Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 1
HUHTAMÄKI OYJ
TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
2025
Y-TUNNUS: 0140879-6
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 2
Sisällys
Toimintakertomus 2025
..................................................................................................................................................................................................................................................
4
Tuloskehitys
.........................................................................................................................................................................................................
4
Riskien arviointi
................................................................................................................................................................................................
12
Tietoa osakkeenomistajille
..........................................................................................................................................................................
15
Kestävyysraportti
.............................................................................................................................................................................................
19
Yleiset tiedot
................................................................................................................................................................................................
19
Ympäristötiedot
..........................................................................................................................................................................................
35
Yhteiskunnalliset tiedot
...........................................................................................................................................................................
63
Hallintotapatiedot
......................................................................................................................................................................................
74
Liitteet kestävyysraporttiin
.....................................................................................................................................................................
76
Tilinpäätös
.........................................................................................................................................................................................................................................................................
90
Konsernitilinpäätös
........................................................................................................................................................................................
90
Konsernin tuloslaskelma (IFRS)
.............................................................................................................................................................
90
Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)
..................................................................................................................................................
91
Konsernitase (IFRS)
....................................................................................................................................................................................
92
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)
...........................................................................................................
93
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)
.....................................................................................................................................................
94
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
............................................................................................................................................................
95
1.Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
.................................................................................................................................
95
1.1. KONSERNIN PERUSTIEDOT
..................................................................................................................................................
95
1.2. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERUSTA
............................................................................................................................
95
1.3. UUDET IFRS-STANDARDIT, STANDARDIEN MUUTOKSET JA IFRIC-TULKINNAT
......................................
95
1.4. KONSOLIDOINTIPERIAATTEET
...........................................................................................................................................
96
1.5. ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT
...........................................................................................................................
97
1.6. MERKITTÄVIEN ARVIOIDEN JA HARKINNAN KÄYTTÖ
...........................................................................................
97
2. Taloudellinen kehitys
...........................................................................................................................................................................
98
2.1. SEGMENTTI- JA LIIKEVAIHTOTIEDOT
.............................................................................................................................
98
2.2. TYÖSUHDE-ETUUDET
...........................................................................................................................................................
101
2.3. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
.................................................................................................................................
104
2.4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
..................................................................................................................................
105
2.5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
......................................................................................................................................
105
2.6. TULOVEROT
...............................................................................................................................................................................
106
2.7. OSAKEKOHTAINEN TULOS JA OSINKO
........................................................................................................................
108
3. Yritysostot ja investoinnit
.................................................................................................................................................................
109
3.1. LIIKETOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN
............................................................................................................................
109
3.2. LIIKEARVO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
...........................................................................................................
110
3.3. LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUS
................................................................................................................
112
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 3
3.4. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
.....................................................................................................
113
3.5. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT
....................................................................................
115
4. Käyttöpääoma
......................................................................................................................................................................................
117
4.1. VAIHTO-OMAISUUS
...............................................................................................................................................................
117
4.2. MYYNTISAAMISET JA MUUT LYHYTAIKAISET SAAMISET
...................................................................................
117
4.3. VARAUKSET
................................................................................................................................................................................
118
4.4. OSTOVELAT JA MUUT LYHYTAIKAISET VELAT
.........................................................................................................
119
4.5. TOIMITTAJARAHOITUSJÄRJESTELYT
...........................................................................................................................
119
5. Pääomarakenne ja rahoituserät
.....................................................................................................................................................
121
5.1. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
.........................................................................................................................................
121
5.2. KOROLLISET SAAMISET
........................................................................................................................................................
121
5.3. RAHAVARAT
...............................................................................................................................................................................
122
5.4. OMA PÄÄOMA
...........................................................................................................................................................................
122
5.5. KOROLLISET VELAT
................................................................................................................................................................
124
5.6. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT RYHMITTÄIN
.....................................................
125
5.7. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
...........................................................................................................................................
127
6. Muut liitetiedot
....................................................................................................................................................................................
132
6.1. ILMASTOLIITÄNNÄISET ASIAT
...........................................................................................................................................
132
6.2. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
.......................................................................................................................................................
133
6.3. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT
...........................................................................................................................................
134
6.4. VUOKRASOPIMUKSET
..........................................................................................................................................................
137
6.5. VASTUUSITOUMUKSET
........................................................................................................................................................
138
6.6. OIKEUDENKÄYNNIT
...............................................................................................................................................................
138
6.7. TILIKAUDEN JÄLKEISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT
......................................................................................
138
Tytäryhtiöt
........................................................................................................................................................................................................
139
Emoyhtiön tilinpäätös
..................................................................................................................................................................................
141
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
................................................................................................................
150
Tilintarkastuskertomus
...............................................................................................................................................................................
151
Kestävyysraportin varmennuskertomus
..............................................................................................................................................
157
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Huhtamäki Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
.............................................................
160
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
.....................................................................................................................................................................................................................
162
Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys
...................................................................................................................................................................................................................
163
Osake ja osakkeenomistajat
....................................................................................................................................................................................................................................
164
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 4
Toimintakertomus 2025
Tuloskehitys
Toimintaympäristö
Vuonna 2025 kuluttajien varovaisuus vaikutti edelleen kysyntään. Inflaatio, geopoliittiset jännitteet ja huoli ylisestä
talouden tilasta pitivät kysynnän vaimeana. Kysyntään vaikutti myös Yhdysvaltojen tullitilanteen aiheuttama epävarmuus.
Lisäksi vuoden aikana nähtiin merkittäviä negatiivisia valuuttakurssiliikkeitä, erityisesti Yhdysvaltain dollarin heikentyessä
suhteessa euroon.
Vuoden aikana kysynnän kehityksessä oli merkittäviä eroja kategorioittain ja maantieteellisesti. Pohjois-Amerikassa
tarjoilupakkausten kysyntä kasvoi ja pysyi vähittäiskaupan sekä kulutustavaroiden osalta lähellä edellisvuoden tasoa.
Kulutustavaroiden osalta jäätelöpakkauksien kysyntä laski, kun taas kananmunapakkausten kysyntä kasvoi. Muilla
markkinoilla tarjoilu-ja joustopakkausten kysyntä pysyi vaisuna, mikä johtui pääosin inflaation vaikutuksesta kuluttajiin.
Kuidusta valmistettujen pakkaustuotteiden kysyntä kasvoi vahvan kananmunapakkausten kysynnän siivittämänä.
Vuonna 2025 raaka-aineiden hinnat pysyivät pääosin muuttumattomina.
Kartonkien hinnat pysyttelivät lähellä vuoden
2024 tasoa, muovien ja ensiökuidun hinnat laskivat jonkin verran, kun taas kierrätyspaperin hinnat nousivat. Muiden
keskeisten
kustannuserien
osalta
työvoimakustannukset
kasvoivat
maailmanlaajuisesti,
mutta
kasvuvauhti
oli
maltillisempaa kuin vuonna 2024. Kuljetus- ja energiakustannukset pysyivät lähellä edellisvuoden tasoa.
Strateginen kehitys
Huhtamäki pyrkii 2030-strategiansa mukaisesti olemaan ensisijainen valinta kestävissä pakkausratkaisuissa. Vuoden 2025
alussa yhtiö määritti kolme keskeistä painopistealuetta strategian toteuttamiseksi ja omistaja-arvon kasvattamiseksi:
kannattavan kasvun vauhdittaminen kaikkia vaihtoehtoja hyödyntäen, kurinalainen pääoman käyttö sekä selkeämpi
vastuuttaminen ja toimeenpanon nopeuttaminen. Vuoden aikana yhtiö edistyi merkittävästi näillä osa-alueilla.
Omistaja-arvon luomiseksi on olennaista kasvaa kannattavasti - sekä orgaanisesti että yritysostoin. Orgaanista kasvua
vauhditetaan panostamalla entistä enemmän sekä nykyisten että potentiaalisten asiakkaiden kanssa tehtävään
yhteistyöhön ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Huhtamäki keskittyy erityisesti vahvistamaan yhteistyötä alueellisten ja
paikallisten asiakkaiden kanssa, jatkaen kuitenkin myös vahvoja kumppanuuksiaan globaalien avainasiakkaidensa kanssa.
Yritysostoin saavutettavaa kasvua haetaan täydentävillä yritysostoilla, joissa potentiaalisten kohteiden valintaan liittyvät
selkeät ja tiukat kriteerit.
Huhtamäki jatkaa investointeja keskeisiin kyvykkyyksiin ja resursseihin kasvutavoitteidensa saavuttamiseksi. Yhtiö on
kuitenkin
aiempaa
kurinalaisempi
pääoman
käytön
suhteen,
noudattaen
tiukempaa
sisäistä
priorisointia
investointihankkeissaan. Investoinnit kohdistetaan edelleen hankkeisiin, joiden odotetaan tuottavan korkeimmat tuotot,
painopisteenä erityisesti muotoonpuristetut kuituratkaisut. Investoituaan merkittävästi useiden vuosien ajan, Huhtamäki
laski investointien määrää vuonna 2024 ja vähensi sitä edelleen vuonna 2025. Investointien tason pyritään jatkossakin
mahdollistavan tuotantokapasiteetin kasvun. Huhtamäen strategiana on jakaa investointeja suunnilleen tasaisesti
ylläpitoon, tehokkuuden parantamiseen ja kasvuhankkeisiin, ja pienempi osa kohdistetaan muihin osa-alueisiin, kuten
turvallisuuteen ja sääntelyn noudattamiseen.
Kasvun mahdollistamiseksi ja pääoman kurinalaisen käytön varmistamiseksi Huhtamäki on siirtänyt vastuuta selkeästi
liiketoimintasegmenteille, mikä tehostaa toimeenpanoa ja nopeuttaa päätöksentekoa. Vuoden aikana aiempi Fiber
Foodservice Europe-Asia-Oceania -segmentti jaettiin kahteen segmenttiin: Foodservice Packaging ja Fiber Packaging.
Uudelleenjärjestely mahdollistaa sen, että kukin liiketoiminta voi keskittyä oman kasvunsa vauhdittamiseen, sillä ne
palvelevat eri tuotekategorioita ja asiakaskuntia, ja päällekkäisyyttä on vain vähän.
Antaessaan
enemmän
vastuuta
segmenteille,
Huhtamäki
uudisti
myös
konsernin
tukitoimintojen
rakennetta.
Tukitoimintoja siirrettiin konsernitasolta segmenttitasolle muun muassa henkilöstöhallinnon, vastuullisuuden ja paikallisen
IT-tuen osalta. Konsernitoiminnot toimivat jatkossa ennen kaikkea asiantuntijakeskuksina, jotka tarjoavat ohjausta,
koordinointia ja tukea arvonluonnin mahdollistamiseksi. Samaan aikaan globaali hankintatoimi tuotiin konsernitoiminnoksi,
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 5
pyrkien saavuttamaan lisätehokkuutta keskitetyn hankinnan avulla. Kaikki nämä muutokset vietiin ripeästi läpi vuoden
2025 ensimmäisellä puoliskolla.
Avainluvut
milj. euroa
2025
2024
2023
Liikevaihto
3 960,2
4 126,3
4 168,9
Vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu
-1 %
-0 %
-2 %
Oikaistu käyttökate¹
613,0
622,2
590,1
Prosentti¹
15,5 %
15,1 %
14,2 %
Käyttökate
613,3
595,6
621,2
Oikaistu liikevoitto²
405,1
416,9
392,6
Prosentti²
10,2 %
10,1 %
9,4 %
Liikevoitto
320,5
372,3
380,9
Oikaistu osakekohtainen tulos, euroa³
2,48
2,48
2,32
Osakekohtainen tulos, euroa
1,83
2,14
1,97
Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto (ROI)²
11,8 %
12,1 %
11,2 %
Oikaistu oman pääoman tuotto (ROE)³
13,6 %
13,4 %
13,2 %
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)
9,5 %
10,8 %
10,9 %
Oman pääoman tuotto (ROE)
10,1 %
11,6 %
11,8 %
Investoinnit
171,9
247,9
318,7
Vapaa rahavirta
311,2
215,8
321,4
1
Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat 0,4 milj. euroa vuonna 2025 (-26,5 milj. euroa vuonna 2024 ja 31,1 milj. euroa vuonna 2023).
2
Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -84,5 milj. euroa vuonna 2025 (-44,7 milj. euroa vuonna 2024 ja -11,7 milj. euroa vuonna 2023).
3
Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -68,0 milj. euroa vuonna 2025 (-35,1 milj. euroa vuonna 2024 ja -35,9 milj. euroa vuonna 2023).
Ellei toisin mainita, tässä toimintakertomuksessa esitetyt vertailut liittyvät vuoden 2024 vastaavaan ajanjaksoon. Esitetyt sijoitetun pääoman tuottoa
(ROI), oman pääoman tuottoa (ROE) ja sidotun pääoman tuottoa (RONA) kuvaavat tunnusluvut, sekä nettovelan suhde käyttökatteeseen, on laskettu
liukuvana 12 kuukauden keskiarvona.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat muun muassa olennaiset uudelleenjärjestelykulut ja yrityshankintoihin liittyvät erät (liiketoimintojen
hankintoihin ja myynteihin liittyvät voitot ja tappiot, yrityskauppoihin liittyvät palkkiot, merkittävät kauppahinnan allokaatiot varastoihin ja merkittävät
kauppahinnan allokaatioiden poistot aineettomista hyödykkeistä sekä muutokset ehdollisessa kauppahinnassa) sekä merkittävät arvonalentumistappiot
ja niiden peruutukset, aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynteihin liittyvät voitot tai tappiot, käyttöönottomenot isoissa projekteissa jossa
hyödynnetään SaaS pilvipalveluteknologiaa, viranomaisten langettamat sakot ja rangaistusmaksut sekä poikkeukselliset verot.
Yksittäisistä luvuista lasketut summat saattavat poiketa esitetyistä summista, koska taulukoissa esitetyt luvut ovat tarkkoja arvoja. Tunnusluvut on
laskettu käyttäen tarkkoja arvoja
.
Liikevaihto segmenteittäin
milj. euroa
2025
2024
Muutos
Foodservice Packaging
936,2
989,6
-5%
North America
1 405,3
1 460,1
-4%
Flexible Packaging
1 249,5
1 322,5
-6%
Fiber Packaging
379,7
363,2
5%
Sisäisen myynnin eliminointi
-10,5
-9,1
Konserni
3 960,2
4 126,3
-4%
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 6
Liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu segmenteittäin
2025
2024
2023
Foodservice Packaging
-4 %
-5 %
2 %
North America
-0 %
0 %
2 %
Flexible Packaging
-2 %
1 %
-9 %
Fiber Packaging
8 %
6 %
7 %
Konserni
-1 %
-0 %
-2 %
Valuuttakurssien 3 %:n negatiivisesta vaikutuksesta johtuen konsernin liikevaihto laski tilikaudella 4 % ja oli 3 960,2 milj.
euroa (4 126,3 milj. euroa). Liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu oli -1 %. Korkeammista myyntihinnoista huolimatta
liikevaihtoa painoivat muutokset valuuttakursseissa ja matalammat myyntimäärät. Liikevaihto kasvoi Fiber Packaging
-segmentissä, pysyi vakaana North America -segmentissä ja laski Foodservice Packaging - ja Flexible Packaging
-segmenteissä. Valuuttakurssien translaatiovaikutus konsernin liikevaihtoon oli -125,1 milj. euroa (-37,3 milj. euroa)
vuoden 2024 valuuttakursseihin verrattuna.
LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN, 2025
LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN, 2024
Oikaistu liikevoitto segmenteittäin
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
milj. euroa
2025
2024
Muutos
2025
2024
Foodservice Packaging
86,7
91,0
-5%
-48,6
-15,1
North America
163,1
203,4
-20%
-14,3
-7,6
Flexible Packaging
115,1
94,2
22%
-13,6
-16,6
Fiber Packaging
50,4
43,5
16%
-0,3
-2,2
Muut toiminnot
-10,2
-15,2
-7,7
-3,2
Konserni
405,1
416,9
-3%
-84,5
-44,7
OIKAISTU LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN, 2025
OIKAISTU LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN, 2024
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 7
Oikaistu liikevoittomarginaali segmenteittäin
2025
2024
2023
Foodservice Packaging
9,3 %
9,2 %
9,4 %
North America
11,6 %
13,9 %
12,9 %
Flexible Packaging
9,2 %
7,1 %
6,6 %
Fiber Packaging
13,3 %
12,0 %
11,6 %
Konserni
10,2 %
10,1 %
9,4 %
Konsernin oikaistu liikevoitto laski 405,1 miljoonaan euroon (416,9 milj. euroa) ja raportoitu liikevoitto oli 320,5 milj. euroa
(372,3 milj. euroa). Oikaistu liikevoitto laski 3 % ja sitä painoivat epäsuotuisat valuuttakurssit, laskeneet myyntimäärät sekä
nousseet työvoimakustannukset ja IT-investoinnit. Yhtiön tehostamistoimenpiteillä oli kuitenkin positiivinen vaikutus.
Konsernin oikaistu liikevoittomarginaali nousi ja oli 10,2 % (10,1 %). Valuuttakurssien translaatiovaikutus konsernin
liikevoittoon oli -9,0 milj. euroa (-4,1 milj. euroa).
Oikaistu liikevoitto ei sisällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -84,5 milj. euroa (-44,7 milj. euroa), joihin
sisältyy tehostamistoimenpiteisiin liittyviä kustannuksia. Suurin erä oli toisella vuosineljänneksellä tehty 39 miljoonan
euron nettomääräinen alaskirjaus, johon sisältyi sopimuskorvauksia. Alaskirjaus liittyi uudelleenjärjestelyyn Foodservice
Packaging -segmentissä, kun tuotantoa keskitettiin.
Oikaistu liikevoitto ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
milj. euroa
2025
2024
Oikaistu liikevoitto
405,1
416,9
Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät kulut
-0,6
-1,1
Uudelleenjärjestelyjen voitot ja tappiot sisältäen niihin liittyvät käyttöomaisuuden
alaskirjaukset
-58,9
-25,1
PPA poistot
-7,5
-8,8
Riitojenratkaisuun liittyvät sovinto- ja oikeudelliset kulut
-1,8
-2,0
Tappiot omaisuusvahingoista
0,1
-1,5
Käyttöönottomenot isoissa projekteissa joissa hyödynnetään SaaS pilvipalveluteknologiaa
-16,0
-6,1
Liikevoitto
320,5
372,3
Nettorahoituskulut olivat 59,5 milj. euroa (71,8 milj. euroa) lähinnä matalammista koroista johtuen. Verokulut olivat 62,2
milj. euroa (68,7 milj. euroa). Efektiivinen veroaste oli 24 % (23 %). Tilikauden voitto oli 198,8 milj. euroa (231,8 milj. euroa).
Oikaistu osakekohtainen tulos oli 2,48 euroa (2,48 euroa) ja raportoitu osakekohtainen tulos 1,83 euroa (2,14 euroa).
Oikaistu osakekohtainen tulos on laskettu tilikauden oikaistun voiton perusteella. Tilikauden oikaistu voitto ei sisällä
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -68,0 milj. euroa (-35,1 milj. euroa).
Oikaistu voitto ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
milj. euroa
2025
2024
Tilikauden oikaistu voitto emoyhtiön omistajille
259,8
259,2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jotka eivät sisälly oikaistuun liikevoittoon
-84,5
-44,7
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jotka liittyvät rahoituseriin
0,8
-0,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, verot
14,9
10,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät määräysvallattomille omistajille
0,9
-0,5
Tilikauden voitto emoyhtiön omistajille
191,8
224,1
Tase ja rahavirta
Konsernin nettovelka laski ja se oli joulukuun lopussa 1 176,5 milj. euroa (1 215,7 milj. euroa). Nettovelkaa vastaava
velkaantumisaste (gearing) oli 0,61 (0,57). Nettovelan suhde käyttökatteeseen (ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia
eriä) oli 1,9 (2,0). Ulkoisten sitovien lainajärjestelyjen ja luottolimiittien keskimääräinen laina-aika oli 3,6 vuotta (3,1 vuotta).
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 8
Huhtamäki allekirjoitti 18.6.2025 150 miljoonan euron määräisen vapaasti siirrettävän lainasopimuksen (Schuldschein).
Se koostui kahdesta vaihtuvakorkoisesta ja kahdesta kiinteäkorkoisesta erästä, joiden maturiteetit ovat 5 ja 7 vuotta.
Huhtamäki käyttää varat jälleenrahoitukseen ja konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin.
28.8.2025
Huhtamäki
laski
liikkeeseen
6-vuotisen
300
miljoonan
euron
senior-ehtoisen,
vakuudettoman
joukkovelkakirjalainan EMTN-ohjelman (Euro Medium Term Note) puitteissa. Lainalla on 3,50 prosentin suuruinen
vuosittainen korko. Joukkovelkakirjalainaa merkitsi noin 90 sijoittajaa. Joukkovelkakirjalaina otettiin kaupankäynnin
kohteeksi Euronext Dublinin viralliselle listalle. Joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskusta saatuja varoja yhtiö käytti
olemassa olevien vuonna 2026 ja 2027 erääntyvien velkakirjojensa osittaiseen takaisinostoon sekä konsernin muihin
yleisiin rahoitustarpeisiin.
Huhtamäki pidensi 27.10.2025 vastuullisuusindikaattoreihin sidotun 450 miljoonan euron määräisen syndikoidun
luottolimiittisopimuksen (syndicated revolving credit facility) laina-aikaa yhdellä vuodella luottolimiittisopimukseen
sisältyvän option mukaisesti. Uusi eräpäivä on 8.11.2030.
Investoinnit olivat 171,9 milj. euroa (247,9 milj. euroa). Investointien pienentyminen johtui kurinalaisemmasta pääoman
käytöstä. Merkittävimmät investoinnit kohdistuivat kapasiteetin kasvattamiseen Fiber Packaging -segmentissä.
Konsernin
vapaa rahavirta oli 311,2 milj. euroa (215,8 milj. euroa).
Vapaa rahavirta nousi pääasiassa alhaisempien investointien
vuoksi.
Rahavarat olivat 378,6 milj. euroa (317,1 milj. euroa) joulukuun lopussa ja konsernin käyttämättömien sitovien
luottolimiittien määrä oli 450,0 milj. euroa (402,1 milj. euroa).
Taseen varat olivat yhteensä 4 565,9 milj. euroa (4 893,5 milj. euroa).
Kolmivuotinen
ohjelma
strategian
toteuttamisen
vauhdittamiseksi
ja
100
miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi
Huhtamäki ilmoitti 30.11.2023 aloittavansa strategiansa toimeenpanon vauhdittamiseksi ohjelman, jonka odotettiin
parantavan selvästi liiketoiminnan kannattavuutta ja tuovan noin 100 miljoonan euron säästöt kolmen vuoden aikana.
Yhtiö on saanut ohjelman päätökseen. Vuoden 2025 toisen neljänneksen loppuun mennessä ohjelma saavutti arviolta 100
miljoonan euron säästöt, hilliten olennaisesti jatkuneen kustannusinflaation vaikutuksia.
Ohjelman kokonaiskustannukset olivat 73 miljoonaa euroa, alle alun perin odotetun noin 80 miljoonan euron.
Kustannukset käsiteltiin vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Kokonaiskustannuksiin sisältyi positiivisia vaikutuksia
kiinteistöjen myynnistä sekä sopimuskorvauksista.
Vuoden 2025 toisella vuosineljänneksellä Huhtamäki teki 39 miljoonan euron nettomääräisen alaskirjauksen, sisältäen
sopimuskorvauksia. Tämä liittyi uudelleenjärjestelyyn Foodservice Packaging -segmentissä, kun tuotantoa keskitettiin..
Tilikauden jälkeiset merkittävät tapahtumat
Huhtamäki
ilmoitti
30.1.2026,
että
Riikka
Tieaho
nimitettiin
vastuullisuus-,
yhteiskuntasuhde
-
ja
lakiasiainjohtajaksi
ja
konsernin
johtoryhmän
jäseneksi
viimeistään
1.6.2026
alkaen.
Hän
raportoi
toimitusjohtaja Ralf K. Wunderlichille toimipaikkanaan Espoo
.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 9
Liiketoiminnan kehitys segmenteittäin
Foodservice Packaging
milj. euroa
2025
2024
Muutos
Liikevaihto
936,2
989,6
-5%
Vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu
-4 %
-5 %
Oikaistu liikevoitto¹
86,7
91,0
-5%
Prosentti¹
9,3 %
9,2 %
Oikaistu RONA¹
10,3 %
10,3 %
Investoinnit
29,1
66,3
-56%
Operatiivinen rahavirta¹
131,4
98,5
33%
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-48,6
-15,1
¹ Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Tarjoilupakkausten kysyntä pysyi heikkona vuoden aikana. Raaka-aineiden hinnat pysyivät lähes samalla tasolla vuoteen
2024 verrattuna.
Foodservice Packaging -segmentin liikevaihto laski ja vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu oli -4 %.
Myyntihinnat nousivat,
mutta laskeneilla myyntimäärillä ja epäsuotuisilla valuuttakursseilla oli negatiivinen vaikutus. Liikevaihto laski suurimmalla
osalla markkinoita, erityisesti Isossa-Britanniassa.
Valuuttakurssimuutosten translaatiovaikutus segmentin raportoituun liikevaihtoon oli -19,5 milj. euroa.
Segmentin oikaistu liikevoitto laski alhaisemmista myyntimääristä johtuen, kun taas kannattavuutta tukevilla toimilla oli
positiivinen vaikutus, ja oikaistu liikevoittomarginaali parani. Osana kurinalaista pääoman käyttöä investoinnit laskivat.
Valuuttakurssimuutosten translaatiovaikutus segmentin raportoituun liikevoittoon oli -1,3 milj. euroa.
North America
milj. Euroa
2025
2024
Muutos
Net sales
1 405,3
1 460,1
-4%
Comparable net sales growth
-0 %
0 %
Adjusted EBIT¹
163,1
203,4
-20%
Margin¹
11,6 %
13,9 %
Adjusted RONA¹
15,2 %
19,6 %
Capital expenditure
55,2
83,9
-34%
Operating cash flow¹
167,2
219,5
-24%
Items affecting comparability (IAC)
-14,3
-7,6
¹ Excluding IAC.
Kysyntä parani hieman viime vuoden tasolta, mutta kategorioiden välillä oli eroja. Useimpien raaka-aineiden hinnat
pysyivät lähes vuoden 2024 tasolla.
North America -segmentin liikevaihto laski ja liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu oli -0 %. Myyntimäärät kasvoivat mutta
myyntihinnoilla ja heikommalla Yhdysvaltain dollarilla oli negatiivinen vaikutus. Liikevaihto kasvoi tarjoilupakkauksissa,
mutta laski vähittäismyynnissä ja kulutuspakkauksissa. Kulutuspakkauksissa liikevaihdon kasvua tukivat Indianan
Hammondissa sijaitsevan kananmunapakkaustehtaan käynnistys ja vuoden toisella neljänneksellä ostettu Zellwin Farms.
Valuuttakurssimuutosten translaatiovaikutus segmentin raportoituun liikevaihtoon oli -60,0 milj. euroa.
Segmentin oikaistu liikevoitto laski ja sitä painoivat heikompi Yhdysvaltain dollari, laskeneet myyntihinnat ja epäsuotuisa
myynnin
jakauma
sekä
kasvaneet
tuotantokustannukset,
osittain
johtuen
tuotantokapasiteetin
kasvattamisesta
Hammondissa, Indianassa ja Parisissa, Teksasissa.
Valuuttakurssimuutosten translaatiovaikutus segmentin raportoituun liikevoittoon oli -6,9 milj. euroa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 10
Flexible Packaging
milj. euroa
2025
2024
Muutos
Liikevaihto
1 249,5
1 322,5
-6%
Vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu
-2 %
1 %
Oikaistu liikevoitto¹
115,1
94,2
22%
Prosentti¹
9,2 %
7,1 %
Oikaistu RONA¹
9,1 %
7,1 %
Investoinnit
34,4
69,0
-50%
Operatiivinen rahavirta¹
138,8
84,1
65%
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-13,6
-16,6
¹ Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Joustopakkausten kysyntä pysyi heikkona. Raaka-aineiden hinnat laskivat hieman verrattuna vuoteen 2024.
Vuoden 2025 aikana Flexible Packaging -segmentti keskittyi kannattavuuden parantamiseen, erityisesti alisuoriutuvien
yksikköjen osalta. Flexible Packaging -segmentin liikevaihto laski ja vertailukelpoinen kasvu oli -2 %. Liikevaihtoa tukivat
myyntihinnat ja myynnin jakauma, kun taas myyntimäärät ja epäsuotuisat valuuttakurssit vaikuttivat negatiivisesti.
Valuuttakurssimuutosten translaatiovaikutus segmentin raportoituun liikevaihtoon oli -40,8 milj. euroa.
Segmentin oikaistu liikevoitto kasvoi merkittävästi tehostamistoimenpiteiden, suotuisamman myynnin jakauman ja
laskeneiden kuljetus- ja energiakustannusten myötä. Oikaistu liikevoitto kasvoi useimmilla markkinoilla. Osana kurinalaista
pääoman käyttöä investoinnit laskivat.
Valuuttakurssimuutosten translaatiovaikutus segmentin raportoituun liikevaihtoon oli -3,1 milj. euroa.
Fiber Packaging
milj. euroa
2025
2024
Muutos
Liikevaihto
379,7
363,2
5%
Vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu
8 %
6 %
Oikaistu liikevoitto¹
50,4
43,5
16%
Prosentti¹
13,3 %
12,0 %
Oikaistu RONA¹
18,4 %
14,6 %
Investoinnit
52,7
28,1
87%
Operatiivinen rahavirta¹
16,0
42,6
-63%
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-0,3
-2,2
¹ Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Yleisesti kuitupohjaisten kananmuna- ja hedelmäpakkausten kysyntä kasvoi, mutta pysyi ennallaan tarjoilupakkausten
osalta. Kierrätyskuidun hinnat nousivat vuoteen 2024
verrattuna.
Fiber Packaging -segmentin liikevaihto kasvoi ja liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu oli 8 %. Liikevaihtoa tukivat sekä
myyntihinnat että -määrät, mutta epäsuotuisilla valuuttakursseilla ja alhaisemmilla ulkoisilla konemyynneillä oli
negatiivinen vaikutus. Liikevaihto kasvoi suurimmalla osalla markkinoista.
Valuuttakurssimuutosten translaatiovaikutus segmentin raportoituun liikevaihtoon oli -5,1 milj. euroa.
Segmentin oikaistu liikevoitto kasvoi
korkeampien myyntihintojen ja -määrien tukemana. Raaka-aineiden, työvoiman ja
kuljetuksen
kasvaneet
kustannukset
katettiin
hinnoittelutoimenpiteillä.
Tulipalo
yhdellä
Etelä-Afrikan
tehtaalla
toukokuussa vaikutti kuitenkin negatiivisesti.
Valuuttakurssimuutosten translaatiovaikutus segmentin raportoituun liikevoittoon oli -0,4 milj. euroa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 11
Henkilöstö
Henkilöstön määrä
31.12.2025
31.12.2024
Muutos
Foodservice Packaging
3 929
4 049
-3 %
North America
4 429
4 300
3 %
Flexible Packaging
7 238
7 446
-3 %
Fiber Packaging
1 599
1 739
-8 %
Konserni
195
260
-25 %
Yhteensä
17 390
17 794
-2 %
Konsernin palveluksessa oli joulukuun 2025 lopussa yhteensä 17 390 (17 794) työntekijää. Henkilöstön määrä laski
2 % vertailukauteen verrattuna. Konsernihenkilöstön määrän muutoksen taustalla on yhtiön toimintamallin muutokset.
HENKILÖSTÖ SEGMENTEITTÄIN, 31.12.2025
HENKILÖSTÖ SEGMENTEITTÄIN, 31.12.2024
Muutokset johdossa
Huhtamäki ilmoitti 8.1.2025 nimittäneensä Ralf K. Wunderlichin toimitusjohtajaksi 15.1.2025 alkaen, jolloin yhtiön
entinen toimitusjohtaja Charles Héaulmé erosi tehtävästään.
Huhtamäki ilmoitti 14.2.2025, että Sara Engber nimitettiin Huhtamäen Fiber Packaging -liiketoimintasegmentin johtajaksi
ja konsernin johtoryhmän jäseneksi. Hän raportoi toimitusjohtaja Ralf K. Wunderlichille toimipaikkanaan Espoo. Nimitys
seurasi
yhtiön
päätöstä
eriyttää
Fiber
Foodservice
Europe-Asia-Oceania
-liiketoimintasegmentti
kahdeksi
liiketoimintasegmentiksi: Fiber Packaging ja Foodservice Packaging. Ulkoisessa raportoinnissa segmentit on aiemminkin
raportoitu erikseen.
Huhtamäki ilmoitti 18.3.2025, että Changsheng Wu nimitettiin Huhtamäen hankintajohtajaksi ja konsernin johtoryhmän
jäseneksi 1.4.2025 alkaen. Hän raportoi toimitusjohtaja Ralf K. Wunderlichille toimipaikkanaan Espoo.
Huhtamäki ilmoitti 1.4.2025 rakenteellisista muutoksista mahdollistaakseen liiketoimintasegmenteille kannattavaan
kasvuun tähtäävän 2030-strategiansa nopeamman toimeenpanon. Muutokset astuivat voimaan heti ja koskivat
vastuullisuus ja viestintä- sekä strategia ja liiketoiminnan kehitys -toimintoja. Toimenpiteiden seurauksena konsernin
johtoryhmä supistui kun vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Salla Ahonen lopetti yhtiön palveluksessa ja liiketoiminnan
kehityksestä vastaava johtaja Wilhelm Wolff ei jatkanut konsernin johtoryhmässä.
Huhtamäki ilmoitti 27.5.2025, että aiemmin nimitetty Flexible Packaging -liiketoimintasegmentin johtaja Axel Glade aloitti
tehtävässään ilmoitettua aikaisemmin, jo 1.7.2025. Hän raportoi toimitusjohtaja Ralf K. Wunderlichille toimipaikkanaan
Espoo.
Huhtamäki ilmoitti 18.6.2025, että Johan Rabe, johtaja, digitalisaatio ja prosessitehokkuus, ja konsernin johtoryhmän jäsen,
päätti lopettaa Huhtamäen palveluksessa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 12
Huhtamäki ilmoitti 3.7.2025, että Ingolf Thom, henkilöstö- ja työturvallisuusjohtaja, ja konsernin johtoryhmän jäsen, päätti
lopettaa Huhtamäen palveluksessa. Samalla Katariina Kravi nimitettiin Huhtamäen henkilöstö-, työturvallisuus- ja
viestintäjohtajaksi
ja
konsernin
johtoryhmän
jäseneksi
1.1.2026
alkaen.
Hän
raportoi
toimitusjohtaja
Ralf
K.
Wunderlichille
toimipaikkanaan Espoo.
Huhtamäki ilmoitti 28.7.2025, että Sami Pauni, vastuullisuus-, yhteiskuntasuhde- ja lakiasiainjohtaja, ja konsernin
johtoryhmän jäsen, päätti lopettaa Huhtamäen palveluksessa.
Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät
Kuluttajakysynnän laskun, tärkeimpiin kustannuseriin vaikuttavan inflaation (mukaan lukien raaka-aineet, palkat, jakelu ja
energia), geopoliittisen kriisin mahdollinen eskaloitumisen, valuuttakurssimuutosten sekä tariffien voidaan katsoa olevan
konsernin
liiketoimintaan
liittyviä
olennaisia
lähiajan
riskejä
ja
epävarmuustekijöitä.
Taloustilanteen
tai
rahoitusmarkkinoiden muutokset, raaka-aineiden saatavuuteen liittyvä epävarmuus tai luonnonmullistukset saattavat
vaikuttaa kielteisesti konsernin strategian täytäntöönpanoon sekä liiketoiminnan kehitykseen ja tulokseen.
Näkymät vuodelle 2026
Konsernin liiketoimintaedellytysten odotetaan säilyvän suhteellisen vakaina vuonna 2026. Konsernin hyvä taloudellinen
asema mahdollistaa kannattavien kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen.
Riskien arviointi
Riskienhallinta
Huhtamäen riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa mahdolliset tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa konsernin 2030-
strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa riskin säilyminen tasolla,
jonka konserni on kykenevä ja valmis hyväksymään, ja jolla mahdollistetaan kohtuullinen varmuus ja ennustettavuus
konsernin tavoitteiden saavuttamiseen liittyen. Tavoitteena on myös mahdollistaa resurssien tehokas kohdentaminen ja
tarvittavat riskienhallintatoimet.
Konsernin riskienhallintapolitiikka määrittelee riskienhallinnan tavoitteet, laajuuden ja vastuualueet. Tehokkaalla
riskienhallinnalla varmistetaan, että lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin mahdollisuudet ja riskit voidaan tunnistaa ja
arvioida oikea-aikaisesti ja että niiden hallintaan on asianmukaisia toimenpiteitä. Riskienhallintamenettelyt kuvataan
yksityiskohtaisesti konsernin riskienhallinnan (ERM) viitekehyksessä ja ohjeistuksessa. Konsernin riskienhallintaprosessi
kokonaisuutena perustuu Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commissionin (COSO) vahvistamaan
Enterprise Risk Management (ERM) -viitekehykseen sekä riskienhallinnan ISO 31000 -standardiin. Lisäksi Huhtamäki on
muokannut ERM-prosessinsa vastaamaan yksilöllisiä tarpeitaan.
Riskien identifioimisen ja hallinnan helpottamiseksi riskit luokitellaan strategisiin, toiminnallisiin ja taloudellisiin riskeihin.
Nämä kategoriat ovat läheisesti kytköksissä Huhtamäen tavoitteisiin. Vastuullisuus ja vaatimustenmukaisuus ovat kiinteä
osa näitä kaikkia. Huhtamäki arvioi riskejä niiden vaikutusten ja todennäköisyyden perusteella. Riskin vaikutusta arvioidaan
sen mukaan, miten se vaikuttaisi yhtiön vuotuiseen liikevoittoon. Riskin todennäköisyyttä arvioidaan yleensä odotetun
tapahtumataajuuden perusteella. Huhtamäki tarkastelee riskienhallintatoimenpiteiden vaikuttavuutta riskeihin ja niiden
todennäköisyyksiin voidakseen arvioida jäännösriskejä tarkemmin.
Konsernin
riskienhallintaa
tukevat
useat
tarkemmat
riskiarviot,
kuten
kaksinkertainen
olennaisuusanalyysi
ja
ilmastonmuutosanalyysi sekä omaisuusriskien hallinnan ohjelma. Nämä riskiarviot auttavat tunnistamaan ja hallitsemaan
erilaisia riskejä eri tasoilla organisaatiota..
Riskien arviointiprosessi 2025
Vuonna 2025 liiketoiminnot ja konsernitoiminnot tunnistivat ja arvioivat strategisia, toiminnallisia ja taloudellisia riskejä ja
mahdollisuuksia suhteessa siihen, miten ne vaikuttaisivat strategisten prioriteettien ja suorituskykytavoitteiden
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 13
saavuttamiseen. Näiden arviointien tulokset koottiin yhteen konsernitasolla. Riskeille määriteltiin toimenpiteitä, joilla ne
saadaan hyväksyttävälle tasolle.
Kun konsernin johtoryhmä oli käynyt läpi soveltuvat riskitasot ja riskienhallintatoimet, hallituksen tarkastusvaliokunta
katselmoi ne, minkä jälkeen hallitus vielä hyväksyi ne. Sovittuja riskienhallintatoimia toteutetaan ja niitä seurataan vuoden
2026 aikana.
Vuonna
2025
seurattiin
vuoden
2024
riskienarvioinnissa
havaittuja
keskeisiä
riskejä,
niiden
muutoksia
ja
riskienhallintatoimenpiteitä. Toimenpiteitä suunniteltiin ja toteutettiin niin konsernitasolla kuin segmenttitasolla.
Konsernin riskienhallinta järjesti riskikyselyitä bisnessegmenteille ja konsernitoiminnoille riskien arviointiasenteen
muutosten seuraamiseksi..
Merkittävimmät strategiset riskit
Makrotason epävarmuustekijöihin lukeutuvat geopoliittiset riskit, makrotaloudelliset riskit ja taantumariskit. Käynnissä
olevat sodat ja konfliktit Ukrainassa ja Lähi-idän alueella, saattavat laajentua ja uusia konflikteja saattaa syntyä. Epävakaat
poliittiset
olosuhteet
ja
geopoliittinen
epävakaus
lisäävät
epävarmuutta
globaalissa
kaupassa
ja
heikentävät
liiketoimintaolosuhteita. Lisäksi tullit ja muut kaupan esteet saattavat hidastaa investointeja ja talouskasvua niiden
vaikutusalueella.
Hyperinflaatio
ja
korkeat
korot
sekä
valuuttakurssien
suuret
muutokset
voivat
heikentää
liiketoimintaolosuhteita joillakin markkina-alueilla. Talouden laskusuhdanteet vaikuttavat asiakkaiden ja kuluttajien
käyttäytymiseen
sekä
ostovoimaan.
Huhtamäki
seuraa
aktiivisesti
kehitystä,
jotta
se
voi
reagoida
liiketoimintaympäristöönsä liittyviin muutoksiin.
Kilpailuympäristön, kuluttaja- ja asiakasmieltymysten sekä teknologioiden ja materiaalien muutokset tuovat mukanaan
merkittäviä mahdollisuuksia, mutta myös riskejä Huhtamäelle. Tuotteiden hyödykkeistyminen voi nopeutua ja johtaa
koventuvaan hintakilpailuun. Edulliset tuontituotteet ja markkinan keskittyminen voivat myös vaikuttaa kilpailuun.
Suuret asiakkaat tarjoavat kasvumahdollisuuksia uusien kestävien tuotteiden kehittämisessä ja valmistamisessa, mutta
riippuvuus näistä asiakkaista voi myös muodostaa riskin, jos merkittävä osa liikevaihdosta tulee pieneltä määrältä
asiakkaita. Suuren asiakkaan menettäminen voisi vaikuttaa myös kapasiteetin käyttöasteeseen.
Kuluttajatarpeiden ymmärtäminen mahdollistaa Huhtamäelle liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen pitkäaikaisen
kestävän kasvun rakentamiseksi yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Aktiivinen vuoropuhelu asiakkaiden kanssa arvon
lisäämiseksi ja Huhtamäen kilpailuaseman ymmärtämiseksi, kattava kaupallisen kyvykkyyden commercial excellence -
ohjelma sekä Huhtamäen sisäinen eri toimintojen ja liiketoimintasegmenttien välinen yhteistyö lukeutuvat keinoihin hallita
uhkia ja hyödyntää mahdollisuuksia.
Sääntelyyn ja vastuullisuuteen liittyvät liiketoimintaympäristön muutokset tuovat mukanaan merkittäviä riskejä ja
mahdollisuuksia. Yhtiön tulevaisuuden kasvun perustana on sen kyky ennakoida muutoksia ja reagoida niihin sekä kehittää
innovatiivisia ja vastuullisia tuotteita oikea-aikaisesti. Muutokset sääntelyssä voivat tuoda mukanaan materiaalien
käyttökieltoja ja muita pakkauksiin liittyviä ja pakkausteollisuuteen vaikuttavia säädöksiä, kuten kierrätettävyyteen,
kierrätysmateriaalien käyttöön, kertakäyttömuoveihin, kompostoitavuuteen, toimitusketjun hallintaan ja laajennettuun
tuottajavastuuseen liittyviä säädöksiä. Näihin sääntelymuutoksiin liittyy tiettyä ennakoimattomuutta, erityisesti joillakin
maantieteellisillä alueilla. Uhkien hallitsemiseksi Huhtamäki investoi uusiin, innovatiivisiin ja vastuullisiin ratkaisuihin.
Lisäksi Huhtamäki keskittyy edistämään tieteelliseen näyttöön perustuvaa keskustelua lisäten tietoisuutta pakkausten
vaikutuksesta hygienian parantamiseen, ruoan turvallisuuteen ja saatavuuteen sekä ruokahävikin ehkäisyyn. Lisäksi
Huhtamäki seuraa aktiivisesti sääntelyaloitteita ja mahdollisia sääntelymuutoksia huomioidakseen ne tuotteidensa ja
tarjoamiensa pakkausratkaisujen kehittämisessä ja kaupallistamisessa.
Uusien
säädösten
johdonmukaisen
toimeenpanon
puute,
mahdollinen
sääntelyn
purkautuminen
ja
merkittävät
viivästykset asiakkaiden kestävän kehityksen sitoumuksissa lisäävät epävarmuutta ja riskejä, jotka liittyvät investointeihin
uusiin innovaatioihin. Investointien väärä ajoitus saattaa heikentää investointien takaisinmaksuaikaa.
Riittävät investoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat tarpeen tulevien asiakas- ja kuluttajatarpeiden täyttämiseksi.
Immateriaalioikeuksien suojaaminen on myös olennainen osa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Lisäksi Huhtamäki etsii
aktiivisesti
strategisia
kumppanuuksia
ja
yritysostomahdollisuuksia
varmistaakseen
kilpailuedun
uusissa
teknologiainnovaatioissa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 14
Kykyyn
hallita
hinnoittelua
siten,
että
hintamuutokset
toteutetaan
oikea-aikaisesti
ja
oikeiden
kustannus-
ja
markkinatietojen perusteella sisältyy riskejä ja mahdollisuuksia. Tähän liittyy myös kyky siirtää raaka-aine-, energia- ja
kuljetuskustannusten
nousu
tuotteiden
hintoihin.
Riskienhallintatoimenpiteisiin
kuuluvat
raaka-aine-
ja
energiakustannusten
jatkuva
seuranta
sekä
kustannuskilpailukyvyn
varmistaminen.
Erityishuomiota
kiinnitetään
sopimushallintaan,
jotta
asiakassopimuksiin
sisällytetään
mahdollisuuksien
mukaan
energian
ja
materiaalien
hintamuutoksiin liittyviä lausekkeita.
Merkittävimmät toiminnalliset riskit
Pienentääkseen riskiä siitä, että konsernin teknologiat ja koneet muuttuvat vanhentuneiksi tai tehottomiksi taikka eivät
sovellu asiakaskysynnän tarpeisiin, konserni seuraa ja ennakoi jatkuvasti pitkän aikavälin kehittämistarpeita ja investoi
uuteen teknologiaan.
Tietoturvaan, IT-infrastruktuuriin, järjestelmiin ja sovelluksiin liittyvät riskit ovat toiminnallisia riskejä, jotka voivat
vaikuttaa Huhtamäen liiketoiminnan jatkuvuuteen ja toiminnan tehokkuuteen. Tehottomiin liiketoimintaprosesseihin
liittyvät
riskit
voivat
heikentää
kilpailukykyä.
Huhtamäki
kehittää
jatkuvasti
IT-ympäristöään,
mukaan
lukien
toiminnanohjausjärjestelmiään, parantaakseen tuottavuutta ja vähentääkseen riskejä, jotka liittyvät kyberturvallisuuteen
ja liiketoiminnan keskeytymiseen muista syistä.
Henkilöstön kannalta keskeisten riskien ja mahdollisuuksien on todettu liittyvän työvoiman ja osaajien saatavuuteen.
Riskienhallintatoimiin
sisältyvät
työntekijäkokemuksen
johdonmukainen
kehittäminen.
Tähän
lukeutuvat
työntekijälupaus, rekrytointikäytännöt, perehdytys, osaamisen ja johtajuuden kehittäminen sekä seuraajasuunnittelu
Suuret tulipalot ja katkokset jakeluketjussa voivat aiheuttaa keskeytyksiä toiminnassa. Lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa
luonnonkatastrofien, kuten tulvien ja myrskyjen, esiintymistiheyteen. Luonnonkatastrofien lisäksi merkittävät tulipalot tai
toimitusketjun häiriöt voivat aiheuttaa liiketoiminnan keskeytyksiä. Konserni toteuttaa omaisuusriskien hallinnan osalta
jatkuvan kehittämisen ohjelmaa, jonka tarkoituksena on vähentää vaaratilanteiden kuten tulipalojen, räjähdysten, tulvien
ja myrskyjen vaikutusta ja todennäköisyyttä. Huhtamäki myös jatkuvasti kehittää palautumissuunnitelmia ja liiketoiminnan
jatkuvuussuunnitelmia,
sekä
hajauttaa
tuotantokapasiteettiaan
useisiin
yksiköihin
minimoidakseen
mahdollisen
liiketoiminnan keskeytyksen vaikutukset.
Lainsäädännön ja pakotevelvoitteiden laiminlyönnit saattavat johtaa rangaistusmaksuihin ja vahingonkorvausvaatimuksiin.
Yhtiö
voi
joutua
oikeusprosesseihin
esimerkiksi
kilpailu-,
tuote-,
ympäristö-
tai
korruptiontorjuntasäännösten
rikkomistilanteissa.
Näitä
riskejä
voidaan
hallita
muun
muassa
noudattamalla
yhtiön
laatimia
politiikkoja
ja
toimintaohjeistuksia
sekä
kouluttamalla
vaatimustenmukaisuusasioista.
Riskienhallintatoimenpiteillä
edistetään
mahdollisten laiminlyöntien tunnistamista ja ehkäisemistä.
Vuoden 2025 riskiarvioinnissa ei tunnistettu sellaisia keskeisiä riskejä, jotka katsottaisiin liian suuriksi konsernin toiminnan
jatkuvuuden kannalta tai jotka vaarantaisivat Huhtamäen 2030-strategian toteuttamisen. Riskienhallintatoimiin voi
tarpeen mukaan kuulua myös riskienhallinta vakuutusten avulla. Konsernilla on useita maailmanlaajuisia vakuutusohjelmia.
Huhtamäen riskienhallinta arvioi jatkuvasti vakuuttamisen laajuutta, soveltuvuutta ja tarvetta..
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 15
Tietoa osakkeenomistajille
Osakepääoma, osakkeenomistajat ja kaupankäynti osakkeilla
Osakepääoma ja osaketieto
2025
2024
2023
Rekisteröity osakepääoma
1
, milj. euroa
366
366
366
Osakkeiden kokonaismäärä
1
107 760 385
107 760 385
107 760 385
Yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta
1
2 792 075
2 999 685
3 222 204
% osakkeiden kokonaismäärästä
2,6 %
2,8 %
3,0 %
Liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä
1, 2
104 968 310
104 760 700
104 538 181
Liikkeeseen laskettujen osakkeiden keskimäärä
2, 3
104 923 944
104 712 538
104 497 300
Kaupankäynnin volyymi
4
, milj. osaketta
44,9
35,0
43,4
Viimeisen päivän päätöskurssi, euroa
29,74
34,18
36,73
Kaupankäyntivolyymilla painotettu keskihinta, euroa
31,45
36,41
32,64
Korkein kaupantekokurssi, euroa
38,68
40,16
37,20
Alin kaupantekokurssi, euroa
27,80
32,88
28,45
Markkina-arvo
1, 2
, milj. euroa
3 122
3 581
3 840
Osakekohtainen tulos, euroa
1,83
2,14
1,97
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa
1,83
2,13
1,97
Osinko per osake, euroa
1,14
5
1,10
1,05
Osinko/voitto osaketta kohti
62 %
5
51 %
53 %
Osinkotuotto
3,8
5
3,2
2,9
P/E-luku
1
16,3
16,0
18,6
Oma pääoma osaketta kohti
1
, euroa
17,60
19,45
17,59
1
Kauden lopussa.
2
Yhtiön hallussa olevia omia osakkeita lukuun ottamatta.
3
Osakekohtaisissa laskelmissa käytetty liikkeeseen laskettujen osakkeiden keskimäärää.
4
Kaupankäynti yhtiön osakkeilla Nasdaq Helsingissä.
5
2025: Hallituksen ehdotus
OMISTUKSEN JAKAUTMINEN OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2025
Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä joulukuun 2025 lopussa oli 69 638 (51 783). Ulkomaisessa omistuksessa
olevien osakkeiden osuus osakekannasta mukaan lukien hallintarekisteröidyt osakkeet oli 39 % (43 %).
Kaupankäynti osakkeilla
Katsauskauden aikana Huhtamäki Oyj:n osake noteerattiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä Pohjoismaiset suuret yhtiöt (Large
Cap) -listan teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialaluokassa ja se oli mukana Nasdaq Helsinki 25 -indeksissä.
Joulukuun 2025 lopussa yhtiön markkina-arvo oli 3 121,8 milj. euroa (3 580,7 milj. euroa). Katsauskauden viimeisen päivän
päätöskurssi oli 29,74 euroa (34,18 euroa) ja osakkeen kurssi laski vuoden alusta 13 %. Yhtiön osakkeen
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 16
kaupankäyntivolyymilla painotettu keskihinta katsauskaudella oli 31,45 euroa (36,41 euroa). Korkein kaupantekokurssi oli
38,68 euroa (40,16 euroa) ja alin 27,80 euroa (32,88 euroa).
Katsauskauden aikana osakkeen kokonaisvaihto Nasdaq Helsinki Oy:ssä oli 1 412,7 milj. euroa (1 267,6 milj. euroa).
Kaupankäynnin volyymi oli noin 44,9 milj. (35,0 milj.) osaketta ja vastaava päiväkeskiarvo 179 718 (138 697) osaketta.
Osakkeen kokonaisvaihto sisältäen kaupankäynnin vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla kuten BATS Chi-X ja Turquoise oli
yhteensä 4 340,9 milj. euroa (4 117,6 milj. euroa). Vuoden aikana 67 % (69 %) kaikesta kaupankäynnistä tapahtui Nasdaq
Helsinki Oy:n ulkopuolella (lähde: Refinitiv Eikon).
Vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 24.4.2025. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen ja
sen
sisältämän
konsernitilinpäätöksen
vuodelta
2024,
myönsi
vastuuvapauden
yhtiön
hallituksen
jäsenille
ja
toimitusjohtajalle sekä hyväksyi kaikki hallituksen ja osakkeenomistajien nimitystoimikunnan yhtiökokoukselle tekemät
ehdotukset. Yhtiökokous hyväksyi myös sille esitetyn yhtiön toimielinten palkitsemisraportin.
Yhtiökokous päätti, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkona yhteensä
1,10 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä 0,55 euroa osakkeelta maksettiin
osakkeenomistajalle, joka osingon ensimmäisen maksuerän täsmäytyspäivänä 28.4.2025 oli merkittynä Euroclear Finland
Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Ensimmäisen osinkoerän maksupäivä oli 6.5.2025. Osingon toinen erä 0,55 euroa
osakkeelta maksettiin osakkeenomistajalle, joka osingon toisen maksuerän täsmäytyspäivänä 1.10.2025 oli merkittynä
Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Toisen osinkoerän maksupäivä oli 8.10.2025.
Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin yhdeksän (9). Hallituksen jäseniksi valittiin nykyisistä jäsenistä Mercedes
Alonso, Doug Baillie, Robert K. Beckler, Anja Korhonen, Pauline Lindwall, Kerttu Tuomas ja Pekka Vauramo sekä uusina
jäseninä Essimari Kairisto ja Johann Christoph Michalski seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
Yhtiökokous valitsi uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi Pekka Vauramon ja varapuheenjohtajaksi Kerttu Tuomaksen.
Hallitus
valitsi
yhtiökokouksen
jälkeen
pitämässään
kokouksessa
valiokuntiensa
jäsenet.
Tarkastusvaliokunnan
puheenjohtajaksi valittiin Anja Korhonen ja jäseniksi Mercedes Alonso, Essimari Kairisto ja Johann Christoph Michalski.
Henkilöstövaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Doug Baillie ja jäseniksi Pauline Lindwall, Kerttu Tuomas ja Pekka
Vauramo. Investointivaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Robert K. Beckler ja jäseniksi Johann Christoph Michalski ja
Pekka Vauramo.
Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiot maksetaan seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 180 000
euroa, varapuheenjohtajalle 84 000 euroa ja muille jäsenille 69 000 euroa kullekin. Lisäksi yhtiökokous päätti, että
hallituksen
valiokuntien
puheenjohtajien
ja
jäsenten
vuosipalkkiot
maksetaan
seuraavasti:
tarkastusvaliokunnan
puheenjohtajalle
17
500
euroa
ja
muille
tarkastusvaliokunnan
jäsenille
7
000
euroa,
henkilöstövaliokunnan
puheenjohtajalle 10 500 euroa ja muille henkilöstövaliokunnan jäsenille 4 200 euroa sekä investointivaliokunnan
puheenjohtajalle 10 500 euroa ja muille investointivaliokunnan jäsenille 4 200 euroa. Lisäksi yhtiökokous päätti, että
kokouspalkkioita maksetaan osallistuttujen hallituksen ja sen valiokuntien kokousten mukaisesti 1 500 euroa kokoukselta.
Matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Yhtiön
tilintarkastajaksi
tilikaudelle
1.1.-31.12.2025
valittiin
uudelleen
tilintarkastusyhteisö
KPMG
Oy
Ab.
Päävastuullisena tilintarkastajana jatkaa KHT Henrik Holmbom.
Tilintarkastajalle suoritetaan palkkio hallituksen tarkastusvaliokunnan hyväksymän laskun perusteella.
Yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi tilikaudelle 1.1.-31.12.2025 valittiin kestävyystarkastusyhteisö KPMG Oy
Ab. Päävastuullisena kestävyystarkastajana toimii kestävyysraportointitarkastaja (KRT) Henrik Holmbom.
Kestävyysraportoinnin
varmentajalle
suoritetaan
palkkio
hallituksen
tarkastusvaliokunnan
hyväksymän
laskun
perusteella.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 10 776 038 yhtiön oman osakkeen
hankkimisesta. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai
muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Omien osakkeiden hankintoja voidaan valtuutuksen nojalla toteuttaa myös
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 17
suunnatusti. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään
30.6.2026 asti.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10
luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien
uusien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 10 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,3 prosenttia yhtiön
nykyisistä osakkeista, ja luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 4 000 000 osaketta, mikä
vastaa noin 3,7 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla antaa myös suunnatusti.
Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2026 asti.
Osinkoehdotus
Huhtamäki Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma 31.12. 2025 oli 1 522,5 miljoonaa euroa (1496,0 milj. euroa). Yhtiön hallitus
ehdottaa yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 1,14 euroa (1,10 euroa) osakkeelta.
Varsinainen yhtiökokous vuonna 2026
Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 29.4.2026 klo 11.00 Scandic Marina Congress
Centerissä, osoitteessa Katajanokanlaituri 6, Helsinki.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys
Yhtiön selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä erillinen palkka- ja palkkioselvitys esitetään omina osioinaan
Huhtamäki Vuosikertomus 2025 -julkaisussa. Selvitykset ovat saatavilla myös yhtiön verkkosivuilla osoitteessa
www.huhtamaki.com/fi/sijoittajat
.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 18
Liiketoimintamalli
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 19
Kestävyysraportti
Huhtamäen tavoite on olla vastuullisten pakkausratkaisujen ykkösvalinta. Kestävyys on Huhtamäen 2030-strategian ytimessä ja
keskeinen erottava tekijä. Konsernin lähestymistapa kestävyyteen on kattava ja muodostuu kolmesta pilarista: ympäristö, yhteiskunta ja
hallintotapa.
Yleiset tiedot
Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet
Tämä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja kestävyysraportointistandardeja (European
Sustainability Reporting Standards, ESRS) sekä taksonomia-asetuksen (EU) 2020/852 8 artiklaa. Se sisältää tietoja Huhtamäen
kestävään kehitykseen liittyvästä suorituskyvystä ajalla 1.1.–31.12.2025.
Huhtamäen kestävyysraportti julkaistaan vuosittain toimintakertomuksessa sekä suomeksi että englanniksi.
Kestävyysraportin raportointikausi vastaa tilinpäätöksen raportointikautta, ja se on laadittu konsernitasolla. Selvitys kattaa kaikki
konsernin tytäryhtiöt, eli laajuus on sama kuin tilinpäätöksessä. Ympäristömittareiden osalta kestävyysraportoinnin tunnusluvut
sisältävät tietoja vain Huhtamäen tuotantolaitoksista. Muiden kuin tuotantolaitosten ympäristövaikutukset eivät ole merkittäviä, sillä
niihin lukeutuu esimerkiksi myyntiyksiköitä ja varastoja. Terveyttä ja turvallisuutta koskevien mittareiden luvut sisältävät kaikki
Huhtamäki-konsernin operatiiviset tuotantolaitokset ja suurimmat muut toimitilat. Vuoden 2025 lopussa konserni valmisti tuotteita 71
tuotantolaitoksessa, joista 19 oli Foodservice Packaging -segmentissä, 11 Fiber Packaging -segmentissä, 22 Flexible Packaging -
segmentissä ja 19 North America -segmentissä. Vuoden 2025 aikana ei tapahtunut merkittäviä muutoksia Huhtamäen tai sen arvoketjun
määrittelyssä kestävyysraportoinnin näkökulmasta.
Vuonna 2025 konserni hankki yhden uuden tuotantolaitoksen North America -segmentissä. Tuotantolaitos on sisällytetty konsernin
kestävyysraportointiin 1. toukokuuta 2025 alkaen. Kasvihuonekaasupäästöihin ja energiaan liittyvän raportoinnin osalta uusi
tuotantolaitos on sisällytetty raportoitaviin lukuihin GHG-protokollan vaatimusten mukaisesti.
Konsernin tilinpäätöksen tavoin kestävyysraportin toimintotietojen sekä kasvihuonepäästöjen laskennan ja raportoinnin konsolidointi
on tehty taloudellisen määräysvallan perusteella. Huhtamäellä ei ole osakkuusyrityksiä, yhteisyrityksiä tai konsernitilinpäätökseen
sisältymättömiä tytäryrityksiä (sijoitusyhteisöjä) tai sopimusjärjestelyitä, jotka ovat yhteisjärjestelyjä, joita ei ole rakennettu yhteisöä
käyttäen. Tällöin konsolidointi taloudellisen määräysvallan perusteella tuottaa saman lopputuloksen kuin konsolidointi operatiivisen
määräysvallan perusteella.
Konsolidointiperiaatteita käsitellään tarkemmin konsernitilinpäätöksen sivulla 95.
Kestävyysraportin
on
varmentanut
(rajoitettu
varmuus)
KPMG
Oy
Ab,
kestävyystarkastusyhteisö,
joka
valittiin
yhtiön
kestävyysraportoinnin varmentajaksi varsinaisessa yhtiökokouksessa vuonna 2025.
Kestävyysraportti on laadittu huomioiden Huhtamäen omien toimintojen lisäksi myös arvoketjun alku- ja loppupää. Vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien arviointi kattaa koko arvoketjun. Arvoketjun erilaiset vaikutukset otetaan huomioon olennaisten tavoitteiden,
mittarien ja toimien määrittelyssä. Esimerkkeinä arvoketjun tarkasteluista voidaan mainita kasvihuonekaasuja koskevat tavoitteet, jotka
kattavat päästöt Huhtamäen omasta toiminnasta sekä arvoketjun alku- ja loppupäästä (scope 1, 2 ja 3). Jätehuolto ja jätteiden
vähentäminen arvoketjun loppupäässä on määritelty yhdeksi Huhtamäen toiminnan keskeisistä vaikutuksista.
Arvoketjuun liittyviä määrällisiä tietoja ei esitetä. Arvoketjun tarkastelua ja vaikutuksia käsitellään laajemmin kussakin aihekohtaisessa
luvussa.
Huhtamäki on päättänyt olla käyttämättä mahdollisuutta jättää vastuullisuusraportista pois tietoja, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin,
tietotaitoon tai innovoinnin tuloksiin.
Konsernilla ei ole käynnissä olevaa kehitystä tai neuvoteltavia asioita, joista ei ole kerrottu kestävyysraportissa.
Raportoituja mittareita koskevat raportointiperiaatteet kuvataan kussakin aihekohtaisessa luvussa. Suurimman epävarmuuden ja
arvioiden lähde raportoituihin mittareihin on oletuskertoimien, kuten päästökerrointen, käyttö. Huhtamäki on pyrkinyt varmistamaan,
että se käyttää uusimpia ja sopivimpia kertoimia kaikissa vastuullisuusmittareissa. Mittareita koskevat erityisolosuhteet, kuten
aikahorisontit ja arvioiden käyttö, on esitetty aihekohtaisissa luvuissa, joissa kukin mittari kuvataan yksityiskohtaisemmin.
Muutokset kestävyysraportin laadinnassa
Huhtamäki päivitti kaksinkertaisen olennaisuusarviointinsa vuonna 2025. Arvioinnin tuloksena olennaisten aiheiden rajaus päivitettiin,
minkä seurauksena tässä kestävyysraportissa raportoidut aiheet on rajattu tarkemmin. Kaksinkertainen olennaisuusarviointi
toteutettiin kattavan prosessin kautta, johon sisältyi näkemysten kerääminen laajalta joukolta sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä ja johon
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 20
osallistui sisäisiä asiantuntijoita sekä konsernin johto. Tämän tuloksena olennaisten aiheiden rajat määriteltiin tarkemmin ja tietyt
aiemmin olennaisina pidetyt aiheet arvioitiin uudelleen, jolloin ne jäivät olennaisuuden raja-arvon alle.
Uudelleenarvioituja aiheita olivat seuraavat:
•
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
ei enää ole olennainen aihe johtuen yksityiskohtaisesta vesiriskinarvioinnista saadusta
ymmärryksestä. Vesiriskinarvioinnin mukaan aihetta koskevat riskit ovat aiempaa arviota pienempiä ESRS-standardin mukaisessa
aikahorisontissa. Lisäksi konsernin näkökulmasta katsottuna olennaisuus on matala, koska ainoastaan kahdessa Huhtamäen
liiketoimintasegmentissä käytetään merkittäviä määriä vettä kuitupakkausten valmistukseen.
•
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
todettiin uudelleenarvioinnissa epäolennaiseksi, koska neitseellistä kuitua, jolla voi
olla vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen, ei käytetä Huhtamäen liiketoiminnassa lukuun ottamatta Foodservice Packaging -
segmenttiä ja osaa North America -segmentin tuotevalikoimasta. Tähän aiheeseen liittyvät riskit ovat hajautuneita johtuen
Huhtamäen laajasta toimittajakunnasta ja sertifioidun kuidun suosimisesta. Mahdolliset tai todelliset vaikutukset tapahtuvat
viljelmätasolla, joka on etäällä Huhtamäen hajaantuneessa arvoketjussa, jolloin vaikutusmahdollisuudet ja vaikutukset jäävät
olennaisuuden raja-arvon alapuolelle. Siksi tämän aiheen merkitys koko konsernin tasolla katsotaan vähäiseksi.
•
S2 Arvoketjun työntekijät
katsottiin epäolennaiseksi aiheeksi. Konserni aikoo keskittyä Huhtamäen kestävyysraportoinnissa
tärkeimpiin kestävyysseikkoihin, minkä vuoksi olennaisuuden raja-arvoa päätettiin muuttaa. Vuoden 2025 aikana toteutettu
kattava ja laaja prosessi kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin päivittämiseksi lisäsi ymmärrystä olennaisista aiheista ja johti siihen,
että S2 ei ylittänyt päivitettyä olennaisuuden raja-arvoa.
•
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
todettiin uudelleenarvioinnissa epäolennaiseksi johtuen paremmasta ymmärryksestä tähän
kestävyysseikkaan liittyvistä riskeistä ja vaikutuksista sekä olennaisuusvaatimuksista. Lisäksi olennaisuuden uudelleenarviointiin
vaikuttivat olennaisuuden raja-arvojen muutos.
Olennaisissa aiheissa tapahtuneiden muutosten lisäksi olennaisiksi katsotut yksittäiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet muuttuivat.
Seuraavia ESRS-standardin kohtien E1, S1 ja G1 mukaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ei pidetä olennaisina päivitetyssä
kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa:
•
ilmastonmuutokseen sopeutuminen (E1 Ilmastonmuutos)
•
työllisyysturva, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä, koulutus ja
taitojen kehittäminen, moninaisuus sekä kemikaaliturvallisuus erillisenä aiheena (S1)
•
korruptio ja lahjonta (G1).
Tarkempi kuvaus kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin päivitysprosessista ja siitä saaduista tuloksista on tässä kestävyysraportissa
jäljempänä kohdassa Kuvaus prosesseista, joilla tunnistetaan ja arvioidaan olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sivulla 30.
Vuonna 2025 Huhtamäki päivitti kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa käytettävät päästökerroinlähteet, jotta päästökertoimet
ovat jatkuvasti ajan tasalla, kun uutta tietoa tulee saataville. Konserni tarkisti myös scope 3 -päästöjen olennaisuusarvioinnin ja
laskentamenetelmät, minkä seurauksena laskennassa huomioitu inventaario laajeni. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä ja energiaa
koskevia vertailulukuja laskettaessa huomioitiin uuden tuotantolaitoksen hankinta North America -segmentissä. Päästöihin ja energiaan
liittyvät indikaattorit sisältävät tiedot tästä hankitusta tuotantolaitoksesta koko vuosilta 2024 ja 2025 sekä perusvuodelta 2022.
Vuoden 2024 kasvihuonekaasupäästöjä ja energiaa koskevat vertailuluvut on oikaistu ja ne esitetään asianomaisten mittareiden
yhteydessä. Lisäksi Huhtamäki päivitti ilmastoon liittyvät tavoitteensa, mukaan lukien päästövähennystavoitteen perusvuoden. Edellä
mainitut muutokset on otettu huomioon perusvuoden arvoissa.
Hallinto
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Tämä kestävyysraportti sisältää tietoja kestävyyteen liittyvästä hallinnosta. Lisätietoja hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävistä,
kokoonpanoista, monimuotoisuudesta ja kokemuksesta sekä sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskinhallinnan prosesseista on
esitetty selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Hallitus ja valiokunnat
Huhtamäen hallitus on elin, jolla on konsernissa korkein päätöksentekovalta. Hallitus voi perustaa tiettyihin vastuualueisiin keskittyviä
valiokuntia. Hallituksella on kolme valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, henkilöstövaliokunta ja investointivaliokunta. Hallitus valvoo
konsernin kestävyyteen liittyviä toimia. Tarkastusvaliokunta seuraa lakisääteisen kestävyysraportoinnin varmennusta.
Hallituksen kokoonpano ja asiantuntemus
Osakkeenomistajien
nimitystoimikunta
valmistelee
yhtiökokoukselle
esitettävän
ehdotuksen
hallituksen
kokoonpanosta.
Valmistellessaan hallituksen kokoonpanoa koskevaa ehdotustaan nimitystoimikunnan on huomioitava Arvopaperimarkkinayhdistyksen
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 21
hallinnointikoodin
mukaiset
riippumattomuusvaatimukset,
hallituksen
toiminnan
vuosittaisen
arvioinnin
tulokset,
hallituksen
monimuotoisuusperiaatteet sekä muut soveltuvat määräykset ja sääntely. Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään
kuusi ja enintään yhdeksän jäsentä.
Hallituksen
monimuotoisuutta koskevat periaatteet
on määritelty
nimitystoimikunnan
työjärjestyksessä.
Nimitystoimikunnan
työjärjestyksen mukaan hallituksella on oltava riittävä asiantuntemus, osaaminen ja kokemus yhtiön toimialaan ja liiketoimintaan
liittyvissä asioissa. Hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja yhtiön kehitysvaihe.
Hallituksella on kollektiivina oltava riittävä osaaminen ja pätevyys erityisesti
•
yhtiön toimialaan ja liiketoimintaan liittyvistä asioista
•
vastaavankokoisen kansainvälisesti toimivan julkisen osakeyhtiön johtamisesta
•
konserni- ja taloushallinnosta
•
strategiasta ja yritysjärjestelyistä
•
sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta
•
hyvästä hallintotavasta (Corporate Governance).
Hallituksen jäsenten valinta perustuu ehdokkaiden taustaan ja kykyyn ymmärtää Huhtamäen nykyisiä ja tulevia markkinoita, strategiaa,
työntekijöitä
ja
asiakkaita,
mukaan
lukien
hyvä
ymmärrys
taloushallinnosta
ja
liiketoimintadynamiikasta.
Hallituksella
on
kokonaisuudessaan oltava kokemusta eri markkinoista, maantieteellisistä alueista sekä tärkeistä teemoista, kuten digitalisaatiosta ja
kestävyydestä. Tärkeimmät kriteerit hallituksen jäsenehdokkaille ovat pätevyys, osaaminen, henkilökohtaiset ominaisuudet ja
luotettavuus. Molempien sukupuolten on oltava edustettuna hallituksessa. Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiön tavoitteena on, että
aliedustetun sukupuolen edustajia on vähintään 40 prosenttia yhtiön hallituksen jäsenistä. Nämä monimuotoisuutta koskevat
periaatteet ovat keskeisiä monimuotoisuustavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi periaatteet ovat keskeisiä sen varmistamiseksi, että
hallituksen kokoonpano vastaa Huhtamäen tarpeita.
Hallituksen monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan näkemyksen
mukaan hallituksen kokoonpano sisältää hallituksen jäsenten valinnan hetkellä voimassa olleen osakkeenomistajien nimitystoimikunnan
työjärjestyksen monimuotoisuusperiaatteissa määritettyjä kompetensseja hyvässä tasapainossa. Vuoden 2025 yhtiökokouksessa
hallitukseen valittiin yhdeksän jäsentä, jotka edustavat seitsemää eri kansallisuutta. 31.12.2025 hallituksen jäsenten ikä oli 59–72
vuotta, ja hallituksen jäsenistä viisi oli naisia (56 %) ja neljä miehiä (44 %). Hallituksen jäsenillä on kansainvälistä työkokemusta
erityyppisistä tehtävistä globaalisti toimivissa yhtiöissä konsernin kannalta merkittävillä eri toimialoilla ja keskeisillä markkina-alueilla.
Hallituksen
jäsenet
toimivat
tai
ovat
toimineet
sekä
listattujen
että
listaamattomien
yhtiöiden
johtotehtävissä
ja
muissa
luottamustoimissa. Kaikilla hallituksen jäsenillä on korkeakoulututkinto, pääsääntöisesti tekniikan tai talouden alalta. Kaikki hallituksen
jäsenet ovat muita kuin toimivaan johtoon kuuluvia henkilöitä. Hallituksessa ei ole edustettuna yhtiöön työsuhteessa olevia henkilöitä tai
muita työntekijöitä. Hallitus on arvioinut, että kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia Huhtamäestä ja konsernin merkittävistä
osakkeenomistajista.
Hallitukseen kuuluu jäseniä, joilla on laaja työkokemus ja merkittäviä luottamustoimia vastuullisuuden alalta. Johdon antamat
säännölliset tiedot ja päivitykset hallitukselle varmistavat hallituksen vastuullisuuteen liittyvän asiantuntemuksen ajantasaisuuden.
Hallituksella on myös mahdollisuus säännöllisesti pyytää tietoja Huhtamäen kestävyyden asiantuntijoilta.
Tehtävät ja vastuut kestävyysseikkoihin liittyen
Hallituksen toimintaperiaatteet ja keskeiset tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä ja hallituksen toimintaansa
varten laatimassa työjärjestyksessä. Hallituksen tehtäviin kuuluu muun muassa yhtiön hallinnon asianmukainen järjestäminen sekä
yhtiön liiketoiminnan ja strategian määrittely ja ohjaaminen. Hallitus hyväksyy kestävyyttä koskevat tavoitteet ja ohjaavat
toimintaperiaatteet sekä määrittelee konsernin strategiaan liittyvät kestävyysperiaatteet. Hallitus hyväksyy kestävyysraportin osana
toimintakertomusta. Huhtamäen riskienhallintapolitiikan mukaisesti hallitus tarkastaa konsernin riskienhallintatoimet ja ohjaa niitä,
mukaan lukien kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riippuvuudet, riskit ja mahdollisuudet. Se hyväksyy riskitason, jonka Huhtamäki pystyy
ja on valmis kantamaan, sekä riskien ja vaikutusten tunnistamisen, käsittelyn ja seurannan laajuuden.
Hallituksen henkilöstövaliokunta vahvistaa Huhtamäen GSSI-indeksin (Global Sustainability and Safety Index) tavoitteet vuosittain.
Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi yhtiön raportointijärjestelmää ja -prosesseja, mukaan lukien kestävyyteen liittyvien
tavoitteiden saavuttamista. Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta seuraamalla ja arvioimalla yhtiön riskienhallintajärjestelmien
vaikuttavuutta ja tehokkuutta.
Konsernin johtoryhmän vastuulla on valvoa, että konsernin olennaisia toimintaperiaatteita ja ohjeita ylläpidetään ja noudatetaan
asianmukaisesti. Tämä toteutetaan varmistamalla riittävä resurssien kohdistaminen, riskienhallintamenettelyjen noudattaminen ja
käyttöönotto, mukaan lukien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet. Lisäksi konsernin
johtoryhmä katselmoi konsernin ja liiketoimintasegmenttien riskit ja hyväksyy niihin liittyvät riskitasot. Lisäksi johtoryhmä arvioi, missä
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 22
määrin konserni ja liiketoimintasegmentit ovat asianmukaisesti tunnistaneet, huomioineet ja käsitelleet riskit hallituksen hyväksyntää
varten.
Väliaikainen
vastuullisuus-,
yhteiskuntasuhde-
ja
lakiasiainjohtaja
raportoi
toimitusjohtajalle.
Väliaikainen
vastuullisuus-,
yhteiskuntasuhde- ja lakiasiainjohtaja johtaa konsernin vastuullisuuden osaamiskeskusta ja toimii konsernin vastuullisuuden
johtoryhmän
puheenjohtajana.
Vastuullisuuden
johtoryhmä
koostuu
neljän
liiketoimintasegmentin
edustajista
ja
konsernin
vastuullisuuden osaamiskeskuksen johtajasta. Väliaikainen vastuullisuus-, yhteiskuntasuhde- ja lakiasiainjohtaja varmistaa, että
hallitukselle, tarkastusvaliokunnalle ja konsernin johtoryhmälle tiedotetaan riittävästi kestävyysseikoista.
Konsernin vastuullisuuden osaamiskeskus koostuu vastuullisuusaiheiden asiantuntijoista ja keskittyy konsernin globaaliin ohjaukseen,
koordinointiin
sekä
neuvontaan
yhteistyössä
liiketoimintasegmenttien
ja
niiden
vastuullisuustiimien
kanssa,
kattaen
vastuullisuusteemoja laajasti. Vastuullisuuden osaamiskeskus on myös vastuussa pakollisesta kestävyysraportoinnista, ja se toimii
yhteistyössä
konsernin
vastuullisuuskontrollerin
kanssa.
Konsernin
vastuullisuuden
osaamiskeskuksella
on
järjestelmällinen
toimintatapa, jolla konsernin johtoryhmä pidetään tietoisena kestävyysseikoista. Hallitus, tarkastusvaliokunta ja konsernin johtoryhmä
saavat kestävyysraportteja neljännesvuosittain. Lisäksi konsernin johtoryhmälle toimitetaan kuukausittain ajantasaiset tiedot GSSI-
indeksistä. Vastuullisuuden osaamiskeskus vastaa siitä, että kestävyysseikkojen arviointiin ja hallintaan käytetyt valvontatoimet ja
menettelyt ovat yhdenmukaisia Huhtamäen kokonaisstrategian, riskienhallinnan, innovaatiotoiminnan ja raportointiprosessien kanssa
ja integroituja niihin.
Konsernin riskienhallintatoiminto huolehtii jatkuvien riskienhallintatoimien järjestämisestä, ohjeistuksesta, tuesta, valvonnasta ja
seurannasta. Se raportoi riskienhallintaprosessin tuloksista vuosittain tarkastusvaliokunnalle. Vastuullisuutta koskevien vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät prosessit ja valvonta ovat osa laajempaa konsernin riskienhallintapolitiikan (Enterprise
Risk Management, ERM) viitekehystä.
Johtoryhmät globaalilla, liiketoimintasegmenttien ja paikallisella tasolla vastaavat siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti toteutettu
niiden omilla vastuualueillaan.
Hallituksen rooli ja asiantuntemus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvissä asioissa
Huhtamäellä konsernin arvot – Välitä, Uskalla, Tee valmiiksi – muodostavat perustan yrityskulttuurille ja työskentelytavoille. Nämä arvot
ovat hallituksen määrittelemät ja hyväksymät. Hallitus on myös hyväksynyt Huhtamäen eettiset toimintaohjeet, jotka ovat olennainen
osa Huhtamäen liiketoiminnan harjoittamista.
Lisäksi hallituksen vastuulla on varmistaa, että hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän periaatteet sekä muut sovellettavassa lainsäädännössä
tai määräyksissä edellytetyt tai hallituksen tarpeelliseksi katsomat seikat on määritelty ja niitä noudatetaan huolellisesti. Osana yrityksen
riskienhallintaa hallitus arvioi konsernin liiketoimintaan liittyvät riskit ja sen, että riskit on tunnistettu, huomioitu ja käsitelty
asianmukaisesti. Hallituksen tarkastusvaliokunnalle esitellään vähintään kahdesti vuodessa katsaus eettisestä liiketoiminnasta ja
vaatimustenmukaisuudesta. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja antaa hallitukselle tiedoksi valiokunnan keskustelut, havainnot ja
suositukset.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta huomioi hallituksen kokoonpanoa koskevaa ehdotusta valmistellessaan monimuotoisuutta
koskevat periaatteet. Hallituksen monimuotoisuus esimerkiksi asiantuntemuksen, eri markkinoilta ja maantieteellisiltä alueilta saadun
kokemuksen, sukupuolen ja kansallisuuden osalta antaa hallitukselle mahdollisuuden arvioida ja käsitellä liiketoiminnan harjoittamiseen
liittyviä asioita useista eri näkökulmista. Hallituksen jäsenillä on laaja kokemusta liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvistä asioista
operatiivisen sekä talous- ja henkilöstöhallinnon johtotehtävien kautta pääosin maailmanlaajuisesti toimivissa julkisesti noteeratuissa
yrityksissä.
Huhtamäen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
Hallitukselle annetaan koko vuoden ajan säännöllisiä päivityksiä Huhtamäen edistymisestä kestävyystavoitteiden saavuttamisessa.
Hallitus saa osana neljännesvuosittaisia tulospäivityksiä koosteen kestävyyden tunnusluvuista, joilla seurataan Huhtamäen edistymistä
kohti vuoden 2030 kestävyystavoitteita. Nykyisiin kestävyyden tunnuslukuihin sisältyvät seuraavat indikaattorit:
•
uusiutuvien, kierrätettyjen tai sertifioitujen raaka-aineiden käyttö
•
uusiutuvan sähkön käyttö
•
kasvihuonekaasupäästöt
•
jätteiden käsittely
•
terveys ja turvallisuus
•
liuotinten kulutus.
Tunnuslukuihin sisältyvät aiheet on määritetty aiempien olennaisuusarviointien ja olennaisiksi tunnistettujen kestävyysaiheiden
perusteella. Tunnuslukuja tullaan kehittämään edelleen siten, että ne vastaavat vuoden 2025 aikana uudistettuja kestävyystavoitteita.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 23
Hallitus saa säännöllisiä päivityksiä liiketoiminnan kehityksestä, innovaatioprojekteista ja riskeistä. Tarkastusvaliokunnalle ja
hallitukselle toimitetaan vuosittain katselmoitavaksi yhteenvetoraportti riskeistä ja mahdollisuuksista.
Hallituksen henkilöstövaliokunnan vastuulla on valvoa tiettyjä organisaatio- ja henkilöstöasioita, joita hallitus käsittelee tarkemmin.
Henkilöstövaliokunta saa neljännesvuosittain päivityksiä työturvallisuustuloksista ja henkilöstön vaihtuvuudesta sekä vuosittaisen
päivityksen henkilöstökyselystä. Lisäksi henkilöstövaliokunnalle tiedotetaan muun muassa henkilöstöstrategian pilarien edistymisestä
sekä vuosittaisista henkilöstöprosesseista, kuten suorituksen johtamisesta, palkitsemisesta ja osaamisen kehittämisestä.
Hallitus hyväksyy vuosittain strategisen kolmivuotissuunnitelman, joka perustuu olemassa olevaan pitkän aikavälin strategiaan. Hallitus
katselmoi ja hyväksyy vuosittaisen toimintasuunnitelman strategisen kolmivuotissuunnittelun perusteella. Lisäksi hallitus hyväksyy
strategiset investoinnit tapauskohtaisesti ja varmistaa strategian toteutuksen säännöllisten arvioiden avulla sekä vierailemalla
säännöllisesti liiketoimintayksiköissä.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Hallitukselle ei ole kannustinjärjestelmiä.
Toimitusjohtajan kannustinmalliin sisältyy yhtenä elementtinä Huhtamäen GSSI-indeksi (Global Sustainability and Safety Index). Indeksi
seuraa konsernin edistystä kohti vuoden 2030 kestävyystavoitteita, joihin sisältyy terveyttä ja turvallisuutta koskevat tavoitteet.
Vuonna 2025 GSSI muodostui seuraavista mittareista ja määritellyistä tavoitteista:
•
uusiutuvien tai kierrätettyjen materiaalien käyttö
•
sertifioidun tai kierrätetyn kuidun käyttö
•
uusiutuvan sähkön kulutus
•
kierrätetty vaaraton jäte
•
kaatopaikkajäte
•
veden kulutus suhteessa tuotantoon
•
liuotinten kulutus
•
työtapaturmien taajuus
Kannustinmalliin sisältyvät mittarit tullaan päivittämään vuodelle 2026, jotta ne vastaavat uudelleen määriteltyä vastuullisuuden
tavoitetilaa ja vuonna 2025 suoritettua kaksinkertaista olennaisuusarviointia.
Ilmastotavoitteet ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen eivät olleet suoraan osa vuoden 2025 GSSI-indeksiä, mutta ne on osin
huomioitu uusiutuvan sähkön kulutusta koskevan tavoitteen osana.
Vuoden 2025 aikana Huhtamäki kehitti kannustinmalliin kestävyyttä koskevia mittareita, jotka tulevat soveltumaan toimitusjohtajaan,
Huhtamäen johtoon sekä henkilöstöön laajemmin. Uudessa kannustinmallissa kasvihuonekaasupäästöille asetetaan tavoite. Tätä
kannustinmallia sovelletaan vuodesta 2026 alkaen.
Kestävyyteen liittyvä suorituskyky muodosti 10 prosenttia toimitusjohtajan muuttuvista palkkiokriteereistä vuonna 2025. GSSI-malli,
siihen liittyvät tavoitteet ja vuosikohtaiset mittarit käsiteltiin henkilöstövaliokunnassa, ja hyväksyttiin hallituksessa.
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
Taulukko 1: Katsaus kestävyysraportissa annetuista due diligence -prosessia koskevista tiedoista.
Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät
Kestävyysraportin kappale/osiot
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon,
strategiaan ja liiketoimintamalliin
Yleiset tiedot
Ympäristötiedot, yhteiskunta, hallintotapa
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien
sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin
keskeisissä vaiheissa
Yleiset tiedot
Ympäristötiedot, yhteiskunta
c) Ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien haittavaikutusten
tunnistaminen ja arviointi
Yleiset tiedot
Ympäristötiedot, yhteiskunta
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 24
d) Toimiin ryhtyminen ihmisiin ja ympäristöön
kohdistuvien haitallisten vaikutusten korjaamiseksi
Ympäristötiedot, yhteiskunta
e) Toimien tehokkuuden seuranta
Ympäristötiedot, yhteiskunta
Riskienhallinta ja kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta
Huhtamäen kestävyysraportoinnin valvontaympäristön perusta rakentuu sen ydinarvoihin ”Välitä, Uskalla, Tee valmiiksi”. Arvot on
määritelty Huhtamäen eettisissä toimintaohjeissa (Code of Conduct), toimintaperiaatteissa ja muissa ohjeissa.
Konsernin yleinen riskienhallintaprosessi noudattaa Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commissionin (COSO)
yritysriskien hallintaohjelman (ERM) periaatteita sekä ISO 31000 -riskienhallintastandardia. Huhtamäki on räätälöinyt ERM-
prosessinsa
vastaamaan
sen
erityistarpeita.
Riskienhallinnan
ja
kestävyysraportoinnin
näkökulmasta
raportointi
perustuu
asianmukaisesti dokumentoituihin tietoihin, perusteelliseen riskianalyysiin ja riittävään tietojen jäljitettävyyteen. Kestävyysraporttiin
kohdistuu myös ulkoinen varmennus.
Yhtiö on määritellyt sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat vastuussa riittävästä sisäisestä valvonnasta.
Tarkastusvaliokunta
seuraa
ja
arvioi
yhtiön
sisäisen
valvonnan
tehokkuutta
ja
toimivuutta
sekä
valvoo
lakisääteisen
kestävyysraportoinnin varmennusta.
Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta sisältää prosessit, jotka on suunniteltu varmistamaan kestävyysraportin luotettavuus.
Huhtamäen kestävyysraportoinnin sisäisen valvonnan viitekehys perustuu riskien tunnistamiseen, analysointiin ja priorisointiin. Riskien
priorisointi ottaa huomioon mahdolliset vaikutukset kestävyysraportoinnin tarkkuuteen, täydellisyyteen ja luotettavuuteen. Vastuu
sisäisen valvonnan järjestämisestä kuuluu konsernin toimivalle johdolle, ja sitä toteuttaa koko organisaatio.
Huhtamäki-konsernin vastuullisuuden osaamiskeskus vastaa kestävyysraportoinnin valmistelusta. Havaittuja riskejä ovat virheellinen,
epätäydellinen tai harhaanjohtava raportointi. Riskien vähentämiseksi on laadittu kontrollikatalogi, jossa määritellään, miten
kestävyysraportoinnin tietoja kerätään, käsitellään ja raportoidaan siten, että voidaan varmistaa esitettyjen kestävyystietojen tarkkuus,
asiaankuuluvuus ja täydellisyys.
Konsernin
ei-taloudellisen
raportoinnin
ohjeistuksessa
esitetään
määritelmät,
menettelyt,
raportointitiheys
ja
muut
kestävyysraportointiprosessiin sovellettavat ohjeet. Kestävyysraportointistandardien tulkinta ja soveltaminen on keskitetty konsernin
vastuullisuuden osaamiskeskukseen, joka ylläpitää ei-taloudellisen raportoinnin ohjeistusta ja viestii siitä koko konsernissa. Konsernin
vastuullisuuden osaamiskeskus valvoo myös ei-taloudellisen raportoinnin käsikirjan noudattamista. Raportointistandardeja sovelletaan
yhdenmukaisesti koko konsernissa käyttäen yhtenäisiä raportointijärjestelmiä.
Konsernissa on määritelty ja otettu käyttöön kestävyysraportoinnin prosessi, joka määrittelee sekä yksikkötason että konsernin
vastuullisuuden osaamiskeskuksen tehtävät ja vastuut. Prosessissa määritellään kestävyysraportoinnin asianmukaisen hallinnoinnin
vaatimukset, raportointiin liittyvät tehtävät ja hyväksyntäprosessit. Prosessilla varmistetaan raportoitujen tietojen tarkkuus ja
oikeellisuus raportointia standardoimalla ja yhtenäistämällä.
Konsernin vastuullisuuden osaamiskeskus sekä kestävyysasiantuntijoiden verkosto liiketoimintasegmenteissä- ja yksiköissä laativat
kestävyysraportin ja hallinnoivat kestävyysraportointiprosessia sekä sen valvontaa vakiintuneiden sisäisten valvonnan ohjeiden
mukaisesti. Kontrollitestausta tehdään säännöllisesti osana hallinnoinnin viitekehystä. Sisäisen valvonnan tehokkuutta seurataan ja siitä
raportoidaan sisäisen valvonnan periaatteiden mukaisesti, ja valvontatoimien tuloksia käytetään kestävyysraportointiprosessin
tehokkuuden ja tarkkuuden jatkuvaan parantamiseen.
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Huhtamäen strategia ja kestävyys
Huhtamäen strategisena tavoitteena on olla ensisijainen kumppani vastuullisissa pakkausratkaisuissa. Vuoden 2025 aikana uudistetut
konsernin
strategiset
painopistealueet
ovat
nopeutettu
kannattava
kasvu,
kurinalainen
pääoman
käyttö
sekä
toteutuksen
vastuuttaminen ja nopeus. Kestävyys on edelleen Huhtamäen tehtävän ytimessä, minkä lisäksi se on keskeinen tekijä toiminnan
oikeutuksen kannalta.
Kestävyys
on
olennainen
osa
Huhtamäki-konsernin
strategiaa
ja
jokapäiväistä
työtä.
Globaalina
elintarvike-
ja
päivittäistavarapakkausratkaisujen tarjoajana Huhtamäki on sitoutunut edistämään kestävyyttä, joka on myös Huhtamäen sidosryhmien
ja asiakkaiden kannalta yksi merkittävimmistä muutosajureista. Konsernin pitkän aikavälin menestys edellyttää arvon luomista niin
osakkeenomistajille kuin yhteiskunnalle, mihin myös Huhtamäen kestävyysstrategia perustuu.
Huhtamäen
merkittävät
tuoteryhmät
koostuvat
elintarvikkeiden
ja
juomien
konvertoiduista
kartonkipakkauksista,
muotoonpuristetuista kuitupakkauksista, kuten kananmunakennoista, hedelmäpakkauksista, mukinpidikkeistä ja pullonjakajista,
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 25
joustopakkauksista
sekä
monomateriaalisista
blueloop™-ratkaisuista,
etiketeistä,
tuubilaminaateista
ja
sylintereistä
sekä
muovipakkauksista. Vuoden 2025 aikana tuotevalikoimassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Huhtamäki pyrkii jatkuvasti
parantamaan
tuotteidensa
vastuullisuutta
parantamalla
mahdollisuuksia
kierrättää,
kompostoida
ja
käyttää
uudelleen
sen
pakkaustuotteita.
Huhtamäen asiakaskunta on monipuolinen ja siihen kuuluu muun muassa ruokien, juomien ja lemmikkieläinten ruokien valmistajia,
pikaruokaravintoloita ja muita ravitsemusalan toimijoita, tuoretuotteiden pakkaajia ja vähittäismyyntiketjuja. Asiakkaat toimivat myös
kodinhoidon ja hygienian aloilla, teollisuudessa, päivittäistavarakaupassa myytävät tuotteiden (FMCG) ja terveydenhuollossa.
Huhtamäellä on toimintoja 35 maassa ja 71 tuotantolaitoksessa, 106 toimipaikassa ympäri maailmaa.
Konsernilla on yhteensä 17 390 työntekijää, jotka jakautuvat maantieteellisesti seuraavasti:
Alue
Henkilöstömäärä
Eurooppa
6 267
Aasian ja Tyynenmeren alue
4 671
Pohjois- ja Etelä-Amerikka
4 743
Lähi-itä ja Afrikka
1 709
Huhtamäki on sitoutunut tekemään pakkauksista helpommin kierrätettäviä, pienentämään niiden hiilijalanjälkeä ja huomioimaan
kestävyyden kaikissa tuotteissa. Huhtamäen visio olla vastuullisten pakkausratkaisujen ykkösvalinta pysyi ennallaan, mutta konsernin
kestävyystavoitteet päivitettiin vuoden 2025 aikana. Tarkoituksena oli saada vastuullisuustavoitteet entistä tarkemmiksi ja
yhdenmukaisemmiksi Huhtamäen toimintamallin kanssa. Päivitetyissä kestävyystavoitteissa korostetaan liiketoimintasegmenttien
vastuuta edistää vastuullisuusasioita mielekkäällä tavalla. Samalla siinä painotetaan konsernitason lähestymistapaa koko konsernin
yhteisiin asioihin. Vastuullisuustavoitteet on jaettu kolmeen luokkaan:
1.
Ydintavoitteet: koko konsernin laajuiset painopisteet, joille asetetaan kaikille liiketoimintasegmenteille yhteinen tavoite ja joita
ohjataan konsernin tasolla
2.
Yhteiset tavoitteet: osa-alueet, joilla Huhtamäen liiketoimintasegmenteillä on toisistaan eroavat lähestymistavat ja tavoitetasot
3.
Erillistavoitteet: kullekin liiketoimintasegmentille erilliset, omat tavoitteet
Huhtamäen ydintavoitteisiin kuuluvat seuraavat mitattavissa olevat, tulossuuntautuneet ja ajallisesti rajatut tavoitteet:
•
kierrätykseen, kompostointiin tai uudelleenkäyttöön valmiiden tuotteiden osuuden kasvu
•
Scope 1 ja 2 kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) vähentäminen Pariisin sopimuksessa määritellyn 1,5°C-polun mukaisesti (–50,44 %
vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2022 lähtötasoon) ja Scope 3 khk-päästöjen vähentäminen 25 % vuoteen 2030
mennessä (verrattuna vuoden 2022 lähtötasoon).
•
uusiutuvan sähkön käytön maksimointi
•
ei vakavia terveys- ja turvallisuustapahtumia vuoteen 2030 mennessä.
Yhteiset tavoitteet, jotka koskevat soveltuvia liiketoimintasegmenttejä ovat seuraavat:
•
vedenkulutuksen vähentäminen teknologioissa, joissa vettä käytetään tuotannossa
•
kaatopaikkajätteen osuuden vähentäminen ja kierrätetyn vaarattoman jätteen osuuden maksimointi
•
sertifioidun ja kierrätetyn kuidun osuus
•
alkuperältään jäljitetyn neitseellisen kuidun osuus liiketoimintasegmenteissä, jotka käyttävät neitseellistä kuitua raaka-aineena.
Lisäksi Huhtamäki on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa vastuullisesti ja laatimaan periaatteet, joiden avulla voidaan
järjestelmällisesti tunnistaa ja hallita arvoketjun vaikutuksia ja riskejä. Huhtamäki on myös sitoutunut asettamaan pitkän aikavälin
päästövähennystavoitteet Science Based Targets -aloitteen (SBTi) mukaisesti saavuttaakseen nettonollapäästöt vuoteen 2050
mennessä.
Huhtamäen
pitkäaikaisten
ja
johdonmukaisten
toimien
ansiosta
konsernin
nykyinen
tuotevalikoima
on
hyvin
linjassa
vastuullisuustavoitteen kanssa: Huhtamäki haluaa olla vastuullisten pakkausratkaisujen ykkösvalinta. Kaikki Fiber Packaging -
liiketoimintasegmentin tuotteet valmistetaan kierrätyskuidusta, ja ne on suunniteltu kierrätettäviksi, mikä tukee raaka-aineiden
kiertotalousperiaatteiden mukaista käyttöä. Flexible Packaging -segmentissä Huhtamäki tarjoaa ratkaisuja, joiden kierrätettävyys on
parempi monomateriaaliratkaisujen ansiosta. Huhtamäen Foodservice Packaging -tuotteet ovat kartonkipohjaisia pakkausratkaisuja,
jotka edistävät kiertotaloutta. North America -liiketoimintasegmentti tarjoaa ratkaisuja, joissa tuotesuunnittelu ja raaka-aineiden
hankinta edistävät kiertotaloutta ja resurssien tehokasta käyttöä.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 26
Lisätäkseen
vastuullisuustavoitteidensa
kunnianhimon
tasoa
konserni
toteutti
vuoden
2025
aikana
useita
merkittäviä
kestävyyshankkeita kaikissa neljässä liiketoimintasegmentissä. Niiden lähtökohtana oli tiivis ja jatkuva yhteistyö asiakkaiden kanssa,
jotta voimme nopeuttaa siirtymistä vastuullisiin pakkausratkaisuihin.
Konserni on suunnitellut ja ottanut käyttöön innovatiivisia monomateriaalisia pakkausratkaisuja sekä uusia pinnoiteinnovaatioita ja
kevyitä rakenteita kierrätyksen helpottamiseksi. Innovaatiotoiminnassa merkittävä ajuri on uusiutuvien materiaalien käyttö, minkä
mahdollistaa parantunut raaka-aineiden hankinta.
Uusiutuvan sähkön käyttö ja energiatehokkuus ovat edelleen keskeisiä toimia Huhtamäen vastuullisuustavoitteiden toteuttamisessa.
Vuoden 2025 aikana käynnistettyjen merkittävien uusiutuvaa sähköä koskevien hankkeiden odotetaan tuovan vastuullisuushyötyjä
tulevina vuosina.
Lisäksi jätteiden käsittelyn käytäntöjä on pyritty parantamaan sekä omassa toiminnassa että tuotteiden käyttöiän lopussa resurssien
tehokkaan käytön edistämiseksi.
Liiketoimintamalli ja arvoketju
Huhtamäen toiminta on riippuvaista luonnonvaroista tuotteiden raaka-aineina. Konserni tekee yhteistyötä laajan toimittajaverkoston
kanssa maailmanlaajuisesti varmistaakseen näiden raaka-aineiden saatavuuden ja korkean laadun. Arvoketjun alkupään kestävyysseikat
ovat tärkeitä näkökohtia, erityisesti liittyen sertifioitujen materiaalien hankintaan ja sen varmistamiseen, että Huhtamäen eettisiä
toimintaohjeita toimittajille ja alihankkijoille (Code of Conduct for Huhtamaki Suppliers) noudatetaan.
Arvoketjun loppupäässä suurin osa Huhtamäen tuotteista palvelee ruokien, juomien ja lemmikkieläinten ruokien valmistajia,
pikaruokaravintoloita ja muita ravitsemusalan toimijoita, tuoretuotteiden pakkaajia ja vähittäismyyntiketjuja. Asiakkaat toimivat myös
kodinhoidon ja hygienian aloilla, teollisuudessa, päivittäistavarakaupassa myytävät tuotteiden (FMCG) parissa ja terveydenhuollossa.
Pieni määrä tuotteita on suunnattu myytäväksi suoraan kuluttajille.
Kuva 1: Huhtamäen arvoketju
Sidosryhmien edut ja näkemykset strategiasta ja liiketoimintamallista
Huhtamäki on sitoutunut yhteistyöhön arvoketjun sidosryhmien kanssa olennaisten kestävyystavoitteidensa saavuttamiseksi.
Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa tukee strategioiden ja toimien kohdistamista eri sidosryhmien odotuksiin. Se antaa myös arvokasta
tietoa Huhtamäen liiketoimintaan liittyvistä mahdollisista riskeistä ja mahdollisuuksista sekä markkinatrendeistä, asiakkaiden tarpeista
ja sääntelyn kehityksen vaikutuksista. Lisäksi vuoropuhelu parantaa Huhtamäen tapaa tehdä yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa
mahdollisuuksien ja huolenaiheiden käsittelyn tehostamiseksi, ja tukee kestävien suhteiden muodostamista. Kestävyys on Huhtamäen
2030-strategian ytimessä, ja sidosryhmien näkemykset ovat keskeisiä syötteitä strategiseen suunnitteluprosessiin. Konsernin strategia
ja
kestävyystavoitteet
kattavat
monia
sidosryhmien
esiin
nostamia
aiheita,
ja
heidän
palautettaan
hyödynnetään
liiketoimintapäätöksissä.
Sidosryhmävuorovaikutuksen tulisi luoda arvoa kaikille osapuolille, joten Huhtamäki ei käytä yhtä yleispätevää lähestymistapaa.
Globaalina toimijana Huhtamäki räätälöi vuorovaikutuksen sidosryhmiensä tarpeisiin, jolloin voidaan huomioida muun muassa kielelliset
ja kulttuurilliset eroavuudet. Eri sidosryhmillä on myös yksilöllisiä tarpeita: asiakkaat ja sijoittajat tarvitsevat tietoja eri muodoissa kuin
konsernin työntekijät. Konsernin tuotantolaitosten ympärillä olevat yhteisöt tarvitsevat yhteydenpitoa paikallisen johdon kanssa, kun
taas globaalit sidosryhmät edellyttävät yhteydenpitoa liiketoimintasegmenttien tai globaalien toimintojen kanssa. Konsernin
vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa ohjaavat Huhtamäen arvot, eettiset toimintaohjeet ja sitoutuminen ihmisoikeuksiin.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 27
Huhtamäen henkilöstö on tärkeä sidosryhmä, jolta saa arvokasta tietoa konsernin toiminnan vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista.
Henkilöstöön
liittyvien
strategisten
painopisteiden,
tavoitteiden
ja
toimintasuunnitelmien
laatimisessa
huomioidaan
sidosryhmävuorovaikutus
oman
työvoiman
kanssa
sekä
Huhtamäen
sitoumus
parantaa
ihmisoikeuksia
koskevaa
huolellisuusvelvoiteprosessiaan (due diligence) yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden (United
Nations Guiding Principles on Business and Human Rights, UNGP) mukaisesti. Omaa työvoimaa koskevien strategisten tavoitteiden
saavuttamista seurataan säännöllisesti, ja tavoitteet tarkistetaan vuosittain osana strategista suunnitteluprosessia. Strategiasta
viestitään Huhtamäen työvoimalle säännöllisesti, jotta varmistetaan jaettu ymmärrys strategisista prioriteeteista ja korostetaan
työntekijöiden merkitystä konsernin pitkän aikavälin tavoitteiden ja suorituskyvyn saavuttamisessa.
Sidosryhmävuorovaikutusten tulokset ja sidosryhmien kiinnostuksen kohteet ovat syöte Huhtamäen strategian ja liiketoiminnan
suunnitteluprosesseihin. Nämä tulokset raportoidaan hallitukselle.
Huhtamäen näkemyksen mukaan asiakkaat, työntekijät, alihankkijat ja poliittiset päättäjät ovat konsernin merkittävimpiä sidosryhmiä,
mutta konserni käy vuoropuhelua myös useiden muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa. Alla on yhteenveto Huhtamäen eri
sidosryhmistä, heidän eduistaan ja vuoropuhelussa käytettävistä lähestymistavoista.
Keskeiset sidosryhmät
Tärkeimmät edut ja näkemykset
Vuoropuhelun muoto
Asiakkaat
•
Tuoteturvallisuus ja -toiminnallisuus
•
Vähähiiliset, kestävät ja kierrättävät
pakkausratkaisut, muovien korvaaminen
•
Yhteistyö kestävien tuotteiden
innovoinnissa
•
Kunnianhimoiset kestävyystavoitteet ja -
toimet
•
Voice of Customer -tyytyväisyyskysely
•
Sidosryhmäalustat, kuten Think Circle
•
Yhteiset projektit, esim. tuotekehitykseen
liittyvät
•
Asiakkaiden kestävyyskyselyt ja tietopyynnöt
•
Asiakaskontaktit
Työntekijät ja tilapäiset
työntekijät
•
Työterveys ja -turvallisuus: hyvinvointi ja
työolosuhteet
•
Vuorovaikutus ja mahdollistaminen:
koulutus ja urakehitys, monimuotoisuus,
tasa-arvo ja osallistaminen
•
Kunnianhimoiset kestävyystavoitteet ja -
toimet
•
Vuorovaikutus esihenkilön kanssa
•
Jatkuva vuoropuhelu townhall-kokouksissa,
asiantuntija- ja kohderyhmäkeskusteluissa jne.
•
Vuosittaiset suoritusarvioinnit ja
kehityskeskustelut
•
Connect-henkilöstökysely
•
Speak Up -ilmoituskanava
•
EWC, eurooppalainen yritysneuvosto
•
Työsuojelukomiteat
Osakkeenomistajat ja
sijoittajat
•
Kilpailukykyiset seuraavan sukupolven
kestävät pakkausratkaisut
•
Tuottava kasvu, strategian toteuttaminen
ja kestävyystavoitteet
•
Varsinainen yhtiökokous ja
pääomamarkkinapäivä
•
Sijoittajatapaamiset, keskustelut ja
tietopyynnöt
•
Kestävyys- ja läpinäkyvyyskyselyt, kuten
Carbon Disclosure Project (CDP)
•
Esitykset, raportit ja muut materiaalit
sijoittajille
Kuluttajat
•
Kestävät ja edulliset pakkaukset
•
Tuoteturvallisuus ja -toiminnallisuus
•
Muovin korvaaminen ja vähentäminen
•
Pakkaustuotteiden merkinnät / käyttöiän
loppua koskeva opastus/ohjeet
•
Yhteiset projektit, esim. tuotekehitykseen
liittyvät
•
Speak Up -ilmoituskanava
Alihankkkijat
•
Oikeudenmukaiset sopimusehdot
•
Pitkäaikainen yhteistyö
•
Yhteistyö kestävien innovaatioiden parissa
•
Kestävyyteen liittyvä due diligence -työkalu
•
Toimittajien seulonta, (itsearvioinnit, kyselyt ja
kolmannen osapuolen tarkastukset)
•
Speak Up -ilmoituskanava
•
Vuoropuhelu hankinta- ja laatupäälliköiden
kanssa, mukaan lukien neuvottelut ja jatkuva
kaupallinen keskustelu
Päättäjät, viranomaiset
•
Tieteeseen perustuva ilmasto- ja
ympäristösääntely
•
Henkilökohtaiset tapaamiset,
asiantuntijakeskustelut, seminaarit
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 28
•
Elintarviketurvallisuus ja hygienia
•
Tekniset työryhmät
•
Kuulemiset ja tietopyynnöt
Toimialajärjestöt,
ammattiliitot
•
Ennustettava liiketoimintaympäristö
•
Tieteeseen perustuva ilmasto- ja
ympäristösääntel
y
•
Työryhmät ja kokoukset
•
Kuulemiset ja tietopyynnöt
Kolmannen sektorin
organisaatiot
•
Tieteeseen perustuva ilmasto- ja
ympäristösääntely
•
Elintarviketurvallisuus ja hygienia
•
Toiminta yhteisön osana
•
Oikeudenmukainen siirtymä
kiertotalouteen
•
Yhteishankkeet ja yhteistyö, esim. WasteAid
•
Henkilökohtaiset tapaamiset ja seminaarit
Yhteisöt Huhtamäen
tuotantolaitosten lähellä
•
Työmahdollisuudet
•
Terveys ja turvallisuus yhteisöissä
•
Suora yhteys paikallisiin johtajiin
•
Yhteisön osallistamishankkeet
•
Kumppanuudet oppilaitosten, asukkaiden ja
paikallisten virkamiesten kanssa
•
Speak Up -ilmoituskanava
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Huhtamäki seuraa jatkuvasti kestävyyden kehityssuuntia, mukaan lukien lainsäädännön muutokset ja sidosryhmien näkökulmat.
Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin päivityksen yhteydessä tunnistetut ja arvioidut merkittävät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
on esitetty alla. Lisäksi taulukossa kuvataan, miten vaikutukset liittyvät Huhtamäen liiketoimintamalliin. Lisätietoja vaikutuksista,
riskeistä ja mahdollisuuksista on kussakin aihekohtaisessa luvussa.
Aihe
Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus
Ympäristö
Ilmastonmuutoksen hillintä (E1)
Huhtamäen
omat
toiminnot
tuottavat
ilmakehään
kasvihuonekaasupäästöjä (scope 1 ja 2), joista aiheutuu kielteinen
vaikutus.
Teollisuusyrityksenä Huhtamäen liiketoimintamalliin liittyy väistämättä
tietty määrä kasvihuonekaasupäästöjä, jotka vaikuttavat merkittävästi
ympäristöön ja ihmisiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Huhtamäen toiminnot arvoketjussa (hankinta ja käyttöiän loppu)
aiheuttavat ilmakehään kasvihuonekaasupäästöjä (scope 3), joilla on
kielteinen vaikutus.
Huhtamäen
kasvihuonekaasupäästöillä
on
taloudellisia
vaikutuksia
hiilidioksidipäästöjen
hinnoittelun,
kuten
EU:n
päästökauppajärjestelmän, Ison-Britannian päästökauppajärjestelmän
ja kestävyyteen sidottujen joukkovelkakirjalainojen kautta. Scope 1- ja
scope
2
-tavoitteiden
saavuttamatta
jättäminen
voi
aiheuttaa
negatiivisia taloudellisia vaikutuksia.
Ilmastonmuutos: Energia (E1)
Huhtamäki toimii toimialalla, joka käyttää erilaisia energiamuotoja
(sähköä, polttoaineita) raaka-aineiden (kartonki, muovit) valmistuksessa
ja omissa tuotantoprosesseissaan.
Resurssien käyttö ja kiertotalous:
Resurssien sisäänvirtaukset mukaan
lukien resurssien käyttö (E5)
Huhtamäki vaikuttaa luonnonvaroihin käyttämällä raaka-aineita (esim.
kartonkia ja paperia, muovia, kemikaaleja) pakkausten valmistuksessa.
Konsernin liiketoimintamalli perustuu raaka-aineiden jalostukseen,
mikä vaikuttaa ympäristöön lyhyellä aikavälillä.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 29
Resurssien käyttö ja kiertotalous:
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät
resurssien ulosvirtaukset (E5)
Mahdolliset muutokset pakkaus- ja jätehuoltomääräyksissä voivat
aiheuttaa Huhtamäelle negatiivisia taloudellisia vaikutuksia. Esimerkiksi
tuottajan
vastuun
laajentaminen
voi
johtaa
lisääntyneisiin
kustannuksiin.
Resurssien käyttö ja kiertotalous: Jätteet
(E5)
Huhtamäen toiminta pakkausalalla voi vaikuttaa jätteen syntymiseen
arvoketjussa.
Huhtamäen
liiketoimintamalli
perustuu
kertakäyttöisten
pakkaustuotteiden
tuotantoon,
millä
on
lyhytaikaisia
ympäristövaikutuksia.
Resurssien käyttö ja kiertotalous:
Jätteiden vähentäminen (E5)
Siirtymällä
kiertotalouden
mukaisiin
liiketoimintamalleihin
pakkausteollisuudessa ja priorisoimalla materiaalien kierrätystä voidaan
vähentää jätettä ja säästää resursseja.
Kiertotaloustuotteet
ovat
keskeisessä
asemassa
Huhtamäen
liiketoimintamallissa
ja
strategiassa,
ja
niillä
on
lyhyen
aikavälin
vaikutuksia jätteiden vähentämiseen.
Resurssien käyttö ja kiertotalous:
Ruokajäte (E5)
Huhtamäen pakkausratkaisut auttavat vähentämään ruokahävikkiä
pidentämällä elintarviketuotteiden säilyvyyttä.
Nämä
konsernin
toiminnan
myönteiset
vaikutukset
ruokahävikin
vähentämiseen ja kiertotalouden mukaisen toiminnan lisäämiseen ovat
lyhytaikaisia.
Resurssien käyttö ja kiertotalous:
Kiertotalouden periaatteiden mukaiset
liiketoimintamallit (E5)
Huhtamäki voi saada taloudellista etua kiertotalouden periaatteiden
mukaisista liiketoimintamalleista pakkausteollisuudessa vastaamalla
kestävien
pakkausratkaisujen
kysyntään
ja
tarpeeseen,
sillä
ne
vähentävät
riippuvuutta
kalliista
tai
niukoista
neitseellisistä
materiaaleista ja tehostavat resurssien käyttöä. Alalla voidaan luoda
uusia tuotekonsepteja, ja innovaatiot voivat edistää vastuullisempien
tuotteiden
kehittämistä,
mikä
voi
luoda
Huhtamäelle
liiketoimintamahdollisuuksia.
Tämä
voi
auttaa
Huhtamäkeä
vakiinnuttamaan asemansa vastuullisten pakkausratkaisujen johtajana.
Yhteiskunta
Oma työvoima: Terveys ja turvallisuus
(S1)
Työturvallisuuden laiminlyönti voi uhata terveyttä, lisätä tapaturmia ja
johtaa
poissaoloihin
tai
työvoiman
vaihtuvuuteen.
Tuotannon
henkilöstö voi altistua erilaisille kemikaaleille tietyissä osissa prosesseja.
Kemikaaliturvallisuus
on
myös
tunnistettu
olennaiseksi
aiheeksi
Huhtamäen toimialalla.
Vaikutus
on
luontainen
osa
toimintamallia
tuotantotoimintaa
harjoittavalle yhtiölle, ja sillä on lyhyen aikavälin vaikutuksia.
Jos terveys- ja turvallisuustapahtumia sattuu, sakoista ja maineelle
aiheutuvasta vahingosta seuraa taloudellinen riski. Lisäksi on olemassa
riski, että työntekijöille koituu oikeudellisia seuraamuksia ja toiminta
keskeytyy. Mahdollinen kielteinen taloudellinen vaikutus on myynnin
väheneminen ja kustannusten kasvu.
Oma työvoima: Ammattitaitoisen
työvoiman saatavuus (S1)
Ammattitaitoisen työvoiman ja osaamisen puute voi aiheuttaa haasteita
tuotantolinjojen
resursoinnissa,
mikä
voi
johtaa
viivästymisiin
valmistusprosesseissa. Vaikka tämä taloudellinen riski voi aluksi ilmetä
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 30
paikallisella tai alueellisella tasolla, se voi eskaloitua maailmanlaajuiseksi
ongelmaksi ja siten lisätä siihen liittyviä taloudellisia riskejä.
Hallintotapa
Eettinen liiketoiminnan harjoittaminen ja
yrityskulttuuri (G1)
Huhtamäki on sitoutunut vaalimaan yritysarvojaan ja yrityskulttuuriaan
sekä edistämään eettistä liiketoimintaa, mikä lisää luottamusta ja
sitoutumista Huhtamäellä ja sen ulkopuolella ja saa näin ollen aikaan
myönteisen vaikutuksen.
Väärinkäytösten paljastajien suojelu (G1)
Huhtamäellä
on
käytössä
väärinkäytösten
paljastajien
suojelua
koskevat periaatteet sen varmistamiseksi, että työntekijät voivat
ilmoittaa lainvastaisesta toiminnasta tai epäeettisistä käytännöistä
ilman pelkoa kostotoimista.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien luettelo sisältää sekä mahdolliset että todelliset myönteiset ja kielteiset vaikutukset koko
arvoketjussa. Alla olevassa kuvassa esitetään Huhtamäen arvoketjun tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet olivat merkittävässä osassa
Huhtamäen määrittäessä uudelleen kestävyystavoitteita sekä niihin liittyviä kestävyysmittareita. Kestävyystavoitteet ovat olennainen
osa Huhtamäen päätöksentekoa, erityisesti vuotuisen toiminta- ja investointisuunnittelun sekä budjetointiprosessien yhteydessä, joihin
vastuullisuusnäkökohdilla on suora vaikutus. Keskeiset tavoitteet on sisällytetty myös konsernin kannustinmalleihin, kuten tässä
kestävyysraportissa on edempänä esitetty.
Kaikki Huhtamäen liiketoimintasegmentit ovat hyvässä asemassa hyödyntämään liiketoimintamahdollisuuksia ja vähentämään
vastuullisuuteen liittyviä riskejä.
Huhtamäen liiketoimintastrategiassa ja liiketoimintamallissa painotetaan tuotteiden vastuullisuutta, ja liiketoimintasegmenttien
innovatiiviset tuotevalikoimat mahdollistavat kiertotalouteen liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämisen. Innovaatiot esimerkiksi
kierrätyskelpoisten monomateriaalisten joustopakkausten alalla, blueloop™-ratkaisut Flexible Packaging -segmentissä ja yksinomaan
kierrätetyn kuidun käyttö Fiber Packaging -liiketoiminnassa ovat keskeisiä keinoja hyödyntää näitä mahdollisuuksia. Valmistusjätteen
korkea kierrätysaste sekä kierrätykseen tai kompostointiin suunnitellut tuotteet edistävät raaka-aineiden ja käytettyjen pakkausten
kierrätystä ja tukevat näin asiakkaiden vastuullisuusodotuksia.
Resurssien käytön vaikutuksia hallitaan lisäksi strategisella sitoutumisella vastuulliseen hankintaan, ja etenkin suosimalla sertifioituja
kuituja. World-Class Operations -ohjelman mukaisen toimintatavan keskeinen osa on toiminnasta syntyvien jätteiden vähentäminen,
mikä vähentää edelleen resurssien ulosvirtauksiin liittyviä riskejä ja vaikutuksia.
Joidenkin Huhtamäen liiketoimintasegmenttien tuotanto on energiaintensiivistä. Energiatehokkuuden parantaminen ja päästöjen
vähentäminen ovat keskeisiä painopistealueita näiden segmenttien liiketoimintamallissa ja strategisessa suunnittelussa. Tämän
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 31
olennaisen riskin torjumiseksi on käynnissä kohdennettuja tutkimus- ja kehitystoimia, joilla valmistustoimintaan pyritään kehittämään
ilmastovaikutuksia lieventäviä vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Raportointikauden aikana ei tunnistettu riskien ja mahdollisuuksien aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia.
Kuten tämän kestävyysraportin seuraavassa luvussa kerrotaan, Huhtamäki päivitti kaksinkertaisen olennaisuusarviointinsa vuoden
2025
aikana.
Päivityksellä
haluttiin
tarkentaa olennaisia
aiheita
ja
niihin
liittyvää
raportointia
ja
näin lisätä
raportoinnin
merkityksellisyyttä. Tuloksena saatiin suppeampi olennaisten aiheiden luettelo, josta oli poistettu useita epäolennaisiksi todettuja aiheita
sekä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Näitä muutoksia ja menetelmää kuvataan tarkemmin kyseisessä luvussa.
Kuvaus prosesseista, joilla tunnistetaan ja arvioidaan olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
Huhtamäki
vahvistaa
säännöllisesti
näkemyksensä
olennaisista
vastuullisuusaiheista,
ja
vuonna
2025
Huhtamäki
toteutti
kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin päivityksen EU:n kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti.
Olennaisuuden arviointiprosessi
Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin päivitysprosessi aloitettiin laatimalla ja vahvistamalla kuvaus Huhtamäen arvoketjusta siten, että
siinä huomioitiin Huhtamäen neljän liiketoimintasegmentin erityispiirteet. Arvoketjun keskeiset sidosryhmät tunnistettiin.
Toisessa vaiheessa kerättiin näkemyksiä laajalta ja monipuoliselta sidosryhmien joukolta. Tämän avulla syvennettiin ymmärrystä
Huhtamäen olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Prosessiin osallistui sekä sisäisiä että ulkoisia sidosryhmiä.
Näkemyksiä koottiin niin kestävyysraportin käyttäjistä kuin vaikutusten piiriin kuuluvista ryhmistä.
Sisäiset sidosryhmät, koostuen Huhtamäen työntekijöistä, saivat vastattavakseen kyselyn, joka lähetettiin kaikille Huhtamäen
tuotantolaitosten edustajille.
Ulkoisiin sidosryhmiin kuului valittuja asiakkaita kaikista Huhtamäen liiketoimintasegmenteistä, yksi alihankkija ja kolme kolmannen
sektorin organisaatiota, jotka edustivat hiljaisia sidosryhmiä. Tietoa olennaisista aiheista kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla.
Nämä sidosryhmät kattoivat kaikki Huhtamäen teknologiat ja liiketoiminnot ja edustivat Huhtamäen toimintaa maailmanlaajuisesti.
Sidosryhmiltä saatu tärkeä tieto otettiin huomioon Huhtamäen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien muotoilua tarkennettaessa ja
täydennettäessä sekä arvioitaessa vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien olennaisuuden arviointi toteutettiin kahdessa työpajassa, joista ensimmäisessä keskityttiin
vaikutuksen olennaisuuteen ja toisessa taloudelliseen olennaisuuteen. Työpajoihin osallistuneilla Huhtamäen sisäisillä asiantuntijoilla oli
käytössään eri sidosryhmiltä kerätyt tiedot, joita käytettiin pohjatietona työpajoissa määriteltävälle kokonaisarviolle. Vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet arvioitiin koko konsernin näkökulmasta siten, että ne kattoivat kaikki neljä Huhtamäen liiketoimintasegmenttiä sekä
Huhtamäen toiminnan globaalin maantieteellisen ulottuvuuden.
Huhtamäen konsernin riskienhallintatoiminto osallistui kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessiin ja osallistui erityisesti
taloudellisen olennaisuuden arviointiin.
Olennaisuusarvioinnissa huomioitiin luettelo ESRS-standardiin kuuluvista kestävyystekijöistä (ESRS 1, Lisäys A, AR 16). Lisäksi
tarkasteltiin mahdollisia toimialalle erityisiä aiheita. Kaikki vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kohdistettiin kuitenkin ESRS-standardin
mukaisiin teemoihin.
Työpajoista saatuja alustavia tuloksia tarkasteltiin sen jälkeen uudelleen keskeisten osallistujien kanssa, jotta saatiin varmistettua eri
arvioiden yhdenmukaisuus ja kokonaisuuden mielekkyys.
Lopuksi Huhtamäen johto osallistui olennaisuusarviointiin tarkastelemalla tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
määritelmiä sekä arvioita vaikutuksen olennaisuudesta ja taloudellisesta olennaisuudesta. Tuloksena saadut olennaiset aiheet sekä
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet esiteltiin konsernin johtoryhmälle, joka kävi ne läpi ja hyväksyi kokouksessaan lopullisen luettelon
olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista.
Ilmastoon liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Huhtamäen kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa arvioitiin ilmastoon liittyviä fyysisiä ja siirtymäriskejä sekä mahdollisuuksia
konsernin omassa toiminnassa ja arvoketjun alku- ja loppupäässä. Olennaiset ilmastovaikutukset ja -riskit tunnistettiin käyttämällä
samaa ilmastoskenaarioanalyysia ja -riskinarviointia, jota hyödynnettiin Huhtamäen edellisen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin
yhteydessä.
Huhtamäki edelleen kehitti ilmastoriskianalyysiansa vuonna 2025. Päivitetty arviointi sisältää toimipaikkakohtaiset arviot fyysisistä
ilmastoriskeistä hyödyntäen paikkatietoaineistoa. Siirtymäriskien osalta käytettiin Kansainvälisen energiajärjestön (International
Energy Agency, IEA) Stated Policies Scenario (STEPS) -skenaariota aiemmin sovelletun Net Zero by 2050 -skenaarion rinnalla, minkä
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 32
ansiosta mahdollisia siirtymävaihtoehtoja pystyttiin tarkastelemaan laajemmin. Tämä ajantasainen ilmastoskenaarioanalyysi laadittiin
samaan aikaan kuin uusin kaksinkertainen olennaisuusarviointi. Uuden skenaarioanalyysin lopulliset tulokset eivät kuitenkaan olleet
vielä käytettävissä kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin päivityksen aikana, minkä vuoksi nämä tulokset sisällytetään tuleviin
kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin päivityksiin.
Tunnistaessaan
todellisia
ja
mahdollisia
tulevia
kasvihuonekaasupäästöjen
lähteitä
kaksinkertaisessa
olennaisuusarvioinnissa
Huhtamäki
käytti
olemassa
olevia
kasvihuonekaasupäästöjen
laskelmiaan
ja
ilmastoriskien
arviointia.
Konserni
toimii
energiaintensiivisellä alalla ja tiedostaa aiheuttavansa kasvihuonekaasupäästöjä ja kielteisiä ilmastovaikutuksia. Huhtamäki on kuitenkin
laatinut siirtymäsuunnitelman näiden kielteisten vaikutusten lieventämiseksi. Huhtamäki laskee omista toiminnoistaan (scope 1 ja 2)
sekä arvoketjun alku- ja loppupäästä (scope 3) peräisin olevat kasvihuonekaasupäästönsä. Pääasialliset päästölähteet on tunnistettu, ja
niitä vähennetään tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden ja toimenpidesuunnitelmien mukaisesti.
Ilmastoon liittyvä skenaarioanalyysi
Huhtamäki on tunnistanut ilmastoon liittyvät vaarat (esim. tulvat, myrskyt, kuumuus, kuivuus) sekä siirtymäriskit ja -mahdollisuudet
lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Huhtamäen omaisuuserien ja liiketoiminnan altistumista näille vaaroille arvioitiin ylätasolla.
Määritellyt lyhyen (alle 3 vuotta), keskipitkän (3–10 vuotta) ja pitkän aikavälin (yli 10 vuotta) aikahorisontit ovat yhdenmukaiset
konsernin strategisen suunnittelun aikahorisonttien ja pääoman kohdentamissuunnitelmien kanssa.
Ilmastoon liittyvien vaarojen tunnistamisessa hyödynnettiin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on
Climate Change, IPCC) ilmastoskenaarioita ja siirtymäkauden tapahtumien määrityksessä Kansainvälisen energiajärjestön (IEA)
skenaarioita. Valitut skenaariot ovat ilmastoriskien taloudellisia vaikutuksia koskevan tiedonantotyöryhmän (The Task Force on
Climate-related Financial Disclosures, TCFD) suositusten ja uusimman tieteellisen tiedon mukaisia. Tämän perusteella Huhtamäki
katsoo, että käytetyt skenaariot kattavat sen todennäköiset riskit ja epävarmuustekijät.
Ilmastoon liittyvien vaarojen tunnistamisessa sekä altistumisen ja herkkyyden arvioinnissa on hyödynnetty IPCC:n SSP1-2.6 ja SSP5-8.5
ilmastoskenaarioita vuosille 2030 ja 2050. Skenaariossa SSP1-2.6 ilmaston lämpeneminen rajoitetaan 1,5 asteeseen, ja skenaariossa
SSP5-8.5 tarkastellaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksia, kun keskimääräinen lämpötila nousee neljä astetta. Neljän asteen (SSP5-8.5)
skenaario on tärkeä Huhtamäen liiketoimintastrategian resilienssin kannalta, sillä se edustaa kehitystä, jossa kasvihuonekaasupäästöt
ovat suuret. Skenaario korostaa ilmastonmuutoksen fyysisiä riskejä, jotka liittyvät siihen, että poliittinen halukkuus taistella
ilmastonmuutosta vastaan vähenee. Skenaario auttaa tunnistamaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvien fyysisten riskien vaikutuksille
altteimmat omaisuuserät ja liiketoimet sekä tukee sopeutumissuunnitelmien laatimista.
Neljän asteen (SSP5 8.5) skenaarion tärkeimpiä ajureita ovat poliittisen halukkuuden puute rajoittaa fossiilisten polttoaineiden käytön
kasvua, uusiutuvan energian kapasiteetin laajentamisen korkeat pääomakustannukset, merkittävä väestönkasvu ja lisääntynyt
energiankulutus, laajamittainen metsäkato, kaupungistuminen ja luonnon hiilinielujen väheneminen sekä kuluttajien haluttomuus
maksaa enemmän vähähiilisemmistä tuotteista. Nämä tekijät vaikuttavat suoraan Huhtamäen toimintaan, sillä ne muokkaavat
makrotalouden suuntauksia, toimintaperiaatteita koskevia oletuksia, energiankäyttöä ja energian tuotantorakennetta sekä teknologista
kehitystä, jotka vaikuttavat suoraan konsernin toimintaan, kustannuksiin ja strategiseen suunnitteluun. SSP5-8.5-skenaarion rajoitteita
ovat rajalliset resurssit fossiilisten polttoaineiden tuottamiseen ja lisääntyvät tuotantokustannukset sekä mahdolliset peruuttamattomat
vahingot ekosysteemeille. 1,5 asteen (SSP1-2.6) skenaario määrittää ilmastonmuutoksen fyysisten riskien vähimmäistason.
Huhtamäen omaisuuserien ja liiketoiminnan altistuminen ja herkkyys tunnistetuille ilmastoon liittyville vaaroille on arvioitu ylätasolla
tukeutuen aiempaan altistumiseen ja ennakoituun tulevaan kehitykseen ja perustuen riskien todennäköisyyteen ja esiintymistiheyteen
eri ilmastoskenaarioissa. Huhtamäen toimipaikkoja ja toimitusketjuja koskevia maantieteellisiä koordinaatteja (kuten Nomenclature of
Territorial Units of Statistics NUTS EU:n alueella) ei otettu huomioon.
Ilmastoon liittyviä siirtymäriskejä ja -mahdollisuuksia omassa toiminnassa sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä arvioitiin Kansainvälisen
energiajärjestön (IEA) Net Zero by 2050 -skenaarion avulla. Huhtamäen omaisuuserien ja liiketoiminnan altistumista siirtymävaiheen
tapahtumille – mukaan lukien muutokset toimintaperiaatteissa ja lainsäädännössä, teknologioissa, markkinaolosuhteissa ja maineessa –
arvioitiin huomioiden tapahtumien todennäköisyys ja laajuus lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
IEA:n Net Zero Emissions by 2050 -skenaario määrittelee tieteellisesti perustellun polun, jonka avulla energia- ja teollisuussektorien
nettonollapäästöt voidaan saavuttaa vuoteen 2050 mennessä.
IEA:n Net Zero Emissions by 2050 -skenaariossa määritellään tieteeseen perustuvat keinot, joiden avulla nettonollapäästöt voidaan
saavuttaa energia- ja teollisuussektoreilla vuoteen 2050 mennessä. Net Zero by 2050 -skenaario on merkityksellinen pakkausalalle, joka
on riippuvainen energiaintensiivisistä materiaaleista. Skenaariossa arvioidaan vahvojen maailmanlaajuisten hillitsemistoimien — kuten
hiilidioksidin hinnoittelun, sähköistämisen ja toimitusketjujen uudelleenjärjestelyjen — vaikutusta pakkausten tuotantoon ja päästöihin,
joten se soveltuu hyvin siirtymäriskien arviointiin. Skenaarion avulla on arvioitu Huhtamäen liiketoimintastrategian resilienssiä
huomioiden Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ja viimeisimmät kansainväliset ilmastositoumukset.
Skenaario korostaa vastuullisiin
käytäntöihin sitoutumisen tärkeyttä, kehittyvien ilmastopolitiikkojen noudattamista sekä teknologisten innovaatioiden hyödyntämistä
toimintakustannusten vähentämiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi markkinoilla. Skenaario edellyttää kuitenkin huomattavia
investointeja uusiutuvaan energiaan ja hiilidioksidin talteenottoon, ja niiden täydentämistä vahvalla kansainvälisellä ilmastopolitiikalla.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 33
Nopean siirtymän saavuttaminen edellyttää myös teknologisten, taloudellisten ja sosiaalisten haasteiden voittamista, mikä vaatii
koordinoituja globaaleja ponnistuksia ja laajalle levinneitä käyttäytymistapojen muutoksia.
Ilmastoskenaarioanalyysin tuloksia käsitellään kappaleessa Ilmastoresilienssianalyysin metodologia, luvussa E1 Ilmastonmuutos.
Kuten luvussa Päästöjen lukkiutumat todetaan, Huhtamäki on tunnistanut, että merkittävä osa sen scope 1 -päästöistä on
tuotantoprosesseissa käytettyihin omaisuuseriin liittyviä lukkiutuneita päästöjä. Näiden omaisuuserien korvaaminen tai modernisointi
edellyttää rahoitusta ja aiheuttaa siirtymäriskin. Nämä päästöt ovat myös alttiita kasvavalle hiilidioksidipäästöjen hinnoittelulle.
Huhtamäki on aloittanut siirtymäsuunnitelman laatimisen, jolla pyritään vähentämään lukkiutuneita päästöjä ja niihin liittyviä
siirtymäriskejä. Samoin osa Huhtamäen liiketoiminnasta ei ole EU:n taksonomialuokittelujärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja.
Tilinpäätöksessä esitetyt kriittiset ilmastoon liittyvät oletukset ovat yhteensopivia skenaarioiden kanssa, eikä ilmastoon liittyvillä
seikoilla ollut olennaista vaikutusta raportointikauden lopussa.
Pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Kaksinkertaisen olennaisuusarvion aikana havaittiin ja arvioitiin pilaantumiseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Arvioinnissa noudatettiin jäljempänä kuvattua kaksinkertaisen olennaisuusarvion yleistä menetelmää, ja arviointi suoritettiin
liiketoimintasegmenttien tasolla. Pilaantumisesta ei tehty toimipaikkatason arviointia eikä vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä kuultu.
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vesi on tärkeä resurssi Huhtamäen kuitutuotteiden valmistuksessa, mutta muut teknologiat eivät ole riippuvaisia vedestä.
Vuonna 2025 Huhtamäki toteutti konsulttiyhtiön tuella arvion vesiin liittyvistä taloudellisista riskeistä. Huhtamäki käyttää tästä
arvioinnista saatuja tuloksia yhdessä sisäisestä kestävyysraportoinnista saatujen vedenkäyttö- ja jätevesipäästötietojen kanssa
arvioidakseen veteen liittyviä riskejä kokonaisvaltaisesti.
Arvioinnit antavat tietoa vesistöalueista, vahvistavat riskiluokitukset ja auttavat Huhtamäkeä priorisoimaan toimenpiteitä. Lisäksi niistä
saadaan tietoa kaksinkertaisen olennaisuusarvion tueksi. Huhtamäen kaksinkertaiseen olennaisuusarvioon ei sisältynyt vaikutusten
kohteena olevien yhteisöjen kuulemista yhteisten vesivarojen ja vaikutusten kohteena olevien vesistöalueiden osalta.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Kun Huhtamäki tunnisti tosiasiallisia ja mahdollisia tulevia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia kaksinkertaisen olennaisuusarvion yhteydessä, se hyödynsi olemassa olevien, biologiseen monimuotoisuuteen
ja ekosysteemeihin liittyvien arviointien tuloksia. Huhtamäki on jo aikaisessa vaiheessa sitoutunut Taskforce on Nature-related Financial
Disclosures (TNFD) -viitekehykseen ja aloittanut LEAP-lähestymistavan mukaisen arvioinnin, jolla se arvioi riippuvuuttaan biologisesta
monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista, erityisesti metsäekosysteemeistä. Näihin aiheisiin liittyviä mahdollisia riskejä arvioitiin
edelleen osana kaksinkertaisen olennaisuusarvion prosessia noudattaen samoja kriteerejä, soveltamisalaa ja menetelmiä kuin yleisessä
kaksinkertaisessa olennaisuusarviossa. Riskiarviointiin sisältyivät fyysiset, siirtymä- ja järjestelmäriskit.
Huhtamäki on sitoutunut tunnistamaan ja lieventämään toimintansa vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen. Konserni suosii
sertifioitua kuitua tuotannossaan ja käyttää vain rajoitetusti neitseellistä kuitua. Huhtamäki kartoittaa vuosittain tuotantolaitostensa
sijainnit ja määrittää, sijaitsevatko ne biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä. Osa Huhtamäen
tuotantolaitoksista sijaitsee biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä. Huhtamäki ei ole vielä
määritellyt, onko näissä tuotantolaitoksissa tarpeen toteuttaa biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä. Osana
TNFD-arviointia Huhtamäellä on kuitenkin meneillään prosessi, jossa se määrittää objektiivisesti tuotantolaitosten vaikutuksia
biologiseen monimuotoisuuteen ja kartoittaa mahdollisten lieventävien toimenpiteiden tarvetta.
Huhtamäen
tavoitteena
on
siirtyä
kiertotalouden
periaatteiden
mukaisiin
liiketoimintamalleihin
ja
tukea
asiakkaita
vastuullisuustavoitteiden saavuttamisessa. Siten konsernin vastuullisuustoimet auttavat vähentämään riippuvuutta neitseellisistä
raaka-aineista, arvoketjun loppupäässä syntyvää jätettä ja riskiä siitä, että asiakkaiden vaatimuksiin ei onnistuta vastaamaan.
Huhtamäen kaksinkertainen olennaisuusarvio ei sisältänyt vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kuulemista koskien yhteisten
biologisten resurssien ja ekosysteemien kestävyysarviointeja.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät todelliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin osana yleistä
kaksinkertaisen olennaisuusarvion prosessia. Prosessiin sisältyi asianomaisten yhteisöjen kuuleminen edustuksen kautta siten, että
prosessissa haastateltiin näitä hiljaisia sidosryhmiä edustavia kolmannen sektorin organisaatioita.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 34
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet arvioitiin osana kaksinkertaista olennaisuusarviota.
Arvioinnissa korostuivat Huhtamäen myönteiset vaikutukset, jotka johtuvat sen yritysarvojen ja -kulttuurin ylläpitämisestä, eettisen
liiketoimintakäytännön edistämisestä ja väärinkäytösten paljastajien suojelusta.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin menetelmät ja oletukset
Vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioitaessa otettiin huomioon, ovatko ne tosiasiallisia eli jo toteutuneet vai mahdollisia eli ne
voivat
toteutua
tietyllä
todennäköisyydellä.
Mahdollisten
vaikutusten
todennäköisyys
arvioitiin,
ja
vaikutusten,
riskien
ja
mahdollisuuksien merkitystä painotettiin kertomalla niiden vaikutus todennäköisyydellä. Tosiasiallisten vaikutusten todennäköisyys on
100 prosenttia.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien toteutumisen aikahorisontti on jaettu kolmeen ryhmään: lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli:
•
lyhytaikaisilla tarkoitetaan vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka toteutuvat tilikauden aikana
•
keskipitkällä aikavälillä tarkoitetaan 2–5 vuoden jaksoa
•
pitkällä aikavälillä tarkoitetaan vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka toteutuvat myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua.
Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu Huhtamäen oman toiminnan lisäksi myös arvoketjun alku- ja loppupäässä. Tällä
lähestymistavalla pyritään selvittämään, mitkä vaikutukset johtuvat konsernin strategiasta ja liiketoimintamallista ja mitkä ovat peräisin
sen liikesuhteista.
Huhtamäen asiantuntijat ja johto ovat arvioineet uudelleen materiaalisuuden raja-arvon, ja se asetettiin siten, että kaikkein
merkittävimmät ja huomattavimmat vaikutukset tunnistetaan olennaisiksi. Vakavimmat ja merkittävimmät vaikutukset asteikolla 1–5
alkavat arvosta 4 (80 % tai enemmän), kun taas olennaiset riskit ja mahdollisuudet alkavat arvosta 3 (60 % tai enemmän).
Tähän kestävyysraporttiin sisällytettävien olennaisten aiheiden määrittelyssä käytettiin periaatetta, missä tietyn aiheen sisältäessä
olennaisen vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden, aiheen, osa-aiheen tai osaosa-aiheen katsotaan olevan olennainen.
Olennaisuuteen liittyvä päätöksentekoprosessi
Huhtamäen johtoryhmä kävi läpi ja hyväksyi kaksinkertaisen olennaisuusarvion tulokset. Tämän jälkeen tarkastusvaliokunta katselmoi
tulokset. Osakeyhtiölain mukaisesti tarkastusvaliokunta valvoo prosessia, joka toteutetaan kestävyysraportointistandardien mukaisesti
raportoitujen tietojen tunnistamiseksi.
Vuoden 2025 aikana toteutetun kaksinkertaisen olennaisuusarvion päivitysprosessi oli laaja, jotta lopputulos kuvastaisi päivitettyjä
kestävyystavoitteita sekä tahtotilaa keskittyä raportoinnissa olennaisimpiin aiheisiin. Prosessiin sisältyi sisäisten ja ulkoisten
sidosryhmien kuuleminen laajemmin kuin vuonna 2024 toteutetussa arviossa. Tulevina vuosina Huhtamäki aikoo päivittää
kaksinkertaisen olennaisuusarvion tekemällä tarkistuksen, jonka avulla se tunnistaa olennaiset muutokset omassa toiminnassaan,
strategiassaan tai ympäristössään. Täydellinen arviointi suoritetaan vain siinä tapauksessa, että tarkistuksessa havaitaan merkittäviä
muutoksia.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 35
Ympäristötiedot
EU:n
kestävyysluokitusjärjestelmä
EU:n
kestävyysluokitusjärjestelmä
on
ympäristöluokittelujärjestelmä,
joka
muuntaa
EU:n
ilmasto-
ja
ympäristötavoitteet
investointikriteereiksi taloudellisille toiminnoille. Sen mukaan ympäristön kannalta kestäviä ovat taloudelliset toiminnot, jotka edistävät
merkittävästi vähintään yhtä EU:n kuudesta ympäristötavoitteesta, ilman että vahingoitetaan kyseisiä tavoitteita merkittävästi, ja
noudattaen yhteiskunnallisia vähimmäistason suojatoimia. Delegoituna säädöksenä julkaistut kuusi ympäristötavoitetta käsittelevät
päästöintensiivistä taloudellista toimintaa, ja niiden tavoitteena on ohjata kehitystä kohti kestävää tuotantoa.
Komission delegoitu asetus (EU) 2026/73 antaa mahdollisuuden soveltaa tilikauden 2025 kestävyysraportoinnissa aiempaa, myös
vuoden 2024 kestävyysraportoinnissa sovellettua EU-taksonomiasääntelyä (mukaan lukien tähän liittyvät komission delegoidut
asetukset). Tilikauden 2025 taksonomiaraportoinnissa on käytetty tätä mahdollisuutta.
Ydinvoimaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Rivi
Ydinvoimaan liittyvät toiminnot
1.
Yritys toteuttaa, rahoittaa tai sillä on vastuita innovatiivisten sähköntuotantolaitosten
tutkimus-,
kehitys-,
esittely-
ja
käyttöönottotoiminnassa,
jotka
tuottavat
energiaa
ydinvoimaprosesseista mahdollisimman vähäisellä polttoainesyklin jätteellä.
Ei
2.
Yritys toteuttaa, rahoittaa tai sillä on vastuita uusien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien
ydinvoimaloiden rakentamisessa ja turvallisessa käytössä, mukaan lukien kaukolämpö tai
teolliset prosessit, kuten vedyntuotanto, sekä niiden turvallisuuden parantamisessa parasta
käytettävissä olevaa tekniikkaa käyttäen.
Ei
3.
Yritys toteuttaa, rahoittaa tai sillä on vastuita olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä
tuottavien
ydinvoimaloiden
turvallisessa
käytössä,
mukaan
lukien
kaukolämpö
tai
teollisuusprosessit, kuten ydinenergiasta peräisin olevan vedyn tuotanto, sekä niiden
turvallisuuden parantamisessa.
Ei
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.
Yritys toteuttaa, rahoittaa tai sillä on vastuita fossiilisilla kaasupolttoaineilla sähköä
tuottavien sähköntuotantolaitosten rakentamisessa tai toiminnassa.
Ei
5.
Yritys toteuttaa, rahoittaa tai sillä on vastuita sellaisten yhdistettyjen lämpö-
/
jäähdytys-
j
a
sähköntuotantolaitosten rakentamisessa, kunnostamisessa ja toiminnassa, joissa käytetään
fossiilisia kaasupolttoaineita.
Ei
6.
Yritys
toteuttaa,
rahoittaa
tai
sillä
on
vastuita
sellaisten
lämmöntuotantolaitosten
rakentamisessa,
kunnostamisessa
ja
toiminnassa,
jotka
tuottavat
lämpöä/jäähdytystä
fossiilisilla kaasupolttoaineilla.
Ei
Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot
Taloudellista toimintaa pidetään luokitusjärjestelmäkelpoisena, jos siihen viitataan luokitusjärjestelmässä ja sen avulla voidaan saavuttaa
vähintään yksi kuudesta ympäristötavoitteesta: 1) ilmastonmuutoksen hillintä, 2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, 3) vesivarojen ja
merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, 4) kiertotalouteen siirtyminen, 5) pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä
6) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeleminen ja ennallistaminen.
Huhtamäki on arvioinut luokitusjärjestelmäkelpoisuuttaan ja luokitusjärjestelmän mukaisuuttaan kuuden ympäristötavoitteen kanssa
käymällä läpi taloudelliset toiminnot, jotka on esitetty delegoidussa ilmastoasetuksessa (komission delegoitu asetus (EU) 2021/2139),
täydentävässä delegoidussa ilmastoasetuksessa (komission delegoitu asetus (EU) 2022/1214), delegoidussa ympäristöasetuksessa
(komission delegoitu asetus (EU) 2023/2486) ja delegoidun ilmastoasetuksen muutoksissa (komission delegoitu asetus (EU)
2023/2485).
Tämän arvioinnin perusteella Huhtamäki on arvioinut, että konsernin toiminta muovipakkaustuotteiden valmistuksessa sisältyy
tavoitteeseen 4, Kiertotalouteen siirtyminen (CE1.1).
Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot on määritelty Euroopan yhteisön tilastollisen toimialaluokituksen (NACE) ja EU:n ehdotetun
pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen perusteella. NACE-luokitus 22.2 (muovituotteiden valmistus) ja 22.22 (muovipakkausten valmistus)
sisältää tuotteita, joiden päämateriaali on muovi, minkä Huhtamäki tulkitsee koskevan tuotteita, joiden muoviraaka-ainepitoisuus on yli
50 painoprosenttia. Pakkaustuotteiden määritelmä on yhdenmukainen pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen kanssa, ja siten se sisältää
myös kupit, kulhot, lautaset ja niiden kannet NACE:n määritelmässä lueteltujen pussien ja kassien lisäksi. Huhtamäki valmistaa tällaisia
tuotteita kolmessa konsernin neljästä liiketoimintasegmentistä.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 36
Huhtamäen
tunnistamat
ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset
taloudelliset
toiminnot
liittyvät
kuitupohjaisten
kartonkipakkausten
valmistukseen, joka kuuluu luokkiin paperi-, kartonki- ja pahvituotteiden valmistus (NACE 17.2) ja aaltopaperin ja -pahvin sekä paperi-,
kartonki- ja pahvipakkausten valmistus (NACE 17.21).
Luokitusjärjestelmäkelpoisen liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen määrittely tehtiin seuraavasti:
•
Kaikki Huhtamäen tuotteet ja toiminnot arvioitiin luokitusjärjestelmäkelpoisten ja ei-kelpoisten taloudellisten toimintojen
tunnistamiseksi, jotta voitiin varmistaa, että kaikki olennaiset toiminnot on otettu huomioon EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän
tunnuslukuja tarkasteltaessa.
•
Huhtamäen tuotevalikoima arvioitiin luokitusjärjestelmäkelpoisten tuotteiden tunnistamiseksi.
•
Eriteltiin näiden tuotteiden liikevaihto.
•
Tunnistettiin näiden tuotteiden valmistukseen liittyvät pääoma- ja toimintamenot.
•
Pääoma-
ja
toimintamenot,
jotka
liittyvät
sekä
luokitusjärjestelmäkelpoisiin
että
ei-kelpoisiin
tuotteisiin
kohdistettiin
luokitusjärjestelmäkelpoisiin tuotteisiin liikevaihdon perusteella.
•
Kaksinkertainen laskenta vältetään varmistamalla, että liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot raportoidaan vain kerran
kuhunkin luokitusjärjestelmän toimintoon ja kuhunkin ympäristötavoitteeseen.
Luokitusjärjestelmäkelpoinen
liikevaihto
ja
toimintamenot
ovat
pysyneet
vakaina
vuoteen
2024
verrattuna.
Luokitusjärestelmäkelpoiseen liiketoimintaan liittyvät pääomamenot ovat pienentyneet johtuen konsernin strategisesta painotuksesta
kurinalaiseen pääoman käyttöön ja tarkemmasta investointeja koskevasta päätöksenteosta.
Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot
Asetus (EU) 2020/852, artikla 3, määrittää kriteerit, jotka taloudellisen toiminnan on täytettävä, jotta se voidaan luokitella ympäristön
kannalta kestäväksi (luokitusjärjestelmän mukaiseksi):
•
Edistää merkittävästi ympäristötavoitteita.
•
Ei merkittävää haittaa muille viidelle ympäristötavoitteelle.
•
Noudattaa yhteiskunnallisia ja hallintotapanormeja koskevia vähimmäistason suojatoimia.
Tunnistetun luokitusjärjestelmäkelpoisen toiminnan luokitusjärjestelmän mukaisuutta arvioitiin delegoidun ympäristöasetuksen liitteen
II mukaisesti.
Muovipakkaustuotteiden
valmistusta
koskevat
kriteerit
ovat
tiukat,
eikä
Huhtamäki
pysty
tällä
hetkellä
osoittamaan
luokittelujärjestelmän
mukaisuutta
tämän
ympäristötavoitteen
kanssa.
Erityisesti
vaatimusta,
että
muissa
kuin
kontaktimateriaalipakkauksissa vähintään 35 %, ja kontaktimateriaalipakkauksissa vähintään 10 % pakkaustuotteista painolla mitaten
koostuu kierrätetystä kulutusjätteestä ei vielä saavuteta Huhtamäen nykyisessä muovituotevalikoimassa. Tämä johtuu siitä, että
Huhtamäen tuotevalikoima palvelee pääasiassa elintarvikesektoria, jossa mekaanisesti kierrätetyn muovin käyttö pakkauksissa ei ole
sallittua elintarviketurvallisuuteen liittyvien näkökohtien vuoksi. Tällä hetkellä markkinoilla ei ole riittävästi kemiallisesti kierrätettyjä
muoveja, joita voitaisiin käyttää elintarvikepakkauksissa.
Huhtamäki jatkaa luokitusjärjestelmään liittyvän raportointinsa kehittämistä ja ryhtyy tulevina vuosina toimenpiteisiin teknisten
arviointikriteerien
saavuttamiseksi,
jotta
se
voi
raportoida
toimintojensa
luokittelujärjestelmän
mukaisuuden
EU:n
kestävyysluokitusjärjestelmän ympäristötavoitteiden kanssa.
Luokitusjärjestelmään liittyvät raportointiperiaatteet
Liikevaihto
EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän määritelmää noudattava liikevaihto on konsernin tuloslaskelmassa raportoitu nettomyynti, joka oli
3 960,2 milj. euroa (4 126,3 milj. euroa).
Pääomamenot
EU:n
kestävyysluokitusjärjestelmän
määritelmän
mukaiset
pääomamenot
sisältävät
aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden,
aineettomien hyödykkeiden (liikearvoa ja asiakassuhteita lukuun ottamatta) sekä investoinneista ja liiketoimintojen yhdistämisistä
aiheutuvista hankinnoista johtuvien käyttöoikeusomaisuuserien lisäysten summa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja
aineettomien hyödykkeiden lisäykset raportoidaan pääomamenoina konsernin rahavirtalaskelmassa, ja ne olivat 171,9 milj. euroa (247,9
milj. euroa). Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvät pääomamenot raportoidaan konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.4, ja ne olivat 79,7
milj. euroa (35,0 milj. euroa). Yritysostoihin liittyviä lisäyksiä oli 13,8 milj. euroa (ei lisäyksiä vuonna 2024).
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 37
Toimintamenot
EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän määritelmää noudattavat toimintamenot ovat suorat ei-aktivoidut kustannukset, jotka liittyvät
omaisuuden ylläpitoon ja huoltoon, mukaan lukien korjaus- ja kunnossapito-, tutkimus- ja kehityskustannukset, lyhytaikaiset vuokrat ja
muut vastaavat kustannukset, jotka olivat 205,4 milj euroa (211,2 milj. euroa).
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 38
Tilikausi 2025
Vuosi
Merki
Ʃ
ävää edistämistä koskevat kriteerit
Ei merki
Ʃ
ävää hai
Ʃ
aa -kriteerit
Taloudellinen toiminta (1)
Koodi
(2)
Liikevaihto
(3)
Liikevaihdon
osuus,
vuosi 2025 (4)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä (5)
Ilmaston-
muutoksee
n
sopeutumin
en (6)
Vesi (7)
Pilaantumin
en (8)
Kierto-
talous (9)
Biologinen
moni-
muotoi-
suus (10)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä (11)
Ilmaston-
muutokseen
sopeutu-
minen (12)
Vesi (13)
Pilaantumi-
nen (14)
Kierto-
talous
(15)
Biologinen
moni-
muotoi-
suus (16)
Vähimmäis-
tason
suojatoimet
(17)
Luokitusjärj
estelmän
mukaisten
(A.1.) tai
järjestelmäk
elpoisten
(A.2.) osuus
Liikevaihto,
2024 (18)
Mahdollista
va toiminta
(19)
Siirtymätoi
minta (20)
MEUR
%
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E
K;E
K;E
K;E
K;E
K;E
K;E
%
M
T
LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNOT
Ympäristön
kannalta
kestävät
toiminnot
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Ympäristön
kannalta
kestävien
toimintojen
liikevaihto
(luokitusjärjestelmän mukaiset) (A.1)
josta mahdollistavaa
josta siirtymää
Luokitusjärjestelmäkelpoiset,
mu
Ʃ
a
ei
ympäristön
kannalta kestävät toiminnot (ei luokitusjärjestelmän
mukaiset toiminnot)
KEL/EKEL
KEL/EKEL
KEL/EKEL
KEL/EKEL
KEL/EKEL
KEL/EKEL
Muovipakkaustuo
Ʃ
eiden valmistus
CE1.1
1 324,8
33 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
34 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten, mu
Ʃ
a ei ympäristön kannalta
kestävien
toimintojen
liikevaihto
(ei
luokitusjärjestelmän
mukaiset toiminnot) (A.2)
1 324,8
33 %
34 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen liikevaihto
(A.1+A.2)
1 324,8
33 %
34 %
EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNOT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen liikevaihto
2 635,4
67 %
66 %
YHTEENSÄ
3 960,2
100 %
100 %
Liikevaihdon KPI
CE = Kiertotalous
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 39
Tilikausi 2025
Vuosi
Merki
Ʃ
ävää edistämistä koskevat kriteerit
Ei merki
Ʃ
ävää hai
Ʃ
aa -kriteerit
Taloudellinen toiminta (1)
Koodi (2)
Pääoma-
menot (3)
Pääoma-
menojen
osuus,
vuosi
2025 (4)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä (5)
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
(6)
Vesi (7)
Pilaantu-
minen (8)
Kierto-talous
(9)
Biologinen
moni-muoto-
isuus (10)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä (11)
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen (12)
Vesi
(13)
Pilaantu-
minen (14)
Kierto-talous
(15)
Biologinen
moni-
muotoisuus
(16)
Vähimmäist
ason
suojatoimet
(17)
Luokitus-
järjestelmän
mukaisten
(A.1.) tai
järjestelmäkel
poisten (A.2.)
osuus
Pääomameno
t, vuosi 2024
(18)
Mahdollistav
a
toiminta
(19)
Siirtymätoi
minta (20)
MEUR
%
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E
K;E
K;E
K;E
K;E
K;E
K;E
%
M
T
LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNOT
Ympäristön
kannalta
kestävät
toiminnot
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Ympäristön
kannalta
kestävien
toimintojen
pääomamenot
(luokitusjärjestelmän mukaiset) (A.1)
josta mahdollistavaa
josta siirtymää
Luokitusjärjestelmäkelpoiset,
mu
Ʃ
a
ei
ympäristön
kannalta kestävät toiminnot (ei luokitusjärjestelmän
mukaiset toiminnot)
KEL; E/KEL KEL; E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL KEL; E/KEL
Muovipakkaustu
o
Ʃ
eiden valmistus
CE1.1
41,6
16 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
30 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten, mu
Ʃ
a ei ympäristön kannalta
kestävien toimintojen pääomamenot (ei luokitusjärjestelmän
mukaiset toiminnot) (A.2)
41,6
16 %
30 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenot (A.1+A.2)
41,6
16 %
30 %
EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNOT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot
223,9
84 %
70 %
YHTEENSÄ
265,5
100 %
100 %
Pääomamenojen
KPI
CE = Kiertotalous
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 40
Toimintamenojen KPI
Tilikausi 2025
Vuosi
Merki
Ʃ
ävää edistämistä koskevat kriteerit
Ei merki
Ʃ
ävää hai
Ʃ
aa -kriteerit
Taloudellinen toiminta (1)
Koodi
(2)
Toiminta-
menot (3)
Toiminta-
menojen
osuus,
vuosi
2025 (4)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä (5)
Ilmaston-
muutokseen
sopeutu-
minen (6)
Vesi (7)
Pilaantu-
minen (8)
Kierto-
talous (9)
Biologinen
moni-
muoto-
isuus (10)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä (11)
Ilmaston-
muutokseen
sopeutu-
minen (12)
Vesi (13)
Pilaantu-
minen (14)
Kierto-
talous (15)
Biologinen
moni-
muotoisuus
(16)
Vähimmäis
-tason
suoja-
toimet (17)
Luokitusjärj
estelmän
mukaisten
(A.1.)
tai
järjestelmäk
elpoisten
(A.2.) osuus
Toimintame
not,
vuosi
2024 (18)
Mahdollista
va toiminta
(19)
Siirtymätoi
minta (20)
MEUR
%
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E
K;E
K;E
K;E
K;E
K;E
K;E
%
E
T
LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNOT
Ympäristön
kannalta
kestävät
toiminnot
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Ympäristön
kannalta
kestävien
toimintojen
toimintamenot
(luokitusjärjestelmän mukaiset) (A.1)
josta mahdollistavaa
josta siirtymää
Luokitusjärjestelmäkelpoiset,
mu
Ʃ
a
ei
ympäristön
kannalta kestävät toiminnot (ei luokitusjärjestelmän
mukaiset toiminnot)
KEL; E/KEL KEL; E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL
Muovipakkaustuo
Ʃ
eiden valmistus
CE1.1
52,3
25 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
26 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten, mu
Ʃ
a ei ympäristön kannalta
kestävien toimintojen toimintamenot (ei luokitusjärjestelmän
mukaiset toiminnot) (A.2)
52,3
25 %
26 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen
toimintamenot (A.1+A.2)
52,3
25 %
26 %
EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNOT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot
153,1
75 %
74 %
YHTEENSÄ
205,4
100 %
100 %
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 41
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
Siirtymäsuunnitelman sisällyttäminen liiketoimintastrategiaan ja taloussuunnitteluun
Huhtamäellä on ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma, joka on sisällytetty sen liiketoimintastrategiaan ja
taloussuunnitteluun. Konsernin strategiassa painotetaan kestävää innovointia asiakkaiden kanssa sekä pyritään maailmanlaajuiseen
operatiiviseen huippusuoritukseen. Huhtamäki panostaa sellaisten kestävien tuotteiden kehittämiseen, jotka ovat kierrätettäviä,
kompostoitavia tai uudelleenkäytettäviä, joiden hiilijalanjälki on edeltäjiään pienempi ja jotka on valmistettu vastuullisesti hankituista
materiaaleista.
Maailmanlaajuisen
kilpailukyvyn
edistämiseksi
Huhtamäki
keskittyy toiminnan
tehostamiseen,
mukaan
lukien
energiatehokkuuden parantamiseen, veden- ja materiaalinkulutuksen vähentämiseen ja jätteiden minimoimiseen. Nämä strategiset
toimenpiteet
auttavat
vähentämään
Huhtamäen
omassa
toiminnassa
sekä
arvoketjun
alku-
ja
loppupäässä
syntyviä
kasvihuonekaasupäästöjä.
Kestävyysinvestoinnit sisältyvät konsernin taloussuunnitelmaan ja integroidaan kunkin Huhtamäen liiketoimintasegmentin strategiseen
kolmen vuoden suunnitelmaan. Lisäksi Huhtamäen ilmastoa koskeva siirtymäsuunnitelma sisältyy sen globaaliin lyhyen aikavälin
kannustinjärjestelmään, joka on kuvattu tarkemmin osiossa Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
sivulla 23. Järjestelmä koostuu GSSI-viitekehyksen tunnusluvuista, kuten uusiutuvan sähkön osuutta sekä uusiutuvien tai kierrätettyjen
materiaalien osuutta lisäävistä suorituskykyindikaattoreista, jotka osaltaan vähentävät scope 2- ja scope 3 -päästöjä.
Tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet
Huhtamäki
on
sitoutunut
ilmastonmuutoksen
hillintään
toteuttamalla
kasvihuonekaasupäästöjen
(khk-päästöjen)
vähentämistavoitteensa, jotka Science Based Targets -aloite (SBTi) hyväksyi vuonna 2025. Huhtamäen tieteeseen perustuva lyhyen
aikavälin päästövähennystavoite (SBT) koskien scope 1 ja scope 2 -päästöjä on yhdenmukainen 1,5 celsiusasteen tavoitekehityspolun
kanssa. Tavoitteet kattavat Huhtamäen oman toiminnan sekä arvoketjun alku- ja loppupään pääasialliset päästölähteet.
Lyhyellä aikavälillä Huhtamäki sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1- ja scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjään 50,44 % vuoden
2022 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Huhtamäki sitoutuu vähentämään samalla aikajänteellä 25,0 % absoluuttisista scope
3 -kasvihuonekaasupäästöistä, jotka aiheutuvat ostetuista tavaroista ja palveluista, polttoaineisiin ja energiaan liittyvistä toiminnoista,
tuotantoketjun alkupään kuljetuksista ja jakelusta, toiminnassa muodostuvista jätteistä, liikematkoista ja työntekijöiden työmatkoista.
Huhtamäellä ei tällä hetkellä ole merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja, jotka on kohdistettu määriteltyjen ilmastoon liittyvien toimien
tai siirtymäsuunnitelman toteuttamiseen. Toteuttamisen tueksi on kuitenkin osoitettu konsernin ja liiketoimintasegmenttien
henkilöstöresursseja sekä varattu taloudellisia resursseja vuosibudjetteihin ja kolmivuotissuunnitelmiin. Huhtamäki on sitoutunut
asettamaan yhdessä SBTi:n kanssa koko yritystä koskevat, tieteeseen perustuvan nettonollapäästötavoitteen mukaiset pitkän aikavälin
päästövähennystavoitteet.
Osana
pitkän
aikavälin
tavoitteiden
asettamisprosessiaan
Huhtamäki
kehittää
kattavaa
siirtymäsuunnitelmaa, jossa määritellään tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät toimet, investoinnit ja rahoitus.
Siirtymäsuunnitelma, hiilestä irtautumisen keinot ja edistyminen
Huhtamäen
siirtymäsuunnitelma
tieteeseen
perustuvien
päästövähennystavoitteiden
saavuttamiseksi
käsittää
useita
hiilestä
irtautumisen keinoja, joiden tarkoituksena on vähentää scope 1, 2 ja 3 -päästöjä.
Scope 1 ja 2 -päästöjen osalta fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähentämisen tärkeimpiä keinoja ovat energiatehokkuuden
parantaminen,
polttoainevaihdokset,
sähköistäminen,
uusiutuvan
sähkön
käyttö
ja
puhtaiden
teknologioiden
kehittäminen.
Perusvuodesta 2022 lähtien Huhtamäki on vähentänyt scope 1- ja scope 2 -päästöjä pääasiassa lisäämällä uusiutuvan sähkön osuutta
toiminnassaan. Vuonna 2025 toteutettuja ja suunnitteilla olevia keskeisiä toimia ovat uusiutuvan sähkön osuuden kasvattaminen ja
energiatehokkuuden parantaminen.
Scope 3:n osalta hiilestä irtautumisen tärkeimpiä keinoja ovat vuorovaikutus toimittajien kanssa päästöjen vähentämiseksi, uusiutuvien
ja kierrätettyjen materiaalien osuuden lisääminen tuotteissa sekä tehokkaiden kierrätysjärjestelmien luominen. Scope 3 -päästöjen
vähentäminen edellyttää yhteistyötä koko arvoketjussa tärkeimpien toimittajien, asiakkaiden, toimialaryhmien ja tutkimuslaitosten
kanssa. Tämä yhteistyö on olennaisen tärkeää tuotteiden päästöjen vähentämiseksi, vähähiilisten materiaalien ja pakkausratkaisujen
kehittämiseksi sekä keräyksen ja kierrätyksen edistämiseksi, jotta elinkaaren loppupään päästöt voidaan minimoida. Kierrätettyjen
materiaalien käyttö vähentää riippuvuutta primääriraaka-aineista, joiden tuottaminen tyypillisesti vaatii enemmän energiaa ja
resursseja.
Huhtamäen scope 3 -päästöt ovat vaihdelleet tuotantomäärien mukaan. Vuonna 2025 Huhtamäki pyrki aktiivisesti lisäämään
teollisuustuotannon jälkeen kierrätettyjen (Post-Industrial Recycled, PIR) ja kuluttajakäytön jälkeen kierrätettyjen (Post-Consumer
Recycled, PCR) materiaalien käyttöä tavoitteenaan vähentää muoveihin liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 42
Huhtamäen hallitus ja konsernin johtoryhmä hyväksyivät Huhtamäen nykyisen siirtymäsuunnitelman ja siihen liittyvät tavoitteet vuonna
2025.
Päästöjen lukkiutumat
Huhtamäen scope 1 -khk-päästöt ovat osittain peräisin tuotantoprosesseista, jotka perustuvat pääasiassa maakaasua käyttävien
omaisuuserien
khk-päästöjen
lukkiutumiin.
Nämä
päästölukkiutumat
eivät
vaaranna
Huhtamäen
lyhyen
aikavälin
päästövähennystavoitteita.
Pitkän aikavälin yhdenmukaisuuden saavuttaminen 1,5 celsiusasteen ilmastotavoitteen kanssa edellyttää näiden tuotantoprosessien
muuttamista joko korvaamalla tai modernisoimalla olemassa olevat omaisuuserät vaihtoehtoisilla tavoilla, kuten sähköistyksellä tai
polttoaineen
vaihdolla.
Vuonna
2025
Huhtamäki
edisti
uusia
teknisiä
ratkaisuja,
joiden
tavoitteena
on
vähentää
kasvihuonekaasuintensiivisten tuotantokoneiden päästöjä. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa keskityttiin tunnistamaan mahdollisuuksia
energiankäytön optimointiin, polttoaineiden vaihtamiseen ja sähköistämiseen. Tavoitteena oli lukkiutuneiden päästöjen vähentäminen.
Luokitusjärjestelmäasetus ja Pariisin sopimuksen mukaiset vertailuarvot
Huhtamäen
lähestymistapa
EU:n
kestävyysluokitusjärjestelmään
on
kuvattu
tarkemmin
aiemmin
osiossa
EU:n
kestävyysluokitusjärjestelmä
sivulla 35.
Huhtamäkeä ei ole suljettu Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle, koska konserni ei osallistu komission delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan mukaisiin ympäristölle haitallisiin käytäntöihin.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 43
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, sen hillintään ja energiaan liittyvät olennaiset vaikutukset ja riskit
Olennainen vaikutus tai riski
Kuvaus
Sovellettavuus
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Ei
olennainen
Ilmastonmuutoksen hillintä
Kielteinen
vaikutus
Kasvihuonekaasupäästöjen
aiheuttaminen
Huhtamäen
omat
toiminnot
tuottavat
ilmakehään
kasvihuonekaasupäästöjä
(scope
1
ja
2),
joista
aiheutuu
kielteinen vaikutus.
Oma toiminta
Kielteinen
vaikutus
Kasvihuonekaasupäästöjen
aiheuttaminen
Huhtamäen toiminnot arvoketjussa (hankinta ja käyttöiän
loppu) tuottavat ilmakehään kasvihuonekaasupäästöjä (scope
3), joilla on kielteinen vaikutus.
Arvoketju
Riski
Hiilidioksidipäästöjen
hinnoittelu:
kasvihuonekaasupäästöjen
vaikutus talouteen
Huhtamäen
kasvihuonekaasupäästöillä
on
taloudellisia
vaikutuksia kasvavan hiilidioksidipäästöjen hinnoittelun, kuten
EU:n
päästökauppajärjestelmän,
Ison-Britannian
päästökauppajärjestelmän
sekä
kestävyysindikaattoreihin
sidottujen joukkovelkakirjalainojen kautta. Scope 1- ja scope 2
-tavoitteiden
saavuttamatta
jättäminen
voi
aiheuttaa
negatiivisia
taloudellisia
vaikutuksia.
Hiilidioksidipäästöjen
korkeampaa
hinnoittelua
pidetään
ilmastoon
liittyvänä
olennaisena siirtymäriskinä.
Arvoketjun
alkupää ja oma
toiminta
Energia
Kielteinen
vaikutus
Energiankulutus arvoketjussa ja
omassa tuotantoprosessissa
Huhtamäki
toimii
toimialalla,
joka
käyttää
erilaisia
energiamuotoja
(sähköä,
polttoaineita)
raaka-aineiden
(kartonki,
muovit)
valmistuksessa
ja
omissa
tuotantoprosesseissaan.
Arvoketjun
alkupää ja oma
toiminta
Ilmastoresilienssianalyysin metodologia
Huhtamäki
on
arvioinut strategiansa
ja
liiketoimintamallinsa
kestävyyttä
ilmastoresilienssianalyysin
avulla,
joka toteutettiin
ilmastoskenaarioanalyysin yhteydessä.
Ilmastoskenaarioanalyysi on kuvattu kohdassa Ilmastoon liittyvä skenaarioanalyysi sivulla 31.
Laajuus kattaa Huhtamäen oman toiminnan sekä arvoketjun alku- ja loppupään. Kaikki olennaiset fyysiset riskit ja siirtymäriskit sisältyvät
analyysiin. Ilmastoresilienssianalyysissä sovelletut aikavälit: lyhyt (alle 3 vuotta), keskipitkä (3–10 vuotta) ja pitkä (yli 10 vuotta) ovat
yhdenmukaiset ilmasto- ja liiketoimintaskenaarioanalyyseissä sovellettuja aikavälien kanssa. Samoja aikavälejä käytettiin olennaisten
fyysisten ja siirtymäriskien määrittämisessä ja kasvihuonekaasujen (khk) päästövähennystavoitteiden asettamisessa.
Huhtamäki on tehnyt joitakin kriittisiä oletuksia siitä, miten siirtyminen vähähiilisempään ja ilmastokestävään talouteen vaikuttaa sitä
ympäröiviin makrotaloudellisiin suuntauksiin, energiankulutukseen ja energialähteiden yhdistelmään sekä teknologian käyttöönottoon.
Huhtamäki olettaa, että vahvistuvat valtioiden toimintaperiaatteet tukevat uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja tehostavat hiilen
hinnoittelua khk-päästöjen vähentämiseksi ja ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen. Näiden poliittisten toimien
odotetaan yhdessä kannustimien kanssa lisäävän investointeja uusiutuvaan energiaan. Huhtamäki odottaa puhtaan teknologian,
uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kehittyvän vuoteen 2030 mennessä. Konserni myös olettaa, että kuluttajien kysyntä
kestäville pakkauksille jatkaa kasvuaan ja että taloudelliset olosuhteet pysyvät vakaina edistäen kestävyyteen tehtäviä investointeja.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 44
Kaksinkertaisessa olennaisuusarviossaan Huhtamäki tarkasteli olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ennakoitujen taloudellisten
vaikutusten ylätason arvioita sekä tunnistettuja hillintätoimia ja resursseja.
Ilmastoskenaarioanalyysin tulokset
Huhtamäen omaisuuteen, toimintaan, työntekijöihin ja toimitusketjuihin mahdollisesti vaikuttavia ensisijaisia fyysisiä riskejä ovat tulvat
ja rankkasateet, vesistressi ja lämpöstressi sekä myrskyt. Tulvat ja myrskyt ovat uhka Huhtamäen omaisuudelle. Lämpö ja kuivuus voivat
johtaa tuotannon keskeytymiseen työntekijöiden terveyteen kohdistuvien vaikutusten ja vedensaannin keskeytymisen vuoksi. Kuivuus
lisää metsäpalojen riskiä, ja leudommat talvet todennäköisesti lisäävät tuholaisten ja tautien vaikutusta metsän kasvuun pohjoisilla
alueilla. Äärimmäiset sääilmiöt voivat aiheuttaa häiriöitä toimitusketjuissa vaikuttaen sekä raaka-aineiden että lopputuotteiden
kuljetukseen.
Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä fyysisten riskien odotetaan pysyvän kohtalaisina SSP1-2.6- ja SSP5-8.5-skenaarioissa. Pitkällä
aikavälillä fyysisten riskien odotetaan lisääntyvän erityisesti neljän celsiusasteen (SSP5-8.5) skenaariossa. Huhtamäki parantaa
jatkuvasti toimintansa jalanjälkeä muuttuviin liiketoimintaympäristöihin sopeutumiseksi. Ilmastoon liittyvien fyysisten riskien odotetaan
pysyvän kohtalaisina, koska konsernin toiminta on hyvin hajautettua maailmanlaajuisesti. Näin ollen ilmastonmuutoksen fyysisten
vaikutusten ei katsota aiheuttavan konsernille merkittäviä taloudellisia riskejä, joten niitä ei pidetä olennaisina. Huhtamäki olettaa, että
ilmastonmuutoksen fyysiset vaikutukset kehittyvät pidemmällä aikavälillä, jolloin konsernille jää riittävästi aikaa sopeutua ja tarvittaessa
uudelleensuunnata, mukauttaa tai poistaa käytöstä olemassa olevia omaisuuseriä.
IEA:n Net Zero by 2050 -skenaariossa jo olemassa olevien siirtymäriskien odotetaan kasvavan asteittain lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä. Sääntelymuutokset voivat vaikuttaa pakkausalan yrityksiin materiaalikieltojen tai kierrätettyjen materiaalien lisäämistä
koskevien vaatimusten kautta. Näiden toimenpiteiden taustalla on kuitenkin ensisijaisesti kiertotalous eikä niinkään ilmastonäkökohdat.
Sääntelymuutokset, erityisesti hiilidioksidipäästöjen
hinnoitteluun
ja
tuotestandardeihin
liittyvät muutokset,
voivat vaihdella
maantieteellisestä alueesta riippuen ja niihin liittyy epävarmuutta. Investoinnit kestävien tuotteiden kehitykseen ja ilmastoa koskeva
siirtymäsuunnitelma on sisällytetty osaksi Huhtamäen taloudellista suunnittelua ja niitä tarkastellaan taloudellisen raportoinnin
yhteydessä. Tiukentuvan sääntelyn lisäksi raaka-aineiden ja energian markkinahinnat voivat nousta biopohjaisten materiaalien ja
uusiutuvan energian kasvavan kysynnän vuoksi. Hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu on tunnistettu olennaiseksi siirtymäriskiksi
Huhtamäen päivitetyssä kaksinkertaisessa olennaisuusarviossa, joka perustuu karkeisiin arvioihin taloudellisista vaikutuksista.
Resilienssianalyysiin liittyviä epävarmuusalueita ovat teknologisen kehityksen tahti, markkina- ja sääntely-ympäristön muutokset sekä
kuluttajien muuttuvat mieltymykset.
Kuluttajien mahdollinen vastustus pakkausratkaisujen muutoksille ja muutokset hallitusten
toimintaperiaatteissa voivat vaikuttaa aloitteisiin. Tunnistettuja rajoitteita ovat resurssien rajallinen saatavuus uusiutuvan energian
laajamittaisen
käyttöönoton
mahdollistamiseksi,
suuret
alkupääomakustannukset
sekä
toiminnalliset
haasteet,
jotka
liittyvät
tuotantokoneiden modernisointiin ja kestävien raaka-aineiden laajamittaiseen hankintaan.
Huhtamäen ilmastonmuutokseen liittyvä resilienssi
Huhtamäen ilmastonmuutoksen liittyvä resilienssi perustuu sen vastuullisuuteen pohjautuvaan strategiaan ja maailmanlaajuisesti
hajautettuun toimintaan. Huhtamäki pyrkii jatkuvasti lisäämään uusiutuvan tai kierrätetyn sisällön osuutta tuotteissaan ja parantamaan
toimintansa tehokkuutta. Konserni on mukauttanut strategiaansa ja liiketoimintamalliaan huomioimalla ilmastonäkökohdat lyhyellä ja
keskipitkällä aikavälillä asettamalla kasvihuonekaasujen vähennystavoitteet ja laatimalla toimintasuunnitelmat, jotka noudattavat 1,5
celsiusasteen skenaariota scope 1- ja 2 -päästöjen osalta. Konserni on myös sitoutunut asettamaan pitkän aikavälin 1,5 celsiusasteen
skenaarion mukaiset tavoitteet ja laatimaan kattavan siirtymäsuunnitelman vahvistaakseen yleistä ilmastoresilienssiään.
Konsernilla on saatavilla riittävästi rahoitusta, jotta se voi varmistaa riittävät taloudelliset resurssit kaikissa ennakoitavissa olosuhteissa.
Yksityiskohtaista tietoa konsernin saatavilla olevasta kohtuuhintaisesta rahoituksesta on konsernitilinpäätöksen liitetiedon 5.7,
Rahoitusriskien hallinta, kohdassa Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit.
Huhtamäen strategiassa keskitytään kestäviin pakkausratkaisuihin, joilla vastataan tulevaisuuden tarpeisiin. Keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä konserni kehittää aktiivisesti tarjoamaansa ja teknologiaansa vastatakseen tuleviin haasteisiin ja vähentääkseen riskejä. Uudet
tuoteinnovaatiot edistävät kiertotaloutta ja luovat mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja asiakkaiden muuttuviin
mieltymyksiin vastaamiseksi. Huhtamäki panostaa strategisiin kyvykkyyksiin transformaation edistämiseksi. Lisätietoja on osiossa
Omaan työvoimaan liittyvät toimet. Huhtamäki seuraa tarkasti ennakoituja sääntelymuutoksia maailmanlaajuisesti ja tekee yhteistyötä
tärkeimpien asiakkaiden kanssa heidän tarpeitaan vastaavien tuotteiden kehittämiseksi. Lisäksi konserni seuraa raaka-aineiden ja
energian hintojen vaihteluita ja toteuttaa aktiivista hinnanhallintaa niihin liittyvien riskien pienentämiseksi.
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet
Huhtamäki-konsernin ympäristöpolitiikka käsittelee ilmastonmuutokseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallintaa kokonaisvaltaisesti yrityksen toiminnassa ja arvoketjussa. Politiikka yksilöi Huhtamäen sitoutumisen ilmastonmuutoksen
hillitsemiseen vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti sekä toteuttamalla aloitteita
energiatehokkuuden jatkuvaksi parantamiseksi ja uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi energiankäytössä. Hillinnän lisäksi
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 45
politiikka kattaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen, mikä edellyttää lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin fyysisten ilmastoriskien ja
siirtymäriskien jatkuvaa arviointia.
Konsernin ympäristöpolitiikka suunnitellaan ja sitä hallitaan yhteistyössä asianomaisten globaalien toimintojen kesken. Konsernin
johtoryhmä hyväksyy sen, ja se koskee kaikkia Huhtamäen yksiköitä ja toimintoja maailmanlaajuisesti sekä kaikkea Huhtamäen konsernin
tiloissa johdettua ulkopuolista työvoimaa. Konsernin ympäristöpolitiikka on julkisesti saatavilla Huhtamäen verkkosivuilla.
Huhtamäen eettisissä toimintaohjeissa toimittajille ja alihankkijoille esitetään tarkemmin Huhtamäen ilmastoon liittyvät toimittajia
koskevat odotukset. Näitä ovat mm. sovellettavien ympäristölakien ja -määräysten noudattaminen, toimet ympäristövaikutusten ja
energiankäytön
vähentämiseksi,
pyrkimys
minimoida
ympäristövaikutuksia,
esimerkiksi
toimet
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseksi omissa toiminnoissa ja arvoketjussa, sekä pidättäytyminen sellaisten materiaalien hankinnasta, jotka edistävät
suojeluarvoltaan korkeiden alueiden metsäkatoa.
Huhtamäen eettiset toimintaohjeet toimittajille ja alihankkijoille ovat julkisesti
saatavilla Huhtamäen verkkosivuilla.
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimet
Ilmasto on yksi vastuullisuusagenda 2030:n keskeisistä alueista, ja Huhtamäki on sitoutunut edistämään siirtymistä vähähiilisyyteen ja
kiertotalouteen.
Toimet vuonna 2025:
Hillintä ja energia, oma toiminta (scope 1 + 2):
Uusiutuvan energian käyttö
: Huhtamäki jatkoi uusiutuvan sähkön osuuden lisäämistä toimipaikoillaan. Kasvihuonekaasupäästöjen
arvioitu vähennys edellisvuoteen verrattuna on 3 000 tCO2ekv.
Energiatehokkuus:
Absoluuttisten päästövähennysten saavuttaminen on haastavaa johtuen Huhtamäen vuoden 2030 strategiasta ja
sen päämäärästä liikevaihdon 5-6 %:n vuotuiseen kasvuun. Lieventääkseen liiketoiminnan kasvuun liittyviä ilmastovaikutuksia
Huhtamäki
parantaa
toimipaikkojensa
energiatehokkuutta
jatkuvasti.
Viimeaikaisia
toimenpiteitä
ovat
olleet
muun
muassa
vanhentuneiden
jäähdyttimien
korvaaminen
tehokkailla
malleilla
kahdessa
toimipaikassa
ja
lämmön
talteenottojärjestelmien
päivittäminen kolmannessa toimipaikassa. Näiden hankkeiden arvioitu päästövähennysvaikutus on 4 500 tCO2ekv.
Polttoaineen vaihto:
Huhtamäki on arvioinut mahdollisuuksia vaihtaa polttoainetta useissa toimipaikoissa scope 1 -päästöjen
vähentämiseksi.
Nämä
hankkeet
ovat
kuitenkin
vielä
arviointivaiheessa
eivätkä
siten
ole
johtaneet
mitattavissa
oleviin
kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin.
Sähköistäminen:
Sähköistäminen on tunnistettu yhdeksi mahdollisuudeksi vähentää scope 1 -päästöjä. Huhtamäellä on käynnissä
tutkimus- ja kehitystoimia, joissa kartoitetaan vaihtoehtoja tuotantotoimintojen sähköistämiseksi.
Nämä hankkeet ovat kuitenkin vasta
selvitysvaiheessa, joten ne eivät vielä ole vähentäneet kasvihuonekaasupäästöjä.
Hillintä ja energia, arvoketjun alku- ja loppupää (scope 3):
Kierrätetyt materiaalit (arvoketjun alkupää):
Huhtamäki jatkoi tiivistä tuotekehitysyhteistyötä asiakkaiden kanssa scope 3 -päästöjen
vähentämiseksi
keskittyen
kierrätetyn
materiaalin
osuuden
lisäämiseen
pakkauksissa.
Edistymistä
seurataan
uusiutuvien
ja
kierrätettyjen materiaalien käyttöä koskevilla kiertotalouden tavoitteilla, jotka kuvataan tarkemmin osiossa Resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyvät tavoitteet. Yhtenä esimerkkinä, Huhtamäki lisäsi yhdessä asiakkaidensa kanssa mekaanisesti kierrätettyjen
muovien
käyttöä
yli
2 000
tonnilla
ja
kemiallisesti
kierrätettyjen
materiaalien
käyttöä
500
tonnilla,
minkä
ansiosta
kasvihuonekaasupäästöt vähenivät arviolta noin 4 000 tCO2ekv.
Kierrätysjärjestelmien kehittäminen (arvoketjun loppupää)
: Voidakseen vastata myytyjen tuotteiden käsittelyn haasteisiin käyttöiän
lopussa, Huhtamäki on osallistunut maailmanlaajuisiin aloitteisiin kierrätyksen ja kompostoinnin edistämiseksi koko arvoketjussa,
yhteistyössä toimialan kumppaneiden ja päättäjien kanssa. Nämä kiertotalouteen liittyvät yhteistyöaloitteet kuvataan tarkemmin
osiossa Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet.
Suunnitellut toimet:
Hillintä ja energia, oma toiminta (scope 1 + 2):
Uusiutuvan energian käyttö:
Huhtamäki suunnittelee lisäävänsä toimipaikkojensa uusiutuvan sähkön osuutta entisestään vuodesta
2026 eteenpäin. Yksi tärkeimmistä aloitteista on konsernille kuuluvan erillisyhtiön energiahankkeen loppuunsaattaminen Intiassa
sijaitsevassa toimipaikassa. Hankkeen odotetaan tuottavan noin 50 prosenttia toimipaikan sähköntarpeesta uusiutuvilla energialähteillä.
Tuotannon odotetaan alkavan vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla, ja aloitteen arvioidaan vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä noin
9 000 tCO2ekv vuodessa.
Energiatehokkuus
: Huhtamäki jatkaa energiatehokkuuden parantamista toimipaikoissaan vuodesta 2026 eteenpäin.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 46
Polttoaineen vaihto:
Huhtamäki jatkaa polttoaineen vaihtomahdollisuuksien selvittämistä toimipaikoissaan vuodesta 2026 eteenpäin.
Sähköistäminen:
Huhtamäki jatkaa sähköistämismahdollisuuksien selvittämistä toimipaikoissaan vuodesta 2026 eteenpäin.
Hillintä ja energia, arvoketjun alku- ja loppupää (scope 3):
Kierrätetyt materiaalit (arvoketjun alkupää):
Huhtamäki jatkaa mahdollisuuksien kartoittamista lisätäkseen teollisuudelta ja kuluttajilta
peräisin olevan kierrätysmateriaalin käyttöä muovien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.
Toimittajien sitoutuminen (arvoketjun alkupää):
Huhtamäki jatkaa aktiivista yhteistyötä toimittajiensa kanssa kannustaakseen
tieteeseen perustuvien tavoitteiden asettamista ja auttaakseen toimittajia vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä koko arvoketjussa.
Kierrätysjärjestelmien
kehittäminen
(arvoketjun
loppupää):
Huhtamäki
jatkaa
yhteistyötä
arvoketjun
kumppaneiden
kanssa
varmistaakseen kierrätyksen ja kompostoinnin arvoketjun loppupäässä.
Scope 3 -päästöihin kohdistuvien hiilestä irtautumisen keinojen määrällisiä vaikutuksia ei ole vielä arvioitu.
Huhtamäellä ei tällä hetkellä ole merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja, jotka olisi kohdistettu määriteltyjen ilmastoon liittyvien
energia- tai hillintätoimien toteuttamiseen. Toteuttamista varten on kuitenkin varattu pienempiä taloudellisia ja muita resursseja, kuten
konsernin, segmenttien ja toimipaikkojen henkilöstöresursseja.
Konsernin rahoituksen saatavuus riittää varmistamaan riittävät rahoitusresurssit määriteltyjen scope 1, 2 ja 3 hillintätoimien
suorittamiseksi kaikissa ennakoitavissa olosuhteissa (katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7, Rahoitusriskien hallinta).
Aiemmin
kestävyysraportissa
esitetyt
indikaattorit,
jotka
liittyvät
Huhtamäen
luokitusjärjestelmäkelpoisiin
toimintoihin
(muovipakkaustuotteiden valmistaminen) eivät vastaa tässä luvussa esitettyjä kehitystoimia, jotka koskevat myös muita kuin konsernin
luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin.
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät tavoitteet
Tavoite
Laajuus
2030 tavoite
2024 (aiemmin
raportoitu)
2024 (oikaistu)
2025
50,44 %:n absoluuttinen scope 1-
ja scope 2 -päästövähennys
vuoteen 2030 mennessä
perusvuoteen 2022 verrattuna
Perusvuosi: 2022
Perusarvo: 676 705 tCO2ekv
Oma
toiminta
335 375
tCO2ekv
1
461 537
tCO2ekv
470 471
446 761
(-34,0 %)
25 %:n vähennys valittujen
kategorioiden
3
absoluuttisiin
scope 3 -päästöihin perusvuoteen
2022 verrattuna
Perusvuosi: 2022
Perusarvo: 2 317 585 tCO2ekv
Oma
toiminta,
arvoketjun
alkupää
1 738 189
tCO2ekv
2
n/a
2 146 062
2 062 879
(-11,0 %)
1
REF 1,5 C tavoitearvo: 335 375 tCO2ekv
2
REF 1,5 C tavoitearvo: 1 344 199 tCO2ekv
3
Scope 3 -tavoitteen rajaukseen sisällytetyt kategoriat: kategoria 1: Ostetut tuotteet ja palvelut, kategoria 3: Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät
toiminnat, kategoria 4: Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu, kategoria 5: Toiminnassa muodostuva jäte, kategoria 6: Liiketoimintaan liittyvä
matkustaminen, kategoria 7: Työntekijöiden työmatkaliikenne. Tavoitteen rajaukseen sisältyvät kategoriat kattavat 68 prosenttia Scope 3 -päästöjen
kokonaismäärästä.
Huhtamäki on asettanut tieteeseen perustuvat tavoitteet omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiselle. Nämä tavoitteet ovat yhdenmukaisia konsernin ympäristöpolitiikassa esitettyjen ilmastonmuutoksen hillinnän
tavoitteiden
kanssa.
Vuonna
2025
Huhtamäki
päivitti
tieteeseen
perustuvat,
vuodelle
2030
asetetut
lyhyen
aikavälin
päästövähennystavoitteensa ja sitoutui asettamaan nettonollatavoitteen.
Tavoitteet on asetettu yhdessä liiketoimintasegmenttien ja keskeisten toimintojen edustajien kanssa, ja konsernin johtoryhmä on
tarkistanut ja hallitus hyväksynyt ne. Ulkoiset sidosryhmät eivät olleet mukana tavoitteiden asettamisprosessissa. Lisäksi tavoitteet on
hyväksytty vuonna 2025 Science Based Targets -aloitteen (SBTi) toimesta. Perusvuodeksi valittiin 2022, koska se edustaa
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 47
tuotantomäärien osalta Huhtamäelle tyypillistä liiketoimintaa. Tavoitteet asetettiin käyttäen SBTi:n absoluuttista sektoreiden yhteistä
päästövähennysmallia (absolute cross-sector contraction approach). Scope 1- ja scope 2-päästöjen yhdistetty päästövähennystavoite
kattaa 99 prosenttia ja scope 3 -päästötavoite kattaa 68 prosenttia perusvuoden khk-päästöistä.
Käytetyt mittarit tarkistettiin vuonna 2025, minkä seurauksena sekä mittareita että niiden perustana olevia mittausmenetelmiä
muutettiin vuoden 2024 raportissa käytetyistä. Nämä muutokset otettiin huomioon, kun päästövähennystavoitteita ja aiemmin
käytettyjä
ilmastomittareita
päivitettiin,
jotta
päästövähennystulokset
ja
-tavoitteet
säilyisivät
vertailukelpoisina.
Kasvihuonekaasupäästöjen mittareihin liittyvät tarkemmat menetelmätiedot on esitetty osiossa Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2-
ja scope 3
bruttopäästöt ja kokonaispäästöt sivulla 48.
Huhtamäen hiilestä irtautumisen keinoja tarkasteltaessa on otettu huomioon ilmastoskenaarioanalyysien tulokset, jotka on kuvattu
osiossa Kuvaukset prosesseista, joilla tunnistetaan ja arvioidaan olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sivulla 30. Huhtamäellä
ei ole erillisiä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tai fyysisten tai siirtymäriskien vähentämiseen liittyviä tavoitteita.
Scope 1 ja scope 2 -tavoitteet
Huhtamäen tieteeseen perustuva lyhyen aikavälin yhdistetty scope 1- ja 2 -päästövähennystavoite on yhdenmukainen 1,5 celsiusasteen
kehityspolun kanssa, ja se on SBTi:n hyväksymä.
Yhdistettyyn scope 1- ja scope 2 -tavoitteeseen sisältyvät scope 2 -päästöt on määritetty markkinaperusteisella laskentamenetelmällä.
Uusiutuvan energian osuuden lisääminen on Huhtamäen tärkein päästövähennyskeino scope 1 ja 2 -päästövähennystavoitteen
saavuttamiseksi, ja sen vaikutus näkyy scope 2 päästövähennyksinä. Lisäksi energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää päästöjen
kasvun rajoittamiseksi sekä scope 1- että scope 2 -päästöjen osalta liiketoiminnan jatkaessa kasvuaan. Energiatehokkuuden
parantaminen ja uusiutuvan energian osuuden lisääminen auttavat Huhtamäkeä sopeutumaan ilmastoon liittyviin siirtymäriskeihin,
kuten kasvaviin energia- ja päästökustannuksiin. Uuden teknologian käyttöönotolla ei odoteta olevan merkittävää roolia Huhtamäen
lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteen saavuttamisessa.
Scope 1- ja 2 -päästöjen hillintätavoitteissa edistymistä seurataan ja tulokset raportoidaan kuukausittain. Tavoitteissa on edistytty
suunnitellusti. Vuonna 2025 Huhtamäki vähensi päästöjään lisäämällä uusiutuvan sähkön käyttöä omissa toiminnoissaan. Katso
lisätietoja toteutuneista päästöistä osiosta Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.
Scope 3 -tavoitteet
Huhtamäki on sitoutunut tavoitteeseen, jossa absoluuttisia ostetuista tavaroista ja palveluista, polttoaineisiin ja energiaan liittyvistä
toiminnoista, tuotantoketjun alkupään kuljetuksista ja jakelusta, toiminnassa syntyvistä jätteistä, liikematkoista ja työntekijöiden
työmatkoista scope 3 -khk-päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä 25,0 %:lla (verrattuna perusvuoteen 2022). Tavoitteen
rajaukseen sisältyvät scope 3 kategoriat kattoivat 68 prosenttia scope 3 -päästöjen kokonaismäärästä vuonna 2022.
Tärkeimmät keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat uusiutuvien ja kierrätysmateriaalien osuuden lisääminen tuotteissa sekä yhteistyö
sellaisten toimittajien kanssa, jotka ovat asettaneet kunnianhimoisia tieteeseen perustuvia tavoitteita. Tavoitteen saavuttaminen auttaa
vähentämään siirtymäriskejä, jotka liittyvät raaka-ainekustannuksiin sisältyvien päästökustannusten kasvuun. Huhtamäki ei ole vielä
arvioinut määrällisesti tunnistettujen päästövähennyskeinojen mahdollisia vaikutuksia scope 3 -päästövähennystavoitteidensa
saavuttamiseksi. Kokonaisvaltaista siirtymäsuunnitelmaa scope 3 -tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole vielä laadittu, mutta se on
tarkoitus laatia vuoden 2026 aikana.
Scope 3 -tavoitteen saavuttamista seurataan ja tulokset raportoidaan vuosittain. Tällä hetkellä tavoitteessa on edistytty alkuperäistä
suunnitelmaa vastaavasti. Päästövähennykset on aikaansaatu vähentämällä neitseellisten fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Huhtamäki
tiedostaa scope 3 -päästöjen mittaamiseen ja vähentämiseen liittyvät haasteet, jotka johtuvat erityisesti siitä, että hankittujen
materiaalien päästöt lasketaan hyödyntämällä toimialan keskimääräisiä päästökertoimia. Laskentamenetelmän rajoitusten vuoksi
Huhtamäen scope 3 -päästöt ovat tiiviisti sidoksissa tuotantomäärään, ja päästöt vaihtelevat tuotannon muutosten mukaisesti. Näistä
haasteista huolimatta Huhtamäki on tunnistanut päästövähennysmahdollisuuksia vähentämällä fossiilipohjaisten neitseellisten raaka-
aineiden osuutta. Lisäksi suunnitteilla on aktiivinen yhteistyö toimittajien kanssa toimittajakohtaisten päästökertoimien keräämiseksi,
jotta laskentamenetelmiin liittyviä haasteita voidaan ratkaista. Näiden toimien odotetaan auttavan asetetun tavoitteen saavuttamisessa.
Katso lisätietoja toteutuneista päästöistä osiosta Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 48
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Taulukko 2: Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
2024 (aiemmin
raportoitu)
2024 (oikaistu)
2025
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)
1 518 929
1 571 671
1 580 494
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan
polttoaineen kulutus
0
0
0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin
olevan polttoaineen kulutus
89 410
89 410
92 371
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen
kulutus
969 814
1 015 595
1 032 432
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä
peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja
jäähdytyksen kulutus
459 706
466 667
455 691
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan
polttoaineen kulutus
0
0
0
Fossiilisten energialähteiden osuus
energian kokonaiskulutuksesta
69,3 %
70,0 %
69,1 %
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan
energian kokonaiskulutus (MWh)
0
0
0
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)
674 104
674 104
707 731
Uusiutuvista energialähteistä (mukaan
lukien biomassa) peräisin olevan
polttoaineen kulutus
6 641
6 641
8 208
Ostetun tai hankitun uusiutuvista
energialähteistä peräisin olevan sähkön,
lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
667 411
667 411
699 429
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta
peräisin olevan uusiutuvan energian
kulutus
52
52
93
Uusiutuvien energialähteiden osuus
energian kokonaiskulutuksesta
30,7 %
30,0 %
30,9 %
Energian kokonaiskulutus (MWh)
2 193 033
2 245 775
2 288 225
Laskentamenetelmät
Huhtamäen tiedot energiankulutuksesta ja energialähteiden yhdistelmästä on esitetty oheisessa taulukossa. Koska Huhtamäen toiminta
on
valmistavaa
teollisuutta,
joka
on
ilmastovaikutuksiltaan
merkittävä
ala
(NACE:
C),
fossiiliset
energialähteet
eritellään
kokonaisuudessaan. Konsolidoinnin laajuus sisältää kaikki Huhtamäen tuotantoyksiköt, ja yksityiskohdat kuvataan luvussa Yleiset tiedot
sivulla 18. Samaa rajausta sovelletaan scope 1- ja scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen raportointiin. Kaikki määrälliset energiaan liittyvät
tiedot raportoidaan megawattitunteina (MWh) tehollisena lämpöarvona (alempana lämpöarvona).
Huhtamäen toimintotiedot kattavat kaikki merkittävimmät lämmön, höyryn, sähkön ja yhteistuotannon yhteydessä käytetyt
polttoaineet, mukaan lukien maakaasu, diesel, nestekaasu (liquefied petroleum gas, LPG), kevyt polttoöljy (light fuel oil, LFO) ja raskas
polttoöljy (heavy fuel oil, HFO). Huhtamäen omistamien tai hallinnoimien ajoneuvojen polttoaineenkulutusta ei pidetä olennaisena,
koska
määrät ovat
pieniä tuotantoprosesseissa käytettyyn primäärienergiaan
verrattuna (arviolta
alle
0,5
% polttoaineen
kokonaiskulutuksesta).
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 49
Edellä olevan taulukon ostettuun uusiutuvaan energiaan sisältyy kaikki energia, jonka uusiutuva alkuperä on todennettu. Tällaista
energiaa ovat toimittajien kanssa tehtyjen sopimusten (kuten uusiutuvan energian ostosopimusten ja vihreän sähkön tariffien) kautta
hankittu energia sekä markkinainstrumenteilla (esimerkiksi GO-alkuperätakuilla ja uusiutuvan energian todistuksilla, REC) katettu
energia. Raportoituihin lukuihin on sisällytetty ainoastaan sellainen uusiutuva energia, jonka alkuperä on todennettu.
Tiedot kerätään energiamittareista ja laskuista ja ne raportoidaan kuukausittain toimipaikkatasolla. Raakaöljyn ja öljytuotteiden
polttoaineenkulutus sisältää nestekaasun, raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja dieselin. Kaiken ostetun lämmityksen, höyryn ja
jäähdytyksen oletetaan perustuvan fossiilisiin polttoaineisiin. Luvut eivät kata raaka-aineita ja polttoaineita, joita ei ole poltettu
energiatarkoituksiin.
Huhtamäki osti vuonna 2025 Zellwin Farms Company -yhtiön (Zellwin) liiketoiminnan, ja tietojen keruu alkoi 1. toukokuuta 2025. Jotta
energia-
ja
kasvihuonekaasupäästötietojen
eheys
ja
vertailukelpoisuus
pidemmällä
aikavälillä
voitiin
varmistaa,
Zellwinin
energiankulutustiedot sisällytettiin takautuvasti vuoden 2025 ensimmäiselle neljännekselle, perusvuodelle 2022 ja vuodelle 2024.
E1-osiossa esitettyjen mittareiden mittaamista ei ole validoinut mikään ulkopuolinen taho.
Tunnistetut rajoitukset
Tietojen erilliskerääminen ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevasta energian kulutuksesta ja itse tuotetusta sähköstä alkoi
heinäkuussa 2024. Näin ollen Taulukko 2: Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmän yhteydessä esitetään itse tuotetun
uusiutuvaan sähkön kulutus ainoastaan vuoden 2024 toisen puoliskon kulutuslukujen osalta.
Taulukko 3: Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
2024 (aiemmin
raportoitu)
2024 (oikaistu)
2025
%
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen
toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa
ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen
toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon
(MWh/€ [milj.])
531,5
541,8
577,2
6,5 %
Energiaintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto (3 964,5 milj. euroa) eroaa vuoden 2025 nettomyynnistä (3 960,2 milj. euroa), joka
on raportoitu konsernin tuloslaskelmassa (IFRS, kansainväliset tilinpäätösstandardit) tilinpäätöksen sivulla 89. Ero johtuu siitä, että
vuonna 2025 hankitun Zellwinin liikevaihto lisättiin koko vuosille 2024 ja 2025 energiaintensiteettiä laskettaessa, jotta voitiin varmistaa
yhdenmukaisuus kasvihuonekaasupäästöjen laskennan kanssa. Koska Huhtamäki toimii valmistussektorilla (NACE-koodit C17 ja C22),
energiankulutus ja tulot on sisällytetty täysimääräisesti energiaintensiteetin laskentaan.
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Taulukko 4: Kasvihuonekaasujen (khk) scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina
Scope 1- khk-päästöt
Perusvuosi
2022
2024
(aiemmin
raportoitu)
2024
(oikaistu)
2025
%
2030
Scope 1 -khk-bruttopäästöt
(tCO2ekv)
233 483
218 431
228 314
232 580
1,9 %
-
Säänneltyjen
päästökauppajärjestelmien
piiriin kuuluvien scope
1 -khk-päästöjen
prosenttiosuus
-
25,7 %
29,9 %
30,1 %
0,7 %
-
Scope 2 - khk-päästöt
Sijaintiperusteiset scope 2 -
khk-bruttopäästöt
(tCO2ekv)
481 869
454 945
426 667
430 212
0,8 %
-
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 50
Markkinaperusteiset scope
2 - khk-bruttopäästöt
(tCO2ekv)
443 222
243 106
242 157
214 180
-11,6 %
-
Khk-päästöt omasta
toiminnasta, yhteensä
Scope 1 +
markkinaperusteiset Scope
2 -kokonaispäästöt
(tCO2ekv)
676 705
461 537
470 471
446 761
-5,0 %
335 375
Merkittävät scope 3 - khk-
päästöt
Epäsuorat (scope 3) khk-
bruttopäästöt (tCO2ekv)
3 349 806
3 134 000
3 218
403
3 194 990
-0,7 %
-
1 Ostetut tuotteet ja
palvelut*
1 981 098
1 801 000
1 863
492
1 784 672
-4,2 %
-
2 Tuotantohyödykkeet
94 340
2 000
75 938
105 469
38,9 %
-
3 Polttoaineeseen ja
energiaan liittyvät toiminnat
(jotka eivät sisälly scope 1-
tai scope 2 -päästöihin)*
142 204
153 000
105 015
100 967
-3,9 %
-
4 Tuotantoketjun alkupään
kuljetukset ja jakelu*
129 823
102 000
118 762
121 483
2,3 %
-
5 Toiminnassa muodostuva
jäte*
23 263
36 000
18 897
18 458
-2,3 %
-
6 Liiketoimintaan liittyvä
matkustaminen*
11 653
8 000
12 576
10 227
-18,7 %
-
7 Työntekijöiden
työmatkaliikenne*
29 544
40 000
27 320
27 074
-0,9 %
-
9 Kuljetukset
tuotantoketjun loppupäässä
67 997
51 000
61 170
62 800
2,7 %
-
10 Myytyjen tuotteiden
jatkojalostus
301 796
-
280 506
317 141
13,1 %
11 Myytyjen tuotteiden
käytöstä aiheutuvat päästöt
-
-
53 892
53 908
0,0 %
12 Myytyjen tuotteiden
käsittely käyttöiän lopussa
568 088
941 000
600 835
592 793
-1,3 %
Scope 3 tavoitteeseen
sisällytetyt khk-päästöt
Tavoitteeseen sisällytetyt
Scope 3 khk-bruttopäästöt
(tCO2ekv)
2 317 585
n/a
2 146
062
2 062 879
-3,9 %
1 738 189
Kokonaiskasvihuonekaasup
äästöt
Khk-kokonaispäästöt
(sijaintiperusteiset)
(tCO2ekv)
4 065 158
3 807 375
3 873
385
3 857 782
-0,4 %
-
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 51
Khk-kokonaispäästöt
(markkinaperusteiset)
(tCO2ekv)
4 026 511
3 595 537
3 688
874
3 641 751
-1,3 %
-
*
Scope 3 tavoitteeseen sisällytetyt kategoriat: Kategoria 1: Ostetut tuotteet ja palvelut, kategoria 3: Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot,
kategoria 4: Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu, kategoria 5: Toiminnassa muodostuva jäte, kategoria 6: Liiketoimintaan liittyvä
matkustaminen ja kategoria 7: Työntekijöiden työmatkaliikenne. Tavoite kattaa 68 % kaikista Scope 3 päästöistä.
Laskentamenetelmät
Huhtamäki on ottanut huomioon GHG-protokollan yritysstandardissa (vuoden 2004 versio) esitetyt periaatteet, vaatimukset ja ohjeet.
Raportoidut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt sisältävät CO2:n, CH4:n, N2O:n, HFC:t, PFC:t, SF6:n ja NF3:n, jotka on laskettu
hiilidioksidiekvivalenttitonneina (tCO2ekv). Biogeeniset hiilidioksidipäästöt (CO2) raportoidaan erikseen, kun ne ovat saatavilla (ks.
Taulukko 5: Lisätiedot).
Konsernin tilinpäätöksen tavoin kestävyysraportin toimintotietojen sekä kasvihuonepäästöjen laskennan ja raportoinnin konsolidointi
on tehty taloudellisen määräysvallan perusteella. Lisätietoja on esitetty luvussa Yleiset tiedot.
Kuten esitetty tarkemmin kohdassa Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, Huhtamäki osti Zellwinin liiketoiminnan vuonna
2025. Zellwinin energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt on sisällytetty takautuvasti perusvuoden 2022 ja vuoden 2024 lukuihin.
Vuoden 2025 aikana ei tapahtunut muita merkittäviä muutoksia Huhtamäen tai sen arvoketjun raportointilaajuuden määritelmässä
kestävyysraportoinnin näkökulmasta.
Vuonna
2025
Huhtamäki
teki
muutoksia
käyttämiensä
päästökertoimien
tietolähteisiin
varmistaakseen,
että
käytettävät
päästökertoimet päivitetään jatkuvasti, kun uutta tietoa tulee saataville. Valitut päästökertoimien tietolähteet ovat tunnettuja ja
luotettavia. Lisäksi Huhtamäki päivitti scope 3 -päästöjen olennaisuusarviointia, minkä seurauksena inventaariorajaus laajeni.
Scope 1 ja scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät
Osiossa
Energiankulutus
ja
energialähteiden
yhdistelmä
esitettyjä
primääri-
ja
sekundäärienergian
tietoja
sovelletaan
kasvihuonekaasujen scope 1- ja scope 2 -päästölaskennassa. Todelliset primääri- ja sekundäärienergian kulutustiedot priorisoidaan
päästölaskennassa.
Primääri-
ja
sekundäärienergian
toimintotiedot
kerrotaan
Huhtamäen
kestävyysraportointityökalun
päästölähdekohtaisilla päästökertoimilla.
Scope 1 -päästölaskentaan käytetään Defran (v14.1, 10/2025) päästökertoimia. Laskelmiin ei sisälly arvioita eikä bioenergiatodistuksia
ole
hyödynnetty.
Kylmäainevuodoista
ja
konsernin
ajoneuvoissa
käytetyistä
polttoaineista
aiheutuvat
päästöt
on
arvioitu
merkityksettömiksi
ja
jätetty
kasvihuonekaasupäästöjen
inventaarion
ulkopuolelle,
koska
niiden
osuus
scope
1
-päästöjen
kokonaismäärästä on alle 2,2 % ja alle 1,05 % scope 1 ja scope 2 -päästöjen yhdistetystä kokonaismäärästä.
Scope 2 -päästölaskenta noudattaa GHG-protokollan scope 2 -ohjeita (Greenhouse Gas Protocol Scope 2 Guidance). Höyryn,
kaukolämmön ja jäähdytyksen aiheuttamat kasvihuonekaasujen scope 2 -päästöt lasketaan käyttäen Spheran MLC (v18 (12/2025))
oletuspäästökertoimia. Ostetun sähkön scope 2 -päästöjen laskentaan käytetään kahta menetelmää. Sijaintiperusteisten päästöjen
laskennassa käytetään IEA:n päästökertoimia (IEA static v5.0 (11/2025)). Markkinaperusteisten päästöjen laskennassa käytetään
toimittajakohtaisia päästökertoimia, kun ne ovat saatavilla. Muussa tapauksessa käytetään AIB:n, EPA:n (Residual Mixes v15 green-e
2024 (10/2025)) tai IEA:n jäännösjakaumien päästökertoimia.
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät
Scope 3 -päästöt raportoidaan GHG-protokollan yritysstandardin (Corporate Accounting and Reporting Standard) ja yrityksen
arvoketjun scope 3 laskenta- ja raportointistandardin (Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard) mukaisesti.
Raportointi kattaa kasvihuonekaasupäästöt koko arvoketjusta, mukaan lukien sekä alku- että loppupään toiminnot.
Vuonna 2025 Huhtamäki päivitti scope 3 -olennaisuusarviointia kunkin scope 3 -kategorian olennaisuuden määrittämiseksi.
Tarkastelluista 15 kategoriasta 11 arvioitiin Huhtamäen toiminnan kannalta olennaisiksi. Neljän jäljelle jäävän kategorian arvioitiin
olevan epäolennaisia, joten ne jätettiin Huhtamäen inventaariorajauksen ulkopuolelle. Olennaiset kategoriat on sisällytetty perusvuoden
2022 ja vuoden 2024 laskelmiin takautuvasti.
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt mitataan Huhtamäen arvoketjun alku- ja loppupään toimintoja koskevien toimintatietojen ja arvioiden
perusteella. Päästöistä 60 % on laskettu käyttäen Huhtamäen ensisijaisia toimintatietoja (kategoriat 1, 3 ja 5). Mitään osuutta päästöistä
ei ole laskettu käyttämällä toimittajilta tai muilta arvoketjukumppaneilta saatuja ensisijaisia kasvihuonekaasupäästötietoja. Käytetyt
päästökertoimet ovat peräisin Ecoinventin (3.5), Defran (v14.1) ja MLC:n (v18) -päästökerrointietokannoista.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 52
•
Kategoria 1: Ostetut tavarat ja palvelut sisältää ostettujen materiaalien kehdosta portille (cradle-to-gate) -päästöt. Laskenta
perustuu todellisiin, tonneina mitattuihin raaka-ainemääriin. Päästöt on laskettu hyödyntäen toimialan keskimääräisiä
päästökertoimia, jotka ovat peräisin MLC- ja Ecoinvent-tietokannoista. Palvelujen ja tuotteiden ostot on jätetty scope 3 -
inventaariorajauksen ulkopuolelle, koska ne on todettu merkityksettömiksi. Rajauksen ulkopuolelle jätettyjen päästöjen osuus
scope 3 -päästöjen kokonaismäärästä on 1,6 %.
•
Kategoria 2: Tuotantohyödykkeet sisältää kaikki Huhtamäen ostamien tuotantohyödykkeiden tuotantoketjun alkupään
päästöt. Päästöt on laskettu keskimääräisiin kustannuksiin (average spend-based) perustuvalla menetelmällä hyödyntäen
Exiobasen päästökertoimia.
•
Kategoria 3: Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) sisältää
tuotantoketjun alkupään kehdosta portille (cradle-to-gate) -päästöt raportoivan yhtiön ostamista polttoaineista ja käyttämästä
energiasta. Tuotantoketjun alkupään päästöt on laskettu keskimääräisiin tietoihin perustuvalla menetelmällä (average-data
method) hyödyntäen
Defran päästökertoimia polttoaineille ja MLC:n päästökertoimia energialle.
•
Kategoria 4: Tuotantoketjun alkupään kuljetukset sisältää kuljetus- ja jakelupalvelujen tarjoajien aiheuttamat scope 1- ja scope
2 -päästöt niiden ajoneuvojen ja tilojen käytön aikana. Päästöt on laskettu käyttämällä ensisijaisia tietoja kuljetettujen raaka-
aineiden
määristä
sekä
arvioita
etäisyyksistä
ja
eri
kuljetusmuotojen
osuuksista.
Nämä
arviot
on
tehty
liiketoimintasegmenttitasolla ja yhdistelty konserniluvuiksi. Päästöt on laskettu etäisyysperusteisesti (distance-based) Defran
elinkaaripäästökertoimilla (Well-to-wheel). Inventaarioon kuuluu ostettujen materiaalien saapuvat kuljetukset, joihin on
sisällytetty tehtaiden väliset siirrot. Oletuksena on, että Huhtamäki ei maksa lähteviä kuljetuksia, joten ne on huomioitu
kategoriassa 9: Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä. Ostettujen tuotteiden säilytys varastoissa, jakelukeskuksissa ja
vähittäismyymälöissä
on
todettu
epäolennaiseksi,
koska
Huhtamäki
ei
hanki
tällaisia
palveluja.
Kuljetuspalvelujen
palveluntarjoajakohtaisten päästötietojen kerääminen on tunnistettu tulevaksi kehityskohteeksi.
•
Kategoria 5: Toiminnassa syntyvä jäte kattaa scope 1- ja 2 -päästöt, joita aiheutuu jätehuollon palveluntarjoajilta Huhtamäen
tuotantotoiminnassa syntyvän jätteen käsittelyn tai hävittämisen aikana. Päästöt on laskettu keskimääräisiin tietoihin
perustuvalla menetelmällä (average-data method) hyödyntäen Defran, MLC:n ja Ecoinventin päästökertoimia. Laskenta
perustuu jätemääriä koskeviin ensisijaisiin tietoihin ja jätelajikohtaiseen menetelmään, joka huomioi sekä vaarattomat että
vaaralliset jätevirrat. Jätemateriaaleja (esim. kuitua ja muovia) ei ole eritelty Jäteveden käsittely on jätetty päästöinventaarion
ulkopuolelle, koska sen osuus scope 3 -päästöjen kokonaismäärästä on merkityksetön (alle 0,02 %).
•
Kategoria 6: Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen sisältää päästöt, jotka aiheutuvat työntekijöiden liikematkustamisesta
kolmansien osapuolten omistamilla tai hallinnoimilla ajoneuvoilla. Inventaario sisältää päästöt lentomatkustamisesta, joka on
tunnistettu eniten päästöjä aiheuttavaksi liikematkustamisen muodoksi. Henkilökilometrien määrä on arvioitu matkojen
keskimääräisen pituuden, matkustavien työntekijöiden määrän ja keskimääräisten vuosittaisten matkojen lukumäärän
perusteella. Päästöt on laskettu etäisyyteen perustuvalla menetelmällä (distance-based method) Defran päästökertoimilla,
joissa säteilypakote on huomioitu. Muut liikematkustamisen muodot on jätetty merkityksettöminä rajauksen ulkopuolelle, sillä
lentomatkustaminen – päästöintensiivisin ja yleisin matkustustapa – kattaa vain 0,3 % scope 3 -päästöistä kokonaisuudessaan
Rajauksen ulkopuolelle jätettyjen liikkumismuotojen arvioitu vaikutus on alle 0,01 % scope 3 -päästöjen kokonaismäärästä.
•
Kategoria 7: Työntekijöiden työmatkaliikenne sisältää työntekijöiden kodin ja työpaikan välisestä työmatkaliikenteestä
aiheutuvat
päästöt.
Päästöt
lasketaan
etäisyyteen
perustuvalla
menetelmällä
(distance-based
method)
Defran
päästökertoimilla. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti oletetaan, että kaikki työmatkaliikenne tapahtuu autolla, joten muita
liikennemuotoja ole huomioitu. Henkilökilometrien määrä on arvioitu työntekijöiden lukumäärän, keskimääräisen työmatkan
pituuden ja keskimääräisten vuotuisten työpäivien perusteella. Etätyön vaikutus on arvioitu huomioimalla etätyöpäivien osuus.
•
Kategoria 8: Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät on arvioitu Huhtamäen kannalta epäolennaiseksi, minkä vuoksi
kategoria on jätetty inventaariorajauksen ulkopuolelle. Arviointilaskelmat osoittavat, että vuokrattujen autojen ja tilojen (kuten
toimistojen ja varastojen) päästöt ovat alle 0,5 % scope 3 -päästöjen kokonaismäärästä. Lisäksi kategoria on katsottu
päätöksenteon kannalta merkityksettömäksi, ja tarvittavien tietojen kerääminen vaatisi suhteettoman paljon työtä.
•
Kategoria 9: Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä sisältää päästöt, jotka syntyvät myytyjen tuotteiden kuljetukseen ja
jakeluun käytetyistä ajoneuvoista ja tiloista, jotka eivät ole Huhtamäen omistuksessa tai hallinnassa. Päästöt lasketaan
etäisyyteen perustuvalla menetelmällä Defran päästökertoimilla. Laskelma perustuu Huhtamäen tuotantomäärää koskeviin
ensisijaisiin tietoihin, joihin on yhdistetty arviot käytetyistä kuljetustavoista, kuljetustapojen osuuksista ja keskimääräisestä
kuljetusmatkasta asiakkaille. Kaikkien myytyjen tuotteiden lähtevien kuljetusten oletetaan olevan asiakkaiden maksamia, joten
ne kirjataan kategoriaan 9. Myytyjen tuotteiden vähittäismyynnistä ja varastoinnista aiheutuvat päästöt on jätetty inventaarion
ulkopuolelle, koska niiden osuus scope 3 -päästöjen kokonaismäärästä on alle 0,08 %. Lisäksi nämä toiminnot on katsottu
päätöksenteon kannalta merkityksettömiksi, ja tarvittavien tietojen kerääminen vaatisi suhteettoman paljon työtä.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 53
•
Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden jatkojalostus sisältää päästöt, jotka aiheutuvat myytyjen välituotteiden jalostuksesta
kolmansien osapuolten (esim. valmistajien) toimesta sen jälkeen, kun Huhtamäki on myynyt ne. Inventaario sisältää asiakkaille
myytyjen muovikalvojen jatkojalostuksesta aiheutuvat päästöt. Päästöt on laskettu keskimääräisiin tietoihin perustuvalla
menetelmällä (average-data method) hyödyntäen maakohtaisia sähkön päästökertoimia. Oletuksena on, että välituotteet
jalostetaan samoissa maissa, joissa ne on tuotettu. Jalostuksen arvioitu energiankulutus perustuu vastaaviin tietoihin
Huhtamäen omista tuotantoprosessista. Kategoria 10 on tunnistettu olennaiseksi Huhtamäen viimeisimmässä scope
3 -olennaisuusarvioinnissa.
•
Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt sisältää päästöt, jotka aiheutuvat Huhtamäen myymien
tavaroiden ja palveluiden käytöstä. Inventaario sisältää asiakkaille myytyjen teollisuuskoneiden suorat käyttövaiheen päästöt,
jotka on laskettu keskimääräisen vuotuisen polttoaineen kulutuksen, keskimääräisen käyttöiän ja myytyjen koneiden määrän
perusteella.
Arvioitu
konekohtainen
energiankulutus
on
saatu
Huhtamäen
omien
tuotantoprosessien
tiedoista.
Huomionarvoista on, että teollisuuskoneita ei myydä joka vuosi, vaan myynti on epäsäännöllistä ja tapahtuu yleensä 3–5
vuoden välein, minkä vuoksi myytyjen yksikköjen määrässä on vuosittaista vaihtelua. Kategoria 11 on tunnistettu olennaiseksi
Huhtamäen viimeisimmässä scope 3 -olennaisuusarvioinnissa.
•
Kategoria 12: Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa sisältää Huhtamäen tuotteiden hävittämisestä ja
loppukäsittelystä aiheutuvat päästöt niiden käyttöiän lopussa. Inventaario sisältää arvion käsittelymenetelmien (kaatopaikalle
sijoituksen, polton ja kierrätyksen) suhteellisista osuuksista tuotteiden käyttöiän lopussa. Päästöt lasketaan
jätetyyppikohtaisella, keskiarvotietoihin perustuvalla menetelmällä (average-data method), käyttäen käsittelytapakohtaisia
Defran päästökertoimia. Laskelma perustuu ensisijaisiin tietoihin tuotantomääristä, tuotetyyppien (kuitu, muovi ja muut
materiaalit) arvioituun jakaumaan ja käsittelymenetelmien osuuksiin. Kirjallisuudesta (Global Waste Management Outlook
2024) saatuja toissijaisia tietoja käytettiin käsittelymenetelmien osuuksien arvioimiseen tuotetyypin mukaan.
•
Kategoria 13: Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät on arvioitu epäolennaisiksi, koska Huhtamäki ei
raportointivuonna omista muiden operoimaa vuokrattua omaisuutta.
•
Kategoria 14: Franchising on arvioitu epäolennaiseksi, koska Huhtamäellä ei ollut franchising-liiketoimintaa
raportointivuonna.
•
Kategoria 15: Investoinnit on arvioitu epäolennaisiksi, koska Huhtamäen tekemien investointien päästöt kuuluvat scope 1- ja
2 -päästöihin.
Tunnistetut rajoitukset
Kuten edellisinäkin vuosina, päästökauppajärjestelmän (ETS) kattamien päästöjen osuus on laskettu jakamalla ETS:n alaisuudessa
säänneltyjen
tuotantolaitosten
scope
1
-kokonaispäästöt
koko
konsernin
scope
1
-kokonaispäästöillä.
Tästä
johtuen
päästökauppajärjestelmän (ETS) piiriin kuuluvien tuotantolaitosten scope 1 -päästöihin sisältyy pieni osa päästökauppajärjestelmien
piiriin kuulumattomia scope 1 -päästöjä. Vuoden 2025 ja takautuvasti vuoden 2024 lukuihin on sisällytetty myös Yhdistyneen
kuningaskunnan päästökauppajärjestelmän (UK ETS) alaisuuteen kuuluvat scope 1 -päästöt EU ETS:n alaisuuteen kuuluvien scope
1 -päästöjen lisäksi.
Markkinaperusteiset scope 2 -päästöt on höyryn, kaukolämmön ja jäähdytyksen osalta laskettu sijaintiperusteisia päästökertoimia
käyttäen, sillä markkinaperusteisia päästökertoimia ei ole ollut saatavilla kyseisille päästölähteille.
Scope 3 -päästöjen epäsuora luonne ja moninaiset päästölähteet edellyttävät yksinkertaistuksien ja arvioiden käyttämistä useissa
kategorioissa. Vuonna 2025 päästöistä 38 % laskettiin arvioitujen toimintatietojen perusteella ja kaikki päästökertoimet perustuivat
toimialan keskiarvoihin. Huhtamäki tiedostaa, että haasteet ensisijaisten toiminta- ja päästötietojen saamisessa arvoketjukumppaneilta
johtavat tarpeeseen käyttää arvioita, jotka voivat vaikuttaa tietojen tarkkuuteen. Tästä johtuen laskelmat perustuvat standardoituihin
oletuksiin, jotka eivät välttämättä täysin vastaa Huhtamäen toiminnan tai arvoketjun olosuhteita. Jatkossa Huhtamäki aikoo tehdä
yhteistyötä toimittajien kanssa tietojen laadun parantamiseksi ja ensisijaisten päästötietojen käytön lisäämiseksi.
Taulukko 5: Lisätiedot
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 54
Biogeeniset päästöt ja sopimusvälineet
2024
(aiemmin
raportoitu)
2024
(oikaistu)
2025
%
Biomassan palamisesta tai biologisesta
hajoamisesta aiheutuvat biogeeniset
hiilidioksidipäästöt, jotka eivät sisälly scope
1 -päästöihin (tCO2ekv)
2 391
2 324
2 873
23,6 %
Biomassan palamisesta tai biologisesta
hajoamisesta aiheutuvat biogeeniset
hiilidioksidipäästöt, jotka eivät sisälly scope
2 -päästöihin (tCO2ekv)
-
-
-
Biomassan palamisesta tai biologisesta
hajoamisesta aiheutuvat biogeeniset
hiilidioksidipäästöt, jotka eivät sisälly scope
3 -päästöihin (tCO2ekv)
-
-
-
Sopimusvälineisiin perustuvan energian osuus
sähkön kokonaiskulutuksesta, scope 2 -laskenta
67,0 %
66,6 %
59,4 %
-10,7 %
Sopimusvälineet, joissa energia ja sen
ympäristöominaisuudet toimitetaan yhdessä, scope
2 -laskenta (%)
75,2 %
33,8 %*
47,7 %
41,4 %
Sopimusvälineet, joissa energia ja sen
ympäristöominaisuudet toimitetaan erikseen,
scope 2 -laskenta (%)
24,8 %
66,2 %*
52,3 %
-21,1 %
* Aiemmin raportoidut prosenttiosuudet sopimusvälineistä, joissa energia ja sen ympäristöominaisuudet toimitetaan yhdessä, sekä niistä, joissa ne
toimitetaan erikseen, on tarkistettu aiemmasta raportoinnista havaittujen poikkeamien johdosta.
Menetelmät
Biomassan poltosta aiheutuvat biogeeniset scope 1 -hiilidioksidipäästöt (CO2) on laskettu Defran päästökertoimien perusteella.
Sopimusinstrumenttien prosenttiosuudet on määritetty megawattituntitietojen perusteella vertaamalla sopimusinstrumenttien
kokonaiskäyttömäärää ostetun energian kokonaismäärään (MWh).
Tunnistetut rajoitukset:
Scope 2- ja scope 3 -päästölaskennassa käytetyt päästökertoimet eivät erottele biomassan ja biogeenisten hiilidioksidipäästöjen
prosenttiosuuksia, joten näitä biogeenisiä päästöjä ei ole raportoitu. Sopimusvälineiden käytön tiedonkeruu on aloitettu heinäkuusta
2024 alkaen. Vuoden 2024 tiedot kattavat vain neljännen vuosineljänneksen sopimusvälineiden käytön tiedot.
Taulukko 6: Kasvihuonekaasujen intensiteetti liikevaihtoon suhteutettuna
Kasvihuonekaasujen intensiteetti liikevaihtoon
suhteutettuna
2024
(aiemmin
raportoitu)
2024
(oikaistu)
2025
%
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
(sijaintiperusteiset) liikevaihtoon suhteutettuna
(tCO2ekv/milj. €)
922,7
934,4
973,1
4,1 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
(markkinaperusteiset) liikevaihtoon suhteutettuna
(tCO2ekv/milj. €)
871,4
889,9
918,6
3,2 %
Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto (3 964,5 milj. euroa) eroaa vuoden 2025 nettomyynnistä
(3 960,2 milj. euroa), joka on raportoitu konsernin tuloslaskelmassa (IFRS, kansainväliset tilinpäätösstandardit) tilinpäätöksen sivulla 89.
Ero johtuu siitä, että vuonna 2025 hankitun Zellwin Farmsin liiketoiminnan liikevaihto lisättiin koko vuosille 2024 ja 2025
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 55
kasvihuonekaasupäästöjen intensiteettiä laskettaessa, jotta voitiin varmistaa yhdenmukaisuus kasvihuonekaasupäästöjen laskennan
kanssa.
Sisäinen hiilen hinnoitelu
Huhtamäki ei sovella sisäisiä hiilen hinnoittelujärjestelmiä.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 56
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset ja mahdollisuudet
Olennainen vaikutus tai mahdollisuus
Kuvaus
Sovellettavuus
Resurssien sisäänvirtaukset
Kielteinen
vaikutus
Raaka-aineiden
käyttö
Huhtamäki vaikuttaa luonnonvaroihin käyttämällä raaka-aineita (esim.
kartonkia ja paperia, muovia, kemikaaleja) pakkausten valmistuksessa.
Arvoketjun
alkupää
Resurssien ulosvirtaukset
Riski
Sääntelyn muutokset
Mahdolliset muutokset pakkaus- ja jätehuoltomääräyksissä voivat
aiheuttaa
Huhtamäelle
negatiivisia
taloudellisia
vaikutuksia.
Esimerkiksi tuottajan vastuun laajentaminen voi johtaa lisääntyneisiin
kustannuksiin.
Arvoketju
ja
oma toiminta
Jätteet, jätehuolto
Kielteinen
vaikutus
Jätteiden syntyminen
Huhtamäen toiminta pakkausalalla voi vaikuttaa jätteen syntymiseen
arvoketjussa.
Arvoketjun
loppupää
Myönteinen
vaikutus
Jätteiden
vähentäminen
Siirtymällä
kiertotalouden
mukaisiin
liiketoimintamalleihin
pakkausteollisuudessa
ja
priorisoimalla
materiaalien
kierrätystä
voidaan vähentää jätettä ja säästää resursseja.
Arvoketju
ja
oma toiminta
Yhteisökohtainen
Myönteinen
vaikutus
Ruokahävikin
vähentäminen
Huhtamäen pakkausratkaisut auttavat vähentämään ruokahävikkiä
pidentämällä elintarviketuotteiden säilyvyyttä.
Arvoketjun
loppupää
Mahdollisuus
Kiertotalouden
periaatteiden
mukaiset
liiketoimintamallit
Huhtamäki voi saada taloudellista etua kiertotalouden periaatteiden
mukaisista liiketoimintamalleista pakkausteollisuudessa vastaamalla
kestävien
pakkausratkaisujen
kysyntään
ja
tarpeeseen,
sillä
ne
vähentävät
riippuvuutta
kalliista
tai
niukoista
neitseellisistä
materiaaleista ja tehostavat resurssien käyttöä. Alalla voidaan luoda
uusia tuotekonsepteja, ja innovaatiot voivat edistää vastuullisempien
tuotteiden
kehittämistä,
mikä
voi
luoda
Huhtamäelle
liiketoimintamahdollisuuksia.
Tämä
voi
auttaa
Huhtamäkeä
vakiinnuttamaan asemansa vastuullisten pakkausratkaisujen johtajana.
Arvoketju
ja
oma toiminta
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
Huhtamäki käsittelee resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten ja mahdollisuuksien hallintaa konsernin
ympäristöpolitiikassa, Huhtamäen eettisissä toimintaohjeissa toimittajille ja alihankkijoille sekä tuotteiden kiertotaloussuunnittelua
koskevissa periaatteissa (”suunnitteluperiaatteet”). Näiden periaatedokumenttien mukaan Huhtamäki on sitoutunut käsittelemään
resurssien käyttöä ja kiertotaloutta tuotteiden elinkaaren eri vaiheissa koko arvoketjussa.
Konsernin ympäristöpolitiikassa esitetyt keskeiset sitoumukset kattavat kaikki tunnistetut resurssien sisään- ja ulosvirtauksiin liittyvät
kielteiset vaikutukset. Näihin sitoumuksiin kuuluvat erityisesti kiertotalouden mukainen suunnittelu, jätteen minimointi omassa
tuotannossa, tuotantojätteen kierrätyksen maksimointi, sekä yhteistyö asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa jätehuoltoratkaisuiden
kehittämiseksi ja tuotteiden todellisten kierrätys- ja kompostointiasteiden nostamiseksi. Huhtamäen eettiset toimintaohjeet toimittajille
ja alihankkijoille edellyttävät, että toimittajat pyrkivät vähentämään toimintansa ympäristövaikutuksia ja suojelemaan luonnonvaroja
keskittyen erityisesti raaka-aineiden käyttöön ja jätehuoltoon. Lisäksi toimintaohjeissa asetetaan toimittajille vaatimuksia, joiden
mukaan niiden on noudatettava kaikkia sovellettavia lakeja, erityisesti niitä, jotka koskevat päästöjä ilmaan, veden käyttöä ja
jätevesipäästöjä sekä jätteen loppukäsittelyä. Nämä vaatimukset auttavat hallitsemaan raaka-aineiden hankintaan ja jätehuoltoon
liittyviä olennaisia riskejä ja varmistavat, että riippuvuuksia luonnonvaroista hallitaan kestävästi.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 57
Huhtamäen tuotteiden kierto ja tekniset ominaisuudet riippuvat merkittävästi tuotesuunnittelun ratkaisuista. Tuotesuunnittelu
vaikuttaa
materiaalien
valintaan,
tuoterakenteeseen
ja
tuotteiden
käyttöiän
lopun
hallintaan.
Kiertotalouteen
keskittyvät
suunnitteluperiaatteet on kuvattu Huhtamäen suunnitteluperiaatteissa. Periaatteet ovat yhdenmukaiset RecyClassin kehittämien
muovipakkausten kierrätettävyyden suunnittelua koskevien ohjeiden kanssa sekä 4evergreenin kehittämien kuitupohjaisia pakkauksia
koskevien ohjeiden kanssa. RecyClass on monialainen aloite, jonka tavoitteena on edistää muovituotteiden kiertotaloutta. 4evergreen
on samoin monialainen yhteenliittymä kuituperäisten pakkausten kestävyyden edistämiseksi. Huhtamäen suunnitteluperiaatteiden
tavoitteena on edistää kiertotalouden mukaista tuotesuunnittelua, joka tukee siihen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien
hyödyntämistä, parantaa tuotteiden käyttöiän lopun hallintaa ja tehostaa jätehuoltoa omissa toiminnoissa – näin suunnitteluperiaatteet
liittyvät Huhtamäen tunnistamiin olennaisiin vaikutuksiin. Suunnittelupäätökset myös vaikuttavat konsernin pakkausratkaisujen kykyyn
vähentää ruokahävikkiä pidentämällä elintarvikkeiden säilyvyyttä.
Huhtamäki soveltaa jätehierarkiaa jätehuoltoa ja kiertotaloutta koskevissa periaatteissaan. Ensisijaisesti tavoitteena on jätteen
syntymisen
ehkäiseminen
ensimmäisenä
vaihtoehtona,
minkä
jälkeen
mahdollistetaan
uudelleenkäyttö,
kierrätys
tai
muu
hyödyntäminen. Viimeisenä vaihtoehtona on tuotteen hävittäminen. Tätä lähestymistapaa tukevat myös Huhtamäen resurssien
käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet, jotka on kuvattu konsernin ympäristöpolitiikassa ja joita suunnitteluperiaatteet
vahvistavat. Tavoitteet on esitetty tarkemmin osiossa Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet sivulla 57.
Kuitupohjaisten raaka-aineiden hankinnassaan Huhtamäki on sitoutunut siihen, ettei sen neitseellisen kuidun toimitusketjussa tapahdu
metsäkatoa tai maankäytön muuttamista. Tämä toteutetaan hankkimalla sertifioitua tai kierrätettyä kuitua ja kehittämällä
jäljitettävyysjärjestelmiä metsäpohjaisten materiaalien alkuperän seuraamiseksi ja valvomiseksi. Kierrätetyn kuidun määritelmä kattaa
sekä kuluttajakäytön jälkeen että teollisuustuotannon jälkeen kierrätetyn paperin ja kartongin. Jotta kuitu voidaan luokitella
sertifioiduista lähteistä peräisin olevaksi, sillä on oltava jokin seuraavista sertifioinneista: Forest Stewardship Council® (FSC® C-
203237), PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification, PEFC/02-44-55) tai SFI® (Sustainable Forestry Initiative).
Suunnitteluperiaatteet koskevat kaikkia Huhtamäen liiketoimintasegmenttejä maailmanlaajuisesti, ja ne on hyväksytty Huhtamäen
konsernin johtoryhmässä, joka on myös vastuussa niiden toteutuksen valvonnasta. Suunnitteluperiaatteet ovat kaikkien sidosryhmien
saatavilla Huhtamäen verkkosivuilla. Tarkempi kuvaus konsernin ympäristöpolitiikasta ja Huhtamäen eettisistä toimintaohjeista
toimittajille ja alihankkijoille sekä niiden toteuttamisesta on esitetty osiossa
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet
sivulta 43.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet
Huhtamäki on sitoutunut edistämään kiertotaloutta ja resurssien tehokasta käyttöä tuotesuunnittelussa ja raaka-aineiden hankinnassa
sekä työskentelemään yhdessä arvoketjun kumppaneiden kanssa jätteen vähentämisen ja jätehuollon käytäntöjen parantamiseksi sekä
oman toiminnan että tuotteen käyttöiän lopun osalta.
Tuotesuunnittelua ja raaka-aineiden hankintaa koskevat toimet
Vuonna 2025 Huhtamäki keskittyi useisiin aloitteisiin, jotka liittyvät parempaan resurssien hyödyntämiseen ja kiertotalouden
edistämiseen tuotesuunnittelussa. Jatkuvalla tuotekehitysyhteistyöllä asiakkaiden kanssa on pyritty lisäämään uusiutuvien ja
kierrätettyjen materiaalien osuutta pakkausratkaisuissa. Verrattuna vuoteen 2024 Huhtamaki lisäsi uusiutuvien ja kierrätettyjen
materiaalien käyttöä 3,8 %:lla saavuttaen 67,9 % tason (2024: 65,4 %). Karkeasta kuidusta muotoonpuristetuissa ratkaisuissa käytetään
edelleen raaka-aineena kierrätettyä paperijätettä. Lisäksi Huhtamäki toteutti useita hankkeita raaka-aineiden käytön vähentämiseksi ja
optimoimiseksi, tinkimättä toiminnallisuudesta ja laadusta.
Huhtamäki julkisti myös uusia pakkausratkaisuja, kuten kierrätettäviä joustavia monomateriaalipakkauksia, jotka soveltuvat jopa
hiusvärien, eläinruokien ja pikaruokien kaltaisille herkille tuotteille. Kierrätettävät, alle 10 % muovia sisältävät paperimukit ja -kannet
FMCG-tuotteille, kuten makeisille ja maitotuotteille, ovat toinen esimerkki onnistuneista innovaatioista.
Kiertotalouden suunnitteluperiaatteita sovelletaan jatkuvasti tuoteinnovoinnin kaikilla osa-alueilla kierrätettävien ja kompostoitavien
pakkausten osuuden lisäämiseksi.
Lisäksi vastuullisten materiaalien hankinnan edistämiseen hyödynnettiinsertifiointeja, erityisesti ensiökuitumateriaalien ja alumiinin
osalta. Niihin kuitupohjaisiin pakkauksiin, joissa raaka-aineen on tuoteturvallisuusvaatimusten johdosta oltava ensiömateriaalia,
hankittiin FSC®- (C-203237), PEFC- (PEFC/02-44-55) ja SFI® -sertifioituja materiaaleja, mikä varmistaa jäljitettävyyden ja
kestävyystekijöiden valvonnan. Alumiinin hankinnassa käytettiin ASI (Aluminium Stewardship Initiative) -sertifiointeja.
Omaa toimintaa koskevat toimet
Huhtamäki on toteuttanut World Class Operations -ohjelman kaikissa tuotantolaitoksissa parantaakseen toiminnan tehokkuutta
esimerkiksi tuotantojätteen vähentämiseen keskittyvillä hankkeilla. Kukin tuotantolaitos asettaa vuosittaiset tavoitteet jätteiden
vähentämiselle, minkä jälkeen tunnistetaan hankkeita, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan. Hankkeiden edistyminen varmistetaan
säännöllisellä seurannalla.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 58
Huhtamäen tuotantolaitokset solmivat paikallisia kumppanuuksia jätehuoltoyritysten kanssa lisätäkseen vaarattoman jätteen
kierrätystä ja parantaakseen oman toiminnan jätehuoltoa. Huhtamäki on edistynyt hyvin tuotannosta syntyvän jätteen ohjaamisessa
muuhun käsittelyyn kuin kaatopaikoille. Neljäkymmentä tuotantolaitosta ei enää tuota lainkaan kaatopaikkajätettä. Esimerkki tällaisesta
aloitteesta on kumppanuus, jossa Ras al Khaimahin tehdas ohjasi kaiken jätteen kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön yhteistyössä
materiaalien talteenottoon erikoistuneen yhtiön kanssa.
Tuotteiden käsittelyyn käyttöiän lopussa kohdistuvat toimet
Huhtamäki teki yhteistyötä arvoketjun kumppaneiden kanssa parantaakseen kierrätystä ja kompostointia arvoketjun loppupäässä.
Esimerkki tällaisesta yhteistyöstä on kaupallinen aloite The Cup Collective, joka kokoaa yhteen samanhenkisiä alan johtavia
organisaatioita vastaamaan kertakäyttöisten paperimukien kierrättämisen haasteeseen.
Huhtamäki ja jalkapallon Yhdysvaltojen pääsarjatason seura Sporting Kansas City jatkoivat kumppanuuttaan, jonka tavoite on pienentää
stadionin ympäristöjalanjälkeä jätehuoltoa parantamalla. Seuran sponsorointi alkoi vuonna 2023, ja sen tarkoituksena on auttaa
vähentämään kaatopaikkajätettä kompostoituvien ja kierrätettävien pakkausratkaisujen avulla. Kaudella 2025 elintarvike- ja
pakkausjätteestä 59 % ohjattiin muualle kuin kaatopaikalle. Tämä tärkeä esimerkki auttaa Huhtamäkeä ja muita asiakkaita ymmärtämään
kuluttajien käyttäytymistä kiertotalouden kaikilla osa-alueilla.
Huhtamäki
täyttää
edelleen
laajennetun
tuottajavastuun
säännösten
vähimmäisvaatimukset,
joita
voidaan
soveltaa
niillä
maantieteellisillä alueilla, joilla Huhtamäki toimii. Huhtamäen tiimit globaalisti tekevät merkittävää työtä varmistaakseen, että konsernin
toiminta täyttää vaatimukset myös jatkossa. Lisäksi Huhtamäki jatkaa yhteistyötä asiakkaiden kanssa tukeakseen myös niitä laajennetun
tuottajavastuun vaatimusten täyttämisessä.
Slush on yksi maailman johtavista startup-tapahtumista ja järjestetään Suomessa. Huhtamäki teki yhteistyötä Slushin kanssa ja kehitti
kupeille suljetun kierron kierrätysjärjestelmän tapahtumaan. Huhtamäki edisti Slushin kestävyyttä toimittamalla tapahtumaan
kierrätettäviä kuitupohjaisia kuppeja, kansia ja muita ruoka-astioita ja varmistamalla, että ne kerättiin niille varattuihin säiliöihin eri
puolilla tapahtumapaikkaa. Yhteistyössä paikallisen kierrätystoimijan kanssa Huhtamäki auttoi hyödyntämään käytetyt pakkaukset
uusissa pakkausratkaisuissa ja osoitti kestävien käytäntöjen olevan paitsi toteutettavissa myös skaalattavissa. Menettely tukee
kuitumateriaalien kierrätystä, ja samalla toimii myös mallina kestävälle tapahtumien järjestämiselle.
Vaikka Huhtamäki on toteuttanut edellä esitettyjä hankkeita havaittujen kielteisten vaikutusten lieventämiseksi, se ei ole vielä
tunnistanut yksittäisiä henkilöitä tai ryhmiä, joille sen olennaiset vaikutukset tosiasiassa aiheuttavat vahinkoa. Näin ollen konsernilla ei
ole julkaistavia tietoja toimista, joilla on tarjottu yksin tai yhteistyössä tai tuettu korjaavia toimenpiteitä vaikutusten kohteena oleville
tahoille.
Kaikkia resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä toimia tehdään jatkuvasti, ja niiden odotetaan jatkuvan lyhyellä ja keskipitkällä
aikavälillä. Toimien laajuutta ja suuntaa ohjaavat Huhtamäen strategia, asiakkaiden tarpeet ja sääntelyn vaatimukset. Toimien odotetaan
edistävän kiertotaloutta Huhtamäen prosesseissa ja arvoketjussa ja tukevan konsernin strategiaa tulla ensisijaiseksi kumppaniksi
vastuullisten pakkausratkaisujen tarjoajana. Näissä toimissa keskitytään erityisesti sen varmistamiseen, että käytetyt raaka-aineet
valitaan huolella ja että tuotteet voivat edistää kiertotaloutta käytön jälkeen.
Huhtamäellä ei tällä hetkellä ole merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja, jotka on kohdistettu määriteltyjen resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyvien toimien toteuttamiseen. Toteuttamisen tueksi on kuitenkin osoitettu konsernin ja liiketoimintasegmenttien
henkilöstöä sekä varattu taloudellisia resursseja vuosibudjetteihin ja kolmivuotissuunnitelmiin.
Resurssien käyttö ja kiertotalous ovat Huhtamäelle strategisia kyvykkyyksiä, ja mahdollisuuksia tuleviin kiertotalouteen tähtääviin
investointeihin arvioidaan jatkuvasti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
Mittarit ja tavoitteet vastaavat Huhtamäen vuoden 2030 tavoitetasoa. Samalla Huhtamäki kehittää kiertotalouden ratkaisuja läheisessä
yhteistyössä asiakkaiden kanssa, minkä odotamme tuottavan jatkuvia tuloksia.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
Taulukko 7: Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
Tavoite
Laajuus
2024
2025
%
Yli
80 %
tuotteissa
käytetyistä
materiaaleista
on
uusiutuvia
tai
kierrätettyjä vuoteen 2030 mennessä
Perusvuosi: 2020
Perustason arvo: 67,3 %
Arvoketjun
alkupää
65,4 %
67,9 %
3,8 %
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 59
100 % tuotteista suunnitellaan
kierrätettäviksi, kompostoitaviksi tai
uudelleenkäytettäviksi vuoteen 2030
mennessä
Perusvuosi: 2020
Perustason arvo: 70,1 %
Oma toiminta
72,0 %*
70,1 %
-2,6 %
Yli 90 % tuotannosta syntyvästä
vaarattomasta jätteestä kierrätetään tai
kompostoidaan vuoteen 2030 mennessä
Perusvuosi: 2020
Perustason arvo: 70,1 %
Oma toiminta
81,6 %
84,6 %
3,7 %
Jätteestä 0 % päätyy kaatopaikalle vuoteen
2030 mennessä
Perusvuosi: 2020
Perustason arvo: 19,7 %
Oma toiminta
5,5 %
4,7 %
-14,5 %
* Kaikki väittämät tai luokitukset ovat yleisiä lausumia, eivätkä ne tarkoita, että tuotetta voidaan tällä hetkellä kierrättää tai kompostoida kaikkialla
maailmanlaajuisesti. Mahdollisuus kierrättää tai kompostoida riippuu kierrätysohjelmien erityispiirteistä, joihin kuluttajilla tai muilla sidosryhmillä on
pääsy kullakin markkina-alueella tai maantieteellisellä alueella. Lausuma ei siten muodosta ISO 14021 -standardin, FTC Green Guides -ohjeiden, ICC-
ohjeistuksen tai muun kansallisen, valtion tai paikallisen lain, asetuksen tai standardin mukaista kierrätettävyyttä tai kompostoituvuutta koskevaa
lausumaa. Kompostoitavuudesta tai kierrätettävyydestä on hankittava lisätietoja tiettyjen tuotteiden, markkinoiden tai maantieteellisten alueiden osalta.
Riippumattoman oikeudellisen asiantuntijan neuvoja olisi harkittava ennen kompostointi- tai kierrätettävyyslausumien tekemistä tietyillä markkinoilla tai
maantieteellisillä alueilla tai tiettyä tuotetta koskien.
Huhtamäen resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat tavoitteet tukevat sitoumuksia, jotka on esitetty konsernin ympäristöpolitiikan
kohdassa ”Resurssien käyttö ja kiertotalous”. Nämä tavoitteet on valittu, koska ne koskevat Huhtamäelle olennaisiksi tunnistettuja
resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä aiheita, ja auttavat seuraamaan edistymistä kohti vuoden 2030 strategian tavoitteita.
Kaikki tavoitteet ovat kattavuudeltaan globaaleja. Tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain tuotantolaitoksilta kerättävien
tietojen perusteella, lukuun ottamatta tavoitetta suunnitella kaikki tuotteet kierrätettäviksi, kompostoitaviksi tai uudelleenkäytettäviksi,
joka raportoidaan vuosittain. Huhtamäki noudattaa yleisesti hyväksyttyjä määritelmiä uusiutuville ja kierrätetyille materiaaleille sekä
vaarallisten ja vaarattomien jätevirtojen erottelulle. Kierrätettäviksi, kompostoitaviksi tai uudelleenkäytettäviksi suunniteltujen
tuotteiden tavoite lasketaan liikevaihdon perusteella, kun taas kaikki muut tavoitteet lasketaan massaperusteisesti.
Huhtamäki
on
kehittänyt
tekniset
kriteerit
tuotteidensa
kierrätettävyyden,
kompostoitavuuden
ja
uudelleenkäytettävyyden
arvioimiseksi. Nämä tekniset kriteerit noudattavat RecyClassin julkaisemia ohjeita muovipakkauksille ja 4evergreenin julkaisemia ohjeita
kuitupohjaisille pakkauksille. Kriteereissä määritetään materiaalikoostumusta koskevat vaatimukset tuotteille, joita voidaan pitää
kierrätettävinä
tai
kompostoitavina.
Tyypillisiä
esimerkkejä
tuotteista,
jotka
täyttävät
tämän
tavoitteen
vaatimukset,
ovat
muotoonpuristetut kuitutuotteet sekä kartonki- ja paperituotteet, jotka on riittävästi testattu vakiintuneiden menetelmien mukaisesti,
sekä blueloop™-joustopakkausratkaisut.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet eivät perustu lainsäädäntöön, vaan ne ovat Huhtamäen vapaaehtoisesti
asettamia. Kaikkien tavoitteiden voidaan kuitenkin katsoa tukevan esimerkiksi EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelman tavoitteita.
Tavoitteiden luonteesta johtuen ei voida varmasti määritellä, perustuvatko ne tieteelliseen näyttöön. Tavoitteet on asetettu yhdessä
liiketoimintasegmenttien ja keskeisten konsernitoimintojen edustajien kanssa. Konsernin johtoryhmä on katselmoinut tavoitteet ja
hallitus hyväksynyt ne. Ulkoiset sidosryhmät eivät olleet mukana tavoitteiden asettamisprosessissa. Tavoitteita koskevissa
menetelmissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia raportointivuoden aikana.
Huhtamäki on edistynyt hyvin näiden tavoitteiden saavuttamisessa perusvuodesta 2020 lähtien. Useimmissa tavoitteissa nähtiin
vuonna
2025
tasaista
kehitystä.
Keskeinen
poikkeama
kehityksestä
on
tavoite
kierrätettäviksi,
kompostoitaviksi
tai
uudelleenkäytettäviksi suunniteltujen tuotteiden osuudesta, joka on laskenut johtuen myytyjen tuotteiden jakauman muutoksista.
Huhtamäen tavoitteet kattavat hyvin kiertotalouden edistämisen eri osa-alueet. Uusiutuvia tai kierrätettyjä materiaaleja koskeva tavoite
liittyy erityisesti kierrätysmateriaalien käyttöasteen edistämiseen, uusiutuvien resurssien kestävään hankintaan ja käyttöön sekä
ensiöraaka-aineiden käytön minimointiin. Näin ollen tämä tavoite tukee myös myönteisesti pyrkimyksiä taistella kestämättömien
hankintakäytäntöjen
aiheuttamaa
biologisen
monimuotoisuuden
vähenemistä
vastaan.
Kierrätettäviksi,
kompostoitaviksi
tai
uudelleenkäytettäviksi suunniteltuja tuotteita koskeva tavoite koskee erityisesti tuotteiden kiertotaloussuunnittelua. Kaksi muuta
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 60
tavoitetta, vaarattoman jätteen kierrätys ja kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrän vähentäminen, liittyvät jätehuoltoon. Vuonna
2025 kaatopaikkajätteen määrässä saavutettiin 14,5 % vähennys, mikä on merkittävä edistysaskel.
Jätehierarkian
tasojen
osalta
uusiutuvien
tai
kierrätettyjen
materiaalien
käyttöä,
kierrätettäviksi,
kompostoitaviksi
tai
uudelleenkäytettäviksi suunniteltuja tuotteita sekä vaarattoman jätteen kierrätystä tai kompostointia koskevat tavoitteet liittyvät
tasoon Kierrätys, kuten alla olevassa kuvassa (Kuva 2) on havainnollistettu. Viimeinen tavoite, jonka mukaan jätettä ei toimiteta
kaatopaikalle, liittyy tasoon Kierrätys ja Muu hyödyntäminen riippuen siitä, mihin jäte sijoitetaan kaatopaikan sijasta.
Kuva 2: Huhtamäen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien tavoitteiden kohdentaminen eri jätehierarkian tasoille ja kiertotalouden
edistämisen keinoihin
Huhtamäki suunnittelee uudistavansa ja päivittävänsä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä mittareitaan ja tavoitteitaan
vuoden 2026 kuluessa. Tarkoituksena on huomioida alan viimeaikainen kehitys ja liiketoiminnan tarpeet, jotka ovat muuttuneet
vuodesta 2020, jolloin tavoitteet alun perin asetettiin.
Resurssien sisäänvirtaukset
Taulukko 8: Resurssien sisäänvirtaukset
Toiminnassa käytetyt materiaalit
2024
2025
%
Tuotteiden ja käytettyjen teknisten ja biologisten
materiaalien kokonaispaino (t)
1 346 617
1 355 659
0,7 %
Kestävästi hankittujen biologisten materiaalien ja
pakkausten prosenttiosuus
29,5 %
31,3 %
6,1 %
Tuotteiden ja palveluiden valmistuksessa käytettyjen
kierrätettyjen materiaalien absoluuttinen paino, pakkaus
mukaan lukien (t)
392 717
402 664
2,5 %
Kierrätettyjen materiaalien prosenttiosuus
29,2 %
29,7 %
1,8 %
Laskentamenetelmät
Yllä (Taulukko 8) esitetyt resurssien sisäänvirtaukset on johdettu tuotantolaitosten toiminnanohjausjärjestelmistä saaduista
ostotiedoista, ja ne heijastavat todelliseen laskutukseen perustuvia lukuja. Käytettyjen biologisten ja vaihtoehtoisten tai kierrätettyjen
materiaalien prosenttiosuuslaskelmissa nimittäjä on ilmoitettujen tuotteiden ja materiaalien kokonaispaino.
Käytettyjen tuotteiden ja teknisten ja biologisten materiaalien kokonaispaino sisältää kaiken Huhtamäen raaka-aineiden käytön, mukaan
lukien tuotanto- ja kunnossapitokemikaalit, kuitumateriaalit, muovit, metallit ja pakkausmateriaalit. Biologisten materiaalien
prosenttiosuuden laskennassa Huhtamäki määrittelee kestävästi hankituksi kaikki ensiökuitumateriaalit kestävästi hoidetuista metsistä,
jotka on sertifioinut Forest Stewardship Council® (FSC® C-203237), Programme for the Endorsement of Forest Certification
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 61
(PEFC/02-44-55), Sustainable Forestry Initiative (SFI®) tai muu vastaava ja hyvämaineinen sertifiointijärjestelmä. Kierrätettyyn
materiaaliin lasketaan mukaan sekä kuluttajakäytön jälkeinen kuitu (eli kotitalouksista peräisin oleva kierrätetty paperi) että
teollisuustuotannon jälkeinen kuitu (eli teollisuudesta peräisin oleva kierrätyspaperi).
Huhtamäki ei käytä vettä muissa tuotantotekniikoissa, mutta muotoonpuristettujen kuitutuotteiden tuotantoprosessissa vettä
tarvitaan, erityisesti käytettäessä karkeaa kuitua. Vettä käytetään kierrätys- ja jätepaperin muuntamisessa paperimassaksi, jota
hyödynnetään tuotannossa. Kaikilla tuotantolaitoksilla on vedenhallintasuunnitelmat, ja vedenkulutusta seurataan koko konsernissa.
Huhtamäki täyttää paikallisen lainsäädännön vedenkäsittelyä ja jätevesipäästöjä koskevat vaatimukset kaikkialla, minkä lisäksi konsernin
hankkeet
keskittyvät
veden
kulutuksen
vähentämiseen
ja
tehokkaaseen
käyttöön
muotoonpuristettujen
kuitutuotteiden
tuotantolaitoksissa.
Huhtamäki on ottanut käyttöön veden kierrätys- ja uudelleenkäyttöjärjestelmiä kaikilla tuotantolaitoksilla, joissa se on tehokasta.
Prosessivesi puhdistetaan joko omissa käsittelylaitoksissa tai kunnallisissa laitoksissa ennen sen poisjohtamista. Tämän seurauksena
toimintojen vaikutus veden laatuun paikallisesti on hyvin rajallista. Muualla kuin teollisuusprosesseissa käytetty vesi käsitellään
sääntelyvaatimusten mukaisesti tai johdetaan mahdollisuuksien mukaan turvallisesti viemäriverkostoon. Näin varmistetaan, että veden
laatu täyttää paikalliset määräykset ennen sen poisjohtamista. Huhtamäki seuraa myös uusia materiaaleja ja kemikaaleja markkinoilla,
toimii sidosryhmien kanssa kemianteollisuuteen liittyvissä foorumeissa ja noudattaa EU:n kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian
linjauksia keskittyen veden pilaantumisen estämiseen.
Huhtamäki laatii keskeiseen teknologiaan liittyvät ajallisesti rajatut ja tulossuuntautuneet tavoitteet vuoden 2026 aikana.
Mittareiden mittaamista ei ole validoinut mikään ulkopuolinen taho.
Tunnistetut rajoitukset
Käytettyjen pakkausmateriaalien osalta vain PEFC-sertifioitujen materiaalien osuus sisältyy kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi,
koska jotkin pakkausmateriaalit on sertifioitu useilla järjestelmillä. PEFC on Huhtamäen yleisimmin käyttämä pakkausmateriaalien
sertifiointijärjestelmä.
Resurssien ulosvirtaukset
Taulukko 9: Jäte
Jäte
2024
2025
%
Syntyneen jätteen kokonaismäärä (t)
206 835
214 210
3,6 %
Painon mukaan laskettu vaarallisen jätteen kokonaismäärä, joka on ohjattu
loppukäsittelystä muualle (t)
11 561
11 811
2,2 %
uudelleenkäyttöä varten
38
21
-45,5 %
kierrätys
11 523
11 790
2,3 %
muu
0
0
0 %
Painon mukaan laskettu vaarattoman jätteen kokonaismäärä, joka on
ohjattu loppukäsittelystä muualle (t)
155 574
167 061
7,4 %
uudelleenkäyttöä varten
1 764
2 447
38,7 %
kierrätys
153 811
164 614
7,0 %
muu
0
0
0 %
Painon mukaan laskettu vaarallisen jätteen kokonaismäärä, joka on ohjattu
loppukäsittelyyn (t)
4 691
4 882
4,1 %
poltto
4 497
4 659
3,6 %
kaatopaikka
194
223
14,8 %
Painon mukaan laskettu vaarattoman jätteen kokonaismäärä, joka on
ohjattu loppukäsittelyyn (t)
35 009
30 455
-13,0 %
poltto
23 770
20 635
-13,2 %
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 62
kaatopaikka
11 240
9 820
-12,6 %
Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä (t)
39 700
35 338
-11,0 %
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus
19,2 %
16,5 %
-14,1 %
Syntyvän vaarallisen jätteen kokonaismäärä (t)
16 252
16 693
2,7 %
Laskentamenetelmät
Huhtamäen toiminnasta syntyvät jätevirrat, kuten Taulukko 9 esitetään, on jaettu kahteen pääluokkaan, vaarattomaan ja vaaralliseen
jätteeseen. Näihin luokkiin sisältyy sekä prosessi- että kunnossapitojäte. Prosessijätteen koostumus sisältää raaka-aineita, kuten
kartonkia, muovia, alumiinia, puuta ja pahvia. Kunnossapitojäte koostuu kemikaaleista, käytetystä öljystä ja muista tarpeettomista
koneen varaosista, mukaan lukien elektroniikkaromu. Ilmoitetut jätemäärät perustuvat todellisiin mittauksiin, ja tiedot on saatu eri
lähteistä, kuten laskuista, kuorman punnituslomakkeista tai jätehuoltojärjestelmästä, riippuen tuotantolaitoksen tekniikasta ja
prosesseista. Kierrätettäviksi, kompostoitaviksi tai uudelleenkäytettäviksi suunniteltujen tuotteiden tavoite antaa tietoa Huhtamäen
tuotteiden
vaikutuksesta
kiertotalouteen.
Tuotteiden
odotettua
kestoikää
ei
ole
ilmoitettu,
koska
se
ei
ole
Huhtamäen
pakkausratkaisujen kannalta olennaista tietoa.
Mittareiden mittaamista ei ole validoinut mikään ulkopuolinen taho.
Tunnistetut rajoitukset
Huhtamäki tutkii uusien raaka-aineiden, kuten biopohjaisten muovien, käyttöä, minkä johdosta on syntynyt uuden tyyppisiä jätevirtoja.
Uudet jätevirrat eivät ole täysin yhdenmukaisia nykyisten raportointiohjeiden kanssa, minkä vuoksi niitä ei ole raportoitu osana
kokonaisjätemäärää kaikissa tuotantolaitoksissa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 63
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1 Oma työvoima
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset ja riskit
Olennainen vaikutus tai riski
Kuvaus
Sovellettavuus
Työolot
Kielteinen
vaikutus
Terveys ja
turvallisuus
Työturvallisuuden laiminlyönti voi uhata terveyttä,
lisätä tapaturmia ja johtaa poissaoloihin tai työvoiman
vaihtuvuuteen. Tuotannon henkilöstö voi altistua
erilaisille kemikaaleille tietyissä osissa prosesseja.
Kemikaaliturvallisuus
on
myös
tunnistettu
olennaiseksi aiheeksi Huhtamäen toimialalla.
Oma toiminta
Riski
Terveys ja
turvallisuus
Jos merkittäviä terveys- ja turvallisuustapahtumia
sattuu, sakoista ja maineelle aiheutuvasta vahingosta
seuraa taloudellinen riski. Lisäksi on olemassa riski,
että työntekijöille koituu oikeudellisia seuraamuksia ja
toiminta
keskeytyy.
Mahdollinen
kielteinen
taloudellinen vaikutus on myynnin väheneminen ja
kustannusten kasvu.
Oma toiminta
Yhteisökohtainen
Riski
Ammattitaitoisen
työvoiman
puutteesta
aiheutuva
taloudellinen riski
Ammattitaitoisen työvoiman ja osaamisen puute voi
aiheuttaa haasteita tuotantolinjojen resursoinnissa,
mikä voi johtaa viivästymisiin valmistusprosesseissa.
Vaikka tämä taloudellinen riski voi aluksi ilmetä
paikallisella tai alueellisella tasolla, se voi eskaloitua
maailmanlaajuiseksi ongelmaksi ja siten lisätä siihen
liittyviä taloudellisia riskejä.
Oma toiminta
Huhtamäen
omaan
työvoimaan
liittyvät
olennaiset
vaikutukset,
riskit
ja
mahdollisuudet
on
tunnistettu
kaksinkertaisessa
olennaisuusarviossa, joka kuvataan tarkemmin osiossa
Kuvaus prosesseista, joilla tunnistetaan ja arvioidaan olennaisia vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia alkaen sivulla 30. Huhtamäen maailmanlaajuisen transformaation lähtökohtana on valittujen strategisten
kyvykkyyksien
järjestelmällinen
kehittäminen
sekä
sitoutuminen
turvallisuuden
parantamiseen
ja
osaajien
menestykseen
kannustaminen. Huhtamäen oman työvoiman olennaiset aiheet liittyvät läheisesti konsernin 2030-strategiaan.
Omaan työvoimaan kohdistuvat todelliset vaikutukset liittyvät Huhtamäen strategiseen tavoitteeseen tarjota työntekijöilleen
sitouttavin, motivoivin ja turvallisin työpaikka. Työvoimaa, johon olennaiset vaikutukset saattavat kohdistua, ovat Huhtamäkeen
työsuhteessa olevat työntekijät sekä kolmansien osapuolten tarjoamat vuokratyöntekijät. Huhtamäki toimii maailmanlaajuisesti useilla
alueilla, myös sellaisilla, joissa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja työturvallisuutta ei voida välttämättä aina taata. Toiminnan
tyypin tai maantieteellisen sijainnin perusteella ei ole havaittu merkittäviä riskejä pakkotyön tai lapsityövoiman käytöstä.
Osaava työvoima on välttämätöntä strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi.
Osaamisen kehittämistä ja koulutusmahdollisuuksia koskevat toimet suunnitellaan siten, että varmistetaan asianmukaiset kyvykkyydet
ja taidot strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen liittyvä riski on ensisijaisesti paikallinen,
ja siten sen merkitys Huhtamäen toimintaan vaihtelee. Tärkeimmät riskitekijät ovat tiettyjen toimipaikkojen syrjäinen sijainti, mikä
vaikuttaa ammattitaitoisten työntekijöiden yleiseen saatavuuteen, sekä kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta muilla alueilla.
Kohdennetuilla toimilla Huhtamäki voi paremmin lieventää ammattitaitoisen työvoiman puutteesta mahdollisesti aiheutuvaa riskiä ja
pienentää siten taloudellisia riskejä.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 64
Turvallisuus on keskeisessä asemassa Huhtamäen toiminnassa, ja koska terveys- ja turvallisuustapahtumat voivat aiheuttaa merkittäviä
vaikutuksia ja taloudellisia riskejä, turvallisuuden parantaminen on yksi Huhtamäen tärkeimmistä strategisista painopisteistä. Terveys-
ja turvallisuusvaikutukset liittyvät olennaisesti Huhtamäen toimintoihin. Tavoitteena on hallita kaikkia valmistusprosesseihin liittyviä
riskejä, joilla voi olla kielteinen vaikutus työntekijöihin. Huhtamäki on sitoutunut hallitsemaan järjestelmällisesti ja tehokkaasti
tunnistettuja terveys- ja turvallisuusriskejä, mukaan lukien kemikaaliturvallisuuteen liittyvät riskit, varmistaakseen turvallisen työpaikan
riippumatta maantieteellisestä sijainnista. Noudattamalla paikallista lainsäädäntöä, sisäisiä toimintaperiaatteita ja menettelytapoja
Huhtamäki pyrkii ylläpitämään korkeaa turvallisuuden ja hyvinvoinnin tasoa, jotta se voi tarjota turvallisen työympäristön
työntekijöilleen.
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
Huhtamäki on sitoutunut hallitsemaan kaikkiin työntekijäryhmiinsä kohdistuvia olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
konsernitason toimintaperiaatteilla ja käytännöillä, jotka keskittyvät hyvinvointiin, kehittymiseen ja turvallisuuteen. Asiakirjoissa
kuvataan periaatteet ja odotukset, jotka koskevat yhdenmukaisia työsuhdekäytäntöjä, työolosuhteita sekä työterveyttä ja -turvallisuutta
koko organisaatiossa. Asiakirjat ovat saatavilla omalle työvoimalle Huhtamäen intranetissä, ja koko henkilöstön edellytetään olevan
tietoisia näistä toimintaperiaatteista ja toimivan niiden mukaisesti. Tärkeimmät asiakirjat ovat myös muiden ulkoisten sidosryhmien
saatavilla Huhtamäen verkkosivuilla.
Asiakirja
Keskeinen sisältö
Laajuus
Vastuu
toteutuksesta
Konsernin ihmisoikeuspolitiikka
Huhtamäen sitoumus
kunnioittaa ihmisoikeuksia
omassa organisaatiossaan ja
arvoketjussaan
Oma työvoima
Arvoketjun työntekijät
Muut ulkoiset
sidosryhmät
Konsernin
johtoryhmä
Eettiset toimintaohjeet (Code of
Conduct)
Eettiseen liiketoiminnan
harjoittamiseen ja
yrityskulttuuriin liittyvät
toimintaperiaatteet
Omat työntekijät
Hallitus,
konsernin
johtoryhmä
Huhtamäen eettiset
toimintaohjeet toimittajille ja
alihankkijoille
Eettiset, oikeudelliset,
ympäristöön liittyvät ja
yhteiskunnalliset
vähimmäisvaatimukset
Huhtamäen
liikekumppaneille
Vuokratyöntekijät
Arvoketjun työntekijät
Konsernin
johtoryhmä
Konsernin ilmoituksia ja sisäisiä
tutkintoja koskeva politiikka
(Group Speak Up and
Investigations Policy)
Periaatteet epäillyistä tai
havaituista rikkomuksista tai
laiminlyönneistä
ilmoittamiseen ja niiden
tutkimiseen ja
käsittelemiseen
Oma työvoima
Arvoketjun työntekijät
Muut ulkoiset
sidosryhmät
Konsernin
johtoryhmä
Globaalit työsuhteita ohjaavat
periaatteet
Työsuhteita ohjaavat
periaatteet
Oma työvoima
Konsernin
johtoryhmä
Huhtamäen työolosuhteisiin
liittyvät vaatimukset
Viitekehys reilujen,
turvallisten ja hyvien
työolosuhteiden
varmistamiseksi kaikissa
Huhtamäen toimipaikoissa
Oma työvoima
Konsernin
johtoryhmä
Konsernin työterveys-
j
a
työturvallisuustoimintaohje
(OHS)
Alan ja muiden ulkoisten
vaatimusten mukaiset
turvallisuus-, hyvinvointi- ja
riskien
lieventämisperiaatteet
Oma työvoima
Konsernin
johtoryhmä
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 65
Globaali ohjeistus työterveyteen
ja -turvallisuuteen
Viitekehys
minimivaatimusten, reilujen,
turvallisten ja hyvien
työolojen aikaansaamiseksi
kaikissa Huhtamäen
toimipaikoissa
Oma työvoima
Arvoketjun työntekijät
Konsernin
johtoryhmä
Rekrytointipolitiikka ja -ohjeet
Rekrytointiperiaatteet, roolit
ja ohjeet
Oma työvoima
Konsernin
johtoryhmä
Konsernin monimuotoisuutta,
yhdenvertaisuutta ja osallisuutta
ohjaavat periaatteet
Sitoumus monimuotoisen,
yhdenvertaisen ja
osallistavan työympäristön
vaalimiseen
Oma työvoima
Arvoketjun työntekijät
Muut ulkoiset
sidosryhmät
Konsernin
johtoryhmä
Toimintaperiaatteet ja ohjeet viedään käytäntöön maailmanlaajuisesti liiketoimintasegmenttitasolla ja paikallisesti päivittäisen
johtamisen kautta henkilöstöhallinnon (HR) organisaation tuella, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset työsuhdekäytännöt ja
työntekijäkokemus Huhtamäellä. Lisäksi jokaiselle työntekijälle järjestetään vuosittain pakollinen eettisiä toimintaohjeita koskeva
koulutus. Globaalien toimintaperiaatteiden ja ohjeiden tuntemisen parantamiseksi esihenkilöt ja henkilöstöosasto saavat uutisia ja
artikkeleita kohdistettujen uutiskirjeiden mukana. Lisäksi Huhtamäen intranetissä julkaistaan artikkeleita koko organisaatiolle.
Ihmisoikeuspolitiikkaan sisältyvät sitoumukset
Huhtamäki on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja työntekijöiden perusoikeuksia kaikessa toiminnassaan. Konsernin
ihmisoikeuspolitiikassa ilmaistaan tuki kansainvälisesti tunnustetuille ihmisoikeusperiaatteille ja -viitekehyksille, kuten kansainväliselle
ihmisoikeusasiakirjalle ja kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevalle julistukselle. Politiikassa
mainitaan myös Huhtamäen sitoutuminen ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoiteprosessien (due diligence) jatkuvaan parantamiseen
siten kuin se on määritelty yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa YK:n ohjaavissa periaatteissa sekä OECD:n toimintaohjeissa
monikansallisille yrityksille vastuullisesta liiketoiminnasta.
Konsernin
ihmisoikeuspolitiikka
linjaa
Huhtamäen
sitoumuksen
kaikkien
arvokkaaseen
ja
kunnioittavaan
kohteluun
ja
oikeudenmukaisiin työolosuhteisiin sekä kieltää syrjinnän ja kaikenlainen ihmiskaupan uhrien, pakkotyön ja lapsityövoiman käytön
omassa työvoimassa. Politiikassa edellytetään, että Huhtamäen toimittajat ja muut liikekumppanit noudattavat samoja periaatteita.
Huhtamäen globaalit työsuhteita ohjaavat periaatteet ja työolosuhteisiin liittyvät vaatimukset korostavat Huhtamäen kantaa näihin
aiheisiin oman työvoiman osalta. Huhtamäen eettiset toimintaohjeet toimittajille ja alihankkijoille perustuvat ILO:n standardeihin, ja
niihin sisältyy työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä edellytyksiä sekä sitoumus olla käyttämättä pakkotyövoimaa,
ihmiskaupan uhreja tai lapsityövoimaa.
Huhtamäen valitusmekanismeja ja prosesseja asianmukaisten korjaavien toimien tarjoamiseksi rikkomustilanteissa kuvataan osiossa
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi sivulla 65. Konsernin
ihmisoikeuspolitiikassa tunnistetaan myös, kuinka tärkeää on ottaa huomioon mahdollisesti haavoittuvassa asemassa olevat ja
syrjäytyneet
ryhmät,
kuten
siirtotyöläiset.
Huhtamäki
sitoutuu
huomioimaan
näiden
ryhmien
kohtaamat
erityishaasteet
ja
varmistamaan, että heidän oikeuksiaan ja hyvinvointiaan kunnioitetaan.
Yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen ja syrjinnän estäminen
Huhtamäki on ottanut käyttöön useita toimintaperiaatteita, joiden tarkoituksena on poistaa syrjintä ja häirintä sekä edistää
yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Konsernin ihmisoikeuspolitiikka, Huhtamäen eettiset toimintaohjeet sekä Huhtamäen työolosuhteisiin
liittyvät vaatimukset jäsentävät Huhtamäen sitoutumisen monimuotoisuuteen ja yhdenvertaisiin työllistymismahdollisuuksiin. Näiden
painopisteenä on kaikkien kohteleminen arvokkaasti ja kunnioittavasti ilman syrjintää eri päätöksissä ja tilanteissa työsuhteen elinkaaren
aikana. Epäkunnioittava tai sopimaton käytös, epäreilu kohtelu tai vastatoimet ovat kiellettyjä.
Globaaleissa työsuhteita ohjaavissa periaatteissa määritellään erityisesti, miten häirinnän ehkäisy tulee toteuttaa paikallisissa
toimintaperiaatteissa. Kaikilla Huhtamäen toimipaikoilla edellytetään olevan asianmukaiset paikalliset toimintaperiaatteet tai käytännöt
näiden periaatteiden toimeenpanemiseksi paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Huhtamäki on globaalien työsuhteita ohjaavien
periaatteiden mukaisesti sitoutunut kehittämään työntekijöitään organisaation kaikilla tasoilla.
Konsernin rekrytointipolitiikassa ja -ohjeissa täsmennetään, että kaikkia päteviä hakijoita harkitaan palkattavaksi ilman ikään, rotuun,
sukupuoleen,
ihonväriin,
uskontoon,
kansalliseen
alkuperään,
seksuaaliseen
suuntautumiseen,
sukupuoli-identiteettiin,
veteraaniasemaan, vammaisuuteen tai muuhun suojeltuun luokkaan perustuvaa syrjintää. Huhtamäen sitoutuminen oman työvoiman
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 66
hyvinvoinnin ja asianmukaisen kohtelun edistämiseen on kirjattu konsernin monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta
koskeviin ohjaaviin periaatteisiin.
Työturvallisuuden hallinta
Konsernin työterveys- ja työturvallisuustoimintaohjeessa sekä globaalissa ohjeistuksessa terveellisiin ja turvallisiin työoloihin kuvataan
Huhtamäen sitoutuminen turvallisen ja terveellisen työpaikan tarjoamiseen työntekijöilleen sekä sen keinot lieventää, vähentää ja
estää työtapaturmia samalla, kun toiminnassa pyritään noudattamaan korkeimpia mahdollisia standardeja. Työturvallisuuden
hallintajärjestelmät kattavat kaikki toiminnot ja oman työvoiman sekä Huhtamäen toimitiloissa toimivat urakoitsijat ja vierailijat.
Hallintajärjestelmät ja globaali ohjeistus terveellisiin ja turvallisiin työoloihin perustuvat ISO 45001 -standardiin, ja niiden
tarkoituksena on varmistaa, että kaikki tuotantolaitokset täyttävät tai ylittävät paikalliset määräykset ja Huhtamäen sisäiset
vaatimukset. Poikkeamia ja puutteita seurataan säännöllisesti, ja niihin liittyviä toimenpiteitä toteutetaan toistumisen estämiseksi.
Konsernin ympäristöpolitiikan mukaan Huhtamäki on sitoutunut noudattamaan kemikaaleja koskevia lakeja, ja pyrkii vähentämään
kemikaalien kulutusta tuotannossa. Konsernin ympäristöpolitiikka on kuvattu osiossa Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimet
sivulla 45.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa
Huhtamäki on sitoutunut olemaan vuorovaikutuksessa oman työvoimansa kanssa, tavoitteenaan luoda avoin kaksisuuntainen
vuoropuhelu ja palautemekanismit toiminnan jatkuvaan parantamiseen yhteistyössä. Tämä sitoumus koskee kaikkia toimipaikkoja, myös
niitä, joissa on lakisääteisiä rajoituksia ammattiliittojen perustamiseen ja/tai niihin liittymiseen. Vuorovaikutusta Huhtamäen omien
työntekijöiden ja työntekijöiden edustajien kanssa tapahtuu sekä suoraan että välillisesti. Siirtyminen kestävään talouteen Huhtamäen
toiminnassa (lisätietoja osiossa Huhtamäen strategia ja kestävyys sivulla 23) voi vaikuttaa myös työntekijöihin esimerkiksi siten, että he
tarvitsevat koulutusta ja osaamisen täydennystä. Olemassa olevat vuoropuhelumekanismit edistävät sitoutumista näihin toimiin.
Euroopassa eurooppalainen yritysneuvosto (European Works Council, EWC) yhdistää Huhtamäen hallintoelinten jäsenet ja valitut
EWC-edustajat kaikista Huhtamäen toimipaikoista kerran vuodessa. EWC:tä isännöi henkilöstö- ja turvallisuusjohtaja. Lisäksi
neljännesvuosittain
järjestetään
EWC-ohjauskomitean
kanssa
kokous,
jossa
keskustellaan
osapuolten
yhdessä
päättämistä
ajankohtaisista asioista.
Jatkuva vuoropuhelu Huhtamäen omien työntekijöiden kanssa mahdollistetaan toimitusjohtajan johtaman neljännesvuosittaisen
globaalin johdon tapaamisen, sekä liiketoimintasegmenteissä ja toiminnoissa järjestettävien neljännesvuosittaisten townhall-kokousten
kautta. Näitä kokouksia isännöivät liiketoimintasegmenttien ja toimintojen johtajat. Johto jakaa säännöllisesti tietoa Huhtamäen
strategiasta, prioriteeteista, liiketoimintasuunnitelmista ja tuloksista, ja tietojen odotetaan jalkautuvan organisaatioon. Paikallisella
tasolla toimipaikoissa järjestetään asiantuntija- ja kohderyhmäkeskusteluja tarpeen mukaan, vuoropuhelun ja sovittujen parannus- ja
kehitystoimien
seurannan
mahdollistamiseksi.
Vuorovaikutus-
ja
vuoropuhelumekanismien
tehokkuutta
mitataan
tarjoamalla
mahdollisuuksia esittää kysymyksiä ja antaa palautetta kokousten aikana. Tuotantolaitoksissa, joissa Huhtamäki noudattaa
työehtosopimusta, järjestetään säännöllisiä kokouksia edustajien kanssa ja keskustellaan työolosuhteista ja -käytännöistä, mahdollisista
epäkohdista ja käydään tarvittaessa sääntelyn edellyttämiä neuvotteluja.
Huhtamäen toimipaikoissa on useita tapoja edistää kuulemista ja vuorovaikutusta liittyen työterveyteen ja turvallisuuteen.
Turvallisuuspilariohjelman
avulla
Huhtamäki
pyrkii
perustamaan
jokaiseen
toimipaikkaan
turvallisuuspilaritiimin,
joka
toimii
turvallisuuskomiteana ja koostuu omista työntekijöistä ja tuotantolaitoksen johdosta. Komiteoiden tarkoituksena on edistää luottamusta
ja läpinäkyvyyttä, ja ne tulee kouluttaa turvallisuuden, johtajuuden ja viestinnän kaikilla osa-alueilla, jotta varmistetaan, että Huhtamäki
tarjoaa turvallisen työympäristön. Komiteoiden tehtäviin kuuluu osallistua johtoryhmän keskusteluihin, tapaamisiin työntekijöiden
kanssa ja muihin kokoontumisiin, joissa työntekijöitä kuullaan. Lisäksi näistä aiheista viestitään aktiivisesti ilmoitustaulujen ja Huhtamäen
intranetin kautta. Henkilöstö osallistuu työnantajan ja työntekijöiden väliseen vuoropuheluun työaikanaan, ja turvallisuusedustajat
tukevat henkilöstön edustajia tehtäviensä hoitamisessa.
Huhtamäen vuosittainen työtyytyväisyyskysely Connect tarjoaa kaikille omille työntekijöille mahdollisuuden tuoda esiin oma
näkökulmaansa ja antaa palautetta heihin vaikuttavista olennaisista aiheista. Kyselystä saatujen tulosten ja palautteen perusteella
suunnitellaan toimenpiteitä organisaation eri tasoilla. Lisäksi vuosittaiset suoritus- ja kehityskeskustelut tarjoavat muodollisen
mahdollisuuden vuoropuheluun työntekijän ja esihenkilön välillä. Muodollisten keskustelujen lisäksi Huhtamäki rohkaisee pyytämään ja
antamaan säännöllistä palautetta.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Huhtamäki kannustaa ilmoittamaan kaikista epäillyistä tai havaituista rikkomuksista tai väärinkäytöksistä eri kanavien kautta, mukaan
lukien nimettömästi toimiva Huhtamäen Speak Up -kanava. Kaikki ilmoitukset mahdollisista ihmisoikeusloukkauksista tai Huhtamäen
eettisten toimintaohjeiden rikkomuksista otetaan vakavasti ja tutkitaan konsernin ilmoituksia ja sisäisiä tutkintoja koskevan käytännön
mukaisesti, jotta voidaan varmistaa, että väitettyihin rikkomuksiin puututaan asianmukaisesti ja ne korjataan. Ilmoituskanava on avoin
sekä Huhtamäen omalle työvoimalle että ulkoisille sidosryhmille. Ilmoitus- ja tutkintamenettelyt ja -kanavat on kuvattu tarkemmin
osiossa Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri sivulla 75. Huhtamäki pyrkii varmistamaan, että
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 67
huolenaiheiden esiin tuomista varten on olemassa ja käytettävissä kanavia, ja lisää tietoisuutta näistä kanavista ja pääsyä niihin
vuosittaisilla pakollisilla eettisten toimintaohjeiden koulutuksilla ja 24 kielellä saatavilla olevilla Speak Up -teemajulisteilla. Lisätietoja
on esitetty osiossa Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri sivulla 74.
Huhtamäen Investigations Council -elin seuraa esiin nostettuja ja käsiteltyjä ongelmia konsernin sisäisiä tutkintoja koskevassa
politiikassa kuvatun menettelyn mukaisesti. Se seuraa ilmoitettuja tapauksia ja tarkastaa korjaavat toimet. Huhtamäki pyrkii
varmistamaan ilmoituskanaviensa tehokkuuden tarjoamalla työntekijöilleen säännöllistä koulutusta ja viestintää kanavista. Huhtamäki
arvioi työntekijöiden luottamusta raportointimekanismeihin Connect-henkilöstökyselyllä, jossa on kohdennettu kysymys epäeettisistä
käytännöistä ilmoittamisesta. Global Ethics and Compliance -tiimi valvoo globaalien tai paikallisten tutkintatiimien noudattamia toimia
ja prosesseja, jotta tutkintamenettelyt ovat riippumattomia, puolueettomia ja tehokkaita.
Työpaikan epäkohtiin tai työsuhteiden huolenaiheisiin liittyvät paikalliset valitukset tutkitaan ja käsitellään paikallisten säädösten
mukaisesti. Globaalit työsuhteita ohjaavat periaatteet -dokumentin mukaisesti kaikissa Huhtamäen toimipaikoissa on oltava käytössä
kirjallinen valitusprosessi. Huhtamäen johto on kaikilla organisaation tasoilla vastuussa työntekijöiden päivittäiseen toimintaan
vaikuttavien huolenaiheiden ratkaisemisesta nopeasti ja oikeudenmukaisesti tavanomaisten työkäytäntöjen ja -suhteiden puitteissa.
Viralliset valitusmenettelyt vaihtelevat maittain, ja niitä hallinnoi paikallinen henkilöstöhallinto paikallisten määräysten mukaisesti.
Kaikki viralliset valitukset dokumentoidaan paikallisten sääntelyvaatimusten mukaisesti. Ohjeissa ja toimintaperiaatteissa kuvataan
prosessit, joilla varmistetaan, että työntekijät voivat esittää valituksia ja saada oikeudenmukaisen kuulemisen ja tutkinnan. Tähän sisältyy
eskalointi- ja valitusprosessi, jossa on selkeät vastuut ja päätöksentekomenettelyt.
Terveys- ja turvallisuusvaikutusten korjaaminen
Terveys ja turvallisuus ovat Huhtamäen ydinarvoja, jotka kuvastavat toiminnan luonnetta ja laajuutta sekä sen vaikutusta ihmisiin,
asiakkaisiin, yhteisöihin ja ympäristöön. Terveyden ja turvallisuuden hallinnan ja suojelun kulttuuri on vakiintunut organisaation kaikille
tasoille. Huhtamäki edistää ennakoivaa ja ehkäisevää lähestymistapaa todellisten ja mahdollisten kielteisten vaikutusten tunnistamiseen,
lieventämiseen ja korjaamiseen. Jatkuvaa oppimista, parantamista ja yhteistyötä painotetaan koko organisaatiossa. Vahvistamalla
ajattelutapaa ”Ajattele turvallisesti. Työskentele turvallisesti. Turvallisesti kotiin.” (”Think Safe. Work Safe. Home Safe.”) kaikissa toimissa
Huhtamäki pyrkii sisällyttämään turvallisuuden kiinteäksi osaksi yrityskulttuuriaan.
Jokainen tuotantolaitos noudattaa riskipohjaista lähestymistapaa terveyden ja turvallisuuden hallintaan. Riskien ja mahdollisten
vaarojen tunnistamiseksi jo varhaisessa vaiheessa käytössä on turvallisuuspilarihankkeen mukainen ennakoiva ja ehkäisevä strategia.
Asianmukaisia valvontatoimenpiteitä sovelletaan valvontahierarkian mukaisesti, ja toimia seurataan valmistumiseen asti. Työntekijöillä
on pääsy Speak Up -ilmoituskanavaan, jonka kautta he voivat ilmoittaa epäreiluista, turvattomista tai epäterveellisistä työoloista. Näin
Huhtamäki
voi
reagoida
ja
käsitellä
ongelmat
nopeasti.
Kaikissa
tuotantolaitoksissa
on
käytössä
muodollisesti
määritelty
tutkintaprosessi, joka varmistaa yhdenmukaisen arvioinnin, vasteen, seurannan ja eskaloinnin. Tuotantolaitoksia kannustetaan jakamaan
järjestelmällisesti oppeja vakavista tapahtumista liiketoimintasegmentissä ja maailmanlaajuisessa verkostossa.
Omaan työvoimaan liittyvät toimet
Huhtamäen henkilöstöä koskevat prioriteetit ja omaan työvoimaan liittyvät toimet tukevat 2030-strategian toteuttamista. Huhtamäki
on asettanut mitattavia, tulossuuntautuneita ja aikaan sidottuja tavoitteita terveydelle ja turvallisuudelle, työntekijöiden sitoutumiselle,
johtajuudelle, osallisuudelle ja vapaaehtoiselle vaihtuvuudelle. Tavoitteiden avulla Huhtamäki voi seurata ja arvioida niiden toimien
tehokkuutta, joita se on kohdistanut työvoimaansa vaikuttaviin olennaisiin vaikutuksiin ja riskeihin. Tavoitteet asetetaan vuosittain, ja
useimmat toimet toistuvat vuosittain. Jotkin aloitteista, kuten turvallisuuspilarihanke, on suunniteltu monivuotisiksi ohjelmiksi.
Prosessit, joiden avulla Huhtamäki tunnistaa tarvittavat toimet työntekijöihin kohdistuviin todellisiin tai mahdollisiin kielteisiin
vaikutuksiin vastaamiseksi, ja on vuorovaikutuksessa tämän sidosryhmän kanssa, on kuvattu aiemmin tässä luvussa. Kaiken kaikkiaan
konsernin toimintaperiaatteiden käyttöönotto organisaatiossa luo perustan erilaisten mahdollisten työvoimaan kohdistuvien
vaikutusten käsittelylle. Henkilöstö- ja työsuojeluorganisaatioiden kaikkien tasojen (globaali, alueellinen ja paikallinen) resurssit on
suunnattu olennaisten vaikutusten hallintaan. Huhtamäellä ei tällä hetkellä ole merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja, jotka on
kohdistettu määriteltyjen omaan työvoimaan liittyvien toimien toteuttamiseen. Toteuttamista varten on kuitenkin varattu pienempiä
taloudellisia resursseja nimetyn henkilöstön lisäksi.
Toimet kielteisten vaikutusten ja riskien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi
Vahvan turvallisuuskulttuurin edistämiseksi Huhtamäki tarjoaa toimipaikka- ja työroolikohtaisia terveys- ja turvallisuuskoulutuksia
osana perehdyttämisprosessia kaikille uusille työntekijöille. Liiketoimintasegmenteille ja teknologioille kohdistettua sisältöä on saatavilla
verkkokoulutusalustan
kautta.
Lisäksi
urakoitsijat
saavat
työalueelleen
räätälöidyn
tuotantolaitoskohtaisen
terveys-
ja
turvallisuusperehdytyksen, joka varmistaa, että he ovat tietoisia tehtäviinsä liittyvistä erityisistä riskeistä. Huhtamäki on sisällyttänyt
terveyden ja turvallisuuden osaksi kokonaisvaltaista toiminnan parantamiseen tähtäävää lähestymistapaa, ja priorisoinut sen kiinteäksi
osaksi
toiminnan
suorituskykyä.
Terveys-
ja
turvallisuusstrategiaa
edistettiin
edelleen
keskittyen
kokonaisvaltaisen
turvallisuuspilariohjelman kehittämiseen ja toteuttamiseen, minkä tavoitteena on varmistaa, että kaikki tapaturmat ilmoitetaan ja
tutkitaan ja opit jaetaan koko organisaatiossa. Turvallisuuspilariohjelma koostuu seitsemästä eri vaiheesta, jotka käynnistetään vaihe
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 68
kerrallaan työsuojeluorganisaatioiden tuella. Vuoden 2025 loppuun mennessä kaikki Huhtamäen toimipaikat olivat saaneet koulutuksen
vaiheisiin 1 ja 2, ja suurin osa tuotantolaitoksista oli saanut vaihetta 3 käsittelevän koulutuksen, joka valmistelee käyttöönottoon.
Riskiarviointeja suoritetaan kuukausittain kehityskohteiden tunnistamiseksi. Tuotantolaitosten ja liiketoimintasegmenttien johtoryhmät
valvovat terveys- ja turvallisuusriskejä ja tukevat kehityssuunnitelmia. Huhtamäki edellyttää, että kaikki sen tuotantolaitokset arvioivat
kaikkien
toimintojensa
työterveysriskit
noudattaen
paikallisia
lakisääteisiä
vaatimuksia
terveystarkastusten
laajuudesta
ja
toistuvuudesta. Ohjelmille on asetettu vuosittaiset tavoitteet, ja niitä seurataan ja raportoidaan kuukausittain. Kemikaaliturvallisuuden
kielteisten
vaikutusten
lieventämiseksi
Huhtamäki
on
ottanut
käyttöön
vaarallisia
materiaaleja
koskevia
standardeja,
valvontaprosesseja ja hallintajärjestelmän seurantaa.
Kaikilla työntekijöillä on pääsy paikallisesti sovittuihin työterveyspalveluihin. Joillakin tuotantolaitoksilla on pysyvä lääkäri ja/tai
sairaanhoitaja, kun taas toisilla on sopimus läheisen terveyspalveluiden tarjoajan kanssa. Monilla tuotantolaitoksilla tarjotaan myös muita
terveyspalveluja ja -ohjelmia, jotka tukevat työntekijöiden yleistä hyvinvointia ja terveyttä. Osallistuminen tällaisiin lisäohjelmiin on
vapaaehtoista.
Huhtamäki tunnistaa ja käsittelee järjestelmällisesti paikallisia pitovoimatekijöitä, jotka liittyvät riskiin osaavan työvoiman saatavuudesta
ja kilpailtuihin osaajamarkkinoihin. Aloitteita jaetaan globaalin henkilöstöorganisaation kautta työntekijöiden pysyvyyden edistämiseksi
paikallisesti. Huhtamäeltä lähteville työntekijöille suunnattu kyselylomake on antanut arvokasta tietoa siitä, miten työntekijöiden
pysyvyyttä ja vuorovaikutusta heidän kanssaan voidaan parantaa. Henkilöstön vaihtuvuutta seurataan jatkuvasti organisaation kaikissa
osissa, ja vapaaehtoiselle vaihtuvuudelle on asetettu virallinen tavoite konsernitasolla.
Vuonna 2025 Huhtamäki käynnisti ohjelmia ja useita aloitteita tukeakseen työntekijöiden urakehitystä ja strategisten kyvykkyyksien
kehittämistä 2030-strategian toteuttamisen saavuttamiseksi.
Näitä ovat muun muassa yksilöllisten suoritus- ja kehityssuunnitelmien
vuosittainen arviointi muiden kuin tuotantohenkilöstön osalta, vuosittainen Global Week(s) of Learning -koulutuskokonaisuus ja
globaalin palauteviikon tapahtumat sekä strategisen johtamisen ohjelma. Lisäksi käyttöön otettiin globaali työnantajabrändi sekä Career
Hub -työkalu, joka tukee työntekijöiden kehittymistä ja sisäistä liikkuvuutta maailmanlaajuisesti muiden kuin tuotantotyöntekijöiden
osalta.
Lisäksi
pilotoitiin
uutta
360
asteen
palautetyökalua
ja
-prosessia.
Huhtamäki
on
myös
ottanut
käyttöön
uuden
perehdytysprosessin kaikille uusille työntekijöille varmistaakseen johdonmukaisen perehdytyksen ja lisätäkseen sitoutumista.
Huhtamäki
seuraa
koulutusten
ja
osaamisen
kehittämisen
tehokkuutta
pyytämällä
palautetta
työntekijöiltään.
Yksittäisten
kehitystoimien
tehokkuudesta
keskustellaan
esihenkilön
kanssa
osana
toimistotyöntekijöiden
suorituksen
johtamis-
ja
kehityskeskusteluita. Vuonna 2025 Huhtamäki myös pilotoi muutamassa tuotantolaitoksessa suorituksen johtamisen prosessia.
Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet
Taulukko 10: Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet
Tavoite
Laajuus
Vuositavoite
2024
2025
Poissaoloon johtaneiden
työtapaturmien esiintymistaajuus
(LTIFR)
Perusvuosi: 2021
Perustason arvo: 1.36
Omat työntekijät,
maailmanlaajuisesti
1,03
1,23
1
1,23
Kaikkien kirjattujen työtapaturmien
esiintymistaajuus (TRIFR)
Perusvuosi: 2021
Perustason arvo: 4.29
Omat työntekijät,
maailmanlaajuisesti
2,26
2,69
2
2,57
Henkilöstön sitoutumisindeksi
ylittää valmistavan teollisuuden
vertailuarvon
Perusvuosi: 2021
Perustason arvo: 77 %
Omat työntekijät,
maailmanlaajuisesti
>82 %
85 %
84 %
Johtajuusindeksi ylittää valmistavan
teollisuuden vertailuarvon
Perusvuosi: 2021
Perustason arvo: 72 %
Omat työntekijät,
maailmanlaajuisesti
>80 %
84 %
83 %
Osallisuusindeksi ylittää
valmistavan teollisuuden
vertailuarvon
Perusvuosi: 2023
Perustason arvo: 83 %
Omat työntekijät,
maailmanlaajuisesti
>79 %
85 %
85 %
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 69
Vapaaehtoinen vaihtuvuus alle
maailmanlaajuisen vertailuarvon
Perusvuosi: 2022
Perustason arvo: 10,4 %
Omat työntekijät,
maailmanlaajuisesti
<9,4 %
8,6 %
8,9 %
1
Aiemmin raportoitu 1.21. Luku korjattu johtuen yhdestä poissaoloon johtaneesta työtapaturmasta, joka raportoitiin vuonna 2025.
2
Aiemmin raportoitu 2.66. Luku korjattu johtuen yhdestä vuonna 2024 tapahtuneesta poissaoloon johtaneesta työtapaturmasta, joka raportoitiin vuonna
2025.
Huhtamäen työntekijöihin liittyvät tavoitteet keskittyvät työntekijöiden turvallisuuteen, sitoutumiseen, johtamiseen, osallistavaan
kulttuuriin ja pysyvyyteen, ja ne ovat konsernin toimintaperiaatteiden mukaisia. Nämä tavoitteet ovat yhdenmukaisia Huhtamäen
strategisten tavoitteiden kanssa, ja niiden tarkoituksena on mitata edistymistä arvonluonnissa omalle henkilöstölle. Pyrkimyksenä on
vähentää kielteisiä vaikutuksia ja hallita tunnistettuja olennaisia riskejä. Lähestymistapa sidosryhmävuorovaikutukseen ja tavoitteiden
asettamisen menetelmiin vaihtelee tavoitteen mukaan, mutta lopullisen hyväksynnän kaikista tavoitteista tekee konsernin HR-
johtoryhmä. Jatkotoimenpiteitä suunnitellaan vuosittain riippuen tuloksista asetettuihin tavoitteisiin verrattuna. Vuonna 2025
konsernin HR-johtoryhmä päätti pitää samat tavoitteet kuin edellisvuonna, sillä ne ovat edelleen olennaisia työntekijöihin kohdistuvien
vaikutusten johtamisessa. Huhtamäen omat työntekijät tai heidän edustajansa eivät osallistu suoraan konsernitason tavoiteasetannan
prosessiin minkään edellä mainitun tavoitteen osalta.
Huhtamäen ensisijainen tavoite on turvallisuuden jatkuva parantaminen. Huhtamäen tuotantolaitoksissa tunnistetaan ennakoivasti
terveys- ja turvallisuusriskit, myös kemikaaliturvallisuuteen liittyvät riskit, ja suoritetaan valvontaa tunnistettujen riskien poistamiseksi
tai vähentämiseksi. Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien esiintymistaajuuden (Lost Time Injury Frequency Rate, LTIFR) ja kaikkien
kirjattujen työtapaturmien esiintymistaajuuden (Total Recordable Injury Frequency Rate, TRIFR) globaalit tavoitteet on asetettu
mittaamaan edistymistä ja varmistamaan, että konsernin työterveys- ja työturvallisuustoimintaohjeessa (OHS)
ilmaistut sitoumukset ja
odotukset täyttyvät vuosittain. Globaalit tavoitteet perustuvat edellisen vuoden tuloksiin siten, että vuodelle 2030 asetetut pitkän
aikavälin tavoitteet voidaan saavuttaa. Laskentamenetelmät ja -oletukset kuvataan tarkemmin osiossa Omaan työvoimaan liittyvien
mittareiden raporotintiperiaatteet sivulla 71. Tavoitteiden saavuttamisesta annetaan työntekijöille tietoa säännöllisesti eri kanavien
kautta, kuten kuukausiyhteenvetojen, intranet-artikkeleiden, toimitusjohtajan neljännesvuosikatsausten ja työntekijöille suunnattujen
uutiskirjeiden avulla. Tulokset esitetään vuosittain myös työntekijöiden edustajaryhmille, kuten EWC:lle. Työntekijät voivat ehdottaa
parannuksia epävirallisesti tai virallisesti eri kanavien, esimerkiksi henkilöstökyselyn, kautta.
Huhtamäellä toteutetaan vuosittain henkilöstökysely, jolla mitataan tulosten kehittymistä suhteessa tavoitteisiin. Kaikille Huhtamäen
työntekijöille annetaan mahdollisuus osallistua kyselyyn, lukuun ottamatta niitä, jotka ovat olleet työsuhteessa alle kaksi kuukautta
ennen kyselyn alkua. Keskeisiä mittareita, joita käytetään edistymisen mittaamiseen tavoitteisiin verrattuna, ovat erilaiset indeksit, joita
Huhtamäki seuraa vuosittain kyselyn tulosten perusteella. Työntekijöiden sitoutumisindeksi mittaa sitä, miten sitoutuneita, kykeneviä ja
energisiä työntekijät ovat työssä, osallistamisindeksi mittaa työntekijöiden kokemuksia yhtäläisten mahdollisuuksien ja osallisuuden
suhteen työpaikalla, ja johtajuusindeksi mittaa Huhtamäen esihenkilöiden vaikuttavuutta. Indeksien pisteet johdetaan vastauksista
tiettyihin kysymyksiin, ja indeksin taustaoletus on, että palaute on rehellistä ja koko työvoimaa oikein kuvaavaa. Vastausvinoutumat ja
ulkoiset tekijät voivat kuitenkin vaikuttaa tuloksiin. Huhtamäki pyrkii ylittämään valmistavan teollisuuden vertailutasot, jotka Willis
Towers Watson mittaa ja toimittaa vuosittain. Tavoitteenasetannan pohjana ei ole käytetty mitään merkittäviä oletuksia.
Päätöksentekoprosessin keskeinen sidosryhmä on konsernin johtoryhmä. Kyselyiden tulokset esitetään vuosittain kaikille työntekijöille
sekä työntekijöiden edustajaryhmille, kuten EWC:lle. Työntekijät ovat myös tiiviisti mukana tarvittavien parannustoimenpiteiden
tunnistamisessa.
Huhtamäki pyrkii luomaan työpaikan, joka houkuttelee osaajia ja myös pitää heidät yrityksessä. Asettamalla vapaaehtoiselle
vaihtuvuudelle vuotuisen tavoitteen, joka on ulkoista vertailuarvoa alhaisempi, konserni pystyy paremmin arvioimaan, miten tehokkaasti
se on onnistunut houkuttelemaan ja pitämään osaavia työntekijöitä. Tätä tavoitetta määriteltäessä ulkoisena vertailuarvona käytetään
Mercerin vuosittaisia työvoiman liikkuvuustietoja. Vapaaehtoiseen vaihtuvuuteen lasketaan päättyneet työsuhteet (pois lukien
syykoodit
eläköityminen,
keskinäinen
sopimus
ja
toimeksiannon
päättyminen)
siten
kuin
ne
on
tallennettu
Huhtamäen
henkilötietojärjestelmään. Oletuksena on, että tiedot on kirjattu järjestelmään oikea-aikaisesti ja tarkasti. Tulosten seuraaminen ja
tarpeellisten aloitteiden tunnistaminen vapaaehtoisen lähtövaihtuvuuden hallitsemiseksi ovat Huhtamäen henkilöstöorganisaation
vastuita, joihin muun organisaation työntekijät tai työntekijöiden edustajaryhmät eivät osallistu suoraan. Tällaiset projektit tai aloitteet
tukevat osa-alueita, joilla on riski ammattitaitoisen työvoiman ja kykyjen saatavuudesta. Lisäksi lähtöhaastattelujen avulla saadaan
tärkeää tietoa, ja haastatteluja voidaan hyödyntää Huhtamäen sidosryhmävuorovaikutuksessa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 70
Huhtamäen työntekijöiden ominaisuudet
Taulukko 11: Henkilöstömäärä sukupuolen mukaan
Sukupuoli
Henkilöstömäärä
2024
2025
Mies
13 653
13 311
Nainen
4 140
4 076
Muu
-
-
Ei ilmoitettu
1
3
Henkilöstö yhteensä
17 794
17 390
Taulukko 12: Henkilöstömäärä maissa, joissa on vähintään 50 työntekijää ja joiden osuus on vähintään 10 % Huhtamäen
kokonaishenkilöstömäärästä.
Maa
Henkilöstömäärä
2024
2025
Yhdysvallat
4 205
4 335
Intia
2 517
2 364
Saksa
1 332
1 329
Iso-Britannia
1 201
1 100
Turkki
1 125
1 079
Thaimaa
911
918
Puola
688
658
Egypti
654
651
Etelä-Afrikka
648
658
Kiina
579
567
Espanja
503
458
Alankomaat
451
414
Vietnam
409
402
Suomi
354
342
Australia
344
310
Yhdistyneet arabiemiirikunnat
301
291
Tšekki
288
291
Brasilia
277
296
Ranska
236
233
Italia
167
165
Irlanti
145
130
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 71
Meksiko
127
112
Saudi-Arabia
116
109
Uusi-Seelanti
68
64
Taulukko 13: Henkilöstömäärä sopimustyypin mukaan eriteltynä sukupuolen mukaan
Tyyppi
Nainen
Mies
Muu
Ei ilmoitettu
Yhteensä
Henkilöstömäärä
4 076
13 311
-
3
17 390
Vakituisten työntekijöiden määrä
3 803
12 890
-
3
16 696
Määräaikaisten työntekijöiden määrä
259
417
-
-
676
Vaihtelevalla
työajalla
olevien
työntekijöiden määrä
14
4
-
-
18
Kokoaikaisten työntekijöiden määrä
3 870
13 142
-
3
17 015
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä
206
169
-
-
375
Taulukko 14: Henkilöstömäärä sopimustyypin mukaan eriteltynä alueittain
Tyyppi
Aasia ja
Oseania
Eurooppa
Lähi-itä ja
Afrikka
Pohjois-
j
a Etelä-
Amerikka
Yhteensä
Henkilöstömäärä
4 671
6 267
1 709
4 743
17 390
Vakituisten työntekijöiden määrä
4 272
6 034
1 681
4 709
16 696
Määräaikaisten työntekijöiden
määrä
397
217
28
34
676
Vaihtelevalla työajalla olevien
työntekijöiden määrä
2
16
-
-
18
Kokoaikaisten työntekijöiden määrä
4 664
5 924
1 707
4 720
17 015
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä
7
343
2
23
375
Taulukko 15: Henkilöstön vaihtuvuus raportointikaudella
Tyyppi
Vaihtuvuus
2024
2025
Yrityksestä raportointikaudella lähteneiden työntekijöiden
kokonaismäärä
2 886
2 719
Henkilöstön vaihtuvuus raportointikaudella (%)
17,1
16,0
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 72
Terveys- ja turvallisuusindikaattorit
Taulukko 16: Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
2024
2025
Niiden omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden prosenttiosuus, jotka kuuluvat yrityksen
sellaisen työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin, joka perustuu
lakisääteisiin vaatimuksiin ja (tai) tunnustettuihin standardeihin tai ohjeisiin
46,2 %
32,8 %
Oman työvoiman työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien
kuolemantapausten lukumäärä
0
0
Muiden Huhtamäen toimipaikoissa työskentelevien työntekijöiden työperäisistä vammoista
ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä
0
0
Oman työvoiman ja urakoitsijoiden kirjattavien työtapaturmien lukumäärä (yhteensä)
109
104
Omien työntekijöiden kirjattavien työtapaturmien lukumäärä
93
95
Vuokratyöntekijöiden kirjattavien työtapaturmien lukumäärä
12
5
Urakoitsijoiden kirjattavien työtapaturmien lukumäärä
4
4
Oman työvoiman kirjattavien työtapaturmien esiintymistaajuus (yhteensä)
2,69
2,57
Omien työntekijöiden kirjattavien työtapaturmien esiintymistaajuus
2,69
2,74
Vuokratyöntekijöiden ja urakoitsijoiden kirjattavien työtapaturmien
esiintymistaajuus
2,68
1,53
Oman työvoiman työtapaturmien ja työtapaturmista johtuvien kuolemantapausten vuoksi
menetettyjen päivien lukumäärä (yhteensä)
1 812
2 022
Omien työntekijöiden työtapaturmien ja työtapaturmista
j
ohtuvien
kuolemantapausten vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä (yhteensä)
1 779
1 986
Vuokratyöntekijöiden työtapaturmien ja työtapaturmista johtuvien
kuolemantapausten vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä (yhteensä)
33
36
Omaan työvoimaan liittyvien mittareiden raportointiperiaatteet
Laskentamenetelmät
Raportoidut
henkilöstömäärätiedot
perustuvat
Huhtamäen
henkilötietojärjestelmään
tallennettuihin
työsuhdetietoihin
raportointikauden lopussa (31.12.2025). Luvut kattavat kaikki Huhtamäki-konsernin yksiköt, mukaan lukien pitkäaikaisella lomalla
raportointipäivänä olleet poissaolevat työntekijät. Työsuhdetiedot kirjataan kansallisten lakien mukaisesti, mutta kestävyysraportin
yhdistellyt luvut noudattavat yhdenmukaisia konsernin määritelmiä.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa (2.2. Työsuhde-etuudet) raportoitavat tiedot perustuvat raportointivuoden keskimääräiseen
henkilöstömäärään Suomen kirjanpitoasetuksen mukaisesti.
Tilapäisiä työntekijöitä ovat määräaikaiset työntekijät, oppisopimuskoulutettavat ja harjoittelijat. Osa-aikatyöntekijät ovat työntekijöitä,
joilla on vähemmän sovittuja viikoittaisia työtunteja kuin toimipaikan oletustyöajat. Tilapäisiä tai osa-aikaisia työsuhteita käytetään
ensisijaisesti liiketoiminnan kausiluonteisuuden hallintaan ja työntekijöiden lomien aikaisten poissaolojen kattamiseen. Määräaikaisia
sopimuksia käytettäessä noudatetaan kyseisen maan lainsäädäntöä.
Henkilöstön vaihtuvuus lasketaan jakamalla kaikkien päättyneiden työsuhteiden määrä kaikissa työntekijäryhmissä raportointikauden
keskimääräisellä omien työntekijöiden määrällä.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 73
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit perustuvat Huhtamäen kestävyysraportointityökalun avulla raportoituihin tietoihin, ja ne
poimitaan raportointikauden päätyttyä (31.12.2025). Luvut kattavat kaikki Huhtamäki-konsernin operatiiviset tuotantolaitokset ja
olennaiset toimistot. Oletuksena on, että tiedot on kirjattu järjestelmään oikea-aikaisesti ja tarkasti.
Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien prosenttiosuus määritellään tunnistamalla toimipaikat, jotka on
sertifioitu tunnustetun standardin mukaisesti ja laskemalla kyseisissä toimipaikoissa työskentelevien työntekijöiden lukumäärä.
Sertifioitujen toimipaikkojen henkilöstömäärää verrataan sitten työvoiman kokonaismäärään lopullisen prosenttiosuuden laskemiseksi.
Laskennassa huomioitavat työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmät ovat ISO 45001 -sertifioituja järjestelmiä kaikissa
raportoivissa toimipaikoissa, pois lukien yksi toimipaikka Saksassa jonka hallintajärjestelmä on OHRIS-sertifioitu.
Tapaturmien ja kuolemantapausten absoluuttiset lukumäärät sisältävät työtapaturmat, joista Huhtamäki on ottanut vastuun työn
suoran valvonnan tai projektinhallintatehtävien vuoksi, ja sisältävät siten oman henkilöstön (omat työntekijät ja vuokratyöntekijät) ja
urakoitsijoiden tapaturmat. Urakoitsijoiksi määritellään ulkopuoliset henkilöt tai toimijat, jotka tarjoavat muodollisesti ja tilapäisesti
palveluita, työtä tai materiaaleja, jotka eivät suoraan liity Huhtamäen ydintoimintaan pakkausten valmistamisessa. Esimerkkejä
urakoitsijoiden käyttöalueista ovat rakennustöiden henkilöstö, IT palvelut tai konsultointi.
Tieto kirjattavien työtapaturmien esiintymistaajuudesta kerätään vuoden lopussa ja lasketaan jakamalla kirjattujen tapaturmien määrä
kussakin toimipaikassa vuoden kokonaistyötuntimäärällä ja kertomalla saatu luku miljoonalla (yleisesti käytetty kansainvälinen käytäntö
yhdenmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi).
Menetettyjen päivien lukumäärän laskemiseksi käytetään kestävyysraportointityökalusta saatavaa menetettyä tuntimäärää. 8 tunnin
pituista työpäivää käytetään standardina tuntimäärän muuntamisessa menetetyiksi päiviksi. Kalenteripäiviä, joita ei ole määritelty
asianomaisen henkilön työpäiviksi, ei lasketa menetetyiksi päiviksi. Raportointikaudella raportoitu menetettyjen päivien lukumäärä
saattaa sisältää menetettyjä työpäiviä, jotka ovat aiheutuneet edellisenä vuonna tapahtuneista tapaturmista, sillä tapaturmasta seuraava
poissaolo voi jatkua seuraavalle raportointikaudelle.
Mittareiden mittaamista ei ole validoinut mikään muu ulkopuolinen taho kuin Huhtamäen varmennuspalvelujen tarjoaja.
Tunnistetut rajoitukset
Raportointikauden
aikana
tapahtuvat
henkilömäärien
vaihtelut
eivät
näy
raportoiduissa
luvuissa,
koska
ne
kerätään
vain
raportointikauden lopussa.
Vaikka terveys- ja turvallisuusraportoinnille ei ole selviä rajoitteita, joulukuun työtuntien arviointi saattaa olla tarpeen, koska joillakin
toimipaikoilla ei välttämättä ole lopullisia lukuja saatavilla, kun tiedot kerätään vuodenvaihteen raportointia varten. Luvut sisältävät
työtapaturmatiedot sekä Huhtamäen oman työvoiman että urakoitsijoiden osalta. Urakoitsijoiden työtunnit eivät kuitenkaan sisälly
lukuihin työtuntien seurannan rajoitteiden vuoksi.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 74
Hallintotapatiedot
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Hallituksen roolia ja asiantuntemusta liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvissä asioissa kuvataan tarkemmin osiossa Hallituksen rooli ja
asiantuntemus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvissä asioissa alkaen sivulta 19.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset
Huhtamäen liiketoiminnan harjoittamiseen ja yrityskulttuuriin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu
kaksinkertaisessa olennaisuusarviossa, joka on kuvattu tarkemmin osiossa Kuvaus prosesseista, joilla tunnistetaan ja arvioidaan
olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia alkaen sivulta 30.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tavoitteet
Toimintaperiaatteen
päämäärä
Tavoite
Laajuus
Vuositavoite
2024
2025
Eettisen liiketoiminnan
harjoittamisen ja
yrityskulttuurin
edistäminen
Kaikki Huhtamäen
työntekijät ovat
suorittaneet vuosittaisen
eettisten toimintaohjeiden
koulutuksen vuoden
loppuun mennessä
Kaikki
Huhtamäen
työntekijät
100 %
97,9 %
98,5 %
Huhtamäki on asettanut mitattavat, tulossuuntautuneet ja aikaan sidotut tavoitteet eettisen liiketoiminnan harjoittamiselle ja
yrityskulttuurille. Hallintotapaa koskeva tavoite toimii keskeisenä mittarina, joka osoittaa konsernin sitoutumisen eettisen liiketoiminnan
harjoittamiseen ja yrityskulttuurin edistämiseen koko konsernissa. Huhtamäen eettisiä toimintaohjeita käsittelevän koulutuksen
suorittamistavoitetta seurataan vuositasolla, ja siihen liittyvät toimet toistuvat vuosittain. Koulutusten sisältö ja tulokset tavoitteisiin
nähden kuvataan tarkemmin alla olevissa osioissa.
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Eettiset toimintaohjeet – Huhtamäen eettiseen liiketoiminnan harjoittamiseen ja yrityskulttuuriin liittyvät toimintaperiaatteet
Huhtamäen eettisissä toimintaohjeissa määritellään Huhtamäen liiketoiminnan harjoittamisen ja yrityskulttuurin keskeiset teemat, jotka
perustuvat Huhtamäen arvoihin: Välitä, Uskalla, Tee valmiiksi. Eettiset toimintaohjeet koskevat kaikkia Huhtamäen työntekijöitä, johtajia
ja toimihenkilöitä maailmanlaajuisesti ja ohjaavat heitä toimimaan Huhtamäen arvojen mukaisesti, noudattamaan sovellettavia lakeja,
määräyksiä ja sisäisiä vaatimuksia sekä tekemään eettisesti perusteltuja päätöksiä päivittäisessä työssään.
Huhtamäki edistää eettisten toimintaohjeiden avulla kulttuuria, jossa jokaisen odotetaan toimivan rehellisesti ja kunnioittavasti ja jossa
kaikkia rohkaistaan ilmaisemaan huolenaiheensa, jos he havaitsevat tai epäilevät väärinkäytöksiä. Eettiset toimintaohjeet ovat saatavilla
Huhtamäen sisäisillä ja ulkoisilla verkkosivuilla 24 kielellä. Eettisten toimintaohjeiden lisäksi Huhtamäen sitoutuminen eettisen
liiketoiminnan harjoittamiseen on ilmaistu myös seuraavissa keskeisissä asiakirjoissa:
Olennainen vaikutus
Kuvaus
Sovellettavuus
Yrityskulttuuri
Myönteinen
vaikutus
Eettinen
liiketoiminnan
harjoittaminen ja
yrityskulttuuri
Huhtamäki
on
sitoutunut
vaalimaan
yritysarvojaan
ja
yrityskulttuuriaan sekä edistämään eettistä liiketoimintaa, mikä lisää
luottamusta ja sitoutumista Huhtamäellä ja sen ulkopuolella ja saa näin
ollen aikaan myönteisiä vaikutuksia.
Oma toiminta
Myönteinen
vaikutus
Väärinkäytösten
paljastajien
suojelu
Huhtamäellä
on
käytössä
väärinkäytösten
paljastajien
suojelua
koskevat periaatteet sen varmistamiseksi, että työntekijät voivat
ilmoittaa lainvastaisesta toiminnasta tai epäeettisistä käytännöistä
ilman pelkoa kostotoimista.
Oma toiminta
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 75
•
Huhtamäen eettiset toimintaohjeet toimittajille ja alihankkijoille
•
Konsernin korruption torjunnan politiikka (korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen mukainen)
•
Konsernin kilpailuoikeuspolitiikka
•
Konsernin
hallinnointipolitiikka
•
Konsernin tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka
•
Konsernin ihmisoikeuspolitiikka
•
Konsernin sisäpiiriohje
•
Konsernin ilmoituksia ja sisäisiä tutkintoja koskeva politiikka (Group Speak Up and Investigations Policy)
•
Konsernin kauppapakotepolitiikka
Hallitus on hyväksynyt eettiset toimintaohjeet, ja sillä on valvontavastuu siitä, että niitä noudatetaan huolellisesti kaikessa Huhtamäen
toiminnassa. Konsernin johtoryhmä on yhdessä organisaation kaikkien tasojen johtajien kanssa vastuussa eettisten toimintaohjeiden
käytäntöönpanosta. Huhtamäen Global Ethics and Compliance -tiimi toimii neuvoa-antavassa roolissa ja vastaa eettisen liiketoiminnan
ja vaatimustenmukaisuuden ethics and compliance -ohjelmasta. Tiimi raportoi väärinkäytöksistä säännöllisesti Investigations Council -
elimelle. Elintä johtaa konsernin lakiasiainjohtaja, ja sen muut jäsenet ovat talousjohtaja sekä henkilöstö- ja turvallisuusjohtaja. Lisäksi
tiimi raportoi säännöllisesti ajankohtaisista vaatimustenmukaisuutta koskevista asioista tarkastusvaliokunnalle.
Eettisen liiketoiminnan harjoittamisen ja yrityskulttuurin edistäminen koulutuksen ja viestinnän avulla – keskeiset toimet
Säännöllinen viestintä ja koulutus ovat tärkeitä yrityskulttuurin edistämisessä ja kehittämisessä sekä eettisen liiketoiminnan
harjoittamista koskevan tietoisuuden lisäämisessä. Jokaisen Huhtamäen työntekijän, mukaan lukien osa-aikainen, tilapäinen ja
määräaikainen henkilöstö, on suoritettava vuosittainen eettisten toimintaohjeiden koulutus. Koulutus on saatavilla verkkokurssina ja
luokkahuonemuodossa yhteensä 24 kielellä. Eettisten toimintaohjeiden koulutus kattaa eettisen liiketoiminnan harjoittamisen keskeiset
osa-alueet ja antaa ohjeita ja käytännön esimerkkejä lakien noudattamisesta ja eettisestä liiketoiminnasta. Huhtamäen tavoite on, että
kaikki sen työntekijät suorittavat koulutuksen vuosittain. Vuonna 2025 kaikista työntekijöistä 98,5 % suoritti vuosittaisen eettisten
toimintaohjeiden koulutuksen. Vuonna 2025 myös kaikki Huhtamäen hallituksen jäsenet suorittivat kyseisen koulutuksen.
Työntekijöille on lisäksi tarjolla verkkokursseja, jotka koskevat kilpailulakien noudattamista, tietosuojaa ja -turvaa sekä korruption ja
lahjonnan torjuntaa. Global Ethics and Compliance -tiimi järjestää myös kohdennettuja lähikoulutuksia valituille sisäisille kohderyhmille.
Huhtamäen korruption vastainen verkkokoulutus on suunniteltu antamaan työntekijöille tietoa ja työkaluja lahjonnan ja korruption
tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Se tarjoaa opastusta ja käytännön esimerkkejä. Verkkokurssin suorittaminen on pakollista Huhtamäen
työntekijöille riskitoiminnoissa, joissa heidän tehtävänsä ja vastuunsa altistavat tilanteille, joissa on kohonnut korruption ja lahjonnan
riski. Kurssi on suoritettava vuosittain. Tietyt työntekijät on myös nimetty riskitoimintoihin kuuluviksi johtuen heidän korruptioriskien
hallintaan ja ennaltaehkäisyyn liittyvistä valvontavelvollisuuksistaan tai portinvartijarooleista. Huhtamäellä seuraavat toiminnot ja
tehtävät kuuluvat maailmanlaajuisesti riskitoimintoihin: rahoitus, lakiasiat, myynti, hankinta, paikallisen toiminnan johtovastuussa olevat
henkilöt, operatiivisten toimintojen ylimmät johtajat ja heille raportoivat työntekijät sekä konsernin johtoryhmä ja heille raportoivat
työntekijät.
Vuonna 2025 Huhtamäen keskeisiä toimia eettisen liiketoiminnan harjoittamisen ja yrityskulttuurin edistämiseksi olivat koulutusten
lisäksi vuorovaikutteinen johdon viestintä (townhall-viestintä), intranetissä julkaistut artikkelit, erityinen eettisten toimintaohjeiden
intranet-sivusto sekä Huhtamäen toimipaikoissa olevat toimintaohjeaiheiset julisteet ja infonäyttöjen esitykset, joissa korostettiin
eettisen liiketoiminnan harjoittamisen tärkeyttä. Huhtamäki jatkoi myös eettisten toimintaohjeiden lähettiläsverkoston hyödyntämistä
ja muun muassa tärkeiden vaatimustenmukaisuusasioiden edistämistä ja niistä tiedottamista verkoston kautta.
Lisäksi Huhtamäki
toteutti vuosittaisen henkilöstökysely Connectin, joka on yksi keino arvioida yrityksen kulttuuria.
Huhtamäki tiedostaa esimerkillä johtamisen tärkeyden ja edistää yrityskulttuuriaan Leader's Imprint -johtamismallinsa avulla. Tämä malli
on suunniteltu ohjaamaan johtajia omaksumaan käyttäytymistapoja, jotka tukevat Huhtamäen arvoja, ja asettamaan standardin, jota
työntekijöiden
tulee
noudattaa.
Huhtamäki
panostaa
myös
johtajuuden
kehittämiseen,
työntekijöiden
koulutukseen
ja
perehdyttämiseen sekä tunnustusten myöntämisohjelmiin. Johdonmukaista sisäistä viestintää ja vuosittaisia henkilöstöprosesseja
toteutetaan toivottujen käyttäytymismallien edistämiseksi koko organisaatiossa. Osana yrityskulttuurin vaalimista ja arviointia
Huhtamäki ylläpitää huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen tarkoitettuja mekanismeja. Mekanismit kuvataan
tarkemmin alla.
Mekanismit, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan huolenaiheita
Huhtamäki tarjoaa useita kanavia huolenaiheiden ja havaittujen tai epäiltyjen väärinkäytösten ilmoittamiseen. Näitä voivat olla eettisten
toimintaohjeiden tai muiden Huhtamäen toimintaperiaatteiden ja sisäisesti sitovien ohjeiden tai sovellettavien lakien ja määräysten
rikkomukset, mukaan lukien korruptio- ja lahjontatapaukset. Työntekijät voivat tehdä ilmoituksen esihenkilölleen, henkilöstöosastolle,
lakiosastolle tai suoraan Global Ethics and Compliance -tiimille.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 76
Lisäksi Huhtamäen sähköisen Speak Up -ilmoituskanavan kautta huolenaiheista voi ilmoittaa nimettömästi ja omalla kielellä. Huhtamäen
Speak Up -kanava on maailmanlaajuinen, verkossa toimiva väärinkäytösten ilmoitusjärjestelmä, jota ylläpitää ulkoinen palveluntarjoaja
ja hallinnoi Global Ethics and Compliance -tiimi. Se on kaikkien Huhtamäen työntekijöiden ja ulkoisten sidosryhmien, kuten toimittajien,
asiakkaiden, arvoketjun työntekijöiden, kuluttajien ja loppukäyttäjien, käytettävissä, ja se on saatavilla Huhtamäen sisäisten ja ulkoisten
verkkosivujen kautta.
Huhtamäki päivitti väärinkäytösten raportointialustan vuoden 2025 aikana. Tämä muutos kuvastaa Huhtamäen jatkuvaa sitoutumista
edistää läpinäkyvyyden ja rehellisyyden kulttuuria organisaation kaikilla tasoilla. Uusi työkalu tarjoaa parannettuja ominaisuuksia, kuten
mahdollisuus ilmoittaa huolenaiheista mobiilisovelluksen ja puhelimen välityksellä. Tämä tekee huolenaiheiden luottamuksellisesta
ilmoittamisesta helpompaa ja helpommin lähestyttävää kaikille.
Joissakin maissa ilmoituksia voi tehdä myös paikallisten ilmoituskanavien kautta, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivin (EU) 2019/1937 täytäntöönpanemiseksi annetun paikallisen lainsäädännön mukaiset kanavat. Global Ethics and Compliance
-tiimillä on kokonaisvastuu ilmoituskanavista, ja sillä on nimettyjä ja koulutettuja henkilöitä, jotka vastaanottavat ilmoituksia.
Huhtamäen ilmoituskanavista viestitään kaikille työntekijöille vuosittaisen eettisten toimintaohjeiden koulutuksen, kohdennettujen
vaatimustenmukaisuus
(compliance)
-koulutusten,
intranet-viestinnän,
speak
up
-aiheisten
julisteiden,
infonäyttöjen
ja
vuorovaikutteisten johdon järjestämien kokoontumisten (townhall-kokoontumisten) kautta. Tietoa ilmoituskanavista on saatavilla 24
kielellä saavutettavuuden varmistamiseksi. Huhtamäen eettisiin toimintaohjeisiin toimittajille ja alihankkijoille sisältyy myös linkki Speak
Up -kanavaan, jotta varmistetaan, että Huhtamäelle tuotteita ja palveluita toimittavat liikekumppanit ovat tietoisia kanavasta.
Huhtamäen Global Ethics and Compliance -tiimi vastaa kokonaisuudessaan kaikkien havaittuihin tai epäiltyihin väärinkäytöksiin
liittyvien ilmoitusten tutkimisesta, mukaan lukien korruptiota ja lahjontaa koskevat ilmoitukset. Ilmoitukset tutkitaan konsernin
ilmoituksia
ja
sisäisiä
tutkintoja
koskevan
politiikan
mukaisesti.
Tämä
politiikka
sisältää
ohjeet
ja
menettelyt
väitettyjen
väärinkäytöstapausten tutkimiseksi viipymättä, riippumattomasti ja puolueettomasti.
Kaikki ilmoitukset ja tutkintatapaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Puolueettomuuden varmistamiseksi kukaan ei saa
osallistua tutkintaan tai mahdollisten korjaavien toimenpiteiden määrittämiseen tapauksessa, jossa hän on tutkinnan kohteena tai
osallisena vahvistetussa väärinkäytöksessä. Tapauksen tutkinnan suorittavat henkilöt ovat erillään asiaan liittyvästä komentoketjusta
sekä korjaavien toimenpiteiden hyväksyjistä, kurinpidolliset toimenpiteet mukaan lukien.
Global Ethics and Compliance -tiimi raportoi Investigations Council -elimelle, joka valvoo tutkintatapauksia ja toimii niiden päättävänä
elimenä. Tämä sisältää korjaavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden määrittelyn sekä tutkinnan virallisen päättämisen. Investigations
Council kokoontuu säännöllisesti ja tarpeen mukaan. Global Ethics and Compliance -tiimi antaa myös säännöllisesti tilannepäivityksiä
tutkintatapauksista ja niiden tuloksista Huhtamäen hallitukselle tarkastusvaliokunnan kautta.
Konsernin ilmoituksia ja sisäisiä tutkintoja koskevassa politiikassa määritellyn globaalin menettelyn lisäksi paikallisia työpaikan ongelmiin
tai työsuhdehuoliin liittyviä valituksia tutkitaan ja käsitellään paikallisten valitusmekanismien mukaisesti. Tarkempi kuvaus paikallisista
valitusmekanismeista on osiossa Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden
esiin tuomiseksi
sivulla 66.
Väärinkäytösten paljastajien suojelu
Huhtamäki ei hyväksy minkäänlaisia vastatoimia sellaista henkilöä kohtaan, joka ilmoittaa havaitusta tai epäillystä väärinkäytöksestä
vilpittömässä mielessä. Tämän vuoksi Huhtamäki on asettanut tiukan kiellon vastatoimille, joka on määritelty konsernin ilmoituksia ja
sisäisiä tutkintoja koskevassa politiikassa, suojellen väärinkäytösten paljastajia sovellettavan, direktiivin (EU) 2019/1937 kansallista
täytäntöönpanoa koskevan lain mukaisesti. Vastatoimet kieltävästä säännöstä kerrotaan kaikille Huhtamäen työntekijöille pakollisessa
vuosittaisessa eettisten toimintaohjeiden koulutuksessa, ja se mainitaan myös Huhtamäen vaatimustenmukaisuutta koskevissa
toimintaperiaatteissa.
Kaikkiin mahdollisiin vastatoimitapauksiin suhtaudutaan vakavasti ja ne tutkitaan asianmukaisesti konsernin ilmoituksia ja sisäisiä
tutkintoja koskevan politiikan mukaisesti.
Liitteet kestävyysraporttiin
Tiedonantovaatimukset ja tietojen sisällyttäminen viittauksina
Monialaiset standardit
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 77
Tiedonantovaatimus
ESRS 2
Yleiset tiedot
Sivu
Lisätietoja
BP-1
Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet
18
BP-2
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
18
GOV-1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
19
GOV-2
Huhtamäen hallinto-, johto-
j
a valvontaelimille toimitettavat
tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
21
GOV-3
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
23
GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
22
GOV-5
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
23
SBM-1
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
23
40(b) (kokonaistulojen
jakautuminen merkittävän ESRS-
alan mukaan) ja 40(c) (luettelo
muista merkittävistä ESRS-aloista)
jätetty pois, koska Euroopan
komissio ei ole määritellyt ESRS-
aloja
SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
25
SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
27
48(e) (ennakoidut taloudelliset
vaikutukset) jätetty pois
vaiheittaisen
käyttöönottomahdollisuuden
vuoksi
IRO-1
Kuvaus prosesseista, joilla tunnistetaan ja arvioidaan olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
30
IRO-2
Huhtamäen kestävyysraportin kattamat ESRS-
tiedonantovaatimukset
77
Ympäristöstandardit
Tiedonantovaatimus
ESRS E1
Ilmastonmuutos
Sivu
Lisätietoja
ESRS 2,
GOV-3
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
23
E1-1
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
41
ESRS 2, SBM-
3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
27
ESRS, IRO-1
Kuvaus prosesseista, joilla tunnistetaan ja arvioidaan olennaisia ilmastoon
liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
30
E1-2
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
43
E1-3
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
44
E1-4
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
45
E1-5
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
47
E1-6
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2-
j
a scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
48
E1-7
Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja
kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet
-
Ei soveltuva
E1-8
Sisäinen hiilen hinnoittelu
54
E1-9
Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
-
Vaiheittainen
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 78
ESRS E5
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Sivu
Lisätietoja
ESRS 2, IRO-1
Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-
j
a arviointiprosesseista
32
E5-1
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
56
E5-2
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
57
E5-3
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
58
E5-4
Resurssien sisäänvirtaukset
60
E5-5
Resurssien ulosvirtaukset
61
E5-6
Resurssien käytön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
-
Vaiheittainen
Yhteiskunnalliset standardit
Tiedonantovaatimus
ESRS S1
Oma työvoima
Sivu
Lisätietoja
ESRS 2,
SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
25
ESRS 2,
SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
27
S1-1
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
64
S1-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman
työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa
66
S1-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille
työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
66
S1-4
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien
olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan
työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten
toimien vaikuttavuus
67
S1-5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
68
S1-6
Huhtamäen työntekijöiden ominaisuudet
72
S1-7
Huhtamäen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
-
Vaiheittainen
S1-8
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
-
Ei olennainen
S1-9
Monimuotoisuuden mittarit
Ei olennainen
S1-10
Riittävä palkka
-
Ei olennainen
S1-11
Sosiaalinen suojelu
-
Vaiheittainen
S1-12
Vammaiset henkilöt
-
Ei olennainen
S1-13
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
-
Vaiheittainen
S1-14
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
71
Kaikki S1-14:n tiedot koskevat
muita kuin työsuhteisia
työntekijöitä. Kirjattavien
työperäisten
terveysongelmatapausten
lukumäärä sekä työperäisten
terveysongelmien ja niistä
johtuvien kuolemantapausten
vuoksi menetettyjen päivien
lukumäärä on jätetty pois
vaiheittaisen
käyttöönottomahdollisuuden
vuoksi.
S1-15
Työ-
j
a yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
-
Vaiheittainen
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 79
S1-16
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
-
Ei olennainen
S1-17
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
-
Ei olennainen
Hallintotapastandardit
Tiedonantovaatimus
ESRS G1
Liiketoiminnan harjoittaminen
Sivu
Lisätietoja
ESRS 2, GOV-
1
Hallinto-, johto-
j
a valvontaelinten rooli
19
ESRS 2, IRO-1
Kuvaus prosesseista, joilla tunnistetaan ja arvioidaan olennaisia vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia
30
G1-1
Liiketoiminnan harjoittamisen toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
73
G1-2
Suhteet toimittajiin
-
Ei olennainen
G1-3
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
-
Ei olennainen
G1-4
Korruptio- tai lahjontatapaukset
-
Ei olennainen
G1-5
Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta
-
Ei olennainen
G1-6
Maksukäytännöt
-
Ei olennainen
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 80
Muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet
Tiedonanto
-vaatimus
Tieto-piste
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus
pilariin
3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
EU:n
ilmasto-
laki
Sivu
ESRS 2
GOV-1
21
(d)
Hallituksen
sukupuolijakauma
x
x
20
ESRS 2
GOV-1
21
(e)
Riippumattomien
hallituksen
jäsenten
prosenttiosuus
x
20
ESRS 2
GOV-4
30
Selvitys
kestävyyttä
koskevasta
due
diligence -prosessista
x
22
ESRS 2
SBM-1
40
(d)
i
Osallistuminen
fossiilisiin polttoaineisiin
liittyvään toimintaan
x
x
x
Ei olennainen
ESRS 2
SBM-1
40
(d)
ii
Osallistuminen
kemikaalien tuotantoon
liittyvään toimintaan
x
x
Ei olennainen
ESRS 2
SBM-1
40
(d)
iii
Osallistuminen
kiistanalaisiin
aseisiin
liittyvään toimintaan
x
x
Ei olennainen
ESRS 2
SBM-1
40
(d)
iv
Osallistuminen tupakan
viljelyyn ja tuotantoon
liittyvään toimintaan
x
Ei olennainen
ESRS E1-1
14
Siirtymäsuunnitelma
ilmastoneutraaliuden
saavuttamiseksi
vuoteen
2050
mennessä
x
40
ESRS E1-1
16
(g)
Pariisin
sopimuksen
mukaisten
vertailuarvojen
ulkopuolelle
suljetut
yritykset
x
x
41
ESRS E1-4
34
Kasvihuonekaasupäästö
j
en vähennystavoitteet
x
x
x
45
ESRS E1-5
38
Fossiilisista
lähteistä
peräisin olevan energian
kulutus
eriteltynä
lähteiden mukaan (vain
ilmastovaikutuksiltaan
merkittävät alat)
x
47
ESRS E1-5
37
Energiankulutus
ja
energialähteiden
j
akauma
x
47
ESRS E1-5
40
–
43
Energiaintensiteetti,
joka
liittyy
toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan
merkittävillä aloilla
x
48
ESRS E1-6
44
Kasvihuonekaasujen
scope 1-, scope 2- ja
scope 3 -bruttopäästöt
j
a kokonaispäästöt
x
x
x
48
ESRS E1-6
53
–
55
Kasvihuonekaasujen
bruttopäästöjen
intensiteetti
x
x
x
53
ESRS E1-7
56
Kasvihuonekaasujen
poistot
ja
päästöhyvitykset
x
Ei soveltuva
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 81
ESRS E1-9
66
Vertailuarvosalkun
alttius
ilmastoon
liittyville
fyysisille
riskeille
x
Vaiheittainen
ESRS E1-9
66
(a)
Rahallisten
määrien
erittely
akuutin
ja
kroonisen fyysisen riskin
mukaan
x
Vaiheittainen
ESRS E1-9
66
(c)
Sellaisten
merkittävien
omaisuuserien
sijaintipaikka,
joihin
kohdistuu
olennainen
fyysinen riski
x
Vaiheittainen
ESRS E1-9
67
(c)
Yrityksen
kiinteistöomaisuuden
kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokit
tain
x
Vaiheittainen
ESRS E1-9
69
Ilmastoon
liittyvien
mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa
x
Vaiheittainen
ESRS E2-4
28
Kunkin sellaisen ilmaan,
veteen
ja
maaperään
päätyvän epäpuhtauden
määrä, joka mainitaan E-
PRTR-asetuksen
(epäpuhtauksien
päästöjä
ja
siirtoja
koskeva eurooppalainen
rekisteri)
liitteen
II
luettelossa
x
Ei olennainen
ESRS E3-1
9
Vesivarat
ja
merten
luonnonvarat
x
Ei olennainen
ESRS E3-1
13
Kohdennetut
toimintaperiaatteet
x
Ei olennainen
ESRS E3-1
14
Merien ja valtamerten
kestävyys
x
Ei olennainen
ESRS E3-4
28
(c)
Kierrätetyn
ja
uudelleenkäytetyn
veden yhteismäärä
x
Ei olennainen
ESRS E3-4
29
Kokonaisvedenkulutus
kuutiometreinä
oman
toiminnan
liikevoittoa
kohti laskettuna
x
Ei olennainen
ESRS 2-
SBM-3 - E4
16
(a)
i
x
Ei olennainen
ESRS 2-
SBM-3 - E4
16
(b)
x
Ei olennainen
ESRS 2-
SBM-3 - E4
16
(c)
x
Ei olennainen
ESRS E4-2
24
(b)
Kestävät
maata
tai
maataloutta
koskevat
käytännöt
tai
toimintaperiaatteet
x
Ei olennainen
ESRS E4-2
24
(c)
Kestävät meriin liittyvät
käytännöt
tai
toimintaperiaatteet
x
Ei olennainen
ESRS E4-2
24
(d)
Metsäkatoon
puuttumista
koskevat
toimintaperiaatteet
x
Ei olennainen
ESRS E5-5
37
(d)
Kierrättämätön jäte
x
61
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 82
ESRS E5-5
39
Vaarallinen
jäte
ja
radioaktiivinen jäte
x
61
ESRS 2-
SBM-2 - S1
14
(f)
Pakkotyötapausten riski
x
Ei olennainen
ESRS 2-
SBM-3 - S1
14
(g)
Lapsityövoimatapauste
n riski
x
Ei olennainen
ESRS S1-1
20
Ihmisoikeuspoliittiset
sitoumukset
x
64
ESRS S1-1
21
Kansainvälisen
työjärjestön
kahdeksan
perusyleissopimuksen
käsittelemiä
aiheita
koskevat due diligence -
toimintaperiaatteet
x
64
ESRS S1-1
22
Ihmiskaupan
ehkäisemistä
koskevat
prosessit
ja
toimenpiteet
x
66
ESRS S1-1
23
Työtapaturmien
ehkäisemistä
koskevat
toimintaperiaatteet
tai
hallintajärjestelmä
x
67
ESRS S1-3
32
(c)
Epäkohtien
tai
valitusten
käsittelymekanismit
x
66
ESRS S1-14
88
(b)
ja
(c)
Kuolemantapausten
lukumäärä
ja
työtapaturmien
lukumäärä ja osuus
x
x
71
ESRS S1-14
88
(e)
Loukkaantumisten,
onnettomuuksien,
kuolemantapausten
tai
sairauksien
vuoksi
menetettyjen
päivien
määrä
x
71
ESRS S1-16
97
(a)
Sukupuolten
välinen
tasoittamaton palkkaero
x
x
Ei olennainen
ESRS S1-16
97
(b)
Toimitusjohtajan
suhteettoman
suuri
palkka
x
Ei olennainen
ESRS S1-17
10
3
(a)
Syrjintätapaukset
x
Ei olennainen
ESRS S1-17
10
4
(a)
Yritystoimintaa
ja
ihmisoikeuksia
koskevien
YK:n
ohjaavien periaatteiden
ja
OECD:n
toimintaohjeiden
noudattamatta
j
ättäminen
x
x
Ei olennainen
ESRS 2-
SBM-3 – S2
11
(b)
Huomattava
lapsityövoiman
tai
pakkotyön käytön riski
arvoketjussa
x
Ei olennainen
ESRS S2-1
17
Ihmisoikeuspoliittiset
sitoumukset
x
Ei olennainen
ESRS S2-1
18
Arvoketjuun
liittyvät
toimintaperiaatteet
x
Ei olennainen
ESRS S2-1
19
Yritystoimintaa
ja
ihmisoikeuksia
koskevien
YK:n
ohjaavien periaatteiden
j
a
OECD:n
x
x
Ei olennainen
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 83
toimintaohjeiden
noudattamatta
jättäminen
ESRS S2-1
19
Kansainvälisen
työjärjestön
kahdeksan
perusyleissopimuksen
käsittelemiä
aiheita
koskevat due diligence -
toimintaperiaatteet
x
Ei olennainen
ESRS S2-4
36
Arvoketjun
alku-
j
a
loppupäähän
liittyvät
ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien
loukkaukset
x
Ei olennainen
ESRS S3-1
16
Ihmisoikeuspoliittiset
sitoumukset
x
Ei olennainen
ESRS S3-1
17
Yritystoimintaa
ja
ihmisoikeuksia
koskevien
YK:n
ohjaavien periaatteiden,
ILO:n periaatteiden tai
OECD:n
toimintaohjeiden
noudattamatta
j
ättäminen
x
x
Ei olennainen
ESRS S3-4
36
Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien
loukkaukset
x
Ei olennainen
ESRS S4-1
16
Kuluttajiin
ja
loppukäyttäjiin
liittyvät
toimintaperiaatteet
x
Ei olennainen
ESRS S4-1
17
Yritystoimintaa
ja
ihmisoikeuksia
koskevien
YK:n
ohjaavien periaatteiden
ja
OECD:n
toimintaohjeiden
noudattamatta
j
ättäminen
x
x
Ei olennainen
ESRS S4-4
35
Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien
loukkaukset
x
Ei olennainen
ESRS G1-1
10
(b)
Korruption
vastainen
YK:n yleissopimus
x
74
ESRS G1-1
10
(d)
Väärinkäytösten
paljastajien suojelu
x
75
ESRS G1-4
24
(a)
Korruption ja lahjonnan
torjuntaa
koskevien
lakien
rikkomisesta
määrätyt sakot
x
x
Ei olennainen
ESRS G1-4
24
(b)
Korruption ja lahjonnan
torjuntaa
koskevat
normit
x
Ei olennainen
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 84
Tiedonanto-vaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS
2
GOV-1
Hallituksen
sukupuolijakauma 21 kohdan d
alakohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 13
Komission delegoitu asetus
(EU) 2020/1816, liite II
ESRS 2 GOV-1
Riippumattomien hallituksen
jäsenten prosenttiosuus 21
kohdan e alakohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS 2 GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta
due diligence -prosessista
30 kohta
Liitteen 1 taulukon
3 indikaattori 10
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen fossiilisiin
polttoaineisiin liittyvään
toimintaan 40 kohdan d
alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 4
Asetuksen (EU)
N:o 575/2013 449 a
artikla;
komission
täytäntöönpanoasetukse
n (EU)
2022/2453 taulukko 1:
Ympäristöön liittyvää
riskiä koskevat
laadulliset tiedot ja
taulukko 2:
Yhteiskuntaan liittyvää
riskiä koskevat
laadulliset tiedot
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kemikaalien
tuotantoon liittyvään
toimintaan 40 kohdan d
alakohdan ii alakohta
Liitteen 1 taulukon
2 indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kiistanalaisiin
aseisiin liittyvään toimintaan 40
kohdan d alakohdan iii alakohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan
1 kohta, delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1816
liite II
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen tupakan
viljelyyn ja tuotantoon liittyvään
toimintaan 40 kohdan d
alakohdan iv alakohta
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan
1 kohta, delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1816
liite II
ESRS E1-1
Siirtymäsuunnitelma
ilmastoneutraaliuden
saavuttamiseksi vuoteen 2050
mennessä 14 kohta
Asetuksen
(EU)
2021/1119
2 artiklan
1 kohta
ESRS E1-1
Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle
suljetut yritykset 16 kohdan g
alakohta
Asetuksen (EU)
N:o 575/2013 449 a
artikla;
komission
täytäntöönpanoasetukse
n (EU) 2022/2453
lomake 1:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Vastuiden luottoluokka
toimialan, päästöjen ja
jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1
kohdan d–g alakohta
ja 12 artiklan 2 kohta
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 85
ESRS E1-4
Kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet 34 kohta
Liitteen 1 taulukon
2 indikaattori 4
Asetuksen (EU)
N:o 575/2013 449 a
artikla;
komission
täytäntöönpanoasetukse
n (EU) 2022/2453
lomake 3:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 6 artikla
ESRS E1-5
Fossiilisista lähteistä peräisin
olevan energian kulutus
eriteltynä lähteiden mukaan
(vain ilmastovaikutuksiltaan
merkittävät alat) 38 kohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 5 ja
taulukon 2
indikaattori 5
ESRS E1-5 Energiankulutus ja
energialähteiden yhdistelmä
37 kohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 5
ESRS E1-5
Energiaintensiteetti, joka liittyy
toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan
merkittävillä aloilla 40–
43 kohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 6
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen scope 1-,
scope 2- ja scope 3 -
bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt 44 kohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattorit 1 ja 2
Asetuksen (EU)
N:o 575/2013 449 a
artikla; komission
täytäntöönpanoasetukse
n (EU) 2022/2453
lomake 1:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Vastuiden luottoluokka
toimialan, päästöjen ja
jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 5 artiklan
1 kohta, 6 artikla
ja 8 artiklan 1 kohta
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen
bruttopäästöjen intensiteetti
53–55 kohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 3
Asetuksen (EU)
N:o 575/2013 449 a
artikla; komission
täytäntöönpanoasetukse
n (EU) 2022/2453
lomake 3:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 8 artiklan
1 kohta
ESRS E1-7
Kasvihuonekaasujen poistot ja
päästöhyvitykset 56 kohta
Asetuksen
(EU)
2021/1119
2 artiklan
1 kohta
ESRS E1-9
Vertailuarvosalkun alttius
ilmastoon liittyville fyysisille
riskeille 66 kohta
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 liite II;
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II
ESRS E1-9
Rahallisten määrien erittely
akuutin ja kroonisen fyysisen
Asetuksen (EU)
N:o 575/2013 449 a
artikla; komission
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 86
riskin mukaan 66 kohdan a
alakohta
ESRS E1-9
Sellaisten merkittävien
omaisuuserien sijaintipaikka,
joihin kohdistuu olennainen
fyysinen riski 66 kohdan c
alakohta
täytäntöönpanoasetus
(EU) 2022/2453, 46 ja
47 kohta; Lomake 5:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä fyysinen riski:
Vastuut, joihin kohdistuu
fyysinen riski
ESRS E1-9 Yrityksen
kiinteistöomaisuuden
kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain 67
kohdan c alakohta
Asetuksen (EU)
N:o 575/2013 449 a
artikla; komission
täytäntöönpanoasetus
(EU) 2022/2453,
34 kohta; Lomake 2:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Kiinteistövakuudelliset
lainat – Vakuuden
energiatehokkuus
ESRS E1-9
Ilmastoon liittyvien
mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa
69 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1818, liite II
ESRS E2-4
Kunkin sellaisen ilmaan, veteen
ja maaperään päätyvän
epäpuhtauden määrä, joka
mainitaan E-PRTR-asetuksen
(epäpuhtauksien päästöjä ja
siirtoja koskeva eurooppalainen
rekisteri) liitteen II luettelossa
28 kohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 8,
taulukon 2
indikaattorit 1,
2 ja 3
ESRS E3-1
Vesivarat ja merten
luonnonvarat 9 kohta
Liitteen 1 taulukon
2 indikaattori 7
ESRS E3-1
Kohdennetut
toimintaperiaatteet 13 kohta
Liitteen 1 taulukon
2 indikaattori 8
ESRS E3-1
Merien ja valtamerten
kestävyys 14 kohta
Liitteen 1 taulukon
2 indikaattori 12
ESRS E3-4
Kierrätetyn ja
uudelleenkäytetyn veden
kokonaismäärä 28 kohdan c
alakohta
Liitteen 1 taulukon
2 indikaattori 6.2
ESRS E3-4
Kokonaisvedenkulutus
kuutiometreinä oman
toiminnan liikevoittoa kohti
laskettuna 29 kohta
Liitteen 1 taulukon
2 indikaattori 6.1
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan
a alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 7
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan
b alakohta
Liitteen 1 taulukon
2 indikaattori 10
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan
c alakohta
Liitteen 1 taulukon
2 indikaattori 14
ESRS E4-2
Kestävät maata tai maataloutta
koskevat käytännöt tai
Liitteen 1 taulukon
2 indikaattori 11
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 87
toimintaperiaatteet 24 kohdan
b alakohta
ESRS E4-2
Kestävät meriin liittyvät
käytännöt tai
toimintaperiaatteet 24 kohdan
c alakohta
Liitteen 1 taulukon
2 indikaattori 12
ESRS E4-2
Metsäkatoon puuttumista
koskevat toimintaperiaatteet
24 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon
2 indikaattori 15
ESRS E5-5
Kierrättämätön jäte 37 kohdan
d alakohta
Liitteen 1 taulukon
2 indikaattori 13
ESRS E5-5
Vaarallinen jäte ja
radioaktiivinen jäte kohta 39
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 9
ESRS 2 – SBM-3 – S1
Pakkotyötapausten riski 14
kohdan f alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 13
ESRS 2 – SBM-3 – S1
Lapsityövoimatapausten riski
14 kohdan g alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 12
ESRS S1-1
Ihmisoikeuspoliittiset
sitoumukset 20 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja
taulukon 1
indikaattori 11
ESRS S1-1
Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan
perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat
due diligence -käytännöt
21 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS S1-1
Ihmiskaupan ehkäisemistä
koskevat prosessit ja
toimenpiteet 22 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 11
ESRS S1-1
työtapaturmien ehkäisemistä
koskevat toimintaperiaatteet
tai hallintajärjestelmä 23 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 1
ESRS S1-3
Epäkohtien tai valitusten
käsittelyjärjestelmät 32 kohdan
c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 5
ESRS S1-14
Kuolemantapausten lukumäärä
ja työtapaturmien lukumäärä ja
osuus 88 kohdan b ja c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS S1-14
Loukkaantumisten,
onnettomuuksien,
kuolemantapausten tai
sairauksien vuoksi
menetettyjen päivien määrä 88
kohdan e alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 3
ESRS S1-16
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 12
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 88
Sukupuolten välinen
tasoittamaton palkkaero 97
kohdan a alakohta
ESRS S1-16
Toimitusjohtajan suhteettoman
suuri palkka 97 kohdan b
alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 8
ESRS S1-17
Syrjintätapaukset 103 kohdan a
alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 7
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n periaatteiden
noudattamatta jättäminen 104
kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10 ja
taulukon 3
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan
1 kohta
ESRS 2 – SBM-3 – S2
Huomattava lapsityövoiman tai
pakkotyön käytön riski
arvoketjussa 11 kohdan b
alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit
12 ja 13
ESRS S2-1
Ihmisoikeuspoliittiset
sitoumukset 17 kohta
Liitteen 1 taulukon
3 indikaattori 9 ja
taulukon 1
indikaattori 11
ESRS S2-1 Arvoketjun
työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet 18 kohta
Liitteen 1 taulukon
3 indikaattorit
11
j
a 4
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
19 kohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan
1 kohta
ESRS S2-1
Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan
perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat
due diligence -käytännöt
19 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS S2-4
Arvoketjun alku- ja
loppupäähän liittyvät
ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset
36 kohta
Liitteen 1 taulukon
3 indikaattori 14
ESRS S3-1
Ihmisoikeuspoliittiset
sitoumukset 16 kohta
Liitteen 1 taulukon
3 indikaattori 9 ja
taulukon 1
indikaattori 11
ESRS S3-1
Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden, ILO:n
periaatteiden tai OECD:n
toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
17 kohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan
1 kohta
ESRS S3-4
Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset
36 kohta
Liitteen 1 taulukon
3 indikaattori 14
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 89
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet kohta 16
Liitteen 1 taulukon
3 indikaattori 9 ja
taulukon 1
indikaattori 11
ESRS S4-1
Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
17 kohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan
1 kohta
ESRS S4-4
Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset
35 kohta
Liitteen 1 taulukon
3 indikaattori 14
ESRS G1-1
Korruption vastainen
Yhdistyneiden kansakuntien
yleissopimus 10 kohdan b
alakohta
Liitteen 1 taulukon
3 indikaattori 15
ESRS G1-1
Väärinkäytösten paljastajien
suojelu 10 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon
3 indikaattori 6
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan
torjuntaa koskevien lakien
rikkomisesta määrätyt sakot 24
kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon
3 indikaattori 17
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan
torjuntaa koskevat normit 24
kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon
3 indikaattori 16
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 90
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma (IFRS)
milj. euroa
Liite
2025
2024
Liikevaihto
2.1.
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-3 266,2
-3 344,7
Bruttokate
Liiketoiminnan muut tuotot
2.4.
Myynnin ja markkinoinnin kulut
-98,1
-104,8
Tutkimus ja kehitys
-44,0
-34,7
Hallinnon kulut
-304,4
-297,3
Liiketoiminnan muut kulut
2.5.
-8,9
-13,7
Liikevoitto
2.2., 2.3.
Rahoitustuotot
5.1.
Rahoituskulut
5.1.
-77,2
-88,3
Voitto ennen veroja
Tuloverot
2.6.
-62,2
-68,7
Tilikauden voitto
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
Määräysvallattomille omistajille
euroa
Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos
2.7.
Emoyhtiön omistajille kuuluva laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos
2.7.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 91
Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)
milj. euroa
Liite
2025
2024
Tilikauden voitto
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät
2.2.
Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
2.6.
-7,6
-0,7
Yhteensä
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
-260,8
Nettosijoitusten suojaukset
-15,8
Rahavirran suojaukset
-4,5
-1,8
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut rahavirran suojaukset
-2,0
Laajasta tuloslaskelmasta tulokseen kirjatut rahavirran suojaukset
-0,1
-0,4
Laajasta tuloslaskelmasta taseeseen kirjatut rahavirran suojaukset
-2,3
-2,3
Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
2.6.
Yhteensä
-243,7
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen
-228,5
Laaja tulos
-29,7
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
-26,4
Määräysvallattomille omistajille
-3,4
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 92
Konsernitase (IFRS)
Varat
milj. euroa
Liite
2025
2024
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo
3.2., 3.3.
Aineettomat hyödykkeet
3.2.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
3.4.
Muut sijoitukset
5.6.
Pitkäaikaiset rahoitussaamiset
5.2., 5.6.
Laskennalliset verosaamiset
2.6.
Eläkesaatavat
2.2.
Muut saamiset
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
4.1.
Lyhytaikaiset rahoitussaamiset
5.2.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset
Myyntisaamiset ja muut saamiset
4.2., 5.6.
Rahavarat
5.3., 5.6.
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
3.5.
Varat yhteensä
Oma pääoma ja velat
milj. euroa
Liite
2025
2024
Osakepääoma
5.4.
Ylikurssirahasto
5.4.
Omat osakkeet
5.4.
-25,7
-27,6
Muuntoerot
5.4.
-246,5
-16,5
Arvonmuutos- ja muut rahastot
5.4.
-34,8
-46,6
Voittovarat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Määräysvallattomien omistajien osuus
Oma pääoma yhteensä
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat
5.5., 5.6.
Laskennalliset verovelat
2.6.
Eläkevelvoitteet
2.2.
Varaukset
4.3.
Muut pitkäaikaiset velat
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset
5.5., 5.6.
Lyhytaikaiset lainat
5.5., 5.6.
Varaukset
4.3.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
4.4., 4.5., 5.6.
Velat yhteensä
Oma pääoma ja velat yhteensä
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 93
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
milj. euroa
Liite
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Omat
osakkeet
Muuntoerot
Arvon-
muutos
j
a muut
rahastot
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
Määräys-
vallattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
y
hteensä
Oma pääoma 1.1.2024
-29,6
-102,1
-48,1
Osingot
2.7.
-110,0
-110,0
-11,1
-121,1
Osakeperusteiset maksut
6.3.
-3,0
-0,9
-0,9
Tilikauden laaja tulos
Määräysvallattomien omistajien osuuksien
hankinnat
Muut muutokset
-1,2
-1,2
-0,8
Oma pääoma 31.12.2024
-27,6
-16,5
-46,6
Osingot
2.7.
-115,5
-115,5
-0,8
-116,2
Osakeperusteiset maksut
6.3.
-8,5
-6,6
-6,6
Tilikauden laaja tulos
-230,0
-26,4
-3,4
-29,7
Määräysvallattomien omistajien osuuksien
hankinnat
-1,6
-0,1
Muut muutokset
-42,5
-42,5
-41,3
Oma pääoma 31.12.2025
-25,7
-246,5
-34,8
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 94
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)
milj. euroa
Liite
2025
2024
Tilikauden voitto
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset
2.3.
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot
-0,6
-12,9
Rahoitustuotot ja -kulut
5.1.
Tuloverot
2.6.
Muut oikaisut
-13,7
-2,7
Vaihto-omaisuuden muutos
4.1.
-27,2
Korottomien saamisten muutos
-38,8
Korottomien velkojen muutos
-78,1
Saadut osingot
Saadut korot
Maksetut korot
-71,7
-69,6
Muut rahoituserät
-1,9
-8,2
Maksetut verot
2.6.
-38,9
-87,0
Liiketoiminnan nettorahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
3.2., 3.4.
-171,9
-247,9
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitulot
3.4.
Tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen hankinnat
3.1.
-14,5
Muiden sijoitusten muutos
-1,0
-0,6
Pitkäaikaisten lainasaamisten vähennys
Pitkäaikaisten lainasaamisten lisäys
-1,6
Lyhytaikaisten lainasaamisten vähennys
Lyhytaikaisten lainasaamisten lisäys
-17,5
-19,9
Investointien nettorahavirta
-182,1
-231,8
Pitkäaikaisten lainojen nostot
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-234,2
-99,3
Lyhytaikaisten lainojen muutos
-179,9
-162,2
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat
-0,1
Osingonjako emoyhtiön omistajille
-115,5
-110,0
Osingonjako määräysvallattomille omistajille
-0,8
-11,3
Rahoituksen nettorahavirta
5.5.
-194,8
-247,2
Rahavarojen muutos
-31,1
Rahavirrasta johtuva
-46,3
Valuuttakurssivaikutus
-38,6
Rahavarat tilikauden alussa
Rahavarat tilikauden lopussa
5.3.
Konsernin rahavirtalaskelmaa on luettava yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 95
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1.Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
maassa. Toiminnan ydinalueet ja osaaminen ovat kartonkipohjaisten tarjoilupakkausten valmistus, sileiden ja karkeiden
kuitupakkausten
valmistus,
sekä
joustopakkausten
valmistus.
Huhtamäen
valikoimiin
kuuluu
standardituotteita,
räätälöityjä tuotteita sekä kokonaisia pakkausjärjestelmiä ja -ratkaisuja. Tärkeimmät asiakkaat ovat ruokien ja juomien
Konsernin emoyhtiö Huhtamäki Oyj on julkinen osakeyhtiö ja noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä, yhtiön kotipaikka
on Espoo, Suomi Revontulenkuja 1, 02100 Espoo, Suomi . Jäljennös konsernitilinpäätöksestä
on saatavilla internetosoitteesta www.huhtamaki.fi.
osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajat päättävät tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa
Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2025 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä
SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla
annetuissa säännöksissä EU:n (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttäviä
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon laajan
tuloksen kautta kirjattavia muita sijoituksia, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja,
johdannaissopimuksia ja käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon.
IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden ja
harkinnan tekemistä. Näiden olettamuksien käyttöä kuvataan tarkemmin liitetiedossa 1.6. Merkittävien arvioiden ja
harkinnan käyttö. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina. Esitetyt luvut ovat tarkkoja arvoja, joten yksittäisistä
Seuraavat muutetut standardit on otettu käyttöön 1.1.2025 alkaen:
•
Muutos
IAS
21
Valuuttakurssien
muutosten
vaikutukset:
Muutokset
edellyttävät
yhdenmukaisen
lähestymistavan soveltamista arvioitaessa, milloin valuutta voidaan vaihtaa toiseen valuuttaan, ja jos se ei ole
vaihdettavissa, määritettäessä mitä vaihtokurssia voidaan käyttää ja mitä liitetietoja on esitettävä.
Konserni aikoo ottaa vuonna 2026 käyttöön seuraavat muutokset, joilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta
konsernitilinpäätökseen:
•
Muutokset IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
(Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja arvostaminen): Muutokset selventävät, että yhtiön on sovellettava
selvittämispäivään perustuvaa käsittelytapaa kirjatessaan rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan pois
taseesta; ne myös sallivat sen, että yhtiö voi katsoa, että sähköistä maksujärjestelmää käyttäen maksettava
rahoitusvelka on hoidettu ennen selvittämispäivää, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Muutokset selventävät
soveltamisohjeita, jotka koskevat rahoitusvarojen sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaisuuksien
arviointia, ml. rahoitusvarat, joiden sopimusehdot saattavat muuttaa sopimukseen perustuvien rahavirtojen
ajoitusta tai määrää – esim. rahoitusvarat, joihin liittyy ns. ESG-piirteitä, rahoitusvarat, joihin ei liity
takautumisoikeutta, ja rahoitusvarat, jotka sopimuksella toisiinsa sidottuja instrumentteja.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 96
•
Muutokset IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
(Luontoriippuvaiseen
sähköön
viittaavat
sopimukset):
Muutokset
tukevat
omaan
käyttöön
tarkoitetun
poikkeuksen soveltamista fyysisiin sähkönhankintasopimuksiin (PPA), edellyttäen että yhtiö on ollut ja sen
odotetaan olevan nettosähkönostaja koko sopimuskauden ajan. Tietyin ehdoin muutokset mahdollistavat myös
virtuaalisten PPA-sopimusten sekä sellaisten fyysisten PPA-sopimusten, jotka eivät täytä omaan käyttöön
tarkoitetun
poikkeuksen
kriteerejä,
nimeämisen
suojausinstrumenteiksi
rahavirtojen
suojauksen
kirjanpitokäsittelyssä. Lisäksi muutokset tuovat uusia tilinpäätöksessä esitettävien tietojen vaatimuksia, joiden
tarkoituksena on auttaa sijoittajia arvioimaan PPA-sopimusten vaikutusta yhtiön taloudelliseen tulokseen ja
rahavirtoihin.
•
Vuosittaiset muutokset (Volume 11): Vuosittaiset muutokset sisältävät vähäisiä muutoksia viiteen standardiin.
Konserni aikoo ottaa vuoden 2026 jälkeen käyttöön seuraavat muutokset (muutoksia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa) ja
niiden vaikutusten arviointi on käynnissä:
•
Muutos IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset: Muutokset selventävät kuinka yhtiöiden tulisi vaihtaa ei-
hyperinflatorinen valuutta hyperinflatoriseen valuuttaan tilinpäätösraportoinnissa.
•
Uusi IFRS 18 Tilinpäätöksen esittäminen ja liitetiedot: IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -
standardin. IFRS 18:n keskeisimmät uudet vaatimukset ovat seuraavat: 1) Tuloslaskelmassa tuotot ja kulut on
luokiteltava kolmeen uuteen määriteltyyn ryhmään, eli liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen ryhmiin, sekä
esitettävä kaksi uutta välisummaa: ”Liikevoitto tai -tappio” sekä ”Voitto tai tappio ennen rahoitusta ja tuloveroja”,
2) Johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista tunnusluvuista on esitettävä liitetietoja tilinpäätöksessä.
Nämä tunnusluvut ovat tuottojen ja kulujen välisummia, joita käytetään julkisessa viestinnässä johdon
näkemyksen esittämiseen yhtiön taloudellisesta tuloksesta sekä 3) Tietojen esittäminen tilinpäätöksessä
perustuen informaation yhdistelyä ja erittelyä koskeviin tarkennettuihin yleisiin vaatimuksiin. Lisäksi yhtiöiltä,
jotka erittelevät kulut tuloslaskelmassa toiminnoittain, edellytetään tiettyjen kulujen erittelyjen esittämistä
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Huhtamäki Oyj:n, sekä kaikki sen tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai
välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta
esimerkiksi osakassopimuksen perusteella.
Hankitut
tytäryhtiöt
sisällytetään
tilinpäätökseen
käyttäen
hankintamenetelmää.
Tytäryritykset
yhdistellään
konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely
lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan
konsernitilinpäätöksessä.
Tilikauden
voiton
ja
tappion
jakautuminen
emoyhtiön
omistajille
ja
määräysvallattomille
omistajille
esitetään
tuloslaskelman yhteydessä ja laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille
esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille
omistajille,
vaikka
tämä
johtaisi
siihen,
että
määräysvallattomien
omistajien
osuudesta
tulisi
negatiivinen.
Osakkuusyritykset, joissa konsernin omistama osuus äänimäärästä on tyypillisesti 20–50 prosenttia ja joissa konsernilla on
huomattava
vaikutusvalta,
mutta
ei
määräysvaltaa,
on
konsolidoitu
pääomaosuusmenetelmää
käyttäen.
Yhteisjärjestelyissä
konsernilla
on
sopimukseen
perustuva
yhteinen
määräysvalta
järjestelyn
toimintoihin.
Yhteisyrityksiksi luokitellut järjestelyt on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuus-
tai yhteisyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja sen ylittäviä
tappioita ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita yritykseen liittyen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 97
osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksesta on esitetty omana eränään sisältyen liikevoittoon. Vastaavasti konsernin
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia.
Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin esittämisvaluutta sekä konsernin emoyhtiön toiminta- ja
esittämisvaluutta.
Tilinpäätöshetkellä
monetaariset
saamiset
ja
velat
muunnetaan
tilinpäätöspäivän
kurssiin.
Tilinpäätöspäivän kurssi on tilinpäätöspäivän viimeistä arkipäivää edeltävän päivän kurssi. Muuntamisesta syntyneet
kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton
yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin lukuun ottamatta
kurssieroja niistä lainoista, jotka on määritetty suojaamaan ulkomaista nettoinvestointia. Näiden osalta kurssierot on
kirjattu muuntoeroina muihin laajan tuloksen eriin.
Ulkomaisten
tytäryhtiöiden
tuloslaskelmat
on
muunnettu
euroiksi
tilikauden
keskikurssin
mukaan
ja
taseet
tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Tilinpäätöspäivän kurssi on tilinpäätöspäivän viimeistä arkipäivää edeltävän päivän
kurssi. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta
tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu muuntoeroina muihin laajan tuloksen eriin.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa kurssimuutoksista johtuva muuntoero tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja yhteisyritysten
oman pääoman osalta on kirjattu muuntoeroina muihin laajan tuloksen eriin. Samalla tavalla on käsitelty konsernin sisäisiä
pitkäaikaisia lainoja, jotka tosiasialliselta sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytäryhtiö,
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yhtiön johto joutuu tekemään arvioita
ja harkintaa, jotka vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin.
Nämä arviot ja harkinta perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden
uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien oletuksissa. Arvioita
ja harkintaa tarkastellaan säännöllisesti ja mahdolliset muutokset kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana oletuksia
korjataan.
Seuraavat erät ja niihin liittyvät liitetiedot sisältävät merkittäviä arvioita ja harkintaa, jotka aiheuttavat riskin
kirjanpitoarvojen
muuttumisesta
seuraavan
tilikauden
aikana:
arvonalentumistestaus
(3.3.
Liikearvon
arvonalentumistestaus), eläkevastuiden määrittäminen (2.2. Työsuhde-etuudet), oikeudenkäynti- ja veroriskit (2.6.
Tuloverot ja 6.6. Oikeudenkäynnit), uudelleenjärjestelysuunnitelmat (4.3. Varaukset), epäkurantin vaihto-omaisuuden
määrä (4.1. Varastot), laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan
(2.6. Tuloverot), yritysostoihin liittyvien ehdollisten vastikkeiden käypä arvo (5.5. Korolliset velat) sekä kauppahinnan
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 98
2. Taloudellinen kehitys
Konsernin raportoitavat segmentit ovat strategisia liiketoimintayksiköitä, jotka tuottavat erilaisia tuotteita ja joita
johdetaan erillisinä yksikköinä. Konsernin esittämä segmentti-informaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin.
Konsernilla on kolme liiketoiminta-aluetta, jotka ovat järjestäytyneet neljään raportoitavaan segmenttiin:
Foodservice Packaging:
•
Foodservice
Packaging
:
Tarjoilupakkauksiin
lukeutuvia
kartonkisia
ja
muovisia
kerta-astioita
toimitetaan
tarjoilupalveluyrityksille, pikaruokaravintoloille, kahviloille sekä päivittäistavarayhtiöille. Segmentillä on tuotantoa Euroopassa,
Lähi-idässä, Afrikassa, Aasiassa ja Oseaniassa.
•
North America:
Segmentti toimittaa paikallisille markkinoille Pohjois-Amerikassa Chinet®-kerta-astioita, tarjoilupakkauksia
sekä jäätelö- ja muita kuluttajatuotepakkauksia. Segmentti valmistaa pakkauksia kartongista, muovista ja kierrätyskuidusta
tuotantolaitoksissaan Yhdysvalloissa ja Meksikossa.
Flexible Packaging:
Joustopakkauksia käytetään kuluttajille tarkoitettujen tuotteiden, kuten elintarvikkeiden, lemmikkieläinruokien sekä
hygienia- ja terveydenhoitotuotteiden pakkaamiseen. Segmentti palvelee markkinoita maailmanlaajuisesti, ja sillä on
tuotantoa Euroopassa, Lähi-idässä, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.
Fiber Packaging:
Kierrätetystä kuidusta valmistetaan pakkauksia tuoretuotteille, kuten kananmunille ja hedelmille. Segmentillä on tuotantoa
Euroopassa, Oseaniassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.
LAADINTAPERIAATTEET
perustuvat niiden mahdollisuuteen tuottaa liikevoittoa, operatiivista rahavirtaa ja tuottoa nettovaroille. Johdon
näkemyksen mukaan nämä mittarit kuvaavat parhaiten segmenttien tuloksellisuutta. Ylin operatiivinen päätöksentekijänä
on toimitusjohtaja.
Segmentin nettovarat sisältävät eriä, jotka ovat suoraan kohdennettavissa tai voidaan perustellusti kohdentaa segmentille.
Nettovaroihin kuuluvat aineettomat hyödykkeet (sis. liikearvon), aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, sijoitukset
osakkuus- ja yhteisyrityksiin, vaihto-omaisuus, myyntisaamiset, siirtosaamiset ja muut saamiset, ostovelat ja siirtovelat.
Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja
aineettomien hyödykkeiden hankinnoista. Segmenttien välinen hinnoittelu perustuu käypään markkinahintaan.
Muut toiminnot sisältävät konsernin jakamattomia kuluja ja rojaltituottoja ja niihin liittyviä nettovaroja. Kohdistamattomat
KONSERNIN LIIKEVAIHTO 2025
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 99
Segmentit 2025
Foodservice | North | Flexible | Fiber | Segmentit | ||
Milj. euroa | Liitetieto | Packaging | America | Packaging | Packaging | y hteensä |
Ulkoinen liikevaihto | 932,5 | 1 403,8 | 1 248,8 | 375,0 | 3 960,2 | |
Segmenttien välinen liikevaihto | 3,7 | 1,5 | 0,7 | 4,6 | -10,5 | |
Liikevaihto | 936,2 | 1 405,3 | 1 249,5 | 379,7 | 3 949,7 | |
Liikevoitto | 38,1 | 148,8 | 101,5 | 50,1 | 338,5 | |
Nettovarat | 3.1., 3.2., 3.4., 4. | 807,0 | 1 037,3 | 1 214,9 | 295,0 | 3 354,3 |
Investoinnit | 29,1 | 55,2 | 34,4 | 52,7 | 171,4 | |
Poistot | 2.3. | 142,1 | 68,3 | 57,9 | 21,9 | 290,2 |
Segmentit 2024
Foodservice | North | Flexible | Fiber | Segmentit | ||
| Milj. euroa | Liitetieto | Packaging | America | Packaging | Packaging | y hteensä |
Ulkoinen liikevaihto | 988,1 | 1 458,7 | 1 321,8 | 357,6 | 4 126,3 | |
Segmenttien välinen liikevaihto | 1,4 | 1,4 | 0,7 | 5,6 | -9,1 | |
Liikevaihto | 989,6 | 1 460,1 | 1 322,5 | 363,2 | 4 117,1 | |
Liikevoitto | 75,9 | 195,9 | 77,7 | 41,3 | 390,7 | |
Nettovarat | 3.1., 3.2., 3.4., 4. | 928,9 | 1 073,0 | 1 344,5 | 325,4 | 3 671,9 |
Investoinnit | 66,3 | 83,9 | 69,0 | 28,1 | 247,4 | |
Poistot | 2.3. | 72,1 | 65,0 | 61,5 | 22,7 | 221,3 |
Segmenttien välinen liikevaihto eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.
LAADINTAPERIAATTEET
Myyntituotot kirjataan määrään, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu siirtäessään tuotteen tai siihen liittyvän
palvelun asiakkaalle. Transaktiohinta on yleensä kiinteä, mutta voi sisältää myös muuttuvia vastikkeita kuten volyymi- ja
käteisalennukset. Muuttuvat vastikkeet on arvioitu käyttäen todennäköisimmän arvon menetelmää, mikäli ne eivät ole
vielä toteutuneet raportointijakson päättyessä. Myyntituotot oikaistuna välillisillä veroilla ja valuuttamääräisen myynnin
kurssieroilla esitetään liikevaihtona.
Konsernille tyypilliset tuotteiden myyntiä koskevat asiakassopimukset muodostavat vain yhden suoritevelvoitteen.
Tuloutus tapahtuu tiettynä hetkenä, kun tuotteiden määräysvalta siirtyy asiakkaalle toimitusehtojen mukaisesti.
Liikevoitolla tarkoitetaan nettosummaa, jossa liikevaihdosta vähennetään myytyjen tuotteiden valmistuksesta aiheutuneet
kulut, myynnin ja markkinoinnin kulut, tutkimus- ja kehityskulut, hallinnon kulut ja liiketoiminnan muut kulut ja jossa
liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta. Kurssierot ja
Täsmäytyslaskelmat
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 100
Tulos
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Raportoitavien segmenttien liikevoitto | 338,5 | 390,7 |
Muiden toimintojen liiketulos | -17,9 | -18,5 |
Rahoituskulut - netto | -59,5 | -71,8 |
Voitto ennen veroja | 261,0 | 300,5 |
Varat
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Raportoitavien segmenttien varat | 3 968,3 | 4 350,2 |
Muiden toimintojen varat | 38,1 | 36,5 |
Segmenteille kohdistamattomat varat | 559,6 | 506,8 |
Konsernin varat yhteensä | 4 565,9 | 4 893,5 |
Velat
Milj. euroa | 2025 | 2024 |
Raportoitavien segmenttien velat | 623,7 | 760,8 |
Muiden toimintojen velat | 39,6 | 38,0 |
Segmenteille kohdistamattomat velat | 1 972,5 | 1 970,7 |
Konsernin velat yhteensä | 2 635,8 | 2 769,4 |
Maantieteelliset tiedot
Maantieteellisissä tiedoissa liikevaihto ulkoisilta asiakkailta esitetään myyvän yksikön sijainnin mukaan. Varat esitetään
niiden maantieteellisen sijainnin mukaan. Kauden pitkäaikaiset varat esitetty ilman rahoitusinstrumentteja, laskennallisia
verosaamisia ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyhin liittyviä varoja.
2025
Liikevaihto ulkoisilta | Pitkäaikaiset | |
| milj. euroa | asiakkailta | varat |
Yhdysvallat | 1 403,9 | 844,9 |
Saksa | 463,3 | 360,4 |
Iso-Britannia | 330,9 | 204,2 |
Intia | 231,3 | 159,8 |
Turkki | 156,2 | 173,0 |
Australia | 151,4 | 83,1 |
Thaimaa | 147,0 | 129,7 |
Etelä-Afrikka | 122,8 | 81,2 |
Puola | 121,8 | 72,7 |
Espanja | 93,6 | 73,1 |
Muut maat (pl. Suomi) | 673,7 | 531,6 |
Suomi | 64,1 | 66,7 |
Yhteensä | 3 960,2 | 2 780,5 |
2024
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 101
Liikevaihto ulkoisilta |
Pitkäaikaiset |
|
| milj. euroa |
asiakkailta |
varat |
Yhdysvallat |
1 458,3 |
894,2 |
Saksa |
457,2 |
425,1 |
Iso-Britannia |
320,9 |
214,3 |
Intia |
256,3 |
186,8 |
Turkki |
170,3 |
202,9 |
Australia |
170,6 |
89,1 |
Thaimaa |
154,9 |
132,7 |
Puola |
122,6 |
71,4 |
Etelä-Afrikka |
122,5 |
77,6 |
Espanja |
94,0 |
76,3 |
Muut maat (pl. Suomi) |
730,2 |
571,3 |
Suomi |
68,5 |
71,2 |
Yhteensä |
4 126,3 |
3 013,0 |
Henkilöstökulut
milj. euroa |
Liitetieto |
2025 |
2024 |
Palkat |
717,3 |
721,4 |
|
Sosiaalikulut |
74,5 |
76,0 |
|
Eläkkeet |
|||
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt |
6,4 |
6,4 |
|
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt |
26,0 |
25,1 |
|
Muut työsuhteen jälkeisiä etuuksia koskevat kulut |
0,5 |
1,1 |
|
Osakeperusteiset maksut |
6.3. |
-0,1 |
6,2 |
Muut henkilöstökulut |
57,7 |
50,1 |
|
Yhteensä |
882,4 |
886,3 |
Huhtamäki Oyj:n hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle (10 henkilöä) emoyhtiöstä maksettujen palkkojen ja
palkkioiden määrä oli 5,6 milj.euroa (5,2 milj. euroa).
Henkilöstö keskimäärin |
2025 |
2024 |
Konserni |
17 686 |
17 820 |
Huhtamäki Oyj |
191 |
175 |
Ks. Liitetieto 6.2. Lähipiiritapahtumat, 6.3. Osakeperusteiset maksut, sekä Palkitsemisraportti.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
Konsernilla
on
maailmanlaajuisesti
lukuisia
etuuspohjaisia
järjestelyjä
eläkkeitä
ja
muita
työsuhteen
jälkeisiä
henkilöstöetuuksia varten. Merkittävimmät järjestelyt ovat Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Alankomaissa
muodostaen noin 90 % konsernitilinpäätöksen etuuspohjaisista velvoitteista.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa on järjestetty eläkesäätiöiden ja Saksassa ja
Alankomaissa vakuutusyhtiön kautta. Merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt on rahastoitu ja järjestelyjen varat
pidetään erillään konsernin varoista. Tytäryhtiöt täyttävät rahastointivelvoitteet ja varat on sijoitettu eri tyyppisiin
sijoituksiin paikallisten säädösten mukaisesti.
Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä tulevan eläkkeen määrään vaikuttavat palkkataso ennen eläkkeelle siirtymistä ja
palveluvuosien
määrä.
Jotkut
järjestelyt
sisältävät
mahdollisuuden
ennenaikaiseen
eläkkeelle
siirtymiseen.
Etuuspohjaisten
velvoitteiden
arvo
tilinpäätöshetkellä
perustuu
auktorisoitujen
aktuaarien
tekemiin
vakuutusmatemaattisiin laskelmiin.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 102
Konsernilla on eläkejärjestelyjen lisäksi rahastoimattomia työsuhteen päättymisen jälkeisiä terveydenhoitoetuuksia,
pääosin Yhdysvalloissa. Näiden etuuksien laskelmat laaditaan samoin periaattein kuin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen
laskelmat.
Etuuspohjaiset järjestelyt altistavat konsernin aktuaarisille riskeille, kuten inflaatioriski, korkoriski, odotettavissa oleva
elinikä ja markkinariski.
LAADINTAPERIAATTEET
Työsuhde-etuudet ovat yhteisön eri muodoissa antamat vastikkeet työntekijän työsuorituksesta tai työsuhteen
päättämisestä.
Konserniyhtiöillä on eri puolilla maailmaa useita eläkejärjestelyjä ja muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia
koskevia järjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä järjestelyt luokitellaan joko maksu- tai
etuuspohjaisiksi järjestelyiksi.
Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erillisille rahastoille. Konsernilla ei ole oikeudellista
eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan
henkilöstökuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä konserni vastaa nykyisten maksujen lisäksi järjestelyn varojen riittävyydestä työntekijöille
sovittujen etuuksien maksamiseksi. Taseeseen kirjattava velka on etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteiden nykyarvo
raportointikauden lopussa vähennettyä järjestelyyn kuuluvilla varoilla. Etuuspohjaisen järjestelyn velvoitteiden nykyarvo
on
vuosittain
määritetty
ennakoituun
etuusoikeusyksikköön
perustuvalla
menetelmällä
auktorisoitujen
vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Nykyarvo on määritetty diskonttaamalla arvioidut tulevat
kassavirrat
käyttäen
yritysten
liikkeelle
laskemien
korkealaatuisten
joukkovelkakirjalainojen
markkinatuottoa.
Joukkovelkakirjat on noteerattu samalla valuutalla, jolla etuudet tullaan maksamaan ja niiden maturiteetti vastaa
olennaisilta osin velvoitteen maturiteettia. Etuuspohjaisista järjestelyistä syntyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan
henkilökuluina, kun työsuoritus syntyy tai kun järjestelmän muuttaminen tai supistaminen tapahtuu. Nettokorkokulut
kirjataan rahoituskuluihin. Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät, sisältäen vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot,
kirjataan
omaan
pääomaan
muiden
laajan
tuloksen
erien
kautta
välittömästi
eikä
niitä
siirretä
myöhemmin
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 103
Omaisuuserän | Etuuspohjaine | |||||||
| Etuuspohjaisten | Järjestelyyn | enim- | ||||||
| velvoitteiden | kuuluvien | mäismäärän | n | |||||
| nykyarvo | varojen käypä arvo | rajoitus | nettovelka | |||||
milj. euroa | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 |
Tasearvo 1.1. | 427,1 | 430,8 | -340,8 | -338,1 | - | - | 86,3 | 92,7 |
Tuloslaskelman erät | ||||||||
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 6,9 | 7,4 | 6,9 | 7,4 | ||||
Suunnitelman muuttamisesta johtuneet tappiot (+) / | ||||||||
| voitot (-) | -0,0 | - | -0,0 | - | ||||
Korkokulu (+) / -tuotto (-) | 17,9 | 18,2 | -15,6 | -15,5 | 2,3 | 2,7 | ||
24,8 | 25,6 | -15,6 | -15,5 | 9,2 | 10,2 | |||
Muut laajan tuloksen erät | ||||||||
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät | ||||||||
Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) / voitot (-) johtuen | ||||||||
Väestötilastollisista oletuksista | -0,4 | -0,2 | -0,4 | -0,2 | ||||
Taloudellisista oletuksista | -13,2 | -17,9 | -13,2 | -17,9 | ||||
Kokemusperäisistä eristä | -3,0 | 6,1 | -3,0 | 6,1 | ||||
Järjestelyn varojen todellisen tuoton ja korkotuoton | ||||||||
| ero | -6,1 | 8,6 | -6,1 | 8,6 | ||||
Omaisuuserän enimmäismäärän muutos ilman korkoja | - | - | - | - | ||||
-16,6 | -11,9 | -6,1 | 8,6 | - | - | -22,7 | -3,4 | |
Muut muutokset | ||||||||
Maksetut etuudet | -29,6 | -30,5 | 22,7 | 23,8 | -6,8 | -6,7 | ||
Työnantajan suoritukset | -5,5 | -4,8 | -5,5 | -4,8 | ||||
Työntekijöiden suoritukset | -0,2 | -0,2 | -0,2 | -0,2 | ||||
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyneet velvoitteet ja | - | - | - | - | - | - | ||
| varat | ||||||||
Järjestelmän muuttamisessa poistuneet varat | - | - | - | - | ||||
Valuuttakurssien muutosten vaikutus | -22,4 | 13,1 | 24,1 | -14,5 | - | - | 1,7 | -1,4 |
Tasearvo 31.12. | 383,2 | 427,1 | -321,3 | -340,8 | - | - | 61,9 | 86,3 |
Erien jakautuminen taseessa | 2025 | 2024 |
Eläkesaatavat | 59,0 | 63,8 |
Eläkevelvoitteet | 120,9 | 150,0 |
61,9 | 86,3 | |
Rahastoidut ja rahastoimattomat velvoitteet | 2025 | 2024 |
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 362,2 | 402,5 |
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | 21,0 | 24,5 |
383,2 | 427,1 | |
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen | 2025 | 2024 |
Eurooppalaiset osakkeet | 7,0 | 4,0 |
Pohjois-Amerikkalaiset osakkeet | 37,2 | 49,1 |
Eurooppalaiset velkainstrumentit | 2,2 | 15,4 |
Pohjois-Amerikkalaiset velkainstrumentit | 95,4 | 101,1 |
Kiinteistöt | 18,8 | 13,3 |
Sijoitettu vakuutusyhtiössä | 82,8 | 84,3 |
Muut | 78,0 | 73,5 |
321,3 | 340,8 |
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 104
Osakkeiden ja velkainstrumenttien käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin hintoihin.
Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin järjestelyihin 4,2 miljoonaa euroa vuonna 2026.
Etuuspohjaisten velvoitteiden duraation painotettu keskiarvo oli 11 vuotta (11 vuotta).
Merkittävimmät vakuutusmatemaattiset oletukset |
2025 |
2024 |
||||
Diskonttauskorko % |
||||||
Eurooppa |
3,1 |
– |
5,5 |
3,1 |
– |
5,4 |
Amerikka |
5,2 |
– |
9,0 |
5,5 |
– |
9,9 |
Aasia, Oseania ja Afrikka |
1,9 |
– |
8,6 |
2,5 |
– |
10,0 |
Terveydenhoitomenojen kasvu % |
||||||
Amerikka |
8,5 |
7,3 |
||||
Aasia, Oseania ja Afrikka |
5,2 |
6,2 |
||||
etuuspohjaiseen velvoitteeseen
milj. euro a |
2025 |
2024 |
Yhden prosenttiyksikön korotus diskonttauskorossa |
-30,6 |
-36,2 |
Yhden prosenttiyksikön lasku diskonttauskorossa |
35,6 |
40,4 |
Yhden prosenttiyksikön korotus terveydenhoitomenoissa |
1,3 |
1,4 |
Yhden prosenttiyksikön lasku terveydenhoitomenoissa |
-1,2 |
-1,2 |
milj. euroa |
2025 |
2024 |
Toimintokohtaiset poistot ja arvonalentumiset: |
||
Tuotanto |
250,6 |
192,6 |
Myynti ja markkinointi |
7,4 |
7,8 |
Tutkimus ja kehitys |
21,4 |
7,6 |
Hallinto |
13,4 |
14,0 |
Muut |
- |
1,4 |
Yhteensä |
292,8 |
223,4 |
Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin: |
||
Maa-alueet ja maanparannukset |
1,4 |
1,4 |
Rakennukset |
43,6 |
46,4 |
Koneet ja laitteet |
208,0 |
144,9 |
Muut aineelliset hyödykkeet |
8,6 |
10,3 |
Aineettomat hyödykkeet |
31,1 |
20,4 |
Yhteensä |
292,8 |
223,4 |
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin: |
||
Rakennukset 1 |
1,0 |
- |
Koneet ja laitteet 1 |
63,7 |
- |
Liikearvo |
- |
1,4 |
Muut aineettomat hyödykkeet 1 |
12,1 |
- |
Yhteensä |
76,8 |
1,4 |
1
Huhtamäki teki vuoden 2025 toisella neljänneksellä alaskirjauksen liittyen uudelleenjärjestelyyn Foodservice Packaging -segmentissä, kun tuotantoa keskitettiin.
Poistot
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 105
Omistetuista aineellisista ja aineettomista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan
mukaisesti ja vuokratuista käyttöoikeusomaisuuseristä vuokra-aikana. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Omistettujen aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidut taloudelliset
vaikutusajat (vuotta):
rakennukset ja rakennelmat | 20–40 |
koneet ja laitteet | 5–25 |
muut aineelliset hyödykkeet | 3–12 |
aineettomat hyödykkeet | 3–20 |
Katso Liitetiedot 2.1. Segmentti- ja liikevaihtotiedot, 3.2. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet ja 3.4. Aineelliset
milj. euroa | 2025 | 2024 |
Julkiset avustukset | 1,1 | 0,9 |
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 2,7 | 21,5 |
Vakuutuskorvaukset omaisuusvahingoista | 7,9 | 2,2 |
Rojaltituotot | 0,2 | 0,2 |
Vuokratuotot | 1,3 | 1,0 |
Sopimuskorvaukset 1 | 56,0 | - |
Muut | 13,0 | 15,5 |
Yhteensä | 82,1 | 41,3 |
1
Katso myös Liitetieto 3.1. Liiketoimintojen yhdistäminen.
Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät
tuotot, kuten rojalti- ja vuokratuotot sekä liiketoimintojen hankintoihin liittyvät voitot.
Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät myös avustukset. Valtiolta tai muulta taholta saadut avustukset tuloutetaan
tuloslaskelmaan samaan aikaan kulujen kirjauksen kanssa. Aineellisen käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset
milj. euroa | 2025 | 2024 |
Liikearvon arvonalentuminen 1 | - | 1,4 |
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot | 1,8 | 2,4 |
Muut | 7,2 | 9,9 |
Yhteensä | 8,9 | 13,7 |
1
Katso Liitetieto 3.2. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet.
milj. euroa | 2025 | 2024 |
Tilintarkastuspalkkio | 3,7 | 3,6 |
Muut lakisääteiset toimeksiannot | 0,3 | 0,5 |
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 106
Veropalvelut | - | - |
Muut palvelut | 0,1 | 0,2 |
Yhteensä | 4,2 | 4,4 |
KPMG toimii Huhtamaki konsernin tilintarkastajana. KPMG on lisäksi suorittanut muita lakisääteisiä toimeksiantoja
mukaan lukien kestävyysraportoinnin varmennuksen. KPMG-yhteisöön kuuluvat yksiköt ovat tarjonneet konserniin
kuuluville yhtiöille muuta tilintarkastukseen liittymätöntä neuvontaa yhteensä 0,1 milj. euron (0,2 milj. euron) arvosta, josta
KPMG Oy Ab osuus oli yhteensä 0,1 milj. euroa (0,0 milj. euroa). Tällainen muu neuvonta vaatii erillisen läpikäynti- ja
hyväksyntäprosessin liittyen tilintarkastajan tarjoamiin muihin kuin tilintarkastuspalveluihin, ja sisälsi esimerkiksi erilaista
LAADINTAPERIAATTEET
Liiketoiminnan muut kulut
milj. euro a | 2025 | 2024 |
Tilikauden verot | 50,4 | 85,5 |
Laskennalliset verot | 11,8 | -16,8 |
Tuloverot yhteensä | 62,2 | 68,7 |
Voitto ennen veroja | 261,0 | 300,5 |
Verot laskettuna emoyhtiön 20 %:n verokannalla | 52,2 | 60,1 |
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus | 4,3 | -1,7 |
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tuotot | 1,2 | 0,4 |
Kirjaamattomien verotappioiden vaikutus | 2,4 | 7,1 |
Edellisten tilikausien verot | -3,3 | -1,3 |
Laskennallinen verovelka jakamattomista voittovaroista | 1,9 | 0,0 |
Muut erät¹ | 3,6 | 4,0 |
Tuloverot yhteensä | 62,2 | 68,7 |
¹ Muut erät sisältää toimintavaluuttojen uudelleenarvostustappion 4 milj. euroa (2024: voitto 4 milj. euroa) sekä paikallisten verokantojen muutokset.
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
| 2025 | 2024 | |||||
Ennen | Vero- | Verojen | Ennen | Vero- | Verojen | |
milj. euroa | veroja | vaikutus | j älkeen | veroja | vaikutus | jälkeen |
Rahavirran suojaukset | -4,5 | 1,0 | -3,5 | -1,8 | 0,3 | -1,6 |
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittäminen | 22,7 | -7,6 | 15,2 | 3,4 | -0,7 | 2,7 |
Vuonna 2025 tuloverovelat sisältävät 33 milj. euroa (39 milj. euroa) sellaisia tuloverovelkoja, joihin liittyy epävarmuutta.
Näiden eriin liittyvien ulosmenevien rahavirtojen ajoitusta ei niiden luonteen vuoksi pystytä määrittämään.
Eräiden Huhtamäki konserniyhtiöiden edellisten vuosien tuloveroilmoitukset ovat paikallisten veroviranomaisten
tarkasteltavana. Vuonna 2025 konsernilla oli verotarkastuksia meneillään useissa maissa kuten Egyptissä, Saksassa,
Ghanassa, Intiassa, Alankomaissa, Philippiineillä, Vietnamissa ja Yhdysvalloissa.
Huhtamäen liiketoiminta ja sijoitukset erityisesti kehittyvien markkinoiden maissa saattavat aiheuttaa epävarmuutta,
kuten epäsuotuisaa verokohtelua. Verokulun määrittäminen vaatii johdon harkintaa ja osittaista arviointia. Epävarmoista
veropositiosta kirjataan velka, jos pidetään todennäköisenä (toteutuminen on todennäköisempää kuin toteutumatta
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 107
jääminen), ettei veroviranomainen tule täysin hyväksymään tiettyjä tuloveroilmoitusten veropositioita. Kirjatut määrät
perustuvat raportointipäivän arvioon lopullisen veron todennäköisimmästä määrästä tai odotettavissa olevasta
painotetusta keskimääräisestä arvosta, perustuen siihen kumpi menettelytapa parhaiten ennakoi yhtiön mielestä
epävarmuuden toteutumista. Vaikka johdon käsitys on, että tarkastukset eivät tule aiheuttamaan merkittäviä lisäveroja jo
varatun lisäksi, tarkastuksen lopputulos tai todelliset kustannukset voivat merkittävästi erota arvioidusta määrästä.
Suomessa
tuli
voimaan
laki
suurten
konsernien
vähimmäisverosta
1.
tammikuuta
2024
ja
konserni
kuuluu
täydennysverosta annettujen Pilari 2:n mukaisten verosäädösten piiriin. Vuonna 2025, konserni on kirjannut tilikauden
veroihin 2 milj. euroa (2 milj. euroa) täydennysveroa.
Tuloverot
Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot
perustuen kunkin yhtiön paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon, sekä aikaisempien
tilikausien verojen oikaisut samoin kuin laskennallisten verojen muutokset. Suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan
tuloksen eriin kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa pääomaa tai muita laajan tuloksen eriä.
kirjanpitoarvojen välillä velkamenetelmän mukaisesti. Laskennallista veroa ei kirjata vähennyskelvottomasta liikearvosta
ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista siltä osin kuin ero ei toteudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennallista verovelkaa ei myöskään kirjata, kun alun perin kirjataan kirjanpitoon omaisuuserä tai velka, ja kyseinen
liiketoimi ei ole yritysten yhteenliittymä, eikä tällaisen erän kirjaaminen kirjanpitoon vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä
verotettavaan tuloon. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla.
Merkittävimmät
väliaikaiset
erot
syntyvät
aineellisista
käyttöomaisuushyödykkeistä,
tilinpäätössiirroista,
käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, rahoitusinstrumenteista ja etuuspohjaisista järjestelyistä. Laskennallinen
verosaaminen kirjataan siihen määrään, mikä on todennäköisesti mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää
Konserni noudattaa väliaikaista pakollista vapautusta täydennysverotuksen laskennallisten verojen kirjaamisesta ja
raportoinnista, ja kirjaa aiheutuneet täydennysverot tilikauden veroihin.
IFRIC 23-tulkinnan mukaisesti konserni kirjaa varauksen epävarmoista veropositioista, kun konsernilla on aikaisempaan
tapahtumaan perustuva velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää maksusuoritusta.
Verokäsittelyihin liittyvää epävarmuutta tarkastellaan ja arvostetaan tapauskohtaisesti lainkäyttöalueilla käyttäen johdon
arviota todennäköisimmästä tuloksesta kahden vaihtoehtoratkaisun välillä, tai odotusarvon mukaista arviota, kun
mahdollisia lopputuloksia on useampia. Konserni kirjaa koron myöhässä maksetuista veroista osana rahoituskuluja, ja
milj. euroa |
2025 |
2024 |
Laskennalliset verosaamiset |
||
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet |
54,3 |
43,5 |
Eläkevelvoitteet |
24,8 |
34,4 |
Varaukset |
5,9 |
6,1 |
Käyttämättömät verotappiot |
35,5 |
35,5 |
Muut väliaikaiset erot |
37,0 |
46,2 |
Yhteensä |
157,6 |
165,7 |
Laskennalliset verovelat |
||
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet |
164,9 |
157,1 |
Aineettomat hyödykkeet |
22,3 |
26,8 |
Eläkevelvoitteet |
18,9 |
20,5 |
Jakamattomat voittovarat |
25,5 |
24,1 |
Muut väliaikaiset erot |
9,3 |
11,7 |
Yhteensä |
241,0 |
240,2 |
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 108
Laskennallinen nettoverovelka |
83,4 |
74,4 |
Laskennallinen nettoverovelka jakautuu taseeseen seuraavasti: |
||
Laskennallinen verosaaminen |
60,3 |
63,8 |
Laskennallinen verovelka |
143,7 |
138,2 |
Yhteensä |
83,4 |
74,4 |
Konsernilla oli 31.12.2025 yhteensä 89 milj. euroa (73 milj. euroa) sellaisia väliaikaisia eroja, joista ei ollut kirjattu
laskennallista verosaamista. Näistä väliaikaisista eroista 24 milj. eurolla on rajoittamaton vanhenemisaika, 11 milj. eurolla
yli viisi vuotta ja 53 milj. eurolla enintään viisi vuotta.
Laskennallisten verojen nettomäärän muutokset vuoden aikana
milj. euroa |
2025 |
2024 |
Laskennallisten verojen nettomäärä 1.1. |
-74,4 |
-84,9 |
Kirjattu tuloslaskelmaan |
-11,8 |
16,8 |
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin |
-6,6 |
-0,5 |
Muuntoerot |
9,4 |
-5,9 |
Laskennallisten verojen nettomäärä 31.12. |
-83,4 |
-74,4 |
Osakekohtainen tulos
2025 | 2024 | |
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (laimentamaton/laimennettu), | 191,8 | 224,1 |
milj. euroa | ||
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo, tuhansina | 104 924 | 104 713 |
Osakeperusteisten järjestelmien vaikutus, tuhansina | 26 | 424 |
Laimennettu ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo, tuhansina | 104 949 | 105 136 |
Osakekohtainen tulos tilikauden voitosta emoyhtiön omistajille | ||
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa | 1,83 | 2,14 |
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa | 1,83 | 2,13 |
Vuonna 2025 osinkoa maksettiin 1,10 euroa osakkeelta, yhteensä 115,5 milj. euroa (1,05 euroa osakkeelta, yhteensä
110,0 milj. euroa). Yhtiökokoukselle, joka kokoontuu 29.4.2026, ehdotetaan, että osinkoa jaettaisiin 1,14 euroa osaketta
kohden. Tällöin osinko vuodelta 2025 olisi yhteensä 119,7 milj. euroa, laskettuna 31.12. 2025 ulkona olevien osakkeiden
Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimääräisellä kappalemäärällä. Laimennetun osakekohtaisen
Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen päätöksen
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 109
3. Yritysostot ja investoinnit
Zellwin Farms
23.4.2025 Huhtamäki saattoi päätökseen Zellwoodissa, Florida, Yhdysvallat, toimivan Zellwin Farmsin
yritysoston. Yksityisomistuksessa olleen liiketoiminnan velaton arvo on 18 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
Yritysosto
tukee
Huhtamäen
kasvua
muotoonpuristetuissa
kuitupakkauksissa,
erityisesti
kananmunakartonkien
ja
-kennojen
osalta.
Zellwin
Farms
on
palvellut
Kaakkois-Yhdysvaltojen
kananmunatuottajia toimipaikastaan yli 20 vuoden ajan. Hankitun liiketoiminnan vuotuinen liikevaihto on noin
20 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Yrityskaupan myötä Huhtamäki saa lisää kapasiteettia ja osaamista
muotoonpuristettujen kuitupakkausten alalla.
Liiketoiminnot raportoidaan osana North America raportointisegmenttiä 23.4.2025 alkaen. Liikearvon
odotetaan olevan verotuksessa vähennyskelpoinen. Hankitaan liittyvät 0,4 milj. euron suuruiset transaktiokulut
on kirjattu konsernin tuloslaskelman eriin Hallinnon kulut.
Hankitun toiminnan yhdistelty liikevaihto hankintahetkestä lähtien 12,1 milj. euroa ja tilikauden tulos 1,3 milj.
euroa konsernin tuloslaskelmaan.
Konsernin liikevaihto olisi ollut noin 3 965 milj. euroa ja tilikauden tulos noin 199 milj. euroa, jos hankittu
liiketoiminta olisi konsolidoitu 1. tammikuuta 2025 alkaen.
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä
milj. euroa |
|
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet |
13,6 |
Vaihto-omaisuus |
1,0 |
Myyntisaamiset ja muut saamiset |
0,0 |
Varat yhteensä |
14,6 |
Ostovelat ja muut velat |
0,1 |
Velat yhteensä |
0,1 |
Nettovarallisuus yhteensä |
14,5 |
Liikearvo |
0,0 |
Vastike |
14,5 |
Vastike, rahana maksettu |
14,5 |
Hankitun liiketoiminnon rahavirtavaikutus
milj. euroa |
|
Kauppahinta, rahana maksettu |
-14,5 |
Hankinnan kohteiden rahavarat |
- |
Hankintaan liittyvät kulut |
-0,4 |
Nettorahavirtavaikutus hankinnasta |
-14,9 |
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 110
Ehdolliset vastikkeet
Vuonna 2025 konserni kirjasi 41,0 milj. euroa ehdollisiin vastikkeisiin liittyviä rahoitusvelkoja. Maksut ovat pääasiassa
ehdollisia hankittujen liiketoimintojen taloudellisesta suorituskyvystä hankintapäivän jälkeen. Vuonna 2024 konsernilla ei
ollut ehdollisiin vastikkeisiin liittyviä rahoitusvelkoja.
LAADINTAPERIAATTEET
Hankitut liiketoiminnot sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää. Yksilöitävissä olevat varat ja velat
arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä, mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus arvostetaan joko
käypään arvoon tai määräysvallattomien omistajien suhteelliseen omistusosuuteen hankinnan kohteen yksilöitävissä
olevasta nettovarallisuudesta hankintahetkellä. Vaiheittaisessa hankinnassa, aiempi omistusosuus uudelleenarvostetaan
hankintapäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan asianmukaisesti tulokseen tai laajaan tulokseen.
Luovutetun vastikkeen, mahdollisen määräysvallattomien omistajien osuuden ja mahdollisen aiemman omistusosuuden
kokonaismäärän ja hankitun nettovarallisuuden erotus on liikearvoa.
Mahdollinen ehdollinen vastike on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko rahoitusvelaksi tai
omaksi pääomaksi. Rahoitusvelaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden
päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua
lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.
Muut aineettomat |
|||||
hyödykkeet (myös |
|||||
Asiakas- |
aineettomat |
||||
milj. euroa |
Liikearvo |
suhteet |
Ohjelmistot |
oikeudet) |
Yhteensä 2025 |
Hankintameno 1.1.2025 |
1 157,1 |
119,2 |
56,0 |
87,9 |
1 420,3 |
Lisäykset |
- |
- |
0,3 |
1,1 |
1,4 |
Vähennykset |
- |
- |
-1,4 |
-1,9 |
-3,3 |
Siirto erien välillä |
- |
- |
0,8 |
21,2 |
22,0 |
Liiketoimintojen yhdistäminen |
0,0 |
- |
0,0 |
- |
0,1 |
Kurssierot |
-73,2 |
-10,8 |
-2,5 |
-3,7 |
-90,1 |
Hankintameno 31.12.2025 |
1 084,0 |
108,5 |
53,3 |
104,6 |
1 350,4 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025 |
-133,0 |
-63,8 |
-47,1 |
-58,6 |
-302,5 |
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
- |
- |
1,4 |
0,2 |
1,6 |
Tilikauden poisto |
- |
-6,0 |
-3,3 |
-9,6 |
-19,0 |
Tilikauden arvonalentumiset 1 |
- |
- |
- |
-12,1 |
-12,1 |
Kurssierot |
4,3 |
5,2 |
2,2 |
2,4 |
14,0 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025 |
-128,7 |
-64,6 |
-46,8 |
-77,8 |
-318,0 |
Kirjanpitoarvo 31.12.2025 |
955,2 |
43,8 |
6,5 |
26,8 |
1 032,4 |
1
Huhtamäki teki vuoden 2025 toisella neljänneksellä alaskirjauksen liittyen uudelleenjärjestelyyn Foodservice Packaging -segmentissä, kun tuotantoa keskitettiin.
Muut aineettomat |
|||||
hyödykkeet (myös |
|||||
Asiakas- |
aineettomat |
||||
milj. euroa |
Liikearvo |
suhteet |
Ohjelmistot |
oikeudet) |
Yhteensä 2024 |
Hankintameno 1.1.2024 |
1 124,5 |
115,1 |
99,2 |
85,2 |
1 424,0 |
Lisäykset |
- |
- |
0,3 |
2,6 |
2,9 |
Vähennykset |
- |
-0,1 |
-47,3 |
-5,2 |
-52,5 |
Siirto erien välillä |
- |
- |
2,8 |
3,7 |
6,5 |
Kurssierot |
32,6 |
4,2 |
1,0 |
1,6 |
39,4 |
Hankintameno 31.12.2024 |
1 157,1 |
119,2 |
56,0 |
87,9 |
1 420,3 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 |
-129,9 |
-55,5 |
-89,6 |
-50,5 |
-325,5 |
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 111
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | - | 0,1 | 47,2 | 1,0 | 48,3 |
Tilikauden poisto | - | -6,8 | -3,7 | -8,4 | -18,9 |
Tilikauden arvonalentumiset | -1,4 1 | - | - | - | -1,4 |
Kurssierot | -1,7 | -1,5 | -1,0 | -0,7 | -4,9 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 | -133,0 | -63,8 | -47,1 | -58,6 | -302,5 |
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 | 1 024,1 | 55,5 | 8,9 | 29,3 | 1 117,8 |
1
Vuoden 2024 aikana Huhtamäki tiedotti aikovansa tehostaa tuotantoaan ja suunnittelevansa sulkea Foodservice Packaging -segmenttiinsä kuuluvan tuotantolaitoksensa
Port Klangissa, Malesiassa, kuluvan vuoden toisen neljänneksen loppuun mennessä. Tämän seurauksena konserni on alaskirjannut Port Klangin toimintoihin liittyvän
liikearvon.
Yritysten hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu luovutetun vastikkeen sekä hankittujen käypiin arvoihin
arvostettujen yksilöitävissä olevien nettovarojen erotuksena. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville
yksikköryhmille, joiden odotetaan saavan synergiaetuja liiketoiminnan hankinnasta ja liikearvosta ei kirjata
poistoja vaan se testataan vuosittain arvonalentumisten varalta. Osakkuus- ja yhteisyritysten osalta liikearvo
sisällytetään yrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä
Aineettomia hyödykkeitä ovat asiakassuhteet, patentit, tekijänoikeudet, tavaramerkit, teknologiat, päästöoikeudet,
uudistuvan energian sertifikaatit sekä ohjelmistolisenssit. Ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan
tyypillisesti tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan, joka voi vaihdella kolmesta kahteenkymmeneen
vuoteen. Muut aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen osalta, jos on viitteitä arvonalentumisesta, katso
Liitetieto 3.4. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet liittyen arvonalentumiseen.
Pilvipohjaiset ohjelmistot, jotka täyttävät aineettoman hyödykkeen määritelmän sekä aktivointiehdot kirjataan taseeseen.
Implementointimenot (räätälöinti ja konfigurointi) liittyen pilvipohjaiseen ohjelmistoon, josta ei synny aineetonta
hyödykettä ja saatujen palvelujen katsotaan olevan erillisiä ohjelman käytettävyydestä, kirjataan kuluksi, kun palvelu
vastaanotetaan. Jos räätälöinti- ja konfigurointipalvelut eivät ole erillisiä ohjelman käytettävyydestä, kirjataan menot
taseeseen ennakkomaksuiksi ja kuluksi ohjelmiston sopimuskauden aikana.
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Uusien tuotteiden ja
prosessien kehittämismenot aktivoidaan taseeseen siitä lähtien, kun tuotteesta odotetaan saatavan taloudellisia hyötyjä ja
konsernilla on aikomus ja resurssit saattaa kehitystyö loppuun. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida
Päästöoikeudet ja uudistuvan energian sertifikaatit arvostetaan hankintahintaan. Ilmaiseksi saadut oikeudet ja sertifikaatit
arvostetaan nimellisarvoon (nollan suuruiseksi). Päästöoikeudet kirjataan pois taseesta toteutuneita päästöjä vastaan.
Varaus päästöoikeuksien palautusvelvoitteen täyttämiseksi kirjataan käypään arvoon raportointikauden lopussa, jos
konsernin halussa olevat päästöoikeudet eivät riitä kattamaan todellisia päästöjä. Uudistuvan energian sertifikaatit
aineettomat hyödykkeet enintään | 20 |
ohjelmistot | 3–5 |
asiakassuhteet | 7–15 |
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 112
Muihin aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain, jos niiden vaikutuksesta
yritykselle koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot
Liikearvo kohdistettuna rahavirtaa tuottaville yksikköryhmille
Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät liikearvot on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksikköryhmille, joiden odotetaan
saavan synergiaetuja liiketoiminnan hankinnasta. Tällä tasolla liikearvoa arvioidaan sisäisessä johdon raportoinnissa.
Rahavirtaa tuottava yksikköryhmä, jolle liikearvo allokoidaan on liiketoimintasegmentti. Yhteenveto liikearvosta
kohdennettuna liiketoimintasegmenteille ja painotetut keskiarvot käytetyistä diskonttokoroista ennen veroja on esitetty
alla olevassa taulukossa:
| 2025 | 2024 | |||
Käytetyt | Käytetyt | |||
diskonttokorot | diskonttokorot | |||
(ennen | (ennen | |||
milj. euroa | Liikearvo | veroja), % | Liikearvo | veroja), % |
Flexible Packaging | 495,5 | 10,7 | 539,7 | 11,9 |
North America | 220,1 | 10,1 | 234,4 | 9,8 |
Foodservice Packaging | 175,9 | 9,7 | 186,3 | 9,7 |
Fiber Packaging | 63,7 | 10,6 | 63,7 | 10,4 |
Liikearvo yhteensä | 955,2 | 1 024,1 | ||
Arvonalentumistestaus
Liikearvo on testattu arvonalentumisen osalta ja koska rahavirtaa tuottavien yksikköryhmien kerrytettävissä oleva
rahavirta on suurempi kuin tasearvo, arvonalentumistappioita ei ole kirjattu.
Liikearvon arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikköryhmän tasearvoa on verrattu kerrytettävissä
olevaan rahamäärään. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty
käyttöarvon avulla, joka arvioidaan diskontatun rahavirtamallin avulla. Rahavirrat määritetään viiden vuoden budjetoitujen
rahavirtojen perusteella, jotka pohjautuvat liiketoiminnan suunnitelmiin. Suunnitelmat perustuvat kokemukseen ja
tulevaisuuden ennustettuihin markkinakehityksiin. Johto on hyväksynyt suunnitelmat joihin arvonalentumistestaukset
perustuvat. Pidemmän aikavälin ennakoidut rahavirrat on arvioitu extrapoloimalla kehittyneiden maiden rahavirrat 0,8
(0,8) %:n kasvuarviota käyttäen, kehittyvien maiden rahavirrat 1,4 (1,4) %:n kasvuarviota käyttäen ja korkean kasvun
maiden rahavirrat 2,2 (2,4) %:n kasvuarviota käyttäen. Johdon näkemyksen mukaan nämä kasvuarviot kuvastavat
liiketoiminnan kehitystä ennusteiden mukaisella pitkällä aikavälillä.
Herkkyysanalyysi
Osana arvonalentumistestausta suoritetaan herkkyysanalyysi keskeisten muuttujien osalta. Arvonalentumistestauksessa
käytettävien muuttujien, joiden katsotaan olevan herkimmät muutoksille, ovat liikevoitto ja diskonttokorot. Näiden
keskeisten muuttujien osalta on suoritettu herkkyysanalyysi, ja johdon käsityksen mukaan kohtuulliset muutokset
rahavirtaa tuottavien yksiköiden laskelmissa käytetyissä keskeisissä oletuksissa (liikevoittomarginaalin aleneminen 1,5
prosenttiyksikköä, diskonttokoron nousu 1,5 prosenttiyksiköllä tai näiden muutoksien yhteisvaikutus) eivät johda siihen,
LAADINTAPERIAATTEET
Liikearvo testataan arvonalentumisen osalta vuosittain tai useammin mikäli on viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta.
Liikearvon arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikköryhmän tasearvoa verrataan kerrytettävissä olevaan
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 113
rahamäärään. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon
avulla, joka arvioidaan diskontatun rahavirtamallin avulla. Rahavirrat määritetään viiden vuoden budjetoitujen rahavirtojen
perusteella, jotka pohjautuvat liiketoiminnan suunnitelmiin. Liiketoiminnan suunnitelmat perustuvat kokemukseen ja
tulevaisuuden ennustettuihin markkinakehityksiin. Johto hyväksyy suunnitelmat joihin arvonalentumistestaukset
perustuvat. Pidemmän aikavälin ennakoidut rahavirrat extrapoloidaan kehittyneiden maiden, kehittyvien maiden ja
korkean kasvun maiden kasvuarviota käyttäen. Laskelmissa käytetyt diskonttokorot ennen veroja on määritetty
keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen
huomioon omaisuuseriin liittyvät riskit.
Mahdollinen liikearvon arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan eikä aiemmin kirjattua liikearvon
milj. euroa |
2025 |
2024 |
Omistetut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet |
1 571,0 |
1 761,7 |
Käyttöoikeusomaisuuserät |
185,6 |
152,2 |
Aineelliset hyödykkeet |
1 756,5 |
1 913,9 |
| Omistetut käyttöomaisuuserät | ||||||
Ennakkomaksut j a | Muut | |||||
Maa-alueet ja | Rakennukset j a | Koneet j a | keskeneräiset | aineelliset | Yhteensä | |
milj. euroa | maanparannukset | rakennelmat | kalusto | hankinnat | hyödykkeet | 2025 |
Hankintameno 1.1.2025 | 47,3 | 562,2 | 2 508,7 | 371,4 | 122,0 | 3 611,6 |
Lisäykset | - | 0,6 | 8,1 | 160,5 | 1,4 | 170,6 |
Vähennykset | -0,6 | -3,0 | -40,2 | -1,0 | -2,8 | -47,6 |
Siirto erien välillä | 2,7 | 25,5 | 228,2 | -282,4 | 5,6 | -20,5 |
Liiketoimintojen yhdistäminen | 4,0 | 3,2 | 6,4 | - | 0,1 | 13,8 |
Myytävänä oleviksi luokitellut | ||||||
| omaisuuserät | - | - | - | - | - | - |
Kurssierot | -4,2 | -43,2 | -177,0 | -21,0 | -8,2 | -253,5 |
Hankintameno 31.12.2025 | 49,2 | 545,4 | 2 534,1 | 227,4 | 118,2 | 3 474,3 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | ||||||
| 1.1.2025 | -2,9 | -256,2 | -1 505,5 | - | -85,3 | -1 849,8 |
Vähennysten ja siirtojen kertyneet | ||||||
| poistot | - | 2,3 | 37,2 | - | 2,7 | 42,3 |
Tilikauden poisto | -0,8 | -21,2 | -135,5 | - | -8,1 | -165,5 |
Tilikauden arvonalentumiset 1 | - | -1,0 | -63,7 | - | -0,0 | -64,7 |
Myytävänä oleviksi luokitellut | ||||||
| omaisuuserät | - | - | - | - | - | - |
Kurssierot | 0,4 | 18,2 | 110,6 | - | 5,2 | 134,4 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | ||||||
| 31.12.2025 | -3,3 | -257,9 | -1 556,7 | - | -85,4 | -1 903,4 |
Kirjanpitoarvo 31.12.2025 | 45,9 | 287,5 | 977,4 | 227,4 | 32,7 | 1 571,0 |
1
Huhtamäki teki vuoden 2025 toisella neljänneksellä alaskirjauksen liittyen uudelleenjärjestelyyn Foodservice Packaging -segmentissä, kun tuotantoa
keskitettiin.
Omistetut käyttöomaisuuserät |
||||||
Ennakkomaksut |
Muut |
|||||
Maa-alueet ja |
Rakennukset ja |
Koneet j a |
j a keskeneräiset |
aineelliset |
Yhteensä |
|
milj. euroa |
maanparannukset |
rakennelmat |
kalusto |
hankinnat |
hyödykkeet |
2024 |
Hankintameno 1.1.2024 |
47,9 |
535,8 |
2 276,3 |
342,7 |
112,9 |
3 315,6 |
Lisäykset |
- |
0,6 |
11,7 |
232,0 |
0,7 |
245,1 |
Vähennykset |
-0,4 |
-6,7 |
-42,3 |
-1,2 |
-5,0 |
-55,6 |
Siirto erien välillä |
0,1 |
13,7 |
182,3 |
-213,2 |
10,5 |
-6,5 |
Liiketoimintojen yhdistäminen |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
Myytävänä oleviksi luokitellut |
||||||
omaisuuserät 1 |
-1,7 |
- |
- |
- |
- |
-1,7 |
Kurssierot |
1,3 |
18,8 |
80,8 |
11,1 |
2,8 |
114,7 |
Hankintameno 31.12.2024 |
47,3 |
562,2 |
2 508,7 |
371,4 |
122,0 |
3 611,6 |
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 114
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | ||||||
1.1.2024 | -1,9 | -226,6 | -1 363,1 | - | -78,2 | -1 669,8 |
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -0,0 | 4,8 | 44,3 | - | 4,7 | 53,8 |
Tilikauden poisto | -0,8 | -26,3 | -136,9 | - | -9,7 | -173,8 |
Tilikauden arvonalentumiset | - | - | - | - | - | - |
Myytävänä oleviksi luokitellut | ||||||
omaisuuserät 1 | - | - | - | - | - | - |
Kurssierot | -0,2 | -8,1 | -49,8 | - | -1,9 | -60,0 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | ||||||
31.12.2024 | -2,9 | -256,2 | -1 505,5 | - | -85,3 | -1 849,8 |
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 | 44,4 | 306,0 | 1 003,2 | 371,4 | 36,7 | 1 761,7 |
1
Katso Liitetieto 3.5. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät.
| Käyttöoikeusomaisuuserät | |||||
Rakennukset | Koneet | Muut | |||
j a | j a | aineelliset | Yhteensä | ||
milj. euroa | Maa-alueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | 2025 |
Hankintameno 1.1.2025 | 15,3 | 218,2 | 38,8 | 2,3 | 274,6 |
Lisäykset | 0,0 | 66,2 | 11,4 | 2,1 | 79,7 |
Vähennykset | -0,0 | -14,9 | -9,0 | -0,1 | -24,0 |
Siirto erien välillä | - | - | -0,1 | - | -0,1 |
Liiketoimintojen yhdistäminen | - | - | - | - | - |
Kurssierot | -1,6 | -11,2 | -1,8 | -0,2 | -14,8 |
Hankintameno 31.12.2025 | 13,7 | 258,2 | 39,3 | 4,1 | 315,3 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025 | -7,1 | -96,1 | -18,0 | -1,2 | -122,4 |
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | - | 9,6 | 8,5 | 0,1 | 18,1 |
Tilikauden poisto | -0,6 | -21,5 | -8,8 | -0,5 | -31,4 |
Kurssierot | 0,8 | 4,3 | 0,8 | 0,1 | 5,9 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025 | -6,9 | -103,6 | -17,6 | -1,6 | -129,8 |
Kirjanpitoarvo 31.12.2025 | 6,8 | 154,6 | 21,6 | 2,6 | 185,6 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | |||||
Rakennukset | Koneet | Muut | |||
j a | j a | aineelliset | Yhteensä | ||
milj. euroa | Maa-alueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | 2024 |
Hankintameno 1.1.2024 | 14,5 | 204,8 | 40,6 | 2,1 | 262,1 |
Lisäykset | 0,0 | 22,1 | 12,5 | 0,5 | 35,0 |
Vähennykset | -0,0 | -18,2 | -10,0 | -0,4 | -28,6 |
Siirto erien välillä | - | 5,1 | -5,1 | - | - |
Kurssierot | 0,8 | 4,4 | 0,8 | 0,1 | 6,0 |
Hankintameno 31.12.2024 | 15,3 | 218,2 | 38,8 | 2,3 | 274,6 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 | -6,1 | -86,5 | -19,4 | -1,0 | -113,0 |
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,0 | 12,4 | 9,8 | 0,3 | 22,6 |
Tilikauden poisto | -0,6 | -20,0 | -8,1 | -0,6 | -29,3 |
Kurssierot | -0,3 | -2,0 | -0,4 | -0,0 | -2,7 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 | -7,1 | -96,1 | -18,0 | -1,2 | -122,4 |
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 | 8,2 | 122,1 | 20,8 | 1,1 | 152,2 |
LAADINTAPERIAATTEET
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
sisältävät
sekä
omistetut
käyttöomaisuushyödykkeet
että
käyttöoikeusomaisuuserät.
Maa-alueet, rakennukset sekä koneet ja kalusto muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä.
Ne on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla
arvonalentumisilla. Itse valmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja välittömän työn sekä
suhteellisen osuuden tuotannon yleismenoista. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on
eripituiset
taloudelliset
vaikutusajat,
osat
käsitellään
erillisinä
hyödykkeinä.
Käyttöoikeusomaisuushyödykkeiden
hankintameno sisältää vuokravelan alkuperäisen arvon, alkamispäivänä tai ennen alkamispäivää tehdyt vuokramaksut
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 115
vähennettynä vuokra-alennuksilla, välittömät kulut sekä purkamiskulujen arvion. Kirjanpitoarvoon kirjataan myös
mahdollisista sopimusmuutoksista tai -uudelleenarvioinneista johtuvat vuokravelkojen uudelleenarvostukset.
Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan.
Näin tehdään myös merkittävien tarkastus- ja huoltotoimien osalta. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain
silloin, kun ne lisäävät hyödykkeestä yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Kaikki muut kulut, kuten normaalit huolto- ja
korjaustoimenpiteet,
kirjataan
tuloslaskelmaan
kuluksi
niiden
syntymishetkellä.
Ehdot
täyttävän
käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman
menot aktivoidaan osaksi hankintamenoa.
vuokratuista käyttöoikeusomaisuushyödykkeistä vuokra-ajan mukaisesti. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Omistettujen aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat (vuotta):
rakennukset ja rakennelmat | 20–40 |
koneet ja laitteet | 5–25 |
muut aineelliset hyödykkeet ja maanparannukset | 3–12 |
Myytävänä oleviksi luokitellut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan
käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Näiden käyttöomaisuushyödykkeiden poistaminen
lopetetaan luokitteluhetkellä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai
tappiot kirjataan tuloslaskelman liikevoittoon.
Ks. liitetiedosta 6.4. Vuokrasopimukset lisätietoja liittyen käyttöoikeusomaisuuden laadintaperiaatteisiin.
Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellä mahdollisten arvonalentumisten viitteiden havaitsemiseksi.
Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään. Arvonalentumistappio
kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin
vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita
yksikön omaisuuseriä.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko niin, että se on käypä arvo
vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla, tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut
vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa
tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Diskonttauskoroissa otetaan huomioon myös
kyseisten hyödykkeiden erityinen riski.
Tilinpäätöshetkellä arvioidaan onko viitteitä siitä, että aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, sekä muihin aineettomiin
hyödykkeisiin
paitsi
liikearvoon
aikaisempina
kausina
tehty
arvonalentumistappio,
on
edelleen
aiheellinen.
Arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä
arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle
olisi
määritetty
kirjanpitoarvoksi
(poistoilla
vähennettynä),
jos
siitä
ei
olisi
aikaisempina
vuosina
kirjattu
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
8.6.2023 Huhtamäki tiedotti tehostavansa joustopakkausten tuotantoaan Euroopassa sulkemalla tehtaansa Prahassa,
Tšekin tasavallassa. Tämän seurauksena konserni luokitteli tietyt omaisuuserät koostuen maa-alueista ja koneista,
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 116
aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä myytävänä oleviin omaisuuseriin vuoden 2024 lopussa. Myytävänä olevien
pitkäaikaisten omaisuuserien arvo oli 1,8 miljoonaa euroa vuoden 2025 lopussa (1,7 miljoonaa euroa vuoden 2024
lopussa), ja konserni odottaa myyvänsä nämä omaisuuserät seuraavan 12 kuukauden aikana.
LAADINTAPERIAATTEET
Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään
pääasiassa myyntitapahtuman kautta, jatkuvan käytön sijasta. Omaisuuserien on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä
kunnossaan, soveltaen kyseisten omaisuuserien myyntiin tavanomaisesti sovellettavia ehtoja. Myynnin on oltava myös
erittäin todennäköinen ja sen odotetaan toteutuvan vuoden kuluessa luokittelun tapahtumisesta. Kyseiset omaisuuserät
esitetään erikseen konsernin taseessa ja arvostetaan joko kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon vähennettynä myynnin
kustannuksilla, sen mukaan kumpi näistä on alhaisempi. Vertailutietoja ei oikaista luokittelua tehdessä. Myytäväksi
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 117
4. Käyttöpääoma
milj. euroa |
2025 |
2024 |
Aineet ja tarvikkeet |
214,0 |
262,4 |
Keskeneräiset tuotteet |
77,4 |
87,7 |
Valmiit tuotteet |
329,1 |
336,9 |
Kuljetuksessa olevat tavarat |
21,4 |
21,4 |
Arvonalentumisvaraus |
-41,9 |
-41,8 |
Yhteensä |
599,9 |
666,6 |
Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta 41,9 milj. eurolla (41,8 milj. euroa). Vaihto-
omaisuus sisältää 4,7 milj. euroa vaihto-omaisuuden alaskirjausten peruutuksia (8,0 milj. euroa). Peruutukset liittyvät
tuotantoon otettuihin eriin sekä valmiiden tuotteiden myyntiin.
LAADINTAPERIAATTEET
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on
tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta
johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden arvo on määritetty FIFO-menetelmää (first-in-first-out) käyttäen ja se sisältää kaikki menot, jotka ovat
aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta tarkasteluhetken sijaintipaikkaan ja tilaan. Valmistetun vaihto-omaisuuden
hankintamenoon luetaan materiaalien ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi osuus tuotannon
milj. euroa |
2025 |
2024 |
Myyntisaamiset |
456,8 |
540,5 |
Muut saamiset |
95,4 |
68,9 |
Korkosaamiset ja muut rahoitussaamiset |
6,5 |
14,7 |
Muut siirtosaamiset ja menoennakot |
52,3 |
54,1 |
Yhteensä |
611,0 |
678,1 |
Muut siirtosaamiset ja menoennakot sisältävät tavaraennakot, rojaltisiirtosaamiset, alennusjaksotukset ja muut sekalaiset
jaksotukset.
Brutto |
Arvonalennus |
Netto |
Brutto |
Arvonalennus |
Netto |
|
milj. euroa |
2025 |
2025 |
2025 |
2024 |
2024 |
2024 |
Erääntymättömät |
415,7 |
0,5 |
415,2 |
493,2 |
0,8 |
492,4 |
Erääntynyt 0–30 päivää |
32,8 |
0,0 |
32,7 |
36,4 |
0,2 |
36,2 |
Erääntynyt 31–120 päivää |
8,6 |
0,1 |
8,5 |
10,9 |
0,4 |
10,6 |
Erääntynyt yli 120 päivää |
4,9 |
4,4 |
0,4 |
5,2 |
3,8 |
1,4 |
Yhteensä |
461,9 |
5,1 |
456,8 |
545,8 |
5,2 |
540,5 |
LAADINTAPERIAATTEET
Myynti-
ja
muut
lyhytaikaiset
saamiset
arvostetaan
alun
perin
käypään
arvoon
ja
myöhemmin
jaksotettuun
hankintamenoon
käyttäen
efektiivisen
koron
menetelmää.
Myyntisaataville,
jotka
eivät
sisällä
merkittävää
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 118
rahoitusosuutta, konserni käyttää yksinkertaistettua tapaa arvostaa odotettavissa olevat luottotappiot. Sen mukaan
luottotappiot arvostetaan määrään, joka vastaa myyntisaatavien koko elinkaaren odotettavissa olevia luottotappioita. Tätä
varten myyntisaatavat on ryhmitelty maantieteellisten alueiden, tuoteryhmien ja asiakasluokituksen mukaan. Konserni
hyödyntää kokemuksiaan toteutuneista luottotappioista yhdessä nykyisiin ja tuleviin olosuhteisiin liittyvän tiedon kanssa
määritellessään odotettavissa olevat luottotappiot. Odotettavissa olevien luottotappioiden arvo päivitetään jokaisena
raportointipäivänä.
Myyntisaamisten rahoitusjärjestelyissä, myydyt myyntisaamiset kirjataan pois taseesta, kun sopimukselliset oikeudet
Uudelleenjärjestelyvaraus
Uudelleenjärjestelyvaraus sisältää pääosin kuluja käynnissä olevista projekteista toimintojen tehostamiseksi. Varaus
muodostuu työntekijöiden irtisanomiskorvauksista.
Vuoden 2025 aikana uudellenjärjestelyvarauksiin kirjattiin 3,7 miljoonan euron lisäys liittyen tehostamistoimenpiteisiin.
Vuoden 2025 aikana varausta käytettiin 3,1 miljoonaa euroa ja varauksen arvo vuoden 2025 lopussa oli 0,6 miljoonaa
euroa.
Vuoden 2024 aikana Huhtamäki tiedotti yhdistävänsä tuotantoaan kolmella joustopakkausten tuotantolaitoksellaan
Arabiemiraateissa. Jatkossa Huhtamäella on kaksi tehdasta Arabiemiraateissa: yksi Jebel Alissa ja toinen Ras al
Khaimahissa.
Samalla
Ras
al
Khaimahissa
sijaitsevaa
tehdasta
laajennetaan.
Tämän
seurauksena
uudelleenjärjestelyvarauksiin kirjattiin 1,6 miljoonan euron lisäys, varausta käytettiin 0,6 miljoonaa euroa, käyttämättömiä
varauksia peruutettiin 0,3 miljoonaa euroa ja varauksen arvo vuoden 2024 lopussa oli 0,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2025
aikana käyttämättömiä varauksia peruutettiin 0,2 miljoonaa euroa, ja varauksen arvo vuoden 2025 lopussa oli 0,6
miljoonaa euroa.
Vuoden 2024 aikana Huhtamäki tiedotti aikovansa tehostaa tuotantoaan ja suunnittelevansa sulkea Foodservice
Packaging -liiketoimintasegmenttiinsä kuuluvan tuotantolaitoksensa Port Klangissa, Malesiassa, kuluvan vuoden toisen
neljänneksen loppuun mennessä. Tämän seurauksena uudelleenjärjestelyvarauksiin kirjattiin 3,3 miljoonan euron lisäys,
varausta käyettiin 0,3 miljoonaa euroa ja varauksen arvo vuoden 2024 lopussa oli 3,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 aikana
varausta käytettiin 0,2 miljoonaa euroa, käyttämättömiä varauksia peruutettiin 2,8 miljoonaa euroa ja varauksen arvo
vuoden 2025 lopussa oli 0,1 miljoonaa euroa.
Muut varaukset
Muut varaukset koostuvat pääosin työntekijöiden työtapaturmiin liittyvistä vakuutusvarauksista, ympäristövarauksista ja
litigaatiovarauksista.
Uudelleen- |
Muut |
Yhteensä |
Yhteensä |
|
| milj. euroa |
järjestelyvaraus |
varaukset |
2025 |
2024 |
Varaukset 1.1.2025 |
6,2 |
16,6 |
22,8 |
23,9 |
Valuuttakurssivaikutus |
-0,2 |
-1,1 |
-1,3 |
0,5 |
Varausten lisäykset |
4,9 |
7,9 |
12,8 |
12,8 |
Käytetyt varaukset |
-6,0 |
-2,0 |
-8,0 |
-11,7 |
Käyttämättömien varausten peruutukset |
-3,0 |
-5,6 |
-8,6 |
-2,7 |
Varaukset 31.12.2025 |
1,8 |
15,8 |
17,6 |
22,8 |
Lyhytaikaiset |
1,8 |
5,5 |
7,4 |
9,4 |
Pitkäaikaiset |
- |
10,2 |
10,2 |
13,4 |
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 119
LAADINTAPERIAATTEET
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on
todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää maksusuoritusta, ja velvoitteen määrä voidaan luotettavasti
arvioida. Varaukset liittyvät toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin, oikeudenkäynteihin sekä
ympäristöriskeihin. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma
on laadittu, ja on annettu riittävä peruste olettaa, että uudelleenjärjestely toteutetaan (järjestelystä on tiedotettu).
milj. euroa | 2025 | 2024 |
Ostovelat | 437,0 | 507,0 |
Muut lyhytaikaiset velat | 78,1 | 96,4 |
Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 21,9 | 30,3 |
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset | 72,8 | 89,6 |
Muut siirtovelat | 69,5 | 92,8 |
Yhteensä | 679,3 | 816,0 |
Muut siirtovelat sisältävät materiaalihankintojen, alennusten ja muiden sekalaisten kulujen jaksotukset.
LAADINTAPERIAATTEET
milj. euroa | 2025 | 2024 |
Velat toimittajarahoitusjärjestelyissä | 28,3 | 27,3 |
Toimittaja on vastaanottanut maksun | 19,8 | 20,7 |
Toimittaja ei vielä ole vastaanottanut maksua | 8,4 | 6,6 |
Velat toimittajarahoitusjärjestelyissä esitetään konsernitilinpäätöksessä ostoveloissa ja muissa lyhytaikaisissa veloissa.
2025 | 2024 | |||
Maksuehdot | Vertailevat maksuehdot | Maksuehdot Vertailevat maksuehdot | ||
milj. euroa | järjestelyissä (nykyinen) | ilman järjestelyitä | j ärjestelyissä (nykyinen) | ilman järjestelyitä |
0-30 päivää | 0,4 | 3,9 | 4,8 | 5,8 |
31-90 päivää | 9,4 | 14,6 | 8,7 | 16,4 |
91-180 päivää | 18,5 | 9,8 | 13,9 | 5,1 |
Yhteensä | 28,3 | 28,3 | 27,3 | 27,3 |
Huhtamäki on mukana toimittajarahoitusjärjestelyissä, joiden ehdot tarjoavat pidennettyjä maksuehtoja Huhtamäelle,
aikaisempia maksumahdollisuuksia toimittajalle tai molempia. Suurin osa järjestelyistä tarjoaa pidennettyjä maksuehtoja
Huhtamäelle tai pidennettyjä maksuehtoja Huhtamäelle ja aikaisempia maksumahdollisuuksia toimittajalle. Muutama
tarjoaa vain aikaisempia maksumahdollisuuksia toimittajalle.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 120
Toimittajarahoitusjärjestelyssä on mukana yksi tai useampi rahoittaja, joka tarjoutuu maksamaan yksikön velkoja sen
toimittajille. Yksikkö sitoutuu maksamaan järjestelyn ehtojen mukaan joko samana päivänä, kun toimittajille maksetaan tai
myöhemmin. Järjestelyn alkaessa huomioidaan, että muuttuvatko järjestelyihin liittyvien velkojen ehdot merkittävästi. Jos
järjestelyn rahoituksellinen luonne on muuttumassa hallitsevammaksi, kirjataan velat pois taseesta ja uusi rahoitusvelka
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 121
5. Pääomarakenne ja rahoituserät
milj. euroa |
2025 |
2024 |
Korkotuotot |
||
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat |
||
Rahoitussaamiset ja muut saamiset |
10,4 |
12,9 |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
||
Johdannaiset |
4,0 |
0,7 |
Etuuspohjaiset järjestelyt |
3,2 |
2,8 |
Osinkotuotot |
||
Muut sijoitukset |
0,1 |
0,2 |
Rahoitustuotot |
17,7 |
16,6 |
Korkokulut |
||
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat |
||
Korolliset velat (pl. vuokravelat) |
-53,1 |
-62,3 |
Vuokravelat |
-8,4 |
-6,6 |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
||
Johdannaiset |
-6,8 |
-5,6 |
Etuuspohjaiset järjestelyt |
-5,5 |
-5,3 |
Muut rahoituskulut |
||
Valuuttakurssitappiot |
||
Korolliset saamiset ja velat |
-1,0 |
-4,0 |
Johdannaiset |
- |
-2,1 |
Palkkiot liittyen sitoviin luottolimiitteihin |
-2,4 |
-2,4 |
Muut palkkiot |
-0,1 |
-0,1 |
Rahoituskulut |
-77,2 |
-88,3 |
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä |
-59,5 |
-71,8 |
LAADINTAPERIAATTEET
Voitot ja tappiot käyvän arvon suojauksista on netotettu suojattavan erän voittoa tai tappiota vastaan. Ainoastaan
puhtaasti rahoituksellisista tase-eristä, kuten vieraassa valuutassa olevista lainoista, syntyneet kurssivoitot ja -tappiot on
esitetty rahoituserissä. Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvien ehdollisten vastikkeiden käyvän arvon muutokset on
2025 |
2025 |
2024 |
2024 |
|
milj. euroa |
Tasearvot |
Käyvät arvot |
Tasearvot |
Käyvät arvot |
Lyhytaikaiset |
||||
Lainasaamiset |
24,6 |
24,6 |
22,5 |
22,5 |
Rahoitusleasingsaamiset |
1,5 |
1,5 |
2,4 |
2,4 |
Lyhytaikaiset rahoitussaamiset |
26,1 |
26,1 |
24,9 |
24,9 |
Pitkäaikaiset |
||||
Lainasaamiset |
0,1 |
0,1 |
0,1 |
0,1 |
Rahoitusleasingsaamiset |
2,6 |
2,6 |
4,1 |
4,1 |
Pitkäaikaiset rahoitussaamiset |
2,7 |
2,7 |
4,2 |
4,2 |
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 122
milj. euroa | 2025 | 2024 |
Rahoitusleasingsaamiset erääntyvät seuraavasti: | ||
Alle vuoden sisällä | 1,5 | 2,4 |
Yli yhden vuoden mutta alle viiden vuoden sisällä | 2,6 | 4,1 |
Vähimmäisvuokrat yhteensä | 4,1 | 6,5 |
Vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
Alle vuoden sisällä | 1,3 | 2,1 |
Yli yhden vuoden mutta alle viiden vuoden sisällä | 2,4 | 3,7 |
Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä | 3,7 | 5,8 |
Kertymätön rahoitustuotto | 0,4 | 0,7 |
LAADINTAPERIAATTEET
Korolliset saamiset on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla jokaisen
merkittävän saatavan tulevat kassavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla. Lyhytaikaisten korollisten saamisten käyvän
milj. euroa | 2025 | 2024 |
Käteinen raha ja pankkitilit | 348,2 | 300,2 |
Likvidit rahoitusarvopaperit | 30,4 | 16,9 |
Yhteensä | 378,6 | 317,1 |
LAADINTAPERIAATTEET
Rahavarat muodostuvat talletuksista ja erittäin likvideistä lyhytaikaisista konsernin kassanhallinnan periaatteiden
Osakepääoma | Osakkeiden lukumäärä | Osakepääoma EU R | Ylikurssirahasto EU R | Omat osakkeet EU R | Yhteensä EU R |
1.1.2024 | 107 760 385 | 366 385 309,00 | 115 023 103,38 | -29 610 748,28 | 451 797 664,10 |
Omien osakkeiden luovutus | |||||
| osakepalkkiojärjestelmän nojalla | - | - | - | 2 044 859,39 | 2 044 859,39 |
31.12.2024 | 107 760 385 | 366 385 309,00 | 115 023 103,38 | -27 565 888,89 | 453 842 523,49 |
Omien osakkeiden luovutus | |||||
| osakepalkkiojärjestelmän nojalla | - | - | - | 1 907 851,72 | 1 907 851,72 |
31.12.2025 | 107 760 385 | 366 385 309,00 | 115 023 103,38 | -25 658 037,17 | 455 750 375,21 |
Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Emoyhtiön osakepääoma
Huhtamäki Oyj:llä on yksi osakesarja ja kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen äänioikeuden ja yhtäläisen oikeuden osinkoon
ja muuhun varojenjakoon. Yhtiön yhtiöjärjestyksessä ei ole määräyksiä osakkeiden tai osakepääoman enimmäis- tai
vähimmäismäärästä. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 123
Yhtiön ylikurssirahastoon on kirjattu vanhan osakeyhtiölain (734/1978) mukaiseen optio-ohjelmaan perustuvista
osakemerkinnöistä osakkeen kirjanpidollisen vasta-arvon 3,40 euroa ylittävä määrä merkintähinnasta. Yhtiön viimeisin
voimassa ollut optio-ohjelma päättyi 30.4.2014.
yhteensä 5 061 089 omaa osakettaan. Tilikauden 2003 jälkeen omia osakkeita ei ole hankittu. Yhtiön 24.4.2025 pidetyssä
varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin myöntää yhtiön hallitukselle valtuutus päättää omien osakkeiden hankkimisesta.
Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2026 asti.
Varsinaisen yhtiökokouksen 25.4.2024 hallitukselle antama valtuutus päättää omien osakkeiden hankkimisesta päättyi
varsinaisen yhtiökokouksen 24.4.2025 päättyessä.
Yhtiön 24.4.2025 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin myöntää yhtiön hallitukselle valtuutus päättää
osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2026 asti. Tämä valtuutus kumosi varsinaisen
yhtiökokouksen 25.4.2024 antaman valtuutuksen päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamisesta. Vuoden 2025 aikana luovutettiin 207 610 (222 519) omaa osaketta.
Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2025 yhteensä 49 979 (134 528) osaketta, jotka edustivat 0,05 %
Hallituksen ehdotus voittovarojen käyttämisestä
015,22 euroa. Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 1,14 euroa osaketta kohden. Osingonmaksun täsmäytyspäivänä
yhtiön
hallussa
oleville
omille
osakkeille
ei
makseta
osinkoa.
Voitonjakoehdotuksen
tekemispäivänä
osingon
tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen
näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Omat osakkeet
Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Vuoden 2025 aikana luovutettiin
207 610 (222 519) omaa osaketta. Konserni ei ole hankkinut vuoden 2025 aikana omia osakkeitaan.
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksiköiden tilinpäätösten muuntamisesta euroiksi syntyneet muuntoerot. Myös
ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin. Nettosijoitusten suojauksista
Arvonmuutos- ja muut rahastot sisältävät rahavirran suojauksessa käsiteltävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon
muutoksen tehokkaan osan, muiden sijoitusten käyvän arvon muutoksen sekä etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen
määrittämisestä johtuvat erät. Myös omaan pääomaan kirjattavat laskennalliset verot esitetään arvonmuutos- ja muissa
LAADINTAPERIAATTEET
Oma pääoma, osingot ja omat osakkeet
Konsernin omaan pääomaan kirjataan sellaiset oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka osoittavat oikeuden yhteisön
varoihin sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen ja jotka eivät sisällä sopimukseen perustuvaa velvollisuutta luovuttaa
rahaa tai muita rahoitusvaroja toiselle yhteisölle eikä vaihtaa rahoitusvaroja tai -velkoja toisen yhteisön kanssa
liikkeellelaskijalle epäedullisissa olosuhteissa. Huhtamäki Oyj:n omia osakkeita hankittaessa niistä maksettu määrä,
ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 124
Johdannaisinstrumentit
on
arvostettu
käypään
arvoon.
Konserni
soveltaa
suojauslaskentaa
tiettyihin
koronvaihtosopimuksiin ja valuuttatermiineihin, jotka täyttävät IFRS 9:ssä määritellyt suojauslaskennan ehdot. Suojatun
rahavirran täytyy olla erittäin todennäköinen ja rahavirran täytyy viime kädessä vaikuttaa tuloslaskelmaan. Suojauksen
täytyy
olla
tehokas
etukäteen
tarkasteltaessa.
Rahavirran
suojauksiksi
määritettyjen,
ehdot
täyttävien
johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksen tehokas osa kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja mahdollinen jäljelle
jäävä tehoton osa kirjataan tulosvaikutteisesti. Kumulatiivinen käyvän arvon muutos, joka on kirjattu omaan pääomaan,
kirjataan tulosvaikutteisesti sillä hetkellä, kun ennakoitu rahavirta kirjataan tuloslaskelmaan. Suojatun erän ollessa
ennakoitu liiketoimi, joka johtaa rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuulumattoman omaisuuserän tai velan kirjaamiseen,
omaan pääomaan kirjattu suojauksen kumulatiivinen käyvän arvon muutos siirretään pois omasta pääomasta ja
sisällytetään kyseisen omaisuuserän tai velan kirjanpitoarvoon.
Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti
suojattavan riskin osalta. Johdannaiset, jotka on tehty suojaustarkoituksessa, mutta joihin ei noudateta tai jotka eivät täytä
suojauslaskennan
ehtoja,
on
luokiteltu
käypään
arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattaviksi.
Kyseisten
johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavien rahoitusvelkojen arvonmuutosta ei epäsymmetrian välttämiseksi jaeta tulokseen ja laajan tuloksen eriin.
Konsernilla
on
valuuttatermiinejä
ja
valuuttamääräisiä
lainoja,
joilla
suojataan
ulkomaisiin
yksiköihin
tehtyjä
valuuttamääräisiä
nettosijoituksia.
Nettosijoitusten
suojausten
tulee
täyttää
samat
IFRS
9:ssä
määritellyt
suojauslaskennan
ehdot
kuin
rahavirran
suojausten.
Suojausinstrumenttien
käyvän
arvon
muutokset
kirjataan
muuntoeroina muun laajan tuloksen eriin, jos suojauslaskennan ehdot täyttyvät. Jos ulkomainen yksikkö myydään tai
puretaan,
kirjataan
omaan
pääomaan
kirjatut
suojausinstrumenttien
kumulatiiviset
käyvän
arvon
muutokset
2025 | 2024 | |||
milj. euroa | Tasearvot | Käyvät arvot | Tasearvot | Käyvät arvot |
Lyhytaikaiset | ||||
Rahoituslaitoslainat | ||||
Kiinteäkorkoiset | 32,5 | 32,1 | 103,8 | 102,4 |
Vaihtuvakorkoiset | 147,0 | 147,5 | 102,1 | 103,3 |
Joukkovelkakirjalainat | ||||
Kiinteäkorkoiset | 15,4 | 15,1 | - | - |
Muut lainat | ||||
Vaihtuvakorkoiset | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 |
Ehdolliset vastikkeet | 41,0 | 41,0 | - | - |
Vuokravelat | 27,9 | 27,9 | 26,7 | 26,7 |
Yhteensä | 264,0 | 263,7 | 232,8 | 232,6 |
Pitkäaikaiset | ||||
Rahoituslaitoslainat | ||||
Kiinteäkorkoiset | 73,2 | 73,1 | 33,3 | 32,7 |
Vaihtuvakorkoiset | 101,5 | 101,5 | 183,6 | 183,6 |
Joukkovelkakirjalainat | ||||
Kiinteäkorkoiset | 972,3 | 977,7 | 972,2 | 976,9 |
Muut lainat | ||||
Vaihtuvakorkoiset | - | - | 1,1 | 1,1 |
Ehdolliset vastikkeet | - | - | - | - |
Vuokravelat | 172,9 | 172,9 | 138,9 | 138,9 |
Yhteensä | 1 319,9 | 1 325,1 | 1 329,1 | 1 333,3 |
Ehdolliset | ||||||
Lyhennykset | Rahoituslaitoslainat | Joukkovelkakirjalainat | Muut lainat | vastikkeet | Vuokravelat | Yhteensä |
2026 | 179,5 | 15,4 | 0,2 | 41,0 | 27,9 | 264,0 |
2027 | 31,0 | 374,2 | - | - | 27,4 | 432,5 |
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 125
2028 | - | 299,1 | - | - | 23,1 | 322,1 |
2029 | - | - | - | - | 19,4 | 19,4 |
2030 | 125,0 | - | - | - | 16,3 | 141,3 |
2031– | 25,0 | 299,0 | - | - | 86,7 | 410,7 |
Korolliset velat luokitellaan muihin velkoihin. Korolliset velat ovat yrityksen liikkeellelaskemia lainoja ja pankkilainoja ja ne
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Kaikki korolliset velat ovat IFRS 9:ssä
tarkoitettuja muita kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä tai johdannaissopimuksiin perustuvia velkoja, ja ne
arvostetaan
jaksotettuun
hankintamenoon.
Käyvät
arvot
on
määritetty
diskonttaamalla
tulevat
kassavirrat
tilinpäätöspäivän markkinakoroilla. Korollisten velkojen käypien arvojen määrittelyssä käytetyt korot olivat 3,39 %–5,09
%. Lyhytaikaisten korollisten velkojen käypä arvo on arvioitu olevan lähellä niiden tasearvoa.
Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvät ehdolliset vastikkeet, jotka on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattaviksi rahoitusveloiksi, esitetään korollisissa veloissa.
Vuokravelat kirjataan vuokran alkamispäivänä. Vuokravelka arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttäen
efektiivisen koron menetelmää. Kirjanpitoarvo vähenee tehtyjen vuokramaksujen myötä ja korkokulu jaetaan vuokra-
Rahoitusvelkojen täsmäytyslaskelma
2025 | 2024 | |||||||
| Ei-rahavirtapohjaiset muutokset | ||||||||
Uudelleenluokittelu | ||||||||
Liiketoimintojen | Ehdolliset | pitkäaikaisista | ||||||
milj. euroa | Yhteensä | Rahavirrat | yhdistäminen | vastikkeet | Valuuttakurssimuutokset | lyhytaikaisiin | Muut | Yhteensä |
Pitkäaikaiset lainat | 1 147,0 | 101,4 | - | - | -6,2 | -140,5 | 2,1 | 1 190,2 |
Lyhytaikaiset lainat | 236,1 | -145,4 | - | 41,0 | -2,7 | 140,5 | -3,3 | 206,1 |
Pitkäaikaiset vuokravelat | 172,9 | 51,3 | - | - | -8,0 | -24,8 | 15,5 | 138,9 |
Lyhytaikaiset vuokravelat | 27,9 | -34,5 | - | - | -1,2 | 24,8 | 12,0 | 26,7 |
Rahoitusvelat yhteensä | 1 583,9 | -27,2 | - | 41,0 | -18,2 | - | 26,3 | 1 561,9 |
2024 | 2023 | |||||||
| Ei-rahavirtapohjaiset muutokset | ||||||||
Uudelleenluokittelu | ||||||||
Liiketoimintojen | Ehdolliset | pitkäaikaisista | ||||||
milj. euroa | Yhteensä | Rahavirrat | yhdistäminen | vastikkeet | Valuuttakurssimuutokset | lyhytaikaisiin | Muut | Yhteensä |
Pitkäaikaiset lainat | 1 190,2 | 36,3 | - | - | 2,5 | -85,5 | -29,7 | 1 266,6 |
Lyhytaikaiset lainat | 206,1 | -127,7 | - | - | -1,1 | 85,5 | 23,3 | 226,2 |
Pitkäaikaiset vuokravelat | 138,9 | - | - | - | 3,4 | -21,9 | 20,9 | 136,5 |
Lyhytaikaiset vuokravelat | 26,7 | -34,5 | - | - | 0,4 | 21,9 | 14,2 | 24,8 |
Rahoitusvelat yhteensä | 1 561,9 | -125,9 | - | - | 5,2 | - | 28,7 | 1 654,0 |
milj. euroa | 2025 | 2024 |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | ||
Johdannaiset | 2,3 | 12,6 |
Muut sijoitukset | 2,5 | 1,4 |
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat | ||
Suojauslaskennan alaiset johdannaiset | 8,6 | 10,2 |
Muut sijoitukset | 1,2 | 1,5 |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat | ||
Pitkäaikaiset rahoitussaamiset | 2,7 | 4,2 |
Pitkäaikaiset muut saamiset | 1,3 | 0,5 |
Lyhytaikaiset rahoitussaamiset | 26,1 | 24,9 |
Myyntisaamiset ja muut saamiset | 552,3 | 609,6 |
Rahavarat | 378,6 | 317,1 |
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 126
Rahoitusvarat yhteensä |
975,7 |
981,9 |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
||
Johdannaiset |
5,2 |
4,9 |
Ehdolliset vastikkeet |
41,0 |
- |
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvelat |
||
Suojauslaskennan alaiset johdannaiset |
3,1 |
11,2 |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
||
Pitkäaikaiset korolliset velat |
1 319,9 |
1 329,1 |
Muut pitkäaikaiset velat |
3,0 |
3,8 |
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset |
168,5 |
114,1 |
Lyhytaikaiset korolliset velat |
54,5 |
118,7 |
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat |
498,0 |
571,3 |
Rahoitusvelat yhteensä |
2 093,2 |
2 153,1 |
Taseessa johdannaiset sisältyvät seuraaviin ryhmiin: pitkäaikaiset rahoitussaamiset, pitkäaikaiset muut saamiset,
myyntisaamiset ja muut saamiset, muut pitkäaikaiset velat sekä ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat.
LAADINTAPERIAATTEET
Rahoitusvarat on luokiteltu IFRS 9:n mukaisesti konsernin rahoitusvarojen hallinnointiin tarkoitetun liiketoimintamallin ja
niiden sopimusperusteisten rahavirtaominaisuuksien perusteella seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat, käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat ja jaksotettuun
hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat. Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin
Käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin luokitellaan noteeratut ja noteeraamattomat
osakkeet. Noteeratut osakkeet arvostetaan käypään arvoon, joka on tilinpäätöspäivän markkinahinta. Käyvän arvon
muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa. Noteeraamattomat
osakkeet esitetään hankintahintaan, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin luokitellaan johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja,
joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Tähän erään
kuuluvat myynti- ja muut saamiset. Myynti- ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen
efektiivisen koron menetelmää.
Konserni kirjaa rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot yleisellä tavalla, jossa luottotappiot arvostetaan 12-
kuukauden odotettavissa olevien tappioiden määrään, jos luottoriski ei ole merkittävästi lisääntynyt alkuperäisestä
kirjaamisesta. Konserni arvostaa odotettavissa olevat luottotappiot perustuen aikaisempiin toteutuneisiin luottotappioihin
huomioituna nykyiset ja tulevat olosuhteet. Myyntisaataville, jotka eivät sisällä merkittävää rahoitusosuutta, käytetään
yksinkertaistettua tapaa, jossa odotettavissa olevat luottotappiot arvostetaan summaan, joka vastaa koko niiden
elinkaaren luottotappioita. Odotettavissa olevien luottotappioiden arvo päivitetään jokaisena raportointipäivänä.
on laskettu Garman-Kohlhagen-mallilla. Koronvaihtosopimusten, korkofutuurien ja korkotermiinien käyvät arvot on
määritelty tulevien arvioitujen kassavirtojen nykyarvojen perusteella. Kassavarojen, lyhytaikaisten lainojen ja tililuottojen
käypien
arvojen
on
niiden
lyhytaikaisesta
luonteesta
johtuen
arvioitu
olevan
samat
kuin
niiden
kirja-arvo.
Rahoitusinstrumenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvosta,
Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvät ehdolliset vastikkeet, jotka on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattaviksi rahoitusveloiksi, esitetään korollisissa veloissa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 127
milj. euroa |
||||
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja - |
Yhteensä |
|||
velat |
Taso 1 |
Taso 2 |
Taso 3 |
2025 |
Varat |
||||
Johdannaiset |
||||
Valuuttajohdannaiset |
- |
5,0 |
- |
5,0 |
Korkojohdannaiset |
- |
5,0 |
- |
5,0 |
Hyödykejohdannaiset |
0,9 |
- |
- |
0,9 |
Muut sijoitukset |
- |
- |
3,7 |
3,7 |
Yhteensä |
0,9 |
10,0 |
3,7 |
14,7 |
Velat |
||||
Johdannaiset |
||||
Valuuttajohdannaiset |
- |
6,3 |
- |
6,3 |
Korkojohdannaiset |
- |
2,0 |
- |
2,0 |
Hyödykejohdannaiset |
-0,0 |
- |
- |
-0,0 |
Ehdolliset vastikkeet |
- |
- |
41,0 |
41,0 |
Yhteensä |
-0,0 |
8,3 |
41,0 |
49,3 |
milj. euroa | ||||
Käypään arvoon arvostettavat | Yhteensä | |||
Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | ||
rahoitusvarat ja -velat | 2024 | |||
Varat | ||||
Johdannaiset | ||||
Valuuttajohdannaiset | - | 14,1 | - | 14,1 |
Korkojohdannaiset | - | 8,2 | - | 8,2 |
Hyödykejohdannaiset | 0,4 | - | - | 0,4 |
Muut sijoitukset | - | - | 2,8 | 2,8 |
Yhteensä | 0,4 | 22,4 | 2,8 | 25,6 |
Velat | ||||
Johdannaiset | ||||
Valuuttajohdannaiset | - | 13,7 | - | 13,7 |
Korkojohdannaiset | - | 2,4 | - | 2,4 |
Hyödykejohdannaiset | -0,0 | - | - | -0,0 |
Ehdolliset vastikkeet | - | - | - | - |
Yhteensä | -0,0 | 16,1 | - | 16,1 |
valuuttakursseja, korkokantoja ja tuottokäyriä sekä implisiittisiä volatiliteettejä.
Konsernin
valuutta-
ja
korkojohdannaiset
kuuluvat
International
Swaps
and
Derivatives
Association
(ISDA)
nettoutusjärjestelyn alaisuuteen. Johdannaissaamisia ja -velkoja ei ole vähennetty toisistaan taseessa.
Noteeraamattomat sijoitukset esitetään hankintahintaan, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla.
Käyvän arvon hierarkian tasot on määritelty seuraavasti:
•
Taso 1: Noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla.
•
Taso 2: Markkinahinnasta epäsuorasti johdettu.
•
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernille riittävä rahoitus kustannustehokkaasti ja vähentää
rahoitusmarkkinoiden haitallisten liikkeiden vaikutusta. Rahoitusriskien hallintaa ohjaa ja valvoo rahoituksen ohjesäännön
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 128
mukaisesti rahoituskomitea puheenjohtajanaan emoyhtiön talousjohtaja. Rahoituskomitea tarkastelee kuukausittain
riskiraportteja mm. korollisista tase-eristä, kaupallisista kassavirroista ja johdannaisista sekä valuuttapositioista, ja
hyväksyy tarvittavat toimenpiteet.
Espoon
pääkonttorissa
toimiva
rahoitusosasto
vastaa
varainhankinnasta
ja
riskien
hallinnasta,
sekä
palvelee
liiketoimintayksiköitä päivittäisessä rahoituksessa, valuuttakaupassa ja kassanhallinnassa.
Konserni on alttiina valuuttariskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista, ulkomaisten
tytäryhtiöiden rahoituksesta ja valuuttamääräisistä omista pääomista.
Transaktioriski
Suurimmat transaktioriskipositiot tulevat pääomasiirroista sekä tuonnista ja viennistä. Transaktioriskin hallinnan
tavoitteena on suojata konserni haitallisilta valuuttakurssiliikkeiltä. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa kaupallisiin
kassavirtoihin liittyvän valuuttariskin aktiivisesta hallinnasta. Transaktioriskin hallinnan periaatteet ja limiitit laaditaan
liiketoimintayksiköissä ja hyväksytään rahoituskomiteassa. Sääntönä on, että kaikki kaupalliset tase-erät ja 25 % tulevista
todennäköisistä kassavirroista suojataan aina vähintään 12 kuukauden jaksolta. Suojausinstrumentteina käytetään
valuuttatermiinejä
ja
valtuutetuissa
yksiköissä
myös
valuuttaoptioita.
Liiketoimintayksiköiden
suojaustoimien
vastapuolena on pääsääntöisesti Huhtamäki Oyj.
EUR-riski | CNY-riski | USD-riski | EUR-riski | |||||||
| y htiöillä | yhtiöillä joiden | htiöillä joiden y | USD-riski | y htiöillä | y htiöillä | |||||
| joiden raportointi | raportointi | raportointi | j oiden | joiden | ||||||
| valuutta | valuutta HKD | valuutta AUD | raportointi | raportointi | ||||||
| milj. euroa | GBP | valuutta EU R | R valuutta IN | |||||||
2025 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | ||
Myyntisaamiset | 4,7 | 3,6 | 0,1 | 0,0 | 0,5 | 0,9 | 12,4 | 10,0 | 17,0 | 20,3 |
Ostovelat | -14,0 | -12,8 | -5,8 | -3,3 | -8,7 | -6,5 | -14,3 | -10,1 | -5,0 | -9,5 |
Nettoriski taseessa | -9,3 | -9,3 | -5,7 | -3,3 | -8,2 | -5,6 | -1,9 | -0,1 | 12,0 | 10,8 |
Ennustettu myynti (12 kk) | 21,6 | 17,0 | 0,2 | 0,2 | 3,0 | 4,6 | 29,3 | 45,9 | 49,2 | 62,8 |
Ennustetut ostot (12 kk) | -68,2 | -74,7 | -8,5 | -16,1 | -49,7 | -67,7 | -34,0 | -53,2 | -35,1 | -42,1 |
Ennustettu nettoriski | -46,6 | -57,7 | -8,1 | -15,9 | -46,7 | -63,1 | -4,7 | -7,3 | 14,1 | 20,7 |
Suojat | ||||||||||
Valuuttatermiinit (12 kk) | 19,1 | 35,3 | - | 1,0 | 30,8 | 19,5 | 2,1 | 2,5 | -16,8 | -13,9 |
Valuuttaoptiot (12 kk) | - | - | 1,9 | 6,4 | - | - | - | - | - | - |
Nettoriski yhteensä | -36,8 | -31,7 | -11,9 | -11,7 | -24,1 | -49,3 | -4,5 | -4,9 | 9,3 | 17,6 |
Translaatioriski
Liiketoimintayksiköitä rahoitetaan ensisijaisesti paikallisessa valuutassa, jolloin merkittävää translaatioriskiä ei synny.
Poikkeuksena ovat korkean korkotason maissa toimivat liiketoimintayksiköt, joiden rahoitukseen rahoituskomitea
tapauskohtaisesti hyväksyy käytettävän myös muussa valuutassa olevia lainoja. Vuonna 2025 ja 2024 tilinpäätöshetkillä
tämän kaltaisia lainoja ei ollut.
Merkittävimmät translaatioriskit aiheutuvat Yhdysvaltain, Intian ja Ison-Britannian tytäryhtiöihin sijoitetuista pääomista ja
lainoista, jotka ovat rinnastettavissa omaan pääomaan. Konserni suojautuu translaatioriskiltä valikoidusti valuuttalaina- ja
johdannaissopimuksin. Suojauspäätökset tekee rahoituskomitea, joka päätöksenteossaan ottaa huomioon mahdollisen
suojaustoimen
vaikutuksen
konsernin
tunnuslukuihin,
pitkän
aikavälin
kassavirran
sekä
suojauskustannuksen.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli USD-määräisiä translaatioriskisuojia 223 milj. dollarilla (joista 223 milj. dollaria
johdannaissopimuksia) ja GBP-määräisiä suojia 20 milj. puntaa (joista 20 milj. puntaa johdannaissopimuksia) (223 milj.
dollaria, joista 50 milj. dollaria oli valuuttalainoja ja 173 milj. dollaria johdannaissopimuksia ja 20 milj. puntaa, joista 20 milj.
puntaa johdannaissopimuksia).
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 129
Euron vahvistuminen 10 %:lla valuuttoja USD, INR ja GBP vastaan tilinpäätöshetkellä heikentäisi konsernin tulosta ennen
veroja 13,8 milj. eurolla (18,4 milj. eurolla) ja omaa pääomaa 122,5 milj. eurolla (145,2 milj. eurolla).
Korkoriski
Korollinen velka altistaa konsernin korkoriskille eli korkoliikkeiden aiheuttamalle uudelleenhinnoittelu- ja hintariskille.
Korkoriskin hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle. Konsernin toimintaperiaatteena on ylläpitää tärkeimmissä
valuuttavelkasalkuissa duraatio, joka sijoittuu kassavirtaennusteeseen, valikoituihin taseen tunnuslukuihin ja korkojen
tuottokäyrän muotoon perustuvalle tavoiteduraatiovälille. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkokulujen
vaihtelua,
mikä
mahdollistaa
tasaisemman
nettotuloksen.
Konserni
suojautuu
korkoriskiltä
lainojen
korkojaksovalinnoillaan ja johdannaisinstrumenteilla, kuten futuureilla, korkotermiineillä, koronvaihtosopimuksilla ja
korko-optioilla.
Tilinpäätöshetkellä konsernin korollisen nettovelan korko oli 4,0 % (4,1 %) ja keskimääräinen duraatio 2,0 vuotta (1,9
vuotta). Markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön nousu kasvattaisi konsernin nettokorkokuluja 3,4 milj. eurolla (3,4 milj.
euroa) seuraavien 12 kuukauden aikana. Samansuuruinen korkojen nousu kasvattaisi konsernin omaa pääomaa 0,7 milj.
eurolla (1,3 milj. euroa) tulevien kassavirtojen suojiksi kohdistettujen korkojohdannaisten markkina-arvon muuttumisesta
johtuen.
Nettovelan valuuttajakauma ja uudelleenhinnoittelu mukaan lukien suojat (pl. vuokravelat)
2025 |
2024 |
||||||
| Korkojakson maturiteetti, ml. johdannaiset |
|||||||
Arvo |
Arvo |
||||||
Valuutta |
milj. euroa |
2026 |
2027 |
2028 |
2029 |
2030- |
milj. euroa |
EUR |
983,9 |
238,4 |
405,5 |
150,0 |
- |
190,0 |
1 078,7 |
HKD |
81,6 |
81,6 |
- |
- |
- |
- |
93,0 |
GBP |
54,2 |
54,2 |
- |
- |
- |
- |
66,4 |
USD |
17,4 |
-16,6 |
12,8 |
21,3 |
- |
- |
-125,7 |
AUD |
16,1 |
16,1 |
- |
- |
- |
- |
22,3 |
Muut |
-177,5 |
-177,5 |
- |
- |
- |
- |
-84,6 |
Yhteensä |
975,7 |
196,2 |
418,3 |
171,3 |
- |
190,0 |
1 050,1 |
Konserni ylläpitää jatkuvasti riittävän likviditeetin tehokkaiden kassanhallintaratkaisujen, kuten konsernitilien ja
rahoituslimiittien avulla. Vähentääkseen jälleenrahoitusriskiä konserni hajauttaa rahoituksen lähteitä ja velkojen ja
luottolimiittien
maturiteetteja.
Lyhytaikaiseen
rahoitukseen
konserni
käyttää
400
milj.
euron
suuruista
yritystodistusohjelmaa Suomessa sekä ei-sitovia luottolimiittejä merkittävissä pankeissaan. Tilinpäätöshetkellä konsernilla
oli sitovia luottolimiittejä 450 milj. euroa (450 milj. euroa), joista käyttämättä oli 450 milj. euroa (402 milj. euroa).
Käyttämättömät pitkäaikaiset sitovat luottolimiitit riittävät rahoituksen varmistamiseksi kaikissa ennakoitavissa olevissa
tilanteissa.
Tilinpäätöshetkellä Huhtamäki Oyj:llä on S&P Global Ratings Europe Limited on myöntämä pitkäaikainen luottoluokitus
tasolla BBB-, jonka näkymä on vakaa.
milj. euroa sisältäen korot | 2025 | ||||||||
| Lainasopimuksen/-limiitin maturiteetti | |||||||||
Nostettu Nostamatta | |||||||||
Luottotyyppi | määrä | sitovista | Yht. | 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | 2030 | Myöh. |
Sitovat rahoituslimiitit | - | 450,0 | 450,0 | - | - | - | - | 450,0 | - |
Joukkovelkakirjalainat | 987,7 | - | 987,7 | 15,4 | 374,2 | 299,1 | - | - | 299,0 |
Yritystodistusohjelma | 17,0 | - | 17,0 | 17,0 | - | - | - | - | - |
Muut lainat rahoituslaitoksilta | 343,7 | - | 343,7 | 162,7 | 31,0 | - | - | 125,0 | 25,0 |
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 130
Arvioidut sopimukselliset korkojen |
|||||||||
| maksut |
- |
- |
157,2 |
48,2 |
32,4 |
32,1 |
17,0 |
15,0 |
12,5 |
Ehdolliset vastikkeet |
41,0 |
- |
41,0 |
41,0 |
- |
- |
- |
- |
- |
Vuokravelat |
200,8 |
- |
200,8 |
27,9 |
27,4 |
23,1 |
19,4 |
16,3 |
86,7 |
Osto- ja muut velat |
521,4 |
- |
521,4 |
521,4 |
- |
- |
- |
- |
- |
Yhteensä |
2 111,5 |
450,0 |
2 718,8 |
833,6 |
465,0 |
354,3 |
36,4 |
606,3 |
423,2 |
milj. euroa sisältäen koro t |
2024 |
||||||||
| Lainasopimuksen/-limiitin maturiteetti |
|||||||||
Nostettu |
Nostamatta |
||||||||
Luottotyyppi |
määrä |
sitovista |
Yht. |
2025 |
2026 |
2027 |
2028 |
2029 |
Myöh. |
Sitovat rahoituslimiitit |
47,9 |
402,1 |
450,0 |
- |
- |
- |
- |
450,0 |
- |
Joukkovelkakirjalainat |
972,2 |
- |
972,2 |
- |
174,8 |
498,7 |
298,7 |
- |
- |
Yritystodistusohjelma |
72,0 |
- |
72,0 |
72,0 |
- |
- |
- |
- |
- |
Muut lainat rahoituslaitoksilta |
303,8 |
- |
303,8 |
138,1 |
131,5 |
30,6 |
3,5 |
0,0 |
0,0 |
Arvioidut sopimukselliset korkojen |
|||||||||
| maksut |
- |
- |
147,8 |
50,2 |
44,9 |
37,3 |
15,4 |
- |
- |
Ehdolliset vastikkeet |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
Vuokravelat |
166,1 |
- |
166,1 |
32,2 |
35,0 |
15,5 |
13,3 |
10,7 |
59,4 |
Osto- ja muut velat |
617,1 |
- |
617,1 |
617,1 |
- |
- |
- |
- |
- |
Yhteensä |
2 179,0 |
402,1 |
2 728,9 |
909,6 |
386,2 |
582,1 |
330,9 |
460,7 |
59,4 |
Joukkovelkakirjalainat
2025 |
2024 |
||||||
milj. euroa |
Valuutta |
Korko |
Lainapääoma |
Tasearvot |
Käyvät arvot |
Tasearvot |
Käyvät arvot |
2019-2026 |
EUR |
1,125 % |
15,5 |
15,4 |
15,1 |
174,8 |
167,7 |
2022-2027 |
EUR |
4,250 % |
375,0 |
374,2 |
375,1 |
498,7 |
503,2 |
2023-2028 |
EUR |
5,125 % |
300,0 |
299,1 |
305,0 |
298,7 |
308,9 |
2025-2031 |
EUR |
3,500 % |
300,0 |
299,0 |
297,5 |
- |
- |
Yhteensä |
990,5 |
987,7 |
992,8 |
972,2 |
979,7 |
||
Kaupalliset myyntisaatavat sekä talletuksiin ja johdannaiskauppoihin perustuvat saatavat rahoituslaitoksilta altistavat
konsernin luottoriskille.
Liiketoimintayksiköt vastaavat kaupallisten saatavien aiheuttamasta luottoriskistä määrittelemiensä ja rahoituskomitean
hyväksymien periaatteiden puitteissa. Konsernin kattava ohjeistus määrittelee tietyt luottoriskin, myyntiehtojen ja
perinnän vähimmäisvaatimukset. Koska myyntisaatavat ovat hyvin hajautettuja ja luottotappiohistoria on konsernissa
hyvä, kaupallista luottoriskiä pidetään kokonaisuutena alhaisena (ks. Liitetieto 4.2.).
Likvidit
varat
sijoitetaan
ajoittain
lyhytaikaisiin
pankkitalletuksiin
vakavaraisiin
yhteistyöpankkeihin,
valtioiden
velkasitoumuksiin sekä hyvän luottoluokituksen omaavien yritysten yritystodistuksiin. Vastapuoliriskiä rahoituslaitoksista,
johdannaiskaupat mukaan lukien, pidetään pienenä ja siitä vastaa keskitetysti rahoitusosasto rahoituskomitean
Konsernin tavoitteena on tehokas pääomarakenne.Täten konserni on asettanut pitkän aikavälin tavoitteeksi nettovelan ja
käyttökatteen suhteen 2–3. Nettovelka on määritelmällisesti korollinen velka vähennettynä rahoitussaamisilla ja
rahavaroilla.
Konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdetta (ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä) rajoittaa kaikkina
ajankohtina suoraan keskeisissä rahoitussopimuksissa olevia ehtoja. Tilinpäätöshetkellä näiden rahoitussopimusten määrä
oli 755 miljoonaa euroa (691 miljoonaa euroa). Näiden sopimusten lisäksi määrältään yhteensä 991 miljoonaan euron (975
miljoonan euron) rahoitussopimukset ovat epäsuorasti saman rajoituksen piirissä ristiineräännyttämisehtojen kautta.
Rajoituksen ei katsota estävän konsernin toimintaa tai strategian toteuttamista.
Pääomarakenteen muutokset ovat seurausta investoinneista liiketoimintaan ja pääomanpalautuksista osakkeenomistajille,
jotka rahoitetaan vakaalla rahavirralla.
Pääomarakenne
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 131
milj. euroa |
2025 |
2024 |
Korolliset velat |
1 583,9 |
1 561,9 |
Rahoitussaamiset ja rahavarat |
407,4 |
346,2 |
Nettovelka |
1 176,5 |
1 215,7 |
Oma pääoma yhteensä |
1 930,2 |
2 124,1 |
Nettovelan suhde omaan pääomaan (nettovelkaantumisaste) |
0,61 |
0,57 |
Nettovelan suhde käyttökatteeseen (ilman vertailukelpoisuuteen |
||
| vaikuttavia eriä) |
1,92 |
1,95 |
milj. euroa |
2025 |
2024 |
||||||
Nimellinen määrä |
Maturiteettirakenne |
Nimellinen määrä |
||||||
Sopimus |
2026 |
2027 |
2028 |
2029 |
2030 |
Myöh. |
||
Valuuttatermiinit |
||||||||
transaktioriskiin liittyvä |
||||||||
Ulosvirtaus |
-89,2 |
-87,0 |
-2,1 |
- |
- |
- |
- |
-121,6 |
Sisäänvirtaus |
88,6 |
86,5 |
2,1 |
- |
- |
- |
- |
122,5 |
translaatioriskiin liittyvä |
||||||||
Ulosvirtaus |
-212,6 |
-212,6 |
- |
- |
- |
- |
- |
-189,8 |
Sisäänvirtaus |
215,2 |
215,2 |
- |
- |
- |
- |
- |
180,9 |
rahoitukseen liittyvä |
||||||||
Ulosvirtaus |
-820,1 |
-820,1 |
- |
- |
- |
- |
- |
-819,4 |
Sisäänvirtaus |
817,5 |
817,5 |
- |
- |
- |
- |
- |
826,5 |
Valuuttaoptiot |
||||||||
transaktioriskiin liittyvä |
||||||||
Ostetut optiot |
7,4 |
7,4 |
- |
- |
- |
- |
- |
12,2 |
Myydyt optiot |
-7,4 |
-7,4 |
- |
- |
- |
- |
- |
-12,2 |
Koronvaihtosopimukset |
||||||||
EUR |
-300,0 |
- |
- |
-150,0 |
- |
- |
-150,0 |
-200,0 |
USD |
46,8 |
12,8 |
12,8 |
21,3 |
- |
- |
- |
71,8 |
Johdannaissopimusten käyvät arvot
milj. euroa |
2025 |
2024 |
||||
Positiivinen |
Negatiivinen |
Netto |
Positiivinen |
Negatiivinen |
Netto |
|
Sopimus |
käypä arvo |
käypä arvo |
käypä arvo |
käypä arvo |
käypä arvo |
käypä arvo |
Valuuttatermiinit |
||||||
transaktioriskiin liittyvä |
0,6 |
-1,5 |
-1,0 |
3,2 |
-2,0 |
1,1 |
joista tulevien kassavirtojen |
||||||
| suojia 1 |
0,0 |
-0,4 |
-0,4 |
1,9 |
-0,9 |
1,0 |
translaatioriskiin liittyvä |
3,3 |
-0,2 |
3,1 |
0,1 |
-7,9 |
-7,9 |
joista nettosijoitusten suojia 2 |
3,3 |
-0,2 |
3,1 |
0,1 |
-7,9 |
-7,9 |
rahoitukseen liittyvä |
2,1 |
-4,5 |
-2,4 |
11,2 |
-3,7 |
7,5 |
Valuuttaoptiot |
||||||
transaktioriskiin liittyvä |
0,0 |
-0,0 |
0,0 |
0,1 |
-0,2 |
-0,2 |
Koronvaihtosopimukset 3 |
||||||
EUR |
2,9 |
-2,0 |
0,9 |
4,3 |
-2,4 |
1,9 |
joista käyvän arvon suojia 4 |
2,9 |
-2,0 |
0,9 |
4,3 |
-2,4 |
1,9 |
USD |
2,1 |
- |
2,1 |
3,9 |
- |
3,9 |
joista tulevien kassavirtojen |
||||||
| suojia 5 |
2,1 |
- |
2,1 |
3,9 |
- |
3,9 |
Hyödykejohdannaiset |
0,9 |
-0,0 |
0,9 |
0,4 |
-0,0 |
0,4 |
1
Tulevien kassavirtojen suojaksi kohdistettujen valuuttatermiinien käyvät arvot on esitetty arvonmuutos- ja muissa rahastoissa.
2
Tytäryhtiöinvestoinneista syntyvän position suojaamiseen kohdistettujen valuuttatermiinien käyvät arvot on esitetty muuntoeroissa.
3
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot sisältävät kertyneet korot, jotka on esitetty tuloslaskelmassa rahoituskuluina.
4
Käyvän arvon suojiksi kohdistettujen koronvaihtosopimusten käyvät arvot on esitetty tuloslaskelmassa rahoitustuottoina.
5
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 132
6. Muut liitetiedot
Vastuullisuus
on
kiinteä
osa
Huhtamäki-konsernin
2030
strategiaa.
Konsernin
tavoite
on
olla
vastuullisten
elintarvikepakkausten ykkösvalinta. Vastuullisuusagenda keskittyy kahteen avainaiheeseen: siirtymä kiertotalouteen ja
ilmastotoimet, unohtamatta muita vastuullisuuden ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia näkökulmia.
Saavuttaakseen Huhtamäki-konsernin tavoitteen, johto huomioi jatkuvasti ilmastoliitännäisiä asioita ohjatessaan
liiketoimintaa. Nämä huomiot ja niihin liittyvät olettamukset heijastuvat arvioissa ja harkinnassa, joita on käytetty
raportoiduissa varoissa, veloissa, tuotoissa ja kuluissa.
Konsernitilinpäätöksen erät, joihin ilmastoliitännäiset asiat erityisesti vaikuttavat, ovat:
•
Liikearvo: Konserni on määrittänyt liikevoiton ja diskonttokorot liikearvon arvonalentumistestauksen keskeisiksi
muuttujiksi. Ilmastoliitännäiset riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu osana strategiaan pohjautuvia
liikevoittoennusteita yhdessä muiden liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden kanssa. (Liitetieto 3.3.
Liikearvon arvonalentumistestaus)
•
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet:
o
Ilmastoliitännäiset asiat voivat vaikuttaa aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjaamiseen ja
arvostamiseen. Raportointikauden lopussa, ilmastoliitännäisillä asioilla ei ollut materiaalista vaikutusta
hyödykkeiden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan tai hyödykkeiden arvonalentumisiin. Konserni
jatkaa
investointejaan
vastuullisiin
pakkausratkaisuihin.
(Liitetieto
3.2.
Liikearvo
ja
aineettomat
hyödykkeett ja Liitetieto 3.4. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet).
o
Päästöoikeudet ja uudistuvan energian sertifikaatit käsitellään IAS 38 Aineettomat hyödykkeet
mukaisesti. (Liitetieto 3.2. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet)
•
Muut pitkäaikaiset saamiset: Konserni on solminut kaksi merkittävää virtuaalista sähkönostosopimusta
saavuttaakseen tavoitteensa vähentää Scope 1- ja Scope 2-päästöjä 50,44 % vuoteen 2030 mennessä, verrattuna
vuoden
2022
tasoon.
Sopimukset
käsitellään
IFRS
9
Rahoitusinstrumentit
mukaisesti.
(Liitetieto
5.7.
Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ryhmittäin)
•
Vaihto-omaisuus: Ilmastoliitännäiset asiat voivat vaikuttaa vaihto-omaisuuden arvostamiseen. Raportointikauden
lopussa, ilmastoliitännäisillä asioilla ei ollut materiaalista vaikutusta vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvoon.
(Liitetieto 4.1. Vaihto-omaisuus)
•
Korolliset velat:
o
Vuonna
2024,
Huhtamaki
on
allekirjoittanut
450
miljoonan
euron
määräisen
syndikoidun
monivaluuttaisen
luottolimiittisopimuksen
(syndicated
multicurrency
revolving
credit
facility).
Korkomarginaali on sidottu kolmeen vastuullisuusindikaattoriin: 1) Kasvihuonepäästöjen absoluuttinen
määrä (Scope 1 ja Scope 2), 2) Kierrätetyn vaarattoman jätteen osuus ja 3) EcoVadis-luokitus.
Korkomarginaali nousee tai laskee perustuen saavutettujen tavoitteiden määrään. (Liitetieto 5.5.
Korolliset velat)
o
Vuonna
2023,
konserni
on
allekirjoittanut
125
miljoonan
euron
määräisen
lainasopimuksen.
Korkomarginaali on sidottu kolmeen vastuullisuusindikaattoriin: 1) Kasvihuonepäästöjen absoluuttinen
määrä (Scope 1 ja Scope 2), 2) Kierrätetyn, vaarattoman jätteen osuus ja 3) EcoVadis-luokitus. (Liitetieto
5.5. Korolliset velat)
o
Vuonna 2022, konserni on laskenut liikkeeseen 500 miljoonan euron suuruisen senior-ehtoisen
vakuudettoman vastuullisuusindikaattoreihin sidotun joukkovelkakirjalainan. Tämä on ensimmäinen
liikkeeseenlasku
vastuullisuusindikaattoreihin
sidotun
viitekehyksen
(Sustainability-Linked
Bond
Framework) alla. Korko nousee, jos tiettyä vastuullisuustavoitetta ei saavuteta. Valittu tavoite liittyy
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Maaliskuussa 2025 ilmoitettiin, että konserni oli saavuttanut
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 133
lainan
ehdoissa
määritellyn
vastuullisuustavoitteen.
Syyskuussa
2025
konserni
osti
takaisin
nimellismäärältään 125 miljoonan euron arvosta kyseistä lainaa ostotarjousmenettelyn kautta. (Liitetieto
5.5. Korolliset velat)
•
Työsuhde-etuudet: Huhtamäen globaali vastuullisuus- ja turvallisuusindeksi (GSSI) on yksi globaalin lyhyen
aikavälin kannustinjärjestelmän liiketoimintamittareista järjestelmään kuuluville työntekijöille. Vuonna 2025 GSSI
muodostui mittareista, jotka liittyivät mm. uusiutuvien tai kierrätettyjen materiaalien käyttöön, sertifioidun tai
kierrätetyn
kuidun
käyttöön,
uusiutuvan
sähkön
kulutukseen,
vaarattoman
jätteen
kierrätykseen
ja
Huhtamäki-konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö, tytäryhtiöt sekä eläkejärjestelyt, jotka ovat erillisiä yhteisöjä. Lisäksi
lähipiiriin kuuluvat johdon avainhenkilöt, heidän läheiset perheenjäsenensä sekä yhteisöt, joissa heillä on määräysvalta tai
jaettu määräysvalta. Johdon avainhenkilöihin kuuluvat konsernin johtoryhmän ja hallituksen jäsenet. Lisäksi lähipiiriin
kuuluvat Huhtamäki Oyj:n osakkeenomistajat, joilla on määräysvalta yli 10 prosenttiin Huhtamäki Oyj:n osakkeista tai
Ohessa ovat tiedot konsernin ja sen lähipiirin välisistä transaktioista ja avoimista saldoista. Konsernin sisäiset transaktiot
ja saldot on eliminoitu konsolidoinnissa.
Johtoryhmälle (ml. toimitusjohtaja) ja hallitukselle maksettavat kompensaatiot ovat yhteensä 9.3 milj.euroa (12.3 milj.
euroa) ja on esitetty tarkemmin oheisissa taulukoissa. Lisäksi johdon avainhenkilöille maksetaan osinkoja omistamiensa
Huhtamäki Oyj:n osakkeiden perusteella. Muita tapahtumia ei ollut konsernin, johtoon kuuluvien avainhenkilöiden, heidän
läheisten perheenjäsenien tai yhteisöiden kanssa, jossa heillä on määräysvalta tai jaettu määräysvalta.
Toimitusjohtaja Ralf K. Wunderlich ja osa konsernin johtoryhmän jäsenistä kuuluu maksupohjaiseen lisäeläkejärjestelyyn.
Vuonna 2025, yhtiö maksoi 704 tuhatta euroa (447 tuhatta euroa) toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten
eläkejärjestelmiin.
Hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenet omistivat yhteensä 181 243 osaketta (217 740 osaketta) vuoden 2025
lopussa.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten työsuhde-etuudet
milj. euroa |
2025 |
2024 |
Palkat ja muut lyhytaikaiset henkilöstöetuudet |
7,4 |
8,7 |
Työsuhteen jälkeiset etuudet |
0,7 |
0,4 |
Osakeperusteiset maksut |
0,2 |
2,2 |
Toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet yhteensä |
8,3 |
11,3 |
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 134
Toimitusjohtajan ja hallituksen palkat ja palkkiot henkilöittäin
tuhatta euroa | 2025 | 2024 |
Toimitusjohtaja Ralf K. Wunderlich (15.1.2025 alkaen) | 1 275 | - |
Toimitusjohtaja Charles Héaulmé (15.1.2025 saakka) | 3 333 | 4 205 |
Hallituksen jäsenet | ||
Vauramo Pekka | 216 | 185 |
Tuomas Kerttu | 117 | 123 |
Alonso Mercedes | 107 | 108 |
Baillie Doug | 107 | 108 |
Beckler Robert K. | 106 | 85 |
Kairisto Essimari | 77 | - |
Korhonen Anja | 117 | 119 |
Lindwall Pauline | 101 | 103 |
Michalski Johann Christoph | 84 | - |
Wunderlich Ralf K. | 1 | 100 |
Ala-Pietilä Pekka | - | 48 |
Barker Willam R. | - | 23 |
Toimitusjohtaja ja hallitus yhteensä | 5 641 | 5 207 |
Eläkesäätiöt
Konsernin lähipiiriin kuuluu erillisiä yhteisöjä työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyitä varten. Nämä
yhteisöt ovat Suomessa, Intiassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Lisätietoja liitetiedosta 2.2. Työsuhde-etuudet.
Konserni teki 3,0 milj. euron (2,5 milj. euroa) maksut kyseisiin järjestelyihin ja lisäksi konsernilla oli maksuihin liittyvä 0,2
Osakepalkkiojärjestelmä 2010
Yhtiön hallitus päätti 12.3.2010 osakepalkkiojärjestelmän käyttöönottamisesta osaksi yhtiön ja sen tytäryhtiöiden
avainhenkilöiden pitkäaikaista kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden
ansaita yhtiön osakkeita palkkiona asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain
alkavista kolmen vuoden pituisista osakeohjelmista. Mahdollinen palkkio maksetaan kolmen vuoden osakeohjelman
päättymistä seuraavana kalenterivuonna. Yhtiön hallitus päättää erikseen kustakin kolmen vuoden osakeohjelmasta.
Osakkeita vastaanottavien konsernin johtoryhmän jäsenten (pl. toimitusjohtaja) tulee pitää omistuksessaan vähintään
puolet
(50
%)
osakeohjelman
perusteella
saamistaan
osakkeista,
kunnes
osakepalkkiojärjestelmiin
kuuluvista
osakeohjelmista ansaittujen osakkeiden yhteenlaskettu arvo vastaa vuosittaisen palkkatulon määrää. Toimitusjohtajan
tulee pitää omistuksessaan vähintään puolet (50 %) pitkän aikavälin kannustinohjelmien perusteella saamistaan osakkeista,
kunnes ansaittujen osakkeiden yhteenlaskettu arvo vastaa kolminkertaista vuosittaisen palkkatulon määrää.
Edellä
mainitut omistusvaatimukset ovat voimassa työ- tai toimisuhteen päättymiseen saakka. Osakepalkkiojärjestelmän nojalla
osallistujille suoritettavan palkkion määrä on rajoitettu yhtiön osakekurssin kehitykseen kytketyllä enimmäisarvolla
(osakeohjelma 2021–2023 ja sitä seuraavat osakeohjelmat).
Osakeohjelma 2022–2024
Osakeohjelma 2022–2024 alkoi vuonna 2022. Osakeohjelman mukainen palkkio perustui konsernin kumulatiiviseen
oikaistuun osakekohtaiseen tulokseen (EPS) vuosina 2022–2024, ja maksettiin vuonna 2025 109 kohdehenkilölle.
Osakepalkkiojärjestelmässä
2010
määritellylle
ansaintajaksolle
2022–2024
asetetun
kumulatiivisen
oikaistun
osakekohtaisen tuloksen (EPS) toteuma oli 98,91 %:a maksimista. Osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti vuonna
2025 maksettiin palkkiona yhteensä 381 375 (brutto-)osaketta. Palkkiosta vähennettiin tarvittavat verot ja veroluonteiset
maksut ennen netto-osakkeiden siirtämistä kohdehenkilöille. Palkkiona maksettujen osakkeiden käypä arvo niiden
myöntämispäivänä oli 35,86 euroa osakkeelta. IFRS-standardien mukaan Osakeohjelmasta 2022–2024 tilikausille 2022–
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 135
2024 kirjattu kumulatiivinen vaikutus on
EUR 13 904 143 euroa, josta 3 683 987 euron määräinen kulu on kirjattu
31.12.2024 päättyneelle tilikaudelle.
Osakeohjelma 2023–2025
Osakeohjelma 2023–2025 alkoi vuonna 2023. Osakeohjelman mukainen palkkio perustuu konsernin kumulatiiviseen
oikaistuun osakekohtaiseen tulokseen (EPS) vuosina 2023–2025. Osakeohjelman 2023–2025 kohderyhmään kuului
vuoden 2025 lopussa 86 henkilöä.
Osakepalkkiojärjestelmässä 2010 määritellylle ansaintajaksolle 2023–2025 asetettua tavoitetta, kumulatiivista oikaistua
osakekohtaista tulosta (EPS), vuosina 2023–2025 ei saavutettu. IFRS-standardien mukaan Osakeohjelmasta 2023–2025
tilikausille 2023–2025 ei kirjattu kumulatiivista kuluvaikutusta. 31.12.2024 päättyneelle tilikaudelle kirjattiin 1 002 554
euron tuotto, joka liittyi aikaisempien vuosien jaksotuksen peruutukseen
Osakeohjelma 2024–2026
Osakeohjelma 2024–2026 alkoi vuonna 2024. Osakeohjelman mukainen palkkio perustuu konsernin kumulatiiviseen
oikaistuun osakekohtaiseen tulokseen (EPS) vuosina 2024–2026. Mahdollinen osakeohjelman mukainen palkkio
maksetaan vuonna 2027. Osakeohjelman 2024–2026 kohderyhmään kuului vuoden 2025 lopussa 110 henkilöä.
Osakeohjelma 2025–2027
Osakeohjelma 2025–2027 alkoi vuonna 2025. Osakeohjelman mukainen palkkio perustuu konsernin kumulatiiviseen
oikaistuun osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ja osakkeen absoluuttiseen kokonaistuottoon (aTSR). Mahdollinen
osakeohjelman mukainen palkkio maksetaan vuonna 2028. Osakeohjelman 2025–2027 kohderyhmään kuului vuoden
2025 lopussa 132 henkilöä.
Osakeohjelma | 2022–2024 | 2023–2025 | 2024–2026 | 2025–2027 |
Myönnettyjen osakkeiden lukumäärä (brutto) | 600 000 1 | 590 000 1 | 600 000 1 | 600 000 1 |
Osakkeen arvo myöntämispäivänä, eur | 35,86 | 30,58 | 37,54 | 34,08 |
Toteuma (%:a maksimista) | 98,91 % | 0,00 % | - | - |
Suorituskriteerin perusteella ansaittujen osakkeiden lukumäärä | ||||
| (brutto) | 381 375 | - 2 | - | - |
Kohdehenkilöiden lukumäärä 31.12.2025 | 109 | 86 | 110 | 132 |
Osakkeiden luovutus | 2025 | 2026 | 2027 | 2028 |
oikaistu EPS, | ||||
Suorituskriteeri | oikaistu EPS | oikaistu EPS | oikaistu EPS | absoluuttinen |
TSR |
1
Mahdollisesta osakepalkkiosta vähennetään tarvittavat verot ja veroluonteiset maksut ennen netto-osakkeiden siirtämistä kohdehenkilöille.
2
Osakepalkkiojärjestelmässä 2010 määritellylle ansaintajaksolle 2023–2025 asetettua tavoitetta, oikaistu EPS, ei saavutettu, ja näin ollen osakkeita ei makseta vuonna
2026.
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2021
Yhtiön hallitus päätti 10.2.2021 uudesta konsernin avainhenkilöille suunnatusta osakepohjaisesta pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmästä
(ehdollinen
osakepalkkiojärjestelmä)
osana
avainhenkilöiden
pitkäaikaista
kannustin-
ja
sitouttamisjärjestelmää. Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän tavoitteena on sitouttaa, kannustaa ja palkita avainhenkilöitä
yhtiön omistaja-arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä. Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu yksittäisistä
osakeohjelmista.
Yhtiön
hallitus
päättää
erikseen
kustakin
ohjelmasta.
Kukin
ohjelma
on
kolmen
peräkkäisen
kalenterivuoden pituinen. Mahdollisten osakeohjelmien nojalla maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on
enintään 60 000 osaketta ohjelmaa kohden.
Osakepalkkiot maksetaan yhtiön osakkeina. Palkkiosta vähennetään tarvittavat verot ja veroluonteiset maksut ennen
netto-osakkeiden siirtämistä kohdehenkilöille. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen
palkkion maksamista. Konsernin johtoryhmän jäsenten (pl. toimitusjohtaja) tulee säilyttää omistuksessaan vähintään 50
prosenttia saamistaan osakkeista, kunnes heidän osakeomistuksensa arvo vastaa heidän bruttomääräistä vuosipalkkaansa.
Toimitusjohtajan tulee pitää omistuksessaan vähintään puolet (50 %) pitkän aikavälin kannustinohjelmien perusteella
saamistaan
osakkeista,
kunnes
ansaittujen
osakkeiden
yhteenlaskettu
arvo
vastaa
kolminkertaista
vuosittaisen
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 136
palkkatulon määrää.
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän nojalla osallistujille suoritettavan palkkion määrä on rajoitettu
yhtiön osakekurssin kehitykseen kytketyllä enimmäisarvolla.
Ehdollinen osakeohjelma 2022–2024
Ehdollinen osakeohjelma 2022–2024 alkoi vuonna 2022 ja palkkio maksettiin vuonna 2025 työ- tai toimisuhteen
jatkumisen perusteella. Lisäksi mikäli Huhtamäki-konsernin oikaistu liikevoittomarginaali palkkion maksamista edeltävässä
tulostiedotteessa
olisi
ollut
alle
8
prosenttia,
osakkeita
ei
olisi
maksettu.
Huhtamäki-konsernin
oikaistu
liikevoittomarginaali oli 10,1 % vuonna 2024 ja näin ollen palkkio voitiin maksaa.
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti maaliskuussa 2025 maksettiin palkkiona yhteensä 10 000 (brutto-
)osaketta 6 osallistujalle. Palkkiosta vähennettiin tarvittavat verot ja veroluonteiset maksut ennen netto-osakkeiden
siirtämistä kohdehenkilöille. Palkkiona maksettujen osakkeiden käypä arvo niiden myöntämispäivänä oli 31,29-37,23
euroa osakkeelta. IFRS-standardien mukaan osakeohjelmasta 2022–2024 tilikausille 2022–2024 kirjattu kumulatiivinen
vaikutus on 305 738 euroa, josta 184 733 euron määräinen kulu on kirjattu 31.12.2024 päättyneelle tilikaudelle.
Ehdollinen osakeohjelma 2023–2025
Ehdollinen osakeohjelma 2023–2025 alkoi vuonna 2023 ja palkkio maksetaan vuonna 2026 työ- tai toimisuhteen
jatkumisen perusteella. Lisäksi mikäli Huhtamäki-konsernin oikaistu liikevoittomarginaali palkkion maksamista edeltävässä
tulostiedotteessa on alle 8 prosenttia, osakkeita ei makseta. Ehdollisen osakeohjelman 2023–2025 kohderyhmään kuului
vuoden 2025 lopussa 5 henkilöä.
Huhtamäki-konsernin oikaistu liikevoittomarginaali oli 10,2 % vuonna 2025 ja näin ollen palkkio voidaan maksaa.
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti maaliskuussa 2026 maksetaan palkkiona yhteensä 25 500
osaketta. Palkkiosta vähennetään tarvittavat verot ja veroluonteiset maksut ennen netto-osakkeiden siirtämistä
kohdehenkilöille. Palkkiona maksettujen osakkeiden käypä arvo niiden myöntämispäivänä oli 30,56-37,23 euroa
osakkeelta. IFRS-standardien mukaan osakeohjelmasta 2023–2025 tilikausille 2023–2025 kirjattu kumulatiivinen
vaikutus on 819,020 euroa, josta 682,790 euron määräinen kulu on kirjattu 31.12.2025 päättyneelle tilikaudelle.
Ehdollinen osakeohjelma 2024–2026
Ehdollinen osakeohjelma 2024–2026 alkoi vuonna 2024 ja palkkio maksetaan vuonna 2027 työ- tai toimisuhteen
jatkumisen perusteella. Lisäksi mikäli Huhtamäki-konsernin oikaistu liikevoittomarginaali palkkion maksamista edeltävässä
tulostiedotteessa on alle 8 prosenttia, osakkeita ei makseta. Ehdollisen osakeohjelman 2024–2026 kohderyhmään kuului
vuoden 2025 lopussa 27 henkilöä.
Ehdollinen osakeohjelma 2025–2027
Ehdollinen osakeohjelma 2025–2027 alkoi vuonna 2025 ja palkkio maksetaan vuonna 2028 työ- tai toimisuhteen
jatkumisen perusteella. Lisäksi mikäli Huhtamäki-konsernin oikaistu liikevoittomarginaali palkkion maksamista edeltävässä
tulostiedotteessa on alle 8 prosenttia, osakkeita ei makseta. Ehdollisen osakeohjelman 2025–2027 kohderyhmään kuului
vuoden 2025 lopussa 11 henkilöä.
Ehdollinen osakeohjelma | 2022–2024 | 2023–2025 | 2024–2026 | 2025–2027 |
Myönnettyjen osakkeiden lukumäärä (brutto) | 10 000 1 | 25 500 1 | 39 000 1 | 27 500 1 |
Osakkeen arvo myöntämispäivänä, eur | 37,23–31,29 | 37,23–30,56 | 38,16–30,66 | 33,34–29,70 |
Ansaittujen osakkeiden lukumäärä (brutto) | 10 000 | 25 500 2 | - | - |
Kohdehenkilöiden lukumäärä 31.12.2025 | 6 | 5 | 27 | 11 |
Osakkeiden luovutus | 2025 | 2026 | 2027 | 2028 |
Suorituskriteeri | Työ- tai toimisuhteen jatkuminen 3 |
1
Mahdollisesta osakepalkkiosta vähennetään tarvittavat verot ja veroluonteiset maksut ennen netto-osakkeiden siirtämistä kohdehenkilöille.
2
Ehdollisen osakeohjelman perusteella maksettavat osakkeet maksetaan maaliskuussa 2026.
3
Mikäli Huhtamäki-konsernin oikaistu liikevoittomarginaali palkkion maksamista edeltävässä tulostiedotteessa on alle 8 prosenttia, osakkeita ei makseta.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 137
Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, jotka maksetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina. Myönnettyjen oman
pääoman ehtoisten instrumenttien käypä arvo kirjataan henkilöstökuluihin ja vastaava lisäys omaan pääomaan.
Instrumenttien käypä arvo määritetään myöntämispäivänä ja se jaksotetaan ajanjaksolle, jonka aikana työntekijä saa
täyden omistusoikeuden instrumentteihin. Lisäksi instrumenttien osalta arvioidaan myöntämishetkellä lopullisesti
toteutuvien instrumenttien määrä osaksi etuisuuden kulujaksottamista. Ei-markkinaehtoisten ehtojen vaikutuksia ei
sisällytetä oman pääoman ehtoisten instrumenttien arvoon, vaan ne otetaan huomioon arvioitaessa lopullisten
instrumenttien määrää. Arvio lopullisesta instrumenttien määrästä päivitetään jokaisena tilinpäätöspäivänä ja arvioiden
muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Markkinaehtoinen kriteeri, tässä tapauksessa osakkeen kokonaistuotto (TSR),
otetaan huomioon käyvässä arvossa myöntämishetkellä eikä sitä ohjelman kuluessa muuteta. Tehtyä kuluarviota ei
Vuokrasopimuksiin
liittyvät
käyttöomaisuushyödykkeet
on
esitetty
liitetiedossa
3.4.
Aineelliset
hyödykkeet.
Vuokrasopimuksiin liittyvät poistot on esitetty liitetiedossa 2.3. Poistot ja arvonalentumiset. Vuokravelat on esitetty
liitetiedossa 5.5. Korolliset velat. Vuokravelkojen korot on esitetty liitetiedossa 5.1. Rahoitustuotot ja -kulut. Tiedot
Huhtamäestä vuokranantajana on esitetty liitetiedossa 5.2. Korolliset saamiset.
milj. euroa | 2025 | 2024 |
Lyhytaikaiset vuokrasopimukset | 11,7 | 11,0 |
Arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset | -0,3 | 0,9 |
Muuttuvat vuokramaksut | 1,4 | 2,2 |
Tuloslaskelmaan kirjatut vuokramaksut yhteensä | 12,8 | 14,2 |
Kassavirtaperusteiset vuokramaksut yhteensä | 51,3 | 48,7 |
Vuokrasopimukset
Taseeseen kirjattavat vuokrasopimukset sisältävät pääasiassa maa-alueita, rakennuksia sekä koneita ja kalustostoa.
Lyhytaikaisia vuokrasopimuksia (vuokra-aika 12 kuukautta tai vähemmän) ja vuokrasopimuksia, joiden kohteena olevan
hyödykkeen
arvo
on
vähäinen,
ei
kirjata
taseeseen.
Lyhytaikaisten
ja
arvoltaan
vähäisten
vuokrasopimuksien
vuokramaksut sekä muuttuvat vuokramaksut kirjataan konsernin tuloslaskelmaan.
Käyttöoikeusomaisuushyödykkeet kirjataan vuokran alkamispäivänä. Ne ovat arvostettu taseessa hankintamenoon
vähennettynä kertyneillä poistolla sekä arvonalentumisilla. Hankintameno sisältää vuokravelan alkuperäisen arvon,
alkamispäivänä tai ennen alkamispäivää tehdyt vuokramaksut vähennettynä vuokra-alennuksilla, välittömät kulut sekä
arvion
purkamiskuluista.
Kirjanpitoarvoon
kirjataan
myös
mahdolliset
vuokravelkojen
uudelleenarvostukset.
Käyttöoikeusomaisuushyödykkeistä
kirjataan
tasapoistot
tuloslaskelmaan
vuokra-aikana.
Vuokra-aika
sisältää
peruutettavissa olevan vuokra-ajan sekä jatko- ja irtisanomisoptiot, joiden toteutuminen on kohtuullisen varmaa.
Käyttöoikeusomaisuushyödykkeet esitetään konsernitaseessa aineellisissa käyttöomaisuushyödykkeissä. Vuokravelat
kirjataan vuokran alkamispäivänä.
Vuokravelka arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Kirjanpitoarvo
vähenee tehtyjen vuokramaksujen myötä ja korkokulu jaetaan vuokra-ajalle. Vuokravelka uudelleenarvostetaan, kun
vuokrasopimusta muutetaan tai uudelleenarvioidaan. Vuokravelat esitetään konsernitaseen lyhyt- ja pitkäaikaisissa
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 138
milj. euroa |
2025 |
2024 |
Investointisitoumukset |
36,8 |
71,3 |
Vuokravastuut |
8,5 |
77,8 |
Vastuusitoumukset yhteensä |
45,3 |
149,1 |
milj. euroa |
2025 |
2024 |
Investointisitoumukset |
||
Vuoden kuluessa maksettavat |
36,8 |
71,3 |
Yhteensä |
36,8 |
71,3 |
milj. euroa |
2025 |
2024 |
Vuokravastuut |
||
Vuoden kuluessa maksettavat |
2,1 |
3,1 |
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa |
6,4 |
23,8 |
Yli viiden vuoden kuluttua |
- |
50,9 |
Yhteensä |
8,5 |
77,8 |
LAADINTAPERIAATTEET
Vastuusitoumukset
Investointisitoumukset
ovat
konsernin
tilinpäätöshetken
sitoumukset
hankkia
aineellisia
ja
aineettomia
käyttöomaisuushyödykkeitä tulevaisuudessa.
Vuokrasitoumukset ovat sitoumuksia, joissa vuokrasopimus on allekirjoitettu aineellisten hyödykkeiden tulevaa käyttöä
Euroopan komissio ilmoitti 7.3.2019 aloittavansa tutkinnan Luxemburgin verotuskäytännöstä, joka liittyy Huhtamäkeä
koskeviin ennakkoratkaisuihin vuosilta 2009, 2012 ja 2013. Tutkinta ei kohdistu Huhtamäkeen eikä komissio ole ollut
yhteydessä
Huhtamäkeen.
Euroopan
komissio
tutkii
voiko
ennakkoratkaisuja
mahdollisesti
pitää
Luxemburgin
myöntämänä kiellettynä valtiontukena. Valtiontuki tarkoittaa, että viranomainen on myöntänyt valikoivan (joka ei olisi
tarjolla kaikille) kilpailuedun yritykselle Euroopassa. Huhtamäki seuraa tilannetta ja tekee yhteistyötä viranomaisten
kanssa. Huhtamäki noudattaa lakeja ja säännöksiä ja yhtiölle on tärkeää varmistaa ennakoitavuus veroasioissa. Yhtiön
käsityksen mukaan kyseinen rakenne on laillinen ja se on veroviranomaisten hyväksymä, eikä sillä ole pyritty saavuttamaan
Huhtamäki ilmoitti 30.1.2026, että Riikka Tieaho nimitettiin vastuullisuus-, yhteiskuntasuhde - ja lakiasiainjohtajaksi ja
konsernin johtoryhmän jäseneksi viimeistään 1.6.2026 alkaen. Hän raportoi toimitusjohtaja Ralf K. Wunderlichille
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 139
Maa |
Yhtiö |
Konsernin omistus, % |
Alankomaat |
Huhtamaki Beheer V B.V. |
100,0 |
Huhtamaki Beheer XI B.V. |
100,0 |
|
Huhtamaki Brazil Investments B.V. |
100,0 |
|
Huhtamaki B.V. |
100,0 |
|
Huhtamaki Finance B.V. |
100,0 |
|
Huhtamaki Finance Company I B.V. |
100,0 |
|
Huhtamaki Finance Company II B.V. |
100,0 |
|
Huhtamaki Finance Company IV B.V. |
100,0 |
|
Huhtamaki Finance Company V B.V. |
100,0 |
|
Huhtamaki German Holdings B.V. |
100,0 |
|
Huhtamaki International B.V. |
100,0 |
|
Huhtamaki Molded Fiber Technology B.V. |
100,0 |
|
Huhtamaki Nederland B.V. |
100,0 |
|
Huhtamaki Paper Recycling B.V. |
100,0 |
|
Huhtavefa B.V. |
100,0 |
|
Australia |
Huhtamaki Australia Pty Limited |
100,0 |
Huhtamaki Holdings Pty Limited |
100,0 |
|
Huhtamaki Tailored Packaging Pty Ltd |
100,0 |
|
Brasilia |
Huhtamaki do Brasil Ltda |
100,0 |
Huhtamaki Embalagens Flexíveis do Brasil Ltda |
100,0 |
|
Egypti |
Elif Global Packaging S.A.E. |
100,0 |
Huhtamaki Egypt LLC |
75,0 |
|
Huhtamaki Flexible Packaging Egypt LLC |
100,0 |
|
Espanja |
Huhtamaki Spain S.L. |
100,0 |
Etelä-Afrikka |
Gravics Systems South Africa (Pty) Limited |
100,0 |
Huhtamaki Flexible Packaging South Africa (Pty) Limited |
70,0 |
|
Huhtamaki South Africa Holdings (Pty) Ltd |
70,0 |
|
Huhtamaki South Africa (Pty) Ltd |
70,0 |
|
Filippiinit |
Huhtamaki Philippines, Inc. |
100,0 |
Intia |
Huhtamaki Foodservice Packaging India Private Limited |
100,0 |
Huhtamaki India Limited 3 |
67,7 |
|
Irlanti |
Huhtamaki CupPrint Limited |
100,0 |
Huhtamaki Finance Ireland I Unlimited Company |
100,0 |
|
Huhtamaki Finance Ireland II Unlimited Company |
100,0 |
|
Iso-Britannia |
2 View Media Limited |
100,0 |
BCP Corporate Limited |
100,0 |
|
Huhtamaki Anglo Holding |
100,0 |
|
Huhtamaki BCP Limited |
100,0 |
|
Huhtamaki Finance Limited |
100,0 |
|
Huhtamaki Foodservice Delta Limited |
100,0 |
|
Huhtamaki Foodservice Portsmouth Limited |
100,0 |
|
Huhtamaki Holding I Limited |
100,0 |
|
Huhtamaki Holding II Limited |
100,0 |
|
Huhtamaki Limited |
100,0 |
|
Huhtamaki (Lisburn) Limited |
100,0 |
|
Huhtamaki (Lurgan) Limited |
100,0 |
|
Huhtamaki Metallized Products USA Limited |
100,0 |
|
Huhtamaki (UK) Limited |
100,0 |
|
Sweetheart International Limited |
100,0 |
|
Italia |
Huhtamaki Flexibles Italy S.r.l. |
100,0 |
Kenia |
Huhtamaki Flexible Packaging Kenya Limited |
100,0 |
Kiina |
Guangdong Josco Disposable Product Ltd |
100,0 |
Huhtamaki Foodservice (Tianjin) Limited |
100,0 |
|
Huhtamaki Foodservice (Xuzhou) Limited |
100,0 |
|
Huhtamaki (Guangzhou) Limited |
100,0 |
|
Huhtamaki (Tianjin) Limited |
100,0 |
|
Kiina/Hong Kong |
Dixie Cup (Hong Kong) Limited |
54,0 |
GreenGood Eco-Tech Co. Limited |
100,0 |
|
Huhtamaki Hong Kong Limited |
100,0 |
|
Josco (Holdings) Limited |
100,0 |
|
Joseph Wong & Company (H.K.) Limited |
100,0 |
|
Luxemburg |
Huhtamaki Holding S.à r.l. |
100,0 |
Huhtamaki S.à r.l. |
100,0 |
|
Malesia |
BPC Trading Sdn. Bhd. |
100,0 |
Huhtamaki Foodservice Malaysia Sdn. Bhd. |
100,0 |
|
Meksiko |
Huhtamaki Mexicana S.A. de C.V. |
100,0 |
Norja |
Huhtamaki Norway AS |
100,0 |
Huhtamaki (Norway) Holdings AS |
100,0 |
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 140
Puola |
Huhtamaki Foodservice Czeladz Sp. z o.o. |
100,0 |
Huhtamaki Foodservice Gliwice Sp. z o.o. |
100,0 |
|
Huhtamaki Foodservice Poland Sp. z o.o. |
100,0 |
|
Ranska |
Huhtamaki Foodservice France S.A.S |
100,0 |
Huhtamaki Holdings France S.N.C. |
100,0 |
|
Huhtamaki La Rochelle S.A.S |
100,0 |
|
Saksa |
Huhtamaki Flexible Packaging Germany GmbH & Co. KG |
100,0 |
Huhtamaki Foodservice Germany Holding GmbH |
100,0 |
|
Huhtamaki Foodservice Germany Operations GmbH & Co. KG |
100,0 |
|
Huhtamaki Foodservice Germany Sales GmbH & Co. KG |
100,0 |
|
Huhtamaki Germany GmbH |
100,0 |
|
Huhtamaki Grundstücksverwaltungs GmbH Alf |
100,0 |
|
Huhtamaki Grundstücksverwaltungs GmbH Ronsberg |
100,0 |
|
Huhtamaki Real Estate GmbH |
100,0 |
|
Huhtamaki Real Estate Holding B.V. & Co. KG |
100,0 |
|
Saudi Arabia |
Arabian Paper Products Company |
50,0 1 |
Singapore |
Huhtamaki Singapore Pte. Ltd. |
100,0 |
Suomi |
Huhtamaki Foodservice Nordic Oy |
100,0 |
Huhtamäki Holding Oy |
100,0 |
|
Huhtamäki Securities Oy |
100,0 |
|
Sveitsi |
Huhtamaki AG |
100,0 |
Huhtamaki Finance AG |
100,0 |
|
Thaimaa |
Huhtamaki Holding (Thailand) Ltd. |
100,0 |
Huhtamaki (Thailand) Ltd. |
100,0 |
|
Tsekin tasavalta |
HuhtaBu s.r.o. |
100,0 |
Huhtamaki Ceska republika, a.s. |
100,0 |
|
Huhtamaki Flexible Packaging Czech a.s. |
100,0 |
|
LeoCzech spol s r.o. |
100,0 |
|
Turkki |
Elif Global Ambalaj Pazarlama Anonim Ş irketi |
100,0 |
Elif Holding Anonim Ş irketi |
100,0 |
|
Elif Plastik Ambalaj Sanayi ve Ticaret Anonim Ş irketi |
100,0 |
|
Huhtamaki Turkey G ı da Servisi Ambalaj ı A. Ş . |
100,0 |
|
Ukraina |
Huhtamaki Foodservice Ukraine LLC |
100,0 |
Unkari |
Huhtamaki Hungary Kft |
100,0 |
Uusi Seelanti |
Huhtamaki Henderson Limited |
100,0 |
Huhtamaki New Zealand Limited |
100,0 |
|
Huhtamaki (NZ) Holdings Limited |
100,0 |
|
Interpac Packaging Limited |
100,0 |
|
Vietnam |
Huhtamaki (Vietnam) Limited |
100,0 |
Yhdistyneet arabiemiirikunnat |
Arabian Paper Products FZCO |
50,0 1 |
Huhtamaki Flexible Packaging Middle East LLC |
49,0 2 |
|
Huhtamaki Holding UAE Limited |
100,0 |
|
Positive Packaging United (M.E.) FZCO |
100,0 |
|
Primetech (M.E.) FZE |
100,0 |
|
Yhdysvallat |
Batavia Substation Holding Group, Inc. |
95,0 |
CupPrint LLC |
100,0 |
|
Huhtamaki Americas, Inc. |
100,0 |
|
Huhtamaki Foundation, Inc. |
100,0 |
|
Huhtamaki Hardship Fund, Inc. |
100,0 |
|
Huhtamaki, Inc. |
100,0 |
1
Konsernin määräysvalta perustuu osakassopimukseen, jonka mukaan konsernilla on määräysvalta yhtiöissä.
2
Osakassopimuksen mukaan konsernilla on määräysvalta yhtiössä ja yhtiön voi konsolidoida täysin omistettuna yhtiönä.
3
Lisätietoja: https://www.huhtamaki.com/en-in/flexible-packaging/investors/
Seuraavat konsernin saksalaiset tytäryhtiöt on paikallisen lainsäädännön mukaisesti (Sec. 264b HGB) vapautettu tilintarkastuksesta ja
tilinpäätöksen julkaisuvelvoitteesta: Huhtamaki Flexible Packaging Germany GmbH & Co. KG, Huhtamaki Foodservice Germany
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 141
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)
euroa
Liite
2025
2024
Liikevaihto
1
229 488 812,03
223 554 712,50
Liiketoiminnan muut tuotot
2
46 024 035,28
4 459 764,62
Materiaalit ja palvelut
3
-123 709 049,30
-113 823 723,08
Henkilöstökulut
4
-33 631 426,76
-34 966 895,69
Poistot ja arvonalentumiset
5
-18 275 791,55
-3 382 550,00
Liiketoiminnan muut kulut
6
-78 742 330,95
-7 752 151,50
Liikevoitto
21 154 248,75
68 089 156,85
Korko- ja rahoitustuotot ja -kulut
7
106 315 262,10
714 355 875,00
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
127 469 510,85
782 445 031,85
Tuloverot
8
-1 032 495,63
-7 819 560,00
Tilikauden voitto
126 437 015,22
774 625 471,85
Emoyhtiön tase (FAS)
Vastaavaa
euroa
Liite
2025
2024
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
9
Aineettomat oikeudet
1 155 702,76
795 710,88
Kehittämismenot
10 135 490,69
10 988 929,08
Muut pitkävaikutteiset menot
1 383 056,92
1 829 061,58
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
306 187,61
15 317 067,16
12 980 437,98
28 930 768,70
Aineelliset hyödykkeet
10
Koneet ja kalusto
256 769,89
99 487,90
Muut aineelliset hyödykkeet
96 301,19
96 301,19
353 071,08
195 789,09
Sijoitukset
11
Osuudet saman konsernin yrityksissä
3 164 329 851,85
3 164 309 851,85
Muut osakkeet ja osuudet
2 551 666,21
1 614 568,11
3 166 881 518,06
3 165 924 419,96
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset
12
492 823 346,85
324 126 745,00
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
12
204 005 602,02
204 370 609,89
Lainasaamiset
12
-3,19
199 472 498,07
Siirtosaamiset
13
27 618 695,09
53 293 998,78
Muut saamiset
12
2 178 393,71
903 860,68
726 626 034,48
782 167 712,42
Rahat ja pankkisaamiset
15 919 224,45
2 658 533,82
Vastaavaa yhteensä
3 922 760 286,05
3 979 877 223,99
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 142
Vastattavaa
euroa
Liite
2025
2024
Oma pääoma
14
Osakepääoma
366 385 309,00
366 385 309,00
Ylikurssirahasto
115 023 103,38
115 023 103,38
Edellisten tilikausien tulos
1 406 187 282,46
746 945 646,21
Tilikauden voitto
126 437 015,22
774 625 471,85
2 014 032 710,06
2 002 979 530,44
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
15
1 148 360 744,87
1 175 593 444,49
Muut pitkäaikaiset velat
16
17 787,70
219 804,04
1 148 378 532,57
1 175 813 248,53
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
15
157 383 883,27
156 351 303,33
Muut lainat
15
528 257 523,37
564 004 861,93
Ostovelat
17
21 029 268,98
25 093 309,45
Siirtovelat
18
40 107 902,19
47 193 691,67
Muut lyhytaikaiset velat
17
13 570 465,61
8 441 278,64
760 349 043,42
801 084 445,02
Vastattavaa yhteensä
3 922 760 286,05
3 979 877 223,99
Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS)
euroa
2025
2024
Liikevoitto
21 154 248,75
68 089 156,85
Oikaisut
Poistot
18 275 791,55
3 382 550,00
Korottomien saamisten muutos
2 342 971,66
-14 471 861,62
Korottomien velkojen muutos
6 721 063,47
2 180 338,66
Rahoitustuotot ja -kulut
-23 896 129,16
-52 350 385,73
Maksetut verot
-657 126,85
-7 302 372,55
Liiketoiminnan nettorahavirta
23 940 819,42
-472 574,39
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin
-6 497 310,72
-6 889 682,30
Saadut osingot ja pääoman palautukset
143 533 382,86
-
Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos
-169 653 699,95
-151 030 641,71
Lyhytaikaisten lainasaamisten muutos
199 472 501,26
215 701 956,59
Investointien nettorahavirta
166 854 873,45
57 781 632,58
Pitkäaikaisten lainojen muutos
-27 216 622,75
-81 831 489,44
Lyhytaikaisten lainojen muutos
-34 714 758,62
38 861 454,48
Maksetut osingot
-115 603 620,88
-109 767 284,77
Rahoituksen nettorahavirta
-177 535 002,25
-152 737 319,73
Rahavirtojen muutos
13 260 690,62
-95 428 261,54
Rahavarat tilikauden alussa
2 658 533,81
98 086 795,35
Rahavarat tilikauden lopussa
15 919 224,43
2 658 533,81
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Huhtamäki Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilinpäätöksen erät on arvostettu
alkuperäisen hankintamenon perusteella. Niissä ei ole otettu huomioon arvonkorotuksia, ellei niistä ole erikseen mainittu.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 143
Yhtiö on vaihtanut myyntisaamisten esittämistavan
taseessa muista saamisista myyntisaamisiin. Vertailutiedot on oikaistu
vastaamaan uutta esittämistapaa.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssein ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja
velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivän kurssi on tilinpäätöspäivän viimeistä arkipäivää edeltävän
päivän kurssi. Saamisten arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja ostovelkojen
kurssierot kirjataan kuluihin. Taseen rahoituserien, kuten lainojen ja talletusten arvostamisesta syntyneet kurssierot
kirjataan rahoituksen kurssieroihin.
Johdannaissopimukset
Yhtiö
käyttää
valuutta-asemansa
suojaukseen
valuuttajohdannaisia.
Korkoriskin
suojaamiseen
käytetään
korkojohdannaisia.
Yhtiö
noudattaa
johdannaissopimusten
osalta
varovaisuuden
periaatetta.
Kuitenkin
myös
valuuttajohdannaisten
positiiviset
arvonmuutokset
kirjataan
tuloslaskelmaan
tai
taseeseen
niiltä
osin
kuin
arvonmuutoksille on olemassa vastaava negatiivinen arvonmuutos. Valuuttajohdannaiset arvostetaan markkinahinnoin
tilinpäätöspäivänä ja kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin tai myynnin ja hankinnan oikaisuksi siltä osin kuin ne liittyvät
suojattaviin tase-eriin. Emoyhtiön pitkäaikaisten lainojen korkoriskin suojaamiseksi tehdyt korkojohdannaiset on
arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon. Tytäryhtiöiden ulkoisia lainoja suojaavat korkojohdannaiset on arvostettu
alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alempaan markkinahintaan. Arvostuserot kirjataan muihin rahoitustuottoihin ja -
kuluihin. Korkoriskin hallintaan käytettyjen johdannaisten korkotuotot tai -kulut jaksotetaan sopimusajalle.
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet poistetaan taloudellisen käyttöiän mukaisesti. Poistoaika ei ylitä 20 vuotta.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet on esitetty taseessa hankintamenoon. Poistot tehdään tasapoistoina taloudellisen käyttöiän
mukaan. Poistoaika ei ylitä 12 vuotta.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden vuokrasopimukset on käsitelty operatiivisina vuokrasopimuksina.
Sijoitukset
Pitkäaikaiset sijoitukset on arvostettu hankintamenoon. Pysyvät arvonalennukset on vähennetty hankintamenosta.
Pitkäaikaista sijoitusta realisoitaessa myyntihinnan ja senhetkisen tasearvon erotus on kirjattu kuluksi tai tuotoksi.
Sijoitukset tytäryhtiöihin on arvostettu yhtiön taseessa hankintamenoon.
Tuloverot
Yhtiön veroihin kirjataan tilikauden tulosta vastaava suoriteperusteinen vero paikallisen verosäännöstön mukaisesti
laskettavaan verotettavaan tuloon perustuen, sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.
Tilinpäätössiirrot
Tilinpäätössiirroiksi katsotaan sellaiset tuotot ja kulut, jotka perustuvat yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin
tapahtumiin, kuten konserniavustukset ja yrityskauppoihin liittyvät erät.
1.LIIKEVAIHTO
milj. euroa
2025
2024
Rojaltituotot
61,3
67,9
Konsernihallinnon kuluveloitukset
145,4
130,5
Muut
22,8
25,2
Yhteensä
229,5
223,6
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 144
2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
milj. euroa
2025
2024
Sopimuskorvaukset
1
43,6
-
Muut
2,5
4,5
Yhteensä
46,0
4,5
1
Sopimuskorvaukset liittyen uudelleenjärjestelyyn Foodservice Packaging -segmentissä, kun tuotantoa keskitettiin.
3.MATERIAALIT JA PALVELUT
milj. euroa
2025
2024
Ostot konserniyhtiöiltä
68,3
66,1
Ostot muilta
55,4
47,7
Yhteensä
123,7
113,8
4. HENKILÖSTÖKULUT
milj. euroa
2025
2024
Palkat ja palkkiot
26,1
25,8
Eläkekulut
4,2
3,5
Muut henkilöstökulut
3,3
5,7
Yhteensä
33,6
35,0
Edellämainitut luvut ovat suoriteperusteisia. Huhtamäki Oyj:n hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle (10 henkilöä)
emoyhtiöstä maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä oli 5,6 milj. euroa (5,2 milj. euroa).
Henkilöstö keskimäärin
2025
2024
Huhtamäki Oyj
191
175
5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
milj. euroa
2025
2024
Poistot tase-erittäin:
Koneet ja kalusto
0,1
0,1
Aineettomat oikeudet
0,2
0,1
Kehittämismenot
4,2
2,5
Arvonalennus
1
13,0
-
Muut pitkävaikutteiset menot
0,8
0,7
Yhteensä
18,3
3,4
1
Huhtamäki teki alaskirjauksen liittyen uudelleenjärjestelyyn Foodservice Packaging -segmentissä, kun tuotantoa keskitettiin.
6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
milj. euroa
2025
2024
Kulut liittyen uudelleenjärjestelyyn Foodservice Packaging -segmentissä
72,9
-
Muut
5,8
7,8
Yhteensä
78,7
7,8
Tilintarkastajan palvelut ja palkkiot
milj. euroa
2025
2024
Tilintarkastuspalkkio
0,4
0,5
Muut lakisääteiset toimeksiannot
0,3
0,4
Yhteensä
0,7
0,9
Tilintarkastajan tarjoamat muut palvelut on esitetty konsernin liitetiedossa 2.5. Liiketoiminnan muut kulut.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 145
7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
milj. euroa
2025
2024
Osinkotuotot
143,5
750,8
Korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä
33,2
42,0
Muilta
6,5
5,1
Korkotuotot yhteensä
39,7
47,1
Muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä
0,4
-
Muut rahoitustuotot
205,4
164,9
Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä
245,5
212,0
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille
-17,3
-20,3
Muille
-57,7
-62,4
Korkokulut yhteensä
-75,1
-82,7
Muut rahoituskulut
-207,6
-165,7
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä
-282,7
-248,4
Korko ja rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
106,3
714,4
8. VEROT
milj. euroa
2025
2024
Verot varsinaisesta liiketoiminnasta
1,0
7,8
Yhteensä
1,0
7,8
Laskennallisia veroja ei ole sisällytetty tuloslaskelmaan eikä taseeseen. Jaksotuseroista johtuva laskennallinen, taseeseen
kirjaamaton verosaaminen on 2,3 milj. euroa (2024 verovelka 2,3 milj. euroa).
9. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Muut
Ennakkomaksut
j
a
Aineettomat
pitkävaikutteiset
keskeneräiset
2025
2024
milj. euroa
oikeudet
Kehittämismenot
menot
hankinnat
Yhteensä
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
1,5
17,4
10,5
15,3
44,7
76,1
Lisäykset
-
-
0,2
2,3
2,5
8,7
Vähennykset
-
-
-
-
-
-40,0
Siirto erien välillä
0,5
16,4
0,2
-17,2
-0,2
-0,1
Hankintameno 31.12.
2,1
33,8
10,8
0,4
47,0
44,7
Kertyneet poistot 1.1.
0,8
6,4
8,6
-
15,8
52,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
-
-
-
-
-40,0
Tilikauden poisto
0,2
4,2
0,8
-
5,2
3,3
Arvonalennus
1
-
13,0
-
-
13,0
-
Kertyneet poistot 31.12.
0,9
23,6
9,4
-
34,0
15,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
1,2
10,1
1,4
0,4
13,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
0,8
11,0
1,8
15,3
28,9
1
Huhtamäki teki vuoden 2025 toisella neljänneksellä alaskirjauksen liittyen uudelleenjärjestelyyn Foodservice Packaging -segmentissä, kun tuotantoa
keskitettiin.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 146
10. AINEELLISET HYÖDYKKEET
Muut aineelliset
milj. euroa
Koneet ja kalusto
hyödykkeet
2025 Yhteensä
2024 Yhteensä
Hankintameno 1.1.
0,9
0,1
1,0
1,9
Lisäykset
0,1
-
0,1
-
Vähennykset
-
-
-
-0,9
Siirto erien välillä
0,2
-
0,2
0,1
Hankintameno 31.12.
1,2
0,1
1,3
1,0
Kertyneet poistot 1.1.
0,8
-
0,8
1,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
-
-
-0,9
Tilikauden poisto
0,1
-
0,1
0,1
Kertyneet poistot 31.12.
0,9
-
0,9
0,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
0,3
0,1
0,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
0,1
0,1
0,2
11. SIJOITUKSET
Osuudet saman
Muut osakkeet ja
milj. euroa
konsernin yrityksissä
osuudet
Sijoitukset yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
3 164,3
1,6
3 165,9
Lisäykset
0,0
1,7
1,7
Vähennykset
-
-0,7
-0,7
Hankintameno 31.12.2025
3 164,3
2,6
3 166,9
Osuudet saman
Muut osakkeet ja
milj. euroa
konsernin yrityksissä
osuudet
Sijoitukset yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
2 417,3
1,1
2 418,3
Lisäykset
747,0
0,8
747,8
Vähennykset
-
-0,2
-0,2
Hankintameno 31.12.2024
3 164,3
1,6
3 165,9
Tytäryhtiöt
Kotipaikka
Omistusosuus%
Huhtamaki Finance B.V.
Alankomaat
75 %
Huhtamaki Holding Oy
Suomi
100 %
Huhtamäki Securities Oy
Suomi
100 %
Huhtamaki Hungary KFT
Unkari
100 %
Huhtamaki Foodservice Finland Oy
Suomi
100 %
Huhtamaki Germany GmbH
Saksa
25 %
Arabian Paper Products company
Saudi Arabia
50 %
Huhtamaki International B.V.
Alankomaat
100 %
12. SAAMISET
milj. euroa
2025
2024
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset tytäryhtiöiltä
187,9
204,4
Myyntisaamiset
14,8
-
Lainasaamiset tytäryhtiöiltä
-0,0
199,5
Siirtosaamiset
20,2
31,8
Siirtosaamiset tytäryhtiöiltä
7,4
21,5
Muut saamiset
2,2
0,9
Muut saamiset tytäryhtiöiltä
1,4
-
Yhteensä
233,8
458,0
Pitkäaikaiset
Lainasaamiset tytäryhtiöiltä
492,8
324,1
Yhteensä
492,8
324,1
Yhteensä
726,6
782,2
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 147
13. SIIRTOSAAMISET
milj. euroa
2025
2024
Korko- ja rahoitusjaksotukset
4,3
3,9
Valuuttajohdannaissaamiset
5,9
14,9
Siirtosaamiset tytäryhtiöiltä
7,4
21,5
Muut erät
10,1
12,9
Yhteensä
27,6
53,3
14. OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET
milj. euroa
2025
2024
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.
366,4
366,4
Osakepääoma 31.12.
366,4
366,4
Ylikurssirahasto 1.1.
115,0
115,0
Ylikurssirahasto 31.12.
115,0
115,0
Sidottu oma pääoma yhteensä
481,4
481,4
Vapaa oma pääoma
Voittovarat 1.1.
1 521,6
857,1
Maksetut osingot
-115,5
-110,0
Omien osakkeiden varainsiirtovero
-
-0,1
Tilikauden tulos
126,4
774,6
Voittovarat 31.12.
1 532,5
1 521,6
Vapaa oma pääoma yhteensä
1 532,5
1 521,6
Aktivoidut kehittämismenot
-10,1
-25,4
Jakokelpoinen oma pääoma
1 522,5
1 496,2
Oma pääoma yhteensä
2 014,0
2 003,0
Tarkemmat tiedot liittyen osakepääomaan esitetään konsernin liitetiedossa 5.4. Oma pääoma.
15. LAINAT
milj. euro
a
2025
2024
Pitkäaikaiset
Rahoituslaitoslainat ja muut lainat
1 148,4
1 175,6
Pitkäaikaiset rahoituslaitoslainat yhteensä
1 148,4
1 175,6
Lyhytaikaiset
Pitkäaikaisten rahoituslaitoslainojen seuraavana vuonna erääntyvät erät
140,5
85,5
Lyhytaikaiset rahoituslaitoslainat
16,9
70,9
Lyhytaikaiset rahoituslaitoslainat yhteensä
157,4
156,4
Lainat tytäryhtiöiltä
528,3
564,0
Muut lainat yhteensä
528,3
564,0
Pitkäaikaisten lainojen muutokset
Rahoituslaitoslainat
1.1.
1 175,6
1 257,2
Lisäykset
1 010,5
605,0
Vähennykset
-1 032,7
-689,5
Valuuttakurssimuutos
-5,0
2,9
Yhteensä
1 148,4
1 175,6
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 148
Lyhennykset
Rahoituslaitoslainat
2026
157,3
2027
404,7
2028
299,1
2029
-
2030–
444,7
16. MUUT PITKÄAIKAISET VELAT
milj. euroa
2025
2024
Työsuhde-etuudet
-
0,2
Yhteensä
-
0,2
17. OSTOVELAT JA MUUT LYHYTAIKAISET VELAT
milj. euroa
2025
2024
Ostovelat
13,1
11,2
Ostovelat tytäryhtiöille
7,9
13,9
Ostovelat
21,0
25,1
Muut lyhytaikaiset velat
2,9
5,4
Muut lyhytaikaiset velat tytäryhtiöille
10,7
3,0
Muut lyhytaikaiset velat
13,6
8,4
18. SIIRTOVELAT
milj. euroa
2025
2024
Korko- ja rahoitusjaksotukset
14,8
16,1
Valuuttajohdannaisvelat
5,6
13,9
Siirtovelat tytäryhtiöille
10,7
7,7
Palkat ja sosiaalikulut
8,7
9,4
Muut kulujaksotukset
0,3
0,1
Yhteensä
40,1
47,2
19. JOHDANNAISSOPIMUKSET
Johdannaissopimusten käyvät arvot, milj. euroa
2025
2024
Valuuttajohdannaiset
Konsernin ulkoiset
0,3
1,0
Konsernin sisäiset
-4,1
11,5
Koronvaihtosopimukset
2,9
5,9
Yhteensä
-1,0
18,4
Pääomien nimellisarvot, milj. euroa
2025
2024
Valuuttajohdannaiset
Konsernin ulkoiset
1 136,1
1 168,3
Konsernin sisäiset
329,0
444,6
Koronvaihtosopimukset
346,8
271,8
Yhteensä
1 811,9
1 884,7
Emoyhtiön ulkoisten valuuttajohdannaisten nimellisarvo on 1 136.1 milj. euroa ja näille kohdistuvien sisäisten
valuuttajohdannaisten nimellisarvo on 329.0 milj. euroa. Loput ulkoisista valuuttajohdannaisista ovat suojauslaskennan
alaisuudessa.
Lisätietoja konsernin rahoitusriskien hallinnasta on konsernin liitetiedossa 5.7. Rahoitusriskien hallinta.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 149
20. VASTUUT
milj. euroa
2025
2024
Peruuttamattomien operatiivisten
vuokrasopimusten vähimmäisvuokrat
Seuraavalla tilikaudella
1,3
1,4
Myöhemmin
0,8
0,8
Yhteensä
2,1
2,1
Takaukset:
Tytäryhtiöiden puolesta
171,6
206,2
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 150
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Hallituksen lausumat
Vahvistamme, että:
-
sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että
sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä
voitosta tai tappiosta;
-
toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen
konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus
merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja
-
toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja
kestävyysraportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen (EU) 2020/852 8 artiklaa.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Espoossa helmikuun 12. päivänä 2026
Pekka Vauramo
Kerttu Tuomas
Mercedes Alonso
Doug Baillie
Robert K. Beckler
Essimari Kairisto
Anja Korhonen
Pauline Lindwall
Johann Christoph Michalski
Ralf K. Wunderlich
Toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus
Helsingissä helmikuun 12. päivänä 2026
KPMG Oy Ab
Tilintarkastusyhteisö
Henrik Holmbom
KHT
oimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukse
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 151
Tilintarkastuskertomus
Huhtamäki Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Huhtamäki Oyj:n (y-tunnus 0140879-6) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman
muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita
koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
—
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
—
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia,
emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja.
Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.5.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen
ammatilliseen
harkintaamme
ja
se
ohjaa
tarkastustoimenpiteiden
luonteen,
ajoituksen
ja
laajuuden
määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen
kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin
tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin
päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat
mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 152
lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c
alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen
kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on
sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET
SEIKAT
KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN
T
ILINTARKASTUKSESSA
Liikearvon ja yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden arvostaminen
(konsernitilinpäätöksen liitetiedot 3.1, 3.2 ja 3.3)
Tilikauden 2025 lopussa liikearvo ja aineettomat
hyödykkeet olivat yhteensä 1 032 milj. euroa
muodostaen 23 % konsernin taseen loppusum-
masta.
Liikearvo
testataan
mahdollisen
arvonalen-
tumisen
varalta
vähintään
vuosittain.
Ar-
vonalentumistestausten taustalla olevien raha-
virtaennusteiden laatiminen edellyttää johdon
harkintaa ja arvioita liittyen kannattavuuteen,
pitkän
aikavälin
kasvutekijään
ja
diskont-
tauskorkoon.
Yrityshankintoihin liittyvät aineettomat hyödyk-
keet ovat taloudelliselta vaikutusajaltaan rajal-
lisia ja poistetaan tasapoistoin arvioituna talou-
dellisena vaikutusaikanaan.
Arvonalentumistestauksissa käytettävistä
ennusteisiin liittyvästä arvionvaraisuudesta ja
tasearvon merkittävyydestä johtuen liikearvon ja
yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödyk-
keiden arvostus on ollut tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka.
Olemme
arvioineet
arvonalentumistestaus-
laskelmissa käytettyjä keskeisiä oletuksia suh-
teessa emoyhtiön hallituksen hyväksymiin bud-
j
etteihin, konsernin ulkopuolisiin lähteisiin ja
omiin näkemyksiimme.
Olemme
testanneet
laskelmien
teknistä
oikeellisuutta ja verranneet käytettyjä oletuksia
markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.
Lisäksi olemme arvioineet esittämiseen liittyvien
liitetietojen asianmukaisuutta.
Myyntituottojen kirjaaminen (konsernitilinpäätöksen liitetieto 2.1)
Huhtamäki-konsernin myyntituotot koostuvat
erilaisten
tarjoilupakkausten,
kerta-astioiden
sekä jäätelö ja muiden kuluttajatuotepakkausten
myynnistä.
Konsernin tilikauden 2025 liikevaihto oli 3 960
milj. euroa.
Myynnissä käytetään useita erilaisia asiakas-
kohtaisia
toimitusehtoja,
jotka
määrittävät,
milloin määräysvalta myydystä tuotteesta siirtyy
asiakkaalle.
Myyntituottojen
tarkastuksessa
olemme
testanneet myyntiin liittyviä avainkontrolleja ja
tehneet
aineistotarkastusta.
Olemme
muodostaneet
käsityksen
eri
myynnin
kirjausperiaatteista
ja
käytännöistä
sekä
arvioineet
tuloutusperiaatteita
suhteessa
sovellettaviin IFRS-standardeihin.
—
Olemme testanneet data-analyysien avulla
myyntituottoja, myönnettyjä alennuksia ja
hinnoittelua.
—
Olemme tarkastaneet otoksen myyntita-
pahtumista
vertaamalla
niitä
laskuihin,
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 153
Myyntitapahtumien merkittävästä määrästä
sekä virheellisen tuloutushetken riskistä johtuen
myyntituottojen kirjaaminen on ollut tilintarkas-
tuksen kannalta keskeinen seikka.
sopimuksiin, toimitusasiakirjoihin, ulkopuo-
lisiin vahvistuksiin ja saatuihin maksusuo-
rituksiin.
—
Myynnin jaksottumista oikealle tilikaudelle
olemme tarkastaneet vertaamalla myyntita-
pahtumia, -laskuja ja niiden toimitusehtoja
tuloutushetkeen sekä tarkastamalla vuoden
2026 alun hyvityslaskuja.
Vaihto-omaisuuden arvostus (konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.1)
Konsernin
vaihto-omaisuuden
tasearvo
oli
tilikauden 2025 lopussa 600 milj. euroa.
Varastojen
hallinta,
inventointikäytännöt
ja
vaihto-omaisuuden
kustannuslaskenta
ovat
keskeisiä tekijöitä vaihto-omaisuuden tasearvon
muodostuksessa.
Vaihto-omaisuuden
arvostukseen
sisältyy
johdon harkintaa ja arvionvaraisuutta epäku-
rantin vaihto-omaisuuden määrittämiseen sekä
valmiiden tuotteiden nettorealisointiarvoon liit-
tyen.
Näistä syistä johtuen vaihto-omaisuuden arvos-
tus on ollut tilintarkastuksen kannalta keskeinen
seikka.
Olemme
arvioineet
laskentaperiaatteiden
asianmukaisuutta
suhteessa
IFRS-
säännöstöön
sekä
testanneet
vaihto-
omaisuuden arvostukseen liittyviä keskeisiä
kontrolleja
ja
tehneet
aineistotarkastusta.
Olemme
osallistuneet
vaihto-omaisuuden
inventointeihin
valituissa
toimipaikoissa
ja
arvioineet
inventointiprosessien
asian-
mukaisuutta.
—
Olemme verranneet valittujen valmiiden
tuotteiden varastonimikkeiden arvoa niiden
myyntihintoihin.
—
Olemme analysoineet vaihto-omaisuuden
hitaasti kiertäviä nimikkeitä sekä vaihto-
omaisuuden poikkeuksellisia arvoja varasto-
kirjanpidossa.
—
Olemme arvioineet vaihto-omaisuuden ar-
vostamiseen liittyviä periaatteita sekä tehty-
jen arvonalentumiskirjausten riittävyyttä.
Tuloverot (konsernitilinpäätöksen liitetieto 2.6)
Tuloverot ovat määrältään olennaisia tilinpäätök-
sessä. Konserni harjoittaa liiketoimintaa kan-
sainvälisesti useissa maissa, joiden verosään-
nökset ovat erilaiset ja muuttuvia.
Johto käyttää harkintaa verokysymysten ja -
riskien arvioinnissa sekä niiden perusteella
tehtyjen
laskennallisten
verosaamisten,
laskennallisten verovelkojen sekä verovarausten
kirjaamisessa.
Olemme
arvioineet
laskentaperiaatteiden
asianmukaisuutta suhteessa IFRS-säännöstöön
sekä
tilikauden
ja
laskennallisten
verojen
kirjaamiseen ja arviointiin liittyviä prosesseja.
Osana laskennallisten verojen ja verovarausten
määrittämiseen ja kirjaamiseen liittyviä tarkas-
tustoimenpiteitä olemme arvioineet johdon
tekemien oletusten ja käytettyjen menetelmien
asianmukaisuutta sekä veroviranomaisten kans-
sa käytyä kirjeenvaihtoa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 154
Näistä seikoista johtuen tuloverot ovat tilintar-
kastuksen kannalta keskeinen seikka.
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n vero-
asiantuntijoita sekä konsernitasolla että merkit-
tävissä tytäryhtiöissä.
Lisäksi olemme arvioineet veroihin liittyvien
liitetietojen asianmukaisuutta.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten,
että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä
jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja
siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan
jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta
realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme
on
hankkia
kohtuullinen
varmuus
siitä,
onko
tilinpäätöksessä
kokonaisuutena
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka
sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen
virheellisyys
aina
havaitaan
hyvän
tilintarkastustavan
mukaisesti
suoritettavassa
tilintarkastuksessa.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden
yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja
säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
—
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden
riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
—
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,
että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
—
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
—
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen
oletukseen
toiminnan
jatkuvuudesta,
ja
teemme
hankkimamme
tilintarkastusevidenssin
perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 155
antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on,
että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota
epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole
riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään
mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen,
ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
—
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se
antaa oikean ja riittävän kuvan.
—
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan
tilintarkastuslausunnon
laatimisen
perustaksi
tarpeellisen
määrän
tarkoitukseen
soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta
informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta,
valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme
hallintoelinten
kanssa
muun
muassa
tilintarkastuksen
suunnitellusta
laajuudesta
ja
ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan
merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden
voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä
varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana
olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset
seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun
äärimmäisen
harvinaisissa
tapauksissa
toteamme,
ettei
kyseisestä
seikasta
viestitä
tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa
olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 29.4.2020 alkaen yhtäjaksoisesti 6 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja
vuosikertomukseen
sisältyvän
informaation,
mutta
se
ei
sisällä
tilinpäätöstä
eikä
sitä
koskevaa
tilintarkastuskertomustamme.
Olemme
saaneet
toimintakertomuksen
käyttöömme
ennen
tämän
tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen
päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja
tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta
suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen
osalta
velvollisuutenamme
on
lisäksi
arvioida,
onko
toimintakertomus
laadittu
noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista
säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 156
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä
kestävyysraporttia
koskevia
tietoja,
joista
säädetään
kirjanpitolain
7
luvussa
ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon
kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen
virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Muut lakiin perustuvat lausunnot
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto kirjanpitolain 7 b luvun
edellyttämän tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.
Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen rekisteröimään ja julkistamaan kirjanpitolain 7 b
luvussa tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä tilikautta välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta.
Helsingissä 12. helmikuuta 2026
KPMG OY AB
Tilintarkastusyhteisö
Henrik Holmbom
KHT
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 157
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Huhtamäki Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Huhtamäki Oyj:n (y-
tunnus
0140879-6)
toimintakertomukseen
sisältyvä
kirjanpitolain
7
luvun
mukainen
konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka
antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1)
kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
2)
kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä
vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä
kohta
1
käsittää
myös
prosessin,
jolla
Huhtamäki
Oyj
on
yksilöinyt
tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin
merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut
mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön
kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme
suorittaneet
konsernikestävyysraportin
varmentamisen
rajoitetun
varmuuden
antavana
toimeksiantona
noudattaen
Suomessa
noudatettavaa
hyvää
varmennustapaa
ja
kansainvälistä
varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu)
”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa
koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”
.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan
velvollisuudet
.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja
soveltaa
kansainvälistä
laadunhallintastandardia
ISQM
1,
jonka
mukaan
kestävyystarkastusyhteisön
on
suunniteltava,
otettava
käyttöön
ja
pidettävä
toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien
säädöksiin
ja
määräyksiin
perustuvien
vaatimusten
noudattamista
koskevat
toimintaperiaatteet
tai
menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 158
Huhtamäki Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
—
konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti,
mukaan
lukien
kestävyysraportointistandardeissa
määritelty
prosessi,
jolla
on
yksilöity
tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,
—
siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen
(EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa
8 säädettyjä vaatimuksia, sekä
—
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa
Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien
seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille
on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä
mittaus- ja arviointiepävarmuutta.
Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien mukaisesti yhtiön johdon on esitettävä
mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista
näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten perusteella.
Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu
odotetulla tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko
konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi
kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että
käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
—
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen
virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
—
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva
olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja
ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia.
Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen
arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 159
rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin
varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
—
Haastattelimme yhtiön johtoa sekä konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista
vastaavia henkilöitä.
—
Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yhtiön suorittaman prosessin toteuttamista
sekä kaksoisolennaisuusarvioinnista annettuja tietoja suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin.
—
Hankimme haastatteluilla käsityksen kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyvistä konsernin
keskeisistä prosesseista.
—
Perehdyimme
konsernikestävyysraportissa
esitettyjen
tietojen
kannalta
olennaisiin
konsernin
sisäisiin
ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.
—
Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko
ne konsernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
—
Suoritimme toimipaikkavierailuja valituilla toimipaikoilla.
—
Arvioimme konsernikestävyysraportin olennaisia kestävyysseikkoja koskevien tietojen esittämistä suhteessa ESRS-
standardien vaatimuksiin.
—
EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt taksonomiakelpoiset ja
taksonomian
mukaiset
taloudelliset
toiminnot,
sekä
arvioimme
näistä
annettujen
tietojen
säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 12. helmikuuta 2026
KPMG OY AB
Kestävyystarkastusyhteisö
Henrik Holmbom
KRT
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 160
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Huhtamäki Oyj:n
ESEF-tilinpäätöksestä
Huhtamäki Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Huhtamäki Oyj:n (y-
tunnus
0140879-6)
komission
teknisen
sääntelystandardin
mukaisesti
laadittu
tilinpäätös
5493007050SJVMXN6L29-2025-12-31-1-fi.zip tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus
ja
toimitusjohtaja
vastaavat
yhtiön
toimintakertomuksen
ja
tilinpäätöksen
(ESEF-tilinpäätös)
laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen
kuuluu
—
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
—
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
—
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön
on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme
on
arvopaperimarkkinalain
7:8
§
mukaisesti
varmentaa
komission
teknisen
sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen
sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan
vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme
suorittaneet
kohtuullisen
varmuuden
antavan
toimeksiannon
kansainvälisen
varmennustoimeksi-
antostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
—
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-
merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
—
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin
merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 161
—
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän
sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission
teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Huhtamäki Oyj:n ESEF-
tilinpäätökseen
5493007050SJVMXN6L29-2025-12-31-1-fi.zip
sisältyvät
konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty
komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Huhtamäki Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on
annettu
tilintarkastuskertomuksellamme
päivätty
12.2.2026.
Tällä
raportilla
emme
anna
konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 2. maaliskuuta 2026
KPMG OY AB
Tilintarkastusyhteisö
Henrik Holmbom
KHT
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 162
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
IFRS:n mukaiset tunnusluvut
Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos (EPS) =
Tilikauden voitto – määräysvallattomien omistajien osuus
Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä
Emoyhtiön omistajille kuuluva laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen
tulos (laimennettu EPS) =
Laimennettu tilikauden voitto – määräysvallattomien omistajien osuus
Laimennettu ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Käyttökate =
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Osinkotuotto =
100 x Osakekohtainen osinko
Tilikauden päätöskurssi 31.12
Oma pääoma osaketta kohti =
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Ulkona olevien osakkeiden kappalemäärä kauden lopussa
P/E luku =
Tilikauden päätöskurssi 31.12.
Osakekohtainen tulos
Osakkeiden markkina-arvo =
Ulkona olevien osakkeiden kappalemäärä 31.12. x vastaava päätöskurssi
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) =
100 x (Voitto ennen veroja + korkokulut + muut rahoituskulut) (12 kk liukuva)
Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin)
Oman pääoman tuotto (ROE) =
100 x Tilikauden voitto (12 kk liukuva)
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin)
Velkaantumisaste (gearing) =
Korolliset nettovelat
Oma pääoma yhteensä
Omavaraisuusaste =
100 x Oma pääoma yhteensä
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Current ratio =
Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikaiset velat
Korkokate =
Liikevoitto
+
poistot
ja
arvonalentumiset
Nettokorkokulut
Sidotun
pääoman
tuotto (RONA) =
100
x
Liikevoitto
(12
kk liukuva)
Nettovarat (12 kk liukuva)
Operatiivinen rahavirta =
Oikaistu liikevoitto + poistot (sisältäen arvonalennukset) – investoinnit +
käyttöomaisuuden
myynnit +/- vaihto-omaisuuden, myyntisaamisten ja ostovelkojen muutos
Vapaa rahavirta =
Liiketoiminnan nettorahavirta – investoinnit + käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitulot
Liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu =
Liikevaihdon kasvu ilman valuuttakurssimuutoksia, hankintoja ja yritysmyyntejä
Yllä kerrottujen IFRS:n mukaisten ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen lisäksi Huhtamäki saattaa käyttää raporteissaan oikaistuja tunnuslukuja, jotka on
j
ohdettu IFRS:n mukaisista tai vaihtoehtoisista tunnusluvuista lisäämällä tai vähentämällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Oikaistut tunnusluvut
eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja, vaan niitä käytetään IFRS-tunnuslukujen lisäksi.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 163
Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys
Huhtamäki 2021–2025
milj. euroa
2025
2024
2023
2022
2021
Liikevaihto
3 960,2
4 126,3
4 168,9
4 479,0
3 574,9
Liikevaihdon kasvu (%)
-4,0
-1,0
-6,9
25,3
8,3
Ulkomainen liikevaihto
3 907,2
4 070,3
4 108,7
4 416,3
3 523,1
Käyttökate
613,3
595,6
621,2
614,9
469,6
Käyttökate liikevaihdosta (%)
15,5
14,4
14,9
13,7
13,1
Liikevoitto
320,5
372,3
380,9
405,3
296,0
Liikevoitto liikevaihdosta (%)
8,1
9,0
9,1
9,0
8,3
Voitto ennen veroja
261,0
300,5
312,0
352,1
263,0
Voitto ennen veroja liikevaihdosta (%)
6,6
7,3
7,5
7,9
7,4
Tilikauden voitto
198,8
231,8
225,2
285,4
202,7
Oma pääoma
1 930,2
2 124,1
1 924,9
1 922,2
1 597,2
Sijoitetun pääoman tuotto (%)
9,5
10,8
10,9
11,4
10,6
Oman pääoman tuotto (%)
10,1
11,6
11,8
15,7
13,9
Omavaraisuusaste (%)
42,4
43,5
41,3
39,9
35,4
Velkaantumisaste
0,61
0,57
0,67
0,77
0,95
Current ratio
1,59
1,52
1,60
1,50
1,22
Korkokate
10,31
8,30
9,01
11,56
14,25
Investoinnit
171,9
247,9
318,7
318,5
259,4
Investoinnit liikevaihdosta (%)
4,3
6,0
7,6
7,1
7,3
Tutkimus ja tuotekehitys
44,0
34,7
36,0
30,6
25,7
Tutkimus ja tuotekehitys liikevaihdosta (%)
1,1
0,8
0,9
0,7
0,7
Osakkeenomistajia (31.12.)
69 638
51 783
53 834
50 150
43 744
Henkilöstö (31.12.)
17 390
17 794
17 910
18 927
19 564
Tärkeimmät valuuttakurssit euroissa
2025
2024
Tulos-
2025
Tulos-
2024
laskelma
Tase
laskelma
Tase
Australian dollari
AUD
1,7510
1,7543
1,6398
1,6756
Englannin punta
GBP
0,8565
0,8712
0,8467
0,8295
Intian rupia
INR
98,3946
105,5800
90,5473
89,2685
Thaimaan baht
THB
37,1000
36,9350
38,1879
35,6400
Yhdysvaltain dollari
USD
1,1288
1,1757
1,0824
1,0444
Etelä-Afrikan randi
ZAR
20,1773
19,5571
19,8353
19,5691
Valuuttojen kuukauden lopun muuntokurssit ovat kuukauden viimeistä arkipäivää edeltävän päivän kursseja, johtuen Euroopan
keskuspankin (EKP) euroviitekurssien julkaisuajankohdan muutoksesta.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 164
Osake ja osakkeenomistajat
Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiöllä ei ole voimassaolevaa optio-
ohjelmaa tai muita ohjelmia, joiden perusteella voidaan antaa erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat merkitsemään yhtiön
osakkeita.
Yhtiön yhtiöjärjestyksen 11 §:ssä on määräys yhtiön osakkeenomistajan lunastusvelvollisuudesta. Yhtiön hallituksen
jäsenten ja toimitusjohtajan valitsemisesta määrätään yhtiöjärjestyksen 4, 5 ja 8 §:issä.
Yhtiön 24.4.2025 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin myöntää yhtiön hallitukselle valtuutukset:
(i) päättää omien osakkeiden hankkimisesta ja (ii) päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien
antamisesta. Valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään
30.6.2026 asti.
Eräät yhtiön rahoitukseen liittyvät sopimukset ja eräiden merkittävimpien asiakkaiden kanssa tehdyt toimitussopimukset
sisältävät ehtoja, joiden mukaan sopimuksen voimassaolo voi päättyä, jos määräysvalta yhtiössä vaihtuu julkisen
ostotarjouksen seurauksena.
Osakekohtaiset tunnusluvut
2025
2024
2023
2022
2021
Osakekohtainen tulos
EUR
1,83
2,14
1,97
2,65
1,91
Laimennettu osakekohtainen tulos
EUR
1,83
2,13
1,97
2,64
1,91
Osinko
EUR
1,14
1
1,10
1,05
1,00
0,94
Osinko/voitto osaketta kohti
%
62,4
1
51,4
53,2
37,8
49,3
Osinkotuotto
%
3,8
1
3,2
2,9
3,1
2,4
Oma pääoma osaketta kohti
EUR
17,60
19,45
17,59
17,65
14,57
Osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen kappalemäärä
104 923 944
2
104 712 538 104 497 300 104 364 676 104 360 114
Osakkeiden osakeantikorjattu kappalemäärä vuoden lopussa
104 968 310
2
104 760 700 104 538 181 104 364 676 104 364 676
P/E luku
16,3
16,0
18,6
12,1
20,4
Osakkeiden markkina-arvo 31.12.
milj. euroa
3 121,8
2
3 580,7
3 839,7
3 339,7
4 058,7
Osakkeen vaihto Nasdaq Helsinki Oy:ssä
kpl
44 929 440
3
34 812 979
43 440 333
61 712 620
50 514 600
Osakkeen vaihto vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla
kpl
92 131 185
4
78 202 381 152 289 963 161 291 609
99 597 314
Osakkeen vaihto yhteensä
kpl
137 060 625
113 015 360 195 730 296 223 004 229 150 111 914
Suhteessa osakkeiden keskimääräiseen kappalemäärään
%
130,6
2
107,9
187,3
213,7
143,8
Osakekurssin kehitys
Alin vaihtokurssi
EUR
27,80
32,88
28,45
26,41
36,57
Ylin vaihtokurssi
EUR
38,68
40,16
37,20
39,94
45,93
Päätöskurssi 31.12.
EUR
29,74
34,18
36,73
32,00
38,89
1
2025: Hallituksen ehdotus
2
Osakeantikorjattuna ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet vähennettynä.
3
Lähde: Nasdaq Helsinki Oy
4
Lähde: Refinitiv Eikon
Ks. myös Liitetieto 2.7. Osakekohtainen tulos ja osinko.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 165
Omistusjakauma omistettujen osakkeiden määrän perusteella 31.12. 2025
Omistajien
Osuus osakkeen-
Osakkeiden
Osuus
Osakkeiden määrä
lukumäärä
omistajista %
määrä
osakkeista %
1–100
39 301
56,4 %
1 586 119
1,5 %
101–1 000
25 770
37,0 %
8 717 306
8,1 %
1 001–10 000
4 249
6,1 %
10 473 673
9,7 %
10 001–100 000
275
0,4 %
7 153 845
6,6 %
100 001–1 000 000
47
0,1 %
14 718 191
13,7 %
Yli 1 000 000
8
0,0 %
65 043 391
60,4 %
Yhteensä
69 650
100,0 %
107 692 525
99,9 %
Yhteistilillä
67 860
0,1 %
Liikkeeseenlaskettu määrä
107 760 385
100,0 %
Omistusjakauma sektoreittain 31.12. 2025
Osakkaiden
Sektori
määrä
%
Hallintarekisteröityjä
41 999 256
39,0 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
17 139 642
15,9 %
Kotitaloudet
20 577 021
19,1 %
Julkisyhteisöt
11 875 188
11,0 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
8 588 129
8,0 %
Yritykset
7 253 008
6,7 %
Ulkomaalaiset
260 281
0,2 %
Yhteistilillä
67 860
0,1 %
Liikkeeseenlaskettu määrä
107 760 385
100,0 %
Suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat 31.12. 2025
1
Osake-
j
a
Nimi
äänimäärä
%
Suomen Kulttuurirahasto Sr
11 319 263
10,5 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
4 110 567
3,8 %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
3 864 000
3,6 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
1 666 000
1,6 %
Valtion Eläkerahasto
1 100 000
1,0 %
Evli Suomi Pienyhtiöt
958 000
0,9 %
Svenska Litteratursällskapet i Finland
764 000
0,7 %
Nordea Pohjoismaat
648 345
0,6 %
Holding Manutas Oy
595 000
0,6 %
Yhteensä
25 025 175
23,2 %
1
Lukuun ottamatta emoyhtiön hallussa olevia 2 792 075 omaa osaketta, jotka edustavat 2,6 % osakkeiden kokonaismäärästä.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 166
OSAKKEENOMISTAJIEN JAKAUMA SEKTOREITTAIN 31.12. 2025
Viereinen lista sisältää ainoastaan suorat omistukset ja perustuu Euroclear Finland Oy:ltä saatuihin tietoihin. Lista ei
kuitenkaan
sisällä
emoyhtiön
hallussa
olevia
2 792
075
omaa
osaketta,
jotka
edustavat
2,59
%
osakkeiden
kokonaismäärästä. Myöskään hallintarekisteröidyt omistukset, jotka voivat olla merkittäviä, eivät sisälly listaan.
31.12.2025 hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus Huhtamäki Oyj:n osakkeista oli 39 %.
HUHTAMÄEN OSAKEKURSSIN KEHITYS 1. TAMMIKUUTA 2021–31. JOULUKUUTA 2025 (euroa)
KUUKAUSITTAINEN OSAKEVAIHTO, NASDAQ HELSINKI 2021–2025 (milj. osaketta)
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 167
MARKKINA-ARVO JA OMA PÄÄOMA 2021–2025 (milj. euroa)