Taloudellinen tieto 2024

Sisältö

2

2

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Toimittajien sitouttamistavoitteen saavuttaminen etuajassa

Ostomääräisesti jo yli 60 % tavaran- ja palveluntoimittajistamme on asettanut tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet.

MyFiskars

Fiskars-konserni jatkoi henkilöstön osakesäästöohjelmaa, jossa yhtiö antaa osallistuville työntekijöille yhden maksuttoman lisäosakkeen jokaista kahta hankittua säästöosaketta kohden.

Pitkän tähtäimen nettonollapäästötavoite

Fiskars-konsernin tavoitteena on vähentää toimintansa ja koko arvoketjunsa ilmastopäästöt nettonollaan vuoteen 2049 mennessä, jolloin Fiskars täyttää 400 vuotta.

Lue lisää

Georg Jensenin integrointi

Kolmannella vuosineljänneksellä tuli täyteen Georg Jensenin ensimmäinen kokonainen vuosi osana Fiskars-konsernia. Yhtiö toimii tavalliseen tapaan, ja kustannussynergioiden toteutuminen on hyvällä mallilla.

26 % kiertotalouden mukaista myyntiä

Fiskars-konsernin tavoitteena kiertotalouden mukaisessa tuotesuunnittelussa on laajentaa kierrätettyjen, uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttöä sekä priorisoida tuotteiden pitkäikäisyyttä, korjattavuutta ja kierrätettävyyttä.

5

5

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Avainbrändimme

FISKARS

VITA

6

6

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2024

7

7

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Vuosi 2024

Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus

Liiketoimintamalli ja strategia

Fiskars-konserni on globaali yhtiö, jonka designvetoiset brändit ovat läsnä kodeissa, puutarhoissa ja ulkoillessa. Konsernin toiminta perustuu tavoitteeseen luoda edistyksellistä muotoilua, joka tekee arjesta ainutkertaista.

Fiskars-konsernilla on tasapainoinen valikoima ainutlaatuisia brändejä, kuten Fiskars, Georg Jensen, Royal Copenhagen, Wedgwood, Moomin Arabia, Gerber, Iittala ja Waterford, sekä useita pienempiä taktisia brändejä. Konsernin brändit ovat läsnä yli 100 maassa Aasian ja Tyynenmeren alueella, Euroopassa ja Amerikassa.

Vuonna 2024 Fiskars-konsernilla oli kaksi liiketoiminta-aluetta: Vita ja Fiskars. Vita-liiketoiminta- alueen osuus liikevaihdosta oli noin 52 % ja Fiskars- liiketoiminta-alueen osuus 47 %. Liiketoiminta- alueilla on täysi vastuu globaalista tarjoomastaan, minkä ansiosta niiden on mahdollista hyödyntää vahvojen brändiensä täyttä potentiaalia. Molemmilla liiketoiminta-alueilla on omat vahvat ja keskenään erilaiset liiketoiminta-ajurinsa.

Luovasta muotoilusta tunnetun Vita-liiketoiminta- alueen brändeihin kuuluvat muun muassa Georg Jensen, Royal Copenhagen, Wedgwood, Moomin Arabia, Iittala ja Waterford. Se tarjoaa premium- ja luksustuotteita kattaus-, lasi-, koru- ja

sisustuskategorioissa. Eurooppa on Vita-liiketoiminta- alueen suurin maantieteellinen segmentti: liikevaihdosta 55 % tulee Euroopasta, 35 % Aasian ja Tyynenmeren alueelta sekä 10 % Amerikasta. Kiina on tälle liiketoiminta-alueelle tärkeä markkina-alue, jossa on paljon potentiaalia etenkin luksustuotteiden segmentissä.

Innovaatiovetoisen Fiskars-liiketoiminta- alueen brändejä ovat Fiskars ja Gerber. Fiskars-liiketoiminta-alue koostuu puutarha- ja ulkoilukategorioista, askartelu- ja saksikategoriasta sekä ruoanlaittokategoriasta. Amerikka on Fiskars- liiketoiminta-alueen suurin maantieteellinen segmentti: liikevaihdosta 50 % tulee Amerikasta, 46 % Euroopasta sekä 4 % Aasian ja Tyynenmeren alueelta. Yhdysvallat on Fiskars-liiketoiminta-alueen selvästi suurin yksittäinen markkina-alue, joten sillä on suuri strateginen merkitys.

Fiskars-konserni palvelee tukkuasiakkaita ja yritysasiakkaita sekä kuluttajia suoraan omien myymälöidensä ja verkkokaupan kautta.

Suora kuluttajamyynti on Vita-liiketoiminta-alueen strateginen painopistealue, sillä tarinankerronta ja asiakkaiden tavoittaminen omien kanavien kautta on tärkeää brändiuskollisuuden kehittämisessä ja olennaista luksusbrändeille. Vuonna 2024 suoran kuluttajamyynnin osuus Vita-liiketoiminta-alueen

liikevaihdosta oli 50 % ja konsernin liikevaihdosta 28 %. Fiskars-konsernilla on eri puolilla maailmaa noin 500 omaa myymälää, joista suurin osa sijaitsee Aasian ja Tyynenmeren alueella. Kaikki omat myymälät ovat Vita-liiketoiminta-alueen brändien myymälöitä.

Fiskars-konsernin suurin kanava on tukkumyynti, jonka osuus konsernin liikevaihdosta on lähes 70 %. Tämä kanava on erityisen tärkeä Fiskars- liiketoiminta-alueelle, ja sen osuus liiketoiminta- alueen liikevaihdosta oli yli 90 % vuonna 2024. Siksi kaupallinen erinomaisuus ja läheinen yhteistyö jälleenmyyntiasiakkaiden kanssa ovat Fiskars- liiketoiminta-alueelle strategisesti tärkeitä.

Fiskars-konsernilla on monimuotoinen tiimi, johon kuuluu lähes 7 000 työntekijää 29 maassa. Konserni tunnustaa ihmisten merkityksen menestykselleen ja panostaa jatkuvasti työntekijöiden oppimisen ja kasvun mahdollisuuksiin. Konserni edistää sitoutumista luomalla avoimen ja osallistavan työympäristön, jossa kaikki voivat osallistua mielekkäästi ja johon he voivat tuntea kuuluvansa.

Oman tuotantonsa lisäksi Fiskars-konserni hankkii tuotantotoimintoja myös huolellisesti valituilta toimittajilta. Fiskars-konsernilla on 13 omaa tuotantoyksikköä Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Fiskars-konsernilla on noin 170 valmiiden tuotteiden toimittajaa sekä laaja

9

9

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Vuosi 2024

Hallituksen toimintakertomus

Riskiluokka

Riskin nimi

Riskin kuvaus

Riskinhallintatoimet

Riskitrendi 1

Operatiiviset riskit

Ympäristö ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutus toimiviin ekosysteemeihin, lämpötiloihin ja merenpinnan tasoon voi aiheuttaa odottamattomia haasteita Fiskars-konsernille. Uudet verokäytännöt ja muut säännökset, joiden tavoitteena on vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja pienentää päästöjä, voivat johtaa energian hintojen ja muiden kustannusten nousuun. Aiemmat toimenpiteet ympäristövaikutusten pienentämiseksi voivat osoittautua riittämättömiksi, kun säännöksiä tiukennetaan ja yleinen tietoisuus ja odotukset kasvavat. Tulvien, hirmumyrskyjen ja muiden luonnonmullistusten yleistyminen ja luontokato voivat vaikuttaa Fiskars-konsernin toimintoihin ja aiheuttaa keskeytyksiä.

Ehtyviin fossiilisiin materiaaleihin liittyvä veden ja luonnonvarojen niukkuus lisää maailmanlaajuisia haasteita pitkällä aikavälillä ja nostaa materiaalikustannuksia ja kasvattaa tuotannon keskeytysten riskiä. Tällä hetkellä haasteina ovat tiettyjen raaka-aineiden rajallinen saatavuus ja korkeammat hinnat. Tällaisia raaka-aineita ovat esimerkiksi sertifioidut puumateriaalit, biopohjaiset muovit ja kierrätetyt raaka-aineet.

Fiskars-konserni laajentaa jatkuvasti vastuullisuustyötään, ja sen tavoitteena on minimoida ympäristöriskit järjestelmällisen riskienhallinnan avulla. Fiskars-konserni on sitoutunut edistämään kiertotaloutta, torjumaan ilmastonmuutosta vähentämällä päästöjä, vähentämään energiankäyttöä ja edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Yhtenä esimerkkinä Fiskars-konsernin sitoutumisesta ESG-näkökohtiin (ympäristö, yhteiskunta ja hallinto) on sen vuonna 2023 julkaisema vastuullisuussidonnaisten joukkovelkakirjalainojen viitekehys, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa yhtiön pitkän aikavälin rahoitusstrategia kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Hinta- ja saatavuusriskejä hallitaan hajauttamalla hankintasopimuksia ja tutkimalla jatkuvasti vaihtoehtoisia materiaaleja.

Luontoon liittyvien vaaratekijöiden aiheuttamien liiketoiminnan keskeytysten taloudellisia vaikutuksia hallitaan vakuutuksilla.

Kausiluonteisuus ja sää

Fiskars-konsernin tuotteiden kysyntään eri kategorioissa voivat vaikuttaa sekä kausivaihtelut että sääolosuhteet.

Fiskars-liiketoiminta-alueelle vuoden alkupuolisko on tärkeä puutarhakategoriassa. Sääolosuhteet voivat vaikuttaa merkittävästi puutarhatyökalujen kysyntään. Epäsuotuisa sää eli kylmä ja sateinen kevät voi heikentää näiden tuotteiden myyntiä, kun taas suotuisat olosuhteet voivat lisätä sitä. Talvikuukausina lumeton talvi voi vähentää lumityökalujen myyntiä ja päinvastoin. Koulunaloitussesonki toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä on myös tärkeä Fiskars-liiketoiminta- alueelle saksikategoriassa.

Vita-liiketoiminta-alueelle neljäs vuosineljännes on tärkein juhlasesongin vuoksi.

Vaikeudet tuotteiden saatavuudessa, kysynnän heikkeneminen sekä tuotanto- ja logistiikkakustannusten nousu tärkeiden sesonkien aikana saattavat vaikuttaa merkittävästi konsernin koko tilikauden liikevaihtoon ja tulokseen. Kysynnän kausiluonteisuus voi poiketa tyypillisestä vuodesta epävakaassa markkinatilanteessa. Myrskyjen, metsäpalojen ja muiden äärimmäisten sääolosuhteiden odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena, ja niillä voi olla myös paikallisia vaikutuksia liiketoimintaan.

Fiskars-konserni pyrkii tasapainottamaan kausiluonteisuuden ja muuttuvien sääolojen vaikutusta laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman sekä laajan maantieteellisen läsnäolon avulla. Tällä varmistetaan se, että kysynnän tai tarjonnan vaihtelut tietyillä alueilla tai tietyissä tuotekategorioissa tasapainottuvat muiden alueiden tai kategorioiden vakaudella.

Konserni voi ylläpitää varmuusvarastoja toimitusketjun häiriöiden varalta. Ne toimivat kriittisenä puskurina, jonka avulla konserni voi jatkaa toimintaansa ja vastata asiakaskysyntään. Lisäksi useaan lähteeseen perustuvat sopimukset vähentävät riippuvuutta yksittäisistä toimittajista, jolloin altistuminen hintojen epävakauteen, materiaalipulaan tai alueellisiin häiriöihin liittyville riskeille on mahdollisimman vähäistä.

Luonnonkatastrofien aiheuttamien omaisuusvahinkojen ja liiketoiminnan keskeytysten taloudellisia vaikutuksia hallitaan lisäksi kattavilla vakuutuksilla. Näin varmistetaan, että konserni voi toipua nopeasti odottamattomista tapahtumista, mikä suojaa sen toiminnan jatkuvuutta ja taloudellista vakautta.

1 Riskitrendi edelliseen vuoteen verrattuna

20

20

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Vuosi 2024

Hallituksen toimintakertomus

Riskiluokka

Riskin nimi

Riskin kuvaus

Riskinhallintatoimet

Riskitrendi 1

Operatiiviset riskit

Ihmiset

Henkilöstö on olennainen osa Fiskars-konsernin strategiaa, sen arvokkain voimavara ja strategian keskeinen mahdollistaja. Strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että konsernilla on oikeat henkilöt oikeissa tehtävissä. Riskit – kuten kilpailukyvytön työnantajabrändi, riittämättömät pyrkimykset vaalia innostavaa työympäristöä tai kyvyttömyys varmistaa, että työvoimalla on tarvittavat taidot ja kyvyt – voivat heikentää yhtiön kykyä houkutella osaajia ja pitää heidät konsernissa. Osaajien menettämisen lisäksi kriittisten taitojen puute voi haitata strategisten aloitteiden toteuttamista, viivästyttää keskeisiä tavoitteita ja rajoittaa yrityksen kykyä innovoida ja sopeutua kehittyviin markkinaolosuhteisiin. Tämä voi johtaa toiminnan tehottomuuteen, kustannusten nousuun ja osaamisen ja avainhenkilöiden menetykseen sekä heikentää työvoiman sitoutumista.

Nykyaikaisen työelämän kehittyvät vaatimukset voivat vähentää työntekijöiden sitoutumista, lisätä poissaoloja ja vaihtuvuutta sekä uhata yrityksen strategista toteuttamista, jos niihin ei puututa asianmukaisesti. Lisäksi työterveys- ja työturvallisuusriskit uhkaavat työntekijöiden hyvinvointia ja liiketoiminnan jatkuvuutta, millä voi olla maine- ja taloudellisia vaikutuksia.

Fiskars-konserni edistää aktiivisesti työntekijöiden sitoutumista tarjoamalla ammatillisen kasvun mahdollisuuksia johtajakoulutuksen ja taitojen kehittämisen avulla sekä vaalimalla monimuotoista ja osallistavaa kulttuuria.

Sitoutumista ja hyvinvointia seurataan säännöllisillä Our Voice -henkilöstökyselyillä. Työntekijöiden sitoutumista vahvistetaan myös vapaaehtoisella MyFiskars-osakesäästöohjelmalla, jossa osallistujat palkitaan yhdellä ilmaisella lisäosakkeella jokaisesta kahdesta osakkeesta, jotka he ovat itse hankkineet. Edellytyksenä on, että he pysyvät Fiskars-konsernin palveluksessa ja pitävät hankkimansa osakkeet ohjelmakauden loppuun saakka.

Konserni on myös sitoutunut saavuttamaan konsernitason nollatavoitteen poissaoloon johtaneissa tapaturmissa (LTA). Tämän tavoitteen tukemiseksi toteutetaan useita toimenpiteitä, kuten järjestetään riskinarviointityöpajoja ja perustetaan LTA-arviointilautakuntia, jotta työpaikan turvallisuusriskit voidaan tunnistaa ja niitä voidaan lieventää tehokkaasti.

Brändimaine ja ESG

Kuluttajien odotukset ESG-suorituskyvystä (ympäristö, yhteiskunta ja hallinto) jatkavat kasvuaan. Näiden standardien laiminlyönti tai riittämätön läpinäkyvyys toimitusketjussa tai toimittajien toiminnassa voi vahingoittaa konsernin brändimainetta.

Luonnon monimuotoisuuden häviämisen tai epäeettisten työtapojen kaltaiset kysymykset ovat yhä enemmän kuluttajien, sijoittajien ja muiden sidosryhmien seurannassa. Havaitut puutteet näillä alueilla saattavat heikentää kuluttajien luottamusta ja uskollisuutta, mikä voi johtaa liikevaihdon laskuun.

Lisäksi ESG-asioihin liittyvä negatiivinen julkisuus voi johtaa sääntelyn valvontatoimiin, vähentää konsernin houkuttelevuutta sijoittajille sekä heikentää kykyä houkutella huippuosaajia ja pitää heidät talossa.

Vastuullisuus on keskeistä Fiskars-konsernin toiminnassa ja yksi strategisista kasvun mahdollistajista, ja konserni on asettanut konkreettiset ESG-tavoitteet ja linkittänyt ne päätöksentekoon. Vastuullisuuteen liittyy riskejä, mutta se on Fiskars-konsernille myös mahdollisuus vahvistaa mainetta ja kuluttajien kiinnostusta sen brändeihin. Kattavampaa tietoa konsernin vastuullisuustyöstä ja sen tuloksista on vuoden 2024 kestävyysselvityksessä (ESRS 2 Yleiset tiedot: Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta) ja hallintoa ja ohjausjärjestelmää koskevassa selvityksessä, jotka ovat osa tätä vuosikertomusta.

Fiskars-konserni pyrkii rakentamaan vahvoja ja pitkäaikaisia suhteita sellaisiin luotettuihin toimittajiin, jotka noudattavat konsernin arvoja. Kaikkien toimittajien ja liikekumppaneiden on noudatettava toimittajien toimintaohjeita, joissa asetetaan ehdottomat vähimmäisvaatimukset esimerkiksi terveydelle ja turvallisuudelle, ympäristönsuojelulle, ihmisoikeuksille ja työntekijöiden oikeuksille. Toimittajia kehotetaan ottamaan käyttöön vastaavat vaatimukset omille toimittajilleen ja seuraamaan toimitusketjujaan. Konserni tekee valmiiden tuotteiden toimittajiensa arviointeja. Raaka-aineiden ja komponenttien toimittajien sekä lisenssikumppanien osalta konserni täydentää sisäisiä arviointeja kolmannen osapuolen auditointipalveluilla.

1 Riskitrendi edelliseen vuoteen verrattuna

21

21

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Vuosi 2024

Hallituksen toimintakertomus

Riskiluokka

Riskin nimi

Riskin kuvaus

Riskinhallintatoimet

Riskitrendi 1

Operatiiviset riskit

Yrityskaupat

Vaikka orgaaninen kasvu on edelleen Fiskars-konsernin strategian kulmakivi, yritys voi kasvaa myös kohdennetuilla yrityskaupoilla. Kaikkiin yrityskauppoihin ja hankittujen yritysten integrointeihin liittyy riskejä. Ostettujen yritysten tulokset eivät välttämättä vastaa odotuksia, keskeisissä tehtävissä työskentelevät ihmiset saattavat jättää yhtiön, integrointikustannukset voivat kasvaa ennakoitua suuremmiksi ja synergiaedut voivat jäädä odotettua pienemmiksi.

Integraatioprosessi voi aiheuttaa epävarmuutta työntekijöiden keskuudessa, kun yrityskulttuurien, työskentelytapojen, prosessien, työkalujen ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen vaatii huolellista harkintaa. Tämä siirtymävaihe voi johtaa turhautumiseen ja heikentää sitoutumista ja vaikuttaa siten yleiseen suorituskykyyn.

Fiskars-konsernin yritysostostrategialle on ominaista järjestelmällisyys ja perusteellinen harkinta mahdollisten ostokohteiden tunnistamisessa. Strategialla varmistetaan, että ostoja harkittaessa otetaan huomioon vain ne yritykset, joiden toiminta on läheisesti linjassa konsernin liiketoimintatavoitteiden kanssa.

Yritysoston due diligence -prosessin yhteydessä Fiskars-konserni tekee perusteellisen selvityksen kohdeyrityksen liiketoiminnasta, markkinoista, taloudesta ja toiminnoista sekä oikeudellisista ja sääntelyyn liittyvistä näkökohdista. Tämä on ratkaisevan tärkeää kohdeyrityksen arvon ja potentiaalin arvioinnissa, mikä lisää onnistuneen yritysoston todennäköisyyttä. Fiskars-konserni laatii tässä vaiheessa yritysostoa integraation esisuunnitelman. Siinä esitetään keskeiset vaiheet, joita tarvitaan onnistuneeseen integraatioon ja synergioiden toteutumiseen yritysoston jälkeen.

Yritysoston jälkeisessä integraatio-ohjelmassa on useita osa- alueita, joista jokaisella on yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat ja vastuuhenkilöt. Näin varmistetaan jäsennelty ja koordinoitu lähestymistapa onnistuneeseen integraatioon.

Tuoteturvallisuus ja tuotevastuu

Fiskars-konserni on sitoutunut tarjoamaan laadukkaita ja toimivia tuotteita, joiden käyttö on turvallista ja jotka sopivat käyttötarkoitukseensa.

Fiskars-konserni on valmistaa ja myy laajaa tuotevalikoimaa, joka sisältää teräviä leikkaustyökaluja, elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa olevia esineitä ja lapsille tarkoitettuja tuotteita laajalla jakelulla. Siksi on olemassa riski, että konsernin tuotteet ja pakkaukset eivät täytä tai noudata turvallisuutta ja laatua koskevia vaatimuksia sekä oikeudellisia vaatimuksia. Tämä voi johtaa toimituskatkoksiin, tuotteiden takaisinvetoon, maineen menetykseen, korvauksiin ja liikevaihdon menetykseen.

Fiskars-konserni pyrkii varmistamaan, että kaikki sen tuotteet täyttävät ennalta asetetut korkeat laatu-, vaatimustenmukaisuus- ja tuoteturvallisuusvaatimukset. Fiskars-konsernin tuotekehitysprosessi perustuu jatkuvaan testaukseen ja oppimiseen, ja konserni on investoinut tuotekehitys- ja laadunvarmistusresursseihin mahdollisten tuoteturvallisuusongelmien estämiseksi jo tuotekehityksen alkuvaiheessa.

Kattava vakuutusturva ja tuotteiden takaisinvetopolitiikka lieventävät takaisinvedon taloudellista vaikutusta ja nopeuttavat mahdollisesti haitallisten tuotteiden takaisinvetoa markkinoilta.

1 Riskitrendi edelliseen vuoteen verrattuna

22

22

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Vuosi 2024

Hallituksen toimintakertomus

Riskiluokka

Riskin nimi

Riskin kuvaus

Riskinhallintatoimet

Riskitrendi 1

Vaatimustenmukaisuuteen liittyvät riskit

Lakien ja säännösten noudattaminen

Fiskars-konserni on globaali yhtiö, jolla on toimintaa useissa maissa. Muuttuva lainsäädäntö- ja sääntely-ympäristö alueellisella ja alueiden välisellä tasolla voi altistaa Fiskars-konsernin riita-asioihin ja oikeuskäsittelyihin liittyville riskeille esimerkiksi korruption, verotuksen, tullin tai vientivalvonnan osalta. Lisäksi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon (ESG) liittyvät lait ja säännökset lisääntyvät ja voivat vaikuttaa esimerkiksi konsernin toimitusketjun hallintaan sekä tuotantomateriaalien ja valmistustekniikoiden valintaan. Kartellilakien tai reilun kilpailun lakien noudattamatta jättäminen voi johtua siitä, että joku konsernissa tai joku sen edustajista ei noudata kartelli- tai kilpailulakeja tai harjoittaa toimintaa, joka vääristää vapaita ja kilpailukykyisiä markkinoita esimerkiksi hinnoittelulla, kilpailunvastaisilla sopimuksilla tai määräävän markkina-aseman väärinkäytöllä. Jos konserni ei tunnista ennakoivasti lakien ja määräysten muutoksia eikä toteuta tarvittavia vaatimustenmukaisuuden ohjelmia johdonmukaisesti liiketoiminnassaan, tämä voi johtaa taloudellisiin tai maineeseen liittyviin vahinkoihin ja rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Fiskars-konserni rekisteröi, käsittelee, tallentaa ja käyttää liiketoiminnassaan etenkin kuluttajiin liittyviä henkilötietoja. Tietosuojaan liittyy yhä enemmän sääntelyvaatimuksia, ja niihin vaikuttavat myös teknologian nopeutuvat muutokset sekä kuluttajien ja suuren yleisön kasvavat odotukset. Jos konserni ei täytä valvontavelvollisuuksiaan ja prosesseja koskevia vaatimuksia tai ei kykene estämään tai havaitsemaan henkilötietojen luvatonta käyttöä ja seurauksena on GDPR:n tai muun sovellettavan lain rikkomus tai henkilötietovuoto, tämä voi johtaa mainehaittaan ja/tai sakkoihin.

Fiskars-konserni on sitoutunut eettisiin ja vastuullisiin liiketoimintakäytäntöihin, kuten ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja vaatimustenmukaisuuden vahvaan painotukseen. Tukeakseen lainsäädännön ja sääntelyn noudattamista Fiskars-konserni on ottanut käyttöön erilaisia vaatimustenmukaisuuden ohjelmia, käytäntöjä ja prosesseja. Kaikkien työntekijöiden on suoritettava konsernin toimintaohjeita koskeva koulutusohjelma, ja työntekijöiden eri kohderyhmille on myös muita pakollisia koulutuksia esimerkiksi kilpailulainsäädäntöön liittyen. Kaikkien valmiiden tuotteiden toimittajien on noudatettava Fiskars-konsernin toimittajien toimintaohjeiden vaatimuksia. Fiskars-konserni on perustanut monialaisen toimielimen johtamaan ja hallinnoimaan tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen liittyviä politiikkoja, prosesseja ja käytäntöjä.

Vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi konsernin ilmoituskanavan kautta voi raportoida anonyymisti väärinkäytöksistä. Konserni on sitoutunut tarvittaessa ryhtymään nopeasti korjaaviin toimenpiteisiin.

Immateriaalioikeudet

Fiskars-konsernin tunnetut ja vahvat brändit altistuvat immateriaalioikeuksien (IPR) rikkomuksille. On olemassa riski, että konsernille, sen asiamiehille tai toimittajille aiheuttavat vahinkoa työntekijät, asiamiehet tai kolmannet osapuolet, jotka käyttävät konsernin kauppasalaisuuksia tai immateriaaliomaisuutta konsernille haitallisella tavalla. Tuoteväärennökset voivat aiheuttaa kuluttajille laatu- ja turvallisuusriskejä sekä heikentää kuluttajien luottamusta konsernin tuotteisiin. Fiskars-konsernilla on myös riskinä loukata tahattomasti toisten osapuolten immateriaalioikeuksia. Immateriaalioikeuksien loukkaaminen voi johtaa liikevaihdon ja voiton menetykseen.

Mahdollisia immateriaalioikeuksien loukkauksia seurataan kaikki toiminnot kattavilla prosesseilla sekä verkkopohjaisen seurannan ja verkkopohjaisten järjestelmien avulla. Fiskars-konsernin toimeenpanopolitiikka ohjaa toimenpiteitä, joilla suojataan Fiskars- konsernin immateriaalioikeuksien yksinoikeutta. Fiskars-konsernilla on hyvä kilpailuympäristön tuntemus, ja se järjestää työntekijöilleen immateriaalioikeuksia koskevaa koulutusta.

1 Riskitrendi edelliseen vuoteen verrattuna

23

23

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Vuosi 2024

Hallituksen toimintakertomus

Riskiluokka

Riskin nimi

Riskin kuvaus

Riskinhallintatoimet

Riskitrendi 1

Taloudelliset riskit

Valuuttakurssit

Merkittävä osa Fiskars-konsernin liiketoiminnasta on Yhdysvalloissa ja muissa euroalueen ulkopuolisissa maissa. Konserni altistuu siten valuuttakurssien vaihtelulle. Valuuttojen kurssimuutoksilla voi olla olennainen vaikutus raportoituihin taloudellisiin lukuihin. Valuuttakurssin muutoksella voi myös olla negatiivinen vaikutus Fiskars-konserniin kuuluvan yrityksen paikalliseen kilpailukykyyn. Merkittävimmät transaktioriskit liittyvät DKK:n, THB:n ja USD:n vahvistumiseen sekä SEK:n, AUD:n ja JPY:n heikentymiseen. Merkittävimmät muuntoriskit liittyvät USD:n heikentymiseen.

Kaupallisiin rahavirtoihin liittyviä valuuttariskejä hallitaan ensisijaisesti netottamalla saman ulkomaanvaluutan määräisiä rahavirtoja. Tuotantopanokset hankitaan ja tuotteet myydään pääasiassa Fiskars-konserniin kuuluvien yritysten paikallisissa valuutoissa. Jäljellä oleva netto-osuus valuuttamääräisestä viennistä ja tuonnista suojataan enintään 15 kuukautta etukäteen valuuttatermiineillä ja valuutanvaihtosopimuksilla.

Vero- ja tullisäännösten noudattaminen

Fiskars-konsernissa on meneillään vero- ja tullitarkastuksia useissa maissa. Riski siitä, että konserni ei noudata kansainvälisiä tai paikallisia vero- tai tullilainsäädäntöjä, voi johtaa ylimääräisiin verovelvoitteisiin ja verojen tai tuontitullien muutoksiin ja aiheuttaa voitonmenetyksiä, rangaistusseuraamuksia ja korkoja sekä mainehaittaa.

Fiskars-konserni seuraa tarkasti vero- ja tullisäännösten ja kansainvälisten sopimusten muutoksia, jotta se voi hallita ennakoivasti veroihin ja tulleihin liittyviä riskejä. Prosesseja ja valvontaa kehitetään ja ylläpidetään aktiivisesti, jotta voidaan varmistaa kaikkien paikallisten ja kansainvälisten vaatimusten noudattaminen. Fiskars-konserni edistää avointa vuoropuhelua vero- ja tulliviranomaisten kanssa ja voi tarvittaessa hakea ennakkopäätöksiä ja muita ennakkoratkaisuja verotuksellisen asemansa ja tullilainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi.

Rahoitusinvestoinnit

Fiskars-konsernin rahoitusinvestoinnit koostuvat pääasiassa sijoituksista noteeraamattomiin pääomasijoitusrahastoihin. Sijoitusten arvo altistuu rahoitusmarkkinoiden vaihteluille, kuten korkojen ja valuuttakurssien muutoksille, sekä luottoriskin kasvulle. Rahoitusinvestoinnit kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Valuuttariski suojataan enintään 15 kuukautta etukäteen valuuttatermiineillä ja koronvaihtosopimuksilla.

1 Riskitrendi edelliseen vuoteen verrattuna

24

24

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Vuosi 2024

Hallituksen toimintakertomus

Tulosohjeistus vuodelle 2025

Fiskars Oyj Abp odottaa vertailukelpoisen EBITin parantuvan vuoden 2024 tasosta (2024: 111,4 milj. euroa).

Tulosohjeistuksen taustaoletukset

Toimintaympäristön odotetaan pysyvän haastavana ja vaikuttavan kysyntään vuonna 2025. Näkyvyys markkinoilla on edelleen rajallinen, sillä maailmantalouden epävarmuus jatkuu.

Bruttokatemarginaalin jatkuvan parantumisen odotetaan tukevan EBITiä vuonna 2025. Tehdyistä tehostamisohjelmista saatavien säästöjen odotetaan edelleen tukevan EBITiä yhdessä muiden tehokkuutta parantavien toimenpiteiden kanssa.

Konsernin EBIT painottuu kausiluonteisesti loppuvuotta kohti, minkä vuoksi vuoden jälkipuolisko ja etenkin neljäs vuosineljännes ovat tärkeitä. Tällä ajanjaksolla Vita-liiketoiminta-alueen myyntivolyymeilla on merkittävä rooli.

Ehdotus osingonjaosta

Fiskars Oyj Abp:n tavoitteena on jakaa vakaata, ajan myötä kasvavaa osinkoa, joka maksetaan kaksi kertaa vuodessa. Emoyhtiön taseen perustella emoyhtiön jakokelpoinen pääoma tilikauden 2024 päättyessä oli 790,0 milj. euroa (2023: 855,8 milj. euroa).

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,84 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäisen erän 0,42 euroa osakkeelta

osingon irtoamispäivä on 13.3.2025 ja se maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 14.3.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tämän erän osinko maksetaan 21.3.2025.

Toinen erä 0,42 euroa osakkeelta maksetaan syyskuussa 2025. Toinen erä maksetaan osakkeenomistajille, jotka ovat osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus päättää 9.9.2025 pidettäväksi sovitussa kokouksessaan osingonmaksun toisen erän täsmäytyspäivän sekä osingonmaksupäivän. Osingon irtoamispäivä olisi silloin 10.9.2025, osingon täsmäytyspäivä 11.9.2025 ja osingon maksupäivä viimeistään 18.9.2025.

Osinkoon oikeuttavien osakkeiden määrä oli tilinpäätöstiedotteen julkaisupäivänä 80 813 490. Esityksen mukaan osinkoa jaettaisiin siis 67,9 milj. euroa (66,3 milj. euroa). Tämän jälkeen jakokelpoisiksi voittovaroiksi emoyhtiöön jäisi 722,6 milj. euroa (789,5 milj. euroa).

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen käsityksen mukaan yhtiön maksukykyä.

25

25

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Vuosi 2024

Hallituksen toimintakertomus

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Tiedonantovaatimus

Kappale

ESRS 2, IRO-1

Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

E5-1

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

E5-2

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

E5-3

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

E5-4

Resurssien sisäänvirtaukset

E5-5

Resurssien ulosvirtaukset

ESRS S1 Oma työvoima

Tiedonantovaatimus

Kappale

ESRS 2 SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

S1-1

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

S1-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

S1-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S1-4

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

S1-5

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

S1-6

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

S1-9

Monimuotoisuuden mittarit

S1-10

Riittävä palkka

S1-14

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

S1-16

Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

S1-17

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

29

29

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

Tiedonantovaatimus

Kappale

ESRS 2, SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

ESRS 2, SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

ESRS S2: Johdanto aiheeseen (Pääosin jätetty pois sillä kaksinkertaisen olennaisuuden tulokset eivät sisältäneet tunnistettuja vaikutuksia)

S2-1

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

S2-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

S2-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S2-4

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

S2-5

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Tiedonantovaatimus

Kappale

ESRS 2, SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

ESRS 2, SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

S4-1

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

S4-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

S4-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S4-4

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

S4-5

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

30

30

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Tiedonantovaatimus

Kappale

ESRS 2, GOV-1

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

ESRS 2, IRO-1

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

G1-1

Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

G1-2

Suhteet toimittajiin

G1-3

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

G1-4

Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset

31

31

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Kestävyysselvitys

1. Yleiset tiedot

32

32

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Yritysvastuuseen ja kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Fiskars-konsernin palkitsemisfilosofia ja -rakenteet on suunniteltu markkinalähtöisesti ja suoritukseen perustuviksi siten, että poikkeuksellisen hyvästä suorituksesta palkitaan keskivertosuoritusta paremmin. Lähtökohtaisesti Fiskars-konsernin työntekijöiden palkitseminen koostuu kolmesta elementistä: peruspalkka, bonus ja edut. Kunkin työntekijän palkka perustuu kyseisen maan yleiseen palkkatasoon, tehtävän vastuualueeseen ja rooliin liiketoiminnassa sekä henkilön kokemukseen ja suoriutumiseen. Kokonaispalkitsemisen, mukaan lukien kannustinpalkkio, tulee olla kilpailukykyinen kyseisellä markkinalla.

ESG-tavoitteiden saavuttaminen edellyttää konserninlaajuista työtä ja yhteistoimintaa. Yksilölliset tavoitteet ja kannustimet määritetään työnkuvan ja toimintojen, joihin organisaation eri osat voivat parhaiten vaikuttaa, mukaan.

Muuttuvat suoritusperusteiset lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet yhdistävät palkitsemisen yhtiön tulokseen. Tavoitteena on, että palkitseminen on tiiviisti sidoksissa yhtiön strategiaan ja pitkän aikavälin taloudelliseen menestykseen.

Tulosperusteinen osakeohjelma koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä tulosperusteisista osakeohjelmista, joilla kullakin on kolmen vuoden ansaintajakso, jonka jälkeen mahdollinen osakepalkkio maksetaan. Hallitus päättää erikseen kunkin yksittäisen ohjelman alkamisesta, ohjelman

suorituskriteereistä ja niihin liittyvistä tavoitteista sekä osallistujista ja kunkin osallistujan vähimmäis-, tavoite- ja enimmäispalkkioista. Avainhenkilölle maksettavan palkkion määrä riippuu ennalta määritettyjen tavoitteiden saavuttamisesta. Vuonna 2023 ja 2024 Fiskars-konsernin tulosperusteiseen osakeohjelmaan 2023–2025 ja 2024–2026 lisättiin kiertotalouteen liittyvä mittari. Lisäys tehtiin, jotta voidaan vahvistaa sitoutumista Fiskars- konsernin kestävyystavoitteiden saavuttamiseen. Yhtiön osakkeen kokonaistuotto, kumulatiivinen vertailukelpoinen EBIT ja kiertotalouden mukaisten tuotteiden ja palveluiden edistämiseen liittyvä mittari. Kiertotalouden edistämisen KPI on kyky saavuttaa yhtiön ESG-mittareissa asetettu tavoite. Kiertotaloustavoitteen osuus on 10 % mahdollisesta kokonaispalkkiosta. Osakeohjelmat tarkistetaan vuosittain HR- ja palkitsemiskomitean toimesta ja hallitus hyväksyy ne.

Erityisesti yritysvastuu- ja ympäristöaiheiden parissa työskentelevillä työntekijöillä on erilaisia vastuullisuuteen liittyviä kannustimia. Lisäksi liiketoiminta-alueilla ja muilla organisaation osilla on vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita ja kannustimia. Nämä tavoitteet ja kannustimet on laadittu heidän tehtäviinsä sopiviksi.

36

36

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Liiketoimintamalli ja arvonluonti

Panokset

Rahallinen pääoma

Sijoitettavissa oleva käteinen ja oma pääoma

Ihmiset ja kulttuuri

Osaavien ammattilaisten sitouttaminen ja henkilöstön kehittäminen. 6 851 työntekijää 29 maassa

Raaka-aineet

Uusiutuvat, uusiutumattomat, kierrätetyt ja uudelleenhyödynnetyt materiaalit tuotteissa

Energia

Polttoaineet 153 942 MwH

Ostettu energia 79 681 MwH

Toimittajat ja kumppanit

Noin 173 valmiiden tuotteiden toimittajaa

Design, innovaatio, immateriaalioikeudet

T&K EUR 18,8 miljoonaa

Alkupään toiminta

Fiskars-konserni

Perustettu Fiskarsissa, Suomessa vuonna 1649

Strategia ja arvot

Fiskars-konserni on globaali yhtiö, jonka designvetoiset brändit ovat läsnä kodeissa, puutarhoissa ja ulkoillessa.

Brändit ovat läsnä yli 100 maassa Aasian ja Tyynenmeren alueella, Euroopassa ja Amerikassa.

Yhteiset arvomme: luomme muutoksen, juhlimme arkea ja kasvamme myötätunnolla

Myynti

Noin 500:llä omalla myymälällä, suora kuluttajamyynti tuottaa 28 % konsernin liikevaihdosta

Epäsuora myynti tuottaa noin 72 % konsernin liikevaihdosta

13 omaa tehdasta

Kohteet ja metsät

Fiskars-konserni omistaa noin 14 000 hehtaaria vastuullisesti hoidettua metsää, ja hallinnoi kohteita kuten Fiskarsin ruukkia ja House of Waterfordia.

Oma toiminta

Tuotos

Rahallinen arvo

Liikevaihto EUR 1 157,1 miljoonaa

Tuotteet ja palvelut

Keskeiset kategoriat: kattaus, lasi, sisustus, korut, puutarha, ulkoilu, ruoanlaitto, sakset & askartelu

Myynnin mukaan suurimmat maat: Yhdysvallat, Tanska, Suomi, Ruotsi ja Australia

26% liikevaihdosta tulee kiertotalouden mukaisista tuotteista ja palveluista

Päästöt ilmaan

Scope 1 ja 2: 39 650 tCO 2 eq

Scope 3: 140 131 tCO 2 eq

Jätteet

811 t kaatopaikalle

26 334 t kierrätetty

-79 % verrattuna vuoteen 2017

Toimittaja-auditoinnit

81 ESG-auditointia tehty omille toimittajille

Loppupään toiminta

Arvonluonti

Osakkeenomistajat

Vertailukelpoinen EBIT EUR 111,4 miljoonaa Osinko 0,84 euroa/osake

Työntekijöiden palkat, edut ja urapolut

EUR 302 miljoonaa

Tuloverot

EUR 8,9 miljoonaa

Edistyksellistä muotoilua, joka tekee arjesta ainutkertaista

Hiilineutraali tulevaisuus

Tavoitteena nettonollapäästöt vuoteen 2049 mennessä. Scope 1 ja 2 päästöjä vähennetty 54 % verrattuna vuoteen 2017.

Yhteisöosallistuminen

EUR 0,1 miljoonaa sijoitettu (konserni)

Toimittajien sitouttaminen

Ostomääräisesti 64 % tavaran- ja palvelun-toimittajista on asettanut tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet

41

41

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Fiskars-konsernin strategian ja liiketoimintamallin resilienssi heijastuu sen mukautuvassa liiketoimintamallissa, riskien ja mahdollisuuksien hallinnassa sekä investointipäätösprosessissa. Yritys tasapainottaa kysynnän vaihteluiden vaikutuksia laajalla ja monipuolisella tuotevalikoimalla, jota kehitetään jatkuvasti kiertotalousvaihtoehdoilla, sekä laajalla maantieteellisellä kattavuudella. Yritys voi ylläpitää turvavarastoja puskurina mahdollisia toimitusketjun häiriöitä vastaan. Lisäksi yritys luottaa usean toimittajan sopimuksiin hallitakseen sekä hinta- että saatavuusriskit, pyrkien samalla rakentamaan vahvoja ja pitkäaikaisia suhteita luotettaviin toimittajiin, jotka noudattavat yrityksen arvoja ja standardeja. Olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia hyödynnetään päätöksentekoprosesseissa sekä riskien ja mahdollisuuksien arvioinneissa. Osana yrityksen taloudellista suunnittelua arvioidaan esimerkiksi prosessi-investointeja energiatehokkuuden ja vähähiilisten ratkaisujen toteuttamiseksi tuotannossa ja jakelukeskuksissa, hyödyntäen pääomainvestointeja investointimahdollisuuksien realisoimiseksi.

42

42

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Tavoitteet

Ympäristö : Haastamme kertakäyttökulttuuria edistyksellisellä muotoilulla

Kiertotalous

Suurin osa liikevaihdosta tulee kiertotalouden mukaisista tuotteista ja palveluista vuoteen 2030 mennessä

1

Toimintamme kasvihuonekaasupäästöt

Oman toimintamme päästöjä (Scope 1 ja 2) vähennetään 60 % vuoteen 2030 mennessä

Kuljetus- ja jakelutoimintojen päästöjä (Scope 3) vähennetään 30 % vuoteen 2030 mennessä

2

Toimittajiemme päästöt

Ostomääräisesti 60 %:llä tavaran- ja palvelun- toimittajistamme on tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet vuoteen 2024 mennessä

3

* Tämän hetkinen vertailutaso: 80 (kesäkuu 2024). Vertailuluku päivittyy kuuden kuukauden välein viimeisimpään dataan perustuen ja saattaa muuttua riippuen siitä, miten maailmanlaajuinen verrokkiluku kehittyy.

Sosiaalinen : Teemme arjesta ainutkertaista

Turvallinen työympäristö

Ei lainkaan poissaoloihin johtavia onnettomuuksia (LTAF) vuoteen 2030 mennessä

2024

2,5

Tavoite

0

1

Inklusiivinen työympäristö

Inklusiivisuuden kokemus parhaan 10 %:n joukossa kansainvälisten yritysten vertailuryhmässä

2024

77

Tavoite

80*

2

2024

64 %

2024

-44 %

2024

-54 %

2024

26 %

Vertailuvuosi

2021

50 %

vuonna 2030

-60 %

vuonna 2030

-30 %

vuonna 2030

60 %

vuonna 2030

Vertailuvuosi

2017

Vertailuvuosi

2018

Vertailuvuosi 2020

43

43

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Fiskars-konsernin sidosryhmät ovat yhteisöjä tai henkilöitä, joilla on kohtalainen vaikutus liiketoimintaan tai joihin yhtiön toiminta, tuotteet ja palvelut vaikuttavat ja mikä luo sekä riskejä että mahdollisuuksia. Fiskars-konsernille on tärkeää pysyä ajan tasalla sidosryhmien säännöllisesti muuttuvista odotuksista, jotta yhtiön strategia ja yritysvastuun lähestymistapa voidaan linjata niiden kanssa. Jatkuvassa strategiaprosessissa otetaan huomioon sidosryhmien näkemykset ja nopeasti muuttuva liiketoimintaympäristö. Päivittämällä organisaatiorakennettaan ja toimintamalliaan ketterämmäksi, yhtiö mahdollistaa liiketoimintasuunnitelmien sopeuttamisen ja siten nopean reagoinnin muuttuviin ulkoisiin olosuhteisiin. Fiskars-konsernin pitkän aikavälin strategian tavoitteena on hyödyntää kehittyvän toimintaympäristön tarjoamia mahdollisuuksia tehokkaasti ja vastata samalla ulkoisesta ympäristöstä aiheutuviin uhkiin.

Sidosryhmävuorovaikutus antaa yhtiölle tietoa jatkuvan kehittymisen tueksi ja auttaa sitä hyödyntämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tarkistamaan pitkän aikavälin tavoitteidensa yhdenmukaisuutta ja lieventämään riskejä myös yritysvastuun osalta.

Alla olevissa taulukoissa esitetään tärkeimmät sidosryhmät ja niiden odotukset sekä vuorovaikutusta koskevat toimintatavat ja yhtiön vastaukset.

Vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkemykset, intressit ja odotukset viestitään sisäisille sidosryhmille (mukaan lukien hallinto) ESG- hallintomallin mukaisesti ja osana strategiaprosessia, yritysriskien hallintaprosessia ja kaksinkertaisen olennaisuuden päivitysten yhteydessä.

Monikanavainen vuoropuhelu on tärkeää, ja sekä sisäistä että ulkoista ESG-raportointia kehitetään sen mukaisesti. ESG- ja yritysvastuustoimista raportoidaan määräajoin osavuosikatsauksissa ja hallituksen vuosittaisessa toimintakertomuksessa, joka sisältää kestävyysselvityksen, YK Global Compact-, EcoVadis- ja CDP-alustoilla sekä Upright Project -alustalla. Fiskars-konserni on myös yhteydessä yritysasiakkaisiin ja sijoittajiin ESG- aiheisiin liittyvien yksityiskohtaisten kyselyjen avulla.

44

44

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi

Fiskars-konserni on tehnyt vaikutusten olennaisuuden arviointeja vuosien ajan Global Reporting Initiativen (GRI) määrittämän lähestymistavan mukaisesti. Viimeisin vaikutusten olennaisuuden arviointi tehtiin vuonna 2022.

Vuonna 2023 Fiskars-konserni teki perusteellisemman taloudellisen olennaisuuden arvioinnin täydentääkseen vuoden 2022 vaikutusten olennaisuuden arvioinnin tuloksia ja täyttääkseen kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin vaatimukset CSRD:n ja eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Arviointia tehtäessä EFRAG:n IG 1 Materiality Assessment Guidance -ohjeistusta ei ollut vielä julkaistu. Fiskars-konserni sovelsi ESRS 1 -periaatteita kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Arviointi kattoi Fiskars-konsernin arvoketjun, mukaan lukien Fiskarsin oman toiminnan sekä arvoketjun alku- ja loppupään toiminnot.

Seuraavissa osioissa annetaan lisätietoja Fiskars- konsernin kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksista ja arviointiin sovelletusta prosessista.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulos

Fiskars-konserni on tunnistanut ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutuksensa (vaikutusten olennaisuuden arviointi) sekä yritykseen vaikuttavat kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet (taloudellisen olennaisuuden arviointi). Arvioinnin tulos on esitetty alla, ja siitä käy ilmi, että Fiskars-

Kaksinkertaisen olennaisuuden matriisi

Vaikutuksen olennaisuus

Kriittinen

Merkittävä

Vähäinen/informatiivinen/tärkeä

Vähäinen/informatiivi nen/tärkeä

Aiheet raportoinnin ul kopuolella

Aiheet raportoinni n piirissä

Taloudellinen olennaisuus

Ympäristö

Yhteiskunta

Hallintotapa

Pilaantuminen

E2

Vesivarat ja merten luonnonvarat

E3

Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

S3

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

E4

Kaikki arvioidut vaikutukset ja riskit on yhdistetty niihin liittyviin ESRS-standardeihin. Korkeimman pistemäärän saanut vaikutus tai riski aiheessa määrittää sijoituksen kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin matriisissa.

Merkittävä

Ilmastonmuutos

E1

Liiketoiminnan harjoittaminen

G1

Arvoketjun työntekijät

S2

Resurssien käyttö ja kiertotalous

E5

Kuluttajat ja loppukäyttäjät

S4

Kriittinen

Oma työvoima

S1

46

46

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

E1. Ilmastonmuutos

Osa-aihe

Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus

Olennaisen vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus

Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen

Pisteytys

Energia

Todellinen kielteinen vaikutus

Energiaintensiiviset prosessit (raaka-aineet)

Energiaintensiiviset prosessit raaka-aineiden tuotannossa (esim. teräs, alumiini, muovit, lasi).

Alkupää

Oma toiminta

Kriittinen (5)

Todellinen kielteinen vaikutus

Energiaintensiiviset prosessit (oma tuotanto)

Energiaintensiiviset valmistusprosessit, esim. lasin valmistus. Fossiilisten polttoaineiden ja muiden ei- uudistuvien energialähteiden kulutus sekä omassa toiminnassa että arvoketjussa.

Alkupää

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Ilmastonmuutokseen sopeutumi nen

Mahdollinen taloudellinen riski

Häiriöt äärimmäisten sääolosuhteiden vuoksi

Äärimmäisten sääolosuhteiden, kuten myrskyjen, tulvien, kuivuuden ja helleaaltojen, lisääntyminen tuo mukanaan kasvavia riskejä toimitusketjun ja oman valmistuksen häiriöille. Altistuminen riskille on merkittävä globaalin arvoketjun myötä.

Alkupää

Oma toiminta

Loppupää

Merkittävä (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä

Todellinen kielteinen vaikutus

Scope 3 -päästöt

Merkittävät Scope 3 -päästöt. Suurin osa Scope 3 -päästöistä johtuu ostetuista tavaroista ja palveluista. Toinen merkittävä lähde on ylä- ja alavirran kuljetukset (globaalista arvoketjusta ja jakeluverkostostosta johtuen).

Alkupää

Loppupää

Kriittinen (5)

Todellinen kielteinen vaikutus

Scope 1 ja 2 -päästöt

Fyysisten tuotteiden valmistus näyttelee merkittävää roolia Scope 1 ja 2 -päästöissä, vaikka vähennyksiä onkin tehty.

Oma toiminta

Merkittävä (4)

E4. Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Osa-aihe

Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus

Olennaisen vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus

Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen

Pisteytys

Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät

Todellinen kielteinen vaikutus

Biodiversiteettivaikutukset läpi arvoketjun

Biodiversiteettivaikutukset läpi arvoketjun. Kaikkia globaalin arvoketjun biodiversiteettivaikutuksia ei ole vielä tunnistettu, mutta koska Fiskars- konsernin liiketoiminta on riippuvainen ekosysteemipalveluista, voidaan olettaa, että vaikutuksia on olemassa.

Alkupää

Oma toiminta

Loppupää

Merkittävä (4)

Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä

Todellinen kielteinen vaikutus

Riippuvuus ekosysteemipalveluista

Fiskars-konsernin liiketoiminta on riippuvainen ekosysteemipalveluista. Vaikka erityiset biodiversiteettivaikutukset ovat vielä vasta osittain ymmärrettyjä, voidaan olettaa, että vaikutuksia on olemassa.

Alkupää

Oma toiminta

Loppupää

Merkittävä (4)

48

48

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

E5. Resurssien käyttö ja kiertotalous

Osa-aihe

Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus

Olennaisen vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus

Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen

Pisteytys

Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö

Todellinen kielteinen vaikutus

Resurssi-intensiivinen liiketoimintamalli

Resurssi-intensiivinen liiketoimintamalli ja suuri uudistumattomien neitseellisten materiaalien kulutus.

Alkupää

Oma toiminta

Kriittinen (5)

Mahdollinen taloudellinen riski

Kyky korvata tiettyjä raaka-aineita

Kyky korvata raaka-aineita kannattavasti: vaihtoehtoisten materiaalien (esim. kierrätettyjen materiaalien) saatavuus ja hinta voivat muodostua haasteeksi korkean kysynnän vuoksi ja voivat aiheuttaa toimittajariippuvuuksia. Lisäksi vaihtoehtoiset materiaalit voivat vaikuttaa tuotteen laatuun.

Alkupää

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset

Todellinen myönteinen vaikutus

Tuotteiden pitkäikäisyys

Tuotesuunnittelu ja elinkaaren hallinta, joka keskittyy pitkäikäisten design-tuotteiden tarjoamiseen.

Oma toiminta

Loppupää

Kriittinen (5)

Todellinen myönteinen vaikutus

Kiertotalouden mukainen tuoteportfolio

Investoinnit kiertotalouden mukaisen tuoteportfolion kasvattamiseksi.

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Todellinen taloudellinen riski

Kaupallisesti kannattavan kiertotalouden saavuttaminen

Kunnianhimoisten kiertotaloustavoitteiden saavuttaminen kaupallisesti kannattavalla tavalla. Kiertotalouden mukaisten tuotteiden ja palveluiden kehitys tuo mukanaan kustannuksia sekä fyysisissä että online-kanavissa. Uusien kiertotalouspalveluiden skaalaaminen globaaleilla markkinoilla on haastavaa.

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Todellinen taloudellinen mahdollisuus

Korkealaatuiset ja pitkäikäiset tuotteet

Tuotteen pitkäikäisyys: korkealaatuiset ja pitkäikäiset tuotteet lisäävät arvoa käyttäjille ja vähentävät tuotteen elinkaaren ympäristövaikutuksia. Lisämahdollisuuksia tuotteen käyttöiän pidentämisessä syntyy esimerkiksi palveluiden kautta. Suunnittelu toiminnallisuuden ja kestävyyden kannalta on ratkaisevan tärkeää.

Oma toiminta

Loppupää

Kriittinen (5)

Todellinen taloudellinen mahdollisuus

Tuottavuuden ja resurssitehokkuuden parantaminen

Tuottavuuden ja resurssitehokkuuden edelleen parantaminen omassa valmistuksessa. Lisäkehitysmahdollisuuksia resurssitehokkuuden lisäämiseksi (materiaalien vähentäminen ja esimerkiksi pakkausmateriaalien painon vähentäminen).

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Mahdollinen taloudellinen mahdollisuus

Kasvava kiinnostus kiertotaloustuotteille ja -palveluille

Kiertotalous on mahdollisuus muutoksen johtamisessa. Yhä useammat asiakkaat arvostavat kiertotaloden mukaisia tuotteita, ja monet kuluttajasegmentit suosivat korkealaatuisia, pitkäikäisiä ja kiertotalouden mukaisia tuotteita. Mahdollisuuksia liittyy huoltoon ja korjaukseen, kierrätykseen (esim. yhteistyöt) ja jälkimarkkinointiin (esim. palautusohjelmat).

Oma toiminta

Loppupää

Merkittävä (4)

Jäte

Todellinen kielteinen vaikutus

Jätteen syntyminen arvoketjussa

Jätteen syntyminen arvoketjussa raaka-ainetoimittajien ja valmiiden tuotteiden toimittajien toimesta, mukaan lukien vaaralliset jätteet, muun muassa teräksen valmistuksesta.

Alkupää

Merkittävä (4)

49

49

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

S1. Oma työvoima

Osa-aihe

Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus

Olennaisen vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus

Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen

Pisteytys

Työolot

Mahdollinen kielteinen vaikutus

Työterveys- ja turvallisuusriskit

Työntekijöiden työterveys- ja turvallisuusriskit. Tapaturmariski koskee pääasiassa työntekijöitä, jotka työskentelevät tuotanto- ja jakelulaitoksissa.

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Todellinen myönteinen vaikutus

Työterveys, -turvallisuus ja -hyvinvointi

Oman henkilöstön terveys, turvallisuus ja hyvinvointi.

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Mahdollinen taloudellinen mahdollisuus

Osaavien ammattilaisten houkuttelu ja yhtiössä pitäminen

Yhtiön hyvä maine vastuullisuustoimissa vaikuttaa myönteisesti kosaavien ammattilaisten houkuttelemiseen. Mahdollisuuksia entisestään vahvistaa yrityksen imagoa vastuullisena toimijana parantamalla viestintää positiivisista toimista työntekijöiden houkuttelemisen ja sitouttamisen tueksi.

Oma toiminta

Kriittinen (5)

Todellinen taloudellinen mahdollisuus

Työterveys, -turvallisuus ja -hyvinvointi

Työntekijöiden työterveyteen, -turvallisuuteen ja -hyvinvointiin keskittyminen.

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

Todellinen myönteinen vaikutus

Reilu, tasapuolinen ja osallistava työpaikka

Toimet kohti reilua, tasapuolista ja osallistavaa työpaikkaa, mukaan lukien tietoisuuden lisääminen, uusien verkostojen luominen ja konkreettiset toimintaperiaatteet, jotka tukevat myönteistä vaikutusta eri markkinoilla.

Oma toiminta

Merkittävä (4)

S2. Arvoketjun työntekijät

Osa-aihe

Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus

Olennaisen vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus

Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen

Pisteytys

Arvoketjun työntekijät

Mahdollinen taloudellinen riski

Ihmisoikeusriskit arvoketjussa

Ihmisoikeuksiin liittyviä riskejä on olemassa, sillä hankinta ulottuu myös alueille, joilla riskitaso on kohonnut. Mikäli ongelmia havaitaan, ne voivat merkittävästi vaikuttaa yhtiön maineeseen. Näiden riskien odotetaan kasvavan uusien vaatimusten ja odotusten myötä.

Alkupää

Merkittävä (4)

50

50

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

S4. Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Osa-aihe

Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus

Olennaisen vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus

Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen

Pisteytys

Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus

Todellinen myönteinen vaikutus

Tuoteturvallisuus

Vahvojen turvallisuustoimenpiteiden integrointi edistää kuluttajien hyvinvointia vähentämällä onnettomuuksien, vammojen tai terveysongelmien riskiä, jotka voivat liittyvät joidenkin tuotteiden käyttöön.

Oma toiminta

Loppupää

Kriittinen (5)

Kuluttajien ja loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio

Mahdollinen myönteinen vaikutus

Kestävät, laadukkat tuotteet

Kestävä ja korkealaatuinen muotoilu edistää kestävää kulutustapaa vähentämällä tarvetta vaihtaa tai korvata tuotteita.

Oma toiminta

Loppupää

Merkittävä (4)

Todellinen taloudellinen riski

Viestintä ja tuotemerkinnät

Mahdollisia riskejä syntyy, jos vastuullisia markkinointi- ja myyntikäytäntöjä ei noudateta, erityisesti viestinnässä ja tuotemerkinnöissä. On olennaista, että markkinointiväittämät voidaan todentaa varmennetulla tiedolla, sertifioinneilla ja tehokkaalla tuotetietojen hallinnalla.

Oma toiminta

Loppupää

Kriittinen (5)

Todellinen taloudellinen mahdollisuus

Yhtiön maine

Fiskars-konsernilla on vahva maine yhtenä suurimmista yrityksistä Suomessa ja Pohjoismaissa. Fiskars-konserni tunnetaan edelläkävijänä, ja on tärkeää korostaa konsernin arvoja ja sitoutumista kiertotalouteen.

Oma toiminta

Loppupää

Kriittinen (5)

Mahdollinen taloudellinen mahdollisuus

Vastuullisten tuotteiden kysyntä

Kasvavat asiakasodotukset sekä vastuullisten tuotteiden kysyntä.

Oma toiminta

Loppupää

Merkittävä (4)

G1. Liiketoiminnan harjoittaminen

Osa-aihe

Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus

Olennaisen vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus

Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen

Pisteytys

Yrityskulttuuri

Todellinen myönteinen vaikutus

Kattavat politiikat

Vastuulliset politiikat ja liiketoimintakäytännöt, työntekijöiden ja toimittajien toimintaohjeet.

Alkupää

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Mahdollinen taloudellinen riski sekä mahdollisuus

Vastuullisuuteen liittyvä julkisuus

Vastuullisuuden kautta saatu julkisuus voi olla sekä mahdollisuus että riskitekijä, esimerkiksi vastuullisuussuorituksista viestintä ja kiistanalaiset asiat.

Oma toiminta

Loppupää

Merkittävä (4)

Todellinen taloudellinen mahdollisuus

Vastuullisuuden integrointi

Vastuullisuus integroituna liiketoimintastrategiaan ja johdon kannustimiin.

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Mahdollinen taloudellinen mahdollisuus

Vahva yrityskulttuuri

Vastuullinen yrityskulttuuri, jonka työntekijät omaksuvat, tuo mainehyötyjä ja minimoi riskejä.

Oma toiminta

Merkittävä (4)

51

51

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointimenetelmä

Fiskars-konserni teki vaikutusten olennaisuusarvioinnin vuonna 2022. Osana vaikutusten olennaisuuden arviointia toteutettiin sidosryhmäkysely, jonka tuloksia hyödynnettiin Fiskars-konsernin kestävyyssitoumusten tarkistamisprosessissa. Vaikutusten arvioinnin lisäksi johtoryhmän keskustelussa tunnistettiin myös taloudellisesti olennaisia aiheita, jolloin näkökulma laajeni kaksinkertaisen olennaisuuden osatekijöihin. Vuonna 2023 Fiskars-konserni teki perusteellisemman taloudellisen olennaisuuden arvioinnin, täydentääkseen vaikutusten olennaisuuden arvioinnin tuloksia ja täyttääkseen kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin vaatimukset.

Vaikutuksen olennaisuus

Vaikutusten olennaisuusarviointi vuonna 2022 tehtiin, jotta Fiskars-konserni voisi päivittää käsityksensä olennaisista aiheista ja tärkeimmistä vaikutuksista talouteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan koko arvoketjussa. Olennaiset aiheet tunnistettiin ja priorisoitiin prosessissa, johon osallistui ulkoisia ja sisäisiä sidosryhmiä. GRI:n menetelmät olennaisten aiheiden määrittämiseen otettiin huomioon läpi prosessin.

Ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin nykytila työpöytätutkimuksena, johon sisältyi myös vertailututkimuksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin olemassa olevaa aineistoa yhtiön kestävyysaloitteista ja -toimista, vaikutuksista ja riskeistä, liiketoiminnasta sekä strategiasta ja liiketoimintaympäristöstä. Lisäksi tarkasteltiin tulevia sääntelyvaatimuksia ja

maailmanlaajuisia ajureita. Tämä ensimmäinen vaihe auttoi tunnistamaan Fiskars-konsernin kannalta olennaisia aiheita.

Toisessa vaiheessa tehtiin globaali sidosryhmäkysely verkossa sekä useita syvähaastatteluja. Sidosryhmät koostuivat sekä vaikutusten kohteena olevista sidosryhmistä että kestävyysselvityksen tulevista käyttäjistä. Kyselyllä kartoitettiin sidosryhmien näkemyksiä Fiskars-konsernin vastuullisuuden suorituskyvystä sekä olennaisimmista kestävyysaiheista ja ulkoisista ajureista. Kysely tehtiin englanniksi, suomeksi, ruotsiksi, japaniksi ja kiinaksi. Kysymyksiin sisältyi aiheiden valinta ja pisteytys sekä kaksi avointa kysymystä. Kysely jaettiin verkkokanavien ja sähköpostikutsujen kautta seuraaville sidosryhmille: kuluttajat, yritysasiakkaat, työntekijät tai potentiaaliset työntekijät, toimittajat, sijoittajat, kansalaisjärjestöt ja tiedotusvälineet. Kysely oli avoinna kaksi viikkoa, ja tulokset analysoitiin kolmen maantieteellisen alueen (Amerikka, Aasian ja Tyynenmeren alue ja Eurooppa) mukaan, ja samalla otettiin huomioon sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien väliset erot. Kyselyn tulosten perusteella laadittiin alustavat luettelot ja matriisit olennaisista kestävyysaiheista. Fiskars-konserni sai 1 136 vastausta lähes 40 maasta. Suurin osa vastaajista edusti ulkoisia sidosryhmiä, joista kuluttajat olivat suurin ryhmä.

Verkkokyselyn lisäksi tehtiin viisi syvähaastattelua keskeisille sidosryhmille. Haastattelujen tarkoituksena oli syventää ymmärrystä sidosryhmien tarpeista ja odotuksista Fiskars-konsernin vastuullisuuden suorituskyvyn ja tulevien painopisteiden osalta.

Haastatteluissa edustettuina sidosryhminä olivat sijoittajat, hallituksen jäsenet, kansalaisjärjestöt ja yritysasiakkaat.

Kolmanteen vaiheeseen kuului vertailuanalyysi ja työkokous Fiskars-konsernin johtoryhmän edustajien kanssa. Kestävyyden vertailuanalyysilla täydennettiin sidosryhmätutkimuksen tuloksia ja kerättiin uusia näkökulmia. Erityisesti otettiin huomioon yhtiön kasvustrategia ja keskeiset markkinat Yhdysvallat ja Kiina. Vertailututkimukseen valittiin kaksi kilpailijaa molemmilta markkinoilta. Johtoryhmän jäsenten kanssa järjestettiin työkokous, jossa keskusteltiin kestävän kehityksen tilanteesta ja keskityttiin taloudellisesti olennaisiin kestävyysaiheisiin.

Kyselyn ja sidosryhmähaastattelujen tuloksia käsiteltiin ja priorisoitiin sisäisessä työpajassa, johon osallistui keskeisiä asiantuntijoita yhtiön liiketoiminta- alueilta ja toiminnoista. Fiskars-konsernin johtoryhmä tarkasteli ja hyväksyi lopulliset tulokset ja priorisoidun listan olennaisista aiheista yhtiön hallintomallin mukaisesti. Myös Upright Projectin nettovaikutusten arviointia Fiskars-konsernista tarkasteltiin tässä yhteydessä.

Kaksinkertainen olennaisuus

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi vuonna 2023 alkoi työpöytätutkimuksella. Vaikutusten olennaisuuden arviointi, johon sisältyi myös sidosryhmien panos, tarkistettiin ja joitain puutteita tunnistettiin CSRD-vaatimuksiin nähden. Vaikutusten olennaisuuden arviointi päivitettiin, jotta se vastaisi näitä vaatimuksia. Näin varmistettiin, että vaikutusten olennaisuuden arviointi ja siihen liittyvä vaikutusten

52

52

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Loppupää

Oma toiminta

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointipisteytys on sovitettu CSRD:n vaateisiin

Vaikutuksen arviointi

Aiheuttaako aihe kielteisiä vai myönteisiä vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön?

Mikä on toteutuneiden ja mahdollisten vaikutusten vakavuus (laajuus, kattavuus, korjaamattomuus)? Pisteytys 1 (Erittäin matala) - 5 (Erittäin korkea).

Ovatko vaikutukset todellisia vai mahdollisia? Jos mahdollisia, mikä on mahdollisten vaikutusten todennäköisyys? Pisteytys 1 (Erittäin epätodennäköinen) - 5 (Toteutunut).

Taloudellinen olennaisuus

Onko aihe liiketoiminnalle riski vai mahdollisuus?

Mikä on mahdollisten taloudellisten vaikutusten suuruus? Pisteytys 1 (Erittäin pieni) - 5 (Erittäin suuri).

Mikä on todennäköisyys, että aihe aiheuttaa liiketoiminnalle riskin tai tarjoaa mahdollisuuden? Pisteytys 1 (Erittäin epätodennäköinen) - 5 (Toteutunut).

Olennaisuuden pisteytys

Olennaisuuden pisteytys on tehty käyttämällä 1-5 pisteytysasteikkoa sekä vaikutuksen että taloudellisen olennaisuuden osalta. Pisteytys perustuu tarkempiin arvioihin vakavuudesta tai taloudellisesta vaikutuksesta ja todennäköisyydestä (todellinen tai mahdollinen).

Vähäinen

(1)

Informatiivinen

(2)

Tärkeä

(3)

Merkittävä

(4)

Kriittinen

(5)

Koko arvoketjun huomioiminen

Alkupää

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa on tunnistettava sekä vaikutukset, riskit että mahdollisuudet, jotka liittyvät suoraan omiin toimintoihin sekä arvoketjun ylä- että alapäähän, rajoittumatta sopimussuhteisiin.

Huomioidut aikavälit

Lyhyt aikaväli

Alle 1 vuosi

Muuttaisiko joidenkin vaikutusten, riskien tai mahdollisuuksien merkittävyys, kun niitä tarkastellaan lyhyen tai pitkän aikavälin näkökulmasta?

K eskipitkä aikaväli

1-5 vuotta: arvioinnissa huomioon otettu lähtötaso

Pitk ä aikaväli

Yli 5 vuotta

54

54

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Näiden arviointien perusteella laskettiin pistemäärät (1–5) kullekin kestävän kehityksen osa-alueelle. Olennaisten osa-alueiden kynnysarvoiksi asetettiin ”merkittävä” (4) ja ”kriittinen” (5), eli kaikki osa-alueet, jotka saivat pistemäärän 4 tai 5, katsottiin Fiskars- konsernin kannalta olennaisiksi. Olennaiset aiheet määritettiin arvioitujen osa-alueiden mukaan.

Tässä raportissa julkistettavien olennaisten tietojen määrittämiseksi Fiskars-konsernilla oli luettelo kaikista tiedonantovaatimuksista, ja ne yhdistettiin kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksiin. Kartoitus aloitettiin aihealueista, joista siirryttiin osa-alueisiin, ja lopuksi tarkasteltiin kutakin tiedonantovaatimusta ja arvioitiin tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella, onko se olennainen vai ei. Tämän arvioinnin tuloksena Fiskars-konsernille muodostui luettelo olennaisista ESRS-tiedonantovaatimuksista. Näistä tiedonantovaatimuksista raportoidaan tässä kestävyysselvityksessä.

Aihealueet E2, E3 ja S3 jäivät merkittävän ja kriittisen kynnyksen alapuolelle, eikä niitä näin ollen sisällytetty tähän raporttiin.

Aihealueet E2 Pilaantuminen ja E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat, on arvioitu tässä osiossa kuvatun menetelmän mukaisesti. Lisäksi Fiskars- konsernilla on käytössä prosessi, jolla arvioidaan ja tunnistetaan toimipaikkakohtaisia olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät näihin ympäristöaiheisiin. Jokainen tehdas ja jakelukeskus arvioi säännöllisesti toimintaansa liittyviä ympäristöriskejä. Tämä arviointi huomioi

toiminnan luonteen, toimipaikoilla käytetyt raaka- aineet, ympäristövaikutukset, jätteet, päästöt ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Lisäksi jokainen toimipaikka, liiketoiminta-alue ja globaali toiminto kartoittaa liiketoimintaansa ja toimintaansa liittyvät toteutuneet ja potentiaaliset riskit ja mahdollisuudet. Arvioinneissa otetaan huomioon sekä arvoketjun alku- että loppupään kumppanit ja toiminnot, yrityksen oman toiminnan lisäksi. Nämä kuuluvat Fiskars-konsernin vuosittaiseen riskienhallintaprosessiin, jonka laajennuksena kaksinkertainen olennaisuus suoritetaan. Riskienhallintaprosessia on kuvattu tarkemmin kohdassa Hallinto , Yleiset tiedot -osion alla sekä hallituksen toimintakertomuksen kohdassa Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät .

Sidosryhmien osallistuminen / sidosryhmävuorovaikutus

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin aikana yhdeksän Fiskars-konsernin keskeistä päätöksentekijää osallistui olennaisuutta koskeviin haastatteluihin, joissa keskusteltiin liiketoiminnan riskeistä ja mahdollisuuksista. Haastateltavat edustivat olennaisuuden arvioinnin kannalta merkityksellisiä liiketoimintoja: taloushallinto, liiketoiminta-alueet, toimitusketju, riskit ja tarkastusvaliokunta. Lisäksi sisäiset keskeiset päätöksentekijät ja asiantuntijat osallistuivat työpajoihin, joissa käsiteltiin taloudellisen olennaisuuden arviointia.

Fiskars-konsernin lähestymistapaa kuhunkin sidosryhmään ja sen vastausta sidosryhmien odotuksiin kuvataan tämän selvityksen Hallinto -osiossa.

55

55

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Kestävyysselvitys

2. Ympäristöä koskevat tiedot

56

56

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

kunnostaminen ja uudelleenvalmistus, CE 5.2 Varaosien myynti ja CE 5.4 Käytettyjen tavaroiden myynti on tunnistettu taksonomiakelpoiseksi asetuksen (EU) 2023/2486 liitteessä II.

Mainituista taksonomiakelpoisista toiminnoista CCM 1.3 Metsänhoito, CE 5.1 Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus, CE 5.2 Varaosien myynti, sekä CE 5.4 Käytettyjen tavaroiden myynti, on arvioitu myös taksonomian mukaiseksi.

CCM 1.3 Metsänhoito

Fiskars-konserni omistaa noin 14 000 hehtaaria FSC™- sertifioituja (FSC C109750) ja PEFC-sertifioituja (PEFC / 02-21-18) metsiä yhtiön omistaman Fiskarsin kylän alueella ja muualla Suomessa. Fiskars-konserni hoitaa näitä metsiä ja saa tuloja puun myynnistä (hakkuu).

Metsien hiilivarasto on merkittävä. Luonnonvarakeskuksen tekemän arvioinnin mukaan puiden tämänhetkinen hiilivarasto on 2,2 miljoonaa CO 2 -ekvivalenttitonnia. Puiden, muun biomassan ja maaperän yhdistetty hiilivarasto on 5,7 miljoonaa CO 2 - ekvivalenttitonnia. Metsien tämänhetkinen vuotuinen hiilinielu on 18 000 CO 2 -ekvivalenttitonnia. Fiskars- konsernin metsänhoito täyttää ja monilta osin ylittää Suomen laissa asetetut kriteerit.

Yhtiö on arvioinut merkittävän edistämisen kriteerit ja täyttää vaaditut kriteerit. Fiskars-konsernin metsänhoitoa auditoidaan jatkuvasti muun muassa FSC-sertifiointivaatimusten perusteella. Metsänhoito on arvioitu taksonomian mukaiseksi.

CCM 7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen

Fiskars-konserni omistaa kiinteistöjä ja saa tuloja niiden vuokraamisesta. Suurin osa vuokrakiinteistöistä on kuitenkin suojelluissa rakennuksissa, joille ei ole hankittu energiatodistuksia. Energiatodistuksia ei tarvitse hankkia suojelluille rakennuksille. Energiatehokkuustoimia ei ole arvioitu perusteellisesti, joten Fiskars-konserni on arvioinut tämän toiminnan taksonomiakelpoiseksi, ei taksonomian mukaiseksi.

CCA 13.1 Kulttuuri- ja viihdetoiminta

Fiskars-konsernin brändeillä on vahva perintö, ja historiallisia ja kulttuurisia yhteyksiä vaalitaan esimerkiksi tarjoamalla luovia kokemuksia. Fiskars- konserni saa jonkin verran tuloja tästä toiminnasta. Designmuseo Iittalassa vierailijat voivat kokeilla maljakon lasinpuhallusta. The World of Wedgwood Isossa-Britanniassa tarjoaa luovia kokemuksia, kuten savipajoja, keramiikan maalausta, työpajoja ja muuta toimintaa. Iittala & Arabia Design Centre Helsingissä kutsuu vierailijoita luovaan toimintaan esimerkiksi työpajoissa, luennoilla ja tapahtumissa.

Nämä toiminnot ovat vain taksonomiakelpoisia. Ne eivät ole taksonomian mukaisia, koska niillä ei ole yhteyttä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

CCA 13.2 Kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta

Fiskars-konserni tekee yhteistyötä museoiden ja instituutioiden (esim. Helsingin Designmuseo) kanssa ja saa jonkin verran tuloja lipunmyynnistä ja opastetuista kierroksista.

Vierailuja ja opastettuja kierroksia järjestetään myös Fiskars-konsernin tehtailla esimerkiksi Irlannissa (The House of Waterford), Isossa-Britanniassa (the World of Wedgwood) ja Sloveniassa (Rogaska).

Nämä toiminnot ovat vain taksonomiakelpoisia. Ne eivät ole taksonomian mukaisia, koska niillä ei ole yhteyttä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

CE 1.2 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus

Valaisimet ovat osa Fiskars-konsernin, erityisesti Iittalan ja Georg Jensenin, tuotevalikoimaa. Lisäksi, Georg Jensen lanseerasi vuonna 2024 uutena tuotekategoriana kodinkoneita, kuten leivänpaahtimia ja vedenkeittimiä. Tämä taloudellinen toiminta on arvioitu taksonomiakelpoiseksi, ei taksonomian mukaiseksi.

CE 5.1 Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus

Fiskars-konserni tarjoaa vanhojen paistinpannujen (Fiskars brändi) sekä korujen ja kellojen (Georg Jensen brändi) korjauspalveluja. Korjauspalvelut linkittyvät aktiviteettiin 5.1, joka käsittää korjaus-, ja kunnostuspalvelut tuotteille, jotka ovat olleet kuluttajien käytössä. Fiskarsin- brändin paistinpannujen elinkaari on esimerkiksi luonnostaan pitkä, mutta Fiskarsin huoltopalvelu pidentää näiden tuotteiden elinkaarta entisestään uudelleenpinnoituksella.

Fiskarsin paistinpannujen huoltopalvelu pilotoitiin vuonna 2021. Ajan myötä paistinpannuissa käytetty pinnoite saattaa alkaa kulua pois. Uuden pannun ostamisen sijaan suomalaiset kuluttajat

59

59

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

ovat voineet tuoda vanhat pannunsa Fiskars- konsernin myymälöihin perusteellista puhdistusta ja uudelleenpinnoitusta varten. Fiskarsin pannuhuoltopalvelu palauttaa pannujen parhaat ominaisuudet ja säästää luonnonvaroja uuden pannun ostamiseen verrattuna.

Vuoden 2023 raportointi kattoi vain taksonomiakelpoisuuden tämän toiminnan osalta. Vuonna 2024, palvelut arvioitiin kriteereitä vasten. Palvelut selvästi pidentävät tuotteiden elinkaarta ja näin ollen toiminta täyttää taksonomiakelpoisuuden vaatimukset. Tämä taloudellinen toiminta on arvioitu taksonomian mukaiseksi.

CE 5.2 Varaosien myynti

Fiskars-konserni myy varaosia, jotka auttavat pidentämään tuotteiden elinkaarta, erityisesti tietyille Fiskars-brändin tuotteille. Varaosia myydään esimerkiksi Fiskars-brändin puutarhatuotteille sekä Georg Jensenin kelloille. Tuotesuunnitteluun keskittyminen on konsernin kestävän kehityksen toimien ja kiertotalouden viitekehyksen ytimessä. Laatuun, pitkäikäisyyteen ja kiertotalouteen tähtäävä suunnittelu vähentää tuotannon aiheuttamaa luonnonvaroihin kohdistuvaa kuormitusta. Fiskars- konserni haluaa kannustaa kuluttajia pitämään tuotteista hyvää huolta, jotta ne pysyvät käytössä mahdollisimman pitkään asianmukaisten ohjeiden ja varaosien avulla.

Vuoden 2023 raportointi kattoi vain taksonomiakelpoisuuden tämän toiminnan osalta. Vuonna 2024 taloudellinen toiminta arvioitiin kriteereitä vasten. Toiminta täyttää merkittävän edistämisen kriteerit, sillä jokainen myyty varaosa

korvaa olemassa olevan osan tuotteen toimivuuden palauttamiseksi tai parantamiseksi tapauksissa, joissa olemassa oleva osa on rikki. Näin ollen tämä taloudellinen toiminta on arvioitu taksonomian mukaiseksi.

CE 5.4 Käytettyjen tavaroiden myynti

Fiskars-konserni on perustanut Vintage-palvelun, jonka kautta kuluttajat voivat ostaa ja myydä käytettyjä Iittala-, Arabia- ja Rörstrand-astioita. Yhtiö mahdollistaa rakastettujen klassikoiden siirtymisen uusille omistajille, jolloin ne pysyvät käytössä pidempään. Vuonna 2019 lanseerattu Vintage-palvelu on tällä hetkellä saatavilla yhtiön omissa myymälöissä eri puolilla Suomea ja Ruotsia, ja laajennussuunnitelmia on tehty.

Käytettyjen tuotteiden ostamiselle ja ajattoman muotoilun käyttöiän pidentämiselle on kuluttajien keskuudessa selvästi kysyntää ja suurta kiinnostusta. Vintage-palvelu mahdollistaa kestävän kulutuksen. Kuluttajat voivat löytää tuotteita, jotka eivät enää ole tuotannossa, ja täydentää astiakokoelmiaan. Jo kymmenet tuhannet käytetyt tuotteet ovat löytäneet uuden kodin palvelun kautta.

Vuoden 2023 raportointi kattoi vain taksonomiakelpoisuuden tämän toiminnan osalta. Käytettyjen tuotteiden myynti tässä on vuonna 2024 on arvioitu taksonomian mukaiseksi.

Fiskars-konserni on tunnistanut edellä luetelluista taloudellisista toiminnoista vuodelta 2024 1,3 % taksonomiakelpoista liikevaihtoa, josta 0,8 % on taksonomian mukaista liikevaihtoa.

Taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset pääomamenot

Taksonomiakelpoisten pääomamenojen osuus on laskettu osana kaikkia pääomamenoja, jotka liittyvät omaisuuteen tai prosesseihin, joilla on yhteys taksonomiakelpoiseen taloudelliseen toimintaan. Taksonomiakelpoisten ja taksonomian mukaisten pääomamenojen osuus on laskettu osana kaikkia pääomamenoja, jotka liittyvät omaisuuteen tai prosesseihin, joilla on yhteys taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan. Lisäksi osoittaja sisältää yksittäisiä toimia, joiden avulla kohteena olevat toiminnot voivat muuttua vähähiilisiksi tai johtaa kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Tämä koskee etenkin toimintaa 7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus.

Nimittäjä on koottu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Standardit on otettu käyttöön asetuksella (EC) No 1126/2008. Konsernin pääomamenojen lisäksi jakaja sisältää leasing omaisuuden lisäykset. Konsernin pääomamenoja koskevat tiedot on esitetty tilinpäätöksessä - konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa, osiossa 2.1 Segmentti-informaatio . Leasing-omaisuuden lisäykset on esitetty osiossa 3.3 Käyttöoikeusomaisuuserät (lisäykset) .

Fiskars-konserni on asettanut kunnianhimoisia tieteeseen perustuvia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi. Näiden tavoitteiden mukaisesti konserni investoi energiatehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Tunnistaakseen investoinnit, joilla on merkittävin vaikutus Fiskars-konsernin toimintoihin, ja varmistaakseen, että ne edustavat merkityksellistä

60

60

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

osuutta yhtiön kaikista pääomamenoista, Fiskars- konserni on päättänyt kerätä pääomamenoja koskevia tietoja pääasiassa yli 100 000 euron toiminnoista.

Fiskars-konserni on tunnistanut viisi taloudellista toimintoa, joiden osalta tietyt hankkeet on todettu taksonomiakelpoisiksi ja/tai -mukaiseksi (asetuksen (EU) 2021/2139 liite I mukaan). Toiminnot ovat seuraavat:

CCM 4.16 Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö

CCM 7.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus

CCM 7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus ja

CCM 7.5 Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus

CCM 7.6. Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus

CCM 4.16 Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö

Yrityksen tehtaalla Slupskissa, Puolassa, on investoitu lämpöpumppujen ja ilmakompressoreiden asennukseen lämmön talteenottoa varten, mikä vähentää päästöjä noin 280 tCO 2 vuodessa. Investointi täyttää energiatehokkuusvaatimukset, jotka on asetettu toimeenpanoasetuksissa (komission asetus (EU) N:o 206/2012, komission asetus (EU) N:o 813/2013 ja komission asetus (EU) 2016/2281) direktiivin 2009/125/EY nojalla. Siitä huolimatta sillä on suurempi ilmastonlämpenemispotentiaali kuin merkittävälle edistämiselle asetettu kynnysarvo ilmastonmuutoksen hillinnässä. Näin ollen toimintaa pidetään taksonomiakelpoisena, mutta ei taksonomian mukaisena.

CCM 7.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus

Vuonna 2024 Fiskars-konserni investoi vasta hankittuun jakelukeskukseen Hjørringissä, Tanskassa lämmityskustannusten ja energiankulutuksen vähentämiseksi sekä rakennusten käyttöiän pidentämiseksi. Peruskorjaus varmistaa rakenteiden eheyden ja säänkestävyyden sekä vahvistaa rakennuksia tulevaa kulumista vastaan. Lisäksi rakennuksen peruskorjaus täyttää EU-direktiivin 2010/31 rakennusten energiatehokkuudesta asetetut vaatimukset merkittäville korjauksille. Näin ollen tämä taloudellinen toiminta on arvioitu taksonomiakelpoiseksi sekä taksonomian mukaiseksi.

CCM 7.3. Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

Energiatehokkuuslaitteiden asennuksen, huollon ja korjauksen osalta Fiskars-konserni on tunnistanut laitekuluja, jotka liittyvät energiatehokkuuden parantamiseen ja/tai päästöjen vähentämiseen tuotantotoiminnassa.

Nämä menot kattavat projekteja, joissa korvataan olemassa olevia koneita useilla yrityksen omistamilla tehtailla, mukaan lukien uusi tuotantolinja PT Doultonin tehtaalla Indonesiassa, ja ruostumattoman teräksen pintakäsittelykoneet Sorsakosken tehtaalla Suomessa. Lisäksi yritys on toteuttanut energiaan liittyvän investoinnin Suomen Iittalan tehtaalla siirtyäkseen pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Koska tämä taloudellinen toiminta kuuluu EU- taksonomiassa rakennus- ja kiinteistöalan toimintaan, tekniset arviointikriteerit liittyvät rakennusten energiatehokkuuteen. Kriteerit eivät ole olennaisia edellä mainittujen investointien kannalta. Edellä mainitut investoinnit on siten

arvioitu taksonomiakelpoiseksi mutta ei taksonomian mukaiseksi.

Yhtiö on kuitenkin jatkanut myös valaistusjärjestelmien korvaamista energiatehokkaammalla LED- valaistuksella. Vuonna 2022 nämä investoinnit arvioitiin taksonomiakelpoiseksi. Nämä investoinnit on arvioitu taksonomiakelpoisiksi ja taksonomian mukaisiksi jo vuodesta 2023. Näin ollen vastaavasti pääomamenot vuodelta 2024 LED-valaistukseen liittyen Southavenin jakelukeskuksella Yhdysvalloissa, on arvioitu taksonomian mukaiseksi.

CCM 7.5 Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus

Osana Iittalan lasitehtaan energiahanketta, sähköinfrastruktuurin uudistaminen katsottiin edellytykseksi sille, että sähköinen sulatus, ja tuotannon edelleen sähköistämisen hankkeet ovat mahdollisia toteuttaa.

Toiminta arvioitiin taksonomiakelpoiseksi ja taksonomian mukaiseksi, sillä se täyttää merkittävän edistämisen kriteerit koskien joko rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmien, rakennusten energianhallintajärjestelmien, valaistuksen ohjausjärjestelmien tai energianhallintajärjestelmien asennusta, ylläpitoa tai korjausta.

CCM 7.6. Uusiutuvan energian teknologioiden asennus, huolto ja korjaus

Fiskars-konserni jatkoi vuoden 2024 aikana investointeja aurinkosähköjärjestelmiin tuotantoyksiköissään. Aurinkopaneeliasennuksia on toteutettu useilla toimipaikoilla viime vuosina, ja

61

61

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

viimeisin asennus tehtiin Slovenian tehtaalla. Yrityksen tavoitteena on jatkaa tätä toimintaa tulevina vuosina useiden suunnitelmissa olevien projektien myötä. Tämä toiminta on arvioitu taksonomiakelpoiseksi ja taksonomian mukaiseksi.

Edellä luetelluista taloudellisista toiminnoista Fiskars- konserni on tunnistanut 4 % taksonomiakelpoisiksi ja niistä 3 % taksonomian mukaisiksi pääomamenoiksi vuodelle 2024.

Taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset toimintamenot

Toimintamenoja koskeva osoittaja sisältää suorat aktivoimattomat kulut, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehitykseen, rakennusten korjaustoimiin, lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, kunnossapitoon ja korjauksiin sekä muihin suoriin kustannuksiin, jotka liittyvät Fiskars-konsernin aineellisen käyttöomaisuuden päivittäiseen huoltoon tai kolmanteen osapuoleen, jolle on ulkoistettu toiminnot, jotka ovat välttämättömiä kyseisen käyttöomaisuuden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan kannalta.

Toimintamenoihin liittyvä osoittaja vastaa sitä osaa nimittäjään sisältyvistä kuluista, joka liittyy omaisuuteen tai prosesseihin, joilla on yhteys taksonomiakelpoiseen taloudelliseen toimintaan, mukaan lukien koulutus ja muut henkilöstöresurssien sopeutumistarpeet, sekä suoriin aktivoimattomiin kuluihin, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehitykseen.

Fiskars-konserni on tunnistanut näiltä osin toimintamenoja, jotka liittyvät taksonomiakelpoiseen liikevaihtoon seuraavista lähteistä: CCM 1.3

Metsänhoito, CCM 7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen ja CE 5.1 Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus. Nämä toimintakulut sisältävät henkilöstökulut, IT-kulut, vuokrat ja leasingmaksut sekä muut käyttökustannukset. Metsänhoidossa ne sisältävät myös puiden istuttamisesta aiheutuvat kulut. Fiskars-konsernin metsänhoito sekä korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus on arvioitu taksonomian mukaiseksi, joten myös siihen liittyvät toimintamenot arvioidaan taksonomian mukaisiksi. Rakennusten hankinnasta ja omistuksesta saatu liikevaihto arvioidaan taksonomiakelpoiseksi, joten toimintamenot arvioidaan myös taksonomiakelpoisiksi, mutta ei taksonomian mukaiseksi.

Edellä luetelluista taloudellisista toiminnoista Fiskars- konserni on tunnistanut 6,6 % taksonomiakelpoisiksi toimintamenoiksi ja niistä 1,6 % taksonomian mukaisiksi vuodelle 2024.

Taksonomiataulukot seuraavilla sivuilla

Vuonna 2024 ja edellisenä vuonna 2023 raportoituja taloudellisia toimintoja koskien: mikäli taloudellinen toiminto on raportoitu vuonna 2023 taksonomiakelpoiseksi, mutta vuonna 2024 taksonomian mukaiseksi, liitteenä olevissa taulukoissa taloudelliset toiminnot voivat esiintyä sekä A.1. että A.2. -osioissa. Tämä mahdollistaa edellisen vuoden osalta raportoitujen taksonomiakelpoisten tai taksonomian mukaisten toimintojen osuuksien kohdistumisen oikein.

62

62

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

63

63

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

64

64

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

65

65

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Taksonomiakelpoisuus ja taksonomian mukaisuus ympäristötavoitteita edistävistä toiminnoista

Osuus liikevaihdosta/ kokonaisliikevaihto

Taksonomian mukaista tavoitteen mukaan

Taksonomia- kelpoista tavoitteen mukaan

CCM

0,2 %

0,1 %

CCA

0,0 %

0,1 %

WTR

0,0 %

0,0 %

CE

0,6 %

0,2 %

PPC

0,0 %

0,0 %

BIO

0,0 %

0,0 %

Osuus pääomamenoista/ kokonaispääomamenot

Taksonomian mukaista tavoitteen mukaan

Taksonomia- kelpoista tavoitteen mukaan

CCM

3,0 %

0,9 %

CCA

0,0 %

0,0 %

WTR

0,0 %

0,0 %

CE

0,0 %

0,0 %

PPC

0,0 %

0,0 %

BIO

0,0 %

0,0 %

Osuus toimintamenoista/ toimintamenot yhteensä

Taksonomian mukaista tavoitteen mukaan

Taksonomia- kelpoista tavoitteen mukaan

CCM

1,6 %

5,0 %

CCA

0,0 %

0,0 %

WTR

0,0 %

0,0 %

CE

0,0 %

0,0 %

PPC

0,0 %

0,0 %

BIO

0,0 %

0,0 %

CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä

CCA = ilmastonmuutokseen sopeutuminen

WTR = Vesivarat ja merten luonnonvarat

CE = Kiertotalous

PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

BIO = Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

66

66

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

2. Ympäristöä koskevat tiedot

ESRS E1 Ilmastonmuutos

Johdanto aiheeseen

Maapallon ilmasto muuttuu, mikä vaatii yrityksiltä ja yhteiskunnalta välittömiä toimia, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen tulevaisuudessa. Globaalin ilmastonmuutoksen vaikutukset talouteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan ovat jo nyt tuntuvia, ja tulevina vuosikymmeninä vaikutusten odotetaan voimistuvan.

Tässä osiossa esitetään Fiskars-konsernin ilmastosiirtymäsuunnitelma ja tärkeimmät hiilestä irtautumisen keinot sekä investoinnit ja rahoitus kohdassa Toimet. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät tavoitteet ja mittarit ovat niitä koskevissa osioissa, jotka ovat Tavoitteet , Energiankulutus ja Kasvihuonekaasupäästöt .

Taulukossa esitetään yhteenveto ilmastonmuutokseen liittyvistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka on tunnistettu kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin yhteydessä. Yleinen prosessi näiden tunnistamiseksi on kuvattu kohdassa Yleiset tiedot -osiossa kohdassa Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi .

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

E1. Ilmastonmuutos

Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus

Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen

Pisteytys

Kielteiset vaikutukset

Todellinen kielteinen vaikutus

Energiaintensiiviset prosessit (raaka-aineet)

Alkupää

Oma toiminta

Kriittinen (5)

Todellinen kielteinen vaikutus

Energiaintensiiviset prosessit (oma tuotanto)

Alkupää

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Todellinen kielteinen vaikutus

Scope 3 -päästöt

Alkupää

Loppupää

Kriittinen (5)

Todellinen kielteinen vaikutus

Scope 1 ja 2 -päästöt

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Riskit

Mahdollinen taloudellinen riski

Häiriöt äärimmäisten sääolosuhteiden vuoksi

Alkupää

Oma toiminta

Loppupää

Merkittävä (4)

Raaka- aineiden ja komponenttien toimittajat

Valmiiden tuotteiden toimittajat

Polttoaine ja energia

Kuljetus ja jakelu

Yrityksen toimitilat

Oma valmistus

Kuljetus ja jakelu

Yritys- asiakkaat

Loppukäyttäjät ja kuluttajat

Loppupää

Oma toiminta

Alkupää

67

67

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Skenaarioanalyysi

Fiskars-konserni on käyttänyt ilmaston lämpenemien skenaarioanalyysissään hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) pitoisuuksien kehityskulun RCP-skenaarioita 2.6 ja 8.5. Analyysissä tarkasteltiin erilaisia riskityyppejä, kuten politiikkaan, markkinoihin, maineeseen, teknologiaan sekä akuutteihin ja kroonisiin fyysisiin riskeihin liittyviä riskejä. Aikajänteitä olivat vuodet 2025 (lyhyt), 2030 (keskipitkä) ja 2050 (pitkä aikahorisontti). Taustatyö saatiin päätökseen vuonna 2021. Siihen sisältyivät vertailu- ja gap-analyysi sekä perustason määrittely ja riskien priorisointi. Työ tehtiin TCFD:n (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures) suositusten mukaisesti, ja soveltamisala määritettiin kolmen keskeisen ulottuvuuden mukaan: maantieteellinen kattavuus, liiketoiminta-alat ja arvoketju.

Keskeisten ulottuvuuksien perusteella määritettiin pitkä luettelo kaikista Fiskars-konsernin kannalta merkityksellisistä ilmastoriskeistä ja -mahdollisuuksista ja hahmoteltiin näistä riskeistä ja mahdollisuuksista aiheutuvat mahdolliset vaikutukset. Ilmastoriskien pitkästä luettelosta priorisoitiin kymmenen tärkeintä riskiä tai mahdollisuutta, joita on sittemmin analysoitu tarkemmin (ks. taulukko). Skenaariotyö vaatii kuitenkin edelleen jatkokehitystä, sillä kaikkia riskityyppejä koskevia skenaarioita ei ole vielä täysin arvioitu, ja tarvitaan yksityiskohtaisempaa arviointia. Toistaiseksi ei ole olemassa kriittisiä ilmastoon liittyviä oletuksia, joilla olisi vaikutusta tilinpäätökseen.

Priorisoidut tärkeimmät ilmastoriskit

Riskityyppi

Riskiluokka

Riski/mahdollisuus

Kuvaus

Siirtymäriski

Toimintaperiaate

Kasvihuonekaasupäästöjen hinnan nousu

Hiilen hinnoittelu, päästökauppajärjestelmät (ETS).

Siirtymäriski

Toimintaperiaate

Lainsäädäntö, jolla tuetaan puhtaan energian käyttöä

EU:n ilmasto- ja energiakehys ja Pariisin sopimuksen tavoitteet.

Siirtymäriski

Markkina

Vähäpäästöisempien energialähteiden käyttö

Hiilipohjaisista energialähteistä irtautuminen vähentää altistumista hintavaihteluille.

Siirtymäriski

Maine

Sijoittajien lisääntynyt tietoisuus ilmastotoimista

Sijoittajat pyrkivät yhä useammin poistamaan portfolioyritykset, joiden kehitys on heikkoa ilmastoriskien osalta. Mahdollisuus lisätä sijoittajien tukea, jos voidaan osoittaa edistymistä vähähiiliseen liiketoimintaan siirtymisessä.

Siirtymäriski

Maine

Kuluttajien lisääntyvä tietoisuus ilmastonmuutoksesta

Kuluttajien tietoisuuden lisääntyminen ilmastonmuutoksesta voi vaikuttaa asiakkaiden mieltymyksiin, ja he voivat keskittyä tuotteisiin, joiden ilmastovaikutukset ovat vähäiset.

Fyysinen riski

Äärilämpötilat

Kuljetusten ja jakeluaikojen viivästyminen / työntekijöiden tuottavuuden heikentyminen

Pintalämpötilan nousu voi aiheuttaa laitteiden ylikuumenemista ja pysähtymistä. Teiden lisääntynyt urautuminen voi aiheuttaa viivästyksiä kuljetusaikoihin ja vaikuttaa työntekijöiden tuottavuuteen.

Fyysinen riski

Kausivaihtelut

Tuotteiden riippuvuus säästä

Joidenkin konsernin tuotteiden kysyntä on riippuvaista säästä. Keväällä sää vaikuttaa etenkin puutarhatyökalujen ja kastelutuotteiden kysyntään ja talvella lumityökalujen kysyntään (Yhdysvallat).

Fyysinen riski

Kausivaihtelut

Tuotteiden riippuvuus säästä

Joidenkin konsernin tuotteiden kysyntä on riippuvaista säästä. Keväällä sää vaikuttaa etenkin puutarhatyökalujen ja kastelutuotteiden kysyntään ja talvella lumityökalujen kysyntään (muut päämarkkinat).

Fyysinen riski

Tulvat – äärimmäiset sateet

Jakeluaikojen viivästyminen ja omaisuuden vahingoittuminen

Rankkasateiden aiheuttamien tulvien ja maanvyöryjen todennäköisyyden kasvu voi johtaa teiden osittaiseen tai täydelliseen sulkemiseen, mikä vaikuttaa kuljetus- ja jakeluaikoihin.

Fyysinen riski

Maastopalot

Maastopalojen yleisyyden ja vakavuuden lisääntyminen

Lämpötilan nousu ja sateiden väheneminen voivat vaikuttaa maastopalojen vakavuuteen ja yleisyyteen.

69

69

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Skenaarion keskeiset ajurit liittyvät ilmastoriskien vaikutuksiin, teknologian kehittämistarpeisiin energiankäytön ja päästöjen osalta sekä kehitysolettamuksiin. Fiskars-konserni on olettanut tiukempia ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä toimintaperiaatteita globaalilla tasolla. Skenaarioanalyysin tekemisen jälkeen tavoitetaso on kuitenkin muuttunut joillakin alueilla, mutta kokonaisuudessaan yritys jatkaa toimiaan päästövähennysten saavuttamiseksi.

Fiskars-konserni tekee myös paikallisia riski- ja vaikutustarkastuksia asiaankuuluvien standardien ja johtamisjärjestelmien mukaisesti. Näiden arviointien tulokset tukevat paikallisia kehittämissuunnitelmia, ja niiden perusteella tehdään toimenpiteitä.

Tämän skenaariotyön jälkeen Fiskars-konsernin yritysriskien hallintaprosessissa on keskitytty entistä enemmän ilmastoriskien kartoittamiseen, jotta varmistetaan vahva ymmärrys yhtiön kannalta merkityksellisistä ilmastoon liittyvistä riskeistä. Fiskars-konsernin johtoryhmä ja tarkastusvaliokunta konsolidoivat tunnistetut riskit ja tarkastelevat niitä vuosittain. Lisäksi kymmenen suurimman riskin osalta laaditaan koko yrityksen kattavat toimintasuunnitelmat yhteistyössä asianomaisten liiketoiminta-alueiden ja globaalien toimintojen kanssa, jotta riskien vaikutuksia voidaan vähentää sekä toimien omistajuutta ja aikatauluja määrittää. Toimintasuunnitelmat esitellään hallituksen tarkastusvaliokunnalle ja niitä tarkastellaan säännöllisesti.

Tämä monialainen, koko yhtiön laajuinen lähestymistapa käsittelee ilmastoon liittyviä riskejä eri näkökulmista. Tietyt ilmastonmuutokseen liittyvät riskit, kuten ennakoimattomat luonnonkatastrofit, siirretään yhtiön maailmanlaajuiseen vakuutusohjelmaan. Merkittävimmistä ilmastoon liittyvistä riskeistä raportoidaan hallitukselle ja ulkoisesti osana yhdistettyä vuosikertomusta.

Menetelmät ja toimintaperiaatteet

Fiskars-konsernin ympäristöpolitiikassa korostetaan yhteisiä tavoitteita ja toimintatapoja koko arvoketjussa. Ympäristöpolitiikka tukee yhtiön vastuullisuussitoumuksia ja luo puitteet mahdollisten tai todellisten ympäristövaikutusten hallinnalle ja riskien lieventämiselle. Politiikassa esitetään yhtiön sitoutuminen päästöjen vähentämiseen. Tähän sisältyvät ilmastonmuutoksen hillitsemispyrkimykset, jotka keskittyvät energiatehokkuusaloitteisiin, uusiutuvan energian käyttöön, toimittajien sitoutumiseen ja logistiikan ympäristövaikutusten vähentämiseen. Politiikka määrittelee myös, että yrityksen toimitusketjun toiminnot ja tuotekehitysprosessi sekä suurin osa Fiskars-konsernin tehtaista ja jakelukeskuksista ovat sertifioituja ISO 14001 -standardin mukaisesti (monipaikkainen ISO-sertifiointi). Fiskars-konsernin johtoryhmä hyväksyy ympäristöpolitiikan, ja kaikkien yhtiön alaisuudessa työskentelevien on toimittava politiikan mukaisesti.Vaikka Fiskars-konsernilla on selkeät energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevat toimintaperiaatteet, sillä ei ole tällä hetkellä virallista politiikkaa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Fiskars-konserniin on kuitenkin arvioitu osana yhtiön riskinarviointia, ja toimenpiteet ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on tunnistettu ja toteutettu.

Fiskars-konsernin toimittajien toimintaohjeissa on linjattu toimittajien energian- ja päästöjenhallintaan kohdistuvat odotukset, ja jokaisen toimittajan on allekirjoitettava toimintaohjeet ja sitouduttava niihin voidakseen tehdä liiketoimia Fiskars-konsernin kanssa. Nämä toimintaperiaatteet löytyvät Fiskars- konsernin verkkosivuilta ja ovat sidosryhmien saatavilla.

Toimet

Fiskars-konsernin ilmastosiirtymäsuunnitelma on Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen mukainen, jonka mukaan maapallon lämpeneminen on rajoitettava 1,5 asteeseen esiteollisesta tasosta, sillä se on yhdenmukainen SBTi:n 1,5 asteen skenaarion kriteereiden kanssa. Siirtymäsuunnitelmaan sisältyy konkreettinen investointisuunnitelma siitä, miten saavutetaan yhtiön tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet vuoteen 2030 mennessä, sekä alustavat suunnitelmat nettonollatavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2049 mennessä. Yhtiö on tunnistanut päästövähennyspotentiaalia omassa toiminnassaan ja laatinut etenemissuunnitelman investointitarpeista vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi sekä alustavat suunnitelmat vuodelle 2049.

Kattavan etenemissuunnitelman laatimiseksi kaikki tuotantoyksiköt ja jakelukeskukset ovat osallistuneet vuoteen 2030 ulottuvan siirtymäsuunnitelman

70

70

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

energialähteiden käyttö. Ensisijaisia tuotantoyksiköitä ovat lasi- ja keramiikkatehtaat.

Ilmastosiirtymäsuunnitelma on riippuvainen investoinneista. Iittalan uudistushankkeen vuotuiset pääomamenot esitetään EU-taksonomian indikaattoreissa kohdassa CCM 7.3 Energiatehokkuus- laitteiden asennus, huolto ja korjaus . Vuonna 2024 tehtaan hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 33 prosenttia verrattuna vuoteen 2017, mikä johtuu sekä investoinnista että muista tekijöistä. Fiskars-konserni ei julkista suunniteltuja kokonaisinvestointitarpeita vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi, koska niitä pidetään arkaluonteisina tietoina. Suunnitelmissa ei ole mukauttaa liittyviä taloudellisia toimintoja erityisesti komission delegoidussa asetuksessa 2021/2139 esitettyjen kriteerien mukaisiksi. Pääomamenojen osalta suoraa linkkiä EU-taksonomian indikaattoreiden ja siirtymäsuunnitelman välillä ei ole.

Vuonna 2024 Fiskars-konserni paransi energiatehokkuuttaan erilaisilla energiansäästöaloitteilla, mikä johti 1 280 MWh:n vähennykseen energiankulutuksessa. Näihin toimiin sisältyivät muun muassa hukkalämmön talteenotto ja investoinnit uudempiin, energiatehokkaampiin laitteisiin. Lisäksi yhtiö siirtyi yhdessä toimipaikassaan uusiutumattomista polttoaineista uusiutuviin vaihtoehtoihin trukkien polttoaineena. Kaiken kaikkiaan nämä toimet ovat vähentäneet vuotuisia päästöjä 642 CO 2 e-tonnilla.

Kasvihuonekaasupäästöt arvoketjussa

Raaka-aineiden, komponenttien ja valmiiden tuotteiden hankinta muodostaa huomattavan osan Fiskars-

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (oma toiminta)

Perusvuosi 2017

tCO 2 -ekv.

Kehitys vuosina 2017–2024

Teollisuuden energiatehokkuus

Rakennusten energiatehokkuus

Teollisuuden sähköistäminen

Uusiutuva energia

Tavoitevuosi 2030

konsernin arvoketjun päästöistä. Vähentääkseen näitä päästöjä Fiskars-konsernin on tehtävä yhteistyötä sellaisten toimittajien kanssa, jotka haluavat vähentää päästöjä Pariisin sopimuksen kunnianhimoisimpien tavoitteiden mukaisesti.

Fiskars-konserni on sitoutunut siihen, että ostomääräisesti 60 prosentille sen raaka-aineista, komponenteista ja valmiista tuotteista on asetettu tieteeseen perustuvat tavoitteet vuoteen 2024 mennessä. Yhtiö on kutsunut toimittajiaan toimimaan ja tukee näitä sitoutumalla olemaan vuorovaikutuksessa niiden kanssa ja tarjoamalla suoraa paikallista tukea, opastavaa materiaalia ja päästöjen laskentatyökaluja.

Vähentääkseen raaka-aineista aiheutuvia päästöjä Fiskars-konserni pyrkii kiertotaloustavoitteensa avulla lisäämään kierrätetyn sisällön osuutta tuotteissaan. Tämä vähentää päästöjä ja auttaa myös vastaamaan materiaalien niukkuuteen liittyviin haasteisiin. Yksi esimerkki on Fiskars-konsernin käyttämä päästöminimoitu ruostumaton teräs Fiskars All Steel -paistinpannujen valmistuksessa. Päästöminimoidun ruostumattoman teräksen hiilijalanjälki on 92 prosenttia pienempi verrattuna maailmanlaajuiseen keskiarvoon GHG-protokollan Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3* -luokkien mukaisesti.

* Nämä luvut eivät sisällä päästöjen kompensointia. Näiden laskelmien on tarkoitus olla ISO 14067:2018 -standardin (Kasvihuonekaasut – Tuotteiden hiilijalanjälki) mukaisia tietyin tunnistetuin yksinkertaistuksin. Laskelmat on tarkistanut WSP, joka on strategista neuvontaa tarjoava suunnittelu- ja konsultointiyritys.

-60 %

72

72

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Fiskars-konserni on sitoutunut vähentämään arvoketjun alkupään kuljetuksista ja jakelusta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 3) 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuodesta 2018. Yhtiö mittaa ja raportoi vuosittain saapuvien ja lähtevien kuljetusten ja jakelun arvoketjun alkupään päästöt. Yhtiö kerää kasvihuonekaasupäästöraportteja suoraan tärkeimmiltä logistiikkapalvelujen tarjoajiltaan, jotta se voi tunnistaa suurimmat päästölähteet ja kohdistaa päästöjen vähentämismahdollisuudet tehokkaammin. Fiskars-konserni on tehostanut logistiikkaansa parantamalla pakkaustehokkuutta ja vähentämällä toimitustiheyttä.

Tavoitteet

Fiskars-konserni on asettanut lyhyen aikavälin tavoitteet vuonna 2020, ja SBTi on vahvistanut tavoitteet. Fiskars-konserni on asettanut nämä tavoitteet vapaaehtoisesti. Tavoitteet sisältävät sekä omat että toimittajien päästöjä kolmella tavoitteella:

Fiskars-konserni sitoutuu vähentämään oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 1 ja 2) 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuodesta 2017. Scope 2 -päästöt lasketaan markkinaperusteisella menetelmällä, ja ne sisältävät GHG-protokollan standardin edellyttämät kasvihuonekaasupäästöt. Tavoite kattaa 100 prosenttia yhtiön Scope 1- ja Scope 2 -päästöistä.

Fiskars-konserni sitoutuu vähentämään arvoketjun alkupään kuljetus- ja jakelutoimintojensa kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 3) 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuodesta 2018. Tavoite

Tavoitteet

sisältää GHG-prokollan standardin edellyttämät kasvihuonekaasupäästöt. Tavoite kattaa 100 prosenttia Scope 3 -päästöistä, jotka kuuluvat kategoriaan 4.

Fiskars-konserni sitoutuu siihen, että ostomääräisesti 60 prosentilla sen tavaran- ja palveluntoimittajista on tieteeseen perustuvat tavoitteet vuoteen 2024 mennessä.

Nykyisten lyhyen aikavälin tavoitteiden lisäksi Fiskars-konserni on asettanut pitkän aikavälin nettonollapäästötavoitteen. Yhtiö aikoo vähentää toimintojensa ja koko arvoketjun ilmastopäästöt nettonollaan vuoden 2049 loppuun mennessä. Nettonollapäästötavoite on toimitettu SBTi:n vahvistettavaksi. Fiskars-konserni on asettanut nämä tavoitteet vapaaehtoisesti. Fiskars-konsernin ilmastosiirtymäsuunnitelma ja asetetut tavoitteet ovat yhdenmukaisia Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen kanssa, jonka mukaan maapallon lämpeneminen on rajoitettava 1,5 asteeseen esiteollisesta tasosta. Tämä vastaa BTi:n 1,5 asteen skenaarion kriteerejä.

Fiskars-konserni ei ole julkaissut välitavoitteita päästövähennystavoitteille. Fiskars-konsernin ilmastosiirtymäsuunnitelma sisältää konkreettisen investointisuunnitelman päästötavoitteiden saavuttamiseksi, ja vähennystasoja seurataan ja arvioidaan jatkuvasti, jotta yhtiö saavuttaa asetetut tavoitteet.

Oman toimintamme päästöjä (Scope 1 ja 2) vähennetään 60 % vuoteen 2030 mennessä

2024

-54 %

-60 %

vuonna 2030

Vertailuvuosi 2017

Kuljetus- ja jakelutoimintojen päästöjä (Scope 3) vähennetään 30 % vuoteen 2030 mennessä

2024

-44 %

-30 %

vuonna 2030

Vertailuvuosi

2018

Ostomääräisesti 60 %:llä tavaran- ja palvelun- toimittajistamme on tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet vuoteen 2024 mennessä

2024

64 %

60 %

in 2030

Target set 2020

73

73

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Energiankulutus

Energia on yksi Fiskars-konsernin tehtaiden tärkeimmistä hyödykkeistä, ja maakaasun merkitys on erityisen suuri lasi- ja keramiikkatehtaissa. Fiskars- konsernin Royal Copenhagenin tehdas Tanskassa on siirtynyt käyttämään sertifioitua biokaasua uuneissaan.

Tällä hetkellä Fiskars-konserni käyttää uusiutuvaa sähköä Suomessa, Sloveniassa, Puolassa, Norjassa, Irlannissa ja Isossa-Britanniassa sekä tietyissä toimipisteissä Yhdysvalloissa ja Tanskassa. Vuonna 2024 81 prosenttia ostetusta sähköstä oli peräisin uusiutuvista lähteistä. Lisäksi Fiskars-konserni on investoinut aurinkopaneeleihin seuraavilla tehtaillaan: Royal Copenhagen, Thaimaa; Rogaška, Slovenia; ja Slupsk, Puola. Aurinkopaneeleihin on investoitu myös seuraavissa jakelukeskuksissa: Wall, New Jersey, Yhdysvallat; Sydney, Australia; ja Hämeenlinna, Suomi.

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

2024

2023

2022

2017

Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)

0

0

0

0

Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)

37

137

150

964

Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)

152 845

156 758

201 007

213 005

Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)

953

570

979

1 626

Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

18 911

15 318

20 857

94 206

Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)

172 746

172 783

222 993

309 801

Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)

73 %

75 %

78 %

99 %

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)

197

n.a.

n.a.

n.a.

Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)

0,1 %

n.a.

n.a.

n.a.

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus, mukaan lukien biomassa (MWh)

107

105

302

0

Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

60 770

53 589

60 454

0

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)

3 854

2 850

2 742

1 560

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)

64 731

56 544

63 498

1 560

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)

27 %

25 %

22 %

1 %

Energian kokonaiskulutus (MWh)

237 674

229 326

286 491

311 361

Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon

2024

2023

2022

2017

Kokonaisenergiankulutus toiminnasta suhteessa liikevaihtoon (MWh/milj. euroa)

205

203

230

262

Liikevaihtoa koskevat tiedot on esitetty tilinpäätöksen konsernin tuloslaskelmassa. Liikevaihdon erittelyt löytyvät kohdasta Tilinpäätös - Konsernitilinpäätöksen liitetiedot – 2 Taloudellinen suorituskyky – 2.1 Segmentti-informaatio.

74

74

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Kasvihuonekaasupäästöt

Vuonna 2020 Fiskars-konserni arvioi päästöjään koko arvoketjussaan ja määritti kasvihuonekaasupäästöluokat, joilla on suurin vaikutus. Arvioinnin perusteella suurin osa Fiskars- konsernin arvoketjun kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ostettujen tavaroiden ja palvelujen valmistuksessa (Scope 3, kategoria 1), tuotteiden valmistuksessa Fiskars-konsernin omissa tehtaissa (Scope 1 ja Scope 2) sekä Fiskars-konsernin tuotteiden kuljetuksissa ja jakelussa arvoketjun alkupäässä (Scope 3, kategoria 4).

Vuonna 2024 Fiskars-konsernin kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna tuotantomäärien kasvun vuoksi. Vuoteen 2017 verrattuna Fiskars-konsernin päästöt vähenivät 54 prosenttia. Vähennysten taustalla ovat energiansäästötoimet ja uusiutuvaan energiaan tehdyt investoinnit.

Fiskars-konserni ei osallistunut hiilidioksidin poisto- tai neutralointitoimiin raportointivuoden aikana.

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Takautuva

Tavoitevuodet

Perusvuosi 1

2024

2023

2022

2030

Vuotuinen %-tavoite / perusvuosi

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.)

42 807

30 496

31 207

40 068

34 790 2

-5 % 2

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasu- päästöjen prosenttiosuus (%)

19 %

15 %

19 %

17 %

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.) 3

34 319

25 321

21 511

27 121

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.)

44 169

9 154

7 026

10 181

34 790 2

-5 % 2

Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt, 4, 5, 6

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO 2 -ekv.)

209 106

140 131

89 900

162 394

-

-

1 Ostetut tavarat ja palvelut 6

162 988

101 576

64 755

127 656

-

-

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat

5 100

5 763

4 914

6 302

-

-

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu

26 000

14 489

12 752 8

22 142

7 800

-6 %

5 Toiminnassa muodostuva jäte

318

210

1 266

394

-

-

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen

5 000

2 691

2 229

1 414

-

-

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne

9 700

7 649

3 984

4 486

-

-

8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät

-

3 835

-

-

-

-

11 Myytyjen tuotteiden käyttö

-

3 918

-

-

-

-

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO 2 -ekv.)

286 232

195 948

142 618

229 583

-

-

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO 2 -ekv.)

296 082

179 781

128 133

212 643

-

-

1 Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen osalta perusvuosi on 2017 ja Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen osalta 2018. Perusvuoden päästöt on laskettu GHG-protokollan mukaisesti ja SBTi:n vahvistamat.

2 Fiskars-konserni on asettanut yhdistetyn lyhyen aikavälin tavoitteen Scope 1- ja Scope 2 -päästöille (markkinaperusteiset). Virstanpylväs ja vuotuinen edistys verrattuna vertailuvuoteen raportoidaan yhdessä, koska erillisiä tavoitteita Scope 1- ja Scope 2 -päästöille ei ole asetettu.

3 Kaukolämmön Scope 2 -päästöt raportoidaan ainoastaan CO₂-päästöjen osalta. Muita kasvihuonekaasutyyppejä ei ole saatavilla, joten ne on jätetty laskennan ulkopuolelle.

4 Scope 3 -päästöt kategorioista 10 ja 14 eivät ole Fiskars-konsernin kannalta merkityksellisiä, joten niitä ei ole laskettu. Kategorioiden 2, 9, 12, 13 ja 15 vaikutukset ovat vähäisiä eivätkä sisälly päästölukuihin.

5 Scope 3 -kategorioiden 1, 4 ja 8 osalta raportointijakso on lokakuusta 2023 ja syyskuuhun 2024 raportointiaikarajoitusten vuoksi. Muiden Scope 3 -kategorioiden osalta raportointijakso on kalenterivuosi.

6 33 prosenttia Scope 3 -päästötiedoista on laskettu käyttämällä ensisijaisia tietolähteitä.

7 Fiskars-konserni päivitti laskentamenetelmänsä vuonna 2024 sisällyttämällä siihen myös raportointijakson aikana ostetut palvelut, ja siten Scope 3 -päästöt tästä kategoriasta ovat huomattavasti suuremmat kuin aiempina vuosina.

8 Vuoden 2023 raportointijaksolle raportoitu tuotantoketjun alkupään kuljetusten ja jakelun päästöluku on päivitetty, koska laskelmassa havaittiin virhe.

76

76

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Laatimisperiaatteet

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt raportoidaan GHG-protokollan mukaisesti, ja ne sisältävät kaikki Fiskars-konsernin omien tehtaiden ja jakelukeskusten suorat päästöt. Yksi Fiskars-konsernin tehtaista raportoi EU:n päästökauppajärjestelmän mukaisesti, ja sen Scope 1 -päästöt lasketaan vastaavasti. Muiden Fiskars-konsernin toimipaikkojen Scope 1 -päästöt lasketaan kertomalla polttoaineen kulutus vastaavalla päästökertoimella. Polttoainekohtaiset päästökertoimet saadaan Tilastokeskuksesta.

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Scope 2 -päästöt raportoidaan GHG-protokollan mukaisesti, ja ne sisältävät epäsuorat päästöt, jotka syntyvät Fiskars-konsernin omien tehtaiden ja jakelukeskusten energiaostoista eli sähköstä tai lämmöstä. Päästöt lasketaan kertomalla sähkönkulutus (MWh) asianmukaisella päästökertoimella. Markkinaperusteiset päästöt lasketaan ensisijaisesti toimittajakohtaisten paikallisen verkon päästökertoimien avulla, jotka kerätään jokaisesta tuotantoyksiköstä ja jakelukeskuksesta. Yhtiö käyttää sopimusinstrumentteja, kuten uusiutuvan energian sertifikaatteja, markkinaperusteisten Scope 2 -päästöjen laskennassa. Raportointivuotena 26 prosenttia energiasta niputettiin näihin sopimusinstrumentteihin. Yritys käyttää CO 2 eq-päästökertoimia aina, kun se on mahdollista. Sijaintiperusteiset päästöt lasketaan käyttämällä Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) julkaisemia keskimääräisiä maakohtaisia päästökertoimia.

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Scope 3 -päästöt raportoidaan GHG-protokollan perusteella, jossa ne jaetaan 15 kategoriaan (C1–C15):

C1 (Ostetut tavarat ja palvelut): Toimittajakohtaista menetelmää sovelletaan valmiiden tuotteiden toimittajien Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen arviointiin. Vuonna 2024 Fiskars-konserni keräsi tiedot 75 prosentilta lopputuotteiden toimittajistaan ostomääräisesti laskettuna. Keskiarvomenetelmää sovelletaan arvioitaessa syöttömateriaaleihin ja Fiskars-konsernin ostamiin palveluihin liittyviä päästöjä. Fiskars-konserni käyttää Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuasioiden ministeriön (Department of Environment, Food and Rural Affairs) ilmoittamia keskimääräisiä päästökertoimia.

C3 (Polttoaineisiin ja energiaan liittyvä toiminta): Polttoaineisiin ja energiaan liittyvien toimintojen päästöjen laskemiseen käytetään keskiarvomenetelmää. Fiskars- konsernin omien tehtaiden ja jakelukeskusten vuotuinen energiankulutus kerrotaan Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuasioiden ministeriön ilmoittamilla polttoaine- ja energialajikohtaisilla päästökertoimilla. Tässä kategoriassa huomioidaan epäsuorat päästöt, jotka aiheutuvat polttoaineen hankinnasta, jalostuksesta sekä kuljetuksesta, mutta joita ei sisällutetä Scope 1 ja 2 -päästöihin, sekä siirto- ja jakeluhäviöt.

C4 (Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu): Kuljetusten ja jakelun kasvihuonekaasupäästöt tuotantoketjun alkupäässä lasketaan ensisijaisesti joko Fiskars-konsernin logistiikkakumppaneiden toimittamien kasvihuonekaasupäästöraporttien perusteella tai etäisyyteen perustuvalla menetelmällä. Vuonna 2024 95 prosenttia Fiskars-konsernin kuljetusten päästöistä laskettiin jommallakummalla näistä menetelmistä. Loput 5 prosenttia kaikista vuotuisista kuljetusten päästöistä ekstrapoloitiin kustannusten perusteella.

C5 (Toiminnassa muodostuva jäte): Fiskars-konsernin omissa tehtaissa ja jakelukeskuksissa syntyvän jätteen päästöjen laskemiseen käytetään keskiarvomenetelmää. Syntyneen jätteen määrä luokittain kerrotaan Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuasioiden ministeriön toimittamilla jätelajikohtaisilla päästökertoimilla.

C6 (Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen): Raportoidut liikematkojen päästöt sisältävät kaikki yhtiön päätoimipaikoista lento- tai rautateitse tehdyt liikematkat. Päästöt on johdettu matkatoimistojen toimittamista kasvihuonekaasupäästöraporteista.

C7 (Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne): Keskimääräisten tietojen menetelmää sovelletaan käyttämällä päivittäisten työmatkojen, liikennemuotojen, viikoittaisten työmatkapäivien lukumäärän, vuoden keskimääräisten työviikkojen lukumäärän ja Fiskars- konsernin henkilöstömäärän keskiarvoja.

C8 (Vuokratut omaisuuserät): Keskimääräisten tietojen menetelmää sovelletaan käyttämällä vuokrattujen myymälöiden lukumäärää, arvioitua keskimääräistä lattiapinta-alaa myymälää kohti ja keskimääräisiä päästöjä neliömetriä kohti.

C11 (Myytyjen tuotteiden käyttö): Keskimääräisten tietojen menetelmää sovelletaan käyttämällä myytyjen sähkölaitteiden lukumäärää ja niiden arvioitua käyttöikää sekä sähkönkulutusta.

C10 ja C14 eivät ole merkityksellisiä Fiskars-konsernille, joten niitä ei ole laskettu. Kategorioiden 2, 9, 12, 13 ja 15 vaikutukset ovat vähäisiä eivätkä sisälly päästölukuihin.

78

78

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

2. Ympäristöä koskevat tiedot

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Johdanto aiheeseen

Fiskars-konserni toimii maantieteellisesti useilla eri alueilla, ja yhtiöllä on eri toimipaikoissaan tärkeä rooli paikallisekosysteemien luontokriisiin käsittelemisessä. Luontoon liittyvien vaikutusten tunnistaminen ja lieventäminen on tärkeää sekä erilaisten luontotyyppien säilyttämiseksi että liiketoiminnan pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi, toimitusketjun vakauden turvaamiseksi ja sidosryhmien ja sääntelyelinten kasvavien odotusten täyttämiseksi. Fiskars-konserni edistää kestävämpää tulevaisuutta ennakoimalla ja lieventämällä vaikutuksiaan biologiseen monimuotoisuuteen.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa todettiin, että Fiskars-konsernin vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ja yhtiön riippuvuus ekosysteemipalveluista ovat merkittäviä. Yhtiöllä on käytössä molempiin liittyviä lievennystoimia, mutta se tiedostaa myös, että sen pitää pyrkiä

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

E4. Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus

Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen

Pisteytys

Kielteiset vaikutukset

Todellinen kielteinen vaikutus

Biodiversiteetti vaikutukset läpi arvoketjun

Alkupää

Oma toiminta

Loppupää

Merkittävä (4)

Todellinen kielteinen vaikutus

Riippuvuus ekosysteemipalveluista

Alkupää

Oma toiminta

Loppupää

Merkittävä (4)

Loppupää

Oma toiminta

Alkupää

Raaka- aineiden ja komponenttien toimittajat

Valmiiden tuotteiden toimittajat

Polttoaine ja energia

Kuljetus ja jakelu

Yrityksen toimitilat

Oma valmistus

Kuljetus ja jakelu

Yritys- asiakkaat

Loppukäyttäjät ja kuluttajat

79

79

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Arvioiduista toimipaikoista kolmetoista sijaitsee kahden kilometrin etäisyydellä suojellusta alueesta. Näistä neljä sijaitsee suoraan suojelualueella, mukaan lukien Fiskars-konsernin oma Royal Copenhagenin Thaimaan tehdas ja kolme toimittajien toimipaikkaa. Kyseiset alueet ovat Lower Central Basin Thaimaassa (noin 1 420 000 hehtaaria) ja Qingdao-Rizhaon rannikkokosteikko ja saaret Kiinassa (noin 8 760 hehtaaria). Ei kuitenkaan ole viitteitä siitä, että arvioitujen toimipaikkojen toiminnasta aiheutuisi merkittävää haittaa näille herkille alueille. Näin ollen päätellään, että riski on lieventynyt eikä lisätoimia tällä hetkellä tarvita.

Luontoon liittyvät riskit

Arvioinnissa todettiin, että riskit luokitellaan suuriksi tai erittäin suuriksi toimipaikkojen läheisyydessä sijaitsevilla alueilla. Riskit voidaan jakaa neljään teemaan:

Biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvat paineet

Ekosysteemipalvelut

Maisemariskien lieventäminen

Maineriskit

Kolme ensimmäistä ovat kaikki fyysisiä riskejä, jotka liittyvät siihen, että Fiskars-konserni on riippuvainen luonnosta. Niihin voivat vaikuttaa sekä luonnolliset että ihmisen aiheuttamat muutokset maa- ja merialueiden tilassa. Viimeisimpänä ovat maineriskit, jotka voivat olla seurausta Fiskars-konsernin todellisista tai koetuista vaikutuksista luontoon ja ihmisiin.

Tunnistetut luontoon liittyvät riskit eivät välttämättä merkitse suoraa riskiä Fiskars-konsernin tai minkään

toimittajan toiminnalle. Ne kertovat nykyisestä tai mahdollisesti huolestuttavasta tilanteesta, jossa yritysten on noudatettava varovaisuutta, etteivät ne altistuisi tarpeettomille haitoille tai edesauttaisi biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen johtavia kielteisiä vaikutuksia.

Biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvat paineet

Maailmanlaajuisten arvioiden mukaan luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemiprosesseihin vaikuttavat eniten maaperän, makean veden ja meren käytön muutokset, puiden peittävyys, vieraslajit ja pilaantuminen. 1 Fiskars-konsernille puuston katoaminen ja pilaantuminen todettiin kriittisiksi, mikä tarkoittaa, että yhtiön arvoketjun toimipaikat ovat alueilla, joilla riskit ovat korkeat tai erittäin korkeat.

Puuston katoaminen

Puuston katoamisen osalta riski arvioitiin erittäin suureksi Etelä-Suomen Aluehallintoviraston alueella sijaitsevalla alueella, jossa Fiskars-konserni omistaa kestävästi hoidettuja metsiä. Metsäteollisuus on merkittävin puuston katoamisen aiheuttaja Suomessa. Fiskars-konserni hoitaa kuitenkin metsänomistajana metsiään kestävästi ja toimittaa vain FSC™-sertifioitua (FSC C109750) ja PEFC-sertifioitua (PEFC/02-21- 18) puuta. Kestävän metsänhoidon avulla yritys voi lisäksi edistää paikallisten metsien biologisen monimuotoisuuden suojelua, varjella monien lajien luonnollisia elinympäristöja ja hillitä puuston katoamisen riskejä.

Nämä myönteiset vaikutukset todettiin kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tärkeiksi, mutta ei olennaisiksi. Sen vuoksi aihetta ei käsitellä tässä raportissa lukuun ottamatta sen EU-taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian mukaisuutta. Taksonomian mukaan 14 000 hehtaarin metsien yhteenlaskettu vuotuinen hiilinielu on 18 000 CO 2 e-tonnia.

Pilaantuminen

Arvoketjussa 90,9 prosenttia arvioiduista toimipaikoista sijaitsee pilaantumisvaarassa olevilla alueilla. Luku pitää sisällään myös Fiskars-konsernin omia keskeisiä toimipaikkoja. Suurimmat riskit liittyvät teräksen, alumiinin, keramiikan, lasin ja muovin valmistuksesta ja niihin liittyvistä raaka-aineiden talteenottoprosesseista mahdollisesti aiheutuviin ilman, veden ja maaperän epäpuhtauksiin.

Fiskars-konsernin omia tuotantoyksiköitä hallinnoidaan ympäristöjärjestelmän mukaisesti, 84 prosenttia niistä on ISO 14001 -sertifioitu, ja kaikkien on noudatettava kansallisia vaatimuksia. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmään kuuluu riskinarviointeja, joissa tarkastellaan sekä sisäisiä että ulkoisia riskejä ja edellytetään tarvittaessa lieventämistoimia.

Näin ollen mahdollisia ulkoisia riskejä, kuten tulipalovaaroja, tai toimipaikan omia vaikutuksia, kuten kemikaalivuotoja, lievennetään kaikissa toimipaikoissa vaaditulla ympäristöprosessilla. Lisäksi Fiskars- konserni vaatii toimittajia sitoutumaan toimittajien toimintaohjeissa esitettyihin ympäristövaatimuksiin.

82

82

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Toimittajille tehdään myös ulkoisia auditointeja toimittajien auditointiprosessin mukaisesti.

Pilaantumista ei pidetä merkittävänä tai kriittisenä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa

Ekosysteemipalvelut

Fiskars-konsernin ja sen toimittajien tuotantoprosessit ovat suoraan riippuvaisia luonnon raaka-aineiden ja ekosysteemipalvelujen saatavuudesta: raaka- aineiden suorien tuotantopanosten määrästä ja laadusta, geneettisistä materiaaleista, maaperän terveydestä, veden laadusta ja määrästä sekä ilmanlaadusta. Näiden tuotantopanosten ja/tai palvelujen väheneminen voi johtaa kustannusten nousuun, tuotannon keskeytymiseen tai jopa toimintakyvyttömyyteen.

Arvioinnin mukaan suurimmat riskit ekosysteemipalveluista saatavien tuotantopanosten häiriintymiseen liitttyen kytkeytyvät veden niukkuuteen erityisesti Itä- ja Kaakkois-Aasiassa ja metsien tuottavuuteen Pohjois- ja Keski-Euroopassa. Suurin riski on veden niukkuus Thaimaassa, erityisesti Fiskars-konsernin Royal Copenhagenin ja Georg Jensenin tehtaiden alueilla, mikä selittyy ilmastonmuutoksella, väestön kasvavilla tarpeilla ja vesivarojen epätarkoituksenmukaisella kehittämisellä. 2

Toimipaikkojen johdolle tehtyjen suorien kyselyjen perusteella veden tai puumateriaalien hankinnasta ei ole havaittu aiheutuvan merkittävää haittaa paikalliselle biologiselle monimuotoisuudelle.

Esimerkiksi korkealaatuisen veden puute voisi kuitenkin häiritä tuotantoa ja vaikuttaa paikallisyhteisöihin. Aihe olisi sisällytettävä tulevaisuudessa sijaintikohtaisiin arviointeihin.

Maisemariskien lieventäminen

Luonnononnettomuudet, kuten maanvyörymät, tulipalot ja myrskyt, voivat häiritä tai keskeyttää hankkeita, toimintoja tai kokonaisia arvoketjuja. Joissain tapauksissa tällaiset tapahtumat voivat johtaa omaisuuden vakavaan vahingoittumiseen tai menettämiseen.

Riskisuodatusarvioinnissa todettiin trooppiset syklonit, maanvyörymät, äärimmäinen kuumuus ja maastopalovaara suuriksi tai erittäin suuriksi riskeiksi niillä alueilla, joilla yhtiö toimii ja joilla yli 50 prosenttia arvioiduista toimittajista sijaitsee. Erityisen suuri trooppisten syklonien riski on Itä-Aasian toiminnoissa. Vaikka nämä riskit ovat vakavia, yksittäiset toimijat eivät pysty lieventämään niitä itsenäisesti. Havaitut riskit kuitenkin osoittavat, että toiminta on kiireellisesti suojattava mahdollisilta luontoon liittyviltä vaaroilta. Fiskars-konsernin omat tuotantoyksiköt ovat tarvittaessa osallistuneet paikallisiin aloitteisiin osana paikallisia riskinarviointeja ja prioriteetteja. Esimerkiksi Gerberin tehdas Oregonin osavaltiossa Yhdysvalloissa tuki hanketta, jossa istutettiin paikalliskasveja kahden suojellun puron (Fanno ja Ball) ympärille eroosion minimoimiseksi.

Lisäksi Georg Jensenin tehdas Chiang Maissa Thaimaassa on aiemmin tukenut paikallista yhteisöä rakentamalla yhdessä padon metsään lähelle aluetta,

jossa monet Fiskars-konsernin työntekijät asuvat. Padon tarkoituksena oli vähentää maaperän eroosiota ja vuoroveden voimakkuutta sekä varastoida vettä rankkasateiden jäljiltä. Pato auttaa vähentämään mahdollisten maastopalojen vakavuutta, ja alueelta on myös kerätty kuivuneet lehden pois metsän kosteuden lisäämiseksi. Kerätyistä lehdistä on tehty lannoitetta.

Maineriskit

Maineriskeihin vaikuttavat sekä operatiiviset tekijät eli se, mitä yritys tekee, että olosuhdeperusteiset tekijät eli niiden paikkojen olosuhteet, joissa toiminta tapahtuu. Riskit voivat liittyä joko ympäristö- ja sosioekonomisiin tekijöihin (esim. suojelualueet ja ekosysteemien olosuhteet) tai maantieteellisellä alueella toimivien yritysten julkiseen valvontaan (esim. poliittiset tilanteet tai kansainvälisesti merkittävät kohteet).

Fiskars-konsernin omistamista ja keskeisten toimittajien toimipaikoista vain yksi sai suuren riskin pistemäärän, kun kaikki arviointitekijät yhdistettiin: Fiskars-konsernin Royal Copenhagenin tehdas Saraburin maakunnassa Thaimaassa. Tulos täytti määritelmän ”suuri” vain niukasti ja se selittyy osittain sijainnilla: Lower Central Basin -alue on noin 1 420 000 hehtaarin kokoinen ja se on luokiteltu biodiversiteettikeskittymäksi. Ihmisen toiminta – asuinalueiden, kaupan ja teollisuuden kehittyminen – uhkaa vakavasti alueen biologista monimuotoisuutta. Riskiä ei kuitenkaan pidetä kriittisenä: alueeseen kuuluu koko Bangkokin kaupunki sekä sen esikaupunki- ja teollisuusalueet, ja tehdas on tehnyt jatkuvia ympäristöarviointeja, joissa ei ole havaittu merkittävää maineriskiä tai merkittävää haittaa alueelle.

83

83

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Siirtymäriskit ja järjestelmäriskit

Arvioinnissa havaittujen fyysisten riskien ja maineriskien lisäksi Fiskars-konserni tiedostaa, että luontoon liittyvistä riskeistä voi aiheutua siirtymä- ja järjestelmäriskejä, vaikka arvioinnissa ei olisikaan havaittu yhtään riskiä. Siirtymä- ja järjestelmäriskejä ovat muun muassa:

Sääntelyyn ja politiikkaan liittyvät riskit: Hallitukset ja kansainväliset toimielimet asettavat yhä tiukempia ympäristösäännöksiä, kuten luonnonvarojen käytön rajoituksia ja biologisen monimuotoisuuden suojelua koskevia vaatimuksia. Näiden sääntöjen noudattaminen voi nostaa toimintakustannuksia, pakottaa muuttamaan tuotesuunnittelua ja edellyttää merkittäviä investointeja ympäristöystävällisempään teknologiaan.

Markkina- ja kuluttajariskit: Kuluttajien mieltymykset ja markkinavaatimukset ovat siirtymässä kohti ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita. Näihin odotuksiin vastaamatta jättäminen voi johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen ja periaatteessa markkinaosuuksien menetykseen.

Ekosysteemien romahtamisriskit, jos luonnonjärjestelmät eivät enää toimi. Nämä liittyvät pitkälti tunnistettuihin fyysisiin riskeihin.

Riskit on sisällytetty Fiskars-konsernin yritysriskien hallintajärjestelmään arviointia ja lieventämistoimia varten.

Riippuvuudet ekosysteemipalveluista

Ekosysteemipalvelut ovat hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta. Fiskars-konserni valmistaa ja myy

tuotteita, jotka on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, kullasta ja hopeasta, keramiikasta, lasista, muovista, puusta ja muista materiaaleista. Näin ollen turvallinen ja häiriötön arvoketju monessa eri tuoteryhmässä ja liiketoiminnassa on riippuvainen erilaisista ekosysteemipalveluista.

Ekosysteemipalvelujen kansainvälisen luokituksen (CICES V5.1) perusteella on todettu, että seuraavat palvelut ovat erityisen merkityksellisiä joko suoraan Fiskars-konsernin omien toimintojen kannalta tai toimitusketjussa (esim. jalostettujen materiaalien tai valmiiden tuotteiden toimitus):

Vedenkäytön säätely ja puhdistus

Raaka-aineiden saatavuus (luonnonvarat)

Ilmaston säätely (hiilen sitominen)

Jätteiden hajoaminen ja myrkyttömäksi tekeminen

Maaperän hedelmällisyys ja ravinteiden kierto

Näillä palveluilla varmistetaan luonnonvarojen kestävä käyttö, hallitaan ympäristöriskejä ja ylläpidetään tehtaiden tuotannon ja toiminnan kannalta kriittisten tuotantopanosten saatavuutta. Siksi ne ovat ratkaisevan tärkeitä Fiskars-konsernin pitkän aikavälin liiketoiminnan resilienssin ja vastuullisuuden kannalta.

Vaikka mainitut ekosysteemipalvelut otettiin esimerkkeinä mukaan arvioinnin toiseen vaiheeseen, Fiskars-konsernin omissa tai toimittajien toimipaikoissa ei ole raportoitu sellaista riippuvuutta ekosysteemipalveluista, joka aiheuttaisi merkittävää haittaa paikalliselle biologiselle monimuotoisuudelle ja ekosysteemeille.

Mahdolliset kielteiset vaikutukset

Arvioinnissa ei ilmennyt merkittäviä kielteisiä vaikutuksia liittyen biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiin, toimipaikkojen läheisyydessä sijaitseviin alueisiin ja esimerkiksi niillä asuviin uhanalaisiin lajeihin. Arvioinnissa ei myöskään noussut esiin kielteisiä vaikutuksia maaympäristön tilan heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai maaperän tiivistymiseen liittyen.

Fiskars-konsernin toimipaikoissa käytössä oleva ympäristönhallintajärjestelmä varmistaa, että sekä yhtiön säännöksiä että kansallisia säännöksiä noudatetaan. Joko sisäiset tai ulkoiset tarkastajat auditoivat järjestelmän noudattamista säännöllisesti sellaisissa toimipaikoissa, joilla on ISO 14001 -sertifiointi.

Esimerkiksi Fiskars-konsernin ISO 14001 -sertifioitu tuotantoyksikkö Rogaška Slatinassa, Sloveniassa, ei toimi suojellulla alueella. Se sijaitsee kuitenkin lähellä useita Natura 2000 -suojelualueita, kuten paikallista Sotla-jokea. Ilman asianmukaista hallintajärjestelmää joen veden laatuun voi kohdistua vaikutuksia, sillä toimipaikka-alueen läpi virtaava puro laskee Sotlan sivuhaaraan. Tätä riskiä on lievennetty tehokkaasti – onnistuminen osoittaa, miten tärkeää on, että käytössä on vankat hallintajärjestelmät.

Vuonna 2024 suoritettu arviointi on lisännyt yhtiön ymmärrystä siitä, mitä aiheita tulisi sisällyttää sijaintikohtaisiin riskinarviointeihin tulevaisuudessa. Työ tämän aiheen parissa jatkuu.

84

84

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

2. Ympäristöä koskevat tiedot

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Johdanto aiheeseen

Fiskars-konsernille kestävä muotoilu ja kiertotalouden mukaisten ratkaisujen kehittäminen ovat avainasemassa kertakäyttökulttuurin torjunnassa sekä kestävässä kasvussa. Kiertotalouteen perustuvat liiketoimintamallit luovat sekä ylläpitävät arvoa varmistamalla, että tuotteet ja materiaalit pysyvät käytössä mahdollisimman pitkään. Fiskars-konserni on asettanut kunnianhimoisen päätavoitteen ohjata toimintaansa kiertotalouden potentiaalin hyödyntämiseen.

Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi on kuvattu Yleiset tiedot -osion kohdassa Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi . Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset, jotka liittyvät erityisesti resurssien käyttöön ja kiertotalouteen, on esitetty tiivistetysti olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia koskevassa taulukossa, ja niitä käsitellään tarkemmin tämän osion kohdassa Toimet .

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

E5. Resurssien käyttö ja kiertotalous

Olennainen vaikutus/riski/mahdollisuus

Arvoketjun vaihe, joka aiheuttaa vaikutuksen

Pisteytys

Myönteiset vaikutukset

Todellinen myönteinen vaikutus

Tuotteiden pitkäikäisyys

Oma toiminta

Loppupää

Kriittinen (5)

Todellinen myönteinen vaikutus

Kiertotalouden mukainen tuoteportfolio

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Kielteiset vaikutukset

Todellinen kielteinen vaikutus

Resurssi-intensiivinen liiketoimintamalli

Alkupää

Oma toiminta

Kriittinen (5)

Todellinen kielteinen vaikutus

Jätteen syntyminen arvoketjussa

Alkupää

Merkittävä (4)

Mahdollisuudet

Todellinen taloudellinen mahdollisuus

Korkealaatuiset ja pitkäikäiset tuotteet

Oma toiminta

Loppupää

Kriittinen (5)

Todellinen taloudellinen mahdollisuus

Tuottavuuden ja resurssitehokkuuden parantaminen

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Mahdollinen taloudellinen mahdollisuus

Kasvava kiinnostus kiertotaloustuotteille ja -palveluille

Oma toiminta

Loppupää

Merkittävä (4)

Riskit

Todellinen taloudellinen riski

Kaupallisesti kannattavan kiertotalouden saavuttaminen

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Todellinen taloudellinen riski

Kyky korvata tiettyjä raaka-aineita

Alkupää

Oma toiminta

Merkittävä (4)

Loppupää

Oma toiminta

Alkupää

Raaka- aineiden ja komponenttien toimittajat

Valmiiden tuotteiden toimittajat

Polttoaine ja energia

Kuljetus ja jakelu

Yrityksen toimitilat

Oma valmistus

Kuljetus ja jakelu

Yritys- asiakkaat

Loppukäyttäjät ja kuluttajat

85

85

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

tuotantoprosessiinsa. Aiemmin poltettu keraaminen jäte toimitettiin kaatopaikalle, mutta tämän innovaation ansiosta tuotantoyksikkö on pystynyt poistamaan kaatopaikkajätteen ja hyödyntämään materiaalin uudelleen omassa toiminnassaan. Tämä on synnyttänyt myös muissa tuotantoyksiköissä aiheeseen liittyviä kehityshankkeita. Resurssitehokkuuden parantaminen tällä tavoin ja keinojen löytäminen sen skaalaamiseksi tuovat yhtiölle hyviä mahdollisuuksia.

Fiskars-konserni tiedostaa, että sen arvoketjussa syntyvällä jätteellä on ympäristövaikutuksia sen oman toiminnan jätteen lisäksi. Yhtiö aikoo kerätä lisätietoja tästä asiasta kumppaneiltaan tulevina vuosina.

Kumppanuudet

Kiertotalouden mukainen toiminta edellyttää kumppanuuksia. Vertaisoppimista hyödyntääkseen ja uusia yhteistyömahdollisuuksia löytääkseen, Fiskars-konserni on liittynyt suomalaiseen kiertotalousverkostoon vuoden 2024 aikana. Verkosto tuo yhteen eri toimialoja ja tutkijoita.

Lisäksi on välttämätöntä neuvotella ja varmistaa kumppanuuksia sellaisten toimittajien ja asiakkaiden kanssa, jotka jakavat Fiskars-konsernin arvot ja tavoitteet. Yhtiö on pyrkinyt löytämään toimittajia, jotka pystyvät vastaamaan Fiskars-konsernin kasvavaan vaihtoehtoisten materiaalien tarpeeseen ja erityisten tuotemallien vaatimuksiin, ja tämä on yksi niistä alueista, joihin yhtiö on panostanut vuonna 2024. Vahvojen kumppanuuksien ja asiakkaiden kanssa tehtävän yhteisen liiketoimintasuunnittelun

avulla Fiskars-konserni voi myös auttaa asiakkaitaan saavuttamaan heidän vastuullisuustavoitteitaan ja vastaamaan heidän asiakaskysyntäänsä, kiertotalousratkaisuja tarjoamalla. Tämä voi myös tuoda mahdollisuuksia lisätä tietoisuutta ja jakaa kiertotaloutta koskevaa tietoa loppukäyttäjille.

Tavoitteet

Suurin osa liikevaihdosta tulee kiertotalouden mukaisista tuotteista ja palveluista vuoteen 2030 mennessä

Fiskars-konsernin kiertotalouden mukaisen liikevaihdon tavoitteeseen perustuvaan seurantaan sisältyvät tuotteet ja palvelut ovat niitä, jotka on määritetty kiertotalouden mukaisiksi kohdissa Toimet ja Kiertotalouden edistämisen viitekehys esitettyjen määritelmien mukaisesti. Tavoite auttaa seuraamaan sellaisten politiikkojen ja toimien tehokkuutta, jotka liittyvät kiertotalouden tuotesuunnittelun ja kiertotalouden mukaisten materiaalien käytön lisäämiseen, neitseellisten raaka-aineiden minimointiin ja uusiutuvien resurssien kestävään hankintaan. Lisäksi tavoitteessa otetaan huomioon palvelut, jotka pidentävät tuotteiden elinkaarta. Fiskars-konserni on asettanut tämän tavoitteen vapaaehtoisesti, ja se sisältää sekä Fiskars-konsernin valmistamat että kumppaneiden toimesta valmistetut tuotteet. Fiskars- konsernin kiertotalouden mukaisten tuotteiden ja palvelujen osuus liikevaihdosta nousi 26 prosenttiin vuonna 2024 (14 % vuonna 2023).

Tavoitteet

Suurin osa liikevaihdosta tulee kiertotalouden mukaisista tuotteista ja palveluista vuoteen 2030 mennessä

Kaatopaikoille ei päädy jätettä vuoteen 2030 mennessä

2024

-79 %

Nolla

vuonna 2030

Vertailuvuosi

2017

2024

26 %

Vertailuvuosi

2021

50 %

vuonna 2030

89

89

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Kiinteä jäte yhteensä

Tonnia

2024

2023

2022

2017

Vaaralliseen jätteen kokonaismäärä 1

964

1 446

682

625

Tavanomaisen jätteen kokonaismäärä

9 666

9 341

10 802

17 872

Syntyneen jätteen kokonaismäärä

10 629

10 787

11 484

18 497

Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä

1 748

2 999

730

4 526

Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus

16 %

28 %

6 %

24 %

1 Fiskars-konsernin toiminnassa ei synny radioaktiivista jätettä.

Jäte

Jätettä syntyy koko Fiskars-konsernin arvoketjussa tuotteiden valmistuksesta pakkaamiseen. Suurin osa jätteestä on tuotantoromua, kuten metallia, savea ja lasia, jotka ovat keskeisiä jätevirtoja Fiskars-konsernin toimialalla. Lisäksi jätteeseen kuuluvat toiminnan yleinen jäte ja huoltotoimista syntyvä jäte.

Vaarallinen jäte

Tonnia

2024

2023

2022

2017

Valmistelu uudelleenkäyttöä varten

0

7

4

1

Kierrätys

19

298

14

365

Muut hyödyntämistoimet

85

147

495

23

Loppukäsittelystä muualle ohjatun jätteen kokonaismäärä

104

452

513

389

Poltto

121

47

35

142

Kaatopaikalle sijoittaminen

471

329

1

2

Muu loppukäsittely

267

618

133

92

Loppukäsittelyyn ohjatun jätteen määrä

860

994

169

236

Vaarallisen jätteen kokonaismäärä

964

1 446

682

625

Tavanomainen jäte

Tonnia

2024

2023

2022

2017

Valmistelu uudelleenkäyttöä varten

122

188

345

4 307

Kierrätys

7 334

6 610

9 230

8 547

Muut hyödyntämistoimet

1 322

538

666

728

Loppukäsittelystä muualle ohjatun jätteen kokonaismäärä

8 777

7 336

10 241

13 582

Poltto

23

16

16

150

Kaatopaikalle sijoittaminen

340

1 784

351

3 953

Muu loppukäsittely

525

205

194

187

Loppukäsittelyyn ohjatun jätteen määrä

888

2 005

561

4 290

Vaarallisen jätteen kokonaismäärä

9 666

9 341

10 802

18 497

Laatimisperiaatteet

Jätetiedot kerätään kuukausittain ulkoisilta jätteenkäsittelykumppaneilta saatujen laskujen perusteella. Kaikilla näillä kumppaneilla on tarvittavat luvat jätteiden käsittelyyn tai hävittämiseen. Ilmoitetut tiedot on saatu suorista mittauksista.

93

93

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Kestävyysselvitys

3. Yhteiskunnalliset tiedot

94

94

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

tai vaarantavat työntekijöiden turvallisuuden. Yhtiöllä on nollatoleranssi lapsityövoiman käytölle, ja se suojelee haavoittuvassa asemassa olevia työntekijöitä hyväksikäytöltä ja riistolta riippumatta työsopimuksesta tai maahanmuuttostatuksesta. Noudattamalla tässä kestävyysselvityksessä mainittuja politiikkoja, sitoumuksia ja due diligence -prosesseja Fiskars-konserni varmistaa, että myöskään sen toimitusketjussa ei käytetä pakkotyövoimaa tai lapsityövoimaa. Se, kuinka Fiskars-konserni toiminnassaan varmistaa ihmisoikeuksien toteutumisen on kuvattu tarkemmin kohdassa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen , korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava.

Yhteydenpito yhtiön omiin työntekijöihin

Yrityksen oman henkilöstön näkemysten kuunteleminen ja niihin vastaaminen on olennaisen tärkeää, jos haluaa rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen työntekijä kokee tulevansa arvostetuksi ja saavansa tukea.

Fiskars-konserni osallistaa työntekijät työympäristönsä muokkaamiseen viestimällä johdonmukaisesti, keräämällä palautetta ja käynnistämällä erilaisia aloitteita. Vuorovaikutus on läsnä kaikessa päivittäisessä toiminnassa, ja työntekijöillä on selkeät väylät huolenaiheidensa ja ideoidensa jakamiseen ja palautteen antamiseen. Vuorovaikutus työntekijäneuvostojen ja työntekijöiden edustajien kanssa on säännöllistä ja perustuu sääntelyvaatimuksiin ja toimipaikan sijaintiin.

Esimerkiksi kokouksia pidetään joka toinen kuukausi tai neljännesvuosittain. Henkilöstöosasto huolehtii, että vuorovaikutus ja yhteistyö oman henkilöstön kanssa toteutuu. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä (ylimmät johtajat) ovat puolestaan vastuussa vuorovaikutuksesta omissa organisaatioissaan.

Vuosittainen Our Voice -henkilöstökysely on olennainen osa yhtiön ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja parantaa vuoropuhelua koko yhtiössä. Sen tulosten pohjalta tehdään päätöksiä parannuskohteista ja mitataan edistymistä pitkällä aikavälillä. Vuonna 2024 henkilöstökyselyä yksinkertaistettiin, jotta työntekijöiden olisi helpompi vastata siihen ja esihenkilöiden olisi helpompi tulkita ja käsitellä tuloksia. Vuoden 2024 kysely tehtiin toukokuussa. Silloin sitoutumisen kokonaispistemäärä oli 73 ja toimistotyöntekijöiden sitoutumisen pistemäärä 65/100.

Lisäksi, jotta työntekijöiden laajemmat huolenaiheet otettaisiin huomioon Fiskarsin päätöksissä, yhtiö tekee yhteistyötä ammattiliittojen ja työneuvostojen kanssa. Nämä kumppanuudet osoittavat, että yhtiö on sitoutunut oikeudenmukaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen päätöksenteossaan.

Jatkuvaan liiketoimintaan liittyvistä aiheista jaetaan tietoa ja niistä käydään vuoropuhelua säännöllisesti järjestettävissä yleiskokouksissa ja paikkakuntakohtaisissa kokouksissa.

Prosessi kielteisten vaikutusten korjaamiseksi

Fiskars-konserni on tunnistanut omaan työvoimaan kohdistuvan mahdollisen kielteisen vaikutuksen työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyen. Erityisesti työntekijät, jotka työskentelevät tuotanto- ja jakelutiloissa, tekevät manuaalista työtä ja käyttävät koneita, ovat vaarassa loukkaantua tai joutua tapaturmaan.

Fiskars-konserni haluaa olla nollan tapaturman työpaikka. Tavoitteena on saavuttaa nolla poissaoloon johtanutta tapaturmaa (LTAF- tapaturmataajuus) vuoteen 2030 mennessä. Terveys- ja turvallisuuspolitiikan, ISO 45001 -johtamisjärjestelmän ja muiden sisäisten menettelyjen noudattaminen varmistetaan terveyden ja turvallisuuden hallintajärjestelmän avulla. Terveys- ja turvallisuusprosessiin kuuluu säännöllisiä sisäisiä ja ulkoisia auditointeja, turvallisuuskävelyjä, riskinarviointeja, toimipaikkakohtaisia koulutustilaisuuksia sekä toimien ja suorituskyvyn seurantaa turvallisuustoimikunnassa. Johtamisjärjestelmä kattoi 100 prosenttia yhtiön toimipaikoista vuonna 2024. Samana vuonna 84 prosentilla yhtiön tuotantoyksiköistä ja jakelukeskuksista oli ISO 45001 -sertifikaatti, joka auttaa tunnistamaan riskejä ja ennaltaehkäisemään niitä. Fiskars-konserni on edistänyt turvallisuuskulttuuria järjestämällä koko yhtiölle suunnatun turvallisuusviikon vuosittain viimeisen seitsemän vuoden ajan. Vuonna 2024 viikon teemana oli ”We Care: Building Safety Together”. Tapahtumassa tehtiin erilasiin turvallisuusaloitteisiin

98

98

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

liittyviä ryhmätehtäviä. Tehtävien tavoitteena oli parantaa turvallisuutta ja järjestäytymistä kaikenlaisilla työpaikoilla.

Toimet

Fiskars-konserni on sitoutunut käsittelemään sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia ennaltaehkäisevästi. Yhtiö nostaa esiin aloitteita, jotka parantavat työntekijöiden hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta ja ylläpitävät samalla yhtiön vahvaa mainetta.

Yhtiöllä on osoitetut resurssit työterveyden ja -turvallisuuden edistämiseksi varmistaakseen, että politiikkaa sekä jatkuvia turvallisuustoimenpiteitä noudatetaan. Politiikasta vastaa globaalilla tasolla työterveys- ja turvallisuuspäällikkö, joka varmistaa tarvittavat toimeenpanot paikallisten työterveys- ja turvallisuustiimien kautta jokaisessa toimintapaikassa. Jotta turvallisuustavoitteet olisivat realistisia ja toteuttamiskelpoisia ja vastaisivat moninaisiin tarpeisiin, niiden muokkaamiseen osallistuvat sekä työntekijät, urakoitsijat että johtajat. Kaikki työntekijät saavat Fiskars-konsernin terveys- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää koulutusta osana perehdytystään ja osallistuvat aktiivisesti turvallisuusriskien ilmoittamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Heidät koulutetaan tehtäviensä suorittamiseen, ja heillä on valtuudet keskeyttää työ, jos he ovat huolissaan turvallisuudesta.

Ennen käyttöönottoa uudet koneet tai työprosessit käyvät läpi riskiarvioinnin. Sen avulla voidaan tunnistaa mahdolliset uudet riskit, päivittää olemassa

olevat riskiarviot ja arvioida käytössä olevien valvontatoimien tehokkuutta. Työterveyden- ja turvallisuuden parantamiseksi kaikki vaaratilanteet tutkitaan ja analysoidaan. Jokaisen vaaratilanteen tai havaitun vaaratekijän jälkeen määritetään valvontahierarkian mukaiset toimenpiteet altistumisen vähentämiseksi tai poistamiseksi. Terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän tehokkuutta seurataan maailmanlaajuisen nolla onnettomuutta -tavoitteen sekä turvallisuushavaintoja koskevan sisäisen tavoitteen avulla.

Fiskars-konsernin yrityskulttuurin pyrkii edistämään positiivista työyhteisöä, jossa arvostetaan osallisuutta ja yhteistyötä. Työ- ja yksityiselämän tasapainon tukemiseksi yhtiö tarjoaa urakehitysohjelmia, mentorointimahdollisuuksia ja vanhempainvapaita.

Sitoutumista tuetaan panostamalla työvoimaan liittyviin aloitteisiin, esimerkiksi kohdentamalla rahoitusta turvalaitteisiin, mielenterveysohjelmiin ja DEI-koulutukseen (monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus). Teemoihin erikoistuneet osaajat, esimerkiksi DEI-johtajat ja terveys- ja turvallisuusvastaavat, tukevat näitä toimia entisestään.

Edellä kuvattujen toimien vaikutusta arvioidaan keskeisten suorituskykymittarien avulla. Sellaisia ovat muun muassa työntekijöiden sitoutumisen tulokset ja osallisuuden kokeminen, johdon monimuotoisuus, sekä työturvallisuusmittarit. Esimerkiksi kuukausittaiset turvallisuusraportit jaetaan sisäisille sidosryhmille, ja niitä käsitellään johtoryhmän kokouksissa sekä turvallisuuskomiteoissa arviointi- ja

Ei lainkaan poissaoloihin johtavia onnettomuuksia (LTAF) vuoteen 2030 mennessä

2024 2,5

Tavoite 0

Inklusiivisuuden kokemus parhaan 10 %:n joukossa kansainvälisten yritysten vertailuryhmässä

2024 77

Tavoite 80*

* Tämän hetkinen vertailutaso: 80 (kesäkuu 2024). Vertailuluku päivittyy kuuden kuukauden välein viimeisimpään dataan perustuen ja saattaa muuttua riippuen siitä, miten maailmanlaajuinen verrokkiluku kehittyy. 

Tavoitteet

99

99

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

ja kuluttajien vaatimuksia ja odotuksia voi tunnistaa ja ymmärtää vain pysyttelemällä heidän lähellään. Tuotteiden riskinarvioinnit ja vaatimustenmukaisuuden tarkastukset ovat olennainen osa hankinta- ja valmistusprosesseja. Niiden avulla varmistetaan turvallisuuden ja säännösten noudattaminen sekä paikallisella että kansainvälisellä tasolla. Arvioinnit myös vahvistavat yhtiön sitoutumista kuluttajien turvallisuuteen, edistävät strategiassa linjattujen laatustandardien noudattamista ja auttavat huomiomaan bränditekijät osana palvelulupausten arviointia.

Menetelmät ja toimintaperiaatteet

Fiskars-konsernille on ensisijaisen tärkeää tarjota tuotteita ja palveluja, jotka täyttävät tai ylittävät kuluttajien ja asiakkaiden odotukset.

Fiskars-konsernin tavoitteena on innostaa kuluttajia, olla asiakkaiden ja kuluttajien luottokumppani ja taata, että sen tuotteet täyttävät heidän vaatimuksensa niin kestävyyden, toiminnallisuuden, turvallisuuden, vastuullisuuden kuin visuaalisen laadunkin suhteen.

Yhtiö on syvällisesti sitoutunut laadukkuuteen, sillä Fiskarsin visiona on vaikuttaa ihmisten elämänlaatuun positiivisesti ja tehdä arjesta ainutkertaista. Laatu on tämän vision ytimessä ja sitoutuminen toteutuu käytännössä lukuisten, koko yhtiön kattavien toimintaperiaatteiden kautta. Fiskars-konsernin sitoumus ihmisoikeuksien noudattamiseen, joka on esitetty yksityiskohtaisesti kohdassa S1 Menetelmät ja toimintaperiaatteet , ulottuu arvoketjun loppupäähän, aina Fiskars-konsernin tuotteiden ja palvelujen

kuluttajiin ja loppukäyttäjiin asti. Sitoutuneisuus on Fiskars-konsernin toimintaohjeiden ytimessä. Toimintaohjeissa esitetään eettiset periaatteet, joita yhtiön kaikkien työntekijöiden odotetaan noudattavan. Fiskars-konsernin laatupolitiikka sanallistaa yhtiön sitoutumista asiakkaisiinsa ja kuluttajiinsa, määrittelee sen lähestymistapoja ja tarjoaa yhteiset suuntaviivat laadunhallinnalle ja laatukäytännöistä tiedottamiselle. Politiikan avulla yhtiö voi aikaansaada myönteisiä vaikutuksia, lieventää mahdollisia riskejä ja hyödyntää yhtiön portfolion tarjoamia mahdollisuuksia. Sitä toteutetaan päivittäisessä työssä, ja sitä tukevat yhtiön arvot, strategiset painopisteet ja tarkoitus.

Sitoutuminen laatuun toteutuu yhtiön sisäisen johtamisjärjestelmän avulla. Vuorovaikutus asiakkaiden ja kuluttajien kanssa on ensisijainen keino tunnistaa ja ymmärtää heidän toiveensa, odotuksensa ja heihin liittyvät mahdolliset tai todelliset vaikutukset. Tämä tieto muunnetaan vaatimuksiksi, jotka pyritään saavuttamaan tai ylittämään erityisesti sitä varten suunniteltujen prosessien avulla.

Fiskars-konsernin ympäristöpolitiikassa kuvataan yhtiön tuotekehityksen ja tuotannon kannalta olennaiset ympäristöperiaatteet. Politiikka tukee yrityksen sitoutumista vastuulliseen toimintaan ja luo puitteet mahdollisten tai todellisten ympäristövaikutusten hallinnalle ja riskien lieventämiselle.

Politiikka lisää ympäristötietoisuutta yhtiön sisällä ja auttaa siten tekemään päätöksiä, joiden avulla yhtiön kunnianhimoiset tavoitteet – tarjota turvallisia ja kestäviä tuotteita ja kehittää kansainvälisiä

kestävän tuote- ja pakkaussuunnittelun käytäntöjä – voivat toteutua.

Fiskars-konsernin kierrätysmuoviohjeen tavoitteena on edistää kierrätysmuovin käyttöä vaarantamatta lopputuotteen kemiallista vaatimustenmukaisuutta. Ympäristöväittämien, kuten kierrätettyä sisältöä koskevien väittämien, käyttöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ohjeessa määritetään kierrätysmuoveja koskevat erityisvaatimukset, jotta päätöksentekijät voivat lisätä kierrätysmuovien käyttöä.

Fiskars-konsernin takaisinvetopolitiikka on suunniteltu Fiskars-konsernin ohjenuoraksi siinä tapauksessa, että markkinoilla ilmenee mahdollinen vaatimustenmukaisuuteen liittyvä ongelma. Sen tavoitteena on suojella asiakasta, varmistaa asiaankuuluvien tuoteturvallisuusmääräysten noudattaminen sekä tarjota nopea ja valvottu prosessi kuluttajien ja loppukäyttäjien turvallisuuden varmistamiseksi.

Fiskars-konserni on täysin sitoutunut vastuulliseen markkinointiin ja viestintään. Fiskars-konsernin markkinointipolitiikassa määritetään perusperiaatteet kaikelle konsernin markkinointiviestinnälle. Markkinoinnin ja viestinnän avulla kerrotaan Fiskars- konsernin tuotteiden ja palveluiden hyödyistä ja vuorovaikutetaan kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa heille tärkeistä asioista. Politiikkaa sovelletaan kaikkiin markkinointitoimiin ja viestintämuotoihin, kuten televisio-, radio-, verkko- ja suoramarkkinointiin, ostajamarkkinointiin, pakkauksiin, tapahtumiin,

110

110

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Tavoitteet

Fiskars-konserni vastustaa kertakäyttökulttuuria ja kehittää kiertotalousratkaisuja, joiden ansiosta sen tuotteiden ja palvelujen tuottama ilo kestää entistä pidempään ja joiden avulla se vähentää maapallon kuormitusta. Tätä päämäärää tukee koko konsernin laajuinen kiertotaloustavoite, joka puolestaan antaa mahdollisuuden vastata kestävien ja vastuullisten tuotteiden kasvavaan kysyntään ja ylläpitää yrityksen vahvaa mainetta. Tavoite ja tulos on esitetty E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous -standardissa.

Laadun, tuoteturvallisuuden ja merkintöjen vaatimustenmukaisuuden mittaamiseksi laadunhallintajärjestelmässä asetetaan laatua, vaatimustenmukaisuutta ja palvelutasoa koskevat tavoitteet, joita seurataan kuukausiraportoinnissa ja arvioidaan toimitusketjun johtoryhmän vuotuisissa johdon katselmuksissa. Fiskars-konserni ei julkista näitä tavoitteita, koska ne asetetaan ja niitä hallinnoidaan sisäisesti.

Fiskars-konserni pyrkii varmistamaan, että sen tuotteet ylittävät asiakkaiden odottamat korkeat kestävyys-, toimivuus-, turvallisuus- ja esteettisen laadun vaatimukset. Liiketoiminta-alueiden johtoryhmät sekä Quality & Compliance -tiimit vastaavat siitä, että tuotteiden käyttöturvallisuuden ja korkealaatuisuuden varmistamisella saadaan aikaan olennaisia myönteisiä vaikutuksia. Jotta Fiskars- konsernin tuotevalikoima synnyttäisi jatkossakin myönteisiä vaikutuksia, kuluttajatutkimuksista kerätään palautetta suunnittelun ja viestinnän tuoksi ja niiden kautta tunnistetut mahdollisuudet

sisällytetään tulevaan strategiaan ja tuotekehitykseen. Pitkän tähtäimen analyysi ja yhteistyö auttavat tunnistamaan tuotekehityksen, turvallisuusnäkökohtien ja vaatimustenmukaisuuden mahdollisuuksia. Riskinarviointi on olennainen osa uusien tuotteiden kehittämisprosessia, ja sen avulla varmistetaan turvallisuusvaatimusten noudattaminen sekä tuotteiden ja pakkausten laatu.

Asiakas- ja kuluttajapalautetta analysoidaan järjestelmällisesti ja käytetään jatkuvaan parantamiseen. Fiskars-konsernin asiakkaiden ja kuluttajien tiivis yhteydenpito on ensisijainen tapa tunnistaa ja ymmärtää heidän vaatimuksiaan ja odotuksiaan. Kuluttajilta saadun palautteen ja toteutetun näkemysanalyysin perusteella saatua tietoa käytetään prosessien, uusien tuotesuunnittelumenetelmien, verkkosivuston tietojen ja tarjottujen palvelujen päivittämiseen. Näin varmistetaan, että näkemykset sisällytetään yhtiön jatkuvaan parantamisen prosessiin.

Vihreisiin väittämiin, tuotemerkintöihin ja vastuulliseen markkinointiin liittyvien riskien vähentäminen perustuu tuotetason vaatimustenmukaisuuteen ja hyviin markkinointikäytäntöihin. Fiskars- konsernin markkinointipolitiikassa määritetään kaiken markkinointiviestinnän perusperiaatteet, ja compliance- ja markkinointitiimit varmistavat yhdessä, että kaikki markkinointi ja viestintä noudattaa politiikan lisäksi asiaankuuluvia paikallisia lakeja ja määräyksiä.

Liiketoiminta-alueen Compliance-tiimit seuraavat eri markkinoiden tuotemerkintä- ja markkinointivaatimuksia varmistaakseen, että tuote tuodaan markkinoille niin, että se sisältää kaikki tarvittavat ja toivotut tuotetiedot.

Kaikki kuluttajien ja loppukäyttäjien yhteydenotot kuluttajapalveluun ohjataan liiketoiminta-alueille, jotta varmistetaan, että niistä saatu tieto tulee käyttöön tulevissa kehityshankkeissa.

114

114

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava

Fiskars-konserni on sitoutunut eettisiin liiketoimintatapoihin ja kaikkien sovellettavien lakien ja määräysten noudattamiseen, eikä se salli Fiskars-konsernin toimintaohjeiden tai sisäisten toimintaperiaatteiden rikkomuksia. Toimintaohje ja sisäiset periaatteet sisältävät ohjeet korruption ja lahjonnan torjumiseen ja toimintaohjeen rikkomuskäytäntöä sovelletaan vastaavasti.

Fiskars-konsernilla on käytössä toimintaohjeen rikkomuskäytäntö, jossa määritellään, miten epäillyn toimintaohjeen rikkomuksen tutkinta suoritetaan. Käytäntö on EU:n whistleblower- direktiivin (2019/1937) mukainen, ja sitä sovelletaan kaikkiin Fiskars-konsernin työntekijöihin ja kaikkiin Fiskars-konsernin yrityksiin maailmanlaajuisesti. Rikkomuskäytännössä määritetään, miten toimintaohjeiden epäillyistä rikkomuksista ilmoitetaan ja mitä pidetään käytännesääntöjen rikkomisena, sekä ilmoitusten luottamuksellisuus, kostotoimien kielto ja vastuuvapaus, tutkinnan kohteen oikeudet, ilkivaltaisten ilmoitusten seuraukset, ilmoituksen arviointi, tutkinnan periaatteet ja tutkinnan jälkeiset toimet, sekä tulosten raportointi.

Työntekijät voivat ilmoittaa epäillyistä rikkomuksista useiden eri kanavien kautta, kuten esihenkilönsä, henkilöstöhallinnon, Legal & Compliance -toiminnon sekä anonyymisti Ethics & Compliance -palvelun kautta. Anonyymin kirjallisen raportointikanavan lisäksi yhtiöllä on maakohtaisia anonyymeja puhelinpalveluja alueilla, joilla sillä on

tuotantoyksiköitä, jakelukeskuksia tai merkittäviä toimittajia. Sekä Ethics & Compliance -palvelusta että eri puhelinpalveluista vastaa ulkoinen kumppani, NAVEX WhistleB, nimettömyyden varmistamiseksi. Nämä anonyymit kolmannen osapuolen kanavat ovat myös toimittajien ja liikekumppanien käytettävissä. Ilmoituksiin vastataan seitsemän päivän kuluessa niiden tekemisestä. Kaikki ilmoitetut tapaukset käsitellään luottamuksellisesti, ja Legal & Compliance -toiminto tutkii ne. Tapauksen perusteella tutkintaan voi osallistua myös Fiskars-konsernin muita asiaankuuluvia toimintoja, kuten henkilöstöhallinto.

Fiskars-konserni viestii kattavasti kaikille työntekijöille, myös hallinto-, johto ja valvontaelimille, ilmoituskanavista ja toimintaohjeiden epäiltyjen rikkomusten tutkintaperiaatteista verkossa ja järjestää toimintaohjeeseen liittyvää lähiopetusta. Tämä Fiskars-konsernin työntekijöille, myös toimistotyöntekijöille, operatiiviselle henkilöstölle ja vähittäiskaupan henkilöstölle pakollinen koulutus päivitetään joka toinen vuosi. Vuoden 2024 koulutuksen suoritusaste on 91,6 %.

Jotta ilmoituskanavat ovat helposti käytettävissä, suora linkki anonyymiin Ethics & Compliance -palveluun on selkeästi näkyvillä yhtiön intranetin aloitussivulla. Lisäksi intranetissä on omat sivu, jossa annetaan yksityiskohtaista tietoa ilmoituskanavista ja niihin liittyvistä menettelyistä. Ilmoituskanavasta kertovia julisteita on esillä tuotantoyksiköissä ja jakelukeskuksissa, jotta ne tavoittavat työntekijät, jotka eivät säännöllisesti käytä tietokonetta. Julisteissa on QR-koodi anonyymiin Ethics & Compliance -palveluun ja paikallisiin maksuttomiin

puhelinpalveluihin. Ilmoituskanavista on tietoa myös paikallisissa työntekijöiden käsikirjoissa.

Ulkoisten sidosryhmien, kuten toimittajien ja liikekumppaneiden, ilmoituskanavat on julkaistu Fiskars-konsernin verkkosivustolla ja toimittajien toimintaohjeissa.

Kaikki raportoidut tapaukset – myös tutkintatoimet, johtopäätökset, mahdolliset seuraukset ja sovitut korjaavat toimenpiteet – toimitetaan neljännesvuosittain Fiskars Oyj:n eettiselle neuvostolle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Eettinen neuvosto tekee neljännesvuosittain seurantatarkastuksia asianmukaisen valvonnan ja ratkaisujen varmistamiseksi.

Fiskars-konsernilla on nollatoleranssi kaikenlaiseen kostotoimintaan, joka kohdistuu henkilöihin, jotka ilmoittavat epäillyistä rikkomuksista vilpittömästi. Yritys turvaa koko prosessin ajan sekä ilmoittajan että tutkinnan kohteen luottamuksellisuuden Lähestymistavassa noudatetaan oikeussuojaa ja pidetään kiinni syyttömyysolettaman periaatteesta.

Ilmoitettujen tapausten kokonaismäärä

Vuonna 2024 Fiskars-konsernissa oli yhteensä 46 raportoitua väärinkäyttötapausta. Niistä 21 ilmoitettiin anonyymisti Ethics & Compliance -palvelun ja puhelinpalvelujen välityksellä, 8 johdon kautta, 11 HR-osaston kautta ja 6 Compliance- sähköpostiosoitteeseen. Ilmoitetut tapaukset liittyivät johtamisen kysymyksiin , epäeettiseen käytökseen, työsuhde-etujen väärinkäyttöön, politiikkojen ja ohjeiden rikkomiseen, syrjintään,

118

118

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen (1)

Viittaus pilariin 3 (2)

Viittaus vertailuarvo- asetukseen (3)

Viittaus EU:n ilmastolakiin (4)

Kappale

ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoase tuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaras ton ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta

Epäolennainen (todettu osiossa E1 Ilmastonmuutos, Toimet)

ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoase tuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaras ton ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla

E1 Ilmastonmuutos, Tavoitteet

ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5

E1 Ilmastonmuutos, Tavoitteet

ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5

E1 Ilmastonmuutos, Tavoitteet

ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6

E1 Ilmastonmuutos, Tavoitteet

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoase tuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaras ton ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta

E1 Ilmastonmuutos, Kasvihuonekaasu- päästöt

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoase tuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaras ton ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta

E1 Ilmastonmuutos, Kasvihuonekaasu- päästöt

123

123

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen (1)

Viittaus pilariin 3 (2)

Viittaus vertailuarvo- asetukseen (3)

Viittaus EU:n ilmastolakiin (4)

Kappale

ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta

Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta

E1 Ilmastonmuutos, Kasvihuonekaasu- päästöt

ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II

Vapaaehtoinen, jätetty pois 2024

ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoase tus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaras ton ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski

Vapaaehtoinen, jätetty pois 2024

ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta

Vapaaehtoinen, jätetty pois 2024

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoase tus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaras ton ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelli set lainat – Vakuuden energiatehokkuus

Vapaaehtoinen, jätetty pois 2024

ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II

Vapaaehtoinen, jätetty pois 2024

ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3

Epäolennainen

ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7

Epäolennainen

ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8

Epäolennainen

ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12

Epäolennainen

124

124

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen (1)

Viittaus pilariin 3 (2)

Viittaus vertailuarvo- asetukseen (3)

Viittaus EU:n ilmastolakiin (4)

Kappale

ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2

Epäolennainen

ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1

Epäolennainen

ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Toimet

ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Toimet

ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Toimet

ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Resurssien ulosvirtaukset

ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Resurssien ulosvirtaukset

ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13

Epäolennainen

ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12

Epäolennainen

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

S1 Oma työvoima Menetelmät ja toimintaperiaatteet

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Suhteet toimittajiin

ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

S1 Oma työvoima Menetelmät ja toimintaperiaatteet

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Liiketoiminnan harjoittamisen toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Liiketoiminnan harjoittamisen toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

125

125

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen (1)

Viittaus pilariin 3 (2)

Viittaus vertailuarvo- asetukseen (3)

Viittaus EU:n ilmastolakiin (4)

Kappale

ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1

S1 Oma työvoima Menetelmät ja toimintaperiaatteet

S2 Arvoketjun työntekijät, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava

ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

S1 Oma työvoima, Työterveys ja turvallisuus (mittarit)

ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3

S1 Oma työvoima, Työterveys ja turvallisuus (mittarit)

ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

S1 Oma työvoima, Ansiotulomittarit

ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8

S1 Oma työvoima, Ansiotulomittarit

ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava

ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava

ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13

Epäolennainen

ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

S1 Oma työvoima Menetelmät ja toimintaperiaatteet

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Suhteet toimittajiin

ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4

S2 Arvoketjun työntekijät, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

S2 Arvoketjun työntekijät, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava

126

126

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen (1)

Viittaus pilariin 3 (2)

Viittaus vertailuarvo- asetukseen (3)

Viittaus EU:n ilmastolakiin (4)

Kappale

ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

S2 Arvoketjun työntekijät, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14

S2 Arvoketjun työntekijät, Toimet

ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

Epäolennainen

ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

Epäolennainen

ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14

Epäolennainen

ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Menetelmät ja toimintaperiaatteet

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava

ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava

ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korjaaminen ja väärinkäytösten ilmiantokanava

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korruptio- ja lahjontatapaukset

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Korruptio- ja lahjontatapaukset

127

127

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Kestävyysselvitys

6. Sanasto

128

128

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Kestävyysselvitys

Tilinpäätös 2024

130

130

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös, IFRS

Konsernin tuloslaskelma

Milj. euroa

Liite

2024

2023

Liikevaihto

2.1

1 157,1

1 129,8

Hankinnan ja valmistuksen kulut

2.3

-640,0

-618,5

Bruttokate

517,0

45 %

511,4

45 %

Liiketoiminnan muut tuotot

2.2

5,7

28,9

Myynnin ja markkinoinnin kulut

2.3

-324,4

-292,6

Hallinnon kulut

2.3

-132,1

-124,5

Tutkimus- ja kehittämismenot

2.3

-18,8

-19,8

Liiketoiminnan muut kulut

2.3

-10,3

-4,5

Liiketulos (EBIT)

37,1

3 %

98,9

9 %

Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos

3.4

6,5

4,8

Muut rahoitustuotot ja -kulut

2.6

-25,2

-24,0

Tulos ennen veroja

18,5

2 %

79,7

7 %

Tuloverot

2.7

8,9

-9,7

Tilikauden tulos

27,3

2 %

70,0

6 %

Jakautuminen:

Emoyhtiön osakkeenomistajat

27,1

69,9

Määräysvallattomat omistajat

0,3

0,2

Tilikauden tulos

27,3

70,0

Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos/osake, euroa (laimentamaton ja laimennettu)

2.8

0,33

0,86

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. euroa

Liite

2024

2023

Tilikauden tulos

27,3

70,0

Tilikauden muut laajan tuloksen erät:

Saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:

Muuntoerot

9,4

-8,3

Rahavirran suojaukset

-0,7

-0,7

Ei siirretä tulosvaikutteisiksi:

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot) verojen jälkeen

4.4

0,0

-0,1

Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen

8,7

-9,1

Tilikauden laaja tulos yhteensä

36,0

61,0

Jakautuminen:

Emoyhtiön osakkeenomistajat

35,5

60,9

Määräysvallattomat omistajat

0,5

0,0

Tilikauden laaja tulos yhteensä

36,0

61,0

132

132

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

Liiketoimintasegmentit

2023

Milj. euroa

Vita

Fiskars

Muut

Kohdistamattomat ja eliminoinnit

Konserni

yhteensä

Liikevaihto

555,3

570,5

4,0

1 129,8

Vertailukelpoinen EBIT

62,3

73,8

-25,8

110,3

EBIT:n vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1

-0,5

-10,5

-0,4

-11,4

EBIT

61,8

63,3

-26,2

98,9

Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos

4,8

4,8

Rahoitustuotot ja -kulut

-24,0

-24,0

Tulos ennen veroja

79,7

Tuloverot

-9,7

-9,7

Tilikauden tulos

70,0

Investoinnit

26,8

20

4,0

50,8

Poistot ja arvonalentumiset

37,6

24

4,5

66,0

1Lisätietoa osiossa Muut taloudelliset tiedot

143

143

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

Liikevaihto markkina-alueittain

Laadintaperiaatteet

Fiskars-konserni raportoi konsernitason liikevaihdon kolmen maantieteellisen alueen osalta: Eurooppa, Amerikka ja Aasia-Tyynimeri. Amerikassa Fiskarsin tuotemerkeillä myytävien tuotteiden jakelu, logistiikka ja kuluttajatottumukset ovat hyvin saman tyyppisiä eri liiketoimintayksiköissä. Eurooppa ja Aasia-Tyynimeri -alueella markkinat ja jakelu ovat eriytyneet, mutta asiakkaan kannalta liiketoimintayksiköt toimivat samassa ympäristössä.

Milj. euroa

2024

2023

Eurooppa

586,5

552,2

Amerikka

338,9

362,4

Aasia-Tyynimeri

230,5

211,3

Muut1

1,1

3,9

Yhteensä

1 157,1

1 129,8

1Maantieteellisesti kohdistamattomat valuuttakurssierot.

Maantieteellinen lisäinformaatio

Milj. euroa

2024

2023

Liikevaihto Suomesta

102,0

105,9

Liikevaihto Yhdysvalloista

319,4

349,1

Liikevaihto muista maista

735,7

674,9

Yhteensä

1 157,1

1 129,8

Pitkäaikaiset varat maittain (poislukien laskennalliset verosaamiset)

Milj. euroa

2024

2023

Varat Suomessa

356,4

333,3

Varat Yhdysvalloissa

67,1

72,1

Varat muissa maissa

597,5

594,9

Yhteensä

1 021,0

1 000,4

2.2 Liiketoiminnan muut tuotot

Laadintaperiaatteet

Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät muut kuin varsinaiseen tavara- ja palvelumyyntiin liittyvät tuotot, kuten käyttöomaisuuden myyntivoitot, vuokratuotot ja muut vastaavat tuotot, joita ei lueta liikevaihtoon.

Milj. euroa

2024

2023

Käyttöomaisuuden myyntivoitot

1,8

0,9

Korvaukset vakuutusyhtiöiltä

0,0

0,2

Vuokratuotot

2,9

0,5

Tuotto negatiivisesta liikearvosta Georg Jensenin hankintaan liittyen

-6,0

25,4

Voitot johdannaisista

5,9

Muut tuotot

1,1

1,9

Yhteensä

5,7

28,9

144

144

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

Henkilöstön osakesäästöohjelma "MyFiskars"

2024–2027 ohjelmakausi

2023–2026 ohjelmakausi

Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä tilikauden lopussa, kpl

7 091

35 318

Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa

16,42

16,27

Osakkeen kurssin toteumaoletus ansaintajakson jälkeen

14,94

Ansaintajakso alkaa

1.7.2024

1.7.2023

Ansaintajakso päättyy

30.6.2027

30.6.2026

Järjestelmän piirissä henkilöitä

538

683

Johdon omistusohjelma, maksetaan osakkeina ja rahana

Helmikuussa 2023 Fiskars Oyj Abp:n hallitus päätti omistusohjelmasta 2023, joka on suunnattu yhtiön toimitusjohtajalle, konsernin johtoryhmälle ja tietyille hallituksen päättämille avainhenkilöille. Ohjelman tarkoituksena on kannustaa kohderyhmää sijoittamaan Fiskarsin osakkeisiin. Tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen kannustinjärjestelmä.

Ohjelmassa kohderyhmällä on mahdollisuus saada ilmaisia lisäosakkeita sijoittamalla henkilökohtaisesti Fiskarsin osakkeisiin. Ohjelman palkkiot maksetaan kolmen vuoden sitouttamisjakson päättymisen jälkeen vuonna 2026.

Lisäosakkeiden saamisen edellytyksenä on, että osallistuja hankkii osakkeita hallituksen asettamissa rajoissa. Jos osallistujan osakeomistusedellytys on täyttynyt ja osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön ei ole päättynyt maksupäivään mennessä, osallistuja saa palkkiona lisäosakkeita ilmaiseksi hallituksen päättämässä suhteessa.

Suunnatussa osakeannissa, joka päättyi 3.3.2023, merkittiin yhteensä 156 401 yhtiön hallussa olevaa osaketta. Hallitus päättää myöhemmin, maksetaanko lisäosakkeet uusina osakkeina vai yhtiön hallussa olevina osakkeina.

Johdon omistusohjelma

2023–2026 ohjelmakausi

Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä tilikauden lopussa, kpl

290 588

Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa

16,27

Osakkeen kurssin toteumaoletus ansaintajakson jälkeen

14,94

Ansaintajakso alkaa

1.4.2023

Ansaintajakso päättyy

31.3.2026

Järjestelmän piirissä henkilöitä

13

149

149

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

2.6 Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. euroa

2024

2023

Osinkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja laajan tuloksen kautta kirjattavista sijoituksista

0,1

0,6

Korkotuotot

5,8

6,4

Muiden sijoitusten arvostus käypään arvoon tulosvaikutteisesti

3,5

Kurssivoitot ja hyödykevoitot

34,7

43,9

Muut rahoitustuotot

3,0

2,0

Rahoitustuotot yhteensä

43,6

56,5

Korkokulut1

-26,5

-23,3

Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista vuokrasopimusveloista

-5,0

-4,2

Muiden sijoitusten arvostus käypään arvoon tulosvaikutteisesti

-1,9

Kurssitappiot ja hyödyketappiot

-32,7

-48,8

Muut rahoituskulut2

-2,7

-4,1

Rahoituskulut yhteensä

-68,8

-80,5

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä

-25,2

-24,0

1Vertailuluku 2023 sisältää 2,2 milj. euroa korkokulua ennen eräpäivää lunastetusta joukkovelkakirjalainasta yrityshankintoihin liittyen

2Vertailuluku 2023 sisältää 1,1 milj. euroa kulua ennen eräpäivää lunastetusta joukkovelkakirjalainasta yrityshankintoihin liittyen

2.7 Tuloverot

Laadintaperiaatteet

Konsernin tuloverokulu koostuu verotettavaan tuloon perustuvista veroista sekä laskennallisista veroista. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan käyttäen tilinpäätöshetkellä hyväksyttyä tai käytännössä hyväksyttyä verokantaa.

Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan varojen ja velkojen kirjanpidollisten ja verotuksellisten arvojen väliaikaisista eroista käyttäen tilinpäätöshetkellä hyväksyttyjä tai käytännössä hyväksyttyjä verokantoja. Laskennallinen verovelka kirjataan täysimääräisesti veronalaisista väliaikaisista eroista. Laskennalliset verosaamiset kirjataan vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista, verotuksessa käyttämättömistä tappioista ja veronhyvityksistä siltä osin kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa tai on veronalaisia väliaikaisia eroja joita vastaan verotuksessa käyttämättömät tappiot, veronhyvitykset sekä vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyys arvioidaan kunkin raportointikauden päättyessä. Mikäli ei näytä todennäköiseltä, että verotettavaa tuloa kertyy riittävästi kattamaan laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen, laskennallisten verosaamisten määrää alennetaan. Vastaavasti, jos näyttää todennäköiseltä, että verotettavaa tuloa tulee kertymään riittävästi, laskennallisten verosaamisten alaskirjaus perutaan.

Tuloverot tuloslaskelmassa

Milj. euroa

2024

2023

Verotettavaan tuloon perustuvat verot

-15,0

-16,2

Laskennalliset verot

23,9

6,5

Tuloverot yhteensä

8,9

-9,7

Verokulun täsmäytyslaskelma

Suomen voimassa olevan 20 % verokannan mukaan laskettujen verojen vertailu konsernin tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin.

Milj. euroa

2024

2023

Tulos ennen veroja1

18,5

79,7

Verot laskettuna Suomen voimassaolevalla verokannalla

-3,7

-15,9

Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus

0,3

-2,2

Kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten vaikutus

-0,3

-0,4

Tulo aiemmin kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista2

13,5

2,6

Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta

-2,1

1,3

Verokantamuutosten vaikutus

0,6

0,2

Tuloverot jakamattomista voittovaroista

-0,5

0,7

Verovapaan negtiivisen liikearvon vaikutus

-1,3

5,6

Muut erät

2,4

-1,4

Tuloverot yhteensä

8,9

-9,7

12023 tulos ennen veroja sisältää 25,4 milj. euron tuoton Georg Jensenin hankinnasta kirjattuun negatiiviseen liikearvoon liittyen. 2024 tulos ennen veroja sisältää 6,0 milj. euron kulun Georg Jensenin hankinnasta kirjattuun negatiiviseen liikearvoon liittyen.

2Tulo aiemmin kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista sisältää verotuksellisiin tappioihin liittyvän laskennallisten verosaamisten uudelleenmäärittelyn Iso-Britanniassa 13,3 milj. euroa. Kirjaamista tukevat tulevien vuosien tulonodotukset Isossa-Britanniassa konsernin uudelleenjärjestelyn jälkeen.

150

150

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

Konserni on tehnyt arvioinnin Pilari 2 lainsäädännön mahdollisesta vaikutuksesta konsernin veroihin perustuen konserniyksiköiden taloudellisiin tietoihin vuodelta 2024. Arvioinnin perusteella safe harbor säännöt soveltuvat kaikilla lainkäyttöalueilla. Tämän vuoksi konserni ei ole kirjannut Pilari 2 täydennysveroa.

Konserni jatkaa Pilari 2 lainsäädännön vaikutuksen arvioimista sen tulevaan taloudelliseen suorituskykyyn.

2.8 Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden määrän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana. Fiskars-konsernilla ei ole avoimia optio-ohjelmia tai muita rahoitusinstrumentteja, joilla olisi laimennusvaikutuksia, joten laimennettu osakekohtainen tulos on sama kuin laimentamaton.

2024

2023

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa

27,1

69,9

Osakkeiden lukumäärä

81 000 000

81 000 000

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

80 858 070

80 774 454

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos/osake, euroa (laimentamaton ja laimennettu)

0,33

0,86

Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, euroa (laimentamaton ja laimennettu)

1,07

0,99

152

152

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

2023

Milj. euroa

Liikearvo

Tavaramerkit,

patentit ja

verkko-

tunnukset

Ohjelmistot

Muut

aineettomat

hyödykkeet

Keskeneräiset

hankinnat

Yhteensä

Hankintamenot 1.1.

233,5

250,4

99,9

40,8

23,3

647,7

Muuntoerot

-1,0

-0,8

-1,0

-0,6

-0,0

-3,4

Lisäykset

0,2

1,8

0,3

22,2

24,5

Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä

61,6

1,8

20,0

2,2

85,7

Vähennykset

-12,9

-1,0

0,2

-13,7

Siirrot tase-erien välillä

15,0

0,3

-16,4

-1,0

Hankintamenot 31.12.

232,5

311,4

104,7

60,0

31,4

739,8

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.

12,2

22,4

79,0

34,3

147,9

Muuntoerot

0,2

0,4

-1,1

-0,4

-1,0

Poistot

0,7

12,1

2,2

15,1

Vähennykset

-12,9

-1,1

-14,0

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

12,3

23,5

77,1

35,1

148,0

Kirjanpitoarvo 31.12.

220,1

287,9

27,6

24,8

31,4

591,8

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvonalentumistestaus

Laadintaperiaatteet

Fiskars-konsernin liiketoiminta on jaettu rahavirtaa tuottaviin yksiköihin, jotka on määritetty vastaavasti kuin raportointisegmentit. Rahavirtaa tuottaviin yksiköihin liittyvien omaisuuserien arvoja tarkastellaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä arvonalentumisviitteiden havaitsemiseksi. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.

Mahdollisen arvonalentumistarpeen määrittämiseksi omaisuuserän kirjanpitoarvoa tai rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen kirjanpitoarvoja verrataan siitä kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko vastaisten rahavirtojen nykyarvo (käyttöarvo) tai käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Omaisuuserästä kirjataan arvonalentumistappio, kun sen kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä aiemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan vain

siinä tapauksessa, että omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen omaisuuserän kirjanpitoarvoon asti, joka olisi sen poistoilla vähennetty kirjanpitoarvo, jos siitä ei aikaisempina vuosina olisi kirjattu arvonalentumista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

156

156

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan se testataan arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa. 31.12.2024 ja 31.12.2023 liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:

Milj. euroa

2024

2023

Vita

223,9

217,6

Fiskars

1,9

2,5

Yhteensä

225,9

220,1

Yrityshankinnoista syntynyt liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Ensisijaiset raportointisegmentit, jotka muodostavat rahavirtaa tuottavat yksiköt, ovat Vita ja Fiskars. Rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvo määritellään tulevien viiden vuoden rahavirtojen nykyarvona perustuen johdon hyväksymiin strategiasuunnitelmiin vuosiksi 2025–2027 minkä jälkeen kassavirrat on ennustettu kahdeksi vuodeksi ennen terminaaliarvon laskentaa. Suunnittelukauden ylittävät rahavirrat lasketaan käyttäen ns. loppuarvomenetelmää. Diskonttokorkona käytetään Fiskars-konsernin määrittelemää pääomakustannuksen painotettua keskiarvoa verojen jälkeen (WACC). Diskonttokoron komponentit on päivitetty vastaamaan voimassaolevia markkinatekijöitä. Diskonttokoron osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, yrityskohtainen riskilisä, toimialakohtainen beta, vieraan pääoman kustannus ja velan ja oman pääoman suhde. Arvonalentumistestausten perusteella mistään rahavirtaa tuottavasta yksiköstä ei kirjattu arvonalentumista 2024 tai 2023.

Fiskars-konsernilla on kymmenen tavaramerkkiä, joiden yhteenlaskettu kirjanpitoarvo on 285,0 milj. euroa (2023: 287,2). Koska tavaramerkeistä saadut hyödyt eivät ole aikasidonnaisia, niistä ei tehdä poistoja, vaan ne testataan vähintään vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta ”relief from royalty” -menetelmää käyttäen. Poikkeuksen tähän muodostaa Hackman-tavaramerkki, jota on alettu poistamaan 2017 alkaen (poistoaika 20 vuotta). Tavaramerkkien kerryttämät rahavirrat määritellään tunnistamalla kunkin tavaramerkin kerryttämä liikevaihto. Tavaramerkin käyttöarvo määritellään viiden vuoden kassavirtalaskelmista, jotka perustuvat johdon hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin. Viiden vuoden suunnittelukauden ylittävät rahavirrat lasketaan käyttäen ns. loppuarvomenetelmää. Georg Jensen tavaramerkki, joka hankittiin vuonna 2023, sisällytettiin arvonalennustestaukseen ensimmäistä kertaa vuonna 2024. Arvonalentumistestausten perusteella tavaramerkeistä ei ole kirjattu arvonalentumista vuonna 2024 tai 2023.

Käytetyt keskeisimmät olettamukset arvonalennustestauksessa

2024

2023

%

Liikearvo

Tavaramerkit1

Liikearvo

Tavaramerkit1

Myynnin keskimääräinen kasvu

2,6

5,7

6,1

4,1

Loppuarvojakson kasvuolettama jäännösarvoa laskettaessa

1,0

1,0

1,0

1,0

Diskonttokorko ennen veroja, keskiarvo

7,1

8,7

7,7

9,5

1Käytetty prosenttiyksikön korkeampaa riskipreemiota kuin liikearvon testauksessa.

Herkkyysanalyysi

Jokaisen rahavirtaa tuottavan yksikön arvostukselle on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia pessimistisempiä skenaarioita keskeisille arvonalentumistestauksessa käytetyille muuttujille. Johto arvioi, ettei minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos johda arvonalennuksiin kerrytettävissä olevien rahamäärien ylittäessä huomattavasti testattujen omaisuuserien kirjanpitoarvot. Kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvot parametrien muutosten jälkeen.

Jokaisen tavaramerkin arvostukselle on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia pessimistisempiä skenaarioita keskeisille arvonalentumistestauksessa käytetyille muuttujille. Tietyt tavaramerkit ovat herkkiä tietyille keskeisille muuttujien mahdollisille muutoksille. Iiitala-tavaramerkki on herkkä mahdollisille muutoksille käytetyssä diskonttokorossa, terminaalikasvussa sekä käytetyssä rojaltiprosentissa. Waterford-tavaramerkki on herkkä käytetylle diskonttokorolle ja rojaltiprosentille ja Gingher-tavaramerkki käytetylle rojaltiprosentille.

157

157

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

3.2 Aineelliset hyödykkeet

Laadintaperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettynä. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa.

Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Omaisuuserien jäännösarvot sekä taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Poistoajat ovat seuraavat:

Rakennukset 20–40 vuotta

Koneet ja kalusto 3–10 vuotta

Maa- ja vesialueet ei poistoja

Voitot ja tappiot aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynneistä ja käytöstä poistamisesta esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja liiketoiminnan muissa kuluissa.

2024

Milj. euroa

Maa- ja

vesialueet

Rakennukset

Koneet ja

kalusto

Keskeneräiset

hankinnat

Yhteensä

Hankintamenot 1.1.

20,8

105,7

131,5

17,3

275,3

Muuntoerot

0,3

2,9

5,5

1,1

9,9

Lisäykset

1,9

7,4

17,2

26,5

Vähennykset

0,0

-0,1

-5,7

-0,2

-6,0

Siirrot tase-erien välillä

2,2

7,8

-12,2

-2,2

Hankintamenot 31.12.

21,1

112,7

146,5

23,2

303,5

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.

37,1

75,7

-0,6

112,2

Muuntoerot

1,0

4,5

0,0

5,6

Poistot

6,0

18,0

23,9

Vähennykset

-0,1

-5,4

-5,5

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

44,0

92,8

-0,6

136,1

Kirjanpitoarvo 31.12.

21,1

68,7

53,7

23,8

167,4

158

158

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

3.3 Käyttöoikeusomaisuuserät

Laadintaperiaatteet

Fiskars-konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus, tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Konserni soveltaa standardia johdonmukaisesti ominaispiirteiltään samankaltaisiin sopimuksiin pois lukien lyhytaikaiset vuokrasopimukset, tai sopimukset, joiden kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen. Konserni kirjaa vuokrasopimusvelan maksamattomista vuokramaksuista sekä käyttöoikeusomaisuuserän kuvastamaan oikeutta käyttää omaisuuserää.

Käyttöoikeusomaisuuserät

Fiskars-konserni kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän sopimuksen alkamisajankohtana (eli päivänä, jolloin kohde-etuus on käytettävissä). Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintamenoon. Hankintamenoon sisällytetään vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukainen määrä, sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettynä mahdollisilla

vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla sekä mahdollisilla konsernille syntyvillä alkuvaiheen välittömillä menoilla. Myöhemmin käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla, ja oikaistaan vuokrasopimusvelan uudelleenarvoinnin perusteella.

Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoin vuokra-ajan kuluessa, yleensä seuraavasti:

Kiinteistöt 3–15 vuotta

Muut hyödykkeet 3–5 vuotta

Lyhytaikaiset vuokrasopimukset ja arvoltaan vähäiset kohdeomaisuuserät

Konserni soveltaa lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvää helpotusta niihin sopimuksiin, joissa vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän alkamispäivästä ja joihin ei sisälly osto-optiota. Se soveltaa myös vähäarvoisiin omaisuuseriin liittyvää helpotusta niihin vuokrasopimuksiin, joiden kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen. Lyhytaikaisten ja vähäarvoisten omaisuuserien vuokrasopimusten vuokramaksut kirjataan kuluksi tasaerinä vuokra-aikana.

Fiskars-konsernilla on vuokrasopimuksia liittyen toiminnoissa käytettäviin kiinteistöihin, koneisiin, kulkuneuvoihin ja muuhun kalustoon. Kiinteistöihin liittyvien vuokrasopimusten vuokra-aika on tyypillisesti 3–15 vuotta ja muiden sopimusten 3–5 vuotta. Useat vuokrasopimukset sisältävät jatko- ja irtisanomisoptioita sekä muuttuvia vuokramaksuja. Vuokrasopimusvelat on kuvattu liitetiedossa 5.5 Vuokrasopimusvelat.

2024

Milj. euroa

Kiinteistöt

Muut

Yhteensä

Kirjanpitoarvo 1.1.

139,2

4,2

143,4

Muuntoerot

2,8

0,0

2,9

Lisäykset

27,7

2,6

30,3

Poistot

-35,5

-2,2

-37,7

Vähennykset

-0,4

-0,3

-0,7

Kirjanpitoarvo 31.12.

133,9

4,3

138,2

2023

Milj. euroa

Kiinteistöt

Muut

Yhteensä

Kirjanpitoarvo 1.1.

107,0

3,6

110,6

Muuntoerot

-1,7

0,0

-1,7

Lisäykset

46,5

2,6

49,1

Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä

21,1

0,3

21,4

Poistot

-27,2

-2,1

-29,3

Vähennykset

-6,6

-0,1

-6,7

Kirjanpitoarvo 31.12.

139,2

4,2

143,4

160

160

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

Etuusperusteisen nettovelan muutos

Milj. euroa

Velvoitteen nykyarvo

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo

Yhteensä

Omaisuuserän enimmäismäärän vaikutus

Yhteensä

1.1.2024

23,7

-13,5

10,2

1,9

12,1

Kauden työsuoritukseen perustuva meno

0,6

0,6

0,6

Korkokulu (+) tai -tuotto (-)

1,1

-0,6

0,5

0,1

0,6

Hallinnolliset kulut

0,2

0,2

0,2

Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno sekä voitot ja tappiot velvoitteen täyttämisestä

Yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin (liite 2.4)

1,6

-0,4

1,2

0,1

1,3

Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluun tai -tuottoon sisältyviä eriä, (tuotto -) ja (tappio +)

0,1

0,1

0,1

Väestötilastollisten oletusten muutoksista johtuva voitto (-) tai tappio (+)

0,4

0,4

0,4

Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)

-0,4

-0,4

-0,4

Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+)

0,0

0,0

0,0

Omaisuuserän enimmäismäärän muutos lukuun ottamatta korkokuluun sisältyvää määrää

-0,2

-0,2

Uudelleenmäärittämisestä johtuvat voitot (-) ja tappiot (+), jotka sisältyvät muihin laajan tuloksen eriin

-0,1

0,1

0,0

-0,2

-0,1

Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä

Muuntoerot

0,8

-0,5

0,3

0,1

0,4

Työnantajan maksusuoritukset järjestelyyn

-1,1

-1,1

-1,1

Maksetut etuudet

-1,9

1,9

Muut muutokset

-0,3

-0,3

-0,3

31.12.2024

23,8

-13,4

10,3

1,9

12,3

167

167

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

Etuusperusteisen nettovelan muutos

Milj. euroa

Velvoitteen nykyarvo

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo

Yhteensä

Omaisuuserän enimmäismäärän vaikutus

Yhteensä

1.1.2023

22,8

-13,8

8,9

1,9

10,8

Kauden työsuoritukseen perustuva meno

0,6

0,6

0,6

Korkokulu (+) tai -tuotto (-)

1,0

-0,6

0,4

0,1

0,5

Hallinnolliset kulut

0,2

0,2

0,5

0,5

Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno sekä voitot ja tappiot velvoitteen täyttämisestä

Yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin (liite 2.4)

1,8

-0,3

1,5

0,1

1,6

Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluun tai -tuottoon sisältyviä eriä, (tuotto -) ja (tappio +)

-0,1

-0,1

-0,2

-0,2

Väestötilastollisten oletusten muutoksista johtuva voitto (-) tai tappio (+)

Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)

0,3

0,3

0,3

Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+)

0,2

0,2

0,2

Omaisuuserän enimmäismäärän muutos lukuun ottamatta korkokuluun sisältyvää määrää

-0,2

-0,2

-0,2

Uudelleenmäärittämisestä johtuvat voitot (-) ja tappiot (+), jotka sisältyvät muihin laajan tuloksen eriin

0,2

-0,1

0,1

0,1

Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä

1,3

-0,1

1,2

1,2

Muuntoerot

-0,4

0,0

-0,4

0,0

-0,3

Työnantajan maksusuoritukset järjestelyyn

-1,2

-1,2

-1,2

Maksetut etuudet

-2,0

2,0

Muut muutokset

-0,2

-0,2

31.12.2023

23,7

-13,5

10,2

1,9

12,1

168

168

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

Varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin

2024

2023

Milj. euroa

Noteeratut

Noteeraa-mattomat

Noteeratut

Noteeraa-mattomat

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,1

0,0

Joukkovelkakirjat

0,6

0,5

Vakuutussopimukset

11,4

11,5

Likvidit varat

1,4

1,5

Muut

0,0

Yhteensä

2,0

11,4

2,0

11,5

Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset 31.12.

%

2024

2023

Diskonttokorko

Iso-Britannia

5,35

5,80

Yhdysvallat

4,90

5,80

Indonesia

6,91

7,19

Slovenia

3,50

4,10

Muut maat

1,20–3,50

1,30–4,15

Palkankorotusoletus

Iso-Britannia

n/a

n/a

Yhdysvallat

n/a

n/a

Indonesia

5,00

5,00

Slovenia

3,25

2024: 5,60 2025+: 3,75

Muut maat

n/a / 2,00–3,00

n/a / 2,00–4,00

Eläkkeiden korotusoletus

Iso-Britannia

3,15

3,10

Yhdysvallat

Indonesia

5,00

5,00

Slovenia

Muut maat

n/a / 2,00–2,25

n/a / 2,50–2,75

169

169

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

Herkkyysanalyysi

Alla oleva herkkyysanalyysi on määritelty tilikauden lopussa tapahtuvien olettamien todennäköisen muutoksen pohjalta eikä se välttämättä edusta mahdollista olettamien todellista muutosta. Herkkyysanalyysi perustuu siihen, että tärkeimpiä olettamia muutetaan niin, että muut olettamat pysyvät yhtä aikaa samoina. Kaikkien muiden olettamien muuttaminen yhdessä yksittäisen olettaman kanssa ja niistä syntyvien määrien lineaarinen extrapolointi ei ole mahdollista. Herkkyysanalyysin laatimisessa ei ole muutoksia verrattuna edelliseen vuoteen.

2024

2023

Etuuspohjainen velvoite

Etuuspohjainen velvoite

Milj. euroa

Lisäys

Vähennys

Lisäys

Vähennys

Iso-Britannia

Diskonttokorko (0,5 % muutos)

-0,5

0,5

-0,6

0,6

Palkankorotusoletus (0,5 % muutos)

n/a

n/a

n/a

n/a

Eläkkeiden korotusolettamus (0,5 % muutos)

0,3

-0,3

0,3

-0,3

Muut konserniyhtiöt yhteensä

Diskonttokorko (0,5 % muutos)

-0,5

0,5

-0,5

0,5

Palkankorotusoletus (0,5 % muutos)

0,4

-0,3

0,4

-0,3

Eläkkeiden korotusolettamus (0,5 % muutos)

0,0

-0,0

0,0

-0,0

Etuusperusteisen velvoitteen duraation painotettu keskiarvo: 9,0 (2023: 9,4 )

Vaikka analyysi ei huomioi kaikkia järjestelyn kassavirtoja, se antaa likimääräisen arvion oletusten herkkyydestä.

170

170

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

4.5 Varaukset

Laadintaperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen suunnitelma on laadittu ja annettu niille, joita suunnitelma koskee ja kun on olemassa perusteltu odotus uudelleenjärjestelyn toteuttamisesta. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan

velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Konserni voi olla osallisena liiketoimintaan liittyvissä riita- ja oikeusprosesseissa. Tilinpäätöksessä varaudutaan näihin liittyviin kustannuksiin, kun niiden määrä on arvioitavissa luotettavasti ja niiden toteutuminen on todennäköistä. Muuten kyseiset ehdolliset velat esitetään liitetietona.

Takuuvaraukset liittyvät myytyihin tuotteisiin ja niiden määrä arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti vastaamaan takuuvelvoitteiden täyttämiseksi tarvittavia arvioituja rahavirtoja. Muut varaukset sisältävät muun muassa lakikuluja ja arvioituja menoja, jotka liittyvät toimitilojen kunnostamiseen.

2024

Milj. euroa

Takuuvaraus

Uudelleen-

järjestely-

varaus

Muut varaukset

Yhteensä

Varaukset 1.1.

2,7

3,6

2,8

9,0

Muuntoerot

0,1

0,0

0,0

0,1

Lisäykset

0,2

0,5

1,1

1,8

Käytetyt varaukset

-0,2

-2,0

-0,4

-2,5

Varausten peruutukset

-0,8

-0,5

-0,2

-1,4

Varaukset 31.12.

2,0

1,6

3,4

7,0

2023

Milj. euroa

Takuuvaraus

Uudelleen-

järjestely-

varaus

Muut varaukset

Yhteensä

Varaukset 1.1.

2,9

0,2

2,3

5,5

Muuntoerot

-0,1

0,0

-0,0

-0,1

Lisäykset

0,3

4,3

0,7

5,3

Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä

0,4

0,4

Käytetyt varaukset

-0,0

-0,8

-0,5

-1,3

Varausten peruutukset

-0,4

-0,2

-0,1

-0,7

Varaukset 31.12.

2,7

3,6

2,8

9,0

171

171

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

5.3 Rahoitusvarat

Laadintaperiaatteet

Rahoitusvarat

Fiskars-konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta kirjattavat varat, ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat. Rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon silloin, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarojen käyvän arvon luokittelu on esitetty liitetiedossa 5.4.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja laajaan tuloslaskemaan kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa

käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi (käyvän arvon vaihtoehto). Fiskars-konsernissa tähän ryhmään sisältyy sijoituksia noteerattuihin arvopapereihin sekä ne johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, sekä käypää arvoa suojaavat koronvaihtosopimukset.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat varat arvostetaan käypään arvoon sekä alun perin kirjanpitoon merkittäessä, että sen jälkeen. Noteerattujen arvopapereiden käypä arvo perustuu raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan ja sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaisten käypien arvojen määrittämisperusteet on kuvattu liitetiedossa 5.6.

Käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta kirjattavat rahoitusvarat sisältävät noteerattuja osakkeita. Nämä rahoitusvarat arvostetaan sekä alun perin että myöhemmin käypään arvoonsa. Muutokset käyvässä arvossa kirjataan muun laajan tuloksen eriin.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Niitä ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen

yhteydessä luokitella myytävissä oleviksi. Tähän ryhmään kuuluvat myynti- ja muut saamiset. Se sisältää myös vuokrasopimusten takaamiseksi tehdyt talletukset ja muut samankaltaiset erät, jotka on esitetty konsernitaseen rivillä Muut pitkäaikaiset varat. Myyntisaamiset ja muut saamiset on kuvattu liitetiedossa 4.2.

Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Luottotappiovarausten määrä arvioidaan yksittäisten erien riskin perusteella. Arvion perusteella saamisia oikaistaan vastaamaan todennäköistä arvoa. Lainat ja muut saamiset sisältyvät taseessa voimassaoloaikansa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin. Saatavat, jotka erääntyvät tai peritään korkeintaan 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä luetaan lyhytaikaisiin varoihin.

Rahavarat

Taseen Rahavarat -erään sisältyvät käteisvarat, eli käteinen raha ja vaadittaessa maksettavat talletukset, sekä muut rahavarat. Muut rahavarat koostuvat erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Muihin rahavaroihin luettavien erien juoksuaika on hankinta-ajankohtana enintään kolme kuukautta. Luotollisten tilien velkasaldot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin rahoitusvelkoihin. Rahavarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoonsa.

176

176

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

5.4 Rahoitusvelat

Laadintaperiaatteet

Rahoitusvelat ja vieraan pääoman menot

Fiskars-konsernin rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat (sisältäen johdannaisvelat) sekä jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat velat. Rahoitusvelat kirjataan alun perin kirjanpitoon käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon, tai emittoidun vastuullisuustavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainan tapauksessa efektiivisen koron metodia käyttäen. Käyvän arvon suojaustransaktioita on voimassa pääomaltaan 60 milj. euron verran. Siltä osin kuin joukkovelkakirjalainen käypä arvo on suojattu, sen tasearvoa oikaistaan käyvän arvon muutosta vastaavalla määrällä. Johdannaisvelat arvostetaan käypään arvoon. Rahoitusvelat luokitellaan pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin: jälkimmäisiin kuuluvat kaikki ne rahoitusvelat, joiden maksua konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta siirtää vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Lainoihin ja lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot jaksotetaan lainasopimuksen odotetulle voimassaoloajalle. Georg Jensen A/S -yhtiöllä oli 40 milj. euron suuruinen joukkovelkakirjalaina. Joukkovelkakirjalaina lunastettiin kokonaisuudessaan etuajassa 26. lokakuuta 2023. Vuonna 2023 maksettiin lunastuspalkkio 1,1 miljoonaa euroa, korkokuluja 0,9 miljoonaa euroa sekä 1,3 milj. euron korkokulu seuraavaan koronmaksupäivään saakka.

Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma

2024

2023

Milj. euroa

Käyvät

arvot

Tase-

arvot

Käyvät

arvot

Tase-

arvot

Lainat rahoituslaitoksilta

130,7

130,0

131,0

130,2

Emittoidut joukko-velkakirjalainat

208,2

201,0

205,5

200,5

Yhteensä 31.12.

338,9

331,0

336,5

330,7

Lainat rahoituslaitoksilta on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Emittoitu joukkovelkakirjalaina on arvostettu efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Rahoituslaitoksilta olevien lainojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla (käypien arvojen hierarkiataso 2). Joukkovelkakirjalaina on arvostettu käypään arvoonsa raportointikauden lopun markkinanoteerausten perusteella (taso 1).

Marraskuun 16. päivänä 2023 emittoitu vastuullisuustavoitteisiin sidottu joukkovelkakirjalaina on vakuudeton ja sille maksetaan 5,125 % vuotuista korkoa. Koron suuruus on riippuvainen vastuullisuustavoitteiden saavuttamisesta. Vastuullisuustavoitteet liittyvät Scope 1 ja 2 kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen 50 prosentilla vuodesta 2017 vuoden 2026 loppuun mennessä, ja tieteeseen perustuvien päästötavoitteiden ulottamiseen ostoilla mitattuna 60 prosenttiin toimittajista vuoden 2024 loppuun mennessä. Marginaalin korotus on 0,375 % p.a. viimeiselle korkojaksolle, mikäli ensimmäistä tavoitetta ei saavuteta, ja 0,125 % p.a. viimeiselle kolmelle korkojaksolle, mikäli toista tavoitetta ei saavuteta. Joukkovelkakirjan nimellisarvo on 200 milj. euroa, ja se erääntyy 16. marraskuuta 2028.

Vuonna 2024 Scope 1 ja 2 kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 4 % vuodesta 2023 ja vähenivät 54 % vertailuvuodesta 2017. KPI 1 -tunnusluvun testausajankohta on vuoden 2026 lopussa ja siten tunnusluvulla ei ole vaikutusta joukkovelkakirjalainan ominaisuuksiin vuoden 2024 lopussa. Ostoilla mitattuna 64 % tavaroiden ja palveluiden toimittajista oli asettanut tieteeseen perustuvat päästötatavoitteet vuoden 2024 loppuun mennessä (KPI 2). Fiskars on nyt saavuttanut toisen KPI-tavoitteen ja vahvistaa, ettei sillä ole vaikutusta joukkovelkakirjalainan ominaisuuksiin. Riippumattomattoman ulkopuolisen arvioijan tekemä varmennus on esitetty osana tätä raporttia. Vastuullisuustavoitteisiin liitetyn joukkovelkakirjalainan viitekehyksessä Fiskars- konsernin verkkosivuilla kerrotaan lisätietoa KPI 1 ja 2 tavoitteista ja määritelmistä.

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma

2024

2023

Milj. euroa

Käyvät

arvot

Tase-

arvot

Käyvät

arvot

Tase-

arvot

Pankkitililimiitit

1,0

1,0

Lainat rahoituslaitoksilta

75,2

75,2

92,4

92,4

Yhteensä 31.12.

76,1

76,1

92,4

92,4

Nettovelan täsmäytys

Milj. euroa

2024

2023

Lainat rahoituslaitoksilta

206,1

222,6

Emittoidut joukkovelkakirjalainat

201,0

200,5

Vuokrasopimusvelat

147,6

150,8

Rahavarat

-60,8

-127,3

Nettovelka

493,9

446,7

178

178

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

Velkojen erääntyminen

Konsernilla oli 31.12.2024 likviditeetin varmistamiseksi käyttämättömiä luottolimiittejä 250.0 milj. euroa (2023: 250.0). Valmiusluottosopimusten keskimääräinen erääntymisaika oli tilikauden päättyessä 3 vuotta (2023: 2). Pitkäaikaisten lainojen erääntymisjankohdat on esitetty allaolevassa taulukossa. Luottolimiittejä ja pitkäaikaisia lainoja koskeviin sopimuksiin sisältyy vakavaraisuuteen liittyvä ehto. Ehtoa testataan jokaisen vuosineljänneksen lopussa luottolimiittien ja pitkäaikaisten lainojen erääntymiseen asti. Ehdon rikkominen edellyttää vakavaraisuuden merkittävää heikkenemistä nykyisestä, eikä konsernilla ole viitteitä siitä, että sillä olisi vaikeuksia noudattaa tätä ehtoa. Liikkeeseen lasketulla joukkovelkakirjalainalla ei ole taloudellisia ehtoja, mutta tulevat kuponkimaksut on sidottu tiettyjen vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseen.

2024

Milj. euroa

2025

2026

2027

2028

2029

Myöhemmin

Yhteensä

Emittoidut joukkovelkakirjalainat

201,0

201,0

korot

10,3

10,3

10,3

9,0

39,8

Lainat rahoituslaitoksilta

76,1

80,0

50,0

206,1

korot

8,0

5,3

5,3

2,1

2,1

22,8

Vuokrasopimusvelat (liitetieto 5.5)

28,9

24,7

20,4

13,9

10,5

34,5

132,8

korot

4,4

3,3

2,3

1,6

1,2

1,8

14,7

Ostovelat

88,4

88,4

Johdannaisvelat

5,5

5,5

Yhteensä 31.12.

221,6

43,5

118,3

227,6

63,8

36,3

711,1

2023

Milj. euroa

2024

2025

2026

2027

2028

Myöhemmin

Yhteensä

Emittoidut joukkovelkakirjalainat

200,5

200,5

korot

10,3

10,3

10,3

10,3

9,0

50,0

Muut velat

0,2

0,2

Lainat rahoituslaitoksilta

92,4

80,0

50,0

222,4

korot

8,1

6,7

6,2

2,6

2,6

2,6

28,9

Vuokrasopimusvelat (liitetieto 5.5)

29,0

22,6

19,2

14,9

11,2

38,0

134,9

korot

4,3

3,3

2,5

1,8

1,3

2,6

15,9

Ostovelat

102,1

102,1

Johdannaisvelat

2,3

2,3

Yhteensä 31.12.

248,7

42,9

118,1

29,6

224,6

93,3

757,2

180

180

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

Valuuttaposition herkkyysanalyysi

IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi valuuttakursseista osoittaa, kuinka yksittäisten valuuttojen 10 %:n heikkeneminen vaikuttaisi konsernin tulokseen ennen veroja tai konsernin omaan pääomaan. Valuutan vahvistuminen 10 %:lla aiheuttaisi noin samansuuruisen vastakkaismerkkisen muutoksen. Analyysi tulosvaikutuksesta sisältää emoyhtiön vieraan valuutan määräiset sisäiset ja ulkoiset rahoituserät. Kaupalliset kassavirrat muodostuvat vieraan valuutan määräisistä konserniyhtiöiden arvioiduista ostoihin ja myynteihin liittyvistä vuosittaisista nettokassavirroista. Johdannaiset sisältävät kaupallisia virtoja suojaavat transaktiot. Muut rahoituserät sisältävät valuuttamääräiset lainat, talletukset ja sijoitukset. Valitut valuutat edustavat noin 90 % kaikista arvioiduista vuosittaisista nettomääräisistä valuuttavirroista. Oman pääoman herkkyysanalyysi kuvaa valuuttakurssimuutoksiin liittyvää valuuttamääräisen oman pääoman translaatioriskiä.

2024

2023

Vaikutus tulokseen ennen veroja

Vaikutus tulokseen ennen veroja

Milj. euroa

Arvioidut

kaupalliset

kassavirrat

Johdannaiset

Muut

rahoituserät

Vaikutus

omaan

pääomaan

Arvioidut

kaupalliset

kassavirrat

Johdannaiset

Muut

rahoituserät

Vaikutus

omaan

pääomaan

AUD

-2,2

1,4

0,8

-1,2

-2,5

1,0

1,5

-2,2

CAD

0,1

1,2

-1,2

-0,2

-1,4

1,5

-0,1

-0,8

DKK

3,3

-3,4

-0,7

-17,3

3,1

0,1

-21,1

-18,8

GBP

-1,0

5,6

-4,7

-4,8

-1,0

4,1

-3,1

-4,0

JPY

-2,2

3,4

-1,2

-2,6

-2,1

3,1

-1,0

-2,4

NOK

-1,9

1,8

0,0

-0,3

-2,0

1,8

0,3

-0,5

SEK

-3,2

2,4

0,8

-0,8

-3,1

2,3

0,8

-1,3

THB

2,3

-2,0

-0,3

-0,1

3,5

-3,0

-0,5

-1,7

USD

2,0

6,4

-8,4

-14,3

2,5

8,5

-11,0

-13,1

181

181

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

Keskikorot ja korkokulujen herkkyysanalyysi

Korkokulujen herkkyyttä korkojen muutokselle on kuvattu simuloimalla yhden prosenttiyksikön pysyvä korkojen nousu tilinpäätöshetkellä. Konsernin korollinen nettovelka lukuunottamatta vuokrasopimusvelkoja oli tilinpäätöshetkellä 346,3 milj. euroa (2023: 295,8) ja korollisten velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 22 kuukautta (2023: 28). Yhden prosenttiyksikön korkojen nousun lisäys yhtiön vuotuisiin korkokuluihin olisi 1,3 milj. euroa (2023: 0,8) olettaen, että nettovelka pysyy muuttumattomana.

Konsernin korolliset nettovelat poislukien vuokrasopimusvelat, valuuttajohdannaiset, lainojen keskikorot ja korkoherkkyys päävaluutoittain on esitetty seuraavassa taulukossa.

2024

Milj. euroa

EUR

USD

GBP

JPY

DKK

SEK

Muut

Yhteensä

Lainat ja talletukset

398,5

-18,3

-2,2

-12,0

-2,3

-3,0

-14,5

346,3

Valuuttajohdannaiset

-150,6

83,1

56,2

-34,5

33,6

24,2

-9,5

2,5

Nettovelka ja valuuttajohdannaiset

247,9

64,8

54,0

-46,4

31,3

21,3

-24,0

348,8

Lainojen keskikorko (p.a.)

4,5 %

Korkoherkkyys

0,3

0,6

0,5

-0,5

0,3

0,2

-0,2

1,3

2023

Milj. euroa

EUR

USD

GBP

CAD

AUD

JPY

Muut

Yhteensä

Lainat ja talletukset

356,1

-10,2

-0,5

-4,3

-11,9

-4,2

-29,3

295,8

Valuuttajohdannaiset

-177,7

84,6

47,9

33,9

-31,0

30,6

10,9

-0,8

Nettovelka ja valuuttajohdannaiset

178,3

74,4

47,5

29,7

-42,9

26,4

-18,4

295,0

Lainojen keskikorko (p.a.)

5,0 %

Korkoherkkyys

-0,4

0,7

0,5

0,3

-0,4

0,3

-0,2

0,8

Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen laskenta

Laadintaperiaatteet

Käyvän arvon luokittelu

Hierarkiatasoon 1 kuuluvat rahoitusinstrumentit, joille on olemassa aktiivisilla markkinoilla julkisesti noteerattu hinta, tasoon 2 instrumentit, joiden arvonmäärityksessä on käytetty suoraan havainnoitavissa olevia markkinahintoja ja tasoon 3 instrumentit, joiden arvonmääritykseen suoria markkinahintoja ei ole käytettävissä. Taso 1 sisältää julkisesti noteeratut rahoitusinstrumentit, taso 2 korolliset velat lukuunottamatta julkisesti noteerattuja velkaemissioita ja johdannaiset, ja taso 3 sijoitukset noteeraamattomiin osakkeisiin ja rahastoihin.

2024

Milj. euroa

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset

29,8

29,8

Muut sijoitukset

3,5

3,5

Johdannaiset

3,8

3,8

Varat yhteensä

3,8

33,3

37,0

Johdannaisvelat

5,5

5,5

Korolliset velat

208,2

208,2

Velat yhteensä

208,2

5,5

213,7

2023

Milj. euroa

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset

30,9

30,9

Muut sijoitukset

3,5

3,5

Johdannaiset

4,9

4,9

Varat yhteensä

4,9

34,3

39,2

Johdannaisvelat

2,3

2,3

Korolliset velat

205,5

205,5

Velat yhteensä

205,5

2,3

207,8

182

182

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

5.5 Vuokrasopimusvelat

Laadintaperiaatteet

Fiskars-konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus, tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Konserni soveltaa standardia johdonmukaisesti ominaispiirteiltään samankaltaisiin sopimuksiin pois lukien lyhytaikaiset vuokrasopimukset, ja sopimukset, joiden kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen. Konserni kirjaa vuokrasopimusvelan maksamattomista vuokramaksuista sekä käyttöoikeusomaisuuserän kuvastamaan oikeutta käyttää omaisuuserää.

Vuokrasopimusvelat

Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana Fiskars-konserni kirjaa vuokrasopimusvelaksi nykyarvon tulevista maksamattomista vuokramaksuista. Vuokramaksuihin sisältyvät kiinteät maksut vähennettyinä kannustimilla, muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta, ja määrät, jotka konsernin odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perusteella. Mikäli sopimukseen sisältyy käyttöoikeusomaisuuserän ostoon

liittyvä optio ja sitä tullaan todennäköisesti käyttämään, kirjataan toteutushinta osaksi vuokrasopimusvelkaa. Vuokrasopimusvelkaan kirjataan myös maksut vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvista sanktioista, jos konserni tulee todennäköisesti käyttämään sopimuksen päättämisoption. Muuttuvat maksut, jotka eivät ole indeksiin tai hintatasoon sidottuja, kirjataan kuluksi kaudelle, jolloin kustannus aiheutui.

Vuokrien nykyarvon määrittämiseen konserni käyttää sopimuksen alkamisajankohdan lisäluoton korkoa, koska vuokrasopimuksen sisäinen korko ei ole yleensä määriteltävissä. Myöhemmin vuokrasopimusvelka arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä, lisäämällä vuokrasopimusvelkaan korko ja vähentämällä maksetut vuokramaksut, sekä oikaistaan kuvastamaan uudelleenarvostuksia ja tehtyjä sopimusmuutoksia. Vuokrasopimusvelka uudelleenarvostetaan mikäli vuokrasopimukseen tulee muutoksia koskien vuokra-aikaa, vuokran määrää (esimerkiksi muutoksia tulevaisuuden maksuihin johtuen indeksistä tai hintatasosta, jota on käytetty vuokramaksujen määrittämiseen) tai osto-option toteutumista koskien.

Fiskars-konsernilla on useita vuokrasopimuksia liittyen toiminnoissa käytettäviin kiinteistöihin, koneisiin, kulkuneuvoihin ja muuhun kalustoon. Käyttöoikeusomaisuuserät on esitetty liitetiedossa 3.3 Käyttöoikeusomaisuuserät.

Milj. euroa

2024

2023

Kirjanpitoarvo 1.1

150,8

115,5

Muuntoerot

3,2

-1,8

Lisäykset

30,3

49,0

Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä

21,4

Tilikauden korot

5,1

4,2

Maksut

-41,1

-30,7

Vähennykset

-0,7

-6,8

Kirjanpitoarvo 31.12

147,6

150,8

Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat

33,6

33,3

Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat

113,9

117,4

Vähimmäisvuokramaksujen erääntyminen

Milj. euroa

2024

2023

Enintään vuoden kuluttua

37,7

37,7

Yli vuoden ja enintään 5 vuoden kuluttua

86,4

85,8

Yli viiden vuoden kuluttua

38,1

43,3

Tulevaisuuden vuokramaksut yhteensä

162,3

166,7

183

183

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

6.

Muut liitetiedot

186

186

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

6 Muut liitetiedot

6.2 Lähipiiritapahtumat

Fiskars-konsernin lähipiiriä ovat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet ja muut johdon avainhenkilöt, osakkeenomistajat, joilla on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta yhtiössä, sekä yhteisöt, joissa edellä mainituilla henkilöillä tai heidän perheenjäsenillään on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. Lisäksi Fiskars-konsernin osakkuusyhtiöt kuuluvat yhtiön lähipiiriin.

Fiskars Finland Oy Ab on osakkuusyhtiönsä Koy Iittalan Lasimäen vuokralainen ja on myöntänyt osakkuusyhtiölleen pääomalainan.

Konsernilla ei ollut merkittäviä transaktioita, velkoja tai saatavia lähipiirin kanssa vuoden 2024 aikana.

Milj. euroa

2024

2023

Vuokrat

0,2

0,2

Pääomalaina

0,2

0,2

189

189

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

Hallituksen ja johdon palkat ja palkkiot

2024

2023

tuhatta euroa

Palkat ja palkkiot

Lakisääteinen eläkemeno

Lisäeläkemeno

Palkat ja palkkiot

Lakisääteinen eläkemeno

Lisäeläkemeno

Ehrnrooth Paul

171,5

182,5

Luomakoski Jyri

137,3

139,3

Fromond Louise

91,5

93,8

Susan Repo

67,0

Sotamaa Ritva

21,5

89,0

Ehrnrooth Albert

88,5

90,0

Ehrnrooth Alexander

3,0

3,8

Lixfeld Volker

87,8

94,8

Lindahl Carl-Martin

85,8

94,8

Goldin Julia1

80,8

89,0

Ahlström Nathalie

1 258,4

131,1

96,9

1 256,4

125,9

98,5

Fiskars-konsernin johtoryhmä,poislukien toimitusjohtaja

3 501,7

85,4

66,5

2 983,5

111,5

87,1

Yhteensä

5 594,6

216,5

163,4

5 116,9

237,4

185,6

1Hallituksen jäsen Julia Goldin toimI vuonna 2023 yhtiön neuvonantajana erikseen rajatussa toimeksiannossa, josta hänelle maksettiin markkinaehtoista korvausta joka oli 15 714 euroa.

Avainhenkilöihin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Luvut on esitetty suoriteperusteisesti.

Johtoryhmä kuuluu pitkän aikavälin kannustinohjelmaan, jonka osallistujat hallitus valitsee vuosittain. Vuonna 2024 voimassa on yksi ohjelma, Performance Share Plan 2021, joka sisältää kolme meneillään olevaa ansaintakautta vuosille 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Hallitus vahvistaa ansaintakriteerit kullekin ansaintakaudelle erikseen ja ne liittyvät yhtiön osakkeen kokonaistuottoon ja kumulatiiviseen vertailukelpoiseen EBITA:n (ansaintakausi 2021–2023), osakkeen kokonaistuottoon ja kumulatiiviseen liikevoittoon (ansaintakausi 2022–2024) ja osakkeen kokonaistuottoon, kumulatiiviseen liikevoittoon ja

kiertotalousmittariin (ansaintakausi 2023–2025) oikeuden syntymisajanjaksolla. Palkkiota ei makseta, jos tavoitteita ei saavuteta, tai osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista. Tilikaudelle kirjattu kulu johtoryhmälle sisältyy yllämainittuihin palkkoihin ja palkkioihin.

Konsernin Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvilla johtoryhmän jäsenillä on kollektiivinen lisäeläkevakuutus. Vakuutus sisältää vanhuuseläkkeen eläkeiässä, ehdollisen vapaakirjaoikeuden ja kuolemantapausturvan. Eläkkeen määrä lasketaan vakuutussäästöjen perusteella. Vakuutusmaksu

on toimitusjohtajan osalta 20 % ja johtoryhmän osalta 16 %-20 % edellisen vuoden vuosiansiosta ilman bonuksia.

Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä vuosipalkasta, vuotuisesta bonusohjelmasta ja pitkän aikavälin kannustinohjelmasta. Toimitusjohtaja osallistuu käynnissä olevan osakepohjaisen kannustinohjelman ansaintakausiin 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Toimitusjohtajan toimitusjohtajasopimus päättyy hänen saavuttaessaan lakisääteisen eläkeiän. Sekä yhtiöllä että toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden

191

191

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

irtisanomisaika. Yhtiön toimesta tapahtuvan irtisanomisen yhteydessä kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan lisäksi maksetaan yhden vuoden kiinteää palkkaa vastaava määrä.

7.2.2023 tiedotettiin, että Fiskars Oyj Abp:n hallitus päätti johdon osake-omistusohjelmasta, joka on suunnattu yhtiön toimitusjohtajalle, konsernin johtoryhmälle ja tietyille hallituksen päättämille avainhenkilöille. Maksullisessa suunnatussa osakeannissa merkittiin yhteensä 156 401 yhtiön hallussa olevaa osaketta. Lisätietoja kannustinjärjestelmästä on liitetiedossa 2.5 Osakeperusteiset maksut. Osana ohjelmaa hallitus päätti tarjota markkinaehtoista osarahoitusta yhtiön osakkeiden merkintää varten myöntämällä korollisia lainoja ohjelman osallistujille. Toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle lainan enimmäismäärä oli 50 prosenttia ja muulle kohderyhmälle 75 prosenttia osakeinvestoinnin määrästä. Yhtiön myöntämän rahoituksen yhteenlaskettu määrä oli 1 357 328,70 euroa (2023:1 206 274,00 euroa). Maaliskuussa 2023 otettu rahoitus on maksettava takaisin viimeistään 30.7.2027 ja maaliskuussa 2024 otettu on maksettava takaisin viimeistään 30.7.2028.

Maksamattomalle lainan pääomalle on maksettava nostopäivästä korkoa, jonka määrä on 12-kuukauden Euribor lisättynä 1.00 prosentin marginaalilla Korko erääntyy maksettavaksi kuuden kuukauden välein, lokakuun 1. päivä ja huhtikuun 1. päivä, siihen saakka, että koko laina on maksettu takaisin. Lainaa ottaneet ovat sitoutuneet panttaamaan ostetut yhtiön osakkeet lainan takaisinmaksun vakuudeksi, mikäli hallitus myöhemmin erikseen päättää panttauksen hyväksymisestä yhtiökokoukselta saadun valtuutuksen perusteella.

6.3 Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit

Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit vuonna 2024

Vuonna 2024 ei ollut yritysostoja tai myyntejä.

Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit vuonna 2023

Georg Jensen hankinta

1. lokakuuta 2023, Fiskars-konserni ilmoitti, että se on saattanut päätökseen tunnetun tanskalaisen luksuslifestylebrändi Georg Jensenin oston hankkimalla 100 % Georg Jensen Investment ApS:n osakkeista. Georg Jensenin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa, Tanskassa ja sillä on toimintaa yli kymmenessä maassa. Vuonna 2022, Georg Jensenillä työskenteli 1,205 työntekijää (FTE). Kalenterivuonna 2022, Georg Jensenin liikevaihto oli 158,1 miljoonaa euroa ja EBIT 14,9 miljoonaa euroa.

Osakkeista maksettava kauppahinta ilman velkoja ja käteisvaroja (enterprise value) oli 155 miljoonaa euroa, ja lopullinen kauppahinta tavanomaisten kaupanpäättymisen jälkeisten oikaisujen jälkeen oli 124,7 miljoonaa euroa.

Kauppa tukee Fiskars-konsernin kasvustrategiaa laajentamalla yhtiön luksuskotibrändien portfoliota, joka on jo aiemmin sisältänyt ikoniset Royal Copenhagen-, Waterford- ja Wedgwood-brändit. Lisäksi rakastettujen tanskalaisten Georg Jensen- ja Royal Copenhagen -designbrändien tuominen yhteen tarjoaa houkuttelevia kaupallisia mahdollisuuksia. Georg Jensenin asema suorissa kuluttajamyynnin kanavissa on vahva, sillä yli 50 prosenttia brändin myynnistä tulee omista kaupoista ja verkkokaupasta.

Fiskars-konserni näkee mahdollisuuksia laajentaa Georg Jensenin läsnäoloa erityisesti Kiinan markkinoilla. Kaupallinen erinomaisuus suora kuluttajamyynti ja Kiina ovat kolme Fiskars-konsernin strategian kolmesta kasvuajurista.

Kaupan odotetaan tuovan huomattavia kustannussynergioita esimerkiksi tukitoimintoihin ja hankintaan liittyen. Vuotuisten synergioiden odotetaan olevan noin 18 miljoonaa euroa, ja suurimman osan niistä odotetaan toteutuvan vuoden 2025 loppuun mennessä.

Päivitetyn hankintamenolaskelman perusteella Fiskars-konserni kirjasi 30. syyskuuta 2024 19,4 miljoonan euron negatiivisen liikearvon, kun alun perin kirjattu negatiivinen liikearvo oli 25,4 miljoonaa euroa. Suurimmat erät, jotka vaikuttivat hankintahintaa korkeampaan nettovarallisuuden käypään arvoon olivat tavaramerkin ja asiakaslistojen arvostukset sekä valmiiden tuotteiden varaston käyvän arvon korotus.

Vuoden 2023 vuosikertomuksessa esitetty hankintamenolaskelma oli alustava1ja se on päivitetty 30. syyskuuta 2024. Alla olevat taulukot sisältävät yhteenvedon maksetusta vastikkeesta, alustavat käyvät arvot hankituista varoista ja veloista, kuten myös hankintapäivän rahavirtavaikutuksen. Hankitut nettovarat on määritetty Tanskan kruunuissa. Euroarvot on käännetty hankintahetken valuuttakursseilla. Hankintahinta on lopullinen eikä siihen sisälly ehdollisia vastikejärjestelyitä.

1IFRS 3 -standardin mukaan oikaisut hankintamenolaskelmaan ovat mahdollisia vuoden yritysoston päätökseen saattamisen jälkeen, eli 30.9.2024 saakka.

192

192

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

6.4 Vastuusitoumukset

Milj. euroa

2024

2023

Takaukset

10,4

4,7

Muut vastuut1

0,4

1,8

Toimittajarahoituksen enimmäismäärä

18,3

16,3

Yhteensä 31.12.

29,1

22,8

1Muut vastuut vähenivät 1,7 milj. Yhdysvaltain dollaria yksityiseen pääomasijoitusrahastoon liittyvän sijoitussitoumuksen purkautumisen myötä.

Toimittajarahoitusjärjestelyn enimmäismäärästä oli käytössä 7,6 milj. euroa (2023: 4,5). Toimittajarahoitusjärjestelyt on kuvattu tarkemmin Tilinpäätöksen liitteessä 4.3.

Oikeudenkäynnit

Fiskars-konserni on osallisena joukossa oikeustoimia, vaateita ja muita käsittelyjä, joiden lopullista tulosta ei niiden luonteen vuoksi voida ennustaa. Tällä hetkellä tiedossa olevat seikat huomioon ottaen oikeustoimien lopputulosten ei odoteta vaikuttavan merkittävästi konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai vuoden 2025 tulosohjaukseen. On mahdollista, että myöhemmin saataville tulevien tietojen perusteella tilannetta on arvioitava uudelleen. Erityisesti Fiskarskonsernin vahvat ja tunnetut brändit ovat immateriaalioikeuksien loukkausten kohteena ja tästä syystä puolustustoimet ovat osa tavanomaista Fiskars-konsernin liiketoimintaa. Fiskars-konserni katsoo, että investoinnit täytäntöönpanotoimiin ovat välttämättömiä ainutlaatuisen designin, innovaatioidemme ja vahvojen brändiemme luoman kilpailuedun suojelemiseksi ja ylläpitämiseksi.

Fiskars-konsernissa on meneillään verotarkastuksia tietyissä maissa. On mahdollista, että tarkastukset voivat johtaa verotuksen oikaisuun.

6.5 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Raportointikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia, jotka edellyttäisivät tilinpäätöksessä esitettävän tiedon oikaisemista tai lisätietojen esittämistä, ei ole tiedossa.

194

194

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

Arvonkorotukset perustuvat arvonkorotusajankohdan käypiin arvoihin. Tehtyjä arvonkorotuksia perutaan, mikäli maa-alueiden käypä arvo laskee. Myynnin yhteydessä realisoituneet arvonkorotukset siirretään kertyneisiin voittovaroihin.

Pysyvistä vastaavista tehdään poistosuunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Poistojen perusteena olevat ohjeelliset pitoajat ovat:

Aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta

Rakennukset 20–40 vuotta

Kuljetusvälineet 4 vuotta

Koneet ja kalusto 3–10 vuotta

Maa- ja vesialueet Ei poistoja

Sijoitukset tytäryhtiöihin esitetään taseessa hankintamenon suuruisena tai nettorealisointiarvoon, mikäli sijoituksen arvo on huomattavasti ja pysyvästi laskenut. Arvonalennusta voidaan palauttaa alkuperäiseen hankintamenoon asti silloin, kun sijoituksen arvo on palautunut.

Saamiset

Saamiset kirjataan kirjanpitoarvon mukaisesti tai sitä alempaan todennäköiseen arvoonsa.

Pakolliset varaukset

Varauksina on taseessa ja tuloksessa esitetty sellaisia vastaisia menoja ja menetyksiä, joihin on sitouduttu tai joita pidetään muuten todennäköisinä.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirrot muodostuvat poistoeroista ja mahdollisista saaduista tai annetuista konserniavustuksista.

2. Liikevaihto

Euroa

2024

2023

Konsernipalveluveloitus

60 680 668,13

67 113 014,87

Rojaltituotot

22 670 070,35

23 656 396,93

Vuokratuotot

3 890 217,56

3 747 989,08

Muut

3 077 165,80

2 431 365,63

Yhteensä

90 318 121,84

96 948 766,51

3. Liiketoiminnan muut tuotot

Euroa

2024

2023

Käyttöomaisuuden myyntivoitot

1 133 156,80

542 903,88

Korvaukset vakuutusyhtiöiltä

194 734,24

Muut tuotot

876 808,97

1 151 125,26

Yhteensä

2 009 965,77

1 888 763,38

4. Liiketoiminnan kulut

Toimintokohtaiset kulut kululajeittain

Euroa

2024

2023

Aineet ja tarvikkeet

-22 954,55

-444,68

Ulkopuoliset palvelut, operatiiviset

-481 904,13

-266 269,81

Työsuhde-etuudet

-18 883 622,85

-21 531 380,14

Poistot ja arvonalentumiset

-18 038 161,00

-13 670 090,87

Tietoliikennekulut

-26 602 987,17

-28 413 524,36

Konsultointikulut

-9 545 816,96

-19 511 417,08

Ulkopuoliset palvelut

-3 372 925,58

-2 363 446,31

Muiden saamisten alaskirjaukset

-365 413,79

Käyttöomaisuuden luovutustappiot

-476 335,81

Muut

-7 390 083,57

-7 314 904,45

Yhteensä

-85 180 205,41

-93 071 477,70

5. Tilintarkastajien palkkiot

Euroa

2024

2023

Tilintarkastuspalkkiot

-573 926,09

-521 188,92

Veroneuvonta

-17 330,00

-27 635,00

Muut palkkiot

-27 946,38

-27 320,00

Yhteensä

-619 202,47

-576 143,92

200

200

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

6. Työsuhde-etuudet ja henkilöstö

Työsuhde-etuudet

Euroa

2024

2023

Palkat ja palkkiot

-15 730 482,71

-18 176 958,85

Eläkekulut

-2 856 565,40

-2 789 949,63

Henkilösivukulut

-296 574,74

-564 471,66

Yhteensä

-18 883 622,85

-21 531 380,14

Johdon palkat ja palkkiot

Tuhatta euroa

2024

2023

Toimitusjohtaja

1 488,0

1 480,8

Hallituksen jäsenet

834,5

877,0

Yhteensä

2 322,5

2 357,8

Henkilöstö

2024

2023

Keskimäärin (FTE)

192

185

Kauden lopussa

178

186

7. Rahoitustuotot ja -kulut

Euroa

2024

2023

Rahoitustuotot

Kurssivoitot

43 486 892,17

31 145 599,60

Hyödykejohdannaisten voitot

184 253,58

Rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä

Osinkotuotot

690 000 000,00

Korkotuotot, lyhytaikaiset

27 174 707,88

11 962 850,61

Korkotuotot, pitkäaikaiset

1 057 048,52

Rahoitustuotot muilta

Osinkotuotot

148 054,92

143 159,85

Korkotuotot, lyhytaikaiset

4 535 040,36

5 002 710,70

Korkotuotot, pitkäaikaiset

66 612,11

49 291,06

Muut rahoitustuotot

2 899 936,25

479 092,89

Rahoitustuotot yhteensä

79 552 545,79

738 782 704,71

Rahoituskulut

Vaihto- omaisuusarvopapereiden luovutustappiot

-1 613 399,59

Kurssitappiot

-43 478 218,91

-33 354 872,92

Hyödykejohdannaisten tappiot

-287 616,57

Rahoituskulut saman konsernin yrityksille

Korkokulut

-5 347 624,46

-6 790 625,56

Rahoituskulut muille

Korkokulut, lyhytaikaiset

-9 120 450,85

-11 768 815,96

Korkokulut, pitkäaikaiset

-17 255 678,43

-9 186 232,01

Muut rahoituskulut

-750 879,90

-610 997,79

Rahoituskulut yhteensä

-77 853 868,71

-61 711 544,24

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä

1 698 677,08

677 071 160,47

8. Tilinpäätössiirrot

Euroa

2024

2023

Poistoeron muutos

735 782,25

Saatu konserniavustus

2 913 269,31

Annettu konserniavustus

-6 957 168,00

Yhteensä

-6 957 168,00

3 649 051,56

9. Tuloverot

Euroa

2024

2023

Tuloverot tilikaudelta

-534 284,33

-157 118,56

Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta

16 282,17

Yhteensä

-534 284,33

-140 836,39

10. Aineettomat hyödykkeet

Euroa

2024

2023

Hankintamenot 1.1.

107 878 727,98

98 336 442,44

Lisäykset

20 919 062,89

22 141 805,09

Vähennykset

-29 177 407,78

-12 612 119,55

Siirrot tase-erien välillä

788 897,22

12 600,00

Hankintamenot 31.12.

100 409 280,31

107 878 727,98

Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1.

-50 047 376,50

50 646 339,47

Tilikauden poistot

-16 396 642,59

12 013 156,58

Vähennykset

28 807 994,00

-12 612 119,55

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

-37 636 025,09

50 047 376,50

Kirjanpitoarvo 31.12.

62 773 255,22

57 831 351,48

201

201

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

11. Aineelliset hyödykkeet

2024

Euroa

Maa- ja

vesialueet

Rakennukset

Koneet ja

kalusto

Keskeneräiset

hankinnat

Yhteensä

Hankintamenot 1.1.

26 011 277,08

40 617 822,51

7 158 375,22

3 865 746,26

77 653 221,07

Lisäykset

315 730,04

254 801,77

2 801 776,98

3 372 308,79

Vähennykset

-18 483,20

-332 524,39

-505 961,59

-856 969,18

Siirrot tase-erien välillä

1 816 967,58

-2 605 864,80

-788 897,22

Hankintamenot 31.12.

25 992 793,88

42 417 995,74

6 907 215,40

4 061 658,44

79 379 663,46

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.

-26 432 372,07

-4 217 925,63

-30 650 297,70

Tilikauden poistot

-1 325 413,05

-316 105,36

-1 641 518,41

Vähennykset

332 524,38

505 961,59

838 485,97

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

-27 425 260,74

-4 028 069,40

-31 453 330,14

Arvonkorotukset 1.1.

9 569 177,63

9 569 177,63

Vähennykset

-30 055,01

-30 055,01

Arvonkorotukset 31.12.

9 539 122,62

9 539 122,62

Kirjanpitoarvo 31.12.

35 531 916,50

14 992 735,00

2 879 146,00

4 061 658,44

57 465 455,94

202

202

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

2023

Euroa

Maa- ja

vesialueet

Rakennukset

Koneet ja

kalusto

Keskeneräiset

hankinnat

Yhteensä

Hankintamenot 1.1.

26 016 805,58

42 510 387,25

7 290 755,02

984 207,35

76 802 155,20

Lisäykset

48 807,86

569 530,05

3 141 620,98

3 759 958,89

Vähennykset

-5 528,50

-2 041 455,35

-849 309,17

-2 896 293,02

Siirrot tase-erien välillä

100 082,75

147 399,32

-260 082,07

-12 600,00

Hankintamenot 31.12.

26 011 277,08

40 617 822,51

7 158 375,22

3 865 746,26

77 653 221,07

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.

27 140 588,72

4 742 367,60

31 882 956,32

Tilikauden poistot

1 333 170,71

323 763,58

1 656 934,29

Vähennykset

-2 041 387,36

-848 205,55

-2 889 592,91

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

26 432 372,07

4 217 925,63

30 650 297,70

Arvonkorotukset 1.1.

9 570 932,94

9 570 932,94

Vähennykset

-1 755,31

-1 755,31

Arvonkorotukset 31.12.

9 569 177,63

9 569 177,63

Kirjanpitoarvo 31.12.

35 580 454,71

14 185 450,44

2 940 449,59

3 865 746,26

56 572 101,00

203

203

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

12. Sijoitukset

2024

Euroa

Tytäryhtiöosakkeet

Muut osakkeet ja osuudet

Yhteensä

Hankintamenot 1.1.

821 174 887,25

18 285 832,00

839 460 719,25

Lisäykset

155 000 000,00

155 000 000,00

Vähennykset

-954 898,30

-954 898,30

Valuuttakurssaukset

854 784,36

854 784,36

Hankintamenot 31.12.

976 174 887,25

18 185 718,06

994 360 605,31

Arvonalentumiset 1.1.

-181 000 000,00

-764 394,28

-181 764 394,28

Arvonalentumiset 31.12.

-181 000 000,00

-764 394,28

-181 764 394,28

Kirjanpitoarvo 31.12.

795 174 887,25

17 421 323,78

812 596 211,03

2023

Euroa

Tytäryhtiöosakkeet

Muut osakkeet ja osuudet

Yhteensä

Hankintamenot 1.1.

821 174 887,25

19 783 135,77

840 958 023,02

Vähennykset

-966 998,12

-966 998,12

Valuuttakurssaukset

-530 305,65

-530 305,65

Hankintamenot 31.12.

821 174 887,25

18 285 832,00

839 460 719,25

Arvonalentumiset 1.1.

-181 000 000,00

-764 394,28

-181 764 394,28

Arvonalentumiset 31.12.

-181 000 000,00

-764 394,28

-181 764 394,28

Kirjanpitoarvo 31.12.

640 174 887,25

17 521 437,72

657 696 324,97

204

204

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

Tytäryhtiöosakkeet

Osakemäärä

Kotipaikka

Osuus osakkeista %

Osuus äänivallasta %

Kirjanpitoarvo

Fiskars Americas Holding Oy Ab

1 000

Raasepori

FI

100,0

100,0

110 071 862,76

Fiskars Europe Holding Oy Ab

2 250

Raasepori

FI

100,0

100,0

685 098 092,55

Fiskars (Thailand) Co., Ltd.

100

Bangkok

TH

1,0

1,0

2 409,12

Ab Åbo Båtvarf - Turun Veneveistämö Oy

150

Turku

FI

100,0

100,0

2 522,82

Yhteensä 31.12.2024

795 174 887,3

13. Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

Euroa

2024

2023

Lainasaamiset, pitkäaikaiset

19 251 131,00

Myyntisaamiset

52 530 760,76

66 613 844,77

Lainasaamiset

474 679 953,31

628 032 378,71

Konsernitilisaamiset

4 303 300,63

10 701 667,34

Konserniavustussaamiset

2 913 269,31

Siirtosaamiset

6 494 480,34

3 879 596,84

Muut saamiset

26 457 052,38

27 658 503,06

Yhteensä 31.12.

583 716 678,42

739 799 260,03

14. Siirtosaamiset

Euroa

2024

2023

Korkosaamiset

1 679 338,40

1 578 466,20

Muut siirtosaamiset

7 678 011,02

7 358 154,38

Yhteensä 31.12.

9 357 349,42

8 936 620,58

15. Rahat ja pankkisaamiset

Euroa

2024

2023

Pankkitalletukset

35 952 830,43

85 271 443,64

Yhteensä 31.12.

35 952 830,43

85 271 443,64

205

205

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

16. Oma pääoma

Euroa

2024

2023

Osakepääoma

1.1.

77 510 200,00

77 510 200,00

Osakepääoma 31.12.

77 510 200,00

77 510 200,00

Arvonkorotusrahasto

1.1.

9 569 177,63

9 570 932,94

Vähennykset

-30 055,01

-1 755,31

Arvonkorotusrahasto 31.12.

9 539 122,62

9 569 177,63

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

1.1.

2 590 000,56

Lisäykset

225 000,00

2 590 000,56

Käyvän arvon rahasto 31.12.

2 815 000,56

2 590 000,56

Käyvän arvon rahasto

1.1.

-575 307,46

107 401,67

Lisäykset

123 785,00

242 180,61

Vähennykset

-820 049,09

-924 889,74

Käyvän arvon rahasto 31.12.

-1 271 571,55

-575 307,46

Omat osakkeet

1.1.

-3 018 165,97

-6 740 357,32

Lisäykset

-595 992,58

-399 891,02

Osakepalkkiot

1 336 730,25

1 556 178,28

Johdon omistusohjelma

194 972,99

2 565 904,09

Omat osakkeet yhteensä 31.12.

-2 082 455,31

-3 018 165,97

Euroa

2024

2023

Muut rahastot

1.1.

3 204 313,18

3 204 313,18

Muut rahastot 31.12.

3 204 313,18

3 204 313,18

Voittovarat

1.1.

856 260 571,31

238 685 651,59

Osingonjako

-66 331 234,55

-64 648 425,74

Osakepalkkiot

-1 336 730,25

-1 556 178,28

Johdon omistusohjelma

-194 972,99

-2 565 904,09

Tilikauden tulos

1 355 106,95

686 345 427,83

Voittovarat 31.12.

789 752 740,47

856 260 571,31

Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.

790 485 285,72

855 832 405,90

Oma pääoma yhteensä 31.12.

879 467 349,97

945 540 789,25

17. Pitkäaikaiset velat

Euroa

2024

2023

Lainat rahoituslaitoksilta, jotka erääntyvät

1–5 vuoden kuluessa

130 024 427,03

80 118 569,64

yli 5 vuoden kuluessa

50 000 000,00

Joukkovelkakirjalainat 1

200 966 369,00

200 514 031,00

Lainat rahoituslaitoksilta, yhteensä

330 990 796,03

330 632 600,64

Velat konserniyrityksille, jotka erääntyvät

1–5 vuoden kuluessa

2 398,36

2 398,36

Velat konserniyrityksille, yhteensä

2 398,36

2 398,36

Pitkäaikaiset velat, yhteensä

330 993 194,39

330 634 999,00

1 Joukkovelkakirjalainan nimellisarvo on 200 milj. euroa. Joukkovelakirjalainan keskeiset ehdot on esitetty konsernin tilinpäätöksen liitetiedossa 5.4.

18. Velat konserniyrityksille

Euroa

2024

2023

Ostovelat

51 183,59

34 550,66

Konsernitilivelat

124 063 430,62

141 025 284,61

Konseniavustusvelat

6 957 168,00

Siirtovelat

98 826,66

125 314,72

Muut velat

107 092 126,29

60 058 417,77

Yhteensä 31.12.

238 262 735,16

201 243 567,76

206

206

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

19. Siirtovelat

Euroa

2024

2023

Korot

4 337 336,25

4 633 740,48

Palkat ja sosiaalikulut

3 513 525,96

3 334 798,03

Muut

3 696 945,13

5 272 077,42

Yhteensä 31.12.

11 547 807,34

13 240 615,93

20. Leasingvastuut

Euroa

2024

2023

Seuraavan vuoden leasingmaksut

3 230 538,93

3 281 194,71

Myöhemmin suoritettavat leasingmaksut

27 399 969,88

27 121 835,69

Yhteensä 31.12.

30 630 508,81

30 403 030,40

21. Vastuusitoumukset

Euroa

2024

2023

Omien sitoumusten vakuudeksi

390 000,00

1 508 000,00

Muut vastuut

18 289 000,00

Takaukset konserniyritysten sitoumusten vakuudeksi

10 378 000,00

4 711 000,00

Yhteensä 31.12.

29 057 000,00

6 219 000,00

Kiinteistöinvestointien alv-vastuu

Yhtiö on velvollinen tarkistamaan vuosina 2015–2024 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisävähennyksiä, mikäli kiinteistön verollinen käyttö muuttuu tarkistuskauden aikana.

Euroa

2024

2023

Tarkistusvastuu

3 082 768,00

2 723 608,00

22. Johdannaissopimukset

Nimellisarvo, euroa

2024

2023

Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset

338 302 482,30

338 777 316,16

Koronvaihtosopimukset

165 000 000,00

165 000 000,00

Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 1

18 554 596,90

Hyödykejohdannaiset

6 415 107,33

4 288 488,69

Yhteensä 31.12.

528 272 186,53

508 065 804,85

Käypä arvo, euroa

2024

2023

Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset

-1 369 525,63

1 304 244,81

Koronvaihtosopimukset

684 289,98

1 152 722,94

Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 1

-944 932,82

Hyödykejohdannaiset

-97 745,61

118 881,00

Yhteensä 31.12.

-1 727 914,08

2 575 848,75

1 Koron- ja valuutanvaihtosopimus (cross currency swap) on kahden osapuolen välinen sopimus, jossa vaihdetaan sekä pääoma- että korkomaksuja eri valuutoissa

207

207

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset

Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja käteisosingon maksamisesta

Fiskarsin tavoitteena on jakaa vakaata, ajan myötä kasvavaa osinkoa, joka maksetaan kaksi kertaa vuodessa. Emoyhtiön taseen perustella emoyhtiön jakokelpoinen pääoma tilikauden 2024 päättyessä oli 790,5 milj. euroa (2023: 855,8).

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,84 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäisen erän 0,42 euroa osakkeelta osingon irtoamispäivä on 13.3.2025 ja se maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 14.3.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tämän erän osinko maksetaan 21.3.2025.

Toinen erä 0,42 euroa osakkeelta maksetaan syyskuussa 2025. Toinen erä maksetaan osakkeenomistajille, jotka ovat osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus päättää 9.9.2025 pidettäväksi sovitussa kokouksessaan

toisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingonmaksupäivän. Osingon irtoamispäivä olisi silloin 10.9.2025, osingon täsmäytyspäivä 11.9.2025 ja osingon maksupäivä viimeistään 18.9.2025.

Osinkoon oikeuttavien osakkeiden määrä oli tilinpäätöstiedotteen julkaisupäivänä 80 813 490. Esityksen mukaan osinkoa jaettaisiin siis 67,9 milj. euroa (2023: 66,3 milj. euroa). Tämän jälkeen jakokelpoisiksi voittovaroiksi emoyhtiöön jäisi 722,6 milj. euroa (2023: 789,5 milj. euroa).

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen käsityksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhtiön ja konsernin varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta.

Toimintakertomus antaa todenmukaisen selostuksen yhtiön sekä konsernin liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta, sekä kuvauksen merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja yrityksen tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysselvitys on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

208

208

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilinpäätös

Tilintarkastuskertomus

Fiskars Oyj Abp:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Fiskars Oyj Abp:n (y-tunnus 0214036-5) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS- tilinpäätösstandardien mukaisesti,

tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa .

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.3.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

210

210

Tilinpäätös

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilintarkastus kertomus

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Tavaramerkkien arvostus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen liitetietoon 3.2.

Konsernilla on 10 tavaramerkkiä, joiden määrä tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 oli 285,0 miljoonaa euroa. Tämä on 17 % konsernin kokonaisvaroista ja 36 % konsernin omasta pääomasta.

Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat tavaramerkit testataan mahdollisen arvonalentumisen osalta vähintään vuosittain.

Tavaramerkkien arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin tavaramerkkien käyttöarvosta. Johto laatii tavaramerkkien arvonalentumistestit ”relief from royalty” -menetelmää käyttäen. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia tulevaisuuteen kohdistuvia oletuksia ovat mm. tavaramerkkikohtaisen liikevaihdon kehitys sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko.

Tavaramerkkien arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska arvonalentumistestaukseen sisältyy merkittäviä johdon ennusteita ja harkintaa, ja koska tavaramerkkien määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta.

Tavaramerkkien arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa tavaramerkkien arvon alentumiseen.

Tavaramerkkien arvostus oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Tavaramerkkien arvostukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

Käytimme apuna arvonmäärityksen erityisasiantuntijoitamme arvioidessamme johdon arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuutta.

Testasimme johdon laatimien arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä.

Vertasimme johdon arvonalentumistestauksessa tekemiä oletuksia hyväksyttyihin strategiasuunnitelmiin ja ennusteisiin, ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi diskonttaamisessa käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen osalta.

Arvioimme arvonalentumistestaukseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Vaihto-omaisuuden arvostus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen 4.1 .

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Vaihto-omaisuus esitetään epäkuranttiudesta ja hitaasti kiertävästä vaihto-omaisuudesta johtuvalla arvonalentumiskirjauksella vähennettynä. Tilinpäätöspäivänä vaihto-omaisuuden kokonaismäärä ja siihen liittyvät epäkuranttius- varaukset olivat 342,9 miljoonaa euroa ja 12,2 miljoonaa euroa (netto 330,7 miljoonaa euroa).

Vaihto-omaisuuden arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska vaihto- omaisuuden kokonaismäärä ja siihen liittyvät varaukset ovat olennaisia tilinpäätöksen kannalta, ja koska vaihto-omaisuuden arvostus vaatii johdon arviota tulevasta myynnistä ja epäkuranttiusvarauksen tasosta.

Suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

Arvioimme konsernin vaihto-omaisuuden kirjaamiseen liittyviä laskentaperiaatteita sovellettaviin laskentastandardeihin nähden.

Arvioimme johdon laatimia analyysejä ja laskelmia, jotka liittyivät hitaasti kiertävään tai vanhentuneeseen varastoon ja varastossa olevien tuotteiden odotettuun kysyntään ja nettorealisointiarvoon.

Arvioimme konsernin vaihto-omaisuuden arvostusperiaatteista ja tasearvoista annettujen liitetietojen asianmukaisuutta.

212

212

Tilinpäätös

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilintarkastus kertomus

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS- tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet

mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme

213

213

Tilinpäätös

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilintarkastus kertomus

konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien

epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 13.3.2019 alkaen yhtäjaksoisesti kuusi vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu

noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Espoossa 5.2.2025

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Kristina Sandin KHT

214

214

Tilinpäätös

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilintarkastus kertomus

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Fiskars Oyj Abp:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Fiskars Oyj Abp:n (y-tunnus 0214036-5) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti (konsernikestävyysselvitys) tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);

2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU- taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Fiskars Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen

olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF- asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyysraportointitarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Fiskars Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien

215

215

Tilinpäätös

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilintarkastus kertomus

toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä.

Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolliympäristöstä konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.

Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.

Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS- standardien vaatimukset olennaisilta osin:

Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti tätä tukevaan yrityksen dokumentaatioon.

Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysraportin oikeellisuutta.

Hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Espoossa 5.2.2025

Ernst & Young Oy kestävyystarkastusyhteisö

Kristina Sandin KRT

217

217

Tilinpäätös

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilintarkastus kertomus

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Fiskars Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

Fiskars Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Fiskars Oyj:n (y-tunnus: 0214036-5) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös Fiskars-2024-12-31-0-fi.zip tilikaudelta 1.1.– 31.12.2024.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF- tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti

merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä

varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön

218

218

Tilinpäätös

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilintarkastus kertomus

tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL- merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Fiskars Oyj:n ESEF- tilinpäätökseen Fiskars-2024-12-31-0-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Fiskars Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on annettu 5.2.2025 päivätyllä tilintarkastus- kertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 17.2.2025

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Kristina Sandin KHT

219

219

Tilinpäätös

Muut taloudelliset tiedot

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Tilintarkastus kertomus

Muut taloudelliset tiedot

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Poikkeukselliset, tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat kuten liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot, arvonalennukset, merkittävien liiketoimintojen lopettamiskulut, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, merkittävät tuotteiden takaisinvedot sekä sakot ja sakonluonteiset korvaukset käsitellään vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Tuotot ja kulut on esitetty tuloslaskelmassa asiaankuuluvalla rivillä ja toiminnolla. Arvonalentumiset on esitetty konsernin tuloslaskelmassa asiaankuuluvan toiminnon poistoissa, tai liikearvon ja muiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisissa asiaankuuluvalla toiminnolla kun alaskirjaus koskee liikearvoa tai tavaramerkkejä. Alaskirjaukset on esitetty muissa liiketoiminnan kuluissa.

2024

Vuonna 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät pääosin Georg Jensenin hankinnasta aiheutuneisiin kustannuksiin, sisältäen varaston käypään arvoon korottamisen purun, integrointikustannuksia sekä hankintamenolaskelman päivittämisen vuonna 2024, jonka lopputulemana vuonna 2023 kirjattu negatiivinen liikearvo pieneni. LIsäksi vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä tuli organisaatiomuutoksista.

24.10.2024 Fiskars-konserni ilmoitti suunnitelmistaan eriyttää kaksi liiketoiminta-aluettaan toiminnallisesti itsenäisiksi yhtiöiksi – saattaa loppuun ’brändit ensin’ -lähestymistavan. Uuden organisaation odotetaan tulevan voimaan 1. huhtikuuta 2025, ja oikeudellisen yksikkörakenteen odotetaan valmistuvan vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. Uuden organisaation ja muiden Fiskars- konsernin käynnistämien yksinkertaistamistoimien odotetaan valmistuttuaan tuottavan noin 12 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt, joista suurin osa realisoituu vuonna 2025. Arvioidut transaktiokustannukset, jotka kirjataan vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin, ovat noin 8 miljoonaa euroa ja ne kirjataan asteittain toimenpiteiden valmistuttua.

2023

30.3.2023 Fiskars-konserni ilmoitti, että se on aloittanut muutosneuvottelut koskien Iittalan lasitehdasta ja myymäläverkostoa Suomessa. Muutosneuvottelut saatiin päätökseen keväällä. Muutosneuvotteluiden piirissä oli 175 henkilöä Iittalan lasitehtaalla ja 26 henkilöä myymäläverkostossa. Näihin muutoksiin liittyvät kertaluontoiset kustannukset ovat yhteensä noin 5 miljoonaa euroa ja ne kirjattiin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin vuoden 2023 aikana.

13.9.2023 Fiskars-konserni ilmoitti sen suunnitelmista yksinkertaistaa sen organisaatiorakennetta

vauhdittaakseen transformaatiota ja lisätäkseen tehokkuutta. Suunniteltujen organisaatiomuutosten odotettiin johtavan noin 400 työtehtävän nettovähennykseen globaalisti, joista suurin osa on globaalissa hankintaketjussa. Suunniteltujen muutosten arvioidaan johtavan noin 25 miljoonan euron vuotuisiin kustannussäästöihin, joista suurin osa toteutuisi vuoden 2024 aikana. Suunniteltuihin organisaatiomuutoksiin liittyvien kertaluontoisten kustannusten arvioitiin olevan yhteensä noin 6 miljoonaa euroa. Kustannukset kirjattiin vertailukelpoisiin eriin vuoden 2023 viimeisellä vuosineljänneksellä.

1.10.2023 Fiskars-konserni ilmoitti että se on saattanut päätökseen Georg Jensenin hankinnan. Hankintaan liittyvät kustannukset on raportoitu vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä, ja ne sisältävät transaktiokuluja ja muita kuluja, kuten esimerkiksi varastojen käyvän arvon korotuksen purun. Lisätietoa yrityshankinnoista löytyy liitetiedosta 6.3.

220

220

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Muut taloudelliset tiedot

Taloudelliset tunnusluvut

Viisivuotiskatsaus

2024

2023

2022

2021

2020

Liikevaihto

Milj. euroa

1 157,1

1 129,8

1 248,4

1 254,3

1 116,2

josta ulkomailla

Milj. euroa

1 055,1

1 024,0

1 136,0

1 142,0

1 021,9

% liikevaihdosta

%

91,2

90,6

91,0

91,0

91,5

vienti Suomesta

Milj. euroa

20,2

21,2

20,4

24,2

20,1

Liikevaihdon muutos, %

%

2,4

-9,5

-0,5

12,4

2,4

Bruttokate

Milj. euroa

517,0

511,4

555,9

539,8

452,0

% liikevaihdosta

%

44,7

45,3

44,5

43,0

40,5

EBIT

Milj. euroa

37,1

98,9

134,7

142,8

98,0

% liikevaihdosta

%

3,2

8,7

10,8

11,4

8,8

Vertailukelpoinen EBIT

Milj. euroa

111,4

110,3

151,0

154,2

109,0

Vertailukelpoinen EBIT-marginaali

%

9,6

9,8

12,1

12,3

9,8

EBITDA

Milj. euroa

119,6

164,9

194,1

204,4

174,1

Vertailukelpoinen EBITDA

Milj. euroa

193,5

175,8

210,3

215,7

185,1

Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos

Milj. euroa

6,5

4,8

1,1

1,3

0,7

Rahoitusnetto

Milj. euroa

-25,2

-24,0

-11,7

0,0

-8,9

% liikevaihdosta

%

-2,2

-2,1

-0,9

0,0

-0,8

Tulos ennen veroja

Milj. euroa

18,5

79,7

124,1

144,1

89,8

% liikevaihdosta

%

1,6

7,1

9,9

11,5

8,0

Tuloverot jatkuvasta toiminnasta

Milj. euroa

8,9

-9,7

-25,0

-56,5

-21,3

Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tilikauden tuloksesta

Milj. euroa

27,1

69,9

98,2

86,6

67,6

% liikevaihdosta

%

2,3

6,2

7,9

6,9

6,1

Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta

Milj. euroa

0,3

0,2

0,9

0,9

0,8

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Milj. euroa

301,8

289,2

289,0

293,7

262,9

Poistot ja arvonalentumiset

Milj. euroa

82,5

66,0

59,4

61,6

76,1

% liikevaihdosta

%

7,1

5,8

4,8

4,9

6,8

Poistot ja arvonalentumiset, Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo

Milj. euroa

20,3

15,1

13,8

14,0

28,7

2024

2023

2022

2021

2020

Poistot ja arvonalentumiset, Aineelliset hyödykkeet ja sijoituskiinteistöt

Milj. euroa

24,5

21,6

20,7

22,5

22,8

Poistot, Käyttöoikeusomaisuuserät

Milj. euroa

37,7

29,3

24,9

25,1

24,7

Liiketoiminnan rahavirta

Milj. euroa

112,3

220,8

-61,4

122,9

199,2

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja

Milj. euroa

145,4

247,5

-24,9

164,2

223,8

Vapaa rahavirta

Milj. euroa

81,7

184,9

-100.7

93,3

173,1

Vapaa rahavirta/vertailukelpoinen tilikauden tulos

%

94,8

231,0

-90,0

97,4

176,9

Investoinnit (pl. liiketoimintojen yhdistämiset)

Milj. euroa

52,5

50,8

48,1

34,4

30,0

% liikevaihdosta

%

4,5

4,5

3,9

2,7

2,7

Tutkimus- ja kehittämismenot

Milj. euroa

18,8

19,8

20,8

15,5

16,5

% liikevaihdosta

%

1,6

1,8

1,7

1,2

1,5

Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta

Milj. euroa

792,2

819,9

831,6

812,1

757,8

Määräysvallattomien omistajien osuus

Milj. euroa

4,3

3,8

4,1

4,2

3,8

Oma pääoma yhteensä

Milj. euroa

796,5

823,7

835,6

816,3

761,6

Nettovelka

Milj. euroa

493,9

446,7

0,0

145,0

143,7

Nettovelka/vertailukelpoinen EBITDA

suhdeluku

2,55

2,54

1,55

0,67

0,78

Käyttöpääoma

Milj. euroa

281,2

304,2

0,0

164,5

134,2

Taseen loppusumma

Milj. euroa

1 711,1

1754,9

1 585,4

1 435,5

1 342,0

Sijoitetun pääoman tuotto

%

3,7

8,7

12,1

15,3

9,9

Oman pääoman tuotto

%

3,4

8,4

12,0

11,1

9,0

Omavaraisuusaste

%

46,5

46,9

52,7

56,9

56,8

Nettovelkaantumisaste

%

62,0

54,2

38,9

17,7

18,9

Henkilöstö keskimäärin (FTE)

6 446

6 133

6 273

6 081

6 104

Henkilöstö kauden lopussa

6 850

7 162

6 595

6 690

6 411

josta ulkomailla

5 808

6 084

5 423

5 579

5 348

222

222

Tilinpäätös

Tilintarkastus kertomus

Kestävyysselvitys

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2024

Muut taloudelliset tiedot

743700BKTW4EQIVKYY422024-01-012024-12-31743700BKTW4EQIVKYY422023-01-012023-12-31743700BKTW4EQIVKYY422024-12-31743700BKTW4EQIVKYY422023-12-31743700BKTW4EQIVKYY422022-12-31743700BKTW4EQIVKYY422022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember743700BKTW4EQIVKYY422022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700BKTW4EQIVKYY422023-01-012023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700BKTW4EQIVKYY422023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700BKTW4EQIVKYY422022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember743700BKTW4EQIVKYY422022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700BKTW4EQIVKYY422023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700BKTW4EQIVKYY422023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700BKTW4EQIVKYY422022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember743700BKTW4EQIVKYY422022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700BKTW4EQIVKYY422023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700BKTW4EQIVKYY422023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700BKTW4EQIVKYY422022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember743700BKTW4EQIVKYY422022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700BKTW4EQIVKYY422023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700BKTW4EQIVKYY422023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700BKTW4EQIVKYY422022-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember743700BKTW4EQIVKYY422022-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember743700BKTW4EQIVKYY422023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember743700BKTW4EQIVKYY422023-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember743700BKTW4EQIVKYY422022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember743700BKTW4EQIVKYY422022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberifrs-full:FinancialEffectOfCorrectionsOfAccountingErrorsMember743700BKTW4EQIVKYY422022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700BKTW4EQIVKYY422023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700BKTW4EQIVKYY422023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700BKTW4EQIVKYY422022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember743700BKTW4EQIVKYY422022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700BKTW4EQIVKYY422023-01-012023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700BKTW4EQIVKYY422023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700BKTW4EQIVKYY422022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMember743700BKTW4EQIVKYY422022-12-31ifrs-full:FinancialEffectOfCorrectionsOfAccountingErrorsMember743700BKTW4EQIVKYY422024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700BKTW4EQIVKYY422024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700BKTW4EQIVKYY422024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700BKTW4EQIVKYY422024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700BKTW4EQIVKYY422024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700BKTW4EQIVKYY422024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700BKTW4EQIVKYY422024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700BKTW4EQIVKYY422024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember743700BKTW4EQIVKYY422024-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember743700BKTW4EQIVKYY422024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700BKTW4EQIVKYY422024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700BKTW4EQIVKYY422024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700BKTW4EQIVKYY422024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares