Harvia Oyj

TERVEYTTÄ

LÄMMÖLLÄ

2025

HARVIA OYJ

VUOSIKERTOMUS

SISÄLLYSLUETTELO

75 vuoden aikana Harvia on kehittynyt 1950-luvun

suomalaisesta kiuasvalmistajasta globaalin sauna-

markkinan johtavaksi toimijaksi. Sähkökiukaiden valmistuksen

aloittaminen 1980-luvulla, viennin laajentaminen 1990-luvulla

ja 2000-luvun strateginen muutos keskittyä kokonaisiin

saunaratkaisuihin ovat johtaneet siihen, että Harvialla on

nyt laaja tuotevalikoima, joka kattaa kaikki saunatyypit ja

palvelee niin kuluttajia kuin ammattilaisiakin. Tätä muutosta

ovat vauhdittaneet sekä orgaaninen kasvu että kohdennetut

yritys ostot. Globaalia hyvinvoinnin megatrendiä hyödyntäen

Harvia jatkaa alan konsolidaation edistämistä ja tarjoaa

upeitasaunaelämyksiä lähes 100 maassa.

HARVIA LYHYESTI 3

AVAINLUVUT 4

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA:

TOIMITUSJOHTAJA MATIAS JÄRNEFELT 5

STRATEGIA 7

LIIKETOIMINTA VUONNA 2025 13

VASTUULLISUUS VUONNA 2025 18

HARVIA SIJOITUSKOHTEENA 23

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUS-

JÄRJESTELMÄSTÄ 2025 25

PALKITSEMISRAPORTTI 2025 41

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2025 52

2Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Harvia on globaali johtaja saunamarkkinoilla liike-

vaihdolla ja maantieteellisellä kattavuudella mitattu-

na. Yhtiön juuret Suomessa ulottuvat vuoteen 1950,

ja siitä on kehittynyt maailmanlaajuinen saunaratkai-

sujen toimit taja, joka hyödyntää vuosikymmenten

kokemusta palvellakseen erilaisia saunakulttuureita

ja hyvinvointitarpeita lähes sadassa maassa. Nykyään

Harvia tarjoaa kattavan tuotevalikoiman kaikkiin

sauna tyyppeihin, aina kiukaista ja saunakomponen-

teista kokonaisiin saunaratkaisuihin.

Harvian kasvustrategia, joka yhdistää orgaanisen

laajentumisen ja kohdennetut yritysostot, on tuot-

tanut hyviä taloudellisia tuloksia. Vuonna 2025

yhtiön liikevaihto oli 198,9 miljoonaa euroa. Oikaistu

liikevoitto oli 39,1 miljoonaa euroa eli vahvat 19,6 %

liikevaihdosta.

Upeita saunakokemuksia ympäri maailmaa

HARVIA LYHYESTI

Harvian osuus koko globaalista saunamarkkinasta oli

vuonna 2025 arviolta yli 5 prosenttia ja kiuas- ja kom-

ponenttimarkkinasta arviolta selvästi yli 20 prosenttia.

Yhtiö tarjoaa hyvinvointia ja saunaelämyksiä erilaisten

lämpö- ja kylmä ratkaisujen kautta. Yhtiöllä on kaksi

globaalia pääbrändiä, Harvia ja EOS, sekä kolme eri-

koistunutta alueellista brändiä: Almost Heaven Saunas,

ThermaSol ja Kirami. Harvian laaja tuotevalikoima

tarjoaa räätälöityjä saunaratkaisuja sekä kuluttajille

että ammattilaisille.

Harvialla on yli 700 työntekijää Euroopassa, Pohjois-

Amerikassa ja Aasiassa. Noin kolmannes työvoimasta

onMuuramessa, Keski-Suomessa, jossa sijaitsevat

yhtiönglobaali pääkonttori ja suurin tuotantolaitos.

Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin pörssi -

listalle(kaupankäyntitunnus HARVIA).

LIIKEVAIHTO VUONNA 2025

198,9 milj. euroa

HENKILÖSTÖ 2025

735

Globaalit pääbrändit

Alueelliset brändit

3Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

LIIKEVAIHTO, MILJ. EUROA

100

150

200

2021

2022

2023

2024

2025

179,1

172,4

150,5

175,2

198,9

OIKAISTU LIIKEVOITTO

JA OIKAISTU LIIKEVOITTO-%

2021

2022

2023

2024

2025

47,3

36,5

33,7

37,1

39,1

Oikaistu liikevoitto*, milj. euroa

26,4

21,1

22,4

21,2

19,6

Oikaistu liikevoitto, % liikevaihdosta

* Oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.

NETTOVELKA JA VELKAANTUMISASTE

2021

2022

2023

2024

2025

43,8

54,5

37,6

57,2

57,7

Nettovelka, milj. euroa

0,3

0,6

0,9

1,2

1,5

1,8

0,8

1,3

0,9

1,3

1,2

Velkaantumisaste

OSAKEKOHTAINEN TULOS

JA OSINKO PER OSAKE, EUROA

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2021

2022

2023

2024

2025

1,80

1,45

1,25

1,30

1,41

0,60

0,64

0,68

0,75

0,77

Osakekohtainen tulos

Osinko per osake

* Osinko vuodelta 2025 on hallituksen osinkoehdotus

vuoden 2026 varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Vahva kasvu ja kannattavuus vuonna 2025

AVAINLUVUT

198,9

LIIKEVAIHTO, MILJ. EUROA

39,1

OIKAISTU LIIKEVOITTO, MILJ. EUROA

19,6 %

OIKAISTU LIIKEVOITTOPROSENTTI

26,5

OPERATIIVINEN VAPAA KASSAVIRTA, MILJ. EUROA

48,3 %

OMAVARAISUUSASTE

4Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Kysymyksiä ja vastauksia:

toimitusjohtaja Matias Järnefelt

MITEN LUONNEHTISIT HARVIAN TALOUDELLISTA

TULOSTA VUONNA 2025?

Vuosi 2025 oli hyvä sekä saunamarkkinalle että

Harvialle. Saunamarkkinan kysyntä säilyi vahvana

huolimatta yleisestä taloudellisesta epävarmuudesta,

valuuttakurssien heilahtelusta ja kauppapolitiikan

epävarmuudesta, mikä on selkeä merkki liiketoiminnan

kestävyydestä sekä kiinnostuksesta saunan luomaan

hyvinvointiin. Haluankin kiittää koko Harvian tiimiä ja

kumppaneitamme heidän panoksestaan ja sitoutumi-

sestaan vuonna 2025.

Aloitimme vuoden vahvasti. Saavutimme ensimmäi-

sellä vuosineljänneksellä ennätyskorkean myynnin

sekä vahvan kannattavuuden ja kassavirran. Kasvu

oli maltillisempaa toisen vuosineljänneksen aikana

Pohjois-Amerikan myynnin väliaikaisen hidastumi-

sen vuoksi, mikä heijasti markkinoiden lisääntynyttä

epävarmuutta ja toimitusaikataulujen vaikutuksia.

Liikevaihdon kasvu kiihtyi kolmannella vuosineljän-

neksellä, ja kasvumme oli kaksinumeroista kaikilla

myyntialueilla. Kasvu jatkui kaikilla myyntialueilla

viimeisellä vuosineljänneksellä erittäin vahvasta

vertailukaudesta huolimatta.

Kaiken kaikkiaan Harvia osoitti läpi vuoden kykynsä

tehdä vankkaa taloudellista tulosta, mistä yhtenä

esimerkkinä oli liikevaihdon 13,5 % kasvu 198,9

miljoonaan euroon. On huomionarvoista, että

kasvumme on yhä globaa limpaa, ja liikevaihdosta

jo 49 % tuli Euroopan ulkopuolelta vuonna 2025.

Oikaistu liikevoitto oli 39,1 miljoonaa euroa eli 19,6%

liikevaihdosta. Velkaantumis aste oli 1,2 – selvästi

alle Harvian pitkän aikavälin taloudellisen tavoit-

teen (alle 2,5), edellisen vuoden tapaan. Osakkeen-

omistajillemme hallitus on ehdottanut osinkoa

0,77 euroa osak keelta, mikä vastaa 54,6 % osuutta

vuoden 2025 osakekohtaisesta tuloksesta.

Keskitymme vuonna 2026

tarttumaan markkinoiden kysynnän

tarjoamiin mahdollisuuksiin kaikilla

myyntialueilla ja varmistamaan

hyvän kannatta vuuden myös lyhyellä

aikavälillä. Jatkamme saman -

aikaisesti investointeja ja Harvian

pitkän aikavälin menestyksen

edistämistä.”

”

5Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

MITEN HARVIAN STRATEGIAA TOTEUTETTIIN

VUODEN AIKANA?

Olemme määritelleet strategisen roolimme toimi-

alalla muotoon ”johdamme ja uudistamme globaalia

saunamarkkinaa siten, että kaikilla on syy kokea

sauna”. Otimme vuonna 2025 merkittäviä edistys-

askelia strategian toteuttamisessa. Tavoitteenamme

on uudistaa, kasvattaa ja johtaa globaalia sauna-

markkinaa innostavilla innovaatioilla, kaupallisella

huippuosaamisella, voittamalla avainmarkkinoilla

sekä vahvistamalla operatiivisia kyvykkyyksiä kasvun

ja tehokkuuden varmistamiseksi.

Vuoden aikana vahvistimme kärkiasemaamme

tuotteissa ja tuotevalikoimassa useilla innovaatioilla.

MyHarvia-älysaunasovellus ja -teknologia-alusta vah-

vistivat digitaalista edelläkävijyyttämme. Maailman

ensimmäinen aurinko energialla täysin ilman sähkö-

liitäntää toimiva sähkösauna ja vetylämmitteinen

sauna olivat esimerkkejä Harvian toimialan johtavista

energiansäästöratkaisuista. Jatkoimme panostuksia

kasvuun strategisesti tärkeillä Pohjois-Amerikan sekä

APAC &MEA -alueen markki noilla ja teimme kasvua

vauhdittavia investointeja yhteiseen IT-infrastruktuu-

riin ja tuotantolaitoksiimme tukemaan ensiluokkaista

operatiivista tehokkuutta.

MIKÄ OLI SINULLE HARVIAN VUODEN

2025 KOHOKOHTA?

Vuosi 2025 oli Harvian 75-vuotisjuhlavuosi. Näiden

vuosien aikana olemme rakentaneet ainutlaatuisen

osaamisemme ja johtavan asemamme globaalilla

saunamarkkinalla. Olin iloinen ja ylpeä saadessani

juhlistaa Harviaa erilaisissa tapahtumissa yhdessä

Harvian henkilöstön, asiakkaiden ja muiden läheisten

sidosryhmiemme kanssa.

MITKÄ OVAT HARVIAN PAINOPISTEET

VUONNA 2026?

Näemme, että sauna-alan kasvun markkina-ajurit

ovat edelleen vakaat, ja Harvia aikoo säilyttää vahvan

asemansa markkinajohtajana. Meillä on globaali tuo-

tantoverkosto, johtavat innovaatiot, vahvat brändit

sekä osaaminen ja intohimo rakentaa menestystä

myös jatkossa.

Vuonna 2026 jatkamme strategiamme systemaattis-

ta toteuttamista tuotejohtajuuden, avainmarkkinoilla

menestymisen, alan inspiroivimpien brändien kehit-

tämisen ja ensiluokkaisen operatiivisen suorituskyvyn

osalta. Sopivan mahdollisuuden tullen olemme val-

miita toimimaan nopeasti myös yritysostorintamalla.

Vuosi 2026 on täynnä mahdollisuuksia Harvialle.

6Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

STRATEGIA

Harvia otti vuonna 2025 merkittäviä edistysaskelia strategiansa toteuttamisessa.

Yhtiön tavoitteena on johtaa ja uudistaa globaalia saunamarkkinaa luomalla

innostavia innovaatioita, voittamalla avainmarkkinoilla ja -kanavissa sekä

vahvistamalla operatiivisia kyvykkyyksiä kasvun ja tehokkuuden varmistamiseksi.

7Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Markkinaa muovaavat alan trendit

Sauna tarjoaa merkittäviä

terveys- ja hyvinvointihyötyjä,

joihin ihmiset ovat valmiita

panostamaan. Säännöllisen

saunomisen useita kertoja vii-

kossa on tieteellisesti todistet-

tu vähentävän muun muassa

sydän- ja verisuoni sairauksien,

aivoinfarktin ja dementian

riskiä sekä parantavan unen

laatua ja ravitsevan ihoa.

Terveyttä lämmöllä -filosofian-

sa mukaisesti Harvia kehittää

saunakokemuksia, jotka edis-

tävät hyvinvointia. Lue lisää

Kuluttajat ympäri maailman

ovat entistä halukkaampia

maksamaan elämää rikastut-

tavista elämyksistä. Harvia

pyrkii tarjoamaan miellyttä-

viä, rentouttavia ja helposti

saavutettavia saunakoke-

muksia kaikille ihmisille sekä

inspiroimaan heitä innostavilla

innovaatioilla. Lue lisää

Saunakulttuuri on vahvassa

nosteessa Yhdysvaltojen ja

Aasian markkinoilla. Kokonais-

markkina laajenee jatkuvasti

sosiaalisen median ja yleisten

hyvinvointitrendien vauhdit-

tamana. Johtavien brändiensä

ja digitaalisten kanavien avulla

Harvialla on hyvät edellytykset

jakaa tietoa uusille asiakas-

ryhmille, vastata kasvavaan

globaaliin kysyntään ja johtaa

saunomisen ympärillä kasva-

vaa keskustelua. Lue lisää

Saunassa ja lämpöön perustu-

vassa hyvinvoinnissa on mer-

kittävää innovaatiopotentiaa-

lia. Saunojen integroituminen

osaksi älykoteja avaa uusia

tulovirtoja ja arvolupauksia.

Harvia digitalisoi saunakoke-

musta edistyksellisillä IoT-rat-

kaisuilla, jotka mahdollistavat

etäohjauksen, saunojen

viihde-elämykset ja personoi-

dut kokemukset. Digitaaliset

innovaatiot edistävät myös

energiatehokkuutta. Lue lisää

Vastuullisten ja turvallisten

saunaratkaisujen kysynnän

kasvaessa vastuullisuudesta

muodostuu kilpailuetu. Harvia

hyödyntää markkinajohtajuut-

taan ja teknistä osaamistaan

toimiakseen alalla esimerkkinä

ympäristö- ja sosiaalisessa

vastuussa. Kaupallistamalla

ener gia tehokkaita, kestäviä

ja turvallisia ratkaisuja Harvia

pyrkii vastaamaan kehittyvään

sääntelyyn ja edistämään vas-

tuullisuutta koko toimialalla.

Lue lisää

Globaali saunamarkkina on

edelleen hyvin sirpaloitunut,

mikä tarjoaa mahdollisuuksia

konsolidoitumiseen. Markki-

nan kehittyminen ja suurten

toimijoiden markkinoilletulo

kiihdyttävät toimialan kehitys-

vauhtia. Harvian strategisena

painopistealueena on olla

alalla aktiivinen konsolidoija

yrityskauppojen kautta.

Lue lisää

Harvia on tunnistanut kuusi keskeistä toimialaan vaikuttavaa ajuria. Nämä trendit olivat selvästi

nähtävissä vuonna 2025, ja niiden odotetaan ohjaavan markkinakysyntää ja tarjoavan Harvialle

kasvumahdollisuuksia myös tulevina vuosina.

Terveys ja

hyvinvointi

Elämystalous Kasvava

tunnettuus

Teknologia Vastuullisuus Markkinan

konsolidaatio

8Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Harvia on johtava toimija globaalilla saunamarkkinalla,

jonka arvoksi arvioidaan lähes 4 miljardia euroa.

Yhtiö on määritellyt strategisen roolinsa toimialalla

muotoon ”johdamme ja uudistamme globaalia sauna-

markkinaa siten, että kaikilla on syy kokea sauna”.

Tämä tarkoittaa, että Harvia haluaa olla markkinan

aktiivinen rakentaja ja luoda innostavia innovaatioita

sekä kestäviä ratkaisuja kaikille markkinoille, sauna-

kulttuureille ja -tyypeille. Taloudellisten tavoitteidensa

mukaisesti Harvia pyrkii kasvamaan kannattavasti sekä

lyhyellä että pitkällä aikavälillä keskittymällä seuraaviin

strategisiin alueisiin:

• Kokonaisvaltaisten saunakokemusten tarjoaminen

• Strategisesti tärkeiden markkinoiden voittaminen

• Johtava asema keskeisissä kanavissa

• Ensiluokkaiset operatiiviset toiminnot ja

erinomaisetosaajat.

Vuoden 2025 epävakaassa markkinaympäristössä

Harvia keskittyi strategian toteutuksessa erityisesti

toimiin, jotka mahdollistavat kestävän kasvun pitkällä

aikavälillä ja varmistavat samalla operatiivisen

tehokkuuden ja kannattavuuden lyhyellä aikavälillä.

Näihin toimiin lukeutuivat merkittävät investoinnit

markkinoiden johtavien innovaatioiden kehittä miseen,

yhtiön monikanavaisen myynnin kyvyk kyyksien vahvis-

tamiseen sekä IT-ympäristön modernisointiin.

Vahvistamme pohjaa pitkän aikavälin menestykselle

Taloudelliset tavoitteet

Vuonna 2025 osoitimme, että Harvia

kykenee luomaan kasvua ja vahvaa

kannattavuutta epävarmuuden keskellä

ja rakentamaan samalla kyvykkyyksiä

globaalin laajentumisen seuraavaa

vaihetta varten.”

- toimitusjohtaja Matias Järnefelt

”

Vuonna 2026 Harvia jatkaa strategiansa syste-

maattista toteuttamista. Ensisijaisena tavoitteena

on jatkaa kasvua ja menestystä pitkällä aikavä-

lillä sekä vahvistaa Harvian asemaa sauna-alan

globaalina johtajana. Orgaanisen kasvun lisäksi

Harvia tutkii aktiivisesti mahdollisuuksia kasvaa

yritysostojen kautta.

Harvia on asettanut kasvuun, kannatta-

vuuteenja velkaantumisasteeseen liittyviä

pidemmän aikavälin tavoitteita. Yhtiön tavoit-

teena on

• keskimäärin 10 prosentin vuotuinen

liikevaihdon kasvu

• yli 20 prosentin oikaistu

liikevoittoprosentti ja

• nettovelan suhde oikaistuun käyttö-

katteeseen alle 2,5x.

Harvia ei julkaise lyhyen aikavälin

taloudellisia tavoitteita.

Harvia saavutti kaksi kolmesta pitkän aika-

välintavoit teestaan vuonna 2025. Yhtiön

liikevaihto kasvoi 13,5% vuodesta 2024,

ja oikaistuliikevoittoprosentti oli 19,6%.

Huomionarvoista on, että vertailukelpoisilla

valuuttakursseilla liikevaihto kasvoi16,0%

ja oikaistu liikevoitto prosentti oli 20,2%.

Nettovelan suhde oikais tuun käyttö kat teeseen

oli 1,2. Lue lisää

9Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Strategisten painopistealueiden toteutus vuonna 2025

Harvia pyrkii tekemään saunasta kokonaisvaltaisemman kokemuksen

tarjoamalla kattavan valikoiman kaikkia saunatyyppejä, kylmäaltaita,

kylpytynnyreitä ja muita saunaan liittyviä tuotteita ja ratkaisuja

sekä tuomalla markkinoille jatkuvasti uusia, innostavia innovaati-

oita. Harvia on perinteisen saunan markkinajohtaja, minkä lisäksi

yhtiön tavoitteena on kasvattaa höyry- ja infrapunasaunojen osuutta

Harvian liiketoiminnasta sekä orgaanisesti että yrityskauppojen

kautta.

Vuonna 2025 höyrytuotekategoria kasvoi Harvian ostettua höyry-

ratkaisuihin erikoistuneen ThermaSolin vuonna 2024. Höyrytuottei-

den osuus kokonaisliikevaihdosta oli 8,7 %. Harvia toi markkinoille

myös useita uusia innovaatioita, jotka edustavat digitaalista edellä-

kävijyyttä ja uraauurtavia energiansäästöratkaisuja, kuten aurinko- ja

vetykäyttöisiä saunoja sekä älysauna-alustoja ja -sovelluksia.

Lue lisää Harvian innovaatioista sivulta 11.

Harvia tavoittelee kasvua strategisesti tärkeillä Euroo-

pan ulkopuolisilla markkinoilla Pohjois-Amerikassa sekä

APAC & MEA -alueella. Euroopassa yhtiö keskittyy vahvis-

tamaan asemaansa ja saavuttamaan kasvua.

Vuonna 2025 Pohjois-Amerikassa toteutettiin mittavia

IT-infrastruktuuripäivityksiä, jotka tukevat kasvua paran-

tuneen läpinäkyvyyden ja prosessiautomaation sekä

tehokkaamman varastonhallinnan myötä. Lisäksi Länsi-

Virginiassa aloitettiin Lewisburgin tehtaan laajennus.

APAC & MEA -alueella Harvia edistyi merkittävästi

muun muassa Kiinassa, Japanissa ja Lähi-idässä. Harvian

toimen piteiden onnistuminen näkyi näillä alueilla kaksi-

numeroisena liikevaihdon kasvuna vuonna 2025: 22,1 %

Pohjois-Amerikassa ja 25,4 % APAC & MEA -alueella. Lue

lisää Harvian liiketoiminnasta eri myyntialueilla sivulta 16.

Harvian tavoitteena on kehittää yhtiön kanava-

strategiaa sekä konsernitason myynti- ja asiakas-

palvelukyvykkyyksiä synergioiden ja ristiinmyynti-

mahdollisuuksien luomiseksi.

Suoramyyntikanavalla on ollut merkittävä rooli

Harvian menestyksessä Pohjois-Amerikassa, ja sen

kehitys jatkui vuonna 2025. Suoramyyntikanavan

kehittäminen aloitettiin myös Saksassa ja Itävallas-

sa, ja kanava otetaan käyttöön alkuvuodesta 2026.

Lisäksi Manner-Euroopan kaupallinen organisaatio

järjestettiin uudelleen go-to-market-toiminnan

tehostamiseksi. Markkinoinnin toimintamallia

terävöitettiin edelleen konsernitasolla johtavien

brändien tukemiseksi ja kysynnän vauhdittamiseksi.

Johtava asema

keskeisissä kanavissa

Strategisesti tärkeiden

markkinoiden voittaminen

Kokonaisvaltaisten saunakokemusten

tarjoaminen

Harvia pyrkii parantamaan jatkuvasti tuottavuutta kannattavuuden varmistami-

seksi sekä syventämään konsernin sisäistä integraatiota, joka edistää tuottavuut-

ta ja kasvua. Tehokkuutta haetaan laajentamalla ja automatisoimalla operatiivista

toimintaa sekä kasvattamalla kapasiteettia voimakkaasti kasvavilla markkina-

alueilla kuten Pohjois-Amerikassa.

Vuonna 2025 Harvia jatkoi merkittäviä investointeja tuotantolaitoksiinsa ja

yhteiseen IT-ympäristöön. Muuramen tehtaalla uudistettiin tuotantotilojen

layout, ja Lewisburgin tuotantolaitoksen laajennus Länsi-Virginiassa käynnistyi.

Saksan tehtaalle asennettiin uusi huippuluokan pinnoitusjärjestelmä. ThermaSol

saatiin vuoden aikana täysin integroitua keskeiseksi osaksi Harvian Pohjois-

Amerikan liiketoimintaa ja tiimiä. Konsernitason hankinnat ja selkeytetyt prosessit

yhdessä uuden IT-infrastruktuurin kanssa tuottavat jo merkittäviä synergioita.

Myös jatkuvat panostukset henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin tuottivat

tulosta, sillä Harvian eNPS nousi vuoden 2025 henkilöstötyytyväisyyskyselyssä

merkittävästi, 10:stä 19:ään. Lue lisää Harvian vuoden 2025 operatiivisista toimin-

noista sivulta 13.

Ensiluokkaiset

operatiiviset

toiminnot ja

erinomaiset

osaajat

10Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Harvian innovaatiotyö tuotti erinomaisia tuloksia

vuonna 2025, muun muassa markkinan johtavia

saunainnovaatioita digitaalisen edelläkävijyyden ja

energiatehokkuuden saralla.

UUTEEN IoT-PILVIPALVELUUN LIITETYT FENIX-

OHJAUSPANEELI JA MYHARVIA-MOBIILISOVELLUS

Keskeisiin Harvia-brändin tuotelanseerauksiin lukeu-

tuivat Harvian Fenix-ohjauspaneeli ja MyHarvia-

mobiilisovellus, joka täydentää ohjauspaneelia

etä käyttö ominaisuuksilla, käyttötilastoilla ja huolto-

ilmoituksilla. Sekä kuluttajille että ammattilais-

käyttöön suunniteltu Fenix-ohjauspaneeli analysoi

Innovaatiot tukevat tulevaisuuden kasvua

kiukaan toimintaa ja hyödyntää dataa lämmitysaikojen

opti moimiseen. Paneelissa ja sovelluksessa on sama

käyttäjäystävällinen käyttöliittymä, ja ne on integroitu

saumattomasti Harvian uuteen IoT-pilvipalveluun.

Uusi IoT-pilvi tuottaa dataa, jota hyödynnetään Harvian

tuotteiden ja palvelujen jatkuvaan parantami seen.

Datan avulla saadaan syvällinen ymmärrys siitä, miten

Harvian saunoja käytetään, mikä mahdollistaa toimin-

nan ja käyttäjätyytyväisyyden kannalta optimoitujen

saunaratkaisujen suunnittelun. Harvia rakentaa myös

jälleenmyyjille ja kumppaneille valmiuksia asennettujen

laitteiden seurantaan, mikä edistää ennakoivaa huoltoa

ja varmistaa Harvian tuotteiden optimaalisen toimin-

nan maailmanlaajuisesti. Tämä toimintamalli parantaa

asiakasuskollisuutta ja tuotteiden pitkäikäisyyttä. Tule-

vaisuudessa Harvia näkee mahdollisuuksia kehittää

palveluita, jotka voivat yhdistää saunan käyttötiedot

muihin hyvinvointi mittareihin, kuten unitietoihin, ja

tarjota yksilöllisiä suosituksia hyvinvoinnin paranta-

miseksi.

EOS:LTA U-COMMAND-OHJAUSYKSIKKÖ

EOS:n keskeinen tuotelanseeraus oli U-Command

ohjausyksikkö, joka koostuu uudesta ohjauspaneelista

ja teholähteestä ja on yhdistetty Harvian edistyksel-

liseen IoT-pilveen. Myös EOS:n Spa Control -sovellus

11Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

on päivitetty ja siirretty uudelle alustalle, jotta myös

nykyiset asiakkaat hyötyvät parannetuista toiminnoista

ja liitettävyysominaisuuksista.

HARVIA SMART SAUNA SENSOR –

ASKEL ÄLYSAUNA TEKNOLOGIASSA

MyHarvia Smart Sauna Sensor edustaa merkittävää

askelta älysaunateknologiassa tarjoten uusia mahdol-

lisuuksia yksilöllisiin saunakokemuksiin. Se muuttaa

minkä tahansa saunan älysaunaksi – jopa puulämmit-

teisen. MyHarvia Smart Sauna Sensor mittaa jatkuvasti

saunan lämpötilaa, kosteutta ja käyttöä. Puulämmit-

teisissä saunoissa se jopa seuraa puupesällisen lisää-

misen tarvetta. Lisäksi se ilmoittaa käyttäjälle, milloin

sauna on valmis, mikä auttaa optimoimaan energian-

kulutusta. Pitkäaikainen analytiikka paljastaa käyttö-

tapoja, optimoi energiatehokkuutta ja ylläpitää käytön

mukavuutta. Nämä digitaaliset innovaatiot heijastavat

Harvian sitoutumista digitaalisesti kehittyneeseen ja

käyttäjäkeskeiseen tuote-ekosysteemiin.

INNOVAATIOITA KESTÄVÄÄN SAUNOMISEEN

Harvia edisti vuoden aikana myös kestäviä sauna-

inno vaatioita. Yhteistyö Toyota Motor Corporationin

kanssa tuotti innovatiivisen vetysaunaprojektin, joka

on osoittanut lupaavia tuloksia puhtaaseen energiaan

ja ympäristövaikutusten minimointiin liittyen. Vedyn

käyttäminen saunan kiukaassa tuottaa käytön aikana

vain höyryä ja lämmintä ilmaa, ei lainkaan hiilidioksidia.

Lisäksi Harvia esitteli Yhdysvaltojen ensim mäisen

aurinkoenergialla toimivan saunan, joka toimii täysin

ilman sähköliitäntää. TIME Magazine nimesi ThermaSol

Solariksen yhdeksi vuoden 2025 parhaista keksinnöistä.

12Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Vuonna 2025 Harvia vauhditti kannattavaa kasvua

vahvistamalla globaalien toimintojen perustaa. Vaik-

ka makrotaloudellinen tilanne vakiintui materiaalien

saatavuuden ja inﬂaation osalta, geopoliittinen

epä varmuus ja Yhdysvaltojen tullipolitiikan heilah-

telut lisäsivät markkinoiden ennakoimattomuutta ja

korostivat tarvetta sopeutua kustannusrakenteen

nopeisiin muutoksiin. Tämän seurauksena Harvia

kehitti työ kaluja ja prosesseja hinnoittelun hallin-

taan sekä toimitus ketjun ketteryyteen ja optimoin-

tiin. Yhtiö muun muassa paransi valmiuksia siirtää

tuotantoa Kiinan ja Suomen välillä. Yhtiön globaali

tuotanto- ja toimitusverkosto auttaa sitä navigoi-

maan epävakaassa tulliympäristössä. Suurin osa

Harvian Yhdysvaltojen liikevaihdosta tulee maassa

valmistetuista tuotteista, mikä osittain suojaa

yhtiötä tullien vaikutuksilta.

Kuten edellisenäkin vuonna, markkinadynamiikka

vaihteli merkittävästi myyntialueittain vuonna 2025.

Pohjois-Amerikassa ja APAC & MEA -alueella tietoi-

suus saunasta ja sen terveysvaikutuksista jatkoi

kasvuaan, ja markkinakysyntä kehittyi suotuisasti.

Euroopassa yleinen makrotaloudellinen tilanne

parani hitaasti. Manner-Euroopassa markkina-

olo suhteet vahvistuivat monissa maissa, kun taas

Operatiivinen suorituskyky takaa toiminnan

joustavuuden ja tehokkuuden

LIIKETOIMINTA

13Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄINLIIKEVAIHTO MYYNTIALUEITTAIN

Pohjois-Eurooppa

Manner-Eurooppa

Pohjois-Amerikka

APAC & MEA

23,4 % (25,0 %)

28,0 % (30,1 %)

38,1 % (35,4

)

10,5 % (9,5

)

198,9

MILJ. EUROA

Lämmityslaitteet*

Saunat ja kylpytynnyrit

Höyrytuotteet**

Lisätarvikkeet ja kiuaskivet

Varaosat ja palvelut

* Kiukaat, ohjauskeskukset,

infrapunasäteilijät

** Sisältää höyrygeneraattorit

ja muut höyrytuotteet

54,3 % (53,6 %)

23,9 % (26,7 %)

8,7 % (6,1 %)

6,6 % (6,7 %)

6,6 % (6,9 %)

198,9

MILJ. EUROA

Pohjois- Euroopassa oli nähtävissä joitakin positiivisia

merkkejä markkinoiden hitaasta paranemisesta erityi-

sesti vuoden loppua kohden.

Lue lisää Harvian toimintaympäristöstä.

ENSILUOKKAISET OPERATIIVISET TOIMINNOT

Yksi Harvian strategisista painopistealueista on tuot-

tavuuden jatkuva parantaminen. Vuonna 2025 Harvia

saavutti konkreettista edistystä yksiköiden välisen

yhteistyön lisäämisessä ja prosessien yhtenäistämi-

sessä globaalisti. Muutosta vauhditti merkittävä

kehitys Harvian IT-infrastruktuurissa. Vuoden aikana

modernisoituja IT-järjestelmiä otettiin käyttöön eri-

tyisesti Yhdysvalloissa, mikä on jo tuottanut tuloksia

parantuneen kysynnän ja kapasiteetin ennustamisen,

ennakoivan varastonhallinnan sekä tehokkaamman

ja läpinäkyvämmän tuotantoympäristön muodossa.

Yhdysvaltojen toimintojen tehostamista jatketaan

rakentamalla yhteisiä resursseja esimerkiksi henki-

löstö- ja taloushallintoon.

Harvia teki vuonna 2025 myös useita strategisia

investointeja tuotantolaitoksiinsa jatkuvan kaksi-

numeroisen kasvun tukemiseksi ja operatiivisen

suoritus kyvyn edistämiseksi. Länsi-Virginiassa Yhdys-

valloissa aloitettiin Lewisburgin tehtaan laajennus.

Harvia avasi myös tehtaan lähelle toisen logistiikka-

keskuksen parantaakseen toimituskapasiteettia.

Saksassa Driedorfin EOS- tehtaalle asennettiin uusi

huippuluokan pinnoitus järjestelmä, joka vahvistaa

tuotantokapasiteettia. Sen rinnalle rakennettiin myös

uusi hybridilämpö voimalaitos, joka otettiin käyttöön

loppuvuodesta 2025 ja vähentää jatkossa merkittä-

västi tehtaan energiankulutusta. Muuramen pääkont-

torilla Suomessa T&K-osasto siirrettiin uusiin tiloihin

logistiikka- ja tuotantotilojen laajentamiseksi. Luvian

kivitehtaalla Harvia toteutti tuotantolinjojen kattavan

modernisoinnin. Linjoille asennettiin uudet ohjaus-

ja sähköjärjestelmät, jotka tehostavat tuotantoa

ja luotettavuutta.

Vuonna 2026 Harvia keskittyy tuottavuuden opti-

mointiin ja operatiivisen toiminnan tehostamiseen

jatkamalla konsernin IT-infrastruktuurin yhtenäistä-

mistä Euroopan toiminnoissa, mikä tukee proses-

sien yhdenmukaistamista konsernitasolla. Osaa-

mista vahvistetaan myös esimerkiksi digitaalisten

ratkaisujen osalta.

14Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

POHJOISAMERIKKA

Liikevaihto 75,8 milj. euroa (+22,1 %)

158 työntekijää

Tuotantolaitokset Länsi-Virginiassa

jaTeksasissa

POHJOISEUROOPPA

Liikevaihto 46,6 milj. euroa (+6,4 %)

262 työntekijää

Kolme tuotantolaitosta ja

pääkonttori Suomessa

MANNEREUROOPPA

Liikevaihto 55,6 milj. euroa (+5,5 %)

258 työntekijää

Tuotantolaitokset Italiassa,

RomaniassajaSaksassa

APAC & MEA

Liikevaihto 21,0 milj. euroa (+25,4 %)

57 työntekijää

Tuotantolaitos Kiinassa

Vaalimme paikallisia saunakulttuureja

lähes sadassa maassa

Liikevaihtoluvut ovat vuodelta 2025 ja henki löstön

määrä vuoden 2025 lopun tilanteen mukaan.

Tuotantolaitokset ja Muuramen pääkonttori

Muut Harvian toimipisteet

15Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

POHJOISEUROOPPA

Pohjois-Euroopan markkina muodostuu

lähes kokonaan perinteisistä saunoista.

Se on myös Harvian puulämmitteisten

kiukaiden tärkein myyntialue. Harvian

kotimarkkinoilla Suomessa on maail-

man eniten saunoja asukasta kohden,

enemmän kuin yksi sauna jokaiselle

kahdelle ihmiselle.

Pohjois-Euroopassa oli nähtävissä joitakin

positiivisia merkkejä markkinoiden hitaas-

ta paranemisesta, vaikka makrotalouden

haasteet, kuten heikko kuluttajaluottamus

jarakennusalan haasteet, pysyivät pitkälti

ennallaan. Kasvun vauhdittamiseksi alueel-

la Harvia vahvisti jakelukanaviaan Skandi-

naviassa. Harvian myynti parani erityisesti

vuoden toisella puoliskolla ja Suomessa,

ja alue palasi 6,4 % kasvuun vuonna 2025

kahden laskuvuoden jälkeen.

MANNEREUROOPPA

Manner-Eurooppa on vakiintunut

sauna markkina, mutta Pohjois-

Euroop paan verrattuna sen ammat-

ti lais- ja kokonaisratkaisumarkkina

on suurempi ja kysyntä painottunut

korkeamman hintaluokan tuottei-

siin. Alueella on myös merkittävä

infrapuna- ja höyrysaunamarkkina.

Manner-Euroopan markkina pysyi

verrattain vakaana läpi vuoden. Vähi-

tellen paranevat markkinaolosuhteet

tukivat vankkaa myynnin kehitystä

useimmissa keskeisissä maissa, mukaan

lukien Saksa, Ranska ja Iso- Britannia.

Vuonna 2025 alueen liikevaihdon kasvu

oliedellis vuoden tasolla, 5,5 %.

Harvian kasvupanostuksia tukivat vuo-

den aikana muun muassa Saksassa ja

Itävallassa alkuvuodesta 2026 lansee-

Kasvua kaikilla myyntialueilla vuonna 2025

Harvialla on neljä myyntialuetta: Pohjois-Eurooppa, Manner-Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja APAC & MEA.

rattavan kuluttajaverkkokaupan kehittä-

minen sekä Ivan Sabaton nimitys aluees-

ta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän

jäseneksi huhtikuusta 2025 alkaen.

16Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

POHJOISAMERIKKA

Saunojen yleisyys Pohjois- Amerikassa

on edelleen alhainen moneen perin-

teiseen sauna markkinaan verrattuna.

Alueella on hieman yli miljoona saunaa.

Infrapuna saunat ovat Pohjois-Amerikan

suosituin sauna tyyppi,mutta myös

perinteiset ja höyrysaunat vahvistavat

asemaansa alueella.

APAC & MEA

Aasian ja Tyynenmeren, Lähi- idän ja

Afrikan alueella on useita omaleimai-

sia sauna markkinoita, joilla jokaisella

on omat ominaispiirteensä ja sauna-

kulttuurinsa. Kaikki saunatyypit ovat

edustettuina alueella.

APAC & MEA -alueen markkinakehi-

tyksessä ei tapahtunut merkittäviä

muutoksia vuoden aikana, ja useimmat

markkinat jatkoivat kasvuaan saunan

ja sen terveysvaikutusten tunnettuu-

den lisääntyessä. Koko vuoden tasolla

APAC & MEA -alueen liikevaihto kasvoi

25,4%, ja se oli Harvian nopeimmin

kasvava myyntialue vuonna 2025.

Kasvua vauhditti posi tiivinen kehitys

useilla avainmark kinoilla, kuten Japa-

nissa ja Kiinassa. APAC & MEA on

Saunamarkkinoiden kysyntä kasvoi edelleen

myyntialueella vuonna 2025. Kauppapolitiikan

epävakaudesta ja heikentyneestä Yhdysval-

tain dollarista huolimatta Pohjois-Amerikan

korkean potentiaalin sauna markkinoiden

pitkän aikavälin positii viset perus tekijät, kuten

kasvava tietoisuus saunasta ja sen terveysvai-

kutuksista, tukivat kysyntää. Myynnin kehitys

oli hyvällä tasolla erityisesti suurten kampan-

joiden aikana, esimerkkinä Black Fridayn

-viikonlopun myynti marraskuussa. Myyntikas-

voi Pohjois-Amerikassa 22,1% vuonna 2025.

Harvia teki vuoden aikana alueella

merkit täviä investointeja muun

muassa IT-infrastruktuurin uudista-

miseen ja Lewisburgin tehtaan

laajentamiseen. Nathan Hagemeier

nimitettiin lokakuussa Pohjois-

Amerikan alueesta vastaavaksi joh-

tajaksi ja Harvia US Inc:n toimitus-

johtajaksi sekä Harvian johtoryhmän

jäseneksi edistämään Harvian liike-

toiminnan kestävää kasvua alueella.

jatkossakin yksi yhtiön strategisesti

tärkeimmistä alueista ja pitkän aikavälin

kasvun ajureista.

17Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Kestävän kehityksen toimenpiteet tuottavat tulosta

#1 HYVÄ JA TERVE ELÄMÄ

Harvia on sitoutunut edistämään hyvää ja terveellistä

elämää vaikuttamalla myönteisesti ihmisten tervey-

teen ja pitkäikäisyyteen tuotteillaan. Vuonna 2025

jatkoimme keskittymistä innovatiivisten ratkaisujen

kehittämiseen, tieteellisen tutkimuksen edistämiseen ja

optimaalisen ja tietoon perustuvan asiakaskokemuksen

varmistamiseen. Jaamme aktiivisesti tieteeseen perus-

tuvaa tietoa lämmön terveyshyödyistä ja kannustam-

me pitämään terveyttä yllä saunomalla kolme kertaa

viikossa vähintään 15 minuutin ajan.

Harvia jatkoi saunan terveyshyötyjen tieteellisen perus-

tan vahvistamista tutkimushankkeiden kautta. Vuonna

2025 jatkoimme tutkimustoimintaa, johon sisältyi sauna-

kokemuksiin liittyvä tutkimusyhteistyö Toyota Motor

Corporationin ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus-

keskus KIHUn kanssa. Tutkimuksessa oli mukana neljä

saunatyyppiä: vetysauna, sähkösauna, puulämmitteinen

sauna ja kaasusauna. Laajaan tutkimukseen osallistui

69 henkilöä, joista mitattiin 11 erilaista biomarkkeria.

Se tuotti runsaasti tietoa, joka täydentää aiempina

vuosikymmeninä tehtyä tutkimusta. Tutkimuksen tekee

ainutlaatuiseksi sen ennennäkemätön tarkkuus itse

saunaympäristöjen mittaamisessa. Jokaiseen neljästä

saunatyypistä asennettiin 26 anturia, jotka mittasivat

monipuolisesti ympäristöolosuhteita. Tämä data yhdis-

tettynä kattaviin ihmisten biomarkkeritietoihin on tutki-

muksen arvokkain tuotos, josta riittää analysoitavaa ja

potentiaalisia uraauurtavia löydöksiä vuosiksi eteen-

päin. Vaikka tuloksia ei ole vielä julkaistu, tutkimus

on osoitus Harvian omistautumisesta perinnetiedon

todentamiseen modernin tieteen avulla.

Sitoumuksemme edistää saunan terveyshyötyjä toteu-

tui viestimällä niistä aktiivisesti eri kanavissa. Sosiaa-

lisen median alustoilla jaettiin tieteellisesti todistettua

tietoa saunomisesta. Harvia aloitti yhteistyön lääkäri

Emilia Vuorisalmen kanssa, joka tarjoaa sisältöä saunan

terveyshyödyistä ensisijaisesti yhdysvaltalaisyleisöille.

Lue lisää yhteistyöstä.

Harvian Almost Heaven Saunas -kuluttajabrändin

keskeinen painopiste vuoden aikana oli auttaa kulut-

tajia löytämään oikean ratkaisu yksilöllisiin tarpeisiin

ja tukea heitä hyödyntämään sitä mahdollisimman

tehokkaasti. Esittelimme helppokäyttöisen saunavisan

ohjaamaan asiakkaita sopivien vaihtoehtojen pariin ja

toimme esiin tarjontaamme aiempaa tarvelähtöisellä

tavalla. Vaikuttajayhteistyön kautta jaoimme myös

käyttäjätarinoita ja käytännön vinkkejä ratkaisujemme

käyttöön ja niiden hyötyihin arjessa painottaen erityi-

sesti hyvinvointia ja positiivisia kokemuksia.

#2 VASTUULLINEN KOKEMUS JA NAUTINTO

Sitoutuminen vastuullisten kokemusten ja nautinnon

edistämiseen ohjasi Harvian tutkimus- ja kehitys-

työtä. Vuoden 2025 aikana kehitimme digitaalisia

kyvykkyyksiämme ja syvensimme ymmärrystämme

saunakokemuksesta. Tavoitteenamme on optimoida

energiankulutusta, lisätä käyttäjien hyvinvointia ja

vahvistaa tuotevalikoimaamme.

Tuotteidemme liitettävyyden ja optimoinnin strategiaa

tukemaan olemme kehittäneet oman IoT-laitepilven. Pilvi-

alusta on suunniteltu palvelemaan Harvian monipuolista

brändivalikoimaa ja mahdollistamaan älykkäämmät sau-

Harvia raportoi kestävän kehityksen toimenpiteistään vuoteen 2025 päättyneen vastuullisuus-

ohjelman mukaisesti. Vuoden aikana otettiin merkittäviä kehitysaskelia niin tutkimuksen

ja tuotekehityksen kuin energiatehokkaiden ratkaisuiden osalta. Lisäksi yhtiö valmisteli

vastuullisuusohjelman vuosille 2026–2030.

18Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

naratkaisut. Se varmistaa paremman laitehallinnan ja

nykyisten ja tulevien tuotteiden saumattoman liitettä-

vyyden. Tällä hetkellä vuonna 2025 markkinoille tuodut

Harvian Fenix- ohjauspaneeli, MyHarvia-mobiilisovellus

ja EOS:n U- Command-ohjaus yksikkö on integroitu

uuteen IoT-pilveen.

Lisäksi lanseerasimme MyHarvia Smart Sauna Sensor

-anturin, joka muuttaa minkä tahansa saunan äly-

saunaksi. Se kerää käyttäjädataa ja tuo esiin käyttöta-

poja, mikä auttaa optimoimaan energia tehokkuutta.

MyHarvia Smart Sauna Sensoria voi käyttää myös

puulämmit teisissä saunoissa.

Yhteistyö Toyota Motor Corporationin kanssa tuotti

innovatiivisen vetysaunaprojektin, josta on saatu lupaa-

via tuloksia puhtaaseen energiaan ja minimaalisiin ym-

päristövaikutuksiin liittyen. Käytettäessä vetyä saunan

kiukaassa järjestelmä tuottaa käytön aikana ainoastaan

höyryä ja lämmintä ilmaa eikä lainkaan hiilidioksidia.

Teimme myös omaa tutkimusta ja selvitimme, mikä

on saunan optimaalinen lämpötila ja kosteus, jolla

saa aikaan vahvimman fysiologisen reaktion. Tulokset

osoittavat, että löyly vaikuttaa hyvään saunakoke-

mukseen jopa enemmän kuin saunan lämpötila. Tämä

tutkimus ohjaa Harviaa kehittämään tuotteita ja saunan

käyttösuosituksia, jotka maksimoivat terveyshyödyt

minimaalisella energiankulutuksella.

Panostamalla digitaalisiin innovaatioihin ja tieteelli-

seen tutkimukseen Harvia ei ainoastaan aseta uusia

alan standardeja vaan myös luo saunojien globaalille

yhteisölle aiempaa kestävämpiä, nautinnollisempia ja

terveyttäedistäviä saunakokemuksia.

#3 EKOLOGISEN JALANJÄLKEMME

MINIMOIMINEN

Harvia on sitoutunut minimoimaan ekologisen jalan-

jälkensä ja osallistumaan maailmanlaajuisiin ilmaston-

muutoksen vastaisiin toimiin. Systemaattinen lähesty-

mistapamme kattaa energiatehokkuuden, uusiutuvan

energian integroinnin, optimoidun logistiikan ja kierto-

talouden periaatteet.

Vuonna 2025 otimme merkittäviä askelia energia-

tehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian

käytön laajentamisessa. Saksaan asennettiin uusi

hybridivoimalaitos. Sen vaiheittainen käyttöönot-

to alkoi loppuvuodesta 2025, ja laitoksen on määrä

saavuttaa täysi toimintakapasiteetti alkuvuodesta

2026. Toinen merkittävä hanke oli Saksassa sijaitse-

van tehtaamme maalauslinjan kattava modernisointi,

minkä tuloksena energiatehokkuus parani huomatta-

vasti ja siirryimme öljystä päästöttömään energian-

lähteeseen.

Kiertotalouden periaatteita noudattaen vanha maa-

lauslinja Lewisburgin tehtaalta Yhdysvalloista siirre-

tään tehtaallemme Romaniaan. Tämä siirto auttaa

pidentämään laitteiden käyttöikää ja vastaa Romanian

toimintojen kapasiteettitarpeisiin tehokkaasti

ja kestävästi.

Selvitämme aktiivisesti mahdollisuuksia taloudellisesti

kannattavien uusiutuvan energian hankkeiden toteut-

tamiseen maailmanlaajuisesti. Kiinaan on tehty inves-

tointipäätös aurinkovoimalasta, jonka käyttöön otto

on suunniteltu vuodelle 2026. Myös Yhdysvaltoihin

suunnitellaan aurinkovoimalaa, ja sopivia toimit tajia

arvioidaan parhaillaan.

Suomessa kivitehtaamme tuotantolinjat modernisoi-

tiin ja sähköjärjestelmät uusittiin. Muuramen tehtaalle

asennettiin huomattava määrä sähköajoneuvojen(EV)

latausasemia tukemaan kestävää liikkumista. Pyrimme

laajentamaan tätä aloitetta muihin Suomen yksiköihin

jaselvittämään sen toteutettavuutta globaaleissa

toiminnoissamme.

Konsernitason reaaliaikainen energiankulutuksen seu-

rantatyökalumme, jolla oli keskeinen rooli tehokkuuden

parantamisen avainalueiden tunnistamisessa, saavutti

sille asetetut tavoitteet ja sen käyttäminen lopetet-

tiin vuonna 2025. Seuranta jatkuu paikallisella tasolla

jokaisessa toimipisteessä tehokkaan energian hallinnan

ja optimoinnin varmistamiseksi.

Jatkamme entistä kestävämpien kuljetusratkaisujen

tutkimista logistiikkatoiminnoissa. Vaikka sähköajo-

neuvot soveltuvat hyvin toimituksiin lyhyillä matkoilla,

suuremman volyymin pitkän matkan kuljetuksemme

ovat pitkälti riippuvaisia dieselkuorma-autoista, koska

muita soveltuvia voimanlähteitä on rajallisesti tarjolla.

Seuraamme tarkasti vetykäyttöisten kuorma-autojen

kehitystä. Uskomme niiden tarjoavan lupaavia mahdol-

lisuuksia tulevaisuuden kooltaan suurille kuljetuksille

tietyillä reiteillä, erityisesti vedyn polttoaineinfra-

struktuurin laajentuessa.

Vuonna 2025 Harvia-konsernin scope 1 -päästöt olivat

850 tCO₂ (1 023) ja markkinaperusteiset scope2

-päästöt 1 535 tCO₂ (1 404). Markkinaperusteiset

kokonais päästöt vähenivät 2 % vuoteen 2024 verrattu-

na liiketoiminnan ja tuotantomäärien kasvusta huoli-

matta. Tarkemmat scope 1- ja 2 -päästötiedot löytyvät

Harvian CSRD-raportista.

19Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Aurinkopaneelit Harvian Muuramen-tehtaalla tuottivat

129 MWh (125) sähkö energiaa vuonna 2025.

Vuonna 2025 Scope 3 -päästöt olivat 265 000 tCO₂e

(210 000). Yli 80 % scope 3 -päästöistä syntyy tuot-

teiden käytöstä, ja myynnin kasvu heijastui laskettuihin

päästöihin. Tuotteiden käyttövaiheen päästöt perus-

tuvat arvioituun käyttöön ja odotettuun tuotteiden

kestävyyteen: mitä pidempi tuotteen elinkaari, sitä

suuremmat päästöt syntyvät ajan mittaan. 12 %

scope 3 -päästöistä tulee ostetuista hyödykkeistä ja

palveluista ja 4 % kuljetuksista ja jakelusta.

Harvia pyrkii aktiivisesti vähentämään päästöjä omien

aloitteidensa ja innovaatioidensa kautta sekä yhteis-

työssä tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien kanssa

ilmastosiirtymäohjelman mukaisesti.

#4 TURVALLINEN JA LÄMMIN YHTEISÖ

Sitoumuksemme turvallisen ja viihtyisän yhteisön

luomiseen keskittyy työntekijöiden turvallisuuden,

tasa-arvon ja jatkuvan osaamisen kehittämisen varmis-

tamiseen. Tehokas hallinto ja eettisten liiketoiminta-

standardien noudattaminen ovat ratkai sevan tärkeitä

eri sidosryhmien luottamuksen ansaitsemiseksi.

Työturvallisuus on aina ensisijainen tavoite. Vaikka pie-

net vaaratilanteet lisääntyivät vuonna 2025 edellisiin

vuosiin verrattuna, vakavia työtapaturmia ei sattunut.

Kuluneen vuoden aikana saavutimme merkittävän

virstanpylvään, kun kaikki globaalit yksikkömme

rapor toivat ensimmäistä kertaa johdonmukaisesti

läheltä piti -tilanteista ja tapaturmista. Paikalliset

turvallisuuskomiteat ja yksiköiden johtajat tarkistavat

raportit ja varmistavat korjaavien toimenpiteiden

nopean toteuttamisen. Tämä strukturoitu lähestymis-

tapa edistää ennakoivaa turvallisuuskulttuuria koko

organisaatiossa.

Työntekijöiden hyvinvointi ja sitoutuminen ovat

Harvian yhteisön kulmakiviä. Vuoden 2025 henki-

löstö kyselyn tulokset olivat myönteiset, kun

eNPS-luku nousi merkittävästi 10:stä 19:ään. Myös

vastausprosentti nousi huomattavasti 56 prosentista

75 prosenttiin, mikä antaa erittäin edustavan kuvan

työn tekijöiden mielipiteistä. Tulokset osoittavat myön-

teistä kehitystä työntekijöiden käsityksissä yrityksen

tulevaisuudesta sekä strategiasta viesti misessätyön-

tekijöiden saavutusten huomioimisen ohella.

Osaamista kehitetään erilaisten ohjelmien avulla.

Uuden digitaalisen koulutusalustan käyttöönotto

onmahdollistanut konserninlaajuisen IT-turvallisuus-

koulutuksen, jonka aiheita ovat muun muassa tietojen-

kalastelu ja identiteettivarkaudet, sekä päivitetyn

toimintatapaohjekoulutuksen toimihenkilöille. Koko

konsernissa järjestettiin lahjonnan vastainen koulu-

tus johtoryhmälle sekä myynti-, talous- ja hankinta-

tiimeille. Lisäksi kaikille toimi hen ki löille tarjottiin

tekoäly koulutusta parantamaan heidän ymmärrystään

teko älystä ja sen turvallisesta käytöstä.

Pilotoimme työntekijävaihto-ohjelmaa Suomen

ja Saksan toimintojen välillä. Neljä tuotanto- ja

logistiikka työntekijää sai mahdollisuuden hankkia

arvo kasta kansainvälistä kokemusta, jakaa parhaita

käytäntöjä ja edistää kulttuurienvälistä ymmärrystä.

Palaute oli posi tiivista, ja ohjelman konseptointia

jatketaan vuoden 2026 aikana.

Osana yhteisötoimia Suomessa isännöimme lukuisia

opiskelijaryhmiä ja jatkoimme kumppanuutta paikal-

lisen lukion kanssa vuonna 2025. Lisäksi tarjosimme

erilaisia harjoittelu- ja kesätyömahdollisuuksia ja siten

nuorille tärkeitä työelämätaitoja.

Harvia teetti asiakastyytyväisyyskyselyn noin 4000

jälleenmyyjäasiakkaalle vuoden 2025 lopussa (11000

asiakasta vuonna 2024). Vastausprosentti oli 10%

(7%). Vaikka tulokset vaihtelivat brändin ja markkinan

mukaan, konsernitason suositteluindeksi (Net Promo-

ter Score, NPS) pysyi vahvana ja oli keski määrin 53

(71). Kaikkien Harvia- konsernin brändien osalta asiak-

kaat arvostivat erityisesti tuot teiden laatua ja laajaa

tuotevalikoimaa. Tietyiltä markki noilta saatu palaute

mainitsi kuitenkin haas teita asiakaspalvelussa ja tekni-

sessä tuessa. Nämä arvok kaatnäkemykset ohjaavat

konsernin työtä asiakas kokemuksen ymmärtämiseksi ja

parantamiseksi.

20Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Harvia aloitti merkittävän brändilähettiläs- ja sisältö-

yhteistyön lääkäri Emilia Vuorisalmen kanssa loppu-

vuodesta 2025. Yhteistyö, joka käynnistettiin alun perin

Pohjois-Amerikassa Harvia-, Almost Heaven Saunas-

jaThermaSol-brändien kautta, vahvistaa Harvian

tavoitetta jakaa tietoa saunan hyvinvointi hyödyistä

laajemmalle yleisölle.

Pohjois-Amerikan hyvinvointimarkkinat kasvavat

nopeasti, ja sauna on yksi kasvukategorioista. Pohjois-

Amerikka on Harvian suurin myyntialue. Markkinan

osuus liikevaihdosta vuonna 2025 oli 38,1 %, ja se on

strategisten painopistealueiden mukaisesti yhtiön

keskeinen kasvun ajuri. Yhteistyön myötä Harvialla on

hyvät valmiudet lisätä tietoisuutta aidosta suomalaises-

ta saunasta ja parantaa asiantuntijatiedon saata vuutta

kuluttajille tällä korkean potentiaalin markkinalla.

Yhteistyön tavoitteena on inspiroida kuluttajia terveel-

lisempään elämään tarjoamalla tieteeseen perustuvaa

sisältöä ja innostavia saunaelämyksiä.

Saunan hyödyistä esimerkiksi stressinhallintaan ja

sydän- ja verisuoniterveyteen on todistettua näyttöä.

Emilia Vuorisalmi on suomalainen lääkäri, menestys-

kirjailija ja hyvinvointiasiantuntija, joka osaa yhdistää

monimutkaisen lääketieteellisen tiedon osaksiarjen

tapoja. ”Suomalainen sauna tarjoaa tilan läsnäololle,

levollisuudelle ja sisäiselle tasapainolle”, hän selittää.

”Saunan lämpö ja hiljaisuus auttavat kehoa rentoutu-

maan ja tukevat palautumista, ja yhteiset hetket

lauteilla vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta.”

”Sauna on ollut osa suomalaista elämää sukupolvien

ajan – se on paikka, jossa voi palautua, löytää yhtey-

den itseensä ja muihin sekä edistää sisäistä ja ulkoista

hyvinvointia”, toteaa Harvian markkinointi- ja brändi-

johtaja Päivi Juolahti. ”Yhteistyöllä lääkäri Vuori-

salmen kanssa edistämme elämäntapaa, joka perus-

tuu iki vanhoihin perinteisiin ja on modernin tieteen

todentama.”

Osana yhteistyötä lääkäri Vuorisalmi tuottaa moni-

kanavaisen sisältösarjan, jossa ääneen pääsevät hyvin-

voinnin asiantuntijat, urheilijat ja saunojat. Sarjassa

jaetaan tieteeseen perustuvia vinkkejä ja yksinkertai-

sia rutiineja, jotka tukevat tasapainoa, palautumista

ja yhteyttä. Vaikka painopiste alkuun on Pohjois-

Amerikassa, osa sisällöistä julkaistaan myös yleisöille

Euroopassa ja muilla alueilla, mikä vahvistaa entises-

tään Harvian hyvinvointiviestiä maailmanlaajuisesti.

Yhteistyö lääkäri Emilia Vuorisalmen kanssa vahvistaa

Harvian sitoutumista hyvinvoinnin edistämiseen

Kuva: Olga Poppius

21Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Harvia päivitti koko konsernin kattavan vastuul-

lisuusohjelman vuosille 2026–2030 marraskuussa

2025. Ohjelma on linjassa Harvian liiketoimintastrate-

gian ja kaksoisolennaisuusanalyysin kanssa sekä

kestä vyys raportissa esitettyjen tavoitteiden kanssa.

Ohjelma kattaa Harvia-konsernille merkittävimmät

aihealueet: ilmastonmuutoksen, kiertotalouden,

oman henkilöstön, arvoketjun työntekijät, kuluttajat

ja loppukäyttäjät sekä liiketoiminnan etiikan.

Ohjelmaa ohjaavat periaatteet, jotka priorisoivat

strategia- ja liiketoimintalähtöistä lähestymistapaa,

edistävät realistisia ja toteuttamiskelpoisia hankkeita

sekä varmistavat säädösten noudattamisen. Harvian

yleinen vastuullisuusvisio on edistää hyvää ja pitkää

elämää minimoiden ympäristövaikutukset, turvalli-

sesti ja oikeudenmukaisesti. Tätä toteutetaan neljän

vastuullisuussitoumuksen kautta:

Edistämme hyvinvointia ja luottamusta jokaisessa

asiakaskokemuksessa. Harvia haluaa, että asiak-

kaat voivat nauttia vaivattomasti saunan tieteelli-

sesti todistetuista terveysvaikutuksista, joten yhtiö

tarjoaa luotettavaa tuotetietoa sekä käytännön

opastusta ja tukea, jotka varmistavat tuotteiden

turvallisen ja vastuullisen käytön. Edistystä täl-

lä alueella mitataan esimerkiksi jälleenmyyjien

tyytyväisyydellä.

Harvia-konsernin vastuullisuusohjelma

2026–2030

Suunnittelemme kaikki tuotteemme vastuullisuus näkö-

kulmat huomioiden. Harvia on sitoutunut kehit tämään

kestäviä ja turvallisia tuotteita, joissa materiaaleja

käytetään viisaasti. Yhtiö keskittyy suunnitteluperiaat-

teisiin, jotka parantavat tuotteiden korjattavuutta ja

kierrätettävyyttä sekä vähentävät ympäristövaikutuksia

tuotteen koko elinkaaren ajan. Sitoumusta mitataan

seuraamalla uusiutuvien tai kierrätettyjen materiaalien

prosenttiosuutta tuotteissa sekä tuotteen käyttöikää

pidentävien varaosien saatavuutta.

Toimimme vastuullisesti koko toimitusketjussa ja

toiminnoissamme. Harvia kantaa vastuuta tuotteiden-

sa energiankulutuksesta ja materiaaleista sekä työ-

olosuhteista. Tämä edellyttää toimenpiteitä päästöjen

ja jätteen vähentämiseksi sekä oikeudenmukaisten

käytäntöjen ylläpitämiseksi koko arvoketjussa. Keskei-

siä seurattavia suorituskykymittareita ovat kasvihuone-

kaasupäästöjen kokonaismäärä, erityisesti scope 1- ja

2 -päästövähennykset, sekä toimitusketjun eheyden

varmistamiseksi auditoitujen ostojen osuus.

Vahvistamme ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja

toimimme aina oikeudenmukaisesti. Harvia on sitou-

tunut vaalimaan työpaikkaa, jossa jokainen yksilö

tuntee olonsa turvalliseksi, arvostetuksi ja tiedostaa

mahdollisuutensa vaikuttaa. Juurruttamalla luottamuk-

sen, oikeudenmukaisuuden ja vastuullisen käytöksen

osaksi päivittäistä toimintaa Harvia pyrkii rakenta-

maan kestävän organisaation, joka on valmis tuleviin

haasteisiin. Tämän alueen mittarit keskittyvät työnteki-

jöiden turval lisuuden parantamiseen, jota seurataan

tapaturma taajuutena (LTIFR), sekä korkean työntekijä-

sitoutumisen ja -tyytyväisyyden edistämiseen.

22Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Harvia sijoituskohteena

#2 #3

Kasvava

globaali saunamarkkina

Johtava

globaali toimija

Vahvat brändit, kattava tuote- ja

palvelutarjooma sekä markkinan

johtavat innovaatiot

• Markkinan potentiaali on merkittävä: erittäin

pirstaloituneen globaalin saunamarkkinan arvo

on lähes 4 miljardia euroa.

• Saunan ja sen terveyshyötyjen lisääntyvän

tunnettuuden ansiosta markkinoiden arvioidaan

kasvavan ja kasvun ylittävän 5 prosentin

historiallinen keskiarvo seuraavien viiden

vuoden ajan.

• Saunamarkkina on suhdannevakaa erityisesti

vakiintuneilla saunamarkkinoilla perinteisten

saunamarkkinoiden tasaisen korvauskysynnän

ansiosta.

• Harvian johdon arvion mukaan yhtiön markkina-

osuus on kasvanut viime vuosina ja ylitti 5 %

vuonna 2025. Sen osuuden kiukaissa ja kompo-

nenteissa arvioidaan olevan selvästi yli 20 %.

• Harvia on johtava toimija päämarkkinoillaan: kes-

keisiä markkinoita ovat Pohjois-Amerikka (38%

liikevaihdosta vuonna 2025), Manner-Eurooppa

(28%) ja Pohjois-Eurooppa (23 %). Pohjois-

Amerikan lisäksi APAC & MEA (11 %) on ollut

Harvian nopeimmin kasvavia markkina-alueita

viime vuosina ja on yksi strategisesti tärkeimmistä

kasvualueista myös jatkossa.

• Harvia pyrkii toimimaan alan aktiivisena konsoli-

doijana yritysostojen kautta.

• Harvian toiminnan kapasiteetti ja globaali ulot-

tuvuus sekä skaalaedut esimerkiksi tuotannossa ja

hankinnoissa luovat Harvialle selvän kilpailuedun,

jota syvällinen kokemus saunaliiketoiminnasta

sekä B2B- ja kuluttajamarkkinoista tukevat.

• Harvian globaaleja pääbrändejä ovat Harvia

ja EOS, joita tukevat itsenäiset alueelliset ja

taktiset brändit Almost Heaven Saunas, Kirami

ja ThermaSol.

• Harvia-konsernin brändeillä on vahva markkina-

asema ja tunnettuus yhtiön päämarkkinoilla.

Harvia on yksi markkinoiden useimmin tunniste-

tuista kansainvälisistä saunabrändeistä.

• Harvia tarjoaa niin ammattilaisille kuin kuluttajille

kattavan tuotevalikoiman, joka sisältää kaikki

saunatyypit ja eri hintaluokan tuotteita koko nais-

valtaiseen saunaelämykseen.

• Tulevaisuuden kasvua tukevat markkinan johtavat

ja vastuulliset innovaatiot, joiden edistyksellinen

muotoilu, huippuluokan käyttökokemus ja digi-

taaliset ratkaisut täydentävät saunaelämystä.

Harvia tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden olla mukana maailmanlaajuisesti kasvavassa hyvin vointitrendissä.

Harvian johtava markkina-asema, vahvat brändit ja liiketoimintamalli luovat yhtiölle vankan pohjan johtaa

saunamarkkinaa myös tulevaisuudessa – ilmentyen kasvuna, vahvana kannattavuutena ja kasvavina osinkoina.

23Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

• Harvian liiketoimintamalli on tyypillisesti al-

haisen investointitarpeen sekä tehokkaiden

ja joustavien tuotantoprosessien ansiosta

hyvin pääomatehokas.

• Harvialla on vankka operatiivinen tehokkuus, jota

yhtenäiset prosessit tukevat, sekä modernit tuo-

tantotilat.

• Operatiivisen tehokkuuden avaintekijöitä ovat

kehittynyt myynnin ja toiminnan suunnittelu,

globaali hankintastrategia, valmistusprosessien

automatisointi sekä ketterä kuljetusverkosto.

• Yksi painopistealueista on toimitusketjun

vastuullisuus.

• Harvialla on laaja ja monipuolinen asiakaskunta

lähes 100 maassa. Siihen kuuluvat saunojen

erikoisliikkeet, vähittäis- ja tukkukaupat, saunan-

asentajat ja -rakentajat, rautakaupat sekä remon-

tointi- ja rakennusyhtiöt.

• Tuotteita myydään globaalisti pääasiassa jälleen-

myyntiverkoston kautta, mutta myös suoraan

kuluttajille.

• Harvia vahvistaa jatkuvasti jälleenmyynti-

verkostoaan sekä ammattilais- että kuluttaja-

kanavissa laajentaakseen asiakaskuntaa ja

vauhdit taakseen kasvua avainmarkkinoilla.

• Liiketoiminnan vakaus, tyypillisesti korkea kassa-

virtasuhde ja alhaiset investointitarpeet yhdistet-

tynä Harvian tulokseen luovat vankan perustan

terveelle kannattavuudelle. Yhtiön liikevaihto on

kasvanut keskimäärin noin 17 % vuodessa listautu-

misesta lähtien ja oikaistu liikevoittoprosentti on

ollut johdonmukaisesti vahva, yli 20 %.

• Harvian osinkopolitiikkana on maksaa säännölli-

sesti kasvavaa osinkoa kaksi kertaa vuodessa, ja

osakekohtainen osinko on kasvanut vuosittain aina

vuoden 2018 listautumisesta lähtien. Hallituksen

osingonjakoehdotus vuodelta 2025 on yhteensä

0,77 euroa osakkeelta, kun osake kohtainen tulos

oli 1,41 euroa.

• Harvia keskittyy tarttumaan markkinoiden kysyn-

nän tarjoamiin mahdollisuuksiin kaikilla myynti-

alueilla ja samalla varmistamaan hyvän kannat-

tavuuden myös lyhyellä aikavälillä.

#4 #5 #6

Tehokas

liiketoimintamalli

Pitkät asiakassuhteet ja

monipuoliset jälleenmyyntikanavat

Vahva kannattavuus ja kassavirta,

säännöllisesti kasvava osinko

SIJOITTAJATIETOA

Harvian osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin pörssi-

listalleMid Cap -markkina-arvoluokkaan. Harvialla on

yksi osakesarja, jonka kaupankäyntitunnus on HARVIA.

Lisätietoja on Harvian verkkosivuilla

www.harviagroup.com/fi.

SIJOITTAJAKALENTERI VUONNA 2026

• Varsinainen yhtiökokous: 15.4.2026

• Osavuosikatsaus tammi−maaliskuu 2026: 7.5.2026

• Puolivuosikatsaus tammi−kesäkuu 2026: 6.8.2026

• Osavuosikatsaus tammi−syyskuu 2026: 29.10.2026

Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

HALLINNOINTI

JA PALKITSEMINEN

25Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

JOHDANTO

Harvia Oyj (”Harvia” tai ”yhtiö”) noudattaa hallinnoinnissaan Suomen osakeyhtiö-

lakia, arvopaperimarkkinalakia, pörssiyhtiöitä koskevia säännöksiä, yhtiön yhtiöjärjes-

tystä ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Yhtiö noudattaa hallinnointikoodia.

Tämän selvityksen laatimisessa on noudatettu 1.1.2025 voimaan tullutta Arvopaperi-

markkinayhdistys ry:n julkaisemaa hallinnointikoodia (”Hallinnointikoodi 2025”), joka

on saatavilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Vuoden 2025 hallinnoinnissaan Harvia

noudatti Hallinnointikoodia 2025 ilman poikkeamia.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan erillisenä yhtiön toimintakerto-

muksesta, ja se julkaistaan yhdessä Harvian vuoden 2025 toimintakertomuksen,

tilinpäätöksen ja palkitsemisraportin kanssa yhtiön verkkosivuilla osoitteessa

www.harviagroup.com/fi.

Harvian tarkastusvaliokunta on käsitellyt selvityksen ja hallitus on hyväksynyt sen.

Yhtiön tilintarkastaja on tarkastanut, että selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

on annettu ja että selvityksen sisältämä kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin

liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhden-

mukainen tilinpäätöksen kanssa.

SELVITYS HALLINTO- JA

OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

2025

26Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

HARVIAN HALLINTOMALLI

Harvian toimielimet ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Ylintä päätäntävaltaa käyt-

tävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Johtamisesta vastaavat hallitus ja toimitusjohtaja.

Hallituksella on tarkastusvaliokunta ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta, jotka avustavat

hallitusta. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yhtiön ja konsernin johtamisessa.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Valmistelee ja esittelee ehdotukset hallituksen

nimittämiseen ja palkitsemiseen liittyen.

Yhtiökokous

Harvia Oyj:n ylin päättävä elin.

Hallitus

Hallituksella on 3–7 yhtiökokouksen valitsemaa

jäsentä. Hallitus vastaa yhtiön strategisesta

johtamisesta.

Tarkastusvaliokunta

Valvoo taloudellista raportointiprosessia sekä

seuraa sisäisen valvonnan ja tarkastuksen

sekä riskienhallintajärjestelmän tehokkuutta.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta

Valmistelee toimitusjohtajan ja muun ylimmän

johdon palkitsemis- ja nimitysasiat sekä

henkilöstön palkitsemisen keskeiset periaatteet.

Toimitusjohtaja

Harvian hallitus nimittää toimitusjohtajan,

jokajohtaa Harvian liiketoimintaa.

Johtoryhmä

Tukee toimitusjohtajaa strategian toteuttamisessa

ja liiketoiminnan johtamisessa.

Tilintarkastaja

Tarkastaa tilinpäätöksen ja kirjanpidon

sekä yhtiön hallinnon.

Kestävyysraportoinnin varmentaja

Varmentaa konsernin kestävyysselvityksen.

27Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

YHTIÖKOKOUS

Harvian ylin päättävä elin on yhtiökokous, joka päät-

tää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen edellyttämistä

asioista. Yhtiökokouksessa yhtiön kaikilla osakkeen-

omistajilla on oikeus esittää kysymyksiä ja päätös-

ehdotuksia käsiteltävinä olevista asioista. Harvialla on

yksi osakesarja ja jokaisella osakkeella on yksi ääni

yhtiön yhtiökokouksessa.

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituk-

sen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa

tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen yhtiökokous

voidaan kutsua koolle päättämään tietystä asiasta,

kun hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai laki sitä muu-

ten edellyttää. Harvian yhtiökokous pidetään yhtiön

kotipaikassa Muuramessa tai Helsingissä, ja sen kutsuu

koolle hallitus.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa

• esitetään tilinpäätös, joka sisältää konserni-

tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

• esitetään tilintarkastuskertomus

• päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja

taseen osoittaman voiton käyttämisestä

• päätetään vastuuvapaudesta hallituksen

jäsenille ja toimitusjohtajalle

• päätetään yhtiön hallituksen jäsenten

ja tilintarkastajien palkkioista

• päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä

• valitaan hallituksen jäsenet

• valitaan tilintarkastaja sekä

• käsitellään muut yhtiökokouskutsussa

mahdollisesti mainitut asiat.

Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan yhtiön verkkosivuil-

la tai ainakin yhdessä hallituksen määräämässä valta-

kunnallisessa päivälehdessä. Kutsu yhtiökokoukseen

on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan kolme

kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiö-

kokousta, kuitenkin viimeistään yhdeksän päivää ennen

yhtiökokouksen täsmäytyspäivää.

Osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiö-

kokoukseen, jos hänet on kahdeksan arkipäivää ennen

yhtiökokousta merkitty osakkeenomistajaksi yhtiön

osakasluetteloon (yhtiökokouksen täsmäytyspäivä).

Voidakseen käyttää puhe-, kysely- ja äänioikeuttaan

yhtiökokouksessa hänen on oltava ilmoittautunut

yhtiökokoukseen kokouskutsussa ilmoitetulla tavalla

ja viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä,

joka voi olla aikaisintaan kymmenen päivää ennen

yhtiökokousta. Myös hallintarekisteröityjen osakkei-

den omistaja saa oikeuden osallistua yhtiökokoukseen

ilmoittautumalla tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen itse

tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä.

YHTIÖKOKOUS 2025

Harvian varsinainen yhtiökokous pidettiin 8.4.2025

Helsingissä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa oli edus-

tettuina joko ennakkoon äänestäneinä, henkilökoh-

taisesti taikka lakimääräisen edustajan tai valtuutetun

asiamiehen edustamana 285 osakkeenomistajaa.

Kokouksessa oli sen alkaessa edustettuina yhteensä

11 803 561 osaketta ja ääntä eli noin 63,2 prosenttia

kaikista osakkeista ja äänistä.

Yhtiön osakkeenomistajilla ja näiden asiamiehillä

olimahdollisuus osallistua kokoukseen ja käyttää osak-

keenomistajan oikeuksia sekä äänestämällä ennakkoon

että esittämällä vastaehdotuksia ja kysymyksiä ennak-

koon, sekä osallistumalla paikan päällä järjestettyyn

yhtiökokoustilaisuuteen. Lisäksi varsinaista yhtiöko-

kousta 2025 oli mahdollista seurata verkkolähetyksen

välityksellä. Lisätietoa ja yhtiökokoukseen liittyvät

asiakirjat ovat nähtävissä Harvian verkkosivuilla.

OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNTA

Harvialla on vuoden 2020 yhtiökokouksen päätök-

sellä perustettu osakkeenomistajien nimitystoimi-

kunta. Nimitystoimikunta valmistelee hallituksen

jäsenten valintaa ja palkitsemista sekä hallituksen

valiokuntien jäsenten palkitsemista koskevat ehdo-

tukset varsinaiselle yhtiökokoukselle sekä tarvittaessa

ylimääräiselle yhtiökokoukselle.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu

yhtiön neljän suurimman osakkeenomistajan nimeä-

mistä edustajista. Osakkeenomistajia edustavien

jäsenten nimeämisoikeus on vuosittain niillä neljällä

osakkeenomistajalla, joiden osuus yhtiön kaikkien

osakkeiden tuottamista äänistä Euroclear Finland

Oy:n ylläpitämän osakasluettelon mukaan on suurin

varsinaista yhtiökokousta edeltävän kalenterivuo-

den syyskuun 1. työpäivänä. Mikäli osakkeenomistaja

ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, oikeus siirtyy

seuraavaksi suurimmalle omistajalle, jolla muutoin

eiolisi nimeämisoikeutta.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kunkin toimi-

kauden ensimmäisen kokouksen koollekutsujana

toimii hallituksen puheenjohtaja, ja nimitystoimikun-

nan puheenjohtajaksi valitaan suurimman osakkeen-

omistajan edustaja, ellei nimitystoimikunta toisin

nimenomaisesti päätä.

28Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta antaa ehdo-

tuksensa yhtiön hallitukselle vuosittain, viimeistään

varsinaista yhtiökokousta edeltävän tammikuun

31. päivänä.

NIMITYSTOIMIKUNNAN KOKOONPANO

Nimitystoimikunnan nimittivät alla listatut osakkeen-

omistajat 1.9.2025 osakeomistuksen mukaan. Nimitys-

toimikuntaan kuuluu yksi nainen (25% jäsenistä) ja

kolme miestä (75% jäsenistä). Syyskuussa 2025 nimi-

tetty nimitys toimikunta kokoontui neljä kertaa vuoden

2025 aikana, ja keskimääräinen osallistumisaste oli

100%. Nimitystoimikunta kokoontui myös tammi-

kuussa 2026. Kaikki jäsenet olivat läsnä.

NIMITYSTOIMIKUNTA 1.9.2025 OSAKEOMISTUKSEN PERUSTEELLA

Osakkeenomistaja

Osakeomistus

1.9.2025 Edustaja

Kokouksiin osallistuminen

vuonna 2025

Nordea Nordic Small Cap Fund /

Nordea Funds Oy 5,03 %

Josefin Degerholm,

puheenjohtaja 4/4

Evli-Rahastoyhtiö Oy 4,60 % Janne Kujala 4/4

Onvest Oy 4,43 % Juho Lipsanen 4/4

Tiipeti Oy 1,83 % Timo Harvia 4/4

29Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Jäsenten lisäksi Harvian hallituksen puheenjohtaja

Catharina Stackelberg-Hammarén on toiminut

17.11.2025 alkaen asiantuntijana nimitystoimikun nassa

olematta toimikunnan jäsen. Edellinen hallituksen

puheenjohtaja Heiner Olbrich toimi asiantuntijana

nimitystoimikunnassa 17.11.2025 asti.

Yhteenveto nimitystoimikunnan jäsenten taustoista:

Josefin Degerholm

• Päätoimi: toimitusjohtaja, Nordea Funds Oy

• s. 1983, Suomen kansalainen, nainen

• Oikeustieteen kandidaatti

• Harvian nimitystoimikunnan puheenjohtaja 2025–,

jäsen 2024–

Janne Kujala

• Päätoimi: Head of Nordic Equities,

Evli-Rahastoyhtiö Oy

• s. 1972, Suomen kansalainen, mies

• Kauppatieteiden maisteri

• Harvian nimitystoimikunnan jäsen 2024–

Juho Lipsanen

• Päätoimi: hallitusammattilainen

• s. 1961, Suomen kansalainen, mies

• Kauppatieteiden maisteri, MBA

• Harvian nimitystoimikunnan jäsen 2020–

Timo Harvia

• Päätoimi: Innovaatio- ja teknologiajohtaja,

Harvia Oyj

• s. 1978, Suomen kansalainen, mies

• Diplomi-insinööri

• Harvian nimitystoimikunnan jäsen

2023–2024, 2025–

Nimitystoimikunta antoi 30.1.2026 ehdotuksensa

Harvia Oyj:n vuoden 2026 varsinaiselle yhtiökokouk-

selle Harvian hallituksen jäsenten lukumäärästä sekä

hallituksen kokoonpanosta ja palkitsemisesta. Nimitys-

toimikunta teki ehdotukset yksimielisesti.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäseniä toimi-

kaudella 9.9.2024–8.9.2025 olivat Juho Lipsanen

( Onvest Oy), Minna Laaksonen (WestStar Oy), Janne

Kujala (Evli-Rahastoyhtiö Oy) ja Josefin Degerholm

(Nordea Funds Oy). Heiner Olbrich toimi asiantunti-

jana nimitystoimikunnassa olematta sen jäsen. Tämä

nimitystoimikunta kokoontui kerran vuonna 2025,

ja kaikki jäsenet osallistuivat kokoukseen. Se antoi

ehdotuksensa yhtiön vuoden 2025 varsinaiselle yhtiö-

kokoukselle 17.1.2025.

HALLITUS

Harvian yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen

kuuluu 3–7 jäsentä, kun vuoden 2025 varsinainen yh-

tiökokous päätti korottaa jäsenten enimmäismäärän

kuudesta seitsemään. Hallituksen jäsenet valitaan

varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka

päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiö-

kokouksen päättyessä. Hallitus valitsee toimikaudek-

seenkeskuudestaan puheenjohtajan.

Hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla riippumat-

tomia yhtiöstä, ja riippumattomista jäsenistä vähintään

kahden tulee olla riippumattomia yhtiön merkittävistä

osakkeenomistajista. Hallitus arvioi Hallinnointikoodin

2025 kriteerien mukaisesti jäsenten riippumattomuuden

yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista vuosittain

ja tarvittaessa. Jäsenten valinnassa kiinnitetään huomio-

ta jäsenten toisiaan täydentävään kokemukseen ja asian-

tuntemukseen yhtiön toimialalla ja kehitysvaiheessa.

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Harvian hallituksen työtä ja toimintaa ohjaavat

osakeyhtiölaki, hallinnointikoodi, muu sovellettava

lainsäädäntö ja Harvian yhtiöjärjestys sekä hallituk-

sen työjärjestys.

Hallituksen työjärjestyksessä määritellään hallituksen

keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Hallituk-

sella on yleistoimivalta päättää kaikista yhtiön hallin-

toon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka

lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan eivät kuulu yhtiö-

kokoukselle tai toimitusjohtajalle.

Hallitus:

• kutsuu koolle varsinaiset ja ylimääräiset

yhtiökokoukset ja valmistelee ja antaa

päätösehdotuksia yhtiökokoukselle

• määrittelee yhtiön varojenjakopolitiikan ja tekee

varojenjakopäätösehdotuksen yhtiökokoukselle

• päättää lahjoituksista osakeyhtiölain puitteissa

• määrittelee riskienhallintajärjestelmän ja

sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet

• käsittelee ja hyväksyy toimintakertomuksen ja

tilinpäätöksen sekä osavuosikatsaukset

• päättää valiokuntien perustamisesta tai lakkaut-

tamisesta ja vahvistaa näiden työjärjestykset

• määrittää yhtiön hallituksen monimuotoisuus-

politiikan

• seuraa ja arvioi taloudellista raportointi-

järjestelmää

• seuraa ja arvioi sisäisen valvonnan ja tarkastuksen

sekä riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta

• seuraa ja arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta

ja erityisesti tämän harjoittamaa muiden kuin

tilintarkastuspalveluiden tarjoamista

• seuraa yhtiön tilintarkastusta ja valmistelee

yhtiön tilintarkastajan valintaa.

30Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Hallitus käsittelee laissa ja yhtiöjärjestyksessä

mainit tujen tehtävien lisäksi yhtiön ja konsernin toi-

minnan laajuuden ja laadun kannalta tärkeitä ja

laaja kantoisia asioita:

• pitkän aikavälin visio, strategiset tavoitteet jalin-

jaukset sekä taloudelliset päätavoitteet

• konsernirakenne sekä konserniin kuuluvien

yhtiöiden budjetit osana konsernin budjettia

• konsernin strategisesti tai taloudellisesti

olennaiset investoinnit, liiketoiminnan

olennaiset laajentumiset tai supistumiset

• yritys- ja liiketoimintakaupat ja

• merkittävät vastuusitoumukset ja muut konsernin

liiketoiminnan kannalta merkittävät asiat.

Hallitus myös nimittää ja vapauttaa tehtävistään toimitus-

johtajan ja johtoryhmän jäsenet sekä päättää heidän

toimi- ja työehdoistaan ja kannustinjärjestelmistään.

Hallitus kokoontuu normaalisti 9–10 kertaa vuodessa

sovitun aikataulun mukaisesti. Hallitus pitää tarvit taessa

ylimääräisiä kokouksia, jotka voivat olla myös puhelin-

kokouksia. Asioista voidaan myös päättää varsi naista

kokousta pitämättä päätöspöytäkirjalla, jonka allekir-

joittavat kaikki hallituksen jäsenet. Hallitus on päätös-

valtainen, kun yli puolet hallituksen jäsenistä on paikal-

la. Hallitus pyrkii yksimielisiin päätöksiin. Erimieli syyden

sattuessa asia ratkaistaan äänestyksellä. Päätökset

tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten

mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

HALLITUS VUONNA 2025

Hallitukseen kuuluivat 1.1.–8.4.2025 Heiner Olbrich

(puheenjohtaja), Catharina Stackelberg-Hammarén

(varapuheenjohtaja), Anders Holmén, Hille Korhonen,

Markus Lengauer ja Olli Liitola.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 8.4.2025 hallituksen

jäsenet toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsi-

naisen yhtiökokouksen päättyessä. Jäseniksi valittiin

uudelleen Anders Holmén, Hille Korhonen, Markus

Lengauer, Olli Liitola, Heiner Olbrich ja Catharina

Stackelberg-Hammarén. Uutena jäsenenä valittiin Petri

Castrén. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallitus

valitsi keskuudestaan Heiner Olbrichin hallituksen

puheenjohtajaksi. Hallituksen varapuheenjohtajaksi

valittiin Catharina Stackelberg-Hammarén.

Hallitus valitsi 17.11.2025 keskuudestaan Catharina

Stackelberg-Hammarénin hallituksen puheenjohtajaksi.

Valinta tehtiin sen jälkeen, kun Heiner Olbrich ilmoitti

luopuvansa puheenjohtajan tehtävästä ja ilmoitti, ettei

hän ole henkilökohtaisista syistä käytettävissä uudel-

leenvalintaan vuoden 2026 varsinaisessa yhtiökokouk-

sessa. Muutoksella varmistettiin hallituksen työskente-

lyn saumaton jatkuvuus Olbrichin ilmoituksen jälkeen.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Markus Lengauer.

Vuonna 2025 hallitus keskittyi Harvian strategiaan,

Kaakkois-Aasian alueen liiketoimintaan, mahdollisiin

yritysostoprojekteihin, investointeihin sekä uusiin

liiketoimintamahdollisuuksiin. Vuonna 2025 hallitus

kokoontui yhteensä 15 kertaa.

HALLITUKSEN JÄSENTEN OSALLISTUMINEN KOKOUKSIIN VUONNA 2025

Jäsen Rooli Läsnäolo Osallistumis-%

Catharina Stackelberg-

Hammarén

Puheenjohtaja 17.11. alkaen

Varapuheenjohtaja 17.11. asti 14/15 93 %

Markus Lengauer Varapuheenjohtaja 17.11. alkaen 15/15 100 %

Petri Castrén Jäsen 8.4. alkaen 10/10 100 %

Anders Holmén Jäsen 15/15 100 %

Hille Korhonen Jäsen 10/15 67 %

Olli Liitola Jäsen 15/15 100 %

Heiner Olbrich Puheenjohtaja 17.11. asti 14/15 93 %

31Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Hallitus

31.12.2025

• Hallituksen puheenjohtaja marraskuu 2025–,

varapuheenjohtaja 2024–marraskuu 2025,

jäsen 2023–

• Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheen-

johtaja marraskuu 2025–, jäsen 2024–2025

• Kauppatieteiden maisteri

• s. 1970, Suomen kansalainen, nainen

• Päätoimi: Senior Vice President, Knowit Insight

Oy 2022–

• Harvian osakkeita 31.12.2025: 1 836

CATHARINA

STACKELBERG-

HAMMARÉN

• Hallituksen jäsen 2025–

• Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 2025–

• Oikeustieteen kandidaatti ja MBA

• s. 1962, Suomen kansalainen, mies

• Päätoimi: Kemira Oyj, talousjohtaja 2013–

• Harvian osakkeita 31.12.2025: 301

PETRI

CASTRÉN

• Hallituksen puheenjohtaja 2024–marraskuu 2025,

varapuheenjohtaja 2023–2024, jäsen 2022–

• Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan

puheenjohtaja 2024–marraskuu 2025

• Taloustieteiden tohtori, kauppatieteiden maisteri

• s.1965, Saksan kansalainen, mies

• Päätoimi: hallitusammattilainen

• Harvian osakkeita 31.12.2025: 3 000

HEINER

OLBRICH

• Hallituksen jäsen 2021–

• Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen

marraskuu 2025–

• Tarkastusvaliokunnan jäsen 2022–marraskuu 2025

• Kauppatieteiden maisteri

• s. 1977, Suomen kansalainen, mies

• Päätoimi: Fyrklöver-Invest Oy Ab:n

toimitusjohtaja 2013–

• Harvian osakkeita 31.12.2025: 1 986

ANDERS

HOLMÉN

• Hallituksen varapuheenjohtaja marraskuu

2025–, jäsen 2023–

• Tarkastusvaliokunnan jäsen 2024–

• Tekniikan tohtori, diplomi-insinööri

• s. 1965, Itävallan kansalainen, mies

• Päätoimi: hallitusammattilainen

• Harvian osakkeita 31.12.2025: 880

MARKUS

LENGAUER

• Hallituksen jäsen 2014–, hallituksen

puheenjohtaja 2014–2024

• Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan

jäsen 2024–

• Diplomi-insinööri

• s. 1957, Suomen kansalainen, mies

• Päätoimi: hallitusammattilainen

• Harvian osakkeita 31.12.2025: 42 174

OLLI

LIITOLA

• Hallituksen jäsen 2021–

• Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 2023–

2025, jäsen 2021−

• Tekniikan lisensiaatti

• s. 1961, Suomen kansalainen, nainen

• Päätoimi: hallitusammattilainen

• Harvian osakkeita 31.12.2025: 5 407

HILLE

KORHONEN

32Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

HALLITUKSEN JÄSENTEN RIIPPUMATTOMUUS

Hallinnointikoodin mukaan enemmistön hallituksen

jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiöstä. Vähin-

tään kahden yhtiöstä riippumattoman hallituksen

jäsenen on oltava riippumattomia myös yhtiön

merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallitus arvioi vuosittain jäsentensä riippumattomuuden

yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Hallin-

nointikoodin 2025 mukaisen riippumattomuus arvioinnin

perusteella Harvian yhtiökokouksessa 8.4.2025 valittujen

hallituksen jäsenten on katsottu olevan riippumattomia

yhtiöstä sekä yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS

Harvian osakkeenomistajien nimitystoimikunta ottaa

työssään ja ehdotuksissaan huomioon hallituksen moni-

muotoisuutta koskevat periaatteet. Hallituksen jäseneksi

valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja

mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitami-

seen. Jäsenten valinnassa kiinnite tään huomiota jäsen-

ten toisiaan täydentävään kokemukseen ja asiantunte-

mukseen yhtiön toimialalla ja kehitysvaiheessa.

Hallituksen monimuotoisuutta tukee jäsenten moni-

puolinen ammatillinen ja koulutuksellinen tausta. Halli-

tuksen jäseniä valittaessa tavoitteena on, että hallituksen

jäsenet edustavat kumpaakin sukupuolta. Tavoitteena on

myös varmistaa, että hallituskokoonpano kokonaisuu-

dessaan mahdollistaa hallituksen tehtävien tehokkaan

hoitamisen ja tukee Harvian liiketoiminnan kehittämistä.

Harvia on arvioinut, että hallituksen kokoonpanoon

liittyviä monimuotoisuusperiaatteita noudatettiin

tilikaudella 2025. Hallituksen jäsenten erilaisten koke-

mus- ja pätevyysprofiilien on arvioitu olevan monipuo-

lisia ja toisiaan täydentäviä. Jäsenistä viisi on Suomen

JÄSENYYDEN KESTO HARVIAN HALLITUKSESSA

HALLITUKSEN JÄSENTEN KANSALAISUUS

HALLITUKSEN SUKUPUOLIJAKAUMA

HALLITUKSEN JÄSENTEN IKÄJAKAUMA

Alle 2 vuotta

2–5 vuotta

yli 5 vuotta

1 jäsen

14 %

5 jäsentä

71 %

1 jäsen

14 %

Suomi

Saksa

Itävalta

5 jäsentä

71 %

1 jäsen

14 %

1 jäsen

14 %

Naisia

Miehiä

5 jäsentä

71 %

2 jäsentä

29 %

45–50 vuotta

51–55 vuotta

56–60 vuotta

61–65 vuotta

yli 65 vuotta

1 jäsen

14 %

1 jäsen

14 %

1 jäsen

14 %

2 jäsentä

29 %

2 jäsentä

29 %

33Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

kansa laisia, yksi Saksan kansalainen ja yksi Itävallan

kansalainen. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan

ehdotuksen perusteella huhtikuun 2025 varsinaisessa

yhtiökokouksessa valitun hallituksen seitsemästä jäse-

nestä kaksi on naisia (28,6 %) ja viisi miehiä (71,4 %).

Yhtiökokouksen 8.4.2025 valitseman Harvian hallituk-

sen kokoonpano, jossa molemmat sukupuolet ovat

edustettuina, on Suomen hallinnointikoodin 2020

mukainen. Hallinnointikoodin 2020 suositusta 8 sovelle-

taan 30.6.2026 saakka.

ITSEARVIOINTI

Hallituksen työjärjestyksen mukaisesti hallitus arvioi toi-

mintaansa ja työskentelytapojaan vuosittain sisäisenä

itsearviointina. Hallitus määrittää arvioinnissa käytet-

tävät kriteerit vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa.

Arvioinnin tavoitteena on mitata ja kerätä palautetta

esimerkiksi hallitustyön rakenteesta, prosesseista ja

tehokkuudesta, jotta saadaan yleiskuva onnistuneista

osa-alueista ja toisaalta niistä osa-alueista, jotka vaati-

vat hallitukselta enemmän huomiota.

Hallitus suoritti itsearvioinnin yksityiskohtaisella kysely-

lomakkeella lokakuussa 2025. Itsearvioinnissa paino-

tettiin hallitustyön laatua yleisesti ja useista eri näkö-

kulmista. Hallituksen puheenjohtaja kävi itsearvioin nin

tulokset läpi hallituksen jäsenten kanssa. Tulokset

esiteltiin myös osakkeenomistajien nimitystoimikun-

nalle ennen kuin nimitystoimikunta tapasi hallituksen

jäsenet yksitellen.

TARKASTUSVALIOKUNTA

Työskentelynsä tehostamiseksi yhtiön hallitus on

perustanut tarkastusvaliokunnan. Valiokunnalla ei

ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan se toimii valmis-

televana elimenä, jonka käsittelemät asiat tuodaan

hallituksen päätettäviksi.

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain valiokunnan

jäsenet ja puheenjohtajan sekä vahvistaa valiokunnan

kirjallisen työjärjestyksen. Tarkastusvaliokuntaan kuuluu

vähintään kolme hallituksen jäsentä. Jäsenten enemmis-

tön on oltava riippumattomia yhtiöstä, ja vähintään yh-

den jäsenen on oltava riippumaton yhtiön merkittävistä

osakkeenomistajista. Jäsenillä on oltava tarkastusvalio-

kunnan tehtäväalueen edellyttämä pätevyys, ja vähin-

tään yhdellä jäsenellä tulee olla asiantuntemusta erityi-

sesti laskentatoimen, kirjanpidon tai tarkastuksen alalla.

Työjärjestyksen mukaan tarkastusvaliokunta keskittyy

erityisesti yhtiön taloudelliseen raportointiin ja sisäi-

seen valvontaan liittyvien asioiden käsittelemiseen

ja valmistelemiseen. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä

on erityisesti

• yhtiön taloudellisen raportointiprosessin

sekä konsernin taloudellisen tilanteen ja

rahoitustilanteen seuranta

• budjetin, ennusteen ja niihin liittyvien

oletusten käsittely

• tilinpäätösten ja toimintakertomusten, osavuosi-

katsausten ja tulosjulkistusten käsittely ennen

hallituksen hyväksymistä

• yhtiön sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkas-

tuksensekä riskienhallintajärjestelmien tehok-

kuuden seuranta

• rahoitusriskien hallintapolitiikan valmistelu sekä

merkittävien taloudellisten ja muiden riskien seuranta

• lakisääteisen tilintarkastuksen seuranta

• tilintarkastajan riippumattomuuden sekä tilin-

tarkastuspalveluiden laadun ja laajuuden arviointi

• muiden tilintarkastukseen liittymättömien palve-

luiden seuranta ja arviointi

• yhtiön yritysvastuullisuuteen ja kestävyysrapor-

tointiin liittyvien prosessien seuranta ja arviointi

sekä kestävyysraportin varmentamisen seuranta

ja arviointi

• kestävyysraportoinnin varmentajaa koskevan

valintamenettelyn valmistelu

• kestävyysraportoinnissa noudatettujen menet-

telyiden sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

tehokkuuden valvonta

• yleisten vastuullisuusasioiden seuranta, arviointi

ja käsittely

• yhtiön verosuunnittelun sekä veroraportoinnin

ja-asioiden seuranta ja arviointi.

TARKASTUSVALIOKUNTA VUONNA 2025

Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat 1.1.–8.4.2025 Hille

Korhonen (puheenjohtaja), Anders Holmén ja Markus

Lengauer. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 8.4.2025

valittu hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvalio -

kunnan jäseniksi Petri Castrénin (puheenjohtaja),

Anders Holménin, Hille Korhosen jaMarkus Lengauerin.

Hallituksen puheenjohtajan vaihduttua 17.11.2025

hallitus päätti myös tarkastusvaliokunnan kokoon-

panon muutoksesta. 17.11.2025 alkaen valiokuntaan

kuuluvat Petri Castrén (puheenjohtaja), Hille Korhonen

ja Markus Lengauer.

Vuonna 2025 tarkastusvaliokunta kokoontui 7 kertaa.

Jäsenten osallistuminen kokouksiin on kuvattu sivulla

35 olevassa taulukossa. Normaaliin vuosisuunnitel-

maan liittyvien tehtäviensä lisäksi tarkastusvaliokunta

keskittyi vuonna 2025 työskentelyssään erityisesti

CSRD:n mukaiseen kestävyysraportointiin, konsernin

integraation ja IT-asioiden seurantaan sekä tarkastus-

valio kunnantyöskentelyn kehittämiseen.

34Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

HENKILÖSTÖ- JA PALKITSEMISVALIOKUNTA

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta avustaa hallitusta

valmistelemalla yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin

muun ylimmän johdon palkitsemis- ja nimitysasiat sekä

yhtiön henkilöstön palkitsemiseen liittyvät keskeiset

periaatteet ja käytännöt.

Hallitus valitsee järjestäytymiskokouksessa keskuudes-

taan valiokunnan jäsenet ja puheenjohtajan. Valiokunta

koostuu vähintään kolmesta jäsenestä. Henkilöstö- ja

palkitsemisvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava

riippumattomia yhtiöstä.

Työjärjestyksen mukaan henkilöstö- ja palkitsemisvalio-

kunnan tehtäviin kuuluu

• toimielinten palkitsemispolitiikan ja -raportin

valmistelu

• toimielinten palkitsemispolitiikan ja -raportin

esittelyyhtiökokouksessa ja niihin liittyviin

kysymyksiin vastaaminen

• toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän nimitys-

asioiden valmistelu sekä seuraajasuunnittelu

• toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitse-

misenvalmistelu ja arviointi

• muun henkilöstön palkitsemisen ja organisaation

kehittämisen suunnittelu sekä

• yhtiön organisaation ja henkilöstöasioiden

seurantaja kehittäminen.

Lisäksi henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnalla voi olla

muita tehtäviä, jotka ovat tarkoituksenmukaisia valio-

kunnan tehtävän täyttämiseksi. Tehtäviä hoitaessaan

henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta toimii suhteessa

yhtiön toimivaan johtoon itsenäisesti ja riippumat-

tomasti.

HENKILÖSTÖ- JA PALKITSEMISVALIOKUNTA

VUONNA 2025

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 8.4.2025 valittu hallitus

valitsi keskuudestaan henkilöstö- ja palkitsemis-

valiokunnan jäseniksi Heiner Olbrichin (puheen johtaja),

Olli Liitolan ja Catharina Stackelberg- Hammarénin.

Valiokunnan kokoonpano oli sama 1.1.–8.4.2025

välisenä aikana.

Hallituksen puheenjohtajan vaihduttua 17.11.2025

hallitus päätti myös henkilöstö- ja palkitsemisvaliokun-

nan kokoonpanon muutoksesta. 17.11.2025 alkaen valio-

kuntaan kuuluvat Catharina Stackelberg-Hammarén

(puheenjohtaja), Anders Holmén ja Olli Liitola.

Vuonna 2025 henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta

kokoontui 6 kertaa. Jäsenten osallistuminen kokouksiin

on kuvattu alla olevassa olevassa taulukossa. Vuonna

2025 henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta keskittyi

työskentelyssään Manner-Euroopan sekä Pohjois-

Amerikan alueiden johtajien rekrytointiin sekä Harvian

johdon ja avainhenkilöiden palkit semispolitiikan kehit-

tämiseen hallituksen hyväksymistä varten.

OSALLISTUMINEN VALIOKUNTIEN KOKOUKSIIN VUONNA 2025

Tarkastusvaliokunta

Henkilöstö- ja

palkitsemisvaliokunta

Jäsen Läsnäolo Osallistumis-% Läsnäolo Osallistumis-%

Catharina Stackelberg-Hammarén 6/6 100 %

Markus Lengauer 6/7 86 %

Petri Castrén 5/5 100 %

Anders Holmén 7/7 100 % 1/1 100 %

Hille Korhonen 6/7 86 %

Olli Liitola 6/6 100 %

Heiner Olbrich 5/5 100 %

35Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

TOIMITUSJOHTAJA

Toimitusjohtaja vastaa yhtiön juoksevan hallinnon

hoitamisesta. Toimitusjohtaja vastaa hallituksen

asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, linjausten ja

päämäärien toteuttamisesta yhtiössä. Osakeyhtiölain

mukaan toimitusjohtaja varmistaa, että yhtiön kirjan-

pito on lain mukainen ja että yhtiön varainhoito on

järjestetty luotettavasti.

Yhtiön hallitus nimittää ja tarvittaessa erottaa

toimitus johtajan ja päättää hänen palvelussuh-

teensa ehdoista, jotka on määritelty kirjallisessa

toimitusjohtaja sopimuksessa. Toimitusjohtaja valitaan

tehtävään toistaiseksi. Hallitus arvioi toimitusjohtajan

työtä ja hänelle asetettujen tavoitteiden saavut-

tamista. Toimitus johtajaa ei voi valita hallituksen

puheen johtajaksi.

Matias Järnefelt on toiminut Harvian toimitusjohta-

jana vuodesta 2023 lähtien. Toimitusjohtajan talou-

delliset etuudet on esitetty palkitsemisraportissa

vuodelta 2025.

KONSERNIN JOHTORYHMÄ

Toimitusjohtajan tukena toimiva konsernin johtoryhmä

vastaa konsernin ja liiketoiminnan kehittämisestä ja

operatiivisesta toiminnasta hallituksen ja toimitus-

johtajan antamien tavoitteiden mukaisesti. Johtoryhmä

myös määrittelee toimintaperiaatteet ja menettelytavat

hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti.

Johtoryhmä kokoontuu lähtökohtaisesti kuukausittain

ja tarvittaessa keskittyen konsernin ja liiketoimintojen

strategisiin kysymyksiin. Agendalla on säännöllisesti

taloudelliseen kehitykseen, hallintoon, yritysvastuu-

seen ja kehitysprojekteihin liittyviä kysymyksiä ja

katsauksia. Konsernin johtoryhmän puheenjohtajana

toimii toimitusjohtaja.

Tavanomaisen liiketoiminnan johtamisen ja kehittämis-

tehtävien lisäksi johtoryhmä keskittyi vuonna 2025

nykyisen toimintamallin tehokkaaseen hyödyntämiseen,

strategiseen suunnitteluun, ThermaSolin integroimi-

seen sekä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja niiden

toteuttamiseen.

JOHTORYHMÄN SUKUPUOLIJAKAUMA

Miehiä

Naisia

1 jäsen

9 %

10 jäsentä

91 %

36Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Johtoryhmän jäsenet

31.12.2025

• Toimitusjohtaja

• Tuotantotalouden diplomi-insinööri

• s. 1974, Suomen kansalainen, mies

• Toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen 2023–

• Harvian osakkeita 31.12.2025: 0

• Aasian, Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan alueen johtaja

• Yo-merkonomi

• s. 1966, Suomen kansalainen, mies

• Aasian, Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan alueen johtaja 2024−,

ja johtoryhmän jäsen 2014−

• Harvian osakkeita 31.12.2025: 82 983

• Talousjohtaja

• Diplomi-insinööri, MBA

• s. 1963, Suomen kansalainen, mies

• Talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen 2014−

• Harvian osakkeita 31.12.2025: 151 650

MATIAS

JÄRNEFELT

ARI

VESTERINEN

DAVID

AHONEN

• Pohjois-Euroopan alueen johtaja

• Yo-merkonomi

• s. 1964, Suomen kansalainen, mies

• Pohjois-Euroopan alueen johtaja 2024−, johtoryhmän jäsen 2014−

• Harvian osakkeita 31.12.2025: 63 052

• Pohjois-Amerikan alueen johtaja

• Kauppatieteiden kandidaatti

• s. 1980, Yhdysvaltain kansalainen, mies

• Pohjois-Amerikan alueen johtaja ja johtoryhmän jäsen sekä Harvia

US Inc:n toimitusjohtaja marraskuu 2025−

• Harvian osakkeita 31.12.2025: 0

NATHAN

HAGEMEIER

ANSSI

PELKONEN

IVAN

SABATO

• Manner-Euroopan alueen johtaja

• MBA

• s. 1989, Italian kansalainen, mies

• Manner-Euroopan alueen johtaja ja johtoryhmän jäsen

huhtikuu 2025–

• Harvian osakkeita 31.12.2025: 0

37Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

• Operatiivinen johtaja

• Insinööri (ylempi AMK)

• s. 1975, Suomen kansalainen, mies

• Operatiivinen johtaja 2024−, johtoryhmän jäsen 2016−

• Harvian osakkeita 31.12.2025: 35 000

MIKA

SUOJA

PHILIPP

KRAUTH

• Markkinointi- ja brändijohtaja

• Kauppatieteiden maisteri

• s. 1976, Suomen kansalainen, nainen

• Markkinointi- ja brändijohtaja 2024−, johtoryhmän jäsen 2020−

• Harvian osakkeita 31.12.2025: 3 371

• Tuote- ja ratkaisujohtaja

• Kemiantekniikan opintoja

• s. 1974, Itävallan kansalainen, mies

• Tuote- ja ratkaisujohtaja johtaja 2024−, johtoryhmän jäsen 2017−

• Harvian osakkeita 31.12.2025: 106 960

PÄIVI

JUOLAHTI

• EOS Groupin toimitusjohtaja, EOS-brändistä ja -tuotteista

vastaava johtaja

• Liiketalouden ja kansainvälisen markkinoinnin tutkinto

(Diplom Betriebswirt, BA)

• s.1967, Saksan kansalainen, mies

• EOS Groupin toimitusjohtaja, EOS-brändistä ja -tuotteista

vastaava johtaja ja johtoryhmän jäsen 2024−

• Harvian osakkeita 31.12.2025: 0

• Innovaatio- ja teknologiajohtaja

• Diplomi-insinööri

• s. 1978, Suomen kansalainen, mies

• Innovaatio- ja teknologiajohtaja 2024−, johtoryhmän jäsen 2014−

• Harvian osakkeita 31.12.2025: 103 316

TIMO

HARVIA

Johtoryhmän jäsenet

31.12.2025

MARKUS

WÖRMANSEDER

Jennifer Thayer toimi Pohjois-Amerikan alueen johta-

jana ja Harvia US Inc:n toimitusjohtajana 30.5.2025

saakka. Pohjois-Amerikan alueen operatiivinen johtaja

Nick Larrick toimi 1.6.2025 alkaen väliaikaisena toimitus-

johtajana ja Harvian johtoryhmän jäsenenä 1.11.2025

saakka, kun Nathan Hagemeier aloitti tehtävässään.

Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot on esitetty yhtiön

verkkosivuilla osoitteessa www.harviagroup.com.

38Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN

LIITTYVIEN SISÄISEN VALVONNAN JA

RISKIENHALLINNAN PÄÄPIIRTEET

Harvia laatii taloudellisen raportointinsa kansainvälis-

ten tilinpäätösstandardien (IFRS), arvopaperimarkki-

nalain, Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan

ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti noudattaen samalla

Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita ja pohjois-

maisten pörssien osakkeiden liikkeellelaskijoita koske-

vaa sääntökirjaa.

Yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvät

sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet,

ohjeet, käytännöt ja vastuualueet on suunniteltu

varmentamaan, että yhtiön taloudellinen raportointi

on luotettavaa ja että tilinpäätös on laadittu voi-

massa olevien lakien, määräysten ja yhtiön toiminta-

periaatteiden mukaan.

Harvian taloudellisen raportoinnin valvonta tapahtuu

kahdella tasolla, erillisyhtiössä ja konsernitasolla.

Molemmilla tasoilla suoritetaan kontrollitoimenpiteitä

ja analyyseja, joilla pyritään varmistamaan taloudel-

lisen raportoinnin oikeellisuus.

Taloudellisen raportointiprosessin valvonnasta vastaa

hallituksen tarkastusvaliokunta.

RISKIENHALLINNAN YLEISKUVAUS

Riskienhallinta on osa Harvian liiketoiminnan johta-

mista. Harvia-konsernin riskienhallintaa ohjaa riskien

hallintapolitiikka. Konsernin riskienhallinnan tavoit-

teena on kannustaa riskien tunnistamiseen ja niiden

ennaltaehkäisevään hallintaan, varmistaa riittävä

riskienhallinnan taso ja sisällyttää riskienhallinta

osaksiyhtiön liiketoimintaa.

Harviassa on käytössä konsernitasoinen riskien arviointi-

ja raportointimalli. Konsernissa tehdään vuosittain kat-

tava riskiarviointi, jossa konsernin strategian ja muiden

tavoitteiden toteutumisen kannalta olennaisimpien ris-

kien osalta arvioidaan niiden toteutumisen todennäköi-

syys ja vaikutus liiketoimintaan. Osana riskienhallinta-

prosessia konserni tarkastelee erilaisia skenaarioita

tunnistaakseen olennaiset riskit ja kehityssuunnat,

joiden seurauksena olennaiset riskit voisivat toteutua.

Lisäksi vuotuisessa riskiarvioinnissa arvioidaan riskien

hallintatoimenpiteet. Tarvittaessa riskiarvioita päivite-

tään esimerkiksi osavuosikatsausten riskiarvioita varten.

Riskiarvioinnin ja riskienhallinnan toteuttamisesta

vastaa konsernin johtoryhmä. Riskiarvioinnin tulokset

raportoidaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle ja

konsernin hallitukselle. Hallituksen tarkastusvalio-

kunta valvoo konsernin riskienhallinnan tehokkuutta

ja tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastusvaliokunta käsit-

telee vuoden aikana tiettyjä riskienhallintaan liittyviä

aiheita, joita täydentävät vuosittaisen riskienhallinta-

prosessin tulokset sekä tunnistetut olennaiset riskit.

SISÄINEN VALVONTA JA TARKASTUS

Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa yhtiön

strategisten, taloudellisten sekä toimintaan ja käytän-

töihin liittyvien tavoitteiden toteutuminen sekä lakien

ja määräysten noudattaminen konsernissa. Sisäinen

valvonta on Harvia-konsernissa olennainen osa liike-

toiminnan johtamista ja tavoitteiden saavuttamisen

varmistamista. Konsernissa pyritään järjestämään

sisäinen valvonta tehokkaasti, jotta poikkeamat

tavoitteista havaitaan mahdollisimman aikaisin tai

nepystytään estämään.

Harvian sisäisen valvonnan välineitä ovat sisäiset

politiikat, ohjeistukset ja ohjeet sekä manuaaliset

jajärjestelmiin rakennetut kontrollit. Lisäksi sisäistä

valvontaa toteutetaan erilaisten seurantaraporttien

ja-kokousten muodossa.

Harvian hallitus vastaa konsernin sisäisen valvonnan

järjestämisestä, ja tarkastusvaliokunta seuraa sisäisen

valvonnan tehokkuutta. Konsernin johtoryhmä ja jokai-

sen erillisyhtiön toimitusjohtajat vastaavat siitä, että

käytössä on toimivat valvontamenettelyt.

Harvia-konsernissa ei ole omaa sisäisen tarkastuksen

toimintoa. Hallitus arvioi vuosittain sisäisten tarkastus-

toimenpiteiden tarpeen ja voi tarvittaessa käyttää

yhtiön sisäisiä resursseja tai ulkoisia palveluntuottajia

sisäisen tarkastuksen toimenpiteisiin.

LÄHIPIIRILIIKETOIMET

Harvian hallitus on määritellyt lähipiiriliiketoimien seu-

rannan ja arvioinnin periaatteet. Konsernissa ylläpide-

tään lähipiiriluetteloa, jonka tarkoituksena on auttaa

tunnistamaan sellaiset liiketoimet, joiden osapuolena

on Harvian lähipiiriin kuuluva. Harvian lähipiiriin kuulu-

vat hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä ja heidän

lähi piirinsä sekä johdon määräysvaltayhteisöt. Lähi-

piirin kanssa tehtävät merkittävät liiketoimet käsitel-

lään Harvian hallituksessa.

Harvian johdon ja sen lähipiirin kanssa tehtävistä mer-

kittävistä liiketoimista päättää yhtiön hallitus. Hallitus

päättää myös mahdollisista lähipiiriliiketoimista, jotka

eivät ole yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai joita

eitoteuteta tavanomaisin markkinaehdoin.

Yhtiössä ei ollut yhtiön kannalta olennaisia ja yhtiön

tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia tai muutoin

kuin tavanomaisin markkinaehdoin toteutettuja lähi-

piiriliiketoimia vuonna 2025.

39Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

SISÄPIIRIHALLINTO

Harvia noudattaa toiminnassaan EU:n markkinoiden

väärinkäyttöasetusta (EU N:o 596/2014, muutoksi-

neen ”MAR-asetus”) ja sen nojalla annettua sääntelyä,

viranomaisten antamaa ohjeistusta sekä Nasdaq

Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Harvialla on lisäksi sisäi-

set sisäpiiri ohjeet, jotka täydentävät Nasdaq Helsinki

Oy:n sisäpiiriohjetta. Harvia ylläpitää luetteloa työn-

tekijöistä ja palveluntarjoajista, joilla on pääsy sisä-

piiritietoon. Yhtiön sisäpiiriluettelo koostuu yhdestä

tai useam masta hankekohtaisesta sisäpiiriluettelosta.

Yhtiö on arvioinut, että sillä ei ole sellaisia sisäpiiri läisiä,

joista olisi tarpeen pitää sisäpiiriluetteloon erillistä

täydennysosaa.

Yhtiöllä on nimetty sisäpiirivastaava, joka vastaa

yhtiössä sisäpiiriluettelojen pitämisestä, kaupan-

käyntirajoitusten ja liiketoimien ilmoitus- ja julkistamis-

velvollisuuden hoitamisesta, sisäpiiriasioihin liittyvästä

sisäisestä tiedottamisesta, sisäpiiriasioiden koulu-

tuksesta sekä sisäpiiriasioiden valvonnasta.

Harvialla on sisäiset menettelyt sisäpiiritiedon julkista-

misesta, mahdollisesta sisäpiiritiedon julkistamisen

lykkäämisestä ja hankekohtaisten sisäpiiriluetteloiden

ylläpitämisestä.

Harvia noudattaa MAR-asetuksen 19(11) artiklan mu-

kaista johtohenkilöitä koskevaa kaupankäynti kieltoa

(suljettu ikkuna). Yhtiö on lisäksi määritellyt erikseen

tietyt henkilöt, jotka osallistuvat taloudel listen raport-

tien valmisteluun tai joilla on pääsy tätä koskevaan

tietoon, vastaavan pituisen ja sisältöisen kaupan-

käyntirajoituksen piiriin (suljettu ikkuna). Suljettu

ikkuna alkaa 30 päivää ennen tilinpäätös tiedotteen,

puoli vuosikatsauksen tai osavuosi katsauksen

julkistuspäivää.

Harvialla on käytössään whistleblowing-kanava, jonka

kautta kaikki sidosryhmät voivat ilmoittaa mahdol-

lisista väärinkäytöksistä Harvia-konsernin verkko-

sivustolla. Ilmoituskanavan kautta ei tullut vuonna

2025 yhtään ilmoitusta epäillyistä finanssimarkkinoita

koskevien säännösten ja määräysten rikkomuksista.

JOHTOHENKILÖIDEN LIIKETOIMET

Harvia on määritellyt ilmoitusvelvollisiksi johtohenki-

löiksi hallituksen jäsenet ja varajäsenet, toimitus-

johtajan ja muut johtoryhmän jäsenet. Näiden henki-

löiden ja heidän lähipiirinsä on ilmoitettava yhtiölle

ja Finanssivalvonnalle kaikki heidän omaan lukuunsa

tehdyt Harvian osakkeisiin, vieraan pääoman ehtoisiin

välineisiin tai niihin liittyviin johdannaisiin tai muihin

rahoitusvälineisiin liittyvät liiketoimet. Harvia julkistaa

tiedot pörssitiedotteella viipymättä ja viimeistään

kolme työpäivää liiketoimen toteuttamisen jälkeen.

Johtohenkilöt eivät saa tehdä liiketoimia omaan

tai kolmannen osapuolen lukuun suoraan tai välil li-

sesti Harvian osakkeilla, vieraan pääoman ehtoisilla

väli neillä tai niihin liittyvillä johdannaisilla tai muilla

rahoitus välineillä tilinpäätöstiedotteen, puolivuosi-

katsauksen tai osavuosikatsauksen julkistamista edel-

tävän 30 päivän pituisen ns. suljetun ikkunan aikana.

TILINTARKASTUS JA KESTÄVYYS -

RAPORTOINNIN VARMENTAMINEN

Lakisääteinen tilintarkastus sisältää tilikauden kirjan-

pidon, tilinpäätöksen sekä hallinnon tarkastuksen.

Vuosittain annettavan tilintarkastuskertomuksen

lisäksi tilintarkastajat raportoivat hallitukselle

säännöllisesti tarkastushavainnoistaan ja osallistuvat

hallituksen tarkastusvaliokunnan kokouksiin.

Yhtiöllä tulee olla tilintarkastaja, jonka tulee olla

Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä tilintarkas-

tusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi päättyy vaalia

seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiön tarkastusvaliokunta valmistelee ehdotuksen

tilintarkastajan valinnasta ja tilintarkastajan palkkiosta

yhtiökokoukselle, joka valitsee yhtiön tilintarkastajan

sekä päättää tilintarkastajan palkkiosta.

TILINTARKASTUS JA KESTÄVYYSRAPORTOINNIN

VARMENTAMINEN VUONNA 2025

Varsinainen yhtiökokous valitsi 8.4.2025 yhtiön

tilintarkastajaksi uudelleen tilintarkastusyhteisö

Deloitte Oy:n, ja päävastuullisena tilintarkastajana

toimii KHT Johan Groop. Vuonna 2025 Deloitte Oy:lle

maksetut tilintarkastuspalkkiot olivat yhteensä 301

tuhatta euroa (166 tuhatta). Palkkioista 274 tuhatta

euroa (160 tuhatta) oli palkkioita lakisääteisestä

tilin tarkastuksesta ja 27 tuhatta euroa (6 tuhatta)

muodostui muista palkkioista, jotka liittyivät fuusioita

koskeviin tilintarkastuslausuntoihin.

Muille yhteisöille maksetut tilintarkastuspalkkiot olivat

yhteensä 105 tuhatta euroa (143 tuhatta). Palkkioista

59 tuhatta euroa (69 tuhatta) oli palkkioita lakisäätei-

sestä tilintarkastuksesta ja 46 tuhatta euroa

(75 tuhatta) muodostui muista palkkioista. Muut palkki-

ot liittyivät tilintarkastajien lausuntoihin ja todistuksiin.

Varsinainen yhtiökokous 2025 valitsi kestävyysrapor-

toinnin varmentajaksi tilintarkastusyhteisö Deloitte

Oy:n toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2026 varsi-

naisen yhtiökokouksen päättyessä. Varmentamistyön

palkkiot olivat yhteensä 55 tuhatta euroa (0 tuhatta).

40Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Harvia Oyj:n palkitsemisraportti

2025

HYVÄ HARVIAN OSAKKEENOMISTAJA,

Esittelen Harvia Oyj:n hallituksen puolesta yhtiön

palkitsemisraportin tilikaudelta 2025. Palkitsemisra-

portissa kerrotaan yhtiön hallituksen ja toimitusjoh-

tajan palkitsemisesta vuonna 2025 sekä kuvataan,

kuinka yhtiön palkitsemispolitiikkaa on toteutettu

käytännössä. Palkitsemisraportti 2025 on laadittu

Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Hallinnointikoodin

2025 mukaisesti, ja se esitellään Harvian vuoden

2026 varsinaisessa yhtiökokouksessa osakkeenomis-

tajien neuvoa-antavaa äänestystä varten.

HARVIAN PALKITSEMISEN KESKEISET

PERIAATTEET

Harvian palkitsemispolitiikassa esitetään periaat-

teet hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemiselle.

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi yhtiön päivitetyn

palkitsemispolitiikan 8.4.2025.

Harvian palkitsemisen keskeisiä periaatteita ovat jo

pitkään olleet läpinäkyvyys, markkinalähtöisyys sekä

hyvästä suorituksesta palkitseminen. Tavoitteena

on kannustaa ja palkita yhtiön hallitusta ja toimi-

tusjohtajaa yhtiön strategian ja arvojen mukaisesta

toiminnasta sekä motivoida heitä ponnistelemaan

Harvian menestyksen eteen. Palkitsemisella pyritään

edistämään yhtiön pitkän aikavälin kannattavaa kas-

vua ja kilpailukykyä sekä varmistamaan, että Harvia

on houkutteleva työnantaja sekä kyvykkäälle johdolle

että koko henkilöstölle.

KASVUN VUOSI 2025

Vuosi 2025 oli Harvialle vahvan kasvun ja vakaan

kannattavuuden aikaa maailmantalouden epävar-

muudesta huolimatta: yhtiön liikevaihto kasvoi 13,5 %

ja oikaistu liikevoitto oli 19,6 % liikevaihdosta. Kasvu

oli erityisen vahvaa Pohjois-Amerikassa sekä APAC &

MEA -alueella, ja myös Euroopan markkinat osoittivat

elpymisen merkkejä. Saunan terveyshyötyjen kasvava

tunnettuus ja hyvinvointitrendi tukivat Harvian sauna-

ratkaisujen kysyntää maailmanlaajuisesti.

Haluan esittää lämpimät kiitokseni Harvian johdolle

ja koko henkilöstölle heidän erinomaisesta työstään

yhtiön kannattavan kasvun eteen vuonna 2025 sekä

Harvian tulevaa menestystä tukevien strategisten

hankkeiden toteuttamisessa.

PALKITSEMINEN VUONNA 2025

Harvian hallituksen sekä toimitusjohtajan palkitse-

minen oli tilikaudella 2025 yhtiön palkitsemispolitii-

kan mukaista.

Varsinainen yhtiökokous 2025 päätti, että noin 40

prosenttia hallituksen jäsenten kuukausipalkkiois-

ta maksetaan yhtiön osakkeina. Poikkeuksellisissa

tilanteissa palkkio voidaan maksaa kokonaisuu-

dessaan rahana. Hallituksen jäsenille kaudella

2025–2026 maksettavat palkkiot säilyivät osak-

keenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen

mukaisesti ennallaan.

Toimitusjohtaja Matias Järnefeltin palkitseminen

koostui vuonna 2025 kuukausipalkasta, lyhyen

aikavälin suoritepalkkiosta sekä osakeperusteisesta

pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä. Lyhyen

aikavälin kannustinohjelman perusteella tilikaudelta

2025 maksettava enimmäispalkkio voi olla enintään

70 % kiinteästä vuosipalkasta. Suorituksen toteu-

ma oli 54 % kriteerien liittyessä Harvian oikaistuun

liikevoittoon sekä henkilökohtaisiin tavoitteisiin.

41Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän ansaintajak-

son 2023–2025 mittareina olivat Harvian osakkeen

kokonaistuotto, liikevaihdon kasvu ja CO-päästöjen

vähentäminen. Toimitusjohtaja Järnefeltille jaksol-

ta maksettava palkkio on 8 032 osaketta, mikä on

58,1% enimmäisansaintamahdollisuudesta.

PALKITSEMISEN KEHITTÄMINEN

Haluamme, että Harvian palkitsemispolitiikka heijas-

taa markkinoiden odotuksia ja tukee yhtiön palkitse-

misen kilpailukykyä myös tulevaisuudessa.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta tekee vuo-

sittain esityksen hallituksen palkitsemisesta ja sen

kehittämisestä yhtiökokoukselle. Vuoden 2026

yhtiökokoukselle nimitystoimikunta on ehdottanut

korotuksia hallitusten jäsenten kuukausi- ja kokous-

palkkioihin. Ehdotetut korotukset perustuvat nimi-

tystoimikunnan teettämään analyysiin vertailukel-

poisten suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksen

jäsenten kokonaispalkkioista. Johdon palkitsemisessa

hallitus huomioi yhtiön pitkän aikavälin menestymi-

sen ja strategisten tavoitteiden edistämisen. Kas-

vuun, kannattavuuteen ja vastuullisuuteen liittyvät

palkitsemisen kriteerit ovat keskeisessä roolissa

myös jatkossa.

Jatkamme palkitsemisjärjestelmiemme kehittä-

mistä, jotta ne tukevat Harvian kasvun ja kestävän

kehityksen tavoitteita parhaalla mahdollisella

tavalla ja auttavat tuottamaan arvoa kaikille

Harvian sidosryhmille.

Catharina Stackelberg-Hammarén

Hallituksen puheenjohtaja

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan

puheenjohtaja

Harvia Oyj

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet

17.11.2025 saakka:

• Heiner Olbrich, puheenjohtaja

• Olli Liitola

• Catharina Stackelberg-Hammarén

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet

17.11.2025 alkaen:

• Catharina Stackelberg-Hammarén,

puheenjohtaja

• Anders Holmén

• Olli Liitola

42Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

JOHDANTO

Harvia Oyj:n (”Harvia” tai ”yhtiö”) vuoden 2025

palkit semisraportissa (”Palkitsemisraportti”) kuva-

taan yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan palkit-

seminen vuonna 2025 sekä kuinka yhtiön palkit-

semispolitiikkaa toteutettiin käytännössä. Harvia

noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkai-

semaa Hallinnointikoodia 2025.

Palkitsemisraportti on laadittu Hallinnointikoodin

2025 ja muun sääntelyn mukaisesti. Harvian hallituk-

sen henki löstö- ja palkitsemisvaliokunta on käsitellyt

Palkitsemis raportin ja hallitus on hyväksynyt sen.

Yhtiön tilintarkastaja on tarkastanut, että raportti on

annettu. Palkitsemisraportti esitetään Harvian varsi-

naisessa yhtiökokouksessa 2026 neuvoa-antavaa

äänestystä varten.

Harvialla on palkitsemispolitiikka, jossa määritel-

lään yhtiön hallitusta, toimitusjohtajaa ja mahdol-

lista varatoimitusjohtajaa koskevat palkitsemisen

periaatteet. Vuonna 2025 Harvia noudatti vuoden

2024 palkitsemispolitiikkaa vuoden 2025 yhtiö-

kokoukseen asti. Päivitetty palkitsemispolitiikka

2025 esitettiin 8.4.2025 pidetylle varsinaisel-

le yhtiökokoukselle neuvoa- antavaa äänestystä

varten. Varsinainen yhtiökokous päätti hyväksyä

palkitsemispolitiikan 2025.

Keskeiset muutokset palkitsemispolitiikkaan 2024

verrattuna olivat:

• Lyhyen aikavälin kannustinjärjestel-

män odotettu säännöllinen taso ja

enimmäisansaintamahdol lisuus prosenttiosuute-

na kiinteästä palkasta sisällytettiin palkitsemis-

politiikkaan.

• Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän odotettu

tavoitetaso ja enimmäisansaintamahdollisuus

prosentti osuutena kiinteästä palkasta

sisällytettiin palkitsemispolitiikkaan.

• Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän suoritus -

jaksot määriteltiin vähintään kolmen tilikauden

mittaisiksi.

• Lyhyen ja pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmien kriteerejä tarkennettiin

ja todettiin, että suurin osa palkitsemis-

kriteereistä perustuu taloudellisiin mittareihin.

• Lisäksi politiikkaan tehtiin joitakin muita

pieniä tarkennuksia, päivityksiä ja lisäyksiä.

Osakkeenomistajien enemmistö äänesti vuoden

2024 palkitsemisraportin hyväksymisen puolesta

vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Vuonna 2025 hallituksen ja toimitusjohtajan pal-

kitsemisessa noudatettiin palkitsemispäätösten

teko hetkellä voimassa olevaa palkitsemispolitiikkaa

eikä poikkeamia ollut. Hallituksen tai toimitus-

johtajan palkkioita ei perittytakaisin tai oikaistu

tilikaudella 2025.

PALKITSEMISEN KESKEISET PERIAATTEET

Palkitsemispolitiikan 2025 mukaisesti Harvian palkit-

semisperiaatteet koskevat yhtiön koko henki löstöä.

Palkitsemisen keskeisiä periaatteita ovat läpinäky-

vyys, markkinalähtöisyys sekä hyvästä suorituksesta

palkitseminen.

Yhtiön palkitsemispolitiikan tavoitteena on kannustaa ja

palkita johtoa yhtiön kulloisenkin strategian mukai sesta

toiminnasta ja asetettujen sääntöjen noudattamisesta

sekä motivoida ponnistelemaan yhtiön menestyksen

eteen.

Toimiva ja kilpailukykyinen palkitseminen on olennainen

väline kyvykkään johdon palkkaamiseksi yhtiöön, mikä

puolestaan edistää yhtiön taloudellista menestystä ja hy-

vän hallinnoinnin toteuttamista. Palkitseminen tukee sekä

yhtiön pitkän aikavälin kannattavuutta ja kilpailukykyä

että yhtiön strategian toteutumista.

Palkitsemispolitiikan 2025 mukainen palkitseminen koos-

tuu seuraavista osista:

• Peruspalkka ja muut etuudet noudattavat paikal-

lisiamarkkinakäytäntöjä, lakeja ja määräyksiä.

• Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tarkoi tuksena

on ohjata yksilön ja organisaation suoritusta sekä

tukea strategisten hankkeiden nopeaa toteuttamista.

• Pitkän aikavälin palkkiojärjestelmän tarkoituksena

onsitouttaa toimitusjohtaja ja muut avainhenkilöt

yhtiöön sekä yhdenmukaistaa heidän etunsa yhtiön

osakkeenomistajien etujen kanssa.

43Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

LIIKEVAIHTO, MILJ. EUROA

100

150

200

2021

2022

2023

2024

2025

179,1

172,4

150,5

175,2

198,9

OIKAISTU LIIKEVOITTO

JA OIKAISTU LIIKEVOITTO-%

2021

2022

2023

2024

2025

47,3

36,5

33,7

37,1

39,1

Oikaistu liikevoitto*, milj. euroa

26,4

21,1

22,4

21,2

19,6

Oikaistu liikevoitto, % liikevaihdosta

* Oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.

OSAKEKOHTAINEN TULOS JA

OSINKO PER OSAKE, EUROA

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2021

2022

2023

2024

2025

1,80

1,45

1,25

1,30

1,41

0,60

0,64

0,68

0,75

0,77

Osakekohtainen tulos

Osinko per osake

* Osinko vuodelta 2025 on hallituksen osinkoehdotus

vuoden 2026 varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Toimitusjohtajan peruspalkan tulee olla linjassa yhtiön

ja sen osakkeenomistajien edun kanssa. Peruspalkan

tulee olla kilpailukykyinen, jotta osaavia ammattilaisia

saadaan houkuteltua ja pidettyä yhtiön palveluksessa.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta avustaa hallitusta

seuraamalla ja valvomalla palkitsemispolitiikan toimi-

vuutta, palkitsemisen kilpailukykyä sekä sitä, miten

palkitsemispolitiikka tukee yhtiön ja konsernin pitkän

aikavälin tavoitteiden edistämistä. Hallitus ehdottaa

tarvittaessa yhtiökokoukselle muutoksia yhtiön palkit-

semispolitiikkaan henkilöstö- ja palkitsemisvaliokun-

nan suosituksesta. Palkitsemispolitiikka on esitettävä

yhtiökokoukselle vähintään joka neljäs vuosi ja aina,

kun siihen on tehty olennaisia muutoksia.

PALKITSEMISEN KEHITTYMINEN

Harvia on liikevaihdolla mitattuna yksi maailman johta-

vista saunamarkkinoilla toimivista yhtiöistä. Vuonna

2018 toteutetun listautumisen jälkeen Harvian liikevaih-

to on yli kaksinkertaistunut samalla, kun yhtiö on pitä-

nyt yllä vahvaa kannattavuutta. Harvia on määritellyt

strategisen roolinsa toimialalla muotoon ”johdamme ja

uudistamme globaalia sauna markkinaa siten, että kai-

killa on syy kokea sauna”. Strategiset painopistealueet

ovat: Kokonaisvaltaisten saunakokemusten tarjoami-

nen; Strategisesti tärkei den markkinoiden voittaminen;

Johtava asema keskeisissä kanavissa; ja Ensiluokkaiset

operatiiviset toiminnot ja erinomaiset osaajat.

Palkitsemisraportin viisivuotisella tarkasteluajan jaksolla

konsernin liikevaihto on kasvanut vuoden 2021 yhteen-

sä 179,1 miljoonasta eurosta 198,9 miljoonaan euroon

vuonna 2025. Harvia osoitti jälleen vuoden aikana

pysty vänsä tekemään vahvaa taloudellista tulosta,

mukaan lukien 13,5 prosentin liikevaihdon kasvu,

ja edistämään yhtiön tulevaa menestystä tukevia

strategisia hankkeita. Vuonna 2025 oikaistu liike-

voitto oli 39,1 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2021

oli47,3miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoittoprosentti

oli 19,6 prosenttia vuonna 2025.

Harvian maksetut osingot ovat kasvaneet 47,1

prosenttia vuosina 2021–2025. Harvian osakkeen

kokonaistuotto (TSR) osakkeenomistajille oli 88,1

prosenttia vuosina 2021–2025. Kokonaistuotossa

on huomioitu vuosina 2021–2025 maksetut osingot

sekä Harvian osakkeen kurssikehitys.

44Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

TOIMITUSJOHTAJALLE MAKSETUT PALKAT

JA PALKKIOT, MILJ. EUROA

Perustuu Tapio Pajuharjun palkitsemiseen 31.5.2023 saakka sekä

Matias Järnefeltin palkitsemiseen 1.6.2023 alkaen.

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2021

2022

2023

2024

2025

Peruspalkka

Lyhyen aikavälin

suoritepalkkio

Tulospalkkio

Pitkän aikavälin

kannustinpalkkio

Lisäeläke

PALKITSEMINEN

(1 000 euroa) 2021 2022 2023 2024 2025

Hallituksen puheenjohtaja 53 53 61 58 63

Muutos edellisestä vuodesta, % -8 % 1 % 14 % -5 % 9 %

Muut hallituksen jäsenet keskimäärin 28 30 32 37 49

Muutos edellisestä vuodesta, % 36 % 10 % 6 % 16 % 30 %

Toimitusjohtajan kiinteä kuukausipalkka veronalaiset

etuudet mukaan lukien

524 510 570 511 567

Muutos edellisestä vuodesta, % 9 % -3 % 12 % -10 % 11 %

Toimitusjohtajan palkkio yhteensä

1), 2)

1 774 1 523 695 581 839

Muutos edellisestä vuodesta, % 190 % -14 % -54 % -16 % 44 %

Harvian työntekijän palkka keskimäärin

33 33 39 45 49

Muutos edellisestä vuodesta, % -2 % 0 % 18 % 16 % 8 %

1) Perustuu Tapio Pajuharjun palkitsemiseen 31.5.2023 saakka sekä Matias Järnefeltin palkitsemiseen 1.6.2023 alkaen.

2) Harvian pitkän aikavälin kannustinohjelmasta maksettiin ansaintajaksolta 2018−2020 toukokuussa 2021 Pajuharjulle osakeluovutuksena (bruttoarvo)

1012 291,35 euroa sekä ansaintajaksolta 2019−2021 toukokuussa 2022 vastaavasti 721 052,57 euroa.

3) Harvian keskimääräisen työntekijän palkka saadaan laskemalla kunkin tilikauden tilinpäätöksen mukaiset muille kuin hallituksen jäsenille maksetut

palkat ja palkkiot jaettuna työntekijöiden määrällä.

45Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

HALLITUKSEN PALKKIOT TILIKAUDELLA 2025

Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenten

palkkioista päättävät osakkeenomistajat varsinaisessa

yhtiökokouksessa. Hallituksen palkkioista päätetään

varsinaisessa yhtiökokouksessa yhdeksi toimikaudeksi

kerrallaan vuoden 2020 yhtiökokouksen päätöksellä

perustetun osakkeenomistajien nimitystoimikunnan

ehdotuksen perusteella.

Yhtiökokous 2025 päätti, että hallituksen jäsenten kuu-

kausipalkkiot toimikaudelta, joka päättyy vuoden 2026

varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, ovat seuraavat:

• hallituksen puheenjohtaja 5 000 euroa

(vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen

päätöksellä 5000 euroa)

• Hallituksen varapuheenjohtaja 3500 euroa

(3500 euroa)

• muut hallituksen jäsenet 3 000 euroa

(3000 euroa).

Vuoden 2025 yhtiökokous päätti, että hallituksen

jäsenten kuukausipalkkiot maksetaan yhtiön osakkeina

ja rahana siten, että kuukausipalkkioiden kokonais-

määrästä 40 prosenttia maksetaan julkisessa kaupan-

käynnissä Nasdaq Helsinki Oy:ssä muodostuvaan

hintaan hankittavina yhtiön osakkeina tai osakeannilla

ja 60 prosenttia maksetaan rahana. Yhtiö maksaa

palkkio-osakkeiden hankintaan liittyvät kaupankäynti-

kulut ja varainsiirtoveron. Palkkio maksetaan rahana,

jos sitä ei oikeudellisista tai muista säädösperusteisista

rajoituksista johtuen tai muun yhtiöön tai hallituksen

jäseneen liittyvän syyn vuoksi voida maksaa osakkeina

tai jos palkkion maksaminen osakkeina osoittautuisi

käytännössä kohtuuttoman vaikeaksi. Hallituksen jäsen

ei voi luovuttaa vuonna 2025 hallituksen jäsenyyden

perusteella palkkiona maksettavia osakkeita ennen

kuin niiden saantopäivästä on kulunut kaksi vuotta.

Lisäksi osakkeenomistajien nimitystoimikunta oli

ehdottanut, että hallituksen valiokuntien jäsenten

palkkiot maksettaisiin kokouspalkkioina seuraavasti:

1000 euroa kokoukselta valiokunnan puheen-

johtajalle (1000) ja 600 euroa kokoukselta muille

jäsenille (600). Valiokuntatyöskentelyn palkkiot

maksetaan rahana.

Lisäksi yhtiökokous päätti, että Suomen ulkopuolella

asuvalle hallituksen jäsenelle maksetaan kokouspalk-

kio 900 euroa kokoukselta, jos jäsen saapuu Suomeen

vain kyseistä kokousta varten (900). Palkkio makse-

taan rahana. Jäsenen osallistuessa kokoukseen puheli-

mella tai muulla sähköisellä välineellä erillistä kokous-

palkkiota ei makseta. Päätöksistä, jotka tehdään

kokousta pitämättä, ei makseta kokouspalkkiota.

Hallituksen jäsenten matkakulut korvataan yhtiön

matkustussäännön mukaisesti.

Yhtiön hallituksen palkkioihin ei liity eläkemaksuja

eikä hallitukselle makseta muita etuuksia. Hallituksen

jäsenet eivät ole Harvian lyhyen tai pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmien piirissä. Hallituksen jäsenet

eivät ole saaneet palkkioita Harvia-konserniin kuuluvilta

muilta yhtiöiltä.

46Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Jäsen

Kuukausipalkkiot

yhteensä 2025,

euroa

Kuukausipalkkiot

osakkeina, euroa

Kuukausipalkkiot

osakkeina, kpl

Kuukausipalkkiot

rahana, euroa

Palkkiot tarkastus-

valiokunnan jäse-

nyydestä, euroa

Palkkiot henkilöstö-

ja palkitsemis-

valiokunnan jäse-

nyydestä, euroa

Kokouspalkkiot,

euroa

Tilikaudella 2025

maksetut palkkiot

yhteensä, euroa

Catharina Stackelberg-

Hammarén

puheenjohtaja 17.11. alkaen

varapuheenjohtaja 17.11. asti 55 625 16 612 351 39 013 4 000 59 625

Markus Lengauer

varapuheenjohtaja

17.11. alkaen 36 750 36 750 4 200 1 800 42 750

Petri Castrén

jäsen 8.4. alkaen 36 000 14 245 301 21 755 5 000 41 000

Anders Holmén 45 750 14 245 301 31 505 4 200 49 950

Hille Korhonen 45 750 14 245 301 31 505 4 400 50 150

Olli Liitola 45 750 14 245 301 31 505 3 600 49 350

Heiner Olbrich

puheenjohtaja 17.11. asti 57 000 57 000 5 000 2 700 64 700

Yhteensä 322 625 73 592 1 555 249 033 17 800 12 600 4 500 357 525

1) Kuukausipalkkiot sisältävät palkkiot tammi–huhtikuulta 2025 (hallituksen palkkiot toimikaudelta 2024–2025 maksettiin kokonaisuudessaan rahana johtuen ThermaSolin vuoden 2024 yrityskauppaan liittyvästä sisäpiiriprojektista) sekä

toimikaudelta 2025–2026. Vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 40 % toimikauden 2025–2026 kuukausipalkkiosta maksetaan Harvia Oyj:n osakkeina ja 60 % rahana. Osalle jäsenistä kuukausipalkkiot mak-

setaan kokonaisuudessaan rahana kyseiseltä toimikaudelta. Niille jäsenille, joiden kuukausipalkkiot maksetaan osittain Harvian osakkeina, osakeosuus maksettiin kokonaisuudessaan 23.5.2025. Näiden jäsenten osalta kuukausipalkkiot

sisältävät osakkeiden hankintaan liittyvän varainsiirtoveron, jonka yhtiö on maksanut.

2) 40 % hallituksen jäsenen kuukausipalkkiosta toimikaudelta, joka alkoi 8.4.2025 pidetystä varsinaisesta yhtiökokouksesta ja päättyy vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

3) Osakkeiden määrä perustuen Harvian kaupankäyntipainotettuun osakekurssiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä 21.5.2025 (47,81 euroa per osake).

4) Suomen ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille maksettiin kokouspalkkio 900 euroa kokoukselta, jos jäsen saapui Suomeen vain kyseistä kokousta varten.

HALLITUKSEN PALKKIOT TILIKAUDELLA 2025

Päätöksentekosyklin vuoksi hallituksen palkkiot perustuivat 1.1.2025 alkaen 8.4.2025

pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen asti vuoden 2024 varsinaisen yhtiö-

kokouksen tekemään päätökseen. Toimikaudelta 2024−2025 hallituksen palkkiot

maksettiin kokonaisuudessaan rahana johtuen ThermaSolin yritys kauppaan liittyvästä

sisäpiiriprojektista palkkioiden maksun aikana vuonna 2024. Vuoden 2025 varsinai-

sesta yhtiö kokouksesta 31.12.2025 asti palkkiot perustuivat vuoden 2025 varsinaisen

yhtiökokouksen päätökseen.

Vuonna 2025 hallituksen jäsenille maksettiin yhteensä 357 525 euroa (245 586).

Kokonaissummassa heijastuu toimikausiin 2024–2025 ja 2025–2026 liittyvien

palkkioiden erilainen maksurytmi ja -tapa.

47Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

YHTEENVETO TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMISEN ELEMENTEISTÄ VUONNA 2025

Palkitsemisen osa Palkkioiden kuvaus

Kiinteä:

Peruspalkka Kuukausipalkka sisältäen verotettavat luontoisedut: autoetu ja puhelinetu

Kiinteä:

Eläke Suomen lakisääteinen eläke; ei lisäeläkejärjestelyä.

Muuttuva:

Lyhyen aikavälin

kannustinjärjestelmä

Järjestelmän tarkoituksena on tukea yhtiön lyhyen aikavälin taloudellisten ja strategisten

tavoitteiden saavuttamista. Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän

suoritusjakso on vuoden mittainen.

Suoritepalkkio maksetaan Harvian konsolidoidun oikaistun liikevoiton ja henkilökohtaisten

tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Mikäli kriteerit täyttyvät, toimitusjohtaja voi olla

oikeutettu palkkioon, jonka enimmäismäärä on 70 % kiinteästä vuosipalkasta.

Muuttuva:

Pitkän

aikavälin kannustinjärjestelmä

Osakeperusteisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän tarkoituksena on tukea yhtiön

strategian toteuttamista, yhtenäistää toimitusjohtajan ja yhtiön osakkeenomistajien

tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi ja yhtiön suorituksen parantamiseksi sekä

sitouttaa toimitusjohtajaa yhtiöön. Suoritusjaksot on määritelty vähintään kolmen

tilikauden mittaisiksi. Enimmäispalkkio tavoitetasolla on 70 % kiinteästä vuosipalkasta,

japalkkion yläraja on 140 % kiinteästä vuosipalkasta.

Vuonna 2025 toimitusjohtaja ei enää kuulunut Harvian Suomen yhtiöiden koko henkilöstön kattavaan

tulospalkkiojärjestelmään. Palkkio muutettiin osaksi toimitusjohtajan peruspalkkaa.

TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN

TILIKAUDELLA 2025

Toimitusjohtajan palkitsemisesta ja palveluksen keskei-

sistä ehdoista päättää yhtiön hallitus. Muuttuvaan

palkitsemiseen liittyvien toimenpiteiden tavoite- ja

maksimitasot perustuvat yhtiön hallituksen määrit-

telemiin pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin.

Kriteerien täyttyminen tukee yhtiön pitkän aikavälin

taloudellista menestystä.

Palkitsemispolitiikan 2025 mukaan toimitusjohtajan

palkitseminen muodostuu kuukausipalkasta ja muista

verotettavista luontoiseduista sekä suoritusperustei-

sista kannustinohjelmista. Kannustinohjelmat koostuvat

vuosittaisesta lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä

sekä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmästä.

Toimitus johtajan palkitsemiseen voi kuulua myös

lisäeläkejärjestely sekä erokorvaus. Toimitusjohtajalla

voi olla yhtiön puolesta henki-, pysyvän työkyvyt-

tömyyden-, vapaa-ajan tapaturma-, työmatka- ja

johdon vastuuvakuutus.

48Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

KOKONAISPALKKIO VUONNA 2025

Tilikaudella 2025 toimitusjohtaja Matias Järnefeltille

maksettiin yhteensä 839153 euroa (580776). Muut-

tuvan palkitsemisen osuus palkitsemisen kokonais-

määrästä oli 32 % (12 %) ja kiinteän peruspalkan osuus

68% (88 %).

PERUSPALKKA

Toimitusjohtaja Matias Järnefeltille vuonna 2025

maksettu kuukausipalkka oli yhteensä 566545 euroa

(510639) sisältäen verotettavat luontoisedut (auto-

ja puhelinetu).

LYHYEN AIKAVÄLIN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

Vuonna 2024 toimitusjohtajan lyhyen aikavälin

kannustin järjestelmän perusteella maksettavan suorite-

palkkion osuus saattoi olla korkeintaan 50pro senttia

kiinteästä peruspalkasta sisältäen luontoisedut. Lyhyen

aikavälin kannustinjärjestelmän ansainta jaksolla 2024

henkilökohtaiset tavoitteet liittyivät Harvian kasvuun

ja konsernistrategian kehittämiseen, uuden toimin-

tamallin toteuttamiseen sekä Yhdysvaltojen liike-

toiminnan kehittämiseen. Suoritepalkkio maksettiin

maaliskuussa 2025.

Tilikaudella 2025 toimitusjohtajan henkilökohtaiset

tavoitteet liittyivät höyryliiketoiminnan menestykseen,

suora myyntikanavan kehittämiseen Manner-Euroo-

passa sekä infrapunastrategian kehittämiseen. Vuoden

2025 suorite palkkio maksetaan maaliskuussa 2026.

Toimitusjohtajan suoritepalkkio vuodelta 2026 perus-

tuu konsolidoidun oikaistun liikevoiton ja kolmen henki-

lökohtaisen tavoitteen kriteereihin. Hallitus on määri-

tellyt enimmäispalkkioksi 70 % kiinteästä vuosipalkasta

sisältäen luontoisedut.

Suoritepalkkion kriteerit vuonna 2024 Painoarvo Suorituksen toteuma

Konsolidoitu oikaistu liikevoitto 66,7 % 66,7 %

Henkilökohtaiset tavoitteet 33,3 % 29,5 %

Yhteensä 100,0 % 96,2 %

Suoritepalkkio vuodelta 2024 243 556 euroa

(maksettu vuonna 2025)

1) Enimmäispalkkio 50 % kiinteästä vuosipalkasta sisältäen luontoisedut.

Suoritepalkkion kriteerit vuonna 2025 Painoarvo Suorituksen toteuma

Konsolidoitu oikaistu liikevoitto 70,0 % 37,3 %

Henkilökohtaiset tavoitteet 30,0 % 16,7 %

Yhteensä 100,0 % 54,0 %

Suoritepalkkio vuodelta 2025 213 717 euroa

(maksetaan vuonna 2026)

1) Enimmäispalkkio 70 % kiinteästä vuosipalkasta sisältäen luontoisedut.

Suoritepalkkion kriteerit vuonna 2026 Painoarvo

Konsolidoitu oikaistu liikevoitto 70 %

Henkilökohtaiset tavoitteet 30 %

Yhteensä 100,0 %

49Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

PITKÄN AIKAVÄLIN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

Hallitus päättää kullekin ansaintajaksolle erikseen

suorituskriteerit ja niihin liittyvät tavoitteet sekä ta-

voitteiden saavuttamisen perusteella kullekin osallis-

tujalle mahdollisesti maksettavat minimi-, tavoite- ja

enimmäistason palkkiot. Palkkioiden maksaminen

liikevaihdon kasvun suorituskriteerin perusteella edel-

lyttää, että Harvia saavuttaa ansainta jaksolla tietyn

liiketulosmarginaalin.

Jos kannustinjärjestelmän tavoitteet saavutetaan,

palkkiot maksetaan kunkin ansaintajakson päätty-

mistä seuraavan vuoden keväänä. Mikäli toimitus-

johtajan toimisuhde päättyy ennen palkkion maksua,

palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Järjestelmässä

ei ole sitouttamisjaksoa tai osakeomistuksen määrään

liittyviä ehtoja.

Kannustinohjelmassa suoritettavat mahdolliset osake-

palkkiot vastaavat bruttoansaintaa, josta vähenne-

tään osakepalkkiosta aiheutuvien verojen ja muiden

mahdollisten veroluonteisten maksujen kattamiseksi

vaadittava käteisosuus, minkä jälkeen jäljelle jäävä

nettopalkkio maksetaan osakkeina. Yhtiöllä on kui-

tenkin oikeus maksaa palkkio tietyissä tilanteissa

kokonaisuudessaan rahana.

Ansaintajakso Suorituskriteerit ja niiden painoarvo Maksuajankohta

Toimitusjohtajalle enintään

suoritet tavien Harvian

osakkeiden määrä, brutto

Toimitusjohtajan ansaitsema

palkkio maksimista

Toimitusjohtajan

ansaitsemien osakkeiden

määrä brutto

2022–2024

• Osakkeen absoluuttinen

kokonaistuotto(50 %)

• Liikevaihdon orgaaninen kasvu (35 %)

• CO₂-päästöjen vähentäminen (15 %)

26.3.2025 16 889

• 0 (Järnefelt ei kuulu

ansaintajakson piiriin)

2023−2025

• Osakkeen absoluuttinen

kokonaistuotto(50 %)

• Liikevaihdon orgaaninen kasvu (35 %)

• CO₂-päästöjen vähentäminen (15 %)

Kevät 2026 13 835 • 58,1 % • 8 032

2024−2026

• Osakkeen absoluuttinen

kokonaistuotto(50 %)

• Liikevaihdon kasvu (40 %)

• CO₂-päästöjen vähentäminen (10 %)

Kevät 2027 11 893 • Ansaintajakso käynnissä

2025–2027

• Osakkeen absoluuttinen

kokonaistuotto (50 %)

• Liikevaihdon kasvu (40 %)

• CO₂-päästöjen vähentäminen (10 %)

Kevät 2028 11 894 • Ansaintajakso käynnissä

50Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

TOIMITUSJOHTAJAN TOIMISUHTEEN

KESKEISET SOPIMUSEHDOT

Toimitusjohtaja Järnefeltin johtajasopimus on voimassa

toistaiseksi. Toimitusjohtajan sopimukseen sovelletaan

molemminpuolista kuuden kuukauden irtisanomisaikaa,

ja sopimukseen sisältyy 12 kuukauden kilpailukielto

toimisuhteen päättyessä.

Yhtiön irtisanoessa sopimuksen toimitusjohtaja on oikeu-

tettu irtisanomiskorvaukseen, joka vastaa tämän kuuden

kuukauden peruspalkkaa. Toimitusjohtajan eläkeikä

määräytyy lakisääteisen työeläke järjestelmänpuitteissa.

TOIMITUSJOHTAJALLE VUONNA 2025 MAKSETUT PALKAT JA PALKKIOT

Palkitsemisen osa euroa

Kiinteä kuukausipalkka yhteensä

566 545

Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot vuodelta 2024 243 556

Tulospalkkio vuodelta 2024 29 052

Yhteensä 839 153

1) Sisältäen veronalaiset luontoisedut (auto- ja puhelinetu).

TOIMITUSJOHTAJALLE VUONNA 2026 MAKSETTAVAT PALKKIOT VUODEN 2025

SUORITUSTEN PERUSTEELLA

Palkitsemisen osa

Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot vuodelta 2025, euroa 213 717

Pitkän aikavälin kannustinpalkkiot vuosilta 2023−2025,

osakkeita

8 032

1) Osakepalkkion määrä osakkeissa, brutto. Toimitusjohtajalle luovutetaan 8 032 osaketta bruttona, ja osakepalk-

kion bruttoarvo luovutuspäivänä arviolta maaliskuussa määräytyy yhtiön osakkeen päätöskurssin mukaisesti.

Bruttoansainnasta vähennetään osakepalkkiosta aiheutuvien verojen ja muiden mahdollisten veroluonteisten

maksujen kattamiseksi vaadittava käteisosuus, minkä jälkeen jäävä nettopalkkio maksetaan osakkeina.

51Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

TOIMINTAKERTOMUS

JA TILINPÄÄTÖS

2025

Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös 52

SISÄLLYSLUETTELO

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS IFRS 133

Konsernin laaja tuloslaskelma 133

Konsernitase 134

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 135

Konsernin rahavirtalaskelma 136

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 137

Osa 1: Laatimisperusta 137

Osa 2: Konsernin tulos 140

Osa 3: Sidottu pääoma 148

Osa 4: Nettokäyttöpääoma 159

Osa 5: Nettovelat ja ehdolliset erät 163

Osa 6: Muut liitetiedot 176

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) 187

Emoyhtiön tuloslaskelma 187

Emoyhtiön tase 188

Emoyhtiön rahoituslaskelma 189

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 190

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä 198

Tilinpäätöksen, kestävyysraportin ja

toimintakertomuksen allekirjoitukset 199

Tilintarkastuskertomus 200

Tilintarkastajan ESEF-varmennusraportti 204

Kestävyysselvityksen varmennuskertomus 206

Tämä vuosikertomus ei ole ESEF-asetuksen (European Single Electronic Format) mukainen xHTML-asiakirja.

ESEF-sääntelyn mukainen tilinpäätös ja toimintakertomus 2025 ovat saatavilla osoitteessa www.harviagroup.com/fi.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025 54

Kestävyysselvitys 61

ESRS2 Yleiset tiedot 61

ESRS E1 Ilmastonmuutos 86

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous 100

Lausunto EU-taksonomiasta kestäville

taloudellisille toiminnoille 107

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 114

Osakepääoma ja osakkeet 129

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyttäminen

ja tunnuslukujen laskentakaavat 131

Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös 53

Hallituksen toimintakertomus 2025

YLEISTÄ HARVIAKONSERNISTA

Harvia on maailman johtava saunaratkaisujen

valmistaja. Yhtiöllä on kokonaisvaltainen tuotevalikoima

vastaamaan kansainvälisen sauna-markkinan

tarpeisiin sekä alan ammattilaisille että kuluttajille.

Konsernin suurimman asiakasryhmän muodostavat

vähittäis- ja tukkukauppiaat, jotka myyvät konsernin

tuotteita rakentajille tai loppuasiakkaille. Konsernin

tuote- ja palveluvalikoima on jaettu viiteen ryhmään:

lämmityslaitteet, saunat ja kylpytynnyrit, höyrytuotteet,

lisätarvikkeet ja kiuaskivet sekä varaosat ja palvelut.

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Suomessa Muuramessa.

Konsernin omat tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa,

Saksassa, Kiinassa, Yhdysvalloissa, Romaniassa

ja Italiassa, minkä lisäksi konsernilla on myynti- ja

asiakaspalveluyhtiöt Itävallassa, Hongkongissa

ja Japanissa, sekä sivuliike Ruotsissa. Konsernin

tuotteita toimitetaan jälleenmyyntiverkoston kautta

maailmanlaajuisesti.

ARVIO JA TUNNUSLUVUT TALOUDELLISESTA

ASEMASTA JA TULOKSESTA

Harvia-konsernin avainluvut tilikaudelta 1.1.-31.12.2025

käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Luvut ovat esitetty

tuhansina euroina, jos ei muuta mainita.

2025 2024 2023

Tuloslaskelman tunnusluvut

Liikevaihto 198 900 175 206 150 547

Käyttökate 45 748 42 455 39 298

Käyttökateprosentti 23,0 % 24,2 % 26,1 %

Oikaistu käyttökate 46 511 44 060 39 924

Oikaistu käyttökateprosentti 23,4 % 25,1 % 26,5 %

Liikevoitto 38 301 35 486 33 044

Liikevoittoprosentti 19,3 % 20,3 % 21,9 %

Oikaistu liikevoitto 39 064 37 100 33 670

Oikaistu liikevoittoprosentti 19,6 % 21,2 % 22,4 %

Osakekohtainen tulos, laimentamaton (EUR) 1,41 1,30 1,25

Osakekohtainen tulos, laimennettu (EUR) 1,40 1,29 1,24

Rahavirran tunnusluvut

Liiketoiminnan nettorahavirta 34 957 31 668 39 139

Operatiivinen vapaa kassavirta 26 492 35 003 44 601

Kassavirtasuhde, prosenttia 57,0 % 79,4 % 111,7 %

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -14 771 -6 149 -3 124

Taseen tunnusluvut

Nettovelka 57 726 57 216 37 569

Nettovelka / Oikaistu käyttökate (Velkaantumisaste) 1,2 1,3 0,9

Nettokäyttöpääoma 47 879 44 955 36 132

Sijoitettu pääoma ilman liikearvoa, alun ja lopun keskiarvo 94 638 81 539 76 129

Sijoitettu pääoma ilman liikearvoa kauden lopussa 99 020 90 255 72 823

Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), prosenttia 41,3 % 45,5 % 54,5 %

Omavaraisuusaste, prosenttia 48,3 % 47,2 % 47,3 %

Oman pääoman tuotto (ROE) 20,7 % 20,8 % 30,8 %

54Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-joulukuussa 13,5

% ja oli 198,9 milj. euroa (175,2). Kehitystä vauhditti

erityisesti kasvu Pohjois-Amerikassa. Vertailukelpoisilla

valuuttakursseilla laskettu liikevaihto kasvoi 16,0 % ja

oli 203,3 milj. euroa.

Liikevaihto kasvoi kaikilla myyntialueilla, ja merkittävää

kasvua saavutettiin APAC & MEA- ja Pohjois-Amerikan

alueilla. APAC & MEA -alueen myyntiä tuki kasvu

useilla avainmarkkinoilla, kuten Kiinassa ja Japanissa.

Manner-Euroopan myynti kehittyi maltillisesti. Manner-

Euroopassa markkinoiden asteittainen paraneminen

tuki myyntiä koko vuoden ajan, kun taas Pohjois-

Euroopassa Harvian myynti parani erityisesti vuoden

toisella puoliskolla ja Suomessa.

Harvian liikevaihto kasvoi kaikissa tuoteryhmissä.

Höyrytuotteiden merkittävä kasvu johtui pääasiassa

vuonna 2024 toteutetusta ThermaSolin hankinnasta

sekä pienemmässä määrin myynnin kasvusta Manner-

Euroopassa. Katsauskauden aikana lämmityslaitteiden

kysyntä kasvoi useimmilla myyntialueilla ja Pohjois-

Amerikassa merkittävästi.

Tammi-joulukuun liikevoitto nousi 38,3 milj. euroon

(35,5) ja liikevoittoprosentti oli 19,3 % (20,3

%). Liikevoittoon sisältyi -0,8 milj. euroa (-1,6)

vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka liittyivät

pääasiassa yrityskauppoihin ja uudelleenjärjestelyihin.

Valuuttakurssimuutokset vaikuttivat liikevoittoon

noin 4,4 milj. euroa tulosta heikentävästi, mikä johtui

pääasiassa Yhdysvaltain dollarin arvon muutoksista.

Oikaistu liikevoitto nousi 39,1 milj. euroon (37,1)

ja oikaistu liikevoittoprosentti oli 19,6 % (21,2 %).

Nettorahoituserät olivat tammi-joulukuussa -5,1 milj.

euroa (-3,6).

Voitto ennen veroja oli 33,2 milj. euroa (31,9). Konsernin

verot olivat 6,8 milj. euroa (7,6).

Tammi-joulukuun tulos oli 26,4 milj. euroa (24,2) ja

laimentamaton osakekohtainen tulos oli 1,41 euroa

(1,30).

Konsernin investoinnit tammi-joulukuussa 2025

olivat 14,8 milj. euroa (6,1). Harvia teki vuoden 2025

aikana merkittäviä investointeja IT-infrastruktuuriinsa

erityisesti Yhdysvalloissa. Lisäksi yhtiö teki investointeja

laitoksiinsa useissa eri toimipaikoissa, mukaan lukien

Muuramen tehtaan tuotantotilan uudelleenjärjestely

sekä työt Länsi-Virginian Lewisburgissa sijaitsevan

tuotantolaitoksen laajentamiseksi. Yhdysvalloissa Harvia

myi Renickin kaupungissa, Länsi-Virginiassa sijaitsevan

entisen tuotantolaitoksensa ja sitä ympäröivän maa-

alueen, joita oli aiemmin käytetty tuotantotarkoituksiin.

Harvia investoi lisäksi Saksassa uuteen,

huipputekniseen maalausjärjestelmään, joka parantaa

toimintavarmuutta ja tukee tuotantokapasiteettia.

Mittava investointi varmistaa tuotteiden laadun, lisää

tuotantoprosessin joustavuutta ja edistää merkittävästi

energiatehokkuutta. Käynnissä olevat investoinnit ovat

osa jatkuvia pyrkimyksiä tukea Harvian pitkän aikavälin

kasvua, toiminnan tehokkuutta ja kilpailukykyä.

HENKILÖSTÖ

Konsernin henkilöstön määrä oli joulukuun 2025

lopussa 735 (696) ja tammi-joulukuussa keskimäärin

733 (661). Joulukuun 2025 lopussa henkilöstöstä 260

(255) työskenteli Suomessa, 158 (145) Yhdysvalloissa,

141 (125) Saksassa, 61 (61) Romaniassa, 57 (56) Kiinassa

ja Hongkongissa, 40 (34) Itävallassa, 16 (12) Italiassa,

0 (6) Virossa ja 2 (2) Ruotsissa. Vuonna 2025 Harvia

myi liiketoimintansa Virossa, ja kaupan yhteydessä

työntekijät siirtyivät uuden omistajan palvelukseen.

Henkilöstökulut vuonna 2025 olivat yhteensä 42 029

tuhatta euroa (35 213 tuhatta euroa), josta palkkojen

ja palkkioiden osuus oli 35 979 tuhatta euroa (29 913

tuhatta euroa).

TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS

Tilikaudella 2025 Harvia esitteli maailman ensimmäisen

vetysaunan konseptin, jonka se on kehittänyt

yhteistyössä japanilaisen autonvalmistajan Toyotan

kanssa. Lisäksi Harvia toi markkinoille kaksi uutta

innovaatiota, Harvia Fenix -ohjauspaneelin ja MyHarvia-

mobiilisovelluksen. Innovaatiot tekevät saunan

ohjauksesta entistä helpompaa, nykyaikaisempaa

ja valmiimpaa tulevaisuuden kehitykseen. Älykäs

MyHarvia-sovellus täydentää ohjauspaneelia etäkäytön,

käyttötilastojen ja huoltomuistutusten avulla, kun taas

Harvia Fenix -ohjauspaneeli oppii tuntemaan kiukaan

toiminnan ja optimoi lämmitysajat sen perusteella.

Harvian tutkimus- ja tuotekehitystoiminta pohjautuu

yhtiön neljään strategiseen prioriteettiin, jotka ovat

1. Kokonaisvaltaisten saunakokemusten tarjoaminen;

2. Strategisesti tärkeiden markkinoiden voittaminen;

3. Johtava asema keskeisissä kanavissa sekä 4.

Ensiluokkaiset operatiiviset toiminnot ja erinomaiset

osaajat. Yhtiön tavoitteena on tuoda markkinoille

uusia tuotteita ja ratkaisuja erityisesti saunojen

tuoteryhmään, laajentaa yhtiön tarjoamaa erityisesti

Euroopan ulkopuolella ja vahvistaa yhtiön digitaalisia

kyvykkyyksiä. Lisäksi yhtiö keskittyi lisäämään

automaatiota ja parantamaan tehokkuutta koko

toiminnassaan sekä varmistamaan, että operatiivinen

toiminta tukee yhtiön pitkän aikavälin kasvua.

