden kannustinohjelmien tilalle perustettiin uusi pitkän aikavälin osakeperusteinen Rebuild-
kannustinohjelma toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle kaudelle 7/2020-6/2023.
Tilikauden 2021 aikana johtoryhmän yhden jäsenen lisäeläkejärjestelyt on hoidettu kotimaisessa
eläkevakuutusyhtiössä. Kyseisen johtoryhmän jäsenen eläkeikä on 63 vuotta. Eläkejärjestely on maksupohjainen.
Konsernin johdon osakeperusteisista palkkioista on kerrottu tarkemmin myöhemmin tässä liitteessä ja
erillisessä palkitsemisraportissa sekä yhtiön internet-sivuilla.
Hallituspalkkiot
Hallitustyöskentelystä
maksetut korvaukset,
euroa
Yhteensä
2021 Vuosipalkkiot
Kokous-
palkkiot Luontoisedut
Yhteensä
2020
Hallitus         
Alahuhta-Kasko Tiina      
Barrington Colm      
Brewer Montie      
Du Mengmeng, 17.3.2021
asti      
Erlund Jukka      
Jakosuo-Jansson Hannele,
17.3.2021 alkaen      
Karvinen Jouko       
Kjellberg Henrik      
Strandberg Maija      
Tuominen Jaana, 17.3.2021
asti      
Hallituspalkkiot on esitetty suoriteperusteisina. Hallitukselle maksetaan vuosipalkkion lisäksi kokouspalkkioita.
Hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja matkakustannusten korvaukseen Finnairin yleisen matkustussäännön
mukaisesti. Lisäksi hallituksen jäsenillä ja heidän puolisoillaan on rajoitettu oikeus lentolippuetuun Finnairin
henkilöstölippuohjesäännön hallituksen jäseniä koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Lentoliput ovat hallituksen
jäsenille Suomessa verotettavaa tuloa (ks. ylläolevasta taulukosta luontoisedut).
Vuonna 2020 Finnairin hallitus toteutti vapaaehtoisesti tilapäisen palkkioalennuksen koskien vuosipalkkiota.
Palkkioalennus oli voimassa vuoden 2021 yhtiökokoukseen asti.
Osakeperusteiset maksut
Konsernilla on osakeperusteisia henkilöstön kannustinjärjestelmiä, joiden luonnetta ja vaikutuksia on kuvattu alla.
Tarkemmat kuvaukset järjestelmistä on annettu palkitsemisraportissa.
Finnair Oyj:n osakepalkkiojärjestelmät
Finnairin osakepalkkiojärjestelmä (LTI) on suoritusperusteinen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä, jossa
vuosittain käynnistyy uusi ohjelma hallituksen niin päättäessä. Osakeohjelmien tarkoituksena on kannustaa
avainhenkilöitä työskentelemään pitkän aikavälin omistaja-arvon kasvattamiseksi. Ohjelmien suunnittelussa on
huomioitu valtion palkitsemisohjeet.
Kaikkien voimassa olevien osakepalkkiojärjestelmien osalta johtoryhmän jäsenen on kerrytettävä ja
saavuttamisen jälkeen ylläpidettävä kiinteän vuosipalkkansa määrää vastaavaa osakeomistusta niin kauan kuin
hän on johtoryhmän jäsen.
Mahdollinen kannustinpalkkio myönnetään Finnairin osakkeina. Ansaitut osakkeet maksetaan ansaintajaksoa
seuraavana vuonna, poislukien uusi Rebuild-osakepalkkiojärjestelmä, jossa ansaintajakso päättyy kesäkuussa
2023 ja ansaittu palkkio maksetaan samana vuonna.
Mittareiden tavoitetasot ja maksimitasot perustuvat yhtiön hallituksen määrittämiin pitkän aikavälin strategisiin
tavoitteisiin. Mittareita seurataan vuosineljänneksittäin. Tilikaudella ohjelman 2018–2020 tavoitteet toteutuivat
22-prosenttisesti, tavoitetason ollessa 100 % ja maksimin 200 %. Vertailukaudella, vuosia 2017–2019 koskevan
ohjelman suoritusmittarit toteutuivat 194-prosenttisesti.
Kokonaisuutena ohjelmista kirjattiin tilikaudelle 2021 kulua yhteensä 1,7 miljoonaa euroa (0,6). Arvio määrästä,
joka odotetaan siirrettävän veroviranomaisille työntekijän verovelvoitteen täyttämiseksi, on 5,3 miljoonaa euroa
(6,0). Osakepalkkioista aiheutuva kulu kirjataan henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyviin kuluihin ja sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastoon, paitsi rahana maksettava osuus Rebuild-ohjelmasta työsuhde-etuuksiin
liittyviin velkoihin.
Rebuild-osakepalkkiojärjestelmä 7/2020–6/2023
Vuonna 2020 käynnistettiin rakenteeltaan osittain uusi Rebuild-osakepalkkiojärjestelmä, joka on suunnattu
toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle. Järjestelmä sisältää kolmen vuoden ansaintajakson 7/2020–6/2023, ja
tarkoituksena on, että järjestelmä jää kertaluonteiseksi. Mahdollinen kannustinpalkkio toimitetaan osakkeiden ja
rahan yhdistelmänä ansaintajakson päätyttyä ja osakkeet ovat osallistujien vapaasti käytettävissä toimituksen
jälkeen. Mikäli toimitusjohtajan tai johtoryhmän osalta yhteenlaskettu muuttuva palkitseminen kaikista
kannustinohjelmista ylittää 120 % johtajan peruspalkasta kyseisenä vuonna, siirtyy palkkion maksu ylittävältä
osalta seuraavalle vuodelle niin, että minään yksittäisenä vuotena yhteenlasketut kannustinpalkkiot eivät ylitä
120 % johtajan peruspalkasta. Ohjelmasta aiheutuvat kulut jaksotetaan oikeuden syntymisjaksolle, joka on
kolme vuotta. Myöntämispäivä on ansaintajakson alussa, koska palkkioiden määrä mitataan ansaintajakson
aikanaosakkeina.
Finnairin osakeperusteiset kannustinohjelmat
Ansainta-/säästöjakso Rajoitusaika johtoryhmälle
Rajoitusaika Osakkeiden luovutus
* Yhteenlasketut kannustinpalkkiot eivät minään vuonna saa ylittää 120 % vuotuisesta
peruspalkasta, mahdollinen ylimenevä osuus siirtyy vuodelta 2023 seuraaville vuosille.
2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024
LTI 2016–2018
LTI 2017–2019
LTI 2018–2020
LTI 2019–2021
LTI 2020–2022
LTI 2021–2023
Fly Share 2018
Fly Share 2019
Fly Share 2020
Fly Share 2021
LTI Rebuild
7/2020–6/2023*
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
58
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Ohjelman palkkiomahdollisuudet määritetään osakemääräisenä suhteessa osallistujien vuosittaiseen
peruspalkkaan ohjelman alussa. Mikäli ohjelman suoritustavoitteet täyttyvät tavoitetason mukaisesti, ohjelmassa
mukana olevan toimitusjohtajan tai johtoryhmän jäsenen osakkeina maksettava kannustinpalkkio on yhteensä
180 % hänen vuosittaisesta peruspalkastaan. Vastaavasti, mikäli ohjelman suoritustavoitteet toteutuvat
täysimääräisesti, osakkeina maksettava kannustinpalkkio on yhteensä 360 % vuosittaisesta peruspalkasta.
Osakkeina määritellystä kokonaispalkkiosta vähennetään ensin määrä, jonka arvo maksuhetkellä vastaa
palkkiosta maksettavaa veroa. Nettopalkkio maksetaan yhtiön hallituksen päättämässä suhteessa rahan ja
osakkeiden yhdistelmänä.
Suoritusmittarit määritetään sekä koko kolmen vuoden ansaintajaksolle että vuosittain kolmelle 12 kuukauden
pituisille välijaksoille:
• 7/2020–6/2021: vertailukelpoinen EBITDA, velkaantumisaste, tapaturmataajuus ja päästöt sekä
• 7/2021–6/2022: vertailukelpoinen EBIT, liikevaihto, henkilöstön lähtövaihtuvuus ja päästöt.
Koko kolmen vuoden jaksolle suoritusmittarina on operatiivinen kassavirta, joka toimii koko ohjelman
kertoimena (0-2), mikä tarkoittaa, että määritetty kynnystaso on saavutettava, jotta ohjelman kautta voidaan
ylipäätänsä maksaa palkkiota.
Vuodesta 2017 alkaen käynnistetyt osakepalkkiojärjestelmät
Vuonna 2017 käynnistettiin rakenteeltaan uusi osakepalkkiojärjestelmä, joista on käynnissä kolme ohjelmaa
(2019–2021, 2020–2022 ja 2021–2023). Uudistetun rakenteen mukaan vuosittain alkavat, rullaavat ohjelmat pitävät
sisällään kolmen vuoden ansaintajakson kuten aikaisemminkin. Mahdollinen kannustinpalkkio toimitetaan
osakkeina osallistujille yhdessä erässä ansaintajaksoa seuraavana vuonna, ja osakkeet ovat osallistujien
vapaasti käytettävissä toimituksen jälkeen. Vuoden 2020 aikana toteutetun osakeannin myötä EU-komission
asettamien rajoitteiden mukaisesti Finnairin hallitus päätti perua vuosien 2018–2020, 2019–2021 ja 2020–2022
pitkän aikavälin kannustinohjelmat toimitusjohtajan ja johtoryhmän osalta. Ohjelmista aiheutuvat kulut
jaksotetaan oikeuden syntymisjaksolle, joka on kolme vuotta. Myöntämispäivä on ansaintajakson alussa, koska
palkkioiden määrä mitataan ansaintajakson aikana osakkeina.
Ohjelmien palkkiomahdollisuudet määritetään osakemääräisenä suhteessa osallistujien vuosittaiseen
peruspalkkaan kunkin ohjelman alussa, jolloin suoritusjakson aikaiset muutokset osakekurssissa vaikuttavat
palkkiomahdollisuuden euromääräiseen arvoon. Mikäli ohjelman suoritustavoitteet täyttyvät tavoitetason
mukaisesti, ohjelmassa mukana olevan toimitusjohtajan tai johtoryhmän jäsenen osakkeina maksettava
kannustinpalkkio on 20 % hänen vuosittaisesta peruspalkastaan. Vastaavasti, mikäli ohjelman suoritustavoitteet
toteutuvat täysimääräisesti, osakkeina maksettava kannustinpalkkio on 60 % vuosittaisesta peruspalkasta.
Muiden avainhenkilöiden kannustinpalkkioiden enimmäistaso vastaa 20–50 % henkilön vuosittaisesta
peruspalkasta. Vuoden 2020 aikana toteutetun merkintäoikeusannin yhteydessä vuosia 2018–2020, 2019–
2021 ja 2020–2022 koskevien ohjelmien osakeallokaatiomääriä korjattiin 5,5-kertaisiksi, jotta ohjelmien
palkkiomahdollisuuksien arvo säilyisi näissä meneillään olevissa ohjelmissa.
Yksittäiselle osallistujalle maksettavat kokonaiskannustinpalkkiot (sisältäen sekä lyhyen että pitkän
aikavälin kannustinpalkkiot) eivät minään vuonna voi ylittää 120 % henkilön vuosittaisesta peruspalkasta.
Kannustinpalkkiona maksettavien osakkeiden määrä on ilmaistu ennen veroja. Maksettavista osakkeista
vähennetään määrä, jonka arvo maksuhetkellä vastaa kannustinpalkkiosta maksettavaa ansiotuloveroa ja
varainsiirtoveroa.
Ohjelmille määritetyt suoritusmittarit ovat:
• 2018–2020 ohjelma: osakekohtainen tulos (EPS, paino 50 %) ja liikevaihdon kasvu (paino 50 %),
• 2019–2021 ohjelma: osakekohtainen tulos (EPS, paino 50 %), liikevaihdon kasvu (paino 16,7 %) sekä
yksikkökustannus (CASK, paino 33,3 %) kiinteillä valuutoilla ja polttoaineen hinnalla,
• 2020–2022 ohjelma: osakekohtainen tulos (EPS, paino 50 %) sekä yksikkökustannus (CASK, paino 50 %)
kiinteillä valuutoilla ja polttoaineen hinnalla sekä
• 2021–2023 ohjelma: osakekohtainen tulos (EPS, paino 45 %), yksikkökustannus (CASK, paino 45 %) kiinteillä
valuutoilla ja polttoaineen hinnalla sekä polttoainetehokkuus (paino 10 %).
Vuonna 2016 käynnistetty osakepalkkiojärjestelmä
Käynnissä on johtoryhmän 2016–2018 ohjelman kolmen vuoden rajoitusaika, jona osallistuja ei voi myydä
tai siirtää kannustinpalkkiona saamiaan osakkeita. Ohjelmasta aiheutuvat kulut jaksotetaan oikeuden
syntymisjaksolle, joka on kuusi vuotta. Palkkioiden määrä mitattiin ansaintajakson aikana rahassa, ja
ansaintajakson jälkeen myöntämispäivänä euromääräinen palkkio muunnettiin osakkeiksi.
Ohjelman palkkiomahdollisuudet määritettiin euromääräisenä suhteessa osallistujien vuosittaiseen
peruspalkkaan ohjelman alussa. Mikäli ohjelman suoritustavoitteet täyttyivät tavoitetason mukaisesti, ohjelmassa
mukana olevan toimitusjohtajan tai johtoryhmän jäsenen osakkeina maksettava kannustinpalkkio oli 30 % hänen
vuosittaisesta peruspalkastaan. Vastaavasti, mikäli ohjelman suoritustavoitteet toteutuivat täysimääräisesti,
osakkeina maksettava kannustinpalkkio oli 60 % vuosittaisesta peruspalkasta. Ohjelman suoritusmittarit olivat
sijoitetun pääoman tuotto (ROCE, paino 50 %) ja osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR, paino 50 %).
2015–
2017
2016–
2018
2018–
2020
2019–
2021
2020–
2022
Rebuild
2020–
2023
2021–
2023 Yhteensä
Myöntämispäivä
..

..

..

..

..

..

..

Myöntämispäivän käypä
arvo, euroa* , , , , , , ,
Järjestelmän piiriin kuuluvien
henkilöiden lukumäärä
tilikauden lopussa   
Tilikauden kulut,
osakeperusteiset maksut
yhteensä (miljoonaa euroa) , , , , , , , ,
josta osakkeina
toteutettavat (veroilla
vähennettynä) , , , , , , , ,
josta rahana toteutettavat , ,
Osakeperusteisista
maksuista aiheutuva velka
yhteensä , ,
Myönnetyt osakkeet,
miljoonaa osaketta** , , ,*** ,*** ,*** , , ,
* Myöntämispäivän käypä arvo 7.2.2020 myönnettyyn ohjelmaan asti on oikaistu tilikaudella 2020 toteutettuun
merkintäoikeusantiin sisältyneellä ilmaiselementillä.
** 2015–2017 ja 2016–2018 ohjelmien ansaintajakson päätteeksi ansaitut eurot muunnettin osakkeiksi ja luovutettiin. Muissa
ohjelmissa ansaintakaudella ansaitaan osakkeita, jolloin osakkeiden myöntäminen tapahtuu ohjelman alussa.
*** Tilikaudella 2020 toteutetun merkintäoikeusannin yhteydessä vuosia 2018–2020, 2019–2021 ja 2020–2022 koskevien
ohjelmien osakeallokaatiomääriä korjattiin 5,5-kertaisiksi, jotta ohjelmien palkkiomahdollisuuksien arvo säilyisi näissä
meneillään olevissa ohjelmissa. Nämä ohjelmat peruttiin toimitusjohtajan ja johtoryhmän osalta.
Henkilöstön FlyShare -osakesäästöohjelma vuodesta 2013
Finnairin henkilöstölle tarkoitettu osakesäästöohjelma FlyShare käynnistyy vuosittain hallituksen niin päättäessä.
Ensimmäinen ohjelma käynnistyi tilikaudella 2013, ja voimassa on tällä hetkellä kolme ohjelmaa. Ohjelman
tarkoituksena on kannustaa työntekijöitä ryhtymään yhtiön osakkeenomistajiksi ja siten vahvistaa Finnairin
työntekijöiden sitoutumista yhtiön omistaja-arvon kehitykseen sekä palkita heitä pitkällä aikavälillä.
Kussakin ohjelmassa on yhden vuoden säästöjakso, jota seuraa kahden vuoden rajoitusaika. Ohjelmassa
työntekijälle tarjotaan mahdollisuus säästää osuus palkastaan ja sijoittaa se Finnairin osakkeisiin.
Enimmäissäästön määrä on 8 % ja vähimmäissäästön 2 % kunkin osallistujan kunkin kuukauden bruttopalkasta.
Osakkeita ostetaan kertyneillä säästöillä markkinahintaan neljännesvuosittain Finnairin osavuosikatsausten
julkistamispäivien jälkeen.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
59
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Finnair antaa 110 bonusosaketta (ennen vuoden 2020 osakeantia määrä oli 20) jokaiselle työntekijälle, joka
osallistuu ohjelmaan ensimmäistä kertaa ja osallistuu säästämiseen vähintään sen ensimmäisen kolmen
kuukauden aikana. Bonusosakkeet luovutetaan vuosittain lokakuussa, ja vaikutus kirjataan tilikauden kuluksi.
Ohjelma kestää kolme vuotta, ja Finnair antaa ohjelmaan osallistuneille työntekijöille yhden osakkeen kutakin
kahta säästökaudella ostettua ja pidettyä osaketta kohden ohjelman päätyttyä. Nämä lisäosakkeet ovat
saajalleen verotettavaa tuloa. Maksettavista osakkeista vähennetään määrä, jonka arvo maksuhetkellä vastaa
niistä maksettavaa ansiotuloveroa ja varainsiirtoveroa. Lisäosakkeiden vaikutus jaksotetaan kuluksi oikeuden
syntymisjaksolle aina osakkeiden luovutukseen asti.
FlyShare-osakesäästöohjelmista kirjattiin tilikaudelle 2021 kulua yhteensä 1,3 miljoonaa euroa (1,3). Arvio
määrästä, joka odotetaan siirrettävän veroviranomaisille työntekijän verovelvoitteen täyttämiseksi, on 1,0
miljoonaa euroa (0,7). Osakesäästöohjelmasta aiheutuva kulu kirjataan henkilöstöön ja muuhun miehistöön
liittyviin kuluihin ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
1.3.8.2 Eläkkeet
Etuus- ja maksupohjaiset järjestelyt
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin
tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä
määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään. Etuuden määrä riippuu muun muassa iästä,
palvelusvuosista ja palkkatasosta. Työsuoritukseen perustuvana menona henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyviin
kuluihin kirjataan tilikauden työsuorituksella ansaitun etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nykyarvo. Etuuspohjaisista
eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta
vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen
määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun
etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään
diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten
joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin
maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Kokemusperusteisista
tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka
aikana ne syntyvät. Jos etuuspohjaiseen järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo on suurempi kuin rahastoitujen
velvoitteiden nykyarvo, näiden nettosumma esitetään konsernin taseessa eläkesaamisina.
Eläkevelvoitteet
Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu lukuisista tekijöistä, jotka perustuvat vakuutusmatemaattisiin oletuksiin. Mikä
tahansa muutos näissä oletuksissa vaikuttaa eläkevelvoitteiden tasearvoon. Alla olevassa liitetiedossa on esitetty
kuvaus olennaisimmista riskeistä ja herkkyysanalyysi vakuutusmatemaattisten olettamien muutosten vaikutuksista.
Kuvaus konsernin eläkejärjestelyistä
Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu kotimaisessa
eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteinen työeläketurva on maksupohjainen järjestely. Konsernin ulkomaisilla
myyntitoimistoilla ja tytäryhtiöillä on erilaisia, lähinnä maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat
eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Toimitusjohtajalla ei ole lisäeläke-etua. Yhdellä
johtoryhmän jäsenellä on maksupohjainen vanhuuseläkettä koskeva lisäeläkejärjestely, joka on hoidettu
eläkevakuutusyhtiössä. Tämän johtoryhmän jäsenen eläkeikä on 63 vuotta.
Konsernin kotimaisten yhtiöiden muu lisäeläketurva on järjestetty pääsääntöisesti Finnairin Eläkesäätiössä,
jossa eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia. Lisäeläketurva kattaa vanhuusajan lisäeläketurvaa ja
työkyvyttömyyseläketurvaa työeläkelain mukaisen eläketurvan ylittävältä osalta. Lisäeläketurvan mukainen
perhe-eläketurva koskee rajatusti viimeistään 1.1.2005 vanhuuseläkkeelle siirtyneitä eläkkeensaajia sekä
aiemmin Finnair Oyj:n perhe-eläkesäännön mukaisia etuudensaajia, jotka siirtyivät eläkesäätiön vastuulle
31.12.2015. Eläkesäätiön vanhuus- ja työkyvyttömyyseläketurvan mukainen toimintapiiri on ollut muiden
= Laadintaperiaatteet
= Kriittiset tilinpäätösarviot
työntekijöiden osalta suljettuna 1.2.1992 lukien ja 1.1.2010 lukien liikennelentäjiltä, jonka jälkeen toimintapiiriin
liitetyt liikennelentäjät ovat kuuluneet vain ammatillisen työkyvyttömyyseläketurvan piiriin, mikäli he eivät olleet
siirtyneet työnantajan tarjoamaan korvaavaan työhön. Kokonaisuudessaan eläkesäätiön toimintapiiri on suljettu
31.5.2021.
Finnairiin vuonna 2015 ja sen jälkeen palkatuilla liikennelentäjien vanhuuseläketurva on maksuperusteinen
ja järjestetty henkivakuutusyhtiössä. Lisäeläketurviin liittyy myös rajatusti vapaakirjaoikeus ja eläkesäätiön
vapaakirjan nostoikä on sidottu vuonna 2017 voimaan tulleen työeläkelain mukaisen eläkeiän muutokseen tai
työeläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläketurvan mukaiseen tapahtumaan. Eläkesäätiön etuusperusteisen
lisäeläketurvan perusteena olevia ansioita tai maksettavia lisäeläkkeitä ei tarkisteta eläkeindeksin korotuksella
vuodesta 2021 alkaen. Eläkesäätiön lisäeläkevastuu on suomalaisen lainsäädännön mukaisesti täysin
katettu. Lisäksi noin 500:lla Finnairin liikennelentäjällä on eläkesäätiön etuusperusteisen vanhuuseläketurvan
lisäksi erillinen henkivakuutusyhtiössä järjestetty maksuperusteinen lisäeläke, mikäli liikennelentäjä jatkaa
työskentelyään liikennelentäjän tehtävässä yli 55 vuoden iän ja jää työstään vanhuuseläkkeelle.
Kuvaus olennaisimmista riskeistä
Varojen volatiilisuus: Järjestelyyn kuuluvista varoista osa on sijoitettu osakemarkkinoille, joihin lyhyen aikavälin
tarkastelussa liittyy tuotto- ja volatiliteettiriski, mutta joiden odotetaan pitkällä aikavälillä tarjoavan yritysten
liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjalainoja paremman tuoton. Eläkevelvoitteiden diskonttokorko perustuu
kyseisten joukkovelkakirjalainojen korkoihin.
Muutokset joukkovelkakirjalainojen koroissa: Yritysten liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen korkojen
lasku kasvattaa eläkevelvoitteen määrää sen vuoksi, että eläkevelvoitteet diskontataan nykyarvoonsa korolla,
joka perustuu joukkovelkakirjalainojen korkoihin. Velvoitteen nousua netottaa osittain joukkovelkakirjoihin
tehtyjen sijoitusten arvonnousu eläkevaroissa.
Eliniän odote: Merkittävin osa tarjotusta lisäeläketurvasta liittyy vanhuusiän eläkkeisiin, mistä johtuen eliniän
odotuksen nousu johtaa eläkevelvoitteen kasvuun.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
Milj. euroa 2021 2020
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot , ,
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot -, ,
Järjestelyjen muutokset , -,
Järjestelyjen supistamiset -,
Henkilöstökuluihin sisältyvät eläkekulut yhteensä -, -,
Nettokorkomenot ja kurssierot -, ,
Tulosvaikutteiset kulut yhteensä -, -,
Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut vaikutukset etuuspohjaisista eläkkeistä
Kokemusperäiset oikaisut , -,
Muutokset taloudellisissa vakuutusmatemaattisissa olettamissa -, ,
Muutokset demografisissa vakuutusmatemaattisissa olettamissa ,
Järjestelyyn kuuluvien varojen nettotuotto -, -,
Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut vaikutukset yhteensä -, ,
Järjestelyn piiriin kuuluvan henkilöstön määrä, eläkesäätiö    
Järjestelyn piiriin kuuluvan henkilöstön määrä, muut etuuspohjaiset järjestelyt  
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
60
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Taseessa esitetyt erät
Milj. euroa 2021 2020
Eläke-
saamiset
Eläke-
velvoitteet
Eläke-
saamiset
Eläke-
velvoitteet
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo -, -, -, -,
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo , , , ,
Eläkesaamiset (+) / eläkevelvoitteet (-) taseessa , -, , -,
Eläkesaamiset ovat 80,9 miljoonaa euroa (31,8), josta 78,9 miljoonaa euroa (31,0) liittyy eläkesäätiön tarjoamiin
eläke-etuuksiin ja 2,0 miljoonaa euroa (0,9) muihin lisäeläkejärjestelyihin. Eläkevelvoitteet 0,7 miljoonaa euroa (1,5)
liittyvät muihin lisäeläkejärjestelyihin. Muutos tilikauden 2021 aikana johtuu pääosin järjestelyyn kuuluvien varojen
nettotuotosta, työehtosopimusmuutoksista liittyen ammatillisten työkyvyttömyyseläkkeiden supistamiseen ja
lentäjien peruuttamista ilmoituksista varhaisemmasta eläköitymisestä.
EläkevelvoItteiden muutokset
Milj. euroa 2021 2020
Järjestelyyn kuuluvat velvoitteet kauden alussa , ,
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot , ,
Aikaisempaan työsuoritukseen perustuvat menot -, ,
Järjestelyjen supistamiset -,
Järjestelyjen muutokset -, -,
Korkokulut ja kurssierot , ,
Tulosvaikutteisesti kirjatut vaikutukset -, -,
Muutokset vakuutusmatemaattisissa olettamissa -, ,
Kokemusperäiset tarkistukset , -,
Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut uudelleenarvostukset yhteensä -, ,
Maksetut etuudet -, -,
Järjestelyyn kuuluvien velvotteiden nykyarvo , ,
Järjestelyyn kuuluvien varojen muutokset
Milj. euroa 2021 2020
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa , ,
Hallintokulut -, -,
Järjestelyjen supistamiset -,
Järjestelyjen muutokset -,
Korkotuotot ja kurssierot , ,
Tulosvaikutteisesti kirjatut vaikutukset yhteensä , ,
Varojen tuotto , ,
Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut vaikutukset yhteensä , ,
Kannatusmaksut , ,
Maksetut etuudet -, -,
Järjestelyyn kuuluvien varojen arvo tilikauden lopussa , ,
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin
% 2021 2020
Pörssiosakkeet , ,
Velkakirjat , ,
Kiinteistöt , ,
Muut , ,
Yhteensä , ,
Eläkejärjestelyn varoihin sisältyy Finnair Oyj:n osakkeita käyvältä arvoltaan 0,9 miljoonaa euroa (1,1) sekä
konsernin käytössä olevat rakennukset käyvältä arvoltaan 12,8 miljoonaa euroa (18,2).
Etuuspohjaiset järjestelyt: tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset
% 2021 2020
Diskonttokorko % , % ,%
Vuotuinen palkankorotusolettama % , % ,%
Tulevat työeläkkeiden korotukset % , % ,%
Arvioitu jäljellä oleva työaika vuosina
Herkkyysanalyysi
Herkkyysanalyysi kuvaa, kuinka paljon muutos vakuutusmatemaattisissa oletuksissa vaikuttaisi nettovelkaan.
Herkkyysanalyysi kuvaa tietyn olettaman muutoksen vaikutusta silloin, kun muissa olettamissa ei tapahdu muutosta.
Vaikutukset on laskettu käyttäen samoja laskentametodeita kuin taseen eläkevastuun laskennassa on käytetty.
Herkkyysanalyysi tärkeimpien vakuutusmatemaattisten oletusten muutosten vaikutuksista
Vakuutusmatemaattinen
oletus
Muutos
olettamassa
Vaikutuksen
määrä olettaman
kasvaessa,
milj. euroa
%
Vaikutuksen
määrä olettaman
pienentyessä,
milj. euroa
%
Diskonttokorko % ,% -, -, % , , %
Vuotuinen
palkankorotusolettama % ,% , , % -, -, %
Elinikäolettaman muutos  vuotta , , %
Eläkesäätiön tulee olla suomalaisen lainsäädännön mukaisesti täysin katettu. Finnair ennakoi, että se ei maksa
kannatusmaksua eläkesäätiölle vuoden 2022 aikana. Eläkevelvoitteen duraatio on 10 vuotta. Duraatio on
laskettu käyttämällä diskonttokorkokantaa 0,74 %.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
61
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
2 Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset–ryhmään on koottu erityisesti lentokalustoon
liittyvät liitetiedot. Konsernin operoimaan lentokalustoon liittyvät liitetiedot koskien omistettuja sekä erilaisin
vuokrajärjestelyin vuokrattuja koneita on yhdistetty samaan ryhmään, jotta kokonaiskuva lentokalustosta olisi
paremmin hahmotettavissa.
Finnairin omistama ja vuokraama käyttöomaisuus koostuu pääosin Finnairin ja Norran operoimista
lentokoneista, joista omistettuja lentokoneita oli tilikauden 2021 lopussa 41 (45) ja vuokrattuja 43 (38). Tilikauden
2021 lopussa neljä kapearunkokonetta on kirjattu myytävänä oleviin omaisuuseriin.
Laivasto Finnairin taseessa
Milj. euroa 2021 2020 Muutos
Maksetut ennakot tulevasta laivastosta , , ,
Omistetut lentokoneet ,  , -,
Käyttöoikeuslaivasto  , , ,
Laivasto yhteensä  ,  , -,
Rahoitusleasingsaamiset laivastosta , , -,
Vuokrasopimusvelat laivastosta  , , ,
Tilikauden poistot omistetuista lentokoneista -, -, ,
Tilikauden poistot käyttöoikeuslaivastosta -, -, -,
Arvonalennukset omistetuista lentokoneista -, -, ,
Myytävänä olevat omaisuuserät (lentokoneet) . .
= Osion sisältö
= Laadintaperiaatteet
Laivasto
A350 (17) A330 (8) A321 (19) A320 (10) A319 (6)
E190 Norran operoima (12) ATR Norran operoima (12)
Kapearunko, 59
Omat, 41 Leasing, 43
Laajarunko, 25
Finnair toteutti tilikauden 2021 aikana useita lentokoneisiin kohdistuneita rahoitustransaktioita osana COVID-
19-pandemian aikaista jälleenrahoitusohjelmaansa. Merkittävimmät transaktiot käsittivät neljän A350-
lentokoneen myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyn, joka vähensi Finnairin omistettujen koneiden määrää ja
kasvatti käyttöoikeuslaivaston määrää. Tilikauden aikaisen käyttöoikeuslaivaston määrää kasvatti myös yhden
A350-lentokoneen vuokrausjärjestely, jossa Finnair siirsi lentokoneen osto-oikeuden kolmannelle osapuolelle
ja takaisinvuokrasi koneen omaan käyttöönsä. Lisätietoa edellä mainittuihin järjestelyihin liittyen on esitetty
liitetiedoissa 2.1-2.3 sekä 3.3.
Vuoden 2021 aikana Finnairin operoiman laivaston määrä kasvoi yhdellä A350-lentokoneella. COVID-19-
pandemian jatkumisen johdosta koko laivastokapasiteetti ei ollut kauden aikana täysimääräisessä käytössä.
Vuoden lopussa Finnairin käyttöomaisuuteen kirjatusta 80 lentokoneesta 71 pidettiin Helsinki-Vantaan
lentoasemalla jatkuvassa lentovalmiudessa. Kolme laajarunkokonetta ja 6 kapearunkokonetta siirrettiin kauden
aikana väliaikaiseen säilytykseen. Tämä vastaa noin 11 % tai 82,4 miljoonaa euroa laivaston kokonaistasearvosta
tilinpäätöspäivänä. Kaikkien väliaikaisesti säilytyksessä olevien koneiden odotetaan olevan täydessä käytössä
seuraavan 2-3 vuoden sisällä.
2.1 Laivasto ja muu käyttöomaisuus
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa poistoilla ja
mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Laivasto sisältää lentokoneita ja lentokoneiden ennakkomaksuja.
Lentokoneiden hankintameno kohdistetaan erikseen koneen rungolle, matkustamokomponenteille, moottoreille
ja huoltokomponenteille. Huoltokomponentteina käsitellään rungon raskashuollot, määräaikaishuollot,
apuvoimalaitteiden huollot, laskeutumislaitteiston ja -siivekkeiden huollot sekä moottoreiden käyttöaikarajoitteisten
osien huollot. Lentokoneen ja moottorin runko poistetaan lentokoneen taloudellisen vaikutusajan aikana.
Huoltokomponentit poistetaan huoltojakson aikana. Matkustamokomponentit poistetaan niiden taloudellisen
vaikutusajan aikana. Sekä omille että vuokratuille koneille tehdyt merkittävät uudistus- ja perusparannusinvestoinnit
(modifikaatiot) kirjataan taseeseen erillisenä omaisuuseränä, ja poistetaan taloudellisen vaikutusajan aikana, joka
vuokrakoneilla voi korkeintaan olla vuokrakauden loppuun. Korvattujen osien kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta.
Lentokoneiden ennakkomaksut kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Ennakkomaksuihin liittyvät
korkomenot aktivoidaan osaksi hankintamenoa siltä ajalta, kun Finnair rahoittaa niillä lentokoneen valmistusta.
Lentokoneiden hankintaan liittyvien sitovien, US-dollarimääräisten ostosopimusten käyvän arvon muutoksiin liittyvät
suojausvoitot tai -tappiot kirjataan ennakkomaksuina. Ennakkomaksut, realisoituneet valuuttasuojat ja aktivoidut korot
siirretään osaksi lentokoneen hankintahintaa, kun lentokone toimitetaan ja se otetaan kaupalliseen käyttöön.
Muu käyttöomaisuus koostuu korjauskiertoisista koneen varaosista, muusta aineellisesta omaisuudesta sekä näiden
ennakkomaksuista. Muu käyttöomaisuus poistetaan sen taloudellisen pitoajan aikana.
Aineeton omaisuus koostuu lähinnä tietokoneohjelmista ja liittymismaksuista. Liittymismaksuista ei tehdä poistoja.
Hyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin
tuottoihin ja kuluihin.
Taloudellinen vaikutusaika ja jäännösarvo
Laivaston ja muun käyttöomaisuuden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
• Uudet lentokoneet ja moottorit (lentokalusto) sekä lentokonesimulaattorit (muu kalusto) tasapoistoina seuraavasti:
– Airbus A350-laivasto 20 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
– Airbus A320 ja Embraer-laivasto 20 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
– Airbus A330-laivasto 18 vuodessa 10 % jäännösarvoon
– Potkuriturpiinikoneet (ATR-laivasto) 20 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
• Rungon raskas- ja määräaikaishuollot, apuvoima- ja laskeutumislaitteiston huollot sekä moottoreiden
käyttöaikarajoitteiset osat tasapoistoina huoltojakson aikana
• Matkustamokomponentit 7–20 vuodessa
• Lentokaluston korjauskiertoiset varaosat ja komponentit 15–20 vuoden kuluessa 10 %:n jäännösarvoon
• Rakennukset 10–50 vuodessa hankintahetkestä 10 %:n jäännösarvoon
• Muut aineelliset hyödykkeet 3–15 vuodessa.
• Tietokoneohjelmat 3–8 vuodessa
Hyödykkeiden jäännösarvot ja arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja jos ne
eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja ja jäännösarvoja muutetaan vastaavasti.
Osana COVID-19-pandemiaan liittyvää investointien optimointia, Finnairin käytössä olevan A320-laivaston
arvioitua käyttöikää pidennettiin alkuperäisestä 20 vuodesta. Muutoksen myötä poistoaikoja sekä jäännösarvoja
on päivitetty siten, että nyt käytössä olevan A320-laivaston lentokoneet ja moottorit poistetaan 25-29 vuodessa 0%:n
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
62
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
jäännösarvoon. Poistoaikojen muutos vähensi tilikauden poistoja 4,7 miljoonaa euroa. Muutos tulee vähentämään
vuoden 2022 poistoja noin 10 miljoonaa euroa.
Myytäväksi luokitellut omaisuuserät
Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa
vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä, myyntiä voidaan pitää erittäin todennäköisenä
ja sen odotetaan toteutuvan seuraavan 12 kuukauden kuluessa. Myytäväksi luokitellut omaisuuserät arvostetaan
kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Myytäväksi
luokiteltuja omaisuuseriä ei enää poisteta.
Arvonalentuminen
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että laivaston tai jonkin muun käyttöomaisuuserän
arvo olisi alentunut. Arvonalentuminen kirjataan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuserästä
kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan omaisuuserän käypää arvoa
luovutuksesta aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai sitä korkeampaa käyttöarvoa. Kerrytettävissä oleva määrä
määritetään rahavirtaa tuottaville yksiköille, ja arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen
tasolla. Käyttöarvo määritellään laskemalla omaisuuserästä taikka rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevien
odotettujen rahavirtojen nykyarvo. Yksittäiset hyödykkeet erotetaan rahavirtaa tuottavasta yksiköstä, mikäli ne on
poistettu käytöstä tai niitä pidetään ainoastaan myyntitarkoituksessa. Näiden omaisuuserien arvonalennustarve
määritellään käyvän arvon perusteella. Arvonalentumistestaus, sisältäen kriittiset kirjanpidolliset arviot ja laskelmille
ominaiset epävarmuustekijät, on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 2.3.
Laivasto 2021
Milj. euroa Laivasto Ennakot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021  , ,  ,
Lisäykset , , ,
Vähennykset -, -,
Lentokonehankintojen valuuttasuojaus -, -,
Siirrot erien välillä -, -, -,
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin -, -,
Hankintameno 31.12.2021  , ,  ,
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021 - , - ,
Vähennykset , ,
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin , ,
Tilikauden poistot -, -,
Arvonalentumiset -, -,
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021 -, -,
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 , , ,
Vuoden 2021 aikana Finnair toteutti neljä A350-lentokoneen myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyä, mikä näkyy
oman laivaston vähennyksenä. Lisäksi neljä A321-lentokonetta, joiden kirjanpitoarvo oli yhteensä 18,5 miljoonaa
euroa, kirjattiin myytävissä oleviin omaisuuseriin. Arvonalentumiset on esitetty tarkemmin liitteessä 2.3 Poistot ja
arvonalentumiset. Lentokonehankintojen valuuttasuojauksesta on kerrottu liitteissä 3.5 Rahoitusriskien hallinta ja
3.8 Johdannaiset.
= Laadintaperiaatteet
Laivasto 2020
Milj. euroa Laivasto Ennakot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020  , ,  ,
Lisäykset , , ,
Vähennykset -, -,
Lentokonehankintojen valuuttasuojaus , ,
Siirrot erien välillä* -, -, -,
Hankintameno 31.12.2020  , ,  ,
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020 -,. -,.
Vähennykset . .
Siirrot erien välillä* . .
Tilikauden poistot -. -.
Arvonalentumiset -. -.
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020 -,. -,.
Kirjanpitoarvo 31.12.2020  , ,  ,
* Käyttöomaisuuden liitetiedon esitystapaa on selkeytetty ja vertailukauden osalta muutos on sisällytetty siirtoihin erien välillä.
Muu käyttöomaisuus 2021
Milj. euroa
Lentokaluston
korjaus-
kiertoiset
varaosat
Rakennukset
ja
maa-alueet Muu kalusto
Aineettomat
hyödykkeet Ennakot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 , , , , , ,
Lisäykset , , , , ,
Vähennykset -, -, -, -, -,
Siirrot erien välillä , , -, -, -,
Siirrot myytävänä oleviin
omaisuuseriin -, -, -,
Hankintameno 31.12.2021 , , , , , ,
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2021 -, -, -, -, -,
Vähennykset , , , , ,
Siirrot erien välillä , ,
Tilikauden poistot -, -, -, -, -,
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2021 -, -, -, -, , -,
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 , , , , , ,
Käyttöomaisuuteen sisältyvien korjauskiertoisten varaosien lisäksi Finnairin vaihto-omaisuuteen sisältyy
kertakäyttöisiä lentokaluston varaosia 16,9 miljoonan euron arvosta (19,2).
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
63
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Muu käyttöomaisuus 2020
Milj. euroa
Lentokaluston
korjaus-
kiertoiset
varaosat
Rakennukset
ja
maa-alueet Muu kalusto
Aineettomat
hyödykkeet Ennakot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020 , , , , , ,
Lisäykset , , , , ,
Vähennykset -, -, -, -,
Siirrot erien välillä* -, , , -, -,
Hankintameno 31.12.2020 , , , , , ,
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2020 -, -, -, -, -,
Vähennykset , , , ,
Siirrot erien välillä* , , -, -, ,
Tilikauden poistot -, -, -, -, -,
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2020 -, -, -, -, , -,
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 , , , , , ,
* Käyttöomaisuuden liitetiedon esitystapaa on selkeytetty ja vertailukauden osalta muutos on sisällytetty siirtoihin erien välillä.
Aktivoidut vieraan pääoman kulut
Lentokalusto Ennakot Yhteensä
Milj. euroa 2021 2020 2021 2020 2021 2020
Kirjanpitoarvo 1.1. , , , , , ,
Lisäykset , , , ,
Vähennykset -, -, -, -,
Siirrot erien välillä , -, -, -, ,
Poistot , -, , -,
Kirjanpitoarvo 31.12. , , , , , ,
Tilikaudella 2021 aktivoitiin aineellisiin hyödykkeisiin vieraan pääoman kuluja 1,4 miljoonaa euroa (3,3) liittyen Airbus
A350 investointiohjelmaan. Finnair käyttää korkokustannuksen aktivoinnissa efektiivistä korkokantaa, joka vastaa
investoinnin rahoittamiseen käytetyn lainan kustannuksia. Vuonna 2021 korkokannan keskiarvo oli 3,66% (4,29%).
Pääomaprosentin laskentaan sisällytetään käyttöomaisuuden hankinnan rahoittamiseen käytetyt yleiset lainat.
Myytäväksi luokitellut omaisuuserät ja velat
Tilikauden aikana Finnair kirjasi neljä A321 lentokonetta myytävissä oleviin omaisuuseriin, joiden kirjanpitoarvo oli
yhteensä 18,5 miljoonaa euroa. Finnair kirjasi 1,5 miljoonan euron arvonalentumisen uudelleen luokittelun yhteydessä.
Lisäksi myytäväksi luokitellut omaisuuserät sisältävät varaosia, joiden tasearvo on 0,2 miljoonaa euroa.
Pantattu omaisuus ja muut aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät rajoitukset
Finnairilla ei ole pantattua omaisuutta pankkilainojen vakuutena. Taseen käyttöomaisuudessa on kolme A350-
lentokonetta, joiden hankinnan yhtiö on rahoittanut JOLCO-lainoilla sekä kaksi omistettua A330-lentokonetta ja
yksi A350-lentokone, joissa juridinen omistusoikeus siirtyy Finnairille, kun lainat on maksettu. Näistä järjestelyistä
on kerrottu lisää liitetiedossa 3.3. Rahoitusvelat.
2.2 Vuokrasopimukset
Konserni vuokralleottajana
Finnair arvioi pysyviä käyttöomaisuushyödykkeitä koskevien sopimusten kohdalla, onko sopimus IFRS 16 -standardissa
määritelty vuokrasopimus, tai sisältääkö se sellaisen. Vuokrasopimukset, joiden järjestelyyn sisältyy yksilöitävissä oleva
omaisuuserä ja jonka käyttöä Finnair voi hallita tietyn ajanjakson ajan korvausta vastaan, luokitellaan vuokrasopimuksiksi.
Vuokrakausi on sopimuksen mukainen ei-peruutettavissa oleva ajanjakso, jonka aikana Finnairilla on oikeus käyttää
vuokrasopimuksen kohteena olevaa hyödykettä. Vuokrakauden pituutta määritettäessä otetaan huomioon: ajanjakso,
johon kohdistuu mahdollisuus (optio) pidentää vuokra-aikaa, ja jonka Finnair arvioi kohtuudellisella varmuudella
hyödyntävänsä; ja ajanjakso, johon kohdistuu mahdollisuus (optio) päättää vuokrakausi ennen sopimuksessa
määritettyä päättymispäivää, jota Finnair kohtuudellisella varmuudella ei aio hyödyntää.
Käyttöomaisuuteen luokiteltaviksi vuokrasopimuksiksi ei luokitella lyhytaikaisia vuokrasopimuksia, joissa vuokrakausi
on 12 kuukautta tai vähemmän, ja jotka eivät sisällä osto-optiota. Finnair määrittelee sopimuksen vuokrakauden sen
täytäntöönpanokelpoisena ajanjaksona. Siten sopimukset, joissa sopimuskausi ei ole sitova, ja Finnairilla on oikeus
irtisanoa sopimus ilman toisen osapuolen lupaa korkeintaan vähämerkityksellisin seuraamuksin, eikä ole muita
merkkejä sopimuksen täytäntöönpanosta, luokitellaan lyhytaikaisiksi. Vuokrasopimuksiksi ei myöskään luokitella
arvoltaan vähäisiä sopimuksia, jotka eivät ole Finnairin kannalta merkittäviä.
Lyhytaikaisiin tai arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan kuluksi tasapoistoina vuokra-ajan
kuluessa tai muulla systemaattisella perusteella, mikäli muu peruste paremmin vastaa Finnairille hyödykkeen käytöstä
koituvaa hyötyä.
Finnair kirjaa taseeseen sopimuksen alkamisajankohtana sekä käyttöoikeushyödykkeen että vuokrasopimusvelan.
Taseeseen kirjattavan vuokrasopimusvelan arvo vastaa tulevien vuokramaksujen nykyarvoa. Finnairin lentokoneita
koskevat vuokrasopimukset sisältävät tyypillisesti sellaisia muuttuvia vuokramaksuja, jotka riippuvat hintaindeksistä
tai markkinakoroista. Muuttuvat vuokrat sisällytetään vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvoon sopimuksen
voimaantulopäivästä.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää
• alkuperäisen arvostamishetken mukaisen vuokrasopimusvelan määrän;
• alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla;
• mahdolliset Finnairille sopimuksen alkuvaiheessa aiheutuvat välittömät kustannukset; ja
• arvion kustannuksista, joita Finnairille aiheutuu omaisuuden palauttamisesta vuokrasopimuksen ehtojen
edellyttämään tilaan
Yleensä konsernilla on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet ja niiden moottorit vuokrasopimuksessa sovitun
huoltotason mukaisessa kunnossa. Mikäli lentokoneen tai moottorin kunto palautushetkellä poikkeaa sopimuksessa
sovitusta palautuskunnosta, Finnairin tulee joko huoltaa kone, jotta se vastaa sovittua kuntoa, tai korvata kunnon ja
palautusvelvoitteen erotus vuokranantajalle rahassa.
Koneiden huoltokustannukset voidaan jakaa kahteen pääryhmään:
1) kustannukset, jotka aiheutuvat lentokoneen käytöstä / vuokra-ajan pituudesta käytöstä riippumatta, ja
2) kustannukset, jotka riippuvat lentokoneen käytöstä / vuokra-ajan pituudesta
Lentokoneen käytöstä tai vuokra-ajasta riippumattomia huoltotapahtumia, kuten koneen lopullinen tarkastus ja
maalaus, pidetään väistämättöminä ylläpitokuluina, jotka toteutuvat, kun lentokone palautetaan vuokranantajalle.
Sopimuksessa määritettyjen huoltovelvoitteiden täyttämiseksi Finnair kirjaa taseeseen huoltovarauksen
vuokrasopimuksen alkamispäivänä, joka lasketaan osaksi käyttöoikeushyödykkeen hankintamenoa.
Vastaavasti, lentokoneen käytöstä riippuvia kustannuksia ei lasketa osaksi käyttöoikeushyödykkeen arvoa.
Finnair uudelleenarvostaa vuokrasopimusvelan arvon vuokrasopimusmuutoksen yhteydessä. Vuokrasopimusvelan
määrää arvioidaan myös uudelleen, mikäli alkuperäisessä sopimuksessa määritelty vuokra-aika tai vuokramaksut
(esim. lentokoneiden muuttuvien vuokramaksujen perusteena olevien indeksien tai korkojen muutos) muuttuvat, tai
silloin kun arvio mahdollisen osto-option käyttämisen todennäköisyydestä muuttuu. Vuokravelan uudelleenarvioinnista
syntynyt erotus kirjataan käyttöoikeusomaisuuserän oikaisuksi paitsi, jos omaisuuserän arvo alennetaan nollaan, jolloin
jäljelle jäävä arvostus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käyttöoikeusomaisuuserien arvostuksessa otetaan huomioon kertyneet poistot
ja arvonalentumiset. Käyttöoikeushyödyke poistetaan tasapoistoina sen taloudellisen pitoajan kuluessa, tai
Investointisitoumukset
Investointisitoumukset tilikauden lopussa olivat yhteensä 355,3 miljoonaa euroa (429) ja luku sisältää
lentokonetilaukset, muut lentokoneisiin liittyvät investoinnit sekä huoltositoumuksia. Investointisitoumusten summa
vaihtelee lentokoneen tilaamisen ja toimittamisen välisenä aikana pääasiassa EUR/USD-valuuttakurssin ja
lentokoneiden ostosopimuksiin sisältyvien eskalaatioehtojen takia. Yhtiön lopullinen vastuu määräytyy jokaisen
lentokoneen suhteen koneen toimitushetkellä.
= Laadintaperiaatteet
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
64
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
vuokrasopimuksen päättymispäivään mennessä, mikäli se on taloudellista pitoaikaa lyhyempi. Jos vuokrasopimus
siirtää sopimuksen kohteena olevan hyödykkeen omistusoikeuden Finnairille vuokrasopimuksen loppuun mennessä,
tai jos käyttöoikeuden hankintamenoa määriteltäessä Finnairin on ajateltu käyttävän osto-optiota, omaisuuserä
poistetaan sen taloudellisen pitoajan aikana.
Finnairin lentokoneiden vuokrasopimukset sisältävät vuokrasopimuksen sisäisen koron, vaikka vuokrasopimuksissa sitä
ei selkeästi määritettäisi. Lentokoneen käypä arvo ja jäännösarvo ovat saatavilla julkisesti kolmansilta osapuolilta, joten
Finnair pystyy laskemaan implisiittisen koron kullekin lentokoneita koskevalle vuokrasopimukselleen. Vuokrasopimuksen
sisäinen korko määritellään koroksi, jota käyttäen vuokrien ja takaamattoman jäännösarvon nykyarvo vastaa
sopimuksen kohteena olevan omaisuuserän käyvän arvon ja vuokralle antajalle syntyneiden alkuvaiheen välittömien
menojen yhteismäärää. Lentokoneiden vuokrasopimusten sisäinen korko määritetään kullekin sopimukselle erikseen.
Muille vuokrasopimuksille sisäistä korkokantaa ei yleensä voida määrittää. Tällöin kullekin omaisuuserälle
määritetään yrityksen lisäluoton korkoa vastaava korko, joka perustuu johdon arvioon.
Lentokoneiden vuokrasopimukset ovat yleensä US dollari -määräisiä, ja taseen vuokravastuu arvostetaan uudelleen
jokaisen tilinpäätöspäivän spot-kurssiin. Vuokramaksut käsitellään vuokravelan lyhennyksinä ja korkokuluina.
Konserni vuokralleantajana
Konsernin ulkopuolelle vuokratut omaisuuserät käsitellään operatiivisina vuokrasopimuksina silloin, kun omistukselle
ominaiset riskit ja edut eivät olennaisilta osin siirry vuokralle ottajalle. Operatiivisin vuokrasopimuksin vuokralle
annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin hyödykkeisiin ja niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana.
Poistoajat vastaavat omassa käytössä olevien hyödykkeiden poistoaikoja. Eräät lentokoneiden vuokrasopimukset
velvoittavat vuokralle ottajaa maksamaan tietyin väliajoin huoltoreservejä, jotka kerryttävät varoja lentokoneiden
tulevia huoltoja varten. Huoltoja varten saadut ennakkomaksut kirjataan velaksi, joka purkautuu, kun huollot toteutuvat.
Tilavuokrat ja lentokoneiden vuokratuotot kirjataan tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa liiketoiminnan
muihin tuottoihin.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista
siirtyy vuokralleottajalle, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Finnair kirjaa rahoitusleasingsopimuksella olevat
varat taseeseensa sopimuksen alkaessa määrään, joka vastaa sen nettosijoitusta vuokrasopimukseen ja on yhtä suuri
kuin sen tulevaisuudessa saamien vuokrien ja takaamattoman jäännösarvon nykyarvot yhteensä.
Finnair edelleenvuokraa lentokoneita, muutamia rakennuksia sekä toisinaan myös pieniä määriä
maahuolintalaitteita, jotka se luokittelee sopimusehtojen mukaisesti rahoitus- tai operatiiviseksi leasingsopimukseksi.
Vuokrasopimus luokitellaan sen alkamispäivänä, ja se arvioidaan uudelleen vain, jos vuokrasopimusta muutetaan.
Finnair kirjaa edelleenvuokraussopimuksen alkamispäivänä taseeseensa saamisen (nettoinvestointi), joka vastaa
vuokrasopimusten nykyarvoa ja takaamatonta jäännösarvoa. Se osa käyttöoikeushyödykkeestä, joka vuokrataan
edelleen, kirjataan pois Finnairin taseesta. Käyttöoikeusomaisuuden ja edelleenvuokraussaamisen (nettoinvestointi)
välinen erotus kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tulosvaikutteisesti. Myöhemmin saadut
vuokramaksut kirjataan vuokrasaamisen takaisinmaksuina ja korkotuottoina.
