Taloudellinen tieto 2025

saksista, joissa pitkäikäisyys on etusijalla ja jotka on valmistettu 92-prosenttisesti kierrätetystä teräksestä.

Vuoden 2021 strategia päättyy – uusi strategia julkaistaan toukokuussa

Vuonna 2021 lanseerattu ja strategiakauden aikana täsmennetty konsernin kasvustrategia on tullut päätökseensä. Strategia laadittiin aikana, jolloin pandemian aiheuttamat kotona oleskelun trendit vauhdittivat liiketoimintaamme. Kun markkinaympäristö kääntyi pian tämän jälkeen liiketoimintamme kannalta negatiiviseen suuntaan, oli strategian kestävyys koetuksella koko sen nelivuotisen kauden ajan. Tämän seurauksena emme yltäneet pitkän aikavälin liikevaihdon kasvun ja EBIT-marginaalin tavoitteisiimme.

Olemme siirtyneet strategiakauden aikana keskitetystä matriisirakenteesta toiminnallisesti itsenäisiin liiketoiminta-alueisiin, jotta voimme parantaa joustavuutta ja nopeuttaa toimeenpanoa. Olemme nyt tämän muutosprosessin viimeisessä vaiheessa, jonka myötä liiketoiminta-alueista tulee erillisiä oikeudellisia alakonserneja holdingyhtiö Fiskars Oyj Abp:n alaisuuteen. Prosessi etenee suunnitelmien mukaisesti, ja liiketoimintojen eriyttäminen omiin juridisiin rakenteisiin on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. Tämä vaihe myös lisää läpinäkyvyyttä ja mitattavuutta liiketoiminta-alueiden tasolla. Suunnittelemme esittelevämme konsernistrategian seuraavan vaiheen ja uudet taloudelliset tavoitteet 12.5.2026 järjestettävän pääomamarkkinapäivän yhteydessä.

Katse eteenpäin

On selvää, että vuoden 2025 tuloksemme jäi tavoitteistamme. Emme odota kysyntäympäristössä nopeaa muutosta vuonna 2026, mutta toteutamme määrätietoisia toimia kehityksemme vahvistamiseksi. Näihin toimiin kuuluvat muun muassa Vita-liiketoiminta-alueessa suunnitellut muutokset, joiden tavoitteena on parantaa Vitan taloudellista suorituskykyä ja luoda perustaa kannattavalle kasvulle.

Aloitin Fiskars-konsernin toimitusjohtajana vuonna 2025. Tämä on ikoninen yhtiö, jolla on maailmanluokan brändejä ja vahvaa osaamista. On kunnia jatkaa yhteistyötä tiimiemme kanssa yhtiön kehittämiseksi sen muutosmatkalla. Haluan kiittää työntekijöitämme heidän joustavuudestaan sekä asiakkaitamme ja kumppaneitamme heidän sitoutumisestaan viime vuonna, joka oli jälleen monella tapaa dynaaminen.

Jyri Luomakosk i Toimitusjohtaja

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

4

Tilinpäätös

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Sisältö

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

9

Tilinpäätös

Kestävyysselvitys

Vuosi 2025

Hallituksen toimintakertomus

Riskiluokka

Riskin nimi

Riskin kuvaus

Riskinhallintatoimet

Riskitrendi 1

Strategiset riskit

Organisaatiomuutokset

Vuonna 2024 Fiskars-konserni ilmoitti suunnitelmistaan eriyttää kaksi liiketoiminta-aluettaan, Vita ja Fiskars, toiminnallisesti itsenäisiksi tytäryhtiöiksi. Vuodesta 2025 lähtien nämä kaksi liiketoiminta-aluetta ovat toimineet itsenäisesti omine toimitusjohtajineen. Muutosprosessin viimeisessä vaiheessa liiketoiminta-alueista muodostetaan erilliset oikeudelliset alakonsernit holdingyhtiö Fiskars Oyj Abp:n alaisuuteen. Liiketoiminta-alueiden eriyttäminen omiin juridisiin rakenteisiin on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä.

Perusteellisesta suunnittelusta huolimatta liiketoiminta-alueiden erottaminen toiminnallisesti itsenäisiksi yhtiöiksi voi aiheuttaa riskejä. Niitä ovat esimerkiksi mahdolliset viivästykset projektien aikatauluissa, ennakoimattomat kustannusten nousut sekä haasteet oikeudellisten yksikkörakenteiden toteuttamisessa ja tarvittavissa IT-järjestelmän muutoksissa. Lisäksi siirtymä voi aiheuttaa huolta henkilöstön keskuudessa, mikä voi vaikuttaa työntekijöiden pysyvyyteen ja kriittisen osaamisen menettämiseen muutosprosessin aikana. Jos näitä riskejä ei hallita tehokkaasti, ne voivat vaikuttaa liiketoiminta-alueiden eriyttämisen tai strategian toteutuksen onnistumiseen.

Liiketoimintojen eriyttämiseen liittyvien riskien lieventämiseksi konserni asettaa muutosprosessin etusijalle koko yhtiössä. Muutosprosessia johtaa oma projektinhallintatoimisto, jolla on tarvittavat resurssit projektin onnistumisen varmistamiseksi. Prosessia ohjaamaan on kehitetty kattavat ja yksityiskohtaiset toteutussuunnitelmat.

Hallinnan ja oikea-aikaisen edistymisen varmistamiseksi yhtiö noudattaa tiukkaa toteutusnopeutta, jota seurataan järjestelmällisesti eri työvaiheissa. Näin varmistetaan, että projekti pysyy aikataulussa ja mahdolliset ongelmat ratkaistaan nopeasti.

Siirtymän etenemisen ja prosessin strategianmukaisuuden varmistaa ohjausryhmä, johon kuuluu myös yrityksen keskeistä johtoa.

Operatiiviset riskit

IT-järjestelmät ja kyberturvallisuus

Fiskars-konserni on yhä riippuvaisempi keskitetyistä tietotekniikkajärjestelmistä, jotka sisältävät ja joissa käsitellään prosessien kannalta kriittistä liiketoimintatietoa, sekä toimittajista, joilla on ja jotka käsittelevät tällaista tietoa. Fiskars-konserniin tai sen toimittajiin kohdistuvat rikkomukset, häiriöt, kyberhyökkäykset ja petosyritykset voivat aiheuttaa keskeytyksiä yhtiön toiminnoissa alueellisella tai maailmanlaajuisella tasolla. Tällaisilla keskeytyksillä voi olla olennainen negatiivinen vaikutus konsernin liikevaihtoon, tulokseen ja maineeseen.

Merkittäviin IT-hankkeisiin liittyvät riskit – kuten ristiriitaiset tai puuttuvat tiedot, budjetin ylitykset ja projektin viivästymiset – voivat vaikuttaa liiketoimintaan negatiivisesti. Parhaiden IT-käytäntöjen vastainen toiminta – kuten elinkaaren huono hallinta – voi tehdä järjestelmistä haavoittuvia ja vaarantaa turvallisuuden. Tämä riski koskee sekä konsernin omaa että toimittajien tai muiden kolmansien osapuolien IT-ympäristöä.

Fiskars-konserni hallitsee jatkuvasti IT-riskejä käyttämällä laadukkaita IT- ratkaisuja sekä ylläpitämällä, kehittämällä ja testaamalla niiden toimintaa ja eheyttä sisäisten IT-vaatimusten ja toimialan parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Kriittisten palvelujen ja teknologioiden toimittajilla on oltava jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmat häiriöiden varalta. Muutokset uusiin ja vanhoihin IT-järjestelmiin tehdään vakioprosessien ja -menettelyjen mukaisesti.

Fiskars-konsernin tieto- ja kyberturvallisuuden hallinnalla pyritään varmistamaan, että riskit otetaan huomioon konsernin päätöksenteossa. Turvallisuus ja siihen liittyvät kyvykkyydet varmistetaan erilaisilla turvateknologioilla, joita ovat esimerkiksi verkon, päätelaitteiden ja pilven havainnointi- ja reagointikyvykkyydet, palomuurit, uhkatiedon hyödyntäminen ja tietoturvavalvomon toiminta. Tietoturvatietoisuuden ohjelmalla kehitetään ja edistetään konsernin kaikkien työntekijöiden kyberturva- ja tietosuojatietoisuutta.

1 Riskien arvioitu kehitys seuraavien 12 kuukauden aikana

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

19

Tilinpäätös

Kestävyysselvitys

Vuosi 2025

Hallituksen toimintakertomus

Riskiluokka

Riskin nimi

Riskin kuvaus

Riskinhallintatoimet

Riskitrendi 1

Operatiiviset riskit

Ympäristö ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutus toimiviin ekosysteemeihin, lämpötiloihin ja merenpinnan tasoon voi aiheuttaa odottamattomia haasteita Fiskars-konsernille. Uudet verokäytännöt ja muut säännökset, joiden tavoitteena on vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja pienentää päästöjä, voivat johtaa energian hintojen ja muihin energiaan liittyvien kustannusten nousuun. Aiemmat toimenpiteet ympäristövaikutusten pienentämiseksi voivat osoittautua riittämättömiksi, kun säännöksiä tiukennetaan ja suuren yleisön tietoisuus ja odotukset kasvavat. Tulvien, hirmumyrskyjen ja muiden luonnonmullistusten yleistyminen ja luontokato voivat vaikuttaa Fiskars-konsernin toimintoihin ja aiheuttaa keskeytyksiä.

Ehtyviin fossiilisiin materiaaleihin liittyvä veden ja luonnonvarojen niukkuus lisää maailmanlaajuisia haasteita pitkällä aikavälillä ja nostaa materiaalikustannuksia ja kasvattaa tuotannon keskeytysten riskiä. Tällä hetkellä haasteina ovat raaka-aineiden rajallinen saatavuus ja korkeammat hinnat. Tällaisia raaka-aineita ovat esimerkiksi sertifioidut puumateriaalit, biopohjaiset muovit ja kierrätetyt raaka-aineet.

Fiskars-konserni laajentaa jatkuvasti vastuullisuustyötään, ja sen tavoitteena on minimoida ympäristöriskit järjestelmällisen riskienhallinnan avulla. Fiskars-konserni on sitoutunut edistämään kiertotaloutta, torjumaan ilmastonmuutosta vähentämällä päästöjä, vähentämään energiankäyttöä ja edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Esimerkkinä Fiskars-konsernin sitoutumisesta vastuulliseen liiketoimintaan on sen vuonna 2023 julkaisema vastuullisuussidonnaisten joukkovelkakirjalainojen viitekehys, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa yhtiön pitkän aikavälin rahoitusstrategia kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Hinta-, saatavuus- ja sääntelyriskejä hallitaan hajauttamalla hankintasopimuksia ja tutkimalla jatkuvasti vaihtoehtoisia materiaaleja.

Luontoon liittyvien vaaratekijöiden aiheuttamien liiketoiminnan keskeytysten taloudellisia vaikutuksia hallitaan vakuutuksilla.

Kausiluonteisuus ja sää

Fiskars-konsernin tuotteiden kysyntään eri kategorioissa voivat vaikuttaa sekä kausivaihtelut että sääolosuhteet.

Fiskars-liiketoiminta-alueelle vuoden alkupuolisko on tärkeä puutarhakategoriassa. Sääolosuhteet voivat vaikuttaa merkittävästi puutarhatyökalujen kysyntään. Epäsuotuisa sää eli kylmä ja sateinen kevät voi heikentää näiden tuotteiden myyntiä, kun taas suotuisat olosuhteet voivat lisätä sitä. Talvikuukausina lumeton talvi voi vähentää lumityökalujen myyntiä ja päinvastoin. Koulunaloitussesonki toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä on myös tärkeä Fiskars-liiketoiminta- alueelle saksikategoriassa.

Vita-liiketoiminta-alueelle toinen vuosipuolisko ja etenkin viimeinen vuosineljännes ovat vuoden tärkeintä aikaa lahjasesongin vuoksi.

Tärkeisiin sesonkeihin kohdistuvat tuotteiden saatavuusvaikeudet, kysynnän heikkeneminen sekä tuotanto- ja logistiikkakustannusten nousu voivat vaikuttaa merkittävästi konsernin koko tilikauden liikevaihtoon ja tulokseen. Kysynnän kausiluonteisuus voi poiketa tavanomaisesta vuodesta, jos markkinaolosuhteet ovat epävakaat. Esimerkiksi äärimmäisten sääolosuhteiden, kuten myrskyjen ja maastopalojen, odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena, ja niillä voi olla myös paikallisia vaikutuksia liiketoimintaan.

Fiskars-konserni pyrkii tasapainottamaan kausiluonteisuuden ja muuttuvien sääolojen vaikutusta laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman sekä laajan maantieteellisen läsnäolon avulla. Tällä varmistetaan, että kysynnän tai tarjonnan vaihtelut tietyillä alueilla tai tietyissä tuotekategorioissa tasapainottuvat muiden alueiden tai kategorioiden vakaudella.

Konserni voi ylläpitää varmuusvarastoja toimitusketjun häiriöiden varalta. Ne toimivat kriittisenä puskurina, jonka avulla konserni voi jatkaa toimintaansa ja vastata asiakaskysyntään. Lisäksi useaan lähteeseen perustuvat sopimukset vähentävät riippuvuutta yksittäisistä toimittajista, mikä minimoi altistumisen hintojen vaihtelulle, materiaalipulaan tai alueellisiin häiriöihin liittyville riskeille.

Luonnonkatastrofien aiheuttamien omaisuusvahinkojen ja liiketoiminnan keskeytysten taloudellisia vaikutuksia hallitaan lisäksi kattavilla vakuutuksilla. Näin varmistetaan, että konserni voi toipua nopeasti odottamattomista tapahtumista, mikä suojaa sen toiminnan jatkuvuutta ja taloudellista vakautta.

1 Riskien arvioitu kehitys seuraavien 12 kuukauden aikana

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

20

Tilinpäätös

Kestävyysselvitys

Vuosi 2025

Hallituksen toimintakertomus

Riskiluokka

Riskin nimi

Riskin kuvaus

Riskinhallintatoimet

Riskitrendi 1

Operatiiviset riskit

Ihmiset

Henkilöstö on Fiskars-konsernin arvokkain voimavara, ja henkilöstöllä on keskeinen rooli strategian toteutuksessa. Strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että yhtiöllä on oikeat henkilöt oikeissa tehtävissä. Riskit – kuten kilpailukyvytön työnantajabrändi, riittämättömät pyrkimykset vaalia innostavaa työympäristöä tai kyvyttömyys varmistaa, että työvoimalla on tarvittavat taidot ja kyvyt – voivat heikentää konsernin kykyä houkutella osaajia ja pitää heidät yhtiössä. Osaajien menettämisen lisäksi kriittisten taitojen puute voi haitata strategisten aloitteiden toteuttamista, viivästyttää keskeisten tavoitteiden saavuttamista ja rajoittaa konsernin kykyä innovoida ja sopeutua kehittyviin markkinaolosuhteisiin. Tämä voi johtaa toiminnan tehottomuuteen, kustannusten nousuun ja osaamisen ja avainhenkilöiden menetykseen sekä heikentää työvoiman sitoutumista.

Nykyaikaisen työelämän kehittyvät vaatimukset voivat vähentää työntekijöiden sitoutumista, lisätä poissaoloja ja vaihtuvuutta sekä uhata yrityksen strategian toteuttamista, jos niihin ei puututa asianmukaisesti. Lisäksi työterveys- ja työturvallisuusriskit uhkaavat työntekijöiden hyvinvointia ja liiketoiminnan jatkuvuutta, millä voi olla maine- ja taloudellisia vaikutuksia.

Fiskars-konserni edistää aktiivisesti työntekijöiden sitoutumista tarjoamalla mahdollisuuksia ammatilliseen kasvuun, taitojen kehittämiseen ja esihenkilöiden johtamiskoulutukseen sekä vaalimalla monimuotoista ja osallistavaa kulttuuria.

Sitoutumista ja hyvinvointia seurataan säännöllisillä Our Voice -henkilöstökyselyillä. Työntekijöiden sitoutumista on vahvistettu myös vapaaehtoisella MyFiskars-osakesäästöohjelmalla, jossa osallistujat palkitaan yhdellä ilmaisella lisäosakkeella jokaisesta kahdesta osakkeesta, jotka he ovat itse hankkineet. Edellytyksenä on, että he pysyvät Fiskars-konsernin palveluksessa ja pitävät hankkimansa osakkeet ohjelmakauden loppuun saakka.

Konserni on myös sitoutunut saavuttamaan konsernitason nollatavoitteen poissaoloon johtaneissa tapaturmissa (LTA). Tämän tavoitteen tukemiseksi toteutetaan useita toimenpiteitä, kuten riskinarviointityöpajoja ja LTA-arviointilautakuntia, jotta työpaikan turvallisuusriskit voidaan tunnistaa ja niitä voidaan lieventää ennakoivasti ja tehokkaasti.

Vastuulliset liiketoimintakäytännöt

Kuluttajien odotukset vastuullisesta liiketoiminnasta jatkavat kasvuaan. Näiden odotusten laiminlyönti tai riittämätön läpinäkyvyys toimitusketjussa tai toimittajien toimissa voi vahingoittaa konsernin brändin mainetta.

Luonnon monimuotoisuuden häviämisen tai epäeettisten työtapojen kaltaiset kysymykset ovat yhä enemmän kuluttajien, sääntelyviranomaisten, sijoittajien ja muiden sidosryhmien seurannassa. Havaitut puutteet näillä alueilla saattavat heikentää kuluttajien luottamusta ja uskollisuutta, mikä voi johtaa liikevaihdon laskuun ja vähentää yhtiön houkuttelevuutta sijoittajille.

Lisäksi hyvin toteutettu yritysvastuuohjelma tuo kilpailuetuja ja mahdollisuuksia, vähentää riskejä ja vastaa yhteiskunnallisiin haasteisiin luomalla innovatiivisia ratkaisuja sekä auttaa yhtiötä houkuttelemaan ja sitouttamaan parhaita osaajia.

Vastuullisuus on yhtiölle strateginen kasvun mahdollistaja, ja yhtiö on asettanut konkreettiset vastuullisuustavoitteet ja kytkenyt ne päätöksentekoon. Vastuullisuuteen voi liittyä riskejä, mutta se on Fiskars-konsernille myös mahdollisuus vahvistaa mainetta ja kuluttajien kiintymystä sen brändeihin. Kattavampaa tietoa konsernin vastuullisuustyöstä ja sen tuloksista on vuoden 2025 kestävyysselvityksessä ja hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevassa selvityksessä, jotka julkaistaan osana tätä vuosikertomusta.

Fiskars-konserni pyrkii rakentamaan vahvoja ja pitkäaikaisia suhteita sellaisiin luotettuihin toimittajiin, jotka noudattavat konsernin arvoja. Kaikkien toimittajien ja liikekumppaneiden on noudatettava toimittajien toimintaohjeita, joissa asetetaan ehdottomat vähimmäisvaatimukset esimerkiksi terveydelle ja turvallisuudelle, ympäristönsuojelulle, ihmisoikeuksille ja työntekijöiden oikeuksille. Toimittajia kehotetaan ottamaan käyttöön vastaavat vaatimukset omille toimittajilleen ja seuraamaan toimitusketjujaan. Konserni tekee valmiiden tuotteiden toimittajiensa arviointeja. Raaka-aineiden ja komponenttien toimittajien sekä lisenssikumppanien osalta konserni täydentää sisäisiä arviointeja kolmannen osapuolen auditointipalveluilla.

1 Riskien arvioitu kehitys seuraavien 12 kuukauden aikana

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

21

Tilinpäätös

Kestävyysselvitys

Vuosi 2025

Hallituksen toimintakertomus

Riskiluokka

Riskin nimi

Riskin kuvaus

Riskinhallintatoimet

Riskitrendi 1

Operatiiviset riskit

Yrityskaupat

Vaikka Fiskars-konserni keskittyy erityisesti orgaanisen kasvun edellytyksiin, yhtiö voi kasvaa myös kohdennettujen yritysostojen kautta.

Kaikkiin yrityskauppoihin ja hankittujen yritysten integrointeihin liittyy riskejä. Ostettujen yritysten tulokset eivät välttämättä vastaa odotuksia, keskeisissä tehtävissä työskentelevät ihmiset saattavat jättää yhtiön, integrointikustannukset voivat kasvaa ennakoitua suuremmiksi ja synergiaedut voivat jäädä odotettua pienemmiksi.

Integraatioprosessi voi aiheuttaa epävarmuutta työntekijöiden keskuudessa, kun yrityskulttuurien, työskentelytapojen, prosessien, työkalujen ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen vaatii huolellista harkintaa. Tämä siirtymävaihe voi johtaa turhautumiseen ja heikentää sitoutumista ja vaikuttaa siten yleiseen suorituskykyyn.

Fiskars-konsernin yritysostostrategialle on ominaista järjestelmällisyys ja perusteellinen harkinta mahdollisten ostokohteiden tunnistamisessa. Strategialla varmistetaan, että ostoja harkittaessa otetaan huomioon vain ne yritykset, joiden toiminta on läheisesti linjassa konsernin päämäärien ja liiketoimintatavoitteiden kanssa.

Yritysoston due diligence -prosessin yhteydessä Fiskars-konserni tekee perusteellisen selvityksen kohdeyrityksen liiketoiminnasta, markkinoista, taloudesta ja toiminnoista sekä oikeudellisista ja sääntelyyn liittyvistä näkökohdista. Tämä on ratkaisevan tärkeää kohdeyrityksen arvon ja potentiaalin arvioinnissa ja lisää onnistuneen yritysoston todennäköisyyttä. Fiskars-konserni laatii yritysoston tässä vaiheessa integraation esisuunnitelman. Siinä esitetään keskeiset vaiheet, joita tarvitaan onnistuneeseen integraatioon ja synergioiden toteutumiseen yritysoston jälkeen. Yritysoston jälkeisessä integraatio- ohjelmassa on useita osa-alueita, joista jokaisella on yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat ja vastuuhenkilöt. Näin varmistetaan jäsennelty ja koordinoitu lähestymistapa onnistuneeseen integraatioon.

Tuoteturvallisuus ja tuotevastuu

Fiskars-konserni on sitoutunut tarjoamaan laadukkaita ja toiminnallisia tuotteita, joiden käyttö on turvallista ja jotka sopivat käyttötarkoitukseensa.

Fiskars-konserni on valmistaja ja myyjä, jonka kattavassa ja laajassa levityksessä olevassa tuotevalikoimassa on teräviä leikkaustyökaluja, ruoan kanssa kosketukseen joutuvia esineitä ja lapsille tarkoitettuja tuotteita. Siksi on olemassa riski, että konsernin tuotteet ja pakkaukset eivät täytä tai noudata turvallisuutta ja laatua koskevia vaatimuksia ja oikeudellisia vaatimuksia. Tämä voi johtaa toimituskatkoksiin, tuotteiden takaisinvetoon, maineen menetykseen, korvauksiin ja liikevaihdon menetykseen.

Fiskars-konserni pyrkii varmistamaan, että kaikki sen tuotteet täyttävät ennalta asetetut korkeat laatu-, vaatimustenmukaisuus- ja tuoteturvallisuusvaatimukset. Fiskars-konsernin tuotekehitysprosessi perustuu jatkuvaan testaukseen ja oppimiseen, ja konserni on investoinut tuotekehitys- ja laadunvarmistusresursseihin mahdollisten tuoteturvallisuusongelmien estämiseksi jo tuotekehityksen alkuvaiheessa. Kattava vakuutusturva ja tuotteiden takaisinvetopolitiikka lieventävät takaisinvedon taloudellista vaikutusta ja nopeuttavat mahdollisesti haitallisten tuotteiden takaisinvetoa markkinoilta.

1 Riskien arvioitu kehitys seuraavien 12 kuukauden aikana

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

22

Tilinpäätös

Kestävyysselvitys

Vuosi 2025

Hallituksen toimintakertomus

Riskiluokka

Riskin nimi

Riskin kuvaus

Riskinhallintatoimet

Riskitrendi 1

Vaatimustenmukaisuuteen liittyvät riskit

Lakien ja säännösten noudattaminen

Fiskars-konserni on globaali yhtiö, jolla on toimintaa useissa maissa. Muuttuva lainsäädäntö- ja sääntely-ympäristö alueellisella ja alueiden välisellä tasolla voi altistaa Fiskars-konsernin riita- asioihin ja oikeuskäsittelyihin liittyville riskeille esimerkiksi korruption tai vientivalvonnan osalta. Lisäksi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon (ESG) liittyvät lait ja säännökset lisääntyvät ja voivat vaikuttaa esimerkiksi konsernin omaan toimintaan, toimitusketjun hallintaan sekä tuotantomateriaalien ja valmistustekniikoiden valintaan. Kilpailulainsäädännön tai reilun kilpailun lakien noudattamatta jättäminen voi johtua siitä, että joku konsernissa tai joku sen edustajista ei noudata kilpailulainsäädäntöä tai harjoittaa toimintaa, joka vääristää vapaita ja kilpailukykyisiä markkinoita esimerkiksi hinnoittelulla, kilpailunvastaisilla sopimuksilla tai määräävän markkina-aseman väärinkäytöllä. Jos konserni ei tunnista ennakoivasti lakien ja määräysten muutoksia eikä toteuta tarvittavia vaatimustenmukaisuuden ohjelmia johdonmukaisesti liiketoiminnassaan, tämä voi johtaa taloudellisiin tai maineeseen liittyviin vahinkoihin ja rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Fiskars-konserni rekisteröi, käsittelee, tallentaa ja käyttää liiketoiminnassaan etenkin kuluttajiin liittyviä henkilötietoja. Tietosuojaan liittyy yhä enemmän sääntelyvaatimuksia, ja niihin vaikuttavat myös teknologian nopeutuvat muutokset sekä kuluttajien ja suuren yleisön kasvavat odotukset. Jos konserni ei täytä valvontavelvollisuuksiaan ja prosesseja koskevia vaatimuksia tai ei kykene estämään tai havaitsemaan henkilötietojen luvatonta käyttöä ja seurauksena on GDPR:n tai muun sovellettavan lain rikkomus tai henkilötietovuoto, tämä voi johtaa mainehaittaan ja/tai sakkoihin.

Fiskars-konserni on sitoutunut eettisiin ja vastuullisiin liiketoimintakäytäntöihin, kuten ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja vaatimustenmukaisuuden vahvaan painotukseen. Tukeakseen lainsäädännön ja sääntelyn noudattamista Fiskars-konserni on ottanut käyttöön erilaisia vaatimustenmukaisuuden ohjelmia, käytäntöjä ja prosesseja. Kaikkien työntekijöiden on suoritettava yhtiön toimintaohjetta koskeva koulutusohjelma, ja työntekijöiden eri kohderyhmille on myös muita pakollisia koulutuksia esimerkiksi kilpailulainsäädännöstä. Kaikkien valmiiden tuotteiden toimittajien on noudatettava Fiskars-konsernin toimittajien toimintaohjeiden vaatimuksia. Fiskars-konserni on perustanut monialaisen toimielimen johtamaan ja hallinnoimaan tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen liittyviä politiikkoja, prosesseja ja käytäntöjä.

Vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi yhtiön ilmoituskanavan kautta voi raportoida anonyymisti väärinkäytöksistä. Konserni on sitoutunut tarvittaessa ryhtymään nopeasti korjaaviin toimenpiteisiin.

Immateriaalioikeudet

Fiskars-konsernin tunnetut ja vahvat brändit altistuvat immateriaalioikeuksien (IPR) rikkomuksille. On olemassa riski, että konsernille, sen asiamiehille tai toimittajille aiheuttavat vahinkoa työntekijät, asiamiehet tai kolmannet osapuolet, jotka käyttävät yhtiön kauppasalaisuuksia tai immateriaaliomaisuutta konsernille haitallisella tavalla. Tuoteväärennökset voivat aiheuttaa kuluttajille laatu- ja turvallisuusriskejä sekä heikentää kuluttajien luottamusta konsernin tuotteisiin. Fiskars-konsernilla on myös riskinä loukata tahattomasti toisten osapuolten immateriaalioikeuksia. Immateriaalioikeuksien loukkaaminen voi johtaa liikevaihdon ja liikevoiton menetykseen.

Mahdollisia immateriaalioikeuksien loukkauksia seurataan kaikki toiminnot kattavilla prosesseilla sekä verkkopohjaisen seurannan ja verkkopohjaisten järjestelmien avulla. Fiskars-konsernin toimeenpanopolitiikka ohjaa toimenpiteitä, joilla suojataan Fiskars- konsernin immateriaalioikeuksien yksinoikeutta. Fiskars-konsernilla on hyvä kilpailuympäristön tuntemus, ja yhtiö järjestää työntekijöilleen immateriaalioikeuksia koskevaa koulutusta.

1 Riskien arvioitu kehitys seuraavien 12 kuukauden aikana

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

23

Tilinpäätös

Kestävyysselvitys

Vuosi 2025

Hallituksen toimintakertomus

Riskiluokka

Riskin nimi

Riskin kuvaus

Riskinhallintatoimet

Riskitrendi 1

Taloudelliset riskit

Valuuttakurssit

Merkittävä osa Fiskars-konsernin liiketoiminnasta on Yhdysvalloissa ja muissa euroalueen ulkopuolisissa maissa. Konserni altistuu siten valuuttakurssien vaihtelulle. Valuuttojen kurssimuutoksilla voi olla olennainen vaikutus raportoituihin taloudellisiin lukuihin. Valuuttakurssin muutoksella voi myös olla negatiivinen vaikutus Fiskars-konserniin kuuluvan yrityksen paikalliseen kilpailukykyyn. Merkittävimmät transaktioriskit liittyvät USD:n, PLN:n ja DKK:n vahvistumiseen sekä SEK:n, NOK:n ja JPY:n heikentymiseen. Merkittävimmät muuntoriskit liittyvät USD:n heikentymiseen.

Kaupallisiin rahavirtoihin liittyviä valuuttariskejä hallitaan ensisijaisesti netottamalla saman ulkomaanvaluutan määräisiä rahavirtoja. Tuotantopanokset hankitaan ja tuotteet myydään pääasiassa Fiskars-konserniin kuuluvien yritysten paikallisissa valuutoissa. Jäljellä oleva netto-osuus valuuttamääräisestä viennistä ja tuonnista suojataan enintään 15 kuukautta etukäteen valuuttatermiineillä ja valuutanvaihtosopimuksilla.

Vero- ja tullisäännösten noudattaminen

Verotus- ja tullisääntely on yhä monimutkaisempaa ja muuttuu nopeasti, ja erityisesti uusiin säännöksiin voi liittyä tulkinnanvaraisuuksia. Tämä voi altistaa Fiskars-konsernin vero- ja tulliriskeille, jotka johtavat ylimääräisiin verovelvoitteisiin sekä muutoksiin vero- tai tuontitullivelvoitteissa. Tästä voi seurata liikevoitonmenetyksiä ja mainehaittoja.

Fiskars-konserni seuraa tarkasti vero- ja tullisäännösten ja kansainvälisten sopimusten muutoksia, jotta se voi hallita ennakoivasti veroihin ja tulleihin liittyviä riskejä. Prosesseja ja valvontaa kehitetään ja ylläpidetään aktiivisesti, jotta voidaan varmistaa kaikkien paikallisten ja kansainvälisten vaatimusten noudattaminen. Fiskars-konserni edistää avointa vuoropuhelua vero- ja tulliviranomaisten kanssa ja voi tarvittaessa hakea ennakkopäätöksiä ja muita ennakkoratkaisuja verotuksellisen asemansa ja tullilainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi.

Rahoitusinvestoinnit

Fiskars-konsernin rahoitusinvestoinnit koostuvat pääasiassa sijoituksista noteeraamattomiin pääomasijoitusrahastoihin. Sijoitusten arvo altistuu rahoitusmarkkinoiden vaihteluille, kuten korkojen ja valuuttakurssien muutoksille, sekä luottoriskin kasvulle. Rahoitusinvestoinnit kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Valuuttariski suojataan enintään 15 kuukautta etukäteen valuuttatermiineillä ja valuutanvaihtosopimuksilla.

1 Riskien arvioitu kehitys seuraavien 12 kuukauden aikana

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

24

Tilinpäätös

Kestävyysselvitys

Vuosi 2025

Hallituksen toimintakertomus

ESRS E1 Ilmastonmuutos

Tiedonantovaatimus

Kappale

ESRS 2, GOV-3

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

E1-1

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

ESRS 2, SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

ESRS 2, IRO-1

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

E1-2

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

E1-3

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

E1-4

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

E1-5

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

E1-6

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

E1-7

Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet

ESRS E1: Toimet (Pääosin jätetty pois sillä Fiskars- konserni ei käytä kasvihuonekaasujen poistoja tai päästöhyvityksiä)

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Tiedonantovaatimus

Kappale

E4-1

Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa

ESRS 2, SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

ESRS 2, IRO-1

Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

E4-2

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet

E4-3

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit

E4-4

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet

E4-5

Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

29

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Tiedonantovaatimus

Kappale

ESRS 2, IRO-1

Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

E5-1

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

E5-2

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

E5-3

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

E5-4

Resurssien sisäänvirtaukset

E5-5

Resurssien ulosvirtaukset

ESRS S1 Oma työvoima

Tiedonantovaatimus

Kappale

ESRS 2, SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

ESRS 2 SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

S1-1

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

S1-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

S1-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S1-4

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

S1-5

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

S1-6

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

S1-9

Monimuotoisuuden mittarit

S1-10

Riittävä palkka

S1-14

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

S1-16

Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

S1-17

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

30

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

Tiedonantovaatimus

Kappale

ESRS 2, SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

ESRS 2, SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

S2-1

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

S2-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

S2-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S2-4

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

S2-5

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Tiedonantovaatimus

Kappale

ESRS 2, SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

ESRS 2, SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

S4-1

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

S4-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

S4-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S4-4

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

S4-5

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

31

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Tiedonantovaatimus

Kappale

ESRS 2, GOV-1

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

ESRS 2, IRO-1

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

G1-1

Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

G1-2

Suhteet toimittajiin

G1-3

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

G1-4

Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

32

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

ja muun johdon kanssa huolehtia muun muassa kirjanpidon ja valvontamekanismien järjestämisestä. Riskienhallintatoiminto tukee Fiskars-konsernin liiketoimintatavoitteiden saavuttamista vaarantavien riskien tunnistamista, arviointia, hallinnointia ja seurantaa.

Yritysvastuun hallintamalli

Hallituksen hyväksymä ESG-strategia liittyy läheisesti yhtiön liiketoimintaan ja tarkoitukseen: Edistyksellistä muotoilua, joka tekee arjesta ainutkertaista. ESG-tekijät on liitetty Fiskars-konsernin päätöksentekoprosessiin, ja tätä tukevaan hallintomalliin, jolla varmistetaan selkeät vastuut ja keskitytään siihen, miten vastuullisuutta hallitaan koko yhtiössä.

Yhtiön hallituksella ja tarkastusvaliokunnalla on asiantuntemusta ESG-asioista sekä kokemuksen että koulutuksen kautta. Lisäksi yhtiön sisäisen ESG-hallintomallin mukaisesti ESG-strategiatiimi raportoi säännöllisesti edistymisestä tavoitteiden saavuttamisessa ja antaa tarvittaessa asiantuntija-apua kestävyysseikkojen valvonnassa. Strategiatiimiä johtaa konsernin toiminnoista ja vastuullisuudesta vastaava johtaja (EVP, Group Operations and Sustainability). Myös tarkastusvaliokunta saa säännöllisiä päivityksiä talousjohtajan johdolla sisäisiltä ja ulkoisilta osapuolilta yritysten kestävyysraportointidirektiivistä ja muista merkityksellisistä aiheista.

Hallitus ja tarkastusvaliokunta hyväksyvät ja arvioivat yritysvastuun tahtotilan, sitoumukset ja tavoitteet vuosittain. Hallitus myös seuraa edistymistä Fiskars- konsernin sitoumusten ja tavoitteiden saavuttamisessa neljännesvuosittain. Tarkastusvaliokunnalla on neuvoa- antava rooli ESG-strategiaa ja -johtamista koskevissa

asioissa Fiskars-konsernissa. Valiokunta arvioi edistymistä strategiassa ja vastuullisuusvaatimusten täyttämistä koskevissa toimissa sekä ehdottaa hallitukselle asioita hyväksy ttäväksi.

Fiskars-konsernin johtoryhmä hyväksyy ja arvioi ESG-asioihin ja yritysvastuuseen liittyvät periaatteet, sitoumukset, etenemissuunnitelmat ja tavoitteet. Johtoryhmä varmistaa, että ESG-asiat ja vastuullisuus on sisällytetty yhtiön yleiseen strategiaan, ja vastaa tavoitteiden saavuttamisesta. Sitoumusten ja tavoitteiden edistymistä ja toteuttamista seurataan kuukausittain. Konsernin toiminnoista ja vastuullisuudesta vastaavalla johtajalla (EVP, Group Operations and Sustainability) on kokonaisvastuu vastuullisuusasioiden edistämisestä Fiskars-konsernin johtoryhmässä. Talousjohtaja (CFO) on viime kädessä vastuussa raportointiprosessin eheydestä ja luotettavuudesta ja varmistaa, että CSRD:n mukaiset tiedot täyttävät samat tarkkuutta, läpinäkyvyyttä ja varmennusta koskevat vaatimukset kuin tilin päätökset.

ESG-ohjausryhmä arvioi, miten kestävyystavoitteet tukevat liiketoiminta-alueiden pitkän aikavälin liiketoimintatavoitteita, kasvua ja mahdollisuuksia, riskien vähentämistä, brändin ja markkinoiden asemointia sekä liiketoiminta-alueiden sidosryhmien odotuksia. Ohjausryhmä arvioi, miten konsernin ESG-tavoitteet on sisällytetty tuotekehitykseen ja päättää tavoitteista ja hallinnoinnista liiketoiminta-alueiden tasolla. Ryhmä koostuu liiketoiminta-alueiden hankintatoimen sekä tuote- ja liiketoimintakehitystiimien ed ustajista.

Konsernin ESG-strategiatiimillä on keskeinen asiantuntemus ja osaaminen yritysvastuussa. Se määrittelee ja edistää ESG-strategiaa, havainnoi trendejä,

Hallitus

Tarkastus valiokunta

Fiskars-konsernin johtoryhmä

ESG-o hjausryhmä

Konsernin ESG-stra tegiatiimi

Fiskars ja Vita QEHS

seuraa sääntelyn kehitystä ja vahvistaa sitoutumista vastuullisuuteen Fiskars-konsernissa. Tiimi tukee liiketoiminta-alueita ESG-tavoitteiden ja keskeisten suorituskykymittareiden asettamisessa liiketoiminta- alueiden ja konsernitoimintojen tasolla. Lisäksi se tukee koko organisaatiota hallituksen ja johtoryhmän asettamien tahtotilojen, sitoumusten ja tavoitteiden saavuttamisessa. Tiimi myös kokoaa ja yhdistelee liiketoiminta-alueiden ja konsernitoimintojen tietoja edistymisen yleistä raportointi a varten.

Liiketoiminta-alueet ja konsernitoiminnot sisällyttävät sitoumukset ja tavoitteet toimintoihinsa ja liiketoiminta- ja investointisuunnitelmiinsa. Liiketoiminta-alueet ja konsernitoiminnot asettavat omat alatavoitteensa, jotka tukevat konsernin ylemmän tason tavoitteiden saavuttamista. Liiketoiminta-alueet ja konsernitoiminnot seuraavat edistymistään sitoumustensa, tavoitteidensa ja etenemissuunnitelmien sa osalta.

↑

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

36

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

konsernilla on 13 omaa tuotantoyksikköä Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Konsernilla on monimuotoinen noin 6 6 00 työntekijän tiimi 2 9 maassa.

Fiskars-konserni koostuu kahdesta toiminnallisesti itsenäisestä liiketoiminta-alueesta: Vita ja Fiskars. Vuonna 2025 Vita-liiketoiminta-alueen osuus liikevaihdosta oli noin 5 4 % ja Fiskarsin osuus 4 6 % . Liiketoiminta-alueilla on täysi vastuu globaalista tarjoomastaan, minkä ansiosta niiden on mahdollista hyödyntää vahvojen brändiensä täyttä potentiaalia. Molemmilla liiketoiminta-alueilla on omat vahvat ja keskenään erilaiset liiketoiminta -ajurinsa.

Vita-liiketoiminta-alue

Luovasta muotoilusta tunnetun Vitan brändejä ovat muun muassa Georg Jensen, Royal Copenhagen, Wedgwood, Moomin Arabia, Iittala ja Waterford. Se tarjoaa premium-tuotteita kattaus-, lasi-, koru- ja sisustuskategorioissa. Georg Jensenin koruilla on Responsible Jewellery Council -sertifiointi, ja brändi hyödyntää kierrätettyä kultaa ja hopeaa. Vuoden 2025 alusta lähtien kaikki Georg Jensenin hopeakorut on valmistettu 100-prosenttisesti kierrätetystä hopeasta. Brändi on jo vuodesta 2023 lähtien valmistanut kaikki kultakorunsa kierrätetystä kullasta. Moomin Arabia lanseerasi toisella vuosipuolikkaalla Olohuonekokoelman, johon kuuluu osittain kierrätyskeramiikasta valmistettuja sisustustuotteita. Kokoelmassa on myös tekstiilejä, jotka on valmistettu GOTS-sertifioidusta 100-prosenttisesta luomupuuvillasta. Eurooppa on Vitan suurin maantieteellinen segmentti: liikevaihdosta 5 5 % tulee Euroopasta, 3 5 % Aasian ja Tyynenmeren alueelta ja 1 0 % A merikasta.

Vita-liiketoiminta-alueen liikevaihto jakautuu melko tasapuolisesti suoran kuluttajamyynnin ja jälleenmyynnin välillä; vuonna 2025 suora kuluttajamyynti vastasi 53 prosenttia liikevaihdosta ja jälleenmyynti 47 prosenttia. Kaikki Fiskars-konsernin noin 500 omaa fyysistä myymälää ympäri maailmaa ovat Vitan brändimyymälöitä. Vuonna 2025 Vita-liiketoiminta- alueen hankintapohja koostui noin 60-prosenttisesti omasta tuotannosta ja 40-prosenttisesti valmiiden tuotteiden toimittajista. Liiketoiminta-alueella oli yhdeksän omaa tuotantoyksikköä Euroopassa ja Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Fiskars-liiketoiminta-alue

Innovaatiovetoisen Fiskars-liiketoiminta-alueen brändejä ovat Fiskars ja Gerber. Liiketoiminta-alue koostuu puutarha- ja ulkoilukategorioista sekä saksi- ja askartelukategoriasta ja ruoanlaittokategoriasta. Toisella vuosineljänneksellä lanseerattu Fiskars Classic -saksien kuudes sukupolvi on esimerkki tuotteesta, jossa pitkäikäisyys on etusijalla. Nämä sakset on suunniteltu kestämään, niitä voi huoltaa teroittamalla ja niillä on 25 vuoden takuu, Yhdysvalloissa jopa elinikäinen takuu. Saksien teräksestä 92 prosenttia on kierrätettyä terästä. Kaiken kaikkiaan Fiskars-liiketoiminta-alue hyödyntää kierrätettyjä ja uusiutuvia materiaaleja aina kun mahdollista sekä ottaa korjattavuuden huomioon tuotteiden suunnittelussa. Amerikka on Fiskars- liiketoiminta-alueen suurin maantieteellinen segmentti: liikevaihdosta 5 2 % tulee Amerikasta, 4 5 % Euroopasta ja 3 % Aasian ja Tyynenmeren alueelta. Yhdysvallat on Fiskars-liiketoiminta-alueen selvästi suurin yksittäinen markk ina-alue.

Myynti jälleenmyyjien kautta on Fiskars-liiketoiminta- alueen tärkein kanava, ja sen osuus myynnistä oli yli 9 0 % vuonna 2025. Tiivis yhteistyö keskeisten vähittäismyyntiasiakkaiden kanssa on siksi strategisesti tärkeää Fiskars-liiketoiminta-alueelle. Vuonna 2025 liiketoiminta-alueen hankintapohja koostui noin 60-prosenttisesti valmiiden tuotteiden toimittajista ja 40-prosenttisesti omasta tuotannosta. Liiketoiminta- alueella oli neljä omaa tuotantoyksikköä Euroopassa ja Yhdys valloissa.

Fiskars-konsernilla on monimuotoinen työntekijätiimi. Konserni tunnistaa ihmisten merkityksen menestykselleen ja panostaa jatkuvasti työntekijöiden oppimisen ja kasvun mahdollisuuksiin. Konserni edistää sitoutumista luomalla avoimen ja osallistavan työympäristön, jossa kaikki voivat tarjota merkityksellisen panoksen ja jossa he voivat tuntea kuuluvansa joukkoon.

Oman tuotantonsa lisäksi Fiskars-konserni hankkii tuotantotoimintoja myös huolellisesti valituilta toimittajilta. Fiskars-konsernin tuotantoyksiköt sijaitsevat Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Yhtiö on rakentanut vahvan toimittajaverkoston, joka täyttää sen liiketoimintatarpeet, noudattaa sen arvoja sekä täyttää sen yhteiskunnallisia ja ympäristönäkökohtia koskevat odotukset muun muassa valmiiden tuotteiden, raaka-aineiden, komponenttien ja palvelujen toimittajien osalta (arvoketjun alkupää).

Fiskars-konsernin liiketoiminta- ja arvonluontimalli on esitetty seuraavassa kuvassa. Fiskars-konsernin liiketoimintamallista kerrotaan myös hallituksen toimintakertomuksen kohdassa Liiketoimintamalli ja  strategia .

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

40

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Liiketoimintamalli ja arvonluonti

Panokset

Rahallinen pääoma

Käteisvarat ja oma pääoma investointeihin

Ihmiset ja kulttuuri

Osaajien sitouttaminen ja työntekijöiden kehittäminen 6 594 työntekijää 29 maassa.

Raaka-aineet

Uusiutuvat, uusiutumattomat, kierrätetyt ja uudelleenhyödynnetyt materiaalit tuotteissa

Energia

Polttoaineet 128 702 MwH

Ostettu energia 70 761 MwH

Toimittajat ja kumppanit

Noin 140 valmiiden tuotteiden toimittajaa

Design, innovaatio, immateriaalioikeudet

T&K 22,9 milj. euroa

Toiminta arvoketjun alkupäässä

Fiskars-konserni

Perustettu Fiskarsissa, Suomessa vuonna 1649

Strategia ja arvot

Fiskars-konserni on arjen ja ulkoilmaelämän muotoilukeskeisten brändien globaali koti.

Brändit ovat läsnä yli 100 maassa Aasian ja Tyynenmeren alueella, Euroopassa ja Amerikassa.

Yhteiset arvot: luomme muutoksen, kasvamme myötätunnolla ja juhlimme arkea

Myynti

Suora kuluttajamyynti noin 500 oman myymälän ja noin 60 verkkokaupan kautta tuottaa 30 % konsernin liikevaihdosta.

Epäsuora myynti tuottaa 70 % konsernin liikevaihdosta.

13 omaa tehdasta

Vierailukohteet ja metsät

Fiskars-konsernilla on 14 000 hehtaaria kestävästi hoidettuja metsiä sekä erilaisia kohteita kuten Fiskarsin ruukki ja House of Waterford.

Oma toiminta

Tuotos

Rahallinen arvo

Liikevaihto euroina 1 140,2 miljoonaa

Tuotteet ja palvelut

Tärkeimmät kategoriat: kattaus, lasit, sisustus, korut, puutarha, ulkoilu ja ruuanlaitto sekä sakset & askartelu.

Suurimmat maat myynnin mukaan: Yhdysvallat, Tanska, Suomi, Ruotsi ja Japani.

27 % liikevaihdosta tulee kiertotalouden mukaisista tuotteista ja palveluista.

Päästöt ilmaan

Scope 1 ja 2: 33 362 tCO 2 e

Scope 3: 138 886 tCO 2 eq

Jätteet

553 tonnia kaatopaikalle

7 110 tonnia kierrätetty

-86 % vuoteen 2017 verrattuna

Toimittaja-auditoinnit

92 omien toimittajien vastuullisuustarkastusta

Toiminta arvoketjun loppupäässä

Arvonluonti

Osakkeenomistajat

Vertailukelpoinen EBIT 76,4 milj. euroa

Hallituksen esitys käteisosingoksi: 0,84 euroa osaketta kohti

Työntekijöiden palkat, edut ja urapolut

288 milj. euroa

Tuloverot

2,9 milj. euroa

Edistyksellistä muotoilua, joka tekee arjesta ainutkertaista

Hiilineutraali tulevaisuus

Tavoitteena nettonollapäästöt vuoteen 2049 mennessä. Scope 1- ja Scope 2 -päästöt pienentyneet 62 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna.

Yhteisöosallistuminen

0,1 miljoonaa euroa investoitu (konserni)

Toimittajien sitouttaminen

72 % raaka-aineiden, komponenttien ja valmiiden tuotteiden toimittajista, hankintavolyymilla mitattuna, on asettanut tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

41

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Strategia

Fiskars-konsernin vuonna 2021 lanseeraaman kasvustrategian tavoitteena oli luoda perusta pitkän aikavälin kasvulle siirtymällä kohti brändivetoista mallia, jossa on selkeät painopistealueet. Strategiaa tarkennettiin vuonna 2023, jolloin konserni esitteli terävöitetyn portfoliologiikan ja yksinkertaistetun kahden liiketoiminta-alueen ympärille rakennetun toimi ntamallin.

Strategian perustui neljään kasvuajuriin: kaupallinen erinomaisuus, suora kuluttajamyynti, Yhdysvallat ja Kiina. Näihin ajureihin keskittyminen paransi selvästi esimerkiksi konsernin bruttokatemarginaalia ja lisäsi suoran kuluttajamyynnin osuutta. Fiskars Groupilla oli strategiakauden aikana neljä taloudellista tavoitetta. Haastava toimintaympäristö koko strategiakauden ajan rajoitti näiden tavoitteiden edistymistä. Lisätietoa transformaation ja taloudellisten tavoitteiden edistymisestä on saatavilla hallituksen toimintakert omuksesta.

Fiskars-konserni on käynyt läpi merkittävän yksinkertaistettuun toimintamalliin perustuvan muutoksen keskitetystä matriisirakenteesta kohti toiminnallisesti itsenäisiä liiketoiminta-alueita. Tämän muutoksen tavoitteena oli parantaa joustavuutta ja nopeuttaa toteutusta. Lokakuussa 2024 Fiskars- konserni ilmoitti suunnitelmistaan erottaa kaksi liiketoiminta-aluettaan, Vita ja Fiskars, toiminnallisesti itsenäisiksi tytäryhtiöiksi, joilla on täysi vastuu omasta liiketoiminnastaan. Helmikuusta 2025 alkaen liiketoiminta-alueet ovat toimineet itsenäisesti omine toimitusjohtajineen. Tämä toimintatapa tukee paremmin liiketoiminta-alueiden erilaisia

liiketoimintatekijöitä ja investointitarpeita ja on keskeinen edellytys tulevalle kasvulle.

Muutosprosessin viimeisessä vaiheessa liiketoiminta- alueista muodostetaan erilliset juridiset alakonsernit holdingyhtiö Fiskars Oyj Abp:n alaisuuteen. Liiketoiminta alueet keskittyvät ydinliiketoimintaan, ja holdingyhtiö vastaa portfolion kehittämisestä, pääoman kohdentamisesta ja suorituskyvyn johtamisesta sekä listayhtiöitä koskevien velvoitteiden täyttämisestä. Liiketoiminta-alueiden eriyttämineen omiin juridisiin rakenteisiin on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. Tämä vaihe mahdollistaa myös lisää läpinäkyvyyttä ja mitattavuutta liiketoiminta- alueiden tasolla. Fiskars-konserni aikoo esitellä konsernistrategian seuraavan vaiheen ja uudet taloudelliset tavoitteet 12.5.2026 järjestettävän pääomamarkkinapäivän yh teydessä.

Vastuullisuus on keskeinen kasvun mahdollistajista Fiskars-konsernille. Se antaa yhtiölle mahdollisuuden vahvistaa mainettaan ja lisätä sen brändien arvostusta. Fiskars-konserni varmistaa kestävän ja kannattavan kasvun pitkällä aikavälillä asettamalla konkreettisia ESG-tavoitteita ja linkittämällä ne päätöksentekoon. ESG-strategia varmistaa, että yritysvastuun painopiste on niissä asioissa, joihin yhtiöllä on laajin vaikutus.

ESG-strategia liittyy läheisesti yhtiön tarkoitukseen: luomme edistyksellistä muotoilua, joka tekee arjesta ainutkertaista. Päätökset tehdään yritysvastuun kannalta merkittävien riippuvuuksien, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien jatkuvan arviointiprosessin

pohjalta. Näin varmistetaan, että ne ovat linjassa konsernin sitoumusten, sidosryhmien odotusten ja liiketoiminnan tarpeiden kanssa. Hyvin toteutettu yritysvastuuohjelma tuo kilpailuetuja ja mahdollisuuksia, vähentää riskejä ja vastaa yhteiskunnallisiin haasteisiin luomalla innovatiivisia ratkaisuja sekä auttaa yritystä houkuttelemaan ja sitouttamaan parhait a osaajia.

Fiskars-konsernin päätöksiä ohjaavat kaksi sitoumusta: edistyksellistä muotoilua kertakäyttökulttuuria vastaan ja teemme arjesta ainutkertaista. Viittä esitettyä keskeistä tavoitetta seurataan ja niistä raportoidaan jatkuvasti yhtiötasolla sekä sisäisesti että ulkoisesti. Nämä tavoitteet edustavat osaa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa (DMA) tunnistetuista olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Tarkempia tietoja yritysvastuu- ja kestävyystoimista vuonna 2025 on esitetty kunkin olennaisen aiheen kohdalla.

Lisäksi Fiskars-konserni on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen ja tiedostaa yhteistyön merkityksen merkittävien maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa (UN Sustainable Development Goals) on määritetty. Yhtiön kestävyyssitoumukset perustuvat kestävän kehityksen tavoitteisiin, joista painopisteinä ovat kolme seuraavaa: SDG 10 Eriarvoisuuden vähentäminen , SDG 12 Vastuullista kuluttamista ja SDG 13 Ilma stotekoja .

Fiskars-konsernin strategian ja mukautuvan liiketoimintamallin resilienssi näkyy sen

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

42

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

riskien ja mahdollisuuksien hallinnassa sekä investointipäätösprosessissa. Yhtiö tasapainottaa kysyntävaihtelujen vaikutusta laajalla ja monipuolisella tuotevalikoimalla ja sen jatkuvalla kehittämisellä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti sekä laajalla maantieteellisellä kattavuudella. Yhtiö voi ylläpitää varmuusvarastoja toimitusketjun häiriöiden varalta. Lisäksi yhtiö hallitsee hinta- ja saatavuusriskejä hajauttamalla hankintasopimuksia ja pyrkii samalla rakentamaan vahvoja ja pitkäaikaisia suhteita luotettaviin toimittajiin, jotka noudattavat konsernin arvoja ja standardeja. Olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia hyödynnetään päätöksentekoprosesseissa sekä riskien ja mahdollisuuksien arvioinneissa. Esimerkiksi tuotantoyksiköiden ja jakelukeskusten energiatehokkuuteen ja vähähiilisiin ratkaisuihin liittyviä prosessi-investointeja ja investointimahdollisuuksia arvioidaan osana Fiskars-konsernin taloussuunnittelua. Nämä investointinäkökohdat on myös sisällytetty Fiskars-konsernin EU-taksonomia-arviointiin. Näin varmistetaan, että pääoma- ja toimintamenoja arvioidaan ympäristön kannalta kestävän taloudellisen toiminnan kriteerien perusteella ja että ne ovat linjassa yhtiön laajemman vastuullisuusstrategi an kanssa.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

43

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

1

2

3

1

2

Tavoitteet

Ympäristö:  Haastamme kertakäyttökulttuuria edistyksellisellä muotoilulla

Kiertotalous

Suurin osa liikevaihdosta tulee kiertotalouden mukaisista tuotteista ja palveluista vuoteen 2030 mennessä.

Vertailuvuosi

2021

2025

27 %

50 %

vuonna 2030

Omat päästömme

Kasvihuonekaasupäästöt

Oman toimintamme päästöjä (Scope 1 ja 2) vähennetään 6 0 % vuoteen 2030 mennessä.

Vertailuvuosi

2017

2025

-62 %

-60 %

vuonna 2030

Vertailuvuosi

2018

Kuljetus- ja jakelutoimintojen päästöjä (Scope 3) vähennetään 3 0 % vu oteen 2030 mennessä.

2025

-18 %

-30 %

vuonna 2030

Toimittajiemme päästöt

Ostomääräisesti 8 0 % :lla tavaran- ja palvelun- toimittajistamme on tieteeseen perustuvat ilmasto tavoitteet vu oteen 2029 mennessä.

Vertailuvuosi 2025

2025

72 %

80 %

vuonna 2029

* Fiskars-konserni toteutti viimeisimmän työntekijöiden sitoutumiskyselyn kaikille työntekijöilleen huhtikuussa 2025. Inklusiivisuuskokemukseksi arvioitiin 77.

** Tämän hetkinen vertailutaso: 80 (kesäkuu 2024).

Sosiaalinen : Teemme arjesta ainutkertaista

Turvallinen työympäristö

2025

4,0

Ei lainkaan poissaoloihin johtavia onnettomuuksia (LTAF) vuoteen 2030 mennessä.

Tavoite

0

Inklusiivinen työympäristö

2025

77*

Inklusiivisuuden kokemus parhaan 1 0 % joukossa kansainvälisten yritysten ve rtailussa.

Tavoite

80**

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

44

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Sidosryhmä

Vuorovaikutusta koskevat toimintatavat

Kuluttajat

Fiskars-konserni on jatkuvasti yhteydessä kuluttajiin monien eri kosketuspisteiden kautta, kuten kuluttajapalvelun, kyselyjen, kirjallisen viestinnän, sosiaalisen median ja keskustelujen kautta.

Yritysasiakkaat

Fiskars-konserni tekee tiivistä yhteistyötä yritysasiakkaidensa kanssa asiakkuustiimien, yhteisten aloitteiden ja asiakaspalvelun kautta. Yhtiö myös haastatteli asiakkaitaan yritysvastuun odotuksista olennaisuuden arvioinnin yhteydessä.

Työntekijät ja mahdolliset työntekijät

Vuorovaikutus työntekijöiden kanssa perustuu säännöllisiin henkilöstökyselyihin, ”town hall” -kokouksiin ja muihin tapahtumiin, sisäiseen viestintään, henkilökohtaisiin ura- ja kehityssuunnitelmiin ja erilaisiin Fiskars-konsernin koulutustilaisuuksiin sekä sisäiseen ja ulkoiseen sosiaaliseen mediaan.

Toimittajat ja alihankkijat

Fiskars-konserni on yhteydessä toimittajiinsa yritysvierailuilla, vuosittaisilla toimittajapäivillä, erilaisten kyselyiden avulla, koulutusohjelmien kautta (esimerkiksi tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden asettamisesta) ja yhtiön toimittajien auditointien yhteydessä.

Osakkeenomistajat ja sijoittajat

Fiskars-konserni on vuorovaikutuksessa osakkeenomistajien ja sijoittajien kanssa varsinaisen yhtiökokouksen, osavuosikatsausten ja verkkolähetysten, pääomamarkkinapäivän, sijoittajatapaamisten ja -esitysten sekä sijoittajien ja analyytikoiden kanssa käytävän jatkuvan vuoropuhelun välityksellä.

Kansalaisjärjestöt

Kansalaisjärjestöjen osalta vuorovaikutustapoja ovat muun muassa yhteistyökumppanuudet, jäsenyydet, yhdessä järjestettävät tapahtumat ja jatkuva vuoropuhelu. Kansalaisjärjestöjä kutsutaan myös osallistumaan kyselyihin.

Media

Fiskars-konserni on yhteydessä tiedotusvälineisiin mediatapahtumien, haastattelujen ja artikkeleiden, lehdistötiedotteiden ja mediavaikuttajien kautta, myös sosiaalisessa mediassa.

Tutkimuslaitokset, yliopistot ja ammattikoulut

Fiskars-konserni tekee aktiivisesti yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa esimerkiksi kansainvälisten osaajaohjelmien, opinnäytetöiden, tuotekehityksen ja uusien liiketoimintamallien parissa.

Sidosryhmien odotukset

Vastaus

Fiskars-konsernin tuotteiden valmistusprosessissa otetaan huomioon kestävään kehitykseen liittyvät tekijät

Fiskars-konsernilla on sekä omaa tuotantoaan että alihankkijoitaan varten selkeät toimintaperiaatteet ja ohjeet, joilla varmistetaan asianmukaiset terveys- ja turvallisuusmenettelyt, ympäristönsuojelu sekä ihmisoikeudet ja työelämän oikeudet. Uusia tuotteita suunniteltaessa yhtiö ottaa ympäristövaikutukset huomioon yritysvastuun ohjeiden, kuten tarkistuslistojen ja materiaalien arvioinnin, avulla. Fiskars-konserni pyrkii saavuttamaan tavoitteensa, jonka mukaan suurin osa liikevaihdosta tulee kiertotalouden mukaisista tuotteista ja palveluista vuoteen 2030 mennessä.

Tuotteiden pitkäikäisyys ja laatu, kiertotaloustoimien lisääminen

Tuotesuunnittelussa ja elinkaaren hallinnassa keskitytään korkealaatuisiin, turvallisiin ja pitkäikäisiin tuotteisiin. Palveluita, kuten pannuhuoltoa ja varaosapalvelua, kehitetään jatkuvasti ja ne ovat osa Fiskars-konsernin tarjoomaa.

Tuotteen kestävyys ilmoitetaan läpinäkyvästi ja selkeästi.

Fiskars-konserni julkaisee tietoja tuotepakkauksissa, brändin ja yrityksen verkkosivustoilla sekä myymälämateriaaleissa. Yhtiö on järjestänyt sisäistä koulutusta tulevasta vihreitä väittämiä koskevasta EU-direktiivistä ja ottanut sen huomioon markkinointipolitiikassaan. Luottamus perustuu rehelliseen viestintään, johon Fiskars-konserni pyrkii kaikessa viestinnässään. Yhtiö jatkaa työtä viestintänsä kehittämiseksi edelleen.

Tietojen jakaminen yhtiön yritysvastuun kehityksestä ja tavoitteista

Yhtiö julkistaa yritysvastuutietoja vuosi- ja osavuosikatsauksissaan, ulkoisissa raportointiviitekehyksissä (esim. EcoVadis ja Global Compact), sidosryhmille suunnatuissa kyselylomakkeissa, sosiaalisessa mediassa, uutiskirjeissä ja verkkosivustoilla. Yhtiö pyrkii kertomaan avoimesti edistymisestään ja jakaa jatkossakin tietoa vastuullisuutensa kehityksestä.

Vastuullisten ja läpinäkyvien toimitusketjukäytäntöjen varmistaminen

Fiskars-konserni valmistaa tuotteita omissa tehtaissaan ja yhdessä kumppaneiden kanssa. Suurin osa sen omista tuotantoyksiköistä on ISO 45001-, ISO 9001- ja ISO 14001 -sertifioituja (International Organization for Standardization). Yrityksen toimittajien on täytettävä tiukat kestävyysvaatimukset, ja Fiskars-konsernin omat asiantuntijat sekä ulkopuoliset kumppanit tarkastavat ne. Niiden on myös sitouduttava noudattamaan yhtiön toimittajien toimintaohjeita. Fiskars-konserni on Sedexin ja Amfori BSCI:n jäsen. Fiskars-konserni on maailmanlaajuinen yritys, jolla on tuotantoyksiköitä ja toimittajia eri puolilla maailmaa. Yhtiö pyrkii läpinäkyvyyteen toimitusketjunsa käytännöissä.

Valmistuksen lisäksi Fiskars-konserni pyrkii edelleen optimoimaan logistiikkaa ja kuljetuksia pakkauksista ajoneuvoihin ja reittisuunnitteluun.

Työntekijöiden hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen

Fiskars-konsernissa työntekijöiden terveys, turvallisuus ja hyvinvointi ovat ensisijaisen tärkeitä. Yritys tarjoaa työntekijöilleen oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia, on sitoutunut kuuntelemaan työntekijöitään aktiivisesti säännöllisillä henkilöstökyselyillä ja tiedostaa työntekijöidensä erilaiset tarpeet ja ainutlaatuisuuden. Hybridityöstä on tullut osa Fiskars-konsernin jokapäiväisiä työkäytäntöjä, ja yhtiö pyrkii parantamaan henkilöstönsä fyysistä, sosiaalista ja emotionaalista hyvinvointia sekä edistämään työ- ja yksityiselämän tasapainoa.

Selkeä sitoutuminen yritysvastuuseen

Fiskars-konsernin ESG-strategia varmistaa keskittymisen niihin osa-alueisiin, joilla yhtiö uskoo olevan suurin vaikutus. Päivitysprosessissa yhtiö tarkasteli ja päivitti yritysvastuun hallintamallinsa. Yhtiöllä on selkeästi määritetyt vastuualueet ja suunnitelmat, joiden avulla se voi edetä lähestymistavassaan.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

46

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Vuonna 2023 tehdyssä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa arvoketjun työntekijöihin (S2) kohdistuvat kielteiset vaikutukset eivät ylittäneet kynnysarvoa. Uusien tuoteryhmien ja hankintamaiden käyttöönoton vuoksi Fiskars-konserni uudelleentarkasteli kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin vaikutustekijöitä arvoketjun työntekijöiden (S2) osalta vuonna 2025. Fiskars-konserni teki sisäisen arvioinnin, jossa arvioitiin uudelleen ja pisteytettiin kielteisten vaikutusten vakavuus ja todennäköisyys samoilla arviointikriteereillä kuin vuoden 2023 kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin prosessissa. Tietolähteinä käytettiin vuoden 2024 vuosikertomusta sekä kestävään kehitykseen liittyvää strategia- ja prosessiaineistoa. Uudelleenarvioinnin tuloksena saatiin kaksi uutta kielteistä vaikutusta, jotka arvioitiin merkittäviksi (4) ja lisättiin näin ollen tämän kestävyysselvityksen raportoinnin laajuuteen. Kielteiset vaikutukset löytyvät osa-aiheesta Muut työhön liittyvät oikeudet, ja ne on esitetty taulukoissa Olennaiset kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdol lisuudet .

Olennaiset aiheet ovat hyvin linjassa Fiskars- konsernin liiketoiminnan ja painopisteiden kanssa. E1, E4 ja E5 ovat kaikki yhteydessä toisiinsa. Kaikkia Fiskars-konserniin kuuluvia brändejä yhdistää korkealaatuisten, turvallisten ja pitkäikäisten tuotteiden kehittäminen ja tarjoaminen. Fiskars-konserni keskittyy laajentamaan kiertotaloustarjoomaansa, tutkimaan vaihtoehtoisia materiaaleja ja sisällyttämään kiertotalouden periaatteet suunnitteluvaiheeseen. Fiskars-konsernin oman toiminnan kielteisten vaikutusten minimointi on välttämätöntä. Tämä sisältää resurssi- ja

energiatehokkuuden parantamisen ja päästöjen vähentämisen sekä biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten ta rkastelun.

Olennaisten yhteiskuntaan liittyvien aiheiden S1, S2 ja S4 osalta Fiskars-konserni globaalisti toimivana yrityksenä vaikuttaa tai voi vaikuttaa omiin työntekijöihinsä, arvoketjun työntekijöihin sekä jakelemiensa tuotteiden kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Sekä arvoketjun alkupään että loppupään toiminnot kattavat due diligence -näkökulmat ovat ratkaisevan tärkeitä. Kaiken kaikkiaan vastuullinen yrityskulttuuri ja läpinäkyvyyden varmistaminen ovat ratkaisevia tekijöitä hyvien sidosryhmäsuhteiden ja yhtiön maineen ylläpi tämisessä.

Seuraavassa osiossa esitetään kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset osa-aih etasolla.

Olennaiset kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Tässä osiossa esitetyissä taulukoissa luetellaan ja kuvataan vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka on arvioitu olennaisiksi Fiskars-konsernin kannalta ja joita on käytetty raportoinnin laajuuden määrittämisessä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksena. Kunkin olennaisen aiheen osalta eritellään ne osa-alueet, joihin olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät.

Lisäksi taulukoissa ilmoitetaan, ovatko olennaiset vaikutukset kielteisiä vai myönteisiä ja ovatko olennaiset vaikutukset, riskit tai mahdollisuudet todellisia vai mahdollisia. Vaikutuksia on tarkasteltu kokonaisvaltaisesti yrityksen oman toiminnan

kautta sekä tärkeimpien liikesuhteiden tuloksena, ja tulokset esitetään myös taulukoissa. Tapauksissa, joissa vaikutukset johtuvat liikesuhteista, arvoketjuvaihe kuvaa, johtuvatko ne arvoketjun alku- vai loppupäästä. Kunkin vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden pistemäärä ilmoitetaan. Aikahorisontit ovat lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli. Olennaisten vaikutusten odotettu aikahorisontti on keskipitkä aikaväli (1–5 vuotta) mutta myös lyhyt aikaväli, koska ne ovat jo toteutumassa. Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien osalta ei ole tällä hetkellä tunnistettu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen tai rahavirtoihin. Kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet on yhdistetty Fiskars- konsernin yritysriskien hallintaprosessiin, ja niiden lieventämistoimiin on ryhdytty tarpeen mukaan. Näiden osalta yhtiö ei ole tunnistanut olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia, joihin liittyisi merkittävä riski olennaisista oikaisuista asiaankuuluviin tilinpäätöksiin. Yritysriskien hallintaprosessi selitetään tarkemmin tämän osion ja taulukoide n jälkeen.

Lisätietoja Fiskars-konsernin lähestymistavasta olennaisten aiheiden vaikutusten käsittelyyn löytyy ympäristöä, yhteiskuntaa ja hallintotapaa koskevien osioiden asiaankuuluvien aiheiden alta. Lisätietoja Fiskars-konsernin liiketoimintamallista ja arvoketjusta löytyy tämän ESRS 2 -standardin osiosta Liiketoimintamalli ja strategia .

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

48

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

E1. Ilmastonmuutos

Osa-aihe

Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus

Olennaisen vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus

Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen

Pistemäärä

Aikahorisontit

Energia

Todellinen kielteinen vaikutus

Energiaintensiiviset prosessit (raaka-aineet)

Energiaintensiiviset prosessit raaka-aineiden tuotannossa (esim. teräs, alumiini, muovit, lasi).

Alkupää

Oma toiminta

Kriittinen (5)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Todellinen kielteinen vaikutus

Energiaintensiiviset prosessit (oma valmistus)

Energiaintensiiviset omat valmistusprosessit, esim. lasinvalmistus. Fossiilisten polttoaineiden ja muiden uusiutumattomien energialähteiden kulutus sekä omassa toiminnassa että arvoketjussa.

Alkupää

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Mahdollinen taloudellinen riski

Äärimmäisistä sääoloista johtuvat häiriöt

Äärimmäisten sääolojen, kuten myrskyjen, tulvien, kuivuuden ja helleaaltojen, lisääntyminen lisää toimitusketjun ja oman tuotannon häiriöiden riskiä. Riskille altistuminen on huomattavaa maailmanlaajuisen arvoketjun vuoksi.

Alkupää

Oma toiminta

Loppupää

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Ilmastonmuutoksen hillintä

Todellinen kielteinen vaikutus

Scope 3 -päästöt

Merkittävät Scope 3 -päästöt. Suurin osa Scope 3 -päästöistä aiheutuu ostetuista tavaroista ja palveluista. Tuotantoketjun alkupään ja loppupään kuljetukset ovat toinen merkittävä lähde (maailmanlaajuisen arvoketjun ja jakeluverkon vuoksi).

Alkupää

Loppupää

Kriittinen (5)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Todellinen kielteinen vaikutus

Scope 1- ja Scope 2 -päästöt

Fyysisten tavaroiden valmistuksella on suuri merkitys Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen kannalta, vaikka päästöjä on vähennetty.

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

E4. Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Osa-aihe

Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus

Olennaisen vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus

Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen

Pistemäärä

Aikahorisontit

Biologisen monimuotoisuuden häviämisen välittömät aiheuttajat

Todellinen kielteinen vaikutus

Biologisen monimuotoisuuden vaikutukset koko arvoketjussa

Biologisen monimuotoisuuden vaikutukset koko arvoketjussa. Kaikkia biodiversiteettivaikutuksia koko globaalissa arvoketjussa ei ole vielä tunnistettu, mutta koska Fiskars- konsernin liiketoiminta on riippuvaista ekosysteemipalveluista, vaikutuksia voidaan olettaa olevan olemassa.

Alkupää

Oma toiminta

Loppupää

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Vaikutukset ja riippuvuudet ekosysteemipalveluista

Todellinen kielteinen vaikutus

Ekosysteemipalveluihin tukeutuminen

Fiskars Groupin liiketoiminta on riippuvaista ekosysteemipalveluista. Vaikka biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvista erityisistä vaikutuksista on vain vähän tietoa, vaikutuksia voidaan olettaa olevan olemassa.

Alkupää

Oma toiminta

Loppupää

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

49

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

E5. Resurssien käyttö ja kiertotalous

Osa-aihe

Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus

Olennaisen vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus

Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen

Pistemäärä

Aikahorisontit

Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien 

resurssien käyttö

Todellinen kielteinen vaikutus

Paljon resursseja vaativa liiketoimintamalli

Paljon resursseja vaativa liiketoimintamalli ja uusiutumattomien ensiöraaka-aineiden suuri kulutus.

Alkupää

Oma toiminta

Kriittinen (5)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Mahdollinen taloudellinen riski

Kyky korvata tiettyjä raaka- aineita

Kyky korvata raaka-aineita kannattavasti: vaihtoehtoisten materiaalien (esim. kierrätysmateriaalien) saatavuus ja hinta voivat muodostua ongelmaksi suuren kysynnän vuoksi, mikä voi johtaa toimittajien lukituksiin. Lisäksi vaihtoehtoiset materiaalit voivat vaikuttaa tuotteiden laatuun.

Alkupää

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset

Todellinen myönteinen vaikutus

Tuotteiden pitkäikäisyys

Tuotesuunnittelu ja elinkaaren hallinta, jossa keskitytään pitkäikäisten tuotteiden tarjoamiseen.

Oma toiminta

Loppupää

Kriittinen (5)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Todellinen myönteinen vaikutus

Kiertotalouden mukainen tuotevalikoima

Investoinnit kiertotalouden mukaisen tuotevalikoiman laajentamiseksi.

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Todellinen taloudellinen riski

Kaupallisesti kannattavan kiertokulun saavuttaminen

Kunnianhimoisten kiertotaloustavoitteiden saavuttaminen kaupallisesti kannattavalla tavalla. Kiertotalouden mukainen tuote- ja palvelukehitys aiheuttaa kustannuksia sekä offline- että online-kanavissa. Uusien kiertotalouspalvelujen skaalaus on haasteellista globaaleilla markkinoilla.

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Todellinen taloudellinen mahdollisuus

Korkealaatuiset ja pitkäikäiset tuotteet

Tuotteiden pitkäikäisyys: Korkealaatuiset ja pitkäikäiset tuotteet lisäävät käyttäjien saamaa arvoa ja pienentävät tuotteen elinkaaren jalanjälkeä. Tuotteiden käyttöiän pidentämisessä esimerkiksi palvelujen avulla on lisää mahdollisuuksia. Toiminnallisuuden ja kestävyyden suunnittelu on ratkaisevan tärkeää.

Oma toiminta

Loppupää

Kriittinen (5)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Todellinen taloudellinen mahdollisuus

Tuottavuuden ja resurssitehokkuuden parantaminen

Tuottavuuden ja resurssitehokkuuden parantaminen edelleen omassa tuotannossa. Lisäkehitysmahdollisuudet resurssitehokkuuden parantamiseksi (materiaalien vähentäminen ja esimerkiksi pakkausmateriaalien painon pienentäminen).

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Mahdollinen taloudellinen mahdollisuus

Lisääntyvä kiinnostus kiertotalouden mukaisia tuotteita ja palveluja kohtaan

Kiertotalous on mahdollisuus muutoksen johtamisessa. Yhä useammat asiakkaat arvostavat kiertotalouden mukaisia tuotteita, ja monet kuluttajasegmentit suosivat korkealaatuisia, pitkäikäisiä ja kiertotalouden mukaisia tuotteita. Huoltoon ja korjaukseen, kierrätykseen (esim. yhteistyö) ja jälkimarkkinoihin (esim. takaisinotto- ohjelmat) liittyvät mahdollisuudet.

Oma toiminta

Loppupää

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Jäte

Todellinen kielteinen vaikutus

Jätteen syntyminen arvoketjussa

Raaka-aineiden ja tuotteiden toimittajien arvoketjussa tuottama jäte, mukaan lukien vaarallinen jäte, esimerkiksi teräksen tuotannossa.

Alkupää

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

50

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

S1. Oma työvoima

Osa-aihe

Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus

Olennaisen vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus

Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen

Pistemäärä

Aikahorisontit

Työ-olot

Mahdolliset kielteiset vaikutukset

Terveys- ja turvallisuusvaarat

Työntekijöiden terveys- ja turvallisuusvaarat. Loukkaantumisriski koskee pääasiassa tuotanto- ja jakelutiloissa työskenteleviä työntekijöitä.

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Todellinen myönteinen vaikutus

Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi

Omien työntekijöiden terveys, turvallisuus ja hyvinvointi.

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Mahdollinen taloudellinen mahdollisuus

Osaajien houkutteleminen ja sitouttaminen

Fiskars-konsernin vastuullisuustyön tuoma hyvä maine houkuttelee osaajia. Mahdollisuudet vahvistaa mielikuvaa vastuullisesta yrityksestä parantamalla viestintää myönteisistä toimista, joilla tuetaan osaajien houkuttelua ja sitouttamista.

Oma toiminta

Kriittinen (5)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Todellinen taloudellinen mahdollisuus

Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi

Keskittyminen työntekijöiden terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin.

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Yhdenvertainen kohtelu

ja yhtäläiset mahdollisuudet

kaikille

Todellinen myönteinen vaikutus

Oikeudenmukainen, tasapuolinen ja osallistava työpaikka

Ponnistelut oikeudenmukaisen, tasapuolisen ja osallistavan työpaikan luomiseksi, mukaan lukien tietoisuuden lisääminen ja uusien verkostojen luominen sekä konkreettiset toimintaperiaatteet, joilla vaikutetaan myönteisesti eri markkinoilla.

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

S2. Arvoketjun työntekijät

Osa-aihe

Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus

Olennaisen vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus

Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen

Pistemäärä

Aikahorisontit

Työ-olot

Työllisyysturva, Työ- aika, Riittävä palkka, Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, Yhdisty- misvapaus, Työehto- sopimusneuvottelut, Työ- ja yksityiselämän tasapaino, Terveys ja turvallisuus

Mahdollinen taloudellinen riski

Ihmisoikeusriskit arvoketjussa

Ihmisoikeuksiin kohdistuu riskejä, sillä hankinta ulottuu myös korkeamman riskitason alueille. Jos ongelmia havaitaan, ne voivat vaikuttaa merkittävästi konsernin maineeseen. Nämä riskit ovat todennäköisesti kasvamassa, kun uusia vaatimuksia ja odotuksia nousee esiin.

Alkupää

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Muut työhön liittyvät oikeudet

Mahdolliset kielteiset vaikutukset

Lapsityövoiman käyttö arvoketjussa

Vahvoista tarkastusprosesseista huolimatta on havaittu riski lapsityövoiman käytön kielteisistä vaikutuksista. Tämä mahdollisuus syntyy, kun uusia tuoteryhmiä ja hankintamaita otetaan käyttöön.

Alkupää

Loppupää

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Mahdolliset kielteiset vaikutukset

Pakkotyövoiman käyttö arvoketjussa

Erityisesti raaka-ainetoimittajien keskuudessa on havaittu riski pakkotyövoiman käytön kielteisistä vaikutuksista vahvoista tarkastusprosesseista huolimatta. Tämä mahdollisuus syntyy, kun uusia tuoteryhmiä ja hankintamaita otetaan käyttöön.

Alkupää

Loppupää

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

51

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

S4. Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Osa-aihe

Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus

Olennaisen vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus

Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen

Pistemäärä

Aikahorisontit

Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus

Terveys ja turvallisuus, Henkilönsuoja, Lasten suojeleminen

Todellinen myönteinen vaikutus

Tuoteturvallisuus

Vahvojen turvatoimien integrointi edistää kuluttajien hyvinvointia minimoimalla tuotteiden käyttöön liittyvien tapaturmien, loukkaantumisten tai terveysongelmien riskin.

Oma toiminta

Loppupää

Kriittinen (5)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Kuluttajien ja loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio

Syrjimättömyys, Tuotteiden ja palvelujen saanti, Vastuulliset markkinointikäytännöt

Mahdollinen myönteinen vaikutus

Kestävät, korkealaatuiset tuotteet

Kestävä ja laadukas suunnittelu edistää kestäviä kulutustottumuksia vähentämällä tuotteiden vaihtotiheyttä.

Oma toiminta

Loppupää

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Todellinen taloudellinen riski

Viestintä ja merkinnät

Mahdollisia riskejä syntyy, jos vastuullisia markkinointi- ja myyntikäytäntöjä ei noudateta, erityisesti viestinnässä ja merkinnöissä. Markkinointiväittämien tukeminen huolellisesti todennetuilla tiedoilla, sertifikaateilla ja tehokkaalla tuotetiedon hallinnalla on olennaisen tärkeää.

Oma toiminta

Loppupää

Kriittinen (5)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Todellinen taloudellinen mahdollisuus

Yrityksen maine

Fiskars-konsernilla on vahva maine yhtenä Suomen ja Pohjoismaiden suurimmista yrityksistä. Fiskars-konserni tunnetaan edelläkävijänä, ja on tärkeää korostaa konsernin arvoja ja sitoutumista kiertotalouteen.

Oma toiminta

Loppupää

Kriittinen (5)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Mahdollinen taloudellinen mahdollisuus

Kestävien tuotteiden kysyntä

Asiakkaiden kasvavat odotukset ja kestävien tuotteiden kysyntä.

Oma toiminta

Loppupää

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

G1. Liiketoiminnan harjoittaminen

Osa-aihe

Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus

Olennaisen vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus

Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen

Pistemäärä

Aikahorisontit

Yrityskulttuuri

Todellinen myönteinen vaikutus

Kattavat toimintaperiaatteet

Kestävät toimintaperiaatteet ja liiketoimintakäytännöt, työntekijöiden ja toimittajien toimintaohjeet.

Alkupää

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Mahdollinen taloudellinen riski ja mahdollisuus

Kestävään kehitykseen perustuva julkisuus

Vastuullisuuteen liittyvä julkisuus voi olla sekä mahdollisuus että riskitekijä, esim. kestävään kehitykseen ja kiistoihin liittyvä viestintä.

Oma toiminta

Loppupää

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Todellinen taloudellinen mahdollisuus

Vastuullisuuden integrointi

Kestävä kehitys sisällytetään liiketoimintastrategiaan ja johdon kannustimiin.

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Mahdollinen taloudellinen mahdollisuus

Vahva yrityskulttuuri

Vastuullinen yrityskulttuuri, jonka työntekijät omaksuvat, tuo maineeseen liittyviä etuja ja minimoi riskejä.

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Lyhyt aikaväli, keskipitkä aikaväli, pitkä aikaväli

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

52

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Yritysriskien hallintaprosessi

Fiskars-konsernin riskienhallintapolitiikassa annetaan kattavat ohjeet riskienhallintaan koko organisaatiossa. Keskeinen osa tätä politiikkaa on riskinottohalukkuutta koskeva selvitys, jossa määritellään ne riskien tasot ja tyypit, jotka yhtiö on valmis hy väksymään.

Riskien tunnistamisesta, arvioinnista, hallinnasta ja seurannasta vastaavat liiketoiminta-alueet ja konsernitoiminnot. Riskienhallintatoiminto ohjaa ja kehittää yhtiön riskienhallintaprosessia ja -työkaluja ja tarjoaa tarvittavaa tukea. Fiskars-konsernin johtoryhmä arvioi konsernin merkittäviä riskejä, ja nämä arvioinnit yhdistetään liiketoiminta-alueilta ja konsernitoiminnoista saatuun riskitietoon. Toimintasuunnitelmia kehitetään yhteistyössä organisaatiorajat ylittäen vähentämään merkittävimpien riskien taloudellista vaikutusta ja todennäköisyyttä, ja nämä suunnitelmat esitetään hallitukselle tarkast eltaviksi.

Fiskars-konserni pyrkii ylläpitämään operatiivisesta huippuosaamistaan. Yhtiö hyväksyy kohtuullisen operatiivisen riskitason edistääkseen innovointia ja tehokkuuden parantamista. Omaisuuden turvaamiseksi Fiskars-konserni keskittyy ennalta ehkäiseviin riskienhallintatoimiin ja prosessikuriin, jotta mahdolliset liiketoiminnan keskeytykset voidaan välttää. Yhtiö ei kuitenkaan hyväksy työntekijöiden ja asiakkaiden terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia riskejä ja pyrkii välttäm ään niitä.

Teknologista kehitystä hyödynnetään kilpailukyvynvahvistamisessa. Fiskars-konserni hyväksyy kohtuullisen teknologiariskin, koska se

tunnistaa häiriöiden ja teknologian vanhentumisen mahdollisuuden. Kyberturvallisuusriskien sietokyky on kuitenkin alhainen, ja yhtiö on sitoutunut lieventämään niitä vahvoilla kyberturvallisuustoimenpiteillä, IT- infrastruktuurin jatkuvalla parantamisella ja konsernin kaikkien työntekijöiden tietoturvatietoisuuso hjelmalla.

Fiskars-konsernilla on tasapainoinen valikoima ainutlaatuisia brändejä. Brändit ovat läsnä yli 100 maassa. Brändien maine on konsernille kriittinen voimavara, ja konsernilla on alhainen sietokyky toimille, jotka voisivat heikentää brändejä tai sidosryhmien luottamusta. Fiskars-konserni on sitoutunut ylläpitämään korkeimpia hallintotapastandardeja ja eettisiä liiketoimintakäytäntöjä. Yhtiön maineeseen kohdistuvia riskejä hallitaan ennakoivasti avoimella viestinnällä ja sidosryhmävuorovaik utuksella.

Fiskars-konsernin strateginen lähestymistapa tunnistaa ESG-tekijöiden (ympäristö, yhteiskunta, hallinto) merkityksen arvon luomisessa ja sidosryhmien luottamuksen ylläpitämisessä. Fiskars- konsernilla on alhainen sietokyky ESG-riskeille, ja se on sitoutunut sisällyttämään ESG-näkökohdat päätöksentekoprosesseihin ja liiketoimintaan. ESG-asioihin liittyvät riskit on sisällytetty yrityksen riskienhallintakehykseen, jossa käytetään samaa riskimatriisia ja varmistetaan, että näihin riskeihin suhtaudutaan yhtä tiukasti kuin taloudellisiin ja operatiivisiin riskeihin. Vuosittaisessa prosessissa otetaan huomioon myös kaksinkertaisen olennaisuuden arvioin nin tulos.

Samanlaista lähestymistapaa sovelletaan konsernin kestävyyteen liittyviin mahdollisuuksiin, jolloin mahdollisuutta arvioidaan sen mahdollisen myönteisen taloudellisen vaikutuksen sekä sen saavuttamiseen vaadittavan työn perusteella. Mahdollisuudet toimivat joskus keinona lieventää riskejä, esimerkiksi mahdollisuus hankkia energiaa uusiutuvista lähteistä tai kehittää vaihtoehtoisia konsepteja, jotka tukevat kiert otaloutta.

IRO-1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointimenetelmä

Fiskars-konserni teki vaikutusten olennaisuusarvioinnin vuonna 2022. Osana vaikutusten olennaisuuden arviointia toteutettiin sidosryhmäkysely, jonka tuloksia hyödynnettiin Fiskars-konsernin kestävyyssitoumusten tarkistamisessa. Vaikutusten arvioinnin lisäksi johtoryhmän keskustelussa tunnistettiin myös taloudellisesti olennaisia aiheita, jolloin näkökulma laajeni kaksinkertaisen olennaisuuden osatekijöihin. Vuonna 2023 Fiskars-konserni teki perusteellisemman taloudellisen olennaisuuden arvioinnin täydentääkseen vaikutusten olennaisuuden arvioinnin tuloksia ja täyttääkseen kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin vaatimukset. Arviointia tehtäessä EFRAG:n IG 1 Materiality Assessment Guidance -ohjeistusta ei ollut vielä julkaistu. Fiskars-konserni sovelsi ESRS 1 -periaatteita kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Vuoden 2025 aikana Fiskars-konserni tarkisti kaksinkertaisen olennaisuuden arviointinsa, ja tarkistuksen seurauksena lisättiin kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät kohtaan S2 arvoketjun ty öntekijät .

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

53

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Vaikutuksen olennaisuus

Vaikutusten olennaisuusarviointi vuonna 2022 tehtiin, jotta Fiskars-konserni voisi päivittää käsityksensä olennaisista aiheista ja tärkeimmistä vaikutuksista talouteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan koko arvoketjussa. Olennaiset aiheet tunnistettiin ja priorisoitiin prosessissa, johon osallistui ulkoisia ja sisäisiä sidosryhmiä. GRI:n menetelmät olennaisten aiheiden määrittämiseen otettiin huomioon läpi koko prosessin.

Nykytila arvioitiin työpöytätutkimuksena, johon sisältyi myös vertailututkimuksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin olemassa olevaa aineistoa yhtiön kestävyysaloitteista ja -toimista, vaikutuksista ja riskeistä, liiketoiminnasta sekä strategiasta ja liiketoimintaympäristöstä. Lisäksi tarkasteltiin tulevia sääntelyvaatimuksia ja maailmanlaajuisia ajureita. Tämä ensimmäinen vaihe auttoi tunnistamaan Fiskars-konsernin kannalta olennaisia aiheita.

Toisessa vaiheessa tehtiin globaali sidosryhmäkysely verkossa sekä useita syvähaastatteluja. Sidosryhmät koostuivat sekä vaikutusten kohteena olevista sidosryhmistä että kestävyysselvityksen tulevista käyttäjistä. Kyselyllä kartoitettiin sidosryhmien näkemyksiä Fiskars-konsernin vastuullisuuden suorituskyvystä sekä olennaisimmista kestävyysaiheista ja ulkoisista ajureista. Kysely tehtiin englanniksi, suomeksi, ruotsiksi, japaniksi ja kiinaksi. Kysymyksiin sisältyi aiheiden valinta ja pisteytys sekä kaksi avointa kysymystä. Kysely jaettiin verkkokanavien ja sähköpostikutsujen kautta seuraaville sidosryhmille: kuluttajat, yritysasiakkaat, työntekijät tai potentiaaliset työntekijät, toimittajat,

sijoittajat, kansalaisjärjestöt ja tiedotusvälineet. Kyselyn tulokset analysoitiin kolmen maantieteellisen alueen (Amerikka, Aasian ja Tyynenmeren alue ja Eurooppa) mukaan, ja samalla otettiin huomioon sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien väliset erot. Kyselyn tulosten perusteella laadittiin alustavat luettelot ja matriisit olennaisista kestävyysaiheista. Fiskars-konserni sai 1 1 36 vastausta lähes 40 maasta. Suurin osa vastaajista edusti ulkoisia sidosryhmiä, joista kuluttajat olivat suur in ryhmä.

Verkkokyselyn lisäksi tehtiin viisi syvähaastattelua keskeisille sidosryhmille. Haastattelujen tarkoituksena oli syventää ymmärrystä sidosryhmien tarpeista ja odotuksista Fiskars-konsernin vastuullisuuden suorituskyvyn ja tulevien painopisteiden osalta. Haastatteluissa edustettuina sidosryhminä olivat sijoittajat, hallituksen jäsenet, kansalaisjärjestöt ja yritys asiakkaat.

Kolmanteen vaiheeseen kuului vertailututkimus ja työkokous Fiskars-konsernin johtoryhmän edustajien kanssa. Kestävyyden vertailuanalyysilla täydennettiin sidosryhmätutkimuksen tuloksia ja kerättiin uusia näkökulmia. Erityisesti otettiin huomioon yhtiön kasvustrategia 2021–2025 ja keskeiset markkinat Yhdysvallat ja Kiina. Vertailututkimukseen valittiin kaksi kilpailijaa molemmilta markkinoilta. Johtoryhmän jäsenten kanssa järjestettiin työkokous, jossa keskusteltiin kestävän kehityksen tilanteesta ja keskityttiin taloudellisesti olennaisiin kestävyys aiheisiin.

Kyselyn ja sidosryhmähaastattelujen tuloksia käsiteltiin ja priorisoitiin sisäisessä työpajassa, johon

osallistui keskeisiä asiantuntijoita yhtiön liiketoiminta- alueilta ja toiminnoista. Fiskars-konsernin johtoryhmä tarkasteli ja hyväksyi lopulliset tulokset ja priorisoidun listan olennaisista aiheista yhtiön hallintomallin mukaisesti. Myös Upright Projectin nettovaikutusten arviointia Fiskars-konsernista tarkasteltiin alkuperäisen olennaisuuden arvioinnin yh teydessä.

Kaksinkertainen olennaisuus

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi vuonna 2023 alkoi työpöytätutkimuksella. Vaikutusten olennaisuuden arviointi, johon sisältyi myös sidosryhmien panos, tarkistettiin ja joitain puutteita tunnistettiin CSRD-vaatimuksiin nähden. Vaikutusten olennaisuuden arviointia päivitettiin vastaavasti. Näin varmistettiin, että vaikutusten olennaisuuden arviointi ja siihen liittyvä vaikutusten pisteytys olivat linjassa taloudellisen olennaisuuden arvioinnin lähestymistavan kanssa. Työpöytätutkimusta täydennettiin tunnistamalla toimialalle tyypillisiä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Tässä yhteydessä kerättiin näkemyksiä tärkeistä maailmanlaajuisista megatrendeistä ja vertailuarvoista sekä toimialan mahdollisista taloudellisesti olennaisista aiheista. Kaikki taloudellisen olennaisuuden arvioinnin kannalta merkitykselliset tiedot analysoitiin ja taustatiedoissa havaittiin puutteita.

Sisäisissä työkokouksissa keskusteltiin olennaisuuden analyysistä ja mahdollisista vaikutuksista. Yhdeksän sisäistä keskeistä päätöksentekijää liiketoiminta-alueilta ja keskeisistä toiminnoista otettiin mukaan arvioimaan kestävyyteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia haastattelujen avulla.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

54

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Näissä vaiheissa muodostettiin luettelo alustavista hypoteeseista mahdollisia olennaisia aiheita varten ja niitä tarkasteltiin mahdollisten puutteiden tunnist amiseksi.

Selvitysvaiheen perusteella tehtiin alustava olennaisuusanalyysi. Tämä sisälsi perustelut kestävyysaiheissa tunnistetuille liiketoimintariskeille ja -mahdollisuuksille. Tähän alustavaan taloudellisen olennaisuuden analyysiin sisältyivät kestävyysaiheisiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet koko arvoketjussa, näiden riskien ja mahdollisuuksien taustatekijöiden perustelut sekä alustava analyysi vaikutusten todennäköisyydestä ja suuruudesta sekä odotettavissa olevista eroista lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tunnistetut riskit ja mahdollisuudet määräytyvät suurelta osin vaikutusten perusteella ja ovat niistä riippuvaisia ja päinvastoin. Liiketoimintamallinsa ja toimintansa tiettyjen vaikutusten vuoksi Fiskars-konsernilla on sekä liiketoimintariskejä että -mahdoll isuuksia.

Alustavaa analyysia käytettiin taloudellisen olennaisuuden työpajan valmisteluun ja toteuttamiseen. Työpajassa syvennyttiin taloudelliseen olennaisuuteen sekä arvioitiin ja pisteytettiin kestävyysaiheita. Painopiste oli edelleen riskeissä ja mahdollisuuksissa, joilla on olennainen vaikutus Fiskars-konsernin rahavirtoihin, kehitykseen, tulokseen, asemaan, pääomakustannuksiin tai rahoituksen saat avuuteen.

Lopuksi tulokset validoitiin ja sovitettiin yhteen vaikutusten olennaisuuden kanssa. Fiskars-konsernin

johtoryhmä arvioi ja vahvisti arvioinnin tulokset, ja ne esiteltiin tarkastusvaliokunnalle ja hall itukselle.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessissa käytettiin kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otettiin huomioon kaikki olennaiset aiheet. Tämä lähestymistapa huomioi toiminnot, liikesuhteet ja maantieteelliset alueet, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti, mutta niitä ei ole painotettu er ityisesti.

Arviointiperusteet

Olennaisuuden pisteytyksessä käytettiin sekä vaikutusten että taloudellisen olennaisuuden osalta vaihteluväliä 1–5. Pisteytys perustuu yksityiskohtaisempiin arvioihin vakavuudesta tai taloudellisesta vaikutuksesta ja todennäköisyydestä (todellinen tai mahdollinen). Vaikutusten arvioinnin osalta tarkastelussa arvioitiin, aiheuttaako aihe kielteisiä vai myönteisiä vaikutuksia ihmisiin tai ympäristöön, todellisten ja mahdollisten vaikutusten vakavuutta (mittakaava, laaja-alaisuus, korjaamaton luonne) sekä sitä, ovatko vaikutukset todellisia vai mahdollisia. Pisteytysmenetelmässä vakavuus menee todennäköisyyden edelle. Tämä tarkoittaa, että aihe, jonka vakavuusaste on korkea, voi tulla olennaiseksi, vaikka todennäköisyys olisi alhainen, mutta aihe, jonka todennäköisyys on korkea ja vakavuusaste alhainen, ei ole olennainen. Taloudellisen olennaisuuden osalta tarkastelussa arvioitiin se, onko aihe liiketoimintariski tai -mahdollisuus, sekä sen todennäköisyys ja mahdollisten taloudellisten vaikutuste n suuruus.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

55

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Loppupää

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin pisteytys on yhdenmukaistettu CSRD-vaatimusten kanssa

Vaikutuksen arviointi

Onko aiheella kielteisiä vai myönteisiä vaikutuksia ihmisiin tai ym päristöön?

Mikä on todellisten ja mahdollisten vaikutusten vakavuus (mittakaava, laaja-alaisuus, korjaamattomuus)? Pisteytys 1 (erittäin pieni) – 5 (erittä in suuri).

Ovatko vaikutukset todellisia vai mahdollisia? Jos mahdollisia, mikä on mahdollisten vaikutusten todennäköisyys? Pisteytys 1 (erittäin epätodennäköinen) – 5 (to dellinen).

Taloudellinen olennaisuus

Aiheuttaako aihe liiketoimintariskin vai -mahdollisuuden?

Minkä suuruisia ovat mahdolliset taloudelliset vaikutukset? Pisteytys 1 (erittäin pieni) – 5 (erittäi n suuri).

Mikä on todennäköisyys sille, että aihe aiheuttaa liiketoimintariskin tai -mahdollisuuden? Pisteytys 1 (erittäin epätodennäköinen) – 5 (to dellinen).

Olennaisuuden pisteytys

Olennaisuuden pisteytyksessä on käytetty sekä vaikutusten että taloudellisen olennaisuuden osalta vaihteluväliä 1–5. Pisteytys perustuu yksityiskohtaisempiin arvioihin vakavuudesta tai taloudellisesta vaikutuksesta ja todennäköisyydestä (todellinen tai mah dollinen).

Vähäinen

(1)

Infor matiivinen

(2)

Tärkeä

(3)

Merkittävä

(4)

Kriittinen

(5)

Lisääntyisikö tai vähenisikö joidenkin vaikutusten, riskien tai mahdollisuuksien merkitys, kun niitä tarkastellaan lyhyellä tai pitkällä ai kavälillä?

Koko arvoketjun huomioiminen

Alkupää

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa on otettava huomioon vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät suoraan omaan toimintaan, sekä arvoketjun alkupää ja loppupää, eikä tule rajoittua sopimuss uhteisiin.

Aikaperspektiivit

Lyhy t aikaväli

Alle 1 vuosi

Oma toiminta

1–5 vuotta: lähtötaso arvioinnissa

K eskipitkä aikaväli

Pitk ä aikaväli

Yli 5 vuotta

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

56

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Näiden arviointien perusteella laskettiin pistemäärät (1–5) kullekin kestävän kehityksen osa-alueelle. Olennaisten osa-alueiden kynnysarvoiksi asetettiin merkittävä (4) ja kriittinen (5), eli kaikki osa-alueet, jotka saivat pistemäärän 4 tai 5, katsottiin Fiskars- konsernin kannalta olennaisiksi. Olennaiset aiheet määritettiin arvioitujen osa-alueide n mukaan.

Tässä raportissa julkistettavien olennaisten tietojen määrittämiseksi Fiskars-konsernilla oli luettelo kaikista tiedonantovaatimuksista, ja ne yhdistettiin kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksiin. Kartoitus aloitettiin aihealueista, joista siirryttiin osa-alueisiin, ja lopuksi tarkasteltiin kutakin tiedonantovaatimusta ja arvioitiin tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella, onko se olennainen vai ei. Tämän arvioinnin tuloksena Fiskars-konsernille muodostui luettelo olennaisista ESRS-tiedonantovaatimuksista. Näistä tiedonantovaatimuksista raportoidaan tässä kestävyysselv ityksessä.

Aiheet E2, E3 ja S3 jäivät alle merkittävän ja kriittisen kynnyksen, joten niitä ei ole sisällytetty tähän raporttiin. Aiheet E2 Pilaantuminen ja E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat on arvioitu tässä osiossa kuvatun menetelmän mukaisesti. Lisäksi Fiskars- konsernilla on prosessi, jonka avulla arvioidaan ja tunnistetaan näihin ympäristöaiheisiin liittyvät toimipaikkakohtaiset olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Kukin tuotantoyksikkö ja jakelukeskus arvioi säännöllisesti toimintaansa liittyviä ympäristöriskejä. Tässä tarkastelussa otetaan huomioon toiminnan luonne, toimipaikoissa käytetyt raaka-aineet, ympäristövaikutukset, jätteet, päästöt

ja toimintaympäristön muutokset. Lisäksi kukin toimipaikka, liiketoiminta-alue ja konsernitoiminto kartoittaa toimialaansa ja toimintaansa liittyvät todelliset ja mahdolliset riskit ja mahdollisuudet. Arvioinnissa otetaan huomioon yrityksen oman toiminnan lisäksi myös arvoketjun alku- ja loppupään kumppanit ja toiminnot. Nämä ovat osa Fiskars- konsernin vuosittaista yritysriskien hallintaprosessia, jonka jatkeena kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi toteutetaan. Yritysriskien hallintaprosessia kuvataan tarkemmin tämän E5-standardin osiossa Yritysriskien hallinta sekä hallituksen toimintakertomuksen osiossa Riskit ja liiketoiminnan epävarmu ustekijät.

Sidosryhmien osallistaminen

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin aikana yhdeksän Fiskars-konsernin keskeistä päätöksentekijää osallistui olennaisuutta koskeviin haastatteluihin, joissa keskusteltiin liiketoiminnan riskeistä ja mahdollisuuksista. Haastateltavat edustivat olennaisuuden arvioinnin kannalta merkityksellisiä liiketoimintoja: taloushallinto, liiketoiminta-alueet, toimitusketju, riskit ja tarkastusvaliokunta. Lisäksi sisäiset keskeiset päätöksentekijät ja asiantuntijat osallistuivat työpajoihin ja keskusteluihin, joissa käsiteltiin vaikutusten ja taloudellisen olennaisuuden arv iointeja.

Fiskars-konsernin lähestymistapaa kuhunkin sidosryhmään ja sen vastausta sidosryhmien odotuksiin kuvataan tämän ESRS 2 -standardin Hallint o -osiossa.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

57

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

säilyttää nämä periaatteet tulevina raportointivuosina, jolloin yksityiskohtainen arviointi jatkuu. ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit ja vähimmäistason suojatoimia koskevat kriteerit arvioidaan konsernitasolla, kun taas merkittävän edistämisen kriteerit arvioidaan toimintotasolla silloin, kun se on sovelle ttavissa.

Fiskars-konserni ylläpitää kattavia hallintajärjestelmiä ja sertifiointeja, jotka tukevat ympäristöteemoja, kuten päästöjen, jätteiden ja pilaantumisen hallintaa. Näitä täydentävät konsernin laajemmat hallinnon ja vaatimustenmukaisuuden kehykset, jotka kattavat ihmisoikeudet, työvoimakäytännöt ja eettisen liiketoiminnan. Nämä järjestelmät tukevat ”ei merkittävää haittaa” -kriteerien ja vähimmäistason suojatoimia koskevien kriteerien sekä konsernin yleisten ympäristö- ja yhteiskuntavastuusitoumusten nouda ttamista.

Vuonna 2025 konsernin omista tuotantoyksiköistä ja jakelukeskuksista 90 prosenttia oli ISO 9001-, ISO 14001- ja ISO 45001 -sertifioituja. Fiskars-konserni on arvioinut toimintansa asetuksen (EU) 2020/852 mukaisten vähimmäistason suojatoimien perusteella ja todennut ne taksonomian mukaisiksi. Yhtiön politiikat kattavat ihmisoikeudet, korruption torjunnan, verotuksen ja reilun kilpailun ja koskevat myös sen liikekumppaneita. Lisätietoja on esitetty kohdissa ESRS S1 ja G1.

Kukin keskeinen suorituskykymittari on johdettu suoraan Fiskars-konsernin IFRS-pohjaisesta tilinpäätöksestä. Näin varmistetaan yhdenmukaisuus ja jäljitettävyys tilintarkastettujen lukujen kanssa.

Jokainen projektitoiminto kuuluu vain yhteen taloudelliseen toimintaan EU-taksonomian mukaisesti, eikä päällekkäistä laskentaa ole tehty.

EU-taksonomian keskeiset suorituskykymittarit (liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot)

EU-taksonomiassa edellytetään, että yritykset ilmoittavat, kuinka suuri osa liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista liittyy ympäristön kannalta kestävään toimintaan. Fiskars- konserni raportoi nämä keskeiset suorituskykymittarit vuoden 2025 yksinkertaistuksen mukaisesti. Koska yksikään taloudellinen toiminta ei ylittänyt yksityiskohtaisen arvioinnin 10 prosentin kynnysarvoa, kaikki toiminnot esitetään merkinnällä ei arvioitu.

Fiskars-konsernin ydinliiketoiminta koostuu kuluttajatuotteiden suunnittelusta, valmistuksesta ja myynnistä. Lisäksi konserni harjoittaa kiinteistöjen vuokrausta, kiertotalouspalveluja ja metsänhoitotoimintaa, jotka kuuluvat EU-taksonomian soveltamisalaan mutta joiden osuus koko liiketoiminnasta on vähäinen. Konserni harjoittaa myös kulttuuritoimintaa, joka on aiemmin otettu huomioon mutta joka on poistettu raportoinnista EU- taksonomian päivitettyjen menetelm ien myötä.

Metsänhoito (CCM 1.3)

Fiskars-konserni omistaa Suomessa noin 1 4 0 00 hehtaaria FSC™-sertifioituja (FSC C109750) ja PEFC-sertifioituja (PEFC / 02-21-18) metsiä. Metsiä hoidetaan aktiivisesti, ja ne tuottavat tuloja kestävän puunmyynnin (hakkuut) kautta ja toimivat samalla merkittävinä hiilivarastoina ja -nieluina. Luonnonvarakeskuksen arvioinnin mukaan puiden

tämänhetkinen hiilivarasto on 2,2 miljoonaa CO 2 - ekvivalenttitonnia. Puiden, muun biomassan ja maaperän yhdistetty hiilivarasto on 5,7 miljoonaa CO 2 - ekvivalenttitonnia. Metsien tämänhetkinen vuotuinen hiilinielu on 1 8 0 00 CO 2 -ekvivalenttitonnia. Fiskars- konsernin metsänhoito täyttää ja monilta osin ylittää Suomen laissa asetetut kriteerit.

Tämä toiminta kuuluu EU-taksonomian toiminnan CCM 1.3 (Metsänhoito) soveltamisalaan ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteessa. Vaikka sitä ei ole arvioitu vuoden 2025 osalta 10 prosentin poikkeuksen nojalla, se tukee resurssien pitkän aikavälin kestävää käyttöä, biologisen monimuotoisuuden suojelua ja hiilen sitomista.

Kiinteistöt (CCM 7.7)

Fiskars-konserni omistaa ja hallinnoi Suomessa useita kiinteistöjä, joihin kuuluu myös kulttuuriperintökohteita. Nämä omaisuuserät kuuluvat EU-taksonomian toimintaan CCM 7.7 (Rakennusten hankinta ja omistaminen), ja niistä saadaan vuokratuloja. Monet ovat suojeltuja tai luokiteltuja kiinteistöjä, jotka on vapautettu energiatodistusvaatimuksista. Vaikka energiatehokkuustoimenpiteitä ei ole arvioitu vuonna 2025, konserni jatkaa kiinteistösalkkunsa kunnostusmahdollisuuksien ja energiatehokkuuden parannusten arviointia ympäristösuorituskyvyn vahvis tamiseksi.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

60

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus (CE 1.2.)

Fiskars-konserni valmistaa sähkö- ja elektroniikkalaitteita, kuten Iittala- ja Georg Jensen -brändien valaistustuotteita sekä pieniä kodinkoneita, kuten leivänpaahtimia ja vedenkeittimiä, joita Georg Jensen on tuonut markkinoille viime vuosina. Nämä toiminnot kuuluvat EU-taksonomian toimintaan CE 1.2 (Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus) osana kiertotaloustavoitetta. Vaikka niitä ei arvioitu vuonna 2025, ne ovat osoitus konsernin sitoutumisesta kestävään ja energiatehokkaaseen tuotesuunnitteluun ja materiaalien vastuulliseen käyttöön.

Kiertotalouspalvelut (CE 5.1, CE 5.2 ja CE 5.4)

Fiskars-konserni edistää kiertotaloutta korjaus-, kunnostus- ja jälleenmyyntipalve luillaan:

Korjaus ja kunnostaminen (CE 5.1): Fiskarsin paistinpannujen huoltopalvelu pidentää pannujen käyttöikää ammattimaisella puhdistuksella ja uudelleenpinnoituksella, ja Georg Jensen tarjoaa korujen ja kellojen korjausp alveluja.

Varaosien myynti (CE 5.2): Fiskars-konserni tarjoaa varaosia puutarhatyökaluihin ja kellojen osiin, mikä mahdollistaa tuotteiden pitkäik äisyyden.

Käytettyjen tavaroiden myynti (CE 5.4): Vintage- konseptin avulla kuluttajat voivat ostaa ja myydä käytettyjä Iittalan ja Arabian astiastoja, mikä pidentää ajattomien mallien kä yttöikää.

Vaikka nämä aloitteet on esitetty ei arvioituina vuoden 2025 yksinkertaistuksen mukaisesti, ne osoittavat mitattavaa edistymistä kohti kiertotalouden liiketoimintamalleja ja resurssien säästöä pidentämällä tuotteiden käyttöikää, vähentämällä jätteen syntyä ja edistämällä uudellee nkäyttöä.

Energiaan liittyvät investoinnit (CCM 7.3 ja CCM 7.6)

Fiskars-konserni jatkaa investointeja prosessien parantamiseen ja energiatehokkuustoimenpiteisiin, jotka tukevat suoraan EU-taksonomian ilmastonmuutoksen hillintätavoitteita. Yli 100 000 euron hankkeita seurataan mahdollisen tulevan taksonomianmukaisuuden varalta. Esi merkkejä:

Georg Jensenin tehtaalla Chiang Maissa Thaimaassa valmistui vuonna 2025 aurinkosähkökatto, jonka tarkoituksena on lisätä uusiutuvan energian osuutta ja vähentää riippuvuutta sähköverkosta. Investoinnin arvo oli noin 681 000 euroa, ja se on viimeisin askel Fiskarsin pyrkimyksissä korvata nykyisiä energiaratkaisuja aurinkosähköjärjestelmillä tuotantoyksik öissään.

Slovenian Rogaškan lasitehtaalla konserni sekä asensi uuden aurinkosähköjärjestelmän että korvasi vanhentuneet öljyjäähdytteiset muuntajayksiköt nykyaikaisilla ilmajäähdytteisillä muuntajilla. Investoinnin kokonaisarvo oli noin 1 0 7 5 0 00 euroa. Uudistuksella poistettiin vaarallinen jäteöljy, vähennettiin tulipaloriskiä ja kunnossapitotarpeita sekä parannettiin energiatehokkuutta. Nämä hankkeet kuuluvat taksonomian toimintaan CCM 7.6 (Uusiutuvan energian teknologioiden asennus, huolto ja korjaus).

Rogaškassa jatkettiin merkittävää karkaisu- uuneihin liittyvää investointia, joka käynnistyi vuonna 2025 ja valmistuu vuonna 2026. Hankkeessa korvataan kaasukäyttöiset uunit sähköllä toimivilla uuneilla, mikä vähentää merkittävästi suoria hiilidioksidipäästöjä. Uudet

uunit ovat huomattavasti energiatehokkaampia, kuluttavat vähemmän energiaa ja parantavat samalla toiminnan vakautta. Investoinnin kokonaisarvo on 82 5 000 euroa.

PT Doultonin tehtaalla konserni jatkoi yhteensä noin 33 0 0 00 euron energiatehokkuushankkeitaan uusimalla koneita, mukaan lukien kuppilinjan korvaamisen vaihe 2 ja uuden lautaslinjan hankinta. Molemmat hankkeet vähentävät toimitushäiriöiden riskiä, toimintakustannuksia ja energiankulutusta (kuppilinjalla 1 0 % ja lautaslinjalla 40–50 %) sekä parantavat työntekijöiden turvallisuutta. Sekä Rogaškan hanke että kaksi hanketta Indonesiassa kuuluvat toimintaan CCM 7.3 (Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus).

Nämä vihreät investoinnit ovat osoitus Fiskars- konsernin jatkuvasta sitoutumisesta energiasiirtymään ja ilmastotehokkuuteen. Vaikka niitä ei arvioitu virallisesti 10 prosentin olennaisuuspoikkeuksen vuoksi vuonna 2025, ne luovat vahvan perustan tulevalle EU-taksonomian mukaiselle raportoinnille, kun yksityiskohtainen arvioin ti jatkuu.

Näkymät ja tuleva kehitys

Fiskars-konserni on edelleen sitoutunut ottamaan EU-taksonomiakehyksen asteittain käyttöön strategisessa, taloudellisessa ja kestävyysraportoinnissaan. Konsernin lähestymistapa, joka yhdistää sääntelyn noudattamisen käytännön päästövähennystoimiin varmistaa valmiuden tuleville vuosille, jolloin yksityiskohtainen taksonomianmukaisuuden arviointi jatkuu. Delegoitujen säädösten päivitysten jatkuva seuranta ja sisäisten tietojen parantaminen mahdollistavat

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

61

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

ajan mittaan entistä yksityiskohtaisemmat ja vertailukelpoisemmat taksonom iatiedot.

Fiskars-konserni jatkaa taloudellisten toimintojensa arviointia ottamalla huomioon tulevat EU-muutokset ja teknisten arviointikriteerien päivitykset. Näin varmistetaan jatkuva vaatimustenmukaisuus ja läpinäkyvyys kehittyvässä kestävän rahoituksen viiteke hyksessä.

Taksonimiataulukko

Oheisessa taulukossa esitetään liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen nimittäjät asiaankuuluvien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Osoittajat raportoidaan merkinnällä N/A, eli ei arvioitu, mikä heijastaa 10 prosentin olennaisuuspoikkeuksen soveltamista. Tällä lähestymistavalla varmistetaan metodologinen jatkuvuus aiempiin vuosiin nähden ja luodaan samalla läpinäkyvä lähtötaso tulevaa taksonomian mukaista raportointia varten, kun yksityiskohtainen arvioint i jatkuu.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

62

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Yleiskatsaus*

Tilikausi 2025

Taksonomian mukaisten toimintojen jakautuminen ympäristötavoitteittain

KPI

Yhteensä

Taksonomiaan soveltuvien toimintojen osuus

Taksonomian mukaiset toiminnot

Taksonomian mukaisten toimintojen osuus

Ilmaston- muutoksen hillintä

Ilmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Kierto- talous

Pilaan- tuminen

Luonnon moni- muotoisuus

Mahdol- listavien toimintojen osuus

Siirtymä- vaiheen toimintojen osuus

Arvioimat- tomat toiminnot, jotka eivät ole merkittäviä

Taksonomian mukaiset toiminnot edellisellä tilikaudella (2024)

Taksonomian mukaisten toimintojen osuus edellisellä tilikaudella (2024)

M EUR

%

M EUR

%

%

%

%

%

%

%

%

%

%

M EUR

%

Liikevaihto

1 140,22

-

N/A

N/A

-

-

-

-

-

-

N/A

N/A

1,6 %

9,12

0,8 %

Pääomamenot

82,50

-

N/A

N/A

-

-

-

-

-

-

N/A

N/A

4,7 %

2,51

3,0 %

Toimintamenot

40,16

-

N/A

N/A

-

-

-

-

-

-

N/A

N/A

8,1 %

0,58

1,6 %

Mallipohja I: Liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja toimintamenojen (OpEx) osuus tuotteista tai palveluista, jotka liittyvät taksonomiaan kelpaaviin tai taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin – raportointi vuodelta 2025 (yhteenvetotason KPI:t).

* Vuoden 2025 EU-taksonomian yksinkertaistusten mukaisesti taulukossa esitetään vaatimusten mukaisesti vuoden 2024 kokonaisliikevaihto sekä pääomamenot (CapEx) ja toimintamenot (OpEx). Taksonomianmukaisuuden arviointia ei tehty vuonna 2025, koska yksikään yksittäinen taloudellinen toiminta ei ylittänyt 10 %:n olennaisuuskynnystä. Edellisenä vuonna taloudelliset toiminnot arvioitiin taksonomianmukaisuuden osalta.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

63

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

-prosesseissa, esimerkiksi suurissa yritysostoissa ja -myynneissä. Tällä integroidulla lähestymistavalla varmistetaan, että ilmastokestävyys otetaan huomioon sekä strategisessa että taloudellisessa päätök senteossa.

Skenaarioanalyysi

Fiskars-konserni on aiemmin toteuttanut vertailu- ja gap-analyysin sekä lähtötason määrittelyn ja riskien priorisoinnin vuonna 2021, minkä lisäksi on tehty laadullinen skenaarioanalyysi. Työ toteutettiin TCFD-suositusten mukaisesti (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures). Yhtiö aloitti skenaarioanalyysin päivittämisen vuoden 2025 aikana tekemällä kvantitatiivisen skenaarioanalyysin fyysisistä ilmastoriskeistä omille tuotantoyksiköilleen maailmanlaa juisesti.

Nykytilan ilmastoriskianalyysin lisäksi Fiskars-konserni sovelsi globaalia ilmaston lämpenemisskenaariota SSP5-8.5 (Shared Socioeconomic Pathway). Korkean päästötason skenaario SSP5-8.5 perustuu vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin. Se vastaa 4,4 asteen lämpenemistä vuoteen 2100 mennessä ja johtaa vakaviin kroonisiin ja akuutteihin ilmastor iskeihin.

Fiskars-konserni perustaa tämän vuoden raportin yhteen skenaarioon ja suunnittelee ottavansa jatkossa käyttöön useita muita skenaarioita parhaillaan käynnissä olevan työn edetessä. Siirtymävaiheen riskeistä ja mahdollisuuksista on tehty nykytilan analyysi (lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä), mutta pitkän aikavälin skenaarioanalyysiä ei ole vielä tehty. Fiskars-konserni aikoo jatkaa skenaariotyötä vuonna

Fyysiset ilmastoriskit omasta valmistuksesta

Tuoteryhmä

Riski

Aikahorisontti

Kuvaus

Riskien kehityssuunta pitkän aikavälin SSP5-8.5-skenaariossa

Akuutti fyysinen riski

Kuivuus

Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli

Lisääntynyt vesivarojen stressi tuotantolaitoksissa.

Kasvava suuntaus

Krooninen fyysinen riski

Merenpinnan nousu

Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli

Yhdessä toimipaikassa on havaittu merenpinnan nousun riski, mikä voi aiheuttaa riskin infrastruktuurille ja omaisuudelle.

Laskeva suuntaus

Akuutti fyysinen riski

Rankkasateet

Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli

Rankkasateiden yleistyminen ja pitkittyminen voivat

aiheuttaa tulvia, vahingoittaa liikenneverkkoja ja aiheuttaa toimitusketjun häiriöitä, mikä vaikuttaa sisään tulevien raakaaineiden tai ulos lähtevien valmiiden tuotteiden kuljetus- ja jakeluaikoihin.

Kasvava suuntaus

Akuutti fyysinen riski

Myrskyaallot, myrskytuulet, syklonit

Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli

Myrskytulvien ja syklonien yleistyminen ja voimistuminen

voivat aiheuttaa tulvavahinkoja rannikon infrastruktuurille ja omaisuudelle ja aiheuttaa toimintahäiriöitä.

Kasvava suuntaus

Akuutti fyysinen riski

Helleaalto

Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli

Pintalämpötilan nousu voi aiheuttaa laitteiden ylikuumenemista ja pysähtymistä, ja teiden lisääntynyt urautuminen voi aiheuttaa viivästyksiä kuljetusaikoihin. Myös työntekijöiden hyvinvointi ja tuottavuus voivat kärsiä.

Kasvava suuntaus

Akuutti fyysinen riski

Kylmä jakso tai pakkanen

Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli

Kylmät jaksot tai pakkanen voivat aiheuttaa viivästyksiä raakaaineiden ja tuotteiden kuljetuksissa toimipaikoissa, joissa pakkasiin ei ole totuttu. Tämän riskin olennaisuuden katsotaan olevan vähäinen.

Laskeva suuntaus

Akuutti fyysinen riski

Maastopalo

Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli

Lämpötilojen nousu ja sateiden väheneminen voivat vaikuttaa maastopalojen vakavuuteen ja yleisyyteen.

Kasvava suuntaus

Oman valmistuksen siirtymäriskit ja -mahdollisuudet

Tuoteryhmä

Riski/ mahdollisuus

Aikahorisontti

Kuvaus

Politiikka ja oikeudelliset näkökohdat

Siirtymäriski

Lyhyt ja keskipitkä aikaväli

Kasvihuonekaasupäästöjen hinnan nousu. Parhaillaan arvioidaan, kuuluuko Iittalan tehdas päästökauppajärjestelmän (ETS) piiriin. Vaikuttaisi kilpailukykyyn, tuloihin, toimintakustannuksiin jne.

Teknologia

Siirtymäriski

Lyhyt ja keskipitkä aikaväli

Epäonnistuneet investoinnit uusiin teknologioihin / kustannukset, jotka aiheutuvat siirtymisestä vähäpäästöisempään teknologiaan (maakaasu).

Kustannukset, jotka aiheutuvat siirtymisestä vähäpäästöisempään teknologiaan. Voi olla myös politiikkaan ja oikeudellisiin näkökohtiin liittyvä siirtymätapahtumatyyppi. Fiskars-konsernilla on tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, mutta uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen mm. Indonesiassa on osoittautunut haasteelliseksi.

Jos kustannukset nousevat liikaa, se voi vaikuttaa tehtaan tuotantoon.

Energialähde

Mahdollisuus

Lyhyt ja keskipitkä aikaväli

Vähäpäästöisemmän energian käyttöönotto

Aurinkopaneelit

Resurssitehokkuus

Mahdollisuus

Lyhyt ja keskipitkä aikaväli

Sadeveden kerääminen voisi vähentää pohjaveden käytön tarvetta.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

66

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Suunnitelman toteutumista seurataan, ja suunnitelma on linjassa Fiskars-konsernin yritysvastuun hallintamallin kanssa ( Yleiset tiedot, Hallinto ). Tarkistetusta rakenteesta huolimatta siirtymäsuunnitelmaan tehtävien muutosten hyväksymisvaltuudet ovat edelleen Fiskars-konsernin johtoryhmällä ja hallituksella. Yleensä suunnitelma tarkistetaan vuosittain tai merkittävien muutosten yh teydessä.

Fiskars-konsernia ei ole suljettu EU:n Pariisiin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulk opuolelle.

Kasvihuonekaasupäästöt ja energia omassa toiminnassa

Fiskars-konsernin ilmastoasioiden hallinta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja ohjeisiin, kuten ISO 14001 -standardiin. Suorituskyvyn jatkuva seuranta auttaa yhtiötä arvioimaan ympäristö- ja ilmastoasioiden hallintamenetelmiensä tehokkuutta. Fiskars-konserni seuraa aktiivisesti alan parhaita käytäntöjä, tekee sisäisiä ja ulkoisia auditointeja ISO 14001 -johtamisjärjestelmän mukaisesti sekä pyrkii jatkuvaan parantamiseen esimerkiksi ulkoisista suorituskykyluokituksista saadun palautteen pe rusteella.

Fiskars-konserni vähentää ilmastonmuutosvaikutuksiaan eri menetelmien yhdistelmällä. Se investoi tehtaisiinsa toiminnan tehostamiseksi, tunnistaa aktiivisesti energiatehokkuusmahdollisuuksia ja investoi uusiutuvaan energiaan. Lisäksi Fiskars-konserni etsii aktiivisesti mahdollisuuksia laajentaa uusiutuvan energian käyttöä muissa toimipaikoissaan. Yhtiön

ilmastonmuutoksen hillitsemisen strategiaan kuuluu investoida toimenpiteisiin, joilla korvataan fossiilisia polttoaineita ja energialähteitä uusiutuvilla energialähteillä omissa tehtaissa ja jakelukeskuksissa. Lisäksi yhtiö on sitoutunut parantamaan energiatehokkuutta jatkuvien parannusten ja kohdennettujen investointie n avulla.

Fiskars-konsernilla ei ole liiketoimintaa liittyen fossiilisiin polttoaineisiin eikä se saa tuottoja, joka edistäisi niiden käytön laajentamista. Joitakin kustannuksia liittyy edelleen esimerkiksi maakaasuun, mutta siirtymäsuunnitelmaan liittyvillä käynnissä olevilla hankkeilla pyritään minimoimaan yhtiön riippuvuus tästä polttoaineesta.

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (oma toiminta)

tCO2-ekv.

Perusvuosi 2017

Kehitys vuosina 2017–2024

Teollisuuden energiatehokkuus

Rakennusten energiatehokkuus

Toiminta on kuitenkin edelleen jossain määrin riippuvaista maakaasusta erityisesti lasin- ja keramiikantuotannossa. Yhtiön ilmastosuunnitelmaan kuuluvilla siirtymähankkeilla pyritään minimoimaan tämä riippuvuus sähköistämisen ja uusiutuvan energian avulla. Yhtiö on esimerkiksi investoinut Rogaskassa Sloveniassa sijaitsevan tehtaansa modernisointiin kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämä on johtanut kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen, koska maakaasusta on siirrytty uusiutuviin energialähteisiin. Lisätietoja on EU- taksonomiaa käsitteleväss ä osiossa.

Teollisuuden sähköistäminen

Uusiutuva energia

Tavoitevuosi 2030

-6 0 %

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

69

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Fiskars-konsernin ilmastosiirtymäsuunnitelma sisältää konkreettisen investointisuunnitelman siitä, miten saavutetaan tavoite vähentää yhtiön omien tuotanto- ja jakelukeskusten Scope 1- ja Scope 2 -päästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä perusvuodesta 2017. Fiskars-konsernilla on myös alustava suunnitelma vähentää omien tehtaidensa ja jakelukeskustensa kasvihuonekaasupäästöjä mahdollisimman lähelle nollaa. Nettonollatavoitteen ja hiilineutraalin tuotannon saavuttamisen lopulliseen työkalupakkiin kuuluvat arvoketjun ulkopuoliset lieventämistoimet, kuten hiilidioksidin poisto ja prosessien jäännöspäästöjen neutralointi. Vuonna 2025 Fiskars-konserni ei osallistunut kasvihuonekaasupäästöjen poistamiseen ilmakehästä omassa toiminnassaan tai arvoketjun alku- ja lop pupäässä.

Tärkeimpiä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa teollisten prosessien energiatehokkuus, rakennusten energiatehokkuus, teollisten prosessien sähköistäminen ja uusiutuvien energialähteiden käyttö. Ensisijaisia tuotantoyksiköitä ovat lasi- ja keramiikk atehtaat.

Ilmastosiirtymäsuunnitelma on riippuvainen investoinneista. Fiskars-konserni seuraa kaikkia tällaisia yli 10 0 0 00 euron investointeja mahdollista tulevaa taksonomianmukaisuutta varten ja varmistaa yhdenmukaisuuden taloudellisten tietojen raportoinnin kanssa. Fiskars-konserni ei julkista suunniteltuja kokonaisinvestointitarpeita vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi, koska niitä pidetään arkaluonteisina tietoina. Suunnitelmissa ei ole mukauttaa liittyviä

taloudellisia toimintoja erityisesti komission delegoidussa asetuksessa 2021/2139 esitettyjen kriteerien mukaisiksi. Toimintamenojen osalta EU- taksonomian indikaattoreiden ja siirtymäsuunnitelman välillä ei ole suoraa yhteyttä.

Vuonna 2025 Fiskars-konserni paransi energiatehokkuuttaan useilla energiansäästötoimenpiteillä, minkä seurauksena energiankulutus väheni 1 0 2 00 MWh. Toimenpiteisiin sisältyi muun muassa laitteiden käyttöasteen optimointia sekä tarpeettomien teollisuuskoneiden alasajoa. Lisäksi yhtiö investoi aurinkovoimaan useilla toimipaikoilla, mikä tuki siirtymää fossiilisista energialähteistä uusiutuvaan energiaan. Yhteensä nämä toimet ovat vähentäneet vuotuisia päästöjä 2 3 66 ton nia CO₂e.

Kasvihuonekaasupäästöt arvoketjussa

Raaka-aineiden, komponenttien ja valmiiden tuotteiden hankinta muodostaa huomattavan osan Fiskars-konsernin arvoketjun päästöistä. Vähentääkseen näitä päästöjä Fiskars-konsernin on valittava kumppaneikseen sellaisia toimittajia, jotka haluavat vähentää päästöjä Pariisin sopimuksen kunnianhimoisimpien tavoitteiden mu kaisesti.

Fiskars-konserni on sitoutunut siihen, että ostomääräisesti 80 prosentille sen raaka-aineista, komponenteista ja valmiista tuotteista on asetettu tieteeseen perustuvat tavoitteet vuoteen 2029 mennessä. Yhtiö on antanut siksi toimittajilleen toimintakehotuksen ja tukee näitä tarjoamalla suoraa paikallista tukea, opastavaa materiaalia ja päästöjen laskentat yökaluja.

Vähentääkseen raaka-aineista aiheutuvia päästöjä Fiskars-konserni pyrkii kiertotaloustavoitteensa avulla lisäämään kierrätetyn sisällön osuutta tuotteissaan. Tämä vähentää päästöjä ja auttaa myös vastaamaan materiaalien niukkuuteen liittyviin haasteisiin. Yksi esimerkki on Fiskars-konsernin käyttämä päästöminimoitu ruostumaton teräs Fiskars All Steel -paistinpannujen valmistuksessa. Päästöminimoidun ruostumattoman teräksen hiilijalanjälki on 92 prosenttia pienempi verrattuna maailmanlaajuiseen keskiarvoon GHG-protokollan Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3* -luokkien m ukaisesti.

Fiskars-konserni on sitoutunut vähentämään arvoketjun alkupään kuljetuksista ja jakelusta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 3) 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä perusvuodesta 2018. Yhtiö mittaa ja raportoi vuosittain saapuvien ja lähtevien kuljetusten ja jakelun arvoketjun alkupään päästöt. Yhtiö kerää kasvihuonekaasupäästöraportteja suoraan tärkeimmiltä logistiikkapalvelujen tarjoajiltaan, jotta se voi tunnistaa suurimmat päästölähteet ja kohdistaa päästöjen vähentämismahdollisuudet tehokkaammin. Fiskars-konserni on tehostanut logistiikkaansa parantamalla pakkaustehokkuutta ja vähentämällä toimitu stiheyttä.

* Nämä luvut eivät sisällä päästöjen kompensointia. Näiden laskelmien on tarkoitus olla ISO 14067:2018 -standardin (Kasvihuonekaasut – Tuotteiden hiilijalanjälki) mukaisia tietyin tunnistetuin yksinkertaistuksin. Laskelmat on tarkistanut WSP, joka on strategista neuvontaa tarjoava suunnittelu- ja konsultointiyritys.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

70

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

E1-4 Tavoitteet

Fiskars-konserni on asettanut lyhyen aikavälin tavoitteet vuonna 2020, ja SBTi on vahvistanut Scope 1- ja Scope 2 -tavoitteet sekä Scope 3 -tavoitteet. Fiskars-konserni on parhaillaan nostamassa päästövähennystensä tavoitetasoa. Hallitus on hyväksynyt uudet tavoitteet, ja ne ovat nyt SBTi:n vahvistettavana. Toimittajien sitouttamista koskevaa tavoitetta päivitettiin vuonna 2025, koska aiempi SBTi:n vahvistama tavoite saavutettiin. Aiempana tavoitteena oli, että ostomääräisesti 6 0 % toimittajista asettaa tieteeseen perustuvat tavoitteet vuoden 2024 loppuun mennessä. Vuoteen 2029 ulottuva päivitetty tavoite on toimitettu SBTi:n vahvistettavaksi. Fiskars-konserni on asettanut nämä tavoitteet vapaaehtoisesti. Tavoitteet sisältävät sekä omat että toimittajien päästöt kolmella tav oitteella:

Fiskars-konserni sitoutuu vähentämään oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 1 ja 2) 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä perusvuodesta 2017. Scope 2 -päästöt lasketaan markkinaperusteisella menetelmällä, ja ne sisältävät GHG-protokollan standardin edellyttämät kasvihuonekaasupäästöt. Tavoite kattaa 100 prosenttia yhtiön Scope 1- ja Scope 2 -pä ästöistä.

Fiskars-konserni sitoutuu vähentämään arvoketjun alkupään kuljetus- ja jakelutoimintojensa kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 3) 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä perusvuodesta 2018. Tavoite sisältää GHG-protokollan standardin edellyttämät kasvihuonekaasupäästöt. Tavoite kattaa 100 prosenttia Scope 3 -päästöistä, jotka kuuluvat kate goriaan 4.

Fiskars-konserni sitoutuu siihen, että ostomääräisesti 80 prosentilla sen tavaran- ja palveluntoimittajista on tieteeseen perustuvat tavoitteet vuoteen 2029 mennessä.

Nykyisten lyhyen aikavälin tavoitteiden lisäksi Fiskars-konserni on julkaissut pitkän aikavälin nettonollapäästötavoitteen. Yhtiö aikoo vähentää toimintojensa ja koko arvoketjun ilmastopäästöt nettonollaan vuoden 2049 loppuun mennessä. Nettonollapäästötavoite on toimitettu SBTi:n vahvistettavaksi. Fiskars-konserni on asettanut nämä tavoitteet vapaaehtoisesti. Fiskars-konsernin ilmastosiirtymäsuunnitelma ja asetetut tavoitteet ovat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen mukaisia. Ilmastosopimuksen mukaan maapallon lämpeneminen on rajoitettava 1,5 asteeseen esiteollisesta tasosta, koska se vastaa SBTi:n 1,5 asteen kehityspolun k riteerejä.

Fiskars-konserni ei ole julkaissut ulkoisesti välitavoitteita tärkeimmille päästövähennystavoitteilleen. Fiskars- konsernin ilmastosiirtymäsuunnitelmaan sisältyy konkreettinen investointisuunnitelma siitä, miten päästötavoitteet saavutetaan. ESG-ohjausryhmä seuraa ja arvioi vähennystasoja jatkuvasti ja raportoi niistä vuosittain johtoryhmälle ja hallitukselle, jotta varmistetaan, että yhtiö saavuttaa asetetut tavoitteet. Ilmastoon liittyviä tavoitteita kehitetään yhteistyössä sisäisten sidosryhmien ja asiantuntijakonsulttien kanssa. Ulkopuolisten sidosryhmien laajempi osallistuminen tavoitteiden asettamiseen ei ole tähän mennessä ollut osa prosessia. Tavoitteiden saavuttamista seurataan vuosittain päivitettävillä kasvihuonekaasuinventaarioilla sisäisesti ja ulkoisesti varmentajien toimesta.

E1-4 Tavoitteet

2025

-62 %

-60 %

vuonna 2030

Vertailuvuosi

2017

Vertailuvuosi

2018

Vertailuvuosi 2025

2025

-18 %

2025

72 %

-30 %

vuonna 2030

80 %

vuonna 2029

Oman toimintamme päästöjä (Scope 1 ja 2) vähennetään 60% vuoteen 2030 mennessä.

Kuljetus- ja jakelutoimintojen päästöjä (Scope 3) vähennetään 30% vuoteen 2030 mennessä.

Ostomääräisesti 80%:lla tavaran- ja palvelun- toimittajistamme on tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet vuoteen 2029 mennessä.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

71

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Laatimisperiaatteet

Energiankulutus

Energiankulutus sisältää sekä suoran että epäsuoran energiankäytön Fiskars-konsernin tehtaissa ja jakelukeskuksissa. Suora energiankulutus sisältää uusiutumattomat polttoaineet, kuten maakaasun, kevyen polttoöljyn ja propaanin, sekä uusiutuvat energialähteet, kuten biokaasun, paikan päällä tuotetun aurinkoenergian ja geotermisen energian. Epäsuoralla energiankulutuksella tarkoitetaan kaikkea yhtiön toiminnassa käytettyä ostoenergiaa, kuten sähköä ja kaukolämpöä. Raportoidut tiedot on saatu suorista mittarilukemista tai ulkoisten palvelukumppaneiden toimittamista laskuista. Fiskars- konserni kerää tarvittavat uusiutuvan energian sertifikaatit ostettua uusiutuvaa energi aa varten.

Ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat

Energiaintensiteetin määrittämisessä käytettävät ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat (HCIS) luetellaan seuraavassa. Lisäksi vähäinen osa liikevaihdosta kertyy aloilta, jotka on suljettu ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen luokittelun ulkopuolelle, minkä vuoksi Fiskars-konserni on käyttänyt kokonaisliikevaihtoa energiaintensiteetin määr ittämiseen

A1.7.0 Metsästys ja sitä palvelev a toiminta

A2 Metsätalous ja puunkorjuu

C22.26 Muiden muovituotteiden valmistus

C23.13 Onton lasin valmistus

C23.15 Muu lasin valmistus j a muokkaus

C23.41 Keraamisten talous- ja koriste- esineiden valmistus

C25.61 Ruokailu- ja leikkuuvälineiden valmistus

C25.63 Työkalujen valmistus

C26.52 Kellojen valmistus

C27.51 Sähkökäyttöisten kodinkoneiden valmistus

C27.9 Muiden sähkölaitteiden valmistus

C32 Korujen, kultasepäntuotteiden ja muiden vastaavien tuotteiden valmistus

G46.34 Juomien t ukkukauppa

G46.37 Kahvin ja teen t ukkukauppa

G46.41 Tekstiilien t ukkukauppa

G46.43 Sähköisten kodinkoneiden t ukkukauppa

G46.44 Posliini- ja lasitavaroiden t ukkukauppa

G46.47 Valaisimien t ukkukauppa

G46.48 Kellojen ja korujen t ukkukauppa

G46.49 Muiden taloustavaroiden t ukkukauppa

G47.51 Tekstiilien vähit täiskauppa

G47.55 Huonekalujen, valaisimien, astioiden ja muiden taloustavaroiden vähit täiskauppa

G47.77 Kellojen ja korujen vähitt äiskauppa

G47.78 Muu uusien tavaroiden vähit täiskauppa

G47.79 Käytettyjen tavaroiden vähit täiskauppa

G47.9 Vähittäiskauppaa koskevat välit yspalvelut

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

73

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Biogeeniset päästöt, jotka eivät sisälly päästötaulukkoon, olivat 266 CO 2 e-tonnia. Nämä päästöt syntyvät yhdessä Fiskars-konsernin tehtaassa ja yhdessä Fiskars-konsernin jakelukeskuksessa käytetystä bi okaasusta (53 t CO 2 -ekv.) sekä osasta kaukolämmön kulutusta omissa tehtaissa ja jakelukeskuksissa Suomessa ja Tanskassa (213 t CO 2 -ekv.). Biogeenisistä kokonaispäästöistä 39 t CO₂-ekv. kohdistuu Scope 1 -päästöihin ja 227 t CO₂-ekv. Scope 2 -p äästöihin.

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt liiketoiminta-alueittain

Perusvuosi

2025

2024

2023

Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO 2 e)

Liiketoiminta-alue Fiskars

2 357

1 794

1 247

1 451

Liiketoiminta-alue Vita

40 450

23 679

29 249

29 756

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO 2 e) 2

Liiketoiminta-alue Fiskars

15 273

8 506

8 807

7 480

Liiketoiminta-alue Vita

19 046

14 138

16 514

14 031

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO 2 e)

Liiketoiminta-alue Fiskars

20 465

593

395

443

Liiketoiminta-alue Vita

23 703

7 296

8 759

6 583

Fiskars-konserni ei osallistunut hiilidioksidin poisto- tai neutralointitoimiin raportointivuoden aikana.

2 Fiskars-konserni on asettanut yhdistetyn lähiajan tavoitteen (markkinaperusteisille) Scope 1- ja Scope 2 -päästöille. Välitavoite ja vuotuinen edistyminen suhteessa perusvuoteen raportoidaan yhdessä, koska Scope 1- ja Scope 2 -päästöille ei ole asetettu erillisiä tavoitteita.

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon

2025

2024

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) suhteessa liikevaihtoon (tCO 2 e/miljoona euroa)

164

169

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) suhteessa liikevaihtoon (tCO 2 e/miljoona euroa)

151

155

Tiedot liikevaihdosta esitetään tilinpäätöksessä (Konsernin tuloslaskelma). Liikevaihtoa koskevat yksityiskohtaiset tiedot on esitetty kohdassa Tilinpäätös – Konsernitilinpäätöksen liitetiedot – 2 Taloudellinen tulos – 2.1 Segmenttitiedot.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

75

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Laatimisperiaatteet

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt raportoidaan GHG- protokollan mukaisesti, ja ne sisältävät kaikki Fiskars- konsernin omien tehtaiden ja jakelukeskusten suorat päästöt. Yksi Fiskars-konsernin tehtaista raportoi EU:n päästökauppajärjestelmän mukaisesti, ja sen Scope 1 -päästöt lasketaan vastaavasti. Muiden Fiskars-konsernin toimipaikkojen Scope 1 -päästöt lasketaan kertomalla polttoaineen kulutus vastaavalla päästökertoimella. Polttoainekohtaiset päästökertoimet saadaan Tilastokes kuksesta.

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Scope 2 -päästöt raportoidaan GHG-protokollan mukaisesti, ja ne sisältävät epäsuorat päästöt, jotka syntyvät Fiskars-konsernin omien tehtaiden ja jakelukeskusten energiaostoista eli sähköstä tai lämmöstä. Päästöt lasketaan kertomalla sähkönkulutus (MWh) asianmukaisella päästökertoimella. Markkinaperusteiset päästöt lasketaan ensisijaisesti toimittajakohtaisten paikallisen verkon päästökertoimien avulla, jotka kerätään jokaisesta tuotantoyksiköstä ja jakelukeskuksesta. Yhtiö käyttää sopimusinstrumentteja, kuten uusiutuvan energian sertifikaatteja, markkinaperusteisten Scope 2 -päästöjen laskennassa. Raportointivuotena 2 7 % energiasta niputettiin näihin sopimusinstrumentteihin. Yritys käyttää CO 2 eq-päästökertoimia aina, kun se on mahdollista. Sijaintiperusteiset päästöt lasketaan käyttämällä Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) julkaisemia keskimääräisiä maakohtaisia päästö kertoimia.

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Scope 3 -päästöt raportoidaan GHG-protokollan perusteella, jossa ne jaetaan 15 kategoriaan (C1–C15):

C1 (Ostetut tavarat ja palvelut): Toimittajakohtaista menetelmää sovelletaan valmiiden tuotteiden toimittajien Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen arviointiin. Vuonna 2024 Fiskars-konserni keräsi tiedot yli 75 prosentilta lopputuotteiden toimittajistaan ostomääräisesti laskettuna. Keskiarvomenetelmää sovelletaan arvioitaessa raaka- aineisiin ja Fiskars-konsernin ostamiin palveluihin liittyviä päästöjä. Fiskars-konserni käyttää DEFRAn (Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuasioiden ministeriön) s julkaisemia keskimääräisiä päästök ertoimia.

C3 (Polttoaineisiin ja energiaan liittyvä toiminta): Polttoaineisiin ja energiaan liittyvien toimintojen päästöjen laskemiseen käytetään keskiarvomenetelmää. Fiskars- konsernin omien tehtaiden ja jakelukeskusten vuotuinen energiankulutus kerrotaan DEFRA:n julkaisemilla polttoaine- ja energialajikohtaisilla päästökertoimilla. Tässä kategoriassa otetaan huomioon epäsuorat päästöt, jotka aiheutuvat polttoaineen hankinnasta, jalostuksesta ja kuljetuksesta arvoketjun alkupäässä, mutta joita ei sisällytetä Scope 1- ja Scope 2 -päästöihin, sekä siirto- ja jake luhäviöt.

C4 (Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu): Kuljetusten ja jakelun kasvihuonekaasupäästöt tuotantoketjun alkupäässä lasketaan ensisijaisesti joko Fiskars-konsernin logistiikkakumppaneiden toimittamien kasvihuonekaasupäästöraporttien perusteella tai etäisyyteen perustuvalla menetelmällä. Vuonna 202 5 94 % Fiskars-konsernin kuljetusten päästöistä laskettiin jommallakummalla näistä menetelmistä. Loput 6 % kaikista vuotuisista kuljetusten päästöistä pääteltiin kustannusten pe rusteella.

C5 (Toiminnassa muodostuva jäte): Fiskars-konsernin omissa tehtaissa ja jakelukeskuksissa syntyvän jätteen päästöjen laskemiseen käytetään keskiarvomenetelmää. Syntyneen jätteen määrä luokittain kerrotaan Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuasioiden ministeriön toimittamilla jätelajikohtaisilla päästöker toimilla.

C6 (Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen): Raportoidut liikematkojen päästöt sisältävät kaikki yhtiön päätoimipaikoista lento- tai rautateitse tehdyt liikematkat. Päästöt on johdettu matkatoimistojen toimittamista kasvihuonekaasupäästörap orteista.

C7 (Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne): Keskimääräisten tietojen menetelmää sovelletaan käyttämällä päivittäisten työmatkojen, liikennemuotojen, viikoittaisten työmatkapäivien lukumäärän, vuoden keskimääräisten työviikkojen lukumäärän ja Fiskars-konsernin henkilöstömäärän ke skiarvoja.

C8 (Vuokratut omaisuuserät): Keskimääräisten tietojen menetelmää sovelletaan käyttämällä vuokrattujen myymälöiden lukumäärää, arvioitua keskimääräistä lattiapinta-alaa myymälää kohti ja keskimääräisiä päästöjä neliömet riä kohti.

C11 (Myytyjen tuotteiden käyttö): Keskimääräisten tietojen menetelmää sovelletaan käyttämällä myytyjen sähkölaitteiden lukumäärää ja niiden arvioitua käyttöikää sekä sähkönk ulutusta.

C10 ja C14 eivät ole merkityksellisiä Fiskars-konsernille, joten niitä ei ole laskettu. Kategorioiden 2, 9, 12, 13 ja 15 vaikutukset ovat vähäisiä, eivätkä ne sisälly pääst ölukuihin.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

76

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Maa

Olennainen toimipaikka

Australia

Sydneyn jakelukeskus

Tanska

Georg Jensenin paja

Tanska

Hjørringin jakelukeskus

Tanska

Lyngen jakelukeskus

Tanska

Royal Copenhagenin tuotantoyksikkö

Suomi

Billnäsin tuotantoyksikkö

Suomi

Fiskars Village

Suomi

Hämeenlinnan jakelukeskus

Suomi

Iittalan tuotantoyksikkö

Suomi

Sorsakosken tuotantoyksikkö

Indonesia

PT Doultonin tuotantoyksikkö

Irlanti

Waterfordin tuotantoyksikkö

Puola

Słupskin tuotantoyksikkö

Slovenia

Rogaskan tuotantoyksikkö

Thaimaa

Georg Jensenin tuotantoyksikkö

Thaimaa

Royal Copenhagenin tuotantoyksikkö

Iso-Britannia

Barlastonin tuotantoyksikkö

Yhdysvallat

Gerberin tuotantoyksikkö

Yhdysvallat

Southavenin jakelukeskus

jakelukeskukset maailmanlaajuisesti sekä tärkeimmät toimittajat, joiden osuus on yli 7 0 % valmiiden tuotteiden hankintamenoista vuonna 2024. Siihen kuuluu myös Fiskars Village Suomessa. Arvioinnissa käytetään WWF Biodiversity Risk Filter -työkalua, World Database for Key Biodiversity Areas -tietokantaa ja Natura 2000 -alustaa. Toimittajaluetteloita ei julkisteta, koska niitä pidetään arkaluonteisina tietoina, mutta asiaankuuluvat omat toimipaikat nimetään.

Arviointi toteutettiin kolmessa vaiheessa, jotta ymmärrettäisiin, mitkä biologiseen monimuotoisuuteen

liittyvät riskit voivat koskea Fiskars-konsernin toimipaikkoja ja mitkä niistä kyseisten toimipaikkojen tulisi sisällyttää sijaintikohtaisiin arvioi nteihinsa:

Työpöytätutkimuksen vuosittainen päivitys, jossa hyödynnetään WWF Biodiversity Risk Filter -työkalua, World Database for Key Biodiversity Areas -tietokantaa ja Natura 2000 -alustaa (erityisesti Euroopan toimipaikkojen osalta). Toimipaikkojen tarkkaa maantieteellistä sijaintia soveltamalla yhtiö tunnistaa, sijaitseeko toimipaikka biologisen monimuotoisuuden kannalta herkällä alueella, herkkien paikallisten/alueellisten ekosysteemien läheisyydessä, kasvillisuuteen ja eläimistöön kohdistuvien mahdollisten uhkien läheisyydessä tai olosuhteisiin perustuvien fyysisten ja maineriskien läheisyydessä. Näiden tietojen avulla varmistetaan, että tulevissa toimipaikkakohtaisissa arvioinneissa otetaan huomioon alueen olennais et riskit.

Sidosryhmävuorovaikutus, jossa käytettiin toimipaikkakohtaisia ympäristöarviointeja. Kyselylomakkeilla kerättiin toimipaikkojen johdolta tietoa lähiympäristössä olevista biologiselta monimuotoisuudeltaan herkistä alueista, elinympäristöjen häviämisestä ja rappeutumisesta, luonnonvarojen ja ekosysteemien riippuvuussuhteista sekä pilaantumisen vaikutuksesta lajeihin.

Havaintojen analyysilla pyrittiin tunnistamaan trendejä ja kehittyviä ongelmia kaikista toiminnoista. Havaintojen pohjalta voitiin asettaa seuraavaksi tarvittavat toimet tärkeysjärje stykseen.

Rajaukset

Vuosittain päivitettävä biologisen monimuotoisuuden riskisuodatusarviointi, Biodiversity Risk Filter Assessment, kattaa laajan kirjon aiheita, joiden kautta saadaan yleiskuva Fiskars-konsernin toiminnan olennaisista kysymyksistä. Havainnoista esitetään yhteenveto seuraavass a osiossa.

Jos täydellisiä tietoja ei ollut saatavilla, käytettiin aiemmista ympäristö- ja biodiversiteettiarvioinneista saatuja tietoja. Ulkoisessa sidosryhmävuorovaikutuksessa keskityttiin ensimmäisen tason toimittajiin. Vaikutusten kohteena oleville lähiyhteisöille ei ole järjestetty kuulemisia jaettuja biologisia resursseja ja ekosysteemejä koskevissa kestävyysarvioinneissa. Paikallista tai alkuperäiskansojen tietämystä ei ole myöskään otettu huomioon biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvissä toimissa.

Kaikkien olennaisten toimipaikkojen osalta arvioidaan biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät riskit ja vaikutukset suhteessa lähellä sijaitseviin herkkiin alueisiin ja riippuvuuksiin ekosysteemipalveluista. Arviointi osoittaa, että tarvitaan lisätyötä, jotta voidaan parantaa paikkakuntakohtaisten riskien ja toimipaikkatason ekosysteemiriippuvuuksien ymmärtämistä, sillä yhtiön toimintojen ja toimittajien väliset riippuvuudet tunnetaan vain osittain.

Nämä aiheet sisällytetään tuleviin ympäristöarviointeihin, jotta voidaan varmistaa jatkuva oppiminen ja vaikutusten lieventäminen. Fiskars-konserni arvioi myös, laajennetaanko

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

79

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

soveltamisalaa arvoketjun loppupään toimintoihin, mukaan lukien vähittäismyymälät ja B2B- asiakkaat.

Biologisen monimuotoisuuden kannalta herkät alueet

Arvioinnissa tunnistetaan Fiskars-konsernin toimipaikkoja lähimpänä sijaitsevat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkät alueet, mukaan lukien tiedot ekosysteemityypistä (maaekosysteemi, makean veden ekosysteemi, meriekosysteemi) ja suojelutilanteesta sekä asiaankuuluvista biologisen monimuotoisuuden osatekijöistä IUCN:n uhanalaisuusluettelon pe rusteella.

Kolmetoista arvioitua toimipaikkaa sijaitsee kahden kilometrin säteellä suojelualueesta ja neljä sijaitsee tällaisten alueiden sisällä. Näihin kuuluvat Fiskars- konsernin Royal Copenhagenin tuotantoyksikkö Thaimaassa ja kolme toimittajien toimipaikkaa. Kyseiset alueet ovat Lower Central Basin Thaimaassa (noin 1 4 2 0 0 00 hehtaaria) ja Qingdao-Rizhaon rannikkokosteikko ja saaret Kiinassa (noin 8 7 60 hehtaaria). Ei ole viitteitä siitä, että arvioitujen toimipaikkojen toiminnasta aiheutuisi merkittävää haittaa näille alueille.

Näin ollen riski katsotaan hallituksi, eikä toimipaikkoihin liittyviä lisätoimenpiteitä tai -toimintoja tällä hetkellä tarvita. Fiskars-konserni ei tällä hetkellä seuraa biodiversiteettikohtaisia suorituskykymittareita ISO 14001 -sertifiointiasteiden, kestävästi sertifioidun 1 4 0 00 hehtaarin metsän hoidon sekä siihen liittyvän noin 1 8 0 00 CO₂-ekvivalenttitonnin vuotuisen hiilinielu n lisäksi.

Luontoon liittyvät riskit

Arvioinnissa todettiin, että riskit luokitellaan suuriksi tai erittäin suuriksi Fiskars-konsernin toimipaikkojen läheisyydessä sijaitsevilla alueilla. Nämä jakautuvat neljään luokkaan:

Biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuv at paineet

Ekosystee mipalvelut

Maisemaan liittyvät fyysi set riskit

M aineriskit

Kolme ensimmäistä luokkaa kuvastavat fyysisiä riskejä, jotka liittyvät yhtiön riippuvuuteen luonnosta ja altistumiseen sekä luonnollisille että ihmisen aiheuttamille muutoksille ekosysteemeissä. Maineriskit voivat olla seurausta todellisista tai koetuista vaikutuksista luontoon ja ihmisiin. Tunnistetut riskit eivät välttämättä merkitse suoria operatiivisia riskejä Fiskars-konsernille tai sen toimittajille. Pikemminkin ne viittaavat laajempiin toimintaympäristön olosuhteisiin, jotka edellyttävät huolellisia hallintakeinoja, jotta vältetään tarpeeton liiketoimintariski ja jotta ei vahvisteta biologisen monimuotoisuuden häviämistä lisääviä tekijöitä. Vuoden 2025 arvioinnissa ei havaittu biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä merkittäviä mahdol lisuuksia.

Biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvat paineet

Maailmanlaajuisissa arvioinneissa korostetaan maan, makean veden ja meren käytön muutoksia, puuston häviämistä, vieraslajeja ja pilaantumista tärkeimpinä biologisen monimuotoisuuden häviämisen aiheuttajina. Fiskars-konsernin kannalta puuston häviäminen ja saastuminen ovat kriittisiä, ja niiden

osalta toimipaikat sijoittuvat suuren ja erittäin suuren riskin alueille.

Puuston häviämistä pidetään erittäin suurena Etelä-Suomessa, jossa Fiskars-konserni omistaa ja hoitaa metsiä. Tärkein tekijä tälle on metsäteollisuus, mutta yhtiö hoitaa metsiään kestävästi, mikä mahdollistaa metsien biologisen monimuotoisuuden suojelun, elinympäristöjen säilyttämisen ja puuston häviämisriskien vähentämisen. Nämä myönteiset vaikutukset on arvioitu tärkeiksi mutta ei olennaisiksi kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa, eikä niitä sen vuoksi käsitellä tarkemmin tässä osiossa, paitsi EU-taksonomian mukaisuud en osalta.

Arvoketjussa 9 1 % arvioiduista toimipaikoista, mukaan lukien Fiskars-konsernin omat toimipaikat, sijaitsee pilaantumisvaarassa olevilla alueilla, jotka liittyvät erityisesti teräksen, alumiinin, keramiikan, lasin ja muovin valmistukseen ja siihen liittyvään raaka-aineiden hankintaan. Kaikissa omissa tuotantoyksiköissä on käytössä ympäristönhallintajärjestelmiä, joista 9 0 % on ISO 14001 -sertifioituja. Näihin järjestelmiin sisältyy säännöllisiä riskinarviointeja ja lieventämistoimenpiteitä. Toimittajien on noudatettava Fiskars-konsernin toimittajien toimintaohjeita, ja toimittajia auditoidaan. Pilaantumista ei näin ollen pidetä merkittävänä tai kriittisenä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin pe rusteella.

Ekosysteemipalvelut

Fiskars-konserni ja sen toimittajat ovat riippuvaisia ekosysteemipalveluista, jotka tuottavat raaka-aineita ja tukevat tuotantoprosesseja. Nämä palvelut liittyvät

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

80

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

esimerkiksi maaperän terveyteen, veden laatuun ja määrään sekä ilmanlaatuun. Näiden palvelujen heikkeneminen voi lisätä kustannuksia, häiritä tuotantoa tai äärimmäisissä tapauksissa estää toiminnan.

Suurin tunnistettu riski liittyy veden niukkuuteen erityisesti Itä- ja Kaakkois-Aasiassa, ja suurin riski on Thaimaassa, jossa Fiskars-konsernilla on Royal Copenhagenin ja Georg Jensenin tehtaat. Yhdistettyjä tekijöitä ovat ilmastonmuutos, kasvavan väestön tarpeet ja vesivarojen kehittäminen. Myös Pohjois- ja Keski-Euroopan metsien tuottavuuteen kohdistuvat riskit o n todettu.

Suorat kyselyt toimipaikkojen johdolle eivät ole osoittaneet, että veden tai puun hankinnasta olisi merkittävää haittaa paikalliselle biologiselle monimuotoisuudelle. Mahdolliset rajoitukset veden saatavuudessa tai laadussa voivat kuitenkin häiritä tuotantoa ja vaikuttaa paikallisyhteisöihin. Näitä riippuvuuksia tarkastellaan tarkemmin toimipaikkakohtaisissa arvi oinneissa.

Toimintaympäristöön liittyvät fyysiset riskit

Luonnonkatastrofit, kuten syklonit, maanvyörymät, maastopalot ja äärimmäinen kuumuus, voivat häiritä toimintoja tai toimitusketjuja ja vakavissa tapauksissa vahingoittaa tai tuhota omaisuutta. Arvioinnissa todettiin trooppiset syklonit, maanvyörymät, äärimmäinen kuumuus ja maastopalovaara suuriksi tai erittäin suuriksi riskeiksi useilla alueilla, erityisesti Itä-Aasiassa, jossa yli puolet arvioiduista toimittajista sijaitsee.

Paikallisia aloitteita on toteutettu tarpeen mukaan. Esimerkiksi Fiskars-konsernin Gerberin tehdas Oregonissa on tukenut alkuperäiskasvien palauttamista kahden suojellun puron varrelle eroosion vähentämiseksi. Georg Jensenin tehdas Chiang Maissa Thaimaassa rakensi paikallisyhteisön kanssa padon eroosion vähentämiseksi, sadeveden varastoimiseksi ja maastopalojen vakavuuden rajoittamiseksi. Näin toimintaympäristöön liittyviä riskejä voidaan osittain lieventää toimipaikkatason yht eistyöllä.

Maineriskit

Maineriskeihin vaikuttavat sekä yhtiön omat toimet että ne olosuhteet, joissa Fiskars-konserni toimii. Ne voivat johtua ympäristöön liittyvistä tai sosioekonomisista kysymyksistä, kuten ekosysteemin terveydestä, yhteiskuntasuhteista tai tiedotusvälineiden ja sidosryhmien tark astelusta.

Vuoteen 2024 verrattuna maineriskit ovat kokonaisuudessaan lisääntyneet maltillisesti. Kaikissa toimipaikoissa on tunnistettu uusia alkuperäiskansoihin ja paikallisyhteisöihin liittyviä keskisuuria riskejä, ja tiedotusvälineiden tarkastelu on lisääntynyt useimmilla alueilla. Samaan aikaan työelämän ja ihmisoikeuksiin liittyvät riskit ovat vähentyneet Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Suomessa, mikä on vähentänyt altistumista Barlastonin ja Gerberin kaltaisissa toimipaikoissa. Lisäksi jotkin toimipaikat menettivät asemansa kansainvälisesti kiinnostavina alueina, mikä vaikutti myönteisesti riskip rofiiliin.

Vuonna 2024 Fiskars-konsernin Royal Copenhagenin tehdas Saraburissa Thaimaassa sai korkean yhdistetyn maineriskipistemäärän. Vuonna 2025 tämä arvioitiin uudelleen keskisuureksi, mikä heijastaa sekä Lower Central Basin -biodiversiteettialueen laajempaa alueellista kontekstia että tehtaan jatkuvia ympäristöarviointeja, jotka eivät osoita merkittävää maineriskiä tai haittaa alueelle.

Siirtymäriskit ja järjestelmäriskit

Edellä kuvattujen fyysisten riskien ja maineriskien lisäksi Fiskars-konserni tiedostaa biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät mahdolliset siirtymä- ja järjestelmäriskit. Siirtymäriskejä voi aiheutua tiukemmista ympäristösäännöksistä, resurssien käytön rajoituksista tai kuluttajien muuttuvista mieltymyksistä kohti kestäviä, luontopositiivisia tuotteita. Järjestelmäriskit voivat toteutua, jos ekosysteemit eivät enää tarjoa olennaisia palveluja. Arvioinnissa ei havaittu muita olennaisia siirtymä- tai järjestelmäriskejä kuin ne, jotka on jo tunnistettu tässä selv ityksessä.

Riippuvuudet ekosysteemipalveluista

Fiskars-konserni valmistaa ja myy tuotteita, jotka on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, jalometalleista, keramiikasta, lasista, muovista, puusta ja muista materiaaleista, ja siksi se on riippuvainen useista ekosysteemipalveluista vakaan arvoketjun turv aamiseksi.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

81

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

sidosryhmien saatavilla. Lisäksi Fiskars-konsernilla on kiertotalouden edistämiseksi viitekehys, joka esitellään tämän osion kohdas sa Toimet .

Fiskars-konserni valmistaa tuotteita omissa tuotantoyksiköissään ja käyttää myös luotettavia toimittajia joidenkin mallien valmistukseen. Yhtiö harkitsee huolellisesti, miten sen tuotannosta aiheutuvia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää ja poistaa. Ympäristöpolitiikassa kuvataan ympäristöperiaatteet, joita kaikkien työntekijöiden ja muun Fiskars-konsernin alaisuudessa työskentelevän henkilöstön odotetaan noudattavan. Politiikassa korostetaan yrityksen tavoitetta, jonka mukaan sen toiminnoista (tuotantoyksiköt, jakelukeskukset, vähittäiskauppa ja toimistot) ei tulisi syntyä kaatopaikkajätettä. Fiskars-konserni priorisoi jätteiden vähentämistoimia ja jätehuoltoa eurooppalaisen jätehierarkian mukaisesti. Tärkein näkökohta on vähentää syntyvän jätteen määrää. Jos jätteen muodostumista ei voida estää, materiaaleja on käytettävä uudelleen tai kierrätettävä mahdollisimman paljon. Yrityksen omassa tuotannossa lisätään jätteen sisäistä uudelleenhyödyntämistä tuotteiden laadusta tinkimättä. Kaikissa toiminnoissa on tunnistettava jätteet, laadittava lajitteluohjeet ja lajiteltava jätteet asianmukaisesti. Oikeanlaisten ulkoisten kierrätyskumppaneiden löytäminen on tärkeää – nämä kumppanit varmistavat, että käytetään tehokkaimpia ja vastuullisimpia hävittämistekniikoita. Fiskars- konserni haluaa mieluummin hyödyntää jäljelle jäävän jätteen energian kuin toimittaa jätteen kaat opaikalle.

Fiskars-konserni varmistaa, että tarjotut tuotteet täyttävät kestävyyttä, toimivuutta, turvallisuutta,

vastuullisuutta ja esteettistä laatua koskevat vaatimukset. Fiskars-konsernin laatupolitiikka määrittää lähestymistavan ja luo yhteiset puitteet laadunhallinnalle ja laatukäytännöistä tiedottamiselle. Kuluttajien ja asiakkaiden odotukset otetaan huomioon ja vahvistetaan uusien tuotteiden kehitysprosessissa. Lisäksi Fiskars-konsernin kierrätysmuoviohjeen tavoitteena on edistää kierrätysmuovin käyttöä vaarantamatta lopputuotteen kemiallista vaatimustenmukaisuutta. Ympäristöväittämien, kuten kierrätettyä sisältöä koskevien väittämien, käyttöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ohjeessa määritetään kierrätysmuoveja koskevat erityisvaatimukset, jotta päätöksentekijät voivat lisätä kierrätysmuovie n käyttöä.

Fiskars-konsernin ympäristöpolitiikassa kuvataan yhtiön lähestymistapa kiertotalouden mukaiseen suunnitteluun, kestävien materiaalien hankintaan, kemikaalien käyttöön, päästöjen vähentämiseen ja jätehuoltoon. Politiikan mukaan yhtiön ensisijaisena tavoitteena on luoda kestäviä tuotteita ja ajatonta muotoilua. Tähän lähestymistapaan kuuluu uusien materiaalien jatkuva tutkiminen ja keinojen löytäminen tuotannon jätevirtojen vähentämiseen. Yhtiö pyrkii korvaamaan tuotteiden neitseelliset fossiiliset raaka-aineet kierrätetyillä tai muilla kiertotalouden mukaisilla vaihtoehdoilla aina, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Pakkausmateriaaleissa yhtiö suosii uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttöä ja vähentää muovipakkausten käyttöä. Uusiutuvien resurssien osalta Fiskars-konserni pyrkii esimerkiksi käyttämään vain kestävän metsänhoidon sertifioiduista metsistä peräisin olevaa puuta ja puuvillapohjaisissa tuotteissa

sertifioitua luomupuuvillaa. Fiskars-konserni ei käytä suojeltuja tai uhanalaisia puulajeja. Metallien osalta Fiskars-konserni käyttää vain vastuullisia toimittajia, jotka noudattavat asianmukaisia standardeja ja konfliktimineraaleja koskevia s äännöksiä.

Fiskars-konserni pyrkii pidentämään tuotteidensa elinkaarta entisestään suunnittelemalla ne siten, että ne voidaan myydä uudelleen ja korjata, sekä kehittämällä näitä tukevia uudelleenmyynti- ja korjausratkaisuja. Fiskars-konserni tutkii myös ratkaisuja tuotteiden käyttöiän loppupäähän, kuten kierrätys- ja takaisinotto palveluja.

Fiskars-konsernin ympäristöpolitiikassa todetaan, että yhtiö tutkii jatkuvasti vaihtoehtoisia raaka-aineita yhteistyössä tärkeimpien raaka- ainetoimittajien kanssa sekä kartoittaa mahdollisia uusia materiaalitoimittajia. Ympäristövaikutusten minimoimiseksi koko arvoketjussa Fiskars-konsernin toimittajien toimintaohjeissa linjataan Fiskarsin työ- ja ihmisoikeuksia, terveyttä ja turvallisuutta, ympäristöä, asianmukaista huolellisuutta sekä liiketoimintaetiikkaa ja rehellisyyttä koskevat standardit. Kaikkien raaka- aineiden, komponenttien ja pakkausten toimittajien on sitouduttava toimittajien toiminta ohjeisiin.

Lisääntynyt uusiomateriaalien käyttö ja strateginen siirtymämme pois neitseellisistä raaka-aineista ja lineaarisista liiketoimintamalleista näkyy Fiskars-konsernin kiertotalouden keskeisessä suorituskykymittarissa, joka on parantunut 26 prosentista vuonna 202 3 2 7 prosenttiin vuonna 2025. Tämä tarkoittaa 4 prosentin suhteellist a kasvua.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

85

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

valmistamien tuotteiden tiedetään kestävän niin kauan, että ne siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Fiskars-konserni pyrkii suunnittelemaan tuotteet niin, että ne kestävät mahdollisimman pitkään. Tuotteiden kestävyyden arvioinnissa voidaan käyttää toimialan keskiarvoja, jos niitä on saatavilla, mutta ei pääasiallisesti, sillä ne eivät ole sovellettavissa monien tuotteiden osalta. Esimerkiksi astiat eivät menetä toimivuuttaan, ellei niitä pudoteta tai rikota jollakin muulla tavalla. Näin ollen on vaikea määrittää tai käyttää toimialan keskiarvoja, koska tuotteita voidaan käyttää sukupolvien ajan. Fiskars-konserni tekee laboratorioissaan laajoja laatutestejä tuotteiden kestävyyden arvioimiseksi. Fiskars-konserni tarjoaa laajennettuja takuita tai lisätakuita* useille tuotteille ja tuoteryhmille. Muutamia es imerkkejä:

Fiskars-brändi tarjoaa laajennetun 25 vuoden takuun tietyille tuotteille, kuten Norden- kirveille, PowerGear™ X -leikkuutyökaluille ja Classic -saksille.

Yhdysvalloissa Fiskars-brändin tarjoama laajennettu takuu on voimassa vähittäiskaupan ostopäivästä alkaen niin kauan kuin loppukäyttäjänä toimiva tuotteen alkuperäinen ostaja tai lahjansaaja omistaa tuotteen.

Jos esimerkiksi posliini tai kristalli rikkoutuu tai lohkeaa, jotkin brändit tarjoavat rikkoutumistakuun 12–24 kuukauden ajaksi ostopäivästä. Brändeistä rikkoutumistakuuta tarjoavat esimerkiksi Georg Jensen, Royal Copenhagen, Waterford ja Wedgwood.

* Takuutietoja koskevat täydelliset ehdot löytyvät brändien verkkosivustoilta. Rikkoutumistakuu ei vaikuta ostajan kuluttajalainsäädännön mukaisiin oikeuksiin.

Tuotteiden korjattavuus

Tuotteiden korjattavuudella on tärkeä rooli kestävien tuotteiden suunnittelussa. Tuotteiden suunnittelun lisäksi korjauspalvelujen luominen ja tarjoaminen on keskeistä, samoin kuin ohjeiden antaminen loppukäyttäjille tuotteiden hoidosta.

Vuodesta 2021 lähtien Fiskars-brändi on tarjonnut pannujen uudelleenpinnoituspalvelua, jonka avulla keraamisella pinnoitteella varustellut paistinpannut voidaan kunnostaa. Georg Jensen tarjoaa korujen ja kellojen korjauspalveluja. Fiskars-konserni pyrkii tarjoamaan varaosia tuotteisiin, joissa on kuluvia osia, kuten puutarha- tai maisemointityökaluihin. Eri tuotekategorioille, kuten keittiöveitsille, saksille ja kirveille, on tarjolla myös teroitus työkaluja.

Kierrätettävä sisältö

Tuotteiden ja materiaalien kierrätettävyys maailmanlaajuisesti on monimutkainen aihe, sillä kierrätysinfrastruktuuri ja käytettävissä olevat palvelut vaihtelevat alueellisesti. Maailmanlaajuisesti eniten kierrätettyjä materiaaleja ovat metallit, kuten alumiini ja teräs, ja jalometallit, kuten kulta ja hopea, sekä paperi, kartonki ja pahvi. Fiskars-konsernin valmistamien tuotteiden kierrätettävän sisällön (metallit ja jalometallit) aste vuonna 2025 oli noin 60 prosenttia (2024: 5 9 % ). Pakkausten kierrätettävän sisällön (paperi, kartonki ja aaltopahvi) aste oli noin 88 prosenttia (20 24: 80 %).

Laatimisperiaatteet

Tuotteiden kierrätettävä sisältö

Tuotteiden kierrätettävän sisällön aste on laskettu Fiskars-konsernin omissa tuotantoyksiköissä vuonna 2025 valmistetuista tuotteista kerättyjen tietojen perusteella. Luvut sisältävät Fiskars-konsernin tehtaiden raportoimat materiaalit, joita on käytetty lopputuotteiden valmistukseen. Tiedot on kerätty painojen mukaan. Tuotteissa käytetyn teräksen, alumiinin, messingin, kullan ja hopean määrät on jaettu Fiskars-konsernin tuotantoyksiköissä valmistettujen tuotteiden kokonaispainolla. Laskennassa käytetyt materiaalit ovat maailmanlaajuisesti laajalti kierrätettävissä. Tämä ei sulje pois sitä, että myös muut Fiskars-konsernin käyttämät materiaalit ovat kierrätettäviä. Näiden materiaalien kierrätettävyys on keskeinen oletus, jota käytetään laskettaessa tuotteiden kierrätettävää sisältöä. Tuotantoyksiköiden välisten erojen vuoksi laskentamenetelmät voivat vaihdella. Esimerkiksi eräs toimipaikka kerää pääasiassa tietoa ostetuista materiaaleista ja on käyttänyt tässä laskelmassa oletusta kustakin materiaalista syntyvän hukan määrästä, jotta voidaan selvittää tuotteiden valmistuksessa käytettyjen materiaal ien määrä.

Pakkausten kierrätettävä sisältö

Pakkausten kierrätettävän sisällön osuus on laskettu käyttämällä yhtiön vuoden 2025 pakkausmateriaalien inventaariota. Materiaaleja ovat paperi, aaltopahvi ja kartonki. Näiden materiaalien kierrätettävyys on keskeinen oletus, jota käytetään laskettaessa pakkausten kierrätettävää sisältöä. Tiedot on ilmoitettu painon mukaan, ja inventaarion materiaalien paino on jaettu inventaarion pakkausmateriaalien kokonaispainolla vuoden 202 5 aikana.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

90

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Jäte

Jätettä syntyy koko Fiskars-konsernin arvoketjussa tuotteiden valmistuksesta pakkaamiseen. Suurin osa jätteestä on tuotantoromua, kuten metallia, savea ja lasia, jotka ovat keskeisiä jätevirtoja Fiskars-konsernin toimialalla. Lisäksi jätteeseen kuuluvat toiminnan yleinen jäte ja huoltotoimista syn tyvä jäte.

Kiinteä jäte yhteensä

Tonnia

2025

2024

2023

2017

Vaarallinen jäte yhteensä 1

620

964

1,446

625

Tavanomainen jäte yhteensä

8 376

9 666

9 341

17 872

Syntyneen jätteen kokonaismäärä

8 996

10 629

10 787

18 497

Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä

1 197

1 748

2 999

4 526

Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus

13 %

16 %

28 %

24 %

1 Fiskars-konsernin toiminnassa ei synny radioaktiivista jätettä.

Vaarallinen jäte

Tonnia

2025

2024

2023

2017

Valmistelu uudelleenkäyttöön

0

0

7

1

Kierrätys

31

19

298

365

Muut hyödyntämistoimet

25

85

147

23

Loppukäsittelystä muualle ohjatun jätteen kokonaismäärä

56

104

452

389

Polttaminen

129

121

47

142

Kaatopaikkajäte

198

471

329

2

Muut loppukäsittely

236

267

618

92

Loppukäsittelyyn ohjatun jätteen kokonaismäärä

563

860

994

236

Vaarallinen jäte yhteensä

620

964

1 446

625

Tavanomainen jäte

Tonnia

2025

2024

2023

2017

Valmistelu uudelleenkäyttöön

113

122

188

4 307

Kierrätys

7 079

7 334

6 610

8 547

Muut hyödyntämistoimet

551

1 322

538

728

Loppukäsittelystä muualle ohjatun jätteen kokonaismäärä

7 743

8 777

7 336

13 582

Polttaminen

5

23

16

150

Kaatopaikkajäte

355

340

1 784

3 953

Muut loppukäsittely

272

525

205

187

Loppukäsittelyyn ohjatun jätteen kokonaismäärä

633

888

2 005

4 290

Tavanomainen jäte yhteensä

8 376

9 666

9 341

17 872

Laatimisperiaatteet

Jätetiedot kerätään kuukausittain ulkoisilta jätteenkäsittelykumppaneilta saatujen laskujen perusteella. Kaikilla näillä kumppaneilla on tarvittavat luvat jätteiden käsittelyyn tai hävittämiseen. Ilmoitetut tiedot on saatu suorista mit tauksista.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

91

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

työturvallisuushaasteet ovat lähtökohtaisesti suurempia kuin muissa tehtävissä. Fiskars-konserni tekee suoraa yhteistyötä tuotannon ja jakelun tiimien kanssa, jotta riskiryhmät ja heitä uhkaavat vaaratekijät voidaan tunnistaa. Työpaikkahavainnoinnin, työntekijäpalautteen ja turvallisuusauditointien avulla yritys on saanut selkeän käsityksen siitä, mitkä ryhmät ovat altteimpia vahingoille. Työntekijät, jotka työskentelevät fyysisesti vaativissa tehtävissä tai alueilla, joilla sääntely-ympäristö ja turvallisuusstandardit vaihtelevat, voivat olla suuremmassa vaarassa. Terveys- ja turvallisuusriskit ovat näin ollen suuremmat Aasian, Amerikan ja Euroopan alueilla, joissa Fiskars-konsernilla on tehtaita tai jakelukeskuksia. Keskittymällä erityisesti näihin tekijöihin Fiskars-konsernilla on paremmat edellytykset hallita ja lieventää riskejä räätälöidysti, kuhunkin tilanteeseen sopivimpia keinoja käyttäen. Terveyden ja turvallisuuden asettaminen etusijalle vaikuttaa työntekijöihin positiivisesti, vahvistaa yhtiön imagoa ja houkuttelee uusi a osaajia.

Yhtiöllä on erityisiä terveys- ja turvallisuusresursseja sekä liiketoiminta-alueiden QEHS-toiminnoissa että operatiivisella tasolla, jotta voidaan varmistaa toimintaperiaatteiden ja jatkuvien turvallisuustoimenpiteiden noudattaminen. Toimintaperiaatteet omistetaan yhtiötasolla, mikä varmistaa lieventävät toimet kullakin liiketoiminta- alueella toimivien terveys- ja turvallisuustiimien verkoston kautta. Jotta turvallisuustavoitteet olisivat realistisia ja toteuttamiskelpoisia ja vastaisivat moninaisiin tarpeisiin, niiden muokkaamiseen osallistuvat sekä työntekijät ja urakoitsijat että johtajat.

Kaikki työntekijät saavat Fiskars-konsernin terveys- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää koulutusta osana perehdytystään ja osallistuvat aktiivisesti turvallisuusriskien ilmoittamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Heidät koulutetaan tehtäviensä suorittamiseen, ja heillä on valtuudet keskeyttää työ, jos he ovat huolissaan turvallisuudesta. Ennen käyttöönottoa uudet koneet tai työprosessit käyvät läpi riskiarvioinnin. Sen avulla voidaan tunnistaa mahdolliset uudet riskit, päivittää olemassa olevat riskiarviot ja arvioida käytössä olevien valvontatoimien teh okkuutta.

Työterveyden ja työturvallisuuden parantamiseksi kaikki vaaratilanteet tutkitaan ja analysoidaan. Jokaisen vaaratilanteen tai havaitun vaaratekijän jälkeen määritetään valvontahierarkian mukaiset toimenpiteet altistumisen vähentämiseksi tai poistamiseksi. Terveyden ja turvallisuuden johtamisjärjestelmän tehokkuutta seurataan maailmanlaajuisen nolla tapaturmaa -tavoitteen sekä liiketoiminta-alueiden keskeisten suorituskykymittareid en avulla.

Fiskars-konserni on edistänyt turvallisuuskulttuuria järjestämällä koko yhtiölle suunnatun turvallisuusviikon vuosittain viimeisen kahdeksan vuoden ajan. Vuonna 2025 Fiskars-konserni vietti 15.–19.9. kahdeksatta vuosittaista turvallisuusviikkoaan teemalla ”See the Risk. Protect What Matters. Start with You.” Viikko korosti sitoutumista turvallisuuskulttuurin vahvistamiseen tehtaissa, jakelukeskuksissa, vähittäismyymälöissä ja toimistoissa ja muistutti siitä, että turvallisuus alkaa jokaisesta työntekijästä, jo ka päivä.

Ihmiset ovat Fiskars-konsernin keskeinen vahvuus, ja kulttuuri perustuu monimuotoisuuteen, tasa-arvoon

ja osallisuuteen (DEI). Tavoitteenamme on luoda osallistava ja avoin työympäristö, jossa jokainen voi kasvaa, antaa oman merkityksellisen panoksensa ja tuntea kuuluvansa joukkoon. Fiskars-konserni nostaa etusijalle aloitteita, jotka parantavat työntekijöiden hyvinvointia ja osallisuutta ja ylläpitävät samalla yhtiön vahvaa mainetta. Fiskars-konsernin yrityskulttuuri pyrkii edistämään positiivista työyhteisöä, jossa arvostetaan osallisuutta ja yhteistyötä. Työ- ja yksityiselämän tasapainon tukemiseksi yhtiö tarjoaa urakehitysohjelmia, mentorointimahdollisuuksia ja vanhempainvapaita. Sitoutumista tuetaan HR-organisaation omilla resursseilla ja kohdennetuilla investoinneilla työvoimaan liittyviin aloitteisiin, kuten mielenterveysohjelmiin ja monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta edistävään koulutukseen. Lisäksi on otettu käyttöön erityisrooleja, kuten DEI-johtajat sekä terveys- ja turvallisuusvastaavat, joiden tehtävänä on edistää ja valvoa näit ä toimia.

Fiskars-konserni on sitoutunut tunnistamaan ja valvomaan työntekijöiden altistumista fyysisesti vaativille tehtäville. Haavoittuvassa asemassa olevia työntekijät, kuten (mutta eivät ainoastaan) uudet tai nuoret työntekijät, ikääntyvät työntekijät, odottavat äidit ja vammaiset työntekijät, otetaan huomioon terveyden ja turvallisuuden riskinarvioinneissa, ja heidän on tarvittaessa saatava työssään erityissuojelua. Tämä sitoutuminen varmistetaan Fiskars-konsernin toimintaohjeella, työsuhdepolitiikalla sekä rekrytointi- ja resursointipolitiikalla, ja sitä vahvistetaan toimintaohje- ja DEI-koulutusten avulla. Fiskars-konsernin toimet oikeudenmukaisen, yhdenvertaisen ja osallistavan työpaikan luomiseksi vahvistavat myönteistä vaikutusta entisestään, kuten on kuvattu kohdassa Monimuotoisuuden mittarit. Nämä myönteiset

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

97

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

vaikutukset liittyvät koko yhtiön omaan työvoimaan, eivät mihinkään tiettyihi n ryhmiin.

Toimien vaikutusta arvioidaan käyttäen keskeisiä suorituskykymittareita (ks. S1-5 Tavoitteet ), mukaan lukien työntekijöiden sitoutumispistemäärät, osallisuuden kokemukset, johdon monimuotoisuus sekä työturvallisuuden raportointi ja mittarit. Esimerkiksi kuukausittaiset turvallisuusraportit jaetaan sisäisille sidosryhmille, ja niistä keskustellaan johtoryhmän kokouksissa ja turvallisuuskomiteoissa arviointia ja kehittämistoim ia varten.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

98

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Työntekijöitä koskevat tiedot sopimustyypin ja sukupuolen mukaan

Nainen

Mies

Muut

Yhteensä

Sopimustyyppi

2024

2025

2024

2025

2024

2025

2024

2025

Työntekijöiden lukumäärä (henkilömäärä)

3 878

3 748

2 971

2 844

2

2

6 851

6 594

Vakinaisten työntekijöiden lukumäärä (henkilömäärä)

3 245

3 122

2 828

2 712

2

2

6 075

5 836

Määräaikaisten työntekijöiden lukumäärä (henkilömäärä)

345

342

110

91

0

0

455

433

Vaihtelevalla työajalla työskentelevät työntekijät (henkilömäärä)

288

284

33

41

0

0

321

325

Työntekijöitä koskevat tiedot alueittain

Eurooppa

Aasia

Pohjois-Amerikka

Yhteensä

Sopimustyyppi

2024

2025

2024

2025

2024

2025

2024

2025

Työntekijöiden lukumäärä (henkilömäärä)

3 303

3 238

3 033

2 869

515

485

6 851

6 594

Vakinaisten työntekijöiden lukumäärä (henkilömäärä)

2 956

2 888

2 607

2 465

512

483

6 075

5 836

Määräaikaisten työntekijöiden lukumäärä (henkilömäärä)

258

252

194

177

3

2

455

433

Vaihtelevalla työajalla työskentelevät työntekijät (henkilömäärä)

89

98

232

227

0

0

321

325

Yhtiön palveluksesta raportointijakson aikana lähteneiden työntekijöiden lukumäärä yhteensä

Vuoden 2025 raportointijakson aikana yhtiöstä lähti yhteensä 1 2 01 (2024: 1 4 21) henkilöä. Työntekijöiden vaihtuvuus oli 1 8 % (2024 : 20.7 %).

S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvat muut kuin työsuhteiset työntekijät

Muut kuin työsuhteiset työntekijät

2024*

2025

Itsenäinen ammatinharjoittaja

63

Ei-itsenäinen ammatinharjoittaja

435

* Datan kerääminen tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi käynnistettiin vuoden 2025 raportointiin. Siten dataa vertailuvuodelta 2024 ei ole saatavilla.

Muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin kuuluvat mu un muassa:

Urakoitsijat: Itsenäiset ammatinharjoittajat tai yritykset

Vuokratyöntekijät: Henkilöstövuokrausyritysten kautta palkatut muut kuin työsuhteiset ty öntekijät

Keikkatyöntekijät: Tehtäväperusteista ja lyhytaikaista työtä tekevät muut kuin työsuhteiset ty öntekijät

Komennuksella oleva henkilöstö: Toisesta yrityksestä tilapäisesti osoitetut muut kuin työsuhteiset työnte kijät, ja

Ulkoistetut työntekijät: Ulkopuolisen yrityksen muut kuin työsuhteiset työntekijät, jotka työskentelevät toimipaikoissamme tai projek teissamme.

Muita kuin työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot on kerätty paikallisen henkilöstöhallinnon toimesta ja yhdistelty globaalisti. Standardoitujen tiedonkeruukäytäntöjen käyttöönotto kaikkialla varmisti prosessin yhdenmukaisuuden ja luotet tavuuden.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

101

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

S1-8 Työehtosopimusneuvottelut ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Työehtosopimusten piiriin kuului yhteensä 4 5 % Fiskars-konsernin työntekijöistä maailmanlaajuisesti. Euroopan talousalueella työehtosopimukset vaihtelevat alueittain ja kunkin maan standardien m ukaisesti.

Työehtosopimusten ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevien sopimusten piiriin kuuluva oma työvoima alueella (ETA:n ulkopuoliset maat) kattavuusasteen ja alueen mukaan jaoteltuna maissa, joissa yrityksellä on yli 50 työntekijää, joka on osuutena vähintään 10 prosenttia työntekijöiden kokonai smäärästä.

Fiskars-konsernilla ei ole työntekijöiden kanssa tehtyjä sopimuksia edustuksesta seuraavissa toimielimissä: Eurooppalainen yritysneuvosto (EWC), Eurooppaosakeyhtiön yritysneuvosto (SE) tai Eurooppalaisen osuuskunnan yritysneuvo sto (SCE).

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Kattavuusaste

Työntekijät – ETA (maat, joissa yli 50 työntekijää, joka on osuutena yli 10 % kokonaismäärästä)

Työntekijät - muut kuin ETA-maat (arvio alueista, joissa on yli 50 työntekijää, joka on osuutena yli 10 % kokonaismäärästä)

Edustus työpaikalla (vain ETA-alue) (maat, joissa on yli 50 työntekijää, joka on osuutena yli 10 % kokonaismäärästä)

2024*

2025

2024*

2025

2024*

2025

0–19 %

Aasian ja Tyynenmeren alue

20–39 %

40–59 %

60–79 %

80–100 %

Suomi

Suomi

* Datan kerääminen tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi käynnistettiin vuoden 2025 raportointiin. Siten dataa vertailuvuodelta 2024 ei ole saatavilla.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

102

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Laatimisperiaatteet

Tapaturmatiedot käsitellään ja konsolidoidaan yhtiötasolla. Näin varmistetaan, että Fiskars- konserni ottaa huomioon 100 prosenttia tapaturmista kaikissa toiminnoissa, mukaan lukien tehtaat, jakelukeskukset, vähittäismyyntipaikat ja toimistot. Fiskars-konserni käyttää turvallisuusraportointityökalua kaikkien tapaturmien, läheltä piti -tilanteiden ja turvallisuushavaintojen keräämiseen. Työkalu on kaikkien Fiskars-konsernin työntekijöiden käyte ttävissä.

Kirjattaviin työperäisiin vammoihin kuuluvat kaikki työtapaturmat lukuun ottamatta ensiapua vaativia tapaturmia. Näihin tapaturmiin kuuluvat kaikki poissaoloon johtavat tapaturmat, rajoitettuun työskentelyyn johtavat tapaturmat tai toiseen työhön siirtoa edellyttävät tapaturmat tai lääkinnällistä hoitoa vaativat tapaukset.

Poissaoloon johtavat tapaturmat kirjataan turvallisuusraportointijärjestelmään, jotta niiden vaikutuksia voidaan mitata. Tietojen oikeellisuuden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi sovelletaan seuraavaa sääntöä: turvallisuusraportointijärjestelmään kirjataan enintään 50 menetettyä päivää tapaturmaa kohti. Tämä yläraja on tarpeen, koska joissakin tapauksissa työntekijät eivät ehkä palaa töihin irtisanoutumisen, eläkkeelle siirtymisen tai muiden syiden vuoksi, vaikka he ovat edelleen palkkalistoilla.

Ilman ylärajaa tiedot voisivat näyttää useita satoja menetettyjä työpäiviä, mikä ei antaisi oikeata kuvaa tapauksen operatiivisesta vaikutuksesta. Henkilöstöhallinto ylläpitää virallisia henkilöstötietoja ja pitää kirjaa työntekijän poissaoloista, myös poissaolopäivien todellisesta kokonaismäärästä, riippumatta turvallisuusraportointijärjestelmän ylärajasta. Turvallisuusraportointijärjestelmän lukua käytetään siten vain turvallisuustuloksen raportointiin, kun taas HR-tiedot säilyvät poissaolojen oikeudellisena ja sopimusperusteisena kir janpitona.

Ulkopuoliset kumppanit eivät jatkuvasti varmenna työntekijöitä sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevia mittareita, mutta ne sisältyvät laatu-, ympäristö-, terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän sisäisiin auditointeihin. Raportoitu sukupuolten välinen palkkaero lasketaan keskimääräisenä bruttotuntipalkkana, koska täydellistä tuntipalkkatietoa ei ole sa atavilla.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

106

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

hyödyntää yhtiön portfolion tarjoamia mahdollisuuksia. Sitä toteutetaan päivittäisessä työssä, ja sitä tukevat yhtiön arvot, strategiset painopisteet ja tarkoitus.

Uusien tuotteiden kehitysprosessi ohjaa ja toteuttaa uusien tuotteiden kehityshankkeita sisäisten tavoitteiden ja kriteerien sekä oikeudellisten vaatimusten ja riskienhallinnan mukaisesti. Prosessissa määritetään poikkitoiminnalliset työskentelytavat uusien tuotteiden kehittämisessä, mukaan lukien pakkaukset, merkinnät ja tuotetiedot kuluttajille ja loppukäyttäjille, ja siinä otetaan huomioon tiukimmat oikeudelliset ja sisäiset va atimukset.

Fiskars-konsernin ympäristöpolitiikassa kuvataan yhtiön tuotekehityksen ja tuotannon kannalta olennaiset ympäristöperiaatteet. Politiikka tukee yrityksen sitoutumista vastuullisuuteen ja luo puitteet mahdollisten tai todellisten ympäristövaikutusten hallinnalle ja riskien lieventämiselle. Politiikka lisää ympäristötietoisuutta yhtiön sisällä ja auttaa siten tekemään päätöksiä, joiden avulla yhtiön kunnianhimoiset tavoitteet – tarjota turvallisia ja kestäviä tuotteita ja kehittää kansainvälisiä kestävän tuote- ja pakkaussuunnittelun käytäntöjä – voivat toteutua.

Fiskars-konsernin takaisinvetopolitiikka on suunniteltu Fiskars-konsernin ohjenuoraksi siinä tapauksessa, että markkinoilla ilmenee mahdollinen vaatimustenmukaisuuteen liittyvä ongelma. Tavoitteena on suojella asiakasta ja varmistaa asiaankuuluvien tuoteturvallisuusmääräysten noudattaminen. Politiikan soveltamisala kattaa kaikki tuoteryhmät ja kaikki Fiskars-konsernin brändit. Takaisinvetopolitiikkaa sovelletaan Fiskars-konsernin tuotteisiin, jotka on myyty

kolmannelle osapuolelle tai joiden omistusoikeus on siirtynyt kolmannelle os apuolelle.

Fiskars-konsernin kiertotalouden viitekehyksessä keskitytään tuote- ja palvelumuotoiluun. Yhtiön tavoitteena on suunnitella tuotteita kiertotaloutta ja pitkäikäisyyttä silmällä pitäen ja varmistaa, että kiertotaloutta koskevia periaatteita noudatetaan aina, kun se on mahdollista, samalla tuotteiden korkea laatu säilyttäen. Viitekehystä kuvataan tarkemmin kohdassa E5 Resurssien käyttö ja kie rtotalous.

Fiskars-konsernin kierrätysmuoviohjeen tavoitteena on edistää kierrätysmuovin käyttöä vaarantamatta lopputuotteen kemiallista vaatimustenmukaisuutta. Ympäristöväittämien, kuten kierrätettyä materiaalia koskevien väittämien, käyttöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ohjeessa määritetään kierrätysmuoveja koskevat erityisvaatimukset, jotta päätöksentekijät voivat lisätä kierrätysmuovie n käyttöä.

Fiskars-konsernin tietosuojapolitiikassa ilmoitetaan, miten yritys käsittelee henkilötietoja. Fiskars-konserni on sitoutunut vastuulliseen ja ammattimaiseen vuorovaikutukseen kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa. Yhtiö pyrkii varmistamaan, että tietosuojaan liittyviä ihmisoikeusnäkökohtia kunnioitetaan ja koko organisaatiossa noudatetaan lakisääteisiä ja sopimuksiin perustuvia tietosuojavaatimuksia, kun kyseessä ovat kuluttajat, loppukäyttäjät, asiakkaat ja muut vierailijat, jotka käyttävät yhtiön verkkosivustoja tai ovat yhteydessä yhtiöön muissa kanavissa.

Kilpailuoikeuspolitiikan tavoitteena on suojella vapaata ja rajoittamatonta kilpailua kaikkien toimijoiden

välillä toimitusketjun kaikilla tasoilla, jotta kuluttaja hyötyisi viime kädessä paremmasta hinnoittelusta, valinnanvarasta, innovaatiosta ja laadusta. Tämä toteutetaan asettamalla Fiskars-konsernin työntekijöille vaatimukset, joiden mukaan heidän on toimittava. Politiikka päivitettiin toukokuussa 2025, ja se otettiin käyttöön kaikille toimistotyöntekijöille pakollisen verkkokoulutuks en avulla.

Fiskars-konserni on sitoutunut vastuulliseen markkinointiin ja viestintään. Fiskars-konsernin markkinointipolitiikassa määritetään perusperiaatteet kaikelle konsernin markkinointiviestinnälle. Markkinoinnin ja viestinnän avulla kerrotaan Fiskars- konsernin tuotteiden ja palveluiden hyödyistä ja ollaan vuorovaikutuksessa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa heille tärkeistä asioista. Politiikkaa sovelletaan kaikkiin markkinointitoimiin ja viestintämuotoihin, kuten verkko- ja suoramarkkinointiin, ostajamarkkinointiin, tapahtumiin ja muuhun ammattimaiseen myynninedistämiseen ja vi estintään.

Markkinointipolitiikassa linjataan, että yritys on sitoutunut esittämään vain sellaisia väitteitä ja lausuntoja, jotka ovat laillisia, asianmukaisia ja totuudenmukaisia, jotka eivät sisällä harhaanjohtavia seikkoja tai väitteitä ja jotka kunnioittavat ihmisarvoa eivätkä lietso tai salli minkäänlaista syrjintää esimerkiksi rotuun, kansalliseen alkuperään, uskontoon, sukupuoleen, ikään, vammaisuuteen tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuen. Politiikka noudattaa ICC:n viitekehystä, jonka avulla varmistetaan, että kaikki markkinoinnissa esitetyt ympäristöväitteet ovat selkeitä ja asianmukaisesti vahvaan tieteelliseen näyttöön p erustuvia.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

114

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

aiottu käyttötarkoitusta laajemmat riskit. Kunkin vaiheen lopussa laaditaan tulokset ja suositukset, jotka siirretään seuraavaan v aiheeseen.

Esimerkkinä kuluttajalähtöisestä tuotekehitysprosessista Fiskars-konserni tarjoaa vasenkätisille aikuisille ja lapsille erilaisia saksia, joissa on sekä käänteiset ruostumattomasta teräksestä valmistetut terät, jotka takaavat korkean suorituskyvyn, että ergonomisesti muotoillut kahvat, jotka takaavat mukavuuden. Vasenkätiset lasten sakset on suunniteltu erityisesti mahdollistamaan vasenkätisille lapsille turvallinen ja mukava saksien käyttö, sillä jokaisella lapsella on oikeus sellaisiin saksiin, joiden avulla he voivat ilmaista itseään. Pyöristetyt kärjet lisäävät turvallisuutta, ja ergonomisista kahvoista pienikin lapsi saa tukevan otteen. Ergonomisia jousitettuja kahvoja kehitetään jatkuvasti tietyille kuluttajaryhmille, jotta käsien väsyminen vähenisi ja näppäryys paranisi. Pitkän tähtäimen suunnittelu ja yhteistyöt tukevat lisäksi tuotekehityksen, turvallisuusnäkökohtien ja vaatimustenmukaisuuden mahdollisuuksien tunn istamista.

Riskinarviointi on näin ollen osa uusien tuotteiden kehitysprosessia, jolla varmistetaan turvallisuusvaatimusten noudattaminen sekä tuotteiden ja pakkausten laatu. Huolta aiheuttavat aineet, jotka voivat vahingoittaa ympäristöä tai ihmisten terveyttä, pyritään tunnistamaan ja niiden käytön vähentämiseksi tai poistamiseksi suunnitellaan toimia. Arvioinnit myös vahvistavat yhtiön sitoutumista kuluttajien turvallisuuteen, tukevat strategiassa linjattujen laatustandardien noudattamista ja auttavat

huomiomaan bränditekijät osana palvelulupausten ar viointia.

Tuotteen lanseerauksen jälkeen kaikki tuotteeseen liittyvät palautteet ja reklamaatiot kerätään analysointia ja käsittelyä varten tuotepalauteprosessiin, jossa otetaan huomioon myös markkinoiden ja kuluttajapalvelun näkemykset. Kuluttajille ja loppukäyttäjille annetaan palautetta reklamaatiosta tai pyynnöstä, jotta voidaan varmistaa, että kuluttajat ja loppukäyttäjät saavat tietoa tuotteiden turvallisuudesta ja laadusta palautteeseensa liittyen.

Vihreisiin väittämiin, tuotemerkintöihin ja vastuulliseen markkinointiin liittyvien riskien vähentäminen perustuu tuotetason vaatimustenmukaisuuteen ja hyviin markkinointikäytäntöihin. Lainsäädännön muutoksiin varautumalla varmistetaan, että uudet kansalliset ja alueelliset oikeudelliset vaatimukset otetaan huomioon ja sisällytetään merkintöjä ja viestintää koskeviin päätöksiin sekä tuotekehitysvaiheessa että jälkimarkkin oinnissa.

Fiskars-konsernin markkinointipolitiikassa määritetään kaiken markkinointiviestinnän perusperiaatteet, ja compliance- ja markkinointitiimit varmistavat yhdessä, että kaikki markkinointi ja viestintä noudattaa politiikan lisäksi asiaankuuluvia paikallisia lakeja ja määräyksiä. Liiketoiminta-alueen Compliance-tiimit seuraavat eri markkinoiden merkintä- ja markkinointivaatimuksia varmistaakseen, että tuote tuodaan markkinoille vaadittujen ja odotettujen tuotetietojen kanssa. Tietoturva ja tietosuoja on sisällytetty kaikkiin Fiskars-konsernin toimintoihin lähtökohtaisesti ja oletusarvoisesti käytäntöjen, ohjeiden ja

prosessien avulla. Avoin ja rehellinen toiminta antaa kuluttajillemme varmuuden siitä, että käsittelemme tietoja vastuullisesti, turvaamme ne asianmukaisesti ja hyödynnämme niitä tavoilla, jotka voivat luoda arvoa yksilölle. Fiskars-konsernin liiketoimintasuunnitelmat ja strategia heijastavat tätä visiota. Fiskars- konserni viestii aktiivisesti tietoturvaa ja -suojaa koskevista arvoistaan ja visiostaan politiikkojensa ja ohjeiden sa kautta.

Fiskars-konserni on ottanut käyttöön tarvittavat hallintorakenteet, prosessit ja tekniikat tietoturvaloukkausten mahdollisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. Samat valvontatoimet tukevat Fiskars-konsernia myös kielteisten vaikutusten käsittelyssä, kuten tietovuotojen, varkauksien tai tietojen katoamisen tutkimisessa, rekisteröityihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ja valvontatoimien tehokkuudessa. Valvontatoimien suorituskykyä arvioidaan kielteisten vaikutusten perusteella, ja tarvittavat muutokset toteutetaan ja priorisoidaan etenemissuunn itelmissa.

Tietoturvan ja -suojan valvontatoimien tehokkuutta arvioidaan esimerkiksi sisäisten tarkastusten ja tietoturvatestauksen avulla. Tietoturvaa ja tietosuojaa koskevat tavoitteet ja toimenpiteet on otettu käyttöön asianomaisesta lainsäädännöstä, standardeista ja parhaista käytännöistä, kuten NIST Cyber Security Framework ja ISO 27001.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

117

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet

ESRS 2 Liite B: Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tieto pisteistä

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen (9)

Viittaus pilariin 3 (24)

Viittaus vertailuarvo- asetukseen (10)

Viittaus EU:n ilmastolakiin (11)

Osio

ESRS 2 GOV-1 | Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13

Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

ESRS 2 Yleiset tiedot, Hallinto

ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

ESRS 2 Yleiset tiedot, Hallinto

ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10

ESRS 2 Yleiset tiedot, Hallinto

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

Ei olennainen (mainittu kohdassa E1 Ilmastonmuutos, Toimet)

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

Ei olennainen

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II

Ei olennainen

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II

Ei olennainen

ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta

Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta

E1 Ilmastonmuutos

ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpa- noasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta

Ei olennainen (mainittu kohdassa E1 Ilmastonmuutos, Toimet)

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

126

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen (9)

Viittaus pilariin 3 (24)

Viittaus vertailuarvo- asetukseen (10)

Viittaus EU:n ilmastolakiin (11)

Osio

ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla

E1 Ilmastonmuutos, Tavoitteet

ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5

E1 Ilmastonmuutos, Tavoitteet

ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5

E1 Ilmastonmuutos, Energiankulutus

ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6

E1 Ilmastonmuutos, Energiankulutus

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta

E1 Ilmastonmuutos, Kasvihuonekaasupäästöt

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpa- noasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta

E1 Ilmastonmuutos, Kasvihuonekaasupäästöt

ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta

Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta

E1 Ilmastonmuutos, Kasvihuonekaasupäästöt

ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II

Vapaaehtoinen, jätetty pois 2025

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

127

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen (9)

Viittaus pilariin 3 (24)

Viittaus vertailuarvo- asetukseen (10)

Viittaus EU:n ilmastolakiin (11)

Osio

ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski.

Vapaaehtoinen, jätetty pois 2025

ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

Vapaaehtoinen, jätetty pois 2025

energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta.

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus

Vapaaehtoinen, jätetty pois 2025

ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II

Vapaaehtoinen, jätetty pois 2025

ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan EPRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa, 28 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, liitteen 1 taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3

Ei olennainen

ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7

Ei olennainen

ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8

Ei olennainen

ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12

Ei olennainen

ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2

Ei olennainen

ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1

Ei olennainen

ESRS 2- IRO 1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Johdatus aiheeseen

ESRS 2 - IRO 1 – E4 16 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Johdatus aiheeseen

ESRS 2- IRO 1 – E4 16 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Johdatus aiheeseen

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

128

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen (9)

Viittaus pilariin 3 (24)

Viittaus vertailuarvo- asetukseen (10)

Viittaus EU:n ilmastolakiin (11)

Osio

ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Resurssien ulosvirtaukset

ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Resurssien ulosvirtaukset

ESRS 2- SBM3 - S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13

Ei olennainen

ESRS 2- SBM3 - S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12

Ei olennainen

ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

S1 Oma työvoima, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Suhteet toimittajiin

ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

S1 Oma työvoima, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

G1 Liiketoiminnan harjoittamisen toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1

S1 Oma työvoima, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5

S1 Oma työvoima, Prosessi kielteisten vaikutusten korjaamiseksi

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korjaaminen ja ilmoituskanava

ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

S1 Oma työvoima, Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

129

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen (9)

Viittaus pilariin 3 (24)

Viittaus vertailuarvo- asetukseen (10)

Viittaus EU:n ilmastolakiin (11)

Osio

ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3

S1 Oma työvoima, Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

S1 Oma työvoima, Ansiotuloa koskevat mittarit

ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8

S1 Oma työvoima, Ansiotuloa koskevat mittarit

ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korjaaminen ja ilmoituskanava

ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korjaaminen ja ilmoituskanava

ESRS 2- SBM3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13

S2 Arvoketjun työntekijät, Johdatus aiheeseen

ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

S1 Oma työvoima, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Suhteet toimittajiin

ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4

S2 Arvoketjun työntekijät, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

S2 Arvoketjun työntekijät, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korjaaminen ja ilmoituskanava

ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

S2 Arvoketjun työntekijät, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14

S2 Arvoketjun työntekijät, Toimet

ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

Ei olennainen

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

130

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen (9)

Viittaus pilariin 3 (24)

Viittaus vertailuarvo- asetukseen (10)

Viittaus EU:n ilmastolakiin (11)

Osio

ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

Ei olennainen

ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14

Ei olennainen

ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korjaaminen ja ilmoituskanava

ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korjaaminen ja ilmoituskanava

ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korjaaminen ja ilmoituskanava

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korruptio- ja lahjontatapaukset

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korruptio- ja lahjontatapaukset

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

131

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

BEMS Building Energy Management Systems, rakennusten energianhallintajär jestelmät

BIO Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (EU-taksonomian termi j a lyhenne)

CCA Climate Change Adaptation, ilmastonmuutokseen sopeutuminen (EU- taksonomian termi j a lyhenne)

CCM Climate Change Adaptation, ilmastonmuutoksen hillitseminen (EU- taksonomian termi j a lyhenne)

CDP Voittoa tavoittelematon järjestö, joka ylläpitää maailmanlaajuista ympäristötietojär jestelmää

CE Circular Economy, kiertotalous (EU-taksonomian termi j a lyhenne)

CICES Common International Classification of Ecosystem Services, ekosysteemipalvelujen kansainväline n luokitus

CoC Fiskars-konsernin toimintaohjeet (Code o f Conduct)

CSRD Corporate Sustainability Reporting Directive, yritysten kestävyysraportointid irektiivi

DEI Monimuotoisuus, tasa-arvo ja o sallisuus

DMA Double Materiality Assessment, kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi

DNSH Do No Significant Harm, ei merkittävää haittaa (EU-taksonomian termi j a lyhenne)

DTC Direct-to-Consumer, suora kulut tajamyynti

EFRAG European Financial Reporting Advis ory Group

EMS Energy Management Systems, energianhallintajär jestelmät

EPC Energy Performance Certificates, energiatehokkuust odistukset

EPRTR European Pollutant Release and Transfer Register, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevat eurooppalainen rekisteri

ERM Enterprise Risk Management, yritysriskie n hallinta

ESG Environmental, Social and Governance: ympäristö, sosiaaliset näkökohdat j a hallinto

ESRS European Sustainability Reporting Standards, eurooppalaiset kestävyysraportointis tandardit

ETS Emission Trading System, päästökauppajä rjestelmä

FGLT Fiskars Group Leadership Team, Fiskars- konsernin johtoryhmä

FSC Forest Stewardsh ip Council

FTE Full-Time Equivalent, kokoaikavastaava, työtuntien mittaamiseen käytet ty mittari

GDPR General Data Protection Regulation, yleinen tietosu oja-asetus

GHG Greenhouse Gas, Kasvih uonekaasu

GOTS Global Organic Textil e Standard

GRI Global Reporting Initiative

HCIS High Climate Impact Sectors, ilmastovaikutuksiltaan merkit tävät alat

ICC International Chamber of Commerce, Kansainvälinen kau ppakamari

IEA International Energy Agency, Kansainvälinen energ iajärjestö

IFRS International Financial Reporting Standards, kansainväliset tilinpäätös standardit

IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change, hallitustenvälinen ilmastonmuu tospaneeli

ISO International Organization for Standardization, Kansainvälinen standardisoimi sjärjestö

IUCN The International Union for Conservation of Nature, Kansainvälinen luonnonsuo jeluliitto

LTAF Lost Time Accident Frequency, poissaoloon johtaneiden tapaturmie n taajuus

NOx Type n oksidit

OECD Organisation for Economic Co-operation and D evelopment

PEFC Programme for the Endorsement of Forest Cer tification

PFAS Per- and polyfluoroalkyl substances, per- ja polyfluoratut alkaal iyhdisteet

PPC Pollution Prevention and Control, pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen (EU-taksonomian termi j a lyhenne)

RCP Representative Concentratio n Pathway

SBTi Science-Based Targets Initiative

SCoC Supplier Code of Conduct, toimittajien toim intaohjeet

SDG Sustainable Development Goals, Kestävän kehityksen t avoitteet

SFDR Sustainable Finance Disclosure Regulation, kestävän rahoituksen tiedon antoasetus

TCFD Task Force on Climate-Related Financial Di sclosures

tCO 2 eq Hiilidioksidiekvival enttitonni

UNGP Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavat p eriaatteet

WTR Water and Marine Resources, vesivarat ja merten luonnonvarat (EU-taksonomian termi j a lyhenne)

Espoossa XX.2.2026

FISKAR S OYJ ABP

Hallitus

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

133

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Kestävyysselvitys

Sisältö

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

135

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Toimintasegmentit

2025

Milj. euroa

Vita

Fiskars

Muut

Kohdistamattomat ja eliminoinnit

Konserni yhteensä

Liikevaihto

612,6

522,0

5,6

1 140,2

Bruttokate

331,1

201,7

2,3

535,1

Bruttokatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1

-0,5

-1,8

-2,3

Vertailukelpoinen EBIT

27,7

66,6

-17,9

76,4

EBITin vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1

-35,7

-5,8

3,1

-38,4

EBIT

-8,0

60,8

-14,7

38,1

Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos

4,5

4,5

Rahoitustuotot ja -kulut

-30,0

-30,0

Tulos ennen veroja

12,5

Tuloverot

-2,9

-2,9

Tilikauden tulos

9,6

Investoinnit

27,2

13,4

2,9

43,5

Poistot ja arvonalentumiset

56,8

21,9

5,5

84,1

1Lisätietoa osiossa Muut taloudelliset tiedot.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

146

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Toimintasegmentit

2024

Milj. euroa

Vita

Fiskars

Muut

Kohdistamattomat ja eliminoinnit

Konserni yhteensä

Liikevaihto

605,1

547,2

4,8

1 157,1

Bruttokate

342,3

218,4

3,4

564,1

Bruttokatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1

-46,8

-0,2

-47,1

Vertailukelpoinen EBIT

47,6

77,3

-13,4

111,4

EBITin vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1

-60,9

-13,0

-0,4

-74,3

EBIT

-13,3

64,2

-13,8

37,1

Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos

6,5

6,5

Rahoitustuotot ja -kulut

-25,2

-25,2

Tulos ennen veroja

18,5

Tuloverot

8,9

8,9

Tilikauden tulos

27,3

Investoinnit

29,6

19,5

3,7

52,5

Poistot ja arvonalentumiset

54,6

24,0

3,9

82,5

1Lisätietoa osiossa Muut taloudelliset tiedot.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

147

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon laskennassa

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä

2025–2027 Ansaintajakso

2024–2026 Ansaintajakso

2023–2025 Ansaintajakso

2025–2027 Sitouttamisjakso

2024–2026 Sitouttamisjakso

2023–2025 Sitouttamisjakso

Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä tilikauden lopussa, kpl

421 280

279 516

135 694

238 725

36 060

20 554

Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa

14,63

16,42

16,27

14,63

16,42

16,27

Osakkeen kurssi tilikauden lopussa, euroa

12,68

Ansaintajakso alkaa

1.1.2025

1.1.2024

1.1.2023

1.1.2025

1.1.2024

1.1.2023

Ansaintajakso päättyy

31.12.2027

31.12.2026

31.12.2025

31.12.2027

31.12.2026

31.12.2025

Järjestelmän piirissä henkilöitä

57

43

24

28

21

11

Henkilöstön osakesäästöohjelma, "MyFiskars", maksetaan osakkeina ja/tai rahana

Maaliskuussa 2023 Fiskars Oyj Abp:n hallitus päätti perustaa henkilöstön osakesäästöohjelman, ”MyFiskars”, Fiskars-konsernin työntekijöille. MyFiskars -ohjelman tarkoituksena on kutsua työntekijät hankkimaan ja omistamaan Fiskars Oyj Abp:n osakkeita. Sen tavoitteena on luoda omistajuuden kulttuuria sekä vahvistaa entisestään työntekijöiden pitkäaikaista sitoutumista yhtiöön.

MyFiskars-ohjelma koostuu vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12 kuukauden säästöjakso ja sitä seuraava omistusjakso. Ohjelmaa tarjotaan Fiskars-konsernin vakituisille työntekijöille, jotka ovat olleet työllistettyinä kuukauden tai kauemmin ennen osallistumisjakson alkua. Työntekijöille tarjotaan mahdollisuutta säästää vapaaehtoisesti osuus palkastaan ja sijoittaa nämä säästöt Fiskars Oyj Abp:n osakkeisiin. Säästöillä

hankitaan Fiskars Oyj Abp:n osakkeita ohjelmaan osallistuville työntekijöille neljännesvuosittain yhtiön osavuosikatsausten julkistamispäivien jälkeen. Fiskars-konserni antaa ohjelmaan osallistuville työntekijöille palkkioksi sitoutumisesta yhden ilmaisen lisäosakkeen (brutto) kahta säästöillä hankittua säästöosaketta kohden. Palkkio-osakkeiden saaminen edellyttää työsuhteen jatkumista ja hankittujen säästöosakkeiden pitämistä omistuksessa omistusjakson päättymiseen asti.

Mahdollinen palkkio maksetaan omistusjakson päättymisen jälkeen osakkeina tai osittain osakkeina ja rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja niissä maissa, joissa työnantajalla on ennakonpidätysvelvollisuus. Lisäosakkeet ovat vapaasti siirrettävissä sen jälkeen, kun ne on kirjattu osallistujan arvo-osuustilille. Säästöosakkeet ja lisäosakkeet ovat Fiskars Oyj Abp:n tavallisia

osakkeita, jotka oikeuttavat osallistujat osinkoihin. Osallistujilla on mahdollisuus valita haluavatko he vastaanottaa osingot rahana vai hankitaanko niillä lisää osakkeita seuraavana hankintapäivänä. Osingoilla ostetuilla osakkeilla on sama oikeus lisäosakkeisiin kuin säästöillä ostetuilla osakkeilla.

MyFiskars 2023–2025 ohjelman säästökausi alkoi 1.7.2023 ja päättyi 30.6.2024. Omistusjakso alkoi ensimmäisestä säästöosakkeiden hankinnasta ja päättyy 30.6.2026. Maaliskuussa 2024 Fiskars Oyj Abp:n hallitus hyväksyi toisen henkilöstön osakesäästöohjelman, jonka säästökausi alkoi 1.7.2024 ja päättyi 30.6.2025. Omistusjakso alkoi ensimmäisestä säästöosakkeiden hankinnasta ja päättyy 30.6.2027. Hallitus hyväksyi kolmannen henkilöstön osakesäästöohjelman maaliskuussa 2025, jonka säästökausi alkoi 1.7.2025 ja päättyy 30.6.2026. Omistusjakso alkoi ensimmäisestä säästöosakkeiden hankinnasta ja päättyy 30.6.2028.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

152

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Henkilöstön osakesäästöohjelma "MyFiskars"

2025–2028 ohjelmakausi

2024–2027 ohjelmakausi

2023–2026 ohjelmakausi

Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä tilikauden lopussa, kpl

6 997

27 811

32 034

Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa

14,63

16,42

16,27

Osakkeen kurssi tilikauden lopussa, euroa

12,68

Ansaintajakso alkaa

1.7.2025

1.7.2024

1.7.2023

Ansaintajakso päättyy

30.6.2028

30.6.2027

30.6.2026

Järjestelmän piirissä henkilöitä

418

502

625

Johdon omistusohjelma, maksetaan osakkeina ja rahana

Helmikuussa 2023 Fiskars Oyj Abp:n hallitus päätti johdon omistusohjelmasta 2023, joka on suunnattu yhtiön toimitusjohtajalle, konsernin johtoryhmälle ja tietyille hallituksen päättämille avainhenkilöille. Ohjelman tarkoituksena on kannustaa kohderyhmää sijoittamaan Fiskars Oyj Abp:n osakkeisiin. Tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen kannustinjärjestelmä.

Ohjelmassa kohderyhmällä on mahdollisuus saada ilmaisia lisäosakkeita sijoittamalla henkilökohtaisesti Fiskars Oyj Abp:n osakkeisiin. Ohjelman palkkiot maksetaan kolmen vuoden sitouttamisjakson päättymisen jälkeen vuonna 2026.

Lisäosakkeiden saamisen edellytyksenä on, että osallistuja hankkii osakkeita hallituksen asettamissa rajoissa. Jos osallistujan osakeomistusedellytys on täyttynyt ja osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön ei ole päättynyt maksupäivään mennessä, osallistuja saa palkkiona lisäosakkeita ilmaiseksi hallituksen päättämässä suhteessa.

Suunnatussa osakeannissa, joka päättyi 3.3.2023, merkittiin yhteensä 156 401 yhtiön hallussa olevaa osaketta. Hallitus päättää myöhemmin, maksetaanko lisäosakkeet uusina osakkeina vai yhtiön hallussa olevina osakkeina. Hallitus päätti 8.2.2024 tarjota ohjelmaa muutamalle uudelle osallistujalle. Ohjelman palkkiot maksetaan myös uusille osallistujille sitouttamisjakson päättymisen jälkeen vuonna 2026. Yhteensä 12 894 yhtiön hallussa olevaa osaketta merkittiin neljän työntekijän toimesta.

Johdon omistusohjelma

2023–2026 ohjelmakausi

Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä tilikauden lopussa, kpl

254 047

Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa

16,27

Osakkeen kurssi tilikauden lopussa, euroa

12,68

Ansaintajakso alkaa

1.4.2023

Ansaintajakso päättyy

31.3.2026

Järjestelmän piirissä henkilöitä

13

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

153

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Laskennalliset verot

Laskennalliset verosaamiset

Milj. euroa

2025

2024

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

14,7

14,1

Vuokrasopimusvelat

29,9

28,4

Varaukset ja siirtovelat

9,3

9,8

Vaihto-omaisuus

7,5

8,7

Eläkevelvoitteet

4,0

4,2

Käytettävissä olevat verotukselliset tappiot

30,4

28,9

Muut väliaikaiset erot

6,4

4,0

Yhteensä

102,1

98,1

Netotettu laskennallisesta verovelasta

-54,8

-47,1

Laskennalliset verosaamiset yhteensä

47,4

51,0

Laskennalliset verovelat

Milj. euroa

2025

2024

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

39,1

39,4

Käyttöoikeusomaisuuserät

27,7

26,2

Käypään arvoon arvostetut sijoitukset

10,6

10,1

Vaihto-omaisuus

0,4

0,4

Jakamattomat voittovarat

4,9

4,7

Muut väliaikaiset erot

7,2

5,4

Yhteensä

89,9

86,2

Netotettu laskennallisesta verosaamisesta

-54,8

-47,1

Laskennalliset verovelat yhteensä

35,1

39,1

Laskennalliset verosaamiset (+) ja verovelat (-), netto

12,2

11,9

Laskennalliset verovelat ja -saamiset netotetaan, mikäli on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata verotettavaan tuloon perustuvat verovelat verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan ja mikäli laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan.

Muutos laskennallisen verosaamisen ja -velan nettomäärässä

Milj. euroa

2025

2024

Laskennalliset verosaamiset (+) ja -velat (-), netto 1.1.

11,9

-10,4

Kirjattu tuloslaskelmaan

2,7

23,9

Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin

0,1

Kirjattu omaan pääomaan

-3,1

Muuntoerot ja muut erät

-2,5

1,5

Laskennalliset verosaamiset (+) ja -velat (-), netto 31.12.

12,2

11,9

Verotukselliset tappiot, veronhyvitykset ja väliaikaiset erot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista hyödyntämisen epävarmuuden takia

Verotukselliset tappiot

Milj. euroa

2025

2024

20 vuoden sisällä vanhentuvat

39,8

39,0

Ei vanhene

108,5

119,2

Yhteensä

148,4

158,2

Veronhyvitykset

Milj. euroa

2025

2024

Muut väliaikaiset erot

3,1

2,4

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

2025

Milj. euroa

Brutto

Vero

Netto

Muuntoerot

-22,1

-22,1

Rahavirran suojaukset

0,8

0,8

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot)

0,5

0,1

0,6

Tilikauden laaja tulos yhteensä

-20,9

0,1

-20,8

2024

Milj. euroa

Brutto

Vero

Netto

Muuntoerot

9,0

9,0

Rahavirran suojaukset

-0,7

-0,7

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot)

0,0

0,0

0,0

Tilikauden laaja tulos yhteensä

8,3

0,0

8,3

OECD:n Pilari 2 mallisäännösten soveltuminen

OECD:n Pilari 2 mallisäännökset koskevat Fiskars-konsernia. Tähän liittyvää lainsäädäntöä on tullut voimaan Suomessa, joka on Fiskars-konsernin emoyhtiön kotipaikka, sekä useissa muissa Fiskars-konsernin toimintamaissa. Lainsäädäntö koskee tilikausia, jotka alkoivat 1. tammikuuta 2024 tai tämän jälkeen.

Konserni soveltaa IAS 12 standardin muutoksen mahdollistamaa helpotusta Pilari 2 lainsäädännön laskennallisten verojen kirjaamiseen ja julkistamiseen liittyen, ja kirjaa täydennysveron tilikauden verona sen syntyessä.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

155

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

2025

Milj. euroa

Liikearvo

Tavaramerkit, patentit ja verkko-tunnukset

Ohjelmistot

Keskeneräiset hankinnat

Muut

Yhteensä

Hankintamenot 1.1.

238,4

313,2

100,9

30,7

61,4

744,6

Muuntoerot

-8,0

-3,2

-3,6

-0,4

-1,6

-16,8

Lisäykset

0,0

4,0

9,0

0,2

13,2

Vähennykset

-1,1

-43,9

0,0

-10,0

-55,1

Siirrot tase-erien välillä

0,4

27,9

-28,7

0,4

Hankintamenot 31.12.

230,4

309,3

85,3

10,6

50,3

686,0

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.

12,4

23,4

66,2

38,4

140,4

Muuntoerot

-0,2

1,9

-3,5

-1,4

-3,3

Poistot

0,9

10,9

3,2

15,0

Arvonalentumiset

5,2

5,2

Vähennykset1

-1,1

-17,5

-10,0

-28,7

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

12,3

30,2

56,1

30,1

128,7

Kirjanpitoarvo 31.12.

218,1

279,2

29,2

10,6

20,2

557,3

1Vuonna 2025, 26,8 milj. euroa ohjelmistojen vähennyksistä liittyi sisäisesti tuotettujen aineettomien digi- ja IT -hyödykkeiden romutuksiin. Lisätietoa osiossa Muut taloudelliset tiedot.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

159

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

2024

Milj. euroa

Liikearvo

Tavaramerkit, patentit ja verkko-tunnukset

Ohjelmistot

Keskeneräiset hankinnat

Muut

Yhteensä

Hankintamenot 1.1.

232,5

311,4

104,7

31,4

60,0

739,8

Muuntoerot

5,9

1,1

1,9

-0,9

0,9

8,8

Lisäykset

0,3

5,6

19,8

0,4

26,1

Vähennykset

-30,2

-0,3

-0,5

-31,0

Siirrot tase-erien välillä

0,5

19,0

-19,4

0,6

0,7

Hankintamenot 31.12.

238,4

313,2

100,9

30,7

61,4

744,6

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.

12,3

23,5

77,1

35,1

148,0

Muuntoerot

0,1

-0,8

1,8

0,8

1,9

Poistot

0,7

16,6

3,1

20,3

Vähennykset

-29,2

-0,4

-29,6

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

12,4

23,4

66,2

38,4

140,4

Kirjanpitoarvo 31.12.

225,9

289,9

34,6

30,7

23,0

604,2

Arvonalentumistestaus

Laatimisperiaatteet

Fiskars-konsernin liiketoiminta on jaettu rahavirtaa tuottaviin yksiköihin, jotka on määritetty vastaavasti kuin raportointisegmentit. Rahavirtaa tuottaviin yksiköihin liittyvien omaisuuserien arvoja tarkastellaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä arvonalentumisviitteiden havaitsemiseksi. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.

Mahdollisen arvonalentumistarpeen määrittämiseksi omaisuuserän kirjanpitoarvoa tai rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen kirjanpitoarvoja verrataan siitä kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko vastaisten rahavirtojen nykyarvo (käyttöarvo) tai käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Omaisuuserästä kirjataan arvonalentumistappio, kun sen kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä aiemmin

kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan vain siinä tapauksessa, että omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen omaisuuserän kirjanpitoarvoon asti, joka olisi sen poistoilla vähennetty kirjanpitoarvo, jos siitä ei aikaisempina vuosina olisi kirjattu arvonalentumista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

160

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan se testataan arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa. 31.12.2025 ja 31.12.2024 liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:

Milj. euroa

2025

2024

Vita

216,3

223,9

Fiskars

1,7

1,9

Yhteensä

218,1

225,9

Yrityshankinnoista syntynyt liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Ensisijaiset raportointisegmentit, jotka muodostavat rahavirtaa tuottavat yksiköt, ovat Vita ja Fiskars. Rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvo määritellään tulevien viiden vuoden rahavirtojen nykyarvona perustuen johdon hyväksymiin strategiasuunnitelmiin vuosiksi 2026–2028 minkä jälkeen kassavirrat on ennustettu kahdeksi vuodeksi ennen terminaaliarvon laskentaa. Suunnittelukauden ylittävät rahavirrat lasketaan käyttäen ns. loppuarvomenetelmää. Diskonttokorkona käytetään Fiskars-konsernin määrittelemää pääomakustannuksen painotettua keskiarvoa verojen jälkeen (Weighted Average Cost of Capital, WACC). Diskonttokoron osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, yrityskohtainen riskilisä, toimialakohtainen beta, vieraan pääoman kustannus ja velan ja oman pääoman suhde. Diskonttokoron komponentit on päivitetty vastaamaan voimassaolevia markkinaolosuhteita. Arvonalentumistestausten perusteella mistään rahavirtaa tuottavasta yksiköstä ei kirjattu liikearvon arvonalentumista 2025 tai 2024.

Fiskars-konsernilla on kymmenen tavaramerkkiä, joiden yhteenlaskettu kirjanpitoarvo on 275,3 milj. euroa (2024: 285,0). Koska tavaramerkeistä saadut hyödyt eivät ole aikasidonnaisia, niistä ei tehdä poistoja, vaan ne testataan vähintään vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta ”relief from royalty” -menetelmää käyttäen. Poikkeuksen tähän muodostaa Hackman-tavaramerkki, jota on alettu poistamaan 2017 alkaen (poistoaika 20 vuotta). Tavaramerkkien kerryttämät rahavirrat määritellään tunnistamalla kunkin tavaramerkin kerryttämä liikevaihto. Tavaramerkin käyttöarvo määritellään viiden vuoden kassavirtalaskelmista, jotka perustuvat johdon hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin. Viiden vuoden suunnittelukauden ylittävät rahavirrat lasketaan käyttäen ns. loppuarvomenetelmää.

Vuotuisen arvonalentumistestausten perusteella kirjattiin 5,2 milj. euron arvonalentumistappio 31.12.2025 päättyneellä tilikaudella (2024: 0,0). Arvonalentuminen kohdistui pohjoismaisten

Käytetyt keskeisimmät olettamukset arvonalennustestauksessa

2025

2024

%

Liikearvo

Tavaramerkit1

Liikearvo

Tavaramerkit1

Myynnin keskimääräinen kasvu

2,7

2,0

2,6

5,7

Loppuarvojakson kasvuolettama jäännösarvoa laskettaessa

1,0

1,0

1,0

1,0

Diskonttokorko ennen veroja, keskiarvo

7,8

9,2

7,1

8,7

1Käytetty prosenttiyksikön korkeampaa riskipreemiota kuin liikearvon testauksessa.

brändien portfolioon sekä Waterford ja Royal Albert -tavaramerkkeihin, jotka kuuluvat Vita-liiketoimintasegmenttiin. Arvonalentumistappio kirjattiin konsernin tuloslaskelmassa Myynnin ja markkinoinnin kuluihin.

Waterford ja Royal Albert -tavaramerkkeihin kohdistetut alaskirjaukset johtuivat pääasiassa odotettua heikommasta myynnin kehityksestä sekä kannattavuuden heikkenemisestä. Vaikka Iittala-tavaramerkki, joka on osa vuonna 2007 toteutetun Iittala-yrityshankinnan yhteydessä tunnistettua pohjoismaisten brändien portfoliota, kehittyi myynniltään odotusten mukaisesti, tämä ei riittänyt kompensoimaan portfolion muiden brändien odotettua heikompaa myynnin kehitystä ja kannattavuutta.

Muiden tilikauden aikana testattujen tavaramerkkien osalta arvonalentumistappioita ei kirjattu, koska niiden kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittivät kirjanpitoarvot riittävällä marginaalilla.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

161

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Herkkyysanalyysi

Jokaisen rahavirtaa tuottavan yksikön arvostukselle on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia pessimistisempiä skenaarioita keskeisille arvonalentumistestauksessa käytetyille muuttujille. Johto arvioi, ettei minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos johda arvonalennuksiin kerrytettävissä olevien rahamäärien ylittäessä huomattavasti testattujen omaisuuserien kirjanpitoarvot. Kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvot parametrien muutosten jälkeen.

Tavaramerkkien arvostusta varten on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia pessimistisempiä skenaarioita keskeisille arvonalentumistestauksessa käytetyille muuttujille. Niiden tavaramerkkien osalta, joista kirjattiin arvonalentumistappio tilikaudella 2025, kerrytettävissä olevat rahamäärät ovat herkkiä keskeisten oletusten jokseenkin mahdollisille muutoksille. Seuraavat kohtuullisesti mahdollisiksi katsotut muutokset johtaisivat lisäalaskirjaukseen:

Muuttuja

Muutos olettamassa

Lisäalaskirjaus

Diskonttokorko ennen veroja

+0,5 prosenttiyksikköä

7,4 milj. euroa

Rojaltiprosentti

-0,5 prosenttiyksikköä

5,4 milj. euroa

Terminaalivuoden kasvu

-0,5 prosenttiyksikköä

11,1 milj. euroa

Lisäksi johto arvioi, että Gingher-tavaramerkki on herkkä rojaltiprosentin jokseenkin mahdolliselle muutokselle.

Niiden tavaramerkkien osalta, joista ei kirjattu alaskirjausta, johto on tehnyt herkkyysanalyysit samoista keskeisistä oletuksista. Mikään keskeisten oletusten jokseenkin mahdollinen muutos ei johtaisi siihen, että kirjanpitoarvot ylittäisivät niiden kerrytettävissä olevat rahamäärät.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

162

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

2024

Milj. euroa

Maa- ja vesialueet

Rakennukset

Koneet ja kalusto

Keskeneräiset hankinnat

Yhteensä

Hankintamenot 1.1.

20,8

105,7

131,5

17,3

275,3

Muuntoerot

0,3

2,9

5,5

1,1

9,9

Lisäykset

1,9

7,4

17,2

26,5

Vähennykset

0,0

-0,1

-5,7

-0,2

-6,0

Siirrot tase-erien välillä

2,2

7,8

-12,2

-2,2

Hankintamenot 31.12.

21,1

112,7

146,5

23,2

303,5

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.

37,1

75,7

-0,6

112,2

Muuntoerot

1,0

4,5

0,0

5,6

Poistot

6,0

18,0

23,9

Vähennykset

-0,1

-5,4

-5,5

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

44,0

92,8

-0,6

136,1

Kirjanpitoarvo 31.12.

21,1

68,7

53,7

23,8

167,4

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

164

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Etuusperusteisten eläkejärjestelyjen ominaispiirteet ja järjestelyihin liittyvät riskit

Nettovelka

Milj. euroa

2025

2024

Kuvaus ja riskit

Suomi

0,0

0,0

Suomen eläkejärjestelyissä on 14 etuihin oikeutettua jäsentä. Eläkejärjestelyt ovat rahastoituja, vakuutettuja ja suljettuja eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelyn etuudet ovat vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke sekä hautausavustus. Eläkekorotukset perustuvat joko vakuutusyhtiöiden omiin indekseihin tai TyEL-indeksiin. Pääasialliset riskit ovat korkomuutokset, elinajanodotteen kasvu ja inflaatio.

Saksa

0,6

0,7

Saksan eläkejärjestelyissä on 60 etuihin oikeutettua jäsentä. Järjestelyt ovat joko rahastoimattomia henkilökohtaisia eläkelupauksia tai rahastoimattomia, suljettuja eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelyn etuudet ovat vanhuus-, työkyvyttömyys-, ja perhe-eläke. Mahdolliset eläkekorotukset perustuvat inflaatioon. Pääasialliset riskit ovat korkomuutokset, elinajanodotteen kasvu ja inflaatio.

Thaimaa

2,9

2,5

Thaimaan eläkejärjestelyssä on 1 094 etuihin oikeutettua jäsentä. Thaimaan eläkejärjestely oikeuttaa erorahaan. Korotuksia ei ole. Pääasialliset riskit ovat korkoriski ja inflaatio.

Iso-Britannia

Iso-Britannian eläkejärjestelyn vastuu on siirretty kokonaan vakuutusyhtiölle vuoden 2024 lopussa eikä Fiskars-konserni enää kirjaa vastuuta järjestelystä. Eläkevastuun siirron jälkeen järjestelyn ylijäämä oli 1,6 milj. GBP vuoden 2025 lopussa (2024: 1,6). Ylijäämää ei ole kirjattu konsernin taseeseen omaisuuserän rajoittamissäännösten takia. Vastuun siirrolla ei ole tulosvaikutusta 31.12.2025 päättyneellä tilikaudella. Eläkesäätiön purkamisen jälkeen mahdollinen ylijäämä voidaan palauttaa Fiskars-konsernille.

Yhdysvallat

3,4

3,9

Yhdysvaltojen eläkejärjestelyssä, joka on rahastoimaton eläkelupaus, on yksi etuihin oikeutettu jäsen. Eläkejärjestelyn etuudet ovat vanhuus- ja perhe-eläke. Järjestelyssä ei ole korotuksia. Pääasialliset riskit ovat korkomuutokset ja elinajanodotteen kasvu.

Taiwan

0,0

0,5

Taiwanin eläkejärjestelyssä, joka on rahastoitu eläkelupaus, on 10 etuihin oikeutettua jäsentä. Eläkejärjestelyn etuus on vanhuuseläke. Järjestelyssä ei ole korotuksia. Pääasialliset riskit ovat omaisuuserien volatiliteetti, korkomuutokset ja inflaatio.

Indonesia

3,5

3,6

Indonesian eläkejärjestelyssä on 686 etuihin oikeutettua jäsentä. Eläkejärjestely on rahastoimaton, ja sen etuuksia ovat eroraha, kuolemantapausturva ja työkyvyttömyyskorvaus. Korotuksia ei ole. Pääasialliset riskit ovat korkoriski ja inflaatio.

Japani

0,4

0,5

Japanin eläkejärjestelyssä on 57 etuihin oikeutettua jäsentä. Eläkejärjestely on rahastoitu ja vakuutettu, ja sen etuuksia ovat vanhuuseläke, kuolemantapausturva ja eläköitymisraha. Korotuksia ei ole. Pääasialliset riskit ovat korkoriski, elinajanodotteen kasvu ja inflaatio.

Slovenia

0,9

0,5

Slovenian eläkejärjestelyssä on 552 etuihin oikeutettua jäsentä. Järjestely on rahastoimaton, ja sen etuutena on eroraha. Korotuksia ei ole. Pääasialliset riskit ovat korkoriski ja inflaatio.

Nettovelka yhteensä

11,7

12,3

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

171

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Etuusperusteisen nettovelan muutos

Milj. euroa

Velvoitteen nykyarvo

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo

Yhteensä

Omaisuuserän enimmäismäärän vaikutus

Yhteensä

1.1.2025

23,8

-13,4

10,4

1,9

12,3

Kauden työsuoritukseen perustuva meno

0,6

0,6

0,6

Korkokulu (+) tai -tuotto (-)

0,5

-0,1

0,4

0,1

0,5

Hallinnolliset kulut

0,1

0,1

0,1

Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno sekä voitot ja tappiot velvoitteen täyttämisestä

Yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin (liite 2.4)

1,1

0,0

1,1

0,1

1,2

Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluun tai -tuottoon sisältyviä eriä, (tuotto -) ja (tappio +)

0,0

0,0

0,0

Väestötilastollisten oletusten muutoksista johtuva voitto (-) tai tappio (+)

0,1

0,1

0,1

Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)

0,3

0,3

0,3

Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+)

0,2

0,2

0,2

Omaisuuserän enimmäismäärän muutos lukuun ottamatta korkokuluun sisältyvää määrää

-0,1

-0,1

Uudelleenmäärittämisestä johtuvat voitot (-) ja tappiot (+), jotka sisältyvät muihin laajan tuloksen eriin

0,6

0,0

0,6

-0,1

0,5

Muuntoerot

-1,9

0,8

-1,0

-0,1

-1,1

Työnantajan maksusuoritukset järjestelyyn

-1,1

-1,1

-1,1

Maksetut etuudet

-1,1

1,1

Muut muutokset

-9,0

9,0

31.12.2025

13,6

-3,7

9,9

1,8

11,7

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

172

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Etuusperusteisen nettovelan muutos

Milj. euroa

Velvoitteen nykyarvo

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo

Yhteensä

Omaisuuserän enimmäismäärän vaikutus

Yhteensä

1.1.2024

23,7

-13,5

10,2

1,9

12,1

Kauden työsuoritukseen perustuva meno

0,6

0,6

0,6

Korkokulu (+) tai -tuotto (-)

1,1

-0,6

0,5

0,1

0,6

Hallinnolliset kulut

0,2

0,2

0,2

Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno sekä voitot ja tappiot velvoitteen täyttämisestä

Yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin (liite 2.4)

1,6

-0,4

1,2

0,1

1,3

Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluun tai -tuottoon sisältyviä eriä, (tuotto -) ja (tappio +)

0,1

0,1

0,1

Väestötilastollisten oletusten muutoksista johtuva voitto (-) tai tappio (+)

0,4

0,4

0,4

Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)

-0,4

-0,4

-0,4

Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+)

0,0

0,0

0,0

Omaisuuserän enimmäismäärän muutos lukuun ottamatta korkokuluun sisältyvää määrää

-0,2

-0,2

Uudelleenmäärittämisestä johtuvat voitot (-) ja tappiot (+), jotka sisältyvät muihin laajan tuloksen eriin

-0,1

0,1

0,0

-0,2

-0,1

Muuntoerot

0,8

-0,5

0,3

0,1

0,4

Työnantajan maksusuoritukset järjestelyyn

-1,1

-1,1

-1,1

Maksetut etuudet

-1,9

1,9

Muut muutokset

-0,3

-0,3

-0,3

31.12.2024

23,8

-13,4

10,3

1,9

12,3

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

173

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin

2025

2024

Milj. euroa

Noteeratut

Noteeraa-mattomat

Noteeratut

Noteeraa-mattomat

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,0

0,1

Joukkovelkakirjat

0,5

0,6

Vakuutussopimukset

1,8

11,4

Likvidit varat

1,3

1,4

Muut

0,0

0,0

Yhteensä

1,9

1,8

2,0

11,4

Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset 31.12.

%

2025

2024

Diskonttokorko

Iso-Britannia

n/a

5,35

Yhdysvallat

4,65

4,90

Indonesia

6,10

6,91

Slovenia

3,95

3,50

Muut maat

1,25–3,65

1,20–3,50

Palkankorotusoletus

Iso-Britannia

n/a

n/a

Yhdysvallat

n/a

n/a

Indonesia

5,00

5,00

Slovenia

3,25

3,25

Muut maat

n/a / 0,00–3,00

n/a / 2,00–3,00

Eläkkeiden korotusoletus

Iso-Britannia

n/a

3,15

Yhdysvallat

Indonesia

5,00

5,00

Slovenia

Muut maat

n/a / 0,00–2.25

n/a / 2,00–2,25

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

174

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi on määritelty tilikauden lopussa tapahtuvien olettamien todennäköisen muutoksen pohjalta eikä se välttämättä edusta mahdollista olettamien todellista muutosta. Herkkyysanalyysi perustuu siihen, että tärkeimpiä olettamia muutetaan niin, että muut olettamat pysyvät yhtä aikaa samoina. Kaikkien muiden olettamien muuttaminen yhdessä yksittäisen olettaman kanssa ja niistä syntyvien määrien lineaarinen ekstrapolointi ei ole mahdollista. Herkkyysanalyysin laatimisessa ei ole muutoksia verrattuna edelliseen vuoteen.

2025

2024

Etuuspohjainen velvoite

Etuuspohjainen velvoite

Milj. euroa

Lisäys

Vähennys

Lisäys

Vähennys

Iso-Britannia

Diskonttokorko (0,5 % muutos)

-0,5

0,5

Palkankorotusoletus (0,5 % muutos)

n/a

n/a

Eläkkeiden korotusolettamus (0,5 % muutos)

0,3

-0,3

Muut konserniyhtiöt yhteensä

Diskonttokorko (0,5 % muutos)

-0,5

0,5

-0,5

0,5

Palkankorotusoletus (0,5 % muutos)

0,4

-0,3

0,4

-0,3

Eläkkeiden korotusolettamus (0,5 % muutos)

0,0

0,0

0,0

0,0

Etuusperusteisen velvoitteen duraation painotettu keskiarvo: 8,0 (2024: 9,0 )

Vaikka analyysi ei huomioi kaikkia järjestelyn kassavirtoja, se antaa likimääräisen arvion oletusten herkkyydestä.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

175

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

luottolimiittien yhteismäärää. Tarvittavan likviditeetin määrää arvioidaan säännöllisesti.

Jälleenrahoitusriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa jälleenrahoitusta ei ole saatavilla tai sen huomattavan korkea hinta muodostuu rahoituksen hankinnan esteeksi. Tavoitteena on minimoida jälleenrahoitusriskiä hajauttamalla rahoituksen lähteitä ja erääntymisajankohtia.

Konsernilla on 300,0 milj. euron (2024: 250,0) sitovat valmiusluottolimiitit ja sitomattomia luottolimiittejä 46,1 milj. euroa (2024: 51,7). Lisäksi konsernilla on 400,0 milj. euron yritystodistusohjelma pohjoismaisten pankkien kanssa. Vuoden lopussa sitovista limiiteistä oli käytössä 0,0 milj. euroa (2024: 0,0). Sitomattomista luottolimiiteistä oli käytössä 0,0 milj. euroa (2024:1,0), ja yritystodistusohjelmasta 139,5 milj. euroa (2024: 75,2).

Raaka-aineriski

Fiskars-konserni on alttiina tiettyjen hyödykkeiden hinnanvaihteluille. Konserni voi tarvittaessa käyttää johdannaisia suojautuakseen raaka-aineiden hintariskiltä. Ostohinnan suojaamiseksi konsernilla oli vuoden 2025 lopussa kulta-, hopea- ja alumiinijohdannaisia, joiden nimellisarvo oli 12,0 milj. euroa (2024: 6,4). Hyödykejohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Luottoriski

Konsernin rahoitusosasto arvioi ja valvoo rahoituksen vastapuoliriskiä. Riskiä rajoitetaan toimimalla vain luottokelpoisten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa määriteltyjen limiittien puitteissa. Asiakkaiden

luottoriskiä valvoo myyntitoiminto. Konsernin asiakaskunta on laaja eikä suurimmankaan asiakkaan osuus ylitä 5 % saatavista. Konsernin myyntisaamiset olivat tilinpäätöshetkellä 178,3 milj. euroa (2024: 188,9). Tilinpäätös sisältää myyntisaamisiin kohdistuvia luottotappiovarauksia yhteensä 3,2 milj. euroa (2024: 5,7).

Pääoman hallinta

Fiskars-konsernin pääomarakennetta eivät koske mitkään viralliset, ulkoiset pääomarakennevaatimukset (muut kuin mahdollinen paikallinen yhtiölainsäädäntö niissä maissa, joissa Fiskars-konsernin yhtiöillä on liiketoimintaa).

Konsernin pääomahallinnan tavoitteet ovat:

varmistaa konsernin mahdollisuudet toiminnan rahoittamiseen ja yhtiön kyky huolehtia vastuistaan

ylläpitää tasapainoista liiketoimintakokonaisuutta, joka on kannattava osakkeenomistajille sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä

ylläpitää edellytyksiä investointimahdollisuuksien hyödyntämiseen

ylläpitää yli 40 % omavaraisuusastetta

ylläpitää nettovelan ja viimeisen 12 kuukauden käyttökatteen (ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä) suhdelukuna enintään 2,5

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

180

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Taso 3

Milj. euroa

2025

2024

Kirjanpitoarvo 1.1.

29,8

30,9

Vähennykset

-1,1

-1,0

Käyvän arvon muutokset

-3,6

-0,1

Kirjanpitoarvo 31.12.

25,1

29,8

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät noteeraamattomia rahastoja. Noteeraamattomien rahastojen käyvät arvot perustuvat rahastojen ilmoittamaan markkina-arvoon (taso 3 - arvostus perustuu muihin kuin markkinanoteerauksiin). Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Muut sijoitukset ja muut pitkäaikaiset varat

Taso 3

Milj. euroa

2025

2024

Kirjanpitoarvo 1.1.

17,3

14,5

Lisäykset

2,8

Vähennykset

-3,0

Kirjanpitoarvo 31.12.

14,3

17,3

Muut sijoitukset koostuvat noteeratuista ja noteeraamattomista osakkeista sekä pitkäaikaisista saamisista. Noteeratut osakkeet on arvostettu markkina-arvoon (taso 1 - arvostus perustuu markkinanoteerauksiin). Muut sijoitukset ja noteeraamattomat osakkeet esitetään käypään arvoon (taso 3 - arvostus perustuu muihin kuin markkinanoteerauksiin). Noteeraamattomien osakkeiden käypä arvo on niiden hankintahinta.

Rahavarat

Milj. euroa

2025

2024

Kassa ja pankkitalletukset

82,6

60,8

Yhteensä 31.12.

82,6

60,8

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

182

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Velkojen muutokset

2025

Milj. euroa

1.1.

Muutokset vuokrasopimus-veloissa

Rahavirta

Muuntoero

Muut

31.12.

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

331,0

-0,4

330,6

Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat (liitetieto 5.5)

113,9

-0,7

0,0

-24,9

88,3

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

76,1

63,4

139,5

Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat (liitetieto 5.5)

33,6

21,0

-40,1

-6,9

29,8

37,5

Yhteensä

554,7

20,3

23,3

-6,9

4,5

596,0

2024

Milj. euroa

1.1.

Muutokset vuokrasopimus-veloissa

Rahavirta

Muuntoero

Muut

31.12.

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

330,7

0,3

331,0

Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat (liitetieto 5.5)

117,4

-0,1

0,0

-3,4

113,9

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

92,5

-16,3

76,1

Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat (liitetieto 5.5)

33,3

29,8

-41,1

3,2

8,5

33,6

Yhteensä

573,9

29,7

-57,4

3,2

5,4

554,7

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

184

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Velkojen erääntyminen

Konsernilla oli 31.12.2025 likviditeetin varmistamiseksi käyttämättömiä luottolimiittejä 300,0 milj. euroa (2024: 250,0). Valmiusluottosopimusten keskimääräinen erääntymisaika oli tilikauden päättyessä 3 vuotta (2024: 3). Pitkäaikaisten lainojen erääntymisjankohdat on esitetty alla olevassa taulukossa. Luottolimiittejä ja pitkäaikaisia lainoja koskeviin sopimuksiin sisältyy vakavaraisuuteen liittyvä ehto. Ehtoa testataan jokaisen vuosineljänneksen lopussa luottolimiittien ja pitkäaikaisten lainojen erääntymiseen asti. Ehdon rikkominen edellyttää vakavaraisuuden merkittävää heikkenemistä nykyisestä, eikä konsernilla ole viitteitä siitä, että sillä olisi vaikeuksia noudattaa tätä ehtoa. Liikkeeseen lasketulla joukkovelkakirjalainalla ei ole taloudellisia ehtoja, mutta tulevat kuponkimaksut on sidottu tiettyjen vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseen.

2025

Milj. euroa

2026

2027

2028

2029

2030

Myöhemmin

Yhteensä

Emittoidut joukkovelkakirjalainat

200,6

200,6

korot

10,3

10,3

9,0

29,5

Lainat rahoituslaitoksilta

139,5

80,0

50,0

269,5

korot

7,9

4,4

1,6

1,6

15,5

Vuokrasopimusvelat (liitetieto 5.5)

34,0

23,0

18,6

11,9

9,8

19,6

116,9

korot

3,4

2,3

1,4

0,9

0,6

0,6

9,1

Ostovelat

84,1

84,1

Johdannaisvelat

2,4

2,4

Yhteensä 31.12.

281,5

119,9

231,2

64,4

10,3

20,2

727,5

2024

Milj. euroa

2025

2026

2027

2028

2029

Myöhemmin

Yhteensä

Emittoidut joukkovelkakirjalainat

201,0

201,0

korot

10,3

10,3

10,3

9,0

39,8

Muut velat

Lainat rahoituslaitoksilta

76,1

80,0

50,0

206,1

korot

8,0

5,3

5,3

2,1

2,1

22,8

Vuokrasopimusvelat (liitetieto 5.5)

28,9

24,7

20,4

13,9

10,5

34,5

132,8

korot

4,4

3,3

2,3

1,6

1,2

1,8

14,7

Ostovelat

88,4

88,4

Johdannaisvelat

5,5

5,5

Yhteensä 31.12.

221,6

43,5

118,3

227,6

63,8

36,3

711,1

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

185

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Valuuttaposition herkkyysanalyysi

IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi valuuttakursseista osoittaa, kuinka yksittäisten valuuttojen 10 %:n heikkeneminen vaikuttaisi konsernin tulokseen ennen veroja tai konsernin omaan pääomaan. Valuutan vahvistuminen 10 %:lla aiheuttaisi noin samansuuruisen vastakkaismerkkisen muutoksen. Analyysi tulosvaikutuksesta sisältää emoyhtiön vieraan valuutan määräiset sisäiset ja ulkoiset rahoituserät. Kaupalliset kassavirrat muodostuvat vieraan valuutan määräisistä konserniyhtiöiden arvioiduista ostoihin ja myynteihin liittyvistä vuosittaisista nettokassavirroista. Johdannaiset sisältävät kaupallisia virtoja suojaavat transaktiot. Muut rahoituserät sisältävät valuuttamääräiset lainat, talletukset ja sijoitukset. Oman pääoman herkkyysanalyysi kuvaa valuuttakurssimuutoksiin liittyvää valuuttamääräisen oman pääoman translaatioriskiä.

2025

2024

Vaikutus tulokseen ennen veroja

Vaikutus tulokseen ennen veroja

Milj. euroa

Arvioidut kaupalliset kassavirrat

Johdannaiset

Muut rahoituserät

Vaikutus omaan pääomaan

Arvioidut kaupalliset kassavirrat

Johdannaiset

Muut rahoituserät

Vaikutus omaan pääomaan

AUD

-1,4

0,6

0,7

-1,5

-2,2

1,4

0,8

-1,2

DKK

1,2

-1,2

0,0

-17,8

3,3

-3,4

-0,7

-17,3

GBP

-1,2

5,5

-4,3

-5,0

-1,0

5,6

-4,7

-4,8

JPY

-1,4

1,8

-0,4

-2,3

-2,2

3,4

-1,2

-2,6

NOK

-1,7

1,6

0,0

-0,4

-1,9

1,8

0,0

-0,3

PLN

1,3

-1,6

0,3

-2,4

1,1

-1,5

0,4

-1,1

SEK

-2,8

0,1

2,7

-1,3

-3,2

2,4

0,8

-0,8

THB

0,6

-1,5

0,9

-0,3

2,3

-2,0

-0,3

-0,1

USD

6,1

3,4

-9,6

-15,5

2,0

6,4

-8,4

-14,3

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

186

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Keskikorot ja korkokulujen herkkyysanalyysi

Korkokulujen herkkyyttä korkojen muutokselle on kuvattu simuloimalla yhden prosenttiyksikön pysyvä korkojen nousu tilinpäätöshetkellä. Konsernin korollinen nettovelka lukuunottamatta vuokrasopimusvelkoja oli tilinpäätöshetkellä 387,5 milj. euroa (2024: 346,3) ja korollisten velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 14 kuukautta (2024: 22). Yhden prosenttiyksikön korkojen nousun lisäys konsernin vuotuisiin korkokuluihin olisi 2,0 milj. euroa (2024: 1,3) olettaen, että nettovelka pysyy muuttumattomana.

Konsernin korolliset nettovelat poislukien vuokrasopimusvelat, valuuttajohdannaiset, lainojen keskikorot ja korkoherkkyys päävaluutoittain on esitetty seuraavassa taulukossa.

2025

Milj. euroa

EUR

USD

GBP

JPY

DKK

SEK

Muut

Yhteensä

Lainat ja talletukset

446,1

-19,8

-3,9

-1,8

-12,9

-3,7

-16,4

387,5

Valuuttajohdannaiset

-92,3

33,9

54,8

18,4

-12,0

0,8

-4,9

-1,2

Nettovelka ja valuuttajohdannaiset

353,9

14,1

50,9

16,6

-24,9

-3,0

-21,3

386,3

Lainojen keskikorko (p.a.)

3,8 %

Korkoherkkyys

1,6

0,1

0,5

0,2

-0,2

0,0

-0,2

2,0

2024

Milj. euroa

EUR

USD

GBP

JPY

DKK

SEK

Muut

Yhteensä

Lainat ja talletukset

398,5

-18,3

-2,2

-12,0

-2,3

-3,0

-14,5

346,3

Valuuttajohdannaiset

-150,6

83,1

56,2

-34,5

33,6

24,2

-9,5

2,5

Nettovelka ja valuuttajohdannaiset

247,9

64,8

54,0

-46,4

31,3

21,3

-24,0

348,8

Lainojen keskikorko (p.a.)

4,5 %

Korkoherkkyys

0,3

0,6

0,5

-0,5

0,3

0,2

-0,2

1,3

Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen laskenta

Laatimisperiaatteet

Käyvän arvon luokittelu

Hierarkiatasoon 1 kuuluvat rahoitusinstrumentit, joille on olemassa aktiivisilla markkinoilla julkisesti noteerattu hinta, tasoon 2 instrumentit, joiden arvonmäärityksessä on käytetty suoraan havainnoitavissa olevia markkinahintoja ja tasoon 3 instrumentit, joiden arvonmääritykseen suoria markkinahintoja ei ole käytettävissä. Taso 1 sisältää julkisesti noteeratut rahoitusinstrumentit, taso 2 korolliset velat lukuunottamatta julkisesti noteerattuja velkaemissioita ja johdannaisia, ja taso 3 sijoitukset noteeraamattomiin osakkeisiin ja rahastoihin.

2025

Milj. euroa

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset

25,1

25,1

Muut sijoitukset

3,5

3,5

Johdannaiset

7,9

7,9

Varat yhteensä

7,9

28,6

36,5

Johdannaisvelat

2,4

2,4

Korolliset velat

202,6

202,6

Velat yhteensä

202,6

2,4

205,0

2024

Milj. euroa

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset

29,8

29,8

Muut sijoitukset

3,5

3,5

Johdannaiset

3,8

3,8

Varat yhteensä

3,8

33,3

37,0

Johdannaisvelat

5,5

5,5

Korolliset velat

208,2

208,2

Velat yhteensä

208,2

5,5

213,7

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

187

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Johdannaisten erääntyminen

2025

Milj. euroa

2026

2027

Myöhemmin

Yhteensä

Valuuttatermiinit ja valuutanvaihto-sopimukset

393,8

393,8

Koronvaihtosopimukset

25,0

25,0

60,0

110,0

Hyödyke- johdannaiset

12,0

12,0

Koron- ja valuutanvaihtosopimukset

18,6

18,6

Yhteensä 31.12.

430,8

25,0

78,6

534,3

2024

Milj. euroa

2025

2026

Myöhemmin

Yhteensä

Valuuttatermiinit ja valuutanvaihto-sopimukset

338,3

338,3

Koronvaihtosopimukset

55,0

25,0

85,0

165,0

Hyödyke- johdannaiset

6,4

6,4

Koron- ja valuutanvaihtosopimukset

18,6

18,6

Yhteensä 31.12.

399,7

25,0

103,6

528,3

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

190

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Kotipaikka

Osuus osakkeista %

Osuus ääni-vallasta %

Toiminnan pää-asiallinen luonne

Fiskars Polska Sp. z o.o.

Slupsk

PL

100,0

100,0

P

Fiskars Polska Sp. z.o.o., Magyarországi Fióktelepe

Budapest

HU

100,0

100,0

S

Fiskars Polska Sp. z.o.o., odštěpný závod

Praha

CZ

100,0

100,0

S

Fiskars UK Limited

Bridgend

GB

100,0

100,0

S

Fiskars Commercial (Shanghai) Co., Ltd.

Shanghai

CN

100,0

100,0

S

UAB Fiskars Lithuania

Vilna

LT

100,0

100,0

S

Fiskars Latvia SIA

Riika

LV

100,0

100,0

S

Fiskars Living Canada, Inc

New Brunswick

CA

100,0

100,0

S

Fiskars Living US, LLC

Wilmingtom, DE

US

100,0

100,0

S

Fiskars UK (Vita) Limited

Stoke-on-Trent

GB

100,0

100,0

P

WWRD Ireland Limited

Waterford

IE

100,0

100,0

P

Steklarna Rogaška d.o.o.

Rogaška Slatina

SI

100,0

100,0

P

Rogaška Kristal d.o.o.

Zagreb

HR

100,0

100,0

D

Fiskars Australia Pty Ltd

Sydney

AU

100,0

100,0

S

Fiskars Australia Pty Ltd - New Zealand Branch

Auckland

NZ

100,0

100,0

S

Josiah Wedgwood & Sons Pty Ltd

Sydney

AU

100,0

100,0

D

Waterford Wedgwood Australia Limited

Stoke-on-Trent

GB

100,0

100,0

D

Fiskars Online Oy Ab

Helsinki

FI

100,0

100,0

S

WWRD Netherlands MidCo B.V.

Amsterdam

NL

100,0

100,0

S

Waterford Wedgwood Trading Singapore Pte Limited

Singapore

SG

100,0

100,0

H

PT Doulton

Tangerang

ID

96,2

96,2

P

Fiskars SC Finland Oy Ab

Espoo

FI

100,0

100,0

D

Ab Åbo Båtvarf - Turun Veneveistämö Oy

Turku

FI

100,0

100,0

D

Fiskars (Thailand) Co.,Limited

Bangkok

TH

1,0

1,0

H

Hallinnointi tai palvelut HTuotanto ja myynti PMyynti SLepäävä D

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

193

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Hallituksen ja johdon jäsenten osakeomistukset 31.12.

Sisältää niiden yhteisöjen omistukset, joissa henkilöillä on määräysvalta yhdessä perheenjäsenen kanssa.

2025

2024

Henkilö-kohtainen omistus

Määräysvalta-yhteisöjen omistus

Yhteensä

Henkilö-kohtainen omistus

Määräysvalta-yhteisöjen omistus

Yhteensä

Ehrnrooth Paul

11 430 961

11 430 961

11 430 961

11 430 961

Ladau Rolf1

Fromond Louise

601 135

10 567 417

11 168 552

601 135

10 567 417

11 168 552

Goldin Julia

Lindahl Carl-Martin

Lixfeld Volker2

Ehrnrooth Albert

855 372

13 528 534

14 383 906

855 372

13 480 534

14 335 906

Repo Susan

Skippari Susanne3

Ahlström Nathalie4

108 835

108 835

137 311

137 311

Luomakoski Jyri5

15 000

15 000

4 000

4 000

Mindelöf Anna6

6 107

6 107

6 081

6 081

Shaukat Aamir

15 224

15 224

11 712

11 712

Siitonen Jussi

84 594

84 594

84 070

84 070

Hahn Steffen

8 690

8 690

4 462

4 462

Lalonde Daniel7

1Valittu hallitukseen 12.3.2025 alkaen. Valittu varapuheenjohtajaksi 8.5.2025 alkaen

2Hallituksen jäsen 12.3.2025 saakka

3Valittu hallitukseen 12.3.2025 alkaen

4Fiskars-konsernin toimitusjohtaja 8.5.2025 saakka

5Hallituksen varapuheenjohtaja 8.5.2025 saakka, ja erosi hallituksesta 16.10.2025. Fiskars-konsernin toimitusjohtaja 16.10.2025 alkaen

6Johtoryhmän jäsen 31.3.2025 saakka

7Valittu johtoryhmään 14.4.2025 alkaen

Hallituksen ja johdon osakeomistukset edustavat yhteensä 46,2 % yhtiön ulkona olevista osakkeista.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

195

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Hallituksen ja johdon palkat ja palkkiot

2025

2024

Tuhatta euroa

Palkat ja palkkiot

Lakisääteinen eläkemeno3

Lisäeläkemeno3

Palkat ja palkkiot

Lakisääteinen eläkemeno3

Lisäeläkemeno3

Ehrnrooth Paul

192,0

171,5

Luomakoski Jyri1

535,0

46,3

106,5

137,3

Fromond Louise

97,5

91,5

Repo Susan

98,5

67,0

Sotamaa Ritva

21,5

Ehrnrooth Albert

94,5

88,5

Ehrnrooth Alexander

3,8

3,0

Lixfeld Volker

20,5

87,8

Lindahl Carl-Martin

97,3

85,8

Goldin Julia

89,8

80,8

Ladau Rolf

97,7

Skippari Susanne

73,5

Ahlström Nathalie2

507,6

36,3

88,2

1 258,4

131,1

96,9

Fiskars-konsernin johtoryhmä,poislukien toimitusjohtaja

2 036,1

30,7

68,4

3 501,7

85,4

66,5

Yhteensä

3 943,8

82,6

194,7

5 594,6

216,5

163,4

1Varapuheenjohtaja 8.5.2025 saakka. Luomakoski ei saanut hallituksen palkkiota toimiessaan väliaikaisena toimitusjohtajana 8.5.2025 alkaen. Hänet nimitettiin toimitusjohtajaksi 16.10.2025 ja samalla hän erosi hallituksesta.

2Luopui toimitusjohtajan tehtävästä 8.5.2025 ja sai peruspalkkaa ja etuja irtisanomisajan loppuun saakka, 8.10.2025

3Vain Suomessa työskentelevät työntekijät

Avainhenkilöihin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Luvut on esitetty suoriteperusteisesti.

Johtoryhmä kuuluu pitkän aikavälin kannustinohjelmaan, jonka osallistujat hallitus valitsee vuosittain. Vuonna 2025 voimassa on yksi ohjelma, Performance Share Plan 2021, joka sisältää kolme käynnissä olevaa ansaintakautta vuosille 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027. Hallitus vahvistaa ansaintakriteerit kullekin ansaintakaudelle erikseen ja ne liittyvät yhtiön kokonaistuottoon, kumulatiiviseen

liikevoittoon ja kiertotalousmittariin ansaintakauden aikana. Palkkiota ei makseta, jos tavoitteita ei saavuteta, tai osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista. Tilikaudelle kirjattu kulu johtoryhmälle sisältyy yllämainittuihin palkkoihin ja palkkioihin.

Konsernin Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvilla johtoryhmän jäsenillä on kollektiivinen lisäeläkevakuutus. Vakuutus sisältää vanhuuseläkkeen eläkeiässä, ehdollisen vapaakirjaoikeuden ja kuolemantapausturvan. Eläkkeen määrä lasketaan

vakuutussäästöjen perusteella. Työnantajan vakuutusmaksu on toimitusjohtajan osalta 20 % ja johtoryhmän osalta 16 %–20 % edellisen vuoden vuosiansiosta ilman bonuksia.

Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä vuosipalkasta, vuotuisesta bonusohjelmasta ja pitkän aikavälin kannustinohjelmasta. Toimitusjohtaja osallistuu osakeperusteisten kannustinohjelmien ansaintajaksoihin vuodesta 2026 lähtien. Toimitusjohtajan toimitusjohtajasopimus päättyy hänen saavuttaessaan lakisääteisen eläkeiän.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

196

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Toimitusjohtajalla sekä yhtiöllä on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön irtisanoessa palkkio vastaa vuosittaista peruspalkkaa, lisäksi maksetaan palkka kuuden kuukauden irtisanomisajalta.

7.2.2023 tiedotettiin, että Fiskars Oyj Abp:n hallitus päätti johdon osake-omistusohjelmasta, joka on suunnattu yhtiön toimitusjohtajalle, konsernin johtoryhmälle ja tietyille hallituksen päättämille avainhenkilöille. Maksullisessa suunnatussa osakeannissa merkittiin yhteensä 156 401 yhtiön hallussa olevaa osaketta. Lisätietoja kannustinjärjestelmästä on liitetiedossa 2.5 Osakeperusteiset maksut. Osana ohjelmaa hallitus päätti tarjota markkinaehtoista osarahoitusta yhtiön osakkeiden merkintää varten myöntämällä korollisia lainoja ohjelman osallistujille. Toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle lainan enimmäismäärä oli 50 % ja muulle kohderyhmälle 75 % osakeinvestoinnin määrästä. Yhtiön myöntämän rahoituksen yhteenlaskettu määrä oli 1,4 milj. euroa (2023: 1,2). Maaliskuussa 2023 otettu rahoitus on maksettava takaisin viimeistään 30.7.2027 ja maaliskuussa 2024 otettu rahoitus on maksettava takaisin viimeistään 30.7.2028.

Maksamattomalle lainan pääomalle on maksettava nostopäivästä korkoa, jonka määrä on 12 kuukauden Euribor lisättynä 1.00 % marginaalilla. Korko erääntyy maksettavaksi kuuden kuukauden välein, lokakuun 1. päivä ja huhtikuun 1. päivä, siihen saakka, että koko laina on maksettu takaisin. Lainaa ottaneet ovat sitoutuneet panttaamaan ostetut yhtiön osakkeet lainan takaisinmaksun vakuudeksi, mikäli hallitus myöhemmin erikseen päättää panttauksen hyväksymisestä yhtiökokoukselta saadun valtuutuksen perusteella.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

197

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, FAS

Fiskars Oyj Abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja -asetuksen ja muiden tilinpäätöksen laatimista koskevien säädösten mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS). Tilinpäätös esitetään euroissa.

Tilinpäätöksen laatiminen voimassa olevien säännösten ja yleisesti hyväksyttyjen laskentaperiaatteiden mukaisesti edellyttää johdolta arvioiden ja oletusten tekemistä, jotka vaikuttavat varojen ja velkojen arvostamiseen sekä tuottojen ja kulujen raportoituihin määriin. Toteutuneet tulokset voivat poiketa näistä arvioista.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat valuuttamääräiset saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Valuuttajohdannaiset on arvostettu käypään arvoon ja muutokset markkina-arvossa on huomioitu tuloslaskelmassa.

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot, myönnetyt alennukset ja myyntiin liittyvät kurssierot. Myyntituotot tuloutetaan, kun kaikki omistukseen liittyvät olennaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle eli kun tuote on toimitusehtojen mukaisesti toimitettu ostajalle. Rojaltituotot Fiskars Oyj Abp:n omistamista

tavaramerkeistä kirjataan liikevaihtoon, samoin kuin vaihto-omaisuuteen luettavista arvopapereista saadut myyntituotot, osingot ja muut vastaavat tuotot kuten palvelutuotot.

Vuokrausjärjestelyt

Leasingvuokrat kirjataan tuloslaskelmaan laskutuksen mukaan. Jäljellä olevat leasingvastuut esitetään tilinpäätöksessä taseen ulkopuolisina vastuina. Vuokratuotot, kun yhtiö toimii vuokranantajana, kirjataan liikevaihtoon.

Eläkejärjestelyt

Suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläkevastuu ja mahdollinen lisäeläketurva on järjestetty eläkevakuutuksin vakuutusyhtiöiden kautta.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta suomalaisten verosäännösten perusteella lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Emoyhtiössä ei kirjata laskennallisia veroja.

Rahoitusinstrumentit

Pitkäaikaiset lainat kirjataan alunperin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon, tai vastuullisuustavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainan tapauksessa efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Joukkovelkakirjalainan kirjanpitoarvoa oikaistaan käyvän arvon muutoksella siltä osin, kuin käypä arvo on suojattu.

Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Valuuttajohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Valuuttajohdannaiset arvostetaan alun perin kirjanpitoon merkittäessä alkuperäiseen hankintamenoon ja sen jälkeen kunkin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat vallitseviin markkina-arvoihin tai arvoihin, jotka on johdettu markkina-arvoista raportointikauden päättymispäivänä. Käypien arvojen muutokset kirjataan rahoituseriin.

Suojauslaskentaa sovelletaan koronvaihtosopimuksiin (kassavirran suojaus ja käyvän arvon suojaus). Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, arvostetaan alunperin hankintamenoonsa ja sen jälkeen raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Siltä osin kuin kassavirran suojaustransaktiot ovat tehokkaita, kirjataan käyvän arvon muutos omaan pääomaan tuloslaskelman kautta. Tehoton osa kirjataan rahoituseriin tuloslaskelmaan. Käyvän arvon suojaustransaktioiden käyvän arvon muutokset kirjataan rahoituseriin tuloslaskelmaan. Käyvät arvot perustuvat vallitseviin markkina-arvoihin tai arvoihin, jotka on johdettu markkina-arvoista raportointikauden päättymispäivänä.

Hyödykejohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa. Käyvän arvon muutokset kirjataan rahoituseriin.

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat arvostetaan hankinta- ja valmistuskustannuksiin ja ne on esitetty taseessa hankintahinnan ja kertyneiden suunnitelman mukaisten poistojen erotuksena. Eräiden maa- alueiden tasearvoihin sisältyy arvonkorotuksia.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

203

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Arvonkorotukset perustuvat arvonkorotusajankohdan käypiin arvoihin. Tehtyjä arvonkorotuksia perutaan, mikäli maa-alueiden käypä arvo laskee. Myynnin yhteydessä realisoituneet arvonkorotukset siirretään kertyneisiin voittovaroihin.

Pysyvistä vastaavista tehdään poistosuunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Poistojen perusteena olevat ohjeelliset pitoajat ovat:

Aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta

Rakennukset ja rakennelmat, sijoituskiinteistöt 10–40 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet 10–30 vuotta

Koneet ja kalusto 3–10 vuotta

Maa- ja vesialueet Ei poistoja

Sijoitukset tytäryhtiöihin esitetään taseessa hankintamenon suuruisena tai nettorealisointiarvoon, mikäli sijoituksen arvo on huomattavasti ja pysyvästi laskenut. Arvonalennusta voidaan palauttaa alkuperäiseen hankintamenoon asti silloin, kun sijoituksen arvo on palautunut.

Saamiset

Saamiset kirjataan kirjanpitoarvon mukaisesti tai sitä alempaan todennäköiseen arvoonsa.

Pakolliset varaukset

Varauksina on taseessa ja tuloksessa esitetty sellaisia vastaisia menoja ja menetyksiä, joihin on sitouduttu tai joita pidetään muuten todennäköisinä.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirrot muodostuvat poistoeroista ja mahdollisista saaduista tai annetuista konserniavustuksista.

2. Liikevaihto

Euroa

2025

2024

Konsernipalveluveloitus

72 565 723,47

60 680 668,13

Rojaltituotot

21 845 064,58

22 670 070,35

Vuokratuotot

4 032 942,80

3 890 217,56

Muut

3 907 993,32

3 077 165,80

Yhteensä

102 351 724,17

90 318 121,84

3. Liiketoiminnan muut tuotot

Euroa

2025

2024

Käyttöomaisuuden myyntivoitot

457 058,91

1 133 156,80

Muut tuotot

241 255,92

876 808,97

Yhteensä

698 314,83

2 009 965,77

4. Liiketoiminnan kulut

Toimintokohtaiset kulut kululajeittain

Euroa

2025

2024

Aineet ja tarvikkeet

-18 460,83

-22 954,55

Ulkopuoliset palvelut, operatiiviset

-628 352,99

-481 904,13

Työsuhde-etuudet

-17 532 209,96

-18 883 622,85

Poistot ja arvonalentumiset

-11 543 529,76

-18 038 161,00

IT-kulut

-29 903 404,76

-26 602 987,17

Konsultointikulut

-8 785 440,76

-9 545 816,96

Ulkopuoliset palvelut

-4 892 217,92

-3 372 925,58

Käyttöomaisuuden romutustappiot 1

-26 784 794,39

-365 413,79

Muiden saamisten alaskirjaukset

-476 335,81

Muut

-7 254 637,65

-7 390 083,57

Yhteensä

-107 343 049,02

-85 180 205,41

1 Vuonna 2025, 26,8 milj. euroa käyttöomaisuuden romutustappioista liittyi sisäisesti tuotettujen aineettomien digi- ja IT -hyödykkeiden romutuksiin.

5. Tilintarkastajien palkkiot

Euroa

2025

2024

Tilintarkastuspalkkiot

-390 426,00

-504 401,09

Kestävyysselvityksen varmennuspalkkiot

-108 446,00

-69 525,00

Veroneuvonta

-7 850,00

-17 330,00

Muut palkkiot

-103 011,75

-27 946,38

Yhteensä

-609 733,75

-619 202,47

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

204

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

6. Työsuhde-etuudet ja henkilöstö

Työsuhde-etuudet

Euroa

2025

2024

Palkat ja palkkiot

-14 388 342,58

-15 730 482,71

Eläkekulut

-2 736 579,27

-2 856 565,40

Henkilösivukulut

-407 288,11

-296 574,74

Yhteensä

-17 532 209,96

-18 883 622,85

Johdon palkat ja palkkiot

Tuhatta euroa

2025

2024

Toimitusjohtaja, Jyri Luomakoski 1

687,6

137,3

Toimitusjohtaja, Nathalie Ahlström 2

632,1

1 486,4

Hallituksen jäsenet

865,1

834,7

Yhteensä

2 184,8

2 458,4

1 Hallituksen varapuheenjohtaja 8.5.2025 asti. Luomakoski ei saanut hallituksen palkkiota toimiessaan väliaikaisena toimitusjohtajana 8.5.2025 alkaen. Hänet nimitettiin toimitusjohtajaksi ja erosi hallituksesta 16.10.2025.

2 Luopui toimitusjohtajan tehtävästä 8.5.2025 ja sai peruspalkkaa ja etuja irtisanomisajan loppuun saakka, 8.10.2025

Lähipiirilainat

Yhtiöllä on yhteensä 1,4 milj. euroa lainoja liittyen johdon osakeohjelmaan, joka on suunnattu yhtiön toimitusjohtajalle, konsernin johtoryhmälle ja tietyille hallituksen päättämille avainhenkilöille. Osana ohjelmaa hallitus päätti tarjota markkinaehtoista osarahoitusta yhtiön osakkeiden merkintää varten myöntämällä korollisia lainoja ohjelman osallistujille. Toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle lainan enimmäismäärä oli 50 % ja muulle kohderyhmälle 75 % osakeinvestoinnin määrästä. Maaliskuussa 2023 otettu rahoitus on maksettava takaisin viimeistään 30.7.2027 ja maaliskuussa 2024 otettu rahoitus on maksettava takaisin viimeistään 30.7.2028.

Maksamattomalle lainan pääomalle on maksettava nostopäivästä korkoa, jonka määrä on 12 kuukauden Euribor lisättynä 1.00 % marginaalilla. Korko erääntyy maksettavaksi kuuden kuukauden välein, lokakuun 1. päivä ja huhtikuun 1. päivä, siihen saakka, että koko laina on maksettu takaisin. Lainaa ottaneet ovat sitoutuneet panttaamaan ostetut yhtiön osakkeet lainan takaisinmaksun vakuudeksi, mikäli hallitus myöhemmin erikseen päättää panttauksen hyväksymisestä yhtiökokoukselta saadun valtuutuksen perusteella.

Henkilöstö

2025

2024

Keskimäärin (FTE)

175

192

Kauden lopussa

174

178

7. Rahoitustuotot ja -kulut

Euroa

2025

2024

Rahoitustuotot

Kurssivoitot

43 442 584,79

32 742 622,06

Hyödykejohdannaisten voitot

2 857 821,23

184 253,58

Rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä

Korkotuotot, lyhytaikaiset

20 460 847,03

28 869 777,25

Korkotuotot, pitkäaikaiset

1 070 930,74

1 057 048,52

Muut rahoitustuotot

2 904 269,24

0,00

Rahoitustuotot muilta

Osinkotuotot

183 141,82

148 054,92

Korkotuotot, lyhytaikaiset

2 895 151,90

2 839 970,99

Korkotuotot, pitkäaikaiset

49 855,49

66 612,11

Muut rahoitustuotot

1 442 445,69

2 899 936,25

Rahoitustuotot yhteensä

75 307 047,93

68 808 275,68

Rahoituskulut

Rahoitusvarojen alaskirjaukset

-1 613 399,59

Kurssitappiot

-49 618 597,33

-28 738 502,34

Hyödykejohdannaisten tappiot

-2 908 107,94

-287 616,57

Rahoituskulut saman konsernin yrityksille

Korkokulut

-3 744 788,72

-7 185 228,02

Muut rahoituskulut

-3 995 446,46

Rahoituskulut muille

Korkokulut, lyhytaikaiset

-9 116 306,65

-7 282 847,29

Korkokulut, pitkäaikaiset

-15 624 924,86

-17 255 678,43

Muut rahoituskulut

-631 364,45

-750 879,90

Rahoituskulut yhteensä

-81 644 089,95

-67 109 598,60

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä

-6 337 042,02

1 698 677,08

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

205

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

8. Tilinpäätössiirrot

Euroa

2025

2024

Annettu konserniavustus

-6 957 168,00

Yhteensä

-6 957 168,00

9. Tuloverot

Euroa

2025

2024

Tuloverot tilikaudelta

-146 166,14

-534 284,33

Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta

284 554,63

Yhteensä

138 388,49

-534 284,33

10. Aineettomat hyödykkeet

Euroa

2025

2024

Hankintamenot 1.1.

100 409 280,31

107 878 727,98

Lisäykset

11 935 047,13

20 919 062,89

Vähennykset

-53 271 289,73

-29 177 407,78

Siirrot tase-erien välillä

788 897,22

Hankintamenot 31.12.

59 073 037,71

100 409 280,31

Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.

-37 636 025,09

-50 047 376,50

Tilikauden poistot

-9 736 364,57

-16 396 642,59

Vähennykset 1

26 499 076,87

28 807 994,00

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

-20 873 312,79

-37 636 025,09

Kirjanpitoarvo 31.12.

38 199 724,92

62 773 255,22

1 Vuonna 2025, 26,8 milj. euroa vähennyksistä liittyi sisäisesti tuotettujen aineettomien digi- ja IT -hyödykkeiden romutuksiin.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

206

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

11. Aineelliset hyödykkeet

2025

Euroa

Maa- ja

vesialueet

Rakennukset ja rakennelmat

Koneet ja

kalusto

Muut aineelliset hyödykkeet

Sijoituskiinteistöt

Keskeneräiset

hankinnat

Yhteensä

Hankintamenot 1.1.

25 992 793,88

28 617 113,75

2 518 051,35

4 389 164,05

13 800 881,99

4 061 658,44

79 379 663,46

Lisäykset

217 093,19

148 520,00

189 741,16

343 544,90

411 788,32

1 310 687,57

Vähennykset

-6 252,09

-3 743 912,31

-248 012,51

-30 971,96

-159 459,26

-4 188 608,13

Siirrot tase-erien välillä

642 602,08

37 784,85

11 143,54

3 200 251,21

-3 891 781,68

0,00

Hankintamenot 31.12.

25 986 541,79

25 732 896,71

2 456 343,69

4 559 076,79

17 185 218,84

581 665,08

76 501 742,90

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.

-19 884 229,36

-1 609 805,57

-2 418 263,83

-7 541 031,38

-31 453 330,14

Tilikauden poistot

-735 963,37

-137 278,92

-158 978,78

-774 944,12

-1 807 165,19

Vähennykset

3 733 047,10

248 012,51

25 449,14

159 265,76

4 165 774,51

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

-16 887 145,63

-1 499 071,98

-2 551 793,47

-8 156 709,74

-29 094 720,82

Arvonkorotukset 1.1.

9 539 122,62

9 539 122,62

Vähennykset

-22 509,57

-22 509,57

Arvonkorotukset 31.12.

9 516 613,05

9 516 613,05

Kirjanpitoarvo 31.12.

35 503 154,84

8 845 751,08

957 271,71

2 007 283,32

9 028 509,10

581 665,08

56 923 635,13

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

207

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

2024

Euroa

Maa- ja

vesialueet

Rakennukset ja rakennelmat

Koneet ja

kalusto

Muut aineelliset hyödykkeet

Sijoituskiinteistöt

Keskeneräiset

hankinnat

Yhteensä

Hankintamenot 1.1.

26 011 277,08

28 097 438,35

2 794 058,51

4 364 316,71

12 520 384,16

3 865 746,26

77 653 221,07

Lisäykset

134 640,48

225 576,83

29 224,94

181 089,56

2 801 776,98

3 372 308,79

Vähennykset

-18 483,20

-26 412,64

-501 583,99

-4 377,60

-306 111,75

-856 969,18

Siirrot tase-erien välillä

411 447,56

1 405 520,02

-2 605 864,80

-788 897,22

Hankintamenot 31.12.

25 992 793,88

28 617 113,75

2 518 051,35

4 389 164,05

13 800 881,99

4 061 658,44

79 379 663,46

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.

-19 193 576,45

-1 952 748,91

-2 265 176,72

-7 238 795,62

-30 650 297,70

Tilikauden poistot

-717 065,55

-158 640,65

-157 464,71

-608 347,50

-1 641 518,41

Vähennykset

26 412,64

501 583,99

4 377,60

306 111,74

838 485,97

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

-19 884 229,36

-1 609 805,57

-2 418 263,83

-7 541 031,38

-31 453 330,14

Arvonkorotukset 1.1.

9 569 177,63

9 569 177,63

Vähennykset

-30 055,01

-30 055,01

Arvonkorotukset 31.12.

9 539 122,62

9 539 122,62

Kirjanpitoarvo 31.12.

35 531 916,50

8 732 884,39

908 245,78

1 970 900,22

6 259 850,61

4 061 658,44

57 465 455,94

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

208

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

12. Sijoitukset

2025

Euroa

Tytäryhtiöosakkeet

Muut osakkeet ja osuudet

Yhteensä

Hankintamenot 1.1.

976 174 887,25

18 185 718,06

994 360 605,31

Vähennykset

-1 096 246,31

-1 096 246,31

Valuuttakurssaukset

-1 590 261,92

-1 590 261,92

Hankintamenot 31.12.

976 174 887,25

15 499 209,83

991 674 097,08

Arvonalentumiset 1.1.

-181 000 000,00

-764 394,28

-181 764 394,28

Arvonalentumiset 31.12.

-181 000 000,00

-764 394,28

-181 764 394,28

Kirjanpitoarvo 31.12.

795 174 887,25

14 734 815,55

809 909 702,80

2024

Euroa

Tytäryhtiöosakkeet

Muut osakkeet ja osuudet

Yhteensä

Hankintamenot 1.1.

821 174 887,25

18 285 832,00

839 460 719,25

Lisäykset

155 000 000,00

155 000 000,00

Vähennykset

-954 898,30

-954 898,30

Valuuttakurssaukset

854 784,36

854 784,36

Hankintamenot 31.12.

976 174 887,25

18 185 718,06

994 360 605,31

Arvonalentumiset 1.1.

-181 000 000,00

-764 394,28

-181 764 394,28

Arvonalentumiset 31.12.

-181 000 000,00

-764 394,28

-181 764 394,28

Kirjanpitoarvo 31.12.

795 174 887,25

17 421 323,78

812 596 211,03

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

209

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Tytäryhtiöosakkeet

Osakemäärä

Kotipaikka

Osuus osakkeista %

Osuus äänivallasta %

Kirjanpitoarvo

Fiskars Americas Holding Oy Ab

1 000

Raasepori

FI

100,0

100,0

110 071 862,76

Fiskars Group SC Finland Oy Ab 1

2 250

Raasepori

FI

100,0

100,0

685 098 092,55

Fiskars SC Finland Oy Ab

2 250

Espoo

FI

100,0

100,0

0,00

Fiskars (Thailand) Co., Ltd.

100

Bangkok

TH

1,0

1,0

2 409,12

Ab Åbo Båtvarf - Turun Veneveistämö Oy

150

Turku

FI

100,0

100,0

2 522,82

Yhteensä 31.12.2025

795 174 887,25

1 Fiskars Europe Holding Oy Ab:n nimi vaihdettiin Fiskars Group SC Finland Oy Ab:ksi tilikaudella 2025.

13. Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

Euroa

2025

2024

Lainasaamiset, pitkäaikaiset

17 021 276,60

19 251 131,00

Myyntisaamiset

67 680 492,30

52 530 760,76

Lainasaamiset

450 676 110,09

474 679 953,31

Konsernitilisaamiset

2 318 798,08

4 303 300,63

Siirtosaamiset

4 082 889,69

8 576 761,43

Korkosaamiset

26 099 153,00

26 930 205,14

Yhteensä 31.12.

567 878 719,76

586 272 112,27

14. Siirtosaamiset

Euroa

2025

2024

Korkosaamiset

1 276 889,79

1 206 185,64

Muut siirtosaamiset

7 955 732,47

7 678 011,05

Yhteensä 31.12.

9 232 622,26

8 884 196,66

15. Rahat ja pankkisaamiset

Euroa

2025

2024

Pankkitalletukset

53 698 733,02

35 952 830,43

Yhteensä 31.12.

53 698 733,02

35 952 830,43

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

210

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

16. Oma pääoma

Euroa

2025

2024

Osakepääoma

1.1.

77 510 200,00

77 510 200,00

Osakepääoma 31.12.

77 510 200,00

77 510 200,00

Arvonkorotusrahasto

1.1.

9 539 122,62

9 569 177,63

Vähennykset

-22 509,57

-30 055,01

Arvonkorotusrahasto 31.12.

9 516 613,05

9 539 122,62

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

1.1.

2 815 000,56

2 590 000,56

Lisäykset

225 000,00

Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12.

2 815 000,56

2 815 000,56

Käyvän arvon rahasto

1.1.

-1 271 571,55

-575 307,46

Lisäykset

752 463,40

123 785,00

Vähennykset

-820 049,09

Käyvän arvon rahasto 31.12.

-519 108,15

-1 271 571,55

Omat osakkeet

1.1.

-2 082 455,31

-3 018 165,97

Lisäykset

-3 565 241,27

-595 992,58

Osakepalkkiot

215 185,53

1 336 730,25

Johdon omistusohjelma

194 972,99

Omat osakkeet yhteensä 31.12.

-5 432 511,05

-2 082 455,31

Euroa

2025

2024

Muut rahastot

1.1.

3 204 313,18

3 204 313,18

Muut rahastot 31.12.

3 204 313,18

3 204 313,18

Voittovarat

1.1.

789 752 740,47

856 260 571,31

Osingonjako

-67 818 940,44

-66 331 234,55

Osakepalkkiot

-215 185,53

-1 336 730,25

Johdon omistusohjelma

-194 972,99

Tilikauden tulos

-10 491 663,55

1 355 106,95

Voittovarat 31.12.

711 226 950,95

789 752 740,47

Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.

708 609 440,46

790 485 285,72

Oma pääoma yhteensä 31.12.

798 321 458,54

879 467 349,97

17. Pitkäaikaiset velat

Euroa

2025

2024

Lainat rahoituslaitoksilta, jotka erääntyvät

1–5 vuoden kuluessa

130 000 000,00

130 024 427,03

Joukkovelkakirjalainat 1

200 600 722,77

200 966 369,00

Lainat rahoituslaitoksilta, yhteensä

330 600 722,77

330 900 796,03

Saadut vuokravakuudet

136 117,62

125 287,62

Muut pitkäaikaiset velat yhteensä

136 117,62

125 287,62

Velat konserniyrityksille, jotka erääntyvät

1–5 vuoden kuluessa

2 398,36

2 398,36

Velat konserniyrityksille, yhteensä

2 398,36

2 398,36

Pitkäaikaiset velat, yhteensä

330 739 238,75

331 118 482,01

1 Joukkovelkakirjalainan nimellisarvo on 200 milj. euroa. Joukkovelkakirjalainan keskeiset ehdot on esitetty konsernin tilinpäätöksen liitetiedossa 5.4.

18. Velat konserniyrityksille

Euroa

2025

2024

Ostovelat

920 888,41

51 183,59

Konsernitilivelat

157 437 262,76

124 063 430,62

Konseniavustusvelat

6 957 168,00

Siirtovelat

713 246,35

997 829,39

Muut velat

74 018 369,96

111 533 907,07

Yhteensä 31.12.

233 089 767,48

243 603 518,67

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

211

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

19. Siirtovelat

Euroa

2025

2024

Korot

3 643 442,61

3 438 333,52

Palkat ja sosiaalikulut

3 112 286,92

3 513 525,96

Muut

3 705 379,75

3 696 945,13

Yhteensä 31.12.

10 461 109,28

10 648 804,61

20. Leasingvastuut

Euroa

2025

2024

Seuraavan vuoden leasingmaksut

3 518 158,00

3 230 539,00

Myöhemmin suoritettavat leasingmaksut

22 788 207,00

27 399 970,00

Yhteensä 31.12.

26 306 365,00

30 630 509,00

21. Vastuusitoumukset

Euroa

2025

2024

Muut vastuut

17 021 000,00

18 289 000,00

Takaukset konserniyritysten sitoumusten vakuudeksi

8 238 000,00

10 378 000,00

Yhteensä 31.12.

25 259 000,00

28 667 000,00

Kiinteistöinvestointien alv-vastuu

Yhtiö on velvollinen tarkistamaan vuosina 2016–2025 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, mikäli kiinteistön verollinen käyttö muuttuu tarkistuskauden aikana.

Euroa

2025

2024

Tarkistusvastuu

3 658 555,00

3 082 768,00

22. Johdannaissopimukset

Nimellisarvo, euroa

2025

2024

Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset

393 796 441,89

338 302 482,30

Koronvaihtosopimukset

110 000 000,00

165 000 000,00

Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 1

18 554 596,90

18 554 596,90

Hyödykejohdannaiset

11 995 112,77

6 415 107,33

Yhteensä 31.12.

534 346 151,56

528 272 186,53

Käypä arvo, euroa

2025

2024

Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset

266 548,86

-1 369 525,63

Koronvaihtosopimukset

800 832,20

684 289,98

Koron- ja valuutanvaihtosopimukset

1 297 846,50

-944 932,82

Hyödykejohdannaiset

3 160 955,81

-97 745,61

Yhteensä 31.12.

5 526 183,37

-1 727 914,08

1 Koron- ja valuutanvaihtosopimus (cross currency swap) on kahden osapuolen välinen sopimus, jossa vaihdetaan sekä pääoma- että korkomaksuja eri valuutoissa.

Johdannaisten arvostusperiaatteet on kuvattu konsernin liitetiedossa 5.6.

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

212

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen allekirjoitukset

Espoossa helmikuun 4. päivänä 2026

Albert Ehrnrooth Paul Ehrnrooth

Louise Fromond Julia Goldin

Rolf Ladau Carl-Martin Lindahl

Susan Repo Susanne Skippari

Jyri Luomakoski Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Espoossa helmikuun 4. päivänä 2026 Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Toni Halonen KHT

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

214

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilinpäätös

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Liikevaihdon tulouttaminen

Viittaamme konsernitilinpäätöksen liitetietoon 2.1 .

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteen mukaan myyntituotot tuloutetaan, kun tuotteen tai palvelun määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle. Myyntituottojen määrittämisessä otetaan huomioon asiakkaille myönnettävät alennukset ja hyvitykset.

Jälkikäteen annettavien alennusten ja hyvitysten huomiointi oikeanmääräisenä edellyttää johdon arviointia tuloutushetkellä sekä kunkin raportointikauden päättyessä. Koska sopimusehtoja on paljon ja ne ovat erilaisia konsernin eri markkina-alueilla, johto käyttää harkintaa tuottojen kirjaamisessa, mikä voi johtaa tuottojen virheelliseen kirjaamiseen väärinkäytöksen tai virheen johdosta. Edellä mainitusta johtuen myyntituottojen kirjaaminen oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Tuottojen kirjaamiseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

Arvioimme konsernin käyttämiä tuottojen kirjaamisen laskentaperiaatteita - sisältäen alennukset ja hyvitykset - sovellettaviin laskentastandardeihin nähden.

Arvioimme liikevaihdon tuloutusprosessia erityisesti kirjaamisen ajoituksen sekä alennusten ja hyvitysten laskennan osalta.

Suoritimme liikevaihdon tuloutukseen liittyen analyyttisiä ja transaktiotasoisia tarkastustoimenpiteitä ennen ja jälkeen tilinpäätöspäivän.

Analysoimme tilinpäätöspäivän jälkeiselle kaudelle kirjattuja hyvityslaskuja.

Arvioimme konsernin tuottoihin liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Liikearvon arvostus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen liitetietoon 3.2 .

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 liikearvon tasearvo oli 218,1 miljoonaa euroa, joka on 13 % konsernin kokonaisvaroista ja 31 % konsernin omasta pääomasta.

Liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska arvonalentumistestaukseen sisältyy merkittäviä johdon ennusteita ja harkintaa, ja koska liikearvon määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta.

Liikearvon arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvosta. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia tulevaisuuteen kohdistuvia oletuksia ovat mm. liikevaihdon ja kannattavuuden kehitys sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko.

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa. Muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen.

Liikearvon arvostus oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Liikearvon arvostukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

Käytimme apuna arvonmäärityksen erityisasiantuntijoitamme arvioidessamme johdon arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuutta.

Testasimme johdon laatimien arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä.

Vertasimme johdon arvonalentumistestauksessa tekemiä oletuksia hyväksyttyihin strategiasuunnitelmiin ja ennusteisiin, ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi diskonttaamisessa käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen osalta. Tämän lisäksi vertasimme johdon arvonalentumistestauksen lopputulemaa Fiskarsin markkina-arvoon.

Arvioimme arvonalentumistestaukseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.

Muut taloudelliset tiedot

216

Tilinpäätös

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilintarkastus kertomus

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Tavaramerkkien arvostus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen liitetietoon 3.2.

Konsernilla on 10 tavaramerkkiä, joiden tasearvo tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 oli 275,3 miljoonaa euroa. Tämä on 17 % konsernin kokonaisvaroista ja 39 % konsernin omasta pääomasta.

Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat tavaramerkit testataan mahdollisen arvonalentumisen osalta vähintään vuosittain.

Tavaramerkkien arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin tavaramerkkien käyttöarvosta. Johto laatii tavaramerkkien arvonalentumistestit ”relief from royalty” -menetelmää käyttäen. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia tulevaisuuteen kohdistuvia oletuksia ovat mm. tavaramerkkikohtaisen liikevaihdon kehitys sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko.

Tavaramerkkien arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska arvonalentumistestaukseen sisältyy merkittäviä johdon ennusteita ja harkintaa, ja koska tavaramerkkien arvo on olennainen tilinpäätöksen kannalta.

Tavaramerkkien arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa tavaramerkkien arvon alentumiseen.

Tavaramerkkien arvostus oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Tavaramerkkien arvostukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

Käytimme apuna arvonmäärityksen erityisasiantuntijoitamme arvioidessamme johdon arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuutta.

Testasimme johdon laatimien arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä.

Vertasimme johdon arvonalentumistestauksessa tekemiä oletuksia hyväksyttyihin strategiasuunnitelmiin ja ennusteisiin, ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi diskonttaamisessa käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen osalta.

Arvioimme arvonalentumistestaukseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Vaihto-omaisuuden arvostus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen 4.1 .

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Vaihto-omaisuus esitetään epäkuranttiudesta ja hitaasti kiertävästä vaihto-omaisuudesta johtuvalla arvonalentumiskirjauksella vähennettynä. Tilinpäätöspäivänä vaihto-omaisuuden bruttoarvo ja siihen liittyvät epäkuranttiusvaraukset olivat 335,9 miljoonaa euroa ja 12,9 miljoonaa euroa (nettovaihto-omaisuus 322,9 miljoonaa euroa).

Vaihto-omaisuuden arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska vaihto- omaisuuden kokonaismäärä ja siihen liittyvät varaukset ovat olennaisia tilinpäätöksen kannalta, ja koska vaihto-omaisuuden arvostus vaatii johdon arviota tulevasta myynnistä ja epäkuranttiusvarauksen tasosta.

Suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

Arvioimme konsernin vaihto-omaisuuden kirjaamiseen liittyviä laskentaperiaatteita sovellettaviin laskentastandardeihin nähden.

Arvioimme johdon laatimia analyysejä ja laskelmia, jotka liittyivät hitaasti kiertävään tai vanhentuneeseen varastoon ja varastossa olevien tuotteiden odotettuun kysyntään ja nettorealisointiarvoon.

Arvioimme konsernin vaihto-omaisuuden arvostusperiaatteista ja tasearvoista annettujen liitetietojen asianmukaisuutta.

Muut taloudelliset tiedot

217

Tilinpäätös

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilintarkastus kertomus

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS- tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea

varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

Muut taloudelliset tiedot

218

Tilinpäätös

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilintarkastus kertomus

tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 13.3.2019 alkaen yhtäjaksoisesti seitsemän vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja

että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lakiin perustuvat lausunnot

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto kirjanpitolain 7 b luvun edellyttämän tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.

Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen rekisteröimään ja julkistamaan kirjanpitolain 7 b luvussa tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä tilikautta välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta.

Espoossa 4.2.2026

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Toni Halonen KHT

Muut taloudelliset tiedot

219

Tilinpäätös

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilintarkastus kertomus

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Fiskars Oyj Abp:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,

siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä

sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa

Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen

määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.

Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS- standardien mukaisesti yhtiön johdon on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten perusteella. Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme

käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Muut taloudelliset tiedot

221

Tilinpäätös

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilintarkastus kertomus

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

Olemme haastatelleet konsernin johtoa sekä konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä.

Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolliympäristöstä konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.

Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat olennaisilta osin ESRS- standardien mukaisia.

Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysseikkoja koskevat ESRS- standardien vaatimukset olennaisilta osin:

Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti yhtiön laatimaan dokumentaatioon ja asiakirjoihin ja arvioineet, tukevatko ne konsernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.

Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysraportin oikeellisuutta.

Suoritimme toimipaikkavierailuja valituilla toimipaikoilla.

EU-taksonomiatietojen osalta hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Espoossa 4.2.2026

Ernst & Young Oy kestävyystarkastusyhteisö

Toni Halonen KRT

Muut taloudelliset tiedot

222

Tilinpäätös

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilintarkastus kertomus

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Fiskars Oyj Abp:n ESEF-tilinpäätöksestä

Fiskars Oyj Abp:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Fiskars Oyj Abp:n (y-tunnus: 0214036-5) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös Fiskars-2025-12-31-fi.zip tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF- tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti

merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä

varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

Muut taloudelliset tiedot

223

Tilinpäätös

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilintarkastus kertomus

onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL- merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Fiskars Oyj Abp:n ESEF- tilinpäätökseen Fiskars-2025-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Fiskars Oyj Abp:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on annettu 4.2.2026 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 13.2.2026

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Toni Halonen KHT

Muut taloudelliset tiedot

224

Tilinpäätös

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Tilintarkastus kertomus

Milj. euroa

2025

2024

EBIT

38,1

37,1

Poistot ja arvonalentumiset

84,1

82,5

EBITDA

122,2

119,6

EBITin vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Organisaatiomuutokset

8,0

18,5

Tavaramerkkien arvonalentuminen

5,2

Digi- ja IT-hyödykkeiden alaskirjaus

26,4

Liiketoiminta-alueiden eriyttäminen

4,0

0,3

Georg Jensen yrityshankinta / Varaston käyvän arvon korotuksen purku

41,1

Georg Jensen yrityshankinta / Tuotto negatiivisesta liikearvosta

6,0

Georg Jensen yrityshankinta / Transaktiokustannukset

0,1

Georg Jensen yrityshankinta / Integraatiokustannukset

3,4

Kasteluliiketoiminnan myynti

-5,3

4,9

EBITin vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä

38,4

74,3

Vertailukelpoinen EBIT

76,4

111,4

Poistot ja arvonalentumiset ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä

78,9

82,0

Vertailukelpoinen EBITDA

155,3

193,5

EBIT ja vertailukelpoinen EBIT tuloslaskelman rivien mukaisesti

2025

2024

Milj. euroa

Yhteensä

Vertailu- kelpoisuuteen vaikuttavat erät

Ilman vertailu- kelpoisuuteen vaikuttavia eriä

Yhteensä

Vertailu- kelpoisuuteen vaikuttavat erät

Ilman vertailu- kelpoisuuteen vaikuttavia eriä

Liikevaihto

1 140,2

1 140,2

1 157,1

1 157,1

Hankinnan ja valmistuksen kulut

-605,1

2,3

-602,8

-640,0

47,1

-593,0

Myynnin ja markkinoinnin kulut

-333,2

8,4

-324,7

-324,4

8,3

-316,1

Hallinnon kulut

-127,1

6,2

-120,9

-132,1

7,9

-124,2

Tutkimus- ja kehittämismenot

-22,9

0,1

-22,8

-18,8

0,2

-18,6

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

-13,9

21,5

7,5

-4,7

10,9

6,2

EBIT

38,1

38,4

76,4

37,1

74,4

111,4

Tilintarkastus kertomus

226

Tilinpäätös

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2025

Muut taloudelliset tiedot

Edistyksellistä muotoilua, joka tekee arjesta ainutkertaista.

Fiskars-konserni lyhyesti Fiskars-konserni (FSKRS, Nasdaq Helsinki) on globaali yhtiö, jonka designvetoiset brändit ovat läsnä kodeissa, puutarhoissa ja ulkoillessa. Vuodesta 1649 lähtien olemme suunnitelleet ajattomia, toimivia ja kauniita tuotteita, edistäen samalla innovaatioita ja kestävää kasvua. Vuonna 2025 liikevaihtomme oli 1,1 miljardia euroa ja meillä oli noin 6 600 työntekijää. Meillä on kaksi liiketoiminta-aluetta, Vita ja Fiskars.

Vita-liiketoiminta-alue tarjoaa korkealuokkaista designia kodintuotteiden sekä korujen kategorioissa. Sen haluttuihin brändeihin kuuluvat muun muassa Georg Jensen, Royal Copenhagen, Wedgwood, Moomin Arabia, Iittala ja Waterford. Vuonna 2025 Vita-liiketoiminta-alueen raportoitu liikevaihto oli 613 miljoonaa euroa ja sillä oli noin 5 000 työntekijää.

Fiskars-liiketoiminta-alue tarjoaa toiminnallisia innovaatioita puutarha- ja ulkoilukategorioissa, askartelu- ja saksikategoriassa sekä ruoanlaittokategoriassa. Brändeihin kuuluvat Fiskars ja Gerber. Vuonna 2025 Fiskars-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 522 miljoonaa euroa ja sillä oli noin 1 300 työntekijää.  

Lue lisää: fiskarsgroup.com/fi

743700BKTW4EQIVKYY422025-01-012025-12-31743700BKTW4EQIVKYY422024-01-012024-12-31743700BKTW4EQIVKYY422025-12-31743700BKTW4EQIVKYY422024-12-31743700BKTW4EQIVKYY422023-12-31743700BKTW4EQIVKYY422023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700BKTW4EQIVKYY422024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700BKTW4EQIVKYY422023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700BKTW4EQIVKYY422024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700BKTW4EQIVKYY422024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700BKTW4EQIVKYY422023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700BKTW4EQIVKYY422024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700BKTW4EQIVKYY422024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700BKTW4EQIVKYY422023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700BKTW4EQIVKYY422024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700BKTW4EQIVKYY422024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700BKTW4EQIVKYY422023-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember743700BKTW4EQIVKYY422024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember743700BKTW4EQIVKYY422024-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember743700BKTW4EQIVKYY422023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700BKTW4EQIVKYY422024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700BKTW4EQIVKYY422024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700BKTW4EQIVKYY422023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700BKTW4EQIVKYY422024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700BKTW4EQIVKYY422024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700BKTW4EQIVKYY422025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700BKTW4EQIVKYY422025-01-012025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700BKTW4EQIVKYY422025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700BKTW4EQIVKYY422025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700BKTW4EQIVKYY422025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700BKTW4EQIVKYY422025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700BKTW4EQIVKYY422025-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700BKTW4EQIVKYY422025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember743700BKTW4EQIVKYY422025-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember743700BKTW4EQIVKYY422025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700BKTW4EQIVKYY422025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700BKTW4EQIVKYY422025-01-012025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700BKTW4EQIVKYY422025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares