5493002B0GOVF42KWX332020-01-012020-12-31iso4217:EUR5493002B0GOVF42KWX332019-01-012019-12-31xbrli:pureiso4217:EURxbrli:shares5493002B0GOVF42KWX332020-12-315493002B0GOVF42KWX332019-12-315493002B0GOVF42KWX332020-01-01ifrs-full:IssuedCapitalMember5493002B0GOVF42KWX332020-01-01ifrs-full:SharePremiumMember5493002B0GOVF42KWX332020-01-01ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493002B0GOVF42KWX332020-01-01ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493002B0GOVF42KWX332020-01-01cgcbv:ReserveForInvestedNonRestrictedEquityMember5493002B0GOVF42KWX332020-01-01ifrs-full:RetainedEarningsMember5493002B0GOVF42KWX332020-01-01ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember5493002B0GOVF42KWX332020-01-01ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember5493002B0GOVF42KWX332020-01-015493002B0GOVF42KWX332020-01-012020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493002B0GOVF42KWX332020-01-012020-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember5493002B0GOVF42KWX332020-01-012020-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember5493002B0GOVF42KWX332020-01-012020-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493002B0GOVF42KWX332020-01-012020-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493002B0GOVF42KWX332020-01-012020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493002B0GOVF42KWX332020-01-012020-12-31ifrs-full:SharePremiumMember5493002B0GOVF42KWX332020-01-012020-12-31cgcbv:ReserveForInvestedNonRestrictedEquityMember5493002B0GOVF42KWX332020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493002B0GOVF42KWX332020-12-31ifrs-full:SharePremiumMember5493002B0GOVF42KWX332020-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493002B0GOVF42KWX332020-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493002B0GOVF42KWX332020-12-31cgcbv:ReserveForInvestedNonRestrictedEquityMember5493002B0GOVF42KWX332020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493002B0GOVF42KWX332020-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember5493002B0GOVF42KWX332020-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember5493002B0GOVF42KWX332019-01-01ifrs-full:IssuedCapitalMember5493002B0GOVF42KWX332019-01-01ifrs-full:SharePremiumMember5493002B0GOVF42KWX332019-01-01ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493002B0GOVF42KWX332019-01-01ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493002B0GOVF42KWX332019-01-01cgcbv:ReserveForInvestedNonRestrictedEquityMember5493002B0GOVF42KWX332019-01-01ifrs-full:RetainedEarningsMember5493002B0GOVF42KWX332019-01-01ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember5493002B0GOVF42KWX332019-01-01ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember5493002B0GOVF42KWX332019-01-015493002B0GOVF42KWX332019-01-012019-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493002B0GOVF42KWX332019-01-012019-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember5493002B0GOVF42KWX332019-01-012019-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember5493002B0GOVF42KWX332019-01-012019-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493002B0GOVF42KWX332019-01-012019-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493002B0GOVF42KWX332019-01-012019-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493002B0GOVF42KWX332019-01-012019-12-31ifrs-full:SharePremiumMember5493002B0GOVF42KWX332019-01-012019-12-31cgcbv:ReserveForInvestedNonRestrictedEquityMember5493002B0GOVF42KWX332019-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493002B0GOVF42KWX332019-12-31ifrs-full:SharePremiumMember5493002B0GOVF42KWX332019-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493002B0GOVF42KWX332019-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493002B0GOVF42KWX332019-12-31cgcbv:ReserveForInvestedNonRestrictedEquityMember5493002B0GOVF42KWX332019-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493002B0GOVF42KWX332019-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember5493002B0GOVF42KWX332019-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember
Toimintakertomus ja tilinpäätös
1.1.2020–31.12.2020
Cargotec Oyj
2
SISÄLLYSLUETTELO
Hallituksen toimintakertomus..................................... 3
Konsernitilinpäätös (IFRS) ........................................ 23
Konsernin tuloslaskelma ........................................... 23
Konsernin laaja tuloslaskelma ................................... 23
Konsernitase ............................................................. 24
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista .... 25
Konsernin rahavirtalaskelma ..................................... 27
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot .............................. 28
1. Laatimisperusteet ............................................. 29
1.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet . 29
1.2 Johdon harkintaa edellyttävät keskeiset
arviot ja oletukset ............................................ 31
2. Taloudellinen kehitys ......................................... 31
2.1 Segmentti-informaatio ............................... 31
2.2 Myyntituotot ............................................... 36
2.3 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut ............ 39
2.4 Uudelleenjärjestelykulut ja muut
vertailtavuuteen vaikuttavat erät ...................... 41
2.5 Rahoitustuotot ja -kulut .............................. 42
2.6 Osakekohtainen tulos ................................ 43
2.7 Tietoa COVID-19 vaikutuksista taloudelliseen
raportointiin ...................................................... 43
3. Työsuhde-etuudet ............................................. 45
3.1 Henkilöstökulut .......................................... 45
3.2 Osakeperusteiset maksut .......................... 45
3.3 Johdon palkitseminen ................................ 49
3.4 Eläkevelvoitteet .......................................... 50
4. Tuloverot ........................................................... 54
4.1 Tuloverojen täsmäytyslaskelma .................. 55
4.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat ......... 56
5. Nettokäyttöpääoma .......................................... 58
5.1 Nettokäyttöpääoma ................................... 58
5.2 Vaihto-omaisuus ........................................ 58
5.3 Myyntisaamiset ja muut korottomat
saamiset .......................................................... 59
5.4 Ostovelat ja muut korottomat velat ............ 60
5.5 Varaukset ................................................... 61
6. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet............... 62
6.1 Liikearvo..................................................... 62
6.2 Muut aineettomat hyödykkeet .................... 65
6.3 Aineelliset hyödykkeet ............................... 67
6.4 Poistot ja arvonalentumiset ........................ 69
7. Konsernin rakenne ............................................ 70
7.1 Yrityshankinnat ja -myynnit ........................ 72
7.2 Yhteisyritykset ja osakkuusyhtiöt ............... 75
7.3 Tytäryhtiöt .................................................. 80
7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät ................. 82
8. Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit ........... 83
8.1 Rahoitusriskien hallinta .............................. 85
8.2 Rahoitusinstrumentit arvostusryhmittäin .... 92
8.3 Rahavarat ................................................... 93
8.4 Korolliset velat ........................................... 94
8.5 Johdannaissopimukset .............................. 95
8.6 Oma pääoma ............................................. 96
9. Muut liitetiedot .................................................. 97
9.1 Vuokrasopimukset ..................................... 97
9.2 Vastuut ..................................................... 101
9.3 Lähipiiritapahtumat .................................. 101
9.4 Cargotecin ja Konecranesin
sulautumissuunnitelma .................................. 102
9.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat .... 103
Tunnusluvut .............................................................. 104
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut ........... 104
Osakekohtaiset tunnusluvut .................................... 106
Tunnuslukujen laskentakaavat ................................. 107
Keskeisimmät euron valuuttakurssit ........................ 110
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) .................................... 111
Emoyhtiön tuloslaskelma ........................................ 111
Emoyhtiön tase ....................................................... 112
Emoyhtiön rahavirtalaskelma .................................. 113
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot......................... 114
Osakkeet ja osakkeenomistajat ............................. 124
Osakkeet ja osakepääoma ...................................... 125
Osakkeen arvon kehitys ja kaupankäynti ................ 126
Osakkeenomistajat .................................................. 127
Hallituksen ja johdon osakeomistukset ................... 129
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
allekirjoitukset ......................................................... 130
Luettelo kirjanpidoista ja aineistoista sekä
säilytystavoista ........................................................ 131
Toimintakertomus ja tilinpäätös
Osa hallituksen toimintakertomusta
Osa tilinpäätöstä
Cargotec Oyj
Y-tunnus 1927402-8
3Osa hallituksen toimintakertomusta
Markkinaympäristö vuonna 2020
Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen Cargotecille ja koko
maailmalle. Toimintaympäristöön vaikutti erityisesti
koronaviruspandemia ja sen leviämisen estämiseksi
asetetut rajoitustoimet. Pandemia hidasti toimintaa Kiinassa
alkuvuodesta tehtaiden alhaisempien käyttöasteiden ja
komponenttien heikentyneen saatavuuden vuoksi, mutta
tilanne parani ensimmäisen vuosineljänneksen loppua
kohden. Maaliskuuhun asti markkinaympäristö kehittyi
vakaana erityisesti Cargotecin päämarkkina-alueilla
Euroopassa ja Amerikassa. Tämän jälkeen pandemia muutti
merkittävästi tilannetta, ja yleinen markkinaepävarmuus,
viranomaistoimet sekä esimerkiksi määräykset toimipisteiden
sulkemisista ja matkustus- ja tapaamisrajoituksista ovat
hidastaneet tai lykänneet asiakkaiden päätöksentekoa,
tilauksia, projektien aloittamista ja niiden läpivientiä sekä
heikensivät komponenttien saatavuutta. Sekä kysyntä että
oma ja alihankintaketjumme toimituskyky alkoivat toipua
toisen vuosineljänneksen loppua kohden. Toipuminen
jatkui toisella vuosipuoliskolla, ja Cargotecin ja sen
alihankintaketjun toimituskyky palautui normaalille tasolle
kolmannen vuosineljänneksen aikana. Myös Cargotecin
ratkaisujen kysyntä vahvistui vuoden toisella puoliskolla.
Kansain välisen valuutta rahasto IMF:n tammikuussa 2021
julkaiseman suhdanne-ennusteen mukaan maailmantalous
supistui 3,5 prosenttia vuonna 2020. IMF:n aikaisempi arvio
lokakuulta ennakoi 4,4 prosentin laskua. Ns. kehittyneiden
talouksien ryhmässä (advanced economy group, sisältää
useita keskeisiä Cargotecin markkina-alueita, kuten
Yhdysvallat, Iso-Britannia, Saksa) pudotus olisi ollut 4,9
prosenttia vuonna 2020, kun se lokakuun ennusteessa oli
-5,8 prosenttia. IMF ennakoi maailmantalouden kasvavan
vuonna 2021 5,5 prosenttia.
Kalmarin kysyntäajurin, satamissa käsiteltävien konttien
määrän, arvioidaan laskeneen vuonna 2020 2,1 prosenttia
edellisvuoteen verrattuna. Teollisuudessa käytettävien
pienempien lastinkäsittelylaitteiden kysyntä laski vuodesta
2019. Automaatioratkaisuille on kysyntää, mutta asiakkaat
viivästyttävät päätöksiään epävarmasta markkinatilanteesta
johtuen. Kalmarin huoltopalveluiden kysyntä heikkeni hieman.
Kysyntää heikensivät pandemiaan liittyvät rajoitukset.
Oxford Economics arvioi yhden Hiabin kysyntäajureista,
rakentamisaktiviteetin, hidastuneen Euroopassa vajaa
yhdeksän ja Yhdysvalloissa noin kuusi prosenttia vuonna
2020. Huoltopalveluiden kysyntä pysyi vuoden 2019 tasolla.
MacGregorin lastinkäsittelyratkaisujen kysyntään vaikuttavan
uusien kauppalaivatilausten määrän ennustetaan laskeneen
lähelle vuoden 2016 historiallisen matalaa tasoa. Vuoden
2020 aikana tilattiin 661 (851) uutta alusta. Vuonna 2020
offshore-sektorin tilausmäärät kasvoivat vertailukaudesta
mutta pysyivät edelleen matalalla tasolla. Huoltopalveluiden
kysyntä laski vertailukauteen nähden. Kysyntää heikensivät
pandemiaan liittyvät rajoitukset ja määräaikaishuoltojen
viivästyttämiset.
Saadut tilaukset ja tilauskanta
Saadut tilaukset laskivat vuonna 2020 16 prosenttia
vertailukaudesta ja olivat 3 121 (3 714) miljoonaa euroa.
Saadut tilaukset laskivat kaikilla liiketoiminta-alueilla.
Huoltoliiketoiminnan saadut tilaukset laskivat 9 prosenttia ja
olivat 987 (1 079) miljoonaa euroa.
Tilauskanta laski 13 prosenttia vuoden 2019 lopun tasosta,
ja vuoden 2020 lopussa se oli 1 824 (31.12.2019: 2 089)
miljoonaa euroa. Kalmarin tilauskanta oli 842 (1 049)
miljoonaa euroa eli 46 (50) prosenttia, Hiabin 503 (406)
miljoonaa euroa eli 28 (20) prosenttia ja MacGregorin
480 (633) miljoonaa euroa eli 26 (30) prosenttia konsernin
tilauskannasta.
Vuonna 2020 EMEA:n osuus saaduista tilauksista oli 50
(49) prosenttia ja Amerikkojen 32 (34) prosenttia. Aasian ja
Tyynenmeren alueen osuus saaduista tilauksista oli 18 (17)
prosenttia.
Liikevaihto
Vuoden 2020 liikevaihto laski 11 prosenttia vertailukaudesta
3 263 (3 683) miljoonaan euroon. Liikevaihto laski Kalmarilla
ja Hiabilla ja kasvoi MacGregorilla. Huoltoliiketoiminnan
liikevaihto laski 5 prosenttia vertailukaudesta ja oli 1 005
(1 062) miljoonaa euroa eli 31 (29) prosenttia konsernin
liikevaihdosta. Ohjelmistoliiketoiminnan liikevaihto laski
2 prosenttia ja oli 166 (168) miljoonaa euroa. Huolto- ja
ohjelmistoliiketoiminnan liikevaihto oli 1 171 (1 230) miljoonaa
euroa eli 36 (33) prosenttia konsernin liikevaihdosta.
Vuonna 2020 EMEA:n osuus liikevaihdosta oli 49 (48)
prosenttia ja Amerikkojen 30 (34) prosenttia. Aasian ja
Tyynenmeren alueen osuus liikevaihdosta oli 21 (18)
prosenttia.
Tulos
Vuoden 2020 liikevoitto oli 70 (180) miljoonaa euroa.
Liikevoitto sisältää -133 (-84) miljoonaa euroa
vertailtavuuteen vaikuttavia eriä. Eristä -55 (-7) miljoonaa
euroa kohdistui Kalmariin, -29 (-11) miljoonaa euroa
Hiabiin, -44 (-55) miljoonaa euroa MacGregoriin sekä -6
(-11) miljoonaa euroa konsernihallintoon ja tukitoimintoihin.
Vertailtavuuteen vaikuttavia eriä on kuvattu tarkemmin
liitetiedossa 2.4, Uudelleenjärjestelykulut ja muut
vertailtavuuteen vaikuttavat erät.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
4Osa hallituksen toimintakertomusta
Vuoden 2020 vertailukelpoinen liikevoitto laski 23 prosenttia
ja oli 204 (264) miljoonaa euroa eli 6,2 (7,2) prosenttia
liikevaihdosta. Vertailukelpoinen liikevoitto laski matalamman
liikevaihdon seurauksena, mutta vaikutusta vähensivät
tuottavuuden parantamistoimenpiteet ja kustannussäästöt.
Vuoden 2020 korollisten lainojen ja saamisten
nettokorkokulut olivat 23 (22) miljoonaa euroa.
Nettorahoituskulut olivat 36 (34) miljoonaa euroa. Vuoden
2020 tulos oli 8 (89) miljoonaa euroa eli 0,13 (1,39) euroa
osaketta kohden. Osakekohtainen tulos laski matalamman
liikevaihdon, matalamman vertailukelpoisen liikevoiton ja
kasvaneiden uudelleenjärjestelykulujen seurauksena.
Tase, rahavirta ja rahoitus
Konsernin taseen loppusumma vuoden 2020 lopussa oli
3 888 (31.12.2019: 4 227) miljoonaa euroa. Emoyhtiön
omistajille kuuluva oma pääoma oli 1 299 (1 424) miljoonaa
euroa, eli 20,14 (22,12) euroa osaketta kohden. Aineellinen
käyttöomaisuus taseessa oli 430 (490) miljoonaa euroa ja
aineeton käyttöomaisuus 1 158 (1 355) miljoonaa euroa.
Oman pääoman tuotto (ROE, viimeiset 12 kk) oli
vuoden 2020 lopussa 0,6 (31.12.2019: 6,3) prosenttia,
ja sijoitetun pääoman tuotto (ROCE, viimeiset 12 kk) 2,8
(7,3) prosenttia. Sijoitetun pääoman tuottoa vuonna 2020
heikensivät merkittävät toiminnan uudelleenjärjestelykulut
sekä MacGregor -liiketoiminnan alhainen kannattavuus.
Cargotecin taloudellisena tavoitteena on saavuttaa 15
prosentin tuotto sijoitetulle pääomalle.
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
oli vuonna 2020 296 (361) miljoonaa euroa. Rahavirran
lasku johtui laskeneesta liikevaihdosta ja alhaisemmasta
käyttökatteesta. Rahavirtaa puolestaan tuki
nettokäyttöpääoman lasku 103 miljoonaan euroon vuoden
2019 lopun 158 miljoonasta eurosta.
Cargotecin likviditeettiasema on vahva. Likviditeetin hallinnan
tavoitteena on ylläpitää jatkuvaa riittävää maksuvalmiutta
konsernin liiketoiminnan rahoittamiseksi korko- ja muut
rahoituskustannukset huomioon ottaen.
Likviditeettiriskiä hallitaan pitämällä pitkäaikainen
likviditeettivaranto yli lyhytaikaisen likviditeettitarpeen.
Yhtiön pitkäaikainen likviditeettivaranto vuoden 2020
lopussa koostui rahavaroista sekä nostamattomasta,
pitkäaikaisesta sekä pankkeja sitovasta 300 miljoonan
euron valmiusluottolimiitistä ja oli yhteensä 785 (31.12.2019:
720) miljoonaa euroa. Yhtiön seuraavan 12 kuukauden
aikana erääntyvät korolliset lainat olivat 158 (31.12.2019:
271) miljoonaa euroa, joista 38 (40) miljoonaa euroa oli
vuokrasopimusvelkaa.
Tämän lisäksi yhtiöllä oli käytössään 150 miljoonan euron
yritystodistusohjelma, josta nostamatta oli 150 (31.12.2019:
150) miljoonaa euroa sekä nostamattomia tililimiittejä
yhteensä 116 (31.12.2019: 137) miljoonaa euroa.
Likviditeettiriskin hallinnan lisäksi Cargotec hallinnoi
lainojen jälleenrahoitusriskiä eli riskiä siitä, että liian
suuri osa konsernin lainoista tai sitovista luottolimiiteistä
erääntyy ajanjaksona, jolloin lainojen jälleenrahoitus
on taloudellisesti tai sopimuksellisesti epäedullista.
Lainojen jälleenrahoitusriskiä minimoidaan hajauttamalla
rahoituslähteet sekä lainojen ja luottolimiittien
erääntymisaikatauluja. Vuoden 2020 lopussa Cargotecin
lainakannasta 64 (31.12.2019: 77) prosenttia tuli
joukkovelkakirja- ja Schuldschein-markkinoilta, 36 (22)
prosenttia kahdenkeskisistä pankkilainoista sekä 0
(1) prosenttia yritystodistusmarkkinoilta ja nostetuista
tililimiiteistä.
Cargotecin lainojen maturiteettiprofiili on tasainen: lainoista
erääntyy 2021–2027 vuosittain 100–380 miljoonaa euroa.
Yleisten rahoitustarpeiden kattamiseen tarkoitettu 300
miljoonan euron valmiusluottolimiitti erääntyy vuonna 2024.
Korollinen nettovelka oli vuoden 2020 lopussa 682
(31.12.2019: 774) miljoonaa euroa. Korollinen nettovelka
sisältää 174 (188) miljoonaa euroa vuokrasopimusvelkaa.
Korolliset velat olivat 1 191 (1 224) miljoonaa euroa, joista
158 (271) miljoonaa euroa oli lyhytaikaisia ja 1 033 (953)
miljoonaa euroa pitkäaikaisia velkoja. Lainojen ja muiden
korollisten velkojen keskikorko ilman taseeseen kirjattuja
vuokrasopimusvelkoja oli 1,4 (1,8) prosenttia. Rahavarat,
lainasaamiset ja muut korolliset saamiset olivat 509 (451)
miljoonaa euroa.
Cargotecin omavaraisuusaste vuoden 2020 lopussa oli
35,3 (31.12.2019: 36,4) prosenttia. Nettovelkaantumisaste
(gearing) oli 52,4 (54,2) prosenttia.
Lainoista on tarkempi kuvaus konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 8.4, Korolliset velat.
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut esitetään
vertailutietoineen osiossa Tunnusluvut.
Tutkimus ja kehitys
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot vuonna 2020 olivat 105
(102) miljoonaa euroa eli 3,2 (2,8) prosenttia liikevaihdosta.
Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä panostuksia
kohdistettiin ympäristötavoitteita tukeviin teemoihin eli
digitalisaatioon, sähköisiin laitteisiin, automaatioon sekä
kilpailukykyä ja tuotteiden kustannustehokkuuta parantaviin
hankkeisiin.
Kalmar
Vuosi 2021 on merkittävä virstanpylväs Kalmarille, kun koko
sen tuotevalikoima tulee saataville sähkökäyttöisinä versiona.
Vuonna 2020 Kalmar toi markkinoille konttiin sijoitetun
ChargePod-latausratkaisun ja energiansäästötakuun
sähkökäyttöisille haarukkatrukeille.
Lisäksi Kalmar julkisti uuden paremmalla hydrauliikalla,
polttoainetaloudellisuudella ja käyttöergonomialla varustetun
G-sukupolven täysien konttien käsittelylaitemalliston.
5Osa hallituksen toimintakertomusta
Kalmar ja MacGregor tiedottivat kesäkuussa osallistuvansa
EU:n Horizon 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelman
rahoittamaan kolmivuotiseen AEGIS (Advanced, Efficient
and Green Intermodal Systems) -ohjelmaan. Ohjelman
tarkoituksena on integroida pienemmät rahtilaivat, sisämaan
kuljetukset ja lyhyiden matkojen merikuljetukset suurempien
satamaterminaalien kanssa ja luoda kokonaan uusi,
eurooppalainen kuljetusjärjestelmä. Kalmar ja MacGregor
toimivat ohjelman teknologiakumppaneina.
Navis tiedotti kesäkuussa, että se tulee jatkossa
hyödyntämään kahden startup-yrityksen, i4sean ja Teqplayn,
ratkaisuja osana Navis Smart Suite -ohjelmistoa. Molemmat
ratkaisut täydentävät Navis Berth Window Management
-ohjelmiston ominaisuuksia. Tuotteen avulla voidaan helposti
ja intuitiivisesti parantaa laituripaikkojen käytön suunnittelua
ja optimointia.
Marraskuussa Navis julkisti N4-sovelluksensa
verkkosovelluspalveluna (SaaS). Uusi sovellus mahdollistaa
terminaalitoimintojen ohjauksen saumattoman
siirtämisen pilveen. N4 SaaS tarjoaa kaikki terminaalin
toiminnanohjausjärjestelmän (TOS) ominaisuudet entistä
kätevämmin, ja auttaa satamaoperaatiotoreita vahvistamaan
yhteistyötään asiakkaidensa kanssa.
Hiab
Hiab suunnitteli ja toteutti yhdessä teknologian
tutkimuskeskus VTT:n kanssa ohjausjärjestelmän
automaattisesti liikkuvaan autoon pakkaus-, biomateriaali-,
puutuote- ja paperiteollisuuden tuotteita tuottavalle Stora
Ensolle. Ilman kuljettajaa liikkuvan ajoneuvon avulla
selvitetään, paljonko automatisoiduilla kuljetuksilla voidaan
vähentää päästöjä ja parantaa turvallisuutta.
Toukokuussa Hiab julkisti uuden, maksuttoman version
HiConnect™-verkkopalvelusta, jonka avulla Hiabin
asiakkaat saavat käyttöä ja turvallisuutta parantavaa tietoa
palveluun liitetyistä laitteista ja pysyvät selvillä todelliseen
käyttöön perustuvista palvelutarpeista. Maksuton versio
sisältää palvelun ydinominaisuudet, kuten reaaliaikaisen
kartan ajoneuvojen sijainnista, todelliseen käyttöön
perustuvat huoltopäivät sekä tiedot kaluston käyttöajoista
ja käyttöasteesta. Palvelun maksullinen täysversio, joka on
vastedes nimeltään HiConnect Premium, parantaa asiakkaan
toiminnan ohjattavuutta ja ennakoitavuutta tarkemmilla
tiedoilla esimerkiksi ajoneuvokannan käytöstä ja sen
kehityksestä.
Toisella vuosineljänneksellä Hiab lanseerasi myös
MULTILIFT Optima 15S- ja MULTILIFT Optima 25S
-koukkulaitteet kaksi- ja neliakselisille kuorma-autoille.
Hinta-laatusuhteeltaan erinomaisten, turvallisten ja
luotettavien Optima-koukkulaitteiden kevyt mutta vahva
rakenne parantaa polttoainetehokkuutta ja vähentää
hiilidioksidipäästöjä.
Kolmannella vuosineljänneksellä Hiab tiedotti olleensa
mukana kehittämässä uudenlaista kuorma-autoa, jota
JOLT Energy Group käyttää sähköautojen liikuteltavien
latausasemien keräämiseen ja palauttamiseen.
Kuorma-auton kori on rakennettu Hiabin modulaarisen
FrameWorks-asennusjärjestelmän avulla, ja se on
varustettu automaatiotoimintoja sisältävällä HIAB X-HiPro
232-kuormausnosturilla.
Kaikissa 1. syyskuuta jälkeen tilatuissa Hiabin amerikkalaisen
tuotemerkin WALTCOn WDV-takalaitanostimissa
on HiConnect™-verkkoyhteys ja palvelun vuoden
käyttöoikeus vakiovarusteena. Asiakkaat voivat palvelun
reaaliaikaisen datan ja ilmoitusten avulla parantaa
laitteidensa käyttöturvallisuutta ja tuottavuutta sekä lisätä
niiden käyttöasteita. WALTCO myös muutti uusiin tiloihin
Streetborossa, Ohiossa. Uudet toimitilat parantavat
WALTCOn tuottavuutta, työntekijöiden viihtyvyyttä ja
asiakaskokemuksia.
Joulukuussa Hiab julkisti MOFFETT E4 NX:n, seuraavan
sukupolven eSeries-sähkötrukin, joka on samalla maailman
ensimmäinen täyssähköinen ajoneuvotrukki, jossa kaikki
kolme pyörää ovat vetäviä. Lithiumioniakuilla toimivaa
trukkia ohjataan uudistetuilla hallintalaitteillla, ja siinä on uusi
ihmisen ja koneen välinen rajapinta (HMI), joka kertoo tietoja
esimerkiksi akun varaustilanteesta, laitteen toiminnasta ja
huoltotarpeesta. Uuteen kasvavaan MOFFETT eSeries-
tuoteperheeseen kuuluu tällä hetkellä neljä E4 NX-mallia.
Sähkökäyttöisyyden ansiosta ne ovat ympäristöystävällisiä,
mutta myös hiljaisia ja värinättömiä, mikä lisää
turvallisuutta ja käyttömukavuutta. Alhaisen melutason ja
lähipäästöttömyyden ansiosta sähköistä ajoneuvotrukkia voi
käyttää myös lastin toimittamiseen sisätiloihin sekä yöaikaan.
Kuljettaja ei myöskään tarvitse kuulosuojaimia, mikä parantaa
kykyä havainnoida mahdolliset vaaratekijät. MOFFETT
eSeries-ajoneuvotrukit on varustettu verkkoyhteydellä, ja
niiden omistajilla on pääsy Hiabin HiConnect™-palveluun,
joka seuraa yli sataa laitteen parametria.
MacGregor
MacGregor soveltaa jo käytössä olevaa öljy- ja
kaasuteknologiaa sekä laajaa kokemustaan
merituulivoiman ja muiden uusiutuvien energialähteiden
kehitystyön tukemiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä
vuonna 2020 saadut Edda Wind ja OHT-tilaukset.
Toisella vuosineljänneksellä suoritettiin onnistuneesti
digitaalitekniikan mahdollistama tehdashyväksyntätesti (FAT)
MacGregorin 3D-kompensoidulle nosturille, joka asennetaan
merituulivoimalaitoksen palvelualukseen.
Lisäksi MacGregor saavutti toisella vuosineljänneksellä
tärkeän merkkipaalun asiakasprojektissaan koronaviruksesta
johtuvista rajoituksista huolimatta hyödyntäen digitaalisia
teknologioita, kuten CCTV-syötteitä nosturin lisätyn
todellisuuden (AR) operaattoriasemalta. Etäyhteydet
mahdollistivat testauksesta vastaavien insinöörien toiminnan
Norjasta käsin varustamon sijaitessa Ranskassa, heidän
asiakkaansa Tanskassa ja laivanrakentaja Turkissa.
MacGregor jatkoi olosuhteita seuraavan ja huoltotarpeita
ennakoivan digitaalisen OnWatch Scout-palvelun
kehittämistä, ja vuoden aikana OnWatch Scout
6Osa hallituksen toimintakertomusta
-pilotti asennettiin onnistuneesti sekä offshore- että
yleisrahtialukseen. Se oli samalla ensimmäinen kerta
kun OnWatch Scout yhdistettiin sähkökäyttöisiin
rahtialusnostureihin, ja yhteys nosturien ja laivan toimiston
välillä hoidetaan perinteisen kaapeloinnin sijaan langattomilla
antenneilla.
MacGregor on edennyt hyvin OnWatch Scout
-pilottiohjelman kanssa. Useat mukana olleet yritykset
ovat siirtymässä pilottivaiheesta kaupallisiin sopimuksiin ja
ensimmäinen viisivuotinen palvelusopimus on jo tehty.
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Investoinnit ilman yritysostoja ja asiakasrahoitusta
vuonna 2020 olivat 59 (61) miljoonaa euroa. Investoinnit
asiakasrahoitukseen olivat 26 (39) miljoonaa euroa. Poistot
ja arvonalentumiset olivat 144 (134) miljoonaa euroa. Summa
sisältää arvonalentumisia 16 (9) miljoonaa euroa, joista 16 (8)
miljoonaa euroa on kirjattu uudelleenjärjestelykuluihin.
Yritysostot ja -myynnit
Cargoteciin kuuluva Navis hankki 20.3.2020
rautateiden tavaraliikenteen suunnittelu- ja
aikatauluoptimointiohjelmistoja tarjoavan Biarri Rail -yhtiön
liiketoiminnot hintaan 8,2 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan
tulos on yhdistelty liiketoiminta-alue Kalmarin tulokseen
1.4.2020 alkaen.
Cargotecin ja Konecranes Oyj:n hallitukset allekirjoittivat 1.
lokakuuta yhdistymissopimuksen ja sulautumissuunnitelman
yhtiöiden yhdistämiseksi sulautumisella. Cargotecin
18.12.2020 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti
hyväksyä Cargotecin ja Konecranesin yhdistymisen.
Sulautumisen täytäntöönpano edellyttää vielä muun muassa
tarvittavien hyväksyntöjen saamista kilpailuviranomaisilta.
Sulautumisen suunniteltu täytäntöönpanopäivä on 1.1.2022.
Suunniteltu täytäntöönpanopäivä voi muuttua, ja todellinen
täytäntöönpanopäivä voi olla edellä mainittua aikaisempi tai
myöhempi päivä. Sulautumisen toteutumiseen asti molemmat
yhtiöt jatkavat liiketoimintaansa aiempaan tapaan erillisinä ja
toisistaan riippumattomina yhtiöinä. Lisätietoja sulautumisesta
löytyy sivulta www.sustainablematerialflow.com.
Yritysostoja ja -myyntejä on kuvattu tarkemmin liitetiedossa
7.1, Yrityshankinnat ja -myynnit.
Toiminnan uudelleenjärjestelyt
Toukokuussa 2017 Cargotec tiedotti tähtäävänsä 50
miljoonan euron säästöihin vähentämällä epäsuoria
hankintoja, tehostamalla prosesseja ja keskittämällä
hallintotoimintoja Cargotec Business Services -yksikköön.
Ohjelman toteutuneet säästöt sen aloittamisesta alkaen ovat
noin 57 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 saavutettiin noin 16
miljoonan euron säästöt.
Toukokuussa Cargotec sai päätökseen suunnitelmansa
muuttaa Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd
(RCI) -yhteisyrityksensä omistusrakennetta Kiinassa.
Sopimuksen osana Cargotec hankki tiettyjä operaatioita ja
omaisuuseriä Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Ltd.
(RHI) -yritykseltä, ja noin 160 työntekijää siirtyi Kalmariin.
Lisätietoa RCI-omistuksen myynnistä esitetään liitetiedossa
7.2, Yhteisyritykset ja osakkuusyhtiöt.
Kalmar allekirjoitti kesäkuussa aiesopimuksen ARX Mining
and Construction Equipment Private Limitedin (ARX)
kanssa, jonka mukaan ARX toimisi jatkossa Kalmarin
sopimusvalmistajana Intiassa vastaten Indital-tuotteiden
valmistuksesta ja kehityksestä, joita valmistettiin aiemmin
Kalmarin kokoonpanoyksikössä Bangaloressa. Tämän
seurauksena yksikön toiminta loppui 12. kesäkuuta 2020.
Joulukuussa Kalmar sopi siirtävänsä osan
nosturisuunnittelustaan Kiinassa maailmanlaajuisesti
toimivalle suunnitteluyritys Etteplanille. Sopimuksen myötä
noin 70 Kalmarin suunnittelutyöntekijää Kiinassa siirtyi
Etteplanille 1.1.2021 alkaen.
Liiketoiminnan uudelleenjärjestelykulut olivat vuonna 2020
131 (80) miljoonaa euroa. Kuluista noin 50 miljoonalla
eurolla ei ole rahavirtavaikutusta. Vuodelle 2021 arvioidut
toiminnan uudelleenjärjestelykulut liittyen käynnissä oleviin
sopeuttamisohjelmiin ovat noin 40 miljoonaa euroa. Arvio
ei sisällä Cargotecin ja Konecranesin sulautumiseen liittyviä
kuluja ja arvio uudelleenjärjestelykuluista voi muuttua.
Liiketoiminnan uudelleenjärjestelykuluista on tarkempi
kuvaus konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.4, Uudelleen-
järjestelykulut ja muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät.
Koronaviruspandemian kehittymistä ja taloutta heikentävää
vaikutusta on vaikea ennustaa. Tästä syystä Cargotec jatkaa
aktiivista kustannusten sopeuttamista vastaamaan yleisesti
heikentynyttä taloustilannetta. Säästöjä on toteutettu muun
muassa henkilöstöä lomauttamalla, organisaatiorakennetta
kehittämällä ja muilla sopeuttamistoimenpiteillä.
Henkilöstö
Cargotecissa työskenteli vuoden 2020 lopussa 11
552 (31.12.2019: 12 587) henkilöä. Henkilöstön
määrä laski edellisessä osiossa kerrottujen toiminnan
uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Keskimääräinen
henkilömäärä vuoden aikana oli 12 066 (1–12/2019: 12 470).
Henkilöstön palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma
vuonna 2020 oli 617 (629) miljoonaa euroa.
Vuosittainen Compass-henkilöstötutkimuksemme antaa
arvokasta tietoa työntekijöidemme työhön liittyvistä
tuntemuksista ja ajatuksista. Vuonna 2020 Compass-
tutkimuksesta toteutettiin uudistettu versio. Tulokset eivät ole
täten suoraan verrattavissa aiempien vuosien tuloksiin, mutta
antavat käsityksen positiivisesta suunnasta.
Compass 2020 -tutkimuksen vastausprosentti oli 80
(78). Kaikista vastauksista myönteisiä oli 74 prosenttia.
Henkilöstöstä 83 prosenttia kuuluu joko korkeasti
tai kohtalaisesti sitoutuneiden ryhmiin. Vuoden 2019
tutkimuksessa vastaavantyyppiset luvut olivat 68 ja 77
prosenttia.
7Osa hallituksen toimintakertomusta
Tiimityöskentely on edelleen selkeä vahvuutemme.
Vastaajista 81 prosenttia arvioi tiiminsä ilmapiirin ja
suorituskyvyn myönteisiksi. Tämän rinnalla myös
toimintamme vastuullisuus ja kestävyys saivat vahvasti
myönteisen arvion (79 prosenttia). Kehityskohteiksi
nousivat erityisesti työn koettu kuormittavuus, koulutus- ja
kehittymismahdollisuudet sekä tulevaisuuden suunnan
viestiminen. Näillä alueilla myönteisten vastausten määrä oli
40-50 prosentin luokkaa.
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista
Cargotec julkistaa tässä osiossa sen keskeiset ei-
taloudelliset tiedot Kirjanpitolain muuttamisesta
annetussa laissa (1376/2016) säädettyjen velvoitteiden
mukaisesti. Laki perustuu EU:n muiden kuin taloudellisten
tietojen raportointia koskevaan direktiiviin. Lisätietoa
vastuullisuudesta ja muista ei-taloudellisista seikoista löytyy
vuosikatsauksen vastuullisuusosiosta ja erillisestä GRI-
indeksistä. Tämä raportti kattaa ympäristö-, yhteiskunta- ja
henkilöstöasiat, ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä
etiikkaa ja säännöstenmukaisuutta koskevat kysymykset.
Se kuvaa Cargotecin toiminnan tuloksellisuutta, kehitystä,
asemaa ja vaikutusta koko arvoketjussa. Tiedot ilmoitetaan
olennaisuusperiaatteen mukaisesti, ja raportin tavoitteena
on antaa selkeä ja tasapainoinen kuva sen aihealueesta.
Tämä julkistus on laadittu useiden raportointiviitekehysten
ja -ohjeiden suositusten mukaisesti, ottaen huomioon
TCFD:n (Task Force on Climate-related Financial
Disclosures), CDSB:n ympäristö- ja ilmastonmuutostietojen
raportointiviitekehyksen ja SASB:n (Sustainability Accounting
Standards Board).
Liiketoimintamalli
Cargotec on yksi johtavista lastin- ja
kuormankäsittelyratkaisujen toimittajista, jonka kolme
liiketoiminta-aluetta, Kalmar, Hiab ja MacGregor, tunnetaan
alan johtavista ratkaisuistaan ympäri maailman. Cargotecin
maailmanlaajuiset verkostot toimivat lähellä asiakkaita, ja
kattavat huoltopalvelut takaavat jatkuvan, luotettavan ja
vastuullisen toiminnan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
Cargotec toimii noin 100 maassa, joissa sillä on 18 tehdasta,
118 muuta toimipistettä ja 6 osaamiskeskusta. Kalmarin
kontinkäsittelylaitteita, satama-automaatioratkaisuja,
ohjelmistoja ja huoltopalveluita käytetään satamissa,
terminaaleissa, jakelukeskuksissa ja eri teollisuudenaloilla.
Hiab toimittaa kuormankäsittelyratkaisuja, ja sen
asiakkaat toimivat esimerkiksi kuljetus- ja jakelualoilla.
MacGregor toimittaa laivojen lastinkäsittely- ja offshore-
kuormankäsittelyratkaisuja, -palveluita ja -laitteita.
Cargotec on maailmanlaajuinen älykkäiden lastin- ja
kuormankäsittelyratkaisujen tarjoaja. Cargotecin tuotteita
ja palveluja käytetään tavaravirtojen solmukohdissa ympäri
maailmaa. Cargotecin tavoitteena on tulla älykkään lastin-
ja kuormankäsittelyn johtavaksi toimijaksi. Cargotecin
ratkaisut ja palvelut lisäävät älykkyyttä tavaravirtoihin ja
tekevät niiden hallinnasta sujuvampaa ja kestävämpää.
Alan johtavina toimijoina Cargotecin liiketoiminta-alueilla
Kalmarilla, Hiabilla ja MacGregorilla on ainutlaatuinen asema
optimoida maailmanlaajuisia tavaravirtoja ja luoda kestävää
asiakasarvoa satamissa, teillä ja merillä. Yhdistämällä
laitteet, huoltopalvelut ja ohjelmistot älykkäiksi tarjoomiksi
Cargotec luo asiakkailleen mahdollisuuksia tehokkaaseen ja
vastuulliseen liiketoimintaan.
Cargotecin liiketoimintamalli perustuu kevyeen
taserakenteeseen, kokoonpanoon keskittyvään
tuotantomalliin ja hankintaketjuosaamiseen. Olemme tieto-
ja teknologiayhtiö, ja työntekijämme ovat keskeinen osa
kilpailukykyämme. Liiketoiminta-alueidemme toiminnan
tuloksena syntyvät tuotteet, ratkaisut ja palvelut tekevät
maailmankaupasta älykkäämpää ja kestävämpää. Suurin
positiivinen vaikutuksemme syntyy yhteiskunnallisen
infrastruktuurin kehittämisestä, koska lastinkäsittely on
modernin yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätöntä.
Muiden kuin taloudellisten asioiden hallinnointi ja johtaminen
Cargotec on sitoutunut YK:n Global Compact -sopimuksen
periaatteisiin, OECD:n monikansallisia yrityksiä koskeviin
suuntaviivoihin, YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen
julistukseen ja ILO:n julistukseen työelämän
perusperiaatteista ja -oikeuksista. Nämä sitoumukset
näkyvät Cargotecin eettisissä toimintaohjeissa, jotka
määrittelevät työskentelytapamme ja joissa on kuvattu
toimintamme yleiset vaatimukset ja eettiset periaatteet.
Eettisten toimintaohjeiden toteutuminen käytännössä
varmistetaan aiheen mukaisten ohjesääntöjen, prosessien ja
koulutusten avulla.
Cargotecin hallituksella on kokonaisvastuu ei-taloudellisista
asioista. Vastuullisuus on Cargotecin liiketoimintastrategian
olennainen osa, joten hallitus käsittelee ei-taloudellisia
kysymyksiä strategian tarkastelun yhteydessä ja vähintään
kerran vuodessa erillisenä aiheena. Hallitus vahvistaa
Cargotecin strategian ja seuraa sen täytäntöönpanoa. Näin
ollen hallitus myös vahvistaa Cargotecin johdon tavan
hoitaa muut kuin taloudelliset asiat sekä hyväksyy yhtiön
ei-taloudelliset tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista. Ylin
vastuu on hallituksen puheenjohtajalla, koska hän johtaa
hallituksen strategiakeskusteluja.
Cargotecin johtoryhmä ja liiketoiminta-alueiden johtoryhmät
tarkastelevat muita kuin taloudellisia asioita kullekin ei-
taloudelliselle teemalle asetettujen raportointiaikataulujen
mukaisesti. Muiden kuin taloudellisten tavoitteiden
asettamista ja toteuttamista tukevat keskeiset
konsernitoiminnot ovat vastuullisuus (mukaan lukien
ympäristö- ja turvallisuusjohtaminen), henkilöstöhallinto,
eettisyys ja säännöstenmukaisuus, lakiasiat, hankinnat,
tutkimus ja kehitys ja strategia. Lisätietoja ei-taloudellisten
asioiden hallintoperiaatteista on saatavilla taloudellisen
katsauksen sisältämästä hallinto- ja ohjausjärjestelmää
koskevasta selvityksestä ja Cargotecin vuoden 2020
vuosikatsauksesta.
Cargotecin johtoryhmä käsittelee vastuullisuusasioita
vähintään kahdesti vuodessa ja hyväksyy konsernitason
vastuullisuustavoitteet. Johtoryhmässä vastuullisuusasioista
vastaa Cargotecin viestintäjohtaja, ja hän raportoi aiheesta
toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja vastaa yhdessä Cargotecin
8Osa hallituksen toimintakertomusta
johtoryhmän kanssa hallituksen asettamien tavoitteiden ja
liiketoimintasuunnitelmien toteutumisesta.
Vastuullisuustoiminto vastaa Cargotecin
vastuullisuustavoitteiden asettamisesta ja siitä, että tavoitteet
ovat Cargotecin kansainvälisten sitoumusten mukaisia.
Cargotecin johtoryhmä hyväksyy vuosittaiset tavoitteet, ja
keskeiset pitkän tähtäimen vastuullisuustavoitteet hyväksyy
Cargotecin hallitus.
Vastuu keskeisten vastuullisuusperiaatteiden ja
-käytäntöjen toteuttamisesta on liiketoiminta-alueilla, ja
konsernitoimintojen rooli on tarjota asiantuntija-apua ja
strategista ohjausta. Operatiivisesti vastuullisuutta johdetaan
sekä konsernin että liiketoiminta-alueiden tasolla kuukauden
sykleissä. Odotamme kaikkien kumppaniemme soveltavan
samoja periaatteita.
Cargotecin vastuullisuustyöryhmä linjaa ja hyväksyy
yhtiö- ja liiketoimintatason toimet, jotka liittyvät
vastuullisuustavoitteiden ja -käytäntöjen kehittämiseen,
toteuttamiseen ja seurantaan. Työryhmään kuuluvat
yritysvastuuyksikkö (viestintäjohtaja ja yritysvastuujohtaja)
sekä vastuullisuuskysymyksistä omassa toiminnassaan
ja hankinnoissa vastaavat henkilöt strategiatoiminnosta ja
liiketoiminta-alueiden johtoryhmistä.
Ympäristö
Ilmastonmuutos on määritelty olennaiseksi teemaksi sekä
talouden että ympäristö- ja yhteiskuntavastuun kannalta.
Näemme ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siirtymisen
vähähiiliseen talouteen liiketoimintamahdollisuuksina.
Cargotec toimii logistiikka-alalla, jolla on suuri hiilijalanjälki,
ja monet tuotteistamme toimivat edelleen fossiilisilla
polttoaineilla. Logistiikka-alan hiilijalanjäljen pienentäminen
on meille merkittävä liiketoimintamahdollisuus.
Olemme tunnistaneet myös luonnonvarojen käytön erittäin
tärkeäksi teemaksi. Tuotteemme on valmistettu pääasiassa
rajallisista luonnonvaroista saatavista materiaaleista,
joiden kierrätysaste on tosin erittäin korkea. Ennakoimme,
että siirtyminen kiertotalouteen ja vähähiiliseen talouteen
johtaa materiaalivirtojen uudistamiseen ja vaihtoehtojen
kehittämiseen.
Oman toimintamme energiankulutus on melko vähäistä
koko arvoketjumme vaikutuksiin verrattuna. Oman
toimintamme luonteen vuoksi vedenkulutusta ja jätteiden
tuotantoa ei pidetä olennaisina osa-alueina. Emme käytä
vettä valmistusprosesseissa, ja toimintamme tuottaa
suhteellisen vähän jätettä. Lisäksi tuotteidemme yleisin
valmistusmateriaali on teräs, jonka kierrätysaste on korkea.
Pääpaino on koko arvoketjumme ilmastonäkökohdissa,
koska niiden potentiaalinen merkitys on erittäin suuri.
Hallinto
Cargotecin vastuullisuusohjesääntö asettaa
ympäristötavoitteeksemme haitallisten ympäristövaikutusten
lieventämisen sekä resurssi- ja energiatehokkuuden
edistämisen koko arvoketjussa. Meidän on kunnioitettava
planeettamme kantokyvyn rajoja, ja pyrimme tekemään
osamme koko maailmaa kohtaavien haasteiden, kuten
luonnonvarojen ehtymisen, luonnon monimuotoisuuden
vähenemisen ja saastumisen, ratkaisemiseksi.
Hallitus käsitteli ilmastoasioita kolme kertaa vuoden
2020 aikana. Helmikuussa 2020 se päätti Cargotecin
sitoutumisesta 1,5 asteen ilmastotavoitteeseen.
Se tarkoittaa, että Cargotec on liittynyt Science
Based Targets -aloitteeseen sekä YK:n Business
Ambition for 1,5 °C -kampanjaan ja sitoutunut
vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 1,5 asteen
lämpenemisskenaarion, eli Pariisin sopimuksen
kunnianhimoisimman tavoitteen mukaisesti. Ilmastotavoitteet
julkistettiin Cargotecin yhtiökokouksessa toukokuussa.
Hallitus käsitteli kesäkuussa ilmastoon liittyviä riskejä
ja mahdollisuuksia sekä vaihtoehtoja päästöjemme
vähentämiseen. Lokakuussa hallitus käsitteli liiketoiminta-
alueiden puuteanalyysien tuloksia. Hallitus on todennut, että
ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet sekä tavoitteet ja
toimintasuunnitelmat tulisi integroida liiketoiminta-alueiden
strategioihin.
Strategiaprosessissa tarkastellaan ilmastoon liittyviä
riskejä ja mahdollisuuksia. Strategiset painopistealueemme
asiakaslähtöisyyden vahvistaminen, eteneminen
huoltoliiketoiminnassa, digitalisaation kiihdyttäminen ja
tuottavuus kasvun vauhdittajana tukevat ekotehokkaita
ja kestäviä tavaravirtoja koko arvoketjussamme.
Liiketoimintasuunnitelmat, niihin liittyvät tulostavoitteet,
vuosibudjetit ja merkittävät sijoitukset, kuten yritysostot
ja -myynnit, perustuvat Cargotecin strategiaan. Hallitus
valvoo strategiaa, riskienhallintaa, liiketoimintasuunnitelmia
ja niihin liittyviä tulostavoitteita sekä merkittäviä sijoituksia.
Toimitusjohtaja yhdessä Cargotecin johtoryhmän
kanssa vastaa tavoitteiden ja liiketoimintasuunnitelmien
toteuttamisesta. Koska ilmastoon liittyvät riskit ja
mahdollisuudet sisältyvät strategiaan, toimitusjohtaja vastaa
ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioinnista ja
hallinnasta.
Strategia
Cargotec pyrkii globaaliin markkinajohtajuuteen
älykkäässä lastinkäsittelyssä. Tämä visio on hyvin linjassa
ilmastotavoitteemme kanssa, joka sisältää absoluuttiset
päästövähennystavoitteet sekä omalle toiminnallemme
että koko arvoketjulle. Cargotec osoitti sitoutumisensa
ilmastotoimiin liittymällä YK:n Business Ambition for 1.5
°C -kampanjaan maaliskuussa 2020. Toimitusjohtajamme
on allekirjoittanut YK:n Recover Better -julkilausuman, joka
kehottaa hallituksia asettamaan etusijalle nopeamman ja
oikeudenmukaisemman siirtymän harmaasta taloudesta
vihreään talouteen uusimman ilmastotieteen mukaisilla
elvytyssuunnitelmilla ja politiikalla.
Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet on otettu
huomioon Cargotecin strategiassa. Tavoitteenamme
on hillitä ilmastonmuutosta parantamalla jatkuvasti
energiatehokkuutta ja vähentämällä tuotteidemme päästöjä
9Osa hallituksen toimintakertomusta
esimerkiksi tarjoamalla sähkökäyttöisiä versioita niistä.
Cargotecin taloudellisen suunnittelun aikajänne on kolme
vuotta. Taustalla vaikuttavia megatrendejä arvioidaan pitkällä
tähtäimellä ja sähköistämishankkeet ovat luonteeltaan
pitkäjänteisiä. Teknologia- ja markkinariskit on määritelty
Cargotecin toiminnan kannalta olennaisimmiksi riskeiksi,
samalla ne tarjoavat meille suurimmat mahdollisuudet.
Alan uudistaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen
vähähiilisillä ratkaisuilla on meille erinomainen mahdollisuus.
Tiettyjen materiaalien suuri kysyntä voi johtaa välittömien
kustannusten kasvuun, mikä voi puolestaan vaikuttaa
sähkökäyttöisten laitteiden tarjontaamme, joka on
riippuvainen suuren kapasiteetin akkujen saatavuudesta.
Odotamme vähähiilisten tuotteiden ja palveluiden kysynnän
kasvavan. Investoimme tutkimukseen ja tuotekehitykseen
sekä uusiin innovaatioihin, joilla voimme hyödyntää tätä
kasvavaa kysyntää sekä kehittää uusia tuotteita ja murtautua
uusille, nouseville markkinoille. Kalliimpien vähähiilisten
tuotteiden kysyntä ja asiakkaiden maksuhalukkuus ovat
kuitenkin epävarmempia. Haasteenamme on tehdä
vähähiilisistä teknologioista käyttäjilleen parempia myös
taloudellisesti. Tutkimus ja kehitysprosessiemme ja
toimitusketjujen syvällisen tuntemuksen avulla pyrimme
varmistamaan, että kehittämämme tuotteet vastaavat
asiakkaiden tarpeisiin.
Liiketoiminnan häiriöt on eräs ilmastonmuutoksen fyysisten
seurausten mahdollisista riskeistä. Liiketoimintamallimme
perustuu monitasoiseen toimitusketjun, joka on
haavoittuvampi äärimmäisille sääilmiöille. Tämä saattaa
vaikuttaa tuotantokapasiteettiimme ja liikevaihtoomme.
Ilmastoon liittyviksi mahdollisuuksiksi on tunnistettu
digitalisaatio, sähköistyminen, robotiikka, uusiutuvat
energianlähteet ja kiertotalous. Nämä on otettu huomioon
strategiassamme ja taloudellisessa suunnittelussamme jo
aiempina vuosina. Esimerkiksi Cargotecin ekoratkaisujen
tuoteryhmä perustettiin jo vuonna 2017 kokoamaan yhteen
asiakkaiden vastuullisuutta edistävät tuotteet ja palvelut sekä
tekemään ekotuotteiden osuus liikevaihdostamme näkyväksi.
Sähköistämisen ohella automaatiota ja liitettävyyttä pidetään
erittäin lupaavina asiakkaidemme toiminnan tehostamisen
kannalta. Olemme panostaneet ohjelmistoihin ja digitaaliseen
liiketoimintaan, sillä digitalisaatio tehostaa lastinkäsittelyä
ja tehokkaiden ratkaisujen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa.
Digitalisaatio myös mahdollistaa yhteiskunnan laajemman
muutoksen kohti entistä tehokkaampaa kiertotaloutta.
Tietojen yhteiskäyttö, yhteiset alustat ja muu yhteistyö ovat
keskeisessä roolissa näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja
toimialojen välisessä yhteistyössä.
Omassa toiminnassamme tunnistettujen ilmastoriskien
ja -mahdollisuuksien perusteella olemme asettaneet
itsellemme tavoitteeksi saavuttaa hiilineutraalius omassa
toiminnassamme vuoteen 2030 mennessä. Koska oma
toimintamme on täysin omissa käsissämme, halusimme
asettaa itsellemme kunnianhimoisemman tavoitteen ja
pyrkiä hiilineutraaliuteen jo reilusti ennen vuoden 2050
EU-tavoitetta. Selvitämme ilmastoon liittyviä riskejä ja
mahdollisuuksia tarkemmin seuraavalla strategia- ja
taloussuunnittelukierroksella vuonna 2021.
Ilmastotavoitteen asettamisen jälkeen Cargotecin
liiketoiminta-alueet saivat tehtäväkseen integroida
(ilmasto)tavoitteen omiin liiketoimintastrategioihinsa. Työn
ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin liiketoiminta-alueiden
nykyiset liiketoimintasuunnitelmat mahdollisten aukkojen
löytämiseksi. Olemme löytäneet useita vaihtoehtoja
hankintoihimme, tuotteidemme käyttöön ja omaan
toimintaamme liittyvien päästöjen vähentämiseksi.
Ilmastoskenaarioiden analyysityö aloitettiin vuonna 2019,
ja sen ensimmäisen kierroksen tulokset tukivat Cargotecin
strategiaa. Cargotec analysoi kahta skenaariota: 1)
päästöjen lisääntyminen ja voimakas lämpeneminen sekä 2)
siirtymä vähähiiliseen talouteen ja vähäinen lämpeneminen.
Molempien skenaarioiden aikajänne ulottui vuoteen 2050.
Työn aikana tutkittiin useita ilmastonmuutosskenaarioita.
Yleisiä olosuhteita, riskejä ja markkinoita tarkasteltiin
hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC)
laatimien pitoisuuksien mahdollisten kehityskulkujen
(RCP; skenaariot 2.6, 4.5 ja 8.5) ja kansainvälisen
energiajärjestön (IEA, kahden asteen skenaario, nykyisen
linjan skenaario ja kestävä kehitys) skenaarioiden valossa.
Myös Deloitten Elinkeinoelämän keskusliitolle tekemä
tutkimus ”Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaiseen
elinkeinoelämään” oli keskeinen lähde skenaariotyössä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 1,5 ja 4 °C:n lämpenemisen
vaihtoehtoja vuoteen 2050 asti sekä kauppapolitiikan
suuntaa joko protektionismia tai vapaakauppaa kohti.
Tarkastelun tuloksena syntyi neljä skenaariota. Tässä
tutkimuksessa skenaarioita laajennettiin ottamaan
politiikkaan ja lakiin, teknologiaan sekä yhteiskuntaan
liittyvät näkökohdat paremmin huomioon. Tunnistimme
eräitä kaikissa skenaarioissa varmoja kehityskulkuja, kuten
digitalisaatio, sähköistyminen sekä uusiutuvan energian
ja kiertotalouden kehitys, jotka on sisällytetty Cargotecin
strategiaan. Tämä vahvistaa Cargotecin strategiaa ilmaston
lämpenemisen ottamasta suunnasta riippumatta.
Skenaarioista sekä niihin liittyvistä riskeistä ja
mahdollisuuksista keskusteltiin Cargotecin johtoryhmän
kokouksessa. Skenaarioanalyysin tuloksilla on ollut suora
vaikutus strategiaamme, josta näkyvimpänä osoituksena on
sitoutumisemme 1,5 °C:n tavoitteeseen.
Riskienhallinta
Cargotecilla on kaksi prosessia ilmastoon liittyvien riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja arviointiin: konsernin
yleinen riskienhallintaprosessi (esim. yritysriskien hallinta,
liiketoiminnan jatkuvuuden suunnittelu) ja erityinen
ilmastoriskien hallintaprosessi. Ilmastovaikutusten
pitkäkestoisuuden ja yritysten riskiarvioiden
yleisluontoisuuden johdosta emme pitäneet konsernin
tavanomaista prosessia riittävänä kaikkien olennaisten
ilmastoriskien tunnistamiseen.
Konsernin riskienhallintaprosessissa ilmastoon liittyviä
riskejä arvioidaan yritysten riskienhallinnan (ERM)
yleisluontoisen lähestymistavan kautta. ERM-prosessiin
10Osa hallituksen toimintakertomusta
sisältyy erilaisten laaja-alaisten liiketoimintariskien (esim.
markkina-, kilpailu- ja rahoitusriskit) arviointi ja hallinta.
Riskit tunnistetaan ja niistä keskustellaan liiketoiminta-
alueiden ja konsernin tasolla. Liiketoiminta-alueiden
ilmoittamat riskit kootaan konsernitasolla yhteen
asiaankuuluvien, koko konsernia koskevien riskien kanssa.
Cargotec myös suunnittelee liiketoiminnan jatkuvuutta
tekemällä yhdessä vakuuttajamme kanssa vuosittaiset
arvioinnit noin viidessä prioriteetin ja riskitason mukaan
valitussa toimipaikassa (pääasiassa kokoonpanoyksiköitä).
Arvioinneissa tarkastellaan esimerkiksi toimitusketjuun,
aineellisiin vahinkoihin ja luonnonkatastrofeihin liittyviä
riskejä. Liiketoiminta-alueilla on myös käytössä integroidut
johtamisjärjestelmät, kuten laatu-, työturvallisuus- ja
työterveys- sekä ympäristöjohtamisjärjestelmät. Kaikkiin
järjestelmiin kuuluu resurssien riskinarviointi, johon sisältyvät
myös ilmastonmuutoksen mahdolliset lyhyen tähtäimen
vaikutukset toimipaikkaan.
Konsernin (vastuullisuus- ja strategiatiimien) keskitetysti
laatima ilmastoriskien hallintaprosessi täydentää konsernin
yleistä riskienhallintaprosessia. Alustava korkean tason
ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien tunnistaminen, arviointi
ja hallinta on tehty konsernitason tiimeissä. Sen jälkeen
liiketoiminta-alueet vastaavat tulosten validoimisesta ja
prosessin tarkentamisesta tarvittavin osin. Tämä erityinen
ilmastoriskien hallintaprosessi toteutetaan strategiaprosessin
osana pitkäjänteisten kehityskulkujen huomioimisen ja
tarvittavien toimenpiteiden varmistamiseksi.
Olemme tunnistaneet useita ilmastoon liittyviä riskejä ja
mahdollisuuksia eri aikajänteillä. Cargotecin määritelmän
mukaan alle vuosi on lyhyt aikajänne, 1-3 vuoden jakso
keskipitkä aikajänne ja 3-30 vuoden jakso pitkä aikajänne.
Prosessissa tarkastellaan useita riskityyppejä. Sekä
Cargotecin omaa että sen asiakkaiden toimintaa koskeva,
voimassa oleva sääntely otetaan siinä aina huomioon.
Energiaan ja päästöihin liittyvä sääntely voi vaikuttaa
raaka-aineiden saatavuuteen ja hintoihin, ja siksi sitä
tarkastellaan riskinarvioinnissa. Tuotteidemme on esimerkiksi
noudatettava melua ja muita saasteita koskevaa sääntelyä,
joka vaikuttaa asiakkaidemme toimintaan. Sääntelyn kehitys
nähdään liiketoiminnan ajurina. Siirtyminen vähähiiliseen
talouteen tuo mukanaan uutta, esimerkiksi päästöttömiin
ajoneuvoihin ja merenkulkuun liittyvää sääntelyä, jolla voi olla
merkittäviä liiketoimintavaikutuksia.
Myös teknologiaan liittyvät riskit nähdään keskeisinä,
koska Cargotecin vähähiiliset ratkaisut perustuvat uuteen
teknologiaan. Cargotecin strategiassa keskeistä roolia
näyttelevät sähköistys, automaatio ja digitalisaatio ovat
kaikki erittäin riippuvaisia teknologian kehityksestä, ja niitä
pidetään pääasiallisina keinoina tehokkuuden parantamiseen
ja päästöjen vähentämiseen. Markkinoihin liittyviä riskejä
tarkastellaan kaikissa tilanteissa, koska tuotteiden ja
palveluiden kysyntä riippuu ympäröivistä olosuhteista.
Asiakkaiden päätöksenteko voi markkinatilannetta
määrittelevistä poliittisista olosuhteista riippuen painottua
esimerkiksi hintoihin tai päästöihin, mikä voi vaikuttaa
ekotehokkaiden vähähiilisten ratkaisujen kokonaiskysyntään.
Maineen merkityksen nähdään korostuvan, kun asiakkaiden
ja kuluttajien odotukset lastinkäsittelyalan vastuullisuutta
kohtaan lisääntyvät. Pidämme mainetta tärkeänä myös
osaamisen houkuttelemisen kannalta.
Myös lyhyen ja pitkän tähtäimen fyysisiä riskejä pidetään
merkityksellisinä. Äärimmäiset sääilmiöt ovat erityisen
merkittävä riski joillekin korkean riskin alueilla toimiville
toimittajillemme. Pitkän tähtäimen riskeistä merenpinnan
kohoaminen ja lämpötilan nousu asettavat tuotteille uusia
vaatimuksia, koska ne voivat muuttaa toimintaolosuhteita
haastavammiksi. Äärimmäiset työolot lisäävät myös
terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä riskejä.
Cargotec noudattaa yritysostojen ja -myyntien yhteydessä
asianmukaista huolellisuutta varmistaakseen, että
mahdolliset ympäristöriskit otetaan huomioon.
Mittarit ja tavoitteet
Cargotecin sitouduttua 1,5 asteen ilmastotavoitteeseen
olemme asettaneet uusimman ilmastotieteen mukaisia
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita. Science
Based Targets -aloite on validoinut tavoitteemme vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä kaikissa päästöluokissa
vähintään 50 prosenttia vertailuvuodesta 2019 vuoteen
2030 mennessä. Omassa toiminnassamme pyrimme
hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Absoluuttinen
päästövähennystavoite on haastava mutta vaikuttava
tie, koska meidän on sitoutettava myös toimittajamme ja
asiakkaamme vähentämään oman toimintansa päästöjä.
Noin 40 prosenttia oman toimintamme päästöistä liittyy
sähkönkulutukseen, ja olemmekin sitoutuneet kasvattamaan
uusiutuvan sähkön osuuden 55 prosenttiin vuoteen 2024
mennessä ja 100 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Huoltokalustomme polttoaineenkulutus on toinen merkittävä
tekijä. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi aiomme lisätä
etäpalveluja ja siirtyä biopolttoaineiden tai sähköajoneuvojen
käyttöön.
Cargotecin suurin ilmastovaikutus, ja vastaavasti suurin
mahdollisuus hillitä ilmastonmuutosta, löytyy yhtiön
arvoketjusta — Cargotecin tuotteiden raaka-aineet ja
komponentit sekä myytyjen tuotteiden käyttö muodostavat
yli 90 prosenttia kokonaispäästöistä. Myymiemme
tuotteiden käyttö aiheuttaa suuret päästöt laitteiden
pitkän käyttöiän ja dieselmoottoreiden vuoksi. Arvoketjun
alkupäässä koneidemme teräsrakenteiden valmistus on
suurin yksittäinen tekijä. Oman toimintamme vaikutus
jää suhteellisen vähäiseksi, koska valmistustoimintamme
rajoittuu kevyeen kokoonpanotyöhön.
Monet havaitsemamme ilmastoriskit ja -mahdollisuudet
liittyvät Cargotecin tuotteisiin ja palveluihin, jotka edistävät
ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Lisäksi EU:n tulevassa
taksonomia-asetuksessa pidetään teollisuutta keskeisenä
alana päästövähennysten mahdollistamiselle muilla
talouden alueilla. Vähähiilisten teknologioiden toimittajana
11Osa hallituksen toimintakertomusta
Cargotecilla on suuri potentiaali auttaa sen asiakkaita
muuttamaan toimintansa vähähiiliseksi. Meillä on jo
vuonna 2017 perustettu ekoratkaisujen tuoteryhmä, jonka
tuotteet ja palvelut parantavat asiakkaidemme toiminnan
kestävyyttä konkreettisilla ympäristöhyödyillä. Vuonna
2020 ekoratkaisujen tuoteryhmän osuus Cargotecin
liikevaihdosta oli 24 prosenttia (2019: 21 %). Tuoteryhmän
tavoite strategiakaudelle 2019–2021 on saavuttaa perinteisiin
tuotteisiin nähden kaksinkertainen liikevaihdon kasvu
vuoteen 2021 mennessä. Tavoite saavutettiin jo vuonna
2020. Ekoratkaisujen tuoteryhmä on menestynyt hyvin
koronapandemian aikana. Ekoratkaisujen tuoteryhmän
liikevaihto on kasvanut merkittävästi ja perinteisten
tuotteiden laskenut verrattuna vuoteen 2018. Lisäksi Kalmar
on sitoutunut tarjoamaan sähkökäyttöiset versiot koko
tarjonnastaan vuoteen 2021 mennessä.
Sosiaalinen vastuu ja henkilöstö
Turvallisuus, hyvinvointi, työolot ja ihmisoikeudet nähdään
olennaisimpina sosiaaliseen vastuuseen ja henkilöstöön
liittyvinä teemoina. Turvallisuudella tarkoitetaan
työntekijöiden, toimittajien ja alihankkijoiden turvallisuutta
sekä tuotteidemme ja palvelujemme turvallisuutta.
Hallinto
Cargotec on sitoutunut noudattamaan täysin kaikkia
sovellettavia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja
määräyksiä. Arvostamme läpinäkyvyyttä, edellytämme
rehellistä liiketoimintaa ja tiedostamme, että taloudelliset,
ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset toimet muodostavat
yhdessä perustan kestävän kehityksen mukaiselle
liiketoiminnalle. Merkittävimpiä Cargotecin noudattamia
kansainvälisiä julistuksia ja sopimuksia ovat Yhdistyneiden
Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus,
YK:n Global Compact -sopimus, Kansainvälisen työjärjestön
(ILO) julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista
sekä OECD:n suuntaviivat monikansallisille yrityksille.
Cargotecin eettisiä toimintaohjeita täydentävissä
henkilöstöohjeissa määritellään työn perusperiaatteet ja
työpaikan käytännöt Cargotecilla. Kaikkien Cargotecin
työntekijöiden odotetaan noudattavan eettisiä
toimintaohjeita. Niissä on kuvattu henkilöstöön liittyvä
missiomme, tavoitteemme ja kehitysprosessimme.
Henkilöstöohjeet koskevat kaikkia Cargotecin työntekijöitä
maailmanlaajuisesti pakollisen paikallisen lainsäädännön
niin salliessa. Globaaleina ohjeina ne koskevat kaikkia
toimipaikkoja ja tilanteita, joissa Cargotec harjoittaa
liiketoimintaa.
Sosiaaliset tavoitteemme on määritelty Cargotecin
vastuullisuusohjesäännössä. Kunnioitamme ihmisoikeuksia
ja edistämme työntekijöiden sitoutumista, monimuotoisuutta,
osallisuutta sekä yhtäläisiä mahdollisuuksia. Teemme
jatkuvasti töitä työturvallisuuden eteen ja pyrimme kohti
nollan tapaturman tasoa niin omassa toiminnassamme
kuin tuotteidemme, palvelujemme ja ratkaisujemmekin
kautta. Työntekijämme on koulutettu toimimaan turvallisesti.
Edistämme johdon ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta
tekemällä henkilöstöyhteistyötä sekä konserni- että
maatasolla.
Ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusjohtaminen (EHS)
on vastuullisen toiminnan peruselementti, jolla minimoidaan
loukkaantumis- ja sairastumisriskit työpaikoillamme. Se
takaa kohtuuden rajoissa suojan myös henkilöstöömme
kuulumattomille ihmisille, joihin toiminnallamme voi olla
vaikutusta. EHS-johtaminen koostuu käytännöistä, joilla
Cargotec kehittää ja toteuttaa EHS-toimintaansa sekä
hallitsee EHS-riskejä.
Cargotec tukee yhteiskunnallista vuoropuhelua yhtiön sisällä.
Cargotec kunnioittaa henkilöstönsä yhdistymisvapautta.
Kaikilla työntekijöillä on oikeus kuulua valitsemaansa
ammattiliittoon ja neuvotella kollektiivisesti. Cargotec
varmistaa, ettei työntekijöiden edustajia syrjitä ja että he
pääsevät vierailemaan jäsentensä luona näiden työpaikoilla.
Cargotecin yhteistoiminta sen henkilöstön kanssa on
järjestetty sekä konserni- että maatasolla. Yhteistoiminta
perustuu pakollisen paikallisen lainsäädännön vaatimuksiin.
Euroopassa siihen sisältyy Cargotecin henkilöstökokous
(CPM). Yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää
Taulukko 1: Ympäristövastuun tunnusluvut
2020 2019 2018
Scope 1 -päästöt (tCO
2
e) 22 700 22 000 20 100
Scope 2 -päästöt, markkinapohjaiset (tCO
2
e) 21 000 28 200 28 100
Scope 3 -päästöt (tCO
2
e)* 5 654 000 6 466 000 -
Kokonaispäästöt (tCO
2
e) 5 697 700 6 516 200 -
Päästöintensiteetti suhteessa myyntiin (tCO
2
e/MEUR) 1 746 1 769 -
Ekoratkaisujen tuoteryhmän osuus kokonaisliikevaihdosta (%) 24 21 21
Tutkimus- ja kehitysmenot (MEUR) 105 102 89
Oman toiminnan kokonaisenergiankulutus (MWh) 157 500 164 800 159 400
Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta (%) 14 12 11
* katso kattavat päästötiedot vuoden 2020 GRI-indeksistä
12Osa hallituksen toimintakertomusta
vuorovaikutusta johdon ja henkilöstön välillä sekä syventää
eri liiketoimintojen työntekijöiden välisiä suhteita.
Tiedostamme myös monimuotoisuuden merkityksen.
Monimuotoisuus parantaa Cargotecin tuottavuutta,
innovatiivisuutta ja joustavuutta. Henkilöstöohjeissamme,
-menettelyissämme ja -käytännöissämme taataan
kaikille tasapuoliset mahdollisuudet. Lisäksi olemme
sitoutuneet takaamaan henkilöstöllemme työympäristön,
jossa arvostetaan monimuotoisuutta eikä ketään syrjitä
sukupuolen, rodun, uskonnon, kansallisuuden, iän, fyysisten
kykyjen tai muiden tekijöiden perusteella. Minkäänlaista
henkilökohtaista, kirjallista, sähköistä tai suullista häirintää ei
suvaita missään muodossa. Kunnioitamme henkilöstömme
yhdistymisvapautta. Cargotec ei toimi puolueellisesti tai tue
poliittisia puolueita tai uskonnollisia ryhmiä.
Strategia
Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvät riskit on määritelty
henkilöstömme kannalta olennaisiksi riskeiksi, kun taas
inhimilliseen pääomaan liittyvät riskit ovat olennaisia
Cargotecille tieto- ja teknologiayhtiönä.
Olemme omistautuneet suojelemaan henkilöstömme
terveyttä ja takaamaan heidän turvallisuutensa töissä.
Henkilöstöllä on velvollisuus suojella itseään, kollegoitaan,
työpaikkaansa, yhteisöään ja ympäristöään ilmoittamalla
terveys- tai turvallisuuspoikkeamista, ryhtymällä
ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja minimoimalla
mahdolliset vahingot. Teknologiajohtajana kehitämme
innovatiivisia järjestelmiä ja niihin liittyviä palveluita,
jotka vastaavat asiakkaidemme yksilöllisiin tarpeisiin.
Pyrimme minimoimaan tuotteidemme ja palvelujemme
käyttöön liittyvät terveys- ja turvallisuusriskit panostamalla
tuotekehitykseen ja laadunvarmistukseen.
Luotamme siihen, että meille työskentelevät ihmiset tuottavat
asiakkaalle lisäarvoa innovaatioilla, kokeilemalla, elinikäisellä
oppimisella ja kehityksellä sekä omaksumalla uusia taitoja
moniulotteisessa ja jatkuvasti muuttuvassa maailmassamme.
Visiomme ja toimintaympäristön jatkuvan kehityksen tähden
tämän päivän taidot eivät välttämättä ole relevantteja enää
huomenna. Cargotecin henkilöstön kehittämisen laajana
tavoitteena on varmistaa tarvittavat valmiudet, taidot, tiedot
ja asenteet sekä organisaation tavoitteiden saavuttamiseen
että työntekijöidemme henkilökohtaiseen kehitykseen. Siksi
on välttämätöntä, että työntekijät uusiutuvat ja kehittävät
itseään jatkuvasti. Cargotec on lanseerannut tätä varten
Learning Experience Platform (LEARN) -alustan, jonka
kattavien oppimateriaalien avulla työntekijät voivat kehittää ja
laajentaa tietämystään monilla alueilla.
Tavoitteidemme saavuttamisen ja strategiamme
toteuttamisen kannalta on myös ratkaisevan tärkeää
kartoittaa, seurata ja kehittää sekä johtaja- että
seuraajasuunnittelua. Cargotecin Talent Review -prosessilla
arvioidaan ja kehitetään nykyjohtajiamme, varmistetaan
uusien johtajakandidaattien saatavuus, suunnitellaan
nykyisten johtajien seuraajien kehittämistä sekä löydetään
tulevia johtajia ja suunnitellaan heidän kehitystään.
Cargotecin Talent Review -prosessissa painotetaan keskeisiä
vaiheita johtajien kehityspolulla — nykyjohtajien arviointia
ja kehittämistä, tulevien johtajien löytämistä ja heidän
kehityksensä suunnittelua, jatkuvuuden varmistamista ja
nykyisten johtajien seuraajien kehityksen suunnittelua.
Cargotecin kokonaispalkitsemisen strategia perustuu
suoriutumisen palkitsemiseen. Uskomme maasta,
liiketoiminnasta ja tehtävästä riippumatta, että osaajien
houkutteleminen, säilyttäminen ja motivointi onnistuu
parhaiten, kun kokonaispalkalla on yhteys liiketoiminnan ja
yksilön suoriutumiseen. Kokonaispalkitsemisen strategia
nojaa viiteen perusperiaatteeseen:
1. Kokonaispalkan rahoituksen linjaaminen strategisten
suunnitelmien ja liiketoimintasuunnitelmien kanssa
2. Laadukkaan tekemisen ja tehokkuuden kulttuuri
3. Parempi palkka paremmasta suorituksesta
4. Osakkeenomistajien ja työntekijöiden tarpeiden
tasapainottaminen
5. Monimuotoisten osaajien tehokkaampi houkutteleminen,
säilyttäminen ja motivointi
Riittävän ja oikeudenmukaisen palkitsemisen, riittävien
kehitysmahdollisuuksien ja tehokkaan osaamisen arvioinnin
prosessin ohella myös sujuvalla perehdytysprosessilla
on myönteinen vaikutus tuottavuuteen, työhyvinvointiin
ja työntekijöiden säilyttämiseen. Onnistunut perehdytys
vaatii tehokasta perehdytysohjelmaa. Mitä nopeammin
työntekijät pääsevät töidensä tasalle, sitä nopeammin heistä
todennäköisesti tulee arvokkaita organisaation jäseniä,
joilla on annettavaa työyhteisöilleen. Olemme uudistaneet
perehdyttämiskäytäntömme, jotta voimme tarjota uusille
(ja palaaville) työntekijöillemme hyvän ensivaikutelman ja
työntekijäkokemuksen.
Näinä koronaviruspandemian poikkeuksellisina aikoina
asetamme luonnollisesti työntekijöidemme, asiakkaidemme
ja kumppaneidemme terveyden ja turvallisuuden etusijalle.
Koronavirus on muuttanut työtapoja ja tuonut mukanaan
monia haasteita, joihin vastaaminen on edellyttänyt sitkeyttä
sekä vanhojen ohjeistusten ja käytäntöjen muokkaamista.
Esimerkiksi etätöiden lisääntyminen on vaatinut
muutoksia etätyöohjeistukseen niin konsernin tasolla kuin
paikallisestikin.
Riskienhallinta
Cargotecin riskienhallintatoiminnot on jaettu segmentteihin
ja vastuutettu asianmukaisille konsernitoiminnoille.
Työntekijöiden turvallisuus on henkilöstöosaston vastuulla.
Työterveyttä ja -turvallisuutta kehitetään jatkuvasti turvallisen
työympäristön takaamiseksi kaikille työntekijöillemme.
Cargotecin työterveys- ja työturvallisuusohjelmiin kuuluvat
esimerkiksi koulutus-, terveys- ja turvallisuuskäytäntöjen
kehittäminen ja auditointi sekä tavoitteiden seuranta.
Cargotecin kokoonpanoyksiköissä on käytössä
turvallisuusjohtamisjärjestelmät, joissa on määritelty
turvallisuusriskit, säännöstenmukainen toiminta ja
toimenpiteet riskien lieventämiseksi.
13Osa hallituksen toimintakertomusta
Mittarit ja tavoitteet
Turvallisuustasoa seurataan ensisijaisesti työtapaturma-
taajuudella (IIFR, tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia
kohden). Kokoonpanoyksiköiden vuoden 2020 IIFR-tavoite
oli 5 ja toteuma 3,4 (2019: 7,0), kun taas muiden kuin
kokoonpanoyksikköjen IIFR-luku oli 6,2 (2019: 6,8). Koko
Cargotecin IIFR-luku parani ja oli 5,2 (2019: 6,9). Olemme
asettaneet koko organisaation vuoden 2021 IIFR-tavoitteeksi
5, ja tavoite kattaa kokoonpanoyksiköiden ohella nyt myös
muut Cargotecin toimipaikat. Turvallisuusluvut kattavat tällä
hetkellä omat työntekijämme ja ulkopuoliset urakoitsijat,
alihankkijoita lukuun ottamatta puutteellisten työaikatietojen
vuoksi. Myös alihankkijoiden ja toimittajien turvallisuuden
sisällyttäminen tunnuslukuihin kuuluu pitkän tähtäimen
suunnitelmiimme.
Sitoutumiskyselymme Compass kannustaa työntekijöitä
kertomaan mielipiteensä esimerkiksi työn ja yksityiselämän
tasapainosta, hyvinvoinnista, sosiaalisesta vastuusta,
esimiestyöstä ja tiimien ilmapiiristä. Työntekijöiden
liiketoiminta-alueestaan, organisaatiostaan, johtajistaan
ja kollegoistaan kertomien tietojen pohjalta voidaan
suunnitella asianmukaisia toimia kaikille paremman
työympäristön rakentamiseksi. Tämän vuoden kyselyn
vastausprosentti oli 79 prosenttia, mikä on 1,7 prosenttia
enemmän kuin vuonna 2019. Kyselyssä oli yhteensä 42
monivalintakysymystä ja yksi avoin kysymys. Organisaation
myönteisten vastausten osuus oli 74 prosenttia, mikä vastaa
5,3 prosentin parannusta vuodesta 2019. Parhaat pisteet, 81
prosenttia, sai Tiimien ilmapiiri ja suoriutuminen -kategoria.
Huonoimmat pisteet sai Suunta-kategoria 54 prosentin
myönteisillä arvioilla. Vastuullisuuteen liittyvien kysymysten
kokonaisarvosana oli 79 prosenttia.
Compass-kyselyn lisäksi olemme aloittaneet joka
toinen viikko toteutettavan People Pulse -kyselyn, jossa
seurataan työntekijöidemme hyvinvointia ja selviytymistä
koronaviruspandemian vaikeista olosuhteista. Kyselyissä
työntekijät saavat mahdollisuuden kertoa nimettömästi
tuntemuksistaan ja siitä, miten he jaksavat nykyisissä
olosuhteissa.
Olemme myös kehittäneet henkilöstöanalytiikkaamme,
jotta se antaisi paremman tuen eri prosesseille toivottujen
tulosten ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Jaamme keskeiset
koontinäkymät ja mittarit HR-kumppaneidemme kanssa
heidän päätöksentekonsa ja suunnittelunsa tueksi.
Lopuksi, Cargotec sai vuonna 2020 tunnustuksen työstään
tasa-arvoisen johtamiskulttuurin eteen, kun se lisättiin
Bloombergin sukupuolten välisen tasa-arvon indeksiin
(GEI). Indeksissä on mukana 325 yhtiötä, jotka edistävät
naisten asemaa työpaikalla esimerkillisesti, mitattavasti ja
läpinäkyvästi.
Taulukko 2: Työtapaturmataajuus ja
Compass-tulokset
2020 2019 2018
Työtapaturmataajuus
(IIFR, kaikki toiminnot) 5,2 6,9 8,4
Compass-tulokset
Vastausprosentti (%) 79 78 85
Sitoutumisindeksi (%) 77 67 67
Vastuullisuusindeksi (%) 79 80 80
Johtamisindeksi (%) 74 73 73
Tiimien ilmapiirin indeksi (%) 81 77 77
Ihmisoikeudet
Cargotecin globaalin läsnäolon ja liiketoiminnan luonteen
vuoksi on selvää, että Cargotecilla on merkittäviä vaikutuksia
yksilöihin ja yhteisöihin kaikkialla maailmassa.
Hallinto
Cargotec on sitoutunut kunnioittamaan
ihmisoikeuksia, ja tämä sitoumus on julkistettu
vastuullisuusohjesäännössämme. Ihmisoikeustyömme
perustuu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin
periaatteisiin, ja sitä ohjaavat eettiset toimintaohjeemme ja
niihin liittyvät käytännöt ja ohjeet. Eettisissä toimintaohjeissa
on lueteltu tärkeimmät kansainväliset julistukset ja
sopimukset, joita olemme sitoutuneet noudattamaan: YK:n
ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, YK:n Global
Compact -sopimus, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus
työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä OECD:n
suuntaviivat monikansallisille yrityksille. Edellytämme
kumppaneiltamme vastaavien periaatteiden noudattamista.
Cargotec HR vastaa työn perusperiaatteista ja työpaikan
käytännöistä organisaation sisäisesti. Periaatteet
on määritelty Cargotecin henkilöstöohjeissa. Niiden
mukaan Cargotec ei käytä tai tue lapsityövoimaa tai
pakkotyötä. Toimittajien eettiset toimintaohjeet edellyttävät
toimittajiltamme ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä
ympäristölainsäädännön ja -käytäntöjen noudattamista
niiden liiketoiminnassa.
Cargotecin Eettisyys ja säännöstenmukaisuus -toiminto
raportoi säännöllisesti Cargotecin tarkastus- ja
riskienhallintavaliokunnalle eettisten toimintaohjeiden
noudattamisesta niiden kaikilla osa-alueilla, mahdolliset
ihmisoikeuksiin liittyvät riskit mukaan lukien. Cargotecin
vastuullisuustoiminto koordinoi konsernin ihmisoikeuksiin
liittyvää työtä. Ihmisoikeusriskien arviointi toteutetaan
yhteistyössä liiketoiminta-alueiden ja esimerkiksi HR,
Eettisyys ja sääntöjenmukaisuus sekä yritysjärjestelyt
-toimintojen kanssa.
Strategia
Ihmisoikeudet on määritelty olennaiseksi sosiaalisen
vastuun teemaksi työterveyden ja -turvallisuuden ohella.
Ihmisoikeuksiin liittyvät riskit ovat toimitusketjumme
suurimpia riskejä sen monimutkaisuuden ja globaalin
ulottuvuuden vuoksi. Cargotecin toimintaa johdetaan
systemaattisesti asiaankuuluvien turvallisuus- ja
henkilöstöohjeiden, -prosessien ja -seurantatyökalujen
14Osa hallituksen toimintakertomusta
avulla. Niiden tavoitteena on vähentää kansainvälisesti
tunnustettujen ihmisoikeuksien loukkausten riskiä
Cargotecin omassa toiminnassa. Konsernin hankintakriteerit
ja -prosessit sekä edustajien seulontaprosessit ovat
tärkeimmät ihmisoikeuksien kunnioittamista tukevat
käytännöt ja prosessit Cargotecin vaikutuspiirissä. Eettisiä
toimintaohjeita käsittelevä verkkokoulutus on pakollinen
kaikille Cargotecin työntekijöille. Yksi koulutuksen osioista on
omistettu ihmisoikeuksille.
Cargotec teki vuonna 2018 analyysin merkittävimmistä sen
toimintaan liittyvistä ihmisoikeusriskeistä ja toimenpiteistä
näiden riskien lieventämiseksi. Suurin osa riskeistä
koskee Cargotecin vaikutuspiiriä, kuten toimitusketjuja
ja myyntiedustajien toimintaa. Lisäksi todettiin, että
yritysjärjestelyjen yhteydessä voi esiintyä ihmisoikeusriskejä.
Yritysjärjestelyprosessia kehitettiin vuonna 2019
ihmisoikeusriskien havaitsemisen tehostamiseksi.
Ihmisoikeusriskien hallintaprosessin kehittämistä jatketaan
vuonna 2021 erityisesti toimitusketjun osalta. Työtä tukee
ulkopuolinen asiantuntija.
Riskienhallinta
Ihmisoikeusriskien hallinta sisältyy Cargotecin
säännöstenmukaisuusriskien hallintaprosessiin.
Säännöstenmukaisuusriskien tehokas hallinta perustuu
ehkäise — havaitse — reagoi -lähestymistapaan. Sama
lähestymistapa pätee ihmisoikeuksien noudattamiseen
liittyviin riskeihin. Aloitimme teeman itsearvioinnin vuonna
2020, ja se saadaan päätökseen vuoden 2021 aikana.
Säännöstenmukaisuusriskejä arvioidaan säännöllisesti ja
systemaattisesti, ja tulokset raportoidaan Cargotecin riski- ja
tarkastusvaliokunnalle.
Mittarit ja tavoitteet
Toimitusketjun ihmisoikeusriskien hallitsemiseksi Cargotec
edellyttää kaikkien sen toimittajien sitoutuvan noudattamaan
toimittajien eettisiä toimintaohjeita. Toimittajakriteerit
sisältävät lisäksi säännöstenmukaisuuden tarkastuksia
työolojen, ihmisoikeuksien, korruption torjunnan ja
ympäristönsuojelun alueilla. Viidesosa toimittajien arvioinnin
tarkistuslistan kysymyksistä käsittelee näitä teemoja.
Työolosuhteita, ihmisoikeuksia ja ympäristönsuojelua
koskevien kriteerien toteutuminen auditoitiin kaikkien uusien
materiaalitoimittajien kohdalla vuonna 2020.
Tavoitteemme vuodelle 2020 oli auditoida 50 prosenttia
toimittajista, jotka eivät läpäisseet vastuullisuusriskien
arviointia vuonna 2019. Näitä toimia lykättiin, kun koronavirus
aiheutti rajoituksia matkustamiseen ja siirsi toiminnan
painopisteen toimitusriskien hallintaan. Hankintatiimit
kehittivät kuitenkin vastuullisuuden itsetarkastuksen ja
verkkoarviointiprosessin. Vuonna 2021 tavoitteenamme on
uudistaa toimittajien vastuullisuusriskien arviointiprosessia.
SpeakUp-ilmoituskanavan kautta ilmoitetut tapaukset
käsitellään Eettisyys ja säännöstenmukaisuus -kappaleessa.
Eettisyys ja säännöstenmukaisuus
Cargotec on globaali toimija ja toimialamme on altis
säännöstenmukaisuusriskeille liittyen esimerkiksi syrjäisillä
alueilla harjoitettavaan liiketoimintaan, suuria hankkeita
koskeviin tarjouskilpailuihin sekä myyntiedustajien käyttöön
maissa, joissa meillä ei ole omaa myyntiyksikköä.
Eettiset toimintaohjeet ovat yrityskulttuurimme perusta ja
ne asettavat korkeat eettiset standardit liiketoiminnallemme
kaikkialla maailmassa. Eettiset toimintaohjeet tukevat meitä
toimimaan lakien, asetusten, keskeisten ohjesääntöjen
vaatimusten ja eettisen liiketoiminnan periaatteiden
mukaisesti. Jokainen Cargotecin työntekijä on velvollinen
toimimaan eettisesti, ja johdon vastuu on pitää ylhäältä
tuleva viesti selkeänä ja toteuttaa rakenteet, joilla
varmistetaan säännöstenmukaisuusriskien tehokas arviointi,
seuranta ja lieventäminen.
Säännöstenmukaisuusohjelman tarkoitus on auttaa
Cargotecia sekä sen toimitusjohtajaa ja hallitusta
varmistamaan, että säännöstenmukaisuusriskejä hallitaan
tehokkaasti ja johdonmukaisesti koko organisaatiossa. Tässä
osiossa esitellään Cargotecin säännöstenmukaisuusohjelma
sekä sen keskeiset osa-alueet ja painopisteet.
Hallinto
Cargotecin Eettisyys ja säännöstenmukaisuus
-toiminto on vuodesta 2019 alkaen raportoinut suoraan
Cargotecin toimitusjohtajalle ja hallituksen tarkastus- ja
riskienhallintavaliokunnalle. Cargotecin eettisyydestä
ja säännöstenmukaisuudesta vastaava johtaja antaa
hallitukselle vuosittaisen tilannepäivityksen. Lisäksi
hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle
annetaan vuoden mittaan säännöllisiä tilannepäivityksiä
korruptionvastaisesta toiminnasta ja muista eettisiin
toimintaohjeisiin liittyvistä asioista. Cargotecin
johtoryhmässä on eettisten toimintaohjeiden paneeli, jossa
käsitellään säännöstenmukaisuuteen liittyvistä asioista.
Säännöstenmukaisuusohjelma perustuu Cargotecin
eettisiin toimintaohjeisiin. Cargotecin hallitus hyväksyy
eettiset toimintaohjeet ja määrittelee eettiset standardit,
joita johtajien, työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden
on noudatettava. Cargotecin epäeettisten tai
korruptoituneiden toimintatapojen vastaista työtä
ohjaavat lisäksi lahjonnan vastainen ohjesääntö, lahjoja ja
kestitsemistä koskevat ohjeet, SpeakUp-ilmoituskanava
ja Non-Retaliation -periaate sekä kolmansia osapuolia
koskeva ohjesääntö. Säännöstenmukaisuusohjelma
ohjaa näiden ohjesääntöjen sekä niihin liittyvien ohjeiden
käytännön toteutusta. Säännöstenmukaisuusohjelma
koostuu pääasiassa selvittämisen, ennaltaehkäisyn ja
mahdollisiin väärinkäytöksiin reagoimisen periaatteista.
Säännöstenmukaisuusohjelman keskeiset kulmakivet ovat:
1) Riskienarviointi, 2) Ohjesäännöt ja menettelyt, 3) Koulutus
ja viestintä, 4) Ongelmista ilmoittaminen ja niiden ratkaisu, 5)
Seuranta ja 6) Valvonta.
Cargotecin SpeakUp -linja on ulkoisesti ylläpidetty
ilmoituskanava, jonka kautta voi ilmoittaa epäilyjä eettisten
toimintaohjeiden vastaisesta toiminnasta. Ilmoituksen
15Osa hallituksen toimintakertomusta
voi tehdä nimettömänä, ja ilmoitukset ovat sekä yhtiön
sisäisten että ulkoisten henkilöiden käytettävissä. Eettisyys
ja säännöstenmukaisuus -toiminto saa lisäksi suoria
ilmoituksia esimiehiltä ja linjaorganisaatiolta. Kaikki ilmoitetut
tapaukset arvioidaan luottamuksellisesti ja tutkitaan
eettisissä toimintaohjeissa määritellyn prosessin mukaisesti.
Kurinpidollisten tai korjaavien toimenpiteiden tarpeesta
keskustellaan Cargotecin sekä liiketoiminta-alueiden
johtoryhmien eettisten toimintaohjeiden paneeleissa.
Strategia ja riskienhallinta
Jatkamme tehokkaan säännöstenmukaisuusohjelman
kehittämistä ja toteuttamista, jotta Cargotec voi varmistaa
tehokkaan ja johdonmukaisen säännöstenmukaisuusriskien
hallinnan koko sen organisaatiossa. Vuoden 2020
pääpaino oli kolmansia osapuolia koskevan ohjesäännön
täytäntöönpanossa, säännöstenmukaisuusohjelman
tukemisessa ja täytäntöönpanossa kaikilla liiketoiminta-
alueilla sekä tapausten tehokkaassa käsittelyssä.
Arvioimme vuoden aikana myös liiketoiminta-alueidemme
toiminnan säännöstenmukaisuusriskejä. Keskeisiä riskialueita
ovat esimerkiksi ulkopuoliset sitoumukset, eturistiriidat
ja sisäiset petokset. Esimerkiksi Kalmarin suurimmaksi
globaaliksi riskitekijäksi todettiin myyntiedustajat, kuten
kaupalliset edustajat ja jälleenmyyjät, ja yhtiössä aloitettiin
kattava ulkoistetun myynnin uudistusohjelma.
Säännöstenmukaisuusriskien arviointien ja eettisiin
toimintaohjeisiin liittyvien tapausten perusteella vuoden
2020 toiminnan painopiste pidettiin kolmansien osapuolten
hallinnoinnissa. Kolmansia osapuolia koskevassa
ohjesäännössä esitetään ulkoisiin myyntiedustajiin,
toimitusketjuun, yritysjärjestelyihin sekä yhteisyrityksiin
liittyvien eettisyys- ja säännönmukaisuusriskien hallinnan
muodolliset kriteerit. Tarkemmat ohjeet ja prosessi
kolmansien osapuolten seulontaan ja myyntiedustajia
koskevien riskien arviointiin otettiin käyttöön koko
konsernissa vuoden 2020 aikana. Toimittajien seulontaa
ja riskinarviointia koskevien tarkempien ohjeiden sekä
prosessin laadinta aloitettiin vuonna 2020 ja suunnitellaan
saatettavan päätökseen vuonna 2021.
Eettisyys ja säännöstenmukaisuus -toiminto keskittyi vuonna
2020 koulutukseen ja tietoisuuden lisäämiseen alueilla,
joilla on havaittu säännöstenmukaisuuteen liittyviä riskejä.
Työssä on priorisoitu keskeisille riskiryhmille järjestettäviä
työpajoja ja verkkokoulutusta. Koulutuksessa on keskitytty
kolmansiin osapuoliin liittyviin riskeihin, riskinhallintaan
sekä eturistiriitoihin liittyviin aiheisiin. Eettisyys ja
säännöstenmukaisuus -toiminto on kouluttanut johtoryhmiä,
myyntitiimejä ja projektipalvelutiimejä niin Euroopassa,
Aasiassa ja Oseaniassa, kuin Amerikoissakin. Henkilöstölle
järjestettiin vuoden aikana keskustelutilaisuuksia ylimmän
johdon kanssa, joissa he saivat esittää kommentteja ja
kysymyksiä säännöstenmukaisuuteen liittyvistä aiheista.
Cargotec havaitsi MacGregor liiketoiminta-alueeseen liittyvän
epäillyn talousrikoksen ja teki omien selvitysten perusteella
tutkintapyynnön viranomaisille. Suomen keskusrikospoliisi
tiedotti kesäkuussa 2019 aloittaneensa MacGregor-
liiketoiminta-aluetta koskevan esitutkinnan liittyen epäiltyyn
törkeään petokseen ja yleinen syyttäjä on nostanut asiassa
syytteet vuonna 2020 kahta MacGregorin entistä työntekijää
vastaan. Asia on tällä hetkellä vireillä käräjäoikeudessa.
Cargotecilla on nollatoleranssi väärinkäytöksiä kohtaan, ja se
tukee viranomaisia tutkinnassa kaikin tavoin. MacGregoria
tai Cargotecia ei epäillä rikollisesta toiminnasta.
Mittarit ja tavoitteet
Eettisyys ja säännöstenmukaisuus -toiminnolle tehtiin 65
ilmoitusta epäillyistä väärinkäytöksistä vuonna 2020. Tutkinta
päätettiin aloittaa 32 tapauksessa (2019: 40). Ilmoitukset ja
tapaukset ohjattiin Cargotecin johtoryhmän kuukausittaisen
eettisten toimintaohjeiden paneelin käsittelyyn, jonka
puheenjohtajana toimii konsernin toimitusjohtaja. Eettisten
toimintaohjeiden paneeli päättää tapausten sulkemisesta,
korjaavista toimenpiteistä ja kurinpitotoimista. Vuoden
aikana suljettiin yhteensä 43 tapausta, joiden perusteella
aloitettiin kehitystoimia. Epäilyt vahvistettiin ainakin osittain
yhteensä 84 prosentissa tapauksista. Eräissä tapauksissa
turvauduttiin kurinpitotoimiin kuten varoituksiin tai
irtisanomisiin. Vuonna 2020 ilmoitetuista tapauksista 6 (2019:
3) koski henkilöstöasioita ja 4 (9) mahdollisia eturistiriitoja.
Muut tapaukset liittyivät epäeettisiin toimintatapoihin, kuten
petokseen, korruptioon tai ohjesääntöjen rikkomukseen.
Ympäristöön, työterveyteen- ja turvallisuuteen tai
tietosuojaan liittyviä ilmoituksia ei tehty yhtäkään. Yksi
ilmoitus koski mahdollista ihmisoikeusrikkomusta.
Eettisiin toimintaohjeisiin liittyvistä tapauksista
raportoitiin neljännesvuosittain hallituksen tarkastus- ja
riskienhallintavaliokunnalle, ja säännöstenmukaisuusasioista
vastaava johtaja antoi niistä vuotuisen tilannepäivityksen
koko hallitukselle. Tutkintaprosessin yhteydessä Eettisyys ja
säännöstenmukaisuus -toiminto ja asianomaisen liiketoiminta-
alueen johtoryhmän jäsenet sopivat korjaavista toimenpiteistä,
kuten tehokkaammasta valvonnasta, koulutuksesta,
kurinpitotoimista tai ulkopuolisten tahojen kanssa tehtyjen
sopimusten irtisanomisesta. Lopullisen päätöksen
kurinpitotoimista tekee eettisten toimintaohjeiden paneeli.
Vuoden 2020 Compass -henkilöstökyselyn eettisiin
toimintaohjeisiin liittyviä kysymyksiä päivitettiin, jotta saisimme
paremman käsityksen siitä, mitä työntekijämme yhtiön
eettisyyteen liittyvistä käytännöistä ajattelevat. Vastaajista 80
(2019: 80) prosenttia piti Cargotecia eettisenä yhtiönä.
Eettisiä toimintaohjeita koskeva verkkokoulutus on vuodesta
2020 alkaen ollut pakollinen kaikille Cargotecin työntekijöille.
Verkkokoulutus koostuu harjoituksista, jotka auttavat
työntekijöitä eettisyyteen ja säännöstenmukaisuuteen
liittyvissä arkipäivän ongelmissa. Cargotecin koko
henkilöstöstä 82 (2019: 68) prosenttia on suorittanut
eettisten toimintaohjeiden koulutuksen. Verkkokoulutuksen
kohderyhmään kuuluvat kaikki työntekijät, jolla on oma
työsähköpostiosoite ja pääsy yhtiön intranetiin. Tästä
ryhmästä 90 prosenttia on suorittanut koulutuksen.
Työntekijöille, joilla ei ole sähköpostiosoitetta tai pääsyä
intranetiin, on järjestetty lähiopetuksena toteutettuja
16Osa hallituksen toimintakertomusta
koulutuksia aiheesta. Koronaviruspandemiasta johtuvien
rajoitustoimenpiteiden takia koulutukset jatkuvat vuonna
2021, ja tavoitteena on, että kaikki työntekijät suorittavat
koulutuksen.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Cargotecin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa,
että konsernin toiminta on tehokasta ja tuloksellista,
että riskienhallinta on riittävää ja asianmukaista ja että
taloudellinen ja muu tuotettu informaatio on luotettavaa.
Cargotecin sisäinen valvonta pohjautuu yhtiön eettisiin
toimintaohjeisiin (Code of Conduct) ja sisäisiin kontrolleihin,
joita taloudellisen raportointiprosessin osalta tukevat
ohjesäännöt, muut ohjeistukset sekä sisäinen taloudellinen
raportointiprosessi ja viestintä. Hallituksen hyväksymässä
Cargotecin sisäistä valvontaa koskevassa ohjesäännössä
(Internal control policy) määritellään valvonnan periaatteet,
menetelmät ja vastuut.
Kuten kaiken muunkin toiminnan osalta, myös
taloudellisessa raportoinnissa sisäisen valvonnan vastuu on
jaettu Cargotecissa kolmelle tasolle. Ensisijaisesti sisäisestä
valvonnasta on vastuussa linjajohto. Sitä tukevat konsernin
tukitoiminnot, jotka laativat koko konsernia koskevat
ohjeistukset ja valvovat riskien hallintaa. Kolmannen tason
sisäisestä valvonnasta muodostavat sisäinen ja ulkoinen
tarkastus, joiden tehtävänä on varmistaa, että kaksi
ensimmäistä tasoa toimivat tehokkaasti.
Cargotecin sisäinen tarkastus on riippumaton ja
objektiivinen toiminto, joka tuottaa arviointi-, varmistus-
ja konsultointipalveluita ja jonka tavoitteena on tuottaa
lisäarvoa Cargotecille ja sen liiketoiminnoille. Sisäinen
tarkastus auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa
tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan johtamis-
ja hallinto- sekä riskienhallinta- ja valvontaprosessien
tuloksellisuuden arviointiin ja parantamiseen.
Riippumattomuuden varmistamiseksi sisäisen tarkastuksen
johtaja raportoi toiminnastaan hallituksen tarkastus- ja
riskienhallintavaliokunnalle sekä hallinnollisesti talous- ja
rahoitusjohtajalle. Sisäinen tarkastus laatii joustavan riskeihin
perustuvan tarkastussuunnitelman, jonka hallituksen
tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta hyväksyy. Cargotecin
riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä yritysriskien
hallinnan ohjesääntö (Enterprise risk management policy),
jossa määritellään riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet,
prosessi ja vastuut. Riskienhallinnan tulee sisältyä kaikkiin
liiketoimintapäätöksiin ja suunnitelmiin. Keskeisenä
periaatteena on jatkuva, järjestelmällinen ja ennaltaehkäisevä
toiminta riskien tunnistamiseksi, yhtiön hyväksymän
riskitason määrittelemiseksi, riskien arvioimiseksi ja
käsittelemiseksi sekä riskien toteutuessa niiden tehokkaaksi
hoitamiseksi.
Hallitus määrittelee Cargotecin hyväksymän riskitason ja
valvoo sitä, että yhtiössä on asiamukainen riskienhallinnan
ja sisäisen valvonnan organisaatio. Toimitusjohtaja ja
johtoryhmä vastaavat riskienhallinnan toimintatavoista,
toimeenpanosta sekä valvonnasta. Cargotecin riskienhallinta
on hajautettu yksiköihin ja konsernin tukitoimintoihin, jotka
määrittelevät riskienhallinnan vastuulliset tahot ja vastaavat
riskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista.
Riskienhallintatoiminto raportoi toimitusjohtajalle ja
johtoryhmälle löydetyistä riskeistä, sekä neljännesvuosittain
hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle
riskienhallintaprosessissa tunnistetuista riskeistä ja niiden
käsittelystä.
Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen,
ja niistä raportoidaan säännöllisesti johdolle ja hallituksen
tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle. Hallituksen
toimintakertomus sisältää arvion yhtiön merkittävimmistä
riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä lähiajan riskeistä.
Cargotecin kannalta tärkeimmät strategiset riskit liittyvät
markkinoiden kehitykseen, markkinarakenteen muutoksiin
sekä strategian tehokkaaseen täytäntöönpanoon.
Toiminnalliset riskit liittyvät häiriöihin toimitusketjussa,
lainmukaisuuteen, eettiseen toimintatapaan, sopimuksiin
sekä tietoturvaan ja tuotevastuisiin. Cargotec kiinnittää
jatkuvasti huomiota henkilöstöön, asiakkaisiin ja
kolmansiin osapuoliin liittyviin terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöriskeihin.
Johtoryhmä
Cargotecin johtoryhmään kuuluivat 31.12.2020
toimitusjohtaja Mika Vehviläinen, talous- ja rahoitusjohtaja
Mikko Puolakka, henkilöstöjohtaja Mikko Pelkonen,
strategiajohtaja Mikael Laine, tietohallintojohtaja Soili
Mäkinen, lakiasiainjohtaja Outi Aaltonen, viestintäjohtaja
Carina Geber-Teir, Kalmar Automation Solutions -yksikön
johtaja Antti Kaunonen, Kalmar Mobile Solutions -yksikön
johtaja Stefan Lampa, Hiabin johtaja Scott Phillips ja
MacGregorin johtaja Michel van Roozendaal.
Raportointisegmentit
Kalmar
Kalmarin saadut tilaukset vuonna 2020 laskivat 21 prosenttia
ja olivat 1 401 (1 776) miljoonaa euroa. Kalmarin tilauskanta
laski 20 prosenttia vuoden 2019 lopusta, ja vuoden 2020
lopussa se oli 842 (31.12.2019: 1 049) miljoonaa euroa.
Kalmarin vuoden 2020 liikevaihto laski 11 prosenttia
vertailukaudesta ja oli 1 529 (1 723) miljoonaa euroa.
Huoltoliiketoiminnan liikevaihto laski 6 prosenttia ja oli
437 (464) miljoonaa euroa, mikä edusti 29 (27) prosenttia
liikevaihdosta. Ohjelmistoliiketoiminnan liikevaihto laski 1
prosenttia ja oli 166 (169) miljoonaa euroa.
Kalmarin vuoden 2020 liikevoitto oli 62 (154) miljoonaa
euroa. Liikevoitto sisältää -55 (-7) miljoonaa euroa
vertailtavuuteen vaikuttavia eriä. Vertailukelpoinen liikevoitto
oli 116 (162) miljoonaa euroa eli 7,6 (9,4) prosenttia
liikevaihdosta. Kalmarin vertailukelpoinen liikevoitto
laski alhaisemman liikevaihdon ja matalakatteisemman
projektiliiketoiminnan kasvaneen osuuden seurauksena.
Vaikutusta vähensivät kuitenkin tuottavuuden
parannustoimenpiteet ja kustannussäästöt.
17Osa hallituksen toimintakertomusta
Cargotec tiedotti helmikuussa 2020 päätöksestään
arvioida Navis-liiketoimintansa strategisia vaihtoehtoja
tunnistaaksemme parhaat mahdollisuudet sen tulevan
kehityksen tukemiseksi. Ensimmäisen vuosineljänneksen
osavuosikatsauksen yhteydessä Cargotec kertoi Navista
koskevan arvioinnin olevan koronaviruspandemian vuoksi
tauolla. Lokakuussa yhtiö tiedotti, että se on päättänyt
jatkaa strategista arviointia ja 3. joulukuuta, että osana
vaihtoehtojen selvittelyä saatujen alustavien indikatiivisten
tarjousten lukumäärä ja tasot olivat sellaisia, että eteneminen
myynnin osalta on Cargotecille ja Navikselle parempi
mahdollinen vaihtoehto kuin muut esillä olleet ratkaisut.
Cargotecin hallitus päätti näin ollen aloittaa varsinaisen
Naviksen ohjelmistoliiketoimintaa koskevan myyntiprosessin.
Alustavat indikatiiviset tarjoukset eivät ole sitovia, ja Navis-
liiketoiminnan mahdollinen myynti ja mahdollisen kaupan
ehdot selviävät vasta myyntiprosessin päätyttyä. Cargotecin
tavoitteena on saattaa myyntiprosessi päätökseen vuoden
2021 ensimmäisen puoliskon aikana.
Hiab
Hiabin saadut tilaukset vuonna 2020 laskivat 8 prosenttia
vertailukaudesta 1 210 (1 310) miljoonaan euroon. Hiabin
tilauskanta nousi 24 prosenttia vuoden 2019 lopusta, ja
vuoden 2020 lopussa se oli 503 (31.12.2019: 406) miljoonaa
euroa.
Hiabin vuoden 2020 liikevaihto laski 19 prosenttia 1 094
(1 350) miljoonaan euroon. Huoltoliiketoiminnan liikevaihto
laski 7 prosenttia 318 (343) miljoonaan euroon ja oli 29 (25)
prosenttia liikevaihdosta.
Hiabin vuoden 2020 liikevoitto oli 97 (159) miljoonaa euroa.
Liikevoitto sisältää -29 (-11) miljoonaa euroa vertailtavuuteen
vaikuttavia eriä. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 126 (170)
miljoonaa euroa eli 11,6 (12,6) prosenttia liikevaihdosta.
Hiabin vertailukelpoinen liikevoitto laski matalamman
liikevaihdon seurauksena. Vaikutusta vähensivät kuitenkin
tuottavuuden parannustoimenpiteet, kustannussäästöt ja
kohonneet myyntikatteet.
MacGregor
MacGregorin vuoden 2020 saadut tilaukset laskivat 19
prosenttia vertailukaudesta 511 (630) miljoonaan euroon.
MacGregorin tilauskanta laski 24 prosenttia vuoden 2019
lopusta, ja vuoden 2020 lopussa se oli 480 (31.12.2019: 633)
miljoonaa euroa. Tilauskannasta noin 70 prosenttia liittyy
kauppalaivoihin ja noin 30 prosenttia offshore-sektorille.
MacGregorin vuoden 2020 liikevaihto kasvoi 5
prosenttia vertailukaudesta 642 (611) miljoonaan euroon.
Huoltoliiketoiminnan liikevaihto laski 2 prosenttia 250 (255)
miljoonaan euroon ja oli 39 (42) prosenttia liikevaihdosta.
MacGregorin vuoden 2020 liikevoitto oli -48 (-83)
miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää -44 (-55) miljoonaa
euroa vertailtavuuteen vaikuttavia eriä. Vertailukelpoinen
liikevoitto oli -4 (-28) miljoonaa euroa eli -0,7 (-4,6) prosenttia
liikevaihdosta. MacGregorin vertailukelpoisen liikevoiton
nousun taustalla olivat uudelleenjärjestelyistä seuranneet
säästöt ja parantuneet myyntikatteet. Vuonna 2020 TTS-
integraatiolla ja toiminnan uudelleenjärjestelyillä saavutettiin
20 miljoonan euron säästöt. Vuodelle 2021 on asetettu 13
miljoonan euron säästötavoite.
Liiketoiminnan vertailtavuuten vaikuttavista eristä on
tarkempi kuvaus konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.4,
Uudelleenjärjestelykulut ja muut vertailtavuuteen vaikuttavat
erät.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.5.2020
Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti, että osinkoa maksetaan
kahdessa erässä, joista ensimmäinen erä maksettiin
suoraan yhtiökokouksen päätöksen perusteella ja toinen erä
hallituksen päätöksen perusteella.
Osingonjaon ensimmäinen erä on 0,59 euroa kutakin
A-sarjan osaketta kohden ja 0,60 euroa kutakin ulkona
olevaa B-sarjan osaketta kohden. Osinko maksettiin
5.6.2020 osakkeenomistajille, jotka olivat osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 29.5.2020 merkittynä yhtiön
osakasluetteloon.
Cargotec Oyj:n hallitus päätti 25.8.2020 osingonjaon
toisesta erästä perustuen yhtiökokouksen hallitukselle
antamaan valtuutukseen. Osingon toinen erä on 0,60
euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 0,60 euroa
kutakin ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden. Osingon
toinen erä maksettiin 3.9.2020 osakkeenomistajille, jotka
osingonmaksun täsmäytyspäivänä 27.8.2020 olivat
merkittyinä yhtiön osakasluetteloon.
Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen
sekä palkitsemispolitiikan ja myönsi vastuuvapauden
toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille tilikaudelta 1.1.–
31.12.2019.
Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kahdeksan jäsentä.
Hallitukseen valittiin uudelleen Tapio Hakakari, Ilkka
Herlin, Peter Immonen, Teresa Kemppi-Vasama, Johanna
Lamminen, Kaisa Olkkonen, Teuvo Salminen ja Heikki
Soljama. Hallituksen jäsenten palkkiot pidettiin ennallaan:
hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 85
000 euroa, varapuheenjohtajalle 60 000 euroa, tarkastus-
ja riskienhallintavaliokunnan puheenjohtajalle 60 000
euroa ja muille jäsenille 45 000 euroa. Lisäksi hallituksen
ja valiokuntien kokouspalkkiona maksetaan 1 000 euroa
/ kokous. 30 prosenttia vuosipalkkiosta suoritetaan
Cargotecin B-sarjan osakkeina ja loput rahana, ja Cargotec
vastaa osakkeina maksettavista palkkioista suoritettavista
varainsiirtoveroista.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy. Tilintarkastajien palkkio
päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun mukaan.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden
hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla
omalla pääomalla. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 6
400 000 omaa osaketta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan
18Osa hallituksen toimintakertomusta
hankkia ja/tai ottaa pantiksi enintään 952 000 kappaletta ja
B-sarjan osakkeita enintään 5 448 000 kappaletta. Valtuutus
on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä, ja se
kumoaa aikaisemman valtuutuksen.
Cargotec Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa valittu
hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 27.5.2020
Ilkka Herlinin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana
ja Tapio Hakakarin varapuheenjohtajana. Lisäksi
hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajat ja jäsenet
tarkastus- ja riskienhallintavaliokuntaan sekä nimitys- ja
palkitsemisvaliokuntaan. Hallituksen sihteerinä jatkaa
Cargotecin lakiasiainjohtaja Outi Aaltonen.
Cargotec julkisti yhtiökokouksen päätöksistä ja hallituksen
järjestäytymiskokouksesta pörssitiedotteet 27.5.2020.
Pörssitiedotteet ja hallituksen jäsenten esittely ovat
luettavissa Cargotecin verkkosivuilla osoitteessa www.
cargotec.fi.
Ylimääräisen yhtiökokouksen päätökset
Cargotec Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous, joka pidettiin
18.12.2020 Helsingissä, päätti hyväksyä Cargotecin ja
Konecranes Oyj:n yhdistymisen sekä yhdistymiseen liittyvät,
yhtiökokoukselle tehdyt päätösehdotukset.
Yhtiökokous päätti Konecranesin yhdistymisestä Cargoteciin
osakeyhtiölain mukaisella absorptiosulautumisella 1.10.2020
allekirjoitetun ja tuolloin julkistetun sulautumissuunnitelman
mukaisesti ja hyväksyi sulautumissuunnitelman.
Yhtiökokous päätti ehdollisena sulautumisen
täytäntöönpanolle muuttaa Cargotecin yhtiöjärjestystä
sulautumissuunnitelman mukaisesti.
Yhtiökokous päätti, että Konecranesin osakkeenomistajat
saavat sulautumisen toteutuessa ja alla kuvatun
osakkeiden splittauksen jälkeen sulautumisvastikkeena
sulautumissuunnitelman mukaisesti 2,0834 uutta Cargotecin
B-sarjan osaketta ja 0,3611 uutta Cargotecin A-sarjan
osaketta jokaista omistamaansa Konecranesin osaketta kohti.
Jos Konecranesin osakkeenomistajan sulautumisvastikkeena
saamien osakkeiden määräksi tulee murtoluku, se
pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun. Murto-
osaiset oikeudet Cargotecin osakkeisiin yhdistetään ja
myydään Nasdaq Helsinki Oy:ssä, ja myyntitulot jaetaan
murto-osaisten oikeuksien omistuksen suhteessa niille
Konecranesin osakkeenomistajille, joilla oli oikeus saada
murto-osaisia oikeuksia. Cargotec vastaa murto-osaisten
oikeuksien myyntiin ja jakamiseen liittyvistä kuluista.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti
ehdollisena sulautumisen täytäntöönpanolle perustaa
hallituksen valinnan ja palkitsemisen valmistelua varten
pysyvän osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ja vahvistaa
nimitystoimikunnalle työjärjestyksen yhtiökokouskutsuun
liitetyssä muodossa.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti
valtuuttaa hallituksen päättämään maksuttomasta
osakeannista, jossa kullekin Cargotecin osakkeenomistajalle
annetaan maksutta Cargotecin uusia osakkeita heidän
omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa siten, että
kutakin Cargotecin olemassa olevaa A-sarjan osaketta
kohti annetaan kaksi (2) Cargotecin uutta A-sarjan osaketta
ja kutakin Cargotecin olemassa olevaa B-sarjan osaketta
kohti annetaan kaksi (2) Cargotecin uutta B-sarjan
osaketta. Osakeantivaltuutusta voidaan käyttää ainoastaan
sulautumissuunnitelman mukaisen sulautumisvastikkeen
antamisen mahdollistamiseksi. Hallitus valtuutetaan
päättämään kaikista muista osakeantiin liittyvistä seikoista.
Maksuton osakeanti toteutetaan arvo-osuusjärjestelmässä,
eikä se edellytä osakkeenomistajilta toimenpiteitä. Valtuutus
on voimassa 31.12.2022 asti, eikä kumoa aikaisempia
osakeantivaltuutuksia.
Yhtiökokous järjestettiin niin sanotun väliaikaisen lain
(677/2020) nojalla siten, että Cargotecin osakkeenomistajat
ja heidän asiamiehensä voivat osallistua kokoukseen ja
käyttää osakkeenomistajan oikeuksia vain äänestämällä
ennakkoon ja esittämällä kysymyksiä ennakkoon.
Kokoukselle tehdyt päätösehdotukset muodostivat yhden
kokonaisuuden. Päätösehdotuksia kannatti 99,23 prosenttia
annetuista äänistä ja 97,52 prosenttia kokouksessa
edustetuista osakkeista. Päätösehdotuksia vastusti 0,77
prosenttia annetuista äänistä ja 2,33 prosenttia kokouksessa
edustetuista osakkeista. Yhteensä 0,15 prosentilla
kokouksessa edustetuista osakkeista ei äänestetty.
Sulautumisen täytäntöönpano edellyttää vielä muun muassa
tarvittavien hyväksyntöjen saamista kilpailuviranomaisilta.
Sulautumisen suunniteltu täytäntöönpanopäivä on 1.1.2022.
Suunniteltu täytäntöönpanopäivä voi muuttua, ja todellinen
täytäntöönpanopäivä voi olla edellä mainittua aikaisempi tai
myöhempi päivä.
Hallituksen järjestäytyminen
Cargotec Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa valittu
hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 27.5.2020
Ilkka Herlinin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana
ja Tapio Hakakarin varapuheenjohtajana. Lisäksi
hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajat ja jäsenet
tarkastus- ja riskienhallintavaliokuntaan sekä nimitys- ja
palkitsemisvaliokuntaan. Hallituksen sihteerinä jatkoi
Cargotecin lakiasiainjohtaja Outi Aaltonen.
Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan jäseniksi valittiin
Ilkka Herlin, Kaisa Olkkonen ja Teuvo Salminen. Valiokunnan
puheenjohtajana jatkoi Teuvo Salminen.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin Tapio
Hakakari, Ilkka Herlin, Peter Immonen ja Teresa Kemppi-
Vasama. Valiokunnan puheenjohtajana jatkoi Ilkka Herlin.
Hallitus päätti jatkaa käytäntöä, että jäsenten on
säilytettävä hallituspalkkioina saamansa Cargotecin
osakkeet omistuksessaan kahden vuoden ajan palkkion
maksamisesta.
19Osa hallituksen toimintakertomusta
Hallituksen valtuutukset
Cargotecin 18.12.2020 Helsingissä pidetty ylimääräinen
yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti
valtuuttaa hallituksen päättämään maksuttomasta
osakeannista, jossa kullekin Cargotecin osakkeenomistajalle
annetaan maksutta Cargotecin uusia osakkeita heidän
omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa siten, että
kutakin Cargotecin olemassa olevaa A-sarjan osaketta
kohti annetaan kaksi (2) Cargotecin uutta A-sarjan osaketta
ja kutakin Cargotecin olemassa olevaa B-sarjan osaketta
kohti annetaan kaksi (2) Cargotecin uutta B-sarjan osaketta.
Osakeantivaltuutusta voidaan käyttää ainoastaan Cargotecin
ja Konecranesin välisen sulautumissuunnitelman mukaisen
sulautumisvastikkeen antamisen mahdollistamiseksi.
Hallitus valtuutettiin päättämään kaikista muista osakeantiin
liittyvistä seikoista. Maksuton osakeanti toteutetaan arvo-
osuusjärjestelmässä, eikä se edellytä osakkeenomistajilta
toimenpiteitä. Valtuutus on voimassa 31.12.2022 asti, eikä
kumoa aikaisempia osakeantivaltuutuksia.
Cargotecin 27.5.2020 Helsingissä pidetty yhtiökokous
valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden
hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla
omalla pääomalla. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 6
400 000 omaa osaketta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan
hankkia ja/tai ottaa pantiksi enintään 952 000 kappaletta ja
B-sarjan osakkeita enintään 5 448 000 kappaletta. Valtuutus
on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä, ja
se kumoaa aikaisemman valtuutuksen.
Cargotec Oyj:n 19.3.2019 Helsingissä pidetty yhtiökokous
valtuutti hallituksen päättämään osakeannista ja optio-
oikeuksien sekä muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä
tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien
antamisesta seuraavin ehdoin: Valtuutuksen nojalla
voidaan yhdessä tai useammassa erässä antaa enintään
952 000 A-sarjan osaketta ja 5 448 000 B-sarjan osaketta.
Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että
omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti ja osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua
suunnatusti eli osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta
poiketen edellyttäen, että sille on painava taloudellinen
syy. Hallitus valtuutettiin päättämään kaikista osakeannin
ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen
ehdoista. Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen
päätöksestä.
Osakkeet ja kaupankäynti
Osakepääoma, omat osakkeet ja osakeanti
Cargotec Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2020 lopussa
64 304 880 euroa. B-sarjan osakkeiden määrä oli 55 182
079 kappaletta ja A-sarjan osakkeiden määrä 9 526 089
kappaletta.
Hallitus päätti 17.3.2020 suunnatusta maksuttomasta
osakeannista Cargotecin osakepohjaisten
kannustinohjelmien palkkioiden maksamista varten.
Osakepalkkiot koskevat Cargotecin vuonna 2017 perustetun
osakepohjaisen kannustinohjelman ansaintajaksoa 2018–
2019 sekä matching-osakepalkkio-ohjelman ensimmäistä
sitouttamisjaksoa.
Osakeannissa luovutettiin vastikkeetta osakepohjaisten
kannustinohjelmien ehtojen mukaisesti 73 067 yhtiön
hallussa olevaa omaa B-sarjan osaketta ohjelmiin kuuluville
avainhenkilöille. Ohjelmien perustamisesta ja niiden
keskeisistä ehdoista on kerrottu 8.2.2017 ja 20.2.2019
julkaistuissa pörssitiedotteissa.
Cargotec Oyj:n hallitus päätti 27.5.2020 suunnatusta
maksuttomasta osakeannista hallituksen jäsenten
vuosipalkkioiden maksamista varten. Osakeannissa
luovutettiin vastikkeetta yhteensä 6 421 yhtiön hallussa
olevaa omaa B-sarjan osaketta hallituksen jäsenille.
27.5.2020 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen
päätöksen mukaisesti 30 prosenttia hallituksen jäsenten
vuosipalkkioista maksetaan yhtiön B-sarjan osakkeina.
Osakkeiden luovuttamiset perustuivat varsinaisen
yhtiökokouksen 19.3.2019 hallitukselle antamaan
valtuutukseen. Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää
enintään 952 000 A-sarjan osakkeen ja 5 448 000 B-sarjan
osakkeen luovuttamisesta.
Vuoden 2020 lopussa Cargotecin hallussa oli 224 840
omaa B-sarjan osaketta, mikä vastaa 0,35 prosenttia
osakkeiden yhteismäärästä ja 0,15 prosenttia osakkeiden
yhteisäänimäärästä. Ulkona olevien B-sarjan osakkeiden
lukumäärä oli vuoden lopussa 54 957 239.
Osakepohjaiset kannustinohjelmat
Cargotecin hallitus päätti helmikuussa 2020 ansaintakriteerit
osakepalkkio-ohjelmalle koskien vuotta 2020. Cargotecin
hallituksen vuonna 2017 hyväksymässä osakepalkkio-
ohjelmassa on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2017–
2018, 2018–2019 ja 2019–2020. Kukin ansaintajakso sisältää
kaksi yhden kalenterivuoden mittaista mittausjaksoa. Hallitus
päättää vuosittain ansaintakriteerit eri mittausjaksoille.
Vuosien 2019–2020 ansaintajaksolla ohjelman mahdollinen
palkkio mittausjaksolta 2020 perustuu liiketoiminta-
alueiden Kalmarin, Hiabin ja MacGregorin avainhenkilöillä
huoltoliiketoiminnan bruttokatteeseen ja Navis-
ohjelmistodivisioonan avainhenkilöillä Naviksen liikevaihtoon
sekä pilvipohjaisen liiketoiminnan strategisiin tavoitteisiin.
Konsernihallinnon avainhenkilöille ansaintakriteerinä on
Cargotec-konsernin huoltoliiketoiminnan bruttokate.
Cargotecin hallitus päätti helmikuussa 2020 myös uuden
osakepohjaisen kannustinohjelman perustamisesta
konsernin avainhenkilöille. Ohjelman tarkoituksena on
yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön
arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa
avainhenkilöt toteuttamaan Cargotecin strategiaa ja tarjota
heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan
perustuva kannustinohjelma.
Osakepalkkio-ohjelmassa on kolme ansaintajaksoa,
kalenterivuodet 2020–2022, 2021–2023 ja 2022–2024. Kukin
ansaintajakso sisältää yhdestä kolmeen mittausjaksoa. Yksi
20Osa hallituksen toimintakertomusta
mittausjakso voi olla maksimissaan kolme kalenterivuotta,
mikä on yhden ansaintajakson kokonaispituus. Hallitus
päättää vuosittain mittausjaksojen pituuden, ansaintakriteerit
ja niille tavoitteet.
Ohjelman kohderyhmään ansaintajaksolla 2020–2022 kuuluu
noin 150 konsernin avainhenkilöä mukaan lukien Cargotecin
johtoryhmän jäsenet. Hallitus päätti, että ansaintajakson
ensimmäinen mittausjakso on yhden kalenterivuoden
mittainen. Ohjelman mahdollinen palkkio mittausjaksolta
2020 perustuu liiketoiminta-alueiden Kalmarin,
Hiabin ja MacGregorin avainhenkilöillä liiketoiminta-
alueiden osakekohtaiseen tulokseen (EPS), ja Navis-
ohjelmistodivisioonan avainhenkilöillä Naviksen liikevaihtoon
ja pilvipohjaisen liiketoiminnan strategisiin tavoitteisiin.
Konsernin avainhenkilöille ansaintakriteerinä on Cargotec-
konsernin osakekohtainen tulos (EPS). Ansaintajaksolta
2020–2022 maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään
noin 340 000 Cargotec Oyj:n B-sarjan osaketta. Lisäksi
palkkioihin kuuluu rahaosuus, jolla pyritään kattamaan
avainhenkilöille palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset
maksut.
Ansaintajakson päättymisen jälkeen hallitus vahvistaa
mittausjaksoilta ansaittujen palkkioiden kumulatiivisen
yhteismäärän, ja mahdollinen palkkio ansaintajaksolta
2020–2022 maksetaan vuonna 2023 osittain yhtiön B-sarjan
osakkeina ja osittain rahana. Mikäli avainhenkilön työ- tai
toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota
ei pääsääntöisesti makseta. Palkkiona maksettuja osakkeita
ei saa luovuttaa osakkeille asetetun noin vuoden mittaisen
omistus- ja arvonluontijakson aikana.
Lisäksi Cargotecin hallitus päätti uudesta rajoitettujen
osakkeiden ohjelmasta kalenterivuosille 2020–2022,
2021–2023 ja 2022–2024. Osana kokonaiskompensaatiota
rajoitettuja osakkeita voidaan myöntää valikoiduille
avainhenkilöille rekrytointi- ja sitouttamistarkoituksessa.
Ohjelman ensimmäisellä jaksolla 2020–2022 maksettavat
palkkiot ovat yhteensä enintään noin 16 500 Cargotec Oyj:n
B-sarjan osaketta. Lisäksi palkkioihin kuuluu rahaosuus, jolla
pyritään kattamaan avainhenkilöille palkkiosta aiheutuvat
verot ja veronluonteiset maksut.
Lokakuussa 2020 Cargotecin hallitus päätti uuden
osakepohjaisen kannustinohjelman perustamisesta
konsernin avainhenkilöille. Uusi sitouttava osakepalkkio-
ohjelma 2020 on tarkoitettu siirtymäajalle ennen Cargotecin
ja Konecranesin sulautumisen täytäntöönpanoa ja tulevan
yhtiön muodostamista. Ohjelman tarkoituksena on yhdistää
omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet, varmistaa
liiketoiminnan jatkuminen siirtymäajalla ja sitouttaa
avainhenkilöt yhtiöön.
Ohjelman palkkio on ehdollinen sulautumisen
täytäntöönpanolle. Lisäksi palkkio edellyttää voimassa
olevaa työ- tai toimisuhdetta ja sen jatkumista odotusajalla.
Palkkio maksetaan osittain osakkeina ja osittain rahana
odotusajan päättymisen jälkeen. Odotusaika päättyy
yritysjärjestelyn täytäntöönpanopäivänä. Ohjelmasta
palkkiona saatuja osakkeita ei saa myydä, siirtää, pantata tai
muuten luovuttaa 12 kuukauden mittaisella rajoitusjaksolla.
Rajoitusjakso alkaa sulautumisen täytäntöönpanoa
seuraavana päivänä.
Ohjelma on tarkoitettu noin 70 Cargotec-konsernin
avainhenkilölle, mukaan lukien valikoidut johtoryhmän
jäsenet. Ohjelmasta jaetaan palkkiona yhteensä enintään
noin 100 000 Cargotecin B-sarjan osaketta. Lisäksi
palkkioon sisältyy rahana maksettava osuus palkkiosta
aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen
kattamiseksi.
Markkina-arvo ja kaupankäynti
B-sarjan osakkeiden markkina-arvo vuoden 2020 lopussa
ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 1 859 (1
660) miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo,
jossa pörssissä noteeraamattomat A-sarjan osakkeet on
arvostettu B-sarjan osakkeen katsauskauden viimeisen
kaupankäyntipäivän keskikurssiin, oli katsauskauden lopussa
ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita 2 182 (1 950)
miljoonaa euroa.
B-sarjan osakkeen päätöskurssi joulukuun viimeisenä
kaupankäyntipäivänä oli 33,82 (30,24) euroa ja vuoden
2020 vaihdolla painotettu keskikurssi 24,77 (31,09) euroa
Nasdaq Helsingissä. Katsauskauden ylin kurssi oli 37,14
(38,48) euroa ja alin 15,15 (24,12) euroa. B-sarjan osakkeita
vaihdettiin katsauskauden aikana Nasdaq Helsingissä 55
(29) miljoonaa kappaletta, mikä vastasi 1 369 (892) miljoonan
euron vaihtoa. Lisäksi B-sarjan osakkeita vaihdettiin
Fidessan mukaan useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla,
kuten Cboe BXE:ssä ja Cboe APA:ssa, yhteensä 55 (40)
miljoonaa kappaletta, mikä vastasi 1 441 (1 266) miljoonan
euron vaihtoa.
Lainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön
lähipiiriin kuuluville
Siirtymäajalle ennen Cargotecin ja Konecranesin
yhdistymisen täytäntöönpanoa ja yhdistetyn yhtiön
muodostamista sulautumisessa, Cargotec on perustanut
sitouttamis- ja kannustinohjelman toimitusjohtaja Mika
Vehviläiselle varmistaakseen yhtiön liiketoiminnan
suorituskyvyn, sulautumisen onnistuneen täytäntöönpanon
ja arvonluonnin osakkeenomistajille vuonna 2021.
Sitouttamisohjelman arvo on 1 500 000 euroa, ja järjestelmän
mukainen palkkio maksetaan kertamaksuna toimitusjohtajan
uuden eläkesopimuksen mukaiseen lisäeläkejärjestelmään
sulautumisen toteutumisen jälkeen. Palkkion saaminen
edellyttää seuraavien ehtojen täyttymistä: sulautuminen
toteutuu, toimitusjohtaja jatkaa yhtiön palveluksessa,
hän ei ole irtisanoutunut ja hän on hoitanut tehtävänsä
sopimuksensa mukaisesti. Sitouttamisohjelmaan
liittyvä kapitalisaatiosopimus on pantattu johtajalle
eläkesopimuslupauksen vakuudeksi muodostaen 1,5
miljoonan euron vastuun Cargotecille.
Hallitus ja toimitusjohtaja
Yhtiön hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valitsemisesta
ja heidän palkkioistaan sekä yhtiöjärjestyksen muutoksesta
21Osa hallituksen toimintakertomusta
päättää yhtiökokous. Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja
päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista.
Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät
Maailmantalouden ja tavaravirtojen kehityksellä on
suora vaikutus Cargotecin toimintaympäristöön ja
asiakkaiden investointihalukkuuteen. Maailmankaupassa ja
kansainvälisissä toimitusketjuissa mahdollisesti tapahtuvat
muutokset, lisääntyvä poliittinen epävarmuus ja kauppasodat
voivat vaikuttaa globaaleihin tavaravirtoihin ja siten
Cargotecin ratkaisujen kysyntään.
Koronaviruspandemialla on suoria ja epäsuoria
vaikutuksia Cargotecin liiketoimintaan, ja pandemian
johdosta henkilöstön sairastumisriski on kohonnut.
Viranomaismääräysten mukaiset tehtaiden sulkemiset,
lisääntyneet turvallisuusmääräykset ja liikkumisrajoitukset
saattavat rajoittaa Cargotecin liiketoiminnan edellytyksiä
ja voivat vaikeuttaa Cargotecin ratkaisujen myyntiä,
toimintoja ja toimituksia. Pandemian eteneminen ja siihen
liittyvät mahdolliset rajoitustoimenpiteet saattavat vaikuttaa
toimintaympäristöön kielteisesti. Ammattitaitoisen työvoiman
saatavuuteen, pysyvyyteen ja liikkumiseen liittyvät haasteet
vaikuttavat operatiiviseen suorituskykyyn negatiivisesti.
Cargotecin toimitusketjuun osallistuvien toimittajien
toimintakyky ja taloudellinen tilanne saattaa olla heikentynyt
pandemiatilanteen ja siihen liittyvien toimintarajoitteiden
johdosta, mikä voi vaikeuttaa Cargotecin mahdollisuuksia
toimittaa tuotteita, ratkaisuja ja palveluita asiakkailleen.
Globaalin talouskasvun hidastuminen tai lasku saattaa
alentaa konttiliikenteen kasvuvauhtia, mikä vaikuttaa
Kalmarin lastinkäsittelyratkaisujen kysyntään ja toimituksiin.
Projektien toteutukseen liittyy aikataulu-, kustannus- ja
toimitustakuuriskejä. Lisäksi toimitusketjussa olevat
mahdolliset pullonkaulat saattavat viivästyttää toimituksia ja
vaikuttaa liikevaihtoon ja tulokseen negatiivisesti. Mahdolliset
toimitusketjujen uudelleenjärjestelyt voivat aiheuttaa
merkittäviä kustannuksia.
Hiabin kysyntään vaikuttaa rakentamismarkkinan kehitys.
Hiabin tilauksista merkittävä osa tulee Yhdysvaltojen
markkinoilta. Olemassa olevan tilauskannan kassavirtojen
suojaamisesta huolimatta Yhdysvaltain dollarin
heikentyminen pidemmällä aikavälillä voi heikentää Hiabin
tulosta. Vastaavasti dollarin vahvistuminen voi vahvistaa
Hiabin tulosta.
MacGregorin markkinatilanteen kehitykseen liittyy
epävarmuutta. Kauppalaivamarkkinoilla vallitsevan
ylitarjonnan tasapainottumisen arvioidaan vievän aikaa,
sillä kapasiteetti kasvaa edelleen samaan aikaan, kun
kysynnän ennakoidaan vahvistuvan hyvin maltillisesti.
Laivojen päästöihin liittyvä sääntelyn tiukentuminen
ja siihen liittyvä epävarmuus voivat lyhyellä aikavälillä
rajoittaa uusia investointeja. Öljyn hintakehitykseen liittyvä
epävarmuus ja maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöjen
vähennystavoitteet ovat johtaneet öljyteollisuuden
investointien voimakkaaseen vähentymiseen ja aiheuttaneet
ylitarjontaa offshore-markkinoilla, mikä näkyy vähentyneinä
offshore-alusinvestointeina. Molempien markkinoiden
samanaikainen heikkous vaikuttaa kielteisesti niin telakoiden,
laivanomistajien kuin operaattoreiden taloudelliseen
tilanteeseen. Pidempiaikainen markkinoiden heikkous voi
johtaa MacGregorin liikearvon arvonalentumiseen.
Haastavassa markkinatilanteessa asiakkaat voivat
myös pyrkiä siirtämään tai peruuttamaan tilauksiaan.
Globaalien talousnäkymien sekä rahoituksen saatavuuden
heikentyminen voivat johtaa Cargotecin asiakkaiden talous-
ja maksuvaikeuksiin. Joissakin tapauksissa asiakkaiden
taloudellinen tilanne voi heikentyä merkittävästi tai jopa
johtaa asiakkaan maksukyvyttömyyteen. Toimituksiin liittyvät
haasteet ja epävarmuudet voivat kasvattaa Cargotecin
nettokäyttöpääomaa ja heikentää kassavirtaa.
Cargotec on osallisena eräissä oikeudenkäynneissä ja
vaateissa. Kansainvälisten sopimusten ja lakien tulkinta voi
heikentää lopputulosten ennustettavuutta.
Cargotecin tekemiin ja suunnittelemiin yrityskauppoihin liittyy
riskejä esimerkiksi paikallisten markkinoiden tuntemukseen,
viranomaisprosesseihin, asiakkaisiin, yrityskulttuuriin,
integraatioon, kustannuksiin, tavoitteiden toteutumiseen
sekä avainhenkilöihin liittyen.
Cargotecin toimialoihin ja maantieteelliseen laajuuteen liittyy
myös eettiseen toimintaan kohdistuvia riskejä. Cargotec
on lisännyt toimenpiteitä liiketoimintaa koskevien ohjeiden,
määräysten ja eettisten periaatteiden noudattamisen
varmistamiseksi. Tähän liittyviä sisäisiä prosesseja kehitetään
jatkuvasti.
Riskejä on kuvattu myös Cargotecin internetsivuilla www.
cargotec.fi, osiossa Sijoittajat > Hallinnointi > Sisäinen
valvonta ja riskienhallinta.
Hallituksen ehdotus voitonjaosta
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2020 oli 753
008 900,10 euroa. Hallitus ehdottaa 23.3.2021 kokoontuvalle
yhtiökokoukselle, että käytettävissä olevista voittovaroista
jaetaan osinkoa 1,07 euroa kutakin 9 526 089 A-sarjan
ja 1,08 euroa kutakin 54 957 239 ulkona olevaa B-sarjan
osaketta kohden eli yhteensä 69 546 733,35 euroa. Jäljelle
jäävät jakokelpoiset varat, 683 462 166,75 euroa, jätetään
vapaaseen omaan pääomaan.
Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on
osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.3.2021 merkittynä
yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osinko
maksetaan 1.4.2021.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen
jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön
maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna
yhtiön maksukykyä.
22Osa hallituksen toimintakertomusta
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Cargotec tiedotti 12.1.2021 pääsystään sopimukseen
Nekkar ASA:n kanssa koskien TTS marine- ja offshore-
liiketoimintojen hankintahintaa. Hankittuaan TTS Group
ASA:n (nykyinen Nekkar ASA) marine- ja offshore-
liiketoiminnot 31.7.2019 ja haastettuaan hankinnan
kauppahintalaskelman, MacGregor on päässyt sopimukseen
kauppahinnasta Nekkarin kanssa. Sopimuksen mukaisesti
Nekkar maksaa kokonaisuudessaan 94 miljoonaa Norjan
kruunua (9,1 miljoonaa euroa) MacGregorille riidanalaisen
kauppahinnan lopullisena maksuna. Maksuun sisältyy 8
miljoonan kruunun (0,8 miljoonaa euroa) netotus koskien
summaa, jonka MacGregor on aiemmin pidättänyt
liittyen Nekkarin hankinnan jälkeisten verovelvoitteiden
täyttämiseen Kiinassa. Maksusummalla on noin 7 miljoonan
euron positiivinen vaikutus MacGregorin vuoden 2021
ensimmäisen neljänneksen liikevoittoon.
Vuoden 2021 näkymät
Cargotec arvioi vuoden 2021 vertailukelpoisen liikevoiton
paranevan vuodesta 2020 (228
1
miljoonaa euroa).
Varsinainen yhtiökokous 2021
Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina
23.3.2021 klo 13 alkaen Helsingissä.
Helsingissä 4.2.2021
Cargotec Oyj
Hallitus
1
Cargotec muuttaa vaihtoehtoisen tunnusluvun vertailukelpoinen liikevoitto määritelmää 1.1.2021 alkaen sulautumisesitteessä käytetyn määritelmän mukaiseksi. Uuden määritelmän mukaan laskettu tunnusluku ei sisällä vertailukelpoisuuteen
merkittävästi vaikuttavien erien lisäksi yrityshankintojen hankintamenon kohdistamisen vaikutuksia, jotka olivat 24 miljoonaa euroa. Vertailuluku on laskettu uuden määritelmän mukaisesti. Oikaistut vuoden 2020 luvut julkaistaan ennen vuoden 2021
ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkaisua.
23Osa tilinpäätöstä
KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
MEUR Liite
1.1.−31.12.
2020 %
1.1.−31.12.
2019 %
Liikevaihto 2.1, 2.2 3 263,4 3 683,4
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut -2 535,5 -2 810,3
Bruttokate 727,9 22,3 873,1 23,7
Liiketoiminnan muut tuotot 2.3 48,0 33,5
Myynnin ja markkinoinnin kulut -199,5 -238,4
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut -107,9 -105,6
Hallinnon kulut -236,7 -269,3
Uudelleenjärjestelykulut 2.4 -131,0 -80,1
Liiketoiminnan muut kulut 2.3 -35,7 -33,8
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta 7.2 5,3 0,6
Liikevoitto 2.1, 2.3, 2.4, 3.1, 6.4 70,4 2,2 180,0 4,9
Rahoitustuotot 2.5 2,8 4,0
Rahoituskulut 2.5 -38,7 -38,1
Tulos ennen veroja 34,5 1,1 145,9 4,0
Tuloverot 4.1 -26,4 -56,5
Tilikauden tulos 8,1 0,2 89,4 2,4
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 8,1 89,4
Määräysvallattomille omistajille -0,1 0,0
Yhteensä 8,1 89,4
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta
tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos: 2.6
Osakekohtainen tulos, EUR 0,13 1,39
Laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos, EUR 0,13 1,39
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
Konsernin laaja tuloslaskelma
MEUR Liite
1.1.−31.12.
2020
1.1.−31.12.
2019
Tilikauden tulos 8,1 89,4
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei voida siirtää tulosvaikutteisiksi:
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot (-)
etuuspohjaisista järjestelyistä 3.4 -1,2 -13,9
Voitot (+) / tappiot (-) määrätyistä käypään arvoon
arvostettavista osakesijoituksista 5,5 -
Verot eristä, joita ei voida siirtää tulosvaikutteisiksi 4.1 0,3 2,8
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi:
Voitot (+) / tappiot (-) rahavirran suojauksista 35,2 2,6
Tulokseen siirretyt voitot (+) / tappiot (-) rahavirran
suojauksista -19,9 3,9
Muuntoerot -77,9 11,1
Verot eristä, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi 4.1 -1,8 -2,1
Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen -59,8 4,5
Tilikauden laaja tulos -51,8 93,8
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille -51,5 93,7
Määräysvallattomille omistajille -0,2 0,2
Yhteensä -51,8 93,8
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
24Osa tilinpäätöstä
Konsernitase
MEUR Liite 31.12.2020 31.12.2019
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo 6.1 971,9 1 058,5
Muut aineettomat hyödykkeet 6.2 185,8 296,1
Aineelliset hyödykkeet 6.3 429,7 489,7
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 7.2 56,7 120,8
Osakesijoitukset 8.2 37,5 0,3
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset* 8.2 18,4 29,1
Laskennalliset verosaamiset 4.2 123,6 131,2
Johdannaisvarat 8.2, 8.5 0,1 -
Muut korottomat saamiset 5.3, 8.2 17,2 10,3
Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 840,9 2 136,0
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 5.2 579,7 713,0
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset* 8.2 4,3 1,3
Tuloverosaamiset 25,4 24,1
Johdannaisvarat 8.2, 8.5 13,3 8,5
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset 2.2, 5.3, 8.2 753,9 924,3
Rahavarat* 8.2, 8.3 484,8 420,2
Lyhytaikaiset varat yhteensä 1 861,4 2 091,4
Myytävänä olevat omaisuuserät 7.4 185,7 -
Varat yhteensä 3 888,0 4 227,4
* Sisältyvät korolliseen nettovelkaan.
MEUR Liite 31.12.2020 31.12.2019
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 64,3 64,3
Ylikurssirahasto 98,0 98,0
Muuntoerot -110,9 -33,2
Arvonmuutosrahasto 4,4 -9,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 57,4 57,4
Kertyneet voittovarat 1 185,6 1 247,1
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
yhteensä 3.2, 8.6 1 298,7 1 424,5
Määräysvallattomien omistajien osuus 2,7 2,8
Oma pääoma yhteensä 1 301,4 1 427,3
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat* 8.2, 8.4, 9.1 1 027,4 953,3
Laskennalliset verovelat 4.2 20,6 39,1
Eläkevelvoitteet 3.4 115,5 110,4
Varaukset 5.5 7,2 7,0
Johdannaisvelat 8.2, 8.5 0,0 -
Muut korottomat velat 5.4, 8.2 62,6 66,0
Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 233,4 1 175,8
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset* 8.2, 8.4, 9.1 136,1 233,0
Muut korolliset velat* 8.2, 8.4 19,6 38,1
Varaukset 5.5 105,9 114,3
Saadut ennakot 2.2 182,7 306,3
Tuloverovelat 21,7 21,1
Johdannaisvelat 8.2, 8.5 19,4 11,8
Ostovelat ja muut korottomat velat 5.4, 8.2 797,5 899,8
Lyhytaikaiset velat yhteensä 1 282,7 1 624,3
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 7.4 70,5 -
Oma pääoma ja velat yhteensä 3 888,0 4 227,4
* Sisältyvät korolliseen nettovelkaan.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
25Osa tilinpäätöstä
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
MEUR Liite
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto Muuntoerot
Arvonmuutos-
rahasto
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Kertyneet
voittovarat Yhteensä
Määräys-
vallattomien
omistajien
osuus
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2020 64,3 98,0 -33,2 -9,1 57,4 1 247,1 1 424,5 2,8 1 427,3
Tilikauden tulos 8,1 8,1 -0,1 8,1
Rahavirran suojaukset 13,5 13,5 0,0 13,5
Muuntoerot -77,8 -77,8 -0,2 -77,9
Vakuutusmatemaattiset voitot / tappiot
etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 3.4, 4.1 -0,9 -0,9 -0,9
Voitot ja tappiot määrätyistä käypään arvoon
arvostettavista osakesijoituksista 5,5 5,5 5,5
Tilikauden laaja tulos* - - -77,8 13,5 - 12,8 -51,5 -0,2 -51,8
Voitonjako 8.6 -77,3 -77,3 -0,5 -77,8
Osakeperusteiset palkkiot 3.2 3,0 3,0 3,0
Liiketoimet omistajien kanssa - - - - - -74,3 -74,3 -0,5 -74,8
Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa - 0,6 0,6
Oma pääoma 31.12.2020 64,3 98,0 -110,9 4,4 57,4 1 185,6 1 298,7 2,7 1 301,4
* Netto verojen jälkeen.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
26Osa tilinpäätöstä
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
MEUR Liite
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto Muuntoerot
Arvonmuutos-
rahasto
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Kertyneet
voittovarat Yhteensä
Määräys-
vallattomien
omistajien
osuus
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2019 64,3 98,0 -44,2 -13,5 58,5 1 237,9 1 401,0 3,0 1 404,0
Tilikauden tulos 89,4 89,4 0,0 89,4
Rahavirran suojaukset 4,3 4,3 0,0 4,4
Muuntoerot 11,0 11,0 0,1 11,1
Vakuutusmatemaattiset voitot / tappiot
etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 3.4, 4.1 -11,0 -11,0 -11,0
Tilikauden laaja tulos* - - 11,0 4,3 - 78,3 93,7 0,2 93,8
Voitonjako 8.6 -70,7 -70,7 -0,3 -71,0
Omien osakkeiden hankinta -1,1 -1,1 -1,1
Osakeperusteiset palkkiot 3.2 1,6 1,6 1,6
Liiketoimet omistajien kanssa - - - - -1,1 -69,1 -70,2 -0,3 -70,5
Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa - 0,0 0,0
Oma pääoma 31.12.2019 64,3 98,0 -33,2 -9,1 57,4 1 247,1 1 424,5 2,8 1 427,3
* Netto verojen jälkeen.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
27Osa tilinpäätöstä
Konsernin rahavirtalaskelma
MEUR Liite 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Liiketoiminnan nettorahavirta
Tilikauden tulos 8,1 89,4
Poistot ja arvonalentumiset 6.4 144,0 133,8
Rahoituserät 2.5 35,9 34,1
Verot 4.1 26,4 56,5
Saamisten muutos 106,8 -69,6
Velkojen muutos -149,2 106,5
Vaihto-omaisuuden muutos 98,7 13,5
Muut oikaisut 25,6 -3,2
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja
veroja 296,4 361,1
Saadut korot 2,8 5,3
Maksetut korot -25,8 -29,4
Saadut osingot 0,1 -
Muut rahoituserät -9,0 14,5
Maksetut tuloverot -24,5 -48,1
Liiketoiminnan nettorahavirta 240,0 303,5
Investointien nettorahavirta
Yrityshankinnat vähennettynä hankintahetken
rahavaroilla 7.1 -12,1 -109,5
Yritysmyynnit vähennettynä myyntihetken
rahavaroilla 7.1 2,7 0,3
Käyttöomaisuusinvestoinnit 6.2, 6.3 -46,7 -68,5
Käyttöomaisuuden myynnit 2.3, 6.2, 6.3 25,9 20,8
Investointien nettorahavirta, muut erät 8,9 6,2
Investointien nettorahavirta -21,3 -150,6
MEUR Liite 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Rahoituksen nettorahavirta
Omien osakkeiden hankinta - -2,2
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut 8.4 -44,1 -45,5
Pitkäaikaisten lainojen nostot 8.4 249,5 298,1
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 8.4 -251,4 -168,3
Lyhytaikaisten lainojen nostot 8.4 98,8 271,6
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 8.4 -106,9 -257,8
Voitonjako 8.6 -77,8 -71,0
Rahoituksen nettorahavirta -131,8 24,9
Rahavarojen muutos 86,9 177,8
Rahavarat ja käytetyt pankkitililimiitit 1.1. 8.3 409,8 225,5
Valuuttakurssien muutosten vaikutus -14,8 6,6
Rahavarat myytävänä olevissa omaisuuserissä 7.4 0,4 -
Rahavarat ja käytetyt pankkitililimiitit 31.12. 482,3 409,8
Käytetyt pankkitililimiitit 31.12. 8.3 2,5 10,4
Rahavarat 31.12. 484,8 420,2
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
28Osa tilinpäätöstä
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Laatimisperusteet
1.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet .............. 29
1.2 Johdon harkintaa edellyttävät keskeiset arviot ja
oletukset ....................................................................... 31
2. Taloudellinen kehitys
2.1 Segmentti-informaatio ............................................. 31
2.2 Myyntituotot ............................................................. 36
2.3 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut .......................... 39
2.4 Uudelleenjärjestelykulut ja muut vertailtavuuteen
vaikuttavat erät .............................................................. 41
2.5 Rahoitustuotot ja -kulut ........................................... 42
2.6 Osakekohtainen tulos .............................................. 43
2.7 Tietoa COVID-19 vaikutuksista taloudelliseen
raportointiin.................................................................... 43
3. Työsuhde-etuudet
3.1 Henkilöstökulut ........................................................ 45
3.2 Osakeperusteiset maksut ........................................ 45
3.3 Johdon palkitseminen .............................................. 49
3.4 Eläkevelvoitteet ........................................................ 50
4. Tuloverot
4.1 Tuloverojen täsmäytyslaskelma ................................ 55
4.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat ....................... 56
5. Nettokäyttöpääoma
5.1 Nettokäyttöpääoma ................................................. 58
5.2 Vaihto-omaisuus ...................................................... 58
5.3 Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset .......... 59
5.4 Ostovelat ja muut korottomat velat .......................... 60
5.5 Varaukset ................................................................. 61
6. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
6.1 Liikearvo .................................................................. 62
6.2 Muut aineettomat hyödykkeet ................................. 65
6.3 Aineelliset hyödykkeet ............................................. 67
6.4 Poistot ja arvonalentumiset ...................................... 69
7. Konsernin rakenne
7.1 Yrityshankinnat ja -myynnit ...................................... 72
7.2 Yhteisyritykset ja osakkuusyhtiöt ............................. 75
7.3 Tytäryhtiöt ................................................................ 80
7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät ............................... 82
8. Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit
8.1 Rahoitusriskien hallinta ............................................ 85
8.2 Rahoitusinstrumentit arvostusryhmittäin .................. 92
8.3 Rahavarat ................................................................. 93
8.4 Korolliset velat ......................................................... 94
8.5 Johdannaissopimukset ............................................ 95
8.6 Oma pääoma ........................................................... 96
9. Muut liitetiedot
9.1 Vuokrasopimukset ................................................... 97
9.2 Vastuut ................................................................... 101
9.3 Lähipiiritapahtumat ................................................ 101
9.4 Cargotecin ja Konecranesin
sulautumissuunnitelma ................................................ 102
9.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat .................. 103
29Osa tilinpäätöstä
1. LAATIMISPERUSTEET
1.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Perustiedot
Cargotec Oyj (1927402-8) on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki
ja rekisteröity osoite Porkkalankatu 5, 00180 Helsinki, Suomi. Cargotec Oyj ja sen tytäryhtiöt
muodostavat Cargotec-konsernin (jäljempänä Cargotec tai konserni). Cargotec Oyj:n B-sarjan
osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä 1.6.2005 lähtien.
Cargotec on maailman johtava lastinkäsittelyratkaisujen toimittaja, jonka kolme liiketoiminta-
aluetta Kalmar, Hiab ja MacGregor tunnetaan johtavista lastin- ja kuormankäsittelyalan
ratkaisuistaan ympäri maailman. Niiden maailmanlaajuiset verkostot toimivat lähellä asiakkaita
ja kattavat huoltopalvelut takaavat jatkuvan, luotettavan ja ympäristöystävällisen toiminnan
asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
Kalmarin lastinkäsittelylaite-, automaatio-, ohjelmisto- ja huoltopalveluita käytetään satamissa,
terminaaleissa, jakelukeskuksissa ja teollisuudessa. Hiab tarjoaa kuormankäsittelylaitteita ja
niihin liittyviä palveluita ja varaosia erilaisiin maakuljetus- ja jakelutarpeisiin. MacGregor tarjoaa
palveluita ja ratkaisuja lastinkäsittelyyn, laivan toimintaan, offshore-kuormankäsittelyyn, öljyn ja
nesteytetyn maakaasun kuljetukseen sekä offshore-kiinnitykseen.
Cargotec Oyj:n hallitus on kokouksessaan 4.2.2021 hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen
julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus
hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä varsinaisessa
yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. Jäljennös
tilinpäätöksestä on saatavilla internetosoitteessa www.cargotec.fi tai osoitteesta Cargotec Oyj,
Sijoittajasuhteet, PL 61, 00501 Helsinki, Suomi.
Laatimisperiaatteet konsernitilinpäätöksessä
Cargotec Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Sitä
laadittaessa on noudatettu 31.12.2020 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja
IFRIC-tulkintoja.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Cargotec Oyj:n ja kaikki ne tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä
on määräysvalta, sekä yhteisyritykset ja osakkuusyhtiöt. Määräysvalta saavutetaan, kun
Cargotec altistuu tai on oikeutettu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle ja pystyy vaikuttamaan
tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa, ja määräysvalta menetetään
kun nämä kriteerit eivät enää täyty. Tytäryhtiöt on lueteltu liitetiedossa 7.3, Tytäryhtiöt.
Tytäryhtiöihin, yhteisyrityksiin, osakkuusyhtiöihin ja yrityshankintoihin- ja myynteihin liittyvät
konsolidointiperiaatteet on esitetty liitetieto-osiossa 7. Konsernin rakenne.
Konsernitilinpäätös perustuu alkuperäisen hankintamenon käyttämiseen lukuun ottamatta
tiettyjä rahoitusinstrumenttiluokkia, osakeperusteisiin etuuksiin liittyviä rahana maksettavia
osuuksia sekä etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin sijoitettuja varoja, jotka arvostetaan käypään
arvoon.
Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja
esittämisvaluutta. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat
liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole erikseen toisin
mainittu. Kaikki esitetyt luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi esimerkiksi yksittäisten lukujen
yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
Cargotec kuvaa laatimisperiaatteet siihen liittyvän liitetiedon tai liitetieto-osion yhteydessä.
Seuraavassa taulukossa on listattu laatimisperiaatteet ja tilinpäätöksen liitetieto tai liitetieto-
osio, jonka yhteydessä laatimisperiaate on esitetty.
Laatimisperiaate Liitetieto tai liitetieto-osio
Segmenttiraportointi 2.1 Segmentti-informaatio
Tuottojen kirjaaminen ja sopimukseen perustuvat
omaisuuserät ja velat
2.2 Myyntituotot
Julkiset avustukset 2.3 Liiketoiminnan muut kulut ja tuotot
Osakekohtainen tulos 2.6 Osakekohtainen tulos
Osakeperusteiset maksut 3.2 Osakeperusteiset maksut
Eläkevelvoitteet 3.4 Eläkevelvoitteet
Tuloverot 4. Tuloverot
Vaihto-omaisuus 5.2 Vaihto-omaisuus
Myyntisaamiset 5.3 Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset
Varaukset 5.5 Varaukset
Liikearvo 6.1 Liikearvo
Muut aineettomat hyödykkeet ja tutkimus- ja
tuotekehitysmenot
6.2 Muut aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet 6.3 Aineelliset hyödykkeet
Arvonalentumiset 6.4 Poistot ja arvonalentumiset
30Osa tilinpäätöstä
Laatimisperiaate Liitetieto tai liitetieto-osio
Konsolidointiperiaatteet, ulkomaanrahan määräiset
tapahtumat, ulkomaiset konserniyritykset ja
myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
7. Konsernin rakenne
Rahoitusvarat, rahavarat, rahoitusvelat,
rahoitusvarojen ja -velkojen esittäminen
nettomääräisesti, johdannaisinstrumentit ja
suojauslaskenta, voitonjako ja omat osakkeet
8. Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit
Vuokrasopimukset, konserni vuokralle ottajana ja
vuokrasopimukset, konserni vuokralle antajana
9.1 Vuokrasopimukset
Taukaukset ja ehdolliset velat 9.2 Vastuut
Uudet laskentastandardit vuonna 2020
Cargotec on soveltanut 1.1.2020 alkaen seuraavia uusia standardeja ja standardimuutoksia:
Muutokset standardeihin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 8 Tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet (voimaantulo 1.1.2020),
joiden mukaan kaikkialla IFRS-standardeissa ja Taloudellisen raportoinnin käsitteellisessä
viitekehyksessä käytetään yhdenmukaista olennaisuuden määritelmää, selvennetään milloin
informaatio on olennaista ja sisällytetään IAS 1:een ohjeistusta epäolennaisesta informaatiosta.
Muutokset standardiin IFRS 3, Liiketoimintojen yhdistäminen (voimaantulo 1.1.2020).
Standardimuutos sisältää uudistuneen määritelmän liiketoiminnalle sekä ohjeistusta sisältäen
valinnaisen yksinkertaistetun testin sen määrittämiseksi, tuleeko hankintaan soveltaa
IFRS 3 -standardia vai ei. Näin ollen, standardimuutos voi jatkossa mahdollistaa nykyistä
yksinkertaisemman kirjanpidollisen käsittelyn osalle hankinnoista.
Muutokset standardeihin IAS 39, Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen, IFRS 9,
Rahoitusinstrumentit, ja IFRS 7, Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaantulo 1.1.2020)
sisältävät ohjeistusta tilanteeseen, joissa yleisesti käytetty viitekorko muuttuu toiseksi.
Muutokset standardiin IFRS 16, COVID-19 vuokrahelpotukset, standardimuutos sallii yhtiöiden
jättää huomioimatta tietyt vuokrahelpotukset vuokrasopimusraportoinnissaan. Myönnytystä
voidaan soveltaa ainoastaan vuokrahelpotuksiin, jotka ovat välitöntä seurausta COVID-19
pandemiasta ja täyttävät helpotetulle käsittelylle asetetut ehdot.
Muilla 1.1.2020 voimaan tulleilla standardimuutoksilla ei ollut vaikutusta raportoituihin lukuihin.
Uudet tai muutetut IFRS-standardit ja -tulkinnat vuodesta 2021 alkaen
Konserni ottaa vuonna 2021 ja sen jälkeen käyttöön seuraavat IASB:n julkistamat uudet ja
uudistetut standardit sekä tulkinnat. Muutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta
Cargotecin raportointiin.
Voimaantulo 1.1.2022
Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin 2018-2020: IFRS 9, Rahoitusintrumentit,
parannus standardissa tarkentaa, että arvioitaessa johtaako rahoitusvelan muutos olemassa
olevan velkainstrumentin muutokseen vai uuden velkainstrumentin kirjaamiseen, yhtiön tulisi
laatia nykyarvotesti rahoitusvelkaan liittyvistä kassavirroista ennen muutosta ja sen jälkeen,
sisältäen lainanantajan ja -saajan väliset maksetut ja saadut palkkiot. Vuosittaiset parannukset
muihin standardeihin ovat vähäisiä tai epäolennaisia Cargotecille.
Muutokset standardiin IAS 16, Aineelliset hyödykkeet: Tuotot ennen tarkoitettua käyttöä,
standardimuutos tarkentaa, kuinka myyntituottoja kirjataan keskeneräisistä aineellisista
hyödykkeistä niiden valmistusvaiheen aikana tai muutoin ennen kuin ne on saatettu
toimimaan johdon aikomalla tavalla. Tarkennuksen mukaan kyseiset tuotot tulisi raportoida
myyntituottoina, eikä kustannuksia vähentävästi.
Muutokset standardiin IAS 37, Tappiolliset sopimukset - sopimuksen täyttämisen kustannus,
standardimuutos tarkentaa sopimuksen täyttämisestä aiheutuvan kustannuksen sisältävän
suoraan sopimukseen liittyvät kustannukset, mukaan lukien lisäkustannukset, kuten työvoima-
ja materiaalikustannukset, sekä muut suoraan sopimuksen täyttämiseen liittyvät kustannukset,
kuten sopimuksen täyttämiseen käytettyjen aineellisten hyödykkeiden poistot.
Voimaantulo 1.1.2023
Muutokset standardiin IAS 1, Velkojen luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiksi, standardimuutos
tarkentaa, kuinka velat tulisi luokitella lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, kun yhtiöllä on oikeus
lykätä velan maksua vähintään 12 kuukauden ajan. Standardimuutoksen mukaisesti
velka, joka erääntyy maksettavaksi 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä on
esitettävä pitkäaikaisena, jos yhteisöllä on oikeus jatkaa velkaa vähintään 12 kuukaudella
raportointipäivän jälkeen. Tällöin velka esitetään raportointipäivänä pitkäaikaisena riippumatta
todennäköisyydestä tai johdon aikomuksesta maksaa velka seuraavan 12 kuukauden aikana.
31Osa tilinpäätöstä
1.2 Johdon harkintaa edellyttävät keskeiset
arviot ja oletukset
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä yhtiön johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita
ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen
raportointiin liitetiedoissa sekä tilikaudelta raportoitujen tuottojen ja kulujen määriin. Lisäksi
tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa saatetaan joutua käyttämään harkintaa.
Harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset perustuvat johdon aikaisempaan kokemukseen
sekä parhaaseen tietoon tapahtumista ja muista tekijöistä, kuten tulevaisuuden tapahtumia
koskevista odotuksista, joiden katsotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen järkeviä. Siten
on mahdollista, että lopulliset toteumat poikkeavat merkittävästi tilinpäätöksessä käytetyistä
arvioista. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla
olevien tekijöiden muutoksia käyttämällä useita sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä.
Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka
aikana arviota tai oletusta korjataan. Konsernitilinpäätöksen olennaisimmat johdon harkintaa
edellyttävät erät, joihin voi liittyä epävarmuutta on esitetty seuraavien liitetietojen tai liitetieto-
osioiden yhteydessä:
Johdon harkintaa edellyttävät keskeiset arviot ja oletukset Liitetieto tai liitetieto-osio
Tuloutus 2.2 Myyntituotot
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 3.4 Eläkevelvoitteet
Tuloverot 4. Tuloverot
Vaihto-omaisuus 5.2 Vaihto-omaisuus
Varaukset 5.5 Varaukset
Liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaus 6.1 Liikearvo
Arvonalentumistestaus 6.4 Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoimintojen yhdistäminen ja määräysvallan, yhteisen määräysvallan
ja huomattavan vaikutusvallan arviointi
7. Konsernin rakenne
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot 8. Pääomarakenne ja
rahoitusinstrumentit
Vuokrasopimukset 9.1 Vuokrasopimukset
2. TALOUDELLINEN KEHITYS
2.1 Segmentti-informaatio
Laatimisperiaate
Segmenttiraportointi
Cargotecilla on kolme toimintasegmenttiä: Kalmar, Hiab ja MacGregor.
Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle
päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Näiden sisäisten
raporttien laatimisperiaatteet ovat IFRS-standardien mukaiset. Ylimmäksi operatiiviseksi
päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja
niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty Cargotecin hallitus yhdessä toimitusjohtajan
kanssa. Toimintasegmenttejä ei ole yhdistelty raportoitavien segmenttien
muodostamiseksi. Johto seuraa liiketoimintaa tuotteiden pohjalta ja segmenttien
taloudellista suorituskykyä seurataan vertailukelpoisen liikevoiton ja liikevoiton avulla.
Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
Cargotec on johtava lastin- ja kuormankäsittelyalan ratkaisujen toimittaja, jonka tavoite on
olla älykkään lastinkäsittelyn markkinajohtaja. Yhtiön liiketoiminta-alueet Kalmar, Hiab ja
MacGregor tunnetaan johtavista lastin- ja kuormankäsittelyn ratkaisuistaan ympäri maailman.
Niiden maailmanlaajuiset verkostot toimivat lähellä asiakkaita, ja kattavat huoltopalvelut
takaavat jatkuvan, luotettavan ja kestävän toiminnan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
Kalmarin tarjonta kattaa alaa muokkaavat, kestävät kontinkäsittelylaitteet ja terminaali-
automaatioratkaisut, ohjelmistot ja palvelut. Niitä käytetään satamissa, terminaaleissa,
jakelukeskuksissa sekä eri teollisuuden aloilla. Kalmarin tuotevalikoimaan kuuluvat
satama- ja kenttänosturit, kontti- ja kuljetuslukit, konttikurottajat, tyhjien konttien käsittely-
laitteet, terminaalitraktorit, haarukkatrukit ja automaattiset kuljetusvaunut, kuten myös
huoltosopimukset, tekninen tuki, varaosat, koulutus ja nosturien ajanmukaistaminen.
Kalmar-liiketoiminta-alueeseen kuuluvat myös Kalmar One -automaatiojärjestelmä,
Navis N4 -toiminnanohjausjärjestelmä, Navis Smart Suite -terminaalisovellukset, Octopi-
toiminnanohjausjärjestelmä, lastaus-, ahtaus- ja suorituskykysovellukset sekä Bromma-
konttitarttujat.
32Osa tilinpäätöstä
Hiab on kuormankäsittelyratkaisujen ja huoltopalveluiden globaali markkinajohtaja.
Hiabin tarjonta kattaa kuormankäsittelylaitteet kuten kuormausnosturit, puutavara- ja
kierrätysnosturit, vaihtolava- ja koukkulaitteet, ajoneuvotrukit. takalaitanostimet ja
huoltopalvelut sekä näihin liittyvät ohjelmistot ja digitaaliset palvelut. Hiabin tuotteita
käytetään maantiekuljetuksissa ja -toimituksissa, pääasiassa rakennus-, jakelu-, metsätalous-,
varastointi-, jätteenkäsittely-, kierrätys- ja maanpuolustusaloilla. Hiabin asiakkaisiin kuuluu niin
pieniä paikallisia kuorma-autoyrittäjiä kuin kansainvälisiä kuljetusalan yrityksiä yksityiseltä ja
julkiselta sektorilta.
MacGregor-liiketoiminta-alue tarjoaa integroituja lastin- ja kuormankäsittelyratkaisuja ja
huoltopalveluja merikuljetuksiin ja offshore-toimialan tarpeisiin. MacGregorin laitevalikoimaan
aluksille kuuluvat lastiluukut, lastinkiinnitysjärjestelmät, nosturit, ro-ro-laitteet ja kulkusillat,
laivojen itsepurkavat lastinkäsittelyjärjestelmät, vinssit, ohjauslaitteet, kompressorit
ja kansijärjestelmät sekä näihin liittyvät ohjelmistot ja digitaaliset palvelut. Satamiin ja
terminaaleihin MacGregor toimittaa kulkusiltoja, satamaramppeja ja matkustajakäytäviä.
MacGregorin offshore-toimialalle suunnattuun tuotevalikoimaan kuuluu erilaisia ratkaisuja
vedenalaiseen kuormankäsittelyyn, ankkurinkäsittelyyn, hinaamiseen ja kiinnittämiseen.
Toimintasegmentit
Segmenttien tulos
Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy toimintasegmenttien laitteiden,
huoltopalvelujen ja ohjelmistojen myynnistä. Segmenttien taloudellista suorituskykyä
seurataan vertailukelpoisen liikevoiton ja liikevoiton avulla. Rahoitustuottoja ja -kuluja, veroja ja
osaa konsernihallinnon kuluista ei kohdisteta segmenteille. Tilikauden ja vertailukauden aikana
Cargotecilla ei ole ollut IFRS 8:n määritelmän mukaisia yksittäisiä merkittäviä asiakkaita.
33Osa tilinpäätöstä
1.1.−31.12.2020
MEUR Kalmar Hiab MacGregor
Segmentit
yhteensä
Konserni-
hallinto,
tukitoimin-
not ja eli-
minoinnit
Konserni
yhteensä
Liikevaihto
Laiteliiketoiminta 925,6 775,7 391,2 2 092,5 0,0 2 092,5
Huoltoliiketoiminta 437,2 318,2 250,3 1 005,7 -0,4 1 005,3
Ohjelmistoliiketoiminta 166,4 - - 166,4 -0,8 165,6
Liikevaihto yhteensä 1 529,2 1 093,9 641,5 3 264,7 -1,2 3 263,4
Poistot 62,1 28,9 31,1 122,1 6,3 128,4
Arvonalentumiset 0,6 0,0 11,3 12,0 3,7 15,6
Osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta 2,6 -0,6 2,4 4,4 0,9 5,3
Liikevoitto 61,8 97,3 -48,2 111,0 -40,7 70,4
% liikevaihdosta 4,0 % 8,9 % -7,5 % - - 2,2 %
Uudelleenjärjestelykulut
ja muut vertailtavuuteen
vaikuttavat erät 54,6 29,1 43,8 127,6 5,7 133,3
Vertailukelpoinen
liikevoitto 116,4 126,5 -4,3 238,6 -34,9 203,6
% liikevaihdosta 7,6 % 11,6 % -0,7 % - - 6,2 %
Rahoituserät - - - - - -35,9
Tulos ennen veroja - - - - - 34,5
EBITDA 124,6 126,2 -5,7 245,1 -30,7 214,4
1.1.−31.12.2019
MEUR Kalmar Hiab MacGregor
Segmentit
yhteensä
Konserni-
hallinto,
tukitoimin-
not ja eli-
minoinnit
Konserni
yhteensä
Liikevaihto
Laiteliiketoiminta 1 090,0 1 006,8 356,6 2 453,5 0,0 2 453,4
Huoltoliiketoiminta 464,0 343,2 254,9 1 062,1 -0,5 1 061,6
Ohjelmistoliiketoiminta 168,5 - - 168,5 -0,1 168,4
Liikevaihto yhteensä 1 722,6 1 350,0 611,5 3 684,1 -0,7 3 683,4
Poistot 63,9 28,5 22,9 115,3 9,8 125,1
Arvonalentumiset 0,4 0,0 7,9 8,3 0,4 8,7
Osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta 1,4 -1,7 0,4 0,0 0,6 0,6
Liikevoitto 154,4 159,3 -83,3 230,4 -50,4 180,0
% liikevaihdosta 9,0 % 11,8 % -13,6 % - - 4,9 %
Uudelleenjärjestelykulut
ja muut vertailtavuuteen
vaikuttavat erät 7,4 10,9 55,1 73,4 10,9 84,4
Vertailukelpoinen
liikevoitto 161,8 170,2 -28,2 303,8 -39,5 264,4
% liikevaihdosta 9,4 % 12,6 % -4,6 % - - 7,2 %
Rahoituserät - - - - - -34,1
Tulos ennen veroja - - - - - 145,9
EBITDA 218,7 187,9 -52,5 354,1 -40,2 313,8
34Osa tilinpäätöstä
Segmenttien varat ja velat
Segmenteille kohdistetut varat ja velat ovat eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai,
jotka ovat perustellusti kohdistettavissa segmentille. Konsernin sisäiset saamiset ja velat eivät
sisälly segmentin varoihin ja velkoihin. Kohdistamattomat varat sisältävät lainasaamiset ja muut
korolliset saamiset, rahavarat, tuloverosaamiset, laskennalliset verosaamiset, korkosaamiset,
yritysmyyntien kauppahintasaamiset ja rahoituksen tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt
johdannaisvarat. Kohdistamattomat velat sisältävät lainat ja muut korolliset velat, tuloverovelat,
laskennalliset verovelat, korkovelat, yritysostojen kauppahintavelat, osinkovelat ja rahoituksen
tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaisvelat.
31.12.2020
MEUR Kalmar* Hiab MacGregor
Segmentit
yhteensä
Konserni-
hallinto,
tukitoimin-
not ja eli-
minoinnit
Konserni
yhteensä*
Liikearvo 341,2 222,4 481,9 1 045,4 - 1 045,4**
Muut aineettomat
hyödykkeet 70,8 17,9 134,5 223,3 27,7 251,0
Aineelliset hyödykkeet 260,7 115,3 41,5 417,4 19,9 437,3
Osuudet osakkuus- ja
yhteisyrityksissä 31,1 0,0 25,6 56,7 0,0 56,7
Osakesijoitukset 0,0 0,0 0,0 0,0 37,5 37,5
Käyttöpääomavarat 642,5 400,3 324,8 1 367,6 49,8 1 417,5
Kohdistamattomat varat,
korolliset - - - - 508,5 508,5
Kohdistamattomat varat,
korottomat - - - - 134,0 134,0
Varat yhteensä 1 346,3 755,9 1 008,2 3 110,4 777,6 3 888,0
Käyttöpääomavelat 638,8 274,6 339,2 1 252,6 61,4 1 314,0
Kohdistamattomat velat,
korolliset - - - - 1 190,7 1 190,7
Kohdistamattomat velat,
korottomat 0,0 - - - 81,9 81,9
Velat yhteensä 638,8 274,6 339,2 1 252,6 1 334,1 2 586,7
Operatiivinen sitoutunut
pääoma* 707,5 481,3 669,1 1 857,9 73,6 1 931,4
Investoinnit 44,8 27,1 11,9 83,8 1,9 85,7
* Sisältävät myytäväksi luokitellut omaisuuserät ja niihin liittyvät velat. Lisätietoja myytävänä olevista omaisuuseristä
esitetään liitetiedossa 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät.
** Liikearvo sisältää myytävänä oleviin omaisuuseriin luokiteltua liikearvoa 73,6 miljoonaa euroa.
31.12.2019
MEUR Kalmar Hiab MacGregor
Segmentit
yhteensä
Konserni-
hallinto,
tukitoimin-
not ja eli-
minoinnit
Konserni
yhteensä
Liikearvo 338,0 226,9 493,6 1 058,5 - 1 058,5
Muut aineettomat
hyödykkeet 79,8 20,9 161,8 262,5 33,6 296,1
Aineelliset hyödykkeet 282,1 121,1 63,5 466,7 23,0 489,7
Osuudet osakkuus- ja
yhteisyrityksissä 67,9 4,3 23,8 96,0 24,8 120,8
Osakesijoitukset - 0,0 0,0 0,0 0,2 0,3
Käyttöpääomavarat 775,0 484,7 377,4 1 637,0 24,7 1 661,7
Kohdistamattomat varat,
korolliset - - - - 450,7 450,7
Kohdistamattomat varat,
korottomat - - - - 149,6 149,6
Varat yhteensä 1 542,7 857,9 1 120,1 3 520,8 706,6 4 227,4
Käyttöpääomavelat 726,5 312,4 402,5 1 441,5 61,9 1 503,4
Kohdistamattomat velat,
korolliset - - - - 1 224,3 1 224,3
Kohdistamattomat velat,
korottomat - - - - 72,4 72,4
Velat yhteensä 726,5 312,4 402,5 1 441,5 1 358,6 2 800,1
Operatiivinen sitoutunut
pääoma 816,2 545,5 717,6 2 079,3 44,4 2 123,7
Investoinnit 60,7 28,5 6,6 95,7 4,4 100,2
35Osa tilinpäätöstä
Tilaukset
Saadut tilaukset Tilauskanta
MEUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019 31.12.2020 31.12.2019
Kalmar 1 400,9 1 775,7 842,2 1 049,3
Hiab 1 210,3 1 309,8 502,9 406,3
MacGregor 510,5 629,7 479,6 633,3
Eliminoinnit -0,6 -0,9 -0,5 -0,4
Yhteensä 3 121,0 3 714,3 1 824,3 2 088,6
Henkilöstö
Keskimäärin Vuoden lopussa
MEUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019 31.12.2020 31.12.2019
Kalmar 5 594 5 723 5 526 5 625
Hiab 3 733 4 063 3 390 4 028
MacGregor 2 128 2 125 1 987 2 350
Konsernihallinto ja
tukitoiminnot 611 559 649 584
Yhteensä 12 066 12 470 11 552 12 587
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
Liikevaihto on esitetty asiakkaan sijaintimaan mukaan ja varat sekä investoinnit niiden
sijaintimaan mukaan. Maantieteelliset alueet perustuvat päämarkkina-alueisiin.
Liikevaihto
1.1.−31.12.2020
MEUR Kalmar Hiab MacGregor
Segmentit
yhteensä
Konserni-
hallinto,
tukitoi-
minnot ja
eliminoinnit
Konserni
yhteensä
Suomi 36,4 30,6 12,3 79,4 -0,2 79,2
Muu EMEA (Eurooppa,
Lähi-itä ja Afrikka) 684,8 561,8 282,7 1 529,3 -0,9 1 528,3
Yhdysvallat 405,8 349,1 57,7 812,7 0,0 812,6
Muu Amerikka 115,8 50,6 10,4 176,8 -0,1 176,7
Kiina 77,5 11,5 94,6 183,7 0,0 183,7
Muu Aasia ja
Tyynenmeren alue 208,9 90,2 183,7 482,8 0,0 482,8
Yhteensä 1 529,2 1 093,9 641,5 3 264,7 -1,2 3 263,4
1.1.−31.12.2019
MEUR Kalmar Hiab MacGregor
Segmentit
yhteensä
Konserni-
hallinto,
tukitoi-
minnot ja
eliminoinnit
Konserni
yhteensä
Suomi 37,0 32,8 6,2 76,0 0,0 76,0
Muu EMEA (Eurooppa,
Lähi-itä ja Afrikka) 758,1 688,3 242,0 1 688,4 -0,5 1 687,8
Yhdysvallat 506,1 443,8 71,6 1 021,5 0,0 1 021,5
Muu Amerikka 136,9 72,2 12,2 221,3 -0,1 221,2
Kiina 79,9 8,5 108,6 197,1 0,0 197,1
Muu Aasia ja
Tyynenmeren alue 204,6 104,3 170,9 479,8 0,0 479,7
Yhteensä 1 722,6 1 350,0 611,5 3 684,1 -0,7 3 683,4
36Osa tilinpäätöstä
Pitkäaikaiset varat ja liikearvo*
MEUR 31.12.2020 31.12.2019
Suomi 84,3 134,0
Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) 497,5 559,9
Amerikat 45,8 108,9
Aasia ja Tyynenmeren alue 44,6 103,8
Liikearvo 1 045,4** 1 058,5
Yhteensä 1 717,6 1 965,1
* Lukuun ottamatta rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia. Liikearvoa ei ole kohdistettu maantieteellisille
alueille.
** Liikearvo sisältää myytävänä oleviin omaisuuseriin luokiteltua liikearvoa 73,6 miljoonaa euroa. Lisätietoa myytävänä
olevista omaisuuseristä ja niihin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät.
Investoinnit
MEUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Suomi 5,1 10,7
Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) 55,5 69,9
Amerikat 16,0 12,8
Aasia ja Tyynenmeren alue 9,1 6,7
Yhteensä 85,7 100,2
Henkilöstö
MEUR 31.12.2020 31.12.2019
Suomi 1 001 1 043
Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) 6 634 7 539
Amerikat 1 458 1 579
Aasia ja Tyynenmeren alue 2 459 2 426
Yhteensä 11 552 12 587
2.2 Myyntituotot
Laatimisperiaatteet
Tuottojen kirjaaminen
Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä
veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Tuloutusedellytysten
täyttymistä tarkastellaan yleensä kunkin sopimuksen osalta erikseen, elleivät useat
erilliset sopimukset tosiasiallisesti muodosta yksittäistä liiketoimea, ja tuottojen
kirjaaminen määritetään erikseen jokaisen erillisen sopimusperusteisen tuotteen tai
palvelun osalta. Tuote tai palvelu katsotaan erilliseksi toimintovelvoitteeksi, mikäli se on
erotettavissa muista sopimusperusteisista lupauksista asiakkaalle ja mikäli asiakas voi
hyötyä siitä erikseen tai yhdessä muiden helposti saatavilla olevien resurssien kanssa.
Näin ollen useita toimitettavia eriä sisältävä sopimus voi sisältää yhden tai useamman
erikseen tuloutettavan erän. Cargotec on päävastuussa toimintovelvoitteidensa
täyttämisestä myös käyttäessään alihankkijoita ja toimii siten yleensä aina päämiehenä
asiakassopimuksissaan.
Kauppahinnan allokointi erillisille luvatuille tuotteille ja palveluille perustuu
määrään, jonka Cargotec odottaa saavansa myynnistä ottaen huomioon sovitun
sopimusperusteisen kauppahinnan sekä arvion muuttuvien hintaelementtien, kuten
suoriutumiseen perustuvien bonusten ja myöhästymissakkojen, vaikutuksesta siihen.
Muuttuvien kauppahintaelementtien yleisyydestä huolimatta projektien lopputulemat
ovat pääosin luotettavasti ennakoitavissa eivätkä muuttuvat kauppahintaelementit ole
projektien kokonaistuloutusten kannalta määrääviä. Tuotot allokoidaan erillisille luvatuille
tuotteille ja palveluille näiden suhteellisten käypien arvojen perusteella, jotka perustuvat
tuotteesta ja palvelusta riippuen joko listahintoihin tai odotettuihin tuotantokuluihin ja
katteisiin.
Myyntituotto kirjataan erikseen kullekin erotettavissa olevalle tuotteelle tai palvelulle joko
tietyllä ajanhetkellä tai ajan kuluessa perustuen toimintovelvoitteiden täyttymiseen sekä
siihen, kuinka määräysvalta tuotteesta tai palvelusta siirtyy asiakkaalle. Määräysvallan
katsotaan siirtyvän ajan kuluessa, mikäli suoritteesta saatava hyöty kulutetaan
samanaikaisesti, kun sitä tuotetaan, tai mikäli tuotettu suorite parantaa asiakkaan
määräysvallassa olevaa omaisuuserää. Lisäksi määräysvallan katsotaan siirtyvän ajan
kuluessa, kun toimitetaan yksittäisen asiakkaan tarpeisiin suunniteltuja tuotteita, joiden
ei arvioida soveltuvan sellaisenaan tai vähäisin muutoksin toisen asiakkaan käyttöön,
ja mikäli Cargotecilla on sopimusperusteinen oikeus maksuun tuotettujen suoritteiden
37Osa tilinpäätöstä
osalta. Muissa tapauksissa myyntituotto kirjataan yhdellä ajanhetkellä määräysvallan
siirtyessä asiakkaalle. Määräysvallan siirtymishetken määrittely perustuu pääasiallisesti
riskien ja etujen siirtymiseen asiakkaalle. Riskien ja etujen katsotaan siirtyneen
asiakkaalle tuotteesta, toimitustavasta ja sopimusehdoista riippuen joko toimitusehtojen
mukaisesti, asennustyön valmistuttua tai asiakkaan hyväksyttyä tuotteen.
Mikäli asiakassopimuksen odotetaan olevan tappiollinen, sopimuksesta aiheutuvat
kustannukset arvioidaan varauksiin sovellettavin periaattein ja odotettu tappio kirjataan
välittömästi tulosvaikutteisesti.
Myyntituotot koneista ja laitteista, jotka ovat sarjavalmisteisia tai joiden valmistus
ei edellytä merkittävää määrää suunnittelutyötä, kirjataan yhdellä ajanhetkellä kun
tuotteeseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle eikä konsernilla ole
enää tuotteeseen liittyvää valvonta- eikä määräysvaltaa. Myytäessä näitä tuotteita ilman
toimitusta ja asennuspalvelua myyntituotto kirjataan, kun laite luovutetaan asiakkaalle
tai saatetaan muutoin asiakkaan saataville. Mikäli tuotteita myydään toimitettuna,
mutta ilman vaativaa asennusta, myyntituottojen kirjaamisajankohta määräytyy sovitun
toimituslausekkeen (Incoterm) mukaisesti. Mikäli tuotteita myydään asennuspalvelulla,
tuloutusajankohdan määrittää asennustyön vaativuus. Vaativa asennuspalvelu katsotaan
tuotteeseen läheisesti liittyväksi toimintovelvoitteeksi, joten tuotteen myyntituotto
kirjataan vasta asennuksen valmistuttua. Sen sijaan yksinkertainen asennuspalvelu,
joka on tyypillisesti kestoltaan lyhyt ja arvoltaan vähäinen, ei määritä laitteen
tuloutusajankohtaa.
Myyntituotot koneista ja laitteista, joiden valmistukseen liittyy merkittävä määrä
yksittäisen asiakkaan tarpeisiin suunniteltuja ominaisuuksia, kirjataan ajan kuluessa
tuotteen valmiusasteeseen perustuvalla menetelmällä mikäli tuotteen ei arvioida
soveltuvan sellaisenaan tai vähäisin muutoksin toisen asiakkaan käyttöön ja mikäli
Cargotecilla on sopimusperusteinen oikeus maksuun tuotettujen suoritteiden osalta.
Säännön kaksiportaisuuden johdosta myyntituottojen kirjausajankohta määräytyy
näiden tuotteiden osalta käytännössä maksua koskevien sopimusehtojen perusteella.
Valmiusaste määritetään joko tarkasteluhetkeen mennessä toteutuneiden menojen
osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista (ns. cost-to-cost-menetelmä) tai
hankkeen tietyn fyysisen osuuden valmistumisen perusteella (ns. milestone-menetelmä).
Mikäli sopimuksen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta aiheutuvat
menot kirjataan kuluksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet, ja sopimuksesta
saatavia tuottoja kirjataan vain toteutuneita menoja vastaava määrä.
Myyntituotot käyttövalmiista ohjelmistoista kirjataan ohjelmiston ollessa toimitettu
asiakkaalle tai saatettu muutoin asiakkaan saataville. Myyntituotto kirjataan yhdellä
ajanhetkellä, mikäli asiakas saa ohjelmistoon ajallisesti rajattoman käyttöoikeuden
niillä toiminnallisuuksilla, jotka sisältyvät ohjelmistoon lisenssin luovutushetkellä. Mikäli
ajallisesti rajattomalla käyttöoikeudella myytyyn ohjelmistoon tehdään merkittäviä
asiakaskohtaisia muutostöitä, ohjelmistolisenssi ja muutostyö katsotaan yhdeksi
toimintovelvoitteeksi, jonka myyntituotto kirjataan valmiusasteen mukaisesti perustuen
tehtyyn työmäärään. Mikäli sopimuksen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti,
hankkeesta aiheutuvat menot kirjataan kuluksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet,
ja sopimuksesta saatavia tuottoja kirjataan vain toteutuneita menoja vastaava määrä.
Mikäli ohjelmistolisenssi myydään määräajaksi tai ohjelmistoa myydään palveluna,
myyntituotto kirjataan sovitun lisenssi- tai palvelujakson kuluessa.
Myyntituotot palvelusopimuksista kirjataan valmiusasteen perusteella, kun hankkeen
lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmiusaste määritetään tarkasteluhetkeen
mennessä toteutuneiden menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista
(ns. cost-to-cost-menetelmä) tai toteutuneiden työsuoritteiden osuutena arvioiduista
kokonaissuoritteista (ns. milestone-menetelmä). Tiettyjen pitkäkestoisten, mutta
arvoltaan vähäisten sopimusten osalta valmiusastetta ei määritetä sopimuskohtaisesti
syntyneiden kulujen tai tehdyn työmäärän perusteella, vaan perustuen arvioon
siitä, kuinka vastaavien sopimusten kustannukset ja työmäärä yleisesti jakautuvat
sopimusajan kuluessa. Mikäli palvelu on jatkuvaa, kuten ohjelmistojen ylläpito- ja
tukipalveluissa ja jatketuissa takuissa, tai palvelu sisältää määrittämättömän määrän
suoritteita, sopimus tuloutetaan tasaisesti sopimusajalle. Mikäli sopimuksen lopputulosta
ei voida arvioida luotettavasti, kirjataan työsuoritteista aiheutuvat menot kuluksi
samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet, ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain
toteutuneita menoja vastaava määrä. Odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi
tulosvaikutteisesti. Myyntituotot lyhytkestoisista huolto- tai palvelutoimeksiannoista
kirjataan, kun työ on suoritettu.
Cargotec tarjoaa asiakasrahoituspalveluita tietyille asiakassegmenteilleen ja
jakelukanavilleen. Näissä liiketoimissa Cargotec on mukana järjestämässä rahoitusta
asiakkaalle tai jälleenmyyjälle joko suoraan itse tai yhteistyössä rahoituspalveluntarjoajan
kanssa. Näille järjestelyille on tyypillistä, että Cargotecille jää liiketoimen jälkeen myytyyn
tuotteeseen liittyvää jäännösarvoriskiä tai loppuasiakkaaseen liittyvää luottoriskiä.
Riippuen Cargotecille jäävän riskin luonteesta ja määrästä asiakasrahoitusjärjestelyt
käsitellään normaaleina myynteinä, käyttö- tai rahoitusleasinginä tai rahoitusjärjestelyinä
liiketapahtuman tosiasiallisen luonteen mukaisesti.
38Osa tilinpäätöstä
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät ja velat
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät liittyvät laskuttamattomiin saamisiin
asiakassopimuksista, joissa myyntituotto kirjataan ajan kuluessa. Laskuttamattomat
saamiset kuvaavat määrää, jolla suoritettuun työhön perustuva tuloutus ylittää
laskutetun määrän sekä kirjatut tappiot. Sopimukseen perustuvat saamiset esitetään
taseessa osana muita korottomia saamisia. Sopimukseen perustuvat velat liittyvät
asiakassopimuksista saatuihin ennakoihin, ja kuvaavat määrää, jolla saadut tai laskutetut
ennakot ylittävät kirjattujen myyntituottojen määrän. Sopimukseen perustuvat velat
esitetään taseessa saaduissa ennakoissa.
Sopimukseen perustuvien saamisten ja velkojen määrä määritetään erikseen jokaiselle
asiakassopimukselle.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Tuloutus
Tuloutus edellyttää monelta osin harkinnan ja arvioiden käyttöä. Harkintaa käytetään
esimerkiksi erikseen tuloutettavien toimintovelvoitteiden tunnistamiseen tilanteessa,
jossa toimitettavien tuotteiden ja palveluiden käsittely yhdessä tai erikseen ei ole
yksiselitteistä. Näin on erityisesti tilanteissa, joissa toimitettavat tuotteet ja palvelut eivät
yksinään muodosta toimivaa lopputuotetta. Asiakassopimuksille on myös tyypillistä, että
ne sisältävät vaihtuvia hintaelementtejä, joiden huomioiminen tuloutuksessa edellyttää
arviointia erityisesti tilanteessa, jossa toimitettavasta tuotteesta tai kokonaisuudesta
ei ole aiempaa kokemusta. Tuloutuksessa eniten harkintaa käytetään kuitenkin
tuloutusajankohtaa määritettäessä.
Pitkäkestoiset palvelusopimukset sekä erikseen määritellyt pitkäaikaishankkeet
tuloutetaan ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti. Pitkäaikaishankkeiden
tulouttaminen ajan kuluessa on sallittua, mikäli toimitettavilla laitteilla tai kokonaisuudella
ei arvioida olevan vaihtoehtoista käyttöä Cargotecille ja mikäli Cargotecilla arvioidaan
olevan oikeus riittävään maksuun asiakkaalta jo tehdyn työn osalta koko projektin ajan.
Tilinpäätöshetkellä ajan kuluessa tuloutettu määrä perustuu kertyneiden kustannusten
määrästä suhteessa sopimuksen arvioituihin kokonaiskustannuksiin, tai arvioon
pitkäaikaishankkeen fyysisestä valmiusasteesta. Mikäli arvio hankkeen lopputulemasta
muuttuu, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa sillä tilikaudella, jolloin muutos oli
ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Pitkäaikaishankkeesta odotettavissa oleva tappio
kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Vuonna 2020 noin 18,5 (2019: 13,7) prosenttia
liikevaihdosta on tuloutettu ajan kuluessa.
1.1.−31.12.2020
MEUR Kalmar Hiab MacGregor
Sisäinen
liikevaihto
Konserni
yhteensä
Laiteliiketoiminnan liikevaihto 925,6 775,7 391,2 0,0 2 092,5
Huoltoliiketoiminnan liikevaihto 437,2 318,2 250,3 -0,4 1 005,3
Ohjelmistoliiketoiminnan liikevaihto 166,4 - - -0,8 165,6
Liikevaihto yhteensä 1 529,2 1 093,9 641,5 -1,2 3 263,4
Kirjattu yhdellä ajanhetkellä 1 212,0 1 081,6 368,4 -1,2 2 660,9
Kirjattu ajan kuluessa 317,2 12,3 273,1 - 602,5
1.1.−31.12.2019
MEUR Kalmar Hiab MacGregor
Sisäinen
liikevaihto
Konserni
yhteensä
Laiteliiketoiminnan liikevaihto 1 090,0 1 006,8 356,6 0,0 2 453,4
Huoltoliiketoiminnan liikevaihto 464,0 343,2 254,9 -0,5 1 061,6
Ohjelmistoliiketoiminnan liikevaihto 168,5 - - -0,1 168,4
Liikevaihto yhteensä 1 722,6 1 350,0 611,5 -0,7 3 683,4
Kirjattu yhdellä ajanhetkellä 1 405,0 1 339,1 435,1 -0,6 3 178,5
Kirjattu ajan kuluessa 317,6 10,9 176,4 -0,1 504,8
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät
MEUR 2020 2019
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 1.1 117,4 78,1
Kurssierot -5,0 1,4
Siirrot myyntisaamisiin -343,8 -123,3
Yrityshankinnat ja -myynnit - 2,5
Muutokset luottotappiovarauksissa ja arvonalentumisissa 0,1 0,0
Työn edistymiseen, kustannusestimaatteihin ja myyntihintoihin
perustuvat muutokset 332,2 158,8
Myytävänä olevat omaisuuserät* -6,8 -
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 31.12. 93,9 117,4
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät, joita ei odoteta
laskutettavan seuraavan 12 kuukauden kuluessa 0,3 0,5
* Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa
7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät.
39Osa tilinpäätöstä
2.3 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
Laatimisperiaate
Julkiset avustukset
Julkiset avustukset, joiden saamiseen ei liity ehtoja, kirjataan tuloslaskelmaan, kun
oikeus saatavaan avustukseen syntyy. Muut julkiset avustukset kirjataan alussa käypään
arvoon velaksi taseeseen, kun avustuksen saaminen on kohtuullisen varmaa ja Cargotec
täyttää avustukselle asetetut ehdot, ja jaksotetaan systemaattisesti tuloksi niille kausille,
jolloin avustuksia vastaavat kulut syntyvät.
Liiketoiminnan muut tuotot
MEUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot 1,6 1,0
Asiakasrahoitukseen liittyvät muut tuotot 26,8 27,2
Vuokratuotot 2,8 2,3
Tilausten peruutuksista aiheutuneet tuotot - 0,0
Muut tuotot 16,8 3,0
Yhteensä 48,0 33,5
Liiketoiminnan muut kulut
MEUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot 0,2 0,1
Asiakasrahoitukseen liittyvät muut kulut 26,6 27,0
Tilausten peruutuksista aiheutuneet kulut 0,0 -
Yritysjärjestelyihin liittyvät kulut 4,4 2,9
Muut kulut 4,4 3,8
Yhteensä 35,7 33,8
Liikevoittoon sisältyy valuuttakurssieroja rahavirran suojauksiksi määritellyistä johdannaisista
yhteensä 19,9 (2019: -3,9) miljoonaa euroa, joista liikevaihtoon sisältyy 23,9 (-6,8) miljoonaa
euroa sekä myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin -4,0 (2,9) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan
muihin tuottoihin ja kuluihin kirjattavilla suojausten tehottomaan osuuteen liittyvillä valuutta-
kurssieroilla ei ollut vaikutusta liikevoittoon (2019: ei vaikutusta).
Sopimuksiin perustuvat velat
MEUR 2020 2019
Sopimuksiin perustuvat velat 1.1. 306,3 190,3
Kurssierot -9,5 1,1
Tuloutus sopimuksiin perustuvasta velasta 1.1 -193,0 -124,1
Yrityshankinnat ja -myynnit 0,1 61,1
Saatu/maksettu rahamäärä vähennettynä tuloutuksella 102,5 177,9
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat* -23,8 -
Sopimuksiin perustuvat velat 31.12. 182,7 306,3
Sopimuksiin perustuvat velat, joita ei odoteta tuloutettavan
seuraavan 12 kuukauden kuluessa 0,3 22,5
Oikaisu myyntiin liittyen tuloutettuun määrään aiempina vuosina -2,6 0,1
* Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa
7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät.
Sopimuskannan jäljellä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu
transaktiohinta
Jäljellä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta koskien keskeneräisiä
asiakassopimuksista on tilinpäätöshetkellä 1 824,3 (31.12.2019: 2 088,6) miljoonaa euroa,
josta 84 % (80 %) odotetaan tuloutettavan seuraavan 12 kuukauden aikana.
40Osa tilinpäätöstä
Lisäksi liikevoittoon sisältyy -3,4 (2019: 0,7) miljoonaa euroa kurssieroja suojaamattomista
myynneistä ja ostoista sekä suojatuista myynneistä ja ostoista, joihin ei ole sovellettu
suojauslaskentaa.
Tilintarkastajan palkkiot
MEUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Tilintarkastus 3,0 2,9
Tilintarkastuslain 1.1, 2§:ssä tarkoitetut toimeksiannot 0,5 -
Veroneuvonta 0,6 0,6
Muut palvelut 1,0 0,6
Yhteensä 5,1 4,0
Yllä oleva taulukko esittää PricewaterhouseCoopersin globaalit palkkiot vuoden aikana.
PricewaterhouseCoopers Oy:n palkkiot muista kuin tilintarkastuspalveluista tilikaudella 2020
olivat yhteensä 1,5 (2019: 0,4) miljoonaa euroa, johon sisältyy palkkioita tilintarkastuslain 1.1,
2§:ssä tarkoitetuista toimeksiannoista 0,5 (0,0) miljoonaa euroa, veroneuvonnasta 0,1 (0,0)
miljoonaa euroa, ja muista palveluista 0,9 (0,4) miljoonaa euroa.
41Osa tilinpäätöstä
2.4 Uudelleenjärjestelykulut ja muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät
1.1.−31.12.2020 MEUR Kalmar Hiab MacGregor Muut Yhteensä
Uudelleenjärjestelykulut
Työsuhteiden päättämiseen
liittyvät kulut 6,2 14,6 16,3 0,3 37,5
Pitkäaikaisten omistettujen
omaisuuserien arvon alentuminen - 4,1 11,0 - 15,1
Vaihto-omaisuuden arvon
alentuminen 1,5 -0,2 4,0 - 5,3
Uudelleenjärjestelyihin liittyvät
liiketoimintojen myynnit* 43,9 0,0 -0,2 - 43,7
Muut uudelleenjärjestelykulut** 2,6 10,7 12,0 4,1 29,4
Uudelleenjärjestelykulut,
yhteensä 54,3 29,1 43,1 4,4 131,0
Muut vertailtavuuteen vaikuttavat
erät
Vakuutuskorvaukset - - -5,0 - -5,0
Liiketoimintojen myyntiin,
hankintaan ja integrointiin liittyvät
kulut - - 5,7 0,6 6,3
Sulautumissuunnitelma
Konecranes Oyj:n kanssa*** 0,3 - - 6,6 6,9
Muut kulut**** - - - -6,0 -6,0
Muut vertailtavuuteen vaikuttavat
erät, yhteensä 0,3 - 0,7 1,3 2,3
Uudelleenjärjestelykulut ja muut
vertailtavuuteen vaikuttavat erät,
yhteensä 54,6 29,1 43,8 5,7 133,3
1.1.−31.12.2019 MEUR Kalmar Hiab MacGregor Muut Yhteensä
Uudelleenjärjestelykulut
Työsuhteiden päättämiseen
liittyvät kulut 5,3 7,9 9,4 0,0 22,7
Pitkäaikaisten omistettujen
omaisuuserien arvon alentuminen 0,0 - 5,9 - 5,9
Vaihto-omaisuuden arvon
alentuminen - -0,5 20,7 - 20,1
Uudelleenjärjestelyihin liittyvät
liiketoimintojen myynnit* 0,3 - 0,0 - 0,4
Muut uudelleenjärjestelykulut** 1,7 3,5 16,1 9,7 31,0
Uudelleenjärjestelykulut,
yhteensä 7,4 10,9 52,1 9,7 80,1
Muut vertailtavuuteen vaikuttavat
erät
Liiketoimintojen myyntiin,
hankintaan ja integrointiin liittyvät
kulut - - 3,0 1,3 4,3
Muut vertailtavuuteen vaikuttavat
erät, yhteensä - - 3,0 1,3 4,3
Uudelleenjärjestelykulut ja muut
vertailtavuuteen vaikuttavat erät,
yhteensä 7,4 10,9 55,1 10,9 84,4
* Uudelleenjärjestelyihin liittyvistä liiketoimintojen myynneistä esitetään lisätietoa liietiedossa 7.1, Yrityshankinnat ja -myynnit.
Vuoden 2020 aikana toteutetusta Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd (RCI) yhteisyrityksen myynnistä esitetään lisätietoa
liitetiedossa 7.2, Yhteisyritykset ja osakkuusyhtiöt.
** Muut uudelleenjärjestelykulut sisältää sopimusten päättämiseen liittyvät kulut (pl. työsopimukset), toimintojen siirtoihin ja
ulkoistuksiin liittyvät kulut, tyhjien ja tulevaisuudessa Cargotecille tarpeettomien toimitilojen ylläpitokustannukset, myytyjen ja
lakkautettujen toimintojen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot, sekä käynnissä olevaan konsernin
laajuiseen tukitoimintojen uudelleenjärjestelyyn liittyvät kulut.
*** Yhdistymisestä esitetään lisätietoa liitetiedossa 9.4, Cargotecin ja Konecranesin sulautumissuunnitelma.
**** Cargotecin omistusosuuden laimentuminen Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Ltd:ssä (RHI) 7,9 prosentista 5,6
prosenttiin yhtiön tekemän osakeannin seurauksena sekä RHI:n omistuksen uudelleenluokittelu osakkuusyhtiösijoituksesta
käypään arvoon arvostetuksi osakesijoitukseksi.
42Osa tilinpäätöstä
Uudelleenjärjestelykulut
Uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut on esitetty konsernin tuloslaskelmassa erillisenä eränä.
Taseeseen uudelleenjärjestelykuluja on kirjattu niiden luonteesta riippuen alentamaan
omaisuuserän arvoa, toiminnan uudelleenjärjestelyvarauksiin, tappiollisten sopimusten varauksiin
tai siirtovelkoihin. Osa kuluista on kirjattu suoriteperusteisesti ja myös maksettu tilikauden aikana.
Toukokuussa 2017 Cargotec tiedotti tähtäävänsä 50 miljoonan euron vuosittaisiin
kustannussäästöihin vähentämällä epäsuoria hankintoja, tehostamalla prosesseja ja
keskittämällä hallintotoimintoja Cargotec Business Services -yksikköön. Cargotec Business
Services aloitti syksyllä 2017 toimintansa Bulgarian Sofiassa ja on jatkanut toiminnan
laajentamista vuosien 2018-2020 aikana. Tähän konserninlaajuiseen tukitoimintojen
uudelleenjärjestelyyn liittyvät kulut raportoidaan työsuhteiden päättymiseen liittyvinä kuluina ja
muina uudelleenjärjestelykuluina. Ohjelman toteutuneet säästöt sen aloittamisesta alkaen ovat
noin 57 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 saavutettiin noin 16 miljoonan euron säästöt.
Vuonna 2020 kaikissa Cargotecin liiketoiminnoissa tuottavuutta parannettiin rakenteellisilla
toimenpiteillä ja pysyvä henkilöstömäärä laski vuoden aikana noin 1000 henkilöä.
Kalmarin vuoden 2020 uudelleenjärjestelykulut sisältää Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd
(RCI) yhteisyrityksen myynnistä syntyneen 35,6 miljoonan euron tappion ja samanaikaisesti
hankittujen toimintojen integrointiin liittyvät kulut. Lisäksi uudelleenjärjestelykulut sisältävät
Intiassa sijainneen Kalmarin kokoonpanoyksikön toiminnan lopettamiseen liittyvät kulut.
Hiabin vuoden 2020 uudelleenjärjestelykulut sisältää 4,0 miljoonan euron
arvonalentumistappion koskien omistusta yhteisyrityksessä Sinotruk Hiab (Shandong)
Equipment Co., Ltd.
MacGregor on jatkanut vuoden 2019 ja 2020 aikana toimintansa tehostamista sopeutuessaan
vaikeaan markkinatilanteeseen. Kirjatuista uudelleenjärjestelykuluista pääosa liittyy heinäkuun
2019 lopussa hankitun TTS Group ASA:n marine- ja offshore-liiketoimintojen integrointiin
ja tiettyjen MacGregorin offshore-tuoteportfolion tuotteiden lakkauttamiseen, offshore-
markkinoiden kohdistuessa yhä enenevässä määrin perinteisestä öljy- ja kaasutoiminnasta
uusiutuvan energian tuotteisiin. Vuonna 2019 offshore-tuoteportfolion tuotteiden
lakkauttamisen alaskirjauksista 20,7 miljoonaa euroa kohdistui vaihto-omaisuuteen.
Muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät
Muut liikevoiton vertailtavuuteen vaikuttavat erät sisältää pääsääntöisesti merkittävät
liiketoimintojen myyntivoitot/-tappiot, liiketoimintojen hankintaan, integrointiin ja
myyntiin liittyvät kulut ja tuotot, omaisuuden arvonalentumiset ja niiden palautukset,
vakuutuskorvaukset ja oikeudenkäyntikulut, jos ne eivät liity liiketoiminnan
uudelleenjärjestelyihin. Nämä erät sisältyvät tuloslaskelmassa joko hallinnon kuluihin,
liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.
2.5 Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot
MEUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista
rahoitusvaroista 2,8 3,8
Muut rahoitustuotot 0,0 0,1
Valuuttakurssierot, netto - 0,1
Yhteensä 2,8 4,0
Rahoituskulut
MEUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista
rahoitusveloista 18,3 17,6
Korkokulut vuokrasopimuksista 7,4 8,1
Korollisiin velkoihin liittyvät järjestely- ja varauspalkkiot 2,5 1,5
Valuuttatermiinien korkokomponentti 4,4 9,7
Muut rahoituskulut 4,0 1,3
Valuuttakurssierot, netto 2,1 -
Yhteensä 38,7 38,1
Muut rahoituskulut sisältää 2,4 (2019: 0,2) miljoonaa euroa lainasaamisiin liittyviä
arvonalentumistappioita.
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät valuuttakurssierot
MEUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Valuuttakurssierot korollisista rahoitussaamisista ja -veloista 16,4 -2,4
Valuuttakurssierot johdannaissopimuksista -18,5 2,5
Yhteensä -2,1 0,1
43Osa tilinpäätöstä
2.6 Osakekohtainen tulos
Laatimisperiaate
Osakekohtainen tulos
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
kauden tulos kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla
keskiarvolla. Konsernin laimentavat potentiaaliset kantaosakkeet liittyvät osakkeina
maksettaviin osakeperusteisiin kannustinjärjestelyihin. Kannustinjärjestelyissä
annettavat osakkeet ovat ehdollisesti liikkeeseenlaskettavia, jolloin ne huomioidaan
laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa optioiden tavoin. Osakkeilla ja
optioilla on laimentava vaikutus, kun niiden merkintähinta sisältäen työntekijän vielä
suorittamattoman työn käyvän arvon on alempi kuin osakkeen keskimääräinen
markkinahinta tilikaudella. Laimennusvaikutukseksi tulee liikkeeseen laskettavien
osakkeiden lukumäärän ja niiden osakkeiden lukumäärän välinen erotus, jotka olisi
laskettu liikkeeseen osakkeiden kauden keskimääräiseen markkinahintaan.
1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, MEUR 8,1 89,4
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl* 64 408 64 358
Osakekohtainen tulos, EUR 0,13 1,39
Liite 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos,
MEUR 8,1 89,4
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
tilikaudella, 1 000 kpl* 64 408 64 358
Osakepohjaisten kannustinohjelmien vaikutus,
1 000 kpl 3.2 101 120
Osakkeiden lukumäärän laimennusvaikutuksella
oikaistu painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl 64 508 64 477
Laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos, EUR 0,13 1,39
* Osakepohjainen kannustinohjelma 2017–2020 sisältää luovutusrajoituksia, minkä vuoksi osakekohtaisen tuloksen
laskennassa käytetty osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo eroaa ulkona olevien osakkeiden painotetusta keskiarvosta.
2.7 Tietoa COVID-19 vaikutuksista
taloudelliseen raportointiin
Maailman terveysjärjestö WHO luokitteli koronavirusepidemian (COVID-19) pandemiaksi
11.3.2020. Pandemialla on ollut valtava vaikutus yhteiskuntiin, rahoitusmarkkinoihin ja
liiketoimintoihin ympäri maailman ja se on kohdellut eri maita ja toimialoja hyvin eri tavoin.
Pandemian aiheuttamalla talouskriisillä on ollut merkittävä vaikutus myös Cargoteciin ja
on odotettavissa, että monelta osin kriisin vaikutukset tulevat esiin vasta viiveellä. Koska
täyttä näkyvyyttä kriisin jo aiheuttamiin vaikutuksiin ei vielä ole ja mahdollisia kehityspolkuja
nykytilanteesta eteenpäin on useita, on kriisin kokonaisvaikutusta edelleen vaikea arvioida.
Vuoden 2020 ensimmäisen kvartaalin aikana pandemiatilanne johti Cargotecin
kokoonpanoyksiköiden sulkemisiin Espanjassa, Irlannissa, Italiassa ja Malesiassa. Kriisillä
oli vastaavia vaikutuksia Cargotecin alihankkijoihin ja tavarantoimittajiin. Cargotec käynnisti
ensimmäisen kvartaalin aikana sopeuttamistoimet pandemian vaikutuksista aiheutuvien
negatiivisten tulosvaikutusten pienentämiseksi, joilla on saavutettu noin 10 miljoonan euron
kuukausittaiset kustannussäästöt. Matkustusrajoitukset ja toimitusvaikeudet vaikeuttivat
liiketoimintaa ensimmäisellä kvartaalilla, mutta vaikutukset eivät vielä näkyneet merkittävästi
raportoiduissa luvuissa.
Toisella kvartaalilla pandemian vaikutukset näkyivät sekä kysynnässä että Cargotecin
toimituskyvyssä. Tilaukset paranivat joka kuukausi heikon huhtikuun jälkeen. Cargotecin
kokoonpanoyksiköt voitiin käynnistää jälleen kesäkuuhun mennessä, ja myös toimitusketjuihin
liittyvät haasteet vähenivät. Liikevaihdon laskun myötä asiakassaatavien määrä väheni, mutta
taloustilanteesta johtuen yliaikaisten asiakassaatavien suhteellinen osuus kasvoi.
Kolmannella kvartaalilla tilanne ei merkittävästi muuttunut. Pandemia osoitti kesän jälkeen
kiihtymisen merkkejä monissa maissa, mutta tällä ei ollut vastaavaa negatiivista vaikutusta
liiketoimintaan kuin keväällä. Liiketoiminnan volyymit jäivät kuitenkin alhaisemmalle
tasolle heijastaen vallitsevaa taloudellista epävarmuutta, maailmantalouden kasvuvauhdin
hidastumista sekä muita epäsuoria vaikutuksia. Samanaikaisesti Cargotec siirsi
kustannussäästöjen painopistettä tilapäisistä pysyvämpiin säästöihin.
Neljännellä kvartaalilla pandemiatilanne oli edelleen vaikea monissa maissa, mutta
koronavirusrokotteita on saatu markkinoille ja rokotukset käyntiin. Liiketoiminnan volyymeissa
alkoi näkyä parannusta tilauskertymän ollessa viimeisellä kvartaalilla vertailukauden tasolla.
Myös kirjatut myyntituotot kehittyivät positiiviseen suuntaan, vaikka vertailukauden tasosta
jäätiin merkittävästi.
44Osa tilinpäätöstä
Asiakassaataviin liittyvä luottotappiovaraus oli tarkasteluhetkellä 19 (31.12.2019: 19)
miljoonaa euroa. Yliaikaisten asiakassaatavien osuus väheni edelliseen kvartaaliin verrattuna,
eikä realisoituneissa luottotappioissa tapahtunut merkittävää muutosta. Vaihto-omaisuus
pieneni merkittävästi tilikauden aikana. Myös vaihto-omaisuuden epäkuranttiusvarauksen
kokonaismäärä kääntyi laskuun viimeisellä kvartaalilla ja oli vuoden lopussa 105 (31.12.2019:
98) miljoonaa euroa.
Cargotec varautui rahoitusmarkkinoiden mahdolliseen epätasapainoon nostamalla toisen
kvartaalin aikana yhteensä 250 miljoonan euron lainat yhteistyöpankeiltaan. Lainat ovat
kestoltaan kahdesta kolmeen vuotta, ja niissä on yhtiön pääomarakennetta rajoittava
rahoitusehto, jonka mukaan Cargotecin IFRS 16:n mukainen nettovelkaantumisaste voi
olla enintään 125 prosenttia. Lisätietoa likviditeettiasemasta esitetään liitetiedossa 8.1,
Rahoitusriskien hallinta.
Lähitulevaisuuden osalta kriisin välittömät taloudelliset vaikutukset Cargoteciin liiketoimintaan
riippuvat ennen kaikkea pandemian hallinnan onnistumisesta eri maissa. Nykytilanteen
pitkittyessä kriisin epäsuorien taloudellisten vaikutusten odotetaan voimistuvan.
Vallitsevassa toimintaympäristössä Cargotec pyrkii varautumaan kriisin tunnistettuihin ja
todennäköisiin vaikutuksiin. Nämä vaikutukset on huomioitu myös raportoiduissa luvuissa
toteumiin tai ennusteisiin perustuen ja nykytilanteessa käytetyt ennusteet tukeutuvat
merkittävästi johdon arvioihin.
Vallitsevasta taloudelliseen toimintaympäristöön liittyvästä epävarmuudesta johtuen Cargotec
raportoi vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksensa keskeiset tulokset vuoden 2020
kolmannen vuosineljänneksen taloudellisen raportoinnin yhteydessä ja MacGregorin osalta
arvonalentumistestaus on uusittu 31.12.2020.
MacGregorin liikearvon arvonalentumistestaus
MacGregorin liikearvolle on suoritettu arvonalentumistestaus vuonna 2020 jokaisella
kvartaalilla. Vuoden ensimmäisellä kvartaalilla kerrytettävissä olevan rahamäärän varojen
kirjanpitoarvon ylittävä osuus oli alimmillaan 7 miljoonaa euroa, jonka jälkeen se nousi vuoden
loppuun mennessä 127 miljoonaan euroon. Arvo on hyvin herkkä muutoksille WACC:ssa sekä
ennusteissa, joten alaskirjausriski on edelleen huomattava vaikkakin se on alentunut.
MacGregor-segmentin kerrytettävissä oleva rahamäärä määritettiin perustuen käyttöarvoon, ja
testi osoitti pientä parannusta verrattuna kolmannen kvartaalin testaukseen. Parannus johtui
pääosin alentuneesta WACC:sta sekä taseen muutoksista. Käytetty WACC ennen veroja oli
9,2 % (31.12.2019: verojen jälkeen 7,4 %).
Suoritettujen arvonalentumistestausten perusteella ei ole kirjattu arvonalentumistappiota.
MacGregorin kerrytettävissä oleva rahamäärä on edelleen alhaisella tasolla suhteessa
testattaviin varoihin. MacGregor-segmentin liikearvo oli raportointihetkellä 481,9 (31.12.2019:
493,6) miljoonaa euroa.
Osana MacGregorin arvonalentumistestausta on tehty herkkyysanalyysit keskeisten
oletusten osalta perustuen kolmeen eri skenaarioon. Laskelmissa testatut muutokset ovat
ensimmäisessä skenaariossa diskonttokoron 2 prosenttiyksikön nousu, toisessa skenaariossa
ennustejakson liikevaihdon 10 prosentin laskun ja liikevoittomarginaalin 2 prosenttiyksikön
laskun yhteisvaikutus sekä kolmannessa skenaariossa edellisten skenaarioiden yhteisvaikutus.
Herkkyysanalyysin tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa.
MacGregorin liikearvon herkkyysanalyysi
Herkkyysanalyysin skenaariot ja tulokset
Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3
Kerrytettävissä
olevan rahamäärän
kirjanpitoarvon
ylittävä osuus,
MEUR
WACC +2
prosenttiyksikköä
Liikevaihto -10
prosenttia ja
liikevoitto -2
prosenttiyksikköä
Liikevaihto -10
prosenttia, liikevoitto
-2 prosenttiyksikköä
ja WACC +2
prosenttiyksikköä
31.12.2020 127,0 Arvonalentuminen* Arvonalentuminen** Arvonalentuminen
31.12.2019 170,0 Arvonalentuminen* Arvonalentuminen** Arvonalentuminen
* Arvonalentumisen raja-arvona oli WACC ennen veroja + 1,3 prosenttiyksikköä (31.12.2019: WACC verojen jälkeen + 1,2
prosenttiyksikköä)
** Arvonalentumisen raja-arvona oli ennustejakson liikevaihto -10 prosenttia ja liikevoitto -0,5 prosenttiyksikköä (31.12.2019:
ennustejakson liikevaihto -10 prosenttia ja liikevoitto -0,8 prosenttiyksikköä)
Johtuen MacGregorin kerrytettävissä olevan rahamäärän vähäisestä varojen kirjanpitoarvon
ylittävästä osuudesta, herkkyysanalyysissä tarkasteltujen skenaarioiden toteutuessa
alaskirjattava määrä olisi huomattava; ensimmäisessä skenaariossa 51 (31.12.2019: 29)
miljoonaa euroa, toisessa 168 (133) miljoonaa, ja kolmannessa 282 (274) miljoonaa euroa.
Kalmarin ja Hiabin liikearvon arvonalentumistestaus
Osana kolmannella kvartaalilla suoritettua vuosittaista liikearvon arvonalentumistestausta
Kalmar- ja Hiab-segmenttien kerrytettävissä olevat rahamäärät määritettiin käyttöarvoon
perustuen. Testauksessa käytetty ennen veroja määritetty WACC oli Kalmarille 9,9
% (2019: 10,4 %) ja Hiabille 9,3 % (9,6 %). Kummankaan segmentin liikearvoon ei
testauksen perusteella kirjattu arvonalentumista eivätkä myöskään mitkään suoritetuista
herkkyysanalyyseista indikoineet arvonalentumista. Herkkyysanalyysit suoritettiin vastaavin
periaattein kuin edellä kuvatut MacGregorille suoritetut herkkyysanalyysit.
45Osa tilinpäätöstä
3. TYÖSUHDE-ETUUDET
3.1 Henkilöstökulut
MEUR Liite 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Palkat ja palkkiot 612,4 622,8
Osakeperusteiset maksut, osakkeina maksettavat 3.2 2,8 3,4
Osakeperusteiset maksut, rahana maksettavat 3.2 2,0 3,0
Eläkekulut 3.4 59,7 58,0
Muut henkilösivukulut 90,1 93,6
Yhteensä 767,0 780,7
Tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista on esitetty liitetiedossa 3.3, Johdon
palkitseminen. Henkilöstön määrä on esitetty liitetiedossa 2.1, Segmentti-informaatio.
3.2 Osakeperusteiset maksut
Laatimisperiaate
Osakeperusteiset maksut
Konsernilla on osakepohjaisia kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan
osakkeina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään
arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä
oikeuden syntymisajanjakson aikana. Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo
perustuu osakkeen markkinahintaan myöntämishetkellä. Osakkeina maksettava etuus
sisältää osakkeina maksettavan palkkion sekä tuloverojen maksuun käytettävän
osan osakepalkkiota, mikäli Cargotecilla on velvollisuus suorittaa ennakonpidätys.
Oman pääoman ehtoisina instrumentteina maksettavia osakeperusteisia etuuksia ei
uudelleenarvosteta ja niistä kirjataan omaan pääomaan kulua vastaava lisäys. Rahana
maksettava osakeperusteinen etuus arvostetaan käypään arvoon kunkin tilikauden
päättyessä velan suorittamishetkeen asti sekä kirjataan velaksi taseeseen.
Etuuksien kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon palvelun suorittamiseen
ja tulokseen perustuvien oikeuden syntymisehtojen mukaisesti maksettavien etuuksien
määrästä oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Markkinaperusteiset ehdot sekä muut
kuin ansaintaehdot otetaan huomioon etuuden käypää arvoa määritettäessä. Sen
sijaan ei-markkinaperusteisia ehtoja, jotka perustuvat esimerkiksi kannattavuuteen tai
liikevaihdon kasvuun, ei oteta huomioon määritettäessä etuuden käypää arvoa, vaan
ne vaikuttavat arvioon etuuksien lopullisesta määrästä. Konserni päivittää oletuksen
lopullisesta etuuksien määrästä kunkin tilikauden päättyessä ja kirjaa arvioiden
muutokset tuloslaskelmaan.
Osakepohjainen kannustinohjelma 2020–2024
Kannustinohjelma vuosille 2020–2024 on suunnattu Cargotecin johtoryhmän jäsenille sekä
muille avainhenkilöille. Ohjelmassa on kolme vuosittain myönnettävää kannustinohjelmajaksoa,
joissa jokaisessa on palkkion ansaintaedellytyksenä kolmen vuoden työssäoloehto sekä
taloudellisiin tavoitteisiin perustuvia ansaintakriteereitä, jotka asetetaan erikseen kullekin
vuodelle. Palkkio myönnetään ja maksetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina, jonka lisäksi
Cargotec maksaa palkkioon liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Palkkio maksetaan
kunkin kestoltaan kolmevuotisen kannustinohjelmajakson päätyttyä ansaintakriteereiden
toteuman perusteella.
2020
Ensimmäisen vuoden ansaintakriteerit
Vertailukelpoinen liikevoitto,
Naviksen liikevaihto ja
pilvitransformaatio
Palkkion vaihteluväli perustuen osallistujan tasoon sekä ansaintaehtojen
täyttymiseen
0–24,400 osaketta sekä
rahaosuus veroihin
Ohjelman odotettu kokonaiskustannus myöntämishetkellä, MEUR 5,4
Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt 151
Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2020 147
Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 359 590
Kaudella 2020 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 7 980
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2020 351 610
46Osa tilinpäätöstä
Siirtymävaiheen osakepohjainen kannustinohjelma 2020–2023
Siirtymävaiheen kannustinohjelma on suunnattu hallituksen valitsemille avainhenkilölle.
Ohjelman ansaintaehtoina ovat Cargotecin ja Konecranesin yhdistymisen toteutuminen sekä
työssäoloehto, joka päättyy vuosi yhdistymisen jälkeen. Palkkio myönnetään ja maksetaan
Cargotecin B-sarjan osakkeina, jonka lisäksi Cargotec maksaa siihen liittyvät verot ja
veronluonteiset maksut. Palkkio maksetaan fuusion toteuduttua ja osakkeiden luovutusrajoitus
päättyy työssäoloehdon täytyttyä.
2020
Palkkion vaihteluväli perustuen osallistujan tasoon sekä ansaintaehtojen
täyttymiseen
0–7 521 osaketta sekä
rahaosuus veroihin
Ohjelman odotettu kokonaiskustannus myöntämishetkellä, MEUR 5,7
Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt 66
Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2020 66
Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 98 289
Kaudella 2020 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 0
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2020 98 289
47Osa tilinpäätöstä
Osakepohjainen kannustinohjelma 2017–2020
Kannustinohjelma vuosille 2017–2020 on suunnattu Cargotecin johtoryhmän jäsenille sekä muille avainhenkilöille. Ohjelmassa on kolme vuosittain myönnettävää kannustinohjelmajaksoa,
joissa jokaisessa on palkkion ansaintaedellytyksenä kolmen vuoden työssäoloehto sekä ensimmäisenä kahtena kalenterivuotena taloudellisiin tavoitteisiin perustuvia ansaintakriteereitä, jotka
asetetaan erikseen kullekin vuodelle. Palkkio myönnetään ja maksetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina, jonka lisäksi Cargotec maksaa palkkioon liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Kunkin
kannustinohjelmajakson osakepalkkio maksetaan kahden vuoden jälkeen ansaintakriteereiden toteuman perusteella ja niihin liittyy noin yhden vuoden mittainen luovutusrajoitus.
2019 2018 2017
Ensimmäisen vuoden ansaintakriteerit Huoltoliiketoiminnan bruttokate,
Naviksen liikevaihto
Huoltoliiketoiminnan bruttokate,
Naviksen liikevaihto
Huoltoliiketoiminnan bruttokate,
sijoitetun pääoman tuotto,
Naviksen liikevaihto
Toisen vuoden ansaintakriteerit Vertailukelpoinen liikevoitto,
Naviksen liikevaihto ja
pilvitransformaatio
Vertailukelpoinen liikevoitto,
Naviksen liikevaihto
Sijoitetun pääoman tuotto,
Naviksen liikevaihto
Palkkion vaihteluväli perustuen osallistujan tasoon sekä ansaintaehtojen täyttymiseen 0–23 100 osaketta sekä
rahaosuus veroihin
0–15 040 osaketta sekä
rahaosuus veroihin
0–18 600 osaketta sekä
rahaosuus veroihin
Ohjelman odotettu kokonaiskustannus myöntämishetkellä, MEUR 9,7 7,8 8,5
Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt 146 146 100
Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2019 144 126 63
Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2020 128 118 Päättynyt
Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 291 250 184 880 183 200
Kaudella 2019 ja aikaisemmin menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 2 300 88 805 158 689
Kaudella 2020 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 135 271 55 810 Päättynyt
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2019 288 950 96 075 24 511
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2020 153 679 40 265 Päättynyt
48Osa tilinpäätöstä
Lisäosakeohjelma 2019–2022
Lisäosakeohjelma (matching-osakepalkkio-ohjelma) vuosille 2019–2022 on suunnattu
Cargotecin johtoryhmän jäsenille sekä muille avainhenkilöille. Ohjelmaan osallistuvat
henkilöt tekevät ohjelman alkamishetkellä sijoituksen Cargotecin osakkeisiin ja saavat
lisäosakeohjelman mukaisesti sijoitusta vastaavan määrän lisäosakkeita. Palkkio myönnetään
ja maksetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina, jonka lisäksi Cargotec maksaa palkkioon liittyvät
verot ja veronluonteiset maksut. Lisäosakepalkkion ansaintaehto on sidottu työssäoloehtoon
siten, että henkilö ansaitsee vuosittain kolmasosan saatujen lisäosakkeiden määrästä, jonka
jälkeen osakkeilla on vuoden mittainen luovutusrajoite poislukien ohjelman viimeisenä vuonna
ansaitut lisäosakkeet, joilla ei ole luovutusrajoitetta. Palkkion määrää rajoitetaan, mikäli
ansaintaehtojen täyttymisvuonna Cargotecin osakkeen keskikurssi ylittää 60 euroa.
2019
Ansaintakriteeri
Työssäoloehto,
omistusehto
Palkkion vaihteluväli perustuen osallistujan tasoon sekä ansaintaehtojen
täyttymiseen
0–24 770 osaketta sekä
rahaosuus veroihin
Ohjelman odotettu kokonaiskustannus myöntämishetkellä, MEUR 6,0
Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt 7
Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2019 7
Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2020 7
Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 98 413
Kaudella 2019 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 0
Kaudella 2020 maksettujen B-sarjan osakkeiden määrä 32 802
Kaudella 2020 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 0
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2019 98 413
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2020 65 611
Rajoitettujen osakkeiden kannustinohjelma 2019
Rajoitettu kannustinohjelma on suunnattu hallituksen valitsemille avainhenkilölle. Vuoden 2019
ohjelmassa ansaintajakson ansaintakriteerinä on kahden vuoden työssäoloehdon täyttyminen.
Palkkio myönnetään ja maksetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina, jonka lisäksi Cargotec
maksaa siihen liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Palkkio maksetaan ansaintajakson
päättymisen jälkeen.
2019
Ansaintakriteeri Työssäoloehto
Ohjelman odotettu kokonaiskustannus myöntämishetkellä, MEUR 0,4
Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt 3
Ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt 31.12.2019 3
Ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt 31.12.2020 5
Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 9 029
Kaudella 2019 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 0
Kaudella 2020 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 0
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2019 6 516
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2020 9 029
49Osa tilinpäätöstä
Rajoitettujen osakkeiden kannustinohjelma 2020–2024
Rajoitettu kannustinohjelma on suunnattu hallituksen valitsemille avainhenkilölle. Ohjelmassa
on kolme vuosittain myönnettävää sitoutusjaksoa, joissa palkkion ansaintaedellytyksenä
on kolmen vuoden työssäoloehto. Lisäksi ohjelman sitoutusjaksojen ensimmäisille vuosille
voidaan asettaa taloudellisiin tavoitteisiin perustuvia ansaintakriteereitä. Palkkio myönnetään ja
maksetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina, jonka lisäksi Cargotec maksaa siihen liittyvät verot
ja veronluonteiset maksut. Palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen.
2020
Ansaintakriteeri Työssäoloehto
Ohjelman odotettu kokonaiskustannus myöntämishetkellä, MEUR 0,1
Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt 2
Ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt 31.12.2020 2
Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 2 482
Kaudella 2020 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 0
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2020 2 482
Osakeperusteisten palkkiojärjestelyjen vaikutus tuloksessa ja taseessa
Kirjattu kaudella kuluksi Kirjattu varauksena 31.12.
MEUR 2020 2019 2020 2019
Osakepohjainen kannustinohjelma
2020–2024 2,6 - 1,5 -
Siirtymävaiheen osakepohjainen
kannustinohjelma 2020–2023 0,6 - 0,4 -
Osakepohjainen kannustinohjelma
2017–2020 -0,4 3,7 0,8 2,4
Osakepohjainen kannustinohjelma
2014–2016 - 0,3 - -
Lisäosakeohjelma 2019–2022 1,9 2,4 1,4 1,1
Rajoitettujen osakkeiden
kannustinohjelmat 2020–2024 0,0 - 0,0 -
Rajoitettujen osakkeiden
kannustinohjelma 2019 0,3 0,1 0,3 0,1
Rajoitettujen osakkeiden
kannustinohjelmat 2016–2018 - 0,4 - -
Yhteensä 5,0 6,9 4,4 3,6
3.3 Johdon palkitseminen
Ylin johto koostuu hallituksesta ja johtoryhmästä. Heille työsuorituksesta maksettu tai
maksettava kompensaatio koostuu seuraavista eristä:
MEUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 7,5 5,5
Osakeperusteiset palkkiot 2,8 3,7
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 0,3 -
Yhteensä 10,7 9,1
Cargotecin johtoryhmän kokoonpano on muuttui vuoden 2019 aikana. Johtoryhmän uusien
jäsenien etuudet sisältyvät ylimmän johdon työsuhde-etuuksiin siitä alkaen, kun he ovat
kuuluneet johtoryhmään.
Toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja Cargotecin osakepohjaisiin
kannustinohjelmiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty heille kannustinohjelmien perusteella
toimitettujen Cargotecin B-sarjan osakkeiden määrä.
Toimitusjohtaja Muut johtoryhmän jäsenet
B-sarjan osakkeiden määrä 2020 2019 2020 2019
Osakepohjainen kannustinohjelma
2018, ansaintajakso 2018–2019 2 938 9 876
Osakepohjainen kannustinohjelma
2017, ansaintajakso 2017–2018 - 2 325 - 4 873
Osakepohjainen kannustinohjelma
2016, ansaintajakso 2016–2018 - 9 162 - 9 643
Lisäosakeohjelma 2019–2020,
ensimmäinen maksuerä 8 256 - 20 640 -
Rajoitettujen osakkeiden
kannustinohjelma 2018,
ansaintajakso 2018 - - - 9 050
Yhteensä 11 194 11 487 30 516 23 566
Vuoden 2020 lopussa toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet ovat mukana
osakepohjaisessa kannustinohjelmassa 2019 ja 2020. Lisäksi toimitusjohtaja ja viisi
johtoryhmän jäsentä on mukana lisäosakeohjelmassa 2019–2022 (matching-osakepalkkio-
ohjelma) ja yksi johtoryhmän jäsen rajoitettujen osakkeiden kannustinohjelmassa 2019.
Osakeperusteisista kannustinohjelmista on lisätietoa liitetiedossa 3.2, Osakeperusteiset maksut.
50Osa tilinpäätöstä
Siirtymäajalle ennen Cargotecin ja Konecranesin yhdistymisen täytäntöönpanoa ja
yhdistetyn yhtiön muodostamista sulautumisessa, Cargotec on perustanut sitouttamis- ja
kannustinjärjestelmän toimitusjohtaja Mika Vehviläiselle varmistaakseen yhtiön liiketoiminnan
suorituskyvyn, sulautumisen onnistuneen täytäntöönpanon ja arvonluonnin osakkeenomistajille
vuonna 2021. Sitouttamisjärjestelmän arvo on 1, 5 miljoonaa euroa, ja järjestelmän
mukainen palkkio maksetaan kertamaksuna toimitusjohtajan uuden eläkesopimuksen
mukaiseen lisäeläkejärjestelmään sulautumisen toteutumisen jälkeen. Palkkion saaminen
edellyttää seuraavien ehtojen täyttymistä: sulautuminen toteutuu, toimitusjohtaja jatkaa
yhtiön palveluksessa, hän ei ole irtisanoutunut ja hän on hoitanut tehtävänsä sopimuksensa
mukaisesti. Sitouttamisjärjestelmään liittyvä kapitalisaatiosopimus on pantattu johtajalle
eläkesopimuslupauksen vakuudeksi muodostaen 1,5 miljoonan euron vastuun Cargotecille.
Cargotecin toimitusjohtaja on oikeutettu maksuperusteiseen lisäeläkkeeseen. Vuonna 2020
uusitun eläkesopimuksen mukaisesti toimitusjohtaja on oikeutettu jäämään eläkkeelle 65
vuoden iässä. Jos toimitusjohtajan työsuhde päättyy ennen 65 vuoden ikää, hän on oikeutettu
lisäeläkkeeseen 62 vuoden ikäisenä. Vuosina 2020 ja 2019 ei suoritettu lisäeläkemaksuja.
Lisäksi toimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen, josta kirjattu eläkekulu oli
vuonna 2020 0,2 (2019: 0,1) miljoonaa euroa. Johtoryhmän muilla suomalaisilla jäsenillä
on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen. Heidän eläkeikänsä määräytyy lakisääteisen
työeläkejärjestelmän puitteissa. MacGregorin liiketoiminta-alueen johtajalla on paikallisen
markkinakäytännön mukainen maksuperusteinen eläkejärjestely. Cargotecin johtoryhmän
jäsenien irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ja heillä on oikeus 6–12 kuukauden erorahaan.
Cargotecilla ei ollut lainoja, vastuita tai vastuusitoumuksia yhtiön ylimpään johtoon kuuluville
henkilöille tilikauden 2020 tai 2019 lopussa, lukuunottamatta yllä mainittua 1,5 miljoonan euron
annettua panttia toimitusjohtajan eläkeosopimuslupauksen vakuudeksi.
Maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut
1 000 EUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Mika Vehviläinen Toimitusjohtaja* 1 637,7 1 539,8
Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja 115,4 105,2
Tapio Hakakari Hallituksen varapuheenjohtaja 81,9 75,2
Kimmo Alkio Hallituksen jäsen (19.3.2019 asti) - 3,0
Jorma Eloranta Hallituksen jäsen (27.5.2020 asti) 5,0 60,1
Peter Immonen Hallituksen jäsen 67,0 58,1
Teresa Kemppi-Vasama Hallituksen jäsen 65,0 54,0
Johanna Lamminen Hallituksen jäsen 59,0 54,0
Kaisa Olkkonen Hallituksen jäsen 68,0 59,0
Teuvo Salminen Hallituksen jäsen 82,7 74,0
Heikki Soljama Hallituksen jäsen 58,0 53,0
* Sisältää peruspalkan, luontoisetujen ja tulospalkkion lisäksi osakepohjaisten kannustinohjelmien ansiotulon.
Lisätietoa hallituksen ja johdon osakeomistuksista on esitetty kohdassa ”Osakkeet ja
osakkeenomistajat”.
3.4 Eläkevelvoitteet
Laatimisperiaate
Eläkevelvoitteet
Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä.
Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi.
Maksupohjaiset järjestelyt ovat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia jär-
jestelyjä, joiden mukaisesti konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle ilman
oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja, jos rahastolla ei ole riittä-
västi varoja kaikkien niiden työsuhde-etuuksien suorittamiseen, jotka perustuvat tarkas-
teltavana olevan kauden ja aikaisempien kausien työsuoritukseen. Konsernin suoritukset
maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.
Etuuspohjaiset järjestelyt ovat eläkejärjestelyitä, joissa konserni itse vastaa
eläkemaksuvelvoitteista ja kantaa riskin vastuuvelan arvon sekä varojen tuoton
muutoksista. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen
raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvat
varat. Kunkin merkittävän eläkejärjestelyn osalta etuuspohjaisen järjestelyn eläkevastuun
määrittää vuosittain riippumaton aktuaari käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön
perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Eläkevelvoitteen nykyarvo
saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset maksettavat rahavirrat käyttäen
diskonttokorkona jäljellä olevilta laina-ajoiltaan ja valuutoiltaan maksettavia eläke-
etuuksia vastaavia yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen
tai valtion liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoja. Käytettävät
diskonttokorot määritetään kussakin maassa ulkopuolisen aktuaarin toimesta. Mikäli
järjestelystä kirjataan vara taseeseen, kirjattavan omaisuuserän enimmäismäärä
51Osa tilinpäätöstä
on palautuksena järjestelystä tai vastaisten järjestelyyn suoritettavien maksujen
vähennyksenä saatavan taloudellisen hyödyn nykyarvo.
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot liittyen etuuspohjaisen järjestelyn uudelleen
arvostamiseen sekä omaisuuserän enimmäismäärän mahdollinen vaikutus kirjataan
suoraan muuhun laajaan tuloslaskelmaan. Etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn liittyvät
korot ja kaikki muut kulut kirjataan suoraan tulosvaikutteisesti.
Mikäli etuuspohjaista eläkejärjestelyä muutetaan tai supistetaan, muutos etuudessa
kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan siltä osin kuin se perustuu etuuden saajan
aiempaan työsuoritukseen.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet
Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri tekijöistä, jotka määritetään
vakuutusmatemaattisesti useita rahoituksellisia ja demografisia oletuksia käyttäen ja
muutokset näissä vaikuttavat eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon. Eläkkeistä aiheutuvien
nettomenojen (tai -tulojen) määrityksessä käytetyistä rahoituksellisista oletuksista tärkein
on diskonttokorko. Asianmukainen diskonttokorko määritetään jokaisen vuoden lopussa
ja sitä käytetään laskettaessa nykyarvo eläkevelvoitteiden täyttämiseksi edellytettäville
arvioiduille vastaisille rahavirroille. Asianmukaista diskonttokorkoa määritettäessä
otetaan huomioon maasta riippuen yritysten tai valtion liikkeeseen laskemien
korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tuotto tarkasteluhetkellä. Nämä lainat ovat
sen valuutan määräisiä, jossa etuudet maksetaan, ja niiden juoksuaika on lähellä
eläkevelvoitteen voimassaoloajan pituutta. Muut eläkevelvoitteita koskevat keskeiset
oletukset sisältävät rahoituksellisia oletuksia, kuten odotetut palkkojen ja eläkkeiden
korotukset, sekä demografisia oletuksia, kuten eliniän odotteen.
Konsernilla on lukuisia työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi tehtyjä eläkejärjestelyjä eri
puolilla maailmaa. Eläkejärjestelyt on tehty paikallisten lakien ja vakiintuneiden käytäntöjen
mukaisesti maksu- tai etuuspohjaisten järjestelyjen puitteissa.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä on määritelty maksettava eläke, mahdolliset
työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet.
Eläke-edut määräytyvät näissä järjestelyissä yleensä perustuen työvuosien määrään ja
loppupalkkaan.
Suurin osa konsernin etuuspohjaisista järjestelyistä on Ruotsissa, Isossa-Britanniassa ja
Norjassa. Ruotsin järjestelyt ovat merkittävimmät. Konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin
maksamat ja rahastoidut erät vastaavat kunkin maan paikallisten viranomaisten vaatimuksia.
Yhteenveto työsuhteen päättymisen jälkeisten
etuuksien vaikutuksesta tilinpäätöksessä
MEUR 2020 2019
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 108,4 100,2
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 40,0 42,0
Varojen käypä arvo 38,1 36,1
Nettovelka 110,4 106,0
Nettovelka taseessa 115,5 110,4
Nettovara taseessa 5,2 4,4
Kulut maksuperusteisista eläkejärjestelyistä 51,5 51,0
Kulut etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja muista työsuhteen
päättymisen jälkeisistä etuuksista 8,1 7,0
Kulu tuloslaskelmassa 59,6 58,0
Arvonmuutos etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja muista
työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista -1,2 -13,9
Arvonmuutos laajassa tuloslaskelmassa -1,2 -13,9
Odotettavissa olevat suoritukset etuuspohjaisten järjestelyiden varoihin seuraavan tilikauden
aikana ovat 4,8 (31.12.2019: 2,0) miljoonaa euroa. Etuuspohjaisten velvoitteiden duraation
painotettu keskiarvo tilinpäätöshetkellä oli 16,6 (16,2) vuotta.
52Osa tilinpäätöstä
Eläkevelan täsmäytyslaskelma
MEUR
Järjestelyyn
sisältyvien
velvoitteiden
nykyarvo
Järjestelyyn
sisältyvien
varojen käypä
arvo Yhteensä
1.1.2020 142,1 -36,1 106,0
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 6,0 - 6,0
Korkokulu (+) / -tuotto (-) 2,2 -0,7 1,5
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno 0,6 - 0,6
Arvon uudelleenmääritys:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto pois
lukien tuloslaskelmaan kirjattu korko - -2,2 -2,2
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot
(+) johtuen muutoksista väestötilastollisissa
oletuksissa 0,3 - 0,3
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot
(+) johtuen muutoksista taloudellisissa
oletuksissa 3,5 - 3,5
Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+) -0,4 - -0,4
Valuuttakurssivoitot (-) / tappiot (+) 0,3 1,4 1,7
Työnantajan suorittamat maksut 0,6 -2,3 -1,8
Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut 0,0 0,0 0,0
Maksetut etuudet -5,4 1,9 -3,5
Velvoitteen täyttäminen -0,1 - -0,1
Yrityshankinnat ja -myynnit 0,1 - -
Siirretty myytävänä olevaksi -1,3 - -1,3
31.12.2020 148,4 -38,1 110,4
MEUR
Järjestelyyn
sisältyvien
velvoitteiden
nykyarvo
Järjestelyyn
sisältyvien
varojen käypä
arvo Yhteensä
1.1.2019 123,9 -33,3 90,6
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 5,0 - 5,0
Korkokulu (+) / -tuotto (-) 2,9 -0,9 2,0
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno 0,0 - 0,0
Arvon uudelleenmääritys:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto pois
lukien tuloslaskelmaan kirjattu korko - -1,8 -1,8
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot
(+) johtuen muutoksista väestötilastollisissa
oletuksissa -0,5 - -0,5
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot
(+) johtuen muutoksista taloudellisissa
oletuksissa 14,9 - 14,9
Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+) 1,4 - 1,4
Valuuttakurssivoitot (-) / tappiot (+) 0,2 -1,0 -0,9
Työnantajan suorittamat maksut - -2,2 -2,2
Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut 0,2 0,0 0,2
Maksetut etuudet -6,1 3,1 -3,1
Velvoitteen täyttäminen -0,1 0,0 -0,1
Yrityshankinnat ja -myynnit 0,4 - 0,4
31.12.2019 142,1 -36,1 106,0
Varojen ja velkojen jakautuminen maantieteellisesti
MEUR Ruotsi
Iso-
Britannia Norja Muut Yhteensä
Järjestelyyn sisältyvien velvoitteiden nykyarvot:
2020 104,5 18,6 5,5 19,7 148,4
2019 97,5 18,3 6,3 20,0 142,1
Järjestelyyn sisältyvien varojen käypä arvo:
2020 6,6 23,3 3,7 4,5 38,1
2019 6,1 22,2 3,9 3,9 36,1
53Osa tilinpäätöstä
Varojen jakautuminen
MEUR 2020 2019
Korkosijoitukset 1,4 3,2
Sijoitusrahastot 4,2 9,0
Hyväksyttävät vakuutukset 4,8 2,4
Osakesijoitukset 3,4 3,1
Muut varat 24,4 18,4
Yhteensä 38,1 36,1
Varoihin ei sisälly yhtiön omia instrumentteja tai sen käytössä olevia muita omaisuuseriä.
Etuuspohjaiset järjestelyt: käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset
% Ruotsi
Iso-
Britannia Norja
Muut
maat*
Diskonttokorko 2020 (2019) 1,2 (1,5) 1,2 (1,9) 1,5 (1,8) 2,0 (1,6)
Tuleva palkankorotusolettama 2020 (2019) 1,8 (2,0) 2,8 (2,8) 2,0 (2,3) 3,1 (2,2)
Eläkkeiden korotusolettama 2020 (2019) 1,5 (2,0) 3,5 (3,4) 1,5 (1,3) 1,9 (1,8)
* Painotettu keskiarvo.
Diskonttokorko on määritetty erikseen kullekin järjestelylle, ja korko perustuu mahdollisuuksien
mukaan korkean luottoluokituksen omaavien ja valuutaltaan sekä kestoltaan eläkevelkaa
vastaavien yritysvelkakirjojen tuottoon. Ruotsissa käytetty diskonttokorko perustuu
ruotsalaisten asuntovakuudellisten joukkovelkakirjalainojen tuottoon, Isossa-Britanniassa
käytetty diskonttokorko puntamääräisistä yritysvelkakirjalainoista lasketun iBoxx-indeksin
tuottoon ja Norjassa käytetty diskonttokorko norjalaisten vakuudellisten velkakirjojen tuottoon.
Euromaissa käytetty korko perustuu euromääräisistä yritysvelkakirjalainoista lasketun
iBoxx-indeksin tuottoon ja USA:ssa käytetty diskonttokorko Mercerin tuottokäyrään.
Herkkyysanalyysi keskeisten vakuutusmatemaattisten oletusten
vaikutuksesta etuuspohjaiseen velkaan
MEUR 2020 2019*
0,5 %-yksikön lisäys käytetyssä muuttujassa
Diskonttokorko -11,5 -10,7
Tuleva palkankorotusolettama 4,5 4,5
Eläkkeiden korotusolettama 8,5 7,8
0,5 %-yksikön vähennys käytetyssä muuttujassa
Diskonttokorko 13,1 12,2
Tuleva palkankorotusolettama -3,9 -3,9
Eläkkeiden korotusolettama -7,7 -7,1
Elinaikaodotteen muutos
Kasvu yhdellä vuodella 6,0 5,3
Lasku yhdellä vuodella -5,9 -5,2
* Vertailuvuoden 2019 lukuja on korjattu.
Yllä oleva taulukko sisältää yhteenvedon ulkopuolisten aktuaarien kullekin järjestelylle
suorit tamasta herkkyysanalyysistä merkittävien vakuutusmatemaattisten muuttujien osalta.
Herkkyysanalyysi on suoritettu yhdelle muuttujalle kerrallaan olettaen, että muut muuttujat
pysyvät ennallaan, ja olettamalla muuttujalle taulukon mukainen muutos riippumatta tämän
todellisesta muutoksesta. Näin ollen herkkyysanalyysin tarkoituksena ei ole määrittää
mahdollisia tai odotettavissa olevia muutoksia eläkevelan määrässä, vaan havainnollistaa
velan arvon herkkyyttä näille riskitekijöille, joiden todellinen muutos voi erota esitetyistä
arvoista. Esitetyn herkkyysanalyysin kattavuus on 89 (31.12.2019: 88) prosenttia taseen
etuuspohjaisesta velasta.
Yllä esitetty herkkyysanalyysi tarkastelee ainoastaan muuttujien vaikutusta eläkevelkaan huo-
mioimatta järjestelyn varoja. Vaikka korkomuutoksesta aiheutuukin merkittävin riski järjestelylle
herkkyysanalyysin perusteella, käytännössä järjestelyn varoihin kuuluvat velkainstrumentti-
sijoitukset kumoavat osittain korkoherkkyyden vaikutusta. Järjestelyn varoihin kuuluu myös
instrumentteja, kuten osakkeita ja rahastoja, joiden arvonvaihtelut lyhyellä aikavälillä voivat olla
merkittäviä mutta joista saatavan tuoton odotetaan pitkällä aikavälillä ylittävän yritysvelkakir-
joista saatavan tuoton. Järjestelyn varojen tuottokehitykseen liittyvät riskit ovat merkittäviä joh-
tuen sekä varojen absoluuttisesta että suhteellisesta määrästä verrattuna järjestelyn velkaan.
Riskiä pyritään vähentämään sopivalla sijoitusallokaatiolla sekä riskin ja tuoton tasapainolla.
Määritetyn eläkevelan suuruus perustuu tämän hetkiseen parhaaseen arvioon elinajanodot-
teesta. Mikäli elinajanodote osoittautuu aliarvioiduksi, myös eläkevelan kirjattu määrä on riittä-
mätön. Elinajanarvioon liittyvä epävarmuus aiheuttaa näin riskiä järjestelylle.
54Osa tilinpäätöstä
4. TULOVEROT
Laatimisperiaate
Tuloverot
Tuloslaskelman tuloverot sisältävät konserniyhtiöiden verotettavaan tuloon perustuvat
verot, laskennallisten verojen muutokset ja aikaisempien kausien verojen oikaisut.
Verotettavaan tuloon perustuvat tuloverot lasketaan käyttäen paikallisia verokantoja
ja -lakeja, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden lopussa.
Vero kirjataan tuloslaskelmaan paitsi siltä osin kuin se liittyy muuhun laajaan tulokseen
kirjattuihin eriin, jolloin vero esitetään muussa laajassa tuloksessa. Laskennalliset verot
lasketaan väliaikaisista eroista varojen ja velkojen veroarvojen ja kirjanpitoarvojen
välillä sekä käyttämättömistä verotappioista. Laskennallinen verovelka kirjataan
taseeseen täysimääräisenä ja verosaaminen siihen määrään asti kuin on todennäköistä,
että vähennyskelpoinen väliaikainen ero ja käyttämätön verotappio voidaan käyttää
tulevien vuosien verotettavaa tuloa vastaan. Laskennalliset verot määritetään niiden
verokantojen ja -lakien perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty
raportointikauden lopussa, ja joiden oletetaan olevan voimassa, kun laskennallinen
verosaaminen realisoituu tai verovelka suoritetaan. Tilanteissa, joissa tuloverojen
verokäsittelyyn liittyy epävarmuutta, yhtiö arvioi epävarmoja veropositioita joko
erikseen tai yhtenä kokonaisuutena, perustuen siihen kumpi menettelytapa parhaiten
ennakoi epävarmuuden toteutumista. Kirjattuja tuloveroja oikaistaan, jos pidetään
todennäköisenä, että veroviranomainen tai toimivaltainen tuomioistuin ei hyväksy
Cargotecin tuloveroilmoituksella soveltamaa epävarmaa verokäsittelyä. Tuloveroja
oikaistaan tällöin joko perustuen arvioituun todennäköisimpään määrään tai
odotettavissa olevaan painotettuun keskimääräiseen arvoon lopullisesta veron määrästä
huomioiden veroviranomaisen odotetun hyväksynnän valitulle verokäsittelylle.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Tuloverot
Verotettavaan tuloon perustuvien verojen ja laskennallisten verosaamisten ja -velkojen
määrittämiseen sekä siihen, mihin määrään asti laskennallisia verosaamisia voidaan
kirjata taseeseen, tarvitaan johdon harkintaa.
Konserni on tuloverotuksen kohteena useissa eri maissa, joissa tuloverojen
verokäsittelyyn voi liittyä epävarmuutta ja verolainsäädännön tulkinta edellyttää johdon
harkintaa. Yhtiö arvioi säännöllisesti tuloverojen verokäsittelyyn liittyviä epävarmuuksia ja
oikaisee tarvittaessa kirjattuja määriä vastaamaan joko arvioitua todennäköisintä määrää
tai odotettavissa olevaa painotettua keskimääräistä arvoa lopullisesta veron määrästä
ottaen huomioon veroviranomaisen odotetun hyväksynnän valitulle verokäsittelylle.
55Osa tilinpäätöstä
4.1 Tuloverojen täsmäytyslaskelma
Tuloslaskelman verot
MEUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Tilikauden verot 28,8 45,4
Tilikauden laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos -2,8 8,9
Verot edellisiltä tilikausilta 0,5 2,2
Yhteensä 26,4 56,5
Efektiivisen veroasteen täsmäytyslaskelma
MEUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Voitto ennen veroja 34,5 145,9
Suomen verokannan mukainen vero (20 %) 6,9 29,2
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus 4,4 4,1
Verot edellisiltä tilikausilta 0,5 2,2
Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat menot 9,3 3,7
Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyys 6,7 18,0
Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin -2,3 -1,1
Muut 0,9 0,4
Tuloslaskelman verot yhteensä 26,4 56,5
Efektiivinen veroaste, % 76,6 38,7
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
MEUR
Ennen
veroja Verot
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja Verot
Verojen
jälkeen
Rahavirran suojaukset 15,3 -1,8 13,5 6,5 -2,1 4,4
Muuntoerot -77,9 - -77,9 11,1 - 11,1
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot
(-) etuuspohjaisista järjestelyistä -1,2 0,3 -0,9 -13,9 2,8 -11,0
Määrätyt käypään arvoon arvostettavat
osakesijoitukset 5,5 - 5,5 - - -
Muut laajan tuloksen erät yhteensä -58,3 -1,5 -59,8 3,7 0,7 4,5
56Osa tilinpäätöstä
4.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat
2020
MEUR 1.1.
Kirjattu tulos-
laskelmaan
Kirjattu laajaan
tulokseen
Yritys hankinnat
ja -myynnit Muuntoerot
Myytävänä olevat
omaisuuserät** 31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 73,5 1,6 - -0,6 -1,0 -0,2 73,4
Vaihto-omaisuus 20,6 -0,5 - 0,8 -0,7 - 20,2
Varaukset ja jaksotukset 24,8 -3,3 - - -1,1 -1,5 18,9
Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja veronhyvitykset 41,4 4,0 - 0,1 -1,8 -0,4 43,2
Muut väliaikaiset erot 18,1 2,2 -1,5 - -0,5 - 18,2
Laskennalliset verosaamiset yhteensä 178,3 4,0 -1,5 0,3 -5,0 -2,1 174,0
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus* -47,1 -3,0 -0,8 - 0,5 - -50,4
Laskennalliset verosaamiset, netto 131,2 1,0 -2,3 0,3 -4,5 -2,1 123,6
Laskennalliset verovelat
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 72,1 -2,2 - 1,1 -3,0 -18,9 49,1
Muut väliaikaiset erot 14,0 9,7 0,2 -1,7 -0,3 - 22,0
Laskennalliset verovelat yhteensä 86,2 7,5 0,2 -0,5 -3,4 -18,9 71,1
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus* -47,1 -3,0 -0,8 - 0,5 - -50,4
Laskennalliset verovelat, netto 39,1 4,5 -0,6 -0,5 -2,8 -18,9 20,6
Laskennalliset verot, nettosaaminen 92,2 -3,5 -1,7 0,8 -1,6 16,8 102,9
* Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään konsernitilinpäätöksessä toisistaan, mikäli on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia
verosaamisia vastaan ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.
** Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät.
57Osa tilinpäätöstä
2019
MEUR 1.1.
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu laajaan
tulokseen
Yrityshankinnat
ja -myynnit Muuntoerot
Myytävänä olevat
omaisuuserät** 31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 70,2 2,6 - 0,6 0,2 - 73,5
Vaihto-omaisuus 20,2 0,3 - - 0,1 - 20,6
Varaukset ja jaksotukset 21,2 3,4 - - 0,2 - 24,8
Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja veronhyvitykset 50,1 -8,9 - - 0,2 - 41,4
Muut väliaikaiset erot 19,2 -2,4 0,8 0,3 0,0 - 18,1
Laskennalliset verosaamiset yhteensä 180,8 -5,0 0,8 0,9 0,8 - 178,3
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus* -41,0 -6,0 - - -0,1 - -47,1
Laskennalliset verosaamiset, netto 139,8 -11,0 0,8 0,9 0,7 - 131,2
Laskennalliset verovelat
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 57,9 6,7 - 6,9 0,5 - 72,1
Muut väliaikaiset erot 11,2 0,6 0,1 2,0 0,1 - 14,0
Laskennalliset verovelat yhteensä 69,1 7,4 0,1 8,9 0,7 - 86,2
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus* -41,0 -6,0 - - -0,1 - -47,1
Laskennalliset verovelat, netto 28,1 1,3 0,1 8,9 0,6 - 39,1
Laskennalliset verot, nettosaaminen 111,6 -12,3 0,7 -8,0 0,1 - 92,2
* Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään konsernitilinpäätöksessä toisistaan, mikäli on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia
verosaamisia vastaan ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.
** Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät.
Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja veronhyvityksistä kirjataan laskennallisia
verosaamisia siihen määrään asti kuin niihin liittyvän verohyödyn realisoituminen
tulevaisuudessa kertyviä verotettavia tuloja vastaan on todennäköistä mahdolliset
vanhentumisajat huomioiden. Jos tappio on tapahtunut lähimenneisyydessä, Cargotec arvioi
aiheutuiko tappio tekijöistä, jotka todennäköisesti toistuvat. Laskennallisten verosaamisten
kirjaamista tukevat netotus laskennallisia verovelkoja vastaan sekä tarvittaessa tuottohistorian
ja tulosennusteiden arviointi kyseisissä maissa.
Konsernissa oli vuoden 2020 lopussa 339,9 (31.12.2019: 316,5) miljoonaa euroa verotuksessa
vähennyskelpoisia käyttämättömiä tappioita ja veronhyvityksiä, joista ei ole kirjattu
laskennallista verosaamista, koska verohyödyn realisoituminen ei ole todennäköistä. Näistä
tappioista ja veronhyvityksistä 12,5 (31.12.2019: 19,0) miljoonaa euroa vanhenee viiden
vuoden kuluessa ja 327,5 (31.12.2019: 297,4) miljoonan euron tappioilla ja veronhyvityksillä ei
ole vanhenemisaikaa tai se on yli viisi vuotta. Kirjaamattomat tappiot ja veronhyvitykset liittyvät
pääosin Norjaan ja Saksaan.
Konsernin tuloverosaamisiin oli vuoden 2020 lopussa kirjattu nettona 15,4 (31.12.2019: 15,9)
miljoonan euron vähennys liittyen epävarmoihin veropositioihin. Epävarma positio liittyy
pääasiallisesti hylättyihin verovähennyksiin, joiden verokäsittelystä Cargotec voi valittaa ja
vaatia veronpalautusta.
Laskennallinen verovelka kirjataan sellaisissa maissa sijaitsevien tytäryhtiöiden jakamattomista
voittovaroista, joissa osingonjaosta aiheutuu veroseuraamus ja jos osingonjakoa pidetään
todennäköisenä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Konsernissa oli vuoden 2020
lopussa 165,4 (31.12.2019: 450,1) miljoonaa euroa voittovaroja, joista ei ole kirjattu
laskennallista verovelkaa.
58Osa tilinpäätöstä
5. NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA
5.1 Nettokäyttöpääoma
MEUR Liite 31.12.2020 31.12.2019
Vaihto-omaisuus 5.2 579,7 713,0
Operatiiviset johdannaisvarat 32,2 17,9
Myyntisaamiset 5.3 535,0 670,9
Muut operatiiviset korottomat saamiset 235,2 260,0
Käyttöpääomavarat 1 382,1 1 661,7
Varaukset 5.5 -113,1 -121,3
Saadut ennakot 2.2 -182,7 -306,3
Operatiiviset johdannaisvelat -17,7 -18,5
Ostovelat 5.4 -353,0 -438,7
Eläkevelvoitteet 3.4 -115,5 -110,4
Muut operatiiviset korottomat velat -493,0 -508,1
Käyttöpääomavelat -1 274,9 -1 503,4
Nettokäyttöpääoma taseessa 107,1 158,3
Myytävänä olevien omaisuuserien ja niihin liittyvien
velkojen nettokäyttöpääoma* 7.4 -3,7 -
Yhteensä 103,4 158,3
* Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4
Myytävänä olevat omaisuuserät.
Nettokäyttöpääomaan ei sisällytetä liiketoiminnalle kohdistamattomia varoja ja
velkoja. Kohdistamattomat varat sisältävät lainasaamiset ja muut korolliset saamiset,
rahavarat, tuloverosaamiset, laskennalliset verosaamiset, korkosaamiset, yritysmyyntien
kauppahintasaamiset ja rahoituksen tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt
johdannaisvarat. Kohdistamattomat velat sisältävät lainat ja muut korolliset velat, tuloverovelat,
laskennalliset verovelat, korkovelat, yritysostojen kauppahintavelat, osinkovelat ja rahoituksen
tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaisvelat.
5.2 Vaihto-omaisuus
Laatimisperiaate
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan arvioituun
nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään pääasiassa painotetun keskihinnan
menetelmää käyttäen. Varaston hankintamenoon sisällytetään ostohinta sekä kuljetus-
ja valmistuskustannukset. Itse valmistettujen valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
hankintameno sisältää raaka-aineet, välittömät valmistuspalkat ja muut välittömät
menot sekä suhteellisen osuuden valmistuksen muuttuvista kustannuksista ja kiinteistä
yleismenoista. Vaihto-omaisuuden arvo sisältää ylimääräisisten ja vanhentuneiden erien
epäkuranttiudesta johtuvan arvonalentumisen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa
liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla tuotteen valmiiksi
saattamisesta ja myynnistä johtuvilla menoilla.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Vaihto-omaisuus
Cargotec kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan epäkuranttiudesta
johtuvan arvonalentumisen vaihto-omaisuudesta. Arviot perustuvat vaihto-omaisuuden
systemaattiseen ja jatkuvaan seurantaan. Epäkuranttiusvarausta arvioitaessa otetaan
huomioon varaston luonne, kunto, ikärakenne ja määrät ennustetun tarpeen pohjalta.
MEUR 31.12.2020 31.12.2019
Aineet ja tarvikkeet 219,2 265,8
Keskeneräiset tuotteet 165,9 205,8
Valmiit tuotteet 166,2 196,7
Vaihto-omaisuudesta maksetut ennakkomaksut 28,3 44,8
Yhteensä 579,7 713,0
Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu nettorealisointiarvoa vastaavaksi 105,5 (31.12.2019:
97,9) miljoonan euron epäkuranttiusvarauksella.
Uudelleenjärjestelykuluihin sisältyvä vaihto-omaisuuden arvonalentuminen on esitetty
liitetiedossa 2.4, Uudelleenjärjestelykulut ja muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät.
59Osa tilinpäätöstä
5.3 Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset
Laatimisperiaate
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset arvostetaan alussa käypään arvoon vähennettynä odotetuilla
luottotappioilla ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä odotetuilla
luottotappioilla. Odotetut luottotappiot sisältävät kaksi luottoriskikomponenttia. Näistä
ensimmäinen lasketaan mekaanisesti käyttäen varausmatriisia, jossa arvonalentuminen
määräytyy historiallisten luottotappioiden perusteella johdettujen riskipainojen
ja asiakassaamisten ikäjakauman perusteella. Toinen luottotappiokomponentti
perustuu saamis- tai saamisryhmäkohtaiseen odotuksiin perustuvaan analyysiin,
jonka perusteella saamiselle tai saamisryhmälle voidaan kirjata ylimääräistä
arvonalentumista ensimmäisen luottotappiokomponentin ylittävältä osalta.
Tuloslaskelmassa arvonalentumiset ja vähennyserät kirjataan myytyjä suoritteita
vastaaviin kuluihin. Epävarma myyntisaaminen kirjataan pois taseelta, kun likvidaatiosta
tai maksukyvyttömyydestä on saatu virallinen ilmoitus, jonka mukaan saamista ei tulla
maksamaan.
MEUR Liite 31.12.2020 31.12.2019
Pitkäaikaiset
Pitkäaikaiset korottomat saamiset 8.2 17,2 10,3
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset 8.2 535,0 670,9
Laskuttamattomat saamiset asiakassopimuksista 8.2 93,9 117,4
Arvonlisäverosaamiset 70,4 80,0
Korkojaksotukset 8.2 0,1 0,1
Muut siirtosaamiset 54,4 55,9
Lyhytaikaiset yhteensä 753,9 924,3
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset
yhteensä 771,2 934,6
Odotettavissa olevat arvonalentumiset myyntisaamisista ja sopimukseen
perustuvista saamisista
Odotetut luottotappiot
31.12.2020
MEUR Bruttoarvo
Historiatietoon
perustuen
Ennakoivaan
riskiarviointiin
perustuen
Keski-
määräinen
arvon-
alentumis aste
Nettoarvo
taseella
Laskuttamattomat
saamiset ja
erääntymättömät
myyntisaamiset 507,8 -0,2 -0,2 0 % 507,3
1−90 päivää
erääntyneet 86,7 -0,4 -0,6 -1 % 85,7
91−360 päivää
erääntyneet 32,4 -2,0 -3,6 -17 % 26,8
Yli 360 päivää
erääntyneet 21,4 -6,1 -6,2 -57 % 9,1
Yhteensä 648,2 -8,7 -10,6 -3 % 628,9
Odotetut luottotappiot
31.12.2019
MEUR Bruttoarvo
Historiatietoon
perustuen
Ennakoivaan
riskiarviointiin
perustuen
Keski-
määräinen
arvon-
alentumis aste
Nettoarvo
taseella
Laskuttamattomat
saamiset ja
erääntymättömät
myyntisaamiset 613,8 -0,4 -0,3 0 % 613,1
1−90 päivää
erääntyneet 126,5 -0,9 -0,6 -1 % 125,0
91−360 päivää
erääntyneet 45,5 -4,6 -1,3 -13 % 39,6
Yli 360 päivää
erääntyneet 21,6 -6,4 -4,6 -51 % 10,5
Yhteensä 807,3 -12,3 -6,7 -2 % 788,3
60Osa tilinpäätöstä
Myyntisaamisten ja sopimukseen perustuvien saamisten
luottotappiovarauksen muutos kauden aikana
Arvonalentumisvaraus
MEUR 2020 2019
Varaus 1.1. 19,0 23,1
Kurssierot -0,2 0,1
Yrityshankinnat ja -myynnit 0,0 0,7
Varauksen lisäys 13,8 13,2
Varauksen käyttö -2,4 -7,5
Peruttu varaus -10,3 -10,5
Myytävänä olevat omaisuuserät* -0,7 -
Muut muutokset 0,0 0,0
Varaus 31.12. 19,3 19,0
* Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4
Myytävänä olevat omaisuuserät.
Tuloslaskelmaan kirjatut arvonalentumiset
Arvonalentumisvaraus
MEUR 2020 2019
Varauksen muutos kauden aikana 3,5 2,7
Kirjattu suoraan arvonalentumisiksi 1,2 2,5
Yhteensä 4,8 5,2
5.4 Ostovelat ja muut korottomat velat
Takaisinostovelvoitteet asiakasrahoitussopimuksista sisältävät sen osuuden saaduista
vastikkeista, joihin Cargotecillä ei ole oikeutta, koska sopimusperusteiseen velvoitteeseen
tai muuhun perustuen myyty laite arvioidaan ostettavan myöhemmin takaisin rahoittajalta
sovittuun jäännösarvoon.
Jälkikustannusvaraukset liittyvät oleellisilta osin valmiisiin ja täysimääräisesti tuloutettuihin
asiakasprojekteihin, joista on kuitenkin odotettavissa vielä tiettyjä kustannuksia.
Pitkäaikaishankkeita koskevat kuluvaraukset liittyvät asiakasprojekteihin, joissa myyntituotto
kirjataan ajan kuluessa valmistumisvaiheen mukaan ns. milestone-menetelmällä. Näissä
projekteissa valmistumisvaiheen mukainen tuloutettava määrä perustuu arvioon asiakkaalle
syntyvästä arvosta, joka ei ole kaikkien valmistusvaiheiden osalta suoraan verrannollinen
Cargotecille syntyneisiin kustannuksiin. Kuluvaraus mahdollistaa projektista tuloutettavan
katteen pitämisen valmistumisvaiheesta toiseen odotetun projektikatteen mukaisella tasolla.
Ennakkovuokrat asiakasrahoitussopimuksista sisältävät saadut ennakot
asiakasrahoitussopimuksista, joissa jäännösarvo myydystä laitteesta ei ole olennaisilta osin
siirtynyt asiakkaalle ja tästä johtuen sopimus käsitellään käyttöleasingsopimuksena.
MEUR Liite 31.12.2020 31.12.2019
Pitkäaikaiset
Takaisinostovelvoitteet
asiakasrahoitussopimuksista 8.2 58,5 60,4
Muut korottomat velat 8.2 4,1 5,6
Pitkäaikaiset yhteensä 62,6 66,0
Lyhytaikaiset
Ostovelat 8.2 353,0 438,7
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset 118,5 121,7
Jälkikustannusvaraukset 102,1 77,6
Pitkäaikaishankkeita koskevat kuluvaraukset 41,0 49,9
Ennakkovuokrat asiakasrahoitussopimuksista 63,5 61,5
Arvonlisäverovelat 24,9 26,7
Korkojaksotukset 8.2 6,6 9,4
Yritysjärjestelyihin liittyvät velat 8.2 2,6 7,6
Muut siirtovelat 85,4 106,8
Lyhytaikaiset yhteensä 797,5 899,8
Ostovelat ja muut korottomat velat yhteensä 860,2 965,9
Vuoden 2019 vertailutietoja on uudelleenryhmitelty.
61Osa tilinpäätöstä
5.5 Varaukset
Laatimisperiaate
Varaukset
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena
olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että
velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen
menetyksen. Lisäksi velvoitteen määrän on oltava luotettavasti arvioitavissa. Varauksena
kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen
täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen,
varauksen määränä kirjataan odotettujen menojen nykyarvo.
Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta aiheutuvat
odotetut kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvarausten
laskenta perustuu aiempaan kokemukseen korjausten ja korvausten määristä.
Tuotevastuuvaraukset sisältävät odotetut kustannukset asiakasvaateiden hyvittämisestä,
mikäli vaateen määrä, todennäköisyys ja toteutuminen ovat arvioitavissa.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat
välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen
uudelleenjärjestelysuunnitelman, aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai
asianmukaisesti tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskevassa suunnitelmassa
tulee olla yksilöitynä mitä toimintoja ja henkilöstöä se koskee sekä mikä on sen
arvioitu toteuttamisaikataulu ja -kustannukset. Uudelleenjärjestelyvaraus ja muut
toiminnan sopeuttamiseen liittyvät kustannukset kirjataan sen toiminnon kuluihin,
mihin ne luonteensa puolesta liittyvät. Kun kyseessä on merkittävä Cargotecin tai
sen liiketoiminta-alueen uudelleenjärjestelysuunnitelma, varaus ja muut toiminnan
sopeuttamiseen liittyvät kustannukset esitetään tuloslaskelmassa erillisenä eränä.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Varaukset
Kirjattavan varauksen määrä on tilinpäätöspäivän paras arvio velvoitteen täyttämiseksi
vaadittavasta kustannuksesta. Arvio tapahtuman taloudellisesta vaikutuksesta
edellyttää yhtiön johdon harkintaa, joka perustuu aiempiin samankaltaisiin tapahtumiin
ja joissakin tapauksissa ulkopuolisen asiantuntijan lausuntoihin. Varauksia tarkastellaan
säännöllisesti ja korjataan tarpeen mukaan vastaamaan tarkasteluhetken parasta arviota.
Toteutuvat menot voivat poiketa arviosta.
2020
MEUR Tuotetakuut
Korvaus-
vaateet
Toiminnan
uudelleen-
järjestelyt
Tappiolliset
sopimukset Muut Yhteensä
Varaukset 1.1. 74,6 7,9 20,4 14,0 4,4 121,3
Kurssierot -0,8 -0,3 -0,7 -0,4 -0,1 -2,2
Lisäykset 18,6 2,2 29,3 3,7 0,9 54,6
Yrityshankinnat ja -myynnit -2,2 -0,7 - 0,0 - -2,8
Käytetyt varaukset -12,7 -1,2 -25,1 -8,2 -1,4 -48,5
Varausten peruutukset -1,2 -1,5 -0,9 -4,1 -1,5 -9,2
Varaukset 31.12. 76,3 6,4 23,0 4,9 2,4 113,1
2019
MEUR Tuotetakuut
Korvaus-
vaateet
Toiminnan
uudelleen-
järjestelyt
Tappiolliset
sopimukset Muut Yhteensä
Varaukset 1.1. 70,9 3,7 10,9 9,9 2,0 97,4
Kurssierot 0,2 0,1 0,0 0,0 0,0 0,3
Lisäykset 22,9 3,2 19,8 2,9 4,0 52,8
Yrityshankinnat ja -myynnit 10,0 3,9 - 10,6 1,1 25,6
Käytetyt varaukset -18,6 -0,7 -10,0 -7,9 -2,1 -39,3
Varausten peruutukset -10,8 -2,3 -0,4 -1,5 -0,6 -15,6
Varaukset 31.12. 74,6 7,9 20,4 14,0 4,4 121,3
62Osa tilinpäätöstä
6. AINEETTOMAT JA
AINEELLISET HYÖDYKKEET
6.1 Liikearvo
Laatimisperiaate
Liikearvo
Liikearvo kirjataan alun perin taseeseen määrään, jolla luovutettu vastike,
määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun
osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän
arvon. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun
osuuden yhteisarvo on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä
arvo eli kyseessä on edullinen kauppa, erotus kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.
Liikearvo arvostetaan hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvo kirjataan pois taseesta
kun tytäryhtiö myydään. Taseesta pois kirjattavan liikearvon määrä määritellään
suhteessa kyseisen raportointisegmentin arvonmuutokseen ennen ja jälkeen myynnin,
käyttöarvoanalyysiin perustuen tai vaihtoehtoisesti perustuen käypään arvoon
myyntikuluilla vähennettynä.
Liikearvosta tai aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on
rajoittamaton, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään arvonalentumistesti aina, kun
on viitteitä arvonalentumisesta, kuitenkin vähintään vuosittain. Liikearvon testaus
suoritetaan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla (CGU). Liikearvoa kohdistetaan
niille yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen
yhdistämisestä toimintasegmenttien mukaisesti määritettynä. Muiden taloudelliselta
vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden testaus suoritetaan
puolestaan joko osana rahavirtaa tuottavaa yksikköä tai yksittäisen omaisuuserän
tasolla, jos sille pystytään määrittämään itsenäinen rahavirta. CGU:n kerrytettävissä
oleva rahamäärä määritetään käyttöarvolaskelmaan perustuen. Käyttöarvo
määritetään laskemalla testattavan CGU:n ennustettujen nettokassavirtojen nykyarvo.
Käyttöarvolaskelmien diskonttokorkona käytetään painotettua keskimääräistä pääoman
kustannusta ennen veroja, joka huomioi markkinoiden näkemyksen rahan aika-arvosta
sekä testattavaan yksikköön liittyvistä erityisriskeistä.
MEUR 31.12.2020 31.12.2019
Pitkäaikaiset varaukset 7,2 7,0
Lyhytaikaiset varaukset 105,9 114,3
Yhteensä 113,1 121,3
Tuotetakuita koskevat varaukset kattavat takuuvaateisiin liittyvät odotetut kustannukset
tuotteista, jotka on myyty tilikauden aikana tai aiemmin ja joissa tuotetakuu on voimassa.
Takuuajat vaihtelevat tuotteittain, mutta ovat pääosin 1−2 vuotta.
Korvausvaateet sisältävät tuotevastuuvarauksia ja oikeudenkäyntejä koskevia eriä.
Tuotevastuuvarauksia koskeva varaus tehdään, mikäli vaatimuksen määrä, todennäköisyys
ja toteutuminen voidaan arvioida. Varausten odotetaan pääsääntöisesti realisoituvan 1−2
vuodessa.
Uudelleenjärjestelyvaraukset koskevat johdon hyväksymiä ja toimeenpanemia suunnitelmia
toimintojen uudelleenjärjestelyistä. Varausten odotetaan realisoituvan 1−2 vuoden kuluessa.
Uudelleenjärjestelykuluja on käsitelty tarkemmin liitetiedossa 2.4, Uudelleenjärjestelykulut ja
muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät.
Tappiollisista sopimuksista tehdään varaus, kun on todennäköistä, että sopimuksen
kustannukset ylittävät arvioidun sopimuksen kokonaismyyntihinnan. Odotettu tappio kirjataan
kuluksi välittömästi. Tappiollisista sopimuksista tehtyjen varausten odotetaan realisoituvan
pääsääntöisesti 1−2 vuoden aikana.
Muut varaukset sisältävät eriä, jotka liittyvät muun muassa henkilöstöön.
63Osa tilinpäätöstä
Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli CGU:n kirjanpitoarvo on
suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kohdistetaan
ensin liikearvolle ja tämän jälkeen muille omaisuuserille tasasuhteisesti.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaus
Liikearvo ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat
hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain.
Arvonalentumistestausta varten liikearvo ja vaikutusajaltaan rajoittamattomat
aineettomat hyödykkeet kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa
tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat laskelmiin, jotka
edellyttävät johdolta arvioiden ja oletusten tekemistä niin määritettäessä tulevaisuuden
rahavirtoja kuin näiden diskonttaamiseen käytettävää painotettua keskimääräistä
pääomakustannusta (WACC).
MEUR 2020 2019
Kirjanpitoarvo 1.1. 1 058,5 970,9
Kurssierot -21,1 2,5
Yrityshankinnat 8,0 85,1
Yritysmyynnit - -
Myytävänä olevat omaisuuserät* -73,6 -
Muut muutokset 0,0 -
Kirjanpitoarvo 31.12. 971,9 1 058,5
* Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4
Myytävänä olevat omaisuuserät.
Liikearvojen arvonalentumistestaus
MEUR 31.12.2020 31.12.2019
Kalmar 267,6 338,0
Hiab 222,4 226,9
MacGregor 481,9 493,6
Yhteensä 971,9 1 058,5
Liikearvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina, kun on viitteitä
siitä, että arvo saattaa olla alentunut, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Liikearvon
testausta varten liikearvo on kohdistettu alimmille itsenäistä rahavirtaa tuottaville tasoille
(CGU), jotka on määritelty operatiivisen liiketoimintamallin mukaisesti raportoiduiksi
toimintasegmenteiksi. Yhtiön johtamis- ja organisointitavasta johtuen alemmille
tuotedivisioonatasoille ei ole mahdollista määrittää itsenäisiä rahavirtoja.
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevien rahamäärien arvot perustuvat vuonna
2020 laskelmiin niiden käyttöarvosta. Vuonna 2019 MacGregorin käyttöarvoon perustuva
laskelma indikoi liikearvon arvonalentumista ja tämän johdosta MacGregorin kerrytettävissä
oleva rahamäärä määritettiin lisäksi perustuen käypään arvoon myyntikuluilla vähennettynä.
Molemmissa malleissa kerrytettävissä oleva rahamäärä johdetaan tulevaisuuden
rahavirtaennusteista, jotka perustuvat ylimmän johdon ja hallituksen hyväksymiin strategisiin
suunnitelmiin sekä huomioiden markkinaympäristön vallitsevat riskit ja epävarmuudet.
Merkittävin ero laskelmien välillä on, että käypään arvoon perustuva malli kuvastaa oletuksia,
joita markkinaosapuolet käyttäisivät omaisuuserän hinnoittelussa, jonka johdosta esimerkiksi
suunnitellut tehostamistoimet voidaan huomioida aikaisemmassa vaiheessa, kuin käyttöarvoon
perustuvassa mallissa siltä osin kun voidaan olettaa, että vastaavat hyödyt tehostamistoimista
olisivat markkinaosapuolen saavutettavissa. Lisäksi käyttöarvolaskelma perustuu rahavirtoihin
ennen veroja, kun taas käyvän arvon laskelma perustuu rahavirtoihin verojen jälkeen.
Laskelmien ennustejakso on viisi vuotta, jonka päätösvuodesta terminaaliarvo johdetaan.
Ennustejakson päätösvuoden arvo määritetään ekstrapoloimalla se menneiden vuosien
keskimääräisen toteutuneen ja ennusteajanjakson arvioidun kehityksen perusteella, ottaen
huomioon suhdannevaihtelun vaikutukset rahavirtaa tuottavien yksiköiden liiketoiminnassa.
Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu käyttäen kasvuvauhtia, joka perustuu arvioon
toimialojen pitkän aikavälin kasvuvauhdista, jota määritettäessä huomioidaan OECD:n pitkän
ajan kasvuennusteet pitäen ylärajana laskelmissa käytettyä riskittömän koron tasoa. Pitkän
aikavälin kasvuvauhtina on käytetty Kalmarille 1,4 (2019: 1,8) prosenttia, Hiabille 0,5 (0,8)
prosenttia ja MacGregorille 1,4 (1,6) prosenttia.
Tulevaisuuden rahavirtaennusteiden määrittämisessä eniten johdon harkintaa vaativat
olettamukset liittyvät markkina- ja kannattavuusnäkymiin. Tulevien vuosien kasvuolettamien
pohjana ovat ulkopuolisten markkinatutkimuslaitosten arviot markkinakehityksestä ja
talouden suhdannekäänteiden ajoituksesta. Lisäksi liikevaihdon kasvun arvioinnissa on
otettu huomioon yhtiön markkina-asema ja kasvupotentiaali markkinoilla sekä uusien
laitteiden että huoltopalveluiden osalta. Keskeiset ennustettuun kannattavuuteen vaikuttavat
tekijät ovat myyntivolyymi, kilpailukyky ja kustannustehokkuus. Huoltoliiketoiminnan
suhteellisella osuudella liikevaihdosta on myös merkitystä rahavirtaennusteissa sen
vähäisemmän suhdannevaihtelun ja keskimääräistä paremman kannattavuuden johdosta.
Lisäksi Kalmar- ja Hiab-segmenteissä tehtaiden ja kokoonpanoyksiköiden käyttöasteella
64Osa tilinpäätöstä
ja kustannuskilpailukyvyllä on olennainen merkitys kannattavuuteen. Kalmarissa ja
Hiabissa viime vuosien tehostamistoimet ovat vaikuttaneet myönteisesti tuloskehitykseen,
ja meneillään olevien kannattavuuden parantamiseen tähtäävien ohjelmien odotetaan
parantavan kannattavuutta entisestään lähivuosien aikana. MacGregor on jatkanut toimintansa
tehostamista sopeutuessaan vaikeaan markkinatilanteeseen. Lisäksi TTS -hankinnasta
saatavat synergiahyötydyt ovat merkittävät. Laskelmissa käytetyissä rahavirtaennusteissa
huomioidaan Kalmarille ja Hiabille tyypillinen käyttöpääoman sitoutuminen kasvusuhdanteessa
ja vapautuminen laskusuhdanteessa. MacGregorin liiketoimintamalli sitoo vähän
käyttöpääomaa, mutta saatujen tilausten ja niihin liittyvien ennakkomaksujen ajoituksen
ennustaminen on huomioitu kassavirrassa.
Laskelmissa on käytetty diskonttokorkona raportointisegmenteille määritettyä keskimääräistä
painotettua pääomakustannusta (WACC), joka kuvaa oman ja vieraan pääoman
kokonaiskustannusta ja testattaviin segmentteihin liittyviä markkinariskejä. WACC:n osatekijät
ovat rahavirtaa tuottavan yksikön maittaisten myyntien mukaan painotettu vastaavien
maiden valtion velkakirjojen tuottoihin perustuva riskitön korko, markkinariskipreemio,
verrokkitoimialakohtainen beta ja nettovelkaantumisaste sekä luottoriskipreemio. Käyttöarvoon
perustuvassa testauksessa käytetty WACC määritetään ennen veroja ja käypään arvoon
perustuvassa testauksessa käytetty WACC määritetään verojen jälkeen. Diskonttokorko
on laskettu vastaavalla periaatteella kuin edellisenä vuonna. Diskonttokorkona (WACC) on
käytetty Kalmarille 9,9 (2019: 10,4) prosenttia, Hiabille 9,3 (9,6) prosenttia ja MacGregorille
9,2 (7,4) prosenttia. Kalmarille ja Hiabille määritetyt diskonttokorot ovat laskeneet edellisestä
vuodesta pääosin valtion lainakorkoihin perustuvien riskittömien korkojen laskusta johtuen.
MacGregorin diskonttokorko määritettiin vuonna 2020 ennen veroja ja vuonna 2019 verojen
jälkeen, johtuen edellä kuvatun mukaisesti eri malleista, joilla kerrytettävissä oleva rahamäärä
määritettiin.
Suoritettujen arvonalentumistestien perusteella ei ole tehty arvonalennuksia vuonna 2020 eikä
2019.
Osana arvonalentumistestausta yhtiö on tehnyt rahavirtaa tuottaville yksiköille
herkkyyslaskelmat keskeisten oletusten osalta perustuen kolmeen eri skenaarioon.
Laskelmissa testatut muutokset ovat ensimmäisessä skenaariossa diskonttokoron
2 prosenttiyksikön nousu, toisessa skenaariossa liikevaihdon 10 prosentin laskun ja
liikevoittomarginaalin 2 prosenttiyksikön laskun yhteisvaikutus sekä kolmannessa skenaariossa
edellisten skenaarioiden yhteisvaikutus. Vuosina 2020 ja 2019 suoritetut herkkyysanalyysit
eivät osoittaneet Hiab- ja Kalmar-segmenttien osalta arvonalentumisriskiä. MacGregor-
segmentin osalta herkkyysanalyysin tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa.
MacGregorin liikearvon herkkyysanalyysi
Herkkyysanalyysin skenaariot ja tulokset
Kerrytettävissä
olevan rahamäärän
kirjanpitoarvon
ylittävä osuus,
MEUR
WACC +2
prosenttiyksikköä
Liikevaihto -10
prosenttia ja
liikevoitto -2
prosenttiyksikköä
Liikevaihto -10
prosenttia, liikevoitto
-2 prosenttiyksikköä
ja WACC + 2
prosenttiyksikköä
31.12.2020 127,0 Arvonalentuminen* Arvonalentuminen** Arvonalentuminen
31.12.2019 170,0 Arvonalentuminen* Arvonalentuminen** Arvonalentuminen
* Arvonalentumisen raja-arvona oli WACC ennen veroja +1,3 prosenttiyksikköä
(31.12.2019: WACC verojen jälkeen +1,2 prosenttiyksikköä)
** Arvonalentumisen raja-arvona oli ennustejakson liikevaihto -10 prosenttia ja liikevoitto -0,5 prosenttiyksikköä (31.12.2019:
ennustejakson liikevaihto -10 prosenttia ja liikevoitto -0,8 prosenttiyksikköä)
Johtuen MacGregorin kerrytettävissä olevan rahamäärän vähäisestä varojen kirjanpitoarvon
ylittävästä osuudesta, herkkyysanalyysissä tarkasteltujen skenaarioiden toteutuessa
alaskirjattava määrä olisi huomattava; ensimmäisessä skenaariossa 51 (31.12.2019: 29)
miljoonaa euroa, toisessa 168 (31.12.2019: 133) miljoonaa, ja kolmannessa 282 (31.12.2019:
274) miljoonaa euroa.
MacGregorin liikearvolle on suoritettu arvonalentumistestaus vuonna 2020 jokaisella
kvartaalilla. Vuoden ensimmäisellä kvartaalilla kerrytettävissä olevan rahamäärän varojen
kirjanpitoarvon ylittävä osuus oli alimmillaan 7 miljoonaa euroa, jonka jälkeen se nousi vuoden
loppuun mennessä 127 miljoonaan euroon. Arvo on hyvin herkkä muutoksille WACC:ssa sekä
ennusteissa, joten alaskirjausriski on edelleen huomattava vaikkakin se on alentunut.
65Osa tilinpäätöstä
6.2 Muut aineettomat hyödykkeet
Laatimisperiaatteet
Muut aineettomat hyödykkeet
Muita aineettomia hyödykkeitä ovat patentit, tavaramerkit, lisenssit, ohjelmistot,
aktivoidut kehitysmenot, teknologia sekä hankittu tilauskanta ja asiakassuhteet. Ne on
merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla
ja mahdollisilla arvonalentumisilla lukuun ottamatta liiketoimintojen yhdistymisissä
hankittuja aineettomia hyödykkeitä, jotka arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.
Rajallisen taloudellisen vaikutusajan omaavat aineettomat hyödykkeet kirjataan
tasapoistoina kuluksi taloudelliselle vaikutusajalleen seuraavasti:
• Kehitetty ja hankittu teknologia 3–10 vuotta
• Asiakassuhteet ja tavaramerkit 3–15 vuotta
• Tilauskanta 1–5 vuotta
• Muut 2–5 vuotta
Hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan ja tarvittaessa oikaistaan jokaisena
tilinpäätöspäivänä. Rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia tavaramerkkejä
tai keskeneräisiä aineettomia investointeja ei poisteta, vaan niille suoritetaan vähintään
vuosittain arvonalentumistestaus, joka on kuvattu tarkemmin laadintaperiaatteessa
Liikearvo, liitetiedon 6.1 Liikearvo yhteydessä.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti.
Tuotekehitysmenot aktivoidaan kuitenkin tiettyjen kaupalliseen ja tekniseen
toteutettavuuteen liittyvien kriteerien täyttyessä, kun tuotteesta lisäksi odotetaan
saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut tuotekehitysmenot sisältävät
pääasiassa materiaaleja, tarvikkeita ja työvoimakustannuksia. Aiemmin kuluksi kirjattuja
tuotekehitysmenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät
aktivoidut tuotekehitysmenot poistetaan tasapoistoin arvioituna vaikutusaikanaan.
Keskeneräiset kehityshankkeet testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
66Osa tilinpäätöstä
2020
MEUR
Kehitetty
teknologia
Hankittu
teknologia
Asiakas-
suhteet ja
tavaramerkit Muut* Yhteensä
Hankintameno 1.1. 140,9 117,8 297,1 9,7 565,6
Kurssierot -1,5 -3,1 -11,1 -0,7 -16,4
Lisäykset 0,0 0,4 - 1,6 2,0
Vähennykset -4,4 -17,1 -7,5 -1,1 -30,1
Uudelleenryhmittelyt -15,8 18,1 0,6 -3,7 -0,7
Yrityshankinnat ja -myynnit - 5,1 -5,4 0,3 -0,1
Myytävänä olevat
omaisuuserät** -8,4 -27,2 -98,4 -0,1 -134,1
Hankintameno 31.12. 110,8 94,0 175,2 6,1 386,1
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1. -86,9 -75,0 -100,2 -7,4 -269,5
Kurssierot 0,9 1,8 5,1 0,7 8,5
Tilikauden poistot -11,5 -7,9 -15,4 -0,1 -34,9
Arvonalentumiset -0,5 - -3,6 - -4,1
Vähennykset 4,4 17,3 7,3 1,1 30,1
Uudelleenryhmittelyt 7,5 -7,9 -0,3 1,4 0,7
Yrityshankinnat ja -myynnit - - - - -
Myytävänä olevat
omaisuuserät** 8,4 12,0 48,4 0,1 68,8
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12. -77,7 -59,6 -58,7 -4,3 -200,4
Kirjanpitoarvo 31.12. 33,1 34,4 116,5 1,8 185,8
* Sisältää keskeneräisiä investointeja 1,3 miljoonaa euroa.
** Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa
7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät.
2019
MEUR
Kehitetty
teknologia
Hankittu
teknologia
Asiakas-
suhteet ja
tavaramerkit Muut* Yhteensä
Hankintameno 1.1. 122,2 91,2 284,1 11,6 509,0
Kurssierot -0,2 0,5 2,2 0,5 3,1
Lisäykset 0,0 0,4 - 4,0 4,4
Vähennykset -7,2 -0,9 0,0 0,7 -7,4
Uudelleenryhmittelyt 12,1 13,8 -10,2 -7,2 8,6
Yrityshankinnat ja -myynnit 14,0 12,8 21,0 0,0 47,8
Hankintameno 31.12. 140,9 117,8 297,1 9,7 565,6
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1. -74,0 -66,6 -84,6 -5,3 -230,4
Kurssierot 0,0 -0,3 -0,9 -0,5 -1,6
Tilikauden poistot -10,9 -7,1 -14,8 -0,1 -32,9
Arvonalentumiset -4,8 0,0 - -0,9 -5,6
Vähennykset 7,2 0,8 0,0 -0,7 7,3
Uudelleenryhmittelyt 1,2 -1,8 - 0,0 -0,6
Yrityshankinnat ja -myynnit -5,6 0,0 0,0 - -5,6
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12. -86,9 -75,0 -100,2 -7,4 -269,5
Kirjanpitoarvo 31.12. 54,0 42,8 196,9 2,3 296,1
* Sisältää keskeneräisiä investointeja 2,1 miljoonaa euroa.
Tavaramerkit on arvostettu yrityshankintojen yhteydessä käypään arvoon. Osa tavaramerkeistä
on määritelty taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomiksi hyödykkeiksi, mukaan lukien
MacGregor. Niiden on arvioitu kerryttävän nettorahavirtaa rajoittamattoman ajan. Arvio
perustuu niiden maailmanlaajuiseen, alueelliseen tai asiakassegmenttikohtaiseen markkina-
johtajuuteen ja pitkään historiaan. MacGregor-tavaramerkkiä on käytetty 1930-luvulta lähtien
ja sitä kehitetään edelleen. Tavaramerkkien arvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen
selvittämiseksi aina, kun on viitteitä siitä, että arvo on alentunut, kuitenkin vähintään
kerran vuodessa. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien tavaramerkkien
arvonalentumistestaus tehdään osana rahavirtaa tuottavien yksiköiden (CGU) testausta, josta
on kerrottu enemmän liitetiedossa 6.1, Liikearvo. Taloudelliselta pitoajaltaan rajoittamattomien
aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo 31.12.2020 oli 36,9 (31.12.2019: 40,6) miljoonaa
euroa.
Muiden tavaramerkkien on arvioitu kerryttävän nettorahavirtaa taloudellisena
vaikutusaikanaan, joka vaihtelee 3 vuodesta 15 vuoteen. Nämä tavaramerkit poistetaan
taloudellisena vaikutusaikanaan tasapoistoin.
67Osa tilinpäätöstä
6.3 Aineelliset hyödykkeet
Laatimisperiaate
Aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa
vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Arvonalentumiset
on kuvattu tarkemmin laadintaperiaatteessa Arvonalentumiset liitetiedon 6.4 Poistot ja
arvonalentumiset yhteydessä. Hankintameno arvioidulla jäännösarvolla vähennettynä
poistetaan tasasuuruisina erinä arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan seuraavasti:
• Koneet ja laitteet 2–10 vuotta
• Rakennukset 5–40 vuotta
• Maa- ja vesialueita ei poisteta
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan ja tarvittaessa oikaistaan
jokaisena tilinpäätöspäivänä. Merkittävät perusparannusmenot sisällytetään joko hyödykkeen
tasearvoon tai erotetaan omaksi hyödykkeekseen kun niistä odotetaan tulevaisuudessa
taloudellista hyötyä ja niistä aiheutuneet kustannukset voidaan erottaa tavanomaisista
korjaus- ja kunnossapitokustannuksista. Aineellisten hyödykkeiden rahoituskulut, kuten pitkää
rakennusaikaa edellyttävien hankkeiden korot aktivoidaan osana asianomaisen omaisuuserän
hankintamenoa. Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon.
Omistetut käyttöomaisuuserät Käyttöoikeusomaisuuserät
2020
MEUR
Maa-alueet ja
rakennukset Koneet ja kalusto
Muille vuokratut
koneet Muut*
Maa-alueet ja
rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä
Hankintameno 1.1. 217,6 331,3 191,5 4,3 170,1 51,7 966,5
Kurssierot -8,8 -8,9 -1,9 -0,2 -4,4 -1,9 -26,1
Lisäykset 4,2 9,1 26,4 5,0 26,7 12,3 83,7
Vähennykset -7,4 -51,8 -41,0 -0,1 -8,8 -5,0 -114,1
Uudelleenryhmittelyt 3,3 3,5 8,7 -6,2 0,3 -1,6 8,0
Yrityshankinnat ja -myynnit -0,1 0,3 - - 0,5 -0,4 0,2
Myytävänä olevat omaisuuserät** -1,0 -8,4 - - -8,2 - -17,6
Hankintameno 31.12. 207,8 275,2 183,6 2,9 176,1 55,0 900,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -94,5 -261,5 -68,0 0,0 -32,0 -20,8 -476,7
Kurssierot 3,2 6,5 0,9 0,0 1,2 0,9 12,7
Tilikauden poistot -6,4 -20,8 -22,9 - -28,3 -15,0 -93,5
Arvonalentumiset -7,0 0,0 - - -4,5 - -11,5
Vähennykset 2,9 50,8 23,3 - 4,1 3,5 84,7
Uudelleenryhmittelyt 0,0 -0,6 2,6 - -0,3 1,6 3,3
Yrityshankinnat ja -myynnit 0,1 - - - - - 0,1
Myytävänä olevat omaisuuserät** 0,7 6,6 - - 2,6 - 10,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -100,9 -219,1 -64,0 0,0 -57,1 -29,8 -470,9
Kirjanpitoarvo 31.12. 106,9 56,1 119,6 2,9 119,0 25,2 429,7
* Sisältää 2,7 miljoonaa euroa keskeneräisiä investointeja ja 0,2 miljoonaa euroa maksettuja ennakoita.
** Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät.
68Osa tilinpäätöstä
Omistetut käyttöomaisuuserät Käyttöoikeusomaisuuserät
2019
MEUR
Maa-alueet ja
rakennukset Koneet ja kalusto
Muille vuokratut
koneet Muut*
Maa-alueet ja
rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä
Hankintameno 1.1. 214,9 297,3 165,4 5,5 154,1 38,7 875,9
Kurssierot 2,0 0,8 1,1 0,0 0,7 0,3 4,9
Lisäykset 2,5 20,1 38,8 9,0 12,9 12,5 95,7
Vähennykset -9,6 -5,3 -27,3 -1,2 -3,9 -2,5 -49,8
Uudelleenryhmittelyt 2,9 5,3 13,5 -8,9 -0,2 0,2 12,9
Yrityshankinnat ja -myynnit 4,8 13,1 - - 6,5 2,5 26,9
Hankintameno 31.12. 217,6 331,3 191,5 4,3 170,1 51,7 966,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -91,2 -236,4 -64,7 0,0 -3,7 -7,3 -403,3
Kurssierot -0,7 -0,4 -0,4 0,0 -0,1 0,0 -1,7
Tilikauden poistot -6,3 -18,4 -25,0 - -27,3 -15,3 -92,3
Arvonalentumiset -0,4 0,1 - - -2,7 0,0 -3,1
Vähennykset 4,9 4,4 15,8 0,0 1,9 1,8 28,7
Uudelleenryhmittelyt 0,0 0,0 6,3 - 0,0 0,0 6,3
Yrityshankinnat ja -myynnit -0,7 -10,8 - - - 0,0 -11,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -94,5 -261,5 -68,0 0,0 -32,0 -20,8 -476,7
Kirjanpitoarvo 31.12. 123,1 69,8 123,5 4,3 138,1 30,9 489,7
* Sisältää 4,1 miljoonaa euroa keskeneräisiä investointeja ja 0,2 miljoonaa euroa maksettuja ennakoita.
69Osa tilinpäätöstä
6.4 Poistot ja arvonalentumiset
Laatimisperiaate
Arvonalentumiset
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko jonkin omaisuuserän arvon
alentumisesta viitteitä. Mikäli viitteitä ilmenee, suoritetaan kyseiselle omaisuuserälle
arvonalentumistestaus. Arvonalentumistestissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä
kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aineellisten ja aineettomien omaisuuserien tai
liikearvon osalta kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaa omaisuuserän käypä arvo
vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi kassavirtaperusteinen
käyttöarvo. Mikäli kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei pystytä määrittämään yksittäisen
omaisuuserän tasolla, arvonalentumistarvetta tarkastellaan sillä alimmalla rahavirtaa
tuottavan yksikön (CGU) tasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka
rahavirrat ovat erotettavissa muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.
Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo
ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu
arvonalentumistappio peruutetaan vain, mikäli arviot kerrytettävissä olevasta
rahamäärästä muuttuvat olennaisesti. Arvonalentumistappiota voidaan peruuttaa
vain siihen asti, että omaisuuserän kirjanpitoarvo nousee tasolle, jolla se olisi ollut
ilman aikaisempien vuosien arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua
arvonalentumistappiota ei voida myöhemmin peruuttaa.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Arvonalentumistestaus
Omaisuuserät, joita ei arvosteta käypään arvoon, testataan arvonalentumisen
varalta aina, kun on viitteitä siitä, että niiden arvo saattaa olla alentunut. Viitteinä
huomioidaan sekä ulkoiset lähteet, kuten merkittävä lasku markkina-arvossa, joka
ei johdu ajan kulumisesta, normaalikäytöstä tai korkotasosta, että sisäiset lähteet,
kuten todiste varojen epäkuranttiudesta tai fyysisestä vauriosta. Jos omaisuuserän
tasearvo ylittää sen käytöstä tai myynnistä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan
arvonalentumistappio välittömästi siten, että kirjanpitoarvo vastaa kerrytettävissä olevaa
rahamäärää.
Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain
MEUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Myydyt suoritteet 62,5 64,4
Myynti ja markkinointi 19,4 17,7
Tutkimus- ja kehitystoiminta 14,0 10,5
Hallinto 30,2 32,9
Uudelleenjärjestely 17,9 8,1
Muut 0,0 0,2
Yhteensä 144,0 133,8
Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin on esitetty liitteissä 6.1, Liikearvo, 6.2, Muut
aineettomat hyödykkeet, ja 6.3, Aineelliset hyödykkeet.
70Osa tilinpäätöstä
7. KONSERNIN RAKENNE
Laatimisperiaatteet
Konsolidointiperiaatteet
Sijoitukset tytäryhtiöihin yhdistellään konsernitilinpäätökseen käyttäen
hankintamenetelmää. Tytäryhtiön hankinnasta maksettava vastike määritetään
luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien
oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää
ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Kun
ehdollinen vastike luokitellaan rahoitusvelaksi, se arvostetaan käypään arvoon jokaisena
raportointipäivänä ja käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi
pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.
Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut
velat arvostetaan alun perin hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien
omistajien osuus hankinnan kohteesta kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon
tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan
kohteen nettovarallisuudesta. Luovutetun vastikkeen ja hankitun nettovarallisuuden
käyvän arvon mahdollinen erotus kirjataan liikearvoksi. Tilikauden aikana hankitut
tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on
saanut määräysvallan, ja myydyt tytäryhtiöt siihen hetkeen asti, jolloin määräysvalta
menetetään. Kun määräysvalta on menetetty, kaikki myytyyn tytäryhtiöön liittyvät varat
ja velat kirjataan pois taseesta. Lisäksi myydyn tytäryhtiön valuuttakurssisuojausten
tulos sekä myytyyn tytäryhtiöön liittyvät muuntoerot kirjataan laajasta tuloslaskelmasta
tuloslaskelmaan.
Vaiheittain toteutetun hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään
arvoon hankintahetkellä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Määräysvallattomien
omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda muutokseen
määräysvallassa, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Lunastettaessa
määräysvallattomilta omistajilta omistusosuutta erot luovutetun vastikkeen ja
tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden välillä kirjataan omaan pääomaan.
Luovutuksista määräysvallattomille omistajille realisoituvat voitot ja tappiot käsitellään
vastaavalla tavalla omassa pääomassa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön
omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä, ja
määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään taseessa
omana eränään.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä
sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tytäryhtiöiden
noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan
konsernin noudattamia periaatteita.
Sijoitukset yhteisyrityksiin, joissa Cargotecillä on yhteinen määräysvalta sekä oikeus
nettovarallisuuteen puhtaasti omistusosuuteen perustuen ja osakkuusyrityksiin,
joissa Cargotecillä on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa on yhdistelty
konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Sijoitukset yhteis-
ja osakkuusyrityksiin merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon sisältäen
hankinnassa syntyneen liikearvon ja aineettomat hyödykkeet sekä hankintaan
tai perustamiseen liittyvät kulut, jonka jälkeen sijoituksen arvoa oikaistaan yhtiön
nettovarojen muuttuessa Cargotecin omistusosuutta vastaavalla osuudella sekä
hankinnassa tunnistettujen hankintahintaan sisältyvien aineettomien omaisuuserien
poistojen mukaisesti. Sijoitus yhteis- tai osakkuusyritykseen kirjataan pois taseesta,
kun Cargotecilla ei ole enää yhteistä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa
sijoituskohteessa.
Konsernin osuus yhteis- tai osakkuusyrityksen tuloksesta esitetään erillisenä eränä
ennen liikevoittoa konsernin tuloslaskelmassa. Yhteis- ja osakkuusyritysten tulokset
käsitellään pääomaosuusmenetelmällä perustuen näiden viimeisimpiin tilinpäätöksiin.
Yhteis- ja osakkuusyritysten kirjanpitoarvot tarkastetaan tasaisin väliajoin ja
mikäli arvonalentumista on tapahtunut, kirjataan muutos samalle kaudelle jolloin
arvonalentuminen tunnistetaan. Jos konsernin osuus yhteis- tai osakkuusyrityksen
tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon,
eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut yhteis- tai
osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Konsernin ja sen yhteis- ja osakkuusyritysten välisistä liiketoimista merkitään
konsernitilinpäätökseen vain osakkuusyrityksen ulkopuoliselle omistajalle kuuluva
osuus. Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä
luovutetun omaisuuserän arvon alentumisesta. Yhteis- ja osakkuusyritysten noudattamat
tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin
noudattamia periaatteita.
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin.
Tilikauden päättyessä avoimina olevat konsernin sisäiset ja ulkoiset ulkomaanrahan
määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin ja kurssierot
kirjataan tulosvaikutteisesti paitsi suojauslaskettavien erien osalta. Myynnin ja ostojen
71Osa tilinpäätöstä
varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai
ostojen oikaisuerinä.
Suojauslaskennan piirissä olevien, myyntiin ja ostoihin kohdistettujen valuuttasuojausten
kurssivoitot ja -tappiot kirjataan ensin konsernin laajaan tuloslaskelmaan ja lopuksi
tuloslaskelmaan myynnin ja ostojen oikaisuerinä samanaikaisesti niihin liittyvien
liiketapahtumien kanssa. Muiden varsinaiseen liiketoimintaan liittyvien suojausten
kurssivoitot ja -tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Rahoitukseen
liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaiset konserniyritykset
Konserniyritysten erillistilinpäätökset raportoidaan siinä valuutassa, joka on
kunkin yrityksen pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”).
Konsernitilinpäätöksessä sellaisten konserniyritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro,
tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroon käyttäen tilikauden keskikursseja ja
taseiden varat ja velat käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Eri kurssien käytöstä syntyvät
muuntoerot kirjataan konsernin laajan tuloslaskelman erien kautta konsernin oman
pääoman muuntoeroihin. Konsernin sisäisiä lainasopimuksia voidaan käsitellä osana
nettoinvestointia, jos niiden takaisinmaksua ei ole suunniteltu eikä se ole todennäköistä
ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Tällöin myös näihin investointeihin liittyvät
valuuttakurssivoitot ja -tappiot käsitellään oman pääoman muuntoeroina. Kun
suojauslaskentaa sovelletaan ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen
suojaukseen, kirjataan suojaavan instrumentin kurssivoittojen ja -tappioiden tehokas
osuus laajaan tuloslaskelmaan ja tehoton osuus tuloslaskelmaan.
Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja käypiin arvoihin pääsemiseksi
tehtyjä oikaisuja käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina, ja ne muunnetaan
tilinpäätöspäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan.
Euroalueen ulkopuolisten tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten hankintamenon
eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät
muuntoerot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Kun ulkomainen yhtiö
myydään kokonaan tai osittain, kumulatiiviset muuntoerot kirjataan konsernin laajasta
tuloslaskelmasta tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa
vastaava määrä tulee kertymään normaalin käytön sijaan pääasiallisesti niiden
myynnistä ja myyntiä pidetään erittäin todennäköisenä. Myytävänä olevaksi luokiteltavat
pitkäaikaiset omaisuuserät arvostetaan välittömästi ennen uudelleenluokittelua
normaalien arvostusperiaatteiden mukaisesti, jonka jälkeen erät arvostetaan
kirjanpitoarvoon tai tätä alhaisempaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä
aiheutuvilla menoilla sen mukaan kumpi näistä on alhaisempi. Arvonalentumistappiot
tai voitot kirjataan tulosvaikutteisesti. Myytävänä olevaksi luokitellusta pitkäaikaisesta
omaisuuserästä ei kirjata poistoja.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Liiketoimintojen yhdistäminen
Yhdistettäessä liiketoimintoja hankittu nettovarallisuus arvostetaan käypään
arvoonsa. Hankitun nettovarallisuuden ylittävä hankintahinta kirjataan taseelle
liikearvoksi laadintaperiaatteiden mukaisesti. Hankitun nettovarallisuuden käyvän
arvon määritys perustuu joko vastaavien hyödykkeiden arvioituun markkinahintaan
(aineelliset hyödykkeet) tai arvioihin niihin liittyvistä rahavirroista sekä tuotoista
(aineettomat hyödykkeet). Arvonmääritys, joka perustuu hyödykkeen senhetkiseen
jälleenhankintahintaan, odotettuihin kassavirtoihin tai arvioituun myyntihintaan, edellyttää
johdolta harkintaa ja oletusten käyttöä. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten
olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisätietoa liiketoimintojen
yhteydessä hankittujen omaisuuserien arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 7.1,
Yrityshankinnat ja -myynnit.
Määräysvallan, yhteisen määräysvallan ja huomattavan vaikutusvallan arviointi
Cargotec käyttää harkintaa määrittäessään soveltuvaa yhdistelytapaa sijoituskohteilleen.
Liitetiedossa 7.3, Tytäryhtiöt, mainitaan tytäryhtiöinä yhdistellyt sijoitukset, joissa
Cargotecin äänivalta on alle 50 prosenttia. Näissä sijoituksissa Cargotecilla on arvioitu
olevan tosiasiallinen määräysvalta osakkaiden välisten sopimusten perusteella.
Liitetiedossa 7.2, Yhteisyritykset ja osakkuusyhtiöt, esitetään Cargotecin yhteisyrityksinä
ja osakkuusyhtiöinä yhdistellyt sijoitukset. Cargotecin sijoitukset yhteisjärjestelyissä on
luokiteltu yhteisyrityksiksi perustuen yhteiseen määräysvaltaan, oikeuteen järjestelyn
nettovaroista sekä järjestelyn luokittelun kannalta muihin merkityksellisiin olosuhteisiin.
Cargotecin osakkuusyhtiöt sisältävät sijoitukset, joissa Cargotecin äänivalta on
tavallisesti alle 20 prosenttia. Sijoitusten yhdistely osakkuusyhtiönä perustuu Cargotecin
huomattavaan vaikutusvaltaan sijoituskohteessa, jonka määrittämiseen vaikuttavat
äänivallan lisäksi esimerkiksi sijoituskohteen omistusrakenne sekä Cargotecin
hallituspaikat ja asiakkuuden merkitys.
72Osa tilinpäätöstä
7.1 Yrityshankinnat ja -myynnit
Yrityshankinnat vuonna 2020
26.5.2020 Cargotec myi 49 % omistuksensa yhteisyrityksessä Rainbow-Cargotec Industries
Co., Ltd (RCI) yhteisyrityksen vastapuolelle Rainbow Heavy Industries Co., Ltd:lle (RHI).
Samanaikaisestimyydystä yhtiöstä hankittiin tiettyjä toimintoja ja omaisuuseriä, ja noin 160
RCI:n työntekijää siirtyi Kalmarin palvelukseen. Uudelleenjärjestelyn myötä Cargotec pyrkii
yksinkertaistamaan globaaleihintoimitusketjuihin liittyviä toimintojaan. Hankitut toiminnot ja
omaisuuserät yhdessä siirtyvän henkilöstön kanssa täyttävät liiketoiminnan määritelmän ja
hankinta käsitellään liiketoimintojen yhdistämisenä. Hankituista omaisuuseristä maksettiin
transaktiohetkellä3,9 miljoonaa euroa ja lisäksi seuraavan kahden vuoden kuluessa erääntyy
maksettavaksi 0,7 miljoonaa euroa. Hankittujen omaisuuserien ja laskennallisen verosaatavan
lopullinen tasearvo on 1,5 miljoonaa euroa ja erotus kirjataan liikearvoksi, joka ei ole
verotuksessa vähennyskelpoista. Lisätietoa RCI omistuksen myynnistä esitetään liitetiedossa
7.2, Yhteisyritykset ja osakkuusyhtiöt.
Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo, RCI
MEUR
Aineelliset hyödykkeet 0,2
Vaihto-omaisuus 0,5
Laskennalliset verosaatavat 0,8
Nettovarat 1,5
Kauppahinta, rahana maksettava 4,6
Vastike yhteensä 4,6
Liikearvo 3,1
Kauppahinta, rahana maksettu 4,2
Rahavirtavaikutus 4,2
Kalmariin kuuluva Navis hankki 20.3.2020 australialaiselta Biarri Rail -yhtiöltä liiketoimintaan
liittyviä omaisuuseriä hintaan 8,2 miljoonaa euroa transaktiossa, joka käsitellään liiketoiminnan
hankintana. Kauppahinnasta 0,6 miljoonaa euroa erääntyy maksettavaksi 18 kuukauden
kuluttua hankinnasta. Hankituista omaisuuseristä merkittävin on Biarri Rail ohjelmisto, jota
käytetään raiteilla liikkuvan rahtiliikenteen suunnitteluun ja operointiin. Hankittu liiketoiminta
tukee Naviksen laajentumista sisämaan terminaaleihin ja liiketoiminnan tulos on yhdistelty
Kalmar segmentin tulokseen 1.4.2020 alkaen. Liiketoimintojen yhdistely ja omaisuus- ja
velkaerien käyvät arvot esitetään raportointihetkellä lopullisina arvoina. Käypien arvojen
määrityksessä tunnistettiin teknologiaan perustuvia aineettomia hyödykkeitä ja hankinnasta
syntyi liikearvoa, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoista.
Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo, Biarri Rail
MEUR
Aineettomat hyödykkeet 3,9
Ostovelat ja muut korottomat velat -0,2
Laskennalliset verovelat -1,2
Nettovarat 2,5
Kauppahinta, rahana maksettava 8,2
Vastike yhteensä 8,2
Liikearvo 5,7
Kauppahinta, rahana maksettu 7,6
Rahavirtavaikutus 7,6
Kalmar hankki lokakuussa portugalilaisen MPO - Maquinás Portuárias, S.A -yhtiön myynti- ja
huoltoliiketoiminnan hintaan 0,4 miljoonaa euroa. Hankinnalla ei ole merkittävää vaikutusta
raportoituihin lukuihin.
Yrityshankinnat vuonna 2019
MacGregor hankki 31.7.2019 norjalaisen pörssilistatun TTS Group ASA:n (”TTS”) marine- ja
offshore-liiketoiminnot hintaan 57,9 miljoonaa euroa. Alustava kauppahinta maksettiin myyjälle
hankintahetkellä mutta kauppahinnan lopullinen määrä tarkentuu vielä kauppasopimuksessa
sovitun hinnantarkistusmekanismin mukaisesti. Raportointihetkellä osapuolten välillä vallitsee
näkemysero lopullisesta kauppahinnasta. Yhtiöt pääsivät sopimukseen kauppahinnan
lopullisesta määrästä tammikuussa 2021. Lisätietoa sopimuksesta liitetiedossa 9.5
Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat. Hankinta vahvistaa MacGregorin tuotevalikoimaa ja
markkina-asemaa lastin- ja kuormankäsittelylaitteiden päämarkkinoilla sekä näihin liittyvissä
huoltopalveluissa. Lisäksi transaktiosta odotetaan saatavan merkittäviä synergiahyötyjä.
Hankituilla yhtiöillä on toimintaa yli kymmenessä maassa, joista merkittävimmät ovat Ruotsi,
Norja, Kiina ja Saksa. Hankinnassa Cargotecin omistukseen siirtyi 19 täysin omistettua
tytäryhtiötä sekä 50 prosentin omistusosuudet kolmessa kiinalaisessa yhteisyrityksessä,
joiden integroinnille kilpailuviranomaiset ovat asettaneet määräaikaisia rajoitteita. Hankittujen
tytäryhtiöiden myötä noin 580 työntekijää siirtyi Cargotecin palvelukseen. TTS:n tulos on
73Osa tilinpäätöstä
yhdistelty MacGregor-liiketoiminta-alueen tulokseen elokuusta 2019 alkaen, jonka jälkeen
TTS:n vaikutus Cargotecin vuoden 2019 liikevaihtoon oli 49,9 miljoonaa euroa ja liikevoittoon
-1,3 miljoonaa euroa. Mikäli TTS olisi hankittu 1.1.2019, se olisi kasvattanut Cargotecin
vuoden 2019 liikevaihtoa noin 119,8 miljoonaa euroa ja pienentänyt liikevoittoa noin 3,2
miljoonaa euroa. TTS hankintaan liittyviä kuluja sisältyi MacGregor-segmentin liikevoittoon ja
konsernin tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin vuonna 2019 yhteensä 2,9 miljoonaa
euroa. Kulut eivät sisälly MacGregorin vertailukelpoiseen liikevoittoon.
Liiketoimintojen yhdistely ja omaisuuserien ja velkojen käyvät arvot esitetään
raportointihetkellä lopullisina arvoina. Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin
asiakassuhteisiin, tuotemerkkeihin ja teknologiaan perustuvia aineettomia hyödykkeitä.
Hankinnassa syntynyt liikearvo perustuu pääosin odotettuihin synergiaetuihin ja henkilöstöön
eikä ole verotuksessa vähennyskelpoista.
Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo, TTS
MEUR
Aineettomat hyödykkeet 44,1
Aineelliset hyödykkeet 15,5
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 21,7
Vaihto-omaisuus 60,3
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset 26,8
Rahavarat 24,8
Laskennalliset verosaamiset 0,3
Ostovelat ja muut korottomat velat -106,6
Korolliset velat -78,4
Laskennalliset verovelat -9,5
Nettovarat -1,2
Kauppahinta, rahana maksettava 57,9
Vastike yhteensä 57,9
Liikearvo 59,1
Kauppahinta, rahana maksettu 56,6
Hankitut rahavarat sisältäen käytetyt tililuotot 44,7
Rahavirtavaikutus 101,3
Kalmariin kuuluva Navis hankki 19.12.2019 uusiseelantilaiselta Jade Logistics -yhtiöltä
omaisuuseriä hankintahintaan 4,3 miljoonaa euroa transaktiossa, joka käsitellään
liiketoiminnan hankintana. Hankituista omaisuuseristä merkittävin on Master Terminal-
toiminnanohjausjärjestelmä (TOS), jota voidaan käytttää erilaisten rahtityyppien hallinnointiin.
Hankitun ohjelmiston avulla Navis pystyy paremmin palvelemaan terminaaleja, jotka
hallinnoivat monen tyyppistä rahtia konttirahdin lisäksi. Hankitun liiketoiminnan tulos on
yhdistelty Kalmar segmentin tulokseen 1.1.2020 alkaen. Liiketoimintojen yhdistely sekä
omaisuus- ja velkaerien käyvät arvot esitetään raportointihetkellä lopullisina arvoina.Käypien
arvojen määrityksessä tunnistettiin teknologiaan perustuvia aineettomia hyödykkeitä ja
hankinnassa syntyi liikearvoa, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoista.
Kalmariin kuuluva Navis hankki 7.3.2019 yhdysvaltalaisen yksityisomisteisen Cetus
Labs, Inc:n (”Cetus”) osakekannan hintaan 10,8 miljoonaa euroa, josta hankintahetkellä
maksettiin 3,5 miljoonaa euroa. Loppusumma, jonka maksamiseen liittyy ehtoja, odotetaan
maksettavan seuraavan kolmen vuoden kuluessa. Cetuksen päätuote on SaaS-mallilla
toimiva pilvipohjainen pienille kontti- ja sekarahtiterminaaleille tarkoitettu Octopi-
toiminnanohjausjärjestelmä (TOS). Cetuksen tulos on konsolidoitu Kalmar-liiketoiminta-
alueen tulokseen maaliskuusta alkaen. Cetuksella ei ollut merkittävää vaikutusta Cargotecin
liikevaihtoon vuonna 2019. Liiketoimintojen yhdistely ja omaisuuserien käyvät arvot
esitetään raportointihetkellä lopullisina arvoina. Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin
asiakassuhteisiin, tuotemerkkeihin ja teknologiaan perustuvia aineettomia hyödykkeitä.
Hankinnassa syntynyt liikearvo perustuu pääosin henkilöstöön ja odotettuihin synergiaetuihin
eikä ole verotuksessa vähennyskelpoista.
74Osa tilinpäätöstä
Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo, Jade Logistics ja Cetus Labs, Inc.
MEUR
Aineettomat hyödykkeet 9,6
Aineelliset hyödykkeet 0,4
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset 0,0
Rahavarat 0,2
Ostovelat ja muut korottomat velat -0,5
Korolliset velat -0,9
Laskennalliset verovelat -2,0
Nettovarat 6,9
Kauppahinta, rahana maksettava 15,1
Vastike yhteensä 15,1
Liikearvo 8,2
Kauppahinta, rahana maksettu 7,7
Hankitut rahavarat sisältäen käytetyt tililuotot -0,2
Rahavirtavaikutus 7,5
Hiab hankki 2.5.2019 saksalaisen ATS Aufbau und Transportsysteme GmbH -yhtiön myynti- ja
huoltoliiketoiminnan hintaan 0,8 miljoonaa euroa. Hankinnalla ei ole merkittävää vaikutusta
raportoituihin lukuihin.
75Osa tilinpäätöstä
7.2 Yhteisyritykset ja osakkuusyhtiöt
Yhteisyritykset Osakkuusyhtiöt Yhteensä
MEUR 2020 2019 2020 2019 2020 2019
Kirjanpitoarvo 1.1. 70,3 53,4 50,5 46,4 120,8 99,8
Kurssierot 1,5 -1,4 2,1 -0,2 3,6 -1,6
Osuus kauden tuloksesta* 0,6 -3,6 4,6 4,2 5,3 0,6
Arvonalentumiset -4,2 0,1 6,0 - 1,8 0,1
Osinkotuotot -0,1 - - - -0,1 -
Lisäykset - 21,8 - - - 21,8
Uudelleenluokittelu rahoitusvaroihin - - -31,8 - -31,8 -
Myynnit ja purkautumiset -43,0 - - - -43,0 -
Kirjanpitoarvo 31.12. 25,2 70,3 31,5 50,5 56,7 120,8
* Yhtiöillä ei ole muun laajan tuloslaskelman kautta kirjattavia eriä.
Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät osuudet muissa yhtiöissä
Omistusosuus (%)
31.12.2020
MEUR Maa* Luokittelu Varat Velat Liikevaihto
Tilikauden
voitto/tappio Emoyhtiö Konserni
Haida-MacGregor Jiangyin Sealing Co., Ltd. Kiina Yhteisyritys 5,4 0,8 4,6 0,1 - 25,0
Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd.** Kiina Yhteisyritys - - 38,6 -1,7 - -
Sinotruk Hiab (Shandong) Equipment Co., Ltd. Kiina Yhteisyritys 19,3 12,3 2,8 -2,2 50,0 50,0
CSSC Nanjing Luzhou MacGregor Machinery Co., Ltd Kiina Yhteisyritys 1,0 0,4 0,5 -0,1 - 49,0
TTS Hua Hai Ships Equipment (Shanghai) Co., Ltd. Kiina Yhteisyritys 45,5 30,2 54,5 3,5 - 50,0
TTS Bohai Machinery (Dalian) Co., Ltd. Kiina Yhteisyritys 20,4 10,4 36,1 1,5 - 50,0
TTS SCM Marine and Offshore Machinery Co., Ltd. Kiina Yhteisyritys 18,6 13,4 13,4 1,1 - 50,0
Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Ltd.** Kiina Osakkuusyhtiö - - 202,5 11,9 - 5,6
Bruks Siwertell Group AB Ruotsi Osakkuusyhtiö 146,9 82,5 148,0 7,7 - 48,0
Muut pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät osuudet 6,7 2,8 4,9 0,2
* Yhtiöiden rekisteröintimaat ja päätoiminta-alueet ovat samat.
** Cargotecin tilinpäätökseen on yhdistelty näiden yhtiöiden tulososuus 30.4.2020 asti.
76Osa tilinpäätöstä
Omistusosuus (%)
31.12.2019
MEUR Maa* Luokittelu Varat Velat Liikevaihto
Tilikauden
voitto/tappio Emoyhtiö Konserni
Haida-MacGregor Jiangyin Sealing Co., Ltd. Kiina Yhteisyritys 5,4 0,5 5,9 0,5 - 25,0
Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd. Kiina Yhteisyritys 190,2 103,5 113,4 -4,8 49,0 49,0
Sinotruk Hiab (Shandong) Equipment Co., Ltd. Kiina Yhteisyritys 21,2 12,7 9,2 -3,5 50,0 50,0
CSSC Nanjing Luzhou MacGregor Machinery Co., Ltd Kiina Yhteisyritys 0,8 0,1 0,1 -0,2 - 49,0
TTS Hua Hai Ships Equipment (Shanghai) Co., Ltd.** Kiina Yhteisyritys 38,7 26,3 61,0 3,1 - 50,0
TTS Bohai Machinery (Dalian) Co., Ltd.** Kiina Yhteisyritys 24,3 14,9 32,4 1,2 - 50,0
TTS SCM Marine and Offshore Machinery Co., Ltd.** Kiina Yhteisyritys 12,4 8,0 10,8 0,2 - 50,0
Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Ltd. Kiina Osakkuusyhtiö 665,7 340,4 220,9 7,4 - 7,9
Bruks Siwertell Group AB Ruotsi Osakkuusyhtiö 122,2 67,5 132,0 7,8 - 48,0
Muut pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät osuudet 7,0 3,1 7,4 0,1
* Yhtiöiden rekisteröintimaat ja päätoiminta-alueet ovat samat.
** Taulukossa esitetään näiden yhtiöiden koko vuoden liikevaihto ja voitto. Cargotecin tilinpäätökseen on yhdistelty näiden yhtiöiden tulososuus 1.8.2019 alkaen.
26.5.2020 Cargotec myi 49 % omistuksensa yhteisyrityksessä Rainbow-Cargotec
IndustriesCo., Ltd (RCI) yhteisyrityksen vastapuolelle Rainbow Heavy Industries Co., Ltd:lle
(RHI). Cargotec kirjasi uudelleenjärjestelykuluihin 35,6 miljoonan euron tappion yhteisyrityksen
myynnistä alaskirjatessaanyhteisyritysomistuksen ja kirjatessaanmyynnistä 6,5 miljoonan
euron korottoman kauppahintasaatavan, joka erääntyy maksettavaksi kahden vuoden
kuluttua. Saatavan bruttoarvo on 11,9 miljoonaa euroa ja sen tasearvo sisältää oikaisun sekä
koron että odotetun luottotappion osalta.Transaktion yhteydessä myydystä yhtiöstä hankittiin
tiettyjä toimintoja ja omaisuuseriä, ja noin 160 RCI:n työntekijää siirtyi Kalmarin palvelukseen.
Lisätietoa hankituista omaisuuseristäesitetään liitetiedossa 7.1, Yrityshankinnat ja -myynnit.
RCI uudelleenjärjestelyn yhteydessä Cargotec on uudelleentarkastellutJiangsu Rainbow
Heavy Industries Co., Ltd. (RHI) omistuksensa luokittelua ja päätynyt siihen, että edellytykset
osakkuusyhtiökäsittelylle eivät enää täyty. Tämän johdosta RHI omistus on uudelleenluokiteltu
rahoitusvarana käsiteltäväksi osakesijoitukseksi. Uudelleenluokittelun yhteydessä taseelta
poiskirjatusta osakkuusyhtiösijoituksesta ja taseelle käypään arvoon kirjatusta rahoitusvarasta
syntyi 6,7 miljoonan euron voitto, joka on tuloslaskelmassa kirjattu vertailtavuuteen
vaikuttavaksi muuksi liiketoiminnan tuotoksi. Johtuen RHI omistuksen arvosta sekä RHI:n
osakkeen markkinahinnan volatiilisuudesta, Cargotec on valinnut käyttää mahdollisuutta
kirjata RHI omistukseen liittyvät myöhemmät käyvän arvon muutokset suoraan muun laajan
tuloslaskelman eriin.
Hiab suoritti huhtikuussa 2020 arvonalentumistarkastelun koskien omistustaan
yhteisyrityksessä Sinotruk Hiab (Shandong) Equipment Co., Ltd. Yhtiön liiketoiminnan
näkymistä ja taloudellisesta tilanteesta johtuen yhteisyritysomistus alaskirjattiin täysin, josta
aiheutui 4,0 miljoonan euron tappio. Cargotec on antanut Sinotrukin puolesta takauksia 3,7
(31.12.2019: 3,8) miljoonan euron arvosta, joista 2,5 miljoonaa euroa on raportointihetkellä
kirjattu velaksi. Hiab arvioi vaihtoehtoja yhteisyrityksen toiminnan lopettamiseksi.
MacGregor omistaa yhdessä China State Shipbuilding Corporation (CSSC) -yhtiön omistaman
Nanjing Luzhou Machine Co Ltd (LMC) -yhtiön kanssa yhteisyrityksen CSSC Nanjing Luzhou
MacGregor Machine Co Ltd. Laivoissa käytettävään kompressoriteknologiaan erikoistuvan
yhteisyrityksen omistus jakautuu 51-prosenttisesti LMC:lle ja 49-prosenttisesti MacGregorille.
Osana 31.7.2019 toteutunutta TTS yrityshankintaa (lisätietoa liittetiedossa 7.1 Yrityshankinnat
ja -myynnit), Cargotecin omistukseen siirtyi 50 prosentin omistusosuudet yhtiöissä: TTS
Hua Hai Ships Equipment (Shanghai) Co., Ltd., TTS Bohai Machinery (Dalian) Co., Ltd.,
sekä TTS SCM Marine and Offshore Machinery Co., Ltd. Yhtiöt toimivat pääasiallisesti
Kiinan markkinoilla ja valmistavat lastiluukkuja, vinssejä ja nostureita rahtilaivoihin sekä
offshore-käyttöön. Cargotec yhdistelee sijoitukset yhteisyrityksinä perustuen yhteiseen
määräysvaltaan ja omistusosuuden mukaiseen oikeuteen yhtiöiden nettovaroista. Kiinan
kilpailuviranomaiset asettivat TTS-hankinnan ehdoksi tiettyjä tuotteita koskevia määräaikaisia
77Osa tilinpäätöstä
yhteistyö- ja hinnoittelurajoitteita Cargotecin ja hankittujen yhteisyritysten välille, joilla on
vaikutusta yhtiöistä saatavaan taloudelliseen hyötyyn, mutta ei yhteisen määräysvallan
käyttöön yhtiöissä. Hankitut yhteisyrityssijoitukset on hankintahetkellä arvostettu käypään
arvoon ja arvonmääritykseen perustuen yhtiöiden 21,7 miljoonan euron käypä arvo sisälsi
asiakassuhteita 5,4 miljoonan euron arvosta sekä liikearvoa 5,1 miljoonan euron arvosta.
Cargotec omistaa yhdessä JCE Invest AB:n kanssa yhtiön Bruks Siwertell Group AB, jolle
Cargotec myi Kalmar liiketoiminta-alueeseen kuuluneen Siwertell AB:n osakekannan ja
JCE Invest AB siirsi tytäryhtiönsä Bruks Holding AB:n. Molemmat yhtiöt ovat erikoistuneet
irtorahdin käsittelylaitteisiin. Cargotec omistaa perustetusta yhtiöstä 48 prosentin
omistusosuuden, joka luokitellaan osakkuusyhtiöksi perustuen Cargotecin huomattavaan
vaikutusvaltaan yhtiössä. Lisäksi Cargotec kirjasi osana transaktiota 33 miljoonan euron
korollisen lainasaamisen, jonka laina-aika on enimmillään 10 vuotta ja jota osakkuusyhtiö
lyhentää vuosittain tulokseensa perustuen. Lisätietoja tästä lainasta esitetään liitetiedossa 8.2,
Rahoitusinstrumentit arvostusryhmittäin.
Sijoitukset yhtiöissä Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Ltd. (huhtikuuhun 2020 asti),
Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd (huhtikuuhun 2020 asti) ja Bruks Siwertell Group AB on
luokiteltu kokonsa puolesta merkittäviksi sijoituksiksi.
78Osa tilinpäätöstä
Yhteenveto taloudellisesta informaatiosta koskien olennaisia yhteisyrityksiä ja osakkuusyhtiöitä
Yhteenveto taseista 31.12.
Rainbow-Cargotec
Industries Co., Ltd.
Jiangsu Rainbow
Heavy Industries Co., Ltd. Bruks Siwertell Group AB
MEUR 2020 2019 2020 2019 2020 2019
Pitkäaikaiset varat - 82,3 - 307,8 69,5 63,0
Rahavarat - 10,2 - 102,8 20,8 13,1
Muut lyhytaikaiset varat - 97,8 - 255,1 56,6 46,1
Varat yhteensä - 190,2 - 665,7 146,9 122,2
Pitkäaikaiset rahoitusvelat - 6,1 - 12,1 21,8 26,3
Muut pitkäaikaiset velat - 0,0 - 87,6 15,7 11,5
Lyhytaikaiset rahoitusvelat - - - 20,5 0,0 0,0
Muut lyhytaikaiset velat* - 97,4 - 220,2 45,0 29,7
Velat yhteensä - 103,5 - 340,4 82,5 67,5
Nettovarat - 86,7 - 325,3 64,5 54,7
* Ostovelat on sisällytetty muihin lyhytaikaisiin velkoihin.
Yhteenveto tuloslaskelmista
Rainbow-Cargotec
Industries Co., Ltd.***
Jiangsu Rainbow
Heavy Industries Co., Ltd.*** Bruks Siwertell Group AB
MEUR 2020 2019 2020 2019 2020 2019
Liikevaihto 38,6 113,4 202,5 220,9 148,0 132,0
Poistot ja arvonalentumiset* 1,2 3,4 * * 2,7 2,6
Rahoitustuotot* - - * * 0,4 0,3
Rahoituskulut* 0,1 0,2 * * 2,6 1,7
Voitto ennen veroja -2,0 -5,6 17,9 9,4 10,1 9,8
Tuloverot -0,3 -0,8 6,0 1,9 2,4 2,0
Tilikauden tulos** -1,7 -4,8 11,9 7,4 7,7 7,8
Saadut osingot - - - - - -
* Tietoja ei edellytetä osakkuusyhtiöistä.
** Yhtiöillä ei ole muun laajan tuloslaskelman kautta kirjattavia eriä.
*** Cargotecin tilinpäätökseen on yhdistelty näiden yhtiöiden tulososuus 30.4.2020 asti.
79Osa tilinpäätöstä
Täsmäytyslaskelma yhteenvetotiedoista
Rainbow-Cargotec
Industries Co., Ltd.*
Jiangsu Rainbow
Heavy Industries Co., Ltd.* Bruks Siwertell Group AB
MEUR 2020 2019 2020 2019 2020 2019
Nettovarat 1.1. 86,7 90,8 325,3 317,6 54,7 47,8
Tilikauden tulos -1,7 -4,8 11,9 7,4 7,7 7,8
Lisäykset/vähennykset - - 119,3 -1,9 - -
Osingot - - - - - -
Kurssierot 1,7 0,7 10,4 2,2 2,1 -0,8
Pääomaosuusmenetelmällä yhdistelyn päättyminen
30.4.2020 -86,7 - -466,9 - - -
Nettovarat 31.12. 0,0 86,7 0,0 325,3 64,5 54,7
Cargotecin osuus nettovaroista - 42,5 - 25,6 30,9 26,3
Liikearvo - 0,0 - -0,8 0,2 -0,8
Kirjanpitoarvo 31.12. - 42,5 - 24,8 31,1 25,4
* Cargotec myi omistuksensa Rainbow-Cargotec Industries Co., Ltd:ssä ja uudelleenluokitteli osakeomistuksensa Jiangsu
Rainbow Heavy Industries Co., Limited:ssä rahoitusvarana käsiteltäväksi eräksi, josta esitetään lisätietoa liitetiedossa 8.2.
Rahoitusinstrumentit arvostusryhmittäin. Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Limited on listattu Kiinassa Shenzhenin
osakepörssissä ja Cargotecin 5,6 prosentin omistusosuuden käypä arvo 31.12.2020 oli 37,3 (31.12.2019: 28,7) miljoonaa euroa.
80Osa tilinpäätöstä
7.3 Tytäryhtiöt
31.12.2020 Maa
Emoyhtiön
omistusosuus
(%)
Konsernin
omistusosuus
(%)
Cargotec Holding Netherlands B.V. Alankomaat 100 100
Kalmar Netherlands B.V. Alankomaat 100
MacGregor Netherlands Holding B.V. Alankomaat 100
MacGregor Netherlands B.V. Alankomaat 100
Hiab Benelux B.V. Alankomaat 100
Cargotec Argentina S.R.L. Argentiina 100
Cargotec Australia Pty Ltd Australia 100
Cargotec Automation Solutions Australia Pty Ltd Australia 100
Kalmar Equipment (Australia) Pty. Ltd. Australia 100
MacGregor Australia Pty Ltd Australia 100
Inver Port Services Pty. Ltd. Australia 100
Cargotec Belgium NV Belgia 100 100
MacGregor Belgium NV Belgia 100
Cargotec Brazil Ltda Brasilia 100
MLS Servicos Offshore e Navais Ltda Brasilia 100
Hiab Brasil Guindastes e Servicos Ltda Brasilia 100
Cargotec Bulgaria EOOD Bulgaria 100
Hiab Chile S.A. Chile 100
Kalmar Spain Cargo Handling Solutions S.A. Espanja 100
Hiab Cranes, S.L. Unipersonal Espanja 100
Hiab Iberia, S.L. Unipersonal Espanja 100
Hiab (Pty) Ltd Etelä-Afrikka 100
Kalmar Industries South Africa (Pty) Ltd Etelä-Afrikka 100 100
Cargotec Korea Limited Etelä-Korea 100
MacGregor Korea Co., Ltd. Etelä-Korea 100
PT Kalmar Pacific Indonesia Indonesia 100
Cargotec India Private Limited Intia 100
MacGregor Marine India Private Limited Intia 100
Cargotec Engineering Ireland Ltd Irlanti 100
Hiab Italia S.r.l. Italia 100
31.12.2020 Maa
Emoyhtiön
omistusosuus
(%)
Konsernin
omistusosuus
(%)
Kalmar Italia S.r.l. Italia 100
MacGregor Italy S.r.l. Italia 100
Effer S.p.A. Italia 100
TTS Marine S.r.l. Italia 100
Hiab Austria GmbH Itävalta 100
Kalmar Austria GmbH Itävalta 100
Cargotec Japan Ltd Japani 100
MacGregor Japan Ltd Japani 100
Waltco Lift Inc. Kanada 100
Cargotec Asia Limited Kiina 100
Cargotec Industries (China) Co., Ltd Kiina 100
Cargotec (Shanghai) Trading Company Limited Kiina 100
China Crane Investment Holdings Limited Kiina 100
Hiab Load Handling Equipment (Shanghai) Co., Ltd Kiina 100
Kalmar Port Machinery (Shenzhen) Co., Ltd Kiina 100
MacGREGOR (CHN) Ltd Kiina 100
MacGregor (HKG) Limited Kiina 100
MacGREGOR (Shanghai) Trading Co., Ltd. Kiina 100
MacGregor (Tianjin) Co., Ltd Kiina 100
TTS Marine Equipment (Dalian) Co., Ltd Kiina 100
TTS Marine Shanghai Co. Ltd. Kiina 100
Kalmar Colombia S.A.S. Kolumbia 100
MacGregor Greece Ltd Kreikka 100
TTS Greece Ltd. Kreikka 100
MacGregor Croatia d.o.o. Kroatia 100
HATLAPA (Eastmed) Limited Kypros 70
HATLAPA Filtration Technology Ltd. Kypros 51
ISMS Holdings Limited Kypros 100
MacGregor Cyprus Limited Kypros 100
MacGREGOR BLRT Baltic UAB Liettua 51
81Osa tilinpäätöstä
31.12.2020 Maa
Emoyhtiön
omistusosuus
(%)
Konsernin
omistusosuus
(%)
Bromma (Malaysia) Sdn. Bhd. Malesia 100
Cargotec Terminal Solutions (Malaysia) Sdn Bhd Malesia 100
MacGregor Malaysia Sdn. Bhd. Malesia 100
Kalmar Maghreb S.A. Marokko 100
Kalmar Mexico Equipos S.A. de C.V. Meksiko 100
Hiab Norway AS Norja 100
Kalmar Norway AS Norja 100 100
MacGregor Norway AS Norja 50 100
Cargotec Services Panama, S.A. Panama 100
Cargotec Panama, S.A. Panama 100
Kalmar Portugal, S.A. Portugali 100
Cargotec Poland Sp. z.o.o. Puola 100
MacGregor Poland Sp. z.o.o. Puola 100
MacGregor Doha WLL Qatar 49*
Hiab France SAS Ranska 100 100
Kalmar France SAS Ranska 100
MacGregor France S.A.S. Ranska 100
SRMP - Société Réunionaise de Maintenance
Portuaire Ranska 51
Cargotec Holding Sweden AB Ruotsi 100
Cargotec Patenter AB Ruotsi 100
Cargotec Patenter HB Ruotsi 100
Cargotec Sweden AB Ruotsi 100 100
Hiab AB Ruotsi 100
Koffert Sverige AB Ruotsi 100
MacGregor Sweden AB Ruotsi 100
Zeteco AB Ruotsi 100
Z-Lyften Produktion AB Ruotsi 100
TTS Marine AB Ruotsi 100
Kalmar Germany GmbH Saksa 100
HATLAPA Verwaltungsgesellschaft mbH Saksa 100
MacGregor Germany GmbH et Co. KG Saksa 100
Hiab Germany GmbH Saksa 100
31.12.2020 Maa
Emoyhtiön
omistusosuus
(%)
Konsernin
omistusosuus
(%)
TTS NMF GmbH Saksa 100
TTS Marine GmbH Saksa 100
Rapp Marine Mechanical Design doo Kragujevac Serbia 100
Cargotec CHS Pte. Ltd. Singapore 100
HATLAPA Asia Pacific Pte Ltd Singapore 100
ISMS Services Pte. Ltd. Singapore 100
MacGregor Pte Ltd Singapore 100 100
TTS Singapore Pte. Ltd. Singapore 100 100
Cargotec Slovakia Spol. s.r.o. Slovakia 100 100
Tagros d.o.o. Slovenia 100 100
Cargotec Finland Oy Suomi 100
Cargotec Holding Finland Oy Suomi 100 100
Cargotec Solutions Oy Suomi 100 100
MacGregor Finland Oy Suomi 100
MacGregor Denmark A/S Tanska 100
Zepro Danmark A/S Tanska 100
Cargotec (Thailand) Co., Ltd. Thaimaa 100
Kalmar Turkey Yuk Tasima Sistemleri Anonim Şirketi Turkki 100
Cargotec Ukraine, LLC Ukraina 100
Navis Software New Zealand Limited Uusi-Seelanti 100
Cargotec RUS LLC Venäjä 100
Hiab RUS LLC Venäjä 100
MacGregor Viet Nam Co., Ltd Vietnam 100
MacGREGOR BLRT Baltic OÜ Viro 51
Bromma Middle East DMCC
Yhdistyneet
arabiemiirikunnat 100
Kalmar Middle East DMCC
Yhdistyneet
arabiemiirikunnat 100
MacGregor (ARE) Gulf LLC
Yhdistyneet
arabiemiirikunnat 49*
MacGregor (ARE) LLC
Yhdistyneet
arabiemiirikunnat 49*
TTS Marine Services LLC
Yhdistyneet
arabiemiirikunnat 49*
82Osa tilinpäätöstä
31.12.2020 Maa
Emoyhtiön
omistusosuus
(%)
Konsernin
omistusosuus
(%)
Del Equipment (U.K.) Limited
Yhdistynyt
kuningaskunta 100
Flintstone Technology Limited
Yhdistynyt
kuningaskunta 51
Hiab Limited
Yhdistynyt
kuningaskunta 100 100
Kalmar Limited
Yhdistynyt
kuningaskunta 100 100
MacGregor (GBR) Limited
Yhdistynyt
kuningaskunta 100
Player and Cornish Marine Limited
Yhdistynyt
kuningaskunta 100
Rapp Marine UK Ltd
Yhdistynyt
kuningaskunta 100
Cargotec Crane and Electrical Services Inc. Yhdysvallat 100
Cargotec Holding, Inc. Yhdysvallat 100 100
Hiab USA Inc. Yhdysvallat 100
Kalmar Solutions LLC Yhdysvallat 100
Kalmar USA Inc. Yhdysvallat 100
MacGregor USA Inc. Yhdysvallat 100
Navis LLC Yhdysvallat 100
Rapp Marine U.S. Inc. Yhdysvallat 100
* Cargotecilla on osakassopimukseen perustuva määräysvalta yrityksessä ja se konsolidoidaan täysimääräisesti.
7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät
Cargotec ilmoitti helmikuussa 2020 päätöksestään käynnistää Kalmariin kuuluvan Naviksen
liiketoiminnan strategisten vaihtoehtojen arviointiprosessin. Navis-ohjelmistoratkaisuja
terminaalioperaattoreille, kuljetusyhtiöille ja laivanvarustajille käytetään globaalien konttivirtojen
optimointiin ja Naviksen päätuote N4-toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä 340 asiakkaalla
yli 80 maassa. Strateginen arviointiprosessi keskeytyi koronaviruspandemian puhjettua, mutta
käynnistyi uudelleen lokakuussa ja 3. joulukuuta yhtiö tiedotti, että osana arviointiprosessia
saatujen alustavien indikatiivisten tarjousten lukumäärän ja hintatasojen perusteella Naviksen
myyntiä pidettiin parempana vaihtoehtona kuin muita esillä olleita ratkaisuja. Cargotecin
hallitus päätti näin aloittaa Navis-ohjelmistoliiketoiminnan varsinaisen myyntiprosessin. Saadut
alustavat ohjeelliset tarjoukset eivät ole sitovia, ja Navis-liiketoiminnan mahdollinen myynti
sekä kaupan ehdot selviävät vasta myyntimenettelyn päätyttyä. Cargotecin tavoitteena on
saada myyntiprosessi päätökseen vuoden 2021 alkupuoliskolla.
Tämän johdosta Cargotec on luokitellut Naviksen myytävänä olevaksi luovutettavien erien
ryhmäksi, jonka mukaisesti Navikseen liittyvät tase-erät esitetään konsolidoidulla taseella
omalla rivillään luovutettavien erien ryhmänä, mutta tuloslaskelmalla Navista ei ole eriytetty.
Alla olevassa taulukossa annetaan lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja niihin
liittyvistä veloista.Luokittelumuutoksella ei ollut vaikutusta esitettyihin tase-erien arvoihin.
Myytävänä olevat omaisuuserät ja niihin liittyvät velat
MEUR Liite 31.12.2020 31.12.2019
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo** 6.1 73,6 -
Muut aineettomat hyödykkeet 6.2 65,2 -
Aineelliset hyödykkeet 6.3 7,6 -
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset* 8.2 0,4 -
Laskennalliset verosaamiset 4.2 2,1 -
Muut korottomat saamiset 5.3, 8.2 0,7 -
Pitkäaikaiset varat yhteensä 149,7 0,0
Lyhytaikaiset varat
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset* 8.2 0,2 -
Tuloverosaamiset 0,7 -
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset 2.2, 5.3, 8.2 34,7 -
Rahavarat* 8.2, 8.3 0,4 -
Lyhytaikaiset varat yhteensä 36,0 0,0
Myytävänä olevat omaisuuserät 185,7 0,0
* Sisältyvät korolliseen nettovelkaan.
** Myytävänä olevaksi luokitellun liikearvon määrä perustuu arvioon raportointihetkellä.
83Osa tilinpäätöstä
8. PÄÄOMARAKENNE JA
RAHOITUSINSTRUMENTIT
Laatimisperiaatteet
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan käytetyn arvostusperiaatteen mukaisesti
jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin, käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta
kirjattaviin sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin eriin. Varat luokitellaan
hankinnan yhteydessä niiden ominaisuuksien ja käyttötarkoituksen perusteella.
Rahoitusvarat esitetään pitkäaikaisina, jos niiden maturiteetti ylittää vuoden.
Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mikäli saamiserää ei ole
tarkoitus myydä ja siitä odotettu sopimusperusteinen rahavirta perustuu korkoon ja
pääoman palautukseen. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat ja muut
saamiset sisältävät pääosin myyntisaamisia sekä rahavaroja. Lainasaamiset arvostetaan
alun perin käypään arvoon transaktiokuluilla lisättynä ja odotetuilla luottotappioilla
vähennettynä ja tämän jälkeen jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen
korkokannan menetelmää. Muutokset odotettujen luottotappioiden määrässä
huomioidaan jaksotettuun hankintamenoon sisältyvissä odotetuissa rahavirroissa.
Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta, mikäli
saamiserä saatetaan myydä ennen eräpäivää ja siitä odotettu sopimusperusteinen
rahavirta perustuu korkoon ja pääoman palautukseen. Luokkaan kuuluvat
rahoitusvarat arvostetaan alun perin käypään arvoon transaktiokuluilla lisättynä
ja odotetuilla luottotappioilla vähennettynä, ja tämän jälkeen käypään arvoon
odotetuilla luottotappioilla vähennettynä. Osakesijoitukset voidaan luokitella pysyvästi
tähän kategoriaan alkukirjaushetkellä, jonka jälkeen myöhemmät käyvän arvon
muutokset kirjataan laajan tuloslaskelman kautta pois lukien osingot, jotka kirjataan
tuloslaskelmaan. Lisäksi rahavirran suojauslaskennassa olevien johdannaisten käyvän
arvon muutosten tehokas osuus arvostetaan tämän luokan mukaisesti suojaussuhteen
ajan.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ovat edellisiin luokkiin
kuulumattomat erät sisältäen osakesijoitukset, johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta
suojauslaskentaa, sekä rahoitusvarat, joita pidetään kaupankäyntitarkoituksessa tai
joista odotettavissa oleva sopimusperusteinen rahavirta alkukirjaushetkellä ei perustu
MEUR Liite 31.12.2020 31.12.2019
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat* 8.2, 8.4, 9.1 5,5 -
Laskennalliset verovelat 4.2 18,9 -
Eläkevelvoitteet 3.4 1,2 -
Muut korottomat velat 5.4, 8.2 3,5 -
Pitkäaikaiset velat yhteensä 29,1 0,0
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden
lyhennykset* 8.2, 8.4, 9.1 2,2 -
Saadut ennakot 2.2 23,8 -
Ostovelat ja muut korottomat velat 5.4, 8.2 15,4 -
Lyhytaikaiset velat yhteensä 41,4 0,0
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 70,5 0,0
* Sisältyvät korolliseen nettovelkaan.
84Osa tilinpäätöstä
pelkästään korkoon ja pääoman palautukseen. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattaviin rahoitusvaroihin liittyvät transaktiokulut sekä myöhemmät muutokset
käyvässä arvossa kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.
Johdannaisinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella ja
transaktiot muissa rahoitusvarojen ryhmissä selvityspäivän mukaan.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat
lakanneet tai ne on siirretty toiselle osapuolelle siten, että konserni on oleellisilta osin
siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista
lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on korkeintaan
kolme kuukautta. Käytetyt pankkitililimiitit on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.
Rahavirtalaskelmassa käytetyt pankkitililimiitit on vähennetty rahavaroista.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin sekä
jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelat esitetään
pitkäaikaisina, jos niiden maturiteetti ylittää vuoden.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja ovat
johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiokulut sekä myöhemmät
muutokset käyvässä arvossa kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Arvonmuutokset
johdannaisista, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, kirjataan laajaan tuloslaskelmaan ja
sieltä myöhemmin tuloslaskelmaan, kun suojauslaskenta päättyy.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat sisältävät pääosin korollisia
velkoja sekä ostovelkoja. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat
kirjataan taseeseen alun perin käypään arvoon transaktiokustannuksilla vähennettynä.
Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Korot ja
transaktiokustannukset jaksotetaan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle käyttäen
efektiivisen koron menetelmää.
Johdannaisinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella ja
transaktiot muista rahoitusveloista selvityspäivän mukaan.
Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun velkaan liittyvä velvoite on täytetty, kumottu
tai sen voimassaolo on lakannut. Jos olemassa oleva rahoitusvelka vaihdetaan
saman lainanantajan kanssa toiseen velkaan oleellisesti erilaisin ehdoin tai olemassa
olevan rahoitusvelan ehtoja muutetaan oleellisesti, muutos käsitellään alkuperäisen
rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan kirjaamisena. Tällöin ero
rahoitusvelkojen kirjanpitoarvoissa kirjataan tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvarojen ja -velkojen esittäminen nettomääräisesti
Rahoitusvarat ja -velat vähennetään toisistaan ja esitetään nettomääräisesti
taseessa, mikäli netottamiseen on tarkasteluhetkellä laillisesti toimeenpantavissa
oleva kuittausoikeus sekä aikomus toteuttaa suoritus nettomääräisesti tai realisoida
rahoitusvara ja -velka samanaikaisesti.
Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta
Cargotec käyttää pääasiassa valuuttatermiinejä sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia
suojautuakseen tunnistetuilta merkittäviltä markkinariskeiltä. Sopimuksentekohetkellä
johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen hankintamenoon, joka vastaa niiden
käypää arvoa. Tilinpäätöksessä johdannaisinstrumentit arvostetaan käypään arvoon.
Johdannaiset luokitellaan tekohetkellään joko sitovien sopimusten ja tulevien
rahavirtojen suojaukseksi, jolloin niihin sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa, tai
tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, kun edellytykset suojauslaskennalle eivät täysin täyty.
Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivänä noteerattuihin
termiinikursseihin. Koron- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan odotettujen
kassavirtojen nykyarvojen perusteella. Johdannaisinstrumentit esitetään pitkäaikaisina,
jos niiden maturiteetti ylittää vuoden.
Rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan pääasiassa liiketoiminnan rahavirtojen
suojauksiin. Lisäksi rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan tiettyjen valuuttamääräisten
lainojen rahavirtojen suojauksiin. Yhtiö dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan
suojattavien kohteiden ja suojausinstrumenttien välisen suhteen, konsernin
riskienhallintatavoitteet sekä suojaukseen ryhtymisen strategian. Yhtiö dokumentoi ja
arvioi suojaussuhteiden tehokkuuden suojausta aloittaessaan sekä vähintään jokaisen
tilinpäätöksen ja välitilinpäätöksen yhteydessä mittaamalla suojausinstrumentin kykyä
kumota suojauskohteen rahavirtojen arvon muutokset. Koska suojausinstrumentin
keskeiset ehdot asetetaan vastaaviksi suojattavan erän kanssa, suojaustehottomuutta ei
yleensä esiinny.
85Osa tilinpäätöstä
Suojauslaskennan kriteerit täyttävien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset
kirjataan rahavirran suojauksissa konsernin laajan tuloslaskelman kautta oman
pääoman arvonmuutosrahastoon ja nettoinvestoinnin suojauksessa konsernin laajan
tuloslaskelman kautta oman pääoman muuntoeroihin. Suojauslaskennassa olevien
termiinien osalta kuitenkin vain valuuttakurssin muutos kirjataan laajan tuloksen eriin
ja muutokset termiinien korkopisteissä kirjataan suoraan tuloslaskelman rahoituseriin.
Laajan tuloslaskelman kautta arvonmuutosrahastoon tai muuntoeroihin kirjattu
johdannaisten kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan suojatun
erän oikaisuna samanaikaisesti. Myyntien ja ostojen suojauslaskennassa käytettävien
valuuttatermiinien tehokas osa kirjataan liikevaihtoon ja hankinnan ja valmistuksen
kuluihin. Mikäli suojatun ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, siirretään
kyseisen suojausinstrumentin kumulatiivinen käyvän arvon muutos välittömästi
tuloslaskelmaan. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, sopimus puretaan
tai toteutetaan tai suojaussuhde keskeytetään, arvonmuutosten kertymä jää laajan
tuloslaskelman eräksi ja tuloutetaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu. Mikäli
suojauslaskennan tehokkuustestauksessa on havaittu tehottomuutta, tehottoman osan
arvonmuutos kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Suojauslaskennan ulkopuolella olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset
kirjataan suoraan tuloslaskelmaan, suojatun kohteen mukaisesti joko liiketoiminnan
muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Voitonjako
Voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot ja lahjoitukset. Hallituksen
yhtiökokoukselle ehdottamaa voitonjakoa ei kirjata tilinpäätökseen ennen kuin yhtiön
osakkeenomistajat ovat vahvistaneet sen yhtiökokouksessa.
Omat osakkeet
Kun emoyhtiö tai sen tytäryhtiöt ostavat Cargotec Oyj:n osakkeita, osakkeista maksettu
vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä
osakkeet myydään, merkitään omaan pääomaan osakkeista saatu vastike, josta on
vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot
Noteeraamattomien rahoitusinstrumenttien käyvät arvot määritetään
arvostusmenetelmiä käyttäen. Suojauksiin käytettyjen noteeraamattomien johdannaisten
käypä arvo määritetään yleisesti käytössä olevalla arvostusmenetelmällä ja saatavilla
olevia markkina-arvoja mahdollisimman paljon hyödyntäen. Harkintaa on käytetty
arvostusmenetelmää valittaessa sekä tarvittaessa tehtäessä oletuksia, jotka pääosin
perustuvat vallitseviin markkinaolosuhteisiin raportointihetkellä.
Cargotec kirjaa tilinpäätöshetkellä arvonalentumisen asiakassaamisista perustuen
odotettuihin luottotappioihin. Odotettu luottotappio arvioidaan järjestelmällisellä ja
jatkuvalla luottoriskin seurannalla, joka perustuu sekä historiallisiin että odotettuihin
luottotappioihin. Myyntisaamisten arvonalentumista on kuvattu tarkemmin liitetiedossa
5.3, Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset.
8.1 Rahoitusriskien hallinta
Rahoituksen ja rahoitusriskien hallinnan pääpiirteet
Konsernin rahoitusta ja rahoitusriskejä hallitaan Cargotecin hallituksen hyväksymän
rahoituspolitiikan (Treasury Policy) mukaisesti. Rahoituspolitiikassa määritellään
rahoitusorganisaation vastuunjako, rahoitusriskien hallintaperiaatteet sekä valvonta- ja
raportointiperiaatteet. Hallituksen nimittämä rahoituskomitea (Treasury Committee) on
vastuussa rahoituspolitiikan noudattamisesta sekä konsernirahoituksen organisoinnista ja
valvonnasta. Rahoituskomitea hyväksyy rahoitusohjeiston (Treasury Instructions), joka sisältää
yksityiskohtaisemman ohjeistuksen rahoituspolitiikan mukaiseen rahoituksen hallintaan.
Rahoitustoiminnon tavoitteena on varmistaa, että yhtiöillä on tarpeeksi varoja harjoittaa
liiketoimintaa ilman rajoitteita kaikkina aikoina, tuottaa tarpeellisia rahoituspalveluja
liiketoimintayksiköille, minimoida rahoituskustannukset, hallita rahoitusriskejä (valuutta-,
korko-, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit, luotto- ja vastapuoliriskit sekä toiminnallinen
riski) sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota koskien konsernin ja sen
liiketoimintayksiköiden rahoituksellista tilannetta ja riskejä.
Cargotecin konsernirahoitusyksikkö vastaa konsernitasolla varainhankinnasta ja likviditeetin
ja rahoitusriskien hallinnasta, luo puitteet rahoituksen hoidon tehokkaalle organisoinnille ja
valvoo liiketoimintayksiköiden rahoitusta. Konsernirahoitusyksikkö raportoi näistä aiheista
86Osa tilinpäätöstä
kuukausittain. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa omien rahoitusriskiensä suojaamisesta
rahoituspolitiikan ja konsernirahoituksen ohjeiden mukaisesti.
Valuuttariskit
Cargotecilla on liiketoimintaa yli 100 maassa ja kansainvälisen liiketoimintansa vuoksi konserni
altistuu valuuttakurssivaihteluista aiheutuville riskeille. Huomattava osa liikevaihdosta ja
tuotannon kuluista on euron lisäksi Yhdysvaltain dollareissa ja Ruotsin kruunuissa.
Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernin liiketoiminta valuuttakurssien
muutoksilta ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa reagoida ja mukautua valuuttakurssitason
vaihteluun. Valuuttapositiot, jotka muodostuvat sitovien myynti-, osto- ja rahoitussopimusten
kassavirroista (transaktiopositio), suojataan kokonaisuudessaan. Muita erittäin todennäköisiä
kassavirtoja voidaan suojata, mikäli konsernirahoitusyksikkö ja liiketoimintayksikkö
toteavat suojaustoimet tarpeelliseksi. Liiketoimintayksiköt raportoivat riskipositionsa
konsernirahoitusyksikölle ja suojaavat ne konsernin sisäisillä termiinisopimuksilla. Maissa,
joissa valuuttariskeiltä suojautumista on rajoitettu, valuuttariskeiltä voidaan suojautua myös
valuuttamääräisillä lainoilla ja talletuksilla.
Valuuttasuojauksiin sovelletaan pääsääntöisesti rahavirran suojauslaskentaa. Cargotecin
suojauslaskentamallissa spot-kurssin muutoksesta johtuva osuus suojaavan instrumentin
käyvän arvon muutoksesta kirjataan omaan pääomaan sisältyvään arvonmuutosrahastoon,
kunnes kertynyt voitto tai tappio tuloutetaan samanaikaisesti suojattavan erän kanssa.
Korkomuutoksista aiheutuva käyvän arvon muutos on rajattu suojauslaskennan ulkopuolelle
ja kirjataan suoraan tulokseen. Suojauslaskenta aloitetaan, kun alla oleva riski on tunnistettu
ja Cargotec suojaa riskin. Suojauslaskenta lopetetaan, kun suojattava erä kirjataan tulokseen.
Suojauslaskentaa ei sovelleta niissä tapauksissa, joissa konsernirahoitusyksikkö arvioi
laskentatavan vaikutuksen tilikauden tulokseen konsernin kannalta merkityksettömäksi.
Cargotec altistuu valuuttariskeille, jotka muodostuvat sekä tase-eristä että taseen
ulkopuolisista eristä. Alla esitetty taseriski kuvaa valuuttariskiä, joka muodostuu tase-
eristä. Nettoriski kuvaa konsernirahoitusyksikön määrittelemää ja seuraamaa avointa
kokonaispositiota.
31.12.2020
MEUR EUR USD SEK PLN NOK CNY Muut
Tase-erät -31,2 32,6 -9,4 22,0 -14,5 -7,1 0,1
Valuuttasuojaukset 103,9 -290,6 76,0 25,9 47,7 66,9 -0,4
Taseriski 72,6 -258,1 66,6 47,9 33,2 59,8 -0,3
Tilauskanta ja ostot -91,1 304,2 -64,5 -64,6 -43,0 -62,6 0,0
Nettoriski -18,5 46,2 2,0 -16,7 -9,7 -2,8 -0,3
31.12.2019
MEUR EUR USD SEK PLN NOK CNY Muut
Tase-erät -50,6 46,7 -13,0 22,0 -9,9 -3,1 7,5
Valuuttasuojaukset 110,7 -366,2 122,8 12,9 53,2 68,4 -0,2
Taseriski 60,1 -319,5 109,8 35,0 43,3 65,2 7,3
Tilauskanta ja ostot -46,5 352,0 -122,1 -63,4 -40,2 -63,9 -17,1
Nettoriski 13,6 32,5 -12,3 -28,4 3,2 1,3 -9,8
Valuuttapositiot yllä sisältävät merkittävimmät liiketoimintayksiköiden valuuttavirrat. Taulukossa
luvut on esitetty bruttona sisältäen sekä valuuttamäärät vieraissa valuutoissa että vasta-arvot
kotivaluutoissa.
Cargotecin tytäryhtiöt seuraavat jatkuvasti valuuttariskipositioitaan ja raportoivat ne
kuukausittain konsernirahoitusyksikölle, joka on vastuussa kokonaisriskiposition seurannasta
sekä tunnistettujen riskipositioiden suojaamisesta. Lisäksi konsernirahoitusyksikkö seuraa
eri valuutoista aiheutuvaa translaatioriskiä, ja siltä osin kun riski katsotaan merkittäväksi,
riskipositio suojataan ja suojaukseen sovelletaan nettoinvestoinnin suojauslaskentaa.
Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat konsernin tulokseen ja omaan pääomaan.
Tulokseen vaikuttavat tilinpäätöshetkellä konserniyhtiöiden taseissa olevat vieraan valuutan
määräiset rahoitusvarat ja -velat sisältäen johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.
Omaan pääomaan vaikuttavat johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa. Näiden
valuuttakurssimuutoksista johtuvat käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon
muuhun laajaan tuloslaskelmaan. Arvonmuutosrahastoon kirjatun valuuttakurssivaikutuksen
odotetaan kumoutuvan päinvastaisella muutoksella suojattavassa erässä tuloslaskelmaan
kirjattaessa. Suurin osa suojausinstrumenteista erääntyy ja suojauskohteina olevista
rahavirroista toteutuu seuraavan vuoden kuluessa. Cargotec on tunnistanut seuraavat
valuuttaparit merkittävimmiksi ja niiden osalta arvioinut vaikutuksia tulokseen sekä
laajaan tulokseen. Herkkyysanalyysissä on oletettu että tytäryhtiöiden rahavarat ovat
toimintavaluutassa.
Tulos ennen veroja Laaja tulos
MEUR 2020 2019 2020 2019
USD vahvistuu 10 % suhteessa euroon -1,7 2,6 -16,4 -23,5
SEK vahvistuu 10 % suhteessa euroon 4,6 0,6 0,2 7,5
USD heikkenee 10 % suhteessa euroon 1,7 -2,6 16,4 23,5
SEK heikkenee 10 % suhteessa euroon -4,6 -0,6 -0,2 -7,5
87Osa tilinpäätöstä
Konsernin nettoinvestoinneista euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin aiheutuu laskennallisia
muuntoeroja konsernin omaan pääomaan (translaatioriski). Translaatioriskiä lieventää
taserakenteen hallinnointi siten, että valuuttakurssien muutoksen vaikutus velkaan ja omaan
pääomaan on tasapainossa. Konsernirahoitusyksikkö seuraa säännöllisesti translaatiopositiota
ja arvioi riskiposition materiaalisuutta. Valuutoista aiheutuvan translaatioriskin vaikutus
konsernin nettovelkaantumisasteeseen ei ole merkittävä, eikä translaatioriskin suojausta
valuuttojen osalta ole katsottu tarpeelliseksi.
31.12.2020
MEUR USD PLN NOK SGD SEK
Translaatiopositio 295,6 189,8 288,4 87,0 42,5
Translaatioriski 295,6 189,8 288,4 87,0 42,5
31.12.2019
MEUR USD PLN NOK SGD SEK
Translaatiopositio 330,6* 186,0 227,4 87,1 90,1
Translaatioriski 330,6 186,0 227,4 87,1 90,1
* Vertailukauden luku on oikaistu.
Korkoriskit
Markkinakorkojen muutokset vaikuttavat konsernin nettokorkoihin sekä korollisten velkojen,
saamisten ja johdannaissopimusten käypiin arvoihin. Cargotecin korkoriskin hallinnan
tavoitteena on vähentää korkojen muutoksen vaikutusta tuloslaskelmaan, taseeseen ja
rahavirtaan. Korkoriskiä hallitaan pitämällä rahoituserien keskimääräinen korkosidonnaisuus
(korkoduraatio) rahoituskomitean määrittämien minimi- ja maksimitasojen rajoissa muuttamalla
laina- ja sijoitussalkun kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen suhdetta sekä käyttämällä
johdannaisinstrumentteja.
Tilinpäätöshetkellä konsernin taseessa korolliset velat olivat yhteensä 1 190,7 (31.12.2019:
1224,3) miljoonaa euroa, josta 497,9 (647,3) miljoonaa euroa oli kiinteäkorkoisia
joukkovelkakirjalainoja, 173,9 (187,8) miljoonaa euroa rahoitusleasingsopimuksia ja loput
519,0 (389,1) miljoonaa euroa kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia pankkilainoja, lyhytaikaisia lainoja,
käytettyjä tililimiittejä ja muita korollisia velkoja. Tilinpäätöshetkellä korollisten velkojen,
sisältäen lainoja suojaavat johdannaissopimukset, keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli
25 (27) kuukautta. Yllä olevat korollisten velkojen luvut sisältävät 7,7 miljoonan euron edestä
rahoitusleasingsopimuksia, jotka ovat luokiteltu myytävissä oleviin omaisuuseriin liittyviksi.
Konsernin 508,5 (31.12.2019: 450,7) miljoonan euron sijoitussalkku koostui pääosin
lyhytaikaisista talletuksista ja pankkitileillä olevista rahavaroista. Korollisia lainasaamisia oli
yhteensä 21,1 (29,0) miljoonaa euroa ja asiakasrahoitukseen liittyviä rahoitusleasingsaamisia
2,2 (1,5) miljoonaa euroa. Sijoitussalkun keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli alle
kuukauden (alle kuukauden). Yllä esitetyt luvut konserninsijoitussalkusta sisältävät myytäväksi
luokiteltuja rahavaroja 0,4 miljoonan euron edestä sekä myytäväksi luokiteltuja vuokrasaamisia
0,6 miljoonan euron edestä.
Herkkyysanalyysin perusteella korkotason yhden prosenttiyksikön nousu/lasku olisi
vähentänyt/ lisännyt nettokorkokuluja 0,7 (31.12.2019: vähentänyt/lisännyt 0,6) miljoonaa
euroa. Tuloksen herkkyyteen vaikuttavat vaihtuvakorkoiset lainat, lyhytaikaiset lainat,
lainasaamiset, talletukset, pankkitilit ja tililimiittien käyttö. Vaikutus on laskettu vuositasolle
olettaen, että konsernin taserakenne ei muutu.
Konserni kirjaa valuuttatermiinien korkovaikutuksen rahoituseriin, joten mahdolliset
muutokset lyhyissä markkinakoroissa voivat vaikuttaa konsernin rahoituskustannuksiin
myös valuuttasuojausten kautta. Jos korkoero euron ja Yhdysvaltain dollarin välillä olisi
leventynyt/kaventunut yhden prosenttiyksikön, rahoituserien nettokustannus olisi suurentunut/
pienentynyt 2,4 (31.12.2019: suurentunut/pienentynyt 3,5) miljoonaa euroa. Muiden
valuuttaparien korkoeron muutosten vaikutukset olisivat vähäisiä olettaen, että konsernin
nykyinen valuuttapositio säilyisi ennallaan ja muutos tapahtuisi kaikissa valuuttapareissa
samansuuntaisesti.
Korkojen sidonnaisuusjaksot
31.12.2020
MEUR 0−6 kk 6−12 kk 12−24 kk 24−36 kk Myöhemmin Yhteensä
Lainasaamiset ja muut
korolliset saamiset* 507,5 - - - - 507,5
Pitkäaikaiset lainat
rahoituslaitoksilta -337,0 - - -37,4 -24,9 -399,4
Joukkovelkakirjalainat - - -149,8 - -348,1 -497,9
Vuokrasopimusvelat -18,0 -18,0 -27,8 -20,6 -81,7 -166,2
Lyhytaikaiset lainat ja
muut korolliset velat** -119,5 - - - - -119,5
Netto taseessa 32,9 -18,0 -177,6 -58,0 -454,7 -675,5
Myytäväksi luokitellut
omaisuuserät ja niihin
liittyvät velat*** -0,1 -1,1 -2,3 -1,7 -1,5 -6,7
Netto 32,8 -19,1 -179,9 -59,7 -456,2 -682,2
* Sisältää rahavarat.
** Sisältää pankkitililimiitit.
*** Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4
Myytävänä olevat omaisuuserät.
88Osa tilinpäätöstä
31.12.2019
MEUR 0−6 kk 6−12 kk 12−24 kk 24−36 kk Myöhemmin Yhteensä
Lainasaamiset ja muut
korolliset saamiset* 424,4 26,3 - - - 450,7
Pitkäaikaiset lainat
rahoituslaitoksilta -245,9 - - - -62,3 -308,2
Joukkovelkakirjalainat -150,0 - - -149,7 -347,7 -647,3
Vuokrasopimusvelat -20,1 -20,1 -31,0 -23,3 -93,4 -187,8
Lyhytaikaiset lainat ja
muut korolliset velat** -80,2 -0,7 - - - -80,9
Netto -71,7 5,5 -31,0 -173,0 -503,4 -773,6
* Sisältää rahavarat.
** Sisältää pankkitililimiitit.
Muut markkinariskit
Rahoitustoiminnon hallinnoimien rahoitusriskien lisäksi Cargotec altistuu raaka-aineiden ja
komponenttien hankinnasta johtuville hinta- ja saatavuusriskeille. Liiketoimintayksiköt ovat
vastuussa näiden riskien tunnistamisesta ja suojausasteen määrittämisestä. Riskejä pyritään
hallitsemaan huolellisella toimittajien valinnalla ja pitkäaikaisella yhteistyöllä keskeisten
toimittajien kanssa.
Maksuvalmius- ja lainojen jälleenrahoitusriskit
Likviditeettihallinnan tavoitteena on ylläpitää jatkuvaa optimaalista maksuvalmiutta konsernin
liiketoiminnan rahoittamiseksi korko- ja muut rahoituskustannukset minimoiden ja välttää
maksuvaikeustilannetta (likviditeettiriski).
Maksuvalmiusriskiä hallitaan pitämällä pitkäaikainen likviditeettivaranto yli lyhytaikaisen
likviditeettitarpeen. Konsernin likviditeettivaranto, sisältäen kassavarat, rahamarkkinasijoitukset
sekä pitkäaikaiset nostamattomat valmiusluottolimiitit, oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 785,2
(31.12.2019: 720,2) miljoonaa euroa. Konsernin lyhytaikaiseen likviditeettitarpeeseen luetaan
lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten lainojen lyhennykset seuraavan 12 kuukauden aikana
sekä rahoituskomitean erikseen määrittelemä niin sanottu strateginen likviditeettitarve, jossa
huomioidaan myös operatiivisen liiketoiminnan rahoitustarve seuraavan 12 kuukauden
aikana. Tilinpäätöshetkellä lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen lyhennystarve seuraavan 12
kuukauden aikana oli 157,8 (271,0) miljoonaa euroa, josta 38,3 (40,1) miljoonaa euroa on
vuokrasopimusvelkaa. Yllä olevat luvut sisältävät 2,2 miljoonaa euroa korollisia velkoja ja 0,4
miljoonaa euroa käteisvaroja, jotka ovat luokiteltu myytävissä oleviin omaisuuseriin liittyviksi.
Tilinpäätöshetkellä Cargotecilla oli käytössään 300,0 (31.12.2019: 300,0) miljoonan euron pitkä-
aikainen nostamaton valmiusluottolimiitti, joka erääntyy kesäkuussa 2024. Limiittien puitteissa
Cargotecilla on sitovasti oikeus nostaa lyhytaikaisia lainoja kolmen arkipäivän kuluessa lainaso-
pimuksissa määritellyin ehdoin. Cargotecilla on lisäksi käytettävissään lyhytaikaisia tililimiittejä
yhteensä 115,6 (137,3) miljoonaa euroa, sekä kotimainen 150,0 (150,0) miljoonan euron yritys-
todistusohjelma, joka tilinpäätöshetkellä oli käyttämätön (31.12.2019: käyttämätön). Cargotecin
likviditeettiasema sisältää 80,9 (76,1) miljoonaa euroa käteiseen rahaan ja pankkitileihin sisältyviä
valuuttamääräisiä eriä, joihin kohdistuu valuuttaan tai muuhun sääntelyyn liittyviä rajoituksia. Ra-
joitusten vuoksi nämä saldot eivät mahdollisesti ole välittömästi käytettävissä kyseisten maiden
ulkopuolella. Rajoituksista huolimatta saldot ovat tyypillisesti välittömästi käytettävissä paikallisesti
kyseisissä maissa ja siitä syystä nämä kassasaldot sisältyvät käteiseen rahaan ja pankkitileihin.
MEUR 31.12.2020 31.12.2019
Käteinen raha ja pankkitilit 484,8 420,2
Sitova pitkäaikainen nostamaton luottolimiitti 300,0 300,0
Korollisten velkojen takaisinmaksut seuraavien 12 kk:n aikana -155,6 -271,0
Likviditeettiasema taseessa 629,2 449,2
Myytäväksi luokitellut omaisuuserät ja niihin liittyvät velat* -1,8 -
Likviditeettiasema 627,4 449,2
* Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4
Myytävänä olevat omaisuuserät.
Lainojen jälleenrahoitusriskiä eli riskiä siitä, että liian suuri osa konsernin lainoista tai
luottolimiiteistä erääntyy ajanjaksona, jolloin lainojen jälleenrahoitus on taloudellisesti tai
sopimuksellisesti epäedullista, minimoidaan tasapainottamalla lainojen tai luottolimiittien
erääntymisaikatauluja sekä pitämällä lainojen sopimusehdot riittävän joustavina. Cargotecin
kahdenväliset pankkilainasopimukset sekä syndikoitu valmiusluottolimiitti sisältävät yhtiön
pääomarakennetta rajoittavan ehdon. Ehdon mukaan konsernin nettovelkojen suhde omaan
pääomaan (nettovelkaantumisaste) tulee olla alle 125 prosenttia. Lainasopimuksissa, jotka on
solmittu ennen 1.1.2019, pääomarakennetta rajoittavassa ehdossa nettovelkaantumisasteen
laskenta perustuu laskentatapaan, jota sovellettiin ennen IFRS 16 voimaantuloa. Johdon
näkemyksen mukaan konsernin likviditeettitilanne on hyvä eikä konsernilla ole merkittäviä
rahoituksen saatavuuteen tai jälleenrahoitukseen liittyviä riskikeskittymiä.
Cargotecin ja Konecranesin julkistamaan sulautumiseen liittyen, yhtiöt hankkivat tarvittavat ra-
hoitukselliset sitoumukset sulautumisen loppuun saattamisen rahoittamiseksi. Cargotecilla oli
tilinpäätöshetkellä kokonaismäärältään 300 miljoonan euron nostamaton luottolimiittisopimus.
Cargotecin 300 miljoonan euron lainasopimus on käytettävissä sulautumisen täytäntöönpano-
päivästä lukien kahden pankkipäivän ajan, ja sen erääntymispäivä on kaksi vuotta 30.6.2022
lukien tai sulautumisen täytäntöönpanopäivästä lukien, sen mukaan, kumpi on aikaisempi, ellei
kahdentoista kuukauden pidennysmahdollisuutta käytetä ja edellyttäen, että eräät tavanomai-
set ennakkoehdot täyttyvät.
Seuraavissa taulukoissa on esitetty rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien
sopimusperusteinen maturiteettianalyysi. Luvut kuvaavat diskonttaamattomia kassavirtoja.
89Osa tilinpäätöstä
Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma
31.12.2020
MEUR 2021 2022 2023 2024 2025 Myöhemmin Yhteensä
Johdannaiset
Valuuttatermiinit, kassastamaksut -2 448,6 -1,3 - - - - -2 449,8
Valuuttatermiinit, kassaanmaksut 2 442,3 1,3 - - - - 2 443,6
Johdannaiset, netto -6,3 0,1 - - - - -6,2
Korolliset velat
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset -119,5 -199,8 -174,7 - -24,9 - -519,0
Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset - -149,8 - -99,7 -99,5 -148,9 -497,9
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset -36,1 -27,8 -20,6 -15,1 -11,0 -55,6 -166,2
Korkokulut yhteensä -23,6 -15,0 -12,2 -8,2 -5,6 -8,1 -72,7
Ostovelat ja muut korottomat velat -362,2 -21,5 -14,6 -13,2 -9,7 -3,6 -424,9
Yhteensä taseessa -547,8 -413,8 -222,0 -136,2 -150,8 -216,2 -1 686,9
Myytäväksi luokitellut omaisuuserät ja niihin liittyvät velat* -5,1 -6,0 -1,7 -0,4 -0,4 -0,9 -14,5
Yhteensä -552,9 -419,8 -223,8 -136,6 -151,2 -217,1 -1 701,4
*Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät.
31.12.2019
MEUR 2020 2021 2022 2023 2024 Myöhemmin Yhteensä
Johdannaiset
Valuuttatermiinit, kassastamaksut -2 652,7 - - - - - -2 652,7
Valuuttatermiinit, kassaanmaksut 2 648,2 - - - - - 2 648,2
Johdannaiset, netto -4,5 - - - - - -4,5
Korolliset velat
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset -80,9 -142,0 -16,6 -124,7 - -24,9 -389,1
Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset -150,0 - -149,7 - -99,6 -248,1 -647,3
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset -40,1 -31,0 -23,3 -18,0 -13,5 -61,9 -187,8
Korkokulut yhteensä -20,9 -17,0 -13,1 -11,2 -7,6 -15,4 -85,2
Ostovelat ja muut korottomat velat -457,8 -24,4 -16,1 -9,7 -7,9 -5,8 -521,7
Yhteensä -754,3 -214,4 -218,7 -163,6 -128,6 -356,1 -1 835,8
Joukkovelkakirjalainat erääntyvät vuosina 2022−2026 ja rahoituslaitoslainat vuosina 2021−2025.
90Osa tilinpäätöstä
Luotto- ja vastapuoliriski
Operatiiviseen toimintaan liittyvistä luottoriskeistä ja niiden hallinnasta vastaavat
liiketoimintayksiköt. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sillä
on monipuolinen ja laaja asiakaskunta, joka on jakautunut eri puolille maailmaa.
Asiakassopimuksiin liittyvää luottoriskiä pyritään vähentämään käyttämällä
myyntisopimuksissa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, pankkitakauksiin
ja muihin takauksiin. Luottotappio- ja väärinkäytösriskejä seurataan käyttämällä
hyväksi asiakasyrityksistä saatavia luottokelpoisuustietoja. Suuriin kauppoihin liittyvät
luottoriskit pyritään jakamaan pankkien, vakuutusyhtiöiden ja vientitakuulaitosten kanssa.
Myyntisaamisista, saamisten ikäjakaumasta sekä luottotappiovarauksista on esitetty lisätietoja
liitetiedossa 5.3, Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset.
Rahoituskomitea valitsee finanssivastapuolet ja niille asetettavat enimmäissijoitusmäärät
yhtiöiden vakavaraisuuden ja luottokelpoisuuden perusteella. Konsernirahoitusyksikkö
seuraa vastapuoliriskejä aktiivisesti ja voi tarvittaessa poistaa vastapuolen hyväksyttävien
listalta välittömästi. Vain suuret rahoituslaitokset, joilla on korkea luottoluokitus, hyväksytään
vastapuoliksi. Kassavarojen sijoittamisessa ja rahoitusinstrumenttien kaupankäynnissä
hyväksytään ainoastaan rahoituskomitean vahvistamat vastapuolet.
Cargotecin kokonaisluottoriskipositio, joka sisältää tase-erien sekä taseen ulkopuolisten erien
luottoriskin asiakassopimuksista, oli tilinpäätöshetkellä 1 291,5 (31.12.2019: 1 374,9) miljoonaa
euroa. Kokonaisposition määrästä 9.0 (1,6) miljoonaa euroa muodostuu käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavista rahoitusvaroista. Yllä esitetyt luvut kokonaisluottoriskipositio
sisältävät myytäväksi luokiteltuja rahavaroja 33,1 miljoonan euron edestä.
Luottoriskipositio
31.12.2020
Luottoriski
MEUR Liite Matala Kohonnut Korkea Yhteensä
Tase-erien luottoriski asiakassopimuksista
Myyntisaamiset 5.3 499,1 26,8 9,1 535,0
Laskuttamattomat saamiset 5.3 93,9 - - 93,9
Yhteensä 593,0 26,8 9,1 628,9
Tase-erien luottoriski muista
rahoitusvaroista
Lainasaamiset ja muut korolliset
saamiset 8.2 20,1 2,6 - 22,7
Johdannaisvarat (ISDA-netotuksen
jälkeinen riski) 8.5 2,2 - - 2,2
Muut korottomat saamiset 5.3 10,5 - 6,9 17,3
Rahavarat 8.3 484,8 - - 484,8
Yhteensä 517,5 2,6 6,9 527,0
Taseen ulkopuolisten erien luottoriski
asiakassopimuksista
Asiakasrahoitus 9.2 18,1 - - 18,1
Käyttöleasingsaamiset 9.1 84,3 - - 84,3
Yhteensä 102,4 - - 102,4
Kokonaisluottoriskipositio taseessa 1 213,0 29,4 16,0 1 258,4
Myytäväksi luokitellut omaisuuserät* 7.4 27,0 5,3 0,7 33,1
Kokonaisluottoriskipositio 1 240,0 34,8 16,7 1 291,5
* Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4
Myytävänä olevat omaisuuserät.
91Osa tilinpäätöstä
31.12.2019
Luottoriski
MEUR Liite Matala Kohonnut Korkea Yhteensä
Tase-erien luottoriski asiakassopimuksista
Myyntisaamiset 5.3 620,8 39,6 10,5 670,9
Laskuttamattomat saamiset 5.3 117,4 - - 117,4
Yhteensä 738,2 39,6 10,5 788,3
Tase-erien luottoriski muista
rahoitusvaroista
Lainasaamiset ja muut korolliset
saamiset 8.2 26,8 3,5 0,2 30,5
Johdannaisvarat (ISDA-netotuksen
jälkeinen riski) 8.5 1,6 - - 1,6
Muut korottomat saamiset 5.3 10,3 - - 10,3
Rahavarat 8.3 420,2 - - 420,2
Yhteensä 458,9 3,5 0,2 462,6
Taseen ulkopuolisten erien luottoriski
asiakassopimuksista
Asiakasrahoitus 9.2 23,3 - 23,3
Käyttöleasingsaamiset 9.1 100,7 - 100,7
Yhteensä 124,0 - - 124,0
Kokonaisluottoriskipositio 1 321,1 43,1 10,7 1 374,9
Rahoitusvarojen luottoriskiluokitus perustuu myyntisaamisten osalta näiden yliaikaisuuteen.
Alle 90 päivää yliaikaiset myyntisaamiset luokitellaan matalariskisiksi, 90–360 päivää
yliaikaiset luokitellaan luottoriskiltään kohonneiksi, ja yli 360 päivää yliaikaiset luokitellaan
korkealuottoriskisiksi saamisiksi. Muiden rahoitusvarojen osalta luokittelu kohonneeseen tai
korkeaan luottoriskiin perustuu saamiskohtaiseen riskitarkasteluun.
Tuloslaskelmaan kirjattujen luottotappioiden määrä raportointikaudella oli 7,1 (31.12.2019: 5,4)
miljoonaa euroa. Luottotappioista 4,8 (5,2) miljoonaa euroa liittyy asiakassaamisiin, joista on
lisätietoa liitteessä 5.3, Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset.
Konsernilla ei ole merkittäviä määriä konsernin ulkopuolisia lainasaamisia lukuun
ottamatta 19,6 (31.12.2019: 26,3) miljoonan euron lainasaamista Bruks Siwertell Group
-osakkuusyhtiöstä. Lisätietoa lainasaamisesta annetaan liitteessä 7.1, Yrityshankinnat ja
-myynnit, sekä liitteessä 7.2, Yhteisyritykset ja osakkuusyhtiöt.
Johdannaisvarojen ja -velkojen käyvät arvot esitetään bruttona, koska netotukseen liittyvät
IFRS-kriteerit eivät täyty. Cargotecilla on johdannaispositioita useiden pankkien kanssa
ja niihin liittyviin transaktioihin sovelletaan ISDA-sopimusta, joka mahdollistaa avoinna
olevien erien selvittämisen netottamalla sopimuksen ehtojen mukaisesti, esimerkiksi
konkurssitilanteessa. ISDA:n salliman netotuksen jälkeen jäljellä oleva vastapuoliriski oli
tilinpäätöshetkellä EUR 2,2 (31.12.2019: 1,6) miljoonaa Cargotecille ja EUR 8,2 (4,9) miljoonaa
vastapuolille.
Rahavaroihin liittyvä suurin mahdollinen luottoriski rajoittuu rahavarojen kirjanpitoarvoon.
Johdon arvion mukaan likviditeettireservien sijoituksiin ei ole odotettavissa merkittäviä
luottotappioita. Taseen ulkopuolisiin asiakasrahoitus- ja käyttöleasingsaamisiin liittyvät
saamiset ovat vakuudellisia, ja näin ollen niihin liittyvä luottoriski arvioidaan alhaiseksi.
Rahoitushallinnon toiminnallinen riski
Rahoitushallinnon toiminnallisen riskienhallinnan tavoitteena on eliminoida tilanteet,
joissa puutteellisista rahoituksen valvontajärjestelmistä tai toimintatavoista aiheutuu
konsernille tappioita tai jotka lisäävät rahoitusriskien kokonaismäärää. Cargotecissa riskiä
minimoidaan pitämällä konsernirahoitusyksikön ammattitaito korkealla tasolla, kuvaamalla ja
dokumentoimalla rutiinit sekä työtehtävien organisoinnilla.
Transaktioihin liittyviä riskejä minimoidaan limiittiseurannalla, markkina-arvostuksilla,
päivittäisellä kauppojen vahvistusten seurannalla sekä säännöllisellä kokonaisarvioinnilla.
Pääomarakenteen hallinta
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin toimintaedellytykset kaikissa
olosuhteissa ja säilyttää pääomakustannusten kannalta optimaalinen pääomarakenne.
Osakkeenomistajat päättävät pääomarakenteen tavoitteista, ja hallitus seuraa
pääomarakennetta säännöllisesti.
Kokonaispääomaan lasketaan taseen oma pääoma ja korollinen nettovelka. Pääomarakenteen
tunnuslukuna seurataan nettovelkaantumisastetta eli korollisen nettovelan suhdetta omaan
pääomaan. Korollinen nettovelka lasketaan vähentämällä korollisten velkojen summasta
korolliset saamiset, mukaan lukien rahavarat ja pankkisaamiset. Konsernin pitkän aikavälin
tavoitteena on pitää nettovelkaantumisaste alle 50 prosentissa. Tunnusluvun arvot on esitetty
alla olevassa taulukossa.
92Osa tilinpäätöstä
MEUR 31.12.2020 31.12.2019
Lainat ja muut korolliset velat 1 183,1 1 224,3
Lainoihin ja muihin korollisiin velkoihin sisältyvät
vuokrasopimusvelat 166,2 187,8
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset -22,7 -30,5
Rahavarat -484,8 -420,2
Korollinen nettovelka taseessa 675,5 773,6
Myytävänä olevien omaissuuserien ja niihin liityvien velkojen
korollinen nettovelka* 6,7 -
Korollinen nettovelka 682,2 773,6
Oma pääoma 1 301,4 1 427,3
Nettovelkaantumisaste 52,4 % 54,2 %
MEUR 1.1–31.12.2020 1.1.–31.12.2019
Liikevoitto 70,4 180,0
Poistot ja arvonalentumiset 144,0 133,8
EBITDA 214,4 313,8
Korollinen nettovelka / EBITDA 3,2 2,5
* Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa
7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät.
8.2 Rahoitusinstrumentit arvostusryhmittäin
31.12.2020
MEUR Liite
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
arvostettavat
Käypään
arvoon laajan
tuloslaskelman
kautta
arvostettavat
Käypään
arvoon tulos-
vaikutteisesti
arvostettavat Yhteensä
Osakesijoitukset - 37,3 0,3 37,5
Lainasaamiset ja muut
korolliset saamiset 22,7 - - 22,7
Johdannaisvarat 8.5 - 5,7 7,6 13,3
Myyntisaamiset ja muut
korottomat saamiset 5.3 639,4 - 6,9 646,3
Rahavarat 8.3 484,8 - - 484,8
Rahoitusvarat yhteensä
taseessa 1 147,0 43,0 14,7 1 204,7
Myytävänä oleviin
omaisuuseriin sisältyvät
rahoitusvarat* 7.4 33,1 - - 33,1
Rahoitusvarat yhteensä 1 180,1 43,0 14,7 1 237,8
Korolliset velat 8.4 1 183,1 - - 1 183,1
Johdannaisvelat 8.5 - 2,3 17,1 19,4
Ostovelat ja muut korottomat
velat 5.4 429,1 - - 424,9
Rahoitusvelat yhteensä
taseessa 1 607,9 2,3 17,1 1 627,3
Myytävänä oleviin
omaisuuseriin liittyviin velkoihin
sisältyvät rahoitusvelat* 7.4 9,0 - 4,8 13,8
Rahoitusvelat yhteensä 1 616,9 2,3 21,9 1 641,1
* Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4
Myytävänä olevat omaisuuserät.
93Osa tilinpäätöstä
31.12.2019
MEUR Liite
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
arvostettavat
Käypään
arvoon laajan
tuloslaskelman
kautta
arvostettavat
Käypään
arvoon tulos-
vaikutteisesti
arvostettavat Yhteensä
Osakesijoitukset - - 0,3 0,3
Lainasaamiset ja muut
korolliset saamiset 30,5 - - 30,5
Johdannaisvarat 8.5 - 2,6 5,8 8,5
Myyntisaamiset ja muut
korottomat saamiset 5.3 798,7 - - 798,7
Rahavarat 8.3 420,2 - - 420,2
Rahoitusvarat yhteensä 1 249,4 2,6 6,1 1 258,1
Korolliset velat 8.4 1 224,3 - - 1 224,3
Johdannaisvelat 8.5 - 2,1 9,6 11,8
Ostovelat ja muut korottomat
velat 5.4 516,5 - 5,3 521,7
Rahoitusvelat yhteensä 1 740,8 2,1 14,9 1 757,8
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavien rahoitusvarojen ja -velkojen ryhmä
sisältää valuuttatermiinejä, kauppahintasaatavan RCI omistuksen myynnistä sekä
ehdollisena maksettavan kauppahintaosuuden yrityshankintaan liittyen. Käypään arvoon
laajan tuloslaskelman kautta arvostettavien rahoitusvarojen ja -velkojen ryhmä sisältää
valuuttatermiinejä, joihin sovelletaan suojauslaskentaa sekä osakesijoituksen yhtiössä
Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Ltd (RHI), joka on erikseen luokiteltu tähän ryhmään.
Käyvän arvon muutokset johdannaisista, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, kerrytetään
suojauslaskennan ajan laajaan tuloslaskelmaan, josta ne puretaan suojauslaskennan
päättyessä myynnin suojausten osalta tuloslaskelmaan ja oston suojausten osalta vaihto-
omaisuuteen. Johdannaisten arvostus käypään arvoon perustuu yleisesti käytössä oleviin
arvostusmenetelmiin sekä saatavilla oleviin markkinaperusteisiin muuttujiin, jonka johdosta
arvostukset luokitellaan käyvän arvon hierarkiatason 2 mukaisiksi käyviksi arvoiksi.
RHI:n osake on listattu Kiinassa Shenzhenin osakepörssissä, jonka johdosta esitetty
arvostus luokitellaan käyvän arvon hierarkia tason 1 mukaiseksi arvoksi. Muiden käypään
arvoon tulosvaikutteisesti arvostettujen instrumenttien arvot perustuvat osin muihin kuin
markkinaperusteisiin muuttujiin, minkä johdosta arvostukset luokitellaan käyvän arvon
hierarkiatason 3 mukaisiksi käyviksi arvoiksi. Muut erät on kirjattu taseeseen jaksotettuun
hankintamenoon, ja näiden erien käyvistä arvoista on annettu lisätietoja kutakin erää koskevan
erillisen liitetiedon yhteydessä siltä osin kuin ero kirjanpitoarvon ja käyvän arvon välillä on
merkittävä.
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset sisältävät pääosin yritysmyynteihin liittyviä
myöhemmin maksettavia kauppahintasaamisia. Suurin ryhmään kuuluvista saamisista on
19,6 miljoonan laina liittyen Siwertell AB:n myyntiin vuonna 2018. Laina kerryttää vuosittaista
3,75% korkoa vuoden 2020 loppuun ja siitä eteenpäin vuosittainen korko on vähintään
4,25%. Lainan takaisinmaksu on sidottu Bruks Siwertell Groupin vuosittaiseen tulokseen, ja
sen maksimipituus on 10 vuotta. Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset erän kirjanpitoarvo
sisältää 0,7 (31.12.2019: 0,9) miljoonan euron arvosta luottotappiosta johtuvia alaskirjauksia.
8.3 Rahavarat
MEUR Liite 31.12.2020 31.12.2019
Käteinen raha ja pankkitilit 473,6 408,1
Lyhytaikaiset talletukset 11,2 12,1
Rahavarat taseessa 484,8 420,2
Myytävänä oleviin omaisuuseriin sisältyvät
rahavarat* 7.4 0,4 -
Rahavarat yhteensä 485,2 420,2
* Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4
Myytävänä olevat omaisuuserät.
Rahavarat rahavirtalaskelmassa
MEUR 31.12.2020 31.12.2019
Rahavarat 484,8 420,2
Pankkitililimiittien käyttö -2,5 -10,4
Rahavarat rahavirtalaskelmassa 482,3 409,8
94Osa tilinpäätöstä
8.4 Korolliset velat
Korollisten velkojen kirjanpitoarvot
MEUR Liite 31.12.2020 31.12.2019
Pitkäaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta 399,4 308,2
Joukkovelkakirjalainat 497,9 497,4
Vuokrasopimusvelat 9.1 130,1 147,7
Yhteensä taseessa 1 027,4 953,3
Lyhytaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta 117,0 69,8
Joukkovelkakirjalainat - 150,0
Vuokrasopimusvelat 9.1 36,1 40,1
Muut korolliset velat - 0,7
Käytetyt pankkitililimiitit 2,5 10,4
Yhteensä taseessa 155,6 271,0
Korolliset velat taseessa 1 183,1 1 224,3
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyviin velkoihin
sisältyvät korolliset velat* 7.4 7,7 -
Korolliset velat yhteensä 1 190,7 1 224,3
* Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja niihin liittyvistä veloista esitetään liitetiedostta 7.4. Myytävänä olevat
omaisuuserät.
Tilinpäätöshetkellä pitkäaikaisten pankkilainojen, joukkovelkakirjalainojen sekä
vuokrasopimusvelkojen keskikorko oli 1,8 (31.12.2019: 1,8) prosenttia.Lyhytaikaisten lainojen
keskikorko oli 1,8 (3,2) prosenttia. Keskikorot sisältävät myytävänä olevat omaisuuserät sekä
myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät korolliset velat.
Alla olevassa taulukossa esitetyt joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot on laskettu
diskonttaamalla lainojen kassavirrat käyttäen korkokantana markkinakorkoja ja Cargotec
Oyj:n luottoriskiä. Muiden korollisten velkojen käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti
kirjanpitoarvoista.
Joukkovelkakirjalainat
Käypä arvo, MEUR Kirjanpitoarvo, MEUR
Laina-aika Kuponki korko, % Nimellisarvo 31.12.2020 31.12.2019 31.12.2020 31.12.2019
2014−2020 Kiinteä 3,38 150,0 MEUR - 151,2 - 150,0
2017−2022 Kiinteä 1,75 150,0 MEUR 151,6 153,5 149,8 149,7
2017−2024 Kiinteä 2,38 100,0 MEUR 102,6 104,2 99,7 99,6
2019−2025 Kiinteä 1,25 100,0 MEUR 98,4 98,0 99,5 99,4
2019−2026 Kiinteä 1,63 150,0 MEUR 147,1 144,6 148,9 148,7
95Osa tilinpäätöstä
Korollisten velkojen muutokset
MEUR Liite
Pitkäaikaiset
korolliset
velat sisältäen
lyhennykset
Vuokra-
sopimus velat
ja lyhytaikaiset
korolliset velat
Käytetyt
pankki tililimiitit
Korolliset velat
yhteensä
1.1.2020 998,4 215,4 10,4 1 224,3
Rahavirta -1,8 -52,2 -7,6 -61,7
Uudet ja muuttuneet
vuokrasopimukset - 35,0 - 35,0
Yrityshankinnat ja -myynnit 7.1 - 0,1 - 0,1
Myytävänä oleviin
omaisuuseriin liittyviin
velkoihin sisältyvät korollisten
velkojen muutokset* - -7,7 - -7,7
Kurssierot -0,2 -7,3 -0,3 -7,7
Efektiivisen koron menetelmä 0,9 - - 0,9
Korolliset velat taseessa,
31.12.2020 997,3 183,3 2,5 1 183,1
Myytävänä oleviin
omaisuuseriin liittyviin
velkoihin sisältyvät korollisten
velkojen muutokset* 7.4 - 7,7 - 7,7
Korolliset velat yhteensä,
31.12.2020 997,3 191,0 2,5 1 190,7
1.1.2019 866,9 210,2 30,8 1 107,9
Rahavirta 129,8 -31,7 -90,4 7,7
Uudet ja muuttuneet
vuokrasopimukset - 26,7 - 26,7
Yrityshankinnat ja -myynnit 7.1 0,4 9,3 69,5 79,2
Kurssierot 0,7 0,9 0,5 2,1
Efektiivisen koron menetelmä 0,6 - - 0,6
Korolliset velat, 31.12.2019 998,4 215,4 10,4 1 224,3
* Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa
7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät.
8.5 Johdannaissopimukset
31.12.2020
MEUR Nimellisarvo
Positiivinen
käypä arvo
Negatiivinen
käypä arvo
Netto
käypä arvo
Pitkäaikaiset
Valuuttatermiinit, rahavirran
suojauslaskenta 1,3 0,1 0,0 0,1
Yhteensä 1,3 0,1 0,0 0,1
Lyhytaikaiset
Valuuttatermiinit, rahavirran
suojauslaskenta 1 217,7 5,7 2,3 3,4
Valuuttatermiinit, muut 1 228,5 7,6 17,1 -9,5
Yhteensä 2 446,2 13,3 19,4 -6,1
Johdannaiset yhteensä 2 447,5 13,3 19,4 -6,1
31.12.2019
MEUR Nimellisarvo
Positiivinen
käypä arvo
Negatiivinen
käypä arvo
Netto
käypä arvo
Pitkäaikaiset
Valuuttatermiinit, rahavirran
suojauslaskenta - - - -
Yhteensä - - - -
Lyhytaikaiset
Valuuttatermiinit, rahavirran
suojauslaskenta 1 618,7 2,6 2,1 0,5
Valuuttatermiinit, muut 1 030,8 5,8 9,6 -3,8
Yhteensä 2 649,5 8,5 11,8 -3,3
Johdannaiset yhteensä 2 649,5 8,5 11,8 -3,3
Johdannaisten käyvät arvot on kirjattu taseeseen bruttona, vaikka sopimusvastapuoli olisi
sama, sillä konsernin johdannaissopimuksiin liittyvät eri netottamissopimukset antavat
ehdottoman oikeuden netotukseen luottoriskin realisoituessa, mutta eivät normaalitilanteessa.
Konserni ei ole antanut tai saanut vakuuksia johdannaisvastapuolilta.
96Osa tilinpäätöstä
8.6 Oma pääoma
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, muuntoeroista,
arvonmuutosrahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, kertyneistä
voittovaroista ja määräysvallattomien omistajien osuudesta. Ylikurssirahastoon on kirjattu
osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tullut osakkeen merkintähinnan kirjanpidollisen
vasta-arvon ylittävä osa niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan
osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana. Muuntoerot sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden
tilinpäätösten euroiksi muuntamisesta syntyvät muuntoerot, valuuttakurssivoitot ja
-tappiot lainasopimuksista, jotka käsitellään nettoinvestointina ulkomaiseen tytäryhtiöön.
Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien
käyvän arvon muutosten suojauslaskettavan osuuden. Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto sisältää yhtiön hallussa olleilla omilla osakkeilla tehdyt transaktiot sekä optio-
ohjelmien perusteella tehdyt osakemerkinnät. Kertyneet voittovarat sisältää tilikauden ja
aiempien tilikausien voiton/tappion. Kertyneistä voittovaroista vähennetään maksetut osingot
sekä yhtiökokouksen hyväksymät lahjoitukset. Lisäksi kertyneet voittovarat sisältävät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, voitot ja tappiot
määrätyistä käypään arvoon arvostettavista osakesijoituksista, sekä kuluvaikutuksen
osakkeina maksettavista osakeperusteisista palkkioista.
Osakkeet ja osakepääoma
Cargotecin yhtiöjärjestyksen mukaan osakekanta jakaantuu A- ja B-sarjan osakkeisiin, joilla
ei ole nimellisarvoa. Cargotec Oyj:n B-sarjan osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Kaikki
liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan
osakkeella yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.
Yhtiöjärjestyksen mukaan B-sarjan osakkeet oikeuttavat korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan
osakkeet. Eri osakesarjoille jaettavan osingon välisen eron tulee olla vähintään yksi (1) sentti ja
enintään kaksi ja puoli (2,5) senttiä.
Osakkeiden lukumäärä
A-sarjan
osakkeet
B-sarjan
osakkeet Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2020 9 526 089 55 182 079 64 708 168
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2020 9 526 089 55 182 079 64 708 168
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2020 - -224 840 -224 840
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2020 9 526 089 54 957 239 64 483 328
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2019 9 526 089 55 182 079 64 708 168
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2019 9 526 089 55 182 079 64 708 168
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2019 - -304 328 -304 328
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2019 9 526 089 54 877 751 64 403 840
Osingonjako
Tilinpäätöspäivän 31.12.2020 jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 1,07 euroa
kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 1,08 euroa kutakin ulkona olevaa B-sarjan osaketta
kohden eli yhteensä 69 546 733,35 euroa.
97Osa tilinpäätöstä
9. MUUT LIITETIEDOT
9.1 Vuokrasopimukset
Laatimisperiaatteet
Vuokrasopimukset, konserni vuokralle ottajana
Cargotec vuokraa käyttöönsä koneita ja kalustoa sekä kiinteistöjä suurimmassa
osassa maita, joissa sillä on toimintaa sopimuksilla, jotka täyttävät vuokrasopimuksen
määritelmän. Lyhytaikaiset vuokrasopimukset, joissa sopimusperusteiset ja
odotettavissa olevat vuokrakaudet eivät ylitä 12 kuukautta ja jotka eivät sisällä
osto-optiota, käsitellään taseen ulkopuolisina vuokravastuina. Myös pitkäaikaiset
vuokrasopimukset, joissa vuokratut omaisuuserät ovat arvoltaan vähäisiä, käsitellään
taseen ulkopuolisina vuokravastuina. Kulut näistä vastuista kirjataan tuloslaskelmaan
tasaisesti vuokra-ajan kuluessa samalla kaudella, jolla ne syntyvät.
Vuokrasopimukset, joihin ei sovelleta lyhytaikaisten tai arvoltaan vähäisten
sopimusten poikkeuskäsittelyä, kirjataan taseelle vuokrasopimusvelaksi ja
käyttöoikeusomaisuuseräksi vuokrakauden alussa. Vuokrasopimusvelat arvostetaan
alussa nykyarvoon määrittämällä odotetut kohtuullisen varmat vuokramaksut
diskontattuna lisäluoton korolla, joka määritetään erikseen päävuokratyypeille
kaikissa relevanteissa valuutoissa. Vuokrasopimuksen tasearvoon ei sisälly
vuokrakomponentteja, jotka eivät liity suoraan vuokrattavaan omaisuuserään.
Mikäli vuokrasopimuksella ei ole eräpäivää, vuokrasopimusvelka määritetään
sen vuokrakauden mukaan, johon molemmilla osapuolilla on ehdoton oikeus
sopimusperusteiset purkuoikeudet huomioiden. Vuokranmaksut allokoidaan
vuokrasopimusvelan lyhennyksiin ja rahoituskuluihin siten, että tilikausittain jäljellä
olevalle velalle muodostuu saman suuruinen korkoprosentti. Vuokrasopimusvelka
sisällytetään taseen korollisiin velkoihin ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan alussa hankintamenoon sisältäen
vuokrasopimusvelan alkuarvon, jota tarvittaessa oikaistaan maksetuilla vuokraennakoilla
tai saaduilla vuokrakannusteilla, alkuvaiheen välittömillä menoilla ja arvioiduilla kuluilla
liittyen vuokratun omaisuuserän purkamiseen, palauttamiseen tai alkuperäiseen tilaan
palauttamiseen vuokrakauden lopussa. Käyttöoikeusomaisuuserät sisältyvät taseella
aineellisiin hyödykkeisiin ja ne poistetaan tasapoistoin vuokrakauden aikana, paitsi jos
omaisuuserän arvioidaan kuluvan loppuun tai se tullaan ostamaan ennen vuokrakauden
päättymistä, jolloin poistoaika määritetään omaisuuserän odotetun käyttöiän
mukaisesti. Taseen ulkopuolinen vuokravastuu, joka muuttuu tappiolliseksi, johtaa
erillisen tappiovarauksen kirjaamiseen, kun taas taseelle kirjattavan vuokrasopimuksen
muuttuminen tappiolliseksi johtaa tähän liittyvän vuokravaran arvonalentumiseen.
Vuokrasopimusmuutokset käsitellään muutoksesta riippuen joko uusina
vuokrasopimuksina tai olemassa olevien sopimusten muutoksina. Olemassa
olevien sopimusten muutoksina käsiteltävät vuokrasopimusmuutokset sekä
vuokralaskennassa käytettävien arvioiden muutokset, jotka liittyvät esimerkiksi
jatko-optioiden tai osto-optioiden käyttöön, laukaisevat tarpeen uudelleenarvostaa
vuokrasopimusvelka ja käyttöoikeusomaisuuserä päivitetyllä diskonttokorolla.
Indeksiin sidotut sopimusperusteiset vuokramuutokset johtavat vuokrasopimusvelan ja
käyttöoikeusomaisuuserän uudelleenarvostukseen, mutta ilman muutosta käytettävässä
diskonttokorossa.
Vuokrasopimukset, konserni vuokralle antajana
Konserni vuokraa asiakkailleen koneita ja laitteita sopimuksilla, jotka
täyttävät vuokrasopimuksen määritelmän ja käsitellään joko käyttö- tai
rahoitusleasingsopimuksina. Käyttöleasingsopimuksissa omistamisen riskit ja edut
jäävät vuokralle antajalle ja vuokrattu hyödyke merkitään taseeseen sen luonteen
mukaiseen luokkaan. Käyttöleasingsopimuksiin liittyvät vuokratuotot jaksotetaan
tuloslaskelmaan tasaisesti vuokra-ajalle. Vuokrattu hyödyke poistetaan huomioiden
vastaavien omassa käytössä olevien hyödykkeiden poisto-ohjelma sekä suunniteltu
käyttö vuokrakauden jälkeen.
Rahoitusleasingsopimuksissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet
oleelliselta osin vuokralle ottajalle. Sopimukseen liittyvä myyntivoitto tuloutetaan samoin
periaattein kuin hyödykkeen myynnissä. Rahoitusleasingsaamiset kirjataan taseeseen
nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimukseen liittyvä rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-
aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa tilikausittain saman tuottoprosentin
vuokra-ajan kuluessa.
98Osa tilinpäätöstä
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Vuokrasopimukset
Taseelle kirjattavien vuokrasopimusten arvostus perustuu osin arvioihin erityisesti
aktivoitavaa vuokrakautta määritettäessä. Mikäli vuokrasopimus sisältää jatko- tai
osto-option, päätös tämän sisällyttämisestä tai sisällyttämättä jättämisestä taseelle
aktivoidun vuokravelan ja käyttöoikeusomaisuuserän arvossa perustuu arvioon
todennäköisyydestä, jolla optio tullaan käyttämään. Käytännössä jatko- tai osto-
optioiden toteutustodennäköisyyksiä arvioidaan säännöllisesti ja ne aktivoidaan mikäli
niiden toteutus arvoidaan kohtuullisen varmaksi. Option toteutustodennäköisyyttä
arvioidaan liiketoiminnan tarpeista lähtien osana kiinteistönhallinan prosessia ja ottaen
huomioon sopimusehdot, vuokrakohteeseen tehdyt tai tarvittavat perusparannukset
sekä paikallinen kiinteistömarkkinatilanne. Lisätietoa vuokrasopimuksiin liittyvistä
käyttöoikeusomaisuuseristä esitetään liitetiedossa 6.3, Aineelliset hyödykkeet.
Cargotec vuokraa kiinteistöjä ja laitteita suurimmassa osassa maita, joissa sillä on
toimintaa. Vuokratut kiinteistöt sisältävät maa-alueita ja rakennuksia, joita käytetään
pääasiallisesti toimistoina, tuotannossa, huoltotoiminnassa ja varastoina. Cargotecin
kiinteistövuokrasopimusten vuokravelkaan aktivoitu keskimääräinen vuokra-aika raportointi-
hetkellä on 9,3 (31.12.2019: 9,7) vuotta ja tyypillisesti sopimusehdot sisältävät jatko-option tai
optioita, tai option keskeyttää sopimus ennenaikaisesti. Valinnaiset vuokrakaudet huomioidaan
sopimusten aktivoidussa arvossa osana kiinteistönhallintaprosessia, jonka mukaisesti
jäljellä olevaa kohtuullisen varmaa vuokra-aikaa arvioidaan säännöllisesti, ja tyypillisesti
aktivointikynnys saavutetaan, rakennuksen sijainnista ja käyttötarpeesta riippuen, muutamasta
kuukaudesta pariin vuoteen ennen voimassa olevan vuokrakauden päättymistä. Vuokratut
koneet ja laitteet sisältävät pääasiassa ajoneuvoja ja koneita, joiden vuokrat ja vuokrakaudet
ovat tyypillisesti kiinteitä. Cargotecin kone- ja laitevuokrasopimusten vuokravelkaan aktivoitu
keskimääräinen vuokra-aika raportointihetkellä on 2,6 (31.12.2019: 3,1) vuotta. Cargotecin
vuokrasopimukset eivät tyypillisesti sisällä muuttuvia vuokraelementtejä lukuun ottamatta
inflaatioon liittyviin indekseihin sidottuja vuokrankorotusehtoja. Vuokravelan nykyarvon
määrittämiseen käytetty painotettu keskikorko raportointihetkellä on 4,2 (31.12.2019: 4,2)
prosenttia.
99Osa tilinpäätöstä
Cargotec vuokralle ottajana
MEUR Liite 31.12.2020 31.12.2019
Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset
Vuokramaksut taseen ulkopuolisista vuokrasopimuksista
Vuoden kuluessa 0,6 1,2
1–2 vuoden kuluessa 0,1 0,7
2–3 vuoden kuluessa 0,0 0,4
3–4 vuoden kuluessa 0,0 0,0
4–5 vuoden kuluessa 0,0 0,0
Yli 5 vuoden kuluessa - 0,0
Yhteensä 0,7 2,4
Taseen ulkopuoliset vuokrasopimuksiin liittyvät vastuut
Vuokramaksut lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyen 0,2 0,3
Vuokramaksut arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin
liittyen 0,5 2,0
Yhteensä 0,7 2,4
Taseelle kirjattavat vuokrasopimukset
Vuokramaksut taseelle kirjattavista vuokrasopimuksista
Vuoden kuluessa 44,2 46,5
1–2 vuoden kuluessa 35,0 36,1
2–3 vuoden kuluessa 26,2 27,4
3–4 vuoden kuluessa 18,7 21,2
4–5 vuoden kuluessa 13,9 16,1
Yli 5 vuoden kuluessa 62,7 72,3
Yhteensä* 200,8 219,7
Vuokramaksujen nykyarvo taseelle kirjattavista
vuokrasopimuksista 8.4
Vuoden kuluessa 38,3 40,1
1–2 vuoden kuluessa 30,1 31,0
2–3 vuoden kuluessa 22,3 23,3
3–4 vuoden kuluessa 15,4 18,0
4–5 vuoden kuluessa 11,4 13,5
Yli 5 vuoden kuluessa 56,4 61,9
Yhteensä* 173,9 187,8
MEUR Liite 31.12.2020 31.12.2019
Tuleva korkokulu taseelle kirjattavista vuokrasopimuksista* 26,9 31,9
Käyttöoikeusomaisuuserät 6.3
Maa-alueet ja rakennukset 119,0 138,1
Koneet ja kalusto 25,2 30,9
Yhteensä taseessa 144,3 169,0
Myytävänä olevat omaisuuserät 7.4 5,5 -
Yhteensä 149,8 169,0
Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa
Poistokulu käyttöoikeusomaisuuseristä 6.3 43,3 42,6
Korkokulu vuokraveloista 2.5 7,4 8,1
Voitto (-) / tappio (+) ennenaikaisesti keskeytetyistä
sopimuksista 1,5 1,9
Arvonalentumistappio käyttöoikeusomaisuuseristä 6.3 4,5 2,7
Vuokrakulu taseen ulkopuolisista vuokrasopimuksista: 1,8 2,9
Lyhytaikaisten vuokrasopimusten osuus 9.2 0,7 1,3
Arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten osuus 9.2 1,1 1,6
Yhteensä* 58,5 58,2
Vuokrasopimukset rahavirtalaskelmassa
Maksetut vuokrat taseen ulkopuolisiin
vuokrasopimuksiin liittyen 1,8 2,9
Maksetut vuokrat taseelle kirjattuihin
vuokrasopimuksiin liittyen 51,5 53,6
Yhteensä 53,2 56,6
* Sisältää myytävänä olevat omaisuuserät. Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin
liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät.
100Osa tilinpäätöstä
Cargotec vuokralle antajana
MEUR Liite 31.12.2020 31.12.2019
Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset
Vuokrasaatavat käyttöleasingsopimuksista
Vuoden kuluessa 28,5 33,5
1–2 vuoden kuluessa 16,6 16,5
2–3 vuoden kuluessa 27,7 33,6
3–4 vuoden kuluessa 7,5 11,0
4–5 vuoden kuluessa 2,6 2,9
Yli 5 vuoden kuluessa 1,4 3,3
Yhteensä 84,3 100,7
Taseen ulkopuolisiin vuokrasopimuksiin liittyvät
käyttöomaisuuserät 6.3
Maa-alueet ja rakennukset 2,2 1,1
Koneet ja kalusto 119,6 123,5
Yhteensä 121,8 124,6
Vuokrasopimukset taseella
Vuokrasaatavat rahoitusleasingsopimuksista
Vuoden kuluessa 0,7 0,5
1–2 vuoden kuluessa 0,6 0,5
2–3 vuoden kuluessa 0,5 0,4
3–4 vuoden kuluessa 0,3 0,2
4–5 vuoden kuluessa 0,3 -
Yli 5 vuoden kuluessa 0,0 -
Yhteensä* 2,3 1,5
* Sisältää myytävänä olevat omaisuuserät. Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin
liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät.
MEUR Liite 31.12.2020 31.12.2019
Vuokrasaatavien nykyarvo rahoitusleasingsopimuksista
Vuoden kuluessa 0,6 0,5
1–2 vuoden kuluessa 0,6 0,5
2–3 vuoden kuluessa 0,4 0,4
3–4 vuoden kuluessa 0,3 0,2
4–5 vuoden kuluessa 0,3 -
Yli 5 vuoden kuluessa 0,0 -
Yhteensä* 2,2 1,5
Tuleva korkotuotto rahoitusleasingsopimuksista 0,1 0,1
Rahoitusleasingsaatavat
Maa-alueet ja rakennukset 1,9 0,9
Koneet ja kalusto 0,3 0,5
Yhteensä* 2,2 1,5
Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa
Vuokratuotto käyttöleasingsopimuksista 32,2 30,7
Myyntivoitto tai -tappio rahoitusleasingsopimuksista 1,3 0,3
Korkotuotto rahoitusleasingsopimuksista 0,0 0,1
Yhteensä 33,5 31,1
Vuokrasopimukset rahavirtalaskelmassa
Saadut vuokrat käyttöleasingsopimuksista 34,6 42,4
Saadut vuokrat rahoitusleasingsopimuksista 1,3 1,5
Yhteensä* 35,9 43,9
* Sisältää myytävänä olevat omaisuuserät. Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin
liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät.
Cargotecin käyttöleasingsaamiset koskevat pääosin kontinkäsittelyä ja teollisuuskäyttöä
varten vuokrattuja laitteita, joihin liittyvät sopimukset ovat ehdoiltaan ja kestoiltaan vaihtelevia.
Käyttöleasingsaamisiin sisältyy myös Cargotecin omistamien ja edelleen vuokraamien tilojen
tulevia vuokratuottoja.
Tilikauden liikevaihtoon sisältyy 29,4 (2019: 28,5) miljoonaa euroa vuokratuottoja käyttö-
leasingsopimuksista ja liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 2,8 (2,3) miljoonaa euroa
vuokratuottoja käyttöleasingsopimuksista.
101Osa tilinpäätöstä
9.2 Vastuut
Laadintaperiaate
Takaukset ja ehdolliset velat
Cargotec antaa ja vastaanottaa takauksia osana normaalia liiketoimintaansa ja
rahoitusjärjestelyjään. Takaukset annetaan tavallisesti konserniyhtiöiden puolesta
eikä niistä sen takia aiheudu ylimääräistä luottoriskiä. Jos ja kun takauksia annetaan
ulkopuolisten tahojen puolesta, luottoriskin taso arvioidaan ja kirjataan rahoitusvelaksi
käypään arvoon. Saadut ulkoiset takaukset toimivat Cargotecin projekteihin liittyvän
luottoriskin suojauksina. Saadut takaukset suojaavat tyypillisesti Cargotecin
sopimusperusteista oikeutta suoritettuun työhön liittyvään maksuun. Sen vuoksi
projektin alussa saatuja takauksia ei yleensä kirjata rahoitusvaroiksi, ja tämän jälkeen,
jos maksu laiminlyödään, vain siltä osin kun Cargotecilla on oikeus saada saamisen
tasearvoa suurempi korvaus.
Ehdollinen velka esitetään Cargotecin liitetiedoissa niissä tapauksissa, kun kyseessä
on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka
olemassaolo varmistuu yhden tai useamman epävarman tapahtuman johdosta
tulevaisuudessa. Ehdollisena velkana liitetiedoissa esitetään myös olemassa
oleva velvoite, jota ei merkitä taseeseen varaukseksi tai velaksi, koska velvoite ei
todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä tai velvoitteen suuruutta ei
pystytä luotettavasti määrittämään.
MEUR 31.12.2020 31.12.2019
Takaukset osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta 1,3 41,8
Takaukset muiden puolesta 0,4 0,4
Asiakasrahoitus 18,1 23,3
Taseen ulkopuoliset vuokravastuut 0,7 2,4
Muut vastuut 2,5 4,9
Yhteensä 23,0 72,8
Cargotec Oyj on antanut konserniyhtiöiden normaaliin liiketoimintaan liittyvien sitoumusten
vakuudeksi takauksia, joiden yhteismäärä 31.12.2020 oli 398,8 (31.12.2019: 512,5) miljoonaa
euroa.
Tiettyjä tuotteita myydään asiakasrahoitusjärjestelyin, joissa tyypillisesti osa transaktioon
liittyvistä riskeistä jää Cargotecille. Mikäli Cargotecille jäävät riskit ovat vähäisiä eivätkä
heijastu taseelle, riskit raportoidaan täysimääräisesti ehdollisina velkoina osana vastuita.
Asiakasrahoitukseen liittyvistä vastuista ei odoteta aiheutuvan merkittäviä velvoitteita.
Taseen ulkopuoliset vuokravastuut sisältävät 1.1.2019 alkaen kestoltaan lyhytaikaisten,
arvoltaan vähäisten sekä myöhemmin alkavien sopimusten vuokravastuut. Kauden tulokseen
sisältyy 1,8 (2019: 2,9) miljoonaa euroa vuokrakuluja taseen ulkopuolisista vuokravastuista.
Vuokrasopimuksista on esitetty lisätietoa liitteessä 9.1, Vuokrasopimukset.
Lisäksi Cargotecilla on sitoumuksia koskien sijoituksia yhteisyrityksissä. Näistä sitoumuksista
on annettu lisätietoa liitteessä 7.2, Yhteisyritykset ja osakkuusyhtiöt.
Ehdolliset velat
Cargotec sai lokakuussa 2016 paikallisen alioikeuden lautamiespäätöksen 13 miljoonan
Yhdysvaltain dollarin korvausvelvollisuudesta Hempsteadissa, USA:ssa. Päätös liittyi Cargotec
USA:n vuosina 2010 ja 2011 käymiin, tuloksettomina päättyneisiin yrityskauppaneuvotteluihin,
joihin liittynyttä luottamusvelvoitetta Cargotecin väitettiin rikkoneen. Joulukuussa 2018
Cargotec voitti valituksensa korvausvelvollisuudesta, josta vastapuoli valitti Teksasin
korkeimpaan oikeuteen. Cargotec tiedotti 9. lokakuuta, että oikeuskäsittely on saatettu
päätökseen, koska Teksasin korkein oikeus päätti 2. lokakuuta 2020 olla myöntämättä
vastapuolelle valitusoikeutta. Päätöksellä ei ole taloudellista vaikutusta Cargotecille.
Lisäksi Cargotecia vastaan on vireillä eri puolella maailmaa eri perusteisiin nojaavia
oikeudellisia vaateita ja erimielisyyksiä. Johdon arvion mukaan kyseisten riita-asioiden
lopputuloksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
9.3 Lähipiiritapahtumat
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö sekä tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiiriin
luetaan myös hallitus, toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet, näiden läheiset
perheenjäsenet sekä yhteisöt, joissa edellä mainitut henkilöt käyttävät välittömästi tai
välillisesti määräysvaltaa. Lisäksi lähipiiriin kuuluvat Cargotecin osakkeenomistajat, jotka
omistavat yli 20 prosenttia yhtiön osakkeista tai kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta
äänimäärästä.
102Osa tilinpäätöstä
Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa
1.1.–31.12.2020
MEUR Osakkuusyritykset Yhteisyritykset Yhteensä
Tavaroiden ja palveluiden myynnit 0,6 5,8 6,5
Tavaroiden ja palveluiden ostot 8,1 35,8 43,9
1.1.–31.12.2019
MEUR Osakkuusyritykset Yhteisyritykset* Yhteensä
Tavaroiden ja palveluiden myynnit 0,1 9,3 9,4
Tavaroiden ja palveluiden ostot 25,2 47,6 72,9
* Vertailuvuoden 2019 lukuja on oikaistu.
Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa tapahtuvat käyvin markkinahinnoin.
Osakkuus- ja yhteisyrityssaamiset ja -velat
31.12.2020
MEUR Osakkuusyritykset Yhteisyritykset Yhteensä
Lainasaamiset 20,3 - 20,3
Myyntisaamiset 0,1 2,0 2,0
Ostovelat - 1,0 1,0
31.12.2019
MEUR Osakkuusyritykset Yhteisyritykset* Yhteensä
Lainasaamiset 27,4 - 27,4
Myyntisaamiset 0,0 8,3 8,4
Ostovelat 0,7 6,4 7,0
* Vertailuvuoden 2019 lukuja on oikaistu.
Saadut osingot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
1.1.–31.12.2020
MEUR Osakkuusyritykset Yhteisyritykset Yhteensä
Saadut osingot - 0,1 0,1
1.1.–31.12.2019
MEUR Osakkuusyritykset Yhteisyritykset Yhteensä
Saadut osingot - - -
Hallituksen, toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten työsuhde-etuudet on esitetty
liitetiedossa 3.3, Johdon palkitseminen.
Yrityshankinnat ja -myynnit lähipiirien kanssa on kuvattu liitetiedossa 7.1, Yrityshankinnat ja
-myynnit.
Cargotecilla ei ole ollut lähipiirin kanssa merkittäviä liiketapahtumia yllä esitettyjen lisäksi.
9.4 Cargotecin ja Konecranesin
sulautumissuunnitelma
Cargotecin ja Konecranesin hallitukset allekirjoittivat 1.10.2020 yhdistymissopimuksen ja
sulautumissuunnitelman yhtiöiden yhdistämiseksi sulautumisella ja molempien yhtiöiden
18.12.2020 pidetyt ylimääräiset yhtiökokoukset päättivät hyväksyä Cargotecin ja Konecranesin
yhdistymisen. Sulautumisen täytäntöönpano edellyttää vielä muun muassa tarvittavien
hyväksyntöjen saamista kilpailuviranomaisilta. Sulautumisen suunniteltu täytäntöönpanopäivä
on 1.1.2022. Suunniteltu täytäntöönpanopäivä voi muuttua, ja todellinen täytäntöönpanopäivä
voi olla edellä mainittua aikaisempi tai myöhempi päivä. Sulautumisen toteutumiseen
asti molemmat yhtiöt jatkavat liiketoimintaansa aiempaan tapaan erillisinä ja toisistaan
riippumattomina yhtiöinä.
Ehdotettu yhdistyminen luo kestävien materiaalivirtojen maailmanlaajuisen johtajan, jolla on
lukuisia arvokkaita asiakaskeskeisiä brändejä ja toisiaan täydentävät tarjoomat teollisuudessa,
tehtaissa, satamissa, terminaaleissa, tieliikenteessä ja merirahdin käsittelyssä.
Toteutuessaan yhdistyminen tapahtuu absorptiosulautumisena, jossa Konecranesin
osakkeenomistajat saavat sulautumisvastikkeena alla kuvatun osakkeiden splittauksen jälkeen
2,0834 uutta Cargotecin B-sarjan osaketta ja 0,3611 uutta Cargotecin A-sarjan osaketta
jokaista omistamaansa Konecranesin osaketta kohti. Sulautumisvastikkeen antamisen
mahdollistamiseksi Cargotec toteuttaa maksuttoman osakeannin (osakkeiden splittaus),
jossa kullekin Cargotecin osakkeenomistajalle annetaan maksutta Cargotecin uusia osakkeita
103Osa tilinpäätöstä
heidän omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa siten, että jokaista Cargotecin olemassa
olevaa A-sarjan osaketta kohti annetaan kaksi Cargotecin uutta A-sarjan osaketta ja jokaista
Cargotecin olemassa olevaa B-sarjan osaketta kohti annetaan kaksi Cargotecin uutta
B-sarjan osaketta. Transaktion lopputuloksena Cargotecin ja Konecranesin osakkeenomistajat
omistavat kumpikin noin puolet uudesta yhtiöstä.
IFRS:n mukaisesti yhdistyminen käsitellään liiketoimintojen yhdistämisenä, jossa Cargotec
on hankkiva osapuoli, johon Konecranes sulautuu. Konecranesin varat ja velat arvostetaan
käypään arvoon sulautumisen täytäntöönpanohetkeen perustuvalla hankintamenolaskelmalla
ja yhdistellään Cargoteciin siitä eteenpäin.
Hankinnan arvo on riippuvainen Cargotecin A- ja B-sarjan osakkeiden kurssista
sulautumishetkellä. Raportointihetkellä 31.12.2020 kauppahintana sulautumisessa
Konecranesin osakkeenomistajille maksettavien osakkeiden arvo perustuen Cargotecin
B-sarjan osakkeen markkinahintaan jaKonecranesin ulkona olevien osakkeiden
lukumääräänoli noin 2 180,8 miljoonaa euroa.
9.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Cargotec tiedotti 12.1.2021 pääsystään sopimukseen Nekkar ASA:n kanssa koskien TTS
marine- ja offshore-liiketoimintojen hankintahintaa.
Hankittuaan TTS Group ASA:n (nykyinen Nekkar ASA) marine- ja offhore-liiketoiminnot
31.7.2019 ja haastettuaan hankinnan kauppahintalaskelman, MacGregor on päässyt
sopimukseen kauppahinnasta Nekkarin kanssa. Sopimuksen mukaisesti Nekkar maksaa
kokonaisuudessaan 94 miljoonaa Norjan kruunua (9,1 miljoonaa euroa) MacGregorille
riidanalaisen kauppahinnan lopullisena maksuna. Maksuun sisältyy 8 miljoonan kruunun (0,8
miljoonaa euroa) netotus koskien summaa, jonka MacGregor on aiemmin pidättänyt liittyen
Nekkarin hankinnan jälkeisten verovelvoitteiden täyttämiseen Kiinassa. Maksusummalla
on noin 7 miljoonan euron positiivinen vaikutus MacGregorin vuoden 2021 ensimmäisen
neljänneksen liikevoittoon.
104Osa hallituksen toimintakertomusta
TUNNUSLUVUT
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Konsernin tuloslaskelma 2020 2019 2018 2017 2016
Liikevaihto MEUR 3 263 3 683 3 304 3 250 3 514
Liikevaihto Suomen ulkopuolelle MEUR 3 184 3 607 3 229 3 175 3 451
Liikevoitto MEUR 70 180 190 222 198
% liikevaihdosta % 2,2 % 4,9 % 5,8 % 6,8 % 5,6 %
Vertailukelpoinen liikevoitto MEUR 204 264 242 259 250
% liikevaihdosta % 6,2 % 7,2 % 7,3 % 8,0 % 7,1 %
Tulos ennen veroja MEUR 34 146 161 189 169
% liikevaihdosta % 1,1 % 4,0 % 4,9 % 5,8 % 4,8 %
Tilikauden tulos MEUR 8 89 108 133 125
% liikevaihdosta % 0,2 % 2,4 % 3,3 % 4,1 % 3,6 %
Poistot ja arvonalentumiset MEUR 144 134 77 72 85
Palkat ja palkkiot MEUR 617 629 567 570 571
Konsernin tase ja investoinnit 2020 2019 2018 2017 2016
Oma pääoma MEUR 1 301 1 427 1 429 1 425 1 397
Taseen loppusumma MEUR 3 888 4 227 3 684 3 569 3 736
Korolliset nettovelat MEUR 682 774 625 472 503
Nettokäyttöpääoma MEUR 103 158 271 115 57
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin MEUR 59 61 46 47 40
Investoinnit asiakasrahoitussopimuksiin MEUR 26 39 34 37 40
Investoinnit yhteensä, % liikevaihdosta % 2,6 % 2,7 % 2,4 % 2,6 % 2,3 %
105Osa hallituksen toimintakertomusta
Muut tunnusluvut 2020 2019 2018 2017 2016
Oman pääoman tuotto (ROE) % 0,6 % 6,3 % 7,6 % 9,4 % 9,1 %
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)
1
% 2,8 % 7,3 % 8,4 % 10,2 % 9,1 %
Omavaraisuusaste
2
% 35,3 % 36,4 % 40,9 % 42,2 % 39,6 %
Nettovelkaantumisaste
3
% 52,4 % 54,2 % 43,8 % 33,1 % 36,0 %
Korollinen nettovelka / EBITDA
3
3,2 2,5 2,3 1,6 1,8
Saadut tilaukset MEUR 3 121 3 714 3 756 3 190 3 283
Tilauskanta MEUR 1 824 2 089 1 995 1 566 1 783
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja MEUR 296 361 126 253 373
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot MEUR 105 102 89 92 91
% liikevaihdosta % 3,2 % 2,8 % 2,7 % 2,8 % 2,6 %
josta aktivoitu taseeseen MEUR - 0,2 0,5 0,5 2,4
Henkilöstö keskimäärin 12 066 12 470 11 589 11 128 11 193
Henkilöstö 31.12. 11 552 12 587 11 987 11 251 11 184
1
Cargotec on täsmentänyt valuuttatermiinien korkokomponentin käsittelyä sijoitetun pääoman tuoton laskennassa vuonna 2019. Tämän seurauksena sijoitetun pääoman tuotto kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä tilikaudella 2018, 0,5 prosenttiyksikköä tilikaudella
2017, ja 0,3 prosenttiyksikköä tilikaudella 2016 verrattuna kyseisinä tilikausina julkaistuihin arvoihin.
2
Pitkäaikaishankkeita koskevat velat asiakkaille sekä ennakkomaksut huoltosopimuksista ja ohjelmistoliiketoiminnasta on uudelleenryhmitelty 31.12.2018 päättyneellä tilikaudella taseen riviltä ”Ostovelat ja muut korottomat velat” riville ”Saadut ennakot”.
Tämän seurauksena omavaraisuusaste kasvoi 0,8 prosenttiyksikköä kaudella 2017 ja 0,5 prosenttiyksikköä kaudella 2016.
3
Sisälsi tilikausilla 2016-2018 US Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen. Joukkovelkakirjalaina erääntyi helmikuussa 2019.
Cargotec on soveltanut 1.1.2019 alkaen IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardia sekä IFRIC
23, Epävarmuus tuloverojen käsittelyssä -tulkintaa. Lukuja 1.1.2019 edeltäviltä kausilta ei ole
oikaistu, eivätkä ne ole siten täysin vertailukelpoisia.
Cargotec on soveltanut 1.1.2018 alkaen IFRS 15, Myyntituotot asiakassopimuksista
-standardia, IFRS 9, Rahoitusinstrumentit -standardia ja IFRS 2, Osakeperusteiset maksun
-standardin muutoksia. IFRS 15 standardi otettiin käyttöön takautuvasti ja 31.12.2017
päättyneen tilikauden luvut on oikaistu vastavasti. IFRS 9 standardi ja muutokset IFRS 2
standardiin otettiin käyttöön ei-takautuvasti ja lukuja 1.1.2018 edeltäviltä kausilta ei ole
oikaistu, eivätkä ne ole siten täysin vertailukelpoisia.
106Osa hallituksen toimintakertomusta
Osakekohtaiset tunnusluvut
2020 2019 2018 2017 2016
Osakekohtainen tulos EUR 0,13 1,39 1,66 2,05 1,95
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos EUR 0,13 1,39 1,65 2,05 1,94
Oma pääoma/osake EUR 20,14 22,12 22,16 22,06 21,65
Osinko/osake, B-sarjan osake EUR 1,08
4
1,20 1,10 1,05 0,95
Osinko/osake, A-sarjan osake EUR 1,07
4
1,19 1,09 1,04 0,94
Osingot yhteensä MEUR 70
4
77 71 68 61
Osinko/tulos, B-sarjan osake % 855,3 %
4
86,4 % 66,4 % 51,1 % 48,7 %
Osinko/tulos, A-sarjan osake % 847,4 %
4
85,9 % 65,9 % 50,8 % 48,3 %
Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake % 3,2 %
4
4,0 % 4,1 % 2,2 % 2,2 %
Hinta/voitto (P/E), B-sarjan osake 267,8 21,8 16,1 23,0 22,0
Osakkeen kurssikehitys, B-sarjan osake
Keskikurssi EUR 24,77 31,09 41,28 49,85 34,31
Kauden ylin kurssi EUR 37,14 38,48 51,30 59,25 43,35
Kauden alin kurssi EUR 15,15 24,12 26,46 40,26 24,30
Kauden päätöskurssi EUR 33,82 30,24 26,72 47,20 42,89
Osakkeiden markkina-arvo 31.12.¹ MEUR 2 182 1 950 1 720 3 047 2 762
B-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.² MEUR 1 859 1 660 1 464 2 595 2 355
Osakevaihto, B-sarjan osake 1 000 kpl 53 902 28 772 33 506 33 407 42 653
Osakevaihto, B-sarjan osake % 93,2 % 53,0 % 60,1 % 60,0 % 73,9 %
A-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo³ 1 000 kpl 9 526 9 526 9 526 9 526 9 526
A-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12.³ 1 000 kpl 9 526 9 526 9 526 9 526 9 526
B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo² 1 000 kpl 54 937 54 850 55 020 54 965 55 076
B-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12.² 1 000 kpl 54 957 54 878 54 802 54 974 54 917
B-sarjan osakkeiden lukumäärän laimennusvaikutuksella
oikaistu painotettu keskiarvo² 1 000 kpl 54 982 54 951 55 163 55 227 55 246
Osakkeiden kurssi- ja vaihtotiedot perustuvat Nasdaq Helsinki Oy:n kaupankäyntitietoihin.
1
Sisältää A- ja B-sarjan osakkeet, omat osakkeet vähennetty.
2
Ei sisällä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
3
A-sarjan osakkeisiin ei kohdistu laimennusvaikutusta.
4
Hallituksen ehdotus.
107Osa hallituksen toimintakertomusta
Tunnuslukujen laskentakaavat
IFRS-tunnusluvut
Osakekohtainen tulos (EUR) =
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden
aikana
Laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos (EUR)
=
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden
aikana, laimennusvaikutus huomioituna
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
ESMAn vaihtoehtoisia tunnuslukuja koskevien ohjeiden (ESMA Guidelines on Alternative Performance Measures) mukaan vaihtoehtoisena tunnuslukuna (APM) pidetään taloudellista tunnuslukua,
joka kuvaa mennyttä tai tulevaa tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja ja joka on muu kuin sovellettavassa tilinpäätösnormistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Cargotec
käyttää ja julkaisee IFRS-tunnuslukujen lisäksi seuraavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja:
Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus Viittaus täsmäytykseen
Liikevoitto
(MEUR ja % liikevaihdosta)
=
Liikevaihto - myytyjä suoritteita vastaavat kulut +
liiketoiminnan muut tuotot - myynnin ja markkinoinnin kulut
- tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut - hallinnon kulut -
uudelleenjärjestelykulut - liiketoiminnan muut kulut + osuus
osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
Liikevoittoa käytetään liiketoiminnan kannattavuuden
mittaamiseen. Tunnusluku kuvaa toiminnan kannattavuutta
ennen rahoituseriä ja veroja.
Tuloslaskelma
Vertailukelpoinen liikevoitto
(MEUR ja % liikevaihdosta)
= Liikevoitto ilman vertailtavuuteen merkittävästi vaikuttavia eriä
Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään liiketoiminnan
tuloskehityksen seurannassa, ennustamisessa ja
tavoiteasetannassa. Tunnusluku lasketaan oikaisemalla
liikevoitosta vertailukelpoisuuteen merkittävästi vaikuttavat erät,
jolloin se parantaa toiminnan kannattavuuden vertailtavuutta eri
kausien välillä.
Liitetieto 2.1, Segmentti-informaatio
Vertailtavuuteen merkittävästi
vaikuttavat erät (MEUR)
=
Vertailtavuuteen merkittävästi vaikuttavia eriä ovat
uudelleenjärjestelykulujen lisäksi pääsääntöisesti myyntivoitot/-
tappiot, liiketoimintojen hankintaan ja myyntiin liittyvät kulut ja
tuotot, omaisuuden arvonalentumiset ja niiden palautukset,
vakuutuskorvaukset ja oikeudenkäyntikulut.
Käytetään osatekijänä vertailukelpoisen liikevoiton laskemisessa.
Liitetieto 2.4, Uudelleenjärjestelykulut ja
muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät
Liiketoiminnan rahavirta ennen
rahoituseriä ja veroja
=
Tilikauden tulos + poistot ja arvonalentumiset + rahoituserät +
verot + muut oikaisuerät + nettokäyttöpääoman muutos
Tunnusluku kuvaa liiketoiminnasta kertynyttä rahavirtaa myynnin
tuoman ja liiketoiminnan vaatimien kulujen jälkeen. Tämä
rahavirta mittaa kykyä suoriutua korkojen, verojen, investointien
sekä oman ja vieraan pääoman maksuista. Tunnuslukua
käytetään liiketoiminnan seurannassa ja ennustamisessa.
Rahavirtalaskelma
108Osa hallituksen toimintakertomusta
Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus Viittaus täsmäytykseen
Korollinen nettovelka / EBITDA,
viimeiset 12 kk
=
Korollinen nettovelka
Käytetään mittaamaan konsernin pääomarakennetta ja
rahoituskapasiteettia.
Liitetieto 8.1, Rahoitusriskien hallinta
EBITDA, viimeiset 12 kk
Korollinen nettovelka (MEUR) =
Korolliset velat (pitkäaikaiset korolliset velat + pitkäaikaisten
lainojen seuraavan vuoden lyhennykset + lyhytaikaiset muut
korolliset velat) - korolliset saatavat (pitkä- ja lyhytaikaiset
lainasaamiset ja muut korolliset saamiset) - rahavarat
+/- joukkovelkakirjalainan valuuttasuojaus
Korollinen nettovelka kuvaa Cargotecin velkaantuneisuutta.
Tunnuslukua käytetään pääomarakenteen seurannassa sekä
osatekijänä tunnuslukujen korollinen nettovelka/EBITDA ja
nettovelkaantumisaste laskennassa.
Liitetieto 8.1, Rahoitusriskien hallinta
EBITDA (MEUR), viimeiset 12 kk = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset, viimeiset 12 kk
Käytetään osatekijänä tunnusluvun korollinen nettovelka/
EBITDA laskennassa.
Liitetieto 8.1, Rahoitusriskien hallinta
Nettokäyttöpääoma (MEUR) =
Vaihto-omaisuus + operatiiviset johdannaisvarat +
myyntisaamiset + muut operatiiviset korottomat saamiset -
varaukset - saadut ennakot - operatiiviset johdannaisvelat
- ostovelat - eläkevelvoitteet - muut operatiiviset korottomat
velat
Nettokäyttöpääomaa käytetään seuraamaan suoraan
operatiiviseen liiketoimintaan sitoutunutta pääomaa. Se ei
sisällä rahoitukseen ja verotukseen liittyviä eriä eikä pitkäaikaisia
varoja. Tunnuslukua käytetään myös tunnusluvun Operatiivinen
sitoutunut pääoma laskennassa.
Liitetieto 5.1, Nettokäyttöpääoma
Operatiivinen sitoutunut pääoma
(MEUR)
=
Liikearvo + muut aineettomat hyödykkeet + aineelliset
hyödykkeet + osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
+ osakesijoitukset + käyttöpääomasaamiset -
käyttöpääomavelat
Operatiivinen sitoutunut pääoma kuvaa suoraan liiketoimintaan
sitoutunutta pääomaa, jolla liiketoiminnan tulos tuotetaan. Se
ei sisällä verotukseen ja rahoitukseen liittyviä eriä. Tunnuslukua
käytetään liiketoiminnan pääoman käyttön ja sen tehokkuuden
mittaamiseen.
Liitetieto 2.1, Segmentti-informaatio
Investoinnit =
Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sisältäen
omistetut käyttöomaisuuserät ja käyttöoikeusomaisuuserät,
pois lukien yrityshankintojen hankintahetken omaisuuserät
Investoinnit ovat pitkäaikaisten tuotannontekijöiden hankintaan
käytettyä rahaa. Tunnuslukua käytetään rahavirtalaskelman
osatekijänä.
Liitetieto 6.2 Muut aineettomat hyödykkeet;
liitetieto 6.3 Aineelliset hyödykkeet
Saadut tilaukset vertailukelpoisin
valuuttakurssein (MEUR)
=
Saadut tilaukset laskettuna siten, että muussa valuutassa kuin
euroissa raportoivien konserniyritysten tilaukset on muunnettu
euroiksi käyttäen vertailukauden keskikursseja
Käytetään parantamaan asiakkailta saatujen tilausten
vertailtavuutta eri kausien välillä.
-
Liikevaihto vertailukelpoisin
valuuttakurssein (MEUR)
=
Liikevaihto laskettuna siten, että muussa valuutassa kuin
euroissa raportoivien konserniyritysten liikevaihto on
muunnettu euroiksi käyttäen vertailukauden keskikursseja.
Käytetään parantamaan liikevaihdon vertailtavuutta eri kausien
välillä.
-
Oman pääoman tuotto
(ROE) (%), viimeiset 12 kk
= 100 x
Tilikauden tulos, viimeiset 12 kk
Käytetään kuvaamaan kuinka paljon tuottoa omistajat saavat
sijoittamilleen varoille.
Tilikauden tulos: Tuloslaskelma;
Oma pääoma: Tase
Oma pääoma (keskimäärin viimeiset 12 kk aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto
(ROCE) (%), viimeiset 12 kk
= 100 x
Tilikauden tulos ennen veroja + rahoituskulut
Käytetään kuvaamaan suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa,
joka on saatu yitykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa
vaativalle pääomalle.
Tulos ennen veroja ja rahoituskulut:
Tuloslaskelma; Taseen loppusumma ja
korottomat velat: Tase
Taseen loppusumma - korottomat velat
(keskimäärin viimeisen 12 kk aikana)
Korottomat velat =
Taseen loppusumma - oma pääoma - pitkäaikaiset korolliset
velat - pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset
- lyhytaikaiset muut korolliset velat
Käytetään osatekijänä tunnusluvun sijoitetun pääoman tuotto
laskennassa.
Tase
109Osa hallituksen toimintakertomusta
Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus Viittaus täsmäytykseen
Omavaraisuusaste (%) = 100 x
Oma pääoma Käytetään mittaamaan vakavaraisuutta ja kertomaan
kuinka suuri osuus varallisuudesta on rahoitettu
omalla pääomalla.
Tase
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste (%) = 100 x
Korollinen nettovelka
Käytetään kuvaamaan yrityksen velkaantuneisuutta
mittaamalla omistajien sijoittamien omien pääomien
ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhdetta.
Osa Cargotecin lainasopimuksista sisältää yhtiön
pääomarakennetta rajoittavan ehdon, jota mitataan
nettovelkaantumisasteella.
Liitetieto 8.1, Rahoitusriskien hallinta
Oma pääoma
Osakekohtaiset tunnusluvut
Oma pääoma / osake (EUR) =
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko / osake (EUR) =
Tilikaudelta jaettava osinko
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko / tulos (%) = 100 x
Tilikaudelta jaettava osinko / osake
Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto (%) = 100 x
Osinko / osake
B-sarjan osakkeen tilikauden päätöskurssi
Hinta / voitto (P/E) =
B-sarjan osakkeen tilikauden päätöskurssi
Osakekohtainen tulos
Keskikurssi (EUR) =
B-sarjan osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
tilikauden aikana
Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä tilikauden aikana
Osakkeiden markkina-arvo
tilikauden lopussa
=
Ulkona olevien B-sarjan osakkeiden määrä tilikauden lopussa
x B-sarjan osakkeen tilikauden päätöskurssi + Ulkona olevien
A-sarjan osakkeiden määrä tilikauden lopussa x B-sarjan
osakkeen tilikauden päätöspäivän keskikurssi
Osakevaihto = Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä tilikauden aikana
Osakevaihto (%) = 100 x
Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä tilikauden aikana
B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
tilikauden aikana
Tasepohjaisia tunnuslukuja laskettaessa myytävänä olevat omaisuuserät ja niihin liittyvät velat on huomioitu
kyseisiin eriin sisältyvinä, vaikka ne esitetään taseessa yhdellä rivillä.
110Osa hallituksen toimintakertomusta
Keskeisimmät euron valuuttakurssit
Päätöskurssit 31.12.2020 31.12.2019
SEK 10,034 10,447
USD 1,227 1,123
Keskikurssit 1−12/2020 1−12/2019
SEK 10,479 10,557
USD 1,145 1,121
Valuuttakurssiriskistä on annettu lisätietoa liitetiedossa 8.1, Rahoitusriskien hallinta.
111Osa tilinpäätöstä
Emoyhtiön tuloslaskelma
EUR Liite 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Liikevaihto 192 154 994,22 206 553 782,71
Hallinnon kulut 3, 4, 5 -194 454 454,30 -208 303 955,65
Liiketoiminnan muut tuotot 103 831,00 125 352,81
Liiketappio -2 195 629,08 -1 624 820,13
Rahoitustuotot ja -kulut 6 -84 112 929,59 -240 915 470,37
Tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -86 308 558,67 -242 540 290,50
Konserniavustus 5 345 000,00 9 300 000,00
Tuloverot 7 -1 252 837,92 -738 510,07
Tilikauden tappio / voitto -82 216 396,59 -233 978 800,57
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.
Vuoden 2019 tuloslaskelmaa on oikaistu, lisätietoa liitetiedossa 18. Vuoden 2019 tuloslaskelman ja taseen oikaisu.
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)
112Osa tilinpäätöstä
EUR Liite 31.12.2020 31.12.2019
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma 64 304 880,00 64 304 880,00
Ylikurssirahasto 97 992 301,08 97 992 301,08
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 73 898 537,60 72 533 210,32
Edellisten tilikausien voitto 761 326 759,09 1 072 587 391,68
Tilikauden tappio / voitto -82 216 396,59 -233 978 800,57
Oma pääoma yhteensä 14 915 306 081,18 1 073 438 982,51
Pakolliset varaukset 29 688,80 50 553,21
Vieras pääoma
Pitkäaikaiset velat 13, 15 897 336 497,28 805 590 509,11
Lyhytaikaiset velat 13, 16 2 031 919 145,09 2 052 092 087,99
Vieras pääoma yhteensä 2 929 255 642,37 2 857 682 597,10
Vastattavaa yhteensä 3 844 591 412,35 3 931 172 132,82
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.
Vuoden 2019 tasetta on oikaistu, lisätietoa liitetiedossa 18. Vuoden 2019 tuloslaskelman ja taseen oikaisu.
Emoyhtiön tase
EUR Liite 31.12.2020 31.12.2019
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 8 27 722 857,86 33 564 605,74
Aineelliset hyödykkeet 9 52 812,14 82 597,63
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä 10 2 590 176 987,06 2 692 616 765,72
Osuudet yhteisyrityksissä 10 - 36 691 395,61
Muut osakkeet ja osuudet 10 3 788 468,03 3 788 468,03
Pysyvät vastaavat yhteensä 2 621 741 125,09 2 766 743 832,73
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset 11, 13 88 858 182,80 67 399 153,00
Lyhytaikaiset saamiset 12, 13 772 222 832,81 809 727 755,99
Rahavarat 361 769 271,65 287 301 391,10
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 222 850 287,26 1 164 428 300,09
Vastaavaa yhteensä 3 844 591 412,35 3 931 172 132,82
113Osa tilinpäätöstä
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
TEUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Liiketappio -2 196 -1 625
Oikaisut liiketappioon 6 824 5 980
Käyttöpääoman muutos:
Korottomien saamisten muutos -3 913 2 991
Korottomien velkojen muutos 6 097 -6 674
Maksetut korot -23 809 -28 073
Saadut korot 7 982 12 380
Saadut osingot 9 800 106 521
Maksetut tuloverot -522 18
Muut rahoitustuotot ja -kulut 33 340 36 499
Liiketoiminnan rahavirta 33 604 128 017
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -943 -3 359
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin ja muihin sijoituksiin -143 344 -3 415
Luovutustulot tytäryhtiöosakkeista 163 373 627 999
Investointien rahavirta 19 086 621 225
Saadut ja maksetut konserniavustukset 9 300 28 000
Omien osakkeiden hankinta - -2 198
Omien osakkeiden luovutus 931 2 633
Myönnetyt lainat -239 479 -427 669
Lainasaamisten takaisinmaksut 275 328 177 776
Lyhytaikaisten lainojen nostot 578 936 724 717
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -524 718 -1 173 295
Pitkäaikaisten lainojen nostot 249 538 298 096
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -250 778 -167 053
Voitonjako -77 281 -70 686
Rahoituksen rahavirta 21 777 -609 679
Rahavarojen muutos 74 468 139 562
Rahavarat 1.1. 287 301 147 739
Rahavarat 31.12. 361 769 287 301
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.
114Osa tilinpäätöstä
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ........... 115
2. Rahoitusriskien hallinta ........................................... 116
3. Henkilöstökulut ........................................................ 117
4. Poistot ja arvonalentumiset ...................................... 117
5. Tilintarkastajan palkkiot ........................................... 117
6. Rahoitustuotot ja -kulut ........................................... 118
7. Tuloverot .................................................................. 118
8. Aineettomat hyödykkeet .......................................... 119
9. Aineelliset hyödykkeet ............................................. 119
10. Sijoitukset .............................................................. 120
11. Pitkäaikaiset saamiset ........................................... 120
12. Lyhytaikaiset saamiset ........................................... 120
13. Johdannaissopimukset .......................................... 121
14. Oma pääoma ......................................................... 121
15. Pitkäaikaiset velat .................................................. 122
16. Lyhytaikaiset velat .................................................. 122
17. Vastuut ................................................................... 123
18. Vuoden 2019 tuloslaskelman ja taseen oikaisu ...... 123
115Osa tilinpäätöstä
määrittämään, koska julkisia markkinoita tai luotettavia arvostusmenetelmiä ei ole, kirjataan
myös pääasiallisesti hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Lainasaamiset
Lainasaamiset sisältävät pääosin lainoja saman konsernin yrityksille. Lainasaamiset
kirjataan alun perin käypään arvoon, ja myöhemmin lainasaamiset arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon arvonalentumisilla vähennettynä efektiivisen koron menetelmän mukaisesti.
Korkotuotot lainasaamisista kirjataan rahoitustuottoihin efektiiviseen korkoon perustuen.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista
lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta.
Rahoituslainat
Rahoituslainat kirjataan alun perin velaksi taseelle määrään, joka on saatu liikkeelle
laskettaessa vähennettynä transaktiokuluilla. Myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun
hankintamenoon efektiivisen koron menetelmän mukaisesti. Transaktiokulut ja lainan korot
kirjataan tuloslaskelmassa rahoituskuluihin efektiivisen koron mukaisesti.
Johdannaisinstrumentit
Sopimuksentekohetkellä johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen hankintamenoon, joka
vastaa niiden käypää arvoa. Tilinpäätöksessä johdannaisinstrumentit arvostetaan Suomen
kirjanpitolainsäädännön sallimalla tavalla IFRS-periaatteiden mukaisesti määritettyyn käypään
arvoon, ja arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan paitsi jos sovelletaan suojauslaskentaa.
Valuuttatermiinit ja koron- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen
yleisesti tunnettuja arvostusmenetelmiä. Arvostukset perustuvat koroille ja valuutoille
saatavissa oleviin markkinahintatietoihin. Johdannaisinstrumentit, joiden maturiteetti
tilinpäätöshetkellä on yli 12 kuukautta, kirjataan taseen pitkäaikaisiin varoihin ja velkoihin, ja
muut johdannaisinstrumentit kirjataan taseen lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin.
Emoyhtiössä suojauslaskentaa sovelletaan ainoastaan valuuttamääräisten lainojen rahavirtojen
suojauksiin, joissa suojaavana instrumenttina käytetään koronvaihtosopimusta. Emoyhtiö
dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin
välisen suhteen sekä emoyhtiön riskienhallintatavoitteet ja suojausstrategian. Emoyhtiö
dokumentoi ja arvioi, suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen vuositilinpäätöksen ja
välitilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden mittaamalla suojausinstrumentin
kykyä kumota suojauskohteen käyvän arvon tai rahavirtojen arvon muutokset suojatun riskin
osalta.
1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Cargotec Oyj:n (1927402-8) tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön
periaatteiden mukaisesti.
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden
päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan
tilinpäätöspäivän kurssiin. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot
käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan
rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Tuloutusperiaate
Liikevaihto koostuu pääasiassa konsernin sisäisistä palveluveloituksista. Palveluiden myynti
tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.
Tuloverot
Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille
väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa.
Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen
verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Tuloveroihin sisältyy kauden verotettavasta tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella
laskettu vero.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja poistot
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin
vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuksilla. Suunnitelman mukaiset
poistot perustuvat tasapoistomenetelmään jaksotettuna hyödykkeen arvioidulle taloudelliselle
käyttöajalle. Odotettuihin taloudellisiin käyttöaikoihin perustuvat poistoajat ovat seuraavat:
• Aineettomat oikeudet 3–10 vuotta
• Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta
• Koneet ja kalusto 3–5 vuotta
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä ja yhteisyrityksissä on arvostettu hankintamenoon
arvonalentumisilla oikaistuna. Muut sijoitukset, joiden käypää arvoa ei pystytä luotettavasti
116Osa tilinpäätöstä
Suojauslaskennan kriteerit täyttävien rahavirtojen suojausinstrumenttien tehokkaan osuuden
käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Tehoton osa
kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Oman pääoman käyvän arvon rahastoon kirjattu
johdannaisten kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan suojatun erän
oikaisuna samalla kaudella kuin suojattu erä kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli ennakoidun
liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, siirretään kyseisen suojausinstrumentin kumulatiivinen
käyvän arvon muutos välittömästi tuloslaskelman muihin liiketoiminnan tuottoihin tai
kuluihin. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan tai
suojaussuhde keskeytetään, aiemmin omaan pääomaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää
omaan pääomaan ja tuloutetaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu.
Suojauslaskennan ulkopuolella olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset
kirjataan suoraan tuloslaskelmaan, suojatun kohteen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin
tuottoihin ja kuluihin tai rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Valuuttatermiinien korkopisteiden
muutoksista johtuva käyvän arvon muutos kirjataan aina suoraan rahoituskuluihin ja
-tuottoihin.
Oma pääoma
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, käyvän arvon rahastosta,
sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä edellisten tilikausien voitosta, josta on
vähennetty maksetut osingot sekä yhtiökokouksen päättämät lahjoitukset. Ylikurssirahasto
on muodostunut vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, jolloin rahastoon on kirjattu
osakkeiden merkintähinnan kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osa. Käyvän arvon rahasto
sisältää kumulatiivisen spot-kurssimuutoksen osuuden rahavirtojen suojauksena käytettävien
johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutoksesta. Uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624)
voimaantulon (1.9.2006) jälkeen päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä
osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Muutokset yhtiön omien osakkeiden omistuksessa kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastoon. Tilikauden voitto/tappio kirjataan edellisten tilikausien voitto/tappio -tilille.
Pakolliset varaukset
Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut
ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden
toteutumista on pidettävä ilmeisenä.
2. Rahoitusriskien hallinta
Emoyhtiö hallinnoi konsernin rahoitusriskejä, ja sitä koskee sama rahoituspolitiikka ja ohjeisto
kuin konsernia.
Valuuttariskit
Emoyhtiön rahoitusyksikkö toimii sisäisenä pankkina konsernin tytäryhtiöille. Emoyhtiön
valuuttapositio muodostuu pääasiassa tytäryhtiöille annetusta valuuttamääräisestä
rahoituksesta sekä emoyhtiön ottamista valuuttamääräisistä lainoista. Lisäksi valuuttapositio
koostuu tytäryhtiöiden kanssa solmituista sisäisistä termiinisopimuksista ja ulkoisista
termiinisopimuksista. Kurssierot näistä sopimuksista kirjataan emoyhtiössä tulosvaikutteisesti
rahoituserien kurssieroihin. Emoyhtiö myös laskuttaa tytäryhtiöitä tuottamistaan
konsernipalveluista. Kurssierot näistä laskuista ja niitä suojaavista johdannaisista kirjataan
emoyhtiön operatiiviseen tulokseen.
Emoyhtiön avoin positio 31.12.2020 oli absoluuttisina arvoina 10,7 (31.12.2019: 12,0)
miljoonaa euroa.
Korkoriski
Emoyhtiön korkoriski syntyy ulkoisista ja sisäisistä lainoista sekä talletuksista. Sisäisen
rahoituksen hinta määräytyy siirtohinnoittelusääntöjen perusteella, ja sisäiset korkokulut
ja -tuotot eliminoituvat konsernitasolla. Tästä johtuen emoyhtiötasolla ei erikseen seurata
korkoriskiä, ja konsernitilinpäätöksessä esitetyt tiedot korkoriskistä ja sen hallinnasta ovat
yhtenevät emoyhtiön kanssa.
Maksuvalmius- ja lainojen jälleenrahoitusriski
Valtaosa konsernin johdannaisista, lainoista ja käteisvaroista on emoyhtiön hallussa.
Emoyhtiötasolla ei erikseen seurata rahoitusvelkojen maturiteettijakaumaa, koska
konsernitilinpäätöksessä esitetyt tiedot antavat oikean kuvan maksuvalmiusriskistä. Valtaosa
lainoista, rahavaroista ja johdannaisista on emoyhtiön nimissä, ja ainoastaan ostovelat ja
myyntisaamiset poikkeavat huomattavasti konsernin luvuista.
Luotto- ja vastapuoliriski
Emoyhtiön myyntisaamiset ja lainasaamiset ovat pääasiassa muilta konserniyhtiöiltä eikä
niiden katsota aiheuttavan vastapuoliriskiä.
Ulkopuoliset lainasaamiset 31.12.2020 olivat 0,2 (31.12.2019: 0,4) miljoonaa euroa ja rahavarat
361,8 (31.12.2019: 287,3) miljoonaa euroa. Emon rahavarat on sijoitettu rahoituskomitean
hyväksymiin hyvän luottoluokituksen omaaviin pankkeihin. Johdannaissopimusten
luottoriskistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.1.
Rahoitushallinnon toiminnallinen riski
Rahoitusyksikkö toimii emoyhtiössä, joten sitä koskevat samat riskienhallinnan tavoitteet kuin
konsernia.
117Osa tilinpäätöstä
3. Henkilöstökulut
TEUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Palkat ja palkkiot 18 793 21 243
Eläkekulut 2 686 2 312
Muut henkilösivukulut 891 701
Yhteensä 22 370 24 256
Henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkeyhtiössä.
Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin
1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Toimihenkilöt 186 173
Johdon työsuhde-etuudet
Hallituksen jäsenille tilikauden aikana hallitustyöskentelystä maksetut palkkiot sekä heille
myönnetyt luontoisedut olivat yhteensä 602 142 (2019: 595 600) euroa.
Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot sisältäen peruspalkan, luontoisetujen ja
tulospalkkion lisäksi osakepohjaisen kannustinohjelman 2018 ja lisäosakeohjelman 2019-2020
ensimmäisen maksuerän (2019: osakepohjaisen kannustinohjelman 2016 ja 2017) veronalaisen
ansiotulon olivat yhteensä 1 637 694 (1 539 787) euroa. Toimitusjohtaja on oikeutettu
maksuperusteiseen lisäeläkkeeseen. Vuonna 2020 uusitun eläkesopimuksen mukaisesti
toimitusjohtaja on oikeutettu jäämään eläkkeelle 65 vuoden iässä. Jos toimitusjohtajan
työsuhde päättyy ennen 65 vuoden ikää, hän on oikeutettu lisäeläkkeeseen 62 vuoden
ikäisenä. Vuosina 2020 ja 2019 ei suoritettu lisäeläkemaksuja. Lisäksi toimitusjohtajalla on
oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen, josta kirjattu eläkekulu oli vuonna 2020 185 894 (118 989)
euroa.
Ylimmän johdon työsuhde-etuuksista on lisätietoa konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.3,
Johdon palkitseminen.
4. Poistot ja arvonalentumiset
TEUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat oikeudet 6 748 5 779
Muut pitkävaikutteiset menot 38 932
Koneet ja kalusto 30 41
Yhteensä 6 816 6 752
5. Tilintarkastajan palkkiot
TEUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Tilintarkastus 621 678
Tilintarkastuslain 1.1, 2§:ssä tarkoitetut toimeksiannot 545 -
Veroneuvonta 387 287
Muut palvelut 624 97
Yhteensä 2 177 1 062
118Osa tilinpäätöstä
6. Rahoitustuotot ja -kulut
TEUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 6 579 7 670
Muilta 696 803
Yhteensä 7 275 8 473
Muut rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 12 161 20 810
Saadut osingot saman konsernin yrityksiltä 9 789 106 521
Valuuttakurssierot - 479
Yhteensä 21 950 127 809
Korkokulut
Saman konsernin yrityksille -5 216 -9 623
Muille -15 919 -15 226
Yhteensä -21 135 -24 849
Muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille 30 849 -28 165
Yhteisyrityksille* -25 980 -
Muille -10 598 -12 062
Valuuttakurssierot -106 -
Yhteensä -5 835 -40 227
Arvonpalautukset ja -alentumiset
Arvonpalautukset tytäryhtiöosakkeista 54 315 8 570
Arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeista -136 470 -319 492
Arvonalentumiset yhteisyrityksistä -4 213 -1 200
Yhteensä -86 368 -312 122
Rahoitustuotot ja -kulut, yhteensä -84 113 -240 915
* Rainbow-Cargotec Industries Co. osakkeiden myyntitappio.
7. Tuloverot
TEUR 1.1.−31.12.2020 1.1.−31.12.2019
Tuloverot -2 814 -1 539
Laskennallisen verosaamisen muutos 1 562 800
Yhteensä -1 252 -739
119Osa tilinpäätöstä
8. Aineettomat hyödykkeet
TEUR
Aineettomat
oikeudet
Muut pitkä-
vaikutteiset
menot
Kesken eräiset
investoinnit Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020 68 715 12 865 1 171 82 751
Lisäykset 101 - 843 944
Vähennykset - - - -
Siirrot erien välillä 2 014 - -2 014 -
Hankintameno 31.12.2020 70 830 12 865 0 83 695
Kertyneet poistot 1.1.2020 -36 811 -12 374 - -49 185
Tilikauden poisto -6 748 -38 - -6 786
Siirrot erien välillä -17 17 - -
Kertyneet poistot
ja arvonalentumiset
31.12.2020 -43 576 -12 395 - -55 971
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 27 254 469 0 27 723
Hankintameno 1.1.2019 62 718 11 682 4 992 79 392
Lisäykset - 823 2 536 3 359
Vähennykset - - - -
Siirrot erien välillä 5 997 360 -6 357 -
Hankintameno 31.12.2019 68 715 12 865 1 171 82 751
Kertyneet poistot 1.1.2019 -31 032 -11 442 - -42 474
Tilikauden poisto -5 779 -932 - -6 711
Siirrot erien välillä - - - -
Kertyneet poistot
ja arvonalentumiset
31.12.2019 -36 811 -12 374 - -49 185
Kirjanpitoarvo 31.12.2019 31 904 490 1 171 33 565
TEUR 2020 2019
Aktivoidut korkomenot 44 77
Aktivoidut korkomenot liittyvät toiminnanohjausjärjestelmäprojektiin ja sisältyvät muihin
pitkävaikutteisiin menoihin. Aktivoidut korkomenot poistetaan muiden pitkävaikutteisten
menojen poistosuunnitelman mukaisesti.
9. Aineelliset hyödykkeet
TEUR Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020 1 287 121 1 409
Lisäykset - - -
Hankintameno 31.12.2020 1 287 121 1 409
Kertyneet poistot 1.1.2020 -1 229 -97 -1 326
Tilikauden poisto -30 - -30
Kertyneet poistot 31.12.2020 -1 259 -97 -1 356
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 28 24 53
Hankintameno 1.1.2019 1 287 121 1 409
Lisäykset - - -
Hankintameno 31.12.2019 1 287 121 1 409
Kertyneet poistot 1.1.2019 -1 188 -97 -1 285
Tilikauden poisto -41 - -41
Kertyneet poistot 31.12.2019 -1 229 -97 -1 326
Kirjanpitoarvo 31.12.2019 58 24 83
120Osa tilinpäätöstä
10. Sijoitukset
TEUR 2020 2019
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1. 3 707 458 4 331 748
Kertyneet arvonalentumiset 1.1 -1 014 841 -703 919
Lisäykset 143 394 3 709
Vähennykset* -163 679 -627 999
Arvonpalautukset /-alentumiset** -82 155 -310 922
Kirjanpitoarvo 31.12. 2 590 177 2 692 617
TEUR 2020 2019
Osuudet yhteisyrityksissä
Hankintameno 1.1. 36 691 37 891
Vähennykset -32 478 -
Arvonalentumiset -4 213 -1 200
Kirjanpitoarvo 31.12. 0 36 691
TEUR 2020 2019
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1. 3 788 3 788
Kirjanpitoarvo 31.12. 3 788 3 788
* Vuonna 2019 kirjattu vähennys liittyy tytäryhtiöltä saatuun oman pääoman palautukseen.
** Arvonalentumiset liittyvät pääasiassa MacGregoriin liittyvien omistusten arvonalentumiseen tappiollisen liiketoiminnan
johdosta.
Konserniyritysten nimet, kotipaikat ja emoyhtiön omistusosuus on eritelty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.3, Tytäryhtiöt.
11. Pitkäaikaiset saamiset
TEUR 31.12.2020 31.12.2019
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 78 040 65 040
Lainasaamiset muilta 6 853 -
Laskennallinen verosaaminen 3 921 2 359
Johdannaisvarat muilta 44 0
Yhteensä 88 858 67 399
12. Lyhytaikaiset saamiset
TEUR 31.12.2020 31.12.2019
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset 698 538 716 602
Myyntisaamiset 22 568 22 229
Johdannaisvarat 21 904 34 616
Siirtosaamiset 6 317 21 091
Yhteensä 749 327 794 538
Saamiset muilta
Lainasaamiset 242 430
Myyntisaamiset 1 231 63
Johdannaisvarat 13 266 8 473
Siirtosaamiset 8 157 6 224
Yhteensä 22 896 15 190
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 772 223 809 728
Siirtosaamiset
TEUR 31.12.2020 31.12.2019
Konserniavustus 5 345 9 300
Korkotuotot 792 646
Jaksotukset 4 228 2 645
ALV -saaminen 2 297 1 789
Muut saamiset 1 812 12 935
Yhteensä 14 474 27 315
121Osa tilinpäätöstä
13. Johdannaissopimukset
Johdannaissopimusten käyvät arvot
31.12.2020
TEUR
Positiivinen
käypä arvo
Negatiivinen
käypä arvo Netto käypä arvo
Konsernin sisäiset valuuttatermiinit 21 904 35 121 -13 218
Muut valuuttatermiinit 13 330 19 380 -6 050
Yhteensä 35 234 54 502 -19 268
31.12.2019
TEUR
Positiivinen
käypä arvo
Negatiivinen
käypä arvo Netto käypä arvo
Konsernin sisäiset valuuttatermiinit 34 616 18 967 15 649
Muut valuuttatermiinit 8 473 11 718 -3 245
Yhteensä 43 089 30 685 12 404
Johdannaissopimusten nimellisarvot
TEUR 31.12.2020 31.12.2019
Konsernin sisäiset valuuttatermiinit 1 880 209 2 304 818
Muut valuuttatermiinit 2 447 540 2 640 109
Yhteensä 4 327 749 4 944 927
Johdannaisten käyvät arvot on kirjattu taseeseen bruttona, sillä konsernin
johdannaissopimuksiin liittyvät eri netottamissopimukset antavat ehdottoman oikeuden
netotukseen luottoriskin realisoituessa, mutta eivät normaalitilanteessa. Konserni ei ole
antanut tai saanut vakuuksia johdannaisvastapuolilta.  
14. Oma pääoma
TEUR 2020 2019
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1. 64 305 64 305
Osakepääoma 31.12. 64 305 64 305
Ylikurssirahasto 1.1. 97 992 97 992
Ylikurssirahasto 31.12. 97 992 97 992
Käyvän arvon rahasto 1.1. - -128
Rahavirran suojaukset - 160
Laskennallisen verovelan/-saatavan muutos - -32
Käyvän arvon rahasto 31.12. - -
Sidottu oma pääoma yhteensä 162 297 162 297
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 72 533 69 866
Omien osakkeiden hankinta - -1 119
Omien osakkeiden myynti 1 365 3 786
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 73 899 72 533
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 838 608 1 143 272
Voitonjako -77 281 -70 686
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 761 327 1 072 586
Tilikauden tappio / voitto -82 216 -233 979
Vapaa oma pääoma yhteensä 753 009 911 141
Oma pääoma yhteensä 915 306 1 073 438
Jakokelpoiset varat 753 009 911 141
122Osa tilinpäätöstä
15. Pitkäaikaiset velat
TEUR 31.12.2020 31.12.2019
Joukkovelkakirjalainat 497 918 497 390
Lainat rahoituslaitoksilta 399 418 308 200
Yhteensä 897 336 805 590
Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua
TEUR 31.12.2020 31.12.2019
Lainat rahoituslaitoksilta 148 899 273 052
Yhteensä 148 899 273 052
Joukkovelkakirjalainat
Kirjanpitoarvo, TEUR
Laina-aika Korko Kuponki korko, % Nimellisarvo 31.12.2020 31.12.2019
2014−2020 Kiinteä 3,38 150 000 TEUR - 149 953
2017−2022 Kiinteä 1,75 150 000 TEUR 149 835 149 708
2017−2024 Kiinteä 2,38 100 000 TEUR 99 664 99 566
2019−2025 Kiinteä 1,25 100 000 TEUR 99 520 99 403
2019−2026 Kiinteä 1,63 150 000 TEUR 148 899 148 713
16. Lyhytaikaiset velat
TEUR 31.12.2020 31.12.2019
Velat saman konsernin yrityksille
Lainat saman konsernin yrityksiltä 1 814 051 1 758 866
Ostovelat 1 546 1 947
Johdannaisvelat 35 121 18 967
Siirtovelat 22 313 28 432
Yhteensä 1 873 031 1 808 213
Velat ulkopuolisille
Joukkovelkakirjalainat - 149 953
Lainat rahoituslaitoksilta 99 966 42 111
Käytetyt pankkitililimiitit 3 1 210
Ostovelat 14 800 10 106
Johdannaisvelat 19 380 11 718
Siirtovelat 24 739 28 781
Yhteensä 158 889 243 879
Lyhytaikaiset velat yhteensä 2 031 919 2 052 092
Siirtovelat
TEUR 31.12.2020 31.12.2019
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset 8 242 6 925
Korkojaksotukset 6 545 9 218
Muut siirtovelat 32 265 41 070
Yhteensä 47 052 57 213
123Osa tilinpäätöstä
17. Vastuut
TEUR 31.12.2020 31.12.2019
Takaukset
Saman konsernin yritysten puolesta 398 849 512 526
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta 1 271 41 805
Muiden puolesta 400 400
Muut vastuut
Omasta puolesta 1 500 -
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 1 168 1 168
Myöhemmin maksettavat 3 686 4 601
Yhteensä 406 874 560 500
18. Vuoden 2019 tuloslaskelman ja taseen oikaisu
Vuoden 2019 liikevaihto ja hallinnon kulut ovat nousseet 11 445 000 euroa konsernin sisäisten
palveluveloitusten jaksotusvirheen oikaisun vuoksi.
Vastaavasti lyhytaikaiset saamiset ja velat ovat kasvaneet 11 445 000 euroa.
124Osa hallituksen toimintakertomusta
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT
Osakekohtaiset tunnusluvut 2016–2020, EUR
2020 2019 2018 2017 2016
Osakekohtainen tulos 0,13 1,39 1,66 2,05 1,95
Oma pääoma/osake 20,14 22,12 22,16 22,06 21,65
Osinko/osake, B-sarjan osake 1,08
1
1,20 1,10 1,05 0,95
Osinko/osake, A-sarjan osake 1,07
1
1,19 1,09 1,04 0,94
Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake, % 3,2 %
1
4,0 % 4,1 % 2,2 % 2,2 %
Hinta/voitto (P/E), B-sarjan osake 267,8 21,8 16,1 23,0 22,0
Osakkeen kurssikehitys, B-sarjan osake
Keskikurssi 24,77 31,09 41,28 49,85 34,31
Kauden ylin kurssi 37,14 38,48 51,30 59,25 43,35
Kauden alin kurssi 15,15 24,12 26,46 40,26 24,30
Kauden päätöskurssi 33,82 30,24 26,72 47,20 42,89
1
Hallituksen ehdotus
Cargotec Oyj:n B-sarjan osake on noteerattu Nasdaq Helsingin Large Cap -listalla 1.6.2005
lähtien. Osakkeen kaupankäyntitunnus on CGCBV. Osakkeet ovat rekisterissä Euroclear
Finland Oy:n ylläpitämässä arvo- osuusjärjestelmässä ja Euroclear Finland Oy ylläpitää
Cargotec Oyj:n virallista omistajaluetteloa.
125Osa hallituksen toimintakertomusta
Osakkeet ja osakepääoma
Cargotecilla on kaksi osakesarjaa, noteeratut B-sarjan osakkeet ja noteeraamattomat A-sarjan
osakkeet. Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä
B-sarjan osakkeella yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään
yksi ääni. Kaikkien osakkeiden tuottama yhteenlaskettu äänimäärä oli vuoden 2020 lopussa
15039308.
Cargotec Oyj:n osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2020. Maksettu ja
kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2020 oli 64304880 euroa. Osakekanta koostui
55182079B-sarjan osakkeesta ja 9526089A-sarjan osakkeesta.
Osingonjako
B-sarjan osakkeet oikeuttavat korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeet. Eri
osakesarjoille jaettavan osingon välisen eron tulee olla vähintään yksi (1) sentti ja enintään
kaksi ja puoli (2,5) senttiä.
Osinkoehdotus
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan tilikaudelta
2020 osinkoa 1,07 euroa kutakin A-sarjan osaketta ja 1,08 euroa kutakin ulkona olevaa
B-sarjan osaketta kohden.
Omat osakkeet ja osakeanti
Hallitus päätti 17.3.2020 suunnatusta maksuttomasta osakeannista Cargotecin
osakepohjaisten kannustinohjelmien palkkioiden maksamista varten. Osakepalkkiot koskevat
Cargotecin vuonna 2017 perustetun osakepohjaisen kannustinohjelman ansaintajaksoa 2018–
2019 sekä matching-osakepalkkio-ohjelman ensimmäistä sitouttamisjaksoa.
Osakeannissa luovutettiin vastikkeetta osakepohjaisten kannustinohjelmien ehtojen mukaisesti
73 067 yhtiön hallussa olevaa omaa B-sarjan osaketta ohjelmiin kuuluville avainhenkilöille.
Ohjelmien perustamisesta ja niiden keskeisistä ehdoista on kerrottu 8.2.2017 ja 20.2.2019
julkaistuissa pörssitiedotteissa.
Cargotec Oyj:n hallitus päätti 27.5.2020 suunnatusta maksuttomasta osakeannista hallituksen
jäsenten vuosipalkkioiden maksamista varten. Osakeannissa luovutettiin vastikkeetta
yhteensä 6 421 yhtiön hallussa olevaa omaa B-sarjan osaketta hallituksen jäsenille. 27.5.2020
pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 30 prosenttia hallituksen jäsenten
vuosipalkkioista maksetaan yhtiön B-sarjan osakkeina.
Osakkeiden luovuttamiset perustuivat varsinaisen yhtiökokouksen 19.3.2019 hallitukselle
antamaan valtuutukseen. Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää enintään 952 000
A-sarjan osakkeen ja 5 448 000 B-sarjan osakkeen luovuttamisesta.
Vuoden 2020 lopussa Cargotecin hallussa oli 224 840 omaa B-sarjan osaketta, mikä vastaa
0,35 prosenttia osakkeiden yhteismäärästä ja 0,15 prosenttia osakkeiden yhteisäänimäärästä.
Ulkona olevien B-sarjan osakkeiden lukumäärä oli vuoden lopussa 54 957 239.
126Osa hallituksen toimintakertomusta
Osakkeen arvon kehitys ja kaupankäynti
Cargotecin B-sarjan osakkeen arvo nousi vuoden 2020 aikana 12 prosenttia eli 30,24 eurosta
33,82 euroon. Samaan aikaan OMX Helsinki Benchmark Cap -indeksi nousi 6 prosenttia.
B-sarjan osakkeiden markkina-arvo vuoden 2020 lopussa ilman yhtiön hallussa olevia
omia osakkeita oli 1 859 (1 660) miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo,
jossa pörssissä noteeraamattomat A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen
katsauskauden viimeisen kaupankäyntipäivän keskikurssiin, oli katsauskauden lopussa ilman
yhtiön hallussa olevia omia osakkeita 2 182 (1 950) miljoonaa euroa.
B-sarjan osakkeen päätöskurssi vuoden 2020 viimeisenä kaupankäyntipäivänä oli 33,82
(30,24) euroa ja vuoden 2020 vaihdolla painotettu keskikurssi 24,77 (31,09) euroa Nasdaq
Helsingissä. Katsauskauden ylin kurssi oli 37,14 (38,48) euroa ja alin 15,15 (24,12) euroa.
B-sarjan osakkeita vaihdettiin katsauskauden aikana Nasdaq Helsingissä 55 (29) miljoonaa
kappaletta, mikä vastasi 1 369 (892) miljoonan euron vaihtoa. Osakkeiden keskimääräinen
päivävaihto oli 219 123 (115 088) kappaletta eli 5 (4) miljoonaa euroa.
Vuonna 2020 B-sarjan osakkeita vaihdettiin Fidessan mukaan useilla vaihtoehtoisilla
markkinapaikoilla, kuten Cboe BXE:ssä ja Cboe APA:ssa, yhteensä 55 (40) miljoonaa
kappaletta, mikä vastasi 1 441 (1 266) miljoonan euron vaihtoa.
B-sarjan osakkeen ajantasaiset pörssikurssitiedot ovat luettavissa Cargotecin verkkosivuilla
www.cargotec.fi/sijoittajat.
MARKKINA-ARVO, B-SARJAN OSAKKEET
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
2016
2017
2018
2019
2020
MEUR
1
0
10
20
30
40
50
60
0
2
3
5
6
8
9
Kuukausivaihto, Nasdaq Helsinki
Kuukausivaihdolla painotettu keskikurssi
OMXHB Cap kuukausittainen päätöskurssi indeksoituna
OSAKEKURSSI JA VAIHTO
KUUKAUSIVAIHTO, MILJ. KPL
2016
2017
2018
2019
2020
KURSSI, EUR
1
127Osa hallituksen toimintakertomusta
Osakkeenomistaja A-sarjan osakkeet B-sarjan osakkeet Osakkeet yht. Osakkeet yht., % Äänet yht. Äänet yht., %
1 Wipunen varainhallinta oy 2 940 067 6 200 000 9 140 067 14,13 3 560 067 23,67
2 Mariatorp Oy 2 940 067 5 000 000 7 940 067 12,27 3 440 067 22,87
3 Pivosto Oy 2 940 067 4 000 000 6 940 067 10,73 3 340 067 22,21
4 Koneen Säätiö 705 888 1 232 454 1 938 342 3,00 829 133 5,51
5 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 544 000 1 544 000 2,39 154 400 1,03
6 Valtion Eläkerahasto 800 000 800 000 1,24 80 000 0,53
7 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 769 319 769 319 1,19 76 931 0,51
8 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 640 496 640 496 0,99 64 049 0,43
9 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 404 427 404 427 0,63 40 442 0,27
10 Herlin Heikki Juho Kustaa 400 000 400 000 0,62 40 000 0,27
11 Sigrid Juséliuksen säätiö 367 600 367 600 0,57 36 760 0,24
12 Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 324 616 324 616 0,50 32 461 0,22
13 Nurminen Hanna Kirsti 270 268 270 268 0,42 27 026 0,18
14 Sr Nordea Pro Suomi 228 436 228 436 0,35 22 843 0,15
15 Cargotec Oyj 224 840 224 840 0,35 22 484 0,15
16 Sr Nordea Nordic Small Cap 213 337 213 337 0,33 21 333 0,14
17 OP-Suomi Pienyhtiöt 185 360 185 360 0,29 18 536 0,12
18 Blåberg Anna Karolina 182 745 182 745 0,28 18 274 0,12
19 Herlin Olli Ilkka Julius 175 000 175 000 0,27 17 500 0,12
20 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 165 716 165 716 0,26 16 571 0,11
Yhteensä 9 526 089 23 328 614 32 854 703 50,77 11 858 944 78,85
Hallintarekisteröidyt 16 309 801
Muut osakkeenomistajat 15 543 664
Liikkeeseen laskettu osakemäärä yhteensä 31.12.2020 64 708 168
Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin.
Osakkeenomistajat
Cargotecilla oli vuoden 2020 lopussa 37 576 (24 532) rekisteröitynyttä osakkeenomistajaa.
Suurin yksittäinen osakkeenomistaja oli Wipunen varainhallinta oy. Ilkka Herlin oli suurin
omistaja, kun omistukseen lasketaan sekä henkilökohtainen että määräysvaltayhtiöiden
omistus. Hallintarekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 16309801 (17 213 609) ja osuus
kaikista osakkeista 25,21 (26,60) prosenttia, mikä vastasi 10,84 (11,44) prosenttia kaikkien
osakkeiden äänimäärästä.
Kuukausittain päivitettävä lista suurimmista osakkeenomistajista on nähtävillä Cargotecin
verkkosivuilla www.cargotec.fi/sijoittajat.
128Osa hallituksen toimintakertomusta
Osakkeita
Omistajien
lukumäärä
%-osuus
omistajista
Osakemäärä,
kpl
%-osuus
osakekannasta
1–100 21 884 58,24 956 863 1,48
101–500 11 383 30,29 2 798 552 4,32
501–1 000 2 244 5,97 1 715 125 2,65
1 001–10 000 1 883 5,01 4 869 543 7,53
10 001–100 000 150 0,40 4 182 510 6,46
100 001–1 000 000 24 0,06 6 614 013 10,22
yli 1 000 000 7 0,02 43 341 430 66,98
Yhteensä 37 575 100,00 64 478 036 99,64
joista hallintarekisteröityjä 16 309 801 25,21
Yhteistilillä 5 292 0,01
Ulkona olevien osakkeiden määrä
31.12.2020 64 483 328 99,65
Omat osakkeet 31.12.2020 1 224 840 0,35
Liikkeeseen laskettu osakemäärä
yhteensä 31.12.2020 64 708 168 100,00
Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin.
OSAKKEENOMISTAJAT OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2020
Pivosto Oy
10,73 %
Mariatorp Oy
12,27 %
Wipunen varainhallinta Oy
14,13 %
Hallintarekisteröidyt ja
ulkomaiset omistajat
25,66 %
Suomalaiset instituutiot,
yritykset ja yhteisöt
19,34 %
Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin.
Suomalaiset kotitaloudet
17,87 %
1
129Osa hallituksen toimintakertomusta
Hallituksen ja johdon osakeomistukset
Cargotecin hallituksen ja toimitusjohtajan sekä heidän määräysvallassaan olevien yhtiöiden
yhteenlaskettu osakeomistus 31.12.2020 oli 2940067 (2940067) A-sarjan osaketta ja
6567500 (6559411) B-sarjan osaketta, mikä vastasi 14,69 (14,68) prosenttia kaikkien
osakkeiden yhteismäärästä ja 23,92 (23,91) prosenttia yhteisäänimäärästä.
Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen on oikeutettu osakepohjaiseen kannustinohjelmaan 2018,
2019 ja 2020, matching osakepalkkio-ohjelmaan 2019 sekä sitouttavaan osakepalkkio-
ohjelmaan 2020.
Cargotecin verkkosivuilla osoitteessa www.cargotec.fi/sijoittajat on nähtävillä ajantasainen
tieto hallituksen ja johdon omistuksista.
Lisätietoa-linkit:
Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä 2020
Palkitsemisraportti 2020
Hallituksen jäsenten CV:t (cargotec.fi)
Johtoryhmän jäsenten CV:t (cargotec.fi)
130Osa tilinpäätöstä
TILINPÄÄTÖKSEN JA
TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET
Helsingissä, 4. helmikuuta 2021
Ilkka Herlin
Hallituksen puheenjohtaja
Teuvo Salminen
Hallituksen jäsen
Teresa Kemppi-Vasama
Hallituksen jäsen
Kaisa Olkkonen
Hallituksen jäsen
Mika Vehviläinen
Toimitusjohtaja
Tapio Hakakari
Hallituksen varapuheenjohtaja
Peter Immonen
Hallituksen jäsen
Johanna Lamminen
Hallituksen jäsen
Heikki Soljama
Hallituksen jäsen
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 4. helmikuuta 2021
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Markku Katajisto
KHT
131
Pääkirjanpito sähköisessä muodossa
Reskontraerittelyt sähköisessä muodossa
Pankkitositteet tositelaji SK 7300000001-7300000974 sähköisessä muodossa
tositelaji ZS 9000000001-9000006263 sähköisessä muodossa
Myyntilaskut tositelaji D1 1002000001-1002001824 sähköisessä muodossa
tositelaji D2 1052000001-1052000094 sähköisessä muodossa
Ostolaskut tositelaji K3 5400000001-5400006021
(sisältää myös sisäiset ostolaskut)
sähköisessä muodossa
tositelaji WE 4800000001-4800003554 sähköisessä muodossa
tositelaji K4 5450000001-5450000393 sähköisessä muodossa
Matkalaskut ei numerosarjaa sähköisessä muodossa
Palkkakirjanpito tositelajitZ6, W1,
W2, W3, W9 ja SK
sähköisessä muodossa
GL-tositteiden joukossa,
lisäksi oma paikallinen
palkkakirjanpito
Controller Payroll &
Travel
Muistiotositteet tositelaji AA 3100000001-3100000023 sähköisessä muodossa
tositelaji ZE 4100000001-4100000155 sähköisessä muodossa
tositelaji SF 9530000001-9530000080 sähköisessä muodossa
tositelaji W1 9720000001-9720000335 sähköisessä muodossa
tositelaji W2 9721000001-9721001724 sähköisessä muodossa
tositelaji W3 9722000001-9722000015 sähköisessä muodossa
tositelaji W6 9726000001-9726000006 sähköisessä muodossa
tositelaji W7 9726100001-9726100033 sähköisessä muodossa
tositelaji SA 9100000001-9100000537 sähköisessä muodossa
Sähköisessä muodossa KTM:n päätöksen 47/1998 mukaisesti arkistoitava kirjanpitoaineisto on
tallennettuna kirjanpitoa hoitavan Cargotec Finland Oy:n palvelimella, joka sijaitsee Helsingissä.
LUETTELO KIRJANPIDOISTA JA
AINEISTOISTA SEKÄ SÄILYTYSTAVOISTA