Myynti- ja takaisinvuokraus
Finnair harjoittaa ajoittain lentokoneiden myynti- ja takaisinvuokrausta. Toiminnasta, jossa Finnair myy ja sitten vuokraa
takaisin lentokoneita, johtuva omaisuus arvostetaan suhteessa omaisuuserän aikaisempaan kirjanpitoarvoon, joka
liittyy Finnairin säilyttämään käyttöoikeuteen. Näin ollen Finnair kirjaa vain sen voiton tai tappion määrän, joka liittyy
ostajavuokranantajalle siirrettyihin oikeuksiin.
Arvonalentuminen
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että käyttöoikeusomaisuuden arvo olisi alentunut.
Arvonalentuminen kirjataan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuserästä kerrytettävissä olevan
rahamäärän. Kerrytettävissä oleva määrä määritetään rahavirtaa tuottaville yksiköille, ja arvonalentumistarvetta
tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla. Kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan
omaisuuserän käypää arvoa luovutuksesta aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai sitä korkeampaa käyttöarvoa.
Käyttöarvo määritellään laskemalla omaisuuserästä taikka rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevien
odotettujen rahavirtojen nykyarvo. Yksittäiset hyödykkeet erotetaan rahavirtaa tuottavasta yksiköstä, mikäli ne on
poistettu käytöstä tai niitä pidetään ainoastaan myyntitarkoituksessa. Näiden omaisuuserien arvonalennustarve
määritellään käyvän arvon perusteella. Arvonalentumistestaus, sisältäen kriittiset kirjanpidolliset arviot ja laskelmille
ominaiset epävarmuustekijät, on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 2.3.
Vuokrasopimukset
Vuokramaksujen diskonttauksessa käytetyn korkokannan ja vuokra-ajan määrittely, arvio lentokonevuokrien
palautushetken huoltovelvoitteesta sekä edelleenvuokraussopimusten luokittelu operatiivisiin ja
rahoitusleasingsopimuksiin edellyttävät johdolta harkintaa laadintaperiaatteiden valinnassa ja soveltamisessa.
= Laadintaperiaatteet
= Kriittiset tilinpäätösarviot
COVID-19-pandemialla ei ollut merkittävää vaikutusta yhtiön vuokrasopimusten ehtoihin eikä edellä mainittuihin
kriittisiin tilinpäätösarvioihin ja epävarmuustekijöihin liity merkittävästi tavanomaista enempää harkinnanvaraisuutta.
Pandemialla ei ole esimerkiksi ollut merkittävää vaikutusta vuokrasopimusten arvioituun pituuteen, sillä mahdollisia
vuokra-ajan pidennysoptioita ei lähtökohtaisesti oteta huomioon alkuperäisen vuokrakauden määrityksen
yhteydessä. Myöskään kaudella ennenaikaisesti päätettyjen sopimusten vaikutus tilinpäätökseen ei ollut merkittävä.
Käyttöoikeusomaisuus sisältyy rahavirtaa tuottavaan yksikköön, joka on testattu arvonalentumisen varalta
tilinpäätöspäivänä. Tästä on kerrottu lisää liitetiedossa 2.3.
Käyttöoikeusomaisuus 2021
Milj. euroa Lentokalusto
Rakennukset
ja maa-alueet Muu kalusto Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2021 , , , ,
Lisäykset , , , ,
Muutokset sopimuksissa , , -, ,
Tilikauden poistot -, -, -, -,
Kirjanpitoarvo 31.12.2021  , , ,  ,
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuteen vuoden 2021 aikana liittyvät pääasiassa neljään A350-lentokoneen myynti-
ja takaisinvuokrausjärjestelyyn sekä vuokrattuun A350-lentokoneeseen, jotka toteutettiin osana konsernin
COVID-19-pandemiaan liittyviä uudelleenrahoitustoimenpiteitä. Muutokset sopimuksissa liittyy muutoksiin joko
vuokrattavassa käyttöoikeusomaisuuden erässä tai siihen liittyvissä maksuissa.
Käyttöoikeusomaisuus 2020
Milj. euroa Lentokalusto
Rakennukset
ja maa-alueet Muu kalusto Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2020 , , , ,
Lisäykset , , , ,
Muutokset sopimuksissa -, , -, -,
Vähennykset -, , , ,
Tilikauden poistot -, -, -, -,
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 , , , ,
Vuokrasopimusvelat
Lentokalusto
Rakennukset ja
maa-alueet Muu kalusto
Milj. euroa 2021 2020 2021 2020 2021 2020
alle vuoden , , , , , ,
1–5 vuotta , , , , , ,
yli 5 vuotta , , , , ,
Yhteensä  , , , , , ,
Konserni on vuokrannut lentokoneita, toimitiloja ja muuta käyttöomaisuutta, joita vastaava velka on kirjattu
taseeseen. Vuokrasopimukset sisältävät eritasoisia vuokrakauden pidennysehtoja sekä erilaisia indeksi- ja muita
ehtoja. Tilikauden lopussa konserni operoi 34 vuokralentokonetta, joiden vuokrakaudet päättyvät eri aikoina.
Lentokalustoon liittyvät vuokrasopimusvelat kasvoivat tilikauden aikana merkittävästi johtuen
jälleenrahoitusohjelman osana toteutetuista lentokonetransaktioista, joihin kuuluivat neljän A350-lentokoneen
myynti- ja takaisinvuokrausjärjestely sekä yksi vuokrattu A350-lentokone.
Lentokoneet, jotka Finnair on edelleenvuokrannut muille toimijoille ja jotka on luokiteltu rahoitusleasing-
sopimuksiksi esitetään alla olevassa taulukossa.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
65
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Rahoitusleasingsaamiset, konserni vuokranantajana
Lentokalusto
Rakennukset ja
maa-alueet
Milj. euroa 2021 2020 2021 2020
alle 12 kk , , ,
13–24 kk , , ,
25–36 kk , ,
37–48 kk ,
49–60 kk ,
yli 60 kk ,
Yhteensä , , , ,
Rahoitusleasingsaamiset sisältävät pääasiassa saatavia 6 lentokoneen edelleenvuokraussopimuksista.
Tilikauden aikana toteutuneista sopimusmuutoksista johtuen, osa aiemmin rahoitusleasingsopimuksiksi
luokitelluista edelleenvuokrasopimuksista on luokiteltu operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi.
Vuokrasopimukset tuloslaskelmalla
Milj. euroa 2021 2020
Käyttöoikeusomaisuuden poistot -, -,
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut -, -,
Korkotuotto alivuokrasopimuksista , ,
Vuokrasopimusvelan valuuttakurssimuutokset -, ,
Vuokrasopimusvelan suojaustulos , -,
Lyhytaikaiset lentokonevuokrat miehistöineen -, -,
Lyhytaikaiset toimitilavuokrat -, -,
Muuttuvat ostoliikenteen ja rahtikapasiteetin vuokrat -, -,
Voitot ja tappiot myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyistä , -,
Yhteensä -, -,
Liiketoiminnan kuluihin sisältyy kuluja taseen ulkopuolisista lyhytaikaisista vuokrasopimuksista ja kapasiteettiin
perustuvista sopimuksista, jotka ovat eivät ole konsernin kannalta merkittäviä tai eivät ole IFRS 16-mukaisia
vuokrasopimuksia. Lyhytaikaiset lentokonevuokrat miehistöineen ja muuttuvat ostoliikenteen ja rahtikapasiteetin
vuokrat sisältyvät tuloslaskelmalla kapasiteettivuokrien erään ja lyhytaikaiset toimitilavuokrat sisältyvät kiinteistö-,
IT- ja muihin kuluihin. Voitot myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyistä on kirjattu tuloslaskelmalla liiketoiminnan muihin
tuottoihin. Vuokrasopimuksista johtuva tilikauden aikainen kassavirtavaikutus oli -284,2 miljoonaa euroa (-284,5).
Vuokriin liittyvät taseen ulkopuoliset vastuut, konserni vuokralle ottajana
Kiinteistöjen vuokrat Muut vuokrat
Milj. euroa 2021 2020 2021 2020
alle vuoden , , , ,
1–5 vuotta , , , ,
yli 5 vuotta , , ,
Yhteensä , , , ,
Vuokriin liittyvät taseen ulkopuoliset vastuut sisältää lyhytaikaisia vuokrasopimuksia sekä muita
vuokrasopimuksia, joiden kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen tai jotka eivät sisällä IFRS 16-standardin
mukaista vuokrasopimusta. Näistä sopimuksista ei siten ole kirjattu käyttöoikeusomaisuutta eikä vuokravelkaa.
Merkittävin erä kiinteistöjen vuokrissa on koekäyttöpaikan käyttöoikeus, joka on jätetty vuokravelan ulkopuolelle
siitä syystä, että koekäyttöpaikka ei ole yksinomaan Finnairin käytössä. Muut vuokrat sisältävät IT-laitteiden, kuten
matkapuhelinten vuokria, jotka eivät ole olennaisia.
Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvät taseen ulkopuoliset saamiset,
konserni vuokralle antajana
Lentokalusto
Rakennukset ja
maa-alueet
Milj. euroa 2021 2020 2021 2020
alle 12 kk , , , ,
13-24 kk , , , ,
25-36 kk , , , ,
37-48 kk , , ,
49-60 kk , , ,
yli 60 kk , , ,
Yhteensä , , , ,
Konserni on vuokrannut 15 omistamaansa lentokonetta sekä toimitiloja ei-purettavissa olevilla operatiivisilla
vuokrasopimuksilla. Lisäksi Finnair on edelleenvuokrannut 6 vuokraamansa lentokonetta operatiivisilla
vuokrasopimuksilla. Näissä sopimuksissa on eritasoisia uudistamis- ja muita indeksiehtoja.
2.3 Poistot ja arvonalentumiset
Poistot
Omaisuuserien poistot on määritetty niiden odotetun taloudellisen pitoajan tai huoltojakson pituuden sekä jäännösarvon
perusteella. Kaikki omaisuuserät poistetaan tasapoistomenetelmällä. Poistot aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis
käytettäväksi. Poistot lopetetaan joko silloin, kun omaisuuserä siirretään myytävänä pidettäväksi tai omaisuuserä
kirjataan pois taseesta. Omaisuuserien taloudelliset pitoajat ja jäännösarvot on esitetty liitetiedossa 2.1.
Milj. euroa 2021 2020
Poistot aineettomista hyödykkeistä , ,
Poistot omistetuista lentokoneista , ,
Poistot käyttöoikeuslaivastosta , ,
Poistot muista aineellisista hyödykkeistä , ,
Poistot muista käyttöoikeusomaisuuksista , ,
Poistot yhteensä , ,
Arvonalentumiset , ,
Arvonalentumiset yhteensä , ,
Poistot ja arvonalentumiset tuloslaskelmalla , ,
Poistot ja arvonalentumiset sisältää sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta että kaudella
kirjatut arvonalentumiset. Kauden aikaiset poistot omistetuista lentokoneista vähenivät ja vastaavasti poistot
käyttöoikeuslaivastosta kasvoivat johtuen pääasiassa kauden aikana toteutetuista neljästä A350-lentokoneen
myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelystä. Kauden aikana toteutuneet arvonalentumiset liittyvät pääosin neljän A321-
lentokoneen uudelleen arvostukseen ja siirtoon myytävissä oleviin omaisuuseriin.
= Laadintaperiaatteet
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
66
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Arvonalentumistestaus
Arvonalentumistestaus
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että laivaston, jonkin muun käyttöomaisuuserän tai muiden
pitkäaikaisten varojen arvo olisi alentunut. Kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan omaisuuserän käypää arvoa
luovutuksesta aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai sitä korkeampaa käyttöarvoa. Arvonalentuminen kirjataan, mikäli
omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuserästä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä
määritetään rahavirtaa tuottavalle yksikölle, ja arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla.
Laivaston ja muun käyttöomaisuuden arvonalentumistestaus
Finnair käyttää kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittelyssä ensisijaisesti käyttöarvomenetelmää.
Arvonalentumistestauksessa käytettävien laskelmien laatiminen vaatii merkittävää johdon harkintaa sekä johdon
arvioiden käyttöä. Nämä arviot perustuvat liiketoimintabudjetteihin ja ennusteisiin, jotka jo itsessään sisältävät jonkin
verran epävarmuutta. Epävarmuuden taso on pysynyt tavanomaista korkeampana myös vuonna 2021 johtuen COVID-
19-pandemiasta, jonka vaikutuksia matkustajakysynnän elpymistahtiin ja Finnairin liikevaihdon kehittymiseen ei pystytä
ennalta varmuudella määrittämään. Lisäksi polttoaineen hintaan liittyy tilinpäätöshetkellä keskimääräistä suurempi
epävarmuus, jota lisää Itä-Euroopan geopoliittisen tilanteen eskaloitumisen mahdollisuus. Siten tämän hetkiset
tulevaisuutta koskevat arviot ja oletukset voivat poiketa tulevaisuudessa toteutuvista lopputulemista.
Arvonalennustestin yhteydessä merkittävää johdon harkintaa sisältyy erityisesti pandemian keston ja kysynnän
elpymisnopeuden arviointiin, yksikkökohtaisen liikevaihdon kehittymiseen sekä polttoaineen hinnoitteluun. Tämän
lisäksi käyttöarvolaskelma reagoi herkästi EBITDA-marginaalin, pitkän aikavälin kasvuodotuksen sekä diskonttokoron
muutoksiin. Käytetyt oletukset ja niihin liittyvät herkkyydet on kuvattu tarkemmin alempana.
Finnairin johto on pyrkinyt tilinpäätöspäivän parhaimpaan tietämykseensä perustuen ottamaan COVID-19-
pandemian aiheuttaman lisääntyneen epävarmuuden huomioon arvioissaan ja olettamuksissaan, ja valmistellut
kolme eri ennusteskenaariota, joiden arviot eroavat toisistaan pääasiallisesti asiakaskysynnän elpymistahdin sekä
yksikkötuottojen kehityksen suhteen. Ennusteskenaariot, sekä niihin liittyvät merkittävimmät tunnistetut epävarmuustekijät,
on esitelty tarkemmin edellä liitetietojen kohdassa Finnairin hallituksen arvio toiminnan jatkuvuudesta. Huomioidakseen
jatkuneen epävarmuuden ja mahdolliset eri skenaariot, Finnair soveltaa tilikauden lopussa tekemässään
arvonalentumistestauksessaan odotusarvomenetelmää, joka huomioi kaikkiin eri skenaarioihin pohjautuvat
kassavirtaennusteet sen sijaan, että perustuisi vain yhteen, todennäköisimpään kassavirtaennusteeseen. Todennäköisyyksien
määrittely eri skenaarioille vaatii merkittävää johdon harkintaa ja ne perustuvat johdon parhaaseen arvioon
tilinpäätöshetkellä. Odotusarvoon pohjautuvasta menetelmästä on kerrottu tarkemmin jäljempänä tässä liitetiedossa.
Tilikauden 2021 aikana Finnair on jokaisen kvartaalin yhteydessä arvioinut, onko viitteitä siitä, että yhtiön omaisuuserien
arvo olisi alentunut. Finnair pitää useita COVID-19-pandemian johdosta aiheutuneita taloudellisia ja liiketoiminnallisia
negatiivisia vaikutuksia viitteinä mahdollisesta arvonalentumisesta ja on suorittanut arvonalentumistestauksen
tilinpäätöspäivänä. Tällaisia indikaattoreita ovat pandemiasta johtuva ennennäkemätön maailmanmarkkinoiden
häiriö, pandemian kielteiset vaikutukset konsernin omaan toimintaympäristöön sekä tämän hetkinen erittäin alhaisen
matkustajakysynnän negatiivinen vaikutus konsernin taloudelliseen tulokseen ja matalaan kapasiteetin käyttöasteeseen.
Arvonalentumistestaus suoritetaan rahavirtaa tuottavalle yksikölle (CGU). Finnair on verkostolentoyhtiö, jolla on
vahvasti integroitu laivasto, ja se luokittelee laivastonsa (mukaan lukien käyttöomaisuuslaivastonsa) ja muut läheisesti
toisiinsa liittyvät varat kuuluvaksi yhteen rahavirtaa tuottavaan yksikköön. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton
taloudellinen pitoaika, mukaan lukien liikearvo, luokitellaan sisältyvän kyseiseen rahavirtaa tuottavaan yksikköön.
Niiden aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, arvo taseessa
31.12.2021 oli 1,4 miljoonaa euroa (1,7). Finnairilla ei ollut taseessaan liikearvoa vuoden 2021 lopussa (0,5 miljoonaa
euroa). Omaisuuserät, jotka on tarkoitus myydä, on jätetty rahavirtaa tuottavan yksikön ulkopuolelle ja niiden
arvonalentumisviitteet on arvioitu erikseen. Arvonalentumistestaus on suoritettu rahavirtaa tuottavalle yksikölle
perustuen sen käyttöarvoon, minkä perusteella rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä
ylittää omaisuuserien kirjanpitoarvon. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä 31.12.2021,
joka on määritetty rahavirtojen odotusarvoon perustuvalla menetelmällä, oli 2 748,6 miljoonaa euroa (2 897,3) ja
omaisuuserien kirjanpitoarvo 2155,8 miljoonaa euroa (2498,3).
Käyttöarvo määritetään käyttäen diskontattuihin rahavirtoihin perustuvaa menetelmää, jossa rahavirtaennusteet
perustuvat johdon viimeisimpään, strategiaan perustuvaan päivitettyyn ennusteeseen seuraavalle neljälle
vuodelle. Neljän vuoden ennusteperiodin jälkeiset rahavirrat on määritetty perustuen yhtiön johdon määrittämään
pitkän aikavälin kasvuodotukseen. Ottaakseen huomioon epävarmuutta, joka liittyy COVID-19-pandemiaan sekä
tulevaisuuden näkymiin, Finnair käyttää arvonalentumistestauksessa rahavirtojen odotusarvoon perustuvaa
= Laadintaperiaatteet
= Kriittiset tilinpäätösarviot
lähestymistapaa, jossa johdon kolme eri rahavirtaskenaariota painotetaan niiden arvioiduilla todennäköisyyksillä.
Skenaariot ja niille allokoidut todennäköisyydet on arvioitu ja hyväksytty yhtiön hallituksen toimesta. Määrittäessään
todennäköisyyksiä johto on harkinnut pandemian kestoon ja elpymisnopeuden arviointiin liittyvää epävarmuutta.
Optimistisen skenaarion, jossa vuoden 2022 liiketoiminnan operatiivisen tason odotetaan olevan noin 87 % pandemiaa
edeltävästä vuoden 2019 tasosta (tarjotuilla vuositason henkilökilometreillä mitattuna), todennäköisyydeksi on
määritetty 5 %. Perusskenaarion, jossa vuoden 2022 operatiivisen toiminnan tason arvioidaan olevan noin 83 % vuoteen
2019 verrattuna, todennäköisyydeksi on määritelty 60 %. Pessimistisessä skenaariossa, jonka todennäköisyydeksi
on määritelty 35 %, operatiivisen toiminnan arvioidaan vastaavan noin 75 % vuoden 2019 tasosta. Liiketoiminnan
odotetaan kaikissa muissa paitsi kaikkein pessimistisimmässä skenaariossa palaavan vuoden 2019 toiminnan
kaltaiselle, pandemiaa edeltävälle vuotuiselle operatiiviselle tasolle, vuonna 2023. Pessimistisen ennusteskenaarion
mukaan vuotuisen operatiivisen tason arvioidaan olevan noin 98 % pandemiaa edeltävästä tasosta vuonna 2023.
Vuoden 2021 tilinpäätöksen yhteydessä päivitetyissä ennusteskenaarioissa vuoden 2022 kysynnän ja
liikevaihdon arvioidaan kehittyvän jonkin verran vuoden 2020 tilinpäätöksen yhteydessä arvioitua hitaammin,
johtuen pääasiassa pitkittyneen COVID-19-pandemian vaikutuksista matkustusrajoituksiin.
Arvonalentumistestauksessa käytetyt oletukset
31.12.2021 31.12.2020
Diskonttokorko (keskimääräinen pääoman kustannus verojen jälkeen),
% , ,
Diskonttokorko (keskimääräinen pääoman kustannus ennen veroja), % , ,
Pitkän aikavälin kasvu -% , ,
Polttoainekustannusten vaihtelu, per tonni (USD) - -
Yllä olevassa taulukossa on esitetty arvonalentumistestausta varten laadituissa laskelmissa käytetyt oletukset.
Oletukset ovat samat kaikille edellä mainituille skenaarioille.
Käytetty diskonttokorko perustuu yhtiön painotettuun keskimääräiseen pääoman kustannukseen, joka heijastaa
markkinoiden arviota rahan aika-arvosta sekä Finnairin liiketoiminnalle ominaista riskiä. Diskonttokorko on esitetty
yllä sekä verovaikutus huomioiden että ilman verovaikutusta. Liiketoiminnan lisääntynyttä epävarmuutta ei ole
huomioitu erikseen diskonttokoron määrittelyssä, vaan se huomioidaan arvonalentumistestauksessa käyttämällä
vaihtoehtoisia skenaarioita ja rahavirtojen odotusarvoon perustuvaa lähestymistapaa.
EBITDA ja pitkän aikavälin kasvuoletus on määritetty perustuen yhtiön johdon parhaaseen arvioon
koronaviruspandemiasta toipumisesta sekä tulevasta markkinakysynnästä ja -ympäristöstä. Arvioita on verrattu
ulkoisiin tietolähteisiin, kuten toimialan pitkän aikavälin keskimääräiseen kasvuodotukseen.
Polttoaineen hinta on määritetty perustuen hintasuojilla painotetun polttoaineen hintaan, joka perustuu
termiinikäyrään, suunniteltujen lentojen arvioituun polttoaineen kulutukseen sekä historiaan perustuvaan tietoon
kunkin konetyypin polttoaineen kulutuksesta.
Oletuksien muutosherkkyydet
Arvonalennustestin pohjana olevat laskelmat ja ennusteet vaativat merkittävää johdon harkintaa ja arvioiden
käyttämistä. Finnair on laatinut herkkyysanalyysin, jonka tarkoituksena on heijastella, miten arvonalentumistestauksen
tulos reagoi merkittävimpien oletusten muuttuessa. Herkkyysanalyysi huomioi yhden oletuksen muutoksen kerrallaan
muiden oletusten pysyessä ennallaan. Herkkyysanalyysin tulokset heijastelevat rahavirtojen odotusarvoon
perustuvan mallin pohjalta määritetyn kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyyttä. Epävarmuus liittyen
liiketoiminnan elpymistahdin kehittymiseen tulevaisuudessa on huomioitu käyttämällä useita ennusteskenaarioita ja
rahavirtojen odotusarvoon perustuvaa lähestymistapaa arvonalentumistestauksessa, eikä sitä ole erikseen herkistelty.
Alla olevassa taulukossa on esitetty muutokset oletuksissa, joilla käyttöarvon ja omaisuuserien kirjanpitoarvon
välinen ero laskisi nollaan.
31.12.2021 31.12.2020
EBITDA marginaali % -, %-yksikköä -, %-yksikköä
Diskonttokorko % +, %-yksikköä +, %-yksikköä
Pitkän aikavälin kasvu % -, %-yksikköä -, %-yksikköä
Polttoaineen hinta, % muutos hintatasossa + % + %
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
67
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
3 Pääomarakenne ja rahoituskulut
3.1 Rahoitustuotot ja -kulut
Pääomarakenne ja rahoituskulut -ryhmään on koottu rahoitusvaroihin ja –velkoihin, sekä omaan pääomaan
liittyvien tulos- ja tase-erien liitetiedot, jotta kokonaiskuva konsernin rahoituksellisesta asemasta olisi paremmin
hahmotettavissa. Liitetieto osakekohtaisesta tuloksesta on liitetty osaksi oman pääoman tietoja.
Korkotuotot ja -kulut
Korkotuotot ja -kulut kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Merkittävien
investointien rahoittamisesta aiheutuvat korkokulut aktivoidaan osaksi omaisuuden hankintamenoa ja poistetaan
taloudellisena pitoaikana.
Rahoitusvaroista kerrotaan tarkemmin liitteessä 3.2 ja korollisista veloista kerrotaan tarkemmin liitteessä 3.3.
Milj. euroa 2021 2020
Rahoitustuotot lopetetuista suojaussuhteista , ,
Korkotuotot vuokrasopimuksista , ,
Tuotot tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoitusinstrumenteista -, ,
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusvaroista , ,
Muut korkotuotot , ,
Muut rahoitustuotot , ,
Osinkotuotot , ,
Rahoitustuotot yhteensä , ,
Rahoituskulut lopetetuista suojaussuhteista -, -,
Korkokulut vuokrasopimuksista -, -,
Muut rahoituskulut -, -,
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista leasingveloista -, -,
Rahoituskulut yhteensä -, -,
Kurssivoitot ja tappiot -, ,
Rahoituskulut, netto -, -,
Konsernin suojauslaskennan tehokkuustestauksessa todettiin, että sekä rahavirran, että käyvän arvon suojaus
on tehokasta. Näin ollen rahoituseriin ei sisälly tehottomuutta vuoden 2021 tilinpäätöshetkellä eikä myöskään
vertailuvuonna 2020. COVID-19-pandemia on vaikuttanut negatiivisesti Finnairin liiketoimintaan vuosien 2020
ja 2021 aikana ja siitä johtuen suurin osa Finnairin suojauslaskennassa olevista valuutta- ja lentopetroolisuojista
on lopetettu vuoden 2020 aikana. Viimeisimmät lopetetut suojaussuhteet erääntyivät vuoden 2021 viimeisen
kvartaalin aikana. Lopetetut suojaussuhteet näytetään tuloslaskelmalla rahoituskuluissa muiden laajan tuloksen
erien sijasta. Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy käyvän arvon suojausinstrumenteistä ja suojattavasta riskistä
johtuvista suojauskohteista yhtäläinen määrä voittoja ja tappioita.
Vuoden 2021 rahoituskuluihin kirjatut kurssivoitot ja tappiot koostuvat 22.2 miljoonan euron realisoituneista
nettokurssivoitoista ja 44.9 miljoonan euron realisoitumattoimista nettokurssitappiosta. Lopetetuista
suojaussuhteista Finnair kirjasi tilikaudella 2021 kuluina 5,2 miljoonaa euroa ja tuottoina 11,6 miljoonaa euroa.
Tilikaudella 2021 on aktivoitu A350-investointiohjelmaan liittyen yhteensä 1,4 miljoona euroa korkokuluja
(3,3). Liittyen A350 vuokrausjärjestelyyn 1,5 miljoona euroa kapitalisoituja korkokuluja alas kirjattiin. Näin ollen
korkokulut nousivat nettona 0,1 miljoona euroa. Korkojen aktivoinnista on kerrottu liitetiedossa 2.1 Laivasto ja muu
käyttöomaisuus.
Muut rahoituskulut sisältävät muun muassa syndikoituun luottolimiittiin ja takauksiin liittyviä kuluja sekä veroihin
liittyvät viivästysseuraamukset ja veronkorotukset.
3.2 Rahoitusvarat
Rahoitusvarat
Konsernissa rahoitusvarat on luokiteltu IFRS 9 ”Rahoitusinstrumentit” – standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin:
jaksotettu hankintameno ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Luokittelu tapahtuu liiketoimintamallin tavoitteen sekä
sijoitusten sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa alkuperäisen
hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät varat kuten velkakirjasijoitukset ja
rahamarkkinarahastot. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi
lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaikki ne johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan
soveltamisen edellytyksiä, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja arvostetaan jokaisessa
tilinpäätöksessä käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet
voitot ja tappiot kirjataan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät, sekä 12
kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.
Noteeraamattomat osakkeet arvostetaan Finnair-konsernissa hankintahintaan luotettavan käyvän arvon
puuttuessa.
Rahoitusvaroina olevat velkakirjasijoitukset kuten yritystodistukset ja talletukset arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon, mutta vain silloin kun liiketoimintamallin tavoitteena on pitää nämä sijoitukset ja kerätä kaikki
sopimukseen perustuvat rahavirrat ja kun instrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat koostuvat yksinomaan
pääoman ja koron maksusta. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät myyntisaamisia ja
lentokonevuokrien takuutalletuksia. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten luonteesta johtuen niiden
kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden
rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Konsernin luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu myyntisaamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa
oleviin luottotappioihin IFRS 9-standardin mukaisesti. Finnair on päättänyt soveltaa myyntisaamisten luottoriskin
kirjaamiseen yksinkertaistettua varausmatriisia, koska myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia.
Näin ollen luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin.
Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten
tappioiden määriin. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksattomien
myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappio-osuudella jokaisessa ikääntymisluokassa.
Odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Myyntisaamisten odotetuista
luottotappiosta on kerrottu liitetiedossa 1.2.3. Myyntiin liittyvät saamiset.
Arvonalentumismallilla ei ole vaikutusta muihin rahoitusvaroihin, kuten velkakirjasijoitukset ja
rahamarkkinarahastoihin, sillä ne arvostetaan IFRS 9:n mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jolloin odotetut
luottotappiot on jo otettu huomioon. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta, Finnair
suorittaa seurantaa aktiivisesti ja kirjaa kriteerien toteutuessa arvonalentumista tulosvaikutteisesti.
Rahavarat
Taseen rahavarat koostuvat käteisvaroista ja lyhytaikaisista pankkitalletuksista, joiden maturiteetti on alle kolme
kuukautta. Ulkomaanrahan määräiset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikursseja.
= Osion sisältö
= Laadintaperiaatteet
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
68
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
3.2.1 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
Milj. euroa 2021 2020
Yritys- ja sijoitustodistukset ja joukkovelkakirjalainat ,
Lyhyen koron rahastot , ,
Yhteensä , ,
Vastapuolien luottoluokittelu
Parempi kuin A
A
BBB ,
BB
Luottoluokittelemattomat , ,
Yhteensä , ,
Tilinpäätöshetkellä sijoitukset luottoluokittelemattomiin instrumentteihin sisälsivät pääosin sijoitukset
rahamarkkinarahastoihin (EUR 512.4 miljoonaa euroa).
Konsernin rahavarojen sijoittamisesta ja rahoituspolitiikasta kerrotaan tarkemmin liitteessä 3.5 Rahoitusriskien
hallinta. Rahavarojen käyvät arvot ja IFRS-luokittelu on esitetty liitetiedossa 3.6 Rahavarojen- ja velkojen luokittelu.
3.2.2 Rahavarat
Milj. euroa 2021 2020
Käteinen raha ja pankkitalletukset , ,
Yhteensä , ,
Rahavarat sisältävät käteisvarat ja vaadittaessa nostettavia pankkitalletuksia. Valuuttamääräiset erät ja
pankkitalletukset on arvostettu tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Rahavirtalaskelman liitetiedoissa on esitetty
rahavarojen täsmäytys taseen lukuihin.
3.3 Rahoitusvelat
Rahoitusvelat
Konsernin rahoitusvelat luokitellaan kahteen eriin luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon
tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon.
Transaktiokulut on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat,
lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Lainoista esitetään
lyhytaikaisissa veloissa alle 12 kuukauden päästä maksettavaksi erääntyvät lainat. Valuuttamääräiset lainat
arvostetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin ja kurssierot kirjataan rahoituseriin.
Ostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
efektiivisen koron menetelmällä.
Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta kun yhtiö on täyttänyt sopimusperusteisen velvoitteensa.
Pitkäaikaiset velat
Milj. euroa 2021 2020
Lainat rahoituslaitoksilta, pitkäaikaiset , ,
JOLCO-lainat ja muut lainat , ,
Joukkovelkakirjalainat , ,
Vuokrasopimusvelat  , ,
Korolliset velat yhteensä  ,  ,
Korottomat velat , ,
Yhteensä  ,  ,
Konsernin korolliset velat jatkoivat kasvamista tilikauden 2021 aikana merkittävästi johtuen COVID-19-pandemian
jatkumisesta. Merkittävimmät rahoitusjärjestelyt vuoden 2021 aikana olivat 400 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan
liikkeeseenlasku vuoden 2021 toisen neljänneksen aikana, neljän myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen solminen Airbus
A350 lentokoneille, joiden kassavaikutus oli yli 400 miljoonaa dollaria ja tekemällä vuokrasopimusjärjestelyn Airbus A350
lentokoneeseen, järjestelyn kassavaikutus vuosien 2021 - 2022 aikana on yli 100 miljoonaa dollaria. Korottomat pitkäaikaiset
velat sisältävät pääosin vuokra- ja huoltovarauksia liittyen lentokoneisiin, jotka on vuokrattu muille lentoyhtiöille.
Konsernin vuokrasopimusvelat sisältävät viisi uutta A350-lentokoneen vuokrasopimusta johtuen tilikauden aikana
toteutetuista neljästä myynti- ja takaisinvuokraussopimuksista ja yhdestä vuokrasopimusjärjestelystä. JOLCO-lainat ja
muut lainat sisältävät kolmen A350 koneiden hankintaa varten nostetut JOLCO-lainat (Japanese Operating lease with call
option) sekä saadut vientiluottotakaukset yhdelle A350-lentokoneelle ja kahdelle A330-lentokoneelle. Vientiluottotakaus
on velkajärjestely koneen rahoittamiseksi. Finnairin kirjanpidossa JOLCO-rahoitus käsitellään lainana ja kone omistettuna.
Korottomat velat sisältävät pääosin vuokra- ja huoltovarauksia liittyen lentokoneisiin, jotka on vuokrattu muille lentoyhtiöille.
Lyhytaikaiset korolliset velat
Milj. euroa 2021 2020
Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikainen ,
JOLCO-lainat ja muut lainat , ,
Joukkovelkakirjalainat ,
Vuokrasopimusvelat , ,
Yhteensä , ,
JOLCO-lainat ja muut lainat sisältävät kolmen A350 koneiden hankintaa varten nostetut JOLCO-lainat (Japanese
Operating lease with call option) ja vientiluottotakaukset yhdelle A350 koneelle ja kahdelle A330 koneelle. Finnairin
kirjanpidossa JOLCO-rahoitus käsitellään lainana ja kone omistettuna.
Lyhyt aikaiset
lainat
Pitkäaikaiset
lainat
Lyhytaikaiset
vuokra-
sopimus velat
Pitkäaikaiset
vuokra-
sopimus velat Yhteensä
Rahoitukseen liittyvät
bruttovelat, 1.1.2021 ,  , , ,  ,
Takaisinmaksut , -, -, -,
Hankinnat , , , ,
Luovutukset -, -,
Valuuttakurssioikaisut , , , ,
Siirto lyhytaikaisiin velkoihin , -, , -, ,
Muut muutokset, joihin ei liity
maksua -, -,
Rahoitukseen liittyvät
bruttovelat, 31.12.2021 , , ,  ,  ,
= Laadintaperiaatteet
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
69
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Lyhyt aikaiset
lainat
Pitkäaikaiset
lainat
Lyhytaikaiset
vuokra-
sopimus velat
Pitkäaikaiset
vuokra-
sopimus velat Yhteensä
Rahoitukseen liittyvät
bruttovelat, 1.1.2020 , , , ,  ,
Takaisinmaksut -, -, -, -,
Hankinnat , , , ,  ,
Luovutukset -, -,
Valuuttakurssioikaisut -, -, -, -,
Siirto lyhytaikaisiin velkoihin , -, , -, ,
Muut muutokset, joihin ei liity
maksua , -, -, ,
Rahoitukseen liittyvät
bruttovelat, 31.12.2020 ,  , , ,  ,
Rahoitusvelkojen erääntymisajat
31.12.2021 milj. euroa 2022 2023 2024 2025 2026
Myöhemmin
Yhteensä
JOLCO-lainat ja muut, kiinteäkorkoiset , , , ,
JOLCO-lainat ja muut, vaihtuvakorkoiset , , , , , , ,
Lainat rahoituslaitoksilta, vaihtuva korkoinen , , ,
Joukkovelkakirjalainat, kiinteäkorkoiset , , , ,
Vuokrasopimusvelat, kiinteäkorkoiset , , , , , ,  ,
Vuokrasopimusvelat, vaihtuvakorkoiset , , , , , , ,
Korolliset rahoitusvelat yhteensä , , , , , ,  ,
Maksut valuuttajohdannaisista , ,
Saamiset valuuttajohdannaisista -, -, -, -,
Hyödykejohdannaiset -, -, -,
Ostovelat ja muut velat , ,
Sopimuksiin perustuvat korkomaksut , , , , , , ,
Yhteensä , , , , , ,  ,
Rahoitusvelkojen erääntymisajat
31.12.2020 milj. euroa 2021 2022 2023 2024 2025
Myöhemmin
Yhteensä
JOLCO-lainat ja muut, kiinteäkorkoiset , , ,
JOLCO-lainat ja muut, vaihtuvakorkoiset , , , , , , ,
Lainat rahoituslaitoksilta, vaihtuva korkoinen , , ,
Joukkovelkakirjalainat, kiinteäkorkoiset , , ,
Vuokrasopimusvelat, kiinteäkorkoiset , , , , , , ,
Vuokrasopimusvelat, vaihtuvakorkoiset , , , , , , ,
Korolliset rahoitusvelat yhteensä , , , , , ,  ,
Maksut valuuttajohdannaisista , , ,
Saamiset valuuttajohdannaisista -, -, -,
Hyödykejohdannaiset , , ,
Ostovelat ja muut velat , ,
Sopimuksiin perustuvat korkomaksut , , , , , , ,
Yhteensä , , , , , ,  ,
COVID-19-pandemian vaikutukset vaikuttavat edelleen Finnairin liiketoimintaan ja myös korollisen velan määrää
suhteessa vertailuvuoteen on jatkanut kasvamistaan. Pääosin korotus tulee 400 miljoonan joukkovelkakirjalainan
liikkeeseenlaskusta ja lentokoneisiin liittyvistä myynti ja takaisinvuokraussopimuksista. Merkittävin rahoitusvelkojen
erääntyminen seuraavan kahden vuoden aikana on 600 miljoonan euron TyEL-takaisinlainan erääntyminen. Laina
erääntyy kahdessa erässä, josta ensimmäinen 300 miljoonan osuus maksetaan vuoden 2022 viimeisen kvartaalin
aikana ja toinen 300 miljoonan euron erä vuoden 2023 toisen kvartaalin aikana. Konsernin vaihtuvakorkoiset
lainat on sidottu 3 kuukauden viitekorkoihin, ja vaihtuvakorkoiset leasingsopimukset on sidottu 6 kuukauden
viitekorkoihin. Rahoitusvelkojen erääntymistaulukko ei sisällä joukkovelkakirjalainasta tehtyä 43 tuhannen euron
euron kulujaksotusta, joka on maksettu vuonna 2017 ja erääntyy vuonna 2022, eikä vuonna 2025 erääntyvän
juokkovelkakirjalainan vuonna 2021 maksettua 2,8 miljoonan euron kulujaksotusta. Vastaavasti JOLCO-lainat
eivät sisällä 3,1 miljoonan euron kulujaksotusta, joka on maksettu vuonna 2016 ja erääntyy vuonna 2025 ja lainat
rahoituslaitoksilta ei sisällä 0,6 miljoonaa euroa TyEL takaisinlainan järjestelypalkkiota. Näin ollen, korollisten
rahoitusvelkojen erääntymistaulukko poikkeaa tasearvosta yhteensä kulujaksotusten verran.
Korolliset velat jakaantuvat valuutoittain seuraavasti:
Milj. euroa 2021 2020
EUR  , ,
USD  ,  ,
JPY , ,
HKD , ,
SGD , ,
INR , ,
 ,  ,
Korollisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotettu keskiarvo oli 3,8% (3,3%).
Korollisten velkojen koronmääräytymisjakso
2021 2020
Enintään 6 kuukautta ,% ,%
6–12 kuukautta ,% ,%
1–5 vuotta ,% ,%
Yli 5 vuotta ,% ,%
Yhteensä ,% ,%
700
600
500
400
300
200
100
0
2022 2023 2024 2025 2026
JOLCO-lainat ja muut,
kiinteäkorkoiset
JOLCO-lainat ja muut,
vaihtuvakorkoiset
Joukkovelkakirjalainat,
kiinteäkorkoiset
Vuokrasopimusvelat,
kiinteäkorkoiset
Vuokrasopimusvelat,
vaihtuvakorkoiset
Lainat rahoituslaitoksilta,
vaihtuvakorkoiset
milj. euroa
Rahoitusvelkojen erääntymisajat
Myöhemmin
618,9
518,7
223,4
690,9
167, 3
596,2
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
70
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Valtion tuki Finnairin rahoitusjärjestelyissä
Valtiontuki TyEL-takaisinlainassa ja osakeannissa
Euroopan komissio päätyi ratkaisuun, jonka mukaan Suomen valtion 540 miljoonan euron takaus Finnairin TyEL-
takaisinlainassa, jonka Euroopan komissio hyväksyi 18.5.2020, ja Suomen valtion osallistuminen osakeantiin
ovat niin läheisesti sidoksissa toisiinsa, että niiden voidaan yhdessä katsoa muodostavan Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen 107(1) artiklan mukaisen valtiontuen. Komission päätöksen nojalla yhtiö on
sitoutunut osakeannin jälkeen tiettyihin ehtoihin, jotka koskevat muun muassa yritysostokieltoa, jonka mukaan
yhtiö ei saa kolmen vuoden kuluessa osakeannista hankkia yli 10 prosentin osuutta kilpailijoissa tai muissa saman
alan toimijoissa, tuotantoketjun alku- ja loppupään toimijat mukaan luettuina.
Komission päätökseen perustuvien rajoitusten seurauksena yhtiön johtoon kuuluville henkilöille ei makseta
suurempaa palkkiota kuin kyseisen henkilön kiinteä palkkio oli 31.12.2019. Jos henkilöstä tulee yhtiön johdon jäsen
osakeannin yhteydessä tai sen jälkeen, hänen suurin sallittu palkkionsa on samantasoinen kuin vastaavissa
johtoasemissa toimivien ja vastaavia vastuualueita omaavien johtohenkilöiden palkkiot Finnairissa 31.12.2019.
Finnair ei maksa bonuksia ja muita muuttuvia tai vastaavia palkkioeriä kolmen tilikauden 2020–2022 aikana
johtoon kuuluville henkilöille.
Lisäksi Finnair on sitoutunut julkaisemaan tiedot saadun tuen käytöstä 12 kuukauden kuluessa osakeannista
ja sen jälkeen säännöllisesti 12 kuukauden välein kolmen vuoden ajan. Kyseisiin tietoihin on erityisesti
sisällyttävä tiedot siitä, miten yhtiö edistää saamallaan tuella toimintaansa vihreään ja digitaaliseen siirtymään
liittyvien EU:n tavoitteiden ja kansallisten velvoitteiden mukaisesti, mukaan lukien vuotta 2050 koskeva EU:n
ilmastoneutraaliustavoite.
Valtiontuki hybridilainalimiitissä
Finnair ja Suomen valtio allekirjoittivat 17.3.2021 sopimuksen 400 miljoonan euron hybridilainalimiitistä
yhtiön tukemiseksi. Päätöksen järjestelystä teki valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2021 ja järjestelyllä on
Euroopan komission kilpailuviranomaisen hyväksyntä Euroopan unionin valtiontukisäätelyn mukaisesti.
Koronapandemiasta seuranneet matkustusrajoitukset ovat aiheuttaneet yhtiölle mittavia tappioita, mikä on
huomioitu lainan korkotasossa. Limiitistä noin 350 miljoonan euron suuruinen osuus on sopimuksen solmimisen
jälkeen yhtiön käytettävissä komission 12.3.2021 tekemän valtiontukipäätöksen nojalla. Finnair voisi nostaa lainaa,
jos sen kassavarat tai oma pääoma laskisivat lainaehdoissa määriteltävien raja-arvojen alapuolelle. Euroopan
komission kilpailuviranomainen on lisäksi 10.2.2022 hyväksynyt puuttuvan, noin 50 miljoonan osuuden ja näin
ollen Finnairin ja Suomen valtion välinen 400 miljoonan euron hybridilainaliimiitti on kokonaisuudessaan yhtiön
käytössä lainaehtojen mukaisesti. Tästä kerrotaan lisää liitetiedossa 5.4. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat.
3.4 Vastuusitoumukset
Milj. euroa 2021 2020
Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset , ,
Yhteensä , ,
3.5 Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinnan periaatteet
Finnair-konsernin liiketoiminnan luonne altistaa yhtiön useille rahoitusriskeille: valuutta-, korko-, luotto- ja
likviditeettiriskeille sekä hyödykkeiden hintariskeille. Konsernin politiikkana on rajata näiden riskien aiheuttamaa
epävarmuutta kassavirtaan, tulokseen, taseeseen ja omaan pääomaan.
Rahoitusriskien hallinta perustuu rahoitusriskien ohjausryhmän valmistamaan ja hallituksen hyväksymään
rahoituspolitiikkaan, jossa määritellään kullekin eri riskityypille sallitut minimi- ja maksimitasot. Rahoituspolitiikan
ja riskienhallinnan käytännön toteutus on keskitetty emoyhtiön rahoitusosastolle.
Valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden hallinnassa yhtiö käyttää rahoituspolitiikan määrittelemissä
rajoissa seuraavia johdannaisinstrumenttejä: termiinejä, swappeja ja optioita. Johdannaiset määritellään niiden
tekohetkellä erittäin todennäköisten kassavirtojen suojauksiksi (rahavirtasuojaus), sitovien ostosopimusten
suojauksiksi (kiinteäehtoisen sitoumuksen käyvän arvon suojaus) tai taloudellisiksi johdannaisiksi, jotka eivät
ole suojauslaskennan piirissä (taloudellinen suojaus). Finnair-konsernissa toteutetaan tulevan kassavirran
suojauksena (rahavirtasuojaus) erittäin todennäköisten ennustettujen valuuttamääräisien myyntien ja kulujen
valuuttasuojausta ja lentopetrolin hinta- ja valuuttariskin suojausta IFRS 9 -suojauslaskennan periaatteiden
mukaisesti. Käyvän arvon suojauksena on toteutettu korkosuojausta liikkeelle lasketulle joukkovelkakirjalainalle,
sekä kiinteäehtoisen sitoumuksen käyvän arvon suojauksena lentokoneinvestointien valuuttasuojausta.
Lentotoiminnan polttoaineiden hintariski
Polttoaineen hintariski tarkoittaa sitä kassavirran ja tuloksen epävarmuutta, joka aiheutuu polttoaineen
hintavaihtelusta.
Lentopetrolin hintariskin hallinnassa Finnair käyttää lentopetrolitermiinejä ja optioita.
Lentopetrolijohdannaisten kohde-etuutena käytetään Jet Fuel CIF Cargoes NWE -indeksiä, sillä yli 60 prosenttia
Finnairin polttoaineen ostosopimuksista pohjautuu kyseiseen hintaindeksiin.
Finnair noudattaa lentopetrolisuojauksissaan aikahajauttamisen periaatetta. Rahoituspolitiikan
mukainen suojaushorisontti on vuoden mittainen. Rahoituspolitiikan mukaan suojauksia tulee lisätä kunkin
vuosineljänneksen aikana siten, että suojausaste maksimissaan 50 prosenttia, tavoitetason ollessa 25 prosenttia.
Suojauksien jaksottamisella periodikohtainen petrolikulu ei hintojen laskiessa ole yhtä alhainen kuin spot-
pohjainen hinta, mutta toisaalta spot-hintojen noustessa petrolikulu nousee hitaammin.
Polttoainesuojaukset käsitellään kirjanpidossa rahavirran suojauksena IFRS 9 -suojauslaskennan
periaatteiden mukaisesti. IFRS 9 mukaan rahavirran suojaukseksi määriteltyjen johdannaisten käyvän arvon
muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon. Omaan pääomaan
kirjattu käyvän arvon muutos puretaan tulokseen samaan aikaan suojattavan erän kanssa. Vuoden 2021 aikana
Finnair on suojannut polttoaineriskin kokonaan erottamatta sen riskikomponentteja, kuten raakaöljyn hintariski.
Suojatessaan polttoainehinnan riskiä, Finnair määrittää polttoainekulutuksen suojatuiksi eriksi
kerroksittain. Kerroksilla tarkoitetaan eri vertailuhintojen mukaan laskettua polttoainekulutusta. Ensimmäinen
kerros sisältää Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin mukaan laskettuja polttoaineostoja, ja muut kerrokset
sisältävät muiden indeksien mukaan (etenkin Cargoes FOB Singapore) laskettuja polttoainekuluja. Kaikkien
polttoainejohdannaisten kohde-etuutena käytetään Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksiä, ja nämä määritellään
korrelaatiosuojiksi, kun suojaudutaan eri indeksien mukaan määräytyvien polttoaineostojen hinnanheilahtelulta.
Näin ollen tämä voi aiheuttaa suojauksen tehottomuutta, jos Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin ja alla olevan
polttoainekulutuksen vertailuhinnan välinen korrelaatio ei riitä suojausinstrumentin ja suojauskohteen käypien
arvojen muutosten kumoutumiseen. Ylisuojauksen tai riittämättömän korrelaation aiheuttama tehottomuus
kirjataan Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja lentokaluston huoltojen valuuttakurssimuutokset-erään.
Rahoitusriskien hallinnan päivitys
COVID-19-pandemia on jatkanut voimakaasti vaikutustaan lentomatkustamiseen ja sen kysyntään. Kysynnän
lasku on puolestaan vaikuttanut Finnairin suojausoperaatioihin valuutta- ja lentopetroliriskin osalta vuosina
2021 ja 2020. Kysynnän katoaminen tarkoitti suojauksien osalta merkittävää muutosta ennustettuihin myynteihin
ja kuluihin eri valuutoissa ja lentopetrolin kulutukseen, joka puolestaan johti suojaussuhteiden purkamiseen
valuutta- ja lentopetrolin osalta. COVID-19-pandemian johdosta Finnair on päättänyt uudelleen arvioida
rahoituspolitiikkansa ja päivittää sitä erityisesti suojauksiin liityviltä osilta. Lentopetrolin ja valuutan osalta
suojaushorisontti laskettiin 12 kuukauteen 24 kuukauden sijasta ja suojausten alaraja laskettiin nollaan pysyvästi.
Suojausten yläraja asetettiin 50 %:iin lentopetroolin ja valuutan osalta koko suojaushorisontille, tavoitetason
ollessa 25 %:ssa. Lisäksi tasesuojauksen alaraja laskettiin 0 %:iin pitäen kuitenkin tavoitetaso 50 %:ssa.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
71
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Nimellismäärän ajoitus ja
suojattu hinta
Suojattu hinta
$/tonni
Nimellis määrä
(tonnit)
Erääntymisaika
Vuoden aikana 1–2 vuotta
31.12.2021
Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin
mukaan laskettu polttoainekulutus ,     
Cargoes FOB Singapore-indeksin
mukaan laskettu polttoainekulutus
31.12.2020
Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin
mukaan laskettu polttoainekulutus ,      
Cargoes FOB Singapore-indeksin
mukaan laskettu polttoainekulutus ,  
Erittäin todennäkoisia polttoaineostoja suojaavien instrumenttien suojattu keski-hinta lasketaan ottamalla mukaan
ainoastaan suojaava, eli ostettu, instrumentti optioiden kaulusrakenteista. Kyseisellä menetelmällä laskettu suojattu hinta
edustaa siis konsernin kannalta huonointa toteumaa. Paras mahdollinen suojattu hinta, joka lasketaan ottamalla mukaan
ainoastaan optioiden kaulusrakenteen myyty instrumentti, on 625,0 Yhdysvaltain dollaria tonnilta NWE-kulutuksen puolelta.
Suojauslaskennan ulkopuoliset optiot eivät ole mukana laskelmassa.
Finnair oli tilinpäätöshetkellä suojannut 8 prosenttia ennustetuista polttoaineostoistaan vuoden 2022
ensimmäiseltä kuudelta kuukaudelta ja 3 prosenttia toiselta vuosipuoliskolta. Tilikaudella 2021, lentotoiminnan
polttoaineiden osuus suhteessa konsernin liikevaihtoon oli noin neljännes. Tilinpäätöshetkellä ennuste vuodelle
2022 on noin 29 prosenttia. Tilinpäätöshetkellä lentopetrolin markkinahinnan 10 prosentin nousu lisää – ilman
suojaustoimintaa reittiliikenteen ennustetuilla lentomäärillä laskettua – vuosittaista petrolikulua arviolta 59
miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä – suojaukset huomioon ottaen – petrolin 10 prosentin nousu alentaa
toiminnallista liikevoittoa noin 57 miljoonaa euroa.
COVID-19-pandemiasta johtuva epävarmuus jatkui vuonna 2021 ja vaikutti merkittävästi Finnairin
suojausoperaatioihin valuutta- ja lentopetroliriskin osalta. Vuoden 2021 aikana kaikki vuonna 2020 puretut
suojaussuhteet niin valuutan kuin lentopetrolin ovat erääntyneet pois Finnairin taseesta ja Finnair on aloittanut
suojausoperaatiot uudelleen vuoden 2021 viimeisen neljänneksen aikana.
Valuuttariski
Valuuttariski tarkoittaa sitä kassavirran, tuloksen ja taseen epävarmuutta, joka aiheutuu
valuuttakurssimuutoksista.
Finnair-konsernin valuuttariski syntyy lähinnä polttoaineostoista, lentokoneiden leasingvuokraveloista,
lentokoneostoista ja myynneistä, lentokoneiden huoltomaksuista, ylilentomaksuista sekä valuuttamääräisestä
liikevaihdosta. Konsernin liikevaihdosta noin 46 prosenttia kertyy euroina. Tärkeimmät muut ulkomaiset
liikevaihtovaluutat ovat Japanin jeni (9 prosenttia liikevaihdosta), Kiinan yuan (7 prosenttia), Yhdysvaltain dollari
(5 prosenttia) ja Ruotsin kruunu (4 prosenttia). Vieraiden valuuttojen osuus konsernin operatiivisista kustannuksista
on noin 30 prosenttia. Tärkein ostovaluutta on Yhdysvaltain dollari, jonka osuus on noin 25 prosenttia kaikista
operatiivisista kuluista. Merkittävin dollarikulueriä on polttoainekulut. Suurimmat investoinnit, lentokoneiden ja
niiden varaosien hankinta, tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa.
Rahoituspolitiikka jakaa valuuttaposition kolmeen osaan; ennustettuun kassavirtaan, tase- ja investointipositioon.
Kassavirtapositio muodostuu pääasiassa dollarimääräisistä kuluista ja useissa eri valuutoissa tapahtuvista
myyntituloista. Ennustetut polttoaineostot, lentokaluston huoltokulut ja liikennöimismaksut muodostavat
samankaltaisten suojauskohteiden ryhmän, joka suojataan samalla suojausinstrumentilla. Kassavirran
suojaamisen tarkoitus on vähentää kurssivaihteluiden aiheuttamaa volatiliteettia kassavirrassa ja operatiivisessa
tuloksessa. Tämä toteutetaan suojaamalla porrastetusti kahta suurinta valuuttaa sekä hyödyntämällä monien
valuuttojen portfolion hajautushyötyä. Suojaussopimukset ajoitetaan erääntymään samaan ajankohtaan
operatiivisten kulujen rahavirtojen toteutumisen kanssa. Suojauslimiitit on asetettu vain kahdelle suurimmalle
valuuttariskilähteelle, eli Japanin jenille (JPY) ja Yhdysvaltain dollarin korille (USD-kori, joka sisältää Yhdysvaltain
ja Hong Kongin dollarit). Näiden kahden suojaushorisontti on yksi vuosi, joka on jaettu neljään kolmen kuukauden
periodiin. Koko suojaushorisontin ajalta maksimi suojausaste on 50% ja minimi 0% tavoite suojaustason
ollessa25%.
Investointipositioon kuuluvat seuraavien neljän vuoden aikana toteutettavat valuuttamääräiset
lentokoneinvestoinnit, joiden osalta on allekirjoitettu sitova hankintasopimus, sekä sovitut myynti ja
takaisinvuokraus- transaktiot. Rahoituspolitiikan mukaan Finnair suojaa 50–100% nettoinvestoinneista. Tulevat
lentokoneinvestoinnin suojaukset toteutetaan IFRS 9 sitovan ostosopimuksen käyvän arvon suojauksena.
Tasepositio muodostuu valuuttamääräisistä rahoitusvaroista ja -veloista sekä muista valuuttamääräisistä
tase-eristä kuten varaukset, myyntisaamiset, ostovelat, vuokravelat ja myytävänä olevista omaisuuseristä.
Finnair-konserni suojaa 0–100% 10 miljoonaa euroa ylittävistä valuuttamääräisistä rahoitusvarojen ja
rahoitusvelkojen nettopositioista, pitäen kuitenkin tavoite tason 50%.
Ennustettujen liiketoiminnan nettokassavirtojen osalta, Finnair oli tilinpäätöshetkellä suojannut 9
prosenttia USD-korista ja 2 prosenttia Japanin jenistä seuraavalle 12 kuukaudelle. Tilinpäätöshetkellä –
ilman suojaustoimintaa – dollarin 10 prosentin vahvistuminen suhteessa euroon vaikuttaa negatiivisesti 12
kuukauden tulokseen noin 70 miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin heikentyminen suhteessa euroon vaikuttaa
negatiivisesti noin 21 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä – suojaukset huomioon ottaen – dollarin 10 prosentin
vahvistuminen heikentää tulosta noin 67 miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin heikentyminen huonontaa tulosta
noin 21 miljoonalla eurolla. Edellä mainituissa luvuissa dollaririskiin on sisällytetty myyntivaluuttana Hongkongin
dollari, jonka historiallinen korrelaatio dollarin kanssa on erittäin korkea. Taseposition osalta suojausasteet
olivat tilinpäätöshetkellä USD:n osalta 57 prosenttia ja jenin osalta 94 prosenttia. Tilinpäätöshetkellä – ilman
suojaustoimintaa – dollarin 10 prosentin vahvistuminen suhteessa euroon vaikuttaa negatiivisesti tulokseen 146
miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin vahvistuminen suhteessa euroon vaikuttaa negatiivisesti 6 miljoonaa euroa.
Tilinpäätöshetkellä – suojaukset huomioon ottaen – dollarin 10 prosentin vahvistuminen heikentää tulosta 64
miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin vahvistuminen huonontaa tulosta noin 0,3 miljoonaa euroa.
Erääntymisaika
Nimellismäärän ajoitus
milj. euroa 31.12.2021
Nimellismäärä
(brutto)
Vuoden
aikana 1–2 vuotta 2–4 vuotta
USD , , , ,
JPY , ,
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset on otettu mukaan nimellismäärän laskelmaan.
Tuloksen valuuttariski milj. euroa 31.12.2021 JPY USD-kori
Ennustetut liiketoiminnan nettokassaavirrat, 24 kk , - ,
Liiketoiminnan nettokassavirtojen suojat, 24 kk -, ,
Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon , ,
Liiketoiminnan rahavirtojen valuuttariskit suojauksen jälkeen, 24 kk , - ,
Erittäin todennäkoisia ennustettuja myyntejä ja ostoja suojaavien instrumenttien suojattu keski-kurssi lasketaan
ottamalla mukaan ainoastaan suojaava, eli ostettu, instrumentti optioiden kaulusrakenteesta. Kyseisellä
menetelmällä laskettu suojattu hinta edustaa siis konsernin kannalta huonointa toteumaa. Paras mahdollinen
suojattu kurssi, joka lasketaan ottamalla mukaan ainoastaan optioiden kaulusrakenteen myyty instrumentti, on
1,14 Yhdysvaltain dollarin puolelta ja 119,60 Japanin jenin puolelta.
Taseen valuuttariski milj. euroa 31.12.2021 JPY USD
Nettotasepositio -, - ,
Nettotaseposition suojat , ,
Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon , ,
Taseposition valuuttariskit suojauksen jälkeen -, -,
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
72
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Investointiposition valuuttariski milj. euroa 31.12.2021 USD
Nettoinvestointipositio -,
Nettoinvestointiposition suojat ,
Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon ,
Investointiposition valuuttariskit suojauksen jälkeen -,
Tuloksen valuuttariski milj. euroa 31.12.2020 JPY USD-kori
Ennustetut liiketoiminnan nettorahavirrat, 24 kk , - ,
Liiketoiminnan nettorahavirtojen suojat, 24 kk -, ,
Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon , ,
Liiketoiminnan rahavirtojen valuuttariskit suojauksen jälkeen, 24 kk , - ,
Taseen valuuttariski milj. euroa 31.12.2020 JPY USD
Nettotasepositio -, -,
Nettotaseposition suojat , ,
Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon , ,
Taseposition valuuttariskit suojauksen jälkeen -, -,
Investointiposition valuuttariski milj. euroa 31.12.2020 USD
Nettoinvestointipositio -,
Nettoinvestointiposition suojat ,
Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon ,
Investointiposition valuuttariskit suojauksen jälkeen -,
Korkoriski
Korkoriski tarkoittaa sitä kassavirran, tuloksen ja taseen epävarmuutta, joka aiheutuu korkojen muutoksesta.
Finnair-konsernissa korkoriskin mittarina käytetään korkosidonnaisuusaikaa. Korkosidonnaisuusajan
muokkaamiseksi käytetään tarvittaessa korkojohdannaisia. Rahoituspolitiikan mukaisesti sijoitussalkun
korkosidonnaisuusajan mandaatti on 0–12 kuukautta ja korollisten velkojen 36–72 kuukautta. Tilinpäätöshetkellä
sijoitussalkun korkosidonnaisuusaika oli noin 1 kuukautta ja korollisten velkojen ja korkojohdannaisten noin 53
kuukautta. Tilinpäätöshetkellä korkojen yhden prosenttiyksikön nousu lisää vuotuista sijoitussalkun korkotuottoa
noin 11,9 miljoonaa euroa ja lainasalkun korkokulua noin 3,3 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetken tilanne kuvaa
hyvin vuoden keskimääräistä tilannetta.
Tulevaisuudessa alkavat lentokoneiden leasingsopimukset altistavat yhtiön korkoriskille. Leasinghinnan
yhtenä komponenttina on korkoelementti. Korko lukitaan leasingmaksujen alkaessa. Yhtiö voi tarvittaessa
suojautua tätä vastaan rahavirran suojilla.
Erääntymisaika
Nimellismäärän ajoitus
milj. euroa 31.12.2021
Nimellismäärä
(brutto)
Vuoden
aikana 1–2 vuotta 2–4 vuotta
Koronvaihtosopimukset , , , ,
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset on otettu mukaan nimellismäärän laskelmaan. Finnair ei ole tehnyt
koronvaihtosopimuksia, joiden mukaan konserni maksaa kiinteää korkoa.
Luottoriski
Konserni altistuu vastapuoliriskille sijoittaessaan kassavarojaan ja käyttäessään johdannaisinstrumentteja.
Luottoriskiä hallitaan tekemällä sopimuksia vakavaraisten koti- ja ulkomaisten pankkien, rahoituslaitosten
ja välittäjien kanssa, rahoituspolitiikan sallimien vastapuoliriskirajojen puitteissa. Rahavaroja sijoitetaan
myös rahamarkkinarahastoihin ja konservatiivisesti valittujen yritysten liikkeellelaskemiin velkakirjoihin ja
yritystodistuksiin, yrityskohtaisten limiittien puitteissa. Riskit yksittäisten vastapuolien kohdalla eivät näin ollen
ole merkittäviä. Konsernin käypään arvoon arvostettujen lainojen arvostus johtuu täysin valuutan ja koron,
ei luottoriskin, muutoksista. Konsernin luottoriski aiheutuu liitteessä 3.2.1 eritellyistä lyhytaikaisista muista
rahoitusvaroista, liitteessä 3.2.2 esitetyistä rahavaroista, liitteessä 1.2.3 eritellyistä myyntisaamisista sekä liitteessä
3.8 eritellyistä johdannaisista.
Likviditeettiriski
Finnair-konsernin tavoitteena on ylläpitää hyvää maksuvalmiutta. Maksuvalmius varmistetaan kassavaroilla,
tililimiiteillä, likvideillä rahamarkkinasijoituksilla ja sitovilla lainalupauksilla. Konsernin pitkäaikaisten velkojen
vastapuolet ovat vakavaraisia hyvämaineisia rahoituslaitoksia.
COVID-19-pandemia ei ole vaikuttanut Finnairin likviditeettiriskin hallintaan. Kuitenkin koronaviruksesta
edelleen jatkuneen epävarmuuden vuoksi Finnair toteutti useita rahoitustoimia vuoden 2021 aikana
varmistaakseen maksuvalmiuden ja toiminnan jatkuvuuden. Näihin rahoitustoimiin kuului esimerkiksi 400
miljoonan euron joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlasku vuoden 2021 toisen neljänneksen aikana, neljän myynti-
ja takaisinvuokraussopimuksen solminen Airbus A350 lentokoneille, joiden kassavaikutus oli yli 400 miljoonaa
dollaria ja tekemällä vuokrasopimusjärjestelyn Airbus A350 lentokoneeseen, järjestelyn kassavaikutus vuosien
2021–2022 aikana on yli 100 miljoonaa dollaria. Suomen valtio ja Finnair myös sopivat 400 miljoonan euron
hybridilaista, josta 350 miljoonaa euroa on hyväksytty EU-komission toimesta ja se on Finnairin nostettavissa
lainassa olevien ehtojen mukaisesti. Euroopan komission kilpailuviranomainen hyväksyi 10.2.2022 puuttuvan noin
50 miljoonan osuuden ja näin ollen Finnairin ja Suomen valtion välinen 400 miljoonan euron hybridilainaliimiitti
on kokonaisuudessaan yhtiön käytössä lainaehtojen mukaisesti.
Konsernin likvidit kassavarat olivat tilikauden 2021 päättyessä 1265,7 miljoonaa euroa. Finnair Oyj:llä on
kotimainen yritystodistusohjelma määrältään 200 miljoonaa euroa, joka ei ollut käytössä tilinpäätöshetkellä.
Finnair tiedotti vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä että se on luopunut 175 miljoonan euron suuruisesta,
käyttämättömästä valmiusluottolimiittijärjestelystään. Kyseiseen luottolimiittiin kuului myös finanssikovenantti,
joka perustuu oikaistuun nettovelkaantumisasteeseen. Koska Finnair on luopunut kyseisestä järjestelystä ei
finanssikovenanttikaan ole enään voimassa.
Pääomarakenteen hallinta
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata pääsy pääomamarkkinoille kaikkina aikoina huolimatta
epävarmasta liiketoimintaympäristöstä ja lisäksi tukea tulevaisuuden liiketoiminnan kehitystä. Optimaalisen
pääomarakenteen avulla pyritään myös pääomakustannuksen minimoimiseen ja sijoitetun pääoman tuoton
maksimoimiseen. Pääomarakenteeseen vaikutetaan muun muassa osingonjaon ja osakeantien kautta.
Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen, näille palautettavan pääoman
määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää. Konserni voi myös päättää omaisuuserien
myynneistä velkojen vähentämiseksi. Finnairin osingonjakopolitiikan tavoitteena on maksaa suhdannesyklin
aikana keskimäärin vähintään kolmasosa osakekohtaisesta tuloksesta osinkona.
COVID-19 pandemian vaikutukset näkyvät edelleen Finnairin liiketoiminassa ja myös Finnairin
pääomarakenteessa. Varautuakseen tulevaisuuteen Suomen valtio ja Finnair sopivat 400 miljoonan euron
hybridilaista, josta 350 miljoonaa euroa on hyväksytty EU-komission toimesta ja se on Finnairin nostettavissa
lainassa olevien ehtojen mukaisesti. Euroopan komission kilpailuviranomainen hyväksyi 10.2.2022 puuttuvan noin
50 miljoonan osuuden ja näin ollen Finnairin ja Suomen valtion välinen 400 miljoonan euron hybridilainaliimiitti on
kokonaisuudessaan yhtiön käytössä lainaehtojen mukaisesti.Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan
jatkuvasti oikaistulla nettovelkaantumisasteella (adjusted gearing), jota laskettaessa oikaistu korollinen nettovelka
on jaettu oman pääoman määrällä. Konsernin oikaistu nettovelkaantumisaste oli vuoden 2021 lopussa 321,8
prosenttia (153,2).
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
73
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Käyvän arvon rahaston herkkyysanalyysi
Mikäli Jet fuel CIF NWE- hinta olisi ollut 10 prosenttia korkeampi, olisi rahaston saldo ollut 6,6 miljoonaa euroa
(50,7) suurempi. Vastaavasti taas 10 prosenttia alempi Jet fuel CIF NWE-hinta olisi pienentänyt rahastoa 6,6
miljoonaa euroa (52,0). Yhdysvaltain dollarin osalta 10 prosenttia heikompi taso olisi heikentänyt käyvän arvon
rahaston saldoa 9,9 miljoonaa euroa (58,4) ja 10 prosenttia vahvempi dollari olisi vaikuttanut positiivisesti 5,2
miljoonaa euroa (61,7). Japanin jenin osalta 10 prosenttia vahvempi taso olisi heikentänyt käyvän arvon rahaston
saldoa 5,1 miljoonaa euroa (20,7) ja 10 prosenttia heikompi JPY olisi vaikuttanut positiivisesti 4,6 miljoonaa euroa
(19,0). Korkojen muutoksella ei ole olennaista vaikutusta oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Oheisissa
herkkyysluvuissa ei ole otettu huomioon laskennallisen verovelan (verosaamisen) muutosta.
3.6 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu
Milj. euroa
Suojaus-
laskennassa
olevat
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
Jaksotettuun
hankinta menoon
arvostettavat Kirjanpito arvo
31.12.2021
Rahoitusvarat
Saamiset , ,
Muut rahoitusvarat , ,
Myyntisaamiset ja muut saamiset , ,
Johdannaiset , , ,
Rahavarat , ,
Kirjanpitoarvo yhteensä , , ,  ,
Käypä arvo yhteensä , , ,  ,
Rahoitusvelat
Korolliset rahoitusvelat  ,  ,
Leasingvelat  ,  ,
Johdannaiset , , ,
Ostovelat ja muut velat , ,
Kirjanpitoarvo yhteensä , ,  ,  ,
Käypä arvo yhteensä , ,  ,  ,
Milj. euroa
Suojaus-
laskennassa
olevat
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
Jaksotettuun
hankinta menoon
arvostettavat Kirjanpito arvo
31.12.2020
Rahoitusvarat
Saamiset , ,
Muut rahoitusvarat , ,
Myyntisaamiset ja muut saamiset , ,
Johdannaiset , , ,
Rahavarat , ,
Kirjanpitoarvo yhteensä , , , ,
Käypä arvo yhteensä , , , ,
Rahoitusvelat
Korolliset rahoitusvelat  ,  ,
Leasingvelat  ,  ,
Johdannaiset , , ,
Ostovelat ja muut velat , ,
Kirjanpitoarvo yhteensä , ,  ,  ,
Käypä arvo yhteensä , ,  ,  ,
Johdannaiset sisältävät valuutta- ja hyödykejohdannaisten lisäksi myös korkojohdannaiset (valuutan-
ja koronvaihtosopimukset). Saamiset-erä sisältää pääasiassa vuokratun lentokaluston USD-määräisiä
takuutalletuksia. Ostovelat ja muut velat sisältää ostovelat ja muut korolliset ja korottomat velat.
Johdannaiset arvostetaan käypään arvoon, josta tarkemmin käyvän arvon hierarkia taulukossa. Käypään
arvoon arvostettavat rahoitusvarat ovat joko rahastoja (käypien arvojen hierarkiataso 1) tai joukkovelkakirjoja-,
tai yritystodistuksia (käypien arvojen hierarkiataso 2). Lainat ja saamiset ovat pääosin lyhytaikaisia ja niiden
kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä. Lyhytaikaisten jaksotettuun
hankintamenoon arvostettavien lainojen osuus ilman joukkovelkakirjalainoja on 187,2 miljoonaa euroa ja niiden
kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä. Merkittävimmän erän
jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien pitkäaikaisten lainojen osalta muodostavat liikkeelle lasketut
joukkovelkakirjalainat. Joukkovelkakirjalaina, joka erääntyy vuonna 2022, noteerattiin arvolla 98,584 prosenttia,
mikä selittää käyvän arvon ja kirjanpitoarvon eron. Rahoitusvarojen ja -velkojen arvostusperiaatteet on kuvattu
tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
74
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista
rahoitusvaroista ja -veloista
Käyvät arvot raportointikauden lopussa
Milj. euroa 31.12.2021 Taso 1 Taso 2
Varat
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat
Kaupankäyntiarvopaperit , , ,
Johdannaiset
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset , ,
Valuuttajohdannaiset , ,
- joista käyvän arvon suojauslaskennassa , ,
- joista rahavirran suojauslaskennassa , ,
Hyödykejohdannaiset , ,
- joista rahavirran suojauslaskennassa , ,
Yhteensä , , ,
Velat
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat
Johdannaiset
Valuuttajohdannaiset , ,
- joista rahavirran suojauslaskennassa , ,
Hyödykejohdannaiset , ,
- joista rahavirran suojauslaskennassa , ,
Yhteensä , ,
Tilikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä.
Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin
(oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.
Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin
noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko
suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).
Tason 3 instrumenttien käyvät arvot puolestaan perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin,
jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot), vaan merkittäviltä
osin vastapuolten toimittamiin vahvistuksiin, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin.
3.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus
Milj. euroa 2021 2020
Johdannaisvarat bruttomäärä , ,
Taseessa esitetty rahoitusvarojen määrä , ,
Toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely -, -,
Johdannaisvarat netto , ,
Milj. euroa 2021 2020
Johdannaisvelat bruttomäärä -, -,
Taseessa esitetetyt rahoitusvelkojen määrä -, -,
Toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely , ,
Johdannaisvelat netto , -,
Yllä oleville rahoitusvaroille ja -veloille, jotka ovat toimeenpantavissa olevan yleisen netotusjärjestelyn tai
vastaavan järjestelyn piirissä, jokainen sopimus konsernin ja vastapuolen välillä sallii rahoitusvarojen ja -velkojen
netotuksen, kun molemmat osapuolet päättävät yhteisesti netotuksesta. Mikäli yhteistä päätöstä ei ole tehty,
rahoitusvarat ja -velat toteutetaan bruttomääräisinä, mutta jokaisella yleisen netotusjärjestelyn tai vastaavan
osapuolella on oikeus toteuttaa suoritukset nettomääräisinä, mikäli vastapuoli on ajautunut maksukyvyttömäksi.
Riippuen jokaisesta sopimuksesta, osapuoli on maksukyvytön, mikäli se ei toteuta maksujaan eräpäivään
mennessä, osapuoli ei kykene suoriutumaan sopimuksen velvoitteista (muista kuin maksuista), jos
sopimusrikkomusta ei ole oikaistu 30 tai 60 päivään mennessä siitä kun huomautus rikkomuksesta on annettu
osapuolelle tai osapuolen konkurssi.
3.8 Johdannaiset
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Finnair-konserni käyttää valuutta-, korko-, osake- ja hyödykejohdannaisia
pienentämään valuuttakurssi-, korko- ja hyödykeriskejä, jotka johtuvat konsernin taseen eristä, valuuttamääräisistä
ostosopimuksista, ennakoiduista valuuttamääräisistä ostoista ja myynneistä sekä tulevista lentopetroliostoista.
Konserni ei tee johdannaissopimuksia keinottelutarkoituksiin.
Johdannaissopimukset kirjataan tekohetkellä taseeseen niiden alkuperäiseen hankintamenoon (käypä arvo),
jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon jokaisessa tilinpäätöksessä ja osavuosikatsauksessa. Johdannaisten
käyvät arvot perustuvat arvoihin, joilla instrumentti voitaisiin asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden ja toisistaan
riippumattomien osapuolten välillä ilman myyntitilanteeseen liittyvää pakkoa joko ostaa tai myydä. Johdannaisten
käyvät arvot määritetään seuraavasti:
Kaikkien johdannaisten käyvät arvot lasketaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja, korkoja, volatiliteetteja
ja hyödykehintanoteerauksia. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona.
Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen Black-Scholes-optiohinnoittelumallia. Koronvaihtosopimusten
käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Koron - ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot
lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Korko-optioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä
optioiden arvonmääritysmalleja. Hyödyketermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona.
Hyödykeoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja.
Valuutan- ja koronvaihtosopimusten osalta yhtiö tekee luottoriskin oikaisun, sillä näiden instrumenttien maturiteetti
on pitkä. Muiden johdannaisten osalta luottoriskin oikaisua ei tehdä, sillä lyhyistä maturiteeteista johtuen oikaisu ei olisi
materiaalinen. Luottoriskien hallinnasta on kerrottu tarkemmin liitteessä 3.5.
Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen
käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan
yhdenmukaisesti suojatun riskin luonteen kanssa. Johdannaissopimukset määritellään syntymishetkellään tulevien
kassavirtojen suojauksiksi, taseeseen merkittyjen varojen ja velkojen suojauksiksi, sitovien ostosopimusten suojauksiksi
= Laadintaperiaatteet
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
75
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
(rahavirtasuojaus tai käyvän arvon suojaus) tai johdannaisiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joihin ei
sovelleta suojauslaskentaa (taloudellinen suojaus). Konsernilla ei ole käytössä ulkomaisen yksikön nettoinvestointien
suojauksia eikä kytkettyjä johdannaisia.
Finnair-konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin
välisen taloudellisen suhteen ja suojausasteen, sekä konsernin riskinhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen
strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä
suojaussuhteiden tehokkuutta tarkastelemalla suojaavan instrumentin historiallista ja tulevaa kykyä kumota
suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojaussuhteessa olevien johdannaisten arvot esitetään
taseen lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa ja -veloissa.
Finnair-konserni soveltaa IFRS-suojauslaskennan periaatteita tulevien kassavirtojen suojauksessa (rahavirtasuojaus).
Näitä periaatteita sovelletaan polttoaineiden hinta- ja valuuttariskin, leasingmaksujen sekä erittäin todennäköisten
valuuttamääräisten myyntien ja ostojen valuuttariskin suojauksessa. IFRS-suojauslaskennan käyvän arvon suojausta
sovelletaan lentokoneostojen valuutta- ja korkosuojauksessa.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien ja suojauksiksi määriteltyjen johdannaisinstrumenttien tehokkaan
osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon niiltä osin kun
suojauslaskennan soveltamisen edellytykset ovat täyttyneet ja suojaus on tehokas. Käyvän arvon rahastoon kirjatut
voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä kaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Kun rahavirran
suojaukseksi hankittu instrumentti erääntyy tai myydään, tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, muuta
suojattu ennakoitu tapahtuma odotetaan toteutuvan, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan
pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta
toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan kuitenkin välittömästi tuloslaskelmaan.
Suojauksen tehokkuutta testataan vuosineljänneksittäin. Suojausten tehokas osa kirjataan muun laajan tuloksen
käyvän arvon rahastoon, josta se puretaan kohde-etuuden realisoituessa tuloslaskelmaan tai investointien osalta
hankintamenoon.
Käyvän arvon suojausta toteutetaan Finnairissa lentokoneiden sitovien ostosopimusten sekä kiinteäkorkoisen
joukkovelkakirjalainan suojaamiseen. Sitovat ostosopimukset käsitellään IFRS:n mukaan kiinteäehtoisena
sitoumuksena, joiden valuuttakurssimuutos suojattavan riskin osalta kirjataan taseeseen omaisuuseräksi ja vastaava
voitto tai tappio tulosvaikutteisesti. Samoin näitä ostoja suojaavien instrumenttien käypä arvo esitetään taseessa
velkana tai saamisena ja käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.
Kiinteäkorkoista lainaa suojaavien koronvaihtosopimusten tehokkaaseen osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan
tuloslaskelmassa rahoituskuluihin. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelman muihin
rahoitustuottoihin tai kuluihin. Suojattujen kiinteäkorkoisten lainojen korkoriskistä johtuvat käyvän arvon muutokset
sisältyvät tuloslaskelmassa rahoituskuluihin.
Jos suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, efektiivisen koron menetelmällä kirjattavan
suojauskohteen kirjanpitoarvoon tehtävä oikaisu jaksotetaan tulosvaikutteisesti jäljellä olevalle juoksuajalle.
Valuuttamääräisten lainojen korko- ja valuuttariskin suojaamisessa Finnair-konserni käyttää valuutan- ja
koronvaihtosopimuksia. Valuutan- ja koronvaihtosopimukset ovat suojauslaskennan ulkopuolella ja näin ollen käyvän
arvon muutokset kirjataan taseen johdannaissaamisiin ja –velkoihin, sekä rahoitustuottoihin ja –kuluihin. Lainan
käyvän arvon muutokset kirjautuvat yhtäaikaisesti rahoitustuottoihin ja –kuluihin. Valuutan- ja koronvaihtosopimusten
realisoituneet valuuttakurssierot, sekä korkotuotot ja -kulut kirjataan yhtäaikaisesti lainasta syntyvää kurssieroa,
korkotuottoja ja -kuluja vastaan rahoitustuottoihin ja –kuluihin.
Finnair-konserni käyttää lentopetroliswappeja (termiinejä) ja –optioita lentopetrolin hintariskin suojaamisessa.
Lentopetrolin suojausinstrumenttien realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan muun laajan tuloksen
käyvän arvon rahastoon rahavirran suojauksiksi määriteltyjen johdannaisten osalta, jotka täyttävät IFRS-
suojauslaskennan soveltamisedellytykset. Omaan pääomaan kirjattujen johdannaisten kertyneet voitot ja tappiot
kirjataan tuloslaskelmaan sen tilikauden tuotoksi tai kuluksi, jolla suojauksen kohde kirjataan tuloslaskelmaan. Jos
ennakoidun kassavirran ei enää odoteta toteutuvan ja IFRS-suojauslaskennan kriteerit eivät täyty, esitetään omassa
pääomassa raportoidut kertyneet voitot ja tappiot ja käyvän arvon muutokset vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erissä.
Suojauslaskennan ulkopuolisten lentopetroliswappien (termiinien) ja optioiden käyvän arvon muutokset kirjataan
tuloslaskelman johdannaisten käyvän arvon muutokset - erään; realisoitu tulos esitetään polttoainekulut - erässä.
Termiinien ja optioiden puolelta, suojauskohteen ja suojausinstrumentin välillä on taloudellinen suhde, koska
odotetaan, että suojausinstrumentin ja suojauskohteen arvon muutokset ovat vastakkaisia yhteisen allaolevan tai
suojatun riskin vuoksi. Tämä koskee kaikkia suojaussuhteita paitsi Cargoes FOB Singapore-kulusta, joka suojataan Jet
Fuel CIF Cargoes NWE-perustuvien instrumenttien avulla (kuten esitetään liitetiedossa 3.5). Tässä tilanteessa kohde-
etuutena oleva indeksi on erilainen, mutta suojauskohteen (SING) ja suojausinstrumentin (NWE) välinen historiallinen
korrelaatio on 0.99. Näin ollen, tämä suojaussuhde määritellään suojausuhteeksi, jossa suojausinstrumentti
taloudellisesti liittyy läheisesti kohde-etuutena olevaan instrumenttiin. Myös seuraavat tekijät voivat aiheuttaa
polttoainejohdannaisten tehottomuutta: erot suojausinstrumentin ja suojauskohteen nimellismäärän ajoituksessa,
merkittävät muutokset suojaussuhteen liittyvien sopimuspuolten luottoriskissä sekä muutokset suojauskohteen
kokonaismäärässä, jotka voivat aiheuttaa ylisuojausta, esimerkiksi jos perusteena oleva polttoainekulutuksen ennuste
ei ole riittävästi tarkka. Koska konsernissa ei suojata 100% polttoainekulutusta, ylisuojauksen riski on vähäinen. Finnair
on soveltanut 1:1 suojausaste suojauskohteille.
Finnair käyttää termiinejä ja optioita suojautuessaan valuuttamääräisten kassavirtojen aiheuttamat riskit.
Valuuttamääräisten kassavirtojen suojat käsitellään kirjanpidossa IFRS 9-standardin mukaisesti rahavirtasuojauksina.
Ennakoitujen rahavirtojen suojaamiseksi tehtyjen johdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan muun laajan
tuloksen käyvän arvon rahastoon rahavirran suojauksiksi määriteltyjen johdannaisten osalta, jotka täyttävät IFRS-
suojauslaskennan soveltamisedellytykset. Suojauslaskennan ulkopuolisten termiinien ja optioiden käyvän arvon
muutokset kirjataan tuloslaskelman johdannaisten käyvän arvon muutokset – erään. Suojausrahastoon kirjattu käyvän
arvon muutos siirretään tulosvaikutteisiksi sillä kaudella, kun suojattu tapahtuma vaikuttaa voittoon tai tappioon.
Korkopisteet otetaan mukaan suojausinstrumentissa sekä suojaussuhteessa. Seuraavat tekijät voivat aiheuttaa
tehottomuutta: erot suojausinstrumentin ja suojauskohteen nimellismäärän ajoituksessa, merkittävät muutokset
suojaussuhteen liittyvien sopimuspuolten luottoriskissä sekä muutokset suojauskohteen kokonaismäärässä, jotka voivat
aiheuttaa ylisuojausta, esimerkiksi jos perusteena oleva kassavirtaennuste ei ole riittävästi tarkka. Koska konsernissa ei
suojata 100% kassavirtoja, ylisuojauksen riski on vähäinen. Realisoituneiden JPY-määräisten myyntien suojien voitto tai
tappio kirjataan liikevaihtoon, ja realisoituneiden USD-määräisten kulujen suojien voitto tai tappio kohdistetaan kuluihin
suhteessa realisoituneisiin kuluihin. Muiden valuuttamääräisten rahavirtojen voitto tai tappio kirjataan muihin kuluihin.
Suojaussuhteen suojausaste määritellään sekä suojausinstrumentin että suojattavan kohteen suhteellisen määrän
mukaan. Suojautuessaan valuuttariskiltä Finnair yleensä soveltaa 1:1 suojausastetta suojauskohteille. Termiinien
ja optioiden puolelta, suojauskohteen ja suojausinstrumentin välillä on taloudellinen suhde, koska odotetaan, että
suojausinstrumentin ja suojauskohteen arvon muutokset ovat vastakkaisia yhteisen alla olevan tai suojatun riskin
vuoksi.
Suojauslaskennan piiriin kuulumattomien korkojohdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelman
rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Finnair-konsernin valuuttamääräisiä tase-eriä suojaavien termiinien käyvän arvon
muutokset sekä realisoidut voitot ja tappiot kirjataan rahoituskuluihin. Myytävänä olevien omaisuuserien suojien
käyvän arvon muutokset kirjataan Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eriin.
Suojauksen kustannus
Konsernissa optiosopimuksen perusarvo ja aika-arvo erotetaan, ja vain option perusarvo määritetään
suojausinstrumentiksi. Aika-arvo käsitellään suojauksen kustannuksena. Alkuperäisenä kirjaamisajankohtana
optioiden preemiot kirjataan omaan pääomaan sisältyvään suojauskustannuksen rahastoon. Aika-arvon käyvän
arvon muutokset kirjataan muun laajan tuloksen suojauskustannuksen rahastoon. Preemiot siirretään tuloslaskelmaan
samanaikaisesti suojattavan kohteen realisoitumisen kanssa. Tilinpäätöshetkellä Finnairilla oli vain suojattuihin
transaktioihin liittyviä preemioita suojauskustannusrahastossa.
COVID-19-pandemian vaikutukset suojauslaskentaan ja johdannaisiin
COVID-19-pandemia on vaikuttanut voimakkaasti vuosien 2020 ja 2021 lentomatkustamiseen ja sen kysyntään.
Kysynnän lasku erityisesti vuonna 2020 puolestaan vaikutti myös Finnairin suojausoperaatioihin valuutta-, ja
lentopetroliriskin osalta. Kysynnän katoaminen tarkoitti suojauksien osalta merkittävää muutosta ennustettuihin
myynteihin ja kuluihin eri valuutoissa ja lentopetrolin kulutukseen, joka puolestaan johti suojaussuhteiden lopettamiseen
suuressa osassa valuutta- ja lentopetrolinsuojauksia vuoden 2020 aikana. Viimeiset lopetut suojaussuhteen
erääntyivät vuoden 2021 viimeisen neljänneksen aikana ja niiden realisoitu kulu tai tuotto näytetään tuloslaskelmalla
rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Epävarmuudesta johtuen Finnair on aloittanut uusien suojien teon niin valuutan kuin
lentopetroolin osalta vuoden 2021 viimeisen neljänneksen aikana uudistetun riskienhallintapolitiikan mukaisesti, josta
löytyy lisätietoa liitetiedosta 3.5 rahoitusriskien hallinta.
Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät
Finnair soveltaa IFRS 9-suojauslaskennan periaatteita tulevien kassavirtojen suojauksessa. Näitä periaatteita
sovelletaan esimerkiksi polttoaineiden hinta- ja valuuttariskin sekä erittäin todennäköisten valuuttamääräisten
myyntien ja ostojen valuuttariskin suojauksessa. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa vain, jos ennustetut kassavirrat
voidaan määritellä erittäin todennäköisesti toteutuviksi. Ennustettujen kassavirtojen toteutuminen perustuu suurelta
osin tehtyihin ennusteisiin ja johdon parhaaseen arvioihin ja olettamiin tilinpäätöshetkellä. Arviot ja olettamat
pohjautuvat aikaisempaan kokemukseen ja johdon parhaaseen näkemykseen tulevaisuuden tapahtumista ja muista
olettamuksista, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen perusteltuja. Arvioita ja olettamia arvioidaan
jatkuvasti ja jos niissä tapahtuu muutoksia, johdon täytyy myös arvioida ovatko ennustetut kassavirrat enää
todennäköisesti toteutuvia. Esimerkiksi jos ennustettu palautuminen ei toteudu tämänhetkisten ennusteiden mukaisesti,
riskinä on että Finnair joutuu lopettamaan suojaussuhteita, koska suojauslaskennan ehdot eivät täyty IFRS-9 standardin
mukaisesti. Tällöin suojaustulos kirjattaisiin tuloslaskelmalle käyvän arvon rahaston sijaan.
= Laadintaperiaatteet
= Kriittiset tilinpäätösarviot
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
76
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
2021 2020
Milj. euroa
Nimellis-
arvo
Positiiviset
käyvät
arvot
Negatiiviset
käyvät
arvot
Käypä
netto-
arvo
Nimellis-
arvo
Positiiviset
käyvät
arvot
Negatiiviset
käyvät
arvot
Käypä
netto-
arvo
Valuuttajohdannaiset
Polttoaineen valuuttasuojaus
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, termiinit , , -, , , , -, -,
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, ostetut optiot , , , , , ,
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, myydyt optiot , , , , -, -,
Lentokonehankintojen käyvän
arvon suojaus , , , , -, -,
Suojauslaskennassa olevat erät
yhteensä , , -, , , , -, -,
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, termiinit , , -, ,
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, ostetut optiot , , ,
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, myydyt optiot , , -, -,
Taseen suojaus, termiinit , , -, , , , -, -,
Suojauslaskennan ulkopuoliset
erät yhteensä , , -, , , , -, ,
Valuuttajohdannaiset yhteensä , , -, ,  , , -, -,
Hyödykejohdannaiset
Lentopetrolitermiinit, tonnia   , -, ,   , -, -,
Suojauslaskennassa olevat erät
yhteensä , -, , , -, -,
Lentopetrolitermiinit, tonnia   , -, -,
Suojauslaskennan ulkopuoliset
erät yhteensä , -, -,
Hyödykejohdannaiset yhteensä
, -, , , -, -,
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset
, , , , -, -,
Suojauslaskennan ulkopuoliset
erät yhteensä , , , , , -, -,
Korkojohdannaiset yhteensä , , , , , -, -,
Johdannaiset yhteensä , -, , , -, -,
* Suojausinstrumenttien positiivinen (negatiivinen) käypä arvo 31.12.2021 esitetään taseessa lyhytaikaisissa varoissa
johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset - erässä (lyhytaikaisissa veloissa Johdannaissopimuksiin perustuvat velat - erässä).
COVID-19-pandemiasta johtuvan epävarmuuden ja lopetettujen suojaussuhteiden takia vuosien 2020 ja 2021 johdannaisten
määrä on laskenut merkittävästi näiden vuosien aikana. Vuoden 2021 viimeisen neljänneksen aikana Finnair kuitenkin aloitti
suojaustoiminnan uudelleen uudistetun rahoitusriskien hallinnan politiikan mukaisesti.
Suojauskohteet suojaussuhteissa
Suojaus kohteiden
kirjanpitoarvo
Suojauskohteiden
kirjanpitoarvoon
sisältyvät kertyneet
käyvän arvon
oikaisut
Suojaus-
kohde
sisältävä
taseen erä
Tehottomuuden
testauksessa
käytetty
suojauskohteen
käyvän arvon
muutos, edelliset
12 kuukautta
Tehottomuuden
testauksessa
käytetty suojaus-
instrumentin
käyvän arvon
muutos, edelliset
12 kuukautta31.12.2021 Varat Velat Varat Velat
Rahavirtasuojaukset
Polttoaineen hintariski
- Ennustetut
polttoaineostot -, ,
Valuuttariski
- Ennustetut
myynnit ja ostot -, ,
Käyvän arvon
suojaukset
Valuuttariski
- Lentokoneiden
hankinnat -, -,
Pitkäaikaiset
varat
-, ,
Johdannaisvastapuolien luottoluokittelu
Milj. euroa 2021 2020
Parempi kuin A , -,
A , -,
BBB -,
Yhteensä , -,
Tulosvaikutteisesti realisoituneet johdannaiset
Milj. euroa 2021 2020
Polttoaineen suojaus Polttoainekulut , -,
Leasemaksujen suojaus Rahoituskulut ,
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus Polttoainekulut -, ,
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus
Lentokaluston huoltokulut
-, ,
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus Liikennöimismaksut -, ,
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus Liikevaihto , -,
Kulut suojauslaskennassa olevista eristä yhteensä , -,
Polttoaineen suojaus, lopetetut suojaussuhteet Rahoituskulut -, -,
Taseen suojaus Rahoituskulut , -,
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus, lopetetut
suojaussuhteet Rahoituskulut , -,
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset Rahoituskulut , ,
Kulut suojauslaskennan ulkopuolisista eristä yhteensä
-, -,
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
77
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
3.9 Omaa pääomaa koskevat tiedot
Oma pääoma
Osakepääomaan on kirjattu osakkeiden nimellisarvo ennen 22.3.2007 rekisteröityä yhtiöjärjestyksen muutosta. Muihin
sidotun oman pääoman rahastoihin on kirjattu emissiovoitot ja omien osakkeiden myyntivoitot ennen osakeyhtiölain
muutosta vuonna 2006.
Sijoitetut vapaan pääoman rahastoon on kirjattu osakeannista 2007 saadut varat transaktiokuluilla ja veroilla
vähennettynä, sekä osakeperusteiset maksut IFRS 2:n mukaisesti.
Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon on kirjattu merkintäoikeusannista 2020 saadut varat transaktiokuluilla ja
veroilla vähenettynä.
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät sisältävät rahavirran suojauksena käytettävien
johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset, sekä etuuspohjaisen eläkejärjestelyiden vakuutusmatemaattiset
voitot ja tappiot, suojauksen kustannukset ja muuntoerot.
Lunastettujen omien osakkeiden hankintameno ja transaktiomenot verojen jälkeen on vähennetty omasta
pääomasta, kunnes ne mitätöidään ja lasketaan uudelleen liikkeelle. Omien osakkeiden myynnistä tai
liikkeeseenlaskusta saatu vastike sisällytetään omaan pääomaan.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei vähennetä jakokelpoisista veroista ennen yhtiökokouksen
päätöstä.
Omaan pääomaan kirjataan oman pääoman ehtoinen laina, joka on vakuudeton ja muita velkasitoumuksia
heikommassa etuoikeusasemassa. Lainan velkakirjan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se
laimenna yhtiön osakkeenomistajien omistusta. Finnair ei ole velvollinen lunastamaan uutta hybridilainaa tiettynä
ajankohtana eivätkä hybridilainan haltijat voi vaatia Finnairia lunastamaan uutta hybridilainaa. Korkokulut kirjataan
maksuperusteisesti edellisten tilikausien tulokseen verovaikutuksella oikaistuna. Osakekohtaisen tuloksen laskennassa
oman pääoman ehtoisen lainan korkokulut sisällytetään tilikauden tulokseen.
Vuosi 2021 jatkui erittäin haastavana koko maailmanlaajuiselle lentoliikennetoimialalle ja oli toinen vuotuinen
raportointikausi, johon Covid-19-pandemia on vaikuttanut voimakkaasti. COVID-19-pandemiasta johtuneet
tappiot vaikuttivat myös konsernitaseeseen, mistä syystä konsernin oma pääoma laski 475,5 miljoonaan euroon
(896,6). COVID-19-pandemian aiheuttamista haasteista huolimatta Finnair on yhä sitoutunut pitkän aikavälin
strategiaansa COVID-19-pandemiaan liittyvistä sopeutustoimista huolimatta ja pyrkii varmistamaan, että Yhtiö
pysyy kilpailukykyisenä lentoyhtiönä myös tulevaisuudessa. Yhtiön johto uskoo, että COVID-19-pandemiaan
liittyvien matkustusrajoitusten poistuttua lentoliikenne on edelleen kasvuala, jossa Finnair tavoittelee kestävää
ja kannattavaa kasvua maantieteelliseen kilpailuetuun perustuvan strategian ja vahvan omistusrakenteen
tukemana.
Osakkeiden lukumäärä 2021 2020
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden alussa       
Merkintäoikeusanti    
Omien osakkeiden osto -  
Osakepalkkiojärjestelmästä 2018–2020 myönnetyt osakkeet  
Osakepalkkiojärjestelmästä 2017–2019 myönnetyt osakkeet  
FlyShare henkilöstön osakesäästöohjelmasta myönnetyt osakkeet    
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa        
Emoyhtiön hallussa olevat osakkeet     
Osakkeiden lukumäärä yhteensä tilikauden lopussa        
Finnair Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli vuosien 2020 ja 2021 lopussa
75 442 904,30 euroa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Vuoden 2021 aikana yhtiö myönsi 512,624 osaketta FlyShare-
osakesäästöohjelman osallistujille, sekä 36,903 osaketta yhtiön 2018-2020 osakepalkkiojärjestelmän osallistujille.
Konsernin käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät
Milj. euroa 2021
Siirretty
tulos-
vaikut-
teisiksi
Realisoitu-
mattomat
voitot ja
tappiot
muun laajan
tuloksen
kautta
Rahoitus-
kuluihin
siirretyt
puretut
suojat
Lasken-
taperi-
aatteen
muutokset 2020
Laajan tulos-
laskelman erä,
johon luokit
-
telun muutok-
sesta johtuva
oikaisu
sisältyy
Polttoaineen
hintasuojaus , -, , -, -,
Polttoainekulut
Liiketoiminnan
kassavirtojen
suojaus , , , -, -,
Liikevaihto ja
kulu-erät*
Tulevien
leasemaksujen
korkosuojaus -, , -,
Lentokaluston
leasemaksut
Etuuspohjaisten
eläkejärjestelyjen
vakuutus-
matemaattiset voitot
ja tappiot , , -,
Suojauskustannusten
rahasto , , -,
Verovaikutus -, -, ,
Yhteensä , -, , -, , -,
*Ennustettujen valuutamääräisten myyntien ja kulujen suojaukset (termiinit ja optiot) määritellään samankaltaisten
suojauskohteiden ryhmän suojaksisi. Realisoituneet voitot tai tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi liikevaihtoon ja kulu-eriin
suhteessa realisoituneisiin kuluihin. Tulosvaikutteisiksi liikevaihtoon ja kulu-eriin siirretyt määrät esitellään ”Tulosvaikutteisesti
realisoituneet johdannaiset”- taulukossa liitetiedossa 3.8.
Käyvän arvon rahastoon kirjattujen arvostusten erääntymisajat
Milj. euroa 2022 2023 2024 2025 2026
Myöhemmin
Yhteensä
Polttoaineen hintasuojaus , , ,
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus , ,
Tulevien leasemaksujen korkosuojaus
-, -, -, -, -, -, -,
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen
vakuutusmatemaattiset voitot ja
tappiot , ,
Suojauskustannusten rahasto , ,
Verovaikutus -, , , , , , -,
Yhteensä , -, -, -, -, -, ,
= Laadintaperiaatteet
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
78
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Oman pääoman ehtoinen hybridilaina
Omaan pääomaan (omistajille kuuluvan pääoman jälkeen) sisältyy vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä
nostettua hybridilainaa 200 miljoonaa euroa. Lainan korko on kiinteä 10,25 prosenttia vuodessa ensimmäiset
kolme vuotta ja sen jälkeen kiinteä 15,25 prosenttia vuodessa. Finnairilla on oikeus viivästyttää hybridilainan
koronmaksu, mikäli se ei maksa osinkoa tai muuta hyvitystä osakepääomalle. Lainalla ei ole eräpäivää,
mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se kolmen vuoden kuluttua liikkeelle laskusta, ja sen jälkeen jokaisena
koronmaksupäivänä. Omaan pääomaan kirjattu hybridilainojen pääoma on 198 miljoonaa euroa kulujen
jälkeen. Hybridilainat ovat vakuudettomia ja muita velkasitoumuksia heikommassa etuoikeusasemassa.
Hybridilainan velkakirjan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia.
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden
tulos kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Tilikauden tuloksesta
oikaistaan tilikaudelle kohdistuvat oman pääoman ehtoisen lainan korot maksuhetkestä riippumatta, uuden
lainan liikkeeseenlaskuun liittyvät transaktiokulut ja lainan takaisinmaksun yhteydessä maksettava preemio
verovaikutukset huomioon otettuna. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa
osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten
osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Finnair ei ole myöntanyt optio-oikeuksia.
Milj. euroa 2021 2020
Tilikauden tulos, milj. euroa -, -,
Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot, milj. euroa -, -,
Maksettu preemio liittyen vuoden 2020 hybridilainen takaisinmaksuun , -,
Vuonna 2020 liikkeeseenlasketun hybridilainan transaktiokulut , -,
Verovaikutus , ,
Oikaistu tilikauden tulos -, -,
Keskimääräinen painotettu ulkona olevien osakkeiden määrä, milj. kpl
osakemäärä, milj. kpl  ,  ,
Laimentaton osakekohtainen tulos, euroa -, -,
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa -, -,
Omien osakkeiden vaikutus, euroa , ,
Osinko
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei makseta vuodelta 2021. Yhtiökokous päätti 17.3.2021 hallituksen
esityksen mukaisesti, että vuodelta 2020 vahvistetun taseen perusteella ei jaeta osinkoa.
Finnair Oyj:n jakokelpoiset varat
Milj. euroa 2021
Voitto edellisiltä tilikausilta tilikauden lopussa -,
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto ,
Tilikauden tulos -,
Jakokelpoiset varat yhteensä ,
4 Konsolidointi
Konsolidointi-otsikon alle on koottu yleinen laadintaperusta sekä konsernin yhdistelyyn liittyvät periaatteet
ja niihin liittyvät liitetiedot. Konsolidointikokonaisuuteen sisältyy konsernirakenteen ja siihen liittyvän
laskentaympäristön kokonaiskuvan hahmottamista helpottavat liitetiedot. Liitteissä annetaan tietoa omistusten
luokittelusta ja yhdistelyperiaatteista samoin kuin olemassa olevista, hankituista ja myydyistä tytäryhtiöistä,
osakkuusyhtiöistä ja yhteisyrityksistä.
4.1 Yleiset konsolidointiperiaatteet
Yhdistely konsernitilinpäätökseen
Konsernitilinpäätökseen yhdistely ja yhdistelyssä käytetty menetelmä sekä omistuksen luokittelu taseessa
riippuvat siitä, onko konsernilla yhtiössä määräysvalta, yhteinen määräysvalta, huomattava vaikutusvalta
vai muu omistussuhde. Kun konsernilla on yhtiössä määräysvalta, yhdistellään tämä tytäryrityksenä
konsernitilinpäätökseen liitetiedossa 4.2 Tytäryhtiöt kerrottujen periaatteiden mukaisesti. Kun konsernilla on
yhtiössä yhteinen määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään yhtiö
pääomaosuusmenetelmää käyttäen konsernitilinpäätökseen. Tähän liittyvästä laadintaperiaatteesta
on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 4.4 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Mikäli konsernilla ei ole
omistamassaan yhtiössä määräys- tai huomattavaa vaikutusvaltaa, käsitellään omistusta myytävissä olevana
rahoitusvarana liitetiedossa 3.2 Rahoitusvarat kerrottujen periaatteiden mukaisesti.
4.2 Tytäryhtiöt
Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet
Finnair Oyj:n konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Finnair Oyj ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöitä ovat ne
yhtiöt, joissa Finnairilla on määräysvalta. Finnair katsoo sillä olevan määräysvalta, kun se on oikeutettu sijoituskohteen
muuttuvaan tuottoon ja pystyy määräysvallallaan vaikuttamaan sen määrään. Pääsääntöisesti määräysvaltasuhde
syntyy, kun Finnairilla on yli puolet yhtiön äänivallasta tai kun sillä muutoin on valta määrätä yhtiön liiketoiminnasta ja
talouden periaatteista. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lukien, jona konserni on
saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä, jonka mukaisesti hankitun yhtiön varat
ja velat arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Se määrä, jolla hankintahinta ylittää hankitun, käypään arvoon
arvostetun nettovarallisuuden, kirjataan liikearvoksi.
Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot eliminoidaan
konsernitilinpäätöksessä. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu
arvonalentumisesta. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernissa käytössä olevia
laskentaperiaatteita.
Määräysvallattomien omistajien osuus ja liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa
Määräysvallattomien omistajien osuus on esitetty taseessa osana omaa pääomaa erillään emoyhtiön omistajille
kuuluvasta osuudesta. Jokaisen hankinnan määräysvallattomien omistajien osuus voidaan kirjata joko käypään
arvoon tai suhteellisena osuutena hankitun kohteen nettovarallisuudesta. Hankinnan jälkeen määräysvallattomien
omistajien osuus on hankinnassa määritetty osuus lisättynä kyseisille omistajille kuuluvalla osuudella oman pääoman
muutoksista.
= Osion sisältö
= Laadintaperiaatteet
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
79
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
= Laadintaperiaatteet
Tytäryritykset
Yrityksen nimi
Konsernin
omistus % Yrityksen nimi
Konsernin
omistus %
Finnair Cargo Oy, Suomi , Balticport Oü, Viro ,
Finnair Aircraft Finance Oy, Suomi , Amadeus Finland Oy, Suomi ,
Finnair Technical Services Oy, Suomi ,
Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab,
Suomi ,
Finnair Engine Services Oy, Suomi , Aurinko Oü, Viro ,
Finnair Kitchen Oy, Suomi , Matkayhtymä Oy, Suomi ,
Kiinteistö Oy Lentokonehuolto, Suomi , FTS Financial Services Oy, Suomi ,
Northport Oy, Suomi , Finnair Business Services Oü, Viro ,
4.3 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot
Finnair myi tilikaudella 2021 omistamansa 49,5 %:n osuuden Suomen Ilmailuopisto Oy:stä. Ostajina toimivat
Porin kaupunki ja Suomen Valtio. Kaupalla ei ollut olennaista vaikutusta Finnairin tulokseen. Yrityshankintoja tai
-myyntejä ei ollut tilikauden 2020 aikana.
4.4 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
Osakkuusyhtiöt ovat yrityksiä, joissa konsernilla on yleensä 20–50 prosenttia äänimäärästä tai joissa konsernilla
on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa. Yritykset, joissa konsernilla on
yhteinen määräysvalta toisen osapuolen kanssa ja merkittävät päätökset vaativat molempien osapuolien
hyväksynnän, käsitellään luonteensa mukaisesti yhteisyrityksinä. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä on
yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernilla ei ole yhteisiksi toiminnoiksi luokiteltuja
yhteisjärjestelyjä, joissa konsernilla olisi oikeuksia osuuksiin yhteisyritysten omaisuudesta tai veloista ja jotka sen tulisi
yhdistellä taseeseensa.
Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksestä sisältää sen hankinnassa syntyneen liikearvon. Konsernin osuus
hankintahetken jälkeisistä tuloksista on kirjattu tuloslaskelmaan. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää
sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyrityksen
velvoitteiden täyttämiseen.
Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyritysten välisistä liiketoimista merkitään konsernitilinpäätökseen vain konsernin
ulkopuolisille omistajille kuuluva osuus. Jokaisen raportointikauden lopussa tarkistetaan, onko objektiivista näyttöä
siitä, että osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvonalentumistappio
määritetään osakkuusyrityksestä kerrytettävissä olevan rahamäärän ja sen kirjanpitoarvon välisenä erotuksena ja
se merkitään tuloslaskelman erään osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista. Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten
tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernissa käytössä olevia laskentaperiaatteita. Jos osakkuus- tai
yhteisyrityksestä ei ole ollut käytössä vahvistettua tilinpäätöstä, on yhdistelyssä käytetty alustavia tilinpäätöslukuja tai
viimeisintä saatua tietoa.
Konsernin osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tuloksesta, omaisuuseristä ja veloista on esitetty
seuraavassa taulukossa.
Milj. euroa 2021 2020
Tilikauden alussa , ,
Vähennykset -,
Tilikauden lopussa , ,
Finnair myi tilikaudella 2021 omistamansa 49,5 %:n osuuden Suomen Ilmailuopisto Oy:stä. Tilikaudella 2020 ei
ollut muutoksia. Osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa tehdyistä liiketoimista on kerrottu lisäksi liitetiedossa 4.5
Lähipiiritapahtumat.
Tiedot konsernin osakkuus- ja yhteisyrityksistä 31.12.2021
Milj. euroa Kotipaikka Varat Velat Liikevaihto
Voitto/
tappio
Omistus-
osuus %
Nordic Regional Airlines AB Ruotsi , , , , ,
Tiedot konsernin osakkuus- ja yhteisyrityksistä 31.12.2020
Milj. euroa Kotipaikka Varat Velat Liikevaihto
Voitto/
tappio
Omistus-
osuus %
Nordic Regional Airlines AB Ruotsi , , , -, ,
Suomen Ilmailuopisto Oy* Suomi , , , , ,
* Esitetyt tiedot on oikaistu lopullisen, tilintarkastetun tilinpäätöksen 31.12.2020 mukaiseksi.
Konsernin osakkuus- ja yhteisyritysten tulos tilikaudelta 2021 oli 2,1 (-1,6) miljoonaa euroa, josta Finnairin osuus on
0,0 (0,0) miljoonaa euroa.
Nordic Regional Airlines AB
Nordic Regional Airlines AB (Norra) operoi pääsääntöisesti Finnairin ostoliikennettä. Omistajilla (Finnair 40
% ja Danish Air Transport 60 %) on yhteinen määräysvalta Norraan. Finnairin taseessa Norra on luokiteltu
yhteisyritykseksi.
.
4.5 Lähipiiritapahtumat
Finnair-konsernin lähipiiriin kuuluvat sen tytäryhtiöt, johto, osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset sekä Finnairin
eläkesäätiö. Tytäryhtiöt on esitelty liitteessä 4.2 ja osakkuus- ja yhteisyritykset liitteessä 4.4. Lähipiiritapahtumina
on esitetty sellaiset liiketoimet lähipiirin kanssa, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.
Finnairissa määräysvaltaa käyttävä Suomen valtio omistaa 55,9 % (55,9 %) Finnairin osakkeista. Suomen
valtio osallistui tilikaudella 2020 toteutettuun merkintäoikeusantiin omistusosuutensa suhteessa 286,1 miljoonalla
eurolla ja antoi 540 miljoonan euron takauksen Finnairin TyEL-takaisinlainassa. Euroopan komissio tulkitsi
näiden liiketoimien yhdessä muodostavan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107(1) artiklan
mukaisen valtiontuen, johon liittyvistä ehdoista kerrotaan liitetiedossa 3.3. Kaikki liiketoimet Finnairin sekä muiden
suomalaisten valtionyhtiöiden ja muun lähipiirin välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti ja ne vastaavat ehdoiltaan
riippumattomien osapuolien kanssa tehtäviä liiketoimia.
= Laadintaperiaatteet
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
80
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
5 Muut liitetiedot
Muihin liitetietoihin on koottu kaikki liitetiedot, jotka eivät liity erityisesti mihinkään aikaisemmissa liitteissä
käsiteltyihin asiakokonaisuuksiin.
5.1 Tuloverot
Tilikauden tulokseen sisältyvä tulovero koostuu konsernin kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta,
aikaisempien tilikausien tuloverosta ja laskennallisesta verosta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi milloin ne
liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin.
Laskennalliset verot kirjataan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä vahvistettua
tulevien vuosien verokantaa käyttäen. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on
todennäköistä, että niitä voidaan käyttää tulevia verotettavia tuloja vastaan. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät
aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä ja poistoista, käyttöoikeusomaisuudesta, vuokrasopimusveloista
sekä verotappioista. Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan veroa vain, mikäli niistä
tiedetään aiheutuvan veroseuraamuksia.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan (netotetaan), kun ne liittyvät saman veronsaajan
perimiin veroihin ja ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla kuitata keskenään.
Laskennalliset verot
Laskennallisen verosaamisen kirjaaminen perustuu johdon ennusteisiin ja arvioihin siitä, tuleeko yhtiölle
tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa. Laskennassa käytetyt arviot perustuvat viimeisimpiin johdon ennusteisiin
raportointipäivänä ja oletuksiin, jotka ovat yhdenmukaisia muualla tilinpäätöksessä käytettyjen oletusten kanssa.
Johtuen taloudellisessa toimintaympäristössä vallitsevasta epävarmasta tilanteesta ja COVID-19-pandemian
lopullisen keston ja vaikutusten ennustamisen vaikeudesta, johto on tarkastellut vaihtoehtoisia ennusteskenaarioita,
jotka heijastelevat mahdollisia eri arvioita Finnairin liiketoiminnan elpymistahdista. Skenaariot esitellään tarkemmin
liitetietojen alussa kohdassa Finnairin hallituksen arvio toiminnan jatkuvuudesta. Finnair olettaa pystyvänsä
käyttämään verotappiot ennen 10 vuoden vanhentumisaikaa kaikissa eri skenaarioissa.
Tuloverot
Milj. euroa 2021 2020
Tilikauden verot
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut -,
Laskennalliset verot , ,
Yhteensä , ,
Tilikaudella 2020 Finnair Aircraft Finance Oy on kirjannut oikaisun aiemman tilikauden laskennallisiin veroihin,
joka aiheutti lisää maksettavia veroja 3,4 miljoonaa euroa koskien tilikautta 2019.
= Osion sisältö
= Laadintaperiaatteet
= Kriittiset tilinpäätösarviot
Osakkuusyhtiöiden, yhteisyritysten ja Finnairin eläkesäätiön kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:
Milj. euroa 2021 2020
Tavaroiden ja palvelujen myynnit
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset , ,
Eläkesäätiö , ,
Työsuhde-etuudet
Eläkesäätiö -, -,
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä , ,
Hallitus , ,
Tavaroiden ja palvelujen ostot
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset , ,
Eläkesäätiö , ,
Rahoitustuotot ja -kulut
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset , ,
Eläkesäätiö , -,
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset osakkuusyhtiöiltä ja yhteisyrityksiltä , ,
Pitkäaikaiset saamiset eläkesäätiöltä , ,
Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyhtiöiltä ja yhteisyrityksiltä , ,
Velat
Pitkäaikaiset velat osakkuusyhtiöille ja yhteisyrityksille , ,
Lyhytaikaiset velat osakkuusyhtiöille ja yhteisyrityksille , ,
Työsuhde-etuudet ja pitkäaikaiset saamiset eläkesäätiöltä liittyvät etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin Finnairin
eläkesäätiössä. Näitä kuvataan tarkemmin liitetiedossa 1.3.8.2. Johdon palkkiot on esitetty liitetiedossa 1.3.8.
Johdolle ei ole myönnetty lainoja eikä johdon kanssa ole tehty muita liiketoimia.
Lisätietoa osakkuus- ja yhteisyriyrityksistä löytyy liitetiedosta 4.4.
Finnairin eläkesäätiö
Finnairin eläkesäätiö on erillinen juridinen yksikkönsä, joka tarjoaa lähinnä etuuspohjaista lisäeläketurvaa
Finnairin henkilöstölle ja hallinnoi säätiön varallisuutta. Säätiö omistaa Finnairin ulkona olevista osakkeista 0,1 %
(0,1 %). Säätiön omistamat kiinteistöt on pääosin vuokrattu Finnairille. Vuonna 2021 ja 2020 Finnair ei maksanut
eläkesäätiölle kannatusmaksuja. Eläkesaaminen tilikauden lopussa oli 78,9 miljoonaa euroa (31,0).
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
81
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tuloverojen täsmäytys Suomen yhteisöverokannan mukaiseen tuloveroon
Milj. euroa 2021 2020
Tulos ennen veroja -, -,
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20 % , ,
Ulkomaisten tytäryritysten erilaiset verokannat , ,
Verovapaat tulot , ,
Vähennyskelvottomat kulut -, -,
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut , ,
Tuloverot yhteensä , ,
Efektiivinen verokanta -, % -,%
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Konserni on arvioinut laskennallisten verosaamisten luonnetta ja luokittelua ja todennut niiden täyttävän
IAS 12 -standardin mukaiset netottamisen kriteerit niiltä osin, kuin on kyse verosaamisista ja -veloista samalle
veronsaajalle. Näiden osalta taseen laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu.
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2021 aikana:
Milj. euroa 2020
Kirjattu tulos-
laskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan 2021
Laskennalliset verosaamiset ja
-velat
Vahvistetut tappiot , , , ,
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt -, -, -, -,
Käyttöomaisuus -, , -,
Vuokrasopimukset , , ,
Johdannaisten arvostus käypään
arvoon , -, -,
Muut väliaikaiset erot , , ,
Yhteensä , , -, ,
Finnairin verotettava tulos vuonna 2021 oli edelleen vahvasti tappiollinen johtuen COVID-19-pandemian
vaikutuksesta sen toimintaan ja kannattavuuteen, minkä seurauksena konserni on kirjannut taseeseensa 191,9
miljoonan euron suuruisen laskennallisen verosaamisen. Vahvistetut verotappiot vuoden 2020 verotettavan
tuloksen jälkeen ovat yhteensä 706 miljoonaa euroa, joka vanhenee vuonna 2030. Vahvistettavien
verotappioiden arvioitu määrä vuoden 2021 verotettavasta tuloksesta on yhteensä noin 376 miljoonaa euroa,
joka vanhenee vuonna 2031. Finnair arvioi, että nämä voidaan hyödyntää sen tulevia verotettavia tuloksia
vastaan. Arviointi perustuu viimeisimpiin Finnairin johdon ennusteisiin, joissa tarkastellaan erilaisia skenaarioita
liittyen liiketoiminnan elpymistahtiin. Finnair pystyisi käyttämään verotappiot ennen 10 vuoden vanhentumisaikaa
kaikissa eri skenaarioissa. Tämä perustuu sekä oletettuihin tuleviin voittoihin että Finnairin käytössä oleviin
sallittuihin verosuunnittelumenetelmiin. Tilikaudella 2020 Finnair kirjasi taseeseensa 84,8 miljoonaa euroa
laskennallista verosaamista.
Mikäli ulkomaiset tytäryritykset maksaisivat osinkoina voittovaransa, aiheutuisi tästä 0,3 miljoonan euron (0,2)
verovaikutus.
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2020 aikana:
Milj. euroa 2019
Kirjattu tulos-
laskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan 2020
Laskennalliset verosaamiset ja
-velat
Vahvistetut tappiot , , , ,
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt , -, , -,
Käyttöomaisuus -, , -,
Vuokrasopimukset , -, ,
Johdannaisten arvostus käypään
arvoon , , ,
Muut väliaikaiset erot , , ,
Yhteensä -, , , ,
5.2 Riidat ja oikeudenkäynnit
Finnair raportoi vain olennaisista riidoista ja oikeudenkäynneistä, tai sellaisista joihin se ei varautunut
vakuutuksella. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2021 ei ollut vireillä kyseeseen tulevia riita-asioita.
5.3 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
COVID-19-pandemiaan liittyvä lisääntynyt epävarmuus jatkuu edelleen ja tulee vaikuttamaan merkittävästi
Finnairin toimintaympäristöön myös katsauskauden jälkeisenä aikana. Lisäksi polttoaineen tulevaan
hintakehitykseen liittyy keskimääräistä suurempi epävarmuus tilinpäätöksen julkistamishetkellä, mitä
lisää entisestään Itä-Euroopan kiristynyt geopoliittinen tilanne. Itä-Euroopan geopoliittinen tilanne voisi
eskaloituessaan ja pitkittyessään vaikuttaa erittäin negatiivisesti paitsi polttoaineen hintaan, myös Finnairin
Aasiaan suuntautuvien lentojen ilmatilan käytettävyyteen, reitityksiin ja kustannuksiin.
Finnair tiedotti 17.3.2021, että yhtiö ja Suomen valtio olivat tuolloin allekirjoittaneet sopimuksen 400 miljoonan
euron hybridilainalimiitistä yhtiön tukemiseksi. Yhtiö tiedotti samalla, että limiitistä noin 350 miljoonan euron
suuruinen osuus on sopimuksen solmimisen jälkeen yhtiön käytettävissä Euroopan komission 12.3.2021 tekemän
valtiontukipäätöksen nojalla ja että jäljelle jäävälle noin 50 miljoonan euron osuudelle haetaan myöhemmin
komission erillinen hyväksyntä. Finnair tiedotti 17.2.2022, että komissio on antanut hyväksyntänsä myös tälle 50
miljoonan euron osuudelle. Yhtiö voisi nostaa lainaa, jos sen kassavarat tai oma pääoma laskisivat lainaehdoissa
määriteltävien raja-arvojen alapuolelle.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
82
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
6 Emoyhtiön tilinpäätös
Finnair Oyj:n tuloslaskelma
Milj. euroa Liite 2021 2020
Liikevaihto . , ,
Liiketoiminnan muut tuotot . , ,
Liiketoiminnan tuotot yhteensä , ,
Materiaalit ja palvelut . , ,
Henkilöstökulut . , ,
Poistot ja arvonalentumiset . , ,
Liiketoiminnan muut kulut . , ,
Liiketoiminnan kulut yhteensä  ,  ,
Liikevoitto/-tappio -, -,
Rahoitustuotot ja -kulut . -, -,
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -, -,
Tilinpäätössiirrot . , ,
Tuloverot . , ,
Tilikauden voitto/tappio -, -,
Finnair Oyj:n tase
Milj. euroa Liite 2021 2020
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet . , ,
Aineelliset hyödykkeet . , ,
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä , ,
Osuudet omistusyhteysyrityksissä , ,
Muut osakkeet ja osuudet , ,
Laina- ja muut saamiset . , ,
Sijoitukset yhteensä . , ,
Laskennalliset verosaamiset . , ,
Pysyvät vastaavat yhteensä ,  ,
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset . , ,
Rahoitusarvopaperit . , ,
Rahat ja pankkisaamiset . , ,
Vaihtuvat vastaavat yhteensä  ,  ,
VASTAAVAA YHTEENSÄ  ,  ,
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma , ,
Ylikurssirahasto , ,
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,
Vararahasto , ,
Käyvän arvon rahasto , -,
Edellisten tilikausien voitto (tappio) -, ,
Tilikauden voitto (tappio) -, -,
Oma pääoma yhteensä . , ,
Tilinpäätössiirtojen kertymä . , ,
Pakolliset varaukset . , ,
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma . ,  ,
Lyhytaikainen vieras pääoma .  , ,
Vieras pääoma yhteensä  ,  ,
VASTATTAVAA YHTEENSÄ  ,  ,
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
83
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Finnair Oyj:n rahoituslaskelma
Milj. euroa 2021 2020
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja -, -,
Poistot ja arvonalentumiset , ,
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua , -,
Rahoitustuotot ja -kulut , ,
Käyttöpääoman muutos , -,
Maksetut korko- ja muut rahoituskulut -, -,
Saadut korko- ja muut rahoitustuotot , ,
Maksetut tuloverot -,
Liiketoiminnan nettorahavirta -, -,,
Investointien rahavirta
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -, -,
Luovutustulot aineellisista hyödykkeistä ,
Laina- ja muiden saamisten muutos , ,
Sijoitukset tytäryrityksiin -,
Osakkuus- ja yhteisyritysten myynti ,
Saadut osingot , ,
Investointien nettorahavirta , ,
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden osto -,
Lainojen nostot , ,
Lainojen takaisinmaksut ja muutokset , -,
Osakeanti ,
Hybridilainan nostot ,
Hybridilainan takaisinmaksut -,
Saadut ja maksetut konserniavustukset , ,
Rahoituksen nettorahavirta , ,,
Rahavirtojen muutos , -,
Rahavarojen muutos
Rahavarat tilikauden alussa , ,
Rahavirtojen muutos , -,
Rahavarat tilikauden lopussa ,, ,
Finnair Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
6.1 Laadintaperiaatteet
Yleistä
Finnair Oyj on Finnair-konsernin emoyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. Finnair Oyj:n tilinpäätös on laadittu
noudattaen Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat
saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Maksetut ja saadut ennakot ovat taseessa maksupäivän
kurssiin. Myyntisaamisten ja ostovelkojen arvostamisesta syntyneet kurssierot on käsitelty liikevaihdon ja
liiketoiminnan muiden kulujen oikaisuerinä. Muiden saamisten ja velkojen arvostamisesta syntyneet kurssierot on
esitetty rahoituksen kurssieroissa.
Johdannaissopimukset
Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Finnair käyttää valuutta-, korko- ja hyödykejohdannaisia pienentämään
valuuttakurssi-, korko- ja hyödykeriskejä, jotka johtuvat konsernin taseen eristä, valuuttamääräisista
ostosopimuksista, ennakoidusta valuuttamääräisista ostoista ja myynneistä sekä tulevista lentopetroliostoista.
Tasepositio suojataan konsernitasolla, pois lukien Finnair Aircraft Finance joka suojaa oman positionsa.
Konserniyhtiöiden yhteenlaskettu tasepositio eroaa konsernin raportoidusta tasepositiosta sisäisten erien
määrän verran. Näin ollen tasepositio ja sen suojaukset esitetään konsernin tilinpäätöksessä liitteessä 3.5. Myös
valuuttamääräistä kassavirtapositiota suojataan konsernitasolla, jotta voidaan hyötyä netotusvaikutuksesta.
Se esitetään konsernin tilinpäätöksessä liitteessä 3.5. Johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän
kurssiin kirjanpitolain 5:2 a §:n mukaisesti. Johdannaissopimukset kirjataan tekohetkellä taseeseen niiden
alkuperäiseen hankintamenoon (käypä arvo), jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon jokaisessa
tilinpäätöksessä ja osavuosikatsauksessa. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat arvoihin, joilla instrumentti
voitaisiin asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden ja toisistaan riippumattomien osapuolten välillä ilman
myyntitilanteeseen liittyvää pakkoa joko ostaa tai myydä. Johdannaisten käyvät arvot määritetään alla esitetyllä
tavalla. Kaikkien johdannaisten käyvät arvot lasketaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja, korkoja,
volatiliteetteja ja hyödykehintanoteerauksia. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen
nykyarvona. Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen Black-Scholes-optiohinnoittelumallia. Koron - ja
valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Korko-optioiden käyvät
arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja. Hyödyketermiinien käyvät
arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Hyödykeoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti
hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja.
Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa
johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Suojauslaskennan piirissä olevien
johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan yhdenmukaisesti alla olevan kohde-etuuden kanssa.
Johdannaissopimukset määritellään syntymishetkellään tulevien kassavirtojen suojauksiksi, sitovien
ostosopimusten suojauksiksi (rahavirtasuojaus tai käyvän arvon suojaus) tai johdannaisiksi, jotka eivät täytä
suojauslaskennan ehtoja tai joihin ei sovelleta suojauslaskentaa (taloudellinen suojaus). Yhtiöllä ei ole käytössä
ulkomaisen yksikön nettoinvestointien suojauksia eikä kytkettyjä johdannaisia.
Finnair dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen
taloudellisen suhteen ja suojausasteen, sekä konsernin riskinhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen
strategian. Yhtiö dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä
suojaussuhteiden tehokkuutta tarkastelemalla suojaavan instrumentin historiallista ja tulevaa kykyä kumota
suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojaussuhteessa olevien johdannaisten arvot
esitetään taseen lyhytaikaisissa varoissa ja -veloissa.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
84
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Finnair soveltaa IFRS-suojauslaskennan periaatteita tulevien kassavirtojen suojauksessa (rahavirtasuojaus).
Tätä periaatetta sovelletaan valuuttamääräisten myyntien ja ostojen valuuttariskiin, polttoaineiden hintariskiin
sekä sähkön hintariskiin.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos
kirjataan suoraan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon niiltä osin kun suojauslaskennan soveltamisen
edellytykset ovat täyttyneet. Käyvän arvon rahastoon kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan
sillä kaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu instrumentti
erääntyy tai myydään, tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto
tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun suojatun
liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan kuitenkin
välittömästi tuloslaskelmaan.
Rahoitusvarat ja -velat
Finnairin rahoitusvarat jaotellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon tai käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat. Luokittelu tapahtuu liiketoimintamallin tavoitteen sekä sijoitusten
sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen
ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon nimellisarvoon.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat ja
-velat esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa. Rahoitusvaroina olevat velkakirjasijoitukset kuten
yritystodistukset ja talletukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mutta vain silloin kun liiketoimintamallin
tavoitteena on pitää nämä sijoitukset ja kerätä kaikki sopimukseen perustuvat rahavirrat ja kun instrumentin
sopimukseen perustuvat rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Rahoitusvarojen
osalta, joissa arvostus on tehty käytettäen jaksotettua hankintamenoa on korkoperusteena efektiivnen
korko. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät myyntisaamisia, siirtosaamisia ja
lentokonevuokrien takuutalletuksia. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten luonteesta johtuen
niiden kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen
tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt
merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Yhtiön luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu myyntisaamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa
oleviin luottotappioihin IFRS 9-standardin mukaisesti. Finnair on päättänyt soveltaa myyntisaamisten
luottoriskin kirjaamiseen yksinkertaistettua varausmatriisia, koska myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää
rahoituskomponenttia. Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-
osuus perustuu historiallisten tappioiden määriin. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot
lasketaan kertomalla maksattomien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappio-
osuudella jokaisessa ikääntymisluokassa. Odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset kirjataan
tulosvaikutteisesti. Arvonalentumismallilla ei ole vaikutusta muihin rahoitusvaroihin, kuten velkakirjasijoitukset
ja rahamarkkinarahastoihin, sillä ne arvostetaan IFRS 9:n mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jolloin
odotetut luottotappiot on jo otettu huomioon. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien
osalta, Finnair suorittaa seurantaa aktiivisesti ja kirjaa kriteerien toteutuessa arvonalentumista tulosvaikutteisesti.
Pysyvät vastaavat ja poistot
• Rakennukset 10–50 vuodessa hankintahetkestä 10 %:n jäännösarvoon.
• Muut aineelliset hyödykkeet 3–15 vuodessa.
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tietokoneohjelmiin liittyviä merkittäviä kehittämishankkeita lukuun ottamatta tutkimus- ja kehittämismenot
kirjataan pääsääntöisesti kuluksi. Lentokoneiden, järjestelmien ja liikennöinnin teknologian tutkimus- sekä
kehittämistyö suoritetaan pääosin valmistajien toimesta.
Leasing
Lentokaluston leasingmaksut ovat merkittäviä. Vuosittaiset leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. Sopimusten
mukaiset tulevina vuosina erääntyvät lentokaluston leasingmaksut on esitetty taseen ulkopuolisina erinä
liitetiedoissa.
Tilinpäätössiirrot
Tilinpäätöksissä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus, poistoero, esitetään taseen erässä
tilinpäätössiirtojen kertymä ja sen muutos tuloslaskelmassa erässä tilinpäätössiirrot. Tilinpäätössiirrot sisältävät
myös annetut ja saadut konserniavustukset.
Tuloverot
Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella lasketut verot,
aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos.
Eläkejärjestelyt
Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty pääosin Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa
ja lisäeläketurva Finnairin eläkesäätiössä ja osittain kotimaisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkesäätiö on
lisäeläketurvan osalta suljettu vuonna 1992 lukuun ottamatta liikennelentäjiä. Finnairin eläkesäätiön eläkevastuu
on katettu lisäeläketurvan osalta täysin. Eläkevastuita koskevia tietoja on esitetty liitetiedoissa.
Pakolliset varaukset
Taseen pakollisissa varauksissa ja tuloslaskelman kuluissa esitetään vastaisuudessa toteutuvia
sopimusperusteisia tai muuten sitovia velvoitteita, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden rahallinen
arvo voidaan kohtuullisesti arvioida.
Yhtiöllä on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet ja moottorit tietyssä huoltotasossa. Näiden
huoltovelvoitteiden täyttämiseksi yhtiö on kirjannut varauksia perustuen huoltojakson lennettyihin tunteihin.
6.2 Liikevaihto liiketoiminta-alueittain
Milj. euroa 2021 2020
Liikevaihto toimialoittain
, ,
Matkustajatuotot , ,
Lisäpalvelut , ,
Rahti , ,
Liikevaihdon jakautuma markkina-alueittain lentoreittien perusteella, %
liikevaihdosta
Suomi  %  %
Eurooppa  %  %
Muut  %  %
Yhteensä  %  %
6.3 Liiketoiminnan muut tuotot
Milj. euroa 2021 2020
Lentokoneiden lease tuotot , ,
Muut vuokratuotot , ,
Muut tuotot , ,
Yhteensä , ,
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
85
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
6.4 Materiaalit ja palvelut
Milj. euroa 2021 2020
Aineet ja tarvikkeet
Maaselvitys- ja cateringkulut , ,
Polttoainekulut , ,
Lentokaluston huoltokulut , ,
Tietohallintokulut , ,
Muut erät , ,
Yhteensä , ,
6.5 Henkilöstökulut
Milj. euroa 2021 2020
Palkat ja palkkiot , ,
Eläkekulut , ,
Muut henkilösivukulut , -,
Yhteensä , ,
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa , ,
Hallitus , ,
Henkilöstö keskimäärin    
6.6 Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset
Milj. euroa 2021 2020
Muista pitkävaikutteisista menoista , ,
Rakennuksista , ,
Muusta kalustosta , ,
Yhteensä , ,
6.7 Liiketoiminnan muut kulut
Milj. euroa 2021 2020
Lentokaluston leasemaksut , ,
Lentokapasiteetin muut vuokrat , ,
Toimitila- ja muut vuokrat , ,
Liikennöimismaksut , ,
Myynti- ja markkinointikulut , ,
Muut kulut , ,
Yhteensä , ,
Tilintarkastuspalkkiot
Milj. euroa 2021 2020
Tilintarkastusyhteisö KPMG KPMG
Tilintarkastuspalkkiot , ,
Veroneuvonta ,
Muut palkkiot , ,
Yhteensä , ,
6.8 Rahoitustuotot ja -kulut
Milj. euroa 2021 2020
Osinkotuotot
Muilta , ,
Yhteensä , ,
Korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä , ,
Muilta
Nettotuotot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä varoista -, ,
Muut korkotuotot , ,
Yhteensä , ,
Myyntivoitot osakkeista ,
Korkokulut
Muille -, -,
Yhteensä -, -,
Muut rahoitustuotot
Rahoitustuotot puretuista suojista , ,
Yhteensä , ,
Muut rahoituskulut
Rahoituskulut puretuista suojista -, -,
Muut rahoituskulut -, -,
Yhteensä -, -,
Kurssierot , -,
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -, -,
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
86
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
6.9 Tilinpäätössiirrot
Milj. euroa 2021 2020
Poistoeron muutos , ,
Saadut konserniavustukset , ,
Yhteensä , ,
6.10 Tuloverot
Milj. euroa 2021 2020
Tilikauden verot , ,
Laskennallisten verojen muutos , ,
Yhteensä , ,
6.11 Aineettomat hyödykkeet
Milj. euroa 2021 2020
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1. , ,
Lisäykset , ,
Vähennykset -, -,
Siirrot erien välillä -,
Hankintameno 31.12. , ,
Kertyneet poistot 1.1. -, -,
Vähennykset , ,
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset -, -,
Kertyneet poistot 31.12. -, -,
Kirjanpitoarvo 31.12. , ,
Aineettomat hyödykkeet 31.12. , ,
6.12 Aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet 2021
Milj. euroa Maa-alueet Rakennukset
Muu
kalusto Ennakot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 , , , , ,
Lisäykset , , ,
Siirrot erien välillä , ,
Vähennykset , -, -, -, -,
Hankintameno 31.12.2021 , , , , ,
Kertyneet poistot 1.1.2021 -, -, -,
Vähennykset , , ,
Tilikauden poistot ja
arvonalentumiset -, -, -,
Kertyneet poistot 31.12.2021 -, -, -,
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 , , , , ,
Koneiden ja laitteiden osuus pysyvien
vastaavien kirjanpitoarvosta 31.12.2021
, %
Aineelliset hyödykkeet 2020
Milj. euroa Maa-alueet Rakennukset
Muu
kalusto Ennakot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020 , , , , ,
Lisäykset , , ,
Vähennykset -, -, -,
Hankintameno 31.12.2020 , , , , ,
Kertyneet poistot 1.1.2020 -, -, -,
Vähennykset , ,
Tilikauden poistot ja
arvonalentumiset -, -, -,
Kertyneet poistot 31.12.2020 -, -, -,
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 , , , , ,
Koneiden ja laitteiden osuus pysyvien
vastaavien kirjanpitoarvosta 31.12.2020 , %
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
87
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
6.13 Sijoitukset
Milj. euroa 2021 2020
Konserniyritykset
Hankintameno 1.1. , ,
Lisäykset , ,
Kirjanpitoarvo 31.12. , ,
Osakkuus- ja yhteisyritykset
Hankintameno 1.1. , ,
Vähennykset -,
Kirjanpitoarvo 31.12. , ,
Osuudet muissa yrityksissä
Hankintameno 1.1. , ,
Kirjanpitoarvo 31.12. , ,
Osakkuus- ja yhteisyritykset
Emoyhtiön
omistus-%
Nordic Regional Airlines AB, Ruotsi ,
Konserniyritykset
Emoyhtiön
omistus-%
Emoyhtiön
omistus-%
Finnair Cargo Oy, Suomi , Kiinteistö Oy Lentokonehuolto, Suomi ,
Finnair Aircraft Finance Oy, Suomi , Amadeus Finland Oy, Suomi ,
Northport Oy, Suomi ,
Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab,
Suomi ,
Finnair Technical Services Oy, Suomi , FTS Financial Services Oy, Suomi ,
Finnair Engine Services Oy, Suomi , Finnair Business Services OÜ, Viro ,
Finnair Kitchen Oy, Suomi ,
Finnair Oyj myi 1.7.2021 omistamansa 49,5 %:n osuuden Suomen Ilmailuopisto Oy:stä. Ostajina toimivat Porin
kaupunki ja Suomen Valtio. Finnair Oyj lisäsi 16.12.2021 sijoituksiaan Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab:hen 9 000
000 eurolla ja Finnair Kitchen Oy:öön 4 000 000 eurolla.
6.14 Pitkäaikaiset laina- ja muut saamiset
Milj. euroa 2021 2020
Konserniyrityksiltä ,
Muilta yrityksiltä , ,
Yhteensä , ,
6.15 Laskennalliset verosaamiset
Milj. euroa 2021 2020
Laskennalliset verosaamiset 1.1. , ,
Tilikauden tuloksesta , ,
Jaksotuseroista , ,
Johdannaisten arvostuksesta käypään arvoon -, ,
Netotettu laskennallisiin verovelkoihin -,
Laskennalliset verosaamiset 31.12. , ,
6.16 Lyhytaikaiset saamiset
Milj. euroa 2021 2020
Lyhytaikaiset saamiset konserniyrityksiltä
Myyntisaamiset , ,
Konserniavustus , ,
Siirtosaamiset , ,
Muut saamiset , ,
Yhteensä , ,
Lyhytaikaiset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
Myyntisaamiset , ,
Siirtosaamiset , ,
Yhteensä , ,
Lyhytaikaiset saamiset muilta
Myyntisaamiset , ,
Siirtosaamiset , ,
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset , ,
Muut saamiset , ,
Yhteensä , ,
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,
Siirtosaamiset
2021 2020
Myynnin jaksotukset , ,
Työsuhde-etuuksiin liityvät saatavat ja ennakkomaksut , ,
Muut ennakomaksut , ,
Yhteensä , ,
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
88
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
6.17 Rahoitusarvopaperit
Milj. euroa 2021 2020
Lyhytaikaiset sijoitukset käypään arvoon , ,
6.18 Rahat ja pankkisaamiset
Milj. euroa 2021 2020
Konsernin pankkitileillä olevat varat ja alle kolmen kuukauden talletukset , ,
6.19 Oma pääoma
Milj. euroa
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Vara-
rahasto
Käyvän
arvon
rahasto
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Kerty-
neet voit-
tovarat
Oma
pääoma
yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2021 , , , -, , -. ,
Suojausinstrumenttien
käyvän arvon muutos , ,
Osakeperusteiset maksut , ,
Omien osakkeiden osto -, -,
Tilikauden tulos -, -,
Oma pääoma 31.12.2021 , , , , , -, ,
Milj. euroa
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Vara-
rahasto
Käyvän
arvon
rahasto
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Kerty-
neet voit-
tovarat
Oma
pääoma
yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2020 , , , , , , ,
Suojausinstrumenttien
käyvän arvon muutos -, -,
Osakeanti , ,
Osakeperusteiset maksut , ,
Tilikauden tulos -, -,
Oma pääoma 31.12.2020 , , , -, , -, ,
Jakokelpoiset varat
Milj. euroa 2021 2020
Käyvän arvon rahasto -,
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,
Edellisten tilikausien voitto -, ,
Tilikauden voitto/tappio -, -,
Yhteensä , ,
Osakkeisiin ja osinkoon liittyvät tiedot ovat konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.9.
6.20 Tilinpäätössiirtojen kertymä
Milj. euroa 2021 2020
Kertynyt poistoero 1.1. , ,
Poistoeron muutos -, -,
Kertynyt poistoero 31.12. , ,
Tilinpäätössiirrot yhteensä , ,
6.21 Pakolliset varaukset
Milj. euroa 2021 2020
Varaukset 1.1. , ,
Uudet varaukset , ,
Varausten purku -, -,
Kurssierot , -,
Varaukset 31.12. , ,
Joista pitkäaikaista , ,
Joista lyhytaikaista , ,
Yhteensä , ,
Lentokaluston pitkäaikaisen huoltovarauksen odotetaan purkautuvan vuoteen 2033 mennessä.
6.22 Pitkäaikainen vieras pääoma
Milj. euroa 2021 2020
Lainat rahoituslaitoksilta , ,
Joukkovelkakirjalainat , ,
Hybridilaina , ,
Muut velat , ,
Yhteensä ,  ,
Korollisten velkojen erääntymisajat
1 –5 vuotta , ,
Myöhemmin , ,
Yhteensä ,  ,
Finnair liikkeeseenlaski 19.5.2021 400 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan.
Joukkovelkakirjalaina erääntyy 19.5.2025 ja sen kiinteä vuotuinen kuponkikorko on 4,250 prosenttia.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
89
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
6.23 Lyhytaikainen vieras pääoma
Milj. euroa 2021 2020
Lyhytaikaiset velat konserniyrityksille
Ostovelat , ,
Siirtovelat , ,
Konsernipankkitilivelat , ,
Yhteensä , ,
Lyhytaikaiset velat osakkuus- ja yhteisyrityksille
Ostovelat , ,
Siirtovelat , ,
Yhteensä , ,
Lyhytaikaiset velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta ,
Ostovelat , ,
Siirtovelat , ,
Muut velat , ,
Yhteensä , ,
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä  , ,
Siirtovelat
Ennakkoon saadut lentolipputulot , ,
Lentopolttoaineet ja liikennöimismaksut , ,
Lomapalkkavelka , ,
Kanta-asiakasohjelma Finnair Plus , ,
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat , ,
Muut erät , ,
Yhteensä , ,
6.24 Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
Milj. euroa 2021 2020
Takaukset ja vastuusitoumukset
Konserniyritysten puolesta , ,
Yhteensä , ,
Lentokoneiden vuokrasopimuksista maksettavat määrät
Seuraavan vuoden aikana , ,
1–5 vuoden kuluessa  ,  ,
Myöhemmin , ,
Yhteensä  ,  ,
Emoyhtiö on vuokrannut lentokaluston 100 %:sesti omistamaltaan tytäryhtiöltä.
Muista vuokrasopimuksista maksettavat määrät
Seuraavan vuoden aikana , ,
1-5 vuoden kuluessa , ,
Myöhemmin , ,
Yhteensä , ,
Eläkevastuut
Eläkesäätiön kokonaisvastuu , ,
Lisäetuusosuutta katettu -, -,
Yhteensä , ,
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
90
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
6.25 Johdannaissopimukset
2021 2020
Milj. euroa
Nimellis-
arvo
Positiiviset
käyvät
arvot
Negatiiviset
käyvät
arvot
Käypä
netto-
arvo
Nimellis-
arvo
Positiiviset
käyvät
arvot
Negatiiviset
käyvät
arvot
Käypä
netto-
arvo
Valuuttajohdannaiset
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, termiinit , , -, , , , -, -,
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, ostetut optiot , , , , , ,
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, myydyt optiot , , , , -, -,
Suojauslaskennassa olevat
erät yhteensä , , -, , , , -, -,
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, termiinit , , -, ,
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, ostetut optiot , , ,
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, myydyt optiot , , -, ,
Taseen suojaus, termiinit , , ,
Suojauslaskennan
ulkopuoliset erät yhteensä , , -, ,
Valuuttajohdannaiset
yhteensä , , -, , , , -, -,
Hyödykejohdannaiset
Lentopetrolitermiinit, tonnia   , -, ,   , -, -,
Ostetut lentopetrolioptiot,
tonnia
Myydyt lentopetrolioptiot,
tonnia
Suojauslaskennassa olevat
erät yhteensä , -, , , -, -,
Lentopetrolitermiinit, tonnia   , -, -,
Suojauslaskennan
ulkopuoliset erät yhteensä , -, -,
Hyödykejohdannaiset
yhteensä , , -, , -, -,
Johdannaiset yhteensä , -, , , -, -,
* Suojausinstrumenttien positiivinen (negatiivinen) käypä arvo 31.12.2021 esitetään taseessa lyhytaikaisissa varoissa
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset -erässä (lyhytaikaisissa veloissa Johdannaissopimuksiin perustuvat velat -erässä).
6.26 Käypään arvoon arvostettavat varat ja velat
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista
Käyvät arvot raportointikauden lopussa
Milj. euroa 31.12.2021 Taso 1 Taso 2
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat
Kaupankäyntiarvopaperit , , ,
Johdannaiset
Valuuttajohdannaiset , ,
- joista rahavirran suojauslaskennassa , ,
Hyödykejohdannaiset , ,
- joista rahavirran suojauslaskennassa , ,
Yhteensä , , ,
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat
Johdannaiset
Valuuttajohdannaiset ,
- joista rahavirran suojauslaskennassa ,
Hyödykejohdannaiset ,
- joista rahavirran suojauslaskennassa ,
Yhteensä ,
6.27 Lentotoiminnan polttoaineiden hintariski
Nimellismäärän ajoitus ja suojattu hinta
Erääntymisaika
31.12.2021
Suojattu hinta
$/tonni
Nimellismäärä
(tonnit)
Vuoden
aikana 1–2 vuotta
Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin mukaan
laskettu polttoainekulutus
,     
Valuuttariski
Erääntymisaika
Nimellismäärän ajoitus
Milj. euroa 31.12.2021
Suojaus-
instrumenttien
painotettu keski-
kurssi suhteessa
euroon
Nimellismäärä
(brutto)
Vuoden
aikana 1–2 vuotta
USD
, , ,
JPY
, , ,
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset on otettu mukaan nimellismäärän laskelmaan.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
91
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Tilinpäätös Hallituksen esitys voitonjaosta Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen esitys osingonjaosta
Finnair Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2021 olivat 73 709 760,76 euroa, josta tilikauden 2021 tulos on -307 023 080,56
euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2021 perusteella osinkoa ei
jaeta ja tilikauden tulos jätetään omaan pääomaan.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus
Helsingissä 16. päivänä helmikuuta 2022
Finnair Oyj:n hallitus
Jouko Karvinen Tiina Alahuhta-Kasko Colm Barrington
Montie Brewer Jukka Erlund Hannele Jakosuo-Jansson
Henrik Kjellberg Maija Strandberg
Topi Manner
Finnair Oyj:n toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 16. päivänä helmikuuta 2022
KPMG Oy Ab
Tilintarkastusyhteisö
Kirsi Jantunen
KHT
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
92
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
TilintarkastuskertomusHallituksen esitys voitonjaostaTilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastuskertomus
Finnair Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Finnair Oyj:n (y-tunnus 0108023-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2021. Tilinpäätös
sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista,
rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista,
sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
— konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)
mukaisesti,
— tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme
ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia,
emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja.
Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.3.3.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty
perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden
määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen
kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai
yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin.
Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme
olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa
lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan
mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta
keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on
sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Tilintarkastuksen kannalta
keskeiset seikat
Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin
tilintarkastuksessa
Rahoitusasema ja rahoitusjärjestelyt
(Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetiedot 3.3 ja 3.5)
Pitkittyneen COVID-19 pandemian seurauksena
konsernin tilikauden tappio oli 464 milj. euroa ja
konsernin oma pääoma 476 milj. euroa. Rahavarat olivat
1150 milj. euroa ja korolliset velat 2809 milj. euroa.
Finnair jatkoi toimintansa sopeuttamista ja merkittävien
rahoitusjärjestelyiden toteuttamista tilikaudella.
Kuten tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa todetaan,
taloudellisessa toimintaympäristössä vallitsevasta
epävarmasta tilanteesta ja COVID-19 pandemian
lopullisen keston ja vaikutusten ennustamisen
vaikeudesta johtuen emoyhtiön hallitus on
tarkastellut kolmea vaihtoehtoista skenaariota.
Yhtiön hallituksen arvion mukaan Finnair kykenee
täyttämään velvoitteensa vähintään 12 kuukauden
ajan tilinpäätöksen julkistamisesta kaikissa kolmessa
skenaariossa.
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n rahoitus- ja IFRS
asiantuntijoita arvioidessamme rahoitussopimusten
ehtoja, luokittelua ja kirjauskäytäntöjä suhteessa
konsernin laadintaperiaatteisiin ja sovellettavaan
tilinpäätösnormistoon.
Muodostimme käsityksen ennusteiden
laatimisprosessista. Analysoimme muun muassa eri
skenaarioiden kassavirtaennusteita, niiden taustalla
olevien tietojen luotettavuutta ja johdon suunnitelmien
toteuttamiskelpoisuutta.
Haastoimme johdon kassavirtaennusteissa käyttämien
keskeisten oletusten asianmukaisuutta arvioimalla
ja testaamalla johdon laatimien herkkyyslaskelmien
osoittamaa liikkumavaraa sopeutetun liiketoiminnan
toteuttamiselle.
Lisäksi arvioimme rahoitusjärjestelyistä ja rahoitus-
asemasta annettujen tietojen asianmukaisuutta
tilinpäätöksessä.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
93
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastuksen kannalta
keskeiset seikat
Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin
tilintarkastuksessa
Laivaston arvostus
(Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 2)
Laivastoon sisältyvien omistettujen lentokoneiden ja
käyttöoikeuskoneiden tasearvo oli 1 972 milj. euroa
muodostaen 49 % konsernitaseesta. Lentokoneiden
poistot tilikaudelta olivat 279 milj. euroa. COVID-19
pandemiasta johtuen osa laivastosta oli väliaikaisessa
säilytyksessä ja yhtiö toteutti useita lentokoneiden
rahoitusjärjestelyitä osana investointien optimointia.
Lentokoneiden komponenttien oletetun käyttöiän ja
jäännösarvon, lentokoneiden arvonalentumisen ja
ostositoumuksiin mahdollisesti sisältyvien tappiollisten
sopimusten olemassaolon arviointi edellyttää
huomattavaa johdon harkintaa.
Laivaston arvostus on tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka tasearvojen merkittävyydestä ja
tulevaisuuden kassavirtojen ennustamiseen liittyvästä
johdon harkinnasta sekä pandemian lisäämästä
epävarmuudesta johtuen.
Arvioimme omistettujen ja vuokrattujen lentokoneiden
taloudellista vaikutusaikaa, komponentteja ja
jäännösarvoja koskevien oletusten kohtuullisuutta
ja vertasimme näitä oletuksia lentokoneiden
kirjanpitoarvoihin ja niihin liittyviin poistoihin
tuloslaskelmassa.
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n
arvonmääritysasiantuntijoita, jotka ovat arvioineet
laskelmissa käytetyn mallin asianmukaisuutta ja
testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta. Olemme
haastaneet käytettyjä oletuksia, arvioineet niiden
kohtuullisuutta ja verranneet oletuksia toimialan ulkoisiin
markkinatietoihin, emoyhtiön hallituksen hyväksymiin
skenaarioihin ja omiin näkemyksiimme.
Tarkastelimme myös COVID-19 pandemiasta
johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia johdon
oletuksiin kassavirtalaskelmissa ja laadimme omat
herkkyysanalyysit keskeisimmille oletuksille.
Arvioimme laivaston arvostuksesta esitettyjen
liitetietojen asianmukaisuutta.
Matkustajatuottojen tuloutus
(Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 1.2.4)
Matkustajatuottoihin liittyvän velan tasearvo oli 291 milj.
euroa. Lentolipuista saadut ennakkomaksut esitetään
konsernitaseessa velkana, kunnes lento on lennetty ja
myynti kirjataan liikevaihdoksi. Käyttämättä jääneiden
lentolippujen tuloutus perustuu asiakaskäyttäytymisen
mukaiseen odotusarvoon lopullisesti käyttämättä
jäävistä lipuista. Kanta-asiakasohjelmaan kertyneet
pisteet arvostetaan käypään arvoon ja kirjataan
liikevaihdon vähennykseksi ja velaksi pisteitä
kerryttävän tapahtuman tuloutushetkellä tai pisteiden
vanhentuessa. COVID-19 pandemia on lisännyt
epävarmuutta oletetusta asiakaskäyttäytymisestä.
Suuri määrä tapahtumia kulkee useiden
tietokonejärjestelmien kautta myyntipäivästä
liikevaihdon tuloutushetkeen asti. Kirjausprosessin
monimutkaisuus lisää virheriskiä liikevaihdon määrän ja
tuloutushetken määrittämisessä.
Matkustajatuottojen tuloutus on tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka konsernitilinpäätöksen
tarkastuksessa.
Muodostimme käsityksen matkustajatuottojen
kirjaamisprosessista. Käytimme data-analyysityökaluja
tulovirtojen ja tuloutukseen liittyvien riskien
tunnistamiseen kohdistaaksemme tarkastuksemme
keskeisimpiin riskeihin. Lisäksi käytimme data-
analyysejä testatessamme ennakkoon saatuja
lentolipputuloja.
Arvioimme matkustajatuottojen jaksotukseen liittyviä
kontrolleja ja testasimme niiden tehokkuutta.
Testasimme käyttämättä jäävien lentolippujen
tuloutuksessa käytetyn odotusarvoisen laskelman
matemaattista oikeellisuutta ja laskelman syöttötietoja.
Arvioimme myös kanta-asiakasohjelman tuloutuksessa
käytettävien oletusten kohtuullisuutta.
Olemme tarkastaneet otannalla liikevaihdoksi
kirjattuja matkustajatuottoja ja velkana taseessa olevia
käyttämättömiä lentolippuja.
Tilintarkastuksen kannalta
keskeiset seikat
Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin
tilintarkastuksessa
Lentokaluston huoltovaraus
(Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 1.3.6)
Konsernin lentokonelaivasto koostuu omistetuista ja
vuokratuista lentokoneista. Konserni on velvollinen
palauttamaan vuokratut lentokoneet ja niiden
moottorit vuokrasopimuksessa määritellyn huoltotason
mukaisessa kunnossa. Näiden huoltovelvoitteiden
täyttämiseksi on kirjattu runkojen raskashuoltoihin,
moottoreiden performanssihuoltoihin, moottoreiden
käyntiaikarajoitteisiin osiin ja muihin materiaalisiin
huoltoihin liittyviä varauksia 196 milj. euroa.
Lentokaluston huoltovarauksen arvostus edellyttää
johdon harkintaa erityisesti huoltotapahtumien
ajoittumisen ja tulevaisuudessa toteutuvien
huoltokustannusten arvioinnin suhteen. Tulevat
huoltokustannukset ja niiden ajoitus ovat riippuvaisia
muun muassa lentosuunnitelmien toteutumisesta,
huoltokustannusten markkinahintakehityksestä ja
lentokoneen kunnosta huoltohetkellä.
Varauksen laskentamallin monimutkaisuudesta ja sen
sisältämästä johdon harkinnasta johtuen lentokaluston
huoltovaraus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen
seikka.
Muodostimme käsityksen vuokrasopimusten ehtojen
analysointiin, rekisteröintiin ja huoltovarauksen
laskentamallin muuttujien arviointiin liittyvästä
prosessista.
Arvioimme käytetyn mallin asianmukaisuutta ja
haastoimme johtoa käytettyjen keskeisten oletusten
kuten huoltojen ennakoidun ajankohdan ja arvioitujen
huoltokustannusten osalta.
Testasimme käyttöoikeuslaivaston vuokrasopimuksia
otannalla arvioidaksemme palautusvelvoitteiden
täyttymistä vuokrasopimuksen päättyessä.
Tarkastimme laskelmien syöttötietoja, matemaattista
tarkkuutta ja laskimme huoltovarauksen uudelleen
analysointityökalujen avulla.
Lisäksi arvioimme varauksen asianmukaisuutta
vertaamalla aikaisempia arvioita toteutuneisiin
huoltokustannuksiin.
Etuuspohjaiset eläkkeet
(Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 1.3.8.2)
Taseeseen kirjattu velvoite etuuspohjaisiin eläkkeisiin
liittyen on esitetty arvioitujen tulevaisuuden eläke-
etuuksien nykyarvon ja eläkejärjestelyyn kuuluvien
varojen erotuksena. Etuuspohjaisten eläkkeiden
nettosaaminen oli 81 milj. euroa.
Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan
velvoitteen määrä perustuu riippumattomien
vakuutusmatemaatikoiden laskelmiin, joissa käytetään
ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa
menetelmää ja vakuutusmatemaattisia oletuksia.
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo määritetään
diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla,
joka vastaa korkealaatuisten ja maturiteetiltaan
vastaavien joukkovelkakirjalainojen korkoa.
Eläkejärjestelyihin kuuluvat varat kirjataan käypään
arvoon sisältäen johdon harkintaa erityisesti liittyen
listaamattomiin sijoituksiin.
Etuuspohjaiset eläkkeet ovat konsernin tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka velvoitteen ja varojen arvojen
merkittävyydestä ja eläkelaskennan taustaoletuksiin
liittyvästä johdon harkinnasta johtuen.
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n
vakuutusmatemaatikko arvioidessamme
eläkevelvoitteiden laskennassa käytettävien
vakuutusmatemaattisten oletusten asianmukaisuutta.
Olemme arvioineet eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen
arvostamisessa käytettyjen arvostusmenetelmien ja
johdon käyttämän harkinnan asianmukaisuutta. Lisäksi
olemme testanneet varojen arvostusta vertaamalla
käytettyjä arvostuksia kyseisten sijoitusten markkina-
arvoihin tilinpäätöspäivänä.
Listaamattomien sijoitusten osalta olemme verranneet
johdon arvioita luomaamme riippumattomaan
odotusarvoon, joka perustuu sijoituksen luonteeseen,
historialliseen hankintahintaan ja julkisesti saatavilla
olevaan tietoon vastaavista sijoituksista.
Lisäksi arvioimme etuuspohjaisista eläkkeistä esitettyjen
liitetietojen asianmukaisuutta.
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
94
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean
ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja
siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä
jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen,
että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen
perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista
vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka
sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen
virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos
niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja
säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
— Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden
riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä,
että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
— Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,
että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
— Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
— Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi
antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme
on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan
huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat
tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen
antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat
kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
— Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se
antaa oikean ja riittävän kuvan.
— Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia
yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon
konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta.
Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja
ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan
merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,
joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä
varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana
olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset
seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun
äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa,
koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta
viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 29.5.2020 alkaen yhtäjaksoisesti kaksi vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen
ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa
tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän
tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen
päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja
tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta
suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen
laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun
informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on
olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen
käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen
jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsinki 16.2.2022
KPMG OY AB
Kirsi Jantunen
KHT
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
95
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Finnair Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Finnair Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Finnair Oyj:n
sähköiseen tilinpäätökseen [213800SB6EOB8SSK9W63-2021-12-31-fi.zip] tilikaudella 1.1.-31.12.2021 sisältyvä
konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan
vaatimusten mukaisesti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta
siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
— laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
— merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
— varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa
laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskien.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi-antostandardin ISAE 3000
mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
— onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4.
artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
— ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy
sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n
vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Finnair Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen [213800SB6EOB8SSK9W63-2021-12-31-fi.
zip] sisältyvä konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.-31.12.2021 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten
mukaisesti.
Lausuntomme Finnair Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2021 on annettu
tilintarkastuskertomuksellamme 16.2.2022. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 16. helmikuuta 2022
KPMG OY AB
Kirsi Jantunen
KHT
Finnair – Taloudellinen tieto 2021
96
Katsaus vuoteen 2021
Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen esitys voitonjaosta TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Yhteystiedot
House of Travel and Transportation
Finnair Oyj
Tietotie 9 A (Helsinki Airport)
01053 FINNAIR
Puh. +358 600 0 81881
(1,25 €/vastattu puhelu + pvm/mpm)
company.finnair.com
investors.finnair.com
www.facebook.com/finnair
www.facebook.com/finnairsuomi
www.twitter.com/Finnair
www.twitter.com/FinnairSuomi
https://blog.finnair.com/en/
https://blog.finnair.com/
www.instagram.com/feelfinnair/
213800SB6EOB8SSK9W632021-01-012021-12-31213800SB6EOB8SSK9W632020-01-012020-12-31213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31213800SB6EOB8SSK9W632020-12-31213800SB6EOB8SSK9W632019-12-31213800SB6EOB8SSK9W632020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632020-12-31FIN:RestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31FIN:RestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632020-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember213800SB6EOB8SSK9W632021-01-012021-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember213800SB6EOB8SSK9W632020-12-31FIN:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632021-01-012021-12-31FIN:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31FIN:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800SB6EOB8SSK9W632021-01-012021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800SB6EOB8SSK9W632020-12-31FIN:HybridCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31FIN:HybridCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632019-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632019-12-31FIN:RestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632019-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember213800SB6EOB8SSK9W632020-01-012020-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember213800SB6EOB8SSK9W632019-12-31FIN:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632020-01-012020-12-31FIN:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632019-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800SB6EOB8SSK9W632020-01-012020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800SB6EOB8SSK9W632019-12-31FIN:HybridCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632020-01-012020-12-31FIN:HybridCapitalMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares