2.2.3 Ilmastonmuutosta koskevat toimintaperiaatteet
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen kannalta keskeisiä toimintaperiaatteita ovat
kestävyyspolitiikka, eettinen toimintaohje, toimittajien toimintaohje ja Fortumin Pariisin
yleissopimuksen mukaiset ilmastoedunvalvontaa koskevat periaatteet.
Kestävyyspolitiikan mukaisesti Fortum käsittelee ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä,
mukaan lukien äärimmäiset sääilmiöt ja muuttuvat olosuhteet, ja toteuttaa ilmastonmuutokseen
sopeutumista edistäviä toimenpiteitä, joilla se voi parantaa resilienssiään omaisuuden
suojelemiseksi ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Kestävyyspolitiikassa todetaan myös,
että Fortum arvioi tuotteidensa ja hankkeidensa elinkaarivaikutuksia ja pyrkii parantamaan
niiden energiatehokkuutta.
Eettisessä toimintaohjeessa käsitellään Fortumin pyrkimystä hillitä ilmastonmuutosta toiminnan
kaikissa vaiheissa Pariisin sopimuksen tavoitteiden ja SBTi-aloitteen vaatimusten mukaisesti. Lisäksi
siinä käsitellään Fortumin strategiaa tukea teollisuuden ja yhteiskuntien hiilestä irtautumista.
Uusiutuvan energian käyttöönottoa ei erikseen mainita, mutta se on osa Fortumin sitoumusta tukea
hiilestä irtautumista ja tarjota asiakkaille ja yhteisöille puhdasta energiaa laajamittaisesti.
Toimittajien toimintaohjeessa linjataan Fortumin toimittajille ja liikekumppaneille asetettuja
vaatimuksia. Toimittajien esimerkiksi odotetaan huomioivan toimintansa ilmastovaikutukset ja
vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä silloin, kun se on kohtuullista. Pariisin yleissopimuksen
mukaiset ilmastoedunvalvontaa koskevat periaatteet ohjaavat Fortumin tarkempia kantoja EU- ja
maakohtaisiin politiikkoihin ja ne luovat myös pohjan poliittiselle vaikuttamiselle toimialajärjestöissä.
Ympäristövastuu ja ilmastonmuutos on sisällytetty myös muihin asiaan liittyviin
toimintaperiaatteisin, ohjeisiin ja manuaaleihin, jotka on esitetty osiossa 2.1.2 Ympäristöasioita
koskevat toimintaperiaatteet.
2.2.4 Resilienssianalyysi
Fortum tarkastelee viittä strategista pitkän aikavälin makroskenaariota toimintaympäristön
näkymissään. Niiden avulla analysoidaan resilienssiä. Nämä tutkivasti muodostettavat
skenaariot määritetään mahdollisten kehityskulkujen perusteella neljän ensimmäisen tason
ajurin avulla (yhteistyön taso, valtio vastaan markkinat, ilmaston ja ympäristön painotus
yhteiskunnassa sekä teknologian kehitys) ja kahden toisen tason muuttujan avulla (makro- ja
geotalous sekä ilmaston ja ekosysteemien vakaus). Skenaarioissa otetaan huomioon sekä
keskipitkän (2030) että pitkän aikavälin (2050) resilienssi kaikilla Fortumin keskeisillä
liiketoiminta-alueilla ja kaikissa toimintamaissa. Skenaarioissa tarkastellaan sekä laadullisia että
määrällisiä syöttöparametreja ja epävarmuuksia. Kolme viidestä tunnistetusta strategisesta
skenaariosta on kvantifioitu tarkemmin sähkömarkkinamallinnuksella:
• Viivästyneen siirtymän skenaario (ilmaston lämpeneminen yli 3 astetta), jossa kansallinen
turvallisuus, talous ja/tai poliittinen jakautuminen jättävät ilmastokriisin ja sen hillitsemisen
yhteiskunnallisen painopisteen ulkopuolelle.
• Päämäärä kohtaa todellisuuden -skenaario (ilmaston lämpeneminen 2,5-2,8 astetta), jossa
korkeat ilmastotavoitteet jakavat huomion muiden kansallisten etujen kanssa, kun nykyiset
taloudelliset ja poliittiset epävarmuustekijät jatkuvat ja tilanteeseen vaikuttavat myös
käytännön tekijät, kuten teknologiakustannukset ja toimitusketjut.
• Politiikkajohtoinen nopeutettu siirtymäskenaario (Pariisin sopimuksen mukainen, ilmaston
lämpeneminen 1,5-1,9 astetta), jota määrittää merkittävä tehostuminen yhteiskunnallisissa
ilmastonmuutoksen hillitsemistoimissa. Tämä johtaa sotatalouden kaltaiseen resurssien
mobilisointiin maailmanlaajuisesti.
Sähkömarkkinoiden mallinnus tehdään koko Euroopan sähköjärjestelmälle 1 tunnin tarkkuudella
kuluvasta vuodesta vuoteen 2050 kaikissa kolmessa edellä kuvatussa strategisessa
skenaariossa. Siinä otetaan huomioon energiahyödykkeiden hintojen herkkyys (korkea/matala)
sekä säähän perustuva vaihtelu. Keskeisten oletusten ja panosten avulla arvioidaan
epävarmuuksia, joihin kuuluvat poliittiset tavoitteet ja sääntely, energian, lämmön ja vedyn
kysyntä eri toimialoilla, energiateknologian kustannukset, tuotantomahdollisuudet ja -profiilit,
hyödykkeiden määrät ja hinnat (esim. kaasu, öljy, hiili, hiilidioksidi), sähköverkko ja muu
energiainfrastruktuuri sekä makrotaloudelliset muuttujat. Keskeisiä tuotoksia ovat sähkön
tukkuhinnat, asennettu kapasiteetti ja sähköntuotanto tuotantoteknologian mukaan, sähkön
kysyntä toimialoittain ja segmenteittäin sekä energiasektorin hiilidioksidipäästöt.
Nämä skenaariot kattavat riittävästi mahdollisten ilmastoskenaarioiden molemmat ääripäät, sillä
minkä tahansa skenaarion, jossa ilmasto lämpenee yli 3 astetta, odotetaan tuovan samanlaisia
siirtymänäkökohtia, eikä alle 1,5 asteen siirtymää pidetä todennäköisenä. Lisäksi kaikkien viiden
laadullisen skenaarion vaikutukset otetaan huomioon konsernin strategiassa, jossa tavoitteena
on toimittaa puhdasta energiaa ja edistää teollisuuden hiilestä irtautumista.
Skenaarioon perustuvat siirtymätapahtumat ja resilienssianalyysit otettiin huomioon
kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Siinä otetaan huomioon sekä todelliset että
mahdolliset siirtymä- ja fyysiset riskit energian ja materiaalien arvoketjuissa. Mitään ei ole
erityisesti suljettu pois ennen kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia.
Siirtyminen vähähiiliseen ja kestävämpään talouteen vaikuttaa ympäröiviin alueisiin. Fortum
ottaa huomioon muun muassa sen, että raskaan teollisuuden hiilestä irtautuminen suoran ja
epäsuoran sähköistämisen avulla lisää sähkönkulutusta. Sähköjärjestelmä tarvitsee sekä kiinteitä
että joustavia vähähiilisiä lähteitä. Samalla kun siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista
vähentää riippuvuutta tuonnista, aurinko- ja tuulivoiman tuotannon kasvu lisää
toimitusvarmuuden tarvetta.
Skenaario- ja resilienssianalyysit vaikuttavat Fortumin maaliskuussa 2023 julkistamaan Power to
Renew -strategiaan. Pienimmän riskin toimintatapa on vähentää sähköntuotannon päästöjä
tehokkaasti lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tämä strategia yhdistettynä pohjoismaisille
energiamarkkinoille keskittymiseen takaa riittävän pääoman saannin, kannattavuuden sekä
varman ja puhtaan energian toimittamisen.