Konsernin tuotekehitystehtävissä toimi tilikaudella 1.1.-

31.12.2025 keskimäärin 27 henkilöä. Konsernin tutkimus-

ja tuotekehitysmenot olivat 3,8 miljoonaa euroa (2,2

55Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

miljoonaa euroa vuonna 2024), joista kuluksi kirjatut

tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 2,1 miljoonaa

euroa (1,8 miljoonaa euroa vuonna 2024).

ARVIO TOIMINNAN MERKITTÄVIMMISTÄ

RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ

Harvian liiketoimintaan kohdistuu useita riskejä ja

epävarmuustekijöitä. Tämä on osittain seurausta yhtiön

maailmanlaajuisesta toiminnasta ja toimitusketjujen

verkostosta, vaikkakin nämä myös auttavat Harviaa

tunnistamaan ja aktiivisesti vähentämään riskejään.

Harvia osaa toimia tuloksekkaasti muuttuvien

markkinaolosuhteiden ja riskien muovaamassa

ympäristössä, mutta kaikkien muutosten

kokonaisvaikutusta eri markkinoilla on kuitenkin vaikea

ennakoida, koska tilanteet muuttuvat usein nopeasti ja

niitä on haasteellista ennustaa täysin.

Yleiset taloudelliset, yhteiskunnalliset ja poliittiset

olosuhteet vaikuttavat Harvian toimintaympäristöön.

Taloudellinen epävarmuus ja nopeat kehityskulut

Suomessa, Euroopassa, Pohjois-Amerikassa tai

laajemmin voivat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan

monella tapaa ja vaikeuttaa tulevan liiketoiminnan

tarkkaa ennakoimista ja suunnittelua enemmän kuin

tavallisesti. Kuluttajaluottamuksen muutoksilla ja

niistä aiheutuvilla kuluttajakysynnän muutoksilla

on suora vaikutus Harvian liiketoimintaan. Etenkin

kuluttajamarkkinassa alentunut kuluttajaluottamus voi

näkyä siten, että yksittäiset kuluttajat lykkäävät uusien

saunojen ja komponenttien hankintaa, ja vähemmässä

määrin myös lykkääntyneenä korvauskysyntänä. Tämän

lisäksi energian saatavuus ja hinta voivat vaikuttaa

kuluttajaluottamukseen ja saunan käyttöön.

Geopoliittiset tapahtumat ja epävarmuudet voivat

vaikuttaa Harviaan suorasti tai epäsuorasti esimerkiksi

heikkenevien markkinaolosuhteiden myötä. Huomattava

esimerkki tästä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna

2022, jonka jälkeen Harvia keskeytti toimintansa

Venäjällä maaliskuun 2022 alussa ja saattoi myöhemmin

loppuun poistumisen Venäjän markkinalta. Käynnissä

olevan sodan epäsuorat vaikutukset näkyvät

Euroopassa etenkin talouskasvun hidastumisessa

ja varovaisuudessa kuluttajien harkinnanvaraisessa

kulutuksessa. Ukrainan sotaan liittyvät kehityskulut sekä

muut geopoliittiset tapahtumat maailmanlaajuisesti

voivat vaikuttaa Harviaan myös tulevaisuudessa.

Geopoliittiset jännitteet ovat usein syy tai seuraus

kauppapolitiikan kiristymiseen, mukaan lukien

tullien ja muiden kansainvälisen kaupan esteiden

lisääntymiseen. Etenkin Harvian avainmaissa, kuten

EU:n jäsenmaissa ja Yhdysvalloissa, tullit voivat

vaikuttaa Harviaan joko suoraan tai heikentämällä

yleisiä markkinaolosuhteita. Yhdysvaltojen ja

useiden sen tärkeimpien kauppakumppanien

väliset kansainvälisen kaupan ja tullien jännitteet

lisääntyivät vuonna 2025 ja kauppapolitiikan yleinen

ennustettavuus väheni merkittävästi. Nopeat muutokset

ja huomattava epävarmuus kauppapolitiikassa ja

maailmantaloudessa yleensä voivat edelleen vaikuttaa

sekä saunamarkkinoihin että Harviaan, ja kehitys voi olla

hyvin nopeaa ja vaikeasti ennakoitavaa.

Harvian etuna Yhdysvalloissa on, että noin 70 % siellä

myytävistä lopputuotteista valmistetaan paikallisesti,

mikä vähentää yhtiön altistumista Yhdysvaltojen tulleille,

erityisesti verrattuna moniin sen keskeisiin kilpailijoihin.

Harvia voi myös siirtää tuotantoa tehtaiden välillä sekä

vaihtaa toimittajia monille keskeisille materiaaleille ja

komponenteille. Vuonna 2025 yhtiö on toteuttanut

toimitusketjussaan toimenpiteitä mahdollisten tulevien

vaikutusten lieventämiseksi, muun muassa kasvattamalla

valmiutta siirtää osa tuotannosta Kiinasta Suomeen.

Harvia seuraa aktiivisesti tilanteen kehittymistä ja

pystyy yleensä reagoimaan muutoksiin ketterästi, mutta

muutosten erittäin suuri ennakoimattomuus ja nopeus

voivat toisinaan aiheuttaa yhtiölle haasteita reagoida

mahdollisiin negatiivisiin vaikutuksiin ja lieventää

niitä täysin. Kuluttajaluottamuksen heikkeneminen

edelleen Yhdysvalloissa ja korkea epävarmuus

tullipolitiikassa voivat vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien

ostokäyttäytymiseen ja tehdä Yhdysvaltojen B2B-

asiakkaista varovaisempia tekemään tilauksia, jotka

voivat joutua merkittävien tullien kohteeksi. Tämän

tyyppisiä kielteisiä vaikutuksia asiakkaiden kysyntään

oli havaittavissa erityisesti vuoden 2025 toisella

neljänneksellä, jolloin tulleihin liittyvä epävarmuus oli

erittäin suurta.

Kaiken kaikkiaan konsernin valmistusprosessien

omavaraisuus, materiaalien varatoimittajajärjestelmä

sekä laajasti jakautunut asiakaskunta tasapainottavat

mahdollisia strategisia riskejä. Tuotanto perustuu

omaan suunnitteluun ja patentteihin, ja niillä hallitaan

mahdollisia operatiivisia riskejä. Vahinkoriskit katetaan

mahdollisuuksien mukaan vakuutuksilla, joiden

kattavuutta tarkastellaan vakuutuksen antajan kanssa

vuosittain. Häiriöt Harvian globaalissa toimitusketjussa

tai logistiikkaverkostossa sekä merkittävät lakot ja

muut työtaistelutoimet avainmarkkinoilla, esimerkiksi

Suomessa, voivat kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti

yhtiön liiketoimintaan.

Kyberuhkien maailmanlaajuinen lisääntyminen sekä

kasvava riippuvuus digitaalisesta infrastruktuurista

aiheuttavat riskejä Harvian liiketoiminnalle ja kriittiselle

datalle. Kyberuhka voi vaikuttaa joko suoraan

keskeyttämällä tai vaarantamalla Harvian toiminnan tai

vaarantamalla datan tai vaikuttaa epäsuorasti Harvian

toimittajiin tai asiakkaisiin kohdistuvien hyökkäysten

kautta. Näin kyberuhat voivat aiheuttaa yhtiölle

56Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

mahdollisesti taloudellisia, operatiivisia tai maineeseen

liittyviä haittoja. Yhtiö tekee jatkuvasti toimenpiteitä

varautuakseen näihin riskeihin ja suojatakseen digitaalista

infrastruktuuriaan, toimintaansa ja työntekijöitään

niiltä. Lukuisten teknisten ratkaisujen lisäksi yhtiö

keskittyy kouluttamaan henkilökuntaansa tunnistamaan

mahdollisia uhkia ja vähentämään kyberriskejä omilla

toimillaan.

Harvialla on liiketoimintaa useassa maassa ja yhtiö

altistuu transaktio- ja translaatioriskeille. Nämä riskit

liittyvät enimmäkseen Yhdysvaltain dollariin, jossa

valuuttakurssimuutokset voivat vaikuttaa yhtiöön joko

positiivisesti tai negatiivisesti. Harvia ei ole suojautunut

näiltä riskeiltä valuuttajohdannaisilla. Konsernin lainat

ovat pitkäaikaisia. Lainat sisältävät kovenanttiehtoja,

jotka epäsuotuisissa liiketoimintaolosuhteissa voivat

edellyttää uusia rahoitusneuvotteluita pankin kanssa.

Rahalaitoslainojen korkoriskiä vastaan on suojauduttu

yhteensä 56,5 milj. euron koronvaihtosopimuksilla.

JOHDANNAISET

Konserni käyttää korkojen vaihtelulta suojautumiseen

johdannaisia, kuten koronvaihtosopimuksia.

Koronvaihtosopimuksen käypä arvo vaihtelee

korkomarkkinoiden odotusten mukaan.

Johdannaisinstrumentit kirjataan alun perin käypään

arvoon sopimuksen solmimispäivänä, ja myöhemmin ne

arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jos ne eivät

täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Mikäli

johdannainen on määritelty suojausinstrumentiksi, sen

käypä arvo kirjataan taseeseen käyvän arvon rahastoon.

Harvia altistuu korkoriskeille, jotka liittyvät

määräaikaislainojen vaihtuviin korkomaksuihin.

Korkoriski tarkoittaa sitä, että tulevat kassavirrat

vaihtelevat markkinakorkojen muutosten vuoksi.

Harvia suojaa tätä rahavirtaa korkoriskiltä käyttäen

suojauksia. Tavoitteena on minimoida korkovaihteluiden

vaikutus konsernin vuositulokseen ja hallita korkoriskille

altistumista.

Suojattavan riskin luonne on korkoriski, joka liittyy 1

kuukauden euriborin noususta ja vaihtelusta aiheutuviin

kassavirtoihin. Tämä suojaus on luokiteltu rahavirran

suojaukseksi ja se on luokiteltu käyvän arvon hierarkian

tasolle 2.

Suojattavalla kohteella ja suojausinstrumentilla on

taloudellinen suhde: Lainojen korkomaksut liittyvät 1

kuukauden euriboriin ja johdannaismaksut liittyvät 1

kuukauden euriboriin. Sekä suojausinstrumentin että

suojattavan kohteen korkojen määräytyminen on

määritelty samana päivänä.

Luottoriskin vaikutus ei hallitse tästä taloudellisesta

suhteesta johtuvia arvonmuutoksia. Suojauslaskennan

soveltamisen edellytyksenä on, että luottoriskin vaikutus

ei hallitse arvonmuutoksia, jotka johtuvat suojauksen

kohteena olevasta taloudellisesta suhteesta. Standard

& Poorsin pitkäaikainen luottoluokitus johdannaisten

vastapuolelle Danske Bankille on AA-. Luottoriskiä

pidetään pienenä, eikä se ole hallitseva tekijä

suojaussuhteessa.

Suojaussuhteen suojausaste on sama kuin

suojausaste, joka perustuu suojauskohteen määrään

ja sen suojausinstrumentin määrään, jota yhteisö

käyttää suojaamaan kyseistä suojauskohteen

määrää. Suojausaste on 1:1. Suojauskohteen ja

suojausinstrumenttien ehdot täyttävät 1:1:n suhteen.

Harvia arvioi kvalitatiivisesti neljännesvuosittain, että

ehdot eivät ole muuttuneet.

Harvialla oli vuoden 2025 lopussa kaksi

koronvaihtosopimusta, joiden käypä arvo oli 468

tuhatta euroa ja -13 tuhatta euroa (2024: 982 tuhatta

euroa ja -4 tuhatta euroa). Suojausten arvonmuutoksilla

ei ole kassavaikutusta. Koronvaihtosopimuksien

nimellisarvot olivat 36 500 tuhatta euroa ja 20 000

tuhatta euroa 31.12.2025 (2024: 36 500 ja 20 000

tuhatta). Koronvaihtosopimukset erääntyvät 15.12.2026

ja 22.7.2027.

KONSERNIRAKENNE

Harvia Oyj on holdingyhtiö ja Harvia-konsernin

emoyhtiö. Harvia Oyj omistaa Harvia Group Oy:n kautta

kaikki Harvian tytäryhtiöt ja alakonsernit. Harvia Finland

Oy on Harvia Group Oy:n tytäryhtiö, joka valmistaa

kiukaita, saunoja sekä saunatuotteita. Harvia Finland Oy

omistaa Harvia (HK) Sauna Co. Ltd -alakonsernin sekä

ei-operatiiviset LLC Harvia RUS:n ja Harvia Estonia ОÜ:n,

sekä Sauna-Eurox Oy:n ja Phoenix El-Mec Srl:n. Harvia

Austria Group on Harvia Group Oy:n alakonserni, joka

on erikoistunut ohjauskeskuksiin, saunoihin ja kiukaisiin.

Harvia Group Oy perusti vuonna 2018 Yhdysvaltoihin

Harvia US Holdings Inc. -alakonsernin, joka omistaa

operatiivisen yhtiön Harvia US Inc:n. Harvia Group Oy

omistaa kylpytynnyrivalmistaja Kirami Oy:n. Lisäksi

Harvia Group Oy omistaa 100 % Saksassa toimivasta

EOS Groupista, joka valmistaa premium-tasoisia

kiukaita ja muita saunatuotteita, sekä 51 % Japanissa

toimivasta Harvia Japan Limitedistä, joka tuo maahan

Harvian tuotteita ja myy niitä paikallisille jälleenmyyjille.

Vuonna 2024 Harvia perusti ThermaSol-alakonsernin,

joka omistaa ThermaSol Steam Bath LLC:n. ThermaSol

Steam Bath LLC on korkealaatuisten höyrysuihkujen ja

höyrysaunojen valmistaja, kun taas Harvia US valmistaa

saunatuotteita ja myy Harvia-merkkituotteita paikallisille

jälleenmyyjille.

57Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

VIIMEAIKAISET MUUTOKSET

KONSERNIRAKENTEESSA

Vuonna 2025 Harvia myi liiketoimintansa Virossa, sekä

60 % osuutensa myyntiyhtiö Kirami Sweden AB:stä.

Lisäksi Harvia yksinkertaisti konsernirakennettaan

sulauttamalla Parhaat Löylyt Oy:n Sauna-Eurox Oy:hyn

vuoden lopussa.

YHTIÖKOKOUS

Harvia Oyj:n yhtiökokous vahvisti 8.4.2025 yhtiön

tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja

toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2024.

Yhtiökokous hyväksyi neuvoa-antavassa äänestyksessä

yhtiön toimielinten palkitsemisraportin ja yhtiön

päivitetyn toimielinten palkitsemispolitiikan.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti,

että osinkoa maksetaan 0,75 euroa osakkeelta ja

loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan

pääomaan. Osinko maksetaan kahdessa erässä.

Ensimmäinen erä, 0,38 euroa osakkeelta, maksettiin

osakkeenomistajille, jotka oli osingonmaksun

täsmäytyspäivänä 10.4.2025 merkitty Euroclear Finland

Oy:n pitämään osakasluetteloon. Tämän erän osinko

maksettiin 17.4.2025. Osingon toinen erä, 0,37 euroa

osakkeelta, maksettiin lokakuussa 2025. Osingon

täsmäytyspäivä oli 21.10.2025 ja osingon maksupäivä

28.10.2025.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti,

että yhtiön yhtiöjärjestyksen 5 §:ä muutetaan siten,

että hallituksen jäsenten enimmäislukumäärä nostetaan

kuudesta jäsenestä seitsemään.

Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin

yhteensä seitsemän jäsentä. Hallituksen jäseniksi

valittiin uudelleen Heiner Olbrich, Catharina

Stackelberg-Hammarén, Anders Holmén, Hille

Korhonen, Markus Lengauer ja Olli Liitola sekä uudeksi

jäseneksi Petri Castrén. Tilintarkastajaksi valittiin

tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy. Päävastuullisena

tilintarkastajana toimii KHT Johan Groop.

Kestävyysraportoinnin varmennustoimeksiantoon

valittiin kestävyystarkastusyhteisö Deloitte Oy

toimikaudelle, joka päättyy seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen päättyessä. Päävastuullisena

kestävyysraportointitarkastajana toimii KRT, KHT Johan

Groop.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään

934 711 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhdessä

tai useammassa erässä. Hankittavien osakkeiden

enimmäismäärä vastaa noin 5 % yhtiön kaikista

osakkeista yhtiökokouksen tilanteen mukaan.

Osakkeita voidaan hankkia esimerkiksi yhtiön

osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi,

hallituspalkkioiden maksamiseksi tai muihin hallituksen

päättämiin tarkoituksiin. Lisäksi yhtiökokous valtuutti

hallituksen päättämään osakeannista sekä optio-

oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten

oikeuksien antamisesta. Annettavien osakkeiden

määrä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella

saatavat osakkeet, voi olla yhteensä enintään 1 869 423

osaketta. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään

kaikista osakeannin sekä osakkeisiin oikeuttavien

erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien

oikeuden osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta

poikkeamisesta. Valtuutusta voidaan käyttää

yhtiön taseen ja rahoitusaseman vahvistamiseen,

hallituspalkkioiden maksamiseen tai muihin hallituksen

päättämiin tarkoituksiin. Molemmat valtuutukset

ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen

päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2026 asti.

HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS

Heiner Olbrich valittiin Harvia Oyj:n hallituksen

puheenjohtajaksi ja Catharina Stackelberg-Hammarén

hallituksen varapuheenjohtajaksi hallituksen

järjestäytymiskokouksessa 8.4.2025. Tarkastusvaliokunnan

jäseniksi hallitus valitsi keskuudestaan Petri Castrénin

(puheenjohtaja), Hille Korhosen, Anders Holménin ja

Markus Lengauerin. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan

jäseniksi hallitus valitsi keskuudestaan Heiner Olbrichin

(puheenjohtaja), Olli Liitolan ja Catharina Stackelberg-

Hammarénin.

Yhtiökokouksen päätökset kokonaisuudessaan sekä

hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset julkistettiin

pörssitiedotteilla 8.4.2025.

OSAKEPERUSTEISET KANNUSTINJÄRJESTELMÄT

Harvialla on toimitusjohtajalle, johtoryhmälle ja eräille muille

avainhenkilöille suunnattu osakeperusteinen pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmä. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

on osa yhtiön johdon palkitsemisohjelmaa ja sen tavoitteena

on tukea yhtiön strategian toteuttamista, yhtenäistää

johdon ja yhtiön osakkeenomistajien tavoitteet yhtiön arvon

kasvattamiseksi ja yhtiön suorituksen parantamiseksi sekä

sitouttaa johtajat yhtiöön.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään kuuluu kolme

kolmivuotista ansaintajaksoa, jotka muodostuvat

ajanjaksoista 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027.

Vuonna 2025 maksettiin jo loppuneen ansaintakauden

2022–2024 palkkiot. Hallitus päättää kullekin

ansaintajaksolle erikseen kannustinjärjestelmään osallistuvat

henkilöt, suorituskriteerit ja niihin liittyvät tavoitteet,

sekä tavoitteiden saavuttamisen perusteella kullekin

osallistujalle mahdollisesti maksettavat minimi-, tavoite- ja

enimmäistason palkkiot.

58Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Harvia Oyj:n hallitus päätti 10.3.2025 jatkaa

yhtiön johtoryhmälle ja muille avainhenkilöille

suunnattua osakeperusteista pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmää ansaintajaksolle 2025–2027.

Ansaintajaksolla 2025–2027 kannustinjärjestelmään

kuuluu korkeintaan 34 henkilöä, ja ansaintajakson

tavoitteet liittyvät yhtiön osakkeen kokonaistuottoon,

liikevaihdon kasvuun, liiketulosmarginaaliin sekä CO2-

päästöihin. Ansaintajakson 2025–2027 perusteella

suoritettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä

vastaa enintään 79 100 Harvia Oyj:n osaketta.

Kyseinen osakemäärä vastaa bruttoansaintaa, josta

vähennetään osakepalkkiosta aiheutuvien verojen

ja muiden mahdollisten veroluonteisten maksujen

kattamiseksi vaadittava käteisosuus, minkä jälkeen

jäljelle jäävä nettopalkkio maksetaan osakkeina.

Yhtiöllä on kuitenkin oikeus maksaa palkkio tietyissä

tilanteissa kokonaisuudessaan rahana. Mahdolliset

palkkiot ansaintajaksolta 2025-2027 maksetaan

keväällä 2028.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN

KÄYTÖSTÄ

Harvia Oyj:n vapaa oma pääoma on yhteensä

78 653 392,73 euroa, josta tilikauden 2025 tulos

on 11 553 096,02 euroa. Yhtiön tavoitteena on

maksaa säännöllisesti kasvavaa osinkoa kaksi

kertaa vuodessa. Osingon määrittelemiseksi

hallitus on arvioinut Harvia Oyj:n maksukykyisyyttä

ja taloudellista asemaa tilikauden päättymisen

jälkeen.

Harvian hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle,

että Harvia jakaa osinkoa 31.12.2025 päättyneeltä

tilikaudelta 0,77 euroa (0,75) osakkeelta, yhteensä

14 394 561,72 euroa. Hallitus ehdottaa, että osinko

maksetaan kahdessa erässä, 0,39 euroa osakkeelta

huhtikuussa 2025 ja 0,38 euroa osakkeelta

lokakuussa 2026.

YHTIÖN ORGANISAATIO, JOHTO

JATILINTARKASTAJAT

Harvia Oyj:n hallituksen jäseninä ovat toimineet Olli

Liitola, Hille Korhonen, Anders Holmén, Heiner Olbrich,

Markus Lengauer, Catharina Stackelberg-Hammarén

ja Petri Castrén. Hallituksen puheenjohtajana on

toiminut Heiner Olbrich 17.11.2025 saakka ja Catharina

Stackelberg-Hammarén 17.11.2025 alkaen. Yhtiön

toimitusjohtajana toimi Matias Järnefelt. Yhtiön

tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö

Deloitte Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana KHT

Johan Groop.

Konsernin johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet:

toimitusjohtaja Matias Järnefelt, talousjohtaja Ari

Vesterinen, Aasian, Tyynenmeren, Lähi-idän ja

Afrikan alueen johtaja David Ahonen, innovaatio-

ja teknologiajohtaja Timo Harvia, markkinointi- ja

brändijohtaja Päivi Juolahti, Pohjois-Euroopan alueen

johtaja Anssi Pelkonen, tuotantojohtaja Mika Suoja,

tuote- ja ratkaisujohtaja Markus Wörmanseder,

Manner-Euroopan alueen johtaja Ivan Sabato (1.4.2025

alkaen), Pohjois-Amerikan alueen johtaja Jennifer

Thayer (30.5.2025 saakka), väliaikainen Pohjois-

Amerikan alueen johtaja Nick Larrick (1.6.–30.10.2025),

ja Pohjois-Amerikan alueen johtaja Nathan Hagemeier

(1.11.2025 alkaen), ja EOS Groupin toimitusjohtaja

Philipp Krauth.

JOHDON JA ORGANISAATION MUUTOKSET

Ivan Sabato aloitti Manner-Euroopan alueesta

vastaavana johtajana ja Harvian johtoryhmän jäsenenä

1.4.2025. Hänet nimitettiin tehtävään 19.12.2024.

Harvia tiedotti 16.5.2025 Harvian Pohjois-Amerikan

alueen johtajan ja Harvia US Inc:n toimitusjohtajan

Jennifer Thayerin irtisanoutuneen Harvialta. Thayer

jatkoi tehtävässään 30.5.2025 saakka. Harvian Pohjois-

Amerikan alueen operatiivinen johtaja Nick Larrick

toimi väliaikaisena Pohjois-Amerikan alueen johtajana

sekä Harvian johtoryhmän väliaikaisena jäsenenä

1.6.–30.10.2025.

27.10.2025 Harvia Oyj nimitti Nathan Hagemeierin

Pohjois-Amerikan alueesta vastaavaksi johtajaksi,

Harvia US Inc:n toimitusjohtajaksi sekä Harvian

johtoryhmän jäseneksi. Tehtävässään Hagemeier

vastaa Pohjois-Amerikan kaupallisen organisaation

johtamisesta ja Harvian kestävän kasvun edistämisestä

alueella. Hän aloitti tehtävässään 1.11.2025 ja raportoi

Harvia Oyj:n toimitusjohtaja Matias Järnefeltille.

Harvia tiedotti 17.11.2025 hallituksen puheenjohtajan

Heiner Olbrichin luopuvan puheenjohtajan tehtävästä.

Harvia Oyj:n hallitus valitsi kokouksessaan 17.11.2025

hallituksen varapuheenjohtaja Catharina Stackelberg-

Hammarénin uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi.

Olbrich jatkaa hallituksen jäsenenä nykyisen

toimikauden loppuun asti.

OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNTA

Harvia Oyj julkaisi 8.9.2025 osakkeenomistajien

nimitystoimikunnan kokoonpanon. Osakkeenomistajien

nimitystoimikunta koostuu yhtiön neljän suurimman

osakkeenomistajan nimeämistä edustajista. Josefin

Degerholm, Janne Kujala, Juho Lipsanen ja Timo

Harvia nimitettiin Harvia Oyj:n osakkeenomistajien

nimitystoimikuntaan. Lisäksi Heiner Olbrich, Harvian

hallituksen puheenjohtaja, toimii asiantuntijana

nimitystoimikunnassa olematta toimikunnan jäsen.

Nimitystoimikunta toimittaa yhtiön hallitukselle

59Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

ehdotuksensa vuoden 2026 varsinaiselle

yhtiökokoukselle 31.1.2026 mennessä.

ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA

KEHITYKSESTÄ

Harvian johdon päivitetyn arvion mukaan globaali

saunamarkkina on arvoltaan lähes 4 miljardia euroa

ja maailmassa on yli 18 miljoonaa saunaa. Markkinan

kokonaisarvoon vaikuttavat sekä saunojen lukumäärän

kasvu että merkittävä saunojen ja kiukaiden

jälkimarkkina. Yli puolet maailman saunoista on

muutamilla suurimmilla markkinoilla: Suomessa,

Saksassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Perinteinen

sauna muodostaa suurimman osan markkinan koosta

maailmanlaajuisesti ja etenkin Euroopassa, kun taas

infrapuna- ja höyrysaunoilla on huomattava osuus

markkinasta etenkin Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.

Saunamarkkina on kasvanut historiallisesti keskimäärin

5 % vuosittain, ja siinä on ollut tyypillisesti jonkin

verran kausivaihtelua siten, että kysyntä on hieman

voimakkaampaa vuoden alku- ja loppupuolella ja

heikompaa kesäkuukausina. Markkinoiden kasvu ja

kausivaihtelut ovat kuitenkin vaihdelleet ajan myötä

ja alueittain. Harvian johto arvioi, että globaali

saunamarkkina kasvaa seuraavan viiden vuoden

aikana historiallista keskimääräistä viiden prosentin

vuotuista kasvuvauhtia nopeammin saunan ja sen

terveyshyötyjen tunnettuuden kasvun tukemana.

Markkinan kasvuun voivat lyhyellä aikavälillä vaikuttaa

kehityskulut makrotaloudessa, kauppapolitiikassa sekä

geopoliittisissa jännitteissä.

Johdon arvion mukaan Harvian osuus

saunamarkkinasta on kasvanut viime vuosina.

Tämän kehityksen arvioitiin jatkuneen myös vuonna

2025. Harvian osuus saunamarkkinasta vuonna

2025 arvioitiin ylittäneen 5 %. Yhtiön osuus kiuas- ja

saunakomponenttimarkkinasta on arviolta selvästi

yli 20 %. Yhtiön johto arvioi Harvian olevan globaalin

saunamarkkinan johtava toimija.

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN

PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN

Harvia Oyj tiedotti 20.1.2026 vastaanottaneensa

arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen

ilmoituksen, jonka mukaan SEB Funds AB:n (Tukholma,

Ruotsi) osuus Harvia Oyj:n osakkeista ja äänistä oli

19.1.2026 laskenut alle viiden prosentin 4,34 prosenttiin.

Harvia julkaisi 30.1.2026 osakkeenomistajien

nimitystoimikunnan 15.4.2026 pidettäväksi

suunnitellulle Harvia Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle

tekemät ehdotukset. Nimitystoimikunta ehdottaa,

että hallitukseen valitaan seitsemän jäsentä.

Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valitaan

uudelleen sen nykyiset jäsenet Catharina Stackelberg-

Hammarén, Petri Castrén, Anders Holmén, Hille

Korhonen, Markus Lengauer ja Olli Liitola. Lisäksi

nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valitaan

uutena jäsenenä Martin Richter. Nimitystoimikunta

ehdottaa myös muutoksia hallitusten jäsenten kuukausi-

ja kokouspalkkioihin.

60Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Kestävyysselvitys

ESRS2 YLEISET TIEDOT

Tässä kestävyysselvityksessä Harvia-konserni rapor-

toi Euroopan unionin yritysten kestävyysraportointi-

direktiivin (CSRD) ja siihen liittyvien eurooppalaisten

kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti.

Raportointivaatimukset luovat jäsennellyn kehyksen

kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mah-

dollisuuksien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan.

Harvia on ottanut nämä standardit käyttöön ja sitou-

tunut jatkuvasti parantamaan kestävyyskäytäntöjään

ja -raportointiaan. Tämä lausunto kuvastaa Harvian

tämänhetkistä edistymistä ja lähestymistapaa kestä-

vyyden sisällyttämisessä liiketoimintaan.

Laatimisperusta

Emoyhtiö Harvia Oyj (Harvia) on laatinut tämän

kestävyysselvityksen konsernitietojen perusteella

kaikille Harvia-konsernin yhtiöille. Luettelo yhtiöistä on

esitetty Harvia-konsernin tilinpäätöksen liitetiedossa 6.1

”Konsernirakenne ja konsolidointi”.

Raportointikausi ja konsolidoinnin laajuus ovat samat

kuin Harvian konsernitilinpäätöksessä ja kattavat

ajanjakson 1.1.–31.12.2025.

Tämä kestävyysselvitys noudattaa Euroopan unio-

nin yritysten kestävyysraportointidirektiiviä ja sen

standardien raportointivaatimuksia. Selvitys ei kata

kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mu-

kaista konsernikestävyysselvityksen merkitsemis-

tä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska

kestävyysraportointi yritysten ei ole ollut mahdollista

noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai

muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen

vuoksi.

Vuoden 2025 kestävyysselvityksessä esitettyjä, vuot-

ta 2024 edeltäviä vertailutietoja ei ole varmennettu

ulkoisesti, eivätkä nämä vertailutiedot kuulu vuoden

2025 rajoitetun varmennuksen piiriin.

Kestävyysselvityksessä esitettävät luvut on pyöristet-

ty, ja siksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu määrä

voi poiketa kokonaislukuna esitettävästä määrästä.

RAPORTOINNIN LAAJUUS

Raportoidut kestävyysaiheet perustuvat Harvia-

konsernin kaksoisolennaisuusarviointiin. Tämä

kestävyysselvitys kattaa koko Harvia-konsernin

yleisesti ja sen arvoketjun soveltuvin ja olennaisin

osin.

Harvia arvioi olennaisia vaikutuksiaan, riskejään ja

mahdollisuuksiaan suorien ja epäsuorien liikesuhtei-

densa kautta arvoketjunsa alku- ja loppupäässä osana

kaksoisolennaisuusarviointia ja sitä täydentävää

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointia.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien keskittyminen

Harvian omiin toimintoihin sekä arvoketjun alku- ja

loppupäähän on esitetty tämän kestävyysselvityksen

kappaleessa ”Olennaiset vaikutukset, riskit ja mah-

dollisuudet” olevassa taulukossa. Harvian selvitys

vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista liittyen sen

arvoketjun alku- ja loppupäähän perustuu yhtiön sisäi-

siin tietoihin, kuten pitkäaikaisilta asiakkailta, kumppa-

neilta ja toimittajilta saatuihin tietoihin ja kokemuksiin,

julkisesti saatavilla oleviin tietoihin sekä sidos ryhmille

tehtyihin kyselyihin ja haastatteluihin.

Harvian arvoketjun alkupää kattaa toimittajien

ja kumppanien toiminnan, mukaan lukien raaka-

ainehankinnat, kun taas sen arvoketjun loppupää

kattaa yritysasiakkaat ja -kumppanit, kuluttajat, loppu-

käyttäjät ja yhteisöt.

Harvia ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää rapor-

toimatta teollis- ja tekijänoikeuksia, taitotietoa tai

innovaation tuloksia tai käynnissä olevaa kehitystä tai

neuvoteltavina olevia asioita koskevia tietoja.

TIETYT RAPORTOINNIN LIITTYVÄT SEIKAT

Aikahorisontit

Tässä selvityksessä Harvia on käyttänyt lyhyen, keski-

pitkän ja pitkän aikavälin aikahorisontteja. Lyhyen

aikavälin raportointikausi tarkoittaa alle vuoden

mittaista ajanjaksoa. Keskipitkän aikavälin raportoin-

tikausi tarkoittaa lyhyen aikavälin raportointikauden

päättymisestä alkavaa, enintään viiden vuoden mittai-

sta ajanjaksoa, ja pitkän aikavälin raportointikausi

tarkoittaa yli viiden vuoden mittaista raportointikaut-

ta. Valitut aikahorisontit vastaavat yhtiössä tyypillisesti

käytettyjä suunnittelu horisontteja: alle vuoden jakso

61Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

otetaan huomioon vuosisuunnitelmissa ja budjeteissa,

enintään viiden vuoden jakso keskipitkän ja pitkän

aikavälin suunnitelmissa, ja yli viiden vuoden jakso

edustaa strategista näkymää, jossa yksityiskohtaisia

suunnitelmia on harvoin määritelty.

Arvioidut tiedot

Kasvihuonekaasupäästöjen sekä energiankulutuksen

laskennassa on käytetty sijaintiin perustuvia arvioita

sellaisten konserniyhtiöiden osalta, joista ei ole saata-

vissa markkinaperusteisia tietoja. Näitä yksiköitä ovat

Harvia Japan, Harvia US, Phoenix El-Mec sekä Harvia

Estonia. Laskennat, joissa on käytetty sijaintiperus-

teisia tietoja, ovat vuosien 2021–2025 päästöttömän

sähkön osuus, vuoden 2025 scope 2 -sähkön päästöt

ja vuosien 2024 ja 2025 Energiankulutus ja energialäh-

teiden yhdistelmä -tiedot. Climate Database Initiative

-tietokannasta saatujen energialähteiden ja päästötie-

tojen virhe marginaali on ±5 prosenttia. Tietokannassa

esitetyt tiedot perustuvat luotettavilta vaikuttaviin

tietoihin ja tilastoihin, mutta esimerkiksi maan sisäises-

ti voi esiintyä paikallista vaihtelua.

Jätteen määrää, tuotteiden kierrätettävyyttä ja tuot-

teiden odotettua kestävyyttä koskevien mittareiden

osalta ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

-osiossa on käytetty arvoketjun tietojen estimaatteja,

koska primääritiedot ovat puutteellisia tai toimialan

keskiarvot puuttuvat. Nämä tiedot on arvioitu johdon

asiantuntemuksen sekä julkisista lähteistä saatavien

tietojen perusteella. Yksityiskohtaisempi kuvaus

käytetyistä laskentamenetelmistä ja oletuksista on

kuvattu E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous -osion

kohdassa Resurssien ulosvirtaukset. Jätetietojen virhe-

marginaalin arvioidaan olevan ±5 prosenttia, koska

muuttujia on vähän. Jäteastian koko ja tyhjennystiheys

ovat tiedossa. Ainoa muuttuja on jäteastian täyttöas-

te, jonka arvioidaan pysyvän suhteellisen vakiona.

Kier rätettävyyttä koskevien tietojen virhe marginaalin

arvioidaan olevan ±10 prosenttia, mikä johtuu eri

paikoissa vallitsevista erilaisista kierrätyskäytännöistä.

Tuotteen odotetun kestävyyden osalta virhemargi-

naalin arvioidaan olevan ±10 prosenttia, koska käyttö-

ympäristö ja tuotteen käyttö tapa vaihtelevat. Harvia

pyrkii parantamaan tietojen tarkkuutta ajan mittaan

yhteistyössä toimittajien kanssa.

Käytetyt viittaukset

Tässä kestävyysselvityksessä on käytetty viittauksia

tilinpäätöksen liitetiedossa esitettyihin tietoihin. Alla

on listattuna viitatut tiedot sekä mihin datapisteeseen

ne liittyvät:

Käytetty liikevaihto ja sen laatimisperiaate esitetään

osassa 2.1 Liikevaihto. Siihen liittyvät datapisteet ovat

ESRS2 SBM-1, 40 a ja 40 b, E1-5 40, E1-6 53 ja 55, E1-6

AR 55 ja E5-5 35.

Aineettomat hyödykkeet ja niiden laskenta-

periaate ovat osassa 3.2 Aineettomat hyödykkeet ja

arvonalentumistestaus. Siihen liittyvät datapisteet

ovat ESRS 2 MDR-A 69 b ja ESRS E1-3 29 c i.

Siirtymäsäännösten käyttö

Harvia-konsernin 31.12.2025 päättyneen tilikauden

konsernitaseen mukaan tilikauden keskimääräinen

750 työntekijämäärä ei ylittynyt, ja näin ollen Harvia-

konserni jättää pois osioiden ESRS S1 Oma työvoima,

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät ja ESRS S4 Kuluttajat

jaloppukäyttäjät mukaiset tiedot.

Harvia-konserni on arvioinut nämä aihekohtaiset

standardit olennaisiksi tekemässään kaksoisolen-

naisuus arvioinnissa ja antaa siirtymäsäännöksen

nojalla vain rajoitetusti tietoja näistä aiheista.

Aiheiden vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

sekä niiden tavoitteet esite tään yhdessä kaikkien

olennaisten aiheiden kanssa tämän Yleiset tiedot

-osion luvussa ”Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet”.

Hallinnointi

HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELIMET

Harvia-konsernin hallinto-, johto- ja valvontaelimet

ovat yhtiökokous, osakkeenomistajien nimitystoimi-

kunta, hallitus ja sen tarkastusvaliokunta sekä

henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta, konsernin

toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä.

Yhtiökokous on Harvia Oyj:n ylin päättävä elin.

Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain

hallituksen, joka käyttää ylintä päätösvaltaa Harvia-

konsernissa yhtiökokousten välillä. Hallituksen

valitsema konsernin toimitusjohtaja johtaa konsernin

toimintaa johto ryhmän tuella.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee

ehdotukset hallituksen jäsenten valinnasta ja palkitse-

misesta sekä hallituksen eri valiokuntien jäsenten

palkitsemisesta.

Harvia Oyj:n hallitus

Harvian hallituksella on ylin vastuu vastuullisuudesta.

Se arvioi ESG-toimintoja ja -riskejä sekä hyväksyy

vastuullisuuspolitiikan, toimintatapaohjeen, konser-

nin pitkän ja lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmät

sekä vastuullisuusohjelman ja sen tavoitteet. Hallitus

myös tarkastaa ja hyväksyy vuosittaisen kaksois-

olennaisuusarvioinnin sekä vaikutusten, riskien ja

62Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta valvoo sisäisen valvonnan, riskien-

hallintajärjestelmien ja lakisääteisen tilintarkastuksen

tehokkuutta. Sillä on keskeinen rooli yritysvastuun

ja kestävyysraportoinnin prosessien valvonnassa,

mukaan lukien tehokkuuden seuranta, kestävyysrapor-

tin varmentamisen valmistelu ja yleisten yritysvastuu-

asioiden käsittely. Tarkastusvaliokunta toimii hallituk-

sen valmistelevana elimenä.

Tarkastusvaliokunta käsittelee säännöllisesti vastuulli-

suuteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia

osana riskinhallintaprotokollaa. Johto ehdottaa aiheita

jatkuvien riskiarviointien perusteella. Aiheet vaih-

televat ja voivat koskea esimerkiksi kyberriskejä tai

tuotevastuukysymyksiä. Vaikutuksia ja mahdollisuuksia

käsitellään vähintään vuosittain, mutta myös tarvit-

taessa.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta avustaa hallitusta

valmistelemalla toimitusjohtajan ja ylimmän johdon

palkitsemis- ja nimitysasiat, mukaan lukien henkilös-

tön palkitsemiseen liittyvät keskeiset periaatteet ja

käytännöt, ja varmistaa tarvittaessa niiden yhden-

mukaisuuden kestävyystavoitteiden kanssa.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön juoksevan

hallinnon hoitamisesta ja hallituksen hyväksymien

tavoitteiden, suunnitelmien ja toimintaohjeiden täy-

täntöönpanosta, mukaan lukien vastuullisuusohjelma.

Johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa konsernin kehittä-

misessä ja operatiivisessa johtamisessa sekä määritte-

lee toimintaperiaatteet ja -tavat hallituksen ohjeiden

mukaisesti. He ovat vastuussa toimintatapaohjeen ja

toimittajia koskevan eettisen ohjeiston täytäntöön-

panosta ja raportoivat hallitukselle vastuullisuusohjel-

man edistymisestä.

Konsernin johtoryhmä tekee tarvittaessa ehdotuksia

vastuullisuusohjelmaan ja kestävyystavoitteisiin

tehtävistä muutoksista ja tarkistuksista Harvia Oyj:n

hallitukselle.

Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain ja tarvittaessa ja

keskittyy konsernin ja sen liiketoimintojen strategisiin

kysymyksiin. Agendalla on säännöllisesti taloudelliseen

kehitykseen, hallintoon, yritysvastuuseen ja kehitys-

projekteihin liittyviä kysymyksiä. Konsernin

johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

Vastuullisuustyön ohjausryhmä

Vastuullisuustyön ohjausryhmä johtaa Harvia-

konsernin strategista vastuullisuustyötä ja valvoo sen

toteuttamista liiketoiminta-alueilla. Se arvioi strategi-

sen suunnan muutoksia, tavoitteiden asettamista ja

uusia toimintaperiaatteita, jotka hallitus sitten hyväk-

syy. Ryhmä seuraa työn toteuttamista ja edistymistä ja

raportoi konsernin johtoryhmälle.

Vastuullisuuteen liittyvät tehtävät ja vastuut on

määritelty Harvian konserninlaajuisessa vastuullisuus-

politiikassa ja tarkastusvaliokunnan työjärjestyksessä.

Johto ehdottaa vastuullisuuteen liittyviä riskiaiheita

jatkuvien arviointien perusteella, ja hallitus valvoo

kestävyystavoitteiden asettamista ja niiden edistymi-

sen seurantaa.

Paikalliset yksiköt ja eri toimintojen väliset tiimit

Vastuullisuuden taktinen toteutus tapahtuu paikal-

lisissa yksiköissä sekä eri toimintojen välisissä tii-

meissä. Paikalliset yksiköt ja eri toimintojen väliset

tiimit ovat vastuussa paikalliseen kestävyystyöhön

mahdollisuuksien arvioinnin (hyväksytty viimeksi

5.11.2025). Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentely-

tapojaan vuosittain sisäisenä itsearviointina.

Harvia Oyj:n hallituksessa on seitsemän (kuusi vuonna

2024) yhtiön johtoon kuulumatonta jäsentä. 31.12.2025

hallituksessa oli kaksi (kaksi vuonna 2024) naisjäsentä

(28,6 %, 33,3 % vuonna 2024) ja viisi (neljä vuonna

2024) miesjäsentä (71,4%, 66,7 % vuonna 2024), joten

sukupuolijakauma oli 2:5 (1:2 vuonna 2024). Jäsenet

edustavat eri kansallisuuksia: 71,4 % (66,7 % vuonna

2024) on Suomen, 14,3 % (16,7 % vuonna 2024) Saksan

ja 14,3 % (16,7 % vuonna 2024) Itävallan kansalaisia.

Kaikki, eli 100 % 8.4.2025 pidetyssä varsinaisessa

yhtiökokouksessa valituista hallituksen jäsenistä,

arvioitiin riippumattomiksi yhtiöstä ja sen merkittävistä

osakkeenomistajista hallinnointikoodin mukaisesti.

Harvia-konsernin työntekijöillä ja muulla työvoimalla

eiole edustusta hallituksessa.

Harvia Oyj:n hallituksen jäsenet ovat Heiner Olbrich

(hallituksen puheenjohtaja 16.11.2025 asti), Catharina

Stackelberg-Hammarén (varapuheenjohtaja 16.11. 2025

asti ja hallituksen puheenjohtaja 17.11.2025 alkaen),

Anders Holmén (varapuheenjohtaja 17.11. 2025 alkaen),

Petri Castrén, Hille Korhonen, Markus Lengauer ja Olli

Liitola. Vuonna 2025 hallitus valitsi keskuudestaan

tarkastusvaliokunnan jäseniksi Anders Holménin, Hille

Korhosen ja Markus Lengauerin sekä puheenjohtajaksi

Petri Castrénin 16.11. asti. 17.11. alkaen jäseniksi valittiin

Hille Korhonen ja Markus Lengauer sekä puheenjohta-

jaksi Petri Castrén. Tarkastusvaliokunta vastaa kestä-

vyysraportoinnin ja sen tehokkuuden seurannasta ja

arvioinnista.

63Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

liittyvästä raportoinnista. Harvia-konsernin työnte-

kijöiden sekä kaikkien Harvia-konserniyhtiöiden pal-

veluksessa tai niiden puolesta toimivien vastuulla on

noudattaa vastuullisuuspolitiikkaa ja muita sovellettavia

vastuullisuusperiaatteita, Harvia-konsernin arvoja, ole-

massa olevia vastuullisuussitoumuksia ja toimintatapa-

ohjetta sekä kaikkia sovellettavia lakeja ja säännöksiä.

Vastuullisuuden hallinnointi

Hallitus

Tarkastusvaliokunta

Konsernin toimitusjohtaja ja

konsernin johtoryhmä

Vastuullisuustyön ohjausryhmä

Paikalliset yksiköt

Toimintojen väliset

tiimit

jäsenillä on laajaa asiantuntemusta, strategista näke-

mystä ja syvällistä ymmärrystä liiketoiminnan etiikasta

johtotehtävistä toimialoilta, joilla kestävä kehitys on

olennainen osa toimintaa.

Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on asiantuntemusta

laskentatoimesta, kirjanpidosta, tilintarkastuksesta,

sisäisestä tarkastuksesta tai taloudellisesta rapor-

toinnista. Vastuullisuusasiantuntemuksen jatkuvaksi

kehittämiseksi ja päivittämiseksi Harvia tarjoaa koulu-

tusta olennaisista aiheista ja niiden vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien arvioinneista kokousten ja verkko-

koulutusalustan kautta. Tämä pakollinen kestävyysra-

portointidirektiiviin liittyvä koulutus otettiin käyttöön

vuonna 2024 hallitukselle, tarkastusvaliokunnalle, kon-

sernin johtoryhmälle ja kestävyystyön ohjausryhmälle.

Näin varmistetaan, että toimielimillä on tarvittavat

taidot valvoa Harvian olennaisia kestävyysvaikutuksia,

-riskejä ja -mahdollisuuksia.

Hallinto-, johto- ja valvontaelimille

toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät

kestävyysasiat

Harvian hallintoelimet saavat systemaattisesti tietoa

kestävyysasioista ja käsittelevät niitä säännöllisesti.

Hallitus arvioi ja hyväksyy vuosittaisen kaksoisolen-

naisuusarvioinnin sekä vaikutusten, riskien ja mahdol-

lisuuksien arvioinnin, jotka vastuullisuusohjelman

sitoumusten omistajat, vastuullisuustyön ohjausryhmä,

olennaisten aiheiden asiantuntijat, paikalliset toiminnot

ja ulkopuoliset konsultit valmistelevat. Nämä arvioinnit

tarkistetaan vähintään vuosittain tai jos merkittäviä

muutoksia tapahtuu.

Tarkastusvaliokunta käsittelee säännöllisesti vas-

tuullisuuteen liittyviä riskejä osana riskienhallinta-

protokollaansa.

Kestävyystyön ohjausryhmä kokoontuu neljännes-

vuosittain seuratakseen kestävyysasioita ja raportoi

edistymisestä konsernin johtoryhmälle. Toimitusjohtaja

raportoi konsernin johtoryhmän puolesta hallitukselle

vastuullisuusohjelman toteutuksesta tapauskohtaisesti.

Kaksoisolennaisuusarviointi toimii Harvian vastuul-

lisuustyön, -kehityksen ja -raportoinnin perustana.

Kestävyystyön ohjausryhmä tarkasteli kaksois-

olennaisuusarviointia syyskuussa 2025. Hallitus

hyväksyi tarkistetun kaksoisolennaisuusarvioinnin ja

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin mar-

raskuussa 2025. Vuoden 2025 aikana Harvia suunnit-

teli vastuullisuusohjelman jatkoa vuosille 2026–2030.

Hallitus tarkasti ja hyväksyi uuden ohjelman, mukaan

lukien kestävyystavoitteet ja keskeiset toimet, marras-

kuussa 2025.

Vuoden 2024 aikana hallitus hyväksyi konserninlaa-

juisen vastuullisuuspolitiikan, jossa esitetään Harvia-

konsernin kestävyysjohtamisen ja -raportoinnin päära-

kenne. Kestävyystyön ohjausryhmä tarkistaa politiikan

vuosittain. Vuonna 2025 politiikkaan tehtiin vain vähäi-

nen päivitys liittyen Harvia-konsernin ESG-prioriteet-

teihin ja -mahdollistajiin, jotka perustuivat hallituksen

hyväksymiin kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksiin.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi on

olennainen osa Harvian päätöksentekoa. Vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia arvioidaan jatkuvasti osana

jokapäiväistä liiketoimintaa, ja arviointi sisältää talou-

dellisten näkökulmien lisäksi myös vastuullisuuden.

Hankkeissa ja päätöksissä, joilla on merkittäviä liike-

toimintaan tai kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskit

arvioidaan tapauskohtaisesti, ja skenaarioita ja analyy-

sejä tehdään tarpeen mukaan. Konsernin johtoryhmä

on tarkistanut yritysriskien hallintaprosessin (Enter-

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten asiantuntemus

Harvia varmistaa, että sen hallinto-, johto- ja valvonta-

elimillä on tai on saatavilla relevanttia vastuullisuus-

asiantuntemusta. Ehdottaessaan hallituksen jäseniä

osakkeenomistajien nimitystoimikunta ottaa huomioon

henkilöiden monimuotoisuuden, toisiaan täydentävän

kokemuksen ja osaamisen, erityisesti yhtiön liiketoi-

minta-alaan ja kehitysvaiheeseen liittyen. Hallituksen

64Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

prise Risk Management, ERM) sisällyttääkseen siihen

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Kestävyyteen liittyvä palkitseminen

Harvia-konsernilla on kestävyyteen liittyviä mittareita

osana Harvian kannustinjärjestelmiä, joiden tavoit-

teena on tukea yhtiön strategian toteutumista, pitkän

aika välin kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä Harvian

pitkän aikavälin kestävyystavoitteita.

Kestävyyteen liittyvä palkitseminen sisältyy pitkän

aikavälin kannustinjärjestelmään, jota sovelletaan

Harvia-konsernin toimitusjohtajaan, johtoryhmään ja

tiettyihin avainhenkilöihin. Suorituskyvyn periaatteet ja

mittarit ovat yhdenmukaiset kaikille.

Pitkän aikavälin palkitseminen

Kannustinjärjestelmän ansaintajaksot kattavat kolme

vuotta. Vuonna 2025 kolme pitkän aikavälin kannus-

tinjärjestelmää, 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027,

sisälsivät kestävyyteen liittyvän palkitsemisen.

Suorituskriteerinä on scope 1- ja scope 2 -kasvihuone-

kaasupäästöjen vähentäminen, indeksoituna perus-

tasoon ja laskettuna suhteessa myyntimääriin. Harvia

asettaa minimi-, tavoite- ja maksimi-indeksitasot,

ja maksu vaihtelee lineaarisesti. Ennalta määritelty

enimmäismäärä osakkeita voidaan maksaa maksimi-

tavoitteen saavuttamisen yhteydessä.

Hallitus tekee erilliset päätökset kullekin ansaintajak-

solle koskien ohjelmaan kuuluvia henkilöitä, suoritus-

kriteerejä, tavoitteita ja mahdollisia palkkioita. Halli-

tuksen jäsenten palkitseminen perustuu varsinaisen

yhtiökokouksen päätöksiin, jotka noudattavat osak-

keenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksia. Hallitus

päättää toimitusjohtajan palkasta, bonuksista ja muista

eduista.

Due diligence -prosessi

Harvia soveltaa due diligence -prosessiin jatkuvan pa-

rantamisen periaatetta toiminnoissa, jotka vaikuttavat

ympäristöön, ihmisiin ja hallintotapaan. Tätä prosessia

ohjaavat Harvian toimintaperiaatteet ja kansainvälisesti

tunnustetut viitekehykset, kuten OECD:n monikansal-

lisia yrityksiä koskevat ohjeet ja OECD:n hyvää hallin-

nointitapaa koskevat ohjeet.

Harvia pyrkii tunnistamaan ja osallistamaan työnteki jöitä

ja toimittajia ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintota-

paan liittyvien riskien lieventämiseen. Harvia toimii due

diligence -havaintojen pohjalta korjatakseen negatiivisia

vaikutuksia yhteistyössä työntekijöiden ja toimittajien

kanssa. Mikäli toimittaja ei toteuta korjaavia toimia, Har-

via voi lopettaa kaupallisen yhteistyön kyseisen kump-

panin kanssa. Yhtiöllä on käytössä valitus mekanismeja,

joiden kautta kuka tahansa voi ilmoittaa huolenaiheis-

taan koskien vakavia riskejä tai väärinkäytöksiä.

Liitteessä 1 on esitetty yksityiskohtainen kuvaus siitä,

missä tämän kestävyysselvityksen kohdassa esitetään

tietoja Harvian due diligence -prosessista ja sen

keskeisistä osatekijöistä.

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportoinnin osalta

Harvian kestävyysraportointi on linjassa EU:n CSRD-

direktiivin ja Harvian konsernitason periaatteiden ja

prosessien kanssa lakisääteisen raportoinnin, riskien-

hallinnan ja sisäisen valvonnan osalta. Nämä periaatteet

ovat yhdenmukaiset taloudellisen raportoinnin periaat-

teiden kanssa, mikä varmistaa luotettavuuden ja vaati-

mustenmukaisuuden sovellettavien lakien, määräysten ja

toiminta periaatteiden kanssa.

Kestävyysraportointia valvotaan kahdella tasolla, yritys-

tasolla ja konsernitasolla. Yritystason tarkastuksilla

varmistetaan tietojen laatu ja oikeellisuus ennen rapor-

tointia konsernitasolle. Konsernitasolla valvontatoimen-

piteillä tarkastetaan ja validoidaan tiedot Harvia-konser-

nin kestävyysraportointia varten, ja keskitetty raportointi

ja tiedonhallinta varmistavat yhdenmukaisuuden koko

konsernissa. Tarkastusvaliokunta valvoo kestävyys-

raportointiprosessia ja saa säännöllisesti katsauksen

raportoinnin tilasta ja tuloksista.

Aktiiviset kestävyyteen liittyvät ansaintajaksot:

Ansaintajakso Kestävyyteen liittyvät suorituskriteerit Vertailuvuosi Tavoite Osuus kokonaispalkitsemisesta

2023–2025

Scope 1- ja 2 -kasvihuonekaasujen

päästövähennysindeksi suhteessa

myyntivolyymeihin

2022 -23,1 % 15 %

2024–2026

Scope 1- ja 2 -kasvihuonekaasujen

päästövähennysindeksi suhteessa

myyntivolyymeihin

2023 -10 % 10 %

2025–2027

Scope 1- ja 2 -kasvihuonekaasujen

päästövähennysindeksi suhteessa

myyntivolyymeihin

2021 -3,12 g CO₂e/ € 10 %

65Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta keskittyy

olennaisten riskien tunnistamiseen ja analysointiin

sekä tehokkaiden valvontatoimien toteuttamiseen.

Keskeisiä tunnistettuja riskejä ovat tietojen tarkkuus

ja saatavuus erityisesti arvoketjun osalta, tietojen

täydellisyys ja oikea-aikainen raportointi. Näiden riskien

lieventämiseksi Harvia on sisällyttänyt liiketoimintaansa

prosesseja ja sisäisiä kontrolleja, kuten sisäisiä

tarkastuksia, konsultaatioita sekä sisäisten ohjeiden

ja toimintaohjeiden soveltamista. Järjestelmällinen ja

säännöllinen raportointi (vuosittain, neljännesvuosittain

tai kuukausittain) tukee tietojen tarkkuuden ja

saatavuuden jatkuvaa parantamista. Harvia arvioi ja

parantaa jatkuvasti raportoinnin ja sisäisen valvonnan

kehystä ja kehittää jatkuvasti manuaalisia ja järjestelmiin

rakennettuja kontrolleja ESG-tietojen tarkkuuden ja

täydellisyyden varmistamiseksi.

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Harvia-konserni on kansainvälinen sauna-alan yritys,

jonka pääkonttori sijaitsee Muuramessa. Vuonna 1950

perustettu Harvia on kasvanut suomalaisesta kiuas-

valmistajasta maailmanlaajuisesti toimivaksi kansain-

väliseksi yhtiöksi. Harvian tarkoitus on edistää pitkää ja

hyvää elämää terveyttä lämmöllä -filosofiansa avulla.

Harvia suunnittelee, valmistaa ja markkinoi laajaa vali-

koimaa saunatuotteita, mukaan lukien sähkö- ja puuläm-

mitteiset kiukaat, ohjauskeskukset, saunat, infrapuna- ja

höyryratkaisut sekä näihin liittyvät kompo nentit ja

tarvikkeet. Yhtiön tuotevalikoima palvelee sekä yksityis-

että yritysasiakkaita hyvinvointi-, majoitus- ja julkiset

kylpylät -segmenteissä. Harvia yhdistää perinteisen sau-

naperinteen moderniin teknologiaan tarjotakseen sau-

naelämyksiä. Harvia on ryhmitellyt merkittävän tuote- ja

palvelutarjoamansa alla olevassa taulukossa esitettyjen

kategorioiden perusteella. Yhtiö käyttää tätä ryhmittelyä

taloudellisessa raportoinnissaan sekä sisäisessä toimin-

nassaan, jota varten yhtiöllä on käytössä myös yksityis-

kohtaisempia luokituksia.

Liikevaihto

tuoteryhmittäin

(EUR miljoonaa) 2025 2024

Lämmityslaitteet 107,9 54 % 94,0 54 %

Saunat ja kylpytynnyrit 47,5 24 % 46,8 27 %

Höyrytuotteet 17,2 9 % 10,7 6 %

Lisätarvikkeet

ja kiuaskivet 13,1 7 % 12,1 7 %

Varaosat ja palvelut 13,1 7 % 11,7 7 %

Yhteensä 198,9 100 % 175,2 100 %

Harvialla on neljä maantieteellistä myyntialuetta: Poh-

jois-Amerikka, Pohjois-Eurooppa, Manner-Eurooppa

sekä Aasian, Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan alue, ja

Harvian tuotteita myydään lähes 100 maassa. Harvia

toimii globaalin tytäryhtiöiden, tuotantolaitosten ja jäl-

leenmyyjien verkoston kautta. Yhtiön tuotantolaitokset

sijaitsevat Suomessa, Yhdysvalloissa, Kiinassa, Saksassa,

Romaniassa ja Italiassa. Henkilöstön määrä joulukuun

2025 lopussa maissa, joissa Harvialla on henkilöstöä, on

esitetty alla olevassa taulukossa.

Henkilöstön määrä maittain 2025 2024

Suomi 260 255

Yhdysvallat 158 145

Saksa 141 125

Romania 61 61

Kiina ja Hongkong 57 56

Itävalta 40 34

Italia 16 12

Ruotsi 2 2

Viro 0 6

Yhteensä 735 696

Harvian brändiportfolioon kuuluu kaksi pääbrändiä,

Harvia ja EOS, sekä pääbrändejä tukevat paikalliset

brändit Almost Heaven Saunas, ThermaSol ja Kirami,

joista kukin palvelee eri markkinasegmenttejä ja asia-

kastarpeita.

Harvia ei ole tietoinen yhtiön tuotteita tai palveluita

koskevista kielloista missään sen toimintamaissa. Kiel-

toihin ei katsota kuuluvan tyypillisiä, usein markkina-

kohtaisia, teknisiä ja tuotteiden ominaisuuksia koskevia

vaatimuksia ja rajoituksia, jotka rajoittavat joidenkin

yhtiön tuotteiden käyttöä joissakin sen toimintamaissa,

erityisesti ilman asianmukaista tuotteiden lokalisointia

ja teknistä sertifiointia.

STRATEGIA

Harvia-konsernin strategia ja useat kestävän kehityksen

tavoitteet ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa ja linjassa

keskenään. Harvian strateginen rooli on johtaa ja

uudistaa globaalia saunamarkkinaa siten, että kaikilla

on syy kokea sauna, sen terveyshyödyt, nautinto ja

viihde. Harvia on ottanut aktiivisen roolin saunan ja sen

terveysvaikutusten tunnetuksi tekemisessä.

Harvia tarjoaa kokonaisvaltaisen saunaelämyksen ja

mahdollistaa sen tuomalla uusia ratkaisuja ja innovaa-

tioita erilaisten saunakulttuurien tarpeisiin. Kestävyy-

den näkökulmasta tämä tarkoittaa tiedon jakamista

saunomisesta ja erityisesti erilaisten saunojen oikeasta

käyttötavasta, asiakkaiden opastamista heidän tar-

peisiinsa sopivien kestävien ratkaisujen valinnassa ja

energiatehokkaita teknologioita sekä vaihtoehtoisia

päästöttömiä energialähteitä hyödyntävien tuotteiden,

kuten energiankäytöltään optimoitujen digitaalisten

ratkaisujen ja vety- tai aurinkoenergialla toimivien

sauna konseptien, esittelyä.

66Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Strategisesti tärkeiden markkinoiden voittaminen

liittyy yhtiön globaaliin toimintaan ja asemaan

markkinajohtajana, myös kestävyyden näkökulmasta.

Painopistealue Johtava asema keskeisissä kanavissa

kattaa ”oikea tuote oikeassa kanavassa” -lähestymis-

tavan ja roolin parhaana pitkäaikaisena kumppanina

B2B-asiakkaille sekä suoran kuluttaja myynnin vahvis-

tamisen. Harvia myös tukee kuluttajia ja loppukäyttäjiä

koko tuotteen elinkaaren ajan.

Ensiluokkaiset operatiiviset toiminnot ja erinomaiset

osaajat ovat Harvian menestyksen perusta. Työnteki-

jöiden ja kumppaneiden hyvinvointi on ensiarvoisen

tärkeää. Tämä on kirjattu yhtiön toimintatapaohjeisiin,

joissa huomioidaan myös ihmisoikeusnäkökulma.

Tuotannon ja tuotteiden näkökulmasta toiminnan

tehokkuus kattaa sekä yhtiön resurssit että energia-

tehokkuuden, joista jälkimmäinen on tärkeä myös

kuluttajille ja loppukäyttäjille.

Harvian suurimmat tuoteryhmät ovat lämmityslait-

teet sekä saunat ja kylpytynnyrit, mutta yhtiö tarjoaa

myös muita saunaratkaisuja ja -palveluita. Harvia

panostaa voimakkaasti tuotteidensa ympäristöjalan-

jäljen pienentämiseen koko tuotteen elinkaaren ajan

sekä tuotteiden turvallisen käytön varmistamiseen,

joista jälkim mäinen on huomioitu sekä tuotesuun-

nittelussa että asiakkaiden ja loppukäyttäjien kou-

lutuksessa. Innovatiivisten tuotteiden kehittäminen

edistää sekä yhtiön ympäristötavoitteita että strate-

gista tavoitetta ”johdamme ja uudistamme globaalia

saunamarkkinaa siten, että kaikilla on syy kokea

sauna”. Lisäksi Harvia pyrkii lisäämään tietoisuutta

saunasta ja sen terveyshyödyistä maailmanlaajuisesti,

mikä tukee sekä yhtiön strategista tavoitetta

” strategisesti tärkeiden markkinoiden voittaminen”

että kestävän kehityksen tavoitteita, kuten ”hyvä ja

terve elämä”.

Harvia-konsernilla on kasvustrategia, ja yhtiö toimii

maailmanlaajuisesti. Kasvun myötä sekä yhtiön

negatiiviset että positiiviset kestävyysvaikutukset

todennäköisesti kasvavat absoluuttisesti tarkastel-

tuna. Yhtiön tuotantoprosessien ja toimintojen

jatkuva parantaminen on erittäin tärkeää sekä

tehokkuuden että kestävyyden kannalta. Vastuulli-

sempien tuotteiden kehittäminen on myös keskeinen

tekijä kestävän kehityksen, strategian ja erottautu-

misen kannalta. Tämä voi sisältää nykyisen tarjonnan

muuttamisen kestävämmäksi mutta myös täysin

uusien tuotteiden, kuten digitaalisten ratkaisujen,

kehittämisen.

Koska Harvia-konserni pyrkii kasvamaan erityisesti

markkinoilla, joilla sauna ja sen terveyshyödyt eivät

ole laajalti tunnettuja, tiedon jakaminen asiakkaille

ja loppukäyttäjille saunasta ja sen terveyshyödyis-

tä sekä tuotteiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön

opastaminen on entistä tärkeämpää.

LIIKETOIMINTAMALLI

Harvian liiketoimintamalli keskittyy saunatuottei-

den, lisävarusteiden ja digitaalisten palvelujen sekä

kokonaisratkaisujen valmistukseen ja toimittami-

seen. Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat otetaan

huomioon tuotteen elinkaaressa aina suunnittelusta

tuotantoon, hankintaan, logistiikkaan, käyttöön ja

kierrätykseen.

Harvian liiketoimintamalli perustuu useisiin resurs-

seihin, kuten raaka-aineisiin, energiaan, henkilöstöön,

taloudellisiin resursseihin, immateriaalioikeuksiin

ja digitaalisiin teknologioihin. Näiden resurssien

saatavuus turvataan ja sitä kehitetään toimittaja- ja

kumppanihallinnan, tutkimuksen ja kehityksen (T&K),

tuotannon, tuotedifferentioinnin ja jakelun avulla.

Harvian tuotokset ja tulokset asiakkaille ovat sauna-

tuotteiden ja -ratkaisujen sekä hyvinvointikokemusten

tuottaminen siten, että tuotannossa on huomioitu

ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan

liittyvät näkökohdat. Lisäksi Harvia pyrkii lisäämään

tietämystä tuotteidensa turvallisesta käytöstä, kannus-

tamaan asiakkaita käyttämään tuotteita kestävämmin

jaopastamaan heitä esimerkiksi sähkökiukaiden ener-

giatehokkaasta käytöstä.

Harvian tuotokset ja tulokset sijoittajille ja yhteis-

kunnalle ovat taloudellisen arvon luominen monin

tavoin, kuten maksamalla osinkoa osakkeenomistajille,

maksa malla veroja liiketoiminnan tuotoista ja luomalla

työpaikkoja.

Harvia edistää saunateollisuuden siirtymistä saunatuot-

teiden kestävämpään tuotantoon ja käyttöön esimer-

kiksi innovoimalla aurinko- ja vetyvoimalla toimivia

saunoja sekä optimoimalla toiminnassa ja tuotesuun-

nittelussa käytettyjä materiaaleja.

ARVOKETJU

Harvia toimii sauna-alalla aktiivisena markkinan ra-

kentajana, inspiroijana, innovaattorina, valmistajana,

koulut tajana ja valmentajana. Kuten seuraavan sivun

kuvassa esitetään, Harvia voi vaikuttaa ympäristöön ja

yhteis kuntaan tuoteinnovaatioiden, resurssitehokkuu-

den, tuotteiden valmistuksen, toimittaja- ja liikekump-

panivalinnan ja -yhteistyön, vastuullisten toimintojen

ja liiketoimintaetiikan kautta sekä opastamalla yritys-

asiakkaita, kuluttajia ja loppukäyttäjiä saunatuotteiden

kestävämpään käyttöön.

67Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Tuotantoprosessin optimointi

Ohjauskeskukset

ja digitaaliset

ratkaisut

Innovaatiot ja tutkimus arvoketjussa

Infrapunasäteilijät ja

infrapunaohjaimet

Höyry-

tuotteet

Kuuma- ja

kylmäaltaat

Oma työvoima ja arvoketjun työntekijät

60º60º

Logistiikka, jakelu ja kuljetus

Kiukaat Saunat Kiuaskivet

Ylijäänyt kiviaines kierrätetään tai

käytetään muuhun tarkoitukseen.

Puujäte kierrätetään

ja uusiokäytetään.

Kaikki ylijäänyt teräs kierrätetään.

Ruostumaton teräs on 100 % kierrätettävää.

97 % kaikesta jätteestä

kierrätetään tai poltetaan.

Kiukaat ovat ~100 %

kierrätettäviä.

Oma toimintaAlkupää

Puu

Teräs

Ruostumaton teräs valmis-

tetaan yli 90 %:sesti

kierrätetystä teräksestä

Komponentit

Loppupää

Asiakastuki, huolto

ja varaosat

Terveyttä ja

hyvinvointia

saunomisesta

Asiakkaiden, kuluttajien

ja loppukäyttäjien

opastaminen tuotteiden

oikeaan käyttöön

Kivet

Yritysasiakkaat,

kuluttajat ja

loppukäyttäjät

HARVIA-KONSERNIN ARVOKETJU

68Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Harvian arvoketjun alkupäässä ovat toimittajien ja

yhteistyökumppaneiden toiminnot, esimerkiksi Harvian

tuotteissa käytettyjen raaka-aineiden (teräs, puu, kivi)

ja komponenttien valmistajat ja kuljetuspalvelujen

tarjoajat.

Harvian arvoketjun loppupäässä ovat erilaiset B2B-

asiakkaat, kuluttajat ja loppukäyttäjät, jotka kokevat ja

jakavat saunan terveys- ja hyvinvointimahdollisuuksia.

Harvia tukee loppukäyttäjiä ja kuluttajia koko tuotteen

elinkaaren ajan esimerkiksi tarjoamalla tuotetukea ja

laajan valikoiman varaosia saunatuotteilleen sekä opas-

tamalla heitä Harvia-tuotteiden oikeassa käytössä.

Koko arvoketjun kattaviin poikkileikkaaviin

toimintoihin kuuluvat työvoima, innovaatiot ja tutkimus

kestävämpien ratkaisujen löytämiseksi sekä logistiikan,

jakelun jakuljetusten optimointi.

Sidosryhmien etujen ja näkemysten huomiointi

Harvia-konserni on aktiivisesti yhteydessä

sidosryhmiinsä saadakseen näkemyksiä ja palautetta,

jotka ohjaavat yhtiön strategista suunnittelua ja

riskienhallintaprosesseja, kestävyystyötä ja -kehitystä

erityisesti sauna-alaan, due diligence -prosesseihin,

tavoitteiden asettamiseen ja sidosryhmien tarpeiden

jaodotusten parempaan ymmärtämiseen liittyen.

Sidosryhmien, heidän tarpeidensa ja odotustensa sekä

mahdollisten huolenaiheidensa parempi ymmärtäminen

auttaa Harviaa parantamaan jatkuvasti suoritustaan

ja saamaan tietoa ympäristöön, yhteiskuntaan

ja hallintotapaan liittyvien vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien arvioimiseksi.

Seuraavalla sivulla oleva taulukko esittelee Harvia-

konsernin tärkeimmät sidosryhmät, niiden osallistamis-

toimet ja kunkin sidosryhmän kannalta kiinnostavat

vastuullisuusaiheet.

Sidosryhmien näkemykset ja mielipiteet Harvian

ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan

liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista

on otettu huomioon ja integroitu Harvia-konsernin

kaksoisolennaisuusarviointiin, jonka tarkoituksena

on ollut ymmärtää sidosryhmien odotuksia ja ottaa

heidät mukaan olennaisten aiheiden määrittelyyn.

Prosessin aikana Harvia sai paremman käsityksen

sidosryhmien näkemyksistä ja intresseistä, mikä

lisää yhtiön luottamusta siihen, että sen strategia ja

liiketoimintamalli ovat linjassa sidosryhmien odotusten

kanssa. Sidosryhmien kanssa toimiminen on jatkuvaa

työtä, ja sidosryhmien näkemykset ja intressit otetaan

huomioon liiketoiminnan kehittämisessä. Harvia

tarkistaa kaksoisolennaisuuden sekä vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien arvioinnit vuosittain ja

on ottanut sidosryhmien näkemykset huomioon

myös suunnitellessaan vastuullisuusohjelmaa vuosille

2026–2030.

Sen lisäksi, että Harvia saa arvokasta tietoa siitä,

miten se voi parantaa suoritustaan ESG-aiheissa,

Harvia-konsernin tavoitteena on auttaa arvoketjun

alku- ja loppupään sidosryhmiä niiden omassa

vastuullisuustyössä järjestämällä koulutusta, jakamalla

ohjeita ja tutkimustietoa sekä lisäämällä tietoisuutta

parhaista käytännöistä. Lisäksi Harvia on tukenut

tärkeimpiä asiakkaitaan ja institutionaalisia sijoittajia

kestävyyteen liittyvien tietojen kokoamisessa heidän

omaa raportointiaan varten.

69Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Sidosryhmä Osallistaminen Sidosryhmien odotukset ja keskeiset vastuullisuusaiheet

Työntekijät

Esihenkilötyö sis. jatkuva vuoropuhelu ja tuloskeskustelut

Kyselyt (esim. henkilöstö, vastuullisuus)

Yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa

Turvallisuushavainnot ja -toimikunnat

Henkilöstöfoorumi

Aloite- ja palautekanavat, mukaan lukien ilmoituskanava

Koulutukset

Turvalliset työolosuhteet

Työntekijöiden hyvinvointi ja työsuhdeturva

Oikeudenmukaiset työehdot (palkka, edut, työntekijöiden perusoikeudet)

Ura- ja osaamiskehitys

Avoin ja läpinäkyvä tieto kestävyystavoitteista ja edistymisestä, mukaan lukien esimerkit käytännön toimenpiteistä

Asiakkaat

Asiakasvierailut ja -neuvottelut

Asiakastuki ja -palvelu

Koulutus

Asiakaskyselyt

Messutapahtumat

Kilpailukykyinen ja kestävä tarjoama, joka vastaa loppuasiakkaiden tarpeisiin

Tehokas asiakastuki, palvelu ja kanavat

Tuotteiden laatu ja turvallisuus

Tuotteiden kestävyystiedot, mukaan lukien tuotteiden pitkäikäisyys, ympäristövaikutukset ja kierrätettävyys

Sertifioinnit ja alan standardien sekä paikallisten vaatimusten noudattaminen

Kestävyystavoitteet ja niiden edistyminen

Eettiset liiketoimintatavat (esim. toimintatapaohje)

Kestävä toimitusketju

Kuluttajat ja

loppukäyttäjät

Asiakaspalvelu

Palaute- ja yhteydenottokanavat

Messutapahtumat

Verkkopalvelut

Sosiaalinen media

Tuotteiden laatu ja turvallisuus

Tuotteiden korjattavuus ja varaosien saatavuus

Opastus oikean tuotteen valinnassa

Opastus asianmukaiseen ja kestävään tuotteiden käyttöön ja ylläpitoon

Luotettava tieto saunan terveyshyödyistä

Toimittajat

Toimittajavierailut

Toimittaja-auditoinnit ja suorituskyvyn arvioinnit

Toimittajien koulutus

Liikekumppanitilaisuudet

Yhteistyöprojektit

Toimittajakyselyt ja -kyselylomakkeet

Ilmoituskanava

Taloudellinen vakaus ja laskujen luotettava maksaminen

Luotettavuus ja hyvä maine liikekumppanina, vastuulliset ja oikeudenmukaiset toimittajakäytännöt

Ennustettavuus ja kysyntäennusteet

Avoimuus odotuksista, vaatimuksista ja arviointikriteereistä toimittajille

Omistajat, sijoittajat

ja hallitus

Varsinainen yhtiökokous

Tapahtumat, kuten pääomamarkkinapäivä

Vierailut toimipaikoilla

Raportit ja tiedotteet

Kokoukset, haastattelut ja kyselyt

Taloudellinen suorituskyky, ml. kasvu, kannattavuus ja kaupallinen menestys

Pitkän aikavälin arvonluonti

Vastuuvelvollisuus ESG-suorituskyvystä, selkeät kestävyystavoitteet ja niiden edistyminen

Vaatimustenmukaisuus

Riskienhallinta, ml. prosessit ja toimintasuunnitelmat

Media ja vaikuttajat

Tapahtumat

Haastattelut ja artikkelit

Raportit ja tiedotteet

Sosiaalinen media

Luotettava tieto saunan terveyshyödyistä

Aktiivinen kestävyyden edistäminen vastuullisilla tuotteilla ja innovaatioilla

Varmennettavat ympäristöväitteet ja mahdollisen viherpesun välttäminen

Avoin ja läpinäkyvä tieto vastuullisuustavoitteista sekä esimerkit käytännön toimenpiteistä

Viranomaiset

Auditoinnit ja valvontatoimet

Sertifikaatit

Yhteistyö ja osallistuminen toimialan standardointiin

Sääntelyn noudattaminen

Tuoteturvallisuus ja sertifioinnit

Yhteistyö ja avoimuus

Osallistuminen standardointityöhön

Yliopistot ja muut

oppilaitokset

Yhteistutkimukset

Yhteiset tutkimus- ja kehityshankkeet

Harjoittelut ja opinnäytetyöt

Yhteistyötapahtumat ja webinaarit

Tutkimusyhteistyöt ja rahoitusmahdollisuudet yhteisille tutkimusprojekteille

Yhteys oppilaitosten ja yritysten välillä

Resurssien saatavuus testaukseen ja kokeiluihin

70Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Kaksoisolennaisuusarviointi

Harvia toteutti ensimmäisen kattavan kaksoisolen-

nai suusarviointinsa CSRD- ja ESRS-vaatimusten

mukai sesti vuonna 2024. Arvioinnin tarkoituksena

on tunnis taa ja priorisoida Harvian liiketoiminnan ja

sidosryhmien kannalta merkittävimmät kestävyys-

aiheet, kattaen myös arvoketjun. Tulokset muodostavat

perustan Harvian kestävyysstrategialle ja -työlle.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa sovellettiin kahta

ESRS:n määrittelemää toisiaan täydentävää näkökulmaa:

- Vaikutusten olennaisuus arvioi Harvian toiminnan,

tuotteiden ja arvoketjun tosiasiallisia ja mahdollisia,

positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia ihmisiin,

yhteisöihin ja ympäristöön.

- Taloudellinen olennaisuus arvioi, miten kestävyy-

teen liittyvät riskit ja mahdollisuudet voivat vaikut-

taa Harvian liiketoiminnan tulokseen, taloudelliseen

asemaan, selviytymiskykyyn ja pitkän aikavälin

yritysarvoon.

Kaksoisolennaisuusarviointi tarkistettiin ja päivitettiin

vuonna 2025 relevanssin varmistamiseksi sekä Harvian

toimintaympäristön, sidosryhmien odotusten ja säänte-

ly-ympäristön muutosten huomioon ottamiseksi. Päivi-

tetyssä arvioinnissa olennaisuus ja aiheiden priorisointi

arvioitiin uudelleen, mikä johti samoihin olennaisiin

aiheisiin aihealueiden standardien tasolla kuin aiemmin.

Keskitaso

MATALA OLENNAISUUS

TAI EI-OLENNAINEN

KESKITASON

OLENNAISUUS

KORKEA

OLENNAISUUS

E2 Pilaantuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Monimuotoisuus ja ekosysteemit

S3 Vaikutusten kohteena

olevat yhteisöt

G1 Liiketoiminnan

harjoittaminen

S1 Oma

työvoima

S2 Arvoketjun

työntekijät

E5 Resurssien käyttö

ja kiertotalous

E1 Ilmastonmuutos

S4 Kuluttajat ja

loppukäyttäjät

Vaikutusten olennaisuus

Taloudellinen olennaisuus

Matala Korkea

Matala Keskitaso Korkea

OLENNAISET AIHEET:

E1 Ilmastonmuutos

- Ilmastonmuutoksen hillintä

- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

- Energia

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

- Resurssien sisäänvirtaukset,

mukaan lukien resurssien käyttö

- Resurssien ulosvirtaukset ja jätteet

S1 Oma työvoima

- Työolot: terveys ja turvallisuus

- Työolot: yhdenvertainen kohtelu ja

yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

S2 Arvoketjun työntekijät

- Työolosuhteet

- Muut työhön liittyvät oikeudet:

lapsityövoima ja pakkotyö

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

- Kuluttajien ja loppukäyttäjien

henkilökohtainen turvallisuus:

terveys ja turvallisuus

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

- Yrityskulttuuri

- Väärinkäytösten paljastajien suojelu

- Korruptio ja lahjonta

- Suhteet tavaran- ja palvelun-

toimittajiin

Positiivinen ja negatiivinen olennaisuus Matala olennaisuus tai ei-olennainen

71Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Arvioinnin tulokset on esitetty Harvian kaksoisolen-

naisuus matriisissa (kts. edellinen sivu), joka

sijoittaa kunkin tunnistetun kestävyysaiheen sen

arvioidun vaikutuksen olennaisuuden ja taloudellisen

olennaisuuden tason mukaan.

Kaksoisolennaisuusmatriisi

Matriisin oikeassa yläkulmassa sijaitsevat aiheet

katsotaan erittäin olennaisiksi Harvian liiketoiminnalle,

mukaan lukien sekä positiivinen että negatiivinen

olennaisuus aiheissa Kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä

Ilmastonmuutos. Resurssien käyttö ja kiertotalous, Oma

työvoima, Arvoketjun työntekijät ja Liiketoiminnan

harjoittaminen on arvioitu sekä positiivisen että

negatiivisen olennaisuuden osalta keskitason

olennaisuuden aiheiksi. Pilaantuminen, Vesivarat ja

merten luonnonvarat, Biologinen monimuotoisuus

ja ekosysteemit sekä Vaikutusten kohteena olevat

yhteisöt on arvioitu vähäisen olennaisuuden tai ei-

olennaisiksi aiheiksi, eikä niitä ole sisällytetty tähän

kestävyysselvitykseen. Yksityiskohtaiset vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien arviot esitetään myöhemmin

tässä osiossa, ja kaksoisolennaisuuden sekä vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien arviointiprosessi kuvataan

kohdassa Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista.

Olennaiset aiheet ovat hyvin linjassa Harvian

liiketoimintamallin ja strategian kanssa. Tämän

lisäksi Harvian strategia ja liiketoimintamalli kestävät

tunnistetut ja arvioidut kestävyyteen liittyvät

vaikutukset ja riskit. Harvia toimii maailmanlaajuisesti

ja sen päämarkkina-alueet ovat laajalle levinneitä,

mikä pienentää maantieteellistä riskiä. Harvia

jatkaa asemansa vahvistamista useilla eri toiminta-

alueilla edistääkseen kasvua. Yhtiön sisäinen

osaaminen, kokemus ja tietämys sauna-alasta ovat

etuja mahdollisuuksien hyödyntämisessä, mutta

mahdollistavat myös toiminnan jatkuvuuden ja

ketteryyden odottamattomissa tilanteissa. Pitkäaikaiset

suhteet tärkeimpiin toimittajiin ja asiakkaisiin tuovat

vakautta ja joustavuutta tasapainoisella tavalla.

Kannattava kasvu sekä orgaanisesti että epäorgaanisesti

tuo Harvialle myös taloudellista resilienssiä. Näitä

esimerkkejä resilienssistä tarkastellaan kaikilla

aikahorisonteilla.

Harvian vastuullisuusohjelman 2022–2025 keskeiset

elementit ovat sitoutuminen pitkän ja hyvän

elämän edistämiseen, turvallisten ja kestävien

kokemusten tarjoamiseen, hiilijalanjäljen minimointiin

sekä tärkeimpien sidosryhmien hyvinvoinnista ja

turvallisuudesta huolehtimiseen. Ohjelma sisältää

olennaiset aiheet, mutta jotkut niistä vain ylätasolla.

Suunniteltaessa ohjelman jatkoa vuosille 2026–2030,

olennaiset aiheet muodostavat perustan ohjelmalle,

tavoitteille ja keskeisille toimille.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kaksoisolennaisuusarvioinnin ja sitä täydentävän

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin

tuloksena Harvia-konserni on todennut seuraavilla

sivuilla taulukoissa esitetyt vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet olennaisiksi oman toimintansa ja/tai

arvoketjunsa alku- ja loppupään toimintojen kannalta.

Jokainen olennainen vaikutus on luokiteltu joko

positiiviseksi tai negatiiviseksi, ja jokainen vaikutus, riski

tai mahdollisuus on lisäksi yksilöity joko tosiasialliseksi

tai mahdolliseksi. Taulukot osoittavat myös, mihin

arvoketjun osaan kukin olennainen vaikutus, riski tai

mahdollisuus keskittyy. Tietoja olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta esitetään tämän

raportin olennaisten aiheiden standardikohtaisten

lukujen yhteydessä. Niiden olennaisten aiheiden osalta,

joihin sovelletaan siirtymäaikaa, hallintakeinot on

esitetty seuraavilla sivuilla olevissa taulukoissa.

Suurin osa olennaisista vaikutuksista on peräisin Harvian

strategiasta tai liittyy siihen, kuten tuotekehitykseen,

omaan henkilöstöön ja arvoketjun työntekijöihin liittyvät

olennaiset vaikutukset. Seuraavat vaikutukset ovat

peräisin Harvian liiketoimintamallista tai liittyvät siihen:

päästöt ja energiankulutus, luonnonvarojen ja raaka-

aineiden käyttö sekä jätteen syntyminen. Yksikään

mahdollisista negatiivisista vaikutuksista ei ole peräisin

Harvian strategiasta tai liity Harvian liiketoimintamalliin.

Sen sijaan strategia ja periaatteet liittyvät siihen, miten

Harvia pyrkii puuttumaan negatiivisiin vaikutuksiin.

72Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

TÄSSÄ KESTÄVYYSSELVITYKSESSÄ RAPORTOITUIHIN AIHEKOHTAISIIN STANDARDEIHIN LIITTYVÄT OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

Tyyppi Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO) Arvoketju

Ilmastonmuutos

ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ

Vaikutus

Tosiasiallinen

Negatiivinen

Kasvihuonekaasupäästöt

Harvia-konsernin oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöillä (scope 1 ja 2) sekä arvoketjun alku- ja loppupään päästöillä (scope 3) on negatiivinen vaikutus

ilmastonmuutokseen.

Merkittävimmät omasta toiminnasta aiheutuvat päästöt ovat sähkön käyttö toimitiloissa, joissa päästötöntä sähköä ei ole vapaasti saatavilla (scope 2),

sekäfossiilisten polttoaineiden käyttö lämmitykseen, autoihin ja koneisiin (scope 1).

Merkittävimmät scope 3 -päästöt aiheutuvat lämmittimien käytöstä alueilla, joilla päästöttömän sähkön osuus on pieni.

Alkupää

Omat toiminnot

Loppupää

Vaikutus

Tosiasiallinen

Positiivinen

Ympäristövaikutukseltaan pienempien tuotteiden saatavuuden lisääntyminen

Harvian tuotteet on suunniteltu kestäviksi ja korjattaviksi, ja Harvia tarjoaa niille varaosapalveluita. Toinen merkittävä positiivinen tekijä on sekä tuotteissa

käytettyjen materiaalien että itse tuotteen hyvä kierrätettävyys.

Harvia tekee jatkuvaa kehitys- ja tutkimustyötä parantaakseen tuotteiden energiatehokkuutta ja kehittääkseen ilmastoasiat huomioon ottavia ratkaisuja.

Alkupää

Omat toiminnot

Loppupää

Riski

Mahdollinen

Muutokset ilmastosääntelyssä

Siirtyminen vähähiilisempään talouteen aiheuttaa sääntelyriskin, koska poliittinen ja sääntely-ympäristö asettavat tiukempia ilmastoon liittyviä säännöksiä,

raportointivaatimuksia ja päästöstandardeja. Tämä edellyttää lisäponnisteluja ja voi lisätä kustannuksia hillitsemistavoitteiden noudattamiseksi, läpinäkyvän

ilmastoraportoinnin mahdollistamiseksi ja vähähiilisiin teknologioihin investoimiseksi.

Omat toiminnot

Riski

Mahdollinen

Asiakaskäyttäytymisen ja asiakasodotusten muutos

Jos muuttuviin asiakasodotuksiin tai -tarpeisiin ei vastata, tämä voi johtaa ei-toivottuihin muutoksiin asiakaskäyttäytymisessä ja liikevaihdon laskuun,

silläsiirryttäessä vähähiilisempään talouteen kuluttajien odotetaan suosivan ilmastomyönteisiä brändejä. Lisäksi energian saatavuus ja energian hintojen

muutokset sekä äkilliset sääilmiöt voivat vaikuttaa kuluttajien luottamukseen ja saunan käyttämistiheyteen ja johtaa muutoksiin asiakkaiden käyttäytymisessä.

Omat toiminnot

Mahdollisuus

Mahdollinen

Ilmastoon liittyvä siirtymämahdollisuus asiakkaiden ja muiden sidosryhmien muuttuvien odotusten vuoksi

Muuttuvien vaatimusten ja odotusten täyttäminen saunaliiketoiminnassa rakentaa luottamusta sidosryhmille.

Siirtyminen vähähiiliseen talouteen luo mahdollisuuksia kestäville tuotteille ja palveluille, sillä ilmastonmuutoksen hillintää mahdollistavien ratkaisujen kysyntä

kasvaa. Tuottamalla vähäpäästöisiä ratkaisuja ja innovaatioita Harvia voi lisätä liikevaihtoa asiakashankinnan, markkinoiden laajentamisen ja ilmastoasemoinnin

vahvistamisen kautta.

Uskottavan ilmastosiirtymäohjelman ja sen toteutuksen avulla siirtyminen vähähiiliseen talouteen luo myös pääoma- ja rahoitusmahdollisuuden, mikä vahvistaa

sijoittajien luottamusta Harviaan, mahdollistaa pääsyn vaikuttavuuteen suuntautuneeseen pääomaan ja kestävän rahoituksen instrumentteihin.

Omat toiminnot

ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN

Riski

Mahdollinen

Häiriöt toimitusketjussa

Ilmastoon liittyvät fyysiset vaarat – mukaan lukien äkilliset tapahtumat, kuten tulvat, myrskyt ja metsäpalot, sekä krooniset stressitekijät, kuten kuivuus ja

äärimmäinen kuumuus – voivat häiritä tavarantoimittajien toimintaa tai logistiikkainfrastruktuuria, mikä johtaa keskeytyksiin toimitusketjussa ja kasvattaa

tuotantokustannuksia tai viivästyttää toimituksia ja siten nostaa yrityksen liikevaihdon kustannuksia.

Alkupää

Mahdollisuus

Tosiasiallinen

Ilmastoon liittyvä mahdollisuus joustavan toimitusketjun näkökulmasta

Kasvavat ilmastoon liittyvät häiriöt globaaleissa toimitusketjuissa lisäävät resurssien saannin epävarmuutta ja toimitusriskiä.

Viime vuosina nopeasti muuttuneet markkinaolosuhteet ovat osoittaneet, että Harvialla on vahva kyky varmistaa saatavuus.

Alkupää

ENERGIA

Vaikutus

Tosiasiallinen

Negatiivinen

Energian kulutus

Fossiilisista polttoaineista peräisin olevalla energian käytöllä on negatiivinen vaikutus ilmastonmuutokseen.

Omat toiminnot

Riski

Mahdollinen

Energiariippuvuuden aiheuttama kustannusten nousun riski

Hintojen nousu voi nostaa merkittävästi tuotantoprosessien kustannuksia omassa toiminnassa ja tuotantoketjun alkupäässä.

Tiukemmat energiatehokkuusvaatimukset edellyttävät investointeja laitteiden päivittämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi.

Alkupää

Omat toiminnot

Mahdollisuus

Tosiasiallinen

Energiatehokkuus

Harvian energiatehokkaalla toiminnalla voidaan toteuttaa sekä energialähde- että resurssitehokkuusmahdollisuuksia vähentämällä kokonaisenergiankulutusta ja

siirtymällä käyttämään puhtaampia, kustannuksiltaan vakaampia energiamuotoja.

Omat toiminnot

73Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Tyyppi Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO) Arvoketju

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

RESURSSIEN SISÄÄNVIRTAUS, MUKAAN LUKIEN RESURSSIEN KÄYTTÖ

Vaikutus

Tosiasiallinen

Negatiivinen

Luonnonvarojen käyttö

Luonnonvaroja, uusiutumattomia ensiömateriaaleja ja kierrätykseen kelpaamattomia materiaaleja tarvitaan aina jossain määrin.

Alkupää

Omat toiminnot

Vaikutus

Tosiasiallinen

Positiivinen

Tuotteiden käyttöiän pidentäminen, mikä vähentää raaka-aineiden kysyntää

Harvia huomioi tuotteiden suunnittelussa koko tuotteen elinkaaren: Materiaalien käyttö ja kierrätys tuotteen kestävyyden varmistamiseksi, varaosat ja palvelut

tuotteen elinkaaren pidentämiseksi sekä tuotteen kierrätettävyys tuotteen elinkaaren lopussa.

Omat toiminnot

Loppupää

Riski

Mahdollinen

Resurssien käytön sääntelyn siirtymäriski

Siirtyminen tehokkaaseen ja kiertotalouteen perustuvaan resurssien käyttöön aiheuttaa sääntelyriskin, kun sääntelyviranomaiset ottavat käyttöön raportointi-

vaatimuksia ja tehokkuusstandardeja tai vaativat tietyn materiaalin käytön lopettamista. Tämä voi vaikuttaa raaka-aineiden kannattavuuteen ja lisätä

kustannuksia, jotka johtuvat korkeammista raaka-aineiden hinnoista, tuotteiden ja valmistusmenetelmien päivittämisestä siirryttäessä kestäviin vaihtoehtoihin,

saatavuusongelmista, jotka johtuvat suuresta kysynnästä, lukkiutumisesta tiettyihin toimittajiin ja negatiivisista vaikutuksista tuotteiden luotettavuuteen ja

laatuun.

Alkupää

Omat toiminnot

Mahdollisuus

Mahdollinen

Kiertotalouden tuotteet ja ratkaisut -mahdollisuus

Kiertotalousratkaisuihin liittyvät muuttuvat kuluttajaodotukset luovat tuote- ja palvelumahdollisuuksia, kun kysyntä kasvaa tuotteille, jotka vähentävät

materiaalinkulutusta,

ovat elinkaareltaan pitkiä ja mahdollistavat jätteen hyötykäytön. Tarjoamalla kiertotalouden mukaisia vaihtoehtoja – kuten varaosia, selkeitä kierrätysvaihtoehtoja

tai jätteistä hyötykäyttöön -infrastruktuuria – yritys voi kasvattaa liikevaihtoaan tukemalla vähäjätteistä elämäntapaa ja asemoimalla itsensä kestävän kehityksen

mahdollistajaksi.

Omat toiminnot

Loppupää

RESURSSIEN ULOSVIRTAUS JA JÄTTEET

Mahdollisuus

Tosiasiallinen

Mahdollisuus tehokkaaseen resurssien käyttöön

Resurssitehokkuuden parantaminen on ollut Harvian vahvuus, mikä näkyy alentuneina materiaalikustannuksina ja tehokkaana tuotantona. Käyttämällä

vähemmän materiaaleja, optimoimalla materiaalinkäyttöä tuotteissaan ja ottamalla käyttöön sekä lisäämällä kierrätysmateriaalin määrää Harvia on saavuttanut

alhaisemmat pitkän aikavälin liikevaihdon kustannukset ja lisännyt operatiivista tehokkuutta.

Omat toiminnot

Vaikutus

Tosiasiallinen

Negatiivinen

Jätteen syntyminen

Harvian toiminnoissa syntyy jätettä.

Omat toiminnot

74Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Tyyppi Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO) Arvoketju

Liiketoiminnan harjoittaminen

YRITYSKULTTUURI

Vaikutus

Tosiasiallinen

Positiivinen

Yrityskulttuuri

Harvia on sitoutunut eettiseen ja kestävään liiketoimintaan ja luomaan taloudellista arvoa sidosryhmilleen.

Alkupää

Omat toiminnot

Loppupää

VÄÄRINKÄYTÖSTEN PALJASTAJIEN SUOJELU

Vaikutus

Tosiasiallinen

Positiivinen

Väärinkäytösten paljastajien suojelu

Harvian ilmiantajansuoja vahvistaa eettisiä standardeja ja läpinäkyvyyttä tarjoamalla turvallisen kanavan väärinkäytösten raportoinnille. Tämä vähentää

vaatimustenmukaisuusriskejä, edistää vastuunottoa ja rakentaa luottamusta työntekijöiden ja sidosryhmien keskuudessa parantaen yrityksen mainetta

ja pitkän aikavälin kestävyyttä.

Alkupää

Omat toiminnot

Loppupää

TOIMITTAJASUHTEIDEN HALLINTA, MUKAAN LUKIEN MAKSUKÄYTÄNNÖT

Vaikutus

Tosiasiallinen

Positiivinen

Pitkäaikaiset suhteet Harvian toimittajiin ja kumppaneihin, vastuullisuuden kehittäminen yhdessä

Harvian pitkäaikaiset toimittajasuhteet mahdollistavat jatkuvan yhteistyön kestävän kehityksen parantamiseksi koko arvoketjussa. Toimittajien eettisten

ohjeiden, arviointien, toimittajien sitoutumisen ja yhteisen kehitystyön kautta Harvia edistää eettisiä, vastuullisia ja läpinäkyviä liiketoimintakäytäntöjä.

Alkupää

Omat toiminnot

KORRUPTIO JA LAHJONTA

Vaikutus

Mahdollinen

Negatiivinen

Mahdolliset korruptio- ja lahjontarikkomukset

Korruptiota tai lahjontaa koskevien standardien noudattamatta jättäminen voi johtaa ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristöhaittoihin epäeettisen liiketoiminnan

kautta.

Alkupää

Omat toiminnot

Loppupää

Vaikutus

Tosiasiallinen

Positiivinen

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen yhteiskunnassa

Aktiiviset ja menestyksekkäät toimet korruption ja lahjonnan ehkäisyssä rakentavat luottamusta sekä omien työntekijöiden että sidosryhmien keskuudessa.

Alkupää

Omat toiminnot

Loppupää

75Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSEN PIIRISSÄ OLEVIIN AIHEKOHTAISIIN STANDARDEIHIN LIITTYVÄT OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

Tyyppi Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO) Hallinta Arvoketju

Oma työvoima

TYÖOLOSUHTEET: TERVEYS JA TURVALLISUUS

Vaikutus

Tosiasiallinen

Negatiivinen

Työtapaturmat ja terveysasiat

Terveys- ja työturvallisuushaitat, jotka voivat aiheuttaa menetettyjä työpäiviä, heikentynyttä

suorituskykyä, taloudellisia kustannuksia sekä haitallisia vaikutuksia työntekijöiden hyvin-

vointiin ja yrityksen maineeseen.

Harvia-konserni hallitsee terveys- ja työturvallisuushaittoja nou-

dattamalla paikallisia ja kansainvälisiä määräyksiä, suorit tamalla

säännöllisiä riskiarviointeja ja turvallisuuskoulutuksia, tarjo-

amalla ennakoivaa terveydenhuoltoa varhaisen tuen mallilla

ja edistämällä työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Yrityksellä

on käytössä myös järjestelmällinen poikkeamien ja läheltä piti

-tilanteiden raportointi jatkuvan parantamisen periaatteella,

mikä kaikki on linjassa Harvian vastuullisuussitoumuksen 4

”Turvallinen ja lämmin yhteisö” kanssa.

Omat toiminnot

Riski

Mahdollinen

Työtapaturmiin ja terveysasioihin liittyvä riski

Riittämätön terveys- ja työturvallisuussuojelu muodostaa liiketoiminnasta johtuvan henki-

löstöriskin, sillä työntekijät voivat kokea työuupumusta, loukkaantumisia tai luottamuksen

puutetta työpaikan turvallisuuteen. Tämä voisi lisätä kustannuksia poissaolojen, henkilöstö-

vaihtuvuuden tai korkeampien vakuutus- ja koulutuskustannusten vuoksi.

Omat toiminnot

TYÖOLOT, YHDENVERTAINEN KOHTELU JA YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET KAIKILLE

Vaikutus

Tosiasiallinen

Positiivinen

Hyvät työolot, työtyytyväisyys, yhtäläiset mahdollisuudet ja pitkäaikaiset työsuhteet

Harvian menestyksen taustalla on osaava ja motivoitunut henkilöstö, jonka hyvinvoinnista

yhtiö huolehtii. Keskeisiä henkilöstöön liittyviä vastuullisuusnäkökohtia ovat hyvinvoinnin ja

työtyytyväisyyden edistäminen, osaajien houkutteleminen ja sitouttaminen, työntekijöiden

oikeuksien kunnioittaminen sekä työterveys ja -turvallisuus.

Harvia-konserni edistää hyviä työoloja, työtyytyväisyyttä,

yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja pitkäaikaisia työsuhteita

kehittämällä työntekijöiden kyvykkyyksiä tulevaisuuden menes-

tykseen luomalla kannustavan työympäristön ja varmistamalla

työ- ja yksityiselämän tasapainon. Nämä osa-alueet, yhdessä

läpinäkyvien johtamiskäytäntöjen ja henkilöstön sitoutumisen

kanssa, on sisällytetty Harvian omaa henkilöstöä koskevan hen-

kilöstöpolitiikan periaatteisiin, jotka kattavat koko työsuhteen

elinkaaren. Kaikki toimet ovat linjassa vastuullisuussitoumuk-

sen # 4 ”Turvallinen ja lämmin yhteisö” kanssa ja korostavat

turvallisuutta, yhdenvertaisuutta, osaamisen kehittämistä ja

yhteistyötä.

Omat toiminnot

Riski

Mahdollinen

Työolot ja mahdollisuudet eivät vastaa työntekijöiden odotuksia

Jos työolot ja mahdollisuudet eivät vastaa työntekijöiden odotuksia, riski siitä, ettei yhtiö

pysty houkuttelemaan, sitouttamaan ja motivoimaan päteviä henkilöitä avaintehtäviin, sekä

urasuunnittelun epäonnistumisen riski, voivat vaikuttaa kielteisesti yhtiön kykyyn harjoittaa

kannattavaa liiketoimintaa ja kehittää liiketoimintaa sekä yhtiön työnantajamielikuvaan.

Omat toiminnot

S2 Arvoketjun työntekijät

TYÖOLOSUHTEET JA MUUT TYÖHÖN LIITTYVÄT OIKEUDET

Vaikutus

Mahdollinen

Negatiivinen

Arvoketjun työolot tai työhön liittyvät oikeudet eivät ole vaatimusten

tai odotusten mukaisia

Riittämättömät työaikajärjestelyt, työntekijöille maksetut riittämättömät palkat

jamahdolliset puutteet työturvallisuudessa ja -terveydessä.

Harvian toimittajia koskeva eettinen ohjeisto asettaa Harvian

tavarantoimittajille ja niiden alihankkijoille selkeät vaatimukset

reiluille työolosuhteille, ihmisoikeuksille, työturvallisuudelle ja

eettiselle liiketoiminnan harjoittamiselle. Toimittaja-arvioinnit,

auditoinnit ja tiivis yhteistyö pitkäaikaisten kumppaneiden

kanssa varmistavat, että toimittajien sitoutuminen säilyy ja

että Harvian toimittajat toimivat Harvian eettisten ja laillisten

vaatimusten mukaisesti.

Alkupää

Riski

Mahdollinen

Arvoketjun työolot tai työhön liittyvät oikeudet eivät ole vaatimusten

tai odotusten mukaisia

Arvoketjun asianmukaisten ja odotustenmukaisten työolojen mahdolliset rikkomukset

voivat aiheuttaa mahdollisen maineriskin ja vaikuttaa kuluttajien ja sijoittajien

käyttäytymiseen.

Alkupää

Vaikutus

Tosiasiallinen

Positiivinen

Hyvien työolojen edistäminen arvoketjussa

Harvian odotukset ja vaatimukset hyvistä työoloista ja työhön liittyvistä oikeuksista

esitetään arvoketjulle, tavoitteena jatkaa ja kehittää kestäviä ja pitkäaikaisia

liiketoimintakumppanuuksia.

Alkupää

76Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Tyyppi Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO) Hallinta Arvoketju

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

KULUTTAJIEN JA LOPPUKÄYTTÄJIEN HENKILÖKOHTAINEN TURVALLISUUS

Vaikutus

Mahdollinen

Negatiivinen

Tuotteiden laatupoikkeamat vaikuttavat tuotteiden ja palveluiden turvalliseen käyttöön

Mahdollinen epäonnistuminen tuoteturvallisuus- ja laatustandardien noudattamisessa,

mistävoi seurata mahdollisesti esim. onnettomuuksia ja hyvän maineen menetys.

Kuten Harvia toteaa laatupolitiikassaan, se noudattaa tiukasti

kaikkia sovellettavia lakeja, säädöksiä ja turvallisuusstandardeja

varmistaakseen tuotteidensa ja palveluidensa turvallisuuden,

luotettavuuden ja korkan laadun. Harvian sitoutuminen laatuun

varmistaa, että jokainen sen tuotantolaitoksista lähtevä tuote

täyttää tai ylittää alan vertailuarvot ja tarjoaa asiakkaille käyttö-

varmoja ratkaisuja, joihin he voivat luottaa.

Loppupää

Riski

Mahdollinen

Tuotteesta johtuvan vamman tai onnettomuuden tai tuoteturvallisuuspuutteen riski

Tuoteturvallisuuspuutteet tai tuotteista johtuvat onnettomuudet voivat olla riski kuluttajien

hyvinvoinnille ja luottamukselle. Mahdollisia seurauksia ovat vammat, korvausvaateet,

takaisinvedot sekä Harvian maineelle ja liiketoiminnalle aiheutuva vahinko.

Loppupää

Vaikutus

Tosiasiallinen

Positiivinen

Kuluttajien ja loppukäyttäjien yleisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Ilon ja hyvinvoinnin tuottaminen

Harvia edistää kuluttajien ja loppukäyttäjien yleistä terveyttä ja hyvinvointia tarjoamalla

saunaratkaisuja, jotka tukevat rentoutumista, palautumista ja tasapainoa arjessa.

Turvallisilla, kestävillä ja käyttäjäystävällisillä tuotteillaan Harvia mahdollistaa sen, että

ihmiset voivat kokea tieteellisesti todistetut saunomisen fyysiset ja henkiset terveyshyödyt

nauttien samalla saunakokemusten ilosta ja kulttuuriperinnöstä.

Harvian strateginen rooli: ”Johdamme ja uudistamme globaalia

saunamarkkinaa siten, että kaikilla on syy kokea sauna”.

Tieteelliset tutkimukset tukevat saunomisen terveyshyötyjä,

ja Harvia opastaa käyttäjiä vastuullisiin, turvallisiin ja

nautinnollisiin käyttökokemuksiin.

Harvian vastuullisuusohjelman sitoumus #1: Hyvä ja terve

elämä. Sitoumuksen kunnianhimoinen pitkän aikavälin tavoite:

kaikilla on mahdollisuus saunoa.

Harvian vastuullisuusohjelman sitoumus #2: Vastuullinen

kokemus ja nautinto.

Loppupää

Mahdollisuus

Tosiasiallinen

Hyvinvointi rakentaa liiketoimintaa

Hyvinvointi ja nautinto ovat Harvian liiketoiminnan tarkoitus. Harvian tunnetaan turvallisista

tuotteista, joilla on erinomainen hinta-laatusuhde. Luottamus Harvian tuotteisiin ja

ratkaisuihin edistää pitkäaikaisia asiakassuhteita ja hyvää mainetta. Harvian tuotteiden

vastuulliseen, turvalliseen ja kestävään käyttöön liittyvän opastuksen tarjoaminen ja

aktiivinen jakaminen loppukäyttäjille luo yhtiöstä myönteisen ja luotettavan kuvan.

Loppupää

Verrattuna vuoden 2024 olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin suurin ero on se, että

Harvia on selkeämmin erottanut vaikutukset riskeistä ja mahdollisuuksista. Tämä on johtanut muutoksiin

olennaisissa vaikutuksissa, riskeissä ja mahdollisuuksissa verrattuna edelliseen raportointikauteen.

Joitakin aihealueita on arvioitu uudelleen siten, ettei niitä pidetä olennaisina. Lisäksi olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvauksia on tarkistettu ja tarkennettu. Seuraavan sivun

taulukko tiivistää ne vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, joiden olennaisuusarviointi poikkeaa

edellisestä raportointikaudesta.

77Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Alla on luettelo aiheista, joiden olennaisuudessa on tapahtunut muutoksia:

Aihestandardi Vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO) Olennaisuuden muutos Syy olennaisuuden muutokseen

E1 Ilmastonmuutos

Kasvihuonekaasupäästöjen muodostuminen

Kaikki päästöt, scope 1, 2 ja 3, on yhdistetty. Tämä aihe

huomioidaan vain vaikutuksena eikä enää suoraan

mahdollisuutena.

Vaikutusten erottaminen selkeästi riskeistä ja mahdollisuuksista sekä aiheen

arviointikriteerien uudelleenarviointi. Kynnysarvojen perusteella aihe on

vaikutus, mutta ei enää mahdollisuus.

Ilmastoon liittyvän sääntelyn muutokset

Tämä aihe arvioidaan vain riskiksi eikä enää

vaikutukseksi ja riskiksi.

Vaikutusten erottaminen selkeästi riskeistä ja mahdollisuuksista sekä aiheen

arviointikriteerien uudelleenarviointi. Kynnysarvojen perusteella aihe on

riski, mutta ei enää vaikutus.

Asiakaskäyttäytymisen ja asiakasodotusten

muuttuminen

Tämä aihe arvioidaan vain riskiksi eikä enää

vaikutukseksi ja riskiksi.

Vaikutusten erottaminen selkeästi riskeistä ja mahdollisuuksista sekä aiheen

arviointikriteerien uudelleenarviointi. Kynnysarvojen perusteella aihe on

riski, mutta ei enää vaikutus.

Ilmastoon liittyvä siirtymämahdollisuus

asiakkaiden ja muiden sidosryhmien

kehittyvien odotusten vuoksi

Tämä aihe oli aiemmin mahdollisuus, jonka kuvaus

oli ”Ympäristövaikutuksia vähentävien tuotteiden

parempi saatavuus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

ja luonnonvarojen käytön rajoittamiseksi”.

Kuvausta muutettiin ilmaisemaan mahdollisuutta laajemmin ja erottamaan

selkeästi vaikutukset riskeistä ja mahdollisuuksista.

Ilmastoon liittyvä mahdollisuus joustavalle

toimitusketjulle

Uusi mahdollisuus.

Joustavan toimitusketjun arvioitiin luovan myös taloudellisen

mahdollisuuden. Tätä aihetta pidettiin aiemmin vain riskinä.

Energiatehokkuus Uusi mahdollisuus.

Energiatehokkuuden arvioitiin luovan myös taloudellisen mahdollisuuden.

Tätä aihetta pidettiin aiemmin vain riskinä.

E5 Resurssien käyttö

ja kiertotalous

Resurssien käytön sääntelyyn liittyvä

siirtymäriski

Aihetta kuvailtiin aiemmin luonnonvarojen ja raaka-

aineiden käyttöön liittyväksi, mutta nyt siinä otetaan

huomioon myös sääntelyyn liittyvä näkökulma.

Aiemmin vain luonnonvarojen käyttöä pidettiin riskinä esim. kustannusten

ja saatavuuden näkökulmasta, mutta lisääntyvän sääntelyn myötä riskin

kuvataan liittyvän sääntelyyn.

S1 Oma työvoima

Hyvät työolosuhteet, työtyytyväisyys,

yhtäläiset mahdollisuudet ja pitkäaikainen

työllisyys

Tämä aihe arvioidaan vain vaikutukseksi eikä enää

vaikutukseksi ja mahdollisuudeksi.

Vaikutusten erottaminen selkeästi riskeistä ja mahdollisuuksista sekä aiheen

arviointikriteerien uudelleenarviointi. Kynnysarvojen perusteella aihe on

vaikutus, mutta ei enää mahdollisuus.

Työolosuhteet ja mahdollisuudet eivät

vastaatyöntekijöiden odotuksia

Tämä aihe arvioidaan vain riskiksi eikä enää

vaikutukseksi ja riskiksi.

Vaikutusten erottaminen selkeästi riskeistä ja mahdollisuuksista sekä aiheen

arviointikriteerien uudelleenarviointi. Kynnysarvojen perusteella aihe on

riski, mutta ei enää vaikutus.

S4 Kuluttajat ja

loppukäyttäjät

Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien

yhteiskunnallinen osallisuus

Tämä aihe arvioitiin uudelleen eikä se ole olennainen.

Tämä aihe ei ylittänyt olennaisen vaikutuksen tai mahdollisuuden

kynnysarvoa. Harvian tuotteet ovat saatavilla kaikille.

Syrjimätön ja osallisuutta edistävä

markkinointi

Tämä aihe arvioitiin uudelleen eikä se ole olennainen.

Tämä aihe ei ylittänyt olennaisen vaikutuksen tai mahdollisuuden

kynnysarvoa. Harvian markkinointia voidaan pitää syrjimättömänä ja

osallisuutta edistävänä.

Mahdolliset asiakastietojen

tietosuojaloukkaukset

Tämä aihe arvioitiin uudelleen eikä se ole olennainen.

Tämä aihe ei ylittänyt olennaisen vaikutuksen tai riskin kynnysarvoa. Harvia

ei kerää tai tallenna asiakkaista tai loppukäyttäjistä tietoja, joita voitaisiin

pitää erittäin arkaluontoisina, kuten terveyteen liittyviä tietoja. Muiden

asiakastietojen osalta Harvia noudattaa asiaan liittyviä säännöksiä, kuten

GDPR:ää, ja on sitoutunut varmistamaan asiakastietojen yksityisyyden.

G1 Liiketoiminnan

harjoittaminen

Mahdollinen ristiriita lyhyen aikavälin

tuloksen maksimoinnin sekä työntekijöiden

tyytyväisyyden tai sidosryhmien odotusten

välillä

Tämä aihe arvioitiin uudelleen eikä se ole olennainen.

Tämä aihe ei ylittänyt olennaisen vaikutuksen tai riskin kynnysarvoa.

Harvialla on pitkä historia pitkäaikaisesta liiketoiminnan kasvusta samalla,

kun se on ylläpitänyt hyvää työntekijätyytyväisyyttä ja sidosryhmien

luottamusta.

Väärinkäytösten ilmiantajien suojelu Uusi vaikutus.

Edellisessä arvioinnissa ilmiantajien suojelua pidettiin pakollisena, eikä

pisteytys siksi ylittänyt kynnysarvoa. Uudessa arvioinnissa pisteytys

arvioitiin uudelleen, ja kynnysarvot ylittyivät.

78Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

OLENNAISIIN VAIKUTUKSIIN, RISKEIHIN JA

MAHDOLLISUUKSIIN LIITTYVÄT TAVOITTEET

Harvian vastuullisuusohjelma 2022–2025 sisältää

julkisia tavoitteita useimmille olennaisille aihealueille,

jotka ohjaavat edistymistä ja osoittavat toteutettujen

toimenpiteiden tehokkuutta. Useimmat tavoitteet

on asetettu vuonna 2021, mutta ilmastoon liittyvät

tavoitteet on asetettu 2025 Harvian ilmastosiirtymä-

suunnitelman tuloksena. Scope 3 -päästöjen

raportoinnin siirtymävaiheen takia Harvia ei julkista

vuoden 2025 kokonaispäästösaavutusta.

Harvia on määritellyt kestävyyteen liittyviä tavoitteita,

jotka koskevat koko sen liiketoimintaa ja arvoketjua

soveltuvin osin. Nämä tavoitteet on asetettu

yritystasolla, eivätkä ne rajoitu tiettyihin tuote- tai

palveluryhmiin, asiakaskategorioihin, maantieteellisiin

alueisiin tai sidosryhmäsegmentteihin. Sen sijaan

tavoitteet on suunniteltu ohjaamaan yrityksen

ympäristö-, sosiaalisen ja hallinnollisen suorituskyvyn

kokonaisvaltaista kehitystä.

Saavutukset etenivät vuonna 2025 pitkän aikavälin

tarkastelussa oikeaan suuntaan:

- Scope 1- ja 2 -päästöt ovat laskeneet 14 %,

vaikka Harvian tuotantomäärät ovat kasvaneet

vertailuvuodesta 2021. Harvia on tunnistanut,

että päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää

merkittäviä investointeja. Ilmastosiirtymäohjelma

sekä luvussa ESRS E1 Ilmastonmuutos esitetyt

toimenpiteet kuvaavat polun näiden tavoitteiden

saavuttamiseksi.

- Tapaturmalaajuuden (LTIFR) vuotuista 5 %:n

vähennystavoitetta ei saavutettu, sillä LTIFR kasvoi

noin 13 % vuodesta 2024 vuoteen 2025. Tästä lyhyen

aikavälin takaiskusta huolimatta pidemmän aikavälin

trendi on edelleen myönteinen: vuodesta 2023

LTIFR on laskenut yhteensä noin 18 %, mikä vastaa

noin 10 %:n keskimääräistä vuosittaista parannusta.

Tämä osoittaa, että turvallisuussuorituskyky

paranee tasaisesti pitkällä aikavälillä vuosittaisesta

vaihtelusta huolimatta.

- Harvialla on edistynyt vahvasti toimittajien

sitouttamisessa vastuullisiin liiketoimintatapoihin.

Vaikka toimittajien määrä on kasvanut liiketoiminnan

laajentumisen ja yritysostojen myötä, 86 % olemassa

olevista toimittajista on sitoutunut toimittajia

koskevaan eettiseen ohjeistoon (Supplier Code of

Conduct). Kokonaissitoutuminen on parantunut 31 %

vertailuvuodesta.

Uuteen vastuullisuusohjelmaansa vuosille 2026–2030

Harvia on asettanut uusia tavoitteita, jotka käsittelevät

olennaisia aiheita, joille ei tällä hetkellä ole julkisia

tavoitteita. Nämä uudet tavoitteet rakentuvat

aiempien tavoitteiden luomalle perustalle, mutta ovat

aiempaa kunnianhimoisempia ja vahvistavat Harvian

pitkäaikaista sitoutumista kestävään kehitykseen. Uudet

tavoitteet ovat voimassa vuoden 2026 alusta alkaen.

OLENNAISIIN VAIKUTUKSIIN, RISKEIHIN JA MAHDOLLISUUKSIIN LIITTYVÄT TAVOITTEET

Olennainen aihe Avainmittarit (KPI) Tavoite 2025 Saavutus 2024 Saavutus

E1 Ilmastonmuutos

Kokonaispäästöt (scope 1, 2 ja 3) Nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä

(Vaiheittainen käyttöönotto)

Scope 1 ja 2 -päästöt (oma toiminta) -60 % vuoteen 2030 menessä verrattuna vertailuvuoteen 2021

-14 %

Muutos vertailuvuoteen 2021

-12 %

Muutos vertailuvuoteen 2021

S1 Oma työvoima:

Terveys ja turvallisuus

Tapaturmataajuus (LTIFR) 5 %:n vuotuinen vähenemä

12,9

Muutos vuoteen 2024: 13 %

11,4

Muutos vuoteen 2023: -28 %

S2 Arvoketjun työntekijät

Toimittajien sitoutuminen

vastuullisiin liiketoimintatapoihin

100 % toimittajista, joiden vuosittaiset ostot ylittävät

20 000 euroa, sitoutuvat toimittajia koskevaan eettiseen

ohjeeseen vuoteen 2027 mennessä.

86 % 87 %

G1 Liiketoiminnan

harjoittaminen

79Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

Kuten osiossa ”Kaksoisolennaisuusarviointi” on

kuvattu, Harvia tunnisti merkittävimmät kestävän

kehityksen aiheet kahdesta näkökulmasta:

1. Miten Harvia-konsernin liiketoiminta ja sen

arvoketju vaikuttavat ihmisiin, yhteiskuntaan tai

ympäristöön (ESG-asioihin liittyvät vaikutukset),

mikä on vaikutuksen olennaisuus.

2. Aiheuttavatko eri kestävyysseikat riskejä tai

mahdollisuuksia, joilla on vaikutus Harvian

taloudelliseen tulokseen ja liiketoiminnan

kehitykseen, mikä on taloudellinen olennaisuus.

Sekä vaikutuksen olennaisuuden että taloudellisen

olennaisuuden määrittelyprosessit sisälsivät alla

ilmoitetut vaiheet, mutta vaikutuksen olennaisuuden

ja taloudellisen olennaisuuden arvioinnit tehtiin

erikseen:

1. Kestävyysseikkoihin liittyvien vaikutusten, riskien

jamahdollisuuksien tunnistaminen

2. Priorisointikriteerit

3. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi

4. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

1. KESTÄVYYSSEIKKOIHIN LIITTYVIEN

VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN

TUNNISTAMINEN

Harvian liiketoimintastrategia, tarkoitus ja arvot,

ulkoiseen dataan perustuva analyysi Harvian

tunnusluvuista, liiketoiminta- ja tuotetiedoista sekä

näiden tietojen vertaaminen tieteellisiin tutkimuksiin

ja kolmannen osapuolen tietokantoihin, samoin

kuin aikaisemmat olennaisuusarvioinnit, olivat

taustalähteinä aiheiden kartoittamisessa ja vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa.

Lisäksi Harvian yleisessä riskienhallintaprosessissa

tunnistetut ja arvioidut riskit ja vaikutukset otettiin

huomioon tunnistusvaiheessa. Mahdollisten riskien

alkuarvioinnissa riskien lieventämistoimia ei vielä

sisällytetty. Alustavia olennaisia aiheita verrattiin

EU:n CSRD-direktiiviin ja ESRS-standardeihin.

Prosessissa hyödynnettiin myös EFRAGin ohjeistusta

kaksoisolennaisuusarvioinnin suorittamiseen liittyen.

Lisäksi Harvia toteutti vertailuanalyysin olennaisista

aiheista.

Harvian sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät osallistettiin

kaksoisolennaisuusarviointiprosessiin. Harvia-konsernin

olennaisista kestävän kehityksen vaikutuksista,

riskeistä ja mahdollisuuksista kerättiin näkemyksiä

verkkopohjaisen kestävän kehityksen kyselyn avulla

Harvian työntekijöiltä, yhteisöiltä, joihin Harvialla on

mahdollisesti vaikutusta, yritysasiakkailta, kuluttajilta

ja loppukäyttäjiltä, toimittajilta sekä sijoittajilta.

Kyselyn kysymykset johdettiin ESRS-standardien

kestävän kehityksen teemoista. Kyselyn tulokset

olivat osa ulkoiseen dataan perustuvaa analyysia,

ja Harvian kestävyysasiantuntijat myös analysoivat

ne ja integroivat ne johdon hyväksymään arvioinnin

lopputulokseen.

Lopuksi kaikkea kerättyä tietoa, mukaan lukien data-

analytiikan olennaisuustuloksia ja kyselyjen tuloksia,

verrattiin kaikkiin ESRS-standardien mukaisiin

kestävyysaiheisiin.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

alustavan arvioinnin jälkeen Harvia syvensi näkemystään

vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista arvoimalla

ja kuvaamalla niitä tarkemmalla tasolla.

2. PRIORISOINTIKRITEERIT

Tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

priorisoimiseksi matalan, keskitason ja korkean

olennaisuuden kategorioihin Harvia on määritellyt

numeeriset raja-arvot ja kriteerit arviointia varten.

Vaikutuksen olennaisuuden arvioinnissa käytettiin

seuraavia ulottuvuuksia: mittakaava, laajuus,

korjattavuus ja todennäköisyys. Samalla arviointia

täydennettiin jakamalla vaikutukset seuraaviin

luokkiin: positiivinen tai negatiivinen, tosiasiallinen tai

mahdollinen. Korjaamattomuus otettiin huomioon vain

negatiivisten vaikutusten osalta. Vakavuus määritettiin

mittakaavan, laajuuden ja korjattavuuden perusteella.

Mikä tahansa näistä kolmesta ulottuvuudesta voi tehdä

negatiivisesta vaikutuksesta vakavan. Jos mahdollinen

negatiivinen ihmisoikeusvaikutus havaitaan, vaikutuksen

vakavuus on merkittävämpi kuin sen todennäköisyys.

Todennäköisyys määritettiin samalla tavalla kuin

Harvian yleisessä riskienhallinnassa. Vaikutusten

olennaisuuskategorioiden numeeriset kynnysarvot

olivat:

- Matala: < 25

- Keskitaso: 25–50

- Korkea > 50

Taloudellisen olennaisuuden osalta tunnistettiin

vaikutusten ja riippuvuuksien sekä riskien ja

mahdollisuuksien väliset mahdolliset yhteydet ja

kuvattiin niiden vaikutuksia Harvian liiketoiminnan

kehitykseen. Samalla arvioitiin myös, olivatko ne

riskien vai mahdollisuuksien lähteitä. Taloudellisen

olennaisuuden arvioinnissa käytettiin seuraavia

ulottuvuuksia: taloudellisen vaikutuksen suuruus ja

todennäköisyys. Taloudellisen olennaisuuden arviointi

perustui vuosituloksen vuotuiseen vaikutukseen.

80Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Taloudellisten olennaisuuskategorioiden numeeriset

kynnysarvot olivat:

- Matala: <1 % vuotuinen vaikutus tulokseen

- Keskitaso: 1–2 % vuotuinen vaikutus tulokseen

- Korkea: > 2 % vuotuinen vaikutus tulokseen

Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

luokiteltiin ESRS-standardien lopullisten aihekohtaisten

alaluokkien mukaisesti.

3. VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN

ARVIOINTI

Aiheiden asettaminen tärkeysjärjestykseen perustui

numeeriseen kokonaispistemäärään, joka oli määritelty-

jen kriteerien ja laskentakaavan pisteytyksen perusteella

saatu kokonaistulos. Kynnyspistemäärä asetettiin siten,

että se edustaa yhtiölle riittävän kattavaa kestävyys-

aiheiden ja -tietojen kokonaisuutta. Lopulliset piste-

määrät laskettiin seuraavien kaavojen perusteella:

Vaikutuksen olennaisuuspisteet = laajuus x kattavuus x

korjaamattomuus x todennäköisyys

Jotta negatiiviset ja positiiviset olennaisuuspisteet

olisivat vertailukelpoisia (positiivisen vaikutuksen

pisteytyksestä puuttui korjaamattomuuskerroin),

negatiiviset ja positiiviset olennaisuuspisteet

normalisoitiin jakamalla laskentapisteet enimmäisarvolla

ja kertomalla ne sadalla.

Taloudellinen vaikutus = todennäköisyys x suuruusluokka

x vaikutuksen kohteena olevan taloudellisen erän arvo

Kynnyspistemäärän lisäksi Harvia käytti vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien priorisoinnissa tarpeen

mukaan laadullista arviointia. Harvia otti huomioon

keskeisten sidosryhmien tietotarpeet ja näkemykset

yhtiön kannalta olennaisista aiheista sekä arvioi ja vertasi

näitä näkemyksiä ja tarpeita omaan liiketoimintaansa

ja liikesuhteisiinsa. Arvioinnin tässä vaiheessa

Harvia huomioi myös jo olemassa olevat riskien

lieventämistoimet arvioidessaan riskejä. Harvia käytti

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissaan

kaikkien kestävyysaiheiden osalta lyhyen (1 vuosi),

keskipitkän (1–5 vuotta) ja pitkän aikavälin (yli 5 vuotta)

aikahorisontteja.

Sidosryhmät eli ryhmät, joiden intresseihin Harvian toi-

minta vaikuttaa tai voi vaikuttaa, eivät osallistuneet suo-

raan olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

arviointiin, mutta niiden näkemykset otettiin huomioon.

Harvian johtoryhmä, tarkastusvaliokunta ja hallitus

käsittelivät ja hyväksyivät Harvian kannalta olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä asetetut

kynnysarvot.

Harvian olennaisiin aiheisiin liittyvät olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä toimenpiteet

niiden hallitsemiseksi on kuvattu taulukossa, joka sisältyy

osioon ”Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”.

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT

JAMAHDOLLISUUDET

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

Harvia tunnisti ja arvioi olennaiset ilmastoon

liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

kaksoisolennaisuusarvioinnissaan. Harvia arvioi

ensin omia liiketoimintojaan ja niiden vaikutuksia

GHG-protokollan mukaisesti. Harvia tarkasteli omia

toimintojaan ja niiden päästöjä. Arvioinnin perusteella

Harvian oman liiketoiminnan kokonaisilmastovaikutus

on suhteellisen pieni laajassa mittakaavassa (noin

2000 tCO₂e vuodessa), mutta vaikutus on silti

tärkeä minimoida. Samanlaista lähestymistapaa

käytettiin arvoketjun alkupään arvioinnissa arvioitujen

päästöjen perusteella ja loppupään arvioinnissa

Harvian tuotteiden käytön ja käyttöiän lopun käsittelyn

perusteella.

Harvia käytti erilaisia skenaarioita IRO-arvioinnin

yhteydessä. Käytetyt skenaariot liittyvät esimerkiksi

energian ja teknologian saatavuuteen, hintaan ja

tyyppiin, sääntelyn muutoksiin, markkinamuutoksiin ja

ilmastoon liittyviin vaaroihin, kuten tulviin, kuumuuteen

ja myrskyihin. Ilmastoon liittyvien skenaarioide

osalta analysoitiin niiden esiintymistodennäköisyyttä

maantieteellisesti Harvian omassa toiminnassa ja

arvoketjun alkupäässä ja loppupäässä.

Mahdollisia ilmastoon liittyviä vaaroja arvioitiin osiossa

”Priorisointikriteerit” esitettyjen ulottuvuuksien

mukaisesti. Harvia arvioi alueellisia ilmastoon liittyviä

vaaroja toimipisteissään maailmanlaajuisesti ja totesi

sijainnin, historiatietojen ja lähiympäristön perusteella,

että ne eivät ole olennaisia. Arvoketjun alkupäässä voi

kuitenkin esiintyä joitakin mahdollisia ilmastoon liittyviä

vaaroja, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä toimitusketjussa

eri sijaintien vuoksi. Harvia on arvioinut, että

mahdollisia ilmastoon liittyviä vaaroja lievennetään

sillä, että yhtiöllä on useita toimittajia keskeisille

komponenteille.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa

tarkasteltiin myös kaikilla aikahorisonteilla, onko

olemassa riskejä, jotka johtuvat ilmastonmuutoksen

fyysisistä vaikutuksista, eli fyysisiä riskejä, tai

81Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

riskejä, jotka liittyvät siirtymiseen vähähiilisempään

energiaan, eli siirtymäriskejä. Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien arvioinnin tulosten lisäksi Harvia

varmisti ja täydensi tuloksia vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien arvioinnin jälkeen tehdyllä resilienssi-

analyysillä. Resilienssianalyysi löytyy luvusta ”ESRS

E1 Ilmastonmuutos”, osiosta ”Ilmastonmuutoksen

hillintää koskeva siirtymäohjelma”, jossa käytettiin

kahta Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin

(IPCC) pitkän aikavälin ilmastoskenaariota. Resilienssi-

analyysissä olennaiset ilmastoon liittyvät riskit jaettiin

myös siirtymä- ja fyysisiin riskeihin. Tämä on esitetty

osiossa ”Ilmastoon liittyvä resilienssianalyysi”. Ilmastoon

liittyvä resilienssianalyysi tuki Harvian riskienhallintaa,

koska analyysin tulokset olivat linjassa aiemmin

tunnistettujen olennaisten ilmastoriskien kanssa.

Lisäksi Harvia on arvioinut, miten siirtymätapahtumat

voivat vaikuttaa sen liiketoimintaan ja omaisuuseriin,

käyttämällä aiemmin riskienhallintajärjestelmässään

tunnistettuja riskejä, sisäisiä tietoja, kuten energian-

kulutusta ja päästöjä, sekä sidosryhmien näkemyksiä.

Arviointi kattoi kaikki Harvian omaisuuserät ja liiketoi-

minnot. Harvia tunnisti seuraavat siirtymä tapahtumat:

mahdolliset muutokset sääntelyssä, asiakkaiden

käyttäytymisen muutokset, vähäpäästöisem pään

teknologiaan liittyvät kustannus- ja saatavuusongelmat

sekä olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden

korvaaminen vähäpäästöisemmillä vaihtoehdoilla.

Arviointi tehtiin käyttäen osiossa ”Priorisointikriteerit”

esitettyjä ulottuvuuksia.

Harvia on tunnistanut toimintansa olevan mahdol-

lisesti yhteensopimaton ilmastoneutraaliin talouteen

siirty misen kanssa alueilla, joilla päästötöntä energiaa

ei ole vapaasti saatavilla, mutta pitkällä aikavälillä

odotetaan, että myös näillä alueilla energiantuotanto

siirtyy päästöttömiin vaihtoehtoihin, ja keskipitkällä

aikavälillä Harvia tulee investoimaan aurinkoenergiaan

vähentääkseen ostosähkön tarvetta. Ilmastoriskit

on tunnistettu ennen vaikutusten, riskien ja mahdol-

lisuuksien arviointia Harvian ERM-prosessissa. Harvian

riskienhallinta kattaa kaikki liiketoiminnan osa-alueet, ja

ilmastoon liittyvä resilienssianalyysi on yksi osa-alue.

Harvian ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä Harvian toimet

niiden hallitsemiseksi on kuvattu ’Vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet’ -osiossa olevassa taulukossa.

Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen

liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointi-

prosesseista

Harvia tunnisti ja arvioi olennaiset resurssien käyttöön

ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset, riskit ja

mahdol li suudet kaksoisolennaisuusarvioinnissaan.

Harvia analysoi ja tunnisti resurssien sisään- ja

ulosvirtaukset kaikissa omissa toimin noissaan ja

arvoketjunsa toiminnoissa. Jätteisiin liittyviä olennaisia

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia analysoitaessa ja

tunnistettaessa huomioitiin vain Harvian omat toiminnot.

Arvioinnissa Harvia tarkasteli omaisuuseriään ja

toimintojaan tunnistaakseen niihin liittyvät vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet. Tämä perustui Harvian osto-,

myynti- ja jätedataan. Harvian toimittajien toimittamat

tiedot materiaaleista ja niiden kierrätettävyydestä

tukivat arviointia. Lisäksi Harvian tuotteiden

materiaalien koostumusta arvioitiin kierrätettävyyden

näkökulmasta. Harvia keräsi myös jätteeseen liittyvää

dataa arvioi dakseen toimintansa kautta syntyvän jätteen

määrän ja luonteen. Myös Harvian tuotteiden elinkaarta

arvioitiin. Yksi Harvian ulosvirtauksista, varaosat, otettiin

huomioon ja arvioitiin osana kiertotaloutta.

Harvia ei kuullut suoraan yhteisöjä, joihin vaikutukset

kohdistuvat, arvioidessaan resurssien käyttöön

ja kiertotalouteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia. Harvian liiketoiminta on riippuvainen

Harvian tuotteiden valmistuksessa käytettävien

pääraaka-aineiden, puun ja teräksen sekä kiuaskivien

saatavuudesta.

Kuvaus omaan työvoimaan liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-

ja arviointiprosesseista

Harvia tunnisti ja arvioi omaan työvoimaan liittyvät

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kaksoisolennai-

suusarvioinnissaan. Harvian liiketoiminta, innovaatiot

ja liiketoiminnan kasvu ovat riippuvaisia osaavasta

työvoimasta. Harvian strategia ja liiketoimintamalli

ottavat huomioon henkilöstön hyvinvoinnin edistämällä

hyviä työolosuhteita ja lieventämällä työturvallisuu-

teen ja työntekijöiden hyvinvointiin liittyviä riskejä.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa

Harvia on todennut, että terveyteen ja työturval-

lisuuteen liittyvät riskit vaikuttavat toden näköi-

sesti enemmän tuotantotyöntekijöihin, koska he

työskentelevät fyysisissä työolosuhteissa työkalujen ja

koneiden parissa. Vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia

arvioinut projektiryhmä koostui eri toimintojen

asiantuntijoista, jotta varmistettiin kattava ja

monipuolinen näkökulma.

Kuvaus arvoketjun työntekijöihin liittyvien

olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Harvia tunnisti ja arvioi arvoketjun työntekijöihin liit-

tyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

kaksois olennaisuusarvioinnissaan. Tunnistetut ja arvi-

oidut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

liittyvät Harvian liiketoimintamalliin ja ympäristöön,

82Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

ja ne keskit tyvät Harvian tuotantoketjun alkupään

arvoketjuun, hyvien työolojen edistämiseen, tavaran-

toimittajien mahdollisiin väärinkäytöksiin tai työhön

liittyviin oikeuksiin tai syvemmällä tuotantoketjun

alkupään arvoketjussa Harvian tuotteissa käytettävien

raaka-aineiden ja komponenttien hankintaan. Harvian

tunnistamat ja arvioimat olennaiset negatiiviset vaiku-

tukset olivat kaikki mahdollisia. Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien arvioinnissa Harvia on todennut, että

riittävien työolojen mahdolliset rikkomukset ovat työn

luonteen ja työympäristön myötä suurempi riski teh-

dastyöläisille ja ruumiillista työtä tekeville työntekijöille.

Kuvaus kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien

olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Harvia tunnisti ja arvioi kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

kaksoisolennaisuusarvioinnissaan. Harvian tuotteiden

käyttö edistää kuluttajien ja loppukäyttäjien terveyt-

tä ja hyvinvointia, millä on positiivisia vaikutuksia.

Harvia antaa suoraan tai yhteistyökumppaneidensa

kautta ohjeita tuotteidensa turvallisesta ja ympäristön

kannalta kestävästä käytöstä. Harvian tuotteita käyt-

tävät kuluttajat ja loppukäyttäjät, myös alaikäiset, ja

siksi tuoteturvallisuuden varmistaminen on olennaista

turvallisuusriskien, mutta myös niistä mahdollisesti koi-

tuvien liiketoimintariskien ja negatii visten vaikutusten

lieventämiseksi.

Kuvaus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien

olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Harvia tunnisti ja arvioi liiketoimintaan liittyvät olen-

naiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kaksois-

olennaisuusarvioinnissa. Tunnistetut olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät yritys-

kulttuuriin, väärinkäytösten paljastajien suojeluun,

toimittajasuhteiden hallintaan, mukaan lukien maksu -

käy tän nöt, sekä korruptioon ja lahjontaan. Arvi-

oinnissa on otettu huomioon Harvian toimintojen

maan tieteellinen sijainti, toiminta, toimiala ja liike-

toimintarakenne.

EI-OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT

JAMAHDOLLISUUDET

Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Harvia tunnisti ja arvioi saastumiseen liittyvät olen-

naiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kaksois-

olennaisuusarvioinnissaan. Harvia kävi läpi kaikki

toimipaikkansa ja liiketoimintansa tunnistaessaan

saastumiseen liittyviä tosiasiallisia ja mahdollisia vai-

kutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia omassa toiminnas-

saan. Harvia tunnisti tuotteissaan käytetyt materiaalit

ja komponentit ja arvioi, miten näiden materiaalien ja

komponenttien tuotanto voi aiheuttaa saastumista.

Arvoketjun toista päätä tarkastellessaan Harvia otti

huomioon tuotteidensa käytöstä aiheutuvan saastumi-

sen. Harvia vertasi materiaalien ja tuotteiden valmis-

tuksesta sekä Harvian tuotteiden käytöstä aiheutuvia

vaikutuksia laaja-alaisiin vaikutuksiin. Harvia ei ole

kuullut suoraan yhteisöjä, joihin vaikutukset kohdistu-

vat, arvioides saan saastumiseen liittyviä vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia.

Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin

liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

Harvia tunnisti ja arvioi vesivaroihin ja merten

luonnon varoihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet kaksoisolennaisuusarvioinnis-

saan. Harvia on käynyt läpi omaisuuseränsä ja

toimintansa tunnistaessaan vesivaroihin ja merten

luonnonvaroihin liittyviä tosiasiallisia ja mahdollisia

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ja arvioi tätä

omassa tuotannossaan arvoketjun alku- ja loppu-

päässä. Harvia arvioi oman tuotantonsa ja arvo-

ketjun loppupään vedenkäytön vähäiseksi, koska

valmistusprosessi tai tuotteiden käyttö ei vaadi

merkittäviä vesivaroja. Harvia arvioi osuuttaan

vedenkäytöstä arvoketjun loppupäässä materiaali-

en tuotannon aikana ja totesi sen olevan vähäinen.

Harvia ei ole kuullut suoraan yhteisöjä, joihin vai-

kutukset kohdistuvat, arvioidessaan vesivaroihin ja

merten luonnonvaroihin liittyviä vaikutuksia, riskejä

ja mahdollisuuksia.

Kuvaus biodiversiteettiin ja ekosysteemiin

liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

Harvia tunnisti ja arvioi biodiversiteettiin ja ekosys-

tee miin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mah dollisuudet kaksoisolennaisuusarvioinnissaan.

Harvia tunnisti ja arvioi tosiasialliset ja mahdolliset

vaiku tuksensa biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin

omilla toimipaikoillaan ja arvioi, sijaitsevatko ne bio-

diversiteetin kannalta herkillä alueilla tai niiden lä-

hellä ja vaikuttavatko näihin toimipaikkoihin liittyvät

toimet alueisiin negatiivisesti. Yksi Harvian toimi-

paikoista sijaitsee biodiversiteetin kannalta herkällä

Natura 2000 -alueella. Harvia arvioi, vaikuttaako

toimipaikka negatiivisesti Natura 2000 -alueeseen

tai sen elinympäristöihin ja lajeihin. Toimipaikalla on

käytössä ISO14001-standardi ja se arvioi ympäristö-

riskejään säännöl lisesti. Toimipaikka myös auditoi-

daan sään nöl lisesti osana ISO14001-standardia.

83Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Harvia arvioi myös arvoketjunsa alku- ja loppupään

biodiversiteettiin ja ekosysteemiin liittyviä vaikutuk-

sia, riskejä ja mahdollisuuksia. Arvoketjunsa alku-

päässä Harvia tunnisti puun käytön.

Harvia kuitenkin arvioi tuotannossa käytetyn puu-

materiaalin määrän vähäiseksi verrattuna esimerkiksi

rakennusalaan. Harvia myös hankkii puuta sertifioi-

duilta toimittajilta saatavuuden mukaan eri markki-

noilla. Koska Harvian vaikutusten on arvioitu olevan

vähäisiä, ei luonnon monimuotoisuuden lieventämis-

toimenpiteitä ole katsottu tarpeellisiksi.

Harvia ei ole tunnistanut biodiversiteettiin ja eko-

systee meihin liittyviä riippuvuuksia tai systeemisiä

riskejä.

Harvia ei ole jakanut analysoituja biodiversiteettiin

jaeko systeemeihin liittyviä riskejä siirtymäriskeihin ja

fyysisiin riskeihin. Harvia ei ole kuullut yhteisöjä, joita

vaikutukset koskevat, jaettujen biologisten resurssien

jaekosysteemien kestävyysarviointeihin liittyen.

4. VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTA

Harvian ERM-prosessi kattaa kaikki riskit, myös kestä-

vyysriskit, mutta kestävyysriskien osalta on tehty

yksityiskohtaisempi vaikutusten, riskien ja mahdol-

lisuuksien arviointi ESRS-vaatimusten perusteella.

Prosessi on integroitu osaksi normaalia liiketoimintaa

niin riskien kuin mahdollisuuksien osalta, ja olennai-

set näkökohdat tuodaan asianmukaisille henkilöille

tiedoksi. Sitoumusten omistajat sekä laaja arvioija-

ryhmä ovat ottaneet myös toiminnan keskeiset asiat

huomioon riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa.

Harvia on kuvannut olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien hallintatoimia taulukossa, joka on

esitetty kohdassa Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Harvia ottaa vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

arvioinnin tulokset huomioon toiminnassaan ja kehit-

täessään due diligence -prosessejaan edelleen, mukaan

lukien käytännöt, politiikat, tavoitteet ja mittarit.

Kestävyysselvityksessä huomioon otetut

ESRS-tiedonantovaatimukset

Eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien

tiedonantovaatimukset, joista Harvia raportoi täs-

sä vuoden 2025 kestävyysselvityksessä, on lueteltu

liitteessä 2. Tiedonantovaatimukset perustuvat vuon-

na 2025 tehtyjen kaksoisolennaisuusarvioinnin ja sitä

täydentävän vaikutusten, riskien ja mahdol lisuuksien

arvioinnin tuloksiin.

Tässä tilikauden 2025 kestävyysselvityksessä Harvia

on käyttänyt ESRS 1:n kohdan 10.3 mukaista vai heittain

käyttöön otettavien tiedonantovaatimusten tarjoa-

maa mahdollisuutta jättää pois kaikki kohtien S1 Oma

työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät ja S4 Kuluttajat

ja loppukäyttäjät mukaiset tiedonanto vaatimukset.

Lisäksi Harvia on käyttänyt mahdollisuutta jättää pois

seuraavat tiedonanto vaatimukset:

- ESRS 2 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

(SBM-1): kokonaistulojen jakautuminen merkit tävän

ESRS-alan mukaan ja luettelo muista merkittävistä

ESRS-aloista

- ESRS 2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdol-

lisuudet (SBM-3): yrityksen olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaiku-

tukset sen taloudelliseen asemaan, taloudel liseen

tulokseen ja kassavirtoihin lyhyellä, keskipitkällä ja

pitkällä aikavälillä, mukaan lukien kohtuullisesti odo-

tettavissa olevat aikahorisontit näille vaikutuksille

- ESRS E1 Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6): tietopisteet

scope 3 -päästöistä ja kasvihuonekaasujen kokonais-

päästöistä

- ESRS E1 (E1-9): olennaisten fyysisten ja siirtymä-

riskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdol-

lisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

- ESRS E5 (E5-6): resurssien käyttöön ja kierto-

talouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdolli-

suuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Epäolennaisiksi arvioitujen tietojen ilmoittaminen

Harvia määritteli vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk-

sien arvioinnin valmisteluvaiheessa olennaisuuden

kriteerit ja kynnysarvot. Määritettyjen kynnysarvojen ja

tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

vertailun sekä arvioinnin tulosten perusteella seuraavat

ESRS-standardit eivät ylittäneet olennaisuusrajaa:

E2Pilaantuminen, E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat,

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit ja

S3Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt.

84Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Standardi Selitys

E2 Pilaantuminen

Harvia ei ole tunnistanut veden tai maaperän pilaantumiseen liittyviä

vaikutuksia. Harvian vaikutukset ilman pilaantumiseen omissa toiminnoissaan

tai tuotteiden käytöstä johtuen ovat vähäisiä, eikä niitä siksi pidetä olennaisina.

Harvia tarjoaa puhtaamman palamisen ratkaisuja, mutta koska yleistä

yhdenmukaistettua sääntelyä ei ole, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

voidaan katsoa olennaisiksi loppukäyttäjien valintojen ja tuotteen käyttötavan

perusteella.

Harvia opastaa aktiivisesti asiakkaita ja loppukäyttäjiä Harvian tuotteiden

kestävään käyttöön liittyen. Harvia on lieventänyt mahdollisia vaikutuksia

arvoketjun alkupäässä valitsemalla toimittajia, joiden kanssa yhtiö voi kehittää

molemminpuolisia, vastuullisia ja pitkäaikaisia liikesuhteita.

E3 Vesivarat

ja merten

luonnonvarat

Harvia-konsernin omissa toiminnoissa vettä käytetään pääasiassa

maalauslinjoilla. Vedenkulutus on vähäistä, ja Harvia noudattaa paikallista

lainsäädäntöä kaikissa toimipaikoissa. Näiden vaikutusten on katsottu

olevan erittäin vähäiset. Harvia on lieventänyt mahdollisia vaikutuksia

arvoketjun alkupäässä valitsemalla toimittajia, joiden kanssa yhtiö voi kehittää

molemminpuolisia, vastuullisia ja pitkäaikaisia liikesuhteita.

E4 Biologinen

monimuotoisuus

ja ekosysteemit

Harvia-konsernin ensisijainen keino tukea luonnon monimuotoisuuden

säilymistä maailmanlaajuisesti on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja

lisätä kierrätystä, mikä auttaa luonnonvarojen suojelussa. Harvia-konsernin

normaalin toiminnan suorat vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen

ovat vähäiset. Harvia-konsernin tuotantolaitokset eivät sijaitse biologisen

monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla lukuun ottamatta EOS:n tehdasta

Saksassa. EOS:lla on ISO 14001 -sertifikaatti, ja se noudattaa paikallisia

säännöksiä, mikä takaa vastuullisen ympäristöasioiden hallinnan ja rajoittaa

ympäristöhaittoja. Raaka-aineketjussa Harvia on lieventänyt mahdollisia

vaikutuksia arvoketjun alkupäästä valitsemalla toimittajia, joiden kanssa yhtiö

voi kehittää molemminpuolisia, vastuullisia ja pitkäaikaisia liikesuhteita. Puun

käyttö on suhteellisen vähäistä, ja Harvia käyttää mahdollisuuksien mukaan

sertifioituja puun toimittajia.

S3 Vaikutusten

kohteena olevat

yhteisöt

Harvia on aina tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisten organisaatioiden,

kuten koulujen ja muiden yritysten, kanssa ja sitoutunut osallistumaan

tutkimukseen, toimialan standardointiin ja innovointiin. Tämä toiminta on osa

Harvia-konsernin hyvää hallintotapaa ja liiketoiminnan eettisyyttä. Harvian

liiketoiminnan riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät yhtiön vaikutuksiin

paikallisyhteisöihin ja riippuvuuksiin niistä, ovat kuitenkin vähäisiä. Harvian

tosiasiallisten ja mahdollisten vaikutusten esimerkiksi yhteisöjen taloudellisiin,

sosiaalisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin on arvioitu olevan vähäisiä.

MUUHUN EU:N LAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVAT TIETOPISTEET

Liitteessä 3 esitetään ne tietopisteet, jotka pohjautuvat muuhun EU:n lainsäädäntöön,

sekä opastetaan, mistä ne löytyvät tästä kestävyysselvityksestä, mukaan lukien

ne tiedot, jotka Harvia on arvioinut epäolennaisiksi ja merkinnyt näiden kohdalle

taulukkoon ”Ei olennainen”.

85Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

YMPÄRISTÖ

ESRS E1  ILMASTONMUUTOS

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset,

riskitja mahdollisuudet

Kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella ilmastonmuutoksen hillintä,

ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja energia ovat Harvialle olennaisia

osa-aiheita. Seuraava taulukko kuvaa olennaisia vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia sekä sitä, miten Harvia hallitsee niitä.

Olennainen

osa-aihe Tyyppi Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO) Hallinta

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Vaikutus

Tosiasiallinen

Negatiivinen

Kasvihuonekaasupäästöt:

Harvia-konsernin oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöillä (scope 1 ja 2) sekä arvoketjun

alku- ja loppupään päästöillä (scope 3) on negatiivinen vaikutus ilmastonmuutokseen.

Merkittävimmät omasta toiminnasta aiheutuvat päästöt ovat sähkön käyttö toimitiloissa, joissa

päästötöntä sähköä ei ole vapaasti saatavilla (scope 2), sekä fossiilisten polttoaineiden käyttö

lämmitykseen, autoihin ja koneisiin (scope 1).

Merkittävimmät scope 3 -päästöt aiheutuvat lämmittimien käytöstä alueilla, joilla

päästöttömän sähkön osuus on pieni.

Tehokkaat operatiiviset toiminnot ja Harvian toimintojen ja arvoketjun

kestävyyden jatkuva kehittäminen muodostavat Harvian strategisten

painopistealueiden perustan.

Nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Ilmastosiirtymäohjelma

tukee tätä tavoitetta.

Harvian vastuullisuusohjelman 2022–2025 sitoumus #3: ”Ekologisen

jalanjälkemme minimoiminen” keskittyen päästöjen minimointiin ilmaston

lämpenemisen rajoittamiseksi ja osallistumiseen maailmanlaajuisiin

ponnisteluihin ympäristön suojelemiseksi.

Vaikutus

Tosiasiallinen

Positiivinen

Ympäristövaikutukseltaan pienempien tuotteiden ja ratkaisuiden saatavuuden

lisääntyminen:

Harvian tuotteet on suunniteltu kestäviksi ja korjattaviksi, ja Harvia tarjoaa niille

varaosapalveluita. Toinen merkittävä positiivinen tekijä on sekä tuotteissa käytettyjen

materiaalien että itse tuotteen hyvä kierrätettävyys.

Harvia tekee jatkuvaa kehitys- ja tutkimustyötä parantaakseen tuotteiden energiatehokkuutta

ja kehittääkseen ilmastoasiat huomioon ottavia ratkaisuja.

Strateginen painopistealue ”kokonaisvaltaisten saunakokemusten

tarjoaminen” sisältää uusien energiatehokkaiden ja kestävien ratkaisujen

kehittämisen vastaamaan muuttuviin asiakkaiden ja käyttäjien tarpeisiin.

Harvian vastuullisuusohjelman 2022–2025 sitoumus #2: ”Vastuullinen

kokemus ja nautinto”, ohjaten aktiivisesti loppukäyttäjiä Harvian

tuotteiden vastuulliseen käyttöön, panostukset päästöjä vähentävien

jaenergiankulutusta optimoivien tuotteiden ja ratkaisujen tutkimukseen

ja kehitykseen sekä vastuullisesti hankittujen materiaalien käyttö.

Riski

Mahdollinen

Muutokset ilmastosääntelyssä:

Siirtyminen vähähiilisempään talouteen aiheuttaa sääntelyriskin, koska poliittinen ja sääntely-

ympäristö asettavat tiukempia ilmastoon liittyviä säännöksiä, raportointivaatimuksia

ja päästöstandardeja. Tämä edellyttää lisäponnisteluja ja voi lisätä kustannuksia

hillitsemistavoitteiden noudattamiseksi, läpinäkyvän ilmastoraportoinnin mahdollistamiseksi

ja vähähiilisiin teknologioihin investoimiseksi.

Harvia edistää harmonisoidun standardoinnin käyttöönottoa ja on

aktiivisesti mukana kansainvälisessä alan standardoinnissa komiteoiden

jatutkimushankkeiden kautta.

Vaatimustenmukaisuus on sisäänrakennettu Harvian

toimintaperiaatteisiin ja on vakiovaatimus kaikessa toiminnassa.

Riski

Mahdollinen

Asiakaskäyttäytymisen ja asiakasodotusten muutos:

Jos muuttuviin asiakasodotuksiin tai -tarpeisiin ei vastata, tämä voi johtaa ei-toivottuihin

muutoksiin asiakaskäyttäytymisessä ja liikevaihdon laskuun, sillä siirryttäessä vähähiilisempään

talouteen kuluttajien odotetaan suosivan ilmastomyönteisiä brändejä. Lisäksi energian

saatavuus ja energian hintojen muutokset sekä äkilliset sääilmiöt voivat vaikuttaa

kuluttajien luottamukseen ja saunan käyttämistiheyteen ja johtaa muutoksiin asiakkaiden

käyttäytymisessä.

Tämän riskin lieventäminen on vahvasti sidoksissa myönteiseen

vaikutukseen, joka liittyy ympäristövaikutuksiltaan pienempien

tuotteiden ja ratkaisuiden lisääntyneeseen saatavuuteen. Riskiä hallitaan

ymmärtämällä nykyisiä ja tulevia asiakastarpeita sekä innovoimalla uusia,

kestävällä tavalla asiakkaiden ja loppukäyttäjien terveyttä ja hyvinvointia

edistäviä ratkaisuja.

86Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Olennainen

osa-aihe Tyyppi Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO) Hallinta

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Mahdollisuus

Mahdollinen

Ilmastoon liittyvä siirtymämahdollisuus asiakkaiden ja muiden sidosryhmien muuttuvien

odotusten vuoksi:

Muuttuvien vaatimusten ja odotusten täyttäminen saunaliiketoiminnassa rakentaa luottamusta

sidosryhmille.

Siirtyminen vähähiiliseen talouteen luo mahdollisuuksia kestäville tuotteille ja palveluille,

sillä ilmastonmuutoksen hillintää mahdollistavien ratkaisujen kysyntä kasvaa. Tuottamalla

vähäpäästöisiä ratkaisuja ja innovaatioita Harvia voi lisätä liikevaihtoa asiakashankinnan,

markkinoiden laajentamisen ja ilmastoasemoinnin vahvistamisen kautta.

Uskottavan ilmastosiirtymäohjelman ja sen toteutuksen avulla siirtyminen vähähiiliseen

talouteen luo myös pääoma- ja rahoitusmahdollisuuden, mikä vahvistaa sijoittajien luottamusta

Harviaan, mahdollistaa pääsyn vaikuttavuuteen suuntautuneeseen pääomaan ja kestävän

rahoituksen instrumentteihin.

Harvian visio on olla vastuullisuudessa alan johtaja, ja asetetut

tavoitteet sekä tehdyt toimenpiteet rakentavat luottamusta Harvian

ja sen sidosryhmien keskuudessa tämän aseman saavuttamiseen niin,

että vastuullisuus kytkeytyy vahvasti Harvian strategiaan ja tukee

liiketoimintaa.

Aktiivinen yhteistyö Harvian sidosryhmien kanssa, vastuullisuuden

sisällyttäminen viestintään sekä vahva sitoutuminen Harvian

vastuullisuusohjelmaan ja ilmastotavoitteisiin luovat vankan pohjan

sidosryhmien odotusten ja tarpeiden täyttämiselle.

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Riski

Mahdollinen

Häiriöt toimitusketjussa:

Ilmastoon liittyvät fyysiset vaarat – mukaan lukien äkilliset tapahtumat, kuten tulvat, myrskyt

ja metsäpalot, sekä krooniset stressitekijät, kuten kuivuus ja äärimmäinen kuumuus – voivat

häiritä tavarantoimittajien toimintaa tai logistiikkainfrastruktuuria, mikä johtaa keskeytyksiin

toimitusketjussa ja kasvattaa tuotantokustannuksia tai viivästyttää toimituksia ja siten nostaa

yrityksen liikevaihdon kustannuksia.

Harvia panostaa pitkäaikaisiin toimittajasuhteisiin, ilmastonkestävään

toimitusverkostoon toimittajien monipuolistamisen ja materiaalien

varatoimittajajärjestelmien avulla, sekä sääolosuhteisiin mukautuviin

logistiikkajärjestelmiin lisätäkseen toimitusketjun joustavuutta.

Harvian omat toiminnot ovat joustavat ja niitä voidaan käyttää

vararatkaisuna, jos toimittajilla on saatavuusongelmia. Harvian omat

toiminnot eivät sijaitse korkean riskin alueilla.

Mahdollisuus

Tosiasiallinen

Ilmastoon liittyvä mahdollisuus joustavan toimitusketjun näkökulmasta:

Kasvavat ilmastoon liittyvät häiriöt globaaleissa toimitusketjuissa lisäävät resurssien saannin

epävarmuutta ja toimitusriskiä.

Viime vuosina nopeasti muuttuneet markkinaolosuhteet ovat osoittaneet, että Harvialla on

vahva kyky varmistaa saatavuus.

Energia

Vaikutus

Tosiasiallinen

Negatiivinen

Energian kulutus:

Fossiilisista polttoaineista peräisin olevalla energian käytöllä on negatiivinen vaikutus

ilmastonmuutokseen.

Harvia optimoi jatkuvasti oman toimintansa energiankulutusta ja pyrkii

siirtymään päästöttömään energiaan investoimalla energiatehokkaisiin

ratkaisuihin, hyödyntämällä energian talteenottoa sekä ottamalla

käyttöön uusiutuvaa energiaa, kuten aurinkoenergiaa, omissa tiloissaan.

Riski

Mahdollinen

Energiariippuvuuden aiheuttama kustannusten nousun riski:

Hintojen nousu voi nostaa merkittävästi tuotantoprosessien kustannuksia omassa

toiminnassa ja tuotantoketjun alkupäässä.

Tiukemmat energiatehokkuusvaatimukset edellyttävät investointeja laitteiden päivittämiseksi

ja energiatehokkuuden parantamiseksi.

Mahdollisuus

Tosiasiallinen

Energiatehokkuus:

Harvian energiatehokkaalla toiminnalla voidaan toteuttaa sekä energialähde- että

resurssitehokkuusmahdollisuuksia vähentämällä kokonaisenergiankulutusta ja siirtymällä

käyttämään puhtaampia, kustannuksiltaan vakaampia energiamuotoja.

87Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäohjelma

Harvia-konsernin ilmastosiirtymäohjelma 2025–2050

määrittelee jäsennellyn etenemissuunnitelman netto-

nollan saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä ja on

yhtenevä EU:n ilmastotavoitteiden ja Pariisin sopi-

muksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Tämän yhtene-

väisyyden varmistamiseksi Harvia pohjaa tiekarttansa

kansainvälisesti tunnustettuihin 1,5 asteen tavoitteen

mukaisiin päästöjen hillitsemistoimiin, mukaan lukien

IPCC:n ja IEA:n nettonolla-skenaariot, ja painottaa

90–95 prosentin päästövähennyksiä, jotka koskevat

scope 1-, 2- ja 3 -päästöjä, ennen kuin yhtiö harkitsee

rajallista, korkealaatuista päästö hyvitystä viimei-

sessä vaiheessa. Suunnitelma on kytketty useisiin

hiilidioksidipäästöjen vähentä misen keinoihin, kuten

energiatehokkuuteen, sähköis tykseen, uusiutuvan

tai päästöttömän energian käyttöön, kiertotalouteen

ja resurssitehokkuuteen, toimitusketjun hiilidioksidi-

päästöjen vähentämiseen, tuote- ja palveluvalikoi-

man muutoksiin sekä uusien teknolo gioiden käyt-

töönottoon.

Ohjelma sisältää scope 1-, 2- ja 3 -päästöjä koskevat

tavoitteet ja toimet, mutta koska Harvia soveltaa siir-

tymäsäännöstä scope 3 -päästöraportoinnissa, scope

3 -tietoja ei esitetä tässä kestävyysselvityk sessä.

Näin ollen siirtymäohjelma ei täytä ESRS-standardin

ilmastonmuutoksen hillinnän siirtymä suunnitelmalle

asetettuja vaatimuksia, jotka edel lyttävät päästö-

jen lähtötason ja edistymisen raportointia. Ohjelma

vastaa sääntelyvaatimuksiin, kuten EU:n kestä-

vyysraportointidirektiivi ja ilmastolaki, korostaa

kierto talouden periaatteita ja keskittyy strategi-

sesti merkittävimpien päästölähteiden vähentämi-

seen. Vuonna 2024 toteutetturesilienssianalyysi

on huomioitu tässä ohjelmassa. Yksityiskohtaiset

päästö vähennystavoitteet esitetään tämän raportin

kohdassa ”Ilmastonmuutok sen hillintään ja sopeutu-

miseen liittyvät tavoitteet”.

Siirtymäohjelma (2025–2050) kuvaa viisivuotiset

vähennyskaudet ja odotetut päästövähennykset sekä

ensisijaiset toimenpiteet, joita tukevat mahdollistavat

ulkoiset tekijät, kuten sääntely, markkinadynamiikka,

teknologia ja toimitus ketjun kehitys. Harvia-konserni

tunnistaa, että tavoitteen saavuttaminen edellyttää

investointeja esimerkiksi Harvian tuotantotilojen

teknologiaan sekä tutkimukseen ja kehitykseen.

Korkea laatuista päästöhyvitystä voidaan harkita

ainoastaan täydentävänä viimeisen vaiheen (2045–

2050) toimen piteenä tasapainottamaan pieni määrä

päästöjä, joita ei voida vähentää omilla toimilla.

Harvialla on kaksi päästöskenaariota:

- Skenaario 1 (vain Harvian omat toimenpiteet):

Kuvaa päästövähennyspotentiaalia, jonka

Harvia-konserni voi saavuttaa kokonaan omassa

hallinnassaan olevilla toimilla riippumatta laajem-

mista markkinoiden tai toimialan muutoksista. Se

keskittyy sisäisiin päätöksiin, investointeihin ja

yhteistyöhön, jotka Harvia voi itsenäisesti käyn-

nistää ja toteuttaa, mukaan lukien scope 1- ja 2

-hiilidioksidipäästöjen saaminen lähes nollaan

vuoteen 2040 mennessä. Tämä konservatiivinen

skenaario ennustaa 9 %:n kokonaispäästövähen-

nystä vuoteen 2050 mennessä.

- Skenaario 2 (Harvian omat toimenpiteet ja

suotuisa ulkoinen hiilidioksidipäästöjen vähen-

täminen): Kunnianhimoinen polku, joka yhdistää

sisäiset toimet laajempaan toimialan muutokseen

ja teknologiseen kehitykseen, kuten vähähiilisiin

materiaaleihin, sähköistettyyn logistiikkaan ja

sähköverkkojen globaaliin hiilidioksidipäästöjen

vähentämiseen. Se olettaa lähes nollapäästöt

scope 1:n ja 2:n osalta vuoteen 2040 mennessä.

Tämä skenaario ennustaa 90 %:n kokonaispäästö-

vähennystä vuoteen 2050 mennessä.

Keskeiset painopistealueet ja toimet kehittyvät

ajallisesti seuraavasti:

- 2025–2030: Perustan luominen luopumalla fossiili-

sista polttoaineista, investoimalla päästöt tömään

energiantuotantoon, kuten aurinkovoimaan,

integroimalla kestävyys viestintään ja ottamalla

käyttöön ilmastokriteerit hankinnassa.

- 2030–2035: Päästöttömän ja uusiutuvan energian

käytön edistäminen, arvoketjun yhteistyön syven tä-

minen, toimittajien päästötietojen hallinnan paran-

taminen ja siirtyminen vähähiiliseen logistiikkaan.

- 2035–2040: Kiihdyttäminen kohti nettonollaa

eliminoimalla lähes kaikki scope 1- ja 2 -päästöt,

edistämällä uusia saunakonsepteja ja laajentamalla

kiertotalousperiaatteita tuotekehityksessä.

- 2040–2045: Yhteistyön syventäminen avaintoimit-

tajien kanssa scope 3 -päästövähen nysten saavut-

tamiseksi, vähähiilisten ja kiertotalous materiaalien

käytön skaalaaminen eri tuotelinjoilla ja vähä-

päästöisten saunatuotteiden lanseeraaminen.

- 2045–2050: Nettonollatilan ylläpitäminen pää-

asiassa jatkuvilla sisäisillä ja arvoketjun päästö-

vähennyksillä täydennettynä rajallisella korkea-

laatuisella päästökompensoinnilla jäännöspäästöjen

osalta, samalla kun tutkitaan innovaatioita, kuten

saunojen integroimista energian varastointijärjes-

telmiin.

88Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Esimerkkejä päästövähennyskeinoihin liittyvistä

toimenpiteistä:

- Energiatehokkuus ja sähköistys: fossiilisten poltto-

aineiden, kuten öljylämmityksen, käytöstä luopumi-

nen ja tuotantoprosessien päivittäminen.

- Uusiutuvan tai päästöttömän energian käyttö:

investoiminen aurinkovoimaan ja muihin päästöt-

tömiin energialähteisiin.

- Kiertotalous ja resurssitehokkuus: kierrätettyjen

javähähiilisten materiaalien lisääminen tuotteissa

japakkauksissa.

- Toimitusketjun päästövähennykset: ilmastokri-

teerien käyttöönotto hankinnassa ja toimittajien

kasvihuonekaasutietojen hallinnan parantaminen.

- Tuote- ja palveluvalikoiman muutokset: vähä-

päästöisten saunakonseptien sekä kestävyyden

jakierrätettävyyden varmistava suunnittelu.

- Uusien teknologioiden käyttöönotto: sauna-

ratkaisujen kehittäminen hyödyntäen uusia tekno-

logioita, kuten vetyä ja tulevaisuuden energian-

varastointiratkaisuja.

Kohdassa ”Ilmastonmuutosta koskeviin toiminta-

periaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit” kuvataan

keskeisiä toimenpiteitä, jotka on toteutettu vuonna

2025 tai jotka on suunniteltu toteutettavaksi ennen

vuotta 2030.

Suositeltavia seuraavia toimenpiteitä ovat ilmastoon

liittyvien taloudellisten vaikutusten kvantifioinnin

parantaminen, kiertotalousaloitteiden laajentaminen,

arvoketjuyhteistyön vahvistaminen, ilmastoriskien

arvioinnin integroiminen yrityskauppoihin ja -järjeste-

lyihin (M&A) sekä vankkojen seuranta- ja raportointi-

mekanismien perustaminen jatkuvien parannusten

tehostamiseksi.

Tällä hetkellä Harvialla on rajoitettu määrä sidottuja

päästöjä teknologisten ja markkinaperäisten rajoi-

tusten vuoksi. Vähähiilisten teknologioiden odo-

tettavissa olevan kehityksen, uusiutuvan energian

saatavuuden ja sääntelyn kehityksen pohjalta näiden

rajoitusten odotetaan kuitenkin poistuvan vuoteen

2050 mennessä, mikä mahdollistaa täyden yhte-

neväisyyden nettonollatavoitteen kanssa. Ohjelma

ottaa huomioon epävarmuustekijät, jotka liittyvät

poliittiseen ja sääntelyn kehitykseen, energiajärjestel-

män hiilidioksidipäästöjen vähenemisen nopeuteen

avainmarkkinoilla, vähähiilisten teknologioiden ja

materiaalien saatavuuteen ja kustannuksiin, hiilen-

poiston skaalautuvuuteen ja uskottavuuteen sekä

kehittyvään markkina- ja kuluttajadynamiikkaan.

EU-taksonomian osalta Harvia on tunnistanut

sekä taksonomiakelpoisia (taxonomy eligible)

että takso nomian mukaisia (taxonomy aligned)

toimintoja ilmastonmuutoksen hillinnän tavoittee-

seen liittyen. Harvia jatkaa sellaisten tuotteiden ja

palve luiden kehittämistä, jotka täyttävät EU-takso-

nomian tekniset arviointikriteerit sekä vähentävät

energiankulutusta ja päästöjä tuotteiden käytön

aikana, millä vastataan asiakkaiden ja loppukäyt-

täjien odotettuun kasvavaan kysyntään tällaisille

ratkaisuille. Nämä toimet eivät ainoastaan lisää

taksonomian mukaisten tulojen ja investointi-

en (Capex) osuutta, vaan tukevat myös Harvian

nettonollatavoitteen saavuttamista vähentämällä

scope 3 -päästöjä.

Harvia on integroinut ilmastosiirtymäohjelman osaksi

kokonaisstrategiaansa, ohjaa kestävyystoimia uusien

ratkaisujen ja innovaatioiden kautta ja parantaa toi-

mintoja energiatehokkuuteen ja päästövähennyksiin

keskittyen.

Ilmastosiirtymäohjelman omistaja on Harvia- konsernin

operatiivinen johtaja. Ohjelman on laatinut ja sitä

tarkas telee vuosittain Harvia-konsernin vastuullisuu-

den ohjausryhmä. Ohjelman ovat hyväksyneet Harvia-

konsernin johtoryhmä ja hallitus. Scope 3 -päästöihin

liittyvät tiedot, mukaan lukien ESRS E1 -standardin

raportointivaatimukset täysin täyttävä ilmastosiirty-

mäohjelma, raportoidaan sääntelyvaatimusten mukai-

sesti samalla, kun arvioidaan sovellettavien siirtymä-

tai vaiheittaista käyttöönottoa koskevien säännösten

käyttöä. Harviaa ei ole suljettu pois EU:n Pariisin

sopimuksen mukaisista vertailuarvoista.

89Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Sääntely ja politiikka

• EU:n ekosuunnittelua ja vastuullisia tuotteita

koskevien sääntöjen kiristäminen

• Globaalit päästömääräykset logistiikalle ja

valmistukselle

• Julkisia hankintoja ja taloudellisten tietojen

julkaisemista koskevat säännöt (ESG/CSRD/jne.)

• Saastuttaja maksaa -periaatteen noudattaminen

(esim. hiilen hinnoittelu, tuottajavastuun

laajentaminen)

Markkinadynamiikka

• Asiakasmieltymysten muutokset (energiatehokkaat

ja vastuulliset tuotteet)

• Liiketoimintakumppanien ESG-odotukset

• Maine- ja brändipaineet eri sektoreilla

Teknologia ja infrastruktuuri

• Globaalien kantaverkkojen irtautuminen hiilestä

• Päästöttömän logistiikan kehitys (sähköinen, vety)

• Digitalisointi ja älykkäät energiajärjestelmät

rakennuksissa ja tuotteissa

• Tekoälyä hyödyntävä päästöseuranta, älykäs

tuoteoptimointi ja ennustava analytiikka

Toimitusketju ja materiaalit

• Siirtymä kierrätettyihin ja vähähiilisiin

materiaaleihin (metallit, elektroniikka, puu)

• Toimittajien päästövähennykset sääntelyn ja

asiakkaiden ohjaamana

• Jäljitettävyyden ja päästöjen läpinäkyvyyden

parantaminen hankinnassa

Tuotteiden käyttöympäristö

• Rakennusten ja kotien siirtyminen

energiatehokkaisiin järjestelmiin

• Älylaitteiden ja käyttäytymistä ohjaavien

työkalujen kasvava rooli

• Alueelliset parannukset kantaverkon hiili-

intensiteettiin

Päästökompensaatio ja jäännöspäästöjen hallinta

• Vakaan päästöhyvitysmarkkinan synty

• Vain väistämättömien päästöjen kompensointi

loppuvaiheissa

• Luonto- tai teknologiapohjaisten poistojen

mahdollisuus

Siirtymän systeemiset ajurit

• Vihreän talouden muutos muokkaa investointeja,

sääntelyä ja innovointisuunnitelmia

Siirtymäohjelmaan vaikuttavat

ulkoiset tekijät

(edellytykset ja keskeiset mahdollistajat, ml.

sääntelykehys, asiakasmarkkinan muutokset ja

infrastruktuurin kehitys sekä kompensaatiot)

2024

(vertailuvuosi) 2030

HIILESTÄ IRTAUTUMISEN

POHJUSTAMINEN

-26 %

-46 %

(-20 %)

-64 %

(-18 %)

-79 %

(-15 %)

-90 %

(-11 %)

• Scope 1- ja 2 -päästöjen

vähentäminen jopa 60 %:lla;

vaatii merkittäviä energia-

ja tehokkuusinvestointeja

(öljylämmityksen

korvaaminen Saksassa,

aurinkovoima Kiinassa ja

USA:ssa)

• Tavoitteena 85-% uusiutuva

tai päästötön sähkö kaikissa

toiminnoissa (ml. USA ja

Kiina)

• Yhteistyö

tavarantoimittajien kanssa

ja tiedonkeruu

• Ilmastopainotteiset

hankintakriteerit

• Asiakkaiden ja kuluttajien

valistaminen

• Kestävyysnäkökulmien

integroiminen viestintään

entistä johdonmukaisemmin

2035

UUSIUTUVAN

ENERGIAN KÄYTÖN JA

ARVOKETJUYHTEISTYÖN

EDISTÄMINEN

HARVIAN ILMASTOSIIRTYMÄOHJELMA (2025–2050)

Siirtymäohjelma nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuonna 2050

• Lähes 100-% päästötön

sähkö kaikissa lokaatioissa,

ml. tuotanto ja varastointi

paikan päällä

• Ilmastokriteerit integroitu

hankintasopimuksiin ja

toimittajayhteistyöhön

• Tuotteiden IoT-optimoitu

käyttö, tekoälyvetoinen

logistiikan optimointi

• Toimittajien GHG-tietojen

sisällyttäminen hankintaan

ja seuranta digijärjestelmien

avulla

• Sisäinen hiilen hinnoittelu

investointeja ohjaamassa

2040

NETTONOLLATAVOITETTA

EDISTÄVIEN TOIMIEN

KIIHDYTTÄMINEN

• Scope 1- ja 2 -päästöt

lähellä nollaa;

jäähdytysaineista luovuttu

• Vähähiilisten materiaalien

priorisointi; toimittajilla

tieteeseen perustuvia

tavoitteita

• Modulaaristen saunojen

tuotelinja ja uusiutuvan

energian integroinnit

• Energian hallintanäkymä

käyttäjille suunnatuin

kannustimin julkaistu

2045

NETTONOLLAKUILUN

KUROMINEN UMPEEN

• 100-% päästötön

energia paikan päällä

hyödynnettävin ratkaisuin

• Toimittajaverkosto ja

kiertotalousmateriaalit

nettonollatavoitteen

mukaisia

• Uudet matalapäästöiset

saunatuotteet

2050

NETTONOLLAPÄÄSTÖISSÄ

PYSYMINEN JA PÄÄSTÖJEN

JATKUVA VÄHENTÄMINEN

• Scope 1–3 -päästöt

nettonollassa minimaalisin

kompensaatioin

• Hiilen talteenottoteknologiat

käytössä

Skenaario 1: Vain Harvian omat toimet

Skenaario 2: Harvian omat toimet ja ulkoisten

hiilestä irtautumistoimien suotuisa kehitys

90Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVÄ

RESILIENSSIANALYYSI

Harvia toteutti ilmastoresilienssianalyysin vuonna 2024

arvioidakseen tarkemmin ilmastoon liittyviä riskejä ja

mahdollisuuksia hyödyntäen IRO-arvioinnista saatuja

tietoja. Tämä analyysi otti pääosin pitkän aikavälin nä-

kökulman yhtiön kykyyn sopeutua ilmas ton muutoksen

vaikutuksiin ja lieventää niitä. Harvian vastuullisuus-

johto laati resilienssianalyysin yhdessä operaatioiden

kanssa vuonna 2024, ja sen hyväksyi operatiivinen

johtaja 3.12.2024.

Resilienssianalyysi kattoi koko arvoketjun ilmaston-

muutoksen resilienssin. Harvia arvioi ilmastoon liittyvää

resilienssiä kahden erilaisen skenaarion kautta:

1. IPCC:n SSP1-1.9-skenaario, joka on Pariisin sopi-

muksen mukainen ja jonka tavoitteena on rajata

maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen. Ilmaston-

muutoksen hillitsemisen näkökulmasta tämä skenaa-

rio edellyttää tiukkaa politiikkaa, maailmanlaajuista

yhteistyötä hiilen hinnoittelussa ja uusien teknolo-

gisten ratkaisujen nopeaa käyttöönottoa kasvihuo-

nekaasupäästöjen vähentä miseksi ja nettonollatason

saavuttamiseksi vuonna 2050. Äärimmäiset sääolo-

suhteet ovat yleisempiä, mutta ilmastonmuutoksen

radikaalit seuraukset vältetään.

2. IPCC:n SSP2-4.5-skenaario, jossa maapallon lämpe-

neminen on noin 2,7 °C vuosisadan loppuun men-

nessä. Tässä skenaariossa kasvihuonekaasu päästöt

pysyvät suunnilleen nykyisellä tasolla vuosisadan

puoliväliin saakka ennen kuin ne alkavat laskea.

Edistyminen kohti tavoitetta on suhteellisen hidas-

ta ja sääntelyyn ja teknologiaan liittyvä siirtymä on

maltillista. Äärimmäiset sääolosuhteet ovat yleisiä,

merenpinta nousee ja ekosysteemeihin ja luonnon

monimuotoi suuteen kohdistuu vaikutuksia.

Skenaariot valittiin niiden todennäköisyyden ja aika-

jänteen perusteella, jotta mahdolliset riskit ja vaiku-

tukset olisivat järkevästi ennustettavissa.

Skenaariossa 1 tunnistetut olennaiset riskit olivat pi-

kemminkin siirtymäriskejä kuin fyysisiä riskejä. Lisään-

tyvän sääntelyn ja hiilen hinnoittelun vuoksi Harvia

arvioi hiiliverojen ja energiakustannusten nousevan

kohtuullisesti erityisesti keskipitkällä ja pitkällä aika-

välillä, kun taas kestävämpien ratkaisujen teknologia

kehittyy yhä nopeasti. Samaan aikaan Harvia näkee

suurta potentiaalia olla toimialan johtaja, noudat-

taa lisääntyvää sääntelyä ja panostaa kestävämpiin

ratkaisuihin toimin nassaan ja tarjoomassaan. Harvian

ilmastosiirtymä ohjelmassa kuvatun kaltaisia investoin-

teja tarvitaan energiankulutuksen ja päästöjen vähen-

tämiseksi.

Skenaariossa 2 riskien arvioitiin olevan pikemminkin

fyysisiä kuin siirtymäriskejä. Tämä johtuu yleisemmis-

tä äärimmäisistä sääolosuhteista ja vähäisemmästä

sääntelypaineesta. Fyysisten riskien lisääntyminen on

todennäköisempää pitkällä aikavälillä. Vaikka sääntely-

paine skenaariossa 2 on pienempi, odotuksena on,

että asiakkailla ja loppukäyttäjillä on edelleen kysyntää

vastuullisemmille ja energiatehokkaammille ratkai-

suille. Harvian johtava rooli toimialalla on merkittävä

kilpailu etu. Harvian omien toimintojen ei arvioida

olevan alttiita korkean tason riskeille, ja mahdolliset

vaikutukset ovat hallittavissa ja väliaikaisia, vaikka ää-

rimmäiset sääolosuhteet yleistyisivät ja voimistuisivat.

Harvian vahvuuksia ovat sen laaja toimittajaverkosto,

pitkäaikaiset kumppanuudet ja joustava oma tuotanto.

Nämä varmistavat Harvian toimitusvarmuuden myös

poikkeuksellisissa tilanteissa. Globaalit markkinat

auttavat tasapainottamaan kokonaiskysyntää, vaikka

joillakin markkinoilla tapahtuisi äkillisiä tai pitkäaikaisia

muutoksia.

Harvian liiketoimintamalli, strategia, toiminta ja

hallinto rakenteet tukevat ilmastoresilienssiä hyvin mo-

lemmissa analysoiduissa skenaarioissa myös riskien-

hallinnan näkökulmasta. Harvian ilmasto muutokseen

liittyvät riskit otetaan huomioon konsernin riskienhal-

lintaprosessissa, ja niitä hallitaan hyvin, säännöllisesti

ja laajasti riskien arvioinnin, tunnistamisen ja niihin

reagoinnin osalta. Harvialla on valmius mukauttaa

strategiaansa tarvittaessa. Nykyisen analyysin perus-

teella lyhyellä aikavälillä ei kuitenkaan tarvita välittö-

miä muutoksia. Harvia kehitti ilmastosiirtymäohjelman

vuonna 2025, ja ohjelma on linjassa resilienssianalyy-

sin kanssa. Analyy sia ei tarvinnut päivittää vuoden

2025 aikana. Ilmaston muutoksen resilienssianalyysi

ja ilmastosiirtymäohjelma toimivat perustana Harvian

uuden vastuullisuusohjelman ilmastositoumusten

suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa. Näiden

konkreettisten toimien lisäksi resilienssianalyysi toimii

ilmastoon liittyvien riskien osalta pohjana mahdollisten

strategisten tai liiketoimintamalliin liittyvien keskipit-

kän ja pitkän aikavälin muutosten arvioinnille.

ILMASTOON LIITTYVÄT RISKIT

Harvian kannalta olennaisiksi arvioidut ilmastoriskit,

jotka liittyvät sen omaan toimintaan tai arvoketjuun,

jaettiin fyysisiin ja siirtymäriskeihin.

Fyysisiin riskeihin kuuluvat mahdolliset äkilliset

tai jatkuvat fyysiset ilmastovaikutukset, kuten

äärimmäiset sääolosuhteet ja merenpinnan nousu,

jotka voivat häiritä toimintaa, toimitusketjua, energian

saatavuutta ja kustannuksia sekä infrastruktuuria.

Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Siirtymäriskeihin kuuluvat mahdolliset muutokset sään-

telyssä ja asiakkaiden odotuksissa, energian ja vähä-

päästöisten ratkaisujen saatavuus sekä sidosryhmien

odotukset.

Alla on lueteltu ilmastoon liittyvät olennaiset riskit ja

kuvattu, onko riski ilmastoon liittyvä fyysinen riski vai

ilmastoon liittyvä siirtymäriski:

Harvian ilmastoon liittyvä

olennainen riski

Ilmastoon liittyvä

siirtymä- tai fyysinen riski

Muutokset ilmastosääntelyssä Siirtymäriski

Asiakaskäyttäytymisen ja

asiakasodotusten muutos

Siirtymäriski

Häiriöt toimitusketjussa Fyysinen riski

Energiariippuvuuden aiheuttama

kustannusten nousu

Siirtymäriski

Yleinen prosessikuvaus vaikutusten, riskien ja mah-

dollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi löytyy

osiosta ”Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista”

ja erityisesti ilmastoon liittyvien riskien tunnistamisen

ja arvioinnin prosessi löytyy osiosta ”Kuvaus ilmastoon

liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdolli-

suuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista”.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen

sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Harvia-konserni on sitoutunut toimimaan vastuullisesti

ja minimoimaan toimintansa ja tuotteidensa ympä-

ristövaikutukset koko niiden elinkaaren ajan. Yhtiön

ilmastotavoitteena on saavuttaa nettonolla vuoteen

2050 mennessä. Tämä sitoumus on virallisesti muotoil-

tu Harvia-konsernin ympäristöpolitiikassa ja tarkem-

min ilmastosiirtymäohjelmassa, jotka yhdessä luovat

kehyksen ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien hallinnalle. Konkreettiset

toimen piteet ja tarkemmat tavoitteet esitetään Harvia-

konsernin vastuullisuusohjelmassa.

Ympäristöpolitiikka linjaa keskeiset periaatteet, jotka

on suunniteltu ehkäisemään, lieventämään ja korjaa-

maan todellisia ja potentiaalisia vaikutuksia, käsittele-

mään riskejä ja tavoittelemaan ilmastonmuutokseen

liittyviä mahdollisuuksia. Näitä ovat:

- Lainsäädännön ja muiden vaatimusten noudat-

taminen: Muuttuvaan ilmastosääntelyyn liittyvien

riskien huomioiminen varmistamalla soveltuvien

ympäristölakien ja -asetusten noudattaminen,

seuraamalla aktiivisesti muutoksia ja toteuttamalla

tarvittavia mukautuksia.

- Jatkuva parantaminen: Tuottavuuden ja toiminta-

tapojen optimointi arvoketjussa hankinnasta logis-

tiikkaan ympäristövaikutusten vähentämiseksi, mikä

edistää suoraan energiatehokkuuden mahdollisuuk-

sia ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä.

- Tuoteinnovaatiot, suunnittelu, energiatehokkuus

jaelinkaaren hallinta: Uusien konseptien ja ratkai-

sujen kehittäminen ympäristövaikutusten minimoi-

miseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi ja tuot-

teen käyttöiän pidentämiseksi. Tämä lähestymistapa

hyödyntää positiivisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia,

jotka liittyvät muuttuvaan asiakaskäyttäytymiseen

jamarkkinoiden odotuksiin kestävistä ratkaisuista.

- Vastuullinen hankinta ja toimitusketjun hallinta:

Joustavan ja vastuullisen hankinnan varmistaminen,

toimittajien tukeminen ympäristösuorituskyvyn

parantamisessa ja lakien noudattamisen edellyttä-

minen. Tämä kohdistuu toimitusketjun häiriöiden

riskeihin ja edistää ilmastonkestävää toimitusketjua.

- Energia ja päästöt: Päästöttömien ja uusiutuvien

energialähteiden priorisointi, energiankulutuksen

vähentäminen tuotantolaitoksissa, kuljetusten

optimointi ja puhtaamman palamisen edistäminen.

Tämä kohdistuu suoraan kasvihuonekaasupäästöjen

vähentämiseen ja lieventää energianriippuvuudesta

johtuvien kustannusten nousun riskiä.

Ilmastosiirtymäohjelma 2025–2050 tarjoaa jäsennellyn

etenemissuunnitelman nettonollan saavuttamiseksi

vuoteen 2050 mennessä ja koskee erityisesti scope 1-,

2- ja 3 -päästöjä. Ohjelma perustuu ilmastoon liittyvään

resilienssianalyysiin ja tunnistaa ja arvioi järjestelmäl-

lisesti sekä siirtymäriskit (esim. sääntelymuutokset,

hiilen hinnoittelu, muuttuvat asiakasvaatimukset)

että fyysiset riskit (esim. äärimmäiset sääolosuhteet,

toimitusketjun häiriöt) sekä strategiset mahdollisuu-

det markkinajohtajuuteen ja innovaatioihin kestävissä

ratkaisuissa. Harvia seuraa ja mittaa säännöllisesti

ympäristövaikutuksiaan ja on valmis mukauttamaan

toimenpiteitä tarvittaessa. Edistymistä ilmastotavoit-

teita kohti, mukaan lukien scope 1- ja 2 -päästövähen-

nykset ja energiankulutus, seurataan ja raportoidaan

huolellisesti.

Ympäristöpolitiikkaa sovelletaan koko Harvia-konser-

niin ja sen henkilöstöön kaikilla markkinoilla ja se kattaa

aiheita koko arvoketjussa aina hankinnasta tuotantoon

ja tuotteiden käyttöön. Harvia odottaa myös toimitta-

jiensa noudattavan politiikkaa. Ilmastosiirtymäohjelma

on suunniteltu kattamaan koko arvoketju (scope 1-,

2- ja 3 -päästöt), mikä varmistaa kokonaisvaltaisen

lähestymistavan ilmastotoimiin.

Harvia-konsernin johtoryhmä vastaa ympäristöpoli-

tiikan hyväksymisestä ja sen tehokkaan täytäntöön-

panon varmistamisesta. Laatujohtaja vastaa sen

kehittämisestä ja ylläpidosta. Ilmastosiirtymäohjelman

omistaa Harvia-konsernin operatiivinen johtaja, ja sen

92Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

ovat laatineet ja sitä tarkastelee vuosittain vastuulli-

suustyön ohjausryhmä. Ohjelman ovat hyväksyneet

Harvia-konsernin johtoryhmä ja hallitus, mikä varmis-

taa sitoutumisen organisaation korkeimmilla tasoilla.

Harvian ilmastostrategia, mukaan lukien sen nettonol-

latavoite ja siirtymäohjelma, on linjassa EU:n ilmasto-

tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoit-

teen kanssa. Ohjelma huomioi sääntelyvaatimukset,

kuten yritysten kestävyysraportointidirektiivin (CSRD)

ja EU:n ilmastolain. Päästölaskennassa noudatetaan

GHG-protokollaa. Puumateriaalit Harvia pyrkii hank-

kimaan taholta, jolla on alkuperäketjun sertifikaatti

(Chain of Custody), aina kun se on mahdollista.

Harvia viestii avoimesti ympäristöpolitiikastaan,

vastuullisuusohjelmastaan ja tavoitteistaan kaikille

keskeisille sidosryhmille, mukaan lukien asiakkaat,

henkilöstö, toimittajat, sijoittajat, osakkeenomistajat

ja viranomaiset. Politiikka ja ohjelma on integroitu

päivittäiseen toimintaan, ja henkilöstöä koulutetaan

ja kannustetaan aktiivisesti osallistumaan ympäris-

tötavoitteiden saavuttamiseen. Harvia-konsernin

toimittajia koskevat eettiset ohjeet (Supplier Code

ofConduct), jotka sisältävät ympäristövastuullisuuden

vaatimukset, on kaikkien merkittävien toimittajien

hyväksyttävä, mikä varmistaa laajan tiedon leviämisen

ja sitoutumisen arvoketjussa. Asiakkaiden ja muiden

sidosryhmien muuttuvien odotusten huomioiminen on

integroitu kestävien ratkaisujen kehittämiseen jaylei-

seen ilmastostrategiaan.

Ilmastonmuutosta koskeviin toiminta-

periaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Käsitelläkseen tosiasiallisia tai mahdollisia vaikutuk-

sia sekä riskejä ja mahdollisuuksia, jotka on kuvattu

kohdassa ”Yleiset tiedot” luvussa ”Olennaiset vaiku-

tukset, riskit ja mahdollisuudet”, Harvia on toteut-

tanut useita toimia, jotka on lueteltu alla ja jaoteltu

viimeaikaisiin ja nykyisiin toimiin. Harvian vastuul-

lisuusohjelman periaat teiden ja ilmastoon liittyvien

tavoitteiden mukai sesti Harvia aikoo jatkaa investoin-

teja energiatehok kaiden ja kestävämpien ratkaisujen

kehittämiseen tarjonnassaan, omassa toiminnassaan

ja arvoketjussaan. Nämä on kuvattu ”Tulevat keskeiset

toimet” -otsikon alla. Toimet on jaettu sen mukaan,

mihin hiilestä irtautumisen keinoon ne ovat olen-

naisimmin yhteydessä.

ENERGIATEHOKKUUS

Viimeaikaiset ja nykyiset keskeiset toimet

- EOS:n uusi hybridilämpölaitos ja maalauslinja

Saksassa. Vuonna 2025 Harvian Saksassa sijaitse-

va tytäryhtiö EOS aloitti merkittävän investoinnin

toteuttamisen siirtyäkseen öljypohjaisesta lämmi-

tyksestä hiilineutraaliin hybridilämpölaitokseen

ja uudistaakseen tehtaan maalauslinjan. Toteutus

alkoi kesällä 2025 maalauslinjan uudistamisella.

Vuoden 2025 viimeisellä vuosineljänneksellä aloi-

tettiin hybridilämpölaitoksen toteutus. Uudistettu

maalauslinja on energiatehokkaampi ja hyödyntää

hybridilämpölaitoksesta saatavaa lämpöä, kun se

otetaan käyttöön. Sitä ennen linjaa lämmitetään

sähköllä.

- Kokonaisinvestoinnin arvioidaan vähentävän

Harvia-konsernin scope 1 -kasvihuonekaasupääs-

töjätasosta ennen investointia noin 30 %, mikä

tarkoittaa noin 300 tCO₂e:n päästövähenemää

vuosittain. Vuoden 2025 aikana pelkästään maa-

lauslinjan uudistaminen johti 95 tCO₂e:n päästö-

vähenemiseen, mikä vastasi odotettua koko vuoden

vaikutusta. Hankkeeseen varatut pääomamenot

(Capex) olivat yhteensä 1,79 miljoonaa euroa.

UUSIUTUVAN TAI PÄÄSTÖTTÖMÄN

ENERGIANKÄYTTÖ

Viimeaikaiset ja nykyiset keskeiset toimet

- Kiramin lämpöpumppu Suomessa. Harvia investoi

lämpöpumpputeknologiaan Kiramin toimipisteessä

Sastamalassa. Uusi lämpöpumppu on energiatehok-

kaampi ja korvaa lähes kokonaan kevyen polttoöljyn

käytön Kiramin tehtaalla Suomessa. Pääasialli-

nen hiilestä irtautumisen keino on uusiutuvan ja

päästöttömän energian käyttö, mutta tämä toimi

vaikuttaa positiivisesti myös energiatehokkuuteen.

Uusi lämpöpumppu otettiin käyttöön vuoden 2024

lopussa, eivätkä todelliset päästösäästöt olleet var-

mistettavissa vasta kuin vuonna 2025. Vuoden 2025

todellinen vuotuinen päästövähennys oli 56 tCO₂e.

Investoinnin toimintamenot (Opex) vuonna 2025

olivat 13 800 euroa. Tämä investointi on raportoitu

myös tilinpäätöksessä.

Tulevat keskeiset toimet

- Aurinkovoimajärjestelmien asentaminen Kiinaan

jaYhdysvaltoihin, missä päästötöntä energiaa

ei ole helposti saatavilla, on suunniteltu toteu-

tettavaksi vuosina 2026–2027. Sähkön odotettu

päästövähennys Kiinassa on noin 65 %, minkä on

arvioitu vähentävän kokonaispäästöjä noin 250

tCO₂e. Suunnittelu työ aurinkovoimajärjestelmän

osalta Yhdysvalloissa on käynnissä, eikä päästövä-

hennyksiä voi vielä luotettavasti arvioida. Tavoit-

teena on, että aurinkovoima kattaa noin 50%

Harvia US:n sähkönkulutuksesta ja johtaa noin

400 tCO₂e:n vähenemiseen. Aurinkovoimajärjes-

telmän tulevaisuuden pääomamenoihin on varattu

600000 euroa.

93Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Näiden keskeisten toimenpiteiden tavoitteena on vä-

hentää Harvia-konsernin toimintojen vuotuisia koko-

naispäästöjä noin 1 000 tCO₂e, mikä on yli 40 % kaikis-

ta raportointivuoden markkinaperusteisista scope1- ja

2 -päästöistä.

ESIMERKKEJÄ MUISTA TOIMISTA

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN

JAMAHDOLLISUUKSIEN HALLITSEMISEKSI

Sähköistämisen edistämiseksi Harvia on investoi-

nut sähkökäyttöisiin trukkeihin ja sähköajoneuvojen

latausasemiin. Harvian pääkonttorilla ja suurimmalla

tuotantolaitoksella Muuramessa on aurinkovoimala,

jolla lisätään uusiutuvien ja päästöttömien energialäh-

teiden osuutta. Pienentääkseen kuljetusten hiilijalanjäl-

keä Harvia on myös optimoinut maantiekuljetusreittejä

EU:ssa, vähentänyt päällekkäisiä varastoja ja valinnut

yhdeksi keskeiseksi logistiikkakumppanikseen tahon,

jonka kanssa tehty sopimus mahdollistaa tavalliseen

sopimukseen verrattuna noin 60 % pienemmät päästöt.

Harvia valistaa jatkuvasti kuluttajia ja loppukäyttäjiä

Harvian tuotteiden vastuullisesta käytöstä.

Harvia ei ole toteuttanut korjaavia toimenpiteitä

tukeakseen niitä, joille on aiheutunut haittaa ilmaston-

muutoksen hillintään ja energiaan liittyvistä olennaisis-

ta vaikutuksista.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen

sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Harvia on asettanut nettonollapäästöt pitkän aika-

välin tavoitteeksi vuoteen 2050 mennessä. Scope 3

-päästöraportoinnin vaiheittaisen käyttöönoton vuoksi

tätä tavoitetta ja sen edistymistä ei raportoida osana

vuoden 2025 kestävyysselvitystä.

Vuoden 2024 aikana Harvian liiketoiminta kasvoi mer-

kittävästi Yhdysvalloissa, missä päästöttömän sähkön

saatavuus Harvian tarpeisiin on rajallista, ja Harvia tun-

nisti ja raportoi, että aiempi tavoite hiilineutraaliudesta

omassa toiminnassa vuoteen 2030 mennessä ei ollut

enää toteutettavissa. Scope 1- ja 2 -päästöjen osalta

Harvia on asettanut uudistetun tavoitteen suunnitel-

lessaan ilmastosiirtymäohjelmaa vuosille 2025–2050.

Uudeksi scope 1- ja 2 -päästöjen tavoitteeksi on ase-

tettu 60 %:n vähennys vuoteen 2030 mennessä verrat-

tuna vuoden 2021 vertailutasoon.

Tämän päästövähennystavoitteen saavuttamista tuke-

vat tunnistetut hiilestä irtautumisen keinot, mukaan

lukien uusiutuvien tai päästöttömien energialähteiden

lisääntynyt käyttö ja yhtiön omistamien laitteiden

sähköistäminen. Ensisijaisen päästövähennysvaikutuk-

sen odotetaan johtuvan uusiutuvan tai päästöttömän

energian lisääntyneestä käytöstä, sisältäen investoinnit

uuteen teknologiaan, kuten modernisoituun maalaus-

linjaan, hybridilämmöntuotantoon ja aurinkoenergi-

aan. Uusiutuvien tai päästöttömien energialähteiden

lisääntyneeseen käyttöön liittyvien toimenpiteiden

arvioidaan vastaavan noin 98 %:a scope 1- ja 2 -koko-

naispäästövähennyksestä. Yhtiön omistamien laitteiden

sähköistäminen kattaa yhtiön omistamat trukit ja ajo-

neuvot ja tavoitteena on, että noin 50 % kalustosta toi-

mii sähköllä. Tämän toimenpiteen odotetaan tuottavan

noin 2 % scope 1- ja 2 -kokonaispäästövähennyksestä.

Scope 1 -päästöjen vähennyksen odotetaan olevan

noin 51 % ja scope 2 (markkinaperusteinen) -päästöjen

vähennyksen noin 49 %.

Harvian tavoite vähentää scope 1- ja scope 2 -kasvi-

huonekaasupäästöjä 60 %:lla vuoteen 2030 mennessä

on täysin linjassa yhtiön ympäristöpolitiikan tavoittei-

den kanssa. Politiikka korostaa toiminnan ympäristö-

vaikutusten minimointia, energiatehokkuuden paran-

tamista sekä siirtymistä kohti vähähiilisiä ratkaisuja.

Asettamalla mitattavan vähennystavoitteen toimin-

nallisille päästöille Harvia osoittaa sitoutumisensa

näihin tavoitteisiin ja varmistaa, että ilmastotoimet on

sisällytetty strategiseen päätöksentekoon, operatiivisiin

käytäntöihin ja jatkuvaan parantamiseen.

Olennainen aihe Avainmittarit (KPI) Tavoite 2025 saavutus 2024 saavutus

E1 Ilmastonmuutos

Kokonaispäästöt

(scope 1, 2 ja 3)

Nettonollapäästöt vuoteen 2050

mennessä

(Vaiheittainen

käyttöönotto)

(Vaiheittainen

käyttöönotto)

Scope 1- ja 2 -päästöt

(oma toiminta)

-60 % vuoteen 2030 mennessä

verrattuna vertailuvuoteen 2021

-14 %

Muutos

vertailuvuoteen 2021

-12 %

Muutos

vertailuvuoteen 2021

94Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Tämä tavoite asetettiin ilmastosiirtymäohjelmaa

2025–2050 suunniteltaessa yksityiskohtaisen analyy-

sin perusteella, joka koski historiallisia päästötietoja,

ennakoitua liiketoiminnan kasvua ja suunniteltujen

päästövähennysinvestointien vaikutuksia. Tavoitteen-

asetantaprosessiin sisältyi:

- Vertailuvuoden 2021 päästöjen uudelleenlaskenta

- Tulevien päästöskenaarioiden simulointi, sekä inves-

toinneilla että ilman, eri vähennystasojen toteutet-

tavuuden arvioimiseksi.

- Odotettujen toiminnallisten muutosten, kuten

yhtiön ajoneuvojen sähköistämisen sekä investoin-

tien päästöttömiin lämmitysratkaisuihin ja aurinko-

paneeleihin, huomioiminen sekä korkeapäästöisten

energialähteiden käytöstä luopuminen.

Tämä lähestymistapa varmistaa, että tavoite on

kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa, ja että se

heijastaa sekä Harvian operatiivista kontekstia että

sen sitoutumista ympäristösuorituskyvyn jatkuvaan

parantamiseen.

Molemmat ilmastoon liittyvät tavoitteet ottavat

huomioon vain markkinaperusteiset scope 2 -pääs-

töt, ja kuten osiossa ”Ilmastonmuutoksen hillinnän

siirtymäohjelma” kuvataan, tavoitteet ovat linjassa

ilmastotieteen kehityssuuntien kanssa, jotta maapallon

lämpeneminen rajoitettaisiin 1,5 asteeseen IPCC:n ja

IEA:n hiilestä irtautumiseen liittyvien skenaarioiden

perusteella. Kolmas osapuoli, kuten Science Based

Targets -aloite (SBTi) ei ole vahvistanut näitä tavoit-

teita tieteeseen perustuviksi.

Sidosryhmien odotukset on otettu huomioon tavoit-

teiden asettamisprosessissa. Harvian työntekijät, jotka

ovat säännöllisesti vuorovaikutuksessa asiakkaiden,

sijoittajien, toimittajien ja muiden sidosryhmien kanssa,

ovat antaneet näkemyksiä sidosryhmien tarpeista ja

odotuksista. Sidosryhmät eivät ole olleet suoraan mu-

kana tavoitteiden asettamisessa, mutta heidän näke-

myksensä erityisesti Pariisin sopimuksen mukaisten

ilmastotavoitteiden osalta ovat vaikuttaneet Harvian

lähestymistapaan.

SCOPE 1- JA 2 -PÄÄSTÖTAVOITTEEN EDISTYMINEN

( MARKKINAPERUSTEINEN)

Vuonna 2025 Harvia saavutti 14 %:n vähennyksen

scope 1- ja scope 2 (omat toiminnot) -kasvihuone-

kaasupäästöissä verrattuna vuoden 2021 vertailu-

vuoteen. Päästötasot ovat laskeneet liiketoiminnan ja

tuotantomäärien kasvusta huolimatta, mikä osoittaa,

että Harvia etenee kohti tavoitteitaan suunnitellusti.

Harvia tunnistaa, että osiossa ”Ilmastonmuutosta

koske viin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja

resurssit” kuvatut ja ennen vuotta 2030 toteutet-

tavaksi aikataulutetut keskeiset toimenpiteet ovat

ratkaisevan tärkeitä yhtiön ilmastotavoitteiden saavut-

tamiseksi. Nämä toimenpiteet ovat olennainen osa

Harvian polkua kohti keskipitkän ja pitkän aikavälin

päästövähennys tavoitteiden saavuttamista.

95Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Energiankulutus (1 000 MWh) 2025 2024 Muutos

Kokonaisenergiankulutus 15,6 15,2 3 %

Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian

kokonaiskulutus 5,8 6,1 -5 %

Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen

kulutus 0 0 0 %

Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen

kulutus 3,3 4,1 -20 %

Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus 0 0 0 %

Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen

kulutus 0 0 0 %

Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan

sähkön, lämmön, höyryn tai jäähdytyksen kulutus 2,5 2,0 25 %

Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian osuus

kokonaiskulutuksesta 37 % 40 % -3 %-yks.

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan

energian kulutus 4,1 3,7 11 %

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan

energian osuus kokonaiskulutuksesta 26 % 24 % +2 %-yks.

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian

kokonaiskulutus 5,7 5,4 6 %

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus 1,6 1,1 45 %

Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan

sähkön, lämmön, höyryn tai jäähdytyksen kulutus 4,0 4,2 -5 %

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan

uusiutuvan energian kulutus 0,1 0,1 0 %

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus

kokonaiskulutuksesta 37 % 36 % +1 %-yks.

Uusiutumattoman energian tuotanto 1,6 2,2 -27 %

Uusiutuvan energian tuotanto 1,7 1,2 42 %

Energian kokonaiskulutus suuren ilmastovaikutuksen

toimialojen toiminnoissa suhteessa niiden liikevaihtoon

(MWh/miljoonaa euroa) 78,4 86,8 -10 %

Harvia-konsernin energian kokonaiskulutus kasvoi 3 % vuonna 2025 vuoteen 2024

verrattuna. Tämä johtuu tuotantomäärien ja liiketoiminnan kasvusta. Suurinta kas-

vu oli ydinenergian kulutuksessa, 11 %, ja uusiutuvan energian kulutuksessa, 6 %, kun

taas fossiilisen energian kokonaiskulutus laski 5 %. Ydinenergian käytön lisääntyminen

johtuu tuotantomäärien ja liiketoiminnan kasvusta, sillä ydinenergiaa käytetään laajalti

Harvia-konsernin eri yhtiöissä. Uusiutuvan ja fossiilisen energian muutokset johtuvat

ensisijaisesti EOS:n maalauslinjan uudistuksesta, jossa siirryttiin öljylämmityksestä

sähkö lämmitykseen, kunnes uusi hybridilämpölaitos on toiminnassa, sekä Kiramin

siirtymisestä öljylämmityksestä lämpöpumpulla tuotettuun lämmitykseen. Nämä ovat

johtaneet raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutuksen 20 %:n

laskuun. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutuksen ja uusiutuvan

energian tuotannon kasvu johtuvat lisääntyneestä lämmityksestä Domon tehtaalla

Romaniassa verrattuna vuoteen 2024.

LAADINTAPERIAATTEET

Energiankulutukseen ja energianlähteiden yhdistelmään liittyvät tiedot

perustuvat kasvihuonekaasupäästötietojen keräämiseen ja laskentaan. Niiden

yritysten osalta, joilla markkinaperusteisia energialähdetietoja ei ole saatavilla,

on käytetty sijaintiperusteisia tietoja Carbon Database Initiative -tietokannasta.

Näitä yrityksiä ovat Harvia Japan, Harvia US, Phoenix El-Mec ja Harvia

Estonia. Vuoden 2024 raportoinnissa myös Harvia Japanin sekä ThermaSolin

energialähteiden yhdistelmätiedot olivat sijaintiperusteisia.

Vuonna 2025 Domon lämmöntuotannon laskentaan tehtiin tarkennus, minkä

seurauksena vuoden 2024 uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen

kulutus pieneni 400 MWh:lla. Tämä vähensi kokonaisenergiankulutusta 3 % ja

johti siihen, että Domon lämmitys raportoidaan uusiutuvista lähteistä peräisin

olevan polttoaineenkulutuksen alla aiemman itse tuotetun, muusta kuin

polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutuksen sijasta.

Harvia on yhtenäistänyt raportointiyksiköitään vuonna 2025. Energiaintensi-

teetti ilmoitetaan jatkossa MWh per miljoona euroa aiemman Wh per euro

-yksikön sijaan.

Harvian merkittävimpien tuotteiden ja palveluiden perusteella kaikkien Harvian

liiketoimintojen on katsottu toimivan korkean ilmastovaikutuksen aloilla.

Käytetty liikevaihto on 198,9 miljoonaa euroa (175,2 miljoonaa euroa vuonna

2024), kuten tilinpäätöksessä on raportoitu.

96Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Kasvihuonekaasupäästöt

2021 2025 2024 Muutos Tavoite

Kasvihuonekaasupäästöt, scope 1 ja 2 (tCO₂e) Vertailuvuosi 2024 2030

Muutos %

Vuotuinen tavoite/

vertailuvuosi

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt 1 271 850 1023 -17 % N/A -33 %

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt - 2 642 2 259 17 % N/A -

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt 1 486 1 535 1 404 9 % N /A 3 %

Kasvihuonekaasupäästöt, scope 1 ja 2, yhteensä

Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (sijaintiperusteiset) - 3 492 3 282 6 % N /A -

Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (markkinaperusteiset) 2 757 2 385 2 428 -2 % 1 103 -14 %

Kasvihuonekaasupäästöt

liiketoimintayksiköittäin, scope 1 ja 2

(tCO₂e)

2025 2024 2025 2024 2025 2024 2025 2024 2025 2024

Scope 1

Scope 2

sijaintiperusteinen

Scope 2

markkinaperusteinen

Yhteensä

sijaintiperusteinen

Yhteensä

markkinaperusteinen

Harvia Finland (Suomi) 177 198 491 544 18 37 668 742 195 236

Kirami (Suomi) 44 108 27 24 0 0 71 132 44 108

Sauna-Eurox (Suomi) 61 69 60 59 0 0 121 128 61 69

Harvia Estonia (Viro) 3 15 16 33 13 26 19 48 16 41

EOS (Saksa) 433 518 296 219 0 0 729 737 433 518

Harvia Austria (Itävalta) 34 34 31 29 9 8 65 64 43 43

Domo (Romania) 40 31 93 99 75 80 133 131 115 111

Phoenix El-Mec (Italia) 0 0 47 37 47 37 47 37 47 37

Harvia China (Kiina) 20 18 569 451 379 451 589 469 399 469

Harvia Japan (Japani) 0 0 36 25 36 25 36 25 36 25

Harvia US (Yhdysvallat) 38 32 822 673 822 673 860 705 860 705

ThermaSol (Yhdysvallat) 0 0 153 67 137 67 153 67 137 67

Yhteensä 850 1 023 2 642 2 259 1 535 1 404 3 492 3 282 2 385 2 428

97Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Suurimmat päästöt vuonna 2025 olivat Yhdysvalloissa,

Kiinassa ja Saksassa, joiden osuus kokonaispäästöistä

oli noin 70 %. Suunnitellut ja käynnissä olevat inves-

toinnit on tarkoitettu vähentämään päästöjä merkittä-

västi, kuten kappaleessa ”Ilmastonmuutosta koskeviin

toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit”

kuvataan. Yhteenlasketut markkinaperusteiset scope

1- ja 2 -kasvihuonekaasupäästöt laskivat 2 % edelliseen

vuoteen verrattuna huolimatta tuotannon kokonais-

volyymin kasvusta ja ThermaSolin sisällyttämisestä

koko vuoden 2025 raportointiin. Vuoden 2024 rapor-

toinnissa Thermasol oli mukana elokuusta alkaen.

Markkina- ja sijaintiperusteisten scope 2 -päästöjen

vertailu osoittaa, että Harvia hyödyntää mahdolli-

suuden päästöttömään sähköön hyvin aina kun se on

mahdol lista, sillä markkinaperusteiset scope 2 -kasvi-

huonekaasupäästöt ovat lähes 56 % (30 % vuonna

2024) pienemmät kuin sijaintiperusteiset scope 2

-päästöt.

Yksikään Harvian scope 1 -kasvihuonekaasupäästöistä

ei kuulu säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin

(0 %).

LAADINTAPERIAATTEET

Harvia käyttää GHG-protokollaa kasvihuonekaasu-

päästöjen laskemiseen.

Suorat scope 1 -päästöt kattavat kaikki Harvian

omistamista tai hallitsemista lähteistä peräisin olevat

suorat päästöt, mukaan lukien Harvian omistamien

ja käyttämien autojen ja trukkien polttoaineet,

kevyellä polttoöljyllä ja puun poltolla itse tuotetun

lämmitysenergian sekä suorat päästöt metaania

käyttävistä prosesseista. Paikalliset yhtiöt raportoivat

kulutuksen konsernin keskitettyyn päästölaskentaan.

Päästölaskennassa energiankulutus kerrotaan

päästökertoimella. Scope 1 -laskennassa käytetty

päästökerroin on peräisin Defrasta (2024).

Scope 2 -päästöt sisältävät ostetun sähkön

sekä ostolämmön, joiden energialähteinä ovat

kaukolämpö ja maakaasu. Markkinaperusteisten

scope 2 -päästöjen osalta energiantoimittaja

ilmoittaa joko kokonaispäästöt tai päästökertoimen.

Energian kulutus yhdessä toimittajakohtaisen

päästökertoimen tai kokonaispäästöjen kanssa

raportoidaan jokaisesta yrityksestä keskitettyyn

päästölaskentaan. Energian kulutus kerrotaan

päästökertoimella. Sijaintiperusteisten scope 2

-päästöjen osalta on käytetty Carbon Database

Initiative -tietokannan (2024) maakohtaista

päästökerrointa ja ostolämmön osalta Defran

(2024) päästökerrointa, paitsi kaukolämmön osalta,

jossa on käytetty Tilastokeskuksen päästökerrointa

(2022). Harvia laski sijaintiperusteiset scope2

-päästöt ensimmäistä kertaa vuonna 2024.

Markkinaperusteisessa kasvihuonekaasupäästöjen

laskennassa niillä toimipisteillä, joissa

energiantoimittajat tai vuokranantajat eivät ole

toimittaneet markkinaperusteisia tietoja, on käytetty

Carbon Database Initiativen sijaintiperusteisia

päästökertoimia. Näihin toimipisteisiin kuuluvat

Harvia Japan, Harvia US, Phoenix El-Mec Italiassa ja

Harvia Estonia. Vuoden 2024 raportoinnissa Harvia

Kiinan ja ThermaSolin markkinaperusteiset päästöt

laskettiin sijaintiperusteisilla päästökertoimilla.

Harvia on uudelleenlaskenut ja päivittänyt

vertailuvuoden 2021 päästötietoja osana

laskentaprosessiensa kehitystä. Päivityksissä on

huomioitu laajemmin konsernirakenteessa vuosina

2021–2025 tapahtuneet muutokset sekä tehty

tarkennus Domon lämmöntuotannon laskentaan.

Näiden päivitysten seurauksena vertailuvuoden 2021

scope 1 -päästöt kasvoivat nettomääräisesti 2 tCO₂e

ja markkinaperusteiset scope 2 -päästöt 194 tCO₂e.

Yhteensä scope 1- ja 2 -päästöt kasvoivat 196 tCO₂e.

Domon laskennan tarkennus pienensi vuoden 2024

scope 1 -päästöjä 4 tCO₂e ja biogeenisiä päästöjä

151tCO₂e.

98Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Vuosien 2024 ja 2025 välillä scope 1- ja 2 -päästöt suhteessa tuotantomääriin laskivat

13 % korkeamman tuotantomäärän ja pienentyneiden markkinaperusteisten scope 1- ja

2 -päästöjen ansiosta. Markkinaperusteiset scope 1- ja 2 -päästöintensiteetit suhteessa

liikevaihtoon laskivat 12 %. Tuotantomäärään suhteutettujen päästöjen mittaristoa ei

ole validoinut muu ulkopuolinen taho kuin varmentaja.

Biomassan poltosta tai biohajoamisesta peräisin olevat biogeeniset hiilidioksidipääs-

töt, joita ei ole sisällytetty scope 1- ja 2 -kasvihuonekaasupäästöihin, olivat 1 323 tCO₂e

(1,493 tCO₂e vuonna 2024).

Harvialla on sopimus sähköntoimittajan kanssa uusiutuvasta energiasta EOS:n tehtaal-

la Saksassa ja hiilidioksidittomasta sähköstä Suomessa Muuramen tehtaalla, Sauna-

Euroxilla ja Kiramilla. Sopimusvälineiden osuus scope 2 -kasvihuonekaasupäästöistä

on 58% (45 % vuonna 2024). Harvia ei käytä sopimusvälineitä eriytettyjen energia-

ominaisuussertifikaattien ostamiseen scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen osalta. Siksi

energiantuotantoon liittyviä ominaisuuksia sisältävän sähkön ostamiseen käytettyjen

sopimusvälineiden osuus scope 2 -kasvihuonekaasupäästöistä on myös 58 % (45 %

vuonna 2024) ja eriytettyjen energiaominaisuussertifikaattien ostamiseen käytettyjen

sopimusten osuus on 0 % (0 % vuonna 2024).

Scope 3 -päästöjä ja kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä koskevat datapisteet raportoi-

daan sääntelyvaatimusten mukaisesti samalla, kun arvioidaan sovellettavien siirtymä-

tai vaiheistussäännösten käyttöä.

LAADINTAPERIAATTEET

Markkinaperusteiset scope 1- ja 2 -kasvihuonekaasupäästöt suhteessa

tuotantomääriin on laskettu indeksin avulla, jotta eri tuotetyypit saataisiin

vertailukelpoiseen arvoon. Indeksi lasketaan kullekin yritykselle erikseen

jakamalla lopputuotteiden kuukausittainen tuotantovolyymi kuukausittaisilla

työtunneilla. Lopullinen indeksi on koko vuoden keskiarvo. Vuoden lopun

kokonaisvolyymi jaetaan kokonaisindeksillä tasapainotetun tuotantomäärän

laskemiseksi. Lopuksi kaikkien yritysten kokonaispäästöt jaetaan tasapainotetun

tuotannon kokonaismäärällä. Tässä mittarissa otetaan huomioon vain

tuotantolaitokset, joissa on vakiomuotoisia lopputuotteita, eli projektityö

tai komponenttien valmistus ei sisälly tähän mittariin. Harvia Austria, Harvia

Estonia, Harvia Japan ja Phoenix El-Mec sekä näiden yritysten päästöt eivät

sisälly laskelmaan.

Vuonna 2025 tehdyn raportointiyksiköiden yhtenäistämisen myötä

päästöintensiteetti ilmoitetaan jatkossa muodossa tCO₂e/miljoonaa euroa

aiemman gCO₂e/euroa sijaan.

Kasvihuonekaasupäästöt suhteessa liikevaihtoon on laskettu jakamalla

kokonaispäästöt liikevaihdolla. Käytetty liikevaihto on 198,9 miljoonaa euroa

(175,2 miljoonaa euroa vuonna 2024), kuten tilinpäätöksessä on raportoitu.

Sopimusperusteisten päästöjen prosenttiosuus lasketaan vertaamalla

sopimusvälineisiin sidottua markkinapohjaista scope 2 -sähkönkulutusta (MWh)

scope 2 -päästöihin liittyvään kokonaissähköntuotantoon (MWh).

Kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1 ja 2 2025 2024 Muutos

Markkinaperusteiset scope 1- ja 2 -päästöt suhteessa

tuotantovolyymiin (kgCO₂e /kpl) 3,5 4,0 -13 %

Markkinaperusteiset scope 1- ja 2 -päästöt suhteessa

liikevaihtoon (tCO₂e/miljoonaa euroa) 12,1 13,9 -13 %

Sijaintiperusteiset scope 1- ja 2 -päästöt suhteessa

liikevaihtoon (tCO₂e/miljoonaa euroa) 17,6 18,7 -6 %

99Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

ESRS E5 RESURSSIEN KÄYTTÖ JA KIERTOTALOUS

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet

Kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella resurssien sisäänvirtaukset, resurssien käyttö

ja jätteet ovat Harvialle olennaisia osa-aiheita. Seuraava taulukko kuvaa olennaisia

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sekä sitä, miten Harvia hallitsee niitä.

Olennainen

osa-aihe Tyyppi Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO) Hallinta

Resurssien

sisäänvirtaukset

ja resurssien

käyttö

Vaikutus

Tosiasiallinen

Negatiivinen

Luonnonvarojen käyttö:

Luonnonvaroja, uusiutumattomia ensiömateriaaleja ja kierrätykseen kelpaamattomia

materiaaleja tarvitaan aina jossain määrin.

Harvian vastuullisuusohjelman 2022–2025 sitoumus #2: ”Vastuullinen

kokemus ja nautinto”, resurssien käytössä keskitytään materiaalien

kestävään ja tehokkaaseen hyödyntämiseen tuotesuunnittelussa,

valmistuksessa ja tuotteen elinkaaren lopussa.

Materiaaleille ja toimittajille on tyypillisesti saatavilla useita

vaihtoehtoja. Kestävien päätösten tekeminen materiaalien ja

toimittajien suhteen vastuullisen liiketoiminnan edistämiseksi.

Vaikutus

Tosiasiallinen

Positiivinen

Tuotteiden käyttöiän pidentäminen, mikä vähentää raaka-aineiden kysyntää:

Harvia huomioi tuotteiden suunnittelussa koko tuotteen elinkaaren: Materiaalien käyttö ja

kierrätys tuotteen kestävyyden varmistamiseksi, varaosat ja palvelut tuotteen elinkaaren

pidentämiseksi sekä tuotteen kierrätettävyys tuotteen elinkaaren lopussa.

Harvia keskittyy voimakkaasti loppukäyttäjän tukemiseen tuotteen

koko elinkaaren ajan tuotesuunnittelun ja opastuksen avulla ja

varmistaen tuotteen hyvän kestävyyden ja huollon. Lisäksi Harvia

tarjoaa varaosia ja huoltopalveluita sekä ohjeistaa kierrätettävyydestä.

Riski

Mahdollinen

Resurssien käytön sääntelyn siirtymäriski:

Siirtyminen tehokkaaseen ja kiertotalouteen perustuvaan resurssien käyttöön aiheuttaa

sääntelyriskin, kun sääntelyviranomaiset ottavat käyttöön raportointivaatimuksia ja tehok-

kuusstandardeja tai vaativat tietyn materiaalin käytön lopettamista. Tämä voi vaikuttaa

raaka-aineiden kannattavuuteen ja lisätä kustannuksia, jotka johtuvat korkeammista raaka-

aineiden hinnoista, tuotteiden ja valmistusmenetelmien päivittämisestä siirryttäessä kestäviin

vaihtoehtoihin, saatavuusongelmista, jotka johtuvat suuresta kysynnästä, lukkiutumisesta

tiettyihin toimittajiin ja negatiivisista vaikutuksista tuotteiden luotettavuuteen ja laatuun.

Harvialla on pitkäaikaiset suhteet avaintoimittajiin, jotka jakavat saman

vastuullisuussitoumuksen kuin Harvia ja ovat alansa edelläkävijöitä

vastuullisuusasioissa. Nämä kumppanuudet mahdollistavat pysymisen

sääntelymuutosten edellä.

Mahdollisuus

Mahdollinen

Kiertotalouden tuotteet ja ratkaisut -mahdollisuus:

Kiertotalousratkaisuihin liittyvät muuttuvat kuluttajaodotukset luovat tuote- ja palvelu-

mahdollisuuksia, kun kysyntä kasvaa tuotteille, jotka vähentävät materiaalinkulutusta,

ovat elinkaareltaan pitkiä ja mahdollistavat jätteen hyötykäytön. Tarjoamalla kierto-

talouden mukaisia vaihtoehtoja - kuten varaosia, selkeitä kierrätysvaihtoehtoja tai

jätteistä hyötykäyttöön -infrastruktuuria - yhtiö voi kasvattaa liikevaihtoaan tukemalla

vähäjätteistä elämäntapaa ja asemoimalla itsensä kestävän kehityksen mahdollistajaksi.

Tehokkaalla materiaalien käytöllä ja keskittymällä kestävien

tuotteiden suunnitteluun, joissa huomioidaan korjattavuus, varaosat

ja kierrätysmahdollisuudet, yritys vahvistaa asiakasuskollisuutta ja

luottamusta kestävällä tuotetarjonnallaan.

Mahdollisuus

Tosiasiallinen

Mahdollisuus tehokkaaseen resurssien käyttöön:

Resurssitehokkuuden parantaminen on ollut Harvian vahvuus, mikä näkyy alentuneina

materiaalikustannuksina ja tehokkaana tuotantona. Käyttämällä vähemmän materiaaleja,

optimoimalla materiaalinkäyttöä tuotteissaan ja ottamalla käyttöön sekä lisäämällä kier-

rätysmateriaalin määrää Harvia on saavuttanut alhaisemmat pitkän aikavälin liikevaihdon

kustannukset ja lisännyt operatiivista tehokkuutta.

Kannattavuus on yksi Harvian keskeisistä strategisista tavoitteista,

jasitä edistetään tehokkaalla resurssienhallinnalla. Virtaviivaistamalla

toimintoja, optimoimalla materiaalien käyttöä ja minimoimalla hukkaa

yhtiö parantaa kustannustehokkuutta ja ylläpitää pitkän aikavälin

kannattavuutta.

Jäte

Vaikutus

Tosiasiallinen

Negatiivinen

Jätteen syntyminen:

Harvian toiminnoissa syntyy jätettä.

Harvia hallitsee jätteen syntymistä ehkäisemällä sitä jo sen

alkulähteellä, parantamalla prosessien tehokkuutta sekä edistämällä

kierrätystä ja uudelleenkäyttöä kaikessa toiminnassaan.

100Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

liseen hankintaan, ja Harvia on sitoutunut käyttämään

kierrätettyä ruostumatonta terästä (keskimäärin noin

90 % kierrätysmateriaalia) sekä kestävän kehityksen

mukaisesti hankittuja puumateriaaleja, jotka eivät lisää

metsäkatoa. Valmistusprosesseissaan Harvia hyödyn-

tää jatkuvaa optimointia, automaatiota ja materiaali-

säästötekniikoita jätteen syntymisen vähentämiseksi.

Kaikki ylijäämäteräs kierrätetään, ja innovatiivisia

ratkaisuja, kuten puujätteen muuntaminen sahanpuruk-

si paikalliseen maatalouskäyttöön, otetaan käyttöön

materiaalien ohjaamiseksi pois kaatopaikoilta. Harvia

kierrättää kaikki kiuaskivien valmistuksesta syntyvät

ylijäämäkivimateriaalit viemällä ne takaisin kaivosalueil-

le tai toimittamalla ne rakennuskäyttöön. Nämä toimet

lieventävät suoraan luonnonvarojen kulutuksen ja

jätteen syntymisen negatiivisia vaikutuksia samalla, kun

ne parantavat resurssien käyttötehokkuutta ja huomi-

oivat sääntelyyn liittyviä siirtymäriskejä.

Harvia-konsernin ympäristöpolitiikka koskee koko

Harvia-konsernia, sen henkilöstöä ja kaikkia toiminta-

markkinoita. Se kattaa koko arvoketjun raaka-aineiden

alkulähteiltä aina sisäisiin tuotantoprosesseihin sekä

tuotteiden käyttöön ja elinkaaren päättymisen hallin-

taan. Harvia edellyttää toimittajiltaan tämän politiikan

sekä Harvia-konsernin toimittajia koskevan eettisen

ohjeiston (Supplier Code of Conduct) periaatteiden

noudattamista.

Harvia-konsernin laatujohtaja vastaa ympäristöpoli-

tiikan kehittämisestä, toimeenpanosta ja ylläpidosta.

Harvia-konsernin johtoryhmä varmistaa politiikan hy-

väksynnän ja tarvittavien resurssien osoittamisen sen

tehokkaaseen toimeenpanoon. Koko henkilöstö vastaa

näiden periaatteiden päivittäisestä toteuttamisesta ja

noudattamisesta. Harvia seuraa ja mittaa säännöllisesti

ympäristövaikutuksiaan ja arvioi vuosittain ympäristö-

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen

liittyvät toimintaperiaatteet

Harvia-konsernin sitoutuminen vastuulliseen toimin-

taan ja ympäristövaikutusten minimointiin tuotteen

koko elinkaaren ajan muokkaa sen lähestymistapaa

resurssien käyttöön ja kiertotalouteen. Tätä lähestymis-

tapaa ohjaa ensisijaisesti Harvia-konsernin ympäristö-

politiikka, joka määrittää puitteet olennaisten vaiku-

tusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan koko

arvoketjussa. Harvia-konsernin vastuullisuusohjelma

toimii alustana tavoitteille, avainmittareille ja konkreet-

tisille toimenpiteille.

Harvian kiertotalousstrategia voidaan tiivistää kahteen

perusperiaatteeseen:

1. Suunniteltu kierrätettäväksi ja pitkäikäiseksi:

Harvia keskittyy varmistamaan tuotteidensa kestävän

laadun ja pitkäikäisyyden. Tuotteet on suunniteltu

erityi sesti kestäviksi, korjattaviksi ja huollettaviksi, ja

niissä hyödynnetään modulaarista rakennetta osien

vaihtamisen helpottamiseksi ja käyttöiän pidentä-

miseksi. Tämä sitoutuminen vastaa suoraan tuotteiden

käyttökelpoisuuden pidentämisen positiiviseen vaiku-

tukseen ja vähentää siten neitseellisten raaka-aineiden

kysyntää. Harvia tarjoaa aktiivisesti asiakkaille, kulut-

tajille ja jakelijoille tietoa tuotteidensa oikeasta käy-

töstä energiatehokkuuden maksimoimiseksi ja niiden

käyttöiän pidentämiseksi. Nämä suunnitteluperiaatteet

vastaavat mahdollisuuksiin kehittää kiertotaloustuot-

teita ja -ratkaisuja ja vastata asiakkaiden muuttuviin

odotuksiin vastuullisista tuotteista.

2. Resurssitehokkuus ja jätehuolto:

Harvia priorisoi resurssien käytön optimointia ja jättei-

den minimointia kaikessa toiminnassaan ja toimitus-

ketjussaan. Tämä tarkoittaa vahvaa painotusta vastuul-

politiikkansa ja vastuullisuusohjelmansa tehokkuutta

varmistaakseen jatkuvan parantamisen.

Harvia on sitoutunut noudattamaan asiaankuuluvia

standardeja ja käytäntöjä, mukaan lukien puumateri-

aalien hankinta mahdollisuuksien mukaan toimittajilta,

joilla on voimassa oleva alkuperäketjun sertifiointi

(Chain of Custody -sertifiointi), ja sähkö- ja elektroniik-

kalaiteromua (WEEE) koskevien määräysten noudat-

taminen. Yhtiö pyrkii aktiivisesti yhteistyöhön keskeis-

ten kumppaneiden ja toimittajien kanssa lisätäkseen

materiaalien ja komponenttien kierrätettävää sisältöä

edistäen siten kiertotaloutta.

Harvian toimintatapaan kuuluu sidosryhmien etujen

huomioiminen, asiakkaiden vaatimuksiin vastaaminen

kestävillä, energiatehokkailla ja vastuullisilla tuotteilla

ja toimittajien ympäristösuorituskyvyn huomioiminen

toimittajia koskevan eettisen ohjeiston kautta. Harvia

viestii avoimesti ympäristöpolitiikastaan, tavoitteis-

taan ja ympäristösuorituskyvystään kaikille keskeisille

sidosryhmille, mukaan lukien asiakkaat, henkilöstö,

toimittajat, sijoittajat, osakkeenomistajat ja viranomai-

set. Kaikkien merkittävien toimittajien on sitoudut-

tava ympäristövastuuvaatimukset määrittelevän

toimittajia koskevan eettisen ohjeiston (Supplier Code

of Conduct) noudattamiseen. Tämä varmistaa, että

politiikka tunnetaan ja sitä noudatetaan koko toimitus-

ketjussa.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen

liittyvät toimet ja resurssit

Harvia toteuttaa jatkuvasti toimenpiteitä resurssien

käytön optimoimiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi

integroimalla ne toimintatapoihinsa ja käytäntöihinsä.

Vaikka yksittäisten toimenpiteiden vaikutusten mää-

rittämiseksi ei ole vertailukelpoista lähtötietoa tai

101Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

luotettavia toimialan keskiarvoja, ne heijastuvat sidos-

ryhmäyhteistyöhön ja toiminnan tehokkuuteen. Uudes-

sa vastuullisuusohjelmassa vuodesta 2026 alkaen

Harvia on asettanut konkreettisia toimintasuunnitelmia

tavoitteineen, mutta koska nämä ovat voimassa vuo-

desta 2026 eteenpäin, niitä ei ole vielä raportoitu tässä

kestävyysselvityksessä.

Raportointikauden aikana toteutetut resurssien käyttöä

ja kiertotaloutta edistävät toimenpiteet on jaoteltu alla

niiden ESRS 1:n Liitteessä A määriteltyjen osa-aiheiden

perusteella, joille ne ovat olennaisimpia. Kaikkia resurs-

sien käytön ja kiertotalouden vaikutuksiin, riskeihin tai

mahdollisuuksiin liittyviä keskeisiä toimia toteutetaan

ja seurataan jatkuvasti päivittäisessä toiminnassa. Toi-

mien toteuttaminen ei vaadi merkittäviä taloudellisia

resursseja. Harvia ei ole toteuttanut korjaavia toimen-

piteitä niitä tahoja kohtaan, joita resurssien käyttöön

ja kiertotalouteen liittyvät tosiasialliset olennaiset

vaikutukset haittaavat.

RESURSSIEN SISÄÄNVIRTAUKSET JA RESURSSIEN

KÄYTTÖÖN LIITTYVÄT KESKEISEN TOIMET

- Materiaalien käyttö. Harvian tuotteiden valmis-

tuksessa käytettävät pääasialliset materiaalit ovat

teräs ja puu. Harvian käyttämä ruostumaton teräs

on keskimäärin noin 90-prosenttisesti kierrätettyä

terästä. Biologisten materiaalien osuus materiaa-

livirrasta, mukaan lukien pääasiassa puu ja pahvi,

on 62 % (65% vuonna 2024) kaikesta materiaali-

virrasta, lukuun ottamatta kiviä. Painoltaan suurin

materiaalivirta on kivi, jonka osuus on yli 67 % (70%

vuonna 2024) resurssien kokonaisvirran painosta.

Louhintaprosessi luo materiaalia erilaisiin tarpeisiin,

ja noin 20-30 % on kiuaskiviä ja loput 70-80 % soraa

tai muuta kiviainesta esimerkiksi rakennuskäyttöön.

Kiuaskivien valmistuksesta syntyvä ylimääräinen

kiviaines kierrätetään takaisin louhintapaikalle

tai myydään paikallisille yrityksille käytettäväksi

rakenta miseen tai maisemointiin. Louhinta, kiuas-

kivien valmistus ja kierrätys tapahtuvat kaikki noin

20 kilometrin säteellä, ja kuljetukset louhinnan ja

kiuaskivien valmistuksen välillä on optimoitu siten,

että kuormaa on molempiin suuntiin.

Yhdessä tärkeimpien kumppaniensa kanssa Harvia etsii

jatkuvasti tapoja kasvattaa kierrätettävien materiaalien

ja komponenttien osuutta tuotteissa aina kun se on

mahdollista. Yhteistyömahdollisuuksia ja niihin tarvitta-

via taloudellisia resursseja selvitetään.

RESURSSIEN ULOSVIRTAUKSET JA RESURSSIEN

KÄYTTÖÖN LIITTYVÄT KESKEISET TOIMET

- Resurssien optimointi on osa Harvian tuotekehitystä

ja toimintaa, ja se kattaa sekä tuotannon että tuot-

teiden elinkaaren. Vuosien varrella Harvia on lisännyt

automaatiota tuotantolaitoksissaan ja kehittänyt

omia laitteita ja työtapoja materiaalinkäytön opti-

moimiseksi ja jätteen vähentämiseksi.

- Tuotteen elinkaaren pidentäminen. Tuotteet on

suunniteltu kestäviksi ja korjattaviksi, ja Harvia tar-

joaa niille varaosa- ja huoltopalveluita pidentääkseen

tuotteiden käyttöikää.

- Materiaalien kierrätettävyys. Harvian tuotteiden val-

mistuksessa käytetyillä materiaaleilla ja itse tuotteilla

on hyvä kierrätettävyys tuotteen elinkaaren lopussa.

Harvian merkittävin tuoteryhmä on lämmityslaitteet,

jotka ovat 99-prosenttisesti kierrätettäviä.

JÄTTEISIIN LIITTYVÄT KESKEISET TOIMET

- Kierrätys. Harvia kierrättää kaiken tuotannossa

ylijääneen teräksen.

- Jätehuolto. Kaikissa muissa toimipaikoissa paitsi

Yhdysvalloissa ja Italiassa jätteet kierrätetään tai

käsitellään polttamalla, mikä kattaa 97 % (98 %

vuonna 2024) kaikista jätteistä.

- Jätteen vähentäminen. Harvian tuotantolaitoksella

Länsi-Virginiassa, Yhdysvalloissa yhtiö on kehittänyt

tapoja vähentää puujätettä. Ylimääräisestä puu-

materiaalista valmistetaan sahanpurua, jota myy-

dään paikal lisille maatiloille eläinten kuivikkeeksi sen

sijaan, että se vietäisiin kaatopaikalle. Sahanpurun

määrä vuonna 2025 oli 936 tonnia (160 tonnia vuon-

na 2024).

Harvia jatkaa keinojen etsimistä kaatopaikkajätteen

minimoimiseksi Yhdysvaltojen ja Italian toimipisteissä.

Harvialla ei ole käytössä korjaavia toimenpiteitä jätteen

syntymiselle tai luonnonvarojen ja raaka-aineiden käy-

tölle, vaan se keskittyy jätteen minimointiin.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen

liittyvät tavoitteet

Harvian nykyisessä, vuosien 2022-2025 vastuullisuus-

ohjelmassa ei ole asetettu mitattavia tavoitteita resurs-

sien käytölle ja kiertotaloudelle. Edellä esitetyt resurs-

sien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät periaat teet ja

toimet liittyvät vahvasti Harvian laadullisiin tavoitteisiin,

kuten tuotannossa käytettävien materiaa lien kierrä-

tettävyyden lisäämiseen, pitkäikäisiksi ja korjattaviksi

suunniteltuihin tuotteisiin sekä tuotteen elinkaaren

lopussa kierrätettävyyteen ja kierrätykseen kelpaamat-

tomien jätteiden minimointiin.

Kannattavuus on Harvian strateginen tavoite ja liittyy

resurssitehokkuuteen. Toiminnan optimointi, resurssien

tehokas käyttö ja jätteen vähentäminen ovat tapoja pa-

rantaa kustannustehokkuutta. Tämä ydinpainopistealue

on ollut tärkeä tekijä kyseisen strategisen tavoitteen

saavuttamisessa yhtiön perustamisesta lähtien. Harvia

seuraa resurssien käytön ja kiertotalousperiaatteiden

102Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

ja -toimien tehokkuutta suhteessa olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin

seuraamalla sisään virtaavien materiaalien kierrätettä vyyttä sekä jätemääriä ja jätelaje-

ja. Harvia ei ole asettanut tavoitetasoa, vaan pyrkii jatkuvaan positiiviseen kehitykseen.

Harvia sisällyttää resurssien käytön ja kiertotalouden osaksi vastuullisuusohjelmaa

vuodesta 2026 alkaen. Ohjelma valmisteltiin vuoden 2025 aikana. Harvia on asettanut

ohjelmassa tavoitteet resurssien käytölle ja kiertotaloudelle vuodesta 2026 eteenpäin.

Resurssien sisäänvirtaukset

Harvian tuotteissa ja pakkauksissa käytettävillä materiaaleilla on suuri merkitys

resurssien sisäänvirtauksen vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille. Tärkeimmät

materiaalit Harvian materiaalivirroissa arvoketjun alkupäässä ovat seuraavat:

- Ruostumaton teräs

- Kylmä- ja kuumavalssattu teräs

- Muut metallit (alumiini, kupari, alumiinisinkkiseoksella päällystetty teräs)

- Puu

- Elektroniset komponentit ja elektroniikka

- Pahvi

- Lasi

- Muovi

- Kivet

RESURSSIEN SISÄÄNVIRTAUS 2025 2024 Muutos

Tuotteiden ja käytettyjen teknisten ja biologisten

materiaalien kokonaispaino (1 000 kg) 78 500 67 000 17 %

Biologisten materiaalien prosenttiosuus 20 % 21 % -1 %-yks.

Tuotteiden ja palveluiden (mukaan lukien

pakkaukset) valmistukseen käytettyjen kierrätet-

tyjen tai uudelleenkäytettyjen komponenttien,

kierrätettyjen välituotteiden ja kierrätysmateriaalien

absoluuttinen paino (1 000 kg) 4 200 2 500 68 %

Kierrätettyjen tai uudelleenkäytettyjen

komponenttien, kierrätettyjen välituotteiden

jakierrätysmateriaalien prosenttiosuus 5 % 4 % +1 %-yks.

Suurin osa resurssien sisäänvirtauksesta kilogrammoina mitattuna muodostuu kivistä,

joiden osuus on yli 67 % (70 % vuonna 2024) resurssien kokonaispainosta. Alla resurs-

sien sisäänvirtaus on laskettu ilman kiviä, jotta saadaan kuva biologisten ja uudelleen-

käytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien osuudesta kaikkiin muihin materiaaleihin

nähden:

RESURSSIEN SISÄÄNVIRTAUS ILMAN KIVIÄ 2025 2024 Muutos

Tuotteiden ja käytettyjen teknisten ja biologisten

materiaalien kokonaispaino (1 000 kg) 25 600 21 100 21 %

Biologisten materiaalien prosenttiosuus 62 % 65 % -3 %-yks.

Tuotteiden ja palveluiden (mukaan lukien

pakkaukset) valmistukseen käytettyjen kierrätet-

tyjen tai uudelleenkäytettyjen komponenttien,

kierrätettyjen välituotteiden ja kierrätysmateriaalien

absoluuttinen paino (1 000 kg) 4 200 2 500 68 %

Kierrätettyjen tai uudelleenkäytettyjen

komponenttien, kierrätettyjen välituotteiden

jakierrätysmateriaalien prosenttiosuus 16 % 12 % +4 %-yks.

Resurssien kokonaissisäänvirtaus kasvoi 17 % ja ilman kiviä 21 % vuoteen 2024 verrat-

tuna. Tämä on linjassa vuonna 2025 saavutetun liiketoiminnan ja tuotantovolyymin

kasvun kanssa. Toissijaisten uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen resurssien sisään-

virtauksen merkittävä 68 %:n kasvu johtuu ensisijaisesti teräsmateriaalien käytön

lisääntymisestä liiketoiminnan kasvun myötä sekä siitä, että ThermaSol on sisälly-

tetty raportointiin koko vuoden 2025 osalta, kun taas vuonna 2024 ThermaSol oli

osa Harvia-konsernia elokuusta 2024 alkaen.

103Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Harvia jatkaa materiaalien sisäänvirtauksen kehittämistä yhdessä toimittajien kanssa

lisätäkseen uudelleenkäytettävien ja kierrätettyjen materiaalien osuutta.

Resurssien ulosvirtaukset

Harvian suurin tuoteryhmä on lämmityslaitteet, jotka muodostavat 54 % Harvian

kokonaisliikevaihdosta. Harvian tuotekehitys ja operatiiviset toiminnot arvioivat

tuotteita parantaakseen materiaalien käyttöä tuotannossa, ja yhtiö tarjoaa huolto-

palveluita ja varaosia. Harvian käyttämä ruostumaton teräs valmistetaan keskimäärin

noin 90- prosenttisesti kierrätetystä teräksestä, ja teräs itsessään on kierrätettävää.

Teräksen käyttöä optimoidaan tuotantoprosessissa, ja kaikki ylijäämäteräs kierräte-

tään. Harvia ohjeistaa tuotteidensa kierrätykseen tuotepakkauksissa, mutta yhtiöllä

eiole tietoa loppukäyttäjien toimintatavoista.

Saunat ja kylpytynnyrit, jotka edustavat toiseksi suurinta tuoteryhmää ja muodostavat

24 % kokonaisliikevaihdosta, vaikuttavat puun materiaalivirtaan. Harvia hankkii puuta

sertifioiduilta toimittajilta saatavuuden mukaan eri markkinoilla. Harvian eurooppa-

laiset saunatehtaat hankkivat puumateriaalinsa sertifioiduilta toimittajilta. Tuotannon

aikana puuhävikki minimoidaan tekniikoilla, kuten sormijatkoksilla, mikä mahdollistaa

lyhyempien puukappaleiden käytön. Elinkaarensa lopussa puu on kierrätettävää.

Harvian tavoitteena on minimoida muovin käyttö pakkauksissa, mutta samalla se

ottaa huomioon optimaalisen pakkaustavan, jotta tuotteet pysyvät hyvässä kunnossa

ja vauriot kuljetuksen tai varastoinnin aikana vältetään. Harvian tuotteissa ja pakkauk-

sissa käyttämä muovi on kierrätettävää.

TUOTTEIDEN ODOTETTU KESTÄVYYS

Harvian tuotteiden odotettu kestävyys on arvioitu alla olevassa taulukossa. Luotet-

tavaa toimialan keskiarvotietoa ei ole saatavilla, ja arviot perustuvat kokemukseen ja

testaukseen. Arvioihin ei ole tullut muutoksia edellisvuodesta. On tärkeää huomata,

että odotettu kestävyys on arvioitu olettaen, että tuote on oikein valittu käyttö-

tarkoitukseen ja tilaan, asennus on tehty oikein, käyttö on keskimääräistä ja tuotteelle

tehdään asianmukainen huolto ilman varaosakorjauksia:

Tuote Odotettu kestävyys (vuotta) Huom.

Sähkökiuas 8

Varaosat ja hyvä huolto

voivat pidentää odotettua

kestävyyttä ja tuotteen

käyttöikää merkittävästi.

Puulämmitteinen kiuas 10

Ohjauskeskukset (erillään kiukaista) 10

Saunat 20

Infrapunalämmittimet 8

Infrapunaohjaimet 10

Höyrygeneraattorit 4

Kylpytynnyrit ja kylmäaltaat 10

Kiuaskivet 3–5*

Kiuaskivet tulee pinota

uudelleen vuosittain.

* Suurten lämpötilavaihteluiden vuoksi kiuaskivien rakenne hajoaa käytössä. Kiuaskivet tulee pinota uudelleen

vähintään kerran vuodessa tai jopa useammin, jos saunaa käytetään usein.

TUOTTEIDEN JA NIIDEN PAKKAUSTEN KIERRÄTETTÄVIEN MATERIAALIEN OSUUDET

Tuote

Kierrätettävän materiaalin

osuus tuotteessa (%)

Kierrätettävän materiaalin

osuus tuotteen

pakkauksessa (%)

Sähkökiuas 99 100

Puulämmitteinen kiuas 99,8 100

Ohjauskeskukset (erillään kiukaista) 99 100

Saunat 92 100

Kiuaskivet 0 100

Infrapunalämmittimet 99 100

Infrapunaohjaimet 99 100

Höyrygeneraattorit 99 100

Kylpytynnyrit ja kylmäaltaat 100 100

LAADINTAPERIAATTEET

Edellä olevien taulukoiden laskelmat perustuvat Harvia-konsernin hankkimien

pääraaka-aineiden, komponenttien tai tuotteiden määriin ja Harvia-tuotteiden

valmistuksessa käytettyjen sekundääri-, uusio- tai kierrätettyjen materiaalien

prosenttiosuuteen. Materiaaleissa käytettyjen uusio- tai kierrätysmateriaalien

prosenttiosuus on saatu toimittajilta. Harvia ei pysty luotettavasti määrittämään,

perustuuko toimittajilta saatu data arvioihin vai suoriin mittauksiin. Kaksin-

kertaisen laskennan välttämiseksi Harvia on kerännyt tiedot kustakin konserni-

yhtiöstä erikseen ja poissulkenut yritysten välisen kaupan. Jos tietoja ei ole

saatu, uusio- tai kierrätysmateriaalien osuudeksi on arvioitu 0.

104Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Valtaosa Harvian tuotteissa käytetyistä materiaaleista on kierrätettäviä. Poikkeukse-

na ovat lasi-ikkunat ja -ovet, eristemateriaalit ja kiuaskivet. Kiuaskivet ovat luonnon-

materiaalia, mutta niiden elinkaaren päättymisen jälkeinen käsittely on edelleen

kehitys kohde. Kiuaskiviä voidaan käyttää maanrakennustöissä tai koristekivinä esi-

merkiksi puu tarhassa, mutta kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta, ja kivien vastaanotto

ja kierrätys kierrätyskeskuksissa vaihtelee suuresti. Harvia on sitoutunut selvittämään

vaihtoehtoisia ratkaisuja, joihin kuuluu esimerkiksi uusien kierrätys- ja uudelleenkäyt-

tömahdollisuuksien tutkiminen kiuaskivien osalta yhteistyössä jätehuoltokumppanei-

den kanssa. Kaikki käytetty pakkausmateriaali on 100-prosenttisesti kierrätettävää.

JÄTE

Jätteet (1 000 kg) 2025 2024 Muutos

Syntynyt jäte yhteensä 21 708 26 430 -18 %

Vaarallisen jätteen kierrätys 9 6 50 %

Vaarallinen jäte, joka ohjattu loppukäsittelystä muualle

valmisteltavaksi uudelleenkäyttöön 0 0 0 %

Vaarallinen jäte, joka ohjattu loppukäsittelystä muualle

kierrätettäväksi 9 6 50 %

Vaarallinen jäte, joka ohjattu loppukäsittelystä muualle

muulla tavoin hyödynnettäväksi 0 0 0 %

Tavanomaisen jätteen kierrätys 20 949 25 795 -19 %

Tavanomainen jäte, joka ohjattu loppukäsittelystä

muualle valmisteltavaksi uudelleenkäyttöön 0 0 0

Tavanomainen jäte, joka ohjattu loppukäsittelystä

muualle kierrätettäväksi 20 949 25 795 -19 %

Tavanomainen jäte, joka ohjattu loppukäsittelystä

muualle muulla tavoin hyödynnettäväksi 0 0 0 %

Vaarallisen jätteen hävittäminen 19 39 -51 %

Poltettavaksi päätynyt vaarallinen jäte 19 39 -51 %

Kaatopaikalle päätynyt vaarallinen jäte 0 0 0

Muulla tavoin loppukäsiteltävä vaarallinen jäte 0 0 0

Tavanomaisen jätteen hävittäminen 730 590 24 %

Poltettavaksi päätynyt tavanomainen jäte 47 36 31 %

Kaatopaikalle päätynyt tavanomainen jäte 684 553 24 %

Muulla tavoin loppukäsiteltävä tavanomainen jäte 0 0 0 %

Kierrättämätön jäte 750 629 19 %

Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus 3 % 2 % +1 %-yks.

Kokonaisjätemäärä väheni 18 %, mikä johtui pääasiassa siitä, että vuonna 2025 syntyi

huomattavasti vähemmän kivijätettä kuin vuonna 2024. Kivijätteen väheneminen näkyy

myös 19 prosentin laskuna tavanomaisen jätteen määrässä, joka ohjattu loppukäsitte-

lystä muualle kierrätettäväksi. 50 prosentin kasvu vaarallisen jätteen määrässä, joka

ohjattu loppukäsittelystä muualle kierrätettäväksi, johtuu kierrätetyn vaarallisen säh-

köjätteen määrän kasvusta. Poltettavaksi päätyneen vaarallisen jätteen väheneminen

51 prosen tilla selittyy maalauslinjoilta peräisin olevan jäte- ja pesutuotteiden määrän

vähenemisellä. Kaatopaikalle päätyneen tavanomaisen jätteen määrän 24 % prosentin

kasvu tulee Yhdysvaltojen toimipaikoista.

LAADINTAPERIAATTEET

Tuotteiden kierrätettävien materiaalien osuudet on arvioitu Suomen eli Harvian

pääkonttorin sijaintipaikan jätehuollon perusteella. Arviot eivät ole muuttuneet

vuodesta 2024.

105Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

LAADINTAPERIAATTEET

Jätetiedot kerätään kustakin konserniyhtiöstä erikseen kaksinkertaisen lasken-

nan välttämiseksi. Suurin osa tiedoista on saatu jätehuoltoyrityksiltä. Kun tietoja

ei ole mahdollista saada jätehuoltoyritykseltä, laskenta tehdään roska-astioiden

koon ja niiden tyhjennystiheyden perusteella. Arvioitu jätemäärä on alle 1 %

kokonaisjätemäärästä.

Jätteiden pääasiallisiin jätevirtoihin kuuluvat maa ja kivet, jotka eivät sisällä vaarallisia

aineita, sekametalli, sahanpuru, lastut, leikkuujätteet, puu, lastulevy ja viilu, jotka eivät

sisällä vaarallisia aineita, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, yhdyskuntajäte, paperi- ja

kartonkijäte sekä vaarallisia aineita sisältävä jätemaali ja -lakka. Suurin osa eli 84 %

jätteestä on kiveä. Valmistuksesta syntyvä ylimääräinen kiviaines kierrätetään takaisin

louhintapaikalle tai myydään esimerkiksi tie- ja maanrakennukseen. 97 % kaikesta

jätteestä kierrätetään tai hävitetään polttamalla. Harvian toiminnassa ei synny

radioaktiivista jätettä. Kaikissa muissa toimipisteissä paitsi Yhdysvalloissa ja Italiassa

kaikki jäte kierrätetään tai käsitellään polttamalla. Harvia jatkaa keinojen etsimistä

kaatopaikkajätteen minimoimiseksi Yhdysvaltojen ja Italian toimipisteissä.

106Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

LAUSUNTO EUTAKSONOMIASTA KESTÄVILLE

TALOUDELLISILLE TOIMINNOILLE

EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot

Taksonomia-asetus 2020/852 on keskeinen osa

Euroopan komission toimintasuunnitelmaa pääoma-

virtojen ohjaamiseksi kohti kestävämpää taloutta.

Asetus on tärkeä askel kohti EU:n tavoitteiden mukai-

sta hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050

mennessä, sillä taksonomia on ympäristön kannalta

kestävän taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmä.

EU-taksonomian määrittelemät kuusi ympäristö-

tavoitetta ovat:

1. ilmastonmuutoksen hillintä

2. ilmastonmuutokseen sopeutuminen

3. vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä

käyttö ja suojelu

4. siirtyminen kiertotalouteen

5. ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen

ja vähentäminen

6. biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien

suojelu ja ennallistaminen.

Taksonomia-asetus (asetus (EU) 2020/852, artikla 8)

koskee yhtiöitä, kuten Harviaa, joiden tulee raportoi-

da Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivin

(2022/2464/EU) mukaisesti. Seuraavassa osiossa on

esitetty konsernin raportointikauden 2025 yhteenlas-

ketusta liikevaihdosta, pääomamenoista (Capex), ja

toimintamenoista (Opex) se osuus, joka liittyy takso-

nomianmukaisiin ja taksonomiakelpoisiin taloudellisiin

toimintoihin. Taksonomian mukaisuus ja taksonomia-

kelpoisuus on analysoitu taksonomian lainsäädäntöön

sekä ilmasto- ja ympäristösäädökseen pohjautuen.

Taksonomianmukaisuus toteutuu, kun taksonomiakel-

poiset taloudelliset toiminnot edistävät merkittävästi

seen. Arvioinnin perusteella fyysisiä ilmastoriskejä ei

pidetä olennaisina.

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyt-

tö ja suojelu: Ohjauskeskusten ja ohjausautomatiikan

valmistusprosessissa ei käytetä merkittäviä määriä

vettä, eikä se edellytä ympäristövaikutusten arviointia

direktiivin 2011/92/EU mukaisesti. Tuotantolaitokset

ovat joko ISO140001 -sertifioituja tai niissä sovelletaan

ISO14001-standardia vastaavaa ympäristöjärjestelmää.

Tuotantolaitokset eivät tarvitse lupaa toimiakseen ve-

denläheisyydessä.

Siirtyminen kiertotalouteen: Elektroniikan valmistukses-

sa ei yleisesti käytetä uudelleenkäytettyjä tai kierrätet-

tyjä materiaaleja uusien tuotteiden valmistuksessa, sillä

tuotteiden on täytettävä tarkat alakohtaiset vaatimukset,

eikä sopivia vaihtoehtoja ole aina saatavilla. Kuitenkin

kierrätettyjen ja uudelleenkäytettyjen materiaalien saa-

tavuus on kasvamassa, ja niiden hyödyntämistä arvioi-

daan tapauskohtaisesti. Suunnitteluprosessissa keskeisiä

huomioon otettavia tekijöitä ovat tuotteen kestävyys

ja asiakkaan asettamat vaatimukset. Elektroniikka ja

pakkausmateriaalit ovat kierrätettävissä tuotteen elin-

kaaren päätyttyä.

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentä-

minen: Harvia on arvioinut täyttävänsä kaikki liitteessä

C esitetyt DNSH:ta ja ympäristön pilaantumisen ehkäi-

semistä ja vähentämistä koskevat kriteerit.

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien

suojelu ja ennallistaminen: Harvian ohjauskeskuksia

ja ohjausautomatiikkaa valmistetaan laitoksissa, jotka

sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä

alueilla tai niiden läheisyydessä. Ympäristövaikutukset ja

-riskit arvioidaan osana ISO14001-standardia. Arviointien

vähintään yhtä ympäristötavoitetta täyttämällä ennalta

määritellyt tekniset arviointikriteerit, toiminnot eivät

aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille

Do No Significant Harm -kriteerien (DNSH) mukaisesti

ja taksonomiassa määritellyt vähimmäistason suojatoi-

met (Minimum Safeguards) toteutuvat.

Harvia on arvioinut relevantit taksonomianmukaiset ja

taksonomiakelpoiset taloudelliset toiminnot ja niiden

tunnusluvut asetuksen (EU) 2020/852 mukaisesti.

Arviointi on toteutettu yhteistyössä eri liiketoimintojen,

vastuullisuustiimin ja talousosaston edustajien kanssa.

Arvioinnin tuloksena Harvia katsoo, että taksonomi-

akriteerit, jotka on kuvattu seuraavassa kappaleessa,

toteutuvat Harvian toiminnassa.

MERKITTÄVÄ EDISTÄMINEN

Harvia on tarkistanut taloudellisen toiminnan CCM

3.5:n merkittävän edistämisen kriteerit toiminnolle

”Rakennusten energiatehokkuutta parantavien laittei-

den valmistus” ja arvioi sen olevan yhdenmukainen.

Kriteerin mukaan toiminnon tulee valmistaa yhtä tai

useampaa taksonomiassa listattua tuotetta tai sen

keskeistä komponenttia. Listauksessa on mukana ener-

giatehokkaiden rakennusautomaatio- ja ohjausjärjes-

telmien valmistamista kiinteistöihin ja muihin rakennuk-

siin. Ohjauskeskukset ja ohjausautomatiikka, joissa on

saunatekniikan ohjaukseen ja kunnossapitoon liittyviä

energiansäästöominaisuuksia, katsotaan kuuluvaksi

tähän ryhmään.

EI MERKITTÄVÄÄ HAITTAA -KRITEERIT

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Harvia on arvi-

oinut ohjauskeskusten ja ohjausautomatiikan valmis-

tukseen liittyvät fyysiset ilmastoriskit kartoittamalla

mahdolliset jatkuvat ja äkilliset fyysiset riskit ja niiden

mahdolliset vaikutukset ohjausyksiköiden valmistuk-

107Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

perusteella ja noudattamalla kaikkia ympäristö lakeja ja

-määräyksiä Harvia on arvioinut, ettei se aiheuta hait-

taa luonnon monimuotoisuudelle ja ekosysteemeille.

VÄHIMMÄISTASON SUOJATOIMET

Harvia on arvioinut vähimmäistason suojatoimet ihmis-

oikeuksia, korruptiota, lahjontaa, verosääntelyä ja reilua

kilpailua koskevan EU:n taksonomia-asetuksen (EU)

2020/852 vähimmäisvaatimusten perusteella. Harvian

toimintatapaohje ja Harvian eettiest ohjeet toimitta-

jille kattaa edellä mainitut aiheet. Harvian toimintata-

paohjeissa määritellään Harvian kaikkia työntekijöitä

koskevat toimintaperiaatteet, ohjeet ja toimintatavat.

Harvia odottaa, että kaikki sen toimittajat toimivat

vastuullisesti ja Harvian toimittajien eettisten ohjeiden

mukaisesti. Toimintaperiaatteet ja toiminta ovat linjassa

vähimmäissuojakriteerien kanssa.

Harvia on myös sitoutunut:

- toimimaan Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoi-

keusjulistuksen ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO)

yleissopimusten mukaisesti;

- varmistamaan, että se noudattaa OECD:n moni-

kansallisia yrityksiä koskevia ohjeita; ja

- varmistamaan, että se noudattaa OECD:n hyvää

hallinnointitapaa koskevia ohjeita.

Taksonomian mukainen ja taksonomiakelpoinen

liikevaihto

Harvia on tunnistanut tilikauden 2025 osalta ilmaston-

muutoksen hillinnän (Climate Change Mitigation, CCM)

tavoitteeseen liittyen yhden toiminnon, joka on sekä

taksonomian mukainen että taksonomiakelpoinen:

CCM 3.5 ”Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden

valmistus”. Toiminnot, joiden on arvioitu olevan takso-

nomianmukaisia aktiviteetin CCM 3.5 alla liittyvät

energian säästöä edistävään automatiikkaan sauna-

tekniikan ohjauksessa ja kunnossapidossa.

Toiminnot, jotka on katsottu taksonomiakelpisiksi

toiminnon CCM 3.5 alla, liittyvät lämmitystuotteiden,

laitteiden, saunojen ja saunateknologian energiatehok-

kuuteen. Taksonomiakelpoiseksi toiminnaksi on arvioitu

myös kiertotalouden tavoitteeseen (Circular Econo-

my, CE) liittyvä toiminto CE 5.2 ”Varaosien myynti”.

Harvian tuotteet on tehty pitkäikäisiski sekä suunnitel-

tu huollettaviksi, korjattaviksi ja kestäviksi. Kattavalla

varaosatarjonnalla Harvia tukee kierto taloutta.

Taksonomian mukaisten ja taksonomiakelpoisten

tuotteiden määrän kasvu sekä energiatehokkuuteen

vaikuttavien saunatuotteiden myynnin lisääntyminen

ovat kasvattaneet sekä taksonomian mukaista että

taksonomiakelpoista liikevaihdon osuutta.

LAADINTAPERIAATTEET

Osuus taksonomianmukaisesta liikevaihdosta

on laskettu jakamalla taksonomianmukainen

liikevaihto, joka syntyy aktiviteetin CCM 3.5.

mukaisten tuotteiden myynneistä, konsernin

kokonaisliikevaihdolla (kts. Tilinpäätöksen

liitetiedot 2.1 Liikevaihto).

Taksonomiakelpoisen liikevaihdon osuus on

laskettu jakamalla tunnistettujen aktiviteettien

CCM 3.5. ja CE 5.2. taksonomiakelpoisten

tuotteiden myynnistä syntyvä liikevaihto,

konsernin kokonaisliikevaihdolla.

108Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

TAKSONOMIAN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN LIITTYVISTÄ TUOTTEISTA TAI PALVELUISTA SAATU OSUUS LIIKEVAIHDOSTA - VUOTTA 2025 KOSKEVAT TIEDOT

Tilikausi N 2025 Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

Taloudelliset toiminnot (1)

Koodi (a) (2)

Liikevaihto (3)

Osuus liikevaihdosta, vuosi N (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

(6)

Vesi (7)

Ympäristön pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

(12)

Vesi (13)

Ympäristön pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän mukaisten

(A.1) tai luokitusjärjestelmä-

kelpoisten (A.2.) osuus

liikevaihdosta, vuosi N-1 (18)

Luokka mahdollistava toiminta (19)

Category transitional activity (20)

€ %

K; E; E/

ES (b)

(c)

K; E; E/

ES (b)

(c)

K; E; E/

ES (b)

(c)

K; E; E/

ES (b)

(c)

K; E; E/

ES (b)

(c)

K; E; E/

ES (b)

(c)

K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian

mukaiset) toiminnot

Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus

CCM

3.5.

9 070 000 4,6 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 4,2 %

Ympäristön kannalta kestävistä (taksonomian

mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

9 070 000 4,6 % 4,6 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K K 4,2 %

Josta mahdollistavat toiminnat 9 070 000 4,6 % 4,6 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K K 4,2 % M

Josta siirtymätoiminnat 0 % 0 % K K K K K K K 0 % T

A.2 Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta

kestävät (muut kuin taksonomia mukaiset) toiminnat

(g)

KEL; E/

KEL (f)

KEL; E/

KEL (f)

KEL; E/

KEL (f)

KEL; E/

KEL (f)

KEL; E/

KEL (f)

KEL; E/

KEL (f)

Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus

CCM

3.5.

3 158 000 1,6 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 1,3 %

Varaosien myynti

5.2.

5 432 000 2,7 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 2,5 %

Taksonomiakelpoisista muttei ympäristön kannalta

kestävistä (muista kuin taksonomian mukaisista)

toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

8 590 000 4,3 % 1,6 % 0 % 0 % 0 % 2,7 % 0 % 3,7 %

A. Taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu

liikevaihto (A.1+A.2)

17 660 000 8,9 % 6,1 % 0 % 0 % 0 % 2,7 % 0 % 7,9 %

B. EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu

liikevaihto

181 240 000 91,1 %

YHTEENSÄ 198 900 000 100%

109Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Taksonomian mukaiset ja taksonomiakelpoiset

pääomamenot

Harvia investoi tilikauden 2025 aikana digitaa listen

ratkaisujen kehittämiseen ja erityisesti automaa tioon,

joka mahdollistaa saunateknologian energia tehok kaan

ohjauksen ja kunnossapidon. Nämä investoinnit kuu-

luvat taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin

CCM 3.5.

Harvia on investoinut taksonomiakelpoisiin toimintoi-

hin, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillinnän tavoit-

teisiin CCM 3.1 ”Uusiutuvan energian teknologioiden

valmistus”, johon liittyen Harvia on kehittänyt vety-

polttoisen kiukaan, CCM 3.5, joka koskee teknologian

kehittämistä saunankäyttäjille suunnattuihin senso-

reihin, hälytyksiin ja ohjaukseen, CCM 4.16 ”Sähköis-

ten lämpöpumppujen asennus ja käyttö”, joka liittyy

öljylämmityksen korvanneen hybridilämpölaitoksen

investointiin, CCM 7.3 ”Energiatehokkuuslaitteiden

asennus, huolto ja korjaus”, jota Harvia on toteuttanut

investoimalla energiatehokkaaseen valaistukseen sekä

CCM 7.4 ”Sähköajoneuvojen latausasemien asennus,

huolto ja korjaus rakennuksissa (sekä rakennusten

yhteydessä olevissa pysäköintitaloissa)", johon liittyyy

sähköautojen latausjärjestelmien asennus.

Harvia teki merkittäviä investointeja kehittyneiden

digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen saunojen käytön

ohjausta ja valvontaa varten, tavoitteena pienentää

saunomisesta ja Harvian tuotteiden käytöstä aiheutu-

vaa energiankulutusta ja päästöjä. Lisäksi EOS-yhtiössä

Saksassa toteutettiin merkittävä pääomainvestointi

maalauslinjan modernisointiin ja siirtymiseen öljy-

lämmityksestä hybridilämpölaitokseen. Näiden toimen-

piteiden myötä taksonomiakelpoiset pääomainvestoin-

nit kasvoivat huomattavasti vuoteen 2024 verrattuna.

LAADINTAPERIAATTEET

Taksonomian mukainen osuus pääomasta

on laskettu jakamalla taksonomiamukaiset

pääomamenot koko konsernin pääomamenoilla

ja taksonomiakelpoinen osuus pääomasta

jakamalla taksonomiakelpoiset pääomamenot

koko konsernin pääomamenoilla.

Koko konsernin pääomamenot koostuvat yhtiön

aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden

lisäyksistä tilikauden aikana ennen poistoja ja

arvonalentumisia, mukaan lukien yritysostojen

kautta syntyneet lisäykset. Liikearvon lisäyksiä

tilikauden aikana ei ole huomioitu laskennassa.

Lisätietoja pääomamenojen laskentaperiaatteista

löytyy Harvian tilinpäätöksen liitetiedoista

seuraavasti: lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin

liitetieto 3.2 Aineettomat hyödykkeet ja

arvonalentumistestaus ja lisäykset aineellisiin

hyödykkeisiin liitetieto 3.3 Aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet.

110Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

TAKSONOMIAN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN LIITTYVIEN TUOTTEIDEN JA PALVELUJEN OSUUS PÄÄOMAMENOISTA - VUODEN 2025 TIEDOT

Tilikausi N 2025 Merkittävän edistämisen kriteerit ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

Taloudelliset toiminnot (1)

Koodi (a) (2)

Pääomamenot (3)

Osuus pääomamenoista,

vuosi N (4)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön

pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen

monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön

pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen

monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason

suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän

mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmä-

kelpoisten (A.2.) osuus

pääoma-menoista, vuosi

N-1 (18)

Luokka mahdollistava

toiminta (19)

Luokka siirtymätoiminta

(20)

€ % K; E; E/S

(b) (c)

K; E; E/S

(b) (c)

K; E; E/S

(b) (c)

K; E; E/S

(b) (c)

K; E; E/S

(b) (c)

K; E; E/S

(b) (c)

K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät

(taksonomian mukaiset) toiminnot CCM

3.5.

812 000 5,2 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 5,0 %

Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian

mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)

812 000 5,2 % 5,2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K K 5,0 %

Joista mahdollistavat toiminnat 812 000 5,2 % 5,2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K K 5,0 % M

Joista siirtymätoiminnat 0 % 0 % K K K K K K K 0 % T

A.2 Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta

kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnot

(g)

KEL; E/

KEL (f)

KEL; E/

KEL (f)

KEL; E/

KEL (f)

KEL; E/

KEL (f)

KEL; E/

KEL (f)

KEL; E/

KEL (f)

Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus CCM

3.1.

80 000 0,5 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %

Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus CCM

3.5.

158 000 1,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %

Sähköisten lämpöpumppujen asennus ja käyttö CCM

4.16.

600 000 3,8 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM

7.3.

1 186 000 7,6 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,5 %

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja

korjaus rakennuksissa (sekä rakennusten yhteydessä

olevissa pysäköintitaloissa)

CCM

7.4.

24 000 0,2 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %

Taksonomiakelpoisten muttei ympäristön kannalta

kestävien (muiden kuin taksonomian mukaisten)

toimintojen pääomamenot (A.2)

28 000 0,5 % 0,5 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 6,6 %

A.Taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot

(A.1+A.2)

2 048 000 13,12 % 13,1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0,5 %

B. EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT

Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot 12 770 000 81,7 %

YHTEENSÄ 15 630 000 100 %

111Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Taksonomian mukaiset ja taksonomiakelpoiset toimintamenot

Harvia ei tunnistanut taksonomianmukaisia toimintamenoja tilikaudelle 2025.

Harvia on tunnistanut taksonomiakelpoisiksi toimintamenoiksi ilmastonmuutoksen

hillintään liittyen aktiviteetit CCM 4.16, CCM 6.5 ”Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja

kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne” sekä CCM 6.6 ”Tieliikenteen tavarankul-

jetuspalvelut”. Taksonomiakelpoiset ei-aktivoidut toiminnot liittyvät lämpöpumppu-

teknologialla tapahtuvaan lämmitykseen sekä sähköajoneuvojen ja -trukkien leasingiin.

EU-taksonomiasääntely ja sitä koskevat raportointivaatimukset tulevat kehittymään

seuraavien vuosien aikana, ja Harvia tulee päivittämään taksonomialukuja ja raportoin-

tia vaatimusten mukaisesti.

Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin

liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka

tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu

mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen

tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös

kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden

turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa,

tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä

tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia

prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden

turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien

sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen

toimintaan liittyviä vastuita

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien

yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista,

kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien

lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja

käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

LAADINTAPERIAATTEET

Toimintamenojen taksonomiakelpoinen tunnusluku on määritelty jakamalla

taksonomiakelpoinen osuus toimintamenoista koko konsernin toimintamenoilla,

siten kun ne on määritelty taksonomia-asetuksessa. Lisätietoja toimintamenoista

kts. tilinpäätöksen liitetiedot 2.3 Liiketoiminnan tuotot ja kulut.

Konsernin kokonaistoimintamenot sisältävät ei-aktivoidut kulut, jotka liittyvät

tutkimus- ja kehittämismenoihin, rakennusten kunnostusmenoihin, lyhytaikaisiin

vuokriin, ylläpitoon sekä korjauksiin ja kaikkiin suoriin kuluihin, jotka liittyvät

päivittäiseen aineellisten hyödykkeiden käyttöön.

Kaksinkertainen laskenta on vältetty kohdistamalla taksonomiakelpoinen ja

taksonomianmukainen liikevaihto, pääoma- ja toimintamenot vain yhdelle

taloudelliselle aktiviteetille.

112Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

TAKSONOMIAN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN LIITTYVIIN TUOTTEISIIN JA PALVELUIHIN LIITTYVÄ OSUUS TOIMINTAMENOISTA - VUODEN 2025 TIEDOT

Tilikausi N 2025 Substantial contribution criteria DNSH criteria

Taloudelliset toiminnot (1)

Koodi (a) (2)

Toimintamenot (3)

Osuus toiminta-

menoista, vuosi N (4)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön

pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen

monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön

pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen

monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason

suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän

mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmä-

kelpoisten (A.2.) osuus

toiminta-menoista, vuosi

N-1 (18)

Luokka mahdollistava

toiminta (19)

Luokka siirtymätoiminta

(20)

€ % K; E;

E/S (b)

(c)

K; E;

E/S (b)

(c)

K; E;

E/S (b)

(c)

K; E;

E/S (b)

(c)

K; E;

E/S (b)

(c)

K; E;

E/S (b)

(c)

K/N K/N K/N K/N K/N K/N K/N % M T

A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian

mukaiset) toiminat

Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian

mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)

0 % 0% 0% 0% 0% 0% 0% K K K K K K K 0 %

A.2 Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön

kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset)

toiminnot (f)

KEL; E/

KEL (f)

KEL; E/

KEL (f)

KEL; E/

KEL (f)

KEL; E/

KEL (f)

KEL; E/

KEL (f)

KEL; E/

KEL (f)

Sähköisten lämpöpumppujen asennus ja käyttö CCM

4.16.

14 000 0,2 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %

Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä

hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne

CCM

6.5.

27 000 0,4 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,2 %

Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut CCM

6.6.

30 000 0,4 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,5 %

Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa,

säätelyssä ja valvonnassa käytettyjen välineiden

asennus, huolto ja korjaus

CCM

7.5.

0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,4 %

Taksonomiakelpoisten mutta ei ympäristön kannalta

kestävien (muiden kuin taksonomian mukaisten)

toimintojen toimintamenot (A.2)

71 000 0,9 % 1,0% 0% 0% 0% 0% 0% 1,0 %

A. Taksonomiakelpoisten toimintojen

toimintamenot (A.1+A.2)

71 000 0,9 % 1,0% 0% 0% 0% 0% 0% 1,0 %

B. EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNOT

Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen toimintamenot 7 504 000 99,1 %

YHTEENSÄ 7 575 000 100%

113Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

HALLINNOINTI

ESRS G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet

Kaksoisolennaisuusanalyysi osoitti, että yrityskulttuuri ja toimittajasuhteiden hallinta,

mukaan lukien maksukäytännöt ja korruptio, korruption ja lahjonnan ehkäisy ja havait-

seminen sekä ilmiantajien suojeleminen ovat Harvian olennaisia osa-aiheita. Seuraava

taulukko kuvaa olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sekä sitä, miten Harvia

hallinnoi niitä.

Olennainen osa-aihe Tyyppi Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO) Hallinta

Yrityskulttuuri

Vaikutus

Tosiasiallinen

Positiivinen

Yrityskulttuuri:

Harvia on sitoutunut eettiseen ja kestävään liiketoimintaan ja luomaan

taloudellista arvoa sidosryhmilleen.

Harvian strategia perustuu pitkäjänteiseen kannattavaan kasvuun, jota tukevat

eettiset, vastuulliset ja kestävät liiketoimintakäytännöt. Toimintatapaohje

määrittelee selkeät odotukset käyttäytymiselle ja vaatimustenmukaisuudelle koko

organisaatiossa ja arvoketjussa. Johtajuus, työntekijöiden koulutus ja sisäinen

valvonta varmistavat, että nämä periaatteet ovat osa päivittäistä toimintaa. Tämä

lähestymistapa vahvistaa luottamusta, suojelee mainetta ja mahdollistaa kestävän

taloudellisen arvon luomisen osakkeenomistajille ja muille sidosryhmille.

Väärinkäytösten

paljastajien suojelu

Vaikutus

Tosiasiallinen

Positiivinen

Väärinkäytösten paljastajien suojelu:

Harvian väärinkäytösten paljastajien suojelu vahvistaa eettisiä standardeja

ja läpinäkyvyyttä tarjoamalla turvallisen kanavan väärinkäytösten

raportoinnille. Tämä vähentää vaatimustenmukaisuusriskejä, edistää

vastuunottoa ja rakentaa luottamusta työntekijöiden ja sidosryhmien

keskuudessa parantaen yrityksen mainetta ja pitkän aikavälin kestävyyttä.

Harvia tarjoaa ilmoituskanavan, joka on avoin kaikille työntekijöille ja ulkoisille

sidosryhmille ja jossa voi ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä tai epäeettisestä

toiminnasta. Ilmoitukset voidaan tehdä anonyymisti ja ne käsitellään vakiintuneiden

menettelyjen mukaisesti luottamuksellisuuden varmistamiseksi.

Toimittajasuhteiden

hallinta, mukaan lukien

maksukäytännöt

Vaikutus

Tosiasiallinen

Positiivinen

Pitkäaikaiset suhteet Harvian toimittajiin ja kumppaneihin,

vastuullisuuden kehittäminen yhdessä:

Harvian pitkäaikaiset toimittajasuhteet mahdollistavat jatkuvan yhteistyön

kestävän kehityksen parantamiseksi koko arvoketjussa. Toimittajien

eettisten ohjeiden, arviointien, toimittajien sitoutumisen ja yhteisen

kehitystyön kautta Harvia edistää eettisiä, vastuullisia ja läpinäkyviä

liiketoiminakäytäntöjä.

Harvia hallinnoi toimittajasuhteita edellyttämällä kaikilta kumppaneilta

toimittajien eettisten ohjeiden noudattamista ja integroimalla kestävän

kehityksen sopimusneuvotteluihin ja pitkäaikaiseen kumppanuusyhteistyöhön.

Yhteistyö keskittyy jatkuvaan kehittämiseen, osaamisen rakentamiseen

ja molemminpuoliseen tukeen Harvian ”Turvallinen ja lämmin yhteisö”

-vastuullisuussitoumuksen mukaisesti.

Korruptio ja lahjonta

Vaikutus

Mahdollinen

Negatiivinen

Mahdolliset korruptio- ja lahjontarikkomukset:

Epäonnistuminen korruptiota tai lahjontaa koskevien standardien

noudattamisessa voi johtaa ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristöhaittoihin

epäeettisen liiketoiminnan kautta.

Harvian toimintatapaohje kaikille Harvian työntekijöille ja toimittajien eettiset

ohjeet arvoketjun alkupäähän asettavat selkeät vaatimukset reiluille työolosuhteille,

ihmisoikeuksille, työturvallisuudelle ja eettiselle liiketoiminnan harjoittamiselle.

Harvia järjestää sisäisiä koulutuksia korruption ja lahjonnan tunnistamiseksi ja

ehkäisemiseksi.

Toimittaja-arvioinnit, auditoinnit ja tiivis yhteistyö pitkäaikaisten kumppaneiden

kanssa varmistavat, että toimittajien sitoutuminen säilyy ja että Harvian toimittajat

toimivat Harvian eettisten ja laillisten vaatimusten mukaisesti.

Vaikutus

Tosiasiallinen

Positiivinen

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen yhteiskunnassa:

Aktiiviset ja menestyksekkäät toimet korruption ja lahjonnan ehkäisyssä

rakentavat luottamusta sekä omien työntekijöiden että sidosryhmien

keskuudessa.

114Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat

toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

Harvia uskoo, että kestävä menestys rakentuu työn-

tekijöiden, asiakkaiden, toimittajien, kumppaneiden

ja kaikkien muiden sidosryhmien väliseen luottamuk-

seen. Tämä luottamus ansaitaan ja sitä vahvistetaan

joka päivä vastuullisten, läpinäkyvien ja eettisten liike-

toimintakäytäntöjen kautta. Nämä periaatteet muo-

dostavat Harvian yrityskulttuurin perustan ja ohjaavat

toimintaa ja päätöksiä koko konsernissa.

Harvian vastuullisuuspolitiikka käsittelee keskeisiä

periaatteita ja sääntöjä, jotka ohjaavat konsernin

kehitystä suhteessa ympäristö-, sosiaali- ja hallinto-

näkökohtiin (ESG), mukaan lukien liiketoiminnan

harjoittaminen. Harvia-konserni on sitoutunut:

- toimimaan Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeus-

julistuksen ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO)

yleissopimusten mukaisesti

- varmistamaan, että se noudattaa OECD:n

monikansallisia yrityksiä koskevia ohjeita

- varmistamaan, että se noudattaa OECD:n

hyvää hallinnointitapaa koskevia ohjeita.

Harvian toimintatapaohje (Code of Conduct) muuntaa

nämä sitoumukset päivittäiseksi ohjeistukseksi kaikille

työntekijöille. Se määrittelee koko konsernia koske-

vat eettiset standardit ja odotetun tavan toimia, mikä

edistää tervettä yrityskulttuuria ja vastuullista toimin-

taa kaikessa vuorovaikutuksessa ja päätöksenteossa.

Toimintaohjeet linjaavat Harvian sitoutumisen lain-

mukaisiin ja eettisiin liiketoimintakäytäntöihin ja ovat

suoraan yhteydessä liiketoiminnan harjoittamiseen

liittyviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdol-

lisuuksiin. Se kattaa muun muassa seuraavat aiheet:

ympäristö, terveys ja turvallisuus, tuoteturvallisuus,

kilpailulainsäädäntö, lahjonnan ja korruption torjunta,

poliittinen toiminta, suhteet liikekumppaneihin, etu-

ristiriidat, viestintäperiaatteet, tietosuoja ja käyttö-

oikeuksien hallinta, rahanpesun kielto ja kansainväliset

pakotteet, ihmisoikeudet sekä häirinnän ja syrjinnän

kielto.

Ohjeistuksen tarkoituksena on varmistaa, että Harvia

Oyj ja kaikki sen tytäryhtiöt toimivat yhteisten eettis-

ten periaatteiden mukaisesti. Se koskee kaikkia työn-

tekijöitä heidän roolistaan tai sijainnistaan riippumat-

ta, ja sen noudattamista edellytetään poikkeuksetta.

Toiminta tapaohjeen hyväksyy hallitus, ja sen toimeen-

panoa johtavat ylin johto ja kaikki esimiehet, joiden

johdonmukainen esimerkki vahvistaa rehellisyyden

kulttuuria koko konsernissa.

Harvia edellyttää, että kaikki sen tavarantoimittajat

janiiden alihankkijat toimivat vastuullisesti ja noudat-

tavat Harvian toimittajia koskevaa eettistä ohjeis-

toa, jonka mukaan tavarantoimittajat ja kumppanit

sitoutuvat:

- noudattamaan kaikkia pakollisia lakeja ja sääntöjä

- tuomitsemaan korruption

- edistämään reilua kilpailua

- välttämään eturistiriitoja

- estämään rahanpesua ja noudattamaan

yksityi syydensuojaa ja kauppapakotteita

- noudattamaan immateriaalioikeuksia ja tiedon

luottamuksellisuutta

- kunnioittamaan ihmis- ja työoikeuksia

- edistämään työterveyttä ja -turvallisuutta

- edistämään ympäristön hyvinvointia ja estämään

ilmastonmuutosta

- ilmoittamaan havaitsemistaan väärinkäytös-

epäilyistä.

Kaikilta toimittajilta, joiden vuotuiset ostot ylittävät

20000 euroa, edellytetään toimittajia koskevan eetti-

sen ohjeiston noudattamista.

Harvia-konsernin hallitus on hyväksynyt toimittajien

eettisen ohjeiston, joka pohjautuu Harvian toiminta-

tapaohjeeseen. Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryh-

mä vastaavat sen toteuttamisesta, mutta myös kaikki

sopimuksia tai ostoja tekevät henkilöt ovat omalta

osaltaan vastuussa sen toteuttamisen edistämisestä.

HARVIAN LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMISEEN

LIITTYVÄT PERIAATTEET

Harvian vastuullisuusohjelmassa liiketoiminnan harjoit-

taminen on osa sitoumusta #4 ”Turvallinen ja lämmin

yhteisö”. Ohjelmassa esitetään periaatteet, joita so-

velletaan kaikissa Harvia-konsernin yhtiöiden liiketoi-

minnoissa ja jotka liittyvät suoraan Harvian yrityskult-

tuuriin. Yhtiössä noudatetaan seuraavia liiketoiminnan

harjoittamiseen liittyviä konsernitason periaatteita:

- Uskomme, että yhteistyö ja keskinäinen tukeminen

auttavat luomaan hyvinvointia ja pitkiä suhteita niin

työntekijöiden, asiakkaiden kuin kumppaneiden

kanssa.

- Pidämme huolta henkilöstömme turvallisuudesta,

tasa-arvosta ja osaamisen kehittämisestä.

- Toimintamme perustuu arvoihin, joita ovat tasa-arvo,

monimuotoisuus ja lämminhenkisyys.

- Noudatamme aina lakeja ja säännöksiä sekä yleisesti

hyväksyttyjä parhaita käytäntöjä.

”Turvallinen ja lämmin yhteisö” -sitoumuksen vastuu-

henkilö on konsernin talousjohtaja. Sidosryhmien

näkemyksiä ja odotuksia on huomioitu käytäntöjä

laadit taessa ottamalla mukaan Harvian työntekijöitä,

jotka säännöllisesti ovat vuorovaikutuksessa eri sidos-

115Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

ryhmien kanssa ja ymmärtävät siten heidän odotuk-

siaan ja tarpeitaan. Kaikki liiketoiminnan harjoittami-

seen liittyvät politiikat ja sitoumukset löytyvät Harvian

verkkosivuilta.

ILMOITUSKANAVA

Harvialla on whistleblowing-ilmiantokanava, jonka

kautta Harvia-konsernin työntekijät tai ulkoiset sidos-

ryhmät voivat ilmoittaa mistä tahansa epäeettisestä

toiminnasta tai epäillyistä väärinkäytöksistä. Ilmoituk-

set voi tehdä nimettömänä, ja ne käsitellään luotta-

muksellisina.

Harvialla on virallinen tutkintaprosessi ilmoitusten

käsittelyä varten. Kaikki nimetyt ja koulutetut ilmoitus-

kanavatiimin jäsenet saavat välittömästi ilmoituksen,

kun ilmoitus tehdään. Pääsy Harvian ilmoituskanavan

kautta vastaanotettuihin ilmoituksiin on rajattu nime-

tyille henkilöille, joilla on valtuudet ja koulutus ilmoitus-

ten käsittelyyn. Heidän toimensa kirjataan ja käsittely

on luottamuksellista, riippumatonta ja objektiivista.

Ilmoituksen tekijälle lähetetään vastaanottovahvistus

seitsemän päivän kuluessa, ja ilmoituskanavatiimi arvioi

tapauksen. Tarvittaessa yhteydenotto ilmoituksen

tekijään voidaan järjestää anonyymin kanavan kautta.

Jos ilmoitus hyväksytään, ryhdytään asianmukaisiin

tutkinta toimenpiteisiin. Tarvittaessa tutkintaan voidaan

ottaa mukaan asiantuntijoita ilmoittajan suostumuk-

sella, jos ilmoittajan henkilöllisyys paljastetaan. Näillä

henkilöillä on pääsy asiaankuuluviin tietoihin ja heitä

sitoo myös salassapitovelvollisuus. Tutkinnan tulosten

perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin ja niitä

seurataan. Ilmoittajalle annetaan palautetta toteu-

tetuista toimenpiteistä tai jatkotoimien perusteista.

Ilmoituksen tehneelle lähetetään palautetta ilmoituksen

jatkotoimista kolmen kuukauden kuluessa vastaan-

ottoilmoituksesta.

Ilmoituskanavatiimi ei tutki ilmoitettua väärin-

käytöstä,jos:

- väitetty väärinkäytös ei kuulu ilmoituskanava-

ohjeiden mukaisesti ilmoitettaviin asioihin

- ilmoitusta ei ole tehty vilpittömässä mielessä tai

seon ilkeämielinen

- saatavilla ei ole riittävästi tietoa, jotta lisätutkinta

olisi mahdollinen

- ilmoituksessa esitetty asia on jo ratkaistu.

Ilmoituskanavaa hoitaa ulkopuolinen kumppani nimet-

tömyyden varmistamiseksi. Ilmoitusmenettely on

salattu ja suojattu salasanalla. Kun ilmoituskanava pe-

rustettiin, siitä tiedotettiin kaikille työntekijöille ja heille

annettiin opastusta kanavan käyttöön. Ilmoituskanava

kuuluu myös yhtiön toimintatapaohjekoulutukseen.

Ilmoituskanavapalvelu saattaa kerätä henkilötietoja

viestissä määritetystä henkilöstä, viestin lähettävästä

henkilöstä (jos viestiä ei ole lähetetty nimettömästi) ja

mahdollisesta kolmannesta osapuolesta selvittääkseen

ilmoitettuihin Harvian eettisten ohjeiden tai sisäisten

sääntöjen vastaisiin väärinkäytöksiin ja sopimattomaan

käyttäytymiseen liittyvät tosiasiat. Tämä käsittely

perustuu lakisääteisiin velvoitteisiin ja rekisterinpitä-

jän oikeutettuun etuun estää maineeseen kohdistuvat

riskit ja edistää eettistä liiketoimintaa. Lähetettyyn

ilmoitukseen ja sen käsittelyyn liittyvät faktat näkevät

vain pätevät ja valtuutetut henkilöt, jotka käsittelevät

kyseisiä tietoja luottamuksellisesti. Ilmoituksen tekijällä

on oikeus tutustua itseään koskeviin tietoihin, vaa-

tia tietojen oikaisua, vastustaa tietojen käsittelyä tai

vaatia rajoitettua henkilötietojen käsittelyä paikallisen

tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Nämä oikeudet

voidaan kumota turvaamistoimenpiteillä, joita tarvi-

taan estämään todisteiden tuhoaminen tai tapauksen

käsittelyn ja tutkinnan muunlainen estäminen. Tiedot

säilytetään EU:n sisällä.

Henkilö, joka ilmaisee aidon epäilyn tai huolenaiheen

näiden ohjeiden mukaisesti, ei ole vaarassa menettää

työtään eikä häneen kohdistu minkäänlaisia seuraa-

muksia tai henkilökohtaisia haittoja. Ei ole merkitystä,

erehtyykö ilmoittaja, jos hän toimii vilpittömästi.

Toimittajasuhteiden hallinta

Yksi Harvian arvoista on ”Uskomme pitkäkestoiseen

kumppanuuteen, joka perustuu molemminpuoliseen

kunnioitukseen ja luottamukseen”. Harvian liikesuhteet

toimittajien ja kumppaneiden kanssa ovat yleisesti

ottaen pitkiä.

Menestyksekkäät suhteet toimittajiin ja kumppaneihin

syntyvät arvojen mukaan elämisestä, hyvästä yhteis-

työstä ja riskienhallinnasta. Toimittajia koskeva eettinen

ohjeisto asettaa toimittajille selkeät vaatimukset, ja ta-

varantoimittajien luokse tehtäviä vierailuja, auditointeja

ja arviointeja käytetään arvioimaan ja todentamaan

sitoumuksen toteutumista käytännössä. Toimittajien

luokse tehtävät vierailut myös vahvistavat molemmin-

puolista kunnioitusta ja luottamusta ja syventävät

ymmär rystä molemminpuolisista tarpeista ja odotuk-

sista. Ihmis- ja työoikeuksiin, ympäristösuorituskykyyn

sekä lakien ja määräysten noudattamiseen liittyviä

toimit tajariskejä arvioidaan jatkuvasti.

Kestävä kehitys on osa toimittajien valintaprosessia,

ja uusien toimittajien on sitouduttava Harvian toimit-

tajia koskevaan eettiseen ohjeistoon. Tavarantoimit-

tajia valittaessa Harvia kohtelee kaikkia mahdollisia

toimittajia tasapuolisesti yrityksen koosta huolimatta.

Tämä tarkoittaa, että kaikilla toimittajilla on yhtäläiset

mahdollisuudet tulla valituksi.

116Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Ympäristönäkökohdilla on merkitys valittaessa merkit-

tävimpiä toimittajia, kuten teräs- tai ja logistiikkapal-

velujen toimittajia. Harvia on useiden vuosien ajan

käyttänyt kierrätetystä teräksestä valmistettua ruostu-

matonta terästä. Toinen Harvian tuotteissa käytettävä

teräs on hiiliteräs. Molempia valmistetaan Suomessa,

mikä on logistiikan kannalta hyvä asia. Saman toimit-

tajan ruostumatonta terästä käytetään myös Saksan

tehtaan tuotannossa.

Harvia vaatii, että sen logistiikkakumppanilla on oltava

päästövähennystavoitteet. Nykyinen logistiikkakump-

pani on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasu-

päästöjä alhaisimmalle mahdolliselle tasolle vuoteen

2050 mennessä.

Harvialla ei ole erityistä politiikkaa, jolla ehkäistäisiin

maksuviivästyksiä tavarantoimittajille. Harvia soveltaa

toiminnassaan oman arvionsa mukaan kohtuullisia

maksuehtoja. Maksuehtoja kuvataan tarkemmin osios-

sa Maksukäytännöt.

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen

ja havaitseminen

Harvian politiikka ja lähestymistapa lahjonnan ja

korruption vastaiseen toimintaan on Yhdistyneiden

Kansa kuntien korruption vastaisen yleissopimuksen

mukainen ja määritelty Harvia-konsernin toimintata-

paohjeessa, jonka mukaan kaikenlainen korruptio ja

lahjonta on kielletty.

Korruption ja lahjonnan vastainen koulutus on mukana

myös Harvian verkossa järjestettävässä toimintatapa-

ohjekoulutuksessa, jota pilotoitiin pääkonttorissa

vuosina 2023-2024 ja laajennettiin kattamaan myös

muut Harvian yksiköt vuoden 2025 aikana. Kaikki

uudet työntekijät perehdytetään toimintatapaohjee-

seen osana perehdytysohjelmaa. Harvian toimittajat ja

kumppanit tutustuvat Harvian toimintatapaan ja vaati-

muksiin Harvian toimittajia koskevan eettisen ohjeis-

ton avulla. Kaikissa korruption ja lahjonnan vastaisissa

koulutuksissa on käsitelty muun muassa korruption ja

lahjonnan määrittelyä, yhtiön toimintatapoja ja ohjeita

sekä sitä, mitä tehdä, kun epäillään tai havaitaan

mahdol lisia rikkomuksia.

Mahdollisten korruptio- ja lahjontatapausten ehkäise-

miseksi henkilökuntaa kehotetaan konsultoimaan

Harvia-konsernin talousjohtajaa tai paikallista toimi-

tusjohtajaa ennen vieraiden tai liikekumppaneiden

viihdyttämistä tai liikekumppanin kutsun hyväksy-

mistä, mikäli henkilöstö kokee olevansa epävarma

oikeasta toimintatavasta. Lisäksi viranomaisen viih-

dyttäminen vaatii aina erityistä ennakkoharkintaa ja

edellyttää Harvia-konsernin talousjohtajan tai paikal-

lisen toimitusjohtajan suostumuksen. Mahdollisesta

rikkomuksen riskistä on ilmoitettava nimettömällä

ilmiantokanavalla.

Harvialla on käytössä prosessit, sisäisen valvonnan

ohjeet ja menettelyt korruption ja lahjonnan ehkäise-

miseksi ja havaitsemiseksi. Esimerkiksi hankinnoissa

vaaditaan kilpailutusta ja läpinäkyvää hintavertailua.

Selittämätön eroavaisuus yksikön kannattavuudessa

tai merkittävien asioiden liian suuri riippuvuus yhdestä

henkilöstä edellyttää myös tarkempaa tutkimista. Osa-

na yrityskauppoja tehdään kattava due diligence -sel-

vitys, jotta havaitaan mahdolliset ristiriidat suhteessa

Harvian liiketoiminnan etiikkaan. Harvialla ei ole omaa

sisäisen tarkastuksen toimintoa. Harvian talousorga-

nisaatio tekee mahdollisuuksien mukaan myös sisäisiä

korruptio- ja lahjontatarkastuksia. Jos väitteitä tai

ilmoitettuja tapauksia ilmenee, asia käsitellään ylim-

män johdon kanssa ja tutkitaan. Tutkimuksen tulosten

perusteella ryhdytään toimenpiteisiin, ja tuloksista

raportoidaan asianmukaisesti ja tarvittaessa hallin-

nollisille, johto- ja valvontaelimille.

Harvia on tunnistanut sisäisessä toiminnassaan

korruptiolle ja lahjonnalle alttiimmiksi toiminnoiksi

johdon, taloushallinnon, materiaaleja, tarvikkeita ja

palveluita hankkivat toiminnot sekä myyntitoimin-

not. Tämä perustuu näiden toimintojen korkeaan

päätöksenteko valtaan, taloudellisten transaktioiden

hallintaan ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Vuonna

2025 Harvia otti käyttöön näille toiminnoille koh-

distetun verkkokoulutusohjelman. Yhteensä 147

työntekijää työskentelee näissä korkeamman riskin

toiminnoissa, ja heidän tulee suorittaa koulutus. 136

työntekijää suoritti verkkokoulutuksen, mikä tar-

koittaa 93 %:n suoritusastetta ja 100 % johtoryhmän

osalta. Koulutus on pakollinen kaikille korkeamman

riskin toiminnoissa työskenteleville, mutta suori-

tus voi puuttua esimerkiksi äskettäin aloittaneilta

työntekijöiltä ja pidempien poissaolojen vuoksi.

Nämä toiminnot käsittelevät korruption ja lahjonnan

torjuntaan liittyviä aiheita myös säännöllisesti tiimi-

palaverikeskusteluissa varmistaakseen käytäntöjen

ja toimintamallien johdonmukaisen tiedostamisen ja

soveltamisen.

Hallitus hyväksyy toimintatapaohjeen ja osoittaa näin

ymmärtävänsä korruption ja lahjonnan vastaiset peri-

aatteet. Tämä hyväksyntä heijastaa heidän tietoisuut-

taan asiaankuuluvista säännöksistä, eettisistä stan-

dardeista ja parhaista käytännöistä väärinkäytösten

ehkäisemiseksi. Harvia ei ole järjestänyt hallitukselle

erityistä korruption ja lahjonnan vastaista koulutusta

vuoden 2025 aikana. Harvialla ei ole ollut korrup-

tioon tai lahjontaan liittyviä tapauksia tai tuomioita

vuosina 2025 ja 2024.

117Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät

toimet ja resurssit

Käsitelläkseen tosiasiallisia tai mahdollisia vaikutuksia

sekä riskejä ja mahdollisuuksia, jotka on kuvattu koh-

dassa ”Yleiset tiedot” luvussa ”Olennaiset vaikutuk-

set, riskit ja mahdollisuudet”, Harvia on toteuttanut

useita jatkuvia toimia, jotka on jaettu ja lueteltu alla

niiden ESRS 1 -liitteessä A määriteltyjen osa-aiheiden

perusteella, joille ne ovat olennaisimpia.

YRITYSKULTTUURI

- Harvian toimintatapaohje ja vastuullinen liike-

toiminta. Toimintatapaohjekoulutus on osa uuden

työntekijän perehdytystä ja Harvia edellyttää

kaikilta työntekijöiltään koulutuksen suorittamista

kahden vuoden välein. Verkkokoulutusta pilotoi-

tiin pääkonttorissa vuoden 2023 lopulla, ja sen

vaiheittainen käyttöönotto on jatkunut. Vuonna

2025 kaikkien Harvia Finlandin työntekijöiden, sekä

toimihenkilöiden että tuotannon työntekijöiden,

edellytettiin suorittavan toimintatapaohjeen verk-

kokoulutus. Muissa Harvian globaaleissa yhtiöissä

vaatimus koskee tällä hetkellä kaikkia toimihenkilöi-

tä. Koulutusvaatimuksen laajentaminen koskemaan

kaikkia tuotannon työntekijöitä kaikissa yksiköissä

on suunniteltu vuodelle 2026.

Koulutuksen piiriin kuuluvista työntekijöistä 76 %

on suorittanut koulutuksen (70 % vuonna 2024),

mikä vastaa noin 59 % (26 % vuonna 2024) kaikista

konsernin työntekijöistä.

- Ilmoituskanava mahdollisten epäkohtien ilmoit-

tamiseen. Harvialla on whistleblowing-ilmianto-

kanava, jonka kautta Harvia-konsernin työntekijät

tai ulkoiset sidosryhmät voivat ilmoittaa mistä

tahansa epä eettisestä toiminnasta tai epäillyistä

väärinkäytök sistä. Ilmoitukset voi tehdä nimettö-

mänä, ja ne käsitellään luottamuksellisina. Vuosi-

na 2025 ja 2024 ilmoituskanavan kautta ei tullut

yhtään ilmoitusta.

- Sitoutuminen työntekijöiden hyvinvointiin ja

työtyytyväisyyteen. Harvia arvioi yrityskulttuuriaan

toteuttamalla vuosittaisen henkilöstökyselyn. Henki-

löstön sitoutumiskyselyssä on neljä osa-aluetta:

sitoutuminen, johtaminen, suorituskyky ja innostus.

Tulokset ovat hyvä ohjenuora henkilöstötoiminnan,

johtamisen ja sisäisen viestinnän kehittämiseen,

millä on tärkeä rooli Harvian yrityskulttuurin vaa-

limisessa. Harvia mittasi Employee Net Promoter

Score -lukuaan (eNPS) ensimmäistä kertaa vuonna

2024, jolloin lähtötasoksi muodostui +10 asteikolla

-100:sta +100:aan. Vuoden 2025 kyselyssä Harvian

eNPS nousi arvoon +19, mikä osoittaa selkeää po-

sitiivista kehitystä. Samalla vastausprosentti nousi

merkit tävästi, 56 prosentista vuonna 2024 yhteensä

75 prosenttiin vuonna 2025, mikä parantaa tulosten

luotettavuutta ja edustavuutta.

- Asiakastyytyväisyyskysely. Harvia pyrkii jatku vasti

parantamaan palveluitaan ja toimintaansa sekä

rakentamaan pitkäaikaista luottamusta asiakkai-

densa kanssa. Tämän tueksi konserni tekee vuosit-

tain konserninlaajuisen asiakastyytyväisyyskyselyn

yritys asiakkaidensa keskuudessa kerätäkseen jäsen-

neltyä palautetta Harvia-konsernista liikekumppani-

na. Vuoden 2025 kysely toteutettiin vuoden lopussa

ja lähetettiin noin 4 000 jälleenmyyjäasiakkaalle

(11000 vuonna 2024). Kyselyn vastausprosentti oli

10 % (7 % vuonna 2024).

- Tuloksissa on vaihtelua tuotemerkkien ja markki-

noiden välillä. Konsernitasolla suositteluindeksi

(NetPromoter Score, NPS) pysyi hyvällä tasolla, ja

jotkin tuotemerkit saavuttivat erinomaisen NPS-

tuloksen. Asiakkaat ilmoittivat erityisesti arvosta-

vansa tuotteiden laatua ja tarjooman laajuutta

kaikkien Harvia-konsernin tuotemerkkien osalta.

Tietyiltä markkinoilla saadussa palautteessa koros-

tuivat asiakaspalveluun ja tekniseen tukeen liittyvät

haasteet, mikä vaikutti negatiivisesti konsernin ylei-

seen NPS:ään. Vuoden 2025 NPS oli keskimäärin 53

(71 vuonna 2024). Kysely antaa arvokasta näkemystä

asiakkaiden mielikuvista ja tukee konsernin jatkuvia

ponnisteluja asiakaskokemuksen ymmärtämiseksi ja

kehittämiseksi.

- 75-vuotisjuhla ja yrityskulttuuri. Vuonna 2025

Harvia vietti 75-vuotisjuhlaansa, joka oli merkittävä

virstanpylväs konsernin historiassa. Juhlaa vietettiin

läpi vuoden yhdessä työntekijöiden, asiakkaiden,

kumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Juhlinnan painopisteenä olivat arvostus, yhteistyö

ja jatkuvuus. Juhlat tarjosivat tilaisuuden kiittää

sidosryhmiämme pitkäaikaisesta luottamuksesta ja

yhteistyöstä ja vahvistaa tulevaisuuteen suuntau-

tunutta ajattelua. Juhlavuosi auttoi vahvistamaan

yhteistä tarkoitusta ja kulttuuria koko organisaa-

tiossa ja tuki Harvian pyrkimystä johtaa ja uudistaa

globaaleja saunamarkkinoita niin, että kaikilla on syy

kokea sauna.

TOIMITTAJASUHTEIDEN HALLINTA, MUKAAN

LUKIEN MAKSUKÄYTÄNNÖT

- Toimittajia koskeva eettinen ohjeisto. Harvian

nykyi sistä tavaran- ja palveluntoimittajista 86 %

on sitoutunut noudattamaan toimittajia koskevaa

eettistä ohjeistoa. Yhtiön tavoitteena on, että kaikki

toimittajat, joilta Harvia ostaa tavaroita tai palve-

luja vähintään 20 000 eurolla vuodessa, sitoutuvat

noudat tamaan eettistä ohjeistoa vuoteen 2027

mennessä.

- Toimittajavierailut, auditoinnit ja arvioinnit. Harvia

tapaa, auditoi tai arvioi nykyisiä ja uusia toimittajiaan

yhtiön ohjeiden mukaisesti saadakseen paremman

näkymän toimittajan luotettavuuden hallintaan,

118Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

riskien lieventämiseen, potentiaalisten mahdol-

lisuuksien tunnistamiseen ja niihin tarttumiseen sekä

myönteisten ESG-vaikutusten aikaansaamiseen.

Vierailut myös vahvistavat keskinäistä kunnioitusta,

luottamusta ja syvempää ymmärrystä kummankin

osapuolen tarpeista ja odotuksista edistäen pitkäai-

kaisia kumppanuuksia.

KORRUPTIO JA LAHJONTA

- Koulutus. Harvia järjestää vuosittaisen korruption- ja

lahjonnanvastaisen koulutuksen, joka kattaa periaat-

teet ja ohjeet väärinkäytösten ehkäisemiseksi kaikille

korruptiolle ja lahjonnalle alttiimmiksi tunnistetuille

työntekijöille, mukaan lukien johto, taloushallinto,

hankinta ja myynti. Vuonna 2025 korkean riskin

toiminnoissa työskentelevistä 147 työntekijästä 136

suoritti koulutuksen. Koulutuksen suoritusaste oli

93 %, ja johtoryhmästä koulutuksen suoritti 100 %

jäsenistä.

Liiketoiminnan harjoittamiseen

liittyvät tavoitteet

Vuonna 2021 Harvia asetti toimittajia koskeviin toi-

minta ohjeisiin sitoutumiseen liittyvän tavoitteen osana

Harvian vastuullisuusohjelmaa vuosille 2022–2025.

Toimittajia koskeva eettinen ohjeisto

Harvia edellyttää kaikilta toimittajiltaan vastuullisia

toimintatapoja ja sitoutumista Harvian toimittajia koske-

vaan eettiseen ohjeistoon, jonka osa-alueita ovat eet-

tisyys, korruptio, työvoima, terveys ja turvallisuus sekä

ympäristö. Myös sitoutuminen tavarantoimittajien omiin

toimintaperiaatteisiin hyväksytään silloin, kun eettiset

periaatteet ovat samanlaiset kuin Harvian toimittajia

koskevassa eettisessä ohjeistossa. Sitoumuksen piiriin

kuuluvat materiaalien, komponenttien, tavaroiden ja

palveluiden toimittajat, ja se kattaa kaikki Harvia-kon-

sernin yhtiöt. Tavoiteprosentti on toimittajien eettiseen

ohjeistoon sitoutuneiden toimittajien osuus kaikista

toimittajista, joiden vuosittaiset ostot ovat vähintään

20 000 euroa. Paikalliset yksiköt ovat vastuussa rajan

ylittymisen seurannasta ostojen perusteella ja raportoi-

vat konsernitasolle. Allekirjoitetut sitoumukset tallenne-

taan konsernin sopimustenhallintajärjestelmään. Kaikki

Harvia-konsernin yhtiöt ovat mukana vuoden 2025

raportoinnissa Therma Solin, Harvia Japanin ja Phoenix

El-Mecin ollessa uusia lisäyk siä verrattuna 2024 rapor-

tointiin. Suurin osa, 86%, olemassa olevista tavaroiden

ja palveluiden toimittajista on sitoutunut noudattamaan

Harvian toimittajien eettisiä ohjeita, ja noudattaminen

on edellytys uusille toimittajille. Yhtiön tavoitteena on,

että kaikki toimittajat, joilta Harvia ostaa tavaroita tai

palveluja vähintään 20 000 eurolla vuodessa, sitoutuvat

noudattamaan eettistä ohjeistoa vuoteen 2027 men-

nessä. Sitoutuminen toimittajien eettiseen ohjeistoon

on kasvanut 31 %-yksikköä vertailuvuodesta. Mittaria ei

ole validoinut muu ulkopuolinen taho kuin varmentaja.

Tavoitetta asettaessaan Harvia on ottanut huomioon

kansainväliset viitekehykset, kuten YK:n yritystoimin-

taa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet,

OECD:n monikansallisille yrityksille suunnatut ohjeet

ja ILO:n työelämän normit. Myös sidosryhmien näke-

myksiä ja odotuksia on huomioitu ottamalla mukaan

Harvian työntekijöitä, jotka ovat säännöllisesti vuoro-

vaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa ja ymmärtävät

näin heidän odotuksiaan ja tarpeitaan, mutta sidos-

ryhmiä ei ole suoraan osallistettu prosessiin. Sidos-

ryhmät odottavat Harvian toimivan vastuullisesti kai-

kissa liiketoimintaan liittyvissä asioissa. Tavoitteeseen

tai sitä vastaaviin mittareihin ei ole tehty muutoksia.

Maksukäytännöt

Harvian maksuehto on tyypillisesti 14-60 päivää. 14

päivän maksuehto koskee tyypillisesti pieniä palvelun-

tarjoajia ja yrittäjiä, 30 päivän maksuehto keskikokoisia

yrityksiä ja yli 30 päivän maksuehto muita kuin edellä

mainittuja. Harvialla ei ole konserninlaajuisia vakio-

maksuehtoja.

Keskimääräinen aika, jonka Harvia käyttää laskun

maksa miseen siitä päivästä, jolloin sopimuksen mukai-

nen tai lakisääteinen maksuaika alkaa, on arviolta lähes

30 päivää (30 päivää vuonna 2024). Näiden tietojen

tarkka ja luotettava kerääminen koko konsernista olisi

kohtuutonta. Raportointia kehitetään, jotta tieto olisi

jatkossa helpommin saatavilla.

Harvia ei ole osapuolena missään oikeudenkäynnissä

maksuviivästysten vuoksi.

Tavoitetaso

2021

Vertailuvuosi 2025 2024

Muutos

vertailuvuoteen

2027

tavoitetaso

Toimittajia koskevaan eettiseen ohjeistoon sitoutuneet

toimittajat (%) 55 86 87 +31 %-yks. 100

119Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

DUE DILIGENCE

-PROSESSIN

KESKEISET

OSATEKIJÄT Kohdat kestävyysselvityksessä

Due diligence

-prosessin

sisällyttäminen

hallintoon,

strategiaan ja

liiketoimintamalliin

ESRS2 Yleiset tiedot

Hallinnointi

Due diligence -prosessi

E1 Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

Ilmoituskanava

Yhteydenpito

vaikutusten

kohteena olevien

sidosryhmien

kanssa kaikissa due

diligence -prosessin

keskeisissä vaiheissa

ESRS2 Yleiset tiedot

Sidosryhmien etujen ja näkemysten huomiointi

G1 Hallinnointi

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

Ilmoituskanava

Haitallisten

vaikutusten

tunnistaminen

jaarviointi

ESRS2 Yleiset tiedot

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Kuvaus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

E1 Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet

G1 Hallinnointi

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

DUE DILIGENCE

-PROSESSIN

KESKEISET

OSATEKIJÄT Kohdat kestävyysselvityksessä

Toimien

toteuttaminen

kyseisten haitallisten

vaikutusten

korjaamiseksi

E1 Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäohjelma

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet

ja resurssit

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

G1 Hallinnointi

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet

Toimittajasuhteiden hallinta

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät toimet ja resurssit

Kyseisten toimien

tuloksellisuuden

seuranta ja siitä

viestiminen

E1 Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet

ja resurssit

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Kasvihuonekaasupäästöt

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

Resurssien sisäänvirtaukset

Resurssien ulosvirtaukset

G1 Hallinnointi

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät toimet ja resurssit

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tavoitteet

Liitteet

LIITE 1: TAULUKKO DUE DILIGENCE -AIHEISTA KESTÄVYYSSELVITYKSESSÄ

120Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

LIITE 2: TAULUKKO KESTÄVYYSSELVITYKSESSÄ HUOMIOIDUISTA ESRS-STANDARDIN MUKAISISTA TIEDONANTOVAATIMUKSISTA

Seuraavassa taulukossa on esitetty luettelo kestävyysraportointistandardin (ESRS-standardi) tiedonantovaatimuksista, joita Harvia on noudattanut laatiessaan tätä

kestävyys selvitystä kaksoisolennaisuuden perusteella sekä tiedot niistä tiedonantovaatimuksista, jotka Harvia on arvioinut ei-olennaisiksi kaksoisolennaisuuden perusteella.

Lisäksi taulukkoon on merkitty ESRS-standardin sallimat vaiheittain käyttöön otetut tiedonantovaatimukset.

Taulukkoa voidaan käyttää navigointiin kestävyysselvityksen tiedonantovaatimusta koskeviin tietoihin.

Tietopiste Tiedonantovaatimus Kohdat kestävyysselvityksessä

Olennainen/

Ei-olennainen

ESRS 2 Yleiset tiedot

BP-1 Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet ESRS2: Laatimisperusta Olennainen

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot ESRS2: Laatimisperusta Olennainen

GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli ESRS2: Hallinnointi Olennainen

GOV-2

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät

vastuullisuusseikat

ESRS2: Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden

käsittelemät kestävyysasiat

Olennainen

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin ESRS 2: Kestävyyteen liittyvä palkitseminen Olennainen

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

ESRS 2: Due diligence -prosessi

Liite 1: Taulukko due diligence -aiheista kestävyysselvityksessä

Olennainen

GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta ESRS 2: Due diligence -prosessi Olennainen

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju ESRS 2: Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Olennainen

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset ESRS 2: Sidosryhmien etujen ja näkemysten huomiointi Olennainen

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian

ja liiketoimintamallin kanssa

ESRS2: Kaksoisolennaisuusarviointi

ESRS2: Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen

IRO-1

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

ESRS 2: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Olennainen

IRO-2

Yrityksen kestävyysselvityksessä huomioon otetut ESRS-standardien

tiedonantovaatimukset

ESRS 2: Kestävyysselvityksessä huomioon otetut ESRS-tiedonantovaatimukset Olennainen

ESRS E1 Ilmastonmuutos

E1. ESRS 2

GOV-3

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin ESRS 2: Kestävyyteen liittyvä palkitseminen Olennainen

E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäohjelma ESRS E1: Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäohjelma Olennainen

E1. ESRS 2

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian

ja liiketoimintamallin kanssa

ESRS2: Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ESRS E1: Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

Olennainen

E1. ESRS 2

IRO-1

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

ESRS 2: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Olennainen

E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

ESRS E1: Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet

Olennainen

121Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Tietopiste Tiedonantovaatimus Kohdat kestävyysselvityksessä

Olennainen/

Ei-olennainen

E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

ESRS E1: Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet

jaresurssit

Olennainen

E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

ESRS E1: Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät

tavoitteet

Olennainen

E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä ESRS E1: Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Olennainen

E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt ESRS E1: Kasvihuonekaasupäästöt Olennainen

E1-7

Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja

kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet

- Ei-olennainen

E1-8 Sisäinen hiilen hinnoittelu - Ei-olennainen

E1-9

Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien

mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

ESRS E2 Pilaantuminen

E2. ESRS 2

IRO-1

Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

ESRS 2: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Olennainen

E2-1 Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet - Ei-olennainen

E2-2 Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit - Ei-olennainen

E2-3 Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet - Ei-olennainen

E2-4 Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen - Ei-olennainen

E2-5 Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet - Ei-olennainen

E2-6

Pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

ennakoidut taloudelliset vaikutukset

- Ei-olennainen

ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

ESRS 2 IRO-1

Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

ESRS 2: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Olennainen

E3-1 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet - Ei-olennainen

E3-2 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit - Ei-olennainen

E3-3 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet - Ei-olennainen

E3-4 Vedenkulutus - Ei-olennainen

E3-5

Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

- Ei-olennainen

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

E4-1

Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien

huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa

- Ei-olennainen

E4. ESRS 2

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian

ja liiketoimintamallin kanssa

- Ei-olennainen

122Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Tietopiste Tiedonantovaatimus Kohdat kestävyysselvityksessä

Olennainen/

Ei-olennainen

E4. ESRS 2

IRO-1

Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

ESRS 2: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Olennainen

E4-2 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet - Ei-olennainen

E4-3 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit - Ei-olennainen

E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet - Ei-olennainen

E4-5

Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin

liittyvätvaikutusmittarit

- Ei-olennainen

E4-6

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien riskien

jamahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

- Ei-olennainen

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

E5. ESRS 2

IRO-1

Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

ESRS 2: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Olennainen

E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet ESRS E5 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet Olennainen

E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit ESRS E5 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit Olennainen

E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet ESRS E5 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet Olennainen

E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset ESRS E5 Resurssien sisäänvirtaukset Olennainen

E5-5 Resurssien ulosvirtaukset ESRS E5 Resurssien ulosvirtaukset Olennainen

E5-6

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien

jamahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

ESRS S1 Oma työvoima

S1. ESRS 2

SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset ESRS 2: Sidosryhmien etujen ja näkemysten huomiointi Olennainen

S1. ESRS 2

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian

ja liiketoimintamallin kanssa

ESRS2: Kaksoisolennaisuusarviointi

ESRS2: Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen

S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

S1-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden

ja heidän edustajiensa kanssa

Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

S1-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

S1-4

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten

suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien

vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien vaikuttavuus

Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

S1-5

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten

vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

123Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Tietopiste Tiedonantovaatimus Kohdat kestävyysselvityksessä

Olennainen/

Ei-olennainen

S1-7

Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden

ominaisuudet

Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu - Ei-olennainen

S1-9 Monimuotoisuuden mittarit Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

S1-10 Riittävä palkka - Ei-olennainen

S1-11 Sosiaalinen suojelu - Ei-olennainen

S1-12 Vammaiset henkilöt - Ei-olennainen

S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) - Ei-olennainen

S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset - Ei-olennainen

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

S2. ESRS

2SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset ESRS 2: Sidosryhmien etujen ja näkemysten huomiointi Olennainen

S2. ESRS 2

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian

ja liiketoimintamallin kanssa

ESRS2: Kaksoisolennaisuusarviointi

ESRS2: Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen

S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

S2-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden

kanssa

Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

S2-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

S2-4

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin

ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten

riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien tehokkuus

Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

S2-5

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten

vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

ESRS 2

SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset ESRS 2: Sidosryhmien etujen ja näkemysten huomiointi Olennainen

ESRS 2

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian

ja liiketoimintamallin kanssa

- Ei-olennainen

S3-1 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet - Ei-olennainen

124Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Tietopiste Tiedonantovaatimus Kohdat kestävyysselvityksessä

Olennainen/

Ei-olennainen

S3-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien

yhteisöjen kanssa

- Ei-olennainen

S3-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena

oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

- Ei-olennainen

S3-4

Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin

toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin

kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien

hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

- Ei-olennainen

S3-5

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten

vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

- Ei-olennainen

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

ESRS 2

SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset ESRS 2: Sidosryhmien etujen ja näkemysten huomiointi Olennainen

ESRS 2

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian

ja liiketoimintamallin kanssa

ESRS2: Kaksoisolennaisuusarviointi

ESRS2: Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen

S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

S4-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

S4-4

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin

ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten

riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien tehokkuus

Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

S4-5

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten

vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Vaiheittainen käyttöönotto Olennainen

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

G1. ESRS

GOV-1

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli ESRS2: Hallinnointi Olennainen

G1. ESRS

IRO-1

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

ESRS 2: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Olennainen

G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

ESRS G1: Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

jayrityskulttuuri

Olennainen

G1-2 Toimittajasuhteiden hallinta

ESRS G1: Toimittajasuhteiden hallinta

ESRS G1: Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät toimet ja resurssit

Olennainen

G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

ESRS G1: Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

ESRS G1: Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät toimet ja resurssit

Olennainen

G1-4 Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset ESRS G1: Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen Ei-olennainen

G1-5 Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta - Ei-olennainen

G1-6 Maksukäytännöt ESRS G1: Maksukäytännöt Olennainen

125Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

LIITE 3: TAULUKKO TIETOPISTEISTÄ, JOTKA PERUSTUVAT MUUHUN EU:N LAINSÄÄDÄNTÖÖN

Seuraava taulukko sisältää kaikki ESRS 2:n lisäyksessä B luetellut muut EU-lainsäädännöstä johdetut datapisteet. Taulukosta näkee, mistä Harvian

kestävyysselvityksestä datapisteet löytyvät ja mitkä datapisteet on arvioitu epäolennaiseksi kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella.

Tiedonanto-

vaatimus Tietopiste Kestävyystiedot Kohdat kestävyysselvityksessä

Viittaus muuhun EU:n lainsäädäntöön

Tiedonanto-

velvoite-

asetus Pilari 3

Vertailuarvo-

asetus

EU:n

ilmastolaki

ESRS 2 GOV-1 21 (d) Hallituksen sukupuolijakauma ESRS 2: Hallinnointi x x

ESRS 2 GOV-1 21 (e) Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus ESRS 2: Hallinnointi x

ESRS 2 GOV-4 30 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista ESRS 2: Due diligence -prosessi x

ESRS 2 SBM-1 40 (d) i Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan Ei-olennainen x x x

ESRS 2 SBM-1 40 (d) ii Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan Ei-olennainen x x

ESRS 2 SBM-1 40 (d) iii Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan Ei-olennainen x x

ESRS 2 SBM-1 40 (d) iv Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan Ei-olennainen x

ESRS E1-1 14

Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen

2050 mennessä

ESRS E2: Ilmastonmuutoksen hillintää

koskeva siirtymäohjelma

ESRS E1-1 16 (g)

Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle

suljetutyritykset

ESRS E2: Ilmastonmuutoksen hillintää

koskeva siirtymäohjelma

x x

ESRS E1-4 34 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet

ESRS E2: Ilmastonmuutoksen hillintään ja

siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

x x x

ESRS E1-5 38

Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä

lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)

ESRS E2: Energiankulutus ja

energialähteiden yhdistelmä

ESRS E1-5 37 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

ESRS E2 Energiankulutus ja

energialähteiden yhdistelmä

ESRS E1-5 40-43

Energianintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan

merkittävillä aloilla

ESRS E2: Energiankulutus ja

energialähteiden yhdistelmä

ESRS E1-6 44

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt

jakokonaispäästöt

ESRS E2: Kasvihuonekaasupäästöt x x x

ESRS E1-6 53-55 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti

ESRS E2: Energiankulutus ja

energialähteiden yhdistelmä

x x x

ESRS E1-7 56 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset Ei-olennainen x

ESRS E1-9 66 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille Ei sovelleta x

ESRS E1-9 66 (a), 66 (c) Rahamäärien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan Vaiheittainen käyttöönotto x

ESRS E1-9 67 (c)

Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä

energiatehokkuusluokittain

Vaiheittainen käyttöönotto x

ESRS E1-9 69 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa Vaiheittainen käyttöönotto x

ESRS E2-4 28

Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden

määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä

jasiirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteessä II

Ei-olennainen x

126Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Tiedonanto-

vaatimus Tietopiste Kestävyystiedot Kohdat kestävyysselvityksessä

Viittaus muuhun EU:n lainsäädäntöön

Tiedonanto-

velvoite-

asetus Pilari 3

Vertailuarvo-

asetus

EU:n

ilmastolaki

ESRS E3-1 9 Vesivarat ja merten luonnonvarat Ei-olennainen x

ESRS E3-1 13 Kohdennetut toimintaperiaatteet Ei-olennainen x

ESRS E3-1 14 Merten ja valtamerten kestävyys Ei-olennainen x

ESRS E3-4 28 (c) Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä Ei-olennainen x

ESRS E3-4 29

Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan

liikevaihtoa kohti laskettuna

Ei-olennainen x

ESRS 2 SBM-3 - E4 16 (a) i Ei-olennainen x

ESRS 2 SBM-3 - E4 16 (b) Ei-olennainen x

ESRS 2 SBM-3 - E4 16 (c) Ei-olennainen x

ESRS E4-2 24 (b)

Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt

taitoimintaperiaatteet

Ei-olennainen x

ESRS E4-2 24 (c) Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet Ei-olennainen x

ESRS E4-2 24 (d) Toimintaperiaatteet metsäkadon torjumiseksi Ei-olennainen x

ESRS E5-5 37 (d) Kierrättämätön jäte ESRS E5 Resurssien ulosvirtaukset x

ESRS E5-5 39 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte ESRS E5 Resurssien ulosvirtaukset x

ESRS 2 SBM-3 - S1 14 (f) Pakkotyötapausten riski Vaiheittainen käyttöönotto x

ESRS 2 SBM-3 - S1 14 (g) Lapsityövoimatapausten riski Vaiheittainen käyttöönotto x

ESRS S1-1 20 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Vaiheittainen käyttöönotto x

ESRS S1-1 21

Kansainvälisen työjärjestön perusyleissopimuksen käsittelemiä

aiheita koskevat due diligence -käytännöt

Vaiheittainen käyttöönotto x

ESRS S1-1 22 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet Vaiheittainen käyttöönotto x

ESRS S1-1 23

Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet

taihallintajärjestelmä

Vaiheittainen käyttöönotto x

ESRS S1-3 32 (c) Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät Vaiheittainen käyttöönotto x

ESRS S1-14 88 (b) & (c) Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus Vaiheittainen käyttöönotto x x

ESRS S1-14 88 (e)

Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten

taisairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä

Vaiheittainen käyttöönotto x

ESRS S1-16 97 (a) Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero Ei-olennainen x x

ESRS S1-16 97 (b) Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka Ei-olennainen x

ESRS S1-17 103 (a) Syrjintätapaukset Ei-olennainen x

ESRS S1-17 104 (a)

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaat-

teiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

Ei-olennainen x x

ESRS 2 SBM-3 - S2 11 (b) Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa Vaiheittainen käyttöönotto x

ESRS S2-1 17 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Vaiheittainen käyttöönotto x

ESRS S2-1 18 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet Vaiheittainen käyttöönotto x

127Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Tiedonanto-

vaatimus Tietopiste Kestävyystiedot Kohdat kestävyysselvityksessä

Viittaus muuhun EU:n lainsäädäntöön

Tiedonanto-

velvoite-

asetus Pilari 3

Vertailuarvo-

asetus

EU:n

ilmastolaki

ESRS S2-1 19

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien

periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

Vaiheittainen käyttöönotto x x

ESRS S2-1 19

Kansainvälisen työjärjestön perusyleissopimuksen käsittelemiä

aiheita koskevat due diligence -käytännöt

Vaiheittainen käyttöönotto x

ESRS S2-4 36

Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat

ja ihmisoikeuksien loukkaukset

Vaiheittainen käyttöönotto x

ESRS S3-1 16 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Ei-olennainen x

ESRS S3-1 17

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien

periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättäminen

Ei-olennainen x x

ESRS S3-4 36 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Ei-olennainen x

ESRS S4-1 16 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet Vaiheittainen käyttöönotto x

ESRS S4-1 17

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaat-

teiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

Vaiheittainen käyttöönotto x x

ESRS S4-4 35 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Vaiheittainen käyttöönotto x

ESRS G1-1 10 (b)

Korruption ja lahjonnan vastaiset toimintaperiaatteet ovat yhden-

mukaiset YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen kanssa

ESRS G1: Liiketoiminnan harjoittamista

koskevat toimintaperiaatteet ja

yrityskulttuuri

ESRS G1-1 10 (d) Väärinkäytösten paljastajien suojelu ESRS G1: Ilmoituskanava x

ESRS G1-4 24 (a)

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta

määrätyt sakot

Ei sovelleta x x

ESRS G1-4 24 (b) Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit

ESRS G1: Korruption ja lahjonnan

ehkäiseminen ja havaitseminen

128Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Osakepääoma ja osakkeet

Harvian rekisteröity osakepääoma on 80 000 euroa, ja

yhtiöllä oli kauden 2025 lopussa 18 694 236 (31.12.2024:

18 694 236) osaketta. Osakkeiden kaupankäyntitunnus

on HARVIA ja ISIN-tunnus FI4000306873. Harvialla on

yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen

yhtiön yhtiökokouksessa.

Yhtiön osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään. Osa-

kevaihto Nasdaq Helsingin pörssilistalla tammi-joulu-

kuussa oli 299,0 milj. euroa (311,4) ja 7 098 764 osaketta

(8 089 223). Osakkeen kaupankäyntipainotettu keski-

kurssi katsauskaudella oli 42,12 euroa (38,50), katsaus-

kauden ylin kurssi oli 52,40 euroa (47,90) ja alin 33,95

euroa (25,18). Osakkeen päätöskurssi joulukuun 2025

lopussa oli 42,20 euroa (42,85). Osakekannan mark-

kina-arvo 31.12.2025 oli 802,0 milj. euroa (801,0) omat

osakkeet mukaan lukien. Harvian tietojen mukaan yhtiön

osakkeilla käytiin kauppaa myös Cboe Europe Equities-,

Cboe-, ITG Posit-, London Stock Exchange- ja Aquis

Stock Exchange -kauppapaikoilla.

Harvia Oyj:n hallitus päätti 25.2.2025 suunnatusta

maksuttomasta osakeannista yhtiön osakepohjaisen

kannustinjärjestelmän palkkioiden maksamista varten.

Osakepalkkiot koskevat yhtiön vuonna 2022 peruste-

tun kannustinjärjestelmän ansaintajaksoa 2022-2024.

Osakeannissa luovutettiin vastikkeetta osakepohjaisen

kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti 9 852 yhtiön

hallussa olevaa omaa osaketta ohjelmaan osallistuneille

avainhenkilöille.

Harvia Oyj luovutti 23.5.2025 yhteensä 1 555 yhtiön

hallussa ollutta omaa osaketta vastikkeetta hallituksen

jäsenille osana hallituksen jäsenten palkkiota varsinaisen

yhtiökokouksen päätöksen toimeenpanemiseksi. Halli-

tuksen jäsenille luovutettavat osakemäärät on laskettu

konvertoimalla hallituksen jäsenen kuukausipalkkioiden

kokonaismäärästä noin 40 % osakkeiksi yhtiön osakkeen

vaihdolla painotetulla keskikurssilla Nasdaq Helsinki

Oy:ssä 21.5.2025. Omien osakkeiden luovutus perustui

varsinaisen yhtiökokouksen 8.4.2025 antamaan valtuu-

tukseen. Tehtyjen luovutusten jälkeen yhtiön hallussa on

3 800 omaa osaketta.

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli joulukuun

2025 lopussa 30 425 (31 716) mukaan lukien hallinta-

rekisterit. Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten

osakkeenomistajien omistusosuus oli katsauskauden

lopussa 47,0 % (49,7) yhtiön osakkeista. Kymmenen

suurinta osakkeenomistajaa omistivat joulukuun 2025

lopussa yhteensä 22,1 % (22,6) Harvian osakkeista ja

äänimäärästä.

Osakkeenomistajat omistajaryhmittäin 31.12.2025 Prosenttiosuus Määrä yht.

Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt 51,36 9 601 656

Kotitaloudet 19,19 3 588 544

Yritykset 14,08 2 632 467

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 15,33 2 866 224

Julkisyhteisöt 0,01 1 545

Harvia Oyj omat osakkeet 0,02 3 800

Kaikki yhteensä 100,00 18 694 236

129Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Tiedot osakkeenomistajista

31.12.2025 kpl

Osuus % osakkeista

ja äänimäärästä

ONVEST OY 828 689 4,43

NORDEA NORDIC SMALL CAP FUND 634 747 3,40

EVLI FINNISH SMALL CAP FUND 493 216 2,64

WESTSTAR OY 435 868 2,33

EVLI FINLAND SELECT FUND 355 563 1,90

TIIPETI OY 342 790 1,83

ELO KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ 316 968 1,70

KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN 269 820 1,44

KTR-INVEST OY 242 625 1,30

MANTEREENNIEMI OY 214 645 1,15

VESTERINEN ARI JUHANI 151 650 0,81

PAJUHARJU TAPIO OLAVI 139 000 0,74

HARVIA TIMO TAPIO 103 316 0,55

SIJOITUSRAHASTO EQ SUOMI 97 073 0,52

OP FIN SMALL CAP 95 928 0,51

Kaikki yhteensä 4 721 898 25,26

* Huom., noin 45 % Harvian osakkaista on rekisteröitynä hallintarekisteriin, eivätkä kaikki suurimmat hallintarekisterin osakkaat ole esillä tässä listassa.

Johdon osakeomistus

Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä

sekä heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt omistivat

31.12.2025 yhteensä 604 076 Harvia Oyj:n osaketta,

mikä vastaa 3,2 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.

(2024 lopussa 507 816 osaketta ja 2,7 %)

130Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyttäminen ja tunnuslukujen

laskentakaavat

Vaihtoehtoiset, eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomat tunnusluvut antavat

merkittävää lisätietoa, koska niistä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro

Harvian liiketoiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Vaihtoehtoiset tunnusluvut lisäävät

vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja ovat usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden

tahojen käyttämiä. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina

verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin.

EUR tuhatta 1-12/2025 1-12/2024

Liikevoitto 38 301 35 486

Poistot 7 447 6 976

Käyttökate 45 748 42 455

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Yrityskauppoihin liittyvät kulut 152 1 565

Uudelleenjärjestelykulut 611 50

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä 763 1 615

Oikaistu käyttökate 46 511 44 060

Poistot -7 447 -6 976

Oikaistu liikevoitto 39 064 37 100

Rahoituskulut, netto -5 118 -3 605

Oikaistu kauden voitto ennen veroja 33 945 33 495

131Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Tunnusluku Määritelmä

Liikevoitto Voitto ennen tuloveroja, rahoitustuottoja ja rahoituskuluja.

Käyttökate Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Olennaisia, tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia eriä, jotka liittyvät i) listautumiseen liittyviin kuluihin, ii) strategisiin kehitysprojekteihin, iii)

yrityshankintoihin ja yrityshankintojen integraatioon liittyviin kuluihin, iv) uudelleenjärjestelykuluihin sekä avustustuottoihin ja v) omaisuuserien

myynnistä saatuihin nettovoittoihin tai tappioihin.

Oikaistu liikevoitto Liikevoitto ennen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Oikaistu käyttökate Käyttökate ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Oikaistu tilikauden voitto ennen veroja Tilikauden voitto ennen veroja ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä

Osakekohtainen tulos, laimentamaton Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden nettotulos jaettuna ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Osakekohtainen tulos, laimennettu

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden nettotulos jaettuna ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla huomioiden

vaikutukset, joita aiheutuisi emoyhtiön mahdollisista tulevaisuudessa tapahtuvista osakkeiden liikkeeseenlaskua koskevista velvoitteista.

Nettovelka Vuokrasopimusvelat sekä pitkä- ja lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta vähennettynä rahavaroilla.

Velkaantumisaste Nettovelka jaettuna oikaistulla käyttökatteella (12 kk)

Nettokäyttöpääoma Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut saamiset vähennettynä ostoveloilla ja muilla veloilla

Sijoitettu pääoma ilman liikearvoa Oma pääoma yhteensä lisättynä nettovelalla vähennettynä liikearvolla.

Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) Oikaistu liikevoitto (12 kk) jaettuna keskimääräisellä sijoitetulla pääomalla ilman liikearvoa.

Operatiivinen vapaa kassavirta

Oikaistu käyttökate lisättynä/vähennettynä konsernin rahavirtalaskelman käyttöpääoman muutoksella ja vähennettynä investoinneilla,

pois lukien yrityshankinnat.

Kassavirtasuhde Operatiivinen vapaa kassavirta jaettuna oikaistulla käyttökatteella.

Omavaraisuusaste Oma pääoma jaettuna taseen loppusummalla, josta on vähennetty saadut ennakot

Oman pääoman tuotto Tilikauden voitto jaettuna oman pääoman kauden alun ja lopun keskiarvolla.

132Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Konsernin tilinpäätös IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma

EUR tuhatta Liite 1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2024

Liikevaihto 2.1 198 900 175 206

Liiketoiminnan muut tuotot 2.3 1 528 1 001

Materiaalit ja palvelut -71 229 -62 602

Henkilöstökulut 2.3 -42 029 -35 213

Liiketoiminnan muut kulut 2.3 -41 423 -35 929

Poistot 2.4 -7 447 -6 976

Liikevoitto 38 301 35 486

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 3.1 0 -76

Rahoitustuotot 5.4 1 081 1 959

Rahoituskulut 5.4 -5 685 -4 601

Käyvän arvon muutokset 5.1 -514 -887

Rahoituskulut, netto -5 118 -3 605

Tilikauden voitto ennen veroja 33 182 31 880

Tuloverot 6.3 -6 776 -7 638

Tilikauden voitto 26 406 24 242

Tilikauden voiton jakautuminen:

Emoyhtiön osakkeenomistajille 26 437 24 242

Määräysvallattomille osakkeenomistajille -30 0

EUR tuhatta Liite 1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2024

Muut laajan tuloksen erät

Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää

tulosvaikutteisiksi:

Muuntoerot 6.4 -7 142 2 778

Erät, joita ei myöhemmin siirretä

tulosvaikutteisiksi:

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 5.6 -224 -156

Rahavirran suojaukseen liittyvät voitot ja tappiot -9 -4

Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -7 375 2 618

Tilikauden laaja tulos yhteensä 19 031 26 860

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:

Emoyhtiön osakkeenomistajille 19 062 26 860

Määräysvallattomille osakkeenomistajille -30 0

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden

osakekohtainen tulos:

Osakekohtainen tulos, laimentamaton (EUR) 2.5 1,41 1,30

Osakekohtainen tulos, laimennettu (EUR) 2.5 1,40 1,29

Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.

133Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Konsernitase

EUR tuhatta Liite 31.12.2025 31.12.2024

VARAT

Pitkäaikaiset varat

Aineettomat hyödykkeet 3.2 19 202 16 874

Liikearvo 3.2 89 250 91 046

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 3.3 31 554 28 173

Käyttöoikeusomaisuuserät 3.4 7 265 8 092

Johdannaisinstrumentit 5.1 0 982

Laskennalliset verosaamiset 6.3 1 399 841

Pitkäaikaiset varat yhteensä 148 669 146 007

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 4.1 52 078 49 151

Myyntisaamiset ja muut saamiset 4.2 24 595 22 278

Johdannaisinstrumentit 5.1 468 0

Tuloverosaamiset 291 626

Rahavarat 5.2 45 183 46 447

Lyhytaikaiset varat yhteensä 122 614 118 502

Varat yhteensä 271 283 264 509

EUR tuhatta Liite 31.12.2025 31.12.2024

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma

pääoma

Osakepääoma 6.4 80 80

Muut rahastot 6.4 30 191 35 935

Kertyneet voittovarat 6.4 72 696 62 583

Tilikauden voitto 6.4 26 437 24 242

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma

pääoma yhteensä

129 404 122 840

Määräysvallattomien omistajien osuus 6.4 1 139 1 244

Oma pääoma yhteensä 130 543 124 085

Velat

Pitkäaikaiset velat

Lainat rahoituslaitoksilta 5.1 95 372 95 400

Vuokrasopimusvelat 3.4 6 230 7 307

Johdannaisinstrumentit 5.1 13 4

Laskennalliset verovelat 6.3 2 241 2 773

Eläkevelvoitteet 5.6 1 462 1 754

Muut pitkäaikaiset velat 5.1 931 2 965

Varaukset 3.5 916 979

Pitkäaikaiset velat yhteensä 107 166 111 182

Lyhytaikaiset velat

Lainat rahoituslaitoksilta 5.1 4 5

Vuokrasopimusvelat 3.4 1 303 951

Eläkevelvoitteet 5.6 149 159

Tuloverovelat 3 169 1 359

Ostovelat ja muut velat 4.3 28 644 26 474

Varaukset 3.5 305 295

Lyhytaikaiset velat yhteensä 33 574 29 243

Velat yhteensä 140 740 140 425

Oma pääoma ja velat yhteensä 271 283 264 509

Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.

134Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

EUR tuhatta

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva

Liite-

tieto

Osake-

pääoma

Käyvän arvon

rahasto

Sijoitetun vapaan oman

pääoman rahasto Muuntoerot

Kertyneet

voittovarat Yhteensä

Määräysvallattomien

omistajien osuus Yhteensä

Oma pääoma 1.1.2024 80 33 334 -921 75 081 107 575 1 082 108 656

Osakeperusteinen palkitseminen 1 430 1 430 1 430

Osingonjako -12 709 -12 709 -12 709

Edellisen tilikauden oikaisu 210 210 210

Omien osakkeiden lunastus -483 -483 -483

Osakeperusteiset maksut -43 -43 -43

Liiketoimet omistajien kanssa 6.4 903 -12 499 -11 595 -11 595

Kauden voitto 24 242 24 242 24 242

Yrityshankinnat 0 163 163

Rahavirran suojaukseen liittyvät voitot ja tappiot

verovaikutus huomioituna

-4 -4 -4

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 5.6 -156 -156 -156

Muuntoerot 2 778 2 778 2 778

Kauden laaja tulos yhteensä -4 -156 2 778 24 242 26 860 26 860

Oma pääoma 31.12.2024 80 -4 34 081 1 857 86 825 122 840 1 244 124 085

Oma pääoma 1.1.2025 80 -4 34 081 1 857 86 825 122 840 1 244 124 085

Osakeperusteinen palkitseminen 2 005 2 005 0 2 005

Osingonjako -14 017 -14 017 -14 017

Määräysvallattomien omistajien osuuden poisto 0 -75 -75

Omien osakkeiden luovutus 73 73 73

Osakeperusteiset maksut -558 -558 -558

Liiketoimet omistajien kanssa 6.4 1 519 -14 017 -12 498 -75 -12 572

Kauden voitto 26 437 26 437 -30 26 406

Rahavirran suojaukseen liittyvät voitot ja tappiot

verovaikutus huomioituna

-9 -9 -9

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 5.6 -224 -224 -224

Muuntoerot -7 031 -111 -7 142 -7 142

Kauden laaja tulos yhteensä -9 -224 -7 031 26 325 19 062 -30 19 031

Oma pääoma 31.12.2025 80 -13 35 378 -5 174 99 133 129 404 1 139 130 543

Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.

135Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Konsernin rahavirtalaskelma

EUR tuhatta Liite 1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2024

Liiketoiminnan rahavirrat

Voitto ennen veroja 33 182 31 880

Poistot 2.4 7 447 6 976

Rahoitustuotot ja -kulut 5.4 5 113 3 605

Muut oikaisut 697 163

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 46 440 42 625

Käyttöpääoman muutos:

Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (-)/

vähennys (+) 4.2 -3 300 -589

Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/ vähennys (+) 4.1 -5 072 -8 745

Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+)/

vähennys (-) 4.3 3 124 6 418

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 41 192 39 709

Maksetut korot ja muut rahoituskulut -657 -56

Saadut korot ja muut rahoitustuotot 143 188

Maksetut tuloverot 6.3 -5 721 -8 173

Liiketoiminnan nettorahavirta 34 957 31 668

EUR tuhatta Liite 1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2024

Investointien rahavirrat

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 3.2, 3.3 -14 771 -6 149

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden

luovutustulot 470 8

Tytäryritysten myynti vähennettynä hankintahetken

rahavaroilla 3.1 50

Tytäryritysten hankinta vähennettynä

hankintahetken rahavaroilla 3.1 -1 253 -24 908

Osakkuusyhtiön purku vähennettynä rahavaroilla 61

Saadut korot ja muut rahoitustuotot 943 938

Investointien nettorahavirta -14 561 -30 050

Rahoituksen rahavirrat

Pitkäaikaisten lainojen nostot 5.1 20 000

Pitkäaikaisten velkojen takaisinmaksu 5.1 -258 71

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksu 5.1 -1

Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksu 3.4 -1 006 -927

Maksetut korot ja muut rahoituskulut -5 145 -2 727

Maksetut osingot 6.4 -14 017 -12 709

Rahoituksen nettorahavirta -20 426 3 708

Rahavarojen muutos -30 5 325

Rahavarat vuoden alussa 5.2 46 447 40 581

Valuuttakurssivoitot/-tappiot rahavaroista -1 234 540

Rahavarat vuoden lopussa 45 183 46 447

Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.

136Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Tässä osiossa esitetään ne konsernissa noudatettavat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

siltä osin kuin niitä ei ole esitetty muissa liitetiedoissa. Näitä periaatteita on sovellettu

kaikilla esitettävillä kausilla johdonmukaisesti, ellei muuta mainita.

Osa 1: Laatimisperusta

- Harvia Estonia Oü, entinen höyryhuonekomponentteja

ja saunatuotteita valmistava yhtiö (liiketoiminta

myyty 4.8.2025)

- LLC Harvia RUS, entinen myyntiyhtiö. Yhtiöllä ei

ole ollut toimintaa sen jälkeen, kun Harvia poistui

Venäjältä vuonna 2022.

- hallinnointiyhtiö Harvia US Holdings Inc. ja saunoja

valmistava Harvia US Inc. Yhtiö myy myös Harvian

saunatuotteita Yhdysvalloissa. Yhtiöt perustettiin

marraskuussa 2018.

- Harvia Holding GmbH, joka omistaa EOS

Saunatechnik GmbH:n Saksassa. EOS valmistaa

kiukaita ja muita saunatuotteita (78,6 % hankittu

30.4.2022, heinäkuussa 2022 Harvia lunasti

vähemmistön).

- kylpytynnyreitä valmistava Kirami Oy (hankittu

28.5.2021)

- kiuaskiviliiketoimintaa harjoittava Sauna-Eurox Oy

(hankittu 31.8.2021)

- Harvia Japan Limited, kiukaiden ja saunojen myyntiä

harjoittava yhtiö (perustettu elokuussa 2023)

1.1 YLEISET TIEDOT

Harvia Oyj (”emoyhtiö”) on suomalainen osakeyhtiö

ja Harvia-konsernin (”Harvia”, ”Harvia-konserni” tai

”konserni”) emoyhtiö. Harvia Oyj:n rekisteröity osoite

on Teollisuustie 1-7, PL 12, 40951 Muurame.

Harvia on johtava kansainvälinen saunayhtiö, jolla on

viisi markkinassa hyvin tunnettua tuotemerkkiä: Harvia,

EOS, Almost Heaven Saunas, Kirami ja ThermaSol.

Kuluneen yli 75 vuoden toiminta-aikanaan Harvia on

laajentanut toimintaansa kiukaiden valmistajasta laaja-

alaiseksi saunatuotteiden tarjoajaksi. Harvian tuotteita

viedään yli 90 maahan. Konsernin tuotevalikoima

käsittää saunan kiukaat, saunahuoneet, infrapuna-

ja höyrysaunat, höyrysuihkut, höyryhuone- ja

kylpyläkomponentit, kylpytynnyrit, ohjauskeskukset,

kiuaskivet, saunatarvikkeet sekä saunan

sisustusratkaisut, kuten saunan lauteet, kaiuttimet ja

valaistusratkaisut. Konserni tarjoaa myös suppean

valikoiman saunoihin liittyviä asennus-, ylläpito- ja

korjauspalveluita.

Konsernin palveluksessa tilikauden 2025 lopussa

oli 735 henkilöä (31.12.2024: 696), josta 260 (255)

työskenteli Suomessa, 158 (145) Yhdysvalloissa, 141

(125) Saksassa 61 (61) Romaniassa, 57 (56) Kiinassa ja

Hongkongissa, 40 (34) Itävallassa, 16 (12) Italiassa, 0

(6) Virossa ja 2 (2) Ruotsissa.

Harvia Oyj on konsernin emoyhtiö.

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty seuraavat

tytäryhtiöt:

- konsernin toinen hallinnointiyhtiö Harvia Group Oy

- kiuas- sauna- ja höyrykylpytuotteita valmistava

Harvia Finland Oy.

- ohjauskeskuksiin, saunatuotteisiin ja sähkökiukaisiin

erikoistunut Harvia Austria GmbH -alakonserni

(hankittu 4.11.2016)

- saunan kiukaita, höyrygeneraattoreita ja vastaavien

laitteiden komponentteja valmistava Harvia (HK)

Sauna Co. Ltd -alakonserni

137Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

- sähkömekaanisten ajastimien valmistaja Phoenix

El-Mec (hankittu 29.9.2023)

- hallinnointiyhtiö TS SPA Holdings LLC (perustettu

heinäkuussa 2024) ja premium-höyrysuihkujen ja

-saunojen valmistaja ThermaSol Steam Bath LLC

(hankittu 31.7.2024).

Emoyhtiö Harvia Oyj on suomalainen, Suomen lakien

mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Harvia Oyj:n

osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsingin

pörssilistalla. Konsernitilinpäätös on saatavilla

yhtiön pääkonttorista osoitteessa Teollisuustie 1-7,

40950 Muurame sekä konsernin verkkosivustolla

harviagroup.com/fi.

Harvia Oyj:n hallitus on hyväksynyt

konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi 11.2.2026.

Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajat

voivat julkistamisen jälkeen vahvistaa tai

jättää vahvistamatta konsernitilipäätöksen

yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös oikeus

tehdä muutoksia konsernitilinpäätökseen.

1.2 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Harvia-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu

Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen

kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-

tilinpäätösstandardit) mukaisesti. IFRS-

tilinpäätösstandardit viittaavat standardeihin ja

tulkintoihin, joita Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla

annetussa ohjeistuksessa määrättyjen yritysten on

noudatettava ja jotka on hyväksytty sovellettaviksi

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa

(EC) No 1606/2002 määrätyn menettelyn mukaisesti.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot täyttävät myös IFRS-

tilinpäätösstandardeja täydentävät Suomen kirjanpito-

ja yhtiölainsäädännön mukaiset vaatimukset.

Tilinpäätöksessä esitettävät luvut on pyöristetty, ja

siksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu määrä voi

poiketa kokonaislukuna esitettävästä määrästä.

Kuinka Harvia-konsernin tilinpäätöksen

laatimisperiaatteita tulee lukea?

Harvia-konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

kuvataan kunkin liitetiedon yhteydessä, jotta

tilinpäätöksen kukin alue olisi helpommin

ymmärrettävissä. Seuraavassa taulukossa

on yhteenveto siitä, missä liitetiedossa kukin

laatimisperiaate esitetään, ja mainitaan asiaa koskeva

IFRS-tilinpäätösstandardi.

Laatimisperiaate Liitetieto IFRS-tilinpäätösstandardiLiikevaihto 2.1 Liikevaihto IFRS 152.3 Muut tuotto- ja kuluerätTyösuhde-etuudet IAS 19 5.6 Etuuspohjaiset velvoitteetLiiketoimintojen yhdistäminen 3.1 Liiketoimintojen yhdistäminen IFRS 3Aineettomat hyödykkeet 3.2 Aineettomat hyödykkeet IAS 36, IAS 38Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 3.3 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet IAS 16, IAS 36Vuokrasopimukset 3.4 Vuokrasopimukset IFRS 16Varaukset 3.5 Varaukset IAS 37Vaihto-omaisuus 4.1 Vaihto-omaisuus IAS 2Rahoitusvarat ja -velat 5.1, 5.2 Rahoitusvarat ja -velat IAS 32, IFRS 7, IFRS 13, IFRS 9Rahoitusriskien hallinta 5.3 Rahoitusriskien hallinta IAS 32, IFRS 7, IFRS 13, IFRS 9Osakeperusteiset maksut 6.2 Lähipiiritapahtumat IFRS 2Verot 6.3 Verot IAS 12 Oma pääoma 6.4 Oma pääoma IAS 1

138Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Alkuperäinen hankintameno

Harvia-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu

perustuen alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei muuta

todeta.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät

arvostetaan kyseisen yrityksen pääasiallisen

taloudellisen toimintaympäristön valuutassa

(toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään

tuhansina euroina, ellei muuta mainita.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi

liiketapahtumien toteutumispäivän kursseihin.

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät tällaisiin

liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja ulkomaan

rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen

muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, kirjataan

tulosvaikutteisesti.

Esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa

käyttävien ulkomaisten yksikköjen tuloslaskelmat ja

taseet muunnetaan esittämisvaluutan määräisiksi

seuraavasti:

- kunkin esitettävän taseen varat ja velat muunnetaan

kyseisen tilinpäätöspäivän kurssiin

- kunkin tuloslaskelman tuotot ja kulut muunnetaan

kauden keskikursseihin, ja

- kaikki näistä syntyvät valuuttakurssierot kirjataan

muihin laajan tuloksen eriin.

Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat

Harvia ei ole soveltanut uusia standardeja tai

tulkintoja, joilla olisi olennainen vaikutus konsernin

tillinpäätökseen.

Harvia ei ole soveltanut ennenaikaisesti sellaisia

uusia tai muuttuneita standardeja tai tulkintoja, jotka

on julkaistu, mutta jotka eivät ole tulleet voimaan.

Uusilla ja muuttuneilla standardeilla ja tulkinnoilla,

jotka IASB on julkaissut, mutta jotka tulevat voimaan

myöhemmillä raportointikausilla, ei odoteta olevan

olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, kun

niitä sovelletaan. IFRS 18 -standardin käyttöönoton

vaikutuksia tilinpäätökseen arvioidaan parhaillaan.

Harvia aikoo ottaa nämä uudet ja muuttuneet

standardit ja tulkinnat käyttöön, mikäli ne koskevat

Harviaa, kun ne tulevat voimaan ja hyväksytään

sovellettavaksi EU:ssa.

1.3 KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT

JA MERKITTÄVÄT JOHDON HARKINTAAN

PERUSTUVAT RATKAISUT

Konsernin merkittävimmät tilinpäätöksen

laatimisperiaatteet kuvataan pääasiassa kyseistä asiaa

koskevan liitetiedon yhteydessä. Harvia-konsernin

konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää, että

käytetään arvioita, harkintaa ja oletuksia, jotka saattavat

vaikuttaa laatimisperiaatteiden soveltamiseen ja

taseeseen merkittävien varojen ja velkojen määrään

tilinpäätöspäivänä. Lisäksi niillä on vaikutusta tilikauden

aikana kirjattavien liikevaihdon ja kulujen määrään.

Toteutuvat tulokset saattavat poiketa aiemmin tehdyistä

arvioista ja harkintaan perustuvista ratkaisuista.

Arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja tarkistetaan

säännöllisesti. Kirjanpidollisten arvioiden muutokset

kirjataan sille ajanjaksolle, jolloin arviota on tarkistettu

sekä kaikille myöhemmille ajanjaksoille.

Konsernissa tunnistetut kirjanpidollisiin arvioihin

liittyvät epävarmuuden lähteet ja johdon harkintaan

perustuvat ratkaisut, joiden katsotaan täyttävän nämä

kriteerit, esitetään niiden erien yhteydessä, joihin niiden

katsotaan vaikuttavan. Seuraava taulukko osoittaa,

mistä nämä kuvaukset ovat löydettävissä.

Kirjapidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut LiitetietoSegmenttiraportointi 2.2Tutkimus- ja kehittämismenot 3.2Varaukset 3.5Etuuspohjaiset velvoitteet 5.6Osakeperusteiset maksut 6.2Verot 6.3

139Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Osa 2: Konsernin tulos

Tässä osiossa keskitytään konsernin tulokseen ja sen muodostumiseen.

Seuraavilla sivuilla esitettävissä liitetiedoissa selitetään konsernin liikevoiton

eri komponentteja sekä kerrotaan yhtiön osakekohtaisesta tuloksesta.

2.1 LIIKEVAIHTO

Harvia on maailman johtava saunayhtiö. Konsernin

tuotevalikoima käsittää saunan kiukaat, saunahuoneet,

infrapuna- ja höyrysaunat, höyrysuihkut, höyryhuone- ja

kylpyläkomponentit, kylpytynnyrit, ohjauskeskukset,

kiuaskivet, saunatarvikkeet sekä saunan sisustusratkaisut,

kuten saunan lauteet ja valaistus- ja ääniratkaisut.

Konserni tarjoaa myös suppean valikoiman saunoihin

liittyviä asennus-, ylläpito- ja korjauspalveluita. Harvian

suurimmat markkina-alueet vuonna 2025 olivat Pohjois-

Amerikka ja Manner-Eurooppa.

Harvia-konsernin liikevaihto koostuu pääasiassa

tuotteiden myynnistä. Lisäksi vähäinen osa tulee

konserniyhtiöiden myymistä sauna-asennuksista sekä

huolto- ja korjauspalveluista. Harvia myy suurimman

LIIKEVOITON OSATEKIJÄT

EUR tuhatta 2025 % of revenue 2024 % liikevaihdostaLiikevaihto 198 900 175 206Liiketoiminnan muut tuotot 1 528 1 % 1 001 1 %Materiaalit ja palvelut -71 229 -36 % -62 602 -36 %Henkilöstökulut -42 029 -21 % -35 213 -20 %Liiketoiminnan muut kulut -41 428 -21 % -35 929 -21 %Poistot -7 447 -4 % -6 976 -4 %Liikevoitto 38 301 19 % 35 486 20 %

osan tuotteista jälleenmyyjille, jakeluyrityksille ja

saunanvalmistajille. Eri asiakasryhmiä yhdistävä tekijä on

asiakassuhteiden pitkäkestoisuus. Konsernilla on viralliset

sopimussuhteet asiakkaiden kanssa, mutta useimmat

sopimukset ovat lyhytaikaisia (yleisin sopimustyyppi on

vuosisopimus). Pitkäkestoiset asiakassuhteet perustuvat

asiakkaiden uskollisuuteen. Harvian suurin asiakassuhde

muodosti yhteensä noin 11 % konsernin liikevaihdosta

vuonna 2025 (2024: 9 %).

Harvian liikevaihto kasvoi kaikilla myyntialueilla, ja

merkittävää kasvua saavutettiin APAC & MEA- ja

Pohjois-Amerikan alueilla. APAC & MEA-alueen myyntiä

tuki kasvu useilla avainmarkkinoilla, kuten Kiinassa ja

Japanissa. Pohjois-Amerikassa saunamarkkinoiden

kysyntä jatkoi kasvuaan. Vaikka kuluttajien luottamus

pysyi viime vuosien tasoa alempana, saunamarkkinoiden

kysyntää näyttävät ajavan pikemminkin varakkaat

kuluttajat kuin yleinen taloustunnelma.

Manner-Euroopan ja Pohjois-Euroopan myynti kehittyi

maltillisesti. Manner-Euroopassa markkinoiden

asteittainen paraneminen tuki myyntiä koko vuoden

ajan, kun taas Pohjois-Euroopassa Harvian myynti parani

erityisesti vuoden toisella puoliskolla ja Suomessa.

Pohjois-Euroopassa oli nähtävissä joitakin positiivisia

merkkejä markkinoiden hitaasta paranemisesta, myös

Suomessa, vaikka makrotaloudelliset haasteet - kuten

heikko kuluttajaluottamus ja rakennusalan haasteet -

pysyivätkin suurelta osin ennallaan.

140Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

2.1.1 LAATIMISPERIAATE

Harvian liikevaihto koostuu pääosin valmistamiensa

saunatuotteiden myynnistä. Harvia myy suurimman

osan tuotteistaan jälleenmyyjille, jakeluyrityksille tai

ulkomaankauppaa harjoittaville yrityksille. Myynti

kirjataan, kun määräysvalta tuotteisiin siirtyy ostajalle.

Tämä tapahtuu, kun tuotteet on toimitettu ostajalle.

Toimituksen katsotaan tapahtuneen, kun tuotteet

on toimitettu sovittuun paikkaan ja riski tuotteiden

epäkuranttiudesta ja vahingoittumisesta on siirtynyt

asiakkaalle. Lisäksi tiettyjen sopimusehtojen osalta

kuljetuspalvelun katsotaan olevan tuotteista erillinen

suoritevelvoite, jolloin määräysvalta tuotteisiin

siirtyy ostajalle ennen kuin tuotteet on toimitettu.

Kuljetuspalvelu suoritetaan kuitenkin yleensä

saman päivän aikana kuin määräysvalta tuotteisiin

on siirtynyt asiakkaalle, minkä vuoksi tuotteisiin

ja kuljetuspalveluun liittyvä myynti kirjataan

samanaikaisesti.

Liikevaihtona esitettävästä määrästä vähennetään

alennukset, volyymiperusteiset markkinointituet

ja palautukset. Tuotteiden myyntiin liittyy usein

volyymiperusteisia alennuksia, jotka perustuvat 12

kuukauden aikana toteutuneeseen myyntiin. Myynti

kirjataan sopimuksen mukaisen hinnan perusteella,

ja siitä vähennetään arvioidut volyymiperusteiset

alennukset. Volyymiperusteisista alennuksista ja

markkinointituista, jotka odotetaan annettavan

asiakkaille ennen raportointikauden loppua

toteutuneesta myynnistä, kirjataan sopimukseen

perustuva velka. Joillakin tukkuasiakkailla on

oikeus palauttaa tiettyjä kampanjatuotteita, jos

tuotteet eivät mene kaupaksi kuuden kuukauden

kuluessa hankinnasta tai tuotteita koskevaan

lainsäädäntöön tulee muutoksia. Verkkokaupan

kautta suoraan kuluttajille myytyihin tuotteisiin

liittyy 14 päivän palautusoikeus. Asiakkaalle

palautettavista maksuista kirjataan sopimukseen

perustuva velka, jolla oikaistaan myyntituottoja.

Alennusten, volyymiperusteisten markkinointitukien

ja palautusten arviointi ja kirjaaminen perustuvat

aikaisempaan kokemukseen, ja tuottoja kirjataan vain

siihen määrään asti kuin on erittäin todennäköistä,

ettei merkittävää peruutusta tapahdu.

Myydyille tuotteille annettava maksuaika vaihtelee

30 päivästä 120 päivään ja on markkinoilla

noudatettavan käytännön mukainen, joten myyntiin

ei katsota sisältyvän rahoitusosuutta. Saaminen

kirjataan, kun tavarat on toimitettu. Tämä on se

ajankohta, jona vastikkeeseen ei enää liity ehtoja,

koska maksun erääntyminen edellyttää vain ajan

kulumista.

Vähäinen osa Harvian liikevaihdosta kertyy

palveluista, lähinnä asennus- ja huoltopalvelusta.

Palveluista saatavat tuotot kirjataan tilikaudella, jonka

aikana palvelu tuotetaan.

Markkinointitukia kohdistetaan liikevaihtoon

sisältyviin vähennyseriin ja liiketoiminnan

muihin kuluihin sisältyviin markkinointikuluihin.

Markkinointituet, jotka määräytyvät

myyntivolyymiin perustuen ja joita vastaan ei saada

markkinointipalvelua, vähennetään liikevaihdosta.

Muut markkinointituet kohdistetaan liiketoiminnan

kuluihin.

141Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Liikevaihto markkina-alueittain

Harvia raportoi liikevaihtonsa myyntialueittain

ja tuoteryhmittäin alla esitetyn mukaisesti.

EUR tuhatta 2025 % 2024 %Pohjois-Eurooppa* 46 560 23 % 43 757 25 %Manner-Eurooppa** 55 596 28 % 52 686 30 %Pohjois-Amerikka*** 75 778 38 % 62 049 35 %APAC & MEA**** 20 967 11 % 16 714 10 %Yhteensä 198 900 100 % 175 206 100 %

* Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Islanti, Viro, Latvia, Liettua

** Muu Eurooppa paitsi Pohjois-Eurooppaan luokitellut maat

*** Yhdysvallat ja Kanada

**** Aasia ja Tyynimeri, Lähi-itä ja Afrikka ja kaikki muut maat paitsi yllä mainitut

Liikevaihto tuoteryhmittäin

EUR tuhatta 2025 % 2024 %Lämmityslaitteet* 107 937 54 % 94 012 54 %Saunat ja kylpytynnyrit 47 522 24 % 46 758 27 %Höyrytuotteet** 17 239 9 % 10 675 6 %Lisätarvikkeet ja kiuaskivet 13 057 7 % 12 060 7 %Varaosat ja palvelut 13 144 7 % 11 700 7 %Yhteensä 198 900 100 % 175 206 100 %

* Kiukaat, ohjauskeskukset ja infrapunasäteilijät

** Sisältäen höyrygeneraattorit ja muut höyrytuotteet

Vuonna 2025, liikevaihdosta on yli ajan tuloutettua

projektien liikevaihtoa 0 tuhatta euroa (0 tuhatta

euroa vuonna 2024). Konserni ei esitä kokonaan

tai osittain täyttämättä oleville suoritevelvoitteille

kohdistettua transaktiohintaa, koska suoritevelvoite

on osa sopimusta, jonka odotettavissa oleva kestoaika

on enintään yksi vuosi.

142Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

2.2 SEGMENTTIRAPORTOINTI

Konserni muodostaa yhden toimintasegmentin. Tämä

vastaa tapaa, jolla raportoidaan sisäisesti ylimmälle

operatiiviselle päätöksentekijälle (”CODM”), sekä tapaa,

jolla ylin operatiivinen päätöksentekijä tekee päätöksiä

resurssien kohdistamisesta ja arvioi tuloksellisuutta.

2.2.1 MERKITTÄVÄT JOHDON HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Toimintasegmenttien määrittäminen

Harvia-konsernin johto on käyttänyt harkintaa

määrittäessään konsernin segmenttiraportointia.

Harkintaa vaativia alueita ovat olleet CODM:n

määrittäminen, konsernin johtamisessa tehdyt

päätökset ja käytetyt raportit. Ylimmäksi

operatiiviseksi päätöksentekijäksi on määritetty

hallitus. Hallitus, huomioiden sen kokoonpano ja sen

aktiivinen osallistuminen keskeiseen strategiseen ja

operatiiviseen päätöksentekoon, vastaa resurssien

kohdistamisesta ja tuloksellisuuden arvioimisesta.

Harvia-konsernin johto on harkintaansa käyttäen

todennut, että konsernilla on yksi toimintasegmentti.

Harvia toimii yhtenä kokonaisuutena, jossa konsernin

toiminnot ovat tiiviisti yhteydessä. Hallitus seuraa

konsernin kokonaisuutta ja varmistaa yhteisten

tavoitteiden saavuttamisen.

Konsernin pitkäaikaiset varat jakautuvat maantieteellisesti seuraavasti:

EUR tuhatta 31.12.2025 31.12.2024Suomi 66 887 65 072Saksa 18 350 15 486Yhdysvallat 58 542 60 717Muut Euroopan maat 2 922 2 884Aasia 1 969 1 848Pitkäaikaiset varat yhteensä 148 669 146 007

Liikevaihdon maantieteellinen jakauma on esitetty liitetiedossa 2.1.

143Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

2.3 LIIKETOIMINNAN TUOTOT JA KULUT

Tämä liitetieto sisältää informaatiota liikevoiton

muista osatekijöistä: liiketoiminnan muista tuotoista,

materiaali- ja palvelukuluista, henkilöstökuluista,

liiketoiminnan muista kuluista sekä poistoista.

Liiketoiminnan muut tuotot pitävät sisällään aineellisten

käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja

tuotannosta syntyvän romumetallin myynnin.

Laajan tuloslaskelman materiaali- ja palvelukulut

koostuvat pääosin sähkö- ja elektroniikkakomponenttien,

teräksen ja muiden metallikomponenttien, kuten

kiuaselementtien, ohjauskeskusten sekä saunoissa

käytettävän puutavaran ostoista. Valmiiden ja

keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos oikaisee

tuloslaskelmaa kauden päättyessä varastoon kirjattujen

ja varastosta pois kirjattujen tuotteiden kuluvaikutuksella.

Seuraava taulukko osoittaa, mistä eri osatekijöistä henkilöstökulut koostuvat:

EUR tuhatta 2025 2024Palkat ja palkkiot 35 979 29 913Eläkekulut 2 608 2 496Muut henkilöstökulut 3 442 2 804Yhteensä 42 029 35 213

Liiketoiminnan muiden kulujen merkittävimmät erät

liittyvät myyntiin (kuten myynnin rahtikulut), IT-kulut

sekä markkinointiin.

Harvian tuotantolaitoksille on luonteenomaista

tuotannon tehokkuus, mikä on myös yksi yhtiön

strategian keskeisistä kulmakivistä. Harvialla on

pitkä kokemus kiukaiden ja muiden saunatuotteiden

valmistuksessa, ja henkilöstö on pätevä ja kokenut.

Yhtiön toiminnot ovat erittäin integroituneet. Oma

tutkimus- ja kehittämisosasto on erikoistunut

tuotantoprosessin ja tuotteiden kehittämiseen.

Muuramessa yhtiön oma tuotannossa käytettäviin

työkaluihin ja laitteisiin erikoistunut osasto varmistaa

kustannustehokkuuden tuotantolaitteiden sekä

koneiden huollon ja korjauksen suhteen.

Harvia-konsernin palveluksessa oli 31.12.2025

yhteensä 735 henkilöä (2024: 696 henkilöä)

vuoden lopussa. Vuoden 2025 keskimääräisestä

kokonaishenkilömäärästä oli toimihenkilöitä 289 ja

työntekijöitä 446.

Konsernin työntekijöiden eläkejärjestelyt Suomessa,

Itävallassa, Romaniassa, Kiinassa, Yhdysvalloissa

ja Hongkongissa ovat maksupohjaisia. Harvialla on

rahastoimaton etuuspohjainen eläkejärjestely Saksassa,

josta on kerrottu liitetiedossa 5.6.

2.3.1 LAATIMISPERIAATE

Maksupohjainen eläkejärjestely on järjestely,

jossa konserni suorittaa kiinteitä maksuja

eläkevakuutuksiin. Konsernilla ei ole oikeudellisia

eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen

suorittamiseen, jos vakuutuksesta ei ole

riittävästi varoja kaikkien nykyisen ja aiempien

tilikausien työsuoritukseen perustuvien etuuksien

maksamisen kaikille työntekijöille.

144Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Muita merkittäviä kulueriä ovat seuraavat:

Muut merkittävät kuluerät

EUR tuhatta 2025 2024Myynti ja markkinointi* 21 304 19 175Matkustus ja autot 2 132 1 883Tuotantolaitosten ja tuotantokoneiden ylläpito 3 064 2 712Sähkö, lämpö, vesi 1 889 1 910Tilintarkastus-, kirjanpito-, konsultointi- ja lakiasiainpalvelut 1 981 2 938Vuokrat 691 642IT ja tietoliikenne 3 309 2 068Vapaaehtoiset henkilöstökulut 1 557 985Vakuutukset 1 009 943Toimisto & hallintokulut 1 879 1 221Muut** 2 606 1 451Yhteensä 41 423 35 929

* Myynti ja markkinointi pitää sisällään mm. takuukustannuksia, myyntirahtikuluja, myyntikomissioita, sekä markkinointikuluja.

** Muut kulut pitävät sisällään mm. patentteihin liittyviä kuluja, yhdistysten jäsenmaksuja ja kurssieroja muihin kuluihin liittyen

Tilintarkastus-, kirjanpito-, konsultointi- ja

lakiasiainpalvelut sekä muut-kuluryhmä sisältävät eriä,

jotka liittyvät konsernin strategisiin kehitysprojekteihin,

yrityshankintoihin ja käyttöomaisuuserien

myyntitappioihin ja joilla on vaikutusta eri kausien

väliseen vertailukelpoisuuteen.

Tilikaudella 2025 tilintarkastajien palkkiot Deloitte Oy:lle

olivat 266 tuhatta euroa (PricewaterhouseCoopers

Oy:lle maksettiin vuonna 2024: 10 tuhatta euroa ja

Deloitte Oy:lle 241 tuhatta euroa). Niistä 253 tuhatta

euroa oli palkkioita lakisääteisestä tilintarkastuksesta

(235 tuhatta euroa Deloitte Oy:lle ja 10 tuhatta euroa

PricewaterhouseCoopers Oy:lle). Palkkioista 12 tuhatta

euroa (6 tuhatta euroa) liittyivät tilintarkastajan

lausuntoihin ja todistuksiin ja 0 tuhatta euroa

liittyivät muihin palkkioihin (26 tuhatta euroa).

Muille yhteisöille maksetut tilintarkastuspalkkiot

olivat 59 tuhatta euroa (2024: 69 tuhatta euroa),

tilintarkastajan lausuntoihin ja todistuksiin liittyvät

palkkiot 0 tuhatta euroa ja muihin palkkoihin liittyvät

46 tuhatta euroa.

Harvia-konsernin tutkimus- ja kehitysosastolla

työskenteli keskimäärin 27 henkilöä (2024:

21 henkilöä), ja kuluiksi kirjatut tutkimus- ja

kehittämismenot olivat 2 136 tuhatta euroa

tilikaudella 2025 (2024: 1 759 tuhatta euroa).

145Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

2.4 POISTOT

2.4.1 LAATIMISPERIAATE

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Maa-alueet ja rakennukset kirjataan alkuperäisiin

hankintamenoihin. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Rakennuksista kirjataan poistot niiden taloudellisena

vaikutusaikana.

Koneiden ja kaluston sekä muiden aineellisten

hyödykkeiden poistot kirjataan taloudellisen

vaikutusajan kuluessa. Suurin osa kalustosta poistetaan

3-10 vuoden aikana, pitkäikäisimmät tuotantokoneet

20 vuoden aikana. Taloudellinen vaikutusaika perustuu

arvioituun aikaan, jona omaisuuserät tuottavat

tuloa. Poistot kirjataan tasapoistoina omaisuuserien

hankintamenon ja arvioidun taloudellisen vaikutusajan

perusteella. Poistojen kohteena olevat pitkäaikaiset

omaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta, jos

tilinpäätöspäivänä on viitteitä arvon alentumisesta.

Myös maa-alueita arvioidaan mahdollisten

arvonalentumisviitteiden osalta.

Omaisuuserien taloudelliset vaikutusajat ovat

seuraavat:

- Rakennukset 15-30 vuotta

- Koneet ja kalusto 3-20 vuotta

- Muut aineelliset hyödykkeet 3-5 vuotta

Aineettomat hyödykkeet

Ostetut ja sisäisesti aikaansaadut aineettomat

hyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut aineettomat

hyödykkeet arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään

arvoon. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat

ovat 10-15 vuotta lukuun ottamatta aktivoituja

kehittämismenoja ja ohjelmistolisenssejä, jotka

poistetaan 3-5 vuodessa.

Seuraavassa taulukossa esitetään poistot omaisuuseräluokittain:EUR tuhatta 2025 2024Poistot ryhmittäinRakennukset ja rakennelmat 1 088 1 017Koneet ja kalusto 2 207 1 923Muut aineelliset hyödykkeet 162 149Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä 3 457 3 089Vuokralle otetut rakennukset ja rakennelmat 934 706Vuokralle otetut koneet ja kalusto 260 199Vuokralle otetut hyödykkeet 1 194 905

EUR tuhatta 2025 2024Poistot ryhmittäinKehittämismenot 653 489Asiakassuhteet 756 1 074Brändi 805 618Teknologia 179 111Muut aineettomat hyödykkeet 403 371Arvonalentumiset 0 318Aineettomat hyödykkeet yhteensä 2 797 2 982Poistot yhteensä 7 447 6 976

146Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

2.5 OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan

jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille

kuuluva tulos tilikauden aikana ulkona olleiden

osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos

lasketaan samalla perusteella kuin laimentamaton,

paitsi että siinä otetaan huomioon vaikutukset, joita

aiheutuisi emoyhtiön mahdollisista tulevaisuudessa

tapahtuvasta osakkeiden liikkeeseenlaskua koskevista

velvoitteista.

2025 2024Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, EUR tuhatta 26 437 24 242Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella, tuhatta kappaletta 18 688 18 689Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR 1,41 1,30Osakeperusteinen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 132 137Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, laimennettu, tuhatta kappaletta 18 820 18 827Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR 1,40 1,29

147Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Osa 3: Sidottu pääoma

Tässä osiossa kuvataan omaisuuseriä, joita tarvitaan liiketoiminnassa, sekä Harvian

tekemiä yrityskauppoja. Nettokäyttöpääomaa koskevat tiedot esitetään osassa 4.

3.1 LIIKETOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN

Harvialle yrityskaupat ovat keino nopeuttaa sen strategian toteuttamista. Harvia ei

toteuttanut yrityskauppoja vuonna 2025. Vuonna 2024 Harvia osti Yhdysvaltojen

johtavan höyrysuihkujen ja höyrysaunojen valmistajan ThermaSol Steam Bath LLC:n.

3.1.2 KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA JOHDON

HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittava

nettovarallisuus arvostetaan käypään arvoon.

Hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon

määrittäminen perustuu vastaavanlaisten

omaisuuserien markkina-arvoon (aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet) tai odotettavissa

olevia rahavirtoja koskevaan arvioon

(aineettomat hyödykkeet). Senhetkisiin

jälleenhankinta-arvoihin, odotettavissa oleviin

rahavirtoihin tai arvioituihin myyntihintoihin

perustuva arvonmääritys edellyttää johdolta

harkinnan ja oletusten käyttöä. Käytetyt arviot

ja oletukset ovat johdon käsityksen mukaan

riittävän luotettavia käyvän arvon määrittämistä

varten.

3.1.1 LAATIMISPERIAATE

Liiketoimintojen yhdistämisiin sovelletaan

hankintamenetelmää. Tytäryhtiön hankinnassa

luovutettu vastike käsittää luovutettujen varojen

käyvän arvon, syntyneet velat hankinnan

kohteen aiemmille omistajille sekä konsernin

liikkeeseen laskemat osakkeet. Luovutettu vastike

sisältää myös ehdollisesta vastikejärjestelystä

aiheutuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittavat

yksilöitävissä olevat varat ja vastattaviksi otettavat

yksilöitävissä olevat velat arvostetaan alun perin

hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Yksilöitävissä

oleviin varoihin sisältyy aineellisia hyödykkeitä

samoin kuin aineettomia hyödykkeitä, kuten

asiakassuhteita, brändi ja teknologiaa.

Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi

syntyessään ja esitetään tuloslaskelmassa

liiketoiminnan muissa kuluissa.

Vertailukaudella 2024 Harvia osti Yhdysvaltojen johtavan höyrysuihkujen ja

höyrysaunojen valmistajan ThermaSol Steam Bath LLC:n. Yrityskauppa saatettiin

päätökseen 31.7.2024. Kauppahinta oli 30,4 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja Harvia

rahoitti yritysoston 20 milj. euron kertalyhenteisellä lainalla ja kassavaroistaan. Vuonna

2024 muut pitkäaikaiset velat sisälsivät 2 739 tuhannen euron suuruisen kauppahinnan

pidätyserän, joka liittyi ThermaSolin yrityskauppaan. Vuonna 2025 yhtiö maksoi

pidätetystä kauppahinnasta 930 tuhatta euroa.

148Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

3.2 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET JA ARVONALENTUMISTESTAUS

Konsernin taseessa olevasta liikearvosta suurin osa syntyi muodostettaessa

yritysryhmää vuonna 2014. Liikearvoon ei tehty lisäyksiä vuonna 2025. Vertailukaudella

liikearvoa kasvatti ThermaSolin yrityskauppa.

3.2.1 LAATIMISPERIAATE

Liikearvo

Liikearvo syntyy tytäryritysten hankinnasta, ja se

vastaa määrää, jolla kauppahinnan vastike ylittää

yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvän

arvon.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo

kohdistetaan arvonalentumistestausta varten niille

rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan

hyötyvän yhdistämisen tuomista synergioista.

Yksikkö, jolle liikearvo kohdistetaan, on yrityksen

alin taso, jolla liikearvoa seurataan sisäisesti johdon

tarkoituksia varten.

Liikearvoa tarkastellaan arvonalentumisen varalta

vuosittain tai sitä useammin, jos tapahtumat tai

olosuhteiden muutokset viittaavat mahdolliseen

arvonalentumiseen. Liikearvoa sisältävän rahavirtaa

tuottavan yksikön kirjanpitoarvoa verrataan

kerrytettävissä olevaan rahamäärään, joka on

käyttöarvo tai myynnistä aiheutuvilla menoilla

vähennetty käypä arvo sen mukaan, kumpi näistä on

suurempi. Mahdollinen arvonalentuminen kirjataan

välittömästi kuluksi, eikä sitä peruuteta myöhemmin.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvon ohella aineettomat hyödykkeet sisältävät

pääasiassa liiketoimintojen yhdistämisessä

hankitut asiakassuhteet, brändin ja teknologian,

jotka kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon.

Niistä tehdään tasapoistot 10-15 vuodessa. Muihin

aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy myös aktivoituja

kehittämismenoja ja ohjelmistolisenssejä, ja ne

kirjataan kuluiksi tasapoistoina 3-5 vuodessa.

Kehittämismenot

Kehittämismenot aktivoidaan, kun tietyt

taloudelliseen ja tekniseen toteuttamiskelpoisuuteen

liittyvät kriteerit täyttyvät ja kun on odotettavissa,

että tuote kerryttää taloudellista hyötyä

tulevaisuudessa. Aktivoidut kehittämismenot

sisältävät pääasiassa materiaaleja, tarvikkeita ja

välittömiä työsuorituksesta aiheutuvia menoja.

Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei

aktivoida myöhemmin. Kehitettävänä olevista

aineettomista hyödykkeistä ei tehdä poistoja, vaan

ne testataan arvonalentumisen varalta vähintään

vuosittain.

149Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Seuraavissa taulukoissa esitetään aineettomien hyödykkeiden, liikearvo mukaan lukien, muutokset tilinpäätöksessä esitettävillä tilikausilla:

Muut Kehittämis- Ennakko- Asiakas-aineettomat EUR tuhatta Liikearvomenotmaksutsuhteet Brändi Teknologiahyödykkeet Yhteensä2025Hankintameno 1.1. 91 046 4 252 1 451 10 311 9 581 1 836 4 351 122 827Liiketoimintojen yhdistämiset 0Lisäykset 886 4 875 755 6 516Vähennykset -104 -92 -293 -489Siirrot erien välillä 1 214 -1 805 496 -95Kurssierot -1 796 -9 0 -267 -499 -93 -35 -2 700Hankintameno 31.12. 89 250 6 239 4 429 10 044 9 082 1 742 5 273 126 060Kertyneet poistot 1.1. -2 919 -5 889 -2 603 -475 -3 024 -14 909Poistot -653 -756 -805 -179 -403 -2 797Vähennykset 104 52 157Kurssierot -25 -26 -9 -61Kertyneet poistot 31.12. 0 -3 468 0 -6 671 -3 435 -663 -3 374 -17 610Kirjanpitoarvo 1.1. 91 046 1 334 1 451 4 422 6 978 1 361 1 327 107 918Kirjanpitoarvo 31.12. 89 250 2 772 4 429 3 373 5 647 1 079 1 899 108 451

150Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Muut Kehittämis- Ennakko- Asiakas-aineettomat EUR tuhatta Liikearvomenotmaksutsuhteet Brändi Teknologiahyödykkeet Yhteensä2024 Hankintameno 1.1. 73 402 3 771 491 7 391 4 961 746 3 614 94 377Liiketoimintojen yhdistämiset 17 580 2 920 4 590 1 090 306 26 485Lisäykset 311 1 541 63 1 916Vähennykset -54 -40 -95Siirrot erien välillä 166 -527 409 48Kurssierot 63 4 30 0 98Hankintameno 31.12. 91 046 4 252 1 451 10 311 9 581 1 836 4 352 122 828Kertyneet poistot 1.1. -2 436 -4 818 -1 976 -358 -2 682 -12 271Poistot -489 -1 074 -618 -111 -371 -2 664Vähennykset 30 30Kurssierot 6 4 -9 -5 0 -5Kertyneet poistot 31.12. 0 -2 919 0 -5 889 -2 603 -475 -3 024 -14 909Kirjanpitoarvo 1.1. 73 402 1 335 491 2 573 2 985 388 932 82 106Kirjanpitoarvo 31.12. 91 046 1 334 1 451 4 422 6 978 1 361 1 328 107 919

151Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUS

Seuraavassa taulukossa esitetään liikearvon kohdistaminen konsernin rahavirtaa

tuottaville yksiköille:

EUR tuhatta 31.12.2025 31.12.2024Pohjois-Eurooppa 41 422 42 476Keski-Eurooppa 10 899 10 899Pohjois-Amerikka 36 929 37 671Yhteensä 89 250 91 046

Arvonalentumistestausta varten johto seuraa liikearvoa Pohjois-Euroopan, Keski-

Euroopan ja Pohjois-Amerikan yksiköiden tasolla.

Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty

perustuen käyttöarvolaskelmiin, joissa käytetään diskontattuja rahavirtaennusteita.

Näissä laskelmissa käytettävät rahavirtaennusteet on määritetty ennen veroja, ja

ne perustuvat johdon hyväksymiin budjetteihin ja ennusteisiin, jotka kattavat viiden

vuoden ajanjakson.

Ennusteissa käytettävät keskeiset oletukset ovat liikevaihdon ja keskeisten

kustannuserien kehitys, laskelmissa käytettävä diskonttauskorko samoin

kuin rahavirtojen kasvuvauhti viiden vuoden ennustejakson jälkeiseltä ajalta.

Ennusteet on laadittu siten, että ne kuvastavat aiemmin toteutunutta tulosta ja

tulevaisuutta koskevia odotuksia ottaen huomioon konsernin markkina-aseman

ja yleisen taloudellisen ympäristön. Viiden vuoden ajanjakson jälkeiset rahavirrat

ekstrapoloidaan käyttämällä arvioituja kasvuvauhteja. Arvonalentumistestauksessa

käytettävä diskonttauskorko on ennen veroja määritetty pääomakustannusten

painotettu keskiarvo (WACC). Diskonttauskorko kuvastaa oman ja vieraan pääoman

kokonaiskustannuksia ja konserniin liittyviä markkinariskejä.

Käyttöarvolaskelmissa käytetyt keskeiset oletukset ja pohjatiedot ovat seuraavat:

31.12.2025 31.12.2024Pitkän aikavälin kasvuvauhti 1,0 % 1,0 %Ennustekauden keskimääräinen liikevaihdon kasvu Pohjois-Eurooppa 8,2 % 7,4 %Keski-Eurooppa 7,1 % 7,3 %Pohjois-Amerikka 15,6 % 21,3 %Ennustekauden keskimääräinen käyttökate (% liikevaihdosta)Pohjois-Eurooppa 28,3 % 27,0 %Keski-Eurooppa 25,4 % 24,9 %Pohjois-Amerikka 18,6 % 23,4 %Diskonttauskorko ennen veroja Pohjois-Eurooppa 8,7 % 9,4 %Keski-Eurooppa 9,3 % 10,8 %Pohjois-Amerikka 10,5 % 11,5 %

Tehtyjen arvonalentumistestausten seurauksena ei ole kirjattu arvonalentumistappiota

millään esitetyllä tilikaudella.

152Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

3.3 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Vuonna 2025 Harvia teki investointeja laitoksiinsa useissa eri toimipaikoissa,

mukaan lukien Muuramen tehtaan tuotantotilan uudelleenjärjestely sekä työt Länsi-

Virginian Lewisburgissa sijaitsevan tuotantolaitoksen laajentamiseksi aloitettiin.

Yhdysvalloissa Harvia myi Renickin kaupungissa, Länsi-Virginiassa sijaitsevan entisen

tuotantolaitoksensa ja sitä ympäröivän maa-alueen, joita oli aiemmin käytetty

tuotantotarkoituksiin. Harvia investoi lisäksi Saksassa uuteen, huipputekniseen

maalausjärjestelmään, joka parantaa toimintavarmuutta ja tukee tuotantokapasiteettia

Harvian merkittävimmät maaomistukset ovat Muuramessa ja Länsi-Virginiassa. Harvian

suurimmat tehdas- ja toimistorakennukset sijaitsevat Muuramessa, jossa toimivat

myös Harvia-konsernin hallinnointiyhtiöt. Konsernilla on myös merkittävät tuotanto-

ja varastotilat Länsi-Virginiassa, Yhdysvalloissa. EOS Saunatechnikin tuotanto- ja

toimistotilat sijaitsevat Driedorfissa, Saksassa. Gheorghenissa, Romaniassa sijaitsevan

tehtaan omistaa romanialainen kiinteistöyhtiö K&R Imobiliare, joka on kokonaan Harvia-

konsernin omistuksessa. Kiramin tuotanto- ja toimistotilat sijaitsevat Sastamalassa

ja Sauna-Euroxin tilat Luvialla. Harvian tehdas Guangzhoussa Kiinassa, ThermaSolin

tehdas Texasissa Yhdysvalloissa, tehdas Bellunossa, Italiassa toimivat vuokratiloissa.

Harvia omistaa myös merkittävän määrän tuotantokoneita, jotka sijaitsevat edellä

mainituissa tehtaissa.

Poistoista ks. myös liitetieto 2.4.

3.3.1 LAATIMISPERIAATE

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet esitetään hankintamenoon poistoilla

ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Myöhemmin syntyvät menot

sisällytetään hankintamenoon, jos ne ovat luotettavasti määritettävissä ja

yhtiölle koituu niistä taloudellista hyötyä.

Merkittävät perusparannusmenot sisällytetään joko hyödykkeen tasearvoon

tai erotetaan omaksi hyödykkeekseen silloin, kun on todennäköistä, että niistä

saadaan tulevaisuudessa taloudellista hyötyä ja niistä aiheutuneet kustannukset

voidaan erottaa tavanomaisista korjaus- ja kunnossapitokustannuksista.

Konserni arvioi jokaisen raportointikauden lopussa, onko jonkin omaisuuserän

arvon alentumisesta viitteitä. Mikäli viitteitä ilmenee, suoritetaan kyseiselle

omaisuuserälle arvonalentumistestaus. Arvonalentumistestissä arvioidaan

kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä

myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi kassavirtaperusteinen

käyttöarvo. Mikäli kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei pystytä määrittämään

yksittäisen omaisuuserän tasolla, arvonalentumistarvetta tarkastellaan sillä

alimmalla rahavirtaa tuottavan yksikön (CGU) tasolla, joka on pääosin muista

yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muiden vastaavien

yksiköiden rahavirroista.

153Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Seuraavissa taulukoissa esitetään aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden muutokset tilinpäätöksessä esitettävillä tilikausilla.

Rakennukset ja Muut aineelliset Keskeneräiset EUR tuhatta Maa-alueetrakennelmat Koneet ja kalustohyödykkeethankinnat Yhteensä2025 Hankintameno 1.1. 3 086 31 067 28 468 2 215 382 65 218Liiketoimintojen yhdistämiset 0Lisäykset 16 916 2 226 158 5 798 9 114Vähennykset -155 -780 -39 -35 -116 -1 125Siirrot erien välillä 0 174 592 0 -1 105 -339Kurssierot -154 -395 -280 -31 -33 -893Hankintameno 31.12. 2 793 30 982 30 968 2 307 4 925 71 975Kertyneet poistot 1.1. -16 198 -19 314 -1 533 -37 045Poistot -1 088 -2 207 -162 -3 457Vähennykset 35 35Siirrot erien välillä 0Kurssierot 1 49 -4 46Kertyneet poistot 31.12. -17 285 -21 472 -1 663 0 -40 421Kirjanpitoarvo 1.1. 3 086 14 869 9 154 682 382 28 173Kirjanpitoarvo 31.12. 2 793 13 697 9 495 643 4 925 31 554

154Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Rakennukset ja Muut aineelliset Keskeneräiset EUR tuhatta Maa-alueetrakennelmat Koneet ja kalustohyödykkeethankinnat Yhteensä2024 Hankintameno 1.1. 2 083 29 889 24 934 1 871 2 006 60 783Liiketoimintojen yhdistämiset 18 15 17 50Lisäykset 967 510 1 712 337 707 4 233Vähennykset -119 -119Siirrot erien välillä 471 1 804 1 -2 331 -56Kurssierot 17 183 120 6 326Hankintameno 31.12. 3 086 31 067 28 468 2 215 382 65 218Kertyneet poistot 1.1. -15 139 -17 348 -1 393 -33 879Poistot -1 017 -1 923 -149 -3 089Arvonalentuminen 0Vähennykset 79 79Siirrot erien välillä 0Kurssierot -42 -121 8 -155Kertyneet poistot 31.12. -16 198 -19 314 -1 533 0 -37 045Kirjanpitoarvo 1.1. 2 083 14 750 7 586 478 2 006 26 904Kirjanpitoarvo 31.12. 3 086 14 869 9 154 682 382 28 173

155Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

3.4 KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERÄT

IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardi käsittelee vuokrasopimuksen määritelmää,

kirjaustapaa, arvostamista sekä vuokrasopimuksista annettavia tietoja. Standardin

mukaan vuokrasopimuksista on kirjattava käyttöoikeusomaisuuserä (oikeus käyttää

vuokrattua hyödykettä) ja vuokrien maksamista koskeva vuokrasopimusvelka, joka

esitetään korollisissa veloissa.

3.4.1 LAATIMISPERIAATE

IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaan vuokrasopimuksesta kirjataan

käyttöoikeusomaisuuserä (oikeus käyttää vuokrattua hyödykettä) ja vuokrien

maksamista koskeva vuokrasopimusvelka, joka esitetään korollisissa veloissa.

Vuokrasopimusvelkojen määrä on määritelty diskonttaamalla sopimusten

jäljellä olevat vuokrat nykyarvoon käyttäen lisäluoton korkoa. Konserni

hyödyntää standardin sallimia helpotuksia, eikä kirjaa uushankinta-

arvoltaan vähäisistä vuokrakohteista tai lyhytaikaisista vuokrasopimuksista

käyttö-oikeusomaisuuseriä tai vuokrasopimusvelkoja. Konserni soveltaa

samaa diskonttauskorkoa ominaispiirteiltään jokseenkin samankaltaisista

vuokrasopimuksista koostuvaan salkkuun.

Vuokra-aika on se ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa, mukaan

lukien vuokrasopimuksen jatko- ja päättämisoption kattamat ajanjaksot, jos

jatko-option käyttäminen tai päättämisoption käyttämättä jättäminen on

kohtuullisen varmaa. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan taloudellisena

vaikutusaikanaan.

Vuokrasopimusvelan lyhennysosuus ja korko esitetään rahoituksen rahavirrassa.

156Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Harvian merkittävimpiä käyttöoikeusomaisuuseriä ovat tehtaat Kiinassa ja Italiassa,

sekä ThermaSolin tehdaskiinteistö Yhdysvalloissa.

Vuokrasopimuksista kirjatut erät taseeseen ja tuloslaskelmaan ovat seuraavat:

TASEESEEN MERKITYT MÄÄRÄT

Rakennukset ja EUR tuhattarakennelmat Koneet ja kalustoKäyttöoikeusomaisuuserät Kirjanpitoarvo 1.1.2024 2 120 369Lisäykset 158 104Yrityshankinnat 6 182 Kurssierot 65 Poistot -706 -199Kirjanpitoarvo 31.12.2024 7 818 274Kirjanpitoarvo 1.1.2025 7 818 274Lisäykset 20 550Yrityshankinnat Vähennykset Kurssierot -205 Poistot -934 -260Kirjanpitoarvo 31.12.2025 6 700 564EUR tuhatta 2025 2024Vuokrasopimusvelat Pitkäaikaiset 6 230 7 307Lyhytaikaiset 1 303 951Kirjanpitoarvo 31.12. 7 533 8 258

TULOSLASKELMAAN MERKITYT ERÄT

EUR tuhatta 2025 2024Poistot Rakennukset ja rakennelmat -934 -706Koneet ja kalusto -260 -199 -1 194 -905Korkokulut (sisältyy rahoituskuluihin) -223 -167Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut (sisältyy liiketoiminnan muihin kuluihin) -691 -642Tuloslaskelmaan merkityt erät yhteensä -2 108 -1 714

Vuokrasopimuksista taseeseen kirjatut erät ovat IAS 36:n mukaisen

arvonalentumistestauksen kohteena. Vuokrasopimusten rahavirrat on esitetty

rahavirtalaskelmalla ja vuokrasopimusvelkojen maturiteetit liitetiedossa 5.3.

157Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

3.5 VARAUKSET

Konsernin tuotteille annetaan takuita ja tätä velvoitetta varten kirjataan varaus.

Takuuvaraus sisältää kaikki olemassa olevan velvoitteen täyttämisestä aiheutuvat

kulut. Arvioitujen siirtyvien takuumenojen määrä perustuu ensisijaisesti aiempaan

kokemukseen ja senhetkiseen tietoon korjauskustannuksista ja vaateiden

käsittelymenoista.

Takuuvarauksen muutokset ovat seuraavat:

EUR tuhatta 31.12.2025 31.12.20241.1. 1 274 623Varausten lisäykset 1 221 1 274Käytetyt varaukset -1 274 -62331.12. 1 221 1 274josta lyhytaikaista 305 295pitkäaikaista 916 979Yhteensä 1 221 1 274

Takuuvarausta kirjattiin vuoden 2025 myynnin osalta 1 221 tuhatta euroa (2024: 1 274

tuhatta euroa). Varaus on jaoteltu lyhyt- ja pitkäaikaiseksi velaksi. Useimmilla Harvian

myymillä tuotteilla on kahden vuoden takuu yksityiskäytössä ja yhden vuoden takuu

ammattikäytössä. Takuuvaraukseen sisällytetään ulkoiset takuumenot, valituksia

käsittelevien henkilöiden kulut sekä takuuosat. Vientituotteista ei kirjata takuuvarausta,

sillä sopimusten mukaan toinen sopimusosapuoli vastaa takuutöistä.

3.5.2 KIRJANPIDOLLISET ARVIOT

Takuuvarauksen määrään liittyy epävarmuutta, sillä arvioidut takuuvaateet

eivät välttämättä toteudu arvioidun määräisinä. Tyypillisesti vaateet toteutuvat

etupainotteisesti takuuajan keston aikana. Arvioita ja oletuksia tarkistetaan

neljännesvuosittain. Toteutuvien ja arvioitujen takuuvaateiden väliset erot

saattavat vaikuttaa tulevilla tilikausilla kirjattavien varausten määrään.

3.5.1 LAATIMISPERIAATE

Myydyistä tuotteista, joiden takuu on tilikauden lopussa voimassa, kirjataan

arvioituja takuuvaateita koskeva varaus. Johto arvioi varauksen perustuen

aiemmin toteutuneisiin vaateisiin ja viimeaikaisiin kehityssuuntiin, jotka antavat

viitteitä siitä, että tulevat vaateet saattaisivat poiketa määrältään aiemmin

toteutuneista.

158Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Osa 4: Nettokäyttöpääoma

Tässä osiossa kuvataan nettokäyttöpääoman osatekijöitä.

Nettokäyttöpääoman hallinta on yksi Harvian kassavirran hallinnan keskeisistä osatekijöistä. Ajoittain Harvia kasvattaa

nettokäyttöpääomaansa hankintoihin liittyvän riskinhallinnan vuoksi tai valmistautuakseen korkean kysynnän

sesonkeihin.

EUR tuhatta 31.12.2025 31.12.2024Nettokäyttöpääoma Vaihto-omaisuus 52 078 49 151Myyntisaamiset 20 702 19 173Muut saamiset 3 892 3 105Ostovelat -13 668 -13 070Muut velat -15 125 -13 404Yhteensä 47 879 44 955Nettokäyttöpääoman muutos taseessa 2 924 8 823Erät, joita ei huomioida rahavirtalaskelman käyttöpääoman muutokseen ja joiden vaikutus sisällytetään muualle rahavirtalaskelmaan* 2 323 -5 907Nettokäyttöpääoman muutos rahavirtalaskelmassa** 5 248 2 916

* Merkittävimmät erät liittyvät rahoituskuluihin, realisoitumattomiin kurssivoittoihin ja -tappioihin, yrityshankintoihin sekä investointeihin.

** Nettokäyttöpääoman kasvu pienentää rahavirtaa ja lasku lisää rahavirtaa

159Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

4.1 VAIHTO-OMAISUUS

Konsernin vaihto-omaisuus koostuu raaka-aineista, kuten teräs, kivi ja puu,

keskeneräisistä tuotteista sekä valmiista myyntituotteista (kiukaat, tynnyrisaunat,

paljut sekä muut Harvia-konsernin tuotteet).

Vaihto-omaisuus jakautuu seuraavasti:

EUR tuhatta 31.12.2025 31.12.2024Aineet ja tarvikkeet 21 521 22 684Keskeneräiset tuotteet 3 787 3 322Valmiit tuotteet 26 770 23 145Yhteensä 52 078 49 151

Harvia kirjasi tulokseensa vaihto-omaisuuden arvon ja määrän muutoksiin liittyviä eriä

yhteensä 343 tuhatta euroa (vuonna 2024: 664 tuhatta euroa). Harvian materiaalit

ja palvelut-kuluerä oli yhteensä 71 229 tuhatta euroa (vuonna 2024: 62 602 tuhatta

euroa). Vaihto-omaisuuden arvoon sisältyi yhteensä 1 145 tuhannen euron varaus

epäkurantin varaston alaskirjauksesta (31.12.2024: 1 279 tuhatta euroa).

4.1.1 LAATIMISPERIAATE

Raaka-aineet ja tarvikkeet, keskeneräiset tuotteet ja valmiit tuotteet arvostetaan

hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi.

Keskeneräisten ja valmiiden tuotteiden hankintameno sisältää raaka-aineet,

välittömät työsuorituksesta johtuvat menot sekä asianmukaisen osuuden

normaalin toiminta-asteen perusteella kohdistettavista muuttuvista ja kiinteistä

yleismenoista. Hankintameno kohdistetaan yksittäisille vaihto-omaisuuserille

painotetun keskihinnan menetelmällä. Ostetun vaihto-omaisuuden

hankintamenosta vähennetään paljous- ja käteisalennukset. Nettorealisointiarvo

tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa,

josta on vähennetty arvioidut menot, jotka syntyvät tuotteiden valmiiksi

saattamisesta, sekä arvioidut menot myynnin toteuttamiseksi.

160Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

4.2 MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Myyntisaamiset ja muut saamiset koostuvat myyntisaamisista, muista saamisista

(lähinnä arvonlisäverosaamisista) ja siirtosaamisista. Tuloverosaamiset esitetään omana

eränään taseessa.

Myyntisaamisten maksuehdot vaihtelevat asiakastyypin ja luottokelpoisuuden mukaan.

Tietyiltä asiakkailta vaaditaan maksu etukäteen. Myyntisaamisten ja muiden saamisten

arvon alentumisesta ja konsernin altistumisesta luottoriskille kerrotaan liitetiedossa 5.3.

Seuraavissa taulukoissa esitetään myyntisaamisten ja muiden saamisten eri osatekijät:

EUR tuhatta 31.12.2025 31.12.2024Myyntisaamiset 20 702 19 173Siirtosaamiset 2 520 1 845Muut saamiset 1 373 1 260Yhteensä 24 595 22 278

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät:

EUR tuhatta 31.12.2025 31.12.2024Sosiaalikulut 1 13Vakuutukset 107 93Ennakkomaksut 1 083 898Muut 1 328 842Yhteensä 2 520 1 845

Muut siirtosaamiset sisälsivät lähinnä materiaali-, markkinointi- ja IT-kuluihin liittyviä

jaksotuksia. Lyhytaikaisten saamisten ja ostovelkojen lyhytaikaisesta luonteesta johtuen

niiden kirjanpitoarvon oletetaan vastaavan niiden käypää arvoa.

4.2.1 LAATIMISPERIAATE

Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka syntyvät asiakkaille tavanomaisessa

liiketoiminnassa myydyistä tuotteista tai tuotetuista palveluista. Ne luokitellaan

ryhmään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat. Jos

saamisista odotetaan saatavan maksu vuoden kuluessa, ne luokitellaan

lyhytaikaisiksi varoiksi. Muussa tapauksessa ne esitetään pitkäaikaisina varoina.

Myyntisaamiset erääntyvät yleensä maksettaviksi 30-120 päivän kuluessa,

ja näin ollen ne kaikki luokitellaan lyhytaikaisiksi. Liitetiedossa 5.3 kuvataan

myyntisaamisten ja muiden saamisten arvonalentumiseen sovellettavia

periaatteita ja muita niihin sovellettavia laatimisperiaatteita.

Muihin saamisiin sisältyy lähinnä konsernin tavanomaisessa liiketoiminnassa

syntyviä siirtosaamisia.

Saamiset sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin lukuun ottamatta niitä eriä, jotka

erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymisestä.

161Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

4.3 OSTOVELAT JA MUUT VELAT

Ostovelat ja muut velat koostuvat ostoveloista, muista veloista, ennakkomaksuista ja

siirtoveloista, jotka liittyvät konsernin tavanomaiseen liiketoimintaan.

Seuraavissa taulukoissa esitetään ostovelkojen ja muiden velkojen eri osatekijät:

EUR tuhatta 31.12.2025 31.12.2024Ostovelat 13 668 13 070Saadut ennakot 914 1 745Siirtovelat 11 737 11 246Muut velat 2 324 413Yhteensä 28 644 26 474

Ostovelat ovat vakuudettomia, ja yleensä ne maksetaan 30-60 päivän kuluessa niiden

kirjaamisesta.

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät:

EUR tuhatta 31.12.2025 31.12.2024Jaksotetut henkilöstökulut 6 395 5 748Jaksotetut vuosihyvitteet 1 063 1 145Korkojaksotukset 720 980Muut 3 560 3 373Yhteensä 11 737 11 246

Muut siirtovelat sisälsivät pääasiassa materiaali-, markkinointi ja myyntiprovisiokuluihin

liittyviä jaksotuksia. Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan

vastaavan niiden käypiä arvoja, koska ne ovat luonteeltaan lyhytaikaisia.

4.3.1 LAATIMISPERIAATE

Ostovelat ovat maksuvelvoitteita, jotka ovat syntyneet tavarantoimittajilta

tai palveluntuottajilta tavanomaisessa liiketoiminnassa hankituista tavaroista

tai palveluista. Ostovelat ja muut velat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi,

jos ne erääntyvät maksettaviksi yhden vuoden kuluessa. Ostovelat ja muut

lyhytaikaiset velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

162Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Osa 5: Nettovelat ja ehdolliset erät

Tässä osiossa kuvataan, kuinka konsernin toiminta on rahoitettu. Osiossa kuvataan myös rahoitusvaroihin

ja velkoihin liittyviä valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja luottoriskejä. Lisäksi tässä annetaan tietoa siitä,

kuinka konserni vastaa näihin riskeihin.

5.1.1 LAATIMISPERIAATE

Lainat kirjataan aluksi käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettyinä.

Myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja saatujen maksujen

(transaktiomenoilla vähennettyinä) ja takaisin maksettavan määrän välinen

erotus kirjataan laina-aikana tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä.

Luottolimiittijärjestelyistä maksettavat palkkiot kirjataan taseeseen

maksuvalmiuspalvelusta suoritettuna ennakkomaksuna ja jaksotetaan kuluksi

asianomaisen luottolimiitin voimassaoloajalle, jos ei ole varmuutta siitä,

tullaanko luottolimiittiä käyttämään osaksi tai kokonaan. Tämä kuvastaa

rahoituskulua nostamattomalle luottolimiitille. Siltä osin kuin on todennäköistä,

että luottolimiitti tullaan käyttämään osaksi tai kokonaan, palkkiot kirjataan

osaksi lainan transaktiomenoja vasta, kun laina nostetaan, ja jaksotetaan

tilikauden tulokseen efektiivisen koron menetelmällä.

Käypiin arvoihin arvostettavat rahoitusinstrumentit jaetaan IFRS 13 mukaan

kolmelle eri tasolle niiden arvostusperiaatteiden mukaan: 1. tason instrumentit

arvostetaan julkiseen markkinoilla noteerattuun hintaan, 2. tason instrumenttien

arvostamiseen käytetään julkisen tiedon lisäksi myös muuta tietoa ja 3. tasolla

arvostus perustuu pelkästään muihin kuin julkisesti noteerattuihin tietoihin.

5.1 LAINAT JA MUUT RAHOITUSVELAT

Vuonna 2025 Harvia uudelleen neuvotteli 36 500 tuhannen euron määräaikaislainan

ja 5 000 tuhannen euron luottolimiittin jotka erääntyvät helmikuussa 2029. Konserni

käyttää koronvaihtosopimuksia suojautuakseen vaihtuvakorkoisista pankkilainoista

johtuvalta korkoriskiltä.

Seuraavassa taulukossa esitetään rahoitusvelkojen luokittelu ja kirjanpitoarvot:

Muut rahoitusvelat jaksotettuun EUR tuhattahankintamenoon31.12.2025 Velat taseessa Lainat rahoituslaitoksilta 95 376Vuokrasopimusvelat 7 533Muut pitkäaikaiset velat 931Ostovelat ja muut velat 15 992Yhteensä 119 833

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat 31.12.2024 Velat taseessa Lainat rahoituslaitoksilta 95 405Vuokrasopimusvelat 8 258Muut pitkäaikaiset velat 2 965Ostovelat ja muut velat 13 483Yhteensä 120 111

163Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

PANKKILAINAT

Pankkilainat

Harvialla on yhteensä 95 500 tuhannen euron

määräaikaislainat ja 10 000 tuhannen euron

luottolimiitti. Harvia ei ole käyttänyt luottolimiittiä.

Määräaikaislainat erääntyvät maksettavaksi kolmessa

erässä. Vuonna 2025 Harvia uudelleen neuvotteli

36 500 tuhannen euron määräaikaislainan ja 5

000 tuhannen euron luottolimiitin, joka erääntyy

helmikuussa 2029. 39 000 tuhannen euron

määräaikaislaina ja 5 000 tuhannen euron luottolimiitti

erääntyy maaliskuussa 2027 ja 20 000 tuhannen

euron määräaikaislaina erääntyy heinäkuussa 2027.

Pankkilainojen nimelliskorko on sidottu Euribor-

korkoon ja marginaali konsernin nettovelka / oikaistu

käyttökate -tunnuslukuun.

Kovenanttiehtojen noudattaminen

Pankkilainoihin liittyy rahoitussopimuksen mukaisia

kovenantteja, joita ovat nettovelan suhde oikaistuun

käyttökatteeseen ja korkokate. Kovenantteja seurataan

neljännesvuosittain. Konserni on noudattanut

pankkilainoihin liittyviä kovenanttiehtoja vuonna 2025

ja 2024.

Käyvät arvot

Pitkäaikaisten lainojen käyvät arvot perustuvat

tasepäivän lainakorolla diskontattuihin rahavirtoihin.

Ne luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 2,

koska niiden määrittämiseen käytetään myös muita

kuin julkisesti havainnoitavissa olevia syöttötietoja,

mukaan lukien oma luottoriski.

Konsernin johto on todennut, etteivät lainojen

kirjanpitoarvo ja käypä arvo poikkea olennaisesti

toisistaan. Harvian lainamarginaalin katsotaan

vaihtelevat markkinakorkojen muutosten vuoksi.

Harvia suojaa tätä rahavirtaa korkoriskiltä

käyttäen suojauksia. Tavoitteena on minimoida

korkovaihteluiden vaikutus konsernin vuositulokseen

ja hallita korkoriskille altistumista.

Suojattavan riskin luonne on korkoriski, joka liittyy

1 kuukauden euriborin noususta ja vaihtelusta

aiheutuviin kassavirtoihin. Tämä suojaus on luokiteltu

rahavirran suojaukseksi ja se on luokiteltu käyvän

arvon hierarkian tasolle 2.

Suojattavalla kohteella ja suojausinstrumentilla on

taloudellinen suhde: Lainojen korkomaksut liittyvät 1

kuukauden Euriboriin ja johdannaismaksut liittyvät 1

kuukauden Euriboriin. Sekä suojausinstrumentin että

suojattavan kohteen korkojen määräytyminen on

määritelty samana päivänä.

Luottoriskin vaikutus ei hallitse tästä taloudellisesta

suhteesta johtuvia arvonmuutoksia. Suojauslaskennan

soveltamisen edellytyksenä on, että luottoriskin

vaikutus ei hallitse arvonmuutoksia, jotka johtuvat

suojauksen kohteena olevasta taloudellisesta

suhteesta. Standard&Poorsin pitkäaikainen

luottoluokitus johdannaisten vastapuolelle Danske

Bankille on AA-. Luottoriskiä pidetään pienenä, eikä

se ole hallitseva tekijä suojaussuhteessa.

Suojaussuhteen suojaussuhde on sama kuin

suojaussuhde, joka johtuu yhteisön suojaaman

suojauskohteen määrästä ja sen suojausinstrumentin

määrästä, jota yhteisö käyttää suojaamaan kyseistä

suojauskohteen määrää. Suojaussuhde on 1:1.

Suojauskohteen ja suojausinstrumenttien ehdot

täyttävät 1:1:n suhteen. Harvia arvioi kvalitatiivisesti

neljännesvuosittain, että ehdot eivät ole muuttuneet.

kohtuullisen tarkasti kuvastavan lainojen erilaisia ehtoja

ja etuoikeusasemaa.

5.1.2 LAATIMISPERIAATE

Johdannaisinstrumentit kirjataan alun perin

käypään arvoon sopimuksen solmimispäivänä,

ja myöhemmin ne arvostetaan käypään

arvoon tulosvaikutteisesti, jos ne eivät

täytä suojauslaskennan soveltamisen

edellytyksiä. Mikäli johdannainen on määritelty

suojausinstrumentiksi, sen käypä arvo

kirjataan taseeseen käyvän arvon rahastoon.

Koronvaihtosopimuksen käypä arvo vaihtelee

korkomarkkinoiden odotusten mukaan ja arvon

muutos kirjataan sopimuskohtaisesti joko

tulosvaikutteisesti rahoituserien käyvän arvon

muutoksiin tai suojauslaskentaa käyttäen oman

pääoman käyvän arvon rahastoon.

Konserni käyttää korkojen vaihtelulta suojautumiseen

johdannaisia, kuten koronvaihtosopimuksia.

Koronvaihtosopimuksen käypä arvo vaihtelee

korkomarkkinoiden odotusten mukaan, arvon muutos

kirjataan sopimuskohtaisesti joko rahoituserien käyvän

arvon muutoksiin tai suojauslaskentaa käyttäen oman

pääoman käyvän arvon rahastoon.

Harvia altistuu korkoriskille, joka liittyvät

määräaikaislainojen vaihtuviin korkomaksuihin.

Korkoriski tarkoittaa sitä, että tulevat kassavirrat

JOHDANNAISET

164Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Harvialla oli vuoden 2025 lopussa kaksi

koronvaihtosopimusta, joiden käypä arvo oli

yhteensä 468 tuhatta euroa ja -13 tuhatta euroa

(2024: 982 tuhatta euroa ja -4 tuhatta euroa).

Suojausten arvonmuutoksilla ei ole kassavaikutusta.

Koronvaihtosopimuksien nimellisarvot olivat

36 500 tuhatta euroa ja 20 000 tuhatta euroa

31.12.2025 (2024: 36 500 ja 20 000 tuhatta).

Koronvaihtosopimukset erääntyvät 15.12.2026 ja

22.7.2027.

Koronvaihtosopimuksen käypä arvo määritetään

arvioitujen rahavirtojen nykyarvona havainnoitavissa

olevien tuottokäyrien perusteella. Käypä arvo on

käypien arvojen hierarkian tasolla 2.

MUUT PITKÄAIKAISET VELAT

Konsernilla on yrityshankintoihin liittyviä pitkäaikaisia

lisäkauppahintavelkoja 0 tuhatta euroa (2024: 226

tuhatta). Vuonna 2025 Harvia maksoi 300 tuhatta

euroa lisäkauppahintavelkoja liittyen Sauna-Eurox Oy:n

hankintaan vuodelta 2021. Harvian lisäkauppahintavelat

olivat sidottuja ostettujen yritysten tunnuslukujen

kehitykseen ja tyypillisimmin käyttökatteeseen.

5.1.3 LAATIMISPERIAATE

Harvian muut pitkäaikaiset velat koostuvat

yrityskauppoihin liittyvistä lunastus- ja

lisäkauppahintaveloista. Lunastus- ja lisäkauppavelat

kirjataan alun perin käypään arvoon tytäryritysten

hankintahetkellä. Myöhemmin ne arvostetaan

käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai oman

pääoman kautta.

Lisäksi Harvia maksoi 953 tuhatta euroa ThermaSolin

vuonna 2024 toteutuneeseen yrityskauppaan

sisältynyttä kauppahinnan pidätystä. Muut pitkäaikaiset

velat sisältävät tämän jälkeen 930 tuhannen euroa

ThermaSolin yrityskaupan kauppahinnan pidätystä,

joka maksetaan kahdessa osassa seuraavan kahden

vuoden aikana.

165Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

5.2 RAHAVARAT

Rahavarojen määrä 31.12.2025 oli 45 183 tuhatta euroa

(31.12.2024: 46 447 tuhatta euroa).

5.3.1 LAATIMISPERIAATE

Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen

Konsernin rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista,

tietyistä muista saamisista ja siirtosaamisista sekä

rahavaroista. Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan

alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon,

johon lisätään sen hankinnasta välittömästi johtuvat

transaktiomenot lukuun ottamatta myyntisaamisia, jotka

arvostetaan transaktiohintaan silloin kun niihin ei liity

merkittävää rahoituskomponenttia.

Harvian johto on määrittänyt, mitä liiketoimintamalleja

konsernin rahoitusvaroihin sovelletaan IFRS 9:n

soveltamisen aloittamisajankohtana 1.1.2018, ja

luokitellut rahoitusvarat IFRS 9:n mukaisiin ryhmiin.

Konsernin kaikki rahoitusvarat kuuluvat jaksotettuun

hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin

mahdollisia johdannaisvaroja lukuun ottamatta.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Rahoitusvarat koostuvat pääsääntöisesti

myyntisaamisista, joiden odotettavissa olevien

luottotappioiden kirjaamiseen konserni soveltaa

yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan

kaikista myyntisaamista voidaan kirjata koko

voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot.

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä

varten myyntisaamiset on ryhmitelty yhteisten

luottoriskiominaisuuksien ja maksun viivästymisen

perusteella. Odotettavissa olevissa luottotappioissa on

otettu huomioon myös ennakoivaa informaatiota.

Rahoitusvelkojen luokittelu ja

arvostaminen

Lainat rahoituslaitoksilta kirjataan aluksi käypään

arvoon transaktiomenoilla vähennettyinä. Myöhemmin

ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja

saatujen maksujen (transaktiomenoilla vähennettyinä)

ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus kirjataan

laina-aikana tuloslaskelmaan efektiivisen koron

menetelmällä.

Luottolimiittijärjestelyistä maksettavat palkkiot

kirjataan taseeseen maksuvalmiuspalvelusta

suoritettuna ennakkomaksuna ja jaksotetaan kuluksi

asianomaisen luottolimiitin voimassaoloajalle, jos ei ole

varmuutta siitä, tullaanko luottolimiittiä käyttämään

osaksi tai kokonaan. Tämä kuvastaa rahoituskulua

nostamattomalle luottolimiitille. Siltä osin kuin on

todennäköistä, että luottolimiitti tullaan käyttämään

osaksi tai kokonaan, palkkiot kirjataan osaksi lainan

transaktiomenoja ja jaksotetaan tilikauden tulokseen

efektiivisen koron menetelmällä.

Johdannaiset

Konsernilla on koronvaihtosopimuksia, joita konserni

käyttää korkojen vaihtelulta suojautumiseen.

Koronvaihtosopimus, jota ei ole määritetty

suojausinstrumentiksi, luokitellaan käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattaviin varoihin ja velkoihin.

Sen sijaan suojausinstrumentiksi määritetyn

koronvaihtosopimuksen käypä arvo kirjataan taseeseen

käyvän arvon rahastoon.

Konsernin rahavirtalaskelmassa rahavaroihin luetaan

käteisvarat ja vaadittaessa nostettavat pankkitalletukset.

Lyhytaikaisten talletusten katsotaan olevan helposti

vaihdettavissa käteisvaroiksi, koska niiden alkuperäinen

erääntymisaika on enintään kolme kuukautta. Taseessa

esitettävät rahavarat vastaavat rahoituslaskelmassa

esitettäviä rahavaroja. Rahavarat ovat rahoitusvaroja

ja ne luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon

arvostettaviin rahoitusvaroihin.

5.3 RAHOITUSRISKIEN JA PÄÄOMAN HALLINTA

Tässä liitetiedossa selostetaan, kuinka Harvia-

konserni altistuu rahoitusriskeille ja kuinka nämä riskit

voisivat tulevaisuudessa vaikuttaa Harvia-konsernin

taloudelliseen tulokseen. Relevanteissa kohdissa

esitetään asian taustaksi tilikauden tulokseen liittyviä

tietoja.

Tässä liitetiedossa kuvataan myös, kuinka konserni

seuraa pääomarakennettaan ja mitkä tavoitteet sillä

on tälle rakenteelle.

166Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Konsernin yleisen riskienhallintaohjelman pääpaino on rahoitusmarkkinoiden huonossa

ennustettavuudessa, ja pyrkimyksenä on minimoida mahdolliset epäedulliset

vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen. Tietyiltä riskeiltä suojautumiseen

käytetään johdannaisinstrumentteja.

Konsernin riskienhallintaa hoitaa taloushallinto hallituksen antamien ohjeiden

mukaisesti. Taloushallinto tunnistaa, arvioi ja suojaa rahoitusriskejä yhteistyössä

konsernin liiketoimintayksikköjen kanssa.

VALUUTTARISKI

Harvialla on liiketoimintaa useassa maassa. Harvia altistui vuonna 2025 lähinnä

Yhdysvaltain dollariin liittyvälle transaktioriskille ja translaatioriskille, joka syntyy,

kun emoyhtiön sijoitukset euroalueen ulkopuolella oleviin tytäryhtiöihin muunnetaan

euroiksi. Euroalueen ulkopuolella oleviin tytäryhtiöihin liittyvä transaktioriski

muodostuu ensisijaisesti konserniyhtiöiden operatiivisessa liiketoiminnassa syntyvistä

myyntisaamisista ja ostoveloista kyseisiltä tytäryhtiöiltä.

Yhdysvaltain dollarin kurssivaihteluiden vuoksi transaktioriskit ovat olleet nousussa

2025 mutta Harvia ole toistaiseksi suojautunut näiltä riskeiltä valuuttajohdannaisilla.

Muilta osin konsernin tuotot ja kulut syntyvät lähes yksinomaan euroina ja

dollareina. Konsernin nettoinvestointi euroalueen ulkopuolisiin yhtiöihin muodostuu

Kiinan, Hongkongin, Ruotsin, Japanin, Venäjän, Romanian ja Yhdysvaltojen

tytäryhtiösijoituksista. Nettoinvestointeihin liittyvää valuuttakurssiriskiä ei ole suojattu.

Seuraavat valuuttakursseihin liittyvät erät kirjattiin tilikaudella tulosvaikutteisesti ja

muihin laajan tuloksen eriin:

EUR tuhatta 2025 2024Tulosvaikutteisesti kirjatut erät Operatiivisiin tuottoihin/kuluihin sisältyvät nettokurssivoitot/-tappiot 9 56Rahoitustuottoihin/-kuluihin sisältyvät nettokurssivoitot/-tappiot -1 313 451Valuuttakurssivoitot/-tappiot kirjattu tilikauden tulokseen ennen veroja yhteensä, netto -1 303 507Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot/tappiot Ulkomaan toimintojen muuntoerot -7 031 2 778

KORKORISKI

Konsernin tärkein korkoriski aiheutuu vaihtuvakorkoisista pitkäaikaisista lainoista, jotka

altistavat konsernin rahavirran korkoriskille. Harvia hallitsee lainojensa korkoriskiä

kuitenkin vaihtamalla vaihtuvan koron kiinteäksi koronvaihtosopimusta käyttäen osassa

lainoistaan. Näin on saatu alempi korko kuin jos konserni olisi ottanut lainat suoraan

kiinteäkorkoisena.

Harvialla on voimassa yksi 36,5 miljoonan euron ja yksi 20,0 miljoonan euron

nimellisarvoinen koronvaihtosopimus.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Harvian korollisten velkojen herkkyysanalyysi yhden

prosentin koron nousulle:

EUR tuhatta 2025 2024Korolliset lainat rahoituslaitoksilta 95 376 95 405Vuokrasopimusvelat 7 533 8 258Korkosuojaus 56 500 56 500Korkosuojattujen velkojen osuus 55 % 55 %Vaikutus korkokuluihin, jos korot nousisivat 1 % 1 029 1 037Korkosuojaus -565 -565Vaikutus korkokuluihin yhteensä, jos korot nousisivat 1 % 464 472

* Testattava velkamäärä on Harvian laina- ja vuokrasopimuksiin liittyvien rahavirtojen nimellisarvo, joka on esitetty myös

nettovelan ja rahavirran täsmäytyslaskelmassa.

Konsernin tavoitteena on pitää lähemmäs 60 % lainoistaan kiinteäkorkoisina ja käyttää

tarvittaessa koronvaihtosopimuksia tähän pääsemiseksi. Konsernin vaihtuvakorkoiset

lainat vuosina 2025 ja 2024 olivat pääasiassa euromääräisiä ja voimassa olevat

koronvaihtosopimukset kattoivat 31.12.2025 55 % ja 31.12.2024 55 % lainapääomasta.

Herkkyysanalyysin perusteella, jos suojaamattomien vaihtuvakorkoisten velkojen

korko nousisi tilinpäätöshetkellä yhden prosenttiyksikön kaikkien muiden muuttujien

pysyessä ennallaan, konsernin korkokulut kasvaisivat 464 tuhatta euroa (vuonna 2024:

488 tuhatta euroa).

167Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Luottotappioita kirjattiin tulosvaikutteisesti 249 tuhatta euroa vuonna 2025 (2024: 96 tuhatta euroa).

Myyntisaamisista kirjattiin 31.12.2025 arvon alentumista koskevia vähennyseriä yhteensä 922 tuhatta euroa

(2024: 788 tuhatta euroa) ja se on eritelty alla:31.12.2025Bruttomääräinen Allowance for bad EUR tuhattakirjanpito-arvodebtErääntymättömät 16 476 8Erääntyneet 0Alle 30 päivää 1 714 730-60 päivää 949 1261-90 päivää 414 1091-180 päivää 874 87181-360 päivää 476 119Yli 360 päivää 720 678Yhteensä 21 624 922

31.12.2024Bruttomääräinen Tappiota koskeva EUR tuhattakirjanpito-arvovähennyseräErääntymättömät 14 895 8Erääntyneet Alle 30 päivää 2 578 1030–60 päivää 1 006 1361–90 päivää 143 491–180 päivää 296 30181–360 päivää 401 100Yli 360 päivää 642 623Yhteensä 19 961 788

Muiden saamisten ryhmiin ei sisälly olennaisesti arvoltaan alentuneita tai viivästyneitä eriä. Näiden muiden

ryhmien luottohistorian perusteella saamisista tullaan saamaan maksu niiden erääntyessä. Konsernilla ei ole

vakuuksia näistä saamisista.

LUOTTORISKI

Luottoriski tarkoittaa riskiä siitä, että vastapuoli

ei täytä sopimukseen perustuvia velvoitteitaan ja

aiheuttaa yhtiölle taloudellisen tappion. Luottoriskiä

liittyy rahavaroihin sekä avoinna oleviin saamisiin

asiakkailta. Tiettyjen asiakkaiden osalta käytetään

vakuutuksia ja joiltakin asiakkailta vaaditaan maksu

ennakkoon. Rahavaroihin liittyvä luottoriski on

vähäinen, koska vastapuolet ovat pankkeja, jotka

ovat saaneet kansainvälisiltä luokittajilta korkean

luottoluokituksen. Luottoriskin hajauttamiseksi Harvia

tallettaa kassavarantonsa eri pankkeihin.

Konsernissa katsotaan arvonalentumisesta olevan

näyttöä, jos jokin seuraavista viitteistä esiintyy:

- velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet

- velallisen konkurssin tai muun taloudellisen

uudelleenjärjestelyn todennäköisyys; ja

- maksujen laiminlyönnit

Harvia on myös joissain tilanteissa tukenut

tuotteidensa jakelu- ja jälleenmyyntiasiakassuhteita

hyväksymällä tavanomaista pidempiä maksuaikoja

ja sopimalla erääntyvien saatavien osalta uudesta

maksusuunnitelmasta. Myyntisaamisten määrää

on kasvattanut kysynnän vahva kasvu erityisesti

PohjoisAmerikassa, jota on voimakkaasti tukenut

kasvava tietoisuus saunasta ja sen terveyshyödyistä

sekä vahva kuluttajaluottamus ja taloudelliset

olosuhteet. Tyypillisesti asiakkailla Pohjois-

Amerikassa on lyhyet maksuajat, sillä suurin osa

kaupankäynnistä tapahtuu luottokorteilla. Harvialla ei

ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä johtuen laajasta

ja maantieteellisesti hajautuneesta asiakaspohjasta.

168Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

MAKSUVALMIUSRISKI

Rahavirtaennusteet tehdään konsernin tasolla.

Konsernin taloushallinto seuraa Harvia-konsernin

maksuvalmiustarpeita sen varmistamiseksi, että

liiketoiminnan tarpeisiin on käytettävissä riittävästi

rahaa ja samalla pidetään jatkuvasti varalla riittävä

määrä käyttämätöntä luottolimiittiä, jottei konserni

riko mitään luottolimiittiinsä liittyviä nostorajoja

tai kovenantteja. Harvia täytti selvästi lainojensa

kovenanttiehdot tilinpäätöshetkellä.

Konsernilla oli 31.12.2025 nostamattomia korollisia

luottoja (valmiusluottolimiitti) 10 000 tuhatta euroa

(31.12.2024: 10 000 tuhatta euroa). Nostamaton

korollinen luotto on jatkuvasti saatavilla. Liiketoiminnan

rahavirrat ja likvidit varat yhdessä mahdollisen vieraan

tai oman pääoman ehtoisen uuden rahoituksen kanssa

ovat tärkein rahoituslähde tulevia maksuja varten.

Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin

rahoitusvelkojen tulevat lyhennykset, korkokulut

ja aktivoidut korot jaoteltuina jäljellä olevien

sopimusperusteisten maturiteettien mukaisiin ryhmiin

tilinpäätöspäivänä. Harvialla on nimellisarvoltaan yksi

36 500 tuhannen euron ja yksi 20 000 tuhannen

euron koronvaihtosopimus, jotka ovat voimassa

15.12.2026 ja 22.7.2027 asti. Koronvaihtosopimuksen

käypä arvo vaihtelee korkomarkkinoiden odotusten

mukaan, arvon muutos kirjataan vanhan sopimuksen

osalta rahoituserien käyvän arvon muutoksiin ja

uuden sopimuksen osalta oman pääoman käyvän

rahaston kautta. Suojauksen arvonmuutoksilla ei ole

kassavaikutusta.

Sopimuksiin perustuvat EUR tuhatta Alle 6 kk 6-12 kk 1-2 vuotta 2-5 vuotta Yli 5 vuottarahavirrat yhteensä Kirjanpitoarvo31.12.2025 Ei-johdannaiset Lainat rahoituslaitoksilta 4 36 500 59 000 95 504 95 376Vuokrasopimusvelat 700 534 1 030 2 110 4 271 8 646 7 533Eläkevelvoitteet 75 75 145 406 841 1 541 1 612Lunastus- ja lisäkauppahintavelka Muut velat 930 930 1 860 1 860Ostovelat 13 668 13 668 13 668Johdannaiset 14 447 1 538 38 605 61 516 5 112 121 218 120 049Koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset -238 -241 -471 495 -455 -455Johdannaiset yhteensä -238 -241 -471 495 -455 -455

169Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

PÄÄOMAN HALLINTA

Konsernin tavoitteena pääoman hallinnassa

on varmistaa kyky jatkuvaan toimintaan, jotta

pystytään antamaan osakkeenomistajille tuottoa ja

kasvattamaan heidän sijoittamansa pääoman arvoa.

Konserni seuraa nettovelan suhdetta oikaistuun

käyttökatteeseen ja nettokäyttöpääomaan.

Nettovelat lasketaan siten, että lyhyt- ja pitkäaikaisiin

korollisiin velkoihin sisältyvistä lainoista rahoituslaitoksilta

ja vuokrasopimusveloista vähennetään rahavarat.

Tavoitteena oleva nettovelka ja nettovelan suhde

käyttökatteeseen on sidottu luottojärjestelyjen

kovenanttiehtoihin. Nettovelan suhteella käyttökatteeseen

on vaikutus yhtiön lainasopimusten lainamarginaaleihin.

Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin korollinen nettovelka.

EUR tuhatta 31.12.2025 31.12.2024Lainat rahoituslaitoksilta 95 376 95 405Vuokrasopimusvelat 7 533 8 258Vähennettynä rahavaroilla -45 183 -46 447Nettovelka 57 726 57 216

Sopimuksiin perustuvat EUR tuhatta Alle 6 kk 6-12 kk 1-2 vuotta 2-5 vuotta Yli 5 vuottarahavirrat yhteensä Kirjanpitoarvo31.12.2024 Ei-johdannaiset Lainat rahoituslaitoksilta 5 36 500 59 000 95 505 95 405Vuokrasopimusvelat 583 535 993 2 197 5 474 9 784 8 258Eläkevelvoitteet 80 80 155 438 1 099 1 852 1 914Lunastus- ja lisäkauppahintavelka 250 250 226Muut velat 913 1 826 2 739 2 739Ostovelat 13 070 13 070 13 070Johdannaiset 13 988 1 528 39 474 61 635 6 573 123 200 121 612Koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset -612 -619 -1 211 1 463 -979 -979Johdannaiset yhteensä -612 -619 -1 211 1 463 -979 -979

170Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Nettovelan täsmäytyslaskelma:

Lainat rahoitus-laitoksilta Lainat rahoituslaitoksilta EUR tuhatta Rahavaratvuoden kuluessayli vuoden kuluttua Vuokrasopimusvelat Nettovelka yhteensä1.1.2024 40 581 -6 -75 404 -2 741 -37 569Kassavirrat 30 173 1 -19 970 951 11 154Yrityshankinnat -24 908 -6 182 -31 320Osakkuusyhtiön purku 61 61Kurssierot 540 540Muut muutokset, joihin ei liity maksua -26 -287 -84 -57,21631.12.2024 46 447 -5 -95 400 -8 258 -57 216Kassavirrat 1 223 1 28 1 006 2 258Yrityshankinnat -1 253 -1 253Kurssierot -1 234 -1 234Muut muutokset, joihin ei liity maksua -1 -281 -28131.12.2025 45 183 -4 -95 372 -7 533 -57 726

171Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

5.4 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Tässä liitetiedossa esitetään konsernin rahoitustuotot

ja -kulut. Konsernilla on koronvaihtosopimus, jolla

suojaudutaan vaihtuvakorkoisten pankkilainojen

korkojen vaihteluilta.

Johdannaisista ja rahoitusveloista ks. liitetieto 5.1.

Rahavaroista ks. liitetieto 5.2.

Konsernin korkotuotot ja muut rahoitustuotot liittyivät

pääasiassa valuuttakurssivoittoihin, myyntisaamisista

johtuviin korkotuottoihin sekä johdannaissopimusten

arvostusvoittoihin. Ne olivat yhteensä 1 087 tuhatta

euroa vuonna 2025 (1 959 tuhatta euroa vuonna 2024).

Rahoituskulut liittyvät lähinnä rahalaitoslainoihin,

valuuttakurssitappioihin sekä johdannaissopimuksista

kirjattuihin arvostustappioihin, ks. seuraava taulukko:

EUR tuhatta 2025 2024Rahoitustuotot Korkotuotot766 1 126Kurssivoitot 150 786Muut rahoitustuotot 166 47Yhteensä 1 081 1 959Rahoituskulut Korkokulut -3 208 -3 405Muut rahoituskulut muista kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusveloista -896 -861Kurssitappiot -1 463 -335Tappio käyvän arvon muutoksesta -119 Tappio koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutoksesta -514 -887Yhteensä -6 200 -5 488Nettorahoituskulut -5 118 -3 529

172Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

5.5 SITOUMUKSET JA EHDOLLISET VELAT

Tämä liitetieto sisältää informaatiota eristä, jotka eivät

sisälly tilinpäätöslaskelmiin, koska ne eivät (vielä) täytä

kirjaamisedellytyksiä. Näitä eriä ovat takaukset, pantit

ja ehdolliset velat.

EUR tuhatta 31.12.2025 31.12.2024Muut vakuudet: Pantatut tilit 25 19Tullitakuu 50 50Yhteensä 75 69

MUUT SITOUMUKSET

Harvia joutuu ajoittain tavanomaiseen liiketoimintaansa

liittyen osalliseksi erilaisiin vaatimuksiin ja

oikeudenkäynteihin, kuten kiistoihin asiakkaiden kanssa

sekä viranomaisten käynnistämiin menettelyihin.

Harvia ei ole tilinpäätöksessä esitettävillä kausilla ollut

osallisena oikeudenkäynneissä, välimiesmenettelyissä tai

hallintomenettelyissä, joilla voisi olla merkittävä vaikutus

konsernin taloudelliseen asemaan tai kannattavuuteen.

173Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

5.6.1 LAATIMISPERIAATE

Maksupohjainen eläkejärjestely on järjestely, jossa

konserni suorittaa kiinteitä maksuja vakuutusyhtiölle

tai muulle erilliselle yksikölle. Konsernilla ei

ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita

lisämaksujen suorittamiseen, jos vakuutuksesta ei

ole riittävästi varoja kaikkien nykyisen ja aiempien

tilikausien työsuoritukseen perustuvien etuuksien

maksamiseen kaikille työntekijöille. Maksupohjaisiin

järjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan kuluksi

sillä tilikaudella, jota suoritus koskee. Järjestelyt,

jotka eivät ole maksupohjaisia, luokitellaan

etuuspohjaisiksi.

Etuuspohjaisen järjestelyn sijoitus- ja

vakuutusmatemaattiset riskit ovat konsernin

vastuulla, ja niistä kirjataan etuuspohjainen

velvoite. Etuuspohjainen velvoite kuvaa

maksettavista etuuksista johtuvien tulevien

kassavirtojen nykyarvoa, joka on laskettu

ennakoituun etuusyksikköön perustuvalla

menetelmällä. Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvoa

laskettaessa käytetään diskonttauskorkona

yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten,

vastaavan duraation omaavien joukkovelkakirjojen

korkoa. Eläkemenot kirjataan henkilöstökuluihin

jakamalla kustannus työntekijöiden palvelusajalle

vakuutusmatemaatikkojen laskelmien

perusteella. Nettokorko sisältyy tuloslaskelman

henkilöstökuluihin.

Konsernitaseeseen merkitty velka (tai varat) on

etuuspohjaisen velvoitteen määrä tilinpäätöshetkellä

vähennettynä järjestelyyn liittyvien varojen käyvällä

arvolla. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot,

jotka syntyvät kokemusperäisistä oikaisuista ja

muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa,

kirjataan omaan pääomaan muun laajan tuloksen

eriin, sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Etuuspohjaisen velvoitteen laskenta perustuu johdon

arvioihin vakuutusmatemaattisista oletuksista,

kuten esimerkiksi diskonttauskorosta, inflaatiosta ja

kuolevuudesta.

5.6 ETUUSPOHJAISET VELVOITTEET

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt käsitellään IAS 19

mukaan. Harvialla on rahastoimaton etuuspohjainen

eläkejärjestely Saksassa. Saksan eläkejärjestely siirtyi

Harvialle 1.5.2020. Harvian muut eläkejärjestelyt, kuten

esimerkiksi Suomen lakisääteinen TyEL-järjestely, ovat

maksupohjaisia.

Saksan eläkejärjestely sisältää vanhuus-,

työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeen, jotka perustuvat

työntekijän palkkaan. Eläkejärjestely perustuu

paikalliseen lainsäädäntöön ja käytäntöihin.

Eläkejärjestely sisältää sekä toimessa olevia,

vapaakirjoja että eläkeläisiä.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat Harvian

riskeille, joista merkittävimpänä voidaan pitää

diskonttauskorkoon liittyvää riskiä. Diskonttauskoron

aleneminen kasvattaa etuuspohjaista velvoitetta. Myös

inflaatio- tai kuolevuusoletusten muutokset voivat

kasvattaa etuuspohjaista velvoitetta.

174Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Seuraava taulukossa esitetään etuuspohjaisen velvoitteen laskennassa käytettävät

vakuutusmatemaattiset oletukset:

2025 2024Diskonttauskorko 4,22 % 3,33 %Eläkkeiden korotus 2,00 % 2,00 %Palkankorotus 1,00 % 1,00 %Eroavuus 0,00 % 0,00 %Kuolevuus Richttafeln 2018 G

Seuraava taulukossa esitetään etuuspohjaisen velvoitteen herkkyysanalyysi.

Herkkyysanalyysi on laadittu muuttamalla vain yhtä vakuutusmatemaattista

oletusta ja pitämällä muut oletukset muuttumattomina:

EUR tuhatta 2025 2024Diskonttauskoron muutoksen (+0.50 %) vaikutus eläkevelvoitteeseen -58 -76Diskonttauskoron muutoksen (-0.50 %) vaikutus eläkevelvoitteeseen 62 82

Etuuspohjaisen velvoitteen duraatio vuonna 2025 on n. 9 vuotta. Etuuspohjaisissa

järjestelyissä ei ole varoja.

Seuraavassa taulukossa esitetään etuuspohjainen kulu ja muun laajan

tuloksen erät:

EUR tuhatta 2025 2024Nettokorko 59 73Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) 113 66Kokemusperäiset muutokset -110 -149Yhteensä konsernin tuloksessa ja laajassa tuloksessa 62 -11

Seuraavassa taulukossa esitetään etuuspohjaisen velvoitteen ja taseen

nettovelan muutokset:

EUR tuhatta 2025 2024Etuuspohjainen velvoite 1.1. 1 852 2 023Nettokorko 59 73Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) -224 -84Maksettavat etuudet 146 -160Yhteensä 1 833 1 852

175Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Osa 6: Muut liitetiedot

Liitetietojen tässä osiossa on muita tietoja, jotka on esitettävä, jotta noudatettaisiin

tilinpäätösstandardeja ja muita määräyksiä.

6.1 KONSERNIRAKENNE JA KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN

Tässä liitetiedossa kerrotaan konsernin rakenteesta ja konsernitilinpäätöksen

laatimisperiaatteista.

6.1.1 LAATIMISPERIAATE

Tytäryhtiöitä ovat kaikki yritykset, jossa konsernilla

on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta

yrityksessä, jos se olemalla osallisena siinä altistuu

sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen

muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän

tuottoon käyttämällä yrityksen toiminnan ohjaamista

koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään

konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä

päivästä lukien, jona konserni saa määräysvallan.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saldot ja

realisoitumattomat voitot konserniyritysten välisistä

liiketapahtumista eliminoidaan. Tytäryhtiöiden

tilinpäätökset on tarvittaessa oikaistu vastaamaan

konsernissa noudatettavia tilinpäätöksen

laatimisperiaatteita.

176Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Emoyrityksen Konsernin Hankittu/ perustettu Emoyritys Rekisteröinti maa Liiketoiminnan luonneomistusosuus (%)omistusosuus (%)(kk/vuosi)Harvia Oyj Suomi EmoyritysTytäryrityksetHarvia Group Oy Suomi Hallinnointi 100 100 4/2014Harvia Finland Oy Suomi Valmistus 100 4/2014Harvia (Hong Kong) Sauna Co. Ltd Hong Kong Myynti 100 4/2014Guangzhou City Harvia Sauna Co. Ltd Kiina Valmistus 100 4/2014Harvia Estonia Oü Viro Ei liiketoimintaa 100 12/2014LLC Harvia RUS Venäjä Ei liiketoimintaa 100 6/2015Harvia Austria GmbH Itävalta Myynti 100 11/2016Domo Wellness Romania Srl Romania Valmistus 100 11/2016K&R Imobiliare Romania Kiinteistöyhtiö 100 11/2016Harvia US Holdings Inc. Yhdysvallat Hallinnointi 100 11/2018Harvia US Inc. Yhdysvallat Valmistus 100 11/2018Harvia Holding GmbH Saksa Hallinnointi 100 02/2020EOS Saunatechnik GmbH Saksa Valmistus 100 04/2020Kirami Oy Suomi Valmistus 100 05/2021Sauna-Eurox 0y Suomi Valmistus 100 08/2021Harvia Japan Limited Japani Myynti 51 08/2023Phoenix El-Mec srl Italia Valmistus 100 09/2023TS Spa Holdings LLC Yhdysvallat Hallinnointi 100 07/ 2 0 24ThermaSol Steam Bath LLC Yhdysvallat Valmistus 100 07/2 0 2 4TS Spa Holdings LLC United States Holding 100 07/2 0 2 4ThermaSol Steam Bath LLC United States Manufacturing 100 07/ 2 0 24

TYTÄRYRITYKSET

Seuraavassa luetellaan konsernin tytäryritykset 31.12.2025. Ellei muuta mainita, niiden

osakepääoma koostuu kokonaisuudessaan konsernin suoraan omistamista osakkeista

ja omistusosuus.

177Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

6.2 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Tässä esitetään tietoja Harvia-konsernin lähipiiristä ja liiketoimista lähipiiriin kuuluvien

kanssa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, ja yllä liitetiedossa 6.1 mainitut

konserniyritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän

läheiset perheenjäsenensä sekä näiden määräysvallassa olevat yritykset. Johtoon

kuuluvia avainhenkilöitä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä.

Osakeperusteisista maksuista ks. myös liitetieto 6.4

LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Harvian johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä, hallituksen jäsenillä sekä heidän

perheenjäsenillään on oikeus ostaa Harvialta saunatuotteita koko Harvian

henkilökuntaa koskevan henkilöstöpolitiikan mukaisesti.

Liiketoimet lähipiirin kanssa on tehty tavanomaisin markkinaehdoin.

EUR tuhatta 2025 2024Tavaroiden ja palvelujen myynti 44 63Tavaroiden ja palvelujen ostot 76 242

6.2.1 LAATIMISPERIAATE

Osakeperusteiset maksut

Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät on kirjattu kuluksi oikeuden

ansaintajakson aikana tuloslaskelman erään henkilöstökulut. Etuuden käypä

arvo on osakkeen arvo etuuden myöntämishetkellä. Kuluksi kirjattava

määrä perustuu arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin ansaintajakson

aikana odotetaan syntyvän oikeus. Arvio ansaittavista osakkeista arvioidaan

jokaisena tilinpäätöspäivänä. Mikäli arvio muuttuu myöhempinä kausina,

oikaistaan muutos tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin muutos on havaittu.

Osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä osakkeina suoritettavan

osuuden vastatili on sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto. Harvian

osakeperusteiset kannustinjärjestelmät, jotka maksetaan ennakonpidätyksen

jälkeen nettomääräisesti osakkeina, kirjataan kokonaisuudessaan osakkeina

selvitettävinä järjestelyinä huolimatta siitä, että Harvia maksaa verot rahana

palkkionsaajien puolesta.

178Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

JOHDON OMISTUKSET

Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan, johtoryhmän

ja heidän määräysvallassaan olevien yhtiöiden

omistusosuudet 31.12.2025 emoyhtiön ulkona olevista

osakkeista esitetään seuraavassa taulukossa:

2025 2024Hallituksen jäsenet 0,3 % 0,3 %Toimitusjohtaja 0,0 % 0,0 %Muu johtoryhmä 2,9 % 3,0 %

JOHDON PALKAT JA PALKKIOT

Hallitus päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän

jäsenten palkitsemisesta ja sen perusteista.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkka

muodostuu kuukausipalkasta ja bonuksesta.

Bonuspalkkion ehdot päättää emoyhtiön hallitus

vuosittain. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän

bonuspalkkiot maksetaan tilikaudelle asetettujen

henkilökohtaisten tavoitteiden sekä tiettyjen

kannattavuustavoitteiden saavuttamisen perusteella.

Tulospalkan osuus kiinteästä palkasta voi olla

korkeintaan 56 % sisältäen suorite- ja tulospalkkion sekä

toimitusjohtajan, että muiden johtoryhmän jäsenten

osalta.

Konsernin toimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen

eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen

työeläkejärjestelmän puitteissa. Toimitusjohtajan

työsopimuksen irtisanomisaika on 6 kuukautta, ja

hänellä on oikeus palkkaan irtisanomisajalta. Lisäksi

yhtiön irtisanoessa työsopimuksen, toimitusjohtajalla

on oikeus tietyin edellytyksin kuuden kuukauden

kokonaispalkkaa vastaavaan määrään.

JOHDON AVAINHENKILÖIDEN SAAMA KOMPENSAATIO

EUR tuhatta 2025 2024Toimitusjohtaja Palkat, palkkiot ja etuudet 839 581Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 150 105Yhteensä 989 686Muu johtoryhmä Palkat, palkkiot ja etuudet 2 185 1 662Pitkän aikavälin kannustinohjelma 680 62Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 244 219Yhteensä 3 108 1 943

HALLITUKSEN JÄSENILLE MAKSETUT PALKKIOT

EUR tuhatta 2025 2024Olli Liitola (11.3.2014 alkaen) 49 36Olbrich Heiner (7.4.2022 alkaen) 65 58Anders Holmén (8.4.2021 alkaen) 50 36Hille Korhonen (8.4.2021 alkaen) 50 40Catharina Stackelberg-Hammarén (20.4.2023 alkaen) 60 35Markus Lengauer (20.4.2023 alkaen) 43 40Petri Castrén (8.4.2025 alkaen) 41 0Yhteensä 357 246

OSAKEPERUSTEINEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

Harvialla on toimitusjohtajalle, johtoryhmälle ja eräille

muille avainhenkilöille suunnattu osakeperusteinen

pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä. Pitkän

aikavälin kannustinjärjestelmä on osa yhtiön johdon

palkitsemisohjelmaa ja sen tavoitteena on tukea yhtiön

strategian toteuttamista, yhtenäistää johdon ja

yhtiön osakkeenomistajien tavoitteet yhtiön arvon

kasvattamiseksi ja yhtiön suorituksen parantamiseksi

sekä sitouttaa johtajat yhtiöön.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään kuuluu kolme

kolmivuotista ansaintajaksoa, jotka muodostuvat

ajanjaksoista 2023-2025, 2024-2026 ja 2025-2027.

Vuonna 2025 maksettiin jo loppuneen ansaintakauden

2022-2024 palkkiot. Hallitus päättää kullekin

ansaintajaksolle erikseen kannustinjärjestelmään

osallistuvat henkilöt, suorituskriteerit ja niihin liittyvät

tavoitteet, sekä tavoitteiden saavuttamisen perusteella

kullekin osallistujalle mahdollisesti maksettavat

minimi-, tavoite- ja enimmäistason palkkiot.

Ansaintajaksolla 2022-2024 kannustinjärjestelmään

kuului korkeintaan 16 henkilöä ja ansaintajakson

tavoitteet liittyivät yhtiön osakkeen kokonaistuottoon,

liikevaihdon kasvuun, vastuullisuustavoitteisiin

sekä liiketulosmarginaaliin. Ansaintajakson 2022-

2024 perusteella suoritettavien osakepalkkioiden

kokonaismäärä sai vastata enintään 73 600 Harvia

Oyj:n osaketta. Kyseinen osakemäärä vastaa

bruttoansaintaa, josta vähennetään osakepalkkiosta

aiheutuvien verojen ja muiden mahdollisten

veroluonteisten maksujen kattamiseksi vaadittava

käteisosuus, minkä jälkeen jäljelle jäävä nettopalkkio

maksetaan osakkeina. Osakeperusteisesta

kannustinjärjestelmästä kirjattiin kulua yhteensä 2 005

tuhatta euroa tilikauden aikana.

Harvia Oyj:n hallitus päätti 25.2.2025 suunnatusta

maksuttomasta osakeannista yhtiön osakepohjaisen

kannustinjärjestelmän palkkioiden maksamista

varten. Osakepalkkiot koskevat yhtiön vuonna 2022

perustetun kannustinjärjestelmän ansaintajaksoa

179Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

osaketta. Kyseinen osakemäärä vastaa bruttoansaintaa,

josta vähennetään osakepalkkiosta aiheutuvien verojen

ja muiden mahdollisten veroluonteisten maksujen

kattamiseksi vaadittava käteisosuus, minkä jälkeen

jäljelle jäävä nettopalkkio maksetaan osakkeina.

Yhtiöllä on kuitenkin oikeus maksaa palkkio tietyissä

tilanteissa kokonaisuudessaan rahana. Mahdolliset

palkkiot ansaintajaksolta 2024-2026 maksetaan

keväällä 2027.

Harvia Oyj:n hallitus päätti 10.3.2025 jatkaa yhtiön

johtoryhmälle ja muille avainhenkilöille suunnattua

osakeperusteista pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää

ansaintajaksolle 2025-2027. Ansaintajaksolla 2025-

2027 kannustinjärjestelmään kuuluu korkeintaan

34 henkilöä, ja ansaintajakson tavoitteet liittyvät

yhtiön osakkeen kokonaistuottoon, liikevaihdon

kasvuun, liiketulosmarginaaliin sekä CO2-päästöihin.

Ansaintajakson 2025-2027 perusteella suoritettavien

osakepalkkioiden kokonaismäärä vastaa enintään 79

100 Harvia Oyj:n osaketta. Kyseinen osakemäärä vastaa

bruttoansaintaa, josta vähennetään osakepalkkiosta

aiheutuvien verojen ja muiden mahdollisten

veroluonteisten maksujen kattamiseksi vaadittava

käteisosuus, minkä jälkeen jäljelle jäävä nettopalkkio

maksetaan osakkeina. Yhtiöllä on kuitenkin oikeus

maksaa palkkio tietyissä tilanteissa kokonaisuudessaan

rahana. Mahdolliset palkkiot ansaintajaksolta 2025-

2027 maksetaan keväällä 2028.

2022-2024. Osakeannissa luovutettiin vastikkeetta

osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ehtojen

mukaisesti 9 852 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta

ohjelmaan osallistuneille avainhenkilöille.

Ansaintajaksolla 2023-2025 kannustinjärjestelmään

kuului korkeintaan 16 henkilöä, ja ansaintajakson

tavoitteet liittyvät yhtiön osakkeen kokonaistuottoon,

liikevaihdon kasvuun, CO2-päästöihin sekä

liiketulosmarginaaliin. Ansaintajakson 2023-

2025 perusteella suoritettavien osakepalkkioiden

kokonaismäärä vastaa enintään 61 600 Harvia Oyj:n

osaketta. Kyseinen osakemäärä vastaa bruttoansaintaa,

josta vähennetään osakepalkkiosta aiheutuvien verojen

ja muiden mahdollisten veroluonteisten maksujen

kattamiseksi vaadittava käteisosuus, minkä jälkeen

jäljelle jäävä nettopalkkio maksetaan osakkeina.

Yhtiöllä on kuitenkin oikeus maksaa palkkio tietyissä

tilanteissa kokonaisuudessaan rahana. Mahdolliset

palkkiot ansaintajaksolta 2023-2025 maksetaan

keväällä 2026.

Ansaintajaksolla 2024-2026 kannustinjärjestelmään

kuuluu korkeintaan 27 henkilöä ja ansaintajakson

tavoitteet liittyvät yhtiön osakkeen kokonaistuottoon,

liikevaihdon kasvuun, CO2-päästöihin sekä

liiketulosmarginaaliin. Ansaintajakson 2024-

2026 perusteella suoritettavien osakepalkkioiden

kokonaismäärä vastaa enintään 68 100 Harvia Oyj:n

180Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

6.3.1 LAATIMISPERIAATE

Tilikauden verokulu sisältää kauden

verotettavaan tuloon perustuvan veron ja

laskennallisen veron. Verot kirjataan konsernin

tuloslaskelmaan, tai jos vero liittyy muihin laajan

tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan

kirjattaviin eriin, niin se kirjataan vastaavasti

muihin laajan tuloksen eriin tai omaan pääomaan.

Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero

määritetään niiden verolakien perusteella, jotka

on säädetty tai käytännössä hyväksytty maissa,

joissa yhtiö ja sen tytäryritykset toimivat ja

kerryttävät verotettavaa tuloa.

TULOVEROT

EUR tuhatta 2025 2024Tilikauden verot: Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -7 743 -7 985Aiempia tilikausia koskevat oikaisut 6 -17Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot yhteensä -7 737 -8 001Laskennalliset verot: Laskennallisten verojen muutos 961 363Tuloverot -6 776 -7 638

VEROKULUN JA KOTIMAAN 20 %:N VEROKANNALLA LASKETTUJEN VEROJEN VÄLINEN TÄSMÄYTYSLASKELMA

EUR tuhatta 2025 2024Tulos ennen veroja 33 182 31 880Vero laskettuna kotimaan verokannalla 20 % -6 636 -6 376Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat -985 -939Vähennyskelvottomat kulut -322 -328Verovapaat tuotot 258 -84Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot 652 242Muut erät* 257 -153Verot tuloslaskelmassa -6 776 -7 638

* Vertailutietoja on uudelleenluokiteltu siten, että tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten

muuntoerot esitetään erillisellä rivillä päättyneen tilikauden esitystavan mukaisesti.

6.3 VEROT

Tässä liitetiedossa esitetään analyysi konsernin veroista.

181Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

LASKENNALLISET VEROT

6.3.3 JOHDON HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Johdon harkintaa tarvitaan määritettäessä sitä,

missä määrin laskennallisia verosaamisia voidaan

kirjata. Harvia-konsernin johto käyttää harkintaa

päättäessään kirjataanko laskennallista verosaamista

käyttämättömistä verotuksellisista tappioista tai

käyttämättömistä verohyvityksistä. Kirjaaminen

tehdään siihen määrään asti kuin on todennäköistä,

että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota

vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot sekä

käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset

voidaan hyödyntää. Konserni arvioi veroilmoituksissa

otettuja näkemyksiä tilanteissa, joissa sovellettavaan

verolainsäädäntöön liittyy tulkinnanvaraisuutta.

Tarvittaessa kirjattuja määriä oikaistaan vastaamaan

odotettavia veroviranomaiselle maksettavaksi tulevia

määriä.

Harvian verosaamisin sisältyy vanhoja

konsernin sisäisistä korkomenoista syntyneitä

verosaamisia. Näiden etuyhteyskorkomenojen

vähennyskelpoisuutta on rajoitettu

verolainsäädännössä. Tilikaudella 2025

nettokorkomenoja vähennettiin verotuksessa

2 947 tuhatta euroa (2024: 2 947 tuhatta).

Vähentämättömiä etuyhteyskorkomenoja oli

31.12.2025 jäljellä 306 tuhatta euroa. Näiden Harvian

aikaisempien vuosien korkomenojen vähennysaikaa

ei ole rajoitettu verotuksessa.

6.3.2 LAATIMISPERIAATE

Laskennallinen vero kirjataan varojen ja

velkojen verotuksellisten arvojen ja niiden

konsernitilinpäätökseen sisältyvien kirjanpitoarvojen

välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallisia

verovelkoja ei kuitenkaan kirjata, jos ne aiheutuvat

liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta; laskennallista

veroa ei myöskään käsitellä kirjanpidossa, jos

se syntyy omaisuuserän tai velan alkuperäisestä

kirjaamisesta, kun liiketoimi ei ole liiketoimintojen

yhdistäminen ja se ei vaikuta kirjanpidon tulokseen

eikä verotettavaan tuloon toteutumisaikanaan.

Laskennallinen vero määritetään käyttäen verokantoja

(ja -lakeja), jotka on säädetty tai käytännössä

hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä ja joita

odotetaan sovellettavan, kun asianomainen

laskennallinen verosaaminen realisoituu tai

laskennallinen verovelka suoritetaan.

Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain

siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että

tulevaisuudessa on käytettävissä verotettavaa tuloa,

jota vastaan väliaikaiset erot voidaan hyödyntää.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat

vähennetään toisistaan, kun on olemassa laillisesti

toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata tilikauden

verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset

ja -velat toisiaan vastaan ja kun laskennalliset

verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan

perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta

tai eri verovelvollisilta, jos saldot on tarkoitus

suorittaa nettoperusteisesti.

182Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Harvialla ei ole vanhenevia laskennallisia verosaamisia. Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutokset tilikauden

aikana ottamatta huomioon samaan veronsaajaan liittyvien saldojen vähentämistä toisistaan olivat seuraavat:

Kirjattu Kirjattu omaan Liiketoimintojen EUR tuhatta 1.1.tuloslaskelmaanpääomaanyhdistäminen 31.12.2025 Laskennalliset verosaamiset Verotukselliset tappiot ja etuyhteyskorot 53 225 393 671Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 574 227 -58 743Varaukset 281 4 -19 267Johdannaissopimukset 1 2 3Lainat rahoituslaitoksilta 0 0Muut erät 814 27 -393 -13 435Yhteensä 1 723 485 0 -90 2 118Laskennallisten verojen netotus -882 163 -719Nettomääräinen laskennallinen verosaatava 841 485 163 -90 1 3992025 Laskennalliset verovelat Hankitun nettovarallisuuden arvostus käypään arvoon 3 062 -400 -234 2 428Kertyneet poistoerot 209 11 220Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 336 -39 297Vaihto-omaisuus 47 -47 0Muut erät 1 0 15 16Yhteensä 3 655 -475 0 -219 2 960Laskennallisten verojen netotus -882 163 -719Nettomääräinen laskennallinen verovelka 2 773 -475 163 -219 2 241

183Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Kirjattu Kirjattu omaan Liiketoimintojen EUR tuhatta 1.1.tulos-laskelmaanpääomaanyhdistäminen 31.12.2024 Laskennalliset verosaamiset Verotukselliset tappiot ja etuyhteyskorot 642 -589 53Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 401 173 574Varaukset 99 19 163 281Johdannaissopimukset 0 1 1Muut erät 639 324 -149 814Yhteensä 1 782 -73 1 723Laskennallisten verojen netotus -737 18 -163 -882Nettomääräinen laskennallinen verosaatava 1 045 -73 8412024 Laskennalliset verovelat Hankitun nettovarallisuuden arvostus käypään arvoon 1,416 -462 -34 2,142 3,062Kertyneet poistoerot 138 71 209Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 341 -39 34 336Vaihto-omaisuus 0 0 47 47Muut erät 24 -5 -18 1Yhteensä 1 919 -436 3 655Laskennallisten verojen netotus -737 18 -163 -882Nettomääräinen laskennallinen verovelka 1 182 -436 2 773

Konserni ei ole kirjannut laskennallista verovelkaa tytäryhtiöidensä jakamattomista voittovaroista sellaisissa maissa,

joissa osingonjaosta aiheutuu veroseuraamus, mutta osingonjakoa pidetään epätodennäköisenä.

184Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

6.4 OMA PÄÄOMA

Tässä liitetiedossa kuvataan Harvia-konsernin omaan

pääomaan sisältyviä eriä.

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, sijoitetun

vapaan oman pääoman rahastosta, muuntoeroista ja

kertyneistä voitoista.

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ

Harvialla on yksi osakelaji ja osakkeet tuottavat

haltijoilleen yhtäläiset osinko-oikeudet ja oikeudet

ääniin Harvian yhtiökokouksessa.

Osakkeiden EUR tuhatta Osakepääomalukumäärä31.12.2024 80 18 694 23631.12.2025 80 18 694 236

Harvia Oyj:llä oli hallussaan 3 800 omaa osaketta

31.12.2025. Omat osakkeet on hankittu käytettäväksi

osana konsernin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä.

MUUT RAHASTOT

Seuraava taulukko osoittaa taseen erän ”muut rahastot”

jakautumisen ja näissä rahastoissa vuoden aikana

tapahtuneet muutokset. Taulukon jälkeen esitetään

kuvaus kunkin rahaston luonteesta ja tarkoituksesta.

Käyvän arvon Sijoitetun vapaan oman EUR tuhattarahastopääoman rahasto Muuntoerot Yhteensä1.1.2024 0 33 334 -921 32 414Osakeperusteinen palkitseminen 1 430 1 430Vähemmistön lunastusvelan uudelleenarvostus Omien osakkeiden lunastus -483 -483Osakeperusteiset maksut -43 -43Voitot ja tappiot rahavirran suojauksesta verovaikutus huomioituna -4 -4Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot -156 -156Muuntoerot 2 778 2 77831.12.2024 -4 34 081 1 857 35 935Osakeperusteinen palkitseminen 2 005 2 005Vähemmistön lunastusvelan uudelleenarvostus Omien osakkeiden lunastus 73 73Osakeperusteiset maksut -558 -558Voitot ja tappiot rahavirran suojauksesta verovaikutus huomioituna -9 -9Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot -224 -224Muuntoerot -7 031 -7 03131.12.2025 -13 35 377 -5 174 30 191

SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO

Suomen osakeyhtiölain mukaan uusien osakkeiden merkintähinta kirjataan osakepääomaan, ellei

osakeantipäätöksessä nimenomaisesti määrätä, että se kirjataan kokonaan tai osittain sijoitetun vapaan oman

pääoman rahastoon. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa voidaan kasvattaa myös ilman osakeantia.

MUUNTOEROT

6.4.1 LAATIMISPERIAATE

Muuntoerot, jotka syntyvät muunnettaessa

tytäryritysten tilinpäätöksiä, kirjataan muihin laajan

tuloksen eriin, ja ne kertyvät omaan pääomaan

sisältyviin muuntoeroihin.

Määräysvallassa olevan ulkomaisen yksikön

muuntamisesta aiheutuvat muuntoerot kirjataan

muihin laajan tuloksen eriin liitetiedossa 5.3

kuvatulla tavalla, ja ne kertyvät omaan pääomaan

erilliseen rahastoon. Kertynyt määrä siirretään

tulosvaikutteiseksi, kun nettosijoituksesta luovutaan.

185Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

KERTYNEET VOITTOVARAT

Kertyneiden voittovarojen muutokset olivat seuraavat:

EUR tuhatta 2025 20241.1. 86 825 75 081Osingonjako -14 017 -12 709Edellisen tilikauden korjaus -111 210Tilikauden voitto 26 437 24 24231.12. 99 133 86 825

Vuonna 2025 Harvia maksoi osinkoa 0,75 euroa osakkeelta, yhteensä 14 017

tuhatta euroa. Harvia havaitsi tilikauteen 2024 kohdistuvan 111 tuhannen euron

valuuttakurssitappioihin liittyvän oikaisutarpeen. Oikaisu on kirjattu tilikaudella 2025

kertyneiden voittovarojen oikaisuna. IAS 8 -standardin mukaisesti oikaisua pidetään

epäolennaisena, minkä vuoksi tilikauden 2024 vertailutietoja ei ole oikaistu.

Harvia Oyj:n vapaa oma pääoma on yhteensä 78 653 392,73 euroa, josta tilikauden

2025 tulos on 11 553 096,02 euroa. Yhtiön tavoitteena on maksaa säännöllisesti

kasvavaa osinkoa kaksi kertaa vuodessa. Osingon määrittelemiseksi hallitus on

arvioinut Harvia Oyj:n maksukykyisyyttä ja taloudellista asemaa tilikauden päättymisen

jälkeen.

Harvian hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että Harvia jakaa osinkoa

31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta 0,77 euroa (0,75) osakkeelta, yhteensä 14 394

561,72 euroa. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan kahdessa erässä, 0,39 euroa

osakkeelta huhtikuussa 2026 ja 0,38 euroa osakkeelta lokakuussa 2026.

MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS OMASTA PÄÄOMASTA

Muutokset määräysvallattomien omistajien osuudessa:

EUR tuhatta 2025 20241.1. 1 244 1 082Vähennykset -75 163Osingonjako 0 0Kauden tappio -30 031.12. 1 139 1 244

Määräysvallattomien omistajien osuus muodostuu Harvia Japan Limited osalta

katsauskauden vähemmistölle kuuluvasta osuudesta Harvian tulosta.

6.5 TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Harvia Oyj tiedotti 20.1.2026 vastaanottaneensa arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5

pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan SEB Funds AB:n (Tukholma, Ruotsi)

osuus Harvia Oyj:n osakkeista ja äänistä oli 19.1.2026 laskenut alle viiden prosentin

4,34 prosenttiin.

Harvia julkaisi 30.1.2026 osakkeenomistajien nimitystoimikunnan 15.4.2026

pidettäväksi suunnitellulle Harvia Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle tekemät

ehdotukset. Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukeen valitaan seitsemän jäsentä.

Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valitaan uudelleen sen nykyiset jäsenet

Catharina Stackelberg-Hammarén, Petri Castrén, Anders Holmén, Hille Korhonen,

Markus Lengauer ja Olli Liitola. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen

valitaan uutena jäsenenä Martin Richter. Nimitystoimikunta ehdottaa myös muutoksia

hallitusten jäsenten kuukausi- ja kokouspalkkioihin.

186Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)

Emoyhtiön tuloslaskelma

EUR 1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2024

Liikevaihto 1 083 600,00 1 083 600,00

Liiketoiminnan muut tuotot 298,63 31,87

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -1 605 168,31 -1 388 701,66

Henkilösivukulut

Eläkekulut -217 037,87 -201 268,62

Muut henkilösivukulut -31 620,32 -21 124,86

Liiketoiminnan muut kulut -1 495 574,76 -1 443 076,15

Poistot

Suunnitelman mukaiset poistot -11 700,26 -6 820,00

Liiketappio -2 277 202,89 -1 977 359,42

Rahoitustuotot

Tuotot osuuksista konserniyrityksissä 0,00 15 000 000,00

Saman konsernin yrityksiltä 2 621 030,12 3 019 711,35

Muilta 1 744 829,16 3 985 068,43

Rahoituskulut

Saman konsernin yrityksille -258 902,13 -665 025,01

Muille -8 527 912,55 -6 065 656,38

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -4 420 955,40 15 274 098,39

Tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -6 698 158,29 13 296 738,97

Tilinpäätössiirrot

Konserniavustukset 21 140 000,00 6 452 000,00

Tuloverot -2 888 745,69 -950 956,59

Tilikauden voitto 11 553 096,02 18 797 782,38

187Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Emoyhtiön tase

EUR 1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2024

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 46 118,06 0,00

Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 568,32

Keskeneräiset hankinnat 66 474,40 0,00

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä 85 909 022,95 85 909 022,95

Pysyvät vastaavat yhteensä 86 021 615,41 85 909 591,27

Vaihtuvat vastaavat

Pitkäaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 66 603 340,35 68 835 451,44

Muut saamiset 0,00 982 223,00

Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 25 557 772,51 23 714 384,36

Muut saamiset 654 798,25 140 594,60

Siirtosaamiset 25 722,65 268 779,92

Rahat ja pankkisaamiset 20 018 290,65 19 473 525,30

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 112 859 924,41 113 414 958,62

Vastaavaa yhteensä 198 881 539,82 199 324 549,89

EUR 1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2024

VASTATTAVAA

Oma pääoma

Osakepääoma 80 000,00 80 000,00

Käyvän arvon rahasto -12 781,00 -3 554,00

Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 50 379 821,97 50 307 317,13

Kertyneet voittovarat 16 720 474,74 11 939 928,46

Kauden voitto 11 553 096,02 18 797 782,38

Oma pääoma yhteensä 78 720 611,73 81 121 473,97

Vieraspääoma

Pitkäaikainen vieraspääoma

Lainat rahoituslaitoksilta 95 500 000,00 95 500 000,00

Velat saman konsernin yrityksille 8 000 000,00 8 000 000,00

Muut pitkäaikaiset velat 12 781,00 3 554,00

Pitkäaikainen vieraspääoma yhteensä 103 512 781,00 103 503 554,00

Lyhytaikainen vieraspääoma

Ostovelat 122 094,76 273 308,64

Velat saman konsernin yrityksille 14 669 948,87 12 725 829,26

Muut velat 58 281,51 73 233,75

Siirtovelat 1 797 821,95 1 627 150,27

Lyhytaikainen vieraspääoma yhteensä 16 648 147,09 14 699 521,92

Vieraspääoma yhteensä 120 160 928,09 118 203 075,92

Vastattavaa yhteensä 198 881 539,82 199 324 549,89

188Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Emoyhtiön rahoituslaskelma

EUR 1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2024

Liiketoiminnan rahavirta:

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja (+/-) -6 698 158,29 13 296 738,97

Oikaisut liikevoittoon (+/-):

Suunnitelman mukaiset poistot 11 700,26 6 820,00

Rahoitustuotot ja -kulut 4 420 955,40 -15 274 098,39

Muut oikaisut 9 227,00 3 554,00

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta -2 256 275,63 -1 966 985,42

Käyttöpääoman muutos:

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys/

vähennys 80 564,14 -1 212 282,19

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys/vähennys -135 879,67 460 293,73

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -2 311 591,16 -2 718 973,88

Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan

rahoituskuluista -99,94 -290,68

Saadut korot liiketoiminnasta 404 348,25 602 186,38

Maksetut välittömät verot (-) -2 280 956,53 2 863 941,32

Liiketoiminnan rahavirta -4 188 299,38 746 863,14

EUR 1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2024

Investointien rahavirta:

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin (-) -123 724,40 0,00

Myönnetyt lainat (-) -1 005 549,22 -26 492 731,71

Konsernitilin muutos 1 953 759,90 7 997 749,98

Lainasaamisten takaisinmaksut 80 000,00 50 000,00

Saadut korot investoinneista 1 862 682,23 2 471 937,83

Saadut osingot investoinneista 13 500 000,00 15 000 000,00

Investointien rahavirta 16 267 168,51 -973 043,90

Rahoituksen rahavirta:

Omien osakkeiden hankkiminen (-) 0,00 -483 431,13

Omien osakkeiden myynti tai luovutus -72 504,84 0,00

Pitkäaikaisten lainojen nostot 0,00 20 000 000,00

Maksetut korot ja maksut rahoituskuluista (-) -3 896 362,84 -2 727 800,35

Maksetut osingot ja muu voitonjako (-) -14 017 236,10 -12 708 925,62

Saatu konserniavustus 6 452 000,00 3 650 000,00

Rahoituksen rahavirta -11 534 103,78 7 729 842,90

Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) 544 765,35 7 503 662,14

Rahavarat tilikauden alussa 19 473 525,30 11 969 863,16

Rahavarat tilikauden lopussa 20 018 290,65 19 473 525,30

189Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN

LAATIMISPERIAATTEET

Harvia Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen

kirjanpitolain (FAS) mukaisesti. Tilinpäätös esitetään

euroissa.

Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassa

olevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti

tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat

tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen.

Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista.

PYSYVÄT VASTAAVAT

Taseeseen merkittyjen aineettomien hyödykkeiden

hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset

poistot. Hankintamenoon on luettu hankinnan välittömät

menot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu

tasapoistoina aineettomien hyödykkeiden taloudellisen

vaikutusajan perusteella. Aineettomien hyödykkeiden

poistoaika on kolme vuotta.

Sijoitukset tytäryhtiöihin esitetään taseessa

hankintamenon suuruisena tai nettorealisointiarvoon,

mikäli sijoituksen arvo on huomattavasti ja pysyvästi

laskenut.

SAAMISET

Saamiset arvostetaan hankintamenoon tai sitä

alempaan todennäköiseen arvoon.

TULOVEROT

Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden

tuloksesta suomalaisten verosäännösten perusteella

lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen

oikaisut. Emoyhtiössä ei kirjata laskennallisia veroja.

OSINGOT

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta

ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot

otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen

perusteella.

RAHOITUSLASKELMA

Yhtiön ottaman lainan korkomaksut on esitetty

rahoituslaskelmalla rahoituksen rahavirrassa, jotta

esitystapa on yhtenäinen konsernin rahavirtalaskelman

kanssa.

KORONVAIHTOSOPIMUS

Yhtiöllä on kaksi koronvaihtosopimusta, jotka on kirjattu

käypään arvoon kirjanpitolain 1336/1997 5 luvun 2 a §

mukaisesti.

190Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

2025 2024

Henkilöstöä koskevat liitetiedot

Henkilöstö tilikauden lopussa 2 2

Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana

Toimihenkilöt 2 2

EUR 2025 2024

Johdon palkat ja palkkiot

Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja 1 196 078,25 826 362,10

Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastus 185 500,00 119 272,18

Muut palvelut 14 776,98 4 275,00

200 276,98 123 547,18

EUR 2025 2024

Rahoitustuotot ja -kulut

Muut korko- ja rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä 2 621 030,12 3 019 711,35

Muilta 1 744 829,16 3 985 068,43

Rahoitustuotot yhteensä 4 365 859,28 7 004 779,78

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Saman konsernin yrityksille -258 902,13 -665 025,01

Muille -8 527 912,55 -6 065 656,38

Rahoituskulut yhteensä -8 786 814,68 -6 730 681,39

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -4 420 955,40 274 098,39

Tuloverot

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -2 888 745,69 -950 956,59

191Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

PYSYVIEN VASTAAVIEN ERITTELY

EUR 2025 2024

Aineettomat hyödykkeet

Hankintameno 1.1. 2 123 591,25 2 123 591,25

Lisäykset tilikaudella 57 250,00

Hankintameno 31.12. 2 180 841,25 2 123 591,25

Kertyneet poistot 1.1. -2 123 022,93 -2 116 202,93

Tilikauden poisto -11 700,27 -6 820,00

Kertyneet poistot 31.12. -2 134 723,20 -2 123 022,93

Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä 66 474,40 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12. 112 592,45 568,32

Koneet ja kalusto

Hankintameno 1.1. 107 497,05 107 497,05

Hankintameno 31.12. 107 497,05 107 497,05

Kertyneet poistot 1.1. -107 497,05 -107 497,05

Kertyneet poistot 31.12. -107 497,05 -107 497,05

Kirjanpitoarvo 31.12. 0,00 0,00

Sijoitukset

Hankintameno 1.1. 85 909 022,95 85 909 022,95

Hankintameno 31.12. 85 909 022,95 85 909 022,95

Kirjanpitoarvo 1.1. 85 909 022,95 85 909 022,95

Kirjanpitoarvo 31.12. 85 909 022,95 85 909 022,95

192Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

OMISTUKSET SAMAN KONSERNIN YRITYKSISSÄ

Konserniyritykset

Emoyhtiön omistusosuus

31.12.2025

Harvia Group Oy, Muurame 100 %

Domo Wellness Romania Srl.

Guangzhou City Harvia Sauna Co. Ltd

Harvia Estonia Oü

Harvia Finland Oy, Muurame

Harvia (HK) Sauna Co. Ltd

Harvia US Holdings Inc.

Harvia US Inc.

K&R Imobiliare

LLC Harvia RUS

Harvia Austria GmbH

EOS Saunatechnik GmbH

Harvia Holding GmbH

Kirami Oy

Sauna-Eurox Oy

Harvia Japan Limited

Phoenix El-Mec srl

TS Spa Holdings LLC

ThermaSol Steam Bath LLC

Kaikki konserniyhtiöt on yhdistelty konsernin IFRS-tilinpäätökseen.

193Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

SAAMISET

EUR 2025 2024

Pitkäaikaiset saamiset

Lainat saman konserniyrityksille 66 603 340,35 68 835 451,44

Muut pitkäaikaiset saamiset

Korkosuojaus saamiset 0,00 982 223,00

Yhteensä 66 603 340,35 69 817 674,44

Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Myyntisaamiset 1 422 805,17 1 526 232,89

Muut saamiset 22 640 467,98 21 452 000,00

Korkosaamiset 1 494 499,36 736 151,47

Yhteensä 25 557 772,51 23 714 384,36

Saamiset muilta

Muut saamiset 186 906,25 140 504,06

Korkosuojaus saamiset 467 892,00 0,00

Siirtosaamiset 25 722,65 268 779,92

680 520,90 409 283,98

Siirtosaamisten olennaiset erät

Vakuutukset 12 401,50 20 591,89

Muut 13 321,15 29 144,62

Verosaamiset 0,00 219 043,41

25 722,65 268 779,92

194Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

VIERAS PÄÄOMA

EUR 2025 2024

Pitkäaikainen vieraspääoma

Lainat rahoituslaitoksilta 95 500 000,00 95 500 000,00

Velat saman konsernin yrityksille 8 000 000,00 8 000 000,00

Muut pitkäaikaiset velat 12 781,00 3 554,00

103 512 781,00 103 503 554,00

Velat saman konsernin yrityksille

Ostovelat 6 250,62 16 358,90

Muut velat 14 650 958,51 12 696 730,63

Siirtovelat 12 739,74 12 739,73

14 669 948,87 12 725 829,26

Velat muille

Ostovelat 122 094,76 273 308,64

Muut velat 58 281,51 73 233,75

Siirtovelat 1 797 821,95 1 627 150,27

1 978 198,22 1 973 692,66

Siirtovelkojen olennaiset erät

Palkat sosiaalikuluineen 546 148,39 558 202,04

Korot 717 876,25 976 345,05

Tuloverot 388 745,75 0,00

Muut 145 051,56 92 603,18

1 797 821,95 1 627 150,27

195Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

OMA PÄÄOMA

EUR 2025 2024

Sidottu oma pääoma

Osakepääoma 1.1. 80 000,00 80 000,00

Osakepääoma 31.12. 80 000,00 80 000,00

Käyvän arvon rahasto 1.1. -3 554,00 0,00

Vähennykset -9 227,00 -3 554,00

Käyvän arvon rahasto 31.12. -12 781,00 -3 554,00

Sidottu oma pääoma yhteensä 67 219,00 76 446,00

Vapaa oma pääoma

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 50 307 317,13 50 790 748,26

Omien osakkeiden hankinta 0,00 -483 431,13

Omien osakkeiden luovutus 72 504,84 0,00

31.12. 50 379 821,97 50 307 317,13

Voitto edellisiltä tilikausilta tilikauden alussa 30 737 710,84 24 648 854,08

Osingonjako -14 017 236,10 -12 708 925,62

Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 16 720 474,74 11 939 928,46

Tilikauden voitto/tappio 11 553 096,02 18 797 782,38

Vapaa oma pääoma yhteensä 78 653 392,73 81 045 027,97

Oma pääoma yhteensä 78 720 611,73 81 121 473,97

Jakokelpoinen vapaa oma pääoma

Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 50 379 821,97 50 307 317,13

Voittovarat 16 720 474,74 11 939 928,46

Tilikauden voitto 11 553 096,02 18 797 782,38

Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 78 653 392,73 81 045 027,97

196Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

LIITETIEDOT KÄYPÄÄN ARVOON

MERKITSEMISESTÄ

Suojattava kohde:

Laina, 36 500 000 €

Suojaava johdannainen:

Koronvaihtosopimus nimellismäärä 36 500 000

euroa, 21.1.2022-15.12.2026, yhtiö saa 6 kk korkoa ja

maksaa kiinteää korkoa. Sopimuksen käypä arvo on

tilinpäätöshetkellä 467 892 euroa.

Koronvaihtosopimuksen kassavirrat sekä käypään

arvoon arvostaminen on kirjattu tulosvaikutteisesti.

Suojattava kohde:

Laina, 20 000 000 €

Suojaava johdannainen:

Koronvaihtosopimus nimellismäärä 20 000 000

euroa, 22.11.2024-22.7.2027, yhtiö saa 6 kk korkoa ja

maksaa kiinteää korkoa. Sopimuksen käypä arvo on

tilinpäätöshetkellä -12 781 euroa.

Koronvaihtosopimuksen kassavirrat on kirjattu

tulosvaikutteisesti, mutta käypään arvoon arvostaminen

on kirjattu oman pääoman käyvän arvon rahaston

kautta.

Harvia altistuu korkoriskille liittyen 20 miljoonan

euron määräaikaislainan vaihtuvien korkojen

maksuihin. Korkoriski tarkoittaa kassavirtojen vaihtelua

markkinakorkojen muutosten vuoksi. Harvia suojaa tätä

riskiä korkosuojauksella, jonka tavoitteena on minimoida

korkovaihteluiden vaikutus.

Suojattavalla kohteella ja suojausinstrumentilla on

taloudellinen suhde: Lainojen korkomaksut liittyvät 1

kuukauden Euriboriin ja johdannaismaksut liittyvät 1

VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

EUR 2025 2024

Vuokra- ja leasingvastuut

Seuraavalla tilikaudella maksettavat, ei sis. alv 34 706,74 44 865,96

Myöhemmin maksettavat 34 704,73

34 706,74 79 570,69

Johdannaisvastuut

Koronvaihtosopimus 21.1.2022-15.12.2026

Nimellisarvo 36 500 000,00 36 500 000,00

Käypä arvo 467 892,00 982 223,00

Koronvaihtosopimus 22.11.2024-22.7.2027

Nimellisarvo 20 000 000,00 20 000 000,00

Käypä arvo -12 781,00 -3 554,00

kuukauden Euriboriin. Sekä suojausinstrumentin että

suojattavan kohteen korkojen määräytyminen on

määritelty samana päivänä.

Luottoriskin vaikutus ei hallitse tästä taloudellisesta

suhteesta johtuvia arvonmuutoksia. Suojauslaskennan

soveltamisen edellytyksenä on, että luottoriskin vaikutus

ei hallitse arvonmuutoksia, jotka johtuvat suojauksen

kohteena olevasta taloudellisesta suhteesta. Standard

& Poorsin pitkäaikainen luottoluokitus johdannaisten

vastapuolelle Danske Bankille on AA-. Luottoriskiä

pidetään pienenä, eikä se ole hallitseva tekijä

suojaussuhteessa.

Suojaussuhde on 1:1 ja ehdot arvioidaan kvalitatiivisesti

neljännesvuosittain.

197Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN

KÄYTÖSTÄ

Harvia Oyj:n vapaa oma pääoma on yhteensä

78 653 392,73 euroa, josta tilikauden 2025 tulos

on 11 553 096,02 euroa. Yhtiön tavoitteena on

maksaa säännöllisesti kasvavaa osinkoa kaksi

kertaa vuodessa. Osingon määrittelemiseksi hallitus

on arvioinut Harvia Oyj:n maksukykyisyyttä ja

taloudellista asemaa tilikauden päättymisen jälkeen.

Harvian hallitus ehdottaa varsinaiselle

yhtiökokoukselle, että Harvia jakaa osinkoa 31.12.2025

päättyneeltä tilikaudelta 0,77 euroa (0,75) osakkeelta,

yhteensä 14 394 561,72 euroa. Hallitus ehdottaa,

että osinko maksetaan kahdessa erässä, 0,39 euroa

osakkeelta huhtikuussa 2026 ja 0,38 euroa osakkeelta

lokakuussa 2026.

198Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

TILINPÄÄTÖKSEN, KESTÄVYYSRAPORTIN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Parhaan tietämyksemme mukaan konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen sovellettavia IFRS-tilinpäätössäännöksiä

ja emoyhtiön tilinpäätös noudattaen Suomessa sovellettavia tilinpäätössäännöksiä, ja ne antavat oikean ja riittävän

kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista,

taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen

konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus

merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen Suomen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja

raportointistandardeja sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EU) 2020/852 taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Helsingissä 11. päivänä helmikuuta 2026

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu

kertomus.

Helsingissä 11. päivänä helmikuuta 2026

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Johan Groop

KHT

Catharina von Stackelberg-Hammarén

Hallituksen puheenjohtaja

Matias Järnefelt

Toimitusjohtaja

Olli Liitola

Hallituksen jäsen

Anders Holmén

Hallituksen jäsen

Hille Korhonen

Hallituksen jäsen

Petri Castrén

Hallituksen jäsen

Markus Lengauer

Hallituksen jäsen

Heiner Olbrich

Hallituksen jäsen

199Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Tilintarkastuskertomus

Harvia Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUS

LAUSUNTO

Olemme tilintarkastaneet Harvia Oyj:n (y-tunnus

2612169-5) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman,

laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman

muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan

lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita

koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen,

tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

- konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän

kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä

sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa

käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-

tilinpäätösstandardien mukaisesti

- tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta

asemasta Suomessa voimassa olevien

tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten

mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle

annetun lisäraportin kanssa

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa

noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.

Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme

kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan

velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja

konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien

eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat

suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme

täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut

kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja

käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien,

näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia,

emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5.

artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja.

Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on

esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.3.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet

lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat

seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan

ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena

olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat

on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena

kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä

laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä

anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon

riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän

on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta

johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta

aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen

virheellisyyden riski.

200Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA MITEN SEIKKA ON HUOMIOITU TILINTARKASTUKSESSA

Liikearvon arvostus

Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.2.

Liikearvon määrä konsernin taseessa 31.12.2025 on € 89,3 miljoonaa, ja se on kohdistettu

arvonalentumistestausta varten kolmeen rahavirtaa tuottavaan yksikköön. Liikearvon määrä

vastaa 32,9 % taseen kokonaisarvosta.

Yhtiön liikearvon arvonalentumistestauksessa kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön tai

yksikköryhmän kerrytettävissä olevaa rahavirtaa verrataan sen kirjanpitoarvoon vähintään

vuosittain IAS 36 ”Omaisuuserien arvonalentuminen” mukaisesti.

Yhtiö on määrittänyt kerrytettävissä olevat rahavirrat perustuen käyttöarvolaskelmiin, joissa

käytetään diskontattuja rahavirtaennusteita. Johdon rahavirtaennusteet perustuvat budjetteihin

ja taloudellisiin ennusteisiin kattaen viiden vuoden ennustejakson, jonka jälkeiset rahavirrat

ekstrapoloidaan käyttäen arvioituja kasvuprosentteja.

Olemme tunnistaneet liikearvon arvonalentumistestauksen tilintarkastuksen kannalta

keskeiseksi seikaksi johtuen merkittävistä arvioista ja oletuksista, joita johto on tehnyt

käyttöarvolaskelmissaan. Näiden arvioiden ja oletusten tarkastaminen on edellyttänyt

tilintarkastajalta erityistä huomiota ja harkintaa.

Tarkastuksessamme keskityimme arvioimaan käyttöarvolaskelmien rahavirtaennusteissa

käytettyjä liikevaihtoa, kannattavuustasoja ja kasvuennusteita muun muassa seuraavin

tarkastustoimenpitein:

- Arvioimme johdon kyvykkyyttä ennustaa tarkasti tulevaisuuden liikevaihtoa, kannattavuutta

ja kasvua vertaamalla toteutuneita lukuja johdon historiallisiin ennusteisiin olennaisimpien

rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta.

- Arvioimme johdon liikevaihdon ja kannattavuuden ennusteiden asianmukaisuutta -

olennaisimpien rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta vertaamalla niitä seuraaviin:

- Historialliseen liikevaihtoon ja kannattavuustasoihin.

- Sisäisessä viestinnässä hallitukselle kommunikoituihin lukuihin.

- Yhtiön tulosjulkistuksissa sekä analytiikkaraporteissa sisältyneisiin ennusteisiin.

- Arvioimme laskentamallin laskentateknistä oikeellisuutta ja käytettyjen

arvonmääritysmenetelmien asianmukaisuutta.

- Arvioimme konsernitilinpäätöksen liitetietojen riittävyyttä ja asianmukaisuutta IAS 36

vaatimusten mukaisesti.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

201Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA

TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen

laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean

ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen

kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti

ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista

koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset

vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös

sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat

tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei

ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan

velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä

jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa

esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen

ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan

jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan

jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni

aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta

realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,

onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä

antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.

Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta

se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina

havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti

suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä

voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden

katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä

voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin

päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen

perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen

kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa

ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko

tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

- Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen

virheellisyyden riskit, suunnittelemme

ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia

tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen

soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että

väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys

jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä,

että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä

yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista

esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen

esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

- Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta

relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme

suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset

tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä

tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon

emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan

tehokkuudesta.

- Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen

laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä

johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä

esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

- Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja

toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös

perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta,

ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin

perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista

tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista

epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta

epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa

toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että

olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy

kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan

huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä

esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta

koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa

lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat

tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä

hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset

tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa

siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan

toimintaansa.

- Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä

esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä

esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä,

kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia

ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän

kuvan.

- Suunnittelemme ja suoritamme konsernin

tilintarkastuksen hankkiaksemme

konsernitilinpäätöstä koskevan

tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi

tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia

yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta

taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin

tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön

ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme

tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa

muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta

202Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä

tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset

sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka

tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että

olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia

relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme

niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,

joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan

riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa

niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa

kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä

tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa

ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä.

Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa,

paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan

julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa

tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä

tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien

epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa

olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva

yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA KOSKEVAT TIEDOT

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana

tilintarkastajana 26.4.2024 alkaen yhtäjaksoisesti 2

vuotta.

MUU INFORMAATIO

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta

informaatiosta. Muu informaatio käsittää

toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän

informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä

sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme

saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen

tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja

odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme

kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta

informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity

muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen

yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida,

onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa

tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa

hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako

se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.

Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme

on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu

noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun

ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia

tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja

kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen

ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja

että toimintakertomus on laadittu noudattaen

siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme

eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia

tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja

kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen

antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun

informaatioon kohdistamamme työn perusteella

johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa

on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava

tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen

raportoitavaa.

Helsingissä, 11. helmikuuta 2026

Deloitte Oy

Audit Firm

Johan Groop

Authorised Public Accountant (KHT)

203Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Harvia Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

antavan toimeksiannon kansainvälisen

varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000

mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin

hankkimiseksi siitä,

- onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät

konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta

osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen

sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti,

- onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät

konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön

tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-

merkein komission teknisen sääntelystandardin 4

artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

- ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös

keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja

laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän

sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai

väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa

komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet

lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Harvia Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden

antavan toimeksiannon, jonka kohteena on

Harvia Oyj:n (2612169-5) komission teknisen

sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös

(7437002ULTBOWQQOXL69-2025-12-31-1-fi.zip)

tilikaudelta 1.1. – 31.12.2025.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön

toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-

tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät

komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset.

Tähän vastuuseen kuuluu

- laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission

teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti

- merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän

konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja

yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission

teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti

sekä

- varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun

tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös

sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat

tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen

komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten

mukaisesti.

TILINTARKASTAJAN RIIPPUMATTOMUUS

JA LAADUNHALLINTA

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa

noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka

koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme

täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä

laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan

tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön

ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä,

mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten

standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin

perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat

toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7

luvun 8 §:n mukaisesti varmentaa komission teknisen

sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös.

Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen

sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta

osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan

vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme,

missä laajuudessa varmennus on suoritettu.

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden

204Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

LAUSUNTO

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena

lausuntona esitämme, että Harvia Oyj:n ESEF-

tilinpäätökseen (7437002ULTBOWQQOXL69-

2025-12-31-1-fi.zip) sisältyvät konsernitilinpäätöksen

päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot

tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty

komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten

mukaisesti.

Lausuntomme Harvia Oyj:n konsernitilinpäätöksen

tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.2025–31.12.2025

on annettu tilintarkastuskertomuksellamme

päivätty 11.2.2026. Tällä raportilla emme anna

konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa

tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä, 12. maaliskuuta 2026

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Johan Groop

KHT

205Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

Kestävyysselvityksen varmennuskertomus

Harvia Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden

antavan toimeksiannon, jonka kohteena on

Harvia Oyj:n (2612169-5) toimintakertomukseen

sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen

konsernikestävyysselvitys raportointikaudelta 1.1.–

31.12.2025.

LAUSUNTO

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme

evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut

seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että

konsernikestävyysselvityksessä ei ole kaikilta

olennaisilta osiltaan noudatettu

- kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja

kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä

- kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja

asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)

2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-

taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Harvia Oyj

on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien

mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen

olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun

22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista

konsernikestävyysselvityksen merkitsemistä

digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska

kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista

noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen

tai muun Euroopan unionin lainsäädännön

kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten

puuttumisen vuoksi.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet konsernikestävyysselvityksen

varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana

toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa

hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä

varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000

(uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot

kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen

informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai

yleisluontoinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme

kuvataan tarkemmin kohdassa

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet

lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

KONSERNIKESTÄVYYSTARKASTAJAN

RIIPPUMATTOMUUS JA LAADUNHALLINTA

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja

konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien

eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat

suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet

muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä

laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan

kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava,

otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa

laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten

vaatimusten, ammatillisten standardien sekä

sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien

vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet

tai menettelytavat.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

Harvia Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

- konsernikestävyysselvityksestä sekä sen

laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7

luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien

kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi,

jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien

mukaista raportointia varten,

206Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

- siitä, että konsernikestävyysselvityksessä on

noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta

kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088

muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja

neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8

säädettyjä vaatimuksia, sekä

- sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne

katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia

konsernikestävyysselvityksen, jossa ei ole

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä.

LUONTAISET RAJOITTEET

KONSERNIKESTÄVYYSSELVITYKSEN LAATIMISESSA

Konsernikestävyysselvityksen laatiminen edellyttää

yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien

seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi

johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on

myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen

raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä

mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Lisäksi raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja

ESRS-standardien mukaisesti yhtiön on esitettävä

mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat

oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista

toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava

tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten pohjalta.

Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen,

koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu

odotetulla tavalla.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista

epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen

päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen

määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on

epätäydellistä.

KONSERNIKESTÄVYYSTARKASTAJAN

VELVOLLISUUDET

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto

saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko

konsernikestävyysselvityksessä väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä,

sekä antaa rajoitetun varmuuden antava

varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme.

Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai

virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos

niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa

vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät

konsernikestävyysselvityksen perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin

ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu,

että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme

ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan.

Lisäksi:

- Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai

virheestä johtuvat konsernikestävyysselvityksen

olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme

käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista

sisäisestä valvonnasta pystyäksemme

suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset

varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä

tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan

lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen

valvonnan tehokkuudesta.

- Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin

vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme

lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että

väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys

jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä,

että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä

yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista

esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen

esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

KUVAUS SUORITETUISTA TOIMENPITEISTÄ

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa

suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan

ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan

toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä

suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden

luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen

harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden

riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden

antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden

taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka

saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava

toimeksianto.

TOIMENPITEEMME SISÄLSIVÄT MM. SEURAAVAA:

- Haastattelimme yrityksen johtoa sekä

konsernikestävyysselvityksen sisältämien tietojen

keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä

konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation

eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla.

207Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

- Hankimme haastatteluilla käsityksen

yrityksen kestävyysraportointiprosessista,

sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä

kestävyysraportointiprosessiin liittyen.

- Perehdyimme konsernikestävyysselvityksessä

esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin yhtiön

sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.

- Perehdyimme yhtiön laatimaan

taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin

soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne

konsernikestävyysselvitykseen sisältyvää

informaatiota.

- Suoritimme toimipaikkavierailuja valituilla

toimipaikoilla.

- Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin

osalta arvioimme yrityksen suorittaman

prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-

standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että

kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat

ESRS-standardien mukaisia.

- Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysselvitys

olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-

standardien vaatimukset olennaisilta osin.

- EU-taksonomiatietojen osalta hankimme

käsityksen prosessista, joilla yritys on määritellyt

taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset

taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä

annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä, 11. helmikuuta 2026

Deloitte Oy

Authorised Sustainability Audit Firm

Johan Groop

Authorised Sustainability Auditor

208Harvia 2025 Strategia Liiketoiminta Vastuullisuus Sijoittajille Hallinnointi Tilinpäätös

HARVIA OYJ

Teollisuustie 1-7

40950 Muurame