5493007050SJVMXN6L29 2024-01-01 2024-12-31 5493007050SJVMXN6L29 2023-01-01 2023-12-31 5493007050SJVMXN6L29 2024-12-31 5493007050SJVMXN6L29 2023-12-31 5493007050SJVMXN6L29 2022-12-31 5493007050SJVMXN6L29 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 5493007050SJVMXN6L29 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 5493007050SJVMXN6L29 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 5493007050SJVMXN6L29 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 5493007050SJVMXN6L29 2023-01-01 2023-12-31 huh:FairValueAndOtherReservesMember 5493007050SJVMXN6L29 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 5493007050SJVMXN6L29 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 5493007050SJVMXN6L29 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 5493007050SJVMXN6L29 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 5493007050SJVMXN6L29 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 5493007050SJVMXN6L29 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 5493007050SJVMXN6L29 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 5493007050SJVMXN6L29 2024-01-01 2024-12-31 huh:FairValueAndOtherReservesMember 5493007050SJVMXN6L29 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 5493007050SJVMXN6L29 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 5493007050SJVMXN6L29 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 5493007050SJVMXN6L29 2022-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 5493007050SJVMXN6L29 2022-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 5493007050SJVMXN6L29 2022-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 5493007050SJVMXN6L29 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 5493007050SJVMXN6L29 2022-12-31 huh:FairValueAndOtherReservesMember 5493007050SJVMXN6L29 2022-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 5493007050SJVMXN6L29 2022-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 5493007050SJVMXN6L29 2022-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 5493007050SJVMXN6L29 2023-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 5493007050SJVMXN6L29 2023-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 5493007050SJVMXN6L29 2023-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 5493007050SJVMXN6L29 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 5493007050SJVMXN6L29 2023-12-31 huh:FairValueAndOtherReservesMember 5493007050SJVMXN6L29 2023-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 5493007050SJVMXN6L29 2023-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 5493007050SJVMXN6L29 2023-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 5493007050SJVMXN6L29 2024-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 5493007050SJVMXN6L29 2024-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 5493007050SJVMXN6L29 2024-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 5493007050SJVMXN6L29 2024-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 5493007050SJVMXN6L29 2024-12-31 huh:FairValueAndOtherReservesMember 5493007050SJVMXN6L29 2024-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 5493007050SJVMXN6L29 2024-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 5493007050SJVMXN6L29 2024-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember iso4217:EUR iso4217:EUR xbrli:shares
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 1
HUHTAMÄKI OYJ
TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
2024
Y-TUNNUS: 0140879-6
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 2
Sisällys
Toimintakertomus 2024
......................................................................................................................................................................................
4
Tuloskehitys
....................................................................................................................................................................................................
4
Riskien arviointi
............................................................................................................................................................................................
12
Tietoa osakkeenomistajille
...........................................................................................................................................................................
15
Kestävyysraportti
..........................................................................................................................................................................................
18
Yleiset tiedot
...........................................................................................................................................................................................
18
Ympäristötiedot
......................................................................................................................................................................................
36
Yhteiskunnalliset tiedot
...........................................................................................................................................................................
73
Hallintotapatiedot
...................................................................................................................................................................................
96
Tilinpäätös
.......................................................................................................................................................................................................
117
Konsernitilinpäätös
.....................................................................................................................................................................................
117
Konsernin tuloslaskelma (IFRS)
.............................................................................................................................................................
117
Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)
.....................................................................................................................................................
118
Konsernitase (IFRS)
...............................................................................................................................................................................
119
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)
......................................................................................................................
120
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)
.......................................................................................................................................................
121
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
..............................................................................................................................................................
122
1.Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
.......................................................................................................................................
122
1.1. KONSERNIN PERUSTIEDOT
........................................................................................................................................................
122
1.2. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERUSTA
........................................................................................................................................
122
1.3. UUDET IFRS-STANDARDIT, STANDARDIEN MUUTOKSET JA IFRIC-TULKINNAT
.........................................................................
122
1.4. KONSOLIDOINTIPERIAATTEET
...................................................................................................................................................
123
1.5. ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT
......................................................................................................................................
124
1.6. MERKITTÄVIEN ARVIOIDEN JA HARKINNAN KÄYTTÖ
................................................................................................................
124
2. Taloudellinen kehitys
........................................................................................................................................................................
125
2.1. SEGMENTTI- JA LIIKEVAIHTOTIEDOT
.........................................................................................................................................
125
2.2. TYÖSUHDE-ETUUDET
................................................................................................................................................................
127
2.3. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
............................................................................................................................................
130
2.4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
.............................................................................................................................................
131
2.5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
................................................................................................................................................
132
2.6. TULOVEROT
...............................................................................................................................................................................
132
2.7. OSAKEKOHTAINEN TULOS JA OSINKO
.......................................................................................................................................
134
3. Yritysostot ja investoinnit
..................................................................................................................................................................
136
3.1. LIIKETOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN
..........................................................................................................................................
136
3.2. LIIKEARVO
.................................................................................................................................................................................
136
3.3. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
....................................................................................................................................................
138
3.4. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
..........................................................................................................................
139
3.5. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT
............................................................................................................
142
4. Käyttöpääoma
...................................................................................................................................................................................
143
4.1. VAIHTO-OMAISUUS
..................................................................................................................................................................
143
4.2. MYYNTISAAMISET JA MUUT LYHYTAIKAISET SAAMISET
...........................................................................................................
143
4.3. VARAUKSET
...............................................................................................................................................................................
144
4.4. OSTOVELAT JA MUUT LYHYTAIKAISET VELAT
...........................................................................................................................
145
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 3
4.5. TOIMITTAJARAHOITUSJÄRJESTELYT
..........................................................................................................................................
145
5. Pääomarakenne ja rahoituserät
........................................................................................................................................................
146
5.1. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
...................................................................................................................................................
146
5.2. KOROLLISET SAAMISET
.............................................................................................................................................................
146
5.3. RAHAVARAT
..............................................................................................................................................................................
147
5.4. OMA PÄÄOMA
..........................................................................................................................................................................
147
5.5. KOROLLISET VELAT
....................................................................................................................................................................
149
5.6. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT RYHMITTÄIN
.......................................................................................
151
5.7. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
....................................................................................................................................................
153
6. Muut liitetiedot
.................................................................................................................................................................................
158
6.1. ILMASTOLIITÄNNÄISET ASIAT
...................................................................................................................................................
158
6.2. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
.............................................................................................................................................................
159
6.3. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT
....................................................................................................................................................
160
6.4. VUOKRASOPIMUKSET
...............................................................................................................................................................
163
6.5. VASTUUSITOUMUKSET
.............................................................................................................................................................
164
6.6. OIKEUDENKÄYNNIT
...................................................................................................................................................................
164
6.7. TILIKAUDEN JÄLKEISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT
..............................................................................................................
164
Tytäryhtiöt
..................................................................................................................................................................................................
165
Emoyhtiön tilinpäätös
................................................................................................................................................................................
168
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
............................................................................................................................
177
Tilintarkastuskertomus
...............................................................................................................................................................................
178
Kestävyysraportin varmennuskertomus
.....................................................................................................................................................
184
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Huhtamäki Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
....................................................................................
187
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
.................................................................................................................................................................
189
Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys
...............................................................................................................................................................
190
Osake ja osakkeenomistajat
............................................................................................................................................................................
191
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 4
Toimintakertomus 2024
Tuloskehitys
Toimintaympäristö
Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla markkinaolosuhteet pysyivät samanlaisina tai hieman paranivat verrattuna
vuoden 2023 jälkipuoliskoon. Vuoden 2024 toisella puoliskolla yleiset olosuhteet paranivat. Viime vuosien
kumulatiivinen inflaatio vaikutti edelleen negatiivisesti kulutukseen. Alhaisemmat korot tukivat kuluttajien ostovoimaa
yhdessä palkkojen jatkuneen nousun kanssa.
Vuoden aikana kysynnän kehityksessä oli merkittäviä eroja kategorioittain ja maantieteellisesti. Tarjoilupakkausten
kysyntä kasvoi Pohjois-Amerikassa ja pysyi lähellä edellisvuoden tasoa vähittäiskaupan ja kulutustavaroiden osalta.
Tarjoilupakkausten kysyntä muilla markkinoilla heikkeni inflaation vaikutuksesta ja joidenkin brändien boikoteista Lähi-
idän sodan seurauksena. Kuitu- ja joustopakkaustuotteiden kysyntä parani useimmilla markkinoilla.
Tuotantokustannusten osalta useimpien raaka-aineiden hinnat eivät vaihdelleet merkittävästi vuoden aikana. Kartongin
hinnat laskivat jonkin verran vuoden 2023 tasolta. Muovien hinnat pysyivät keskimäärin lähellä edellisvuoden tasoa.
Toisaalta kuitujen hinnat nousivat merkittävästi sekä kierrätyspaperin että ensiökuidun osalta. Muiden keskeisten
kustannuserien osalta työvoimakustannukset jatkoivat nousuaan maailmanlaajuisesti. Kuljetuskustannukset pysyivät
lähellä edellisvuoden tasoa, kun taas energian hinnat laskivat.
Strateginen kehitys
Huhtamäki päivitti vuoteen 2030 ulottuvaa strategiaansa maaliskuussa 2023. Strategia perustuu kannattavien
ydinliiketoimintojen kasvattamiseen, vastuullisten blueloop™-innovaatioiden kehittämiseen yhteistyössä asiakkaiden
kanssa ja maailmanlaajuisten toimintojen suorituskyvyn ensiluokkaisuuteen. Lisäksi investoimme strategian
toteuttamiseksi tarvittaviin kyvykkyyksiin.
Huhtamäki tavoittelee kestävää ja kannattavaa kasvua vahvan kilpailuasemansa avulla. Kannattavan ydinliiketoiminnan
kasvattaminen on yksi Huhtamäen vuoteen 2030 ulottuvan strategian keskeisistä elementeistä. Kasvun saavuttamisessa
hyödynnetään yhtiön osaamista kolmessa avainteknologiassa, globaalia tuotantoverkostoa sekä olemassa olevia
tuotteita. Yhtiön investoinnit kohdennetaan tämän mukaisesti samalla, kun panostukset innovaatioihin jatkuvat. Vuonna
2024 Huhtamäki investoi muun muassa taivekartonkitehtaan laajentamiseen Yhdysvaltojen Texasissa. Huhtamäki
tavoittelee pitkän aikavälin kasvua niin orgaanisesti kuin yrityskauppojen avulla.
Innovaatioilla on yhä tärkeämpi rooli Huhtamäelle, sillä yhtiö hyödyntää kehittämiään teknologioita. Koko
pakkausteollisuus on käymässä läpi muutosta, jota ajavat pakkaustuotteiden vastuullisuuteen, toiminnallisuuteen ja
kätevyyteen liittyvät kasvavat vaatimukset. Tarvittavat teknologiset ratkaisut ovat yhä monimutkaisempia, ja markkinat
kehittyvät nopeasti. Vuoden 2024 aikana Huhtamäki keskittyi kierrätettävien joustopakkausratkaisujen käyttöönottoon,
joiden myynti vauhdittui vuoden loppua kohden.
Huhtamäen tavoitteena on saavuttaa ensiluokkainen suorituskyky kaikissa toiminnoissaan rakenteellisen suorituskyvyn
ja toiminnan jatkuvan parantamisen avulla. Näiden toimenpiteiden odotetaan vahvistavan yhtiön kannattavuutta 1–2
prosenttiyksikköä pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Huhtamäki lanseerasi tehostusohjelman vuoden
2023 loppupuolella kannattavuuden parantamiseksi. Vuoden 2024 aikana yritys saavutti merkittävää edistystä ja
kustannussäästöjä. Ohjelman toimenpiteisiin sisältyivät säästöt hankinnoista, toimipaikkojen sulkeminen Kiinassa,
Malesiassa ja Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa, työvoimatehokkuuden parantaminen ja jätteen vähentäminen.
Vuonna 2024 Huhtamäki jatkoi hyvää edistymistä strategisten tavoitteidensa toteuttamisessa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 5
Avainluvut
Ava
milj. euroa
2024
2023
2022
Liikevaihto
4 126,3
4 168,9
4 479,0
Vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu
-0 %
-2 %
15 %
Oikaistu käyttökate
1
622,2
590,1
596,9
Prosentti
1
15,1 %
14,2 %
13,3 %
Käyttökate
595,6
621,2
614,9
Oikaistu liikevoitto
2
416,9
392,6
395,1
Prosentti
2
10,1 %
9,4 %
8,8 %
Liikevoitto
372,3
380,9
405,3
Oikaistu osakekohtainen tulos, euroa
3
2,48
2,32
2,49
Osakekohtainen tulos, euroa
2,14
1,97
2,65
Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto (ROI)
2
12,1 %
11,2 %
11,0 %
Oikaistu oman pääoman tuotto (ROE)
3
13,4 %
13,2 %
14,9 %
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)
10,8 %
10,9 %
11,4 %
Oman pääoman tuotto (ROE)
11,6 %
11,8 %
15,7 %
Investoinnit
247,9
318,7
318,5
Vapaa rahavirta
215,8
321,4
11,1
1
Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -26,5 milj. euroa vuonna 2024 (31,1 milj. euroa vuonna 2023 ja 18,0 milj. euroa vuonna
2022).
2
Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -44,7 milj. euroa vuonna 2024 (-11,7 milj. euroa vuonna 2023 ja 10,2 milj. euroa vuonna
2022).
3
Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -35,1 milj. euroa vuonna 2024 (-35,9 milj. euroa vuonna 2023 ja 16,0 milj. euroa vuonna
2022).
Ellei toisin mainita, tässä toimintakertomuksessa esitetyt vertailut liittyvät vuoden 2023 vastaavaan ajanjaksoon. Esitetyt sijoitetun pääoman tuottoa
(ROI), oman pääoman tuottoa (ROE) ja sidotun pääoman tuottoa (RONA) kuvaavat tunnusluvut, sekä nettovelan suhde käyttökatteeseen, on laskettu
liukuvana 12 kuukauden keskiarvona.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat muun muassa olennaiset uudelleenjärjestelykulut ja yrityshankintoihin liittyvät erät (liiketoimintojen
hankintoihin ja myynteihin liittyvät voitot ja tappiot, yrityskauppoihin liittyvät palkkiot, merkittävät kauppahinnan allokaatiot varastoihin ja merkittävät
kauppahinnan allokaatioiden poistot aineettomista hyödykkeistä sekä muutokset ehdollisessa kauppahinnassa) sekä merkittävät arvonalentumistappiot
ja niiden peruutukset, aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynteihin liittyvät voitot tai tappiot, käyttöönottomenot isoissa projekteissa jossa
hyödynnetään SaaS pilvipalveluteknologiaa, viranomaisten langettamat sakot ja rangaistusmaksut sekä poikkeukselliset verot.
Yksittäisistä luvuista lasketut summat saattavat poiketa esitetyistä summista, koska taulukoissa esitetyt luvut ovat tarkkoja arvoja. Tunnusluvut on
laskettu käyttäen tarkkoja arvoja
.
Liikevaihto segmenteittäin
milj. euroa
2024
2023
Muutos
Foodservice Europe-Asia-Oceania
989,6
1 037,2
-5%
North America
1 460,1
1 457,9
0%
Flexible Packaging
1 322,5
1 341,0
-1%
Fiber Packaging
363,2
343,1
6%
Sisäisen myynnin eliminointi
-9,1
-10,3
Konserni
4 126,3
4 168,9
-1%
Liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu segmenteittäin
2024
2023
2022
Foodservice Europe-Asia-Oceania
-5 %
2 %
18 %
North America
0 %
2 %
14 %
Flexible Packaging
1 %
-9 %
14 %
Fiber Packaging
6 %
7 %
15 %
Konserni
-0 %
-2 %
15 %
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 6
Konsernin liikevaihto laski tilikaudella 1 % 4 126 milj. euroon (4 169 milj. euroa). Liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu
oli -0 %. Kysyntä parani vuoden toisella puoliskolla vaisumman ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen. Inflaatio ja eräiden
kansainvälisten brändien boikotit osalla markkinoista vaikuttivat negatiivisesti kysyntään. Liikevaihtoa painoi muutokset
valuuttakursseissa ja alhaisemmat myyntihinnat, kun taas myyntimäärät kasvoivat hieman edellisvuoden tasolta.
Vertailukelpoinen myynnin kasvu kehittyvillä markkinoilla oli -2 %. Valuuttakurssien translaatiovaikutus konsernin
liikevaihtoon oli -37 milj. euroa (-153 milj. euroa) vuoden 2023 valuuttakursseihin verrattuna.
LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN, 2024
LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN, 2023
Oikaistu liikevoitto segmenteittäin
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
milj. euroa
2024
2023
Muutos
2024
2023
Foodservice Europe-Asia-Oceania
91,0
98,0
-7%
-15,1
-9,9
North America
203,4
187,9
8%
-7,6
-0,0
Flexible Packaging
94,2
88,0
7%
-16,6
5,8
Fiber Packaging
43,5
39,6
10%
-2,2
-6,2
Muut toiminnot
-15,2
-20,9
-3,2
-1,4
Konserni
416,9
392,6
6%
-44,7
-11,7
OIKAISTU LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN, 2024
OIKAISTU LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN, 2023
Oikaistu liikevoittomarginaali segmenteittäin
2024
2023
2022
Foodservice Europe-Asia-Oceania
9,2 %
9,4 %
9,5 %
North America
13,9 %
12,9 %
11,7 %
Flexible Packaging
7,1 %
6,6 %
6,3 %
Fiber Packaging
12,0 %
11,6 %
11,0 %
Konserni
10,1 %
9,4 %
8,8 %
Konsernin oikaistu liikevoitto kasvoi 417 miljoonaan euroon (393 milj. euroa) ja raportoitu liikevoitto oli 372 milj. euroa
(381 milj. euroa). Oikaistu liikevoitto kasvoi 6 % yhtiön tehostamistoimenpiteiden sekä laskeneiden raaka-aine- ja
energiakustannusten tukemana. Alemmat myyntihinnat ja kohonneet työvoimakustannukset puolestaan vaikuttivat
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 7
kannattavuuteen negatiivisesti. Konsernin oikaistu liikevoittomarginaali nousi ja oli 10,1 % (9,4 %). Valuuttakurssien
translaatiovaikutus konsernin liikevoittoon oli -4 milj. euroa (-15 milj. euroa).
Oikaistu liikevoitto ei sisällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -44,7 milj. euroa (-11,7 milj. euroa),
sisältäen toiminnan tehostamiseen liittyviä kuluja ja positiivisen vaikutuksen kiinteistöjen myymisestä Kiinassa ja Intiassa.
Oikaistu liikevoitto ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
milj. euroa
2024
2023
Oikaistu liikevoitto
416,9
392,6
Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät kulut
-1,1
-0,5
Uudelleenjärjestelyjen voitot ja tappiot sisältäen niihin liittyvät käyttöomaisuuden alaskirjaukset
-25,1
17,3
PPA poistot
-8,8
-8,9
Riitojenratkaisuun liittyvät sovinto- ja oikeudelliset kulut
-2,0
-0,2
Prahan tehtaan sulkemiseen liittyvä kulu
-
-18,8
Tappiot omaisuusvahingoista
-1,5
-0,1
Käyttöönottomenot isoissa projekteissa, jossa hyödynnetään SaaS pilvipalveluteknologiaa
-6,1
-0,6
Liikevoitto
372,3
380,9
Nettorahoituskulut olivat 72 milj. euroa (69 milj. euroa). Verokulut olivat 69 milj. euroa (87 milj. euroa). Efektiivinen
veroaste oli 23 % (28 %). Veroasteen lasku johtui vertailukauden poikkeuksellisen suuresta kirjanpitovaluutan
uudelleenarvostukseen liittyvästä laskennallisen verovelan muutoksesta Turkissa. Tilikauden voitto oli 232 milj. euroa
(225 milj. euroa). Oikaistu osakekohtainen tulos oli 2,48 euroa (2,32 euroa) ja raportoitu osakekohtainen tulos 2,14 euroa
(1,97 euroa). Oikaistu osakekohtainen tulos on laskettu tilikauden oikaistun voiton perusteella. Tilikauden oikaistu voitto
ei sisällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -35,1 milj. euroa (-35,9 milj. euroa).
Oikaistu voitto ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
milj. euroa
2024
2023
Tilikauden oikaistu voitto emoyhtiön omistajille
259,2
242,3
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jotka eivät sisälly oikaistuun liikevoittoon
-44,7
-11,7
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jotka liittyvät rahoituseriin
-0,4
-0,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin liittyvät verot
10,5
-15,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät määräysvallattomille omistajille
-0,5
-8,6
Tilikauden voitto emoyhtiön omistajille
224,1
206,3
Tase ja rahavirta
Konsernin nettovelka laski ja se oli joulukuun lopussa 1 216 milj. euroa (1 288 milj. euroa). Nettovelkaa vastaava
velkaantumisaste (gearing) oli 0,57 (0,67). Nettovelan suhde käyttökatteeseen (ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia
eriä) oli 2,0 (2,2). Ulkoisten sitovien lainajärjestelyjen ja luottolimiittien keskimääräinen laina-aika oli 3,1 vuotta (2,9
vuotta).
Huhtamäki ilmoitti 23.9.2024 pidentäneensä 22.5.2023 julkaistun 125 miljoonan euron vastuullisuuskriteereihin sidotun
määräaikaisen lainasopimuksen (term loan facility) laina-aikaa yhdellä vuodella lainasopimukseen sisältyvän option
mukaisesti. Uusi eräpäivä on 22.5.2026. Lainaa käytetään konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin.
Huhtamäki ilmoitti 12.11.2024 allekirjoittaneensa 450 miljoonan euron määräisen vastuullisuusindikaattoreihin sidotun
syndikoidun monivaluuttaisen luottolimiittisopimuksen (syndicated multicurrency revolving credit facility). Järjestely on
voimassa viisi vuotta. Uusi luottolimiitti korvasi tammikuussa 2021 allekirjoitetun 400 miljoonan euron
vastuullisuusindikaattoreihin sidotun syndikoidun luottolimiitin ja sitä käytetään konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin.
Luottolimiittiä on mahdollista jatkaa kaksi kertaa yksi vuosi kerrallaan lainanantajien suostumuksella.
Investoinnit olivat 248 milj. euroa (319 milj. euroa). Merkittävimmät investoinnit liiketoiminnan laajentamiseen
kohdistuivat sileisiin muotoonpuristettuihin pakkauksiin Euroopassa, kapasiteetin kasvattamiseen Pohjois-Amerikassa
sekä kierrätettävien joustopakkausmateriaalien tuotannon laajentamiseen. Konsernin vapaa rahavirta oli 216 milj. euroa
(321 milj. euroa), ja sitä tukivat parantunut kannattavuus sekä pienemmät investoinnit. Toisaalta vertailukauden vapaa
kassavirta sai tukea käyttöpääoman merkittävästä laskusta liittyen raaka-aineiden hintoihin.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 8
Rahavarat olivat 317 milj. euroa (348 milj. euroa) joulukuun lopussa ja konsernin käyttämättömien sitovien luottolimiittien
määrä oli 402 milj. euroa (355 milj. euroa).
Taseen varat olivat yhteensä 4 894 milj. euroa (4 665 milj. euroa).
Kolmivuotinen ohjelma strategian toteuttamisen vauhdittamiseksi ja 100
miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi
Huhtamäki ilmoitti 30.11.2023 aloittavansa strategiansa toimeenpanon vauhdittamiseksi ohjelman, jonka odotetaan
parantavan selvästi liiketoiminnan kannattavuutta. Tehostamistoimenpiteiden odotetaan tuovan noin 100 miljoonan
euron säästöt tulevien kolmen vuoden aikana. Ohjelma keskittyy kaikkiin kustannuseriin mukaan lukien mahdolliset
uudelleenjärjestelyt tuotantorakenteen optimoimiseksi, kustannusrakenteen kehittäminen aiempaa tehokkaammaksi ja
tuottavuuden parantaminen maailmanlaajuisesti. Ohjelmasta aiheutuvien kustannusten odotetaan olevan noin 80
miljoonaa euroa ja ne kirjataan toteutuessaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä.
Huhtamäki edistyi merkittävästi ohjelman toteuttamisessa vuonna 2024, ja
odottaa saavuttavansa tavoitellut 100
miljoonan euron säästöt ja saattavansa ohjelman päätökseen alkuperäistä aikataulua nopeammin. Vuoden loppuun
mennessä säästöjä kertyi noin 76 miljoonaa euroa, myös kompensoiden jatkuvaa merkittävää kustannusinflaatiota.
Ohjelmaan liittyviä kustannuksia kertyi 24 miljoonaa euroa vuoden 2024 loppuun mennessä, sisältäen positiivisen
vaikutuksen kiinteistön myynnistä Kiinassa. Ohjelman kokonaiskustannusten odotetaan jäävän alun perin arvioitua 80
miljoonaa euroa alhaisemmiksi.
Tilikauden jälkeiset merkittävät tapahtumat
Huhtamäki ilmoitti 8.1.2025, että Ralf K. Wunderlich (58) nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi 15.1.2025 alkaen, jolloin
yhtiön edellinen toimitusjohtaja Charles Héaulmé erosi tehtävästään. Ralf K. Wunderlichin asemapaikkana on Espoo.
Charles Héaulmé on käytettävissä tarpeen mukaan heinäkuuhun 2025 saakka sujuvan siirtymäkauden turvaamiseksi.
Ralf K. Wunderlich erosi välittömästi Huhtamäki Oyj:n hallituksesta tultuaan nimitetyksi toimitusjohtajan tehtävään.
Hallituksessa on tällä hetkellä seitsemän jäsentä.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 9
Liiketoiminnan kehitys segmenteittäin
Foodservice Europe-Asia-Oceania
milj. euroa
2024
2023
Muutos
Liikevaihto
989,6
1 037,2
-5%
Vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu
-5 %
2 %
Oikaistu liikevoitto
1
91,0
98,0
-7%
Prosentti
1
9,2 %
9,4 %
Oikaistu RONA
1
10,3 %
10,4 %
Investoinnit
66,3
64,0
4%
Operatiivinen rahavirta
1
98,5
130,6
-25%
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-15,1
-9,9
1
Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Tarjoilupakkausten kysyntä pysyi heikkona. Usemipien raaka-aineiden hinnat laskivat vuoteen 2023 verrattuna.
Foodservice Europe-Asia-Oceania -segmentin liikevaihto laski. Vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu oli -5 %, ja sitä
painoivat niin myyntimäärät kuin -hinnat. Elintarvikkeiden korkea inflaatio vaikutti edelleen kysyntään erityisesti
pikaruokaravintoloiden ja kalliimpien kahviloiden osalta. Osa suurista asiakkaista joutui boikottien kohteeksi Lähi-idän
sodan takia, millä oli negatiivinen vaikutus segmentin myyntimääriin. Liikevaihto laski useimmilla markkinoilla, mutta
etenkin Aasiassa ja Oseaniassa, Lähi-idässä ja Afrikassa.
Valuuttakurssimuutosten translaatiovaikutus segmentin raportoituun liikevaihtoon oli 4 milj. euroa.
Segmentin oikaistu liikevoitto laski johtuen alhaisemmista myyntimääristä, kun taas kannattavuutta tukevilla toimilla oli
positiivinen vaikutus.
Valuuttakurssimuutosten translaatiovaikutus segmentin raportoituun liikevoittoon oli 1 milj. euroa.
North America
milj. Euroa
2024
2023
Muutos
Liikevaihto
1 460,1
1 457,9
0%
Vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu
0 %
2 %
Oikaistu liikevoitto
1
203,4
187,9
8%
Prosentti
1
13,9 %
12,9 %
Oikaistu RONA
1
19,6 %
18,4 %
Investoinnit
83,9
121,4
-31%
Operatiivinen rahavirta
1
219,5
122,2
80%
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-7,6
-0,0
1
Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Kysyntä parani edellisvuoden tasolta. Useimpien raaka-aineiden hinnat laskivat vuoteen 2023 verrattuna, sellua ja
muoveja lukuun ottamatta.
North America -segmentin liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla ja liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu oli 0 %.
Myyntimäärät kasvoivat mutta myyntihinnat laskivat. Liikevaihto kasvoi tarjoilupakkausten osalta ja pysyi edellisvuoden
tasolla vähittäismyynnissä. Kulutustavaroiden osalta liikevaihto laski, Indianan Hammondissa sijaitsevan kananmuna-
pakkaustehtaan käynnistyksen myönteisestä vaikutuksesta huolimatta.
Valuuttakurssimuutosten translaatiovaikutus segmentin raportoituun liikevaihtoon oli -1 milj. euroa.
Segmentin oikaistu liikevoitto kasvoi kannattavuutta tukevien toimien ja kasvaneiden myyntimäärien myötä.
Tuotantopanoskustannukset laskivat, mutta vastaavasti myös myyntihinnat laskivat.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 10
Valuuttakurssimuutosten translaatiovaikutus segmentin raportoituun liikevoittoon oli -0 milj. euroa.
Flexible Packaging
milj. euroa
2024
2023
Muutos
Liikevaihto
1 322,5
1 341,0
-1%
Vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu
1 %
-9 %
Oikaistu liikevoitto
1
94,2
88,0
7%
Prosentti
1
7,1 %
6,6 %
Oikaistu RONA
1
7,1 %
6,5 %
Investoinnit
69,0
103,7
-33%
Operatiivinen rahavirta
1
84,1
103,9
-19%
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-16,6
5,8
1
Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Joustopakkausten kysyntä parani, mutta maantieteelliset erot olivat merkittäviä. Raaka-aineiden hinnat laskivat vuoteen
2023 verrattuna.
Flexible Packaging -segmentin liikevaihto laski ja vertailukelpoinen kasvu oli 1 %. Liikevaihtoa tukivat kasvaneet
myyntimäärät, kun taas myyntihintojen vaikutus oli negatiivinen. Liikevaihto laski pääosin Intiassa ja Euroopassa, mutta
kasvoi Kaakkois-Aasiassa ja Oseaniassa.
Valuuttakurssimuutosten translaatiovaikutus segmentin raportoituun liikevaihtoon oli -33 milj. euroa.
Segmentin oikaistu liikevoitto kasvoi. Sitä tukivat tehostamistoimenpiteet, kasvaneet myyntimäärät ja matalammat raaka-
ainekustannukset. Toisaalta työvoima- ja kuljetuskustannukset nousivat. Oikaistu liikevoitto kasvoi useimmilla
markkinoilla, mutta laski etenkin Turkissa ja Intiassa.
Valuuttakurssimuutosten translaatiovaikutus segmentin raportoituun liikevaihtoon oli -4 milj. euroa.
Fiber Packaging
milj. euroa
2024
2023
Muutos
Liikevaihto
363,2
343,1
6%
Vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu
6 %
7 %
Oikaistu liikevoitto
1
43,5
39,6
10%
Prosentti
1
12,0 %
11,6 %
Oikaistu RONA
1
14,6 %
13,7 %
Investoinnit
28,1
29,3
-4%
Operatiivinen rahavirta
1
42,6
31,8
34%
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-2,2
-6,2
1
Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Kuitupohjaisten kananmunapakkausten kysyntä kasvoi mutta noutoruokapakkausten kysyntä pysyi tasaisena.
Kierrätyskuidun hinnat nousivat vuoteen 2023
verrattuna.
Fiber Packaging -segmentin liikevaihto kasvoi ja liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu oli 6 %. Liikevaihtoa tukivat
kasvaneet myyntimäärät ja -hinnat. Liikevaihto kasvoi pääasiassa Euroopassa. Lintuinfluenssalla oli negatiivinen vaikutus
kysyntään joillain markkinoilla.
Valuuttakurssimuutosten translaatiovaikutus segmentin raportoituun liikevaihtoon oli -7 milj. euroa.
Segmentin oikaistu liikevoitto kasvoi korkeampien myyntimäärien ja tehostamistoimenpiteiden tukemana. Samaan aikaan
vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen heikommalla toiminnallisella tehokkuudella oli negatiivinen vaikutus.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 11
Kannattavuus kärsi myös vuoden kolmannella neljänneksellä, kun raaka-ainehintojen nousun kompensointi
myyntihinnoilla tuli viiveellä.
Valuuttakurssimuutosten translaatiovaikutus segmentin raportoituun liikevoittoon oli -1 milj. euroa.
Henkilöstö
Henkilöstön määrä
31. joulukuuta 2024
31. joulukuuta 2023
Muutos
Foodservice Europe-Asia-Oceania
4 049
4 248
-5 %
North America
4 300
4 040
6 %
Flexible Packaging
7 446
7 681
-3 %
Fiber Packaging
1 739
1 703
2 %
Konserni
260
238
9 %
Yhteensä
17 794
17 910
-1 %
Konsernin palveluksessa oli joulukuun 2024 lopussa yhteensä 17 794 (17 910) työntekijää. Henkilöstön määrä laski 1
% vertailukauteen verrattuna, kilpailukyvyn vahvistamiseen tähtäävien toimenpiteiden johdosta.
HENKILÖSTÖ SEGMENTEITTÄIN, 31.12.2024
HENKILÖSTÖ SEGMENTEITTÄIN, 31.12.2023
Muutokset johdossa
Huhtamäki ilmoitti 12.4.2024, että Marina Madanat, strategia- ja liiketoiminnan kehitysjohtaja ja konsernin johtoryhmän
jäsen, päätti jättää Huhtamäen siirtyäkseen muihin tehtäviin.
Huhtamäki ilmoitti 3.10.2024 nimittäneensä Wilhelm Wolffin (46), Huhtamäen strategiasta ja liiketoiminnan kehityksestä
vastaavaksi johtajaksi sekä konsernin johtoryhmän jäseneksi. Hän aloitti tehtävässään 13.1.2025 ja raportoi
toimitusjohtaja Ralf K. Wunderlichille toimipaikkanaan Espoo.
Huhtamäki ilmoitti 18.10.2024, että Marco Hilty, johtaja, Flexible Packaging ja konsernin johtoryhmän jäsen, päätti
irtisanoutua Huhtamäen palveluksesta henkilökohtaisista syistä. Hänen viimenen työpäivänsä Huhtamäellä oli
31.1.2025. Hans-Peter Edelbluth (63), Vice President MEA, Flexible Packaging nimitettiin Flexible Packaging -segmentin
väliaikaiseksi johtajaksi 1.2.2025 alkaen.
Huhtamäki ilmoitti 12.12.2024 nimittäneensä Axel Gladen (55) Flexible Packaging -liiketoimintasegmentin johtajaksi ja
konsernin johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässään viimeistään 1.1.2026. Hän raportoi toimitusjohtaja Ralf K.
Wunderlichille toimipaikkanaan Espoo.
Huhtamäki ilmoitti 8.1.2025 nimittäneensä Ralf K. Wunderlichin (58) toimitusjohtajaksi 15.1.2025 alkaen, jolloin yhtiön
entinen toimitusjohtaja Charles Héaulmé erosi tehtävästään. Ralf K. Wunderlichin toimipaikkana on Espoo. Charles
Héaulmé on käytettävissä tarpeen mukaan heinäkuuhun 2025 saakka sujuvan siirtymäkauden turvaamiseksi.
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 12
Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät
Kuluttajakysynnän laskun, tärkeimpiin kustannuseriin vaikuttavan inflaation (mukaan lukien raaka-aineet, palkat, jakelu ja
energia), raaka-aineiden saatavuuden sekä valuuttakurssimuutosten voidaan katsoa olevan konsernin liiketoimintaan
liittyviä olennaisia lähiajan riskejä ja epävarmuustekijöitä. Taloustilanteen tai rahoitusmarkkinoiden muutokset sekä
geopoliittisen kriisin mahdollinen eskaloituminen tai luonnonmullistukset saattavat vaikuttaa kielteisesti konsernin
strategian täytäntöönpanoon sekä liiketoiminnan kehitykseen ja tulokseen.
Näkymät vuodelle 2025
Konsernin liiketoimintaedellytysten odotetaan säilyvän suhteellisen vakaina vuonna 2025. Konsernin hyvä taloudellinen
asema mahdollistaa kannattavien kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen.
Riskien arviointi
Riskienhallinta
Huhtamäen riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa mahdolliset tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa konsernin 2030-
strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa riskin säilyminen tasolla,
jonka konserni on kykenevä ja valmis hyväksymään, ja jolla mahdollistetaan kohtuullinen varmuus ja ennustettavuus
konsernin tavoitteiden saavuttamiseen liittyen. Tavoitteena on myös mahdollistaa resurssien tehokas kohdentaminen ja
tarvittavat riskienhallintatoimet.
Konsernin riskienhallintapolitiikka määrittelee riskienhallinnan tavoitteet, laajuuden ja vastuualueet. Tehokkaalla
riskienhallinnalla varmistetaan, että lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin mahdollisuudet ja riskit voidaan tunnistaa ja
arvioida oikea-aikaisesti ja että niiden hallintaan on asianmukaisia toimenpiteitä. Riskienhallintamenettelyt kuvataan
yksityiskohtaisesti konsernin riskienhallinnan (ERM) viitekehyksessä ja ohjeistuksessa. Konsernin riskienhallintaprosessi
kokonaisuutena perustuu Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commissionin (COSO) vahvistamaan
Enterprise Risk Management (ERM) -viitekehykseen sekä riskienhallinnan ISO 31000 -standardiin. Lisäksi Huhtamäki on
muokannut ERM-prosessinsa vastaamaan yksilöllisiä tarpeitaan.
Riskien identifioimisen ja hallinnan helpottamiseksi riskit luokitellaan strategisiin, toiminnallisiin ja taloudellisiin riskeihin.
Nämä kategoriat ovat läheisesti kytköksissä Huhtamäen tavoitteisiin. Vastuullisuus ja vaatimustenmukaisuus ovat kiinteä
osa näitä kaikkia. Huhtamäki arvioi riskejä niiden vaikutusten ja todennäköisyyden perusteella. Riskin vaikutusta
arvioidaan sen mukaan, miten se vaikuttaisi yhtiön vuotuiseen liikevoittomarginaaliin. Riskin todennäköisyyttä arvioidaan
yleensä odotetun tapahtumataajuuden perusteella. Huhtamäki tarkastelee riskienhallintatoimenpiteiden vaikuttavuutta
riskeihin ja niiden todennäköisyyksiin voidakseen arvioida jäännösriskejä tarkemmin.
Konsernin riskienhallintaa tukevat useat tarkemmat riskiarviot, kuten kaksinkertainen olennaisuusanalyysi ja
ilmastonmuutosanalyysi sekä omaisuusriskien hallinnan ohjelma.
Riskien arviointiprosessi 2024
Vuonna 2024 liiketoiminnot ja konsernitoiminnot tunnistivat ja arvioivat strategisia, toiminnallisia ja taloudellisia riskejä
ja mahdollisuuksia suhteessa siihen, miten ne vaikuttaisivat strategisten prioriteettien ja suorituskykytavoitteiden
saavuttamiseen. Näiden arviointien tulokset koottiin yhteen konsernitasolla. Riskeille määriteltiin toimenpiteitä, joilla ne
saadaan hyväksyttävälle tasolle.
Kun konsernin johtoryhmä oli käynyt läpi soveltuvat riskitasot ja riskienhallintatoimet, hallituksen tarkastusvaliokunta
katselmoi ne, minkä jälkeen hallitus vielä hyväksyi ne. Sovittuja riskienhallintatoimia toteutetaan ja niitä seurataan vuoden
2025 aikana.
Vuona 2024 seurattiin vuoden 2023 riskienarvioinnissa havaittuja keskeisiä riskejä, niiden muutoksia ja
riskienhallintatoimenpiteitä. Toimenpiteitä suunniteltiin ja toteutettiin niin konsernitasolla kuin segmenttitasolla.
Konsernin riskienhallinta seurasi riskienhallintatoimia keskittyen liiketoimintasegmenttien keskeisimpiin riskeihin.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 13
Merkittävimmät strategiset riskit
Makrotason epävarmuustekijöihin lukeutuvat geopoliittiset riskit, makrotaloudelliset riskit ja taantumariskit. Käynnissä
olevat konfliktit, kuten sodat Ukrainassa ja Lähi-idän alueella, saattavat laajentua ja uusia konflikteja saattaa syntyä.
Epävakaat poliittiset olosuhteet ja geopoliittinen epävakaus lisäävät epävarmuutta globaalissa kaupassa ja heikentävät
liiketoimintaolosuhteita. Lisäksi tullit ja muut kaupan esteet saattavat hidastaa investointeja ja talouskasvua niiden
vaikutusalueella. Hyperinflaatio ja korkeat korot voivat heikentää liiketoimintaolosuhteita joillakin markkina-alueilla.
Talouden laskusuhdanteet vaikuttavat asiakkaiden ja kuluttajien käyttäytymiseen sekä ostovoimaan. Huhtamäki seuraa
aktiivisesti kehitystä, jotta se voi reagoida liiketoimintaympäristöönsä liittyviin muutoksiin.
Sääntelyyn ja vastuullisuuteen liittyvät liiketoimintaympäristön muutokset tuovat mukanaan merkittäviä riskejä ja
mahdollisuuksia. Yhtiön tulevaisuuden kasvun perustana on sen kyky ennakoida muutoksia ja reagoida niihin sekä
kehittää innovatiivisia ja vastuullisia tuotteita oikea-aikaisesti. Muutokset sääntelyssä voivat tuoda mukanaan
materiaalien käyttökieltoja ja muita pakkauksiin liittyviä ja pakkausteollisuuteen vaikuttavia säädöksiä, kuten
kierrätettävyyteen,
kierrätysmateriaalien
käyttöön,
kertakäyttömuoveihin,
kompostoitavuuteen,
toimitusketjun
hallintaan ja laajennettuun tuottajavastuuseen liittyviä säädöksiä. Näihin sääntelymuutoksiin liittyy tiettyä
ennakoimattomuutta, erityisesti joillakin maantieteellisillä alueilla. Uhkien hallitsemiseksi Huhtamäki investoi uusiin,
innovatiivisiin ja vastuullisiin ratkaisuihin. Lisäksi Huhtamäki keskittyy edistämään tieteelliseen näyttöön perustuvaa
keskustelua lisäten tietoisuutta pakkausten vaikutuksesta hygienian parantamiseen, ruoan turvallisuuteen ja
saatavuuteen sekä ruokahävikin ehkäisyyn. Lisäksi Huhtamäki seuraa aktiivisesti sääntelyaloitteita ja mahdollisia
sääntelymuutoksia
huomioidakseen
ne
tuotteidensa
ja
tarjoamiensa
pakkausratkaisujen
kehittämisessä
ja
kaupallistamisessa.
Uusien säädösten johdonmukaisen toimeenpanon puute ja merkittävät viivästykset asiakkaiden kestävän kehityksen
sitoumuksissa lisäävät epävarmuutta ja riskejä, jotka liittyvät investointeihin uusiin innovaatioihin. Investointien väärä
ajoitus saattaa heikentää investointien takaisinmaksuaikaa.
Kilpailuympäristön, kuluttaja- ja asiakasmieltymysten sekä teknologioiden ja materiaalien muutokset tuovat mukanaan
merkittäviä mahdollisuuksia, mutta myös riskejä Huhtamäelle. Riittävät investoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat
tarpeen tulevien asiakas- ja kuluttajatarpeiden täyttämiseksi. Immateriaalioikeuksien suojaaminen on myös olennainen
osa
tutkimus-
ja
kehitystoimintaa.
Lisäksi
Huhtamäki
etsii
aktiivisesti
strategisia
kumppanuuksia
ja
yritysostomahdollisuuksia varmistaakseen kilpailuedun uusissa teknologiainnovaatioissa.
Pienentääkseen riskiä siitä, että konsernin teknologiat ja koneet muuttuvat vanhentuneiksi tai tehottomiksi taikka eivät
sovellu asiakaskysynnän tarpeisiin, konserni seuraa ja ennakoi jatkuvasti pitkän aikavälin kehittämistarpeita ja investoi
uuteen teknologiaan.
Kuluttajatarpeiden ymmärtäminen mahdollistaa Huhtamäelle liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen pitkäaikaisen
kestävän kasvun rakentamiseksi yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Aktiivinen vuoropuhelu asiakkaiden kanssa arvon
lisäämiseksi ja Huhtamäen kilpailuaseman ymmärtämiseksi, kattava kaupallisen kyvykkyyden commercial excellence -
ohjelma sekä Huhtamäen sisäinen eri toimintojen ja liiketoimintasegmenttien välinen yhteistyö lukeutuvat keinoihin
hallita uhkia ja hyödyntää mahdollisuuksia.
Suuret asiakkaat tarjoavat kasvumahdollisuuksia uusien kestävien tuotteiden kehittämisessä ja valmistamisessa, mutta
riippuvuus näistä asiakkaista voi myös muodostaa riskin, jos merkittävä osa liikevaihdosta tulee pieneltä määrältä
asiakkaita. Suuren asiakkaan menettäminen voisi vaikuttaa myös kapasiteetin käyttöasteeseen.
Henkilöstön kannalta keskeisten riskien ja mahdollisuuksien on todettu liittyvän työvoiman ja osaajien saatavuuteen.
Riskienhallintatoimiin
sisältyvät
työntekijäkokemuksen
johdonmukainen
kehittäminen.
Tähän
lukeutuvat
työntekijälupaus, rekrytointikäytännöt, perehdytys, osaamisen ja johtajuuden kehittäminen sekä seuraajasuunnittelu.
Toiminnalliset ja taloudelliset riskit
Kykyyn hallita hinnoittelua siten, että hintamuutokset toteutetaan oikea-aikaisesti ja oikeiden kustannus- ja
markkinatietojen perusteella sisältyy riskejä ja mahdollisuuksia. Tähän liittyy myös kyky siirtää raaka-aine-, energia- ja
kuljetuskustannusten
nousu
tuotteiden
hintoihin.
Riskienhallintatoimepiteisiin
kuuluvat
raaka-aine-
ja
energiakustannusten jatkuva seuranta sekä kustannuskilpailukyvyn varmistaminen. Erityishuomiota kiinnitetään
sopimushallintaan, jotta asiakassopimuksiin sisällytetään mahdollisuuksien mukaan energian ja materiaalien
hintamuutoksiin liittyviä lausekkeita.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 14
Tietoturvaan, IT-infrastruktuuriin, järjestelmiin ja sovelluksiin liittyvät riskit ovat toiminnallisia riskejä, jotka voivat
vaikuttaa Huhtamäen liiketoiminnan jatkuvuuteen ja toiminnan tehokkuuteen. Tehottomiin liiketoimintaprosesseihin
liittyvät riskit voivat heikentää kilpailukykyä. Huhtamäki kehittää jatkuvasti IT-ympäristöään, mukaan lukien
toiminnanohjausjärjestelmiään, parantaakseen tuottavuutta ja vähentääkseen riskejä, jotka liittyvät kyberturvallisuuteen
ja liiketoiminnan keskeytymiseen muista syistä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa luonnonkatastrofien, kuten tulvien ja myrskyjen, esiintymistiheyteen. Luonnonkatastrofien
lisäksi merkittävät tulipalot tai toimitusketjun häiriöt voivat aiheuttaa liiketoiminnan keskeytyksiä. Konserni toteuttaa
omaisuusriskien hallinnan osalta jatkuvan kehittämisen ohjelmaa, jonka tarkoituksena on vähentää vaaratilanteiden kuten
tulipalojen, räjähdysten, tulvien ja myrskyjen vaikutusta ja todennäköisyyttä. Huhtamäki myös jatkuvasti kehittää
palautumissuunnitelmia ja liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmia, sekä hajauttaa tuotantokapasiteettiaan useisiin
yksiköihin minimoidakseen mahdollisen liiketoiminnan keskeytyksen vaikutukset.
Lainsäädännön
ja
pakotevelvoitteiden
laiminlyönnit
saattavat
johtaa
rangaistusmaksuihin
ja
vahingonkorvausvaatimuksiin. Yhtiö voi joutua oikeusprosesseihin esimerkiksi kilpailu-, tuote-, ympäristö- tai
korruptiontorjuntasäännösten rikkomistilanteissa. Näitä riskejä voidaan hallita muun muassa noudattamalla yhtiön
laatimia
politiikkoja
ja
toimintaohjeistuksia
sekä
kouluttamalla
vaatimustenmukaisuusasioista.
Riskienhallintatoimenpiteillä edistetään mahdollisten laiminlyöntien tunnistamista ja ehkäisemistä
Vuoden 2024 riskiarvioinnissa ei tunnistettu sellaisia keskeisiä riskejä, jotka katsottaisiin liian suuriksi konsernin
toiminnan
jatkuvuuden
kannalta
tai
jotka
vaarantaisivat
Huhtamäen
2030-strategian
toteuttamisen.
Riskienhallintatoimiin voi tarpeen mukaan kuulua myös riskienhallinta vakuutusten avulla. Konsernilla on useita
maailmanlaajuisia vakuutusohjelmia. Huhtamäen riskienhallinta arvioi jatkuvasti vakuuttamisen laajuutta, soveltuvuutta
ja tarvetta.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 15
Tietoa osakkeenomistajille
Osakepääoma, osakkeenomistajat ja kaupankäynti osakkeilla
Osakepääoma ja osaketieto
2024
2023
2022
Rekisteröity osakepääoma
1
, milj. euroa
366
366
366
Osakkeiden kokonaismäärä
1
107 760 385
107 760 385
107 760 385
Yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta
1
2 999 685
3 222 204
3 395 709
% osakkeiden kokonaismäärästä
2,8 %
3,0 %
3,2 %
Liikkeessä olevien osakkeiden määrä
1, 2
104 760 700
104 538 181
104 364 676
Liikkeessä olevien osakkeiden keskimäärä
2, 3
104 712 538
104 497 300
104 364 676
Kaupankäynnin volyymi
4
, milj. osaketta
35,0
43,4
61,7
Viimeisen päivän päätöskurssi, euroa
34,18
36,73
32,00
Kaupankäyntivolyymilla painotettu keskihinta, euroa
36,41
32,64
34,30
Korkein kaupantekokurssi, euroa
40,16
37,20
39,94
Alin kaupantekokurssi, euroa
32,88
28,45
26,41
Markkina-arvo
1, 2
, milj. euroa
3 581
3 840
3 340
Osakekohtainen tulos, euroa
2,14
1,97
2,65
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa
2,13
1,97
2,64
Osinko per osake, euroa
1,10
5
1,05
1,00
Osinko/voitto osaketta kohti
51 %
5
53 %
38 %
Osinkotuotto
3,2
5
2,9
3,1
P/E-luku
1
16,0
18,6
12,1
Oma pääoma osaketta kohti
1
, euroa
19,45
17,59
17,65
1
Kauden lopussa.
2
Yhtiön hallussa olevia omia osakkeita lukuun ottamatta.
3
Osakekohtaisissa laskelmissa käytetty liikkeessä olevien osakkeiden keskimäärä.
4
Kaupankäynti yhtiön osakkeilla Nasdaq Helsingissä.
5
2024: Hallituksen ehdotus
OMISTUKSEN JAKAUTMINEN OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2024
Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä joulukuun 2024 lopussa oli 51 783 (53 834). Ulkomaisessa omistuksessa
olevien osakkeiden osuus osakekannasta mukaan lukien hallintarekisteröidyt osakkeet oli 43 % (42 %).
Kaupankäynti osakkeilla
Katsauskauden aikana Huhtamäki Oyj:n osake noteerattiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä Pohjoismaiset suuret yhtiöt (Large
Cap) -listan teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialaluokassa ja se oli mukana Nasdaq Helsinki 25 -indeksissä.
 
 
 
    

   
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 16
Joulukuun 2024 lopussa yhtiön markkina-arvo oli 3 581 milj. euroa (3 840 milj. euroa). Katsauskauden viimeisen päivän
päätöskurssi oli 34,18 euroa (36,73 euroa) ja osakkeen kurssi nousi vuoden alusta 7 %. Yhtiön osakkeen
kaupankäyntivolyymilla painotettu keskihinta katsauskaudella oli 36,41 euroa (32,64 euroa). Korkein kaupantekokurssi
oli 40,16 euroa (37,20 euroa) ja alin 32,88 euroa (28,45 euroa).
Katsauskauden aikana osakkeen kokonaisvaihto Nasdaq Helsinki Oy:ssä oli 1 268 milj. euroa (1 418 milj. euroa).
Kaupankäynnin volyymi oli noin 35 milj. (43 milj.) osaketta ja vastaava päiväkeskiarvo 138 697 (173 069) osaketta.
Osakkeen kokonaisvaihto sisältäen kaupankäynnin vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla kuten BATS Chi-X ja Turquoise oli
yhteensä 4 118 milj. euroa (6 345 milj. euroa). Vuoden aikana 69 % (78 %) kaikesta kaupankäynnistä tapahtui Nasdaq
Helsinki Oy:n ulkopuolella (lähde: Refinitiv Eikon).
Vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 25.4.2024. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen ja
sen sisältämän konsernitilinpäätöksen vuodelta 2023, myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja
toimitusjohtajalle sekä hyväksyi kaikki hallituksen ja osakkeenomistajien nimitystoimikunnan yhtiökokoukselle tekemät
ehdotukset. Yhtiökokous hyväksyi myös sille esitetyn yhtiön toimielinten palkitsemisraportin.
Yhtiökokous päätti, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkona yhteensä
1,05 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä 0,53 euroa osakkeelta maksettiin
osakkeenomistajalle, joka osingon ensimmäisen maksuerän täsmäytyspäivänä 29.4.2024 on merkittynä Euroclear
Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Ensimmäisen osinkoerän maksupäivä oli 7.5.2024. Osingon toinen erä
0,52 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon toisen maksuerän täsmäytyspäivänä 1.10.2024 on
merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Toisen osinkoerän maksupäivä on 8.10.2024.
Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uuden osingonmaksun
täsmäytyspäivän ja maksupäivän, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmää koskevat säännökset muuttuvat tai muutoin sitä
edellyttävät.
Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kahdeksan (8). Hallituksen jäseniksi valittiin nykyisistä jäsenistä Mercedes
Alonso, Doug Baillie, Anja Korhonen, Pauline Lindwall, Kerttu Tuomas, Pekka Vauramo ja Ralf K. Wunderlich sekä uutena
jäsenenä Robert K. Beckler seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.Yhtiökokous valitsi hallituksen
puheenjohtajaksi Pekka Vauramon ja varapuheenjohtajaksi uudelleen Kerttu Tuomaksen. Ralf K. Wunderlich erosi
Huhtamäki Oyj:n hallituksesta ja sen henkilöstö- ja investointivaliokunnista tultuaan nimitetyksi toimitusjohtajan
tehtävään 8.1.2025. Hallituksessa on nyt seitsemän jäsentä.
Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa valiokuntiensa jäsenet. Tarkastusvaliokunnan
puheenjohtajaksi valittiin Anja Korhonen ja jäseniksi Mercedes Alonso, Robert K. Beckler ja Kerttu Tuomas.
Henkilöstövaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Doug Baillie ja jäseniksi Pauline Lindwall, Pekka Vauramo ja Ralf K.
Wunderlich.
Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiot maksetaan seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 175 000
euroa, varapuheenjohtajalle 82 000 euroa ja muille jäsenille 67 000 euroa kullekin. Lisäksi yhtiökokous päätti, että
hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten vuosipalkkiot maksetaan seuraavasti: tarkastusvaliokunnan
puheenjohtajalle 16 500 euroa ja muille tarkastusvaliokunnan jäsenille 5 700 euroa sekä henkilöstövaliokunnan
puheenjohtajalle 10 000 euroa ja muille henkilöstövaliokunnan jäsenille 4 000 euroa. Lisäksi yhtiökokous päätti, että
kokouspalkkioita maksetaan osallistuttujen hallituksen ja sen valiokuntien kokousten mukaisesti 1 500 euroa
kokoukselta. Matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Yhtiön tilintarkastajaksi tilikaudelle 1.1.-31.12.2024 valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Päävastuullisena
tilintarkastajana jatkaa KHT, KRT Henrik Holmbom. KPMG Oy Ab toimii myös yhtiön kestävyystarkastusyhteisönä ja
Henrik Holmbom päävastuullisena kestävyysraportointitarkastajana. Tilintarkastajalle ja kestävyystarkastusyhteisölle
suoritetaan palkkiot hallituksen tarkastusvaliokunnan hyväksymän laskun perusteella.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 10 776 038 yhtiön oman osakkeen
hankkimisesta. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai
muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Omien osakkeiden hankintoja voidaan valtuutuksen nojalla toteuttaa myös
suunnatusti. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 17
30.6.2025 asti. Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien
antamisesta
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10
luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien
uusien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 10 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,3 prosenttia yhtiön
nykyisistä osakkeista, ja luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 4 000 000 osaketta,
mikä vastaa noin 3,7 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla antaa myös
suunnatusti. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään
30.6.2025 asti.
Osinkoehdotus
Huhtamäki Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2024 oli 1 496 miljoonaa euroa (836 milj. euroa). Yhtiön hallitus
ehdottaa yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 1.10 euroa (1,05 euroa) osakkeelta.
Varsinainen yhtiökokous vuonna 2025
Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 24.4.2025 klo 11.00 Scandic Marina Congress Centerissä,
osoitteessa Katajanokanlaituri 6, Helsinki.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys
Yhtiön selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä erillinen palkka- ja palkkioselvitys esitetään omina osioinaan
Huhtamäki Vuosikertomus 2024 -julkaisussa. Selvitykset ovat saatavilla myös yhtiön verkkosivuilla osoitteessa
www.huhtamaki.com/fi/sijoittajat
.
Liiketoimintamalli
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 18
Kestävyysraportti
Huhtamäen tavoite on olla ensisijainen kumppani vastuullisissa pakkausratkaisuissa. Kestävyys on Huhtamäen 2030-
strategian ytimessä ja yhtiön keskeinen erottava tekijä. Konsernin lähestymistapa kestävyyteen on kattava ja muodostuu
kolmesta pilarista: ympäristö, yhteiskunta ja hallintotapa.
Yleiset tiedot
Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet
Tämä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja kestävyysraportointistandardeja
(European Sustainability Reporting Standards, ESRS) sekä taksonomia-asetuksen (EU) 2020/852 8 artiklaa. Se sisältää
tietoja Huhtamäen kestävyyteen liittyvästä suorituskyvystä ajalla 1.1.–31.12.2024.
Huhtamäen kestävyysraportti julkaistaan vuosittain toimintakertomuksessa sekä suomeksi että englanniksi. Edellinen,
vuoden 2023 Vastuullisuusraportti laadittiin vapaaehtoisesti ja julkaistiin vuosikertomuksen osana vain englannin kielellä.
Kestävyysraportin raportointikausi vastaa tilinpäätöksen raportointikautta, ja se on laadittu konsernitasolla. Selvitys
kattaa kaikki konsernin tytäryhtiöt, eli laajuus on sama kuin tilinpäätöksessä. Ympäristömittareiden osalta
kestävyysraportoinnin tunnusluvut sisältävät tietoja vain Huhtamäen tuotantolaitoksista (67). Muiden kuin
tuotantolaitosten ympäristövaikutukset eivät ole merkittäviä niihin lukeutuessa esimerkiksi myyntiyksiköitä ja varastoja.
Terveyttä ja turvallisuutta koskevien mittareiden luvut
sisältävät kaikki Huhtamäki-konsernin operatiiviset
tuotantolaitokset ja suurimmat muut toimitilat. Vuoden 2024 lopussa konserni valmisti tuotteita Fiber Foodservice EAO
-segmentille 28 paikassa, Flexible Packaging -segmentille 20 paikassa ja Pohjois-Amerikan segmentille 19 paikassa.
Vuoden 2024 aikana ei tapahtunut merkittäviä muutoksia Huhtamäen tai
sen arvoketjun määrittelyssä
kestävyysraportoinnin näkökulmasta. Tuotantolaitoksia suljettiin Tsekissä, Kiinassa (2) sekä Malesiassa, mutta näiden
sulkemisten
vaikutus
ei
ole
merkittävä.
Raportointikauden
aikana
suljetut
tuotantolaitokset
sisältyvät
kestävyysraportointiin niiden sulkemispäivään asti.
Konsernin tilinpäätöksen tavoin kestävyysraportin toimintotietojen sekä kasvihuonepäästöjen laskennan ja raportoinnin
konsolidointi on tehty taloudellisen määräysvallan perusteella. Huhtamäellä ei ole osakkuusyrityksiä, yhteisyrityksiä tai
konsernitilinpäätökseen
sisältymättömiä
tytäryrityksiä
(sijoitusyhteisöitä)
tai
sopimusjärjestelyitä
jotka
ovat
yhteisjärjestelyjä, joita ei ole rakennettu yhteisöä käyttäen, jolloin konsolidointi taloudellisen määräysvallan perusteella
tuottaa saman lopputuloksen kuin konsolidointi operatiivisen määräysvallan perusteella.
Konsernitilinpäätöksen periaatteita käsitellään tarkemmin tilinpäätöksessä.
Arvioita on käytetty raportoitaessa tiettyjä kestävyysmittareita, joiden osalta ei voitu tuottaa tarkkoja tietoja. Näitä ovat
EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän (EU-taksonomia) tunnuslukujen mukaisesti ilmoitetut investoinnit ja toimintamenot
sekä tietyt energiaan liittyvät mittarit, joiden osalta koko vuoden tietoja ei ollut saatavilla. Näihin arviointeihin
sovellettavat periaatteet ja menetelmät sekä mahdolliset mittareiden erityiset raportointiperiaatteet esitetään kussakin
aihekohtaisessa luvussa. Taulukoissa esitetyt luvut ovat täsmällisiä, pois lukien luvut joissa pyöristettyjen lukujen käyttö
on perusteltua arvioitujen lukujen käytön takia.
Kestävyysraportin on varmentanut (rajoitettu varmuus) riippumaton kolmas osapuoli, Huhtamäen lakisääteinen
tilintarkastaja KPMG Oy Ab.
Kestävyysraportti on laadittu huomioiden omien toimintojen lisäksi myös arvoketjun alku- ja loppupää. Vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien arviointi kattaa koko arvoketjun ja se otetaan huomioon olennaisten tavoitteiden, mittarien
ja toimien määrittelyssä. Esimerkkeinä arvoketjun tarkasteluista voidaan mainita, että kasvihuonekaasujen tavoitteet
kattavat päästöt Huhtamäen omasta toiminnasta sekä arvoketjun alku- ja loppupäästä. Vedenkulutusta ja sen mittaamista
tarkastellaan omassa toiminnassa sekä arvoketjun alkupäässä, jossa tiettyjen Huhtamäen prosessien veden käyttö on
merkittävää. Raaka-aineiden käytön vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen on merkityksellistä sekä Huhtamäen
toiminnassa että koko arvoketjussa. Viimeisenä esimerkkinä mainittakoon, että kuluttajien ja loppukäyttäjien lisäksi
arvoketjun työntekijät ovat Huhtamäelle olennaisia aiheita, ja ne on sen vuoksi sisällytetty kestävyysraporttiin.
Arvoketjun tarkastelua ja vaikutuksia käsitellään laajemmin kussakin aihekohtaisessa luvussa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 19
Huhtamäki on päättänyt olla käyttämättä mahdollisuutta jättää pois tietoja, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin,
tietotaitoon tai innovoinnin tuloksiin.
Konsernilla ei ole käynnissä olevaa kehitystä tai neuvoteltavia asioita, joista ei ole kerrottu kestävyysraportissa.
Mittareihin vaikuttavat tietyt olosuhteet esitetään jäljempänä aihekohtaisissa luvuissa, joissa kukin mittari kuvataan
tarkemmin.
Hallinnointi
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Tämä kestävyysraportti sisältää tietoja kestävyyteen liittyvästä hallinnoinnista. Lisätietoja hallinto-, johto- ja
valvontaelinten tehtävistä, kokoonpanoista, monimuotoisuudesta ja kokemuksesta sekä sisäisen valvonnan, sisäisen
tarkastuksen ja riskinhallinnan prosesseista on esitetty selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Hallitus ja valiokunnat
Huhtamäen hallituksella on konsernin ylin päätöksentekovalta. Hallitus voi perustaa tiettyihin vastuualueisiin keskittyviä
valiokuntia. Huhtamäen hallituksella oli 31.12.2024 kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja henkilöstövaliokunta.
Hallitus päätti 11.12.2024 perustaa investointivaliokunnan, jonka toimikausi alkoi 1.1.2025. Hallitus valvoo konsernin
kestävyyteen
liittyviä
toimia.
Hallituksen
tarkastusvaliokunta
seuraa
tilintarkastusta
ja
lakisääteisen
kestävyysraportoinnin varmennusta.
Hallituksen kokoonpano ja asiantuntemus
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee yhtiökokoukselle esitettävän ehdotuksen yhtiön hallituksen
kokoonpanosta. Valmistellessaan hallituksen kokoonpanoa koskevaa ehdotustaan nimitystoimikunnan on huomioitava
Arvopaperimarkkinaydistyksen
hallinnointikoodin
mukaiset
riippumattomuusvaatimukset,
hallituksen
toiminnan
vuosittaisen arvioinnin tulokset, hallituksen monimuotoisuusperiaatteet sekä muut soveltuvat määräykset ja sääntely.
Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kuusi ja enintään yhdeksän jäsentä. Hallituksen
monimuotoisuutta koskevat periaatteet on määritelty nimitystoimikunnan työjärjestyksessä. Nimitystoimikunnan
työjärjestyksen mukaan yhtiön hallituksella on oltava riittävä asiantuntemus, osaaminen ja kokemus yhtiön toimialaan ja
liiketoimintaan liittyvissä asioissa. Hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhtiön toiminnan asettamat
vaatimukset ja yhtiön kehitysvaihe. Hallituksella on kollektiivina oltava riittävä osaaminen ja pätevyys erityisesti:
•     ä 
•  ä    
• - ja taloushallinnosta
•   ää
• ää   
• ää  (Cp G)
Hallituksen jäsenten valinta perustuu ehdokkaiden taustaan ja kykyyn ymmärtää Huhtamäen nykyisiä ja tulevia
markkinoita,
strategiaa,
työntekijöitä
ja
asiakkaita,
mukaan
lukien
hyvä
ymmärrys
taloushallinnosta
ja
liiketoimintadynamiikasta. Hallituksella on kokonaisuudessaan oltava kokemusta eri markkinoista, maantieteellisistä
alueista sekä tärkeistä aiheista kuten digitalisaatiosta ja yritysvastuusta. Tärkeimmät kriteerit hallituksen jäsenehdokkaille
ovat pätevyys, osaaminen, henkilökohtaiset ominaisuudet ja luotettavuus. Molempien sukupuolten on oltava
edustettuna hallituksessa. Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiön tavoitteena on, että aliedustetun sukupuolen edustajia on
vähintään
40
%
yhtiön
hallituksen
jäsenistä.
Monimuotoisuutta
koskevat
periaatteet
ovat
keskeisiä
monimuotoisuustavoitteiden toteuttamiseksi ja Huhtamäen tarpeisiin vastaavan hallituskokoonpanon kannalta.
Hallituksen monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ovat täyttyneet hyvin. Hallituksen kokoonpano sisältää
osakkeenomistajien nimitystoimikunnan näkemyksen mukaan hallituksen jäsenten valinnan hetkellä voimassa olleen
osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksen monimuotoisuusperiaatteissa määritettyjä kompetensseja
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 20
hyvässä tasapainossa. Vuoden 2024 yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin kahdeksan jäsentä, jotka edustavat seitsemää
eri kansallisuutta. 31.12.2024 hallituksen jäsenten ikä oli 58–71 vuotta ja hallituksen jäsenistä neljä oli naisia (50 %) ja
neljä miehiä (50 %). Hallituksen jäsenillä on kansainvälistä työkokemusta erityyppisistä tehtävistä globaalisti toimivissa
yhtiöissä konsernin kannalta merkittävillä eri toimialoilla ja keskeisillä markkina-alueilla. Hallituksen jäsenet toimivat tai
ovat toimineet sekä listattujen että listaamattomien yhtiöiden johto-, hallitus- ja luottamustehtävissä. Kaikilla hallituksen
jäsenillä on korkeakoulututkinto, pääsääntöisesti joko tekniikan tai talouden alalta. Kaikki hallituksen jäsenet ovat muita
kuin toimivaan johtoon kuuluvia henkilöitä. Hallituksessa ei ole edustettuna yhtiöön työsuhteessa olevia henkilöitä tai
muita työntekijöitä. Hallitus on arvioinut, että kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia Huhtamäestä ja konsernin
merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallitukseen kuuluu jäseniä, joilla on laaja työkokemus ja merkittäviä luottamustoimia vastuullisuuden alalta. Johdon
antamat säännölliset tiedot ja päivitykset hallitukselle varmistavat hallituksen vastuullisuuteen liittyvän asiantuntemuksen
ajantasaisuuden. Hallituksella on myös mahdollisuus säännölliseen yhteydenpitoon vastuullisuuteen erikoistuneiden
Huhtamäen työntekijöiden kanssa.
Tehtävät ja vastuut kestävyysseikkoihin liittyen
Hallituksen toimintaperiaatteet ja keskeiset tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä ja hallituksen
toimintaansa varten laatimassa työjärjestyksessä.
Hallituksen tehtäviin kuuluu muun muassa yhtiön hallinnon
asianmukainen järjestäminen sekä yhtiön liiketoiminnan ja strategian määrittely ja ohjaaminen. Hallitus hyväksyy
kestävyyttä koskevat tavoitteet ja ohjaavat toimintaperiaatteet sekä määrittelee konsernin strategiaan liittyvät
kestävyysperiaatteet.
Hallitus
hyväksyy
kestävyysraportin
osana
toimintakertomusta.
Huhtamäen
riskienhallintapolitiikan mukaisesti hallitus tarkastaa konsernin riskienhallintatoimet ja ohjaa niitä, mukaan lukien
kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riippuvuudet, riskit ja mahdollisuudet. Se antaa hyväksyntänsä riskitasolle, jonka
Huhtamäki pystyy ja on valmis hyväksymään, sekä riskien ja vaikutusten tunnistamisen, käsittelyn ja seurannan
laajuudelle.
Hallituksen henkilöstövaliokunta vahvistaa Huhtamäen GSSI-indeksin (Global Sustainability and Safety Index) tavoitteet
vuosittain.
Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi yhtiön raportointijärjestelmää ja -prosesseja, mukaan lukien kestävyyteen
liittyvien
tavoitteiden
saavuttamista.
Tarkastusvaliokunta
avustaa
hallitusta
seuraamalla
ja
arvioimalla
riskienhallintajärjestelmien vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Lisätietoja hallituksen ja tarkastusvaliokunnan tehtävistä on
hallintotapaa (G1) koskevassa luvussa.
Konsernin johtoryhmän vastuulla on valvoa, että konsernin olennaisia toimintaperiaatteita ja ohjeita ylläpidetään ja
noudatetaan asianmukaisesti riittävien resurssien kohdistamisen sekä riskienhallintamenettelyjen noudattamisen ja
käyttöönoton kautta, mukaan lukien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet.
Lisäksi konsernin johtoryhmä tarkastaa konsernin ja liiketoimintasegmenttien riskit ja hyväksyy niihin liittyvät riskitasot
sekä sen, missä määrin konserni ja liiketoimintasegmentit ovat asianmukaisesti tunnistaneet, huomioineet ja käsitelleet
riskit hallituksen hyväksyntää varten.
Vastuullisuus- ja viestintäjohtaja on konsernin johtoryhmän jäsen ja raportoi toimitusjohtajalle. Vastuullisuus- ja
viestintäjohtaja johtaa konsernin vastuullisuustoimintoa ja on konsernin johtoryhmän jäsenten keskuudesta
muodostetun vastuullisuuskomitean puheenjohtaja. Vastuullisuus- ja viestintäjohtaja varmistaa, että hallitusta,
tarkastusvaliokuntaa
ja
konsernin
johtoryhmää
on
riittävästi
tiedotettu
kestävyysseikoista.
Konsernin
vastuullisuustoiminnolla
on
systemaattinen
toimintatapa,
jolla
konsernin
johtoryhmä
pidetään
tietoisena
kestävyysseikoista. Hallitus, tarkastusvaliokunta ja konsernin johtoryhmä saavat kestävyysraportteja neljännesvuosittain.
Vastuullisuustoiminto vastaa siitä, että kestävyysseikkojen arviointiin ja hallintaan käytetyt valvontatoimet ja menettelyt
ovat yhdenmukaisia Huhtamäen kokonaisstrategian, riskienhallinnan, innovaatiotoiminnan ja raportointiprosessien
kanssa ja integroituja niihin.
Konsernin riskienhallintatoiminto huolehtii jatkuvaluonteisesti riskienhallintatoimien järjestämisestä, ohjeistuksesta,
tuesta, valvonnasta ja seurannasta. Se raportoi riskienhallintaprosessin tuloksista vuosittain tarkastusvaliokunnalle.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät prosessit ja valvonta ovat osa laajempaa konsernin
riskienhallintapolitiikan (Enterprise Risk Management, ERM) viitekehystä.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 21
Johtoryhmät globaalilla, liiketoimintasegmentti- ja paikallisella tasolla vastaavat siitä, että riskienhallinta on
asianmukaisesti toteutettu heidän omilla vastuualueillaan.
Huhtamäen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
Hallitus
hyväksyy
kestävyyttä
ohjaavat
toimintaperiaatteet
ja
määrittelee
konsernin
strategiaan
liittyvät
kestävyysperiaatteet. Hallitukselle toimitetaan säännöllisiä päivityksiä Huhtamäen edistymisestä kestävyystavoitteiden
saavuttamisessa.
Vuonna 2024 hallitus seurasi ja ohjasi erityisesti konsernin kestävyysstrategian päivittämistä sekä yleistä
kestävyysohjelmaa. Hallitus keskittyi myös erilaisiin kestävyyteen perustuviin innovaatioihin ja investointeihin vuoden
aikana. Tarkastusvaliokunta sai säännöllisiä päivityksiä konsernin CSRD-valmiusohjelman edistymisestä.
Hallitus saa osana neljännesvuosittaisia tulospäivityksiä koosteen vastuullisuuden tunnusluvuista, jotka seuraavat
Huhtamäen edistymistä kohti vuoden 2030 kestävyystavoitteita. Koosteeseen sisältyvät mittarit on määritetty aiempien
olennaisuusarviointien ja olennaisiksi tunnistettujen kestävyysaiheiden perusteella. Olennaisiin kestävyysaiheisiin
kuuluvat uusiutuvaan tai kierrätettyyn materiaaliin liittyvä materiaalin käyttö sekä sertifioiduista lähteistä olevan kuidun
käyttö, uusiutuvan sähkön käyttö, vaarattomaan jätteeseen liittyvät kierrätystavoitteet, kasvihuonekaasupäästöt,
kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä, Huhtamäen toimipaikkojen vedenhallintasuunnitelmien kattavuus sekä terveys- ja
turvallisuusindikaattorit.
Hallitus saa säännöllisiä päivityksiä liiketoiminnan kehityksestä, innovaatioprojekteista ja riskeistä. Tarkastusvaliokunnalle
ja hallitukselle toimitetaan vuosittain yhteenvetoraportti riskeistä ja mahdollisuuksista.
Hallituksen henkilöstövaliokunta valvoo erityisiä organisaatio- ja henkilöstöasioita, joita hallitus käsittelee tarkemmin.
Henkilöstövaliokunta sai neljännesvuosittain päivityksiä olennaisista aiheista, kuten työturvallisuustuloksista ja
henkilöstön vaihtuvuudesta, sekä vuosittaisia päivityksiä henkilöstökyselystä. Lisäksi henkilöstövaliokunnalle tiedotettiin
työntekijöitä koskevista ajankohtaisista asioista, mm. henkilöstöstrategian pilarien edistymisestä sekä vuosittaisten
henkilöstöprosessien, kuten suorituksen johtamisen, palkitsemisen ja osaamisen kehittämisen, suhteen.
Hallitus hyväksyy strategisen kolmivuotissuunnitelman, joka laaditaan vuosittain olemassa olevan pitkän aikavälin
strategian perusteella. Hallitus käsittelee vuosittaista toimintasuunnitelmaa strategisen kolmivuotissuunnittelun
perusteella. Lisäksi hallitus hyväksyy strategiset investoinnit tapauskohtaisesti koko vuoden ajan ja varmistaa strategian
toteutuksen vierailemalla säännöllisesti liiketoimintayksiköissä.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Hallitukselle ei ole kannustinjärjestelmiä.
Toimitusjohtajan kannustinmalliin sisältyy yhtenä elementtinä Huhtamäen GSSI-indeksiin (Global Sustainability and
Safety Index). Indeksi seuraa konsernin edistymistä kohti vuoden 2030 kestävyystavoitteita. Indeksin sisältämät
indikaattorit liittyvät konsernin kestävyysstrategiaan ja sisältävät seuraavat tavoitteet ja mittarit:
•
uusiutuvien tai kierrätettyjen materiaalien käyttö
•
uusiutuvan sähkön kulutus
•
kierrätetty vaaraton jäte
•
sertifioidun tai kierrätetyn kuidun käyttö
•
veden kulutus suhteessa tuotantoon
•
liuotinten kulutus
•
työtapaturmien tiheys
Ilmastotavoitteet ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen eivät olleet suoraan osa vuoden 2024 GSSI-indeksiä, vaan
ne on huomioitu uusiutuvan sähkön kulutuksen tavoitteen kautta. Kestävyyteen liittyvä suorituskyky muodosti 20 %
toimitusjohtajan muuttuvista kokonaispalkkiokriteereistä vuonna 2024.
Henkilöstövaliokunta käsittelee vuosittain GSSI-mallin, siihen liittyvät tavoitteet ja vuosikohtaiset mittarit, jotka hallitus
hyväksyy.
Lisätietoja Huhtamäen kannustinmallista on esitetty palkitsemisraportissa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 22
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
Katsaus kestävyysraportissa annetuista due diligence -prosessia koskevista tiedoista
Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät
Kestävyysraportin kappale/osiot
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon,
strategiaan ja liiketoimintamalliin
Yleiset tiedot
Ympäristötiedot, Yhteiskunta, Hallintotapa
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien
sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin
keskeisissä vaiheissa
Yleiset tiedot
Ympäristötiedot, Yhteiskunta
c) Ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien haittavaikutusten
tunnistaminen ja arviointi
Yleiset tiedot
Ympäristötiedot, Yhteiskunta
d) Toimiin ryhtyminen ihmisiin ja ympäristöön
kohdistuvien haitallisten vaikutusten korjaamiseksi
Ympäristötiedot, Yhteiskunta
e) Toimien tehokkuuden seuranta
Ympäristötiedot, Yhteiskunta
Riskienhallinta ja kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta
Huhtamäen kestävyysraportoinnin valvontaympäristön perusta rakentuu sen ydinarvoihin Välitä, Uskalla, Tee valmiiksi.
Ne ovat Huhtamäen kulttuurin ja työskentelytavan lähtökohta, ja muodostavat toiminnan rakenteen. Arvot on määritelty
Huhtamäen eettisissä toimintaohjeissa (Code of Conduct), toimintaperiaatteissa ja muissa ohjeissa.
Konsernin yleinen riskienhallintaprosessi noudattaa Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway
Commissionin (COSO) yritysriskien hallintaohjelman (ERM) periaatteita sekä ISO 31000 -riskienhallintastandardia.
Huhtamäki
on
edelleen
räätälöinyt
ERM-prosessinsa
vastaamaan
sen
erityistarpeita.
Riskienhallinnan
ja
kestävyysraportoinnin näkökulmasta raportointi perustuu asianmukaisesti dokumentoituihin tietoihin, perusteelliseen
riskianalyysiin ja riittävään tietojen jäljitettävyyteen. Raporttiin kohdistuu myös ulkoinen varmennus.
Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteita sovelletaan myös kestävyysraportointiin. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat
vastuussa riittävästä sisäisestä valvonnasta, kun taas tarkastusvaliokunta valvoo sisäisten valvontajärjestelmien
tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä kestävyysraportoinnin tarkkuutta.
Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta sisältää prosessit, jotka on suunniteltu varmistamaan kestävyysraportin
luotettavuus. Huhtamäen kestävyysraportoinnin sisäisen valvonnan viitekehys perustuu riskien tunnistamiseen,
analysointiin ja priorisointiin. Riskien priorisointi ottaa huomioon mahdolliset vaikutukset kestävyysraportoinnin
tarkkuuteen, täydellisyyteen ja luotettavuuteen. Vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä kuuluu konsernin toimivalle
johdolle, ja sitä toteuttaa koko organisaatio.
Konsernin vastuullisuustoiminto vastaa kestävyysraportoinnin valmistelusta. Havaittuja riskejä ovat virheellinen,
epätäydellinen tai harhaanjohtava raportointi. Riskien vähentämiseksi on laadittu kontrolliluettelo. Siinä määritellään,
miten kestävyysraportoinnin tietoja kerätään, käsitellään ja raportoidaan, jotta voidaan varmistaa, että esitetyt
kestävyystiedot ovat tarkkoja, asiaankuuluvia ja täydellisiä.
Konsernin ei-taloudellisen raportoinnin ohjeistuksessa esitetään määritelmät, menettelyt, raportointitiheys ja muut
kestävyysraportointiprosessiin sovellettavat ohjeet. Kestävyysraportointistandardien tulkinta ja soveltaminen on
keskitetty konsernin vastuullisuustoimintoon, joka ylläpitää ei-taloudellisen raportoinnin ohjeistusta ja viestii siitä koko
konsernissa. Konsernin vastuullisuustoiminto valvoo myös ei-taloudellisen raportoinnin ohjeistuksen noudattamista.
Raportointistandardeja sovelletaan yhdenmukaisesti koko konsernissa käyttäen yhtenäisiä raportointijärjestelmiä.
Konsernissa on määritelty ja otettu käyttöön kestävyysraportointiprosessi, joka kattaa konsernin vastuullisuustoiminnon
tehtävät ja vastuut sekä yksikkötason raportoinnin. Prosessissa määritellään kestävyysraportoinnin asianmukaisen
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 23
hallinnoinnin vaatimukset, raportointiin liittyvät tehtävät ja hyväksyntäprosessit. Prosessilla varmistetaan raportoitujen
tietojen tarkkuus ja oikeellisuus raportointia standardoimalla ja yhtenäistämisellä.
Konsernin vastuullisuustoiminto sekä kestävyysasiantuntijoiden verkosto liiketoimintasegmentti- ja yksikkötasolla laatii
kestävyysraportin ja hallinnoi kestävyysraportointiprosessia sekä sen valvontaa kontrolliluettelon mukaisesti. Sisäisen
valvonnan testaus on osa konsernin talousosaston vuosittaisia velvollisuuksia. Sisäisen valvonnan tehokkuus
raportoidaan konsernin sisäisen valvonnan periaatteiden mukaisesti, ja tuloksia käytetään kestävyysraportointiprosessin
tehokkuuden ja tarkkuuden parantamiseen.
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Huhtamäen strategia ja kestävyys
Huhtamäen tavoitteena on olla ensisijainen kumppani vastuullisissa pakkausratkaisuissa. Konsernin strategian ytimessä
on neljä pilaria: ydinliiketoiminnan skaalaautuvuus, innovoinnin kehittäminen, suorituskyvyn edistäminen ja strategisten
kyvykkyyksien
kehittäminen.
Julkisesti
noteerattuna
yhtiönä
Huhtamäki
on
sitoutunut
tuottamaan
arvoa
osakkeenomistajilleen.
Kestävyys on olennainen osa Huhtamäki-konsernin strategiaa ja jokapäiväistä työtä. Konserni tarjoaa globaalisti
elintarvike- ja päivittäistavarapakkausratkaisuja. Kestävyys on yksi Huhtamäen sidosryhmien ja asiakkaiden kannalta
merkittävimpiä muutosajureita, ja Huhtamäki on sitoutunut edistämään sitä. Yhtiön pitkän aikavälin menestys edellyttää
arvon luomista niin osakkeenomistajille kuin yhteiskunnalle, mihin myös Huhtamäen kestävyysstrategia perustuu.
Huhtamäen
merkittävät
tuoteryhmät
koostuvat
konvertoiduista
kartonkipakkauksista,
muotoonpuristetuista
kuitupakkauksista ja joustopakkauksista. Vuonna 2024 tuoteportfolioon ei tullut olennaisia muutoksia.
Konsernin asiakaskunta on monipuolinen ja sisältää ruokien ja juomien valmistajia, pikaruokaravintoloita ja muita
ravitsemusalan toimijoita, tuoretuotteiden pakkaajia sekä vähittäismyyntiketjuja.
Huhtamäellä on toimintoja 36 maassa ja 101 toimipisteessä ympäri maailmaa.
Konserni työllisti 31.12.2024 yhteensä 17 794 henkilöä, jotka jakautuivat eri maantieteellisille alueille seuraavasti:
Alue
Henkilöstömäärä
Eurooppa
6 570
Aasian ja Tyynenmeren alue
4 895
Pohjois- ja Etelä-Amerikka
4 609
Lähi-itä ja Afrikka
1 720
Huhtamäki on sitoutunut tekemään pakkauksista helpommin kierrätettäviä, pienentämään hiilijalanjälkeä ja
huomioimaan kestävyyden kaikissa tuotteissa. Konsernin strategiset tavoitteet vuodelle 2030 yhdistävät
kestävyysnäkökohdat, jotka ovat olennaisia kaikille tuoteryhmille:
•
Kaikki tuotteemme suunnitellaan kierrätettäviksi, kompostoitaviksi tai uudelleenkäytettäviksi
•
Yli 80 % käytetyistä materiaaleista on uusiutuvia tai kierrätettyjä
•
Kaikki kuitu on peräisin sertifioiduista lähteistä
•
Yli 90 % muusta kuin vaarallisesta jätteestä kierrätetään tai kompostoidaan
•
100 % käytetystä sähköstä on uusiutuvaa
•
Tuotantomme on hiilineutraalia
Huhtamäen
nykyinen
tuotevalikoima
heijastaa
konsernin
strategista
tavoitetta
olla
johtava
vastuullisten
pakkausratkaisujen valmistaja. Kaikissa Huhtamäen tuotteissa käytetään luonnonvaroja, ja on tärkeää tunnistaa
tehokkaimmat ratkaisut ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Jatkuva innovointi ja tuotekehitys varmistavat, että
konserni saavuttaa tuotteisiin liittyvät kestävyystavoitteensa. Huhtamäki tekee yhteistyötä asiakkaidensa sekä
toimittajiensa kanssa löytääkseen tarkoituksenmukaisia pakkausratkaisuja, joiden avulla myös asiakkaat voivat saavuttaa
kestävyystavoitteensa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 24
Konsernin 2030-strategiassa painotetaan kestävyyttä osana kaikkea toimintaa. Tämän edistämiseksi Huhtamäki on
käynnistänyt useita kriittisiä projekteja:
Kiertotalouden mukainen suunnittelu
tarkoittaa, että Huhtamäki pyrkii suunnittelemaan kaikki tuotteet kierrätettäviksi,
kompostoitaviksi tai uudelleenkäytettäviksi, ja kiertotalous otetaan huomioon materiaalien valinnassa ja tuotteen
rakenteessa. Materiaalien valinnassa tai pakkauksen rakenteessa varmistetaan aina lopputuotteen turvallisuus ja laatu.
Kestävän toimitusketjun varmistaminen kuidun hankinnassa
on keskeinen osa kestävyystavoitetta, ja Huhtamäki on
sitoutunut hankkimaan 100 % puukuidustaan kierrätetyistä tai sertifioiduista lähteistä. Jos edellytetään ensiökuidun
käyttöä,
suositaan
sertifioituja
materiaaleja.
Huhtamäki
päivittää
ja
kehittää
jatkuvasti
toimitusketjunsa
huolellisuusvelvoitteeseen liittyviä käytäntöjä (due diligence), jotta ne kattaisivat laajemman joukon liikekumppaneita
kaikilla kestävyyden osa-alueilla.
Huhtamäki tekee yhteistyötä sidosryhmien kanssa koko arvoketjussa jätteenkäsittelyn parantamiseksi. Osallistumalla
Europenin ja Ceflexin kaltaisiin organisaatioihin konserni pyrkii vaikuttamaan kierrätysinfrastruktuurin kehitykseen
Euroopassa. Huhtamäki osallistuu myös konkreettisiin hankkeisiin jätteiden vähentämiseksi, kuten The Cup Collective
Euroopassa ja yhteistyö Sporting Kansas Cityn kanssa Pohjois-Amerikassa. Nämä aloitteet kuvataan tarkemmin
kestävyysraportin asianomaisissa aihekohtaisissa luvuissa.
Huhtamäki pitää kriittisenä lisätä uusiutuvan sähkön osuutta voidakseen vähentää kasvihuonepäästöjä omista
toiminnoistaan. Tavoitteena on kasvattaa tätä osuutta maailmanlaajuisesti uusiutuvan energian kehittäjien kanssa
solmittujen pitkäaikaisten virtuaalisten sähkönostosopimusten (Virtual Power Purchase Agreement, VPPA) avulla. Lisäksi
Huhtamäki tekee yhä enemmän yhteistyötä toimittajien ja liikekumppaneiden kanssa vähentääkseen toimitusketjusta
aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä sekä edistääkseen konsernin tuotteiden uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja
hyödyntämistä niiden elinkaaren lopussa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 25
Liiketoimintamalli ja arvoketju
Huhtamäen toiminta on riippuvainen luonnonvaroista tuotteiden valmistuksen raaka-aineina. Konserni tekee yhteistyötä
laajan toimittajaverkoston kanssa maailmanlaajuisesti varmistaakseen näiden raaka-aineiden saatavuuden ja korkean
laadun. Arvoketjun alkupään kestävyysseikat ovat tärkeitä näkökohtia, erityisesti liittyen sertifioitujen materiaalien
hankintaan ja sen varmistamiseen, että Huhtamäen eettisiä toimintaohjeita toimittajille ja alihankkijoille (Code of Conduct
for Huhtamaki Suppliers) noudatetaan.
Arvoketjun
loppupäässä
suurin
osa
Huhtamäen
tuotteista
palvelee
ruokien
ja
juomien
valmistajien,
pikaruokaravintoloiden ja muiden ravitsemusalan toimijoiden, tuoretuotteiden pakkaajien sekä vähittäismyyntiketjujen
pakkaustarpeita. Pieni määrä tuotteita on suunnattu myytäväksi suoraan kuluttajille.
Sidosryhmien edut ja näkemykset strategiasta ja liiketoimintamallista
Huhtamäki on sitoutunut yhteistyöhön arvoketjunsa sidosryhmien kanssa olennaisten kestävyystavoitteidensa
saavuttamiseksi. Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa tukee strategioiden ja toimien kohdistamista eri sidosryhmien
odotuksiin ja tarjoaa arvokasta tietoa Huhtamäen liiketoimintaan liittyvistä mahdollisista riskeistä ja mahdollisuuksista.
Kestävyys on Huhtamäen 2030-strategian ytimessä, ja sidosryhmien näkemykset ovat keskeisiä syötteitä strategiseen
suunnitteluprosessiin. Konsernin strategia ja kestävyystavoitteet kattavat monia sidosryhmien esiin nostamia aiheita, ja
heidän
palautettaan
hyödynnetään
liiketoimintapäätöksissä.
Näitä
seikkoja
käsitellään
yksityiskohtaisesti
kestävyysraportin ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvissä aihekohtaisissa luvuissa.
Sidosryhmävuorovaikutuksen tulisi luoda arvoa kaikille osapuolille, joten Huhtamäki ei käytä yhtä yleispätevää
lähestymistapaa vaan räätälöi vuorovaikutuksen sidosryhmiensä tarpeisiin. Globaalille toimijalle kuten Huhtamäelle tähän
sisältyy muun muassa kieli- ja kulttuurivaatimusten huomioiminen. Myös eri sidosryhmillä on yksilöllisiä tarpeita:
asiakkaat ja sijoittajat tarvitsevat tietoja eri muodoissa kuin konsernin työntekijät. Konsernin tuotantoyksiköiden ympärillä
olevat yhteisöt tarvitsevat yhteydenpitoa paikallisen johdon kanssa, kun taas globaalit sidosryhmät vaativat
yhteydenpitoa liiketoimintasegmenttien tai globaalien toimintojen kanssa. Konsernin vuorovaikutusta sidosryhmien
kanssa ohjaavat Huhtamäen arvot, eettiset toimintaohjeet ja sitoutuminen ihmisoikeuksiin.
Huhtamäen henkilöstö on tärkeä sidosryhmä, jolta saa arvokasta tietoa yhtiön toiminnan vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista.
Strategiset
painopisteet,
tavoitteet
ja
toimintasuunnitelmat
pohjautuvat
sidosryhmävuorovaikutukseen oman työvoiman kanssa sekä Huhtamäen sitoumukseen parantaa ihmisoikeuksia
koskevaa huolellisuusvelvoiteprosessiaan (due diligence) yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden (UNGP) mukaisesti. Työpaikkakohtaisten tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti, ja tavoitteita
tarkistetaan vuosittain osana strategista suunnitteluprosessia. Strategiasta viestitään Huhtamäen työvoimalle
säännöllisesti, jotta varmistetaan yhteisymmärrys strategisista prioriteeteista ja painotetaan työntekijöiden roolia yhtiön
pitkän aikavälin tavoitteiden ja suorituskyvyn saavuttamisessa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 26
Globaalina yhtiönä Huhtamäellä on pitkiä toimitusketjuja. Yhtiön on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia koko
arvoketjussaan. Yhtiössä on tunnistettu, että sen liiketoimintapäätöksillä saattaa olla vaikutuksia sen arvoketjun
työntekijöihin. Nämä vaikutukset voivat aiheuttaa riskejä Huhtamäen liiketoiminnalle. Vakavien ihmisoikeusrikkomusten
tapauksessa seurauksena voi olla Huhtamälle merkittäviä mainehaittoja, jotka voivat vaikuttaa konsernin
houkuttelevuuteen työntekijöiden, sijoittajien tai asiakkaiden silmissä. Työtapaturmat tai yhteiskunnan levottomuudet
voivat aiheuttaa toimitusketjun häiriöitä, jotka voivat vaikuttaa kykyyn toimittaa tilauksia asiakkaille vahingoittaen
asiakassuhteita sekä Huhtamäen mainetta luotettavana toimittajana.
Konserni pyrkii jatkuvasti parantamaan toimintaprosessejaan ja käytäntöjään huomioidakseen arvoketjun työntekijöiden
oikeudet YK:n ohjaavien periaatteiden (UNGP) ja muiden ohjeistusten mukaisesti, sisältäen myös strategisen
liiketoimintatason.
Huhtamäen jatkuvat toimet ihmisoikeuksia koskevien olennaisten mahdollisten negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi
ovat osa konsernin 2030 strategiaa, ja näitä on kuvattu tarkemmin luvussa ESRS S2 Arvoketjun työntekijät sivulla 86.
Huomioiden kuluttajien ja loppukäyttäjien kiinnostusten kohteet ja näkemykset, Huhtamäki keskittyy kestäviin ja
edullisiin pakkauksiin, tuoteturvallisuuteen ja -toiminnallisuuteen sekä muovin vähentämiseen ja korvaamiseen. Konserni
varmistaa, että kuluttajien ja loppukäyttäjien näkemykset ja edut otetaan aktiivisesti huomioon ja että ne sisällytetään
kestävyyteen liittyviin käytäntöihin konkreettisten toimenpiteiden avulla. Huhtamäki tarjoaa pakkaustuotteidensa
kuluttajille ja loppukäyttäjille pakkausmerkintöjä ja käyttöiän päättymiseen liittyvää opastusta ja ohjeita. Konserni
osallistuu aktiivisesti myös tuotekehitykseen liittyviin yhteisprojekteihin pakkausratkaisujen innovoimiseksi ja
kehittämiseksi. Näiden yhteistyöhankkeiden avulla Huhtamäki voi jatkuvasti parantaa tuotteitaan kuluttajien tarpeiden
ja ympäristönormien täyttämiseksi.
Sidosryhmävuorovaikututusten tuotokset ja sidosryhmien kiinnostuksen kohteet kestävyysseikkoihin liittyen tukevat
Huhtamäen strategian ja liiketoiminnan suunnitteluprosesseja. Nämä tiedot raportoidaan hallitukselle osana strategisia
keskusteluja.
Alla on yhteenveto Huhtamäen keskeisistä sidosryhmistä, heidän kiinnostuksen kohteistaan ja vuoropuhelussa
käytettävistä lähestymistavoista.
Keskeiset sidosryhmät
Tärkeimmät kiinnostuksen kohteet ja
näkemykset
Vuoropuhelun muoto
Asiakkaat
•
Tuoteturvallisuus ja -toiminnallisuus
•
Vähähiiliset, kestävät ja kierrättävät
pakkausratkaisut, muovin
korvaaminen
•
Yhteistyö kestävien tuotteiden
innovoinnissa
•
Kunnianhimoiset
kestävyystavoitteet ja -toimet
•
Voice of Customer -
asiakastyytyväisyyskysely
•
Sidosryhmäalustat, kuten Think Circle
•
Yhteiset projektit, esim. tuotekehitys
•
Asiakkaiden kestävyyskyselyt ja
tietopyynnöt
•
Asiakaskontaktit
Työntekijät ja tilapäiset
työntekijät
•
Työterveys ja -turvallisuus:
hyvinvointi ja työolosuhteet
•
Vuorovaikutus ja mahdollistaminen:
koulutus ja urakehitys,
monimuotoisuus, tasa-arvo ja
osallistaminen
•
Kunnianhimoiset
kestävyystavoitteet ja -toimet
•
Vuorovaikutus esihenkilön kanssa
•
Jatkuva vuoropuhelu townhall-
kokouksissa, asiantuntija- ja
kohderyhmäkeskusteluissa jne.
•
Vuosittaiset suoritusarvioinnit ja
kehityskeskustelut
•
Connect Survey -henkilöstökysely
•
Speak Up -ilmoituskanava
•
European Works Council (EWC)
•
Työsuojelukomiteat
Osakkeenomistajat ja
sijoittajat
•
Kilpailukykyiset seuraavan
sukupolven kestävät
pakkausratkaisut
•
Varsinainen yhtiökokous ja
pääomamarkkinapäivä
•
Sijoittajatapaamiset, keskustelut ja
tietopyynnöt
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 27
•
Tuottava kasvu, strategian
toteuttaminen ja
kestävyystavoitteet
•
Kestävyys- ja läpinäkyvyyskyselyt, kuten
Carbon Disclosure Project (CDP)
•
Esitykset, raportit ja muu materiaali
sijoittajille
Kuluttajat
•
Kestävät ja edulliset pakkaukset
•
Tuoteturvallisuus ja -toiminnallisuus
•
Muovin korvaaminen ja
vähentäminen
•
Pakkaustuotteiden merkinnät/käyttöiän
loppua koskeva opastus/ohjeet
•
Yhteiset projektit, esim. tuotekehitys
•
Speak Up -ilmoituskanava
Toimittajat
•
Oikeudenmukaiset sopimusehdot
•
Pitkäaikainen yhteistyö
•
Yhteistyö kestävien innovaatioiden
parissa
•
Kestävyyteen liittyvä due diligence -
työkalu
•
Toimittajien seulonta, (itse-arvioinnit,
kyselyt ja kolmannen osapuolen
tarkastukset)
•
Speak Up -ilmoituskanava
•
Vuoropuhelu hankinta- ja
laatupäälliköiden kanssa, mukaan lukien
neuvottelut ja jatkuva kaupallinen
keskustelu
Päättäjät, viranomaiset
•
Tieteeseen perustuva ilmasto- ja
ympäristösääntely
•
Elintarviketurvallisuus ja hygienia
•
Henkilökohtaiset tapaamiset,
asiantuntijakeskustelut, seminaarit
•
Tekniset työryhmät
•
Kuulemiset ja tietopyynnöt
Toimialajärjestöt,
ammattiliitot
•
Ennustettava liiketoimintaympäristö
•
Tieteeseen perustuva ilmasto- ja
ympäristösääntely
•
Työryhmät ja kokoukset
•
Kuulemiset ja tietopyynnöt
Kolmannen sektorin
organisaatiot
•
Tieteeseen perustuva ilmasto- ja
ympäristösääntely
•
Elintarviketurvallisuus ja hygienia
•
Toiminta yhteisön osana
•
Oikeudenmukainen siirtymä
kiertotalouteen
•
Yhteishankkeet ja yhteistyö, esim.
WasteAid
•
Henkilökohtaiset tapaamiset ja
seminaarit
Yhteisöt Huhtamäen
tuotantoyksiköiden
lähellä
•
Työmahdollisuudet
•
Terveys ja turvallisuus yhteisöissä
•
Suora yhteys paikallisiin johtajiin
•
Yhteisön osallistamishankkeet
•
Kumppanuudet oppilaitosten kanssa
•
Speak Up -ilmoituskanava
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa
Huhtamäki seuraa jatkuvasti kestävyyden viimeisimpiä kehityssuuntia, mukaan lukien lainsäädännön muutokset ja
sidosryhmien näkökulmat.
Vuonna 2024 suoritetun kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin aikana tunnistetut ja
arvioidut merkittävät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty alla. Lisätietoja vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista on kussakin aihekohtaisessa luvussa.
Aihe
Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus
Ympäristö
Ilmastonmuutos: Energia (E1)
Huhtamäen toiminnan energiaintensiivisyydestä aiheutuva
kielteinen vaikutus ja energiakustannusten noususta aiheutuva
riski
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 28
Ilmastonmuutos: Hillintä (E1)
Huhtamäen toiminnan kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuva
kielteinen vaikutus
Ilmastonmuutos: Sopeutuminen (E1)
Luonnonilmiöiden, kuten tulvien, myrskyjen, kuumuuden,
kuivuuden ja metsän tuoton vaihtelun aiheuttamat taloudelliset
riskit sekä siirtymäriski, joka aiheutuu mahdollisista sääntelyn
asettamista materiaalirajoituksista ja -kielloista
Vedenotto ja käyttö (E3)
Kielteinen vaikutus, joka aiheutuu vedenotosta tuotannossa
sekä pinta- että pohjavedestä
Vedenkulutus (E3)
Tuotannon vedenkulutuksen aiheuttama kielteinen vaikutus
Vesistressi ja veden saatavuus (E3)
Taloudellinen riski veden saatavuuden heikkenemisestä, joka
johtaa hinnankorotuksiin ja rajoitettuun tarjontaan
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit: Vaikutukset
ekosysteemipalveluihin ja riippuvuus
niistä (E4)
Kielteinen vaikutus ekosysteemipalveluihin kuitupohjaisten
materiaalien hankinnan vuoksi
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit:
Biologisen monimuotoisuuden
vähenemisen suorat vaikutustekijät
(E4)
Raaka-aineiden
hankinnasta
johtuva
kielteinen
vaikutus
biologiseen monimuotoisuuteen
Resurssien käyttö ja kiertotalous:
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan
lukien resurssien käyttö ja
mikromuovit (E5)
Kielteinen
vaikutus,
joka
aiheutuu
luonnonvarojen
hyödyntämisestä
hankintoihin
nykyisen
toimintamallin
jatkuessa sekä kohtalainen taloudellinen vaikutus
Resurssien käyttö ja kiertotalous:
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät
resurssien ulosvirtaukset (E5)
Kielteinen vaikutus materiaalien ulosvirtauksesta johtuen
epäasianmukaisesta käyttöiän lopun käsittelystä, jolla on
kohtalainen taloudellinen vaikutus
Resurssien käyttö ja kiertotalous:
Jäte (E5)
Kielteisiä vaikutuksia lievennetään tuotesuunnittelulla, joka
mahdollistaa jätteen vähentämisen. Taloudelliset vaikutukset
arvioidaan kohtalaisiksi.
Resurssien käyttö ja kiertotalous:
Ruokahävikki (E5)
Myönteinen
vaikutus
ruokahävikin
vähentämisestä
paranneltujen pakkausten avulla
Resurssien käyttö ja kiertotalous:
Kiertotalouden liiketoimintamallit ja
tuoteinnovaatiot (E5)
Kierrätettävien ja kompostoitavien tuotteiden kautta syntyvä
kiertotalouteen liittyvä mahdollisuus, jolla on suuri myönteinen
taloudellinen vaikutus
Yhteiskunta
Oma työvoima:
Terveys ja turvallisuus (S1)
Myönteisiä vaikutuksia turvallisen ja terveellisen työpaikan
tarjoamisen seurauksena sekä toisaalta kielteisiä vaikutuksia
mahdollisten turvallisuuslaiminlyöntien osalta
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 29
Oma työvoima:
Kemikaaliturvallisuus (S1)
Huhtamäen tuotannossa käytettyjen kemikaalien kielteinen
vaikutus työvoimaan
Oma työvoima:
Sukupuolten tasa-arvo ja sama
palkka samanarvoisesta työstä (S1)
Myönteinen
vaikutus
parantuneesta
työntekijöiden
sitoutumisesta
ja
päinvastoin
kielteinen
vaikutus,
jos
tasapuolista palkkaa ei pystytä tarjoamaan
Oma työvoima:
Työmarkkinavuoropuhelu (S1)
Myönteinen vaikutus sitoutumiseen ja motivaatioon sosiaalisen
vuoropuhelun kannustamiseksi suoritetuista toimista
Oma työvoima:
Koulutus ja taitojen kehittäminen
(S1)
Huhtamäen
toiminnan
myönteinen
vaikutus
taitojen
ja
tuottavuuden kasvun ansiosta
Oma työvoima:
Työturvallisuus
(S1)
Sitoutumisen ja tuottavuuden kasvun tuoma myönteinen
vaikutus työturvallisuuden tarjoamisen ansiosta
Oma työvoima:
Monimuotoisuus (S1)
Innovaatioiden ja luovuuden kasvun tuoma myönteinen
vaikutus osallistavan ja monimuotoisen työpaikan vaalimisen
ansiosta
Oma työvoima:
Ammattitaitoisen työvoiman ja
kykyjen saatavuus (S1)
Ammattitaitoisen työvoiman puutteesta aiheutuva taloudellinen
riski
Arvoketjun työntekijät:
Terveys ja turvallisuus (S2)
Kielteinen vaikutus arvoketjun toimipaikkoihin, joissa on riski
toimittajista, joilla ei ole terveys- ja turvallisuusmenettelyjä
Arvoketjun työntekijät:
Yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen
olemassaolo ja työntekijöiden
tiedonsaanti-, kuulemis- ja
osallistumisoikeudet (S2)
Kielteinen
vaikutus
arvoketjun
toimipaikoissa,
joissa
on
rajoitettu yhdistymisvapaus
Arvoketjun työntekijät:
Työehtosopimusneuvottelut,
mukaan lukien työehtosopimusten
piiriin kuuluvien työntekijöiden
osuus (S2)
Kielteinen
vaikutus
arvoketjun
toimipaikoissa,
joissa
on
rajoituksia työehtosopimusneuvotteluille
Arvoketjun työntekijät:
Kemikaaliturvallisuus (S2)
Huhtamäen tuotannossa käytettyjen kemikaalien kielteinen
vaikutus arvoketjun toimijoihin
Arvoketjun työntekijät:
Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu (S2)
Kielteinen
vaikutus
arvoketjun
toimipaikoissa,
joissa
on
rajoitettu työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kuluttajat ja loppukäyttäjät:
Elintarviketurvallisuus (S4)
Huhtamäen tuotteiden parantuneen elintarviketurvallisuuden
myönteinen
vaikutus
ja
taloudellinen
mahdollisuus
elintarviketurvallisuuden edistämisestä Huhtamäen tuotteiden
avulla
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 30
Kuluttajat ja loppukäyttäjät:
Ruoan saatavuus ja edullisuus (S4)
Myönteinen vaikutus ja taloudellinen mahdollisuus, koska
Huhtamäen
tuotteet
parantavat
kohtuuhintaisten
elintarvikkeiden saatavuutta
Hallintotapa
Yrityskulttuuri (G1)
Myönteinen
vaikutus
Huhtamäen
sitoutumisen
kautta
yritysarvojen,
yrityskulttuurin
ja
eettisen
liiketoiminnan
harjoittamiseen, jotka vahvistavat luottamusta ja sitoutumista
Huhtamäen sisällä ja ulkopuolella
Korruption ja lahjonnan
ehkäiseminen (G1)
Huhtamäen
vankkojen
korruption
ja
lahjonnan
ehkäisemiskäytäntöjen myönteinen vaikutus
Raportointikauden aikana ei tunnistettu riskien ja mahdollisuuksien aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien luettelo sisältää sekä
mahdolliset että todelliset myönteiset ja kielteiset
vaikutukset koko arvoketjussa. Oheinen kaavio näyttää vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet esitettynä Huhtamäen
arvoketjun mukaan.
Tunnistetut
olennaiset
vaikutukset,
riskit
ja
mahdollisuudet
ovat
syötteitä
Huhtamäen
määrittämään
kestävyysstrategiaan ja kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin. Tavoitteet ovat syötteitä vuosittaiseen budjetointiprosessiin
ja ne on sisällytetty konsernin kannustinmalleihin.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 31
Tunnistetut olennaiset vaikutukset ja niiden suhde Huhtamäen liiketoimintamalliin esitetään alla olevassa taulukossa:
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen,
ilmastonmuutoksen hillintä, energia
Teollisuusyrityksenä
Huhtamäki
tuottaa
kasvihuonekaasupäästöjä
omassa
toiminnassaan
ja
koko
arvoketjussaan.
Ilmasto
on
yksi
kestävyysarviointien
tärkeimmistä aiheista, josta konsernin ulkoiset sidosryhmät
(esim. asiakkaat, sijoittajat) ovat kiinnostuneita. Erityisesti
siirtymäriskit aiheuttavat taloudellisia riskejä Huhtamäelle.
Vedenotto, vesistressi ja
vedenkulutus
Huhtamäki ja sen arvoketju käyttävät tuotannossaan vettä.
Vedenotto
vaikuttaa
biologiseen
monimuotoisuuteen
ja
ympäröiviin yhteisöihin. Aihe on tärkeä kestävyysarvioinneissa,
ja se kiinnostaa ulkoisia sidosryhmiä.
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit:
Biologisen
monimuotoisuuden vähenemisen
suorat vaikutustekijät, vaikutukset
ekosysteemipalveluihin ja
riippuvuudet niistä
Huomattava
osuus
Huhtamäen
raaka-aineista
perustuu
puukuituun, joten vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin ja riippuvuus niistä on ilmeistä. Ulkoiset
sidosryhmät ovat todennäköisesti kiinnostuneita tästä aiheesta.
Aihe on yksi ensisijaisista painopistealueista Huhtamäen
kestävyysarvioinneissa.
Resurssien sisään- ja ulosvirtaukset
sekä jäte
Yhteisökohtainen:
Ruokahävikki,
kiertotalouden liiketoimintamallit
Huhtamäen
liiketoiminta
perustuu
raaka-aineiden
jalostamiseen pakkaustuotteiksi. Sääntely saattaa asettaa
vaatimuksia
erilaisten
raaka-ainetyyppien
käytölle
pakkauksissa,
mikä
voi
aiheuttaa
taloudellisia
riskejä.
Kiertotalouden
liiketoimintamallit,
jotka
liittyvät
uusiin
liiketoimintakonsepteihin, luovat taloudellisia mahdollisuuksia,
mikä tekee tästä aiheesta olennaisen.
Oma työvoima
Työolot:
Työturvallisuus,
Työmarkkinavuoropuhelu, Terveys
ja turvallisuus
Tasa-arvoinen kohtelu ja
mahdollisuudet:
Sukupuolten tasa-
arvo ja palkkatasa-arvo, Koulutus ja
taitojen kehittäminen,
Monimuotoisuus
Yhteisökohtainen:
Kemikaaliturvallisuus,
Ammattitaitoisen työvoiman ja
kykyjen saatavuus
Oma työvoima on olennainen voimavara liiketoiminnan
tavoitteiden saavuttamisessa. Monimuotoinen työvoima ja
osallistava työympäristö auttaa konsernia ymmärtämään
asiakkaiden ja yhteisöjen tarpeita ja vastaamaan niihin.
Työntekijöiden
koulutus
voi
parantaa
tuottavuutta
ja
tehokkuutta, mikä parantaa liiketoiminnan tuloksia. Turvallisen
työympäristön tarjoaminen on konsernin perusvastuu. Aiheen
olennaisuus on ilmeinen.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 32
Kuvaus prosesseista, joilla tunnistetaan ja arvioidaan olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
Huhtamäki päivittää säännöllisesti olennaisuusarviointiaan, ja vuonna
2024 konserni suoritti ensimmäisen
kaksinkertaisen olennaisuuden arviointinsa Euroopan kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti.
Olennaisuuden arviointiprosessi
Arviointi koostui kolmesta päävaiheesta ja niihin liittyvistä osavaiheista. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin
kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Tähän sisältyi kattavan listan laatiminen kestävyyteen
liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista työpöytäanalyysin sekä sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien
haastattelujen avulla. Haastattelujen tarkoituksena oli tunnistaa Huhtamäen toiminnot, liikesuhteet ja kestävyyteen
liittyvät asiayhteydet sekä sitouttaa sidosryhmiä. Huhtamäen asiantuntijat validoivat alustavan kattavan listan työpajassa,
jonka tavoitteena oli rajata listasta pois sellaisia aiheita, joilla ei katsota olevan merkitystä Huhtamäelle.
Toinen vaihe keskittyi kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien olennaisuuden arviointiin. Tähän
sisältyi Huhtamäen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien priorisointi kahdessa työpajassa, joissa oli mukana laaja ryhmä
sisäisiä sidosryhmiä. Huhtamäen asiantuntijat pisteyttivät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet työpajojen tulosten
perusteella.
Viimeisessä vaiheessa asetettiin kynnysarvot olennaisuudelle ja vahvistettiin olennaiset aiheet. Alustavat tulokset käytiin
läpi konsernin johtoryhmän kanssa. Tulokset viimeisteltiin johtoryhmän palautteen ja liiketoimintasegmenttien
suorittaman validoinnin perusteella.
Ilmastoon liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Huhtamäki arvioi ilmastoon liittyviä fyysisiä ja siirtymäriskejä sekä mahdollisuuksia omassa toiminnassaan ja arvoketjunsa
alku- ja loppupäässä.
Todellisten
ja
mahdollisten
tulevien
kasvihuonekaasupäästöjen
lähteiden
tunnistamiseksi
kaksinkertaisessa
olennaisuuden arvioinnissa Huhtamäki käytti olemassa olevia kasvihuonekaasupäästöjen laskelmiaan ja ilmastoriskien
arviointia. Konserni toimii energiaintensiivisellä alalla ja tiedostaa aiheuttavansa kasvihuonekaasupäästöjä ja kielteisiä
ilmastovaikutuksia. Vaikutusten lieventämiseksi Huhtamäki on laatinut siirtymäsuunnitelman, jossa keskitytään päästöjen
vähentämiseen uusiutuvan energian osuutta lisäämällä. Keskittymällä uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia
kasvattaviin hankkeisiin, voidaan samalla luoda myönteisiä ilmastovaikutuksia. Huhtamäki laskee omista toiminnoistaan
(scope 1 ja 2) sekä arvoketjun alku- ja loppupäästä (scope 3) peräisin olevat kasvihuonekaasupäästönsä. Pääasialliset
Arvoketjun työntekijät
Työolot:
Työmarkkinavuoropuhelu,
Yhdistymisvapaus jne.,
Työehtoneuvottelut jne., Terveys ja
turvallisuus
Yhteisökohtainen:
Kemikaaliturvallisuus
Arvoketjun työntekijöiden hyvinvointi ja turvallisuus liittyvät
parempaan
tuottavuuteen
ja
laatuun,
mikä
parantaa
liiketoiminnan tuloksia. Arvoketjun työntekijöiden terveys ja
turvallisuus vaikuttavat Huhtamäen maineeseen. Aihe on
tärkeä kestävyysarvioinneissa.
Kuluttajat ja loppukäyttäjät:
Yhteisökohtainen:
Elintarviketurvallisuus,
Tuoteturvallisuus ja laatu
Yhteisökohtainen:
Ruoan saatavuus
ja edullisuus
Tuoteturvallisuus ja laatu liittyvät Huhtamäen arvolupaukseen.
Ulkoiset
sidosryhmät
(esim.
sijoittajat)
ovat
ilmaisseet
kiinnostusta aihetta kohtaan.
Liiketoiminnan harjoittaminen
Yrityskulttuuri, Korruptio ja lahjonta
– Ehkäiseminen ja havaitseminen,
mukaan lukien koulutus
Huhtamäen yritysarvot – Välitä, Uskalla, Tee valmiiksi –
muodostavat perustan yrityskulttuurille ja työskentelytavalle.
Huhtamäki harjoittaa liiketoimintaa myös maissa, joissa
korruption ja lahjonnan riski on kohonnut.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 33
päästölähteet on tunnistettu, ja niitä vähennetään tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden ja
toimintasuunnitelmien mukaisesti.
Ilmastoon liittyvä skenaarioanalyysi
Ilmastoon liittyvät siirtymä- ja fyysiset riskit arvioitiin kolmessa eri ilmastoskenaariossa: IPCC:n (Intergovernmental Panel
on Climate Change) 1,5 °C:n (RCP 2,6) ja 4 °C:n (RCP 8,5) sekä Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n tiekartta
nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä. Nämä skenaariot ovat linjassa TCFD:n (Task Force on Climate-Related
Financial Disclosures) suositusten ja viimeisimmän tieteellisen tiedon kanssa, ja siten Huhtamäki uskoo, että valitut
skenaariot kattavat riittävästi sen mahdolliset riskit ja epävarmuustekijät. Skenaarioihin käytetty ajanjakso ulottuu
vuoteen 2050.
Tilinpäätöksessä esitetyt kriittiset ilmastoon liittyvät oletukset ovat yhteensopivia skenaarioiden kanssa, eikä
raportointikauden lopussa ilmastoon liittyvillä seikoilla ollut olennaista vaikutusta.
IPCC:n 1,5 °C (RCP 2,6)- ja IEA:n nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä -skenaariot pyrkivät rajoittamaan ilmaston
lämpenemisen 1,5 celsiusasteeseen vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi uusiutuvan energian nopean
käyttöönoton, paremman energiatehokkuuden ja hiilen talteenottoteknologioiden avulla. Keskeisiä muutosvoimia ovat
tekniset innovaatiot, vahvat toimintaperiaatteet, maailmanlaajuinen yhteistyö ja kuluttajien voimakas kysyntä
vähähiilisemmille tuotteille.
Nämä skenaariot korostavat Huhtamäelle vastuullisiin käytäntöihin sitoutumisen tärkeyttä,
kehittyvien ilmastopolitiikkojen noudattamista sekä teknologisten innovaatioiden hyödyntämistä toimintakustannusten
vähentämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi markkinoilla.
Skenaariot ovat olennaisia Huhtamäen liiketoimintastrategian resilienssin kannalta, koska ne edustavat toivottua
tulevaisuutta, jossa ilmaston lämpeneminen rajoittuu Pariisin sopimuksessa määritellylle tasolle, ja ovat siten
yhdenmukaisia viimeisimmän kansainvälisen ilmastosopimuksen kanssa. IPCC:n 1,5 °C (RCP 2,6) -skenaarion keskeisiä
rajoitteita ovat tarve huomattaviin investointeihin uusiutuvaan energiaan ja hiilen talteenottoteknologioihin sekä
vahvojen kansainvälisten ilmastopolitiikkojen täytäntöönpano. Nopean siirtymän saavuttaminen kohtaa myös
teknologisia, taloudellisia ja sosiaalisia esteitä, jotka vaativat koordinoituja globaaleja ponnistuksia ja merkittäviä
käyttäytymistapojen muutoksia.
4 °C (RCP 8,5) -skenaario edustaa peruskehitystä, jossa kasvihuonekaasupäästöt ovat suuret. Skenaario korostaa
ilmastonmuutoksen fyysisiä riskejä, jotka liittyvät poliittisen halukkuuden vähenemiseen taistella ilmastonmuutosta
vastaan. Tämä skenaario auttaa tunnistamaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvien fyysisten riskien vaikutuksille altteimmat
omaisuuserät ja liiketoimet sekä tukee sopeutumissuunnitelmien laatimista. 4 °C (RCP 8,5) -skenaarion tärkeimpiä
ajureita ovat poliittisen halun puute lopettaa fossiilisten polttoaineiden käytön laajeneminen, korkeat uusiutuvan
energian kapasiteetin laajentamisen pääomakustannukset, merkittävä väestönkasvu ja lisääntynyt energiankulutus,
laajalle levinnyt metsäkato, kaupungistuminen ja luonnonhiilinielujen väheneminen sekä kuluttajien haluttomuus maksaa
tuotteista, jotka ovat vähähiilisempiä. Nämä tekijät vaikuttavat suoraan Huhtamäen toimintaan, sillä ne muokkaavat
makrotaloudellisia suuntauksia, poliittisia oletuksia, energiankäyttöä ja energian tuotantorakennetta sekä teknologista
kehitystä, joka vaikuttaa suoraan konsernin toimintaan, kustannuksiin ja strategiseen suunnitteluun. Tämän skenaarion
rajoitteita ovat rajalliset fossiilisten polttoaineiden luonnonvarat ja sitä myötä lisääntyvät tuotantokustannukset sekä
mahdolliset peruuttamattomat vahingot ekosysteemeille.
Huhtamäki tunnisti ilmastoon liittyvät fyysiset riskit (esim. tulvat, myrskyt, kuumuus, kuivuus) ja siirtymäriskit sekä
mahdollisuudet lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä perustuen aiemmin toteutettuun ilmastoriskiarvioon. Ylätason
arviointi tehtiin sen määrittämiseksi, voivatko Huhtamäen omaisuuserät ja liiketoiminta altistua näille riskeille. Arvio
tukeutui aiempaan altistumiseen ja ennakoituun tulevaan kehitykseen, joka perustuu riskien todennäköisyyteen ja
esiintymistiheyteen eri ilmastoskenaarioissa. Huhtamäen toimipaikkoja ja toimitusketjuja koskevia maantieteellisiä
koordinaatteja (kuten Nomenclature of Territorial Units of Statistics NUTS EU:n alueella) ei otettu huomioon.
Tunnistettujen siirtymätapahtumien taloudelliset riskit arvioitiin ylätasolla niiden todennäköisyyden ja suuruuden
perusteella keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Huhtamäki tunnisti, että osa sen scope 1 -päästöistä on
tuotantoprosesseissa käytettyihin omaisuuseriin liittyviä lukittuja päästöjä. Näiden omaisuuserien korvaaminen tai
modernisointi edellyttää rahoitusta ja aiheuttaa siirtymäriskin. Nämä päästöt ovat myös alttiita kasvavalle
hiilidioksidipäästöjen hinnoittelulle. Huhtamäki on aloittanut siirtymäsuunnitelman laatimisen, jolla pyritään vähentämään
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 34
lukittuja päästöjä ja niihin liittyviä siirtymäriskejä. Lisäksi osa Huhtamäen liiketoiminnasta ei ole EU taksonomia-
luokittelujärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja.
Pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin aikana tunnistetiin ja arvioitiin pilaantumiseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia noudattaen alla kuvattua yleistä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin menetelmää. Arviointi
suoritettiin liiketoimintasegmenttien tasolla, mutta pilaantumisesta ei tehty toimipaikkatason arviointia eikä vaikutusten
kohteena olevia yhteisöjä kuultu.
Veteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Huhtamäki tunnistaa veden kriittisen merkityksen toiminnassaan ja arvoketjussaan ja käyttää
Maailman
luonnonvarainstituutin (WRI) laajalti tunnettua Aqueduct Water Risk Atlas -työkalua todellisten ja mahdollisesti tulevien
veteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen. Tämä työkalu auttaa määrittämään
tuotantolaitosten ja kuitutoimittajien veteen liittyvät riskit ja tunnistamaan vesistressialueilla sijaitsevat toimipaikat.
Aqueduct Water Risk Atlas -työkalua käytetään arvioimaan veden laatuun ja määrään liittyviä fyysisiä riskejä sekä näihin
liittyviä sääntelyyn ja mainehaittaan liittyviä riskitasoja. Huhtamäki käyttää näitä arviointituloksia yhdessä vedenkäytön
ja jätevesipäästötietojen kanssa veteen liittyvien riskien arvioimiseksi kokonaisvaltaisesti.
Huhtamaki
suoritti
valuma-alueiden
haavoittuvuusarviointeja
arvioidakseen
liiketoiminnan
kokonaisriskejä
tuotantolaitoksilla, jotka sijaitsevat korkean vesiriskin alueilla. Näissä arvioissa otettiin huomioon vedensaanti ja -laatu,
kunnallinen infrastruktuuri, sääntely ja hallinto. Arvioinnit antavat tietoa vesistöalueista, vahvistavat riskiluokitukset ja
auttavat Huhtamäkeä priorisoimaan toimenpiteitä. Huhtamäen kaksinkertaiseen olennaisuuden arviointiin ei sisältynyt
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kuulemista yhteisten vesivarojen ja vaikutusten kohteena olevien
vesistöalueiden osalta.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Huhtamäki hyödynsi ENCORE (Exploring Natural Capital Opportunities, Risks and Exposure) -työkalun avulla toteutettua
aiempaa arviointiaan tunnistaessaan todellisia ja mahdollisia tulevia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin aikana. Työkalua käytettiin
määrittämään Huhtamäen mahdolliset riippuvuudet ekosysteemipalveluista ja mahdolliset vaikutukset luonnon
monimuotoisuuden vähenemisen ajureihin, erityisesti kartonkipakkaustuotantoon ja siinä käytettäviin raaka-aineisiin
liittyen. Arviointihetkellä työkalu ei sisältänyt tietoa muovipakkausten tuotannosta, joka siten jäi pois analyysistä. Näihin
vaikutuksiin ja riippuvuuksiin liittyvät mahdolliset riskit arvioitiin osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia.
Riskiarviointi kattoi fyysiset, siirtymä- ja järjestelmäriskit.
Huhtamäki on myös analysoinut tuotantolaitostensa vaikutuksia biologisen monimuotoisuuden kannalta herkille alueille.
Lisätietoja aiheesta on esitetty biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä käsittelevässä aihekohtaisessa luvussa.
Huhtamäen suorittama kaksinkertainen olennaisuuden arviointi ei kattanut mahdollisten vaikutusten piirissä olevien
yhteisöjen kuulemista yhteisten biologisten resurssien ja ekosysteemien kestävyysarviointien osalta
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät todelliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin
osana yleistä kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia. Prosessi ei sisältänyt vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen kuulemista.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin menetelmät ja oletukset
Vaikutuksen olennaisuuden arviointiprosessi koostui useista vaiheista. Aluksi tunnistettiin asiayhteydet, mukaan lukien
toiminnot, liikesuhteet, kestävyyden asiayhteys ja sidosryhmät. Huhtamäellä on käytössä prosesseja, joilla pyritään
ymmärtämään vaikutuksen kohteena olevia sidosryhmiä, mutta näitä sidosryhmiä ei kuultu erikseen kaksinkertaisen
olennaisuuden arviointiprosessin aikana. Asiayhteyden kartoitusvaihetta seurasi todellisten ja mahdollisten kielteisten ja
myönteisten vaikutusten tunnistaminen vuorovaikutuksessa asianomaisten sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 35
Vaikutusten olennaisuutta arvioitiin sekä Huhtamäen oman toiminnan että koko arvoketjun osalta maailmanlaajuisesti.
Olennaiset kestävyysseikat määritettiin hyväksyttyjen olennaisuuden kynnysarvojen perusteella.
Tämän jälkeen tehtiin taloudellisen olennaisuuden arviointi. Tähän liittyi riippuvuuksien tunnistaminen luonnonvaroista
ja yhteiskunnallisista resursseista taloudellisten vaikutusten lähteinä ja näiden riippuvuuksien olennaisuuden
määrittäminen. Olennaiset riippuvuudet luokiteltiin riskeiksi tai mahdollisuuksiksi, ja olennaiset riskit ja mahdollisuudet
määritettiin asianmukaisten kynnysarvojen perusteella, jotka heijastavat esiintymisen todennäköisyyttä ja mahdollisten
vaikutusten suuruutta.
Seuraavia aikahorisontteja sovellettiin arvioinnin aikana ESRS-standardeissa määritetyllä tavalla:
•
lyhyt aikaväli (alle vuoden)
•
keskipitkä aikaväli (1–5 vuotta)
•
pitkä aikaväli (yli viisi vuotta).
Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet pisteytettiin niiden vakavuuden (laajuus, mittakaava ja korjattavuus) ja
esiintymistodennäköisyyden perusteella. Sekä vakavuus että todennäköisyys pisteytettiin asteikolla 0–5, ja
kokonaispistemäärä laskettiin kertomalla nämä kaksi tekijää, jolloin pistemääräksi saatiin 0–25. Vastaavasti riskien tai
mahdollisuuksien taloudellisen vaikutuksen koko ja todennäköisyys arvioitiin asteikolla 0–5. Taloudellisten vaikutusten
arviointi nojautui Huhtamäen yritysriskien hallintaohjelman (ERM) metodologiaan, jossa kestävyysriskit ovat olennainen
osa riskienhallintaa. Lisäksi Huhtamäki käyttää tarkempia riskiarviointimenetelmiä, kuten vaatimustenmukaisuuden
riskinarviointeja, keskittyäkseen enemmän kestävyyteen liittyviin riskeihin ja tukeakseen riskiarvioprosessia.
Kokonaispistemäärä laskettiin kertomalla nämä kaksi tekijää, mikä johti myös pistemäärän vaihteluväliin 0–25. Arviointi
suoritettiin suhteellisella ja laadullisella asteikolla.
Olennaisuuteen liittyvä päätöksentekoprosessi
Olennaisia aiheita koskevan lopullisen päätöksen tekemiseen liittyi useita keskeisiä vaiheita. Aluksi aiheet priorisoitiin
pisteyttämällä ne. Tämän jälkeen tehtiin laadullinen arviointi, jossa valittiin olennaiset aihekohtaiset standardit. Näitä
standardeja olivat ilmastonmuutos, vesivarat ja merten luonnonvarat, biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit,
resurssien käyttö ja kiertotalous, oma työvoima, arvoketjun työntekijät, kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä hallintotapa.
Kunkin olennaisen aihekohtaisen standardin kohdalla käytettiin kynnyspistemäärää 15 olennaisten kohtien valintaan.
Konsernin johtoryhmä vahvisti olennaiset aiheet ja kynnysarvon. tämän jälkeen hallituksen tarkastusvaliokunta käsitteli
tulokset.
Suomen
osakeyhtiölain
mukaisesti
hallituksen
tarkastusvaliokunta
seuraa
menettelyä
kestävyysraportointistandardien mukaisesti raportoitavien tietojen tunnistamisessa.
Huhtamäen kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia päivitetään vuoden 2025 aikana, ja menetelmiä kehitetään
arvioinnista ja kehittyvistä markkinakäytännöistä saatujen kokemusten perusteella.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 36
Ympäristötiedot
EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä
EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä (EU Taksonomia) on ympäristöluokittelujärjestelmä, joka muuntaa EU:n ilmasto- ja
ympäristötavoitteet kriteereiksi tietyille taloudellisille toiminnoille investointia varten. Sen mukaan ympäristön kannalta
kestäviä ovat taloudelliset toiminnot, jotka edistävät merkittävästi vähintään yhtä EU:n kuudesta ympäristötavoitteesta
tavoilla, jotka eivät vahingoita kyseisiä tavoitteita merkittävästi ja täyttävät yhteiskunnalliset vähimmäistason suojatoimet.
Delegoituna säädöksenä julkaistut kuusi ympäristötavoitetta käsittelevät päästöintensiivistä taloudellista toimintaa, ja
niiden tavoitteena on ohjata kehitystä kohti kestävää tuotantoa.
Ydinvoimaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Rivi
Ydinvoimaan liittyvät toiminnot
1.
Yritys
toteuttaa,
rahoittaa
tai
sillä
on
vastuita
innovatiivisten
sähköntuotantolaitosten
tutkimus-,
kehitys-,
esittely-
ja
käyttöönottotoiminnassa, jotka tuottavat energiaa ydinvoimaprosesseista
mahdollisimman vähäisellä polttoainesyklin jätteellä.
Ei
2.
Yritys toteuttaa, rahoittaa tai sillä on vastuita uusien sähköä tai prosessilämpöä
tuottavien ydinvoimaloiden rakentamisessa ja turvallisessa käytössä, mukaan
lukien kaukolämpö tai teolliset prosessit, kuten vedyntuotanto, sekä niiden
turvallisuuden parantamisessa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa käyttäen.
Ei
3.
Yritys toteuttaa, rahoittaa tai sillä on vastuita olemassa olevien sähköä tai
prosessilämpöä tuottavien ydinvoimaloiden turvallisessa käytössä, mukaan
lukien kaukolämpö tai teollisuusprosessit, kuten ydinenergiasta peräisin olevan
vedyn tuotanto, sekä niiden turvallisuuden parantamisessa.
Ei
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.
Yritys toteuttaa, rahoittaa tai sillä on vastuita fossiilisilla kaasupolttoaineilla
sähköä tuottavien sähköntuotantolaitosten rakentamisessa tai toiminnassa.
Ei
5.
Yritys toteuttaa, rahoittaa tai sillä on vastuita sellaisten yhdistettyjen lämpö-
/jäähdytys- ja sähköntuotantolaitosten rakentamisessa, kunnostamisessa ja
toiminnassa, joissa käytetään fossiilisia kaasupolttoaineita.
Ei
6.
Yritys
toteuttaa,
rahoittaa
tai
sillä
on
vastuita
sellaisten
lämmöntuotantolaitosten rakentamisessa, kunnostamisessa ja toiminnassa,
jotka tuottavat lämpöä/jäähdytystä fossiilisilla kaasupolttoaineilla.
Ei
Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot
Taloudellista toimintaa pidetään luokitusjärjestelmäkelpoisena, jos siihen viitataan luokitusjärjestelmässä ja sen avulla
voidaan saavuttaa vähintään yksi kuudesta ympäristötavoitteesta: 1) ilmastonmuutoksen hillintä, 2) ilmastonmuutokseen
sopeutuminen, 3) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, 4) kiertotalouteen siirtyminen, 5)
pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä 6) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeleminen ja
ennallistaminen.
Huhtamäki on arvioinut kelpoisuuttaan ja yhdenmukaisuuttaan kuuden ympäristötavoitteen kanssa käymällä läpi
taloudelliset toiminnot, jotka on mainittu delegoidussa ilmastoasetuksessa (komission delegoitu asetus (EU) 2021/2139),
täydentävässä delegoidussa ilmastoasetuksessa (komission delegoitu asetus (EU) 2022/1214), delegoidussa
ympäristöasetuksessa (komission delegoitu asetus (EU) 2023/2486) ja delegoidun ilmastoasetuksen muutoksissa
(komission delegoitu asetus (EU) 2023/2485). Tämän arvioinnin avulla Huhtamäki on arvioinut, että konsernin toiminta
muovipakkaustuotteiden valmistuksessa sisältyy tavoitteeseen 4, Kiertotalouteen siirtyminen (1.1).
Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot on määritelty Euroopan yhteisön tilastollisen toimialaluokituksen (NACE) ja EU:n
ehdotetun pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen perusteella. Materiaalisisällön osalta NACE-luokitus 22.2 (muovituotteiden
valmistus) ja 22.22 (muovipakkausten valmistus) sisältää tuotteita, joiden päämateriaali on muovi, minkä Huhtamäki
tulkitsee koskevan tuotteita, joiden muoviraaka-ainepitoisuus on yli 50 painoprosenttia. Pakkaustuotteiden määritelmä
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 37
on yhdenmukainen pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen kanssa, ja siten se sisältää myös kupit, kulhot, lautaset ja niiden
kannet NACE:n määritelmässä lueteltujen pussien ja kassien lisäksi. Huhtamäki valmistaa tällaisia tuotteita kaikissa
kolmessa liiketoimintasegmentissä.
Luokitusjärjestelmäkelpoisen liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen määrittely tehtiin seuraavasti:
•
Huhtamäen tuotevalikoima arvioitiin luokitusjärjestelmäkelpoisten tuotteiden tunnistamiseksi.
•
Eriteltiin näiden tuotteiden liikevaihto.
•
Tunnistettiin näiden tuotteiden valmistukseen liittyvät pääoma- ja toimintamenot.
•
Sekä luokitusjärjestelmäkelpoisiin että ei-kelpoisiin tuotteisiin liittyvät pääoma- ja toimintamenot kohdistettiin
luokitusjärjestelmäkelpoisiin tuotteisiin liikevaihdon perusteella.
•
Kaksinkertainen laskenta vältetään varmistamalla, että liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot raportoidaan
vain
kerran
kuhunkin
luokitusjärjestelmän
toimintoon
ja
kuhunkin
ympäristötavoitteeseen.
Huhtamäen tulkinta EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän mukaisista toiminnoista sekä pääomamenoja ja toimintamenoja
koskevien suorituskykyindikaattoreiden määritelmästä on muuttunut, ja tässä kestävyysraportissa vuosille 2023 ja 2024
raportoidut indikaattorit ovat uuden määritelmän mukaisia.
Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot
Asetus (EU) 2020/852, artikla 3, määrittää kriteerit, jotka taloudellisen toiminnan on täytettävä, jotta se voidaan luokitella
ympäristön kannalta kestäväksi (luokitusjärjestelmän mukaiseksi):
•
Edistää merkittävästi ympäristötavoitteita.
•
Ei merkittävää haittaa muille viidelle tavoitteelle.
•
Noudattaa yhteiskunnallisia ja hallintotapanormeja koskevia vähimmäistason suojatoimia.
Tunnistetun toiminnan luokitusjärjestelmän mukaisuutta arvioitiin delegoidun ympäristöasetuksen liitteen II mukaisesti.
Muovipakkaustuotteiden valmistusta koskevat kriteerit ovat tiukat, eikä Huhtamäki pysty tällä hetkellä osoittamaan
yhdenmukaisuutta
tämän
ympäristötavoitteen
kanssa.
Erityisesti
vaatimusta,
että
muissa
kuin
kontaktimateriaalipakkauksissa vähintään 35 %, ja kontaktimateriaalipakkauksissa vähintään 10 % pakkaustuotteista
painolla
mitaten
koostuu
kierrätetystä
kulutusjätteestä
ei
vielä
saavuteta
Huhtamäen
nykyisessä
muovituotevalikoimassa. Tämä johtuu seuraavista syistä:
•
Huhtamäen joustopakkaukset ja muut muovipakkaukset palvelevat pääasiassa elintarvikesektoria, jossa mekaanisesti
kierrätetyn muovin käyttö pakkauksissa ei ole sallittua elintarviketurvallisuuteen liittyvien näkökohtien vuoksi.
•
Tällä hetkellä markkinoilla ei ole riittävästi kemiallisesti kierrätettyjä muoveja, joita voitaisiin käyttää
elintarvikepakkauksissa.
Huhtamäki jatkaa luokitusjärjestelmään liittyvän raportointinsa kehittämistä ja ryhtyy tulevina vuosina toimenpiteisiin
teknisten arviointikriteerien saavuttamiseksi, jotta se voi raportoida toimintojensa yhdenmukaisuuden EU:n
kestävyysluokitusjärjestelmän ympäristötavoitteiden kanssa.
Luokitusjärjestelmään liittyvät raportointiperiaatteet
Liikevaihto
EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän määritelmän mukainen liikevaihto on konsernin tuloslaskelmassa raportoitu
liikevaihto, joka oli 4 126,3 milj. euroa (4 168,9 milj. euroa vuonna 2023).
Pääomamenot
EU:n
kestävyysluokitusjärjestelmän
määritelmän
mukaiset
pääomamenot
sisältävät
aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden, aineettomien hyödykkeiden (liikearvoa ja asiakassuhteita lukuun ottamatta) sekä
investoinneista ja liiketoimintojen yhdistämisistä aiheutuvista hankinnoista johtuvien käyttöoikeusomaisuuserien
lisäysten summa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäykset raportoidaan
pääomamenoina konsernin rahavirtalaskelmassa, ja ne olivat 247,9 milj. euroa (318,7 milj. euroa vuonna 2023).
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 38
Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvät pääomamenot raportoidaan konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.4, ja ne olivat
35,0 milj. euroa (36,9 milj. euroa vuonna 2023). Yritysostoihin ei liittynyt lisäyksiä vuosina 2023 ja 2024.
Toimintamenot
EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän määritelmän mukaiset toimintamenot sisältävät suorat ei-aktivoidut kustannukset,
jotka liittyvät omaisuuden ylläpitoon ja huoltoon, mukaan lukien korjaus- ja kunnossapito-, tutkimus- ja
kehityskustannukset, lyhytaikaiset vuokrat ja muut vastaavat kustannukset, jotka olivat 211,2 milj. euroa (199,7 milj.
euroa vuonna 2023). Toimintamenojen määritelmä eroaa konsernituloslaskelmassa raportoiduista toimintamenoista.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 39
Tilikausi 2024
Vuosi
Merkittävää edistämistä koskevat kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudellinen toiminta (1)
Koodi
(2)
Liikevaihto
(3)
Liikevaihdon
osuus,
vuosi 2024 (4)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä (5)
Ilmaston-
muutoksee
n
sopeutumin
en (6)
Vesi (7)
Pilaantumin
en (8)
Kierto-
talous (9)
Biologinen
moni-
muotoi-
suus (10)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä (11)
Ilmaston-
muutokseen
sopeutu-
minen (12)
Vesi (13)
Pilaantumi-
nen (14)
Kierto-
talous
(15)
Biologinen
moni-
muotoi-
suus (16)
Vähimmäis-
tason
suojatoimet
(17)
Luokitusjärj
estelmän
mukaisten
(A.1.) tai
järjestelmäk
elpoisten
(A.2.) osuus
Liikevaihto,
2023 (18)
Mahdollista
va toiminta
(19)
Siirtymäto
iminta (20)
MEUR
%
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E
K;E
K;E
K;E
K;E
K;E
K;E
%
M
T
LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNOT
Ympäristön
kannalta
kestävät
toiminnot
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Ympäristön
kannalta
kestävien
toimintojen
liikevaihto
(luokitusjärjestelmän mukaiset) (A.1)
josta mahdollistavaa
josta siirtymää
Luokitusjärjestelmäkelpoiset,
mutta
ei
ympäristön
kannalta kestävät toiminnot (ei luokitusjärjestelmän
mukaiset toiminnot)
KEL/EKEL
KEL/EKEL
KEL/EKEL
KEL/EKEL
KEL/EKEL
KEL/EKEL
Muovipakkaustuotteiden valmistus
CE1.1
1 401,7
34 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
35 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten, mutta ei ympäristön kannalta
kestävien
toimintojen
liikevaihto
(ei
luokitusjärjestelmän
mukaiset toiminnot) (A.2)
1 401,7
34 %
35 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen liikevaihto
(A.1+A.2)
1 401,7
34 %
35 %
EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNOT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen liikevaihto
2 724.5
66 %
65 %
YHTEENSÄ
4,126.3
100 %
100 %
Liikevaihdon KPI
CE = Kiertotalous
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 40
Tilikausi 2024
Vuosi
Merkittävää edistämistä koskevat kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudellinen toiminta (1)
Koodi (2)
Pääoma-
menot (3)
Pääoma-
menojen
osuus,
vuosi
2024 (4)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä (5)
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
(6)
Vesi (7)
Pilaantu-
minen (8)
Kierto-talous
(9)
Biologinen
moni-muoto-
isuus (10)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä (11)
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen (12)
Vesi
(13)
Pilaantu-
minen (14)
Kierto-talous
(15)
Biologinen
moni-
muotoisuus
(16)
Vähimmäist
ason
suojatoimet
(17)
Luokitus-
järjestelmän
mukaisten
(A.1.) tai
järjestelmäke
lpoisten (A.2.)
osuus
Pääomameno
t, vuosi 2023
(18)
Mahdollistav
a
toiminta
(19)
Siirtymäto
iminta (20)
MEUR
%
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E
K;E
K;E
K;E
K;E
K;E
K;E
%
M
T
LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNOT
Ympäristön
kannalta
kestävät
toiminnot
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Ympäristön
kannalta
kestävien
toimintojen
pääomamenot
(luokitusjärjestelmän mukaiset) (A.1)
josta mahdollistavaa
josta siirtymää
Luokitusjärjestelmäkelpoiset,
mutta
ei
ympäristön
kannalta kestävät toiminnot (ei luokitusjärjestelmän
mukaiset toiminnot)
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
Muovipakkaustu
otteiden valmistus
CE1.1
85,7
30 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
30 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten, mutta ei ympäristön kannalta
kestävien toimintojen pääomamenot (ei luokitusjärjestelmän
mukaiset toiminnot) (A.2)
85,7
30 %
30 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenot (A.1+A.2)
85,7
30 %
30 %
EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNOT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot
197.3
70 %
70 %
YHTEENSÄ
283,0
100 %
100 %
Pääomamenojen
KPI
CE = Kiertotalous
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 41
Tilikausi 2024
Vuosi
Merkittävää edistämistä koskevat kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudellinen toiminta (1)
Koodi
(2)
Toiminta-
menot (3)
Toiminta-
menojen
osuus,
vuosi
2024 (4)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä (5)
Ilmaston-
muutokseen
sopeutu-
minen (6)
Vesi (7)
Pilaantu-
minen (8)
Kierto-
talous (9)
Biologinen
moni-
muoto-
isuus (10)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä (11)
Ilmaston-
muutokseen
sopeutu-
minen (12)
Vesi (13)
Pilaantu-
minen (14)
Kierto-
talous (15)
Biologinen
moni-
muotoisuus
(16)
Vähimmäis
-tason
suoja-
toimet (17)
Luokitusjärj
estelmän
mukaisten
(A.1.)
tai
järjestelmäk
elpoisten
(A.2.) osuus
Toimintame
not,
vuosi
2023 (18)
Mahdollista
va toiminta
(19)
Siirtymätoi
minta (20)
MEUR
%
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E
K;E
K;E
K;E
K;E
K;E
K;E
%
E
T
LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNOT
Ympäristön
kannalta
kestävät
toiminnot
(luokitusjärjestelmän mukaiset)
Ympäristön
kannalta
kestävien
toimintojen
toimintamenot
(luokitusjärjestelmän mukaiset) (A.1)
josta mahdollistavaa
josta siirtymää
Luokitusjärjestelmäkelpoiset,
mutta
ei
ympäristön
kannalta kestävät toiminnot (ei luokitusjärjestelmän
mukaiset toiminnot)
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
Muovipakkaustuotteiden valmistus
CE1.1
55,5
26 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
26 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten, mutta ei ympäristön kannalta
kestävien toimintojen toimintamenot (ei luokitusjärjestelmän
mukaiset toiminnot) (A.2)
55,5
26 %
26 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen
toimintamenot (A.1+A.2)
55,5
26 %
26 %
EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNOT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot
155,7
74 %
74 %
YHTEENSÄ
211,2
100 %
100 %
Toimintamenojen KPI
CE = Kiertotalous
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 42
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
Siirtymäsuunnitelman sisällyttäminen liiketoimintastrategiaan ja taloussuunnitteluun
Huhtamäellä
on
ilmastonmuutoksen
hillintää
koskeva
siirtymäsuunnitelma,
joka
on
sisällytetty
sen
liiketoimintastrategiaan ja taloudelliseen suunnitelmaan. Yhtiön strategiassa korostetaan kestävää innovointia
yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja pyritään saavuttamaan maailmanluokan operatiivinen suorituskyky globaalisti.
Huhtamäki panostaa sellaisten kestävien tuotteiden kehittämiseen, jotka ovat kierrätettäviä, kompostoitavia tai
uudelleenkäytettäviä, joiden hiilijalanjälki on edeltäjiään pienempi ja jotka on valmistettu vastuullisesti hankituista
materiaaleista. Globaalin kilpailukyvyn edistämiseksi Huhtamäki keskittyy toiminnan tehostamiseen, mukaan lukien
energiatehokkuuden parantamiseen, veden- ja materiaalinkulutuksen vähentämiseen ja jätteiden minimoimiseen. Nämä
strategiset hankkeet auttavat vähentämään Huhtamäen omassa toiminnassa sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä
syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.
Kestävyysinvestoinnit sisältyvät konsernin taloussuunnitelmaan ja integroidaan kunkin Huhtamäen segmentin
strategiseen kolmen vuoden suunnitelmaan. Lisäksi Huhtamäen ilmastoa koskeva siirtymäsuunnitelma sisältyy sen
globaaliin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään, joka on kuvattu tarkemmin osiossa Kestävyyteen liittyvän
suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin sivulla 21. Järjestelmä sisältää keskeiset suorituskykyindikaattorit
(KPI:t), kuten uusiutuvan sähkön osuuden sekä uusiutuvien tai kierrätettyjen materiaalien osuuden, jotka osaltaan
vähentävät scope 2- ja 3 -päästöjä.
Tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet
Huhtamäki
on
sitoutunut
ilmastonmuutoksen
hillintään
toteuttamalla
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistavoitteensa, jotka Science Based Targets -aloite (SBTi) on validoinut. Huhtamäen olemassa olevat tieteeseen
perustuvat lähiajan scope 1- ja scope 2 -tavoitteet ovat yhdenmukaiset alle kahden celsiusasteen (WB2C) kehityspolun
kanssa. Huhtamäen absoluuttinen scope 3 -päästövähennystavoite on yhdenmukainen kahden celsiusasteen
kehityspolun kanssa. Tavoitteet kattavat Huhtamäen oman toiminnan sekä arvoketjun alku- ja loppupään pääasialliset
päästölähteet.
Huhtamäen scope 1- ja scope 2 -päästöjen yhteenlaskettu vähennystavoite on 27,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä
verrattuna perusvuoteen 2019. Lisäksi Huhtamäki on sitoutunut saavuttamaan tavoitteen käyttää ainoastaan uusiutuvaa
sähköä vuoteen 2030 mennessä, mikä edesauttaa scope 2 -päästöjen vähentämistä. Huhtamäellä on kaksi SBTi:n
validoimaa scope 3 -tavoitetta. Kategorian 1, ostetut tuotteet ja palvelut, osalta Huhtamäki on määritellyt toimittajien
sitouttamista koskevaksi tavoitteeksi, että 70 prosentilla toimittajista hankinnan kuluilla mitattuna on tieteeseen
perustuvat
tavoitteet
vuoteen
2026
mennessä.
Huhtamäki
on
asettanut
13,5
prosentin
absoluuttisen
päästövähennystavoitteen myytyjen tuotteiden käsittelylle käyttöiän lopussa (kategoria 12) vuoteen 2030 mennessä
verrattuna perusvuoteen 2019.
Huhtamäellä ei tällä hetkellä ole merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja, jotka on kohdistettu määriteltyjen ilmastoon
liittyvien toimien tai siirtymäsuunnitelman toteuttamiseen. Toteuttamista varten on kuitenkin varattu pienempiä
taloudellisia ja muita resursseja, kuten konsernin, segmenttien ja toimipaikkojen henkilöstöresursseja.
Vuonna 2024 Huhtamäki aloitti ilmastotavoitteidensa uudelleenarvioinnin tavoitteenaan laatia pitkän aikavälin
siirtymäsuunnitelma, jolla varmistetaan yhteensopivuus sen kanssa, että ilmaston lämpeneminen rajoitetaan 1,5
celsiusasteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti. Huhtamäki pyrkii päivittämään lähiajan ilmastotavoitteensa vuonna
2025. Osana tavoitteiden päivitysprosessia ja pitkän aikavälin siirtymäsuunnitelman laatimista Huhtamäki arvioi
parhaillaan myös tarvittavia toimia, investointeja ja rahoitusta.
Siirtymäsuunnitelma, hiilestä irtautumisen keinot ja edistyminen
Huhtamäen siirtymäsuunnitelma tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi käsittää useita
hiilestä irtautumisen keinoja, joiden tarkoituksena on vähentää scope 1, 2 ja 3 -päästöjä.
Scope 1 ja scope 2 -päästöjen osalta fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähentämisen tärkeimpiä keinoja ovat
energiatehokkuuden parantaminen, muutokset käytetyissä polttoaineissa, sähköistäminen, uusiutuvan sähkön käyttö ja
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 43
teknologian kehittäminen. Perusvuodesta 2019 lähtien Huhtamäki on vähentänyt scope 1- ja scope 2 -päästöjä
pääasiassa lisäämällä uusiutuvan sähkön osuutta toiminnassaan. Vuonna 2024 toteutettuja ja suunniteltuja keskeisiä
toimia ovat uusiutuvan sähkön osuuden lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen.
Scope 3:n osalta hiilestä irtautumisen tärkeimpiä keinoja ovat vuorovaikutus toimittajien kanssa, uusiutuvien ja
kierrätettyjen materiaalien osuuden lisääminen tuotteissa sekä tehokkaiden kierrätysjärjestelmien luominen. Scope 3 -
päästöjen vähentäminen edellyttää yhteistyötä koko arvoketjussa tärkeimpien toimittajien, asiakkaiden, toimialaryhmien
ja tutkimuslaitosten kanssa. Tämä yhteistyö on olennaisen tärkeää tuotteen päästöjen vähentämiseksi, kestävien
materiaalien ja pakkausmallien innovoimiseksi sekä keräyksen ja kierrätyksen edistämiseksi, jotta elinkaaren loppupään
päästöt voidaan minimoida. Kierrätettyjen materiaalien käyttö vähentää riippuvuutta primääriraaka-aineista, joiden
tuottaminen tyypillisesti vaatii enemmän energiaa ja resursseja.
Huhtamäen scope 3 -päästöt ovat vaihdelleet tuotantomäärien mukaan. Vuonna 2024 Huhtamäki otti käyttöön
kohdennetun toimittajien sitouttamisen lähestymistavan ja otti yhteyttä valittuihin kolmen hankintakategorian
avaintoimittajiin, jotka eivät olleet vielä sitoutuneet SBTi-tavoitteisiin. Lisäksi yhtiö pyrki aktiivisesti lisäämään
teollisuustuotannon jälkeen kierrätettyjen (Post-Industrial Recycled, PIR) ja kuluttajakäytön jälkeen kierrätettyjen (Post-
Consumer Recycled, PCR) materiaalien käyttöä tavoitteenaan vähentää muoveihin liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä.
Huhtamäen hallitus ja konsernin johtoryhmä hyväksyivät Huhtamäen nykyisen siirtymäsuunnitelman ja siihen liittyvät
tavoitteet vuonna 2019.
Päästöjen lukkiutumat
Huhtamäen scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt ovat osittain peräisin tuotantoprosesseista, jotka perustuvat pääasiassa
maakaasua käyttävien omaisuuserien kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumiin. Nämä päästölukkiutumat eivät vaaranna
Huhtamäen nykyisiä päästövähennystavoitteita.
Pitkän aikavälin yhdenmukaisuuden saavuttaminen 1,5 celsiusasteen ilmastotavoitteen kanssa edellyttää näiden
tuotantoprosessien muuttamista joko korvaamalla tai modernisoimalla olemassa olevat omaisuuserät vaihtoehtoisilla
tavoilla, kuten sähköistyksellä tai polttoaineen vaihdolla. Vuonna 2024 Huhtamäki aloitti kattavan pitkän aikavälin
siirtymäsuunnitelman
laatimisen
kasvihuonekaasu-
ja
energiaintensiivisten
omaisuuseriensä
ja
tuotteidensa
hallitsemiseksi.
Luokitusjärjestelmäasetus ja Pariisin sopimuksen mukaiset vertailuarvot
   ”p ” ä Hä p ääää
kuluttajakäytön jälkeen kierrätettyjen (PCR) raaka-aineiden käyttöä. PCR-sisällön tason nostaminen parantaa Huhtamäen
tuotteiden kestävyyttä vähentämällä jätettä ja kasvihuonekaasupäästöjä koko arvoketjussa. Lisäksi Huhtamäki kehittää
teknisiä valmiuksia arvioida tuotteidensa kestävyyden kokonaisvaikutuksia elinkaariarvioinnin (Lifecycle Assessment,
LCA) avulla koko tuotevalikoimassaan ja varmistaa näin, että Ei merkittävää haittaa -kriteerit täyttyvät.
Vuonna 2024 näihin toimintoihin kohdistetut taloudelliset resurssit alittivat taloudellisen olennaisuuden raja-arvon.
Huhtamäki aikoo kuitenkin lisätä panostusta ja toimia näihin aloitteisiin vuosina 2025-2026.
Huhtamäen lähestymistapa EU:n kestävyysluokitusjärjestelmään on kuvattu tarkemmin aiemmin osiossa EU:n
kestävyysluokitusjärjestelmä.
Huhtamäkeä ei ole suljettu Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle, koska konserni ei osallistu
komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan mukaisiin ympäristölle haitallisiin käytäntöihin.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 44
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, sen hillintään ja energiaan liittyvät olennaiset vaikutukset ja riskit
Olennainen vaikutus tai riski
Kuvaus
Sovellettavuus
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Riski
Äärimmäisiin sääilmiöihin
liittyvät fyysiset riskit
Huhtamäkeen ja sen arvoketjun alkupäähän
kohdistuvia keskeisiä fyysisiä riskejä ovat tulvat,
myrskyt, kuumuus, kuivuus ja epävakaa metsän
kasvu, jotka kaikki aiheuttavat taloudellisia riskejä.
Tulvat
ja
myrskyt
uhkaavat
Huhtamäen
omaisuutta, kun taas kuumuus ja kuivuus voivat
häiritä tuotantoa vaikuttamalla työntekijöiden
terveyteen ja vesihuoltoon. Kuivuus lisää myös
metsäpalon riskiä, ja lämpimämmät talvet voivat
lisätä tuholaisten ja sairauksien vaikutusta metsän
kasvuun,
mikä
johtaa
korkeampiin
raaka-
ainekustannuksiin.
Äärimmäiset
sääilmiöt
uhkaavat Huhtamäen hankinta-, logistiikka- ja
jakelutoimintojen jatkuvuutta.
Arvoketju ja
oma toiminta
Riski
Sääntelymuutoksiin ja hintojen
nousuun liittyvät siirtymäriskit
Sääntelymuutokset
voivat
johtaa
materiaalikieltoihin (esim. muovi) tai vaatimuksiin
tuotteiden
sisältämän
kierrätysmateriaalin
lisäämisestä (esim. kuitu tai muovi). Metsien
käytön
rajoittaminen
hiilensidonnan
ja
hiilinielujen lisäämiseksi voi vaikuttaa raaka-
aineen tarjontaan ja nostaa hintoja. Lisäksi raaka-
aineiden ja energian markkinahinnat voivat
nousta biopohjaisten materiaalien ja uusiutuvan
energian
lisääntyneen
kysynnän
tai
hiilen
hinnoittelun vuoksi.
Arvoketju
Ilmastonmuutoksen hillintä
Kielteinen
vaikutus
Kasvihuonekaasupäästöjen
aiheuttaminen
Huhtamäki
tuottaa
ilmakehään
kasvihuonekaasupäästöjä (scope 1, 2, 3), jotka
aiheuttavat kielteisen vaikutuksen. Huhtamäki voi
vähentää kasvihuonekaasupäästöjään (scope 1 ja
2)
kehittämällä
energiatehokkaampia
valmistusprosesseja,
lisäämällä
uusiutuvan
energian
osuutta
sekä
sähköistämällä
ja
vaihtamalla vähähiilisiin polttoaineisiin omassa
toiminnassaan. Arvoketjun päästöjen (scope 3)
vähentämiseksi Huhtamäki voi lisätä uusiutuvia ja
kierrätettyjä materiaaleja tuotteissaan, tehdä
yhteistyötä niiden toimittajien kanssa, jotka
tarjoavat alhaisen hiili-intensiteetin raaka-aineita,
sekä osallistua tehokkaiden kierrätysjärjestelmien
rakentamiseen.
Arvoketju ja
oma toiminta
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 45
Energia
Kielteinen
vaikutus
Energiankulutus Huhtamäen
tuotantoprosessissa
Huhtamäki toimii energiaintensiivisellä alalla ja
käyttää
tuotteidensa
tuotantoprosessissa
huomattavan
määrän
primääri-
ja
sekundäärienergiaa.
Huhtamäen
energialähteiden jakaumaa koskevat valinnat
(uusiutuva
vai
uusiutumaton)
ja
energiansäästötoimenpiteet vaikuttavat suoraan
sen kasvihuonekaasupäästöihin.
Arvoketju ja
oma toiminta
Riski
Energiakustannusten nousu
Riski että (uusiutuvan) energian kustannusten
nousu voi vaikuttaa Huhtamäen kuluihin ja
mahdollinen energiapula vaikuttaa tuotantoon.
Uusiutuvan energian hinnat voivat vaikuttaa
Huhtamäen
kykyyn
saavuttaa
ilmastotavoitteensa.
Arvoketju ja
oma toiminta
Ilmastoskenaarioanalyysin laajuus ja metodologia
Vuonna 2023 Huhtamäki käytti laadullista ilmastoskenaarioanalyysiä strategiansa ja liiketoimintamallinsa resilienssin
arviointiin. Huhtamäki teki arvioinnin kahdella skenaariolla, jotka ovat TCFD-suositusten (Task Force on Climate-Related
Financial Disclosures) mukaisia; ensimmäisessä skenaariossa rajoitetaan ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen
(RCP 2,6) ja toisessa tutkitaan vaikutuksia, jotka aiheutuvat ilmaston lämpenemisestä jopa 4 celsiusasteeseen (RCP 8,5).
Ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia arvioitiin lyhyellä (alle 3 vuotta), keskipitkällä (3–10 vuotta) ja pitkällä (yli 10
vuotta) aikavälillä sovittaen aikahorisontit ilmasto- ja liiketoimintaskenaarioihin, jotka huomioitiin olennaisten fyysisten ja
siirtymäriskien määrittämisessä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden asettamisessa. Laajuus kattaa
Huhtamäen oman toiminnan sekä arvoketjun alku- ja loppupään. Kaikki olennaiset fyysiset riskit ja siirtymäriskit sisältyvät
analyysiin.
Huhtamäki on tehnyt joitakin kriittisiä oletuksia siitä, miten siirtyminen vähähiilisempään ja ilmastokestävään talouteen
vaikuttaa sitä ympäröiviin makrotaloudellisiin suuntauksiin, energiankulutukseen ja energialähteiden jakaumaan sekä
teknologian käyttöönottoa koskeviin oletuksiin. Huhtamäki olettaa, että valtioiden politiikat tukevat uusiutuvien
energialähteiden käyttöä ja tehostavat hiilen hinnoittelua kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmaston
lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen. Kannustimien ja hiilen hinnoittelun odotetaan tekevän uusiutuvan
energian investoinneista houkuttelevampia. Puhtaan teknologian, hiilidioksidin talteenoton, uusiutuvan energian
teknologioiden ja energiatehokkuuden odotetaan kehittyvän maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä.
Oletuksena on myös, että kuluttajien kysyntä kestäville pakkauksille kasvaa ja että taloudelliset olosuhteet ovat vakaat
ja tukevat kestävyyteen tehtäviä investointeja. Epävarmuustekijöitä ovat teknologisten edistysaskeleiden tahti,
markkinatrendit,
sääntelymuutokset
ja
kuluttajien
mieltymykset.
Sidosryhmien
mahdollinen
vastustus
pakkausmuutoksille ja muutokset hallituksen politiikassa voivat vaikuttaa aloitteisiin. Rajoitteita ovat resurssien rajallinen
saatavuus uusiutuvan energian laajamittaisen käyttöönoton mahdollistamiseksi, suuret alkupääomakustannukset sekä
toiminnalliset haasteet, jotka liittyvät tuotantolaitteistojen modernisointiin ja kestävien raaka-aineiden laajamittaiseen
hankintaan.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa Huhtamäki teki laadullisia arvioita olennaisista fyysisistä riskeistä ja
siirtymäriskeistä aiheutuvista ennakoiduista taloudellisista vaikutuksista. Huhtamäki otti ilmastoskenaarioanalyysissä
huomioon hillintätoimet ja resurssit.
1,5 celsiusasteen skenaariossa fyysisen ilmastonmuutoksen riskien, kuten tulvien, kuivuuden ja Huhtamäen toimintaan
vaikuttavien äärimmäisten sääilmiöiden, odotetaan pysyvän kohtalaisina lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Riskien
odotetaan
kasvavan
pitkällä
aikavälillä.
Huhtamäki
parantaa
jatkuvasti
toimintansa
jalanjälkeä
uuteen
liiketoimintaympäristöön sopeutumiseksi. Riskien osalta siirtymäriskit ovat etusijalla 1,5 celsiusasteen skenaariossa
lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Sääntelymuutokset voivat vaikuttaa pakkausalan yrityksiin esimerkiksi
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 46
materiaalikieltojen tai kierrätettyjen materiaalien lisäämistä koskevien vaatimusten kautta. Sääntelymuutokset myös
lisäävät toiminnan arvaamattomuutta erityisesti tietyillä maantieteellisillä alueilla. Tiukentuvan sääntelyn lisäksi raaka-
aineiden ja energian markkinahinnat voivat nousta biopohjaisten materiaalien ja uusiutuvan energian kasvavan kysynnän
vuoksi. Raaka-aine- tai energiatoimitusten häiriöitä pidetään yhtenä keskeisistä konserniin kohdistuvista toiminnallisista
riskeistä. Skenaario vastaa Huhtamäen strategian kriittisiä oletuksia kehittää tuotteita, jotka on valmistettu biopohjaisista
tai kierrätetyistä raaka-aineista. Strategian toteuttamiseksi tarvittaviin vastuullisiin tuoteinnovaatioihin kohdistuvat
investoinnit hyväksytään taloussuunnittelussa ja niitä arvioidaan osana talousraportointia.
Neljän celsiusasteen skenaariossa keskeiset riskit liittyvät ilmastonmuutoksen fyysisiin riskeihin. Ensisijaisia fyysisiä
riskejä ovat tulvat, myrskyt, kuumuus ja kuivuus, jotka aiheuttavat riskejä Huhtamäen omaisuudelle, työntekijöille ja
toimitusketjuille. Erityisesti tulvat ja myrskyt uhkaavat Huhtamäen omaisuutta. Lämpö ja kuivuus voivat johtaa tuotannon
keskeytymiseen työntekijöiden terveyteen kohdistuvien vaikutusten ja vedensaannin keskeytymisen vuoksi. Kuivuus
lisää metsäpalojen riskiä, ja leudommat talvet todennäköisesti lisäävät tuholaisten ja sairauksien vaikutusta metsän
kasvuun pohjoisilla alueilla. Äärimmäiset sääilmiöt voivat aiheuttaa häiriöitä toimitusketjuissa vaikuttaen sekä raaka-
aineiden että lopputuotteiden kuljetukseen. Huhtamäen toiminta on hyvin hajautettua maailmanlaajuisesti, joten
fyysisten ilmastonmuutosvaikutusten ei katsota aiheuttavan merkittäviä taloudellisia riskejä konsernille. Huhtamäki
olettaa, että ilmastonmuutoksen fyysiset vaikutukset kehittyvät pidemmällä aikavälillä, jolloin on aikaa sopeutua ja
tarvittaessa uudelleensuunnata, mukauttaa tai poistaa käytöstä olemassa olevia omaisuuseriä.
Huhtamäen ilmastonmuutokseen liittyvä resilienssi
Huhtamäen resilienssi perustuu sen vastuullisuuteen pohjautuvaan strategiaan molemmissa ilmastoskenaarioissa.
Huhtamäki on mukauttanut strategiaansa ja liiketoimintamalliaan huomioiden ilmastonmuutoksen lyhyellä, keskipitkällä
ja pitkällä aikavälillä asettamalla tavoitteita lisätä jatkuvasti uusiutuvan sähkön osuutta, toiminnan tehokkuutta sekä
uusiutuvan tai kierrätetyn materiaalin osuutta tuotteissaan.
Konsernilla on saatavilla riittävästi rahoitusta, jotta se voi varmistaa riittävät taloudelliset resurssit kaikissa ennakoitavissa
olosuhteissa.
Yksityiskohtaista
tietoa
konsernin
saatavilla
olevasta
kohtuuhintaisesta
rahoituksesta
on
konsernitilinpäätöksen liitetiedon 5.7, Rahoitusriskien hallinta, kohdassa Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit.
Huhtamäen strategiassa keskitytään vastuullisiin pakkausratkaisuihin, joilla vastataan tuleviin tarpeisiin. Keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä yhtiö kehittää aktiivisesti tarjontaansa ja teknologiaansa vastatakseen tuleviin haasteisiin ja
vähentääkseen
riskejä.
Uudet
tuoteinnovaatiot
edistävät
kiertotaloutta
ja
luovat
mahdollisuuksia
taistella
ilmastonmuutosta vastaan ja vastata asiakkaiden muuttuviin mieltymyksiin. Huhtamäki panostaa strategisiin valmiuksiin,
jotta se voi viedä muutostaan eteenpäin. Lisätietoja on osiossa Omaan työvoimaan liittyvät toimet. Huhtamäki seuraa
tarkasti odotettavissa olevia sääntelymuutoksia maailmanlaajuisesti ja tekee yhteistyötä tärkeimpien asiakkaiden kanssa
heidän tarpeitaan vastaavien tuotteiden kehittämiseksi. Yhtiö seuraa myös raaka-aineiden ja energian hintojen vaihteluita
ja toteuttaa aktiivista hinnanhallintaa niihin liittyvien riskien pienentämiseksi.
Resilienssianalyysin epävarmuusalueita ovat teknologisten edistysaskeleiden tahti, markkinatrendit, sääntelymuutokset
ja kuluttajien mieltymykset. Sidosryhmien mahdollinen vastustus pakkausmuutoksille ja muutokset valtioiden politiikoissa
voivat vaikuttaa aloitteisiin. Rajoitteita ovat uusiutuvan energian laajamittaisen käyttöönoton resurssien rajallinen
saatavuus, suuret alkupääomakustannukset sekä toiminnalliset haasteet, jotka liittyvät tuotantolaitteistojen
modernisointiin ja vastuullisten raaka-aineiden laajamittaiseen hankintaan.
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet
Huhtamäki-konsernin ympäristöpolitiikka määrittelee ilmastonmuutoksen hillintään ja uusiutuvan energian käyttöön
liittyvät tavoitteet. Politiikka käsittelee ilmastonmuutoksen hillintään sekä energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan
liittyviä olennaisia vaikutuksia ja riskejä. Konsernin ympäristöpolitiikka määrittelee parametrit ja odotukset toiminnalle
nyt
ja
tulevaisuudessa
päästöjen
vähentämiseen
ja
energiaan
liittyvien
tavoitteiden
saavuttamiseksi.
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä riskejä ei erityisesti käsitellä Huhtamäen toimintaperiaatteissa.
Konsernin ympäristöpolitiikka suunnitellaan ja sitä hallitaan yhteistyössä asianomaisten globaalien toimintojen kesken.
Konsernin johtoryhmä hyväksyy sen, ja se koskee kaikkia Huhtamäen yksiköitä ja toimintoja maailmanlaajuisesti sekä
kaikkea Huhtamäen konsernin tiloissa johtamaa ulkopuolista työvoimaa. Konsernin ympäristöpolitiikka on julkisesti
saatavilla Huhtamäen verkkosivuilla.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 47
Huhtamäen eettisissä toimintaohjeissa toimittajille ja alihankkijoille esitetään tarkemmin Huhtamäen ilmastoon liittyvät
odotukset toimittajille. Näitä ovat mm. sovellettavien ympäristölakien ja -määräysten noudattaminen, toimet
ympäristövaikutusten ja energiankäytön vähentämiseksi, pyrkimys minimoida ympäristövaikutuksia, esimerkiksi toimet
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi omissa toiminnoissa ja arvoketjussa, sekä pidättäytyminen sellaisten
materiaalien hankinnasta, jotka edistävät suojeluarvoltaan korkeiden alueiden metsäkatoa. Huhtamäen eettiset
toimintaohjeet toimittajille ja alihankkijoille kuvataan tarkemmin osiossa
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet
.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimet
Ilmasto on yksi vuoden 2030 vastuullisuusohjelman keskeisistä alueista, ja Huhtamäki on sitoutunut edistämään
siirtymistä vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen.
Toimet vuonna 2024:
Hillintä ja energia, oma toiminta (scope 1 + 2):
Uusiutuvan energian käyttö
: Huhtamäki on solminut virtuaalisia sähkönostosopimuksia (Virtual Power Purchase
Agreement, VPPA), jotka kattavat noin 80 prosenttia scope 2 -päästöistä Euroopassa vuodesta 2024 alkaen. Lisäksi
Huhtamäki jatkoi uusiutuvan sähkön osuuden lisäämistä toimipaikoissaan paikallistasolla, jotta se voi saavuttaa
tavoitteensa käyttää ainoastaan uusiutuvaa sähköä vuoteen 2030 mennessä.
Energiatehokkuus
: Huhtamäellä on suuret kasvutavoitteet (nettomyynti 5 % vuodessa 2030-strategian linjauksen
mukaisesti), mikä tekee absoluuttisesta päästöjen vähentämisestä haastavaa. Kasvu tasapainottuu osittain
energiatehokkuuden jatkuvalla parantamisella toimipaikoissa paikallisesti.
Hillintä ja energia, arvoketjun alku- ja loppupää (scope 3):
Kierrätetyt materiaalit (arvoketjun alkupää):
Huhtamäki jatkoi tuotekehitysyhteistyötä asiakkaiden kanssa Scope 3 -
päästöjen vähentämiseksi keskittyen kierrätetyn materiaalin osuuden lisäämiseen pakkauksissa. Toimenpiteen
tehokkuutta seurataan resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvässä tavoitteessa, joka kuvataan tarkemmin osiossa
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
.
Käyttöiän lopun hallinta (arvoketjun loppupää)
: Voidakseen vastata myytyjen tuotteiden käsittelyn haasteisiin käyttöiän
lopussa, Huhtamäki on osallistunut maailmanlaajuisiin aloitteisiin kierrätyksen ja kompostoinnin edistämiseksi koko
arvoketjussa, yhteistyössä toimialan kumppaneiden ja päättäjien kanssa. Nämä kiertotalouteen liittyvät yhteistyöaloitteet
kuvataan tarkemmin osiossa
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet
.
Toimittajien sitouttaminen:
Vuonna 2024 Huhtamäki otti käyttöön kohdennetun lähestymistavan toimittajien
sitouttamiseen ja otti yhteyttä valittuihin kolmen hankintakategorian avaintoimittajiin, jotka eivät vielä olleet sitoutuneet
tieteeseen perustuviin tavoitteisiin. Nämä edustivat 5 prosenttia hankinnan kuluista.
Sopeutuminen, oma toiminta ja arvoketjun alku- ja loppupää:
Sopeutuminen:
Huhtamäen omaan toimintaan liittyvät fyysiset ilmastoriskit arvioidaan osana omaisuusriskien
hallintaohjelmaa, ja vähentämistoimet tehdään paikallisesti. Liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi Huhtamäki
kehittää
jatkuvasti
tuotantojalanjälkeään
ja
mukautuu
muutoksiin
liiketoimintaympäristössä,
mukaan
lukien
ilmastonmuutoksen fyysiset riskit ja siirtymäriskit maailmanlaajuisesti lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Suunnitellut toimet:
Hillintä ja energia, oma toiminta (scope 1 + 2):
Uusiutuvan energian käyttö
: Huhtamäki on suunnitellut jatkavansa uusiutuvan sähkön osuuden kasvattamista
toimipaikoissaan paikallisella tasolla vuodesta 2025 eteenpäin.
Energiatehokkuus
: Huhtamäki jatkaa energiatehokkuuden parantamista toimipaikoissaan vuodesta 2025 eteenpäin.
Hillintä ja energia, arvoketjun alku- ja loppupää (scope 3):
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 48
Kierrätetyt materiaalit:
Huhtamäki jatkaa mahdollisuuksien kartoittamista lisätäkseen teollisuudelta ja kuluttajilta tulevan
kierrätysmateriaalin käyttöä vähentääkseen muovien kasvihuonekaasupäästöjä.
Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa
:
Huhtamäki jatkaa yhteistyötä arvoketjun kumppaneiden kanssa
varmistaakseen kierrätyksen ja kompostoinnin arvoketjun loppupäässä.
Toimittajien sitouttaminen:
Huhtamäki jatkaa aktiivisesti yhteistyötä toimittajien kanssa ja kannustaa niitä asettamaan
omat tieteeseen perustuvat tavoitteensa vuoteen 2026 mennessä.
Sopeutuminen, oma toiminta ja arvoketjun alku- ja loppupää:
Sopeutuminen:
Kuten vuonna 2024, samoja sopeutumiseen liittyviä toimia on tarkoitus jatkaa vuodesta 2025 eteenpäin
Huhtamäen omassa toiminnassa ja arvoketjussa maailmanlaajuisesti lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Raportoitujen scope 1- ja scope 2 -toimien päästövähennysvaikutus perustuu pääasiassa uusiutuvan sähkön osuuden
kasvattamiseen. Suurin yksittäinen päästövähennysvaikutus perustuu uusien virtuaalisten sähkön ostosopimusten
(VPPA) solmimiseen. Näistä syntyy noin 80 000 tCO2e suuruinen scope 2 -päästövähennys vuonna 2024. Raportoitujen
scope 3 -toimien arvioitu vaikutus vuonna 2024 ei ole merkittävä. Huhtamäki ei ole arvioinut määrällisesti raportoitujen
suunniteltujen toimien päästövähennysvaikutusta vuodesta 2025 eteenpäin.
Huhtamäellä ei tällä hetkellä ole merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja, jotka on kohdistettu määriteltyjen ilmastoon
liittyvien hillintä-, energia- tai sopeutumistoimien toteuttamiseen. Toteuttamista varten on kuitenkin varattu pienempiä
taloudellisia ja muita resursseja, kuten konsernin, segmenttien ja toimipaikkojen henkilöstöresursseja. Konsernin
rahoituksen saatavuus riittää varmistamaan riittävät rahoitusresurssit määriteltyjen scope 1, 2 ja 3 hillintätoimien
suorittamiseksi kaikissa ennakoitavissa olosuhteissa (katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.7,
Rahoitusriskien
hallinta).
Aiemmin
kestävyysraportissa
esitetyt
indikaattorit,
jotka
liittyvät
Huhtamäen
luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin (muovipakkaustuotteiden valmistaminen) eivät vastaa tässä luvussa esitettyjä
kehitystoimia, jotka eivät kaikilta osin liity konsernin luokitusjärjestelmäkelpoisiiin toimintoihin.
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät tavoitteet
Tavoite
Laajuus
2030 tavoite
2024 tulos
27,5 %:n absoluuttinen scope 1- ja scope 2 -
päästövähennys vuoteen 2030 mennessä
perusvuoteen 2019 verrattuna
Perusvuosi: 2019
Perustason arvo: 764 000 tCo2e
Oma toiminta
554 000 tCO2e
1
461 537 tCO2e
(-40 %)
13,5 %:n absoluuttinen scope 3 -päästövähennys
myytyjen tuotteiden käsittelystä käyttöiän lopussa
verrattuna perusvuoteen 2019
Perusvuosi: 2019
Perustason arvo: 1 045 000 tCO2
Oma toiminta,
arvoketjun loppupää
903 000 tCO2e
2
941 000 tCO2e
(-10 %)
70 %:lla ostettujen tavaroiden ja palvelujen
toimittajista hankinnan kuluilla mitattuna on
tieteeseen perustuvat tavoitteet
3
vuoteen 2026
mennessä
Perusvuosi: 2022
Perustason arvo: 26 %
Arvoketjun alkupää
70 %
47 %
Uusiutuvan sähkön osuus 100 % vuoteen 2030
mennessä
Perusvuosi: 2021
Perustason arvo: 19,6 %
Oma toiminta
100 %
59,5 %
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 49
Hiilineutraali tuotanto vuoteen 2030 mennessä
4
Perusvuosi: 2020
Perustason arvo: 709 000 tCO2
Oma toiminta,
arvoketjun
ulkopuolella
0 tCO2e
5
461 537 tCO2e
1
REF 1,5 C tavoitearvo: 411 000 tCO2e
2
REF 1,5 C tavoitearvo: 562 000 tCO2e
3
on asettanut tai sitoutunut asettamaan tieteeseen perustuvia tavoitteita
4
edistyminen alla kuvattuun tavoitteeseen nähden
5
0 tCO2e yhdistettyjen scope 1- ja scope 2 -päästöjen osalta kattaen jäljellä olevat päästöt omien, korkealaatuisilla päästöhyvityksillä tehtyjen
vähennystoimien jälkeen
Huhtamäki on asettanut ilmastoon liittyviä tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vähentämällä omassa
toiminnassa ja arvoketjussa syntyviä päästöjä konsernin ympäristöpolitiikan mukaisesti. Lisäksi Huhtamäki on asettanut
tavoitteekseen hiilineutraalin tuotannon vuoteen 2030 mennessä.
Käytetyt mittarit tarkastettiin vuoden 2024 aikana, eikä mittareihin tai mittausmenetelmiin ole tehty sellaisia merkittäviä
muutoksia,
joilla
olisi
vaikutus
päästötason
ja
päästövähennystavoitteen
vertailukelpoisuuteen.
Katso
kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan liittyvät tarkemmat menetelmätiedot osiosta Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope
2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt sivulla 52.
Osiossa Kuvaus prosesseista, joilla tunnistetaan ja arvioidaan olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sivulla 32
kuvatut ilmastoskenaarioanalyysit on otettu huomioon tarkasteltaessa Huhtamäen aiemmin tunnistettuja hiilestä
irtautumisen keinoja. Huhtamäellä ei ole erityisiä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tai fyysisten tai siirtymäriskien
vähentämiseen liittyviä tavoitteita.
Huhtamäki on asettanut tieteeseen perustuvan kasvihuonekaasupäästöjen päästövähennystavoitteen, joka on
yhdenmukainen konsernin ympäristöpolitiikassa esitettyjen ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteiden kanssa. Tavoitteet
on asetettu yhdessä liiketoimintasegmenttien ja keskeisten toimintojen edustajien kanssa, ja konsernin johtoryhmä on
tarkistanut ja hallitus hyväksynyt ne. Ulkoiset sidosryhmät eivät olleet mukana tavoitteiden asettamisprosessissa. Lisäksi
Science Based Targets -aloite validoi ja hyväksyi tavoitteet vuonna 2021. Vuosi 2019 valittiin perusvuodeksi, sillä se
edustaa täsmällisemmin Huhtamäen liiketoimintaa silloisen viimeisimmän vuoden 2020 sijaan, jolloin kysyntä väheni
kahdella vuosineljänneksellä koronaviruksen vaikutuksen vuoksi. Tavoitteet
asetettiin SBTi:n absoluuttisen
vähentämisen lähestymistapaa (Absolute Contraction Approach) käyttäen. Scope 1:n ja scope 2:n yhdistetty
päästövähennystavoite kattaa 90 prosenttia ja scope 3:n tavoitteet kattavat 67,5 prosenttia perusvuoden
kasvihuonekaasupäästöistä.
Scope 1- ja scope 2 -tavoitteet
Huhtamäen SBTi:n validoima tieteeseen perustuva lähiajan yhdistetty scope 1- ja 2 -tavoite on yhdenmukainen alle
kahden celsiusasteen (WB2C) kehityspolun kanssa. Kuten Huhtamäen SBTi:lle vuonna 2021 lähettämässä
dokumentaatiossa todetaan, 1,5 celsiusasteen tavoitteen mukainen vertailutavoitearvo vuodelle 2030 on 411 000
tCO2e, kun Huhtamäen nykyinen WB2C-tavoitetaso on 544 000 tCO2e. Molemmissa käytetään perusvuotena vuotta
2019.
Huhtamäen yhdistettyyn scope 1- ja scope 2 -päästövähennystavoitteeseen sisältyvät scope 2 päästöt on määritetty
markkinaperusteisen laskentamenetelmän perusteella. Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen on tärkein tekijä
nykyisen päästövähennystavoitteen saavuttamisessa. Uusiutuvan sähkön kasvattamisen vaikutus näkyy scope 2:n
päästövähennyksissä. Lisäksi energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää päästöjen kasvun rajoittamiseksi sekä scope
1:ssä että scope 2:ssa, kun liiketoiminta kasvaa. Lisäksi energiatehokkuuden parantaminen auttaa Huhtamäkeä
sopeutumaan ilmastoon liittyviin siirtymäriskeihin, mm. kasvaviin energia- ja päästökustannuksiin. Uusien teknologioiden
käyttöönotolla ei odoteta olevan merkittävää roolia Huhtamäen nykyisen päästövähennystavoitteen saavuttamisessa.
Huhtamäki on sitoutunut käyttämään ainoastaan uusiutuvaa sähköä vuoteen 2030 mennessä. Se on yksi Huhtamäen
keskeisistä päästövähennyskeinoista ja siten edesauttaa scope 1:n ja scope 2:n päästövähennystavoitteen saavuttamista.
Tavoite edellyttää uusiutuvan sähkön osuuden kasvattamista, mikä auttaa Huhtamäkeä sopeutumaan ilmastoon liittyviin
siirtymäriskeihin, jotka liittyvät fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuvan sähkön kasvaviin päästökustannuksiin.
Hillintä- ja energiatavoitteiden saavuttamista seurataan ja tulokset raportoidaan neljännesvuosittain. Scope 1:n ja scope
2:n hillintätavoitteessa ja uusiutuvan energian tavoitteessa on edistytty nopeammin kuin alun perin suunniteltiin.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 50
Huhtamäki saavutti scope 1:n ja scope 2:n tieteeseen perustuvan päästövähennystavoitteensa (-27,5 %) vuonna 2024.
Päästövähennys saavutettiin lisäämällä uusiutuvan sähkön osuutta Huhtamäen omassa toiminnassa. Katso lisätietoja
toteutuneista päästöistä osiosta Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
sivulla 52.
Scope 3 -tavoitteet
Huhtamäki on asettanut tieteeseen perustuvat SBTi:n validoimat lyhyen aikavälin tavoitteet
scope 3 -päästöille kahdessa
kategoriassa : kategoria
1 (Ostetut tavarat ja palvelut) ja kategoria 12 (Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa).
Kategoria 12 päästövähennystavoite on 2 celsiusasteen tavoitteen mukainen. Yhdessä nämä kaksi kategoriaa vastasivat
87 prosentista scope 3 -kokonaispäästöistä vuonna 2019.
Kategorialle 1 Huhtamäki on asettanut toimittajien sitoutumistavoitteen ostettujen tuotteiden ja palvelujen osalta.
Vuoteen 2026 mennessä 70 prosentilla ostettujen tavaroiden ja palvelujen toimittajista hankinnan kuluilla mitattuna
edellytetään olevan tieteeseen perustuvat tavoitteet. Käytännössä tämä tavoite koskee ensisijaisesti suoria raaka-
aineiden toimittajia, koska Huhtamäen kategoria 1 sisältää pääasiassa raaka-aineiden päästöjä, kuten kuvata
an osiossa
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.
Tavoite ei ole 1,5 celsiusasteen
tavoitteen mukainen.
Tärkein keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi on olla yhteydessä toimittajiin ja kannustaa heitä
asettamaan tieteeseen perustuvia tavoitteita. Tavoitteen saavuttaminen auttaa vähentämään siirtymäriskejä, jotka
liittyvät raaka-ainekustannuksiin sisältyvien päästökustannusten kasvuun. Raaka-aineostoista aiheutuvien päästöjen ja
siirtymäriskien vähentämiseksi Huhtamäki pyrkii lisäämään kierrätettyjen materiaalien osuutta tuotteissa.
Tieteeseen perustuva päästövähennystavoite kategorialle 12 (Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa) on
vähentää absoluuttisia päästöjä 13,5 % vuoteen 2030 mennessä perusvuoteen 2019 verrattuna. Huhtamäki on laskenut
kategoria
12 päästöille 1,5 celsiusasteen vertailuarvon. Huhtamäen nykyisenä tavoitteena on vähentää päästöjä
903 000 tCO
2e
:iin vuoteen 2030 mennessä verrattuna 1,5 celsiusasteen arvoon, joka on 562 000 tCO
2e
. Ensisijainen
keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi on yhteistyö sidosryhmien kanssa kiertotalouden tehostamiseksi ja systeemisen
muutoksen edistämiseksi. Tähän kuuluu tehokkaiden kierrätysjärjestelmien käyttöönotto maailmanlaajuisesti ja
innovatiivisen tuotesuunnittelun edistäminen kierrätettävyyden parantamiseksi. Huhtamäki ei ole
arvioinut määrällisesti
uusien teknologioiden käyttöönoton mahdollisia vaikutuksia scope 3 -päästövähennystavoitteidensa saavuttamisessa.
Huhtamäki ei ole vielä laatinut perusteellista siirtymäsuunnitelmaa scope 3 tavoitteiden saavuttamiseksi.
Scope 3 -tavoitteiden saavuttamista seurataan ja tulokset raportoidaan vuosittain. Tällä hetkellä edistyminen näiden
tavoitteiden saavuttamisessa on jäljessä alkuperäisistä suunnitelmista. Vuonna 2022 Science Based Targets -aloite
keskeytti fossiilisten polttoaineyhtiöiden tieteeseen perustuvien tavoitteiden sitoumukset ja validoinnit, mikä on
vaikuttanut Huhtamäen muovitoimittajien kykyyn sitoutua SBTi-tavoitteisiin. Tämän tilanteen arvioidaan estävän
Huhtamäkeä saavuttamasta toimittajien sitouttamistavoitteitaan.
Huhtamäki tunnistaa scope 3:n kategoria 12:n päästöjen mittaamisen ja vähentämisen haasteet, erityisesti johtuen eri
alueiden
jätehuoltokäytäntöjen
vaihtelevuudesta
ja
vaikeudesta
saada
tarkkoja
paikallistason
tietoja.
Laskentamenetelmän rajoitusten vuoksi Huhtamäen kategorian 12 päästöt ovat tiiviisti sidoksissa tuotantomäärään, ja
päästöt
vaihtelevat
tuotannon
muutosten
mukaisesti.
Näistä
haasteista
huolimatta
Huhtamäki
tunnistaa
päästövähennyspotentiaalin,
joka
voidaan
saavuttaa
innovatiivisella
tuotesuunnittelulla
sekä
aktiivisella
vuorovaikutuksella asiakkaiden ja jätteenkäsittelykumppaneiden kanssa. Näiden toimien odotetaan auttavan asetetun
tavoitteen saavuttamisessa. Huhtamäki aikoo arvioida uudelleen scope 3:n kategorian 12 laskentamenetelmää ensi
vuonna selkiyttääkseen päästövähennystavoitteen seurantaa.
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Taulukko 1. Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
2024
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)
1 518 929
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus
0
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 51
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen
kulutus
89 410
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus
969 814
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan
sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
459 706
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen
kulutus
0
Fossiilisten energialähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta
69,3 %
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus
(MWh)
0
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)
674 104
Uusiutuvista energialähteistä (mukaan lukien biomassa) peräisin
olevan polttoaineen kulutus.
6 641
Ostetun tai hankitun uusiutuvista energialähteistä peräisin
olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
667 411
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan
uusiutuvan energian kulutus
52
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta
30,7 %
Energian kokonaiskulutus (MWh)
2 193 033
Laskentamenetelmät
Huhtamäen tiedot energiankulutuksesta ja energialähteiden yhdistelmästä on esitetty oheisessa taulukossa. Samaa
rajausta sovelletaan scope 1- ja scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen raportointiin. Konsolidoinnin laajuus sisältää kaikki
Huhtamäen tuotantoyksiköt, ja yksityiskohdat kuvataan luvussa
Kestävyysraportin yleiset
laatimisperusteet
sivulla 18. Kaikki määrälliset energiaan liittyvät tiedot raportoidaan
megawattitunteina (MWh) tehollisena lämpöarvona (alempana lämpöarvona).
Huhtamäen toimintotiedot kattavat kaikki merkittävimmät lämmön, höyryn, sähkön ja yhteistuotannon yhteydessä
käytetyt polttoaineet, mukaan lukien maakaasu, diesel, nestekaasu (liquefied petroleum gas, LPG), kevyt polttoöljy (light
fuel oil, LFO) ja raskas polttoöljy (heavy fuel oil, HFO). Huhtamäen omistamien tai hallitsemien ajoneuvojen
polttoaineenkulutusta
ei
pidetä
olennaisena,
koska
määrät
ovat
pieniä
tuotantoprosesseissa
käytettyyn
primäärienergiaan verrattuna (arviolta alle 1 % polttoaineen kokonaiskulutuksesta).
Tiedot kerätään energiamittareista ja laskuista ja raportoidaan kuukausittain toimipaikkatasolla. Raakaöljyn ja
öljytuotteiden polttoaineenkulutus sisältää nestekaasun, raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja dieselin. Kaiken
lämmityksen, höyryn ja jäähdytyksen oletetaan perustuvan fossiilisiin polttoaineisiin. Luvut eivät kata raaka-aineita ja
polttoaineita, joita ei ole poltettu energiatarkoituksiin.
Mittareiden mittaamista ei ole validoinut mikään ulkopuolinen taho.
Tunnistetut rajoitukset
Tietojen erilliskerääminen ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevasta energian kulutuksesta ja itse tuotetusta
sähköstä alkoi heinäkuussa 2024. Taulukossa Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä esitetty itsetuotetun
uusiutuvan sähkön tuotantoon liittyvä kulutus koostuu vuoden toisen puoliskon todellisesta kulutuksesta.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 52
Taulukossa 1. Energian kulutus ja energialähteet esitetty ostettu uusiutuva energia huomioi kaiken energian kulutuksen
uusiutuvista lähteistä peräisin olevaksi silloin, kun ostetun energian alkuperä määritellään sopimusjärjestelyissä
toimittajien kanssa (uusiutuvan energian ostosopimus, standardoitu vihreän sähkön tariffi, markkinainstrumentit kuten
GO-alkuperätakuu tai REC-uusiutuvan energian sertifikaatit).
Taulukko 2. Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
31,5
Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
2024
Ilmastovaikutuksiltaan
merkittävien
alojen
toiminnan
kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien
  pä   (MW/€ [.])
531,5
Energiaintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto on vuoden 2024 liikevaihto
4 126,3
milj. euroa, joka on raportoitu
konsernin tuloslaskelmassa (IFRS, kansainväliset tilinpäätösstandardit). Koska Huhtamäki toimii valmistussektorilla
(NACE-koodit C17 ja C22), energiankulutus ja tulot on sisällytetty täysimääräisesti energiaintensiteetin laskentaan.
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Taulukko 3. Kasvihuonekaasujen (khk) scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
hiilidioksidiekvivalenttitonneina
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Perusvuosi
2024
2030
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
220 000
218 431
-
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1
-kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
-
25,7 %
-
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt
(tCO2-ekv.)
-
454 945
-
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt
(tCO2-ekv.)
544 000
243 106
-
Kasvihuonekaasupäästöt omasta toiminnasta, yhteensä
Scope 1 + 2 kokonaispäästöt (tCO2-ekv.)
764 000
461 537
554 000
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3-) kokonaisbruttopäästöt
(tCO2-ekv.)
-
3 134 000
-
1 Ostetut tavarat ja palvelut
-
1 801 000
-
2 Tuotantohyödykkeet
-
2 000
-
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät
sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)
-
153 000
-
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
-
102 000
-
5 Toiminnassa muodostuva jäte
-
36 000
-
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
-
8 000
-
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
-
40 000
-
9
Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä
-
51 000
-
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 53
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa
1 045 000
941 000
903 000
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)
4 087 000
3 807 375
-
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-
ekv.)
4 119 000
3 595 537
-
Laskentamenetelmät
Huhtamäki on ottanut huomioon GHG-protokollan yritysstandardissa (GHG Protocol Corporate Standard, vuoden 2004
versio) esitetyt periaatteet, vaatimukset ja ohjeet. Raportoidut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt sisältävät CO2:n, CH4:n
ja N2O:n, jotka on laskettu hiilidioksidiekvivalenttitonneina (tCO2-ekv.). Biogeeniset hiilidioksidipäästöt (CO2)
raportoidaan erikseen, kun ne ovat saatavilla (ks. taulukko 4. Lisätiedot).
Konsolidoinnin laajuus sisältää kaikki Huhtamäen tuotantoyksiköt, ja yksityiskohdat kuvataan luvussa
Kestävyysraportin yleiset
laatimisperusteet
. Vuonna 2024 ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia Huhtamäen ja sen
ylä- ja alavirran arvoketjun raportointilaajuuden määritelmässä, sillä neljän toimipaikan sulkemisen vaikutus arvioidaan
merkityksettömäksi.
Scope 1 ja scope 2 kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät
Osiossa Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä esitettyjä primääri- ja sekundäärienergian tietoja sovelletaan
kasvihuonekaasujen scope 1- ja scope 2 -päästöjen laskelmissa. Todelliset primääri- ja sekundäärienergian kulutustiedot
priorisoidaan
päästölaskelmissa.
Primääri-
ja
sekundäärienergian
toimintotiedot
kerrotaan
Huhtamäen
kestävyysraportointityökalun päästökerroinkirjastojen lähdekohtaisilla päästökertoimilla. Valitut päästökerroinkirjastot
ovat tunnettuja ja luotettavia, ja niitä päivitetään jatkuvasti kun uutta tietoa on saatavilla.
Scope 1 -päästölaskentaan käytetään GHG-protokollan (eGRID 2021) päästökerroinkirjaston oletuspäästökertoimia.
Laskelmiin ei sisälly arvioita eikä bioenergiatodistuksia ole hyödynnetty. Scope 2 -päästölaskenta noudattaa GHG-
protokollan scope 2- ohjeita (Greenhouse Gas Protocol Scope 2 Guidance). Höyryn, kaukolämmön ja jäähdytyksen
aiheuttamat kasvihuonekaasujen scope 2 -päästöt lasketaan käyttäen MLC v16.1 -kirjaston (GaBi) päästökertoimia.
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -päästöt ostetusta sähköstä lasketaan käyttämällä GHG-protokollan
(eGRID 2021) päästökerroinkirjastoa. Markkinaperusteisten päästöjen laskennassa käytetään toimittajakohtaisia
päästökertoimia, kun ne ovat saatavilla. Muussa tapauksessa käytetään RE-DISS (jäännösjakauma)- tai GHG-protokollan
(eGRID 2021) -kirjastojen päästökertoimia.
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät
Scope 3 -päästöt raportoidaan GHG-protokollan yritysstandardin (Corporate Accounting and Reporting Standard) ja
Yrityksen arvoketjun (Scope 3) laskenta- ja raportointistandardi (Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and
Reporting Standard), mukaisesti. Raportointi kattaa epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt koko arvoketjusta, mukaan lukien
sekä alku- että loppupään toiminnot. Huhtamäki on tehnyt olennaisuusarvioinnin
scope 3 -kategorioiden tunnistamiseksi.
Yhdeksän kategoriaa 15:stä arvioitiin Huhtamäelle olennaisiksi. Nämä kategoriat on sisällytetty laskelmiin. Jäljellä olevaa
kuutta kategoriaa ei katsottu olennaisiksi, joten ne jätettiin pois.
Päästöt
on
raportoitu
laskettujen
GWP
(100a)
-arvojen
mukaisesti,
jotka
on
saatu
CML
2001
-
vaikutustenarviointimenetelmällä. Laskentaprosessissa käytettiin ensisijaisia tietoja Huhtamäen toiminnasta ja toissijaisia
tietoja maailmanlaajuisista tietokannoista. Käytetyt päästökertoimet ovat ecoinvent 3.5 -tietokannasta ja MLC v16.1
(GaBi) -päästökerroinkirjastosta. Päästöistä 64 % on laskettu käyttäen Huhtamäen primääriaktiviteettidataa (kategoriat
1, 2, 3 ja 5). Huhtamäki laskee scope 3 -päästöt LCA-työkalulla.
•
Kategoria 1:
Ostetut tavarat ja palvelut
sisältää kaikki tuotantoketjun alkupään syntyvaiheesta portille -päästöt,
jotka
aiheutuvat
Huhtamäen
raportointivuonna
ostamien
tai
hankkimien
tuotteiden
tuotannosta.
Laskentaprosessi sisältää ensisijaiset tiedot toiminnoista, mukaan lukien tonneina mitatut raaka-ainemäärät.
Käytetyt päästökertoimet ovat ecoivent 3.5. -tietokannasta. Lisäksi toimittajakohtaisia päästökertoimia on
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 54
käytetty 6 %:ssa raaka-aineiden tiedoista.
Käytetty menetelmä perustui keskiarvotietoihin.
Tunnistettu
kehityskohde on, ettei laskenta sisällä raportointivuoden aikana ostettuja palveluita.
•
Kategoria 2:
Tuotantohyödykkeet
sisältää Huhtamäen vuonna 2024 ostamien kannettavien tietokoneiden,
pöytätietokoneiden ja näyttöjen tuotantoketjun alkupään kasvihuonekaasupäästöt. Tuotantohyödykkeiden
laskentaprosessissa käytettiin ensisijaisia tietoja Huhtamäen toiminnasta (kannettavien tietokoneiden,
pöytätietokoneiden ja näyttöjen määrä) sekä ecoinvent 3.5 -tietokannan kehdosta portille päästökertoimia.
Käytetty menetelmä perustui keskiarvotietoihin.
Tunnistettu kehityskohde on, että tuotantohyödykkeet-
kategoria ei sisällä tuotantolaitoksissa käytettäviä koneita tai laitteita.
•
Kategoria 3:
Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot, (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)
sisältää kaikki ostettujen polttoaineiden tuotantoketjun alkupään kehdosta portille -päästöt raaka-aineen
talteenotosta loppukäyttäjään asti. Laskelmassa käytettiin ensisijaisia tietoja Huhtamäen toiminnan
polttoainekulutuksesta ja toissijaisia tietoja ecoinvent 3.5 -tietokannasta saatujen päästökertoimien osalta.
Ketjun alkupään sähköä ja jakeluhäviöitä koskevat tiedot laskettiin Huhtamäen toiminnan ensisijaisten
kulutustietojen perusteella.
Päästökertoimet ovat MLC v16.1 (GaBi) -kirjastosta. Käytetty menetelmä perustui
keskiarvotietoihin.
Teollisuushöyry, kaukolämpö ja kaukojäähdytys eivät kuulu laskelmien piiriin. Ne edustavat
pientä osaa, noin yhtä prosenttia, sekundäärienergian kokonaiskulutuksesta.
•
Kategoria 4:
Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
sisältää kuljetus- ja jakelupalvelujen tarjoajien
aiheuttamat scope 1- ja scope 2 -päästöt niiden ajoneuvojen ja tilojen käytön aikana. Päästöt on laskettu
käyttämällä
ensisijaisia
tietoja
kuljetettujen
raaka-aineiden
määristä
sekä
arvioita
etäisyyksistä
ja
kuljetusmuotojen
jakautumisesta.
Nämä
arviot
tehtiin
liiketoimintasegmenttitasolla
ja
yhdisteltiin
konserniluvuiksi. Päästökertoimet (koko polttoaineketju) ovat ecoinvent 3.5 -tietokannasta ja päästöt on laskettu
käyttäen etäisyyspohjaista menetelmää. Tällä hetkellä ei oteta huomioon varastotilojen päästöjä, mikä on
tunnistettu kehityskohteeksi.
•
Kategoria 5:
Toiminnassa muodostuva jäte
sisältää jätehuoltotoimittajien aiheuttamat scope 1- ja scope 2 -
päästöt, jotka syntyvät loppukäsittelyn tai käsittelyn aikana.
Laskennassa käytettiin ensisijaisia tietoja
Huhtamäen tuotantolaitoksissa tuotannon aikana syntyvistä jätemääristä.
Jätteenkäsittelyn päästöjen
päästökertoimien saamiseksi käytettiin ecoinvent 3.5 -tietokannasta saatuja toissijaisia tietoja. Käytetty
menetelmä oli jätetyyppikohtainen ja otti huomioon sekä vaarattoman että vaarallisen jätteen. Erilaisia
jätemateriaaleja, kuten kuituja ja muoveja, ei laskettu erikseen.
•
Kategoria 6:
Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
sisältää liikematkustamisen tuottamat scope 1- ja scope 2 -
päästöt. Päästölaskelmat perustuvat ensisijaisiin tietoihin usein matkustavien työntekijöiden määrästä.
Päästökertoimien määrittämiseen käytettiin ecoinvent 3.5 -tietokannan toissijaisia tietoja. Laskennassa
käytettiin etäisyyteen perustuvaa menetelmää. Tällä hetkellä laskennassa otetaan huomioon vain lentomatkat,
mikä on tunnistettu mahdolliseksi kehityskohteeksi.
•
Kategoria 7:
Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
sisältää työntekijöiden ja kuljetuspalvelujen tarjoajien
scope 1- ja scope 2 -päästöt ajoneuvon käytön aikana. Näiden päästöjen laskenta perustuu ensisijaisiin tietoihin
organisaation työntekijöiden lukumäärästä, ja se sisältää toissijaisia tietoja Huhtamäen työntekijöiden
arvioiduista työmatkaetäisyyksistä. Kuljetuspäästöjen päästökertoimet saatiin ecoinvent 3.5 -tietokannasta.
Laskentamenetelmä perustui keskiarvotietoihin.
•
Kategoria 8:
Tuotantoketjun alkupään vuokrattuja omaisuuseriä
ei arvioida olennaiseksi.
Huhtamäki käyttää pientä
määrää vuokrattuja sähköautoja ja sähkökuorma-autoja. Tehdastiloihin liittyvät päästöt sisältyvät scope 1:een ja
scope 2:een.
•
Kategoria 9:
Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä
sisältää kuljetuspalvelujen tarjoajien, jakelijoiden ja
jälleenmyyjien aiheuttamat scope 1 - ja scope 2 -päästöt ajoneuvon käytön aikana. Laskennassa käytettiin
ensisijaisia tietoja Huhtamäen toiminnan tuotantovolyymistä. Etäisyydet ja eri kuljetustapojen osuuksia koskevat
toissijaiset tiedot arvioitiin segmenttitasolla ja yhdisteltiin konserniluvuiksi. Päästökertoimien määrittämiseen
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 55
käytettiin ecoinvent 3.5 -tietokannan tietoja. Laskennassa käytettiin etäisyyteen perustuvaa menetelmää. Tiedot
varastoinnin päästöistä puuttuvat tällä hetkellä, mikä on mahdollinen kehityskohde.
•
Kategoria 10:
Myytyjen tuotteiden jalostusta
ei ole arvioitu olennaiseksi, koska Huhtamäki myy pääasiassa vain
lopputuotteita, ei välituotteita.
•
Kategoria 11:
Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvia päästöjä
ei ole arvioitu olennaiseksi, koska Huhtamäen
tuotteiden käyttö ei aiheuta suoria päästöjä.
•
Kategoria 12:
Myytyjen tuotteiden käsittelyyn käyttöiän lopussa
liittyvät Huhtamäen raportointivuoden aikana
myymien tuotteiden loppukäsittelyprosesseihin. Näihin kuuluvat jätehuoltoyritysten scope 1- ja scope 2 -
päästöt jätteiden loppukäsittelyn, kierrätyksen ja muiden käsittelyprosessien aikana. Ensisijaiset tiedot kerätään
myytyjen tuotteiden kokonaismäärästä, joka on luokiteltu eri materiaalityyppeihin, kuten paperiin, muoviin ja
muihin. Kirjallisuudesta saatuja toissijaisia tietoja käytettiin käsittelyvaihtoehtojen jakauman arvioimiseen
tuotetyypin mukaan. Ecoinvent 3.5 päästökertoimia käytettiin
kaatopaikkasijoituksen, polttamisen ja
kierrätyksen päästöjen laskemiseen. Käytetty menetelmä oli jätetyyppikohtainen. Tunnistettu kehityskohde on
laskennan yksityiskohtaisuuden lisääminen, jotta tavoitteiden edistymistä voidaan seurata tarkemmmin.
•
Kategoria 13:
Tuotantoketjun loppupään vuokrattuja omaisuuseriä
ei arvioida olennaisiksi, koska Huhtamäki ei
raportointivuonna omista vuokrattua omaisuutta, jota operoivat muut tahot.
•
Kategoria 14:
Franchisingia
ei arvioida olennaiseksi, koska Huhtamäellä ei ole franchising-liiketoimintaa
raportointivuonna.
•
Kategoria 15:
Investointien
ei arvioida olevan olennaisia, koska Huhtamäen tekemien investointien päästöt
kuuluvat scope 1 - ja 2 -luokkiin.
Tunnistetut rajoitukset
HFC:t, PFC:t, SF6 ja NF3 on tällä hetkellä jätetty scope 1:n inventaariorajauksen ulkopuolelle. Niiden merkitystä on
kuitenkin tarkoitus arvioida tulevaisuudessa. Lisäksi säännellyistä päästökauppajärjestelmistä peräisin olevien scope 1 -
päästöjen prosenttiosuus on laskettu käyttäen viimeisimpiä saatavilla olevia lukuja, joten se on osittain laskettu edellisen
vuoden tietojen perusteella.
Kuten edellisinäkin vuosina, EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) kattamien päästöjen osuus on laskettu ottamalla
EU ETS:n alaisuudessa säänneltyjen kohteiden scope 1 -kokonaispäästöt ja jakamalla ne koko konsernin scope 1 -
kokonaispäästöillä. Tämä tarkoittaa, että pieni osa muista scope 1 -päästöistä, joita ei säännellä EU ETS:n alaisuudessa,
sisältyy myös EU ETS -kohteiden scope 1 -päästöihin.
Markkinaperusteiset scope 2 -päästöt on höyryn, kaukolämmön ja jäähdytyksen osalta laskettu sijaintiperusteisia
päästökertoimia käyttäen, sillä markkinaperusteisia päästökertoimia ei ole ollut saataville kyseisille päästölähteille.
Edellisen luvun taulukossa 1.
Energian kulutus ja energialähteet
esitetty ostettu uusiutuva energia huomioi kaiken energian
kulutuksen
uusiutuvista
lähteistä
peräisin
olevaksi
silloin,
kun
ostetun
energian
alkuperä
määritellään
sopimusjärjestelyissä toimittajien kanssa. Päästölaskennassa sen sijaan vain markkinainstrumentteihin (kuten GO-
alkuperätakuu tai REC-uusiutuvan energian sertifikaatit) perustuva kulutus huomioidaan uusiutuvana energiana. Muu
mahdollinen sopimusjärjestelyihin perustuva uusiutuvan energian kulutus käsitellään fossiilisiin energialähteisiin
perustuvana
energiana
päästölaskennassa,
kuten
on
ollut
käytäntönä
aiemmillakin
raportointikausilla.
Laskentamenetelmää on tarkoitus päivittää tulevina raportointikausina siten, että kaikki uusiutuvana energiana raportoitu
energia käsitellään uusiutuvana energiana myös markkinaperusteisissa päästölaskelmissa.
Scope 3 -päästöjen epäsuoran luonteen ja niitä aiheuttavien eri lähteiden moninaisuuden vuoksi laskelmiin sisältyy
yksinkertaistuksia ja arvioita useissa luokissa. Vuonna 2024 36 % päästöistä laskettiin toissijaisista lähteistä peräisin
olevista toimintatiedoista.
Huhtamäki tiedostaa, että toimittajilta on haastavaa saada ensisijaisia päästötietoja, mikä
johtaa arvioihin. Tämä voi aiheuttaa vaihtelua tarkkuudessa. Laskelmat perustuvat standardoituihin oletuksiin, jotka eivät
täysin vastaa Huhtamäen toiminnan ja arvoketjun olosuhteita.
Huhtamäki aikoo päivittää olennaisuusarvioinnin ja scope
3 -laskentamenetelmät ensi vuonna, voidakseen vastata tunnistettuihin kehitystarpeisiin, jotka on eritelty kussakin scope
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 56
3 -luokassa, mukaan lukien arvoketjun biogeeniset päästöt. Lisäksi suunnitelmissa on parantaa
tiedonkeruuprosesseja ja
olla yhä tiiviimmin yhteydessä toimittajiin.
Taulukko 4. Lisätiedot
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt ja sopimusvälineet
Biomassan palamisesta tai biologisesta hajoamisesta aiheutuvat biogeeniset
hiilidioksidipäästöt, jotka eivät sisälly scope 1 -päästöihin (tCO2e)
2 391
Biomassan palamisesta tai biologisesta hajoamisesta aiheutuvat biogeeniset
hiilidioksidipäästöt, jotka eivät sisälly scope 2 -päästöihin (tCO2e)
-
Biomassan palamisesta tai biologisesta hajoamisesta aiheutuvat biogeeniset
hiilidioksidipäästöt, jotka eivät sisälly scope 3 -päästöihin (tCO2e)
-
Sopimusvälineisiin perustuvan energian osuus sähkön kokonaiskulutuksesta, scope
2 -laskenta (%)
67,0 %
Sopimusvälineet, joissa energia ja sen ympäristöominaisuudet toimitetaan yhdessä,
scope 2 -laskenta (%)
75,2 %
Sopimusvälineet, joissa energia ja sen ympäristöominaisuudet toimitetaan erikseen,
scope 2 -laskenta (%)
24,8 %
Menetelmät
Biomassan poltosta aiheutuvat biogeeniset scope 1 -hiilidioksidipäästöt on laskettu hyödyntäen GHG-protokollan
(eGRID) päästökerrointa.
Käytettyjen sopimusvälineiden prosenttiosuudet on laskettu megawattituntitietojen perusteella. Sopimusvälineisiin
perustuvan ostetun sähköenergian osuutta on verrattu ostetun sähkön kokonaiskulutukseen (MWh).
Tunnistetut rajoitukset
Tiedonkeruumenetelmää biogeenisten scope 2 - ja scope 3 -hiilidioksidipäästöjen laskemiseksi ei ole käytössä.
Vertailukelpoisten yhtiöiden analyysin perusteella kohtuullista arviota ei voitu tehdä. Scope 3 -päästöjen osalta on
tunnistettu rajoituksia biogeenisten päästöjen keräämisessä. Tämä rajoitus huomioidaan ilmastotavoitteiden
tarkistuksessa vuonna 2025.
Tietoja sopimusvälineiden käytöstä alettiin kerätä heinäkuusta 2024 alkaen, mutta merkittäviä muutoksia ei odoteta
tapahtuvan vuoden kuluessa.
Taulukko 5. Kasvihuonekaasujen intensiteetti liikevaihtoon suhteutettuna
Kasvihuonekaasujen intensiteetti liikevaihtoon suhteutettuna
2024
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) liikevaihtoon
 (C./€)
922,7
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) liikevaihtoon
 (C./€)
871,4
Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto on vuoden 2024 liikevaihto
4 126,3
milj. euroa,
joka on raportoitu konsernin tuloslaskelmassa (IFRS, kansainväliset tilinpäätösstandardit).
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 57
Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet
Huhtamäki aikoo ostaa vapaaehtoisilta markkinoilta (VCM) korkealaatuisia päästöhyvityksiä tukeakseen tavoitettaan
saavuttaa hiilineutraali tuotanto vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite koskee scope 1- ja scope 2 -päästöjä.
Huhtamäen arvoketjun ulkopuolisten ilmastonmuutoksen hillintäprojektien kasvihuonekaasupäästöjen odotettu
vähennysmäärä, jonka Huhtamäki aikoo rahoittaa ostamalla päästöhyvityksiä, on 554 000 tCO2e vuonna 2030. Tämä
tulevaisuudessa peruutettaviksi suunniteltu päästöhyvitysten kokonaismäärä ei perustu olemassa oleviin sopimuksiin.
Ostettavien päästöhyvitysten määrä vastaa Huhtamäen oman toiminnan päästövähennystoimien ja vuoden 2030
päästövähennystavoitteen saavuttamisen jälkeen jäljellä olevia arvioituja scope 1- ja scope 2- kasvihuonekaasupäästöjä.
Näin ollen samat mittareita koskevat laadulliset vaatimukset pätevät, kuten Huhtamäen kasvihuonekaasupäästöjä
koskevassa luvussa on selitetty.
Hiilineutraaliin tuotantoon liittyvän tavoitteen riippuvuus päästöhyvityksistä ei estä tai vähennä Huhtamäen
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamista. Huhtamäki pyrkii varmistamaan käytettyjen
päästöhyvitysten laadun ja luotettavuuden valitsemalla tunnustettuja laatustandardeja, kuten Gold Standard.
ESRS E3 Vesi
Veteen liittyvät olennaiset vaikutukset ja riskit
Olennainen vaikutus tai riski
Kuvaus
Sovellettavuus
Vesi
Kielteinen
vaikutus
Vedenotto
Jotkin Huhtamäen tuotantolaitoksista käyttävät
huomattavia määriä makeaa vettä, mikä saattaa vaikuttaa
paikallisten vesistöalueiden vesivarantoihin ja tätä kautta
myös yhtiön toimintaan. Huhtamäki arvioi jatkuvasti
sijaitsevatko sen tuotantolaitokset vesistressialueilla ja
arvioi onko tällä mahdollisia vaikutuksia tuotannon
jatkuvuuteen.
Arvoketju ja
oma toiminta
Kielteinen
vaikutus
Vedenkulutus
Huhtamäki kuluttaa vettä tuotantoprosesseissaan, ja
erityisesti muotoon puristettujen kuitutuotteiden
valmistuksessa kuluu suuria määriä vettä. Tuotannon
lisääntyminen voi johtaa makean veden tarpeen kasvuun,
mikä voi vaikuttaa kielteisesti vesivaroihin.
Arvoketju ja
oma toiminta
Riski
Veden saatavuuden
rajoitukset
(yhteisökohtainen)
Veden saatavuus on Huhtamäelle keskeinen riski, koska se
on kriittinen resurssi koko arvoketjussa. Huhtamäki seuraa
vesistressialueilla toimivia tuotantolaitoksia ja niiden veden
saatavuutta. Mahdollisia riskejä ovat hinnankorotukset,
vesivarojen rajoitettu saatavuus ja raaka-aineiden
saatavuus, mitkä voivat vaikuttaa tuotannon jatkuvuuteen.
Arvoketju ja
oma toiminta
Veteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksinkertaisessa olennaisuuden
arvioinnissa.
Veteen liittyvät toimintaperiaatteet
Vesi on keskeinen osa konsernin ympäristöpolitiikkaa, joka asettaa sitoumukset ja odotukset Huhtamäen toiminnalle
vesivarojen hallinnan suhteen. Politiikka kattaa vedenottoon, vedenkulutukseen sekä vesistressiin ja veden saatavuuteen
liittyvät vaikutukset ja riskit. Huhtamäen vedenhallintasitoumukset ovat kolmenlaisia: kiertotalouden periaatteiden
omaksuminen vedenhallinnassa, tuotantolaitoskohtaisten vedenhallintasuunnitelmien ylläpitäminen sekä veteen
liittyvien riskien seuranta ja vähentäminen.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 58
•
Kiertotalous vedenhallinnassa: Huhtamäki on sitoutunut vähentämään vedenkäytön hukkaa parantamalla
vesitehokkuutta, käyttämällä uudelleen vettä, joka vaatii vain vähän tai ei lainkaan käsittelyä, kierrättämällä vettä
ja palauttamalla veden takaisin lähteeseensä saman tai paremman laatuisena.
•
Konsernin
ympäristöpolitiikan
mukaisesti
jokainen
tuotantolaitos
on
laatinut
oman
vedenhallintasuunnitelmansa, jossa keskitytään veteen liittyvien riskien tunnistamiseen ja niiden hallintaan
tarvittavien toimien toteuttamiseen sekä vesi-intensiteetin pienentämiseen kaikissa tuotantolaitoksissa.
Suunnitelmissa eritellään veden eri lähteet ja kerrotaan, miten ja missä vettä käytetään.
•
Veteen liittyvien riskien seuranta ja vähentäminen: Huhtamäki käyttää Maailman luonnonvarainstituutin (WRI)
vesiriskeihin liittyvää Aqueduct Water Risk Atlas-työkalua Huhtamäen vesistressialueilla sijaitsevien korkean
riskin toimipaikkojen tunnistamisessa.
Konsernin ympäristöpolitiikka koskee kaikkea Huhtamäen toimintaa maailmanlaajuisesti, myös tuotantolaitoksia, jotka
sijaitsevat huomattavan vesistressin alueilla. Tarkempi kuvaus konsernin ympäristöpolitiikasta ja sen toteutuksesta on
osiossa
Ilmastonmuutoksen
hillintään
liittyvät
toimintaperiaatteet
.
Huhtamäki
keskittyy
myös
vähentämään
ympäristöjalanjälkeään huomioimalla elinkaariajattelun tuotesuunnittelussa, kuten Huhtamäen suunnitteluperiaatteiden
ohjeistuksessa edellytetään. Tämä kuvataan tarkemmin osiossa
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
toimintaperiaatteet
.
Huhtamäki on myös sitoutunut turvalliseen vesi-, sanitaatio- ja hygieniaolosuhteiden (WASH) hallintaan työpaikalla.
Tämä sitoumus on selkeästi esitetty Huhtamäen tilojenhallintaa koskevissa globaaleissa terveellisten ja turvallisten
työolosuhteiden toimintaperiaatteissa.
Lisäksi Huhtamäki laajentaa nämä vaatimukset koskemaan toimittajiaan ja edellyttää, että toimittajat vähentävät
toimintansa ympäristövaikutuksia ja suojelevat luonnonvaroja. Erityistä huomiota kiinnitetään vedenkäytön hallintaan
sekä muihin seikkoihin, kuten raaka-aineiden kulutukseen, energiankäyttöön, pilaantumisen ehkäisemiseen ja
jätehuoltoon. Tarkempi kuvaus Huhtamäen eettisistä toimintaohjeista toimittajille ja alihankkijoille on esitetty osiossa
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
.
Veteen liittyvät toimet
Huhtamäki on tietoinen veden saatavuuden ja laadun merkittävyydestä sen tuotantoprosesseille koko arvoketjussa.
Vedenhallinnan
perustana
on
tuotantolaitoskohtaisten
vedenhallintasuunnitelmien
kattava
toteutus
kaikissa
toimipaikoissa. Huhtamäen liiketoiminnalle on ratkaisevan tärkeää, että vedenhallintasuunnitelmat parantavat veden
käyttö- ja kulutuskäytäntöjä ja suojelevat vesivaroja kohdennetuilla toimilla. Huhtamäen veteen liittyvät aloitteet on
suunniteltu vesi-intensiteetin vähentämisen lisäksi varmistamaan vesistöalueiden ja veden lähteiden hyvä kunto ja
suojelu. Huhtamäki on sitoutunut ylittämään veteen liittyvien määräysten vähimmäisvaatimukset, noudattamaan
parhaita käytäntöjä ja pidättäytymään kaikista rikkomuksista ja epäeettisistä toimista.
Muotoon puristettujen kuitupakkausten valmistus on Huhtamäen vesi-intensiivisin liiketoimintasegmentti. Ottaen
huomioon näiden toimintojen vesi-intensiivisen luonteen Huhtamäki on mahdollisuuksien mukaan ottanut käyttöön
tehokkaat
veden
kierrätysjärjestelmät
näissä
tuotantolaitoksissa.
Prosessivesi
puhdistetaan
joko
omissa
käsittelylaitoksissa tai kunnallisissa laitoksissa ennen sen poisjohtamista. Tämän seurauksena toimintojen vaikutus veden
laatuun paikallisesti on vähäistä tai hyvin rajallista. Muualla kuin teollisuusprosesseissa käytetty vesi johdetaan
mahdollisuuksien mukaan turvallisesti viemäriverkostoon. Vaihtoehtoisesti jäteveden käsittely on annettu valtuutettujen
toimijoiden tehtäväksi toimipaikoissa, joissa ei ole viemäriverkostoa. Näin varmistetaan, että veden laatu täyttää
paikalliset määräykset ennen sen poisjohtamista. Huhtamäki seuraa myös uusia materiaaleja ja kemikaaleja markkinoilla,
toimii sidosryhmien kanssa kemianteollisuuteen liittyvissä foorumeissa ja noudattaa EU:n kestävyyttä edistävän
kemikaalistrategian linjauksia keskittyen veden pilaantumisen estämiseen.
Vuonna 2024 Huhtamäki tehosti pyrkimyksiään ymmärtää paremmin veden saatavuuteen liittyviä riskejä tekemällä
valuma-alueiden haavoittuvuusarviointeja, joiden perusteella arvioitiin yleisesti ympäristö- ja liiketoimintariskejä
Huhtamäen korkean vesiriskin tuotantolaitoksissa. Arviointiin sisältyi liiketoiminnan kokonaisriskin arviointi, jossa otettiin
huomioon vedensaannin määrä ja laatu, paikallinen kunnallinen infrastruktuuri, sääntely ja hallinto, mikä antoi
Huhtamäelle paremman käsityksen todellisesta riskiluokituksesta. Vedenottoon ja -kulutukseen liittyvien kielteisten
vaikutusten käsittelemiseksi ja lieventämiseksi Huhtamäki asensi vuonna 2024 vesimittarit 80 prosenttiin
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 59
vedenkulutuskohteistaan maailmanlaajuisesti, mikä tukee konsernin pyrkimyksiä tehostaa vedenkulutuksen seurantaa
omissa toiminnoissaan tulevaisuudessa.
Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä Huhtamäki jatkaa omien toimintojensa vedenkäytön seuranta- ja -mittausvalmiuksien
parantamista kaikilla tuotantolaitoksilla ja pyrkii vuonna 2025 käynnistämään vastuullisen vedenhallinnan toteutuksen
toimintasuunnitelman vesistressialueilla sijaitsevissa toimipaikoissa. Viime vuosina konserni on kehittänyt valmiuksiaan
asettaa erityisiä veteen liittyviä tavoitteita, ja jo toteutetut sekä suunnitellut aloitteet tukevat perustason luomista ja
kunnianhimoisten konsernitason vesitavoitteiden asettamista vuoteen 2026 mennessä.
Huhtamäellä ei tällä hetkellä ole merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja, jotka on kohdistettu määriteltyjen veteen
liittyviin toimiin. Toteuttamista varten on kuitenkin varattu pienempiä taloudellisia ja muita resursseja, kuten konsernin,
segmenttien ja toimipaikkojen henkilöstöresursseja.
Veteen liittyvät tavoitteet
Tällä hetkellä Huhtamäellä ei ole veteen liittyyviä mitattavissa olevia, tulossuuntautuneita ja aikasidonnaisia tavoitteita
omissa toiminnoissaan tai arvoketjussa johtuen meneillään olevan valmiuksien kehittämisen vuoksi. Huhtamäki on
kuitenkin sitoutunut veden seuranta- ja mittausvalmiuksien parantamiseen, vesi-intensiteettien vähentämiseen omissa
toiminnoissa ja vesistöhankkeiden selvittämiseen korkeasta vesistressistä kärsivillä alueilla. Huhtamäen lyhyen aikavälin
tavoitteena on määrittää tarkemmat vesitavoitteet, jotka on tarkoitus asettaa vuoteen 2026 mennessä. Toistaiseksi
puuttuvista tavoitteista huolimatta Huhtamäki seuraa kuitenkin toimintaperiaatteidensa ja toimiensa tehokkuutta ESRS-
standardin mukaisilla vedenoton, vesien poisjohtamisen ja kulutuksen mittareilla, jotka on esitetty alla olevassa
taulukossa. Huhtamäki myös arvioi edistymistä ja reagoi asianmukaisilla toimenpiteillä tuotantolaitoskohtaisten
vedenhallintasuunnitelmien vuosittaisen arvioinnin ja päivityksen yhteydessä.
Vedenkulutus
Taulukko 6. Vedenkulutus
Mittareiden kattamat alueet
2024
Kokonaisvedenkulutus (m
3
)
1 090 226
Veden kokonaiskulutus vesiriskialueilla, mukaan lukien huomattavasta
vesistressistä kärsivät alueet (m
3
)
354 520
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden yhteismäärä (m
3
)
3 459 461
Vesi-intensiteetti (m
3
/ . €)
264,2
Vedenkulutus liiketoimintasegmenttiä kohden (m
3
)
Fiber Foodservices E-A-O
472 183
North America
373 867
Flexible Packaging
244 177
Vedenotto yhteensä (m
3
)
8 286 081
Vesien poisjohtaminen yhteensä (m
3
)
7 195 854
Laskentamenetelmät
Taulukon 6 tiedot on saatu vesimittareista ja vesilaskuista tuotantolaitostasolla kerätyistä tiedoista, ja näitä tietoja
käytetään kulutuksen kokonaismäärän laskemiseen. Kokonaisvedenkulutus lasketaan vähentämällä poisjohdettu vesi
kokonaisvedenottomäärästä.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 60
Kaikkien tuotantolaitosten vesistressitaso arvioidaan vuosittain Maailman luonnonvarainstituutin (WRI) vesiriskeihin
liittyvän Aqueduct Water Risk Atlas -työkalun avulla ilmastonmuutoksen aiheuttaman epävakauden ennakoimiseksi.
Vuonna 2024 Huhtamäki tunnisti 30 tuotantolaitosta, jotka toimivat erittäin korkean tai korkean vesiriskin alueella.
Mittareiden mittaamista ei ole validoinut mikään ulkopuolinen taho.
Tunnistetut rajoitukset
Rajoituksia ei tunnistettu.
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskeva siirtymäsuunnitelma
Huhtamäen liiketoiminta on riippuvainen luonnonvarojen saatavuudesta ja laadusta sekä niiden tarjoamista
ekosysteemipalveluista. Samalla konsernin toiminta voi vaikuttaa ekosysteemien tilaan, mikä puolestaan heijastuu
luonnonvarojen saatavuuteen ja laatuun. Koska Huhtamäki on merkittävästi riippuvainen luonnonvaroista ja samalla
vaikuttaa niihin toiminnallaan, se on sitoutunut toimiin planeetan, ihmisten ja liiketoiminnan suojelemiseksi.
Huhtamäki on analysoinut strategiansa ja liiketoimintamallinsa resilienssiä suhteessa joihinkin biologisen
monimuotoisuuden
häviämisen
ja
ekosysteemien
rappeutumisen
vaikutustekijöihin.
Analyysi
on
edistyneimmässä vaiheessa ilmastovaikutusten osalta, ja ilmastoskenaarioanalyysi on esitetty sivulla 33.
Laajempaa skenaarioanalyysiä, joka huomioisi muut biologisen monimuotoisuuden heikkenemisen ja
ekosysteemien rappeutumisen ajurit, ei kuitenkaan ole vielä tehty. Huhtamäki on aloittanut jatkuvan
prosessin, jossa se järjestelmällisesti analysoi luontoon liittyviä vaikutuksia, riippuvuuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia koko arvoketjussa käyttäen TNFD:n (Taskforce on Nature-related Financial Disclosures)
tarjoamaa
LEAP-lähestymistapaa.
Tavoitteena
on
kehittää
biologiseen
monimuotoisuuteen
ja
ekosysteemeihin liittyvien fyysisten, siirtymä- ja systeemiriskien resilienssianalyysiä tällä hetkellä käynnissä
olevan LEAP-arvioinnin avulla. Työn edetessä tavoitteena on yhdistää tämän prosessin tulokset strategisen
suunnittelun ja riskienhallinnan prosesseihin, mikä edistää kestävyyttä ja resilienssiä.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset
Olennainen vaikutus
Kuvaus
Sovellettavuus
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät
Kielteinen
vaikutus
Huhtamäen arvoketjun
toimintojen
vaikutukset
biologiseen
monimuotoisuuteen
Huhtamäen toimet voivat vaikuttaa kielteisesti biologiseen
monimuotoisuuteen erityisesti arvoketjun alkupäässä raaka-
aineiden hankinnan osalta. Merkittävimmät vaikutukset
johtuvat kuitupohjaisten materiaalien, muoviraaka-aineiden ja
tuotantokemikaalien
hankinnasta,
jotka
vaikuttavat
ensisijaisesti
vesivaroihin,
maankäyttöön
ja
kasvihuonekaasupäästöihin. Lisäksi pakkausten käyttö ja
elinkaaren
loppuvaiheet
voivat
vahingoittaa
luontoa
esimerkiksi
kuluttajien
epäasianmukaisen
tuotteiden
hävittämisen aiheuttaman pilaantumisen vuoksi. Lisäksi
Huhtamäen oma toiminta voi vaikuttaa kielteisesti biologiseen
monimuotoisuuteen erityisesti pilaantumisen ja vedenkäytön
kautta.
Arvoketju
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 61
Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuus niistä
Kielteinen
vaikutus
Huhtamäen arvoketjun
toimintojen
vaikutukset
ekosysteemipalveluihin
ja riippuvuudet niistä
Huhtamäki sekä vaikuttaa metsäekosysteemeihin että on
riippuvainen niistä kuitupohjaisten materiaalien hankinnan
kautta. Metsäteollisuus voi vaikuttaa ekosysteemipalveluiden
tilaan
aiheuttamalla
elinympäristön
ja
maaperän
tilan
heikkenemistä, lisäämällä luonnonkatastrofien riskiä sekä
lisäämällä veden pilaantumista, kasvihuonekaasupäästöjä ja
muita ilman ja maaperän epäpuhtauksia. Myös öljyn hankinta
muovin tuotantoa varten aiheuttaa häiriöitä ekosysteemeille,
sillä se voi aiheuttaa elinympäristöjen tuhoutumista, maaperän
saastumista,
veden
pilaantumista
ja
lisääntyneitä
kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi Huhtamäen toiminta sekä
vaikuttaa
paikallisiin
ekosysteemipalveluihin,
kuten
vesivaroihin, että on niistä myös riippuvainen.
Arvoketju
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on
tunnistettu kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa, joka kuvataan tarkemmin osiossa
Kuvaus prosesseista, joilla
tunnistetaan ja arvioidaan olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
alkaen sivulta 32.
Huhtamäki on sitoutunut tunnistamaan ja lieventämään toimintansa vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen.
Huhtamäki kartoittaa vuosittain tuotantolaitostensa sijainnit ja määrittää sijaitsevatko ne biologisen monimuotoisuuden
kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä. Vuonna 2024 tuotantolaitosten kartoitus tehtiin käyttämällä Integrated
Biodiversity Assessment Tool (IBAT) -työkalua, jossa hyödynnetään suojelualueiden maailmanlaajuista tietokantaa ja
biologisen monimuotoisuuden kannalta keskeisten alueiden maailmanlaajuista tietokantaa. Tuotantolaitoksen katsotaan
olevan biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden läheisyydessä, jos se on enintään neljän kilometrin
etäisyydellä niistä. Tiedot tuotantolaitosten koordinaateista saatiin Huhtamäen sisäisistä tietokannoista. Tämän
seurauksena tunnistettiin 37 tuotantolaitosta, joissa Huhtamäki toimii biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä
alueilla tai niiden läheisyydessä. Nämä tuotantolaitokset on esitetty taulukossa 7. Huhtamäki ei ole vielä päättänyt, onko
biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien lieventävien toimenpiteiden toteuttaminen näiden tuotantolaitosten
yhteydessä tarpeen.
Taulukossa on myös tietoja tuotantolaitosten toiminnoista, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti näihin biologisen
monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin. Huhtamäki ei kuitenkaan ole arvioinut vaikuttaako näihin
tuotantolaitoksiin liittyvä operatiivinen toiminta todella kielteisesti näihin biologisen monimuotoisuuden kannalta
keskeisiin alueisiin siten, että se johtaa luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikentymiseen ja häiritsee sellaisia
lajeja, joita varten on osoitettu suojelualue. Vuonna 2024 Huhtamäki toteutti pilottianalyysin valittujen tuotantolaitosten
vaikutuksista ja riippuvuuksista luontoon sekä näiden tuotantolaitosten läheisyydessä olevista uhanalaisista lajeista.
Nämä tiedot eivät kuitenkaan ole vielä raportoitavissa. Tällä hetkellä ei myöskään ole saatavilla tietoa alueiden
ekologisesta tilasta, joilla tuotantolaitokset sijaitsevat. Taulukossa esitettyjä tietoja ei ole validoitu ulkopuolisen tahon
toimesta.
Taulukko 7. Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät tiedot Huhtamäen omassa operatiivisessa määräysvallassa olevista
tuotantolaitoksista, jotka sijaitsevat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä
Tuotantolaitostiedot
Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät tiedot
Maa
Tuotantolaitoksen
nimi
Koordinaatit
(leveysaste,
pituusaste)
Tuotantolaitoksen
toiminnot, jotka
vaikuttavat
mahdollisesti
kielteisesti biologisen
monimuotoisuuden
kannalta herkkiin
alueisiin
Sijanti suhteessa
korkean
biologisen
monimuotoisuus
arvon alueeseen
Biologiseen monimuotoisuuteen
liittyvien alueiden luokitus: biologisen
monimuotoisuuden kannalta keskeinen
alue (BKA) tai suojelualue (SA)
Australia
Windsor
-33.620671
150.809905
1
Alueella
BKA (1 alue)
Vieressä*
SA: Kansallinen (1 alue)
Brasilia
Natal
-25.3832
-49.806
2
Vieressä
SA: Kansallinen (1 alue)
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 62
Palmeira
-25.335203
-49.926301
1
Alueella
SA: Kansallinen (1 alue)
Tš
tasavalta
Okrisky
49.256995
15.7799
1
Vieressä
SA: Kansallinen (1 alue)
Praha (suljettu vuonna
2024)
50.102518
14.526931
2
Vieressä
SA: Kansallinen (2 aluetta)
Suomi
Hämeenlinna
60.972299
24.528853
1
Vieressä
SA: Kansallinen (13 aluetta)
Vieressä
SA: Natura 2000 (2 aluetta)
Ranska
La Rochelle
46.323777
-0.949894
1
Alueella
SA: Kansallinen (1 alue)
Vieressä
SA: Natura 2000 (1 alue)
Alueella
BKA (1 alue)
Saksa
Alf
50.058787
7.104046
1
Alueella
SA: Natura 2000 (1 alue)
Alueella
SA: Kansallinen (1 alue)
Vieressä
BKA (1 alue)
Irlanti
Ennis (Cupprint)
52.875
-8.913585
1
Vieressä
SA: Natura 2000 (3 aluetta)
Vieressä
SA: Ramsar-alue (1 alue)
Vieressä
BKA (1 alue)
Italia
Tortona
44.854002
8.855694
2
Vieressä
SA: Natura 2000 (1 alue)
Meksiko
Tultitlan
19.645693
-99.155857
3
Vieressä
SA: Kansallinen (1 alue)
Alankomaat
Leeuwarden
53.194133
5.849975
1
Vieressä
SA: Kansallinen (2 aluetta)
Vieressä
SA: Natura 2000 (1 alue)
Vieressä
BKA (2 aluetta)
Uusi-
Seelanti
Otahuhu
-36.958918
174.860789
1
Vieressä
BKA (3 aluetta)
Puola
Czeladz
50.315974
19.100283
1
Vieressä
SA: Kansallinen (3 aluetta)
Saudi-
Arabia
Dammam (Appco)
26.395435
50.147206
1
Vieressä
SA: Kansallinen (1 alue)
Vieressä
BKA (1 alue)
Etelä-
Afrikka
Verulam, Durban
-29.650483
31.046815
2
Vieressä
BKA (2 aluetta)
Verulam, Durban -
Gravure
-29.629077
31.050923
2
Alueella
BKA (1 alue)
Vieressä
BKA (1 alue)
Verulam Fiber (KZN)
-29.6289
31.04953
1
Alueella
BKA (1 alue)
Vieressä
BKA (1 alue)
Verulam, Durban -
Prepress
-29.627794
31.050671
2
Alueella
BKA (1 alue)
Vieressä
BKA (1 alue)
Atlantis
-33.591404
18.479801
1
Vieressä
SA: Kansallinen (1 alue)
Espanja
Nules
39.840802
-0.160112
1
Vieressä
SA: Kansallinen (1 alue)
Vieressä
SA: Natura 2000 (1 alue)
Vieressä
BKA (1 alue)
Thaimaa
Samutsakorn
13.558779
100.232183
2
Alueella
BKA (1 alue)
New Samutsakorn
13.548698
100.2304
2
Alueella
BKA (1 alue)
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 63
Turkki
Istanbul
41.076451
28.647907
2
Vieressä
BKA (1 alue)
Esenyurt and Istanbul
41.046951
28.634471
1
Vieressä
BKA (1 alue)
Yhdistynyt
kuningasku
nta
(Englanti)
Gosport
50.813628
-1.158772
1
Vieressä
SA: Kansallinen (5 aluetta)
Vieressä
SA: Ramsar-alue (2 aluetta)
Vieressä
SA: Natura 2000 (1 alue)
Vieressä
BKA (2 aluetta)
Blackburn
53.734815
-2.44822
1
Vieressä
SA: Kansallinen (1 alue)
Yhdistynyt
kuningasku
nta
(Pohjois-
Irlanti)
Antrim
54.733519
-6.238634
1
Vieressä
SA: Ramsar-alue (1 alue)
Vieressä
BKA (1 alue)
Belfast
54.578927
-5.974854
1
Vieressä
SA: Kansallinen (8 aluetta)
Vieressä
SA: Ramsar-alue (1 alue)
Vieressä
BKA (1 alue)
Yhdysvallat
De Soto
38.96295
-94.9722
3
Vieressä
SA: Kansallinen (1 alue)
Franklin
39.574575
-84.263222
3
Vieressä
SA: Kansallinen (1 alue)
Fulton
43.315293
-76.412229
3
Vieressä
SA: Kansallinen (1 alue)
Goodyear
33.408165
-
112.431115
3
Vieressä
SA: Kansallinen (1 alue)
Vieressä
BKA (1 alue)
Hammond
41.593313
-87.479465
3
Vieressä
SA: Kansallinen (1 alue)
Lewiston
44.142686
-70.163452
3
Vieressä
SA: Kansallinen (1 alue)
New Vienna
39.321283,
83.684616
3
Vieressä
SA: Kansallinen (1 alue)
Paris
33.678787
-95.56346
3
Vieressä
SA: Kansallinen (1 alue)
*Vieressä (4 kilometrin säteellä)
1) Kartonkituotteiden ja/tai muotoonpuristettujen kuitutuotteiden valmistus
2) Joustopakkausten valmistus
3) Kartonkituotteiden ja/tai muotoonpuristettujen kuitutuotteiden ja/tai muovituotteiden valmistus
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet
Huhtamäki käsittelee biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien tunnistettujen olennaisten
vaikutusten ja riippuvuuksien hallintaa konsernin ympäristöpolitiikassa. Tällä politiikalla Huhtamäki sitoutuu ylläpitämään
ja parantamaan biologista monimuotoisuutta omassa toiminnassaan ja rohkaisee toimittajia toimimaan samoin. Konsernin
ympäristöpolitiikassa esitetyissä sitoumuksissa keskitytään erityisesti metsien kestävän käytön edistämiseen, mikä vastaa
kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tuloksia, joiden mukaan Huhtamäen biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvien
vaikutusten suurin aiheuttaja on kuitupohjaisten raaka-aineiden hankinta. Metsien kestävään käyttöön liittyviin
sitoumuksiin kuuluu, että toimitusketjussa ei saa tapahtua biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden
osalta metsäkatoa tai maankäytön muuttamista, ensiöpuukuitua hankitaan sertifioiduista lähteistä (PEFC, FSC®, SFI®
tai muut vastaavat ja hyvämaineiset sertifiointijärjestelmät) ja käytössä on jäljitettävyysjärjestelmiä, joilla voidaan seurata
ja valvoa käytettävien kuitupohjaisten materiaalien alkuperää.
Huhtamäki edellyttää vastaavasti myös toimittajiensa suojelevan biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä, mikä on
esitetty Huhtamäen eettisissä toimintaohjeissa toimittajille ja alihankkijoille. Eettiset toimintaohjeet toimittajille ja
alihankkijoille edellyttävät, että toimittajat pyrkivät vähentämään toimintansa ympäristövaikutuksia ja suojelemaan
luonnonvaroja. Tähän kuuluvat esimerkiksi raaka-aineiden käyttö, energian- ja vedenkulutus, pilaantumisen
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 64
ehkäiseminen ja jätteenhallinta, jotka kaikki ovat biologisen monimuotoisuuden vähenemisen ja ekosysteemien
rappeutumisen
vaikutustekijöitä.
Huhtamäen
metsään
liittyvät
sitoumukset,
jotka
on
esitetty
konsernin
ympäristöpolitiikassa, vahvistetaan myös eettisissä toimintaohjeissa toimittajille ja alihankkijoille. Niissä todetaan, että
toimittajien on varmistettava, etteivät ne hanki suoraan tai välillisesti materiaaleja, jotka edistävät suojelullisesti
arvokkaiden alueiden metsäkatoa tai häiritsevät uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Molemmat toimintaperiaatteet ovat
maailmanlaajuisia, ja ne kattavat kaikki Huhtamäen tuotantolaitokset, myös biologisen monimuotoisuuden kannalta
herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä sijaitsevat tuotantolaitokset. Toimintaperiaatteet eivät tällä hetkellä kata
biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten sosiaalisia seurauksia.
Tarkempi kuvaus konsernin ympäristöpolitiikasta ja Huhtamäen eettisistä toimintaohjeista toimittajille ja alihankkijoille
sekä niiden toteuttamisesta on esitetty osiossa
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet
sivulla 46 ja
osiossa
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
sivulla 88.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet
Vuonna 2024 Huhtamäki osallistui aktiivisesti useisiin luontoon liittyviin aloitteisiin. Kuten aiemmin mainittiin, konserni
aloitti TNFD:n mukaisen LEAP-arvioinnin luontoon liittyvien vaikutusten, riippuvuuksien, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamiseksi. Lisäksi tehtiin tuotantolaitoskohtaiset LEAP-arvioinnit valitulle ryhmälle Huhtamäen tuotantolaitoksia
Intiassa. Näiden arviointien tavoitteena on muodostaa systemaattinen, tieteeseen perustuva yleiskuva nykytilanteesta,
mikä auttaa tunnistamaan keskeiset toimenpiteet parhaan mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi.
Koska kuitupohjaisten raaka-aineiden hankinta on yksi Huhtamäen merkittävimmistä biologiseen monimuotoisuuteen
kohdistuvista vaikutuksista, konserni on sitoutunut toimenpiteisiin, joilla pyritään varmistamaan, että toimitusketjussa ei
tapahdu metsäkatoa eikä maankäytön muutosta biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkailla alueilla. Tämän
sitoumuksen osalta vuonna 2024 jatkettiin jatkuvia toimia kierrätetyn tai sertifioidun kuidun osuuden lisäämiseksi ja
kehitettiin metsäpohjaisten materiaalien alkuperän seurantaa ja valvontaa. Huhtamäellä on käytössä kierrätetyistä tai
sertifioiduista lähteistä peräisin olevan kuidun hankintaa koskeva tavoite, jonka avulla seurataan edistymistä
kuitupohjaisten raaka-aineiden kestävässä hankinnassa. Lisäksi aloitettiin tarvittavat toimet EU:n metsäkatoasetuksen
(European Union Deforestation Regulation, EUDR) vaatimusten täyttämiseksi. Lisäksi tehtiin vuosittainen kartoitus
tuotantolaitoksista sen määrittämiseksi, ovatko ne lähellä biologisen monimuotoisuuden kannalta keskeisiä alueita tai
suojelualueita tai sijaitsevatko ne niiden sisällä. Tulokset esitetään taulukossa 7 osiossa
Biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset
sivulla 60. Huhtamäki ei ole hyödyntänyt biologiseen monimuotoisuuteen
liittyviä hyvityksiä biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevissa toimissaan. Toimiin ei ole myöskään
yhdistetty paikallista ja alkuperäiskansojen tietämystä ja luontopohjaisia ratkaisuja.
Konserni ei ole vielä pystynyt
tunnistamaan henkilöitä tai ryhmiä, joille sen olennaiset vaikutukset tosiasiassa aiheuttaisivat vahinkoa. Näin ollen
konsernilla ei ole ilmoitettavia tietoja toimista, joita olisi tarjottu yksin tai yhteistyössä tai joilla olisi tuettu korjaavia
toimenpiteitä niille, jotka ovat vaikutusten kohteena.
Vuoden aikana Huhtamäki kehitti myös tietämystään ja asiantuntemustaan nopeasti muuttuvista luontoaloitteista ja -
viitekehyksistä. Tähän sisältyi UN Global Compact Suomen järjestämän Tieteeseen perustuvat luontotavoitteet -
koulutusohjelman suorittaminen sekä osallistuminen FIBSin
1
järjestämään yritysten luontoverkostoon, joka keskittyy
kehittämään yritysten luontoon liittyvää työtä. Lisäksi Huhtamäki osallistui WWF:n järjestämään vuotuiseen European
Business & Biodiversity Forumiin.
Huhtamäki aikoo jatkaa kaikkia edellä mainittuja toimintoja lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Vuonna 2024 Huhtamäki
liittyi TNFD Adopter -yhtiöiden joukkoon sitoutuen ottamaan käyttöön TNFD:n mukaiset raportointivaatimukset osana
vuoden 2025 raportointia. Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä keskeisiä globaaleja
toimenpiteitä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ovat työ LEAP-arvioinnin suorittamiseksi, joka muodostaa perustan
TNFD:n mukaiselle raportoinnille, EUDR:n vaatimusten täyttäminen ja kuitupohjaisen raaka-aineen jäljitettävyyden
parantaminen.
Huhtamäellä ei tällä hetkellä ole merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja, jotka on kohdistettu määriteltyjen biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien toimien toteuttamiseen. Toteuttamista varten on kuitenkin varattu
pienempiä taloudellisia ja muita resursseja, kuten konsernin ja segmenttien henkilöstöresursseja.
1
Finnish Business & Society (FIBS) on yritysvastuuverkosto, joka toimii Pohjoismaissa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 65
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet
Tavoite
Laajuus
2024 tulos
100 % kuidusta on hankittu kierrätetyistä tai sertifioiduista
lähteistä vuoteen 2030 mennessä
Perusvuosi: 2020
Perustason arvo: 98,4 %
Arvoketjun alkupää
99,0 %
Tavoite hankkia kaikki kuitu kierrätetyistä tai sertifioiduista lähteistä vuoteen 2030 mennessä tukee konsernin
sitoutumista metsäkadon ja maankäytön muuttamisen estämiseksi biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkailla
alueilla toimitusketjussa, sekä sen varmistamiseksi, että käytössä on jäljitettävyysjärjestelmät metsäpohjaisten
materiaalien alkuperän seurantaan ja valvontaan. Nämä molemmat sitoumukset on määritetty konsernin
ympäristöpolitiikassa. Tämä tavoite on myös linjassa Huhtamäen tunnistamien merkittävimpien luontovaikutusten ja -
riippuvuuksien kanssa, jotka liittyvät kuitupohjaisten materiaalien hankintaan.
Tavoite on maantieteelliseltä kattavuudeltaan maailmanlaajuinen. Tavoitteen edistymistä seurataan kuukausittain
tuotantolaitoksilta kerättävän tiedon pohjalta, eikä menetelmiin ole tehty merkittäviä muutoksia raportointivuoden
aikana. Kierrätetyn kuidun määritelmä kattaa sekä kuluttajakäytön jälkeen että teollisuustuotannon jälkeen kierrätetyn
paperin ja kartongin. Jotta kuitu voidaan luokitella sertifioiduista lähteistä peräisin olevaksi, sillä on oltava jokin
seuraavista sertifioinneista: FSC® (Forest Stewardship Council), PEFC (Programme for the Endorsement of Forest
Certification, PEFC/02-31-385) tai SFI® (Sustainable Forestry Initiative).
Tavoite on yhdenmukainen Kunming-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen (Kunming-
Montreal Global Biodiversity Framework) luonnonvarojen kestävän käytön ja biologiseen monimuotoisuuteen
kohdistuvien uhkien vähentämisen tavoitteiden kanssa. Varmistamalla, että kuidut ovat kierrätettyjä tai sertifioituja,
Huhtamäki vähentää ensiöpuukuidun kysyntää sekä edistää kestäviä metsätalouskäytäntöjä, mikä osaltaan edistää
ekosysteemien
suojelua
ja
ennallistamista.
Tavoite
on
myös
linjassa
EU:n
vuoteen
2030
ulottuvan
biodiversiteettistrategian kanssa. Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät kansalliset politiikat ja
lainsäädäntö vaihtelevat maittain, keskittyen kuitenkin yleensä näihin samoihin aiheisiin, joten tavoite on todennäköisesti
linjassa myös niiden kanssa.
Biologisen monimuotoisuuden lieventämishierarkiassa tämä tavoite voidaan sijoittaa minimointi-tasolle, koska sen
tavoitteena on vähentää biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia varmistamalla kestävät
metsänhoitokäytännöt. Tavoitteen luonteesta johtuen ei voida päätellä perustuuko se tieteelliseen näyttöön. Voidaan
kuitenkin katsoa, että kierrätetyn tai sertifioidun kuidun hankkiminen tukee metsäkadon ja maankäytön muuttamisen
vähentämistä biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkailla alueilla. Myöskään ekologisten kynnysarvojen
soveltaminen ja vaikutusten kohdentaminen Huhtamäkeen ei ollut olennaista tämän tavoitteen asettamisessa.
Huhtamäki ei ole käyttänyt biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä hyvityksiä tämän tavoitteen asettamisessa. Tavoite
on asetettu yhdessä liiketoimintasegmenttien ja keskeisten toimintojen edustajien kanssa, ja konsernin johtoryhmä on
tarkistanut ja hallitus hyväksynyt sen. Ulkoiset sidosryhmät eivät olleet mukana tavoitteen asettamisprosessissa.
Vuonna 2024 98 % ensiökuituraaka-aineista oli PEFC-, FSC®- tai SFI®-sertifioituja, mikä takaa, että kuitu on
jäljitettävissä kestävästi hoidettuihin metsiin. Useimmilla Huhtamäen kuitupakkauksia valmistavista tytäryhtiöistä on
alkuperäketjun jäljitettävyyttä koskeva sertifiointi, joka todentaa, että niillä on käytössään prosessit sertifioitujen
tuotteiden tuottamiseksi ja toimittamiseksi asiakkaille ja kuluttajille. Kierrätetyistä tai sertifioiduista lähteistä hankitun
kuidun osuudessa on viime vuosina ollut ainoastaan pieniä muutoksia. Tavoitteen saavuttaminen riippuu sertifioidun
kuidun saatavuudesta markkinoilla tietyillä alueilla ja asiakkaiden mieltymyksistä tuotteissa käytettävän kuidun suhteen.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 66
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset ja mahdollisuudet
Olennainen vaikutus tai mahdollisuus
Kuvaus
Sovellettavuus
Resurssien sisäänvirtaukset
Kielteinen
vaikutus
Raaka-aineiden hankinta
Huhtamäki
hankkii
erilaisia
raaka-aineita
pakkaustuotantoonsa,
mm.
kartonkia
ja
paperia,
muovia,
kemikaaleja
ja
muita
olennaisia
raaka-aineita.
Huhtamäen
hankintakäytännöillä
voi
olla
ympäristövaikutuksia,
erityisesti
luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyen.
Arvoketju
Resurssien ulosvirtaukset
Kielteinen
vaikutus
Tuotteiden hallinta käyttöiän
lopussa
Huolimatta
Huhtamäen
tuotesuunnittelutoimista
tuotteidensa
kierrätettävyyden
ja
kompostoitavuuden
parantamiseksi sekä jatkuvista toimenpiteistä
tuotteiden kierrätys- ja kompostointiasteiden
nostamiseksi, mahdollisia kielteisiä vaikutuksia
resurssien ulosvirtaukseen liittyen on edelleen
olemassa.
Nämä
vaikutukset
johtuvat
pääasiassa
tuotteiden
epäasianmukaisesta
käsittelystä
käyttöiän
lopussa,
kuten
vääränlaisesta
hävittämisestä
tai
riittämättömästä
kierrätysinfrastruktuurista,
mikä voi johtaa jätehuollon haasteisiin ja
ympäristöongelmiin,
mukaan
lukien
mikromuovin aiheuttama pilaantuminen.
Arvoketju
Jätteet, jätehuolto
Kielteinen
vaikutus
Jätehuolto
Huhtamäki
voi
vaikuttaa
tuotteidensa
loppukäsittelyyn
tuotesuunnittelun
ja
operatiivisten käytäntöjen avulla. Kielteisiä
vaikutuksia voidaan lieventää suunnittelemalla
tuotteet kierrätettäviksi tai kompostoitaviksi,
vähentämällä tuotannosta syntyvää jätettä ja
kasvattamalla toiminnasta syntyvän jätteen
kierrätykseen menevää osuutta.
Arvoketju ja oma
toiminta
Yhteisökohtainen
Myönteinen
vaikutus
Ruokahävikin vähentäminen
Huhtamäen
pakkausratkaisut
auttavat
vähentämään
ruokahävikkiä
pidentämällä
elintarviketuotteiden säilyvyyttä. Säilyttämällä
tuoreuden ja estämällä pilaantumisen nämä
pakkausratkaisut
vähentävät
osaltaan
ruokahävikkiin
liittyviä
kasvihuonekaasupäästöjä,
mikä
vaikuttaa
myönteisesti koko arvoketjuun.
Arvoketju
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 67
Mahdollisuus
Kiertotalouteen liittyvät
liiketoimintamahdollisuudet
Huhtamäellä
on
kiertotalouteen
liittyviä
liiketoimintamahdollisuuksia
erityisesti
kierrätettävien ja kompostoitavien tuotteiden
kehittämisessä.
Tämä
voi
vähentää
riippuvuutta ensiömateriaaleista, mikä johtaa
kustannussäästöihin
ja
parempaan
resurssitehokkuuteen.
Investoimalla
näille
alueille Huhtamäki pystyy myös vastaamaan
sääntelyvaatimuksiin ja kuluttajien kysyntään
kestävistä tuotteista, mikä tarjoaa kilpailuetua
ja mahdollistaa uusia tulovirtoja.
Arvoketju ja oma
toiminta
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
Huhtamäki käsittelee resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten ja mahdollisuuksien
hallintaa konsernin ympäristöpolitiikassa, Huhtamäen eettisissä toimintaohjeissa toimittajille ja alihankkijoille sekä
tuotteiden kiertotalou  p (”p”). ä  
Huhtamäki on sitoutunut huomioimaan resurssien käytön ja kiertotalouden näkökulmat tuotteiden elinkaaren eri
vaiheissa koko arvoketjussa ja edellyttää, että sen toimittajat noudattavat samoja periaatteita.
Konsernin ympäristöpolitiikassa esitetyt keskeiset sitoumukset koskevat kaikkia tunnistettuja resurssien sisään- ja
ulosvirtausten kielteisiä vaikutuksia. Näitä sitoumuksia ovat erityisesti kiertotalouden mukainen suunnittelu, jätteen
minimointi omassa tuotannossa sekä yhteistyö sidosryhmien kanssa jätehuoltoratkaisuiden kehittämiseksi tuotteiden
todellisten kierrätys- ja kompostointiasteiden nostamiseksi. Huhtamäen eettiset toimintaohjeet toimittajille ja
alihankkijoille edellyttävät, että toimittajat pyrkivät vähentämään toimintansa ympäristövaikutuksia ja suojelemaan
luonnonvaroja keskittyen erityisesti raaka-aineisiin ja jätehuoltoon. Lisäksi toimintaohjeissa asetetaan toimittajille
vaatimuksia, joiden mukaan niiden on noudatettava kaikkia sovellettavia lakeja, erityisesti niitä, jotka koskevat päästöjä
ilmaan, veden käyttöä ja jätevesipäästöjä sekä jätteen loppukäsittelyä. Nämä vaatimukset koskevat raaka-aineiden
hankintaan ja jätehuoltoon liittyviä olennaisia riskejä ja varmistavat, että riippuvuuksia luonnonvaroista hallitaan
kestävästi.
Huhtamäen tuotteiden kiertotalouteen liittyvät ja tekniset ominaisuudet riippuvat merkittävästi suunnittelupäätöksistä.
Päätökset vaikuttavat materiaalien valintaan, tuoterakenteeseen ja tuotteiden käyttöiän lopun hallintaan. Kiertotalouteen
keskittyvät
suunnitteluperiaatteet
on
kuvattu
Huhtamäen
suunnitteluperiaatteet-ohjeessa.
Periaatteet
ovat
yhdenmukaiset RecyClassin kehittämien muovipakkausten kierrätettävyyden suunnittelua koskevien ohjeiden kanssa
sekä 4evergreenin kehittämien kuitupohjaisia pakkauksia koskevien ohjeiden kanssa. RecyClass on monialainen aloite,
jonka tavoitteena on edistää muovituotteiden kiertotaloutta. 4evergreen on samoin monialainen yhteenliittymä
kuituperäisten pakkausten kestävyyden edistämiseksi. Huhtamäen suunnitteluperiaatteiden tavoitteena on edistää
kiertotalouden mukaista tuotesuunnittelua, joka tukee siihen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä,
parantaa tuotteiden käyttöiän lopun hallintaa ja tehostaa jätehuoltoa omissa toiminnoissa, jotka kaikki on tunnistettu
Huhtamäen olennaisiksi vaikutuksiksi. Suunnittelupäätökset myös vaikuttavat konsernin pakkausratkaisujen kykyyn
vähentää ruokahävikkiä pidentämällä elintarvikkeiden säilyvyyttä.
Huhtamäki soveltaa jätehierarkiaa periaatteissaan jätehuollon ja kiertotalouden edistämiseksi. Jätehierarkian
periaatteiden mukaisesti ensisijaisesti keskitytään jätteen syntymisen ehkäisemiseen, jonka jälkeen seuraa
uudelleenkäytön valmistelu, kierrätys tai muu hyödyntäminen ja viimeisenä vaihtoehtona hävittäminen. Tätä
lähestymistapaa tukevat myös Huhtamäen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet, jotka on kuvattu
konsernin ympäristöpolitiikassa ja joita suunnitteluperiaatteet vahvistavat. Tavoitteet on esitetty tarkemmin osiossa
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
.
Suunnitteluperiaatteet koskevat kaikkia Huhtamäen liiketoimintasegmenttejä maailmanlaajuisesti, ja ne ovat Huhtamäen
konsernin
johtoryhmän
hyväksymiä.
Johtoryhmä
on
myös
vastuussa
niiden
toteutuksen
valvonnasta.
Suunnitteluperiaatteet ovat kaikkien asianosaisten saatavilla Huhtamäen verkkosivuilla. Katso tarkempi kuvaus konsernin
ympäristöpolitiikasta ja Huhtamäen eettisistä toimintaohjeista toimittajille ja alihankkijoille sekä niiden toteuttamisesta
osiosta
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet
sivulta 46 ja osiosta
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet
sivulta 88.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 68
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet
Huhtamäki on sitoutunut edistämään kiertotaloutta ja resurssien tehokasta käyttöä tuotesuunnittelun ja raaka-aineiden
hankinnan kautta sekä työskentelemään yhdessä arvoketjun kumppaneiden kanssa parempien jätehuoltokäytäntöjen
kehittämiseksi sekä oman toiminnan että tuotteen käyttöiän lopun osalta.
Vuonna 2024 Huhtamäki keskittyi useisiin luonnonvarojen käyttöön ja kiertotalouteen liittyviin toimiin. Resurssien
sisäänvirtauksiin liittyen Huhtamäki piti yllä jatkuvaa ja meneillään olevaa tuotekehitysyhteistyötä asiakkaidensa kanssa
lisätäkseen uusiutuvan tai kierrätetyn materiaalin osuutta pakkausratkaisuissa sekä lisätäkseen kierrätettäviksi tai
kompostoitaviksi suunniteltujen pakkausten osuutta. Lisäksi vastuullisten materiaalien hankinnan edistämiseen käytettiin
sertifiointeja, erityisesti ensiökuitumateriaalien ja alumiinin kohdalla. Niihin kuitupohjaisiin pakkauksiin, joissa raaka-
aineen on oltava ensiömateriaalia soveltuvien tuoteturvallisuusvaatimusten täyttämiseksi, hankittiin FSC®-, PEFC-
(PEFC/02-31-385) ja SFI® -sertifioituja materiaaleja, mikä varmistaa jäljitettävyyden ja kestävyysperiaatteiden hallinnan.
Kuitumateriaalien lisäksi alumiinin hankinnassa käytettiin ASI (Aluminium Stewardship Initiative) -sertifiointeja.
Vuoden
mittaan
Huhtamäki
jatkoi
myös
elinkaariarviointien
tekemistä
vertaillakseen
eri
materiaali-
ja
prosessointivaihtoehtoja optimaalisen kestävyyssuorituskyvyn saavuttamiseksi. Huhtamäki lanseerasi myös uusia
ratkaisuja, esimerkiksi monomateriaalisia joustopakkauksia, jotka helpottavat pakkausten kierrätystä. Kiertotalouden
suunnitteluperiaatteita kierrätettävien ja kompostoitavien pakkausten osuuden lisäämiseksi sovelletaan jatkuvasti
tuoteinnovoinnin kaikilla osa-alueilla.
Huhtamäen tuotantolaitokset solmivat paikallisia kumppanuuksia jätehuoltoyritysten kanssa lisätäkseen vaarattoman
jätteen kierrätystä ja parantaakseen oman toiminnan jätehuoltoa. Lisäksi Huhtamäki noudatti tuotantolaitoksissaan Total
Productive Manufacturing -ohjelmaa ja ympäristöjärjestelmiä, jotka tukevat toiminnan jätehuoltokäytäntöjen
kehittämistä.
Pakkausten käyttöiän lopun haasteiden osalta Huhtamäki teki yhteistyötä arvoketjun kumppaneiden kanssa
parantaakseen kierrätystä ja kompostointia arvoketjun loppupäässä. Esimerkkejä näistä ovat The Cup Collective,
vuodesta 2022 alkaen toiminut kumppanuusohjelma, joka on keskittynyt kehittämään laajamittaista paperimukien
kierrätystä, sekä Huhtamäen kumppanuus Sporting Kansas Cityn, yhdysvaltalaisen jalkapallon pääsarjatason seuran
kanssa, jonka tavoitteena on pienentää stadionin ympäristöjalanjälkeä parantamalla jätehuoltoa. Näillä aloitteilla pyritään
myös torjumaan pakkauksista aiheutuvaa, tahattomasti luontoon päätyvää mikromuovia.
Vaikka konserni on ryhtynyt edellä mainittuihin toimiin havaittujen kielteisten vaikutusten lieventämiseksi, se ei ole vielä
tunnistanut yksittäisiä henkilöitä tai ryhmiä, joille sen olennaiset vaikutukset tosiasiassa aiheuttavat vahinkoa. Näin ollen
konsernilla ei ole ilmoitettavia tietoja toimista, joita olisi tarjottu yksin tai yhteistyössä tai joilla olisi tuettu korjaavia
toimenpiteitä niille, jotka ovat vaikutusten kohteena.
Kaikkia resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä toimintoja tehdään jatkuvasti, ja niiden odotetaan jatkuvan lyhyellä
ja keskipitkällä aikavälillä. Niiden laajuutta ja suuntaa ohjaavat Huhtamäen strategia, asiakkaiden tarpeet ja sääntelyn
vaatimukset. Toimien odotetaan edistävän kiertotaloutta Huhtamäen prosesseissa ja arvoketjussa ja tukevan konsernin
strategiaa tulla ensisijaiseksi kumppaniksi vastuullisten pakkausratkaisujen tarjoajana. Näissä toimissa keskitytään
erityisesti sen varmistamiseen, että käytetyt materiaalit valitaan harkiten ja että tuotteet voivat edistää kiertotaloutta
niiden suunnitellun käytön jälkeen.
Huhtamäellä ei tällä hetkellä ole merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja, jotka on kohdistettu määriteltyjen resurssien
käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien toimien toteuttamiseen. Toteuttamista varten on kuitenkin varattu pienempiä
taloudellisia ja muita resursseja, kuten konsernin ja segmenttien henkilöstöresursseja.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 69
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
Tavoite
Laajuus
2024 tulos
Yli 80 % tuotteissamme käytetyistä materiaaleista on uusiutuvia
tai kierrätettyjä vuoteen 2030 mennessä
Perusvuosi: 2020
Perustason arvo: 67,3 %
Arvoketjun
alkupää
65,4 %
100 % tuotteistamme suunnitellaan kierrätettäviksi,
kompostoitaviksi tai uudelleenkäytettäviksi vuoteen 2030
mennessä
Perusvuosi: 2020
Perustason arvo: 70,1 %
Oma toiminta
72,0 %*
Yli 90 % tuotannosta syntyvästä vaarattomasta jätteestä
kierrätetään tai kompostoidaan vuoteen 2030 mennessä
Perusvuosi: 2020
Perustason arvo: 70,1 %
Oma toiminta
81,6 %
Jätteestä 0 % menee kaatopaikalle vuoteen 2030 mennessä
Perusvuosi: 2020
Perustason arvo: 19,7 %
Oma toiminta
5,5 %
*
Kaikki väittämät tai luokitukset ovat yleisiä lausumia, eivätkä ne tarkoita, että tuote voidaan tällä hetkellä kierrättää tai kompostoida
kaikkialla maailmanlaajuisesti. Mahdollisuus tuotteen kierrätykseen tai kompostointiin riippuu siitä, millaisiin kierrätysohjelmiin
kuluttajilla tai muilla sidosryhmillä on pääsy kullakin markkina-alueella tai maantieteellisellä alueella. Lausuma ei siten muodosta ISO
14021 -standardin, FTC Green Guides -ohjeiden, ICC-ohjeistuksen tai muun kansallisen, valtiollisen tai paikallisen lain, asetuksen tai
standardin mukaista kierrätettävyyttä tai kompostoituvuutta koskevaa lausumaa. Kompostoitavuudesta tai kierrätettävyydestä on
hankittava lisätietoja tiettyjen tuotteiden, markkinoiden tai maantieteellisten alueiden osalta. Riippumattoman oikeudellisen
asiantuntijan neuvoja tulisi harkita ennen kompostointi- tai kierrätettävyyslausumien tekemistä tietyillä markkinoilla tai
maantieteellisillä alueilla tai mitä tahansa tiettyä tuotetta koskien.
Huhtamäen resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat tavoitteet tukevat konsernin ympäristöpolitiikan kohdassa
Jätteet ja kiertotaloussuunnittelu
esitettyjen sitoumusten saavuttamista. Nämä tavoitteet on valittu seurattaviksi, koska
ne käsittelevät Huhtamäelle olennaisiksi tunnistettuja resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä aiheita, jotka
auttavat seuraamaan edistymistä kohti vuoden 2030 strategian tavoitteita.
Kaikki tavoitteet ovat maantieteelliseltä kattavuudeltaan maailmanlaajuisia. Tavoitteiden toteutumista seurataan
kuukausittain tuotantolaitoksilta kerättävien tietojen perusteella, lukuun ottamatta tavoitetta suunnitella kaikki tuotteet
kierrätettäviksi, kompostoitaviksi tai uudelleenkäytettäviksi, joka raportoidaan vuosittain. Huhtamäki noudattaa yleisesti
hyväksyttyjä määritelmiä uusiutuville ja kierrätetyille materiaaleille sekä vaarallisten ja vaarattomien jätevirtojen
erottelulle. Kierrätettäviksi, kompostoitaviksi tai uudelleenkäytettäviksi suunniteltujen tuotteiden tavoite lasketaan
liikevaihdon perusteella, kun taas kaikki muut tavoitteet lasketaan massaperusteisesti.
Huhtamäki on kehittänyt tekniset kriteerit tuotteidensa kierrätettävyyden, kompostoitavuuden ja
uudelleenkäytettävyyden arvioimiseksi. Nämä tekniset kriteerit noudattavat RecyClassin julkaisemia ohjeita
muovipakkauksille ja 4evergreenin julkaisemia ohjeita kuitupohjaisille pakkauksille. Kriteereissä määritetään
materiaalikoostumusta koskevat vaatimukset tuotteille, joita voidaan pitää kierrätettävinä tai kompostoitavina.
Tyypillisiä esimerkkejä tuotteista, jotka täyttävät tämän tavoitteen vaatimukset, ovat muotoonpuristetut kuitutuotteet
sekä kartonki- ja paperituotteet, jotka on riittävästi testattu vakiintuneiden menetelmien mukaisesti, sekä Huhtamäen
blueloop™-tuotteet.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet eivät perustu lainsäädäntöön, vaan ne ovat Huhtamäen
vapaaehtoisesti asettamia. Kaikkien tavoitteiden voidaan kuitenkin katsoa tukevan esimerkiksi EU:n kiertotalouden
toimintasuunnitelman tavoitteita. Tavoitteiden luonteesta johtuen ei voida päätellä, perustuvatko ne tieteelliseen
näyttöön.
Tavoitteet on asetettu yhdessä liiketoimintasegmenttien ja keskeisten toimintojen edustajien kanssa, ja
konsernin johtoryhmä on tarkistanut ja hallitus hyväksynyt ne. Ulkoiset sidosryhmät eivät olleet mukana tavoitteiden
asettamisprosessissa. Tavoitteita koskevissa menetelmissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia raportointivuoden
aikana.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 70
Huhtamäki on edistynyt hyvin näiden tavoitteiden saavuttamisessa perusvuodesta 2020 lähtien, lukuun ottamatta
uusiutuvia tai kierrätettyjä materiaaleja koskevaa tavoitetta, jossa kehitys on pysynyt hieman paikallaan viime vuosina.
Tuoteinnovaatioissa käytetään kuitenkin yhä enemmän uusiutuvia ja kierrätettyjä materiaaleja, mikä ennakoi myönteistä
kehitystä tuloksille tämän tavoitteen suhteen tulevaisuudessa.
Huhtamäen tavoitteet käsittelevät kattavasti kiertotalouden edistämisen eri osa-alueita. Uusiutuvia tai kierrätettyjä
materiaaleja koskeva tavoite liittyy erityisesti kierrätysmateriaalien käyttöasteen edistämiseen, uusiutuvien resurssien
kestävään hankintaan ja käyttöön sekä ensiöraaka-aineiden käytön minimointiin. Näin ollen tämä tavoite tukee myös
myönteisesti pyrkimyksiä torjua kestämättömien hankintakäytäntöjen aiheuttamaa biologisen monimuotoisuuden
vähenemistä. Kierrätettäviksi, kompostoitaviksi tai uudelleenkäytettäviksi suunniteltuja tuotteita koskeva tavoite koskee
erityisesti tuotteiden kiertotalouteen perustuvaa tuotesuunnittelua. Kaksi muuta tavoitetta, jotka koskevat vaarattoman
jätteen kierrätystä ja kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrän vähentämistä, liittyvät jätehuoltoon.
Jätehierarkian tasojen osalta uusiutuvien tai kierrätettyjen materiaalien käyttöä, kierrätettäviksi, kompostoitaviksi tai
uudelleenkäytettäviksi suunniteltuja tuotteita sekä vaarattoman jätteen kierrätystä tai kompostointia koskevat tavoitteet
liittyvät tasoon kierrätys, ja viimeinen tavoite olla toimittamatta jätettä kaatopaikalle, liittyy joko tasoon kierrätys tai muu
hyödyntäminen riippuen siitä, mihin jäte sijoitetaan kaatopaikan sijasta.
Kuva 1. Huhtamäen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien tavoitteiden kohdentaminen eri jätehierarkian
tasoille ja kiertotalouden edistämisen keinoihin.
Resurssien sisäänvirtaukset
Taulukko 8. Resurssien sisäänvirtaukset
Toiminnassa käytetyt materiaalit
2024
Tuotteiden ja käytettyjen teknisten ja biologisten materiaalien
kokonaispaino (t)
1 346 617
Kestävästi
hankittujen
biologisten
materiaalien
ja
pakkausten
prosenttiosuus (%)
29,5 %
Tuotteiden ja palveluiden valmistuksessa käytettyjen kierrätettyjen
materiaalien absoluuttinen paino, pakkaus mukaan lukien (t)
392 717
Kierrätettyjen materiaalien prosenttiosuus (%)
29,2 %
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 71
Laskentamenetelmät
Taulukossa 8 esitetyt resurssien sisäänvirtaukset on johdettu tuotantolaitosten toiminnanohjausjärjestelmistä saaduista
ostotiedoista, ja ne heijastavat todelliseen laskutukseen perustuvia lukuja. Käytettyjen biologisten ja vaihtoehtoisten tai
kierrätettyjen materiaalien prosenttiosuuslaskelmissa nimittäjä on ilmoitettujen tuotteiden ja materiaalien kokonaispaino.
Käytettyjen tuotteiden ja teknisten ja biologisten materiaalien kokonaispaino sisältää kaiken Huhtamäen raaka-aineiden
käytön, mukaan lukien tuotanto- ja kunnossapitokemikaalit, kuitumateriaalit, muovit, metallit ja pakkausmateriaalit.
Biologisten
materiaalien
prosenttiosuuden
laskennassa
Huhtamäki
määrittelee
kestävästi
hankituksi
kaikki
ensiökuitumateriaalit kestävästi hoidetuista metsistä, jotka on sertifioinut Forest Stewardship Council (FSC®),
Programme for the Endorsement of Forest Certification (PEFC/02-31-385), Sustainable Forestry Initiative (SFI®) tai
muu vastaava ja hyvämaineinen sertifiointijärjestelmä. Kierrätettyyn materiaaliin lasketaan mukaan sekä kuluttajakäytön
jälkeinen (eli kotitalouksista peräisin oleva kierrätetty paperi) että teollisuustuotannon jälkeinen (eli teollisuudesta
peräisin oleva kierrätyspaperi) kuitu.
Mittareiden mittaamista ei ole validoinut mikään ulkopuolinen taho.
Tunnistetut rajoitukset
Käytettyjen pakkausmateriaalien osalta vain PEFC-sertifioitujen materiaalien osuus sisältyy laskentaan kaksinkertaisen
laskennan välttämiseksi. Jotkin pakkausmateriaalit on sertifioitu useiden järjestelmien mukaan. PEFC on Huhtamäen
yleisimmin käyttämä pakkausmateriaalien sertifiointijärjestelmä.
Resurssien ulosvirtaukset
Taulukko 9. Jäte
Jäte
2024
Syntyneen jätteen kokonaismäärä (t)
206 835
Painon mukaan laskettu vaarallisen jätteen kokonaismäärä, joka on ohjattu
loppukäsittelystä muualle (t)
11 561
valmistelu uudelleenkäyttöä varten
38
kierrätys
11 523
Painon mukaan laskettu vaarattoman jätteen kokonaismäärä, joka on ohjattu
loppukäsittelystä muualle (t)
115 574
valmistelu uudelleenkäyttöä varten
1 764
kierrätys
153 811
Painon mukaan laskettu vaarallisen jätteen kokonaismäärä, joka on ohjattu
loppukäsittelyyn (t)
4 691
poltto
4 497
kaatopaikka
194
Painon mukaan laskettu vaarattoman jätteen kokonaismäärä, joka on ohjattu
loppukäsittelyyn (t)
35 009
poltto
23 770
kaatopaikka
11 240
Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä (t)
39 700
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus (%)
19,2
Syntyvän vaarallisen jätteen kokonaismäärä (t)
16 252
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 72
Laskentamenetelmät
Huhtamäen toiminnasta syntyvät jätevirrat, kuten taulukossa 10 esitetään, on jaettu kahteen pääluokkaan, vaarattomaan
ja vaaralliseen jätteeseen. Näihin luokkiin sisältyy sekä prosessi- että kunnossapitojäte. Prosessijätteen koostumukseen
kuuluu materiaaleja, kuten kartonki, muovi, alumiini, puu ja pahvi. Kunnossapitojäte koostuu kemikaaleista, käytetystä
öljystä ja muista tarpeettomista koneen varaosista, mukaan lukien elektroniikkaromu. Ilmoitetut jätemäärät perustuvat
todellisiin mittauksiin, ja tiedot on saatu eri lähteistä, kuten laskuista, kuorman punnituslomakkeista ja
jätehuoltojärjestelmästä, tuotantolaitoksen tekniikasta ja prosesseista riippuen.
Mittareiden mittaamista ei ole validoinut mikään ulkopuolinen taho.
Huhtamäki on tunnistanut tuotteiden ja pakkausmateriaalien kierrätettävien ainesten osuutta koskevan mittarin
olennaiseksi, mutta sitä ei tällä hetkellä raportoida johtuen haasteista tiedonkeruussa. Huhtamäki on sitoutunut
kehittämään raportointivalmiuksiaan voidakseen raportoida tämän mittarin lähitulevaisuudessa. Sillä välin kierrätettäviksi,
kompostoitaviksi tai uudelleenkäytettäviksi suunniteltujen tuotteiden tavoite antaa samankaltaista tietoa Huhtamäen
tuotteiden panoksesta kiertotalouteen.
Tunnistetut rajoitukset
Huhtamäen tutkiessa erilaisten raaka-aineiden, kuten biopohjaisten muovien, käyttöä, syntyy myös uusia jätevirtoja,
jotka eivät ole täysin yhdenmukaisia nykyisten raportointiohjeiden kanssa ja tämän vuoksi joissakin tuotantolaitoksissa
niitä ei ole raportoitu osana kokonaisjätemäärää. Huhtamäki on sitoutunut ryhtymään vuoden 2025 aikana toimiin, jotta
nämä uudet jätevirrat saadaan sisällytettyä täysimääräisesti osaksi raportointia.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 73
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1 Oma työvoima
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset ja riskit
Olennainen vaikutus tai riski
Kuvaus
Sovellettavuus
Työolot
Myönteinen
vaikutus
Työllisyysturvan tarjoaminen
Tarjoamalla
työllisyysturvaa
kansallisen
ja
paikallisen
lainsäädännön
mukaisesti,
ja
esimerkiksi pitkäaikaisia työsopimuksia, vaikutus
voi olla erityisen myönteinen ja parantaa
työntekijöiden
pysyvyyttä
sekä
edistää
sitoutumista ja tuottavuutta.
Oma toiminta
Myönteinen
vaikutus
Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelun edistäminen
Osapuolten vuoropuhelun edistäminen oman
työvoiman ja johdon välillä voi johtaa parempaan
edustukseen ja parempiin työpaikan suhteisiin
sekä lisätä sitoutumista ja motivaatiota.
Oma toiminta
Kielteinen ja
myönteinen
vaikutus
Terveyden ja turvallisuuden
hallinta
Turvallisen
ja
terveellisen
työympäristön
tarjoaminen
varmistaa
työntekijöiden
hyvinvoinnin ja lisää tuottavuutta. Vastaavasti
työturvallisuuden
laiminlyönti
voi
uhata
terveyttä,
lisätä
tapaturmia
ja
johtaa
poissaoloihin
tai
työvoiman
vaihtuvuuteen.
Priorisoimalla turvallisuutta Huhtamäki vaalii
sitoutunutta ja tuottavaa työvoimaa ja vähentää
samalla riskejä.
Oma toiminta
Yhteisökohtainen
Kielteinen
vaikutus
Kemikaaliturvallisuus
tuotantoprosessissa
Tuotannon henkilöstö voi altistua erilaisille
kemikaaleille
tietyissä
osissa
prosesseja.
Kemikaaliturvallisuus
on
myös
tunnistettu
olennaiseksi aiheeksi Huhtamäen toimialalla.
Oma toiminta
Riski
Ammattitaitoisen työvoiman
puutteesta aiheutuva
taloudellinen riski
Ammattitaitoisen työvoiman ja osaamisen puute
voi
aiheuttaa
merkittäviä
haasteita
tuotantolinjojen resursoinnissa, mikä voi johtaa
viivästymisiin valmistusprosesseissa. Vaikka tämä
taloudellinen riski voi aluksi ilmetä paikallisella tai
alueellisella tasolla, se voi nopeasti eskaloitua
maailmanlaajuiseksi ongelmaksi ja siten lisätä
siihen liittyviä taloudellisia riskejä.
Oma toiminta
Tasa-arvoinen kohtelu ja mahdollisuudet kaikille
Myönteinen
vaikutus
Osallistaminen ja
monimuotoisuus työpaikalla
Edistämällä
osallistavaa
ja
monimuotoista
työyhteisöä
Huhtamäki
voi
edesauttaa
innovointia ja luovuutta, lisätä työntekijöiden
sitoutumista
ja
hyvinvointia
sekä
parantaa
asiakastyytyväisyyttä, kasvua ja suoriutumista.
Oma toiminta
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 74
Kielteinen
ja
myönteinen
vaikutus
Sukupuolten tasa-arvo ja
sama palkka samanarvoisesta
työstä
Saman palkan varmistaminen samanarvoisesta
työstä edistää osallistavaa työympäristöä ja voi
lisätä työntekijöiden sitoutumista. Vastaavasti
samapalkkaisuuden
laiminlyönti
voi
johtaa
kielteisiin
seurauksiin,
kuten
sitoutumisen
vähenemiseen,
vaihtuvuuden
kasvuun
sekä
mahdollisiin oikeudellisiin ja maineeseen liittyviin
riskeihin.
Oma toiminta
Myönteinen
vaikutus
Säännöllisten koulutusten ja
kehitysmahdollisuuksien
tarjoaminen
Sen varmistaminen, että kaikilla työntekijöillä on
kehittymismahdollisuuksia ja pääsy säännölliseen
koulutukseen,
vaikuttaa
myönteisesti
Huhtamäen toimintaan, esimerkiksi
parantamalla
työntekijöiden
kyvykkyyksiä,
lisäämällä
työntekijöiden sitoutumista sekä parantamalla
tuottavuutta ja suoriutumista.
Oma toiminta
Huhtamäen omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksinkertaisessa
olennaisuuden arvioinnissa, joka kuvataan tarkemmin osiossa
Kuvaus prosesseista, joilla tunnistetaan ja arvioidaan
olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksi
a alkaen sivulla 32. Huhtamäen maailmanlaajuisen transformaation
lähtökohtana on valittujen strategisten kyvykkyyksien systemaattinen kehittäminen sekä sitoutuminen turvallisuuden
parantamiseen ja osaajien menestykseen kannustaminen. Monet oman työvoiman olennaisista aiheista liittyvät läheisesti
konsernin 2030-strategiaan.
Omaan työvoimaan kohdistuvat todelliset ja mahdolliset vaikutukset liittyvät Huhtamäen strategiseen tavoitteeseen
tarjota työntekijöilleen sitouttavin, motivoivin ja turvallisin työpaikka. Huhtamäen omaa työvoimaa, joihin olennaiset
vaikutukset saattavat kohdistua, ovat Huhtamäkeen työsuhteessa olevat työntekijät sekä kolmansien osapuolten
tarjoamat vuokratyöntekijät. Huhtamäki toimii maailmanlaajuisesti useilla alueilla, myös sellaisilla, joissa työllisyysturvaa
ja työturvallisuutta ei voida välttämättä aina taata. Sen vuoksi työllisyysturva, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu sekä
terveys ja turvallisuus on tunnistettu olennaisiksi aiheiksi. Huhtamäki voi käytäntöjensä ja toimiensa kautta vaikuttaa
myönteisesti tarjoamalla työllisyysturvaa ja hyvät työolosuhteet toimipaikoillaan.
Osaava työvoima on välttämätöntä strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä tehokkuuden ja tuottavuuden
parantamiseksi. Osaajien kehittämis- ja koulutusmahdollisuuksia koskevat toimet suunnitellaan siten, että varmistetaan
asianmukaiset kyvykkyydet ja taidot strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden
kielteinen vaikutus on ensisijaisesti paikallinen, ja siten sen merkitys Huhtamäen toimintaan vaihtelee. Tärkeimmät
riskitekijät ovat tiettyjen toimipaikkojen syrjäinen sijainti, mikä vaikuttaa ammattitaitoisten työntekijöiden yleiseen
saatavuuteen, sekä kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta muilla alueilla. Ottamalla huomioon tunnistetut myönteiset
vaikutukset ja mahdollisuudet Huhtamäki voi paremmin vähentää ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen liittyvää
mahdollista
riskiä
ja
siten
pienentää
taloudellisia
riskejä.
Työntekijöiden
palkka
määritellään
paikallisten
markkinakäytäntöjen mukaisesti. Huhtamäki on tietoinen mahdollisesta kielteisestä vaikutuksesta, joka voisi aiheutua
siitä, että samanarvoisesta työstä ei maksettaisi samaa palkkaa. Tähän liittyvää systeemistä tai laaja-alaista ongelmaa ei
kuitenkaan ole tunnistettu. Edistämällä osallistamista, tasapuolista kohtelua ja monimuotoisuutta Huhtamäki pyrkii
lisäämään työntekijöiden sitoutumista ja suorituskykyä.
Turvallisuus on Huhtamäen toiminnan perusta, sillä terveys- ja turvallisuusongelmilla voi toteutuessaan olla merkittäviä
vaikutuksia. Turvallisuuden parantaminen onkin yksi Huhtamäen keskeisimmistä strategisista prioriteeteista. Terveys- ja
turvallisuusvaikutukset liittyvät olennaisesti Huhtamäen toimintaan. Sen vuoksi Huhtamäki pyrkii hallitsemaan kaikkia
tuotantoprosessiensa riskejä, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti sen työvoimaan. Kemikaaliturvallisuuteen kohdistuvia
kielteisiä vaikutuksia esiintyy laajalti niissä Huhtamäen toimipaikoissa, joissa kemikaaleja käytetään, ja niiden vakavuus
vaihtelee käytössä olevasta tekniikasta riippuen. Huhtamäki on sitoutunut hallitsemaan järjestelmällisesti ja tehokkaasti
tunnistettuja terveys- ja turvallisuusriskejä, mukaan lukien kemikaaliturvallisuutta, varmistaakseen turvallisen työpaikan
riippumatta maantieteellisestä sijainnista. Noudattamalla paikallista lainsäädäntöä, sisäisiä toimintaperiaatteita ja
menettelytapoja Huhtamäki pyrkii ylläpitämään korkeaa turvallisuuden ja hyvinvoinnin tasoa, jotta se voi tarjota
turvallisen työympäristön työntekijöilleen.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 75
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
Huhtamäki on sitoutunut hallitsemaan kaikkiin työntekijäryhmiinsä kohdistuvia olennaisia vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia sellaisilla toimintaperiaatteilla ja käytännöillä, jotka keskittyvät hyvinvointiin, kehittymiseen ja
turvallisuuteen. Asiakirjoissa kuvataan periaatteet ja odotukset, jotka koskevat yhdenmukaisia työsuhdekäytäntöjä,
työolosuhteita sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koko organisaatiossa. Asiakirjat ovat saatavilla omalle työvoimalle
Huhtamäen intranetissä, ja kaikkien edellytetään olevan tietoisia näistä toimintaperiaatteista ja toimivan niiden
mukaisesti. Keskeisimmät asiakirjat ovat myös muiden ulkoisten sidosryhmien saatavilla Huhtamäen verkkosivuilla.
Asiakirja
Keskeinen sisältö
Laajuus
Vastuu
toteutuksesta
Konsernin ihmisoikeuspolitiikka
Huhtamäen sitoumus
kunnioittaa ihmisoikeuksia
omassa organisaatiossaan ja
arvoketjussaan
Oma työvoima
Arvoketjun
työntekijät
Muut ulkoiset
sidosryhmät
Konsernin
johtoryhmä
Eettiset toimintaohjeet
Huhtamäen eettiseen
liiketoiminnan harjoittamiseen
ja yrityskulttuuriin liittyvät
toimintaperiaatteet
Omat työntekijät
Hallitus,
konsernin
johtoryhmä
Eettiset toimintaohjeet
Huhtamäen toimittajille ja
alihankkijoille
Eettiset, oikeudelliset,
ympäristöön liittyvät ja
yhteiskunnalliset
vähimmäisvaatimukset
Huhtamäen liikekumppaneille
Vuokratyöntekijät
Arvoketjun
työntekijät
Konsernin
johtoryhmä
Konsernin ilmoituksia ja sisäisiä
tutkintoja koskeva politiikka
(Group Speak Up and
Investigations Policy)
Periaatteet epäillyistä tai
havaituista rikkomuksista tai
laiminlyönneistä ilmoittamiseen
ja niiden tutkimiseen ja
käsittelemiseen
Oma työvoima
Arvoketjun
työntekijät
Muut ulkoiset
sidosryhmät
Konsernin
johtoryhmä
Globaalit työsuhteita ohjaavat
periaatteet
Työsuhteita ohjaavat
periaatteet
Oma työvoima
Konsernin
johtoryhmä
Huhtamäen työolosuhteisiin
liittyvät vaatimukset
Viitekehys reilujen, turvallisten
ja hyvien työolosuhteiden
varmistamiseksi kaikissa
Huhtamäen toimipaikoissa
Oma työvoima
Konsernin
johtoryhmä
Konsernin työterveys- ja
työturvallisuustoimintaohje
(OHS)
Alan ja muiden ulkoisten
vaatimusten mukaiset
turvallisuus-, hyvinvointi- ja
riskien lieventämisperiaatteet
Oma työvoima
Konsernin
johtoryhmä
Globaali ohjeistus työterveyteen
ja -turvallisuuteen
Viitekehys minimivaatimusten,
reilujen, turvallisten ja hyvien
työolojen aikaansaamiseksi
kaikissa Huhtamäen
toimipaikoissa
Oma työvoima
Arvoketjun
työntekijät
Konsernin
johtoryhmä
Rekrytointipolitiikka ja -ohjeet
Rekrytointiperiaatteet, roolit ja
ohjeet
Oma työvoima
Konsernin
johtoryhmä
Konsernin monimuotoisuutta,
yhdenvertaisuutta ja osallisuutta
ohjaavat periaatteet
Sitoumus monimuotoisen,
yhdenvertaisen ja osallistavan
työympäristön vaalimiseen
Oma työvoima
Arvoketjun
työntekijät
Muut ulkoiset
sidosryhmät
Konsernin
johtoryhmä
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 76
Toimintaperiaatteet ja ohjeet viedään käytäntöön globaalisti, alueellisesti ja paikallisesti päivittäisen johtamisen kautta
henkilöstöhallinnon (HR) organisaation tuella, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset työsuhdekäytännöt ja
työntekijäkokemus Huhtamäellä. Lisäksi jokaiselle työntekijälle järjestetään vuosittain pakollinen eettisiä toimintaohjeita
koskeva
koulutus.
Globaalien
toimintaperiaatteiden
ja
ohjeiden
tuntemuksen
lisäämiseksi
esihenkilöille
ja
henkilöstöosastolle jaetaan uutisia ja artikkeleita kohdistettujen uutiskirjeiden kautta. Lisäksi Huhtamäen intranetissä
julkaistaan artikkeleita, jotka ovat koko organisaation saatavilla.
Ihmisoikeuspolitiikkaan sisältyvät sitoumukset
Huhtamäki on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja työntekijöiden perusoikeuksia kaikessa toiminnassaan.
Konsernin ihmisoikeuspolitiikassa ilmaistaan tuki kansainvälisesti tunnustetuille ihmisoikeusperiaatteille ja
-
viitekehyksille,
kuten
kansainväliselle
ihmisoikeusasiakirjalle
ja
kansainvälisen
työjärjestön
(ILO)
työelämän
perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevalle julistukselle. Politiikassa mainitaan myös Huhtamäen sitoutuminen
ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoiteprosessien (due diligence) jatkuvaan parantamiseen kuten se on määritelty
yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa YK:n ohjaavissa periaatteissa.
Konsernin ihmisoikeuspolitiikka linjaa Huhtamäen sitoumusta siihen, että kaikkia kohdellaan arvokkaasti ja
kunnioittavasti, ja että työolosuhteet ovat oikeudenmukaiset. Syrjintä ja kaikenlainen pakkotyö tai lapsityövoiman käyttö
oman työvoiman keskuudessa on kiellettyä. Huhtamäen toimittajien ja muiden liikekumppaneiden odotetaan
noudattavan samoja periaatteita. Huhtamäen globaalit työsuhteita ohjaavat periaatteet ja työolosuhteisiin liittyvät
vaatimukset korostavat Huhtamäen kantaa näihin aiheisiin oman työvoiman osalta.
Huhtamäen valitusmekanismeja ja prosesseja asianmukaisten korjaavien toimien tarjoamiseksi rikkomustilanteissa on
kuvattu osiossa
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
sivulla 77. Konsernin ihmisoikeuspolitiikassa tunnistetaan myös, että on tärkeää ottaa huomioon mahdollisesti
haavoittuvassa asemassa olevat ja syrjäytyneet ryhmät, ja Huhtamäki sitoutuu huomioimaan näiden ryhmien kohtaamia
erityishaasteita ja varmistamaan, että heidän oikeuksiaan ja hyvinvointiaan kunnioitetaan.
Yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen ja syrjinnän estäminen
Huhtamäki on ottanut käyttöön useita toimintaperiaatteita, joiden tarkoituksena on poistaa syrjintää ja häirintää sekä
edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Konsernin ihmisoikeuspolitiikka, Huhtamäen eettiset toimintaohjeet sekä
Huhtamäen työolosuhteisiin liittyvät vaatimukset jäsentävät Huhtamäen sitoutumisen monimuotoisuuteen ja
yhdenvertaisiin työllistymismahdollisuuksiin. Näiden painopisteenä on kaikkien kohteleminen arvokkaasti ja
kunnioittavasti ilman syrjintää eri päätöksissä ja tilanteissa työsuhteen elinkaaren aikana. Epäkunnioittava tai sopimaton
käytös, epäreilu kohtelu tai vastatoimet ovat kiellettyjä.
Globaaleissa työsuhteita ohjaavissa periaatteissa määritellään erityisesti, miten häirinnän ehkäisy tulee ottaa huomioon
paikallisissa toimintaperiaatteissa. Kaikilla Huhtamäen toimipaikoilla edellytetään olevan asianmukaiset paikalliset
toimintaperiaatteet tai käytännöt näiden periaatteiden toimeenpanemiseksi paikallisen lainsäädännön mukaisesti.
Huhtamäki on globaalien työsuhdeohjeiden mukaisesti sitoutunut kehittämään työntekijöidensä osaamista organisaation
kaikilla tasoilla.
Konsernin rekrytointipolitiikassa ja -ohjeissa täsmennetään, että kaikkia päteviä hakijoita harkitaan palkattavaksi ilman
ikään, rotuun, sukupuoleen, ihonväriin, uskontoon, kansalliseen alkuperään, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-
identiteettiin, veteraaniasemaan, vammaisuuteen tai muuhun suojeltuun luokkaan perustuvaa syrjintää. Huhtamäen
sitoutuminen oman työvoiman hyvinvoinnin ja asianmukaisen kohtelun edistämiseen on kirjattu konsernin
monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta koskeviin ohjaaviin periaatteisiin.
Työturvallisuuden hallinta
Konsernin työterveys- ja työturvallisuustoimintaohjeessa sekä globaalissa ohjeistuksessa terveellisiin ja turvallisiin
työoloihin kuvataan Huhtamäen sitoutuminen turvallisen ja terveellisen työpaikan tarjoamiseen työntekijöilleen sekä sen
keinot lieventää, vähentää ja estää työtapaturmia samalla, kun toiminnassa pyritään noudattamaan korkeimpia
mahdollisia standardeja. Turvallisuusjohtamisjärjestelmät kattavat kaikki toiminnot ja oman työvoiman sekä Huhtamäen
toimitiloissa toimivat urakoitsijat ja vierailijat. Sekä johtamisjärjestelmät että globaali katsaus terveellisiin ja turvallisiin
työoloihin perustuvat ISO 45001 -standardiin, ja niiden tarkoituksena on varmistaa, että kaikki toimipaikat täyttävät tai
ylittävät paikalliset määräykset ja Huhtamäen sisäiset vaatimukset. Poikkeamia ja puutteita seurataan säännöllisesti, ja
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 77
niihin liittyviä toimenpiteitä toteutetaan toistumisen estämiseksi. Huhtamäki on sitoutunut noudattamaan kemikaaleja
koskevia lakeja. Konsernin pyrkimys vähentää kemikaalien kulutusta tuotannossa on määritelty konsernin
ympäristöpolitiikassa, joka on kuvattu osiossa
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet
sivulla 46.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa
Huhtamäki on sitoutunut olemaan vuorovaikutuksessa oman työvoimansa kanssa, ja sen tavoitteena on luoda avoin
kaksisuuntainen vuoropuhelu ja palautemekanismit toiminnan jatkuvaan parantamiseen yhteistyössä. Tämä sitoumus
koskee kaikkia toimipaikkoja, myös niitä, joissa on lakisääteisiä rajoituksia ammattiliittojen perustamiseen ja/tai niihin
liittymiseen. Vuorovaikutusta Huhtamäen omien työntekijöiden ja työntekijöiden edustajien kanssa tapahtuu sekä
suoraan että välillisesti. Koska Huhtamäen strategiset tavoitteet ja kestävyyteen liittyvät toimet (katso lisätietoja
kohdasta
Huhtamäen strategia ja kestävyys
sivulta 23) voivat lisätä esimerkiksi työntekijöiden koulutukseen tai
kyvykkyyksien kehittämiseen liittyviä tarpeita, olemassa olevat vuoropuhelumekanismit edistävät osapuolten
sitoutumista.
Euroopassa eurooppalainen yritysneuvosto (European Works Council, EWC) yhdistää Huhtamäen hallintoelinten jäsenet
ja valitut EWC:n edustajat kaikista Huhtamäen toimipaikoista kerran vuodessa. Huhtamäen henkilöstö- ja
turvallisuusjohtaja vastaa EWC:stä. Lisäksi neljännesvuosittain järjestetään EWC-ohjauskomitean kokous, jossa
keskustellaan osapuolten yhdessä päättämistä ajankohtaisista asioista.
Jatkuva vuoropuhelu mahdollistetaan Huhtamäen omille työntekijöille toimitusjohtajan johtaman neljännesvuosittaisen
globaalin johdon tapaamisen, sekä liiketoimintasegmenteissä ja toiminnoissa järjestettävien neljännesvuosittaisten
townhall-kokousten kautta. Näistä kokouksia vastaavat vastaavien liiketoimintasegmenttien ja toimintojen johtajat. Johto
jakaa säännöllisesti tietoa Huhtamäen strategiasta, prioriteeteista, liiketoimintasuunnitelmista ja tuloksista, ja tietojen
odotetaan
jalkautuvan
organisaatioon.
Paikallisella
tasolla
toimipaikoissa
järjestetään
asiantuntija-
ja
kohderyhmäkeskusteluja tarpeen mukaan, jotta voidaan mahdollistaa vuoropuhelu ja sovittujen parannus- ja
kehitystoimien seuranta. Vuorovaikutus- ja vuoropuhelumekanismien tehokkuutta mitataan tarjoamalla mahdollisuuksia
esittää kysymyksiä ja antaa palautetta kokousten aikana. Toimipaikoissa, joissa Huhtamäki noudattaa työehtosopimusta,
järjestetään säännöllisiä kokouksia edustajien kanssa ja keskustellaan työolosuhteista ja -käytännöistä, mahdollisista
epäkohdista ja käydään tarvittaessa sääntelyn edellyttämiä neuvotteluja.
Huhtamäen toimipaikoissa on useita tapoja edistää työterveys- ja -turvallisuusasioiden tehokasta kuulemista ja
vuorovaikutusta. Kaikissa toimipaikoissa on turvallisuuskomitea, joka koostuu omista työntekijöistä ja toimipaikan
johdosta. Komiteat on suunniteltu edistämään luottamusta ja läpinäkyvyyttä, ja ryhmän jäsenet on koulutettu
turvallisuuden, johtajuuden ja viestinnän kaikilla osa-alueilla sen varmistamiseksi, että Huhtamäki tarjoaa turvallisen
työympäristön. Komiteat käyvät keskusteluja johtoryhmän kokouksissa, tapaamisissa työntekijöiden kanssa ja muissa
kokoontumisissa, joissa työntekijöitä kuullaan. Lisäksi näistä aiheista viestitään aktiivisesti ilmoitustaulujen ja Huhtamäen
intranetin kautta. Henkilöstö osallistuu työnantajan ja työntekijöiden väliseen vuoropuheluun työaikanaan, ja
turvallisuusedustajat tukevat henkilöstön edustajia tehtäviensä hoitamisessa.
Huhtamäen vuosittainen henkilöstökysely Connect tarjoaa kaikille omille työntekijöille mahdollisuuden tuoda esiin
näkökulmansa ja antaa palautetta heihin vaikuttavista olennaisista aiheista. Toimenpiteitä suunnitellaan organisaation eri
tasoilla kyselystä saatujen tulosten ja palautteen perusteella. Lisäksi vuosittaiset tulos- ja kehityskeskustelut tarjoavat
muodollisen mahdollisuuden vuoropuheluun työntekijän ja esihenkilön välillä. Muodollisten keskustelujen lisäksi
Huhtamäki rohkaisee pyytämään ja antamaan palautetta säännöllisesti.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Huhtamäki kannustaa ilmoittamaan kaikista epäillyistä tai havaituista rikkomuksista tai väärinkäytöksistä useiden
kanavien kautta, mukaan lukien nimettömästi toimiva Huhtamäen Speak Up -kanava. Kaikki ilmoitukset mahdollisista
ihmisoikeusloukkauksista tai Huhtamäen eettisten toimintaohjeiden rikkomuksista otetaan vakavasti ja tutkitaan
konsernin ilmoituksia ja sisäisiä tutkintoja koskevan käytännön mukaisesti, jotta voidaan varmistaa, että väitettyihin
rikkomuksiin puututaan asianmukaisesti ja ne korjataan. Ilmoituskanava on avoin sekä Huhtamäen omalle työvoimalle
että ulkoisille sidosryhmille. Ilmoitus- ja tutkintamenettelyt ja -kanavat on kuvattu tarkemmin osiossa
Mekanismit, joilla
tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan huolenaiheita
sivulla 99. Huhtamäki pyrkii varmistamaan, että huolenaiheiden esiin
tuomista varten on olemassa ja käytettävissä kanavia, ja edistää tietoisuutta ja pääsyä näihin kanaviin vuosittaisilla
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 78
pakollisilla eettisten toimintaohjeiden koulutuksilla ja 24 kielellä saatavilla olevilla speak up -teemajulisteilla. Lisätietoja
on osiossa
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri
sivulla 98.
Huhtamäen Ethics and Compliance -komitea seuraa esiin nostettuja ja käsiteltyjä ongelmia konsernin sisäisiä tutkintoja
koskevassa politiikassa kuvatun menettelyn mukaisesti. Se seuraa ilmoitettuja tapauksia ja tarkastaa korjaavat toimet.
Huhtamäki pyrkii varmistamaan ilmoituskanaviensa tehokkuuden tarjoamalla työntekijöilleen säännöllistä koulutusta ja
viestintää kanavista. Globaali Ethics and Compliance -tiimi valvoo maailmanlaajuisten tai paikallisten tutkintatiimien
noudattamia toimia ja prosesseja, jotta tutkintamenettelyt ovat riippumattomia, puolueettomia ja tehokkaita.
Työpaikkaan tai työsuhteen ongelmiin liittyvät paikalliset valitukset tutkitaan ja käsitellään paikallisten säädösten
mukaisesti. Huhtamäen johto on kaikilla organisaation tasoilla vastuussa työntekijöiden päivittäiseen toimintaan
vaikuttavien huolenaiheiden ratkaisemisesta nopeasti ja oikeudenmukaisesti tavanomaisten työkäytäntöjen ja -suhteiden
puitteissa. Viralliset valitusmenettelyt vaihtelevat maittain, ja niitä hallinnoi paikallinen henkilöstöhallinto paikallisten
määräysten mukaisesti. Kaikki viralliset valitukset dokumentoidaan paikallisten sääntelyvaatimusten mukaisesti. Ohjeissa
ja toimintaperiaatteissa kuvataan prosessit, joilla varmistetaan, että työntekijät voivat esittää valituksia, tulla kuulluksi ja
saada asiansa oikeudenmukaisesti tutkituksi. Tähän sisältyy eskalointi- ja valitusprosessi, jossa on selkeät vastuut ja
päätöksentekomenettelyt.
Terveys- ja turvallisuusvaikutusten korjaaminen
Terveys ja turvallisuus ovat Huhtamäen ydinarvoja, jotka kuvastavat toiminnan luonnetta ja laajuutta sekä sen vaikutusta
ihmisiin, asiakkaisiin, yhteisöihin ja ympäristöön. Terveyden ja turvallisuuden hallinnan ja suojelun kulttuuri on vakiintunut
organisaation kaikille tasoille. Huhtamäki edistää ennakoivaa ja ehkäisevää lähestymistapaa todellisten ja mahdollisten
kielteisten vaikutusten tunnistamiseen, lieventämiseen ja korjaamiseen. Jatkuvaa oppimista, kehittämistä ja yhteistyötä
p  . V p ” . T .  n
turvall.” ("Think Safe. Work Safe. Home Safe.") kaikissa toimissa Huhtamäki pyrkii sisällyttämään turvallisuuden
kiinteäksi osaksi yrityskulttuuriaan.
Jokainen toimipaikka noudattaa riskipohjaista lähestymistapaa terveyden ja turvallisuuden hallintaan. Riskien ja
mahdollisten vaarojen tunnistamiseksi jo varhaisessa vaiheessa on käytössä World Class Operations (WCO) Safety Pillar
-turvallisuuspilarihankkeen mukainen ennakoiva ja ehkäisevä strategia. Asianmukaisia valvontatoimenpiteitä sovelletaan
valvontahierarkian mukaisesti, ja toimia seurataan valmistumiseen asti. Työntekijöillä on pääsy alustalle, jolla he voivat
ilmoittaa epäreiluista, turvattomista tai epäterveellisistä työoloista. Näin Huhtamäki voi reagoida ja käsitellä ongelmat
nopeasti. Kaikissa toimipaikoissa on käytössä muodollisesti määritelty tutkintaprosessi, joka varmistaa yhdenmukaisen
arvioinnin, vasteen, seurannan ja eskaloinnin. Toimipaikkoja kannustetaan jakamaan järjestelmällisesti vakavista
tapahtumista opittuja asioita sekä liiketoimintasegmentissään että maailmanlaajuisessa verkostossa.
Omaan työvoimaan liittyvät toimet
Huhtamäen henkilöstöä koskevat prioriteetit ja omaan työvoimaan liittyvät toimet on määritelty tukemaan 2030-
strategian toteuttamista. Huhtamäki on asettanut mitattavia, tulossuuntautuneita ja aikaan sidottuja tavoitteita
työntekijöiden sitoutumiselle, johtajuudelle, osallisuudelle, vapaaehtoiselle vaihtuvuudelle sekä terveydelle ja
turvallisuudelle. Näiden tavoitteiden avulla Huhtamäki voi seurata ja arvioida työvoimaansa vaikuttaviin olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin kohdistuvien toimien tehokkuutta. Tavoitteet asetetaan vuosittain, ja useimmat
toimet toistuvat vuosittain. Jotkin aloitteista, kuten WCO Safety Pillar -turvallisuuspilarihanke, on suunniteltu
monivuotisiksi ohjelmiksi. Edellä tässä osiossa on kuvattu prosessit, joiden avulla Huhtamäki tunnistaa tarvittavat toimet,
joilla vastataan työntekijöihin kohdistuviin todellisiin tai mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin ja ollaan vuorovaikutuksessa
tämän sidosryhmän kanssa. Kaiken kaikkiaan konsernin toimintaperiaatteiden täytäntöönpano organisaatiossa luo
perustan
erilaisten
mahdollisten
työvoimaan
kohdistuvien
vaikutusten
käsittelylle.
Henkilöstö-
ja
työsuojeluorganisaatioiden kaikkien tasojen (globaali, alueellinen ja paikallinen) resurssit on suunnattu olennaisten
vaikutusten hallintaan. Huhtamäellä ei tällä hetkellä ole merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja, jotka on kohdistettu
määriteltyjen omaan työvoimaan liittyvien toimien toteuttamiseen. Toteuttamista varten on kuitenkin varattu pienempiä
taloudellisia resursseja nimetyn henkilöstön lisäksi.
Toimet kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 79
Vankan
turvallisuuskulttuurin
edistämiseksi
Huhtamäki
tarjoaa
tuotantolaitos-
ja
työkohtaisia
terveys-
ja
turvallisuuskoulutuksia osana perehdyttämisprosessia kaikille uusille työntekijöille. Liiketoimintasegmentti- ja
teknologiakohtaista sisältöä on saatavilla verkkokoulutusalustan kautta. Lisäksi urakoitsijat saavat työalueelleen
räätälöidyn tuotantolaitoskohtaisen terveys- ja turvallisuusperehdytyksen, joka varmistaa, että he ovat tietoisia
tehtäviinsä liittyvistä erityisistä riskeistä. Huhtamäki on sisällyttänyt terveyden ja turvallisuuden osaksi kokonaisvaltaista
toiminnan parantamiseen tähtäävää lähestymistapaa, ja priorisoinut sen kiinteäksi osaksi toiminnan suorituskykyä.
Terveys- ja turvallisuusstrategiaa edistettiin edelleen keskittymällä kokonaisvaltaisen WCO Safety Pillar -
turvallisuuspilarihankkeen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Sen tavoitteena on varmistaa, että kaikki tapaturmat
ilmoitetaan ja tutkitaan ja opit jaetaan koko organisaatiossa. Turvallisuuspilarihanke koostuu seitsemästä eri vaiheesta,
jotka käynnistetään vaihe kerrallaan työsuojeluorganisaatioiden tuella. Vuoden 2024 loppuun mennessä kaikki
Huhtamäen toimipaikat olivat saaneet koulutuksen vaiheeseen 1, ja vaihe 2 oli aloitettu kaikissa tuotantolaitoksissa.
Riskiarviointeja suoritetaan kuukausittain kehityskohteiden tunnistamiseksi. Toimipaikan ja liiketoimintasegmentin
johtoryhmät valvovat terveys- ja turvallisuusriskejä ja tukevat kehityssuunnitelmia. Huhtamäki edellyttää, että kaikki sen
toimipaikat
arvioivat
työterveysriskit
kaikissa
toiminnoissa
noudattaen
paikallisia
lakisääteisiä
vaatimuksia
terveystarkastusten laajuudesta ja toistuvuudesta. Ohjelmille on asetettu vuosittaiset tavoitteet, ja niitä seurataan ja
raportoidaan kuukausittain. Kemikaaliturvallisuuden kielteisten vaikutusten lieventämiseksi Huhtamäki on ottanut
käyttöön vaarallisia materiaaleja koskevia standardeja, valvontaprosesseja ja toiminnanjärjestelmän seurantaprosessin.
Kaikilla työntekijöillä on pääsy paikallisesti sovittuihin työterveyspalveluihin. Joillakin toimipaikoilla on pysyvä lääkäri
ja/tai sairaanhoitaja, kun taas toisilla on sopimus lähellä olevan terveyspalvelukeskuksen kanssa. Monissa toimipaikoissa
tarjotaan myös muita terveyspalveluja ja -ohjelmia, jotka tukevat työntekijöiden yleistä hyvinvointia ja terveyttä.
Osallistuminen tällaisiin lisäohjelmiin on vapaaehtoista.
Huhtamäki tunnistaa ja käsittelee järjestelmällisesti paikallisia pysyvyystekijöitä, jotka liittyvät osaavan työvoiman
saatavuuteen ja tiukkoihin osaajamarkkinoihin. Paikallisia ja alueellisia aloitteita jaetaan globaalin HR-organisaation kautta
työntekijöiden pysyvyyden edistämiseksi. Huhtamäeltä lähteville työntekijöille suunnattu kyselylomake on antanut
arvokasta tietoa siitä, miten työntekijöiden pysyvyyttä ja vuorovaikutusta heidän kanssaan voidaan parantaa. Henkilöstön
vaihtuvuutta seurataan jatkuvasti organisaation kaikissa osissa, ja vapaaehtoinen vaihtuvuus on asetettu viralliseksi
tavoitteeksi konsernitasolla.
Toimet myönteisten vaikutusten saavuttamiseksi
Huhtamäki on sitoutunut varmistamaan, että sen työntekijöille tarjotaan yhdenvertaiset koulutus-, kehitys- ja
etenemismahdollisuudet. Vuonna 2024 Huhtamäki on pannut käytäntöön ohjelmia ja käynnistänyt useita aloitteita
tukeakseen työntekijöiden urakehitystä ja sellaisten strategisten kyvykkyyksien kehittämistä, jotka ovat välttämättömiä
2030-strategian toteuttamisen kannalta. Näitä ovat muun muassa muiden kuin tuotantotyöntekijöiden henkilökohtaisten
kehityssuunnitelmien vuosittainen arviointi, vuosittainen Global Week(s) of Learning -tapahtuma, Trace Your Own Path
-työkalupaketin ja verkkokoulutuksen käynnistäminen, strategisen johtamisen ohjelma, projektinhallinnan työkalupaketin
käyttöönotto sekä avoimien työpaikkojen ilmoitustaulu ja sisäiset rekrytointiohjeet. Lisäksi Huhtamäki pilotoi Career
Hubia, uutta maailmanlaajuista työkalua, joka tukee työntekijöiden kehitystä ja sisäistä liikkuvuutta. Työntekijöiden
kehitystä tuetaan myös mentorointiohjelmalla, ja vuonna 2024 Huhtamäki saattoi päätökseen maailmanlaajuisen
valmennuksen pilottiohjelman. Huhtamäki on myös lisännyt tietoisuutta osallisuudesta ja monimuotoisuudesta
viestintäkampanjoilla ja on uudistanut eettisten toimintaohjeiden koulutuksen. Tuotannon työntekijöiden oppimista ja
osaamisen kehittämistä käsitellään osana WCO-hankkeen koulutuspilaria. Vuonna 2024 työntekijöiden taitojen
parantamiseksi koulutuspilarin käyttöön ottaneiden tuotantolaitosten määrä lisääntyi. Nämä toimet tukevat työntekijöitä
heidän henkilökohtaisessa ja ammatillisessa kehityksessään ja pyrkivät edistämään Huhtamäen yleistä suorituskykyä.
Huhtamäki seuraa koulutusten ja osaamisen kehittämisen tehokkuutta pyytämällä palautetta työntekijöiltään.
Yksittäisten kehitystoimien tehokkuudesta keskustellaan esihenkilön kanssa osana toimistotyöntekijöiden suorituksen
johtamis- ja kehityskeskusteluita.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 80
Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet
Tavoite
Laajuus
Vuositavoite
2024
tulos
Henkilöstön sitoutumisindeksi ylittää valmistavan
teollisuuden vertailuarvon
Perusvuosi: 2021
Perustason arvo: 77 %
Omat työntekijät,
maailmanlaajuisesti
yli 82 %
85 %
Johtajuusindeksi ylittää valmistavan teollisuuden
vertailuarvon
Perusvuosi: 2021
Perustason arvo: 72 %
Omat työntekijät,
maailmanlaajuisesti
yli 80 %
84 %
Osallisuusindeksi ylittää valmistavan teollisuuden
vertailuarvon
Perusvuosi: 2023
Perustason arvo: 83 %
Omat työntekijät,
maailmanlaajuisesti
yli 79 %
85 %
Vapaaehtoinen vaihtuvuus alle
maailmanlaajuisen vertailuarvon
Perusvuosi: 2022
Perustason arvo: 10,4 %
Omat työntekijät,
maailmanlaajuisesti
alle 9,6 %
8,6 %
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien
esiintymistiheys (LTIFR)
Perusvuosi: 2021
Perustason arvo: 1,36
Omat työntekijät,
maailmanlaajuisesti
1,75
1,21
Kaikkien kirjattujen työtapaturmien
esiintymistiheys (TRIFR)
Perusvuosi: 2021
Perustason arvo: 4,29
Omat työntekijät,
maailmanlaajuisesti
3,27
2,66
Huhtamäen työntekijöihin liittyvät tavoitteet keskittyvät työntekijöiden sitoutumiseen ja pysyvyyteen, johtamiseen,
osallistavaan kulttuuriin ja turvallisuuteen, ja ne ovat konsernin toimintaperiaatteiden mukaisia. Nämä tavoitteet ovat
yhdenmukaisia Huhtamäen strategisten tavoitteiden kanssa, ja niiden tarkoituksena on mitata edistymistä
arvonluonnissa omalle henkilöstölle. Tavoitteena on vähentää kielteisiä vaikutuksia, edistää positiivisia vaikutuksia sekä
hallita olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia. Sidosryhmävuorovaikutuksen lähestymistapa ja tavoitteiden asettamisen
menetelmät vaihtelevat tavoitteen mukaan. Jatkotoimenpiteitä suunnitellaan vuosittain riippuen tuloksista asetettuihin
tavoitteisiin verrattuna. Huhtamäen omat työntekijät tai heidän edustajansa eivät osallistu suoraan konsernitason
tavoiteasetannan prosessiin minkään edellä mainitun tavoitteen osalta.
Huhtamäellä toteutetaan vuosittain henkilöstökysely, jolla mitataan tulosten kehittymistä suhteessa tavoitteisiin. Kaikille
Huhtamäen työntekijöille annetaan mahdollisuus osallistua kyselyyn, lukuun ottamatta niitä, jotka ovat olleet
työsuhteessa alle kolme kuukautta ennen kyselyn alkua. Keskeisiä mittareita, joita käytetään edistymisen mittaamiseen
tavoitteisiin verrattuna, ovat erilaiset indeksit, joita Huhtamäki seuraa vuosittain kyselyn tulosten perusteella.
Työntekijöiden sitoutumisindeksi mittaa sitä, miten sitoutuneita, voimaantuneita ja energisiä työntekijät ovat työssä,
osallistamisindeksi mittaa työntekijöiden kokemuksia yhtäläisten mahdollisuuksien ja osallisuuden suhteen työpaikalla, ja
johtajuusindeksi mittaa Huhtamäen esihenkilöiden tuloksellisuutta. Indeksien pisteet johdetaan vastauksista tiettyihin
kysymyksiin olettaen, että palaute on rehellistä ja koko työvoimaa oikein kuvaavaa. Vastausvinoutumat ja ulkoiset tekijät
voivat kuitenkin vaikuttaa vastauksiin. Näiden indeksien osalta Huhtamäki pyrkii ylittämään valmistavan teollisuuden
vertailutasot, jotka Willis Towers Watson mittaa ja toimittaa vuosittain. Tavoitteenasetannan pohjana ei ole käytetty
mitään merkittäviä oletuksia. Päätöksentekoprosessin keskeinen sidosryhmä on konsernin johtoryhmä. Kyselyiden
tulokset esitetään vuosittain kaikille työntekijöille sekä työntekijöiden edustajaryhmille, kuten EWC:lle. Työntekijät ovat
myös tiiviisti mukana tarvittavien parannustoimenpiteiden tunnistamisessa.
Huhtamäki pyrkii luomaan työpaikan, joka houkuttelee osaajia, ja myös pitää heidät menestyksekkäästi yrityksessä.
Asettamalla vuosittaisen vapaaehtoisen vaihtuvuuden tavoitteen alemmalle tasolle kuin ulkoinen maailmanlaajuinen
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 81
vertailuarvo Huhtamäki voi arvioida menestymistä ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät toimiin houkutella ja pitää
palveluksessa osaavia työntekijöitä. Huhtamäen HR-johtoryhmä osallistuu tavoitteen asettamiseen. Vuotuiset Mercerin
työvoiman liikkuvuustiedot toimivat ulkoisena vertailuarvona tavoitetta asetettaessa. Vapaaehtoiseen vaihtuvuuteen
lasketaan päättyneet työsuhteet (pois lukien syykoodit eläköityminen, keskinäinen sopimus, toimeksiannon päättyminen)
siten kuin ne on tallennettu Huhtamäen henkilötietojärjestelmään. Oletuksena on, että tiedot on kirjattu järjestelmään
oikea-aikaisesti ja tarkasti. Tulosten seuraaminen ja tarpeellisten aloitteiden tunnistaminen vapaaehtoisen
lähtövaihtuvuuden hallitsemiseksi ovat Huhtamäen HR-organisaation vastuita, joihin muun organisaation työntekijät tai
työntekijöiden edustajaryhmät eivät osallistu suoraan. Tällaiset projektit tai aloitteet tukevat osa-alueita, joilla on riski
ammattitaitoisen työvoiman ja kykyjen saatavuudesta. Lisäksi lähtöhaastattelut tuovat Huhtamäelle myönteisiä
vaikutuksia sidosryhmävuorovaikutukseen ja tärkeän tiedon saamiseen.
Turvallisuuden jatkuva parantaminen on Huhtamäen ensisijainen tavoite, jotta tunnistetaan terveyteen ja turvallisuuteen
liittyvät riskit, mukaan lukien kemikaaleihin liittyvät vaarat, ja jotta voidaan ottaa käyttöön valvontakeinoja tunnistettujen
riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi. Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien esiintymistiheyden (LTIFR) ja kaikkien
kirjattujen työtapaturmien esiintymistiheyden (TRIFR) maailmanlaajuiset tavoitteet on asetettu mittaamaan edistymistä
ja varmistamaan, että maailmanlaajuisessa työterveys- ja työturvallisuuspolitiikassa ilmaistut sitoumukset ja odotukset
täyttyvät vuosittain. Globaalit tavoitteet perustuvat edellisen vuoden tuloksiin siten, että vuodelle 2030 asetetut pitkän
aikavälin tavoitteet voidaan saavuttaa. Konsernin turvallisuuskomitea hyväksyy tavoitteet. Laskentamenetelmät ja -
oletukset kuvataan tarkemmin osiossa
Omaan työvoimaan liittyvien mittareiden raportointiperiaatteet
sivulla 84.
Tavoitteiden
saavuttamisesta
annetaan
työntekijöille
tietoa
säännöllisesti
eri
kanavien
kautta,
kuten
kuukausiyhteenvetojen, ajoittaisten intranet-artikkeleiden, toimitusjohtajan neljännesvuosikatsausten ja työntekijöille
suunnattujen uutiskirjeiden avulla. Tulokset esitetään vuosittain myös työntekijöiden edustajaryhmille, kuten EWC:lle.
Työntekijät voivat ehdottaa parannuksia epävirallisesti tai virallisesti eri kanavien, esimerkiksi henkilöstökyselyn, kautta.
Huhtamäen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Taulukko 10. Henkilöstömäärä sukupuolen mukaan
Sukupuoli
Henkilöstömäärä
Mies
13 653
Nainen
4 140
Muu
-
Ei ilmoitettu
1
Henkilöstö yhteensä
17 794
Taulukko 11. Henkilöstömäärä maissa, joissa on vähintään 50 työntekijää, joiden osuus on vähintään 10 prosenttia
yrityksen kokonaishenkilöstömäärästä
Maa
Henkilöstömäärä
Yhdysvallat
4 205
Intia
2 517
Saksa
1 332
Iso-Britannia
1 201
Turkki
1 125
Thaimaa
911
Puola
688
Egypti
654
Etelä-Afrikka
648
Kiina
579
Espanja
503
Alankomaat
451
Vietnam
409
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 82
Suomi
354
Australia
344
Yhdistyneet arabiemiirikunnat
301
Tš
288
Brasilia
277
Ranska
236
Italia
167
Irlanti
145
Meksiko
127
Saudi-Arabia
116
Uusi-Seelanti
68
Taulukko 12. Henkilöstö sopimustyypin mukaan eriteltynä sukupuolen mukaan
Tyyppi
Nainen
Mies
Muu
Ei ilmoitettu
Yhteensä
Henkilöstömäärä
4 140
13 653
1
17 794
Vakituisten työntekijöiden määrä
3 805
13 160
1
16 966
Määräaikaisten työntekijöiden määrä
319
482
801
Vaihtelevalla
työajalla
olevien
työntekijöiden määrä
16
11
27
Kokoaikaisten työntekijöiden määrä
3 921
13 494
1
17 416
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä
219
159
378
Taulukko 13. Henkilöstö sopimustyypin mukaan eriteltynä alueittain
Tyyppi
Aasia ja
Oseania
Eurooppa
Lähi-itä ja
Afrikka
Pohjois- ja
Etelä-
Amerikka
Henkilöstömäärä
4 895
6 570
1 720
4 609
Vakituisten työntekijöiden määrä
4 488
6 193
1 698
4 587
Määräaikaisten työntekijöiden määrä
400
357
22
22
Vaihtelevalla työajalla olevien
työntekijöiden määrä
7
20
-
-
Kokoaikaisten työntekijöiden määrä
4 885
6 226
1 718
4 587
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä
10
344
2
22
Taulukko 14. Henkilöstön vaihtuvuus raportointikaudella
Tyyppi
Vaihtuvuus
Yrityksestä raportointikaudella lähteneiden työntekijöiden kokonaismäärä
2 886
Henkilöstön vaihtuvuus raportointikaudella (%)
17,1
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 83
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Taulukko 15. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ETA-maissa
Kattavuus
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Edustus työpaikalla ETA-maittain
0-19 %
Irlanti
20-39 %
40-59 %
Suomi
60-79 %
80-100 %
Ranska, Iso-Britannia, Saksa, Italia, p   Tš
Monimuotoisuuden mittarit
Taulukko 16. Monimuotoisuuden mittarit
Henkilöstöryhmä
Mies N
Mies %
Nainen N
Nainen %
Yhteensä
Ylin johto
7
78 %
2
22 %
9
Alle 30-vuotiaat työntekijät
2 559
80 %
640
20 %
3 199
30–50-vuotiaat työntekijät
7 819
77 %
2 385
23 %
10 204
Yli 50-vuotiaat työntekijät
3 090
74 %
1 060
26 %
4 150
Terveys- ja turvallisuusindikaattorit
Taulukko 17. Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
2024
Niiden omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden prosenttiosuus, jotka kuuluvat yrityksen
lakisääteisiin vaatimuksiin ja (tai) tunnistettuihin standardeihin tai ohjeisiin perustuvaan
työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmän piiriin
46,2 %
Oman työvoiman työtapaturmista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten
lukumäärä
0
Muiden
Huhtamäen
toimipaikoissa
työskentelevien
työtapaturmista
ja
työperäisistä
terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä
0
Oman työvoiman ja urakoitsijoiden kirjattavien työtapaturmien lukumäärä (yhteensä)
108
Omien työntekijöiden kirjattavien työtapaturmien lukumäärä
92
Vuokratyöntekijöiden kirjattavien työtapaturmien lukumäärä
12
Urakoitsijoiden kirjattavien työtapaturmien lukumäärä
4
Oman työvoiman kirjattavien työtapaturmien esiintymistiheys (yhteensä)
2,66
Omien työntekijöiden kirjattavien työtapaturmien esiintymistiheys
2,66
Vuokratyöntekijöiden kirjattavien työtapaturmien esiintymistiheys
2,01
Oman työvoiman työtapaturmien ja työtapaturmista johtuvien kuolemantapausten vuoksi
menetettyjen päivien lukumäärä (yhteensä)
1 752
Omien
työntekijöiden
työtapaturmien
ja
työtapaturmista
johtuvien
kuolemantapausten vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä
1 719
Vuokratyöntekijöiden
työtapaturmien
ja
työtapaturmista
johtuvien
kuolemantapausten vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä
33
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 84
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
Taulukko 18. Sukupuolten palkkaero ja vuotuiset kokonaisansiot
Ansiotuloa koskevat mittarit
Tiedot
Sukupuolten palkkaero
-11,7 %
Vuotuisen kokonaisansion suhdeluku
147,2
Omaan työvoimaan liittyvien mittareiden raportointiperiaatteet
Laskentamenetelmät
Raportoidut henkilöstömäärätiedot perustuvat Huhtamäen henkilötietojärjestelmään tallennettuihin työsuhdetietoihin
raportointikauden lopussa (31.12.2024). Luvut kattavat kaikki Huhtamäki-konsernin yksiköt, mukaan lukien
raportointipäivänä pitkäaikaisella vapaalla olleet poissaolevat työntekijät. Työsuhdetiedot kirjataan kansallisten lakien
mukaisesti, mutta kestävyysraportin yhdistellyt luvut noudattavat yhdenmukaisia konsernin määritelmiä.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa (2.2.
Työsuhde-etuudet
) raportoitavat tiedot perustuvat raportointivuoden
keskimääräiseen henkilöstömäärään Suomen kirjanpitoasetuksen mukaisesti.
Tilapäisiä työntekijöitä ovat määräaikaiset työntekijät, oppisopimuskoulutettavat ja harjoittelijat. Osa-aikatyöntekijät ovat
työntekijöitä, joilla on vähemmän sovittuja viikoittaisia työtunteja kuin toimipaikan oletustyöajat. Tilapäisiä tai osa-aikaisia
työsuhteita käytetään ensisijaisesti liiketoiminnan kausiluonteisuuden hallintaan ja työntekijöiden lomien aikaisten
poissaolojen kattamiseen. Määräaikaisia sopimuksia käytettäessä noudatetaan kyseisen maan lainsäädäntöä.
Henkilöstön vaihtuvuus lasketaan jakamalla kaikkien päättyneiden työsuhteiden määrä kaikissa työntekijäryhmissä
raportointikauden keskimääräisellä omien työntekijöiden määrällä.
Työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyvät tiedot perustuvat tuotantolaitostason arviointeihin siitä, onko tietyn
toimipaikan työntekijöillä valittua edustusta työpaikalla. Prosenttiosuus lasketaan sen jälkeen yksittäisten toimipaikkojen
yhteenlasketun henkilöstömäärän perusteella maittain.
Monimuotoisuuden mittareita koskevassa taulukossa ylin johto käsittää Huhtamäen toimitusjohtajan sekä johtoryhmän
jäsenet. Ylintä johtoa ei ole huomioitu muissa taulukon henkilöstöryhmiä käsittelevissä luvuissa.
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit perustuvat Huhtamäen kestävyysraportointityökalun avulla raportoituihin
tietoihin, ja ne poimitaan raportointikauden päätyttyä (31.12.2024). Luvut kattavat kaikki Huhtamäki-konsernin
operatiiviset tuotantolaitokset ja olennaiset toimistot. Oletuksena on, että tiedot on kirjattu järjestelmään oikea-aikaisesti
ja tarkasti.
Työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmän piiriin kuuluvien prosenttiosuus määritellään tunnistamalla
toimipaikat, jotka on sertifioitu tunnustetun standardin tai ohjeistuksen mukaisesti ja vertaamalla kyseisissä
toimipaikoissa työskentelevien työntekijöiden lukumäärää työntekijöiden oman työvoiman kokonaismäärään.
Tapaturmien absoluuttiset lukumäärät sisältävät tapaturmat, joista Huhtamäki on ottanut vastuun työn suoran
valvonnan tai projektinhallintatehtävien vuoksi, ja sisältävät siten oman henkilöstön (omat työntekijät ja
vuokratyöntekijät) ja urakoitsijoiden tapaturmat.
Tieto kirjattavien työtapaturmien esiintymistiheydestä kerätään vuoden lopussa ja lasketaan jakamalla kirjattujen
tapaturmien määrä kussakin toimipaikassa vuoden kokonaistyötuntimäärällä ja kertomalla saatu luku miljoonalla
(yleisesti käytetty kansainvälinen käytäntö yhdenmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi).
Menetettyjen päivien lukumäärän laskemiseksi käytetään kestävyysraportointityökalusta saatavaa menetettyä
tuntimäärää. 8 tunnin pituista työpäivää käytetään standardina tuntimäärän muuntamisessa menetetyiksi päiviksi.
Korjaamaton sukupuolten välinen palkkaero määrittää konsernitason eron sukupuolten (nais- ja miespuolisten
työntekijöiden) keskimääräisessä palkkatasossa riippumatta muista asiaan vaikuttavista olennaisista tekijöistä. Laskelma
perustuu ennalta määriteltyyn kaavaan, jossa ei oteta huomioon mitään objektiivisia tekijöitä, jotka selittävät Huhtamäen
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 85
toimintamaiden välisiä palkkaeroja, kuten sijaintia, tehtäväluokkaa, työntekijäryhmää, työn tasoa tai muita perusteltuja
kriteerejä.
Vuotuinen kokonaisansioiden suhdeluku osoittaa Huhtamäen mediaanityöntekijän ja korkeinta ansiota saavan henkilön
eli toimitusjohtajan välisen vuotuisen kokonaisansion suhteen tilikaudella 2024. Toimitusjohtajan tiedot perustuvat
vuoden 2024 palkitsemisraportissa ilmoitettuihin tietoihin, mukaan lukien kiinteä vuosipalkka luontoisetuineen, lyhyen
aikavälin kannustimet ja pitkän aikavälin kannustimet. Huhtamäen maailmanlaajuisen työvoiman mediaanityöntekijän
tiedot (lukuun ottamatta korkeinta ansiota saavaa henkilöä) määräytyvät henkilötietojärjestelmään raportointikauden
lopussa (31.12.2024) tallennettujen tietojen perusteella. Mediaanityöntekijän määrittelyyn sisältyvät kaikki Huhtamäen
36 toimintamaata ja kaikki henkilöstöryhmät.
Mittareiden mittaamista ei ole validoinut mikään ulkopuolinen taho.
Tunnistetut rajoitukset
Raportoitavat luvut kerätään vain raportointikauden lopussa, joten raportointikauden aikana tapahtuvat henkilömäärien
vaihtelut eivät näy raportoiduissa luvuissa.
Työpaikkaedustuksen osalta on arvioitu vain valitun edustajan olemassaolo kussakin toimipaikassa. Siksi on mahdollista,
että kaikki toimipaikan henkilöstömäärästä eivät voi liittyä tähän edustukseen esimerkiksi sen perusteella, millaista työtä
he tekevät edustukseen verrattuna.
Monimuotoisuuden mittareita koskevan taulukon luvuissa ei ole huomioitu 232 henkilöä, jolla ei raportointihetkellä ole
ollut syntymäaikatietoa henkilötietojärjestelmässä. Lisäksi yhdeltä näistä henkilöistä puuttui järjestelmästä tieto
sukupuolesta.
Vaikka terveys- ja turvallisuusraportoinnille ei ole selviä rajoituksia, joulukuun työtuntien arviointi saattaa olla tarpeen,
koska joillakin toimipaikoilla ei välttämättä ole lopullisia lukuja saatavilla, kun tiedot kerätään vuodenvaihteen raportointia
varten. Luvut sisältävät työtapaturmatiedot sekä oman työvoiman että urakoitsijoiden osalta. Urakoitsijoiden työtunnit
eivät kuitenkaan sisälly lukuihin niiden seurannan rajoitusten vuoksi.
Sukupuolten palkkaeroprosenttia ja vuotuisten kokonaisansioiden suhdelukuun sisältyvää mediaanipalkkaa laskettaessa
on käytetty vuotuisia suhteuttamattomia kokonaispalkkoja ottamatta huomioon maakohtaisia eroja viikoittaisissa
työajoissa. Kaikki palkat, kiinteät lisät ja kannustimet perustuvat tavoite- ja/tai sopimustasoihin. Muuttuvat etuudet ja
lisät, kuten ylityö- tai vuorokorvaukset, eivät sisälly lukuihin, koska tiedot eivät ole saatavilla henkilötietojärjestelmästä.
Vertailun mahdollistamiseksi kaikki summat vuotuistettiin ja muunnettiin euroiksi henkilötietojärjestelmän efektiivisellä
valuuttakurssilla (1.7.2024).
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 86
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset
Huhtamäen arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu
kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa, joka on kuvattu tarkemmin sivulta 32 eteenpäin.
Huhtamäen toimittajaverkostot koostuvat globaaleista avaintoimittajista ja lukuisista paikallisista kumppaneista, jotka
sijaitsevat lähellä tuotantolaitoksia. Konserni tekee maailmanlaajuisesti yhteistyötä noin 20 000 toimittajan kanssa, jotka
tarjoavat erilaisia tuotteita ja palveluita pakkausratkaisujen valmistukseen ja toimittamiseen Huhtamäen asiakkaille lähellä
paikkoja, joissa niitä tarvitaan.
Huhtamäen arvoketjuun kuuluu maita, joissa työ voi olla epävarmaa, lyhytaikaista tai epävirallista ja joissa työsuhdeturva
ei ole yleistä. Se sisältää myös maita, joissa yhdistymisvapaus ja työehtosopimusneuvottelut ovat rajoitettuja joko lain tai
yleisen käytännön kautta. Nämä ja muut tekijät voivat lisätä työntekijöiden hyväksikäytön riskiä. Tämä voi vaikeuttaa
työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ryhtymistä ilman pelkoa vastatoimista, edustuksen hakemista ammattiliittoon tai
yritysneuvostoon tai työehtosopimusneuvotteluihin ryhtymistä.
Olennainen vaikutus
Kuvaus
Sovellettavuus
Työolot
Kielteinen
vaikutus
Arvoketjun työntekijöitä
koskeva
työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelun edistäminen
Huhtamäen arvoketju ulottuu joillekin alueille ja
teollisuudenaloille, joilla on riski, että työntekijöiden
ja valvontaelinten tai johdon välistä
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ei käydä
käytännössä tai vilpittömässä mielessä, koska laki tai
sääntely ei edellytä sitä tai sitä ei ole pantu
täytäntöön.
Arvoketju
Kielteinen
vaikutus
Arvoketjun työntekijöiden
edustus ammattiliitoissa tai
yritysneuvostoissa
Huhtamäen arvoketju ulottuu joillekin alueille, joissa
yhdistymisvapautta on rajoitettu lailla.
Arvoketju
Kielteinen
vaikutus
Arvoketjun työntekijöiden
mahdollisuudet
työehtosopimusneuvotteluihin
Huhtamäen arvoketjuun kuuluu maita ja alueita, joissa
työehtosopimusneuvotteluita on rajoitettu lailla.
Arvoketju
Kielteinen
vaikutus
Arvoketjun työntekijöiden
työterveyden ja -
turvallisuuden hallinta
Huhtamäen arvoketju ulottuu maihin ja toimialoille,
joissa on olemassa riski, että toimittajat toimivat ilman
riittäviä
terveyden
ja
turvallisuuden
hallintajärjestelmiä. Huhtamäki voi vähentää riskiä
varmistamalla, että toimittajilla on käytössään riittävät
terveyden ja turvallisuuden hallintajärjestelmät.
Arvoketju
Yhteisökohtainen
Kielteinen
vaikutus
Kemikaaliturvallisuus
Huhtamäen arvoketjussa
Huhtamäki hankkii materiaaleja, jotka edellyttävät
kemikaalien käyttöä tuotantoprosessissa, mikä voi
vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden terveyteen ja
turvallisuuteen. Jotkin arvoketjun toiminnot sijaitsevat
korkean riskin maissa ja toimialoilla. Huhtamäki voi
vähentää riskiä varmistamalla, että toimittajilla on
käytössään riittävät
terveyden ja turvallisuuden
hallintajärjestelmät.
Arvoketju
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 87
Huhtamäen arvoketju ulottuu myös joihinkin maihin ja teollisuudenaloille, joissa terveys- ja turvallisuusasioita sekä
kemikaaliturvallisuuden hallintaa koskevat määräykset ja/tai niiden toimeenpano ovat suhteellisesti heikompia.
Huhtamäki voi myös epäsuorasti tukea työpaikkojen säilymistä ja syntymistä maailmanlaajuisen tavaran- ja
palveluntoimittajaverkostonsa kautta, ja sillä on mahdollisuus käyttää vaikutusvaltaansa normien ylläpitämiseen tai jopa
parantamiseen arvoketjussaan.
Huhtamäki on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja työntekijöiden perusoikeuksia kaikessa toiminnassaan, myös
arvoketjun työntekijöiden osalta. Tämä otetaan huomioon Huhtamäen 2030-strategiassa. Konserni on luonut
toimintaperiaatteita ja käytäntöjä mahdollisten kielteisten vaikutustensa arviointiin, lieventämiseen, korjaamiseen ja
seurantaan, ja se kehittää lähestymistapaansa jatkuvasti. Huhtamäki ei ole tunnistanut olennaisia riskejä ja
mahdollisuuksia, jotka johtuvat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvista vaikutuksista tai riippuvuuksista.
Arvoketjun työntekijöitä, joiden oikeuksiin Huhtamäki todennäköisesti vaikuttaa olennaisesti suoraan tai epäsuorasti,
ovat:
1.
kolmansien osapuolten tavaran- ja palveluntoimittajat Huhtamäen omissa toimipaikoissa, mukaan lukien
kolmansien osapuolten ruokalatyöntekijät, siivouspalvelujen tarjoajat ja muut työntekijät;
2.
arvoketjun alkupään työntekijät, mukaan lukien suorien toimittajien palveluksessa työskentelevät työntekijät
kartongin, muovin, kalvon, musteiden ja liuottimien valmistuksessa, kierrätyspaperin ja -kuitujen keruussa
sekä alumiinin tuotannossa, sekä toimitusketjun ensimmäisen tason ulkopuolella työskentelevät työntekijät,
mukaan lukien raaka-aineiden, kuten puutavaran, bauksiitin ja muovien raaka-aineiden, louhinta, korjuu,
jalostus ja muuntaminen;
3.
loppupään tavaran- ja palveluntoimittajat, mukaan lukien työntekijät logistiikassa ja jakelu- tai
varastointitoimissa, sekä työntekijät, jotka tarjoavat Huhtamäen oman tuotannon, energiantuotannon tai -
siirron, jäte- ja kierrätyshuollon sekä muiden toimintojen ylläpitoon ja käyttöön liittyviä tavaroita ja
palveluita;
4.
edellä mainittujen ryhmien työntekijät, jotka ovat erityisen haavoittuvia, joko luontaisten ominaisuuksiensa
tai asemansa vuoksi, kuten siirtotyöläiset, epäviralliset työntekijät tai nuoret työntekijät. Näitä ovat mm.
Huhtamäen omissa tuotantolaitoksissa palveluja tarjoavat siirto- ja vierastyöläiset sekä epäviralliset
jätteenkerääjät.
Huhtamäen laajan arvoketjun huomioon ottaen yhtiön toiminta voi aiheuttaa edellä mainittuja kielteisiä vaikutuksia
arvoketjun työntekijöihin tai myötävaikuttaa tai liittyä kielteisten vaikutusten syntymiseen. Jotkin näistä olennaisista
kielteisistä vaikutuksista ovat systeemisiä tietyissä maissa tai hyödykkeissä. Esimerkiksi oikeus työmarkkinaosapuolten
vuoropuheluun, yhdistymisvapauteen ja työehtosopimusneuvotteluihin on kyseenalainen tai rajallinen joissakin maissa,
joissa Huhtamäki toimii. Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen ja erityisesti kemikaaliturvallisuuteen ovat
huolenaiheita Huhtamäen hankkimien materiaalien valmistusprosesseissa, joita ovat mm. kartonki, muovit, kalvot,
musteet, liuottimet ja alumiini. Kielteiset vaikutukset voivat aiheutua työtapaturmista tai vaaratilanteista, kuten
konetapaturmista, ilmanlaadun rikkomuksista, riittämättömistä paloturvallisuustoimenpiteistä, kemikaaliroiskeista ja -
vuodoista tai liiallisesta melusta ja kuumuudesta. Huhtamäki voi vähentää toimittajien työympäristöihin kohdistuvien
kielteisten vaikutusten riskiä vaatimalla ja tarkistamalla, että Huhtamäen eettisiä toimintaohjeita toimittajille ja
alihankkijoille noudatetaan.
Huhtamäen olennaisuusarvioinnin perusteella työntekijät, joihin todennäköisesti kohdistuu kielteisiä vaikutuksia, ovat
työntekijät
maantieteellisillä
alueilla,
joilla
ei
ole
vahvoja
työsuhde-
ja
turvallisuusmääräyksiä
tai
toimeenpanomekanismeja; alueilla ja toimialoilla, jotka ovat riippuvaisia siirtotyöläisistä tai epäsäännöllistä työtä tekevistä
työntekijöistä tai muista haavoittuvassa asemassa olevista työntekijöistä, jotka ovat vaarassa joutua hyväksikäytön
kohteeksi; alueilla, joilla korruptiota pidetään yleisenä tai oikeussuojan saatavuus tai luottamus oikeusvaltioperiaatteisiin
on heikompaa; ja alueilla, joilla yhdistymisvapautta, työehtosopimusneuvotteluja ja työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelun mahdollisuutta ei tunnusteta tai kunnioiteta, tai sitä valvotaan tiukasti.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 88
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
Huhtamäki on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia omassa organisaatiossaan ja arvoketjussa kansainvälisesti
tunnustettujen periaatteiden ja kehysten mukaisesti. Nämä sitoumukset on esitetty konsernin ihmisoikeuspolitiikassa,
joka kuvataan tarkemmin osiossa
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
sivulla 75, Huhtamäen eettisissä
toimintaohjeissa    (””)     
periaatteissa.
Huhtamäen eettiset toimintaohjeet toimittajille ja alihankkijoille
Huhtamäen eettisissä toimintaohjeissa toimittajille ja alihankkijoille määritellään eettisen liiketoiminnan harjoittamisen
sekä yhteiskunnallisen ja ympäristövastuun vähimmäisnormit, joita Huhtamäen kumppaneiden edellytetään
noudattavan, sekä odotukset asianmukaisten valvontajärjestelmien kehittämisestä, kolmannen osapuolen suorittaman
todentamisen sallimisesta ja vaatimustenvastaisuuden korjaamisesta. Toimittajaohjeet koskevat kaikkia liikekumppaneita,
jotka toimittavat tavaroita tai palveluita Huhtamäelle, ja ne ovat olennainen osa liikesuhdetta.
Toimittajaohjeissa asetetaan vaatimuksia, jotka koskevat suoraan Huhtamäen arvoketjun työntekijöihin liittyviä
olennaisia kielteisiä vaikutuksia. Toimittajaohjeissa asetetaan toimittajille vaatimuksia, jotka koskevat terveyden ja
turvallisuuden sekä kemikaaliturvallisuuden hallintaa. Lisäksi ohjeiden mukaan toimittajien on tarjottava työntekijöille
turvallinen ja terveellinen työympäristö, ryhdyttävä toimenpiteisiin työpaikan vaarojen ehkäisemiseksi, mukaan lukien
asianmukaisten
järjestelmien
ja
työmenetelmien
käyttöönotto,
sekä
tarjottava
koulutusta,
henkilökohtaisia
suojavarusteita ja sairaanhoitoa. Toimittajaohjeissa kerrotaan myös vaatimuksesta kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia
yhdistymisvapauteen, työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja työehtosopimusneuvotteluihin, ja siinä asetetaan
odotuksia työntekijöiden koulutuksesta sekä tehokkaista palautekanavista ja valitusmekanismeista. Toimittajien
edellytetään soveltavan näitä normeja kaikkiin työntekijöihinsä, alihankkijoihinsa ja toimittajiinsa.
Konsernin johtoryhmä hyväksyy Huhtamäen eettiset toimintaohjeet toimittajille ja alihankkijoille. Vastuu ohjeiden
sisältämien vaatimusten välittämisestä Huhtamäen ensimmäisen tason toimittajille on hankintatiimeillä. Ohjeet ovat
saatavilla Huhtamäen verkkosivuilla 16 kielellä ja murteella, ne sisältyvät yhtiön yleisiin hankintaehtoihin ja niistä
tiedotetaan hankintaprosessin eri vaiheissa. Vuonna 2024 Huhtamäki käynnisti hankkeen, jonka tarkoituksena on
sisällyttää kaikkien tuotantolaitosten ostotilauksiin tekstin, jossa mainitaan vaatimus toimittajaohjeiden noudattamisesta
sekä Speak Up -kanavan käyttömahdollisuus epäillyistä rikkomuksista ilmoittamiseen. Vuoden loppuun mennessä
päivitykset oli vahvistettu kaikilla paitsi neljällä toimipaikalla.
Huhtamäki seuraa keskitetysti, että sen avaintoimittajat noudattavat Huhtamäen eettisten toimintaohjeiden toimittajille
ja alihankkijoille sisältämiä vaatimuksia.
Konsernin vastuullisen hankinnan ohjaavat periaatteet
Konsernin vastuullisen hankinnan ohjaavissa periaatteissa kuvataan Huhtamäen sitoutuminen riskiperusteisen,
vakavuuteen ja todennäköisyyteen perustuvan ihmisoikeuksia koskevan due diligence -lähestymistavan kehittämiseen,
jolla pyritään priorisoimaan arvoketjun vaikutukset. Tähän kuuluu Huhtamäen toimittajien todellisten ja mahdollisten
ihmisoikeusvaikutusten
arviointi
ja
seuranta,
saavutettavissa
olevien,
luottamuksellisten
ja
tehokkaiden
valitusmekanismien ylläpito, yhteistyö toimittajien kanssa lieventävien tai korjaavien toimien toteuttamiseksi sekä
vaikutusten seuranta ja niistä tiedottaminen jatkuvaa parantamista silmällä pitäen.
Huhtamäen liiketoimintojen johtajat hyväksyvät konsernin vastuullisten hankintojen ohjaavat periaatteet. Vastuu
riittävien resurssien varaamisesta toimittajien due diligence -toimien hallintaan on konsernin johtoryhmällä. Periaatteet
ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla.
Huhtamäen ihmisoikeuspolitiikka, konsernin vastuullisen hankinnan perusperiaatteet ja Huhtamäen eettiset
toimintaohjeet toimittajille ja alihankkijoille viestivät yrityksen sitoutumisesta ihmisoikeuksiin koskeviin asianmukaisen
huolellisuuden viitekehyksiin YK:n ohjaavien periaatteiden sekä OECD:n vastuullista liiketoimintaa koskevien,
monikansallisille yrityksille suunnattujen ohjeiden mukaisesti.
Huhtamäen eettisissä toimintaohjeissa toimittajille ja alihankkijoille ilmaistaan myös odotus, että toimittajat kunnioittavat
ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksia ja työelämän perusoikeuksia
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 89
koskevien välineiden mukaisesti, kuten kansainvälinen ihmisoikeusasiakirja ja ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -
oikeuksia koskeva julistus. Ohjeet kattavat seuraavat aiheet:
•
Turvallinen ja terveellinen työympäristö
•
Ei syrjintää tai häirintää
•
Yhdistymisvapaus, työehtosopimusneuvottelut ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
•
Kohtuulliset työajat
•
Oikeudenmukainen ja oikea-aikainen korvaus
•
Ei lapsi- tai pakkotyötä
Huhtamäki luottaa ensisijaisesti toimittajiinsa huolehtivan vuorovaikutuksesta työntekijöihinsä, ja seuraa sitten
toimittajiensa vaatimustenmukaisuutta olennaisimpien ihmisoikeuskysymysten osalta riskiperusteisen lähestymistavan
avulla. Nämä perustuvat riskitekijöihin, joita ovat muun muassa hankintojen kulujen suuruus, strateginen merkitys, maa
ja toimittajan tyyppi. Valittuja keskeisiä toimittajia seurataan konsernitasolla mm. jatkuvalla seulonnalla ja valvonnalla
sekä toimittajien arvioinneilla ja auditoinneilla, jotka kuvataan tarkemmin osiossa
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimet
sivulla 90.
Arvoketjun työntekijät tai muut henkilöt, jotka epäilevät työterveyteen ja -turvallisuuteen, kemikaaliturvallisuuteen,
yhdistymisvapauteen,
työehtosopimusneuvotteluihin,
työmarkkinaosapuolten
vuoropuheluun
tai
muihin
ihmisoikeusasioihin liittyviä rikkomuksia, voivat tehdä ilmoituksen suoraan Huhtamäelle Huhtamäen Speak Up -kanavan
kautta. Kanavaa hallinnoi Huhtamäen Global Ethics and Compliance -tiimi. Mahdolliset poikkeamat sääntelystä, mukaan
lukien mahdolliset ihmisoikeusrikkomukset, käsitellään konsernin ilmoituksia ja sisäisiä tutkintoja koskevan politiikan
mukaisesti Huhtamäen Ethics and Compliance -toimikunnan valvonnassa. Lisätietoja on osiossa
Liiketoiminnan
harjoittaminen
sivulla 96, joka käsittelee mekanismeja, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan huolenaiheita.
Huhtamäellä on ihmisoikeuksiin ja vastuulliseen hankintaan liittyviä lisätoimintaperiaatteita, jotka koskevat Huhtamäen
arvoketjun kumppaneiden hallintaa ja vaatimuksia niitä kohtaan. Näihin toimintaperiaatteisiin kuuluvat Huhtamäen
eettiset toimintaohjeet ja konsernin hankintapolitiikka. Kaikki edellä kuvatut toimintaperiaatteet ja ohjeet ovat sisäisten
sidosryhmien saatavilla Huhtamäen intranetissä, ja kaikki paitsi konsernin hankintapolitiikka ovat myös julkisesti saatavilla
Huhtamäen verkkosivuilla.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa
Huhtamäki on sitoutunut yhteydenpitoon vaikutusten kohteena olevien arvoketjunsa sidosryhmien kanssa. Yhtiöllä on
omilla tuotantolaitoksillaan vakiintuneet terveyden ja turvallisuuden hallintajärjestelmät, jotka kattavat kaikki oman
työvoiman, urakoitsijoiden ja Huhtamäen toimitiloissa vierailevien toiminnot. Lisätietoja on osiossa
Omaan työvoimaan
liittyvät toimintaperiaatteet
sivulla 75.
Omien tuotantolaitostensa ulkopuolella Huhtamäki ei ole ottanut käyttöön yleistä prosessia, jolla ollaan suoraan
yhteydessä muihin arvoketjun työntekijöihin. Huhtamäen nykyinen vuorovaikutustapa muiden arvoketjun työntekijöiden
kanssa on ensisijaisesti epäsuora, sillä konserni keskittyy toimittajien kanssa käytävään vuoropuheluun ja tarkastamaan
sosiaalisten vaatimusten noudattamista koskevia auditointeja, joissa työntekijöitä haastatellaan. Arvoketjun työntekijät
voivat ilmaista huolenaiheensa suoraan Huhtamäelle Speak Up -ilmoituskanavan kautta.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Huhtamäen omien toimipaikkojen terveyden ja turvallisuuden hallintajärjestelmät kattavat lisäksi Huhtamäen omaa
työvoimaa sekä urakoitsijoita ja vierailijoita Huhtamäen tiloissa koskevat korjaavat toimet.
Jos Huhtamäen seurantatoimien aikana havaitaan mahdollinen tai todellinen kielteinen olennainen vaikutus, esimerkiksi
sosiaalisen auditoinnin tai tiedotusvälineissä julkaistun kielteisen uutisen perusteella, Huhtamäki ottaa yhteyttä
toimittajaan ja pyytää lisätietoja sekä toimittajaa korjaamaan epäkohdan ja antamaan selvityksen siitä, miten toimittaja
aikoo tehdä parannuksia, jotka vähentävät samankaltaisen kielteisen vaikutuksen todennäköisyyttä.
Lisäksi Huhtamäki ylläpitää Speak Up -kanavaa, jonka kautta kaikki sidosryhmät, mukaan lukien arvoketjun työntekijät,
voivat tuoda esiin huolenaiheita mahdollisista ihmisoikeusrikkomuksista, jotka sitten tutkitaan ja joihin puututaan.
Valitukset käsitellään luottamuksellisesti.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 90
Huhtamäki pyrkii tuomaan Speak Up -ilmoituskanavan helposti saataville. Se on käytettävissä yrityksen verkkosivujen
kautta, ja se on tarjolla yli 20 kielellä. Linkit Speak Up -kanavaan on annettu Huhtamäen toimittajille tiedoksi myös
Huhtamäen eettisissä toimintaohjeissa toimittajille ja alihankkijoille sekä sopimusasiakirjoissa, kuten ostotilauksissa.
Lisäksi Huhtamäen eettisissä toimintaohjeissa toimittajille ja alihankkijoille olevien vaatimusten noudattaminen sisältyy
Huhtamäen yleisiin hankintaehtoihin.
Mahdollisten väärinkäytösten tai ihmisoikeusrikkomusten käsittelyprosessi on määritelty organisaation sisäisessä
konsernin ilmoituksia ja sisäisiä tutkintoja koskevassa politiikassa. Politiikassa määritellään periaatteet väitettyjen
väärinkäytösten tutkimiselle ja niihin vastaamiselle, ja siihen sisältyy tiukka vastatoimien vastainen kielto ja sitoumus
asettaa
vaikutusten
kohteena
olevien
henkilöiden
turvallisuus
ja
hyvinvointi
etusijalle
mahdollisen
ihmisoikeusrikkomuksen tapauksessa. Korjaavat toimenpiteet määritellään tapauskohtaisesti. Huhtamäen Ethics and
Compliance -komitea seuraa ilmoitettujen tapausten tutkintaa säännöllisesti.
Huhtamäellä ei ole tällä hetkellä käytössä virallista prosessia, jolla arvioitaisiin arvoketjun työntekijöiden tietoisuutta
konsernin valitusmekanismeista ja luottamusta niihin.
Lisätietoja on osiossa
Liiketoiminnan harjoittaminen
sivulla 96, joka käsittelee mekanismeja, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan
ja tutkitaan huolenaiheita.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät tavoitteet
Tällä hetkellä Huhtamäellä ei ole mitattavissa olevia, tulossuuntautuneita ja aikasidonnaisia tavoitteita arvoketjun
työntekijöihin liittyvien seikkojen ja olennaisten kielteisten vaikutusten käsittelemiseksi meneillään olevan kehityksen
vuoksi. Huhtamäki on kuitenkin sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia organisaatiossaan ja koko arvoketjussa, mikä
ohjaa yhtiön toimia arvoketjun työntekijöitä kohtaan. Huhtamäki aikoo asettaa keskipitkällä aikavälillä tarkempia
tavoitteita, ja tämä työ on parhaillaan käynnissä. Huhtamäki arvioi kuitenkin toimintaperiaatteidensa ja toimiensa
tehokkuutta seuraamalla avaintoimittajien sitoutumista Huhtamäen eettisissä toimintaohjeissa toimittajille ja
alihankkijoille määriteltyihin vaatimuksiin.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimet
Huhtamäki ylläpitää terveyden ja turvallisuuden hallintajärjestelmiä omissa toimipaikoissaan, jotta se voi ehkäistä,
lieventää ja korjata terveyteen ja turvallisuuteen ja kemikaaliturvallisuuteen liittyviä olennaisia kielteisiä vaikutuksia, jotka
kohdistuvat kaikkiin työntekijöihin Huhtamäen toimitiloissa, mukaan lukien urakoitsijat ja vierailijat. Katso lisätietoja
osiosta
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
sivulta 75.
Estääkseen, lieventääkseen ja korjatakseen edelleen arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia olennaisia kielteisiä
vaikutuksia Huhtamäki on laatinut yleisen toimintasuunnitelman, joka keskittyy jatkuvan, kolmansia osapuolia koskevan
ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapaseikkojen due diligence -prosessin toteuttamiseen ja parantamiseen.
Samanaikaisesti konserni on käynnistänyt strategisia suunnittelutoimia, joilla se pyrkii vastaamaan tuleviin
sääntelyvaatimuksiin, ja kehittää uusia lähestymistapoja tiettyjen olennaisten kielteisten vaikutusten käsittelemiseksi.
Vuoden 2024 keskeisiä toimia olivat:
•
Jatkuvat toimittajien kestävyyteen liittyvät due diligence -toimet:
toimittajien seulonta, toimittajaohjeiden
hyväksymisen seuranta, kyselyt, itsearvioinnit, kolmannen osapuolen eettiset auditoinnit, säännölliset
ihmisoikeusriskien arvioinnit, säännölliset seurannat, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet, epäiltyjen
rikkomusten tutkiminen.
•
Toimittajien kestävyyteen liittyvien due diligence -prosessien parannukset:
Toimittajaohjeiden vaatimusten
noudattamista koskevien odotusten viestiminen tuotantolaitoksille ja niiden toimittajille (jatkuu vuonna 2025),
sisäinen koulutus ja valmiuksien kehittäminen odotuksista, jotka liittyvät Huhtamäen velvollisuuksiin seurata
toimittajien työntekijöiden oikeuksia ja asianmukaisia työoloja, uuden kolmannen osapuolen kestävyyteen
liittyvän due diligence -työkalun pilotointi, EU:n tulevan metsäkatoasetuksen (Regulation on Deforestation-free
Products, EUDR) mukaisten due diligence -prosessien kehittäminen.
•
Käynnistetty ja käynnissä oleva strateginen suunnittelutyö:
Tulevien sääntelyvaatimusten tunnistaminen ja
toteuttaminen, mukaan lukien yritysvastuudirektiivi (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD)
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 91
ja EUDR, strategisten prioriteettien kehittäminen, keskeiset toimet, virstanpylväät ja mahdolliset tavoitteet, jotka
keskittyvät toimittajien vakavimpiin ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden oikeuksiin liittyviin vaikutuksiin.
Keskipitkällä aikavälillä Huhtamäki aikoo vahvistaa toimittajiensa kestävyyteen liittyvää due diligence -prosessia tulevien
määräysten mukaisesti keskittyen hallintotapaan, prosesseihin ja työkaluihin.
Tällaisten toimien odotetut tulokset keskittyvät jatkuvan due diligence -prosessin toteuttamiseen, joka on
yhdenmukainen sääntelyvaatimusten, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden sekä
muiden kansainvälisten ohjeistusten kanssa. Tämän tavoitteena on vähentää kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia
Huhtamäen arvoketjun työntekijöihin:
•
Lyhyt aikaväli: Huhtamäki kehittää yhä vahvempaa ymmärrystä arvoketjun ihmisille mahdollisesti aiheutuvista
riskeistä ja siitä, miksi näiden riskien hallinta on liiketoiminnan kannalta kriittistä.
•
Keskipitkä aikaväli: Huhtamäen vastuullisia hankintakäytäntöjä toteutetaan lakisääteisten vaatimusten
mukaisesti keskittyen jatkuvaan parantamiseen.
•
Pitkä aikaväli: Huhtamäen toimet vähentävät työntekijöihin kohdistuvien vakavimpien vaikutusten riskiä.
Huhtamäki jatkaa riskien ja vaikutusten arviointia koko arvoketjun alku- ja loppupäässä maailmanlaajuisesti, ja se aikoo
keskittyä ensisijaisesti toimimaan suoraan ensimmäisen tason toimittajiensa kanssa mahdollisten olennaisten vaikutusten
lieventämiseksi ja todellisten olennaisten vaikutusten korjaamiseksi lyhyellä aikavälillä.
Huhtamäki tekee jatkuvia seuranta- ja seulontatoimia käyttäen riskipohjaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon
toimittajalta tehtyjen hankintojen kulut, strateginen merkitys, sijainti ja toimittajan tyyppi. Jos todellinen tai mahdollinen
olennainen vaikutus havaitaan, tiedot tarkistetaan sisäisesti sen selvittämiseksi, ovatko hälytykset oleellisia ja mikä
Huhtamäen suhde on kielteiseen vaikutukseen - aiheuttaako Huhtamäki vaikutuksen tai myötävaikuttaako tai liittykö se
niiden syntymiseen. Tämän jälkeen päätetään asianmukaisista toimista mahdollisen vaikutuksen lieventämiseksi tai sen
määrittämiseksi, ovatko korjaavat toimenpiteet tarpeen.
Tyypillisesti Huhtamäki ottaa yhteyttä toimittajaan ymmärtääkseen miten olennaisia kielteisiä vaikutuksia on käsitelty ja
miten niitä vähennetään tulevaisuudessa. Jos sosiaalisessa auditoinnissa ilmenee kielteinen havainto, Huhtamäki pyytää
auditoijaa todentamaan korjaavat toimenpiteet.
Raportointikauden aikana Huhtamäen tuotantolaitoksissa työskenteleviin urakoitsijoihin ei liittynyt yhtään vakavaa
ihmisoikeusongelmaa tai -tapausta. Urakoitsijat sisältyvät Huhtamäen terveyttä ja turvallisuutta koskeviin mittareihin, ja
ne raportoidaan osiossa
Terveys- ja turvallisuusindikaattorit
sivulla 83 . Lisäksi Speak Up -kanavan kautta on raportoitu
nolla vakavaa tapausta, joihin liittyy arvoketjun alku- tai loppupään työntekijöitä.
Vuoden 2024 eettisten auditointien avulla Huhtamäki tunnisti yhden Kiinassa ja yhden Indonesiassa sijaitsevan
toimittajan toimipaikan, joissa molemmissa oli kolme kriittistä terveyteen ja turvallisuuteen liittyvää poikkeamaa.
Huhtamäen laatu- ja hankintatiimit ottivat yhteyttä toimittajaan varmistaakseen, että poikkeamiin puututaan. Huhtamäki
on pyytänyt auditoitua vahvistusta siitä, että korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty.
Ilmoitetut ongelmat perustuvat todellisiin sosiaalisten auditointien tuloksiin, jotka on jaettu Sedex-alustan kautta.
Huhtamäki määrittelee vakaviksi ongelmiksi kaikki löydökset, jotka on merkitty kriittisiksi tai liiketoimintakriittisiksi.
Mittareiden mittaamista ei ole validoinut mikään ulkopuolinen taho.
Huhtamäki tiedostaa, että eettisiä auditointeja pidetään tilannekuvina suorituskyvystä ja että niillä on menetelmällisiä
rajoitteita kielteisten ihmisoikeusvaikutusten tunnistamisessa, erityisesti tiettyjen ongelmien, kuten syrjinnän, häirinnän,
yhdistymisvapauden ja työehtosopimusneuvottelujen osalta. Lisäksi Huhtamäen oma toimittajatarkastusten laajuus on
tällä hetkellä rajattu hankintaketjun ensimmäiselle tasolle. Auditointien luotettavuutta rajaa lisäksi se, että vain pieni osa
ensimmäisen tason toimittajista jakaa tällä hetkellä sosiaalisten auditointientuloksia Huhtamäen kanssa.
Huhtamäellä ei tällä hetkellä ole merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja, jotka on kohdistettu määriteltyjen toimien
toteuttamiseen. Toteuttamista varten on kuitenkin varattu pienempiä taloudellisia ja muita resursseja, kuten konsernin
ja segmenttien nimetty henkilöstö.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 92
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset ja mahdollisuudet
Huhtamäen tuotteita käyttävät ruokien ja juomien valmistajat, pikaruokaravintolat ja muut ravitsemusalan toimijat,
tuoretuotteiden pakkaajat samoin kuin vähittäismyyntiketjut. Huhtamäen tuotteet suojaavat noutoruokaa, elintarvikkeita
ja juomia sekä kodinhoito- ja hygieniatuotteita, edistävät niiden hygieenisyyttä ja turvallisuutta, edistävät saatavuutta ja
kohtuullista hintatasoa, sekä auttavat ehkäisemään ruokahävikkiä. Huhtamäen pakkausratkaisut ovat ratkaisevassa
asemassa elintarvikkeiden säilymisessä syömäkelpoisina pidempään parantamalla tuotteiden hygieenisyyttä ja
turvallisuutta. Tämä auttaa vähentämään ruokahävikkiä, ja lisäksi sillä on merkittävä rooli elintarvikkeiden edullisemman
hintatason ja paremman saatavuuden mahdollistajana. Kuluttajat ja loppukäyttäjät, joihin tunnistetut olennaiset
vaikutukset mahdollisesti kohdistuvat, ovat myös Huhtamäen valmistamien pakkaustuotteiden ostajia ja käyttäjiä.
Huhtamäen kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnissa, joka kuvataan tarkemmin sivulla 32. Huhtamäki tiedostaa pakkausten keskeisen roolin
elintarvikkeiden suojaamisessa ja ruokahävikin vähentämisessä, mikä varmistaa, että kuluttajat ympäri maailmaa saavat
turvallisia, hygieenisiä, helposti saatavilla olevia ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita. Huhtamäki on sitoutunut tarjoamaan
turvallisia, tarkoituksenmukaisia ja laadukkaita pakkaustuotteita, joissa lopputuotteen turvallisuus ja laatu eivät vaarannu.
Huhtamäen tuotteet parantavat myös elintarvikkeiden saatavuutta ja edullisuutta lisäämällä tuotteiden säilyvyyttä
tehokkaiden pakkausratkaisujen avulla. Elintarvikkeiden ja tuotteiden turvallisuus ja laatu sekä elintarvikkeiden saatavuus
Olennainen vaikutus tai mahdollisuus
Kuvaus
Sovellettavuus
Yhteisökohtainen
Myönteinen
vaikutus
Elintarviketurvallisuus ja
asiakkaiden terveyden
parantaminen
pakkausten avulla
Huhtamäki parantaa elintarviketurvallisuutta
koko arvoketjussa tarjoamalla korkealaatuisia
elintarvikepakkauksia.
Tämä
sisältää
tuoteturvallisuuden,
laadun
ja
oikeiden
pakkausmerkintöjen
varmistamisen,
mikä
vaikuttaa myönteisesti kuluttajien terveyteen
ja
turvallisuuteen.
Elintarvikkeiden
asianmukainen
merkitseminen
on
erittäin
tärkeää myös elintarvikkeiden jälleenmyyjille.
Arvoketju
Mahdollisuus
Elintarviketurvallisuuden
edistämisen tuomat
taloudelliset
mahdollisuudet
Pakkausten myönteisen roolin korostaminen
elintarviketurvallisuudessa
voi
houkutella
sijoittajia,
mikä
hyödyttää
Huhtamäkeä
taloudellisesti.
Arvoketju
Myönteinen
vaikutus
Pakkausten rooli
elintarvikkeiden
saatavuudessa
Elintarvikepakkaukset varmistavat edullisten
elintarvikkeiden
saatavuuden
varmistamalla
tuotteiden
turvallisuuden
ja
laadun.
Ne
suojaavat
ja
pidentävät
elintarvikkeiden
säilyvyyttä ja ovat ratkaisevassa asemassa
ruokahävikin
vähentämisessä
maailmanlaajuisessa toimitusketjussa.
Arvoketju
Mahdollisuus
Lisääntynyt myynti
laadukkaiden
pakkausten avulla
Laadukkaat ja kestävät elintarvikepakkaukset
ovat Huhtamäen asiakkaille erittäin tärkeitä,
sillä ne vaikuttavat ostopäätöksiin ja lisäävät
myyntiä. Ne myös parantavat ruoan
saatavuutta syrjäisillä alueilla ja laajentavat
markkinoiden kokoa.
Arvoketju
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 93
ja edullisuus on tunnistettu olennaisiksi aiheiksi, joissa Huhtamäellä on todellisia myönteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin, ja ne on myös tunnistettu taloudellisiksi mahdollisuuksiksi. Huhtamäki arvioikin, että toimialan johtava
elintarvikekäyttöön tarkoitettujen pakkausten turvallisuus on konserille kilpailuetu.
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
Huhtamäki tarjoaa pakkaustuotteita, jotka täyttävät sääntelyvaatimukset ja täyttävät tai ylittävät asiakkaiden laatua ja
turvallisuutta koskevat odotukset. Huhtamäellä on määritelty prosessi näiden vaatimusten mukaisuuden valvontaan.
Elintarvikepakkausten turvallisuus on olennainen osa Huhtamäen eettisiä liiketoimintakäytäntöjä ja vastuuta elintarvike-
ja juomapakkausten valmistajana. Tätä sitoumusta ohjaa konsernin elintarvikepakkausten turvallisuuspolitiikka, jossa
esitetään paikallisiin laadunhallintajärjestelmiin kuuluvat elintarviketurvallisuuteen liittyvät vaatimukset, joilla pyritään
edistämään elintarvikkeiden turvallisuuteen, laatuun ja saatavuuteen liittyviä myönteisiä vaikutuksia ja samalla
hyödyntämään tunnistettuja mahdollisuuksia.
Konsernin
elintarvikepakkausten
turvallisuuspolitiikkaa
sovelletaan
maailmanlaajuisesti
kaikissa
Huhtamäen
liiketoimintasegmenteissä ja -yksiköissä. Se kattaa sekä suorat että epäsuorat elintarvikepakkaustuotteet, ja se on
saatavilla Huhtamäen intranetissä. Politiikan hyväksyy konsernin johtoryhmä, ja sen hallinnoinnista vastaa konsernin
vastuullisuus- ja viestintäosasto. Johdon hyväksynnän tavoitteena on varmistaa ylimmän johdon vastuu ja sitoutuminen
elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien pakkausten turvallisuuteen. Tätä elintarvikepakkausten turvallisuuden
maailmanlaajuista perustaa toteutetaan paikallisesti ottaen huomioon paikalliset erityisvaatimukset. Kunkin
liiketoimintasegmentin on noudatettava sovellettavia paikallisia ja alueellisia elintarvikemateriaalien turvallisuutta
koskevia lakeja ja määräyksiä, ja politiikkaa on täydennettävä kirjallisilla menettelyillä ja ohjeilla. Politiikassa määritellään
auditoitavaa dokumentaatiota, selkeästi määriteltyjä rooleja ja vastuita, sovellettavien vaatimusten ja määräysten
noudattamista, uusien ja uudistettujen pakkausten suunnittelua, katselmointia sekä säännöllistä auditointia koskevat
vähimmäisvaatimukset, jotka on sisällytettävä paikallisiin laadunhallintajärjestelmiin. Lisäksi politiikassa säädetään
menettelyistä elintarvikemateriaalien turvallisuutta koskevien valitusten ja vaateiden käsittelyyn, korjaavien toimien
toteuttamiseen sekä tehokkaaseen viestintään ja koulutukseen asiaankuuluville sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. Lisäksi
Huhtamäellä on maailmanlaajuisesti tuoteturvallisuustiimejä, jotka opastavat, kouluttavat ja tukevat kaikkia toimipaikkoja.
Huhtamäen sitoutuminen valmistaa ja toimittaa tuotteita, jotka täyttävät sovellettavat laatu- ja muut vaatimukset sekä
valvontatoimet, on kuvattu Huhtamäen eettisissä toimintaohjeissa. Näitä ohjeita on kuvattu osiossa
Liiketoiminnan
harjoittamisen toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
sivulla 96. Lisäksi konsernin ympäristöpolitiikka vahvistaa Huhtamäen
sitoumusta suojata ruokaa ja suojella ihmisiä ja maapalloa. Ympäristöön ja kansanterveyteen liittyen politiikkaan sisältyy
vaarallisten, erittäin vaikuttavien kemikaalien käytön rajoittaminen ja korvaaminen, millä pyritään minimoimaan
kemikaalien
käyttö
ja
vähentämään
Huhtamäen
ympäristövaikutuksia
kaikissa
toiminnoissa.
Konsernin
ympäristöpolitiikka edesauttaa ymmärrystä Huhtamäen ympäristösitoumuksista maailmanlaajuisesti koko konsernissa, ja
opastaa
liiketoimintasegmenttejä
ja
toimintoja
sitoumusten
täyttämiseksi.
Tarkempi
kuvaus
konsernin
ympäristöpolitiikasta ja sen toteutuksesta on osiossa
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet
sivulla 46.
Huhtamäki-konsernin ihmisoikeuspolitiikassa esitetään Huhtamäen sitoutuminen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen koko
arvoketjussa. Politiikka on linjassa yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden kanssa.
Politiikassa
ei
nimenomaisesti
käsitellä
kuluttajia
tai
loppukäyttäjiä.
Huhtamäen
elintarvikepakkausten
turvallisuuspolitiikassa määritellään kuitenkin konsernin vähimmäisvaatimukset sen varmistamiseksi, että konsernin
tuotteet täyttävät kaikki elintarvikekontaktimateriaalien turvallisuutta koskevat lait ja määräykset ja ovat turvallisia
kuluttajille. Huhtamäki käy keskustelua kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa monin eri tavoin, ja näitä käytäntöjä on
kuvattu tarkemmin osiossa
Yleiset tiedot
sivulla 18 ja myöhemmin tässä aihekohtaisessa luvussa.
Huhtamäellä on vakiintunut prosessi kaikkien epäiltyjen toimintaperiaatteiden sekä lakien ja määräysten rikkomusten
tutkimiseen järjestelmällisesti ja oikea-aikaisesti. Ihmisoikeusvaikutusten korjaaminen on osa Huhtamäen sitoumusta
kunnioittaa ihmisoikeuksia ja rakentaa ihmisoikeuksiin liittyvä due diligence -prosessi yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Prosessi ei tällä hetkellä erityisesti huomioi mahdollisia vaikutuksia
kuluttajiin, mutta yleisemmällä tasolla Huhtamäki seuraa kaikkia tuotteiden laatuun liittyviä ongelmia ja mahdollisia
tuotteiden takaisinvetoja ja ryhtyy tarvittaessa ennaltaehkäiseviin ja korjaaviin toimiin.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 94
Prosessit yhteydenpitoon kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa sekä kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Huhtamäki toimii pääasiassa yritysten välisillä markkinoilla ja myy tuotteitaan ruokien ja juomien valmistajille,
pikaruokaravintoloille ja muille ravitsemusalan toimijoille, tuoretuotteiden pakkaajille sekä vähittäismyyntiketjuille. Lisäksi
Pohjois-Amerikassa Huhtamäki myy kertakäyttöisiä kattausratkaisuja suoraan kuluttajille Chinet®-tuotemerkillä.
Huhtamäen pääasiallisen liiketoiminnan luonteen vuoksi Huhtamäki ei ole ottanut käyttöön yleistä lähestymistapaa
yhteydenpitoon kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa. Kuten osiossa
Yleiset tiedot
sivulla 18 on kuvattu, Huhtamäki viestii
kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa pääasiassa pakkaustuotteissaan olevien merkintöjen ja loppukäyttöä koskevien
ohjeiden kautta. Joillakin Huhtamäen tuotteilla on myös verkko-osoite, jossa kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat antaa
palautetta. Huhtamäki pitää yhteyttä kuluttajiin myös tuotekehitykseen liittyvissä yhteisprojekteissa. Tällä hetkellä
kuluttajien ja loppukäyttäjien edustajien kanssa ei tapahdu erityistä yhteydenpitoa.
Huhtamäen Speak Up -kanava on käytettävissä huolenaiheiden ilmoittamiseen myös ulkoisille osapuolille, kuten
kuluttajille ja loppukäyttäjille. Tarkempia tietoja Speak Up -kanavasta ja huolenaiheiden ilmoittamisen, seurannan ja
käsittelyn prosesseista on luvussa
Liiketoiminnan harjoittaminen
sivulla 96, jossa käsitellään mekanismeja huolenaiheiden
tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkintaan. Nykyinen ilmoituksia ja sisäisiä tutkintoja koskeva politiikka keskittyy
pääasiassa sisäisten väärinkäytösten tutkintaan, mutta Huhtamäki aikoo kehittää edelleen prosesseja ulkoisten
osapuolten esittämien huolenaiheiden käsittelyyn.
Huhtamäellä on Pohjois-Amerikassa myös erityinen MyChinet-verkkosivusto, jonka avulla kuluttajat voivat olla suoraan
yhteydessä Huhtamäkeen, antaa palautetta ja ilmoittaa ongelmista, kuten viallisista tuotteista.
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimet
Vuonna
2024
Huhtamäki
jatkoi
keskeisiä
hankkeita,
joilla
pyritään
Huhtamäen
elintarvikepakkausten
turvallisuuspolitiikan mukaisesti täyttämään tuotteiden laatua ja elintarviketurvallisuutta koskevat vaatimukset ja
maailmanlaajuiset standardit. Tulevaisuudessa näitä hankkeita laajennetaan edelleen.
Kemikaaliturvallisuus ja ennakoiva kemikaalien hallinta
Kemikaaliturvallisuus ja ennakoiva kemikaalien hallinta ovat Huhtamäen tuotevastuun ja turvallisuutta korostavan
suunnittelun olennaisia osa-alueita. Huhtamäellä on tarkat käytännöt ja menettelyt, joilla valvotaan lopputuotteiden sekä
toiminnan laatua ja täytetään elintarvikekontaktimateriaalien valmistukselle asetetut tiukat vaatimukset. Nämä
menettelyt kattavat sekä lopputuotteiden koostumuksen että kemikaalien käytön toiminnassa.
Huhtamäki noudattaa kaikkia asiaankuuluvia alueellisia, kansallisia ja maailmanlaajuisia kemikaalisäädöksiä, kuten EU:n
kemiallisia aineita koskevaa REACH-asetusta sekä YK:n kemikaalien GHS-luokitusta ja -merkintöjä maailmanlaajuisesti.
Nämä sitoumukset ulottuvat myös toimitusketjuun Huhtamäen toimittajille ja alihankkijoille tarkoitettujen eettisten
toimintaohjeiden kautta.
Sääntelykehityksen seuranta ja sidosryhmävuorovaikutus
Huhtamäki seuraa jatkuvasti toiminta-alueidensa kehityskulkuja varmistaakseen sovellettavien määräysten ja
viitekehysten
noudattamisen
sekä
tunnistaakseen
uudet
materiaalit
ja
kemikaalit.
Huhtamäki
on
myös
vuorovaikutuksessa
sidosryhmiensä
kanssa
elintarvikemateriaaleihin
ja kemikaalien
vaatimustenmukaisuuteen
keskittyvissä foorumeissa ja konferensseissa. Näitä ovat mm. toimialajärjestöjen työryhmät ja asiakkaiden järjestämät
sääntelyä käsittelevät foorumit. Lisäksi Huhtamäki seuraa EU:n kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian kehitystä
prosessien ja tuotteiden yhdenmukaistamiseksi strategian vaatimusten kanssa, painottaen tavoitetta pilaantumisen
nollatasosta.
Elintarvikekontaktimateriaalien vaatimustenmukaisuutta koskevat digitalisaatio- ja koulutusaloitteet
Huhtamäki edistää elintarvikekontaktimateriaalien vaatimustenmukaisuutta koskevan dokumentaation digitalisointia,
joka jatkuu vuonna 2025 digitalisaatiostrategian mukaisesti. Vuonna 2024 Huhtamäki jatkoi sisäistä, kaikille
liiketoimintasegmenteille suunnattua elintarvikekontaktimateriaalien vaatimustenmukaisuuden koulutusta, joka keskittyy
elintarvikepakkausten kemikaaliturvallisuuteen liittyviin uusiin teemoihin. Nämä koulutukset jatkuvat vuonna 2025 ja
parantavat tuoteturvallisuustietoisuutta ja sääntelyn tuntemusta koko organisaatiossa. Pohjois-Amerikassa Huhtamäki
laajentaa koulutusaloitteensa koskemaan myös toimittajia sekä asiakkaita, ja edistää näin yhteistoiminnallista
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 95
lähestymistapaa elintarvikekontaktimateriaalien vaatimustenmukaisuuteen. Näin varmistetaan, että kaikki arvoketjun
sidosryhmät saavat tietoa sääntelyvaatimuksista ja parhaista käytännöistä, ylläpidetään korkeita tuoteturvallisuusnormeja
ja edistetään vahvoja kumppanuuksia.
Laadunhallintajärjestelmien ja säännöllisten arviointien noudattaminen
Elintarvikepakkausten turvallisuus on dokumentoitu Huhtamäen laadunvalvontajärjestelmissä, jotka noudattavat ISO
9001:n kaltaisia standardeja. Elintarviketurvallisuus- ja hygieniastandardeihin kuuluvat ISO 22000 ja GFSI:n (Global Food
Safety Initiative) tunnustamat järjestelmät, kuten BRC Global Standard for Packaging and Packaging Materials (BRCGS)
tai SQF (Safe Quality Food institute). Vuosittaiset toimipaikkatason katselmoinnit tehdään hallintajärjestelmien
tehokkuuden seuraamiseksi ja dokumentoimiseksi.
Huhtamäki käyttää vain hyväksyttyjä toimittajia ja elintarvikekäyttöön hyväksyttyjä raaka-aineita, ja sillä on käytössä
järjestelmät materiaalien seurantaan. Jos tuotteet eivät täytä sisäisiä tai markkinoiden vaatimuksia, ryhdytään välittömästi
toimenpiteisiin. Tiukkojen sisäisten menettelyjen ja valvontatoimien lisäksi Huhtamäkeen kohdistuu säännöllisesti
sisäisten laadunvalvontatiimien, asiakkaiden ja sertifiointilaitosten auditointeja kaikilla liiketoimintasegmenteillä.
Auditoinneissa arvioidaan tarkasti laadunvarmistusta, hygieniaa sekä elintarvikekontaktimateriaalien turvallisuutta ja
varmistetaan jatkuva kehittyminen ja alan standardien ja sääntelyvaatimusten noudattaminen.
Nämä toimet edistävät elintarvikkeiden ja tuotteiden turvallisuutta, laatua, saatavuutta ja edullisuutta, ja niiden kautta
Huhtamäki voi myös hyödyntää tunnistettuja mahdollisuuksia. Näiden hankkeiden suunnitellaan jatkuvan säännöllisesti
lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Vaikka näihin hankkeisiin ei ole kohdistettu merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja,
pienemmät taloudelliset panokset ja muut resurssit, kuten tuotevastuu- ja laadunvarmistustiimien nimetty henkilöstö,
tukevat täytäntöönpanotoimia.
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät tavoitteet
Tavoite
Laajuus
Vuositavoite
2024
tulos
Ei elintarvikekontaktimateriaalien
vaatimustenmukaisuuteen liittyviä
reklamaatioita
Oma toiminta, arvoketjun alku-
ja loppupää
0
2
Huhtamäki
on
sitoutunut
varmistamaan,
että
kaikki
sen
tuotteet
ovat
konsernin
elintarvikepakkausten
turvallisuuspolitiikan mukaisia. Politiikka korostaa yhtiön sitoutumista elintarvike- ja tuoteturvallisuuteen ja -laatuun sekä
määrittää vähimmäisvaatimukset, joita jokaisen liiketoimintasegmentin on noudatettava. Tämän sitoumuksen tukemiseksi
Huhtamäki on asettanut vuosittaiseksi tavoitteeksi, että elintarvikekontaktimateriaalien vaatimustenmukaisuuteen
liittyviä reklamaatioita raportoidaan nolla kappaletta. Tavoite on asetettu yhdessä liiketoimintasegmenttien ja keskeisten
toimintojen edustajien kanssa, ja konsernin johtoryhmä on tarkistanut ja hallitus hyväksynyt sen. Ulkoiset sidosryhmät,
mukaan lukien kuluttajat ja loppukäyttäjät, eivät olleet mukana tavoitteiden asettamisprosessissa.
Tavoitteen
saavuttamisen
seurantaan
ja
arviointiin
käytetty
mittari
on
elintarvikekontaktimateriaalien
vaatimustenmukaisuuteen liittyvät reklamaatiot, joita mitataan tuotteiden turvallisuudesta johtuvien takaisinvetojen
määrän avulla, perustuen Huhtamäen laadunhallinnan toimintaohjeissa annettuun määritelmään. Huhtamäen toimipaikat
ja segmentit seuraavat jatkuvasti takaisinvetoja ja tuoteturvallisuustilastojaan. Tuotevastuutiimit keräävät tietoja
jatkuvasti toimipaikoilta sekä segmenteiltä ja raportoivat niistä konsernille, joka validoi tulokset ja raportoi niistä
suhteessa tavoitteeseen vuosittain. Huhtamäki on sitoutunut ryhtymään välittömiin toimiin, jos politiikkaa ja sovellettavia
standardeja ei noudateta tai jos tuotteiden turvallisuuteen liittyviä takaisinvetoja raportoidaan. Vuonna 2024 Huhtamäki
raportoi kaksi turvallisuuteen liittyvää takaisinvetoa. Kumpikaan näistä kahdesta takaisinvedosta ei aiheuttanut riskiä
merkittävästä vahingosta tai kuolemantapauksesta.
Huhtamäki seuraa lisäksi toimintaperiaatteiden ja toimien tehokkuutta tekemällä vuosittaisia toimipaikkatason
katselmointeja hallintajärjestelmille sekä säännöllisiä sisäisiä tai ulkoisten sidosryhmien suorittamia auditointeja, kuten
edellisessä osiossa kuvattiin.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 96
Hallintotapatiedot
Liiketoiminnan harjoittaminen
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Huhtamäellä konsernin arvot – Välitä, Uskalla, Tee valmiiksi – muodostavat perustan yrityskulttuurille ja
työskentelytavalle. Nämä arvot ovat hallituksen määrittelemät ja hyväksymät. Hallitus on myös hyväksynyt Huhtamäen
eettiset toimintaohjeet, jotka ovat olennainen osa Huhtamäen liiketoiminnan harjoittamista.
Lisäksi hallituksen vastuulla on varmistaa, että hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän periaatteet ja muut sovellettavassa
lainsäädännössä tai määräyksissä edellytetyt tai hallituksen tarpeelliseksi katsomat seikat on määritelty ja niitä
noudatetaan huolellisesti. Osana yrityksen riskienhallintaa hallitus arvioi konsernin liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät
riskit ja sen, missä määrin riskit on tunnistettu, määritelty ja käsitelty asianmukaisesti. Katsaus eettisestä liiketoiminnasta
ja
vaatimustenmukaisuudesta
esitellään
hallituksen
tarkastusvaliokunnalle
vähintään
kahdesti
vuodessa.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja tiedottaa hallitukselle valiokunnan keskusteluista, havainnoista ja suosituksista.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ottaa hallituksen kokoonpanoa koskevaa ehdotusta valmistellessaan huomioon
monimuotoisuutta koskevat periaatteet. Hallituksen monimuotoisuus esimerkiksi asiantuntemuksen, eri markkinoilta ja
maantieteellisiltä alueilta saadun kokemuksen, sukupuolen ja kansallisuuden osalta antaa hallitukselle mahdollisuuden
arvioida ja käsitellä liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä asioita useista eri näkökulmista. Hallituksen jäsenet ovat
hankkineet laajaa kokemusta liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvistä asioista toimittuaan johtotehtävissä operatiivisessa,
talous- ja henkilöstöhallinnossa pääosin maailmanlaajuisesti toimivissa julkisesti noteeratuissa yrityksissä. Lisätietoja
hallituksen roolista on luvussa
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
sivulla 19.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 97
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset
Huhtamäen liiketoiminnan harjoittamiseen ja yrityskulttuuriin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on
tunnistettu kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa, joka on kuvattu tarkemmin osiossa
Yleiset tiedot
sivulla 18.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tavoitteet
Toimintaperiaatteen
päämäärä
Tavoite
Laajuus
Vuositavoite
2024 tulos
Eettisen
liiketoiminnan
harjoittamisen ja
yrityskulttuurin
edistäminen
Kaikki Huhtamäen työntekijät
ovat suorittaneet vuosittaisen
eettisten toimintaohjeiden
koulutuksen vuoden loppuun
mennessä
Kaikki
Huhtamäen
työntekijät
100 %
97,9%
Korruption ja
lahjonnan
ehkäiseminen
Kaikki riskitoiminnoissa
työskentelevät Huhtamäen
työntekijät ovat suorittaneet
vuosittaisen korruption torjunnan
koulutuksen vuoden loppuun
mennessä
Riskitoiminnoissa
työskentelevät
Huhtamäen
työntekijät
100 %
89,3%
Huhtamäki on asettanut edellä mainitut mitattavat, tulossuuntautuneet ja aikaan sidotut tavoitteet koskien eettistä
liiketoiminnan harjoittamista ja yrityskulttuuria sekä korruption ja lahjonnan ehkäisyä. Yhtiön hallintotapaa koskevat
tavoitteet toimivat keskeisinä mittareina, jotka osoittavat yhtiön sitoutumisen eettiseen liiketoiminnan harjoittamiseen ja
yrityskulttuurin edistämiseen sekä korruption torjumiseen. Nämä tavoitteet asetetaan ja niitä seurataan vuosittain, ja
niihin liittyvät toimet toistuvat vuosittain. Koulutusten sisältö ja tulokset tavoitteisiin nähden kuvataan tarkemmin alla
olevissa osioissa. Huhtamäen hallituksen tarkastusvaliokunta hyväksyy kaikki tavoitteet.
Olennainen vaikutus
Kuvaus
Sovellettavuus
Yrityskulttuuri
Myönteinen
vaikutus
Eettinen
liiketoiminnan
harjoittaminen
ja
yrityskulttuuri
Kansainvälisenä konsernina Huhtamäen toimilla on
vaikutusta yksilöihin ja yhteisöihin maailmanlaajuisesti.
Sitoumuinen yritysarvojen, kulttuurin ja liiketoiminnan
harjoittamisen ylläpitoon ja edistämiseen vahvistaa
luottamusta
ja
sitoutumista
Huhtamäellä
ja
sen
ulkopuolella,
mikä
tekee
yrityksestä
luotettavan
työnantajan,
kumppanin,
toimittajan,
asiakkaan
ja
sijoituskohteen.
Toisaalta
näiden
sitoumusten
laiminlyönti voi johtaa kielteisiin seuraamuksiin, jotka
voivat heikentää luottamusta.
Oma toiminta
Korruptio ja lahjonta
Myönteinen
vaikutus
Korruption ja
lahjonnan
ehkäiseminen
Huhtamäki toimii 36 maassa, mukaan lukien alueilla,
joissa korruption ja lahjonnan riski on huomattavasti
kohonnut. Huhtamäki voi vähentää näitä riskejä ja niihin
liittyviä kielteisiä vaikutuksia soveltamalla vahvoja riskien
ennaltaehkäisemis- ja havaitsemiskäytäntöjä, kuten
toimintaperiaatteita ja koulutuksia, ja osoittamalla
sitoutumisensa eettiseen liiketoiminnan harjoittamiseen.
Oma toiminta
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 98
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Eettiset toimintaohjeet
– Huhtamäen eettiseen liiketoiminnan harjoittamiseen ja yrityskulttuuriin liittyvät
toimintaperiaatteet
Huhtamäen eettisissä toimintaohjeissa määritellään Huhtamäen liiketoiminnan harjoittamisen ja yrityskulttuurin
keskeiset teemat, jotka perustuvat Huhtamäen arvoihin – Välitä, Uskalla, Tee valmiiksi. Eettiset toimintaohjeet koskevat
kaikkia Huhtamäen työntekijöitä, johtoryhmien jäseniä sekä muita johtotehtävissä olevia henkilöitä maailmanlaajuisesti.
Ne ohjaavat heitä toimimaan Huhtamäen arvojen mukaisesti, noudattamaan sovellettavia lakeja, määräyksiä ja sisäisiä
ohjeistuksia sekä tekemään eettisesti perusteltuja päätöksiä päivittäisessä työssään.
Huhtamäki edistää eettisten toimintaohjeiden avulla kulttuuria, jossa jokaisen odotetaan toimivan rehellisesti ja kaikkia
rohkaistaan ilmaisemaan huolenaiheensa, jos he havaitsevat tai epäilevät väärinkäytöksiä. Vuonna 2024 Huhtamäki
julkaisi uudistetun version eettisistä toimintaohjeista sekä niihin liittyvät uudistetut koulutusohjelmat ja tukimateriaalit.
Näiden tarkoituksena on tehdä eettisistä toimintaohjeista jokaiselle työntekijälle samaistuttavat, osallistavat sekä helposti
ymmärrettävät ja sovellettavat päivittäisissä käytännön tilanteissa. Eettiset toimintaohjeet ovat saatavilla Huhtamäen
sisäisillä ja ulkoisilla verkkosivuilla 24 kielellä. Eettisten toimintaohjeiden lisäksi Huhtamäen sitoutuminen eettiseen
liiketoiminnan harjoittamiseen on ilmaistu myös seuraavissa keskeisissä asiakirjoissa:
•
Huhtamäen eettiset toimintaohjeet toimittajille ja alihankkijoille
•
Konsernin korruption torjunnan politiikka (korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen mukainen)
•
Konsernin kilpailuoikeuspolitiikka
•
Konsernin hallinnointipolitiikka
•
Konsernin tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka
•
Konsernin ihmisoikeuspolitiikka
•
Konsernin sisäpiiriohje
•
Konsernin ilmoituksia ja sisäisiä tutkintoja koskeva politiikka (Group Speak Up and Investigations Policy)
•
Konsernin kauppapakotepolitiikka
Hallitus on hyväksynyt eettiset toimintaohjeet, ja sillä on valvontavastuu siitä, että niitä noudatetaan huolellisesti kaikessa
Huhtamäen toiminnassa. Konsernin johtoryhmä on yhdessä organisaation kaikkien tasojen johtajien kanssa vastuussa
eettisten toimintaohjeiden käytäntöönpanosta. Huhtamäen Global Ethics and Compliance -tiimi toimii neuvoa-antavassa
roolissa ja vastaa eettisen liiketoiminnan ja vaatimustenmukaisuuden ethics and compliance -ohjelmasta. Tiimi raportoi
säännöllisesti Ethics and Compliance -komitealle (ECC) ja edelleen hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Toimikuntaa johtaa
konsernin lakiasiainjohtaja, ja vuonna 2024 sen muut jäsenet olivat talousjohtaja sekä henkilöstö- ja turvallisuusjohtaja.
Eettisen liiketoiminnan harjoittamisen ja yrityskulttuurin edistäminen koulutuksen ja viestinnän avulla – keskeiset toimet
Säännöllinen viestintä ja koulutus ovat tärkeitä yrityskulttuurin edistämisessä ja kehittämisessä sekä tietoisuuden
lisäämisessä eettisestä liiketoiminnan harjoittamisesta. Jokaisen Huhtamäen työntekijän, mukaan lukien osa-aikainen,
tilapäinen ja määräaikainen henkilöstö, on suoritettava vuosittainen eettisten toimintaohjeiden koulutus. Koulutus on
saatavilla verkkokurssina ja luokkahuonemuodossa yhteensä 24 kielellä. Eettisten toimintaohjeiden koulutus kattaa
eettisen liiketoiminnan harjoittamisen keskeiset osa-alueet ja antaa ohjeita ja käytännön esimerkkejä lakien
noudattamisesta ja eettisestä liiketoiminnasta. Huhtamäen tavoite on, että kaikki sen työntekijät suorittavat vuosittaisen
koulutuksen. Vuonna 2024 97.9 % kaikista työntekijöistä suoritti vuosittaisen eettisten toimintaohjeiden koulutuksen.
Vuonna 2024 myös kaikki Huhtamäen hallituksen jäsenet suorittivat eettisten toimintaohjeiden koulutuksen.
Lisäksi työntekijöille on tarjolla verkkokursseja, jotka koskevat kilpailulakien noudattamista, tietosuojaa ja -turvaa sekä
korruption ja lahjonnan torjuntaa. Tarkempia tietoja korruption ja lahjonnan torjunnan verkkokoulutuksesta ja kuvaus
Huhtamäen toimi   p p   (””)  
Korruption ja
lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen – keskeiset toimet
sivulla 100. Global Ethics and Compliance -tiimi järjestää myös
kohdistettuja compliance -lähikoulutuksia valituille sisäisille kohderyhmille.
Vuonna 2024 Huhtamäen keskeisiä toimia eettisen liiketoiminnan harjoittamisen ja yrityskulttuurin edistämiseksi olivat
koulutusten lisäksi eettisten toimintaohjeiden lähettiläsverkoston perustaminen, vuorovaikutteinen johdon viestintä
(townhall-viestintä) eettisen liiketoiminnan harjoittamisen tärkeydestä, erityinen eettisten toimintaohjeiden intranet-
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 99
sivusto, intranetissä julkaistut artikkelit sekä toimintaohjeaiheiset julisteet ja infonäyttöjen diat Huhtamäen
toimipaikkojen käyttöön. Lisäksi Huhtamäki toteutti vuosittaisen henkilöstökysely Connectin, joka on yksi keino arvioida
yrityksen kulttuuria.
Huhtamäki tiedostaa esimerkillä johtamisen tärkeyden ja edistää yrityskulttuuriaan Leader's Imprint -johtamismallinsa
avulla. Tämä malli on suunniteltu ohjaamaan johtohenkilöitä omaksumaan käyttäytymistapoja, jotka tukevat Huhtamäen
arvoja, ja asettamaan standardin, jota työntekijöiden tulee noudattaa. Huhtamäki panostaa myös johtajuuden
kehittämiseen,
työntekijöiden
koulutukseen
ja
perehdyttämiseen
sekä
tunnustusten
myöntämisohjelmiin.
Johdonmukaista sisäistä viestintää ja vuosittaisia henkilöstöprosesseja toteutetaan toivottujen käyttäytymismallien
edistämiseksi koko organisaatiossa.
Osana yrityskulttuurin vaalimista ja arviointia Huhtamäki ylläpitää huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja
tutkimiseen tarkoitettuja mekanismeja. Mekanismit kuvataan tarkemmin alla.
Mekanismit, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan huolenaiheita
Huhtamäki tarjoaa useita kanavia huolenaiheiden ja havaittujen tai epäiltyjen väärinkäytösten ilmoittamiseen. Näitä
voivat olla eettisten toimintaohjeiden tai muiden Huhtamäen toimintaperiaatteiden ja sisäisesti sitovien ohjeiden tai
sovellettavien lakien ja määräysten vastainen toiminta, mukaan lukien korruptio- ja lahjontatapaukset. Työntekijät voivat
tehdä ilmoituksen esihenkilölleen, henkilöstöosastolle, lakiosastolle tai suoraan Global Ethics and Compliance -tiimille.
Lisäksi Huhtamäen sähköisen Speak Up -ilmoituskanavan kautta huolenaiheista voi ilmoittaa nimettömästi ja omalla
kielellä. Huhtamäen Speak Up -kanava on maailmanlaajuinen, verkossa toimiva väärinkäytösten ilmoitusjärjestelmä, jota
ylläpitää ulkoinen palveluntarjoaja ja jota hallinnoi Global Ethics and Compliance -tiimi. Kanava on kaikkien Huhtamäen
työntekijöiden ja ulkoisten sidosryhmien, kuten toimittajien, asiakkaiden, arvoketjun työntekijöiden, kuluttajien ja
loppukäyttäjien käytettävissä. Se on saatavilla Huhtamäen sisäisten ja ulkoisten verkkosivujen kautta. Joissakin maissa
ilmoituksia voi tehdä myös paikallisten ilmoituskanavien kautta, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivin (EU) 2019/1937 täytäntöönpanemiseksi annetun paikallisen lainsäädännön mukaiset kanavat. Global Ethics
and Compliance -tiimillä on kokonaisvastuu ilmoituskanavista, ja sillä on nimettyjä ja koulutettuja henkilöitä, jotka
vastaanottavat ilmoituksia.
Huhtamäen ilmoituskanavista viestitään kaikille työntekijöille vuosittaisen eettisten toimintaohjeiden koulutuksen,
kohdennettujen vaatimustenmukaisuus (compliance) -koulutusten, intranet-viestinnän, speak up -aiheisten julisteiden,
infonäyttöjen ja vuorovaikutteisten johdon järjestämien kokoontumisten (townhall-kokoontumisten) kautta. Tietoa
ilmoituskanavista on saatavilla 24 kielellä saavutettavuuden varmistamiseksi. Huhtamäen eettisiin toimintaohjeisiin
toimittajille ja alihankkijoille sisältyy myös linkki Speak Up -kanavaan, jotta varmistetaan, että Huhtamäelle tuotteita ja
palveluita toimittavat liikekumppanit ovat tietoisia kanavasta.
Huhtamäen Global Ethics and Compliance -tiimi vastaa kokonaisuudessaan kaikkien havaittuihin tai epäiltyihin
väärinkäytöksiin liittyvien ilmoitusten tutkimisesta, mukaan lukien korruptiota ja lahjontaa koskevat ilmoitukset.
Ilmoitukset tutkitaan konsernin ilmoituksia ja sisäisiä tutkintoja koskevan politiikan mukaisesti. Tämä politiikka tarjoaa
puitteet ja menettelyt väitettyjen väärinkäytöstapausten tutkimiseksi viipymättä, riippumattomasti ja puolueettomasti.
Kaikki ilmoitukset ja tutkintatapaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Puolueettomuuden varmistamiseksi
kukaan ei saa osallistua tutkintaan tai mahdollisten korjaavien toimenpiteiden määrittämiseen tapauksessa, jossa hän on
tutkinnan kohteena tai osallisena vahvistetussa väärinkäytöksessä. Tapauksen tutkinnan suorittavat henkilöt ovat erillään
asiaan osallisesta komentoketjusta sekä korjaavien toimenpiteiden hyväksyjistä, kurinpidolliset toimenpiteet mukaan
lukien.
Global Ethics and Compliance -tiimi raportoi Ethics and Compliance -toimikunnalle, joka valvoo tutkintatapauksia ja toimii
niiden päättävänä elimenä. Tämä sisältää korjaavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden määrittelyn sekä tutkinnan
virallisen päättämisen. ECC kokoontuu säännöllisesti ja tarpeen mukaan. Global Ethics and Compliance -tiimi antaa myös
säännöllisesti tilannepäivityksiä tutkintatapauksista ja niiden tuloksista Huhtamäen hallitukselle tarkastusvaliokunnan
kautta.
Konsernin ilmoituksia ja sisäisiä tutkintoja koskevassa politiikassa määritellyn maailmanlaajuisen menettelyn lisäksi
paikallisia
työpaikan
ongelmiin
tai
työsuhdehuoliin
liittyviä
valituksia
tutkitaan
ja
käsitellään
paikallisten
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 100
valitusmekanismien mukaisesti. Tarkempi kuvaus paikallisista valitusmekanismeista on osiossa
Prosessit kielteisten
vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi
sivulla 77.
Huhtamäki ei hyväksy minkäänlaisia vastatoimia sellaista henkilöä kohtaan, joka ilmoittaa havaitusta tai epäillystä
väärinkäytöksestä vilpittömässä mielessä. Tämän vuoksi Huhtamäki on asettanut tiukan vastatoimet kieltävän säännön,
joka on määritelty konsernin ilmoituksia ja sisäisiä tutkintoja koskevassa politiikassa, suojellen väärinkäytösten paljastajia
sovellettavan, direktiivin (EU) 2019/1937 kansallista täytäntöönpanoa koskevan lain mukaisesti. Vastatoimet kieltävä
sääntö viestitään kaikille Huhtamäen työntekijöille pakollisessa vuosittaisessa eettisten toimintaohjeiden koulutuksessa.
Kaikkiin mahdollisiin vastatoimitapauksiin suhtaudutaan vakavasti ja ne tutkitaan asianmukaisesti konsernin ilmoituksia
ja sisäisiä tutkintoja koskevan politiikan mukaisesti.
Korruption tai lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
Ehdoton kielto korruptiolle kaikissa muodoissaan – Huhtamäen korruption torjunnan toimintaperiaatteet
Huhtamäki on sitoutunut taistelemaan korruptiota ja lahjontaa vastaan noudattamalla kaikkia sovellettavia korruption
vastaisia lakeja ja määräyksiä ja harjoittamalla liiketoimintaa rehellisesti. Huhtamäki kieltää jyrkästi korruption ja lahjonnan
kaikissa muodoissaan riippumatta organisaatiotasosta tai toiminnan sijainnista. Nämä sitoumukset sisältyvät Huhtamäen
eettisiin toimintaohjeisiin, jotka on kuvattu osiossa
Eettiset toimintaohjeet – Huhtamäen eettiseen liiketoiminnan
harjoittamiseen ja yrityskulttuuriin liittyvät toimintaperiaatteet
sivulla 98, sekä konsernin korruption torjunnan politiikkaan,
joka on korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen mukainen.
Konsernin korruption torjunnan politiikkaa sovelletaan maailmanlaajuisesti kaikkiin Huhtamäen yhtiöihin ja työntekijöihin,
johdon jäseniin sekä Huhtamäen puolesta toimiviin kolmansiin osapuoliin, kuten edustajiin ja konsultteihin. Konsernin
johtoryhmä hyväksyy toimintaperiaatteet ja on yhdessä segmenttien ja paikallisten tasojen johtoryhmien kanssa
vastuussa
niiden
käytäntöönpanosta.
Korruption
torjunnan
politiikkaa
täydentävät
Huhtamäen
lahjoja
ja
vieraanvaraisuutta koskeva ohjeistus sekä Huhtamäen eturistiriitoja koskeva ohjeistus, jotka kattavat korruptioon ja
lahjontaan läheisesti liittyviä aihealueita.
Konsernin korruption torjunnan politiikka on saatavilla Huhtamäen sisäisillä ja ulkoisilla verkkosivuilla, ja siitä viestitään
kattavasti osiossa
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen – keskeiset toimet
sivulla 100 kuvattujen
koulutusten ja viestinnän avulla. Ehdoton korruptiota koskeva kielto viestitään Huhtamäelle tuotteita tai palveluita
toimittaville liikekumppaneille Huhtamäen eettisissä toimintaohjeissa toimittajille ja alihankkijoille.
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen – keskeiset toimet
Huhtamäki tiedostaa koulutuksen ja viestinnän arvon korruption ja lahjonnan ehkäisyssä. Korruption ja lahjonnan
torjunta kuuluvat tärkeisiin aiheisiin, joita käsitellään vuosittaisessa, kaikille Huhtamäen työntekijöille pakollisessa
eettisten toimintaohjeiden koulutuksessa. Lisätietoja tästä koulutuksesta on osiossa
Eettisen liiketoiminnan harjoittamisen
ja yrityskulttuurin edistäminen koulutuksen ja viestinnän avulla – keskeiset toimet
sivulla 98.
Vuonna 2024 Huhtamäki kehitti koulutustoimintojaan käynnistämällä erityisen korruption torjunnan verkkokoulutuksen,
joka on saatavilla Huhtamäen intranetissä seitsemällä kielellä. Koulutus on suunniteltu antamaan Huhtamäen
työntekijöille tietoa ja työkaluja lahjonnan ja korruption tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Se tarjoaa opastusta ja
käytännön esimerkkejä.
Verkkokurssin suorittaminen vuosittain on pakollista Huhtamäen työntekijöille riskitoiminnoissa, joissa heidän tehtävänsä
ja vastuunsa altistavat tilanteille, joissa on kohonnut korruption ja lahjonnan riski. Tietyt työntekijät on myös nimetty
riskitoimintoihin kuuluviksi heidän korruptioriskien hallintaan ja ennaltaehkäisyyn liittyvien valvontavelvollisuuksiensa tai
portinvartijarooliensa vuoksi. Huhtamäellä seuraavat toiminnot ja roolit kuuluvat maailmanlaajuisesti riskitoimintoihin:
rahoitus, lakiasiat, myynti, hankinta, paikallisen toiminnan johtovastuussa olevat henkilöt, operatiivisten toimintojen
ylimmät johtajat ja heille raportoivat työntekijät sekä konsernin johtoryhmä ja heille raportoivat työntekijät.
Huhtamäen tavoite on, että kaikki sen riskitoiminnoissa työskentelevät työntekijät suorittavat vuosittaisen korruption
torjunnan verkkokoulutuksen. Vuonna 2024 verkkokoulutuksen suoritti 89.3 % riskitoiminnoissa työskentelevistä
työntekijöistä. Vuonna 2024 hallituksen jäsenet saivat koulutusta korruption ja lahjonnan torjunnan aiheista osana
eettisten toimintaohjeiden koulutusta, jonka kaikki hallituksen jäsenet suorittivat.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 101
Koulutusten lisäksi Huhtamäen viestintätoimiin sisältyvät erityinen korruption torjuntaa käsittelevä intranet-sivusto, joka
tarjoaa työntekijöille tietoa ja opastusta, intranetissä julkaistut artikkelit sekä korruption vastaiset julisteet Huhtamäen
toimipaikkojen käyttöön.
Huhtamäki tekee säännöllisiä korruption torjunnan riskiarviointeja, joissa arvioidaan mahdollisia korruptioon liittyvien
riskien muutoksia ja validoidaan riskien todennäköisyyttä ja vakavuutta Huhtamäen toiminnassa. Riskiarviointien tulosten
ja väärinkäytöstutkintatapauksiin perustuvien havaintojen pohjalta toteutetaan kohdennettuja lisätoimenpiteitä alueilla,
jotka on tunnistettu korkeamman riskin alueiksi.
Vuonna 2024 toteutetut toimenpiteet sisälsivät erityiskoulutusta ja tehostettua viestintää kohderyhmille liittyen
liikelahjoihin ja vieraanvaraisuuteen sekä tilanteisiin, jotka sisältävät vuorovaikutusta hallinnon työntekijöiden tai
virkamiesten kanssa suoraan tai kolmansien osapuolten kautta. Lisäksi Global Ethics and Compliance -tiimi järjesti
kohdennettuja lähikoulutuksia korruption torjunnasta valituille tiimeille Turkissa, Thaimaassa, Vietnamissa ja Intiassa.
Osana pyrkimystään ehkäistä ja havaita korruptiota Huhtamäki pitää tärkeänä ylläpitää vankkoja menettelytapoja
epäiltyjen korruptio- ja lahjontatapausten tutkimiseksi. Lisätietoja väärinkäytösten, mukaan lukien korruptio- ja
lahjontatapausten, ilmoituskanavista sekä tutkinta- ja käsittelymenetelmistä on osiossa
Mekanismit, joilla tunnistetaan,
ilmoitetaan ja tutkitaan huolenaiheita
sivulla 99.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 102
Liitteet kestävyysraporttiin
Tiedonantovaatimukset ja tietojen sisällyttäminen viittauksina
Monialaiset standardit
Tiedonantovaatimus
ESRS
2
Yleiset tiedot
Sivu
Lisätietoja
BP-1
Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet
18
BP-2
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
GOV-
1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
19
GOV-
2
Huhtamäen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot
ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
21
GOV-
3
Kestävyyteen
liittyvän
suorituskyvyn
sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
21
GOV-
4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
22
GOV-
5
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
22
SBM-
1
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
23
40(b)
(kokonaistulojen
jakautuminen
merkittävän
ESRS-alan mukaan) ja 40(c)
(luettelo muista merkittävistä
ESRS-aloista)
jätetty
pois,
koska Euroopan komissio ei
ole määritellyt ESRS-aloja
SBM-
2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
25
SBM-
3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
27
48(e)
(ennakoidut
taloudelliset
vaikutukset)
jätetty
pois
vaiheittaisen
käyttöönottomahdollisuuden
vuoksi
IRO-
1
Kuvaus prosesseista, joilla tunnistetaan ja arvioidaan olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
32
IRO-
2
Huhtamäen
kestävyysraportin
kattamat
ESRS-
tiedonantovaatimukset
102
Ympäristöstandardit
Tiedonantovaatimus
ESRS E1
Ilmastonmuutos
Sivu
Lisätietoja
ESRS
2,
GOV-3
Kestävyyteen
liittyvän
suorituskyvyn
sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
21
E1-1
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
42
ESRS
2,
SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
27
ESRS, IRO-1
Kuvaus prosesseista, joilla tunnistetaan ja arvioidaan olennaisia
ilmastoon liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
32
E1-2
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
46
E1-3
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja
resurssit
47
E1-4
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
tavoitteet
48
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 103
E1-5
Energiankulutus ja energialähteiden jakauma
51
E1-6
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
52
E1-7
Päästöhyvityksillä
rahoitettavat
kasvihuonekaasujen
poistot
ja
kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet
57
E1-8
Sisäinen hiilen hinnoittelu
-
Ei olennainen
E1-9
Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon
liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
-
Vaiheittainen
ESRS E3
Vesivarat ja merten luonnonvarat
Sivu
Lisätietoja
ESRS
2,
IRO-1
Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten
vaikutusten,
riskien
ja
mahdollisuuksien
tunnistamis-
ja
arviointiprosesseista
34
E3-1
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet
57
E3-2
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit
58
E3-3
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet
59
E3-4
Vedenkulutus
59
E3-5
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten riskien
ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
-
Vaiheittainen
ESRS E4
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Sivu
Lisätietoja
E4-1
Siirtymäsuunnitelma
sekä
biologisen
monimuotoisuuden
ja
ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa
60
ESRS
2,
SBM-3
Olennaiset
vaikutukset,
riskit
ja
mahdollisuudet
sekä
niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
60
ESRS
2,
IRO-1
Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
34
E4-2
Biologiseen
monimuotoisuuteen
ja
ekosysteemeihin
liittyvät
toimintaperiaatteet
63
E4-3
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja
resurssit
64
E4-4
Biologiseen
monimuotoisuuteen
ja
ekosysteemeihin
liittyvät
tavoitteet
65
E4-5
Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin
muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit
58
E4-6
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien riskien
ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
-
Vaiheittainen
34
ESRS E5
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Sivu
Lisätietoja
ESRS 2, IRO-
1
Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten
vaikutusten,
riskien
ja
mahdollisuuksien
tunnistamis-
ja
arviointiprosesseista
34
E5-1
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
67
E5-2
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
68
E5-3
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
69
E5-4
Resurssien sisäänvirtaukset
70
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 104
E5-5
Resurssien ulosvirtaukset
71
E5-6
Resurssien käytön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
-
Vaiheittainen
Yhteiskunnalliset standardit
Tiedonantovaatimus
ESRS S1
Oma työvoima
Sivu
Lisätietoja
ESRS
2,
SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
25
ESRS
2,
SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
73
S1-1
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
75
S1-2
Prosessit,
jotka
koskevat
yhteydenpitoa
vaikutuksista
oman
työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa
77
S1-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille
työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
77
S1-4
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten
vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
78
S1-5
Olennaisten
kielteisten
vaikutusten
hallintaan,
myönteisten
vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
80
S1-6
Huhtamäen työntekijöiden ominaisuudet
81
S1-7
Huhtamäen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten
työntekijöiden ominaisuudet
-
Vaiheittainen
S1-8
Työehtosopimusneuvottelujen
kattavuus
ja
työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
83
63a)
Tiedot
ETA:n
ulkopuolisissa
maissa
työskentelevist
ä
omista
työntekijöistä
jätetty
pois
vaiheittaisen
käyttöönottom
ahdollisuuden
vuoksi
S1-9
Monimuotoisuuden mittarit
83
S1-10
Riittävä palkka
-
Ei olennainen
S1-11
Sosiaalinen suojelu
-
Vaiheittainen
S1-12
Vammaiset henkilöt
-
Ei olennainen
S1-13
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
-
Vaiheittainen
S1-14
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
83
Kaikki S1-14:n
tiedot koskevat
muita
kuin
työsuhteisia
työntekijöitä.
Kirjattavien
työperäisten
terveysongelm
atapausten
lukumäärä sekä
työperäisten
terveysongelmi
en
ja
niistä
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 105
johtuvien
kuolemantapau
sten
vuoksi
menetettyjen
päivien
lukumäärä
on
jätetty
pois
vaiheittaisen
käyttöönottom
ahdollisuuden
vuoksi.
S1-15
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
-
S1-16
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
83
S1-17
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
-
Ei olennainen
ESRS S2
Arvoketjun työntekijät
Sivu
Lisätietoja
ESRS
2,
SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
25
ESRS
2,
SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
86
S2-1
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
88
S2-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun
työntekijöiden kanssa
89
S2-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun
työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
89
S2-4
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin
toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi
sekä
kyseisten
toimien
tehokkuus
90
S2-5
Olennaisten
kielteisten
vaikutusten
hallintaan,
myönteisten
vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
90
ESRS S4
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Sivu
Lisätietoja
ESRS
2,
SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
25
ESRS
2,
SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
92
S4-1
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
93
S4-2
Prosessit,
jotka
koskevat
yhteydenpitoa
kuluttajien
ja
loppukäyttäjien kanssa
94
S4-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille
ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
94
S4-4
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin
liittyviin toimien toteuttaminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten
toimien tehokkuus
94
S4-5
Olennaisten
kielteisten
vaikutusten
hallintaan,
myönteisten
vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
95
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 106
Hallintotapastandardit
Tiedonantovaatimus
ESRS G1
Liiketoiminnan harjoittaminen
Sivu
Lisätietoja
ESRS
2,
GOV-1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
19, 96
ESRS 2, IRO-
1
Kuvaus prosesseista, joilla tunnistetaan ja arvioidaan olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
G1-1
Liiketoiminnan harjoittamisen toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
98
G1-2
Suhteet toimittajiin
-
Ei olennainen
G1-3
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
100
G1-4
Korruptio- tai lahjontatapaukset
-
Ei olennainen
G1-5
Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta
-
Ei olennainen
G1-6
Maksukäytännöt
-
Ei olennainen
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 107
Muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet
Tiedonanto-
vaatimus
Tieto-
piste
Viittaus
tiedonanto
-velvoite-
asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
EU:n
ilmasto
-laki
Osio
Sivu
ESRS 2 GOV-
1
21 (d)
Hallituksen
sukupuolijakauma
x
x
19
ESRS 2 GOV-
1
21 (e)
Riippumattomien
hallituksen
jäsenten
prosenttiosuus
x
20
ESRS 2 GOV-
4
30
Selvitys
kestävyyttä
koskevasta due diligence
-prosessista
x
22
ESRS 2 SBM-
1
40 (d) i
Osallistuminen fossiilisiin
polttoaineisiin liittyvään
toimintaan
x
x
x
Eli
olennainen
ESRS 2 SBM-
1
40 (d)
ii
Osallistuminen
kemikaalien tuotantoon
liittyvään toimintaan
x
x
Eli
olennainen
ESRS 2 SBM-
1
40 (d)
iii
Osallistuminen
kiistanalaisiin
aseisiin
liittyvään toimintaan
x
x
Eli
olennainen
ESRS 2 SBM-
1
40 (d)
iv
Osallistuminen
tupakan
viljelyyn ja tuotantoon
liittyvään toimintaan
x
Eli
olennainen
ESRS E1-1
14
Siirtymäsuunnitelma
ilmastoneutraaliuden
saavuttamiseksi vuoteen
2050 mennessä
x
42
ESRS E1-1
16 (g)
Pariisin
sopimuksen
mukaisten
vertailuarvojen
ulkopuolelle
suljetut
yritykset
x
x
43
ESRS E1-4
34
Kasvihuonekaasupäästöj
en vähennystavoitteet
x
x
x
42
ESRS E1-5
38
Fossiilisista
lähteistä
peräisin olevan energian
kulutus
eriteltynä
lähteiden mukaan (vain
ilmastovaikutuksiltaan
merkittävät alat)
x
50
ESRS E1-5
37
Energiankulutus
ja
energialähteiden
jakauma
x
50
ESRS E1-5
40–43
Energiaintensiteetti, joka
liittyy
toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan
merkittävillä aloilla
x
52
ESRS E1-6
44
Kasvihuonekaasujen
scope 1-, scope 2- ja
scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
x
x
x
52
ESRS E1-6
53–55
Kasvihuonekaasujen
bruttopäästöjen
intensiteetti
x
x
x
56
ESRS E1-7
56
Kasvihuonekaasujen
poistot
ja
päästöhyvitykset
x
57
ESRS E1-9
66
Vertailuarvosalkun alttius
ilmastoon
liittyville
fyysisille riskeille
x
Eli
olennainen
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 108
ESRS E1-9
66 (a)
Rahallisten
määrien
erittely
akuutin
ja
kroonisen fyysisen riskin
mukaan
x
Eli
olennainen
ESRS E1-9
66 (c)
Sellaisten
merkittävien
omaisuuserien
sijaintipaikka,
joihin
kohdistuu
olennainen
fyysinen riski
x
Eli
olennainen
ESRS E1-9
67 (c)
Yrityksen
kiinteistöomaisuuden
kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokitt
ain
x
Eli
olennainen
ESRS E1-9
69
Ilmastoon
liittyvien
mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa
x
Eli
olennainen
ESRS E2-4
28
Kunkin sellaisen ilmaan,
veteen
ja
maaperään
päätyvän epäpuhtauden
määrä, joka mainitaan E-
PRTR-asetuksen
(epäpuhtauksien
päästöjä
ja
siirtoja
koskeva eurooppalainen
rekisteri)
liitteen
II
luettelossa
x
Eli
olennainen
ESRS E3-1
9
Vesivarat
ja
merten
luonnonvarat
x
57
ESRS E3-1
13
Kohdennetut
toimintaperiaatteet
x
57
ESRS E3-1
14
Merien
ja
valtamerten
kestävyys
x
Eli
olennainen
ESRS E3-4
28(c)
Kierrätetyn
ja
uudelleenkäytetyn veden
yhteismäärä
x
59
ESRS E3-4
29
Kokonaisvedenkulutus
kuutiometreinä
oman
toiminnan
liikevoittoa
kohti laskettuna
x
59
ESRS
2-
SBM-3 - E4
16 (a) i
x
61
ESRS
2-
SBM-3 - E4
16 (b)
x
61
ESRS
2-
SBM-3 - E4
16 (c)
x
61
ESRS E4-2
24 (b)
Kestävät
maata
tai
maataloutta
koskevat
käytännöt
tai
toimintaperiaatteet
x
Eli
olennainen
ESRS E4-2
24 (c)
Kestävät meriin liittyvät
käytännöt
tai
toimintaperiaatteet
x
Eli
olennainen
ESRS E4-2
24 (d)
Metsäkatoon
puuttumista
koskevat
toimintaperiaatteet
x
63
ESRS E5-5
37 (d)
Kierrättämätön jäte
x
71
ESRS E5-5
39
Vaarallinen
jäte
ja
radioaktiivinen jäte
x
71
ESRS
2-
SBM-2 - S1
14 (f)
Pakkotyötapausten riski
x
Eli
olennainen
ESRS
2-
SBM-3 - S1
14 (g)
Lapsityövoimatapausten
riski
x
Eli
olennainen
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 109
ESRS S1-1
20
Ihmisoikeuspoliittiset
sitoumukset
x
76
ESRS S1-1
21
Kansainvälisen
työjärjestön
kahdeksan
perusyleissopimuksen
käsittelemiä
aiheita
koskevat due diligence -
toimintaperiaatteet
x
76
ESRS S1-1
22
Ihmiskaupan
ehkäisemistä
koskevat
prosessit ja toimenpiteet
x
76
ESRS S1-1
23
Työtapaturmien
ehkäisemistä
koskevat
toimintaperiaatteet
tai
hallintajärjestelmä
x
76
ESRS S1-3
32 (c)
Epäkohtien tai valitusten
käsittelymekanismit
x
77
ESRS S1-14
88 (b)
ja (c)
Kuolemantapausten
lukumäärä
ja
työtapaturmien
lukumäärä ja osuus
x
x
83
ESRS S1-14
88 (e)
Loukkaantumisten,
onnettomuuksien,
kuolemantapausten
tai
sairauksien
vuoksi
menetettyjen
päivien
määrä
x
83
ESRS S1-16
97 (a)
Sukupuolten
välinen
tasoittamaton palkkaero
x
x
84
ESRS S1-16
97 (b)
Toimitusjohtajan
suhteettoman
suuri
palkka
x
84
ESRS S1-17
103 (a)
Syrjintätapaukset
x
Eli
olennainen
ESRS S1-17
104 (a)
Yritystoimintaa
ja
ihmisoikeuksia koskevien
YK:n
ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n
toimintaohjeiden
noudattamatta
jättäminen
x
x
Eli
olennainen
ESRS
2-
SBM-3 – S2
11 (b)
Huomattava
lapsityövoiman
tai
pakkotyön käytön riski
arvoketjussa
x
Eli
olennainen
ESRS S2-1
17
Ihmisoikeuspoliittiset
sitoumukset
x
87
ESRS S2-1
18
Arvoketjuun
liittyvät
toimintaperiaatteet
x
88
ESRS S2-1
19
Yritystoimintaa
ja
ihmisoikeuksia koskevien
YK:n
ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n
toimintaohjeiden
noudattamatta
jättäminen
x
x
88
ESRS S2-1
19
Kansainvälisen
työjärjestön
kahdeksan
perusyleissopimuksen
käsittelemiä
aiheita
koskevat due diligence -
toimintaperiaatteet
x
89
ESRS S2-4
36
Arvoketjun
alku-
ja
loppupäähän
liittyvät
ihmisoikeusongelmat
ja
x
88
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 110
ihmisoikeuksien
loukkaukset
ESRS S3-1
16
Ihmisoikeuspoliittiset
sitoumukset
x
Eli
olennainen
ESRS S3-1
17
Yritystoimintaa
ja
ihmisoikeuksia koskevien
YK:n
ohjaavien
periaatteiden,
ILO:n
periaatteiden tai OECD:n
toimintaohjeiden
noudattamatta
jättäminen
x
x
Eli
olennainen
ESRS S3-4
36
Ihmisoikeusongelmat
ja
ihmisoikeuksien
loukkaukset
x
Eli
olennainen
ESRS S4-1
16
Kuluttajiin
ja
loppukäyttäjiin
liittyvät
toimintaperiaatteet
x
93
ESRS S4-1
17
Yritystoimintaa
ja
ihmisoikeuksia koskevien
YK:n
ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n
toimintaohjeiden
noudattamatta
jättäminen
x
x
93
ESRS S4-4
35
Ihmisoikeusongelmat
ja
ihmisoikeuksien
loukkaukset
x
Eli
olennainen
-
ESRS G1-1
10 (b)
Korruption
vastainen
YK:n yleissopimus
x
Eli
olennainen
-
ESRS G1-1
10 (d)
Väärinkäytösten
ilmiantajien suojelu
x
99
ESRS G1-4
24 (a)
Korruption ja lahjonnan
torjuntaa
koskevien
lakien
rikkomisesta
määrätyt sakot
x
x
Eli
olennainen
ESRS G1-4
24 (b)
Korruption ja lahjonnan
torjuntaa
koskevat
normit
x
Eli
olennainen
Tiedonanto-vaatimus ja
siihen liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS 2 GOV-1
Hallituksen sukupuolijakauma
21 kohdan d alakohta
Liitteen 1
taulukon 1
indikaattori
13
Komission delegoitu
asetus (EU) 2020/1816,
liite II
ESRS 2 GOV-1
Riippumattomien hallituksen
jäsenten prosenttiosuus 21
kohdan e alakohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS 2 GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta
due diligence -prosessista
30 kohta
Liitteen 1
taulukon 3
indikaattori
10
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 111
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen fossiilisiin
polttoaineisiin liittyvään
toimintaan 40 kohdan d
alakohdan i alakohta
Liitteen 1
taulukon 1
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla;
komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453 taulukko 1:
Ympäristöön liittyvää riskiä
koskevat laadulliset tiedot ja
taulukko 2: Yhteiskuntaan
liittyvää riskiä koskevat
laadulliset tiedot
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kemikaalien
tuotantoon liittyvään
toimintaan 40 kohdan d
alakohdan ii alakohta
Liitteen 1
taulukon 2
indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kiistanalaisiin
aseisiin liittyvään toimintaan 40
kohdan d alakohdan iii alakohta
Liitteen 1
taulukon 1
indikaattori
14
Delegoidun asetuksen
(EU)
2020/1818 12 artiklan
1 kohta, delegoidun
asetuksen (EU)
2020/1816 liite II
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen tupakan
viljelyyn ja tuotantoon
liittyvään toimintaan 40
kohdan d alakohdan iv alakohta
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
ESRS E1-1
Siirtymäsuunnitelma
ilmastoneutraaliuden
saavuttamiseksi vuoteen 2050
mennessä 14 kohta
Asetuksen
(EU)
2021/1119
2 artiklan
1 kohta
ESRS E1-1
Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle
suljetut yritykset 16 kohdan g
alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla;
komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan,
päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohdan d–g
alakohta ja 12 artiklan
2 kohta
ESRS E1-4
Kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet 34 kohta
Liitteen 1
taulukon 2
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla;
komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 6
artikla
ESRS E1-5
Fossiilisista lähteistä peräisin
olevan energian kulutus
eriteltynä lähteiden mukaan
Liitteen 1
taulukon 1
indikaattori
5 ja taulukon
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 112
(vain ilmastovaikutuksiltaan
merkittävät alat) 38 kohta
2 indikaattori
5
ESRS E1-5 Energiankulutus ja
energialähteiden yhdistelmä
37 kohta
Liitteen 1
taulukon 1
indikaattori 5
ESRS E1-5
Energiaintensiteetti, joka liittyy
toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan
merkittävillä aloilla 40–
43 kohta
Liitteen 1
taulukon 1
indikaattori 6
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen scope 1-,
scope 2- ja scope 3 -
bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt 44 kohta
Liitteen 1
taulukon 1
indikaattorit
1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan,
päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818
5 artiklan 1 kohta, 6
artikla ja 8 artiklan
1 kohta
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen
bruttopäästöjen intensiteetti
53–55 kohta
Liitteen 1
taulukon 1
indikaattori 3
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818
8 artiklan 1 kohta
ESRS E1-7
Kasvihuonekaasujen poistot ja
päästöhyvitykset 56 kohta
Asetuksen
(EU)
2021/1119
2 artiklan
1 kohta
ESRS E1-9
Vertailuarvosalkun alttius
ilmastoon liittyville fyysisille
riskeille 66 kohta
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
ESRS E1-9
Rahallisten määrien erittely
akuutin ja kroonisen fyysisen
riskin mukaan 66 kohdan a
alakohta
ESRS E1-9
Sellaisten merkittävien
omaisuuserien sijaintipaikka,
joihin kohdistuu olennainen
fyysinen riski 66 kohdan c
alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 46 ja 47 kohta;
Lomake 5:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
fyysinen riski: Vastuut, joihin
kohdistuu fyysinen riski
ESRS E1-9 Yrityksen
kiinteistöomaisuuden
kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain 67
kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 34 kohta; Lomake
2: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 113
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski:
Kiinteistövakuudelliset lainat –
Vakuuden energiatehokkuus
ESRS E1-9
Ilmastoon liittyvien
mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa
69 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1818, liite II
ESRS E2-4
Kunkin sellaisen ilmaan, veteen
ja maaperään päätyvän
epäpuhtauden määrä, joka
mainitaan E-PRTR-asetuksen
(epäpuhtauksien päästöjä ja
siirtoja koskeva eurooppalainen
rekisteri) liitteen II luettelossa
28 kohta
Liitteen 1
taulukon 1
indikaattori 8,
taulukon 2
indikaattorit
1, 2 ja 3
ESRS E3-1
Vesivarat ja merten
luonnonvarat 9 kohta
Liitteen 1
taulukon 2
indikaattori 7
ESRS E3-1
Kohdennetut
toimintaperiaatteet 13 kohta
Liitteen 1
taulukon 2
indikaattori 8
ESRS E3-1
Merien ja valtamerten
kestävyys 14 kohta
Liitteen 1
taulukon 2
indikaattori
12
ESRS E3-4
Kierrätetyn ja
uudelleenkäytetyn veden
kokonaismäärä 28 kohdan c
alakohta
Liitteen 1
taulukon 2
indikaattori
6.2
ESRS E3-4
Kokonaisvedenkulutus
kuutiometreinä oman
toiminnan liikevoittoa kohti
laskettuna 29 kohta
Liitteen 1
taulukon 2
indikaattori
6.1
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16
kohdan a alakohdan i alakohta
Liitteen 1
taulukon 1
indikaattori 7
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16
kohdan b alakohta
Liitteen 1
taulukon 2
indikaattori
10
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16
kohdan c alakohta
Liitteen 1
taulukon 2
indikaattori
14
ESRS E4-2
Kestävät maata tai maataloutta
koskevat käytännöt tai
toimintaperiaatteet 24 kohdan
b alakohta
Liitteen 1
taulukon 2
indikaattori
11
ESRS E4-2
Kestävät meriin liittyvät
käytännöt tai
Liitteen 1
taulukon 2
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 114
toimintaperiaatteet 24 kohdan
c alakohta
indikaattori
12
ESRS E4-2
Metsäkatoon puuttumista
koskevat toimintaperiaatteet
24 kohdan d alakohta
Liitteen 1
taulukon 2
indikaattori
15
ESRS E5-5
Kierrättämätön jäte 37 kohdan
d alakohta
Liitteen 1
taulukon 2
indikaattori
13
ESRS E5-5
Vaarallinen jäte ja
radioaktiivinen jäte kohta 39
Liitteen 1
taulukon 1
indikaattori 9
ESRS 2 – SBM-3 – S1
Pakkotyötapausten riski 14
kohdan f alakohta
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
13
ESRS 2 – SBM-3 – S1
Lapsityövoimatapausten riski
14 kohdan g alakohta
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
12
ESRS S1-1
Ihmisoikeuspoliittiset
sitoumukset 20 kohta
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
9 ja taulukon
1 indikaattori
11
ESRS S1-1
Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan
perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat
due diligence -käytännöt
21 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS S1-1
Ihmiskaupan ehkäisemistä
koskevat prosessit ja
toimenpiteet 22 kohta
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
11
ESRS S1-1
työtapaturmien ehkäisemistä
koskevat toimintaperiaatteet
tai hallintajärjestelmä 23 kohta
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori 1
ESRS S1-3
Epäkohtien tai valitusten
käsittelyjärjestelmät 32 kohdan
c alakohta
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori 5
ESRS S1-14
Kuolemantapausten lukumäärä
ja työtapaturmien lukumäärä ja
osuus 88 kohdan b ja c
alakohta
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS S1-14
Loukkaantumisten,
onnettomuuksien,
kuolemantapausten tai
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori 3
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 115
sairauksien vuoksi
menetettyjen päivien määrä 88
kohdan e alakohta
ESRS S1-16
Sukupuolten välinen
tasoittamaton palkkaero 97
kohdan a alakohta
Liitteen I
taulukon 1
indikaattori
12
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS S1-16
Toimitusjohtajan suhteettoman
suuri palkka 97 kohdan b
alakohta
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori 8
ESRS S1-17
Syrjintätapaukset 103 kohdan
a alakohta
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori 7
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n periaatteiden
noudattamatta jättäminen 104
kohdan a alakohta
Liitteen I
taulukon 1
indikaattori
10 ja taulukon
3 indikaattori
14
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohta
ESRS 2 – SBM-3 – S2
Huomattava lapsityövoiman tai
pakkotyön käytön riski
arvoketjussa 11 kohdan b
alakohta
Liitteen I
taulukon 3
indikaattorit
12 ja 13
ESRS S2-1
Ihmisoikeuspoliittiset
sitoumukset 17 kohta
Liitteen 1
taulukon 3
indikaattori
9 ja taulukon
1 indikaattori
11
ESRS S2-1 Arvoketjun
työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet 18 kohta
Liitteen 1
taulukon 3
indikaattorit
11 ja 4
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
19 kohta
Liitteen 1
taulukon 1
indikaattori
10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohta
ESRS S2-1
Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan
perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat
due diligence -käytännöt
19 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS S2-4
Arvoketjun alku- ja
loppupäähän liittyvät
ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset
36 kohta
Liitteen 1
taulukon 3
indikaattori
14
ESRS S3-1
Ihmisoikeuspoliittiset
sitoumukset 16 kohta
Liitteen 1
taulukon 3
indikaattori
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 116
9 ja taulukon
1 indikaattori
11
ESRS S3-1
Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden, ILO:n
periaatteiden tai OECD:n
toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
17 kohta
Liitteen 1
taulukon 1
indikaattori
10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohta
ESRS S3-4
Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset
36 kohta
Liitteen 1
taulukon 3
indikaattori
14
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet kohta 16
Liitteen 1
taulukon 3
indikaattori
9 ja taulukon
1 indikaattori
11
ESRS S4-1
Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
17 kohta
Liitteen 1
taulukon 1
indikaattori
10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohta
ESRS S4-4
Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset
35 kohta
Liitteen 1
taulukon 3
indikaattori
14
ESRS G1-1
Korruption vastainen
Yhdistyneiden kansakuntien
yleissopimus 10 kohdan b
alakohta
Liitteen 1
taulukon 3
indikaattori
15
ESRS G1-1
Väärinkäytösten paljastajien
suojelu 10 kohdan d alakohta
Liitteen 1
taulukon 3
indikaattori 6
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan
torjuntaa koskevien lakien
rikkomisesta määrätyt sakot 24
kohdan a alakohta
Liitteen 1
taulukon 3
indikaattori
17
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan
torjuntaa koskevat normit 24
kohdan b alakohta
Liitteen 1
taulukon 3
indikaattori
16
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 117
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma (IFRS)
milj. euroa
Liite
2024
2023
Liikevaihto
2.1.
4 126,3
4 168,9
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-3 344,7
-3 415,0
Bruttokate
781,6
753,9
Liiketoiminnan muut tuotot
2.4.
41,3
84,2
Myynnin ja markkinoinnin kulut
-104,8
-101,6
Tutkimus ja kehitys
-34,7
-36,0
Hallinnon kulut
-297,3
-295,3
Liiketoiminnan muut kulut
2.5.
-13,7
-24,3
Liikevoitto
2.2., 2.3.
372,3
380,9
Rahoitustuotot
5.1.
16,6
13,9
Rahoituskulut
5.1.
-88,3
-82,9
Voitto ennen veroja
300,5
312,0
Tuloverot
2.6.
-68,7
-86,7
Tilikauden voitto
231,8
225,2
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
224,1
206,3
Määräysvallattomille omistajille
7,7
18,9
euroa
Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos
2.7.
2,14
1,97
Emoyhtiön omistajille kuuluva laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos
2.7.
2,13
1,97
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 118
Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)
milj. euroa
Liite
2024
2023
Tilikauden voitto
231,8
225,2
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät
2.2.
3,4
-18,2
Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
2.6.
-0,7
5,0
Yhteensä
2,7
-13,1
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
104,9
-105,1
Nettosijoitusten suojaukset
-15,8
4,5
Rahavirran suojaukset
-1,8
-5,6
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut rahavirran suojaukset
0,8
-2,4
Laajasta tuloslaskelmasta tulokseen kirjatut rahavirran suojaukset
-0,4
-0,5
Laajasta tuloslaskelmasta taseeseen kirjatut rahavirran suojaukset
-2,3
-2,7
Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
2.6.
0,3
1,2
Yhteensä
87,5
-105,0
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen
90,2
-118,1
Laaja tulos
322,0
107,0
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
311,1
93,7
Määräysvallattomille omistajille
10,9
13,3
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 119
Konsernitase (IFRS)
Varat
milj. euroa
Liite
2024
2023
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo
3.2.
1 024,1
994,6
Muut aineettomat hyödykkeet
3.3.
93,7
104,0
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
3.4.
1 913,9
1 794,9
Muut sijoitukset
5.6.
2,8
2,3
Pitkäaikaiset rahoitussaamiset
5.2., 5.6.
4,2
2,4
Laskennalliset verosaamiset
2.6.
63,8
52,1
Eläkesaatavat
2.2.
63,8
53,3
Muut saamiset
8,7
11,0
3 175,0
3 014,3
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
4.1.
666,6
620,9
Lyhytaikaiset rahoitussaamiset
5.2.
24,9
15,2
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset
30,1
24,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset
4.2., 5.6.
678,1
636,5
Rahavarat
5.3., 5.6.
317,1
348,2
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
3.5.
1,7
5,2
1 718,5
1 650,5
Varat yhteensä
4 893,5
4 664,9
Oma pääoma ja velat
milj. euroa
Liite
2024
2023
Osakepääoma
5.4.
366,4
366,4
Ylikurssirahasto
5.4.
115,0
115,0
Omat osakkeet
5.4.
-27,6
-29,6
Muuntoerot
5.4.
-16,5
-102,1
Arvonmuutos- ja muut rahastot
5.4.
-46,6
-48,1
Voittovarat
1 646,6
1 536,7
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
2 037,3
1 838,3
Määräysvallattomien omistajien osuus
86,8
86,6
Oma pääoma yhteensä
2 124,1
1 924,9
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat
5.5., 5.6.
1 329,1
1 403,0
Laskennalliset verovelat
2.6.
138,2
137,0
Eläkevelvoitteet
2.2.
150,0
145,9
Varaukset
4.3.
13,4
13,4
Muut pitkäaikaiset velat
8,4
7,9
1 639,1
1 707,2
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset
5.5., 5.6.
114,1
167,3
Lyhytaikaiset lainat
5.5., 5.6.
118,7
83,7
Varaukset
4.3.
9,4
10,5
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
72,1
67,7
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
4.4., 4.5., 5.6.
816,0
703,5
1 130,3
1 032,7
Velat yhteensä
2 769,4
2 739,9
Oma pääoma ja velat yhteensä
4 893,5
4 664,9
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 120
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Arvon-
Määräys-
muutos
vallattomien
Oma
Osake-
Ylikurssi-
Omat
ja muut
Kertyneet
omistajien
pääoma
milj. euroa
Liite
pääoma
rahasto
osakkeet
Muuntoerot
rahastot
voittovarat
Yhteensä
osuus
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023
366,4
115,0
-31,2
-7,1
-30,4
1 429,4
1 842,2
80,0
1 922,2
Osingot
2.7.
-
-
-
-
-
-104,5
-104,5
-4,2
-108,8
Osakeperusteiset maksut
6.3.
-
-
1,6
-
-
7,2
8,8
-
8,8
Tilikauden laaja tulos
-
-
-
-95,0
-17,7
206,3
93,7
13,3
107,0
Määräysvallattomien omistajien osuuksien
hankinnat
-
-
-
-
-
2,2
2,2
-2,2
-
Muut muutokset
-
-
-
-
-
-4,0
-4,0
-0,3
-4,3
Oma pääoma 31.12.2023
366,4
115,0
-29,6
-102,1
-48,1
1 536,7
1 838,3
86,6
1 924,9
Osingot
2.7.
-
-
-
-
-
-110,0
-110,0
-11,1
-121,1
Osakeperusteiset maksut
6.3.
-
-
2,0
-
-
-3,0
-0,9
-
-0,9
Tilikauden laaja tulos
-
-
-
85,6
1,4
224,1
311,1
10,9
322,0
Muut muutokset
-
-
-
-
-
-1,2
-1,2
0,4
-0,8
Oma pääoma 31.12.2024
366,4
115,0
-27,6
-16,5
-46,6
1 646,6
2 037,3
86,8
2 124,1
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 121
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)
milj. euroa
Liite
2024
2023
Tilikauden voitto
231,8
225,2
Oikaisut
348,2
352,1
Poistot ja arvonalentumiset
2.3.
223,4
240,3
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot
-12,9
-50,8
Rahoitustuotot ja -kulut
5.1.
71,8
69,0
Tuloverot
2.6.
68,7
86,7
Muut oikaisut
-2,7
6,9
Vaihto-omaisuuden muutos
4.1.
-27,2
114,4
Korottomien saamisten muutos
-38,8
41,0
Korottomien velkojen muutos
69,0
-11,1
Saadut osingot
0,2
0,0
Saadut korot
14,3
7,9
Maksetut korot
-69,6
-58,8
Muut rahoituserät
-8,2
-8,8
Maksetut verot
2.6.
-87,0
-83,8
Liiketoiminnan nettorahavirta
432,7
578,2
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
3.3., 3.4.
-247,9
-318,7
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitulot
3.4.
31,0
61,9
Tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen hankinnat
3.1.
-
-1,9
Muiden sijoitusten muutos
-0,6
0,1
Pitkäaikaisten lainasaamisten vähennys
0,1
1,4
Pitkäaikaisten lainasaamisten lisäys
-1,6
-2,9
Lyhytaikaisten lainasaamisten vähennys
7,3
183,5
Lyhytaikaisten lainasaamisten lisäys
-19,9
-183,5
Investointien nettorahavirta
-231,8
-260,3
Pitkäaikaisten lainojen nostot
135,6
443,5
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-99,3
-16,6
Lyhytaikaisten lainojen muutos
-162,2
-567,7
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat
-
-18,2
Osingonjako emoyhtiön omistajille
-110,0
-104,5
Osingonjako määräysvallattomille omistajille
-11,3
-4,5
Rahoituksen nettorahavirta
5.5.
-247,2
-268,2
Rahavarojen muutos
-31,1
38,8
Rahavirrasta johtuva
-46,3
49,7
Valuuttakurssivaikutus
15,2
-11,0
Rahavarat tilikauden alussa
348,2
309,4
Rahavarat tilikauden lopussa
5.3.
317,1
348,2
Konsernin rahavirtalaskelmaa on luettava yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 122
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1.Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
1.1. KONSERNIN PERUSTIEDOT
Huhtamäki-konserni on maailmanlaajuisesti toimiva ruuan ja juoman pakkaamisen asiantuntija, jolla on toimintaa 36
maassa. Toiminnan ydinalueet ja osaaminen ovat kartonkipohjaisten tarjoilupakkausten valmistus, sileiden ja karkeiden
kuitupakkausten valmistus, sekä joustopakkausten valmistus. Huhtamäen valikoimiin kuuluu standardituotteita,
räätälöityjä tuotteita sekä kokonaisia pakkausjärjestelmiä ja -ratkaisuja. Tärkeimmät asiakkaat ovat ruokien ja juomien
valmistajat, pikaruokaravintolat ja muu ravitsemusala, tuoretuotteiden pakkaajat sekä vähittäismyyntiketjut.
Konsernin emoyhtiö Huhtamäki Oyj on julkinen osakeyhtiö ja noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä, yhtiön
kotipaikka on Espoo, Suomi ja sen rekisteröity osoite on Revontulenkuja 1, 02100 Espoo, Suomi. Jäljennös
konsernitilinpäätöksestä on saatavilla internetosoitteesta www.huhtamaki.fi.
Huhtamäki Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 13.2.2025 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen
osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajat päättävät tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa
tilinpäätöksen vahvistamisesta.
1.2. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERUSTA
Huhtamäen konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting
Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä
SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla
annetuissa säännöksissä EU:n (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttäviä
standardeja ja tulkintoja.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon laajan
tuloksen kautta kirjattavia muita sijoituksia, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja,
johdannaissopimuksia ja käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon.
IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden tekemistä.
Arvioiden ja olettamusten käyttöä kuvataan tarkemmin liitetiedossa 1.6. Merkittävien arvioiden ja harkinnan käyttö.
Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina. Esitetyt luvut ovat tarkkoja arvoja, joten yksittäisistä luvuista lasketut
summat saattavat poiketa esitetyistä summista.
1.3. UUDET IFRS-STANDARDIT, STANDARDIEN MUUTOKSET JA IFRIC-TULKINNAT
Seuraavat muutetut standardit on otettu käyttöön 1.1.2024 alkaen:
•
Muutos IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi): Muutosten tavoitteena
on yhdenmukaistaa IAS 1:n soveltamiskäytäntöä sekä selventää velkojen luokittelua lyhyt- tai pitkäaikaisiksi.
Muutokset täsmentävät, että sellaiset kovenantit, joiden on täytyttävä raportointipäivän jälkeen, eivät vaikuta
velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointipäivänä. Muutokset edellyttävät, että tällaisista
kovenanteista kerrotaan tilinpäätöksen liitetiedoissa. Konserni on täydentänyt kovenanteista esittämiään tietoja
Liitetiedossa 5.7. Rahoitusriskien hallinta. Muutoksilla ei ole muuta vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
•
Muutokset IAS 7 Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit (Toimittajarahoitusjärjestelyt): Muutosten
tavoitteena on parantaa toimittajarahoitusjärjestelyjen läpinäkyvyyttä ja selventää näiden vaikutuksia
rahoitusvelkoihin, rahavirtoihin sekä maksuvalmiusriskin kokonaismäärään. Muutokset edellyttävät laadullisten
ja määrällisten tietojen esittämistä toimittajarahoitusjärjestelyistä. Konsernilla on ostovelkoja ja muita
lyhytaikaisia velkoja, jotka ovat toimittajarahoitusjärjestelyissä. Konserni esittää näiden tiedot Liitetiedossa 4.5.
Toimittajarahoitusjärjestelyt.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 123
•
Muutos IFRS 16 Vuokrasopimukset (Vuokrasopimusvelka myynnissä ja takaisinvuokrauksessa): Muutokset
lisäävät uuden, muuttuvia maksuja koskevan kirjanpitomallin ja edellyttävät myyjä-vuokralle ottajan arvioimaan
uudelleen ja mahdollisesti oikaisemaan myynti- ja takaisinvuokraustapahtumat vuodesta 2019 alkaen.
Muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Konserni aikoo ottaa vuonna 2025 käyttöön seuraavat muutokset, joilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta
konsernitilinpäätökseen:
•
Muutos
IAS
21
Valuuttakurssien
muutosten
vaikutukset:
Muutokset
edellyttävät
yhdenmukaisen
lähestymistavan soveltamista arvioitaessa, milloin valuutta voidaan vaihtaa toiseen valuuttaan, ja jos se ei ole
vaihdettavissa, määritettäessä mitä vaihtokurssia voidaan käyttää ja mitä liitetietoja on esitettävä.
Konserni aikoo ottaa vuoden 2025 jälkeen käyttöön seuraavat muutokset (muutoksia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa) ja
niiden vaikutusten arviointi on käynnissä:
•
Muutokset IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
(Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja arvostaminen): Muutokset selventävät, että yhtiön on sovellettava
selvittämispäivään perustuvaa käsittelytapaa kirjatessaan rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan pois
taseesta; ne myös sallivat sen, että yhtiö voi katsoa, että sähköistä maksujärjestelmää käyttäen maksettava
rahoitusvelka on hoidettu ennen selvittämispäivää, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Muutokset selventävät
soveltamisohjeita, jotka koskevat rahoitusvarojen sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaisuuksien
arviointia, ml. rahoitusvarat, joiden sopimusehdot saattavat muuttaa sopimukseen perustuvien rahavirtojen
ajoitusta tai määrää – esim. rahoitusvarat, joihin liittyy ns. ESG-piirteitä, rahoitusvarat, joihin ei liity
takautumisoikeutta, ja rahoitusvarat, jotka sopimuksella toisiinsa sidottuja instrumentteja.
•
Muutokset IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
(Luontoriippuvaiseen sähköön viittaavat sopimukset): Muutoksilla selvennetään 'omaan käyttöön' liittyvien
vaatimusten soveltamista, sallitaan suojauslaskenta, jos sopimuksia käytetään suojausinstrumentteina sekä
lisätään uusia liitetietovaatimuksia sopimuksen vaikutuksista yhtiön taloudelliseen tulokseen ja kassavirtoihin.
•
Vuosittaiset muutokset (Volume 11): Vuosittaiset muutokset sisältävät vähäisiä muutoksia viiteen standardiin.
•
Uusi IFRS 18 Tilinpäätöksen esittäminen ja liitetiedot: IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -
standardin. IFRS 18:n keskeisimmät uudet vaatimukset ovat seuraavat: 1) Tuloslaskelmassa tuotot ja kulut on
luokiteltava kolmeen uuteen määriteltyyn ryhmään, eli liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen ryhmiin, sekä
ää   ä: ”L  -pp” ä ”V  pp    ”
2) Johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista tunnusluvuista on esitettävä liitetietoja tilinpäätöksessä.
Nämä tunnusluvut ovat tuottojen ja kulujen välisummia, joita käytetään julkisessa viestinnässä johdon
näkemyksen esittämiseen yhtiön taloudellisesta tuloksesta sekä 3) Tietojen esittäminen tilinpäätöksessä
perustuen informaation yhdistelyä ja erittelyä koskeviin tarkennettuihin yleisiin vaatimuksiin. Lisäksi yhtiöiltä,
jotka erittelevät kulut tuloslaskelmassa toiminnoittain, edellytetään tiettyjen kulujen erittelyjen esittämistä
liitetiedoissa.
1.4. KONSOLIDOINTIPERIAATTEET
Tytäryhtiöt
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Huhtamäki Oyj:n, sekä kaikki sen tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai
välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta
esimerkiksi osakassopimuksen perusteella.
Hankitut
tytäryhtiöt
sisällytetään
tilinpäätökseen
käyttäen
hankintamenetelmää.
Tytäryritykset
yhdistellään
konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely
lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan
konsernitilinpäätöksessä.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 124
Tilikauden voiton ja tappion jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään
tuloslaskelman yhteydessä ja laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille
esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille
omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen.
Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään myös omana eränään osana omaa pääomaa.
Osakkuusyritykset ja yhteisyritykset
Osakkuusyritykset, joissa konsernin omistama osuus äänimäärästä on 20–50 prosenttia ja joissa konsernilla on
huomattava
vaikutusvalta,
mutta
ei
määräysvaltaa,
on
konsolidoitu
pääomaosuusmenetelmää
käyttäen.
Yhteisjärjestelyissä
konsernilla
on
sopimukseen
perustuva
yhteinen
määräysvalta
järjestelyn
toimintoihin.
Yhteisyrityksiksi luokitellut järjestelyt on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus
osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja
sen ylittäviä tappioita ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita yritykseen liittyen. Konsernin omistusosuuden
mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksesta on esitetty omana eränään sisältyen liikevoittoon.
Vastaavasti konsernin osuus muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin laajaan
tuloslaskelmaan.
1.5. ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia.
Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin esittämisvaluutta sekä konsernin emoyhtiön toiminta- ja
esittämisvaluutta. Tilinpäätöshetkellä monetaariset saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Tilinpäätöspäivän kurssi on tilinpäätöspäivän viimeistä arkipäivää edeltävän päivän kurssi. Muuntamisesta syntyneet
kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton
yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin lukuun ottamatta
kurssieroja niistä lainoista, jotka on määritetty suojaamaan ulkomaista nettoinvestointia. Näiden osalta kurssierot on
kirjattu muuntoeroina muihin laajan tuloksen eriin.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssin mukaan ja taseet
tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Tilinpäätöspäivän kurssi on tilinpäätöspäivän viimeistä arkipäivää edeltävän päivän
kurssi. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta
tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu muuntoeroina muihin laajan tuloksen eriin.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa kurssimuutoksista johtuva muuntoero tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja yhteisyritysten
oman pääoman osalta on kirjattu muuntoeroina muihin laajan tuloksen eriin. Samalla tavalla on käsitelty konsernin sisäisiä
pitkäaikaisia lainoja, jotka tosiasialliselta sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytäryhtiö,
osakkuus- tai yhteisyritys myydään, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi.
1.6. MERKITTÄVIEN ARVIOIDEN JA HARKINNAN KÄYTTÖ
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yhtiön johto joutuu tekemään arvioita
ja oletuksia, jotka vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin.
Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden
uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinneissa.
Arvioita ja oletuksia tarkastellaan säännöllisesti ja mahdolliset muutokset kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita
ja oletuksia korjataan.
Seuraavat erät ja niihin liittyvät liitetiedot sisältävät merkittäviä arvioita, jotka aiheuttavat riskin kirjanpitoarvojen
muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana: arvonalentumistestaus (3.2. Liikearvo), eläkevastuiden määrittäminen (2.2.
Työsuhde-etuudet),
oikeudenkäynti-
ja
veroriskit
(2.6.
Tuloverot
ja
6.6.
Oikeudenkäynnit),
uudelleenjärjestelysuunnitelmat (4.3. Varaukset), epäkurantin vaihto-omaisuuden määrä (4.1. Varastot), laskennallisten
verosaamisten hyödyntäminen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan (2.6. Tuloverot), yritysostoihin
liittyvien ehdollisten vastikkeiden käypä arvo (5.6. Korolliset velat) sekä kauppahinnan allokaatiot (3.1. Liiketoimintojen
yhdistäminen).
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 125
2. Taloudellinen kehitys
2.1. SEGMENTTI- JA LIIKEVAIHTOTIEDOT
Konsernin raportoitavat segmentit ovat strategisia liiketoimintayksiköitä, jotka tuottavat erilaisia tuotteita ja joita
johdetaan erillisinä yksikköinä. Konsernin esittämä segmentti-informaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin.
Konsernilla on kolme liiketoiminta-aluetta, jotka ovat järjestäytyneet neljään raportoitavaan segmenttiin:
Foodservice Packaging:
•
Foodservice Europe-Asia-Oceania:
Tarjoilupakkauksiin lukeutuvia kartonkisia ja muovisia kerta-astioita toimitetaan
tarjoilupalveluyrityksille, pikaruokaravintoloille, kahviloille sekä päivittäistavarayhtiöille. Segmentillä on tuotantoa
Euroopassa, Lähi-idässä, Afrikassa, Aasiassa ja Oseaniassa.
•
North America:
Segmentti toimittaa paikallisille markkinoille Pohjois-Amerikassa Chinet®-kerta-astioita, tarjoilupakkauksia
sekä jäätelö- ja muita kuluttajatuotepakkauksia. Segmentti valmistaa pakkauksia kartongista, muovista ja kierrätyskuidusta
tuotantolaitoksissaan Yhdysvalloissa ja Meksikossa.
Flexible Packaging:
Joustopakkauksia käytetään kuluttajille tarkoitettujen tuotteiden, kuten elintarvikkeiden, lemmikkieläinruokien sekä
hygienia- ja terveydenhoitotuotteiden pakkaamiseen. Segmentti palvelee markkinoita maailmanlaajuisesti, ja sillä on
tuotantoa Euroopassa, Lähi-idässä, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.
Fiber Packaging:
Kierrätetystä kuidusta valmistetaan pakkauksia tuoretuotteille, kuten kananmunille ja hedelmille. Segmentillä on
tuotantoa Euroopassa, Oseaniassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.
LAADINTAPERIAATTEET
Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset
perustuvat niiden mahdollisuuteen tuottaa liikevoittoa, operatiivista rahavirtaa ja tuottoa nettovaroille. Johdon
näkemyksen mukaan nämä mittarit kuvaavat parhaiten segmenttien tuloksellisuutta. Ylimpänä operatiivisena
päätöksentekijänä edellä mainituissa arvioinneissa on toimitusjohtaja.
Segmentin nettovarat sisältävät eriä, jotka ovat suoraan kohdennettavissa tai voidaan perustellusti kohdentaa
segmentille. Nettovaroihin kuuluvat aineettomat hyödykkeet (sis. liikearvon), aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet,
sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin, vaihto-omaisuus, myyntisaamiset, siirtosaamiset ja muut saamiset, ostovelat ja
siirtovelat.
Investoinnit
koostuvat
useammalla
kuin
yhdellä
tilikaudella
käytettävien
aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankinnoista. Segmenttien välinen hinnoittelu perustuu
käypään markkinahintaan.
Muut toiminnot sisältävät konsernin jakamattomia kuluja ja rojaltituottoja ja niihin liittyviä nettovaroja. Kohdistamattomat
varat ja velat liittyvät työsuhde-etuuksiin, veroihin ja rahoituseriin.
KONSERNIN LIIKEVAIHTO 2024
Segmentit 2024
Foodservice
Europe-
North
Flexible
Fiber
Segmentit
Milj. euroa
Liitetieto
Asia-Oceania
America
Packaging
Packaging
yhteensä
Liikevaihto
988,1
1 458,7
1 321,8
357,6
4 126,3
Segmenttien välinen liikevaihto
1,4
1,4
0,7
5,6
-9,1
Liikevoitto
75,9
195,9
77,7
41,3
390,7
Nettovarat
3.1., 3.3., 3.4., 4.
928,9
1 073,0
1 344,5
325,4
3 671,9
Investoinnit
66,3
83,9
69,0
28,1
247,4
Poistot
2.3.
72,1
65,0
61,5
22,7
221,3
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 126
Segmentit 2023
Foodservice
Milj. euroa
Liitetieto
Europe-
North
Flexible
Fiber
Segmentit
Asia-Oceania
America
Packaging
Packaging
yhteensä
Liikevaihto
1 033,7
1 456,4
1 337,7
341,1
4 168,9
Segmenttien välinen liikevaihto
3,5
1,5
3,2
2,0
-10,3
Liikevoitto
88,0
187,9
93,9
33,4
403,2
Nettovarat
3.1., 3.3., 3.4., 4.
907,4
1 013,9
1 294,0
305,0
3 520,2
Investoinnit
64,0
121,4
103,7
29,3
318,5
Poistot
2.3.
69,8
60,4
85,1
22,4
237,7
Segmenttien välinen liikevaihto eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.
Liikevaihto liiketoimista yhden asiakkaan kanssa ei ole 10 prosenttia tai enemmän konsernin liikevaihdosta.
LAADINTAPERIAATTEET
Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet
Myyntituotot kirjataan määrään, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu siirtäessään tuotteen tai palvelun
asiakkaalle. Transaktiohinta on yleensä kiinteä, mutta voi sisältää myös muuttuvia vastikkeita kuten volyymi- ja
käteisalennukset. Muuttuvat vastikkeet on arvioitu käyttäen todennäköisimmän arvon menetelmää, mikäli ne eivät ole
vielä toteutuneet raportointijakson päättyessä. Myyntituotot oikaistuna välillisillä veroilla ja valuuttamääräisen myynnin
kurssieroilla esitetään liikevaihtona.
Konsernille tyypilliset tuotteiden myyntiä koskevat asiakassopimukset muodostavat vain yhden suoritevelvoitteen.
Tuloutus tapahtuu tiettynä hetkenä, kun tuotteiden määräysvalta siirtyy asiakkaalle toimitusehtojen mukaisesti.
Maksuehdot ovat alalle tyypillisiä, eivätkä sopimukset sisällä merkittäviä rahoituskomponentteja.
Liikevoitto
Liikevoitolla tarkoitetaan nettosummaa, jossa liikevaihdosta vähennetään myytyjen tuotteiden valmistuksesta
aiheutuneet kulut, myynnin ja markkinoinnin kulut, tutkimus- ja kehityskulut, hallinnon kulut ja liiketoiminnan muut kulut
ja jossa liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta. Kurssierot ja
johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä.
Täsmäytyslaskelmat
Tulos
Milj. euroa
2024
2023
Raportoitavien segmenttien liikevoitto
390,7
403,2
Muiden toimintojen liiketulos
-18,5
-22,3
Rahoituskulut - netto
-71,8
-69,0
Voitto ennen veroja
300,5
312,0
Varat
Milj. euroa
2024
2023
Raportoitavien segmenttien varat
4 350,2
4 140,9
Muiden toimintojen varat
36,5
19,3
Segmenteille kohdistamattomat varat
506,8
504,7
Konsernin varat yhteensä
4 893,5
4 664,9
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 127
Velat
Milj. euroa
2024
2023
Raportoitavien segmenttien velat
760,8
657,3
Muiden toimintojen velat
38,0
28,6
Segmenteille kohdistamattomat velat
1 970,7
2 054,1
Konsernin velat yhteensä
2 769,4
2 739,9
Maantieteelliset tiedot
Maantieteellisissä tiedoissa liikevaihto ulkoisilta asiakkailta esitetään myyvän yksikön sijainnin mukaan. Varat esitetään
niiden maantieteellisen sijainnin mukaan. Kauden pitkäaikaiset varat esitetty ilman rahoitusinstrumentteja, laskennallisia
verosaamisia ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyhin liittyviä varoja.
2024
milj. euroa
Liikevaihto ulkoisilta
Pitkäaikaiset
asiakkailta
varat
Yhdysvallat
1 458,3
894,2
Saksa
457,2
425,1
Iso-Britannia
320,9
214,3
Intia
256,3
186,8
Australia
170,6
89,1
Turkki
170,3
202,9
Thaimaa
154,9
132,7
Puola
122,6
71,4
Etelä-Afrikka
122,5
77,6
Espanja
94,0
76,3
Muut maat (pl. Suomi)
730,2
571,3
Suomi
68,5
71,2
Yhteensä
4 126,3
3 013,0
2023
milj. euroa
Liikevaihto ulkoisilta
Pitkäaikaiset
asiakkailta
varat
Yhdysvallat
1 454,7
821,0
Saksa
439,4
401,2
Iso-Britannia
325,1
176,2
Intia
261,3
187,7
Turkki
177,4
199,7
Australia
174,7
93,8
Thaimaa
158,4
115,5
Puola
124,1
71,1
Etelä-Afrikka
116,9
71,3
Tšekki
104,6
40,5
Muut maat (pl. Suomi)
758,9
624,9
Suomi
73,4
73,0
Yhteensä
4 168,9
2 876,0
2.2. TYÖSUHDE-ETUUDET
Henkilöstökulut
milj. euroa
Liitetieto
2024
2023
Palkat
721,4
684,1
Sosiaalikulut
76,0
67,2
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 128
Eläkkeet
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
6,4
5,8
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt
25,1
21,8
Muut työsuhteen jälkeisiä etuuksia koskevat kulut
1,1
0,7
Osakeperusteiset maksut
6.3.
6,2
13,9
Muut henkilöstökulut
50,1
52,8
Yhteensä
886,3
846,3
Huhtamäki Oyj:n hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle (9 henkilöä) emoyhtiöstä maksettujen palkkojen ja
palkkioiden määrä oli 5,2 milj.euroa (4,4 milj. euroa).
Henkilöstö keskimäärin
2024
2023
Konserni
17 820
18 261
Huhtamäki Oyj
175
153
Ks. liitetieto 6.2. Lähipiiritapahtumat, 6.3. Osakeperusteiset maksut, sekä Palkitsemisraportti.
Eläkejärjestelyt
Konsernilla on maailmanlaajuisesti lukuisia etuuspohjaisia järjestelyjä eläkkeitä ja muita työsuhteen jälkeisiä
henkilöstöetuuksia varten. Merkittävimmät järjestelyt ovat Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Alankomaissa
muodostaen noin 90 % konsernitilinpäätöksen etuuspohjaisista velvoitteista.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa on järjestetty eläkesäätiöiden ja Saksassa ja
Alankomaissa vakuutusyhtiön kautta. Merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt on rahastoitu ja järjestelyjen varat
pidetään erillään konsernin varoista. Tytäryhtiöt täyttävät rahastointivelvoitteet ja varat on sijoitettu eri tyyppisiin
sijoituksiin paikallisten säädösten mukaisesti.
Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä tulevan eläkkeen määrään vaikuttavat palkkataso ennen eläkkeelle siirtymistä ja
palveluvuosien
määrä.
Jotkut
järjestelyt
sisältävät
mahdollisuuden
ennenaikaiseen
eläkkeelle
siirtymiseen.
Etuuspohjaisten
velvoitteiden
arvo
tilinpäätöshetkellä
perustuu
auktorisoitujen
aktuaarien
tekemiin
vakuutusmatemaattisiin laskelmiin.
Konsernilla on eläkejärjestelyjen lisäksi rahastoimattomia työsuhteen päättymisen jälkeisiä terveydenhoitoetuuksia,
pääosin Yhdysvalloissa. Näiden etuuksien laskelmat laaditaan samoin periaattein kuin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen
laskelmat.
Etuuspohjaiset järjestelyt altistavat konsernin aktuaarisille riskeille, kuten inflaatioriski, korkoriski, odotettavissa oleva
elinikä ja markkinariski.
LAADINTAPERIAATTEET
Työsuhde-etuudet
Työsuhde-etuudet ovat yhteisön eri muodoissa antamat vastikkeet työntekijän työsuorituksesta tai työsuhteen
päättämisestä.
Konserniyhtiöillä on eri puolilla maailmaa useita eläkejärjestelyjä ja muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia
koskevia järjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä järjestelyt luokitellaan joko maksu-
tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi.
Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erillisille rahastoille. Konsernilla ei ole oikeudellista
eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan
henkilöstökuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä konserni vastaa nykyisten maksujen lisäksi järjestelyn varojen riittävyydestä työntekijöille
sovittujen etuuksien maksamiseksi. Taseeseen kirjattava velka on etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteiden nykyarvo
raportointikauden lopussa vähennettyä järjestelyyn kuuluvilla varoilla. Etuuspohjaisen järjestelyn velvoitteiden nykyarvo
on
vuosittain
määritetty
ennakoituun
etuusoikeusyksikköön
perustuvalla
menetelmällä
auktorisoitujen
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 129
vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Nykyarvo on määritetty diskonttaamalla arvioidut tulevat
kassavirrat käyttäen yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa.
Joukkovelkakirjat on noteerattu samalla valuutalla, jolla etuudet tullaan maksamaan ja niiden maturiteetti vastaa
olennaisilta osin velvoitteen maturiteettia. Etuuspohjaisista järjestelyistä syntyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan
henkilökuluina, kun työsuoritus syntyy tai kun järjestelmän muuttaminen tai supistaminen tapahtuu. Nettokorkokulut
kirjataan rahoituskuluihin. Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät, sisältäen vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot,
kirjataan omaan pääomaan muiden laajan tuloksen erien kautta välittömästi eikä niitä siirretä myöhemmin
tulosvaikutteisiksi.
Omaisuuserän
Etuuspohjaisten
Järjestelyyn
enim-
Etuuspohjaine
velvoitteiden
kuuluvien
mäismäärän
n
nykyarvo
varojen käypä arvo
rajoitus
nettovelka
milj. euroa
2024
2023
2024
2023
2024
2023
2024
2023
Tasearvo 1.1.
430,8
422,4
-338,1
-344,7
-
1,2
92,7
78,9
Tuloslaskelman erät
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot
7,4
6,5
7,4
6,5
Suunnitelman muuttamisesta johtuneet tappiot (+) /
voitot (-)
-
-
-
-
Korkokulu (+) / -tuotto (-)
18,2
18,2
-15,5
-15,9
2,7
2,4
25,6
24,7
-15,5
-15,9
10,2
8,9
Muut laajan tuloksen erät
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) / voitot (-) johtuen
Väestötilastollisista oletuksista
-0,2
-2,7
-0,2
-2,7
Taloudellisista oletuksista
-17,9
15,8
-17,9
15,8
Kokemusperäisistä eristä
6,1
6,8
6,1
6,8
Järjestelyn varojen todellisen tuoton ja korkotuoton
ero
8,6
-0,5
8,6
-0,5
Omaisuuserän enimmäismäärän muutos ilman korkoja
-
-1,3
-
-1,3
-11,9
19,9
8,6
-0,5
-
-1,3
-3,4
18,2
Muut muutokset
Maksetut etuudet
-30,5
-30,2
23,8
22,2
-6,7
-7,9
Työnantajan suoritukset
-4,8
-4,6
-4,8
-4,6
Työntekijöiden suoritukset
-0,2
-0,2
-0,2
-0,2
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyneet velvoitteet ja
varat
-
-
-
-
-
-
Järjestelmän muuttamisessa poistuneet varat
-
-
-
-
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
13,1
-6,0
-14,5
5,4
-
0,0
-1,4
-0,6
Tasearvo 31.12.
427,1
430,8
-340,8
-338,1
-
-
86,3
92,7
Erien jakautuminen taseessa
2024
2023
Eläkesaatavat
63,8
53,3
Eläkevelvoitteet
150,0
145,9
86,3
92,7
Rahastoidut ja rahastoimattomat velvoitteet
2024
2023
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
402,5
407,9
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo
24,5
22,9
427,1
430,8
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 130
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen
2024
2023
Eurooppalaiset osakkeet
4,0
4,7
Pohjois-Amerikkalaiset osakkeet
49,1
35,3
Eurooppalaiset velkainstrumentit
15,4
5,4
Pohjois-Amerikkalaiset velkainstrumentit
101,1
113,6
Kiinteistöt
13,3
13,3
Sijoitettu vakuutusyhtiössä
84,3
85,3
Muut
73,5
80,6
340,8
338,1
Osakkeiden ja velkainstrumenttien käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin hintoihin.
Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin järjestelyihin 4,3 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Etuuspohjaisten velvoitteiden duraation painotettu keskiarvo oli 11 vuotta (11 vuotta).
Merkittävimmät vakuutusmatemaattiset oletukset
2024
2023
Diskonttauskorko %
Eurooppa
3,1
–
5.4
3,2
–
4.5
Amerikka
5,5
–
9.9
4,9
–
9.9
Aasia, Oseania ja Afrikka
2,5
–
10.0
6,0
–
10.9
Terveydenhoitomenojen kasvu %
Amerikka
7.3
7.9
Aasia, Oseania ja Afrikka
6.2
6.9
Herkkyysanalyysi merkittävien vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksen vaikutuksesta
etuuspohjaiseen velvoitteeseen
milj. euroa
2024
2023
Yhden prosenttiyksikön korotus diskonttauskorossa
-36,2
-32,6
Yhden prosenttiyksikön lasku diskonttauskorossa
40,4
37,6
Yhden prosenttiyksikön korotus terveydenhoitomenoissa
1,4
0,8
Yhden prosenttiyksikön lasku terveydenhoitomenoissa
-1,2
-0,7
2.3. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
milj. euroa
2024
2023
Toimintokohtaiset poistot ja arvonalentumiset:
Tuotanto
192,6
189,4
Myynti ja markkinointi
7,8
8,5
Tutkimus ja kehitys
7,6
7,2
Hallinto
14,0
19,6
Muut
1,4
15,7
Yhteensä
223,4
240,3
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 131
Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin:
Maa-alueet ja maanparannukset
1,4
0,8
Rakennukset
46,4
39,7
Koneet ja laitteet
144,9
153,7
Muut aineelliset hyödykkeet
10,3
9,1
Aineettomat hyödykkeet
20,4
37,0
Yhteensä
223,4
240,3
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin:
Rakennukset
-
-
Koneet ja laitteet
-
5,2
Liikearvo
1,4
15,7
Muut aineettomat hyödykkeet
-
0,7
Yhteensä
1,4
21,7
LAADINTAPERIAATTEET
Poistot
Omistetuista aineellisista ja aineettomista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan
mukaisesti ja vuokratuista käyttöoikeusomaisuushyödykkeistä vuokra-aikana. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Omistettujen aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat (vuotta):
rakennukset ja rakennelmat
20–40
koneet ja laitteet
5–15
muut aineelliset hyödykkeet
3–12
aineettomat hyödykkeet
3–20
Katso
liitetiedot
2.1.
Segmentti-
ja
liikevaihtotiedot,
3.3.
Aineettomat
hyödykkeet
ja
3.4.
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet.
2.4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
milj. euroa
2024
2023
Julkiset avustukset
0,9
1,7
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot
21,5
61,6
1
Vakuutuskorvaukset omaisuusvahingoista
2,2
0,3
Rojaltituotot
0,2
0,1
Vuokratuotot
1,0
1,0
Muut
15,5
19,6
Yhteensä
41,3
84,2
1
Sisältää 51,6 miljoonaa euroa myyntivoittoja myytävänä olevista pitkäaikaisista omaisuuseristä.
Katso myös liitetieto 3.1. Liiketoimintojen yhdistäminen.
LAADINTAPERIAATTEET
Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät
tuotot, kuten rojalti- ja vuokratuotot sekä liiketoimintojen hankintoihin liittyvät voitot.
Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät myös avustukset. Valtiolta tai muulta taholta saadut avustukset tuloutetaan
tuloslaskelmaan samaan aikaan kulujen kirjauksen kanssa. Aineellisen käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset
kirjataan tuloennakoksi ja tuloutetaan tasaerin omaisuuden taloudellisena vaikutusaikana.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 132
2.5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
milj. euroa
2024
2023
Liikearvon arvonalentuminen
1
1,4
15,7
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot
2,4
4,4
Muut
9,9
4,2
Yhteensä
13,7
24,3
1
Katso liitetieto 3.3. Aineettomat hyödykkeet.
Tilintarkastajien palkkiot
milj. euroa
2024
2023
Tilintarkastuspalkkio
3,6
3,2
Muut lakisääteiset toimeksiannot
0,5
0,0
Veropalvelut
-
-
Muut palvelut
0,2
0,2
Yhteensä
4,4
3,4
KPMG toimii Huhtamaki konsernin tilintarkastajana. KPMG on lisäksi suorittanut muita lakisääteisiä toimeksiantoja
mukaan lukien kestävyysraportoinnin varmennuksen. KPMG-yhteisöön kuuluvat yksiköt ovat tarjonneet konserniin
kuuluville yhtiöille muuta tilintarkastukseen liittymätöntä neuvontaa yhteensä 0,2 milj. euron (0,2 milj. euron) arvosta,
josta KPMG Oy Ab osuus oli yhteensä 0,0 milj. euroa (0,2 milj. euroa). Tällainen muu neuvonta vaatii erillisen läpikäynti-
ja hyväksyntäprosessin liittyen tilintarkastajan tarjoamiin muihin kuin tilintarkastuspalveluihin, ja sisälsi esimerkiksi
erilaista vero-, raportointi- ja muihin paikallisiin kysymyksiin liittyvää neuvontaa.
LAADINTAPERIAATTEET
Liiketoiminnan muut kulut
Liiketoiminnan
muihin
kuluihin
sisältyvät
aineettomien
hyödykkeiden
poistot,
käyttöomaisuushyödykkeiden
myyntitappiot ja strategisten projektien kulut.
2.6. TULOVEROT
milj. euroa
2024
2023
Tilikauden verot
85,5
76,9
Laskennalliset verot
-16,8
9,8
Tuloverot yhteensä
68,7
86,7
Voitto ennen veroja
300,5
312,0
Verot laskettuna emoyhtiön 20 %:n verokannalla
60,1
62,4
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus
-1,7
-0,2
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tuotot
0,4
4,1
Kirjaamattomien verotappioiden vaikutus
7,1
7,6
Edellisten tilikausien verot
-1,3
-1,5
Laskennallinen verovelka jakamattomista voittovaroista
0,0
-1,7
Muut erät¹
4,0
16,0
Tuloverot yhteensä
68,7
86,7
¹ Muut erät sisältää toimintavaluuttojen uudelleenarvostusvoiton 4 milj. euroa (2023: tappio 17 milj. euroa) sekä paikallisten verokantojen muutokset.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 133
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
2024
2023
Ennen
Vero-
Verojen
Ennen
Vero-
Verojen
milj. euroa
veroja
vaikutus
jälkeen
veroja
vaikutus
jälkeen
Rahavirran suojaukset
-1,8
0,3
-1,6
-5,6
1,2
-4,4
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittäminen
3,4
-0,7
2,7
-18,2
5,0
-13,1
Vuonna 2024 tuloverovelat ja -saamiset sisältävät nettona 39 milj. euroa (39 milj. euroa) sellaisia tuloverovelkoja, joihin
liittyy epävarmuutta. Näiden eriin liittyvien ulosmenevien rahavirtojen ajoitusta ei niiden luonteen vuoksi pystytä
määrittämään.
Eräiden Huhtamäki konserniyhtiöiden edellisten vuosien tuloveroilmoitukset ovat paikallisten veroviranomaisten
tarkasteltavana. Vuonna 2024 konsernilla oli verotarkastuksia meneillään useissa maissa kuten Tsekin tasavallassa,
Suomessa, , Saksassa, Ghanassa, Intiassa, Alankomaissa, Philippiineillä ja Yhdysvalloissa.
Huhtamäen liiketoiminta ja sijoitukset erityisesti kehittyvien markkinoiden maissa saattavat aiheuttaa epävarmuutta,
kuten epäsuotuisaa verokohtelua. Verokulun määrittäminen vaatii johdon harkintaa ja osittaista arviointia. Epävarmoista
veropositiosta kirjataan velka, jos pidetään todennäköisenä (toteutuminen on todennäköisempää kuin toteutumatta
jääminen), ettei veroviranomainen tule täysin hyväksymään tiettyjä tuloveroilmoitusten veropositioita. Kirjatut määrät
perustuvat raportointipäivän arvioon lopullisen veron todennäköisimmästä määrästä tai odotettavissa olevasta
painotetusta keskimääräisestä arvosta, perustuen siihen kumpi menettelytapa parhaiten ennakoi yhtiön mielestä
epävarmuuden toteutumista. Vaikka johdon käsitys on, että tarkastukset eivät tule aiheuttamaan merkittäviä lisäveroja
jo varatun lisäksi, tarkastuksen lopputulos tai todelliset kustannukset voivat merkittävästi erota arvioidusta määrästä.
Suomessa tuli voimaan laki suurten konsernien vähimmäisverosta 1. tammikuuta 2024 ja konserni kuuluu
täydennysverosta annettujen Pilari 2:n mukaisten verosäädösten piiriin. Konserni on kirjannut tilikauden veroihin 2 milj.
euroa täydennysveroa (2023: nolla).
LAADINTAPERIAATTEET
Tuloverot
Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot
perustuen kunkin yhtiön paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon, sekä aikaisempien
tilikausien verojen oikaisut samoin kuin laskennallisten verojen muutokset. Suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan
tuloksen eriin kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa pääomaa tai muita laajan tuloksen eriä.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä
kirjanpitoarvojen välillä velkamenetelmän mukaisesti. Laskennallista veroa ei kirjata vähennyskelvottomasta liikearvosta
ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista siltä osin kuin ero ei toteudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennallista verovelkaa ei myöskään kirjata, kun alun perin kirjataan kirjanpitoon omaisuuserä tai velka, ja kyseinen
liiketoimi ei ole yritysten yhteenliittymä, eikä tällaisen erän kirjaaminen kirjanpitoon vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä
verotettavaan tuloon. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla.
Merkittävimmät
väliaikaiset
erot
syntyvät
aineellisista
käyttöomaisuushyödykkeistä,
tilinpäätössiirroista,
käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, rahoitusinstrumenteista ja etuuspohjaisista järjestelyistä. Laskennallinen
verosaaminen kirjataan siihen määrään, mikä on todennäköisesti mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää
verotettavaa tuloa vastaan.
Konserni noudattaa väliaikaista pakollista vapautusta täydennysverotuksen laskennallisten verojen kirjaamisesta ja
raportoinnista, ja kirjaa aiheutuneet täydennysverot tilikauden veroihin.
IFRIC 23-tulkinnan mukaisesti konserni kirjaa varauksen epävarmoista veropositioista, kun konsernilla on aikaisempaan
tapahtumaan perustuva velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää maksusuoritusta.
Verokäsittelyihin liittyvää epävarmuutta tarkastellaan ja arvostetaan tapauskohtaisesti lainkäyttöalueilla käyttäen johdon
arviota todennäköisimmästä tuloksesta kahden vaihtoehtoratkaisun välillä, tai odotusarvon mukaista arviota, kun
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 134
mahdollisia lopputuloksia on useampia. Konserni kirjaa koron myöhässä maksetuista veroista osana rahoituskuluja, ja
mahdolliset veronkorotukset soveltuvilta osin osana tuloverokulua.
Laskennalliset verot
milj. euroa
2024
2023
Laskennalliset verosaamiset
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
43,5
37,8
Eläkevelvoitteet
34,4
32,0
Varaukset
6,1
6,5
Käyttämättömät verotappiot
35,5
27,9
Muut väliaikaiset erot
46,2
36,0
Yhteensä
165,7
140,1
Laskennalliset verovelat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
157,1
143,5
Aineettomat hyödykkeet
26,8
27,7
Eläkevelvoitteet
20,5
17,7
Jakamattomat voittovarat
24,1
23,9
Muut väliaikaiset erot
11,7
12,3
Yhteensä
240,2
225,0
Laskennallinen nettoverovelka
74,4
84,9
Laskennallinen nettoverovelka jakautuu taseeseen seuraavasti:
Laskennallinen verosaaminen
63,8
52,1
Laskennallinen verovelka
138,2
137,0
Yhteensä
74,4
84,9
Konsernilla oli 31.12.2024 yhteensä 73 milj. euroa (79 milj. euroa) sellaisia väliaikaisia eroja, joista ei ollut kirjattu
laskennallista verosaamista. Näistä väliaikaisista eroista 24 milj. eurolla on rajoittamaton vanhenemisaika, 11 milj. eurolla
yli viisi vuotta ja 38 milj. eurolla enintään viisi vuotta.
Laskennallisten verojen nettomäärän muutokset vuoden aikana
milj. euroa
2024
2023
Laskennallisten verojen nettomäärä 1.1.
-84,9
-84,9
Kirjattu tuloslaskelmaan
16,8
-9,8
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
-0,5
6,2
Kirjattu omaan pääomaan
-
-0,2
Muuntoerot
-5,9
3,8
Laskennallisten verojen nettomäärä 31.12.
-74,4
-84,9
2.7. OSAKEKOHTAINEN TULOS JA OSINKO
Osakekohtainen tulos
2024
2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (laimentamaton/laimennettu), milj. euroa
224,1
206,3
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo, tuhansina
104 713
104 497
Osakeperusteisten järjestelmien vaikutus, tuhansina
424
417
Laimennettu ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo, tuhansina
105 136
104 914
Osakekohtainen tulos tilikauden voitosta emoyhtiön omistajille
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa
2,14
1,97
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa
2,13
1,97
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 135
Osakekohtainen osinko
Vuonna 2024 osinkoa maksettiin 1.05 euroa osakkeelta, yhteensä 110,0 milj. euroa (1.00 euroa osakkeelta, yhteensä
104,5 milj. euroa). Yhtiökokoukselle, joka kokoontuu 24.4.2025, ehdotetaan, että osinkoa jaettaisiin 1.10 euroa osaketta
kohden. Tällöin osinko vuodelta 2024 olisi yhteensä 115,2 milj. euroa, laskettuna 31.12. 2024 ulkona olevien osakkeiden
perusteella. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.
LAADINTAPERIAATTEET
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimääräisellä kappalemäärällä. Laimennetun osakekohtaisen
tuloksen laskemisessa on otettu huomioon osakepalkkiojärjestelmän laimentava vaikutus.
Osakekohtainen osinko
Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen
päätöksen perusteella.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 136
3. Yritysostot ja investoinnit
3.1. LIIKETOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN
Ehdolliset vastikkeet
Konsernilla ei ollut ehdollisia vastikkeita vuonna 2024. Vuoden 2023 alussa konsernilla oli 20,6 milj. euroa ehdollisiin
vastikkeisiin liittyviä rahoitusvelkoja. Maksut olivat pääasiassa ehdollisia hankittujen liiketoimintojen taloudellisesta
suorituskyvystä hankintapäivän jälkeen. Vuonna 2023, konserni maksoi 20,2 milj. euroa kyseisiä velkoja. Arvostukset
käypään arvoon tuloksen kautta olivat yhteensä -0,8 milj. euroa. Kurssimuutosten vaikutus oli 0,3 milj. euroa. Vuoden
2023 lopussa ehdollisiin vastikkeisiin liittyviä rahoitusvelkoja ei ollut.
LAADINTAPERIAATTEET
Hankitut liiketoiminnot
Hankitut liiketoiminnot sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää. Yksilöitävissä olevat varat ja velat
arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä, mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus arvostetaan joko
käypään arvoon tai määräysvallattomien omistajien suhteelliseen omistusosuuteen hankinnan kohteen yksilöitävissä
olevasta nettovarallisuudesta hankintahetkellä. Vaiheittaisessa hankinnassa, aiempi omistusosuus uudelleenarvostetaan
hankintapäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan asianmukaisesti tulokseen tai laajaan tulokseen.
Luovutetun vastikkeen, mahdollisen määräysvallattomien omistajien osuuden ja mahdollisen aiemman omistusosuuden
kokonaismäärän ja hankitun nettovarallisuuden erotus on liikearvoa.
Mahdollinen ehdollinen vastike on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko rahoitusvelaksi
tai omaksi pääomaksi. Rahoitusvelaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden
päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua
lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.
Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi.
3.2. LIIKEARVO
Liikearvo kohdistettuna rahavirtaa tuottaville yksikköryhmille
Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät liikearvot on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksikköryhmille, joiden odotetaan
saavan synergiaetuja liiketoiminnan hankinnasta. Tällä tasolla liikearvoa arvioidaan sisäisessä johdon raportoinnissa.
Rahavirtaa tuottava yksikköryhmä, jolle liikearvo allokoidaan on liiketoimintasegmentti. Yhteenveto liikearvosta
kohdennettuna liiketoimintasegmenteille ja painotetut keskiarvot käytetyistä diskonttokoroista ennen veroja on esitetty
alla olevassa taulukossa:
2024
2023
Käytetyt
Käytetyt
diskonttokorot
diskonttokorot
(ennen
(ennen
milj. euroa
Liikearvo
veroja), %
Liikearvo
veroja), %
Flexible Packaging
539,7
11,9
522,6
13,6
North America
234,4
9,8
226,7
11,4
Foodservice Europe-Asia-Oceania
186,3
9,7
181,6
10,1
Fiber Packaging
63,7
10,4
63,7
11,4
Liikearvo yhteensä
1 024,1
994,6
Arvonalentumistestaus
Liikearvo on testattu arvonalentumisen osalta ja koska rahavirtaa tuottavien yksikköryhmien kerrytettävissä oleva
rahavirta on suurempi kuin tasearvo, arvonalentumistappioita ei ole kirjattu.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 137
Liikearvon arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikköryhmän tasearvoa on verrattu kerrytettävissä
olevaan rahamäärään. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty
käyttöarvon avulla, joka arvioidaan diskontatun rahavirtamallin avulla. Rahavirrat määritetään viiden vuoden
budjetoitujen rahavirtojen perusteella, jotka pohjautuvat liiketoiminnan suunnitelmiin. Suunnitelmat perustuvat
kokemukseen ja tulevaisuuden ennustettuihin markkinakehityksiin. Johto on hyväksynyt suunnitelmat joihin
arvonalentumistestaukset perustuvat. Pidemmän aikavälin ennakoidut rahavirrat on arvioitu extrapoloimalla
kehittyneiden maiden rahavirrat 0,8 (0,8) %:n kasvuarviota käyttäen, kehittyvien maiden rahavirrat 1,4 (1,3) %:n
kasvuarviota käyttäen ja korkean kasvun maiden rahavirrat 2,4 (2,3) %:n kasvuarviota käyttäen. Johdon näkemyksen
mukaan nämä kasvuarviot kuvastavat liiketoiminnan kehitystä ennusteiden mukaisella pitkällä aikavälillä.
Herkkyysanalyysi
Osana arvonalentumistestausta suoritetaan herkkyysanalyysi keskeisten muuttujien osalta. Arvonalentumistestauksessa
käytettävien muuttujien, joiden katsotaan olevan herkimmät muutoksille, ovat liikevoitto ja diskonttokorot. Näiden
keskeisten muuttujien osalta on suoritettu herkkyysanalyysi, ja johdon käsityksen mukaan kohtuulliset muutokset
rahavirtaa tuottavien yksiköiden laskelmissa käytetyissä keskeisissä oletuksissa (liikevoittomarginaalin aleneminen 1,5
prosenttiyksikköä, diskonttokoron nousu 1,5 prosenttiyksiköllä tai näiden muutoksien yhteisvaikutus) eivät johda siihen,
että rahavirtaa tuottavien yksikköryhmien omaisuuserien kirjanpitoarvo ylittäisi niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
LAADINTAPERIAATTEET
Liikearvo
Yritysten hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu luovutetun vastikkeen sekä hankittujen käypiin arvoihin
arvostettujen yksilöitävissä olevien nettovarojen erotuksena. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville
yksikköryhmille, joiden odotetaan saavan synergiaetuja liiketoiminnan hankinnasta ja liikearvosta ei kirjata poistoja vaan
se testataan vuosittain arvonalentumisten varalta. Osakkuus- ja yhteisyritysten osalta liikearvo sisällytetään yrityksen
hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalennuksilla.
Arvonalentumistestaus
Liikearvo testataan arvonalentumisen osalta vuosittain tai useammin mikäli on viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta.
Liikearvon arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikköryhmän tasearvoa verrataan kerrytettävissä olevaan
rahamäärään. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon
avulla, joka arvioidaan diskontatun rahavirtamallin avulla. Rahavirrat määritetään viiden vuoden budjetoitujen
rahavirtojen perusteella, jotka pohjautuvat liiketoiminnan suunnitelmiin. Liiketoiminnan suunnitelmat perustuvat
kokemukseen
ja
tulevaisuuden
ennustettuihin
markkinakehityksiin.
Johto
hyväksyy
suunnitelmat
joihin
arvonalentumistestaukset perustuvat. Pidemmän aikavälin ennakoidut rahavirrat extrapoloidaan kehittyneiden maiden,
kehittyvien maiden ja korkean kasvun maiden kasvuarviota käyttäen. Laskelmissa käytetyt diskonttokorot ennen veroja
on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman
kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät riskit.
Mahdollinen liikearvon arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan eikä aiemmin kirjattua liikearvon
arvonalentumistappiota palauteta.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 138
3.3. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Muut aineettomat
hyödykkeet (myös
Asiakas-
aineettomat
milj. euroa
Liikearvo
suhteet
Ohjelmistot
oikeudet)
Yhteensä 2024
Hankintameno 1.1.2024
1 124,5
115,1
99,2
85,2
1 424,0
Lisäykset
-
-
0,3
2,6
2,9
Vähennykset
-
-0,1
-47,3
-5,2
-52,5
Siirto erien välillä
-
-
2,8
3,7
6,5
Kurssierot
32,6
4,2
1,0
1,6
39,4
Hankintameno 31.12.2024
1 157,1
119,2
56,0
87,9
1 420,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024
-129,9
-55,5
-89,6
-50,5
-325,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
0,1
47,2
1,0
48,3
Tilikauden poisto
-
-6,8
-3,7
-8,4
-18,9
Tilikauden arvonalentumiset
-1,4
1
-
-
-
-1,4
Kurssierot
-1,7
-1,5
-1,0
-0,7
-4,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024
-133,0
-63,8
-47,1
-58,6
-302,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
1 024,1
55,5
8,9
29,3
1 117,8
1
Vuoden 2024 aikana Huhtamäki tiedotti aikovansa tehostaa tuotantoaan ja suunnittelevansa sulkea Foodservice E-A-O -liiketoimintasegmenttiinsä kuuluvan
tuotantolaitoksensa Port Klangissa, Malesiassa, kuluvan vuoden toisen neljänneksen loppuun mennessä. Tämän seurauksena konserni on alaskirjannut Port Klangin
toimintoihin liittyvän liikearvon.
Muut aineettomat
hyödykkeet (myös
Asiakas-
aineettomat
milj. euroa
Liikearvo
suhteet
Ohjelmistot
oikeudet)
Yhteensä 2023
Hankintameno 1.1.2023
1 151,4
119,0
98,5
79,3
1 448,3
Lisäykset
-
-
0,8
1,0
1,8
Vähennykset
-
-
-7,1
-1,5
-8,6
Siirto erien välillä
-
-
8,0
8,1
16,1
Kurssierot
-26,9
-3,9
-1,0
-1,7
-33,5
Hankintameno 31.12.2023
1 124,5
115,1
99,2
85,2
1 424,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023
-116,4
-49,6
-86,8
-42,7
-295,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
-
1,8
0,1
1,9
Tilikauden poisto
-
-7,3
-4,8
-8,5
-20,6
Tilikauden arvonalentumiset
-15,7
1
-
-0,7
-
-16,5
Kurssierot
2,2
1,4
0,8
0,6
5,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023
-129,9
-55,5
-89,6
-50,5
-325,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
994,6
59,6
9,6
34,8
1 098,5
1
V   Hä   p  p    Tškin tasavallassa. Tämän
seurauksena konserni on alaskirjannut Prahan toimintoihin liittyvän liikearvon.
LAADINTAPERIAATTEET
Liikearvo
Katso liitetieto 3.2. Liikearvo liittyen liikearvon laadintaperiaatteisiin.
Muut aineettomat hyödykkeet
Muita aineettomia hyödykkeitä ovat asiakassuhteet, patentit, tekijänoikeudet, tavaramerkit, teknologiat, päästöoikeudet,
uudistuvan energian sertifikaatit sekä ohjelmistolisenssit. Ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan
tyypillisesti tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan, joka voi vaihdella kolmesta kahteenkymmeneen
vuoteen. Muut aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen osalta, jos on viitteitä arvonalentumisesta, katso
liitetieto 3.4. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet liittyen arvonalentumiseen.
Pilvipohjaiset ohjelmistot, jotka täyttävät aineettoman hyödykkeen määritelmän sekä aktivointiehdot kirjataan taseeseen.
Implementointimenot (räätälöinti ja konfigurointi) liittyen pilvipohjaiseen ohjelmistoon, josta ei synny aineetonta
hyödykettä ja saatujen palvelujen katsotaan olevan erillisiä ohjelman käytettävyydestä, kirjataan kuluksi, kun palvelu
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 139
vastaanotetaan. Jos räätälöinti- ja konfigurointipalvelut eivät ole erillisiä ohjelman käytettävyydestä, kirjataan menot
taseeseen ennakkomaksuiksi ja kuluksi ohjelmiston sopimuskauden aikana.
Tutkimus ja kehitys
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Uusien tuotteiden ja
prosessien kehittämismenot aktivoidaan taseeseen siitä lähtien, kun tuotteesta odotetaan saatavan taloudellisia hyötyjä
ja konsernilla on aikomus ja resurssit saattaa kehitystyö loppuun. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida
enää myöhemmin.
Päästöoikeudet ja uudistuvan energian sertifikaatit
Päästöoikeudet ja uudistuvan energian sertifikaatit arvostetaan hankintahintaan. Ilmaiseksi saadut oikeudet ja sertifikaatit
arvostetaan nimellisarvoon (nollan suuruiseksi). Päästöoikeudet kirjataan pois taseesta toteutuneita päästöjä vastaan.
Varaus päästöoikeuksien palautusvelvoitteen täyttämiseksi kirjataan käypään arvoon raportointikauden lopussa, jos
konsernin halussa olevat päästöoikeudet eivät riitä kattamaan todellisia päästöjä. Uudistuvan energian sertifikaatit
kirjataan pois taseesta toteutunutta energian kulutusta vastaan.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat (vuotta):
aineettomat hyödykkeet enintään
20
ohjelmistot
3–5
asiakassuhteet
7–15
Muihin aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain, jos niiden vaikutuksesta
yritykselle koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot
kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
3.4. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
milj. euroa
2024
2023
Omistetut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
1 761,7
1 645,8
Käyttöoikeusomaisuushyödykkeet
152,2
149,1
Aineelliset hyödykkeet
1 913,9
1 794,9
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 140
Omistetut käyttöomaisuuserät
Ennakkomaksut ja
Muut
Maa-alueet ja
Rakennukset ja
Koneet ja
keskeneräiset
aineelliset
Yhteensä
milj. euroa
maanparannukset
rakennelmat
kalusto
hankinnat
hyödykkeet
2024
Hankintameno 1.1.2024
47,9
535,8
2 276,3
342,7
112,9
3 315,6
Lisäykset
-
0,6
11,7
232,0
0,7
245,1
Vähennykset
-0,4
-6,7
-42,3
-1,2
-5,0
-55,6
Siirto erien välillä
0,1
13,7
182,3
-213,2
10,5
-6,5
Myytävänä oleviksi luokitellut
omaisuuserät
1
-1,7
-
-
-
-
-1,7
Kurssierot
1,3
18,8
80,8
11,1
2,8
114,7
Hankintameno 31.12.2024
47,3
562,2
2 508,7
371,4
122,0
3 611,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2024
-1,9
-226,6
-1 363,1
-
-78,2
-1 669,8
Vähennysten ja siirtojen kertyneet
poistot
-0,0
4,8
44,3
-
4,7
53,8
Tilikauden poisto
-0,8
-26,3
-136,9
-
-9,7
-173,8
Tilikauden arvonalentumiset
-
-
-
-
-
-
Myytävänä oleviksi luokitellut
omaisuuserät
1
-
-
-
-
-
-
Kurssierot
-0,2
-8,1
-49,8
-
-1,9
-60,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2024
-2,9
-256,2
-1 505,5
-
-85,3
-1 849,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
44,4
306,0
1 003,2
371,4
36,7
1 761,7
1
Katso liitetieto 3.5. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät.
Omistetut käyttöomaisuuserät
Ennakkomaksut
Muut
Maa-alueet ja
Rakennukset ja
Koneet ja
ja keskeneräiset
aineelliset
Yhteensä
milj. euroa
maanparannukset
rakennelmat
kalusto
hankinnat
hyödykkeet
2023
Hankintameno 1.1.2023
39,6
495,2
2 165,5
366,1
111,2
3 177,7
Lisäykset
-
3,0
17,6
291,7
4,6
316,9
Vähennykset
-0,8
-9,2
-26,2
-8,2
-5,2
-49,6
Siirto erien välillä
11,0
65,1
206,6
-298,3
5,4
-10,3
Myytävänä oleviksi luokitellut
omaisuuserät
1
-
-
-21,3
-
-
-21,3
Kurssierot
-1,9
-18,3
-65,9
-8,6
-3,0
-97,7
Hankintameno 31.12.2023
47,9
535,8
2 276,3
342,7
112,9
3 315,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2023
-1,7
-217,0
-1 294,0
-
-76,4
-1 589,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
4,6
22,6
-
4,8
32,0
Tilikauden poisto
-0,3
-20,6
-140,1
-
-8,6
-169,7
Tilikauden arvonalentumiset
-
-
-5,2
-
-
-5,2
Myytävänä oleviksi luokitellut
omaisuuserät
1
-
-
16,0
-
-
16,0
Kurssierot
0,1
6,5
37,8
-
2,0
46,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2023
-1,9
-226,6
-1 363,1
-
-78,2
-1 669,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
46,0
309,2
913,2
342,7
34,7
1 645,8
1
Katso liitetieto 3.5. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 141
Käyttöoikeusomaisuuserät
Rakennukset
Koneet
Muut
ja
ja
aineelliset
Yhteensä
milj. euroa
Maa-alueet
rakennelmat
kalusto
hyödykkeet
2024
Hankintameno 1.1.2024
14,5
204,8
40,6
2,1
262,1
Lisäykset
0,0
22,1
12,5
0,5
35,0
Vähennykset
-0,0
-18,2
-10,0
-0,4
-28,6
Siirto erien välillä
-
5,1
-5,1
-
-
Kurssierot
0,8
4,4
0,8
0,1
6,0
Hankintameno 31.12.2024
15,3
218,2
38,8
2,3
274,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024
-6,1
-86,5
-19,4
-1,0
-113,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
0,0
12,4
9,8
0,3
22,6
Tilikauden poisto
-0,6
-20,0
-8,1
-0,6
-29,3
Kurssierot
-0,3
-2,0
-0,4
-0,0
-2,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024
-7,1
-96,1
-18,0
-1,2
-122,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
8,2
122,1
20,8
1,1
152,2
Käyttöoikeusomaisuuserät
Rakennukset
Koneet
Muut
ja
ja
aineelliset
Yhteensä
milj. euroa
Maa-alueet
rakennelmat
kalusto
hyödykkeet
2023
Hankintameno 1.1.2023
13,5
197,7
38,0
1,6
250,8
Lisäykset
1,4
21,9
12,8
0,7
36,9
Vähennykset
-0,0
-12,8
-9,7
-0,2
-22,7
Siirto erien välillä
-
-
-
-
-
Kurssierot
-0,4
-2,0
-0,5
-0,0
-2,9
Hankintameno 31.12.2023
14,5
204,8
40,6
2,1
262,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023
-5,8
-77,5
-19,4
-0,6
-103,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
0,0
10,0
8,1
0,1
18,2
Tilikauden poisto
-0,6
-19,0
-8,3
-0,4
-28,3
Kurssierot
0,2
0,1
0,2
0,0
0,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023
-6,1
-86,5
-19,4
-1,0
-113,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
8,4
118,4
21,2
1,1
149,1
LAADINTAPERIAATTEET
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
sisältävät
sekä
omistetut
käyttöomaisuushyödykkeet
että
käyttöoikeusomaisuushyödykkeet.
Maa-alueet, rakennukset sekä koneet ja kalusto muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä.
Ne on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla
arvonalentumisilla. Itse valmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja välittömän työn sekä
suhteellisen osuuden tuotannon yleismenoista. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on
eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Käyttöoikeusomaisuushyödykkeiden
hankintameno sisältää vuokravelan alkuperäisen arvon, alkamispäivänä tai ennen alkamispäivää tehdyt vuokramaksut
vähennettynä vuokra-alennuksilla, välittömät kulut sekä purkamiskulujen arvion. Kirjanpitoarvoon kirjataan myös
mahdollisista sopimusmuutoksista tai -uudelleenarvioinneista johtuvat vuokravelkojen uudelleenarvostukset.
Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan.
Näin tehdään myös merkittävien tarkastus- ja huoltotoimien osalta. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain
silloin, kun ne lisäävät hyödykkeestä yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Kaikki muut kulut, kuten normaalit huolto-
ja
korjaustoimenpiteet,
kirjataan
tuloslaskelmaan
kuluksi
niiden
syntymishetkellä.
Ehdot
täyttävän
käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman
menot aktivoidaan osaksi hankintamenoa.
Omistetuista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan mukaisesti ja
vuokratuista käyttöoikeusomaisuushyödykkeistä vuokra-ajan mukaisesti. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 142
Omistettujen aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat (vuotta):
rakennukset ja rakennelmat
20–40
koneet ja laitteet
5–15
muut aineelliset hyödykkeet ja maanparannukset
3–12
Myytävänä oleviksi luokitellut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan
käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Näiden käyttöomaisuushyödykkeiden poistaminen
lopetetaan luokitteluhetkellä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai
tappiot kirjataan tuloslaskelman liikevoittoon.
Arvonalentuminen
Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellä mahdollisten arvonalentumisten viitteiden havaitsemiseksi.
Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään. Arvonalentumistappio
kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin
vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita
yksikön omaisuuseriä.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko niin, että se on käypä arvo
vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla, tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut
vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa
tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Diskonttauskoroissa otetaan huomioon myös
kyseisten hyödykkeiden erityinen riski.
Tilinpäätöshetkellä arvioidaan onko viitteitä siitä, että aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, sekä muihin aineettomiin
hyödykkeisiin paitsi liikearvoon aikaisempina kausina tehty arvonalentumistappio, on edelleen aiheellinen.
Arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä
arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle
olisi määritetty kirjanpitoarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu
arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.
3.5. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
8.6.2023 Huhtamäki tiedotti tehostavansa joustopakkausten tuotantoaan Euroopassa sulkemalla tehtaansa Prahassa,
Tš . Tää     ä  -alueista ja koneista,
aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä myytävänä oleviin omaisuuseriin. Myytävänä olevien pitkäaikaisten
omaisuuserien arvo oli 1,7 miljoonaa euroa vuoden 2024 lopussa, ja konserni odottaa myyvänsä nämä omaisuuserät
seuraavan 12 kuukauden aikana. Myytävänä olevien pitkäaikaisten omaisuuserien arvo oli 5,2 miljoonaa euroa vuoden
2023 lopussa, ja nämä omaisuuserät myytiin vuoden 2024 toisen kvartaalin aikana.
LAADINTAPERIAATTEET
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään
pääasiassa myyntitapahtuman kautta, jatkuvan käytön sijasta. Omaisuuserien on oltava välittömästi myytävissä
nykyisessä kunnossaan, soveltaen kyseisten omaisuuserien myyntiin tavanomaisesti sovellettavia ehtoja. Myynnin on
oltava myös erittäin todennäköinen ja sen odotetaan toteutuvan vuoden kuluessa luokittelun tapahtumisesta. Kyseiset
omaisuuserät esitetään erikseen konsernin taseessa ja arvostetaan joko kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon
vähennettynä myynnin kustannuksilla, sen mukaan kumpi näistä on alhaisempi. Vertailutietoja ei oikaista luokittelua
tehdessä. Myytäväksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä ei tehdä poistoja.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 143
4. Käyttöpääoma
4.1. VAIHTO-OMAISUUS
milj. euroa
2024
2023
Aineet ja tarvikkeet
262,4
246,5
Keskeneräiset tuotteet
87,7
79,6
Valmiit tuotteet
295,1
272,8
Kuljetuksessa olevat tavarat
21,4
21,9
Yhteensä
666,6
620,9
Hankintamenoon arvostettuna valmiiden tuotteiden arvo on 336,9 milj. euroa (316,6 milj. euroa). Vaihto-omaisuuden
arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta 41.8 milj. eurolla (43,7 milj. euroa). Vaihto-omaisuus sisältää 8,0 milj.
euroa vaihto-omaisuuden alaskirjausten peruutuksia (0,9 milj. euroa). Peruutukset liittyvät tuotantoon otettuihin eriin
sekä valmiiden tuotteiden myyntiin.
LAADINTAPERIAATTEET
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on
tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta
johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden arvo on määritetty FIFO-menetelmää (first-in-first-out) käyttäen ja se sisältää kaikki menot, jotka
ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta tarkasteluhetken sijaintipaikkaan ja tilaan. Valmistetun vaihto-
omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalien ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi
osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin tai rahoituksen kustannuksia.
4.2. MYYNTISAAMISET JA MUUT LYHYTAIKAISET SAAMISET
milj. euroa
2024
2023
Myyntisaamiset
540,5
511,0
Muut saamiset
68,9
75,9
Korkosaamiset ja muut rahoitussaamiset
14,7
10,3
Muut siirtosaamiset ja menoennakot
54,1
39,4
Yhteensä
678,1
636,5
Muut siirtosaamiset ja menoennakot sisältävät tavaraennakot, rojaltisiirtosaamiset, alennusjaksotukset ja muut sekalaiset
jaksotukset.
Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumiset tilinpäätöspäivänä
Brutto
Arvonalennus
Netto
Brutto
Arvonalennus
Netto
milj. euroa
2024
2024
2024
2023
2023
2023
Erääntymättömät
493,2
0,8
492,4
466,3
0,7
465,7
Erääntynyt 0–30 päivää
36,4
0,2
36,2
33,6
0,2
33,4
Erääntynyt 31–120 päivää
10,9
0,4
10,6
10,1
0,5
9,6
Erääntynyt yli 120 päivää
5,2
3,8
1,4
7,2
4,9
2,3
Yhteensä
545,8
5,2
540,5
517,3
6,3
511,0
LAADINTAPERIAATTEET
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 144
Myynti- ja muut lyhytaikaiset saamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun
hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Myyntisaataville, jotka eivät sisällä merkittävää
rahoitusosuutta, konserni käyttää yksinkertaistettua tapaa arvostaa odotettavissa olevat luottotappiot. Sen mukaan
luottotappiot arvostetaan määrään, joka vastaa myyntisaatavien koko elinkaaren odotettavissa olevia luottotappioita.
Tätä varten myyntisaatavat on ryhmitelty maantieteellisten alueiden, tuoteryhmien ja asiakasluokituksen mukaan.
Konserni hyödyntää kokemuksiaan toteutuneista luottotappioista yhdessä nykyisiin ja tuleviin olosuhteisiin liittyvän
tiedon kanssa määritellessään odotettavissa olevat luottotappiot. Odotettavissa olevien luottotappioiden arvo
päivitetään jokaisena raportointipäivänä.
Myyntisaamisten rahoitusjärjestelyissä, myydyt myyntisaamiset kirjataan pois taseesta, kun sopimukselliset oikeudet
vastaanottaa rahavirtoja ja omistusoikeuteen liittyvät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet.
4.3. VARAUKSET
Uudelleenjärjestelyvaraus
Uudelleenjärjestelyvaraus sisältää pääosin kuluja käynnissä olevista projekteista toimintojen tehostamiseksi. Varaus
muodostuu työntekijöiden irtisanomiskorvauksista.
Vuoden 2024 aikana Huhtamäki tiedotti yhdistävänsä tuotantoaan kolmella joustopakkausten tuotantolaitoksellaan
Arabiemiraateissa. Jatkossa Huhtamäella on kaksi tehdasta Arabiemiraateissa: yksi Jebel Alissa ja toinen Ras al
Khaimahissa.
Samalla
Ras
al
Khaimahissa
sijaitsevaa
tehdasta
laajennetaan.
Tämän
seurauksena
uudelleenjärjestelyvarauksiin kirjattiin 1,6 miljoonan euron lisäys.
Vuoden 2024 aikana Huhtamäki tiedotti aikovansa tehostaa tuotantoaan ja suunnittelevansa sulkea Foodservice E-A-O
-liiketoimintasegmenttiinsä kuuluvan tuotantolaitoksensa Port Klangissa, Malesiassa, kuluvan vuoden toisen
neljänneksen loppuun mennessä. Tämän seurauksena uudelleenjärjestelyvarauksiin kirjattiin 3,3 miljoonan euron lisäys.
Vuoden 2023 aikana Huhtamäki tiedotti tehostavansa joustopakkausten tuotantoaan Euroopassa sulkemalla tehtaansa
 Tš . Tää  ä     ä.
Varaus käytettiin vuoden 2024 aikana.
Muut varaukset
Muut varaukset koostuvat pääosin työntekijöiden työtapaturmiin liittyvistä vakuutusvarauksista, ympäristövarauksista ja
litigaatiovarauksista.
Uudelleen-
Muut
milj. euroa
järjestelyvaraus
varaukset
Yhteensä 2024
Yhteensä 2023
Varaukset 1.1.2024
5,1
18,8
23,9
23,1
Valuuttakurssivaikutus
0,1
0,4
0,5
-0,6
Varausten lisäykset
7,2
5,6
12,8
10,5
Käytetyt varaukset
-5,9
-5,7
-11,7
-8,9
Käyttämättömien varausten peruutukset
-0,3
-2,4
-2,7
-0,2
Varaukset 31.12.2024
6,2
16,6
22,8
23,9
Lyhytaikaiset
6,2
3,2
9,4
10,5
Pitkäaikaiset
0,0
13,4
13,4
13,4
LAADINTAPERIAATTEET
Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on
todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää maksusuoritusta, ja velvoitteen määrä voidaan luotettavasti
arvioida. Varaukset liittyvät toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin, oikeudenkäynteihin sekä
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 145
ympäristöriskeihin. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma
on laadittu, ja on annettu riittävä peruste olettaa, että uudelleenjärjestely toteutetaan (järjestelystä on tiedotettu).
Päästöistä kirjataan varaus niiden toteutumisen mukaan.
4.4. OSTOVELAT JA MUUT LYHYTAIKAISET VELAT
milj. euroa
2024
2023
Ostovelat
507,0
414,9
Muut lyhytaikaiset velat
96,4
94,0
Korkovelat ja muut rahoitusvelat
30,3
26,5
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset
89,6
86,9
Muut siirtovelat
92,8
81,1
Yhteensä
816,0
703,5
Muut siirtovelat sisältävät materiaalihankintojen, alennusten ja muiden sekalaisten kulujen jaksotukset.
LAADINTAPERIAATTEET
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
4.5. TOIMITTAJARAHOITUSJÄRJESTELYT
milj. euroa
2024
Velat toimittajarahoitusjärjestelyissä
27,3
Toimittaja on vastaanottanut maksun
20,7
Toimittaja ei vielä ole vastaanottanut maksua
6,6
Velat toimittajarahoitusjärjestelyissä esitetään konsernitilinpäätöksessä ostoveloissa ja muissa lyhytaikaisissa veloissa.
2024
Maksuehdot
Vertailevat maksuehdot
milj. euroa
järjestelyissä (nykyinen)
ilman järjestelyitä
0-30 päivää
4,8
5,8
31-90 päivää
8,7
16,4
91-180 päivää
13,9
5,1
Yhteensä
27,3
27,3
Huhtamäki on mukana toimittajarahoitusjärjestelyissä, joiden ehdot tarjoavat pidennettyjä maksuehtoja Huhtamäelle,
aikaisempia maksumahdollisuuksia toimittajalle tai molempia. Suurin osa järjestelyistä tarjoaa pidennettyjä maksuehtoja
Huhtamäelle tai pidennettyjä maksuehtoja Huhtamäelle ja aikaisempia maksumahdollisuuksia toimittajalle. Muutama
tarjoaa vain aikaisempia maksumahdollisuuksia toimittajalle.
LAADINTAPERIAATTEET
Toimittajarahoitusjärjestelyssä on mukana yksi tai useampi rahoittaja, joka tarjoutuu maksamaan yksikön velkoja sen
toimittajille. Yksikkö sitoutuu maksamaan järjestelyn ehtojen mukaan joko samana päivänä, kun toimittajille maksetaan
tai myöhemmin. Järjestelyn alkaessa huomioidaan, että muuttuvatko järjestelyihin liittyvien velkojen ehdot merkittävästi.
Jos järjestelyn rahoituksellinen luonne on muuttumassa hallitsevammaksi, kirjataan velat pois taseesta ja uusi
rahoitusvelka rahoittajaa kohtaan.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 146
5. Pääomarakenne ja rahoituserät
5.1. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
milj. euroa
2024
2023
Korkotuotot
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat
Rahoitussaamiset ja muut saamiset
12,9
10,8
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Johdannaiset
0,7
0,2
Etuuspohjaiset järjestelyt
2,8
2,8
Osinkotuotot
Muut sijoitukset
0,2
0,0
Rahoitustuotot
16,6
13,9
Korkokulut
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Korolliset velat (pl. vuokravelat)
-62,3
-69,6
Vuokravelat
-6,6
-5,5
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaiset
-5,6
6,2
Etuuspohjaiset järjestelyt
-5,3
-5,2
Muut rahoituskulut
Valuuttakurssitappiot
Korolliset saamiset ja velat
-4,0
-4,7
Johdannaiset
-2,1
-6,5
Palkkiot liittyen sitoviin luottolimiitteihin
-2,4
2,3
Muut palkkiot
-0,1
0,1
Rahoituskulut
-88,3
-82,9
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-71,8
-69,0
LAADINTAPERIAATTEET
Rahoitustuotot ja -kulut
Voitot ja tappiot käyvän arvon suojauksista on netotettu suojattavan erän voittoa tai tappiota vastaan. Ainoastaan
puhtaasti rahoituksellisista tase-eristä, kuten vieraassa valuutassa olevista lainoista, syntyneet kurssivoitot ja -tappiot on
esitetty rahoituserissä. Ehdollisten vastikkeiden käyvän arvon muutokset on raportoitu muissa rahoitustuotoissa tai -
kuluissa.
5.2. KOROLLISET SAAMISET
2024
2024
2023
2023
milj. euroa
Tasearvot
Käyvät arvot
Tasearvot
Käyvät arvot
Lyhytaikaiset
Lainasaamiset
22,5
22,5
14,0
14,0
Rahoitusleasingsaamiset
2,4
2,4
1,2
1,2
Lyhytaikaiset rahoitussaamiset
24,9
24,9
15,2
15,2
Pitkäaikaiset
Lainasaamiset
0,1
0,1
0,1
0,1
Rahoitusleasingsaamiset
4,1
4,1
2,2
2,2
Pitkäaikaiset rahoitussaamiset
4,2
4,2
2,4
2,4
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 147
Rahoitusleasingsaamiset
milj. euroa
2024
2023
Rahoitusleasingsaamiset erääntyvät seuraavasti:
Alle vuoden sisällä
2,4
1,2
Yli yhden vuoden mutta alle viiden vuoden sisällä
4,1
2,2
Vähimmäisvuokrat yhteensä
6,5
3,4
Vähimmäisvuokrien nykyarvo
Alle vuoden sisällä
2,1
1,0
Yli yhden vuoden mutta alle viiden vuoden sisällä
3,7
2,1
Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä
5,8
3,1
Kertymätön rahoitustuotto
0,7
0,4
Rahoitusleasingsaamiset liittyvät asiakkaille vuokrattuihin pakkauskoneisiin.
LAADINTAPERIAATTEET
Korolliset saamiset
Korolliset saamiset on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla jokaisen
merkittävän saatavan tulevat kassavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla. Lyhytaikaisten korollisten saamisten käyvän
arvon arvioidaan vastaavan tasearvoa.
5.3. RAHAVARAT
milj. euroa
2024
2023
Käteinen raha ja pankkitilit
300,2
255,0
Likvidit rahoitusarvopaperit
16,9
93,2
Yhteensä
317,1
348,2
LAADINTAPERIAATTEET
Rahavarat
Rahavarat muodostuvat talletuksista ja erittäin likvideistä lyhytaikaisista konsernin kassanhallinnan periaatteiden
mukaisista arvopapereista, joiden arvonmuutosten riski on vähäinen.
5.4. OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Osakkeiden lukumäärä
Osakepääoma EUR
Ylikurssirahasto EUR
Omat osakkeet EUR
Yhteensä EUR
1.1.2023
107 760 385
366 385 309,00
115 023 103,38
-31 205 188,88
450 203 223,50
Omien osakkeiden luovutus
osakepalkkiojärjestelmän nojalla
-
-
-
1 594 440,60
1 594 440,60
31.12.2023
107 760 385
366 385 309,00
115 023 103,38
-29 610 748,28
451 797 664,10
Omien osakkeiden luovutus
osakepalkkiojärjestelmän nojalla
-
-
-
2 044 859,39
2 044 859,39
31.12.2024
107 760 385
366 385 309,00
115 023 103,38
-27 565 888,89
453 842 523,49
Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Emoyhtiön osakepääoma
Huhtamäki Oyj:llä on yksi osakesarja ja kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen äänioikeuden ja yhtäläisen oikeuden osinkoon
ja muuhun varojenjakoon. Yhtiön yhtiöjärjestyksessä ei ole määräyksiä osakkeiden tai osakepääoman enimmäis- tai
vähimmäismäärästä. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 148
Yhtiön ylikurssirahastoon on kirjattu vanhan osakeyhtiölain (734/1978) mukaiseen optio-ohjelmaan perustuvista
osakemerkinnöistä osakkeen kirjanpidollisen vasta-arvon 3,40 euroa ylittävä määrä merkintähinnasta. Yhtiön viimeisin
voimassa ollut optio-ohjelma päättyi 30.4.2014.
Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2002 antaman valtuutuksen nojalla yhtiö hankki tilikausien 2002 ja 2003 aikana
yhteensä 5 061 089 omaa osakettaan. Tilikauden 2003 jälkeen omia osakkeita ei ole hankittu. Yhtiön 25.4.2024
pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin myöntää yhtiön hallitukselle valtuutus päättää omien osakkeiden
hankkimisesta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään
30.6.2025 asti. Varsinaisen yhtiökokouksen 27.4.2023 hallitukselle antama valtuutus päättää omien osakkeiden
hankkimisesta päättyi varsinaisen yhtiökokouksen 25.4.2024 päättyessä.
Yhtiön 25.4.2024 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin myöntää yhtiön hallitukselle valtuutus päättää
osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Tämä valtuutus kumosi varsinaisen
yhtiökokouksen 27.4.2023 antaman valtuutuksen päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamisesta. Vuoden 2024 aikana luovutettiin 222 519 (173 505) omaa osaketta.
Yhtiön hallussa oli 31.12.2024 yhteensä 2 999 685 omaa osaketta (3 222 204 omaa osaketta).
Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2024 yhteensä 134 528 (101 929) osaketta, jotka edustivat 0,12
% (0,09 %) yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä 31.12.2024 tilanteen mukaan.
Hallituksen ehdotus voittovarojen käyttämisestä
Huhtamäki Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2024 on 1 496 214 950,32 euroa, josta tilikauden tulos on 774 625
471,85 euroa. Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 1,10 euroa osaketta kohden. Osingonmaksun täsmäytyspäivänä
yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa. Voitonjakoehdotuksen tekemispäivänä osingon
kokonaismäärä olisi 115 236 770,00 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole
tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen
näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Omat osakkeet
Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Vuoden 2024 aikana luovutettiin
222 519 (173 505) omaa osaketta. Konserni ei ole hankkinut vuoden 2024 aikana omia osakkeitaan.
Muuntoerot
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksiköiden tilinpäätösten muuntamisesta euroiksi syntyneet muuntoerot.
Myös ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin. Nettosijoitusten
suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat
täyttyneet.
Arvonmuutos- ja muut rahastot
Arvonmuutos- ja muut rahastot sisältävät rahavirran suojauksessa käsiteltävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon
muutoksen tehokkaan osan, muiden sijoitusten käyvän arvon muutoksen sekä etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen
määrittämisestä johtuvat erät. Myös omaan pääomaan kirjattavat laskennalliset verot esitetään arvonmuutos- ja muissa
rahastoissa.
LAADINTAPERIAATTEET
Oma pääoma, osingot ja omat osakkeet
Konsernin omaan pääomaan kirjataan sellaiset oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka osoittavat oikeuden yhteisön
varoihin sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen ja jotka eivät sisällä sopimukseen perustuvaa velvollisuutta luovuttaa
rahaa tai muita rahoitusvaroja toiselle yhteisölle eikä vaihtaa rahoitusvaroja tai -velkoja toisen yhteisön kanssa
liikkeellelaskijalle epäedullisissa olosuhteissa. Huhtamäki Oyj:n omia osakkeita hankittaessa niistä maksettu määrä,
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 149
mukaan lukien hankinnan välittömät kulut, on kirjattu oman pääoman vähennykseksi. Hallituksen ehdotusta
osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Arvonmuutos- ja muut rahastot
Johdannaisinstrumentit
on
arvostettu
käypään
arvoon.
Konserni
soveltaa
suojauslaskentaa
tiettyihin
koronvaihtosopimuksiin ja valuuttatermiineihin, jotka täyttävät IFRS 9:ssä määritellyt suojauslaskennan ehdot. Suojatun
rahavirran täytyy olla erittäin todennäköinen ja rahavirran täytyy viime kädessä vaikuttaa tuloslaskelmaan. Suojauksen
täytyy
olla
tehokas
etukäteen
tarkasteltaessa.
Rahavirran
suojauksiksi
määritettyjen,
ehdot
täyttävien
johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksen tehokas osa kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja mahdollinen jäljelle
jäävä tehoton osa kirjataan tulosvaikutteisesti. Kumulatiivinen käyvän arvon muutos, joka on kirjattu omaan pääomaan,
kirjataan tulosvaikutteisesti sillä hetkellä, kun ennakoitu rahavirta kirjataan tuloslaskelmaan. Suojatun erän ollessa
ennakoitu liiketoimi, joka johtaa rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuulumattoman omaisuuserän tai velan kirjaamiseen,
omaan pääomaan kirjattu suojauksen kumulatiivinen käyvän arvon muutos siirretään pois omasta pääomasta ja
sisällytetään kyseisen omaisuuserän tai velan kirjanpitoarvoon.
Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti
suojattavan riskin osalta. Johdannaiset, jotka on tehty suojaustarkoituksessa, mutta joihin ei noudateta tai jotka eivät
täytä
suojauslaskennan
ehtoja,
on
luokiteltu
käypään
arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattaviksi.
Kyseisten
johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavien rahoitusvelkojen arvonmuutosta ei epäsymmetrian välttämiseksi jaeta tulokseen ja laajan tuloksen eriin.
Konsernilla on valuuttatermiinejä ja valuuttamääräisiä lainoja, joilla suojataan ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä
valuuttamääräisiä
nettosijoituksia.
Nettosijoitusten
suojausten
tulee
täyttää
samat
IFRS
9:ssä
määritellyt
suojauslaskennan ehdot kuin rahavirran suojausten. Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan
muuntoeroina muun laajan tuloksen eriin, jos suojauslaskennan ehdot täyttyvät. Jos ulkomainen yksikkö myydään tai
puretaan, kirjataan omaan pääomaan kirjatut suojausinstrumenttien kumulatiiviset käyvän arvon muutokset
tulosvaikutteisesti myynti- tai purkuhetkellä.
5.5. KOROLLISET VELAT
2024
2023
milj. euroa
Tasearvot
Käyvät arvot
Tasearvot
Käyvät arvot
Lyhytaikaiset
Rahoituslaitoslainat
Kiinteäkorkoiset
103,8
102,4
19,9
19,6
Vaihtuvakorkoiset
102,1
103,3
106,5
108,0
Joukkovelkakirjalainat
Kiinteäkorkoiset
-
-
99,7
96,1
Muut lainat
Vaihtuvakorkoiset
0,2
0,2
0,2
0,2
Ehdolliset vastikkeet
-
-
-
-
Vuokravelat
26,7
26,7
24,8
24,8
Yhteensä
232,8
232,6
251,0
248,7
Pitkäaikaiset
Rahoituslaitoslainat
Kiinteäkorkoiset
33,3
32,7
33,6
32,0
Vaihtuvakorkoiset
183,6
183,6
259,6
288,4
Joukkovelkakirjalainat
Kiinteäkorkoiset
972,2
976,9
971,2
962,7
Muut lainat
Vaihtuvakorkoiset
1,1
1,1
2,1
2,1
Ehdolliset vastikkeet
-
-
-
-
Vuokravelat
138,9
138,9
136,5
136,5
Yhteensä
1 329,1
1 333,3
1 403,0
1 421,7
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 150
Ehdolliset
Lyhennykset
Rahoituslaitoslainat
Joukkovelkakirjalainat
Muut lainat
vastikkeet
Vuokravelat
Yhteensä
2025
205,9
-
0,2
-
26,7
232,8
2026
134,9
174,8
1,1
-
39,9
350,8
2027
30,6
498,7
-
-
15,5
544,8
2028
3,4
298,7
-
-
13,3
315,5
2029
47,9
-
-
-
10,7
58,6
2030–
-
-
-
-
59,4
59,4
LAADINTAPERIAATTEET
Korolliset velat
Korolliset velat luokitellaan muihin velkoihin. Korolliset velat ovat yrityksen liikkeellelaskemia lainoja ja pankkilainoja ja
ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Kaikki korolliset velat ovat IFRS
9:ssä tarkoitettuja muita kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä tai johdannaissopimuksiin perustuvia velkoja, ja ne
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käyvät arvot on määritetty diskonttaamalla tulevat kassavirrat
tilinpäätöspäivän markkinakoroilla. Korollisten velkojen käypien arvojen määrittelyssä käytetyt korot olivat 3,51 %–5,47
%. Lyhytaikaisten korollisten velkojen käypä arvo on arvioitu olevan lähellä niiden tasearvoa.
Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvät ehdolliset vastikkeet, jotka on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattaviksi rahoitusveloiksi, esitetään korollisissa veloissa.
Vuokravelat kirjataan vuokran alkamispäivänä. Vuokravelka arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttäen
efektiivisen koron menetelmää. Kirjanpitoarvo vähenee tehtyjen vuokramaksujen myötä ja korkokulu jaetaan vuokra-
ajalle. Vuokravelka uudelleenarvostetaan, kun vuokrasopimusta muutetaan tai uudelleenarvioidaan.
Rahoitusvelkojen täsmäytyslaskelma
2024
2023
Ei-rahavirtapohjaiset muutokset
Uudelleenluokittelu
Liiketoimintojen
Ehdolliset
pitkäaikaisista
milj. euroa
Yhteensä
Rahavirrat
yhdistäminen
vastikkeet
Valuuttakurssimuutokset
lyhytaikaisiin
Muut
Yhteensä
Pitkäaikaiset lainat
1 190,2
36,3
-
-
2,5
-85,5
-29,7
1 266,6
Lyhytaikaiset lainat
206,1
-127,7
-
-
-1,1
85,5
23,3
226,2
Pitkäaikaiset vuokravelat
138,9
-
-
-
3,4
-21,9
20,9
136,5
Lyhytaikaiset vuokravelat
26,7
-34,5
-
-
0,4
21,9
14,2
24,8
Rahoitusvelat yhteensä
1 561,9
-125,9
-
-
5,2
-
28,7
1 654,0
2023
2022
Ei-rahavirtapohjaiset muutokset
Uudelleenluokittelu
Liiketoimintojen
Ehdolliset
pitkäaikaisista
milj. euroa
Yhteensä
Rahavirrat
yhdistäminen
vastikkeet
Valuuttakurssimuutokset
lyhytaikaisiin
Muut
Yhteensä
Pitkäaikaiset lainat
1 266,6
426,9
-
-
-2,8
-435,0
6,8
1 270,6
Lyhytaikaiset lainat
226,2
-540,3
-
-20,0
-5,2
435,0
10,4
346,2
Pitkäaikaiset vuokravelat
136,5
-
-
-
-2,5
-20,9
26,7
133,2
Lyhytaikaiset vuokravelat
24,8
-28,8
-
-
-0,5
20,9
7,8
25,3
Rahoitusvelat yhteensä
1 654,0
-142,2
-
-20,0
-10,9
-
51,8
1 775,4
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 151
5.6. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT RYHMITTÄIN
milj. euroa
2024
2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Johdannaiset
12,6
5,9
Muut sijoitukset
1,4
-
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat
Suojauslaskennan alaiset johdannaiset
10,2
7,9
Muut sijoitukset
1,5
2,3
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Pitkäaikaiset rahoitussaamiset
4,2
2,4
Pitkäaikaiset muut saamiset
0,5
17,0
Lyhytaikaiset rahoitussaamiset
24,9
15,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset
609,6
569,9
Rahavarat
317,1
348,2
Rahoitusvarat yhteensä
981,9
968,6
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaiset
4,9
9,3
Ehdolliset vastikkeet
-
-
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvelat
Suojauslaskennan alaiset johdannaiset
11,2
0,2
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat
1 329,1
1 403,0
Muut pitkäaikaiset velat
3,8
12,8
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset
114,1
167,3
Lyhytaikaiset korolliset velat
118,7
83,7
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
571,3
485,5
Rahoitusvelat yhteensä
2 153,1
2 161,8
Taseessa johdannaiset sisältyvät seuraaviin ryhmiin: pitkäaikaiset rahoitussaamiset, pitkäaikaiset muut saamiset,
myyntisaamiset ja muut saamiset, muut pitkäaikaiset velat sekä ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat.
LAADINTAPERIAATTEET
Rahoitusvarat ja -velat
Rahoitusvarat on luokiteltu IFRS 9:n mukaisesti konsernin rahoitusvarojen hallinnointiin tarkoitetun liiketoimintamallin ja
niiden sopimusperusteisten rahavirtaominaisuuksien perusteella seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat, käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat ja jaksotettuun
hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat. Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin
rahoitusvelkoihin ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin.
Rahoitusvarat on luokiteltu IFRS 9:n mukaisesti konsernin rahoitusvarojen hallinnointiin tarkoitetun liiketoimintamallin ja
niiden sopimusperusteisten rahavirtaominaisuuksien perusteella seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat, käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat ja jaksotettuun
hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat. Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin
rahoitusvelkoihin ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin luokitellaan johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja,
joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Tähän erään
kuuluvat myynti- ja muut saamiset. Myynti- ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen
efektiivisen koron menetelmää.
Konserni kirjaa rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot yleisellä tavalla, jossa luottotappiot arvostetaan 12-
kuukauden odotettavissa olevien tappioiden määrään, jos luottoriski ei ole merkittävästi lisääntynyt alkuperäisestä
kirjaamisesta.
Konserni
arvostaa
odotettavissa
olevat
luottotappiot
perustuen
aikaisempiin
toteutuneisiin
luottotappioihin huomioituna nykyiset ja tulevat olosuhteet. Myyntisaataville, jotka eivät sisällä merkittävää
rahoitusosuutta, käytetään yksinkertaistettua tapaa, jossa odotettavissa olevat luottotappiot arvostetaan summaan, joka
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 152
vastaa koko niiden elinkaaren luottotappioita. Odotettavissa olevien luottotappioiden arvo päivitetään jokaisena
raportointipäivänä.
Valuuttatermiinien käyvät arvot on laskettu käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Valuuttaoptioiden käyvät arvot
on laskettu Garman-Kohlhagen-mallilla. Koronvaihtosopimusten, korkofutuurien ja korkotermiinien käyvät arvot on
määritelty tulevien arvioitujen kassavirtojen nykyarvojen perusteella. Kassavarojen, lyhytaikaisten lainojen ja tililuottojen
käypien arvojen on niiden lyhytaikaisesta luonteesta johtuen arvioitu olevan samat kuin niiden kirja-arvo.
Rahoitusinstrumenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvosta,
diskontattuna alkuperäisellä efektiivisellä korkokannalla. Lyhytaikaisia saamisia ei diskontata.
Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvät ehdolliset vastikkeet, jotka on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattaviksi rahoitusveloiksi, esitetään korollisissa veloissa.
milj. euroa
Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -
velat
Taso 1
Taso 2
Taso 3
2024
Varat
Johdannaiset
Valuuttajohdannaiset
-
14,1
-
14,1
Korkojohdannaiset
-
8,2
-
8,2
Hyödykejohdannaiset
0,4
-
-
0,4
Muut sijoitukset
-
-
2,8
2,8
Yhteensä
0,4
22,4
2,8
25,6
Velat
Johdannaiset
Valuuttajohdannaiset
-
13,7
-
13,7
Korkojohdannaiset
-
2,4
-
2,4
Hyödykejohdannaiset
-0,0
-
-
-0,0
Ehdolliset vastikkeet
-
-
-
-
Yhteensä
-0,0
16,1
-
16,1
milj. euroa
Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat ja -velat
Taso 1
Taso 2
Taso 3
2023
Varat
Johdannaiset
Valuuttajohdannaiset
-
8,6
-
8,6
Korkojohdannaiset
-
4,9
-
4,9
Hyödykejohdannaiset
0,3
-
-
0,3
Muut sijoitukset
-
-
2,3
2,3
Yhteensä
0,3
13,5
2,3
16,0
Velat
Johdannaiset
Valuuttajohdannaiset
-
9,2
-
9,2
Korkojohdannaiset
-
0,3
-
0,3
Hyödykejohdannaiset
-0,0
-
-
-0,0
Ehdolliset vastikkeet
-
-
-
-
Yhteensä
-0,0
9,5
-
9,5
Konserni käyttää tuottoihin perustuvaa arvostusmenetelmää käypien arvojen määrittelyssä. Syöttötietoina käytetään
valuuttakursseja, korkokantoja ja tuottokäyriä sekä implisiittisiä volatiliteettejä.
Konsernin valuutta- ja korkojohdannaiset kuuluvat International Swaps and Derivatives Association (ISDA)
nettoutusjärjestelyn alaisuuteen. Johdannaissaamisia ja -velkoja ei ole vähennetty toisistaan taseessa.
Noteeraamattomat sijoitukset esitetään hankintahintaan, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla.
Käyvän arvon hierarkian tasot on määritelty seuraavasti:
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 153
Taso 1: Noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Markkinahinnasta epäsuorasti johdettu.
Taso 3: Arvostuksessa käytetty muuta kuin todettavissa olevaa markkinatietoa.
5.7. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernille riittävä rahoitus kustannustehokkaasti ja vähentää
rahoitusmarkkinoiden haitallisten liikkeiden vaikutusta. Rahoitusriskien hallintaa ohjaa ja valvoo rahoituksen ohjesäännön
mukaisesti rahoituskomitea puheenjohtajanaan emoyhtiön talousjohtaja. Rahoituskomitea tarkastelee kuukausittain
riskiraportteja mm. korollisista tase-eristä, kaupallisista kassavirroista ja johdannaisista sekä valuuttapositioista, ja
hyväksyy tarvittavat toimenpiteet.
Espoon pääkonttorissa toimiva rahoitusosasto vastaa varainhankinnasta ja riskien hallinnasta, sekä palvelee
liiketoimintayksiköitä päivittäisessä rahoituksessa, valuuttakaupassa ja kassanhallinnassa.
Valuuttariski
Konserni on alttiina valuuttariskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista, ulkomaisten
tytäryhtiöiden rahoituksesta ja valuuttamääräisistä omista pääomista.
Transaktioriski
Suurimmat transaktioriskipositiot tulevat pääomasiirroista, tuonnista, viennistä ja rojaltisaamisista. Transaktioriskin
hallinnan tavoitteena on suojata konserni haitallisilta valuuttakurssiliikkeiltä. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa
kaupallisiin kassavirtoihin liittyvän valuuttariskin aktiivisesta hallinnasta. Transaktioriskin hallinnan periaatteet ja limiitit
laaditaan liiketoimintayksiköissä ja hyväksytään rahoituskomiteassa. Sääntönä on, että kaikki kaupalliset tase-erät ja 25
% tulevista todennäköisistä kassavirroista suojataan aina vähintään 12 kuukauden jaksolta. Suojausinstrumentteina
käytetään valuuttatermiinejä ja valtuutetuissa yksiköissä myös valuuttaoptioita. Liiketoimintayksiköiden suojaustoimien
vastapuolena on pääsääntöisesti Huhtamäki Oyj.
EUR-riski
EUR-riski
yhtiöillä
USD-riski
yhtiöillä
joiden
CNY-riski
USD-riski
yhtiöillä
joiden
raportointi
yhtiöillä joiden
yhtiöillä joiden
joiden
raportointi
valuutta
raportointi
raportointi
raportointi
valuutta
milj. euroa
GBP
valuutta HKD
valuutta AUD
valuutta EUR
INR
2024
2023
2024
2023
2024
2023
2024
2023
2024
2023
Myyntisaamiset
3,6
8,4
0,0
0,1
0,9
1,2
10,0
-
20,3
19,2
Ostovelat
-12,8
-19,4
-3,3
-3,9
-6,5
-9,6
-10,1
-4,3
-9,5
-6,3
Nettoriski taseessa
-9,3
-11,0
-3,3
-3,8
-5,6
-8,5
-0,1
-4,3
10,8
12,9
Ennustettu myynti (12 kk)
17,0
19,4
0,2
0,1
4,6
6,6
45,9
-
62,8
65,4
Ennustetut ostot (12 kk)
-74,7
-90,5
-16,1
-17,0
-67,7
-49,6
-53,2
-10,1
-42,1
-38,9
Ennustettu nettoriski
-57,7
-71,1
-15,9
-16,8
-63,1
-43,0
-7,3
-10,1
20,7
26,6
Suojat
Valuuttatermiinit (12 kk)
35,3
39,3
1,0
7,4
19,5
21,0
2,5
7,7
-13,9
-16,6
Valuuttaoptiot (12 kk)
-
-
6,4
-
-
-
-
-
-
-
Nettoriski yhteensä
-31,7
-42,7
-11,7
-13,2
-49,3
-30,4
-4,9
-6,7
17,6
22,9
Translaatioriski
Liiketoimintayksiköitä rahoitetaan ensisijaisesti paikallisessa valuutassa, jolloin merkittävää translaatioriskiä ei synny.
Poikkeuksena ovat korkean korkotason maissa toimivat liiketoimintayksiköt, joiden rahoitukseen rahoituskomitea
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 154
tapauskohtaisesti hyväksyy käytettävän myös muussa valuutassa olevia lainoja. Vuonna 2024 ja 2023 tilinpäätöshetkillä
tämän kaltaisia lainoja ei ollut.
Merkittävimmät translaatioriskit aiheutuvat Yhdysvaltain, Intian ja Ison-Britannian tytäryhtiöihin sijoitetuista pääomista
ja lainoista, jotka ovat rinnastettavissa omaan pääomaan. Konserni suojautuu translaatioriskiltä valikoidusti valuuttalaina-
ja johdannaissopimuksin. Suojauspäätökset tekee rahoituskomitea, joka päätöksenteossaan ottaa huomioon mahdollisen
suojaustoimen vaikutuksen konsernin tunnuslukuihin, pitkän aikavälin kassavirran sekä suojauskustannuksen.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli USD-määräisiä translaatioriskisuojia 223 milj. dollarilla (joista 50 milj. dollaria oli
valuuttalainoja ja 173 milj. dollaria johdannaissopimuksia) ja GBP-määräisiä suojia 20 milj. puntaa (joista 20 milj. puntaa
johdannaissopimuksia) (223 milj. dollaria, joista 50 milj. dollaria oli valuuttalainoja ja 173 milj. dollaria
johdannaissopimuksia ja 20 milj. puntaa, joista 20 milj. puntaa johdannaissopimuksia).
Euron vahvistuminen 10 %:lla valuuttoja USD, INR ja GBP vastaan tilinpäätöshetkellä heikentäisi konsernin tulosta ennen
veroja 18,4 milj. eurolla (21,3 milj. eurolla) ja omaa pääomaa 145,2 milj. eurolla (126,1 milj. eurolla).
Korkoriski
Korollinen velka altistaa konsernin korkoriskille eli korkoliikkeiden aiheuttamalle uudelleenhinnoittelu- ja hintariskille.
Korkoriskin hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle. Konsernin toimintaperiaatteena on ylläpitää tärkeimmissä
valuuttavelkasalkuissa duraatio, joka sijoittuu kassavirtaennusteeseen, valikoituihin taseen tunnuslukuihin ja korkojen
tuottokäyrän muotoon perustuvalle tavoiteduraatiovälille. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkokulujen
vaihtelua,
mikä
mahdollistaa
tasaisemman
nettotuloksen.
Konserni
suojautuu
korkoriskiltä
lainojen
korkojaksovalinnoillaan ja johdannaisinstrumenteilla, kuten futuureilla, korkotermiineillä, koronvaihtosopimuksilla ja
korko-optioilla.
Tilinpäätöshetkellä konsernin korollisen nettovelan korko oli 4,1 % (4,2 %) ja keskimääräinen duraatio 1,9 vuotta (2,4
vuotta). Markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön nousu kasvattaisi konsernin nettokorkokuluja 3,4 milj. eurolla (2,7
milj. euroa) seuraavien 12 kuukauden aikana. Samansuuruinen korkojen nousu kasvattaisi konsernin omaa pääomaa 1,3
milj. eurolla (1,7 milj. euroa) tulevien kassavirtojen suojiksi kohdistettujen korkojohdannaisten markkina-arvon
muuttumisesta johtuen.
Nettovelan valuuttajakauma ja uudelleenhinnoittelu mukaan lukien suojat (pl. vuokravelat)
2024
2023
Korkojakson maturiteetti, ml. johdannaiset
Arvo
Arvo
Valuutta
milj. euroa
2025
2026
2027
2028
2029
milj. euroa
EUR
1 078,7
273,2
125,0
530,5
150,0
-
1 029,7
HKD
93,0
93,0
-
-
-
-
81,2
GBP
66,4
66,4
-
-
-
-
64,7
AUD
22,3
22,3
-
-
-
-
25,4
VND
17,9
17,9
-
-
-
-
5,1
Muut
-228,1
-280,8
14,4
14,4
23,9
-
-79,3
Yhteensä
1 050,1
191,9
139,4
544,9
173,9
-
1 127,0
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski
Konserni ylläpitää jatkuvasti riittävän likviditeetin tehokkaiden kassanhallintaratkaisujen, kuten konsernitilien ja
rahoituslimiittien avulla. Vähentääkseen jälleenrahoitusriskiä konserni hajauttaa rahoituksen lähteitä ja velkojen ja
luottolimiittien
maturiteetteja.
Lyhytaikaiseen
rahoitukseen
konserni
käyttää
400
milj.
euron
suuruista
yritystodistusohjelmaa Suomessa sekä ei-sitovia luottolimiittejä merkittävissä pankeissaan. Tilinpäätöshetkellä
konsernilla oli sitovia luottolimiittejä 450 milj. euroa (400 milj. euroa), joista käyttämättä oli 402 milj. euroa (355 milj.
euroa). Käyttämättömät pitkäaikaiset sitovat luottolimiitit riittävät rahoituksen varmistamiseksi kaikissa ennakoitavissa
olevissa tilanteissa. Huhtamäki Oyj
allekirjoitti 12. marraskuuta 2024 450 miljoonan euron määräisen
vastuullisuusindikaattoreihin sidotun syndikoidun monivaluuttaisen luottolimiittisopimuksen (syndicated multicurrency
revolving credit facility). Järjestely on voimassa viisi vuotta. Uusi luottolimiitti korvaa tammikuussa 2021 allekirjoitetun
400 miljoonan euron vastuullisuusindikaattoreihin sidotun syndikoidun luottolimiitin ja sitä käytetään konsernin yleisiin
rahoitustarpeisiin. Luottolimiittiä on mahdollista jatkaa kaksi kertaa yksi vuosi kerrallaan lainanantajien suostumuksella.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 155
S&P Global Ratings Europe Limited on myöntänyt Huhtamäki Oyj:lle pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolla BB+, jonka
näkymä on positiivinen.
Velan rakenne
milj. euroa sisältäen korot
2024
Lainasopimuksen/-limiitin maturiteetti
Nostettu
Nostamatta
Luottotyyppi
määrä
sitovista
Yht.
2025
2026
2027
2028
2029
Myöh.
Sitovat rahoituslimiitit
47,9
402,1
450,0
-
-
-
-
450,0
-
Joukkovelkakirjalainat
972,2
-
972,2
-
174,8
498,7
298,7
-
-
Yritystodistusohjelma
72,0
-
72,0
72,0
-
-
-
-
-
Muut lainat rahoituslaitoksilta
303,8
-
303,8
138,1
131,5
30,6
3,5
0,0
0,0
Arvioidut sopimukselliset korkojen
maksut
-
-
147,8
50,2
44,9
37,3
15,4
-
-
Ehdolliset vastikkeet
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Vuokravelat
166,1
-
166,1
32,2
35,0
15,5
13,3
10,7
59,4
Osto- ja muut velat
617,1
-
617,1
617,1
-
-
-
-
-
Yhteensä
2 179,0
402,1
2 728,9
909,6
386,2
582,1
330,9
460,7
59,4
milj. euroa sisältäen korot
2023
Lainasopimuksen/-limiitin maturiteetti
Nostettu
Nostamatta
Luottotyyppi
määrä
sitovista
Yht.
2024
2025
2026
2027
2028
Myöh.
Sitovat rahoituslimiitit
45,0
355,0
400,0
-
-
400,0
-
-
-
Joukkovelkakirjalainat
1 070,9
-
1 070,9
99,7
-
174,7
498,1
298,4
-
Yritystodistusohjelma
50,5
-
50,5
50,5
-
-
-
-
-
Muut lainat rahoituslaitoksilta
326,4
-
326,4
76,1
215,1
4,6
30,6
-
-
Arvioidut sopimukselliset korkojen
maksut
-
-
184,2
49,3
42,8
39,5
37,3
15,4
-
Ehdolliset vastikkeet
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Vuokravelat
161,3
-
161,3
24,8
35,0
14,2
11,7
10,2
65,4
Osto- ja muut velat
518,1
-
518,1
518,1
-
-
-
-
-
Yhteensä
2 172,2
355,0
2 711,5
818,5
293,0
633,0
577,7
324,0
65,4
Joukkovelkakirjalainat
2024
2023
milj. euroa
Valuutta
Korko
Lainapääoma
Tasearvot
Käyvät arvot
Tasearvot
Käyvät arvot
2017-2024
EUR
1,625 %
-
-
-
99,7
96,1
2019-2026
EUR
1,125 %
175,0
174,8
167,7
174,7
162,3
2022-2027
EUR
4,250 %
500,0
498,7
503,2
498,1
493,7
2023-2028
EUR
5,125 %
300,0
298,7
308,9
298,4
306,7
Yhteensä
975,0
972,2
979,7
1 070,9
1 058,8
Luottoriski
Kaupalliset myyntisaatavat sekä talletuksiin ja johdannaiskauppoihin perustuvat saatavat rahoituslaitoksilta altistavat
konsernin luottoriskille.
Liiketoimintayksiköt vastaavat kaupallisten saatavien aiheuttamasta luottoriskistä määrittelemiensä ja rahoituskomitean
hyväksymien periaatteiden puitteissa. Konsernin kattava ohjeistus määrittelee tietyt luottoriskin, myyntiehtojen ja
perinnän vähimmäisvaatimukset. Koska myyntisaatavat ovat hyvin hajautettuja ja luottotappiohistoria on konsernissa
hyvä, kaupallista luottoriskiä pidetään kokonaisuutena alhaisena (ks. liitetieto 4.2.).
Likvidit varat sijoitetaan ajoittain lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin vakavaraisiin yhteistyöpankkeihin, valtioiden
velkasitoumuksiin
sekä
hyvän
luottoluokituksen
omaavien
yritysten
yritystodistuksiin.
Vastapuoliriskiä
rahoituslaitoksista, johdannaiskaupat mukaan lukien, pidetään pienenä ja siitä vastaa keskitetysti rahoitusosasto
rahoituskomitean myöntämissä puitteissa.
Pääomarakenteen hallinta
Konsernin tavoitteena on tehokas pääomarakenne. Täten konserni on asettanut pitkän aikavälin tavoitteeksi nettovelan
ja käyttökatteen suhteen 2–3. Nettovelka on määritelmällisesti korollinen velka vähennettynä rahoitussaamisilla ja
rahavaroilla.
Konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdetta (ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä) rajoittaa kaikkina
ajankohtina suoraan keskeisissä rahoitussopimuksissa olevia ehtoja. Tilinpäätöshetkellä näiden rahoitussopimusten
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 156
määrä oli 691 miljoonaa euroa (676 miljoonaa euroa). Näiden sopimusten lisäksi määrältään yhteensä 975 miljoonaan
euron
(1
075
miljoonan
euron)
rahoitussopimukset
ovat
epäsuorasti
saman
rajoituksen
piirissä
ristiineräännyttämisehtojen kautta. Rajoituksen ei katsota estävän konsernin toimintaa tai strategian toteuttamista.
Pääomarakenteen
muutokset
ovat
seurausta
investoinneista
liiketoimintaan
ja
pääomanpalautuksista
osakkeenomistajille, jotka rahoitetaan vakaalla rahavirralla.
Pääomarakenne
milj. euroa
2024
2023
Korolliset velat
1 561,9
1 654,0
Rahoitussaamiset ja rahavarat
346,2
365,7
Nettovelka
1 215,7
1 288,3
Oma pääoma yhteensä
2 124,1
1 924,9
Nettovelan suhde omaan pääomaan (nettovelkaantumisaste)
0,57
0,67
Nettovelan suhde käyttökatteeseen (ilman vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä)
1,95
2,18
Johdannaissopimusten nimellisarvot
milj. euroa
2024
2023
Nimellinen määrä
Maturiteettirakenne
Nimellinen määrä
Sopimus
2025
2026
2027
2028
2029
Myöh.
Valuuttatermiinit
transaktioriskiin liittyvä
Ulosvirtaus
-121,6
-119,9
-1,7
-
-
-
-
-196,1
Sisäänvirtaus
122,5
120,8
1,7
-
-
-
-
195,0
translaatioriskiin liittyvä
Ulosvirtaus
-189,8
-189,8
-
-
-
-
-
-178,6
Sisäänvirtaus
180,9
180,9
-
-
-
-
-
180,7
rahoitukseen liittyvä
Ulosvirtaus
-819,4
-819,4
-
-
-
-
-
-646,0
Sisäänvirtaus
826,5
826,5
-
-
-
-
-
643,3
Valuuttaoptiot
transaktioriskiin liittyvä
Ostetut optiot
12,2
12,2
-
-
-
-
-
-
Myydyt optiot
-12,2
-12,2
-
-
-
-
-
-
Koronvaihtosopimukset
EUR
-200,0
-
-50,0
-
-150,0
-
-
-200,0
USD
71,8
9,6
14,4
14,4
33,5
-
-
76,5
Johdannaissopimusten käyvät arvot
milj. euroa
2024
2023
Positiivinen
Negatiivinen
Netto
Positiivinen
Negatiivinen
Netto
Sopimus
käypä arvo
käypä arvo
käypä arvo
käypä arvo
käypä arvo
käypä arvo
Valuuttatermiinit
transaktioriskiin liittyvä
3,2
-2,0
1,1
1,4
-2,9
-1,5
joista tulevien kassavirtojen
suojia
1
1,9
-0,9
1,0
0,8
-1,2
-0,4
translaatioriskiin liittyvä
0,1
-7,9
-7,9
2,8
-
2,8
joista nettosijoitusten suojia
2
0,1
-7,9
-7,9
2,8
-
2,8
rahoitukseen liittyvä
11,2
-3,7
7,5
4,6
-6,3
-1,7
Valuuttaoptiot
transaktioriskiin liittyvä
0,1
-0,2
-0,2
-
-
-
Koronvaihtosopimukset
3
EUR
4,3
-2,4
1,9
4,3
-4,0
0,3
joista käyvän arvon suojia
4
4,3
-2,4
1,9
4,3
-4,0
0,3
USD
3,9
-
3,9
4,7
-
4,7
joista tulevien kassavirtojen
suojia
5
3,9
-
3,9
4,7
-
4,7
Hyödykejohdannaiset
0,4
-0,0
0,4
0,3
-0,0
0,3
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 157
1
Tulevien kassavirtojen suojaksi kohdistettujen valuuttatermiinien käyvät arvot on esitetty arvonmuutos- ja muissa rahastoissa.
2
Tytäryhtiöinvestoinneista syntyvän position suojaamiseen kohdistettujen valuuttatermiinien käyvät arvot on esitetty muuntoeroissa.
3
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot sisältävät kertyneet korot, jotka on esitetty tuloslaskelmassa rahoituskuluina.
4
Käyvän arvon suojiksi kohdistettujen koronvaihtosopimusten käyvät arvot on esitetty tuloslaskelmassa rahoitustuottoina.
5
Tulevien kassavirtojen suojiksi kohdistettujen koronvaihtosopimusten käyvät arvot on esitetty arvonmuutos- ja muissa rahastoissa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 158
6. Muut liitetiedot
6.1. ILMASTOLIITÄNNÄISET ASIAT
Vastuullisuus on kiinteä osa Huhtamäki-konsernin 2030 strategiaa. Konsernin tavoite on olla vastuullisten
elintarvikepakkausten ykkösvalinta. Vastuullisuusagenda keskittyy kahteen avainaiheeseen: siirtymä kiertotalouteen ja
ilmastotoimet, unohtamatta muita vastuullisuuden ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia näkökulmia.
Saavuttaakseen Huhtamäki-konsernin tavoitteen, johto huomioi jatkuvasti ilmastoliitännäisiä asioita ohjatessaan
liiketoimintaa. Nämä huomiot ja niihin liittyvät olettamukset heijastuvat arvioissa ja harkinnassa, joita on käytetty
raportoiduissa varoissa, veloissa, tuotoissa ja kuluissa.
Konsernitilinpäätöksen erät, joihin ilmastoliitännäiset asiat erityisesti vaikuttavat, ovat:
•
Liikearvo: Konserni on määrittänyt liikevoiton ja diskonttokorot liikearvon arvonalentumistestauksen keskeisiksi
muuttujiksi. Ilmastoliitännäiset riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu osana strategiaan pohjautuvia
liikevoittoennusteita yhdessä muiden liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden kanssa. (Liitetieto 3.2.
Liikearvo)
•
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet:
o
Ilmastoliitännäiset asiat voivat vaikuttaa aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjaamiseen ja
arvostamiseen. Raportointikauden lopussa, ilmastoliitännäisillä asioilla ei ollut materiaalista vaikutusta
hyödykkeiden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan tai hyödykkeiden arvonalentumisiin. Konserni
jatkaa investointejaan vastuullisiin pakkausratkaisuihin. (Liitetieto 3.3. Aineettomat hyödykkeet ja
Liitetieto 3.4. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet).
o
Päästöoikeudet ja uudistuvan energian sertifikaatit käsitellään IAS 38 Aineettomat hyödykkeet
mukaisesti. (Liitetieto 3.3. Aineettomat hyödykkeet).
•
Muut pitkäaikaiset saamiset: Konserni on allekirjoittanut kaksi merkittävää virtuaalista sähkönostosopimusta
saavuttaakseen tavoitteensa 100-prosenttisesti uusiutuvan sähkön käyttämisestä ja hiilineutraalista tuotannosta
vuoteen 2030 mennessä. Sopimukset käsitellään IFRS 9 Rahoitusinstrumentit mukaisesti. (Liitetieto 5.7.
Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ryhmittäin).
•
Vaihto-omaisuus:
Ilmastoliitännäiset
asiat
voivat
vaikuttaa
vaihto-omaisuuden
arvostamiseen.
Raportointikauden lopussa, ilmastoliitännäisillä asioilla ei ollut materiaalista vaikutusta vaihto-omaisuuden
nettorealisointiarvoon. (Liitetieto 4.1. Vaihto-omaisuus)
•
Korolliset velat:
o
Vuonna 2024, Huhtamaki on allekirjoittanut 450 miljoonan euron määräisen syndikoidun
monivaluuttaisen luottolimiittisopimuksen (syndicated multicurrency revolving credit facility).
Korkomarginaali on sidottu kolmeen vastuullisuusindikaattoriin: 1) Kasvihuonepäästöjen absoluuttinen
määrä (Scope 1 ja Scope 2), 2) Kierrätetyn vaarattoman jätteen osuus ja 3) EcoVadis-luokitus.
Korkomarginaali nousee tai laskee perustuen saavutettujen tavoitteiden määrään. (Liitetieto 5.6.
Korolliset velat).
o
Vuonna 2023, konserni on allekirjoittanut 125 miljoonan euron määräisen lainasopimuksen.
Korkomarginaali on sidottu kolmeen vastuullisuusindikaattoriin: 1) Kasvihuonepäästöjen absoluuttinen
määrä (Scope 1 ja Scope 2), 2) Kierrätetyn, vaarattoman jätteen osuus ja 3) EcoVadis-luokitus. (Liitetieto
5.6. Korolliset velat).
o
Vuonna 2022, konserni on laskenut liikkeeseen 500 miljoonan euron suuruisen senior-ehtoisen
vakuudettoman vastuullisuusindikaattoreihin sidotun joukkovelkakirjalainan. Tämä on ensimmäinen
liikkeeseenlasku vastuullisuusindikaattoreihin sidotun viitekehyksen (Sustainability-Linked Bond
Framework) alla. Korko nousee, jos tiettyjä vastuullisuustavoitteita ei saavuteta. Valitut tavoitteet
liittyvät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. (Liitetieto 5.6. Korolliset velat).
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 159
•
Työsuhde-etuudet: Huhtamäen globaali vastuullisuus- ja turvallisuusindeksi (GSSI) on yksi globaalin lyhyen
aikavälin kannustinjärjestelmän liiketoimintamittareista järjestelmään kuuluville työntekijöille. Indeksin mittarit
on linkitetty vastuullisuusmittaristoomme ja indeksissä mitataan mm. uusiutuvien tai kierrätettyjen materiaalien
osuutta kaikista materiaaleista, uusiutuvan sähkön osuutta sähkön kulutuksesta, muun kuin vaarallisen jätteen
kierrätys- tai kompostointiosuutta sekä turvallisuutta. (Liitetieto 2.2. Työsuhde-etuudet)
6.2. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Huhtamäki-konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö, tytäryhtiöt, osakkuusyritykset, yhteisyritykset sekä eläkejärjestelyt,
jotka ovat erillisiä yhteisöjä. Lisäksi lähipiiriin kuuluvat johdon avainhenkilöt, heidän läheiset perheenjäsenensä sekä
yhteisöt, joissa heillä on määräysvalta tai jaettu määräysvalta. Johdon avainhenkilöihin kuuluvat konsernin johtoryhmän
ja hallituksen jäsenet. Lisäksi lähipiiriin kuuluvat Huhtamäki Oyj:n osakkeenomistajat, joilla on määräysvalta yli 10
prosenttiin Huhtamäki Oyj:n osakkeista tai äänioikeudesta.
Ohessa ovat tiedot konsernin ja sen lähipiirin välisistä transaktioista ja avoimista saldoista. Konsernin sisäiset transaktiot
ja saldot on eliminoitu konsolidoinnissa.
Johtoryhmä ja hallitus
Johtoryhmälle ja hallitukselle maksettavat kompensaatiot on esitetty oheisissa taulukoissa. Lisäksi johdon avainhenkilöille
maksetaan osinkoja omistamiensa Huhtamäki Oyj:n osakkeiden perusteella. Muita tapahtumia ei ollut konsernin, johtoon
kuuluvien avainhenkilöiden, heidän läheisten perheenjäsenien tai yhteisöiden kanssa, jossa heillä on määräysvalta tai
jaettu määräysvalta.
Toimitusjohtaja Charles Héaulmé on vastuussa oman eläkkeensä järjestämisestä. Yhtiö suorittaa eläkejärjestelyitä varten
rahaosuuden kuukausittain palkanmaksun yhteydessä. Rahaosuus on 308 tuhatta euroa (297 tuhatta euroa) vuodessa.
Osa konsernin johtoryhmän jäsenistä kuuluu maksupohjaiseen lisäeläkejärjestelyyn. Vuonna 2024, yhtiö maksoi 447
tuhatta euroa (355 tuhatta euroa) muiden johtoryhmän jäsenten eläkejärjestelmiin, pois lukien toimitusjohtajan.
Hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenet omistivat yhteensä 217,740 osaketta (147 026 osaketta) vuoden 2024
lopussa.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten työsuhde-etuudet
milj. euroa
2024
2023
Palkat ja muut lyhytaikaiset henkilöstöetuudet
8,7
6,6
Työsuhteen jälkeiset etuudet
0,4
0,4
Osakeperusteiset maksut
2,2
5,6
Toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet yhteensä
11,3
12,6
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 160
Toimitusjohtajan ja hallituksen palkat ja palkkiot henkilöittäin
tuhatta euroa
2024
2023
Toimitusjohtaja Charles Héaulmé
4 205
3 372
Hallituksen jäsenet
Vauramo Pekka
185
78
Ala-Pietilä Pekka
48
206
Tuomas Kerttu
123
120
Alonso Mercedes
108
104
Baillie Doug
108
104
Barker Willam R.
23
100
Beckler Robert K.
85
-
Korhonen Anja
119
116
Lindwall Pauline
103
79
Wunderlich Ralf K.
100
101
Takala Heikki
-
22
Turner Sandra
-
23
Toimitusjohtaja ja hallitus yhteensä
5 207
4 425
Eläkesäätiöt
Konsernin lähipiiriin kuuluu erillisiä yhteisöjä työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyitä varten.
Nämä yhteisöt ovat Suomessa, Intiassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Lisätietoja liitetiedosta 2.2. Työsuhde-
etuudet. Konserni teki 2,5 milj. euron (1,8 milj. euroa) maksut kyseisiin järjestelyihin ja lisäksi konsernilla oli maksuihin
liittyvä 0,2 milj. euron (0,2 milj. euron) avoin velka. Yhteisöjen kanssa ei ollut muita materiaalisia tapahtumia tai avoimia
saldoa.
6.3. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT
Osakepalkkiojärjestelmä 2010
Yhtiön hallitus päätti 12.3.2010 osakepalkkiojärjestelmän käyttöönottamisesta osaksi yhtiön ja sen tytäryhtiöiden
avainhenkilöiden pitkäaikaista kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden
ansaita yhtiön osakkeita palkkiona asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain
alkavista kolmen vuoden pituisista osakeohjelmista. Mahdollinen palkkio maksetaan kolmen vuoden osakeohjelman
päättymistä seuraavana kalenterivuonna. Yhtiön hallitus päättää erikseen kustakin kolmen vuoden osakeohjelmasta.
Osakkeita vastaanottavien konsernin johtoryhmän jäsenten (pl. toimitusjohtaja) tulee pitää omistuksessaan vähintään
puolet (50 %) osakeohjelman perusteella saamistaan osakkeista, kunnes osakepalkkiojärjestelmiin kuuluvista
osakeohjelmista ansaittujen osakkeiden yhteenlaskettu arvo vastaa vuosittaisen palkkatulon määrää. Toimitusjohtajan
tulee pitää omistuksessaan vähintään puolet (50 %) pitkän aikavälin kannustinohjelmien perusteella saamistaan
osakkeista, kunnes ansaittujen osakkeiden yhteenlaskettu arvo vastaa kolminkertaista vuosittaisen palkkatulon määrää.
Edellä mainitut omistusvaatimukset ovat voimassa työ- tai toimisuhteen päättymiseen saakka. Osakepalkkiojärjestelmän
nojalla osallistujille suoritettavan palkkion määrä on rajoitettu yhtiön osakekurssin kehitykseen kytketyllä enimmäisarvolla
(osakeohjelma 2021–2023 ja sitä seuraavat osakeohjelmat).
Osakeohjelma 2021–2023
Osakeohjelma 2021–2023 alkoi vuonna 2021. Osakeohjelman mukainen palkkio perustuu konsernin kumulatiiviseen
oikaistuun osakekohtaiseen tulokseen (EPS) vuosina 2021–2023, ja maksettiin vuonna 2024 107 kohdehenkilölle.
Osakepalkkiojärjestelmässä 2010 määritellylle ansaintajaksolle 2021–2023 asetetun kumulatiivisen oikaistun
osakekohtaisen tuloksen (EPS) toteuma oli 86,05 %:a maksimista. Osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti vuonna
2024 maksettiin palkkiona yhteensä 372 533 (brutto-)osaketta. Palkkiosta vähennettiin tarvittavat verot ja
veroluonteiset maksut ennen netto-osakkeiden siirtämistä kohdehenkilöille. Palkkiona maksettujen osakkeiden käypä
arvo niiden myöntämispäivänä oli 39,18 euroa osakkeelta. IFRS-standardien mukaan Osakeohjelmasta 2021–2023
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 161
tilikausille 2021–2023 kirjattu kumulatiivinen vaikutus on
EUR 13 859 983 euroa, josta 4 518 279 euron määräinen
kulu on kirjattu 31.12.2023 päättyneelle tilikaudelle.
Osakeohjelma 2022–2024
Osakeohjelma 2022–2024 alkoi vuonna 2022. Osakeohjelman mukainen palkkio perustuu konsernin kumulatiiviseen
oikaistuun osakekohtaiseen tulokseen (EPS) vuosina 2022–2024. Osakeohjelman 2022–2024 kohderyhmään kuului
vuoden 2024 lopussa 108 henkilöä.
Osakepalkkiojärjestelmässä 2010 määritellylle ansaintajaksolle 2022–2024 asetetun kumulatiivisen oikaistun
osakekohtaisen tuloksen (EPS) toteuma oli 98,91 %:a maksimista. Osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti vuonna
2025 maksetaan palkkiona yhteensä 412 459 osaketta. Palkkiosta vähennetään tarvittavat verot ja veroluonteiset
maksut ennen netto-osakkeiden siirtämistä kohdehenkilöille. Palkkiona maksettujen osakkeiden käypä arvo niiden
myöntämispäivänä oli 35,86 euroa osakkeelta. IFRS-standardien mukaan Osakeohjelmasta 2022–2024 tilikausille
2022–2024 kirjattu kumulatiivinen vaikutus on 13 904 143 euroa, josta 3,683,987 euron määräinen kulu on kirjattu
31.12.2024 päättyneelle tilikaudelle.
Osakeohjelma 2023–2025
Osakeohjelma 2023–2025 alkoi vuonna 2023. Osakeohjelman mukainen palkkio perustuu konsernin kumulatiiviseen
oikaistuun osakekohtaiseen tulokseen (EPS) vuosina 2023–2025. Mahdollinen osakeohjelman mukainen palkkio
maksetaan vuonna 2026. Osakeohjelman 2023–2025 kohderyhmään kuului vuoden 2024 lopussa 118 henkilöä.
Osakeohjelma 2024–2026
Osakeohjelma 2024–2026 alkoi vuonna 2024. Osakeohjelman mukainen palkkio perustuu konsernin kumulatiiviseen
oikaistuun osakekohtaiseen tulokseen (EPS) vuosina 2024–2026. Mahdollinen osakeohjelman mukainen palkkio
maksetaan vuonna 2027. Osakeohjelman 2024–2026 kohderyhmään kuului vuoden 2024 lopussa 145 henkilöä.
Osakeohjelma
2021–2023
2022–2024
2023–2025
2024–2026
Myönnettyjen osakkeiden lukumäärä (brutto)
582 000
1
600 000
1
590 000
1
600 000
1
Osakkeen arvo myöntämispäivänä, eur
39,18
35,86
30,58
37,54
Toteuma (%:a maksimista)
86,05 %
98,91 %
-
-
Suorituskriteerin perusteella ansaittujen osakkeiden lukumäärä (brutto)
372 533
412 459
2
-
-
Kohdehenkilöiden lukumäärä 31.12.2024
107
108
118
145
Osakkeiden luovutus
2024
2025
2026
2027
Suorituskriteeri
oikaistu EPS
oikaistu EPS
oikaistu EPS
oikaistu EPS
1
Mahdollisesta osakepalkkiosta vähennetään tarvittavat verot ja veroluonteiset maksut ennen netto-osakkeiden siirtämistä kohdehenkilöille.
2
Ansaitut osakkeet maksetaan maaliskuussa 2025.
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2021
Yhtiön hallitus päätti 10.2.2021 uudesta konsernin avainhenkilöille suunnatusta osakepohjaisesta pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmästä (ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä) osana avainhenkilöiden pitkäaikaista kannustin- ja
sitouttamisjärjestelmää.
Ehdollisen
osakepalkkiojärjestelmän
tavoitteena
on
sitouttaa,
kannustaa
ja
palkita
avainhenkilöitä yhtiön omistaja-arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä. Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu
yksittäisistä osakeohjelmista. Yhtiön hallitus päättää erikseen kustakin ohjelmasta. Kukin ohjelma on kolmen peräkkäisen
kalenterivuoden pituinen. Mahdollisten osakeohjelmien nojalla maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on
enintään 60 000 osaketta ohjelmaa kohden.
Osakepalkkiot maksetaan yhtiön osakkeina. Palkkiosta vähennetään tarvittavat verot ja veroluonteiset maksut ennen
netto-osakkeiden siirtämistä kohdehenkilöille. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy
ennen palkkion maksamista. Konsernin johtoryhmän jäsenten (pl. toimitusjohtaja) tulee säilyttää omistuksessaan
vähintään 50 prosenttia saamistaan osakkeista, kunnes heidän osakeomistuksensa arvo vastaa heidän bruttomääräistä
vuosipalkkaansa.
Toimitusjohtajan
tulee
pitää
omistuksessaan
vähintään
puolet
(50
%)
pitkän
aikavälin
kannustinohjelmien perusteella saamistaan osakkeista, kunnes ansaittujen osakkeiden yhteenlaskettu arvo vastaa
kolminkertaista vuosittaisen palkkatulon määrää.
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän nojalla osallistujille suoritettavan
palkkion määrä on rajoitettu yhtiön osakekurssin kehitykseen kytketyllä enimmäisarvolla.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 162
Ehdollinen osakeohjelma 2021–2023
Ehdollinen osakeohjelma 2021–2023 alkoi vuonna 2021 ja palkkio maksettiin vuonna 2024 työ- tai toimisuhteen
jatkumisen perusteella. Lisäksi mikäli Huhtamäki-konsernin oikaistu liikevoittomarginaali palkkion maksamista
edeltävässä tulostiedotteessa olisi ollut alle 8 prosenttia, osakkeita ei olisi maksettu. Huhtamäki-konsernin
oikaistu liikevoittomarginaali oli 9,4 % vuonna 2023 ja näin ollen palkkio voitiin maksaa.
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti maaliskuussa 2024 maksettiin palkkiona yhteensä 30 700
(brutto-)osaketta 12 kohdehenkilölle. Palkkiosta vähennettiin tarvittavat verot ja veroluonteiset maksut ennen netto-
osakkeiden siirtämistä kohdehenkilöille. Palkkiona maksettujen osakkeiden käypä arvo niiden myöntämispäivänä oli
30,58–45,22 euroa osakkeelta. IFRS-standardien mukaan osakeohjelmasta 2021–2023 tilikausille 2021–2023 kirjattu
kumulatiivinen vaikutus on 1 027 992 euroa, josta 571 626 euron määräinen kulu on kirjattu 31.12.2023 päättyneelle
tilikaudelle.
Ehdollinen osakeohjelma 2022–2024
Ehdollinen osakeohjelma 2022–2024 alkoi vuonna 2022 ja palkkio maksetaan vuonna 2025 työ- tai toimisuhteen
jatkumisen perusteella. Lisäksi mikäli Huhtamäki-konsernin oikaistu liikevoittomarginaali palkkion maksamista
edeltävässä tulostiedotteessa on alle 8 prosenttia, osakkeita ei makseta. Ehdollisen osakeohjelman 2022–2024
kohderyhmään kuului vuoden 2024 lopussa 6 henkilöä.
Huhtamäki-konsernin oikaistu liikevoittomarginaali oli 10,1 % vuonna 2024 ja näin ollen palkkio voidaan maksaa.
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti maaliskuussa 2025 maksetaan palkkiona yhteensä 10 000
osaketta. Palkkiosta vähennetään tarvittavat verot ja veroluonteiset maksut ennen netto-osakkeiden siirtämistä
kohdehenkilöille. Palkkiona maksettujen osakkeiden käypä arvo niiden myöntämispäivänä oli 31,29–37,23 euroa
osakkeelta. IFRS-standardien mukaan osakeohjelmasta 2022–2024 tilikausille 2022–2024 kirjattu kumulatiivinen
vaikutus on 305 738 euroa, josta 184 733 euron määräinen kulu on kirjattu 31.12.2024 päättyneelle tilikaudelle.
Ehdollinen osakeohjelma 2023–2025
Ehdollinen osakeohjelma 2023–2025 alkoi vuonna 2023 ja palkkio maksetaan vuonna 2026 työ- tai toimisuhteen
jatkumisen perusteella. Lisäksi mikäli Huhtamäki-konsernin oikaistu liikevoittomarginaali palkkion maksamista
edeltävässä tulostiedotteessa on alle 8 prosenttia, osakkeita ei makseta. Ehdollisen osakeohjelman 2023–2025
kohderyhmään kuului vuoden 2024 lopussa 6 henkilöä.
Ehdollinen osakeohjelma 2024–2026
Ehdollinen osakeohjelma 2024–2026 alkoi vuonna 2024 ja palkkio maksetaan vuonna 2027 työ- tai toimisuhteen
jatkumisen perusteella. Lisäksi mikäli Huhtamäki-konsernin oikaistu liikevoittomarginaali palkkion maksamista
edeltävässä tulostiedotteessa on alle 8 prosenttia, osakkeita ei makseta. Ehdollisen osakeohjelman 2024–2026
kohderyhmään kuului vuoden 2024 lopussa 23 henkilöä.
Ehdollinen osakeohjelma
2021–2023
2022–2024
2023–2025
2024–2026
Myönnettyjen osakkeiden lukumäärä (brutto)
30 700
1
10 000
1
8 000
1
18 500
1
Osakkeen arvo myöntämispäivänä, eur
45.22–30.58
37.23–31.29
37.23–30.56
38.16–34.60
Ansaittujen osakkeiden lukumäärä (brutto)
30 700
10 000
2
-
-
Kohdehenkilöiden lukumäärä 31.12.2024
12
6
6
23
Osakkeiden luovutus
2024
2025
2026
2027
Suorituskriteeri
Työ- tai toimisuhteen jatkuminen
3
1
Mahdollisesta osakepalkkiosta vähennetään tarvittavat verot ja veroluonteiset maksut ennen netto-osakkeiden siirtämistä kohdehenkilöille.
2
Ehdollisen osakeohjelman perusteella maksettavat osakkeet maksetaan maaliskuussa 2025.
3
Mikäli Huhtamäki-konsernin oikaistu liikevoittomarginaali palkkion maksamista edeltävässä tulostiedotteessa on alle 8 prosenttia, osakkeita ei makseta.
LAADINTAPERIAATTEET
Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, jotka maksetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina. Myönnettyjen oman
pääoman ehtoisten instrumenttien käypä arvo kirjataan henkilöstökuluihin ja vastaava lisäys omaan pääomaan.
Instrumenttien käypä arvo määritetään myöntämispäivänä ja se jaksotetaan ajanjaksolle, jonka aikana työntekijä saa
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 163
täyden omistusoikeuden instrumentteihin. Lisäksi instrumenttien osalta arvioidaan myöntämishetkellä lopullisesti
toteutuvien instrumenttien määrä osaksi etuisuuden kulujaksottamista. Ei-markkinaehtoisten ehtojen vaikutuksia ei
sisällytetä oman pääoman ehtoisten instrumenttien arvoon, vaan ne otetaan huomioon arvioitaessa lopullisten
instrumenttien määrää. Arvio lopullisesta instrumenttien määrästä päivitetään jokaisena tilinpäätöspäivänä ja arvioiden
muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
6.4. VUOKRASOPIMUKSET
Vuokrasopimuksiin liittyvät käyttöomaisuushyödykkeet on esitetty liitetiedossa 3.4. Aineelliset hyödykkeet.
Vuokrasopimuksiin liittyvät poistot on esitetty liitetiedossa 2.3. Poistot ja arvonalentumiset. Vuokravelat on esitetty
liitetiedossa 5.6. Korolliset velat. Vuokravelkojen korot on esitetty liitetiedossa 5.1. Rahoitustuotot ja -kulut. Tiedot
Huhtamäestä vuokranantajana on esitetty liitetiedossa 5.2. Korolliset saamiset.
milj. euroa
2024
2023
Lyhytaikaiset vuokrasopimukset
11,0
7,4
Arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset
0,9
0,7
Muuttuvat vuokramaksut
2,2
2,7
Tuloslaskelmaan kirjatut vuokramaksut yhteensä
14,2
10,8
Kassavirtaperusteiset vuokramaksut yhteensä
48,7
43,8
LAADINTAPERIAATTEET
Vuokrasopimukset
Taseeseen kirjattavat vuokrasopimukset sisältävät pääasiassa maa-alueita, rakennuksia sekä koneita ja kalustostoa.
Lyhytaikaisia vuokrasopimuksia (vuokra-aika 12 kuukautta tai vähemmän) ja vuokrasopimuksia, joiden kohteena olevan
hyödykkeen arvo on vähäinen, ei kirjata taseeseen. Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimuksien
vuokramaksut sekä muuttuvat vuokramaksut kirjataan konsernin tuloslaskelmaan.
Käyttöoikeusomaisuushyödykkeet kirjataan vuokran alkamispäivänä. Ne ovat arvostettu taseessa hankintamenoon
vähennettynä kertyneillä poistolla sekä arvonalentumisilla. Hankintameno sisältää vuokravelan alkuperäisen arvon,
alkamispäivänä tai ennen alkamispäivää tehdyt vuokramaksut vähennettynä vuokra-alennuksilla, välittömät kulut sekä
arvion
purkamiskuluista.
Kirjanpitoarvoon
kirjataan
myös
mahdolliset
vuokravelkojen
uudelleenarvostukset.
Käyttöoikeusomaisuushyödykkeistä
kirjataan
tasapoistot
tuloslaskelmaan
vuokra-aikana.
Vuokra-aika
sisältää
peruutettavissa olevan vuokra-ajan sekä jatko- ja irtisanomisoptiot, joiden toteutuminen on kohtuullisen varmaa.
Käyttöoikeusomaisuushyödykkeet esitetään konsernitaseessa aineellisissa käyttöomaisuushyödykkeissä. Vuokravelat
kirjataan vuokran alkamispäivänä.
Vuokravelka arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Kirjanpitoarvo
vähenee tehtyjen vuokramaksujen myötä ja korkokulu jaetaan vuokra-ajalle. Vuokravelka uudelleenarvostetaan, kun
vuokrasopimusta muutetaan tai uudelleenarvioidaan. Vuokravelat esitetään konsernitaseen lyhyt- ja pitkäaikaisissa
korollisissa veloissa.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 164
6.5. VASTUUSITOUMUKSET
milj. euroa
2024
2023
Investointisitoumukset
71,3
61,6
Vuokravastuut
77,8
67,1
Vastuusitoumukset yhteensä
149,1
128,8
milj. euroa
2024
2023
Investointisitoumukset
Vuoden kuluessa maksettavat
71,3
61,6
Yhteensä
71,3
61,6
milj. euroa
2024
2023
Vuokravastuut
Vuoden kuluessa maksettavat
3,1
-
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa
23,8
19,5
Yli viiden vuoden kuluttua
50,9
47,6
Yhteensä
77,8
67,1
LAADINTAPERIAATTEET
Vastuusitoumukset
Investointisitoumukset
ovat
konsernin
tilinpäätöshetken
sitoumukset
hankkia
aineellisia
ja
aineettomia
käyttöomaisuushyödykkeitä tulevaisuudessa. Vuokrasitoumukset ovat konsernin tilinpäätöshetken sitoumukset
vuokrata aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä tulevaisuudessa.
6.6. OIKEUDENKÄYNNIT
Euroopan komissio ilmoitti 7.3.2019 aloittavansa tutkinnan Luxemburgin verotuskäytännöstä, joka liittyy Huhtamäkeä
koskeviin ennakkoratkaisuihin vuosilta 2009, 2012 ja 2013. Tutkinta ei kohdistu Huhtamäkeen eikä komissio ole ollut
yhteydessä Huhtamäkeen. Euroopan komissio tutkii voiko ennakkoratkaisuja mahdollisesti pitää Luxemburgin
myöntämänä kiellettynä valtiontukena. Valtiontuki tarkoittaa, että viranomainen on myöntänyt valikoivan (joka ei olisi
tarjolla kaikille) kilpailuedun yritykselle Euroopassa. Huhtamäki seuraa tilannetta ja tekee yhteistyötä viranomaisten
kanssa. Huhtamäki noudattaa lakeja ja säännöksiä ja yhtiölle on tärkeää varmistaa ennakoitavuus veroasioissa. Yhtiön
käsityksen mukaan kyseinen rakenne on laillinen ja se on veroviranomaisten hyväksymä, eikä sillä ole pyritty
saavuttamaan epäoikeutettua kilpailuetua Euroopassa.
6.7. TILIKAUDEN JÄLKEISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT
Huhtamäki ilmoitti 8.1.2025, että Ralf K. Wunderlich (58) nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi 15.1.2025 alkaen, jolloin
yhtiön edellinen toimitusjohtaja Charles Héaulmé erosi tehtävästään. Charles Héaulmé on käytettävissä tarpeen mukaan
heinäkuuhun 2025 saakka sujuvan siirtymäkauden turvaamiseksi. Ralf K. Wunderlichin asemapaikkana on Espoo.
Ralf K. Wunderlich erosi välittömästi Huhtamäki Oyj:n hallituksesta tultuaan nimitetyksi toimitusjohtajan tehtävään.
Hallituksessa on nyt seitsemän jäsentä.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 165
Tytäryhtiöt
Maa
Yhtiö
Konsernin omistus, %
Alankomaat
Huhtamaki Beheer V B.V.
100,0
Huhtamaki Beheer XI B.V.
100,0
Huhtamaki Brazil Investments B.V.
100,0
Huhtamaki B.V.
100,0
Huhtamaki Finance B.V.
100,0
Huhtamaki Finance Company I B.V.
100,0
Huhtamaki Finance Company II B.V.
100,0
Huhtamaki Finance Company IV B.V.
100,0
Huhtamaki Finance Company V B.V.
100,0
Huhtamaki German Holdings B.V.
100,0
Huhtamaki International B.V.
100,0
Huhtamaki Molded Fiber Technology B.V.
100,0
Huhtamaki Nederland B.V.
100,0
Huhtamaki Paper Recycling B.V.
100,0
Huhtavefa B.V.
100,0
Australia
Huhtamaki Australia Pty Limited
100,0
Huhtamaki Holdings Pty Limited
100,0
Huhtamaki Interfresh (Aust) Pty Ltd
100,0
Huhtamaki Interfresh (NSW) Pty Ltd
100,0
Huhtamaki Interfresh (QLD) Pty Ltd
100,0
Huhtamaki Interfresh (SA) Pty Ltd
100,0
Huhtamaki Interfresh (VIC) Pty Ltd
100,0
Huhtamaki Interfresh (WA) Pty Ltd
100,0
Huhtamaki Tailored Packaging Pty Ltd
100,0
Huhtamaki Tailored Packaging Services Pty Ltd
100,0
Huhtamaki Tailored Packaging (Markets) Pty Ltd
100,0
Huhtamaki Tailored Packaging (NSW) Pty Ltd
100,0
Huhtamaki Tailored Packaging (QLD) Pty Ltd
100,0
Huhtamaki Tailored Packaging (SA) Pty Ltd
100,0
Huhtamaki Tailored Packaging (VIC) Pty Ltd
100,0
Huhtamaki Tailored Packaging (WA) Pty Ltd
100,0
Brasilia
Huhtamaki do Brasil Ltda
100,0
Huhtamaki Embalagens Flexíveis do Brasil Ltda
100,0
Egypti
Elif Global Packaging S.A.E.
100,0
Huhtamaki Egypt L.L.C.
75,0
Huhtamaki Flexible Packaging Egypt LLC
100,0
Espanja
Huhtamaki Spain S.L.
100,0
Etelä-Afrikka
Gravics Systems South Africa (Pty) Limited
100,0
Huhtamaki Flexible Packaging South Africa (Pty) Limited
70,0
Huhtamaki South Africa Holdings (Pty) Ltd
70,0
Huhtamaki South Africa (Pty) Ltd.
70,0
Filippiinit
Huhtamaki Philippines, Inc.
100,0
Intia
Huhtamaki Flexible Packaging India Private Limited
100,0
Huhtamaki Foodservice Packaging India Private Limited
100,0
Huhtamaki India Limited
3
67,7
Irlanti
Huhtamaki CupPrint Limited
100,0
Huhtamaki Finance Ireland I Unlimited Company
100,0
Huhtamaki Finance Ireland II Unlimited Company
100,0
Iso-Britannia
2 View Media Limited
100,0
BCP Corporate Limited
100,0
Huhtamaki Anglo Holding
100,0
Huhtamaki BCP Limited
100,0
Huhtamaki Finance Limited
100,0
Huhtamaki Foodservice Delta Limited
100,0
Huhtamaki Foodservice Portsmouth Limited
100,0
Huhtamaki Holding I Limited
100,0
Huhtamaki Holding II Limited
100,0
Huhtamaki Limited
100,0
Huhtamaki Metallized Products USA Limited
100,0
Huhtamaki (Lisburn) Limited
100,0
Huhtamaki (Lurgan) Limited
100,0
Huhtamaki (UK) Limited
100,0
Sweetheart International Limited
100,0
Italia
Huhtamaki Flexibles Italy S.r.l.
100,0
Kenia
Huhtamaki Flexible Packaging Kenya Limited
100,0
Kiina
Guangdong Josco Disposable Product Ltd
100,0
Huhtamaki Foodservice (Tianjin) Ltd.
100,0
Huhtamaki Foodservice (Xuzhou) Limited
100,0
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 166
Huhtamaki (Guangzhou) Limited
100,0
Huhtamaki (Tianjin) Limited
100,0
Kiina/Hong Kong
Dixie Cup (Hong Kong) Limited
54,0
GreenGood Eco-Tech Co. Limited
100,0
Huhtamaki Hong Kong Limited
100,0
Josco (Holdings) Limited
100,0
Joseph Wong & Company (H.K.) Limited
100,0
Luxemburg
Huhtamaki Holding S.à r.l.
100,0
Huhtamaki S.à r.l.
100,0
Malesia
BPC Trading Sdn. Bhd.
100,0
Huhtamaki Foodservice Malaysia Sdn. Bhd.
100,0
Meksiko
Huhtamaki Mexicana S.A. de C.V.
100,0
Norja
Huhtamaki Norway AS
100,0
Huhtamaki (Norway) Holdings AS
100,0
Puola
Huhtamaki Foodservice Gliwice Sp. z o.o.
100,0
Huhtamaki Foodservice Poland Sp. z o.o.
100,0
Huhtamaki Foodservice Czeladz Sp. z o.o.
100,0
Ranska
Huhtamaki Foodservice France S.A.S
100,0
Huhtamaki Holdings France SNC
100,0
Huhtamaki La Rochelle S.A.S
100,0
Saksa
Huhtamaki Flexible Packaging Germany GmbH & Co. KG
100,0
Huhtamaki Foodservice Germany Holding GmbH
100,0
Huhtamaki Foodservice Germany Operations GmbH & Co. KG
100,0
Huhtamaki Foodservice Germany Sales GmbH & Co. KG
100,0
Huhtamaki Germany GmbH
100,0
Huhtamaki Grundstücksverwaltungs GmbH Alf
100,0
Huhtamaki Grundstücksverwaltungs GmbH Ronsberg
100,0
Huhtamaki Real Estate GmbH
100,0
Huhtamaki Real Estate Holding B.V. & Co. KG
100,0
Saudi Arabia
Arabian Paper Products Company
50,0
1
Singapore
Huhtamaki Singapore Pte. Ltd.
100,0
Suomi
Huhtamaki Foodservice Nordic Oy
100,0
Huhtamäki Holding Oy
100,0
Huhtamäki Securities Oy
100,0
Sveitsi
Huhtamaki AG
100,0
Huhtamaki Finance AG
100,0
Thaimaa
Huhtamaki Holding (Thailand) Ltd.
100,0
Huhtamaki (Thailand) Ltd.
100,0
Tsekin tasavalta
HuhtaBu s.r.o.
100,0
Huhtamaki Ceska republika, a.s.
100,0
Huhtamaki Flexible Packaging Czech a.s.
100,0
LeoCzech spol s r.o.
100,0
Turkki
Elif Global Ambalaj Pazarlama Anonim
Ş
irketi
100,0
Elif Holding Anonim
Ş
irketi
100,0
Elif Plastik Ambalaj Sanayi ve Ticaret Anonim
Ş
irketi
100,0
Huhtamaki Turkey Gıda Servisi Ambalajı A.
Ş
.
100,0
Ukraina
Huhtamaki Foodservice Ukraine LLC
100,0
Unkari
Huhtamaki Hungary Kft.
100,0
Uusi Seelanti
Huhtamaki Henderson Limited
100,0
Huhtamaki New Zealand Limited
100,0
Huhtamaki (NZ) Holdings Limited
100,0
Interpac Packaging Limited
100,0
Vietnam
Huhtamaki (Vietnam) Limited
100,0
Yhdistyneet arabiemiirikunnat
Arabian Paper Products FZCO
50,0
1
Huhtamaki Flexible Packaging Middle East LLC
49,0
2
Huhtamaki Holding UAE Limited
100,0
Positive Packaging United (M.E.) FZCO
100,0
Primetech (M.E.) FZE
100,0
Yhdysvallat
Batavia Substation Holding Group, Inc.
95,0
CupPrint LLC
100,0
Huhtamaki Americas, Inc.
100,0
Huhtamaki Foundation, Inc.
100,0
Huhtamaki Hardship Fund, Inc
100,0
Huhtamaki, Inc.
100,0
1
Konsernin määräysvalta perustuu osakassopimukseen, jonka mukaan konsernilla on määräysvalta yhtiöissä.
2
Osakassopimuksen mukaan konsernilla on määräysvalta yhtiössä ja yhtiön voi konsolidoida täysin omistettuna yhtiönä.
3
Lisätietoja: https://www.huhtamaki.com/en-in/flexible-packaging/investors/
Seuraavat konsernin saksalaiset tytäryhtiöt on paikallisen lainsäädännön mukaisesti (Sec. 264b HGB) vapautettu
tilintarkastuksesta ja tilinpäätöksen julkaisuvelvoitteesta: Huhtamaki Flexible Packaging Germany GmbH & Co. KG,
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 167
Huhtamaki Foodservice Germany Operations GmbH & Co. KG, Huhtamaki Foodservice Germany Sales GmbH & Co.
KG, Huhtamaki Real Estate Holding B.V. & Co. KG.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 168
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)
euroa
Liite
2024
2023
Liikevaihto
1
223 554 712,50
201 855 155,65
Liiketoiminnan muut tuotot
2
4 459 764,62
6 444 669,71
Materiaalit ja palvelut
3
-113 823 723,08
-97 100 321,82
Henkilöstökulut
4
-34 966 895,69
-29 321 903,63
Poistot ja arvonalentumiset
5
-3 382 550,00
-8 642 652,17
Liiketoiminnan muut kulut
6
-7 752 151,50
-6 547 656,64
Liikevoitto
68 089 156,85
66 687 291,10
Korko- ja rahoitustuotot ja -kulut
7
714 355 875,00
-19 781 237,93
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
782 445 031,85
46 906 053,17
Tuloverot
8
-7 819 560,00
-7 481 042,19
Tilikauden voitto
774 625 471,85
39 425 010,98
Emoyhtiön tase (FAS)
Vastaavaa
euroa
Liite
2024
2023
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
9
Aineettomat oikeudet
795 710,88
920 909,48
Kehittämismenot
10 988 929,08
13 474 354,11
Muut pitkävaikutteiset menot
1 829 061,58
1 079 571,74
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
15 317 067,16
8 171 012,80
28 930 768,70
23 645 848,13
Aineelliset hyödykkeet
10
Koneet ja kalusto
99 487,90
93 833,69
Muut aineelliset hyödykkeet
96 301,19
96 301,19
195 789,09
190 134,88
Sijoitukset
11
Osuudet saman konsernin yrityksissä
3 164 309 851,85
2 417 271 132,51
Muut osakkeet ja osuudet
1 614 568,11
1 070 560,54
3 165 924 419,96
2 418 341 693,05
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset
12
324 126 745,00
169 831 365,20
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
12
204 370 609,89
183 384 743,66
Lainasaamiset
12
199 472 498,07
415 174 454,66
Siirtosaamiset
13
53 293 998,78
42 014 802,36
Muut saamiset
12
903 860,68
738 061,85
782 167 712,42
811 143 427,73
Rahat ja pankkisaamiset
2 658 533,82
98 086 795,35
Vastaavaa yhteensä
3 979 877 223,99
3 351 407 899,14
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 169
Vastattavaa
euroa
Liite
2024
2023
Oma pääoma
14
Osakepääoma
366 385 309,00
366 385 309,00
Ylikurssirahasto
115 023 103,38
115 023 103,38
Edellisten tilikausien tulos
746 945 646,21
817 649 081,26
Tilikauden voitto
774 625 471,85
39 425 010,98
2 002 979 530,44
1 338 482 504,62
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
15
1 175 593 444,49
1 257 207 607,66
Muut pitkäaikaiset velat
16
219 804,04
437 130,31
1 175 813 248,53
1 257 644 737,97
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
15
156 351 303,33
184 887 832,01
Muut lainat
15
564 004 861,93
496 606 878,77
Ostovelat
17
25 093 309,45
15 746 839,04
Siirtovelat
18
47 193 691,67
48 724 839,47
Muut lyhytaikaiset velat
17
8 441 278,64
9 314 267,26
801 084 445,02
755 280 656,55
Vastattavaa yhteensä
3 979 877 223,99
3 351 407 899,14
Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS)
euroa
2024
2023
Liikevoitto
68 089 156,85
66 687 291,10
Oikaisut
Poistot
3 382 550,00
8 642 652,17
Korottomien saamisten muutos
-14 471 861,62
-28 585 279,64
Korottomien velkojen muutos
2 180 338,66
-109 442,64
Rahoitustuotot ja -kulut
-52 350 385,73
-32 825 568,40
Maksetut verot
-7 302 372,55
-14 843 835,86
Liiketoiminnan nettorahavirta
-472 574,39
-1 034 183,27
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin
-6 889 682,30
-16 275 988,55
Saadut osingot ja pääoman palautukset
-
13 632 434,00
Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos
-151 030 641,71
385 997 396,99
Lyhytaikaisten lainasaamisten muutos
215 701 956,59
-415 174 454,66
Investointien nettorahavirta
57 781 632,58
-31 820 612,22
Pitkäaikaisten lainojen muutos
-81 831 489,44
-13 062 951,53
Lyhytaikaisten lainojen muutos
38 861 454,48
229 032 758,90
Maksetut osingot
-109 767 284,77
-104 538 181,00
Rahoituksen nettorahavirta
-152 737 319,73
111 431 626,37
Rahavirtojen muutos
-95 428 261,54
78 576 830,88
Rahavarat tilikauden alussa
98 086 795,35
19 509 964,47
Rahavarat tilikauden lopussa
2 658 533,81
98 086 795,35
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 170
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Huhtamäki Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilinpäätöksen erät on arvostettu
alkuperäisen hankintamenon perusteella. Niissä ei ole otettu huomioon arvonkorotuksia, ellei niistä ole erikseen mainittu.
Yhtiö on vaihtanut myyntisaamisten esittämistavan
taseessa muista saamisista myyntisaamisiin. Vertailutiedot on
oikaistu vastaamaan uutta esittämistapaa.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssein ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja
velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivän kurssi on tilinpäätöspäivän viimeistä arkipäivää edeltävän
päivän kurssi. Saamisten arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja ostovelkojen
kurssierot kirjataan kuluihin. Taseen rahoituserien, kuten lainojen ja talletusten arvostamisesta syntyneet kurssierot
kirjataan rahoituksen kurssieroihin.
Johdannaissopimukset
Yhtiö
käyttää
valuutta-asemansa
suojaukseen
valuuttajohdannaisia.
Korkoriskin
suojaamiseen
käytetään
korkojohdannaisia. Yhtiö noudattaa johdannaissopimusten osalta varovaisuuden periaatetta. Kuitenkin myös
valuuttajohdannaisten positiiviset arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelmaan tai taseeseen niiltä osin kuin
arvonmuutoksille on olemassa vastaava negatiivinen arvonmuutos. Valuuttajohdannaiset arvostetaan markkinahinnoin
tilinpäätöspäivänä ja kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin tai myynnin ja hankinnan oikaisuksi siltä osin kuin ne
liittyvät suojattaviin tase-eriin. Emoyhtiön pitkäaikaisten lainojen korkoriskin suojaamiseksi tehdyt korkojohdannaiset on
arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon. Tytäryhtiöiden ulkoisia lainoja suojaavat korkojohdannaiset on arvostettu
alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alempaan markkinahintaan. Arvostuserot kirjataan muihin rahoitustuottoihin ja -
kuluihin. Korkoriskin hallintaan käytettyjen johdannaisten korkotuotot tai -kulut jaksotetaan sopimusajalle.
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet poistetaan taloudellisen käyttöiän mukaisesti. Poistoaika ei ylitä 20 vuotta.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet on esitetty taseessa hankintamenoon. Poistot tehdään tasapoistoina taloudellisen käyttöiän
mukaan. Poistoaika ei ylitä 12 vuotta.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden vuokrasopimukset on käsitelty operatiivisina vuokrasopimuksina.
Sijoitukset
Pitkäaikaiset sijoitukset on arvostettu hankintamenoon. Pysyvät arvonalennukset on vähennetty hankintamenosta.
Pitkäaikaista sijoitusta realisoitaessa myyntihinnan ja senhetkisen tasearvon erotus on kirjattu kuluksi tai tuotoksi.
Sijoitukset tytäryhtiöihin on arvostettu yhtiön taseessa hankintamenoon.
Tuloverot
Yhtiön veroihin kirjataan tilikauden tulosta vastaava suoriteperusteinen vero paikallisen verosäännöstön mukaisesti
laskettavaan verotettavaan tuloon perustuen, sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.
Tilinpäätössiirrot
Tilinpäätössiirroiksi katsotaan sellaiset tuotot ja kulut, jotka perustuvat yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin
tapahtumiin, kuten konserniavustukset ja yrityskauppoihin liittyvät erät.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 171
1.LIIKEVAIHTO
milj. euroa
2024
2023
Rojaltituotot
67,9
75,0
Konsernihallinnon kuluveloitukset
130,5
107,9
Muut
25,2
18,9
Yhteensä
223,6
201,9
2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
milj. euroa
2024
2023
Muut
4,5
6,4
Yhteensä
4,5
6,4
3.MATERIAALIT JA PALVELUT
milj. euroa
2024
2023
Ostot konserniyhtiöiltä
66,1
59,5
Ostot muilta
47,7
37,6
Yhteensä
113,8
97,1
4. HENKILÖSTÖKULUT
milj. euroa
2024
2023
Palkat ja palkkiot
25,8
20,0
Eläkekulut
3,5
3,5
Muut henkilöstökulut
5,7
5,8
Yhteensä
35,0
29,3
Edellämainitut luvut ovat suoriteperusteisia. Huhtamäki Oyj:n hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle (9 henkilöä)
emoyhtiöstä maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä oli 5,2 milj. euroa (4,4 milj. euroa).
Henkilöstö keskimäärin
2024
2023
Huhtamäki Oyj
175
153
5. POISTOT
milj. euroa
2024
2023
Poistot tase-erittäin:
Koneet ja kalusto
0,1
0,1
Aineettomat oikeudet
0,1
0,1
Kehittämismenot
2,5
2,3
Muut pitkävaikutteiset menot
0,7
6,1
Yhteensä
3,4
8,6
6. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
milj. euroa
2024
2023
Tilintarkastuspalkkio
0,5
0,4
Muut lakisääteiset toimeksiannot
0,4
0,0
Yhteensä
0,9
0,4
Tilintarkastajan tarjoamat muut palvelut on esitetty konsernin liitetiedossa 2.5. Liiketoiminnan muut kulut.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 172
7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
milj. euroa
2024
2023
Osinkotuotot
750,8
12,8
Korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä
42,0
40,3
Muilta
5,1
4,4
Korkotuotot yhteensä
47,1
44,7
Muut rahoitustuotot
164,9
206,6
Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä
212,0
251,3
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille
-20,3
-13,5
Muille
-62,4
-61,1
Korkokulut yhteensä
-82,7
-74,6
Muut rahoituskulut
-165,7
-209,3
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä
-248,4
-283,9
Korko ja rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
714,4
-19,8
8. VEROT
milj. euroa
2024
2023
Verot varsinaisesta liiketoiminnasta
7,8
7,5
Yhteensä
7,8
7,5
Laskennallisia veroja ei ole sisällytetty tuloslaskelmaan eikä taseeseen. Jaksotuseroista johtuva laskennallinen, taseeseen
kirjaamaton verovelka on 2,3 milj. euroa (2,2 milj. euroa).
9. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
milj. euroa
Aineettomat
oikeudet
Kehittämismeno
t
Muut
pitkävaikutteise
t menot
Ennakkomaksu
t ja
keskeneräiset
hankinnat
2024
Yhteensä
2023
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
1,6
17,4
48,9
8,2
76,1
63,7
Lisäykset
0,1
-
-
8,6
8,7
15,8
Vähennykset
-0,1
-
-39,9
-
-40,0
-3,3
Siirto erien välillä
-0,1
-
1,4
-1,4
-0,1
-
Hankintameno 31.12.
1,5
17,4
10,5
15,3
44,7
76,2
Kertyneet poistot 1.1.
0,7
3,9
47,9
52,5
44,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet
poistot
-0,1
-
-39,9
-40,0
-0,6
Tilikauden poisto
0,1
2,5
0,7
3,3
8,5
Kertyneet poistot 31.12.
0,8
6,4
8,6
15,8
52,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
0,8
11,0
1,8
15,3
28,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
0,9
13,5
1,1
8,2
23,7
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 173
10. AINEELLISET HYÖDYKKEET
milj. euroa
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
2024 Yhteensä
2023 Yhteensä
Hankintameno 1.1.
1,8
0,1
1,9
2,5
Lisäykset
-
-
-
-
Vähennykset
-0,8
-
-0,8
-0,7
Siirto erien välillä
0,1
-
0,1
-
Hankintameno 31.12.
1,0
0,1
1,1
1,9
Kertyneet poistot 1.1.
1,7
-
1,7
2,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-0,9
-
-0,9
-0,7
Tilikauden poisto
0,1
-
0,1
0,1
Kertyneet poistot 31.12.
0,8
-
0,8
1,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
0,2
0,1
0,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
0,1
0,1
0,2
11. SIJOITUKSET
milj. euroa
Osuudet saman
konsernin yrityksissä
Muut osakkeet ja
osuudet
Sijoitukset yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
2 417,3
1,1
2 418,3
Lisäykset
747,0
0,8
747,8
Vähennykset
-
-0,2
Hankintameno 31.12.2024
3 164,3
1,6
3 165,9
milj. euroa
Osuudet saman
konsernin yrityksissä
Muut osakkeet ja
osuudet
Sijoitukset yhteensä
Hankintameno 1.1.2023
2 418,1
1,1
2 419,2
Lisäykset
-
0,1
747,8
Vähennykset
-0,8
-0,2
Hankintameno 31.12.2023
2 417,3
1,1
2 418,3
Tytäryhtiöt
Kotipaikka
Omistusosuus%
Huhtamaki Finance B.V.
Alankomaat
75 %
Huhtamaki Holding Oy
Suomi
100 %
Huhtamäki Securities Oy
Suomi
100 %
Huhtamaki Hungary KFT
Unkari
100 %
Huhtamaki Foodservice Finland Oy
Suomi
100 %
Huhtamaki Germany GmbH
Saksa
25 %
Arabian Paper Products company
Saudi Arabia
50 %
Huhtamaki International B.V.
Alankomaat
100 %
12. SAAMISET
milj. euroa
2024
2023
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset tytäryhtiöiltä
204,4
183,4
Myyntisaamiset
-
-
Lainasaamiset tytäryhtiöiltä
199,5
415,2
Siirtosaamiset
31,8
25,2
Siirtosaamiset tytäryhtiöiltä
21,5
16,8
Muut saamiset
0,9
0,7
Muut saamiset tytäryhtiöiltä
-
-
Yhteensä
458,0
641,3
Pitkäaikaiset
Lainasaamiset tytäryhtiöiltä
324,1
169,8
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 174
Yhteensä
324,1
169,8
Yhteensä
782,2
811,1
13. SIIRTOSAAMISET
milj. euroa
2024
2023
Korko- ja rahoitusjaksotukset
3,9
4,0
Valuuttajohdannaissaamiset
14,9
8,3
Siirtosaamiset tytäryhtiöiltä
21,5
16,8
Muut erät
12,9
12,9
Yhteensä
53,3
42,0
14. OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET
milj. euroa
2024
2023
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.
366,4
366,4
Osakepääoma 31.12.
366,4
366,4
Ylikurssirahasto 1.1.
115,0
115,0
Ylikurssirahasto 31.12.
115,0
115,0
Sidottu oma pääoma yhteensä
481,4
481,4
Vapaa oma pääoma
Voittovarat 1.1.
857,1
922,2
Maksetut osingot
-110,0
-104,5
Omien osakkeiden varainsiirtovero
-0,1
-
Tilikauden tulos
774,6
39,4
Voittovarat 31.12.
1 521,6
857,1
Vapaa oma pääoma yhteensä
1 521,6
857,1
Aktivoidut kehittämismenot
-25,4
-20,6
Jakokelpoinen oma pääoma
1 496,2
836,5
Oma pääoma yhteensä
2 003,0
1 338,5
Tarkemmat tiedot liittyen osakepääomaan esitetään konsernin liitetiedossa 5.4. Oma pääoma.
15. LAINAT
milj. euroa
2024
2023
Pitkäaikaiset
Rahoituslaitoslainat ja muut lainat
1 175,6
1 257,2
Pitkäaikaiset rahoituslaitoslainat yhteensä
1 175,6
1 257,2
Lyhytaikaiset
Pitkäaikaisten rahoituslaitoslainojen seuraavana vuonna erääntyvät erät
85,5
134,7
Lyhytaikaiset rahoituslaitoslainat
70,9
50,2
Lyhytaikaiset rahoituslaitoslainat yhteensä
156,4
184,9
Lainat tytäryhtiöiltä
564,0
496,6
Muut lainat yhteensä
564,0
496,6
Pitkäaikaisten lainojen muutokset
Rahoituslaitoslainat
1.1.
1 257,2
1 270,1
Lisäykset
605,0
2 103,6
Vähennykset
-689,5
-2 114,5
Valuuttakurssimuutos
2,9
-2,0
Yhteensä
1 175,6
1 257,2
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 175
Lyhennykset
Rahoituslaitoslainat
2025
156,4
2026
299,8
2027
529,2
2028
298,7
2029–
47,9
16. MUUT PITKÄAIKAISET VELAT
milj. euroa
2024
2023
Lainat tytäryhtiöiltä
-
-
Työsuhde-etuudet
0,2
0,4
Yhteensä
0,2
0,4
17. OSTOVELAT JA MUUT LYHYTAIKAISET VELAT
milj. euroa
2024
2023
Ostovelat
11,2
4,3
Ostovelat tytäryhtiöille
13,9
11,5
Ostovelat
25,1
15,8
Muut lyhytaikaiset velat
5,4
4,4
Muut lyhytaikaiset velat tytäryhtiöille
3,0
5,0
Muut lyhytaikaiset velat
8,4
9,3
18. SIIRTOVELAT
milj. euroa
2024
2023
Korko- ja rahoitusjaksotukset
16,1
16,6
Valuuttajohdannaisvelat
13,9
8,2
Siirtovelat tytäryhtiöille
7,7
15,1
Palkat ja sosiaalikulut
9,4
8,2
Muut kulujaksotukset
0,1
0,6
Yhteensä
47,2
48,7
19. JOHDANNAISSOPIMUKSET
Johdannaissopimusten käyvät arvot, milj. euroa
2024
2023
Valuuttajohdannaiset
Konsernin ulkoiset
1,0
0,1
Konsernin sisäiset
11,5
-4,0
Koronvaihtosopimukset
5,9
5,0
Yhteensä
18,4
1,1
Pääomien nimellisarvot, milj. euroa
2024
2023
Valuuttajohdannaiset
Konsernin ulkoiset
1 168,3
967,0
Konsernin sisäiset
444,6
429,5
Koronvaihtosopimukset
271,8
276,5
Yhteensä
1 884,7
1 673,0
Emoyhtiön ulkoisten valuuttajohdannaisten nimellisarvo on 1 168,3 milj. euroa ja näille kohdistuvien sisäisten
valuuttajohdannaisten nimellisarvo on 444,6 milj. euroa. Loput ulkoisista valuuttajohdannaisista ovat suojauslaskennan
alaisuudessa.
Lisätietoja konsernin rahoitusriskien hallinnasta on konsernin liitetiedossa 5.7. Rahoitusriskien hallinta.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 176
20. VASTUUT
milj. euroa
2024
2023
Peruuttamattomien operatiivisten
vuokrasopimusten vähimmäisvuokrat
Seuraavalla tilikaudella
1,4
1,2
Myöhemmin
0,8
0,4
Yhteensä
2,1
1,6
Takaukset:
Tytäryhtiöiden puolesta
206,2
194,4
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 177
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Hallituksen lausumat
Vahvistamme, että:
-
sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen
että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta
sekä voitosta tai tappiosta;
-
toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen
konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä
kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja
-
toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja
kestävyysraportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen (EU) 2020/852 8 artiklaa.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Espoossa helmikuun 13. päivänä 2025
Pekka Vauramo
Kerttu Tuomas
Mercedes Alonso
Doug Baillie
Robert K. Beckler
Anja Korhonen
Pauline Lindwall
Ralf K. Wunderlich
Toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus
Helsingissä helmikuun 13. päivänä 2025
KPMG Oy Ab
Henrik Holmbom
KHT
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 178
Tilintarkastuskertomus
Huhtamäki Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Huhtamäki Oyj:n (y-tunnus 0140879-6) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–
31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman
pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan
lukien olennainen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja
liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
—
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
—
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia,
emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja.
Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.5.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty
perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden
määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen
kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin
tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin
päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat
mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 179
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa
lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c
alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen
kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on
sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET
SEIKAT
KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN
TILINTARKASTUKSESSA
Liikearvon ja yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden arvostaminen
(konsernitilinpäätöksen liitetiedot 3.1, 3.2 ja 3.3
Tilikauden 2024 lopussa liikearvo ja aineettomat
hyödykkeet olivat yhteensä 1 118 milj. euroa
muodostaen 23 % konsernin taseen loppusum-
masta.
Liikearvo
testataan
mahdollisen
arvonalen-
tumisen
varalta
vähintään
vuosittain.
Ar-
vonalentumistestausten taustalla olevien raha-
virtaennusteiden laatiminen edellyttää johdon
harkintaa ja arvioita liittyen kannattavuuteen,
pitkän
aikavälin
kasvutekijään
ja
diskont-
tauskorkoon.
Yrityshankintoihin liittyvät aineettomat hyödyk-
keet ovat taloudelliselta vaikutusajaltaan rajal-
lisia ja poistetaan tasapoistoin arvioituna talou-
dellisena vaikutusaikanaan.
Arvonalentumistestauksissa käytettävistä
ennusteisiin liittyvästä arvionvaraisuudesta ja
tasearvon merkittävyydestä johtuen liikearvon ja
yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödyk-
keiden arvostus on ollut tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka.
Olemme
arvioineet
arvonalentumistestaus-
laskelmissa käytettyjä keskeisiä oletuksia suh-
teessa emoyhtiön hallituksen hyväksymiin bud-
jetteihin, konsernin ulkopuolisiin lähteisiin ja
omiin näkemyksiimme.
Olemme
testanneet
laskelmien
teknistä
oikeellisuutta ja verranneet käytettyjä oletuksia
markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.
Lisäksi olemme arvioineet esittämiseen liittyvien
liitetietojen asianmukaisuutta.
Myyntituottojen kirjaaminen (konsernitilinpäätöksen liitetieto 2.1)
Huhtamäki-konsernin myyntituotot koostuvat
erilaisten
tarjoilupakkausten,
kerta-astioiden
sekä jäätelö ja muiden kuluttajatuotepakkausten
myynnistä.
Konsernin tilikauden 2024 liikevaihto oli 4 126
milj. euroa.
Myyntituottojen
tarkastuksessa
olemme
testanneet myyntiin liittyviä avainkontrolleja ja
tehneet
aineistotarkastusta.
Olemme
muodostaneet
käsityksen
eri
myynnin
kirjausperiaatteista
ja
käytännöistä
sekä
arvioineet
tuloutusperiaatteita
suhteessa
sovellettaviin IFRS-standardeihin.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 180
Myynnissä käytetään useita erilaisia asiakas-
kohtaisia
toimitusehtoja,
jotka
määrittävät,
milloin määräysvalta myydystä tuotteesta siirtyy
asiakkaalle.
Myyntitapahtumien merkittävästä määrästä
sekä virheellisen tuloutushetken riskistä johtuen
myyntituottojen kirjaaminen on ollut tilintarkas-
tuksen kannalta keskeinen seikka.
—
Olemme testanneet data-analyysien avulla
myyntituottoja, myönnettyjä alennuksia ja
hinnoittelua.
—
Olemme tarkastaneet otoksen myyntita-
pahtumista
vertaamalla
niitä
laskuihin,
sopimuksiin, toimitusasiakirjoihin, ulkopuo-
lisiin vahvistuksiin ja saatuihin maksusuo-
rituksiin.
—
Myynnin jaksottumista oikealle tilikaudelle
olemme tarkastaneet vertaamalla myyntita-
pahtumia, -laskuja ja niiden toimitusehtoja
tuloutushetkeen sekä tarkastamalla vuoden
2025 alun hyvityslaskuja.
—
Lisäksi
olemme
arvioineet
liikevaihdon
esittämiseen liittyvien liitetietojen asianmu-
kaisuutta.
Vaihto-omaisuuden arvostus (konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.1)
Konsernin
vaihto-omaisuuden
tasearvo
oli
tilikauden lopussa 667 milj. euroa.
Varastojen
hallinta,
inventointikäytännöt
ja
vaihto-omaisuuden
kustannuslaskenta
ovat
keskeisiä tekijöitä vaihto-omaisuuden tasearvon
muodostuksessa.
Vaihto-omaisuuden
arvostukseen
sisältyy
johdon harkintaa ja arvionvaraisuutta epäku-
rantin vaihto-omaisuuden määrittämiseen sekä
valmiiden tuotteiden nettorealisointiarvoon liit-
tyen.
Näistä syistä johtuen vaihto-omaisuuden arvos-
tus on ollut tilintarkastuksen kannalta keskeinen
seikka.
Olemme
arvioineet
laskentaperiaatteiden
asianmukaisuutta
suhteessa
IFRS-
säännöstöön
sekä
testanneet
vaihto-
omaisuuden arvostukseen liittyviä keskeisiä
kontrolleja ja tehneet aineistotarkastusta.
Olemme
osallistuneet
vaihto-omaisuuden
inventointeihin valituissa toimipaikoissa ja
arvioineet
inventointiprosessien
asian-
mukaisuutta.
—
Olemme verranneet valittujen valmiiden
tuotteiden varastonimikkeiden arvoa niiden
myyntihintoihin.
—
Olemme analysoineet vaihto-omaisuuden
hitaasti kiertäviä nimikkeitä sekä vaihto-
omaisuuden poikkeuksellisia arvoja varasto-
kirjanpidossa.
—
Olemme arvioineet vaihto-omaisuuden ar-
vostamiseen liittyviä periaatteita sekä tehty-
jen arvonalentumiskirjausten riittävyyttä.
Tuloverot (konsernitilinpäätöksen liitetieto 2.6)
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 181
Tuloverot ovat määrältään olennaisia tilinpäätök-
sessä. Konserni harjoittaa liiketoimintaa kan-
sainvälisesti useissa maissa, joiden verosään-
nökset ovat erilaiset ja muuttuvia.
Johto käyttää harkintaa verokysymysten ja -
riskien arvioinnissa sekä niiden perusteella
tehtyjen laskennallisten verosaamisten ja -
verovelkojen sekä verovarausten kirjaamisessa.
Näistä seikoista johtuen tuloverot ovat tilintar-
kastuksen kannalta keskeinen seikka.
Olemme
arvioineet
laskentaperiaatteiden
asianmukaisuutta suhteessa IFRS-säännöstöön
sekä
tilikauden-
ja
laskennallisten
verojen
kirjaamiseen ja arviointiin liittyviä prosesseja.
Osana laskennallisten verojen ja verovarausten
määrittämiseen ja kirjaamiseen liittyviä tarkas-
tustoimenpiteitä olemme arvioineet johdon
tekemien oletusten ja käytettyjen menetelmien
asianmukaisuutta sekä veroviranomaisten kans-
sa käytyä kirjeenvaihtoa.
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n vero-
asiantuntijoita sekä konsernitasolla että merkit-
tävissä tytäryhtiöissä.
Lisäksi olemme arvioineet veroihin liittyvien
liitetietojen asianmukaisuutta.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten,
että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä
jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja
siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan
jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta
realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme
on
hankkia
kohtuullinen
varmuus
siitä,
onko
tilinpäätöksessä
kokonaisuutena
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka
sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen
virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden
yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja
säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
—
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden
riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 182
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
—
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,
että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
—
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
—
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi
antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on,
että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota
epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole
riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään
mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen,
ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
—
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se
antaa oikean ja riittävän kuvan.
—
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan
tilintarkastuslausunnon
laatimisen
perustaksi
tarpeellisen
määrän
tarkoitukseen
soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta
informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta,
valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja
ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan
merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden
voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä
varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana
olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset
seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun
äärimmäisen
harvinaisissa
tapauksissa
toteamme,
ettei
kyseisestä
seikasta
viestitä
tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa
olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 29.4.2020 alkaen yhtäjaksoisesti 5 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja
vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa
tilintarkastuskertomustamme.
Olemme
saaneet
toimintakertomuksen
käyttöömme
ennen
tämän
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 183
tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen
päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja
tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta
suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu
noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista
säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä
kestävyysraporttia
koskevia
tietoja,
joista
säädetään
kirjanpitolain
7
luvussa
ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Jos
teemme
ennen
tilintarkastuskertomuksen
antamispäivää
käyttöömme
saamaamme
muuhun
informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on
olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen
raportoitavaa.
Helsingissä 13. helmikuuta 2025
KPMG Oy Ab
Henrik Holmbom
KHT
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 184
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Huhtamäki Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Huhtamäki Oyj:n
(0140879-6) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti
tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka
antaisi meille syyn uskoa, että konsernin kestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1)
kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
2)
kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-
taksonomia).
Edellä
kohta
1
käsittää
myös
prosessin,
jolla
Huhtamäki
Oyj
on
yksilöinyt
tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä
tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernin kestävyysraportin
merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut
mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön
puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernin kestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana
toimeksiantona
noudattaen
Suomessa
noudatettavaa
hyvää
varmennustapaa
ja
kansainvälistä
varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu)
”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa
koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”
.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Kestävyysraportointitarkastajan
velvollisuudet
.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa evidenssiä.
Muu seikka
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Huhtamäki Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin
kestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme
ei kata konsernin kestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan
osalta.
Konsernin kestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 185
Konsernin kestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
kestävyystarkastusyhteisön
on
suunniteltava,
otettava
käyttöön
ja
pidettävä
toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien
säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai
menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Huhtamäki Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
—
konsernin kestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti,
mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22
§:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
—
siitä, että konsernin kestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
—
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernin kestävyysraportin,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa
Kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen
tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös
luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia sekä mittaus-
ja arviointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja Yhtiön on esitettävä
mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista
näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät
aina toteudu odotetulla tavalla.
Konsernin kestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko
konsernin kestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi
kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernin kestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että
käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
—
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernin kestävyysraportin olennaisen
virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
—
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
—
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 186
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja
ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia.
Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen
arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi
rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin
varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
—
Haastattelimme yhtiön johtoa sekä kestävyystietojen laatimisesta ja kokoamisesta vastaavia henkilöitä.
—
Perehdyimme kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyviin keskeisiin prosesseihin haastatteluin.
—
Tutustuimme kestävyysraportilla esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin sisäisiin ohjeistuksiin ja
toimintaperiaatteisiin.
—
Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin ja arvioimme tukevatko
ne kestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
—
Suoritimme toimipaikkavierailuja valituilla toimipaikoilla.
—
Kaksinkertaisen olennaisuuden määrittämistä koskevan prosessin osalta haastattelimme prosessista vastaavia
henkilöitä ja perehdyimme kaksinkertaisesta olennaisuusarvioinnista laadittuun prosessikuvaukseen sekä
muuhun dokumentaatioon ja tausta-aineistoon.
—
EU-taksonomiatietojen osalta haastattelimme yrityksen johtoa ja taksonomiatietojen raportoinnin kannalta
avainasemassa olevia henkilöitä selvittääksemme miten taksonomiakelpoiset toiminnot on tunnistettu,
hankimme haastatteluja tukevaa evidenssiä ja täsmäytimme raportoidut EU-taksonomiatiedot taustalaskemiin
ja soveltuvin osin konserniraportointiin.
—
Arvioimme ESRS kestävyysraportointistandardien raportointia koskevien periaatteiden soveltamista
kestävyystietojen esittämisessä.
Helsingissä 13. helmikuuta 2025
KPMG OY AB
Kestävyystarkastusyhteisö
Henrik Holmbom
KRT
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 187
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Huhtamäki Oyj:n ESEF-
tilinpäätöksestä
Huhtamäki Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Huhtamäki Oyj:n (y-tunnus
0140879-6) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 5493007050SJVMXN6L29-2024-
12-31-0-fi.zip tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten,
että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
—
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
—
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
—
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen
laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on
suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin
mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös
merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi-antostandardin ISAE 3000
mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
—
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-
merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
—
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin
merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
—
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen
riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen
sääntelystandardin vaatimuksista.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 188
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Huhtamäki Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
5493007050SJVMXN6L29-2024-12-31-0-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin
vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Huhtamäki Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on annettu
tilintarkastuskertomuksellamme
päivätty
13.2.2025.
Tällä
raportilla
emme
anna
konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 10. maaliskuuta 2025
KPMG OY AB
Henrik Holmbom
KHT
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 189
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
IFRS:n mukaiset tunnusluvut
Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos (EPS) =
Tilikauden voitto – määräysvallattomien omistajien osuus
Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä
Emoyhtiön omistajille kuuluva laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen
tulos (laimennettu EPS) =
Laimennettu tilikauden voitto – määräysvallattomien omistajien osuus
Laimennettu ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Käyttökate =
Liikevoitto + poistot
Osinkotuotto =
100 x Osakekohtainen osinko
Tilikauden päätöskurssi 31.12
Oma pääoma osaketta kohti =
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Ulkona olevien osakkeiden kappalemäärä kauden lopussa
P/E luku =
Tilikauden päätöskurssi 31.12.
Osakekohtainen tulos
Osakkeiden markkina-arvo =
Ulkona olevien osakkeiden kappalemäärä 31.12. x vastaava päätöskurssi
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) =
100 x (Voitto ennen veroja + korkokulut + muut rahoituskulut) (12 kk liukuva)
Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin)
Oman pääoman tuotto (ROE) =
100 x Tilikauden voitto (12 kk liukuva)
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin)
Velkaantumisaste (gearing) =
Korolliset nettovelat
Oma pääoma yhteensä
Omavaraisuusaste =
100 x Oma pääoma yhteensä
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Current ratio =
Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikaiset velat
Korkokate =
Liikevoitto
+
poistot
ja
arvonalentumiset
Nettokorkokulut
Sidotun
pääoman
tuotto (RONA) =
100
x
Liikevoitto
(12
kk liukuva)
Nettovarat (12 kk liukuva)
Operatiivinen rahavirta =
Oikaistu liikevoitto + poistot (sisältäen arvonalennukset) – investoinnit +
käyttöomaisuuden
myynnit +/- vaihto-omaisuuden, myyntisaamisten ja ostovelkojen muutos
Vapaa rahavirta =
Liiketoiminnan nettorahavirta – investoinnit + käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitulot
Liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu =
Liikevaihdon kasvu ilman valuuttakurssimuutoksia, hankintoja ja yritysmyyntejä
Yllä kerrottujen IFRS:n mukaisten ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen lisäksi Huhtamäki saattaa käyttää raporteissaan oikaistuja tunnuslukuja, jotka on
johdettu IFRS:n mukaisista tai vaihtoehtoisista tunnusluvuista lisäämällä tai vähentämällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Oikaistut
tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja, vaan niitä käytetään IFRS-tunnuslukujen lisäksi.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 190
Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys
Huhtamäki 2020–2024
milj. euroa
2024
2023
2022
2021
2020
Liikevaihto
4 126,3
4 168,9
4 479,0
3 574,9
3 301,8
Liikevaihdon kasvu (%)
-1,0
-6,9
25,3
8,3
-2,9
Ulkomainen liikevaihto
4 070,3
4 108,7
4 416,3
3 523,1
3 252,5
Käyttökate
595,6
621,2
614,9
469,6
464,5
Käyttökate liikevaihdosta (%)
14,4
14,9
13,7
13,1
14,1
Liikevoitto
372,3
380,9
405,3
296,0
265,3
Liikevoitto liikevaihdosta (%)
9,0
9,1
9,0
8,3
8,0
Voitto ennen veroja
300,5
312,0
352,1
263,0
237,1
Voitto ennen veroja liikevaihdosta (%)
7,3
7,5
7,9
7,4
7,2
Tilikauden voitto
231,8
225,2
285,4
202,7
183,7
Oma pääoma
2 124,1
1 924,9
1 922,2
1 597,2
1 364,5
Sijoitetun pääoman tuotto (%)
10,8
10,9
11,4
10,6
10,3
Oman pääoman tuotto (%)
11,6
11,8
15,7
13,9
12,9
Omavaraisuusaste (%)
43,5
41,3
39,9
35,4
38,1
Velkaantumisaste
0,57
0,67
0,77
0,95
0,64
Current ratio
1,52
1,60
1,50
1,22
1,42
Korkokate
8,30
9,01
11,56
14,25
15,44
Investoinnit
247,9
318,7
318,5
259,4
223,5
Investoinnit liikevaihdosta (%)
6,0
7,6
7,1
7,3
6,8
Tutkimus ja tuotekehitys
34,7
36,0
30,6
25,7
20,7
Tutkimus ja tuotekehitys liikevaihdosta (%)
0,8
0,9
0,7
0,7
0,6
Osakkeenomistajia (31.12.)
51 783
53 834
50 150
43 744
35 764
Henkilöstö (31.12.)
17 794
17 910
18 927
19 564
18 227
Tärkeimmät valuuttakurssit euroissa
2024
2023
Tulos-
2024
Tulos-
2023
laskelma
Tase
laskelma
Tase
Australian dollari
AUD
1,6398
1,6756
1,6282
1,6246
Englannin punta
GBP
0,8467
0,8295
0,8700
0,8706
Intian rupia
INR
90,5473
89,2685
89,3132
92,4490
Thaimaan baht
THB
38,1879
35,6400
37,6253
37,9990
Yhdysvaltain dollari
USD
1,0824
1,0444
1,0815
1,1114
Etelä-Afrikan randi
ZAR
19,8353
19,5691
19,9453
20,6003
Valuuttojen kuukauden lopun muunnoskurssit ovat kuukauden viimeistä arkipäivää edeltävän päivän kursseja, johtuen Euroopan
keskuspankin (EKP) euroviitekurssien julkaisuajankohdan muutoksesta.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 191
Osake ja osakkeenomistajat
Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiöllä ei ole voimassaolevaa optio-
ohjelmaa tai muita ohjelmia, joiden perusteella voidaan antaa erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat merkitsemään yhtiön
osakkeita.
Yhtiön yhtiöjärjestyksen 11 §:ssä on määräys yhtiön osakkeenomistajan lunastusvelvollisuudesta. Yhtiön hallituksen
jäsenten ja toimitusjohtajan valitsemisesta määrätään yhtiöjärjestyksen 4, 5 ja 8 §:issä.
Yhtiön 25.4.2024 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin myöntää yhtiön hallitukselle valtuutukset:
(i) päättää omien osakkeiden hankkimisesta ja (ii) päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien
antamisesta. Valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään
30.6.2025 asti.
Eräät yhtiön rahoitukseen liittyvät sopimukset ja eräiden merkittävimpien asiakkaiden kanssa tehdyt toimitussopimukset
sisältävät ehtoja, joiden mukaan sopimuksen voimassaolo voi päättyä, jos määräysvalta yhtiössä vaihtuu julkisen
ostotarjouksen seurauksena.
Osakekohtaiset tunnusluvut
2024
2023
2022
2021
2020
Osakekohtainen tulos
EUR
2,14
1,97
2,65
1,91
1,69
Laimennettu osakekohtainen tulos
EUR
2,13
1,97
2,64
1,91
1,69
Osinko
EUR
1,10
1
1,05
1,00
0,94
0,92
Osinko/voitto osaketta kohti
%
51,4
1
53,2
37,8
49,3
54,3
Osinkotuotto
%
3,2
1
2,9
3,1
2,4
2,2
Oma pääoma osaketta kohti
EUR
19,45
17,59
17,65
14,57
12,31
Osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen kappalemäärä
104 712 538
2
104 497 300
104 364 676
104 360 114
104 349 676
Osakkeiden osakeantikorjattu kappalemäärä vuoden lopussa
104 760 700
2
104 538 181
104 364 676
104 364 676
104 349 676
P/E luku
16,0
18,6
12,1
20,4
24,9
Osakkeiden markkina-arvo 31.12.
milj. euroa
3 580,7
2
3 839,7
3 339,7
4 058,7
4 409,8
Osakkeen vaihto Nasdaq Helsinki Oy:ssä
kpl
34 812 979
3
43 440 333
61 712 620
50 514 600
59 337 954
Osakkeen vaihto vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla
kpl
78 202 381
4
152 289 963
161 291 609
99 597 314
92 820 000
Osakkeen vaihto yhteensä
kpl
113 015 360
195 730 296
223 004 229
150 111 914
152 157 954
Suhteessa osakkeiden keskimääräiseen kappalemäärään
%
107,9
2
187,3
213,7
143,8
145,8
Osakekurssin kehitys
Alin vaihtokurssi
EUR
32,88
28,45
26,41
36,57
23,48
Ylin vaihtokurssi
EUR
40,16
37,20
39,94
45,93
46,62
Päätöskurssi 31.12.
EUR
34,18
36,73
32,00
38,89
42,26
1
2024: Hallituksen ehdotus
2
Osakeantikorjattuna ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet vähennettynä.
3
Lähde: Nasdaq Helsinki Oy
4
Lähde: Refinitiv Eikon
Ks. myös liitetieto 2.7. Osakekohtainen tulos.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 192
Omistusjakauma omistettujen osakkeiden määrän perusteella 31.12.2024
Omistajien
Osuus osakkeen-
Osakkeiden
Osuus
Osakkeiden määrä
lukumäärä
omistajista %
määrä
osakkeista %
1–100
29 006
56,0 %
1 135 058
1,1 %
101–1 000
18 885
36,5 %
6 620 201
6,1 %
1 001–10 000
3 619
7,0 %
9 108 292
8,5 %
10 001–100 000
237
0,5 %
6 292 517
5,8 %
100 001–1 000 000
40
0,1 %
13 903 451
12,9 %
Yli 1 000 000
8
0,0 %
70 633 006
65,6 %
Yhteensä
51 795
107 692 525
99,9 %
Yhteistilillä
67 860
0,1 %
Liikkeeseenlaskettu määrä
107 760 385
100,0 %
Omistusjakauma sektoreittain 31.12.2024
Osakkaiden
Sektori
määrä
%
Hallintarekisteröityjä
45 940 053
42,6 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
17 045 289
15,8 %
Kotitaloudet
16 592 926
15,4 %
Julkisyhteisöt
12 587 080
11,7 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
8 649 790
8,0 %
Yritykset
6 622 272
6,2 %
Ulkomaalaiset
255 115
0,2 %
Yhteistilillä
67 860
0,1 %
Liikkeeseenlaskettu määrä
107 760 385
100,0 %
Suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat 31.12.2024
1
Osake- ja
Nimi
äänimäärä
%
Suomen Kulttuurirahasto Sr
11 319 080
10,5 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
4 975 720
4,6 %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
3 863 236
3,6 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
1 751 000
1,6 %
Valtion Eläkerahasto
1 100 000
1,0 %
Holding Manutas Oy
925 000
0,9 %
Security Trading Oy
925 000
0,9 %
OP-Suomi
835 800
0,8 %
Svenska Litteratursällskapet i Finland
763 500
0,7 %
Yhteensä
26 458 336
24,6 %
1
Lukuun ottamatta emoyhtiön hallussa olevia 2 999 685 omaa osaketta, jotka edustavat 2,8 % osakkeiden kokonaismäärästä.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 193
OSAKKEENOMISTAJIEN JAKAUMA SEKTOREITTAIN 31.12.2024
Viereinen lista sisältää ainoastaan suorat omistukset ja perustuu Euroclear Finland Oy:ltä saatuihin tietoihin. Lista ei
kuitenkaan sisällä emoyhtiön hallussa olevia 2 999 685 omaa osaketta, jotka edustavat 2,8 % osakkeiden
kokonaismäärästä. Myöskään hallintarekisteröidyt omistukset, jotka voivat olla merkittäviä, eivät sisälly listaan.
31.12.2024 hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus Huhtamäki Oyj:n osakkeista oli 43 %.
HUHTAMÄEN OSAKEKURSSIN KEHITYS 1. TAMMIKUUTA 2020–31. JOULUKUUTA 2024
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 | 194
KUUKAUSITTAINEN OSAKEVAIHTO, NASDAQ HELSINKI 2020–2024
MARKKINA-ARVO JA OMA PÄÄOMA 2020–2024