635400IUIZZIUJSAMF76 2023-01-01 2023-12-31 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-01-01 2022-12-31 635400IUIZZIUJSAMF76 2023-12-31 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-01-01 2022-12-31 fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-01-01 2022-12-31 fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-01-01 2022-12-31 fort:UniperilleMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2023-01-01 2023-12-31 fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2023-01-01 2023-12-31 fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-01-01 2021-12-31 fort:UniperilleMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-01-01 2022-12-31 fort:UniperilleMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2021-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2022-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2023-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2023-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2023-12-31 fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2023-12-31 ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2023-12-31 fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2023-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 635400IUIZZIUJSAMF76 2023-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember iso4217:EUR iso4217:EUR xbrli:shares
Tilinpäätös ja
hallituksen
toimintakertomus 2023
Fortum Oyj
Y-tunnus: 1463611-4
1
Sisällysluettelo
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Tuloskehitys ja taloudellinen asema
2
Kestävä kehitys
18
Riskienhallinta
37
Fortumin osake ja osakkeenomistajat
46
TILINPÄÄTÖS
Konsernitilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
49
Konsernin laaja tuloslaskelma
50
Konsernin tase
51
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
52
Konsernin rahavirtalaskelma
54
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1 Olennaiset laadintaperiaatteet
56
2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat
59
3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot
61
4 Rahoitusriskien hallinta
64
5 Pääomariskien hallinta
70
6 Segmenttiraportointi
71
7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden
voitto
76
8 Muut kulut
77
9 Materiaalit ja palvelut
78
10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot
78
11 Rahoituskulut
–
netto
82
12 Tuloverot
83
13 Osakekohtainen tulos ja osinko
85
14 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain
86
15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon
90
16 Aineettomat hyödykkeet
93
17 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja
käyttöoikeusomaisuuserät
94
18 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin
96
19 Arvonalentumistestaus
99
20 Muut pitkäaikaiset sijoitukset
100
21 Korolliset saamiset
100
22 Vaihto-omaisuus
101
23 Myyntisaamiset ja muut saamiset
101
24 Likvidit varat
102
25 Osakepääoma
103
26 Korolliset velat
103
27 Tuloverosaamiset ja -velat
106
28 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat
109
29 Muut varaukset
111
30 Eläkevelvoitteet
112
31 Muut pitkäaikaiset velat
115
32 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma
115
33 Vuokrasopimukset
115
34 Investointi- ja muut sitoumukset
116
35 Pantatut varat ja vastuut
117
36 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt
118
37 Lähipiiritapahtumat
119
38 Tilikauden jälkeiset tapahtumat
120
39 Konserniyritykset segmenteittäin
121
Tunnusluvut
Taloudelliset tunnusluvut
123
Osakekohtaiset tunnusluvut
124
Kestävän kehityksen tunnusluvut
124
Segmenttikohtaiset tunnusluvut
125
Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset
126
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Tuloslaskelma
132
Tase
133
Rahoituslaskelma
134
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
135
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
142
Tilintarkastuskertomus
143
Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä
148
2
Hallituksen
toimintakertomus
Tuloskehitys ja taloudellinen
asema
Muutoksen ja liiketoiminnan vakauttamisen vuosi
Lopetettuja toimintoja koskeva IFRS-oikaisu
Määräysvalta Fortumin Venäjän toimintoihin menetettiin 25.4.2023 Venäjän presidentin asetuksen
nro 302 vuoksi. Tämän vuoksi Fortumin Russia-segmentin konsolidointi päättyi vuonna 2023 ja se
luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi. Tiedot konsolidoinnin päättymisestä perustuvat 31.3.2023
taseeseen, koska Fortum ei ole saanut Russia-segmentin taloudellista tai ei-taloudellista tietoa
vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen raportoinnin jälkeen. Vuoden 2022 vertailutiedot oikaistiin
IFRS-vaatimusten mukaisesti. Vuoden 2021 vertailutietoja ei ole oikaistu.
Lopetetut toiminnot vuonna 2022 sisältävät myös Fortumin entisen tytäryhtiön Uniper SE:n ja sen
konserniyhtiöt. Fortum menetti määräysvallan Uniperista allekirjoittaessaan 21.9.2022
periaatesopimuksen Uniper SE:n osakkeiden myymisestä Saksan valtiolle. Uniperin konsolidointi
päättyi 30.9.2022. Tuloslaskelmatiedot hallituksen toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä
sisältävät vain jatkuvat toiminnot, ellei toisin mainita.
Katso
liite 1,
liite 2
ja
liite 3
.
Taloudellisia tunnuslukuja
Tunnuslukuja, jatkuvat toiminnot
milj. euroa tai kuten merkitty
2023
2022
2021
Muutos
23/22
Raportoitu
IS
Liikevaihto
6 711
7 774
6 422
-14%
IS
Liikevoitto
1 662
1 967
4 325
-16%
- % liikevaihdosta
24,8
25,3
67,4
IS
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
59
-185
168
132%
IS
Voitto ennen tuloveroja
1 583
1 564
4 332
1%
- % liikevaihdosta
23,6
20,1
67,5
IS
Kauden voitto
1 515
2 084
4 008
-27%
IS
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)
1 514
2 080
3 985
-27%
IS
Tulos/osake, euroa
1,68
2,34
4,49
-28%
CF
Liiketoiminnan rahavirta
1 710
1 717
1 119
0%
milj. euroa tai kuten merkitty
2023
2022
2021
Muutos
23/22
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)
1 903
2 025
2 016
-6%
IS
Liikevoitto
1 544
1 611
1 429
-4%
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
7
-40
104
118%
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden
jälkeen)
1 150
1 076
1 091
7%
Tulos/osake, euroa
1,28
1,21
1,23
6%
Tunnuslukuja, jatkuvat ja lopetetut toiminnot (yhteensä)
milj. euroa tai kuten merkitty
2023
2022
2021
Muutos
23/22
Raportoitu
IS
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden
jälkeen)
-2 069
-2 416
739
14%
IS
Tulos/osake, euroa
-2,31
-2,72
0,83
15%
CF
Liiketoiminnan rahavirta
1 819
-8 767
4 970
121%
Vertailukelpoinen
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)
1 184
-988
1 778
220%
Tulos/osake, euroa
1,32
-1,11
2,00
219%
milj. euroa tai kuten merkitty
2023
2022
2021
Muutos
23/22
Oma pääoma/osake, euroa
9,40
8,55
13,66
10%
Rahoitusnettovelka (kauden lopussa)
942
1 084
789
-13%
Rahoitusnettovelka kauden lopussa ilman Venäjää
N/A
1 127
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää
0,5
0,6
N/A
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate, yhteensä
N/A
0,4
0,2
Oman pääoman tuotto, %
-25,5
-96,2
-0,8
Omavaraisuusaste, %
45
33
9
Katso
Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.
Vuoden 2023 aikana kaasun ja sähkön hinnat laskivat Euroopassa. Syksyllä sää oli Pohjoismaissa
normaalia leudompi mutta muuttui kylmäksi ja kuivaksi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kylmä tuuli
3
ja tavallista heikommat tuuliolosuhteet laskivat vesivarantoja nopeasti, minkä ansioista Pohjoismaiset
spot-hinnat elpyivät edellisen neljänneksen alhaisemmilta tasoilta.
Vuoden 2023 taloudellisen tuloksen tärkein ajuri oli Generation-segmentin vahva suorituskyky.
Segmentti hyötyi korkeista sähkönhinnoista Pohjoismaissa ja hyvästä fyysisestä optimoinnista, mitä
tuki hintojen suuri heilunta. Segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli kaikkien aikojen paras, 1 679
miljoonaa euroa, ja saavutettu sähkönhinta oli 63,1 euroa/MWh koko vuodelta.
Vuoden 2023 aikana onnistuimme vahvistamaan taloudellista asemaamme vakaan tuloksen ja
kassavirran ansiosta. Vuoden lopussa velkaantumisasteemme oli 0,5 ja meillä oli 7,5 miljardia euroa
nostamattomia luottoja ja likvidejä varoja. Toukokuussa palasimme menestyksekkäästi
velkakirjamarkkinoille laskemalla liikkeelle kaksi joukkovelkakirjalainaa, yhteensä 1,15 miljardia euroa.
Tammikuussa 2024 julkistimme vihreän rahoituksen viitekehyksen mahdollisia tulevia puhtaan
energian investointeja varten.
Konsernin vuoden 2023 vahvan tuloksen perusteella Fortumin hallitus esittää varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,15 euroa osakkeelta eli noin 90 % vertailukelpoisesta
osakekohtaisesta tuloksesta.
Mittavien mullistusten jälkeen vuonna 2023 keskityimme toimintamme vakauttamiseen ja
muutokseen. Maaliskuussa julkistimme Pohjoismaihin painottuvan uuden strategiamme ja
toimintamme perustan (purpose) sekä uudet taloudelliset- ja ympäristötavoitteemme.
Yksi strategiamme painopisteistä on tuottaa puhdasta energiaa luotettavasti. Pitkän aikavälin
tuottavuuden ja toimitusvarmuuden varmistamiseksi julkistimme vuonna 2023 useita hankkeita, jotka
parantavat ensiluokkaisia toimintojamme. Näitä ovat esimerkiksi Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöiän
pidentäminen vuoteen 2050 ja vesivoimalaitosten peruskorjaukset esimerkiksi Ruotsin Untrassa. Myös
kaupallisen sähköntuotannon aloittaminen Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikössä oli vuoden
kohokohtia. Fortum omistaa Olkiluodosta 25 prosenttia. Pjelaxin 380 MW:n tuulipuiston rakentaminen
eteni aikataulussa ja budjetissa. Tässä Suomen kolmanneksi suurimassa tuulipuistossa on aloitettu
sähköntuotannon testaus, ja tuulipuisto otetaan käyttöön vuoden 2024 toisella neljänneksellä.
Täydensimme kuluttajaliiketoimintaamme Telge Energin hankinnalla, mikä kasvattaa kuluttaja- ja
yritysasiakaskuntaamme 150 000 asiakkaalla. Yritys on yksi Ruotsin kymmenestä suurimmasta
puhtaan sähkön toimittajasta. Suomen viimeinen hiililauhdelaitos Meri-Pori toimi vielä talvikuukausina
kaupallisesti pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimitusvarmuuden tukena, mutta maaliskuusta 2024
sen tuotanto varataan vakavien kriisi- ja häiriötilanteiden varalle.
Toinen strategiamme painopiste on edistää teollisuuden dekarbonisaatiota. Tavoitteenamme on
tarjota puhdasta ja vakaata sähköntuotantoa, jotta asiakkaamme voivat irtautua fossiilista
polttoaineista, sekä kehittää aktiivisesti hankkeita, jotka mahdollistavat kasvun pidemmällä aikavälillä,
kun rakennamme uutta puhtaan energian tuotantoa yhteistyössä strategisten asiakkaiden kanssa.
Ydinvoimaselvityksemme puitteissa olemme solmineet kumppanuuksia ja tutkimme
yhteistyömahdollisuuksia sekä teknologiatoimittajien että energia-alan asiakkaiden kanssa.
Ydinvoiman kannatus Suomessa ja Ruotsissa on tällä hetkellä ennätyksellisen korkeaa, ja
keskustelemme hallitusten kanssa siitä, miten mahdollisen uuden ydinvoiman edellytyksiä voitaisiin
parantaa. Päätimme vuoden aikana myös Espoo Clean Heat -ohjelmaan liittyvästä 225 miljoonan
euron investoinnista ja aloitimme Kirkkonummen lämpöpumppulaitoksen rakennustyöt. Osana
ainutlaatuista yhteistyöprojektiamme Microsoftin kanssa otamme talteen hukkalämpöä Microsoftin
uusista datakeskuksista ja käytämme sitä kaukolämmityksessä. Yksi strategisista tavoitteistamme on
rakentaa vahva pitkän aikavälin sähkönostosopimusten (PPA) portfolio. Edistyimme vuonna 2023
hyvin: allekirjoitimme teollisuusasiakkaiden kanssa useita PPA-sopimuksia, jotka paitsi tukevat
teollisuusalojen dekarbonisaatiota, myös pienentävät omia riskejämme ja vakauttavat
tukkusähköntuotantomme tuottoja ja kassavirtaa.
Strategiamme kolmas painopiste on uusiutuminen ja kehittyminen. Otimme käyttöön uuden
toimintamallin ja liiketoimintarakenteen sekä nimitimme uuden johtoryhmän. Uudet
hallinnointiprosessit tehostavat päätöksentekoamme ja uudistimme organisaatiorakennetta.
Varmistaaksemme strategiamme tehokkaan toteuttamisen panostamme jatkossakin kulttuurimme ja
henkilöstömme kehittämiseen. Koska Fortum on paljon pienempi yritys kuin vuosi sitten, sopeutamme
toimintaamme uuteen tilanteeseen ja liiketoimintamalliimme. Käynnistimme syksyllä
tehostamisohjelman, jonka tavoitteena on vähentää asteittain vuotuisia kiinteitä kustannuksia 100
miljoonalla eurolla vuoden 2025 loppuun saakka. Tavoitteen saavuttaminen voi mahdollisesti
edellyttää myös henkilöstövähennyksiä. Lisäksi pyrimme kääntämään heikosti suoriutuvien
liiketoimintojen tilanteen ja tarkistamme fokusalueitamme.
Geopoliittiset jännitteet pysyivät korkealla koko vuoden, ja valitettavasti Venäjän hyökkäys
Ukrainaan ja täysimittainen sota jatkuivat. Toisella neljänneksellä suljimme kirjat Venäjällä lopullisesti.
Koska viranomaiset ottivat laittomasti Fortumin omaisuuden Venäjällä hallintaansa ja menetimme
määräysvallan, kirjasimme koko omaisuutemme Venäjällä alas ja lopetimme Russia-segmentin
konsolidoinnin. Venäjän toimet rikkovat räikeästi kansainvälisiä investointisuojasopimuksia ja estävät
Fortumia käyttämästä osakkeenomistajan oikeuksia. Lähetimme tästä tiedoksiannon Venäjän valtiolle,
ja välimiesmenettelyn odotetaan käynnistyvän vuoden 2024 alussa.
Vuoden 2023 jälkipuoliskolla epävarmuus Fortumin toimintaympäristössä lisääntyi entisestään.
Vaisu taloustilanne levisi laajalle, ja inflaatio ja korot olivat edelleen korkealla tasolla, mikä heikentää
sijoittajien sentimenttiä kaikilla sektoreilla. Muut maat ovat tarjonneet runsaasti tukia ei-taloudellisille
dekarbonisaatiohankkeille, mikä puolestaan on ohjannut investointeja Suomen ja Pohjoismaiden
ulkopuolelle. Koska heikon taloustilanteen ennustetaan jatkuvan vuonna 2024, pyrimme hallitsemaan
epävarmuutta strategiamme vaiheittaisella toteutuksella. Lyhyellä aikavälillä terävöitämme
painopisteitämme, varmistamme nykyisten toimintojen, erityisesti sähköntuotannon optimoinnin ja
hallitsemme liiketoimintariskejä. Samalla rakennamme valmiutta sähköistymis- ja kasvuvaiheeseen
pidemmällä aikavälillä. Yhtenä Pohjoismaiden suurimmista energiayhtiöistä olemme ainutlaatuisessa
asemassa. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ja oma sähköntuotantomme ovat jo lähes täysin
päästöttömiä ja puhtaita, eikä jäljellä ole juurikaan fossiilista tuotantoa, joka pitäisi korvata.
Valmistaudumme yhdessä asiakkaidemme kanssa kasvuvaiheeseen; olemme valmiita edistämään
myös muiden teollisuudenalojen dekarbonisaatiota, kun kysyntä taas piristyy.
Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehitys kriisitalven 2022
–
2023 jälkeen osoittaa, että hintojen
suuresta heilahtelusta ja jopa äärimmäisistä hintahuipuista on tullut uusi normaali. Suurin syy tähän on
vaihtelevan tuulivoimatuotannon osuuden kasvu ja samalla kiinteän ja joustavan kapasiteetin pienempi
osuus pohjoismaisessa energiajärjestelmässä. Vaikka markkinat toimivat suunnitellusti, hintojen
heilahtelu oli valtavaa: vuonna 2023 spot-hinta oli negatiivinen 11 päivän ajan ja päivittäinen keskiarvo
nousi jopa 900 euroon megawattitunnilta kylmimpinä päivinä tammikuussa 2024. Odotettavissa olevat
satunnaiset hintahuiput eivät kuitenkaan riittävästi kannusta tuottajia investoimaan uuteen kiinteään tai
joustavaan kapasiteettiin. Epävarmuus voi päinvastoin estää sähköistämisinvestointeja, joita tarvitaan
dekarbonisaation edistämiseksi. Tarvitsemme lisätoimenpiteitä, kuten kapasiteettimekanismeja tai
4
muita investointikannustimia, jotta voimme varmistaa sähkön toimitusvarmuuden ja edistää
investointeja teollisuuden hiilestä irtautumiseen.
Muutokset raportoinnissa
Fortum uudisti toimintarakenteensa maaliskuun 2023 lopussa. Uuden organisaation tavoitteena on
yhtiön uuden vision ja strategian menestyksekäs toteuttaminen. Uusi organisaatio koostuu
seuraavista liiketoimintayksiköistä: Corporate Customers and Markets, Nuclear Generation, Hydro
Generation, Renewables and Decarbonisation, Consumer Solutions ja Circular Solutions.
Fortum päivitti taloudellista segmenttiraportointiaan uuden liiketoimintarakenteen ja strategian
mukaisesti. Vuodesta 2023 lähtien Fortum raportoi taloudellisen tuloksensa seuraavissa
raportointisegmenteissä:
•
Generation-segmentti sisältää Corporate Customers and Markets-, Nuclear Generation-, Hydro
Generation- ja Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksiköt.
•
Consumer Solutions -segmentti sisältää Consumer Solutions -liiketoimintayksikön.
•
Muut toiminnot -segmentti sisältää Circular Solutions -liiketoimintayksikön, Innovation and
Venturing -toiminnot, liiketoimintoja palvelevat konsernitoiminnot ja konsernijohdon.
Fortum julkaisi 17.4.2023 uusien raportointisegmenttien oikaistut segmenttitiedot vuodelta 2022.
Venäjän presidentin asetuksen (nro 302, 25.4.2023) seurauksena Fortumin omaisuus Venäjällä
otettiin Venäjän viranomaisten hallintaan. Määräysvallan arvioinnin perusteella Fortum menetti
Venäjän toimintojensa hallinnan. Tämän vuoksi Russia-segmentin konsolidointi päättyi 25.4.2023 ja
segmentti raportoitiin lopetettuina toimintoina vuonna 2023. Venäjän toimintojen konsolidoinnin
päättymisen seurauksena Fortum julkaisi 11.5.2023 vuoden 2022 ja vuoden 2023 ensimmäisen
neljänneksen oikaistun konsernin tuloslaskelman, konsernin laajan tuloslaskelman, konsernin
rahavirtalaskelman ja keskeisten tunnuslukujen vertailutiedot. Konsernitasetta ei oikaistu.
Sen jälkeen, kun Saksan hallituksen kanssa oli allekirjoitettu periaatesopimus Uniperin
myynnistä, Uniperin konsolidointi päättyi ja Uniper luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi vuoden 2022
kolmannella neljänneksellä. Järjestely saatiin päätökseen joulukuussa 2022.
Fortumin strategia
Helmikuussa 2024 Fortumin hallitus täsmensi yhtiön strategiaa. Katso
Tilikauden jälkeiset
tapahtumat.
Fortumin hallitus päätti Fortumin uudesta strategiasta maaliskuun 2023 alussa. Fortumin
strategian painopisteitä ovat luotettavan puhtaan energian toimittaminen ja teollisuuden
hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Pohjoismaissa.
Taloudelliset ja vastuullisuustavoitteet olivat seuraavat:
•
Taloudellinen ohjeistus vähintään luottoluokitustason BBB ja tulevaisuuden kasvuun vaadittavan
taloudellisen joustavuuden varmistamiseksi. Pitkän aikavälin vertailukelpoinen rahoitusnettovelan
ja käyttökatteen suhde on 2,0
–
2,5.
•
Hallittu kasvu puhtaassa energiassa. Päivitetty investointiohjeistus vuosille 2023
–
2025 on
enintään 1,0 miljardia euroa (päivitetty 2.11.2023, aiemmin enintään 1,5 miljardia euroa).
•
Uusien investointien vähimmäistuottovaatimus on pääomakustannusten projektikohtainen
painotettu keskiarvo (WACC) + 150
–
400 korkopistettä. Sitä sovelletaan ja arvioidaan yhtiön
ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden perusteella.
•
Osinkopolitiikan mukaan osingonjakosuhde on 60
–
90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta
tuloksesta.
•
Fortum sitoutuu aiempaa tiukempiin vastuullisuus- ja ilmastotavoitteisiin: toiminnasta tulee
hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä, hiilestä luovutaan vuoden 2027 loppuun mennessä ja
hiilidioksidin ominaispäästöille asetetaan tavoite. Lisäksi Fortum sitoutuu SBTi-tavoitteeseen
(1,5 °C) ja asettaa biodiversiteettitavoitteet.
Fortum käynnisti 2.11.2023 tehostamisohjelman kannattavuuden parantamiseksi ja kassavirran
turvaamiseksi epävarmassa toimintaympäristössä. Tehostamisohjelman tavoitteena on vähentää
Fortumin vuotuisia kiinteitä kustannuksia asteittain 100 miljoonalla eurolla vuoden 2025 loppuun
saakka. Tavoiteltu 100 miljoonan euron vähennys vastaa noin kymmentä prosenttia konsernin vuoden
2022 kiinteistä kustannuksista. Tehostamisohjelma sisältää strategista priorisointia ja allokoitujen
resurssien arviointia sekä toimenpiteitä heikosti suoriutuvien liiketoimintojen tilanteen kääntämiseksi.
Ohjelman tavoitteiden saavuttamisen odotetaan edellyttävän henkilöstövähennyksiä.
Taloudellinen tulos
Liikevaihto segmenteittäin
milj. euroa
2023
2022
Muutos
23/22
Generation
4 420
4 465
-1%
Consumer Solutions
3 766
4 578
-18%
Muut toiminnot
548
589
-7%
Nord Pool -sähköpörssissä tehtyjen ostojen ja myyntien netotus
1)
-1 510
-2 312
Eliminoinnit
-514
454
IS
Jatkuvat toiminnot yhteensä
6 711
7 774
-14%
1) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Pool -sähköpörssissä netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan,
onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) segmenteittäin
milj. euroa
2023
2022
Muutos
23/22
Generation
1 874
1 876
0%
Consumer Solutions
108
173
-38%
Muut toiminnot
-80
-23
-248%
Jatkuvat toiminnot yhteensä
1 903
2 025
-6%
Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
milj. euroa
2023
2022
Muutos
23/22
Generation
1 679
1 629
3%
Consumer Solutions
38
97
-61%
Muut toiminnot
-173
-116
-49%
IS
Jatkuvat toiminnot yhteensä
1 544
1 611
-4%
5
Liikevoitto segmenteittäin
milj. euroa
2023
2022
Muutos
23/22
Generation
2 058
2 128
-3%
Consumer Solutions
-215
-149
-44%
Muut toiminnot
-181
-13
-1 292%
IS
Jatkuvat toiminnot yhteensä
1 662
1 967
-16%
Lisätietoja katso
liite 6
.
Liikevaihto laski 6 711 (7 774) miljoonaan euroon pääasiassa sähkönhintojen laskun seurauksena.
Vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 544 (1 611) miljoonaa euroa. Generation-segmentin
tulosparannusta tasoittivat Consumer Solutions -segmentin ja Muut toiminnot -segmentin
heikompien tulosten negatiiviset vaikutukset.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 118 (356) miljoonan euron vaikutus kauden
liikevoittoon pääasiassa suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutosten
seurauksena. Vertailukaudella vuonna 2022 vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi 638
miljoonaa euroa verottomia voittoja Fortum Oslo Varmen myynnistä ja 138 miljoonaa euroa
Recharge- ja Plugsurfing-liiketoimintojen myynnistä sekä -376 miljoonaa euroa, joka liittyi
suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksiin (
liite 7
).
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 7 (-40) miljoonaa euroa (
liite
18
). Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 59 (-185) miljoonaa euroa ja sisälsi 50 (-191)
miljoonaa euroa ydinjätteeseen liittyvistä varauksista ja ydinjätehuoltorahastosta aiheutuvia
vaikutuksia osaomisteisissa ydinvoimayhtiöissä.
Rahoituskulut
–
netto oli -138 (-218) miljoonaa euroa. Rahoituskulut
–
netto sisältää 286 (202)
miljoonaa euroa lainojen korkokuluja ja 153 (46) miljoonaa euroa lainasaamisten ja talletusten
korkotuottoja. Suomen valtion sijoitusyhtiön Solidiumin myöntämään siltarahoituslainaan liittyvät
korkokulut olivat 41 (26) miljoonaa euroa vuonna 2023. Vertailukelpoiset nettorahoituskulut olivat -
137 (-170) miljoonaa euroa (
liite 11
).
Katsauskauden tuloverot olivat yhteensä -69 (verotulo 520) miljoonaa euroa. Vuoden 2023
tuloveroihin sisältyi 225 miljoonaa euroa liittyen kertaluonteiseen positiiviseen verovaikutukseen,
joka kirjattiin pääasiassa Irlannissa ja Alankomaissa Venäjän omaisuuden arvonalentumisen
vuoksi. Vuonna 2022 tuloverokuluun sisältyi 746 miljoonaa euroa, joka liittyi kertaluonteiseen
verovaikutukseen Irlannissa pääasiassa Uniperin myynnin seurauksena. Vertailukelpoinen
efektiivinen tuloverokanta oli 19,1 % (21,9 %) (
liite 12
).
Kauden voitto oli 1 515 (2 084) miljoonaa euroa, ja vertailukelpoinen kauden voitto oli 1 150 (1 076)
miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen kauden voitto sisältää oikaisut vertailukelpoisuuteen
vaikuttavista eristä sekä oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, rahoituskulut
–
nettoon, tuloveroihin ja määräysvallattomien omistajien osuuteen (
liite 7.2
).
Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos oli 1,68 euroa (2,34). Jatkuvien toimintojen
vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 1,28 euroa (1,21) (
liite 7
ja
liite 13
).
Taloudellinen asema ja rahavirta
milj. euroa
2023
2022
Muutos
23/22
Korkokulut
-269
-200
-35%
Korkotuotot
165
75
120%
Muut rahoituserät
–
netto
-34
-93
63%
IS
Rahoitustuotot ja -kulut
-138
-218
37%
Rahoitusnettovelka
942
1 084
-13%
Rahavirta
Liiketoiminnan rahavirtaan vaikuttivat vahva vertailukelpoinen käyttökate ja käyttöpääoman
positiivinen muutos. Niiden vaikutusta tasoitti tuloveromaksujen kasvu. Liiketoiminnan rahavirta
pysyi vertailuvuoden tasolla ja oli 1 710 miljoonaa euroa.
Investointien rahavirta oli 1 433 (1 818) miljoonaa euroa. Siihen vaikutti positiivisesti
vakuussaamisten merkittävä lasku, joka oli 2 024 (kasvua 1 311) miljoonaa euroa.
Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 576 (479) miljoonaa euroa. Vuoden 2022 vertailukaudella
osakkeiden myynnit ja pääoman palautukset (1 156 milj. euroa) liittyivät pääasiassa 50 %:n
omistusosuuden myyntiin Fortum Oslo Varme AS -kaukolämpöyhtiöstä Norjassa. Vertailukausi
sisältää myös 1 500 miljoonan euron maksun Fortumin osakaslainasta Uniperille. Joulukuussa
2022, kun Fortum myi Uniper-omistuksensa ja kauppa saatiin päätökseen, Uniper maksoi koko 4
000 miljoonan euron osakaslainan takaisin Fortumille. Uniperin osakkeiden myynnistä saatu 498
miljoonan euron vastike esitetään lopetettujen toimintojen rahavirrassa vuonna 2022.
Rahoituksen rahavirta oli -2 640 (-4 684) miljoonaa euroa. Korollisten lainojen takaisinmaksut
olivat 1 622 (3 634) miljoonaa euroa, ja vakuusvelan muutos oli -221 (150) miljoonaa euroa.
Osingon ensimmäinen erä (413 miljoonaa euroa) maksettiin 24.4.2023 (1 013) ja toinen erä (404
miljoonaa euroa) maksettiin 10.10.2023.
Likvidit varat kasvoivat 503 (vähenivät 1 148) miljoonaa euroa.
Lopetettujen toimintojen rahavirta vuonna 2023 sisältää Venäjään liittyvät rahavirrat 1.1.-
31.3.2023 vähennettynä 284 miljoonan euron likvideillä varoilla, jotka menetettiin Venäjän
omaisuuden haltuunoton myötä.
Likvidit varat kauden alussa olivat 3 919 miljoonaa euroa ja sisälsivät 247 miljoonaa euroa
Russia-segmentin likvidejä varoja.
Lisätietoja on rahoitusta käsittelevässä osiossa jäljempänä.
Varat
Taseen loppusumma vuoden 2023 lopussa oli 18 739 (23 642) miljoonaa euroa. Muutos
joulukuuhun 2022 verrattuna johtui pääasiassa Venäjän omaisuuden konsolidoinnin päättymisestä
huhtikuussa 2023 ja johdannaisinstrumenttien käypien arvojen laskusta sekä vakuussaamisten
vähenemisestä. Vuoden 2023 lopussa nettovakuussaamiset olivat 459 (2 255) miljoonaa euroa.
6
Oma pääoma
Oma pääoma oli 8 499 (7 737) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 8
438 (7 670) miljoonaa euroa. Omaan pääomaan vaikuttivat negatiivisesti vuoden tappio (-2 069
miljoonaa euroa) ja yhtiökokouksen huhtikuussa 2023 hyväksymä 817 miljoonan euron osinko.
Jatkuvien toimintojen tilikauden voiton lisäksi tilikauden tappio sisältää koko Venäjän omaisuuden
alaskirjauksen (1,7 miljardia euroa) ja aiemmin omaan pääomaan kirjatut negatiiviset kumulatiiviset
muuntoerot (1,9 miljardia euroa). Nämä kumulatiiviset muuntoerot kierrätettiin IFRS:n mukaisesti
omasta pääomasta tuloslaskelmaan konsolidoinnin päättymisen vuoksi, eivätkä ne vaikuttaneet
omaan pääomaan. Rahavirran suojausten käypään arvoon arvostamisella (1 860 miljoonaa euroa)
oli positiivinen vaikutus omaan pääomaan.
Osinko vuodelta 2022 oli 0,91 euroa osakkeelta, yhteensä 817 miljoonaa euroa. Yhtiökokous
hyväksyi osingon 13.4.2023. Osingon ensimmäinen erä (0,46 euroa osakkeelta, yhteensä 413
miljoonaa euroa) maksettiin 24.4.2023. Osingon toinen erä (0,45 euroa osakkeelta, yhteensä 404
milj. euroa) maksettiin 10.10.2023.
Rahoitus
Vuoden aikana 2023 hyödykkeiden hinnat laskivat ja äärimmäinen hintojen heilunta väheni.
Konsernin taloudellinen asema on erittäin vakaa hintojen laskun ja siihen liittyvien käteisvakuuksien
vapautumisen sekä vuonna 2023 toteutettujen rahoitustoimien seurauksena. Joulukuun lopussa
rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde jatkuvissa toiminnoissa oli erittäin
matala 0,5 viimeisen 12 kuukauden ajalta.
Rahoitusnettovelka vuoden 2023 lopussa oli 942 miljoonaa euroa (1 084). Fortumin korolliset
velat olivat 5 909 miljoonaa euroa (7 785) ja likvidit varat 4 183 miljoonaa euroa (3 919). Osingon
ensimmäinen erä, 413 miljoonaa euroa, maksettiin 24.4.2023 ja toinen erä, 404 miljoonaa euroa,
maksettiin 10.10.2023.
Tammikuussa 2023 Fortum maksoi takaisin nostamansa 600 miljoonaa euroa
likviditeettivalmiusluottolimiitistä ja 1 000 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina maksettiin takaisin
helmikuussa 2023. Maaliskuussa 2023 Fortum maksoi takaisin nostamansa 350 miljoonaa euroa
Suomen valtion myöntämästä siltarahoituslainasta ja peruutti tämän 2 350 miljoonan euron
siltarahoitusjärjestelyn kokonaan.
Toukokuussa 2023 Fortum palasi velkakirjamarkkinoille laskemalla liikkeeseen kaksiosaisen
joukkovelkakirjalainan sisältäen 500 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan viideksi vuodeksi, jonka
kiinteä kuponkikorko on 4 % ja 650 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan kymmeneksi vuodeksi,
jonka kiinteä kuponkikorko on 4,5 %. Tämän seurauksena Fortum maksoi takaisin viimeisen
nostetun erän, 500 miljoonaa euroa, likviditeettivalmiusluottolimiitistä toukokuussa ja 1 000
miljoonan Ruotsin kruunumääräinen joukkovelkakirjalaina maksettiin takaisin kesäkuussa.
Kesäkuussa 2023 Fortum perui 2 100 miljoonaa euroa 3 100 miljoonan euron
likviditeettivalmiusluottolimiitistä ja käytti kuuden kuukauden jatko-option jäljelle jäävään 1 000
miljoonan euron valmiusluottolimiittiin, jonka uusi eräpäivä oli joulukuussa 2023, sisältäen Fortumin
kuuden kuukauden jatko-option. Fortum uusi erääntyvän 500 miljoonan euron pankkilainan, jonka
uusi eräpäivä on helmikuussa 2025. Jäljellä ollut Uniperille myönnetty noin 1 miljardin euron
emoyhtiötakaus vapautui kesäkuun lopussa.
Joulukuussa 2023, 1 000 miljoonan euron likviditeettivalmiusluottolimiitti erääntyi, kun Fortum jätti
käyttämättä kuuden kuukauden jatko-optionsa. Lisäksi 500 miljoonan euron lainaan sovittiin yhden
vuoden lainanottajan jatko-optio.
Lyhytaikaiset lainat olivat 1 316 miljoonaa euroa sisältäen pitkäaikaisten lainojen 717 miljoonan
euron lyhytaikaisen osuuden. Lyhytaikaiset lainat 599 miljoonaa euroa sisältävät 418 miljoonaa
euroa vakuusjärjestelyvelkaa ja 174 miljoonaa euroa yritystodistusvelkaa (
liite 26
).
Takaisinlainaus ydinjätehuoltorahastosta oli yhteensä 951 miljoonaa euroa (
liite 26
).
Vuoden 2023 lopussa Fortumilla oli 3 200 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottolimiittejä,
jotka koostuvat 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä (erääntyy kesäkuussa 2025 sisältäen
lainanantajien enintään kahden vuoden jatko-option) ja 800 miljoonan euron kahdenvälisestä
valmiusluottolimiitistä (erääntyy kesäkuussa 2025 sisältäen lainanantajan 1 vuoden jatko-option).
Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat voimassa toistaiseksi.
S&P Global Ratings vahvisti 9.3.2023 Fortumin pitkän aikavälin luottoluokituksen tasolle BBB ja
muutti näkymän negatiivisesta vakaaksi.
Fitch Ratings vahvisti 21.3.2023 Fortumin pitkän aikavälin luottoluokituksen tasolle BBB ja muutti
näkymän negatiivisesta vakaaksi.
Rahoitusnettovelan muutos 2023, milj. euroa
Toimintaympäristö
Euroopan sähkömarkkinat
Manner-Euroopassa syksy oli normaalia leudompi. Tämä vahvisti kaasu- ja sähkömarkkinoiden
laskusuuntausta, joka oli ominaista koko vuodelle 2023. Keskilämpötila Pohjoismaissa oli kuitenkin
vuositasolla vain hieman normaalitason yläpuolella ja sää muuttui kylmäksi ja kuivaksi neljännellä
neljänneksellä. Tämä ja tavallista heikommat tuuliolosuhteet vähensivät varantoa nopeasti, jolloin
pohjoismaiset spot-hinnat elpyivät vuoden loppuun mennessä alhaisemmilta tasoilta.
7
Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 386 (386) TWh vuonna 2023.
Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa (Saksa, Ranska,
Itävalta, Sveitsi, Belgia ja Alankomaat) vuonna 2023 oli 1 272 (1 322) TWh. Sähkön kysyntä
Manner-Euroopassa oli edelleen selvästi alle viiden vuoden keskiarvon. Tähän vaikuttivat
energiansäästötoimet ja leudot talvineljännekset.
Vuoden 2023 lopussa pohjoismaiset vesivarannot olivat 77 TWh, mikä on 7 TWh pitkän aikavälin
keskiarvon alapuolella ja 2 TWh edellisvuotta vähemmän.
Vuonna 2023 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 56 (136) euroa/MWh.
Keskimääräinen aluehinta oli 56 (154) euroa/MWh Suomessa, 52 (129) euroa/MWh SE3-alueella
Ruotsissa (Tukholma) ja 40 (62) euroa/MWh SE2-alueella Ruotsissa (Sundsvall). Saksassa
keskimääräinen spot-hinta vuonna 2023 oli 95 (235) euroa/MWh.
Helmikuun alussa Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli
noin 45 euroa/MWh loppuvuodelle 2024 ja noin 41 euroa/MWh vuodelle 2025. Pohjoismaiden
vesivarannot olivat 63 TWh eli noin 9 TWh pitkän ajan keskiarvon alapuolella ja 5 TWh alemmalla
tasolla kuin vuotta aiemmin. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 74 euroa/MWh loppuvuodelle
2024 ja noin 81 euroa/MWh vuodelle 2025.
Euroopan hyödykemarkkinat
Kaasun kysyntä keskisessä Länsi-Euroopassa oli 1 715 (1 867) TWh vuonna 2023. Keskisen Länsi-
Euroopan kaasun varastotasot kasvoivat vuoden alusta (532 TWh) vuoden loppuun (559 TWh),
jolloin ne olivat 27 TWh suuremmat kuin vuotta aiemmin ja 101 TWh suuremmat kuin viiden vuoden
keskiarvo (2018
–
2022).
Kaasun keskimääräinen front month -hinta (TTF) vuonna 2023 oli 41 (133) euroa/MWh. Vuoden
2024 termiinihinta laski vuoden aikana ja oli 34 euroa/MWh vuoden lopussa. Vuoden 2023 alussa
vuoden 2024 toimitusten TTF-termiinihinta oli 78 euroa/MWh.
Päästöoikeuksien (EUA) hinta laski vuoden 2023 aikana ja oli 80 euroa/tonni vuoden lopussa (86
euroa/tonni vuoden alussa). Keskimääräinen EUA-hinta koko vuodelta 2023 oli 85 euroa/tonni.
Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2024 laski vuoden 2023 alusta (173 dollaria/tonni)
vuoden loppuun (98 dollaria/tonni).
Helmikuun alussa kaasun TTF-termiinihinta oli 31 euroa/MWh loppuvuodelle 2024. EUA-
termiinihinta vuodelle 2024 oli tasolla 63 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam)
loppuvuodelle 2024 oli 95 dollaria/tonni.
Sähkön kulutus
TWh
2023
2022
2021
Pohjoismaat
386
386
402
Keskimääräiset hinnat
2023
2022
2021
Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh
56,4
135,9
62,3
Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh
56,5
154,0
72,3
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma, euroa/MWh
51,7
129,2
66,0
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall, euroa/MWh
40,0
61,9
42,6
Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh
95,2
235,4
96,8
CO
2
, (ETS EUA seuraava Dec tuote), euroa/tonni CO
2
85
81
54
Hiili (ICE Rotterdam front month), USD/tonni
125
279
117
Öljy (Brent front month), USD/bbl
82
99
71
Kaasu (TTF front month), euroa/MWh
41
133
47
Vesivarastot
TWh
31.12.2023
31.12.2022
31.12.2021
Pohjoismaiset vesivarastot
77
79
73
Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo
84
84
84
Vesivarastojen energiasisältö Pohjoismaissa, TWh
Vienti/tuonti Pohjoismaat
TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista)
2023
2022
2021
Vienti/tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä
-41
-35
-29
Vienti/tuonti Pohjoismaiden ja Venäjän välillä
-
4
9
Yhteensä
-41
-31
-20
8
Sääntely-ympäristö
EU:n toimielimet pääsivät sopimukseen EU:n sähkömarkkinoiden
uudistuksesta
Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät 13.12.2023 lopulliseen sopimukseen EU:n
sähkömarkkinaa koskevasta lainsäädännöstä ennätyksellisen nopeasti yhdeksän kuukautta
kestäneiden neuvottelujen jälkeen. Uudistetussa lainsäädännössä ehdotetaan laajaa valikoimaa
riskien vähentämisen välineitä sisältäen muun muassa valtion tukemat sähkönhankintasopimukset
sekä kaksisuuntaiset hinnanerosopimukset (CfD), kapasiteettimekanismit (CRM) sekä muut
tukimuodot, kuten kohdennettu investointituki sähkönhintojen volatiliteetin tasapainottamiseksi.
Fortum on tyytyväinen uudistukseen, jonka odotetaan helpottavan energiasiirtymän edellyttämiä
puhtaan energian investointeja ja tarjoavan sähkönkuluttajille ennustettavampia hintoja.
Suurinta osaa säännöksestä sovelletaan kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulosta.
Kaasumarkkinapaketista päästiin sopimukseen
Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät joulukuussa 2023 lopulliseen sopimukseen
kaasumarkkinapaketista, jossa asetetaan sisämarkkinasäännöt ja luodaan olosuhteet uusiutuvalle
kaasulle ja maakaasulle, mukaan lukien vety.
Vähähiiliselle vedylle otetaan käyttöön yleinen määritelmä, mutta päästövähennysten
yksityiskohtainen laskentamenetelmä esitetään vasta vuonna 2025. Ennen kuin tämä toissijainen
lainsäädäntö on saatavilla, erityisesti ydinvoimaan perustuvan vähähiilisen vedyn merkitseminen tai
sertifiointi ei ole mahdollista eikä julkisia rahoitusvälineitä ole saatavilla vähähiilistä vetyä tuottaviin
hankkeisiin. Julkista rahoitusta voidaan myöntää pääasiassa muuta kuin biologista alkuperää
oleville uusiutuville polttoaineille (RFNBO).
Lainsäädäntö on tarkoitus hyväksyä virallisesti maaliskuussa 2024, ja se tulee voimaan kuuden
kuukauden kuluttua sen virallisesta julkaisemisesta.
Kolmikantaneuvottelut luonnon ennallistamisen sääntelystä saatiin
päätökseen
Marraskuussa 2023 Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät väliaikaiseen poliittiseen sopimukseen
EU:n luonnon ennallistamisasetuksesta. Asetuksessa yhdistyvät EU:n maa- ja merialueiden luonnon
pitkän aikavälin elvyttämistä koskeva yleinen ennallistamistavoite sekä tiettyjä elinympäristöjä ja lajeja
koskevat sitovat ennallistamistavoitteet. EU-maiden on toimitettava komissiolle kansalliset
ennallistamissuunnitelmat, joista käy ilmi, miten ne aikovat saavuttaa tavoitteet.
Asetuksen vaikutukset Fortumin vesivoimatuotantoon riippuvat kansallisesta toimeenpanosta.
Ruotsin ydinjätehuoltorahaston maksut lasketaan uudelleen
Ruotsin hallitus päätti 21.12.2023 ydinjäterahaston maksuista yksivuotiselle jaksolle vuodelle 2024
aiemman kolmivuotisen jakson sijaan.
Ruotsin uusien ydinvoimainvestointien tiekartta on julkaistu
Ruotsin hallitus julkaisi 16.11.2023 uutta ydinvoimaa koskevan tiekarttansa. Tavoitteena on edistää
investointeja ja tarjota pitkän aikavälin ennustettavuuteen etenkin 35 miljardin euron luottotakuilla ja
pitkän aikavälin riskinjakomallilla Ruotsin valtion ja yritysten välillä. Etenemissuunnitelman mukaan
kahta suurta reaktoria (yhteensä 2 500 MW) vastaava määrä uutta ydinvoimakapasiteettia otetaan
käyttöön vuoteen 2035 mennessä ja kymmentä reaktoria vastaava määrä uutta kapasiteettia
vuoteen 2045 mennessä. Energiateollisuudesta on nimitetty erityinen ydinvoima-alan koordinaattori,
joka kartoittaa tarvittavat toimet ja kutsuu mukaan kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät.
Segmenttikatsaukset
Liiketoimintamalli
Fortum uudisti toimintarakenteensa maaliskuun 2023 lopussa, ja yhtiöllä on kolme
raportointisegmenttiä: Generation, Consumer Solutions ja Muut toiminnot. Uuden organisaation
tavoitteena on yhtiön uuden tarkoituksen ja strategian menestyksekäs toteuttaminen. Uusi
liiketoimintarakenne heijastaa Fortumin puhtaan sähkön tuotantokokonaisuuden keskeisiä
arvoajureita, vahvaa myynnin ja kaupankäynnin osaamista sekä asiakaslähtöisyyttä.
Generation-segmentti
Generation-segmentti sisältää Hydro Generation, Nuclear Generation, Corporate Customers and
Markets ja Renewables and Decarbonisation liiketoimintayksiköt.
Hydro Generation
Hydro Generation -liiketoimintayksikkö käyttää, ylläpitää ja kehittää Fortumin 4,7 gigawatin (GW)
vesivoimaomaisuutta. Yksikön arvonluonnin avaintekijöitä ovat toiminnan turvallisuus sekä kyky
optimoida ja lisätä vesivoimanjoustavuutta ja käytettävyyttä.
Nuclear Generation
Nuclear Generation -liiketoimintayksikkö käyttää, ylläpitää ja kehittää Fortumin kokonaan
omistamaa 1,0 GW:n Loviisan ydinvoimalaitosta sekä hallinnoi Fortumin omistuksia osaomisteisissa
ydinvoimalaitoksissa Suomessa ja Ruotsissa 2,2 GW:n osuudella. Yksikkö tarjoaa myös
asiantuntijapalveluita, jotka kattavat ydinvoimalaitosten koko elinkaaren uuden ydinvoiman
rakentamisesta ydinpolttoaineen loppusijoitukseen.
Corporate Customers and Markets
Corporate Customers and Markets -liiketoimintayksikkö vastaa suojauksista ja arvonluonnista sekä
sähkön fyysisillä että finanssimarkkinoilla ja varmistaa Fortumin sähköntuotannon tulovirran. Se
myös vastaa Consumer Solutions -yksikön sähkönhankinnasta. Lisäksi liiketoimintayksikkö vastaa
suurista teollisuusasiakkuuksista ja näin ollen jatkaa pitkällä aikavälillä arvonluontia lisäämällä
sähkön kysyntää Pohjoismaisilla markkinoilla.
Renewables and Decarbonisation
Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksikkö vastaa kasvusta maatuulivoimassa ja
9
aurinkoenergiassa kehittämällä ja toteuttamalla projekteja. Yksikkö vastaa myös Fortumin
kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoiminnasta sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä
lämpöliiketoiminnassa. Lisäksi yksikkö tutkii puhtaan vedyn projekteja Pohjoismaissa.
Consumer Solutions -segmentti
Consumer Solutions vastaa energiaratkaisujen tarjoamisesta kuluttajille sekä pienille ja keskisuurille
yrityksille pääasiassa Pohjoismaissa ja Puolassa, mukaan lukien asiakaspalvelu ja laskutuspalvelut.
Fortum on yli 2 miljoonalla asiakkaallaan Pohjoismaiden suurin sähkötuotteiden tarjoaja.
Muut toiminnot -segmentti
Muut toiminnot -segmentti sisältää Circular Solutions -liiketoiminnan, joka vastaa kierrätys- ja
jäteliiketoiminnasta sekä turbiini- ja generaattoripalveluista ja biopohjaisista ratkaisuista. Nämä
liiketoiminnot eivät ole Fortumin uuden strategian keskiössä. Elokuussa 2023 Fortum ilmoitti
päättäneensä käynnistää Circular Solutions -liiketoimintojensa strategisten vaihtoehtojen arvioinnin,
ja toimintojen myynti on yksi mahdollisista vaihtoehdoista. Muut toiminnot -segmenttiin kuuluvat
myös innovaatio- ja pääomasijoitustoiminnot, liiketoimintoja tukevat konsernitoiminnot ja yritysjohto.
Konsernitoimintoja ovat Talous ja rahoitus (Finance), Vastuullisuus ja sidosryhmäsuhteet
(Sustainability and Corporate Relations), Henkilöstö ja hankinnat (People and Procurement),
Lakiasiat (Legal) sekä Uudistuminen ja IT (Transformation and IT).
Generation
Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta pääasiassa Pohjoismaissa. Segmenttiin
kuuluvat hiilidioksidivapaa vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimatuotanto sekä kaukolämpö- ja
kaukokylmäliiketoiminta sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen lämpöliiketoiminnassa.
Generation-segmentti vastaa myös suojauksista ja arvonluonnista sekä sähkön fyysisillä että
finanssimarkkinoilla sekä palvelee teollisuus- ja kunnallisia asiakkuuksia vauhdittaen teollisuuden
dekarbonisaatiota suuressa mittakaavassa. Lisäksi segmentti kehittää uusiutuvan energiatuotannon
ja ydinvoiman osaamista ja projekteja, sekä tutkii puhtaan vedyn mahdollisuuksia.
milj. euroa
2023
2022
Muutos
23/22
Raportoitu
Liikevaihto
4 420
4 465
-1%
- sähkönmyynti
3 889
3 802
2%
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa
1)
2 799
2 461
14%
- lämmönmyynti
481
499
-4%
- jätteiden käsittelyn myynti
7
19
-63%
- muu myynti
43
144
-70%
Liikevoitto
2 058
2 128
-3%
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
2)
59
-178
133%
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin
454
316
44%
Henkilöstön lukumäärä
1 758
1 660
6%
milj. euroa
2023
2022
Muutos
23/22
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)
1 874
1 876
0%
Liikevoitto
1 679
1 629
3%
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
2)
7
-34
121%
Sidotun pääoman tuotto, %
24,2
23,2
4%
Sidottu pääoma (kauden lopussa)
7 263
6 597
10%
1) Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa,
vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.
2) Voimalaitokset rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa ja omistajat ostavat sähköntuotannon hinnalla, joka vastaa
tuotannon kustannuksia korkokuluineen ja tuotantoveroineen. Osuus tuloksesta koostuu lähinnä IFRS-oikaisuista (esim. ydinvoimaan
liittyvien varojen ja velkojen kirjanpito) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseessa
(
liite 18
).
Generation-segmentin kokonaissähköntuotanto kasvoi vuoteen 2022 verrattuna. Ydinvoiman
tuotantomäärät kasvoivat TVO:n Olkiluodon kolmannen ydinvoimalaitosyksikön (OL3) käyttöönoton
ja sähköntuotannon seurauksena. Vesivoiman tuotanto kasvoi pääasiassa siksi, että tulovirtaama
oli suurempi kuin vuoden 2022 toisella puoliskolla. Segmentin yleinen toiminnallinen tulos ja
ydinvoimatuotannon käyttökerroin pysyivät hyvällä tasolla. Kokonaissähköntuotannosta 98 % oli
hiilidioksidipäästötöntä. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto ja lauhdevoiman tuotanto vähenivät,
koska sää oli edellisvuotta lämpimämpi vuoden aikana. Fortum myi 50 %:n omistusosuutensa
norjalaisesta kaukolämpöyhtiöstä Fortum Oslo Varme AS:stä vuonna 2022, ja myyntiä seuranneilla
rakennemuutoksilla oli myös negatiivinen vaikutus.
Saavutettu sähkönhinta nousi 3,2 euroa/MWh eli 5 % ja oli kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla:
63,1 euroa/MWh. Korkeampi saavutettu sähkönhinta johtui pääasiassa korkeammasta
suojaushinnasta, jonka vaikutusta tasoitti fyysisen optimoinnin tuottojen lasku. Fyysinen optimointi
oli poikkeuksellisen korkealla tasolla vuonna 2022, mikä johtui pääasiassa erittäin suuresta hintojen
heilunnasta ja korkeammista sähkönhinnoista. Vaikka sähkön spot-hinta laski 59 % Generation-
segmentin sähköntuotantoalueilla, melko korkeilla suojaustasoilla ja korkeammalla suojaushinnalla
oli suurempi vaikutus saavutettuun sähkönhintaan kuin spot-hintojen negatiivisella kehityksellä.
Vertailukelpoisen liikevoiton 3 %:n kasvu oli seurausta korkeammasta saavutetusta
sähkönhinnasta, vesivoiman tuotantomäärien kasvusta ja poistojen pienenemisestä Loviisan
ydinvoimalaitoksen käyttöiän pidentämisen seurauksena (
liite 6
). Tätä tasoittivat lauhdevoiman
tuotannon lasku (Meri-Pori) sekä suuremmat osaomisteisiin tuotantoyhtiöihin liittyvät kustannukset.
Renewables and Decarbonisation -liiketoiminnon tulos oli selvästi tappiollinen.
10
Kaukolämpöliiketoiminnan tulosta heikensivät sähkönhintojen lasku sekä polttoainekustannusten ja
kiinteiden kustannusten nousu. Vuoden 2022 vertailukauteen sisältyy myös noin 36 miljoonaa
euroa Norjan kaukolämpötoimintojen myynnistä sekä 9 miljoonan euron veroton voitto Rajasthanin
250 MW:n aurinkovoimalan myynnistä Intiassa (
liite 6
).
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 380 (499) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon
suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena. Vuonna
2022 vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi 638 miljoonaa euroa verottomia voittoja Fortum
Oslo Varmen myynnistä ja -130 miljoonan euron erä, joka liittyi suojauslaskennan ulkopuolisten
johdannaisten käyvän arvon muutoksiin (
liite 6
).
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli yhteensä 7 (-34) miljoonaa
euroa (
liite 6
ja
liite 18
). Siihen vaikuttivat inflaatiosta johtuneet oikaisut Ruotsin ydinjätteeseen
liittyviin varauksiin osaomisteisissa ydinvoimayhtiöissä.
Suomen hallitus myönsi 16.2.2023 uuden käyttöluvan Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen
molemmille yksikölle vuoden 2050 loppuun saakka. Fortum toimitti 21.12.2023 työ- ja
elinkeinoministeriölle selvityksen Loviisan ydinvoimalan tuoreen ydinpolttoaineen
hankintajärjestelyistä uuden käyttöluvan ehtojen mukaisesti. Lupakauden aikana voimalaitoksen
odotetaan tuottavan jopa 170 terawattituntia päästötöntä sähköä. Toiminnan jatkamiseen ja
käyttöiän pidentämiseen liittyvät investoinnit nousevat arviolta miljardiin euroon vuosina 2023
–
2050.
Viiden viime vuoden aikana Fortum on jo investoinut noin 200 miljoonaa euroa Loviisan
voimalaitoksen kunnostamiseen. Fortum allekirjoitti 22.11.2023 sopimuksen Westinghouse Electric
Companyn kanssa uuden polttoainetyypin suunnittelusta ja toimittamisesta Loviisan
voimalaitokselle. Westinghousen lisäksi Fortum tutkii vaihtoehtoisen länsimaisen
polttoainetoimittajan mahdollisuuksia kehittää yhteensopiva polttoainetyyppi Loviisan ydinvoimalan
polttoainetoimitusten turvaamiseksi.
Valtioneuvosto myönsi 30.3.2023 käyttöluvan Fortumin Loviisan voimalaitosalueen matala- ja
keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitokselle vuoden 2090 loppuun saakka. Vuodesta 1998 lähtien
toiminnassa ollut laitos sijaitsee 110 metrin syvyydessä Loviisan ydinvoimalaitosalueella. Loviisan
voimalaitoksella syntyvä käytetty polttoaine tullaan loppusijoittamaan Fortumin ja TVO:n yhteisesti
omistamaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilaan Posivaan.
Säännöllinen sähköntuotanto TVO:n kolmannessa Olkiluodon ydinvoimalaitosyksikössä (OL3)
alkoi koekäyttövaiheen jälkeen 16.4.2023, ja laitoksen kaupallinen toiminta alkoi 1.5.2023. OL3:n
kokonaiskapasiteetti on noin 1 600 MW (Fortumin osuus noin 400 MW), ja voimalaitos tuottaa noin
14 % Suomen kokonaissähkönkulutuksesta. Vuonna 2023 Fortumin vuotuinen osuus OL3:n
säännöllisestä sähköntuotannosta oli noin 2,6 TWh. TVO ilmoitti 10.10.2023 käynnistäneensä
ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, joka koskee Olkiluoto 1 -laitosyksikön (OL1) ja Olkiluoto 2
- laitosyksikön (OL2) mahdollista käyttöluvan jatkoaikaa ja tehonkorotusta. Tällä hetkellä
laitosyksiköillä on käyttölupa vuoteen 2038 saakka.
Fortum käynnisti lokakuussa 2022 kaksivuotisen selvityksen uuden ydinvoiman edellytyksistä
Suomessa ja Ruotsissa. Fortum kartoittaa sekä pienydinvoimaloiden (small modular reactors, SMR)
että perinteisten suurten reaktoreiden kaupallisia, teknologisia ja yhteiskunnallisia vaatimuksia.
Tarkastelua tehdään myös poliittisella, lainsäädännöllisellä ja sääntelyn tasolla. Selvityksessä tutkitaan
myös palvelujen liiketoimintamahdollisuuksia uusille hankkeille Euroopassa sekä vedyn teollisen
käytön osalta. Mahdolliset ydinvoima-alan tulevaisuuden hankkeet toteutetaan todennäköisimmin
erilaisilla yhteistyöjärjestelyillä. Vuoden 2022 lopulla ja vuoden 2023 aikana on Fortum ilmoittanut
tutkivansa yhteistyömahdollisuuksia ydinvoiman osalta suomalaisen energiayhtiön Helenin,
ranskalaisen Electricité de Francen (EDF), ruotsalaisen Kärnfull Next AB:n, brittiläisen Rolls-Royce
SMR:n ja ruostumatonta terästä tuottavan suomalaisen Outokummun kanssa sekä Korea Hydro &
Nuclear Power Co:n (KHNP), yhdysvaltalaisen Westinghouse Electric Companyn ja ruotsalaisen
Studsvikin kanssa. Mahdolliset investointipäätökset tehdään myöhemmin.
Fortum ja teräsyhtiö SSAB ilmoittivat 5.6.2023 käynnistävänsä yhteisen taloudellisen
toteutettavuusselvityksen ja teknisen FEED-tutkimuksen (Front-End Engineering Design), jossa
selvitettiin mahdollisuuksia tuottaa vetypelkistettyä fossiilivapaata rautasientä Raahessa.
Lokakuussa yhtiöt ovat todenneet, että nykyisillä edellytyksillä ei ole mahdollista löytää kaupallista
mallia, joka olisi sopiva kummallekin yhtiölle. Näin ollen selvitys on saatu päätökseen eikä
jatkotoimia tällä hetkellä suunnitella.
Fortum ilmoitti 15.6.2023 käynnistävänsä pienimuotoisen vetypilottilaitoksen suunnittelun
Loviisaan teollisuuden asiakkaiden tarpeisiin.
Fortum ilmoitti 20.6.2023 alkavansa kehittää 80 megawatin teollisen mittakaavan
aurinkovoimahanketta Virolahdelle. Hanke on Fortumille ensimmäinen aurinkovoiman kehityshanke
Suomessa. Fortum ilmoitti 25.8.2023 tutkivansa mahdollisuutta kehittää 90 megawatin
aurinkovoimahanketta myös Havdhemiin eteläiseen Gotlantiin Ruotsissa. Strategiansa mukaisesti
Fortum tavoittelee kasvua uusiutuvassa sähkössä Pohjoismaissa. Suomessa ja Ruotsissa
aurinkopuiston lupaprosessit kestävät 1
–
3 vuotta, ja mahdollisen investointipäätöksen jälkeen
rakentamisen odotetaan kestävän noin vuoden.
Fortum ilmoitti 21.6.2023 päättäneensä noin 225 miljoonan euron investoinneista Espoo Clean
Heat -ohjelman hankkeisiin vuosina 2023
–
2027. Hankkeet edistävät dekarbonisaatiota ja lisäävät
kestäviä hukkalämpöön perustuvia ratkaisuja pääkaupunkiseudulla. Espoo Clean Heat -ohjelman
kokonaisinvestointi on noin 300 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 aikana näistä investoinneista
toteutui 31 miljoonaa euroa. Lisätietoja on investointeja koskevassa osiossa.
Fortum ilmoitti 29.9.2023 investoivansa yli 700 miljoonaa Ruotsin kruunua (yli 60 miljoonaa
euroa) Ruotsissa sijaitsevan Untran vesivoimalaitoksen peruskorjaukseen vuosina 2023
–
2030.
Untra on Ruotsin vanhimpia vesivoimalaitoksia. Lisätietoja on investointeja koskevassa osiossa.
Fortum ilmoitti 5.10.2023 tehneensä Hydro Energi AS:n kanssa kiinteähintaisen 13-vuotisen
sähkönmyyntisopimuksen 0,44 terawattitunnin (TWh) vuotuisesta sähköntoimituksesta Ruotsissa.
Hydro Energi AS on norjalainen alumiinin ja uusiutuvan energian tuottaja. Sähkö toimitetaan
Fortumin sähköportfoliosta Keski-Ruotsin SE2-hinta-alueelta (Sundsvall). Sopimuskausi kattaa
vuodet 2024
–
2036.
Fortum ilmoitti 30.10.2023 allekirjoittaneensa Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kanssa sopimuksen,
jonka mukaan HVK varaa Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon sähköjärjestelmän vakavien
kriisi- ja häiriötilanteiden varalle Suomen sähköjärjestelmän huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Sopimuskausi on 1.3.2024
–
31.12.2026. Tulevina talvikuukausina Meri-Porin voimalaitos toimii
kaupallisesti ja tukee toimitusvarmuutta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.
11
Sähköntuotanto energialähteittäin
TWh
2023
2022
Muutos
23/22
Vesivoima, Pohjoismaat
20,9
19,1
9%
Ydinvoima, Pohjoismaat
24,8
23,4
6%
Tuulivoima, Pohjoismaat
0,1
-
100%
CHP ja lauhdevoima
1)
1,0
1,5
-33%
Yhteensä
46,8
44,1
6%
1) CHP- ja lauhdevoimatuotanto Suomessa, Puolassa ja Norjassa. Vertailukauteen 2022 sisältyy norjalaisen kaukolämpöyhtiön Fortum Oslo
Varmen tuotantovolyymit. 50 %:n omistusosuus yhtiöstä myytiin vuoden 2022 toisella vuosineljänneksellä.
Pohjoismainen myynti
TWh
2023
2022
Muutos
23/22
Sähkönmyynti Pohjoismaissa
62,6
51,7
21%
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa
1)
44,4
41,1
8%
Sähkönmyynti, Muut
0,6
3,1
-81%
Lämmönmyynti, Pohjoismaat
2,1
3,1
-32%
Lämmönmyynti, Muut
3,4
3,5
-3%
1) Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa,
vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.
Saavutettu sähkönhinta
euroa/MWh
2023
2022
Muutos
23/22
Generationin saavutettu sähkönhinta Pohjoismaissa
1)
63,1
59,9
5%
1) Generation-segmentin sähkön tukkuhinta sisältää vesi- ja ydinvoimantuotannon. Se ei sisällä CP- ja lauhdevoimatuotantoa,
vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.
Nord Pool, tukkusähkön hinta, 2019
–
2023, EUR/MWh
Consumer Solutions
Consumer Solutions vastaa energiaratkaisujen tarjoamisesta kuluttajille sekä pienille ja keskisuurille
yrityksille pääasiassa Pohjoismaissa ja Puolassa. Fortum on Pohjoismaiden suurin eri
sähkötuotteiden tarjoaja ja sillä on yli 2 miljoonaa asiakasta. Consumer Solutions tarjoaa sähköä ja
siihen liittyviä lisäarvo- ja digitaalisia palveluja pääasiassa vähittäismyyntiasiakkaille.
milj. euroa
2023
2022
Muutos
23/22
Raportoitu
Liikevaihto
3 766
4 578
-18%
- sähkönmyynti
3 219
4 026
-20%
- kaasunmyynti
422
392
8%
- muu myynti
125
161
-22%
Liikevoitto
-215
-149
-44%
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin
103
71
45%
Henkilöstön lukumäärä
1 281
1 179
9%
milj. euroa
2023
2022
Muutos
23/22
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)
108
173
-38%
Liikevoitto
38
97
-61%
Sidotun pääoman tuotto, %
4,5
9,1
-51%
Sidottu pääoma (kauden lopussa)
838
1 365
-39%
Sähkönmyynti kasvoi 11 % ja kaasunmyynti Puolassa kasvoi 8 % vuonna 2023. Sähkön ja kaasun
hintojen lasku normalisoi kulutustottumuksia kolmannella ja neljännellä neljänneksellä, eivätkä
kuluttajat enää siirtäneet kulutusta huipputuntien ulkopuolelle yhtä aktiivisesti kuin aiemmin.
Kokonaismyyntituotto pieneni 18 %, kun sähkön ja kaasun keskimääräiset hinnat laskivat
Pohjoismaissa ja Puolassa.
Vertailukelpoinen liikevoitto laski 59 miljoonaa euroa ja oli 38 miljoonaa euroa. Lasku johtui
pääasiassa pienemmistä myyntikatteista, joiden vaikutusta tasoittivat korkeammat kaasun
myyntikatteet ja alhaisemmat kiinteät kustannukset. Sähkön myyntikatteiden pieneneminen johtui
pääasiassa tappioista, jotka aiheutuivat asiakkaiden menetyksestä tietyissä suojatuissa
asiakassopimuksissa erittäin epävakaiden markkinaolosuhteiden ja korkeiden hintojen seurauksena
etenkin vuoden alkupuoliskolla. Myös Puolan hallituksen loppukäyttäjille asettama sähkön
hintakatto vuodelle 2023 vaikutti negatiivisesti vertailukelpoiseen liikevoittoon.
Vuoden 2022 loppuun verrattuna asiakasmäärä kasvoi noin 140 000 asiakkaalla pääasiassa
Telge Energi AB -yritysoston vuoksi.
Etenkin vuoden alkupuoliskolla Fortum kehitti edelleen tuotevalikoimaansa asiakastarpeiden
mukaisesti ja auttaakseen asiakkaitaan selviytymään ennennäkemättömän korkeista ja epävakaista
sähkönhinnoista poikkeuksellisessa markkinatilanteessa. Fortum tarjoaa edelleen neuvoja sähkön
säästämiseen sekä kannustaa älykkääseen kulutukseen ja siirtämään kulutusta pois
huipputunneilta, mikä tukee energiajärjestelmää. Lisäksi Fortum antaa asiakkaille tukea laskujen
aktiivisempaan hallintaan ja tarjoaa joustavia maksusuunnitelmia.
Fortum sai 31.8.2023 päätökseen ruotsalaisen sähköntoimittajan Telge Energi AB:n oston Telge
AB:ltä. Telge Energin koko osakekannan velaton kauppahinta oli noin 450 miljoonaa Ruotsin
kruunua (39 miljoonaa euroa). Kauppa julkistettiin 7.6.2023.
12
Myynti
TWh
2023
2022
Muutos
23/22
Sähkö
33,0
29,6
11%
Kaasu
1)
5,2
4,8
8%
1) Ei sisällä tukkumyyntiä.
Asiakasmäärä
Tuhatta
1)
2023
2022
Muutos
23/22
Sähkö
2 290
2 130
8%
E-mobility
2)
60
70
-14%
Kaasu
40
40
0%
Yhteensä
2 380
2 240
6%
1) Pyöristettynä lähimpään 10 000:een.
2) Mitattuna neljännesvuosittain maksavina asiakkaina.
Muut toiminnot
Muut toiminnot -segmentti sisältää Circular Solutions -liiketoiminnan, joka vastaa Fortumin kierrätys-
ja jätehuoltolaitosten käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä sekä turbiini- ja generaattoripalveluista
ja biopohjaisista ratkaisuista. Muut toiminnot -segmenttiin kuuluvat myös Innovation and Venturing -
toiminnot, liiketoimintoja palvelevat konsernitoiminnot ja konsernijohto.
milj. euroa
2023
2022
Muutos
23/22
Raportoitu
Liikevaihto
548
589
-7%
- sähkönmyynti
9
24
-63%
- lämmönmyynti
31
28
11%
- jätteiden käsittelyn myynti
226
219
3%
- muu myynti
281
318
-12%
Liikevoitto
-181
-13
-1 292%
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
0
-7
100%
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin
107
111
-4%
Henkilöstön lukumäärä
2 186
2 149
2%
milj. euroa
2023
2022
Muutos
23/22
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)
-80
-23
-248%
Liikevoitto
-173
-116
-49%
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
0
-7
100%
Vertailukelpoinen liikevoitto laski 57 miljoonaa euroa ja oli -173 miljoonaa euroa. Lasku johtui
pääasiassa kierrätys- ja jäteliiketoiminnan ja akkuliiketoiminnan tuloksen heikentymisestä, johon
vaikuttivat pitkälti akkuliiketoiminnan laajentamisesta aiheutuneet kustannukset, tiettyjen IT-
hankkeiden alaskirjaukset sekä uuden toimintamallin kehityskustannukset ja konsernitoimintojen
kustannusten nousu. Vertailukauteen sisältyi Circular Solutions -liiketoiminnan rakennemuutoksia ja
kertaluonteisia positiivisia vaikutuksia, jotka liittyivät Ruotsin eläkerahastojärjestelyjen muutoksiin ja
vaikuttivat konsernitoimintoihin.
Fortum ilmoitti 4.8.2023, että yhtiö oli päättänyt aloittaa Circular Solutions -liiketoimintojensa
tulevaisuuden vaihtoehtojen arvioinnin, myös mahdollisten myyntien osalta. Arviointi on osa
Fortumin liiketoimintojen jatkuvaa kehittämistä. Kun Fortum julkisti uuden strategiansa
maaliskuussa 2023, yhtiö tiedotti, että Circular Solutions -liiketoiminnot eivät ole sen strategian
keskiössä. Circular Solutions -liiketoiminnot vastaavat Fortumin kierrätys- ja jätehuoltolaitosten
käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä sekä turbiini- ja generaattoripalveluista ja biopohjaisista
ratkaisuista (lisätietoja on investointeja koskevassa osiossa).
Lopetetut toiminnot (Russia ja Uniper)
milj. euroa
2023
2022
Muutos
23/22
Liikevaihto
287
129 126
-100%
Vertailukelpoinen liikevoitto
86
-4 487
102%
Liikevoitto
-3 521
-17 091
79%
Kauden voitto lopetetuista toiminnoista
-3 582
-12 374
71%
Kauden voitto lopetetuista toiminnoista, emoyhtiön omistajien osuus
-3 583
-4 496
20%
Liiketoiminnan rahavirta
109
-10 484
101%
Fortumin tytäryhtiön PAO Fortumin (Fortum JSC) omaisuus otettiin viranomaisten hallintaan
Venäjän presidentin asetuksen mukaisesti Venäjällä 25.4.2023. Asetuksen nojalla viranomaiset
voivat väliaikaisesti hallita tiettyjen ulkomaisten yhtiöiden omaisuutta Venäjällä. PAO Fortum ilmoitti
26.4.2023, että asetuksen seurauksena yhtiön toimitusjohtaja vaihdettiin ja että Venäjän valtion
omaisuudenhoitovirasto Rosimushchestvo otti haltuunsa Fortumin omaisuuden Venäjällä ja esti
Fortumia käyttämästä sille kuuluvia osakkeenomistajan oikeuksia. Fortum on menettänyt Venäjän
toimintojensa määräysvallan, ja Russia-segmentin konsolidointi päättyi vuonna 2023. Fortum kirjasi
arvonalentumisia 1,7 miljardia euroa (koko kirjanpitoarvo) ja konsolidoinnin päättymiseen liittyviä
negatiivisia kumulatiivisia valuuttakurssien muuntoeroja 1,9 miljardia euroa.
Arvonalentumisilla oli 1,7 miljardin euron negatiivinen vaikutus konsernin omaan pääomaan.
Negatiiviset kumulatiiviset muuntoerot olivat 1,9 miljardia euroa ja ne siirrettiin IFRS:n mukaisesti
omasta pääomasta tuloslaskelmaan, eivätkä ne vaikuttaneet omaan pääomaan.
Suojellakseen oikeudellista asemaansa ja osakkeenomistajan oikeuksiaan Fortum hakee
välimiesmenettelyn kautta vahingonkorvauksia, jotka vastaavat PAO Fortumin osakkeiden ja
Fortumin Venäjälle tekemien investointien arvoa. Fortum on lähettänyt Venäjän valtiolle
tiedoksiannon, jonka mukaan Fortum katsoo, että Venäjä on rikkonut asiaan soveltuvia
Alankomaiden ja Venäjän sekä Ruotsin ja Venäjän välisten investointisuojasopimusten velvoitteita.
Nämä tiedoksiannot ovat osa ensimmäistä vaihetta välimiesmenettelyssä, jonka odotetaan
käynnistyvän vuoden 2024 alussa.
Uniper-segmentti sisältyy vuoden 2022 vertailulukuihin, koska sen konsolidointi päättyi ja se
luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi syyskuussa 2022 sen jälkeen, kun Saksan hallituksen kanssa oli
allekirjoitettu periaatesopimus Uniperin myynnistä. Järjestely saatiin päätökseen joulukuussa 2022.
Lisätietoja on liitteissä
liite 1,
liite 2,
liite 3
ja
liite 19
.
13
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä
käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit
milj. euroa
2023
2022
Muutos
23/22
Investoinnit käyttöomaisuuteen
Aineettomat hyödykkeet
92
83
11%
Aineelliset hyödykkeet
520
384
35%
Yhteensä
611
467
31%
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin
Tytäryritysosakkeet
22
-
100%
Osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet
12
10
20%
Muut sijoitukset
19
19
0%
Yhteensä
53
29
83%
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin vuonna 2023 olivat 664 (496) miljoonaa euroa.
Investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 611 (467) miljoonaa euroa (
liite 3
ja
liite 6
).
Fortum suunnittelee ottavansa tai on alkanut ottaa käyttöön uutta sähkön- ja
lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin
seuraavasti:
Tyyppi
Sähköntuotanto-
kapasiteetti
MW
Lämmön-
tuotanto-
kapasiteetti
MW
Toimitus
alkoi/alkaa
Generation
Pjelax-Böle ja Kristinestad Norr, Suomi
Tuuli
380
II/2024
Loviisa, Suomi
Ydinvoima
Käyttöiän jatkaminen
Espoo ja Kirkkonummi, Suomi
Hukkalämmön talteenotto
360
IV/2025
Untra, Ruotsi
Vesivoima
6
Generation
Fortum ilmoitti 3.3.2021 merkittävästä investoinnista patoturvallisuuteen Ruotsissa. Yhtiö investoi yli
650 miljoonaa kruunua (noin 59 milj. euroa) satavuotiaan Forshuvudin vesivoimalaitoksen laajoihin
parannustöihin vuosina 2021
–
2025. Investointi varmistaa voimalaitoksen turvallisen käytön
uusiutuvan sähkön tuottajana ja tasapainottaa sääriippuvaisempaa sähköntuotantoa.
Fortum ilmoitti 22.12.2021 päättäneensä rakentaa 380 megawatin Pjelax-Bölen ja Kristinestad
Norrin tuulipuistot Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin yhteistyössä energiayhtiö Helen Oy:n kanssa.
Rakentaminen alkoi tammikuussa 2022, ja tuulipuistot arvioidaan otettavan käyttöön viimeistään
vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Projekti etenee suunnitelmien mukaisesti, ja tuulipuiston
sähköntuotannon testaus aloitettiin lokakuussa 2023. Fortumin enemmistöosuus hankkeesta on
60 % ja Helenin vähemmistöosuus 40 %. Fortum yhdistelee investoinnin taseeseensa. Hankkeiden
investoinnit ovat noin 360 miljoonaa euroa, josta Fortumin osuus on noin 216 miljoonaa euroa.
Suomen hallitus myönsi 16.2.2023 uuden käyttöluvan Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen
molemmille yksiköille vuoden 2050 loppuun saakka. Lupakauden aikana voimalaitoksen odotetaan
tuottavan jopa 170 terawattituntia päästötöntä sähköä. Toiminnan jatkamiseen ja käyttöiän
pidentämiseen liittyvät investoinnit nousevat arviolta miljardiin euroon vuosina 2023
–
2050. Viiden
viime vuoden aikana Fortum on jo investoinut noin 200 miljoonaa euroa Loviisan voimalaitoksen
kunnostamiseen. Loviisan voimalaitos on Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Siinä on kaksi
yksikköä, joista ensimmäinen aloitti toimintansa helmikuussa 1977 ja toinen marraskuussa 1980.
Fortum ilmoitti 21.6.2023 päättäneensä noin 225 miljoonan euron investoinneista Espoo Clean Heat
-ohjelman hankkeisiin vuosina 2023
–
2027. Hankkeet edistävät dekarbonisaatiota ja lisäävät kestäviä
hukkalämpöön perustuvia ratkaisuja pääkaupunkiseudulla. Espoo Clean Heat -ohjelman
kokonaisinvestointi on noin 300 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 aikana näistä investoinneista toteutui
31 miljoonaa euroa. Fortumin kaukolämpö Suomessa tuotetaan hiilettömästi jo vuonna 2025 ja
hiilineutraalisti ennen vuotta 2030. Fortumin ja Microsoftin välinen hukkalämpöön liittyvä yhteistyö
julkistettiin maaliskuussa 2022. Merkittävä osa ohjelman tavoitteista voidaan saavuttaa hyödyntämällä
Microsoftin Espooseen ja Kirkkonummelle suunnitteilla olevien suurten datakeskusten hukkalämpöä.
Investointi sisältää hukkalämpöä talteen ottavien lämpöpumppulaitosten rakentamisen Espoon ja
Kirkkonummen datakeskusalueille sekä noin 15 kilometriä uutta tai uudistettua kaukolämpöputkistoa.
Fortumin lämmöntalteenoton rakentaminen Kirkkonummella alkoi syyskuussa 2023. Hankkeen 225
miljoonan euron kokonaisinvestoinnista noin 170 miljoonaa euroa kohdistetaan vuosille 2023
–
2025.
Lämmöntuotannon ilma-vesilämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla Kirkkonummella ja Espoossa
arvioidaan alkavan lämmityskaudella 2025
–
2026. Kaukolämmön tuotantokapasiteetin odotetaan
olevan noin 180 MW laitosta kohti, ja laitokset tuottavat vuosittain yhteensä noin 1,4 TWh. Niissä
hyödynnetään Microsoftin Kirkkonummen ja Espoon datakeskusten hukkalämpöä, ilma-
vesilämpöpumppuja ja sähkökattiloita.
Fortum ilmoitti 29.9.2023 investoivansa yli 700 miljoonaa Ruotsin kruunua (yli 60 miljoonaa
euroa) Ruotsissa sijaitsevan Untran vesivoimalaitoksen peruskorjaukseen vuosina 2023
–
2030.
Untra on Ruotsin vanhimpia vesivoimalaitoksia. Peruskorjauksen jälkeen voimalaitoksen teho on
48 MW. Kunnostuksen yhteydessä vaihdetaan kolme turbiiniyksikköä ja voimalaitosta uudistetaan
merkittävästi. Näin varmistetaan, että Untran voimalaitos kykenee lisäämään sähköjärjestelmän
joustavuutta ja toimittamaan fossiilivapaata sähköä Ruotsissa. Uuden turbiiniteknologian ansiosta
vuotuinen sähköntuotanto laitoksella kasvaa 270 GWh:sta noin 300 GWh:iin.
Kokonaisinvestoinnista noin puolet luokitellaan kasvuinvestoinniksi. Investoinnista noin 15
miljoonaa euroa sisältyy Fortumin jo ilmoitettuihin 800 miljoonan euron kasvuinvestointeihin vuosille
2023
–
2025.
Consumer Solutions
Fortum ilmoitti 7.6.2023, että yhtiö oli sopinut ostavansa ruotsalaisen sähköntoimittajan Telge
Energi AB:n koko osakekannan Telge AB:ltä. Velaton kauppahinta on noin 450 miljoonaa Ruotsin
kruunua (39 milj. euroa). Yritysosto tukee Fortumin strategisia prioriteetteja ja vahvistaa entisestään
Fortumin johtavaa asemaa puhtaan energian ratkaisujen toimittajana kuluttajille ja yrityksille
Pohjoismaissa. Telge Energi on yksi Ruotsin kymmenestä suurimmasta puhtaan sähkön
vähittäismyyjästä, ja sillä on noin 150 000 asiakassopimusta. Vuonna 2022 Telge Energi toimitti
1,8 TWh päästötöntä sähköä, ja yhtiön käyttökate oli noin 23 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin
2 miljoonaa euroa). Kauppa edellytti Södertäljen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston
hyväksyntää sekä Euroopan komission hyväksyntää. Kauppa saatiin päätökseen 31.8.2023.
14
Muut toiminnot
Heinäkuussa 2022 Fortum ja GIG (Green Investment Group, Macquarie Asset Managementiin
kuuluva vihreään sijoittamiseen erikoistunut yritys) päättivät investoida uuteen
jätteenpolttolaitokseen Glasgow’ssa Skotlannissa 50/50
-omisteisen yhteisyrityksen kautta. Kun
South Clyden jätteenpolttolaitos on valmistunut, sen vuotuinen käsittelykapasiteetti on 350 000
tonnia jätettä. Laitoksen kokonaissähköntuotantokapasiteetin odotetaan olevan 45 MWe, mikä
vastaa noin 90 000 kodin keskimääräistä vuotuista sähkönkulutusta.
Kesäkuussa 2021 Fortum teki päätöksen investoida litiumakkujen kierrätyskapasiteettinsa
laajentamiseen rakentamalla hydrometallurgisen kierrätyslaitoksen Harjavaltaan. Investoinnin arvo
on noin 30 miljoonaa euroa. Investointi kasvatti Fortumin hydrometallurgista kierrätyskapasiteettia
ja mahdollisti akkukemikaalien tuotannon. Fortum ilmoitti joulukuussa 2022, että yhtiön uuden
akkumateriaalien kierrätyslaitoksen rakennustyöt ja vaiheittaiset käyttöönottokokeet Suomessa oli
saatu päätökseen suunnitelmien mukaisesti. Fortum ilmoitti 27.4.2023, että hydrometallurgisen
akkumateriaalien kierrätyslaitoksen kaupallinen toiminta oli alkanut.
Fortum ilmoitti 4.8.2023, että yhtiö oli päättänyt aloittaa Circular Solutions -liiketoimintojensa
tulevaisuuden vaihtoehtojen arvioinnin osana liiketoimintaportfolion jatkuvaa kehittämistä, ja
toimintojen myynti on yksi mahdollisista vaihtoehdoista. Fortum tiedotti maaliskuussa 2023 uuden
strategian julkaisun yhteydessä, että Circular Solutions -liiketoiminnot eivät ole yhtiön strategian
keskiössä. Circular Solutions -liiketoiminnot vastaavat Fortumin kierrätys- ja jätehuoltopalveluista
sekä laitosten käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä sekä turbiini- ja generaattoripalveluista ja
biopohjaisista ratkaisuista. Vuonna 2022 Circular Solutionsilla oli noin 1 300 työntekijää pääosin
Pohjoismaissa (Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa), ja liiketoimintojen vertailukelpoinen käyttökate
oli noin 70 miljoonaa euroa, mutta tänä vuonna käyttökate on laskenut. Vuoden 2022 lopussa
Circular Solutions -liiketoimintojen sidottu pääoma oli noin 700 miljoonaa euroa. Arviointi oletetaan
saatavan päätökseen noin vuoden kuluessa.
Tutkimus ja kehitys
Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on olennainen osa Fortumin strategiaa. Nykyisten
liiketoimintojensa rinnalla yhtiö tutkii ja kehittää puhtaaseen energiaan liittyviä uusia kasvuratkaisuja.
Fortumin tavoitteena on olla energiateknologian ja sovelluskehityksen edelläkävijä. Fortum
kiihdyttää innovaatiotoimintaa ja uusien ratkaisujen kaupallistamista vahvistamalla omaa
kehitystyötään ja digitalisaation hyödyntämistä sekä solmimalla kumppanuuksia maailman johtavien
toimittajien, teknologia- ja palveluyritysten sekä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Fortum
investoi suoraan ja välillisesti lupaavia uusia innovaatioita kehittäviin kasvuyrityksiin, jotka
keskittyvät hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, joustavuuteen, puhtaaseen kaasuun tai
vauhdittavat siirtymää kiertotalouteen. Fortum investoi myös teknologioihin, jotka tukevat nykyisen
tuotannon ja järjestelmien parempaa hyödyntämistä ja jotka voivat luoda uusia markkinoita ja
tuotteita Fortumille. Fortum pyrkii jatkuvasti kehittämään puhtaan energian ratkaisuja sekä
ratkaisuja, jotka parantavat resurssi- ja systeemitehokkuutta.
Fortum raportoi tutkimus- ja kehitysmenot vuositasolla. Vuonna 2023 Fortumin tutkimus- ja
kehitysmenot olivat 56 (55) miljoonaa euroa eli 0,8 % (0,7 %) liikevaihdosta.
2023
2022
2021
Muutos
23/22
T&K-kulut, milj. euroa
56
55
54
2%
T&K-kulut, % liikevaihdosta
0,8
0,7
0,8
Muutokset konsernin johdossa
Fortum ilmoitti 2.3.2023 uudistavansa toimintamallinsa vauhdittaakseen konsernin uuden strategian
toteuttamista.
Uudistettu liiketoimintarakenne ja johtoryhmän kokoonpano tulivat voimaan
maaliskuun lopussa.
Fortumin johtoryhmä 31.3.2023:
•
Markus Rauramo, toimitusjohtaja
•
Mikael Lemström, EVP, Hydro Generation
–
vesivoimaliiketoiminnasta vastaava johtaja
•
Petra Lundström, EVP, Nuclear Generation
–
ydinvoimaliiketoiminnasta vastaava johtaja
•
Peter Strannegård, EVP, Renewables and Decarbonisation
–
johtaja, uusiutuva energia ja
dekarbonisaatio
•
Simon-Erik Ollus, EVP, Corporate Customers and Markets
–
suurasiakkaista ja markkinoinnista
vastaava johtaja
•
Mikael Rönnblad, EVP, Consumer Solutions
–
kuluttajaliiketoiminnasta vastaava johtaja
•
Tiina Tuomela, talous- ja rahoitusjohtaja (CFO)
•
Nebahat Albayrak, EVP, Sustainability and Corporate Relations
–
johtaja, vastuullisuus ja
sidosryhmäsuhteet
•
Eveliina Dahl, EVP, People and Procurement
–
johtaja, henkilöstö ja hankinnat
•
Nora Steiner-Forsberg, EVP, Legal
–
konsernin lakiasianjohtaja
•
Bernhard Günther, EVP, Chief Transformation Officer
–
Fortumin uudistumisesta ja IT:stä
vastaava johtaja.
Palkitseminen ja osakepohjainen kannustinjakso 2023
–
2025
Maaliskuussa 2023 Fortumin hallitus hyväksyi yhtiön uuden strategian, toimintamallin ja
johtoryhmän. Hallitus päätti myös käynnistää yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän muiden
jäsenten pitkän aikavälin kannustinohjelman vuosien 2023
–
2025 ansaintajakson. Lisäksi hallitus
päätti osakepalkkioiden enimmäismäärästä. Samalla toimitusjohtaja valtuutettiin päättämään pitkän
aikavälin kannustinohjelman osallistujista johtoryhmätason alapuolella ja heidän
osakepalkkioidensa enimmäismäärästä hallituksen hyväksymän nimitysohjeen mukaisesti.
Fortumin toimintarakenteen, liiketoimintojen ja konsernitoimintojen uudelleenjärjestelyn vuoksi
pitkän aikavälin kannustinohjelman aikataulu vuonna 2023 poikkesi normaalista vuosittaisesta
aikataulusta. Ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen elokuun lopussa ja allokaatioprosessi saatiin
päätökseen marraskuun loppuun mennessä.
Toimitusjohtajalle myönnettävien osakkeiden enimmäismäärä (brutto) on 110 000. Vuoden 2022
Solidium-siltarahoitusjärjestelyyn liittyy johdon palkitsemista koskevia rajoituksia, joiden vuoksi
osakepalkkioiden enimmäismäärä on suhteutettu ja enintään 73 370 osaketta toimitusjohtajalle.
Vastaavasti johtoryhmän muille jäsenille myönnettävien osakkeiden enimmäismäärä (brutto) on
232 000 osaketta ja suhteutettu määrä on 154 744 osaketta. Pitkän aikavälin kannustinohjelmassa
15
vuosilta 2023
–
2025 myönnettävien osakkeiden lukumäärä selviää, kun kaikki nimitykset on tehty.
Pitkän aikavälin kannustinohjelman tulos vuosilta 2023
–
2025 vahvistetaan keväällä 2026.
Lisätietoa osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa
www.fortum.fi/tietoa-meista/sijoittajille/hallinto-ja-johtaminen/palkitseminen
. Palkitsemisraportit
ovat saatavilla samassa osoitteessa.
Hallituksen valtuutukset
Fortumin vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien
osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä
voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta eli noin 2,23 % prosenttia yhtiön kaikista
osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla.
Nämä valtuutukset kumosivat vuoden 2022 varsinaisen yhtiökokouksen antamat valtuutukset ja
ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta.
Valtuutuksia ei ollut käytetty 6.2.2024 mennessä.
Lisäksi yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 500 000 euron
suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä yhteensä
enintään 1 000 000 euron suuruisista lahjoituksista katastrofiapuun tai siihen rinnastettaviin
tarkoituksiin tarpeen mukaan sekä päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista
ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Valtuutuksesta
lahjoituksiin ja niihin rinnastettaviin tarkoituksiin oli käytetty 18 000 euroa ja valtuutuksesta
katastrofiapuun tai siihen rinnastettaviin tarkoituksiin oli käytetty 200 000 euroa 6.2.2024 mennessä.
Varsinainen yhtiökokous 2023
Fortum Oyj:n vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous pidettiin 13.4.2023 Messukeskuksessa
Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.
–
31.12.2022. Yhtiökokous päätti myöntää vastuuvapauden tilikaudelta 2022 kaikille vuoden 2022
aikana hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana toimineille henkilöille.
Yhtiökokous päätti, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkona 0,91 euroa
osaketta kohti ja että osinko maksetaan kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä (0,46 euroa
osaketta kohti) maksettiin osakkeenomistajille 24.4.2023. Osingon toinen erä (0,45 euroa osaketta
kohti) maksettiin 10.10.2023.
Yhtiökokous päätti hylätä yhtiön toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2022. Yhtiökokouksen
tekemä päätös oli neuvoa-antava. Yhtiökokouksen jälkeen hallitus arvioi uudelleen Suomen valtion
kanssa syksyllä 2022 solmitun siltarahoitusjärjestelyn sisältämiä rajoituksia, jotka koskivat johdon
palkitsemista. Hallitus päätti pitkän aikavälin osakepohjaisten kannustinjärjestelmien osalta, että
kaikkien vuosien tulokset mitataan mutta osakkeita ei voi ansaita vuosina 2022 ja 2023. Fortum
täydensi vuoden 2022 palkitsemisraporttia ja julkaisi raportin päivityksen yhtiön verkkosivuilla 4.5.2023.
Yhtiökokous hyväksyi hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen muiden
jäsenten vuosipalkkiot seuraavasti:
•
puheenjohtajalle 88 800 euroa vuodessa
•
varapuheenjohtajalle 63 300 euroa vuodessa
•
jäsenelle 43 100 euroa vuodessa
•
tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajalle 63 300 euroa vuodessa siinä tapauksessa, että
hän ei samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana.
Lisäksi valiokuntatyöstä maksetaan seuraavat kiinteät palkkiot:
•
tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsenelle 3 000 euroa vuodessa
•
nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajalle 5 000 euroa vuodessa
•
nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenelle 2 000 euroa vuodessa
•
hallituksen päätöksellä perustetun mahdollisen muun valiokunnan puheenjohtajalle 5 000 euroa
vuodessa
•
hallituksen päätöksellä perustetun mahdollisen muun valiokunnan jäsenelle 2 000 euroa vuodessa.
Hallituksen jäsenelle maksettava kokouspalkkio, joka maksetaan myös hallituksen
valiokuntakokouksista, on 800 euroa kultakin kokoukselta tai 1 600 euroa jäsenen matkustaessa
kokoukseen asuinmaansa ulkopuolelle. Jäsenen osallistuessa kokoukseen etäyhteyden välityksellä
tai päätöksistä, jotka vahvistetaan erillistä kokousta pitämättä, kokouspalkkio on 800 euroa.
Jäsenten matkakulut hyvitetään yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenten
hallitustyöskentelystä maksettava vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että
noin 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön
osakkeita ja loppuosa maksetaan rahana. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista
kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeet hankittiin hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun sen jälkeen,
kun yhtiön ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsaus vuodelta 2023 oli julkistettu.
Yhtiökokous päätti, että hallitus koostuu kymmenestä jäsenestä. Seuraavat henkilöt valittiin
hallitukseen toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä:
puheenjohtajaksi Mikael Silvennoinen, varapuheenjohtajaksi Essimari Kairisto ja jäseniksi Ralf
Christian, Luisa Delgado, Jonas Gustavsson, Marita Niemelä, Teppo Paavola, Maija Strandberg,
Johan Söderström ja Vesa-Pekka Takala.
Lisäksi Deloitte Oy valittiin uudelleen tilintarkastajaksi. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön
hyväksymän laskun perusteella.
Yhtiökokous päätti muutoksista yhtiön yhtiöjärjestyksen 12, 15 ja 16 pykälään.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja
luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään
20 000 000 osaketta, mikä on noin 2,23 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita
voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Valtuutukset ovat voimassa
seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 500 000 euron
suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä yhteensä
enintään 1 000 000 euron suuruisista lahjoituksista satunnaiseen hätäapuun tai siihen
rinnastettaviin tarkoituksiin tarpeen mukaan, sekä päättämään lahjoitusten saajista,
käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan
varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
16
Muita merkittäviä tapahtumia tilikaudella
Fortumin hallitus päätti 10.11.2023 käynnistää henkilöstön osakesäästöohjelmassa vuoden 2024
säästökauden. Osakesäästöohjelman säännöt ja ehdot ovat samat kuin aikaisemmilla säästökausilla.
Vuoden 2024 säästökauden säästöjen kokonaismäärä voi olla enintään 6 miljoonaa euroa.
Hallitus päätti 20.12.2023 yhtiön avainhenkilöstön ja ylimmän johdon pitkän aikavälin
kannustinohjelman (long-term incentive -ohjelma, LTI) vuosien 2024
–
2026 ansaintajaksosta (LTI-
jakso). Vuosien 2024
–
2026 LTI-jakso on osa Fortumin käynnissä olevaa LTI-ohjelmaa ja noudattaa
samoja periaatteita kuin edellinen LTI-jakso. LTI-jakson suoritusmittarit tukevat Fortumin strategian
toteuttamista. Fortumin strategian painopisteitä ovat puhtaan energian toimittaminen luotettavasti ja
teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä uudistuminen ja kehittyminen. Suoritusmittarit
ovat myös yhtiön kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden mukaisia. Fortumin osakkeen
kokonaistuotto mitataan suhteessa valittuihin eurooppalaisiin energiayhtiöverrokkeihin. Muita
suoritusmittareita ovat pitkäaikaisten sähkönmyyntisopimusten (PPA) osuuden kasvattaminen
osana sähköntuotannon suojausta ja ESG-mittari, joka liittyy uusiutuvan energiatuotannon
valmiuksien rakentamiseen mahdollisia tulevaisuuden investointeja varten, sekä tieteeseen
perustuvat päästövähennykset (Science Based Targets initiative, SBTi). Vuosien 2024
–
2026 LTI-
jakson palkkiot maksetaan keväällä 2027, jos suoritustavoitteet on saavutettu. Vuosien 2024
–
2026
LTI-jaksoon osallistuu enintään noin 110 henkilöä, mukaan lukien Fortumin johtoryhmän jäsenet.
Hallitus päätti myös käynnistää rajoitetun osakeohjelman 2024
–
2026 (Restricted Share -ohjelma,
RS) täydentämään LTI-ohjelmaa sekä varata osakkeita keväällä 2027 mahdollisesti maksettavia
palkkioita varten. Osakeohjelmassa palkkiona luovutettavien osakkeiden enimmäismäärän
odotetaan olevan vuosien 2024
–
2026 LTI-jakson osalta noin 1 100 000 osaketta ja vuosien 2024
–
2026 RS-jakson osalta 110 000 osaketta.
Näkymät
Lyhyellä aikavälillä energia-alan murrokseen vaikuttavat geopoliittiset jännitteet, negatiiviset yleiset
talousnäkymät, korkea inflaatio, korkeat korot, tiukentuva sääntely ja voimakkaasti heiluvat
hyödykemarkkinat. Lisäksi lyhyellä aikavälillä kysynnän hintajousto korkeisiin sähkönhintoihin
vaikuttaa sähkön kulutukseen.
Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan kasvavan edelleen merkittävästi
pitkällä aikavälillä. Sähkön kysynnän kasvu määräytyy pitkälti perinteisten tekijöiden, kuten
makrotalouden ja väestön kehityksen, perusteella, mutta siihen vaikuttaa yhä enemmän myös
energiaintensiivisen teollisuuden, kuljetusalan ja lämmitysalan hiilestä irtautuminen suoran
sähköistämisen ja vihreän vedyn avulla.
Suojaukset
Vuoden 2023 lopussa noin 70 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä
Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 47 euroa/MWh vuodelle 2024 (vuoden 2023 kolmannen
neljänneksen lopussa 65 % hintaan 47 euroa/MWh) ja noin 40 % hintaan 43 euroa/MWh vuodelle
2025 (vuoden 2023 kolmannen neljänneksen lopussa 30 % hintaan 43 euroa/MWh).
Liukuvan kymmenen vuoden jakson 2024
–
2033 osalta vuoden 2023 lopussa noin 15 % Generation-
segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu. Nämä suojaukset liittyvät
Fortumin uuteen strategiseen tavoitteeseen, jonka mukaan suojattu osuus tukkusähkön tuotannosta
liukuvalla kymmenen vuoden jaksolla on yli 20 % vuoden 2026 loppuun mennessä.
Raportoidut suojausasteet perustuvat Generation-segmentin suojauksiin ja sähköntuotannon
ennusteisiin.
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla
tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset ovat pääasiassa rahoitussopimuksia, joista suurin
osa on listattu Nasdaq Commodities -markkinapaikalla ja joilla käydään kauppaa joko Nasdaq
Commodities -markkinapaikalla tai kahdenvälisten vastapuolten kanssa. Likviditeettiriskin hallinnan
lisätoimenpiteenä Fortum on suojannut pääasiassa kahdenvälisillä sopimuksilla, ja altistuminen
Nasdaqin hyödykepörssissä on vähentynyt selvästi kuluneen vuoden aikana.
Investoinnit
Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2024. Arvio
sisältää kunnossapitoinvestoinnit, joiden osuuden arvioidaan olevan noin 300 miljoonaa euroa eli
alle poistojen tason. Vuosina 2024
–
2026 Fortumin investointien arvioidaan olevan noin 1,7 miljardia
euroa (ilman yritysostoja), josta kasvuinvestointien arvioidaan olevan 800 miljoonaa euroa ja
vuotuisten kunnossapitoinvestointien 300 miljoonaa euroa. 800 miljoonan euron
kasvuinvestoinneista, 300 miljoonan euron osalta ei ole tehty investointipäätöstä.
Generation
Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa
suojausasteet, suojaushinnat, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja
käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien
muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia (tällä hetkellä noin 45 TWh) ei oteta huomioon, 1
euron muutos megawattituntia kohti Generation-segmentin saavuttamassa sähkön
tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta segmentin
vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Segmentin saavuttama sähkön tukkumyyntihinta
sisältää myös lisäarvon, joka saavutetaan vesivoima- ja ydinvoimatuotannon optimoinnilla sekä
kaupankäynnin hyödykemarkkinoilla. Hintojen entistä suuremman volatiliteetin vuoksi Fortum päivitti
arvioitua optimointimarginaalia vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä ja odottaa sen olevan 6
–
8
euroa/MWh riippuen yleisistä markkinaolosuhteista, volatiliteetin tasosta ja sähkön hinnoista.
Saavutettuun sähkönhintaan sisältyvä optimointimarginaali on historiallisesti ollut 1
–
3 euroa/MWh.
Verotus
Fortumin vertailukelpoisen efektiivisen veroasteen odotetaan olevan tasolla 18
–
20 % vuosina
2024
–
2026. Fortumin vertailukelpoiseen efektiiviseen verokantaan vaikuttavat kertyvien voittojen
jakauma eri lainkäyttöalueille sekä erot nimellisverokannoissa näillä lainkäyttöalueilla. Verokanta ei
sisällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
17
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Fortum ilmoitti 26.1.2024, että osana Fortumin marraskuussa 2023 käynnistämää
tehostamisohjelmaa Fortumin Consumer Solutions -liiketoimintayksikössä ja IT-yksikössä on
käynnissä muutosneuvottelut mahdollisista irtisanomisista. Neuvottelut koskevat yhteensä noin
1 080:tä työntekijää Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolan IT-yksikössä. Alustavan arvion
mukaan muutosneuvottelut voivat johtaa enintään 130 henkilön irtisanomiseen.
Helmikuussa 2024 Fortumin hallitus täsmensi yhtiön strategiaa. Toimintaympäristössä kasvaneen
epävarmuuden, heikentyneiden näkymien ja teollisuuden siirtyneiden investointien johdosta Fortum
täsmentää liiketoimintaportfoliotaan, selventää pääoman allokointia ja asettaa uusia tavoitteita ja
suoritusmittareita (KPI, Key Performance Indicator) seuratakseen strategian etenemistä. Fortumin
maaliskuussa 2023 julkaisema uusi strategia ja sen strategiset painopisteet ’Toimitamme puhdasta
energiaa luotettavasti’, ’Edistämme teollisuuden dekarbonisaatiota’ ja ’Uusiudumme ja kehitymme’
eivät ole muuttuneet. Myös yhtiön taloudelliset ja ympäristötavoitteet säilyvät ennallaan.
Taloudelliset ja ympäristötavoitteet ovat:
•
Nykyisen luottoluokitustason BBB varmistamiseksi rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen
käyttökatteeseen voi olla enintään 2,0
–
2,5.
•
Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 1,7 miljardia euroa vuosina 2024-2026.
Arvio sisältää kasvuinvestoinnit, joiden osuuden arvioidaan olevan 800 miljoonaa euroa, sekä
vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit, joiden arvioidaan olevan 300 miljoonaa euroa.
•
Fortum valitsee jatkossakin kasvuhankkeensa tarkasti varmistaakseen asetetut
tuottovaatimukset; uusien investointien projektikohtainen vähimmäistuottovaatimus on
pääomakustannusten painotettu keskiarvo (WACC) lisättynä 150
–
400 korkopisteellä
teknologiasta tai hankkeesta riippuen sekä huomioiden yhtiön ympäristötavoitteet.
•
Fortumin osinkopolitiikka säilyy ennallaan: osingonjakosuhde on 60
–
90 % vertailukelpoisesta
osakekohtaisesta tuloksesta. Osingonjakosuhteen vaihteluvälin yläpäätä sovelletaan silloin, kun
tase on vahva ja investointeja vähän, kun taas vaihteluvälin alapäätä sovelletaan
velkaisuusasteen ollessa korkea ja/tai käynnissä on suuria investointeja.
•
Fortum sitoutuu aiempaa tiukempiin ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin: toiminnasta tulee
hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä, hiilestä luovutaan vuoden 2027 loppuun mennessä ja
hiilidioksidin ominaispäästöille asetetaan tavoite. Lisäksi Fortum sitoutuu SBTi-tavoitteeseen
(1,5 °C) ja asettaa biodiversiteettitavoitteet.
18
Kestävä kehitys
Kestävä kehitys Fortumissa
Johdanto
Tämä osa-alue sisältää Fortumin muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnin kirjanpitolaissa
1336/1997, arvopaperimarkkinalaissa 746/2012 ja osakeyhtiölaissa 624/2006 säädetyn mukaisesti.
Osa-alue sisältää myös EU:n taksonomia-asetuksen 2020/852 mukaisesti laaditut tiedot.
Tässä raportissa esitetyt tulokset sisältävät Fortum-konsernin jatkuvat toiminnot. Russia-segmentin
konsolidointi päättyi ja segmentti luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi huhtikuussa 2023. Vuoden 2022
vertailutiedot on oikaistu tämän mukaisesti. Katso
liitetieto 1
ja
liitetieto 2
.
Fortum-konsernin liiketoimintamalli on esitetty
liitetiedossa 6
.
Raportoinnin laajuus
Fortumin muun kuin taloudellisen tiedon raportointi sisältää tietoa neljästä Suomen kirjanpitolaissa
määritellystä lakisääteisestä näkökohdasta. Nämä ovat: ympäristöasiat, sosiaaliset ja henkilöstöasiat,
ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä korruption ja lahjonnan torjunta.
Fortumille on erittäin tärkeää vähentää päästöjä sekä hillitä ilmastonmuutosta. Samaan aikaan
Fortum kantaa vastuuta luotettavan ja kohtuuhintaisen energian saatavuudesta. Fortumin tavoitteena
on myös parantaa energiatehokkuutta ja edistää kiertotaloutta sekä huomioida toiminnan vaikutukset
henkilöstöön ja yhteiskuntaan.
Fortumin kestävän kehityksen tunnuslukuja seurataan neljännesvuosi- ja vuosiraportoinnin
avulla. Fortum julkaisee vuosittain kestävän kehityksen raportin, jossa on lisätietoja Fortumin
kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta.
Kestävän kehityksen tavoitteet
Fortumin hallitus hyväksyi uuden strategian maaliskuun 2023 alussa. Fortum päivitti kestävän
kehityksen tavoitteensa osana uutta strategiaa.
Johtavana pohjoismaisena puhtaan energian yhtiönä Fortum on nyt sitoutunut huomattavasti
tiukempiin ympäristötavoitteisiin. Yhtiön tavoitteena on olla johtava kestävän kehityksen yhtiö. Fortumin
tavoitteena on hiilineutraalius (Scope 1, 2 ja 3) vuoteen 2030 mennessä. Fortum myös luopuu kaikesta
hiileen perustuvasta energiatuotannosta vuoden 2027 loppuun mennessä. Edistymisen mittaamiseksi
on asetettu myös välitavoitteet, joiden mukaan kokonaisenergiantuotannon ominaispäästöt ovat alle 20
g CO
2
/kWh ja sähköntuotannon ominaispäästöt alle 10 g CO
2
/kWh vuoteen 2028 mennessä.
Fortum on lisäksi sitoutunut kunnianhimoiseen tavoitteeseen luonnon monimuotoisuuden osalta.
Fortumin tavoitteena on, että nykyiset ja uudet toiminnot (Scope 1 ja 2) eivät enää vähennä luonnon
monimuotoisuutta eli eivät synnytä niin sanottua nettohävikkiä (lukuun ottamatta vesistövaikutuksia)
vuodesta 2030 eteenpäin. Vuonna 2023 Fortum on osallistunut Global Biodiversity Score
®
:n
(GBS
®
)
vesistövaikutusten arviointityökalun kehittämiseen sekä arvioinut muita mahdollisia työkaluja
vesivoiman veteen kohdistuvien monimuotoisuusvaikutusten arvioimiseksi. Lisäksi yhtiö vähentää
vuosittaisia haitallisia vaikutuksia maanpäälliseen luonnon monimuotoisuuteen tuotantoketjun
alkupäässä (Scope 3) 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (lähtötaso 2021). Fortum jatkaa
paikallisia toimia erityisesti vesivoimantuotannossa ja on sitoutunut osallistumaan tieteeseen
perustuvan menetelmän kehittämiseen vesivoiman vesistövaikutusten arvioimiseksi.
Jatkuvien toimintojen päästövähenemätavoitteet ja kehitys
Vuonna 2023 asetetut päästövähenemätavoitteet ovat osa vuoden 2023 raportointia ja päästöjen
kehitys suhteessa asetettuihin tavoitteisiin on esitetty alla olevassa taulukossa.
Ilmastotavoite
Indikaattori
2023
Vertailuvuosi
2022
Muutos
verrattuna
vertailuvuoteen,
%
Hiilineutraali viimeistään vuoteen
2030 mennessä
Kokonaispäästöt Scope 1, 2 ja
3, miljoonaa CO
2
-ekv. tonnia
14,4
11,8
22
Hiileen perustuvasta
energiantuotannosta luopuminen
vuoden 2027 loppuun mennessä
Hiileen perustuva kapasiteetti,
GW
1,3
1,4
-
Hiileen perustuva
sähköntuotantokapasiteetti,
GW
0,7
0,7
-
Hiileen perustuva
lämmöntuotantokapasiteetti,
GW
0,6
0,6
-
Hiileen perustuva sähkön ja
lämmön tuotanto, TWh
1,9
2,9
-34
Hiileen perustuva sähkön
tuotanto, TWh
0,6
1,2
-50
Hiileen perustuva lämmön
tuotanto, TWh
1,2
1,7
-29
Hiileen perustuva osuus
Fortumin liikevaihdosta, %
3
4
-25
Kokonaisenergiantuotannon
ominaispäästöt alle 20 g
CO
2
/kWh vuoteen 2028
mennessä
Kokonaisenergiantuotannon
ominaispäästöt, g CO
2
/kWh
32
45
-29
Sähköntuotannon ominaispäästöt
alle 10 g CO
2
/kWh vuoteen 2028
mennessä
Sähköntuotannon
ominaispäästöt, g CO
2
/kWh
16
25
-36
Vuonna 2023 Fortumin CO
2
-ekv. päästöt (Scope 1, 2 ja 3) olivat yhteensä 14,4 miljoonaa tonnia,
verrattuna 11,8 miljoonaan tonniin vuonna 2022. Merkittävimmät muutokset päästöissä johtuivat
sähkön vähittäismyyntiin liittyvien epäsuorien Scope 3 -päästöjen kasvusta ja suorien Scope 1 -
päästöjen vähentymisestä.
Fortumin suorat hiilidioksidipäästöt (Scope 1) ja epäsuorat hiilidioksidipäästöt (Scope 2) olivat
yhteensä 1,7 miljoonaa tonnia, eli laskivat 23 % verrattuna vuoteen 2022.
Vuonna 2023 Fortumin Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt olivat 12,7 miljoonaa CO
2
-ekv. tonnia,
verrattuna 9,5 miljoonaan CO
2
-ekv. tonniin vuonna 2022, eli päästöt kasvoivat 34 %.
Turvallisuustavoitteet
Fortumille sekä hyvä turvallisuus että työntekijöistä ja urakoitsijoista huolehtiminen on liiketoiminnan
perusta sekä tehokkaan ja häiriöttömän toiminnan ehdoton edellytys.
19
Fortumin turvallisuustavoitteet vuonna 2023 olivat:
•
Tilastoitavien tapaturmien taajuus (Total Recordable Injury Frequency, TRIF), oma henkilöstö ja
urakoitsijat, < 1,0 vuoden 2030 loppuun mennessä,
•
Ei vakavia tai kuolemaan johtaneita tapaturmia,
•
95 %:n toteumataso Johdon turvallisuusjohtamisohjelmassa ja
•
60 %:n toteumataso Turvallisuuden kehittämissuunnitelmissa.
Vuoden 2023 turvallisuustavoitteet sisälsivät osallistumisen Johdon turvallisuusjohtamisohjelmaan
sekä keskeisten turvallisuustoimenpiteiden tunnistamisen ja toteuttamisen turvallisuuskulttuurin
parantamiseksi. Vuonna 2023 suunnitellun Johdon turvallisuusjohtamisohjelman ja Turvallisuuden
kehittämissuunnitelmien toteumatasot olivat 100 % ja 78 %.
Fortumin tavoite sairauspoissaoloille oli 3,0 % vuonna 2023.
Konsernin jatkuvien toimintojen kestävän kehityksen tunnusluvut
2023
2022
Ilmasto ja resurssit
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt, Scope 1-3, miljoonaa CO
2
-ekv. tonnia
1)
14,4
11,8
Suorat Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt, miljoonaa CO
2
-ekv. tonnia
1,6
2,2
Epäsuorat sijaintiperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt, miljoonaa
CO
2
-ekv. tonnia
0,06
0,03
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt, miljoonaa CO
2
-ekv. tonnia
12,7
9,5
Energian kokonaistuotannon CO
2
-ominaispäästöt, gCO
2
/kWh
32
45
Merkittävät ympäristöpoikkeamat
2)
, kpl
2
2
Henkilöstö ja yhteiskunta
Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF)
3)
, oma henkilöstö ja urakoitsijat
5,0
4,0
Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LTIF)
4)
, oma henkilöstö ja
urakoitsijat
3,9
2,3
Vakavat työtapaturmat, kpl
-
2
Turvallisuuden kehittämissuunnitelmat
5)
, %
78
-
Johdon turvallisuusjohtamisohjelma
5)
, %
100
-
Sairauspoissaolot, %
3,1
3,4
1) Vertailuluvut ja tiedot vuodelta 2022 on oikaistu eivätkä ne sisällä Venäjän lopetettuja toimintoja. Vuonna 2022, 83 % Fortumin suorista
CO
2
-päästöistä ja 62 % kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä aiheutui sähkön ja lämmön tuotannosta Venäjällä. Lisäksi päästöjen
laskentaperiaate muuttui ja sen vaikutus vuoden 2022 Scope 3 -lukuun on 0,8 CO
2
-ekv. tonnia.
2) Ympäristöpoikkeamat, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai ympäristölainsäädännön tai -
lupaehtojen rikkomuksen.
3) Tilastoitavien tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohden.
4) Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohden.
5) Toteumataso.
Fortumin uuden strategian mukaan yhtiön painopisteitä ovat luotettavan puhtaan energian
toimittaminen ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Pohjoismaissa. Strategia sisältää
uusia taloudellisia tavoitteita:
•
Fortum on päivittänyt taloudelliset tavoitteensa varmistaakseen vähintään luottoluokitustason BBB
ja tulevaisuuden kasvuun vaadittavan taloudellisen joustavuuden. Uusi pitkän aikavälin
rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde on 2,0
–
2,5.
•
Konsernin kasvuinvestoinnit (ilman yritysostoja) valitaan edelleen tarkasti, ja niiden arvioidaan
olevan enintään 1 miljardi euroa vuosina 2023
–
2025 (aiempi arvio enintään 1,5 miljardia euroa).
Uusien investointien vähimmäistuottovaatimus on pääomakustannusten projektikohtainen
painotettu keskiarvo (WACC) + 150
–
400 korkopistettä. Sitä sovelletaan ja arvioidaan yhtiön
ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden perusteella.
Fortum on myös sitoutunut määrittelemään lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet
Science Based Targets initiative (SBTi) -aloitteen mukaisesti. Fortumin ilmastotavoitteet tarkistetaan
ja mukautetaan vastaamaan SBTi Net-zero -standardia tavoitteiden asettamisprosessin aikana.
Fortumin siirtymävaiheeseen kuuluu hiilestä luopuminen ja päästöjen vähentäminen Fortumin
omassa toiminnassa sekä sähkönmyynnin jalanjälkeen vaikuttaminen tuotevalikoiman ja
sähkönhankintojen avulla.
Fortum on merkittävä taloudellinen toimija toimintamaissaan. Fortumin toiminnan merkittävimmät
suorat rahavirrat syntyvät myyntituotoista asiakkailta, ostoista palvelun- ja tavarantoimittajilta,
korvauksista rahoittajille, osingoista osakkeenomistajille, kasvu- ja ylläpitoinvestoinneista,
henkilöstön palkoista sekä maksetuista veroista.
Fortum edistää sosiaalista kehitystä ja hyvinvointia toimintamaissaan muun muassa maksamalla
veroja. Fortumin yhteiskunnalle verojen muodossa tuomat hyödyt sisältävät yrityksen maksamien
tuloverojen lisäksi monia muita veroja. Fortumin verotuskäytännöt ja verohallintaa ohjaavat
periaatteet on esitetty Fortumin verotuksen periaatteissa Fortumin verkkosivuilla. Fortum julkaisee
verojalanjälkensä vuosittain ja on B Teamin (maailmanlaajuinen voittoa tavoittelematon aloite, joka
edistää kestävää talousjärjestelmän muutosta) jäsenenä sitoutunut ryhmän veroperiaatteisiin (The
B Team’s Responsible Tax Principles).
Vuonna 2023, Fortum osallistui BSR:n (Business for Social Responsibility) ja B Teamin
yhteistyössä koordinoimaan Energy for a Just Transition -yhteistyöhön, jonka tavoitteena on
tunnistaa ja huomioida vihreän energiasiirtymän vaikutukset ihmisiin ja yhteisöihin.
Fortum on sisällytetty useisiin kestävän kehityksen indekseihin ja arvioitu useilla kestävän
kehityksen luokituksilla. Luettelo on julkaistu Fortumin verkkosivuilla. Fortumin kestävän kehityksen
raportointi kattaa Fortumin määräysvallassa olevat toiminnot mukaan lukien tytäryritykset kaikissa
toimintamaissa, ellei toisin mainita.
Kestävään kehitykseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet
Fortumin liiketoimintoihin kohdistuu riskejä, joilla voi toteutuessaan olla haitallisia vaikutuksia
ympäristölle sekä henkilöstön, urakoitsijoiden ja lähiyhteisöjen turvallisuudelle. Tärkeimmät
kestävän kehityksen riskit, mukaan lukien ilmastoon liittyvät riskit, on raportoitu Fortumin
johtoryhmälle, tarkastus- ja riskivaliokunnalle ja yhtiön hallitukselle osana Fortumin merkittävimpien
riskien ja epävarmuuksien vuositarkastelua. Fortumin riskit on esitelty hallituksen
toimintakertomuksen riskienhallintaosiossa.
Ilmastonmuutos, tarve vähentää hiilidioksidipäästöjä ja parantaa resurssitehokkuutta muuttavat
perusteellisesti energiatoimialaa. Nämä muutokset luovat Fortumille myös uusia
liiketoimintamahdollisuuksia. Yhtiöllä on hyvät lähtökohdat tarttua energiamuutoksen tarjoamiin
mahdollisuuksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Energiasiirtymä edellyttää uusiutuvien
energialähteiden lisäksi yhä enemmän myös energian varastointia ja muita joustavia ratkaisuja
toimitusvarmuuden takaamiseksi sekä teollisuuden, liikenteen, lämmityksen ja jäähdytyksen
hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Vahvuuksiimme perustuen, tulevaisuuttamme ohjaa
20
hiilidioksidipäästötön sähköntuotanto, kestävästi vähentäen oman toimintamme päästöjä sekä
auttaen asiakkaitamme ja yhteiskuntaa vähentämään päästöjä.
Kestävän kehityksen hallinto ja politiikat
Koska kestävä kehitys on olennainen osa Fortumin strategiaa, ylin päätöksentekovalta kestävään
kehitykseen ja ilmastoon liittyvissä asioissa on hallituksen jäsenillä, joilla on yhteisvastuu näistä asioista.
Fortumin johtoryhmä päättää vuosisuunnittelua ohjaavista kestävän kehityksen linjauksista ja
konsernitason tavoitteista. Fortumin Teknologia- ja investointikomitea (TIC) arvioi ja antaa
suosituksensa hallitukselle johdon esityksistä koskien Fortumin kestävän kehityksen tavoitteita ja
suoriutumista. Konsernin tulostavoitteet, mukaan lukien kestävään kehitykseen ja ilmastoon liittyvät
tavoitteet, hyväksyy Fortumin hallitus. Fortumin linjajohto vastaa konsernin politiikkojen ja ohjeiden
toteuttamisesta ja kestävän kehityksen päivittäisestä johtamisesta ja kehityssuunnitelmista.
Turvallisuus on yksi osa-alue Fortumin kaikkia työntekijöitä koskevassa lyhyen aikavälin
kannustinohjelmassa (short-term incentive -ohjelma, STI). Vuoden 2023 STI-ohjelman
turvallisuustavoitteisiin sisältyi osallistuminen Johdon turvallisuusjohtamisohjelmaan sekä keskeisten
turvallisuustoimenpiteiden tunnistaminen ja loppuun saattaminen turvallisuuskulttuurin parantamiseksi.
Vuoden 2023 STI-ohjelmassa oli myös asiakastyytyväisyystavoite, joka korosti asiakaslähtöisyyden
merkitystä. Lisätietoa STI-ohjelman tavoitteista löytyy Palkitseminen-raportista.
Fortumin johdon ja muiden avainhenkilöiden pitkän aikavälin kannustinohjelmaan (long-term incentive
-ohjelma, LTI) sisältyy ESG (Environmental, Social, Governance) -mittareita. Pitkän aikavälin
kannustinjaksolle 2021
–
2023 asetettu ESG-mittari sidottiin Fortumin hiileen perustuvan
sähköntuotantokapasiteetin vähenemiseen Fortumin hiilestä luopumissuunnitelman mukaisesti siten,
että vähimmäistason saavuttaminen edellyttää ilmoitetun tavoitteen ylittämistä. Vuoden 2022 Uniper-
myynnin johdosta ESG-mittaria päivitettiin siten, että alkuperäisesti asetettu mittari arvioitiin huomioiden
vuodet 2021
–
2022, ja Fortumin maineindeksi keskeisten sidosryhmien keskuudessa Suomessa,
Ruotsissa ja Norjassa asetettiin mittariksi vuodelle 2023. Pitkän aikavälin kannustinjaksolle 2022
–
2024
asetettu ESG-mittari liittyi sähköntuotannon absoluuttisten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen yhtiön
fossiilisia polttoaineita käyttävissä voimalaitoksissa Euroopassa konsernin vuosille 2030 ja 2035
asettamien ilmastotavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2022 Uniper-myynnin johdosta ESG-mittaria
päivitettiin vuoden 2023 alussa. Päivitetty ilmastotavoite vuosille 2022
–
2024 liittyy absoluuttisten
hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen Euroopassa mukaan lukien Fortum Recycling and Waste -
liiketoiminnan. Pitkän aikavälin kannustinjaksolle 2023
–
2025 asetettu ESG-mittari liittyy tieteeseen
perustuviin (SBTi 1,5 celsiusastetta) päästövähennyksiin ja päästöihin Euroopassa ja Fortumin
maineindeksin kehitykseen tärkeimpien sidosryhmien keskuudessa. Fortumin osakkeen kokonaistuoton
kehitys suhteessa valittuihin eurooppalaisiin sähköyhtiöverrokkeihin on säilynyt mittarina 2021
–
2023,
2022
–
2024 and 2023
–
2025 LTI-ohjelmissa. Lisätietoa LTI-mittareista löytyy Palkitseminen-raportista.
Kestävän kehityksen johtaminen on Fortumissa strategialähtöistä ja perustuu yhtiön arvoihin,
Toimintaohjeeseen (Code of Conduct), Toimintaohjeeseen palvelun- ja tavarantoimittajille (Supplier
Code of Conduct), kestävään kehitykseen liittyviin politiikkoihin sekä muihin konsernitasolla
määriteltyihin politiikkoihin ja niitä tarkentaviin ohjeistuksiin. Toimintaohje määrittää toimintatavat,
joita kaikkien tulee noudattaa. Se linjaa, miten kohtelemme toisiamme, harjoitamme liiketoimintaa ja
olemme yhteydessä ympäröivään maailmaan. YK:n Global Compactin kymmeneen periaatteeseen
perustuva Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille määrittelee vaatimukset Fortumin toimittajille
ja liikekumppaneille.
Fortum on sitoutunut toiminnassaan asianmukaiseen huolellisuuteen ja kunnioittamaan
kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, YK:n sopimusta lapsen oikeuksista, sekä kansainvälisen
työjärjestö ILO:n perussopimuksia. Lisäksi Fortum huomioi toiminnassaan YK:n yrityksiä ja
ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille,
kansainvälisen kauppakamarin lahjonnan ja korruption vastaiset ohjeet sekä Bettercoal-aloitteen
toimintaohjeen vastuullisesta hiilenlouhinnasta. Fortum on YK:n Global Compact ja Caring for Climate
-aloitteiden jäsen.
Fortum julkaisi ilmastonmuutokseen liittyvän edunvalvontaselvityksen vuonna 2021 ja päivityksen
siihen vuosina 2022 ja 2023. Selvitys on julkisesti saatavilla Fortumin verkkosivuilla. Tiivistelmä
selvityksestä julkaistaan myös osana Fortumin kestävän kehityksen raporttia. Joulukuussa 2022 Fortum
julkaisi myös edunvalvonnan eettiset ohjeet.
Liiketoiminnan eettisyys
Fortumin Toimintaohje ja Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille korostavat nollatoleranssia
korruption ja lahjonnan suhteen. Lisäksi muun muassa lahjonnanvastaisuuteen,
määräystenmukaisuuden hallintaan, omaisuuden suojaamiseen, eturistiriitoihin, rahanpesun
vastaisuuteen, taloudellisiin pakotteisiin ja kilpailuoikeudellisiin asioihin on luotu erilliset ohjeet. Fortumin
hallitus on hyväksynyt yhtiön Toimintaohjeen ja Toimintaohjeen palvelun- ja tavarantoimittajille.
Toimintaohjeita päivitetään säännöllisesti sen varmistamiseksi, että ne vastaavat yrityksen
toiminnassa ja sääntelyssä tapahtuviin muutoksiin. Toimintaohje päivitettiin vuonna 2023 ja julkaistaan
vuonna 2024. Viimeisin päivitys Fortumin Toimintaohjeeseen palvelun- ja tavarantoimittajille tehtiin
vuonna 2021. Koulutus on olennainen osa Fortumin määräystenmukaisuuden hallintaa.
Toimintaohjeeseen liittyvä verkkokoulutus on pakollinen kaikille työntekijöille. Lisäksi ne työntekijät,
joiden tehtävät sitä edellyttävät, saavat säännöllisesti koulutusta liittyen politiikkoihin ja järjestelmiin,
jotka ehkäisevät korruptiota.
Väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen tarjotaan sekä sisäisiä että ulkoisia raportointikanavia.
Raportointikanavat on kuvattu Toimintaohjeissa sekä yhtiön sisäisillä ja ulkoisilla verkkosivuilla.
Fortumin tarkastus- ja riskivaliokunta valvoo ja arvioi säännöllisesti epäiltyjä väärinkäytöksiä,
liiketoiminnan eettisyyteen liittyviä toimenpiteitä ja määräystenmukaisuutta.
Yksi korruptioepäily, jonka tutkinta oli kesken vuoden 2022 lopussa, vahvistui vuoden 2023 aikana.
Ilmasto ja resurssit
Fortumin tunnusluvut ilmaston ja resurssien osalta liittyvät hiilidioksidipäästöihin,
toimitusvarmuuteen, sekä merkittävien ympäristöpoikkeamien hallintaan.
Fortumin kestävän kehityksen politiikka yhdessä EHS-johtamisen minimivaatimusten kanssa
ohjaavat Fortumin ympäristöasioiden hallintaa. Tuotantotoiminnot noudattavat ISO 14001 -
ympäristöjärjestelmästandardia, ja 100 % Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta
maailmanlaajuisesti on ISO 14001 -sertifioitu.
21
Energia
Fortumin sähköntuotanto Pohjoismaissa perustuu pääosin hiilidioksidipäästöttömään vesi- ja
ydinvoimatuotantoon. Fortumilla on myös kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuotantoa Suomessa ja
Puolassa. Lämpöä tuotetaan pääosin energiatehokkaissa lämmön ja sähkön
yhteistuotantolaitoksissa (CHP). Lisäksi Fortum tarjoaa teollisuus- ja infrastruktuuriratkaisuja, kuten
energiantuotantoa jätteenpoltolla sekä energian myyntiä.
Vuonna 2023 Fortumin sähköntuotanto oli 47,0 (44,2) TWh, ja lämmön- ja höyryntuotanto 4,3
(5,3) TWh. Koko Fortumin sähköntuotannosta 98 % oli hiilidioksidipäästötöntä. Sähkön- ja
lämmöntuotantoon ja kapasiteetteihin liittyvät luvut sisältävät myös luvut Fortumin osuuksista
osakkuus- ja yhteisyrityksissä, jotka myyvät tuotantonsa omistajilleen tuotantokustannushintaan.
Fortum käyttää useita polttoaineita sähkön-, lämmön- ja höyryntuotannossa: uraania 78 % (73
%), kivihiiltä 9 % (12 %), jätepolttoaineita 8 % (9 %), biopolttoaineita 3 % (4 %) ja maakaasua 2 %
(1 %). Prosenttiosuudet on laskettu polttoaineen energiasisällöstä. Johtuen Venäjän liiketoimintojen
konsolidoinnin päättymisestä, Fortumin sähköntuotanto vuonna 2022 väheni 72,8 TWh:sta 44,2
TWh:iin (-39 %), ja lämmön- ja höyryntuotanto 20,9 TWh:sta 5,3 TWh:iin (-75 %).
Vuonna 2023 Fortumin hiileen perustuva sähköntuotantokapasiteetti oli 0,7 GW ja tuotanto 0,6
TWh. Hiileen perustuva lämmöntuotantokapasiteetti oli 0,6 GW ja tuotanto 1,2 TWh. Hiileen
perustuva osuus Fortumin liikevaihdosta oli 3 % (4 %). Fossiilisten polttoaineiden osuus
liikevaihdosta oli 11 %, sisältäen fossiilisia polttoaineita käyttävän tuotannon ja kaasuliiketoiminnan.
Fossiilisten polttoaineiden osuus Fortumin tuotantopohjaisesta liikevaihdosta oli 5 % (6 %).
Fortum seuraa eri energiantuotantomuotojen (vesi-, ydin- ja tuulivoima; lämmitys ja jäähdytys;
kiertotalousratkaisut) käytettävyyttä mittarina toimitusvarmuudelle. Koska mittari vaihtelee
tuotantomuodon mukaan, vain yhden tunnusluvun asettaminen ei ole mahdollista. Fortumin
energiantuotanto perustuu pääosin ydin- ja vesivoiman tuotantoon. Vuonna 2023 Loviisan
ydinvoimalaitoksen käyttökerroin oli 91,06 %.
Ilmasto ja kasvihuonekaasupäästöt
Fortum on sitoutunut hiilineutraaliuteen viimeistään vuoteen 2030 mennessä Pariisin sopimuksen
tavoitteiden mukaisesti. Fortumille on tärkeää muuttaa omat toiminnot hiilineutraaleiksi
kasvattamalla CO
2
-vapaata sähköntuotantoa ja vähentämällä energiantuotantolaitosten
hiilidioksidipäästöjä. Fortumin siirtymävaiheeseen kuuluu hiilestä luopuminen ja päästöjen
vähentäminen Fortumin omassa toiminnassa sekä sähkönmyynnin jalanjälkeen vaikuttaminen
tuotevalikoiman ja sähkönhankintojen avulla.
Vuonna 2023 Fortumin suorat hiilidioksidipäästöt olivat 1,6 (2,1) Mt. EU:n
päästökauppajärjestelmän (ETS) piirissä oli 1,1 (1,6) Mt kokonaishiilidioksidipäästöistä. Arvio
Fortumille myönnettävistä ilmaisista päästöoikeuksista vuonna 2023 on noin 0,2 (0,2) Mt.
Fortumin suorat hiilidioksidipäästöt (miljoonaa tonnia, Mt, jatkuvat
toiminnot)
2023
2022
2021
Kokonaispäästöt
1)
1,6
2,1
17,8
Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt
1,1
1,6
1,5
Myönnetyt päästöoikeudet
0,2
0,2
0,2
Päästökauppajärjestelmään kuulumattomat päästöt Euroopassa
0,5
0,5
0,7
1) Vuoden 2022 luvut on oikaistu eivätkä ne sisällä Venäjää.
Fortumin kasvihuonekaasupäästöt on määritelty ja raportoitu Greenhouse Gas (GHG) -protokollan
mukaisesti. Vuonna 2023 Fortumin suorat Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt olivat 1,6 (2,2)
miljoonaa CO
2
-ekv. tonnia, epäsuorat markkinaperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt olivat
0,04 (0,03) miljoonaa CO
2
-ekv. tonnia ja epäsuorat sijaintiperusteiset Scope 2 -
kasvihuonekaasupäästöt 0,06 (0,03) miljoonaa CO
2
-ekv. tonnia.
Vuonna 2023 Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 12,7 (9,5) miljoonaa CO
2
-ekv. tonnia.
Fortumin Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat hankintaketjujen alku- ja loppupään
toiminnoista: tuotteiden ja palveluiden hankinnasta; tuotantohyödykkeistä eli investoinneista;
polttoaineiden hankinnasta; sähkön ja lämmön myynnistä asiakkaille; kuljettamisesta ja jakelusta;
sekä myytyjen tuotteiden käsittelystä ja käytöstä (maakaasu). Fortum raportoi Scope 3 -
kasvihuonekaasupäästöt GHG Protocol Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and
Reporting -standardin mukaisesti. Scope 3 -arviointiimme perustuen kaikki muut Scope 3 -
kategoriat on luokiteltu merkityksettömiksi.
Fortumin Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen osuus kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä oli
noin 11 %, Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen osuus oli vähemmän kuin 1 %, ja Scope 3 -
kasvihuonekaasupäästöjen osuus oli noin 88 %. Vuonna 2023 Fortumin koko energiantuotannon
hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 32 (45) gCO
2
/kWh ja sähköntuotannon hiilidioksidin
ominaispäästöt olivat 16 (25) gCO
2
/kWh.
Fortum on jo pitkään keskittynyt hillitsemään ilmastonmuutosta ja raportoinut Task Force on
Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -suositusten mukaisesti vuodesta 2019.
Merkittävät ympäristöpoikkeamat
Merkittävien ympäristöpoikkeamien määritelmä sisältää ympäristöpoikkeamat, jotka ovat
aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) ja ympäristölainsäädännön tai -
lupaehtojen rikkomuksen. Vuonna 2023 Fortumin toiminnoissa tapahtui 2 (2) merkittävää
ympäristöpoikkeamaa: heikko veden virtaus johtuen matalasta veden korkeudesta kalasäiliöissä
aiheutti lohien ja emokalojen kuolemia Ljusneforsin ja Forshagan vesivoimalaitoksilla Ruotsissa.
Molemmat onnettomuudet on tutkittu Fortumin tutkimusmenettelyyn perustuen ja korjaavat
toimenpiteet on määritetty.
Vesi
Fortum käyttää runsaasti vettä voimalaitoksilla, kaukolämpöverkoissa ja muissa toiminnoissa.
Useimmissa tapauksissa voimalaitokset eivät kuluta vettä, vaan vesi palautetaan samaan
vesistöön, josta se otetaan. Vuonna 2023 Fortumin vedenotto tuotantotoiminnassa oli yhteensä
1
460 (1 440) miljoonaa m
3
, josta 98 % käytettiin jäähdytysvetenä.
Luonnon monimuotoisuus
Fortum on arvioinut vaikutuksensa ja riippuvuutensa luonnon monimuotoisuuteen kansainvälisesti
tunnetulla GBS
®
-työkalulla. Luontojalanjäljen arvioinnin tulokset osoittivat Fortumin suurimpien
vaikutusten luonnon monimuotoisuuteen (poissulkien vesivoiman vesiympäristöön kohdistuvat
vaikutukset) liittyvän kasvihuonekaasupäästöihin, maankäyttöön ja polttoaineiden hankintaan.
Fortumin luonnon monimuotoisuustavoitteet julkistettiin maaliskuussa 2023. Samassa
22
yhteydessä yhtiö sitoutui myös kehittämään tieteeseen perustuvaa menetelmää niiden
vesistövaikutusten arvioimiseksi, jotka eivät toistaiseksi sisälly luontojalanjäljen arviointiin. Vuoden
2023 aikana Fortum on osallistunut GBS
®
:n vesistövaikutusten arviointityökalun kehittämiseen sekä
arvioinut muita mahdollisia työkaluja vesivoiman veteen kohdistuvien monimuotoisuusvaikutusten
arvioimiseksi. Työ jatkuu vuonna 2024.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on oleellinen tekijä yhtiön luonnon monimuotoisuuteen
kohdistuvien vaikutusten vähentämisessä ja luonnon monimuotoisuustavoitteiden saavuttamisessa.
Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset arvioidaan myös investoinneista tehtävien
arviointien yhteydessä, ja uusia yhtiötason ohjeistuksia, kuten ekologisesti kestävän metsänhoidon
suosituksia, kehitetään.
Vuoden 2023 aikana Fortum jatkoi vapaaehtoisia ja lupaehtojen mukaisia luonnon
monimuotoisuustoimia vähentääkseen luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia
sekä, siellä missä mahdollista, toteuttaakseen luonnon monimuotoisuutta parantavia toimia, kuten on
esitetty Fortumin verkkosivuilla Biodiversity Manual- ja Biodiversity Action Plan -julkaisuissa.
Henkilöstö ja yhteiskunta
Fortumin tunnusluvut henkilöstön ja yhteiskunnan osalta liittyvät laitos- ja työturvallisuuteen sekä
henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi Fortum seuraa vuosittain mainettaan ja
asiakastyytyväisyyttään One Fortum -tutkimuksella.
Henkilöstö
Fortum painottaa avointa ja luottavaa yrityskulttuuria ja korostaa järjestelmällistä kaksisuuntaista
palautetta työntekijöiden suorituksesta ja sitoutumisesta. Monimuotoisuuden ja yhtäläisten
mahdollisuuksien nähdään edistävän kilpailukykyä ja innovaatioita.
Fortumin arvot ja Toimintaohjeet muodostavat perustan päivittäiselle työlle. Fortumin
henkilöstöpolitiikka ja johtamisen periaatteet ohjaavat henkilöstöasioita.
Fortumin toiminnot keskittyvät pääasiassa Pohjoismaihin ja Puolaan.
Konsernin jatkuvien toimintojen henkilöstötilastoja
2023
2022
2021
Henkilöstö 31.12.
5 225
7 712
19 140
Henkilöstö 31.12., ilman lopetettuja toimintoja
N/A
4 988
7 646
Henkilöstö keskimäärin
5 205
5 120
8 045
Henkilöstökulujen kokonaissumma, milj. euroa
436
432
496
Lähtövaihtuvuus, % (vakituisista työntekijöistä)
11,9
21,7
18,9
Vakituiset työntekijät, %
97,1
97,8
97,6
Kokoaikaiset työntekijät, %
97,8
98,0
98,8
Naisia henkilöstöstä, %
36,2
35,2
31,2
Naisia johtotehtävissä
1)
, %
40,8
34,5
29,0
1) Määritelmä muuttunut vuodesta 2022. 2023 johtotehtäviin sisältyvät toimitusjohtaja, Fortumin johtoryhmä sekä esihenkilöt yksi taso
alaspäin. Vuonna 2022 ja 2021 määritelmään sisältyivät toimitusjohtaja ja esihenkilöt kolme tasoa alaspäin.
Työturvallisuus
Fortumille sekä hyvä turvallisuus että työntekijöistä ja urakoitsijoista huolehtiminen on liiketoiminnan
perusta sekä tehokkaan ja häiriöttömän toiminnan ehdoton edellytys.
Fortumin kestävän kehityksen politiikka, EHS-johtamisen minimivaatimukset ja yksityiskohtaisemmat
EHS-ohjeet ohjaavat turvallisuustyötä. ISO 45001 -sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä kattaa 100
% Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta maailmanlaajuisesti.
Vuoden 2023 turvallisuustavoitteet sisälsivät osallistumisen Johdon turvallisuusjohtamisohjelmaan
sekä keskeisten turvallisuustoimenpiteiden tunnistamisen ja toteuttamisen turvallisuuskulttuurin
parantamiseksi. Vuonna 2023 suunnitellun Johdon turvallisuusjohtamisohjelman ja Turvallisuuden
kehittämissuunnitelmien toteumatasot olivat 100 % ja 78 %. Johdon turvallisuusjohtamisohjelma jatkuu
vuonna 2024.
Vuonna 2023 Fortumin oman henkilöstön ja urakoitsijoiden tilastoitavien tapaturmien taajuus (Total
Recordable Injury Frequency, TRIF) oli 5,0 (4,0). Fortumin poissaoloon johtaneiden työtapaturmien
taajuus (Lost Time Injury Frequency, LTIF) oli 3,9 (2,3).
Fortumin tavoitteena on nolla vakavaa työtapaturmaa. Vuonna 2023 toiminnoissa tapahtui 0 (2)
vakavaa työtapaturmaa.
Henkilöstön hyvinvointi
Fortumin työhyvinvointitoiminnan tarkoituksena on edistää työntekijöidemme terveyttä,
työturvallisuutta ja työyhteisön toimivuutta. Fortumilla on ollut globaali työntekijöiden
hyvinvointiohjelma seitsemän vuoden ajan. Työntekijöillä on pääsy monenlaisiin palveluihin,
lääkärintarkastuksista liikunta- ja valmennusohjelmiin.
Vuonna 2023 hyvinvointipalvelut painottuivat henkiseen hyvinvointiin, resilienssiin, stressin
hallintaan ja työyhteisön merkitykseen työntekijöiden hyvinvoinnissa. Esihenkilöitä tuettiin
työntekijöiden hyvinvoinnin johtamisessa ja hyvinvointikeskustelujen käymisessä. Muita esimerkkejä
toimista, joilla henkistä hyvinvointia tuettiin, oli henkilöstölle tarjottu mahdollisuus henkilökohtaisiin
verkkotapaamisiin henkisen hyvinvoinnin ammattilaisen kanssa, sekä yksilöille ja tiimeille tarjotut
hyvinvointivalmennukset. Tuoreimmassa henkilöstökyselyssä marraskuulta 2023 työntekijöiden
hyvinvointia mittaava tulos oli 7,7, mikä on linjassa energia-alan vertailutuloksen kanssa. Henkisen
hyvinvoinnin tulos oli 7,4, mikä on hieman alan vertailutuloksen alapuolella (7,5).
Myös osallistava kulttuuri, jossa kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi ja tasavertaisesti kohdelluiksi
edistää henkilöstön hyvinvointia. Vuonna 2023 Fortum jatkoi monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta
ja osallisuutta koskevia koulutuksia sekä tiedon lisäämistä johtajille ja koko henkilöstölle. Fortum
myös mittasi henkilökunnan näkemyksiä DEI-kulttuurista (diversity, equity, and inclusion). Fortumin
organisaatiomuutoksen yhteydessä vuonna 2023 kiinnitettiin erityistä huomiota johtoryhmien
kokoonpanoon sukupuolten ja kansalaisuuksien monimuotoisuuden osalta, mikä johti naisten
osuuden merkittävään kasvuun ylimmässä johdossa.
Vuonna 2023, Fortum jatkoi työskentelyä hybridityömallilla, jossa osa työpäivistä tehtiin etätyössä
ja osa toimistolla. Useita hybridi- ja etätyötä tukevia toimia jatkettiin ja kehitettiin henkilöstöltä
saadun palautteen pohjalta.
Vuonna 2023 sairauspoissaoloprosentti oli 3,1 (3,4).
Yhteiskunta
Maine ja asiakastyytyväisyys
Fortumin mainetta ja asiakastyytyväisyyttä seurataan vuosittain One Fortum -tutkimuksella. Vuonna
2023 kaikkien sidosryhmien yhdistetty maineindeksi One Fortum -tutkimuksen mukaan nousi 65
yksikköön (63), asteikolla 0
–
100. Myönteinen kehitys oli pääosin seurausta suomalaisten
23
sidosryhmien näkemyksistä. Asiakastyytyväisyysindeksi (CSI) liiketoiminta-alueittain oli 52
–
83 (60
–
83) yksikön välillä, asteikolla 0
–
100.
Toimitusketju
Fortum edellyttää liiketoimintakumppaneidensa toimivan vastuullisesti ja noudattavan vaatimuksia,
jotka on asetettu Toimintaohjeessa ja Toimintaohjeessa palvelun- ja tavarantoimittajille. Fortum
arvioi liiketoimintakumppaneidensa toiminnan tasoa toimittajien kvalifioinnin, toimittaja-auditointien
ja vastapuoliriskien arvioinnin avulla. Vuonna 2023 Fortum teki seitsemän toimittaja-auditointia
Kiinassa. Fortum on Bettercoal-hankkeen jäsen ja käyttää Bettercoalin työkaluja hiilen
hankintaketjun vastuullisuuden parantamiseen. Vuonna 2023 Fortum oli edelleen mukana Solar
Stewardship Initiativen (SSI) kehittämisessä yhdessä muiden aurinkoenergia-alan toimijoiden ja
organisaatioiden kanssa. SSI:n avulla ala pyrkii parantamaan aurinkopaneelien, komponenttien ja
raaka-aineiden jäljitettävyyttä ja kestävyyttä.
Ihmisoikeudet
Fortum ottaa toiminnassaan huomioon ja kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia,
jotka sisältyvät keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sisältyy
Fortumin Toimintaohjeeseen ja Toimintaohjeeseen palvelun- ja tavarantoimittajille. YK:n yrityksiä ja
ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet otetaan huomioon omassa toiminnassa ja
toimitusketjun hallinnassa. Fortumin lähestymistapa ihmisoikeuksia koskevaan
huolellisuusvelvoitteeseen perustuu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin
periaatteisiin ja noudattaa huolellisuuden kuutta vaihetta OECD:n monikansallisia yrityksiä
koskevien ohjeiden mukaisesti. Fortumin lähestymistapa ihmisoikeuksia koskevaan
huolellisuusvelvoitteeseen on kuvattu Fortumin verkkosivuilla.
Fortumin investointihankkeille tehdään ihmisoikeusarviointi erityisesti uusilla toiminta-alueilla.
Arviointi tehdään myös uusille maille, joihin Fortum suunnittelee laajentavansa tuotteiden tai
palveluiden myyntiä. Vuonna 2023 tehtiin riskiarvio viidelle uudelle maalle.
Yrityskansalaisuus
Fortum jatkoi tuen ohjaamista yhteiskunnalle ja yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa
Yritysvastuuohjelmansa kautta. Ohjelman edellisen strategian mukaiset painopistealueet ovat ilmasto,
ihmiset ja kiertotalous. Fortum päivittää ohjelman painopisteitä uuden strategian ja toimintaympäristön
muutosten mukaiseksi. Ohjelman toimenpiteitä hallinnoi Fortumin-laajuinen ohjausryhmä.
Vuonna 2023 Fortum tuki hyväntekeväisyysjärjestöjen humanitaarista työtä. Tuki suunnattiin
tukemaan lapsia konfliktien ja luonnonkatastrofien keskellä. Fortum jatkoi myös yhtiölle keskeisten
paikallisyhteisöjen tukemista. Lisäksi Fortum toimii yhteistyössä yliopistojen kanssa eri tutkimus- ja
kehityshankkeissa. Fortumin tuki yleishyödylliseen toimintaan vuonna 2023 oli 3,5 (1,5) miljoonaa
euroa. Tämän lisäksi Fortumin ja Nesteen Säätiö (entinen Fortumin Säätiö), joka ei ole osa
Fortumia, teki lahjoituksia 704 720 (783 136) eurolla.
EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä
Johdanto
EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä, joka määrittelee ympäristön kannalta kestävät taloudelliset
toiminnot. Asetus sisältää tunnuslukuja, jotka yhtiöiden tulee raportoida ympäristön kannalta
kestävien taloudellisten toimintojensa osalta. Asetuksessa määritellään kuusi ympäristötavoitetta,
joista ilmastonmuutoksen hillintään (CCM) ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen (CCA) liittyvät
kriteeristöt julkaistiin delegoidulla ilmastosäädöksellä 4.6.2021. Ydinvoimaan ja maakaasuun liittyvä
täydentävä delegoitu ilmastosäädös hyväksyttiin 5.7.2022. Delegoitu ympäristösäädös neljän uuden
tavoitteen osalta julkistettiin kesäkuussa 2023. Neljä uutta ympäristötavoitetta ovat vesivarojen ja
merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu (WTR), siirtyminen kiertotalouteen (CE),
ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen (PPC) sekä biologisen
monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen (BIO). Delegoidun
ympäristösäädöksen vaatima taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuus arvioitiin
vuonna 2023. Arviointi luokitusjärjestelmän mukaisuudesta suoritetaan vuonna 2024.
Fortumin raportointi on laadittu EU-taksonomia-asetuksen ja delegoitujen säädösten mukaisesti.
Raportointi suoritetaan 31.12.2023 päättyvältä tilikaudelta ja sisältää luokitusjärjestelmän mukaisen,
luokitusjärjestelmäkelpoisen ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisen osuuden Fortumin toiminnoista
kolmen tunnusluvun osalta (Liikevaihto, Toimintamenot ja Pääomamenot). Lisäksi raportointi kattaa
Pääomamenot-suunnitelman, jonka tavoitteena on laajentaa Fortumin luokitusjärjestelmän mukaisia
taloudellisia toimintoja tai parantaa luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja siten, että
niistä tulee luokitusjärjestelmän mukaisia viiden vuoden kuluessa. Raportointi sisältää Fortumin
jatkuvat toiminnot ja kattaa Fortumiin 31.12.2023 yhdistellyt tytäryhtiöt.
Taloudellisten toimintojen arviointi
Luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen arviointi
Vuonna 2023 Fortum luokitteli taloudelliset toimintonsa luokitusjärjestelmän mukaisiin,
luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin delegoidun ilmastosäädöksen
ja täydentävän delegoidun ilmastonsäädöksen mukaisesti. Vuonna 2023 taloudellisten toimintojen
luokitusjärjestelmäkelpoisuutta arvioitiin lisäksi delegoidun ympäristösäädöksen mukaisesti. Fortumin
liiketoimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuutta arvioitiin delegoidussa ilmastosäädöksessä (Liite 1 CCM
ja Liite 2 CCA) ja delegoidussa ympäristösäädöksessä (Liite 1 WTR, Liite 2 CE, Liite 3 PPC, Liite 4 BIO)
listattujen taloudellisten toimintojen kuvausten mukaisesti sekä kuvauksissa esitettyjen EU:n
toimialaluokituksen mukaisten koodien (NACE) mukaan. Arviointi suoritettiin voimalaitos- tai
liiketoimintayksikkötasolla riippuen toiminnon luonteesta.
Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen arviointi
Taloudellinen toiminto luokitellaan luokitusjärjestelmän mukaiseksi, jos se täyttää toiminnolle
määritellyt tekniset arviointikriteerit vähintään yhden kriteeristön osalta, ei aiheuta merkittävää
haittaa muiden kriteeristöjen osalta (do no significant harm, DNSHs) ja noudattaa vähimmäistason
suojatoimia (minimum safeguards, MS) liittyen ihmisoikeuksiin ja työelämän perusoikeuksiin.
24
Fortum on tunnistanut taloudellisia toimintoja liittyen CCM, CE ja PPC kriteeristöihin. Vuonna 2023
Fortum on arvioinut liiketoimintojensa luokitusjärjestelmän mukaisuutta suhteessa
ilmastonmuutoksen hillintään (CCM). Fortumin merkittävimpien, luokitusjärjestelmäkelpoisten
taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmän mukaisuus perustuu alla esitettyihin tulkintoihin ja
oletuksiin.
Teknisten arviointikriteereiden,
”ei
merkittävää haittaa
”
-kriteereiden ja
vähimmäistason suojatoimien soveltamismenetelmät
Kestävän kehityksen johtaminen on Fortumissa strategialähtöistä ja perustuu yhtiön arvoihin,
Toimintaohjeeseen (Code of Conduct), Toimintaohjeeseen palvelun- ja tavarantoimittajille (Supplier
Code of Conduct), kestävään kehitykseen liittyviin politiikkoihin sekä muihin konsernitasolla
määriteltyihin politiikkoihin ja niitä tarkentaviin ohjeistuksiin. Tärkeimmät politiikat ja sitoumukset
arvioitaessa Fortumin toimintoja teknisten arviointikriteereiden ja
”
ei merkittävää haittaa
”
-kriteereiden
suhteen ovat kestävän kehityksen politiikka, EHS-johtamisen minimivaatimukset,
biodiversiteettimanuaali ja konsernin riskipolitiikka. Fortum on sitoutunut korkeatasoiseen ympäristö- ja
turvallisuusasioiden hallintaan kaikissa liiketoiminnoissa, noudattaa lakeja ja asetuksia ja yhtiöllä on
voimassa olevat luvat kaikkien toimipaikkojen osalta. Vuoden 2023 lopussa liikevaihdosta laskettuna
100 % Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta oli ISO 14001 -ympäristösertifioitu.
Arvioidakseen toimintojensa luokitusjärjestelmän mukaisuutta, Fortumin liiketoimintayksiköt
varmistivat, että niiden taloudelliset toiminnot täyttävät Liitteessä 1 listatut ilmastonmuutoksen
hillinnän merkittävää edistämistä vastaavat tekniset arviointikriteerit sekä
”
ei merkittävää haittaa
”
-
kriteerit. Tekniset arviointikriteerit ovat toimintokohtaisia ja niitä arvioitiin toiminnon luonteesta
riippuen joko toiminto-, laitos- tai järjestelmäkohtaisesti.
”E
i merkittävää haittaa
”
-kriteerit voivat olla
joko yleisiä tai taloudelliseen toimintaan liittyviä.
”
Ei merkittävää haittaa
”
-kriteerit arvioitiin toiminnon
luonteen perusteella olennaisimmalla tasolla.
Fortumilla on sekä sen oma että osaomisteisia (Mankala-periaate) ydinvoimatuotantolaitoksia
Suomessa ja Ruotsissa. Näiden laitosten toiminta liittyy EU-taksonomian taloudellisiin toimintoihin
Uusien ydinvoimalaitosten rakentaminen ja turvallinen käyttö (CCM 4.27) sekä Sähköntuotanto
ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa (CCM 4.28). Ydinvoimaloiden tärkein tehtävä on
tuottaa sähköä turvallisesti, luotettavasti ja kilpailukykyisesti lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
noudattaen ydin- ja säteilyturvallisuuden, jätehuollon turvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan
periaatteita. Suomen ja Ruotsin viranomaiset valvovat edellä mainittujen vaatimusten
noudattamista. Nämä viranomaiset ovat myös vastuussa EU:n direktiivien ja asetusten
saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Fortum noudattaa ydinvoimaan liittyvää kansallista
lainsäädäntöä, jonka katsotaan olevan EU-taksonomian luokitusjärjestelmän mukaisuuden
kriteereiden perusta. Fortumin oma sekä osaomisteiset ydinvoimatuotantolaitokset ovat tehneet tai
suunnittelevat aloittavansa tarvittavat muutokset olemassa olevissa ydinlaitoksissa niiden käyttöiän
pidentämiseksi. Käyttöiän pidentämiseen tähtäävät projektit edellyttävät aina jäsenvaltioiden
toimivaltaisten viranomaisten hyväksyntää sekä kattavaa ympäristö- ja turvallisuusarviointia.
Ei merkittävää haittaa (DNSH): Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Ilmastoon liittyvien riskien hallinta on integroitu Fortumin riskienhallinnan viitekehyksiin ja noudattaa
samoja toimintamalleja ja prosesseja kuin muut merkittävät riskit ja epävarmuudet. Riskit tunnistetaan
ja arvioidaan vuosittain osana konsernin riskienhallintaprosessia. Fortumin taksonomian kannalta
olennaisten yksiköiden on otettava huomioon toimintoihinsa liittyvät fyysiset ilmastoriskit. Yksiköiden
tulee myös ymmärtää toimintojensa haavoittuvuus akuutteja ja kroonisia uhkia vastaan käyttäen
apunaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change,
IPCC) tulevaisuuden skenaarioita ja niiden tulee luoda sopeutumissuunnitelmia kaikkein olennaisimpia
riskejä varten. Fortumin ilmastoriskit on kuvattu osiossa
Riskienhallinta
.
Ei merkittävää haittaa (DNSH): Vesivarojen ja merten tarjoamien
luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
Fortum hallinnoi ja käyttää merkittäviä määriä vesivaroja useimmissa toimintamaissaan ja on sitoutunut
vastuulliseen vesihuoltoon. Fortumin vastuu veden käytöstä liittyy paitsi veden määrään ja
saatavuuteen, myös sen laatuun ja vesiluontoon. Vedenkäyttöä ja käyttöön liittyviä riskejä, etenkin
vesistressialueilla, seurataan omien laitosten osalta kestävän kehityksen vuosiraportoinnin yhteydessä.
Fortumin veteen liittyvä ympäristöjohtamisjärjestelmä varmistaa, että toiminta on kansallisten lakien ja
lupaehtojen mukaista. Fortum tekee veteen liittyviä paikallisia toimenpiteitä tarpeen mukaan ottaakseen
huomioon muiden vedenkäyttäjien tarpeet. Yhteistyö paikallisyhteisöjen, kuntien, viranomaisten ja
tutkimuslaitosten kanssa on tärkeää näiden toimenpiteiden toteutuksessa. Fortumin vesivoimaan
perustuva sähkötuotanto Suomessa ja Ruotsissa on viranomaiskontrollissa vesipuitedirektiivin (WFD)
mukaisesti ja
”
ei merkittävää haittaa
”
-arvioinnissa on huomioitu kansalliset siirtymäaikataulut.
Ei merkittävää haittaa (DNSH): Siirtyminen kiertotalouteen
Fortum ottaa huomioon tuotteidensa ja projektiensa elinkaari- ja resurssitehokkuuden. Laitteiden ja
komponenttien vaatimukset liittyen käytettävyyteen ja kierrätettävyyteen ovat osa
hankintaprosessia. Fortum pyrkii hyöty- ja uudelleenkäyttämään omassa tuotannossaan syntyneitä
sivutuotteita ja jätteitä. Fortumin toiminnoilta odotetaan jätteiden hyötykäyttöä sekä tehokasta
käytöstäpoistettujen laitteiden ja komponenttien hallintaa.
Suomen ja Ruotsin omalla ja osaomisteisilla ydinvoimalaitoksilla syntyy tavanomaisten
teollisuusjätteiden lisäksi radioaktiivisia jätteitä. Jokaisella voimalaitosyhtiöllä on täysimääräinen
taloudellinen ja turvallisuuteen liittyvä vastuu toiminnastaan ja käytöstäpoistosta syntyvän ydinjätteen
ydinjätehuollosta. Laitoksilla on käytössä jätehuoltosuunnitelma, jonka avulla minimoidaan
radioaktiivisen jätteen määrä. Kaikki matala-, keski- ja korkea-aktiivinen jäte käsitellään, varastoidaan
ja loppusijoitetaan joko ydinvoimalaitosalueelle tai sen valtion rajojen sisälle, jossa jäte on syntynyt.
Ei merkittävää haittaa (DNSH): Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja
vähentäminen
Fortumin kemikaalien hallinta- ja ohjausjärjestelmä varmistaa, että yhtiön toiminta täyttää lupaehdot ja
viranomaisten vaatimukset, sekä sen, että toiminnassa käytetyt kemikaalit eivät aiheuta merkittävää
haittaa ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän kriteeristön mukaisesti (Liite 1, Lisäys C). Yhtiö hallitsee
kemikaalien käyttöön liittyvät asiat Fortumin vaatimusten ja lainsäädännön mukaisesti sekä riskit
hankinnasta hävittämiseen. Yhtiö pyrkii jatkuvasti vähentämään vaarallisten kemikaalien käyttöä, ja
kun mahdollista, korvaamaan ne ympäristölle ja terveydelle vähemmän haitallisilla kemikaaleilla.
Fortum pyrkii hallitsemaan ja vähentämään toimintojensa ympäristövaikutuksia parhaiden
käytäntöjen ja teknisten ratkaisujen avulla, huomioiden parhaan käyttökelpoisen teknologian (Best
25
available technology, BAT) vaatimukset sekä energiamerkinnät. EHS-johtamisen minimivaatimukset
varmistavat, että Fortumin liiketoiminnot noudattavat lupaehtoja, tarkkailevat ja raportoivat
säännöllisesti päästöjään ilmaan, vesistöön ja maaperään, sekä vähentävät riskejä merkittävien
kokonaisympäristövaikutusten esiintymiselle.
Fortumin oman ja osaomisteisten ydinvoimaloiden radioaktiiviset päästöt ilmaan, vesistöihin ja
maaperään ovat asianomaista toimintaa koskevien yksilöllisten lupaehtojen tai kansallisten
kynnysarvojen mukaisia. Päästöjä ja vaikutuksia ympäristöön seurataan tarkasti Suomen ja Ruotsin
säteilyturvallisuusviranomaisten toimesta. Käytettyä polttoainetta ja radioaktiivista jätettä hoidetaan
turvallisesti ja vastuullisesti, mukaan lukien riittävä varastointikapasiteetti.
Ei merkittävää haittaa (DNSH): Biologisen monimuotoisuuden ja
ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
Luonnon monimuotoisuus on olennainen osa Fortumin ympäristöjohtamisen prosesseja ja toimintoja.
Luonnon monimuotoisuuteen liittyvien aiheiden johtaminen ja periaatteet määritellään
Biodiversiteettimanuaalissa. Manuaalin täsmentävät ohjeet varmistavat, että Fortumin toiminnot
täyttävät paikalliset viranomaisvaatimukset. Manuaalin avulla yhtiö pyrkii varmistamaan, että
toteutettavissa olevat toimenpiteet, joilla on mahdollista ehkäistä tai lieventää yhtiön toiminnasta
aiheutuvia biodiversiteettivaikutuksia, on huomioitu nykyisissä ja uusissa toiminnoissa. Manuaali
edellyttää kiinnittämään erityistä huomiota toimintoihin, jotka sijaitsevat lähellä suojelualueita tai
uhanalaisia elinympäristöjä, tai joilla on vaikutusta jonkin uhanalaisen tai suojellun lajin populaatioon.
Vähimmäistason suojatoimet
Fortum ottaa toiminnassaan huomioon ja kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, jotka
sisältyvät keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sisältyy Fortumin
Toimintaohjeeseen ja Toimintaohjeeseen palvelun- ja tavarantoimittajille. YK:n yrityksiä ja
ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet otetaan huomioon omassa toiminnassa ja toimitusketjun
hallinnassa. Fortumin lähestymistapa ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen perustuu
YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin ja noudattaa huolellisuuden kuutta
vaihetta OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien ohjeiden mukaisesti.
Fortumin Toimintaohje ja Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille korostavat nollatoleranssia
korruption ja lahjonnan suhteen. Lisäksi muun muassa lahjonnanvastaisuuteen,
määräystenmukaisuuden hallintaan, omaisuuden suojaamiseen, eturistiriitoihin, rahanpesun
vastaisuuteen, taloudellisiin pakotteisiin ja kilpailuoikeudellisiin asioihin on luotu erilliset ohjeet.
Fortumilla on käytössään asianmukaisen huolellisuuden prosessit ympäristöä, verotusta, korruption ja
lahjonnan vastaista toimintaa sekä reilua kilpailua koskien. Ihmisoikeuksia, työelämäoikeuksia,
korruptiota ja reilua kilpailua koskevat vaatimukset on huomioitu myös yhtiön ostoprosesseissa.
Konsernitason sitoumus, politiikat ja ohjeet koskevat kaikkia Fortumin toimintoja kaikissa toimintamaissa.
EU-taksonomiaan liittyvät tunnusluvut
Alla on esitetty EU-taksonomia-asetukseen liittyvät luokitusjärjestelmän mukaiset,
luokitusjärjestelmäkelpoiset ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset osuudet liikevaihdon, toimintamenojen
ja pääomamenojen osalta Fortumin toiminnoista.
Liikevaihtotunnusluku
milj. euroa
2023
2022
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnot
2 915
43%
2 561
33%
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta
kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
457
7%
244
3%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä
3 372
50%
2 805
36%
B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot
3 339
50%
4 969
64%
Yhteensä (A+B)
6 711
100%
7 774
100%
Toimintamenot-tunnusluku
milj. euroa
2023
2022
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnot
-124
56%
-125
58%
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta
kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
-47
21%
-11
5%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä
-171
77%
-136
63%
B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot
-51
23%
-80
37%
Yhteensä (A+B)
-222
100%
-215
100%
Pääomamenot-tunnusluku
milj. euroa
2023
2022
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnot
424
64%
280
51%
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta
kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
82
12%
98
18%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä
506
76%
378
68%
B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot
160
24%
175
32%
Yhteensä (A+B)
667
100%
553
100%
Muutokset raportoinnissa vuodesta 2022
Vertailuvuoden 2022 tietoja on oikaistu johtuen Russia-segmentin uudelleenluokittelusta lopetetuiksi
toiminnoiksi vuonna 2023 (
liitetieto
1
). Liikevaihto- ja Toimintamenot-tunnusluvut on oikaistu vuoden
2022 osalta eivätkä ne sisällä Venäjän toimintoja. Venäjän toiminnot sisältyvät edelleen Pääomamenot-
tunnuslukuun vuoden 2022 osalta. Russia-segmentti käsitti vuonna 2022 luokitusjärjestelmäkelpoisia
toimintoja, lähinnä sähkön tuotantoa fossiilisista kaasumaisista polttoaineista (CCM 4.29) ja tehokasta
lämmön/jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotantoa fossiilisista kaasumaisista polttoaineista (CCM 4.30).
Vuoden 2022 liikevaihtoa on lisäksi oikaistu Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa
laitoksissa (CCM 4.28), Sähköntuotanto vesivoimalla (CCM 4.5) ja Uusien ydinvoimaloiden
rakentaminen ja käyttö (CCM 4.27) toimintojen osalta sisältämään sähkön tuotantoon liittyvät
suojaukset, joissa Generation-segmentti ei ole suojauksen ulkoinen vastapuoli. Aiemmin nämä
suojaukset esitettiin ei-luokitusjärjestelmäkelpoisissa toiminnoissa. Oikaisu tehtiin edellä mainittujen
taloudellisten toimintojen osalta, jotta toimintojen liikevaihto vastaisi paremmin sähkön tukkumyynnin
liikevaihtoa Pohjoismaissa.
Kuten edellä kerrotaan, on EU-taksonomiaa laajennettu vuonna 2023 käsittämään neljä uutta
ympäristötavoitetta. Tämän seurauksena Fortum esittää uusia luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja
26
tunnuslukutaulukoissa vuonna 2023: Vaarallisen jätteen käsittely (PPC 2.2), Tavanomaisen jätteen
lajittelu ja materiaalin talteenotto (CE 2.7), Rakennusten ja muiden rakennelmien purku ja raivaus (CE
3.3), Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen (PPC 2.4), Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen
tarjoaminen (CE 4.1), ja Käytöstä poistettujen tuotteiden puhdistaminen ja purkaminen (CE 2.6).
Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä (CCM 5.9), joka esitettiin luokitusjärjestelmän
mukaisena toimintona vuoden 2022 taulukoissa on nyt sisällytetty laajempaan toimintoon
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto (CE 2.7), koska taloudellinen toiminta sopii
paremmin uuden kategorian alle.
Muutosten täsmäytys on esitetty seuraavissa taulukoissa:
Liikevaihtotunnusluvun 2022 täsmäytys
milj. euroa
2022
julkaistu
Russia-
segmentin
konsoli-
doinnin
päättyminen
Myynnin
uudelleen-
luokittelu
Uudet
ympäristö-
tavoitteet
2022
oikaistu
A.1 Ympäristön kannalta kestävät
(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
3 905
-
-1 262
-83
2 561
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön
kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnot
1 185
-983
-40
83
244
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä
5 089
-983
-1 303
-
2 805
B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot
3 715
-48
1 303
-
4 969
Yhteensä (A+B)
8 804
-1 031
-
-
7 774
Toimintamenot-tunnusluvun 2022 täsmäytys
milj. euroa
2022
julkaistu
Russia-
segmentin
konsoli-
doinnin
päättyminen
Uudet
ympäristö-
tavoitteet
2022
oikaistu
A.1 Ympäristön kannalta kestävät
(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
-129
-
4
-125
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön
kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnot
-37
30
-4
-11
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä
-166
30
-
-136
B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot
-86
6
-
-80
Yhteensä (A+B)
-252
36
-
-215
Pääomamenot-tunnusluvun 2022 täsmäytys
milj. euroa
2022
julkaistu
Uudet
ympäristö-
tavoitteet
2022
oikaistu
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnot
285
-5
280
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön
kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnot
93
5
98
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä
378
-
378
B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot
175
-
175
Yhteensä (A+B)
553
-
553
Liikevaihto-, Toimintamenot- ja Pääomamenot-tunnuslukujen liitetietotaulukot on päivitetty EU:n
viimeisimpien taulukkopohjien mukaisiksi. Lisäksi EU:n vaatimat täydentävät taulukot antavat
jokaisesta tunnusluvusta lisätietoja niistä taloudellisista toiminnoista, jotka vaikuttavat merkittävästi
useampaan ympäristötavoitteeseen. Päätaulukossa esitetty Tavanomaisen jätteen lajittelu ja
materiaalin talteenotto (CE 2.7) sisältää Materiaalin talteenoton tavanomaisesta jätteestä (CCM 5.9).
Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (A.1)
Fortumin luokitusjärjestelmän mukainen liikevaihto on 43 % (2022: 33 %), toimintamenot 56 %
(2022: 58 %) ja pääomamenot 64 % (2022: 51 %) (A.1).
Merkittävimmät luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot ovat sähköntuotanto vesivoimalla, jonka
asennettu kapasiteetti on 4,7 GW (50 % kokonaiskapasiteetista) (2022: 4,6 GW, 54 %
kokonaiskapasiteetista ilman Venäjää) ja sähköntuotanto ydinvoimalla, jonka asennettu kapasiteetti
on 3,2 GW (35 % kokonaiskapasiteetista) (2022: 2,8 GW, 33 % kokonaiskapasiteetista ilman
Venäjää). Luokitusjärjestelmän mukaisissa toiminnossa ei ole ollut merkittäviä muutoksia vuodesta
2022. Sähköntuotanto ydinvoimalla on kasvanut vuoteen 2022 verrattuna TVO:n Olkiluoto 3:n
käyttöönoton johdosta.
Luokitusjärjestelmäkelpoiset (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset)
taloudelliset toiminnot (A.2)
Fortumin luokitusjärjestelmäkelpoinen (muu kuin luokitusjärjestelmän mukainen) liikevaihto on 7 %
(2022: 3 %), toimintamenot 21 % (2022: 5 %) ja pääomamenot 12 % (2022: 18 %) (A.2).
Merkittävimmät luokitusjärjestelmäkelpoiset (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
ovat vaarallisen jätteen käsittely ja tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto. Kuten
yllä kerrotaan on nämä toiminnot vuonna 2023 mukana luokitusjärjestelmäkelpoisissa (muissa kuin
luokitusjärjestelmän mukaisissa) toiminnoissa EU-taksonomia-asetuksen neljän uuden
ympäristötavoitteen julkaisun myötä. Arviointi näiden uusien ympäristötavoitteiden
luokitusjärjestelmän mukaisuudesta suoritetaan vuonna 2024.
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot (B)
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen taloudellinen toiminto on toiminto, jota ei ole kuvattu EU-
taksonomia-asetuksessa taloudellisena toimintona. Fortumin ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset
toiminnot sisältävät sähkön vähittäismyynnin (Consumer Solutions -segmentti), kaupankäynnin
sähkö- ja hyödykemarkkinoilla, hiileen perustuvan sähkön- ja lämmöntuotannon, uusiutumattomiin
hyödykkeisiin liittyvät tekniset palvelut ja hallinnon yleiskulut.
27
Liikevaihtotunnusluku
2023
Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa”
-kriteerit (DNSH:
Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnot
Koodi
Liikevaihto
milj. euroa
Osuus
liikevaihdosta
2023
llmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
moni-
muotoisuus
llmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
moni-
muotoisuus
Vähimmäis-
tason
suojatoimet
Luokitus-
järjestelmän
mukaisten (A.1)
tai luokitus-
järjestelmäkel-
poisten (A.2.)
osuus liike-
vaihdosta 2022
Luokka
mahdollistava
toiminta
Luokka
siirtymä-
toiminta
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset)
toiminnot
Sähköntuotanto tuulivoimalla
CCM4.3
6
0%
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
0%
Sähköntuotanto vesivoimalla
CCM4.5
1 349
20%
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
14%
Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu
CCM4.15
116
2%
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
1%
Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö
CCM4.27
143
2%
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
0%
T
Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa
CCM4.28
1 240
18%
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
17%
T
Muut
1)
62
1%
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
1%
A.1 Yhteensä
2 915
43%
43%
0%
0%
0%
0%
0%
33%
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
1 383
21%
21%
K
K
K
K
K
K
K
17%
T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta
kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
Akkujen valmistus (M)
CCM3.4
4
0%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0%
M
Sähköntuotanto tuulivoimalla
CCM4.3
2
0%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0%
Sähköntuotanto vesivoimalla
CCM4.5
69
1%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
1%
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista
kaasumaisista polttoaineista (S)
CCM4.30
13
0%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0%
T
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla
tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä (S)
CCM4.31
12
0%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0%
T
Vaarallisen jätteen käsittely
PPC2.2
201
3%
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
E/KEL
0%
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto
CE2.7,
CCM5.9
98
1%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
1%
Muut
2)
58
1%
1%
A.2 Yhteensä
457
7%
2%
0%
0%
3%
1%
0%
3%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä
3 372
50%
46%
0%
0%
3%
1%
0%
B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot
3 339
50%
Yhteensä (A+B)
6 711
100%
K
–
Luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta tavoitteen osalta, KEL
–
Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL
–
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
1) Sisältää toiminnot CCM4.24, CCM4.25.
2) Sisältää toiminnot CCM3.10, CCM4.1, CCM4.20, CCM4.25, CCM5.10, CCM6.15, PPC2.4, PPC2.6, CE3.3, CE4.1.
Seuraavassa taulukossa on esitetty osuus liikevaihdosta niiden taloudellisten toimintojen osalta, jotka edistävät useampaa tavoitetta:
Osuus liikevaihdosta / Kokonaisliikevaihto
Luokitusjärjestelmän
mukaista tavoitteen
mukaan
Luokitusjärjestelmäkelpoista
tavoitteen mukaan
CCM
1%
0%
CCA
WTR
CE
PPC
BIO
28
Toimintamenot-tunnusluku
2023
Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa”
-kriteerit (DNSH:
Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnot
Koodi
Toimintamenot
milj. euroa
Osuus
toimintamenois
ta 2023
llmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
moni-
muotoisuus
llmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
moni-
muotoisuus
Vähimmäis-
tason
suojatoimet
Luokitus-
järjestelmän
mukaisten (A.1)
tai luokitus-
järjestelmäkel-
poisten (A.2.)
osuus
toimintamenois
ta 2022
Luokka
mahdollistava
toiminta
Luokka
siirtymä-
toiminta
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset)
toiminnot
Sähköntuotanto tuulivoimalla
CCM4.3
-1
0%
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
0%
Sähköntuotanto vesivoimalla
CCM4.5
-66
30%
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
32%
Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu
CCM4.15
-17
8%
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
6%
Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö
CCM4.27
-
0%
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
0%
T
Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa
CCM4.28
-38
17%
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
19%
T
Muut
1)
-2
1%
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
1%
A.1 Yhteensä
-124
56%
56%
0%
0%
0%
0%
0%
58%
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
-38
17%
17%
K
K
K
K
K
K
K
19%
T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta
kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
Akkujen valmistus (M)
CCM3.4
-2
1%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0%
M
Sähköntuotanto tuulivoimalla
CCM4.3
0
0%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0%
Sähköntuotanto vesivoimalla
CCM4.5
0
0%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0%
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista
kaasumaisista polttoaineista (S)
CCM4.30
0
0%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0%
T
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla
tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä (S)
CCM4.31
0
0%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0%
T
Vaarallisen jätteen käsittely
PPC2.2
-36
16%
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
E/KEL
0%
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto
CE2.7,
CCM5.9
-6
3%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
3%
Muut
2)
-1
1%
1%
A.2 Yhteensä
-47
21%
2%
0%
0%
16%
3%
0%
5%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä
-171
77%
58%
0%
0%
16%
3%
0%
B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot
-51
23%
Yhteensä (A+B)
-222
100%
K
–
Luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta tavoitteen osalta, KEL
–
Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL
–
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
1) Sisältää toiminnot CCM4.24, CCM4.25.
2) Sisältää toiminnot CCM3.10, CCM4.1, CCM4.20, CCM4.25, CCM5.10, CCM6.15, PPC2.4, PPC2.6, CE3.3, CE4.1.
Seuraavassa taulukossa on esitetty osuus toimintamenoista niiden taloudellisten toimintojen osalta, jotka edistävät useampaa tavoitetta:
Osuus toimintamenoista / Toimintamenot
yhteensä
Luokitusjärjestelmän
mukaista tavoitteen
mukaan
Luokitusjärjestelmäkelpoista
tavoitteen mukaan
CCM
1%
1%
CCA
WTR
CE
PPC
BIO
29
Pääomamenot-tunnusluku
2023
Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa”
-kriteerit (DNSH:
Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnot
Koodi
Pääomamenot
milj. euroa
Osuus
pääomamenois
ta 2022
llmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
moni-
muotoisuus
llmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
moni-
muotoisuus
Vähimmäis-
tason
suojatoimet
Luokitus-
järjestelmän
mukaisten (A.1)
tai luokitus-
järjestelmäkel-
poisten (A.2.)
osuus
pääomamenois
ta 2022
Luokka
mahdollistava
toiminta
Luokka
siirtymä-
toiminta
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset)
toiminnot
Sähköntuotanto tuulivoimalla
CCM4.3
224
34%
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
18%
Sähköntuotanto vesivoimalla
CCM4.5
107
16%
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
18%
Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu
CCM4.15
40
6%
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
5%
Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö
CCM4.27
-
0%
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
0%
T
Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa
CCM4.28
22
3%
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
6%
T
Muut
1)
31
5%
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
4%
A.1 Yhteensä
424
64%
64%
0%
0%
0%
0%
0%
51%
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
22
3%
3%
K
K
K
K
K
K
K
6%
T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta
kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
Akkujen valmistus (M)
CCM3.4
8
1%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
5%
M
Sähköntuotanto tuulivoimalla
CCM4.3
0
0%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
1%
Sähköntuotanto vesivoimalla
CCM4.5
1
0%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0%
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista
kaasumaisista polttoaineista (S)
CCM4.30
0
0%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
6%
T
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla
tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä (S)
CCM4.31
0
0%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0%
T
Vaarallisen jätteen käsittely
PPC2.2
41
6%
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
E/KEL
0%
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto
CE2.7.
CCM5.9
25
4%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
1%
Muut
2)
6
1%
5%
A.2 Yhteensä
82
12%
2%
0%
0%
6%
4%
0%
18%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä
506
76%
66%
0%
0%
6%
4%
0%
B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot
160
24%
Yhteensä (A+B)
667
100%
K
–
Luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta tavoitteen osalta, KEL
–
Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL
–
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
1) Sisältää toiminnot CCM4.24, CCM4.25.
2) Sisältää toiminnot CCM3.10, CCM4.1, CCM4.20, CCM4.25, CCM5.10, CCM6.15, PPC2.4, PPC2.6, CE3.3, CE4.1.
Seuraavassa taulukossa on esitetty osuus pääomamenoista niiden taloudellisten toimintojen osalta, jotka edistävät useampaa tavoitetta:
Osuus pääomamenoista / Kokonaispääomamenot
Luokitusjärjestelmän
mukaista tavoitteen
mukaan
Luokitusjärjestelmäkelpoista
tavoitteen mukaan
CCM
1%
0%
CCA
WTR
CE
PPC
BIO
30
Siirtymätoiminnot (ydinvoima ja maakaasu)
Siirtymätoiminto on taloudellinen toiminto, joka tukee siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen ja jolle
ei ole olemassa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa. Fortumin
merkittävimpiä siirtymätoimintoja ovat sähköntuotanto ydinenergian avulla uusissa tai olemassa
olevissa laitoksissa. Fortumilla ei ole luokitusjärjestelmään kelpaamattomia taloudellisia toimintoja
liittyen sähköntuotantoon ydinvoimalla ja maakaasulla. Näin ollen Lomake 5: Luokitusjärjestelmään
kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (täydentävä delegoitu ilmastosäädös, Liite III) on jätetty
esittämättä alla.
Kuten edeltävässä Muutokset raportoinnissa vuodesta 2022 -osiossa kuvataan, on
vertailuvuoden 2022 tiedot oikaistu johtuen Russia-segmentin uudelleenluokittelusta lopetetuiksi
toiminnoiksi vuonna 2023.
Ydinvoimaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta
aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten
rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten
sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Kyllä
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista
toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä
niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Kyllä
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten
rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai
jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
Kyllä
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien
laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Kyllä
31
Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (A.1)
Liikevaihtotunnusluku
Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä)
Määrä ja osuus 2023
Määrä ja osuus 2022
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän
mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihdon tulosindikaattorin nimittäjässä
143
2%
143
2%
-
-
29
0%
29
0%
-
-
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän
mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihdon tulosindikaattorin nimittäjässä
1 240
18%
1 240
18%
-
-
1 285
17%
1 285
17%
-
-
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus
liikevaihdon tulosindikaattorin nimittäjässä
1 532
23%
1 532
23%
-
-
1 247
16%
1 247
16%
-
-
Yhteensä
2 915
43%
2 915
43%
-
-
2 561
33%
2 561
33%
-
-
Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja)
Määrä ja osuus 2023
Määrä ja osuus 2022
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän
mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin osoittajassa
143
5%
143
5%
-
-
29
1%
29
1%
-
-
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän
mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin osoittajassa
1 240
43%
1 240
43%
-
-
1 285
50%
1 285
50%
-
-
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus
liikevaihto tulosindikaattorin osoittajassa
1 532
53%
1 532
53%
-
-
1 247
49%
1 247
49%
-
-
Yhteensä
2 915
100%
2 915
100%
-
-
2 561
100%
2 561
100%
-
-
32
Toimintamenot-tunnusluku
Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä)
Määrä ja osuus 2023
Määrä ja osuus 2022
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän
mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä
-
0%
-
0%
-
-
-
0%
-
0%
-
-
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän
mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä
-38
17%
-38
17%
-
-
-40
19%
-40
19%
-
-
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus
toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä
-86
39%
-86
39%
-
-
-85
40%
-85
40%
-
-
Yhteensä
-124
56%
-124
56%
-
-
-125
58%
-125
58%
-
-
Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja)
Määrä ja osuus 2023
Määrä ja osuus 2022
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän
mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin osoittajassa
-
0%
-
0%
-
-
-
0%
-
0%
-
-
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän
mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin osoittajassa
-38
30%
-38
30%
-
-
-40
32%
-40
32%
-
-
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus
toimintamenot tulosindikaattorin osoittajassa
-86
70%
-86
70%
-
-
-85
68%
-85
68%
-
-
Yhteensä
-124
100%
-124
100%
-
-
-125
100%
-125
100%
-
-
33
Pääomamenot-tunnusluku
Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä)
Määrä ja osuus 2023
Määrä ja osuus 2022
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän
mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä
-
0%
-
0%
-
-
-
0%
-
0%
-
-
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän
mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä
22
3%
22
3%
-
-
34
6%
34
6%
-
-
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus
pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä
402
60%
402
60%
-
-
246
45%
246
45%
-
-
Yhteensä
424
64%
424
64%
-
-
280
51%
280
51%
-
-
Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja)
Määrä ja osuus 2023
Määrä ja osuus 2022
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän
mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin osoittajassa
-
0%
-
0%
-
-
-
0%
-
0%
-
-
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän
mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin osoittajassa
22
5%
22
5%
-
-
34
12%
34
12%
-
-
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus
pääomamenot tulosindikaattorin osoittajassa
402
95%
402
95%
-
-
246
88%
246
88%
-
-
Yhteensä
424
100%
424
100%
-
-
280
100%
280
100%
-
-
34
Luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot (A.2)
Liikevaihtotunnusluku
Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot
Määrä ja osuus 2023
Määrä ja osuus 2022
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus
liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä
13
0%
13
0%
-
-
13
0%
13
0%
-
-
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus
liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä
12
0%
12
0%
-
-
1
0%
1
0%
-
-
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten
taloudellisten toimintojen määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä
432
6%
432
6%
-
-
229
3%
229
3%
-
-
Yhteensä
457
7%
457
7%
-
-
244
3%
244
3%
-
-
Toimintamenot-tunnusluku
Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot
Määrä ja osuus 2023
Määrä ja osuus 2022
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus
toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0%
0
0%
-
-
0
0%
0
0%
-
-
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus
toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0%
0
0%
-
-
0
0%
0
0%
-
-
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten
taloudellisten toimintojen määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä
-46
21%
-46
21%
-
-
-10
5%
-10
5%
-
-
Yhteensä
-47
21%
-47
21%
-
-
-11
5%
-11
5%
-
-
Pääomamenot-tunnusluku
Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot
Määrä ja osuus 2023
Määrä ja osuus 2022
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
milj. euroa
%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus
pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0%
0
0%
-
-
33
6%
33
6%
-
-
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus
pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0%
0
0%
-
-
-
0%
-
0%
-
-
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten
taloudellisten toimintojen määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä
82
12%
82
12%
-
-
65
12%
65
12%
-
-
Yhteensä
82
12%
82
12%
-
-
98
18%
98
18%
-
-
35
Pääomamenot-suunnitelma
Pääomamenot-suunnitelma käsittää yhtiön johdon hyväksymät merkittävät tulevaisuuden
investoinnit seuraavan viiden vuoden aikana, joiden odotetaan laajentavan yhtiön
luokitusjärjestelmän mukaista taloudellista toimintaa tai muuttavan luokitusjärjestelmäkelpoisia
toimintoja luokitusjärjestelmän mukaisiksi.
Fortumin suunnitellut pääomamenot, jotka täyttävät yllä mainitut ehdot, ovat 1,0 miljardia euroa
vuoden 2023 lopussa (2022: 0,7). Suunnitelman tarkastelujakso on viisi vuotta. Poikkeuksena tähän
on Loviisan ydinvoimalan käyttöiän pidennysinvestointi. Tämän investoinnin tarkastelujakso on
kymmenen vuotta investoinnin luonne huomioiden. Suunnitelma sisältää Loviisan
ydinvoimalaitoksen käyttöiän pidentämisen, dekarbonisaatiota edistävän ja kestäviä hukkalämpöön
perustuvia ratkaisuja pääkaupunkiseudulla lisäävän Espoo Clean Heat -ohjelman,
vesivoimalaitoksiin kohdistuvia tuotannonlisäysmuutoksia ja Pjelaxin tuulivoimapuiston
rakentamisen. Merkittävä osa investoinneista tulee valmistumaan seuraavan neljän vuoden aikana.
Tästä poikkeuksena on Loviisan voimalaitoksen käyttöiän pidennysprojekti, joka kestää vuoteen
2050 asti. Suunniteltujen pääomamenojen lisäys johtuu pääasiassa Loviisan käyttöiän jatkamiseen
tähtäävien investointien kasvusta, Espoo Clean Heat -ohjelmasta ja vesivoimainvestoinneista, joita
osittain kompensoi Pjelaxin tuulipuistohankkeen kustannusten toteutuminen vuoden 2023 aikana.
Pjelaxin projektin odotetaan valmistuvan vuoden 2024 toisen vuosineljänneksen aikana.
Fortumilla ei ole merkittäviä toimintamenoja liittyen 2023 Pääomamenot-suunnitelman
projekteihin (2022: summa ei merkittävä).
Määritelmät, täsmäytykset ja laskentamenetelmät
Liikevaihto
Tässä EU-taksonomiaraportoinnissa
käytetyllä termillä ‘liikevaihto’ on sama merkitys kuin muualla
tilinpäätöksessä käytetyllä termillä ’liikevaihto’. Liik
evaihto perustuu Fortumin
konsernituloslaskelmalla raportoituun liikevaihtoon (
liitetieto 6
). Fortumin liikevaihto ei sisällä
lopetettuja toimintoja. Liikevaihdon erittely:
2023
2022
milj. euroa
A.1 Luokitus-
järjestelmän
mukainen
Yhteensä
A.1 Luokitus-
järjestelmän
mukainen
Yhteensä
Sähkö
2 729
5 193
2 393
6 090
Lämpö
173
512
148
527
Muut
13
1 006
20
1 156
Yhteensä
2 915
6 711
2 561
7 774
Luokitusjärjestelmän mukaisen liikevaihdon kasvu vuodesta 2022 johtuu pääasiassa vesi- ja
ydinvoiman sähköntuotannon kasvusta sekä korkeammasta saavutetusta sähkönhinnasta.
Vesivoiman tuotanto kasvoi pääasiassa siksi, että tulovirtaama oli suurempi toisella puoliskolla; ja
ydinvoiman tuotantomäärät kasvoivat TVO:n Olkiluoto 3 ydinvoimalaitosyksikön käyttöönoton ja
sähköntuotannon seurauksena. Korkeampi saavutettu sähkönhinta johtui pääasiassa
korkeammasta suojaushinnasta, jonka vaikutusta tasoitti fyysisen optimoinnin tuottojen lasku.
Fortumin Liikevaihtotunnusluku liittyen sähköntuotantoon vesi- ja ydinvoimalla sisältää myös
osaomisteiset Mankala-yhtiöt. Mankala-periaatteessa yhteisomisteinen voimalaitosyhtiö myy
tuottamansa sähkön omistajille tuotantokustannushintaan omistusosuuksien suhteessa.
Toimintamenot
Toimintamenot koostuvat aktivoimattomista välittömistä kustannuksista, jotka ovat välttämättömiä
aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Kulut
sisältävät korjauksen ja ylläpidon, rakennusten huollon, lyhytaikaiset vuokrat ja vastaavat kulut,
sekä muut näiden omaisuuserien huoltoon liittyvät suorat kulut. Toimintamenot eivät sisällä
lopetettuja toimintoja. Toimintamenojen erittely:
2023
2022
milj. euroa
A.1 Luokitus-
järjestelmän
mukainen
Yhteensä
A.1 Luokitus-
järjestelmän
mukainen
Yhteensä
Korjaus ja ylläpito
-66
-127
-71
-126
Lyhytaikaiset vuokrat ja muut kiinteistökulut
-40
-61
-37
-58
Muut
-17
-34
-17
-32
Yhteensä
-124
-222
-125
-215
Luokitusjärjestelmän mukaisissa toimintamenoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia
vuodesta 2022.
Pääomamenot
Pääomamenot koostuvat lisäyksistä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, aineettomiin
hyödykkeisiin ja käyttöoikeusomaisuuseriin, sisältäen yrityshankintojen yhteydessä tulleet lisäykset.
Pääomamenot vuonna 2023 eivät sisällä lopetettuja toimintoja, koska luotettavaa tietoa ei ole
saatavilla. Vuoden 2022 pääomamenot sisältävät Russia-segmentin. Erittely pääomamenoista:
2023
2022
milj. euroa
Liitetieto
A.1 Luokitus-
järjestelmän
mukainen
Yhteensä
A.1 Luokitus-
järjestelmän
mukainen
Yhteensä
Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin
16
4
92
2
88
Lisäykset aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin
17
417
523
274
437
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin
33
3
27
3
28
Lisäykset johtuen liiketoimintojen
yhdistämisestä
3
-
25
-
-
Yhteensä
424
667
280
553
Kasvu luokitusjärjestelmän mukaisissa pääomamenoissa johtuu pääasiassa suunnitelluista
investoinneista Pjelaxin tuulipuistohankkeeseen. Pjelaxin tuulipuiston odotetaan valmistuvan
vuoden 2024 toisen vuosineljänneksen aikana.
36
Tunnuslukujen laskentamenetelmät
Tunnuslukujen laskentaan käytetyt taloudelliset tiedot on saatu Fortumin taloudellisista
järjestelmistä, ja ne perustuvat samaan tietoon ja konsernin laadintaperiaatteisiin kuin tilikauden
1.1.
–
31.12.2023 konsernitilinpäätös (katso konsernitilinpäätöksen liitetiedot). Raportointiprosessiin
on asetettu tarvittavat kontrollit kaksinkertaisen laskennan riskin eliminoimiseksi. Taloudellinen tieto
on kohdistettu luokitusjärjestelmän mukaisiin ja luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin
seuraavasti:
•
Suurin osa sähkönmyynnistä on kohdistettu luokitusjärjestelmän mukaisiin ja
luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin tuotannon perusteella. Sähköntuotanto vesi- ja
ydinvoimalla toimintojen liikevaihto tunnusluku sisältää myös osaomisteiset Mankala-yhtiöt.
Yhtiömuodossa Mankala-yhtiöt myyvät tuottamansa sähkön omistajille tuotantokustannushintaan
omistusosuuksien suhteessa.
•
Tiedot muun myynnin ja toimintamenojen osalta ovat saatavilla järjestelmistä yksittäisten laitosten
kustannuspaikkatasolla. Nämä kustannuspaikat on kohdistettu luokitusjärjestelmän mukaisiin ja
luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin.
•
Jokainen olennainen pääomamenoihin sisältyvä projekti on kohdistettu soveltuvaan
luokitusjärjestelmän mukaiseen ja luokitusjärjestelmäkelpoiseen toimintoon.
37
Riskienhallinta
Riskienhallinnan viitekehys ja tavoitteet
Konsernin riskipolitiikka toimii Fortumin riskienhallinnan viitekehyksenä ja sen tarkoitus on auttaa
liiketoimintaa hallitsemaan riskejä tehokkaasti ja varmistaa asiaankuuluvien säännösten
noudattaminen. Konsernin riskipolitiikka antaa yleiskuvan Fortumin riskienhallintajärjestelmistä,
jotka koostuvat riskienhallinnan yleisistä periaatteista, prosesseista ja vastuista sellaisten riskien
hallitsemiseksi, joilla toteutuessaan voi olla olennainen negatiivinen vaikutus Fortumin nykyiseen tai
tulevaan liiketoimintaan, maineeseen, työntekijöihin, ympäristöön tai kolmansiin osapuoliin.
Riskienhallintajärjestelmät on suunniteltu tukemaan Fortumin hallitusta, tarkastus- ja
riskivaliokuntaa, Fortumin toimivaa johtoa sekä operatiivista liiketoimintaa riskienhallintaan liittyvien
tehtävien hoitamisessa. Riskinhallintajärjestelmien tavoitteena on:
•
Tukea Fortumin hallitusta ja toimivaa johtoa konsernin strategian kehittämisessä
•
Tukea liiketoimintaa strategian toteuttamisessa
•
Tukea liiketoimintaa sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa pitäytyen riskinottohalukkuuden
puitteissa siten, että konsernin kyky täyttää sen taloudelliset sitoumukset sekä luottoluokituksen
ylläpito vähintään tasolla BBB eivät vaarannu
•
Varmistaa, että konserniin kohdistuvat merkittävät riskit ja epävarmuudet ymmärretään, ja
•
Tukea sellaisten onnettomuuksien ennaltaehkäisyä, joilla voi olla vakava vaikutus työntekijöiden tai
kolmansien osapuolten terveyteen ja turvallisuuteen, sekä sellaisten tapahtumien ennaltaehkäisyä,
joilla voi olla merkittävä vaikutus Fortumin omaisuuteen, maineeseen tai ympäristöön.
Riskienhallintaorganisaatio
Fortumin hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan ja toimitusjohtaja hyväksyy Fortumin
riskienhallintaohjeet, mukaan lukien ohjeet, jotka asettavat vähimmäisvaatimukset riskien hallinnalle
eri riskikategorioissa. Lisäksi on olemassa erilliset kaikissa Fortumin liiketoiminnoissa sovellettavat
ohjeet liittyen hyödykemarkkinoihin, vastapuoli- ja luottoriskeihin sekä likviditeettiriskeihin. Fortumin
liiketoimintayksiköt ja konsernitoiminnot julkaisevat tarvittaessa yksityiskohtaisia ohjeita, joissa
kerrotaan, miten konsernin riskipolitiikkaa ja siihen liittyviä riskienhallintaohjeita toteutetaan eri
organisaatioissa
.
Konsernin riskipolitiikkarakenne
Riskienhallinnan toimintamallit
Pääperiaate on, että riskienhallinta tapahtuu siellä missä riskit ovat. Tämä tarkoittaa sitä, että
jokaisen liiketoimintayksikön ja konsernitoiminnon vetäjä on vastuussa omaan vastuualueeseen
kohdistuvien riskien hallinnasta. Jokaiselle riskille nimetään riskin omistaja varmistamaan, että riskiä
hallitaan asianmukaisesti.
Fortumin tarkastus- ja riskivaliokunnan vastuulla on valvoa yhtiön riskienhallintajärjestelmien
riittävyyttä, tarkistaa vuosittain konsernin riskipolitiikka sekä arvioida säännöllisesti merkittävimmät
riskit ja epävarmuudet. Konsernin riskienhallintayksikköä johtaa riskienhallintajohtaja, joka raportoi
talousjohtajalle. Riskienhallintayksikkö tuottaa ohjeita, menetelmiä ja työkaluja, jotka tukevat
konsernia tehokkaiden riskienhallintaprosessien toteuttamisessa. Konsernin riskienhallintayksikkö
vastaa liiketoimintayksiköiden ja konsernitoimintojen riskienhallintatoimenpiteiden valmiuden
arvioinnista ja raportoinnista. Riskienhallintayksikkö vastaa myös merkittävien riskien
riippumattomasta valvonnasta ja raportoinnista Fortumin johtoryhmän riskikomitealle, Fortumin
johtoryhmälle, hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunnalle sekä yhtiön hallitukselle.
38
Jatkuvan parantamisen periaate
Fortum-konsernissa riskienhallintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti.
Tavoitteena on optimoitu ja jatkuvasti kehittyvä riskienhallintaprosessi. Riskienhallintaprosessin
kypsyyttä arvioidaan vuosittain itsearviointimenettelyjen avulla. Tulosten perusteella konsernin
riskienhallintayksikkö määrittää riskienhallinnan kehitystavoitteet.
Fortumin arvojen mukaisesti riskienhallinnan merkitystä korostetaan lisäämällä henkilöstön
riskitietoisuutta ja korostamalla riskitietoisen päätöksenteon myönteisiä piirteitä. Fortumin
riskienhallinta tukee ja parantaa jatkuvasti Fortumin arvojen soveltamista päätöksenteossa.
Riskienhallintaprosessi
Riskienhallintaprosessi koostuu riskin tunnistamisesta, arvioinnista, hallintatoimenpiteistä ja
valvonnasta. Riskienhallintaprosessi kytkeytyy strategian muodostamiseen ja pääoman
kohdentamiseen, tavoitteiden asettamiseen sekä pitkän aikavälin ennustamiseen. Prosessi on osa
operatiivista ja liiketoiminnan johtamista, sisältäen Fortumin investointiprosessit ja projektien hallinnan.
Fortumin riskienhallintaprosessi on suunniteltu tukemaan tehokasta riskienhallintaa ja
varmistamaan, että riskejä valvotaan ja seurataan säännöllisesti. Riskien tunnistaminen perustuu
säännöllisesti toteutettavaan järjestelmälliseen prosessiin, joka sisältää riskien syntymissyiden
analysoinnin sekä arvioinnin seurauksista, jos riski realisoituisi. Riskit arvioidaan sekä
vaikutukseltaan että toteutumistodennäköisyydeltään. Riskejä arvioidaan pääosin rahallisen
vaikutuksen perusteella suhteessa ennustettuun tulokseen ja/tai kassavirtoihin, mutta myös
terveyden ja turvallisuuden sekä ympäristön ja maineen näkökulmista, jos merkityksellistä.
Riskienhallintatoimenpiteitä voivat olla riskin hyväksyminen, välttäminen, pienentäminen tai
siirtäminen. Riskienvalvontaprosessit, jotka pitävät sisällään riskien valvonnan ja raportoinnin, on
suunniteltu tukemaan hyväksyttyjen ohjeiden noudattamista ja sitä, että riskit pysyvät määritetyn
riskinottohalukkuuden ja mandaattien puitteissa, esimerkiksi vastapuoli- ja markkinariskeihin liittyen.
Riskit
Vuosi 2023 on ollut poikkeuksellinen lukuisten tunnistettujen riskien toteutuessa Venäjän ja
Ukrainan välisen sodan seurauksena joko kokonaan tai osittain. Merkittävimpänä näistä riskeistä on
Venäjän toiminta energian käyttämisessä aseena, josta on seurannut vallitseva energiakriisi
korkeine hyödykehintoineen ja mahdollinen riski huoltovarmuudelle Euroopassa. Tilanteen
vaikutukset ovat olleet Fortumille dramaattiset. Ukrainan konflikti on vaikuttanut Fortumin toimintaan
ja omistuksiin Venäjällä. Venäjän presidentin 25.4.2023 antaman asetuksen
(”Decree No. 302”)
nojalla Fortumin omaisuus Venäjällä takavarikoitiin johtaen Venäjän toimintojen määräysvallan
menettämiseen. Venäjä-segmentin konsolidointi on päättynyt ja Venäjän toiminnat raportoidaan
lopetettuna toimintona Huhtikuusta 2023 alkaen. Suojellakseen oikeudellista asemaansa ja
osakkeenomistajan oikeuksiaan Fortum on lähettänyt Venäjän valtiolle tiedoksiannon, jonka
mukaan Fortum katsoo, että Venäjä on rikkonut asiaan soveltuvia Alankomaiden ja Venäjän sekä
Ruotsin ja Venäjän välisten investointisuojasopimusten velvoitteita. Fortum tulee menettelyissä
vaatimaan vahingonkorvauksia, jotka vastaavat arvoltaan PAO Fortumin osakkeiden ja Fortumin
Venäjälle tekemien investointien arvoa. Tiedoksiannot ovat osa ensimmäistä vaihetta
välimiesmenettelyissä, joiden käsittelyn arvioidaan alkavan vuoden 2024 alussa. Fortum altistuu
edelleen useille taloudellisille, operatiivisille, strategisille ja vastuullisuuteen liittyville riskeille.
Fortum altistuu näille riskeille sekä suoraan että epäsuorasti tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja
yhteisyritystensä kautta. Osakkuus- ja yhteisyrityksillä on omat riskienhallintajärjestelmänsä.
Fortumin pääasialliset osakkuus- ja yhteisyritykset ovat Teollisuuden Voima Oyj, Forsmarks
Kraftgrupp AB, OKG AB ja Kemijoki Oy. Lisätietoja riskeille altistumisesta on esitetty kunkin yhtiön
vuosikertomuksessa. Fortum altistuu myös fyysisille ilmasto- ja siirtymäriskeille. Tunnistetut fyysiset
riskit on yleisesti määritetty osana operatiivisten riskien kategoriaa. Vastaavasti siirtymäriskit ovat
yleisesti osa strategisten riskien kategoriaa.
39
Strategiset riskit
Fortumin hallitus hyväksyi uuden strategian maaliskuun 2023 alussa ja julkisti samalla uuden
liiketoimintarakenteen sekä toimintamallin. Merkittävimmät strategiset riskit liittyvät energiapolitiikan,
sääntelyyn, teknologian tai liiketoimintaympäristön kehittymiseen tavoilla, joita ei ole onnistuttu
ennakoimaan ja joihin ei olla varauduttu. Tulevaisuuden energiamarkkinoiden ja sääntelyn
kehityksen skenaarioita, ilmastoskenaarioita, kuten myös skenaarioita nykyisen geopoliittisen
tilanteen kehittymiselle, mukaan lukien niiden vaikutusta Fortumin nykyisiin ja mahdollisiin uusiin
liiketoimintoihin, päivitetään säännöllisesti.
Riskejä, jotka voisivat haitata Fortumin strategian toteuttamista, arvioidaan ja raportoidaan
jatkuvasti osana säännöllistä strategian arviointityötä.
Liiketoimintaympäristö
Fortum toimii globaalissa liiketoimintaympäristössä, toiminnan pääpainon ollessa Pohjoismaissa, ja
on siten alttiina poliittisille ja muille riskeille, jotka vaikuttavat makrotaloudelliseen kehitykseen ja
kuluttajien käyttäytymiseen markkinoilla, joilla Fortum toimii.
Nykyinen geopoliittinen epävarmuus on lisännyt riskiä eskalaatioon Ukrainan ulkopuolelle. Vaikka
se on epätodennäköistä, konkreettinen riski sodan kärjistymisestä keskeisillä markkinoillamme,
mukaan lukien Suomi ja Ruotsi, on olemassa, minkä seurauksia on vaikea nähdä ennakolta. Se
voisi lisätä esimerkiksi sabotaasiriskiä tai jopa riskiä suorista hyökkäyksistä Fortumin tai
kansallisesti kriittisiin energialaitoksiin tai infrastruktuuriin. Äärimmäisessä skenaariossa tämä voisi
johtaa tilanteeseen, jossa Suomen tai Ruotsin valtio vaatisi hätätoimena energia-alan haltuunottoa,
jolloin Fortum menettäisi operatiivisen hallinnan liiketoimintaansa tuntemattomaksi ajaksi.
Nykyinen geopoliittinen epävarmuus on lisännyt suuntausta kohti yhä kansallismielisempää
politiikkaa ja protektionismia voi johtaa lisääntyneisiin kaupan rajoituksiin tai sanktioihin, jotka
puolestaan voivat vaikuttaa Fortumin tuotteiden ja palveluiden kysyntään, tuotantomahdollisuuksiin
kuin myös omaisuuden arvoon ja rahoituksen saatavuuteen. Voidakseen reagoida nopeasti
muutoksiin markkinoilla ja kuluttajien käyttäytymisessä, Fortum seuraa jatkuvasti
liiketoimintaympäristön kehittymistä maissa, joissa sillä on toimintoja.
Investointi- ja yrityshankintariskit
Fortum tarkastelee jatkuvasti liiketoimintaportfoliotaan ja arvioi mahdollisuuksia tehdä yritysostoja,
investointeja tai yritysmyyntejä. Yritysostojen, myyntien ja investointien loppuunsaattaminen voi olla
haastavaa, vaikka Fortum onnistuisikin löytämään sopivan kohteen. Kilpailun puute, mahdolliset
rajoitukset tiettyjen ulkomaisessa omistuksessa olevien liiketoiminta-alueiden myyntiin tai muut
mahdolliset rajoitukset voivat tehdä myynnin vaikeaksi, tai myynnistä ei saada odotettua tuottoa.
Taloudelliset rajoitteet, kilpailu yritysostoista tai uutta toimintaa luovista investoinneista saattaa
rajoittaa Fortumin kasvumahdollisuuksia tai nostaa hintoja epäedulliseksi Fortumin näkökulmasta.
Riskit liittyen yrityshankintoihin, -myynteihin ja investointeihin hallitaan osana investointiprosessia.
Investointiohjeistus sisältää vaatimukset riskien tunnistamisesta, arvioimisesta ja toimintasuunnitelman
tekemisestä tunnistettujen riskien hallitsemiseksi ennen investointipäätöksen tekoa.
Investointiprosessin vaatimuksiin kuuluu myös, että riskejä seurataan projekteissa. Suurten projektien
riskejä hallitaan sopimusrakenteilla ja vakuutusturvalla. Liiketoimintakumppaniin liittyvien riskien
arviointi tehdään ennen yhteisyrityksiin tai muihin merkittäviin kumppanuussopimuksiin sitoutumista.
Energia- ja ilmastopoliittiset sekä sääntelyriskit
Energialiiketoimintaan kohdistuu voimakkaasti sekä kansallisia että EU-tason energia- ja
ilmastopoliittisia päätöksiä ja sääntelyä. Fortumin strategia pohjautuu erilaisiin skenaarioihin
tulevaisuuden sääntely-ympäristön kehityksestä sekä olemassa olevissa että mahdollisissa uusissa
liiketoiminnoissa ja markkina-alueissa. Toimintaympäristön monimutkaisuus ja mahdolliset
sääntelymuutokset eri maissa aiheuttavat riskejä Fortumille, jos niitä ei osata ennakoida, tunnistaa
ja hallita tehokkaasti.
Fortum ylläpitää aktiivista vuoropuhelua lakeja ja sääntelyä kehittävien tahojen kanssa
hallitakseen näitä riskejä ja vaikuttaakseen ennakoivasti sekä energiapolitiikan että sääntelyn
kehitykseen Fortumin strategisten tavoitteiden mukaisesti.
40
EU ja Pohjoismaat
Fortumin tulee toimintamaissaan hallita riskit, jotka liittyvät sekä EU-tason että kansalliseen
sääntelyyn. Alla on listattu tärkeimmät riskit, jotka liittyvät energia- ja ilmastopolitiikoiden sekä
sääntelykehyksen kehittämiseen tulevaisuudessa:
•
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti hyödykkeiden hinnat ennätyksellisen korkealle ja lisäsi
hintojen epävakautta entisestään. Tämän seurauksena EU ja sen jäsenmaat ovat ryhtyneet
toimiin väliaikaisen markkinasääntelyn avulla (esimerkiksi hintakatot ja windfall-verotus) ja
löyhentäneet julkisia tukia koskevaa sääntelyä. Fortum näkee riskinä koordinoimattomat
kansalliset toimet korkeiden energiahintojen torjumiseksi ja toimitusvarmuuden turvaamiseksi.
Tavoitteena tulisi olla kriisin aikana käyttöönotettujen tukitoimenpiteiden asteittainen päättäminen.
•
Fortum uskoo, että EU:n ja kansallisten päästöjen vähentämistavoitteiden saavuttaminen
edellyttää tasapuolista sääntelyä ja poliittista hyväksyntää kaikille CO
2
-vapaille energian
tuotantoteknologioille. Huolimatta kasvaneesta hyväksynnästä ydinvoimalle, erityisesti
pohjoismaissa, on olemassa riski, että joitain teknologioita suositaan muista syistä kuin niiden
CO
2
-jalanjälkeen perustuen, esimerkiksi rahoituksen osalta, johtaen epäreiluun
kilpailuasetelmaan eri tuotantomuotojen välillä.
•
Kasvavat hyväksyttävyyteen liittyvät tekijät eri energiamuodoissa ja
–
teknologioissa lisäävät
epävarmuutta ja riskejä suunniteltuihin investointeihin liittyen. Lisääntyvillä ja laajenevilla kestävän
kehityksen vaatimuksilla, liittyen esimerkiksi EU:n ennallistamisasetukseen, voi olla
ennustamattomia negatiivisia seurauksia energiajärjestelmälle, erityisesti vesi- ja tuulivoimalle sekä
sähköverkoille. Fortumin keskeisten teknologioiden, kuten vesi- ja ydinvoiman sisällyttäminen EU:n
kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmään on kannustava signaali rahoitusmarkkinoille pääsyn
varmistamisessa ja tulevaisuuden investointien kannalta. Fortumin keskeisten teknologioiden osalta
luokittelukriteerit ovat kuitenkin selkiintymättömämmät ja tiukemmat kuin muilla puhtailla tai
uusiutuvilla teknologioilla. Vuonna 2024 Euroopan komissio arvioi tarvetta päivittää kestävän
rahoituksen sääntelyä, mahdollisesti johtaen muutoksiin luokittelussa tulevien vuosien kuluessa.
Tästä arviointiprosessista seuraa sekä mahdollisuuksia että riskejä. Toisaalta luokittelu saattaa
kehittyä Fortumin keskeisten teknologioiden suuntaan tai avata uusia taloudellisia mahdollisuuksia,
mutta voi johtaa myös politisoituneeseen keskusteluun esimerkiksi ydinvoiman asemasta
siirtymäkauden toimintona sekä kansalaisjärjestötoiminnan lisääntymiseen.
•
Uuden uusiutuvan energian tuotannon kansalliset investointiohjelmat ja valikoivat tukijärjestelmät
voivat alentaa vakiintuneen sähköntuotannon kannattavuutta ja johtaa markkinoiden vääristymiin
kohonneiden verkkokustannusten vuoksi, koska tuottajat maksavat suuren osan verkon
kokonaiskustannuksista. Fortum voi kärsiä myös alhaisemmista sähkön hinnoista, sillä verkkoon
tulee tuotantoa, joka ei muuten olisi kannattavaa. On myös olemassa riski, että pohjoismaisen
sähköverkkokapasiteetin rakentamisen vaje edelleen ylläpitää tai jopa kasvattaa hinta-alue-eroja.
Tämä voi puolestaan alentaa Fortumin tulosta ja omaisuusarvojamme matalilla hinta-alueilla.
•
Tiukentuvat päästöstandardit ja -rajoitukset, jätteenpolttoverot tai kasvava lämmityspolttoaineiden
verotus saattavat myös vaikuttaa negatiivisesti Fortumin tulostavoitteisiin.
Näiden asioiden kytkeytyminen toisiinsa luo epävarmuutta, sillä politiikan muutokset yhdellä
alueella voivat heikentää politiikan muutosten vaikutuksia muilla alueilla.
Teknologiariskit
Fortumin strategiaan sisältyy investointeja uusiin teknologioihin tai sellaisiin teknologioihin, jotka
ovat vielä kaupallisesti kehitysvaiheessa. Näihin teknologioihin kuuluu muun muassa vetytuotanto,
joka tukee siirtymää kohti tulevaisuuden vähähiilistä taloutta. Fortum kehittää myös muita
uusiutuvan energian ratkaisuja ja innovaatioita asiakkailleen. Uusiin teknologioihin investoiminen
altistaa Fortumin riskeille liittyen immateriaalioikeuksiin ja teknologioiden taloudelliseen
toteuttamiskelpoisuuteen sekä -aikatauluun. Teknologiariskejä hallitaan arvioimalla ja seuraamalla
uusien teknologioiden elinkelpoisuutta läpi niiden kehitysvaiheen sekä kehittämällä että
investoimalla valikoituihin hankkeisiin yhdessä yhteistyökumppanien kanssa.
Kestävän kehityksen riskit
Yhteiskuntavastuu ja kestävä kehitys ovat olennaisia osia Fortumin strategiassa. Fortum ottaa
toiminnassaan tasapuolisesti huomioon taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuunsa.
Muutokset lainsäädännössä, sääntelyssä ja liiketoimintaympäristössä sekä enemmistöomistajan
näkemyksissä voivat luoda riskitekijöitä, mikäli näitä ei ole tunnistettu ja hallittu tehokkaasti.
Voidakseen tunnistaa ja hallita näitä riskejä Fortum tukee useita kansainvälisiä vapaaehtoisia
peruskirjoja, standardeja ja suosituksia, jotka liittyvät kestävään kehitykseen. Fortum tekee
vuosittain sidosryhmätutkimuksia voidakseen tunnistaa sidosryhmiemme kaikkein keskeisimmät
haasteet. Lisäksi Fortum tekee yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa, ja on määritellyt
liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät sisäiset politiikat ja ohjeet
.
Liiketoimintaetiikka ja compliance-riskit
Fortumin toimintaan sovelletaan laajaa joukkoa lakeja, määräyksiä ja säännöksiä, joita asettavat
viranomaiset, pörssit ja muut toimielimet kaikilla niillä markkinoilla, joilla Fortum toimii. Fortum pyrkii
noudattamaan kaikkia lakeja, määräyksiä ja säännöksiä, mutta Fortumin mahdollisuudet toimia
joissakin maissa saattavat muuttua, jos paikallisissa laeissa ja säännöksissä tapahtuu muutoksia.
Koska Fortum käy kauppaa rahoitusinstrumenteilla, siihen kohdistuu riskejä, jotka aiheutuvat
rahoitusmarkkinasääntelyn ja -direktiivien käyttöönotosta ja muutoksista, kuten esimerkiksi EMIR-
asetuksesta (johdannaismarkkinoihin liittyvä sääntely), REMIT-asetuksesta (energian
tukkumarkkinoihin liittyvä sääntely).
Fortumilla on toimintaa useilla eri oikeudenkäyttöalueilla, minkä vuoksi siihen kohdistuu useita
erilaisia juridisia riskejä. Nämä riskit muodostuvat pääasiassa uhkaavista tai käynnissä olevista
oikeusprosesseista koskien pitkien toimitus- ja myyntisopimusten ehtoja ja hintamuutoksia, lisenssejä,
hankittuihin yhtiöihin liittyviä vastuita, toimitusriitoja tai investointisopimuksiin liittyviä riitoja.
Fortum tunnistaa, arvioi, pienentää ja raportoi compliance-riskejä, mukaan lukien
liiketoimintaetiikkaan liittyviä riskejä, systemaattisesti osana sekä compliance- että
riskienhallintaprosessiaan. Keskeisimpiä riskejä pienentäviä toimia ovat tehokkaat sisäiset kontrollit,
joilla estetään luvatonta sekä konsernipolitiikkojen ja -ohjeiden vastaista toimintaa. Lisäksi jatkuva
kouluttaminen ja tiedottaminen ovat keskeisessä asemassa organisaation compliance-tietoisuuden
lisäämisessä sekä painotettaessa liiketoiminnan eettisyyden että lakien ja säännösten noudattamisen
ja ymmärryksen tärkeyttä. Säännölliset harjoitukset pitävät sisällään pakolliset verkkoympäristössä
tapahtuvat koulutukset, joiden avulla varmistetaan, että harjoitus tavoittaa koko henkilöstön.
41
Fortumin Toimintaohje (Code of Conduct) sekä Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille
(Supplier Code of Conduct) painottavat liiketoiminnan eettisyyden tärkeyttä kaikille työntekijöille,
alihankkijoille ja yhteistyökumppaneille. Sekä Fortumin Toimintaohje että Toimintaohje palvelun- ja
tavarantoimittajille korostavat nollatoleranssia korruption ja lahjonnan suhteen. Lisäksi on luotu
erilliset ohjeet tietyistä osa-alueista, kuten lahjonnanvastaisuudesta, määräystenmukaisuuden
hallinnasta, omaisuuden suojaamisesta, eturistiriidoista, rahanpesun vastaisuudesta sekä
kilpailuoikeudellisista asioista. Fortum on kehittänyt sisäisten ja ulkoisten asiantuntijoiden kanssa
valvontaprosessit, koskien taloudellisten sanktioiden noudattamista (EU, US, UK ja UN) ja oleelliset
sisäiset kontrollit on sisällytetty liiketoimintaprosesseihin, varmistaakseen määräystenmukaisuuden
noudattamisen. Fortumilla on kansainvälisten lainsäädäntöjen vaatimusten mukaiset menetelmät
korruptionvastaiseen toimintaan, mukaan lukien estäminen, valvonta, raportointi ja voimaan
saattaminen. Fortumin Toimintaohjeet palvelun- ja tavarantoimittajille, jotka molemmat perustuvat
Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compactin kymmenelle periaatteelle, määrittelevät kestävän
kehityksen, eettisyyden, ihmisoikeuksien ja ympäristövelvoitteiden täyttämisen vaatimukset
tavaroiden ja palveluiden toimittajille.
Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskit sekä sosiaaliset riskit
Sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten käyttämiseen ja kiertotalouspalveluihin liittyy sellaisten
polttoaineiden, materiaalien ja ongelmajätteiden varastointia, kuljettamista ja käyttöä, jolla voi olla
haittavaikutuksia ympäristölle ja joka voi altistaa henkilöstön, alihankkijat tai kolmannet osapuolet
turvallisuusriskeille. Ympäristöriskien arviointi ja valmius laitosten käyttämiseen poikkeus- tai
hätätilanteissa noudattavat sekä lainsäädännön että ISO 14001 -standardin määrittelemiä
vaatimuksia.
Samanlaisen periaatteen mukaan ISO 45001 -standardia puolestaan sovelletaan
työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvissä riskeissä sekä hätätilanteissa toimimiseen.
Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskejä (EHS-riskit), sekä Fortumin toimitusketjuun liittyviä
sosiaalisia ja ihmisoikeusriskejä arvioidaan käyttämällä vastapuoliriskiarviointia, maariskiarviointeja,
toimittajien kvalifiointia sekä sisäisiä ja ulkoisia tarkastuksia ja riskiarviointeja. EHS-riskejä sekä
sosiaalisia riskejä arvioidaan kaikkien investointien osalta. Aikaisempiin toimiin liittyvät ympäristöriskit
ja -vastuut on arvioitu, ja tarvittavat varaukset tulevaisuuden kunnostuskustannuksiin on tehty.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen, siihen sopeutuminen ja siirtyminen vähähiilisempään talouteen ovat
olennainen osa Fortumin strategiaa. Ilmastonmuutosten ja fyysisten riskien hallintaa käsitellään
tarkemmin kohdassa ”Ilmastoriskit”
.
Veroriskit
Veroriskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka aiheutuvat verolainsäädännön soveltamiseen ja
veroviranomaisten ohjeisiin liittyvistä epäselvyyksistä, virheistä, kontrollien pettämisestä tai
erimielisyyksistä. Ne myös liittyvät haasteisiin ja riskeihin, jotka johtuvat muutoksista liiketoiminnassa
ja pitkän aikavälin kannattavuudessa tai verolainsäädännön tai -politiikan muutoksista yhdessä tai
useammassa maassa ja jotka toteutuessaan voivat aiheuttaa lisämaksuja tai taloudellisia tappioita.
Fortum toimii useassa maassa, joten siihen kohdistuu näistä tapahtumista aiheutuvia riskejä.
Veroriskit voivat realisoitua veroviranomaisen aloittaman prosessin kautta, jota seuraa oikeusprosessi
yhdellä tai useammalla hallintoalueella, jossa tuomioistuin vahvistaa paikallisen lainsäädännön, EU-
lainsäädännön tai verosopimuksen voimassa olevan tulkinnan. Jos tapaukseen liittyy useampia maita,
oikeusprosessi saattaa johtaa myös keskinäiseen sopimusmenettelyyn, jossa osapuolet yhdessä
määrittävät asian lopullisen ratkaisun. Oikeusprosessi saattaa johtaa veron vähennyskelpoisuuden,
tuoton tuloutuksen tai sovellettavan lähdeverokannan määrittämiseen liiketoimintatransaktiossa. Riskin
realisoituminen voi johtaa myös verotuksellisten saamisten, eli laskennallisten verojen ja velkojen
uudelleenarvostukseen liiketoiminnan tai verolakien muuttuessa. Riskit voivat yhtä hyvin toteutua sekä
kansallisen että EU tason veropoliittisten päätösten, jotka ovat tehty ajattelematta niiden vaikutusta,
seurauksena. Verorasite voi ollakin odottamaton, eikä se ole asetetun mukainen.
Fortum hallitsee veroihin liittyviä epävarmuuksia systemaattisella suunnittelulla ja riskienhallinnalla,
jonka tavoitteena on verotuksen ennustettavuus kaikissa Fortumin liiketoimintamaissa. Tätä varten
Fortumilla on, kuten yhtiön sitoutuessa vastuullisiin verosuunnittelun perusteisiin kuuluu, erilliset
hallituksen hyväksymät verotusperiaatteet ja verohallinnon ohjeet, jotka määrittelevät verojen
hallinnoinnin viitekehyksen. Konkreettisiksi riskienhallintatoimiksi on tunnistettu juridisten rakenteiden
yksinkertaistaminen, tietojen hallinnan ja compliancen parantaminen käyttämällä enemmän digitaalisia
ratkaisuja, strategisten selvitysten pyytäminen verottajalta, läpinäkyvyyden parantaminen
sidosryhmille, osallistuminen vastuullisen regulaation kehittämiseen, osallistumalla julkisiin kuulemisiin
sekä resurssien parantaminen ja vastuiden selkeyttäminen.
Taloudelliset riskit
Hyödykemarkkina- ja polttoaineriskit
Fortumin liiketoiminta altistuu energiatuotteiden tuotannossa, siirrossa ja myynnissä käytettävien
hyödykkeiden hintojen ja saatavuuden vaihteluille. Pääasiallisesti riskit liittyvät sähkön hintaan ja
volyymiin, päästöoikeuksien hintaan ja volyymiin sekä polttoaineiden hintaan ja saatavuuteen.
Fortum suojaa hyödykemarkkinariskejä parantaakseen tuloksen ennustettavuutta ja vähentääkseen
kassavirran vaihtelua, varmistaen samalla, että kassavirtariski on hyväksyttävällä tasolla. Lisätietoja
suojausasteista, positioista, herkkyyksistä ja avoimista johdannaissopimuksista on
liitetiedossa 4
.
Sähkön hinta- ja volyymiriski
Fortum altistuu sähkön markkinahinnan muutoksille ja volyymiriskille pääasiassa sähkön- ja
lämmöntuotannon kautta.
Pohjoismaissa ja Puolassa markkinahinnat, ja tämän takia myös kannattavan tuotannon määrä
vaihtelee suuresti useiden tekijöiden seurauksena. Näitä tekijöitä ovat muun muassa sääolosuhteet,
tuotanto- ja siirtokatkokset, CO
2
-päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinnat ja sähkön kysyntä.
Sähkön hintariskiä Pohjoismaissa ja Puolassa suojataan pääasiassa sähköjohdannaissopimuksilla,
jotka toteutetaan hyödykepörsseissä kuten Nasdaq Commodities, European Energy Exchange,
Intercontinental exchange (ICE) tai TGE (Towarowa Giełda Energii S.A, Polish commodity exch
ange)
sekä käymällä kauppaa suoraan energiamarkkinoilla aktiivisesti toimivien vastapuolien kanssa.
Suojausstrategian tehokas toteuttaminen on riippuvainen toimivista ja likvideistä
johdannaismarkkinoista.
Vuonna 2023 likviditeetti Nasdaqin hyödykemarkkinoilla parani vuoteen 2022 verrattuna.
Johdannaismarkkinan likviditeettiriskiä pyritään pienentämään käyttämällä vaihtoehtoisesti
42
kahdenvälisiä johdannaissopimuksia ja samankaltaisia tuotteita, joilla käydään kauppaa muissa
pörsseissä. Suojausstrategioita arvioidaan jatkuvasti sähkön ja muiden hyödykkeiden
markkinahintojen, vesitilanteen ja muiden oleellisten tekijöiden muuttuessa. Sähkön myynnin suojaus
tehdään euroissa Pohjoismaisella tasolla käsittäen Suomen ja Ruotsin. Näiden suojausten
valuuttakomponenttia ei tällä hetkellä suojata Ruotsin yhtiössä.
Päästöihin ja muihin ympäristöhyödykkeisiin liittyvät riskit
Euroopan Unionissa on päästökauppajärjestelmä CO
2
-päästöjen vähentämiseksi. Tämän
päästökauppajärjestelmän lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa on muita järjestelmiä
ympäristöhyödykkeille. Osa Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä myynnistä on näiden
järjestelmien vaatimusten piirissä.
CO
2
-päästöoikeuksien ja muiden ympäristöhyödykkeiden hintaan suurimpia vaikuttavia tekijöitä
ovat poliittiset päätökset sekä kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Fortum suojaa päästöjen hinta- ja
volyymiriskiä käyttäen CO
2
- johdannaisia ja ympäristösertifikaatteja.
Polttoaineen ja kaasun hinta- ja volyymiriskit
Sähkön- ja lämmöntuotannossa käytetään polttoaineita, jotka ostetaan kansainvälisiltä tai paikallisilta
markkinoilta. Fortumin merkittävimmät polttoaineet ovat uraani, hiili, jäte, erilaiset biomassapohjaiset
polttoaineet ja maakaasu. Kansainvälisillä markkinoilla kaupattavien polttoaineiden, kuten hiilen ja
maakaasun, suurin riskitekijä on hintojen epävakaus. Hintoihin vaikuttaa merkittävästi kysynnän ja
tarjonnan epätasapaino, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi kysynnän kasvu kehittyvissä maissa,
luonnonkatastrofit tai toimitusrajoitteet maissa, joissa on poliittista, sosiaalista tai työvoiman
levottomuutta. Paikallisilta markkinoilta ostettavien, laatuvaatimukset täyttävien polttoaineiden, kuten
esimerkiksi biopolttoaineiden osalta, saatavuus on merkittävämpi riski, sillä toimittajia voi olla rajallinen
määrä. Polttoaineiden hintariskiä vähennetään kiinteähintaisilla fyysisillä toimitussopimuksilla sekä
johdannaissopimuksilla. Geopoliittisesta tilanteesta johtuen erityisesti Venäjältä tuotavan
ydinpolttoaineen tuontiin liittyvät riskit ovat kasvaneet. Fortum jatkaa tilanteen aktiivista seurantaa ja
valmistelee riskin pienentämistä hajauttamalla ydinpolttoaineiden hankintaa.
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskit
Fortumin liiketoiminta altistuu likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskille johtuen ensisijaisesti tarpeesta
rahoittaa konsernin liiketoimintaa ja kattaa suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita.
Johdannaiskaupankäynti altistaa konsernin likviditeettiriskille rahavakuuksien tai pankkitakausten
myötä. Myös OTC (over-the-counter) -kaupankäyntiin liittyy likviditeettiriski, mikäli vastapuolesta tulee
maksukyvytön, ja sen seurauksena sopimus päätetään ennenaikaisesti. Tämä voi johtaa Fortumin
velvollisuuteen maksaa vastapuolelle sopimuksen markkina-arvon mukainen summa, mikäli arvo on
vastapuolelle positiivinen. Hyödykemarkkinoiden korkeammat hinnat ja volatiliteetti johtaa korkeampiin
kaupankäynnin vakuusvaateisiin, jotka toimitetaan pääasiallisesti rahavakuutena selvitysyhteisöille ja
selvityspankeille. Fortum pienentää tätä riskiä käymällä kauppaa OTC-markkinoilla tehden
kahdenvälisiä sopimuksia, jotka eivät vaadi vakuusmaksuja. Fortum arvioi ja seuraa jatkuvasti
suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita, jotta konsernilla on saatavilla riittävät rahavarat kattamaan
johdannaisten kaupankäyntiin vaadittavia käteisvakuuksia. Olemassa olevilla limiiteillä turvataan
käteisvarojen ja valmiusluottojen riittävyys kattamaan vakuusvaatimukset, sopimusten päättämisestä
aiheutuvat maksut ja käyttöpääoman muutokset äärimmäisissä markkinatilanteissa.
Fortumilla on hajautettu lainasalkku, joka sisältää eripituisia ja erilaisia velkainstrumentteja eri
maantieteellisiltä markkinoilta. Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä hallitaan käteisvarojen ja
valmiusluottosopimusten yhdistelmällä. Luottoriskiä hallitaan hajauttamalla talletuksia korkean
luottoluokituksen omaaviin rahoituslaitoksiin ja yritysten liikkeelle laskemiin sijoitustodistuksiin.
Fortumin tavoitteena on ylläpitää luottoluokitustaan vähintään tasolla BBB. Luottoluokituksen lasku
etenkin hyvän luottokelpoisuustason (investment grade) alle (BB+ tai alle), voisi oikeuttaa vastapuolen
vaatimaan lisävakuutta, joka tulisi toimittaa raha- tai muuna vakuutena. Tämä voi vaikeuttaa
pääomamarkkinoille pääsyä ja lisätä uuden rahoituksen kustannuksia.
Valuutta- ja korkoriskit
Fortumin velkasalkku koostuu eripituisista kiinteä- ja vaihtuvakorkoisista veloista ja johdannaisista.
Fortum altistuu kassavirtariskille korkojen muuttuessa pääosin sen korollisten velkojen ja
johdannaisten kautta kiinteiden ja vaihtuvien korkojen perusteella. Fortum hallinnoi korkoriskiä
seuraamalla velkasalkun duraatiota (pois lukien vuokrasopimusvelat ja varaukset) ja korkojen
muutoksien vaikutusta kassavirtariskilimiittiin tekemällä erityyppisiä rahoitussopimuksia sekä
korkojohdannaissopimuksia. Fortum arvioi ja kehittää koronhallintastrategiaansa löytääkseen
optimaalisen suhteen riskien ja rahoituskustannusten välillä.
Fortumilla on rahavirtoja, omaisuutta ja velkoja muissa valuutoissa kuin euroissa, ja siksi yhtiö
altistuu valuuttakurssien vaihteluille. Valuuttariskit jaetaan transaktioriskeihin (valuuttariskit, jotka
liittyvät sellaisiin kassavirtoihin ja tase-eriin, joiden tuottoon tai kassavirtaan valuuttakurssin muutos
vaikuttaa) sekä translaatioriskeihin (valuuttariski, joka syntyy, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tulos-
ja tase- eriä konsolidoidaan konsernitasolla).
Translaatioriski syntyy pääosin valuuttaparista EUR/Ruotsin kruunu (SEK,) joka muodostuu
Fortumin laajasta liiketoiminnasta Ruotsissa.
Ruotsin kruunun kurssivaihtelut suhteessa euroon voivat vaikuttaa kielteisesti tulevaisuuden
tulokseen ja omaan pääomaan yhdistellessä Ruotsin yhtiöiden tulosta ja nettovaroja konsernin
euromääräiseen tilinpäätökseen. Translaatiopositiot Fortumissa eivät ole tyypillisesti suojattuja,
koska pääosan omaisuudesta katsotaan olevan pitkäaikaista strategista omistusta.
Transaktioriski syntyy pääasiassa fyysisten hyödykkeiden kaupankäynnistä ja niihin liittyvistä
hyödykejohdannaisista, olemassa olevista ja uusista investoinneista, ulkoisesta ja sisäisestä
rahoituksesta sekä konsernin sisäisistä osakaslainoista. Fortum suojaa merkittävimmät
transaktioriskit paikallisella tasolla jokaisen yhtiön raportointivaluutassa, jotta vältyttäisiin
tuloslaskelman kurssieroilta. Poikkeuksen muodostaa sähkön myynnin suojaus Ruotsissa, jossa
valuuttakomponenttia ei suojata.
Fortumin rahoitustoiminto hallinnoi omia riskejään keskitetysti sekä sisäisillä että ulkoisilla
valuuttakaupoilla, joiden tarkoitus on pienentää valuuttariskiä. Johdannaisia käytetään suojaamaan
olemassa olevaa valuuttariskiä, ei kaupankäyntitarkoitukseen.
Vastapuoli- ja luottoriskit
Fortumin vastapuoliriskit muodostuvat ulkoisten asiakkaiden, toimittajien, yhteistyökumppanien,
43
rahoituslaitoksien ja selvitysyhtiöiden sekä kaupankäynnin vastapuolten välisistä sopimuksista.
Suojaukseen liittyvät vastapuoliriskit koostuvat sekä johdannaissopimuksista että fyysisistä
toimituksista. Johdannaissopimuksiin liittyvät luottoriskit vaihtelevat ja sisältävät sekä korvaamis-
että selvitysriskin.
Johdannaiset, joilla käydään kauppaa pörsseissä, selvitetään keskusselvitysosapuolten (central
clearing parties, CCPs) tai selvityspankkien kanssa. Kahdenväliset johdannaissopimukset tehdään
suoraan sellaisten vastapuolien kanssa, jotka ovat aktiivisia osapuolia rahoitus- ja energiamarkkinoilla,
kuten energian tukku- ja vähittäismyyjät, yleishyödylliset palveluyhtiöt, energian tuotantoyhtiöt,
kaupankäyntiyhtiöt, teolliset loppukäyttäjät ja rahoituslaitokset. Koska Fortumin suojaukset ovat
enimmäkseen myyntisopimuksia, vastapuoliriski tyypillisesti kasvaa hintojen laskiessa.
Fortumilla on vastapuoliriskiä useissa pankeissa ja rahoituslaitoksissa, rahoitustarpeiden ja
likviditeetin hallinnan vuoksi. Suurin osa luottoriskeistä kohdistuu luottokelpoisiin pankkeihin, joiden
asiakas Fortum on.
Fortumin asiakkaisiin ja toimittajiin liittyvä vastapuoliriski on jakautunut laajasti eri maantieteellisille
alueille, erilaisiin teollisiin vastapuoliin, energiayhtiöihin, pienyrityksiin ja kuluttaja-asiakkaisiin.
Fortum hallinnoi vastapuoliriskejä tunnistamalla, arvioimalla ja valvomalla niitä vakiintuneiden
prosessien avulla. Vastapuolen luottokelpoisuus tarkistetaan ennen sopimussuhteen alkamista tai
uudistamista ja riskirajat määritetään kaikille isoille vastapuolille. Luottokelpoisuutta valvotaan
sisäisesti ja ulkoisesti saatavan luottokelpoisuustiedon avulla ja vastapuoliriskiä pienentäviä
toimenpiteitä käytetään tarvittaessa. Luottoriskiä pienennetään vakuuksien, takausten,
sopimusehtojen ja sopimuksen keston hallinnalla sekä netotussopimuksilla.
Operatiiviset riskit
Operatiiviset riskit ovat odottamattomia tapahtumia, jotka voivat johtaa kielteisiin tulos-, turvallisuus-
, ympäristö- tai mainevaikutuksiin riittämättömien tai toimimattomien sisäisten prosessien,
järjestelmien ja laitteiden tai ulkoisten tapahtumien seurauksena.
Henkilöstö- ja prosessiriskit
Henkilöstöriskeihin kuuluu kyvyttömyys houkutella ja ylläpitää oikeaa osaamista, riski erityisosaamisen
menettämisestä, riski työkulttuurin uudistamisen epäonnistumisesta ja riski virheisiin johtuen siitä, että
työntekijöitä ei ole asianmukaisesti koulutettu tai ettei heillä ole riittävää pätevyyttä työhönsä.
Pienentääkseen henkilöstöriskiä Fortum investoi henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja
laajentamiseen sekä seuraajasuunnitteluun. Lisäksi Fortum tarkastelee säännöllisesti henkilöstön
palkitsemisperiaatteitaan, ja kehittää niitä tarvittaessa.
Prosessiriskit johtuvat pääasiassa prosessin suunnittelupuutteista tai inhimillisistä virheistä.
Riskejä pienennetään digitalisaation, prosessien automatisoinnin, testauksen ja koulutuksen avulla.
Prosesseihin liittyvät riskit arvioidaan ja merkittävimmille riskeille määritetään ja toteutetaan
kontrollit osana sisäisten kontrollien viitekehystä. IT-järjestelmien riskienhallinta perustuu
tietotekniikkapalveluiden elinkaarimalliin ja siihen liittyviin prosesseihin ja käytäntöihin. ITIL ja
COBIT ovat tärkeimmät viitekehykset, joita on käytetty referensseinä toimintamallille.
Liiketoiminnalle kriittisimmille prosesseille on laadittu liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat.
Omaisuus-, laitos- ja laiteriskit
Operatiiviset riskit sähkön ja lämmön tuotannossa, polttoaineiden käsittelyssä sekä kierrätys- ja
jätteenkäsittelypalveluissa voivat aiheuttaa ympäristövahinkoja, aineellisia vahinkoja, liiketoiminnan
keskeytyksiä, puhdistuskustannuksia sekä vastuita kolmansia osapuolia kohtaan. Omaisuus, laitos-
ja laiteriskejä hallitaan ensisijaisesti seurannan ja kunnossapidon suunnittelun avulla. Lisäksi
Fortumin tuotannollinen omaisuus on katettu konsernin omaisuusvakuutuksella, joka kattaa
omaisuusvahingot ja liiketoiminnan keskeytysriskit, ja pienentää siten mahdollisten sisäisten ja
ulkoisten tapahtumien vaikutuksia.
Vesivoima
Fortumilla on merkittävä määrä vesivoimalaitoksia ja patoja Pohjoismaissa. Patovahinko on vakava
onnettomuus, joka voi aiheuttaa vakavia vahinkoja joen alajuoksulla. Fortumilla on käynnissä pitkän
aikavälin ohjelma, jolla kehitetään patojen kunnon valvontaa sekä varmistetaan turvallinen
juoksutuskapasiteetti myös äärimmäisissä tulvatilanteissa. Patovahingoista johtuvat kolmansia
osapuolia koskevat vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen omistajan vastuulla. Fortumilla on
yhdessä muiden vesivoimantuottajien kanssa yhteinen patovahinkovakuutusohjelma, joka kattaa
patovahinkovastuut Suomessa ja Ruotsissa 10 miljardiin Ruotsin kruunuun (noin yhteen miljardiin
euroon) asti.
Ydinvoima
Fortum omistaa Loviisan ydinvoimalaitoksen ja operoi sitä. Fortumilla on lisäksi myös
vähemmistöosuuksia yhdessä suomalaisessa ja kahdessa ruotsalaisessa ydinvoimayhtiössä.
Fortumilla on myös vähemmistöosuus Voimaosakeyhtiö SF:ssä, joka on päätetyn Fennovoima-
projektin osaomistaja. Mikä tahansa vakava onnettomuus tai radioaktiivinen vuoto
ydinvoimalaitoksella voi johtaa korkeisiin kustannuksiin, ympäristövahinkoihin ja vastuisiin
kolmansia osapuolia kohtaan. Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimalaitoksen
ydinturvallisuuden arviointi ja kehittäminen on jatkuva prosessi, jota Suomen Säteilyturvakeskus
(STUK) ja Ruotsin Säteilyturvallisuusviranomainen (SSM) valvovat.
Ydinvoimalaitosten omistajilla on omistamiensa laitosten osalta Suomessa ja Ruotsissa
lakisääteinen vastuu ydinonnettomuuksien aiheuttamista vahingoista ja onnettomuuksista, jotka
liittyvät näillä laitoksilla käytettäviin radioaktiivisiin materiaaleihin. Kolmansia osapuolia koskevat
ydinonnettomuuksien vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen omistajan vastuulla, ja vastuu on
katettava vakuutuksella tai muulla taloudellisella suojalla. Suomen ja Ruotsin lainsäädäntö vaatii,
että ydinvoiman luvanhaltijoilla on vastuuvakuutus tai muu taloudellinen suoja, määrältään 1,2
miljardia euroa laitosta kohden.
Sekä Suomessa että Ruotsissa käytetyn polttoaineen loppusijoituksen kustannukset, matala- ja
keskiaktiivisesta jätteestä huolehtiminen sekä ydinvoimalaitoksen radioaktiivisten osien käytöstä
poisto katetaan valtion ydinjätehuoltorahastolla, jonka ydinvoimalaitosten käyttäjät rahoittavat.
Rahastoon suoritettavien maksujen pitäisi riittää kattamaan ydinjätteen käsittelyn kustannukset
tulevaisuudessa, mutta on mahdollista, että tulevat kustannukset ylittävät nyt arvioidut rahasto-
osuuden mukaiset velvoitteet. Jos näin käy, Fortumilla on velvollisuus kattaa ylimääräiset
kustannukset oman toimintansa ja laitostensa osalta.
Nykyinen geopoliittinen tilanne on synnyttänyt uuden ydinpolttoaineen saatavuusriskin Loviisan
44
voimalaitoksella. Hallitakseen tätä riskiä Fortum on allekirjoittanut Westinghouse Electric Companyn
kanssa venäläiselle sopimukselle rinnakkaisen ydinpolttoaineen toimitussopimuksen, mutta kunnes
uusi polttoaine on saanut viranomaisen hyväksynnän ja toimitettu laitospaikalle, on olemassa
mahdollisuus rajallisen ajan polttoaineen saatavuusriskiin.
Omaisuuseriin liittyvät projektiriskit
Fortumin liiketoimintaan kuuluu voimalaitosten ja muiden energiantuotantoon liittyvien laitosten
rakentamista, modernisointia, ylläpitoa ja käytöstä poistoa. Arvioidut rakentamiskustannukset voivat
ylittyä tai projekti myöhästyä johtuen sääntely- ja lupa-asioista, avaintoimittajien vaikeuksista tai
lupien saamatta jäämisistä. Projekteihin voi liittyä myös ympäristö- ja turvallisuusriskejä.
Omaisuuseriin liittyvät projektiriskit voivat realisoitua sekä Fortumin omissa projekteissa että
yhteisyritysten tai osakkuusyhtiöiden projekteissa.
Omaisuuseriin liittyvä riskienhallinta on keskeinen osa jokaista projektia. Projektipäällikköjen
vastuulla on varmistaa, että projektiriskit, jotka voivat aiheuttaa myöhästymisiä, lisäkustannuksia,
negatiivisia ympäristövaikutuksia tai vaarantaa henkilöstön ja urakoitsijoiden terveyden ja
turvallisuuden, tunnistetaan ja arvioidaan ja toimenpiteet riskien minimoimiseksi suoritetaan.
Kyber- ja informaatioturvallisuusriskit
Fortumin yritystoiminta ja asiakkaisiin liittyvät palvelut ovat riippuvaisia hyvin toimivista IT-,
kommunikaatio- ja tietojenhallintajärjestelmistä ja -prosesseista. Liiketoiminnan luonteen vuoksi
suuria tietomääriä käsitellään ja hyödynnetään usein reaaliaikaisesti kriittisten infrastruktuurien
käytössä (mukaan lukien energian tuotanto), suojauspäätöksenteossa, asiakaspalvelussa sekä
sisäisessä että ulkoisessa kommunikoinnissa ja raportoinnissa.
Kuten kaikki kriittisiä infrastruktuureja operoivat, altistuu Fortum yhä enenevissä määrin
kyberturvallisuusriskeille, mukaan lukien riskit, jotka liittyvät tietoturvaan, operatiivisiin järjestelmiin
(OT), digitalisaatioon ja yksityisyydensuojaan. Myös Fortumin omaisuuteen kohdistuvat fyysiset
hyökkäykset kuten sabotaasi ovat mahdollisia, ja niillä voi olla merkittäviä seurauksia. Nykyinen
sota Ukrainassa on yleisesti nostanut kyberturvallisuusriskien ja muiden riskien todennäköisyyttä.
Vuonna 2023 painopisteenä on ollut parantaa kyberturvallisuuden, fyysisen turvallisuuden ja
organisatorista (johtamisen) valmiutta ja kestävyyttä. Muuttuvaa turvallisuusympäristöä valvotaan
jatkuvasti yhdessä asiaan liittyvien viranomaistahojen kanssa. Fortum valmistautuu EU tason
turvallisuuslainsäädäntöön, jota aletaan soveltaa 2024/2025.
Ilmastoriskit
Ilmastonmuutoksen hillitseminen, siihen sopeutuminen ja siirtyminen vähähiilisempään talouteen
ovat olennainen osa Fortumin strategiaa. Tästä syystä Fortum on sitoutunut kunnianhimoisiin
ilmastotavoitteisiin.
Ilmastoon liittyvien riskien hallinta on integroitu osaksi Fortumin riskienhallinnan viitekehystä ja
noudattaa samoja toimintamalleja ja prosesseja kuin muut merkittävät riskit ja epävarmuustekijät.
Riskejä tunnistetaan ja seurataan säännöllisesti ennalta määritetyn prosessin mukaisesti. Riskeille
nimetään omistajat, jotka vastaavat riskien hallinnasta, ja riskejä raportoidaan ja seurataan
säännöllisesti erilaisissa johtoryhmissä ja asiantuntijafoorumeilla. Keskeisimpiä ilmastoon liittyviä
riskejä tarkastellaan erityisen eri toiminnoista kootun asiantuntijaryhmän toimesta. Nämä riskit
raportoidaan Fortumin johtoryhmälle sekä Tarkastus- ja riskivaliokunnalle osana konsernin
vuosittaista merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointia.
Ilmastoon liittyvät riskit jaetaan kahteen luokkaan TCFD:n (Task Force on Climate-related
Financial Disclosures) suositusten mukaisesti; siirtymä- ja fyysisiin riskeihin. Tunnistetut fyysiset
riskit ovat yleensä operatiivisten riskien luokassa, kun taas siirtymäriskit kuuluvat strategisten
riskien luokkaan.
Katso
liite 2
siitä, miten ilmastoon liittyvät asiat näkyvät Fortumin konsernitilinpäätöksessä.
Siirtymäriskit
Fortumin strategia pohjautuu suurelta osin vähähiiliseen talouteen siirtymisen tuomien
mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja siihen liittyvien riskien onnistuneeseen välttämiseen.
Siirtyminen vähähiiliseen talouteen synnyttää useita strategisia ja operatiivisia riskejä, jotka liittyvät
energia- ja ilmastopolitiikan ja -sääntelyn muutoksiin, teknologioiden kehittymiseen ja
liiketoimintaympäristöön, jossa Fortum toimii. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa ulkoisiin
markkinaolosuhteisiin, mikä voi edelleen vaikuttaa Fortumin taloudelliseen ja operatiiviseen
tulokseen. Fortumin tuotteiden kysyntään, tarjontaan ja hintoihin voivat vaikuttaa monet tekijät,
kuten poliittinen kehitys ja kuluttajien mieltymykset vähähiiliseen energiaan. Lisäksi muutokset
sidosryhmien näkemyksissä Fortumin kyvystä toteuttaa strategiaansa voivat vaikuttaa negatiivisesti
Fortumin brändiin ja maineeseen.
Ilmastopolitiikan ja -sääntelyn keskeisimmät riskit liittyvät kansallisiin ilmastopolitiikkoihin ja
ohjausmalleihin, jotka ylittävät EU:n kasvihuonekaasuille, uusiutuvalle energiantuotannolle ja
energiatehokkuudelle asettamat tavoitteet. Tämä voi johtaa päällekkäisiin tai tehottomiin
mekanismeihin, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) merkityksen vähenemiseen, eri
polttoaineiden käytön tiukempiin rajoituksiin ja tiukemmin säänneltyihin sähkömarkkinoihin.
Fortum suosii selkeitä periaatteita kapasiteetin ylläpidosta maksettavalle korvaukselle, jos
sellaisia mekanismeja toteutetaan. Lisäksi tarvitaan kulutukseen lisää joustoa, jotta voidaan vastata
epäsäännöllisen uusiutuvan tuotannon odotettavissa olevaan kasvuun.
Siirtymisestä vähähiiliseen talouteen aiheutuu myös riskejä, jos syntyy uusia, mullistavia
teknologioita, jotka mahdollistavat edullisen joustavuuden tai varastoinnin energiamarkkinoilla.
Lisäksi, jos uusiutuvan energian kustannukset laskevat nopeasti, voi olemassa olevien
tavanomaisten sähkön ja lämmön tuotantolaitosten arvo laskea. Fortum seuraa jatkuvasti
teknologioiden kehitystä ja investoi kohdistetusti innovatiivisiin teknologioihin.
Lisäksi on olemassa riski, että kansalaisjärjestöjen kasvava aktiivisuus voi vaikuttaa keskeisten
sidosryhmien mielipiteisiin. Kyseisen riskin pienentämiseksi Fortum keskittyy strategia- ja
liiketoimintapäätösten kestävyysvaikutuksiin, viestii avoimesti strategian toteuttamisesta keskeisille
sidosryhmille, varmistaa laajan sijoittajapohjan ja rahoituksen joustavuuden.
45
Fyysiset riskit
Fortumin yksiköiden on tunnistettava ja arvioitava omaisuuseriensä sietokyky erilaisia akuutteja ja
kroonisia fyysisiä ilmastoon liittyviä riskejä vastaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin
(IPCC) ilmastoskenaarioissa sekä laadittava sopeutumissuunnitelmat merkittävimmille riskeille.
Esimerkiksi ilmastonmuutosskenaariot huomioidaan pitkäaikaisissa patoturvallisuusinvestoinneissa,
jotta äärimmäiset tulvatilanteet voidaan hallita. Fortum tukee ilmastoon liittyvien taloudellisten
tietojen työryhmää (TCFD), ja fyysiset ilmastoon liittyvät riskit raportoidaan vastaavasti Fortumin
TCFD-raportissa Sustainability 2022 -raportissa.
Fortumin toiminta ja omaisuus altistuu ulkoisille tapahtumille, joiden esiintymistiheys ja laajuus
voivat kasvaa ilmastomuutoksen seurauksena. Sateiden, tulovirtaamien ja lämpötilojen muutokset
voivat vaikuttaa sekä vesivoiman tuotantoon että bioenergian tarjontaan ja saatavuuteen.
Voimakkaat myrskyt ja äkilliset tulvat voivat lisätä patovahinkojen riskiä sekä aiheuttaa paikallisia
vahinkoja ja tuotantokatkoksia. Lämpimämpi sää voi johtaa myös uusien jäähdytys- tai
prosessivesilähteiden tarpeeseen. Äärimmäiset lämpimät ja kuivat kesäkaudet voivat johtaa
metsäpaloihin, jotka voivat vahingoittaa omaisuutta tai johtaa verkkokatkoksiin, jotka rajoittavat
sähkön saantia. Fortum mukauttaa toimintansa muuttuvaan ilmastoon ja ottaa sen huomioon
tuotannon ja kunnossapidon suunnittelussa sekä kasvu- ja investointiprojektien arvioinnissa.
Ilmastonmuutos voi vaikuttaa energiatuotteiden kysyntään ja tarjontaan muuttuvien
sääolosuhteiden kautta. Tämä voi johtaa esimerkiksi alhaisempaan ja vaihtelevampaan sähkön
hintaan, vaikuttaen negatiivisesti voimantuotannosta saataviin tuloihin. Lämpimämpi sää voi myös
vaikuttaa lämmitystarpeeseen nykyisin oletettua suuremmassa määrin.
46
Fortumin osake ja
osakkeenomistajat
Fortum Oyj:n osake on ollut listattuna Nasdaq Helsinki -pörssissä 18.12.1998 lähtien.
Kaupankäyntitunnus on FORTUM. Fortum Oyj:n osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n
ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Euroclear Finland Oy myös ylläpitää Fortum Oyj:n
virallista osakerekisteriä.
Osakekohtaiset tunnusluvut
Euroa
2023
2022
2021
Osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä
-2,31
-2,72
0,83
Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos
1,68
2,34
4,49
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä
1,32
-1,11
2,00
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos
1,28
1,21
1,23
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos ilman Venäjää
N/A
N/A
0,96
Rahavirta/osake, Fortum yhteensä
2,03
-9,86
5,60
Jatkuvien toimintojen rahavirta/osake
1,91
1,93
1,26
Oma pääoma/osake
9,40
8,55
13,66
Osinko/osake
1,15
1)
0,91
1,14
Osinko/osakekohtainen tulos, %
2)
90
1)
75
137
Efektiivinen osinkotuotto, %
8,8
1)
5,9
4,2
1) Hallituksen esitys suunnitellulle yhtiökokoukselle 25.3.2024.
2) Osinko/osakekohtainen tulos lasketaan vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta vuodesta 2022 alkaen. Vuoden 2023 ja 2022
osinko/osakekohtainen tulos on laskettu jatkuvien toimintojen vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta.
Kaikki osakekohtaiset tunnusluvut löytyvät tilinpäätöksen osiosta
Tunnusluvut.
Osakekurssin kehitys ja kaupankäyntivolyymit
Fortumin osakkeen arvo on laskenut noin 32 % viimeisen viiden vuoden aikana. Samaan aikaan
eurooppalaisten sähköyhtiöiden indeksi (Dow Jones European Utilities) on noussut 38 %. Samalla
ajanjaksolla Nasdaq Helsinki Cap -yleisindeksi on noussut 22 %. Vuoden 2023 aikana Fortumin
osakekurssi laski noin 16 %, kun samaan aikaan eurooppalaisten sähköyhtiöiden indeksi nousi noin 9
% ja Nasdaq Helsinki Cap -yleisindeksi laski noin 5 %.
Vuonna 2023 Fortumin osakkeen kaupankäynti Nasdaq Helsingissä oli yhteensä 412,3 miljoonaa
osaketta (2022: 560,8) arvoltaan 5 337 miljoonaa euroa. Fortumin osakkeen korkein hinta Nasdaq
Helsingissä vuonna 2023 oli 16,18 euroa, alin 10,25 euroa ja osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta
oli 12,94 euroa. Vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssi oli 13,06 euroa (2022: 15,54).
Fortumin markkina-arvo vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli
11 718 miljoonaa euroa (2022: 13 943).
Nasdaq Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla
markkinapaikoilla; esimerkiksi Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Vuonna 2023
noin 78 % (2022: 74 %) Fortum Oyj:n osakkeiden vaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin
Nasdaq Helsingissä.
Osakepääoma
Fortum Oyj:llä on yksi osakesarja. Vuoden 2023 lopussa osakkeita oli laskettu liikkeeseen kaikkiaan
897 264 465 kappaletta (2022: 897 264 465). Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.
Kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Vuoden 2023 lopussa Fortum Oyj:n kokonaan
maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 3 046 185 953,00 euroa.
Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa 2,35 miljardin euron
siltarahoituksesta. Fortum ilmoitti 26.9.2022 nostavansa ensimmäisen 350 miljoonan euron erän.
Ensimmäisen erän noston ehtona oli, että Suomen valtion kokonaan omistamalla sijoitusyhtiöllä,
Solidium Oy:llä, oli oikeus merkitä maksutta enintään 8 970 000 Fortumin uutta osaketta
suunnatussa osakeannissa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti osakeannista Suomen valtion
sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle 23.11.2022 ja uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin
25.11.2022. Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet mukaan lukien oikeuden
osinkoon niiden rekisteröintipäivästä lukien. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden
rekisteröinnin jälkeen on 897 264 465 osaketta. Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevan
omistuksen osuus on noussut 50,76 %:sta 51,26 %:iin.
Osakkeenomistajat
Vuoden 2023 lopussa Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli 51,26 %. Suomen Eduskunta on
valtuuttanut hallituksen vähentämään Suomen Valtion omistusta Fortumissa siten, että omistus ei
laske alle 50,1 % osakepääomasta ja äänivallasta.
Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 22,9 % (2022: 26,8 %).
Osakkeenomistajat 31.12.2023
Osakkeenomistaja
Osakkeiden lukumäärä
Osuus %
Suomen valtio
459 902 988
51,26
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
20 048 221
2,23
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
15 677 853
1,75
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
11 785 000
1,31
Kansaneläkelaitos
6 430 896
0,72
Kurikan kaupunki
6 203 500
0,69
Valtion Eläkerahasto
5 700 000
0,64
Nordea Fennia rahasto
2 441 987
0,27
OP-Henkivakuutus Oy
2 381 629
0,27
Evli Suomi rahasto
1 842 000
0,21
Nordea Pro Suomi rahasto
1 725 933
0,19
Seligson & Co OMX Helsinki 25 rahasto (ETF)
1 369 000
0,15
Säästöpankki kotimaa rahasto
1 337 017
0,15
Nordea Bank Abp
1 270 274
0,14
Hallintarekisteröidyt ja suora ulkomainen omistus
205 782 619
22,93
Muut
153 365 548
17,09
Yhteensä
897 264 465
100,00
47
Osakasryhmän mukaan
%
osakkeiden
lukumäärästä
Suomalaiset osakkeenomistajat
Liikeyritykset
2,01
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
2,44
Julkisyhteisöt
58,87
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
1,00
Kotitaloudet
12,75
Ulkomaiset osakkeenomistajat
22,93
Yhteensä
100,00
Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2023
Osakkeita
Osakkeen-
omistajien
lukumäärä
%
osakkeen-
omistajista
Osakkeiden
lukumäärä
%
osakkeiden
lukumäärästä
1-100
92 300
42,31
4 033 155
0,45
101-500
75 951
34,82
19 563 062
2,18
501-1 000
24 370
11,17
18 037 040
2,01
1 001-10 000
24 230
11,11
62 486 714
6,96
10 001-100 000
1 211
0,56
26 068 326
2,91
100 001-1 000 000
70
0,03
20 943 297
2,33
1 000 001-10 000 000
13
0,01
34 144 428
3,81
yli 10 000 000
4
0,00
507 414 062
56,55
218 149
100,00
692 690 084
77,20
Yhteistilillä ja erityistileillä 31.12.
596
0,00
Hallintarekisteröidyt osakkeet
204 573 785
22,80
Yhteensä
897 264 465
100,00
Johdon osakeomistus 31.12.2023
Vuoden 2023 lopussa toimitusjohtaja ja muut Fortumin johtoryhmän jäsenet omistivat 223 463
osaketta (2022: 197 210) edustaen noin 0,02 % (2022: 0,02 %) yhtiön osakkeista.
Lisätietoa toimitusjohtajan ja Fortumin johtoryhmän muiden jäsenten osakeomistuksista ja
kannustinohjelmista on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 10
.
Yhtiökokouksen 2023 antamat valtuudet
Fortumin vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien
osakkeiden hankkimisesta. Hankittavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään
20 000 000 osaketta, mikä vastasi noin 2,23 % yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan
valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Valtuutukset ovat voimassa
seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Valtuutuksia ei
ollut käytetty 6.2.2024 mennessä.
Osinkopolitiikka
Osinkopolitiikka varmistaa, että osakkeenomistajat saavat asianmukaisen korvauksen
sijoittamalleen pääomalleen, jota yhtiön pitkän aikavälin strategia tukee. Maaliskuun 2023 alussa
Fortumin hallitus päätti uudesta yhtiön strategiasta, mukaan lukien uusi osinkopolitiikka, jonka
mukaisesti osingonjakosuhde on 60-90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta.
Helmikuun 2024 alussa Fortumin hallitus täsmensi yhtiön strategiaa; osingonjakosuhteen
vaihteluvälin yläpäätä sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän, kun taas
vaihteluvälin alapäätä sovelletaan velkaisuusasteen ollessa korkea ja/tai käynnissä on suuria
investointeja.
Osingonjakoehdotus
Fortum Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2023 olivat 7 397 637 631 euroa sisältäen tilikauden
2023 voiton 1 922 872 686 euroa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, ja hallituksen osingonjakoehdotus
ei vaaranna yhtiön maksukykyä. Hallitus ehdottaa, että Fortum jakaa tilikaudelta 2023 osinkona
1,15 euroa osaketta kohti. Osinko maksetaan kahdessa erässä.
6.2.2024 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosingon määrä olisi
yhteensä 1 031 854 135 euroa. Hallitus ehdottaa, että jäljellä oleva osuus voitonjakokelpoisista
varoista jätetään omaan pääomaan.
Osingon ensimmäinen erä, 0,58 euroa osaketta kohti, maksetaan osakkeenomistajille, jotka
osingon ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 27.3.2024 ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n
pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingon ensimmäinen erä maksetaan
5.4.2024.
Osingon toinen erä, 0,57 euroa osaketta kohti, maksetaan osakkeenomistajille, jotka osingon
toisen erän täsmäytyspäivänä 2.10.2024 ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingon toinen erä maksetaan 9.10.2024.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen tarvittaessa päättämään
uudesta täsmäytyspäivästä ja maksupäivästä osingon toiselle maksuerälle, mikäli Euroclear Finland
Oy:n säännöt tai Suomen arvo-osuusjärjestelmää koskevat säännökset muuttuvat tai yhtiötä sitovat
muut säännöt sitä edellyttävät.
Yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 25.3.2024.
48
Osakekurssin kehitys, indeksi 100 = 2.1.2019
Markkina-arvo, mrd. euroa
Osakkeen kokonaistuotto, euroa
49
TILINPÄÄTÖS
Konsernitilinpäätös
Fortum-konsernin tuloslaskelma ja rahavirtalaskelma sisältävät Russia-segmentin lopetettuina
toimintoina vuosina 2023 ja 2022, sekä Uniper-segmentin lopetettuina toimintoina vuonna 2022.
Vuoden 2022 vertailutiedot oikaistiin IFRS:n vaatimusten mukaisesti vuonna 2023, kun Russia-
segmentti luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi. Lisätietoa
liitetiedossa 1
Olennaiset
laadintaperiaatteet,
liitetiedossa 2
Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat ja
liitetiedossa
3
Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot.
Konsernin tuloslaskelma
milj. euroa
Liite
2023
2022
Liikevaihto
6
6 711
7 774
Muut tuotot
32
74
Materiaalit ja palvelut
9
-3 808
-4 853
Henkilöstökulut
10
-436
-432
Poistot
6, 16, 17
-359
-415
Muut kulut
8
-595
-538
Vertailukelpoinen liikevoitto
6
1 544
1 611
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
6, 7
118
356
Liikevoitto
6
1 662
1 967
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
6, 18
59
-185
Korkokulut
-269
-200
Korkotuotot
165
75
Muut rahoituserät - netto
-34
-93
Rahoituskulut - netto
11
-138
-218
Voitto ennen tuloveroja
1 583
1 564
Tuloverot
12
-69
520
Jatkuvien toimintojen tilikauden voitto
1 515
2 084
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
1 514
2 080
Määräysvallattomille omistajille
1
4
Lopetettujen toimintojen tilikauden voitto
3
-3 582
-12 374
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
-3 583
-4 496
Määräysvallattomille omistajille
1
-7 878
Tilikauden voitto, Fortum yhteensä
-2 067
-10 290
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
-2 069
-2 416
Määräysvallattomille omistajille
2
-7 874
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin voitosta
laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake)
13
Laimentamaton, jatkuvat toiminnot
1,68
2,34
Laimentamaton, lopetetut toiminnot
-3,99
-5,07
Laimentamaton, Fortum yhteensä
-2,31
-2,72
Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin laimentamattomat osakekohtaiset tulokset
yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja.
milj. euroa
Liite
2023
2022
Vertailukelpoinen liikevoitto
1 544
1 611
Arvonalentumiset ja peruutukset
-
0
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät
4
785
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten
käyvän arvon muutokset
111
-376
Muut
3
-52
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
6, 7
118
356
Liikevoitto
1 662
1 967
Katso
Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset
.
50
Konsernin laaja tuloslaskelma
milj. euroa
Liite
2023
2022
Tilikauden voitto, Fortum yhteensä
-2 067
-10 290
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi:
Kassavirran suojaukset
Käyvän arvon muutokset
2 185
-2 601
Siirrot tuloslaskelmaan
150
1 102
Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin
-3
0
Laskennalliset verot
-473
294
Nettosijoitusten suojaus
Käyvän arvon muutokset
-16
21
Laskennalliset verot
3
-4
Muuntoerot
4.3
-43
-312
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä
18
-17
41
1 788
-1 461
Erät, joita ei myöhemmin tulla siirtämään
tulosvaikutteisiksi:
Sijoitusten uudelleenarvostus
1
-15
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot
30
-9
49
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot osakkuus- ja
yhteisyrityksissä
-3
7
-11
41
Jatkuvien toimintojen muut laajan tuloksen erät,
laskennallisten verojen jälkeen
1 777
-1 419
Venäjään liittyvien muuntoerojen uudelleenluokittelu (sisältäen
nettosijoituksen suojaustulokset)
1)
1 940
-
Lopetettujen toimintojen muut laajan tuloksen erät,
laskennallisten verojen jälkeen
-69
953
Laaja tulos yhteensä
1 581
-10 757
Laajan tuloksen jakautuminen, Fortum yhteensä:
Emoyhtiön omistajille
1 580
-3 337
Määräysvallattomille omistajille
1
-7 420
1 581
-10 757
1) Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättymisen johdosta 1,9 miljardin euron negatiivinen kumulatiivinen muuntoero siirrettiin
tuloslaskelmaan vuonna 2023. Siirrolla ei ollut vaikutusta omaan pääomaan.
Muut laajan tuloksen erät ovat tuotto- ja kulueriä, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti, vaan ne
kirjataan omaan pääomaan. Tällaisia ovat realisoitumattomat erät, kuten voitot ja tappiot
kassavirtasuojauksissa käytettävien rahoitusinstrumenttien arvostamisesta käypään arvoon.
Tulosvaikutus näistä eristä kirjataan, kun suojattu erä vaikuttaa tuloslaskelmaan. Laajan
tuloksen eriin sisältyy myös muiden sijoitusten arvostamisesta johtuvat voitot ja tappiot,
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, osakkuusyhtiöiden
laajan tuloksen erät sekä muuntoerot.
Kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset liittyvät lähinnä johdannaisten, kuten futuurien ja
termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Johdannaisilla suojataan tulevien
hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen
markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on
negatiivinen (positiivinen).
Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryritysten muuntoerot, pääasiassa Ruotsin kruunu, Norjan
kruunu ja Puolan zloty.
51
Konsernin tase
milj. euroa
Liite
31.12.2023
31.12.2022
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet
16
643
657
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät
17
6 612
7 266
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
18
1 059
1 249
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
28
1 058
966
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
20
201
628
Laskennalliset verosaamiset
27
958
933
Johdannaisinstrumentit
14, 15
216
343
Pitkäaikaiset korolliset saamiset
21
644
624
Pitkäaikaiset varat yhteensä
11 392
12 668
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
22
452
465
Johdannaisinstrumentit
14, 15
389
1 486
Lyhytaikaiset korolliset saamiset
21
389
660
Tuloverosaamiset
27
59
71
Vakuussaaminen
26
590
2 607
Myyntisaamiset ja muut saamiset
23
1 286
1 767
Likvidit varat
24
4 183
3 919
Lyhytaikaiset varat yhteensä
7 347
10 975
Varat yhteensä
18 739
23 642
milj. euroa
Liite
31.12.2023
31.12.2022
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
25
3 046
3 046
Ylikurssirahasto
73
73
Kertyneet voittovarat
5 592
6 467
Muut oman pääoman erät
-273
-1 916
Yhteensä
8 438
7 670
Määräysvallattomat omistajat
60
67
Oma pääoma yhteensä
8 499
7 737
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma
26
4 573
3 658
Johdannaisinstrumentit
14, 15
216
756
Laskennalliset verovelat
27
428
152
Ydinvoimaan liittyvät varaukset
28
1 058
966
Muut varaukset
29
125
118
Eläkevelvoitteet, netto
30
10
13
Muu pitkäaikainen vieras pääoma
31
122
121
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
6 532
5 784
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma
26
1 337
4 127
Johdannaisinstrumentit
14, 15
1 057
3 973
Muut varaukset
29
2
13
Vakuusvelka
26
131
352
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma
32
1 181
1 657
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
3 708
10 122
Vieras pääoma yhteensä
10 240
15 905
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä
18 739
23 642
52
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Osakepääoma
Ylikurssi-
rahasto
Kertyneet voittovarat
Muut oman pääoman erät
Emoyhtiön
omistajat
Määräys-
vallattomat
omistajat
Oma
pääoma
yhteensä
milj. euroa
Liite
Kertyneet
voittovarat
Muuntoerot
Kassavirta-
suojaukset
Muut
laajan
tuloksen erät
Muut laajan
tuloksen erät
osakkuus- ja
yhteisyrityksissä
Oma pääoma 1.1.2023
3 046
73
9 499
-3 031
-2 182
172
93
7 670
67
7 737
IS
Tilikauden voitto, Fortum yhteensä
1)
-2 069
-2 069
2
-2 067
Muuntoerot
-36
-6
0
0
-43
0
-43
Muuntoerojen siirto tulosvaikutteisiksi
2 106
-166
1 940
-
1 940
Muut laajan tuloksen erät
1 860
-21
-19
1 820
0
1 820
Lopetettujen toimintojen laajan tuloksen erät
-63
-9
0
5
-68
-2
-69
Laaja tulos yhteensä
-2 069
2 006
1 844
-186
-14
1 580
1
1 581
Osingonjako
13
-817
-817
0
-817
Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen
-
-22
-22
Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa
-
15
15
Muut
5
5
0
5
BS
Oma pääoma 31.12.2023
3 046
73
6 618
-1 026
-337
-14
79
8 438
60
8 499
Oma pääoma 1.1.2022
3 046
73
12 830
-2 768
-1 138
34
54
12 131
1 534
13 665
IS
Tilikauden voitto, Fortum yhteensä
-2 416
-2 416
-7 874
-10 290
Muuntoerot
-340
40
1
-4
-304
-9
-312
Muut laajan tuloksen erät
209
-1 196
-160
44
-1 102
-4
-1 107
Lopetettujen toimintojen laajan tuloksen erät
76
112
298
-1
485
468
953
Laaja tulos yhteensä
-2 208
-264
-1 044
139
39
-3 337
-7 420
-10 757
Osingonjako
13
-1 013
-1 013
-23
-1 036
Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen
16
16
6 104
6 119
Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa
-127
-127
-122
-249
Muut
1
1
-6
-5
BS
Oma pääoma 31.12.2022
3 046
73
9 499
-3 031
-2 182
172
93
7 670
67
7 737
1) Josta -1 940 miljoonaa euroa johtuu Venäjän toimintojen negatiivisten kumulatiivisten muuntoerojen ja niihin liittyvien nettosijoitusten suojauksien siirtämisestä tuloslaskelmaan.
53
Muuntoerot
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta
keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi,
kirjataan omaan pääomaan. Kurssieroa syntyy pääosin Ruotsin kruunun, Norjan kruunun ja Puolan
zlotyn vaikutuksesta.
Käytetyt valuuttakurssit on esitetty
liitetiedossa 1
Olennaiset laadintaperiaatteet ja lisätietoa
valuuttariskeistä on esitetty
liitetiedossa 4.3
Korkoriski ja valuuttariski.
Oman pääoman vaikutus Venäjään liittyvien muunto-erojen ja niihin
liittyvien suojauksien uudelleen-luokittelusta
Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättymisen johdosta 1,9 miljardin euron negatiivinen
kumulatiivinen muuntoerä siirrettiin tuloslaskelmaan vuonna 2023. Siirrolla ei ollut vaikutusta omaan
pääomaan. Kumulatiiviset muuntoerot johtuvat Venäjän ruplan merkittävästä heikentymisestä
vuoden 2008 jälkeen, jolloin Venäjän toiminnot hankittiin.
milj. euroa
Kertyneet
voittovarat
Muuntoerot
Muut
laajan
tuloksen erät
Emoyhtiön
omistajat
Vaikutus tilikauden voittoon
-1 940
-1 940
Vaikutus muihin oman pääoman eriin
2 106
-166
1 940
Oman pääoman vaikutus yhteensä
-1 940
2 106
-166
-
Kassavirtasuojaukset
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista liittyy lähinnä
hyödykejohdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen.
Hyödykejohdannaisilla suojataan tulevien hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan
suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta,
vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).
Osingonjako
Vuoden 2022 osingonjaosta, 0,91 euroa osaketta kohti ja yhteensä 817 miljoonaa euroa, päätettiin
yhtiökokouksessa 13.4.2023. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 0,46
euroa osaketta kohti ja yhteensä 413 miljoonaa euroa, maksettiin 24.4.2023. Osingon toinen erä,
0,45 euroa osaketta kohti ja yhteensä 404 miljoonaa euroa, maksettiin 10.10.2023. Lisätietoja
liitetiedossa 13
Osakekohtainen tulos ja osinko.
54
Konsernin rahavirtalaskelma
milj. euroa
Liite
2023
2022
Liiketoiminnan rahavirta
IS
Jatkuvien toimintojen tilikauden voitto
1 515
2 084
Oikaisuerät:
Tuloverot
69
-520
Rahoituskulut - netto
138
218
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
-59
185
Poistot
359
415
Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate)
2 021
2 381
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-118
-356
Vertailukelpoinen käyttökate
1 903
2 025
Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät
129
157
Saadut korot
153
99
Maksetut korot
-228
-213
Saadut osingot
16
14
Maksetut tuloverot
-454
-164
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
1 519
1 918
Käyttöpääoman muutos
191
-200
Jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta
1 710
1 717
Jatkuvien toimintojen investointien rahavirta
Investoinnit käyttöomaisuuteen
16, 17
-576
-479
Hankitut osakkeet
3
-53
-29
Käyttöomaisuuden myynnit
12
3
Myydyt osakkeet ja pääoman palautukset
5
1 156
Osakaslainat osakkuusyrityksille ja yhteisyrityksille
-30
49
Vakuussaamisten muutos
2 024
-1 311
Muutos muissa korollisissa saamisissa ja muissa
1)
52
2 429
Jatkuvien toimintojen investointien rahavirta
1 433
1 818
milj. euroa
Liite
2023
2022
Jatkuvien toimintojen rahavirta ennen rahoitusta
3 143
3 536
Jatkuvien toimintojen rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot
1 755
2 421
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset
-1 620
-5 885
Lyhytaikaisten lainojen muutos
-1 757
-170
Osingonjako emoyhtiön omistajille
13
-817
-1 013
Osingonjako määräysvallattomille omistajille
0
-19
Vakuusvelan muutos
-221
150
Muut rahoituserät
19
-168
Jatkuvien toimintojen rahoituksen rahavirta
-2 640
-4 684
Jatkuvien toimintojen laskelman mukainen likvidien varojen
muutos
503
-1 148
Lopetettujen toimintojen rahavirta
Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan rahavirta
109
-10 484
Lopetettujen toimintojen investointien rahavirta
2)
-333
-2 789
Lopetettujen toimintojen rahoituksen rahavirta
21
10 739
Lopetettujen toimintojen laskelman mukainen likvidien
varojen muutos
-202
-2 534
Rahavirta, Fortum yhteensä
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä
1 819
-8 767
Investointien rahavirta yhteensä
1 095
-970
Rahoituksen rahavirta yhteensä
-2 614
6 055
Laskelman mukainen likvidien varojen muutos, Fortum
yhteensä
301
-3 682
Likvidit varat 1.1.
3 919
7 592
Muuntoerot ja odotettavissa olevat luottotappiot likvideissä
varoissa
-36
7
Likvidit varat 31.12.
23
4 183
3 919
1) Vuonna 2021 Fortum myönsi Uniperille 4 000 miljoonan euron osakaslainan, josta 2 500 miljoonaa euroa nostettiin vuonna 2021 ja 1 500
miljoonaa euroa vuonna 2022. Joulukuussa 2022, kun Fortum myi Uniper-omistuksensa ja kauppa saatiin päätökseen, 4 000 miljoonan
euron osakaslaina maksettiin takaisin Fortumille.
2) Lopetettujen toimintojen investointien rahavirta vuonna 2023 sisältää Venäjään liittyvät rahavirrat vähennettynä 284 miljoonan euron
likvideillä varoilla, jotka menetettiin Venäjän omaisuuden haltuunoton myötä. Uniperin osakkeista saatu vastike, 498 miljoonaa euroa,
esitetään vuoden 2022 lopetettujen toimintojen rahavirrassa.
55
Nettovelan muutokset
milj. euroa
Liite
2023
2022
Rahoitusnettovelka 1.1.
1 084
789
Uniperin rahoitusnettovelka perustuen Uniperin vuosikertomukseen
-
1 969
Sisäiset osakaslainat Uniperille ja OKG:lle
-
2 764
Hankintamenolaskelman vaikutusten peruuttaminen
-
-187
Uniperin kokonaisvaikutus rahoitusnettovelkaan 1.1.
-
4 546
Rahoitusnettovelka ilman Uniperia 1.1.
1 084
5 335
Venäjän vaikutus rahoitusnettovelkaan 1.1.
43
296
Rahoitusnettovelka ilman Venäjää ja Uniperia 1.1.
1 127
5 631
Nettorahavirta:
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)
1 903
2 025
Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät
129
157
Maksetut nettorahoituskulut ja saadut osingot
-59
-100
Maksetut tuloverot
-454
-164
Käyttöpääoman muutos
191
-200
Käyttöomaisuusinvestoinnit
-576
-479
Yrityshankinnat
-53
-29
Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit
17
1 159
Muutos korollisissa saamisissa
22
2 478
Osingonjako emoyhtiön omistajille
-817
-1 013
Osingonjako määräysvallattomille omistajille
0
-19
Muut rahoitustoiminnot
19
-168
Nettorahavirta ('-' rahoitusnettovelan kasvu)
322
3 647
Uniperin osakkeista saatu vastike
-
498
Muuntoerot ja muut muutokset
1)
137
-359
Rahoitusnettovelka 31.12.
26
942
1 127
1) Vertailukauden lukuun sisältyy 210 miljoonan euron osakaslaina, jota Fortum Oslo Varmen myynnistä vuoden 2022 aikana johtuen ei enää
yhdistelty Fortum-konserniin.
Rahavirtalaskelman lisätietoja
Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät
Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät 129 miljoonaa euroa (2022: 157) liittyvät pääasiassa
realisoituneisiin valuuttakurssivoittoihin ja -tappioihin 186 miljoonaa euroa (2022: 208),
päästöoikeuksiin liittyvien velkojen muutokseen -32 miljoonaa euroa (2022: 57) ja Solidiumin
siltarahoituksesta maksettuun luotonvarausprovisioon -39 miljoonaa euroa (2022: 0).
Käyttöpääoman muutos
milj. euroa
2023
2022
Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(
–
)
348
-352
Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(
–
)
-14
-182
Korottomien velkojen muutos, vähennys(
–
)/lisäys(+)
-143
334
CF
Yhteensä
191
-200
Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit rahavirtalaskelmassa
milj. euroa
Liite
2023
2022
Käyttöomaisuusinvestoinnit
16, 17
611
467
Muutokset maksamattomissa investoinneissa,
vähennys(+)/lisäys(
–
)
-16
16
Aktivoidut vieraan pääoman menot
-20
-4
CF
Yhteensä
576
479
Hankitut osakkeet rahavirtalaskelmassa
Osakehankintojen nettovaikutus oli vuoden 2023 aikana 53 miljoonaa euroa (2022: 29). Vuoden
2023 aikana Fortum hankki ruotsalaisen sähköntoimittajan Telge Energi AB:n. Katso
lisätietoja
liitetiedossa 3
Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot.
Myydyt osakkeet rahavirtalaskelmassa
milj. euroa
Liite
2023
2022
Myydyt tytäryhtiöosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat
3
1
1 070
Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet ja pääoman
palautukset
3, 18
0
86
Myydyt muut sijoitukset
3
3
0
CF
Yhteensä
5
1 156
Vuoden 2023 aikana ei ollut merkittäviä yritysmyyntejä. Vuoden 2022 aikana Fortum sai
päätökseen 50 prosentin omistusosuutensa myynnin norjalaisesta kaukolämpöyhtiöstä Fortum Oslo
Varme AS:sta, sähköautojen latauspalvelu Plugsurfingin myynnin ja 30 prosentin omistusosuutensa
myynnin julkisten latauspisteiden operaattori Recharge AS:sta. Katso lisätietoja
liitetiedossa 3
Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot.
Fortum sai 21.12.2022 Uniperin myynnin päätökseen. Osakkeista saatu vastike 498 miljoonaa
euroa esitetään lopetettujen toimintojen rahavirrassa.
56
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1 Olennaiset laadintaperiaatteet
1.1 Liiketoiminnan kuvaus
Fortum Oyj (jäljempänä ”Yhtiö”) on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo,
Suomi. Fortum Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki -pörssissä. Fortum on pohjoismainen
energiayhtiö. Fortumin energia rakentaa maailmaa, jossa ihmiset, yritykset ja luonto menestyvät
yhdessä. Olemme yksi Euroopan puhtaimmista energiantuottajista ja toimintaamme ohjaavat
kunnianhimoiset ympäristötavoitteet. Tuotamme ja toimitamme luotettavasti puhdasta energiaa ja
autamme teollisuusasiakkaitamme vähentämään toimintansa hiilidioksidipäästöjä ja kasvamaan.
Ydinliiketoimintamme Pohjoismaissa koostuu päästöttömästä ja tehokkaasta sähköntuotannosta
sekä sähkön ja kaukolämmön myynnistä kuluttaja- ja yritysasiakkaille.
Fortum Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen 6.2.2024. Tämä tilinpäätös on myös
julkaistu European Single Electronic Format (ESEF) -raportointivaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastaja, Deloitte Oy, on antanut ISAE 3000 -standardin (uudistettu) mukaisen
riippumattoman tilintarkastajan kohtuullisen varmuuden antavan raportin Fortumin ESEF-
tilinpäätöksestä. ESEF-tilinpäätös on saatavilla Fortumin sivuilla
https://www.fortum.fi/tietoa-meista/sijoittajille/raportit-ja-esitykset
.
1.2
Laadintaperusta
Fortum-konsernin konsernitilinpäätös tilikaudelle 1.1.
–
31.12.2023 on laadittu Euroopan unionissa
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards,
IFRS) ja niitä koskevien tulkintojen (IFRIC) mukaisesti. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös
täydentävien Suomen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta
käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvaroja
ja -velkoja (mukaan lukien johdannaisinstrumentit).
Konsernitilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten esitettyjen lukujen
yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen
tarkkoja arvoja. Kaikki luvut esitetään miljoonina euroina (milj. euroa), ellei toisin ilmoiteta.
Alla olevat symbolit kertovat, mitkä liitetiedon luvut täsmäävät tuloslaskelmaan, taseeseen ja
rahavirtalaskelmaan:
IS
= Tuloslaskelma
BS
= Tase
CF
= Rahavirta
1.3 Yhdistely konsernitilinpäätökseen
Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen, tytäryritykset, osakkuusyritykset ja osuudet yhteisyrityksistä.
Fortum muodostettiin vuonna 1998 käyttämällä yhdistelmä- eli pooling-menetelmää Fortum
Power and Heat Oy:n sekä Fortum Oil and Gas Oy:n yhdistelemiseksi konsernitilinpäätökseen
(näistä jälkimmäinen jakautui Fortum Oil Oy:ksi ja Fortum Heat and Gas Oy:ksi 1.5.2004). Vuonna
2005 Fortum Oil Oy (nykyinen Neste Oyj) eriytettiin Fortumista jakamalla 85 prosenttia yhtiön
osakkeista Fortumin osakkeenomistajille ja myymällä loput 15 prosenttia osakkeista. Pooling-
menetelmän käyttö tarkoittaa sitä, että Fortum Power and Heat Oy:n ja Fortum Heat and Gas Oy:n
hankintamenot on eliminoitu näiden yhtiöiden osakepääomia vastaan. Tästä syntyvä eliminointiero
on kirjattu oman pääoman vähennykseksi.
1.3.1 Tytäryritykset
Tytäryrityksiä ovat ne yhtiöt, joissa Fortum Oyj:llä on määräysvalta. Fortum tulkitsee omaavansa
määräysvallan, jos se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan
tuottoon ja pystyy lisäksi käyttämään sijoituskohdetta koskevaa valtaansa ja näin vaikuttamaan
saamansa tuoton määrään. Katso
liitetieto 3
Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä konsernin sisäisistä liiketapahtumista
syntyneet realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Myös realisoitumattomat
tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma osoita, että siirretyn omaisuuserän arvo on alentunut.
Tytäryritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu konsernin
laadintaperiaatteiden mukaisiksi, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin
noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa.
Fortum Oyj:n tytäryritykset on esitetty
liitetiedossa 39
Konserniyhtiöt segmenteittäin. Konsernin
omistusosuus (%) tytäryritysten kautta omistetuille yrityksille perustuu konsernin suoraan
omistusosuuteen tytäryrityksessä kerrottuna tytäryrityksen epäsuoralla omistuksella tytäryrityksessä
/ osakkuusyhtiössä / yhteisyrityksessä.
1.3.2 Osakkuusyritykset
Osakkuusyrityksiä ovat yhteisöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei
määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta liittyy yleensä 20
–
50 prosentin omistusosuuteen
äänivallasta. Konsernin sijoitukset osakkuusyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Katso
liitetieto 18
Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin.
1.3.3 Yhteisyritykset
Yhteisyritykset ovat järjestelyjä, joissa määräysvalta on jaettu. Konsernin sijoitukset yhteysyrityksiin
käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Katso
liitetieto 18
Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin.
1.4 Tuloksellisuuden esittäminen
ESMAn vaihtoehtoisia tunnuslukuja koskevien ohjeiden (ESMA Guidelines on Alternative
Performance Measures) mukaan vaihtoehtoisena tunnuslukuna (APM) pidetään taloudellista
tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja ja joka on
muu kuin sovellettavassa tilinpäätösnormistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku.
57
Fortum käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja (APM), kuten Vertailukelpoinen liikevoitto ja
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA), taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa,
segmenttien ja konsernin tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana
konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät eivät sisälly
vertailukelpoiseen liikevoittoon eivätkä vertailukelpoiseen käyttökatteeseen (EBITDA) ja ne
esitetään erikseen Fortumin konsernin tuloslaskelmalla, jotta liiketoiminnan tuloksen vertailu
esitettävän kauden ja aiempien kausien välillä helpottuisi.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät kirjanpitovaikutuksia IFRS:n mukaisista
arvostuksista, jotka eivät johdu liiketoiminnan tuloksesta. Tällaisiin eriin kuuluvat käyvän arvon
muutokset johtuen suojauslaskennan ulkopuolelle jäävistä, tulevia kassavirtoja suojaavista
rahoitusinstrumenteista sekä käyvän arvon muutokset fyysisistä sopimuksista, joita käsitellään
johdannaisina IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti.
Lisäksi liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta
kertaluonteisia eriä koskien myyntivoittoja ja muita samankaltaisia eriä. Tällaisia kertaluonteisia eriä
ovat esimerkiksi yrityshankintojen transaktiokulut, yrityshankinnan kirjapidolliset vaikutukset,
merkittävät arvonalentumiset ja niiden peruutukset sekä muut ei-operatiiviset erät kuten
uudelleenjärjestely- ja kulujenhallintakulut. Tämän vuoksi edellä kuvatut erät on käsitelty
vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä.
IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin mukaisesti tytäryhtiöosakkeiden hankintojen
transaktiokulut sisällytetään konsernin tuloslaskelmaan. Nämä kulut esitetään Myyntivoitot ja muut -
erässä Vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä.
Fortum otti käyttöön vuonna 2022 lisäksi seuraavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja (APM), joiden
avulla voidaan paremmin vertailla Fortumin strategisten liiketoimintojen tuloksia:
’Jatkuvien
toimintojen vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää’, ’Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen
liikevoitto ilman Venäjää’, ’Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto ilman Venäjää’,
’Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake ilman Venäjää’ ja
’Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää’.
Venäjän konsolidoinnin
päättymisen vuoksi vuonna 2023 näitä vaihtoehtoisia tunnuslukuja, lukuun ottamatta
’Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää’, ei enää esitetä
.
Katso
liitetieto 7
Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto. Tunnuslukujen
määritelmät on esitetty
Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset
-
osiossa.
Fortumin pitkän aikavälin taloudellinen tavoite pääomarakenteelle oli rahoitusnettovelan ja
vertailukelpoisen käyttökatteen suhde 2,0
–
2,5. Katso
liitetieto 5
Pääomariskien hallinta.
1.5 Ulkomaanrahan määräiset erät ja niiden muuntaminen
1.5.1 Toimintavaluutta ja esittämisvaluutta
Jokaisen konserniyrityksen tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan käyttäen sen taloudellisen
ympäristön valuuttaa, jossa yritys pääasiallisesti toimi
i (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös
esitetään euroissa, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
1.5.2 Liiketapahtumat ja tase-erät
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä
taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Kurssierot kirjataan konsernin tuloslaskelmaan. Rahoituseriin liittyvät kurssierot kirjataan
nettomääräisinä konsernin tuloslaskelmaan, paitsi jos suojauslaskennan soveltamisedellytykset
täyttyvät, jolloin kassavirran suojausten kurssivoitot ja -tappiot kirjataan omaan pääomaan.
Kurssierot, jotka aiheutuvat rahoitusvaroista, joiden käyvän arvon muutokset kirjataan muiden
laajan tuloksen erien kautta, kirjataan muihin oman pääoman eriin.
1.5.3 Konserniyritykset
Niiden tytäryhtiöiden, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja kassavirrat
muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä vuoden keskimääräistä valuuttakurssia. Tytäryhtiöiden
taseet muunnetaan euroiksi käyttämällä tilikauden päätöspäivän kurssia. Konsernitilinpäätöksessä
kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisiin yrityksiin tehtyjen nettosijoitusten sekä lainojen ja muiden
tällaisten sijoitusten suojauksiksi määritettyjen valuuttainstrumenttien muuntamisesta, kirjataan
omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytäryritys myydään, nämä kurssierot kirjataan
tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisen yrityksen hankinnasta johtuvaa
liikearvoa ja hankinnan yhteydessä tehtäviä käypien arvojen oikaisuja käsitellään ulkomaisen
yrityksen varoina ja velkoina ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Tilinpäätöspäivän kurssi on Euroopan keskuspankin kyseisen päivän päätöskurssi.
Keskimääräinen valuuttakurssi lasketaan Euroopan keskuspankin päivittäisten loppukurssien
keskiarvona. Euroopan keskuspankki lopetti 2.3.2022 ruplan kurssin julkaisemisen. 2.3.2022 alkaen
on käytetty markkinoiden klo 17.15 Itä-Euroopan aikaa julkaisemaa päivän spot-kurssia. Russia-
segmentin konsolidoinnin päättymisen vuoksi ruplan kurssia ei enää esitetä vuonna 2023.
Konsernitilipäätöksessä käytetyt keskeisimmät valuuttakurssit
Tilikauden keskikurssi
Tilinpäätöspäivän kurssi
2023
2022
31.12.2023
31.12.2022
Norja (NOK)
11,4248
10,1026
11,2405
10,5138
Puola (PLN)
4,5420
4,6861
4,3395
4,6808
Venäjä (RUB)
N/A
73,6173
N/A
77,8998
Ruotsi (SEK)
11,4788
10,6296
11,0960
11,1218
1.5.4 Osakkuusyritykset ja osuudet yhteisyrityksissä
Niiden osakkuus- ja yhteisyritysten, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, tilinpäätökset
muunnetaan konsernin esittämisvaluutan määräisiksi käyttäen samoja periaatteita kuin
tytäryhtiöissä.
58
1.6 Tilinpäätöksen muut olennaiset laadintaperiaatteet
Fortum esittää tilinpäätöksen muut olennaiset laadintaperiaatteet liitetietojen yhteydessä. Alla
olevassa taulukossa on listattu konsernin olennaiset laadintaperiaatteet, tieto missä tilinpäätöksen
liitteessä ne on esitetty sekä viittaus asianomaiseen IFRS-standardiin.
Laadintaperiaate
Liite
IFRS-standardi
Tytäryhtiöt
3. Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot
IFRS 3, IFRS 10
Lopetetut toiminnot
3. Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot
IFRS 5
Rahoitusvarat
4. Rahoitusriskien hallinta
IAS 32, IFRS 7,
14. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain
IFRS 9, IFRS 13
15. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon
Segmenttiraportointi
6. Segmenttiraportointi
IFRS 8, IFRS 15
Myyntituottojen määrittäminen
6. Segmenttiraportointi
IFRS 15
23. Myyntisaamiset ja muut saamiset
Osakeperusteinen palkitseminen
10. Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot
IFRS 2
Osakekohtainen tulos
13. Osakekohtainen tulos ja osinko
IAS 33
Muut osakkeet ja osuudet
14. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain
IAS 32, IAS 36,
20. Muut pitkäaikaiset sijoitukset
IFRS 9
Arvojen määrittämishierarkia
15. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon
IFRS 13
Aineettomat hyödykkeet
16. Aineettomat hyödykkeet
IAS 38
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja
IAS 16
käyttöoikeusomaisuuserät
Yhteisjärjestelyt
18. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin
IFRS 11, IAS 28,
IFRS 12
Osakkuusyritykset
18. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin
IAS 28, IFRS 12
Arvonalentumistestaus
19. Arvonalentumistestaus
IAS 36
Vaihto-omaisuus
22. Vaihto-omaisuus
IAS 2
Myyntisaamiset
23. Myyntisaamiset ja muut saamiset
IFRS 9
Likvidit varat
24. Likvidit varat
IAS 7
Lainat
26. Korolliset velat
IFRS 9
Tuloverot
27. Tuloverosaamiset ja -velat
IAS 12
Ydinvoimalaitosten käytöstä poistamiseen ja
28. Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat
IFRIC 5
käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen
liittyvät varat ja velat
Varaukset
29. Muut varaukset
IAS 37
Eläkevelvoitteet
30. Eläkevelvoitteet
IAS 19
Vuokrasopimukset
33. Vuokrasopimukset
IFRS 16
Ehdolliset velat
35. Pantatut varat ja vastuut
IAS 37
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
38. Tilikauden jälkeiset tapahtumat
IAS 1
1.7 Muutokset raportoinnissa vuodesta 2022
1.7.1 Raportoitavat segmentit
Fortum ilmoitti maaliskuussa 2023 uudistavansa liiketoimintarakenteensa. Vuodesta 2023 lähtien
liiketoimintayksiköt on luokiteltu IFRS:n mukaisesti seuraaviin raportoitaviin segmentteihin:
Generation, Consumer Solutions ja Muut toiminnot. Vuoden 2022 segmenttikohtaiset vertailutiedot
oikaistiin ja erillinen pörssitiedote oikaistuista vertailutiedoista julkaistiin 17.4.2023. Katso myös
liitetieto 6
Segmenttiraportointi.
1.7.2 Lopetetut toiminnot
Venäjä vuonna 2023
Määräysvalta Fortumin Venäjän toimintoihin menetettiin 25.4.2023 Venäjän presidentin asetuksen
nro 302 vuoksi, jonka nojalla viranomaiset voivat väliaikaisesti hallita tiettyjen ulkomaisten yhtiöiden
omaisuutta Venäjällä, ja jota seurasi uuden ulkopuolisen toimitusjohtajan nimitys PAO Fortumille.
Tämän vuoksi Fortumin Russia-segmentin konsolidointi päättyi vuoden 2023 toisella neljänneksellä
ja se luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja
lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Tiedot konsolidoinnin päättymisestä perustuvat
31.3.2023 taseeseen, koska Fortum ei ole saanut Russia-segmentin taloudellista tai ei-taloudellista
tietoa vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen raportoinnin jälkeen.
Vuoden 2022 vertailutiedot oikaistiin ja erillinen pörssitiedote oikaistuista vertailutiedoista
julkaistiin 11.5.2023. Katso myös
liitetieto 2
Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat ja
liitetieto 3.3
Lopetetut toiminnot. Konsolidoinnin päättyminen vuonna 2023 johti 3,6 miljardin euron
kertaluonteiseen kassavirtavaikutuksettomaan negatiiviseen erään. Kyseinen erä sisältää Russia-
segmentin varojen 1,7 miljardin euron alaskirjauksen ja 1,9 miljardia euroa negatiivisia
kumulatiivisia muuntoeroja, jotka oli aiemmin kirjattu omaan pääomaan. Nämä kumulatiiviset
muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan IFRS-vaatimusten mukaisesti
konsolidoinnin päättyessä. Siirrolla ei ollut vaikutusta omaan pääomaan.
Uniper vuonna 2022
Lopetetut toiminnot sisältävät myös Fortumin entisen tytäryhtiön Uniper SE:n ja sen konserniyhtiöt
vuoden 2022 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Fortum menetti määräysvallan Uniperista
allekirjoittaessaan 21.9.2022 periaatesopimuksen Uniper SE:n osakkeiden myymisestä Saksan
valtiolle. Uniperin konsolidointi päättyi 30.9.2022. Myynti saatiin päätökseen 21.12.2022. Uniperin
konsolidoinnin päättymisen yhteydessä 30.9.2022 Fortum kirjasi 28,0 miljardin euron
kertaluonteisen, kassavirtavaikutuksettoman positiivisen erän. Summa koostuu Uniperin varojen,
velkojen ja määräysvallattomien omistajien osuuden konsolidoinnin päättymisen nettovaikutuksesta
sekä Uniperiin liittyvän liikearvon ja muiden hankinnan yhteydessä tehtyjen käyvän arvon oikaisujen
kirjanpitoarvoista. Lisäksi summaan sisältyy tietyt aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät,
lähinnä muuntoerot, jotka siirretään tuloslaskelmalle konsolidoinnin päättyessä. Katso
liitetieto 3.3
Lopetetut toiminnot.
59
1.8 Uudet standardit, muutokset ja tulkinnat
1
.1.2023 käyttöön otetuilla uusilla standardeilla, standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei ollut
merkittävää vaikutusta Fortumin tilinpäätökseen.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 Fortum-konserni on soveltanut IAS 12 Tuloverot -standardiin
tehtyjä International Tax Reform
–
Pillar Two Model Rules -muutoksia. Muutokset esittelevät
väliaikaisen poikkeuksen IAS 12 laskennallisten verojen käsittelyyn, jota sovellettaessa yhtiö ei
kirjaa pilari 2:n tuloveroihin liittyviä laskennallisia verosaamisia ja -velkoja eikä esitä
tilinpäätöksessään tietoja niistä. Katso
liitetieto 12
Tuloverot.
1.1.2024 tai myöhemmin käyttöön otettavilla tilinpäätöshetkeen mennessä julkaistuilla uusilla
standardeilla, standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta Fortumin
tilinpäätökseen.
2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat
Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätöskäytännön mukaisesti edellyttää, että yhtiön johto
tekee tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitavien varojen ja velkojen määriin,
ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen konsernitilinpäätöksen laatimishetkellä sekä tuottojen ja
kulujen määriin raportoitavalla kaudella.
Arvioita ja harkintoja arvioidaan jatkuvasti ja ne perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin
tekijöihin, mukaan lukien odotuksiin tulevaisuuden tapahtumista, joiden uskotaan olevan
perusteltuja. Ne voivat perustua esimerkiksi energiapolitiikan ja sääntely-ympäristön analyyseihin.
Nämä tekijät voivat vaikuttaa varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin, tuottojen määrään ja
kirjaamisajankohtaan sekä kassavirtoihin.
Alla olevassa taulukossa on esitetty ne osa-alueet, jotka ovat tavanomaista monimutkaisempia
tai joiden osalta on käytetty tavanomaista suuremmassa määrin harkintaa, tai joihin liittyvät
oletukset ja arviot ovat konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä. Taulukosta käy selville, mistä
liitetiedosta löytyy enemmän tietoa edellä mainituista oletuksista ja arvioista.
Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat
Liite
Tiettyjen rahoitusinstrumenttien arvon määrittämisessä käytetty harkinta
14. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain
15. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään
arvoon
Määräysvallan menettämisen arviontiin käytetyt oletukset tytäryrityksistä
2. Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat
luopumisen yhteydessä
3. Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut
toiminnot
Tytäryrityksen hankintojen kautta saatujen aineettomien ja aineellisten
16. Aineettomat hyödykkeet
hyödykkeiden käyvät arvot ja poistoajat
17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja
käyttöoikeusomaisuuserät
Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden sekä
16. Aineettomat hyödykkeet
osakkuusyritysten ja yhteisyritysten arvonalentumistestauksessa käytetyt
17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja
arviot ja oletukset
käyttöoikeusomaisuuserät
18. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin
19. Arvonalentumistestaus
Harkinta, jota on käytetty arvioitaessa Fortumin omistuksien luonnetta,
18. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin
yhteisjärjestelyjen luokittelua sekä yhteisjärjestelyistä aiheutuvia
sitoumuksia
Laskennallisten verosaamisten kirjaamisessa ja arvostamisessa käytetyt
27. Tuloverosaamiset ja -velat
arviot
Ydinvoimatuotantoon liittyvien varausten määrittämisessä tehtävät
28. Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat
oletukset pitkän aikavälin kassavirtaennusteista
Varausten arvioinnissa käytetyt oletukset
29. Muut varaukset
Tulevien eläkevelvoitteiden määrittämisessä käytetyt oletukset
30. Eläkevelvoitteet
2.1 Venäjän hyökkäys Ukrainaan
Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan helmikuussa 2022 on ollut vakavia vaikutuksia Fortumin nykyisiin
ja tuleviin liiketoimintoihin. Fortumin 2023 tilinpäätöksen kannalta merkittävimmät vaikutukset
liittyvät tapahtumiin, jotka johtivat Russia-segmentin konsolidoinnin päättymiseen vuonna 2023,
sekä Uniperin myyntiin Saksan valtiolle vuonna 2022.
60
2.1.1 Russia-segmentin konsolidoinnin päättyminen vuonna 2023
Fortumin tytäryhtiön PAO Fortumin (Fortum JSC) omaisuus otettiin hallintaan presidentin asetuksen
nro 302 mukaisesti Venäjällä 25.4.2023. Asetuksen nojalla voidaan ”väliaikaisesti” hallita tiettyjen
ulkomaisten yhtiöiden omaisuutta. Hallintaanoton seurauksena yhtiö pakotettiin vaihtamaan
toimitusjohtaja 26.4.2023 ja Venäjän viranomaiset ottivat haltuun Fortumin omistukset Venäjällä.
Asetus ja sitä seurannut uuden ulkopuolisen toimitusjohtajan pakkonimitys PAO Fortumille johti
määräysvallan arviointiin IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardin vaatimusten mukaisesti.
Arvioinnin perusteella Fortumin oikeudet eivät ole enää tosiasialliset, koska yhtiöllä ei enää
käytännössä ole mahdollisuutta ohjata Venäjän toimintoja. Venäjän valtio pystyy käytännössä
hyväksymään tai hylkäämään näihin toimintoihin liittyvät tärkeimmät päätökset. Näin ollen
määräysvalta menetettiin 25.4.2023 ja Russia-segmentin konsolidointi päättyi vuonna 2023. Katso
myös
liitetieto 3.3
Lopetetut toiminnot.
2.1.2 Uniperin myynti Saksan valtiolle vuonna 2022
Ukrainan sodan seurauksena erityisesti Uniper-segmentin liiketoiminta- ja rahoitusriskit kasvoivat
merkittävästi vuoden 2022 aikana johtuen pääasiassa venäläisen kaasun toimitusrajoituksista ja
hyödykehintojen heilunnasta, mikä kasvatti merkittävästi vakuusvaatimuksia ja likviditeettitarpeita.
Fortum ja Uniper aloittivat keskustelut Saksan hallituksen kanssa heinäkuussa 2022 sopiakseen
pitkän aikavälin ratkaisusta liittyen Uniperiin.
Fortum, Saksan hallitus ja Uniper allekirjoittivat 21.9.2022 periaatesopimuksen, joka mahdollisti
Saksan valtiolle Uniperin haltuunoton. Tämä lopullinen Uniperin periaatesopimus korvasi samojen
osapuolten heinäkuussa 2022 allekirjoittaman alkuperäisen vakautuspaketin. Heinäkuusta lähtien
Euroopan energiakriisi oli syventynyt ja aiemmin sovitut vakautustoimenpiteet
osoittautuivat riittämättömiksi vakavassa tilanteessa ja vaikeiksi toteuttaa. Uniperille oli 21.9.2022
mennessä kertynyt miljardeja euroja kaasuliiketoimintaan liittyviä tappioita, eikä Uniper olisi enää
pystynyt yksityisessä omistuksessa olevana yhtiönä jatkamaan tehtäväänsä kriittisenä
toimitusvarmuuden tarjoajana Saksassa.
Myynti saatiin päätökseen 21.12.2022. Sopimuksen mukaisesti Uniper laski liikkeelle uusia
osakkeita, jotka Saksan valtio merkitsi 1,70 euron nimellisarvolla osakkeelta. Osakepääoman
korotuksen yhteydessä Saksan valtio osti kaikki Fortumin omistuksessa olevat Uniperin osakkeet
(yhteensä noin 293 miljoonaa osaketta) 0,5 miljardilla eurolla eli 1,70 eurolla osakkeelta ja Uniper
maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4 miljardin euron osakaslainan. Fortumin Uniperille
myöntämästä 4,0 miljardin euron emoyhtiötakauksesta vapautui yhteensä 3,0 miljardia euroa
vuoden 2022 loppuun mennessä. Loput noin 1,0 miljardia euroa vapautuivat kesäkuun 2023
lopussa ja Saksan valtio on antanut summalle täysimääräisen vastatakauksen (indemnityn).
Periaatesopimuksen allekirjoittaminen Saksan hallituksen kanssa 21.9.2022 johti määräysvallan
uudelleenarviontiin IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardin mukaisesti. Yhtiön johto totesi, että
Fortumin oikeudet eivät ole enää tosiasialliset, koska yhtiöllä ei enää käytännössä ole mahdollisuutta
ohjata Uniperin toimintaa. Määräysvallan menettämiseen vaikuttivat sopimuksen allekirjoittaminen ja
merkittävä siltarahoitus KfW-pankin kautta Uniperille. Johdon harkinnan mukaan siltarahoituksen
kokonaisvaikutus yhdessä periaatesopimuksen kanssa oli sellainen, että Saksan hallitus pystyisi
käytännössä hyväksymään tai hylkäämään Uniperin liiketoimintaa koskevat merkittävät päätökset.
Näin ollen, määräysvalta todettiin menetetyksi ja Uniperin konsolidointi päättyi 30.9.2022. Tämän
lisäksi Uniper on esitetty lopetettuina toimintoina IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, koska johto oli sitoutunut myymään Uniper SE:n
osakkeet kokonaisuudessaan ja Uniper oli ollut erillinen raportoitava segmentti ja merkittävä osa
Fortum-konsernia. Katso myös
liitetieto 1
Olennaiset laadintaperiaatteet.
2.1.3 Laskennallinen verosaaminen
Laskennalliset verosaamiset vuoden 2023 lopussa sisältää 829 miljoonaa euroa (2022: 706)
vuonna 2023 ja vuonna 2022 Irlannissa realisoituneita kertaluonteisia verovaikutuksia, jotka johtivat
vahvistetuista tappioista kirjattujen laskennallisten verosaamisten kasvuun. Kirjattu laskennallinen
verosaaminen liittyy pääosin Uniperin myynnin ja Venäjän konsolidoinnin päättymisen vaikutuksiin,
ja sen hyödyntäminen riippuu tulevaisuuden verotettavista tuloista Irlannissa. Katso
liitetieto 27
Tuloverosaamiset ja -velat.
2.2 Makrotaloudellinen ympäristö
Hyödykemarkkinoiden volatiliteetti jatkui vuonna 2023. Lyhyellä aikavälillä energiasektorin
murroksen odotetaan jatkuvan geopoliittisten jännitteiden, talouden negatiivisten yleisnäkymien,
korkean inflaation, korkeiden korkojen, tiukentuvan sääntelyn ja voimakkaasti heiluvien
hyödykemarkkinoiden seurauksena. Markkinoiden volatiliteetti lisää tarvittavaa harkintaa ja arvioita
erityisesti arvonalentumistestauksen kassavirtaennusteiden ja diskonttokoron, varausten ja
velvoitteiden diskonttokoron, laskennallisten verosaamisten ja odotettujen luottotappioiden osalta.
Fortumin likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskit aiheutuvat ensisijaisesti tarpeesta rahoittaa konsernin
liiketoimintaa ja kattaa suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita. Hyödykemarkkinoiden
korkeammat hinnat ja volatiliteetti johtavat korkeampiin kaupankäynnin vakuusvaateisiin, jotka
toimitetaan pääasiallisesti rahavakuutena selvitysyhteisöille ja selvityspankeille. Fortum pienentää
tätä riskiä käymällä kauppaa OTC-markkinoilla tehden kahdenvälisiä sopimuksia, jotka eivät vaadi
vakuusmaksuja. Tämän seurauksena vastapuoliriski OTC-vastapuolien kanssa tehdyistä
johdannaissopimuksista on kasvanut.
2.3 Ilmastoasiat
Fortumin sähköntuotanto Pohjoismaissa perustuu pääosin hiilidioksidipäästöttömään vesi- ja
ydinvoimatuotantoon. Tällä hetkellä pieni osuus Fortumin sähköntuotannosta perustuu aurinko- ja
tuulivoimaan. Fortumilla on myös kaukolämmön ja -kylmän tuotantoa Suomessa ja Puolassa.
Lämpöä tuotetaan pääosin energiatehokkaissa lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa (CHP).
Lisäksi Fortum tarjoaa teollisuus- ja infrastruktuuriratkaisuja, kuten energiantuotantoa jätteenpoltolla
sekä energian myyntiä.
Fortumille olennaisimmat ilmastoriskit ovat sekä siirtymäriskit kuten lainsäädännön muutokset,
teknologian muutokset, vaikutukset kysyntään ja tarjontaan ja vaikutus maineeseen, että fyysiset
riskit kuten riskit, jotka johtuvat äärimmäisistä sääolosuhteista tai pitkäaikaisen sään muutoksista.
Esimerkiksi tulvat vaikuttavat vesivoimalaitoksien optimaaliseen toimintaan. Fortum pyrkii
pitkäaikaisilla investoinneilla järjestelmällisesti pienentämään patoturvallisuuteen liittyviä riskejä.
Pitkän aikavälin ohjelmalla kehitetään patojen kunnonseurantaa ja varmistetaan turvallinen
61
juoksutus myös äärimmäisissä tulvatilanteissa. Lainsäädännön muutos riski liittyy sekä EU-tason
että kansalliseen ilmastopolitiikkaan ja -sääntelyyn, kuten ydinvoiman kohteluun. Riskinä on, että
joitain teknologioita suositaan muista kuin hiilijalanjälkeen liittyvistä syistä. Myös lisääntyvillä
kestävyys vaatimuksilla, kuten EU:n ennallistamisasetuksella, voi olla odottamattomia kielteisiä
vaikutuksia energiajärjestelmään, erityisesti vesi- ja tuulivoimaan, sekä sähköverkkoon.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioidaan konsernitilinpäätöksessä, yleensä kun näihin
liittyvät yksityiskohtaiset toimenpiteet on hyväksytty. Toimenpiteinä voi olla uudet investoinnit, joilla
siirrytään hiilidioksidipäästöttömään tuotantoon tai joilla ennakkoon torjutaan ilmastonmuutoksen
vaikutuksia, tai investoinnit toteutuneiden ilmastoriskien vaikutusten korjaamiseen.
Merkittävin vaikutus ilmastoasioilla on seuraaviin tilinpäätöksen eriin:
•
Arvonalentumistestaus: hyväksytyt toimenpiteet Fortumin ilmastoriskien vaikutusten korjaamiseksi
ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi otetaan huomioon arvonalentumistestauksessa käytetyissä
oletuksissa. Katso
liitetieto 19
Arvonalentumistestaus.
•
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: Fortumin ilmastoriskeihin ja -tavoitteisiin liittyvät hyväksytyt
toimenpiteet huomioidaan hyödykkeiden taloudellisissa käyttöajoissa ja aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoissa. Katso
liitetieto 17
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet.
•
Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät laitosten käytöstä poistamiseen liittyvät ja käytetyn
polttoaineen loppusijoitukseen liittyvät tulevat kustannukset. Katso
liitetieto 28
Ydinvoimaan
liittyvät varat ja velat.
Päästöoikeuksien kirjanpitokäsittelystä löytyy tietoa
liitetiedossa 22
Vaihto-omaisuus.
3 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot
LAADINTAPERIAATTEET
TYTÄRYRITYKSET
Tytäryritysten hankinta käsitellään hankintamenetelmällä. Luovutetuksi vastikkeeksi muodostuu
hankintahetken käypiin arvoihin arvostettujen vastikkeeksi annettujen varojen ja syntyneiden tai
vastuulle otettujen velkojen yhteissumma. Hankitut, yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan
alun perin hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, riippumatta mahdollisen vähemmistöosuuden
suuruudesta. Se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden yksilöitävissä olevien
nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi.
Tytäryritykset yhdistellään täysimääräisesti konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, jolloin
määräysvalta siirtyy konsernille ja yhdistely päättyy sinä päivänä, kun määräysvalta lakkaa. Katso
lisätietoja
liitetiedosta 1.3
Yhdistely konsernitilinpäätökseen.
LOPETETUT TOIMINNOT
Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai luokitellaan myytävänä olevaksi, ja joka
edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta tai on osa yhtä
koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista tällaisesta liiketoiminta-alueesta tai
maantieteellisestä toiminta-alueesta. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään
konsernin tuloslaskelmassa.
KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: MÄÄRÄYSVALLAN
MENETTÄMISEN ARVIOINTIIN KÄYTETYT OLETUKSET
Fortum uudelleenarvioi onko sillä määräysvalta tytäryhtiöissään, jos tosiseikat ja olosuhteet
antavat viitteitä siitä, että yhdessä tai useammassa kolmesta määräysvallan osatekijöistä on
muutoksia: sijoituskohdetta koskeva valta, altistuminen tai oikeus sijoituskohteen muuttuvaan
tuottoon, tai mahdollisuus käyttää valtaa ja näin vaikuttaa tuoton määrään. Siksi päivämäärä,
jolloin määräysvalta tytäryhtiössä arvioidaan menetetyksi voi vaatia johdon harkintaa. Russia-
segmentin konsolidoinnin päättymisen osalta johto on käyttänyt harkintaa päätyessään siihen, että
Venäjän presidentin 25.4.2023 antama asetus johti määräysvallan menettämiseen. Uniperin
konsolidoinnin päättymiseen liittyen johto on käyttänyt harkintaa päätyessään siihen, että
sopimuksen allekirjoittaminen Saksan hallituksen kanssa 21.9.2022 johti määräysvallan
menettämiseen. Katso myös
Liitetieto 2
Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat.
62
3.1 Yrityshankinnat
milj. euroa
2023
2022
Hankitut tytäryhtiöosakkeet (brutto)
22
0
Hankitut osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto)
12
10
Hankitut muut osakkeet (brutto)
19
19
Yhteensä
53
29
Yrityshankinnat vuoden 2023 aikana
Fortum hankki 31.8.2023 ruotsalaisen sähköntoimittajan Telge Energi AB:n koko osakekannan
Telge AB:lta. Velaton kokonaiskauppahinta oli noin 450 miljoonaa Ruotsin kruunua (39 milj. euroa).
Alustava kauppahinta, josta on vähennetty hankitut käteisvarat ja muut oikaisut, oli 22 miljoonaa
euroa. Telge Energi AB on osa Consumer Solutions -segmenttiä.
3.2 Yritysmyynnit
milj. euroa
2023
2022
Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto)
1
1 279
Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto)
0
86
Myydyt muut sijoitukset (brutto)
3
0
Yhteensä
4
1 365
3.2.1 Myydyt tytäryhtiöosakkeet
Myynnit vuoden 2023 aikana
Vuoden 2023 aikana ei ollut merkittäviä yritysmyyntejä.
Määräysvalta Fortumin Venäjän toimintoihin menetettiin 25.4.2023 Venäjän presidentin
asetuksen nro 302 vuoksi. Tämän vuoksi Fortumin Russia-segmentin konsolidointi päättyi vuonna
2023 ja se luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi. Tiedot konsolidoinnin päättymisestä perustuvat
31.3.2023 taseeseen, koska Fortum ei ole saanut Russia-segmentin taloudellista tai ei-taloudellista
tietoa vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen raportoinnin jälkeen. Katso lisätietoja
liitetieto 3.3
Lopetetut toiminnot.
Myynnit vuoden 2022 aikana
Fortum, Saksan hallitus ja Uniper allekirjoittivat periaatesopimuksen 21.9.2022, joka mahdollisti
Saksan valtiolle
Uniperin haltuunoton, ja Uniperin konsolidointi päättyi. Myynti saatiin päätökseen
21.12.2022 ja Fortum sai osakkeista 498 miljoonan euron vastikkeen ja Uniper maksoi takaisin
Fortumin myöntämän 4 miljardin euron osakaslainan. Osakkeista saatu vastike esitetään vuoden
2022 lopetettujen toimintojen rahavirrassa. Katso lisätietoja
liitetiedosta 1
Olennaiset
laadintaperiaatteet,
liitetiedosta 2
Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat ja
liitetiedosta 3.3
Lopetetut toiminnot.
Fortum ilmoitti 1.9.2022 saaneensa päätökseen sähköautojen latauspalvelu Plugsurfingin
myynnin Fleetcor Technologiesille, joka on maailman johtavia yritysten maksutapahtumiin
erikoistuneita yrityksiä. Velaton kauppahinta oli noin 75 miljoonaa euroa, ja Fortum kirjasi kaupasta
61 miljoonan euron verottoman myyntivoiton Muut toiminnot -segmentin vuoden 2022 tulokseen.
Fortum ilmoitti 19.5.2022 saaneensa päätökseen 50 prosentin omistusosuutensa myynnin
norjalaisesta kaukolämpöyhtiöstä Fortum Oslo Varme AS:sta sijoittajaryhmälle, johon kuuluvat
Hafslund Eco, Infranode ja HitecVision. Kaupan velaton kokonaisarvo on noin 1 miljardi euroa.
Kaupan myötä Oslon kaupungin myöntämää 210 miljoonan euron osakaslainaa ei enää yhdistelty
Fortum-konserniin. Fortum kirjasi kaupasta Generation -segmentin vuoden 2022 tulokseen 638
miljoonan euron verottoman myyntivoiton. Fortum Oslo Varme AS oli osa City Solutions -segmenttiä
vuonna 2022 (katso lisätietoja
liitetiedossa 6
Segmenttiraportointi).
Rajasthanin myynnin toinen vaihe saatiin päätökseen toukokuussa 2022 ja Generation (aiemmin
City Solutions) -segmentin vuoden 2022 vertailukelpoiseen liikevoittoon kirjattiin 5 miljoonan euron
veroton myyntivoitto.
Myydyt tytäryhtiöosakkeet
–
vaikutus rahoitusasemaan
Alla olevassa taulukossa ei ole mukana Venäjän ja Uniperin konsolidoinnin päättymisen vaikutusta,
joka esitetään erikseen
liitetiedossa 3.3.2
Venäjän ja Uniperin konsolidoinnin päättymisen
vaikutus.
milj. euroa
2023
2022
Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto)
1
1 279
Aineettomat hyödykkeet sekä aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
0
797
Muut pitkä- ja lyhytaikaiset varat
0
592
Likvidit varat
0
44
Korolliset lainat
0
-206
Muut velat ja varaukset
0
-816
Myydyt nettovarat
0
411
Uudelleenluokiteltu osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksissä
-
-
Myynnistä syntynyt tulosvaikutus
1
702
3.2.2 Muut yritysmyynnit
Fortum sai 18.8.2022 päätökseen 30 %:n omistuksensa myynnin sähköajoneuvojen julkisten
latauspisteiden operaattori Recharge AS:sta Infracapitalille. Infracapital on osa sijoitusyhtiö M&G:tä
ja vastaa sen pääomasijoituksista infrastruktuuriin. Kauppahinta oli noin 85 miljoonaa euroa, ja
Fortum kirjasi Muut toiminnot -segmentin vuoden 2022 tulokseen 77 miljoonan euron verottoman
myyntivoiton.
3.3 Lopetetut toiminnot
Russia-segmentti luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi vuonna 2023 ja Uniper-segmentti luokiteltiin
lopetetuiksi toiminnoiksi vuonna 2022. Lisätietoa
liitetiedossa 1
Olennaiset laadintaperiaatteet ja
liitetiedossa 2
Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat. Lopetettujen toimintojen tulos- ja
rahavirtatiedot esitetään 31.3.2023 asti Russia-segmentille ja 30.9.2022 asti Uniper-segmentille.
3.3.1 Taloudellinen tulos
Lopetettujen toimintojen tulos esitetään yhdellä rivillä konsernin tuloslaskelmassa. Seuraavassa
taulukossa on esitetty tuloslaskelmatietojen erittely lopetettujen toimintojen osalta. Lopetetut
63
toiminnot sisältävät Russia-segmentin vuonna 2023 ja vuonna 2022 sekä Uniper-segmentin vuonna
2022. Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättyminen vuonna 2023 johti 3,6 miljardin euron
kertaluonteiseen kassavirtavaikutuksettomaan negatiiviseen erään. Uniperin konsolidoinnin
päättyminen vuonna 2022 johti 28,0 miljardin euron kertaluonteiseen, pääasiassa
kassavirtavaikutuksettomaan positiiviseen erään. Sisäisten myyntien ja ostojen eliminointien
vaikutukset on sisällytetty lopetettuihin toimintoihin. Nettorahoituskulut perustuvat yksittäisten
yhtiöiden historiallisiin rahoituskustannuksiin.
milj. euroa
2023
2022
Liikevaihto
287
129 126
Muut tuotot
6
22 535
Materiaalit ja palvelut
-148
-132 778
Henkilöstökulut
-20
-781
Poistot
-23
-724
Muut kulut
-15
-21 865
Vertailukelpoinen liikevoitto
86
-4 487
Konsolidoinnin päättymisen vaikutus
-3 608
27 966
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
0
-40 570
Liikevoitto
-3 521
-17 091
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
26
-372
Rahoituskulut - netto
-88
-1 028
Voitto ennen tuloveroja
-3 584
-18 491
Tuloverot
2
6 117
Kauden voitto lopetetuista toiminnoista
-3 582
-12 374
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
-3 583
-4 496
Määräysvallattomille omistajille
1)
1
-7 878
Lopetettujen toimintojen tulos/osake, euroa
-3,99
-5,07
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto
34
-2 064
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa
0,04
-2,32
1) Konsolidoinnin päättymisen vaikutus -erästä ei lasketa määräysvallattomien omistajien osuutta, koska konsolidoinnin päättymisen vaikutus
lasketaan Fortumin osuudesta Venäjän ja Uniperin nettovarallisuuteen.
3.3.2 Venäjän ja Uniperin konsolidoinnin päättymisen vaikutus
Venäjä
Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättyminen vuonna 2023 johti 3,6 miljardin euron
kertaluonteiseen kassavirtavaikutuksettomaan negatiiviseen erään. Kyseinen erä sisältää Russia-
segmentin varojen 1,7 miljardin euron alaskirjauksen ja 1,9 miljardia euroa negatiivisia
kumulatiivisia muuntoeroja, jotka oli aiemmin kirjattu omaan pääomaan. Nämä kumulatiiviset
muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan IFRS-vaatimusten mukaisesti
konsolidoinnin päättyessä. Siirrolla ei ollut vaikutusta omaan pääomaan.
Tiedot konsolidoinnin päättymisestä perustuvat 31.3.2023 taseeseen, koska Fortum ei ole saanut
Russia-segmentin taloudellista tai ei-taloudellista tietoa vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen
raportoinnin jälkeen.
milj. euroa
31.3.2023
Aineettomat hyödykkeet
18
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät
896
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
221
Korolliset saamiset
33
Muut pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset
594
Likvidit varat
284
Määräysvallattomat omistajat
-22
Korollinen vieras pääoma
-178
Muu vieras pääoma
-161
Nettovarat
1 685
Tuloslaskelmaan siirretyt erät
-1 922
Konsolidoinnin päättymisen vaikutus (negatiivinen)
-3 608
Uniper
Uniperin konsolidoinnin päättymisen yhteydessä 30.9.2022 Fortum kirjasi 28,0 miljardin euron
kertaluonteisen, pääasiassa kassavirtavaikutuksettoman positiivisen erän, joka sisältyy konsernin
tuloslaskelmassa vuoden 2022 kauden voittoon lopetetuista toiminnoista. Summa koostuu pääosin
osakkeista saadun 498 miljoonan euron vastikkeen nettovaikutuksesta ja Uniperin negatiivisista
nettovaroista luopumisen aiheuttamasta positiivisesta 26 658 miljoonan euron konsolidoinnin
päättymisen vaikutuksesta. Lisäksi summaan sisältyy tietyt aiemmin muihin laajan tuloksen eriin
kirjatut erät, 810 miljoonaa euroa, koostuen lähinnä muuntoeroista, jotka siirretään tuloslaskelmalle
konsolidoinnin päättyessä.
milj. euroa
30.9.2022
Myydyt nettovarat
-26 658
Osakkeista saatu vastike
498
Tuloslaskelmaan siirretyt erät
810
Konsolidoinnin päättymisen vaikutus
27 966
Fortumin kokonaistappio Uniper-investoinnista ennen veroja on hieman alle 6 miljardia euroa, joka
muodostuu nettona Uniperin osakkeisiin vuosina 2018-2022 sijoitetusta 7,2 miljardista eurosta, 0,5
miljardin euron saadusta vastikkeesta ja Uniper-omistuksen aikana saaduista noin 0,9 miljardin
euron osingoista.
64
3.3.3 Rahavirtalaskelman tietoja
Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen nettorahavirrat on esitetty
erikseen rahavirtalaskelmassa. Alla olevassa taulukossa lopetetut toiminnat sisältävät Russia-
segmentin vuonna 2023 ja vuonna 2022 sekä Uniper-segmentin vuonna 2022.
Venäjän toimintojen konsolidointi päättyi määräysvallan menettämisen vuoksi myynnin sijaan
(katso
liitetieto 2
Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat) eli Venäjän toiminnoista ei ole saatu
vastiketta. Lopetettujen toimintojen investointien rahavirta vuonna 2023 sisältää Venäjään liittyvät
rahavirrat vähennettynä 284 miljoonan euron likvideillä varoilla, jotka menetettiin Venäjän
omaisuuden haltuunoton myötä.
Uniperin osakkeista saatu vastike, 498 miljoonaa euroa, esitetään lopetettujen toimintojen
investointien rahavirrassa. Vuoden 2022 investointien rahavirta sisältää Uniperin 30.9.2022
konsolidoinnin päättymisen vaikutuksen likvideihin varoihin. Uniperin likvidit varat 30.9.2022 olivat
2 248 miljoonaa euroa.
milj. euroa
2023
2022
Liiketoiminnan rahavirta
109
-10 484
Investointien rahavirta
-333
-2 789
Rahoituksen rahavirta
21
10 739
Likvidien varojen vähennys/lisäys yhteensä
-202
-2 534
4 Rahoitusriskien hallinta
Fortumin Riskienhallinnan viitekehys ja tavoitteet, organisaation ja prosessien sekä strategisten,
kestävän kehityksen, operatiivisten ja rahoitusriskien kuvaukset löytyvät toimintakertomuksen
Riskienhallinta-osiosta.
4.1 Hyödykemarkkina- ja polttoaineriskit
Fortumin liiketoiminta on alttiina hintojen vaihtelulle sekä energian tuotannossa, siirrossa että
myynnissä käytettävien hyödykkeiden saatavuudelle. Pääasiallisesti riskit liittyvät sähkön hintaan ja
volyymiin, päästöjen hintaan sekä polttoaineiden hintaan että saatavuuteen. Fortum suojaa
hyödykemarkkinariskejä parantaakseen tuloksen ennustettavuutta ja vähentääkseen kassavirran
vaihtelua, varmistaen samalla, että kassavirtariski on hyväksyttävällä tasolla.
Hyödykemarkkinariskien suojauksen ja hyödykemarkkinakaupankäynnin riskienhallinta perustuu alan
yleisiin standardeihin, ja siinä huomioidaan tehtävien eriyttäminen sekä päivittäisen tuloksen, positioiden
ja riskin laskenta, valvonta ja raportointi. Fortum on määrittänyt kontrollit, joilla varmistetaan, että
kaupankäynti on hyväksyttyjen rajojen ja mandaattien puitteissa. Suojaustoiminnassa käytetään sekä
rahoitusjohdannaisia että kiinteähintaisia fyysisiä toimitussopimuksia.
4.1.1 Sähkön hinta- ja volyymiriskit
Normaalit sähkön Pohjoismaiset hinta- ja volyymivaihtelut (esimerkiksi säätilan vaihteluiden
aiheuttamat vaikutukset kysyntään ja tarjontaan) muodostavat suurimman tuottoihin kohdistuvan
markkinariskin Fortum-konsernissa. Riski aiheutuu sähkön tuotannosta (vesivoima- ja ydinvoima),
jota suojataan sähköjohdannaisilla pääasiassa hyödykepörsseissä kuten Nasdaq Commodities tai
European Energy Exchange sekä käymällä kauppaa suoraan energia- ja rahoitusmarkkinoilla
aktiivisesti toimivien osapuolten kanssa. Suojaustoiminnan päätavoite on vähentää sähkön
hintavolatiliteetin vaikutusta tulokseen varmistaen samalla, että kassavirtariski on hyväksyttävällä
tasolla, ja parantaa tuloksen ennustettavuutta. Generation-segmentin suojausstrategiat kattavat
useita vuosia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Näitä suojausstrategioita toimeenpannaan
hyväksyttyjen mandaattien puitteissa ja niitä arvioidaan jatkuvasti niin sähkön, kuin muiden
hyödykehintojen, vesitilanteen ja muiden oleellisten parametrien muuttuessa.
Generation-segmentin sähkön myynnin suojaus tehdään euroissa Pohjoismaisella tasolla
käsittäen sekä Suomen että Ruotsin. Näiden suojausten valuuttakomponenttia ei tällä hetkellä
suojata Ruotsissa. Generation-segmentin herkkyys Pohjoismaissa sähkön markkinahinnalle
määräytyy tietyn ajanjakson suojausasteen mukaan. Suojaustaso 31.12.2023 oli noin 70 %
Generation-segmentin ennustetusta pohjoismaisesta sähkön myyntivolyymistä kalenterivuodelle
2024 hinnalla 47 EUR/MWh ja noin 41 % kalenterivuodelle 2025 hinnalla 43 EUR/MWh.
4.1.2 Hyödykejohdannaiset
Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin hyödykejohdannaiset, joihin sovelletaan IFRS 9:n
mukaista suojauslaskentaa. Käyvät arvot edustavat taseeseen kirjattuja arvoja. Katso
myös
liitetieto 14
Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain, johdannaisten laskentaperiaatteet, sekä
liitetieto 1
5 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon, käyvän arvon määrittäminen.
65
Suojauslaskennan alaiset hyödykejohdannaiset 2023
Määrä, TWh
Käypä arvo, milj. euroa
Alle
1
–
5
Yli
Positii-
Negatii-
1 vuosi
vuotta
5 vuotta
Yhteensä
vinen
vinen
Netto
Sähköjohdannaiset
23
18
1
42
439
869
-430
Kaasujohdannaiset
3
1
-
4
24
117
-94
Netotukset hyödykepörssejä
vastaan
1)
-153
-153
-
Yhteensä
309
833
-524
1) Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä
standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus.
Suojauslaskennan alaiset hyödykejohdannaiset 2022
Määrä, TWh
Käypä arvo, milj. euroa
Alle
1
–
5
Yli
Positii-
Negatii-
1 vuosi
vuotta
5 vuotta
Yhteensä
vinen
vinen
Netto
Sähköjohdannaiset
18
27
1
47
1 376
4 302
-2 926
Netotukset hyödykepörssejä
vastaan
1)
-546
-546
-
Yhteensä
18
27
1
47
830
3 756
-2 926
1) Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä
standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus.
4.1.3 Herkkyysanalyysi sähköjohdannaisista
Alla oleva taulukko esittää johdannaisten arvonmuutoksen vaikutuksen tulokseen ennen veroja
sekä omaan pääomaan, jos sähkötermiinien ja futuurien noteeraus muuttuisi yhden euron
megawattitunnilta ajanjaksolla, jolla Fortumilla on johdannaisia. Suojauslaskentaa sovelletaan
suurimpaan osaan suojausstrategioita, joissa käytetään johdannaisia, minkä seurauksena
johdannaisten markkinahintojen muutoksen vaikutukset kirjataan pääosin omaan pääomaan.
Herkkyys alla olevassa taulukossa on laskettu perustuen sähköpositioon 31.12. Positioita
hallinnoidaan aktiivisesti päivittäisessä liiketoiminnassa, ja siksi herkkyydet vaihtelevat hetkestä
toiseen. Herkkyysanalyysi sisältää ainoastaan johdannaisista syntyvän markkinariskin eli
suojattavan fyysisen sähkön myynnin ja oston hintariskiä ei ole analyysissa mukana.
Herkkyys on laskettu sillä oletuksella, että sähkötermiinien ja futuurien noteeraus muuttuisi yhden
euron megawattitunnilta ajanjaksolla, jolla Fortumilla on johdannaisia. Eri suuruisten
hinnanmuutosoletusten vaikutusta herkkyysanalyysiin voidaan arvioida verrannollisesti suhteessa
taulukossa esitettyyn yhden euron muutokseen megawattitunnilta.
Herkkyysanalyysi
+/- 1 EUR/MWh muutos sähkötermiinien ja futuurien noteerauksissa, milj. euroa
Vaikutus
2023
2022
Vaikutus tulokseen ennen veroja
-/+
1
2
Vaikutus omaan pääomaan
-/+
42
47
4.2 Rahoitus ja likviditeetin hallinta
Fortumin liiketoiminta on altista likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskille johtuen ensisijaisesti tarpeesta
rahoittaa konsernin liiketoimintaa ja kattaa suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita. Kaupankäynti
johdannaisilla altistaa konsernin likviditeettiriskille, kun kaupankäyntiä varten on toimitettava vakuuksia
kuten rahaa tai pankkitakauksia. Fortumin luottoluokituksen alentaminen erityisesti alle hyvän
luottoluokituksen (investment grade) voi oikeuttaa vastapuolen vaatimaan lisävakuutta, joka tulisi
toimittaa rahana tai pankkitakauksena.
Konserni käy kauppaa johdannaisilla pörsseissä ja OTC (over-the-counter) -markkinoilla valikoitujen
vastapuolten kanssa perustuen kahdenvälisiin sopimuksiin. Kaupankäynti johdannaispörsseissä vaatii
rahavakuuksia (vakuusmaksuja) selvitysyhteisöjen ja selvityspankkien markkinariskin kattamiseksi.
Nämä johdannaispörssin edellyttämät rahavakuudet kattavat tilanteen, jossa vastapuoli ajautuisi
maksukyvyttömäksi ja vastapuolen kaupankäyntisalkku suljettaisiin. Myös kaupankäynti OTC (over-
the-counter) -markkinoilla altistaa konsernin likviditeettiriskille, jos kahdenvälisen sopimuksen
vastapuoli ajautuu maksukyvyttömäksi. Maksukyvyttömyystilanteessa kahdenvälisien sopimuksien
positiivinen nettomarkkina-arvo tulee suorittaa käteisellä (sopimusten päättymisestä aiheutuvat
maksut, termination payments) vastapuolelle. Hyödykejohdannaisten vakuussaamiset sekä Credit
Support Annex -sopimuksien alaisten valuutta- ja korkojohdannaisten vakuussaamiset
tilinpäätöspäivänä olivat 590 miljoonaa euroa (2022: 2 607) ja vakuusvelat olivat 131 miljoonaa euroa
(2022: 352).
Fortum arvioi ja seuraa jatkuvasti suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita, kahdenvälisten
sopimusten päättymisestä aiheutuvia maksuja (termination payments), käyttöpääomatarpeita ja
lisävakuusvirtoja, jotta konsernilla on saatavilla riittävät rahavarat kattamaan johdannaisten
kaupankäyntiin vaadittavia käteisvakuuksia. Olemassa olevilla limiiteillä turvataan käteisvarojen ja
luottolimiittien riittävyys kattamaan vakuusvaatimukset ja sopimusten päättymisestä aiheutuvat maksut
(termination payments) myös äärimmäisissä markkinatilanteissa.
Fortum hallitsee likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä kassavaroilla ja yhteistyöpankkien kanssa
tehtyjen valmiusluottosopimusten ja muiden luottosopimusten avulla. Lainojen maturiteettia seurataan
jatkuvasti, jotta varmistutaan konsernin riittävistä rahavaroista investointeihin, lainojen
takaisinmaksuihin ja hyödykemarkkinakaupankäynnin vakuuksiin. Lainojen vakaa maturiteettiprofiili ja
korkoriskiprofiili pienentävät jälleenrahoitusriskiä sekä uudelleenrahoituksen saatavuuden että
lainasalkun keskihinnan osalta.
Fortumin liiketoiminta on pääomavaltaista, ja konsernilla on hajautettu lainasalkku. Pitkäaikainen
rahoitus koostuu suurimmaksi osaksi joukkovelkakirjalainoista, joita on laskettu liikkeelle Fortum Oyj:n
EMTN-ohjelman (Euro Medium Term Note programme) puitteissa sekä erilaisista kahdenkeskisistä ja
syndikoiduista rahoitusjärjestelyistä usean eri rahoituslaitoksen kanssa.
Fortumissa rahoitusta on pääasiassa nostettu emoyhtiötasolla ja sitä on jaettu erilaisten sisäisten
rahoitusjärjestelyjen kautta konserniyhtiöille.
Ulkoisesta lainasta 31.12.2023 oli 90 % (2022: 89 %) emoyhtiö Fortum Oyj:n nostamaa ja loput 10
% muiden tytäryhtiöiden nostamaa (2022: 11 %).
Vuoden 2023 lopussa rahoitusnettovelka oli 942 miljoonaa euroa (2022: 1 084).
Vuoden 2023 lopussa 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyviä lainoja oli yhteensä 1 316
miljoonaa euroa (2022: 4 108) sisältäen 717 miljoonaa euroa lainoja rahoituslaitoksilta ja 174
66
miljoonaa euroa yritystodistusvelkaa. Vuoden 2023 lainojen erääntymiset sisältävät myös 418
miljoonaa euroa lainoja, joiden eräpäivää ei ole määritetty.
Raportointikauden lopussa konsernin likvidit varat olivat 4 183 miljoonaa euroa (2022: 3 919).
Lainojen erääntyminen
milj. euroa
2023
2024
1 316
2025
509
2026
747
2027
17
2028
520
2029 ja myöhemmin
2 682
Yhteensä
5 791
Katso lisätietoa
liitetieto 26
Korolliset velat.
Likvidit varat sekä tärkeimmät luottolimiitit ja luotto-ohjelmat 2023
milj. euroa
Likvidit varat
4 183
Sitovat luottolimiitit
Kokonaismäärä
Käytettävissä
Nostettu määrä
Fortum Oyj, 2 400 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti
2 400
2 400
-
Fortum Oyj, 800 miljoonan euron kahdenvälinen luottolimiitti
800
800
-
Fortum Oyj, luotolliset tilit
100
100
-
Yhteensä
1)
3 300
3 300
-
1) Lisäksi Fortumilla on yritystodistusohjelmia Suomessa ja Ruotsissa, vakuuslimiitti hyödykejohdannaisten kaupankäyntiä varten ja EMTN-
ohjelma. Nämä ohjelmat ja limiitti eivät ole vastapuolta sitovia. Yritystodistusohjelmasta oli nostettu 174 miljoonaa euroa, vakuuslimiitistä
376 miljoonaa euroa ja EMTN ohjelmasta 2 750 miljoonaa euroa raportointikauden lopussa.
Likvidit varat sekä tärkeimmät luottolimiitit ja luotto-ohjelmat 2022
milj. euroa
Likvidit varat
1)
3 919
Sitovat luottolimiitit
Kokonaismäärä
Käytettävissä
Nostettu määrä
Fortum Oyj, 5 550 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti
5 500
4 400
1 100
Fortum Oyj, 800 miljoonan euron kahdenvälinen luottolimiitti
800
800
-
Fortum Oyj, 2 350 miljoonan euron Suomen valtion siltarahoitus
2 350
2 000
350
Fortum Oyj, luotolliset tilit
100
100
-
Yhteensä
2)
8 750
7 300
1 450
1) Likvideistä varoista 247 miljoonaa euroa liittyi Fortumin Venäjän toimintoihin.
2) Lisäksi Fortumilla on yritystodistusohjelmia Suomessa ja Ruotsissa, vakuuslimiitti hyödykejohdannaisten kaupankäyntiä varten ja EMTN-
ohjelma. Nämä ohjelmat ja limiitti eivät ole vastapuolta sitovia. Yritystodistusohjelmasta oli nostettu 475 miljoonaa euroa, vakuuslimiitistä
527 miljoonaa euroa ja EMTN ohjelmasta 2 690 miljoonaa euroa raportointikauden lopussa.
Rahoitusvelkojen ja johdannaissopimusten erääntyminen
Korolliset lainat ja vuokrasopimusvelat ovat sopimukseen perustuvia diskonttaamattomia
kassavirtoja sisältäen pääoman takaisinmaksut ja tulevat korkomaksut. Ostovelat vastaavat
tasearvoa sillä ne erääntyvät seuraavien 12 kuukauden aikana. Alla olevassa taulukossa esitetään
bruttomääräisesti toteutettavien johdannaissopimusten sopimukseen perustuvat nimellisarvot ja
nettosuoritettavien koronvaihtosopimusten nettomääräiset rahavirrat.
2023
2022
Alle
1-5
Yli
Alle
1-5
Yli
milj. euroa
1 vuosi
vuotta
5 vuotta
Yhteensä
1 vuosi
vuotta
5 vuotta
Yhteensä
Muut kuin johdannaiset
Korolliset lainat, pääoma- ja korkomaksut
1 149
2 676
3 149
6 974
4 290
1 831
2 254
8 374
Vuokrasopimusvelat
21
55
56
131
18
53
57
128
Ostovelat
488
-
-
488
720
-
-
720
Muut kuin johdannaiset yhteensä
1 657
2 731
3 205
7 593
5 028
1 884
2 311
9 222
Johdannaiset
Valuuttajohdannaiset ja koron- ja
valuutanvaihtosopimukset
Sisääntulevat rahavirrat (-)
-5 910
-376
-
-6 286
-10 541
-247
-
-10 788
Ulospäin maksettavat rahavirrat
6 142
387
-
6 529
10 503
245
-
10 748
Koronvaihtosopimusvelat (nettosuoritettavat)
36
51
0
87
20
98
15
133
Hyödykejohdannaiset
Sisääntulevat rahavirrat (-)
-1 819
-395
-12
-2 226
-2 720
-2 279
-31
-5 029
Ulospäin maksettavat rahavirrat
3 392
606
15
4 013
5 499
4 557
35
10 090
Johdannaiset yhteensä
1 842
273
2
2 117
2 761
2 373
19
5 153
Kaupankäynti johdannaispörsseissä vaatii finanssivakuuksia (kuten käteistä tai arvopapereita).
Fortumilla on vakuusjärjestely pohjoismaisessa sähköpörssissä kattamaan hyödykejohdannaisten
vakuusmaksuja (initial margin payments). Vakuussaamiset ovat kaupankäyntiä varten toimitettuja
käteis-/arvopaperimuotoisia vakuuksia selvitysyhteisöille kattamaan markkinariskiä (initial margin)
tilanteessa, jossa pörssin jäsen ajautuisi maksukyvyttömäksi ja vastapuolien välillä suoritettuja
käteisvakuuksia kattaakseen futuurien negatiiviset markkina-arvot (variation margin)
sähköpörssissä, mikä vähentää vastapuoliriskiä kahdenvälisiin sopimuksiin verrattuna. Nämä
hyödykejohdannaisten käteisvakuudet vaihtelevat jatkuvasti hyödykemarkkinoiden muutosten
mukaan, eli jos hinnat nousevat/laskevat, johdannaispörssien kautta kaupankäynnin kohteena
olevien hyödykejohdannaisten negatiivinen/positiivinen käypä arvo tulee kattaa välittömästi
maksamalla/vastaanottamalla käteisvakuus. Suojaavien johdannaisten vakuussaamiset (maksetut
rahat) olivat tilinpäätöspäivänä 590 miljoonaa euroa (2022: 2 607) ja vakuusvelat (saadut rahat)
olivat 131 miljoonaa euroa (2022: 352).
4.3 Korkoriski ja valuuttariski
4.3.1 Korkoriskit
Fortum altistuu kassavirtariskille korkojen muuttuessa pääosin sen korollisten velkojen, likvidien
varojen ja johdannaisten kautta kiinteiden ja vaihtuvien korkojen suhteessa.
Fortum hallinnoi korkoriskiä seuraamalla bruttomääräisen lainasalkun duraatiota (pois lukien
vuokrasopimusvelat ja varaukset) ja nettolainaposition korkojen muutoksien vaikutusta
kassavirtariskilimiittiin tekemällä erityyppisiä rahoitussopimuksia sekä korkojohdannaissopimuksia.
Fortum arvioi ja kehittää koronhallintastrategiaansa löytääkseen optimaalisen suhteen riskien ja
67
rahoituskustannusten välillä.
Vuoden 2023 lopussa Fortumin velkasalkun (johdannaiset mukaan lukien) keskimääräinen duraatio
oli 1,8 vuotta (2022: 1,2). Noin 66 % (2022: 77 %) velkasalkusta oli vaihtuvakorkoisia tai seuraavien 12
kuukauden aikana jälleenrahoitettavia kiinteäkorkoisia lainoja. Virtariski, joka lasketaan korkokäyrän 1
% nousuna Fortumin nettolainapositiolle kaikissa valuutoissa ja maturiteeteissa seuraavalle 12
kuukaudelle, oli 15 miljoonaa euroa positiivinen (2022: 10 negatiivinen).
Fortum soveltaa suojauslaskentaa suurimalle osalle sen korkojohdannaisista, joita käytetään
lainasalkun hallinnoimiseen. Pääasiassa käytetään käyvän arvon suojauslaskentaa, jolloin
koronmuutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan tai oman pääoman
suojausrahastoon, kun suojattavan joukkovelkakirjalainan vastakkaismerkkinen käyvän arvon
muutos kirjataan myös konsernin tuloslaskelmaan. Korkojohdannaisten osalta +1 %/-1 % muutos
koroissa vaikuttaisi omaan pääomaan +9/-10 miljoonaa euroa (2022: +11/-12), kun taas konsernin
tuloslaskelmaan muutoksella ei olisi merkittävää vaikutusta.
Lainasalkun keskimääräinen korkokulu johdannaisineen oli tilinpäätöspäivänä 4,3 % (2022: 3,7 %
pois lukien Venäjä). Euromääräisten lainojen keskikorko oli 4,0 % (2022: 3,1 %). Likvidien varojen
keskimääräinen korkotuotto tilinpäätöspäivänä oli 3,9 % (2022: 1,7 %).
Meneillä olevan IBOR (Interbank Offered Rates) -viitekorkouudistuksen myötä tietyt
vaihtuvakorkoiset viitekorot muutetaan vaihtoehtoisiin riskittömiin korkoihin (ARR, alternative risk free
rate). Konsernilla on korkojohdannaisia euroissa sekä Ruotsin kruunuissa, ja IBOR-
viitekorkouudistuksella ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta näiden korkojohdannaisten arvoon ja
tehokkuuteen.
4.3.2 Valuuttariskit
Fortumin politiikkana on suojata huomattavat transaktioriskit paikallisella tasolla jokaisen yhtiön
raportointivaluutassa, jotta vältyttäisiin tuloslaskelman kurssieroilta. Poikkeuksen muodostaa
Generation-segmentin sähkön myynnin suojaus Ruotsissa, jossa valuuttakomponenttia ei suojata.
Johdannaisia käytetään suojaamaan olemassa olevaa valuuttariskiä, ei kaupankäyntitarkoitukseen.
Rahoituksen transaktiopositio
2023
2022
Netto-
Netto-
milj. euroa
positio
Suojaus
Avoin
positio
Suojaus
Avoin
RUB
-
-
-
869
-
869
SEK
4 877
-4 879
-2
-669
679
10
PLN
543
-541
1
531
-529
2
NOK
522
-521
1
751
-745
5
USD
-83
83
0
-993
993
0
Muut
1
6
6
4
-
4
Yhteensä
5 859
-5 853
6
492
398
890
Fortumilla on rahavirtoja, saamisia ja velkoja muissa valuutoissa kuin euroissa, ja siksi yhtiö altistuu
valuuttakurssien vaihteluille. Valuuttariskit jaetaan transaktioriskeihin (valuuttariskit, jotka liittyvät
sellaisiin kassavirtoihin ja tase-eriin, joiden tuottoon tai kassavirtaan valuuttakurssin muutos
vaikuttaa) sekä translaatioriskeihin (valuuttariski, joka syntyy, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tulos-
ja tase-erät yhdistellään konsernitasolla).
Transaktioriski syntyy pääasiassa fyysisten hyödykkeiden kaupankäynnistä ja niihin liittyvistä
hyödykejohdannaisista, olemassa olevista ja uusista investoinneista, ulkoisesta ja sisäisestä
rahoituksesta sekä konsernin sisäisistä osakaslainoista. Sovitut kassavirtaerät suojataan, jotta
vältytään tulevien kassavirtojen vaihteluilta. Suojaukseen käytetään yleensä valuuttajohdannaisia,
jotka kohdistetaan alla olevan kassavirran eräpäivän mukaan. Fortumilla on sekä valuuttariskin
kassavirtasuojauksia, joihin sovelletaan IFRS:n mukaista suojauslaskentaa, että valuuttariskin
suojauksia, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Ne valuuttariskiin liittyvät kassavirran suojaukset,
joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, suojaavat pääasiassa hyödykejohdannaisia ja aiheuttavat
liikevoiton volatiliteettia. Kassavirran suojauksissa ei ole ollut olennaista tehottomuutta tilikauden
aikana.
Euron 5 % heikkenemisellä/vahvistumisella laskettuna lainoista, saatavista ja johdannaisista olisi
ollut raportointipäivänä 31.12.2023 -17/+17 miljoonan euron (2022: -26/+26) vaikutus konsernin
tuloslaskelmaan ja -3/+3 miljoonan euron (2022: +3/-3) vaikutus omaan pääomaan.
Tuloslaskelmaherkkyys johtuu Ruotsin kruunun ja Norjan kruunun valuuttamääräisistä eristä ja
oman pääoman herkkyyteen vaikuttaa Ruotsin kruunu, Yhdysvaltain dollari ja Puolan zloty.
Translaatioriski syntyy pääosin nettoinvestoinneista ulkomaisiin tytär- ja osakkuusyrityksiin.
Translaatiopositiot Fortumissa eivät ole tyypillisesti suojattuja, koska pääosan omaisuudesta
katsotaan olevan pitkäaikaista strategista omistusta. Fortumissa tämä muodostuu suurimmaksi
osaksi yhtiöistä Ruotsissa ja Norjassa, joiden kotivaluutta ei ole euro.
Konsernitilinpäätöksessä kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisiin yrityksiin tehtyjen nettosijoitusten
muuntamisesta, kirjataan omaan pääomaan. Pääasiassa Ruotsin kruunusta, Norjan kruunusta ja
Puolan zlotysta johtuva muuntoeron nettomuutos vaikutti konsernin emoyhtiön omistajille kuuluvaan
omaan pääomaan -43 miljoonaa euroa (2022: -304). Osa tästä translaatiopositiosta on suojattu ja
suojausten nimellisarvo oli 137 miljoonaa euro (2022: 2 813). Valuuttasuojausten tulos oli -16
miljoonaa euroa (2022: 41). Ulkomaisten nettoinvestointien suojauksissa ei ole ollut olennaista
tehottomuutta tilikauden aikana. Katso konsernin muuntoerot kokonaisuudessaan:
Laskelma
konsernin oman pääoman muutoksista
.
68
Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2023
Nimellismäärä
Käypä arvo
Erääntymisprofiili
Alle
1-5
Yli
Positii-
Negatii-
milj. euroa
1 vuosi
vuotta
5 vuotta
Yhteensä
vinen
vinen
Netto
Sovelletaan suojauslaskentaa
Valuuttajohdannaiset
168
124
-
292
3
15
-12
Koronvaihtosopimukset
100
1 300
1 575
2 975
114
83
31
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
47
73
-
120
3
0
2
Ei sovelleta suojauslaskentaa
Valuuttajohdannaiset
5 689
151
-
5 840
8
234
-226
Koronvaihtosopimukset
-
14
-
14
1
-
1
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
-
24
-
24
1
-
1
Yhteensä
6 004
1 686
1 575
9 265
129
333
-204
Pitkäaikaisia
115
95
21
Lyhytaikaisia
14
238
-224
Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2022
Nimellismäärä
Käypä arvo
Erääntymisprofiili
Alle
1-5
Yli 5
Positii-
Negatii-
milj. euroa
1 vuosi
vuotta
vuotta
Yhteensä
vinen
vinen
Netto
Sovelletaan suojauslaskentaa
Valuuttajohdannaiset
3 056
108
-
3 163
25
3
22
Koronvaihtosopimukset
740
825
1 350
2 915
112
120
-9
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
-
76
-
76
3
-
3
Ei sovelleta suojauslaskentaa
Valuuttajohdannaiset
8 445
36
-
8 481
93
51
42
Koronvaihtosopimukset
18
13
-
31
2
-
2
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
-
24
-
24
1
-
1
Yhteensä
12 259
1 081
1 350
14 690
235
175
61
Pitkäaikaisia
119
121
-1
Lyhytaikaisia
116
54
62
4.4 Luottoriskit
Kaikkien vastapuolien kanssa tehdyt sopimukset altistavat Fortumin vastapuoliriskille.
Johdannaissopimuksiin liittyvät luottoriskit ovat usein volatiileja, ja sisältävät niin korvaamis- kuin
selvitysriskin. Johdannaiset, joilla käydään kauppaa pörsseissä, selvitetään keskusselvitysosapuolten
(central clearing parties, CCPs) tai selvityspankkien kanssa. Kahdenväliset johdannaiset tehdään
suoraan erilaisten vastapuolien kanssa, jotka ovat aktiivisia osapuolia rahoitus- ja energiamarkkinoilla.
Tällaisia ovat energian tukku- ja vähittäismyyjät, yleishyödylliset palveluyhtiöt, energian tuotantoyhtiöt,
kaupankäyntiyhtiöt, teolliset energian loppukäyttäjät ja rahoituslaitokset. Koska Fortumin suojaukset
ovat enimmäkseen myyntisopimuksia, vastapuoliriski tyypillisesti kasvaa hintojen laskiessa. Valuutta-
ja korkojohdannaisten vastapuolet on rajattu hyvän luottoluokituksen (investment grade) saaneisiin
pankkeihin ja rahoituslaitoksiin. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa International Swaps and
Derivatives Association (ISDA) -puitesopimukset, johon sisältyy netotuslausekkeet ja joissain
tapauksissa Credit Support Annex -sopimus. Hyödykejohdannaisten osalta kauppaa käydään pääosin
sellaisten vastapuolien kanssa, joilla on hyvä luottoluokitus (investment grade) tai vastaava
luottokelpoisuus. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa puitesopimukset, kuten ISDA:n tai
European Federation of Energy Tradersin (EFET) julkaisema puitesopimus, joissa on
netotuslausekkeet.
Rahoituksen ja maksuvalmiuden hallinnan tarpeista johtuen, Fortumilla on useaan pankkiin tai
rahoituslaitokseen kohdistuva luotto- ja vastapuoliriski pankkitalletusten ja yritystodistusten muodossa
erityisesti pohjoismaisilla markkinoilla. Suurin osa luottoriskeistä kohdistuu Fortumin
yhteistyöpankkeihin, jotka ovat erittäin luottokelpoisia instituutioita. Kaikki sijoitukset yritystodistuksiin
on solmittu hyvän luottoluokituksen saaneiden vastapuolten kanssa 31.12.2023.
Asiakkaisiin liittyvä luottoriski on jakautunut laajasti teollisiin vastapuoliin, energiayhtiöihin, valtiollisiin
ja kunnallisiin toimijoihin, yleishyödyllisiin palveluyhtiöihin, pienyrityksiin, taloyhtiöihin ja
yksityishenkilöihin eri maantieteellisillä alueilla. Pääosa vastapuoliriskipositiosta tulee johdannaisten
käyvistä arvoista sekä myyntisaamisista sähkön, kaasun ja lämmön myynnistä Pohjoismaissa ja
Puolassa.
4.4.1 Rahoitusvarojen luottoriskin arviointi
Fortum kirjaa odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon luokitelluista
rahoitusvaroista jokaisena raportointipäivänä. Luottotappiomallia sovelletaan rahoitusvaroihin kuten
myyntisaamisiin, pankkitalletuksiin, yritystodistuksiin, lainasaamisiin ja muihin korollisiin saamisiin.
Lisätietoja myyntisaamisten odotettavissa olevista luottotappioista, katso
liitetieto 23
Myyntisaamiset ja muut saamiset.
Odotettavissa oleva luottotappio kirjataan yksittäisen vastapuolten tasolla talletuksista,
yritystodistuksista, lainasaamisista sekä muista korollisista saamisista. Odotettavissa olevaa
luottotappiota ei kirjata pankkeihin talletettuihin käteisvaroihin, koska luottoriski on epäolennainen
alhaisen maksukyvyttömyysriskin takia. Maksukyvyttömyysriski arvioidaan jokaisena
raportointipäivänä luottoluokituksen perusteella sen määrittämiseksi, onko luottoriski merkittävästi
kasvanut. Vakuudet ja muut luottoriskiä vähentävät seikat (esim. maksukyvyttömyysvakuutus)
otetaan huomioon, kun määritetään odotettavissa olevien luottotappioiden tappio-osuus
maksukyvyttömyystilanteessa.
Rahoitusvaroilla, joilla on hyvä luottoluokitus (investment grade) arvioidaan olevan alhainen
luottoriski. Luottoluokituksen muutos hyvästä luottoluokituksesta (investment grade) alhaisempaan
luottoluokituksen (non-investment grade) merkitsee luottoriskin merkittävää kasvua. Jos
rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjauksen jälkeen,
luottotappiovarauksen osuus on 12 kuukauden odotettavissa olevien luottotappioiden määrä. Jos
rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski on lisääntynyt merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen,
luottotappiovaraus vastaa odotettavissa olevaa luottotappiota luoton koko elinkaaren osalta.
Korollisten saamisten luottotappiovaraus oli yhteensä 1 miljoonaa euroa 31.12.2023 (2022: 117),
ja sen muutos edellisvuodesta johtui pääosin Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättymisestä
huhtikuussa 2023. Korolliset saatavat mukaan lukien pankkitalletukset ja taseen saamisina esitetyt
johdannaisinstrumentit on esitetty vastapuolittain alla olevassa taulukossa.
Vastapuolen luottoriski on otettu huomioon määritettäessä johdannaisinstrumenttien käypää
arvoa. Luottoriskin vaikutus käypään arvoon on määritetty vastapuolikohtaisesti vastuun
arvonoikaisumenetelmällä (credit value adjustment), jossa käytetään vastaavia syöttötietoja ja
69
oletuksia kuin odotettavissa olevan luottotappion määrittämisessä. Katso myös
liitetieto 15
Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon, käyvän arvon määrittäminen.
Kaikilla valuutta- ja korkojohdannaisvastapuolilla ja pääosalla pankkitalletusvastapuolista on
ulkopuolisten luottoluokittajien S&P Global Ratingsin, Fitch
in ja/tai Moody’sin luokitus. Vastapuolille,
joilla on luottoluokituksia useammalta luottoluokittajalta, luokitus tehdään heikomman luokituksen
mukaan.
Hyödykejohdannais- ja yritystodistusmarkkinoilla on paljon vastapuolia, joilla ei ole S&P Global
Rating
sin, Fitchin tai Moody’sin luokitusta. Näille vastapuolille Fortum antaa oman sisäisen
luokituksen. Sisäinen luokitus, joka vastaa hyvää luottokelpoisuutta (investment grade) on
määritelty samoin perustein kuin S&P Global Ratingsin, Fitchin ja/tai Moody’si
n luokitus arvioimaan
taloudellisia tunnuslukuja tai historiallista maksukyvyttömyysriskiä.
Rahoitusvarojen luottoriskin arviointi
2023
2022
josta
josta
Tase-
erään-
Tase-
erään-
milj. euroa
arvo
tynyt
arvo
tynyt
Saamiset yhtiöiltä, joilla hyvä luottokelpoisuus (investment
grade) tai vastaava luottokelpoisuus
Pankkitalletukset ja yritystodistukset
4 122
-
3 602
-
Korko- ja valuuttajohdannaisten käyvät arvot
129
-
235
-
Johdannaisten käyvät arvot energiapörsseistä
135
-
394
-
Kahdenvälisten hyödykejohdannaisten käyvät arvot
301
-
879
-
Saamiset yhteensä yhtiöiltä, joilla hyvä luottokelpoisuus
(investment grade) tai vastaava luottokelpoisuus
4 688
-
5 110
-
Saamiset yhtiöiltä, joilla alhainen luottoluokitus (non-
investment grade) tai vastaava luottoluokitus
Pankkitalletukset ja yritystodistukset
-
-
247
-
Kahdenvälisten hyödykejohdannaisten käyvät arvot
39
-
321
-
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset
-
-
39
-
Saamiset yhteensä yhtiöiltä, joilla alhainen luottoluokitus
(non-investment grade) tai vastaava luottoluokitus
39
-
607
-
Muut saamiset
1)
Saamiset osakkuusyhtiöiltä ja yhteisyrityksiltä
644
-
592
-
Pantatut rahavarat
13
-
27
-
Rahavarat muilla tileillä
62
-
70
-
Muut saamiset
-
-
3
-
Muut saamiset yhteensä
719
-
692
-
Yhteensä
5 446
-
6 409
-
1) Muut saamiset sisältää rahoitusvaroja, joita ei ole jaettu hyvään luottoluokitukseen ja alhaiseen luottoluokitukseen tai vastaaviin
4.4.2 Netotussopimukset rahoitusvaroille ja -veloille
Alla oleva taulukko esittää sekä netotetut rahoitusinstrumentit että rahoitusinstrumentit ja vastaavat
sopimukset, jotka ovat ehdollisten netotussopimusten piirissä, mutta joita ei ole netotettu.
Sarakkeessa ’nettomäärä’ esitetään vaikutus konsernin taseessa, jos kaikki netotusoikeudet
käytettäisiin.
Netotussopimukset rahoitusvaroille ja -veloille 2023
Ehdollisesti
Bruttomäärä,
netotettava
Saatu/
joka on
määrä
annettu
netotettu
Nettomäärä
(netotus-
rahoitus-
milj. euroa
Bruttomäärä
taseessa
1)
taseessa
sopimukset)
vakuus
Nettomäärä
Rahoitusvarat
Korko- ja valuuttajohdannaiset
129
-
129
80
42
7
Hyödykejohdannaiset
990
514
476
343
4
129
Myyntisaamiset
1 120
-
1 120
1 120
Yhteensä
2 238
514
1 725
423
46
1 255
milj. euroa
Rahoitusvelat
Korko- ja valuuttajohdannaiset
333
-
333
80
176
76
Hyödykejohdannaiset
1 454
514
940
343
597
Ostovelat
488
-
488
488
Yhteensä
2 274
514
1 760
423
176
1 161
1) Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä
standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus.
Netotussopimukset rahoitusvaroille ja -veloille 2022
Ehdollisesti
Bruttomäärä,
netotettava
Saatu/
joka on
määrä
annettu
netotettu
Nettomäärä
(netotus-
rahoitus-
milj. euroa
Bruttomäärä
taseessa
1)
taseessa
sopimukset)
vakuus
Nettomäärä
Rahoitusvarat
Korko- ja valuuttajohdannaiset
235
-
235
124
64
48
Hyödykejohdannaiset
3 349
1 755
1 594
957
5
632
Myyntisaamiset
1 625
-
1 625
-
-
1 625
Yhteensä
5 209
1 755
3 455
1 080
69
2 305
milj. euroa
Rahoitusvelat
Korko- ja valuuttajohdannaiset
175
-
175
124
40
11
Hyödykejohdannaiset
6 309
1 755
4 554
957
-
3 598
Ostovelat
720
-
720
-
-
720
Yhteensä
7 203
1 755
5 449
1 080
40
4 329
1) Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä
standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus.
70
5 Pääomariskien hallinta
Helmikuussa 2024 Fortumin hallitus täsmensi yhtiön strategiaa. Katso lisätietoa
liitetiedossa 38
Tilikauden jälkeiset tapahtumat.
Fortumin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ennen näitä täsmennyksiä olivat:
•
Pitkän aikavälin rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde 2,0
–
2,5
•
Vuosina 2023
–
2025 hallittu kasvu puhtaassa energiassa. Investoinnit tällä ajanjaksolla enintään 1
miljardia euroa (tavoitetta päivitetty 2.11.2023, aiempi tavoite enintään 1,5 miljardia euroa)
•
Uusien investointien vähimmäistuottovaatimus on pääomakustannusten projektikohtainen
painotettu keskiarvo (WACC) + 150
–
400 korkopistettä
•
Osingonjakosuhde 60
–
90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta
Fortum ilmoitti 2.11.2023 käynnistäneensä toiminnan tehostamisohjelman, jonka tavoitteena on
asteittain vähentää vuositason kiinteitä kustannuksia 100 miljoonalla eurolla vuoden 2025 loppuun
mennessä.
Vertailukelpoinen käyttökate on vaihtoehtoinen tunnusluku, ja sitä käytetään osatekijänä
pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate
(EBITDA).
S&P Global Ratings (S&P) vahvisti 9.3.2023 säilyttävänsä Fortumin luottoluokituksen ennallaan
tasolla BBB ja muuttavansa näkymät negatiivisesta vakaaksi. Muutoksen taustalla on S&P:n oletus,
jonka mukaan sähkönhinnat pysyvät historiallisesti korkealla tasolla vuosina 2023 ja 2024, ja sen
myötä Fortumin sähköntuotannon kassavirta säilyy vahvana, mutta on alttiina heilunnalle. S&P
arvioi, että Fortumin vahva asema ja jo valmiiksi vähäpäästöinen tuotanto Pohjoismaissa tukevat
yhtiön liiketoiminnan riskiprofiilia. S&P uskoo, että Fortumin tuloksen riippuvuus sähkönhinnasta
pienenee pidemmällä tähtäimellä, kun yhtiö tukee teollisuusasiakkaita vähentämään
hiilidioksidipäästöjään ja solmii erilaisia pitkäaikaisia sähköntoimitussopimuksia. Lisäksi S&P arvioi,
että Fortumin taloudellinen tilanne on vahva ja joustava suhteessa riskeihin erittäin alhaisen
velkaantumisasteen ja parantuneen likviditeetin ansiosta.
Fitch Ratings (Fitch) vahvisti 21.3.2023 säilyttävänsä Fortumin luottoluokituksen ennallaan tasolla
BBB ja muuttavansa näkymät negatiivisesta vakaaksi. Fitchin mukaan Uniperista irtautumisella oli
positiivinen vaikutus Fortumin luottoprofiiliin ja että yhtiö on sitoutunut ylläpitämään riittävää
pääomarakennetta kohdentamalla investointeja valikoidusti ja asettamalla kannattavuuden kasvun
edelle. Fitch arvioi, että Fortumin vahva perusta puhtaan energian tuotannossa tarjoaa yhtiölle
hyvän aseman myös tulevaisuudessa.
Fortumin tavoitteena on ylläpitää luottoluokitustaan vähintään tasolla BBB, jotta yhtiö voi
varmistaa taloudellisen joustavuuden ja rahoituksen hyvän saatavuuden.
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate -tunnusluku
Jatkuvat
toiminnot
milj. euroa
Liite
2023
2022
+ Korollinen vieras pääoma
5 909
7 785
-
BS
Likvidit varat
4 183
3 919
- Vakuusjärjestely
325
527
-
BS
Vakuussaaminen
590
2 607
+
BS
Vakuusvelka
131
352
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen
-459
-2 255
Rahoitusnettovelka
26
942
1 084
- Korollinen vieras pääoma, Venäjä
-
204
+ Likvidit varat, Venäjä
-
247
Rahoitusnettovelka ilman Venäjää
-
1 127
IS
Liikevoitto
1 662
1 967
+
IS
Poistot
359
415
Käyttökate
2 021
2 381
-
IS
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-118
-356
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate
1 903
2 025
Vertailukelpoinen käyttökate, Venäjä
-
411
Vertailukelpoinen käyttökate (kuten esitetty vuoden 2022
konsernitilinpäätöksessä)
-
2 436
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää
0,5
0,6
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (kuten esitetty vuoden 2022
konsernitilinpäätöksessä)
-
0,4
Katso lisätietoa vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä
liitetiedossa 7
Vertailukelpoinen
liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto, ja lisätietoa rahoituksesta sekä likviditeettitilanteesta
liitetiedossa 26
Korolliset velat. Katso myös
Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset
.
71
6 Segmenttiraportointi
OLENNAISET LAADINTAPERIAATTEET
MYYNTITUOTTOJEN MÄÄRITTÄMINEN
Fortumin liiketoiminta koostuu sähkön, kaukolämmön ja -kylmän, kaasun sekä jätteiden käsittelyn
myynnistä. Liikevaihto voidaan jakaa viiteen tulonmuodostusprosessiin: sähkön myyntiin
tukkumarkkinoille, sähkön myyntiin vähittäisasiakkaille, lämmönmyyntiin, kaasun myyntiin ja
jätteiden käsittelyn myyntiin.
Liikevaihto kirjataan, kun (tai sitä mukaa kun) tavarat luovutetaan tai palvelut suoritetaan, ts. kun
suoritevelvoite täytetään ja asiakas saa määräysvallan kyseisen suoritevelvoitteen alla olevaan
tavaraan tai palveluun. Liikevaihto tuloutetaan sillä hinnalla, johon Fortum odottaa olevansa
oikeutettu ja esitetään vähennettynä nettohyvityksillä, alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla
välillisillä veroilla kuten arvonlisäveroilla ja valmisteveroilla, mukaan lukien sähkövero. Liikevaihto
sisältää fyysisesti toteutettujen sopimusten vaikutukset, joihin IFRS 9 -standardin mukainen oman
käytön poikkeus ei sovellu. Katso
liitetieto 7
Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen
kauden voitto. Eri tulonmuodostusprosesseja koskevat laadintaperiaatteet on esitetty alla.
SÄHKÖN MYYNTI TUKKUMARKKINOILLE JA TEOLLISUUSASIAKKAILLE
Fyysisen sähkön myynti tukkumarkkinoille tehdään spot-hinnalla eikä se siten sisällä muuttuvia
elementtejä. Sähkön myynti tuloutetaan toimitushetkellä. Fortum myy sähköä myös
teollisuusasiakkaille ja kunnille kahdenvälisillä sopimuksilla. Nämä sopimukset voivat sisältää
kiinteähintaisia komponentteja, jotka tuloutetaan asiakkaan todellisen kulutuksen mukaisesti, kun
suoritevelvoitteen luonteena on toimittaa sähköä sähköntoimitusvalmiuden sijaan. Fortumin
toimiessa agenttina sähkönmyynnissä tarjoamalla pääsyn Nord Pool -kaupankäyntijärjestelmään,
esitetään Fortumin ja asiakkaan väliset kaupat nettoperusteisesti ja ainoastaan palvelumaksu
kirjataan liikevaihtoon.
Myyntituloja kertyy myös vihreiden sertifikaattien myynnistä. Ne koostuvat pääosin alkuperätakuista,
jotka saadaan vastikkeetta ja perustuen uusiutuvaan energian tuotantoon. Toimittamattomat
sertifikaatit esitetään varastossa. Kun ne toimitetaan asiakkaalle, ne esitetään myynnissä.
SÄHKÖN MYYNTI VÄHITTÄISASIAKKAILLE
Fortumin sähkön myyntisopimus kuluttaja- ja yritysasiakkaiden kanssa kattaa sähkön myynnin,
kun taas sähkönsiirto tapahtuu paikallisen verkkoyhtiön toimesta. Fortumilla on yksi
suoritevelvoite, eli valmius toimittaa sähköä asiakkaalle. Myyntihinta sisältää usein sekä kiinteän
että muuttuvan osan, joka muodostuu toimitetun sähkömäärän perusteella. Koska Fortumin
lupaus on valmius toimittaa sähköä asiakkaalle, kiinteä ja muuttuva maksu kohdistetaan ja
tuloutetaan asiakkaalta veloitettavissa olevien maksujen perusteella. Jos etäluettavaa mittaria ei
ole käytössä, viimeisimmän mittarinluennan ja kuun lopun välinen kulutus arvioidaan.
LÄMMÖNMYYNTI
Monilla alueilla kaukolämpösopimus kattaa sekä lämmön jakelun että myynnin. Vaikka lämpö
joillakin alueilla ostetaankin kolmannelta osapuolelta, Fortum vastaa lämmön toimittamisesta
kokonaisuudessaan ja toimii siten päämiehenä myös lämmön myynnin osalta. Fortumilla on yksi
suoritevelvoite, eli valmius toimittaa lämpöä asiakkaalle. Lämmön hinta sisältää usein sekä
kiinteän että muuttuvan maksun, joka määrittyy toimitetun lämpövolyymin perusteella. Koska
Fortumin lupaus on valmius toimittaa lämpöä asiakkaalle, kiinteä ja muuttuva maksu kohdistetaan
ja tuloutetaan asiakkaalta veloitettavissa olevien maksujen perusteella. Puolassa on lisäksi
alueita, joissa Fortum vastaa ainoastaan lämmöntuotannosta ja lämmön jakelu on puolestaan
jonkin kolmannen osapuolen vastuulla. Näissä tapauksissa Fortumin suoritevelvoite on lämmön
tuotanto ja liikevaihto tuloutetaan asiakkaalta laskutettavissa olevien myyntivolyymien perusteella.
KAASUNMYYNTI
Liikevaihto muodostuu kaasunmyynnistä kauppamarkkinoilla sekä myynnistä kuluttaja-asiakkaille.
Liikevaihto sisältää fyysiseen toimitukseen liittyviä suojauksia, jotka tuloutetaan luovutuksen
yhteydessä, kun määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Sopimukset sisältävät yleensä yhden
suoritevelvoitteen, jolle koko kauppahinta kirjataan.
Fyysisesti toteutettujen liiketoimien, joihin sovelletaan IFRS 15 -standardia, liikevaihto
tuloutetaan sopimushintojen perusteella. Sopimushinnat heijastavat liiketoimien taloudellista
luonnetta ja sopimukseen perustuvan vastikkeen määrää. Mikäli IFRS 15 -standardi edellyttää
toisenlaista menetelmää, esimerkiksi kun muuttuviin vastikkeisiin voidaan soveltaa rajoituksia,
sopimushintoja tarkistetaan vastaavasti.
Kaasusopimukset sisältävät myös kiinteitä komponentteja, jotka tuloutetaan asiakkaan
todellisen kulutuksen perusteella, kun suoritevelvoitteen luonteena on toimittaa kaasua
kaasuntoimitusvalmiuden sijaan.
JÄTTEIDEN KÄSITTELYN MYYNTI
Jätteiden käsittelymyynnin merkittävin osa muodostuu jätteen vastaanottomaksuista. Maksu
määrittyy yleensä vastaanotetun jätemäärän perusteella, eikä hintaan sisälly muuttuvia
elementtejä. Fortumin velvollisuus on käsitellä jäte ja tämä suoritevelvoite täyttyy, kun jäte on
käsitelty. Jätteiden kuljetus muodostaa toisen suoritevelvoitteen, jonka hinta määritetään erikseen
asiakassopimuksessa ja se vastaa sitä hintaa, joka palveluista erikseen veloitettaisiin.
Kuljetuspalveluiden myynti tuloutetaan, kun jäte on kuljetettu.
Jätteiden käsittelyn myynti sisältää lisäksi erilaisia kaatopaikka- ja maanrakennusprojekteja,
jotka toteutetaan useimmiten asiakkaan omistamalla maa-alueella. Asiakkaalta veloitettava hinta
laskutetaan asiakkaan kanssa sovitun maksuaikataulun mukaan. Asiakas saa ja kuluttaa
rakennusprojektista saatavan hyödyn samanaikaisesti, kun rakennusprojekti etenee ja projektit
tuloutetaan siten ajan kuluessa. Rakennusprojektin täyttämisaste voidaan mitata parhaiten
syntyneiden kulujen tai rakennetun maa-alueen perusteella.
NETOTUS JA SEGMENTTIEN VÄLISET TAPAHTUMAT
Generation-segmentti myy tuotettua sähköä Nord Pool -sähköpörssiin ja Consumer Solutions -
segmentti ostaa kaiken sähkönsä Nord Pool -sähköpörssistä. Näiden segmenttien myyntien
eliminoinnit sisältävät ostot ja myynnit Nord Poolissa, jotka netotetaan konsernitasolla
tuntiperusteisiin myynteihin ja ostoihin perustuen. Ne esitetään joko tuottona tai kuluna sen
mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.
Konsernin sisäiset toimitukset vaikuttavat eri liiketoimintasegmenttien välisiin myynteihin, kuluihin ja
tuloksiin, jotka eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Sisäiset tapahtumat ovat markkinaperusteisia.
72
6.1 Liiketoimintarakenne
Fortum esittää segmenttitiedot tavalla, joka on yhtenevä Fortumin hallitukselle ja toimitusjohtajan
vetämälle johtoryhmälle tapahtuvan sisäisen raportoinnin kanssa. Fortumin segmentit muodostuvat
liiketoiminta-alueittain määritellyistä segmenteistä.
Fortum ilmoitti maaliskuussa 2023 uudistavansa liiketoimintarakenteensa. Vuodesta 2023 lähtien
uudet liiketoimintayksiköt ovat: Hydro Generation, Nuclear Generation, Renewables and
Decarbonisation, Corporate Customers and Markets, Consumer Solutions ja Circular Solutions.
Liiketoimintayksiköt on luokiteltu IFRS:n mukaisesti seuraaviin raportoitaviin segmentteihin:
•
Generation -segmentissä ovat Hydro Generation-, Nuclear Generation-, Corporate Customers and
Markets- sekä Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksiköt.
•
Consumer Solutions -segmentti sisältää Consumer Solutions -liiketoimintayksikön.
•
Muut toiminnot -segmentissä ovat Circular Solutions -liiketoimintayksikkö, Innovation and Venturing -
toiminnot, liiketoimintoja palvelevat konsernitoiminnot ja konsernijohto.
Kuvaus konsernin raportoitavista segmenteistä:
Vuoden 2022 segmenttikohtaiset vertailutiedot oikaistiin ja erillinen pörssitiedote oikaistuista
vertailutiedoista julkaistiin 17.4.2023.
Russia-segmentti luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi vuoden 2023 toisella neljänneksellä.
Vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen ja vuoden 2022 vertailutiedot oikaistiin ja erillinen
pörssitiedote oikaistuista vertailutiedoista julkaistiin 11.5.2023. Lisätietoa
liitetiedossa 1
Olennaiset laadintaperiaatteet,
liitetiedossa 3.3
Lopetetut toiminnot.
6.2 Segmenttitietojen määritelmä
Fortumin segmenttitiedoissa esitetään taloudelliset tunnusluvut, joita käytetään taloudellisessa
tavoiteasetannassa, ennustamisessa, johdon tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien
allokoinnissa konsernin suoritusjohtamisprosessissa. Lisätietoja
liitetiedossa 1.4
Tuloksellisuuden
esittäminen.
Segmenttiraportoinnissa on käytetty samoja laadintaperiaatteita kuin Fortum-konsernissa.
73
6.3 Segmenttitiedot
Konsernin tuloslaskelma
Generation
1)
Consumer Solutions
Muut toiminnot
Jatkuvat toiminnot yhteensä
milj. euroa
Liite
2023
2022
2023
2022
2023
2022
2023
2022
Sähkönmyynti
1)
3 889
3 802
3 219
4 026
9
24
7 117
7 852
Lämmönmyynti
481
499
-
-
31
28
512
527
Kaasunmyynti
-
-
422
392
-
-
422
392
Jätteiden käsittelyn myynti
7
19
-
-
226
219
234
238
Muut myynnit
43
144
125
161
281
318
450
623
Liikevaihto
4 420
4 465
3 766
4 578
548
589
8 734
9 632
Eliminoinnit
-394
585
-20
-30
-99
-101
-514
454
Nord Pool -netotus
2)
-1 510
-2 312
IS
Ulkoinen liikevaihto
4 026
5 049
3 745
4 549
449
488
6 711
7 774
Vertailukelpoinen käyttökate
1 874
1 876
108
173
-80
-23
1 903
2 025
IS Poistot
-195
-247
-70
-75
-93
-92
-359
-415
IS
Vertailukelpoinen liikevoitto
1 679
1 629
38
97
-173
-116
1 544
1 611
Arvonalentumiset ja peruutukset
-
-
-
-
-
0
-
0
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät
2
648
1
0
1
137
4
785
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset
366
-130
-254
-246
-
-
111
-376
Muut
12
-19
-
-
-9
-33
3
-52
IS
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
6, 7
380
499
-253
-246
-8
103
118
356
IS
Liikevoitto
2 058
2 128
-215
-149
-181
-13
1 662
1 967
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
7
-34
-
-
0
-7
7
-40
IS
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta
18
59
-178
-
-
0
-7
59
-185
1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta. Fortumin sähkönmyynti sisältää
hyödykejohdannaisten realisoituneen tuloksen sopimuksista, joilla ei ollut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, mutta ovat operatiivisesti luokiteltu suojaukseksi.
2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.
Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit
Generation
Consumer Solutions
Muut toiminnot
Jatkuvat toiminnot yhteensä
milj. euroa
Liite
2023
2022
2023
2022
2023
2022
2023
2022
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin
3
5
2
22
0
26
26
53
29
Investoinnit käyttöomaisuuteen
16, 17
450
314
81
71
81
85
611
467
Osakkeiden bruttodivestoinnit
3
0
1 212
0
0
4
152
4
1 365
74
Segmenttien varat ja velat
Generation
Consumer Solutions
Muut toiminnot
Russia
Yhteensä
milj. euroa
Liite
2023
2022
2023
2022
2023
2022
2022
2023
2022
Korottomat varat
6 864
6 599
1 311
1 801
1 094
1 073
1 614
9 269
11 087
BS
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
18
1 000
987
-
-
59
51
211
1 059
1 249
Eliminoinnit
-105
-332
Segmenttien varat yhteensä
7 864
7 585
1 311
1 801
1 153
1 124
1 825
10 223
12 004
Korolliset saamiset
21
1 033
1 284
BS
Laskennalliset verosaamiset
27
958
933
Muut varat
2 342
5 502
BS
Likvidit varat
24
4 183
3 919
BS
Varat yhteensä
18 739
23 642
Segmenttien velat
601
988
472
436
313
350
134
1 387
1 908
Eliminoinnit
-105
-332
Segmenttien velat yhteensä
1 282
1 576
BS
Laskennalliset verovelat
27
428
152
Muu vieras pääoma
2 621
6 392
Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma
4 331
8 120
Korollinen vieras pääoma
26
5 909
7 785
BS
Oma pääoma
8 499
7 737
BS
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä
18 739
23 642
Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen vertailukelpoisen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sekä vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto
Generation
Consumer Solutions
milj. euroa
Liite
2023
2022
2023
2022
Vertailukelpoinen liikevoitto
1 679
1 629
38
97
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
718
7
-34
-
-
Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen vertailukelpoisen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
1 686
1 595
38
97
Segmenttien varat tilikauden lopussa
7 864
7 585
1 311
1 801
Segmenttien velat tilikauden lopussa
601
988
472
436
Vertailukelpoinen sidottu pääoma
7 263
6 597
838
1 365
Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin
1)
6 959
6 873
847
1 068
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %
24,2
23,2
4,5
9,1
1) Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttäen vuoden alun ja jokaisen vuosineljänneksen lopun arvoja.
Henkilöstö
Jatkuvat toiminnot
Generation
Consumer Solutions
Muut toiminnot
yhteensä
Lopetetut toiminnot
Yhteensä
2023
2022
2023
2022
2023
2022
2023
2022
2023
2022
2023
2022
Henkilöstön lukumäärä 31.12.
1 758
1 660
1 281
1 179
2 186
2 149
5 225
4 988
-
2 724
5 225
7 712
Henkilöstö keskimäärin
1 735
1 838
1 232
1 177
2 237
2 106
5 205
5 120
838
11 429
6 042
16 549
75
6.4 Konserninlaajuiset tiedot
Konsernin toimintasegmentit toimivat pääasiassa Pohjoismaissa ja Puolassa. Konsernin kotivaltio
on Suomi.
Alla on esitetty myyntituotot kohdemaittain asiakkaiden sijainnin mukaan. Investoinnit aineellisiin
ja aineettomiin hyödykkeisiin, varat ja henkilöstö on ilmoitettu niiden sijainnin mukaan. Osuuksia
osakkuus- ja yhteisyrityksiin ei ole jaettu maittain, koska kyseessä olevilla yhtiöillä voi olla
liiketoimintaa usealla maantieteellisellä alueella.
Koska konsernin asiakkaiden lukumäärä on suuri ja liiketoiminta-alueet erilaiset, konsernilla ei ole
sellaisia yksittäisiä asiakkaita, joiden merkitys olisi olennainen Fortumin koko liiketoiminnan kannalta.
Liikevaihto asiakkaiden maantieteellisen sijainnin mukaan
milj. euroa
2023
2022
Pohjoismaat
4 957
6 426
Puola
1 437
1 101
Muut
316
247
IS
Yhteensä
6 711
7 774
Pohjoismaista sähköntuotantoa ei ole jaettu esitettäväksi kohdemaittain, sillä pohjoismainen
sähköntuotanto myydään pääsääntöisesti Nord Pool -sähköpörssiin.
Investoinnit käyttöomaisuuteen maittain
milj. euroa
2023
2022
Suomi
371
258
Ruotsi
137
116
Norja
19
38
Puola
67
44
Muut
17
12
Yhteensä
611
467
Pitkäaikaiset varat maittain
milj. euroa
2023
2022
Suomi
3 280
3 074
Ruotsi
3 918
3 815
Norja
370
407
Puola
591
518
Venäjä
-
1 211
Muut ja eliminoinnit
154
146
Yhteensä
8 314
9 173
Pitkäaikaiset varat sisältää aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet,
käyttöoikeusomaisuuserät ja osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä.
Henkilöstön lukumäärä maittain 31.12.
2023
2022
Suomi
2 682
2 529
Ruotsi
1 038
914
Norja
350
395
Puola
717
635
Venäjä
-
2 724
Muut
438
515
Yhteensä
5 225
7 712
76
7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden
voitto
7.1 Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon
Fortum käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja (APM) taloudellisessa tavoiteasetannassa ja
ennustamisessa, segmenttien ja konsernin tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa
osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri
raportointikausien välillä huomioimatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja siksi nämä erät eivät
sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon eivätkä vertailukelpoiseen käyttökatteeseen (EBITDA).
Tunnuslukujen määritelmät on esitetty
Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset
-
osiossa.
Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon, 2023
Tulevaisuuden
kassavirtoja
suojaavien
Arvon-
Myyntivoitot
johdannaisten
alentumiset ja
ja saman-
käyvän arvon
milj. euroa
Oikaisematon
peruutukset
kaltaiset erät
muutokset
Muut
Raportoitu
Liikevaihto
6 716
-
-
-5
-
6 711
Muut tuotot
397
-
-4
-361
0
32
Materiaalit ja palvelut
-3 606
-
-
-190
-12
-3 808
Henkilöstökulut
-436
-
-
-
-
-436
Poistot
-359
-
-
-
-
-359
Muut kulut
-1 049
-
0
444
9
-595
IS
Vertailukelpoinen liikevoitto
-
-4
-111
-3
1 544
IS
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
-
4
111
3
118
IS
Liikevoitto
1 662
1 662
Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon, 2022
Tulevaisuuden
kassavirtoja
suojaavien
Arvon-
Myyntivoitot
johdannaisten
alentumiset ja
ja saman-
käyvän arvon
milj. euroa
Oikaisematon
peruutukset
kaltaiset erät
muutokset
Muut
Raportoitu
Liikevaihto
7 797
-
-
-23
-
7 774
Muut tuotot
707
-
-785
153
-1
74
Materiaalit ja palvelut
-5 079
-
-
206
20
-4 853
Henkilöstökulut
-432
-
-
-
-
-432
Poistot
-415
0
-
-
-
-415
Muut kulut
-612
-
-
40
33
-538
IS
Vertailukelpoinen liikevoitto
0
-785
376
52
1 611
IS
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
0
785
-376
-52
356
IS
Liikevoitto
1 967
1 967
Arvonalentumiset ja peruutukset
Arvonalentumiset ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset oikaistaan poistoista ja
esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Vuoden 2022 vertailutiedot muutettiin johtuen
Russia-segmentin huhtikuussa 2023 tehdystä uudelleenluokittelusta lopetetuiksi toiminnoiksi. Katso
myös
liitetieto 19
Arvonalentumistestaus.
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät sisältää myyntivoittoja ja hankintoihin liittyviä
transaktiokuluja, jotka oikaistaan vastaavasti muista tuotoista ja kuluista vertailukelpoisuuteen
vaikuttaviin eriin.
Vuoden 2022 myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät sisältävät 638 miljoonan euron
myyntivoiton 50 prosentin omistusosuuden myynnistä norjalaisesta kaukolämpöyhtiöstä Fortum
Oslo Varme AS:sta, 77 miljoonan euron myyntivoiton 30 prosentin omistusosuuden myynnistä
julkisten latauspisteiden operaattori Recharge AS:sta ja 61 miljoonan euron myyntivoiton
sähköautojen latauspalvelu Plugsurfingin myynnistä (katso
liitetieto 3.2
Yritysmyynnit).
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon
muutokset
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisinstrumenttien realisoitumattomat muutokset, jotka
eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä, ja johdannaisiksi käsiteltävät fyysiset sopimukset kirjataan
vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin. Katso
liitetieto 14
Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain.
Johdannaisina käsiteltyjen fyysisten sopimusten selvittämisen vaikutukset oikaistaan myyntiin
sekä materiaaleihin ja palveluihin, jotta erät kuvaisivat näiden sopimusten osalta niiden
sopimusperusteista myynti- tai hankintahintaa, eikä vastaavaa markkinahintaa toimitushetkellä.
Oikaisuja tarvitaan taloudellisen tuloksen ymmärtämisen parantamiseksi, kun verrataan eri
tilikausien tuloksia.
77
7.2 Vertailukelpoisen liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen kauden
voittoon
milj. euroa
Liite
2023
2022
IS
Liikevoitto
1 662
1 967
IS
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
6, 7.1
-118
-356
IS
Vertailukelpoinen liikevoitto
1 544
1 611
IS
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
59
-185
Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
18
-52
145
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
7
-40
IS
Rahoituskulut - netto
-138
-218
Rahoituskuluihin - netto liittyvät oikaisut
11
2
48
Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto
-137
-170
Vertailukelpoinen voitto ennen tuloveroja
1 415
1 400
IS
Tuloverot
-69
520
Tuloveroihin liittyvät oikaisut
-201
-836
Vertailukelpoiset tuloverot
-269
-316
IS
Määräysvallattomat omistajat
-1
-4
Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut
5
-5
Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat
4
-9
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto
1 150
1 076
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto
3.4
34
-2 064
Vertailukelpoinen kauden voitto, Fortum yhteensä
1 184
-988
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa
13
1,28
1,21
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa
3.4
0,04
-2,32
Vertailukelpoinen tulos/osake, Fortum yhteensä, euroa
13
1,32
-1,11
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
Osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oikaistaan merkittävillä erillä, jotka vastaavat
vertailukelpoiseen kauden voittoon sisältyviä oikaisuja.
Vertailukelpoiset rahoituskulut
–
netto
Rahoituskuluja
–
netto oikaistaan esimerkiksi muut rahoituserät
–
nettoon kirjatuilla ydinjätehuoltoon
liittyvillä erillä, rahoituserien käypien arvojen muutoksilla, sekä rahoituserien arvonalentumisilla ja
aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutuksilla.
Vertailukelpoiset tuloverot
Tuloveroja oikaistaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien, rahoituskuluihin
–
netto liittyvien
oikaisujen, verokannan muutosten ja muiden kertaluonteisten oikaisujen verovaikutuksilla.
Tuloveroihin liittyvät oikaisut vuonna 2023 sisälsi 225 miljoonan euron kertaluontoisia
verovaikutuksia, jotka kirjattiin pääasiassa Irlannissa ja Alankomaissa Venäjän toimintojen
omistusten alaskirjausten vuoksi. Vuoden 2022 tulovero-oikaisu sisälsi Irlannissa kirjatun 746
miljoonan euron kertaluontoisen verovaikutuksen, joka oli pääosin seurausta Uniperin myynnistä.
Katso
liitetieto 27
Laskennalliset verot taseessa.
Katso myös
Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.
8 Muut kulut
milj. euroa
2023
2022
Käyttö- ja kunnossapitokulut
111
110
Tietotekniikka- ja tietoliikennekulut
104
108
Muut
381
321
IS
Yhteensä
595
538
Suurimmat Muut kulut -ryhmään kirjatut erät olivat voima- ja lämpölaitosten ulkoisia käyttö- ja
kunnossapitokuluja. Muut-erä sisältää kiinteistöihin liittyviä kuluja ja muita operatiivisia kuluja.
Tilintarkastajan palkkiot
milj. euroa
2023
2022
Tilintarkastuspalkkiot
2,3
2,7
Palkkiot muista tilintarkastukseen liittyvistä toimeksiannoista
0,4
0,3
Palkkiot veropalveluista
0,1
-
Muut palkkiot
0,1
-
Yhteensä
2,8
3,0
Deloitte Oy on nimitetty tilintarkastajaksi tilikaudella 2024 pidettävään varsinaiseen
yhtiökokoukseen saakka.
Tilintarkastuspalkkiot sisältävät palkkiot konsernitilinpäätöksen tarkastamisesta,
osavuosikatsausten läpikäynneistä sekä emoyhtiön ja sen tytäryritysten tarkastamisesta.
Tilintarkastukseen liittyvät toimeksiannot sisältävät kestävän kehityksen raportoinnin varmennuksen
sekä muita varmennuspalveluita ja vastaavia tilintarkastukseen liittyviä palveluita. Muut palkkiot -
ryhmä sisältää neuvonantopalkkioita.
78
9 Materiaalit ja palvelut
milj. euroa
2023
2022
Ostot
3 083
4 251
Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
603
422
Muut
122
180
IS
Yhteensä
3 808
4 853
Ostot koostuvat pääosin sähkön hankinnasta vähittäismyyntiä ja lämmön tuotantoa varten sekä
polttoaineista, joita käytetään sähkön ja lämmön tuotannossa. Sähkön osto Nordpool-
sähköpörssistä netotetaan konsernitasolla tuntipohjaisesti ja tuntikohtainen netto esitetään joko
myynneissä tai ostoissa sen perusteella, onko Fortum nettomyyjä vai -ostaja kyseisellä tunnilla.
Katso
liitetieto 6
Segmenttiraportointi.
Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä sisältävät ydin- ja vesivoimalla tuotetun sähkön hankinnan
omakustannushintaan (sisältäen korkokulut ja tuotantoverot) sekä höyryn hankinnan. Osakkuus- ja
yhteisyrityksiltä ostetun ydinvoiman ja vesivoiman tuotantoverot esitetään rivillä Ostot osakkuus- ja
yhteisyrityksiltä. Katso
liitetieto 37
Lähipiiritapahtumat.
10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot
milj. euroa
2023
2022
Palkat ja palkkiot
324
334
Eläkkeet
Maksupohjaiset järjestelyt
47
14
Etuuspohjaiset järjestelyt
3
10
Sosiaalikulut
37
50
Osakeperusteiset kannustimet
6
7
Muut henkilöstökulut
19
17
IS
Yhteensä
436
432
Fortumin työntekijöille tarjoamat kokonaispalkkiot muodostuvat palkoista, luontoiseduista, lyhyen
aikavälin kannustimista, henkilöstörahastolle maksetusta voittopalkkiosta Suomessa sekä pitkän
aikavälin kannustimista.
Tarkempia tietoja Fortumin eläkevastuista
liitetiedossa 30
Eläkevelvoitteet.
10.1 Lyhyen aikavälin kannustimet
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tarkoituksena on tukea yhtiön taloudellisten ja muiden
keskeisten vuositason tavoitteiden toteuttamista. Pääperiaatteena on, että kaikki työntekijät ovat
mukana kannustinjärjestelmässä tai vaihtoehtoisesti liiketoimintokohtaisen palkkiojärjestelmän piirissä.
Hallitus määrittää vuosittain johtoryhmän tulostavoitteiden tason ja määräytymisperusteet. Mittarit
voivat vaihdella vuosittain liiketoiminnan ensisijaisten tavoitteiden perusteella. Tulospalkkiotavoite
on 20 % ja enimmäistaso 40 % vuosipalkasta. Yhtiön hallitus arvioi säännöllisesti toimitusjohtajan ja
johtoryhmän jäsenten suoriutumista.
Muun henkilöstön palkitseminen muodostuu konsernin, yksikön ja henkilökohtaisten tai tiimin
tavoitteiden yhdistelmästä. Tavoitteet sovitaan alkuvuodesta käytävissä kehityskeskusteluissa.
Lyhyen aikavälin kannustinohjelmien palkkiot maksetaan rahana.
10.2 Pitkän aikavälin kannustimet
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien tarkoituksena on tukea konsernin pitkän aikavälin
tavoitteiden saavuttamista kestävästi, yhdenmukaistaa johdon ja omistajien edut sekä auttaa
sitouttamaan avainhenkilöt ja pitämään heidät yhtiön palveluksessa.
Pitkän aikavälin osakeperusteinen kannustinjärjestelmä tarjoaa osallistujilleen mahdollisuuden
ansaita yhtiön osakkeita. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukaisesti hallitus päättää
vuosittain uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman aloittamisesta. Hallitus hyväksyy Fortumin
johtoryhmän jäsenet, joilla on oikeus osallistua vuosittain alkavaan pitkän aikavälin
kannustinohjelmaan. Fortumin hallitus on valtuuttanut toimitusjohtajan päättämään
kannustinohjelman osallistujista ja mahdollisista enimmäispalkkioista muiden paitsi Fortumin
johtoryhmän jäsenten osalta hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Osallistujat eivät voi
samanaikaisesti olla Fortumin Henkilöstörahaston jäseniä.
Kukin kannustinohjelma alkaa kolmen kalenterivuoden ansaintajaksolla, jonka aikana osallistujat
voivat ansaita osakeoikeuksia, jos hallituksen asettamat tavoitteet täyttyvät. Osakkeita ei jaeta, jos
vähimmäistavoitteet eivät täyty. Muuttuvien palkkioiden yhteenlaskettu kokonaissumma ei saa ylittää
79
120 %:a saajan vuosipalkasta kalenterivuoden aikana, vaikka suoritus olisi ollut erityisen hyvä ja
hallituksen hyväksymät tavoitteet saavutettu. Kun ansaintajakso on päättynyt ja asiaan kuuluvat verot
ja muut työsuhteeseen liittyvät kulut on vähennetty, osallistujat saavat nettomäärän osakkeina.
Pitkän aikavälin kannustinohjelmissa ei ole lainkaan rajoitusjaksoa. Fortumin johtoryhmän jäsenten
yhteenlaskettu Fortumin osakkeiden omistus on kuitenkin oltava suurempi tai yhtä suuri kuin heidän
vuosipalkkansa. Niiden johtoryhmän jäsenten, joiden yhteenlaskettu Fortumin osakkeiden omistus ei
vielä ole osakkeenomistusvaatimuksen mukainen, on säilytettävä vähintään 50 % saamistaan
osakkeista, kunnes vaadittu osakeomistuksen taso on saavutettu.
Rajoitettu osakeohjelma (Restricted Share -ohjelma, RS) täydentää pitkän aikavälin
osakeperusteista kannustinjärjestelmää. RS-ohjelma noudattaa yleisen kannustinjärjestelmän
pääehtoja sillä poikkeuksella, että allokoidut osakkeet toimitetaan kolmivuotisen RS-jakson jälkeen
ilman erillisiä suorituskriteereitä edellyttäen, että henkilön työsuhde jatkuu. RS-ohjelma on suunnattu
hallituksen määrittelemiin erityistarkoituksiin, kuten henkilöstön sitouttamiseen.
Fortumin hallituksella on oikeus muuttaa kannustinohjelman tavoitteet, päättää poiketa tavoitteiden
mukaisesta maksusta tai keskeyttää menossa oleva kannustinohjelma.
Osakepalkkiojärjestelmän mukaiset osakeohjelmat luokitellaan osittain osakkeina ja rahana
maksettaviin. Se osuus etuudesta, jonka osallistuja saa osakkeina, kirjataan osakkeina maksettavaksi.
Niiden osallistujien kohdalla, jotka saavat vain rahamaksun, etuus kirjataan kokonaisuudessaan
rahana maksettavana järjestelynä. Palkkio kirjataan kuluksi ansaintajakson aikana ja vastaava lisäys
merkitään omaan pääomaan sikäli, kun kyseessä on osakkeina maksettava etuus ja velkoihin, kun
kyseessä on rahana maksettava osuus. Järjestelyyn liittyvistä henkilöstösivukuluista kirjataan varaus.
Osakepalkkiovelka sosiaalikuluineen oli vuoden 2023 lopussa 9 miljoonaa euroa (2022: 12), sisältäen
omaan pääomaan kirjatun 8 miljoonan euron erän (2022: 10).
Vuoden 2023 lopussa noin 120 avainhenkilöä on mukana ainakin yhdessä meneillään olevasta
vuosittaisesta osakeohjelmasta.
Myönnetyt osakkeet
Alla olevassa taulukossa on esitetty muutokset pitkän aikavälin kannustinohjelmien osakemäärissä:
Osakkeiden lukumäärä
2023
2022
1.1.
1 396 189
1 818 093
Myönnetyt
781 214
594 400
Lunastetut
-86 287
-240 867
Toteutumattomat tai menetetyt
-632 305
-775 437
31.12.
1 458 811
1 396 189
Toteutumattomiin tai menetettyihin osakkeisiin sisältyy johtoryhmän palkkiorajoitusten vaikutus
Suomen valtion kanssa tehdyn Solidium-siltarahoitusjärjestelyn ehtojen mukaisesti, sekä rajoitusten
ulkopuolelle jääneet osakkeet, joista johtoryhmän jäsenet luopuivat vapaaehtoisesti.
10.3 Henkilöstön osakesäästöohjelma
Fortumin henkilöstön osakesäästöohjelman tarkoituksena on kannustaa työntekijöitä sijoittamaan
yhtiön osakkeisiin ja säilyttämään omistusta yhtiössä.
Osakesäästöohjelma koostuu vuosittain alkavista säästökausista, joiden käynnistämisestä
päättää yhtiön hallitus. Ohjelmaan osallistuvat työntekijät säästävät osan kuukausipalkoistaan, ja
kertyneillä säästöillä heille ostetaan Fortumin osakkeita. Kannustimena Fortum tarjoaa jokaiseen
alkaneeseen säästökauteen osallistuneille bruttona yhden lisäosakkeen kahta säästöillä hankittua
osaketta kohti noin kolmen vuoden kuluttua säästökauden alkamisesta. Lisäosakkeiden saamisen
edellytyksenä on, että osallistuja pitää osakkeet omistusjakson loppuun saakka ja että hänen
työsuhteensa ei ole päättynyt ennen omistusjakson päättymistä.
Kukin ohjelma koostuu yhden vuoden säästökaudesta ja sen lisäksi kahden vuoden
omistusjaksosta. Osakkeet ostetaan kvartaaleittain kertyneillä säästöillä markkinahintaan Fortumin
osavuosikatsausten julkistamisen jälkeen. Ohjelma luokitellaan osakkeina maksettavaksi
järjestelyksi ja lisäosakkeet kirjataan kuluksi ansaintajakson ajalle.
10.4 Fortumin henkilöstörahasto
Fortumin henkilöstörahasto, joka koskee vain Suomessa työskentelevää henkilöstöä, on toiminut
vuodesta 2000 alkaen. Fortumin hallitus määrittelee vuosittain rahastoon maksettavan
voittopalkkioerän määräytymisperusteet. Henkilöstörahaston jäseniä ovat sekä vakituisessa että
määräaikaisessa työsuhteessa olevat konsernin työntekijät.
Konsernin rahastoon maksamat voittopalkkioerät jaetaan rahaston jäsenille tasasuuruisina.
Kunkin työntekijän rahasto-osuudet on jaettu sidottuun osaan ja nostettavissa olevaan osaan.
Sidotusta osasta voi vuosittain siirtää nostettavaksi enintään 15 % pääomasta vastaavan määrän.
Rahaston edellinen tilivuosi päättyi 30.4.2023, ja rahastossa oli tällöin 2 611 jäsentä (2022: 2
553). Vuonna 2023 Fortum ei maksanut vuoden 2022 tuloksen perusteella henkilöstörahastoon
(2022: 4,3 miljoonaa euroa) vuotuista voittopalkkioerää. Rahaston jäsenten rahasto-osuuksien
yhteenlaskettu määrä oli 16 miljoonaa euroa (2022: 20).
10.5 Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitseminen
Vuoden 2023 lopussa konsernin johtoryhmään kuului yksitoista jäsentä, mukaan lukien
toimitusjohtaja. Seuraava taulukko esittää toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkkiot kunkin
toimikauden ajalta. Alla esitetyt palkkiot ovat suoriteperusteisia.
Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa Solidium-siltarahoitusjärjestelystä,
jonka ehtojen mukaisesti johtoryhmän jäsenille ei makseta lyhyen- ja pitkän aikavälin kannustimia,
jotka kertyvät vuosina 2022 ja 2023. He eivät myöskään voi osallistua vuoden 2023 henkilöstön
osakesäästöohjelmaan. Johtoryhmä on lisäksi ilmoittanut luopuvansa vapaaehtoisesti
osakepalkkioista, jotka eivät ole siltarahoitusjärjestelyn rajoitusten piirissä ja joiden toimitusaika olisi
keväällä 2024. Kustannukset näihin ohjelmiin liittyen kuitenkin jaksotetaan ansaintajakson ajalle.
80
Johdon palkitseminen
2023
2022
Markus
Markus
Rauramo,
Muut
Rauramo,
Muut
toimitus-
johtoryhmän
toimitus-
johtoryhmän
Tuhatta euroa
johtaja
jäsenet
johtaja
2)
jäsenet
2)
Palkat ja luontoisedut
1 613
3 369
1 549
3 447
Lyhyen aikavälin kannustimet
1)
-
-
-
100
Pitkän aikavälin kannustimet
798
1 134
816
756
Eläke-etuudet (lakisääteiset)
280
619
271
591
Eläke-etuudet (vapaaehtoiset)
315
830
315
717
Sosiaalikulut
58
194
53
221
Yhteensä
3 064
6 146
3 004
5 831
1) Sisältää vuonna 2022 projektipalkkiot tietyille johtoryhmän jäsenille, jotka maksettiin elokuussa.
2) Vuonna 2022 taulukossa esitettyjen palkkioiden lisäksi palkkiot Uniperin hallintoneuvoston jäsenyydestä toimitusjohtaja Markus
Rauramolle olivat 157 tuhatta euroa ja muille johtoryhmän jäsenille 157 tuhatta euroa.
Vuosimaksu toimitusjohtaja Markus Rauramon lisäeläkejärjestelystä on 20 % kiinteästä
vuosipalkasta. Kiinteä vuosipalkka koostuu peruspalkasta ja luontoiseduista. Toimitusjohtajan
eläkeikä perustuu Työntekijän eläkelakiin. Mikäli toimitusjohtaja irtisanotaan ennen eläkeikää, on
hän oikeutettu siihen mennessä eläkejärjestelyyn maksettuihin varoihin.
Muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on tyypillisesti paikallisen lainsäädännön mukainen.
Lisäksi kolmen jäsenen eläkeikä on 63 vuotta. Konsernipolitiikan mukaan kaikki uudet
lisäeläkejärjestelyt ovat maksuperusteisia. Johtoryhmän jäsenten eläkejärjestelyt ovat
pääsääntöisesti maksuperusteisia, lukuun ottamatta kahta jäsentä, jotka ovat Fortumin
eläkesäätiössä (etuuspohjainen järjestely). Johtoryhmän jäsenille vuosimaksu on 20 %
vuosipalkasta. Vuoden 2023 lopussa taseeseen oli kirjattu 270 tuhannen euron velka (2022: 0)
etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen osalta.
Mikäli Fortum irtisanoo toimitusjohtajan, tämä on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan (6
kuukautta) sekä irtisanomiskorvaukseen, joka vastaa 6 kuukauden palkkaa. Muilla johtoryhmän
jäsenillä irtisanomisaika on 6 kuukautta riippumatta siitä, kumpi osapuoli irtisanoo sopimuksen.
Fortumin irtisanoessa sopimuksen, jäsenet ovat pääsääntöisesti oikeutettuja irtisanomisajan
palkkaan ja irtisanomiskorvaukseen, joka vastaa 6 kuukauden palkkaa.
Johdolle toimitetut osakkeet (kpl)
Seuraavassa taulukossa esitetään osakepalkkiojärjestelmien myötä toimitusjohtajalle ja muille
Fortumin johtoryhmän jäsenille toimitetut osakkeet. Johtoryhmän jäsenten, joiden yhteenlaskettu
Fortumin osakkeiden omistus ei vielä ole osakkeenomistusvaatimuksen mukainen, on kuitenkin
säilytettävä vähintään 50 % saamistaan osakkeista, kunnes vaadittu osakeomistuksen taso on
saavutettu.
2023
1) 2)
2022
Johtoryhmän jäsenet 31.12.2023
Markus Rauramo, toimitusjohtaja
-
12 661
Nebahat Albayrak
2 677
-
Eveliina Dahl
-
1 127
Bernhard Günther
-
-
Mikael Lemström
Johtoryhmän jäsen 31.3.2023 alkaen
-
N/A
Petra Lundström,
Johtoryhmän jäsen 31.3.2023 alkaen
-
N/A
Simon-Erik Ollus
-
1 847
Mikael Rönnblad
-
4 112
Nora Steiner-Forsberg
-
716
Peter Strannegård
Johtoryhmän jäsen 31.3.2023 alkaen
N/A
Tiina Tuomela
Johtoryhmän jäsen 1.4.2023 alkaen
-
N/A
Entiset johtoryhmän jäsenet
Alexander Chuvaev
Johtoryhmän jäsen 1.9.2022 saakka
N/A
16 034
Per Langer
Johtoryhmän jäsen 30.3.2023 saakka
-
3 102
Yhteensä
2 677
39 599
1) Osakkeet (netto) toimitettiin rajoitetun osakeohjelman (RSP) 2020-2022 sekä johtajasopimuksen perusteella.
2) Yllä esitetyn lisäksi johtoryhmän jäsenille toimitettiin henkilöstön osakesäästöohjelman 2020 perusteella 628 lisäosaketta.
10.6 Johdon omistamat osakkeet
Fortum Oyj:n hallituksen jäsenet omistivat 31.12.2023 yhteensä 30 334 (2022: 15 370) osaketta, eli
0,00 % (2022: 0,00 %) yhtiön osakkeista ja äänivallasta.
Hallituksen jäsenten omistamat osakkeet (kpl)
2023
2022
Hallituksen jäsenet 31.12.2023
Mikael Silvennoinen, puheenjohtaja
9 497
N/A
Essimari Kairisto, varapuheenjohtaja
2 872
985
Ralf Christian
2 270
985
Luisa Delgado
2 270
985
Jonas Gustavsson
1 285
N/A
Marita Niemelä
1 285
N/A
Teppo Paavola
7 000
985
Maija Strandberg
1 285
N/A
Johan Söderström
1 285
N/A
Vesa-Pekka Takala
1 285
N/A
Entiset hallituksen jäsenet
Anja McAlister
N/A
1 446
Veli-Matti Reinikkala
N/A
7 029
Philipp Rösler
N/A
985
Annette Stube
N/A
985
Kimmo Viertola
N/A
985
Yhteensä
30 334
15 370
Toimitusjohtaja ja muut Fortumin johtoryhmän jäsenet omistivat yhteensä 223 463 (2022: 197 210)
osaketta, eli noin 0,02 % (2022: 0,02 %) yhtiön osakkeista ja äänivallasta.
81
Fortumin johtoryhmän omistamat osakkeet (kpl)
2023
2022
Johtoryhmän jäsenet 31.12.2023
Markus Rauramo
115 162
112 739
Nebahat Albayrak
3 438
555
Eveliina Dahl
2 859
2 554
Bernhard Günther
767
555
Mikael Lemström
15 021
N/A
Petra Lundström
13 617
N/A
Simon-Erik Ollus
6 838
6 462
Mikael Rönnblad
20 685
20 619
Nora Steiner-Forsberg
1 615
1 461
Peter Strannegård
3 292
N/A
Tiina Tuomela
40 169
N/A
Entiset johtoryhmän jäsenet
Per Langer
N/A
52 265
Yhteensä
223 463
197 210
10.7 Hallituksen jäsenten palkkiot
Hallitukseen kuuluu viidestä kymmeneen jäsentä. Yhtiökokous valitsee jäsenet yhden vuoden
mittaiseksi toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavaan ensimmäiseen varsinaiseen
yhtiökokoukseen. Vuoden 2023 lopussa hallitukseen kuului kymmenen jäsentä.
Varsinainen yhtiökokous vahvistaa hallituksen jäsenten vuosipalkkiot. Hallituksen jäsenille ei
tarjota pitkän aikavälin kannustinohjelmia eikä mahdollisuutta osallistua muihin kannustinohjelmiin.
Fortumilla ei myöskään ole heitä koskevaa eläkejärjestelmää. Vuonna 2023 lakisääteiset sivukulut
olivat 39 tuhatta euroa (2022: 0).
Hallituksen palkkiot
Tuhatta euroa
2023
2022
Vuosipalkkio hallitustyöstä
Puheenjohtaja
88,8
88,8
Varapuheenjohtaja
63,3
63,3
Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja
1)
63,3
63,3
Jäsenet
43,1
43,1
Kiinteä palkkio valiokuntatyöstä
Tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsen
3,0
3,0
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja
5,0
5,0
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen
2,0
2,0
Hallituksen päätöksen perusteella perustetun mahdollisen muun valiokunnan puheenjohtaja
5,0
5,0
Hallituksen päätöksen perusteella perustetun mahdollisen muun valiokunnan jäsen
2,0
2,0
1) Jos ei ole samanaikaisesti hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
Kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan kiinteä vuosipalkkio ja osallistumisperusteinen
kokouspalkkio. Hallitustyöskentelystä maksettava vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja
rahana siten, että noin 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja
lukuun yhtiön osakkeita ja loppuosa maksetaan rahana. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta
aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta.
Kokouspalkkio, 800 euroa, maksetaan niin hallituksen kuin valiokuntienkin kokouksista.
Kokouspalkkio on 800 euroa kultakin kokoukselta tai 1600 euroa jäsenen matkustaessa
kokoukseen asuinmaansa ulkopuolelle. Jäsenen osallistuessa kokoukseen etäyhteyden välityksellä
tai päätöksistä, jotka vahvistetaan erillistä kokousta pitämättä, kokouspalkkio on 800 euroa. Palkkio
valiokuntatyöstä ja kokouspalkkiot maksetaan kokonaisuudessaan rahana.
Jäsenen matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Hallitus perusti vuonna 2023 pysyvän hallituksen valiokunnan käsittelemään teknologia- ja
investointiasioita.
Hallituksen kokonaispalkkiot
Tuhatta euroa
2023
2022
Hallituksen jäsenet 31.12.2023
Mikael Silvennoinen
Puheenjohtaja 13.4.2023 alkaen, Nimitys- ja
125
N/A
palkitsemisvaliokunnan sekä väliaikaisen Venäjä valiokunnan
puheenjohtaja
Essimari Kairisto
Varapuheenjohtaja 13.4.2023 alkaen. Tarkastus- ja
107
135
riskivaliokunnan puheenjohtaja
Ralf Christian
Hallituksen jäsen 28.3.2022 alkaen, Teknologia- ja
87
90
investointivaliokunnan puheenjohtaja
Luisa Delgado
73
102
Jonas Gustavsson
Hallituksen jäsen 13.4.2023 alkaen
69
N/A
Marita Niemelä
Hallituksen jäsen 13.4.2023 alkaen
59
N/A
Teppo Paavola
78
117
Maija Strandberg
Hallituksen jäsen 13.4.2023 alkaen
78
N/A
Johan Söderström
Hallituksen jäsen 13.4.2023 alkaen
57
N/A
Vesa-Pekka Takala
Hallituksen jäsen 13.4.2023 alkaen
67
N/A
Entiset hallituksen jäsenet
Anja McAlister
Varapuheenjohtaja 13.4.2023 saakka
5
122
Veli-Matti Reinikkala
Puheenjohtaja 13.4.2023 saakka
10
181
Philipp Rösler
Hallituksen jäsen 13.4.2023 saakka
4
101
Annette Stube
Hallituksen jäsen 13.4.2023 saakka
11
105
Kimmo Viertola
Hallituksen jäsen 13.4.2023 saakka
6
86
Yhteensä
836
1 039
82
11 Rahoituskulut
–
netto
milj. euroa
Liite
2023
2022
Korkokulut
Lainat
-286
-202
Vuokrasopimusvelkojen korot ja muut korkokulut
-2
-2
Aktivoidut korkokulut
17
20
4
IS
Yhteensä
-269
-200
Korkotuotot
Lainasaamiset ja talletukset
153
46
Vuokrasopimussaamisten korot ja muut korkotuotot
12
30
IS
Yhteensä
165
75
Muut rahoituserät - netto
Ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan
liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen
28
1
-71
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, arvonalentumiset ja peruutukset
-3
-3
Muiden varausten ja eläkevelvoitteiden diskonttauksen purkaminen
29, 30
0
10
Muut rahoituskulut ja -tuotot
-33
-29
IS
Yhteensä
-34
-93
IS
Rahoituskulut - netto
-138
-218
milj. euroa
2023
2022
IS
Rahoituskulut - netto
-138
-218
Oikaisut rahoituskuluihin - netto
Ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu ja
ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen
-1
71
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, arvonalentumiset, peruutukset ja
muut oikaisut
3
-23
Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto
-137
-170
Katso
Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset
.
Lainojen korkokulut olivat yhteensä 286 miljoonaa euroa (2022: 202) sisältäen lainojen korkoja
246 miljoonaa euroa (2022: 187) ja 40 miljoonaa euroa (2022: 15) korkokuluja lainasalkkua
suojaavista johdannaisista. Lainojen korkokulut sisältävät 41 miljoonaa euroa (2022: 26) liittyen
Suomen valtion siltarahoitusjärjestelyyn.
Lainasaamisten ja talletuksien korkotuotot olivat yhteensä 153 miljoonaa euroa (2022: 46)
sisältäen 133 miljoonaa euroa (2022: 2) talletusten ja pankkisaamisten korkoja sekä 21 miljoonaa
euroa (2022: 44) osakaslainasaamisten ja muiden lainasaamisten korkoja.
Ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien
varausten diskonttauksen purkaminen liittyvät Loviisan ydinvoimalaan. Ydinvoimaan liittyvien
varausten diskonttauksen purkaminen oli -63 miljoonaa euroa (2022: -39). Katso lisätietoja
liitetiedossa 28
Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
Muut rahoituskulut ja -tuotot olivat yhteensä 33 miljoonaa euroa (2022: 29) sisältäen 26 miljoonaa
euroa rahoitusjärjestelyihin liittyviä kuluja, joista 15 miljoonaa euroa (2022: 23) liittyvät Suomen
valtion siltarahoitusjärjestelyyn.
Korko- ja valuuttajohdannaiset rahoituskuluissa (netto)
milj. euroa
2023
2022
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Lainojen korkokulut
-7
13
Johdannaisten valuuttakurssierot
-1
-16
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset - korkoero
1)
40
-65
Korkojohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoituskuluissa (netto)
31
-68
Valuuttajohdannaiset
Lainojen korkokulut
-33
-28
Johdannaisten valuuttakurssierot
-156
56
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset - korkoero
5
-5
Valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoituskuluissa (netto)
-184
23
Yhteensä
-153
-45
1) Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutoksiin sisältyy käyvän arvon suojauslaskennassa olevien suojausinstrumenttien
arvostusmuutokset 41 miljoonaa euroa (2022: -66).
83
12 Tuloverot
12.1 Tulos ennen veroja maittain
milj. euroa
2023
2022
Suomi
934
272
Ruotsi
652
583
Puola
-66
-209
Irlanti
-51
754
Alankomaat
160
205
Muut
-45
-42
IS
Yhteensä
1 583
1 564
Maakohtainen erittely tuloksesta ennen veroja esittää kunkin maan osuuden Fortum-konsernin
tuloksesta ennen veroja, joka perustuu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisiin
konsernin laadintaperiaatteisiin. Kunkin maan tulos sisältää siten esimerkiksi osuuden osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta, johdannaisten IFRS-standardien mukaisen kirjaamisen vaikutukset ja muut
konserniyhdistelyyn liittyvät oikaisut, jotka eivät sisälly paikallisten tytäryritysten verotettavaan tuloon.
12.2 Tuloverojen merkittävimmät osatekijät maittain
milj. euroa
2023
2022
Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero
Suomi
-157
-206
Ruotsi
-122
-120
Puola
-6
-8
Irlanti
0
11
Alankomaat
-2
-5
Muut
-6
-22
Yhteensä
-293
-351
Laskennalliset verot
Suomi
-13
168
Ruotsi
-3
-53
Puola
35
49
Irlanti
163
704
Alankomaat
36
-12
Muut
1)
32
8
Yhteensä
249
864
Edellisten tilikausien verojen oikaisut
Suomi
-8
0
Ruotsi
0
8
Puola
-18
1
Irlanti
-
0
Alankomaat
1
-
Muut
0
-2
Yhteensä
-25
7
IS
Tuloverot
-69
520
1) Sisältää verokantaeron omaan pääomaan kirjatun konsernin sisäisen lainan korosta.
12.3 Efektiivisen tuloverokannan täsmäytyslaskelma
Konsernin tuloksesta ennen veroja laskettu vero eroaa Suomen nimellisen verokannan mukaan
lasketusta verosta seuraavasti:
milj. euroa
2023
%
2022
%
Tulos ennen veroja
1 583
1 564
Vero laskettuna Suomen nimellisellä verokannalla
-317
-20,0
-313
20,0
Suomen ja ulkomaisten verokantojen ja -säännösten erot
-16
-1,0
63
-4,0
Verovapaat myyntivoitot
1
0,0
117
-7,5
Muut vertailukelpoisiin tuloveroihin vaikuttavat erät
225
14,2
744
-47,6
Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut
10
0,6
-2
0,1
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
12
0,8
-38
2,4
Laskennallisten verosaamisten muutoksen ja kirjaamatta
jättämisen vaikutukset
-5
-0,3
-41
2,6
Muut erät
20
1,2
-14
0,9
Edellisiin tilikausiin perustuva verojen korjaus
2
0,2
4
-0,3
IS
Tuloverot
-69
4,3
520
-33,3
Tärkeimmät verotuksen tunnusluvut:
•
Painotettu keskimääräinen tuloverokanta vuodelle 2023 on 21,0 % (2022: 19,9 %).
•
Tuloslaskelman efektiivinen tuloverokanta vuodelle 2023 on 4,3 % (2022: -33,3 %).
•
Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta vuodelle 2023 on 19,1 % (2022: 21,9 %).
Katso
liitetieto 7
Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto ja
Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset
.
Pääasialliset efektiiviseen tuloverokantaan vaikuttavat tekijät ovat:
•
Muut erät yllä olevassa taulukossa sisältävät omaan pääomaan kirjatun konsernin sisäisen lainan
koron verokantaeron 23 miljoonaa, joka syntyy Irlannin 12,5 prosentilla verotettavasta
korkotulosta sekä Suomen 20 prosentilla verotettavasta korkokulusta. Erä laski efektiivistä
tuloverokantaa 1,5 %:lla, (2022: 0,0 %), kun muut erät yhteensä laskivat sitä 1,2 %:lla.
•
Muut vertailukelpoisiin tuloveroihin vaikuttavat erät yllä olevassa taulukossa toteutuvat
pääasiassa Irlannissa ja Alankomaissa Venäjään liittyvien lainojen alaskirjausten seurauksena,
mikä johtaa verotappioista kirjattujen laskennallisten verosaamisten kasvuun Irlannissa. Nämä
erät laskivat efektiivistä tuloverokantaa 14,2 %:lla (2022: 47,6 %).
12.4 Pilari 2 -mallisäännöt
Konserni kuuluu OECD:n Pilari 2 -mallisääntöjen soveltamisalaan maailmanlaajuisen
vähimmäisveron osalta. Pilari 2:ta koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin Suomessa, joka on emoyhtiö
Fortum Oyj:n kotipaikka, ja se astui voimaan 1.1.2024. Tämä lainsäädäntö hyväksyttiin tai se tuli
oleellisilta osin voimaan vuodesta 2024 alkaen myös seuraavissa Fortumin toimintamaissa: Ruotsi,
Alankomaat, Irlanti, Tanska, Belgia, Yhdistynyt kuningaskunta, Sveitsi, Ranska, Saksa ja Norja.
Koska Pilari 2:ta koskeva lainsäädäntö ei ollut voimassa tilikauden päättymispäivänä, konsernilla ei
ole Pilari 2:n myötä syntyviä raportoitavia veroja vuodelta 2023.
Lainsäädännön mukaan konserni on velvollinen maksamaan täydennysveroa Pilari 2 -
84
mallisääntöjen kautta määritettävän valtiokohtaisen efektiivisen verotason ja 15 prosentin
minimiverokannan erotuksesta, mikäli Pilari 2:ssa määritetyt olettamasäännöt (Safe Harbours) eivät
ole voimassa.
Konserni on arvioinut tulevaisuuden alttiuttaan Pilari 2 -mallisääntöjen määrittämälle
minimiverolle. Arviointi osoittaa, että suurin osa toimintamaista on olettamasääntöjen (Safe
Harbours) piirissä, lukuun ottamatta mahdollisesti Irlantia, Alankomaita ja Iso-Britanniaa, jotka
voivat saada verovapaita myyntivoittoja tai käyttää kirjaamatta jätettyjä laskennallisia verosaamisia.
Siitä huolimatta vuodelle 2024 tehdyn analyysin perusteella voidaan olettaa, että konserni ei altistu
Pilari 2:n tuloverojen maksamiselle tiettyjen Pilari 2:n lainsäädännön mukaisten oikaisujen johdosta.
Pilari 2:ta koskevaa lainsäädäntöä voidaan edelleen muuttaa ja selventää vuoden 2024 aikana ja
sen jälkeen. Tästä johtuen uuden sääntelyn vaikutuksia ei vielä voida arvioida riittävällä
varmuudella. Veroperiaatteidensa mukaisesti konserni noudattaa lainsäädännön ohjeita ja
määräyksiä sekä hakee toimintaansa mahdollisuuksien mukaan veroviranomaisten vahvistuksen.
85
13 Osakekohtainen tulos ja osinko
LAADINTAPERIAATTEET
OSAKEKOHTAINEN TULOS
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva voitto
liikkeeseen laskettujen kantaosakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, josta on vähennetty
konsernin hankkimat ja omistuksessaan pitämät omat osakkeet.
OSINKO
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ei kirjata velaksi tilinpäätökseen ennen
kuin yhtiön osakkeenomistajat ovat hyväksyneet sen yhtiökokouksessa.
13.1 Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos
2023
2022
IS
Jatkuvien toimintojen emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (milj.
euroa)
1 514
2 080
IS
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, Fortum yhteensä (milj.
euroa)
-2 069
-2 416
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl
897 264
889 204
Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos (euroa)
1.68
2,34
Osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä (euroa)
-2.31
-2,72
Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla
ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja.
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos
2023
2022
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tilikauden voitto (milj. euroa)
1 150
1 076
Vertailukelpoinen tilikauden voitto, Fortum yhteensä (milj. euroa)
1 184
-988
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl
897 264
889 204
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (euroa)
1.28
1,21
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä (euroa)
1.32
-1,11
Katso
Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset
.
13.2 Osakekohtainen osinko
Hallitus ehdottaa, että Fortum jakaa tilikaudelta 2023 osinkona 1,15 euroa osaketta kohti. Osinko
maksetaan kahdessa erässä. 6.2.2024 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella
kokonaisosingon määrä olisi yhteensä 1 032 miljoonaa euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu
osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.
Vuoden 2022 osingonjaosta, 0,91 euroa osaketta kohti ja yhteensä 817 miljoonaa euroa,
päätettiin yhtiökokouksessa 13.4.2023. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen
erä, 0,46 euroa osaketta kohti ja yhteensä 413 miljoonaa euroa, maksettiin 24.4.2023. Osingon
toinen erä, 0,45 euroa osaketta kohti ja yhteensä 404 miljoonaa euroa, maksettiin 10.10.2023.
Vuoden 2021 osingonjaosta, 1,14 euroa osaketta kohti, yhteensä 1 013 miljoonaa euroa,
päätettiin yhtiökokouksessa 28.3.2022. Osinko maksettiin 6.4.2022.
86
14 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain
LAADINTAPERIAATTEET
RAHOITUSVARAT
Konserni luokittelee rahoitusvaransa seuraaviin IFRS 9:n mukaisiin luokkiin: rahoitusvarat
jaksotettuun hankintamenoon, rahoitusvarat käypään arvoon tulosvaikutteisesti sekä rahoitusvarat
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Luokittelu tehdään rahoitusvarojen
alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja se riippuu sopimukseen perustuvien rahavirtojen
luonteesta sekä konsernin rahoitusvarojen hallinnoinnissa sovellettavasta liiketoimintamallista.
Rahoitusvaroihin kuuluvan instrumentin arvostaminen jaksotettuun hankintamenoon tai käypään
arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta edellyttää sopimusperusteisten rahavirtojen
koostumista pelkästään korosta ja pääoman takaisinmaksusta (ns. SPPI-kriteeri). SPPI-kriteerin
täyttymistä arvioidaan rahoitusinstrumenttikohtaisesti. Jos SPPI-kriteeri ei täyty, rahoitusvarat
arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvarat esitetään lyhytaikaisina varoina, jos niiden maturiteetti on lyhempi kuin 12
kuukautta, sijoituksesta aiotaan luopua 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä tai niitä
pidetään kaupankäyntitarkoituksessa. Muussa tapauksessa erä esitetään pitkäaikaisina varoina.
JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT
Konserni arvostaa rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon, jos rahoitusomaisuutta pidetään
hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on sopimukseen perustuvien
kiinteiden tai ennalta määritettyjen rahavirtojen kerääminen. Rahavirrat muodostuvat pääomasta ja
jäljellä olevan pääoman korosta, ja ne syntyvät, kun konserni antaa lainaa tai toimittaa tuotteita ja
palveluja suoraan velalliselle. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät
johdannaisia lukuun ottamatta kaikki rahoitusvarat, joiden rahavirrat perustuvat kiinteisiin tai ennalta
määritettyihin maksuihin, ja joilla ei ole toimivilla markkinoilla noteerattua hintaa.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen arvosta vähennetään mahdolliset
arvonalentumistappiot käyttäen odotettuun luottotappioon perustuvaa arvostusmallia. Taseesta
pois kirjaamisesta aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät; lyhytaikaiset
kaupankäyntitarkoituksessa olevat rahoitusvarat; rahoitusvarat, jotka ovat alkuperäisen
kirjaamisen yhteydessä peruuttamattomasti arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti; sekä
rahoitusvarat, jotka ovat IFRS 9:n mukaan pakotetusti arvostettu käypään arvoon
tulosvaikutteisesti. Johdannaiset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa oleviksi, ellei niitä
määritellä tehokkaiksi suojausinstrumenteiksi.
Voitot ja tappiot, jotka johtuvat käyvän arvon muutoksista, sisältyvät sen kauden
tuloslaskelmaan, jonka aikana ne syntyvät.
KÄYPÄÄN ARVOON MUIDEN LAAJAN TULOKSEN ERIEN KAUTTA KIRJATTAVAT
RAHOITUSVARAT
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatuista muista oman pääoman ehtoisista
sijoituksista ei kirjata luottotappiovarauksia, ja kertyneitä käyvän arvon muutoksia ei kirjata
tuloslaskelmaan, kun rahoitusvara kirjataan pois taseesta. Saadut osingot kirjataan tulosvaikutteisesti.
TASEESTA POIS KIRJAAMINEN
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet niiden kassavirtoihin lakkaavat olemasta
voimassa tai kun konserni on siirtänyt olennaisilta osin omistamiseen liittyvät riskit ja edut.
ARVONALENTUMINEN
Konserni kirjaa jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen osalta
luottotappiovarauksen perustuen odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9:n mukaan. Katso
lisätietoja
liitetiedossa 4.4.1
Rahoitusvarojen luottoriskin arviointi ja
liitetiedossa 23
Myyntisaamiset ja muut saamiset.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ei kirjata odotettavissa oleviin
luottotappioihin perustuvaa luottotappiovarausta, koska ne ovat jo arvostettu käypään arvoon.
Rahoitusvarat kirjataan kokonaan alas, kun konserni ei voi kohtuudella odottaa saavansa
sopimukseen perustuvia rahavirtoja.
RAHOITUSVELAT
Kaikki rahoitusvelat merkitään alun perin käypään arvoon. Lainojen sekä osto- ja muiden velkojen
osalta vähennetään transaktiomenot. Myöhemmillä kausilla kaikki rahoitusvelat lukuun ottamatta
johdannaisia sekä rahoitusvelkoja, jotka konserni on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä
peruuttamattomasti valinnut kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan jaksotettuun
hankintamenoon; maksetun rahamäärän (josta transaktiomenot vähennetty) ja lunastusarvon välinen
erotus kirjataan korkokuluksi kyseisen lainan laina-ajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Konsernin johdannaiset, joita ei ole määritetty suojausinstrumenteiksi, arvostetaan käypään
arvoon tulosvaikutteisesti. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä rahoitusveloista
syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Konsernin rahoitusvelkoihin sisältyvät osto- ja muut velat, lainat ja johdannaissopimukset.
Sellaiset lainat tai niiden osa, jotka ovat käyvän arvon suojauksen kohde-etuutena, arvostetaan
käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun konserni on
täyttänyt sopimusvelvoitteensa.
JOHDANNAISINSTRUMENTTEIHIN JA SUOJAUSTOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT
LASKENTAPERIAATTEET
Konsernin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvat hyödykkeiden myynti- ja osto. Liiketoimet, jotka
on solmittu ja jotka pidetään edelleen voimassa tarkoituksena vastaanottaa tai toimittaa kohteena
oleva hyödyke konsernin osto-, myynti- ja käyttötarpeiden mukaisesti (oman käytön poikkeus),
eivät kuulu IFRS 9:n soveltamisalaan. Fyysiset sopimukset muiden kuin rahoituserien ostamiseksi
ja myymiseksi, jotka arvostetaan käypään arvoon käyvän arvon optiolla kumoamaan
arvostuksesta johtuvaa tuloslaskelmaeroa, tai jotka eivät täytä oman käytön poikkeuksen
kriteerejä, tai joille ei voida soveltaa suojauslaskentaa, arvostetaan käypään arvoon
tuloslaskelman kautta.
Johdannaiset merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jolloin
johdannaissopimus tehdään, ja arvostetaan aina jatkossa tilinpäätöshetken käypään arvoon.
Alkuperäisestä käypään arvoon arvoituksesta syntyvät voitot ja tappiot (”ensimmäisen päivän”
voitot ja tappiot) eliminoidaan vastaavaa johdannaissaamista tai -velkaa vastaan, jos
87
johdannaisen alkuperäinen käypä arvo on määritetty käyttäen arvostusmenetelmiä, jotka
sisältävät syöttötietoja, jotka eivät ole havainnoitavissa toimivilta markkinoilta. Johdannaisten,
joiden alkuperäinen käypä arvo perustuu vastaavanlaisten sopimusten markkinanoteerauksiin
toimivilla markkinoilla tai arvostusmenetelmiin, jotka sisältävät vain toimivilta markkinoilta
havainnoitavissa olevia syöttötietoja, kirjataan samalla tavalla kuin myöhemmästä käypään arvoon
arvostuksesta syntyvät voitot ja tappiot.
Myöhemmissä käypään arvoon arvostamisissa syntyvän voiton tai tappion kirjaamistapa riippuu
siitä, onko johdannainen määritetty suojauslaskennassa hyväksyttäväksi suojausinstrumentiksi, ja
jos on, suojatun kohteen luonteesta. Konserni määrittää tietyt johdannaiset joko: (1) erittäin
todennäköisten ennakoitujen liiketoimien suojauksiksi (kassavirran suojaus); (2) taseeseen
merkittyjen varojen tai velkojen tai taseeseen merkitsemättömien kiinteäehtoisten sitoumusten
käypien arvojen suojauksiksi (käyvän arvon suojaus); tai (3) ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen
nettosijoitusten suojauksiksi.
Konserni dokumentoi liiketoimen syntymisajankohtana suojausinstrumenttien ja suojattujen
kohteiden välisen suhteen, sen muodostuvatko suojatut kohteet erillisistä riskikomponenteista tai
riskikomponenttien yhdistelmästä, sekä riskienhallinnan tavoitteensa ja erilaisiin suojauksiin
ryhtymisen strategiansa. Konserni dokumentoi myös arvionsa siitä, täyttävätkö
suojausliiketoimissa käytettävät johdannaiset suojauksen tehokkuudelle asetetut vaatimukset:
(1) suojaavan instrumentin ja suojatun kohteen välillä on taloudellinen suhde, (2) luottoriskin
vaikutus ei dominoi tästä taloudellisesta suhteesta aiheutuvia arvonmuutoksia, (3) suojausaste on
sama kuin mitä käytetään riskien hallinnassa. Konserni dokumentoi myös sekä suojausta
aloitettaessa, että sen jälkeen arvionsa siitä, ovatko suojausliiketoimissa käytettävät johdannaiset
prospektiivisesti erittäin tehokkaita kumoamaan suojattavien kohteiden käypien arvojen tai
kassavirtojen muutokset. Suojauslaskenta lopetetaan siinä tapauksessa, kun suojaussuhde ei
täytä suojauksen tehokkuuden vaatimuksia.
KASSAVIRRAN SUOJAUS
Johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokas osuus merkitään omaan pääomaan,
jos johdannaisinstrumentti on määritetty kassavirran suojaukseksi ja se täyttää kassavirran
suojauksen ehdot. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi
tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet käypien arvojen muutokset merkitään
tuloslaskelmaan niillä kausilla, jolloin suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon (esimerkiksi silloin,
kun ennakoitu suojattu myyntitapahtuma toteutuu). Kuitenkin silloin, kun suojattu ennakoitu liiketoimi
johtaa rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuulumattoman omaisuuserän tai velan kirjaamiseen
(esimerkiksi vaihto-omaisuus), omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään omasta
pääomasta ja sisällytetään kyseisen omaisuuserän tai velan alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Kun
suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, kyseisellä hetkellä omassa
pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti, kun myös ennakoitu liiketoimi
toteutuu ja merkitään tuloslaskelmaan. Kun ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta tapahtuvan,
omassa pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.
Fortum suojaa altistumisensa hyödykkeiden markkinariskille ja soveltaa suojauslaskentaa
riskikomponenteittain. Suojauslaskentaa sovelletaan Pohjoismaiseen sähkön hintariskiin, jonka
fyysinen toimitus jaetaan yleisesti kolmeen riskikomponenttiin: (1) systeemihintariskiin,
(2) aluehintaeroriskiin (EPAD) sekä (3) valuuttariskiin. Jokaiselle edellä mainitulle
riskikomponentille on yleisesti saatavilla niille nimenomaisesti kohdennettuja
johdannaissopimuksia, jotka ovat kyseisen riskikomponentin tehokkaita suojauksia.
Suojauslaskentaa sovelletaan myös tiettyihin kaasun hintariskiä suojaaviin
johdannaissopimuksiin. Kyseiset sopimukset ovat fyysisesti toteutettavia kiinteähintaisia termiini-
ja futuurisopimuksia, joihin ei sovellu oman käytön poikkeus, jotka efektiivisesti suojaavat
toimitettavan kaasuvolyymin kassavirtaa (yhdistetty suojaus- ja toimitussopimus).
KÄYVÄN ARVON SUOJAUKSET
Käyvän arvon suojauksiksi määritettyjen ja nämä ehdot täyttävien johdannaisten käypien arvojen
muutokset kirjataan tuloslaskelmaan, samoin ne suojatun omaisuuserän tai velan käyvän arvon
muutokset, jotka ovat kohdistettavissa suojatulle riskille.
Jos suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, suojattavan kohteen
kirjanpitoarvoa oikaistaan efektiivisen koron menetelmällä tulosvaikutteisesti suojauskohteen
juoksuajalle.
ULKOMAISIIN YKSIKÖIHIN TEHTYJEN NETTOSIJOITUSTEN SUOJAUS
Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojaukset käsitellään kirjanpidossa kassavirran
suojausten tavoin. Se osa suojausinstrumentin voitosta tai tappiosta, joka liittyy suojauksen
tehokkaaseen osuuteen, merkitään omaan pääomaan. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai
tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot
kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan.
JOHDANNAISET, JOTKA EIVÄT TÄYTÄ SUOJAUSLASKENNAN SOVELTAMISEDELLYTYKSIÄ
Tietyt johdannaisinstrumentit, jotka ovat osa taloudellista suojaussuhdetta, eivät täytä
suojauslaskennan ehtoja. Realisoitumattomat käypien arvojen muutokset raportoidaan
vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä suojauslaskennan ulkopuolella olevista tulevaisuuden
kassavirtoja suojaavista hyödykejohdannaisista sekä IFRS 9:n mukaan johdannaisina
käsiteltävistä fyysistä sopimuksista. Vastaavat käypien arvojen muutokset valuutta- ja
korkojohdannaisista kirjataan suojauskohteen mukaisesti rahoituskulut
–
nettoon.
Rahoitusvarat ja -velat on seuraavassa taulukossa jaettu IFRS 9:n mukaisiin kategorioihin.
Kategoriat on edelleen jaettu luokkiin, joiden perusteella rahoitusvarat ja -velat arvostetaan.
Lisätietoja on liitetiedoissa, joihin taulukossa viitataan.
88
Rahoitusvarat luokittain 2023
Käypään arvoon
muiden laajan
Jaksotettu
tuloksen erien
hankintameno
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
kautta
Suojauslaskenta,
Nettosijoituksen
käyvän arvon
Ei sovelleta
ja rahavirran
Vuokra-
Rahoitusvarat
milj. euroa
Liite
suojaus
suojauslaskentaa
Muut rahoitusvarat
suojaus
sopimussaamiset
yhteensä
Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
20
78
123
201
Johdannaisinstrumentit
4
Hyödykejohdannaiset
42
59
101
Korko- ja valuuttajohdannaiset
92
2
21
115
Pitkäaikaiset korolliset saamiset
21
644
644
Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat yhteensä
722
92
45
123
80
-
1 061
Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat
Johdannaisinstrumentit
4
Hyödykejohdannaiset
124
251
375
Korko- ja valuuttajohdannaiset
7
7
14
Myyntisaamiset
23
1 120
1 120
Muut saamiset
23
167
167
Lyhytaikaiset korolliset saamiset
21
64
325
389
Likvidit varat
24
4 183
4 183
Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat yhteensä
5 534
-
131
325
257
-
6 247
Yhteensä
6 256
92
176
448
337
-
7 309
Rahoitusvarat luokittain 2022
Käypään arvoon
muiden laajan
Jaksotettu
tuloksen erien
hankintameno
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
kautta
Suojauslaskenta,
Nettosijoituksen
käyvän arvon
Ei sovelleta
ja rahavirran
Vuokra-
Rahoitusvarat
milj. euroa
Liite
suojaus
suojauslaskentaa
Muut rahoitusvarat
suojaus
sopimussaamiset
yhteensä
Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
20
85
543
628
Johdannaisinstrumentit
4
Hyödykejohdannaiset
170
54
224
Korko- ja valuuttajohdannaiset
84
3
33
119
Pitkäaikaiset korolliset saamiset
21
593
31
0
624
Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat yhteensä
677
84
174
574
86
0
1 595
Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat
Johdannaisinstrumentit
4
Hyödykejohdannaiset
594
776
1 370
Korko- ja valuuttajohdannaiset
1
92
23
116
Myyntisaamiset
23
1 625
1 625
Muut saamiset
23
142
142
Lyhytaikaiset korolliset saamiset
21
122
535
3
660
Likvidit rahat
24
3 919
-
3 919
Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat yhteensä
5 808
1
687
535
799
3
7 832
Yhteensä
6 486
84
860
1 109
885
3
9 427
89
Rahoitusvelat luokittain 2023
Käypään arvoon
muiden laajan
Jaksotettu
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
tuloksen erien
hankintameno
rahoitusvelat
kautta
Suojauslaskenta,
käyvän arvon
Ei sovelleta
Nettosijoituksen ja
Rahoitusvelat
milj. euroa
Liite
suojaus
suojauslaskentaa
Muut rahoitusvelat
rahavirran suojaus
Vuokrasopimusvelat
yhteensä
Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat
Korolliset velat
26
3 502
973
1)
97
4 573
Johdannaisinstrumentit
4
Hyödykejohdannaiset
49
73
121
Korko- ja valuuttajohdannaiset
83
2
10
95
Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat yhteensä
3 502
1 056
50
83
97
4 789
Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat
Korolliset velat
26
941
376
21
1 337
Johdannaisinstrumentit
4
Hyödykejohdannaiset
58
761
819
Korko- ja valuuttajohdannaiset
232
6
238
Ostovelat
32
488
488
Muut velat
32
213
213
Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat yhteensä
1 641
-
290
376
767
21
3 093
Yhteensä
5 143
1 056
340
376
849
118
7 882
1) Osuus joukkovelkakirjalainasta, johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.
Rahoitusvelat luokittain 2022
Käypään arvoon
muiden laajan
Jaksotettu
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
tuloksen erien
hankintameno
rahoitusvelat
kautta
Suojauslaskenta,
käyvän arvon
Ei sovelleta
Nettosijoituksen ja
Rahoitusvelat
milj. euroa
Liite
suojaus
suojauslaskentaa
Muut rahoitusvelat
rahavirran suojaus
Vuokrasopimusvelat
yhteensä
Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat
Korolliset velat
26
2 978
580
1)
100
3 658
Johdannaisinstrumentit
4
Hyödykejohdannaiset
245
390
635
Korko- ja valuuttajohdannaiset
119
-
2
121
Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat yhteensä
2 978
699
245
392
100
4 413
Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat
Korolliset velat
26
3 581
527
19
4 127
Johdannaisinstrumentit
4
Hyödykejohdannaiset
553
3 366
3 919
Korko- ja valuuttajohdannaiset
2
51
1
54
Ostovelat
32
720
720
Muut velat
32
185
185
Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat yhteensä
4 486
2
604
527
3 367
19
9 005
Yhteensä
7 463
701
849
527
3 759
119
13 419
1) Osuus joukkovelkakirjalainasta, johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.
90
15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon
LAADINTAPERIAATTEET
Käypiin arvoihin arvostetut rahoitusvarat ja -velat esitetään käyvän arvon määrittämiseen
perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti käyttäen Tasoja 1, 2 ja 3, jotka kuvaavat käytettyjen
syöttötietojen merkittävyyttä käypien arvojen määrittämisessä.
TASON 1 MUKAINEN KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMISHIERARKIA
Tasoon 1 luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän
oikaisemattomiin markkinanoteerauksiin toimivilla markkinoilla. Taso 1 sisältää esimerkiksi
hyödykejohdannaisia, joilla käydään kauppaa toimivilla markkinoilla.
TASON 2 MUKAINEN KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMISHIERARKIA
Tasoon 2 luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän
havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin, jotka ovat muita kuin markkinanoteerauksia.
Tasoon 2 luokiteltujen rahoitusinstrumenttien, joilla käydään kauppaa toimivilla markkinoilla,
käypien arvojen laskennassa on käytetty hintoja, jotka ovat johdettu tilinpäätöspäivän
markkinanoteerauksista. Olemassa olevia arvostusmenetelmiä, kuten arvioituja diskontattuja
kassavirtoja, käytetään määritettäessä korko- ja valuuttainstrumenttien käypiä arvoja.
Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvioitujen vastaisten kassavirtojen nykyarvona.
Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän termiinikurssia.
Optioiden käyvät arvot määritetään optioiden arvostusmallien avulla. Rahoitusvelkojen käypä arvo
arvioidaan diskonttaamalla vastaiset sopimusperusteiset kassavirrat vastaavalla
markkinakorkokannalla, jolla konserni saisi samantyyppisen velkainstrumentin. Vastapuoliriski on
otettu huomioon määriteltäessä käypää arvoa. Luottoriskin määritys pohjautuu kahdenvälisten
transaktioiden salkkukohtaiseen arvostukseen.
Konsernin laskelmat perustuvat kunakin tilinpäätöspäivänä vallinneeseen markkinatilanteeseen.
Fortumissa käytetyt rahoitusinstrumentit ovat standardoituja tuotteita, jotka joko selvitetään
pörssien kautta tai joilla on vakiintuneet toimivat markkinat. Hyödykejohdannaisten luottoriskiä
pienennetään selvittämällä kaupat pörsseissä tai käymällä kauppaa luottokelpoisten vastapuolten
kanssa, tai vaatimalla luottokelpoisia takauksia. Rahoitusjohdannaiset tehdään luottokelpoisten
rahoituslaitosten kanssa.
TASON 3 MUKAINEN KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMISHIERARKIA
Tasoon 3 luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät perustu todettavissa olevaan
markkinatietoon (ei havainnoitavissa olevat tiedot).
Taso 3 sisältää pääsääntöisesti investoinnit listaamattomien yhtiöiden osakkeisiin, jotka on
luokiteltu muihin sijoituksiin ja joiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti ja
johdannaisinstrumentit, joiden käypä arvo on määritetty käyttäen arvostusmenetelmiä, jotka
sisältävät ei-havainnoitavissa olevia syöttötietoja. Tason 3 syöttötiedot liittyen osakeinvestointeihin
on määritelty ottaen huomioon talouden kehitysnäkymät sekä saatavissa olevat toimiala- sekä
yhtiökohtaiset tiedot. Käyvät arvot on oikaistu vastapuoliriskillä.
91
Rahoitusvarat
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Netotus
1)
Yhteensä
milj. euroa
Liite
2023
2022
2023
2022
2023
2022
2023
2022
2023
2022
Pitkäaikaisissa varoissa
Muut sijoitukset
2)
20
123
543
123
543
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
4
Sovelletaan suojauslaskentaa
59
54
59
54
Ei sovelleta suojauslaskentaa
10
85
14
58
20
57
-1
-30
42
170
Korko- ja valuuttajohdannaiset
4
Sovelletaan suojauslaskentaa
113
116
113
116
Ei sovelleta suojauslaskentaa
2
3
2
3
Korolliset saamiset
31
31
Pitkäaikaisissa varoissa yhteensä
10
85
188
231
143
631
-1
-30
339
917
Lyhytaikaisissa varoissa
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
4
Sovelletaan suojauslaskentaa
200
781
160
542
-110
-546
251
777
Ei sovelleta suojauslaskentaa
408
1 129
33
252
4
9
-320
-796
124
594
Korko- ja valuuttajohdannaiset
4
Sovelletaan suojauslaskentaa
7
23
7
23
Ei sovelleta suojauslaskentaa
7
92
7
92
Korolliset saamiset
3)
325
527
7
325
535
Lyhytaikaisissa varoissa yhteensä
933
2 437
206
909
4
16
-430
-1 342
714
2 021
Yhteensä
943
2 522
394
1 140
147
648
-431
-1 372
1 053
2 938
1) Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista.
2) Muut sijoitukset koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista. Vertailukauden 31.12.2022 luvussa on lisäksi mukana Venäjällä sijaitseva 1,3 GW:n tuulivoimaprojektiportfolio.
3) Korolliset saamiset, Taso 1, sisältää vakuusjärjestelyn, joka kattaa kaupankäynnin vakuusvaateita.
Rahoitusvelat
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Netotus
1)
Yhteensä
milj. euroa
Liite
2023
2022
2023
2022
2023
2022
2023
2022
2023
2022
Pitkäaikaisissa veloissa
Korolliset velat
2)
26
973
580
973
580
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
4
Sovelletaan suojauslaskentaa
14
58
390
73
390
Ei sovelleta suojauslaskentaa
11
38
30
234
9
4
-1
-30
49
246
Korko- ja valuuttajohdannaiset
4
Sovelletaan suojauslaskentaa
93
121
93
121
Ei sovelleta suojauslaskentaa
2
0
2
0
Pitkäaikaisissa veloissa yhteensä
26
38
1 156
1 324
9
4
-1
-30
1 189
1 336
Lyhytaikaisissa veloissa
Korolliset velat
26
376
527
376
527
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
4
Sovelletaan suojauslaskentaa
606
2 672
264
1 240
-110
-546
761
3 366
Ei sovelleta suojauslaskentaa
238
883
138
465
2
1
-320
-796
58
553
Korko- ja valuuttajohdannaiset
4
Sovelletaan suojauslaskentaa
6
3
6
3
Ei sovelleta suojauslaskentaa
232
51
232
51
Lyhytaikaisissa veloissa yhteensä
844
3 555
1 016
2 286
2
1
-430
-1 342
1 432
4 500
Yhteensä
870
3 593
2 172
3 610
11
5
-431
-1 372
2 621
5 836
1) Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista.
2) Osuus joukkovelkakirjalainoista, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.
92
Joulukuun 2023 lopussa hyödykejohdannaisten käypä arvo nettona on -464 miljoonaa euroa, josta
varoja 476 miljoonaa euroa ja velkoja 940 miljoonaa euroa (-2 960 miljoonaa euroa 31.12.2022,
josta varoja 1 594 miljoonaa euroa ja velkoja 4 554 miljoonaa euroa). Nettoarvon muutos
joulukuusta 2022 johtui pääasiassa laskeneista hyödykehinnoista ja sopimusten erääntymisestä.
Korko- ja valuuttajohdannaisten käypä arvo on nettona -204 miljoonaa euroa, josta varoja 129
miljoonaa euroa ja velkoja 333 miljoonaa euroa. Fortumilla on käteisvakuuksia perustuen
vakuussopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Vuoden 2023 lopussa Fortum
oli saanut 42 miljoona euroa ja maksanut 176 miljoonaa euroa Credit Support Annex -sopimuksien
alaisista valuutta- ja korkojohdannaisista.
Siirtoja tasosta 3 tai tasoon 3 ei ollut vuonna 2023. Vuonna 2022 Venäjän 1,3 GW:n
tuuliprojektiportfolio ja Uniperin käypään arvoon arvostettavat pitkäaikaiset kaasun
hankintasopimukset, joita käsiteltiin johdannaisina, siirrettiin tasoon 3. Voitot ja tappiot tason 3
eristä on konsernin tuloslaskelmassa esitetty pääosin vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä.
Lisätietoja on
liitetiedossa 7
Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto.
Muutokset käypien arvojen hierarkiatasossa 3
2023
2022
milj. euroa
Varat
Velat
Varat
Velat
Kirjanpitoarvo 1.1.
648
5
673
344
Ostot ja lisäykset
17
-
21
-
Myynnit ja vähennykset
-4
-
118
-
Selvitykset ja realisoituneet voitot ja tappiot
tuloslaskelmassa
-13
-1
-112
-28
Realisoitumattomat voitot ja tappiot
tuloslaskelmassa
-67
7
-2 130
293
Siirrot tasoon 3
-
-
4 101
-
Voitot ja tappiot laajassa tuloslaskelmassa
-
-
-3
-
Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen
1)
-433
-
-2 020
-604
Tasearvo 31.12.
147
11
648
5
1) Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättyminen vuoden 2023 huhtikuussa ja Uniperin vuoden 2022 syyskuussa.
93
16 Aineettomat hyödykkeet
LAADINTAPERIAATTEET
Aineettomat hyödykkeet, paitsi liikearvo, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoonsa
vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja kertyneillä arvonalentumistappioilla. Ne poistetaan
tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan
ja oikaistaan tarvittaessa jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen
arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa
alennetaan välittömästi siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Katso lisätietoja
arvonalentumistestauksesta
liitetiedossa 19
Arvonalentumistestaus.
LIIKEARVO
Liikearvo on se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryhtiön,
osakkuusyrityksen tai yhteisyrityksen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta
hankintahetkellä. Tytäryhtiöiden hankinnoista syntynyt liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin
ja testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Osakkuusyritysten ja yhteisyritysten hankinnoista
syntynyt liikearvo sisältyy sijoituksen tasearvoon ja nämä liikearvot testataan arvonalentumisen
varalta ao. kokonaisuuden osana. Liikearvo on merkitty taseeseen hankintamenoon kertyneillä
arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei
peruuteta. Tytäryhtiön tai osakkuusyrityksen luovutuksen yhteydessä syntyneet voitot ja tappiot
sisältävät myydyn yhtiön liikearvon kirjanpitoarvon.
TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT
Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluksi, kun ne syntyvät, ja ne sisältyvät konsernin
tuloslaskelman muihin kuluihin. Mikäli kehittämismenojen odotetaan kerryttävän tuloja
tulevaisuudessa, kyseiset menot aktivoidaan aineettomiksi hyödykkeiksi ja kirjataan poistoina
kuluksi tulovirtojen kertymisen aikana.
KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT:
HANKITUT AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET
–
KÄYVÄT ARVOT JA POISTOAJAT
Yrityshankintatilanteissa ostettu aineeton ja aineellinen omaisuus arvostetaan käypään arvoon ja
sen taloudellinen vaikutusaika määritetään. Yhtiön johto uskoo, että arvioidut käyvät arvot ja
taloudellinen vaikutusaika sekä taustalla olevat oletukset ovat asianmukaisia. Eriävät arviot ja
vaikutusajat voisivat vaikuttaa merkittävästi raportoituihin lukuihin.
Konsernin aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja osakkuus- ja
yhteisyritysten arvot ovat merkittäviä. Nämä kirjanpitoarvot testataan arvonalentumisten varalta
laadintaperiaatteiden mukaisesti. Katso lisätietoja arvonalentumistestauksesta
liitetiedossa 19
Arvonalentumistestaus.
Sopimuksiin
Liikearvo
perustuvat
Muut
Yhteensä
milj. euroa
2023
2022
2023
2022
2023
2022
2023
2022
Hankintameno 1.1.
417
1 021
-
1 334
929
1 586
1 346
3 941
Kurssierot ja muut oikaisut
-11
10
-
-5
-28
-96
-39
-91
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta
11
-
-
-
14
-
25
-
Investoinnit
-
1
-
-
92
125
92
126
Vähennykset
-
-
-
-
-16
-71
-16
-71
Tytäryhtiöiden konsolidoinnin
päättyminen
1)
-167
-615
-
-1 329
-43
-664
-210
-2 608
Uudelleenryhmittelyt
-
-
-
-
14
48
14
48
Hankintameno 31.12.
249
417
-
-
962
929
1 212
1 346
Kertyneet poistot 1.1.
167
-
-
820
521
955
689
1 775
Kurssierot ja muut oikaisut
-
-
-
-6
-17
-85
-17
-91
Vähennykset
-
-
-
-
-15
-71
-15
-71
Tytäryhtiöiden konsolidoinnin
päättyminen
1)
-167
-
-
-830
-25
-447
-192
-1 277
Uudelleenryhmittelyt
-
-
-
-
-
34
-
34
Tilikauden poistot
-
-
-
14
105
130
105
144
Arvonalentumiset
2)
-
167
-
1
-
6
-
174
Kertyneet poistot 31.12.
-
167
-
-
569
521
569
689
BS
Tasearvo 31.12.
249
250
-
-
393
408
643
657
1) Katso lisätietoja
liitetiedossa 3
Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot.
2) Vuonna 2022 kirjatut arvonalentumiset liittyen Venäjään olivat yhteensä 169 miljoonaa euroa. Katso lisätietoja
liitetiedossa 19
Arvonalentumistestaus.
Vuonna 2023 muutokset tilikauden aikana sisältävät Venäjän 31.3.2023 saakka ja vuonna 2022
Uniperin 30.9.2022 saakka.
Liikearvo rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmittäin
Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, jotka hyötyvät synergiaeduista,
joita liiketoimintojen yhdistämisessä saatiin. Fortum ilmoitti maaliskuussa 2023 uudistavansa
liiketoimintarakenteensa ja päivitti raportoitavat segmenttinsä ja rahavirtaa tuottavat yksikkönsä
vastaavasti. Lisätietoja on
liitetiedossa 6
Segmenttiraportointi.
milj. euroa
2023
2022
Consumer Solutions
214
214
Recycling & Waste
35
35
Yhteensä
249
250
Muut aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät asiakassopimuksia, ohjelmistoja ja ohjelmistolisenssejä.
94
17 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja
käyttöoikeusomaisuuserät
LAADINTAPERIAATTEET
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotantoon
käytettävistä rakennuksista ja koneista, vesiputousoikeuksista sekä muista rakennuksista ja koneista.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on merkitty konsernitaseeseen alkuperäiseen
hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä
arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi
kyseisen hyödykkeen hankinnasta, sekä aktivoidut vieraan pääoman menot. Lisäksi aineellisen
käyttöomaisuushyödykkeen hankintameno sisältää arvioidut menot hyödykkeen purkamisesta,
siirtämisestä ja alkuperäiseen tilaan palauttamisesta, kun on olemassa kolmanteen osapuoleen
kohdistuva sopimukseen perustuva velvoite tai kun on olemassa oikeudellinen velvoite.
Uuden tytäryrityksen hankinnan yhteydessä hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen niiden
hankinta-ajankohdan käypään arvoon.
Katso lisätietoja
liitetiedossa 29
Muut varaukset hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvistä
velvoitteista. Katso lisätietoja ydinjätelaitosten käytöstäpoistamisvarauksista
liitetiedossa 28
Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Katso lisätietoja käyttöoikeusomaisuuseristä
liitetiedossa 33
Vuokrasopimukset.
Maa- ja vesialueista sekä vesiputousoikeuksista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellista
vaikutusaikaa ei voida määritellä.
Poistot muista omaisuuseristä lasketaan tasapoistoina kirjaamalla hankintamenot kuluksi
arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa seuraavasti:
Vesivoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet
40
–
50 vuotta
Lämpövoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet
25 vuotta
Ydinvoimalaitoksen rakennukset, rakennelmat ja koneet
25 vuotta
Yhdistettyjen sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten (CHP) rakennukset,
15
–
25 vuotta
rakennelmat ja koneet
Kierrätys- ja jätteenkäsittelylaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet
15
–
40 vuotta
Aurinko- ja tuulivoimalaitosten rakennelmat ja koneet
25 vuotta
Kaukolämpöverkko
30
–
40 vuotta
Muut rakennukset ja rakennelmat
20
–
40 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet
20
–
40 vuotta
Muut koneet ja muu kalusto
3
–
20 vuotta
Muut pitkäaikaiset omaisuuserät
5
–
10 vuotta
Myöhemmin syntyvät menot sisältyvät kyseisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai ne on soveltuvin
osin kirjattu taseeseen erillisenä omaisuuseränä vain silloin, kun on todennäköistä, että
hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja että hyödykkeen
hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Kaikki muut korjaus- ja ylläpitokulut kirjataan
kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan
ja oikaistaan tarvittaessa jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen
arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa
alennetaan välittömästi siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Katso lisätietoja
arvonalentumistestauksesta
liitetiedossa 19
Arvonalentumistestaus.
VIERAAN PÄÄOMAN MENOT
Vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat ehdot täyttävän omaisuuserän
rakentamisesta, kirjataan taseeseen osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa, kunnes
omaisuuserä on valmis sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten. Ehdot täyttää sellainen
omaisuuserä, jonka saattaminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii
välttämättä huomattavan pitkän ajan.
ILMASTOASIAT
Fortumin ilmastotavoitteisiin liittyvät toimenpiteet huomioidaan aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisissa käyttöajoissa ja kirjanpitoarvoissa. Lisäksi
aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden lisäykset sisältävät investointeja, jotka liittyvät Fortumin
ilmastotavoitteisiin. Tällaisia tavoitteita ovat muun muassa kaiken hiileen perustuvan energian
tuotannon asteittainen lopettaminen vuoden 2027 loppuun mennessä. Kunnossapitoinvestointeja
tehdään Fortumin omaisuuden suojelemiseksi ilmastoon liittyviltä riskeiltä. Esimerkkinä
jälkimmäisestä ovat investoinnit vesivoimalaitosten patoturvallisuuteen.
Fortumilla on hiilivoimantuotantoa Meri-Porin voimalaitoksella ja lämmön ja sähkön
yhteistuotantolaitoksilla (CHP) Suomenojalla, sekä Zabrzessa että Czestochowassa Puolassa.
Hiilestä irtautumiseen liittyen Fortum investoi noin 300 miljoonaa euroa Espoo Clean Heat -
ohjelman hankkeisiin vuosina 2023
–
2027. Hankkeet edistävät dekarbonisaatiota ja lisäävät
kestäviä hukkalämpöön perustuvia ratkaisuja pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2023 investointeja
kirjattiin yhteensä 31 miljoonaa euroa. Fortumin kaukolämpö Suomessa tuotetaan hiilettömästi jo
vuonna 2025 ja hiilineutraalisti ennen vuotta 2030. Meri-Porin voimalaitoksen taloudellinen
pitoaika ja kirjanpitoarvo heijastavat Fortumin hiilestä irtautumiseen liittyviä suunnitelmia.
Vesivoimalaitosten patoturvallisuusinvestointeihin liittyen, Fortum esimerkiksi investoi merkittävästi
patoturvallisuuteen Ruotsissa. Yhtiö investoi yli 650 miljoonaa kruunua (noin 59 miljoonaa euroa)
satavuotiaan Forshuvudin vesivoimalaitoksen laajoihin parannustöihin vuosina 2021
–
2025 ja yli 700
miljoonaa Ruotsin kruunua (yli 60 miljoonaa euroa) Untran vesivoimalaitoksen peruskorjaukseen
vuosina 2023
–
2030. Untra on Ruotsin vanhimpia vesivoimalaitoksia. Vuonna 2023 kirjattiin yhteensä
103 miljoonaa euroa (2022: 93) liittyen vesivoiman tuotantoon, pääasiassa kunnossapitoon,
lainsäädäntöön ja tuottavuuteen liittyviin investointeihin.
95
Rakennukset ja
Ennakkomaksut ja
Maa- ja vesialueet
rakennelmat
Koneet, kalusto ja muut
keskeneräiset hankinnat
Yhteensä
milj. euroa
2023
2022
2023
2022
2023
2022
2023
2022
2023
2022
Hankintameno 1.1.
2 429
4 371
3 406
10 574
7 525
32 996
513
1 172
13 872
49 113
Kurssierot ja muut oikaisut
7
-275
-37
422
-120
588
-
-166
-150
569
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta
-
8
-
8
-
-
-
6
-
21
Investoinnit
1)
6
4
9
13
10
49
515
758
539
824
Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset
3
6
13
29
10
12
-
-
27
47
Käyttöoikeusomaisuuserien vähennykset
-
-
-2
-18
-1
-12
-
-
-4
-30
Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut
-
-
-
-
10
-9
-
-
10
-9
Vähennykset
-7
-4
-19
-35
-42
-149
-3
-3
-69
-190
Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen
2)
-6
-1 680
-895
-7 645
-1 850
-26 086
-49
-1 033
-2 800
-36 444
Uudelleenryhmittelyt
-
-
151
58
326
135
-491
-222
-13
-28
Hankintameno 31.12.
2 433
2 429
2 626
3 406
5 868
7 525
485
513
11 413
13 872
Kertyneet poistot 1.1.
5
279
1 989
6 164
4 612
23 460
-
162
6 606
30 064
Kurssierot ja muut oikaisut
-
-7
-31
199
-91
63
-
-4
-122
252
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta
-
-
-
1
-
-
-
-
-
1
Vähennykset
-
-
-18
-33
-40
-100
-3
-1
-61
-134
Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen
2)
-
-275
-564
-5 089
-1 334
-20 589
-1
-164
-1 900
-26 116
Käyttöoikeusomaisuuserien vähennykset
-
-
-
-5
-
-10
-
-
-
-15
Tilikauden poistot
2
11
71
316
194
666
9
-
277
994
Arvonalentumiset
3)
-
1
-
518
-
1 050
-
5
-
1 574
Uudelleenryhmittelyt
-
-3
-
-83
-
72
-
-
-
-14
Kertyneet poistot 31.12.
7
5
1 447
1 989
3 341
4 612
5
-
4 800
6 606
BS
Tasearvo 31.12.
2 425
2 424
1 179
1 417
2 527
2 913
481
513
6 612
7 266
1) Sisältää 3 miljoonaa euroa (2022: 51) muita käytöstäpoistamiskuluja.
2) Katso lisätietoja
liitetiedossa 3
Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot.
3) Vuonna 2022 kirjatut arvonalentumiset liittyen Venäjään olivat yhteensä 735 miljoonaa euroa. Katso lisätietoja
liitetiedossa 19
Arvonalentumistestaus.
Vuonna 2023 muutokset tilikauden aikana sisältävät Venäjän 31.3.2023 saakka ja vuonna 2022 Uniperin 30.9.2022 saakka.
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä on pantattu kiinteistökiinnityksin 163 miljoonan euron arvosta (2022: 167). Katso
liitetieto 35
Pantatut varat ja vastuut.
Vuonna 2023 taseeseen aktivoitiin jatkuvien toimintojen vieraan pääoman menoja 20 miljoonaa euroa (2022: 4). Käytetty korkokanta vaihteli välillä 2
–
8 % (2022: 2
–
10 %). Rahoitusvelkojen, mukaan
lukien vuokrasopimusvelkojen, korkoihin perustuvaa yhdenmukaistettua korkokantaa saatetaan käyttää konsernin rahoittamien omaisuuserien rakentamiseen liittyvissä tapauksissa.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät käyttöoikeusomaisuuserät vuokrasopimuksista, joissa Fortum on vuokralle ottaja. Katso
liitetieto 33
Vuokrasopimukset.
96
18 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin
LAADINTAPERIAATTEET
Konsernin sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä.
Osakkuus- tai yhteisyritykseen tehdyn sijoituksen yhteydessä hankitut varat ja vastuulle otetut
velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Se määrä, jolla
sijoituksen hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen yksilöitävissä olevien nettovarojen
käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi.
Konsernin osuus sen osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista
verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan vähennettynä kuluilla, jotka syntyvät varojen ja velkojen
käypien arvojen oikaisuista. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeisillä oman
pääoman muutoksilla. Konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä oman
pääoman oikaisuista, joita ei ole kirjattu osakkuus- tai yhteisyritysten tuloslaskelmaan, kirjataan
suoraan konsernin omaan pääomaan ja sijoituksen kirjanpitoarvon oikaisuksi.
Kun konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin
sen sijoitus osakkuus- tai yhteisyritykseen, muut vakuudettomat saamiset mukaan lukien, konserni
ei kirjaa sijoitusta suurempaa tappiota, ellei konsernilla ole näihin liittyviä velvoitteita tai ellei se ole
suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta.
Konsernin ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välisistä liiketoimista syntyneet olennaiset
realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Myös olennaiset
realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna näyttöä siitä, että siirretyn
omaisuuserän arvo on alentunut. Osakkuus- tai yhteisyritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita
on tarvittaessa muutettu, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin
noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa.
Jos tietoja ei ole saatavilla, osuus eräiden osakkuus- tai yhteisyritysten voitosta on sisällytetty
konsernitilinpäätökseen perustuen viimeisimpiin saatavilla oleviin tietoihin.
KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT
Johto käyttää harkintaa arvioidessaan Fortumin omistuksien luonnetta ja yhteisjärjestelyjen
luokittelua. Luokittelun määrittelemisessä tarkastellaan erityisesti sovittua
päätöksentekomekanismia ja juridista rakennetta sekä järjestelyjen rahoitusta ja riskejä.
Osakkuus- ja yhteisyritysten kirjanpitoarvojen arvonalennustestaus edellyttää johdon harkintaa.
Lisätietoja
liitetiedossa 19
Arvonalentumistestaus.
18.1 Merkittävimmät osakkuus- ja yhteisyritykset
Forsmarks
Kraftgrupp AB
Kemijoki Oy
OKG AB
TVO Oyj
Sijoituksen luonne
Yhteisomistettu
Yhteisomistettu
Yhteisomistettu
Yhteisomistettu
ydinvoimayhtiö
vesivoimayhtiö
ydinvoimayhtiö
ydinvoimayhtiö
Luokittelu
Osakkuus-
Osakkuus-
Osakkuus-
Yhteis-
yritys
yritys
yritys
yritys
Segmentti
Generation
Generation
Generation
Generation
Kotipaikka
Ruotsi
Suomi
Ruotsi
Suomi
Osallistumisosuus, %
1)
26
58
46
26
Äänimäärä, %
26
28
46
26
1) Kemijoki Oy:ssä ja TVO:lla on erilaisia osakesarjoja. Osakesarjoille kohdistuva oman pääoman määrä vaikuttaa Fortumin omistusosuuteen
yhtiöissä. Vuonna 2023 Kemijoen ja TVO:n omistusosuuksissa ei ollut muutoksia.
Osakeomistukset energiatuotantoyhtiöissä
Voimalaitoksia rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa. Yhteisissä
järjestelyissä jokainen omistaja on oikeutettu osuuteen tuotetusta sähköstä joko omistamiensa
osakkeiden tai muun sopimuksen mukaisesti ja toisaalta jokainen omistaja vastaa yhtäläisellä
osuudellaan kustannuksista. Tuotantoyhtiöt eivät tee taloudellista tulosta, sillä omistajat ostavat
sähkötuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia mukaan lukien korkokulut ja
tuotantoverot. Koska yhtiöt eivät paikallisten kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti tuota taloudellista
tulosta, konsernin kirjaama tulosvaikutus yhtiöistä koostuu pääasiassa IFRS-oikaisuista (esimerkiksi
ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpito) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä
kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseella.
Fortumilla on merkittäviä osakeomistuksia sellaisissa energiatuotantoyhtiöissä (pääasiassa
ydinvoima ja vesivoima), jotka konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmää käyttäen konserniin joko
osakkuusyrityksenä (Forsmarks Kraftgrupp AB, Kemijoki Oy ja OKG) tai yhteisyrityksenä
(Teollisuuden Voima Oyj (TVO)).
Ruotsissa osuudet ydinvoimalaitoksissa ovat 25,5 % Forsmarks Kraftsgrupp AB:n osakkeista ja
45,5 % OKG AB:n osakkeista. Fortumin tytäryhtiöiden määräysvallattomien omistajien osuus
huomioiden omistusosuudet ovat 22,2 % ja 43,4 %. Tämä osuus vastaa sitä osaa sähköntuotannosta,
jonka Fortum voi myydä markkinoilla. Vähemmistön osuus ostetusta sähköstä laskutetaan
vähemmistöosakkailta näiden omistusosuuksien suhteessa ja käsitellään läpikulkueränä.
Suomessa Fortumilla on omistusosuus ydinvoimaa tuottavassa TVO:ssa. Yhtiöllä on kaksi
osakesarjaa, jotka oikeuttavat osakkeenomistajat TVO:n eri voimalaitoksilla tuotettuun sähköön. A-
sarjan osakkeet oikeuttavat Olkiluoto 1 ja 2 -voimalaitosten ydinvoimalla tuottamaan sähköön.
Fortum omistaa 26,6 % näistä osakkeista. B-sarjan osakkeet oikeuttavat Olkiluoto 3:n tuottamaan
sähköön. B-sarjan osakkeista Fortum omistaa 25,0 %.
Katso myös
liitetieto 28
Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
Merkittävin vesivoimaomistus on 63,8 %:n vesivoimaosakkeiden ja 26,7 %:n rahaosakkeiden
omistus Kemijoki Oy:ssä. Vesivoimaosakkeet oikeuttavat omistusosuuden mukaiseen tuottoon
yhtiön vesivoimatuotannosta.
97
Yhteenveto merkittävimpien osakkuusyritysten taloudellisista tiedoista 2023
Forsmarks
milj. euroa
Kraftgrupp AB
Kemijoki Oy
OKG AB
Tase
31.12.2022
31.12.2022
31.12.2022
Pitkäaikaiset varat
1 907
497
811
Lyhytaikaiset varat
1 345
12
165
Pitkäaikainen vieras pääoma
3 108
312
892
Lyhytaikainen vieras pääoma
113
145
71
Oma pääoma
31
52
13
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
31
52
13
Laaja tuloslaskelma
1.1.- 31.12.2022
1.1.- 31.12.2022
1.1.- 31.12.2022
Liikevaihto
596
69
298
Tulos
0
1
1
Emoyhtiön omistajille
0
1
1
Laaja tulos yhteensä
0
1
1
Emoyhtiön omistajille
0
1
1
Täsmäytys kirjanpitoarvoon Fortum-konsernissa
Konsernin osuus osakkuusyrityksen omasta pääomasta
1.1.
8
30
6
Uudelleenryhmittelyt
Muutos osuuksissa osakkuusyhtiön tuloksesta ja muista laajan
tuloksen eristä
0
0
0
Konsernin osuus osakkuusyrityksen omasta pääomasta
31.12.
8
30
6
Hankintojen käypään arvoon arvostaminen ja erilaiset
laadintaperiaatteet
1)
91
147
-6
Kirjanpitoarvo 31.12.
99
176
0
1) Erilaiset laadintaperiaatteet sisältävät pääosin IFRS-oikaisuja ydinvoimaan liittyviin varoihin ja velkoihin, aktivoituja vieraan pääoman eriä
sekä hankintoihin liittyviä käyvän arvon oikaisuja. Fortum kirjaa osuutensa ydinvoimaliiketoimintaa harjoittavien osakkuusyhtiöiden
ydinvoimaan liittyvistä varoista ja veloista pääomaosuusmenetelmällä. Laskentaperusteet ovat samat kuin Loviisan voimalaitokselle,
lisätietoja
liitetiedossa 28
Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
Yhteenveto merkittävimpien osakkuusyritysten taloudellisista tiedoista 2022
Forsmarks
milj. euroa
Kraftgrupp AB
Kemijoki Oy
OKG AB
Tase
31.12.2021
31.12.2021
31.12.2021
Pitkäaikaiset varat
2 393
489
825
Lyhytaikaiset varat
525
5
184
Pitkäaikainen vieras pääoma
2 783
289
920
Lyhytaikainen vieras pääoma
105
154
76
Oma pääoma
31
52
13
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
31
52
13
Laaja tuloslaskelma
1.1.-31.12.2021
1.1.-31.12.2021
1.1.-31.12.2021
Liikevaihto
594
50
312
Tulos
0
1
2
Emoyhtiön omistajille
0
1
2
Laaja tulos yhteensä
0
1
2
Emoyhtiön omistajille
0
1
2
Täsmäytys kirjanpitoarvoon Fortum-konsernissa
Konsernin osuus osakkuusyrityksen omasta pääomasta
1.1.
12
30
-
Uudelleenryhmittelyt
-4
-
6
Muutos osuuksissa osakkuusyhtiön tuloksesta ja muista laajan
tuloksen eristä
-
-1
0
Konsernin osuus osakkuusyrityksen omasta pääomasta
31.12.
8
30
6
Hankintojen käypään arvoon arvostaminen ja erilaiset
laadintaperiaatteet
1)
77
148
-6
Kirjanpitoarvo 31.12.
85
178
0
98
Yhteenveto merkittävimpien yhteisyritysten taloudellisista tiedoista
2023
2022
milj. euroa
TVO Oyj
TVO Oyj
Tase
30.9.2023
31.12.2022
Pitkäaikaiset varat
8 375
8 308
Lyhytaikaiset varat
916
863
josta rahat ja pankkisaamiset
313
353
Pitkäaikainen vieras pääoma
6 472
6 517
josta korollinen pitkäaikainen vieras pääoma
5 223
5 223
Lyhytaikainen vieras pääoma
579
437
josta lyhytaikaiset rahoitusvelat
300
259
Oma pääoma
2 241
2 218
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
2 241
2 218
Laaja tuloslaskelma
1.1.-30.9.2023
1.1.-31.12.2022
Liikevaihto
587
358
Poistot ja arvonalentumiset
-116
-47
Korkotuotot
26
6
Korkokulut
-104
-81
Tuloverot
0
0
Tulos
67
-48
Muut laajan tuloksen erät
-16
212
Laaja tulos yhteensä
51
164
Emoyhtiön omistajille
51
164
Täsmäytys kirjanpitoarvoon Fortum-konsernissa
Konsernin osuus yhteisyrityksen omasta pääomasta 1.1.
564
523
Muutos osuuksissa osakkuusyhtiön tuloksesta ja muista laajan tuloksen eristä
8
41
Konsernin osuus yhteisyrityksen omasta pääomasta 31.12.
572
564
Hankintojen käypään arvoon arvostaminen ja erilaiset laadintaperiaatteet
1)
-18
-9
Kirjanpitoarvo 31.12.
554
556
1) Erilaiset laadintaperiaatteet sisältävät pääosin IFRS-oikaisuja ydinvoimaan liittyviin varoihin ja velkoihin sekä aktivoituja vieraan pääoman
eriä. Fortum kirjaa osuutensa ydinvoimaliiketoimintaa harjoittavien osakkuusyhtiöiden ydinvoimaan liittyvistä varoista ja veloista
pääomaosuusmenetelmällä. Laskentaperusteet ovat samat kuin Loviisan voimalaitokselle, lisätietoja
liitetiedossa 28
Ydinvoimaan
liittyvät varat ja velat.
18.2 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä taseessa
milj. euroa
2023
2022
Merkittävimmät osakkuusyritykset
276
262
Merkittävimmät yhteisyritykset
554
556
Muut osakkuusyritykset
51
158
Muut yhteisyritykset
179
273
BS
Yhteensä
1 059
1 249
Muutokset osuuksissa tilikauden aikana
2023
2022
Osakkuus-
Yhteis-
Osakkuus-
Yhteis-
milj. euroa
yritykset
yritykset
yritykset
yritykset
Kirjanpitoarvo 1.1.
421
828
1 435
1 026
Hankinnat
-
12
5
9
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
24
61
-542
-16
Saadut osingot
-1
-15
-21
-16
Myynnit ja pääoman palautukset
-
-
-15
-13
Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen
1)
-105
-116
-527
-109
Uudelleenryhmittelyt
-7
-
70
-137
Osakkuus- ja yhteisyritysten muut laajan tuloksen erät
-2
-17
1
40
Muuntoerot ja muut oikaisut
-4
-19
14
45
Tasearvo 31.12.
326
733
421
828
1) Katso lisätietoja
liitetiedossa 3
Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot.
Vuonna 2023 muutokset tilikauden aikana sisältävät Venäjän 31.3.2023 saakka ja vuonna 2022
Uniperin 30.9.2022 saakka. Vuonna 2023 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen sisältää -221
miljoonaa euroa Venäjän vaikutusta. Vuonna 2022 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen ja
Uudelleenryhmittelyt sisälsivät -671 miljoonaa euroa Uniperin vaikutusta.
Lisätietoa osakkuus- ja yhteisyritysten hankinnoista ja myynneistä
liitetiedossa 3
Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
milj. euroa
2023
2022
Merkittävimmät osakkuusyritykset
Forsmarks Kraftgrupp AB
17
-78
Kemijoki Oy
-1
-1
OKG AB
7
-99
Merkittävimmät osakkuusyritykset yhteensä
23
-178
Merkittävimmät yhteisyritykset
TVO Oyj
25
-13
Merkittävimmät yhteisyritykset yhteensä
25
-13
Muut osakkuusyritykset
1
-6
Muut yhteisyritykset
9
13
IS
Yhteensä
59
-185
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
milj. euroa
2023
2022
IS
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
59
-185
Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
-52
145
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
7
-40
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta kasvoi pääasiassa ydinjätehuoltorahaston
kasvaneiden tuottojen ja pääasiassa inflaatiosta johtuvien Ruotsin ydinvoiman
käytöstäpoistamiskulujen päivitysten johdosta. Osuuksia osakkuusyritysten ja yhteisyritysten
tappioista ei ole jätetty kirjaamatta.
99
19 Arvonalentumistestaus
LAADINTAPERIAATTEET
Liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, käyttöomaisuuden, käyttöoikeusomaisuuserien ja
rahoitusvaroihin kuulumattomien sijoitusten kirjanpitoarvoa tarkastellaan säännöllisesti
mahdollisen arvonalentumisen varalta.
Viitteitä mahdolliseen arvonalentumiseen tulee tarkastella erikseen segmenttikohtaisesti, koska
ne vaihtelevat liiketoiminta-alueittain. Tarkasteltavia riskejä ovat mm. sähkön ja polttoaineiden
hinnan muutokset, muutokset sääntelyssä tai poliittiset päätökset liittyen energiaveroihin ja
hintasäännöksiin, rajoitukset omaisuuserien käyttöikiin sekä ilmastonmuutokseen liittyvät
siirtymäriskit ja fyysiset riskit.
Mikäli viitteitä arvonalentumisesta on, omaisuuserän arvo on testattava. Arvonalentumistappio
kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä
olevan rahamäärän.
Lisäksi liikearvo ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ja
joista ei tehdä poistoja, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestaus
suoritetaan myös, mikäli arvonalentumisesta ei olisi viitteitä. Arvonalentumistestaus
dokumentoidaan vuosittain konsernin pitkän aikavälin ennusteprosessin yhteydessä.
Vuosittainen arvonalentumistestaus suoritetaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Fortum
määrittelee rahavirtaa tuottavan yksikön pienimmäksi omaisuuserien ryhmäksi, joka kerryttää
muista omaisuuseristä riippumattomia rahavirtoja.
Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka
hyötyvät synergiaeduista, joita liiketoimintojen yhdistämisessä saatiin.
Fortum määrittää rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät yleensä
määrittämällä rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvon tai käyvän arvon vähennettynä myynnistä
aiheutuvilla menoilla. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla kyseisen omaisuuserän tai rahavirtaa
tuottavan yksikön arvioidut tulevat nettorahavirrat nykyarvoon. Käypä arvo myynnistä aiheutuvilla
kuluilla vähennettynä vastaa markkinalähtöistä menetelmää, ja se määritetään diskontattujen
rahavirtaennusteiden perusteella käyttäen markkinaperusteisia oletuksia. Testattavat nettovarat
sisältävät paitsi liikearvon myös hankinnasta aiheutuvat käyvän arvon kohdistukset.
Rahoitusvaroihin kuulumattomia omaisuuseriä, lukuun ottamatta liikearvoa, josta on kirjattu
arvonalentumistappio, tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen
peruutuksen varalta.
KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT:
ARVONALENTUMISTESTAUKSESSA KÄYTETYT OLETUKSET
Arvonalentumistestaus perustuu tulevaisuuden rahavirtoihin ja vaatii johdolta oletusten ja
ennusteiden tekemistä. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät
perustuvat diskontattuihin ennakoituihin rahavirtoihin. Testauksessa käytettävät arvioidut tulevat
kassavirrat perustuvat viimeisimpiin johdon hyväksymiin pitkän aikavälin ennusteisiin paikallisessa
valuutassa ja / tai johdon hyväksymiin pitkän aikavälin oletuksiin. Nämä ennusteet kattavat
kuuden vuoden ajanjakson. Viittä vuotta pidempi ajanjakso johtuu siitä, että konsernilla on
käytössä merkittävä määrä pitkäaikaisia hyödykkeitä, kuten voimalaitoksia, joiden taloudellinen
vaikutusaika ylittää 20 vuotta.
Kassavirtaennusteiden ajanjakso on suhteutettu testattavien omaisuuserien taloudelliseen
vaikutusaikaan. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttäen tasaista tai alenevaa
kasvuvauhtia. Kasvuennuste, jota käytetään ekstrapoloimaan budjetteihin perustuvat ennakoidut
rahavirrat omaisuuserien taloudellisen pitoajan loppuun, on linjassa inflaatioennusteiden kanssa ja
huomioi markkinanäkymät.
Tulevista investoinneista, kuten rakennettavista tuotantolaitoksista aiheutuvia rahavirtoja ei
huomioida laskelmissa, jollei laitosten rakentamista ole jo aloitettu. Tällöin laskelmiin sisällytetään
projektin rahavirrat mukaan lukien valmiiksi saattamiseen tarvittavat lähtevät rahavirrat.
Näiden ennusteiden laatiminen edellyttää johdolta arvioita tulevaisuuden rahavirroista, mukaan
lukien ilmastonmuutoksen arvioidut vaikutukset. Arvioiden luonne vaihtelee riippuen siitä, mihin
liiketoimintaan testattavat hyödykkeet kuuluvat. Hyväksytyt toimenpiteet Fortumin ilmastotavoitteiden
saavuttamiseksi on huomioitu arvonalentumistestauksessa käytetyissä oletuksissa.
Diskonttauskorot kuvastavat tarkasteluhetken näkemystä rahan aika-arvosta ja erityisriskeistä,
jotka liittyvät testauksen kohteena olevaan rahavirtaa tuottavaan yksikköön, ja joita ei ole jo otettu
huomioon oikaisemalla rahavirtaennusteita.
Arvonalentumistestauksessa käytetyt keskeiset oletukset sekä perusteet kunkin oletuksen arvon
määritykselle on listattu alla olevassa taulukossa. Oletukset perustuvat sisäisiin ja ulkoisiin
tietoihin, ja ne ovat soveltuvin osin yhteneviä havainnoitavissa olevan markkinatiedon kanssa.
Keskeiset oletukset
Perusteet oletusten arvon määritykselle
Sähkömarkkinoiden kehitys
Markkinoiden analysointi ja tulevaisuuden ennustaminen
Markkinamekanismi ja -sääntely
Nykyinen mekanismi ja sääntely sekä viranomaisilta saatuihin tietoihin
perustuvat ennusteet
Voimalaitosten ja jätteenkäsittelylaitosten
Toteutunut käyttöaste, tekninen arviointi ja ennustettu markkinakehitys
käyttöaste
Arvioidut kunnossapito- ja
Toteutunut käyttöaste, tekninen arviointi ja suunnitellut kunnossapitotyöt
korjausinvestoinnit
Diskonttauskorko
Pääosin markkinainformaatio
Vuosittainen arvonalentumistestaus
Vuosittainen arvonalentumistestaus suoritettiin 31.12.2023. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden
kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti niiden kirjanpitoarvot, eikä arvonalentumisia kirjattu.
Fortum määrittää rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät yleensä
perustuen niiden käyttöarvoon. Käyttöarvomenetelmää käytettiin testattaessa Consumer Solutions,
Heating and Cooling Finland sekä Recycling & Waste -yksiköitä, kun taas Heating and Cooling
Poland -yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty laskemalla käypä arvo myynnistä
aiheutuvilla kuluilla vähennettynä.
Heating and Cooling Finland -yksikön arvonalentumistestaus sisältää kassavirrat Espoo Clean
Heat -ohjelmasta, josta investointipäätös tehtiin kesäkuussa 2023. Espoo Clean Heat -hankkeet
edistävät dekarbonisaatiota ja lisäävät kestäviä hukkalämpöön perustuvia ratkaisuja
pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena on kivihiilestä luopuminen vuoden 2025 aikana ja hiilineutraalius
vuoteen 2030 mennessä. Microsoftin kanssa yhteistyössä toteutettavassa hankkeessa Fortum
100
ottaa talteen datakeskusten hukkalämmön ja kierrättää sen kaukolämmöksi.
Fortumilla on Puolassa kaksi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta (CHP-laitosta);
Chestochowan laitos käyttää polttoaineena kivihiiltä ja biomassaa ja Zabrzen
monipolttoainevoimalaitos, jonka polttoaineena käytetään hiiltä, jätettä ja biomassaa. Fortum
tavoittelee hiilen käytön lopettamista energian tuotannossa vuoteen 2027 mennessä. Päätöstä hiilestä
luopumisen tarkemmasta suunnitelmasta ja tavasta Puolassa ei ole tehty ja käyttöarvoa ei voida siten
määrittää. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyvän arvon menetelmällä, joka kuvastaa
markkinanäkemystä ja Puolan tämänhetkistä maatason hiilineutraaliustavoitetta energiantuotannossa.
Katso liikearvon kohdistus rahavirtaa tuottaville yksiköille liitetiedossa
liitetieto 16
Aineettomat
hyödykkeet. Katso myös
liitetieto 2
Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat.
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden ennen veroja määritetyt diskonttauskorot
arvonalentumistestauksessa olivat:
Diskonttauskorko %
2023
2022
Consumer Solutions
10.8
7.6-9.8
Heating and Cooling Finland
7.9
N/A
Heating and Cooling Poland
12.1
N/A
Recycling & Waste
9.3
N/A
Arvonalentumistestauksen yhteydessä konserni on analysoinut testausten tulosten herkkyyttä
keskeisten oletusten muutoksille liikearvoa ja poistamattomia aineettomia hyödykkeitä sisältävien
rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta. Tässä tarkastelussa on huomioitu myös
seurannaisvaikutukset yhden oletuksen muutoksen vaikutuksista muihin muuttujiin. Testaustulokset
ovat herkimpiä muutoksille käyttökate-ennusteissa (EBITDA-ennuste) ja diskonttauskoroissa.
Johdon arvion mukaan mikään jokseenkin mahdollinen muutos diskonttauskorossa tai
tuottotasossa ei aiheuttaisi sitä, että testattavien omaisuuserien kirjanpitoarvot ylittäisivät
kerrytettävissä olevat rahamäärät.
Venäjän toimintojen alaskirjaus lopetetuissa toiminnoissa
Fortumin omistusten arvo Venäjällä on kirjattu alas kahdessa erässä vuosina 2022 ja 2023
Ukrainan sodan, sen myötä kiristyneen geopoliittisen tilanteen ja Fortumin Venäjän omaisuuden
haltuunoton seurauksena.
Määräysvalta Fortumin Venäjän toimintoihin menetettiin 25.4.2023 Venäjän presidentin
asetuksen nro 302 vuoksi, jonka nojalla viranomaiset voivat väliaikaisesti hallita tiettyjen
ulkomaisten yhtiöiden omaisuutta Venäjällä. Määräysvallan menetyksen seurauksena Venäjän
toimintojen jäljellä olevat omistukset kirjattiin alas kokonaisuudessaan vuonna 2023, minkä
seurauksena lopetettujen toimintojen tulokseen kirjattiin 1,7 miljardin euron tappio.
Vuonna 2022 kirjatut arvonalentumiset Russia- rahavirtaa tuottavassa yksikössä olivat yhteensä
1,7 miljardia euroa.
Katso myös
liitetieto 2
Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat.
20 Muut pitkäaikaiset sijoitukset
milj. euroa
2023
2022
Muut sijoitukset
123
543
Korottomat saamiset
78
85
BS
Yhteensä
201
628
Muut sijoitukset koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista. Vertailukauden
31.12.2022 luvussa on lisäksi mukana Venäjällä sijaitseva 1,3 GW:n tuulivoimaprojektiportfolio.
Korottomat saamiset sisältävät lähinnä siirtosaamisia.
21 Korolliset saamiset
milj. euroa
2023
2022
Korolliset saamiset
1 033
1 281
Vuokrasopimussaamiset
-
3
Yhteensä
1 033
1 284
2023
2022
Tase-
Käypä
Tase-
Käypä
milj. euroa
arvo
arvo
1)
arvo
arvo
Pitkäaikaiset lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
644
670
593
612
Muut pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset
0
-
31
31
Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä
644
670
624
643
Vakuusjärjestely
325
325
527
527
Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset
64
64
130
130
Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä
389
389
657
657
Yhteensä
1 033
1 059
1 281
1 301
1) Käyvät arvot eivät sisällä kertyneitä korkoja.
Muutokset korollisissa saamisissa 31.12.2022 jälkeen sisältävät 33 miljoonaa euroa Venäjän
toimintojen konsolidoinnin päättymisen johdosta huhtikuussa 2023.
Pitkäaikaisiin korollisiin saamisiin sisältyy saamisia osakkuus- ja yhteisyrityksiltä yhteensä 644
miljoonaa euroa (2022: 593). Näihin sisältyy 546 miljoonaa euroa saamisia ruotsalaisilta
ydinvoimaosakkuusyrityksiltä Forsmarks Kraftgrupp AB:lta ja OKG AB:lta (2022:498), joita
rahoitetaan pääsääntöisesti osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa.
Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset sisältävät 51 miljoonan euron vakuusrahastoa varten
annetun vakuuden. Vuoden 2023 aikana käteisvakuus Nasdaqin vakuusrahastoon korvattiin
arvopapereilla, jotka sisällytetään Fortumin vakuusjärjestelyyn pohjoismaisessa sähköpörssissä.
Katso
liitetieto 26
Korolliset velat.
101
22 Vaihto-omaisuus
LAADINTAPERIAATTEET
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon.
Nettorealisointiarvo on lopputuotteen arvioitu myyntihinta vähennettynä muuttuvilla myyntikuluilla
ja muilla tuotantokuluilla. Hankintameno määritetään pääasiallisesti käyttämällä painotetun
keskihinnan menetelmää.
PÄÄSTÖOIKEUDET JA VIHREÄT SERTIFIKAATIT
Vaihto-omaisuudessa esitetään CO
2
-päästöoikeudet, jotka käytetään sähkön- ja
lämmöntuotannossa syntyneiden päästöjen kattamiseen ja vihreät sertifikaatit. Vihreitä
sertifikaatteja on joko kansallisissa uusiutuvan energian tuotantoa tukevissa
kiintiövelvoitejärjestelmissä tai sähköntuotannon alkuperän todistamisjärjestelmissä. Fortum saa
vihreitä sertifikaatteja uusituvasta energian tuotannosta Generation-segmentissä, mutta Fortumilla
on myös kiintiöön perustuvia sertifikaattien palautusvelvoitteita vähittäismyynnin osalta Consumer
Solutions -segmentissä.
Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet ja vihreät sertifikaatit kirjataan nimellisarvoonsa. Ostetut
päästöoikeudet ja vihreät sertifikaatit,
jotka täyttävät IFRS 9:n ”oman käytön”
-kriteeristön,
kirjataan sopimukselliseen hankintahintaan. Ostetut päästöoikeudet ja vihreät sertifikaatit, jotka
eivät täytä ”oman käytön”
-kriteeristöä ja siten käsitellään johdannaisina, kirjataan toimitushetkellä
vallinneeseen markkinahintaan.
CO
2
-päästökustannus ja vihreiden sertifikaattien kiintiövelvoite katetaan palauttamalla
päästöoikeuksia ja vihreitä sertifikaatteja. Tämä velvoite esitetään Muussa lyhytaikaisessa
vieraassa pääomassa, katso
liitetieto 32
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma. Jos
konsernilla on riittävästi päästöoikeuksia ja vihreitä sertifikaatteja kattamaan palautusvelvoitteet,
varaus kirjataan niiden vastaavalla kirjanpitoarvolla. Jos päästöoikeuksia ja vihreitä sertifikaatteja
ei ole riittävästi kattamaan palautusvelvollisuutta, arvostetaan vajaus päästöoikeuksien ja
vihreiden sertifikaattien markkina-arvoon.
Päästökustannus - ja kiintiövelvoitekulu kirjataan tuloslaskelmaan materiaalit ja palvelut -ryhmään.
milj. euroa
2023
2022
Aineet ja tarvikkeet
256
298
Päästöoikeudet ja vihreät sertifikaatit
83
112
Muut
114
55
BS
Yhteensä
452
465
Aineet ja tarvikkeet sisältävät pääosin polttoaineita, joita käytetään valmistusprosessissa tai
palvelujen tuottamisessa, ja sisältävät erityisesti uraania, ydinpolttoainesauvoja ja hiiltä. Muut
sisältää pääasiassa keskeneräisiä ja valmiita tuotteita.
23 Myyntisaamiset ja muut saamiset
LAADINTAPERIAATTEET
Myyntisaamisiin sisältyvät arvioon perustuvat tuotot jo toimitetusta sähköstä, lämmöstä ja
jäähdytyksestä, jota ei ole vielä mitattu ja jota ei ole vielä laskutettu.
Myyntisaamisten arvonalentumistappiot lasketaan odotettavissa olevan luottotappiomallin
mukaisesti (ECL, Expected Credit Loss). Myyntisaamisten luottotappiovaraus arvostetaan
määrään, joka vastaa voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden määrää.
Taseeseen tehdään varaus odotettavissa olevista luottotappioista. Varaus säilyy taseessa,
kunnes se kirjataan luottotappioksi tai peruutetaan. Luottotappiovaraukset voivat olla taseessa
useita vuosia, riippuen perintäprosessien ja oikeudellisten menettelyjen tuloksista.
Alaskirjauskäytännöt ovat riippuvaisia eri maiden lainsäädännöstä ja sen
hyödyntämismahdollisuuksista. Suurille myyntisaamisille odotettavissa oleva luottotappio
lasketaan yksittäiselle asiakkaalle maksukyvyttömyyden arvioidun todennäköisyyden ja asiakkaan
odotetun takaisinperintäasteen perusteella. Tämä arvio perustuu käytettävissä olevaan
markkinadataan, jos mahdollista, tai asiakkaan luottoluokitukseen. Arviota oikaistaan, mikäli
asiakkaan luottokelpoisuuden voidaan nähdä heikentyneen esim. asiakkaan maksukäyttäytymisen
perusteella. Pienasiakkaiden myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan
asiakasportfolion perusteella maittain ja liiketoimintasegmenteittäin. Luottotappiovaraukset voivat
perustua toteutuneiden luottotappioiden historialliseen analyysiin tai ulkopuolelta saatuun tietoon
asiakkaiden keskimääräisistä maksukyvyttömyysasteista. Varausta voidaan oikaista, jos
tulevaisuudessa ilmenee muutoksia, jotka vaikuttavat odotettavissa olevaan luottotappion
määrään. Yli 180 päivää viivästyneitä myyntisaamisia pidetään yleensä arvoltaan alentuneina ja
arvonalennukset tehdään saatavan kokonaismäärälle, jota oikaistaan odotettavissa olevan
luottotappion takaisinperintäasteella.
milj. euroa
2023
2022
Myyntisaamiset
1 120
1 625
Siirtosaamiset
72
30
Muut
95
112
BS
Yhteensä
1 286
1 767
Myyntisaamisten muutos 31.12.2022 jälkeen sisältää Venäjän toimintojen konsolidoinnin
päättymisen vaikutuksen huhtikuulta 2023. Muut sisältää pääosin muita lyhytaikaisia korottomia
saamisia.
102
Myyntisaamiset
Myyntisaamisten ikäjakauma
2023
2022
Odotetta-
Odotetta-
vissa
vissa
oleva
Luotto-
oleva
Luotto-
luotto-
tappio-
luotto-
tappio-
milj. euroa
Brutto
tappio
suhde, %
Brutto
tappio
suhde, %
Erääntymättömät
1 066
12
1
1 541
3
-
1-30 päivää erääntyneet
56
2
4
70
3
4
31-90 päivää erääntyneet
6
2
33
9
2
22
91-180 päivää erääntyneet
3
3
100
6
3
50
Yli 181 päivää erääntyneet
33
25
76
77
67
87
Yhteensä
1 164
44
4
1 703
78
5
Odotettavissa olevan luottotappion muutos
milj. euroa
2023
2022
1.1.
78
198
Tilikauden aikana kirjattu odotettavissa oleva luottotappio
14
78
Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen
-38
-168
Alaskirjaukset
-2
-39
Muuntoerot ja muut muutokset
-7
9
31.12.
44
78
Myyntisaamisten valuuttajakauma (brutto)
milj. euroa
2023
2022
EUR
401
461
SEK
257
406
NOK
215
456
PLN
278
207
RUB
-
163
Muut
13
10
Yhteensä
1 164
1 703
Myyntisaamiset koostuvat suuresta joukosta asiakkaita pääasiassa euroissa, Puolan zlotyissa ja
Ruotsin kruunuissa, mikä pienentää riskien keskittymistä.
Lisätietoja luottoriskien hallinnasta ja luottoriskeistä, katso
Vastapuoli- ja luottoriskit
Hallituksen
toimintakertomuksessa sekä
liitetieto 4.4
Luottoriskit.
24 Likvidit varat
LAADINTAPERIAATTEET
Likvideihin varoihin sisältyvät rahat ja pankkisaamiset koostuvat käteisestä rahasta, nostettavissa
olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden
alkuperäinen maturiteetti on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Rahat ja pankkisaamiset sekä
talletukset ja yritystodistukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Nostettu määrä käytössä olevista luottolimiiteistä esitetään lainojen ryhmässä taseen
lyhytaikaisissa veloissa. Kaupankäyntiin liittyvät käteisvakuudet sisällytetään vakuussaamisiin ja
muut pantatut varat esitetään erässä Lyhytaikaiset korolliset saamiset.
milj. euroa
2023
2022
Käteinen raha ja pankkitilit
2 087
2 673
Talletukset ja arvopaperit, joiden maturiteetti alle 3kk
2 096
1 098
Rahat ja pankkisaamiset
4 183
3 771
Talletukset ja yritystodistukset, joiden maturiteetti yli 3kk mutta alle 12 kk
-
147
BS
Yhteensä
4 183
3 919
Muutokset likvideissä varoissa 31.12.2022 jälkeen sisältävät 284 miljoonaa euroa Venäjän
toimintojen konsolidoinnin päättymisen johdosta huhtikuussa 2023.
Raportointikauden lopussa, konsernin likvidit varat olivat 4 183 miljoonaa euroa (2022: 3 919).
Likvideistä varoista 4 122 miljoonaa euroa (2022: 3 600) on talletettu vastapuolille, joilla on hyvä
(investment grade) luottoluokitus.
Likvidien varojen keskimääräinen korkotuotto tilinpäätöspäivänä oli 3,9 % (2022: 1,7 %).
Raportointikauden lopussa Fortumilla oli 3 200 miljoonaa euroa nostamattomia
valmiusluottolimiittejä, jotka koostuvat 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä (erääntyy
kesäkuussa 2025 sisältäen lainanantajien enintään 2 vuoden jatko-option) ja 800 miljoonan euron
kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä (erääntyy kesäkuussa 2025 sisältäen lainanantajan 1 vuoden
jatko-option). Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat toistaiseksi voimassa.
Lisätietoja luottoriskien hallinnasta ja luottoriskeistä, katso
liitetieto 4.4
Luottoriskit.
103
25 Osakepääoma
2023
2022
Osakkeiden
Osake-
Osakkeiden
Osake-
milj. euroa
lukumäärä
pääoma
lukumäärä
pääoma
Rekisteröidyt osakkeet 1.1.
897 264 465
3 046
888 294 465
3 046
Osakeanti Solidium Oy:lle
-
-
8 970 000
-
Rekisteröidyt osakkeet 31.12.
897 264 465
3 046
897 264 465
3 046
Fortum Oyj:llä on yksi osakesarja. Vuoden 2023 lopussa osakkeita oli laskettu liikkeeseen kaikkiaan
897 264 465 kappaletta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet
oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Vuoden 2023 lopussa Fortum Oyj:n kokonaan maksettu ja
kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 3 046 185 953,00 euroa.
Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa 2,35 miljardin euron
siltarahoituksesta. Fortum ilmoitti 26.9.2022 nostavansa ensimmäisen 350 miljoonan euron erän.
Ensimmäisen erän noston ehtona oli, että Suomen valtion kokonaan omistamalla sijoitusyhtiöllä,
Solidium Oy:llä, oli oikeus merkitä maksutta enintään 8 970 000 Fortumin uutta osaketta
suunnatussa osakeannissa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti osakeannista Suomen valtion
sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle 23.11.2022 ja uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin
25.11.2022. Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet mukaan lukien oikeuden
osinkoon niiden rekisteröintipäivästä lukien. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden
rekisteröinnin jälkeen on 897 264 465 osaketta. Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevan
omistuksen osuus on noussut 50,76 %:sta 51,26 %:iin.
Fortum Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on FORTUM.
Fortum Oyj:n osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.
Liitetiedossa 10
Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot on esitetty toimitusjohtajan ja muiden
konsernin johtoryhmän jäsenten osakeomistukset.
25.1 Yhtiökokouksen 2023 antamat valtuudet
Fortumin vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien
osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien ja luovutettavien omien osakkeiden
lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta, mikä vastasi noin 2,23 % yhtiön kaikista
osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla.
Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään
18 kuukautta. Valtuutuksia ei ollut käytetty 6.2.2024 mennessä.
25.2 Muut vaihtovelkakirjalainat ja optiolainat
Fortum-konserni ei ole laskenut liikkeeseen vaihtovelkakirjalainoja eikä optiolainoja, jotka
oikeuttaisivat velkakirjojen haltijaa merkitsemään Fortumin osakkeita. Hallituksella ei ole tällä
hetkellä yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen
liikkeeseen laskemiseksi eikä yhtiön osakepääoman korottamiseksi.
26 Korolliset velat
Rahoitusnettovelka
milj. euroa
2023
2022
+ Korollinen vieras pääoma
5 909
7 785
-
BS
Likvidit varat
4 183
3 919
- Vakuusjärjestely
325
527
-
BS
Vakuussaaminen
590
2 607
+
BS
Vakuusvelka
131
352
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen
-459
-2 255
Rahoitusnettovelka
942
1 084
Korollinen vieras pääoma, 5 909 miljoonaa euroa, sisältää Fortumin vakuusjärjestelyn
pohjoismaisessa sähköpörssissä, 376 miljoonaa euroa (2022: 527). Vastaavasti samansuuruinen
määrä sisältyy lyhytaikaisiin korollisiin saamisiin, josta vakuus kaupankäynnin vakuusvaateita
varten, 325 miljoonaa euroa (2022: 527), netotetaan Rahoitusnettovelasta rivillä Vakuusjärjestely.
Vakuusrahastoa varten annettua vakuutta, 51 miljoonaa euroa, ei ole kuitenkaan netotettu
rahoitusnettovelasta. Katso
liitetieto 21
Korolliset saamiset.
Rahoitusnettovelka ilman Venäjää 31.12.2022 oli 1 127 miljoonaa euroa.
Korolliset velat
milj. euroa
2023
2022
Pitkäaikaiset lainat
4 475
3 558
Lyhytaikaiset lainat
1 316
4 108
Lainat yhteensä
5 791
7 666
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
97
100
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
21
19
Vuokrasopimusvelat yhteensä
118
119
Yhteensä
5 909
7 785
milj. euroa
2023
2022
Joukkovelkakirjalainat
2 736
1 545
Lainat rahoituslaitoksilta
589
980
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
951
918
Vuokrasopimusvelat
97
100
Muut pitkäaikaiset korolliset velat
200
115
BS
Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä
4 573
3 658
Lyhytaikainen osuus joukkovelkakirjalainoista
0
1 090
Lyhytaikainen osuus lainoista rahoituslaitoksilta
717
539
Yritystodistusvelka
174
475
Lyhytaikainen osuus vuokrasopimusveloista
21
19
Vakuusjärjestelysopimusvelka
376
527
Muut lyhytaikaiset korolliset velat
50
1 477
BS
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä
1 337
4 127
Yhteensä
5 909
7 785
104
Lainat
Uudelleenhinnoittelu
Efektiivi-
Tase-
Käypä
Käypä
nen
arvo
Alle
1-5
Yli
arvo
Tasearvo
arvo
milj. euroa
korko, %
2023
1 vuosi
vuotta
5 vuotta
2023
4)
2022
2022
Joukkovelkakirjalainat
3,0
2 736
-
1 234
1 502
2 729
2 634
2 569
Lainat rahoituslaitoksilta
5,3
1 306
1 306
-
-
1 314
1 519
1 545
Takaisinlainaus Valtion
ydinjätehuoltorahastosta
1)
4,3
951
951
-
-
952
918
938
Muut pitkäaikaiset lainat
5,8
200
166
-
34
199
115
126
Pitkäaikaiset lainat
yhteensä
2)
3,9
5 192
2 423
1 234
1 536
5 194
5 187
5 178
Vakuusjärjestelysopimusvelka
2,8
376
376
-
-
376
527
527
Yritystodistusvelka
4,4
174
174
-
-
174
475
475
Muut lyhytaikaiset lainat
3,9
50
50
-
-
50
1 477
1 477
Lyhytaikaiset lainat
yhteensä
3,4
599
599
-
-
599
2 479
2 479
Yhteensä
3)
3,9
5 791
3 022
1 234
1 536
5 793
7 666
7 657
1) Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta sisältää Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvän osan sekä lainauksen TVO:n kautta.
2) Sisältää pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden 717 miljoonaa euroa (2022: 1 629).
3) Lainasalkun ja johdannaisten keskikorko oli 4,3 % (2022: 3,7 % pois lukien Venäjä).
4) Käyvät arvot eivät sisällä kertyneitä korkoja.
Muutokset korollisissa veloissa 31.12.2022 jälkeen sisältävät 178 miljoonaa euroa Venäjän
toimintojen konsolidoinnin päättymisen johdosta huhtikuussa 2023.
Tammikuussa 2023 Fortum maksoi takaisin nostetun 600 miljoonan euron osuuden
likviditeettivalmiusluottolimiitistä. Helmikuussa 2023 maksettiin 1 000 miljoonan euron erääntyvä
joukkovelkakirjalaina. Maaliskuussa 2023 Fortum maksoi takaisin nostetun osan, 350 miljoonaa
euroa, Suomen valtion siltarahoituslainasta ja peruutti kokonaisuudessaan 2 350 miljoonan euron
siltarahoitusjärjestelyn. Ydinjätehuoltorahastosta nostettiin 33 miljoonaa euroa, jonka jälkeen
takaisinlainaus ydinjätehuoltorahastosta on 951 miljoonaa euroa.
Toukokuussa 2023, Fortum laski liikkeelle kaksiosaisen joukkovelkakirjalainan, sisältäen 500
miljoonan euron joukkovelkakirjalainan viideksi vuodeksi ja 650 miljoonan euron
joukkovelkakirjalainan kymmeneksi vuodeksi. Fortum maksoi takaisin viimeisen nostetun erän, 500
miljoonaa euroa, likviditeettivalmiusluottolimiitistä toukokuussa 2023 ja 1 000 miljoonan Ruotsin
kruunumääräisen joukkovelkakirjalainan kesäkuussa 2023.
Kesäkuussa 2023, Fortum perui 2 100 miljoonaa euroa 3 100 miljoonan euron
likviditeettivalmiusluottolimiitistä ja käytti kuuden kuukauden jatko-option jäljelle jäävään 1 000
miljoonan euron valmiusluottolimiittiin, jonka uusi eräpäivä oli joulukuussa 2023, sisältäen Fortumin
6 kuukauden jatko-option.
Kesäkuussa 2023, Fortum uusi erääntyvän 500 miljoonan euron pankkilainan, jonka uusi
eräpäivä on helmikuussa 2025. Nostamaton kahdenvälinen 800 miljoonan euron
valmiusluottolimiitti, jonka eräpäivä oli joulukuussa 2023, uusittiin erääntymään kesäkuussa 2025
sisältäen lainanantajan 1 vuoden jatko-option.
Joulukuussa 2023, 1 000 miljoonan euron likviditeettivalmiusluottolimiitti erääntyi, kun Fortum jätti
käyttämättä kuuden kuukauden jatko-optionsa. Lisäksi 500 miljoonan euron lainaan sovittiin yhden
vuoden lainanottajan jatko-optio.
Lyhytaikaiset lainat 1 316 miljoonaa euroa (2022: 4 108) sisältävät pitkäaikaisten lainojen
lyhytaikaisia osuuksia 717 miljoonaa euroa (2022: 1 629) ja lyhytaikaisia lainoja 599 miljoonaa
euroa (2022: 2 479).
Pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaiset osuudet 717 miljoonaa euroa sisältävät erääntyviä
rahoituslaitoslainoja.
Lyhytaikaiset lainat 599 miljoonaa euroa sisältävät vakuusjärjestelyvelkoja 418 miljoonaa euroa ja
174 miljoonaa euroa yritystodistusvelkaa.
Euromääräisistä lainoista koostuvan lainasalkun keskimääräinen korkokulu tilinpäätöspäivänä oli
4,0 % (2022: 3,1 %). Koko lainasalkun keskimääräinen korkokulu johdannaisineen
tilinpäätöspäivänä oli 4,3 % (2022: 3,7 % pois lukien Venäjä).
Katso lisätietoa
liitetiedossa 4
Rahoitusriskien hallinta,
liitetiedossa 33
Vuokrasopimukset,
liitetiedossa 35
Pantatut varat ja vastuut ja
liitetiedossa 37
Lähipiiritapahtumat.
105
Korollisten velkojen täsmäytyslaskelma
Muutokset, joilla ei ole vaikutusta rahavirtaan
Tytäryhtiöiden
Arvostuserot /
konsolidoinnin
Rahoituksen rahavirta
1)
Vakuus-
muutokset
milj. euroa
1.1.2023
päättyminen
järjestelysopimus
konsolidoinnissa
Vuokrasopimusvelat
31.12.2023
Joukkovelkakirjalainat
2 634
58
43
2 736
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
918
33
951
Lainat rahoituslaitoksilta ja muut korolliset velat
4 113
-173
-1 705
-152
22
2 105
Vuokrasopimusvelat
119
-5
-20
23
118
Yhteensä
7 785
-178
-1 634
-152
65
23
5 909
Muutokset, joilla ei ole vaikutusta rahavirtaan
Tytäryhtiöiden
Arvostuserot /
konsolidoinnin
Rahoituksen rahavirta
1)
Vakuus-
muutokset
milj. euroa
1.1.2022
päättyminen
järjestelysopimus
konsolidoinnissa
Vuokrasopimusvelat
31.12.2022
Joukkovelkakirjalainat
3 705
-1 000
-71
2 634
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
1 165
-247
918
Lainat rahoituslaitoksilta ja muut korolliset velat
11 274
-19 723
9 672
-21
2 910
4 113
Vuokrasopimusvelat
1 075
-874
-104
22
119
Yhteensä
17 220
-20 597
8 320
-21
2 840
22
7 785
1) Sisältää jatkuvien toimintojen ja lopetettujen toimintojen lyhennykset ja nostot.
Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskut
Koron
Efektiivinen
Nimellis-
Tasearvo,
Laskettu liikkeeseen/erääntyy
peruste
Korko, %
korko, %
Valuutta
arvo, milj.
milj. euroa
Fortum Oyj 8 000 miljoonan euron EMTN ohjelma
1)
2019/2026
Kiinteä
1,625
1,638
EUR
750
730
2023/2028
Kiinteä
4,000
4,078
EUR
500
504
2019/2029
Kiinteä
2,125
2,247
EUR
750
742
2023/2033
Kiinteä
4,500
4,537
EUR
650
663
2013/2043
Kiinteä
3,500
3,719
EUR
100
97
Tasearvo yhteensä 31.12.2023
2 736
1) EMTN = Euro Medium Term Note
106
27 Tuloverosaamiset ja -velat
LAADINTAPERIAATTEET
Tilikaudelta maksettavat tuloverot perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen. Verotettava
tulos eroaa konsernitilinpäätöksessä raportoidusta tuloksesta johtuen tuottojen ja kulujen
kirjanpitokäsittelyn ja verokäsittelyn eriaikaisuudesta tai siitä, että tietyt erät eivät ole lainkaan
verotettavia tai verotuksessa vähennyskelpoisia. Tilikauden vero on laskettu käyttämällä niitä
verokantoja, joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään
mennessä.
Laskennalliset verot on kirjattu konsernitilinpäätökseen taseperusteisesti varojen ja velkojen
verotuksen arvojen sekä näiden kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallista
veroa ei kuitenkaan kirjata, jos se syntyy, kun omaisuuserä tai velka alun perin merkitään
kirjanpitoon ja kyseinen liiketoimi ei ole liiketoimintojen yhdistäminen, ja joka ei vaikuta kirjanpidon
tulokseen eikä verotettavaan tuloon (tai verotukselliseen tappioon) liiketapahtuman
toteutumisajankohtana. Laskennallinen vero määritetään käyttämällä niitä verokantoja (ja
soveltaen niitä verolakeja), joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu
tilinpäätöspäivään mennessä ja joiden oletetaan olevan voimassa, kun kyseinen laskennallinen
verosaaminen realisoituu tai verovelka suoritetaan.
Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että ne
voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennalliset
verosaamiset vähennetään laskennallisista veroveloista, jos ne liittyvät saman veronsaajan
perimiin tuloveroihin.
Laskennallinen vero kirjataan väliaikaisista eroista, jotka johtuvat tytäryhtiöihin sekä
osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehdyistä sijoituksista, paitsi silloin, kun konserni voi määrätä
väliaikaisen eron purkautumisajankohdan ja väliaikainen ero ei todennäköisesti purkaudu
ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Konserni kirjaa verovelan ennakoitavissa olevien verotarkastusvaateiden osalta, mikäli arviot
lisäverojen ja -maksujen todennäköisyydestä antavat siihen aihetta. Varausta ei kirjata
tilinpäätökseen, mikäli Fortum pitää vaatimuksia perusteettomina. Näin ollen, mikäli verot
liittyen käynnissä oleviin verotarkastuksiin täytyy maksaa ennen lopullista oikeuden päätöstä,
ne kirjataan saamisiksi. Jos lopputulos poikkeaa alun perin tehdyistä kirjauksista, tällaiset erot
vaikuttavat tilikauden veroihin ja laskennallisten verovarausten määriin kaudella, jolloin ratkaisu
tehdään. Konserni soveltaa pakollista tilapäistä poikkeusta laskennallisten verojen
kirjaamisessa ja raportoinnissa, joka aiheutuu Pilari 2 -mallisääntöjen valtiokohtaisen
implementoinnin seurauksena.
KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: TULEVIIN
VEROSEURAAMUKSIIN LIITTYVÄT OLETUKSET JA ARVIOT
Fortumilla on laskennallisia verosaamisia ja -velkoja, joiden arvioidaan realisoituvan
tuloslaskelmaan kirjattavaksi tiettyinä ajanjaksoina tulevaisuudessa. Laskennallisten
verosaamisten ja -velkojen laskennassa Fortumin täytyy tehdä tiettyjä oletuksia ja arvioita liittyen
tulevaisuuden veroseuraamuksiin, jotka johtuvat varojen ja velkojen tilinpäätökseen kirjattujen
kirjanpitoarvojen sekä niiden verotuksellisten arvojen eroista.
Tulevaisuuden veroseuraamuksiin liittyviä oletuksia ovat, että tulevaisuudessa tytäryhtiöiden
liiketoiminnalliset tulokset ovat yhdenmukaisia historiallisiin tasoihin verrattuna,
vähennyskelpoisten vahvistettujen verotappioiden hyödyntämisaika pysyy muuttumattomana, ja
että voimassa olevat verolait ja verokannat pysyvät muuttumattomina lähitulevaisuudessa. Fortum
pitää laskennallisten verosaamisten ja -velkojen laskennassa käyttämiään oletuksia huolellisesti
harkittuina.
Fortum arvioi jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä.
Arvioissa Fortum ottaa menneiden vuosien toteutuneiden ja suunniteltujen tuottojen lisäksi
huomioon keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelmat. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen
perustuu johdon arvioon verotettavan tulon määrästä tulevaisuudessa, jota vastaan
käyttämättömät verotukselliset tappiot, veron hyvitykset ja verotuksessa vähennyskelpoiset
väliaikaiset erot voidaan hyödyntää.
Epävarmaan verotukselliseen tilanteeseen liittyvissä arvioissa ja oletuksissa tukeudutaan myös
ulkopuolisiin asiantuntijalausuntoihin.
Mikäli verotarkastusten lopulliset ratkaisut poikkeaisivat negatiivisesti 10 prosentilla johdon
tekemistä arvioista, konsernin verovelat kasvaisivat 4 miljoonalla eurolla tilanteessa 31.12.2023.
27.1 Laskennalliset verot taseessa
2023
2022
milj. euroa
1.1.
Muutos
31.12.
1.1.
Muutos
31.12.
BS
Laskennalliset verosaamiset
933
24
958
2 149
-1 215
933
BS
Laskennalliset verovelat
-152
-276
-428
-827
676
-152
Laskennalliset verot, netto
782
-252
530
1 321
-539
782
Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että
käyttämättömät verotukselliset tappiot, veron hyvitykset ja verotuksessa vähennyskelpoiset
väliaikaiset erot voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan kyseisillä
lainkäyttöalueilla. Fortum on 31.12.2023 kirjannut laskennallisia verosaamisia 958 miljoonaa euroa
(2022: 933 miljoonaa euroa).
Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on vähennetty toisistaan siinä tapauksessa, kun ne
voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla kuitata keskenään ja ne liittyvät
saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.
107
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos 2023
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
Vahvistetut tappiot
Aineettomat
ja käyttöoikeus-
Johdannais-
ja käyttämättömät
Laskennalliset
milj. euroa
hyödykkeet
omaisuuserät
Eläkevelvoitteet
Varaukset
instrumentit
hyvitykset
Muut erät
verot, netto
1.1.2023
-54
-530
-3
-19
589
753
46
782
Tuloslaskelmaan kirjatut erät
0
7
0
9
-15
202
64
266
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät
-
-
2
-
-475
-
-
-474
Kurssierot, erien väliset siirrot ja muut muutokset
-6
10
0
-1
-9
-39
-6
-51
Tytäryritysten ostot ja myynnit
1)
-2
61
-1
-2
0
0
-51
6
31.12.2023
-61
-452
-2
-12
90
915
52
530
1) Tytäryritysten myynnit vuonna 2023 sisälsi 10 miljoonaa liittyen Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättymiseen huhtikuussa 2023. Katso
liitetieto 3.3
Lopetetut toiminnot.
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos 2022
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
Vahvistetut tappiot
Aineettomat
ja käyttöoikeus-
Johdannais-
ja käyttämättömät
Laskennalliset
milj. euroa
hyödykkeet
omaisuuserät
Eläkevelvoitteet
Varaukset
instrumentit
hyvitykset
Muut erät
verot, netto
1.1.2022
-200
-1 551
268
1 658
1 476
146
-476
1 321
Tuloslaskelmaan kirjatut erät
-15
275
-16
5 869
29
704
213
7 061
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät
-
-
-33
-
248
-
-
215
Kurssierot, erien väliset siirrot ja muut muutokset
5
-85
-144
-38
-39
-9
40
-269
Tytäryritysten ostot ja myynnit
1)
156
830
-77
-7 509
-1 126
-89
269
-7 546
31.12.2022
-54
-530
-3
-19
589
753
46
782
1) Tytäryritysten myynnit vuonna 2022 sisälsi 7 595 miljoonaa liittyen Uniperin konsolidoinnin päättymiseen 30.9.2022. Katso
liitetieto 3.3
Lopetetut toiminnot.
Muutokset tilikauden aikana sisältävät Venäjän 31.3.2023 saakka ja vuonna 2022 Uniperin 30.9.2022 saakka. Venäjään liittyvät tuloslaskelmaan kirjatut erät esitetään lopetettujen toimintojen tuloksessa.
Katso
liitetieto 3.3
Lopetetut toiminnot.
Laskennallisten verojen nettomuutos vuonna 2023 johtuu pääasiassa johdannaisiin liittyvien laskennallisten verosaamisten laskusta, mikä aiheutuu hyödykkeiden korkeista markkinahinnoista vuonna 2022
ja hintojen laskusta vuonna 2023. Vahvistetuista tappioista kirjattujen laskennallisten verosaamisten määrän kasvu liittyy pääosin Irlantiin ja johtuu Venäjään liittyvistä alaskirjauksista. Fortum on laatinut
kattavan ennusteen kyseiset tappiot kantavan irlantilaisen konserniyhtiön tulevaisuuden tulontuottokyvyn arvioimiseksi. Fortum on käyttänyt tätä arviota kirjatun 829 miljoonan euron laskennallisen
verosaamisen arvon tukena 31.12.2023.
108
Vahvistetut tappiot sekä kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat
korkokulut sekä niihin liittyvät laskennalliset verosaamiset
2023
2022
Lasken-
Lasken-
nallinen
nallinen
Vahvistetut
verosaa-
Vahvistetut
verosaa-
milj. euroa
tappiot
minen
tappiot
minen
Vahvistetut tappiot, joilla ei ole vanhentumisaikaa
1)
6 724
852
5 836
749
Vahvistetut tappiot, joilla on vanhentumisaika
12
2
9
2
Yhteensä
6 735
855
5 844
751
Kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat
korkokulut, joilla ei ole vanhentumisaikaa
97
24
-
-
Kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat
korkokulut, joilla on vanhentumisaika
175
36
9
2
Yhteensä
272
61
10
2
1) Liittyy pääasiassa Irlantiin.
Laskennalliset verosaamiset kirjataan vahvistetuista tappioista ja vähennyskelvottomista
korkokuluista siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että ne voidaan hyödyntää
tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Vahvistetut tappiot ovat kasvaneet
pääasiassa Irlannissa Venäjän alaskirjausten vaikutuksista johtuen. Vähennyskelvottomien
korkokulujen kasvu johtuu pääasiassa lainojen korkojen noususta sekä Venäjän alaskirjauksista.
Kirjaamatta jätetyt laskennalliset verot
Alla olevassa taulukossa on esitetty väliaikaiset erot, käyttämättömät verotukselliset tappiot,
vähennyskelvottomat korkokulut ja veronhyvitykset, joista laskennallista verosaamista ei ole kirjattu
niiden hyödyntämiseen liittyvästä epävarmuudesta johtuen.
milj. euroa
2023
2022
Väliaikaiset erot
1 129
280
Verotukselliset tappiot
140
108
Kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat korkokulut
97
-
Veronhyvitykset
5
5
Yhteensä
1 371
393
Väliaikaisista eroista kirjaamatta jätettyjen laskennallisten verosaamisten määrän kasvu johtuu
pääasiassa seuraavista tapahtumista: Suomessa 475 miljoonaa euroa liittyy Venäjän osakkeiden
alaskirjaukseen ja 650 miljoonaa euroa Alankomaissa liittyy Venäjän lainojen alaskirjauksiin.
Kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomien korkokulujen osalta kasvu johtuu
pääasiassa Venäjän lainojen alaskirjauksista Alankomaissa.
Laskennallisia verovelkoja ei ole kirjattu 23 miljoonan euron (2022: 476) määräisistä väliaikaisista
eroista tytäryritysten nettovarojen ja verotuksellisen arvon välillä, koska näiden purkautuminen on
Fortumin määräysvallassa ja on todennäköistä, että väliaikaiset erot eivät purkaudu ennakoitavissa
olevassa tulevaisuudessa. Väliaikaisten erojen lasku liittyy pääasiassa Venäjän toimintojen
konsolidoinnin päättymiseen huhtikuussa 2023.
27.2 Tuloverosaamiset
milj. euroa
2023
2022
Belgia
36
36
Muut
23
35
BS
Yhteensä
59
71
Belgian tuloverosaamiset liittyvät meneillään oleviin verokiistoihin vuoden 2008 verotuspäätöksen osalta.
Katso
liitetieto 36
Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.
Muut tuloverosaamiset liittyvät pääasiassa tilikauden tuloverojen maksuihin sekä aiempia vuosia
koskevien veronoikaisupäätösten mukaisiin maksuihin.
109
28 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat
LAADINTAPERIAATTEET
Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Fortumin konsernitaseen erät Osuudet
ydinjätehuoltorahastoista ja Ydinvoimaan liittyvät varaukset koskevat Loviisan ydinvoimalaitosta.
Fortumin rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa on käsitelty IFRIC 5 Oikeudet osuuksiin
rahastoista, jotka on tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja
ympäristön kunnostamiseen -tulkinnan mukaisesti, jossa todetaan, että rahaston varat arvostetaan
joko käypään arvoon tai sitä alempaan kyseisten velvoitteiden arvoon, koska Fortumilla ei ole
määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastoissa. Viranomaiset
hallinnoivat Valtion ydinjätehuoltorahastoa. Varaukset liittyvät laitoksen käytöstä poistamiseen ja
käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen.
Varausten käypä arvo on laskettu IAS 37- standardin mukaan diskonttaamalla kassavirrat, jotka
perustuvat arvioituihin tuleviin kustannuksiin ja jo tehtyihin toimenpiteisiin. Käytöstä poistamiseen
liittyvän varauksen alkuperäinen nettonykyarvo (ydinvoimalaitoksen käyttöönottohetkellä) on kirjattu
kyseisen investoinnin hankintamenon osana taseeseen ja poistetaan voimalan käyttöajan kuluessa.
Muutokset teknisissä suunnitelmissa, jotka vaikuttavat käytöstä poistamisesta aiheutuviin
tulevaisuuden kassavirtoihin, diskontataan tähän hetkeen ja tällä oikaistaan ko. investoinnin
hankintamenoa taseessa. Käytöstä poistamiseen liittyvästä investoinnista tehdään poistot
ydinvoimalaitoksen oletetun käyttöajan kuluessa. Käytöstä poistetuissa voimalaitosyksiköissä
velvoitteen kasvu kirjataan kuluksi heti.
Käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyvä varaus kattaa tulevat loppusijoituskustannukset kunkin
tilikauden loppuun mennessä käytetyn ydinpolttoaineen osalta. Käytetyn polttoaineen
loppusijoitukseen liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi laitoksen käyttöaikana polttoaineen käytön
perusteella. Suunnitelmiin mahdollisesti tulevien muutosten vaikutus kirjataan välittömästi
tuloslaskelmaan perustuen tähän asti käytetyn polttoaineen määrään kunkin tilikauden loppuun
mennessä. Varauksen diskonttaukseen liittyvä korkokulu vastaavalta kaudelta kirjataan erään Muut
rahoituserät -netto.
Fortumin ydinjätehuoltorahaston osuudelle kertyvä korko ja mahdolliset käypään arvoon
arvostuksen vaikutukset esitetään erässä Muut rahoituserät -netto.
Fortumin Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvä rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on
suurempi kuin rahasto-osuutta vastaava taseessa esitetty omaisuuserä. Ydinjätehuoltovastuun tulee
olla maksuilla tai takauksilla täysin katettu Valtion ydinjätehuoltorahastossa Suomen ydinenergialain
mukaisesti. Ydinjätehuoltovarauksesta poiketen lainmukaista ydinjätehuoltovastuuta ei diskontata.
Koska tulevat kassavirrat ulottuvat hyvin pitkälle ajanjaksolle, erot lainmukaisen vastuun ja
ydinjätehuoltovarauksen välillä ovat merkittävät.
Vuosittainen maksu ydinjätehuoltorahastoon perustuu ydinjätehuoltovastuun muutokseen ja
osuuteen ydinjätehuoltorahaston tuotoista. Maksua pienentävät tehdyt toimenpiteet.
Fortumilla on vähemmistöosuuksia myös muissa ydinvoimayhtiöissä, joita ovat Teollisuuden
Voima Oyj (TVO) Suomessa sekä OKG Aktiebolag (OKG) ja Forsmarks Kraftgrupp AB (Forsmark)
Ruotsissa. Vähemmistöosuudet on luokiteltu osakkuus- ja yhteisyrityksiksi ja konsolidoidaan
pääomaosuusmenetelmällä. Yhtiöt Suomessa ja Ruotsissa toimivat omakustannusperiaatteella.
Omistajat ostavat sähköä paikallisen kirjanpitokäytännön mukaisesti lasketulla
tuotantokustannushinnalla. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätösten laadintaperiaatteita ydinvoimaan
liittyvien varojen ja velkojen suhteen on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia
konsernin laadintaperiaatteita.
KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT:
YDINVOIMATUOTANTOON LIITTYVIEN VARAUSTEN MÄÄRITTÄMISESSÄ
TEHTÄVÄT OLETUKSET
Fortumin ydinvoimalalaitosten tuleviin käytöstäpoistoihin ja käytetyn ydinjätteen loppusijoitukseen
liittyvä varaus perustuu pitkäaikaisiin kassavirtaennusteisiin arvioiduista kustannuksista. Pääasialliset
oletukset liittyvät teknisiin suunnitelmiin, ajoituksiin, kustannusennusteisiin ja diskonttokorkoon.
Valtioiden viranomaiset hyväksyvät tekniset suunnitelmat, oletukset ajoituksesta ja
kustannusennusteet.
Muutokset oletetuissa diskonttokoroissa vaikuttavat varauksen määrään. Jos diskonttokorkoa
pienennetään, varaus kasvaa. Ydinvoimalaitoksissa, joissa osuus ydinjätehuoltorahastossa on
suurempi kuin varaus, varauksen kasvun vaikutus kompensoituu taseeseen kirjattavalla vastaavalla
kasvulla Fortumin osuudessa Valtion ydinjätehuoltorahaston varoista. Tuloslaskelmavaikutus on tällöin
positiivinen, koska käytöstä poistamisen osuus varauksesta kirjataan kuten menot hyödykkeen
purkamisesta. Tämä pätee niin kauan kuin todellinen osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on
korkeampi kuin taseessa esitetty, ja niin kauan kuin IFRS:n mukaan varojen kirjanpitoarvo ei voi ylittää
varauksen arvoa, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa ydinjätehuoltorahastossa.
Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimaoperaattorit ovat lakisääteisesti velvollisia huolehtimaan
laitosten käytöstä poistamisesta ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta (ydinjätehuolto).
Molemmissa maissa ydinvoimaoperaattorit ovat velvoitettuja turvaamaan ydinjätehuollon
rahoittamisen suorittamalla maksuja viranomaisten hallinnoimiin ydinjäterahastoihin.
Ydinvoimaoperaattoreiden pitää myös antaa vakuuksia taatakseen riittävät varat laitosten tulevista
käytöstäpoistoista ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.
28.1 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat kokonaan omistetuissa
ydinvoimalaitoksissa
milj. euroa
2023
2022
Taseeseen sisältyvät erät
BS
Ydinvoimaan liittyvät varaukset
1 058
966
BS
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
1 058
966
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahaston nettovarojen käyvästä arvosta
1 197
1 148
Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus
139
182
IFRS-standardien mukainen ydinvoimaan liittyvä varaus ja rahasto-osuus
Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät käytöstä poistamista ja käytetyn polttoaineen
loppusijoittamista varten tehdyt varaukset. IAS 37:n mukaan lasketut ydinvoimaan liittyvät varaukset
kasvoivat 92 miljoonaa euroa vuoden 2022 lopusta ja olivat 1 058 miljoonaa euroa 31.12.2023. Muutos
johtuu pääasiassa Loviisan käyttöiän pidentämisestä ja päivityksistä Posivan projektibudjetissa.
110
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu yhteensä
139 miljoonaa euroa, koska Fortumin osuus rahastosta 31.12.2023 oli 1 197 miljoonaa euroa ja
rahaston käypä arvo taseella oli 1 058 miljoonaa euroa. Fortumin rahasto-osuuden tasearvo ei saa
ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin
ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus
muihin rahoituseriin, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon.
Negatiivinen kirjaus kirjataan muihin rahoituseriin aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon
ovat suuremmat kuin varauksen kasvu.
Loviisan ydinvoimalaitoksen lainmukainen vastuu
Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2023 tekemään päätökseen perustuva lainmukainen
vastuu 31.12.2023 oli yhteensä 1 253 miljoonaa euroa.
Lainmukainen vastuu perustuu vuosittain tehtävään kustannusarvioon sekä joka kolmas vuosi
tehtävään tekniseen suunnitelmaan. Lainmukainen vastuu määritetään olettaen, että laitoksen
käytöstäpoisto tapahtuisi arviointivuotta seuraavan vuoden alussa, ja vastuuta ei diskontata
nykyarvoon.
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa
Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa
kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Viranomaiset päättävät Fortumin
rahastotavoitteen Valtion ydinjätehuoltorahastossa samassa yhteydessä, kun lainmukaisen vastuun
määrä päätetään vuosittain. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion
ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu
joulukuun 2023 päätökseen ja on yhteensä 1 253 miljoonaa euroa.
Ydinvoimaan liittyvät varaukset
milj. euroa
2023
2022
1.1.
966
3 891
Varausten lisäykset
69
40
Käytetyt varaukset
-41
-145
Varausten purku
-
-16
Diskonttauksesta johtuvat muutokset
63
65
Kurssierot
-
-173
Tytäryhtiöiden myynti
1)
-
-2 696
BS
31.12.
1 058
966
BS
Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo
1 058
966
Katso lisätietoja
liitetiedossa 3
Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot.
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta
tietyin ehdoin. Fortum on käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut Kemijoki Oy:n
osakkeita vakuudeksi. Lainat uusitaan vuosittain. Katso
liitetieto 26
Korolliset velat ja
liitetieto 35
Pantatut varat ja vastuut.
28.2 Ydinvoimalaitokset osakkuus- ja yhteisyrityksissä
OKG, Forsmark ja TVO ovat omakustannusperiaatteella toimivia yrityksiä, joista omistajat ostavat
sähköä tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan. Fortum kirjaa laskutetut kustannukset
paikallisten kirjanpitosäännösten mukaisina. Laskutetun sähköntuotantokustannuksen lisäksi
Fortum kirjaa IFRS-oikaisuja Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti. Oikaisut sisältävät myös
Fortumin osuudet yhtiöiden ydinjäterahastoista ja ydinvoimaan liittyvistä varauksista.
Alla olevissa taulukoissa on esitetty osakkuusyhtiöiden ydinjäterahastojen ja -varausten määrät
(100 %) sekä Fortumin osuudet näistä.
TVO:n ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %)
milj. euroa
2023
2022
TVO:n taseen erät Fortumin käyttämien oletusten mukaisiksi oikaistuna
Ydinvoimaan liittyvät varaukset
1 614
1 620
TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
1 199
1 157
Nettomäärä
-415
-463
joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä
-104
-116
TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinergialain mukaan
1 918
1 840
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
1 458
1 436
Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus
259
279
TVO:n lainmukainen vastuu, varaus ja osuus rahastosta perustuvat samoihin periaatteisiin kuin yllä
on kuvattu Loviisan ydinvoimalan osalta. OL1/OL2 -laitosyksiköiden ja OL3 -laitosyksikön
vastuumäärät ja rahasto-osuudet lasketaan ja kirjataan erikseen, koska vastaavat ydinjätehuollon
kokonaiskustannusarviot laaditaan myös erikseen. OL3:n kaupallinen käyttö alkoi toukokuussa
2023. Tämä tarkoitti muun muassa sitä, että projektikustannusten aktivointi lopetettiin ja poistojen
kirjaaminen aloitettiin.
TVO:n osuuden Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja taseessa esitetyn osuuden välinen ero johtuu
IFRIC 5 -tulkinnasta, jonka mukaan Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuus arvostetaan taseella joko
käypään arvoon tai siihen liittyvän velan määrään, sen mukaan kumpi niistä on pienempi.
31.12.2023 OL1/OL2-laitosyksiköiden rahasto-osuus on suurempi kuin IFRS:n mukainen varaus.
OL3-laitosyksikön rahasto-osuus puolestaan on pienempi kuin IFRS:n mukainen varaus. TVO:n
osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu 259 miljoonaa euroa
(josta Fortumin osuus on 69 miljoonaa euroa), koska TVO:n osuus rahastosta 31.12.2023 oli 1 458
miljoonaa euroa ja tasearvo 1 199 miljoonaa euroa.
Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta
tietyin ehdoin. Fortum käyttää oikeuttaan lainata rahastolta TVO:n kautta omistusosuutensa
mukaisesti. Katso lisätietoja
liitetieto 26
Korolliset velat.
111
OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %)
milj. euroa
2023
2022
OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat Fortumin
laadintaperiaatteiden mukaan
Ydinvoimaan liittyvät varaukset
5 001
4 641
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
3 506
3 200
Nettomäärä
-1 495
-1 441
joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä
-472
-456
Ydinvoimaoperaattorien omistama Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) huolehtii Ruotsissa
kaikesta ydinjätehuollosta ydinvoimaoperaattorien puolesta. SKB:n toimintaa rahoittaa Ruotsin
Valtion Ydinjätehuoltorahasto, joka puolestaan on ydinvoimaoperaattoreiden rahoittama.
Ydinjätehuoltomaksujen ja -vastuiden tarkistus tehdään yleensä kolmen vuoden välein
viranomaispäätöksellä Ruotsin ydinturvallisuusviranomaisen (Strålsäkerhetsmyndigheten, SSM)
esityksestä. Esitys perustuu SKB:n ja lisenssin haltijoiden laatimaan kustannusarvioon. SKB hyväksyi
ydinjätehuollon päivitetyn teknisen suunnitelman joulukuussa 2022. Tammikuussa 2022 Ruotsin
hallitus päätti ydinjätemaksut ja -vastuut vuosille 2022
–
2023. Joulukuussa 2023 Ruotsin hallitus päätti
ydinjätemaksut ja -vastuut Ruotsin valtionvelkakonttorin ehdotuksen mukaisesti, mutta vain vuodelle
2024. Käytössä olevien yksiköiden ydinjätemaksut perustuvat tulevaisuuden kustannusennusteisiin
olettaen, että ydinvoimalan yksiköiden käyttöikä on 50 vuotta. Maksu määräytyy tuotetun energian
mukaan ja on yksi äyri tuotettua kWh:a kohden (1 äyri = 0,01 Ruotsin kruunua).
Ydinvoimaan liittyvät vakuudet
Ydinjätehuoltomaksun lisäksi energiayhtiöt antavat vakuuksia turvaamaan kattamattomat
lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen ydinvoimaan.
Lisätietoja Fortumin vakuuksista ydinvoimalaitoksiin liittyen, katso
liitetieto 35
Pantatut varat ja
vastuut.
29 Muut varaukset
LAADINTAPERIAATTEET
Konserni kirjaa varauksen silloin, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena
olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmatta osapuolta kohtaan, kun on
todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien käyttöä tulevaisuudessa, ja kun
velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Varauksen määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan
edellyttävän. Arvostamisessa käytetään diskonttauskorkoa, joka kuvastaa markkinoiden
näkemystä rahan aika-arvosta tarkasteluhetkellä. Jos arvioiduissa kassavirroissa ei ole huomioitu
varaukseen liittyvää riskiä, on diskonttauskoron laskennassa huomioitu myös kyseistä velkaa
koskevat riskit tarkasteluhetkellä.
Ajan kulumisesta johtuva varauksen määrän kasvu ja diskonttauskoron muutoksista johtuvat
muutokset varauksissa kirjataan korkokuluksi. Muutokset varauksissa, lukuun ottamatta muutoksia
käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvissä velvoitteissa, esitetään tuloslaskelmassa.
KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEEN KÄYTÖSTÄ POISTAMISEEN LIITTYVÄT VELVOITTEET
Käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan joko silloin, kun on
olemassa kolmanteen osapuoleen kohdistuva sopimukseen perustuva velvoite, tai kun on
olemassa oikeudellinen velvoite. Velvoitteen määrä perustuu tyypillisesti ulkoisen asiantuntijan
vahvistamaan perusteelliseen menoarvioon.
Käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan osana kyseisen
hyödykkeen hankintamenoa, kun hyödyke otetaan käyttöön. Menot kirjataan poistoina
hyödykkeen jäljellä olevan taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Muutokset käytöstä
poistamisvarauksissa kirjataan käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenon oikaisuksi taseeseen,
paitsi jos omaisuuserä on loppuun poistettu, jolloin muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
YMPÄRISTÖVARAUKSET
Ympäristövaraus kirjataan ympäristölakien ja -säännöksien voimassa olevaan tulkintaan
perustuen, kun on todennäköistä, että on syntynyt olemassa oleva velvoite, jonka määrä on
luotettavasti arvioitavissa. Velvoitteen määrä perustuu tyypillisesti ulkoisen asiantuntijan
vahvistamaan perusteelliseen menoarvioon.
112
KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: VARAUSTEN ARVIOINNISSA
KÄYTETYT OLETUKSET
Varausten kirjaaminen olemassa olevista velvoitteista perustuu johdon arvioon siitä, edellyttääkö
velvoitteen täyttäminen todennäköisesti taloudellisten resurssien käyttöä tulevaisuudessa. Kirjaaminen
edellyttää myös parasta arviota väistämättömistä menoista, joita tilikauden lopussa olemassa olevan
velvoitteen täyttäminen edellyttää. Johdon arvio väistämättömistä menoista tehdään esimerkiksi
ottamalla huomioon useita eri lopputulemia ja niiden todennäköisyys. Arvio perustuu myös
parhaaseen ymmärrykseen varaukseen liittyvistä riskeistä ja epävarmuuksista, ja sisältää oletuksen
menojen toteutumisajankohdasta. Diskonttauskoron määrittäminen varausten kirjaamisessa
nykyarvoon perustuu myös johdon arvioon. Muutokset oletuksissa liittyen menojen arvioituun määrään
tai ajankohtaan saattavat olla tarpeellisia, kun aika kuluu ja/tai parempaa tietoa on saatavilla.
Käytöstäpoistamis-
Ympäristöasioihin
milj. euroa
varaukset
liittyvät varaukset
Muut
Yhteensä
1.1.2023
19
41
70
130
Varausten lisäykset
3
4
13
20
Käytetyt varaukset
-
-4
-1
-5
Käyttämättömien varausten purku
-
-
-6
-6
Muuntoerot ja muut muutokset
-
-4
-
-3
Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen
-
-9
-
-9
31.12.2023
23
28
76
127
BS
Josta lyhytaikaiset varaukset
-
-
2
2
BS
Josta pitkäaikaiset varaukset
23
28
75
125
Käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamiseen liittyvät varaukset liittyvät sekä tavanomaisen
että uusiutuvan energian tuotantolaitoksiin. Varauksista suurimman osuuden arvioidaan tulevan
käytetyksi seuraavien 5
–
10 vuoden aikana.
Ympäristövaraukset sisältävät pääasiassa velvoitteita liittyen ympäristön uudistukseen ja vesistöjen
suojeluun, saastuneiden alueiden puhdistukseen ja muihin ympäristön tilan parannustoimenpiteisiin.
Pääosan varauksista arvioidaan realisoituvan seuraavan 10
–
15 vuoden kuluessa.
Tietoja ydinvoimalaitosten käytöstä poistamiseen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen
liittyvistä varauksista löytyy
liitetiedossa 28
Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
30 Eläkevelvoitteet
LAADINTAPERIAATTEET
Konserniyhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja
käytäntöjen mukaisesti. Näiden eläkejärjestelyjen rahoitus on yleensä järjestetty maksuilla
vakuutusyhtiöihin tai eläkesäätiöön. Konsernilla on sekä etuus- että maksupohjaisia järjestelyjä.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekulut arvioidaan käyttämällä ennakoituun
etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkkeiden suorittamisesta johtuvat kulut kirjataan
tuloslaskelmaan tavoitteena jakaa työsuoritukseen perustuva meno työntekijöiden palvelusajalle.
Kauden työsuoritukseen ja aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot, kuten myös voitot ja tappiot
velvoitteiden täyttämisestä, kirjataan henkilöstökuluihin. Nettokorko esitetään rahoituserissä.
Etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvä velvoite lasketaan vuosittain tilinpäätöspäivänä ja
arvostetaan arvioitujen vastaisten kassavirtojen nykyarvoon käyttäen sellaisten korkealuokkaisten
yritysten joukkovelkakirjalainojen korkoa, joiden juoksuaika vastaa suunnilleen kyseisen
eläkevelan kestoaikaa. Järjestelyyn kuuluvat varat arvostetaan käypään arvoon. Taseeseen
merkitty velka on etuuspohjaisen järjestelyn velvoite tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn
kuuluvien varojen käyvällä arvolla.
Jos velvoitteen nykyarvo vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla
muodostaa nettona omaisuuserän, otetaan huomioon voimassa olevat omaisuuserän
enimmäismäärän rajoitukset. Omaisuuserä esitetään taseen erässä Muut pitkäaikaiset sijoitukset.
Jos järjestelyä muutetaan, supistetaan tai velvoitteet täytetään (”järjestelyyn kohdistuva
tapahtuma”)
tilikauden aikana, kauden työsuoritukseen perustuva meno ja nettovelan tai
omaisuuserän nettokorko määritetään uudelleen järjestelyyn kohdistuvan tapahtuman jälkeiselle
raportointiajanjaksolle. Uudelleen määrittämisessä käytetään järjestelyyn kohdistuvan tapahtuman
hetkellä voimassa olevia vakuutusmatemaattisia oletuksia. Jos järjestelyn etuuksia muutetaan tai
jos järjestelyä supistetaan, tästä aiheutuva aiempaan työsuoritukseen liittyvä etuuksien muutos tai
supistamisesta aiheutuva voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Velvoitteiden
täyttämiseen liittyvät voitot tai tappiot kirjataan velvoitteen täyttämishetkellä.
Etuuspohjaisen nettovelan tai omaisuuserän uudelleen määrittämisestä johtuviin eriin kuuluvat
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka saattavat syntyä etenkin arvioiden ja toteuman eroista,
liittyen oletuksiin demografisista ja taloudellisista muuttujista ja lisäksi näiden oletusten muutoksista
eri raportointipäivien välillä. Tämän lisäksi näihin eriin kuuluu ero järjestelyyn kuuluvien varojen
varsinaisen tuoton ja järjestelyyn kuuluvien varojen nettokoroissa esitetyn korkotuoton välillä, sekä
kaikki muutokset omaisuuserän enimmäismäärän rajoituksissa, lukuun ottamatta nettokorkoihin jo
sisällytettyjä määriä. Uudelleen määrittämisen vaikutus ja tästä aiheutuva laskennallinen vero
kirjataan kokonaisuudessaan muihin laajan tuloksen eriin tapahtumahetkellä.
Konsernin maksuperusteisiin järjestelyihin suorittamat maksut kirjataan tuloslaskelmaan sillä
kaudella, johon kyseiset maksut kohdistuvat.
113
KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT:
TULEVIEN ELÄKEVELVOITTEIDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ KÄYTETYT OLETUKSET
Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu lukuisista tekijöistä, jotka perustuvat vakuutusmatemaattisiin
oletuksiin. Muutokset näissä oletuksissa vaikuttavat eläkevelvoitteiden tasearvoon.
Fortumin eläkejärjestelyt
Suomi
Suomessa työntekijöiden lakisääteiset työeläke-etuudet (TyEL) takaavat työntekijälle
työeläketurvaa vanhuus-, työkyvyttömyys- tai leskeneläkkeen muodossa. Etuudet on järjestetty
eläkevakuutusyhtiön kautta ja luokiteltu maksuperusteisiksi järjestelyiksi.
Lisäksi konsernilla on rajattu määrä lisävanhuuseläke- ja perhe-eläke-etuuksia, jotka on
järjestetty Fortumin eläkesäätiössä. Eläkesäätiö on suljettu säätiö, jota hallinnoi sekä työnantajien
että työntekijöiden edustajista koostuva hallitus. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen maksettavat etuudet
tarkistetaan vuosittain TyEL-indeksin mukaan. Luvatut etuudet on määritetty säätiön säännöissä,
joiden mukaan etuuden määrä lasketaan osuutena palkkasummasta. Osuus on useimmiten 66 %
palkasta. Etuuden laskennassa käytettävä palkkasumma on viimeisten kymmenen vuoden
keskimääräinen palkka, joka on indeksoitu yleisellä ansiotasoindeksillä laskentavuoteen.
Säätiö toimii Finanssivalvonnan (FIVA) sääntöjen mukaan. Eläkevelan tulee olla sääntöjen
mukaan täysin katettu. Kansallinen etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvä velvoite lasketaan niin, että
luvattu etuus on täysin katettu eläkkeelle siirtymiseen asti.
Muut maat
Vuoden 2023 lopussa Fortumilla ei ollut muissa maissa merkittäviä etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä.
Merkittävimmät eläkejärjestelyihin liittyvät riskit
Tyypilliset eläkejärjestelyihin liittyvät riskitekijät muodostuvat muutoksista diskonttauskorossa,
muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa sekä sijoitus- ja volatiliteettiriskistä.
Diskonttauskoron muutokset
IFRS-standardien mukaisen etuuspohjaisen eläkevelvoitteen laskennassa käytettävä
diskonttauskorko riippuu yritysten joukkovelkakirjalainojen korosta tilinpäätöspäivänä. Korkojen
lasku kasvattaa eläkevelvoitteen määrää, mitä yleensä tasoittaa vastaavasti kiinteän tuoton
sijoitusten arvon nousu.
Oletuksiin liittyvät riskit
Aktuaarilaskelmat edellyttävät oletusten tekemistä inflaatiosta, palkkatasosta sekä kuolleisuudesta.
Jos toteumat poikkeavat oletuksista, eläkevelvoitteen määrä voi muuttua.
Sijoitusriski ja volatiliteettiriski
Eläkejärjestelyihin kuuluvat varat sijoitetaan eri omaisuusluokkiin riippuen kunkin maan
lainsäädännöstä tai eläkejärjestelyn investointistrategiasta. Sijoitussuunnitelmaa päivitetään
säännöllisesti eläkejärjestelykohtaisesti. Jos eläkejärjestelyn varojen tuotto ei riitä kattamaan
velvoitteen määrän kasvua ja maksuja tilikauden aikana, työnantaja on velvoitettu kattamaan
maksuilla syntyneen vajeen, ellei eläkejärjestelyllä ole riittäviä varoja.
Velvoitteen nykyarvon muutokset
Etuuspohjainen netto-
Järjestelyyn kuuluvien
omaisuuserä(-)/-
Etuuspohjainen velvoite
varojen käypä arvo
velka(+)
milj. euroa
2023
2022
2023
2022
2023
2022
Tasearvo 1.1.
267
4 437
-280
-3 290
-14
1 146
Tuloslaskelmaan kirjatut erät
1)
Työsuoritukseen perustuva meno
1
49
-
-
2
50
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno
-
1
-
-
-
1
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot tai
tappiot
-2
-138
3
2
1
-136
Nettokorko
9
44
-10
-34
-1
10
9
-44
-7
-32
2
-76
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät
Uudelleen määrittämisestä johtuvat
voitot(-)/tappiot(+)
7
-1 513
1
905
9
-608
Taloudellisten oletuksien muutoksista
johtuvat vakuutusmatemaattiset
voitot/tappiot
2
-1 517
-
-
2
-1 517
Kokemusperäisistä tarkistuksista johtuvat
vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot
5
4
-
-
5
4
Järjestelmään kuuluvien varojen tuotto (pois
lukien tuloslaskelmaan kirjattu nettokorko)
-
-
1
905
1
905
Kurssierot ja muut muutokset
-3
-22
2
35
-1
12
4
-1 536
4
940
7
-596
Muut
Työnantajan suorittamat maksut / maksujen
palautus
-
-
-2
11
-2
11
Maksetut etuudet
-15
-81
15
78
0
-2
Hankitut tytäryhtiöt
1
1
-2
-
-1
1
Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen
2)
-3
-2 511
-
2 012
-3
-499
Tasearvo 31.12.
263
267
-273
-280
-9
-13
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
263
263
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo
-273
-280
Rahastoitu määrä
-10
-17
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo
0
4
Nettomääräinen eläkevelvoite
-9
-13
Etuuspohjainen omaisuuserä taseen muissa
pitkäaikaisissa sijoituksissa
20
27
BS
Etuuspohjainen eläkevelvoite taseessa
10
13
1) Nettokorko on esitetty tuloslaskelmassa rahoituserissä. Muut etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät kulut sisältyvät henkilöstökuluihin (rivi
etuuspohjaiset järjestelyt
liitetiedon 10
Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot henkilöstökuluerittelyssä). Vuonna 2022 velvoitteen
täyttämisestä johtuvat voitot tai tappiot netotettiin osittain maksupohjaisia eläkejärjestelyjä vastaan tuloslaskelmassa.
2) Katso lisätietoja
liitetiedossa 3
Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot.
Vuonna 2023 muutokset tilikauden aikana sisältävät Venäjän 31.3.2023 saakka ja vuonna 2022
Uniperin 30.9.2022 saakka.
Eläkejärjestelyihin liittyvien maksusuoritusten arvioidaan olevan 2 miljoonaa euroa vuonna 2024.
114
Eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen jakautuminen
2023
2022
Listaamat-
Listaamat-
milj. euroa
Listatut
tomat
Yhteensä
Listatut
tomat
Yhteensä
Oman pääoman ehtoiset instrumentit
79
5
85
88
7
94
Velkainstrumentit
104
40
144
105
40
145
Rahat ja pankkisaamiset
-
18
18
-
18
18
Kiinteistöt
-
12
12
-
12
12
Muut varat
0
12
12
-
11
11
Yhteensä
184
89
273
193
88
280
Kun eläkejärjestely on rahoitettu vakuutusyhtiössä, järjestelyyn kuuluvien varojen jakauma ei ole
ollut käytettävissä. Tällöin varat on
sisällytetty erään ‘Muut varat’.
Eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen tuotto oli 9 miljoonaa euroa (2022: -12).
Taseeseen kirjatut määrät maittain 2023
Muut
milj. euroa
Suomi
maat
Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
207
56
263
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo
-220
-53
-273
Alijäämä(+)/ylijäämä(-)
-13
3
-10
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo
-
0
0
Nettomääräinen omaisuuserä(-)/velka(+) taseessa
-13
3
-9
Etuuspohjainen omaisuuserä taseen muissa pitkäaikaisissa sijoituksissa
14
6
20
BS
Etuuspohjainen eläkevelvoite
1
9
10
Taseeseen kirjatut määrät maittain 2022
Muut
milj. euroa
Suomi
maat
Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
205
58
263
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo
-225
-56
-280
Alijäämä(+)/Ylijäämä(-)
-19
2
-17
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo
-
4
4
Nettomääräinen omaisuuserä(-)/velka(+) taseessa
-19
6
-13
Etuuspohjainen omaisuuserä taseen muissa pitkäaikaisissa sijoituksissa
21
6
27
BS
Etuuspohjainen eläkevelvoite
1
12
13
Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset Suomessa
%
2023
2022
Diskonttauskorko
3,30
3,80
Tuleva palkankorotus
2,40
2,70
Etuuksien korotukset
2,40
2,80
Inflaatio
2,20
2,60
Suomessa käytetty diskonttauskorkokanta perustuu eurooppalaisten yritysten liikkeeseen
laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen viitekorkoihin, jotka vastaavat parhaiten
etuuspohjaisten eläkevastuiden arvioitua kestoa.
Diskonttauskorko, inflaatio-oletus, tuleva palkankorotus- ja etuuksien korotusoletukset sekä
kuolleisuus ovat tärkeimpiä etuuspohjaisten eläkevastuiden laskennassa käytettyjä oletuksia. Alla
on esitetty tärkeimpien oletusten muutosten vaikutus etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvoon:
Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys muutoksille keskeisissä oletuksissa
Vaikutus
eläkevelvoitteeseen
lisäys
Oletuksen muutos
(+)/vähennys(-)
0,5 % lisäys diskonttauskorossa
-5,8%
0,5 % vähennys diskonttauskorossa
6,5%
0,5 % lisäys etuuksien korotusoletuksessa
5,9%
0,5 % vähennys etuuksien korotusoletuksessa
-5,4%
0,5 % lisäys palkankorotusoletuksessa
0,3%
0,5 % vähennys palkankorotusoletuksessa
-0,3%
10 % lisäys kuolleisuudessa
-3,7%
10 % vähennys kuolleisuudessa
3,7%
10 prosentin vähennys kuolleisuudessa johtaisi edunsaajilla korkeampaan elinajanodotteeseen,
riippuen kunkin edunsaajan iästä. Vuoden 2023 lopussa 63-vuotiaan eläkkeelle jääneen miehen
elinajanodote kasvaisi noin yhdellä vuodella, jos kuolleisuus vähenisi 10 prosenttia.
Edellä esitetyt herkkyyslaskelmat perustuvat samoihin oletuksiin ja laskentatapaan, jolla
määritetään eläkevelvoitteen nykyarvo. Kun jokin vakuutusmatemaattinen oletus on muutettu
herkkyyden laskemista varten, kaikki muut oletukset on pidetty samoina. Mahdollista vaikutusten
korrelaatiota yksittäisten vakuutusmatemaattisten oletusten välillä ei ole huomioitu.
Herkkyysanalyysiä tarkastellessa on huomioitava, että eläkevelvoitteen nykyarvon muutos, joka
johtuu usean vakuutusmatemaattisen oletuksen samanaikaisesta muutoksesta ei ole välttämättä
samansuuruinen kuin yksittäisten muutosten vaikutusten yhteenlaskettu summa.
Diskonttaamattoman eläkevastuun erääntyminen vuoden 2023 lopussa
milj. euroa
Tulevat maksut
Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät
15
1-5 vuoden sisällä erääntyvät
62
5-10 vuoden sisällä erääntyvät
73
10-20 vuoden sisällä erääntyvät
127
20-30 vuoden sisällä erääntyvät
78
Yli 30 vuoden kuluttua erääntyvät
38
Eläkevelvoitteen painotettu keskimääräinen kesto oli vuoden 2023 lopussa 16 vuotta.
115
31 Muut pitkäaikaiset velat
milj. euroa
2023
2022
Liittymismaksut
70
70
Muut
53
51
BS
Yhteensä
122
121
Liittymismaksut koostuvat Suomen kaukolämpöverkon palautettavista liittymismaksuista.
Liittymismaksuihin liittyi palautusvelvollisuus vuoteen 2013 asti
.
32 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma
milj. euroa
2023
2022
Ostovelat
488
720
Siirtovelat
Henkilöstökulujaksotukset
102
109
Korkovelat
97
59
Sopimukseen perustuvat velat
25
24
Muut siirtovelat
143
201
Muut velat
ALV-velka
51
37
Verovelka
44
261
Saadut ennakkomaksut
20
27
Päästöoikeuksiin liittyvät velat
1)
70
99
Sähkösertifikaattivelat
34
40
Muut
108
80
BS
Yhteensä
1 181
1 657
1) Lisätietoja
liitetiedossa 22
Vaihto-omaisuus.
Muutos ostoveloissa ja muussa lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa 31.12.2022 jälkeen johtuu
pääosin Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättymisestä huhtikuussa 2023.
Johdon arvion mukaan ostovelkojen ja muiden velkojen käypä arvo ei poikkea olennaisesti
tasearvosta.
33 Vuokrasopimukset
LAADINTAPERIAATTEET
KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA
Konserni vuokraa pääosin toimistorakennuksia ja maa-alueita. Konserni kirjaa taseeseen
käyttöoikeusomaisuuseräksi ja vastaavaksi vuokrasopimusvelaksi kaikki vuokrasopimukset lukuun
ottamatta lyhytaikaisia (vuokrakausi alle 12 kuukautta) ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä.
Käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka kirjataan taseeseen sinä päivänä, jolloin
käyttöoikeusomaisuuserä on konsernin käytettävissä.
Vuokrasopimuksista syntyvät omaisuuserät ja velat kirjataan konsernitaseeseen vuokrakauden
aikana maksettavien kiinteiden vuokrien määräisenä, diskontattuna nykyarvoon.
Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoina vuokrakauden kuluessa tai, jos lyhyempi,
vuokratun hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Kirjanpitoarvoa seurataan kausittain
mahdollisen arvonalenemisen viitteiden varalta.
Kun tulevat vuokrien maksut päivitetään johtuen muutoksista indekseissä tai sopimusehdoissa,
käyttöoikeusomaisuuserä ja siihen liittyvä vuokrasopimusvelka arvostetaan uudelleen.
Uudelleenarvostuksesta mahdollisesti syntyvät erot kirjataan konsernin tuloslaskelmaan.
Korkokulut vuokrasopimusveloista kirjataan korkokuluihin konsernin tuloslaskelmaan.
Rahavirtalaskelmassa vuokrasopimusvelan pääomaa koskeva osuus esitetään Rahoituksen
rahavirrassa erässä Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ja koron osuus esitetään Liiketoiminnan
rahavirrassa erässä Maksetut korot. Muuttuvat vuokrat ja niiden vuokrien maksut, joita ei
standardin helpotusten vuoksi kirjata taseeseen, kirjataan konsernin tuloslaskelmaan.
.
116
Konsernitilinpäätökseen kirjatut erät
Vuokralle ottajana
milj. euroa
2023
2022
Konsernin tuloslaskelmalla
Poistot, josta
-19
-20
Maa-alueita
-2
-2
Rakennuksia ja rakennelmia
-11
-12
Koneita ja kalustoa
-6
-7
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut
-2
-2
Muihin kuluihin kirjatut lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut
-6
0
Konsernitaseessa
Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset, josta
27
47
Maa-alueita
4
6
Rakennuksia ja rakennelmia
13
29
Koneita ja kalustoa
10
12
Tytäryhtiöiden myynti, josta
1)
-4
-508
Maa-alueita
-3
-40
Rakennuksia ja rakennelmia
-1
-403
Koneita ja kalustoa
0
-64
Käyttöoikeusomaisuuserien tasearvo, josta
122
122
Maa-alueita
53
55
Rakennuksia ja rakennelmia
54
55
Koneita ja kalustoa
15
12
Vuokrasopimusvelat
118
119
Konsernin rahavirtalaskelmalla
Vuokrasopimusten rahavirta
-21
-21
1) Katso lisätietoja
liitetiedossa 3
Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot.
Diskonttaamattomien vuokrasopimusvelkojen erääntyminen
milj. euroa
2023
Vuoden sisällä erääntyvät
21
Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät
55
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät
56
Yhteensä
131
Katso lisätietoja
liitetiedossa 4
Rahoitusriskien hallinta,
liitetiedossa 17
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät, sekä
liitetiedossa 26
Korolliset velat.
34 Investointi- ja muut sitoumukset
Investointi- ja muut sitoumukset ovat sopimukseen perustuvia tai sääntelystä johtuvia sitoumuksia,
joita ei ole kirjattu taseeseen eikä esitetty liitetiedoissa ehdollisina velkoina.
34.1 Investointisitoumukset
31.12.2023 Fortumin investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja
aineettomista hyödykkeistä oli 292 miljoonaa euroa (2022: 441). Muutos investointisitoumuksissa
johtuu pääosin Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättymisestä.
34.2 Muut velvoitteet osakkuus- ja yhteisyrityksille
Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) rakentamaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa on rahoitettu ulkoisilla
lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten
perusteella. Fortumin osakassaaminen liittyen Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamiseen oli
31.12.2023 232 miljoonaa euroa (2022: 232). Tämän lisäksi Fortum oli 31.12.2023 saakka
sitoutunut antamaan projektille korkeintaan 100 miljoonaa euroa lisärahoitusta. TVO:n osakaslaina
on luokiteltu osuudeksi yhteisyrityksissä. Katso lisätietoja
liitetiedossa 28
Ydinvoimaan liittyvät
varat ja velat.
Fortum investoi yhdessä Green Investment Groupin kanssa Glasgow’hun Skotlantiin
rakennettavaan South Clyden jätteenpolttolaitokseen yhteisyrityksen kautta. Fortum on sitoutunut
rahoittamaan yhteisyritystä ja velvoitetta oli 31.12.2023 jäljellä 40 miljoonaa euroa (2022: 54).
Yhteisyritystä rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla.
34.3 Muut velvoitteet
Kesäkuussa 2018 Ruotsin parlamentti hyväksyi lainsäädännön liittyen Ruotsin kansalliseen
strategiaan EU:n vesipolitiikkadirektiivin käyttöönotosta. Suurimmat vesivoimayhtiöt perustivat
yhteisen vesivoimarahaston rahoittamaan tarvittavat ympäristötoimenpiteet. Rahaston rahoituskatto
on 10 miljardia Ruotsin kruunua, joka maksetaan 20 vuoden aikana. Suurimmat toimijat rahoittavat
rahastoa vesivoiman tuotannon markkinaosuuksien suhteessa. Fortumin osuus on 23 % rahaston
kokonaisrahoituksesta.
Toukokuussa 2022 Fennovoima ilmoitti päättäneensä RAOS Project Oy:n kanssa solmitun
ydinvoimalan laitostoimitussopimuksen ja perui rakentamislupahakemuksen. Tällä hetkellä Fortum
rahoittaa tiettyjä Voimaosakeyhtiö SF:än kuluja.
117
35 Pantatut varat ja vastuut
LAADINTAPERIAATTEET
PANTATUT VARAT
Pantatut varat ovat omaisuutta, jotka on annettu velkojalle lainan vakuudeksi, kaupankäynnin
vakuudeksi tai vakuudeksi muita sitoumuksia vastaan. Jos velallinen tai kaupankäynnin vastapuoli
ei kykene suorittamaan sovittuja maksuja, velkoja voi käyttää pantattuja varoja pienentääkseen
tappioitaan. Fortumin pantatut varat muodostuvat pääosin arvopapereista, vakuuksista ja
kiinteistökiinnityksistä.
VASTUUT
Ehdollinen velka esitetään tilinpäätöksessä silloin, kun kyseessä on mahdollinen velvoite, joka on
syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta yhden tai
useamman epävarman tapahtuman myötä tulevaisuudessa. Ehdollisena velkana esitetään myös
velvoite, jota ei merkitä taseeseen velaksi tai varaukseksi, koska voimavarojen poistuminen ei ole
todennäköistä tai koska luotettavaa arvioita velvoitteen määrästä ei voida tehdä.
35.1 Pantatut varat
Lainojen vakuudeksi pantatut varat
Fortum on pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi Valtion ydinjätehuoltorahaston
takaisinlainauksesta koskien Loviisan ydinvoimalaitosta. Takaisinlainaus on yhteensä 718
miljoonaa euroa (2022: 689).
Kiinteistökiinnitykset 31.12.2023 ovat yhteensä 41 miljoonaa euroa (2022: 41).
Muiden sitoumusten vakuudeksi pantatut varat
Pantatut varat sisältävät arvopapereita 325 miljoona euroa (2022: 527) Pohjoismaiseen
sähköpörssiin (Nasdaq Commodities), vakuussaamisia 590 miljoonaa euroa (2022: 2 607) ja
pantattuja varoja 13 miljoonaa euroa ( 2022: 27). Vakuussaamiset 590 miljoonaa euroa koostuvat
rahavakuuksista kaupankäyntiä varten hyödykepörsseihin sekä Credit Support Annex-sopimuksien
alaisista valuutta- ja korkojohdannaisista.
Fortumilla on 122 miljoonaa euroa (2022: 126) kiinteistökiinnityksiä liittyen Pyhäkosken
vesivoimalaitokseen, jotka ovat vakuutena Työ- ja elinkeinoministeriölle. Nämä vakuudet on annettu
turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen
Loviisan ydinvoimalan käytöstäpoistamisesta ja ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuvista tulevista
kustannuksista. Suomen ydinenergialain mukaan Fortum on velvoitettu maksamaan tarvittavat
varat täysimääräisesti Valtion ydinjätehuoltorahastoon kattaakseen lainmukaiset vastuut.
Mahdollinen kattamaton lainmukainen vastuu liittyy rahastolle suoritettavien maksujen
jaksottamiseen. Kiinnitysten arvo tarkistetaan vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen
edellisvuoden vaihteessa päivitettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen. Katso
liitetieto 28
Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
Muiden puolesta pantatut varat
Muiden puolesta pantatut varat sisältävät rahavaroja 51 miljoonaa euroa (2022: 96), jotka on
annettu vakuudeksi Nasdaq Clearing AB:lle kattamaan Fortumin osuuden Commodity Market
Default Fundista (vakuusrahasto). Vakuusrahasto on keskinäinen rahasto, johon kaikki
Pohjoismaisen hyödykepörssin (OMX Nasdaq Commodities) osapuolet antavat markkinariskiinsä
pohjautuvan vakuuden. Rahasto kattaa jäsenten tappioista aiheutuvat mahdolliset laiminlyönnit,
joita jäsenten omat vakuudet eivät kata. Katso
liitetieto 21
Korolliset saamiset
35.2 Vastuut
Fortum on luopuessaan osakeomistuksista
sopinut korvausvelvoitteista, jotka koskevat myynnille
tavanomaisia ehtoja ja takuita, ympäristöhaittoja sekä mahdollisia verovastuita. Mahdolliset
velvoitteet kirjataan ensisijaisesti varauksena myydyissä yrityksissä ennen kuin Fortum olisi
velvoitettu suorittamaan maksuja. Lisäksi Fortum-konsernilla on sitoumuksia, joiden johdosta
Fortum on yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista, jotka muodostuvat sen osakkuuksista yhtiöissä ja
yhteenliittymissä, joissa se on osallisena.
Fortum Oil and Gas Oy:n vuoden 2004 jakautumisen seurauksena Fortumin kokonaan
omistamalla Fortum Heat and Gas Oy:llä on vastuusitoumus Neste Oyj:n kanssa. Vastuusitoumus
perustuu osakeyhtiölain (734/1978) 14a luvun 6§:n säädökseen.
Vuonna 2021 Fortum allekirjoitti Uniperin kanssa 8 miljardin euron rahoitusjärjestelysopimuksen,
joka koostuu osakaslainasta ja emoyhtiön takauksesta. Osakaslaina 4,0 miljardia euroa maksettiin
takaisin 21.12.2022 kun Fortum sai päätökseen Uniper-omistuksensa myynnin Saksan valtiolle.
Fortumin Uniperille myöntämästä 4,0 miljardin euron emoyhtiötakauksesta vapautui yhteensä 3,0
miljardia euroa vuoden 2022 loppuun mennessä. Loput noin 1,0 miljardia euroa vapautuivat
kesäkuun 2023 lopussa.
35.3 Ydinvoimaan liittyvät vastuut
Ruotsin lainsäädännön mukaisesti Ruotsin ydinvoimayksiköihin kuuluvat yhtiöt ovat antaneet Ruotsin
hallinnollisille viranomaisille Ruotsin ydinvoimalaitosten toimintaan liittyviä takauksia OKG:n ja
Forsmarkin puolesta. Takauksia on kahdenlaisia. Rahoitusmäärä (Finansieringsbelopp) annetaan
ydinjätehuoltorahaston tarkasteluhetken mukaisen kattamattoman osuuden kattamiseksi olettaen, että
tuotanto ei jatku eikä rahastoon suoriteta lisämaksuja. Kattamaton määrä lasketaan viranomaisten
toimesta ja se perustuu ennakoidun kulun sekä velvoitteen kattamiseksi tarkoitettujen varojen
erotukseen laskentahetkellä. Lisämäärä (Kompletteringsbelopp) annetaan sellaisen alijäämän
kattamiseksi, joka voi muodostua ennakoimattomien tapahtumien seurauksena. Vastuiden tarkistus
tehdään yleensä kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä. Lisäksi luvanhaltijat ovat vastuussa
kaikista kustannuksista liittyen matala-aktiivisen ydinjätteen hävittämiseen.
118
Ydinvoimaloiden omistajilla on Suomessa ja Ruotsissa lakisääteinen vastuu laitoksilla
tapahtuvista onnettomuuksista sekä kaikista laitoksen operointiin liittyvistä onnettomuuksista, joissa
on mukana radioaktiivista aineista. Kolmansia osapuolia koskevat ydinonnettomuuksien
vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen omistajan vastuulla.
Suomessa Loviisan ydinvoimalan luvanhaltijana Fortumilla on ydinvastuulain vaatima
vastuuvakuutus määrältään noin 1,2 miljardia euroa.
Ruotsissa ydinvoimalaitoksen käyttäjällä on oltava vastuuvakuutus tai muu vastaava taloudellinen
suoja, jonka määrä on 1,2 miljardia euroa laitosta kohden.
Ydinvoimalaitoksille on hankittu tarvittavat vakuutukset. Vastaavanlaiset vakuutusjärjestelyt ovat
voimassa niissä voimalaitoksissa, joissa Fortumilla on vähemmistöosuuksia.
Teollisuuden Voima Oyj:n puolesta annettu takaus Työ- ja elinkeinoministeriölle on 142 miljoonaa
euroa (2022: 136). Takaus kattaa ydinjätehuoltomaksujen jaksotuksesta aiheutuvan lainmukaisen
vastuun maksamattoman osuuden sekä ennakoimattomien kulujen riskin.
Katso lisätietoja
liitetiedossa 28
Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
36 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt
Monia rutiininomaisia oikeudellisia toimia, välimiesmenettelyitä, vero- ja viranomaistutkimuksia on
meneillään konserniyhtiöitä vastaan. Lisää oikeudenkäyntejä ja vaateita saatetaan laittaa vireille
tulevaisuudessa.
Ympäristövastuuoikeudenkäynti Ruotsissa
Fortum on osallisena vireillä olevassa ympäristövastuuoikeudenkäynnissä Ruotsissa.
Oikeudenkäynti koskee Itämereen Sundsvallin edustalle 1950- ja 60-luvuilla upotettuja
elohopeatynnyreitä. Valitustuomioistuin päätti 2.6.2023 maa- ja ympäristötuomioistuimen
ratkaisusta poiketen, että Fortumin tulee korvata kolmannelle osapuolelle ympäristökartoituksesta
aiheutuneet kulut. Fortum on hakenut tuomioon valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Fortum ei
koskaan ole harjoittanut elohopean tuotantoon liittyvää toimintaa tai upottanut elohopeajätettä
mereen. Tynnyreiden upottamisen aikaan Stockholms superfosfat fabriks -niminen yhtiö harjoitti
teollisuustoimintaa alueella. Vuonna 1985 nämä liiketoiminnot kaikkine niihin liittyvine oikeuksineen
ja velvoitteineen siirtyivät Stockholms superfosfat fabriks AB:lta kolmannelle osapuolelle. Vuonna
1995 Stockholms superfosfat fabriks AB myytiin eteenpäin ja yhtiö päätyi vasta tuolloin osaksi
Fortum-konsernia (yhtiön nimeksi vaihdettiin Fortum Ljunga Kraft AB).
Vireillä olevassa oikeudenkäynnissä on kyse siitä, kuka kantaa vastuun ympäristön tutkimisesta ja
vaadittavista ympäristötoimista. Lääninhallituksessa on samanaikaisesti vireillä juttu
elohopeatynnyreitä koskevasta ympäristövastuusta. Kyseisessä prosessissa lääninhallitus ratkaisee
ensin, minkä yhtiön on suoritettava ympäristön tutkiminen. Vasta sen jälkeen se päättää
ympäristötoimiin liittyvästä vastuusta. Tällä hetkellä ei ole mahdollista arvioida ympäristötutkimuksen
täysiä kustannuksia tai mahdollisesti vaadittavien ympäristötoimien kustannuksia.
Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahanke
RAOS Project Oy:llä ja JSC Rusatom Energy Internationalilla ja Fennovoima Oy:llä on käynnissä
Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukainen välimiesmenettely liittyen Fennovoiman
Hanhikiven ydinvoimalahankkeen EPC-sopimukseen. RAOS Project Oy on vaatinut myös Fortumin
ja eräiden muiden osapuolten liittämistä kyseiseen menettelyyn. Fortum kiistää minkään
sopimussuhteen, velvoitteen tai välityssopimuksen olemassaolon Fortumin ja RAOS Project Oy:n
välillä. Fortum katsoo, että välimiesoikeudella ei ole toimivaltaa ratkaista mitään Fortumia kohtaan
esitettyjä vaatimuksia. Koska Fortum ei ole sopimusosapuolena riidan kohteena olevassa
sopimuksessa, se pitää kyseistä vaatimusta täysin perusteettomana ja vastustaa sitä jyrkästi.
119
Verovaateet
Antwerpenin ensimmäisen asteen tuomioistuin antoi 29.6.2022 myönteisen päätöksen koskien
Fortumin tuloverotusta Belgiassa vuosina 2009
–
2012. Päätös koski belgialaisen rahoitusyhtiö
Fortum EIF NV:n saman konsernin ruotsalaisyhtiölle, Fortum 1 AB:lle, myöntämiä lainoja, joilla
rahoitettiin Venäjällä vuonna 2008 tehty yritysosto. Yhtiö toimi myöhemmin nimellä PAO Fortum.
Veroviranomaisen mukaan Fortum EIF ei olisi saanut hyötyä Belgian lakien sallimasta oman
pääoman laskennallisesta korkovähennyksestä. Päätöksen mukaisesti Fortumille on maksettu
vuonna 2022 78 miljoonan euron veronpalautus. Nämä verot oli kirjattu aiemmin verosaatavaksi.
Belgian veroviranomainen maksoi Fortumille lisäksi palautuskorkoa 27 miljoonaa euroa. Korko
kirjattiin tuloksi vuoden 2022 konsernin tuloslaskelmalle. Fortumin vuoden 2008 tuloverotusta
koskien, Gentin valitustuomioistuin Belgiassa antoi 16.6.2020 Fortumille myönteisen päätöksen.
Syyskuussa 2020 Belgian veroviranomainen valitti päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Valitus on
vielä vireillä. Vaadittujen jälkiverojen määrä on vuoden 2008 osalta 36 miljoonaa euroa ja ne on
kirjattu tuloverosaatavaksi.
37 Lähipiiritapahtumat
37.1 Suomen valtio ja valtionyhtiöt
Vuoden 2023 lopussa Suomen valtion omistusosuus yhtiön osakkeista oli 51,26 % (2022: 51,26 %).
Fortum ilmoitti 30.10.2023 allekirjoitetusta sopimuksesta Huoltovarmuuskeskuksen (HVK)
kanssa. Sopimuksen mukaan Huoltovarmuuskeskus varaa Meri-Porin voimalaitoksen
tuotantokapasiteetin sähköverkon vakavan häiriön tai hätätilan varalta taatakseen sähkön
toimitusvarmuutta Suomessa. Sopimus astuu voimaan 1.3.2024 ja jatkuu 31.12.2026 asti.
Maaliskuussa 2023 Fortum maksoi takaisin nostamansa 350 miljoonaa euroa Suomen valtion
myöntämästä siltarahoituslainasta ja peruutti tämän 2 350 miljoonan euron siltarahoitusjärjestelyn
kokonaan. Rahoituskulut
–
netto sisältää 105 miljoonaa euroa (2023: 56 ja 2022: 49) korkokuluja ja
palkkioita tähän siltarahoituslainaan liittyen.
Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa 2,35 miljardin euron
siltarahoituksesta. Fortum ilmoitti 26.9.2022 nostavansa ensimmäisen 350 miljoonan euron erän.
Siltarahoituslaina oli sidottu kuuden kuukauden Euriboriin. Lainalle maksettava marginaali oli 10 %
kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta ja 12 % kuudelta seuraavalta kuukaudelta.
Ensimmäisen erän noston ehtona oli, että Suomen valtion kokonaan omistamalla sijoitusyhtiöllä,
Solidium Oy:llä, oli oikeus merkitä maksutta enintään 8 970 000 Fortumin uutta osaketta
suunnatussa osakeannissa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti osakeannista Suomen valtion
sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle 23.11.2022 ja uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin
25.11.2022. Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet mukaan lukien oikeuden
osinkoon niiden rekisteröintipäivästä lukien. Tämän seurauksena, Suomen valtion hallinnassa
olevien osakkeiden osuus kasvoi 51,26 %:iin.
Eduskunta on valtuuttanut valtioneuvoston vähentämään valtion osakkeenomistusta Fortum
Oyj:ssä enintään 50,1 %:iin yhtiön osakkeista ja äänivallasta.
Kaikki liiketoimet Fortumin ja muiden suomalaisten valtionyhtiöiden välillä tapahtuvat
markkinaehtoisesti.
37.2 Hallitus ja johtoryhmä
Fortumin johtoon kuuluvat avainhenkilöt ovat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet.
Fortumilla ei ole ollut merkittäviä liiketapahtumia hallituksen tai johtoryhmän jäsenten kanssa.
Hallituksen jäsenille tai konsernin johtoryhmän jäsenille ei ollut myönnetty rahalainoja
tilinpäätöspäivään mennessä.
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden kokonaispalkkiot (sisältäen eläke-etuudet ja
sosiaalikustannukset) olivat 10 miljoonaa euroa vuonna 2023 (2022: 10). Hallituksen ja johtoryhmän
jäsenten palkitseminen ja osakeomistukset on esitetty
liitetiedossa 10
Henkilöstökulut ja
hallituksen palkkiot.
37.3 Osakkuus- ja yhteisyritykset
Tavanomaisessa liiketoiminnassaan osakkuus- ja yhteisyritysten sekä muiden lähipiiriin kuuluvien
tahojen kanssa Fortum toimii kaupallisin perustein, jotka ovat samat kuin kolmansien osapuolten
kanssa noudatettavat ehdot, poikkeuksena tietyt osakkuus- ja yhteisyritykset, joita käsitellään alla.
120
Fortum omistaa osuuksia osakkuus- ja yhteisyrityksissä, jotka omistavat vesivoima- ja
ydinvoimalaitoksia. Osakassopimuksien nojalla jokainen omistaja on oikeutettu osuuteen tuotetusta
sähköstä joko omistamiensa osakkeiden tai muun sopimuksen mukaisesti. Jokainen omistaja on
vastuussa vastaavasta kustannusosuudesta tuotannon määrästä riippumatta. Nämä osakkuus- ja
yhteisyritykset eivät ole voittoa tuottavia, koska omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksiin
perustuvalla hinnalla, joka sisältää myös korkokulut ja tuotantoverot. Katso
liitetieto 18
Sijoitukset
osakkuus- ja yhteisyrityksissä.
37.4 Liiketoimet ja avoimet saldot lähipiirin kanssa
Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa
Osakkuusyhtiöt
Yhteisyritykset
Yhteensä
milj. euroa
2023
2022
2023
2022
2023
2022
Myynnit
2
2
9
72
12
74
Ostot
314
284
288
154
602
438
Muut tuotot
-
-
-3
4
-3
4
Korkotuotot lainasaamisista
13
10
-3
2
10
12
Avoimet saldot osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa
Osakkuusyhtiöt
Yhteisyritykset
Yhteensä
milj. euroa
2023
2022
2023
2022
2023
2022
Saamiset
Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset
551
505
93
88
644
593
Myynti- ja muut saamiset
3
12
27
75
30
87
Velat
Pitkäaikaiset- ja lyhytaikaiset lainat
7
-
232
229
239
229
Osto- ja muut velat
15
3
57
50
72
53
Lisätietoja osakkuus- ja yhteisyrityksiin liittyvistä sitoumuksista on
liitetiedossa 28
Ydinvoimaan
liittyvät varat ja velat, ja
liitetiedossa 35
Pantatut varat ja vastuut.
37.5 Eläkesäätiöt
Fortumilla on 31.12.2023 eläkesäätiö Suomessa, joka on itsenäinen juridinen yhtiö, joka hallitsee
eläketurvaan liittyviä varoja Suomessa. Vuonna 2023 näihin eläkejärjestelyihin ei tehty maksuja.
(2022: nettona tuottoja 11 miljoonaa euroa sisältäen lopetusmaksuja Ruotsin eläkesäätiöltä, jonka
tuottoja osittain pienensivät tehdyt maksut). Katso lisätietoja
liitetiedossa 30
Eläkevelvoitteet.
Fortumin Suomen eläkesäätiön eläkevaroihin sisältyy Fortum Oyj:n osakkeita, jotka vastaavat
0,04 % (2022: 0,04 %) kaikista liikkeelle lasketuista osakkeista. Eläkesäätiön myöntämän lainan
vakuudeksi on annettu 41 miljoonan euron (2022: 41) kiinteistökiinnitykset Katso lisätietoja
liitetiedossa 35
Pantatut varat ja vastuut.
38 Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Fortum ilmoitti 26.1.2024, että osana Fortumin marraskuussa 2023 käynnistämää
tehostamisohjelmaa Fortumin Consumer Solutions -liiketoimintayksikössä ja IT-yksikössä on
käynnissä muutosneuvottelut mahdollisista irtisanomisista. Neuvottelut koskevat yhteensä noin 1
080 työntekijää Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolan IT-yksikössä. Alustavan arvion mukaan
muutosneuvottelut voivat johtaa enintään 130 henkilön irtisanomiseen.
Helmikuussa 2024 Fortumin hallitus täsmensi yhtiön strategiaa. Toimintaympäristössä kasvaneen
epävarmuuden, heikentyneiden näkymien ja teollisuuden siirtyneiden investointien johdosta Fortum
täsmentää liiketoimintaportfoliotaan, selventää pääoman allokointia ja asettaa uusia tavoitteita ja
suoritusmittareita (KPI, Key Performance Indicator) seuratakseen strategian etenemistä. Fortumin
maaliskuussa 2023 julkaisema uusi strategia ja sen strategiset painopisteet ’Toimitamme puhdasta
energiaa luotettavasti’, ’Edistämme teollisuuden dekarbonisaatiota’ ja ’Uusiudumme ja kehitymme’
eivät ole muuttuneet. Myös yhtiön taloudelliset ja ympäristötavoitteet säilyvät ennallaan.
Taloudelliset ja ympäristötavoitteet ovat:
•
Nykyisen luottoluokitustason BBB varmistamiseksi rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen
käyttökatteeseen voi olla enintään 2,0
–
2,5.
•
Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 1,7 miljardia euroa vuosina 2024-2026.
Arvio sisältää kasvuinvestoinnit, joiden osuuden arvioidaan olevan 800 miljoonaa euroa, sekä
vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit, joiden arvioidaan olevan 300 miljoonaa euroa.
•
Fortum valitsee jatkossakin kasvuhankkeensa tarkasti varmistaakseen asetetut
tuottovaatimukset; uusien investointien projektikohtainen vähimmäistuottovaatimus on
pääomakustannusten painotettu keskiarvo (WACC) lisättynä 150
–
400 korkopisteellä
teknologiasta tai hankkeesta riippuen sekä huomioiden yhtiön ympäristötavoitteet.
•
Fortumin osinkopolitiikka säilyy ennallaan: osingonjakosuhde on 60
–
90 % vertailukelpoisesta
osakekohtaisesta tuloksesta. Osingonjakosuhteen vaihteluvälin yläpäätä sovelletaan silloin, kun
tase on vahva ja investointeja vähän, kun taas vaihteluvälin alapäätä sovelletaan
velkaisuusasteen ollessa korkea ja/tai käynnissä on suuria investointeja.
•
Fortum sitoutuu aiempaa tiukempiin ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin: toiminnasta tulee
hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä, hiilestä luovutaan vuoden 2027 loppuun mennessä ja
hiilidioksidin ominaispäästöille asetetaan tavoite. Lisäksi Fortum sitoutuu SBTi-tavoitteeseen (1,5
°C) ja asettaa biodiversiteettitavoitteet.
121
39 Konserniyritykset segmenteittäin
G = Generation
1) Emoyhtiön omistamat yritykset
CS = Consumer Solutions
O = Muut toiminnot
Konsernin omistusosuus (%) 31.12.2023 tytäryritysten kautta omistetuille yrityksille perustuu
konsernin suoraan omistusosuuteen tytäryrityksessä kerrottuna tytäryrityksen epäsuoralla
omistuksella tytäryrityksessä / osakkuusyhtiössä / yhteisyrityksessä.
Tytäryritykset segmenteittäin
Konsernin
Yrityksen nimi
Maa
Segmentti
omistus, %
Brändskogen Vindkraft Ab Oy
Suomi
G
100,0
Ekopartnerit Turku Oy
Suomi
O
51,0
EX-KE Oy
Suomi
CS
100,0
Fortum Alku Oy
Suomi
O
100,0
Fortum Asiakaspalvelu Oy
Suomi
CS
100,0
Fortum Assets Oy
Suomi
O
100,0
Fortum Battery Recycling Oy
Suomi
O
100,0
Fortum Bio Oy
Suomi
O
100,0
Fortum Clean Oy
Suomi
O
100,0
1)
Fortum Heat and Gas Oy
Suomi
G, O
100,0
1)
Fortum Kasvu Oy
Suomi
O
100,0
Fortum Markets Oy
Suomi
CS
100,0
Fortum Norm Oy
Suomi
O
100,0
1)
Fortum Power and Heat Holding Oy
Suomi
G
100,0
Fortum Power and Heat Oy
Suomi
G, O
100,0
1)
Fortum Real Estate Oy
Suomi
O
100,0
1)
Fortum Renewables Oy
Suomi
G
100,0
Fortum RES Oy
Suomi
O
100,0
Fortum TwoGether Oy
Suomi
O
100,0
1)
Fortum Waste Solutions Oy
Suomi
O
100,0
1)
Frosart Oy
Suomi
G
100,0
Kalax Solkraft Ab/Oy
Suomi
G
100,0
Katajamäen Tuulivoima Oy
Suomi
G
100,0
Kemiönsaaren Aurinkovoima Oy
Suomi
G
100,0
Koixi Oy
Suomi
G
100,0
Koillis-Pohjan Energiantuotanto Oy
Suomi
G
100,0
Korvenniityn Aurinkovoima Oy
Suomi
G
100,0
Lamminnevan Tuulivoima Oy
Suomi
G
100,0
Lautamäen Tuulivoima Oy
Suomi
G
100,0
Marttilan Aurinkovoima Oy
Suomi
G
100,0
Molpe Vindkraft Ab/Oy
Suomi
G
100,0
Närpes Vindkraft Ab/Oy
Suomi
G
100,0
Norrsarvlax Solkraft Ab/Oy
Suomi
G
100,0
Oy Pauken Ab
Suomi
O
100,0
Oy Tersil Ab
Suomi
O
100,0
Oy Tertrade Ab
Suomi
O
100,0
Penkkisuon Tuulivoima Oy
Suomi
G
100,0
Konsernin
Yrityksen nimi
Maa
Segmentti
omistus, %
Pjelax Vindkraft Ab/Oy
Suomi
G
60,0
Pohpus Oy
Suomi
G
100,0
Poikel Vindkraft Ab/Oy
Suomi
G
100,0
Santalan Aurinkovoima Oy
Suomi
G
100,0
Tarvasjoen Aurinkovoima Oy
Suomi
G
100,0
TGS Finland Oy
Suomi
O
100,0
Trepus Oy
Suomi
G
100,0
Virolahden Aurinkovoima Oy
Suomi
G
100,0
Fortum 2 B.V.
Alankomaat
O
100,0
Fortum 3 B.V.
Alankomaat
G
100,0
Fortum Energy Holding B.V.
Alankomaat
O
100,0
1)
Fortum H&C B.V.
Alankomaat
G
100,0
Fortum Holding B.V.
Alankomaat
CS, G, O
100,0
1)
Fortum Power Holding B.V.
Alankomaat
O
100,0
Fortum Russia B.V.
Alankomaat
O
100,0
Fortum SAR B.V.
Alankomaat
G
100,0
Fortum Star B.V.
Alankomaat
G
100,0
PolarSolar B.V.
Alankomaat
G
100,0
Escandinava de Electricidad S.L.U
Espanja
CS
100,0
Fortum Insurance Limited
Guernsey
O
100,0
PT Fortum Energy Solution
Indonesia
O
95,0
Fortum India Private Limited
Intia
G
100,0
1)
Solar One Energy Private Limited
Intia
G
100,0
SolarXL Alpha Energy Private Limited
Intia
G
100,0
SolarXL Beta Energy Private Limited
Intia
G
100,0
SolarXL Delta Energy Private Limited
Intia
G
100,0
SolarXL Gamma Energy Private Limited
Intia
G
100,0
SolarXL Zeta Energy Private Limited
Intia
G
100,0
Fortum eNext Ireland Ltd
Irlanti
G
100,0
Fortum Finance Ireland Designated Activity Company
Irlanti
O, G
100,0
1)
Fortum P&H Ireland Limited
Irlanti
O
100,0
Fortum Participation Limited
Irlanti
O
100,0
Fortum Energy Limited
Iso-Britannia
O
100,0
Fortum O&M (UK) Limited
Iso-Britannia
O
100,0
Fortum Ratcliffe Limited
Iso-Britannia
O
100,0
IVO Energy Limited
Iso-Britannia
G
100,0
Fortum CS AS
Norja
CS
100,0
Fortum Forvaltning AS
Norja
O, G
100,0
Fortum Hedging AS
Norja
G
100,0
Fortum Kundesenter AS
Norja
CS
100,0
Fortum Plastics Recycling Norway AS
Norja
O
100,0
Fortum Strøm AS
Norja
CS
100,0
Fortum Waste Solutions Norway AS
Norja
O
100,0
NorgesEnergi AS
Norja
CS
100,0
Tellier Service AS
Norja
CS
100,0
Fortum Marketing and Sales Polska S.A.
Puola
CS
100,0
Fortum Network Częstochowa Sp. z o.o.
Puola
G
100,0
Fortum Network Płock Sp. z o.o.
Puola
G
100,0
Fortum Network Wrocław Sp. z o.o.
Puola
G
100,0
Fortum Power and Heat Polska Sp. z o.o.
Puola
G, CS
100,0
Fortum Service Poland
Sp. z o.o.
Puola
O
100,0
122
Konsernin
Yrityksen nimi
Maa
Segmentti
omistus, %
Fortum Silesia SA
Puola
G
100,0
Fortum Sprzedaż Sp. z o.o.
Puola
CS
100,0
Fortum France S.A.S
Ranska
G
100,0
Alvret Solpark AB
Ruotsi
G
100,0
Bankälla Solpark AB
Ruotsi
G
100,0
Bergsveden Solpark AB
Ruotsi
G
100,0
Blybergs Kraftaktiebolag
Ruotsi
G
66,7
Borgvik Vindkraft AB
Ruotsi
G
100,0
Brännälven Kraft AB
Ruotsi
G
67,0
Fortum 1 AB
Ruotsi
O
100,0
Fortum Energy AB
Ruotsi
CS
100,0
Fortum Fastigheter AB
Ruotsi
O
100,0
Fortum Förnyelsebar Sverige 2 AB
Ruotsi
G
100,0
Fortum Förnyelsebar Sverige 3 AB
Ruotsi
G
100,0
Fortum Förnyelsebar Sverige 4 AB
Ruotsi
G
100,0
Fortum Förnyelsebar Sverige 5 AB
Ruotsi
G
100,0
Fortum Förnyelsebar Sverige 6 AB
Ruotsi
G
100,0
Fortum Förnyelsebar Sverige 7 AB
Ruotsi
G
100,0
Fortum Förnyelsebar Sverige 8 AB
Ruotsi
G
100,0
Fortum Förnyelsebar Sverige 9 AB
Ruotsi
G
100,0
Fortum Förnyelsebar Sverige 10 AB
Ruotsi
G
100,0
Fortum Grön AB
Ruotsi
O
100,0
Fortum Markets AB
Ruotsi
CS
100,0
Fortum Mockfors Kraft AB
Ruotsi
G
100,0
Fortum Power AB
Ruotsi
O
100,0
1)
Fortum Produktionsnät AB
Ruotsi
G
100,0
Fortum Sverige AB
Ruotsi
G, O
100,0
Fortum Sweden AB
Ruotsi
O
100,0
1)
Fortum Vindkraft Sverige 3 AB
Ruotsi
G
100,0
Fortum Vindkraft Sverige 4 AB
Ruotsi
G
100,0
Fortum Vindkraft Sverige 8 AB
Ruotsi
G
100,0
Fortum Waste Solutions AB
Ruotsi
O
100,0
Fortum Waste Solutions Holding AB
Ruotsi
O
100,0
Klinthögen Vindkraft AB
Ruotsi
G
100,0
Klöverkullen Vindkraft AB
Ruotsi
G
100,0
Mellansvensk Kraftgrupp Aktiebolag
Ruotsi
G
86,9
Nya Bullerforsen Kraft AB
Ruotsi
G
65,9
Oreälvens Kraftaktiebolag
Ruotsi
G
65,0
Sävar Vindkraft AB
Ruotsi
G
100,0
Telge Energi Aktiebolag
Ruotsi
CS
100,0
TGS Sweden AB
Ruotsi
O
100,0
Uddeholm Kraft Aktiebolag
Ruotsi
G
100,0
Värmlandskraft-OKG-delägarna Aktiebolag
Ruotsi
G
73,3
Fortum Batterie Recycling GmbH
Saksa
O
100,0
Fortum Service Deutschland GmbH
Saksa
G, O
100,0
MAWAL Energie GmbH
Saksa
O
100,0
SALWAL Energie GmbH
Saksa
O
100,0
TGS Germany GmbH
Saksa
O
100,0
Barry Danmark ApS
Tanska
O
100,0
Fortum Waste Solutions A/S
Tanska
O
100,0
Fortum CFS Eesti OU
Viro
O
100,0
Valo Ventures I LP Fund
Yhdysvallat
O
99,0
Osakkuus- ja yhteisyritykset segmenteittäin
Konsernin
Yrityksen nimi
Maa
Segmentti
omistus, %
Battery Intelligence Oy
Finland
O
32,9
Chempolis Oy
Finland
O
37,4
Kemijoki Oy
Finland
G
28,2
Posiva Oy
Finland
G
40,0
Puro.earth Oy
Finland
O
16,6
Sallila Energia Oy
Finland
O
46,0
Teollisuuden Voima Oyj
Finland
G
25,8
Turun Seudun Energiantuotanto Oy
Finland
G
53,5
Turun Seudun Kaukolämpö Oy
Finland
G
30,0
Wello Oy
Finland
O
16,2
1)
India Sun B.V.
Alankomaat
G
43,8
Nordic Wind B.V.
Alankomaat
G
20,0
Yustek Holding B.V.
Alankomaat
O
50,0
Assam Bio Refinery Private Limited
Intia
G
40,3
Fortum Charge & Drive India Private Limited
Intia
G
59,0
South Clyde Energy Recovery Holdings Limited
Iso-Britannia
O
50,0
Fortum Nordkraft Vind DA
Norja
G
50,0
Linnvasselv Kraftlag SA
Norja
G
50,0
Blåsjön Kraft AB
Ruotsi
G
50,0
Forsmarks Kraftgrupp Aktiebolag
Ruotsi
G
25,5
Horrmundsvalla Kraftaktiebolag
Ruotsi
G
50,0
OKG Aktiebolag
Ruotsi
G
45,5
Stensjön Kraft AB
Ruotsi
G
50,0
Tåsans Kraftaktiebolag
Ruotsi
G
40,0
Väsa Kraftaktiebolag
Ruotsi
G
50,0
Vattenkraftens Miljöfond Sverige AB
Ruotsi
G
22,7
Ångefallen Kraft AB
Ruotsi
G
50,0
Venäjän lopetettuihin toimintoihin sisältyvät yritykset, aikaisemmin
konsolidoitu tytäryrityksinä
Yrityksen nimi
Fortum Wind Energy Joint Stock Company
Fortum-New Generation 3 Limited Liability Company
Fortum-New Generation 5 Limited Liability Company
Joint Stock Company Chelyabenergoremont
LLC Bugulchanskaya Solar power station
PAO Fortum Russia
Ural Heat Networks Company Joint Stock Company
Ylyanovsk Wind Farm
LLC
Venäjän lopetettuihin toimintoihin sisältyvät yritykset, aikaisemmin
konsolidoitu osakkuus- tai yhteisyrityksenä
Yrityksen nimi
Fortum-New Generation 4 Limited Liability Company
TGC1 Territorial Generating Company 1
Ural energy retail LLC
123
Tunnusluvut
Taloudelliset tunnusluvut
Lisätietoa Fortumin käyttämistä vaihtoehtoisista tunnusluvuista osiossa
Tunnuslukujen
laskentakaavat ja täsmäytykset
ja
liitetiedossa 1
Olennaiset laadintaperiaatteet.
Fortum-konsernin tuloslaskelma ja rahavirtalaskelma sisältävät Russia-segmentin lopetettuina
toimintoina vuosina 2023 ja 2022, sekä Uniper-segmentin lopetettuina toimintoina vuonna 2022.
Vuoden 2022 vertailutiedot oikaistiin IFRS:n mukaisesti. Lisätietoa
liitetiedossa 1
Olennaiset
laadintaperiaatteet,
liitetiedossa 2
Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat ja
liitetiedossa
3
Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot.
Tunnuslukuja, jatkuvat toiminnot
Muutos
milj. euroa tai kuten merkitty
2023
2022
23/22 %
Tuloslaskelma
Raportoitu
Liikevaihto
6 711
7 774
-14
Käyttökate (EBITDA)
2 021
2 381
-15
Liikevoitto
1 662
1 967
-16
- % liikevaihdosta
24,8
25,3
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
59
-185
132
Voitto ennen tuloveroja
1 583
1 564
1
- % liikevaihdosta
23,6
20,1
Tilikauden voitto
1 515
2 084
-27
Tilikauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)
1 514
2 080
-27
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)
1 903
2 025
-6
Liikevoitto
1 544
1 611
-4
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
7
-40
118
Tilikauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)
1 150
1 076
7
Rahavirta, tunnusluvut ja muut tiedot
Investoinnit ja bruttosijoitukset osakkeisiin
664
496
34
- % liikevaihdosta
9,9
6,4
Käyttöomaisuusinvestoinnit
611
467
31
Liiketoiminnan rahavirta
1 710
1 717
0
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate
0,5
0,6
Tutkimus- ja kehittämismenot
56
55
2
- % liikevaihdosta
0,8
0,7
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
5 205
5 120
Tunnuslukuja, jatkuvat ja lopetetut toiminnot (yhteensä)
Muutos
milj. euroa tai kuten merkitty
2023
2022
23/22 %
Tuloslaskelma
Raportoitu
Tilikauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)
-2 069
-2 416
14
Vertailukelpoinen
Tilikauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)
1 184
-988
220
Taloudellinen asema ja rahavirta
Sijoitettu pääoma
14 408
15 522
Rahoitusnettovelka
942
1 084
-13
Rahoitusnettovelka, ilman Venäjää
N/A
1 127
Liiketoiminnan rahavirta
1 819
-8 767
121
Tunnusluvut
Oman pääoman tuotto, %
-25,5
-96,2
Korkokate
-16,8
-75,5
Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot
-19,7
-72,2
Velkaantumisaste, %
11
14
Omavaraisuusaste, %
45
33
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate, ilman Venäjää
0,5
0,6
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate
N/A
0,4
Muut tiedot
Osingot
1 032
1)
817
26
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
6 042
16 549
1) Hallituksen ehdotus suunnitellulle yhtiökokoukselle 25.3.2024.
Katso
Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset
.
124
Osakekohtaiset tunnusluvut
Muutos
euroa tai kuten merkitty
2023
2022
23/22 %
Osakekohtainen tieto
Osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä
-2,31
-2,72
15
Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos
1,68
2,34
-28
Lopetettujen toimintojen osakekohtainen tulos
-3,99
-5,07
21
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä
1,32
-1,11
219
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos
1,28
1,21
6
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos
0,04
-2,32
102
Rahavirta/osake, Fortum yhteensä
2,03
-9,86
121
Jatkuvien toimintojen rahavirta/osake
1,91
1,93
-1
Lopetettujen toimintojen rahavirta/osake
0,12
-11,79
101
Oma pääoma/osake
9,40
8,55
10
Osinko/osake
1,15
1)
0,91
26
Osinko/osakekohtainen tulos, %
2)
90
1)
75
Efektiivinen osinkotuotto, %
8,8
1)
5,9
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)
3)
7,8
6,6
Osakkeen kurssikehitys
Kauden lopussa
13,06
15,54
Keskikurssi
12,94
15,18
Alin kurssi
10,25
8,86
Ylin kurssi
16,18
27,18
Muu tieto
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa
11 718
13 943
Osakkeiden vaihdon kehitys
4)
Osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta
412 322
560 775
Prosentuaalinen osuus osakekannasta, %
46,0
63,1
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta
897 264
889 204
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta
897 264
889 204
Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta
897 264
897 264
1) Hallituksen ehdotus suunnitellulle yhtiökokoukselle 25.3.2024.
2) Osinko/osakekohtainen tulos on laskettu jatkuvien toimintojen osakekohtaisesta tuloksesta vuodesta 2022 lähtien. Osinko/osakekohtainen
tulos on laskettu jatkuvien toimintojen osakekohtaisesta tuloksesta.
3) Hinta/voitto-suhde on laskettu jatkuvien toimintojen osakekohtaisesta tuloksesta.
4)
Taulukon ‘osakkeiden vaihdon kehitys’
-luvut sisältävät Nasdaq Helsingin osakkeiden vaihdon. Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita
vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla; esimerkiksi Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Vuonna 2023 noin
78 % (2022: 74 %) Fortum Oyj:n osakkeiden vaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingin pörssissä.
Katso
Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset
.
Kestävän kehityksen tunnusluvut
Muutos
2023
2022
23/22 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt, Scope 1-3,miljoonaa CO
2
-ekv.
Tonnia
1)
14,4
11,8
22
Suorat Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt, miljoonaa CO
2
-ekv. tonnia
1,6
2,2
-27
Epäsuorat sijaintiperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt,
miljoonaa CO
2
-ekv. tonnia
0,06
0,03
100
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt, miljoonaa CO
2
-ekv. tonnia
12,7
9,5
34
Energian kokonaistuotannon CO
2
-ominaispäästöt, gCO
2
/kWh
32
45
-29
Hiileen perustuva osuus Fortumin liikevaihdosta, %
3
4
-25
Fossiilisten polttoaineiden osuus Fortumin liikevaihdosta , %
11
-
Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat
5,0
4,0
25
1) Vertailuluvut ja tiedot vuodelta 2022 on oikaistu eivätkä ne sisällä Venäjän lopetettuja toimintoja. Vuonna 2022, 83 % Fortumin suorista
CO
2
-päästöistä ja 62 % kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä aiheutui sähkön ja lämmön tuotannosta Venäjällä. Lisäksi päästöjen
laskentaperiaate muuttui ja sen vaikutus vuoden 2022 Scope 3 -lukuun on 0,8 CO
2
-ekv. tonnia.
Liikevaihto-tunnusluku
2023
2022
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
43%
33%
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin
luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
7%
3%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä
50%
36%
Toimintamenot-tunnusluku
2023
2022
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
56%
58%
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin
luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
21%
5%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä
77%
63%
Pääomamenot-tunnusluku
2023
2022
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
64%
51%
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin
luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot
12%
18%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä
76%
68%
125
Segmenttikohtaiset tunnusluvut
Liikevaihto segmenteittäin
milj. euroa
2023
2022
Generation
4 420
4 465
- josta sisäistä
394
-585
Consumer Solutions
3 766
4 578
- josta sisäistä
20
30
Muut toiminnot
548
589
- josta sisäistä
99
101
Eliminoinnit ja Nord Pool -netotus
-2 024
-1 858
Jatkuvat toiminnot yhteensä
6 711
7 774
Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
milj. euroa
2023
2022
Generation
1 679
1 629
Consumer Solutions
38
97
Muut toiminnot
-173
-116
Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää
1 544
1 611
Arvonalentumiset ja peruutukset
-
0
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät
4
785
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset
111
-376
Muut
3
-52
Jatkuvien toimintojen liikevoitto
1 662
1 967
Vertailukelpoinen käyttökate segmenteittäin
milj. euroa
2023
2022
Generation
1 874
1 876
Consumer Solutions
108
173
Muut toiminnot
-80
-23
Jatkuvat toiminnot yhteensä
1 903
2 025
Poistot segmenteittäin
milj. euroa
2023
2022
Generation
195
247
Consumer Solutions
70
75
Muut toiminnot
93
92
Jatkuvat toiminnot yhteensä
359
415
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
segmenteittäin
milj. euroa
2023
2022
Generation
7
-34
Muut toiminnot
0
-7
Jatkuvat toiminnot yhteensä
7
-40
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin
milj. euroa
2023
2022
Generation
59
-178
Muut toiminnot
0
-7
Jatkuvat toiminnot yhteensä
59
-185
Investoinnit käyttöomaisuuteen segmenteittäin
milj. euroa
2023
2022
Generation
450
314
Consumer Solutions
81
71
Muut toiminnot
81
85
Jatkuvat toiminnot yhteensä
611
467
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin segmenteittäin
milj. euroa
2023
2022
Generation
5
2
Consumer Solutions
22
0
Muut toiminnot
26
26
Jatkuvat toiminnot yhteensä
53
29
Osakkeiden bruttodivestoinnit segmenteittäin
milj. euroa
2023
2022
Generation
0
1 212
Consumer Solutions
0
0
Muut toiminnot
4
152
Jatkuvat toiminnot yhteensä
4
1 365
Vertailukelpoinen sidottu pääoma segmenteittäin
milj. euroa
2023
2022
Generation
7 263
6 597
Consumer Solutions
838
1 365
Muut toiminnot
840
775
Jatkuvat toiminnot yhteensä
8 941
8 737
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto segmenteittäin
%
2023
2022
Generation
24,2
23,2
Consumer Solutions
4,5
9,1
Henkilöstö keskimäärin
2023
2022
Generation
1 735
1 838
Consumer Solutions
1 232
1 177
Muut toiminnot
2 237
2 106
Jatkuvat toiminnot yhteensä
5 205
5 120
126
Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Liiketoimintojen
tulos
Määritelmä
Tunnusluvun käyttämisen syy
Viittaus
täsmäytykseen
Vertailukelpoinen
käyttökate
Liikevoitto + poistot - vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen käyttökate
edustaa koko konsernin ja
segmenttien tuottamaa kassavirtaa.
Käytetään osatekijänä
pääomarakenteen tavoitteen
tunnusluvussa
rahoitusnettovelka/vertailu-
kelpoinen käyttökate (EBITDA).
Liitetieto 5
Pääomariskien
hallinta
Vertailukelpoinen
liikevoitto
Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
Vertailukelpoista liikevoittoa
käytetään taloudellisessa
tavoiteasetannassa ja
ennustamisessa, tuloskehityksen
seurannassa sekä resurssien
allokoinnissa osana konsernin
liiketoiminnan johtamisprosessia.
Tuloslaskelma
Vertailu-
kelpoisuuteen
vaikuttavat erät
Arvonalentumiset ja peruutukset +
myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät +
tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien
johdannaisten käyvän arvon muutokset +
muut
Osatekijää käytetään
vertailukelpoisen liikevoiton ja
vertailukelpoisen käyttökatteen
(EBITDA) laskelmissa.
Tuloslaskelma
Arvonalentumiset
ja peruutukset
Arvonalentumiset ja niihin liittyvät
varaukset (pääasiassa käytöstä poistoon
liittyvät), sekä aiemmin kirjattujen
arvonalentumisten peruutukset.
Arvonalentumiset on oikaistu poistoista ja
peruutukset muista tuotoista.
Osatekijää käytetään
vertailukelpoisen liikevoiton ja
vertailukelpoisen käyttökatteen
(EBITDA) laskelmissa.
Tuloslaskelma
Myyntivoitot ja
muut
samankaltaiset
erät
Myyntivoitot ja hankintojen transaktiokulut,
jotka on oikaistu liiketoiminnan muista
tuotoista ja liiketoiminnan muista kuluista.
Voitot raportoidaan vertailukelpoisessa
liikevoitossa silloin, kun tämä esitystapa
kuvastaa alla olevaa liiketoimintamallia.
Osatekijää käytetään
vertailukelpoisen liikevoiton ja
vertailukelpoisen käyttökatteen
(EBITDA) laskelmissa.
Tuloslaskelma
Tulevaisuuden
kassavirtoja
suojaavien
johdannaisten
käyvän arvon
muutokset
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat
johdannaisinstrumentit, joihin ei voida
soveltaa suojauslaskentaa tai oman käytön
poikkeusta IFRS 9:n mukaisesti ja joiden
käyvän arvon muutos on oikaistu
liiketoiminnan muista tuotoista tai kuluista
liikevaihtoon ja materiaaleihin ja
palveluihin, kun lasketaan Fortumin
vaihtoehtoisia tunnuslukuja.
Osatekijää käytetään
vertailukelpoisen liikevoiton ja
vertailukelpoisen käyttökatteen
(EBITDA) laskelmissa.
Tuloslaskelma
Liiketoimintojen
tulos
Määritelmä
Tunnusluvun käyttämisen syy
Viittaus
täsmäytykseen
Muut
Uudelleenjärjestely- ja kulujenhallintakulut,
sekä muut sekalaiset ei-operatiiviset erät,
jotka on oikaistu pääasiassa materiaaleista
ja palveluista tai muista kuluista.
Osatekijää käytetään
vertailukelpoisen liikevoiton ja
vertailukelpoisen käyttökatteen
(EBITDA) laskelmissa.
Tuloslaskelma
Vertailukelpoinen
osuus osakkuus-
ja yhteisyritysten
tuloksesta
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta +/- merkittävät oikaisut
osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta
Osatekijää käytetään
vertailukelpoisen kauden voiton ja
vertailukelpoisen sidotun pääoman
tuoton laskelmissa.
Liitetieto 7
Vertailukelpoinen
liikevoitto ja
vertailukelpoinen
kauden voitto
Vertailukelpoiset
rahoituskulut
–
netto
Rahoituskulut
–
netto +/-
ydinjätehuoltorahaston tuotto,
ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja
ydinvoimaan liittyvien varausten
diskonttauksen purkaminen +/-
rahoituserien käypien arvojen muutokset
+/- rahoituserien arvonalentumiset ja
aiemmin kirjattujen arvonalentumisten
peruutukset sekä muut kertaluonteiset
oikaisut.
Osatekijää käytetään
vertailukelpoisen kauden voiton
laskelmassa.
Liitetieto 7
Vertailukelpoinen
liikevoitto ja
vertailukelpoinen
kauden voitto
Vertailukelpoinen
voitto ennen
tuloveroja
Vertailukelpoinen liikevoitto +/-
vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta +/-
vertailukelpoiset rahoituskulut
–
netto
Välisumma vertailukelpoisen
kauden voiton laskelmassa.
Liitetieto 7
Vertailukelpoinen
liikevoitto ja
vertailukelpoinen
kauden voitto
Vertailukelpoiset
tuloverot
Tuloverot +/- vertailukelpoisuuteen
vaikuttavien erien, rahoituskuluihin
–
netto
liittyvät oikaisut, verokannan muutosten ja
muiden kertaluonteisten oikaisujen
verovaikutukset
Osatekijää käytetään
vertailukelpoisen kauden voiton
laskelmassa.
Liitetieto 7
Vertailukelpoinen
liikevoitto ja
vertailukelpoinen
kauden voitto
Vertailukelpoinen
kauden voitto
Vertailukelpoinen liikevoitto +/-
vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta +/-
vertailukelpoiset rahoituskulut
–
netto +/-
vertailukelpoiset tuloverot +/-
vertailukelpoinen määräysvallattomat
omistajat.
Vertailukelpoista kauden voittoa
käytetään vaihtoehtoisena
taloudellisen suorituskyvyn
mittarina, jonka avulla voidaan
paremmin vertailla
nettokannattavuutta eri kausien
välillä.
Liitetieto 7
Vertailukelpoinen
liikevoitto ja
vertailukelpoinen
kauden voitto
127
Liiketoimintojen
tulos
Määritelmä
Tunnusluvun käyttämisen syy
Viittaus
täsmäytykseen
Vertailukelpoinen
osakekohtainen
tulos
Vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoista tulosta/osake
käytetään vaihtoehtoisena
taloudellisen suorituskyvyn
mittarina, jonka avulla voidaan
paremmin vertailla
nettokannattavuutta eri kausien
välillä.
Liitetieto 7
Vertailukelpoinen
liikevoitto ja
vertailukelpoinen
kauden voitto
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
tilikauden aikana
Vertailukelpoinen
sidotun pääoman
tuotto, %
Vertailukelpoinen liikevoitto +
vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta
x 100
Vertailukelpoista sidotun pääoman
tuottoa käytetään taloudellisessa
tavoiteasetannassa ja
ennustamisessa, tuloskehityksen
seurannassa sekä resurssien
allokoinnissa osana konsernin
liiketoiminnan johtamisprosessia.
Liitetieto 6
Segmenttiraportointi
Vertailukelpoinen sidottu pääoma
keskimäärin
Oikaisu liittyen
osuuteen
osakkuus- ja
yhteisyritysten
tuloksesta
Merkittävien vertailukelpoisuuteen
vaikuttavien erien oikaisu.
Osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta sisältyy
voittokomponenttiin
vertailukelpoisen sidotun
pääoman tuoton laskelmassa ja
oikaisut tehdään perustuen
vastaaviin komponentteihin kuin
vertailukelpoisuuteen
vaikuttavissa erissä.
Liitetieto 6
Segmenttiraportointi
Vertailukelpoinen
sidottu pääoma
Korottomat varat - korottomat velat -
varaukset (korottomat varat ja velat eivät
sisällä rahoitukseen, veroihin ja
laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä
varoja ja velkoja, jotka syntyvät
tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien
johdannaissopimusten käypään arvoon
arvostamisesta).
Vertailukelpoinen sidottu pääoma
on osatekijä vertailukelpoisen
sidotun pääoman tuoton
laskelmassa, jossa mitataan
suoraan liiketoimintoihin sijoitetun
pääoman tuottoa.
Liitetieto 6
Segmenttiraportointi
Pääomarakenne
Määritelmä
Tunnusluvun käyttämisen syy
Viittaus
täsmäytykseen
Rahoitusnettovelka
/ vertailukelpoinen
käyttökate
Rahoitusnettovelka
Rahoitusnettovelan ja
vertailukelpoisen käyttökatteen
suhde on Fortumin
pääomarakennetta mittaava pitkän
aikavälin taloudellinen tavoite.
Liitetieto 5
Pääomariskien
hallinta
Vertailukelpoinen käyttökate
Rahoitusnettovelka
Korollinen vieras pääoma
- Likvidit varat -
Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen
Fortum käyttää
rahoitusnettovelkaa konsernin
velkaisuuden seurannassa, ja se
on komponentti pääomarakennetta
mittaavassa rahoitusnettovelan ja
vertailukelpoisen käyttökatteen
suhteen tavoitteessa.
Liitetieto 26
Korolliset velat
Sijoitettu pääoma
Taseen loppusumma - korottomat velat
Sijoitettu pääoma on sijoitetun
pääoman kirjanpitoarvo ja sitä
käytettiin aikaisemmin osatekijänä
konsernin sijoitetun pääoman
tuoton laskelmassa.
Liitetieto 6
Segmenttiraportointi
Vaihtoehtoiset tunnusluvut ilman Venäjää
Pääomarakenne
Määritelmä
Tunnusluvun käyttämisen syy
Täsmäytys
Rahoitusnettovelka
/ vertailukelpoinen
käyttökate
(EBITDA) ilman
Venäjää
Rahoitusnettovelka ilman Venäjää
Rahoitusnettovelka /
vertailukelpoinen käyttökate
(EBITDA) ilman Venäjää käytetään
vaihtoehtoisena taloudellisen
suorituskyvyn mittarina, jonka
avulla voidaan paremmin vertailla
Fortumin strategisten
liiketoimintojen pääomarakennetta.
Liitetieto 5
Pääomariskien
hallinta
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen
käyttökate (EBITDA) ilman Venäjää
Rahoitusnettovelka
ilman Venäjää
Rahoitusnettovelka - korollinen vieras
pääoma, Venäjä + likvidit varat, Venäjä
Rahoitusnettovelka ilman Venäjää
käytetään vaihtoehtoisena
taloudellisena tunnuslukuna, jonka
avulla voidaan paremmin vertailla
konsernin velkaisuutta, ja se on
komponentti pääomarakennetta
mittaavassa rahoitusnettovelan ja
vertailukelpoisen käyttökatteen
(EBITDA) ilman Venäjää -
laskennassa.
Liitetieto 5
Pääomariskien
hallinta
Katso
liitetieto 1.4
Tuloksellisuuden esittäminen sekä
liitetieto 7
Vertailukelpoinen liikevoitto ja
vertailukelpoinen kauden voitto.
128
Muut tunnusluvut
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos
(EPS)
Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
tilikauden aikana
Rahavirta/osake
Liiketoiminnan rahavirta
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
tilikauden aikana
Oma pääoma/osake
Oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Osinko/osakekohtainen
tulos, %
Osinko/osake
x 100
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos
Efektiivinen
osinkotuotto, %
Osinko/osake
x 100
Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Hinta/voitto-suhde
(P/E-luku)
Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Osakekohtainen tulos
Keskikurssi
Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden
lukumäärä
Osakekannan
markkina-arvo
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Osakkeiden vaihdon
kehitys
Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä sekä sen prosentuaalinen osuus osakkeiden
keskimääräisestä lukumäärästä tilikauden aikana
Muut tunnusluvut
Käyttökate
Liikevoitto + poistot
Rahavirta ennen
käyttöpääoman
muutosta (FFO)
Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Investoinnit
käyttöomaisuuteen
Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-,
tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin
kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut.
Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassa olevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät
käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassa olevan
hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä
olemassa olevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään
tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan.
Bruttoinvestoinnit
osakkeisiin
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuus- ja yhteisyritysosakkeisiin ja muihin sijoituksiin.
Tytäryhtiöosakeinvestoinneista on vähennetty hankitun yhtiön kassa ja lisätty hankittavan yhtiön
korolliset lainat ja muut rahoitusnettovelkaan sisältyvät erät.
Oman pääoman
tuotto, %
Kauden voitto
x 100
Oma pääoma keskimäärin
Velkaantumisaste,
%
Rahoitusnettovelka
x 100
Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat
Omavaraisuusaste,
%
Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat
omistajat
x 100
Taseen loppusumma
Korkokate
Liikevoitto
Nettokorkokulut
Korkokate
sisältäen aktivoidut
vieraan pääoman
menot
Liikevoitto
Nettokorkokulut - aktivoidut vieraan pääoman menot
Henkilöstö
keskimäärin
Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen henkilökunnan
lukumäärän sekä edellisen tilikauden lopun lukumäärän keskiarvo
129
Verotuksen tunnusluvut
Efektiivinen tuloverokanta, %
Tuloverot
x 100
Voitto ennen veroja
Vertailukelpoinen efektiivinen
tuloverokanta, %
Vertailukelpoiset tuloverot
x 100
Vertailukelpoinen voitto ennen veroja, poislukien
vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta
Painotettu keskimääräinen
tuloverokanta
Yhteenlaskettu summa jokaisen konsernin toimintamaan suhteellisesti painotetusta
osuudesta tuloksesta ennen veroja kerrottuna kyseisen maan nimellisellä verokannalla.
Kestävän kehityksen tunnusluvut
Kokonaiskasvihuonekaasu-
päästöt, Scope 1-3, miljoonaa
CO
2
-ekv. tonnia
Fortumin Scope 1,2 ja 3 kasvihuonekaasupäästöt yhteensä
Suorat Scope 1 -
kasvihuonekaasupäästöt,
miljoonaa CO
2
-ekv. tonnia
Suorat kasvihuonekaasupäästöt Fortumin omistamista tai määräysvallassa olevista
lähteistä
Epäsuorat sijaintiperusteiset
Scope 2 -
kasvihuonekaasupäästöt,
miljoonaa CO
2
-ekv. tonnia
Suorat hiilidioksidipäästöt energiantuotannosta / tuotettu energia (eli sähkö ja lämpö)
Scope 3 -
kasvihuonekaasupäästöt,
miljoonaa CO
2
-ekv. tonnia
Kaikki epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (muut kuin Scope 2 -
kasvihuonekaasupäästöt), jotka syntyvät Fortumin arvoketjussa, mukaan lukien sekä
alku- että loppupään päästöt. Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt voidaan jakaa Scope
3 -luokkiin (1-15).
Energian kokonaistuotannon
CO
2
-ominaispäästöt,
gCO
2
/kWh
Suorat hiilidioksidipäästöt energiantuotannosta / tuotettu energia (eli sähkö ja lämpö)
Hiileen perustuva osuus
Fortumin liikevaihdosta, %
Hiileen perustuvan sähkön ja lämmön tuotannon liikevaihdon ja hiililiiketoiminnan
liikevaihdon summa / kokonaisliikevaihto
Fossiilisten polttoaineiden
osuus Fortumin liikevaihdosta ,
%
Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähkön ja lämmön tuotannon liikevaihdon ja
kaasu- ja hiililiiketoiminnan liikevaihdon summa / kokonaisliikevaihto
Tilastoitavien tapaturmien
taajuus (TRIF), oma henkilöstö
ja urakoitsijat
Tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohden
EU-taksonomia Liikevaihto-
tunnusluku
Luokitusjärjestelmän mukainen tai luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto /
kokonaisliikevaihto x 100. Liikevaihto perustuu Fortumin konsernituloslaskelmalla
raportoituun liikevaihtoon
EU-taksonomia Toimintamenot-
tunnusluku
Luokitusjärjestelmän mukaiset tai luokitusjärjestelmäkelpoiset toimintamenot /
kokonaistoimintamenot x 100. Toimintamenot koostuvat aktivoimattomista välittömistä
kustannuksista, jotka ovat välttämättömiä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Kulut sisältävät korjauksen ja
ylläpidon, rakennusten huollon, lyhytaikaiset vuokrat ja vastaavat kulut, sekä muut
näiden omaisuuserien huoltoon liittyvät suorat kulut.
EU-taksonomia Pääomamenot-
tunnusluku
Luokitusjärjestelmän mukaiset tai luokitusjärjestelmäkelpoiset pääomamenot /
kokonaispääomamenot x 100. Pääomamenot koostuvat lisäyksistä aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin, aineettomiin hyödykkeisiin ja käyttöoikeusomaisuuseriin,
sisältäen yrityshankintojen yhteydessä tulleet lisäykset
EU-taksonomia Pääomamenot-
suunnitelma
Pääomamenot-suunnitelma käsittää yhtiön johdon hyväksymät merkittävät
tulevaisuuden investoinnit seuraavan viiden vuoden aikana, joiden odotetaan
laajentavan yhtiön luokitusjärjestelmän mukaista taloudellista toimintaa tai muuttavan
luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja luokitusjärjestelmän mukaisiksi.
130
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)
milj. euroa
Liite
2023
2022
IS
Liikevoitto
1 662
1 967
+
IS
Poistot
359
415
Käyttökate (EBITDA)
2 021
2 381
-
IS
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
7
-118
-356
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)
1 903
2 025
Vertailukelpoinen liikevoitto
milj. euroa
Liite
2023
2022
IS
Liikevoitto
1 662
1 967
-
IS
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
7
-118
-356
IS
Vertailukelpoinen liikevoitto
7
1 544
1 611
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
milj. euroa
Liite
2023
2022
Arvonalentumiset ja peruutukset
-
0
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät
3
4
785
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset
111
-376
Muut
3
-52
IS
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
7
118
356
Vertailukelpoinen kauden voitto
milj. euroa
Liite
2023
2022
IS
Kauden voitto
1 515
2 084
-
IS
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
7
-118
-356
- Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tulokseen liittyvät oikaisut
18
-52
145
- Rahoituskulut - netto liittyvät oikaisut
11
2
48
- Tuloveroihin liittyvät oikaisut
-201
-836
IS
Määräysvallattomat omistajat
-1
-4
Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut
5
-5
Vertailukelpoinen kauden voitto
7
1 150
1 076
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto
34
-2 064
Vertailukelpoinen kauden voitto, Fortum yhteensä
1 184
-988
Vertailukelpoinen tulos/osake
Liite
2023
2022
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto, milj. euroa
7
1 150
1 076
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta
897 264
889 204
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa
1,28
1,21
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto, milj. euroa
7
34
-2 064
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta
897 264
889 204
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa
0,04
-2,32
Vertailukelpoinen kauden voitto, Fortum yhteensä, milj. euroa
7
1 184
-988
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta
897 264
889 204
Vertailukelpoinen tulos/osake, Fortum yhteensä, euroa
1,32
-1,11
Rahoitusnettovelka
milj. euroa
Liite
31.12.2023
31.12.2022
+ Korollinen vieras pääoma
5 909
7 785
-
BS
Likvidit varat
4 183
3 919
- Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit
325
527
-
BS
Vakuussaaminen
590
2 607
+
BS
Vakuusvelka
131
352
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen
-459
-2 255
Rahoitusnettovelka
26
942
1 084
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)
milj. euroa
Liite
Jatkuvat
toiminnot
2023
2022
+ Korollinen vieras pääoma
5 909
7 785
-
BS
Likvidit varat
4 183
3 919
- Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit
325
527
-
BS
Vakuussaaminen
590
2 607
+
BS
Vakuusvelka
131
352
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen
-459
-2 255
Rahoitusnettovelka
26
942
1 084
- Korollinen vieras pääoma, Venäjä
-
204
+ Likvidit varat, Venäjä
-
247
Rahoitusnettovelka ilman Venäjää
-
1 127
IS
Liikevoitto
1 662
1 967
+
IS
Poistot
359
415
Käyttökate
2 021
2 381
-
IS
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-118
-356
Vertailukelpoinen käyttökate
1 903
2 025
- Vertailukelpoinen käyttökate, Venäjä
-
411
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää
-
2 436
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää
0,5
0,6
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate
-
0,4
131
Täsmäytys vaihtoehtoisista tunnusluvuista ilman Venäjää
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää
milj. euroa
2022
Rahoitusnettovelka
1 084
- Korollinen vieras pääoma, Venäjä
204
+ Likvidit varat, Venäjä
247
Rahoitusnettovelka ilman Venäjää
1 127
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää
2 025
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää
0,6
Korollinen vieras pääoma ilman Venäjää
milj. euroa
31.12.2022
Korollinen vieras pääoma
7 785
- Korollinen vieras pääoma, Venäjä
204
Korollinen vieras pääoma ilman Venäjää
7 581
Likvidit varat ilman Venäjää
milj. euroa
31.12.2022
Likvidit varat
3 919
- Likvidit varat, Venäjä
247
Likividit varat ilman Venäjää
3 672
132
Emoyhtiön tilinpäätös,
FAS
Tuloslaskelma
euroa
Liite
2023
2022
Liikevaihto
2
144 713 777
150 270 878
Muut tuotot
3
13 055 373
25 066 880
Henkilöstökulut
4
-53 437 342
-58 824 730
Poistot ja arvonalentumiset
8
-15 988 129
-10 984 728
Muut kulut
-141 545 828
-148 946 872
Liiketappio
-53 202 149
-43 418 572
Rahoitustuotot ja -kulut
6
1 808 907 989
1 629 174 418
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja
1 755 705 840
1 585 755 846
Tilinpäätössiirrot
509 100
-1 023 551
Saadut konserniavustukset
1)
204 740 000
24 013 000
Voitto ennen veroja
1 960 954 941
1 608 745 295
Tuloverot
7
-38 082 254
-66 011 056
Tilikauden voitto
1 922 872 686
1 542 734 239
1) Verotettavaa tuloa siirretty suomalaisista tytäryrityksistä emoyhtiöön.
133
Tase
euroa
Liite
31.12.2023
31.12.2022
VASTAAVAA
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet
8
16 581 368
29 993 944
Aineelliset hyödykkeet
8
3 266 489
5 350 975
Osuudet saman konsernin yrityksissä
8
13 865 677 978
14 232 843 131
Pitkäaikaiset korolliset saamiset saman konsernin yrityksiltä
8
5 731 846 207
12 060 281 161
Pitkäaikaiset korolliset saamiset osakkuusyrityksiltä
8
4
1 592 410
Muut osuudet ja pitkäaikaiset saamiset
8
209 997
209 997
Johdannaisinstrumentit
13, 14
131 679 649
123 889 406
Laskennallinen verosaaminen
1 588 824
649 741
Pitkäaikaiset varat yhteensä
19 750 850 516
26 454 810 764
Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä
9
239 602 839
51 234 101
Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä
62 012
140 737
Johdannaisinstrumentit
13, 14
335 380 705
145 296 548
Muut lyhytaikaiset saamiset
9
197 233 137
50 446 974
Rahat ja pankkisaamiset
4 131 705 497
3 603 509 216
Lyhytaikaiset varat yhteensä
4 903 984 190
3 850 627 576
Vastaavaa yhteensä
24 654 834 706
30 305 438 341
euroa
Liite
31.12.2023
31.12.2022
VASTATTAVAA
Oma pääoma
10
Osakepääoma
3 046 185 953
3 046 185 953
Ylikurssirahasto
2 821 690 902
2 821 690 902
Käyvän arvon rahasto
13 698 987
23 685 963
Edellisten tilikausien voitto
5 474 764 945
4 748 541 369
Tilikauden voitto
1 922 872 686
1 542 734 239
Oma pääoma yhteensä
13 279 213 474
12 182 838 426
Tilinpäätössiirtojen kertymä
1 424 346
1 933 447
Pakolliset varaukset
486 167
0
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Ulkoiset korolliset velat
11, 13, 14
4 043 889 936
3 037 907 935
Korolliset velat saman konsernin yrityksille
5 609 325 007
10 741 043 062
Korolliset velat osakkuusyrityksille
232 341 184
228 962 461
Johdannaisinstrumentit
13, 14
99 107 901
130 472 330
Muu pitkäaikainen vieras pääoma
6 820 284
16 274 932
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
9 991 484 313
14 154 660 720
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ulkoiset korolliset velat
11
933 853 860
3 558 361 054
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille
12
31 494 526
41 408 137
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille
12
14 761 450
1 239 200
Johdannaisinstrumentit
13, 14
261 688 391
178 618 112
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma
12
140 428 178
186 379 244
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
1 382 226 406
3 966 005 747
Vieras pääoma yhteensä
11 373 710 719
18 120 666 468
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä
24 654 834 706
30 305 438 341
134
Rahoituslaskelma
1 000 euroa
2023
2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto
1 922 873
1 542 734
Oikaisuerät:
Tuloverot
38 082
66 011
Konserniavustukset
-204 740
-24 013
Rahoitustuotot ja -kulut
-1 808 908
-1 629 174
Poistot ja arvonalentumiset sekä tilinpäätössiirrot
15 479
12 008
Liikevoitto ennen poistoja
-37 214
-32 434
Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua
513
-395
Saadut korot ja muut rahoitustuotot
535 091
102 767
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-476 789
-149 150
Saadut osingot
2 666 297
2 899 861
Saadut konserniavustukset
24 013
235 685
Toteutuneet kurssierot
-153 406
386 715
Maksetut verot
-101 571
-804
Liiketoiminnan rahavirta
2 456 935
3 442 245
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäykset(-)/vähennykset(+)
2 832
-883
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäykset(+)/vähennykset(-)
-32 077
9 424
Käyttöpääoman muutos
-29 245
8 541
Liiketoiminnan nettorahavirta yhteensä
2 427 690
3 450 786
Investointien rahavirta
Investoinnit käyttöomaisuuteen
167
-7 465
Ostetut tytäryritysosakkeet sekä oman pääoman sijoitukset
-500 070
-2 660 412
Ostetut muut osakkeet
-
-48
Myydyt konserniosakkeet
594
3 006 437
Käyttöomaisuuden myynnit
69
53
Korollisten lainasaamisten ja muiden pysyvien vastaavien muutos
6 193 527
-4 921 996
Investointien rahavirta
5 694 287
-4 583 431
Rahavirta ennen rahoitusta
8 121 977
-1 132 645
1 000 euroa
2023
2022
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot
1 675 026
2 400 059
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset
-1 601 857
-5 860 140
Konsernitilivelkojen muutos
-5 131 718
5 173 574
Lyhytaikaisten velkojen muutos
-1 718 510
-204 716
Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille
-816 722
-1 012 830
Rahoituksen rahavirta
-7 593 781
495 947
Laskelman mukainen likvidien varojen muutos, lisäys (+), vähennys (-)
528 196
-636 698
Likvidit varat tilikauden alussa
3 603 509
4 240 207
Likvidit varat tilikauden lopussa
4 131 705
3 603 509
135
Emoyhtiön tilinpäätöksen
liitetiedot
1 Laadintaperiaatteet
Fortum Oyj:n tilinpäätös tilikaudelle 1.1. - 31.12.2023 on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten
ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien säännösten ja
määräysten mukaisesti.
1.1 Liikevaihto
Liikevaihtoon luetaan myyntituotot ja myynnin kurssierot vähennettynä alennuksilla sekä myyntiin
perustuvilla välillisillä veroilla kuten arvonlisäveroilla.
1.2 Muut tuotot
Muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät
tuotot kuten vuokrat.
1.3 Ulkomaanrahan määräiset erät ja johdannaissopimukset
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä
taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Fortum Oyj solmii johdannaissopimuksia pääasiassa Fortum-konsernin kurssierojen ja
korkotason hallitsemiseksi.
Fortum Oyj soveltaa IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia johdannaisinstrumenttien ja
suojauslaskennan osalta erillistilinpäätöksessä. Rahoitusjohdannaisten laskentaperiaatteet, katso
konsernitilinpäätöksen
liitetieto 4
Rahoitusriskien hallinta,
liitetieto 14
Rahoitusvarat ja
rahoitusvelat luokittain ja
liitetieto 15
Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon.
1.4 Tuloverot
Tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot sisältävät sekä verot tilikaudelta että mahdolliset korjaukset
edellisten tilikausien veroihin.
1.5 Tytäryhtiöosakkeet
Tytäryhtiöosakkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä
arvonalennuksilla. Jos pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen kerryttämän
arvioidun tulevan kassavirran oletetaan olevan pysyvästi pienempi kuin kirjanpitoarvo, erotus on
kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Jos arvonalennuksen perusteet eivät enää ole perusteltavissa
tilinpäätöshetkellä, arvonalennus on peruutettava.
1.6 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvo muodostuu välittömästä
hankintamenosta vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla
arvonalennuksilla. Kuluvista aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman
mukaiset poistot, jotka perustuvat hyödykkeiden odotettavissa olevaan taloudelliseen pitoaikaan.
Poistot perustuvat seuraaviin taloudellisiin pitoaikoihin:
Koneet ja kalusto
3-15 vuotta
Aineettomat hyödykkeet
5-10 vuotta
1.7 Eläkekulut
Eläkevelvoitteet katetaan pakollisella eläkevakuutuksella tai eläkesäätiössä. Eläkesäätiön osalta
tuloslaskelman kulu vastaa Suomen eläkelainsäädännön mukaista kannatusmaksua eläkesäätiöön.
1.8 Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät
Pitkän aikavälin kannustinohjelmiin liittyvät kulut jaksotetaan ansaintajakson aikana
tuloslaskelmaan ja velaksi taseeseen.
1.9 Pakolliset varaukset
Vastaisuudessa toteutuvat menot ja ilmeiset menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja
joiden suorittamiseen Fortum Oyj on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan
kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi ja taseen pakollisiin varauksiin.
2 Liikevaihto markkina-alueittain
1 000 euroa
2023
2022
Suomi
74 785
72 501
Muut maat
69 929
77 770
Yhteensä
144 714
150 271
3 Muut tuotot
1 000 euroa
2023
2022
Vuokra- ja muut tuotot
13 055
25 067
Yhteensä
13 055
25 067
136
4 Henkilöstökulut
1 000 euroa
2023
2022
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
39 832
46 185
Henkilösivukulut
Eläkekulut
8 048
7 906
Muut henkilösivukulut
1 527
1 593
Muut henkilöstökulut
4 030
3 140
Yhteensä
53 437
58 825
2023
2022
1 000 euroa
Markus
Rauramo,
Toimitus-
johtaja
Markus
Rauramo,
Toimitus-
johtaja
Palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle
Palkat ja luontoisedut
1 613
1 549
Pitkän aikavälin kannustimet
798
816
Eläkkeet (lakisääteiset)
280
271
Eläkkeet (vapaaehtoiset)
315
315
Sosiaalikulut
58
53
Yhteensä
3 064
3 004
1 000 euroa
2023
2022
Hallituksen jäsenten palkkiot
836
1 039
Yllä mainitut palkkiot esitetään suoriteperusteisina. Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtaja Markus
Rauramolle olivat 1 617 tuhatta euroa (2022: 2 384).
Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa Solidium-siltarahoitusjärjestelystä,
jonka ehtojen mukaisesti johtoryhmän jäsenille ei makseta lyhyen- ja pitkän aikavälin kannustimia,
jotka kertyvät vuosina 2022 ja 2023. He eivät myöskään voi osallistua vuoden 2023 henkilöstön
osakesäästöohjelmaan. Johtoryhmä on lisäksi ilmoittanut luopuvansa vapaaehtoisesti
osakepalkkioista, jotka eivät ole siltarahoitusjärjestelyn rajoitusten piirissä ja joiden toimitusaika olisi
keväällä 2024. Kustannukset näihin ohjelmiin liittyen kuitenkin jaksotetaan ansaintajakson ajalle.
Toimitusjohtaja Markus Rauramon eläkeikä perustuu Työntekijän eläkelakiin. Eläkevastuut on
hoidettu vakuutusyhtiön kautta.
Hallituksen jäsenet eivät ole työ- tai palvelusuhteessa Fortumiin, eivätkä he voi osallistua Fortumin
kannustinjärjestelmiin. Fortumilla ei myöskään ole eläkeohjelmaa, johon heillä olisi mahdollisuus
osallistua. Hallituksen jäsenille maksettava palkkio ei riipu konsernin kestävän kehityksen tuloksista.
Katso konsernitilinpäätöksen
liitetieto 10
Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot ja
liitetieto
30
Eläkevelvoitteet
.
2023
2022
Henkilöstö keskimäärin
459
410
5 Tilintarkastajan palkkiot
1 000 euroa
2023
2022
Tilintarkastuspalkkiot
338
794
Palkkiot muista tilintarkastukseen liittyvistä toimeksiannoista
241
85
Palkkiot veropalveluista
58
-
Yhteensä
637
879
Deloitte Oy on nimitetty tilintarkastajaksi tilikaudella 2024 pidettävään varsinaiseen
yhtiökokoukseen saakka. Tilintarkastuspalkkiot sisältävät palkkiot konsernitilinpäätöksen
tarkastamisesta, osavuosikatsausten läpikäynneistä sekä emoyhtiön tarkastamisesta.
Tilintarkastukseen liittyvät toimeksiannot sisältävät kestävän kehityksen raportoinnin varmennuksen
sekä muita varmennuspalveluita ja vastaavia tilintarkastukseen liittyviä palveluita.
6 Rahoitustuotot ja -kulut
1 000 euroa
2023
2022
Osinkotuotot konserniyhtiöistä
2 666 297
2 899 861
Korko- ja muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä
436 139
103 408
Korko- ja muut rahoitustuotot osakkuusyrityksiltä
65
9
Voitot osakkeiden myynnistä saman konsernin yrityksille
-15 240
2 902 283
Arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeissa
-856 963
-4 500 000
Korko- ja muut rahoitustuotot
133 942
1 526
Kurssierot
-28 700
385 052
Johdannaisten käypien arvojen muutokset
-6 734
-685
Korko- ja rahoituskulut saman konsernin yrityksille
-313 595
-40 130
Korko- ja muut rahoituskulut
-206 303
-122 150
Yhteensä
1 808 908
1 629 174
Korkotuotot
559 086
97 653
Korkokulut
-504 798
-165 300
Nettokorot
54 287
-67 647
Voitot osakkeiden myynnistä saman konsernin yrityksille 2 902 miljoonaa euroa vuonna 2022
liittyvät sisäisiin rakennejärjestelyihin Ruotsin tytäryrityksissä.
Fortum Oyj teki 857 miljoonan euron alaskirjauksen tytäryhtiöosakkeisiin Venäjän toimintojen
määräysvallan menettämisen seurauksena huhtikuussa. Fortum Oyj teki 4 500 miljoonan euron
alaskirjauksen tytäryhtiöosakkeisiin Uniperin osakkeiden myynnin seurauksena vuonna 2022.
137
7 Tuloverot
1 000 euroa
2023
2022
Verot varsinaisesta liiketoiminnasta
-2 866
61 208
Verot konserniavustuksista
40 948
4 803
Yhteensä
38 082
66 011
Tilikauden verot
41 514
65 628
Aikaisempien kausien verot
74
-61
Laskennallisen verovelan/-saamisen
muutos
-3 506
444
Yhteensä
38 082
66 011
8 Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet
1 000 euroa
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023
64 156
Lisäykset
8 248
Vähennykset
-20 557
Hankintameno 31.12.2023
51 847
Kertyneet poistot 1.1.2023
34 170
Vähennykset
-13 693
Tilikauden poisto
14 795
Kertyneet poistot 31.12.2023
35 272
Tasearvo 31.12.2023
16 575
Tasearvo 31.12.2022
29 986
Aineelliset hyödykkeet
1 000 euroa
Koneet ja
kalusto
Ennakko-
maksut ja
kesken-
eräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023
9 904
3 472
13 376
Lisäykset ja siirrot erien välillä
2 290
870
3 158
Vähennykset
-180
-3 955
-4 136
Hankintameno 31.12.2023
12 014
386
12 398
Kertyneet poistot 1.1.2023
8 025
-
8 025
Vähennykset
-84
-
-84
Tilikauden poisto
1 191
-
1 191
Kertyneet poistot 31.12.2023
9 132
-
9 132
Tasearvo 31.12.2023
2 882
386
3 266
Tasearvo 31.12.2022
1 879
3 472
5 351
Sijoitukset
1 000 euroa
Osuudet
saman
konsernin
yrityksissä
Osuudet
osakkuus-
yrityksissä
Saamiset
saman
konsernin
yrityksiltä
Saamiset
osakkuus-
yrityksiltä
Osuudet ja
saamiset
muilta
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023
19 877 853
5 656
12 060 281
16 868
8 192
31 968 851
Lisäykset
1)
505 631
505 631
Vähennykset
-15 833
-6 328 435
-6 344 268
Hankintameno 31.12.2023
20 367 651
5 656
5 731 846
16 868
8 192
26 130 214
Kertyneet arvonalennukset 1.1.2023
5 645 010
5 656
-
15 276
7 982
5 673 925
Tilikauden arvonalennukset
856 963
1 592
858 555
Kertyneet arvonalennukset 31.12.2023
6 501 973
5 656
-
16 868
7 982
6 532 480
Tasearvo 31.12.2023
13 865 678
-
5 731 846
0
210
19 597 735
Tasearvo 31.12.2022
14 232 843
-
12 060 281
1 592
210
26 294 927
1) Osuuksia koskevat lisäykset sisältävät pääasiassa muut oman pääoman sijoitukset.
9 Lyhytaikaiset saamiset
1 000 euroa
2023
2022
Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset
14 564
18 862
Konserniavustussaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset
204 740
24 013
Siirtosaamiset
20 299
8 359
Yhteensä
239 603
51 234
Muut lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
-2 778
589
Muut lyhytaikaiset saamiset
176 673
40 146
Siirtosaamiset
23 338
9 712
Yhteensä
197 233
50 447
Katso
liitetieto 4.2
Rahoitus ja likviditeetin hallinta konsernitilinpäätöksessä.
138
10 Oman pääoman muutos
1 000 euroa
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Kassavirta-
suojaukset
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
1.1.2023
3 046 186
2 821 691
23 686
6 291 276
12 182 838
Maksetut osingot
-816 511
-816 511
Käyvän arvon rahaston muutos
-9 987
-9 987
Tilikauden voitto
1 922 873
1 922 873
31.12.2023
3 046 186
2 821 691
13 699
7 397 638
13 279 213
1.1.2022
3 046 186
2 821 691
-13 279
5 761 197
11 615 794
Maksetut osingot
-1 012 656
-1 012 656
Käyvän arvon rahaston muutos
36 966
36 966
Tilikauden voitto
1 542 734
1 542 734
31.12.2022
3 046 186
2 821 691
23 686
6 291 276
12 182 838
1 000 euroa
2023
2022
Jakokelpoiset varat
Kertyneet voittovarat 31.12.
7 397 638
6 291 276
Yhteensä
7 397 638
6 291 276
11 Korolliset velat
1 000 euroa
2023
2022
Ulkoiset korolliset lainat
Joukkovelkakirjalainat
2 735 958
1 544 821
Lainat rahoituslaitoksilta
589 142
803 703
Muut pitkäaikaiset korolliset lainat
718 790
689 384
Pitkäaikaiset korolliset lainat yhteensä
4 043 890
3 037 908
Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikainen osuus
-
1 089 647
Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikainen osuus
716 869
516 849
Muut lyhytaikaiset korolliset lainat
216 985
1 951 865
Lyhytaikaiset korolliset lainat yhteensä
933 854
3 558 361
Yhteensä
4 977 744
6 596 269
Ulkoisten korollisten lainojen erääntymisajat
1 000 euroa
2023
2024
933 854
2025
508 915
2026
746 999
2027
16 869
2028
520 473
2029 ja myöhemmin
2 250 634
Yhteensä
4 977 744
Katso
liitetieto 4.2
Rahoitus ja likviditeetin hallinta ja
liitetieto 26
Korolliset velat
konsernitilinpäätöksessä.
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät ulkoiset korolliset lainat
1)
1 000 euroa
2023
2022
Joukkovelkakirjalainat
1 502 223
734 765
Muut pitkäaikaiset lainat
748 410
735 813
Yhteensä
2 250 633
1 470 578
1) Ei sisällä lainoja saman konsernin yrityksille eikä osakkuusyrityksille.
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät muut korolliset lainat
1000 euroa
2023
2022
Korolliset lainat osakkuusyrityksille
232 341
228 962
Yhteensä
232 341
228 962
Korollisten lainojen diskonttaamattomat kassavirrat ja niiden erääntyminen, katso
liite 13
Rahoitusjohdannaiset.
12 Ostovelat ja muut velat
1 000 euroa
2023
2022
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat
1 411
4 828
Talletukset konserniyhtiöiltä ja muut velat
29 494
29 429
Siirtovelat
590
7 151
Yhteensä
31 495
41 408
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille
Siirtovelat ja muut velat
14 761
1 239
Yhteensä
14 761
1 239
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
Ostovelat
26 939
22 014
Muut velat
4 543
4 193
Siirtovelat
108 946
160 172
Yhteensä
140 428
186 379
139
13 Rahoitusjohdannaiset
Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2023
Nimellismäärä
Käypä arvo
Erääntymisprofiili
1 000 euroa
Alle 1
vuosi
1-5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yhteensä
Posi-
tiivinen
Nega-
tiivinen
Netto
Sovelletaan
suojauslaskentaa
Valuuttajohdannaiset
248 273
248 364
-
496 637
18 185
18 042
143
Koronvaihtosopimukset
100 000
1 300 000
1 575 000
2 975 000
113 982
83 107
30 876
Koron- ja
valuutanvaihtosopimukset
46 957
73 304
-
120 261
2 739
385
2 354
Ei sovelleta
suojauslaskentaa
Valuuttajohdannaiset
16 216 063
497 166
-
16 713 229
330 209
259 263
70 947
Koronvaihtosopimukset
-
13 518
-
13 518
820
-
820
Koron- ja
valuutanvaihtosopimukset
-
23 656
-
23 656
1 125
-
1 125
Yhteensä
16 611 293
2 156 008
1 575 000
20 342 301
467 060
360 796
106 264
Pitkäaikaisia
131 680
99 108
32 572
Lyhytaikaisia
335 381
261 688
73 692
Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2022
Nimellismäärä
Käypä arvo
Erääntymisprofiili
1 000 euroa
Alle 1
vuosi
1-5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yhteensä
Posi-
tiivinen
Nega-
tiivinen
Netto
Sovelletaan
suojauslaskentaa
Valuuttajohdannaiset
3 323 927
215 003
-
3 538 930
27 455
12 494
14 961
Koronvaihtosopimukset
739 914
825 000
1 350 000
2 914 914
111 748
120 462
-8 714
Koron- ja
valuutanvaihtosopimukset
-
75 638
-
75 638
2 616
-
2 616
Ei sovelleta
suojauslaskentaa
Valuuttajohdannaiset
19 270 706
343 403
-
19 614 110
124 498
176 135
-51 636
Koronvaihtosopimukset
17 983
13 487
-
31 470
1 687
-
1 687
Koron- ja
valuutanvaihtosopimukset
-
23 656
-
23 656
1 181
-
1 181
Yhteensä
23 352 530
1 496 188
1 350 000
26 198 717
269 186
309 090
-39 904
Pitkäaikaisia
123 889
130 472
-6 583
Lyhytaikaisia
145 297
178 618
-33 322
Rahoitusvelkojen ja johdannaissopimusten erääntyminen
Korolliset lainat ja vuokrasopimusvelat ovat sopimukseen perustuvia diskonttaamattomia
kassavirtoja sisältäen pääoman takaisinmaksut ja tulevat korkomaksut. Ostovelat vastaavat
tasearvoa sillä ne erääntyvät seuraavien 12 kuukauden aikana. Alla olevassa taulukossa esitetään
bruttomääräisesti toteutettavien johdannaissopimusten sopimukseen perustuvat nimellisarvot ja
nettosuoritettavien koronvaihtosopimusten nettomääräiset rahavirrat.
2023
2022
1 000 euroa
Alle 1
vuosi
1-5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yhteensä
Alle 1
vuosi
1-5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yhteensä
Muut kuin johdannaiset
Korolliset lainat, pääoma-
ja korkomaksut
1 144 177
2 249 103
2 861 359
6 254 639
3 768 717
1 812 840
2 114 899
7 696 457
Vuokrasopimusvelat
4 565
11 106
-
15 671
4 292
13 482
-
17 775
Ostovelat
26 939
-
-
26 939
22 014
-
-
22 014
Muut kuin johdannaiset
yhteensä
1 175 681
2 260 209
2 861 359
6 297 250
3 795 023
1 826 322
2 114 899
7 736 246
Johdannaiset
Valuuttajohdannaiset ja
koron- ja valuutanvaihto-
sopimukset
Sisääntulevat
rahavirrat
(-)
-16 838 106
-862 173
-
-17 700 279
-21 546 512
-662 393
-
-22 208 905
Ulospäin maksettavat
rahavirrat
16 763 336
858 836
-
17 622 172
21 588 251
662 024
-
22 250 275
Koronvaihtosopimusvelat
(nettosuoritettavat)
36 493
50 963
-283
87 172
20 282
97 618
14 600
132 500
Johdannaiset yhteensä
-38 277
47 626
-283
9 065
62 022
97 248
14 600
173 870
Korolliset lainat sisältävät lainat Valtion ydinjätehuoltorahastolta ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä tase-
arvoltaan 951 miljoonaa euroa (2022: 918). Nämä lainat uusitaan joka kolmas vuosi ja lainojen
koronmaksut on tässä taulukossa laskettu kymmenelle vuodelle.
140
14 Johdannaiset ja rahoitusvelat käypään arvoon
hierarkiatason mukaan
Käypiin arvoihin arvostetut rahoitusjohdannaiset ja -velat esitetään käyvän arvon määrittämiseen
perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti käyttäen Tasoja 1, 2 ja 3, jotka kuvaavat käytettyjen
syöttötietojen merkittävyyttä käypien arvojen määrittämisessä. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen
laadintaperiaatteet-osiossa
liitetiedossa 15
Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon.
Johdannaiset käypään arvoon rahoitusvaroissa
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
1 000 euroa
2023
2022
2023
2022
2023
2022
2023
2022
Pitkäaikaisissa varoissa
Johdannaisinstrumentit
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa
122 444
118 061
122 444
118 061
Ei sovelleta suojauslaskentaa
9 235
5 829
9 235
5 829
Lyhytaikaisissa varoissa
Johdannaisinstrumentit
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa
12 462
23 759
12 462
23 759
Ei sovelleta suojauslaskentaa
322 919
121 538
322 919
121 538
Yhteensä
467 060
269 187
467 060
269 187
Johdannaiset ja velat käypään arvoon rahoitusveloissa
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
1 000 euroa
2023
2022
2023
2022
2023
2022
2023
2022
Pitkäaikaisissa veloissa
Korolliset velat
1)
973 343
580 256
973 343
580 256
Johdannaisinstrumentit
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa
92 961
122 810
92 961
122 810
Ei sovelleta suojauslaskentaa
6 147
7 662
6 147
7 662
Lyhytaikaisissa veloissa
Johdannaisinstrumentit
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa
8 573
10 146
8 573
10 146
Ei sovelleta suojauslaskentaa
253 116
168 472
253 116
168 472
Yhteensä
1 334 139
889 346
1 334 139
889 346
1) Osuus joukkovelkakirjalainasta, johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.
Korko
- ja valuuttajohdannaisten netto käypä arvo on 106 miljoonaa euroa (2022: -40), joista
varoja 467 miljoonaa
euroa (2022: 269) ja velkoja 361 miljoonaa euroa (2022: 309). Fortum
Oyj:llä on käteisvakuuksia perustuen Credit
Support Annex -sopimuksiin, joita Fortum Oyj:llä on
joidenkin vastapuolten kanssa. Vuoden 2023 lopussa Fortum oli saanut 42 miljoona euroa ja
maksanut 176 miljoonaa euroa Credit Support Annex -sopimuksien alaisista valuutta- ja
korkojohdannaisista.
15 Annetut vakuudet ja vastuut ja muut sitoumukset
1 000 euroa
2023
2022
Vastuut omasta puolesta
Muut vastuut
982
1 339
Vastuut tytäryritysten puolesta
Takaukset
924 061
1 037 997
Vastuut osakkuusyritysten puolesta
Takaukset
1 076 389
1 160 536
Vastuut muiden puolesta
Takaukset
-
937 559
Yhteensä
2 001 432
3 137 431
Vuonna 2021 Fortum allekirjoitti Uniperin kanssa 8 miljardin euron rahoitusjärjestelysopimuksen,
joka koostuu osakaslainasta ja emoyhtiön takauksesta. Osakaslaina 4 miljardia euroa maksettiin
takaisin 21.12.2022 kun Fortum sai päätökseen Uniper-omistuksensa myynnin Saksan valtiolle.
Fortumin Uniperille myöntämästä 4,0 miljardin euron emoyhtiötakauksesta vapautui yhteensä 3,0
miljardia euroa vuoden 2022 loppuun mennessä. Loput noin 1,0 miljardia euroa vapautuivat
kesäkuun 2023 lopussa.
Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset
1 000 euroa
2023
2022
Vuoden sisällä erääntyvät
6 022
5 946
Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät
14 468
17 979
Yhteensä
20 490
23 925
16 Lähipiiritapahtumat
Vuoden 2023 lopussa Suomen valtion omistusosuus yhtiön osakkeista oli 51,26 % (2022: 51,26 %).
Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta.
Fortum ilmoitti 26.9.2022 nostavansa ensimmäisen 350 miljoonan euron erän. Lainalle maksettava
marginaali on 10 % kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta ja 12 % kuudelta seuraavalta kuukaudelta.
Ensimmäisen erän noston ehtona oli, että Suomen valtion kokonaan omistamalla sijoitusyhtiöllä,
Solidium Oy:llä, oli oikeus merkitä maksutta enintään 8 970 000 Fortumin uutta osaketta
suunnatussa osakeannissa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti osakeannista Suomen valtion
sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle 23.11.2022 ja uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin
25.11.2022. Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet mukaan lukien oikeuden
osinkoon niiden rekisteröintipäivästä lukien. Tämän seurauksena, Suomen valtion hallinnassa
141
olevien osakkeiden osuus kasvoi 51,26 %:iin.
Maaliskuussa 2023 Fortum maksoi takaisin nostamansa 350 miljoonaa euroa Suomen valtion
myöntämästä siltarahoituslainasta ja peruutti tämän 2 350 miljoonan euron siltarahoitusjärjestelyn
kokonaan. Rahoitustuotot ja -kulut sisältää 105 miljoonaa euroa (2023: 56 ja 2022: 49) korkokuluja
ja palkkioita liittyen tähän siltarahoituslainaan.
Katso
liitetieto 37
Lähipiiritapahtumat konsernitilinpäätöksessä.
Osakkeet ja osuudet tytäryhtiöissä, osakkuusyhtiöissä ja muissa
sijoituksissa
Osakkeet
Osuus-%
kpl
Tytäryhtiöosakkeet
Fortum Waste Solutions Oy
Suomi
3 520 800
100,00
Fortum Heat and Gas Oy
Suomi
2 000 000
100,00
Fortum Clean Oy
Suomi
100
100,00
Fortum Norm Oy
Suomi
250
100,00
Fortum Power and Heat Oy
Suomi
91 197 543
100,00
Fortum Real Estate Oy
Suomi
2 000 000
100,00
Fortum TwoGether Oy
Suomi
100
100,00
Fortum Holding B.V.
Hollanti
61 062
100,00
Fortum Energy Holding B.V.
Hollanti
100
100,00
Fortum India Private Ltd
Intia
1
0,10
Fortum Finance Ireland Designated Activity Company
Irlanti
992 557
100,00
Fortum Sweden AB
Ruotsi
500 000
50,00
Fortum Power AB
Ruotsi
100
100,00
Osakkuusyhtiöosakkeet
Wello Oy
Suomi
1 100 000
16,25
Muut osakkeet ja osuudet
AW-Energy Oy
Suomi
2 854 688
3,43
Clic Innovation Oy
Suomi
100
3,40
East Office of Finnish Industries Oy
Suomi
1
5,88
Green Industry Park Oy
Suomi
19
19,00
Prototype Carbon Fund
USA
N/A
17 Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Fortum ilmoitti 26.1.2024, että osana Fortumin marraskuussa 2023 käynnistämää
tehostamisohjelmaa Fortumin Consumer Solutions -liiketoimintayksikössä ja IT-yksikössä on
käynnissä muutosneuvottelut mahdollisista irtisanomisista. Neuvottelut koskevat yhteensä noin 1
080 työntekijää Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolan IT-yksikössä. Alustavan arvion mukaan
muutosneuvottelut voivat johtaa enintään 130 henkilön irtisanomiseen.
142
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Espoossa, 6. päivänä helmikuuta 2024
Mikael Silvennoinen
Essimari Kairisto
Ralf Christian
Luisa Delgado
Jonas Gustavsson
Marita Niemelä
Teppo Paavola
Maija Strandberg
Johan Söderström
Vesa-Pekka Takala
Markus Rauramo
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu
kertomus.
Espoossa, 6. päivänä helmikuuta 2024
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT
143
Tilintarkastuskertomus
Fortum Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Fortum Oyj:n (y-tunnus 1463611-4) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.
–
31.12.2023. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, konsernin laajan tuloslaskelman,
konsernin taseen, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, konsernin rahavirtalaskelman
ja konsernitilinpäätöksen liitetiedot, mukaan lukien olennainen laatimisperiaatteita koskeva
informaatio, sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
•
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen
toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-
tilinpäätösstandardien mukaisesti,
•
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta
asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten
mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan
tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien
säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa
tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan
ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat
on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä
laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja.
Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta
suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
144
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Lopetetut toiminnot
–
Venäjä
Katso liitetieto 1, 2, 3 ja 19 tilinpäätöksessä.
•
Fortumin venäläisen tytäryhtiön PAO Fortumin omaisuus otettiin hallintaan Venäjän presidentin asetuksen nro 302
mukaisesti Venäjällä 25.4.2023. Asetus johti määräysvallan arviointiin IFRS 10 Konsernitilinpäätös-standardin
vaatimusten mukaisesti. Yhtiön johto totesi, että Fortumin oikeudet eivät ole enää tosiasialliset, koska yhtiöllä ei enää
käytännössä ole mahdollisuutta ohjata PAO Fortumin toimintaa. Näin ollen, määräysvalta todettiin menetetyksi,
Fortumin Russia-segmentin konsolidointi päättyi vuoden 2023 toisella neljänneksellä ja se luokiteltiin lopetetuiksi
toiminnoiksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.
•
Konsolidoinnin päättyminen vuonna 2023 johti 3,6 miljardin euron kertaluonteiseen kassavirtavaikutuksettomaan
negatiiviseen erään. Kyseinen erä sisältää Russia-segmentin varojen 1,7 miljardin euron alaskirjauksen ja
1,9 miljardia euroa negatiivisia kumulatiivisia muuntoeroja, jotka oli aiemmin kirjattu omaan pääomaan. Nämä
kumulatiiviset muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan IFRS-vaatimusten mukaisesti konsolidoinnin
päättyessä. Vuoden 2022 vertailutiedot oikaistiin tuloslaskelman ja rahavirtalaskelman osalta siten, että
vertailutiedoissa esitetään Fortum-konsernin jatkuvat toiminnot, ilman lopetettuja toimintoja. Fortumin konsernitase
31.12.2022 sisältää Russia-segmentin.
•
Lopetettujen toimintojen kirjanpidollinen käsittely on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska
konsernirakenteen muutosten kirjanpidolliseen käsittelyyn ja IFRS 5:n mukaiseen lopetettujen toimintojen ja
myytävänä olevien liiketoimintojen luokitteluun liittyy johdon harkintaa ja muutoksilla on olennainen vaikutus
tilinpäätökseen.
Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:
•
Hankimme ymmärryksen konsernin laskentaperiaatteista liittyen lopetettuihin
toimintoihin.
•
Arvioimme lopetettujen toimintojen osalta sitä, miten johto on soveltanut
laskentaperiaatteita ja kirjanpitokäytäntöihin liittyviä olettamia IFRS 10
Konsernitilinpäätös-standardin ja IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.
•
Testasimme Russia-segmentin
konsolidoinnin päättymisen osalta johdon
määrittämää alaskirjausta sekä transaktion vaikutusta tuloslaskelmaan ja
taseasemaan tapahtumien perusteella.
•
Arvioimme lopetettujen toimintojen asianmukaista esittämistapaa tilinpäätöksessä
IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin
mukaisesti.
Hyödykejohdannaisten käypä arvo ja suojauslaskenta
Katso liitetieto 4, 7, 14 ja 15 tilinpäätöksessä.
•
Johdannaissopimuksiin liittyvät varat Fortum Oyj:n konsernitaseessa ovat 605 miljoonaa euroa (1 829 miljoonaa
euroa) ja velat 1 273 miljoonaa euroa (4 729 miljoonaa euroa). Tulevaisuuden rahavirtoja suojaavien johdannaisten
käyvän arvon muutokset tuloslaskelman vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä ovat 111 miljoonaa euroa (-376
miljoonaa euroa) ja kassavirran suojaukset muissa oman pääoman erissä ovat
-337 miljoonaa euroa (-2 182 miljoonaa euroa).
•
Hyödykejohdannaisten käypä arvo ja suojauslaskenta on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska
rahoitusinstrumenttien käyvillä arvoilla ja niiden muutoksilla voi olla olennaisia vaikutuksia Fortumin tilinpäätökseen.
Fortumin liiketoiminta on alttiina hintojen vaihtelulle sekä energian tuotannossa ja myynnissä käytettävien
hyödykkeiden volyymille. Pääasialliset riskit liittyvät sähkön hintaan. Sähkön hintariskiä suojataan
sähköjohdannaissopimuksilla. Fortum käyttää johdannaisinstrumentteja vähentääkseen sähkön hintavolatiliteetin
vaikutusta.
•
Tilintarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut Fortumin sisäisten kontrollien arviointi
liittyen johdannaisiin, suojaustoimintaan ja käypien arvojen määrittämiseen.
•
Olemme arvioineet Fortumin johdannaisten arvostuksessa käyttämien mallien ja
oletusten asianmukaisuutta. Olemme verranneet johdon arvostuslaskennassa
käyttämiä syöttötietoja markkinoilta saatavaan informaatioon.
•
Olemme suorittaneet tilintarkastustoimenpiteitä avointen johdannaissopimusten
olemassaoloon ja täydellisyyteen liittyen.
•
Olemme arvioineet suojauslaskennan soveltamisen asianmukaisuutta suhteessa
IFRS 9 -standardin vaatimuksiin.
•
Olemme arvioineet johdannaisten esittämistavasta annettujen tietojen
asianmukaisuutta konsernitilinpäätöksessä.
145
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Aineelliset käyttöomaishyödykkeet ja liikearvon arvostus
Katso liitetieto 1, 2, 16, 17 ja 19 tilinpäätöksessä.
•
Konsernitase sisältää aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ja liikearvoa yhteensä 6 861 miljoonaa euroa
(7 516 miljoonaa).
•
Johdon on arvioitava jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko mitään viitteitä siitä, että jonkin
omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos tällaisia viitteitä esiintyy, on arvioitava omaisuuserästä kerrytettävissä
oleva rahamäärä. Liikearvon arvonalentumistarvetta arvioidaan vuosittain.
•
Sähkön ja lämmön tuotantoon kuuluvan käyttöomaisuuden ja liikearvon arvostuksessa tärkeimpiä arvioita ovat arviot
tulevista liiketoiminnan kassavirroista sekä tekijöistä, jolla nämä kassavirrat diskontataan nykyhetkeen.
•
Mahdollisia arvonalentumista osoittavia tekijöitä voivat olla muun muassa sähkön ja polttoaineiden hinnan muutokset,
muutokset ilmastonmuutoksen tulevissa arvioiduissa vaikutuksissa, muutokset sääntelyssä tai poliittiset päätökset
liittyen energiaveroihin ja hintasäännöksiin, sekä rajoitukset omaisuuserien käyttöikiin. Lisäksi geopoliittisella tilanteella
on ollut negatiivisia vaikutuksia Fortumin Venäjän liiketoiminnan arvostukseen liittyen.
•
Mainittujen tase-erien arvonmäärityksessä käytettävät oletukset vaativat merkittävää johdon harkintaa, minkä johdosta
aineelliset käyttöomaishyödykkeet ja liikearvon arvostus ovat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
•
Olemme arvioineet johdon tunnistamia viitteitä mahdollisista arvonalentumisista.
Olemme suorittaneet tarkastustoimenpiteitä arvonalentumistestausmalleihin.
•
Olemme käyneet läpi johdon laatiman aineellisen käyttöomaisuuden ja liikearvon
arvonalentumistestausta koskevaa dokumentaatiota pistokokein ja arvioineet
avainoletusten, kuten hintaennusteiden, tuotto- ja kassavirtaennusteiden,
jäännösarvojen, valuuttakurssien ja diskonttauskorkojen kohtuullisuutta.
•
Olemme verranneet, että arvonalentumistestauslaskelmissa käytetyt ennusteet
perustuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin.
•
Olemme haastaneet johdon laatimien oletusten kohtuullisuutta verraten niitä
historiatietoon ja soveltuvin osin ulkopuolisiin vertailukohteisiin.
•
Olemme arvioineet arvonalentumistestauksessa käytettyjen mallien tuottamia
lopputuloksia ja suorittaneet tilintarkastustoimenpiteitä johdon laatimiin
herkkyysanalyyseihin.
•
Olemme arvioineet johdon tekemän arvion ilmastonmuutoksen vaikutuksista Fortumin
liiketoimintaan ja arvonalentumistestauksessa käytettyihin kassavirtaennusteisiin.
•
Olemme arvioineet esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.
Osuudet ydinjäterahastoista ja ydinjätevarauksista
Katso liitetieto 2 ja 28 tilinpäätöksessä.
•
Konsernitaseella ydinvoimaan liittyvät varaukset ovat 1 058 miljoonaa euroa (966 miljoonaa) ja Fortumin osuus
ydinjätehuoltorahastoista 1 058 miljoonaa euroa (966 miljoonaa euroa).
•
Ydinjätehuoltoon liittyvä varaus, sekä siihen liittyvä rahasto-osuus ydinjätehuoltorahastoista esitetään taseessa erillisinä
erinä liitetiedossa 28 kuvatulla tavalla.
•
Fortumin rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa on käsitelty IFRIC 5 Oikeudet osuuksiin rahastoista, jotka on
tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen -tulkinnan
mukaisesti, jossa todetaan, että rahaston varat arvostetaan joko käypään arvoon tai sitä alempaan kyseisten velkojen
arvoon, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastoissa.
Viranomaiset hallinnoivat Valtion ydinjätehuoltorahastoa. Varaukset liittyvät laitoksen käytöstä poistamiseen ja käytetyn
polttoaineen loppusijoitukseen
•
Fortumin ydinvoimalalaitosten tuleviin käytöstä poistoihin ja käytetyn ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä varaus
perustuu pitkäaikaisiin kassavirtaennusteisiin arvioiduista kustannuksista. Pääasialliset oletukset liittyvät teknisiin
suunnitelmiin, ajoituksiin, kustannusennusteisiin ja diskonttokorkoon. Valtioiden viranomaiset hyväksyvät tekniset
suunnitelmat, oletukset ajoituksesta ja kustannusennusteet.
•
Ydinvoimalan käytöstä poistamista varten kirjattavat varaukset ovat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska
varaukset tilinpäätöksessä ovat merkittäviä ja IFRS:n mukainen kirjanpidollinen käsittely on monimutkaista. Lisäksi
varausten määrittäminen vaatii erityisiä laskentakäytäntöjä ja johdon harkintaa laskennassa käytettävien oletusten,
kuten teknisten suunnitelmien, ajoituksen, kustannusennusteiden ja diskonttokoron määrittämisessä.
•
Olemme arvioineet Fortumin laskentakäytäntöä koskien ydinvoimalan käytöstä
poistamiseen liittyvän varauksen laskentaa ja kirjaamista sekä sen yhtenevyyttä
kansainvälisten tilinpäätösstandardien edellytyksiin.
•
Olemme arvioineet johdon käyttämiä oletuksia ja harkintaa ydinjätehuoltoa koskevien
varausten kirjaamisessa ja sitä, että osuus ydinjätehuoltorahastosta perustuu
viranomaisen vahvistukseen.
•
Olemme arvioineet esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.
146
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa
oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien
mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus
ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja
konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät
toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen.
Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan
purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso,
mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai
virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista
harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
•
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen
virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva
olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva
olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka
sisäisen valvonnan sivuuttamista.
•
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet
mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin
sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
•
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon
tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
•
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia
tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme
tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai
olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä
emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista
epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota
epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot
eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat
tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin.
Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni
pysty jatkamaan toimintaansa.
•
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä
esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia
liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
•
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin
kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme
antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen
ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta
ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen
valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta
koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja
muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa
tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä
tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta
keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys
estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei
kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten
vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva
yleinen etu.
147
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 16.3.2006 alkaen yhtäjaksoisesti
18 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää
toimintakertomuksen ja taloudellisiin tietoihin sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä
tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet
toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja
odotamme saavamme taloudelliset tiedot käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen
yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa
tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se
muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi
arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten
mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun
informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa
informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole
tämän asian suhteen raportoitavaa.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä
on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen
jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Espoossa, 6. helmikuuta 2024
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT
148
Tilintarkastajan raportti
ESEF-tilinpäätöksestä
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Fortum Oyj:n ESEF-
tilinpäätöksestä
Fortum Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko
Fortum Oyj:n (y-tunnus 1463611-4) sähköiseen tilinpäätökseen (FORTUMOYJ-2023-12-31-fi.zip)
tilikaudella 1.1.
–
31.12.2023 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission
delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös)
laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
•
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
•
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot, iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
•
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti,
jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten
mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä
sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen
sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten
mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen
varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
•
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin
merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
•
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
•
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta.
Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista
poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Fortum Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen (FORTUMOYJ-2023-12-31-
fi.zip) sisältyvä konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
tilikaudelta 1.1.
–
31.12.2023 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Fortum Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.
–
31.12.2023 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme 6.2.2024. Tällä raportilla emme anna
konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Espoossa 9. päivänä helmikuuta 2024
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT