74370031Y7RK5H88CQ48-2022-12-31-fi

Tilinpäätös 2022

Sisällysluettelo


HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 ..................................			3	3.	Investoinnit, yrityshankinnat ja -myynnit ....................	48		5.5.	Rahoitusriskien hallinta ....................................................	77
KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) *) ...................................................			27	3.1.	Liikearvo ...............................................................................	48		5.6.	Johdannaisinstrumentit ...................................................	81
	Konsernin tuloslaskelma .............................................................		27	3.2.	Muut aineettomat hyödykkeet ........................................	50		6.	Konsernirakenne ................................................................	83
	Konsernin laaja tuloslaskelma ...................................................		27	3.3.	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ........................	52		6.1.	Lähipiiri .................................................................................	83
	Konsernin tase ...............................................................................		28	3.4.	Vuokrasopimukset ..............................................................	54		6.2.	Konsernin tytäryritykset ja osakkuusyritykset ...........	85
	Konsernin rahavirtalaskelma .....................................................		29	3.5.	Muut osakkeet .....................................................................	56		7.	Taseen ulkopuoliset erät .................................................	87
	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ................		30	3.6.	Myytävänä oleviksi luokitellut erät .................................	58		7.1.	Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat ..........................	87
	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ............................................		32	4.	Käyttöpääoma ja muut tase-erät ...................................	59		7.2.	Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat .......................	87
	1.	Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ...............	32	4.1.	Vaihto-omaisuus .................................................................	59	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS *) ...........................................................			88
	2.	Taloudellinen tulos ............................................................	36	4.2.	Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset .........	59	HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS JA			104
	2.1.	Segmenttitiedot ..................................................................	36	4.3.	Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat ............................	60	ALLEKIRJOITUKSET *) .......................................................................			104
	2.2.	Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut ...............................	40	4.4.	Laskennalliset verovelat ja -saamiset ...........................	61	TILINTARKASTUSKERTOMUS ..........................................................			106
	2.3.	Osakeperusteiset maksut ................................................	42	4.5.	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ja työsuhde- etuudet .................................................................................	64	ESEF-TILINPÄÄTÖKSEN VARMENNUSRAPORTTI .......................			110
	2.4.	Poistot ja arvonalentumiset .............................................	44	4.6.	Varaukset .............................................................................	68	MUU TALOUDELLINEN INFORMAATIO
	2.5.	Rahoitustuotot ja -kulut ....................................................	45	5.	Pääomarakenne ja rahoitusriskit ...................................	69		Konsernin tunnusluvut ................................................................
	2.6.	Tuloverot ..............................................................................	46	5.1.	Pääomarakenne ..................................................................	69		Tunnuslukujen laskentakaavat .................................................
	2.7.	Osakekohtainen tulos ........................................................	47	5.2.	Oma pääoma ........................................................................	71		Tunnuslukujen täsmäytys IFRS-lukuihin ................................
	2.8.	Muut laajan tuloksen erät .................................................	47	5.3.	Korolliset velat ....................................................................	72		Tuloskehitys neljännesvuosittain .............................................
				5.4.	Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin ..................	73	OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT ..........................................
							TIETOA SIJOITTAJILLE .......................................................................

*) Osa tilintarkastettua tilinpäätöstä 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 2

Hallituksen toimintakertomus 2022

Vuonna 2022 Kemira-konsernin liikevaihto kasvoi 33 % ennätykselliseen 3 569,6 miljoonaan

euroon (2 674,4). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, 27 %

korkeampien myyntihintojen johdosta, erityisesti energiaintensiivisissä sellu- ja

valkaisukemikaaleissa, mukaan lukien lipeä.

Operatiivinen käyttökate kasvoi 34 % ennätykselliseen 571,6 miljoonaan euroon (425,5) ja

parani molemmissa segmenteissä. Operatiivinen käyttökateprosentti kasvoi 16,0 %:iin (15,9 %)

johtuen toimenpiteistä voimakkaan inflaation vaikutusten lieventämiseksi. Käyttökate kasvoi

50 % ja oli 558,8 miljoonaa euroa (373,2). Operatiivisten ja raportoitujen lukujen ero selittyy

vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, jotka johtuivat pääasiassa odotetusta tappiosta

liittyen väriaineliiketoiminnan valtaosan myyntiin, Kemiran poistumisesta Venäjän markkinoilta

ja tuotantoyksikön myynnistä asiakkaalle. Operatiivinen liikevoitto kasvoi 60 % 361,6

miljoonaan euroon (225,4). Liikevoitto kasvoi 104 % ja oli 347,6 miljoonaa euroa (170,1).

Liiketoiminnan rahavirta oli 400,3 miljoonaa euroa (220,2).

Osakekohtainen tulos, laimennettu, kasvoi 114 % 1,50 euroon (0,70).

Hallitus ehdottaa vuoden 2023 yhtiökokoukselle 0,62 euron osinkoa (0,58) osakkeelta eli

yhteensä 95 miljoonaa euroa (89). Osinko ehdotetaan maksettavaksi kahdessa erässä.

AVAINLUVUT


MIlj. euroa	2022	2021	2020	Milj. euroa	2022	2021	2020
Liikevaihto	3 569,6	2 674,4	2 427,2	Sidottu pääoma*	2 238,0	1 995,0	1 964,9
Operatiivinen käyttökate	571,6	425,5	435,1	Operatiivinen sidotun pääoman tuotto*, %	16,2	11,3	12,1
Operatiivinen käyttökate, %	16,0	15,9	17,9	Sidotun pääoman tuotto*, %	15,5	8,5	11,0
Käyttökate	558,8	373,2	413,2	Liiketoiminnan rahavirta	400,3	220,2	374,7
Käyttökate, %	15,7	14,0	17,0	Investoinnit ilman yritysostoja	197,9	168,8	195,6
Operatiivinen liikevoitto	361,6	225,4	237,7	Investoinnit	197,9	169,8	198,2
Operatiivinen liikevoitto, %	10,1	8,4	9,8	Rahavirta investointien jälkeen	222,3	57,3	173,3
Liikevoitto	347,6	170,1	215,9	Omavaraisuus, % kauden lopussa	46,2	42,8	43,2
Liikevoitto, %	9,7	6,4	8,9	Osakekohtainen oma pääoma, euroa	10,89	8,68	7,80
Tilikauden voitto	239,7	115,2	138,0	Velkaantuneisuus, % kauden lopussa	45,8	63,3	63,0
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa	1,50	0,70	0,86	Henkilömäärä keskimäärin	4 936	4 947	5 038

*12 kuukauden liukuva keskiarvo (Sidotun pääoman tuotto, % perustuu liikevoittoon)

Ellei toisin mainita, tässä raportissa esitetyt vertailut liittyvät vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon.

Kemira esittää tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja (vaihtoehtoiset tunnusluvut), joita ei ole määritelty IFRS-standardissa.

Kemira uskoo pääomamarkkinoiden ja Kemiran johdon seuraamien vaihtoehtoisten tunnuslukujen, kuten liikevaihdon

kasvu paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien (=orgaaninen kasvu), käyttökate, operatiivinen

käyttökate, operatiivinen liikevoitto, rahavirta investointien jälkeen ja velkaantumisaste, antavan hyödyllistä ja

vertailukelpoista tietoa Kemiran liiketoiminnan kehityksestä ja taloudellisesta tilanteesta. Tietyt vaihtoehtoiset

tunnusluvut ovat myös palkitsemisen tuloskriteerejä.

Kemiran esittämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään vastaavista IFRS-tunnusluvuista, ja niitä tulee

lukea yhdessä lähinnä vastaavien IFRS-tunnuslukujen kanssa. Tunnuslukujen laskentakaavat ovat luettavissa tässä

raportissa ja osoitteessa www.kemira.fi > Sijoittajat > Taloustieto. Kaikki raportin luvut on pyöristetty erikseen, minkä

seurauksena yksittäisten lukujen summat saattavat hieman poiketa esitetyistä summista.

Yllä olevien avainlukujen lisäksi konsernin taloudellista kehitystä kuvaavia tunnuslukuja on esitetty Muu taloudellinen

informaatio -osiossa kohdassa Konsernin tunnusluvut.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 3

TALOUDELLINEN TULOS 2022

Liikevaihto kasvoi 33 %. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois

lukien, kasvoi 27 %. Tämä johtui korkeammista myyntihinnoista molemmissa segmenteissä ja

kaikilla maantieteellisillä alueilla, erityisesti energiaintensiivisissä sellu- ja

valkaisukemikaaleissa, mukaan lukien lipeä. Myyntimäärät laskivat johtuen Pulp & Paper -

segmentin myyntimäärien laskusta. Industry & Water -segmentin myyntimäärät kasvoivat.


Liikevaihto	2022	2021	∆%	Orgaaninen kasvu*, %	Valuutta- kurssien vaikutus, %	Yritys- ostojen ja -myyntien vaikutus, %
Liikevaihto	milj. euroa	milj. euroa	∆%	Orgaaninen kasvu*, %	Valuutta- kurssien vaikutus, %	Yritys- ostojen ja -myyntien vaikutus, %
Pulp & Paper	2 027,7	1 559,6	+30	+24	+6	0
Industry & Water	1 541,9	1 114,8	+38	+31	+8	0
Yhteensä	3 569,6	2 674,4	+33	+27	+7	0

* Liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa yritysostot ja -myynnit pois lukien

Maantieteellisesti liikevaihto jakautui seuraavasti: EMEA (Europe, Middle East, Africa) 51 % (51

%), Americas 40 % (38 %) sekä APAC (Asia Pacific) 9 % (11 %).

Operatiivinen käyttökate kasvoi 34 % 571,6 miljoonaan euroon (425,5). Operatiivinen

käyttökate parani molemmissa segmenteissä, erityisesti Pulp & Paper -segmentissä

energiaintensiivisten sellu- ja valkaisukemikaalien korkeampien myyntihintojen johdosta,

mukaan lukien lipeä. Operatiivinen käyttökateprosentti parani 16,0 %:iin.


Varianssianalyysi, milj. euroa	1-12
Operatiivinen käyttökate, 2021	425,5
Myyntimäärät	-48,9
Myyntihinnat	+851,1
Muuttuvat kustannukset	-611,8
Kiinteät kustannukset	-72,1
Valuuttakurssimuutokset	+25,3
Muut	+2,5
Operatiivinen käyttökate, 2022	571,6


Operatiivinen käyttökate	2022	2021	∆%	2022	2021
Operatiivinen käyttökate	milj. euroa	milj. euroa	∆%	kate-%	kate-%
Pulp & Paper	348,0	244,7	+42	17,2	15,7
Industry & Water	223,7	180,8	+24	14,5	16,2
Yhteensä	571,6	425,5	+34	16,0	15,9

Käyttökate kasvoi 50 % 558,8 miljoonaan euroon (373,2). Ero operatiiviseen käyttökatteeseen

selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

johtuivat pääasiassa odotetusta tappiosta liittyen väriaineliiketoiminnan valtaosan myyntiin,

ympäristövarauksista, Kemiran poistumisesta Venäjän markkinoilta sekä tuotantoyksikön

myynnistä asiakkaalle. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät koostuivat

pääasiassa varauksesta liittyen yhden tuotantolaitoksen omistavan energiayhtiön odotettuun

vajaakäyttöön Porissa, josta Kemira omistaa enemmistön Pohjolan Voiman kautta,

vahingonkorvausta koskevan riita-asian sopimisesta, tuotantolaitosten sulkemisista sekä

uudelleenjärjestelyistä.


Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, milj. euroa	2022	2021
Käyttökatteessa	-12,8	-52,4
Pulp & Paper	-11,4	-46,5
Industry & Water	-1,4	-5,9
Poistoissa ja arvonalentumisissa	-1,2	-3,0
Pulp & Paper	-1,2	-0,1
Industry & Water	0,0	-2,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa yhteensä	-14,0	-55,4

Poistot ja arvonalentumiset kasvoivat 211,2 miljoonaan euroon (203,1) sisältäen 9,4 miljoonan

euron (12,1) hankintamenoallokaatioon liittyvät poistot.

Operatiivinen liikevoitto kasvoi 60 % edellisvuoteen verrattuna. Liikevoitto kasvoi 104 %.

Operatiivisten ja raportoitujen lukujen välinen ero selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla

erillä, jotka liittyivät pääasiassa väriaineliiketoiminnan valtaosan myyntiin,

ympäristövarauksiin, Kemiran poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä tuotantoyksikön

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 4

myyntiin asiakkaalle. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on kuvattu yllä

käyttökate -kohdassa.

Rahoituskulut, netto olivat -39,4 miljoonaa euroa (-26,7). Vertailukauden luku sisälsi 5,6

miljoonan euron voiton, mikä oli seurausta joukkovelkakirjalainojen järjestelystä. Tuloverot

olivat -68,5 miljoonaa euroa (-28,2). Raportoitu veroaste oli 22 % (20 %). Tilikauden voitto

kasvoi 108 %, pääasiassa korkeamman liikevoiton johdosta.

RAHOITUSASEMA JA RAHAVIRTA

Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuussa 2022 kasvoi 400,3 miljoonaan euroon (220,2)

pääasiassa korkeamman tilikauden voiton johdosta. Nettokäyttöpääoma kasvoi

edellisvuoteen verrattuna korkeampien varastojen ja saatavien seurauksena, mikä johtui

korkeammista raaka-ainekustannuksista sekä vahvasta liikevaihdon kasvusta.

Nettokäyttöpääoma laski kuitenkin merkittävästi vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä.

Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana Kemiran lisäeläkesäätiö Neliapila palautti

Kemiralle 10 miljoonaa euroa ylikatetta. Rahavirta investointien jälkeen oli 222,3 miljoonaa

euroa (57,3).

Korollisten velkojen määrä oli kauden lopussa 1 021,8 miljoonaa euroa (992,2) sisältäen 148,9

miljoonan euron (136,8) vuokrasopimusvelat. Konsernin korollisten velkojen,

vuokrasopimusvelat pois lukien, keskimääräinen korko oli 2,4 % (1,7 %) ja duraatio oli 22

kuukautta (29). Kiinteäkorkoisten lainojen osuus korollisten nettovelkojen kokonaissummasta

oli 83 % (80 %) vuokrasopimusvelat mukaan lukien.

Seuraavien 12 kuukauden aikana erääntyvän lyhytaikaisen velan määrä oli 183,7 miljoonaa

euroa. Rahavarat olivat joulukuun 2022 lopussa 250,6 miljoonaa euroa (142,4). Konsernilla on

400 miljoonan euron nostamaton, vuonna 2026 erääntyvä valmiusluotto. Kemira allekirjoitti

viimeisellä vuosineljänneksellä 180 miljoonan euron kahdenväliset lainasopimukset. Ne

korvasivat 150 miljoonan euron kahdenväliset lainat, jotka olisivat muuten erääntyneet vuonna

2023. Uudet lainasopimukset erääntyvät vuosina 2025 ja 2027.

Konsernin nettovelka kauden lopussa oli 771,2 miljoonaa euroa (849,8) sisältäen

vuokrasopimusvelat. Omavaraisuusaste oli 46 % (43 %) ja velkaantuneisuus oli 46 % (63 %).

Kemiran omistamien Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman osakkeiden käypä arvo nousi

123 miljoonaa euroa vuoden 2022 aikana pääasiassa korkeampien sähkön hintojen johdosta.

Sähköjohdannaisten arvo nousi 47 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Kemira altistuu valuutan transaktio- ja translaatioriskeille. Konsernin merkittävimmät

transaktioriskit syntyvät Kiinan renminbistä, Kanadan dollarista, Yhdysvaltojen dollarista ja

Ruotsin kruunusta. Vuoden lopussa Kiinan renminbimääräinen valuuttavirtariski euroa vastaan

oli vasta-arvoltaan noin 86 miljoonaa euroa keskimääräisen suojausasteen ollessa 68 %, ja

Kanadan dollarimääräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 56

miljoonaa euroa keskimääräisen suojausasteen ollessa 52 %. Vastaavasti Yhdysvaltain

dollarimääräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 54 miljoonaa euroa

keskimääräisen suojausasteen ollessa 68 %, ja Ruotsin kruunumääräinen valuuttavirtariski

euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 36 miljoonaa euroa keskimääräisen suojausasteen

ollessa 64 %. Lisäksi Kemiralle aiheutuu valuuttavirtariskiä euroa vastaan pääosin Korean

wonin, Puolan zlotyn, Norjan kruunun ja Tanskan kruunun osalta ja Yhdysvaltojen dollaria

vastaan pääosin Kanadan dollarin ja Brasilian realin osalta yhteensä vasta-arvoltaan noin 131

miljoonaa euroa.

Koska Kemiran konsernitilinpäätös laaditaan euroissa, Kemira altistuu myös valuutan

translaatioriskille siltä osin kun sen muualla kuin euroalueella sijaitsevien tytäryhtiöiden tulos-

ja tase-erät raportoidaan muissa valuutoissa kuin euroissa. Kemiran merkittävimmät

translaatioriskit tulevat Yhdysvaltain dollarista ja Kanadan dollarista. Valuuttojen

vahvistuminen suhteessa euroon kasvattaisi Kemiran liikevaihtoa ja käyttökatetta

translaatiovaikutuksen kautta.

INVESTOINNIT

Tammi-joulukuussa 2022 investoinnit ilman yritysostoja kasvoi 17 % 197,9 miljoonaan euroon

(168,8). Investoinnit jakautuivat seuraavasti: laajennusinvestoinnit 22 % (15 %),

parannusinvestoinnit 29 % (29 %) ja ylläpitoinvestoinnit 49 % (55 %).

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 5

TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS

Tammi-joulukuussa 2022 tutkimus- ja tuotekehityskulut olivat 33,4 miljoonaa euroa (28,3) eli

0,9 % (1,1 %) konsernin liikevaihdosta.

Kemiran tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on tulevan kasvun mahdollistaja, minkä lisäksi se

edistää Kemiran erottautumista kilpailijoista. Uudet tuotelanseeraukset edistävät Kemiran

asiakkaiden prosessien tehokkuutta ja vastuullisuutta sekä parantavat kannattavuutta.

Kemiran tuleva markkina-asema ja kannattavuus riippuvat sekä yhtiön kyvystä ymmärtää

asiakkaiden nykyisiä ja tulevia tarpeita ja markkinatrendejä ja vastata niihin että yhtiön kyvystä

innovoida uusia erottautuvia tuotteita ja sovelluksia.

Vuoden 2022 lopussa Kemiralla oli 401 (382) patenttiperhettä sisältäen 2 101 (1 972)

myönnettyä patenttia ja 1 026 (996) vireillä olevaa patenttihakemusta. Vuoden 2022 aikana

Kemira haki 34 (36) uutta patenttia ja käynnisti 14 uutta tuotekehitysprojektia, joista 86 %

tähtää asiakkaiden resurssitehokkuuden parantamiseen. Samaan aikaan Kemira aloitti

yhdeksän uuden tuotekehitysprojektin kaupallistamisen, mitkä kaikki edistävät

asiakasprosessien resurssitehokkuutta.

HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa oli kauden lopussa 4 902 työntekijää (2021: 4 926, 2020: 4 921).

Kemiralla oli työntekijöitä Suomessa yhteensä 756 (766), muualla EMEA-alueella 1 690 (1 750),

Americas-alueella 1 525 (1 487 ) ja APAC-alueella 931 (923).

SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA

MUIDEN KUIN TALOUDELLISTEN TIETOJEN JULKISTAMINEN

Kemira julkistaa keskeiset muut kuin taloudelliset tiedot tässä osiossa EU-direktiivin ja

Suomen kirjanpitolain vaatimusten mukaisesti. Lisätietoja muista kuin taloudellisista tiedoista

ja vastuullisuusasioista on vuosikertomuksen yleiskatsauksessa ja yritysvastuuraportissa.

Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointi perustuu Global Reporting Initiative -

viitekehykseen. Raportti on laadittu uusimpien GRI-standardien mukaisesti, ja se on

riippumattoman kolmannen osapuolen varmentama. Kemiran merkittävimmät riskit on

kuvattu erikseen riskiosiossa sivulla 19.

KUVAUS KEMIRAN LIIKETOIMINNASTA

Kemira on maailman johtavia vastuullisia kemikaaliratkaisuja runsaasti vettä käyttäville

teollisuudenaloille valmistava yhtiö. Kilpailuetumme perustuu asiakkaiden prosessi- ja

resurssitehokkuutta sekä laatua parhaiten tukeviin tuotteisiin ja asiantuntemukseen.

Kemiralla on kaksi liiketoiminta-aluetta: Pulp & Paper ja Industry & Water. Kemiralla on

toimintaa noin 40 maassa, ja sillä oli 62 tuotantolaitosta vuoden 2022 lopussa. Pulp & Paper -

liiketoiminnassa Kemira tuottaa kemiallisia ratkaisuja valkaisu-, pakkaus- sekä paino- ja

kirjoitustuotteisiin. Pulp & Paperin tärkeimmät tuoteluokat ovat valkaisukemikaalit, liimaus- ja

lujuuskemikaalit, erilaiset prosessikemikaalit ja polymeerit. Industry & Water -liiketoiminnassa

Kemira tuottaa kemiallisia ratkaisuja kunnalliseen ja teolliseen vedenkäsittelyyn sekä

energiateollisuudelle. Industry & Waterin tärkeimmät tuoteluokat ovat saostusaineet ja

polymeerit.

Kannattava kestävä kasvu on ensisijaista Kemiran strategiassa. Kestävä kehitys on

avainasemassa Kemiran strategiassa ja pitkän aikavälin menestyksessä, sillä Kemiran

asiakkaat vaativat yhä enemmän vastuullisia tuotteita. Kemira tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja,

jotka auttavat parantamaan asiakkaiden toiminnan resurssitehokkuutta. Vuonna 2022

Kemiran liikevaihdosta 53 % tuli asiakkaiden resurssitehokkuutta parantavista tuotteista.

Biohajoavuus ja kierrätettävyys ovat yhä tärkeämpiä teemoja Kemiran asiakkaille. Tämän

seurauksena uusiutuvien (mm. biopohjaisten) tuotteiden odotetaan olevan keskeinen osa

Kemiran kasvua. Kemiran biopohjaista strategiaa käsitellään tarkemmin vuosikatsauksessa.

Lisätietoa Kemiran arvonluontimallista löytyy vuosikatsauksen sivulta 8.

YRITYSVASTUUN PAINOPISTEET

Kemiralla on järjestelmälliset toimintatavat, joilla se arvioi ja käsittelee toimintojensa ja

liikesuhteidensa taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Vastuullisuustyömme perustuu jokapäiväisiin vastuullisiin käytäntöihin kaikessa

toiminnassamme. Vastuullisuuden painopistealueet perustuvat liiketoimintamallimme

olennaisimpiin vaikutuksiin sekä asiakkaiden, sijoittajien ja muiden sidosryhmien kasvaviin

odotuksiin ja sitoutumiseemme Kemiran liiketapaperiaatteisiin ja kansainvälisiin kestävän

kehityksen periaatteisiin. Kemira on allekirjoittanut YK:n Global Compact -aloitteen, ja

vastuullisuustyötämme ohjaavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Kemira on myös

sitoutunut toimimaan Responsible Care® -periaatteiden mukaisesti. Responsible Care on

kemianteollisuuden vapaaehtoinen maailmanlaajuinen sitoumus, joka edistää jatkuvaa

parantamista ympäristöasioissa, työterveydessä, työturvallisuudessa ja yleisessä

turvallisuudessa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 6

Kemiran vastuullisuustyö kulminoituu viiteen fokusalueeseen, jotka kattavat olennaisimmat

vastuullisuusnäkökohdat ja niiden vaikutukset. Nämä teemat ovat turvallisuus, ihmiset, vesi,

kiertotalous ja ilmasto. Kemira mittaa edistymistään näissä teemoissa konsernitason

keskeisillä suorituskyvyn mittareilla ja tavoitteilla, jotka hallitus hyväksyy. Yhtiön olennaisiin

vastuullisuusnäkökohtiin liittyviä johtamisprosesseja kehitetään jatkuvasti ja toteutetaan

osana integroitua johtamisjärjestelmäämme, joka on ulkoisesti sertifioitu ISO 9001:2015 laatu-,

ISO 14001:2015 ympäristö- ja ISO 45001:2018 työterveys- ja turvallisuusstandardien mukaisesti.

Kemira tarkastelee säännöllisesti myös sidosryhmiensä odotuksia ja huolenaiheita

vastuullisuuden osalta. Viimeisin olennaisuusanalyysi tehtiin vuonna 2021.

Olennaisuusanalyysin tulokset ja prosessi on kuvattu tarkemmin Kemiran

vastuullisuusraportin sivuilla 7-9.

YRITYSVASTUUN HALLINTA

Kestävä kehitys on keskeinen osa Kemiran strategiaa ja työtä johtaa vastuullisuusjohtaja, joka

raportoi konsernin kehityksestä ja vastuullisuudesta vastaavalle johtajalle. Vastuullisuustyötä

ohjaa Sustainability Steering Team -ohjausryhmä, joka kehittää Kemiran kestävän kehityksen

tavoitetasoa ja ohjaa vastuullisuusohjelmien työtä. Ohjausryhmään kuuluu useita jäseniä

strategiajohdosta liiketoiminnan ja tuotannon edustajiin, mukaan lukien useita Kemiran

johtoryhmän jäseniä. Yhtiön hallitus valvoo strategian toteuttamista sekä arvioi riskejä,

mukaan lukien ympäristöön ja yhteiskuntaan ja työllistämiseen liittyvät asiat. Vuonna 2022

yhtiön hallitus päätti sisällyttää Kemiran pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän uudelle

ansaintajaksolle 2023-2025 seuraavat vastuullisuustavoitteet: Scope 1 ja 2 -päästöjen

vähentäminen ja Kemiran biopohjaisen liikevaihdon kehittyminen.

OLENNAISET NÄKÖKOHDAT

Lisätietoa Kemiran vastuullisuudesta ja vastuullisuustavoitteiden tuloksista vuodelta 2022

löytyy sivulta 13.

Ympäristöön ja ilmastoon liittyvät asiat

Kemiran viimeisin olennaisuusanalyysi tehtiin vuonna 2021. Analyysin perusteella Kemira on

määritellyt ilmastoon, kiertotalouteen, veteen ja turvallisuuteen liittyvät aiheet

ympäristövastuunsa painopistealueiksi.

Pyrimme jatkuvasti pienentämään ilmastovaikutustamme. Vuonna 2022 Kemira sitoutui SBTi

(Science-Based Targets Initiative) -aloitteeseen ja samalla päivitti ilmastotavoitteensa.

Kemira on sitoutunut vähentämään yhteenlaskettuja Scope 1- ja Scope 2 -päästöjään 50 %:lla

vuoteen 2030 mennessä vuoden 2018 lähtötasosta 930 000 tCO2e. Tämä tavoite on linjassa

ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen, mikä on tällä hetkellä kunnianhimoisin

kriteeri ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitteiden asettamisessa. Kemiran pitkän aikavälin

pyrkimyksenä on hiilineutraalisuus vuoteen 2045 mennessä yhteenlaskettujen Scope 1- ja

Scope 2 -päästöjen osalta. Osana SBTi-sitoumusta Kemira sitoutui myös kehittämään

laskennallisen lähiajan päästötavoitteen Scope 3 päästöille Science Based Target -aloitteen

mukaisessa aikataulussa. Kemira toimittaa nämä päivitetyt tavoitteet SBTi:n vahvistettavaksi

kun ne valmistuvat, kuitenkin viimeistään vuoden 2024 alkupuolella. Kemira tekee aktiivisesti

yhteistyötä toimittajiensa kanssa löytääkseen tapoja vähentää Scope 3 -päästöjä.

Vesivarojen käytön ja suojelun osalta pyrimme pienentämään veteen liittyviä riskejä ja

hyödyntämään veteen liittyviä mahdollisuuksia. Kemira palvelee yrityksiä, jotka käyttävät

paljon vettä ja vesi on yhteinen nimittäjä Kemiran molemmille segmenteille. Vesi on Kemiralle

keskeinen strateginen teema, sillä Kemira haluaa kasvaa vedenkäsittelyssä tulevina vuosina.

Kemiran toimintojen osalta, Kemira seuraa aktiivisesti ja pyrkii jatkuvasti tehostamaan

puhtaan veden käyttöä toiminnoissaan. Vastuullisuustavoitteenamme on saavuttaa

Leadership-taso CDP:n Water Security -luokituksessa vuoden 2025 loppuun mennessä.

Kiertotalouden osalta pyrimme vähentämään jätettä ja lisäämään uusiutuvien raaka-aineiden

käyttöä. Vastuullisuustavoitteemme on vähentää loppusijoitukseen menevän tuotantojätteen

määrää 15 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 lähtötasosta. Vuonna 2020 otimme

käyttöön uuden konsernitason suorituskyvyn mittarin kasvattaa biopohjaisten tuotteiden ja

ratkaisujen liikevaihtoa 100 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon vuoteen 2030

mennessä. Liikevaihtotavoitteen lisäksi Kemira pyrkii kasvattamaan uusiutuvien ja

kierrätettyjen raaka-aineiden osuutta raaka-aineiden kokonaiskäytöstään. Tämä vähentää

luonnonvaroihin kohdistuvaa painetta ja tukee asiakkaidemme luopumista fossiilisista raaka-

aineista.

Yhteiskuntaan ja työllistämiseen liittyvät asiat

Kemira on määrittänyt ihmiset ja turvallisuuden yhteiskuntavastuunsa painopistealueiksi.

Työpaikan turvallisuuden varmistaminen on ensisijaista kaikissa toiminnoissamme. Ihmisten,

prosessien ja ympäristön turvallisuus on ratkaisevan tärkeää liiketoiminnallemme ja

asiakkaillemme. Turvallisuustavoitteemme on parantaa tapaturmataajuutta (TRIF:

työtapaturmien kokonaismäärä Kemiran työntekijöiden ja urakoitsijoiden miljoonaa työtuntia

kohti) 1,5:een vuoteen 2025 mennessä ja 1,1:een vuoteen 2030 mennessä. Vahvan

yrityskulttuurin vaaliminen ja työntekijöiden sitoutuminen ovat myös tärkeitä

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 7

menestystekijöitä. Ihmisten osalta tavoitteemme on kuulua teollisuuden alan yritysten 10 %:n

kärkijoukkoon monimuotoisuudessa ja osallisuudessa vuoteen 2025 mennessä.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Liiketapaperiaatteemme ovat Kemiran liiketoiminnan perusta. Periaatteessamme toteamme,

että olemme sitoutuneet ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteisiin sekä

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compactin

ydinsopimuksiin, ja odotamme tavarantoimittajiemme ja liikekumppaneidemme sitoutuvan

näihin periaatteisiin. Lisäksi noudatamme Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita, jotka

edellyttävät yrityksiltä asianmukaista huolellisuutta ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja

kunnioittamiseksi. Meillä on julkinen julkilausuma orjuudesta ja ihmiskaupasta, jossa

lähestymistapamme ihmisoikeuskysymyksiin hahmotellaan tarkemmin. Kemiran

liiketapaperiaatteissa (Code of Conduct for Business Partners, CoC-BP), jota Kemiran

vastuullisuus- ja EHSQ-politiikka tukee, liikekumppaneille määritetään vastuullisen

liiketoiminnan periaatteet, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ihmisarvoisten työolojen

tarjoaminen sekä ympäristövastuu. Kemiran viimeisin ihmisoikeusvaikutusten arviointi

suoritettiin vuonna 2021, jotta voidaan tunnistaa ihmisoikeusvaikutukset koko Kemiran

toiminnassa ja arvoketjussa. Kemiralla on ihmisoikeusneuvosto, joka valvoo ja kehittää

Kemiran ihmisoikeuksiin liittyviä prosesseja. Lisää tietoa Kemiran suhtautumisesta

ihmisoikeuksiin löytyy Kemiran vastuullisuusraportista.

Korruption ja lahjonnan vastaisuus

Kemiran korruption vastaiset periaatteet sisältyvät liiketapaperiaatteisiimme. Kemira ei

hyväksy vilpillisiä tai lahjontatarkoituksessa tehtyjä suoria tai välillisiä maksuja asiakkaille,

valtion virkailijoille tai kolmansille osapuolille. Tämä koskee esimerkiksi voitelurahoja,

epäasiallisia lahjoja, kestitsemistä, palvelurahoja, palveluksia, lahjoituksia ja muuta

epäasiallista varojen siirtoa. Teemme yhteistyötä vain hyvämaineisten myyntiedustajien ja

muiden kolmansien osapuolien kanssa, jotka ovat sitoutuneet vastustamaan korruptiota ja

lahjontaa samalla tavalla. Liiketapaperiaatteisiin liittyvä koulutus on pakollista kaikille

työntekijöille. Periaatteiden noudattaminen varmistetaan neuvonnalla, seurannalla ja

raportoinnilla. Työntekijät voivat ilmoittaa mahdollisista liiketapaperiaatteiden rikkomuksista

ja muista huolenaiheistaan Ethics & Compliance -ilmoituskanavan kautta. Pakollista lahjonnan

vastaista koulutusta järjestetään valikoiduille henkilöstöryhmille, joiden työ edellyttää Kemiran

korruption vastaisten periaatteiden perusteellista ymmärtämistä. Tietoisuutta korruption

torjunnasta lisätään kaikille työntekijöille tarkoitetulla liiketapaperiaatteita koskevalla

koulutuksella. Kemira on tehnyt eettisyyttä ja vaatimustenmukaisuutta koskevan

riskinarvioinnin, jolla kartoitettiin korruptioon ja lahjontaan liittyviä riskejä yhtiön toiminnoissa.

Vuonna 2022 ei ollut vahvistettuja korruptiotapauksia.

EU-TAKSONOMIA

Euroopan unionin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöt nollaan vuoteen

2050 mennessä. Euroopan unioni on ottanut käyttöön EU-taksonomian (luokitusjärjestelmän),

joka ohjaa toimintaa kasvihuonekaasupäästöjä vähentävään toimintaan ja sitouttaa yksityisen

sektorin entistä vahvemmin vihreään siirtymään. EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä, joka

määrittää ympäristön kannalta kestävän liiketoiminnan. Taksonomian tavoitteena on luokitella

taloudelliset toiminnot sen perusteella, miten ne edistävät seuraavaa kuutta

ympäristötavoitetta: 1) ilmastonmuutoksen hillintä, 2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, 3)

vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, 4) siirtyminen kiertotalouteen,

5) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen ja 6) biologisen

monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. EU-taksonomia kehittyy

jatkuvasti, eikä se vielä sisällä kaikkia kuutta ympäristötavoitetta eikä kaikkea taloudellista

toimintaa. Taksonomian kaksi ensimmäistä tavoitetta, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen

sopeutuminen, kattavat taloudelliset toiminnot, jotka ovat päästöintensiivisimpiä ja/tai joilla

on suurin kyky vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen

sopeutumiseen. Vuodelta 2022 yrityksiä vaaditaan raportoimaan, mikä osuus niiden

liikevaihdosta, pääomamenoista (CapEx) ja toimintamenoista (OpEx) on EU-taksonomian

kahden ensimmäisen ympäristötavoitteen, ilmastonmuutoksen hillinnän ja

ilmastonmuutokseen sopeutumisen, osalta luokitusjärjestelmäkelpoista ja -mukaista. *

Valmistava teollisuus, johon Kemiran katsotaan kuuluvan, on suurelta osin EU-taksonomian

nykylainsäädännön ulkopuolella. Tällä hetkellä se sisältää pääasiassa perusmateriaalien ja

vain joidenkin kemikaalien kuten kloorin, soodan ja vedyn valmistuksen. Kemira puolestaan

tuottaa enimmäkseen erikoiskemikaaleja ja siksi sen nykyiset kelpoisuus- ja mukaisuusluvut

ovat alhaiset. Kemian alan, mukaan lukien Kemira, odotetaan sisällytettävän laajemmin

tavoitteisiin 3-6.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 8

LASKENTAPERIAATTEET

Kolme taloudellista indikaattoria liikevaihto, pääomamenot (CapEx) ja toimintamenot (OpEx),

on raportoitava EU-taksonomian mukaisesti. Nämä indikaattorit määritellään EU-

taksonomiassa, ja määritelmät poikkeavat pääomamenojen ja toimintamenojen IFRS-

määritelmistä. Kemira on laskenut taloudelliset indikaattorit EU-taksonomian määritelmien

perusteella ja tulkinnut EU-taksonomia-asetuksia konservatiivisesti. EU-taksonomia edellyttää

myös yrityksiä ilmoittamaan, kuinka ne ovat välttäneet taloudellisten toimintojensa

kaksinkertaisen laskennan. Kemira on välttänyt kaksinkertaisen laskennan varmistamalla, että

liikevaihto, pääomamenot (CapEx) ja toimintamenot (OpEx) on allokoitu vain kerran

taksonomiatoimintoihin ja vain yhteen ympäristötavoitteeseen - ilmastonmuutoksen

hillintään.

KEMIRAN TAKSONOMIAKELPOISET JA -MUKAISET TALOUDELLISET TOIMINNOT

(YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY SEURAAVILLA SIVUILLA)


Keskeiset suorituskyvyn mittarit	Liikevaihto yhteensä milj. euroa	Taksonomia- kelpoisten taloudellisten toimintojen osuus (%)	Ei- taksonomia- kelpoisten taloudellisten toimintojen osuus (%)	Taksonomian- mukaisten taloudellisten toimintojen osuus (%)	Ei- taksonomian- mukaisten taloudellisten toimintojen osuus (%)
Liikevaihto	3569,6	0	100	0	100
Pääomamenot (CapEx) EU-taksonomian määritelmän mukaisesti	243,5	0	100	0	100
Toimintamenot (OpEx) EU-taksonomian määritelmän mukaisesti	106,3	0	100	0	100

Liikevaihto tarkoittaa samaa EU-taksonomiassa ja Kemiran taloudellisessa raportoinnissa. Pääomamenot (CapEx) EU-

taksonomian määritelmän mukaisesti tarkoittavat samaa kuin Kemiran raportoimat investoinnit, joihin on lisätty

käyttöoikeusomaisuuserät. Toimintamenot (OpEx) EU-taksonomian määritelmän mukaisesti tarkoittavat samaa kuin

suorat tutkimus, kehitys ja kunnossapitokulut. Lisätietoja liikevaihdosta löytyy tilinpäätöksen kohdasta 2.1,

investoinneista kohdasta 3 ja toimintamenoista kohdasta 2.2.

Liikevaihto. Kemiran luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto koostui pääasiassa teollisista

sivutuotteista, kuten vedystä ja kaukolämpöön myydystä hukkalämmöstä. Kemiran tuottaman

hukkalämmön liikevaihto on taksonomian mukaista. Vedyn liikevaihto ei puolestaan ole

taksonomian mukaista, johtuen puuttuvista elinkaariarvioista EU-taksonomian edellyttämässä

muodossa.

Pääomamenot. Kemiralla ei ollut liikevaihtoon liittyviä pääomamenoja, koska

taksonomiakelpoinen liikevaihto koostui Kemiran tuotannon sivutuotteista, joihin Kemira ei

erikseen kohdista pääomamenoja. Kemira on myös arvioinut yksittäisiä

pääomamenotoimenpiteitä, joiden avulla kohteena olevasta toiminnosta voidaan tehdä

vähähiilisiä tai voidaan vähentää kasvihuonepäästöjä. Kemira tunnisti näitä pääomamenoja 1,2

miljoonaa euroa vuodelta 2022 ja ne liittyivät sähköautoihin.

Liiketoimintojen toimintamenot.

Kemiralla ei ollut liikevaihtoon liittyviä liiketoimintojen toimintamenoja, koska

taksonomiakelpoinen liikevaihto koostui Kemiran tuotannon sivutuotteista, joihin Kemira ei

erikseen kohdista liiketoiminnan toimintamenoja. Kemira on lisäksi arvioinut yksittäisiä

toimintamenotoimenpiteitä, joiden avulla kohteena olevasta toiminnosta voidaan tehdä

vähähiilisiä tai voidaan vähentää kasvihuonepäästöjä. Kemira ei tunnistanut olennaisia

tämänkaltaisia toimintamenoja vuodelta 2022.

*Taksonomiakelpoisuus tarkoittaa, että toiminto on kuvattu taksonomiassa, mikä on osoitus siitä, että toiminnolla voi olla

merkittävä vaikutus yhteen taksonomian kuudesta ympäristötavoitteesta Taksonomianmukaisuus tarkoittaa, että

toiminta on ympäristöystävällista EU-taksonomian kriteeristön mukaisesti. Taloudellisten toimintojen katsotaan olevan

EU-taksonomian mukaisia, kun ne:

•edistävät merkittävästi yhtä edellä mainituista kuudesta tavoitteesta ja täyttävät tietyt tekniset

arviointikriteerit

•eivät aiheuta merkittävää haittaa minkään muun edellä mainitun tavoitteen saavuttamiselle

•ovat ihmisoikeuksia, verotusta, korruptiota ja reilua kilpailua koskevien vähimmäistason suojatoimien mukaisia

Kemira on arvioinut taksonomiakelpoisen liikevaihtonsa yllä olevien kategorioiden perusteella ja määritellyt, mitkä

taksonomiakelpoiset toiminnot ovat myös taksonomianmukaisia toimintoja. Vuonna 2022 Kemira arvioi vähimmäistason

suojatoimia suhteessa EU-taksonomiaraportiiin koskien ihmisoikeuksia, verotusta, korruptiota ja reilua kilpailua.

Tarkastelun tuloksena Kemira arvioi toimintojensa konsernitasolla olevan EU-taksonomian vähimmäistason suojatoimien

mukaisia.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 9

LIIKEVAIHTO

Merkittävän edistämisen kriteeri

Ei merkittävää haittaa -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Absoluuttinen

liikevaihto (3)

Osuus liikevaihdosta

(4)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen(6)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (7)

Kiertotalous (8)

Ympäristön

pilaantuminen (9)

Biologinen

monimuotoisuus ja

ekosysteemit (10)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (12)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (13)

Kiertotalous (14)

Ympäristön

pilaantuminen (15)

Biologinen

monimuotoisuus ja

ekosysteemit (16)

Vähimmäistason

suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän

mukainen osuus

liikevaihdosta, vuosi

2022 (18)

Luokitusjärjestelmän

mukainen osuus

liikevaihdosta, vuosi

2021 (19)

Luokka

(mahdollistava

toiminta) (20)

Luokka

(siirtymätoiminta) (21)

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi(t)

(2)

milj.

euroa

K/E

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT %

A.1. Ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

4.25 Lämmön/jäähdytyksen tuotanto

hukkalämmöstä

D35.30

8,1

0,2 %

100 %

0 %

0,2 %

Ympäristön kannalta kestävistä

(luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista

saatu liikevaihto (A.1)

8,1

0,2 %

100 %

0 %

0,2 %

A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät

(muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

3.10 Vedyn valmistus

C20.11

4,8

0,1 %

Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei

ympäristön kannalta kestävät (muut kuin

luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (A.2)

4,8

0,1 %

Total (A.1 + A.2)

12,9

0,4 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET

TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista

saatu liikevaihto (B)

3 556,7

99,6 %

Total (A + B)

3 569,6

100,0 %

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 10

PÄÄOMAMENOT

Merkittävän edistämisen kriteeri

Ei merkittävää haittaa -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Pääomamenot

yhteensä (3)

Osuus

pääomamenoista (4)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen(6)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (7)

Kiertotalous (8)

Ympäristön

pilaantuminen (9)

Biologinen

monimuotoisuus ja

ekosysteemit (10)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (12)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (13)

Kiertotalous (14)

Ympäristön

pilaantuminen (15)

Biologinen

monimuotoisuus ja

ekosysteemit (16)

Vähimmäistason

suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän

mukainen osuus

pääomamenoista,

vuosi 2022 (18)

Luokitusjärjestelmän

mukainen osuus

pääomamenoista,

vuosi 2021 (19)

Luokka

(mahdollistava

toiminta) (20)

Luokka

(siirtymätoiminta) (21)

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi(t)

(2)

milj.

euroa

K/E

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT %

A.1. Ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

4.25 Lämmön/jäähdytyksen tuotanto

hukkalämmöstä

D35.30

0,0

0,0 %

100 %

0 %

0,0 %

Ympäristön kannalta kestävien

(luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen

pääomamenot (A.1)

0,0

0,0 %

100 %

0 %

0,0 %

A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät

(muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

3.10 Vedyn valmistus

C20.11

0,0

0,0 %

6.5 Kuljetus moottoripyörillä, henkilöautoilla ja

kevyillä hyötyajoneuvoilla

N77.1.1

1,2

0,5%

Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei

ympäristön kannalta kestävät (muut kuin

luokitusjärjestelmän mukaiset) pääomamenot

(A.2)

1,2

0,5 %

Total (A.1 + A.2)

1,2

0,5 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET

TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen

pääomamenot (B)

242,3

99,5 %

Total (A + B)

243,5

100,0 %

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 11

LIIKETOIMINTOJEN TOIMINTAMENOT

Merkittävän edistämisen kriteeri

Ei merkittävää haittaa -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Toimintamenot

yhteensä (3)

Osuus

toimintamenoista (4)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen(6)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (7)

Kiertotalous (8)

Ympäristön

pilaantuminen (9)

Biologinen

monimuotoisuus ja

ekosysteemit (10)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (12)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (13)

Kiertotalous (14)

Ympäristön

pilaantuminen (15)

Biologinen

monimuotoisuus ja

ekosysteemit (16)

Vähimmäistason

suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän

mukainen osuus

toimintamenoista,

vuosi 2022 (18)

Luokitusjärjestelmän

mukainen osuus

toimintamenoista,

vuosi 2021 (19)

Luokka

(mahdollistava

toiminta) (20)

Luokka

(siirtymätoiminta) (21)

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi(t)

(2)

milj.

euroa

K/E

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT %

A.1. Ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

4.25 Lämmön/jäähdytyksen tuotanto

hukkalämmöstä

D35.30

0,0

0,0 %

100 %

0 %

0,0 %

Ympäristön kannalta kestävien

(luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen

toimintamenot (A.1)

0,0

0,0 %

100 %

0 %

0,0 %

A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät

(muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

3.10 Vedyn valmistus

C20.11

0,0

0,0 %

6.5 Kuljetus moottoripyörillä, henkilöautoilla ja

kevyillä hyötyajoneuvoilla

N77.1.1

0,0

0,0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei

ympäristön kannalta kestävät (muut kuin

luokitusjärjestelmän mukaiset) toimintamenot

(A.2)

0,0

0,0 %

Total (A.1 + A.2)

0,0

0,0 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET

TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen

toimintamenot (B)

106,3

100,0 %

Total (A + B)

106,3

100,0 %

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 12

VASTUULLISUUS

Kemiran vastuullisuustyö kattaa taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset aiheet, ja sitä

ohjaavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goal, SDG).

Keskitymme seuraaviin tavoitteisiin: puhdas vesi ja sanitaatio (SDG6), ihmisarvoista työtä ja

talouskasvua (SDG8), vastuullista kuluttamista (SDG12) ja ilmastotekoja (SDG13). Lisätietoa

Kemiran vastuullisuudesta löytyy vuoden 2022 englanninkielisestä vastuullisuusraportista.

VASTUULLISUUDEN PÄÄKOHDAT 2022

TURVALLISUUS

Vuonna 2022 tehtiin systemaattista työtä sellaisen kulttuurin vahvistamiseksi, jossa ihmiset

edistävät aktiivisesti turvallisuutta sekä tunnistavat ja korjaavat vaarallisia

käyttäytymismalleja. Kemiran turvallisuuskehitys paranikin hieman vuoteen 2021 verrattuna ja

TRIF* oli 2,6. Turvallisuuskehitys parani selvästi loppuvuotta kohti ja Q4/2022 TRIF* oli 1,7.

*TRIF = total recordable injury frequency per million hours, työtapaturmien kokonaismäärä miljoonaa työtuntia kohti,

Kemira + alihankkijat

IHMISET

Kemiran pitkän aikavälin tavoitteena on kuulua monimuotoisuudessa ja osallisuudessa

teollisuuden alan korkeimman 10 % joukkoon vuoteen 2025 mennessä. Kemiran

monmuotoisuus- ja osallisuusindeksi parani 2 %-yksikköä vuonna 2022 ja Kemira pystyi

kaventamaan eroa kohderyhmään. Kemira päätyi hieman teollisuuden alan parhaimman 25

%:n alapuolelle. Työympäristön monimuotoisuutta ja osallisuutta edistääkseen Kemiralla oli

useita aloitteita aiheesta vuoden aikana: koulutusta esihenkilöille ja uusia henkilöstön

vertaisryhmiä; Women's Network ja KemPride.

KIERTOTALOUS

Biopohjaisen strategian edistäminen jatkui ja uusi Growth Accelerator -yksikkö perustettiin

nopeuttamaan uusien biopohjaisten tuotteiden kaupallistamista. Lisäksi Kemira solmi moni-

vuotisen sopimuksen Danimer Scientificin kanssa biopohjaisten päällysteiden kehittämisestä

ja kaupallistamisesta. Kemira jatkoi toimipaikkakohtaista työtä jätteiden vähentämismahdolli-

suuksien kartoittamiseksi. Jäteintensiteetti nousi hieman edellisvuoteen verrattuna.

VESI

Kemira päivitti vastuullisuustavoitteen veden osalta Q1 2022 ja pyrkii saavuttamaan

vedenkäsittelyn korkeimman (Leadership, A) tason CDP:n Water Security -luokituksessa

vuoden 2025 loppuun mennessä. Kemira sai arvion B CDP Water Security -arvioinnissa vuonna

2022. Arvion mukaan Kemiran vesien hallinta kokonaisuudessaan parani vuoteen 2021 nähden.

ILMASTO

Q2/2022 Kemira sitoutui Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi) ja asetti uuden

kunnianhimoisen ilmastotavoitteen vähentää Scope 1- ja 2 -päästöjään 50 %:lla vuoteen 2030

mennessä. Vuoden 2022 toisella puoliskolla Kemira työsti lyhyen aikavälin Scope 3 -päästö-

vähennystavoitetta SBTi:n vahvistettavaksi. Vuoden 2022 Scope 1 ja 2 -päästöt vähenivät noin

5 % vuoteen 2021 verrattuna. Vähennys on hieman sen tason yläpuolella, joka Kemiran pitää

saavuttaa päästäkseen päivitettyyn, vuoden 2030 ilmastotavoitteeseensa. Kemiralla on

kuitenkin käynnissä hankkeita, joiden odotetaan edelleen vähentävän päästöjä

kunnianhimoisemman tavoitteen mukaisesti.


SDG	TUNNUSLUVUT	YKSIKKÖ	2022	2021
	TURVALLISUUS		2,6	2,7
	TRIF* 1,5 vuoteen 2025 mennessä ja 1,1 vuoteen 2030 mennessä *TRIF = Työtapaturmien kokonaismäärä miljoonaa työtuntia kohti, Kemira + alihankkijat
	IHMISET		Hieman parhaimman 25 %:n alapuolella	Hieman parhaimman 25 %:n alapuolella
	Tavoitteena olla teollisuuden alalla korkeimman 10 %:n tasolla kulttuurisen monimuotoisuuden ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä vuoteen 2025 mennessä.
	KIERTOTALOUS	kg/ tuotanto- tonni	4,4	4,3
	Jäteintensiteetin** vähentäminen 15 %:lla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 lähtötasosta 4,6. Biopohjaisten tuotteiden liikevaihto > 500 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä.
	**tuotantoperäinen jäte
	VESI	Arviointi- asteikko A-D	B	B
	Tavoitteena on saavuttaa vedenkäsittelyn korkein (Leadership A) taso CDP:n Water Security -luokituksessa vuoteen 2025 mennessä.
	ILMASTO	ktCO2e	816	856
	Scope 1&2*** -päästöjen vähentäminen 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2018 lähtötasoon 930 ktCO2e verrattuna.

***Scope 1: Suorat kasvihuonekaasupäästöt Kemiran tuotantolaitoksilta, mm. energiantuotannon ja valmistusprosessien päästöt

Scope 2: Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt ostetun sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja höyryn tuotannosta ja hankinnasta

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 13

SEGMENTIT

PULP & PAPER

Pulp & Paper -segmentti auttaa ainutlaatuisen kemikaaliosaamisensa avulla massan- ja

paperinvalmistajia innovoimaan ja tehostamaan toimintaansa sekä parantamaan

lopputuotteen ominaisuuksia ja laatua. Segmentti kehittää ja myy uusia, asiakkaiden tarpeet

täyttäviä tuotteita ja pyrkii varmistamaan, että sillä on johtava valkaisukemikaalien ja

paperikoneen märänpään tuote- ja palveluvalikoima, joka keskittyy pakkauskartonkiin ja

pehmopaperiin. Pulp & Paper hyödyntää vahvaa sovellusvalikoimaansa Pohjois-Amerikassa ja

EMEA-alueella sekä rakentaa vahvaa asemaa Aasian ja Etelä-Amerikan kehittyvillä

markkinoilla.


Milj. euroa	2022	2021
Liikevaihto	2 027,7	1 559,6
Operatiivinen käyttökate	348,0	244,7
Operatiivinen käyttökate, %	17,2	15,7
Käyttökate	336,6	198,3
Käyttökate, %	16,6	12,7
Operatiivinen liikevoitto	225,7	124,3
Operatiivinen liikevoitto, %	11,1	8,0
Liikevoitto	213,1	77,7
Liikevoitto, %	10,5	5,0
Sidottu pääoma*	1 337,7	1 226,9
Operatiivinen sidotun pääoman tuotto*, %	16,9	10,1
Sidotun pääoman tuotto*, %	15,9	6,3
Investoinnit ilman yritysostoja	122,5	88,5
Investoinnit yritysostot mukaan lukien	122,5	89,5
Rahavirta investointien jälkeen	207,2	94,6

*12 kuukauden liukuva keskiarvo

Segmentin liikevaihto kasvoi 30 %. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit

pois lukien, kasvoi 24 % johtuen korkeammista myyntihinnoista kaikissa tuoteryhmissä,

erityisesti energiaintensiivisissä sellu- ja valkaisukemikaaleissa, mukaan lukien lipeä.

Myyntimäärät laskivat johtuen kysynnän pehmenemisestä loppuvuotta kohden sekä Kemiran

poistumisesta Venäjän markkinoilta.

EMEA-alueella liikevaihto kasvoi 33 % ja oli 1 088,6 miljoonaa euroa (816,8) johtuen

korkeammista myyntihinnoista kaikissa tuoteryhmissä, erityisesti energiaintensiivisissä sellu-

ja valkaisukemikaaleissa, mukaan lukien lipeä. Myyntimäärät laskivat.

Americas-alueella liikevaihto kasvoi 34 % ja oli 647,1 miljoonaa euroa (481,6). Liikevaihto

paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 20 % mikä oli seurausta

korkeammista myyntihinnoista kaikissa tuoteryhmissä. Myyntimäärät laskivat.

APAC-alueella liikevaihto kasvoi 12 % ja oli 292,0 miljoonaa euroa (261,2). Liikevaihto

paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 5 % pääasiassa

korkeampien myyntihintojen johdosta, erityisesti liimauskemikaaleissa. Myyntimäärät laskivat.

Operatiivinen käyttökate kasvoi 42 % korkeamman liikevaihdon ansiosta, erityisesti

energiaintensiivisten sellu- ja valkaisukemikaalien korkeiden markkinahintojen ansiosta,

mukaan lukien lipeä. Operatiivinen käyttökateprosentti kasvoi 17,2 %:iin korkeampien

myyntihintojen johdosta. Käyttökate kasvoi 70 %. Operatiivisten ja raportoitujen lukujen

välinen ero selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, jotka johtuivat pääasiassa

odotetusta tappiosta liittyen väriaineliiketoiminnan valtaosan myyntiin, ympäristövarauksista,

Kemiran poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä tuotantoyksikön myynnistä asiakkaalle.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vertailukaudella koostuivat varauksesta liittyen yhden

tuotantolaitoksen omistavan energiayhtiön odotettuun vajaakäyttöön Porissa, josta Kemira

omistaa enemmistön Pohjolan Voiman kautta, vahingonkorvausta koskevan riita-asian

sopimisesta CDC:n kanssa, suljettujen tuotantolaitosten kuluvarauksista sekä

uudelleenjärjestelykuluista.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 14

INDUSTRY & WATER

Industry & Water -segmentti palvelee kunnallisia ja runsaasti vettä käyttäviä teollisuudenaloja

resurssien tehokkaassa ja vastuullisessa käytössä. Vedenkäsittelyssä autamme

asiakkaitamme tehostamaan vedenkäsittelyprosessin eri vaiheita. Öljy- ja kaasuteollisuudessa

autamme tehostamaan talteenottoa nykyisistä varannoista, vähentämään veden ja energian

käyttöä sekä tehostamaan öljyhiekkojen vedenpuhdistusta.


Milj. euroa	2022	2021
Liikevaihto	1 541,9	1 114,8
Operatiivinen käyttökate	223,7	180,8
Operatiivinen käyttökate, %	14,5	16,2
Käyttökate	222,2	174,9
Käyttökate, %	14,4	15,7
Operatiivinen liikevoitto	135,9	101,2
Operatiivinen liikevoitto, %	8,8	9,1
Liikevoitto	134,5	92,4
Liikevoitto, %	8,7	8,3
Sidottu pääoma*	900,3	767,6
Operatiivinen sidotun pääoman tuotto*, %	15,1	13,2
Sidotun pääoman tuotto*, %	14,9	12,0
Investoinnit ilman yritysostoja	75,4	80,3
Investoinnit yritysostot mukaan lukien	75,4	80,3
Rahavirta investointien jälkeen	100,9	50,9

*12 kuukauden liukuva keskiarvo

Segmentin liikevaihto kasvoi 38 %. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit

pois lukien, kasvoi 31 %. Kasvu johtui pääasiassa korkeammista myyntihinnoista. Myös

myyntimäärät kasvoivat. Valuuttakursseilla oli positiivinen vaikutus.

Vedenkäsittelyliiketoiminnassa liikevaihto kasvoi 34 % korkeampien myyntihintojen johdosta.

Myyntimäärät pysyivät melko vakaina. Oil & Gas -liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 54 % 377,5

miljoonaan euroon (245,9) johtuen pääasiassa korkeammista myyntihinnoista, erityisesti

liuskeöljy- ja -kaasuliiketoiminnassa. Myös myyntimäärät kasvoivat.

EMEA -alueella liikevaihto kasvoi 34 % ja oli 746,4 miljoonaa euroa (558,9) johtuen pääasiassa

korkeammista myyntihinnoista vedenkäsittelyssä. Myyntimäärät kasvoivat Oil & Gas -

liiketoiminnan korkeampien myyntimäärien ansiosta. Vedenkäsittelyn myyntimäärät pysyivät

vakaina. Valuuttakursseilla oli positiivinen vaikutus.

Americas -alueella liikevaihto kasvoi 45 % ja oli 767,1 miljoonaa euroa (528,6). Liikevaihto

paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 30 % korkeampien

myyntihintojen johdosta sekä vedenkäsittelyssä että Oil & Gas -liiketoiminnassa.Myyntimäärät

kasvoivat Oil & Gas -liiketoiminnan johdolla, erityisesti liuskeöljy- ja -kaasuliiketoiminnassa.

APAC -alueella liikevaihto kasvoi 4 % ja oli 28,4 miljoonaa euroa (27,3).

Operatiivinen käyttökate kasvoi 24 % korkeamman liikevaihdon ansiosta, mikä puolestaan

johtui korkeammista myyntihinnoista. Lipeän korkeilla markkinahinnoilla oli myös positiivinen

vaikutus. Operatiivinen käyttökateprosentti laski 14,5 %:iin voimakkaana jatkuneiden

inflaatiopaineiden seurauksena. Käyttökate kasvoi 27 %. Ero operatiiviseen käyttökatteeseen

selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

vertailukaudella liittyivät pääasiassa organisaation uudelleenjärjestelykuluihin ja

tuotantolaitoksen sulkemiseen.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 15

EMOYHTIÖN TULOS

Kemira Oyj:n liikevaihto vuonna 2022 kasvoi 2 206,7 miljoonaan euroon (1 572,5). Käyttökate oli

220,4 miljoonaa euroa (70,8). Emoyhtiön rahoitustuotot ja -kulut olivat 172,7 miljoonaa euroa

(26,5) johtuen konserniyhtiöiden korkeammista osinkotuotoista. Tilikauden tulos oli 314,7

miljoonaa euroa (-2,9) korkeamman liikevaihdon ja rahoitustuottojen seurauksena. Investoinnit

olivat 23,2 miljoonaa euroa (42,9) ilman sijoituksia tytäryhtiöihin.

Kemira Oyj:n palveluksessa oli keskimäärin 502 (2021: 502, 2020: 501) työntekijää vuonna 2022.

KEMIRA OYJ:N OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

31.12.2022 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä oli

155 342 557. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Joulukuun 2022 lopussa Kemira Oyj:llä oli 48 403 rekisteröityä osakkeenomistajaa (31.12.2021:

49 484). Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 31,5 % (31.12.2021: 28,4 %)

hallintarekisteröidyt omistukset mukaan lukien. Kotitalouksien osuus oli

19,3 % (31.12.2021: 19,8 %). Kemiralla oli hallussaan omia osakkeita 1 990 197 kappaletta

(31.12.2021: 2 215 073), mikä vastaa 1,3 % (31.12.2021: 1,4 %) Kemira Oyj:n osakkeista.

Kemira Oyj:n osakekurssi nousi 8 % vuoden aikana, ja Kemira Oyj:n osakkeen päätöskurssi

Nasdaq Helsingissä oli joulukuun 2022 lopussa 14,33 euroa (31.12.2021: 13,33). Osakkeen ylin

hinta oli 14,94 euroa ja alin 10,36 euroa tammi-joulukuussa 2022. Osakkeen keskikurssi oli 12,57

euroa. Yhtiön markkina-arvo omilla osakkeilla vähennettynä oli joulukuun 2022 lopussa 2 198

miljoonaa euroa (31.12.2021: 2 041).

Tammi-joulukuussa 2022 Kemira Oyj:n Nasdaq Helsingissä vaihdettujen osakkeiden

kaupankäyntiarvo oli 462 miljoonaa euroa (1-12/2021: 787). Osakkeiden keskimääräinen

päivävaihto oli 146 311 osaketta (1-12/2021: 228 087). Kemira Oyj:n osakkeiden kokonaisvaihto

tammi-joulukuussa 2022 oli 49 miljoonaa kappaletta (1-12/2021: 72 miljoonaa kappaletta), josta

25 % (1-12/2021: 20 %) tapahtui muilla kaupankäyntipaikoilla (esim. Turquoise, CBOE DXE).

Lähde: Nasdaq ja Kemira.com.

Liputusilmoitukset

Tammi–joulukuun 2022 aikana Kemira Oyj vastaanotti yhden arvopaperimarkkinalain 9. luvun

5. pykälän mukaisen ilmoituksen Impax Asset Management Group plc:lta. Ilmoitus

vastaanotettiin 25.3.2022. Ilmoitus on julkaistu pörssitiedotteella ja se on saatavilla Kemiran

internetsivuilla osoitteessa kemira.com/sijoittajat. Ilmoituksen mukaan Impax Asset

Management Group plc:n ja sen hallinnoimien rahastojen omistusosuus Kemira Oyj:n

osakkeiden kokonaismäärästä nousi viiteen (5) prosenttiin 24.3.2022.

JOHDON OSAKKEENOMISTUS

Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat 330 988

(518 636) Kemira Oyj:n osaketta 31.12.2022 eli 0,21 % (0,33 %) osakkeista ja äänistä, sisältäen

yhtiön oman, lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistuksen. Toimitusjohtaja Jari Rosendal

omisti 169,069 (140 800) osaketta 31.12.2022. Konsernin johtoryhmän jäsenet, lukuun

ottamatta toimitusjohtajaa ja hänen sijaistaan, omistivat 237 515 (223 111) Kemira Oyj:n

osaketta 31.12.2022, mikä vastasi 0,15 % (0,14 %) osakkeista ja äänistä, sisältäen yhtiön oman,

lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistuksen. Ajantasainen tieto hallituksen ja johdon

osakeomistuksista on nähtävissä yhtiön internetsivuilla osoitteessa kemira.com/sijoittajat.


	Osakemäärä		Osuus osakkeista
Omistajat	31.12.2022	31.12.2021	31.12.2022	31.12.2021
Hallitus	66 932	289 471	0,04	0,19
Toimitusjohtaja	169 069	140 800	0,11	0,09
Toimitusjohtajan sijainen	94 987	88 365	0,06	0,06
Konsernin johtoryhmä (pl. toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen)	237 515	223 111	0,15	0,14

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 16

OMISTUSJAKAUMA 31.12.2022


	% osakkeista ja äänistä
Omistajat	31.12.2022	31.12.2021
Yritykset	25,1	25,4
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	3,7	4,6
Julkisyhteisöt	17,6	18,7
Kotitaloudet	19,3	19,8
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	2,9	3,0
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset osakkeenomistajat	31,5	28,4

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2022


Osakkeiden lukumäärä	Omistajia kpl	Omistajia %	Osakkeet, kpl	% osakkeista ja äänistä
1 - 100	17 665	36,5	882 162	0,6
101 - 500	18 186	37,6	4 841 457	3,1
501 - 1 000	5 993	12,4	4 608 730	3,0
1 001 - 5 000	5 511	11,4	11 476 086	7,4
5 001 - 10 000	601	1,2	4 313 601	2,8
10 001 - 50 000	361	0,7	6 869 670	4,4
50 001 - 100 000	39	0,1	2 854 485	1,8
100 001 - 500 000	31	0,1	5 749 926	3,7
500 001 - 1 000 000	7	0,0	5 262 078	3,4
1 000 001 -	9	0,0	108 484 362	69,8
Yhteensä	48 403	100,0	155 342 557	100,0

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2022


	Omistaja	Osakkeiden lukumäärä, kpl	% osakkeista ja äänistä
1	Oras Invest Oy	32 000 000	20,6
2	Solidium Oy	15 782 765	10,2
3	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	3 750 000	2,4
4	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	3 522 678	2,3
5	Nordea-rahastot	3 497 587	2,3
6	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	1 949 000	1,3
7	Etola Group	1 000 000	0,6
8	Eläkevakuutusyhtiö Veritas	951 757	0,6
9	Laakkonen Mikko Kalervo	770 000	0,5
10	Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	734 810	0,5
11	Valtion Eläkerahasto	560 000	0,4
12	Paasikivi Pekka Johannes	462 000	0,3
13	Valion Eläkekassa	379 450	0,2
14	OP-Henkivakuutus Oy	359 022	0,2
15	Jenny ja Antti Wihurin Rahasto	311 250	0,2
	Kemira Oyj	1 990 197	1,3
	Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	48 885 051	31,5
	Muut yhteensä	40 940 089	26,4
	Kaikki yhteensä	155 342 557	100,0

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 17

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT


	2022	2021	2020	2019	2018
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa ¹⁾	1,51	0,71	0,86	0,72	0,58
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa ¹⁾	1,50	0,70	0,86	0,72	0,58
Liiketoiminnan nettorahavirta/osake, euroa ¹⁾	2,61	1,44	2,45	2,53	1,38
Osinko/osake, euroa ¹⁾ ²⁾	0,62	0,58	0,58	0,56	0,53
Osinkosuhde, % ¹⁾ ²⁾	41,0	82,2	67,5	77,6	90,7
Efektiivinen osinkotuotto, % ¹⁾ ²⁾	4,3	4,4	4,5	4,2	5,4
Oma pääoma/osake, euroa ¹⁾	10,89	8,68	7,80	7,98	7,80
Hinta/osakekohtainen tulos (P/E) ¹⁾	9,48	18,88	15,07	18,37	16,85
Hinta/oma pääoma per osake ¹⁾	1,32	1,54	1,66	1,66	1,26
Hinta/liiketoiminnan rahavirta per osake ¹⁾	5,49	9,27	5,28	5,24	7,14
Osingonjako, milj. euroa ²⁾	95,1	88,8	88,7	85,5	80,8
OSAKKEEN HINTA JA KAUPANKÄYNTI
Osakkeen hinta, ylin, euroa	14,94	14,66	14,24	14,99	12,03
Osakkeen hinta, alin, euroa	10,36	12,64	8,02	9,77	9,34
Osakkeen hinta, keskimäärin, euroa	12,57	13,67	11,55	12,56	11,00
Osakkeen hinta 31.12., euroa	14,33	13,33	12,94	13,26	9,85
Osakkeen vaihto (1 000 kpl) ³⁾	37 017	57 478	75 885	53 048	43 837
Osuus osakekannasta, %	24	38	50	35	29
Osakekannan markkina-arvo 31.12 ¹⁾	2 198	2 041	1 979	2 024	1 502
OSAKEMÄÄRÄT JA OSAKEPÄÄOMA
Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton (1 000) ¹⁾	153 320	153 092	152 879	152 630	152 484
Keskimääräinen osakemäärä, laimennettu (1 000) ¹⁾	154 261	153 785	153 373	153 071	152 768
Osakemäärä 31.12., laimentamaton (1000) ¹⁾	153 352	153 127	152 924	152 649	152 510
Osakemäärä 31.12., laimennettu (1000) ¹⁾	154 894	154 068	153 744	153 385	152 927
Ulkona olevien osakkeiden lisäykset (+) / vähennykset (-) (1 000)	225	203	275	139	156
Osakepääoma, milj. euroa	221,8	221,8	221,8	221,8	221,8

1) Osakkeiden lukumäärä, joka ei sisällä konsernin omistamia omia osakkeita.

2) Osinko vuodelta 2022 on hallituksen ehdotus osingoksi yhtiökokoukselle.

3) Osakevaihto Nasdaq Helsinki

Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty kohdassa Tunnuslukujen laskentakaavat.

YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Kemira Oyj:n 24.3.2022 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen ehdotuksen

osingoksi 0,58 euroa osakkeelta vuodelta 2021. Osinko maksettiin kahdessa erässä.

Ensimmäinen erä, 0,29 euroa osakkeelta, maksettiin 7.4.2022. Yhtiökokous valtuutti

hallituksen päättämään toisen erän täsmäytys- ja osingonmaksupäivän.

Hallitus päätti 24.10.2022 pidetyssä kokouksessaan osingon toisen erän täsmäytys- ja

maksupäivän. Osingon toisen erän maksupäivä oli 3.11.2022. Kemira on julkistanut hallituksen

päätöksen täsmäytys- ja maksupäivästä erillisellä pörssitiedotteella.

Vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään

5 800 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 3,7 % yhtiön kaikista

osakkeista ja äänistä. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla joko kaikille

osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella yhtäläisin ehdoin ja hallituksen päättämään

hintaan tai muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa osakkeiden

hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsingin (”Helsingin pörssi”) järjestämässä

julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutuksen nojalla ostotarjouksella hankittavista osakkeista

maksettavan vastikkeen tulee perustua yhtiön osakkeen hintaan julkisessa kaupankäynnissä

siten, että hankittavien osakkeiden vähimmäishinta on osakkeen alin julkisessa

kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana ja enimmäishinta

vastaavasti osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta

valtuutuksen voimassaoloaikana. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Helsingin Pörssin ja

Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi mahdollisten

yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittamisessa tai toteuttamisessa, yhtiön oman pääoman

rakenteen kehittämiseksi, osakkeen likviditeetin parantamiseksi tai käytettäväksi yhtiön

hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseen tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmien

toteuttamiseen. Osakkeet voidaan edellä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi pitää

yhtiöllä, luovuttaa tai mitätöidä. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä ehdoista.

Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Valtuutusta ei ollut käytetty 31.12.2022 mennessä.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 18

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 15 600 000 uuden osakkeen

antamisesta (määrä vastaa noin 10 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä) sekä enintään 7

800 000 yhtiön hallussa olevan yhtiön oman osakkeen (määrä vastaa noin 5 % yhtiön kaikista

osakkeista ja äänistä) luovuttamisesta (”Osakeanti”). Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön

hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet

voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä

suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan

etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava

taloudellinen syy, kuten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen,

yhtiön oman pääoman rakenteen kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai jos se

on perusteltua yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamisen tai yhtiön

osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseksi. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain yhtiön

osakepalkkiojärjestelmien toteuttamisen yhteydessä. Uusia osakkeita annettaessa

osakkeiden merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön omia

osakkeita luovutettaessa merkitään osakkeesta maksettava määrä sijoitetun vapaan oman

pääoman rahastoon. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä ehdoista.

Osakeantivaltuutus on voimassa 31.5.2023 saakka. Osakeantivaltuutusta on käytetty

luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhtiön hallituksen jäsenten ja

avainhenkilöiden palkitsemiseen.

Yhtiökokous valitsi Kemira Oyj:n tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n. Päävastuullisena

tilintarkastajana toimii KHT Mikko Rytilahti.

KONSERNIN HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ SEKÄ RAKENNE

Kemira Oyj:n hallinto perustuu yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiölakiin ja Nasdaq Helsinki

Oy:n antamiin listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin. Lisäksi Kemira noudattaa

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Yhtiön selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

esitetään erillisenä raporttina yhtiön internetsivuilla.

HALLITUS

Varsinainen yhtiökokous päätti 24.3.2022, että hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä.

Yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin sen nykyiset jäsenet Wolfgang Büchele, Shirley

Cunningham, Werner Fuhrmann, Timo Lappalainen, Matti Kähkönen ja Kristian Pullola sekä

uusina jäseninä Annika Paasikivi ja Tina Sejersgård Fanø. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin

Matti Kähkönen ja varapuheenjohtajaksi Annika Paasikivi. Vuonna 2022 hallitus kokoontui

yhdeksän kertaa, ja sen jäsenten osallistumisprosentti kokouksissa oli 96 %.

Kemira Oyj:n hallitus on perustanut kaksi valiokuntaa: henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan ja

tarkastusvaliokunnan. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Matti

Kähkönen ja jäseninä Wolfgang Büchele, Shirley Cunningham ja Timo Lappalainen. Henkilöstö-

ja palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2022 aikana kuusi kertaa, ja sen jäsenten

osallistumisprosentti kokouksissa oli 96 %. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Timo

Lappalainen ja jäseninä Werner Fuhrmann, Annika Paasikivi ja Kristian Pullola.

Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2022 aikana viisi kertaa, ja sen jäsenten

osallistumisprosentti oli 95 %.

RAKENNE

Vuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä yritysrakenteeseen vaikuttavia yritysostoja tai -

myyntejä.

LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

RAAKA-AINEIDEN SEKÄ HYÖDYKKEIDEN HINNAT JA SAATAVUUS

Raaka-aine-, hyödyke- tai logistiikkakustannusten huomattavat ja nopeat korotukset voisivat

vaarantaa Kemiran kannattavuuden, jos Kemira ei kykene viipymättä siirtämään korotuksia

tuotteidensa hintoihin. Esimerkiksi huomattavat ja/tai nopeat muutokset öljyn, energian ja

sähkön hinnoissa voivat vaikuttaa merkittävästi Kemiran kannattavuuteen. Raaka-aineiden

toimittajakentässä tapahtuvat muutokset, kuten konsolidoinnit tai kapasiteetin supistukset,

voivat nostaa raaka-aineiden hintoja. Lisäksi merkittävät kysynnän muutokset toimialoilla,

jotka ovat tiettyjen raaka-aineiden pääkäyttäjiä, voivat johtaa raaka-aineiden hintojen

vaihteluihin. Vuonna 2022 raaka-aineiden ja hyödykkeiden hinnat nousivat merkittävästi

Ukrainan sodan seurauksena. Myös energian ja sähkön hinta nousi merkittävästi, erityisesti

Euroopassa Ukrainan sodan seurauksena. Ukrainan sota aiheutti myös huolta energian

riittävästä saatavuudesta Euroopassa. Vuonna 2023 muuttuvien kustannusten odotetaan

pysyvän korkealla tasolla, vaikka kustannusten nousun odotetaan lievenevän. Sähkön hinnan

odotetaan pysyvän pitkän ajan keskiarvon yläpuolella.

Tiettyjen raaka-aineiden huono saatavuus voi vaikeuttaa Kemiran tuotantoa ja heikentää

kannattavuutta, mikäli siihen ei ole riittävästi varauduttu kartoittamalla vaihtoehtoisia

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 19

toimittajia tai mahdollisuuksia prosessimuutoksiin. Raaka-aine- ja hyödykeriskejä pystytään

tehokkaasti seuraamaan ja hallitsemaan Kemiran keskitetyn hankintayksikön (Sourcing)

avulla. Riskienhallintatoimiin kuuluvat muun muassa tärkeimpien raaka-aineiden ja

hyödykkeiden saatavuuden ennakointi, raaka-aineiden osto- ja myyntisopimusten

synkronointi, joidenkin kriittisten raaka-aineiden tuottaminen itse, strategiset investoinnit

energiayhtiöihin sekä käytetyn energian ja sähkön osittainen suojaus. Kemiralla oli jonkin

verran häiriöitä raaka-aineiden saatavuudessa vuonna 2022 Ukrainan sodan sekä Kiinan

COVID-19-rajoitusten seurauksena. Ennen Ukrainan sotaa, Venäjän ja Valko-Venäjän osuus

kaikista Kemiran suorista ostoista ja logistiikkakustannuksista oli noin

1 %. Kemiralla ei ollut raaka-aineostoja Ukrainasta. Vuoden 2022 aikana Kemira on tehnyt töitä

löytääkseen pitkäaikaisia vaihtoehtoja venäläisille ja valkovenäläisille toimittajille.

Toimitusketjun häiriöt ovat edelleen mahdollisia myös vuonna 2023, riippuen Ukrainan

sotatilanteen kehittymisestä. Myös COVID-19-rajoitusten purkaminen Kiinassa saattaa

vaikuttaa globaaleihin toimitusketjuihin.

Ukrainan sodan on johtanut häiriöihin Euroopan energiamarkkinoilla, mikä puolestaan on

johtanut teollisuustuotannon tilapäisiin sulkemisiin Euroopassa korkeiden energian hintojen

vuoksi, erityisesti maakaasun osalta. Liian korkea energian hinta voi johtaa kemikaalien

tuotantolaitosten pidennettyihin tai pysyviin sulkemisiin Euroopassa, millä voi olla haitallinen

vaikutus Kemiran toimitusketjuun. Kemira seuraa tilannetta tarkasti.

TOIMITTAJAT

Kemiran liiketoimintojen jatkuvuus riippuu palvelujen täsmällisistä toimituksista ja

laadukkaista tuotteista ja palveluista. Liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi Kemiralla

on tällä hetkellä lukuisia kumppanuuksia ja sopimuksia tuotteiden ja palvelujen toimittajien

kanssa. Tietyt raaka-aineina käytetyt tuotteet ovat kriittisiä, sillä niitä voidaan hankkia

taloudellisesti vain yhdestä tai ainoasta lähteestä. Kyseisten raaka-aineiden toimitusten

yhtäkkinen merkittävä väheneminen tai keskeytyminen voi vaikuttaa Kemiran liiketoimintoihin,

mikä puolestaan vaikuttaa negatiivisesti Kemiraan. Hankintatoimen, toimittajien valinnan sekä

sopimusten ja toimittajasuhteiden tehoton hallinta voi vaikeuttaa Kemiran asiakaslupausten

täyttämistä. Ukrainan sodalla tai COVID-19-pandemialla ei ollut merkittäviä vaikutuksia

Kemiran tuotantotoimintoihin vuonna 2022. Tiettyjen Kemiran ostamien raaka-aineiden

saatavuudessa oli kuitenkin häiriöitä. Kemira pystyi kuitenkin käsittelemään tilanteen, eikä

vaikutus Kemiran liikevaihtoon ollut olennainen. Häiriöt energian saatavuudessa tai muutokset

energian hinnoissa voivat myös lisätä vastapuoliriskiä energiasuojauksissa. Kemira seuraa

aktiivisesti energian vastapuoliriskiä.

Kemira hankkii suuren osan sähköstään Suomesta omakustannushintaan (Mankala-periaate)

omistamalla osan Teollisuuden Voiman ja Pohjolan Voiman sähköä tuottavista vesi- ja

ydinvoimalaitoksista. Merkittävät pitkän aikavälin häiriöt näiden tuotantolaitosten

tuotantotasoissa voivat vaikuttaa haitallisesti Kemiraan.

Kemira pyrkii jatkuvasti tunnistamaan, analysoimaan ja osallistamaan toimittajia toimitusten

sekä lopputuotteiden ja palvelujen kilpailukykyisten hintojen varmistamiseksi. Yhteistyötä

kehitetään tärkeimpien toimittajien kanssa uuden arvon löytämiseksi ja luomiseksi sekä

riskien pienentämiseksi. Toimittajien suorituskykyä seurataan säännöllisesti osana

toimittajien suorituskyvyn hallintaprosessia. Kemianteollisuuden toimittajiin liittyvän korkean

riskin vuoksi, riskienhallinta ja niiden vaikutusten lieventäminen tällä alueella on edelleen

merkittävä painopistealue.

VAHINKORISKIT

Kemiran tuotantotoiminta on alttiina useille vahinkoriskeille, kuten tulipalot ja räjähdykset,

laiterikot, luonnonkatastrofit, ympäristöonnettomuudet ja niihin mahdollisesti liittyvät

korvausvastuut sekä työterveys- ja työturvallisuusriskit. Nämä riskitapahtumat voivat johtua

useista tekijöistä, mukaan lukien (mutta ei rajoittuen) haitallisen tunkeilijan luvattomasta

pääsystä tietohallintojärjestelmään tai muut kyberturvallisuusongelmat, jonka seurauksena

saattaa aiheutua järjestelmävahinkoja ja niistä edelleen johtuvia taloudellisia vahinkoja.

Systemaattisella asetettujen tavoitteiden toteuttamisella, sertifioiduilla johtamisjärjestelmillä,

tehokkailla vahingontorjuntaohjelmilla, työturvallisuuden aktiivisella edistämisellä, riittävillä

kunnossapitotoimilla ja pätevällä henkilöstöllä on vahinkoriskien hallinnassa keskeinen

merkitys. Kemiralla on lisäksi useita vakuutusohjelmia, jotka suojaavat yhtiötä vahinkoriskien

taloudellisilta vaikutuksilta. Kemira myös harjoituttaa ja kouluttaa aktiivisesti henkilöstöään

mahdollisten kyberturvallisuusuhkien havaitsemiseen ja raportointiin. Kemiran hallitus arvioi

säännöllisesti kyberturvallisuusriskejä.

Kemiran toiminta perustuu toimiviin ja ajantasaisiin tietohallintojärjestelmiin. Kemira on

uudistamassa konserninlaajuista toiminnanohjausjärjestelmäänsä ja sen arvioidaan

valmistuvan vuoden 2023 aikana. Ongelmat nykyisissä tietohallintojärjestelmissä tai ERP-

siirtymässä voivat vaikuttaa Kemiran toimintaan.

ASIAKASKYSYNNÄN MUUTOKSET

Tiettyjen kemikaalien (esimerkiksi pakkaus- ja kartonkikemikaalien) käytön tai asiakkaiden

tuotteiden tai toiminnan kysynnän merkittävä ja odottamaton lasku voi vaikuttaa kielteisesti

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 20

Kemiran liiketoimintaan. Tiettyjen raaka-aineiden tai hyödykkeiden, kuten esimerkiksi öljyn,

kaasun ja metallien hintojen merkittävä lasku voi saada asiakkaat siirtymään vähemmän

kemikaaleja kuluttaviin toimintoihin. Sekä kasvanut tietoisuus ja huoli ilmastonmuutoksesta

että kestävämmät tuotteet voivat muuttaa asiakaskysyntää, esimerkiksi kohti vähemmän

kemikaaleja kuluttavia vedenkäsittelyteknologioita. Toisaalta asiakkaiden mahdolliset toimet

tuotantokapasiteetin lisäämiseksi voivat kasvattaa kemikaalien kysyntää ja jopa haastaa

Kemiran nykyisen tuotantokapasiteetin riittävyyden.

Tämän riskin hallitsemiseksi ja lieventämiseksi Kemira seuraa järjestelmällisesti johtavia

markkinoiden kehitystä kuvaavia indikaattoreita ja varhaisia varoitusmerkkejä. Kemira

panostaa vastuulliseen liiketoimintaan ja pyrkii parantamaan liiketoiminnan kehitysyksiköiden,

T&K-toiminnon ja myyntiyksiköiden välistä yhteistyötä ymmärtääkseen paremmin asiakkaiden

tulevia tarpeita ja odotuksia. Kemira varmistaa kykynsä reagoida kysynnän muutoksiin oikea-

aikaisilla investoinneilla sekä säännöllisillä keskusteluilla asiakkaidensa kanssa. Kemiran

maantieteellinen kattavuus ja asiakastoimialojen moninaisuus suojaavat osittain kysynnän

muutoksiin liittyviltä riskeiltä.

Vastatakseen asiakkaiden tarpeiden odotettuihin muutoksiin, Kemira on myös tarkentanut

strategiaansa keskittymällä enemmän biopohjaisiin tuotteisiin. Kemira on aloittanut myös

useita ulkoisia kumppanuuksia innovoidakseen ja kaupallistaakseen uusia biopohjaisia

tuotteita asiakkailleen. Biopohjaisilla tuotteilla odotetaan olevan merkittävä rooli Kemiran

kasvutavoitteissa.

MAAILMANTALOUDEN TILANNE JA GEOPOLIITTISET MUUTOKSET

Maailmantalouden epävarmuuksiin ja geopoliittiseen kehitykseen liittyy suoria tai epäsuoria

riskejä, kuten maailman BKT:n hitaampi kasvu sekä mahdolliset odottamattomat

kaupankäyntiin vaikuttavat poliittiset päätökset. Nämä seikat voivat vaikuttaa epäsuotuisasti

Kemiran tuotteiden kysyntään. Myös erilaiset poliittiset toimet tai muutokset erityisesti

Kemiran toiminnalle keskeisissä maissa voivat aiheuttaa häiriöitä tai muita epäsuotuisia

seurauksia Kemiran liiketoiminnalle. Käynnissä oleva Ukrainan sota ja Venäjää vastaan

kohdistetut pakotteet ovat lisänneet epävarmuutta maailmantalouteen ja aiheuttaneet huolta

energian riittävästä saatavuudesta Euroopassa. Itä-Aasian geopoliittisten jännitteiden

aiheuttamat mahdolliset kaupan tai toimitusketjun häiriöt voivat myös vaikuttaa Kemiran

toimintaan, sillä Kemira hankkii materiaaleja alueelta ja Kemiralla on alueella

tuotantolaitoksia. Kemiran liikevaihdosta noin 10 % tulee APAC-alueelta.

Heikko talouskehitys voi johtaa asiakkaiden toiminnan lakkauttamiseen tai konsolidointeihin,

ja täten pienentyneeseen asiakaskuntaan. Heikko talouskehitys voi vaikuttaa myös Kemiran

asiakkaiden maksukykyyn, minkä seurauksena Kemiran luottotappiot saattavat kasvaa.

Vuoden 2022 lisääntyneestä taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta Kemiran

luottotappiot eivät kasvaneet merkittävästi. Epäsuotuisa taloustilanne voi myös kasvattaa

raaka-aineiden saatavuus- ja hintariskejä. Kemiran maantieteellinen kattavuus ja

asiakastoimialojen moninaisuus suojaavat vain osittain näiltä riskeiltä. Kemira seuraa

jatkuvasti sekä maailmantalouden tilannetta että maailmanpoliittisia liikkeitä ja muutoksia, ja

pyrkii mukauttamaan liiketoimintaansa tarvittaessa. Myös kauppasotiin liittyviä riskejä

seurataan aktiivisesti ja ne huomioidaan liiketoiminnassa..

KILPAILU

Kemira toimii nopeasti muuttuvassa ja kilpaillussa toimintaympäristössä, jossa toimiminen luo

itsessään riskin tavoitteiden saavuttamiselle. Kemiran päätoimialoille pyrkivät uudet toimijat

saattavat käyttää aggressiivisia keinoja kilpailuedun saavuttamiseksi, mikä saattaa heikentää

Kemiran tulosta. Tärkeimpien kilpailijoiden tai asiakkaiden aseman konsolidoituminen saattaa

muuttaa markkinadynamiikkaa, mikä voi johtaa muutoksiin myös Kemiran markkina-

asemassa.

Kemira pyrkii itsekin kasvamaan sille hieman vieraammissa tuoteryhmissä, joissa vallitsee

uudenlainen kilpailutilanne, erityisesti biopohjaisissa tuotteissa. Pidemmällä

tarkastelujaksolla täysin uudenlaiset teknologiat voivat huomattavasti muuttaa nykyistä

kilpailutilannetta. Riskiä hallitaan sekä konsernitasoisesti että segmenteittäin jatkuvan

kilpailutilanneseurannan avulla. Kemira pyrkii vastaamaan kilpailutilanteeseen

asiakassuhteiden sekä tuotteiden ja palvelujen aktiivisella kehittämisellä erottuakseen

paremmin kilpailijoista ja ollakseen kilpailukykyinen.

YRITYSOSTOT

Orgaanisen kasvun lisäksi yritysostot ovat yksi mahdollinen keino konsernin tavoitteiden ja

strategian saavuttamisessa. Konsolidointeja ohjaa kemikaalivalmistajien pyrkimys hyödyntää

synergioita ja saada jalansijaa uusilla markkinoilla. Yritysostoja ja/tai kumppanuuksia voidaan

tarvita, jotta voidaan saada jalansija uusilla maantieteellisillä ja tuotemarkkinoilla.

Yritysostoihin sisältyy riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi ostettujen toimintojen ja niiden

henkilöstön integroinnissa onnistumiseen. Epäonnistuminen integroinnissa voi vaikeuttaa

yritysostoihin liittyvien taloudellisten tavoitteiden saavuttamista.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 21

Kemira on luonut toimintamalleja sekä kohdistanut konsernitason resursseja yritysostojen

aktiiviseen hallintaan ja toteutuksen tukemiseen. Mahdollisten yritysostokohteiden

arvioinnissa sekä niihin liittyvissä transaktioissa käytetään myös ulkoisia neuvonantajia.

INNOVAATIO JA T&K-TOIMINTA

Kemiran tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on ensisijaisen tärkeä orgaanisen kasvun ja

erottautumisen edistäjä. Kemiran tuleva markkina-asema ja kannattavuus riippuvat sen

kyvystä ymmärtää asiakkaiden nykyisiä ja tulevia tarpeita ja markkinatrendejä ja vastata niihin

sekä sen kyvystä innovoida uusia markkinasta erottautuvia tuotteita ja sovelluksia. Lisäksi

uudet tuotelanseeraukset edistävät Kemiran tai sen asiakkaiden prosessien tehokkuutta ja

vastuullisuutta sekä parantavat Kemiran kannattavuutta. Epäonnistuminen innovoinnissa,

uusien teknologioiden tunnistamisessa tai uusien tuotteiden ja palvelukonseptien

kaupallistamisessa voi johtaa siihen, ettei kasvutavoitteita saavuteta ja voi vaikuttaa Kemiran

kilpailutilanteeseen.

Innovaatioon ja tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan liittyviä riskejä hallitaan tutkimus- ja

tuotekehitysprojektien tehokkaalla hallinnalla yhteistyössä T&K-toiminnon ja kahden

segmentin kanssa. Kemira on parantanut liiketoiminnan kehitysyksiköiden, T&K-toiminnon ja

myynti- ja markkinointiyksiköiden välistä yhteistyötä ymmärtääkseen paremmin Kemiran

asiakkaiden tulevia tarpeita ja odotuksia. Kehittämällä jatkuvasti tuotekehitysprosessejaan

Kemira pyrkii myös nopeuttamaan innovaatioprojektien toteutusta. Kemira jatkaa erilaistaviin

ja vastuullisiin tuotteisiin ja prosesseihin keskittymistä sekä seuraa jatkuvasti uusien

tuotteiden ja sovellusten myyntiä.

LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET

Kemiran liiketoimintaa sitovat erilaiset lait ja määräykset, jotka ovat merkittäviä Kemiran

strategian kehittämisen ja toteuttamisen kannalta. Kemira katsoo lakien ja määräysten luovan

lähtökohtaisesti mahdollisuuksia esimerkiksi vedenkäsittelyssä. Kuitenkin jotkut, esimerkiksi

biologisesti hajoavien raaka-aineiden ja biologisen vedenkäsittelyn käyttöä edistävät uudet

lakiehdotukset, jotka rajoittavat alumiinin käyttöä, voivat vaikuttaa kielteisesti Kemiran

liiketoimintaan. Merkittävät muutokset esimerkiksi kemikaali-, ympäristö-, tai

kuljetuslainsäädännössä ja -sääntelyssä voivat vaikuttaa Kemiran kannattavuuteen

korkeampien tuotanto- ja kuljetuskustannusten muodossa. Kyseiset muutokset voivat

kuitenkin myös luoda Kemiralle uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi mahdolliset

rajoitukset muovipakkauksille mahdollisesti hyödyttäisivät kuitupohjaisia pakkauksia

valmistavaa teollisuutta ja sitä kautta Kemiraa. Lisäksi Kemira seuraa tarkkaan EU-komission

ehdotusta uudesta pakkaus- ja pakkausjäteasetuksesta ja sen vaikutuksia, erityisesti

kertakäyttöpakkauksiin.

Uusien aineiden lisääminen REACH-lupamenettelyn tai rajoitusten piiriin voi myös lisätä

Kemiran velvoitteita, ja vastaavasti tarvittavan luvan puuttuminen voisi vaikuttaa negatiivisesti

Kemiran toimintaan. Myös muutokset tavaroiden tuontia ja vientiä sekä tullausta koskevassa

sääntelyssä luovat osaltaan tarpeen seurata ja hallinnoida tuotteiden ja kansainvälisen

kaupankäynnin säännöstenmukaisuutta muun muassa tuotteiden vaatimustenmukaisen

maahantuonnin varmistamiseksi.

Kemira seuraa jatkuvasti lainsäädäntöä koskevaa vuoropuhelua ollakseen tietoinen sen

myyntiin, tuotantoon ja tuotekehitykseen mahdollisesti vaikuttavaan lainsäädäntöön ja

sääntelyyn suunnitelluista ja tulossa olevista muutoksista. Kemira on luonut sisäisen

prosessin, jolla hallinnoidaan mahdollisesti huolenaiheita aiheuttavia aineita Kemiran

portfoliossa. Prosessissa tarkastellaan muun muassa mahdollisuuksia korvata tällaiset aineet

vaihtoehtoisilla aineilla, jos niitä koskeva sääntely tiukkenee. Kemira on myös keskittänyt

huomiotaan kansainvälisen kaupankäynnin säännöstenmukaisuuden varmistamiseen sekä

lisännyt tähän tarvittavia resursseja.

Myös sääntelyn vaikutukset otetaan järjestelmällisesti huomioon strategisessa

päätöksenteossa. Kemira osallistuu aktiivisesti sääntelyä koskevaan vuoropuheluun silloin

kuin se on toimialan ja liiketoiminnan näkökulmasta perusteltua. Tällä hetkellä on esimerkiksi

EU:ssa meneillään paljon lainsäädännöllistä keskustelua vesilainsäädännön ja direktiivien

merkittävästä tarkastelusta. Tällä voi olla positiivisia vaikutuksia Kemiran tuotteiden

kysyntään tulevaisuudessa, mikäli vedenkäsittelyn lainsäädäntöä tiukennetaan. EU on osana

Green Deal -aloitettaan käynnistänyt useita aloitteita, kuten EU:n kestävän kehityksen

kemikaalistrategian (CSS) sekä Fit-for-55 -ohjelmat. Kemira seuraa tiiviisti näitä aloitteita ja

niiden mahdollisia vaikutuksia kemianteollisuuteen ja Kemiraan.

OSAAMISEN HALLINTA

Kilpailukyvyn ja kannattavan kasvun varmistamiseksi sekä toimintojen tehostamiseksi on

äärimmäisen tärkeää palkata ja pitää palveluksessa oikeanlaisia taitoja ja osaamista tarjoavia

työntekijöitä. Kemira pyrkii jatkuvasti tunnistamaan kyvykkyyksiä ja avainosaajia tulevaisuuden

tarpeisiin. Palkitsemis-, koulutus- ja urakehitysohjelmien järjestelmällinen kehittäminen ja

parantaminen auttaa Kemiraa varmistamaan osaavan henkilöstön saatavuuden

tulevaisuudessakin.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 22

ILMASTOON LIITTYVÄT RISKIT

Kemira on tunnistanut tiettyjä ilmastoon liittyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta Kemiran

toimintaan tai asiakkaiden kysyntään. Lisääntynyt tietoisuus ja huoli ilmastonmuutoksesta ja

vastuullisemmista tuotteista voi esimerkiksi muuttaa asiakkaiden vaatimuksia vähemmän

kemikaaleja kuluttavien vedenkäsittelyteknologioiden hyväksi. Kasvanut tietoisuus

ilmastonmuutoksen vaikutuksista voi mahdollisesti johtaa nopeampaan siirtymään kohti

vastuullisia ja fossiilivapaita energialähteitä, mikä voi puolestaan johtaa energian hinnan

nousuun ja vaikuttaa energian saatavuuteen. Tällä voi olla negatiivinen vaikutus Kemiraan, sillä

osa Kemiran tuotantotoiminnoista on energiaintensiivisiä. Osa Kemiran raaka-aineista on

fossiilipohjaisia. Kemiralla on aktiivisia suunnitelmia lisätä uusiutuvien raaka-aineiden osuutta

portfoliossaan ja vähentää riippuvuutta öljy- ja kaasujohdannaisista. Monilla Kemiran

asiakkailla on tavoitteena olla hiilineutraali, millä on todennäköisesti vaikutuksia Kemiraan ja

asiakkaiden prosesseissa käytettäviin kemikaaleihin. Myös äärimmäiset sääolosuhteet, kuten

hurrikaanit ja tulvat, voivat vaikuttaa Kemiran toimitusketjuun ja tavarantoimittajiin sekä

Kemiran omiin tuotantolaitoksiin. Useita ilmastoon liittyviä riskejä seurataan osana Kemiran

riskienhallintaprosessia. Riskejä seurataan aktiivisesti ja suunnitelmia mahdollisten

vaikutusten lieventämiseksi tehdään jatkuvasti. Vuonna 2022 Kemira teki alustavan

ilmastoriskiskenaarion analyysin Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -

viitekehyksen mukaisesti. Analyysissa arvioitiin Kemiran ilmastoriskiä globaalin yrityksen

näkökulmasta ja tuloksia on kuvattu tarkemmin Kemiran vastuullisuusraportissa.

UKRAINAN SODAN RISKIT JA VAIKUTUKSET KEMIRAAN

Ukrainan sodan ja sen aiheuttamien Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisten pakotteiden

seurauksena Kemira ilmoitti 1.3.2022 päätöksestään keskeyttää toimitukset Venäjälle ja Valko-

Venäjälle. Venäjän osuus Kemiran liikevaihdosta oli noin 3 % vuonna 2021. Liikevaihto Valko-

Venäjältä ja Ukrainasta ei ollut merkittävä vuonna 2021. EU:n viides pakotepaketti julkistettiin

9.4.2022, ja se sisältää myös suurimman osan Kemiran tuotteista. Kemira ilmoitti 6.5.2022

poistuvansa Venäjän markkinoilta. Vuoden 2022 lopussa Kemiralla ei ole ollut enää

operatiivista liiketoimintaa tai henkilöstöä Venäjällä.

Sodan suorien vaikutusten odotetaan olevan rajallisia. Ennen sotaa Venäjän ja Valko-Venäjän

osuus kaikista Kemiran suorista ostoista ja logistiikkakustannuksista oli noin 1 %. Kemira ei

osta raaka-aineita Ukrainasta. Vuonna 2022 Kemira pystyi hallitsemaan tilanteen ilman

toimintahäiriöitä ja on pyrkinyt löytämään pitkäaikaisia vaihtoehtoja venäläisille ja

valkovenäläisille toimittajille.

Vuonna 2022 suurin Ukrainan sodan aiheuttama riski oli kiihtyvä inflaatio. Sota Ukrainassa

sekä Venäjän ja Valko-Venäjän vastaiset sanktiot ovat aiheuttaneet huolta energian riittävästä

saatavuudesta Euroopassa, erityisesti maakaasun osalta. Kemira on merkittävä

energiankäyttäjä. Suurin osa Kemiran ostamasta energiasta on sähköä, mutta osa Kemiran

tuotantolaitoksista Euroopassa käyttää maakaasua. Energiakriisi nosti myös energian hintoja

merkittävästi vuonna 2022 ja hintojen odotetaan pysyvän pitkän aikavälin keskihintojen

yläpuolella myös vuonna 2023. Vuonna 2021 Kemiran vuotuiset energiaostot

maailmanlaajuisesti olivat noin 200 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat noin 300 miljoonaan

euroon vuonna 2022. Kemira seuraa tiiviisti energiamarkkinoiden tilannetta ja sen vaikutuksia

Kemiraan. Energiamarkkinan häiriöillä ei ollut materiaalisia vaikutuksia Kemiran toimintoihin

vuoden 2022 aikana.

Kemira altistuu myös epäsuorille vaikutuksille asiakkaidensa ja toimittajiensa kautta.

Erityisesti korkeat energiahinnat tai häiriöt energian saatavuudessa voivat vähentää tai

pysäyttää tilapäisesti Kemiran asiakkaiden ja/tai toimittajien tuotantoa, mikä voi vaikuttaa

Kemiran loppumarkkinoiden kysyntään tai toimitusketjuun. Vuoden 2022 aikana muutamat

Kemiran asiakkaat EMEA-alueella, erityisesti Pulp & Paper -segmentissä, supistivat tai sulkivat

tuotantoaan tilapäisesti korkeiden energiahintojen vuoksi, erityisesti vuoden 2022 kolmannella

ja viimeisellä neljänneksellä.

Kemira kirjasi vuonna 2022 4,8 miljoonaa euroa tappioita liittyen poistumiseen Venäjän

markkinoilta. Vuoden 2022 kirjattujen tappioiden jälkeen Venäjän liiketoiminnan nettovarat

olivat noin 8 miljoonaa euroa joulukuun 2022 lopussa ja ne koostuivat pääasiassa Venäjän

ruplamääräisistä rahavaroista. Kemira tutkii keinoja varojen kotiuttamiseksi Venäjältä.

Kemiralla ei ollut omaisuutta eikä henkilöstöä Valko-Venäjällä tai Ukrainassa joulukuun 2022

lopussa.

Lisätietoa Kemiran vuoden 2023 näkymistä, sisältäen näkymien taustalla olevat oletukset,

löytyy sivulta 26.

Yksityiskohtainen selvitys Kemiran riskienhallinnan periaatteista ja organisoinnista on

luettavissa yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.kemira.fi. Selvitys rahoitusriskeistä on

julkaistu vuoden 2022 tilinpäätöksen liitetiedoissa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 23

OSINKO JA OSINKOPOLITIIKKA

Kemira Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2022 olivat 702 802 752 euroa, josta tilikauden

tuloksen osuus oli 314 734 444 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden

päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.

Kemira Oyj:n hallitus ehdottaa 22.3.2023 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että

31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan 0,62 euron

osakekohtainen osinko eli yhteensä 95 miljoonaa euroa. Osinko maksetaan kahdessa erässä.

Ensimmäinen erä 0,31 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on

osingonmaksun täsmäytyspäivänä 24.3.2023 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään

yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingon ensimmäinen erä maksetaan

5.4.2023. Toinen erä 0,31 euroa osakkeelta maksetaan marraskuussa 2023. Toinen erä

maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkittynä

Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päättää lokakuussa

pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivän ja

osingonmaksupäivän. Osingonmaksun täsmäytyspäivän suunnitellaan olevan 26.10.2023 ja

osingon maksupäivän aikaisintaan 2.11.2023.

Kemiran tavoitteena on jakaa kilpailukykyistä ja ajan myötä kasvavaa osinkoa.

MUUTOKSIA KEMIRAN JOHTORYHMÄSSÄ

18.5.2022 Kemira ilmoitti, että Pulp & Paper segmentin johtaja Kim Poulsen jättää Kemiran.

8.8.2022 Kemira ilmoitti, että Antti Salminen (s. 1971) on nimitetty Kemiran Pulp & Paper -

segmentin johtajaksi 15.8.2022 alkaen. Hän on toiminut useissa eri johtotehtävissä Kemirassa,

viimeksi Industry & Water -segmentin johtajana, ja on ollut Kemiran johtoryhmän jäsen

vuodesta 2011 alkaen.

30.8.2022 Kemira ilmoitti, että Wido Waelput (1959) on nimitetty Kemiran Industry & Water -

segmentin väliaikaiseksi johtajaksi ja Kemiran johtoryhmän jäseneksi 1.9.2022 alkaen kunnes

meneillään oleva segmentin vetäjän hakuprosessi on saatu päätökseen.

MUITA KATSAUSKAUDEN TAPAHTUMIA

12.9.2022 Kemira ilmoitti myyvänsä myy valtaosan väriaineliiketoiminnastaan ChromaScapelle.

Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Väriaineliiketoiminnan liikevaihto oli noin 50 miljoonaa euroa vuonna 2021.

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISIÄ TAPAHTUMIA

NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2023

9.1.2023 Kemira tiedotti nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle

2023

Kemira Oyj:n nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön

hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä ja että hallitukseen valitaan uudelleen sen nykyiset

jäsenet Tina Sejersgård Fanø, Werner Fuhrmann, Matti Kähkönen,Timo Lappalainen, Annika

Paasikivi ja Kristian Pullola. Nimitystoimikunta ehdottaa, että uusina jäseninä hallitukseen

valitaan Fernanda Lopes Larsen ja Mikael Staffas. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että

hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Matti Kähkönen ja varapuheenjohtajaksi Annika

Paasikivi.

Kaikki valittavaksi ehdotetut henkilöt ovat antaneet suostumuksensa ehdokkuudelle ja ovat

riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Annika Paasikiveä,

joka ei ole riippumaton merkittävästä osakkeenomistajasta, koska hän on Oras Invest Oy:n

toimitusjohtaja ja Oras Invest Oy omistaa yli 10 % Kemira Oyj:n osakkeista.

Nykyisistä hallituksen jäsenistä Wolfgang Büchele, joka on toiminut yhtiön hallituksessa ensin

vuodesta 2009 vuoteen 2012, sitten Kemira Oyj:n toimitusjohtajana vuosina 2012-2014 ja sen

jälkeen uudelleen hallituksessa vuodesta 2014, ja Shirley Cunningham, joka on toiminut

hallituksessa vuodesta 2017, ovat ilmoittaneet, etteivät he ole enää käytettävissä

uudelleenvalintaan seuraavalle hallituksen toimikaudelle. Nimitystoimikunta haluaa kiittää

Wolfgang Bücheleä ja Shirley Cunninghamia heidän pitkäaikaisesta työstään ja merkittävästä

panoksestaan yhtiön hyväksi.

Fernanda Lopes Larsen, M.Sc. (Engineering), s. 1974, on Executive Vice President Africa & Asia

Yara Internationalissa vuodesta 2020 alkaen. Vuosina 2012-2018 hän työskenteli useissa

johtotehtävissä Yara Internationalissa. Vuosina 2001-2012 hän toimi johtotehtävissä

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 24

GlaxoSmithKlinen ja Procter & Gamblen palveluksessa. Fernanda Lopes Larsen on Brasilian ja

Britannian kansalainen.

Mikael Staffas, M.Sc. (Engineering), MBA, s. 1965, on Boliden AB:n toimitusjohtaja vuodesta

2018 alkaen. Vuosina 2015-2018 hän toimi Boliden Minesin toimitusjohtajana ja vuosina

2011-2015 Bolidenin talousjohtajana. Vuosina 2005-2011 hän toimi Södra Skogsägarnan

talousjohtajana. Hän oli McKinsey & Companyn osakas vuosina 1999-2004 ja toimi siellä eri

tehtävissä vuosina 1990-1999. Mikael Staffas on Ruotsin kansalainen.

Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta nimitystoimikunta suosittaa, että

osakkeenomistajat ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena.

Suositus perustuu siihen, että Kemirassa on hyvän pohjoismaisen hallintomallin mukainen

hallituksen ulkopuolinen osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Nimitystoimikunnan

tehtävänä on varmistaa, että hallituksen yksittäisten jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi

myös ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena on yhtiön kannalta paras mahdollinen

osaaminen ja kokemus, yhtiön hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet tulevat

huomioiduksi ja että hallituksen kokoonpano täyttää myös muut hallinnointikoodin

pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset.

Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksettavia vuosipalkkiota korotetaan

seuraavasti (suluissa nykyinen palkkio): puheenjohtajan palkkio 118 000 euroa vuodessa (110

000 euroa), varapuheenjohtaja ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 67 000 euroa vuodessa

(65 000 euroa) ja muut jäsenet 52 000 euroa vuodessa (50 000 euroa).

Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen ja hallituksen valiokuntien jäsenille maksetaan

kokouspalkkiota kustakin hallituksen ja valiokuntien kokouksesta perustuen kokouksen

järjestämistapaan ja paikkaan seuraavasti: etäosallistuminen ja kokous henkilön asuinmaassa

600 euroa, kokous henkilön asuinmaan kanssa samalla mantereella 1 200 euroa ja kokous

henkilön asuinmaan kanssa eri mantereella 2 400 euroa. Matkustuskustannukset ehdotetaan

korvattavaksi yhtiön matkustuspolitiikan mukaan.

Nimitystoimikunta ehdottaa lisäksi, että hallituksen vuosipalkkio maksetaan yhtiön

osakkeiden ja rahaosuuden yhdistelmänä siten, että vuosipalkkiosta 40 % maksetaan yhtiön

hallussa olevina tai mikäli tämä ei ole mahdollista markkinoilta hankittavina Kemiran osakkeina

ja 60 % maksetaan rahana. Osakkeet luovutetaan hallituksen jäsenille ja tarvittaessa

hankitaan markkinoilta suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun

Kemiran osavuosikatsaus ajalta 1.1.-31.3.2023 on julkaistu. Kokouspalkkiot ehdotetaan

maksettavaksi rahana.

Nimitystoimikunnassa ovat toimineet puheenjohtajana Oras Invest Oy:n sijoitusjohtaja Ville

Kivelä ja jäseninä Solidium Oy:n sijoitusjohtaja Pauli Anttila, Impax Asset Management plc:n

Global Head of Sustainability, Lisa Beauvilain ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen

osakejohtaja Annika Ekman sekä Kemira Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Matti Kähkönen

asiantuntijajäsenenä.

17.1.2023 Kemira julkaisi Impax Asset Management Group plc:n ilmoituksen, jonka mukaan

sen osakeomistus Kemirasta on laskenut 4,99 prosenttiin.

25.1.2023 Kemira ilmoitti vahvistavansa palvelutarjontaansa ja ostaa prosessien

optimointiin erikoistuneen SimAnalyticsin.

Kemira ilmoitti elokuussa 2021 sijoituksestaan SimAnalyticsiin ja on nyt ostanut loput sen

liiketoiminnasta. Yritysosto vahvistaa Kemiran mahdollisuuksia tukea asiakkaidensa

liiketoimintaa dataan perustuvilla ennakoivilla palveluilla ja koneoppimisratkaisuilla.

1.2.2023 Kemira ilmoitti, että Linus Hildebrandt on nimetty strategiajohtajaksi ja Kemiran

johtoryhmän jäseneksi.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 25

NÄKYMÄT VUODELLE 2023

Liikevaihto

Kemiran liikevaihdon odotetaan olevan 3 200 ja 3 700 miljoonan euron välillä vuonna 2023

(2022: 3 569,6 miljoonaa euroa).

Operatiivinen käyttökate

Kemiran operatiivisen käyttökatteen odotetaan olevan 500 ja 600 miljoonan euron välillä

vuonna 2023 (2022: 571,6 miljoonaa euroa).

Näkymien taustaoletukset

Odotamme Kemiran loppumarkkinoiden kysynnän olevan vastustuskykyistä maailman

makrotaloudelliseen ympäristöön, energian hintoihin ja Ukrainan sodan kehittymiseen

liittyville huolille. Kaiken kaikkiaan Kemiran loppumarkkinoiden kysynnän (myyntimäärissä

mitattuna) odotetaan laskevan jonkin verran. Öljy- ja kaasumarkkinan kysynnän odotetaan

kasvavan. Muuttuvien kustannusten odotetaan laskevan, mutta tilanne vaihtelee raaka-

aineittain. Sähkönhinnan odotetaan pysyvän pitkän ajan keskiarvon yläpuolella Euroopassa,

mutta hintatasoon liittyy epävarmuutta. Lipeän markkinahintojen odotetaan laskevan vuoden

2023 aikana nykyiseltä erittäin korkealta tasolta. Näkymät olettavat, että Kemiran

tuotantotoiminnassa, toimitusketjussa tai Kemiran välillisesti omistamilla energian

tuotantolaitoksilla Suomessa ei ole merkittäviä häiriöitä. Valuuttakurssien odotetaan pysyvän

suunnilleen nykyisellä tasolla.

TALOUDELLISET TAVOITTEET

Kemiran tavoitteena on markkinoita nopeampi liikevaihdon kasvu ja 15-18 % operatiivinen

käyttökateprosentti. Velkaantumisastetavoitteena on alle 75 %.

Helsingissä 9.2.2023

Kemira Oyj

Hallitus

Kaikki tässä katsauksessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen

näkemykseen talouden kehityksestä, ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästikin erilaiset.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 26

Konsernin

tuloslaskelma


Milj. euroa	Liite	2022	2021
Liikevaihto	2.1.	3 569,6	2 674,4
Liiketoiminnan muut tuotot	2.2.	18,2	5,9
Liiketoiminnan kulut	2.2.	-3 029,3	-2 306,7
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	6.2.	0,3	-0,5
Käyttökate		558,8	373,2
Poistot ja arvonalentumiset	2.4.	-211,2	-203,1
Liikevoitto		347,6	170,1
Rahoitustuotot	2.5.	4,8	6,8
Rahoituskulut	2.5.	-42,3	-34,1
Kurssierot	2.5.	-1,9	0,6
Rahoituskulut, netto	2.5.	-39,4	-26,7
Voitto ennen veroja		308,2	143,3
Tuloverot	2.6.	-68,5	-28,2
Tilikauden tulos		239,7	115,2

Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		231,7	108,1
Määräysvallattomille omistajille	6.2.	8,0	7,1
Tilikauden tulos		239,7	115,2

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton	2.7.	1,51	0,71
Laimennettu	2.7.	1,50	0,70

Konsernin tuloslaskelmaa on luettava yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.

Konsernin laaja

tuloslaskelma


Milj. euroa	Liite	2022	2021
Tilikauden tulos		239,7	115,2

Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot		17,5	32,2
Rahavirran suojaus		39,2	19,3
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Muut osakkeet		98,6	40,2
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus		31,8	21,5
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	2.8.	187,1	113,3

Tilikauden laaja tulos		426,7	228,4

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		418,9	221,2
Määräysvallattomille omistajille	6.2.	7,8	7,2
Tilikauden laaja tulos		426,7	228,4

Konsernin laajan tuloslaskelman erät on esitetty verovaikutuksella oikaistuna. Kuhunkin muuhun laajan tuloksen erään

liittyvät tuloverot on esitetty liitetiedossa 2.8. Muut laajan tuloksen erät.

Konsernin laajaa tuloslaskelmaa on luettava yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 27

Konsernin tase


Milj. euroa	Liite	31.12.2022	31.12.2021
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Liikearvo	3.1.	510,5	514,0
Muut aineettomat hyödykkeet	3.2.	61,2	66,7
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	3.3.	1 080,2	1 063,0
Käyttöoikeusomaisuuserät	3.4.	146,0	135,8
Osuudet osakkuusyrityksissä	6.2.	5,1	4,8
Muut osakkeet	3.5.	383,3	260,0
Laskennalliset verosaamiset	4.4.	27,1	30,5
Muut rahoitusvarat	5.4.	31,0	7,3
Saamiset etuuspohjaisista järjestelyistä	4.5.	78,4	73,2
Pitkäaikaiset varat yhteensä		2 322,8	2 155,4

LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	4.1.	433,7	352,1
Korolliset saamiset	5.4.	0,3	0,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset	4.2.	603,7	475,2
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		18,7	13,9
Rahavarat	5.4.	250,6	142,4
Lyhytaikaiset varat yhteensä		1 307,0	983,9

Myytävänä oleviksi luokitellut varat	3.6.	21,3	—

Varat yhteensä		3 651,1	3 139,3

Konsernin tasetta on luettava yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.


Milj. euroa	Liite	31.12.2022	31.12.2021
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		221,8	221,8
Ylikurssirahasto		257,9	257,9
Käyvän arvon ja muut rahastot		278,8	140,9
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		196,3	196,3
Muuntoerot		-36,0	-53,7
Omat osakkeet		-13,4	-14,9
Kertyneet voittovarat		764,5	580,5
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	5.2.	1 669,9	1 328,8
Määräysvallattomien omistajien osuus	6.2.	14,7	13,9
Oma pääoma yhteensä		1 684,6	1 342,7

PITKÄAIKAISET VELAT
Korolliset velat	5.3.	838,1	776,9
Muut rahoitusvelat	5.4.	9,4	9,4
Laskennalliset verovelat	4.4.	118,2	77,1
Velat etuuspohjaisista järjestelyistä	4.5.	66,9	94,1
Varaukset	4.6.	38,4	48,0
Pitkäaikaiset velat yhteensä		1 070,9	1 005,5

LYHYTAIKAISET VELAT
Korolliset velat	5.3.	183,7	215,3
Ostovelat ja muut velat	4.3.	635,2	538,3
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		57,2	14,3
Varaukset	4.6.	18,8	23,1
Lyhytaikaiset velat yhteensä		894,9	791,0

Velat yhteensä		1 965,8	1 796,5

Myytävänä oleviksi luokitellut velat	3.6.	0,7	—

Oma pääoma ja velat yhteensä		3 651,1	3 139,3

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 28

Konsernin rahavirtalaskelma


Milj. euroa	Liite	2022	2021
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden tulos		239,7	115,2
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	2.4.	211,2	203,1
Tuloverot	2.6.	68,5	28,2
Rahoituskulut, netto	2.5.	39,4	26,7
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	6.2.	-0,3	0,5
Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	3.6.	29,3	14,9
Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta		587,8	388,5

Nettokäyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)		-100,3	-100,5
Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (-) / vähennys (+)		-95,1	-77,8
Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (-)		93,7	98,1
Nettokäyttöpääoman muutos		-101,8	-80,2

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		486,0	308,3

Maksetut korot		-35,1	-31,9
Saadut korot		5,0	0,9
Muut rahoituserät, netto		-22,1	-13,2
Saadut osingot		0,0	0,0
Maksetut välittömät verot		-33,5	-44,0
Liiketoiminnan nettorahavirta		400,3	220,2

Konsernin rahavirtalaskelmaa on luettava yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.


Milj. euroa	Liite	2022	2021
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit osakkuusyritykseen		0,0	0,0
Investoinnit muihin osakkeisiin		0,0	-1,0
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-197,9	-168,8
Lainasaamisten vähennys (+) / lisäys (-)		0,8	0,2
Pääomanpalautukset muista osakkeista		0,0	3,5
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitulot		19,1	3,2
Investointien nettorahavirta		-178,0	-162,9

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Pitkäaikaisten lainojen nostot (+)	5.1.	195,9	200,0
Pitkäaikaisten korollisten lainojen takaisinmaksut (-)	5.1.	-202,8	-97,3
Pitkäaikaisten korottomien lainojen takaisinmaksut (-)		0,0	0,0
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-)	5.1.	21,4	-53,9
Vuokrasopimusvelkoihin perustuvat maksut		-35,1	-33,1
Maksetut osingot		-95,9	-95,3
Rahoituksen nettorahavirta		-116,4	-79,5

Rahavarojen nettolisäys (+) / -vähennys (-)		105,9	-22,2

Rahavarat 31.12.		250,6	142,4
Valuuttakurssivoitot (+) / -tappiot (-) rahavaroista		2,3	5,1
Rahavarat 1.1.		142,4	159,5
Rahavarojen nettolisäys (+) / -vähennys (-)		105,9	-22,2

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 29

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista


	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto	Käyvän arvon ja muut rahastot	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muunto- erot	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Yhteensä	Määräys- vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022	221,8	257,9	140,9	196,3	-53,7	-14,9	580,5	1 328,8	13,9	1 342,7
Tilikauden tulos	—	—	—	—	—	—	231,7	231,7	8,0	239,7
Muut osakkeet	—	—	98,6	—	—	—	—	98,6	—	98,6
Muuntoerot	—	—	—	—	17,7	—	—	17,7	-0,2	17,5
Rahavirran suojaus	—	—	39,2	—	—	—	—	39,2	—	39,2
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus	—	—	—	—	—	—	31,8	31,8	—	31,8
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	—	—	137,8	—	17,7	—	31,8	187,3	-0,2	187,1
Tilikauden laaja tulos	—	—	137,8	—	17,7	—	263,5	418,9	7,8	426,7

Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako	—	—	—	—	—	—	-88,9	-88,9	-7,0	-95,9
Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmään kuuluville	—	—	—	—	—	1,5	—	1,5	—	1,5
Omien osakkeiden siirto hallitukselle	—	—	—	—	—	0,1	—	0,1	—	0,1
Omien osakkeiden palautus	—	—	—	—	—	0,0	—	0,0	—	0,0
Osakeperusteinen palkitseminen	—	—	—	—	—	—	9,2	9,2	—	9,2
Siirrot oman pääoman sisällä	—	—	0,1	—	—	—	-0,1	0,0	—	0,0
Muut erät	—	—	—	—	—	—	0,4	0,4	—	0,4
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	—	—	0,1	—	—	1,6	-79,4	-77,7	-7,0	-84,7

Oma pääoma 31.12.2022	221,8	257,9	278,8	196,3	-36,0	-13,4	764,5	1 669,9	14,7	1 684,6

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 30


	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto	Käyvän arvon ja muut rahastot	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muunto- erot	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Yhteensä	Määräys- vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2021	221,8	257,9	81,1	196,3	-85,8	-16,3	537,1	1 192,1	13,2	1 205,3
Tilikauden tulos	—	—	—	—	—	—	108,1	108,1	7,1	115,2
Muut osakkeet	—	—	40,2	—	—	—	—	40,2	—	40,2
Muuntoerot	—	—	—	—	32,1	—	—	32,1	0,1	32,2
Rahavirran suojaus	—	—	19,3	—	—	—	—	19,3	—	19,3
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus	—	—	—	—	—	—	21,5	21,5	—	21,5
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	—	—	59,5	—	32,1	—	21,5	113,2	0,1	113,3
Tilikauden laaja tulos	—	—	59,5	—	32,1	—	129,6	221,2	7,2	228,4

Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako	—	—	—	—	—	—	-88,8	-88,8	-6,5	-95,3
Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmään kuuluville	—	—	—	—	—	1,3	—	1,3	—	1,3
Omien osakkeiden siirto hallitukselle	—	—	—	—	—	0,1	—	0,1	—	0,1
Omien osakkeiden palautus	—	—	—	—	—	0,0	—	0,0	—	0,0
Osakeperusteinen palkitseminen	—	—	—	—	—	—	3,3	3,3	—	3,3
Siirrot oman pääoman sisällä	—	—	0,3	—	—	—	-0,3	0,0	—	0,0
Muut erät	—	—	—	—	—	—	-0,4	-0,4	—	-0,4
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	—	—	0,3	—	—	1,4	-86,2	-84,5	-6,5	-91,0

Oma pääoma 31.12.2021	221,8	257,9	140,9	196,3	-53,7	-14,9	580,5	1 328,8	13,9	1 342,7

Laskelmaa konsernin oman pääoman muutoksista on luettava yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 31

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

KONSERNIN PERUSTIEDOT

Kemira Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka

kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on

Energiakatu 4, 00180 Helsinki, Suomi. Kemira Oyj:n osakkeet

on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Emoyhtiö Kemira Oyj ja

sen tytäryhtiöt muodostavat yhdessä Kemira konsernin.

Luettelo tytäryhtiöistä esitetään liitetiedossa 6.2.

Kemira on globaali kemianyhtiö, joka palvelee asiakkaita

runsaasti vettä käyttävillä teollisuudenaloilla. Yhtiö tarjoaa

asiantuntemusta sovellusosaamisessa ja kemikaaleja, jotka

parantavat asiakkaiden vesi-, energia- ja raaka-

ainetehokkuutta. Kemiran kaksi segmenttiä Pulp & Paper ja

Industry & Water keskittyvät asiakkuuksiin massa- ja paperi-,

öljy- ja kaasu ja kaivosteollisuudessa sekä vedenkäsittelyssä.

Kemira Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 9.2.2023

tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen

osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous päättää tilinpäätöksen

vahvistamisesta. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on

saatavissa internet-osoitteesta www.kemira.com tai

osoitteesta Energiakatu 4, 00180 Helsinki, Suomi.

Kemira julkaisee myös konsernitilinpäätöksen ja hallituksen

toimintakertomuksen European Single Electronic Format

(ESEF) -raportointivaatimusten mukaisena xHTML-

tiedostona, joka on saatavilla internet-osoitteesta

www.kemira.com

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERUSTA

Konserni on laatinut konsernitilinpäätöksensä Euroopan

unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting

Standards, IFRS) ja niitä koskevien (International Financial

Reporting Interpretations Committee, IFRIC) IFRIC-tulkintojen

mukaisesti. Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen

31.12.2022 voimassa olleita IFRS-standardeja ja IFRIC-

tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös

IFRS-säännöksiä täydentävien Suomen kirjanpito- ja

yhteisölainsäädännön mukaiset vaatimukset.

Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina, ja se on

laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun

ottamatta käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta

kirjattavia muita osakkeita sisältäen listaamattomia PVO/TVO

-osakkeita, etuuspohjaisten järjestelyjen varoja ja velvoitteita,

käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia

rahoitusvaroja ja -velkoja sekä osakeperusteisia maksuja,

jotka arvostetaan käypään arvoon.

Konsernitilinpäätöksessä esitetyt yksittäiset luvut ovat

pyöristetty lähimpään tarkkaan lukuun. Siksi yksittäisten

lukujen summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta

konsernitilinpäätöksessä. Tunnusluvut on laskettu tarkkoja

arvoja käyttämällä.

VUONNA 2022 VOIMAAN TULLEET UUDET IFRS-

STANDARDIT, STANDARDIEN MUUTOKSET JA IFRIC-

TULKINNAT

Konserni on soveltanut seuraavia standardeja ja muutoksia

ensimmäistä kertaa 1.1.2022 alkavalla tilikaudella:

•Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin 2018-2020:

IFRS 9, Rahoitusintrumentit, parannus standardissa

tarkentaa, että arvioitaessa johtaako rahoitusvelan

muutos olemassa olevan velkainstrumentin muutokseen

vai uuden velkainstrumentin kirjaamiseen, yhtiön tulisi

laatia nykyarvotesti rahoitusvelkaan liittyvistä

kassavirroista ennen muutosta ja sen jälkeen, sisältäen

lainanantajan ja -saajan väliset maksetut ja saadut

palkkiot.

•Muutokset standardiin IAS 16, Aineelliset hyödykkeet:

Tuotot ennen tarkoitettua käyttöä, standardimuutos

tarkentaa, kuinka myyntituottoja kirjataan keskeneräisistä

aineellisista hyödykkeistä niiden valmistusvaiheen aikana

tai muutoin ennen kuin ne on saatettu toimimaan johdon

aikomalla tavalla. Tarkennuksen mukaan kyseiset tuotot

tulisi raportoida myyntituottoina, eikä kustannuksia

vähentävästi.

•Muutokset standardiin IAS 37, Tappiolliset sopimukset -

sopimuksen täyttämisen kustannus, standardimuutos

tarkentaa sopimuksen täyttämisestä aiheutuvan

kustannuksen sisältävän suoraan sopimukseen liittyvät

kustannukset, mukaan lukien lisäkustannukset, kuten

työvoima ja materiaalikustannukset, sekä muut suoraan

sopimuksen täyttämiseen liittyvät kustannukset, kuten

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 32

sopimuksen täyttämiseen käytettyjen aineellisten

hyödykkeiden poistot.

Edellä luetelluilla muutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta

tilikauteen 1.1.-31.12.2022 kirjattuihin määriin, eikä niillä

odoteta olevan merkittävää vaikutusta seuraavaan tilikauteen

1.1.-31.12.2023.

UUDET IFRS-STANDARDIT, STANDARDIEN

MUUTOKSET JA IFRIC-TULKINNAT,

JOITA EI OLE VIELÄ OTETTU KÄYTTÖÖN

•Muutokset standardiin IAS 1, Velkojen luokittelu lyhyt- ja

pitkäaikaisiksi. Standardimuutos tarkentaa, kuinka velat

tulisi luokitella lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, kun yhtiöllä on

oikeus lykätä velan maksua vähintään 12 kuukauden ajan.

•Muutokset standardiin IAS 12, Tuloverot: Yhdestä

liiketoimesta syntyviin varoihin ja velkoihin liittyvät

laskennalliset verot.

•Muutokset standardiin IAS 1, Tilinpäätöksen esittäminen:

Laadintaperiaatteet. Muutos selventää, missä tilanteissa

tilinpäätöksen laatimisperiaatteen muutos on olennainen

ja se tulee esittää.

•Muutokset standardiin IAS 8, Tilinpäätöksen

laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset

ja virheet: Kirjanpidollisten arvioiden määritelmä. Muutos

selventää kirjanpidollisen arvion määritelmää ja

soveltamista.

Edellä luetelluilla 1.1.2023 tai sen jälkeen astuvilla uusilla

IFRS-standardeilla, standardien muutoksilla ja IFRIC-

tulkinnoilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta

konserniin.

TYTÄRYRITYKSIEN YHDISTELYPERIAATTEET JA

MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUDET

Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen Kemira Oyj:n lisäksi

sen tytäryritykset. Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset

yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta (osuus

äänivallasta pääsääntöisesti yli 50 %). Konsernilla on

määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena siinä

altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen

muuttuvaan tuottoon, ja se pystyy vaikuttamaan tähän

tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa.

Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen

kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa

niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta

lakkaa.

Kaikki konserniyritysten väliset liiketapahtumat on eliminoitu.

Keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenetelmää

käyttäen. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike

määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen

velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman

ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike voi

sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan

omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät

menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Ne yksilöitävissä

olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat,

vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat, jotka ovat

yksilöitävissä, arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin

arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan

kohteesta kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon

tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien

suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.

Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien

omistajien osuus hankinnan kohteessa ja hankintahetkellä

aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina

ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden

käyvästä arvosta, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos

vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja

aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin

tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, ja jos

kyseessä on edullinen hankinta, muutos kirjataan suoraan

tuloslaskelmaan.

Tilikauden tulos sekä muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat

erät kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja

määräysvallattomille omistajille ja, nämä esitetään

tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman yhteydessä.

Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omassa

pääomassa erillään emoyrityksen omistajille kuuluvasta

omasta pääomasta. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen

omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä

johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien

osuudesta tulisi negatiivinen, ellei määräysvallattomilla

omistajilla ole sitovaa velvollisuutta olla kattamatta tappioita

sijoituksensa ylittävältä osalta.

Jos emoyrityksen omistusosuus tytäryrityksessä vähenee,

mutta määräysvalta säilytetään, liiketoimia käsitellään omaa

pääomaa koskevina liiketoimina. Kun konsernin määräysvalta

tai huomattava vaikutusvalta lakkaa, mahdollinen jäljelle

jäävä osuus yrityksestä arvostetaan käypään arvoon, ja tästä

syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

OSAKKUUSYRITYKSET

Konsernin osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla

on huomattava vaikutusvalta (osuus äänivallasta

pääsääntöisesti 20-50 %), mutta ei määräysvaltaa.

Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen

pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus

osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen

kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita

yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 33

velvoitteiden täyttämiseen. Konsernin omistusosuuden

mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta on

laskettu konsernin omistusosuuden mukaisesti ja on esitetty

konsernin tuloslaskelmassa liikevoittoon sisältyvänä omana

eränä. Konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan

tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin

muihin laajan tuloksen eriin.

VALUUTTAMÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN

Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin

esittämisvaluutta sekä konsernin emoyhtiön toiminta- ja

esittämisvaluutta. Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät

erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa,

jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta).

Jos tytäryrityksen toimintavaluutta on muu kuin euro, niin sen

tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden

keskimääräisiä valuuttakursseja ja taseet tilinpäätöspäivän

valuuttakursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen

eri kursseilla kuin taseessa aiheuttaa taseessa omaan

pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos esitetään

muissa laajan tuloslaskelman erissä. Hankittujen ulkomaisten

yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan

yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut ja liikearvo on

käsitelty ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina ja

muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.

Joihinkin ulkomaisiin tytäryrityksiin annettujen lainojen

kurssierot on käsitelty muuntoeroina muissa laajan tuloksen

erissä lisäyksenä tai vähennyksenä. Kun määräysvalta

tytäryrityksessä menetetään, kertyneet muuntoerot

siirretään tuloslaskelmaan osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.

Konserniyritykset muuntavat omassa kirjanpidossaan

päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat

toimintavaluutakseen tapahtumapäivän kursseja käyttäen.

Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset saamiset ja velat

arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja ei-

monetaariset erät käyttäen tapahtumapäivän kursseja.

Liiketoimintaan liittyvät kurssierot käsitellään myyntien ja

ostojen oikaisuina. Rahoitukseen ja konsernin

kokonaisposition suojaamiseen liittyvät kurssierot esitetään

rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

ARVIONVARAISUUTTA SISÄLTÄVÄT TILINPÄÄTÖKSEN ERÄT

JA JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT

LAADINTAPERIAATTEET

IFRS-standardien mukaista konsernitilinpäätöstä

laadittaessa johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia

arvioita ja oletuksia, jotka harvoin vastaavat tosiasiallisia

tuloksia. Lisäksi johto joutuu käyttämään harkintaa

tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa.

Arvioita ja oletuksia arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat

aikaisempaan kokemukseen ja odotuksiin tulevaisuuden

tapahtumista, joilla voi olla taloudellista vaikutusta ja joiden

katsotaan olevan perusteltuja olosuhteet huomioon ottaen.

Seuraavassa taulukossa esitetään tilinpäätöksen erät, jotka

sisältävät merkittäviä kirjanpidollisia arvioita ja niihin liittyvät

liitetiedot, joissa esitetään erissä sovellettavat

laadintaperiaatteet ja erien herkkyysanalyyseja. Näihin

arvionvaraisuutta sisältäviin eriin liittyy riskiä varojen ja

velkojen kirjanpitoarvon muuttumisesta seuraavan tilikauden

aikana.


Tilinpäätökset erät	Tilinpäätöksen liitetieto
Liikearvo	3.1. Liikearvo
PVO-konsernin osakkeiden käypä arvo	3.5. Muut osakkeet
Laskennalliset verot ja epävarmat veropositiot	2.6. Tuloverot ja 4.4. Laskennalliset verovelat ja - saamiset
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	4.5. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ja työsuhde- etuudet
Varaukset	4.6. Varaukset

UKRAINAN SODAN VAIKUTUKSET TILINPÄÄTÖKSEEN

Joulukuun 2022 lopussa Kemiralla ei ole ollut operatiivista

toimintaa tai henkilöstöä Venäjällä. Venäjän markkinoilta

poistumisen seurauksena Kemira kirjasi kulua vuonna 2022

4,8 miljoonaa euroa, joka liittyi pääasiassa käyttöomaisuuden

alaskirjauksiin (Liitetieto 2.4. Poistot ja arvonalentumiset),

luottotappioihin (Liitetieto 4.2. Myyntisaamiset ja muut

lyhytaikaiset saamiset) ja muihin vastuisiin. Joulukuun 2022

lopussa Kemiralla oli Venäjällä rahavaroja, noin 8 miljoonaa

euroa ruplamääräisenä. Kemira tutkii vaihtoehtoja varojen

kotiuttamiseksi Venäjältä.

ILMASTOON LIITTYVIEN AIHEIDEN VAIKUTUKSET

TILINPÄÄTÖKSEEN

Vastuullisuus on olennainen osa Kemiran kannattavan kasvun

strategiaa. Vastuullisuus Kemirassa keskittyy viiteen

aiheeseen: turvallisuus, ihmiset, kiertotalous, vesi ja ilmasto.

Kemiran tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2045

mennessä.

Ilmastoon liittyvillä aiheilla on vaikutus useisiin alueisiin

Kemiran konsernitilinpäätöksessä. Kemiralla, kemianalan

yhtiönä energiaintensiivisellä toimialalla, on kaksi

tuulisähkönhankintasopimusta ja omistusta Pohjolan Voima

Oyj:ssä ja Teollisuuden Voima Oyj:ssä (Liite 3.5 Muut

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 34

osakkeet), jota tuottavat hiilineutraalia sähköä ydin- ja

vesivoimalaitoksissaan Suomessa. Hiilidioksidipäästöt ja

energiatehokkuus otetaan huomioon

käyttöomaisuusinvestointeja tehtäessä ja siten vaikuttavat

pitkäaikaisiin omaisuuseriin (Liite 3.3 Aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet) sekä tulevaisuuden

rahavirtaennusteiden määrittämiseen liikearvon

arvonalentumistestauksen yhteydessä (Liite 3.1 Liikearvo).

Yhdessä Danimer Scientific Inc. kanssa Kemira kehittää

täysin biopohjaisia päällysteitä paperi- ja kartonkituotteille,

mistä syntyy aineettomia hyödykkeitä (Liite 3.2 Muut

aineettomat hyödykkeet).

Lisäksi Kemiralla on vastuullisuustavoitteisiin sidottu

kokonaisuudessaan nostamaton 400 miljoonan euron

valmiusluotto (Liite 5.5 Rahoitusriskien hallinta). Kemiran

pitkän aikavälin palkitsemisohjelma vuosille 2023-2025

sisältää myös ilmastotavoitteisiin kiinnitettyjä

ansaintakriteereitä.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 35

2. TALOUDELLINEN TULOS

2.1 SEGMENTTITIEDOT

Kemiralla on kaksi segmenttiä, jotka ovat Pulp & Paper ja Industry & Water.

PULP & PAPER

Pulp & Paper -segmentti auttaa kemikaaliosaamisensa avulla massan- ja paperinvalmistajia

innovoimaan ja tehostamaan toimintaansa. Segmentti kehittää ja myy asiakkaiden tarpeet

täyttäviä tuotteita ja pyrkii varmistamaan, että sillä on johtava paperikoneen märänpään

tuote- ja palveluvalikoima, joka keskittyy pakkauskartonkiin ja pehmopaperiin.

INDUSTRY & WATER

Industry & Water -segmentti palvelee kunnallisia ja runsaasti vettä käyttäviä teollisuudenaloja.

Vedenkäsittelyssä segmentti auttaa asiakkaita tehostamaan vedenkäsittelyprosessin eri

vaiheita. Öljy- ja kaasuteollisuudessa segmentti auttaa tehostamaan talteenottoa nykyisistä

varannoista ja vähentämään veden ja energian käyttöä.

VAIHTOEHTOISET TUNNUSLUVUT

Kemira esittää raportoinnissa tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja (vaihtoehtoiset tunnusluvut),

jotka eivät ole IFRS-standardien mukaan määriteltyjä tunnuslukuja. Kemira uskoo

pääomamarkkinoiden ja Kemiran johdon seuraamien vaihtoehtoisten tunnuslukujen, kuten

orgaaninen kasvu*, käyttökate, operatiivinen käyttökate, operatiivinen liikevoitto, rahavirta

investointien jälkeen ja velkaantumisaste, antavan hyödyllistä ja vertailukelpoista tietoa

Kemiran liiketoiminnan kehityksestä ja taloudellisesta tilanteesta. Tietyt vaihtoehtoiset

tunnusluvut ovat myös palkitsemisen kriteerejä.

Kemiran esittämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään vastaavista IFRS-

tunnusluvuista, ja niitä tulee lukea yhdessä lähinnä vastaavien IFRS-tunnuslukujen kanssa.

Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty kohdassa Tunnuslukujen laskentakaavat.

* Liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa pois lukien yritysostot ja -myynnit.

TULOSLASKELMAN ERÄT


2022, milj. euroa	Pulp & Paper	Industry & Water	Konserni
Liikevaihto ¹⁾	2 027,7	1 541,9	3 569,6
Käyttökate ²⁾	336,6	222,2	558,8
Poistot ja arvonalentumiset ²⁾	-123,5	-87,8	-211,2
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	0,3	0,0	0,3
Liikevoitto ²⁾	213,1	134,5	347,6
Rahoituskulut, netto			-39,4
Voitto ennen veroja			308,2
Tuloverot			-68,5
Tilikauden tulos			239,7

1) Liikevaihto muodostuu pääosin tuotteiden myynnistä ulkopuolisille asiakkaille, eikä segmenttien välillä ole sisäistä

liikevaihtoa.

2) Sisältää vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT KÄYTTÖKATTEESSA JA LIIKEVOITOSSA


2022, milj. euroa	Pulp & Paper	Industry & Water	Konserni
Operatiivinen käyttökate	348,0	223,7	571,6
Uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöohjelmat			-4,5
Transaktio- ja integraatiokulut yrityshankinnoissa			0,0
Liiketoimintojen ja omaisuuden myynti			-4,6
Muut erät			-3,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	-11,4	-1,4	-12,8
Käyttökate	336,6	222,2	558,8

Operatiivinen liikevoitto	225,7	135,9	361,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa	-11,4	-1,4	-12,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät poistoissa ja arvonalentumisissa	-1,2	0,0	-1,2
Liikevoitto	213,1	134,5	347,6

Neljännesvuositiedot vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä on esitetty kohdassa Tunnuslukujen täsmäytys IFRS-

lukuihin.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 36

TASEEN ERÄT


2022, milj. euroa	Pulp & Paper	Industry & Water	Konserni
Segmentin varat	1 629,4	1 139,8	2 769,2
Täsmäytys raportoituihin varoihin konsernin taseessa:
Muut osakkeet			383,3
Laskennalliset verosaamiset			27,1
Muut pitkäaikaiset varat			31,0
Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä			78,4
Muut varat			111,5
Rahavarat			250,6
Myytävänä oleviksi luokitellut varat			21,3
Varat yhteensä			3 651,1

Segmentin velat	354,9	249,0	603,9
Täsmäytys raportoituihin velkoihin konsernin taseessa:
Pitkäaikaiset korolliset velat			838,1
Lyhytaikaiset korolliset velat			183,7
Muut velat			340,1
Myytävänä oleviksi luokitellut velat			0,7
Velat yhteensä			1 966,5

MUUT ERÄT


2022, milj. euroa	Pulp & Paper	Industry & Water	Konserni
Sidottu pääoma segmenteittäin (31.12.)	1 274,6	890,8	2 165,3
Sidottu pääoma segmenteittäin ¹⁾	1 337,7	900,3	2 238,0
Operatiivinen ROCE, %	16,9	15,1	16,2
Investoinnit	122,5	75,4	197,9

1) 12 kuukauden liukuva keskiarvo

TULOSLASKELMAN ERÄT


2021, milj. euroa	Pulp & Paper	Industry & Water	Konserni
Liikevaihto ¹⁾	1 559,6	1 114,8	2 674,4
Käyttökate ²⁾	198,3	174,9	373,2
Poistot ja arvonalentumiset	-120,6	-82,5	-203,1
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	-0,5	0,0	-0,5
Liikevoitto ²⁾	77,7	92,4	170,1
Rahoituskulut, netto			-26,7
Voitto ennen veroja			143,3
Tuloverot			-28,2
Tilikauden tulos			115,2

1) Liikevaihto muodostuu pääosin tuotteiden myynnistä ulkopuolisille asiakkaille, eikä segmenttien välillä ole sisäistä

liikevaihtoa.

2) Sisältää vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT KÄYTTÖKATTEESSA JA LIIKEVOITOSSA


2021, milj. euroa	Pulp & Paper	Industry & Water	Konserni
Operatiivinen käyttökate	244,7	180,8	425,5
Uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöohjelmat			-12,3
Transaktio- ja integraatiokulut yrityshankinnoissa			-0,1
Liiketoimintojen ja omaisuuden myynti			-28,3
Muut erät			-11,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	-46,5	-5,9	-52,4
Käyttökate	198,3	174,9	373,2

Operatiivinen liikevoitto	124,3	101,2	225,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa	-46,5	-5,9	-52,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät poistoissa ja arvonalentumisissa	-0,1	-2,9	-3,0
Liikevoitto	77,7	92,4	170,1

Neljännesvuositiedot vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä on esitetty kohdassa Tunnuslukujen täsmäytys IFRS-

lukuihin.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 37

TASEEN ERÄT


2021, milj. euroa	Pulp & Paper	Industry & Water	Konserni
Segmentin varat	1 568,0	1 008,3	2 576,2
Täsmäytys raportoituihin varoihin konsernin taseessa:
Muut osakkeet			260,0
Laskennalliset verosaamiset			30,5
Muut pitkäaikaiset varat			7,3
Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä			73,2
Muut varat			49,6
Rahavarat			142,4
Varat yhteensä			3 139,3

Segmentin velat	308,2	196,5	504,8
Täsmäytys raportoituihin velkoihin konsernin taseessa:
Pitkäaikaiset korolliset velat			776,9
Lyhytaikaiset korolliset velat			215,3
Muut velat			299,6
Velat yhteensä			1 796,5

MUUT ERÄT


2021, milj. euroa	Pulp & Paper	Industry & Water	Konserni
Sidottu pääoma segmenteittäin (31.12.)	1 259,7	811,8	2 071,5
Sidottu pääoma segmenteittäin ¹⁾	1 227,4	767,6	1 995,0
Operatiivinen ROCE, %	10,1	13,2	11,3
Investoinnit	89,5	80,3	169,8

1) 12 kuukauden liukuva keskiarvo

MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT:

LIIKEVAIHTO ASIAKKAAN MAANTIETEELLISEN SIJAINNIN MUKAAN


Milj. euroa	2022	2021
Suomi, kotipaikkavaltio	546,5	360,1
Muu Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka	1 286,0	1 014,5
Americas-alue	1 413,6	1 010,0
APAC-alue	323,5	289,8
Yhteensä	3 569,6	2 674,4

PITKÄAIKAISET VARAT MAANTIETEELLISEN SIJAINNIN MUKAAN


Milj. euroa	2022	2021
Suomi, kotipaikkavaltio	918,9	772,8
Muu Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka	499,0	526,7
Americas-alue	619,7	551,3
APAC-alue	179,7	200,8
Yhteensä	2 217,3	2 051,6

Tiedot merkittävistä asiakkaista

Konsernilla on useita merkittäviä asiakkaita. Yhdeltäkään yksittäiseltä ulkopuoliselta

asiakkaalta ei ole kertynyt vähintään 10 % konsernin liikevaihdosta vuosina 2022 tai 2021.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Segmenttiraportointi

Segmenttitiedot esitetään perustuen konsernin sisäiseen organisaatioon ja

raportointirakenteeseen. Kemiran johto arvioi segmenttien taloudellista suoriutumista

perustuen operatiiviseen käyttökatteeseen ja operatiiviseen liikevoittoon sekä muihin

tunnuslukuihin. Segmenttien varat ja velat käsittävät ne varat ja velat, jotka ovat suoraan tai

perustellusti kohdistettavissa segmenteille. Segmenttien varoihin on laskettu aineelliset ja

aineettomat hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät, osuudet osakkuusyrityksissä, vaihto-

omaisuus ja tietyt lyhytaikaiset korottomat saamiset. Segmenttien velkoihin sisältyvät tietyt

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 38

lyhytaikaiset korottomat velat. Maantieteellisesti Kemiran toiminta on jaettu kolmeen

alueeseen: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka (EMEA), Amerikka (Americas) ja Aasia ja

Tyynenmeren alue (APAC).

Myynnin tulouttaminen

IFRS 15 -standardi sisältää yhden kattavan tuloutusmallin asiakassopimusten perusteella

saatavien myyntituottojen kirjaamiseen. Pääperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan

siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palveluiden luovuttamista asiakkaalle

sellaiseen rahamäärään, joka kuvastaa vastiketta johon konserni odottaa olevansa

oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluita vastaan. Konserni kirjaa myyntituoton silloin kun

(tai sitä mukaa kuin) suoritevelvoite täytetään, toisin sanoen silloin kun asiakas saa

määräysvallan suoritevelvoitteen perusteena olevaan tavaraan tai palveluun.

Konsernin liikevaihto muodostuu pääosin sopimustyypeistä, jotka sisältävät

kemianteollisuuden tuotteiden myyntiä sekä palveluita ja laitteita, jotka liittyvät näiden

kemianteollisuuden tuotteiden myyntiin. Vuosina 2022 ja 2021 palvelut eivät ole

muodostaneet merkittävää osuutta konsernin liikevaihdosta.

Myyntituottojen tuloutus tapahtuu hetkellä, jolloin tuotteiden määräysvalta siirtyy

asiakkaalle. Yleensä konsernin myyntisopimuksissa määräysvalta siirtyy asiakkaalle

perustuen toimituslausekkeisiin, ja myyntitulojen kirjaaminen tapahtuu yhtenä ajankohtana.

Konserni tarjoaa asiakkailleen kemikaalien toimitus- ja käsittelypalveluja tuotteiden myynnin

yhteydessä. Tuotteiden toimitus- ja käsittelypalvelut tuloutetaan yhdessä tuotteiden

myynnin kanssa, eikä niitä käsitellä erillisinä suoritevelvoitteina. Kemira kirjaa samalle

raportointikaudelle tuotteiden myynnin ja toimitus- ja käsittelypalvelut.

Asiakkaille annettavat alennukset eivät ole merkittävä myyntihinnan osatekijä Kemiran

myyntisopimuksissa.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 39

2.2 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT


Milj. euroa	2022	2021
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ¹⁾	10,8	3,0
Vuokratuotot	0,6	0,5
Palvelut	2,0	2,3
Muut liiketoiminnan tuotot ²⁾	4,8	0,2
Yhteensä	18,2	5,9

1) Vuonna 2022 pitkäaikaisten varojen myyntivoitot liittyvät pääosin käyttöomaisuuden myyntiin Uruguayssa. Vuonna 2021

päästöoikeuksia myytiin 35 000 hiilidioksiditonnia ja niistä saadut tulot olivat 2,9 miljoonaa euroa.

2) Vuonna 2022 muut liiketoiminnan tuotot koostuvat pääosin välillisten verojen hyvityksistä Brasiliassa.

LIIKETOIMINNAN KULUT


Milj. euroa	2022	2021
Aineet ja tarvikkeet ³⁾	2 033,0	1 440,1
Henkilöstökulut	428,9	370,5
Ulkopuoliset palvelut ja muut kulut ⁴⁾ ⁵⁾	332,0	307,9
Rahdit ja toimituskulut	235,4	188,3
Yhteensä	3 029,3	2 306,7

3) Vuonna 2022 aineisiin ja tarvikkeisiin sisältyi useissa Euroopan maissa energiaintensiiviselle teollisuudelle kohdistettuja

julkisia avustuksia 5,7 miljoonaa euroa (7,8).

4) Sisältää tarvikekuluja, matkustuskuluja, vuokria, toimitiloihin liittyviä kuluja, vakuutuksia, konsultointia ja muita

operatiiviseen toimintaan liittyviä kuluja.

5) Vuonna 2022 muihin liiketoiminnan kuluihin sisältyi tutkimus- ja kehittämismenoja 32,8 miljoonaa euroa (28,3) mukaan

lukien saadut julkiset avustukset. Tutkimus- ja kehitystoimintaa varten saadut julkiset avustukset olivat 0,6 miljoonaa

euroa (0,5). Nämä vähentävät tutkimus- ja kehittämismenoja.

HENKILÖSTÖKULUT


Milj. euroa	Liite	2022	2021
Palkat ja palkkiot
Palkat ⁶⁾		323,2	279,3
Osakeperusteiset maksut	2.3.	16,0	8,4
Yhteensä		339,2	287,7

Henkilösivukulut
Kulut etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja työsuhde-etuuksista	4.5.	2,3	2,9
Eläkekulut maksupohjaisista järjestelyistä		29,8	29,2
Muut henkilösivukulut		57,6	50,7
Yhteensä		89,7	82,8

Henkilöstökulut yhteensä		428,9	370,5

6) Sisältää Kemira Oyj:n toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot.

Kemira Oyj:n toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot esitetään liitetiedossa

6.1. Lähipiiri.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 40

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ


	2022	2021
Henkilöstö keskimäärin maantieteellisen sijainnin mukaan
EMEA-alue	2 497	2 545
Americas-alue	1 513	1 475
APAC-alue	925	927
Yhteensä	4 936	4 947

Henkilöstö Suomessa keskimäärin	780	784
Henkilöstö Suomen ulkopuolella keskimäärin	4 156	4 163
Yhteensä	4 936	4 947

Henkilöstö 31.12.	4 902	4 926

TILINTARKASTAJAN PALKKIOT JA PALVELUT


Milj. euroa	2022	2021
Tilintarkastuspalkkiot	1,6	1,4
Palkkiot veropalveluista	0,3	0,1
Palkkiot muista palveluista	0,1	0,1
Yhteensä	1,9	1,6

Ernst & Young Oy toimii Kemira konsernin tilintarkastajana.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Julkiset avustukset

Investointeihin saadut julkiset avustukset on kirjattu aineellisten

käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat

pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisena käyttöaikana.

Tutkimustoimintaan saadut avustukset kirjataan kulujen vähennykseksi ja tietyt muut

avustukset kirjataan muihin liiketoiminnan tuottoihin.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan toteutuessaan.

Kehittämismenot aktivoidaan aineettomaksi hyödykkeeksi, kun pystytään osoittamaan,

miten kehityshanke tulee kerryttämään todennäköistä taloudellista hyötyä ja

kehittämisvaiheessa aiheutuvat menot ovat luotettavasti mitattavissa. Aktivoidut

kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot sekä mahdolliset aktivoidut

vieraan pääoman menot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille

aiottuun käyttötarkoitukseen. Muut kehittämismenot, jotka eivät täytä näitä kriteereitä,

kirjataan kuluksi toteutuessaan. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida

myöhemmillä kausilla.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 41

2.3 OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät 2019-2023

Joulukuussa 2018 Kemira Oyj:n hallitus päätti vuosien 2019–2023 pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmän perustamisesta. Kemiran avainhenkilöille suunnattu pitkän aikavälin

osakepohjaiset kannustinjärjestelmät sisältävät kaksi vuoden mittaista ajanjaksoa: vuodet

2019 ja 2020, sekä kolme kolmen vuoden mittaista ansaintajaksoa: vuodet 2019–2021, 2020–

2022 ja 2021–2023. Hallitus on päättänyt näiden kannustinjärjestelmien ansaintakriteerit ja

kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa.

Palkkio ansaintajaksoilta maksetaan osittain Kemira Oyj:n osakkeina ja osittain rahana.

Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja

veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion

maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Palkkiona maksettuja osakkeita ei saa

luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy kahden vuoden kuluttua ansaintajakson

päättymisestä. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana,

osallistujan on pääsääntöisesti palautettava palkkiona annetut osakkeet vastikkeetta.

Sitouttamisjaksoa sovelletaan ainoastaan vuoden ansaintajaksoon.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät 2022-2026

Joulukuussa 2021 Kemiran Oyj:n hallitus päätti perustaa ryhmälle Kemiran avainhenkilöitä

suunnatun pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Pitkän aikavälin

osakepohjainen kannustinjärjestelmä sisältää kaiken kaikkiaan kolme kolmen vuoden

mittaista ansaintajaksoa: vuodet 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Hallitus päättää

kunkin ansaintajakson alussa kyseisen ansaintajakson osakepalkkion kriteerit ja

vaatimustasot kullekin kriteerille, kunkin ansaintajakson osallistujat, sekä osakeallokaatiot.

Mahdollinen palkkio maksetaan osittain Kemira Oyj:n osakkeina ja osittain rahana.

Rahaosuudella katetaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei

pääsääntöisesti makseta.


Osakepalkkiojärjestelmä	2019-2021	2020	2020-2022	2021-2023	2022-2024
Ansaintajakso (kalenterivuosi)	2019-2021	2020	2020-2022	2021-2023	2022-2024
Osakkeiden sitouttamisjakso	¹⁾	2 vuotta	¹⁾	¹⁾	¹⁾
Osakkeiden antamisvuosi	2022	2021	2023	2024	2025
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	9,90	13,41	13,41	12,57	13,32
Järjestelyissä luovutettujen osakkeiden määrä	221 128	194 097	—	—	—
Arvioitu osakkeiden määrä, 31.12.2022	—	—	256 025	543 232	458 783
Osallistujien lukumäärä, 31.12.2022	—	80	78	84	87
Ansaintakriteerit	Tuottoarvo (Intrinsic arvo) ²⁾	Tuottoarvo (Intrinsic arvo) ²⁾	Tuottoarvo (Intrinsic arvo) ²⁾ ja orgaaninen kasvu-%	Tuottoarvo (Intrinsic arvo) ²⁾ ja orgaaninen kasvu-%	Tuottoarvo (Intrinsic arvo) ²⁾ ja orgaaninen kasvu-%

1) Kolmen vuoden ansaintajaksoon ei sovelleta sitouttamisjaksoa.

2) Palkkion määrä perustuu tuottoarvoon (Intrinsic arvo), joka määritellään seuraavasti: operatiivinen käyttökate * 8 -

nettovelka.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2023-2025

Pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ansaintajakso 2023–2025 on

suunnattu noin 90 avainhenkilölle. Tämän ansaintajakson perusteella kriteerien täyttyessä

maksettava enimmäispalkkio on 643 500 Kemira Oyj:n osaketta. Lisäksi palkkioon sisältyy

rahaosuus, jolla katetaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

OSAKEPOHJAISTEN KANNUSTINJÄRJESTELMIEN VAIKUTUS LIIKEVOITTOON


Milj. euroa	Liite	2022	2021
Tilikauden kulu osakkeina maksettavasta		7,4	3,9
Tilikauden kulu rahana maksettavasta		8,6	4,5
Yhteensä	2.2.	16,0	8,4

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 42

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on omana pääomana maksettavaksi luokiteltuja osakeperusteisia

palkitsemisjärjestelyjä, joiden perusteella henkilöt suorittavat työtä osakeperusteisia

palkkioita vastaan. Mahdollinen palkkio tästä työstä annetaan henkilölle osittain osakkeina ja

osittain käteisvarana. Konsernin osakepalkkiojärjestelyyn kuuluu henkilöitä useista eri

maista, joissa konserni on velvollinen paikallisten verolakien tai sääntelyn mukaan

maksamaan käteisvarana henkilön puolesta osakepalkkiosta aiheutuvan verovelan

veroviranomaisille. Konsernin osakepalkkiojärjestelyt on luokiteltu kokonaisuudessaan

omana pääomana maksettavaksi liiketoimeksi.

Osakepalkkiojärjestelyn perusteella myönnettävät palkkiot kirjataan henkilöstökuluksi

tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan. Kuluksi kirjattava määrä jaksotetaan tasaerinä

oikeuden syntymisajanjaksolle, jonka kuluessa syntymisehtojen mukaisen oikeuden

palkkioihin on määrä täyttyä.

Osakepalkkioille on myöntämishetkellä määritelty käypä arvo ja siitä on vähennetty arvioidut

odotettavissa olevat osingot, jotka jäävät saamatta oikeuden syntymisjakson kuluessa.

Palkkioiden käypä arvo perustuu konsernin arvioon osakkeiden lukumäärästä, joihin

odotetaan syntyvän oikeus syntymisjakson päättyessä. Arvio osakkeiden lukumäärästä

tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioihin tehtävien tarkistusten mahdollinen

vaikutus merkitään henkilöstökuluksi tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan tehdään vastaava

käyvän arvon oikaisu.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 43

2.4 POISTOT JA ARVONALENTUMISET


Milj. euroa	2022	2021
Poistot aineettomista hyödykkeistä ja aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä
Muut aineettomat hyödykkeet ¹⁾	21,0	24,1
Rakennukset ja rakennelmat	23,3	21,5
Koneet ja kalusto	123,0	114,9
Muut aineelliset hyödykkeet	6,3	5,6
Yhteensä	173,6	166,2

Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä
Maa-alueet	1,7	1,6
Rakennukset ja rakennelmat	10,2	10,1
Koneet ja kalusto	24,0	21,8
Muut aineelliset hyödykkeet	0,8	0,6
Yhteensä	36,7	34,1

Arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä ja aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ²⁾
Liikearvo	0,0	1,1
Rakennukset ja rakennelmat	0,1	0,4
Koneet ja kalusto	0,9	1,0
Muut aineelliset hyödykkeet	0,0	0,4
Yhteensä	1,0	2,9

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	211,2	203,1

1) Liiketoimintojen hankinnoista syntyneitä aineettomien hyödykkeiden poistoja on tilikaudella 2022 kirjattu 9,4 miljoonaa

euroa (12,1).

2) Vuonna 2022 arvonalentumiset liittyvät Kemiran poistumiseen Venäjän markkinoilta Ukrainan sodan vuoksi. Vuonna

2021 arvonalentumiset liittyivät tuotantolaitoksen sulkemiseen Ranskassa.

Liikearvon arvonalentumistestaus on esitetty liitetiedossa 3.1. Liikearvo.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Poistot

Poistot on laskettu tasapoistoina kohteiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan.

Maa-alueista ei tehdä poistoja. Tavallisimmat konsernin laskentaperiaatteiden mukaiset

poistoajat on esitetty seuraavassa taulukossa.


Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoajat vuosissa
Rakennukset ja rakennelmat	20-40
Koneet ja kalusto	3-15
Kehittämismenot	enintään 8
Asiakassuhteet	5-7
Teknologia	5-10
Kilpailukieltosopimukset	3-5
Muut aineettomat hyödykkeet	5-10
Käyttöoikeusomaisuuserät	vuokra-ajan kuluessa

Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi ja poistot

lopetetaan ajankohtana, jolloin omaisuuserä luokitellaan IFRS 5:n mukaisesti myytävänä

olevaksi omaisuuseräksi tai sisältyy myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien

ryhmään.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 44

2.5 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT


Milj. euroa		2022	2021
Rahoitustuotot
Osinkotuotot		0,0	0,0
Korkotuotot
	Korkotuotot lainoista ja saamisista ¹⁾	3,5	6,1
	Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusvaroista	1,1	0,7
Muut rahoitustuotot		0,2	0,0
Yhteensä		4,8	6,8

Rahoituskulut
Korkokulut
	Korkokulut muista veloista	-23,5	-19,4
	Korkokulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusveloista	-6,6	-3,6
	Korkokulut vuokrasopimusveloista	-7,1	-6,2
Muut rahoituskulut ²⁾		-5,1	-4,8
Yhteensä		-42,3	-34,1

Kurssierot
Kurssierot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista varoista ja veloista		-22,2	9,2
Kurssierot suojattavista kohteista		20,2	-8,6
Yhteensä		-1,9	0,6

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		-39,4	-26,7

Nettorahoituskulut liikevaihdosta, %		1,1	1,0
Nettokorot liikevaihdosta, %		0,9	0,8


Milj. euroa	2022	2021
Suojauslaskennan piirissä olevista rahoitusinstrumenteista aiheutuneet muutokset laajassa tuloslaskelmassa
Rahavirran suojaus: laajaan tuloslaskelmaan merkitty määrä ³⁾	39,2	19,3
Yhteensä	39,2	19,3

Kurssierot
Realisoituneet	20,0	-10,2
Realisoitumattomat	-21,9	10,8
Yhteensä	-1,9	0,6

1) Vuonna 2021 korkotuotot lainoista ja saamisista sisältää 5,6 miljoonan euron voiton, joka oli seurausta

joukkovelkakirjalainojen järjestelystä.

2) Sisältää lainojen järjestelypalkkioita 1,8 miljoonaa euroa vuonna 2022 (1,8).

3) Muodostuu pääosin suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten käyvän arvon muutoksista.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 45

2.6 TULOVEROT


Milj. euroa	2022	2021
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	-72,6	-30,5
Edellisten tilikausien verot	-2,0	-1,9
Laskennallisten verojen muutos	6,1	4,3
Yhteensä	-68,5	-28,2

TULOSLASKELMAN VEROKULUN JA KONSERNIN KOTIMAAN VEROKANNALLA

LASKETTUJEN VEROJEN VÄLINEN TÄSMÄYTYS


Milj. euroa	2022	2021
Voitto ennen veroja	308,2	143,3

Verot emoyhtiön verokannan mukaan 20 %	-61,6	-28,7
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	-4,5	-3,3
Verovapaat tulot ja vähennyskelvottomat kulut	1,6	-1,8
Osakkuusyritysten vaikutus	-0,1	-0,1
Kauden verotappiot, joista ei laskennallista verosaamista	-1,8	-0,9
Edellisten tilikausien verot	-2,0	-1,9
Verokantamuutoksien vaikutus	0,0	0,0
Aiempien vuosien verotappioiden hyödyntäminen, joista ei laskennallista veroa	1,2	3,5
Aikaisempien tilikausien laskennallisten verojen muutos	-1,3	5,1
Tuloverot tuloslaskelmassa	-68,5	-28,2

Vuonna 2022 konsernin efektiivinen verokanta oli 22,2 % (19,6 %).

VAHVISTETUT VEROTAPPIOT JA NIIDEN LASKENNALLISET VEROT


	Vahvistetut verotappiot		Laskennallinen verosaaminen kirjattu		Laskennallista verosaamista ei kirjattu
Milj. euroa	2022	2021	2022	2021	2022	2021
Vanhenee viiden vuoden kuluessa	67,6	70,2	9,1	8,9	7,3	7,8
Vanhenee viiden vuoden jälkeen	3,7	2,8	0,2	0,7	0,8	0,0
Ei vanhene	119,0	73,0	12,0	1,6	24,4	16,7
Yhteensä	190,3	146,0	21,3	11,2	32,4	24,5

Vuoden 2022 lopussa konsernin tytäryhtiöillä oli verotappiota 105,4 miljoonaa euroa (98,1),

joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Kirjaamattomat tappiot ovat pääosin

valuuttamääräisiä ja syntyneet lähinnä Brasiliassa ja Kiinassa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tuloverot

Konsernin verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron, aikaisempien

tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisen veron. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi

jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin.

Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan

pääomaan.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan niiden verolakien perusteella, jotka

on tilinpäätöspäivään mennessä säädetty tai käytännössä hyväksytty maissa, joissa

konsernin emoyhtiö ja sen tytär- ja osakkuusyritykset toimivat ja kerryttävät verotettavaa

tuloa.

Tilinpäätöksen merkittävää arvionvaraisuutta sisältävät erät ja harkintaa

edellyttävät laadintaperiaatteet

Laskennalliset verot ja epävarmat veropositiot

Johto arvioi veroilmoituksissa tehtyjä ratkaisuja säännöllisesti tilanteissa, joissa sovellettava

verolainsäädäntö jättää tilaa tulkinnalle. Johto arvioi myös muita tuloverotukseen liittyviä

epävarmoja veropositioita verotarkastuksien ja mahdollisten veroriitojen osalta.

Tunnistetuista epävarmoista veropositioista kirjataan tarvittaessa verosaaminen tai -velka

arvioidun lopputuloksen ja todennäköisyyden perusteella.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 46

2.7 OSAKEKOHTAINEN TULOS


	2022	2021
Osakekohtainen tulos, laimentamaton
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa	231,7	108,1
Keskimääräinen painotettu osakemäärä ¹⁾	153 319 710	153 092 232
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa	1,51	0,71

Osakekohtainen tulos, laimennettu
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa	231,7	108,1
Keskimääräinen painotettu osakemäärä ¹⁾	153 319 710	153 092 232
Oikaisut:
Osakepohjaisen palkitsemisjärjestelmän perusteella mahdollisesti liikkeelle laskettavat omat osakkeet keskimäärin	941 054	692 789
Keskimääräinen painotettu osakemäärä laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa	154 260 764	153 785 021
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa	1,50	0,70

1) Osakkeiden keskimääräinen painotettu lukumäärä, joka ei sisällä Kemira Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille

kuuluva tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla

keskiarvolla, lukuun ottamatta emoyhtiön Kemira Oyj:n hallussa pitämiä omia osakkeita.

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla

keskimääräistä painotettua osakemäärää kaikkien mahdollisesti laimentavien osakkeiden

laimentavalla vaikutuksella, kuten osakepohjaisen palkitsemisjärjestelmän osakkeilla.

2.8 MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT


Milj. euroa	2022	2021
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	19,7	35,7
Rahavirran suojaus	50,4	24,2
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Muut osakkeet	123,2	50,2
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus	40,8	26,8
Muut laajan tuloksen erät ennen veroja	234,1	136,9
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	-47,1	-23,8
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	187,1	113,3

MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT


	2022			2021
Milj. euroa	Ennen veroja	Verokulu (-) /-tuotto (+)	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Verokulu (-) /-tuotto (+)	Verojen jälkeen
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	19,7	-2,2	17,5	35,7	-3,5	32,2
Rahavirran suojaus	50,4	-11,2	39,2	24,2	-4,9	19,3
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Muut osakkeet	123,2	-24,7	98,6	50,2	-10,0	40,2
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus	40,8	-9,0	31,8	26,8	-5,4	21,5
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	234,1	-47,1	187,1	136,9	-23,8	113,3

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 47

3. INVESTOINNIT JA YRITYSHANKINNAT

3.1 LIIKEARVO


Milj. euroa	Liite	2022	2021
Kirjanpitoarvo 1.1.		514,0	504,1
Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat		0,0	0,0
Arvonalentumiset ¹⁾		0,0	-1,1
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin ²⁾	3.6.	-11,3	0,0
Valuuttakurssierot		7,7	11,1
Kirjanpitoarvo 31.12.		510,5	514,0

1) Arvonalentumiset liittyvät tuotantolaitoksen sulkemiseen Ranskassa vuonna 2021.

2) Vuonna 2022 myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin on uudelleenluokiteltu liikearvoa, joka liittyy Kemiran Pulp &

Paper -segmenttiin kuuluvan väriaineliiketoiminnan myyntiin. Liitetiedossa 3.6. esitetään yksityiskohtaisempia tietoja

myytävänä oleviksi luokitelluista eristä.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvo on kohdistettu kahdelle itsenäiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle, jotka ovat

konsernin raportoitavat segmentit. Raportoitava segmentti on alin taso, jolla konserni seuraa

liikearvoa sisäistä raportointia varten. Konsernin kaksi raportoitavaa segmenttiä ovat

Pulp & Paper ja Industry & Water. Yhteenveto testatuista kirjanpitoarvoista ja kohdistetuista

liikearvoista näille raportoitavilla segmenteille on esitetty seuraavassa taulukossa.


	2022		2021
Milj. euroa	Kirjanpitoarvo	josta liikearvoa	Kirjanpitoarvo	josta liikearvoa
Pulp & Paper	1 275	350	1 260	357
Industry & Water	891	160	812	157
Yhteensä	2 165	510	2 071	514

Konserni tekee liikearvon testauksen vuosittain arvonalentumisen varalta, tai aina kun esiintyy

viite siitä, että kerrytettävissä oleva rahamäärä saattaa olla alle kirjanpitoarvon. Rahavirtaa

tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty perustuen

käyttöarvolaskelmiin, jotka edellyttävät arvioiden ja oletusten käyttöä. Käyttöarvolaskelmissa

käytetyt keskeiset olettamukset ovat käyttökatemarginaali ja diskonttauskorko.

Liikearvon arvonalentumistestauslaskelmassa käytetään oletusta pitkän aikavälin

käyttökatemarginaalista, joka perustuu aikaisempaan kokemukseen käyttökatemarginaalien

toteutumisesta ja heijastaa johdon näkemystä myyntihintojen ja myyntimäärien kehityksestä

ennustejaksolla. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat epävarmuudet konsernin liiketoiminnan

pitkänaikavälin kehitykseen on huomioitu rahavirtaennusteissa.

Arvonalentumistestauslaskelmassa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat konsernin johdon

hyväksymiin rahavirtaennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ennustejakson. Viisivuotisen

ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu olettaen kasvun olevan 1 % (2021: 1 %)

kummassakin rahavirtaa tuottavassa yksikössä Pulp & Paper ja Industry & Water.

Diskonttauskorot perustuvat oikaistuun konsernin pääoman keskimääräiseen kustannukseen

(WACC) ennen veroja. Riskioikaistu WACC on määritelty molemmille rahavirtaa tuottaville

yksiköille. Arvonalentumistestauksessa käytetyt diskonttauskorot ennen veroja konsernin

raportoitavilla segmenteillä on esitetty seuraavassa taulukossa.


%	2022	2021
Pulp & Paper	8,5	7,5
Industry & Water	8,5	7,5

Lisäksi arvonalentumistestaushetkellä on tehty markkina-arvoon pohjautuva

arvonalentumistestaus, jossa rahavirtaennusteisiin perustuvaa käyttöarvolaskelmaa on

arvioitu vertaamalla sitä Kemira Oyj:n noteerattuun markkina-arvoon.

Tilikausien 2022 ja 2021 aikana arvonalentumistestaukset eivät ole osoittaneet

arvonalentumisia, eikä tuloslaskelmaan ole kirjattu arvonalentumistappiota.

Herkkyysanalyysi

Vuonna 2022 konserni on tehnyt osana arvonalentumistestausta herkkyysanalyyseja, joissa

keskeisissä oletuksissa tapahtuneita muutoksia arvioitiin seuraavasti: käyttökatemarginaali

alenee 2 prosenttiyksiköllä, rahavirrat pienenevät 10 % ennustejaksolla ja tämän jälkeen,

diskonttauskorot nousevat 1 ja 2 prosenttiyksikköä tai rahavirrat pienenevät 10 % ja

diskonttauskorko nousee 2 prosenttiyksikköä.

Tehtyjen herkkyysanalyysien perusteella johto on arvioinut, että keskeisten oletuksien

käyttökatemarginaalin, diskonttauskorkojen muutokset ja rahavirtojen pienentymiset eivät

aiheuttaisi tilannetta, jossa kumpaakaan rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 48

kerrytettävissä olevan rahamäärän, eikä näistä aiheutuisi arvonalentumiskirjausta

kumpaankaan raportoitavaan segmenttiin.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Liikearvo

Liikearvo muodostuu yrityskaupan yhteydessä. Liikearvo on määrä, jolla suoritettu vastike,

määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistetun osuuden hankinta-ajankohdan

käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo

arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla.

Arvonalentumistestaus

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän

arvo saattaa olla alentunut. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan

omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä oleva rahamäärä

käyttöarvon tai myytäessä saatavan nettomyyntihinnan perusteella.

Liikearvon arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaviksi yksiköksi on määritelty

toimintasegmentit. Kahta tai useampaa toimintasegmenttiä ei ole yhdistetty yhteen

raportoitavaan segmenttiin. Raportoitavien segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on

määritelty käyttöarvona, jonka muodostavat yksikköön tulevat diskontatut vastaiset

rahavirrat. Vastaisia rahavirtoja koskevat arviot perustuvat omaisuuserän jatkuvalle käytölle

ja johdon ennusteille. Rahavirta-arviot eivät sisällä omaisuuserien suorituskyvyn

paranemisen, investointien tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutuksia.

Liikearvon arvonalentuminen testataan vertaamalla Pulp & Paper ja Industry & Water

raportoitavien segmenttien kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon.

Kirjanpitoarvo sisältää liikearvon, aineettomat ja aineelliset hyödykkeet,

käyttöoikeusomaisuuserät ja käyttöpääoman. Konsernilla ei ole muita rajoittamattoman

taloudellisen vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä kuin liikearvo, joka on

kohdistettu raportoitaville segmenteille.

Arvonalentumistappio kirjataan siinä tapauksessa, että omaisuuserän tai rahavirtaa

tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Jos viimeisimmän arvonalentumistappion

kirjaamisen jälkeen on tapahtunut positiivinen muutos kerrytettävästä rahamäärästä

tehdyissä arvioissa, peruutetaan aikaisempina vuosina tehty arvonalentumiskirjaus

korkeintaan siihen arvoon asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi

aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattuja

arvonalentumistappioita ei peruuteta.

Tilinpäätöksen merkittävää arvionvaraisuutta sisältävät erät ja harkintaa

edellyttävät laadintaperiaatteet

Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvon ja muun omaisuuden arvonalentumistestien yhteydessä määritellään tulevia

rahavirtoja, jotka perustuvat keskeisiltä oletuksiltaan käyttökatemarginaaliin ja

diskonttauskorkoihin. Huomattava negatiivinen kehitys rahavirtojen toteutumisessa ja

korkokehityksessä voi johtaa arvonalentumisen kirjaustarpeeseen.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 49

3.2 MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET


	Muut aineettomat hyödykkeet
2022, milj.euroa	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1	330,5	4,1	334,6
Lisäykset	10,2	7,1	17,3
Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat	0,0	0,0	0,0
Vähennykset	-3,5	0,0	-3,5
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin ¹⁾	-4,0	0,0	-4,0
Uudelleenryhmittelyt	0,0	-0,1	-0,1
Valuuttakurssierot ja muut muutokset	0,5	0,0	0,5
Hankintameno 31.12.	333,6	11,1	344,8

Kertyneet poistot 1.1.	-267,9		-267,9
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	3,5		3,5
Tilikauden poistot	-21,0		-21,0
Arvonalentumiset	0,0		0,0
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin ¹⁾	2,3		2,3
Valuuttakurssierot	-0,7		-0,7
Kertyneet poistot 31.12.	-283,8		-283,8

Kirjanpitoarvo 31.12.	49,8	11,1	60,9
Päästöoikeudet			0,3
Kirjanpitoarvo sisältäen päästöoikeudet 31.12.			61,2

1) Vuonna 2022 myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin on uudelleenluokiteltu 1,8 milj. euroa muita aineettomia

hyödykkeitä, jotka ovat Pulp & Paper -segmenttiin kuuluvan väriaineliiketoiminnan käytössä olevia hyödykkeitä.

Liitetiedossa 3.6. esitetään yksityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista eristä.

Konsernilla on Euroopan yhteisön päästökauppadirektiivin tarkoittamia päästöoikeuksia ja -

kiintiöitä Helsingborgin toimipaikalla Ruotsissa ja Iso-Britannian päästökauppajärjestelmän

päästöoikeuksia ja kiintiöitä Bradfordin toimipaikalla Iso-Britanniassa. Päästöoikeudet olivat

konsernitasolla 87 862 hiilidioksiditonnia ylijäämäiset vuonna 2022 (35 386 tonnia

ylijäämäiset).

Päästöoikeuksiin liittyvät tuloslaskelmaan vaikuttavat erät on esitetty liitetiedossa 2.2.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut.


	Muut aineettomat hyödykkeet
2021, milj.euroa	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	317,7	3,5	321,2
Lisäykset	9,3	0,6	9,9
Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat	0,0	0,0	0,0
Vähennykset	-3,2	0,0	-3,2
Uudelleenryhmittelyt	0,0	-0,1	-0,1
Valuuttakurssierot ja muut muutokset	6,7	0,1	6,8
Hankintameno 31.12.	330,5	4,1	334,6

Kertyneet poistot 1.1.	-243,2		-243,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	3,2		3,2
Tilikauden poistot	-24,1		-24,1
Arvonalentumiset	0,0		0,0
Valuuttakurssierot	-3,8		-3,8
Kertyneet poistot 31.12.	-267,9		-267,9

Kirjanpitoarvo 31.12.	62,6	4,1	66,7

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 50

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Muut aineettomat hyödykkeet

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy mm. tietokoneohjelmistot ja -lisenssit sekä

yrityskauppojen yhteydessä hankitut patentit, teknologiat, kilpailukieltosopimukset ja

asiakassuhteet. Sen sijaan, pilvipalvelupohjaiset ohjelmistohankinnat eivät pääsääntöisesti

täytä luonteensa mukaisesti aineettoman hyödykkeen tunnusmerkkejä, ja ne näin ollen

kirjataan kuluksi. Aineettomat hyödykkeet on arvostettu taseessa poistoilla ja

arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Konsernilla ei ole

aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika liikearvoa lukuun

ottamatta.

Päästöoikeudet

Markkinoilta ostetut päästöoikeudet käsitellään hankintamenoon arvostettavina

aineettomina hyödykkeinä. Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet on arvostettu nimellisarvoon

(nollan suuruisiksi). Päästöoikeuksista ei tehdä poistoja. Varaus päästöoikeuksien

palautusvelvoitteen täyttämiseksi kirjataan, elleivät vastikkeetta saadut päästöoikeudet riitä

kattamaan todellisten päästöjen määrää. Konsernin taseessa ei ole päästöoikeuksiin liittyviä

eriä, mikäli toteutuneet päästöt alittavat vastikkeetta saatujen päästöoikeuksien määrän ja

päästöoikeuksia ei ole ostettu markkinoilta.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 51

3.3 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET


		Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ¹⁾
2022, milj. euroa	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ¹⁾	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	50,1	551,8	1 827,1	92,7	106,7	2 628,5
Lisäykset	0,2	31,2	93,3	6,7	49,1	180,3
Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat	—	—	—	—	—	—
Vähennykset	-1,7	-34,4	-105,5	-1,9	-0,6	-143,9
Tytäryritysten myynnit	—	—	—	—	—	—
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin ²⁾	—	-1,6	-10,2	-0,3	—	-12,0
Uudelleenryhmittelyt	—	—	2,5	—	-2,4	0,1
Valuuttakurssierot ja muut muutokset	-1,2	5,0	12,3	0,3	0,3	16,8
Hankintameno 31.12.	47,5	552,0	1 819,5	97,5	153,2	2 669,7

Kertyneet poistot 1.1.	-10,0	-277,0	-1 223,4	-55,0		-1 565,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,1	30,2	100,3	1,8		132,4
Tilikauden poistot	—	-23,3	-123,0	-6,3		-152,7
Arvonalentumiset	—	-0,1	-0,9	—		-1,0
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin ²⁾	—	0,8	6,2	0,2		7,2
Valuuttakurssierot	—	-0,9	-8,7	-0,5		-10,2
Kertyneet poistot 31.12.	-9,9	-270,2	-1 249,6	-59,9		-1 589,6

Kirjanpitoarvo 31.12	37,6	281,8	569,9	37,6	153,2	1 080,2

1) Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat koostuvat pääosin tehdasinvestoinneista.

2) Vuonna 2022 myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin on uudelleenluokiteltu 4,8 milj. euroa aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä, jotka ovat Pulp & Paper -segmenttiin kuuluvan väriaineliiketoiminnan käytössä olevia hyödykkeitä. Liitetiedossa

3.6. esitetään yksityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista eristä.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 52


				Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ¹⁾
		Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto
2021, milj. euroa	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto			Yhteensä
Hankintameno 1.1.	49,8	499,2	1 709,5	82,5	100,8	2 441,8
Lisäykset	0,1	43,1	99,4	7,5	8,8	158,8
Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Vähennykset	0,0	-7,8	-47,9	-1,4	0,0	-57,1
Tytäryritysten myynnit	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Uudelleenryhmittelyt	0,0	0,2	6,5	0,0	-6,5	0,1
Valuuttakurssierot ja muut muutokset	0,3	17,1	59,7	4,2	3,6	84,9
Hankintameno 31.12.	50,1	551,8	1 827,1	92,7	106,7	2 628,5

Kertyneet poistot 1.1.	-9,9	-256,2	-1 117,0	-47,3		-1 430,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	7,8	47,7	1,4		57,0
Tilikauden poistot	0,0	-21,5	-114,9	-5,6		-142,1
Arvonalentumiset	0,0	-0,4	-1,0	-0,4		-1,8
Valuuttakurssierot	0,0	-6,6	-38,2	-3,2		-48,1
Kertyneet poistot 31.12.	-10,0	-277,0	-1 223,4	-55,0		-1 565,4

Kirjanpitoarvo 31.12	40,2	274,8	603,7	37,7	106,7	1 063,0

1) Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat koostuvat pääosin tehdasinvestoinneista.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseessa poistoilla ja

arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Omaisuuserän

jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa.

Omaisuuserän myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot

liiketoiminnan muihin kuluihin. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta tai

rakentamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen

omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista

taloudellista hyötyä, ja kun menot ovat määritettävissä luotettavasti. Säännöllisin määräajoin

suoritettavista suurista tarkastuksista tai kunnossapidoista johtuvat menot käsitellään

investointeina ja, ne tunnistetaan erilliseksi aktivoitavaksi omaisuuseräksi, ja niiden

hankintamenot poistetaan vaikutusaikanaan.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 53

3.4 VUOKRASOPIMUKSET

KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERIEN MUUTOKSET


2022, milj. euroa	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	33,1	29,5	71,1	2,1	135,8
Lisäykset	0,4	19,0	25,5	0,7	45,6
Poistot ja arvonalentumiset	-1,7	-10,2	-24,0	-0,8	-36,7
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin ¹⁾	0,0	-0,3	-0,1	0,0	-0,4
Uudelleenryhmittelyt	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Valuuttakurssierot ja muut muutokset	-0,4	-0,1	2,4	-0,1	1,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	31,5	37,8	74,8	1,9	146,0


2021, milj. euroa	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	32,5	27,7	59,4	1,5	121,0
Lisäykset	1,0	11,0	29,3	1,3	42,5
Poistot ja arvonalentumiset	-1,6	-10,1	-21,8	-0,6	-34,1
Uudelleenryhmittelyt	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Valuuttakurssierot ja muut muutokset	1,2	0,9	4,3	0,0	6,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	33,1	29,5	71,1	2,1	135,8

1) Vuonna 2022 myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin on uudelleenluokiteltu 0,4 milj. euroa käyttöoikeusomaisuuseriä, jotka ovat Pulp & Paper -segmenttiin kuuluvan väriaineliiketoiminnan käytössä olevia hyödykkeitä. Liitetiedossa 3.6. esitetään

yksityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista eristä.

Vuokrasopimusvelkojen maturiteetit on esitetty liitetiedoissa 5.3. Korolliset velat. Muutokset

vuokrasopimusveloissa ja maksuissa on esitetty liitetiedossa 5.1. Pääomarakenne.

Lyhytaikaisten tai arvoltaan vähäisten omaisuuserien vuokrasopimusten tuloslaskelmaan

kuluksi kirjattujen vuokrakulujen määrä vuonna 2022 on 4 miljoonaa euroa (4).

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Vuokrasopimukset

Konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko se vuokrasopimus tai sisältyykö

siihen vuokrasopimus. Sopimus on IFRS 16:n mukainen vuokrasopimus, jos sopimus antaa

konsernille vuokralle ottajana oikeuden yksilöityyn omaisuuserään ja sen käyttöä koskevan

määräysvallan tietyksi ajaksi vastiketta vastaan. Konsernin vuokrasopimukset koskevat

pääasiassa maa-alueita, rakennuksia ja kuljetuskalustoa.

Vuokrasopimuksesta kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä ja vastaava velka, kun vuokralle

otettu omaisuuserä on konsernin käytettävissä. Maksetut vuokrat jaotellaan velkaan ja

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 54

korkokuluun. Korkokulut kirjataan tulovaikutteisesti vuokra-ajalle ja

käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään tasapoistot vuokra-ajan kuluessa. Vuokrasopimuksista

aiheutuvat varat ja velat arvostetaan aluksi nykyarvoon perustuen. Vuokrasopimusvelat

sisältävät vuokrien nettomääräisen käyvän arvon, joka muodostuu kiinteästä maksusta ja

muuttuvasta vuokrasta, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta.

Vuokrasopimusvelka diskontataan nykyarvoon käyttäen viitekorosta ja vuokralle ottajan

luottomarginaalista muodostuvaa lisälainan korkoa, jonka vuokralle ottaja maksaisi

hankkiessaan vastaavan omaisuuserän velkarahoituksella. Tämä lisälainan korko vaihtelee

vuokrasopimuksen keston ja valuutan mukaan.

Vuokra-aika on ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa. Konsernin

vuokrasopimusten vuokra-aika on kestoltaan tyypillisesti kiinteä, ja joissakin sopimuksissa on

optioita jatkamisesta. Jatko-optio on sisällytetty vuokravelkaan, jos on katsottu kohtuullisen

varmaksi, että kyseinen optio tullaan toteuttamaan. Jos arvio jatko-option käytöstä muuttuu,

määritetään uudelleen vuokrasopimusvelka ja vastaava käyttöoikeusomaisuuserä.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan

alkuperäisen määrän. Rakennusten vuokrasopimuksissa käsitellään erillään

vuokrasopimuskomponentit ja muut kuin vuokrasopimuskomponentit, mikäli ne on

mahdollista tunnistaa ja erottaa käyttöoikeusomaisuuserästä. Myöhemmillä kausilla

käyttöoikeusomaisuuserästä vähennetään kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot.

Käyttöoikeusomaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta IAS 36 Omaisuuserien arvon

alentuminen -standardin mukaisesti.

Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät maksut

kirjataan vuokra-aikana kuluksi tasaerinä tuloslaskelmaan. Lyhytaikaisiksi katsotaan

vuokrasopimukset, joiden mukainen vuokra-aika on enintään 12 kuukautta. Arvoltaan

vähäisiin omaisuuseriin kuuluu IT-laitteita, toimistokalusteita ja muita arvoltaan vähäisiä

koneita.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 55

3.5 MUUT OSAKKEET


2022, milj. euroa	Pohjolan Voima -konsernin osakkeet	Muut noteeraamat- tomat osakkeet	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	257,3	2,7	260,0
Lisäykset	—	—	—
Vähennykset	—	—	—
Käyvän arvon muutos	123,2	—	123,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	380,6	2,7	383,3

2021, milj. euroa
Kirjanpitoarvo 1.1.	210,6	1,7	212,3
Lisäykset ¹⁾	—	1,0	1,0
Vähennykset ²⁾	-3,5	—	-3,5
Käyvän arvon muutos	50,2	—	50,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	257,3	2,7	260,0

1) Kemira hankki vähemmistöosuuden SimAnalytics Oy:stä.

2) PVO:n G5-osakesarjan pääomanpalautus.

POHJOLAN VOIMA -KONSERNIN OSAKKEET


Milj. euroa	Osakesarja	Omistus, %	Omaisuuslaji	2022	2021
Pohjolan Voima Oyj	A	5	vesivoima	126,3	108,4
Pohjolan Voima Oyj	B	2	ydinvoima	79,3	43,3
Pohjolan Voima Oyj ¹⁾	B2	7	ydinvoima	21,3	21,3
Teollisuuden Voima Oyj	A	2	ydinvoima	152,8	83,4
Muut Pohjolan Voima Oyj	C2, G5, G6, M	useita	useita	0,8	0,8
Yhteensä				380,6	257,3

1) Laitostoimittaja (AREVA-Siemens -konsortio) on rakentamassa Olkiluoto 3 (OL 3) -ydinvoimalaa Suomessa

kiinteähintaisella avaimet käteen sopimuksella. Laitostoimittaja käynnisti keväällä 2005 rakennustyöt sitoutuen

käynnistämään OL 3 -ydinvoimalan sähköntuotannon keväällä 2009. OL 3 -projekti on kuitenkin viivästynyt useaan

kertaan alkuperäisestä aikataulustaan. TVO:n 21.12.2022 antamassa tiedotteessa on kerrottu, että OL3 -ydinvoimalan

säännöllinen sähköntuotanto alkaa maaliskuussa 2023.

Kemira Oyj:llä on Pohjolan Voima -konserniin kuuluvasta Pohjolan Voima Oyj:stä 5 %

omistusosuus ja sen yhteisyrityksestä Teollisuuden Voima Oyj:stä 1 % omistusosuus.

Diskontattuun rahavirtaan vaikuttavat tekijät ja herkkyydet


	2022	2021
Lyhyen aikavälin diskonttauskorko	5,1 %	3,6 %
Pitkän aikavälin diskonttauskorko	5,1 %	3,7 %
Sähkön hintaennusteen vaihteluväli EUR/MWh	57,62 - 85,80	42,63 - 48,60
Sähkötermiinien hintojen vaihteluväli EUR/MWh	68,60 - 158,10	37,20 - 82,49

Sähkön tulevaisuuden markkinahinnan 10 prosentin lasku tai nousu vaikuttaisi negatiivisesti

tai positiivisesti osakkeiden käypään arvoon noin +/- 47 miljoonaa euroa (+/- 37).

Diskonttauskoron nousu tai lasku yhdellä prosenttiyksiköllä vaikuttaisi negatiivisesti tai

positiivisesti osakkeiden käypään arvoon noin -38 miljoonaa euroa (-38) tai noin 53 miljoonaa

euroa (63).

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 56

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Muut osakkeet

Muut osakkeet on luokiteltu käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta

arvostettavien rahoitusvarojen ryhmään. Muiden osakkeiden käyvän arvon muutokset

verovaikutuksella oikaistuna kirjataan muun laajan tuloksen erien kautta oman pääoman

käyvän arvon rahastoon, mukaan lukien myyntivoitot tai -tappiot. Saadut osingot kirjataan

tulosvaikutteisesti. Muut osakkeet sisältävät noteeraamattomien yritysten osakkeita, joista

merkittävimmät ovat Pohjolan Voima Oyj:n (PVO) ja Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO)

osakeomistukset.

PVO ja sen yhteisyritys TVO muodostavat yksityisen, suomalaisten teollisuus- ja

voimayhtiöiden omistaman energia-alankonsernin, joka toimittaa osakkailleen energiaa

omakustannushintaan. Kemira konsernilla on TVO:n A-sarjan osakkeita sekä PVO:n A-, B-, C-,

G- ja M-sarjojen osakkeita. PVO:n B -sarjojen omistukset liittyvät omistuksiin TVO:ssa. TVO

käyttää kahta ydinvoimayksikköä Olkiluodossa, Eurajoen kunnassa ja rakentaa uutta

ydinvoimayksikköä Olkiluodossa. Eri osakesarjat oikeuttavat eri voimalaitosten tuottamaan

sähköön. Kunkin osakesarjan omistajat vastaavat ao. sarjan kiinteistä kustannuksista

osakemäärien suhteessa riippumatta siitä, onko teho- tai energiaosuutta käytetty, ja

muuttuvista kustannuksista toimitettujen energiamäärien mukaisessa suhteessa.

Kemira Oyj:n omistus PVO-konsernissa, joka oikeuttaa sähköön säännöllisessä

tuotantokäytössä olevista voimalaitoksista, on arvostettu käypään arvoon perustuen sähkön

hinnan ja omakustannushinnan erotuksen diskontattuun rahavirtaan. PVO B2 -osakesarjaan

kuuluvan Olkiluoto 3 -ydinvoimalan säännöllinen sähköntuotanto ei ole alkanut 31.12.2022

mennessä. Arvostusmallissa sähkön hintana on käytetty Pohjoismaisesta sähköpörssistä

saatavia sähkötermiinien noteerauksia Suomen hinta-alueella viiden ensimmäisen vuoden

ajalta. Tämän jälkeen arvio Suomen hinta-alueen kehityksestä perustuu

fundamenttipohjaiseen Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden simulointimallinnukseen. Sähkön

hinnassa ja omakustannushinnassa otetaan huomioon inflaation vaikutus tulevina vuosina, ja

omakustannushinnat määritellään osakesarjakohtaisesti. Tulevaisuuden rahavirrat on

diskontattu perustuen kuhunkin osakesarjaan liittyvien laitosten odotettuun käyttöaikaan,

vesivoiman osalta mukaan lukien terminaaliarvo. Diskonttokorkona laskennassa on käytetty

keskimääräistä painotettua pääomakustannusta, joka määritetään vuosittain.

Tilinpäätöksen merkittävää arvionvaraisuutta sisältävät erät ja harkintaa

edellyttävät laadintaperiaatteet

PVO-konsernin osakkeiden arvioitu käypä arvo

Kemira Oyj:n omistamat noteeraamattomat PVO-konsernin osakkeet on arvostusmallia

käyttäen arvostettu käypään arvoon, joka perustuu sähkön hinnan ja omakustannushinnan

erotuksen diskontattuun rahavirtaan. Todellinen käyvän arvon kehitys voi poiketa tehdyistä

arvioista mm. sähkön hinnan, inflaation, ennusteiden ajanjakson tai diskonttauskoron takia.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 57

3.6 MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELLUT ERÄT

MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELLUT VARAT


Milj. euroa	Liite	2022	2021
Liikearvo	3.1.	0,0	—
Aineettomat hyödykkeet	3.2.	1,8	—
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	3.3.	4,8	—
Käyttöoikeusomaisuuserät	3.4.	0,4	—
Vaihto-omaisuus		14,3	—
Yhteensä		21,3	—

MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELTUIHIN VAROIHIN LIITTYVÄT VELAT


Milj. euroa	Liite	2022	2021
Velat etuuspohjaisista järjestelyistä	4.5.	0,3	—
Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvät velat		0,4	—
Yhteensä		0,7	—

Vuoden 2022 kolmannen neljänneksen aikana Kemira allekirjoitti sopimuksen yhtiön

väriaineliiketoiminnan myynnistä yhdysvaltalaiselle ChromaScape LLC:lle.

Väriaineliiketoiminnan liikevaihto oli noin 50 miljoonaa euroa vuonna 2021. Kaupan odotetaan

toteutuvan vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana. ChromaScapelle siirtyy 67

Kemiran työntekijää kaupan myötä. Kauppaan kuuluu myös Kemiran tuotantolaitos Etelä-

Carolinassa GooseCreekin Bushy Park -teollisuusalueella. Kemira pitää APAC-alueen

väriaineliiketoiminnan itsellään.

Varat ja velat, jotka liittyvät väriaineliiketoiminnan myymisestä on luokiteltu IFRS 5:n

mukaisesti myytävänä olevaksi luovutettavien erien ryhmäksi. Tästä syystä

väriaineliiketoimintaan liittyvät varat ja velat ovat esitetty konsernitaseella omilla riveillään.

Luokittelumuutoksilla oli vaikutusta esitettyihin tase-erien arvoihin ja arvioitu tappio

väriaineliiketoiminnan myymisestä oli 15 miljoonaa euroa. Väriaineliiketoiminta kuuluu

Kemiran Pulp & Paper -segmenttiin.

Konsernin rahavirtalaskelmassa rivi Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa sisältää

väriaineliiketoiminnan myynnistä aiheutuneen myyntitappion, 15 miljoonaa euroa, ei-

rahamääräisen erän.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä olevaksi, kun niiden kirjanpitoarvoa

vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin

todennäköinen. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan

kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen

mukaan, kumpi näistä on pienempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan

luokitteluhetkellä. Myytävänä olevaksi luokiteltu pitkäaikainen omaisuuserä esitetään

taseessa erillään muista omaisuuseristä.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 58

4. KÄYTTÖPÄÄOMA JA MUUT TASE-ERÄT

NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA


Milj. euroa	Liite	2022	2021
Vaihto-omaisuus	4.1.	433,7	352,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	4.2.	603,7	475,2
Poislukien rahoituserät muissa saamisissa ¹⁾		-71,1	-35,4
Ostovelat ja muut velat	4.3.	635,2	538,3
Poislukien rahoituserät muissa veloissa ¹⁾		-31,4	-33,5
Yhteensä		362,4	287,2

1) Sisältää pääasiassa korkokuluja ja -tuottoja, kurssivoittoja ja -tappioita ja suojaukseen liittyviä arvostuseriä.

Neljännesvuositiedot nettokäyttöpääomasta on esitetty kohdassa Tunnuslukujen täsmäytys

IFRS-lukuihin.

4.1 VAIHTO-OMAISUUS


Milj. euroa	2022	2021
Aineet ja tarvikkeet	147,8	111,3
Valmiit tuotteet	264,7	208,8
Ennakkomaksut	21,2	32,0
Yhteensä	433,7	352,1

Vuonna 2022 kirjattiin kuluksi vaihto-omaisuutta 9,2 miljoonaa euroa (2,6), jolla vaihto-

omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi

niistä on alempi. Vaihto-omaisuuden hankintameno on määritetty luonteensa mukaan fifo-

menetelmää tai painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten

tuotteiden hankintameno sisältää normaalin toiminta-asteen mukaisen osuuden

valmistuksen välillisistä kustannuksista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa

liiketoiminnassa saatava myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamiseen

tarvittavat menot ja myyntikulut.

4.2 MYYNTISAAMISET JA MUUT LYHYTAIKAISET SAAMISET


Milj. euroa	2022	2021
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset	449,6	373,0
Ennakkomaksut	7,1	6,9
Siirtosaamiset	110,5	62,3
Muut lyhytaikaiset saamiset	36,4	32,9
Yhteensä	603,7	475,2

AVOINNA OLEVIEN MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA


	2022
Milj. euroa	Myyntisaamiset, bruttomäärä	Odotettavissa olevat luottotappiot	Myyntisaamiset, nettomäärä
Erääntymättömät myyntisaamiset	389,2	-0,7	388,5
1-90 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset	61,1	-0,1	61,0
Yli 91 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset	4,7	-4,6	0,1
Yhteensä	454,9	-5,3	449,6


	2021
Milj. euroa	Myyntisaamiset, bruttomäärä	Odotettavissa olevat luottotappiot	Myyntisaamiset, nettomäärä
Erääntymättömät myyntisaamiset	334,6	-0,3	334,3
1-90 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset	38,1	-0,1	38,0
Yli 91 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset	3,7	-3,0	0,7
Yhteensä	376,4	-3,3	373,0

Vuonna 2022 myyntisaamisten arvonalentumistappiot (+) / arvonalentumistuotot (-)

tuloslaskelmassa olivat 2,2 miljoonaa euroa (-0,7), josta Venäjän liiketoimintojen sulkemiseen

liittyvä myyntisaamisten arvonalentumistappio oli 1,6 miljoonaa euroa.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 59

Vuonna 2022 yli vuoden kuluttua erääntyviä eriä oli myyntisaamisissa 0,7 miljoonaa euroa (0,3),

siirtosaamisissa 0,5 miljoonaa euroa (10,3), muissa saamisissa 0,3 miljoonaa euroa (0,4) ja

ennakkomaksuissa 1,7 miljoonaa euroa (0,4).

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Myyntisaamiset, lainasaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset, lainasaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset kirjataan alun perin käypään

arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ottaen huomioon

arvonalentuminen. Näihin eriin sovelletaan IFRS 9 -standardin mukaista yksinkertaistettua

arvonalentumismallia, jossa luottotappioiden arvioitu määrä perustuu saamisten eliniän

odotettavissa oleviin luottotappioihin.

Arvonalentumismallin odotettavissa olevat luottotappioprosentit vaihtelevat

myyntisaamisten osalta ikäjakauman ja maantieteellisten EMEA, Americas ja APAC -alueiden

mukaan. Luottotappioprosentit perustuvat myynnin maksuprofiileihin ja historiallisiin

luottotappioihin.

Arvioituja luottotappioita myyntisaamisista kirjataan käyttäen IFRS 9:n mukaista

yksinkertaistettua arvonalentumismallia. Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan

kertomalla maksamattomien myyntisaamisten kirjanpitoarvo odotetulla

luottotappioprosentilla eri maantieteellisten alueiden mukaan. Kaikkia yli 180 päivää vanhoja

erääntyneitä myyntisaamisia arvioidaan saamiskohtaisen riskiarvion perusteella. Lisäksi

yksittäisistä myyntisaamisista kirjataan arvioitu luottotappio silloin, kun on objektiivista

näyttöä siitä, ettei kaikkia saamisia tulla saamaan alkuperäisin ehdoin.

Myyntisaamisiin, lainasaamisiin ja muihin lyhytaikaisiin saamisiin ei sisälly merkittävää

rahoituskomponenttia.

4.3 OSTOVELAT JA MUUT LYHYTAIKAISET VELAT


Milj. euroa	2022	2021
Ostovelat ja muut velat
Saadut ennakot	2,5	2,5
Ostovelat	292,8	285,5
Siirtovelat	277,0	208,8
Muut korottomat lyhytaikaiset velat	63,0	41,4
Yhteensä	635,2	538,3


Siirtovelat
Henkilöstökulut	94,2	73,9
Liikevaihtoon ja ostoihin liittyvät erät	149,8	104,0
Korot	7,2	7,2
Kurssierot	2,8	0,8
Muut	22,9	22,9
Yhteensä	277,0	208,8

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat

Ostovelat ja muut velat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät maksettaviksi 12

kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ostovelat kirjataan alun perin käypään

arvoon, ja myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 60

4.4 LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET


Milj. euroa	1.1.2022	Kirjattu tulos- laskelmaan	Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Ostetut ja myydyt tytäryritykset	Valuuttakurssi- erot ja siirrot erien välillä	31.12.2022
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot	57,3	14,6	0,0	0,0	0,0	1,2	73,2
Muut osakkeet	28,0	0,0	24,7	0,0	0,0	0,0	52,7
Etuuspohjaiset eläkkeet	14,6	-1,6	3,0	0,0	0,0	0,0	15,9
Hankitun nettovarallisuuden arvostaminen käypään arvoon	1,1	-0,5	0,0	0,0	0,0	0,0	0,6
Muut jaksotukset	11,4	-6,2	13,3	2,2	0,0	0,0	20,8
Yhteensä	112,4	6,3	40,9	2,2	0,0	1,3	163,1
Vähennetty laskennallisista verosaamisista	-35,3						-44,9
Laskennalliset verovelat taseessa	77,1						118,2

Laskennalliset verosaamiset
Varaukset	20,3	-1,6	0,0	0,0	0,0	1,9	20,7
Vahvistetut tappiot	11,2	-0,1	0,0	0,0	0,0	10,2	21,3
Etuuspohjaiset eläkkeet	10,9	0,1	-6,0	0,0	0,0	-2,4	2,6
Muut jaksotukset	23,3	14,0	-0,3	0,0	0,0	-9,6	27,5
Yhteensä	65,8	12,4	-6,3	0,0	0,0	0,1	72,0
Vähennetty laskennallisista veroveloista	-35,3						-44,9
Laskennalliset verosaamiset taseessa	30,5						27,1

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 61


Milj. euroa	1.1.2021	Kirjattu tulos- laskelmaan	Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Ostetut ja myydyt tytäryritykset	Valuuttakurssi- erot ja siirrot erien välillä	31.12.2021
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot	51,6	3,1	0,0	0,0	0,0	2,6	57,3
Muut osakkeet	18,0	0,0	10,0	0,0	0,0	0,0	28,0
Etuuspohjaiset eläkkeet	10,2	-0,7	5,1	0,0	0,0	0,0	14,6
Hankitun nettovarallisuuden arvostaminen käypään arvoon	1,7	-0,6	0,0	0,0	0,0	0,0	1,1
Muut jaksotukset	5,1	-3,2	8,6	0,7	0,0	0,2	11,4
Yhteensä	86,5	-1,4	23,8	0,7	0,0	2,7	112,4
Vähennetty laskennallisista verosaamisista	-34,6						-35,3
Laskennalliset verovelat taseessa	52,0						77,1

Laskennalliset verosaamiset
Varaukset	17,9	2,6	0,0	0,0	0,0	-0,1	20,3
Vahvistetut tappiot	13,6	-2,9	0,0	0,0	0,0	0,5	11,2
Etuuspohjaiset eläkkeet	11,6	-0,3	-0,4	0,0	0,0	-0,1	10,9
Muut jaksotukset	19,0	3,4	0,3	0,0	0,0	0,6	23,3
Yhteensä	62,1	2,9	-0,1	0,0	0,0	0,9	65,8
Vähennetty laskennallisista veroveloista	-34,6						-35,3
Laskennalliset verosaamiset taseessa	27,6						30,5

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laskennalliset verot

Laskennalliset verot kirjataan omaisuuserien ja velkojen verotuksellisten arvojen ja niiden

konsernitilinpäätöksen mukaisten kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista

täysmääräisinä velkamenetelmää käyttäen. Liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta johtuvaa

laskennallista verovelkaa kirjataan vain siltä osin, joka on paikallisesti verotuksessa

vähennyskelpoista. Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen (ja -lakien)

perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä ja

joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai

laskennallinen verovelka suoritetaan.

Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että

syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot pystytään hyödyntämään.

Tytär- ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi jos

konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero

todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on

laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat

verosaamiset ja -velat keskenään, ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 62

veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, silloin

kuin saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti.

Tilinpäätöksen arvionvaraisuutta sisältävät erät ja harkintaa edellyttävät

laadintaperiaatteet

Laskennalliset verot

Verotuksellisiin tappioihin tai muihin eriin liittyvien laskennallisten verosaamisten kirjaamista

varten johto arvioi määrän, jonka verran yhtiöille todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa,

jota vastaan verosaamiset pystytään hyödyntämään. Todellinen tuloskehitys voi poiketa

arviosta ja siten vaikuttaa tulevien tilikausien veroihin.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 63

4.5 ETUUSPOHJAISET ELÄKEJÄRJESTELYT JA TYÖSUHDE-ETUUDET

Konsernilla on useita etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä ja muista työsuhde-etuuksista johtuvia

velvoitteita. Merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Suomessa, Ruotsissa,

Saksassa ja Iso-Britanniassa.

Suomi

Konsernilla on Suomessa merkittävin etuuspohjainen eläkejärjestely Eläkesäätiö Neliapilassa,

jossa osan henkilökunnan lisäeläke-etuuksista on järjestetty. Eläkesäätiö Neliapilan

toimintapiiriin kuuluvat henkilöt, joiden työsuhde Kemiraan on alkanut ennen 1.1.1991, jolloin

säätiö on suljettu uusilta työntekijöiltä. Tällä hetkellä suurin osa Eläkesäätiö Neliapilan

toimintapiiriin kuuluvista jäsenistä on eläkkeensaajia. Vuoden 2022 lopussa Eläkesäätiö

Neliapilan etuuspohjaiset velvoitteet olivat yhteensä 156,9 miljoonaa euroa (203,9) ja

eläkevarat 235,3 miljoonaa euroa (277,1).

Eläkesäätiö Neliapilan lisäeläketurva sisältää vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke-edun

sekä hautausavustuksen. Kokonaistavoite-eläke on 66 prosenttia eläkepalkasta. Täysi tavoite

saavutetaan 25 vuoden palveluksella. Lisäeläkkeen määrä lasketaan tavoite-eläkkeen ja

lakisääteisten eläkkeiden erotuksena.

Ruotsi

Ruotsissa on etuuspohjainen eläkejärjestely, joka on toimihenkilöille tarkoitettu ITP 2 -

järjestely. Saadakseen täyden eläkkeen, työntekijällä on oltava ennakoitu eläkkeeseen

oikeuttava työjakso, työn aloittamisesta eläkeikään saakka, vähintään 30 vuoden ajan.

Eläkejärjestelyyn sisältyvät normaali vanhuuseläke, täydentävä vanhuuseläke ja perhe-eläke.

Lisäksi työnantajalla tulee olla vakuutus eläkevakuutusyhtiö PRI Pensiongarantin kautta

koskien ITP 2 -järjestelyn eläkevastuuta. Vuoden 2022 lopussa Ruotsin etuuspohjaiset

velvoitteet olivat yhteensä 38,3 miljoonaa euroa (53,7).

ETUUSPOHJAISTEN JÄRJESTELYIDEN SAAMISET JA VELAT TASEESSA


Milj. euroa	2022	2021
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo	231,5	312,0
Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo	-244,4	-292,0
Ylijäämä (-) / Alijäämä (+)	-12,8	20,0
Omaisuuserän rajoittamisesta johtuva vaikutus	1,4	0,8
Nettomääräinen saaminen (-) / velka (+) etuuspohjaisista järjestelyistä taseessa	-11,4	20,9

Velat etuuspohjaisista järjestelyistä	66,9	94,1
Saamiset etuuspohjaisista järjestelyistä	-78,4	-73,2
Nettomääräinen saaminen (-) / velka (+) etuuspohjaisista järjestelyistä taseessa	-11,4	20,9

TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATUT ETUUSPOHJAISET JÄRJESTELYT
Työsuoritukseen perustuvat menot	2,3	2,9
Nettokorkomenot ¹⁾	0,7	0,7
Etuuspohjaisten järjestelyiden kulut (+) / tuotot (-) tuloslaskelmassa	3,0	3,6

1) Nettokorkomenot on esitetty tuloslaskelmassa rivillä rahoituskulut, netto.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 64

MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN KIRJATUT ETUUSPOHJAISET JÄRJESTELYT


Milj. euroa	2022	2021
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostuksesta johtuvat erät ²⁾
Velvoitteiden väestötilastollisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+)	-0,4	0,0
Velvoitteiden taloutta koskevien oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) ³⁾	-70,3	1,2
Velvoitteiden kokemusperäiset vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+)	9,7	1,6
Järjestelyiden varoihin kuuluvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) ³⁾	23,3	-30,3
Omaisuuserän rajoittamisesta johtuva vaikutus	0,8	0,8
Etuuspohjaisten järjestelyiden kulut (+) / tuotot (-) muissa laajan tuloksen erissä	-37,0	-26,8

2) Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus on laajassa tuloslaskelmassa osana muita laajan tuloksen eriä. Erä

on esitetty ilman verovaikutusta, ja siihen liittyvät tuloverot on esitetty liitetiedossa 2.8. Muut laajan tuloksen erät.

3) Vuoden 2022 ja 2021 osalta vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot johtuvat pääasiassa Ruotsin eläkejärjestelyn ja

Eläkesäätiö Neliapilan toteutuneista varojen tuotosta, diskonttauskoron ja inflaation muutoksesta.

ETUUSPOHJAISTEN VELVOITTEIDEN MUUTOKSET TILIKAUDEN AIKANA


Milj. euroa	2022	2021
Etuuspohjaiset velvoitteet 1.1.	312,0	321,6
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	2,3	2,8
Korkomenot	3,6	1,7
Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) / voitot (-)	-61,1	2,8
Valuuttakurssierot ulkomaisista järjestelyistä	-4,7	-0,2
Maksetut etuudet	-16,2	-16,7
Järjestelyjen supistamiset ja velvoitteiden täyttämiset ⁴⁾	-3,4	-0,3
Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin velkoihin	-0,4	—
Muut erät	-0,6	0,4
Etuuspohjaiset velvoitteet 31.12.	231,5	312,0

4) Vuonna 2022 Norjassa etuuspohjainen eläkejärjestelmä on muutettu maksupohjaiseksi eläkejärjestelyksi.

Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet on siirretty vakuutusyhtiölle.

ETUUSPOHJAISIIN JÄRJESTELYIHIN KUULUVIEN VAROJEN MUUTOKSET TILIKAUDEN

AIKANA


Milj. euroa	2022	2021
Varojen käypä arvo 1.1.	292,0	276,4
Korkotuotot	2,9	0,9
Työnantajan maksusuoritukset	0,2	0,3
Ylikatepalautus ⁵⁾	-10,0	-3,0
Vakuutusmatemaattiset tappiot (-) / voitot (+)	-23,3	30,3
Valuuttakurssierot ulkomaisista järjestelyistä	-0,6	0,6
Maksetut etuudet	-12,8	-13,4
Järjestelyjen supistamiset ja velvoitteiden täyttämiset ⁴⁾	-3,5	—
Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin varoihin	-0,1	—
Muut erät	-0,4	-0,2
Varojen käypä arvo 31.12.	244,4	292,0

5) Vuonna 2022 Eläkesäätiö Neliapila maksoi 10 miljoonaa euroa (3) ylikatetta Kemira konsernin yhtiöille.

ETUUSPOHJAISIIN JÄRJESTELYIHIN KUULUVIEN VAROJEN JAKAUTUMINEN

OMAISUUSLAJEITTAIN


Milj. euroa	2022	2021
Korkosijoitukset ja muut varat	124,2	176,1
Osakkeet ja osakerahastot	75,8	90,0
Konsernin käytössä olevat kiinteistöt	42,8	24,3
Kemira Oyj:n osakkeet	1,6	1,5
Varat yhteensä	244,4	292,0

Merkittävin osa etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvista varoista on Suomessa Eläkesäätiö

Neliapilassa. Vuoden 2022 lopussa Neliapilassa oli varoja 235,3 miljoonaa euroa (277,1), jotka

koostuivat korkorahastoista ja muista varoista 115,7 miljoonaa euroa (163,9), osakkeista ja

osakerahastoista 75,1 miljoonaa euroa (87,3), kiinteistöistä 42,8 miljoonaa euroa (24,3) sekä

Kemira Oyj:n osakkeista 1,6 miljoonaa euroa (1,5). Eläkesäätiö Neliapilassa sijoituspositiota

hallinnoidaan siten, että tavoitteena on varojen ja velkojen yhteensovittaminen (ALM).

Menettelyn tarkoituksena on pitkäaikaisten sijoitusten sovittaminen yhteen eläkejärjestelyistä

aiheutuvien velvoitteiden kanssa. Eläkesäätiö Neliapilan olennaisena sijoitustoiminnan riskinä

voidaan pitää markkinariskiä. Rahoitusmarkkinoiden syklisistä vaihteluista johtuvaa

markkinariskiä hallitaan huolehtimalla sijoitusposition riittävästä hajauttamisesta.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 65

Vuonna 2022 konsernin etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvien varojen toteutunut tuotto (+) /

kulu (-) oli -20,5 miljoonaa euroa (31,3).

KESKEISET VAKUUTUSMATEMAATTISET OLETUKSET


%	2022	2021
Diskonttauskorko	3,7 - 4,7	1,0 - 1,8
Inflaatioaste	2,0 - 3,2	1,5 - 3,3
Tulevat palkankorotukset	2,5 - 3,2	2,0 - 2,7
Tulevat eläkkeiden korotukset	2,1 - 2,8	1,8 - 2,3

Suomessa Eläkesäätiö Neliapilan velvoitteiden laskemisessa käytetyt keskeiset oletukset

olivat seuraavat: diskonttauskorko 3,8 % (1,0 %), inflaatioaste 2,6 % (2,0 %), tulevat

palkankorotukset 2,6 % (2,0 %) ja tulevat eläkkeiden korotukset 2,8 % (2,3 %).

Herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi perustuu siihen, että yhden oletuksen muuttuessa kaikki muut oletukset

säilyvät ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat

muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys merkittävien

vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksille on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin

on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.

Jos kaikkien merkittävien maiden järjestelyiden diskonttauskorko laskisi 0,5 prosenttiyksiköllä,

etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvien velvoitteiden nykyarvo nousisi 10,5 miljoonaa euroa

(4,5 %) edellyttäen, että kaikki muut oletukset säilyisivät ennallaan.

HERKKYYSANALYYSI - ELÄKESÄÄTIÖ NELIAPILA SUOMESSA


	Etuuspohjainen velvoite		Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen
Milj. euroa	2022	2021	2022	2021
Diskonttauskorko 3,8 % (1,0 %)	156,9	203,9
Diskonttauskorko +0,5 %	149,8	192,6	-4,5%	-5,6%
Diskonttauskorko -0,5 %	164,6	216,5	4,9%	6,1%

Tulevat eläkkeiden korotukset 2,8 % (2,3 %)	156,9	203,9
Tulevat eläkkeiden korotukset +0,5 %	163,8	215,1	4,4%	5,5%
Tulevat eläkkeiden korotukset -0,5 %	150,5	193,7	-4,1%	-5,0%

Yhden vuoden lisäys kuolevuusoletuksen eliniänodotteessa kasvattaa etuuspohjaisen

velvoitteen määrää 6,7 miljoonaa euroa (4,3 %).

HERKKYYSANALYYSI - ITP 2 ELÄKEJÄRJESTELY RUOTSISSA


	Etuuspohjainen velvoite		Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen
Milj. euroa	2022	2021	2022	2021
Diskonttauskorko 3,65 % (1,7 %)	38,3	53,7
Diskonttauskorko +0,5 %	36,0	49,7	-6,0%	-7,4%
Diskonttauskorko -0,5 %	40,8	58,1	6,7%	8,2%

Tulevat palkankorotukset 2,5 % (2,7 %)	38,3	53,7
Tulevat palkankorotukset +0,5 %	39,0	55,0	1,8%	2,4%
Tulevat palkankorotukset -0,5 %	37,6	52,5	-1,7%	-2,2%

Yhden vuoden lisäys kuolevuusoletuksen eliniänodotteessa kasvattaa etuuspohjaisen

velvoitteen määrää 1,5 miljoonaa euroa (4,0 %).

Etuuspohjaisiin järjestelyihin suoritettavien maksujen tilikaudella 2023 odotetaan olevan 3,6

miljoonaa euroa.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 66

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ja työsuhde-etuudet

Konsernilla on erilaisia työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuusjärjestelyjä, joihin kuuluu sekä

maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, kunkin toimintamaan paikallisten lakien

ja käytäntöjen mukaisesti. Eläkejärjestelyt on yleensä hoidettu eläkevakuutusyhtiöissä tai

erillisessä eläkesäätiössä.

Maksupohjaisella järjestelyllä tarkoitetaan eläkejärjestelyä, jonka mukaan suoritetaan

kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia

velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, jos rahastolla ei ole riittävästi varoja nykyisen ja

aiempien tilikausien työsuoritukseen perustuvien etuuksien maksamiseen kaikille

työntekijöille. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia.

Etuuspohjaisessa järjestelyssä tyypillisesti määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa

eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu tavallisesti yhdestä tai useammasta

tekijästä, kuten palkkatasosta ja palvelusvuosista.

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen

raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien

varojen käypä arvo. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu

riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään

ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Velvoitteen nykyarvo

määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten

liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa

käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja

erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Maissa, joissa tällaisille

joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, käytetään valtion joukkovelkakirjalainojen

markkinakorkoja.

Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista

johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien

kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa

henkilöstökuluihin ja nettokorkomenot rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Aiempien kausien

työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa julkisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin

eläkevakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia, sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoisia.

Konsernilla ei ole näiden suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Suoritetut maksut

kirjataan henkilöstökuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut

merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai

tulevien maksujen vähennyksinä.

Tilinpäätöksen merkittävää arvionvaraisuutta sisältävät erät ja harkintaa

edellyttävät laadintaperiaatteet

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt

Etuuspohjaisten eläkevastuiden määrittelemiseen liittyy useita vakuutusmatemaattisia

oletuksia, joiden huomattavat muutokset voivat vaikuttaa eläkevelan ja eläkekulujen

suuruuteen. Vakuutusmatemaattiset laskelmat sisältävät johdon antamia olettamuksia,

kuten diskonttauskoron, palkankorotus- ja työsuhteiden päättyvyysoletukset. Eläkevastuut

lasketaan riippumattomien aktuaarien toimesta.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 67

4.6 VARAUKSET


Milj. euroa	Henkilöstö- kuluvaraukset	Uudelleen- järjestely- varaukset	Ympäristö- varaukset ¹⁾	Muut varaukset ²⁾	Yhteensä
Pitkäaikaiset varaukset
1.1.2022	0,4	0,0	19,2	28,4	48,0
Valuuttakurssierot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,1
Uudet varaukset ja varausten lisäykset	0,0	0,0	3,6	0,0	3,6
Käytetyt varaukset tilikauden aikana	-0,2	0,0	-0,3	-0,3	-0,9
Käyttämättömien varausten peruuttaminen	-0,1	0,0	-0,3	0,0	-0,4
Uudelleenryhmittely	0,0	0,0	-4,9	-7,2	-12,1
31.12.2022	0,1	0,0	17,3	20,9	38,4

Lyhytaikaiset varaukset
1.1.2022	2,7	0,4	15,2	4,9	23,1
Valuuttakurssierot	0,0	0,0	-0,1	0,0	-0,1
Uudet varaukset ja varausten lisäykset	0,5	0,0	0,2	1,3	2,0
Käytetyt varaukset tilikauden aikana	-2,2	-0,3	-9,5	-6,0	-18,0
Käyttämättömien varausten peruuttaminen	-0,1	-0,1	-0,1	0,0	-0,3
Uudelleenryhmittely	-0,6	0,0	4,6	8,1	12,1
31.12.2022	0,4	0,0	10,1	8,3	18,8

1) Konsernin liiketoiminta on kemianteollisuutta ja sen toimintaa säätelevät lukuisat kansainväliset sopimukset, sekä

alueellinen että kansallinen lainsäädäntö eri puolilla maailmaa. Konserni käsittelee ympäristövastuita ja -riskejä

noudattaen vakiintuneita sisäisiä periaatteita ja menettelytapoja. Vuonna 2022 ympäristön kunnostukseen liittyvien

varausten yhteismäärä oli 27,4 miljoonaa euroa (34,4). Suurimmat varaukset koskevat tehtaiden sulkemisia ja järven

pohjasedimentin kunnostusta Vaasassa Suomessa.

2) Muut varaukset olivat yhteensä 29,2 miljoonaa euroa (33,3). Vuonna 2022 Kemira kirjasi 1,3 miljoonan euron

päästöoikeuksien palautusvelvoitteeseen liittyvän velan koskien Bradfordin toimipaikkaa Iso-Britanniassa. Suurimmat

varaukset liittyvät odotettavissa oleviin vastuisiin Pohjolan Voiman omistamassa Porissa höyryä tuottavassa

energiayhtiössä.


Milj. euroa	2022	2021
Varausten kokonaismäärän jakautuminen
Pitkäaikaiset varaukset	38,4	48,0
Lyhytaikaiset varaukset	18,8	23,1
Yhteensä	57,2	71,1

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Varaukset

Uudelleenjärjestelymenoja, henkilöstömenoja, ympäristövelvoitteita, oikeudellisia vaateita ja

tappiollisia sopimuksia varten kirjataan varauksia, kun jonkin aikaisemman tapahtuman

seurauksena on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite ja on

todennäköistä, että siitä aiheutuu vastaisia menoja ja velvoitteen määrä on arvioitavissa

luotettavasti. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan silloin, kun siitä on laadittu

yksityiskohtainen, asianmukainen suunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai

siitä on tiedotettu niille, joihin järjestely vaikuttaa.

Varauksena kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita olemassa olevan velvoitteen

täyttäminen odotetaan edellyttävän tilinpäätöspäivänä. Nykyarvon laskennassa käytetään

ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä

rahan aika-arvosta ja kyseisestä velvoitetta koskevista erityisriskeistä.

Tilinpäätöksen merkittävää arvionvaraisuutta sisältävät erät ja harkintaa

edellyttävät laadintaperiaatteet

Varaukset

Varausten kirjaaminen tilinpäätökseen edellyttää johdon arviota, koska varauksiin liittyvien

velvoitteiden tarkka määrä ei ole tilinpäätöstä laadittaessa selvillä.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 68

5. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSRISKIT

5.1 PÄÄOMARAKENNE


Milj. euroa	2022	2021
Oma pääoma	1 684,6	1 342,7
Taseen loppusumma	3 651,1	3 139,3

Velkaantuneisuus, % ¹⁾	46	63
Omavaraisuusaste, % ²⁾	46	43

1) Velkaantuneisuus-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Korolliset nettovelat / Oma pääoma.

2) Omavaraisuusaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Oma pääoma / (Taseen loppusumma - saadut ennakot).

KOROLLISET NETTOVELAT


Milj. euroa	Liite	2022	2021
Pitkäaikaiset korolliset velat	5.3.	838,1	776,9
Lyhytaikaiset korolliset velat	5.3.	183,7	215,3
Korolliset velat		1 021,8	992,2
Rahavarat	5.4.	250,6	142,4
Korolliset nettovelat		771,2	849,8

Neljännesvuositiedot korollisesta nettovelasta on esitetty kohdassa Tunnuslukujen täsmäytys

IFRS-lukuihin.

Kemiran tavoitteena on markkinoita nopeampi liikevaihdon kasvu ja operatiivinen

käyttökateprosentti 15-18 %. Velkaantumisastetavoitteena on alle 75 %.

Valmiusluoton ja keskeisimpien kahdenvälisten lainojen sopimusehdot sisältävät kovenantin,

jonka mukaan velkaantuneisuusasteen on oltava alle 115 %:a.

Hallitus ehdottaa vuoden 2022 osingoksi 0,62 euroa osakkeelta (0,58), mikä vastaa 41 %:n

osinkosuhdetta (82 %). Kemiran osinkopolitiikan mukaisesti tavoitteena on jakaa

kilpailukykyistä ja ajan myötä kasvavaa osinkoa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei vähennetä jakokelpoisesta omasta

pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Korolliset velat ja rahavarat

Korollisten velkojen ja rahavarojen laatimisperiaatteita kuvataan liitetiedossa 5.4.

Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 69

KOROLLISTEN NETTOVELKOJEN YHTEYS RAHAVIRTALASKELMAAN


Milj. euroa	Pitkäaikaiset korolliset velat sisältäen lyhennyserät	Lyhytaikaiset korolliset velat	Korolliset velat yhteensä	Rahavarat	Korolliset nettovelat
Kirjanpitoarvo 1.1.2022	865,0	127,1	992,2	142,4	849,8
Nettovelan muutokset, joihin liittyy rahavirtoja
Pitkäaikaisten velkojen nostot (+)	195,9		195,9		195,9
Pitkäaikaisten velkojen maksut (-)	-202,8		-202,8		-202,8
Vuokrasopimusvelkojen maksut (-)	-35,1		-35,1		-35,1
Lyhytaikaisten velkojen nostot (+) ja maksut (-)		21,4	21,4		21,4
Rahavarojen muutos				105,9	-105,9
Nettovelan muutokset, joihin ei liity rahavirtoja
Vuokrasopimusvelkojen lisäykset (+)	44,5		44,5		44,5
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	5,0	-2,5	2,5	2,3	0,2
Muut muutokset, joihin ei liity maksua	2,9	0,2	3,2	—	3,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	875,5	146,3	1 021,8	250,6	771,2


Milj. euroa	Pitkäaikaiset korolliset velat sisältäen lyhennyserät	Lyhytaikaiset korolliset velat	Korolliset velat yhteensä	Rahavarat	Korolliset nettovelat
Kirjanpitoarvo 1.1.2021	751,1	167,7	918,8	159,5	759,3
Nettovelan muutokset, joihin liittyy rahavirtoja
Pitkäaikaisten velkojen nostot (+)	200,0		200,0		200,0
Pitkäaikaisten velkojen maksut (-)	-97,3		-97,3		-97,3
Vuokrasopimusvelkojen maksut (-)	-33,1		-33,1		-33,1
Lyhytaikaisten velkojen nostot (+) ja maksut (-)		-53,9	-53,9		-53,9
Rahavarojen muutos				-22,2	22,2
Nettovelan muutokset, joihin ei liity rahavirtoja
Vuokrasopimusvelkojen lisäykset (+)	42,1		42,1		42,1
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	10,1	13,2	23,3	5,1	18,2
Muut muutokset, joihin ei liity maksua	-8,0	0,1	-7,9	—	-7,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	865,0	127,1	992,2	142,4	849,8

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 70

5.2 OMA PÄÄOMA

OSAKEPÄÄOMA JA OMAT OSAKKEET


Milj. euroa	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä (1 000)	Omien osakkeiden lukumäärä (1 000)	Osakkeiden lukumäärä (1 000)	Osake- pääoman kirjanpito- arvo	Omien osakkeiden kirjanpito- arvo
1.1.2022	153 127	2 215	155 343	221,8	14,9
Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 2019-2021 perusteella henkilöille myönnetyt omat osakkeet	221	-221	—	—	-1,5
Omien osakkeiden siirto hallitukselle	16	-16	—	—	-0,1
Osakkeiden palautukset henkilöiltä osakepohjaisesta kannustinjärjestelmistä	-13	13	—	—	0,1
31.12.2022	153 352	1 990	155 343	221,8	13,4

1.1.2021	152 924	2 418	155 343	221,8	16,3
Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 2020 perusteella henkilöille myönnetyt omat osakkeet	195	-195	—	—	-1,3
Omien osakkeiden siirto hallitukselle	11	-11	—	—	-0,1
Osakkeiden palautukset henkilöiltä osakepohjaisesta kannustinjärjestelmistä	-3	3	—	—	0,0
31.12.2021	153 127	2 215	155 343	221,8	14,9

Kemira Oyj:llä on yksi osakelaji. Kukin osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen.

31.12.2022 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden lukumäärä oli

155 342 557 sisältäen 1 990 197 omia osakkeita. Kemira Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä

ei ole vähimmäis- ja enimmäispääomaa, eikä osakkeella ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeelle

lasketetut osakkeet ovat täysin maksettuja.

Kemiran hallussa oli 31.12.2022 omia osakkeita yhteensä 1 990 197 kpl (2 215 073). Omien

osakkeiden keskimääräinen hankintahinta oli 6,73 euroa ja osuus osakepääomasta ja kaikkien

osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 1,3 % (1,4 %). Omien osakkeiden yhteenlaskettu

kirjanpidollinen vasta-arvo on 2,8 miljoonaa euroa (3,2).

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahasto on vuoden 2001 optio-ohjelman merkintöjen kautta karttunut, vanhan

osakeyhtiölain (734/1978) mukainen rahasto, jonka arvo ei enää muutu.

Käyvän arvon rahastot

Käyvän arvon rahasto on käypään arvoon arvostettujen osakkeiden sekä suojauslaskennan

kautta karttuva rahasto.

Muut rahastot

Muut rahastot ovat paikallisten lainsäädäntöjen vaatimia. 31.12.2022 muut rahastot olivat 4,0

miljoonaa euroa (4,0).

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset

sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen

mukaan merkitä osakepääomaan.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet

muuntoerot. Myös joihinkin ulkomaisiin tytäryrityksiin on annettu lainoja, joiden kurssiero on

käsitelty muuntoerona.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Omat osakkeet

Omien osakkeiden hankinta siihen liittyvine menoineen on esitetty konsernitilinpäätöksessä

oman pääoman vähennyksenä.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 71

5.3 KOROLLISET VELAT

KOROLLISTEN VELKOJEN MATURITEETTIJAKAUMA


2022, milj. euroa	2023	2024	2025	2026	2027	2028-	Kirjanpitoarvo yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	—	—	192,4	—	120,0	—	312,4
Joukkovelkakirjalainat	—	199,9	—	—	—	191,2	391,0
Vuokrasopimusvelat	30,9	24,6	17,9	13,8	8,7	53,0	148,9
Muut pitkäaikaiset velat	15,9	0,8	—	—	—	—	16,7
Muut lyhytaikaiset velat	152,8	—	—	—	—	—	152,8
Korollisten velkojen lyhennykset yhteensä	199,6	225,2	210,2	13,8	128,7	244,2	1 021,8


2021, milj. euroa	2022	2023	2024	2025	2026	2027-	Kirjanpitoarvo yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	—	149,3	—	129,8	—	—	279,1
Joukkovelkakirjalainat	52,8	—	197	—	—	191,3	441,4
Vuokrasopimusvelat	28,7	24,4	17,8	11,8	9,0	45,1	136,8
Muut pitkäaikaiset velat	—	1,0	—	—	—	—	1,0
Muut lyhytaikaiset velat	133,8	—	—	—	—	—	133,8
Korollisten velkojen lyhennykset yhteensä	215,3	174,7	215,1	141,6	9,0	236,4	992,2

Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2022 lopussa 771,2 miljoonaa euroa (849,8),

lisätietoa liitetiedossa 5.1. Pääomarakenne.

PITKÄAIKAISTEN KOROLLISTEN VELKOJEN MATURITEETTIJAKAUMA VALUUTOITTAIN


2022							Kirjanpitoarvo yhteensä
Valuutta, milj. euroa	2023	2024	2025	2026	2027	2028-	Kirjanpitoarvo yhteensä
EUR	23,6	206,6	153,4	2,2	121,8	206,4	714,1
USD	15,8	12,4	52,9	9,4	6,3	24,3	121,1
GBP	0,7	0,8	0,6	0,3	0,1	10,1	12,7
Muut	13,2	5,5	3,3	1,9	0,5	3,3	27,7
Yhteensä	53,4	225,2	210,2	13,8	128,7	244,2	875,5


2021							Kirjanpitoarvo yhteensä
Valuutta, milj. euroa	2022	2023	2024	2025	2026	2027-	Kirjanpitoarvo yhteensä
EUR	60,5	156,0	201,6	92,2	1,9	208,1	720,3
USD	14,6	13,8	9,3	46,7	5,6	13,8	103,8
GBP	0,5	0,5	0,5	0,4	0,1	10,7	12,7
Muut	12,6	4,3	3,8	2,4	1,4	3,7	28,2
Yhteensä	88,2	174,7	215,1	141,6	9,0	236,4	865,0

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 72

5.4 RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

RAHOITUSVARAT


		2022					2021
Milj. euroa	Liite	Kirjanpito- arvot	Käyvät arvot				Kirjanpito- arvot	Käyvät arvot
Milj. euroa	Liite	Kirjanpito- arvot	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä	Kirjanpito- arvot	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	5.6.
Suojauslaskennan ulkopuolella olevat johdannaiset		13,3	—	13,3	—	13,3	1,3	—	1,3	—	1,3
Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta	5.6.
Suojauslaskennan piirissä olevat johdannaiset
Rahavirran suojaus ¹⁾		81,7	—	81,7	—	81,7	32,7	—	32,7	—	32,7
Muut osakkeet	3.5.
PVO-konsernin osakkeet		380,6	—	—	380,6	380,6	257,3	—	—	257,3	257,3
Muut noteeraamattomat osakkeet		2,7	—	—	2,7	2,7	2,7	—	—	2,7	2,7
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Muut pitkäaikaiset varat ²⁾		6,6	—	6,6	—	6,6	7,3	—	7,3	—	7,3
Muut lyhytaikaiset saamiset ²⁾		0,3	—	0,3	—	0,3	0,3	—	0,3	—	0,3
Myyntisaamiset ²⁾	4.2.	449,6	—	449,6	—	449,6	373,0	—	373,0	—	373,0
Rahavarat
Rahat ja pankkisaamiset		245,3	—	245,3	—	245,3	138,7	—	138,7	—	138,7
Talletukset ja rahamarkkinasijoitukset ³⁾		5,3	—	5,3	—	5,3	3,7	—	3,7	—	3,7
Rahoitusvarat yhteensä		1 185,4	—	802,1	383,3	1 185,4	817,0	—	557,0	260,0	817,0

1) Johdannaisten käyvistä arvoista 24,4 miljoonaa euroa (7,7) erääntyy vuoden 2023 jälkeen.

2) Vuonna 2022 muut pitkäaikaiset varat ja lyhytaikaiset saamiset sisältävät 0,4 miljoonaa euroa (0,4) odotettavissa olevia luottotappiota IFRS 9 -standardin mukaisesti. Myyntisaamiset sisältävät odotettavissa olevia luottotappiota 5,3 miljoonaa

euroa (3,3). Myyntisaamisista kerrotaan tarkemmin liitteessä 4.2. Myyntisaamiset ja muut saamiset.

3) Talletukset ja rahamarkkinasijoitukset koostuvat pankkitalletuksista sekä muista likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 73

RAHOITUSVELAT


		2022					2021
Milj. euroa	Liite	Kirjanpito- arvot	Käyvät arvot				Kirjanpito- arvot	Käyvät arvot
Milj. euroa	Liite	Kirjanpito- arvot	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä	Kirjanpito- arvot	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	5.6.
Suojauslaskennan ulkopuolella olevat johdannaiset		2,3	—	2,3	—	2,3	6,9	—	6,9	—	6,9
Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta	5.6.
Suojauslaskennan piirissä olevat johdannaiset
Rahavirran suojaus ¹⁾		1,6	—	1,6	—	1,6	1,6	—	1,6	—	1,6
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Korolliset velat	5.3.
Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta		312,4	—	312,2	—	312,2	279,1	—	290,5	—	290,5
Joukkovelkakirjalainat		391,1	—	379,2	—	379,2	388,6	—	415,2	—	415,2
Lyhytaikainen osuus		—	—	—	—	—	52,8	—	54,7	—	54,7
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat		118,0	—	118,0	—	118,0	108,1	—	108,1	—	108,1
Lyhytaikainen osuus		30,9	—	30,9	—	30,9	28,7	—	28,7	—	28,7
Muut pitkäaikaiset velat		16,7	—	16,6	—	16,6	1,0	—	1,0	—	1,0
Lyhytaikainen osuus		6,5	—	6,8	—	6,8	6,7	—	6,9	—	6,9
Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta		146,3	—	146,1	—	146,1	127,1	—	131,9	—	131,9
Korottomat velat
Muut pitkäaikaiset velat		9,3	—	9,3	—	9,3	9,4	—	9,4	—	9,4
Muut lyhytaikaiset velat		45,5	—	45,5	—	45,5	23,5	—	23,5	—	23,5
Ostovelat	4.3.	292,8	—	292,8	—	292,8	285,5	—	285,5	—	285,5
Rahoitusvelat yhteensä		1 373,2	—	1 361,2	—	1 361,2	1 319,1	—	1 364,1	—	1 364,1

1) Johdannaisten käyvistä arvoista -0,0 miljoonaa euroa (-0.0) erääntyy vuoden 2023 jälkeen.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 74

Käypien arvojen tasojen 1-3 välillä ei ole tapahtunut siirtoja tilikauden aikana.


Taso 3 täsmäytyslaskelma, rahoitusvarat milj. euroa	2022	2021
Kirjanpitoarvo 1.1.	260,0	212,3
Vaikutus muihin laajan tuloksen eriin	123,2	50,2
Lisäykset	—	1,0
Vähennykset	—	-3,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	383,3	260,0

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Kun rahoitusvara tai -velka merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänään, konserni arvostaa

sen hankintamenoon, joka on yhtä suuri kuin siitä annetun tai saadun vastikkeen käypä arvo.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat on alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostusta varten luokiteltu

käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jaksotettuun hankintamenoon sekä käypään arvoon

muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin.


Luokka	Rahoitusinstrumentti
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Valuuttatermiinit, valuutanvaihtosopimukset, koronvaihtosopimukset, sähkötermiinit, sähköfutuurit, sähköoptiot, sijoitustodistukset ja yritystodistukset
Jaksotettuun hankintamenoon	Pitkäaikaiset lainasaamiset, rahat, pankkisaamiset, pankkitalletukset, myyntisaamiset ja muut saamiset
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	Muut sijoitukset: osakkeet ja suojauslaskennan piirissä (rahavirran suojaus tai käyvän arvon suojaus) olevat johdannaiset

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Kaikki johdannaiset merkitään taseeseen käypään arvoon. Käypä arvo on rahamäärä, johon

omaisuuserä voidaan vaihtaa tai jolla velka voidaan suorittaa asiaa tuntevien, liiketoimeen

halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Ne johdannaiset, joihin ei

sovelleta IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavien rahoitusvarojen luokkaan. Taseessa johdannaiset esitetään siirtosaamisissa ja

siirtoveloissa. Käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan

tulosvaikutteisesti tapahtumahetkellään.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitussaamisiin kuuluu pitkäaikaisia saamisia,

jotka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen korkokannan menetelmää

käyttäen, ja ottaen huomioon mahdolliset arvonalentumiset.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, pankkitileillä olevista rahoista, vaadittaessa

nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä

sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti

hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin

velkoihin.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

Muiden sijoitusten laatimisperiaatteet on kuvattu liitetiedossa 3.5. Muut osakkeet.

Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten käypien arvojen muutoksien

kirjausperiaatteet on kuvattu liitetiedossa 5.6. Johdannaisinstrumentit.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä rahoitusinstrumenttien mahdolliset

arvonalentumiset. Rahoitusvaran arvonalentuminen kirjataan IFRS 9-standardin mukaisen

odotettujen luottotappioiden kirjaamisvaatimusten mukaisesti. Arvonalentumisen määrä

jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen erien osalta on kirjanpitoarvon ja saamisen

tulevien rahavirtojen nykyarvon erotus. Diskonttauksessa käytetään alkuperäistä efektiivistä

korkokantaa. Käypään arvoon arvostetuissa erissä käypä arvo määrää arvonalentumisen.

Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 75

Konserni myy tietyt myyntisaamisensa rahoitusyhtiöille sopimuksessa määriteltyjen limiittien

puitteissa. Myytyihin saamisiin liittyvä luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet kyseisiin

rahoitusvaroihin siirtyvät myyntihetkellä pois konsernilta. Järjestelyyn liittyvät kulut kirjataan

rahoituskuluihin.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien, jaksotettuun

hankintamenoihin arvostettuihin rahoitusvelkoihin ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen

erien kautta kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin

rahoitusvelkoihin kuuluvat ne johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kun taas

suojauslaskennan alla olevat johdannaiset kirjataan käypään arvoon laajan tuloksen erien

kautta.

Muut rahoitusvelat merkitään taseeseen alun perin saatujen nettovarojen arvoon

vähennettynä välittömillä kuluilla. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan taseeseen

jaksotettuun hankintamenoon, ja saatujen nettovarojen ja lainanlyhennysten erotus kirjataan

korkokuluksi lainan juoksuaikana. Käyvän arvon suojauskohteena olevien velkojen käyvän

arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan yhdessä käyvän arvon suojauksiksi määriteltyjen

johdannaisten käypien arvojen muutoksien kanssa.

Mikäli jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusjärjestelyn ehtoja muutetaan, eikä

se johda velan poiskirjaamiseen taseesta, kirjataan järjestelystä tuleva voitto tai tappio

muutoshetkellä tuloslaskelmaan, josta se jaksotetaan velan jäljellä olevalle juoksuajalle.

Voitto tai tappio saadaan laskemalla erotus diskontatuista alkuperäisen ja uuden

sopimusehtojen mukaisista kassavirroista. Diskonttokorkona käytetään alkuperäisen

sopimuksen mukaista efektiivistä korkoa.


Luokka	Rahoitusinstrumentti
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Valuuttatermiinit, valuutanvaihtosopimukset, koronvaihtosopimukset, sähkötermiinit, - futuurit, ja -optiot
Jaksotettuun hankintamenoon	Lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat, eläkelainat, joukkovelkakirjalainat, vuokrasopimusvelat ja ostovelat
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	Suojauslaskennan piirissä (rahavirran suojaus) olevat johdannaiset

Käypien arvojen arvostamisessa käytetään seuraavia tasoja:

Taso 1: Käypä arvo määräytyy markkinoilta saatavien noteerausten perusteella.

Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Käyvällä arvolla tarkoitetaan

arvoa, joka on todettavissa rahoitusvälineen osien tai vastaavien rahoitusvälineiden

markkina-arvosta; tai arvoa, joka on todettavissa rahoitusmarkkinoilla yleisesti hyväksytyillä

arvostusmalleilla ja -menetelmillä, jos markkina-arvo on niiden avulla luotettavasti

määritettävissä.

Taso 3: Käypä arvo määritetään käyttäen arvostusmenetelmiä, joissa käytettävillä tekijöillä

on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, ja nämä tekijät eivät perustu todettavissa

oleviin markkinatietoihin. Taso 3 sisältää pääosin Pohjolan Voima -konsernin osakkeita.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 76

5.5 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Kemiran konsernirahoituksen tehtävänä on varmistaa riittävä rahoitus konsernin tarpeisiin

kustannustehokkaasti sekä huolehtia rahoitusriskien hallinnasta. Kemiran hallituksen

hyväksymässä rahoituspolitiikassa on määritelty rahoituksen hallinnon toimintaperiaatteet.

Hallitus vahvistaa vuosittain rahoitusriskien sallitut enimmäismäärät sekä rahoituksen

toimintasuunnitelman.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoilla tapahtuvien

vaihteluiden vaikutus yhtiön tulokseen ja omaan pääomaan sekä varmistaa yhtiölle riittävät

rahoituslähteet. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen, joka käyttää vain

suojautumistarkoituksiin rahoitusinstrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiä voidaan

jatkuvasti ja luotettavasti seurata.

Valuuttariski

Valuuttariski syntyy muista kuin kotivaluutassa olevista kassavirroista, varoista ja veloista.

Transaktioriski muodostuu sellaisista kassavirroista ja tase-eristä, joiden muutokset

valuuttakurssien johdosta vaikuttavat tulokseen ja kassavirtoihin. Translaatioriski syntyy, kun

muina kuin euroina raportoivien tytäryhtiöiden tulos- ja tase-erät konsolidoidaan euroissa.

Transaktioriskiltä suojaudutaan pääsääntöisesti valuuttatermiineillä.

Konsernin merkittävimmät transaktioriskit syntyvät Kiinan renminbistä, Kanadan dollarista,

Yhdysvaltain dollarista ja Ruotsin kruunusta. Vuoden lopussa CNY-määräinen valuuttavirtariski

euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 86 milj. euroa (67) keskimääräisen suojauskurssin ja -

asteen ollessa 7.28 ja 68 % (36 %). Vastaavasti CAD-määräinen valuuttavirtariski euroa

vastaan oli vasta-arvoltaan noin 56 milj. euroa (26) keskimääräisen suojauskurssin ja -asteen

ollessa 1.41 ja 52 % (51 %). USD-määräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan

noin 54 milj. euroa (64) keskimääräisen suojauskurssin ja -asteen ollessa 1.04 ja 68 % (53 %), ja

SEK-määräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 36 milj. euroa (31)

keskimääräisen suojauskurssin ja -asteen ollessa 10.79 ja 64 % (62 %).

Lisäksi Kemiralle aiheutuu valuuttavirtariskiä euroa vastaan pääosin Korean wonin, Puolan

zlotyn, Norjan kruunun ja Tanskan kruunun osalta ja Yhdysvaltojen dollaria vastaan pääosin

Kanadan dollarin ja Brasilian realin osalta yhteensä vasta-arvoltaan noin 131 milj. euroa.


		2022				2021
Transaktioriski, merkittävimmät valuutat, milj. euroa	CNY vastaan EUR	CAD vastaan EUR	USD vastaan EUR	SEK vastaan EUR	CNY vastaan EUR	CAD vastaan EUR	USD vastaan EUR	SEK vastaan EUR
Operatiivinen nettovaluuttavirta- ennuste ¹⁾	-86,4	55,7	54,2	-35,8	-67,0	26,4	64,3	-30,9
Nettolainaus	59,9	13,6	411,9	-15,8	1,0	8,3	370,0	-10,7
Johdannaiset, operatiivisen nettovaluuttavirran suojaus	63,6	-29,5	-31,0	26,2	40,1	-13,5	-40,6	19,0
Johdannaiset, nettolainauksen suojaus	-59,2	-13,5	-170,6	16,6	-2,7	-8,3	-142,2	10,7
Yhteensä	-22,1	26,3	264,4	-8,8	-28,6	12,9	251,6	-11,8

1) Perustuu 12 kuukauden operatiiviseen valuuttavirtaennusteeseen.

Vuoden 2022 lopussa operatiivinen nettovaluuttavirtaennuste vuodelle 2023 oli 416 milj. euroa

suojausasteen ollessa 58 % (54 %). Suojausastetta seurataan päivittäin. Ennustetusta virrasta

on aina oltava suojattuna vähintään 40 % ja enintään 100 % rahoituspolitiikan mukaisesti.

Euron 10 prosentin vahvistuminen Ruotsin kruunua vastaan 30.12.2022 kursseja käyttäen

ilman suojaustoimintaa aiheuttaisi noin 4 milj. euron positiivisen vaikutuksen

käyttökatteeseen. Vastaavasti euron 10 prosentin vahvistuminen Kiinan renminbiä vastaan

aiheuttaisi noin 9 milj. euron positiivisen vaikutuksen käyttökatteeseen. Kun taas euron 10

prosentin vahvistuminen Kanadan dollaria ja Yhdysvaltojen dollaria vastaan ilman

suojaustoimintaa aiheuttaisi 6 ja 5 miljoonan euron negatiivisen vaikutuksen

käyttökatteeseen. Vastaava heikentyminen valuuttakursseissa aiheuttaisi likimäärin

samansuuruisen vastakkaisen vaikutuksen.

Tilinpäätöshetkellä markkina-arvoltaan 0,3 miljoonaa euroa (-1,4) avoimista

valuuttajohdannaisista oli rahavirran suojauslaskennan piirissä. Rahavirran suojauslaskennan

piirissä olevat johdannaiset on tehty suojaamaan erittäin todennäköisiä valuuttavirtoja.

Tilikauden aikana suojauslaskennan piirissä olevista johdannaisista ei kirjattu tehottomuutta

tuloslaskelmaan (-).

Kemiran translaatioriskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, Kanadan

dollari, Ruotsin kruunu ja Kiinan renminbi.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 77

Konserniyhtiöiden suurimmat omat pääomat ovat Kanadan dollareina, Ruotsin kruunuina ja

Yhdysvaltain dollareina. Tavoitteena on suojautua taseriskeiltä pitämällä taseen

valuuttamääräiset velat tasapainossa valuutoittain taseen omaisuuserien kanssa. Konsernin

ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksessa seurataan omavaraisuusastetta.

Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksessa voidaan käyttää pitkäaikaisia

lainoja ja valuuttajohdannaisia. Kyseisiin suojauksiin ei sovelleta suojauslaskentaa. Joihinkin

ulkomaisiin tytäryrityksiin on annettu USD-määräisiä lainoja, joiden kurssiero on käsitelty

muuntoerona.

Korkoriski

Kemira altistuu korkoriskille korollisten velkojen sekä johdannaisten kautta. Korkoliikkeet

aiheuttavat lainojen ja johdannaisten uudelleenhinnoittelu- ja hintariskiä, joka luo vaihtelua

sopimusten kassavirtaan ja markkina-arvoihin. Vuoden 2022 lopussa nettovelasta

vuokrasopimusvelat mukaan lukien 83 % (80 %) oli kiinteään korkoon sidottua. Konsernin

nettorahoituskustannus oli noin 4,2 % (3,4 %). Nettorahoituskustannus lasketaan jakamalla

vuotuiset nettokorot ja muut rahoituskulut ilman kurssieroja ja osinkoja vastaavan ajanjakson

keskimääräisellä korollisella nettovelalla. Nettorahoituskustannukseen vaikuttavat eniten

euron, Yhdysvaltain dollarin sekä Kiinan renminbin korkotasot.

Rahoituspolitiikan mukaan konsernin keskimääräisen koron määräytymisajan mittaavan

duraation, pois lukien vuokrasopimusvelat, tulee olla 6-60 kuukautta. Kemiran

konsernirahoitus hallinnoi duraatiota kiinteä- ja vaihtuvakorkoisilla lainoilla sekä

korkojohdannaissopimuksilla. Konsernin korollisen lainasalkun duraatio ilman

vuokrasopimusvelkoja oli vuoden 2022 lopussa 22 kuukautta (29).

Alla olevassa taulukossa on esitetty lainasalkun uudelleenhinnoittelun aikataulu.


2022		1–5 vuotta	>5 vuotta
Koron määräytyminen, milj. euroa	<1 vuosi	1–5 vuotta	>5 vuotta	Yhteensä
Vaihtuvakorkoinen nettovelka	132,3	—	—	132,3
Kiinteäkorkoinen nettovelka ¹⁾	—	290,0	200,0	490,0
Yhteensä	132,3	290,0	200,0	622,3

2021		1–5 vuotta	>5 vuotta
Koron määräytyminen, milj. euroa	<1 vuosi	1–5 vuotta	>5 vuotta	Yhteensä
Vaihtuvakorkoinen nettovelka	170,2	—	—	170,2
Kiinteäkorkoinen nettovelka ¹⁾	52,8	290,0	200,0	542,8
Yhteensä	222,9	290,0	200,0	712,9

1) Ei sisällä vuokrasopimusvelkoja

Tilinpäätöspäivänä konsernin lainasalkun keskikorko oli noin 2,4 % (1,7 %). Jos markkinoiden

korkotaso olisi noussut yhden prosenttiyksikön 1.1.2023, se nostaisi konsernin maksamia

korkokuluja seuraavan 12 kuukauden aikana noin 0,3 miljoonaa euroa ennen veroja (0,7).

Vastaavasti korkotason laskeminen yhdellä prosenttiyksiköllä olisi laskenut konsernin

korkokuluja 0,3 miljoonaa euroa. Kemira-konsernin nettoveloista 21 % (32 %) hinnoitellaan

uudelleen vuoden 2023 aikana. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut avoimia

korkojohdannaisia.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 78

Sähkön hintariski

Sähkön hinta vaihtelee markkinatilanteen mukaan hyvinkin voimakkaasti. Kemira-konsernin

tavoitteena on sähköostojen suojaustoimenpiteillä tasata raaka-ainekustannuksia.

Suojauspolitiikan mukaisesti suojaukset tehdään suhteessa voimassa oleviin

myyntisopimuksiin siten, että suojaukset kattavat tehdyt sitoumukset. Suojausinstrumenttina

käytetään pääsääntöisesti johdannaisia. Aluehintariskiä suojataan Suomen ja Ruotsin osalta.

Sähköjohdannaisten kirjauksissa sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Kohde-etuuden

ennakoidut fyysiset toimitukset eli ostot kirjataan vasta toimituskaudella. Mikäli vuoden

lopussa aukiolevien sähkön hinnanmuutosten suojaamiseen käytettyjen johdannaisten

markkinahinta muuttuisi +/- 10 prosenttia, vaikutus sähkön suojaussopimusten arvoon

omassa pääomassa olisi +/- 11,9 miljoonaa euroa (+/- 7,7).

Sähköjohdannaissuojien lisäksi konserni hallitsee sähkön hintariskiä solmimalla pitkäaikaisia

sähkönhankintasopimuksia sekä omistamalla 5 % osuuden Pohjolan Voima Oy:stä (PVO) ja 1 %

osuuden Teollisuuden Voima Oyj:stä. Tarkempaa tietoa omistuksista löytyy tilinpäätöksen

liitteestä 3.5.

Luottoriski

Konserni altistuu luottoriskille kaupallisten myyntisaatavien sekä pankkitilisaldojen,

talletusten, lyhytaikaisten sijoitusten sekä johdannaissopimusten kautta.

Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään sijoitustoiminnan ja johdannaissopimusten

vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikka. Konserni pyrkii

minimoimaan vastapuoliriskiään käyttämällä vastapuolinaan ainoastaan vakavaraisia

rahoituslaitoksia sekä hajauttamalla riskiään näiden kesken. Vastapuolen luottokelpoisuutta

sekä limiittejä seurataan säännöllisesti.

Rahoituksen vastapuoliriskiä aiheutuu siitä, että rahoitustapahtuman sopimusosapuoli ei

välttämättä pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Riskit liittyvät lähinnä sijoitustoimintaan

ja johdannaissopimusten vastapuoliriskeihin.

Konsernirahoitus hyväksyy tytäryhtiöiden uudet pankkisuhteet. Konsernirahoituksen

käyttämillä hyväksytyillä rahalaitosvastapuolilla on vähintään investment grade luokitus

Standard & Poor’sin luottoluokitustietojen perusteella. Konsernin rahalaitosvastapuolten

enimmäisriski on tilinpäätöshetkellä 342,5 miljoonaa euroa (174,9). Vastapuoliriskiä seurataan

kuukausitasolla määrittämällä jokaiselle vastapuolelle maksimiriski saatavien markkina-arvon

perusteella. Kullekin rahoituslaitokselle on olemassa hyväksytty limiitti.

Konsernin rahoitukseen liittyvässä vastapuoliriskissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia

vuoden 2022 aikana. Rahoituksen transaktioihin liittyvistä luottoriskeistä ei tilikauden aikana

syntynyt luottotappiota.

Kemiralla on käytössään kaupallisen toiminnan luottoriskeihin liittyvä konsernin laajuinen

luottopolitiikka. Luottopolitiikan mukaisesti jokaiselle asiakkaalle on määritelty riskiluokitus ja

luottolimiitti, joita seurataan säännöllisesti. Asiakaskohtaisen arvion perusteella Kemira

soveltaa konsernitasolla määriteltyjä maksuehtoja ja pyrkii näin minimoimaan luottoriskiä.

Tarvittaessa kaupassa käytetään myös vakuuksia tai dokumenttimaksuja, kuten rembursseja.

Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sen asiakaskunta on laaja ja

maantieteellisesti jakautunut eri puolille maailmaa. Myyntisaamisten luottotappioita on

kuvattu liitetiedossa 4.2.

USA:ssa Kemiralla on 75 miljoonan dollarin saatavien ostosopimus, jonka perusteella

konsernin USA:ssa sijaitsevat yhtiöt voivat myydä tiettyjä myyntisaataviaan. Saataviin

liittyvä luottoriski siirtyy rahoitusyhtiölle, ja 95,5 % saatavista on kirjattu pois taseesta.

31.12.2022 myytyjä avoimia saatavia oli 60,3 miljoonaa euroa (48,2), jonka määrä vastaa myös

saatavien käypää arvoa. Taseeseen on jätetty 4,3 miljoonaa euroa (2,1) saamisiin ja 1,4

miljoonaa euroa (0,1) velkoihin.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 79

Maksuvalmius- ja uudelleenrahoitusriski

Kemiran maksuvalmius turvataan rahavaroilla, tililimiiteillä sekä valmiusluotolla. Konsernin

rahavarat vuoden 2022 lopussa olivat 250,6 miljoonaa euroa (142,4), joista 245,3 miljoonaa

euroa (138,7) oli rahaa pankkitileillä ja 5,3 miljoonaa euroa (3,7) pankkitalletuksia. Konsernilla

on 17.4.2026 erääntyvä vastuullisuustavoitteisiin sidottu 400 miljoonan euron valmiusluotto.

Valmiusluotto oli 31.12.2022 kokonaisuudessaan nostamatta.

Konsernilla on myös 600 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, jolla voidaan

laskea liikkeelle maksimissaan vuoden pituisia yritystodistuksia. Vuoden 2022 lopussa

yritystodistusmarkkinoilla oli Kemiran liikkeeseen laskemia yritystodistuksia 30 miljoonan

euron arvosta (-).

Kemira hallitsee uudelleenrahoitusriskiä hajautetun luottosalkun avulla. Pitkäaikainen

rahoitus koostuu joukkovelkakirjalainoista sekä erilaisista kahdenkeskisistä

rahoitusjärjestelyistä usean eri rahoituslaitoksen kanssa. Lisäksi konsernilla oli vuoden

vaihteessa vuokrasopimusvelkoja 148,9 miljoonan euron arvosta (136,8).

Konsernin rahoituspolitiikan mukaan voimassaolevat sitovien luottojärjestelyiden tulee kattaa

suunnitellut rahoitustarpeet, pitkien velkojen lyhennyserät, yritystodistuslainojen sekä muiden

sitoumuksettomien lyhyiden lainojen rahoitustarpeet seuraavan 12 kuukauden aikana.

Konserni voi väliaikaisesti pitää lainojen keskimääräisen erääntymisajan ilman

vuokrasopimusvelkoja alle kolmen vuoden tavoitteen. Vuoden 2022 lopussa velkasalkun ilman

vuokrasopimusvelkoja keskimääräinen erääntymisaika oli 3,2 vuotta (3,0).

VELKOJEN LYHENNYSERÄT


2022
Luottotyyppi, milj. euroa ¹⁾	Nosta- matta	2023	2024	2025	2026	2027	2028-	Nostettu yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	—	—	—	192,8	—	120,0	—	312,8
Joukkovelkakirjalainat	—	—	200,0	—	—	—	200,0	400,0
Valmiusluotto	400,0	—	—	—	—	—	—	—
Vuokrasopimusvelat	—	39,4	30,7	22,3	16,9	11,4	78,2	198,8
Yritystodistusohjelma	570,0	30,0	—	—	—	—	—	30,0
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	—	15,9	0,8	—	—	—	—	16,7
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	—	123,0	—	—	—	—	—	123,0
Korolliset velat yhteensä	970,0	208,3	231,4	215,1	16,9	131,4	278,2	1 081,3

2021
Luottotyyppi, milj. euroa ¹⁾	Nosta- matta	2022	2023	2024	2025	2026	2027-	Nostettu yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	—	—	150,0	—	129,8	—	—	279,8
Joukkovelkakirjalainat	—	52,8	—	200,0	—	—	200,0	452,8
Valmiusluotto	400,0	—	—	—	—	—	—	—
Vuokrasopimusvelat	—	35,9	28,9	21,3	14,6	10,9	73,7	185,3
Yritystodistusohjelma	600,0	—	—	—	—	—	—	—
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	—	—	1,0	—	—	—	—	1,0
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	—	133,8	—	—	—	—	—	133,8
Korolliset velat yhteensä	1 000,0	222,4	179,9	221,3	144,4	10,9	273,7	1 052,6

1) Lainojen erääntyminen luottotyypin ja maturiteetin mukaan käyttäen diskonttaamattomia sopimuksen mukaisia

rahavirtoja.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 80

5.6 JOHDANNAISINSTRUMENTIT


Nimellisarvot, milj. euroa	Maturiteettirakenne					2022	2021
Nimellisarvot, milj. euroa	2023	2024	2025	2026	2027	Yhteensä	Yhteensä
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	619,9	—	—	—	—	619,9	496,3
Tulovirta	350,5	—	—	—	—	350,5	288,8
joista rahavirran suojaukseen	32,4	—	—	—	—	32,4	19,7
Menovirta	269,4	—	—	—	—	269,4	207,5
joista rahavirran suojaukseen	39,2	—	—	—	—	39,2	42,4

Muut johdannaiset
Ostetut sähkösopimukset (GWh)	594,0	316,2	170,8	48,2	—	1 129,3	1 626,1
Sähkötermiinisopimukset	594,0	316,2	170,8	48,2	—	1 129,3	1 626,1
joista rahavirran suojaukseen	594,0	316,2	170,8	48,2	—	1 129,3	1 626,1

Rahoitusinstrumenttien nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten vaihtamia

rahasuorituksia eivätkä siten yksinään tarkasteltuina anna kuvaa konsernin riskiasemasta.


Käyvät arvot, milj. euroa	2022			2021
Käyvät arvot, milj. euroa	Positiivinen	Negatiivinen	Netto	Positiivinen	Negatiivinen	Netto
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	15,0	-3,6	11,3	1,4	-8,5	-7,1
joista rahavirran suojaukseen	1,7	-1,4	0,3	0,1	-1,6	-1,4

Muut johdannaiset
Ostetut sähkötermiinisopimukset ¹⁾	80,0	-0,2	79,8	32,5	—	32,5
joista rahavirran suojaukseen	80,0	-0,2	79,8	32,5	—	32,5

1) Sähkötermiinisopimusten käyvistä arvoista 24,4 ja -0,0 miljoonaa euroa (7,7 ja -0,0) erääntyvät vuoden 2023 jälkeen.

Johdannaisinstrumenttien vastapuolien kanssa on voimassa ISDA tai EFET -sopimukset, jotka

oikeuttavat sopimuksessa määritellyn maksujen laiminlyönnin seurauksena avoimen

markkina-arvon netotuksen. Tilinpäätöshetkellä netotussopimusten mukainen vastapuoliriski

oli 91,9 miljoonaa euroa (32,5) Kemiralle ja 0,8 miljoonaa (7,1) euroa vastapuolille.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 81

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Johdannaiset

Valuutta-, korko- ja hyödykejohdannaisten sekä julkisesti noteerattujen osakkeiden käyvät

arvot saadaan toimivilta markkinoilta tilinpäätöshetken hintanoteerauksen perusteella.

Muiden käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien arvo määritellään

arvonmääritysmallien avulla rahoitusmarkkinoilta saatavan tiedon perusteella.

Johdannaiset arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöshetkellä. Valuuttatermiinien

arvonmuutokset lasketaan arvostamalla termiinisopimukset tilinpäätöshetken

termiinikursseihin ja vertaamalla niitä termiinien tekohetken termiinikurssien kautta

laskettuihin vasta-arvoihin. Korkojohdannaisten käyvät arvot määritellään käyttämällä

vastaavanlaisten instrumenttien tilinpäätöspäivän markkina-arvoja. Muut johdannaiset

arvostetaan tilinpäätöspäivän markkinahintaan.

Seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvät johdannaisvarat on esitetty osana taseen erää

Myyntisaamiset ja muut saamiset kun taas yli 12 kuukauden päästä erääntyvät on kirjattu

Muihin rahoitusvaroihin taseen pitkäaikaisissa varoissa. Vastaavasti johdannaisvelat on

esitetty osana taseen erässä Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat sekä pitkäaikaiset yli 12

kuukauden päästä erääntyvät erät Muissa rahoitusveloissa osana taseen pitkäaikaisia

velkoja.

Suojauslaskenta

Suojauslaskentaa toteutetaan IFRS 9:ssä määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Sen mukainen

suojauslaskenta tarkoittaa laskentatapaa, jonka tarkoituksena on kohdistaa yksi tai useampi

suojausinstrumentti siten, että niiden käypä arvo kumoaa kokonaisuudessaan tai osittain

suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojattavan erän tulee olla

erittäin todennäköinen. Konserni soveltaa suojauslaskentaa korkoriskin, valuuttariskin,

hyödykeriskin ja käyvän arvon suojauksiin valuuttatermiinien, koronvaihtosopimuksien sekä

sähkötermiinien täyttäessä suojauslaskennan kriteerit.

Suojauksen tehokkuutta seurataan IFRS 9:n vaatimalla tavalla. Tehokkuudella tarkoitetaan

suojausinstrumentin kykyä kumota suojattavan riskin toteutumisesta johtuvat muutokset

suojattavan erän käyvässä arvossa tai suojatusta liiketoimesta johtuvissa rahavirroissa.

Suojaussuhteen katsotaan olevan tehokas, kun suojausinstrumentin käyvän arvon muutos

kumoaa suojattavan erän rahavirtojen muutokset etukäteen tarkasteltuna. Tehokkuus

testataan uudelleen jokaisena tilinpäätöshetkenä.

Suojauslaskenta lakkautetaan, kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty. Muihin laajan

tuloksen eriin kirjatut ja oman pääoman erissä esitetyt voitot tai tappiot siirretään

tuloslaskelmaan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli suojattava kohde myydään tai erääntyy tai mikäli

suoja ei enää suojaa suojattavalta riskiltä. Niiden johdannaissopimusten, jotka eivät täytä

suojauslaskennan ehtoja, käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan

suoraan tuloslaskelmaan.

Konserni on dokumentoinut suojaukseen ryhdyttäessä suojattavan erän ja

suojausinstrumentin taloudelliseen suhteen olemassaolon. Dokumentointi sisältää tiedot

suojausinstrumentista ja suojattavasta erästä tai liiketapahtumasta, suojattavan riskin

luonteen, riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian sekä kuvauksen

tehokkuuden arvioinnista.

Rahavirtojen suojaukset

Rahavirtojen suojauksessa suojaudutaan rahavirtojen vaihtelulta, joka johtuu taseeseen

merkittyyn tiettyyn omaisuuserään, velkaan tai erittäin todennäköiseen tulevaan

liiketoimeen liittyvän riskin toteutumisesta. Suojausinstrumentteina rahavirran suojauksessa

käytetään valuutta-, korko- ja hyödykejohdannaisia. IFRS 9:n määrittelemää rahavirtojen

suojauslaskentaa sovelletaan konsernissa valikoituihin suojauskohteisiin. Rahavirtojen

suojaukseen liittyvät johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan

tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa verovaikutuksella oikaistuna, kun ne täyttävät

suojauslaskennan ehdot ja kun suojauslaskenta on tehokasta. Tehoton osuus kirjataan

tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaiset, joiden osalta ei sovelleta suojauslaskentaa,

kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 82

6. KONSERNIRAKENNE

6.1 LÄHIPIIRI

Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään

toiseen nähden määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen

taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat

emoyritys, tytäryritykset, osakkuusyritykset, yhteisyritykset ja Eläkesäätiö Neliapila. Lähipiiriin

luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa ja heidän

läheiset perheenjäsenensä.

TOIMITUSJOHTAJAN, TOIMITUSJOHTAJAN SIJAISEN JA JOHTORYHMÄN JÄSENTEN

MAKSETUT PALKKIOT JA ETUUDET


Euroa	Palkat luontois- etuineen	Tulos- palkkiot	Osake- palkkiot ¹⁾	2022 Yhteensä	2021 Yhteensä
Toimitusjohtaja Jari Rosendal	738 620 ⁴⁾	199 528	515 424	1 453 573	1 537 148
Toimitusjohtajan sijainen Jukka Hakkila ²⁾	190 930	53 374	180 398	424 703	443 943
Muut johtoryhmän jäsenet ³⁾	1 792 452	458 627	1 371 415	3 622 495	3 571 893
Yhteensä	2 722 003	711 529	2 067 238	5 500 771	5 552 984

1) Sisältää osakkeet ja rahaosuuden. Johdolle ja avainhenkilöille suunnatut osakepalkkiojärjestelmät on esitetty

liitetiedossa 2.3. Osakeperusteiset maksut.

2) Toimitusjohtajan sijaiselle ei maksettu palkkiota sijaisuuden perusteella.

3) Muut johtoryhmän jäsenet 31.12.2022 ovat Talousjohtaja Petri Castrén, Teknologiajohtaja Matthew R. Pixton, Johtaja

Pulp & Paper Antti Salminen, Kehitysjohtaja Esa-Matti Puputti, Johtaja Industry & Water Wido Waelput ja

Henkilöstöjohtaja Eeva Salonen. Suomessa työsuhteessa olevilla muilla Kemiran johtoryhmän jäsenillä ei ole

lakisääteisen eläkejärjestelmän ylittävää eläkejärjestelyä. Muissa maissa työsuhteessa olevien johtoryhmän jäsenien

eläkejärjestelyt perustuvat kyseisen maan lakisääteiseen eläkejärjestelmään sekä paikalliseen markkinakäytäntöön.

Kemiran käytäntönä on, että kaikki uudet eläkejärjestelyt ovat maksuperusteisia.

4) Sisältää maksuperusteisen lisäeläkkeen.

Toimitusjohtajan työsuhteen edut ja ehdot

Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu peruspalkasta ja etuuksista sisältäen vapaan

autoedun, matkapuhelinedun ja maksuperusteisen lisäeläkkeen sekä suoritusperusteisista

kannustinohjelmista. Kannustinohjelmat koostuvat vuosittaisesta tulospalkkiosta ja

osakepalkkiojärjestelmästä. Tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymiin ehtoihin, ja

enimmäispalkkio on 80 % (70 %) vuotuisesta peruspalkasta. Osakepalkkio perustuu

osakepalkkiojärjestelmän ehtoihin. Enimmäispalkkio muodostuu määritetyistä osakemääristä

sekä rahaosuudesta, jolla pyritään kattamaan osakepalkkiosta perittävät verot ja

veronluonteiset maksut.

Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Toimitusjohtaja kuuluu työntekijän eläkelain TyEL:n

piiriin, joka tarjoaa palvelusaikaan ja työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä

tavalla. Toimitusjohtajalla on myös maksuperusteinen lisäeläke, jonka arvo on 20%

vuosipalkasta.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on molemmin puolin kuusi kuukautta. Toimitusjohtajalle

maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi 12 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, mikäli yhtiö

irtisanoo hänet.

Hallituksen palkkiot

Yhtiökokous 24.3.2022 päätti, että hallituksen vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeiden ja

rahaosuuden yhdistelmänä siten, että vuosipalkkiosta 40 % maksetaan yhtiön hallussa

olevina, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, markkinoilta hankittavina Kemiran osakkeina ja 60

% maksetaan rahana. Yhtiön hallussa olevista omista osakkeista luovutettiin 16 464

kappaletta osakkeita hallituksen jäsenille 10.5.2022.

Vuosipalkkiona saatujen osakkeiden omistamiseen ei liity erityisiä ehtoja. Lisäksi hallituksen

jäsenet eivät ole Kemira Oyj:n tulospalkkauksen, osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tai

lisäeläkejärjestelmien piirissä.

Kokouspalkkiot maksetaan rahana, ja matkustuskustannukset korvataan Kemiran

matkustuspolitiikan mukaan.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 83

HALLITUKSEN JÄSENET


	Osakkeet, kpl	Osakkeiden luovutusarvo, euroa	Rahapalkkio, euroa ⁵⁾	2022 Yhteensä, euroa	2021 Yhteensä, euroa
Matti Kähkönen, puheenjohtaja	3 696	44 248	75 352	119 600	61 600
Annika Paasikivi, varapuheenjohtaja (24.3.2022 alkaen)	2 184	26 146	45 454	71 600	—
Wolfgang Büchele	1 680	20 113	39 487	59 600	56 000
Shirley Cunningham	1 680	20 113	42 487	62 600	68 000
Werner Fuhrmann	1 680	20 113	39 487	59 600	56 000
Timo Lappalainen	2 184	26 146	51 454	77 600	67 000
Kristian Pullola	1 680	20 113	38 887	59 000	50 600
Tina Sejersgård Fanø (24.3.2022 alkaen)	1 680	20 113	34 087	54 200	—
Jari Paasikivi (24.3.2022 asti)	—	—	3 600	3 600	104 000
Kaisa Hietala (24.3.2021 asti)	—	—	—	—	2 400
Kerttu Tuomas (24.3.2021 asti)	—	—	—	—	2 400
Yhteensä	16 464	197 104	370 296	567 400	468 000

5) Sisältää vuosipalkkiot ja kokouspalkkiot.

LÄHIPIIRIN KANSSA TOTEUTETUT LIIKETOIMET


Milj. euroa	2022	2021
Myynnit
Osakkuusyritykset	0,1	0,0

Vuokrat, tavaroiden ja palveluiden ostot
Osakkuusyritykset	25,3	8,2
Eläkesäätiö Neliapila	0,7	1,2
Yhteensä	25,9	9,4

Saamiset
Osakkuusyritykset	0,0	0,0

Velat
Osakkuusyritykset	4,4	7,3
Eläkesäätiö Neliapila	1,4	1,9

Eläkesäätiö Neliapilan omistamia kiinteistöjä on vuokrattu konsernille. Näiden kiinteistöjen

vuokrasopimusten vastuut on käsitelty IFRS 16 Vuokrasopimus -standardin mukaisesti.

Lähipiiriin kuuluu Eläkesäätiö Neliapila, joka on oma juridinen yksikkönsä. Neliapila hoitaa

vapaaehtoisesti Kemiran järjestämää lisäeläketurvaa. Neliapila hallinnoi osaa konsernin

Suomen henkilöstön eläkevaroista. Varat sisältävät Kemira Oyj:n osakkeita 0,07 % yhtiön

osakekannasta. Neliapilan lisäeläketurvasta ja ylikatteen palauttamisesta kerrotaan

tarkemmin liitteessä 4.5. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ja työsuhde-etuudet.

Osakkuusyritysten puolesta annettujen vastuusitoumusten määrät on esitetty liitteessä 7.1.

Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat.

Johtoon kuuluville avainhenkilöille ei ole myönnetty lainoja 31.12.2022 eikä 31.12.2021.

Myöskään ehdollisia eriä ja sitoumuksia avainhenkilöiden puolesta ei ollut. Avainhenkilöihin

kuuluvat henkilöt lähipiireineen eivät ole olennaisessa liikesuhteessa konserniin.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 84

6.2 KONSERNIN TYTÄRYRITYKSET JA OSAKKUUSYRITYKSET

TYTÄRYRITYKSET


	Kaupunki	Maa	Konsernin omistus- osuus, %	Emoyhtiön omistus- osuus, %	Määräys- vallattomien omistus- osuus, %
Kemira Oyj (emoyhtiö)	Helsinki	Suomi
Aliada Quimica de Portugal Lda.	Estarreja	Portugali	50,1	0,0	49,9
AS Kemivesi	Lehmja Küla	Viro	100,0	100,0	0,0
JSC "Kemira HIM"	St. Petersburg	Venäjä	100,0	0,0	0,0
Corporación Kemira Chemicals de Venezuela, C.A.	Caracas	Venezuela	100,0	0,0	0,0
Industry Park i Helsingborg Förvaltning AB	Helsingborg	Ruotsi	100,0	0,0	0,0
Kemifloc a.s.	Přerov	Tsêkki	51,0	0,0	49,0
Kemifloc Slovakia s.r.o.	Prešov	Slovakia	51,0	0,0	49,0
Kemipol Sp. z.o.o.	Police	Puola	51,0	0,0	49,0
Kemira (Asia) Co., Ltd.	Shanghai	Kiina	100,0	0,0	0,0
Kemira Argentina S.A.	Buenos Aires	Argentiina	100,0	15,8	0,0
Kemira Australia Pty Ltd	Hallam	Australia	100,0	0,0	0,0
Kemira Cell Sp. z.o.o.	Ostroleka	Puola	55,0	55,0	45,0
Kemira (Jining) Environmental Engineering Co., Ltd.	Jining	Kiina	100,0	0,0	0,0
Kemira Chemicals (Nanjing) Co., Ltd.	Nanjing	Kiina	100,0	100,0	0,0
Kemira Chemicals (Shanghai) Co., Ltd.	Shanghai	Kiina	100,0	100,0	0,0
Kemira Chemicals (UK) Ltd.	Bradford	Iso-Britannia	100,0	100,0	0,0
Kemira Chemicals (Yanzhou) Co., Ltd.	Yanzhou City	Kiina	100,0	100,0	0,0
Kemira Chemicals AS	Gamle Fredrikstad	Norja	100,0	0,0	0,0
Kemira Chemicals Brasil Ltda.	São Paulo	Brasilia	100,0	99,9	0,0


	Kaupunki	Maa	Konsernin omistus- osuus, %	Emoyhtiön omistus- osuus, %	Määräys- vallattomien omistus- osuus, %
Kemira Chemicals Canada Inc.	St. Catharines	Kanada	100,0	100,0	0,0
Kemira Chemicals Germany GmbH	Frankfurt am Main	Saksa	100,0	0,0	0,0
Kemira Chemicals Korea Corporation	Gunsan-City	Etelä-Korea	100,0	100,0	0,0
Kemira Chemicals NV	Aartselaar	Belgia	100,0	0,0	0,0
Kemira Chemicals Oy	Helsinki	Suomi	100,0	0,0	0,0
Kemira Chemicals, Inc.	Atlanta, GA	Yhdysvallat	100,0	0,0	0,0
Kemira Chemie Ges.mbH	Krems	Itävalta	100,0	100,0	0,0
Kemira Chile Comercial Limitada	Santiago	Chile	100,0	99,0	0,0
Kemira Chimie S.A.S.U.	Strasbourg	Ranska	100,0	0,0	0,0
Kemira Europe Oy	Helsinki	Suomi	100,0	100,0	0,0
Kemira Gdańsk Sp. z o.o.	Gdańsk	Puola	100,0	0,0	0,0
Kemira Germany GmbH	Frankfurt am Main	Saksa	100,0	100,0	0,0
Kemira Hong Kong Company Limited	Hong Kong	Kiina	100,0	100,0	0,0
Kemira Ibérica S.A.	Barcelona	Espanja	100,0	0,0	0,0
Kemira International Finance B.V.	Rotterdam	Hollanti	100,0	100,0	0,0
Kemira Italy S.p.A.	San Giorgio di Nogaro	Italia	100,0	0,0	0,0
Kemira Japan Co., Ltd.	Tokyo	Japani	100,0	0,0	0,0
Kemira Kemi AB	Helsingborg	Ruotsi	100,0	0,0	0,0
Kemira Kopparverket KB	Helsingborg	Ruotsi	100,0	0,0	0,0
Kemira KTM d.o.o.	Ljubljana	Slovenia	100,0	100,0	0,0
Kemira Research Center Shanghai Co., Ltd.	Shanghai	Kiina	100,0	0,0	0,0
Kemira Rotterdam B.V.	Rotterdam	Hollanti	100,0	0,0	0,0

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 85


	Kaupunki	Maa	Konsernin omistus- osuus, %	Emoyhtiön omistus- osuus, %	Määräys- vallattomien omistus- osuus, %
Kemira South Africa (Pty) Ltd.	Weltevreden park	Etelä- Afrikka	100,0	0,0	0,0
Kemira Świecie Sp. z.o.o.	Swiecie	Puola	100,0	100,0	0,0
Kemira Taiwan Corporation	Taipei	Taiwan	100,0	0,0	0,0
Kemira TC Wanfeng Chemicals (Yanzhou) Co., Ltd.	Yanzhou City	Kiina	80,0	0,0	20,0
Kemira (Thailand) Co., Ltd.	Bangkok	Thaimaa	100,0	0,0	0,0
Kemira Uruguay S.A.	Fray Bentos	Uruguay	100,0	0,0	0,0
Kemira (Vietnam) Company Limited	Long Thanh	Vietnami	100,0	0,0	0,0
Kemira Water Danmark A/S	Copenhagen	Tanska	100,0	100,0	0,0
Kemira Water Solutions Brasil - Produtos para Tratamento de Água Ltda.	São Paulo	Brasilia	100,0	100,0	0,0
Kemira Water Solutions Canada Inc.	Varennes	Kanada	100,0	0,0	0,0
Kemira Water Solutions, Inc.	Atlanta, GA	Yhdysvallat	100,0	0,0	0,0
Kemwater Brasil Ltda.	Camaçari	Brasilia	100,0	0,0	0,0
Kemwater ProChemie s.r.o.	Bradlec	Tsêkki	95,1	0,0	4,9
PT Kemira Indonesia	Surabaya	Indonesia	100,0	74,8	0,0
PT Kemira Chemicals Indonesia	Pasuruan	Indonesia	99,8	99,8	0,2

OSAKKUUSYRITYKSET


	Kaupunki	Maa	Konsernin omistusosuus, %	Emoyhtiön omistusosuus, %
Honkalahden Teollisuuslaituri Oy	Lappeenranta	Suomi	50,0	0,0
Kemira Yongsan Chemicals Co., Ltd ¹⁾	Seoul	Etelä-Korea	35,0	0,0

1) Osakkuusyritys valmistaa kuivaa polyakryyliamidia ja kationista monomeeria, joita käytetään pakkausmateriaalien ja

paperin tuotannossa sekä jätevesien käsittelyssä ja lietteen kuivatuksessa käytettävinä imeytys- ja kuivatuskemikaaleina.

OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ


Milj. euroa	2022	2021
Kirjanpitoarvo 1.1.	4,8	5,3
Lisäykset	0,0	0,0
Vähennykset	0,0	0,0
Osuus tilikauden voitosta (+) / tappiosta (+)	0,3	-0,5
Muuntoerot	0,0	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	5,1	4,8

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto osakkuusyritysten taloudellisesta

informaatiosta. Esitetyt luvut vastaavat osakkuusyritysten tilinpäätöksessä esitettyjä lukuja,

eivät siis Kemira konsernin osuutta.


Milj. euroa	2022	2021
Varat	59,0	57,5
Velat	44,8	44,2
Liikevaihto	25,3	8,1
Tilikauden voitto (+) / tappio (-)	0,8	-1,3

Osakkuusyritysten kanssa toteutetut lähipiiriliiketoimet on esitetty liitetiedossa 6.1. Lähipiiri.

MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUDET


Milj. euroa	2022	2021
Kirjanpitoarvo 1.1.	13,9	13,2
Osingot	-6,9	-6,5
Osuus tilikauden tuloksesta	8,0	7,1
Muuntoerot	-0,3	0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	14,7	13,9

MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA

•Skandinavian Tanking System A/S lopetettiin vapaaehtoisesti 30.6.2022.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 86

7. TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT

7.1 VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VELAT

VASTUUSITOUMUKSET


Milj. euroa	2022	2021
Takaukset
Omien sitoumusten puolesta	108,4	95,1
Osakkuusyhtiöiden puolesta	12,5	12,5
Muiden puolesta	2,5	1,8

Muut vastuut
Omien sitoumusten puolesta	0,7	0,9
Muiden puolesta	16,3	16,3

Merkittävimmät taseen ulkopuoliset investointisitoumukset

Merkittävimmät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimuksiin

perustuvat sitoumukset 31.12.2022 olivat 42,8 miljoonaa euroa (22,1) liittyen

tehdasinvestointeihin.

Lisäksi konsernilla on Suomeen rakennettavaan tutkimuskeskukseen liittyvä vuokravastuu,

jonka arvo on 46,5 miljoonaa euroa.

Oikeudenkäynnit

Vaikka konserni on osallisena joissakin oikeudellisissa menettelyissä, kuten

oikeudenkäynneissä, välimiesmenettelyissä, hallinnollisissa ja verotukseen liittyvissä

menettelyissä, jotka liittyvät sen maailmanlaajuiseen toimintaan, konserni ei odota minkään

näiden oikeudellisten menettelyiden lopputuloksella olevan olennaista kielteistä vaikutusta

konsernin tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Ehdolliset velat

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite,

jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman

realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei

todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida

määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

7.2 TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konsernilla ei ole olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia.

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 87

Kemira Oyj:n tuloslaskelma


Tuhatta euroa	Liite	2022	2021

Liikevaihto	2	2 206 658	1 572 450
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos +/-	4	64 334	23 328
Liiketoiminnan muut tuotot	3	3 435	1 003
Materiaalit ja palvelut	4	-1 413 093	-902 075
Henkilöstökulut	5	-48 372	-50 947
Poistot ja arvonalentumiset	6	-22 273	-25 568
Liiketoiminnan muut kulut	4	-592 545	-572 917
Liikevoitto		198 144	45 275

Rahoitustuotot ja -kulut	7	172 737	26 455
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		370 881	71 730

Tilinpäätössiirrot	8	-12 303	-74 702
Tuloverot	9	-43 844	121
Tilikauden voitto / tappio		314 734	-2 851

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 88

Kemira Oyj:n tase


Tuhatta euroa	Liite	2022	2021

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	10	58 208	59 266
Aineelliset hyödykkeet	11	35 277	33 471
Sijoitukset	12
Osuudet saman konsernin yrityksissä		1 049 503	1 049 503
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		552 996	396 546
Muut osakkeet ja osuudet		99 609	99 608
Muut sijoitukset		6 127	6 127
Sijoitukset yhteensä		1 708 236	1 551 785
Pysyvät vastaavat yhteensä		1 801 721	1 644 521

VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus	13	213 498	140 004
Pitkäaikaiset saamiset	14
Laskennalliset verosaamiset		15 446	16 814
Lainasaamiset		400	400
Muut saamiset		21 107	6 088
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä		36 952	23 302
Lyhytaikaiset saamiset	14	570 083	623 719
Rahat ja pankkisaamiset		194 464	74 107
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		1 014 997	861 131

Vastaavaa yhteensä		2 816 718	2 505 653


Tuhatta euroa	Liite	2022	2021

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA	15
Osakepääoma		221 762	221 762
Ylikurssirahasto		257 878	257 878
Käyvän arvon rahasto		56 764	19 387
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		199 964	199 964
Edellisten tilikausien voitto		188 104	278 295
Tilikauden voitto / tappio		314 734	-2 851
Oma pääoma yhteensä		1 239 207	974 433

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	16	13 098	9 795

PAKOLLISET VARAUKSET	17	52 230	57 066

VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma	18
Laskennallinen verovelka		14 191	5 151
Muu pitkäaikainen vieras pääoma		726 122	677 148
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		740 313	682 299
Lyhytaikainen vieras pääoma	19	771 871	782 059
Vieras pääoma yhteensä		1 512 184	1 464 358

Vastattavaa yhteensä		2 816 718	2 505 653

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 89

Kemira Oyj:n rahoituslaskelma


Tuhatta euroa	2022	2021

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden tulos	314 734	-2 851
Oikaisut
Suunnitelmanmukaiset poistot	22 273	25 568
Realisoitumattomat valuuttakurssierot (netto)	-20 748	27 300
Rahoitustuotot ja -kulut (+/-)	-172 737	-26 455
Tuloverot	43 844	-121
Muut oikaisut (+/-)	8 627	98 687
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	195 993	122 128

Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)	-99 503	-58 724
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)	-73 494	-40 378
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	27 598	227 187
Käyttöpääoman muutos	-145 399	128 085

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	50 595	250 213

Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-24 113	-21 491
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	35 083	22 884
Realisoituneet valuuttakurssierot (netto)	22 184	-9 972
Saadut osingot	137 389	5 876
Maksetut välittömät verot	-4 929	-2 154
Liiketoiminnan rahavirta	216 208	245 356


Tuhatta euroa	2022	2021

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit muihin sijoituksiin	-1	-1 000
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	-14 330	-34 459
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	-8 858	-7 447
Luovutustulot muista sijoituksista	0	3 500
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	2 489	227
Lainasaamisten lisäys (-) / vähennys (+)	51 637	-94 814
Investointien rahavirta	30 937	-133 993

Rahavirta ennen rahoitusta	247 145	111 363

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Pitkäaikaisten lainojen nostot (+)	195 910	200 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut (-)	-150 000	-97 500
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-)	-14 456	-53 436
Maksetut osingot	-88 942	-88 809
Maksetut konserniavustukset	-70 500	-94 500
Rahoituksen rahavirta	-127 988	-134 245

Rahavarojen muutos lisäys (+) / -vähennys (-)	119 157	-22 883

Rahavarat 31.12.	194 464	74 107
Valuuttakurssivoitot (+) / -tappiot (-) rahavaroista	1 201	-220
Rahavarat 1.1.	74 107	97 209
Rahavarojen muutos lisäys (+) / -vähennys (-)	119 157	-22 883

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 90

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

LAATIMISPERUSTE

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien

lakien ja säännösten mukaan (FAS). Kemira-konsernin

tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien

(IFRS) mukaisesti, ja emoyhtiö noudattaa konsernin

laatimisperiaatteita aina kun se on FAS:n mukaan

mahdollista.

TILINPÄÄTÖSTIETOJEN VERTAILUKELPOISUUS

Konsernin APAC:n yhtiöissä otettiin käyttöön uusi

liiketoimintamalli (1.1.2022), joka vaikuttaa lukujen

vertailtavuuteen edellisiin vuosiin nähden. Uudessa

liiketoimintamallissa Kemira Oyj toimii päämiehenä, jonka

nimissä tapahtuvat sekä osa myynneistä että ulkoiset raaka-

ainehankinnat. Tytäryhtiöt harjoittavat sopimus-/ tolling

valmistusta ja/tai rajoitetun vastuun myyntitoimintaa

päämiehen lukuun saaden toiminnastaan tuotanto- ja/tai

myyntipalkkion. Kemira Oyj on sopinut maksavansa

liiketoiminnan siirrosta korvauksen Kemira Asia Ltd:n ja

Kemira Hong Kong Ltd:n kanssa solmitun sopimuksen

mukaisesti.

ARVOSTUS JA JAKSOTUSPERIAATTEET

PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTAMINEN

Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten

hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman

mukaiset poistot ja arvonalentumiset. Hankintamenoon on

luettu hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat

menot. Saadut julkiset avustukset on kirjattu

käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen

vähennykseksi. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu

tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden

taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty

hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.

Poistoajat ovat:

Muut aineettomat hyödykkeet 5-10 vuotta

Rakennukset ja rakennelmat 20-40 vuotta

Koneet ja kalusto 3-15 vuotta

Pysyvien vastaavien osakkeet on arvostettu

hankintamenoonsa tai arvonalennuksella vähennettyyn

arvoon.

VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTAMINEN

Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoonsa

tai sitä alempaan jälleenhankintahintaan tai todennäköiseen

myyntihintaan. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon on

sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus hankinnan ja

valmistuksen kiinteistä menoista. Raaka-ainevaraston

hankintameno on määritetty painotetun keskihinnan

menetelmää käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten

tuotteiden hankintameno sisältää normaalin toiminta-asteen

mukaisen osuuden valmistuksen välillisistä kustannuksista.

RAHOITUSVÄLINEIDEN ARVOSTAMINEN

Kemira konsernin rahoitusriskien suojaaminen on keskitetty

Kemira Oyj:hin, joka solmii valuutta-, korko- ja

sähköjohdannaissopimuksia konsernin ulkopuolisten

vastapuolien kanssa. Konsernissa suojauslaskennassa

olevien valuuttajohdannaisten, jotka eivät täytä emoyhtiössä

suojauslaskennan ehtoja niiden suojatessa konserniyhtiöiden

kaupallisia virtoja, käyvän arvon muutos kirjataan emoyhtiön

tuloslaskelmaan. Samoin myös konsernissa muiden

suojauslaskennan ulkopuolella olevien

valuuttajohdannaisten, jotka on tehty suojaamaan konsernin

liiketoiminnan valuuttamääräisiä ostoja tai myyntejä tai

rahoituseriä käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan.

Korkojohdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan aina

rahoituseriin riippumatta siitä täyttääkö johdannainen

suojauslaskennan ehdot.

Suojauslaskennan piirissä olevien sähköjohdannaisten, jotka

suojaavat Kemira Oyj:n sähköostoja, käypä arvo kirjataan

käyvän arvon rahastoon, samoin kuin niiden

valuuttasuojausten, jotka suojaavat Kemira Oyj:n omia

liiketoiminnan valuuttamääräisiä kassavirtoja seuraavan 12

kuukauden ajalta. Suojauslaskennassa olevan valuutta- tai

sähköjohdannaisen eräännyttyä tai suojauslaskennan

päätyttyä sen ollessa tehotonta käyvän arvon rahastoa

oikaistaan johdannaisen arvolla kirjaamalla se

tuloslaskelmaan.

Johdannaisten käyvän arvoon arvostamisessa ja

kirjaamisessa käyvän arvon rahastoon sovelletaan

kirjanpitolain luvun 5 pykälä 2a:ta.

Johdannaissopimusten arvostusmenetelmistä on kerrottu

konsernin liitetiedoissa 5.4 ja 5.6.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 91

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon määrittäminen on

kuvattu konsernin liitetiedossa 5.4. Rahoitusriskien hallinnan

periaatteet löytyvät konsernin liitetiedosta 5.5.

Suojauslaskennan periaatteet sekä johdannaisten

arvostamisesta on kerrottu konsernin liitetiedossa 5.6.

Muiden pitkäaikaisten velkojen pääoma-alennuksia sekä

lainojen liikkeeseenlaskumenoja on aktivoitu kirjanpitolain

sallimalla tavalla emoyhtiön tilinpäätöksessä. Näiden

menojen kuluksi kirjaamaton määrä 2,6 miljoonaa euroa (2,7)

sisältyy taseeseen.

PAKOLLISET VARAUKSET

Pakolliset varaukset muodostuvat eläke- ja

henkilöstömenojen, ympäristövelvoitteiden sekä

uudelleenjärjestelyjen aiheutuneista velvoitteista.

LIIKEVAIHTO

Kemira Oyj:n liikevaihto koostuu pääsääntöisesti tavaroiden ja

palveluiden myynnistä. Liikevaihtoon on sisällytetty myös

konsernin sisäiset palveluveloitukset bruttona.

ELÄKEJÄRJESTELYT

Yhtiön lakisääteiset eläkkeet on hoidettu

eläkevakuutusyhtiöissä ja lisäeläkkeet pääosin omassa

eläkesäätiössä. Eläkekulut muodostuvat maksuista

eläkevakuutusyhtiöille sekä mahdollisista eläkesäätiön

kannatusmaksuista ja kirjataan tulosvaikutteisesti.

HENKILÖSTÖN OSAKEPOHJAINEN

KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

Osakepalkkiojärjestelmien kirjanpitokäsittely on selostettu

konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa. Emoyhtiössä

osakepalkkioiden rahaosuus kirjataan kuluksi palkkion

ansaintavuonna ja osakeosuus osakkeiden luovutusvuonna

keskimääräiseen hankintahintaan.

ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN ARVOSTUS

Ulkomaanrahan määräiset päivittäiset liiketapahtumat

muutetaan toimintavaluutaksi tapahtumapäivän kursseja

käyttäen. Tilinpäätöksessä valuuttamääräiset saamiset ja

velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän

valuuttakursseja. Liiketoimintaan liittyvät kurssierot ja

liiketoimintaan liittyvät ulkomaan rahan määräiset

valuuttavirtojen suojaamiseen liittyvät kurssierot käsitellään

myyntien ja ostojen oikaisuina. Rahoitukseen suojaamiseen

liittyvät kurssierot esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

LASKENNALLISET VEROT

Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu

verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille

käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien

verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka

kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun

todennäköisen saamisen suuruisena johdon arvion mukaan.

Suojauslaskennan piirissä olevien sähkösuojauksien sekä

ostojen ja myyntien valuuttasuojauksien markkina-arvojen

tehokas osuus on kirjattu käyvän arvon rahastoon

laskennallisella verolla vähennettynä.

VUOKRASOPIMUKSET

Kaikki leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.

RAHOITUSLASKELMA

Emoyhtiön rahoituslaskelma on laadittu

Kirjanpitolautakunnan rahoituslaskelmaa koskevan

yleisohjeen (30.1.2007) mukaisesti.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 92

2. LIIKEVAIHTO


Tuhatta euroa	2022	2021
Liikevaihto toimialoittain
Pulp & Paper	1 033 704	716 079
Industry & Water	579 102	416 308
Konsernin sisäinen	593 852	440 062
Yhteensä	2 206 658	1 572 450

Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, % liikevaihdosta
Suomi, kotipaikkavaltio	28	27
Muu Eurooppa, Lähi-Itä ja Afrikka	54	59
Americas-alue	10	10
APAC-alue	9	4
Yhteensä	100	100

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT


Tuhatta euroa	2022	2021
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	2 402	77
Vuokratuotot	5	11
Saadut vakuutuskorvaukset	603	11
Muut liiketoiminnan tuotot	425	904
Yhteensä	3 435	1 003

4. KULUT


Tuhatta euroa	2022	2021
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos	-64 334	-23 328

Materiaalit ja palvelut
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana	1 423 051	903 268
Varaston muutos (lisäys - / vähennys +)	-19 281	-9 112
Ulkopuoliset palvelut	9 323	7 918
Yhteensä	1 413 093	902 075

Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrat	9 290	10 710
Konsernin sisäiset palkkiovalmistuksen kulut	235 759	226 190
Muut konsernin sisäiset veloitukset	145 253	140 066
Rahdit ja toimituskulut	135 599	115 580
Ulkopuoliset palvelut	18 502	16 111
Muut liiketoiminnan kulut ¹⁾	48 142	64 261
Yhteensä	592 545	572 917

Kulut yhteensä	1 941 304	1 451 664

1) Vuonna 2022 liiketoiminnan kulut sisälsivät pakollisten varausten nettovähennystä 4 968 tuhatta euroa

(ympäristökuluissa 574 tuhatta euroa ja uudelleenjärjestelykuluissa 4 394 tuhatta euroa vähennystä). Vuonna 2021

liiketoiminnan kulut sisälsivät pakollisten varausten nettolisäystä 18 948 tuhatta euroa (ympäristökuluissa 3 293 euroa ja

uudelleenjärjestelykuluissa lisäystä 15 655 tuhatta euroa).

TILINTARKASTAJAN PALKKIOT


Tuhatta euroa	2022	2021
Tilintarkastus	499	455
Veroneuvonta	278	129
Muut palvelut	50	51
Yhteensä	827	635

Ernst & Young Oy toimii yhtiön tilintarkastajana.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 93

5. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ


Tuhatta euroa	2022	2021
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	49 228	46 148
Eläkekulut ¹⁾	-2 767	3 637
Muut henkilöstösivukulut	1 911	1 161
Yhteensä	48 372	50 947


Tuhatta euroa	2022	2021
Johdon palkat ja palkkiot ²⁾
Toimitusjohtaja	1 454	1 537
Toimitusjohtajan sijainen	425	444
Hallituksen jäsenet	567	468
Yhteensä	2 446	2 449


Tuhatta euroa	2022	2021
Palkkoihin ja palkkioihin sisältyvät tulos- ja osakepalkkiot
Toimitusjohtaja	715	813
Toimitusjohtajan sijainen	234	257
Yhteensä	949	1 070

Vuonna 2020 palkat ja palkkiot olivat yhteensä 45 334 tuhatta euroa.

1) Vuonna 2022 eläkekulut sisältävät ylikatteen palautusta 10,0 milj. euroa (3,0) Eläkesäätiö Neliapilasta.

2) Kemira Oyj:n toimitusjohtajalle sekä toimitusjohtajan sijaiselle maksetut palkat sisältävät luontaisedut.

Muut lähipiiritapahtumat esitetään konsernin liitetiedossa 6.1.




Henkilöstö 31.12.	2022	2021
Pulp & Paper segmentti	102	104
Industry & Water segmentti	38	36
Muut, josta	353	364
Tutkimus ja tuotekehitys	167	172
Yhteensä	493	504

Henkilöstö keskimäärin	502	502

6. POISTOT JA ARVONALENTUMISET


Tuhatta euroa	2022	2021
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset
Aineettomat oikeudet	11 114	15 466
Liikearvon poistot	3 586	6
Muu aineeton omaisuus	687	2 062
Rakennukset ja rakennelmat	665	539
Koneet ja kalusto	6 220	7 493
Yhteensä	22 273	25 568

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 94

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT


Tuhatta euroa	2022	2021
Osinkotuotot
Konserniyhtiöiltä	137 389	5 876
Yhteensä	137 389	5 876

Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot konserniyhtiöiltä	38 188	21 349
Korkotuotot muilta	1 579	736
Muut rahoitustuotot konserniyhtiöiltä	607	638
Muut rahoitustuotot muilta	0	6
Valuuttakurssivoitot konserniyhtiöiltä (netto)	24 276	37 152
Yhteensä	64 650	59 880

Rahoitustuotot yhteensä	202 038	65 756

Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut konserniyhtiöille	-1 274	-217
Korkokulut muille	-19 612	-16 768
Muut rahoituskulut muille	-2 623	-2 493
Valuuttakurssitappiot muilta (netto)	-5 791	-19 823
Yhteensä	-29 301	-39 301

Rahoituskulut yhteensä	-29 301	-39 301

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	172 737	26 455

Tuhatta euroa	2022	2021
Kurssierot
Realisoituneet	-3 699	-9 972
Realisoitumattomat	22 184	27 300
Yhteensä	18 485	17 329

8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT


Tuhatta euroa	2022	2021
Poistoeron muutos (lisäys - / vähennys +)
Aineettomat oikeudet	-420	384
Muu aineeton omaisuus	231	-456
Liikearvo	0	-2
Rakennukset ja rakennelmat	-351	-612
Koneet ja kalusto	-2 760	-3 512
Muut aineelliset hyödykkeet	-3	-3
Yhteensä	-3 303	-4 202

Konserniavustus
Annetut konserniavustukset	-9 000	-70 500
Yhteensä	-9 000	-70 500

Tilinpäätössiirrot yhteensä	-12 303	-74 702

9. TULOVEROT


Tuhatta euroa	2022	2021
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-42 205	-1 866
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	-29	-476
Laskennallisten verojen muutos	-1 065	3 634
Muut verot ja veronluonteiset maksut	-546	-1 171
Yhteensä	-43 844	121

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 95

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET


2022, Tuhatta euroa	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Muu aineeton omaisuus	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	275 030	32 364	3 061	39 878	350 333
Lisäykset	5 521	0	8 809	0	14 330
Vähennykset	-3 254	0	0	0	-3 254
Siirrot erien välillä	2 536	0	-2 536	0	0
Hankintameno 31.12.	279 833	32 364	9 334	39 878	361 408

Kertyneet poistot 1.1.	-241 030	-10 847	0	-39 191	-291 067
Vähennysten kertyneet poistot	3 201	0	0	0	3 201
Tilikauden poistot	-11 061	-3 586	0	-687	-15 334
Kertyneet poistot 31.12.	-248 890	-14 433	0	-39 878	-303 200

Kirjanpitoarvo 31.12.	30 943	17 931	9 334	0	58 208

2021, Tuhatta euroa	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Muu aineeton omaisuus	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	266 555	7 263	2 274	39 878	315 970
Lisäykset	6 484	25 100	2 874	0	34 459
Vähennykset	-96	0	0	0	-96
Siirrot erien välillä	2 088	0	-2 088	0	0
Hankintameno 31.12.	275 030	32 364	3 061	39 878	350 333

Kertyneet poistot 1.1.	-229 237	-7 263	0	-37 128	-273 628
Vähennysten kertyneet poistot	29	0	0	0	29
Tilikauden poistot	-11 821	-3 584	0	-2 062	-17 467
Kertyneet poistot 31.12.	-241 030	-10 847	0	-39 191	-291 067

Kirjanpitoarvo 31.12.	34 000	21 517	3 061	687	59 266

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 96

11. AINEELLISET HYÖDYKKEET


2022, Tuhatta euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 071	15 509	98 130	343	1 960	117 014
Lisäykset	208	533	3 698	0	4 419	8 858
Vähennykset	-17	-99	-1 085	0	0	-1 201
Siirrot erien välillä	0	316	1 338	0	-1 654	0
Hankintameno 31.12.	1 263	16 261	102 080	343	4 725	124 671

Kertyneet poistot 1.1.	-110	-6 933	-76 159	-341	0	-83 543
Vähennysten kertyneet poistot	0	83	881	0	0	964
Tilikauden poistot	0	-649	-6 165	0	0	-6 814
Kertyneet poistot 31.12.	-110	-7 499	-81 443	-341	0	-89 393

Kirjanpitoarvo 31.12.	1 153	8 761	20 636	2	4 725	35 277

2021, Tuhatta euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 071	9 959	87 750	343	11 415	110 539
Lisäykset	0	739	5 122	0	1 586	7 447
Vähennykset	0	-332	-640	0	0	-973
Siirrot erien välillä	0	5 144	5 897	0	-11 041	0
Hankintameno 31.12.	1 071	15 509	98 130	343	1 960	117 014

Kertyneet poistot 1.1.	-110	-6 726	-69 156	-340	0	-76 332
Vähennysten kertyneet poistot	0	282	298	0	0	580
Tilikauden poistot	0	-489	-7 301	0	0	-7 790
Kertyneet poistot 31.12.	-110	-6 933	-76 159	-341	0	-83 543

Kirjanpitoarvo 31.12.	962	8 576	21 970	3	1 960	33 471

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 97

12. SIJOITUKSET


2022, Tuhatta euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Saamiset saman konsernin yrityksiltä	Muut osakkeet ja osuudet	Muut Saamiset	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 049 503	396 546	99 608	6 127	1 551 785
Lisäykset	0	255 661	1	0	255 662
Vähennykset	0	-99 211	0	0	-99 211
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 049 503	552 996	99 609	6 127	1 708 236

2021, Tuhatta euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Saamiset saman konsernin yrityksiltä	Muut osakkeet ja osuudet	Muut Saamiset	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 228 799	618 587	102 108	6 127	1 955 622
Lisäykset	0	69 106	1 000	0	70 106
Vähennykset	-179 296	-291 146	-3 500	0	-473 943
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 049 503	396 546	99 608	6 127	1 551 785

13. VAIHTO-OMAISUUS


Tuhatta euroa	2022	2021
Aineet ja tarvikkeet	56 854	37 573
Valmiit tuotteet	148 604	90 731
Ennakkomaksut	8 040	11 700
Yhteensä	213 498	140 004

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 98

14. SAAMISET


Tuhatta euroa	2022	2021
Pitkäaikaiset saamiset

Saamiset muilta
Lainasaamiset	400	400
Muut saamiset	21 107	6 088
Yhteensä	21 507	6 488

Laskennalliset verosaamiset
Tilinpäätössiirroista	376	473
Varauksista	9 691	10 685
Valuutta- ja sähkönsuojauksesta	0	304
Arvostuksista	4 285	4 285
Muista laskennallisista verosaamisista	1 094	1 068
Yhteensä	15 446	16 814

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	36 952	23 302

Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	108 075	68 501
Lainasaamiset	160 638	368 724
Maksetut ennakot	18 836	18 836
Muut saamiset	0	42
Siirtosaamiset	16 555	12 060
Yhteensä	304 104	468 164


Tuhatta euroa	2022	2021
Saamiset muilta
Myyntisaamiset	180 297	116 386
Maksetut ennakot	72	41
Muut saamiset	4 097	7 078
Siirtosaamiset	81 513	32 050
Yhteensä	265 978	155 555

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	570 083	623 719

Saamiset yhteensä	607 035	647 021

Siirtosaamiset muilta
Verot	2 561	73
Jaksotetut suojauskulut	65 845	21 149
Ennakkoon maksetut kulut	3 831	3 629
Kertyneet tulot	8 048	5 986
Muut erät	1 228	1 213
Yhteensä	81 513	32 050

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 99

15. OMA PÄÄOMA


Tuhatta euroa	2022	2021
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	221 762	221 762
Osakepääoma 31.12.	221 762	221 762

Ylikurssirahasto 1.1.	257 878	257 878
Ylikurssirahasto 31.12.	257 878	257 878

Käyvän arvon rahasto 1.1.	19 387	5 216
Rahavirran suojaus	37 378	14 170
Käyvän arvon rahasto 31.12.	56 764	19 387

Sidottu oma pääoma yhteensä 31.12.	536 404	499 026

Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	199 964	199 964
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	199 964	199 964

Edellisten tilikausien voitto 1.1.	275 443	365 658
Osingonjako	-88 942	-88 809
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä
Luovutetut osakkeet	1 689	1 465
Palautuneet osakkeet	-86	-19
Edellisten tilikausien voitto 31.12.	188 104	278 295

Tilikauden voitto / tappio	314 734	-2 851
Vapaa oma pääoma yhteensä 31.12.	702 803	475 407

Oma pääoma yhteensä 31.12.	1 239 207	974 433

Voitonjakokelpoiset varat yhteensä 31.12.	702 803	475 407

Omien osakkeiden muutokset


Tuhatta	Euroa	Kpl
Hankintameno/määrä 1.1.2022	14 911	2 215
Muutos	-1 514	-225
Hankintameno/määrä 31.12.2022	13 397	1 990

16. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ


Tuhatta euroa	2022	2021
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Kertynyt poistoero	13 098	9 795
Kertyneiden poistoerojen laskennallinen verovelka	2 620	1 959

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 100

17. PAKOLLISET VARAUKSET


Tuhatta euroa	2022	2021
Pitkäaikaiset varaukset
Eläkevaraukset	5 469	5 338
Ympäristövaraukset	14 185	15 414
Uudelleenjärjestelyvaraukset	19 544	26 700
Pitkäaikaiset varaukset yhteensä	39 197	47 452

Lyhytaikaiset varaukset
Ympäristövaraukset	6 116	5 462
Uudelleenjärjestelyvaraukset	6 916	4 153
Lyhytaikaiset varaukset yhteensä	13 032	9 615

Varaukset yhteensä	52 230	57 066

Muutos pakollisissa varauksissa
Pakolliset varaukset 1.1.	57 066	38 213
Varausten käyttö tilikauden aikana	-8 338	-12 982
Käyttämättömien varausten peruuttaminen	0	-998
Varausten lisäys tilikauden aikana	3 501	32 833
Pakolliset varaukset 31.12.	52 230	57 066

Ympäristöriskit ja -vastuut esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.6.

18. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA


Tuhatta euroa	2022	2021
Lainat rahoituslaitoksilta	312 359	279 891
Joukkovelkakirjalaina	397 853	397 258
Muut velat	15 910	0
Yhteensä	726 122	677 148

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kulutta
Joukkovelkakirjalaina	200 000	200 000
Yhteensä	200 000	200 000

Laskennalliset verovelat
Valuutta- ja sähkönsuojauksesta	14 191	5 151
Yhteensä	14 191	5 151

Pitkäaikainen vieraspääoma yhteensä	740 313	682 299

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 101

19. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA


Tuhatta euroa	2022	2021
Velat saman konsernin yrityksille
Lainat	14 323	5 843
Ostovelat	176 401	137 067
Muut velat	250 316	395 643
Siirtovelat	1 130	40
Yhteensä	442 169	538 594

Velat muille
Joukkovelkakirjalainat	0	52 750
Yritystodistukset	29 815	0
Saadut ennakot	1 308	1 536
Ostovelat	145 428	121 156
Muut velat	24 330	7 528
Siirtovelat	128 822	60 495
Yhteensä	329 702	243 465

Lyhytaikaiset velat yhteensä	771 871	782 059

Siirtovelat
Henkilökulujaksotukset	20 241	16 565
Korot ja kurssierot	10 563	13 690
Kulujaksotukset	53 671	26 658
Tuloverojaksotukset	42 205	1 866
Muut	2 142	1 716
Yhteensä	128 822	60 495

20. JOHDANNAISINSTRUMENTIT


	2022	2021
Nimellisarvot, tuhatta euroa	Yhteensä	Yhteensä
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	645 600	520 161
joista rahavirran suojaukseen	71 572	62 044
Muut johdannaiset
Ostetut sähkösopimukset (MWh)	1 034 472	1 518 286
Sähkötermiinisopimukset	1 034 472	1 518 286
joista rahavirran suojaukseen	1 034 472	1 518 286


	2022
Käyvät arvot, tuhatta euroa	Positiivinen	Negatiivinen	Netto
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	14 971	4 740	10 232
joista rahavirran suojaukseen	1 652	1 386	266
Muut johdannaiset
Ostetut sähkötermiinisopimukset 1)	70 771	—	70 771
joista rahavirran suojaukseen	70 771	—	70 771

1) Sähkötermiinisopimusten käyvistä arvoista 21 107 tuhatta euroa erääntyy vuoden 2023 jälkeen (6 088)


	2021
Käyvät arvot, tuhatta euroa	Positiivinen	Negatiivinen	Netto
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	2 752	8 554	-5 802
joista rahavirran suojaukseen	144	1 577	-1 434
Muut johdannaiset
Ostetut sähkötermiinisopimukset	25 753	—	25 753
joista rahavirran suojaukseen	25 753	—	25 753

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 102

21. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET


Tuhatta euroa	2022	2021
Annetut vakuudet
Omien sitoumusten puolesta
Liiketoimintaan liittyvät toimitus-, ympäristö- ja muut takaukset	18 106	15 545
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
Liiketoimintaan ja rahoitukseen liittyvät takaukset	535 479	522 446
Osakkuusyritysten puolesta
Liiketoimintaan ja rahoitukseen liittyvät takaukset	12 499	12 467
Muiden puolesta
Takaukset	2 296	1 543
Muut vastuut
Lainasitoumus	16 339	16 339
Vuokravastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	2 714	2 221
Myöhemmin maksettavat	6 693	7 511
Yhteensä	9 407	9 732

Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	2 088	2 052
Myöhemmin maksettavat	3 968	3 354
Yhteensä	6 056	5 407

Annetut pantit
Omien sitoumusten puolesta	482	359

22. KEMIRA OYJ:N OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET

KONSERNIYRITYKSET


	Konsernin omistusosuus, %	Emoyhtiön omistusosuus, %
AS Kemivesi	100,00	100,00
Kemira Argentina S.A.	100,00	15,80
Kemira Cell Sp. z.o.o.	55,00	55,00
Kemira Chemicals (Nanjing) Co.,Ltd.	100,00	100,00
Kemira Chemicals (Shanghai) Co.,Ltd.	100,00	100,00
Kemira Chemicals (UK) Ltd.	100,00	100,00
Kemira Chemicals (Yanzhou) Co.,Ltd.	100,00	100,00
Kemira Chemicals Brasil Ltda	100,00	99,87
Kemira Chemicals Canada Inc.	100,00	100,00
Kemira Chemicals Korea Corporation	100,00	100,00
Kemira Chemie Ges.mbH	100,00	100,00
Kemira Chile Comercial Limitada	100,00	99,00
Kemira Europe Oy	100,00	100,00
Kemira Germany GmbH	100,00	100,00
Kemira Hong Kong Company Limited	100,00	100,00
Kemira International Finance B.V.	100,00	100,00
Kemira KTM d.o.o.	100,00	100,00
Kemira Świecie Sp. z o.o.	100,00	100,00
Kemira Water Danmark A/S	100,00	100,00
Kemira Water Solutions Brasil	100,00	100,00
PT Kemira Indonesia	100,00	74,80
PT Kemira Chemicals Indonesia	99,77	99,77

Konsernin omistusosuudet on esitetty konsernin liitetiedossa 6.2.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 103

KEMIRA OYJ:N HALLITUKSEN VOITONJAKOKELPOISTEN VAROJEN JAKOEHDOTUS YHTIÖKOKOUKSELLE SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN JA

TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Kemira Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2022 ovat 702 802 752 euroa, josta tilikauden tulos

on 314 734 444 euroa.

Hallitus ehdottaa 22.3.2023 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan

0,62 euroa osaketta kohden. Osingonmaksun täsmäytyspäivänä yhtiön hallussa oleville omille

osakkeille ei makseta osinkoa.

Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa on 153 352 360

osaketta, jota vastaava osingon kokonaismäärä on 95 078 463 euroa. Voitonjakokelpoisia

varoja jätetään omaan pääomaan 607 724 289 euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia

muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen

mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Helsingissä 9. päivänä helmikuuta 2023




Matti Kähkönen	Annika Paasikivi	Wolfgang Büchele
Puheenjohtaja	Varapuheenjohtaja


Shirley Cunningham	Werner Fuhrmann	Timo Lappalainen


Kristian Pullola	Tina Sejersgård Fanø	Jari Rosendal
		Toimitusjohtaja

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS JA ALLEKIRJOITUKSET | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 104

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 9. päivänä helmikuuta 2023

Ernst & Young Oy

Tilintarkastusyhteisö

Mikko Rytilahti

KHT

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS JA ALLEKIRJOITUKSET | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 105

Tilintarkastuskertomus


Ernst & Young Oy Alvar Aallon katu 5 C 00100 Helsinki Finland	Puhelin: 020 728 0190 www.ey.com/fi Y-tunnus 2204039-6 kotipaikka Helsinki

Kemira Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

LAUSUNTO

Olemme tilintarkastaneet Kemira Oyj:n (y-tunnus 0109823-0) tilinpäätöksen tilikaudelta

1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman,

laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien

yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen,

tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

•konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä

sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,

•tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja

taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien

säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan

mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin

kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien

eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme

täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat

parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja

koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1

kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut

on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme

mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden

tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena

kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa,

emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin

liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme

tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat

johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme

tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet

perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa

kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon

tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen

virheellisyyden riski.

TILINTARKASTUSKERTOMUS

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 106


Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Liikearvon arvostus Liikearvoa koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 3.1. Liikearvon arvostaminen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska •vuosittain suoritettavaan arvonalentumistestaukseen liittyy arvionvaraisuutta, •se perustuu pitkälle tulevaisuuteen ulottuviin markkinoita ja taloutta koskeviin oletuksiin, ja koska •liikearvon määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 liikearvon määrä oli 511 miljoonaa euroa, joka on 14 % konsernin kokonaisvaroista ja 30 % konsernin omasta pääomasta. Liikearvon arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvosta. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia tulevaisuuteen kohdistuvia oletuksia ovat mm. liikevaihdon kasvu, käyttökate sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen.	Liikearvon arvostukseen liittyvissä tarkastustoimenpiteissä hyödynsimme EY:n arvonmääritysasiantuntijoita, jotka avustivat meitä johdon arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa. Osana johdon käyttämien menetelmien tarkastusta vertasimme arvonalentumistestauksessa noudatettuja periaatteita IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen –standardin vaatimuksiin sekä tarkastimme arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä. Johdon arvonalentumistestauksessa tekemiä oletuksia vertasimme •hyväksyttyihin budjetteihin ja pitkän aikavälin ennusteisiin, •ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä •itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi rahavirtojen diskonttaamisessa käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen osalta. Tämän lisäksi vertasimme johdon arvonalentumistestauksen lopputulemaa Kemiran markkina-arvoon Arvioimme myös tilinpäätöksessä liikearvon ja arvonalentumistestauksen osalta esitettyjen liitetietojen riittävyyttä sekä asianmukaisuutta.


Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Muiden osakkeiden käyvän arvon määrittely Muiden osakkeiden käyvän arvon määrittelyä koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 3.5. Pohjolan Voima Oyj:n (PVO) ja Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) osakkeiden käyvän arvon määrittely on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka koska •PVO / TVO -osakkeiden arvo on tilinpäätöksen kannalta olennainen, ja koska •käyvän arvon määrittely edellyttää johdolta merkittävää harkintaa. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 muihin osakkeisiin sisältyvien PVO / TVO -osakkeiden käypä arvo oli 381 miljoonaa euroa, joka on 10 % konsernin kokonaisvaroista ja 23 % konsernin omasta pääomasta. PVO / TVO -osakkeet muodostavat pääosan taseen osoittamasta muiden osakkeiden tasearvosta. Määritellessään PVO / TVO -osakkeiden käyvän arvon, Kemiran johto joutuu laatimaan mm. arvion •PVO:n sekä TVO:n sähkön tuotantokustannuksista tulevaisuudessa, •Suomessa tulevaisuudessa toteutuvista sähkön markkinahinnoista, sekä •rahavirtojen diskonttaamisessa käytettävän diskonttokoron suuruudesta. Käypään arvoon määritettyjen PVO:n ja TVO:n osakkeiden arvot voivat vaihdella merkittävästi mm. yllä olevien arvioiden muuttuessa. Muiden osakkeiden käyvän arvon määrittely oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.	Muiden osakkeiden käypiin arvoihin liittyvissä tarkastustoimenpiteissä, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä, hyödynsimme EY:n arvonmääritysasiantuntijoita, jotka avustivat meitä johdon käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa. Johdon käyvän arvon määrittelyssä tekemiä oletuksia vertasimme •ulkoisista tietolähteistä saatavaan arvioon sähkön tulevista tuotantokustannuksista, •ulkoisista tietolähteistä saatavaan arvioon sähkön tulevista markkinahinnoista Suomessa, ja •itse laskemaamme tulevien rahavirtojen diskonttaukseen soveltuvaan diskonttokorkoon. Tämän lisäksi arvioimme kokonaisuutena johdon tekemien arvioiden asianmukaisuutta. Arvioimme myös tilinpäätöksessä muiden osakkeiden osalta esitettyjen liitetietojen riittävyyttä sekä asianmukaisuutta.

TILINTARKASTUSKERTOMUS

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 107

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös

antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän

kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti

ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta

sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa

ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja

konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka

liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen

perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai

konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin

tehdä niin.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä

kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa

tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea

varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän

tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi

aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden

yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita

käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista

harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

•tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen

olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia

tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä

johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että

virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi

liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai

virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

•muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta

pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset

tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan

lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

•arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä

johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

•teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista

laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme

tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin

tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta

epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että

olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin

tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole

riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat

tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin.

Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai

konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

•arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä

esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia

liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

•hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä

konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta

pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin

tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme

tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta

laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien

mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme

tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet

riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden

kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan

riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

TILINTARKASTUSKERTOMUS

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 108

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä

tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen

kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös

tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa

toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä

aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin

tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA KOSKEVAT TIEDOT

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 21.3.2019 alkaen neljän

vuoden ajan.

MUU INFORMAATIO

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää

toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä

tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet

toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja

odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen

yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa

tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai

vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta

velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen

sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat

yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen

sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme

muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä

muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta.

Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

HALLITUKSEN TOIMEKSIANNOSTA ANNETTAVAT LAUSUMAT

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittamien

voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme

vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme

tilikaudelta.

Helsingissä, 9. helmikuuta 2023

Ernst & Young Oy

Tilintarkastusyhteisö

Mikko Rytilahti

KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 109

ESEF-tilinpäätöksen varmennusraportti


Ernst & Young Oy Alvar Aallon katu 5 C 00100 Helsinki Finland	Puhelin: 020 728 0190 www.ey.com/fi Y-tunnus 2204039-6, kotipaikka Helsinki

RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI KEMIRA OYJ:N

ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ

KEMIRA OYJ:N HALLITUKSELLE

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko

Kemira Oyj:n sähköiseen tilinpäätökseen 74370031Y7RK5H88CQ48-2022-12-31-fi.zip

tilikaudella 1.1.-31.12.2022 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-

komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-

tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen

kuuluu

•laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti

•merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-merkein ESEF RTS

artiklan 4 mukaisesti sekä

•varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen

yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne

katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten

mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden

vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää

kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja

menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien

säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskien.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen

sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten

mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon

kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

•onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin

merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti,

•onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön

tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten

mukaisesti, ja

•ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan

harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä

johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

ESEF-TILINPÄÄTÖKSEN VARMENNUSRAPORTTI

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 110

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että Kemira Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä

konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.-31.12.2022 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n

vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Kemira Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta

1.1.-31.12.2022 on annettu 9.2.2023 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla

emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta

varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 16. helmikuuta 2023

Ernst & Young Oy

Tilintarkastusyhteisö

Mikko Rytilahti

KHT

ESEF-TILINPÄÄTÖKSEN VARMENNUSRAPORTTI

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 111

Konsernin tunnusluvut

Kemira esittää raportoinnissa tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja (vaihtoehtoiset tunnusluvut),

jotka eivät ole IFRS-standardien mukaan määriteltyjä tunnuslukuja. Kemira uskoo

pääomamarkkinoiden ja Kemiran johdon seuraamien vaihtoehtoisten tunnuslukujen, kuten

orgaaninen kasvu*, käyttökate, operatiivinen käyttökate, rahavirta investointien jälkeen ja

velkaantumisaste, antavan hyödyllistä ja vertailukelpoista tietoa Kemiran liiketoiminnan

kehityksestä ja taloudellisesta tilanteesta. Tietyt vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat myös

palkitsemisen kriteerejä.

Kemiran esittämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään vastaavista IFRS-

tunnusluvuista, ja niitä tulee lukea yhdessä lähinnä vastaavien IFRS-tunnuslukujen kanssa.

Tunnuslukujen laskentakaavat ovat luettavissa tässä tilinpäätöksessä ja osoitteessa

www.kemira.fi > Sijoittajat > Taloustieto.

Kemira otti käyttöön 1.1.2019 IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin. Vertailulukuja ei ole

oikaistu IFRS 16:n soveltamisen aloittamisajankohtana. IFRS 16:n käyttöönotto on vaikuttanut

vuoden 2019 tuloslaskelman, taseen ja rahavirran tunnuslukuihin (liikevaihtoa ja investointeja

lukuun ottamatta).

* Liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa pois lukien yritysostot ja -myynnit.


	2022	2021	2020	2019	2018
TULOSLASKELMA JA KANNATTAVUUS
Liikevaihto, milj. euroa	3 570	2 674	2 427	2 659	2 593
Operatiivinen käyttökate, milj. euroa	572	426	435	410	323
Operatiivinen käyttökate, %	16,0	15,9	17,9	15,4	12,5
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa	559	373	413	382	315
Käyttökate (EBITDA), %	15,7	14,0	17,0	14,4	12,1
Operatiivinen liikevoitto, milj. euroa	362	225	238	224	174
Operatiivinen liikevoitto, %	10,1	8,4	9,8	8,4	6,7
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	348	170	216	194	148
Liikevoitto (EBIT), %	9,7	6,4	8,9	7,3	5,7
Rahoituskulut (netto), milj. euroa	39	27	35	40	25
% liikevaihdosta	1,1	1,0	1,4	1,5	1,0
Voitto ennen veroja, milj. euroa	308	143	181	155	123
% liikevaihdosta	8,6	5,4	7,5	5,8	4,8
Tilikauden tulos (emoyhtiön omistajien osuus), milj. euroa	232	108	131	110	89
% liikevaihdosta	6,5	4,0	5,4	4,1	3,4
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	12,5	7,2	9,1	8,4	7,0
Oman pääoman tuotto (ROE), %	15,4	8,6	10,9	9,2	7,6
Sidottu pääoma, milj. euroa	2 238	1 995	1 965	1 998	1 781
Operatiivinen sidotun pääoman tuotto (Operatiivinen ROCE), % ¹⁾	16,2	11,3	12,1	11,2	9,8
Sidotun pääoman tuotto (ROCE), % ¹⁾	15,5	8,5	11,0	9,7	8,3
Tutkimus- ja kehittämiskulut, milj. euroa ¹⁾	33	28	29	30	30
% liikevaihdosta	0,9	1,1	1,2	1,1	1,2
Orgaaninen kasvu, %	27	11	-7	0	7

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 112


	2022	2021	2020	2019	2018
RAHAVIRTA
Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. euroa	400	220	375	386	210
Luovutustulot käyttöomaisuuden ja tytäryritysten myynnistä, milj. euroa	19	7	2	8	7
Investoinnit, milj. euroa	198	170	198	204	194
% liikevaihdosta	5,5	6,3	8,2	7,7	7,5
Investoinnit ilman yritysostoja, milj. euroa	198	169	196	201	150
% liikevaihdosta	5,5	6,3	8,1	7,6	5,8
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa	222	57	173	190	29

TASE JA VAKAVARAISUUS
Pitkäaikaiset varat, milj. euroa	2 323	2 155	2 018	2 090	1 901
Oma pääoma (emoyhtiön omistajien osuus), milj. euroa	1 670	1 329	1 192	1 218	1 190
Oma pääoma ml. määräysvallattomien omistajien osuus, milj. euroa	1 685	1 343	1 205	1 231	1 203
Vieras pääoma, milj. euroa	1 966	1 797	1 590	1 660	1 561
Taseen loppusumma, milj. euroa	3 651	3 139	2 796	2 891	2 764
Nettokäyttöpääoma	362	287	197	211	260
Korolliset nettovelat, milj. euroa	771	850	759	811	741
Omavaraisuusaste, %	46	43	43	43	44
Velkaantuneisuus (gearing), %	46	63	63	66	62
Korolliset nettovelat / käyttökate	1,4	2,3	1,8	2,1	2,4


	2022	2021	2020	2019	2018
HENKILÖSTÖ
Henkilömäärä kauden lopussa	4 902	4 926	4 921	5 062	4 915
Henkilömäärä keskimäärin	4 936	4 947	5 038	5 020	4 810
josta Suomessa	780	784	790	812	821
Palkat ja palkkiot, milj. euroa	339	288	303	304	278

VALUUTTAKURSSIT
Merkittävimmät valuuttakurssit 31.12.
USD	1,067	1,133	1,227	1,123	1,145
CAD	1,444	1,439	1,563	1,460	1,561
SEK	11,122	10,250	10,034	10,447	10,255
CNY	7,358	7,195	8,023	7,821	7,875
BRL	5,639	6,310	6,374	4,516	4,444

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa ²⁾	1,51	0,71	0,86	0,72	0,58
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa ²⁾	1,50	0,70	0,86	0,72	0,58
Liiketoiminnan nettorahavirta/osake, euroa ²⁾	2,61	1,44	2,45	2,53	1,38
Osinko/osake, euroa ²⁾ ³⁾	0,62	0,58	0,58	0,56	0,53
Osinkosuhde, % ²⁾ ³⁾	41,0	82,2	67,5	77,6	90,7
Efektiivinen osinkotuotto, % ²⁾ ³⁾	4,3	4,4	4,5	4,2	5,4
Oma pääoma/osake, euroa ²⁾	10,89	8,68	7,80	7,98	7,80
Hinta/osakekohtainen tulos (P/E) ²⁾	9,48	18,88	15,07	18,37	16,85
Hinta/oma pääoma per osake ²⁾	1,32	1,54	1,66	1,66	1,26
Hinta/liiketoiminnan rahavirta per osake ²⁾	5,49	9,27	5,28	5,24	7,14
Osingonjako, milj. euroa ³⁾	95,1	88,8	88,7	85,5	80,8

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 113


	2022	2021	2020	2019	2018
OSAKKEEN HINTA JA KAUPANKÄYNTI
Osakkeen hinta, ylin, euroa	14,94	14,66	14,24	14,99	12,03
Osakkeen hinta, alin, euroa	10,36	12,64	8,02	9,77	9,34
Osakkeen hinta, keskimäärin, euroa	12,57	13,67	11,55	12,56	11,00
Osakkeen hinta 31.12., euroa	14,33	13,33	12,94	13,26	9,85
Osakkeen vaihto (1 000 kpl) 4)	37 017	57 478	75 885	53 048	43 837
Osuus osakekannasta, %	24	38	50	35	29
Osakekannan markkina-arvo 31.12 ²⁾	2 198	2 041	1 979	2 024	1 502

OSAKEMÄÄRÄT JA OSAKEPÄÄOMA
Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton (1 000 ²⁾	153 320	153 092	152 879	152 630	152 484
Keskimääräinen osakemäärä, laimennettu (1 000) ²⁾	154 261	153 785	153 373	153 071	152 768
Osakemäärä 31.12., laimentamaton (1000) ²⁾	153 352	153 127	152 924	152 649	152 510
Osakemäärä 31.12., laimennettu (1000) ²⁾	154 894	154 068	153 744	153 385	152 927
Ulkona olevien osakkeiden lisäykset (+) / vähennykset (-) (1 000)	225	203	275	139	156
Osakepääoma, milj. euroa	221,8	221,8	221,8	221,8	221,8

1) 12 kuukauden liukuva keskiarvo

2) Osakkeiden lukumäärä, joka ei sisällä konsernin omistamia omia osakkeita.

3) Osinko vuodelta 2022 on hallituksen ehdotus osingoksi yhtiökokoukselle.

4) Osakevaihto Nasdaq Helsinki

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 114

Tunnuslukujen laskentakaavat

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT


TUNNUSLUKU			TUNNUSLUVUN MÄÄRITELMÄ	KÄYTTÖTARKOITUS

KÄYTTÖKATE	=		Liikevoitto + poistot + arvonalentumiset	Käyttökate kuvaa liiketoiminnan kannattavuutta, kun liikevoittoon lisätään poistot ja arvonalentumiset. Tunnuslukua käytetään liiketoiminnan tuloskehityksen seurannassa.

OPERATIIVINEN KÄYTTÖKATE	=		Liikevoitto + poistot + arvonalentumiset +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Operatiivinen käyttökate kuvaa liiketoiminnan kannattavuutta, kun liikevoittoon lisätään poistot ja arvonalentumiset. Tunnuslukua käytetään liiketoiminnan tuloskehityksen seurannassa. Tunnusluku lasketaan oikaisemalla käyttökatteesta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jolloin se parantaa toiminnan kannattavuuden vertailtavuutta eri kausien välillä.

VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT ¹⁾	=		Uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöohjelmat + transaktio- ja integraatiokulut yrityshankinnoissa + liiketoimintojen ja omaisuuden myynti + muut erät	Käytetään osatekijänä operatiivisen käyttökatteen ja operatiivisen liikevoiton laskennassa.

LIIKEVOITTO	=		Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot - liiketoiminnan kulut - poistot ja arvonalentumiset + osuus osakkuusyritysten tuloksista	Liikevoittoa käytetään liiketoiminnan tuloskehityksen seurannassa. Tunnusluku kuvaa liiketoiminnan kannattavuutta ennen rahoituseriä ja veroja.
OPERATIIVINEN LIIKEVOITTO	=		Liikevoitto +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Operatiivista liikevoittoa käytetään liiketoiminnan tuloskehityksen seurannassa. Tunnusluku kuvaa liiketoiminnan kannattavuutta ennen rahoituseriä ja veroja. Tunnusluku lasketaan oikaisemalla liikevoitosta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jolloin se parantaa toiminnan kannattavuuden vertailtavuutta eri kausien välillä.
KOROLLISET NETTOVELAT	=		Korolliset velat - rahavarat	Korollisia nettovelkoja käytetään konsernin velkaantuneisuuden seurannassa.

OMAVARAISUUSASTE (%)	=	100 x	Oma pääoma	Omavaraisuusaste (%) kertoo kuinka suuri osuus varallisuudesta on katettu omalla pääomalla.
OMAVARAISUUSASTE (%)	=	100 x	Taseen loppusumma - saadut ennakot

VELKAANTUNEISUUS (%)	=	100 x	Korolliset nettovelat	Velkaantuneisuus (%) mittaa korollisten nettovelkojen suhdetta omaan pääomaan.
VELKAANTUNEISUUS (%)	=	100 x	Oma pääoma

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (ROI) (%)	=	100 x	Voitto ennen veroja + korkokulut + muut rahoituskulut	Sijoitetun pääoman tuotto (%) mittaa kuinka tehokkaasti sijoitettua pääomaa käytetään.
SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (ROI) (%)	=	100 x	Taseen loppusumma - korottomat velat ²⁾

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 115


TUNNUSLUKU			TUNNUSLUVUN MÄÄRITELMÄ	KÄYTTÖTARKOITUS
OMAN PÄÄOMAN TUOTTO (ROE) (%)	=	100 x	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	Oman pääoman tuottoa (%) käytetään mittaamaan kuinka tehokkaasti emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma on käytössä.
OMAN PÄÄOMAN TUOTTO (ROE) (%)	=	100 x	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma ²⁾

SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO (%)	=	100 x	Liikevoitto ³⁾	Sidotun pääoman tuottoa (%) käytetään mittaamaan sidotun pääoman käytön tehokkuutta.
SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO (%)	=	100 x	Sidottu pääoma ⁴⁾

OPERATIIVINEN SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO (%) (OPERATIIVINEN ROCE) (%)	=	100 x	Operatiivinen liikevoitto ³⁾	Operatiivisen sidotun pääoman tuottoa (%) käytetään mittaamaan sidotun pääoman käytön tehokkuutta.
	=	100 x	Sidottu pääoma ⁴⁾

RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN	=		Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettorahavirta	Rahavirta investointien jälkeen on tunnusluku, joka kuvaa liiketoiminnan rahavirtaa investointien jälkeen eli vapaata rahavirtaa, joka jää jäljelle esim. osingon ja velkojen maksuun.
KOROLLISET NETTOVELAT / KÄYTTÖKATE	=		Korolliset nettovelat	Korolliset nettovelat / käyttökate tunnusluku mittaa konsernin pääomarakennetta. Tunnusluku kuvaa kuinka kauan korollisten nettovelkojen maksaminen kestäisi nykyisellä kannattavuustasolla mikäli käyttökate kokonaisuudessaan käytettäisiin velkojen poismaksuun.
KOROLLISET NETTOVELAT / KÄYTTÖKATE	=		Liikevoitto + poistot, arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset

NETTORAHOITUSKUSTANNUS (%)	=	100 x	Rahoituskulut, netto - osinkotuotot +/- valuuttakurssierot	Nettorahoituskustannus (%) kuvaa rahoituskulurakennetta ja tunnuslukua voidaan verratta vallitsevaan keskimääräiseen korkotasoon.
NETTORAHOITUSKUSTANNUS (%)	=	100 x	Korolliset nettovelat ²⁾

NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA	=		Vaihto-omaisuus + myyntisaamiset + muut saamiset, pois lukien johdannaissaamiset, jaksotetut korkotuotot ja muut rahoituserät - ostovelat - muut velat, poislukien johdannaisvelat, jaksotetut korkokulut ja muut rahoituserät	Nettokäyttöpääomaa kertoo liiketoimintaan sitoutuvan pääoman määrän eli kuvaa rahamäärää, jota tarvitaan pyörittämään konsernin päivittäistä toimintaa.

SIDOTTU PÄÄOMA	=		Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet + käyttöoikeusomaisuuserät + aineettomat hyödykkeet + nettokäyttöpääoma + osuudet osakkuusyrityksissä	Sidottu pääoma kuvaa konsernin toimintaan sitoutunutta pääomaa (esim. tuotantolaitokset), joka on edellytys konsernin myytävien tuotteiden valmistukselle. Sidottua pääomaa käytetään osatekijänä sidotun pääoman tuotto -tunnusluvun laskemisessa.

INVESTOINNIT	=		Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet + aineettomat hyödykkeet + muut osakkeet + osakkuusyrityssijoitukset	Investoinnit ovat pitkäaikaisten omaisuuserien (esim. tuotantolaitosten) hankintaan käytettyä rahaa. Tunnusluku on osa rahavirtalaskelmaa.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 116


TUNNUSLUKU		TUNNUSLUVUN MÄÄRITELMÄ	KÄYTTÖTARKOITUS
INVESTOINNIT ILMAN YRITYSOSTOJA	=	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet + aineettomat hyödykkeet + muut osakkeet + osakkuusyrityssijoitukset - yrityskaupat	Investoinnit ilman yritysostoja ovat pitkäaikaisten omaisuuserien hankintaan käytettyä rahaa pois lukien yritysostot. Tunnusluku on osa rahavirtalaskelmaa.
ORGAANINEN KASVU (%)	=	Liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa yritysostot ja -myynnit pois lukien	Orgaaninen kasvu kuvaa liikevaihdon kasvua paikallisissa valuutoissa yritysostot ja -myynnit pois lukien.
TUOTTOARVO	=	Operatiivinen käyttökate x 8 - korolliset nettovelat	Tuottoarvoa käytetään palkitsemisen kriteerinä konsernin osakeperusteisissa kannustimissa.

1) Ne taloudelliset tunnusluvut, jotka eivät ole IFRS-standardien mukaan määriteltyjä, voivat sisältää Kemiran taloudellisen raportoinnin vertailukelpoisuuteen vaikuttavia tuottoja ja kuluja. Yleensä nämä vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat

uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöohjelmia, transaktio- ja integraatiokuluja yrityshankinnoista sekä liiketoimintojen ja omaisuuden myyntejä.

2) Keskimäärin

3) Liikevoitto on 12 kuukauden liukuva luku katsauskauden lopussa.

4) 12 kuukauden liukuva keskiarvo

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT


TUNNUSLUKU			TUNNUSLUVUN MÄÄRITELMÄ	TUNNUSLUKU			TUNNUSLUVUN MÄÄRITELMÄ
OSAKEKOHTAINEN TULOS (EPS)	=		Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden voitosta	OSAKKEEN HINTA KESKIMÄÄRIN	=		Osakkeen vaihto euroa vuodessa
OSAKEKOHTAINEN TULOS (EPS)	=		Keskimääräinen osakemäärä	OSAKKEEN HINTA KESKIMÄÄRIN	=		Osakkeen vaihto kpl vuodessa

LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA / OSAKE	=		Liiketoiminnasta kertynyt nettorahavirta	HINTA / OSAKEKOHTAINEN TULOS (P/E)	=		Osakkeen hinta 31.12.
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA / OSAKE	=		Keskimääräinen osakemäärä	HINTA / OSAKEKOHTAINEN TULOS (P/E)	=		Osakekohtainen tulos (EPS), laimentamaton

OSINKO / OSAKE	=		Tilikaudelta jaettu osinko	HINTA / OMA PÄÄOMA PER OSAKE	=		Osakkeen hinta 31.12.
OSINKO / OSAKE	=		Osakkeiden lukumäärä 31.12.	HINTA / OMA PÄÄOMA PER OSAKE	=		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma per osake

OSINKOSUHDE (%)	=	100 x	Osakekohtainen osinko	HINTA / LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA PER OSAKE	=		Osakkeen hinta 31.12.
OSINKOSUHDE (%)	=	100 x	Osakekohtainen tulos (EPS), laimentamaton	HINTA / LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA PER OSAKE	=		Liiketoiminnan nettorahavirta per osake

EFEKTIIVINEN OSINKOTUOTTO (%)	=	100 x	Osakekohtainen osinko	OSAKKEIDEN VAIHDON OSUUS OSAKEKANNASTA (%)	=	100 x	Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä päämarkkinapaikassa
EFEKTIIVINEN OSINKOTUOTTO (%)	=	100 x	Osakkeen hinta 31.12.	OSAKKEIDEN VAIHDON OSUUS OSAKEKANNASTA (%)	=	100 x	Keskimääräinen osakemäärä

OMA PÄÄOMA / OSAKE	=		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 31.12.
OMA PÄÄOMA / OSAKE	=		Osakkeiden lukumäärä 31.12.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 117

Tunnuslukujen täsmäytys IFRS-lukuihin


					2022					2021
Milj. euroa	1-3	4-6	7-9	10-12	Yhteensä	1-3	4-6	7-9	10-12	Yhteensä
VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT KÄYTTÖKATTEESSA JA LIIKEVOITOSSA
Operatiivinen käyttökate
Pulp & Paper	71,3	73,6	92,3	110,9	348,0	62,9	57,8	63,5	60,5	244,7
Industry & Water	48,8	48,5	60,3	66,1	223,7	41,7	49,5	52,3	37,3	180,8
Yhteensä	120,0	122,1	152,5	177,0	571,6	104,6	107,3	115,9	97,8	425,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-6,5	1,2	-15,3	7,8	-12,8	-1,6	-16,2	-6,3	-28,3	-52,4
Käyttökate	113,5	123,2	137,3	184,8	558,8	103,0	91,1	109,5	69,5	373,2

Operatiivinen liikevoitto
Pulp & Paper	40,7	42,8	61,8	80,3	225,7	33,2	28,1	32,5	30,4	124,3
Industry & Water	28,2	26,9	37,7	43,1	135,9	22,5	30,1	31,9	16,6	101,2
Yhteensä	68,9	69,7	99,5	123,4	361,6	55,7	58,2	64,5	47,0	225,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-6,7	-0,7	-15,0	8,4	-14,0	-1,6	-16,3	-8,0	-29,5	-55,4
Liikevoitto	62,2	69,1	84,5	131,8	347,6	54,2	41,9	56,4	17,5	170,1

Operatiivinen käyttökate	120,0	122,1	152,5	177,0	571,6	104,6	107,3	115,9	97,8	425,5
Uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöohjelmat	-3,1	0,1	0,1	-1,6	-4,5	-1,4	-4,7	-6,2	-0,1	-12,3
Transaktio- ja integraatiokulut yrityshankinnoissa	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	-0,1	-0,1
Liiketoimintojen ja omaisuuden myynti	0,0	2,0	-15,6	8,9	-4,6	-0,2	0,0	0,0	-28,1	-28,3
Muut erät	-3,5	-0,9	0,3	0,5	-3,6	0,0	-11,5	-0,1	0,0	-11,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	-6,5	1,2	-15,3	7,8	-12,8	-1,6	-16,2	-6,3	-28,3	-52,4
Käyttökate	113,5	123,2	137,3	184,8	558,8	103,0	91,1	109,5	69,5	373,2

Operatiivinen liikevoitto	68,9	69,7	99,5	123,4	361,6	55,7	58,2	64,5	47,0	225,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa	-6,5	1,2	-15,3	7,8	-12,8	-1,6	-16,2	-6,3	-28,3	-52,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät poistoissa ja arvonalentumisissa	-0,1	-1,9	0,3	0,6	-1,2	0,0	-0,1	-1,7	-1,2	-3,0
Liikevoitto	62,2	69,1	84,5	131,8	347,6	54,2	41,9	56,4	17,5	170,1

TUNNUSLUKUJEN TÄSMÄYTYS IFRS-LUKUIHIN

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 118


					2022					2021
Milj. euroa	1-3	4-6	7-9	10-12	Yhteensä	1-3	4-6	7-9	10-12	Yhteensä
SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO JA OPERATIIVINEN SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO
Operatiivinen liikevoitto	68,9	69,7	99,5	123,4	361,6	55,7	58,2	64,5	47,0	225,4
Liikevoitto	62,2	69,1	84,5	131,8	347,6	54,2	41,9	56,4	17,5	170,1
Sidottu pääoma ¹⁾	2 045,4	2 113,6	2 194,9	2 238,0	2 238,0	1 958,8	1 956,1	1 966,7	1 995,0	1 995,0

Operatiivinen sidotun pääoman tuotto, %	11,7	11,8	13,0	16,2	16,2	11,9	11,9	12,0	11,3	11,3
Sidotun pääoman tuotto (ROCE), %	8,7	9,7	10,6	15,5	15,5	10,7	10,0	9,8	8,5	8,5

NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA
Vaihto-omaisuus	408,0	490,6	474,1	433,7	433,7	268,8	280,6	324,3	352,1	352,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	530,5	620,4	701,4	603,7	603,7	378,0	406,8	430,7	475,2	475,2
Poislukien rahoituserät muissa saamisissa	-30,4	-78,6	-105,9	-71,1	-71,1	-9,9	-13,6	-29,1	-35,4	-35,4
Ostovelat ja muut velat	624,5	647,5	684,8	635,2	635,2	505,0	451,8	510,4	538,3	538,3
Poislukien rahoituserät muissa veloissa	-123,1	-82,7	-82,1	-31,4	-31,4	-121,9	-70,0	-72,3	-33,5	-33,5
Nettokäyttöpääoma	406,7	467,6	466,9	362,4	362,4	253,8	292,0	287,8	287,2	287,2

KOROLLISET NETTOVELAT
Pitkäaikaiset korolliset velat	795,5	811,2	814,3	838,1	838,1	819,1	773,4	778,3	776,9	776,9
Lyhytaikaiset korolliset velat	258,8	295,1	266,1	183,7	183,7	160,8	203,1	206,2	215,3	215,3
Korolliset velat	1 054,4	1 106,3	1 080,4	1 021,8	1 021,8	979,9	976,6	984,5	992,2	992,2
Rahavarat	154,5	147,3	173,9	250,6	250,6	203,0	145,3	184,4	142,4	142,4
Korolliset nettovelat	899,8	959,0	906,4	771,2	771,2	776,9	831,3	800,1	849,8	849,8

1) 12 kuukauden liukuva keskiarvo

TUNNUSLUKUJEN TÄSMÄYTYS IFRS-LUKUIHIN

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 119

Tuloskehitys neljännesvuosittain


	2022					2021
Milj. euroa	1-3	4-6	7-9	10-12	Yhteensä	1-3	4-6	7-9	10-12	Yhteensä
Liikevaihto
Pulp & Paper	446,5	487,6	537,3	556,2	2 027,7	369,5	378,4	391,3	420,4	1 559,6
Industry & Water	321,5	373,8	434,6	412,0	1 541,9	236,6	279,1	301,4	297,8	1 114,8
Yhteensä	768,1	861,4	971,9	968,2	3 569,6	606,1	657,5	692,7	718,2	2 674,4
Käyttökate ¹⁾
Pulp & Paper	66,4	74,9	77,2	118,1	336,6	62,2	42,2	62,3	31,6	198,3
Industry & Water	47,1	48,4	60,1	66,7	222,2	40,8	48,9	47,3	37,9	174,9
Yhteensä	113,5	123,2	137,3	184,8	558,8	103,0	91,1	109,5	69,5	373,2
Liikevoitto ¹⁾
Pulp & Paper	35,7	42,3	47,0	88,1	213,1	32,4	12,4	31,2	1,6	77,7
Industry & Water	26,5	26,8	37,5	43,7	134,5	21,7	29,5	25,2	16,0	92,4
Yhteensä	62,2	69,1	84,5	131,8	347,6	54,2	41,9	56,4	17,5	170,1
Rahoituskulut, netto	-7,9	-8,9	-7,4	-15,3	-39,4	-1,6	-8,5	-7,8	-8,9	-26,7
Voitto ennen veroja	54,4	60,2	77,1	116,5	308,2	52,6	33,4	48,7	8,7	143,3
Tuloverot	-12,1	-13,3	-16,9	-26,3	-68,5	-11,8	-8,5	-9,1	1,2	-28,2
Tilikauden tulos	42,2	46,9	60,3	90,3	239,7	40,8	24,9	39,6	9,8	115,2

Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	40,6	45,0	57,9	88,2	231,7	39,0	23,0	37,7	8,3	108,1
Määräysvallattomille omistajille	1,7	2,0	2,4	2,1	8,0	1,8	1,9	1,9	1,5	7,1
Tilikauden tulos	42,2	46,9	60,3	90,3	239,7	40,8	24,9	39,6	9,8	115,2

Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa	0,26	0,29	0,38	0,58	1,51	0,25	0,15	0,25	0,05	0,71
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa	0,26	0,29	0,38	0,57	1,50	0,25	0,15	0,25	0,05	0,70

1) Sisältävät vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

TULOSKEHITYS NELJÄNNESVUOSITTAIN

KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 120

Osakkeet ja osakkeenomistajat

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

31.12.2022 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä oli

155 342 557. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

OSAKKEENOMISTAJAT

Vuoden 2022 lopussa Kemira Oyj:llä oli 48 403 rekisteröityä osakkeenomistajaa (31.12.2021:

49 484). Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 31,5 % (31.12.2021: 28,4 %)

hallintarekisteröidyt omistukset mukaan lukien. Kotitalouksien osuus oli

19,3 % (31.12.2021: 19,8 %). Kemiralla oli hallussaan omia osakkeita 1 990 197 kappaletta

(31.12.2021: 2 215 073), mikä vastaa 1,3 % (31.12.2021: 1,4 %) Kemira Oyj:n osakkeista.

Kuukausittain päivitettävä luettelo Kemiran suurimmista osakkeenomistajista on saatavilla

yhtiön internet-sivuilla osoitteessa kemira.com/sijoittajat.

LISTAUS JA KAUPANKÄYNTI

Kemira Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Osakkeiden kaupankäyntitunnus on

KEMIRA ja ISIN-koodi FI0009004824.

Kemira Oyj:n osakekurssi nousi 8 % vuoden aikana, ja Kemira Oyj:n osakkeen päätöskurssi

Nasdaq Helsingissä oli joulukuun 2022 lopussa 14,33 euroa (31.12.2021: 13,33). Osakkeen ylin

hinta oli 14,94 euroa ja alin 10,36 euroa tammi-joulukuussa 2022. Osakkeen keskikurssi oli 12,57

euroa. Yhtiön markkina-arvo omilla osakkeilla vähennettynä oli joulukuun 2022 lopussa 2 198

miljoonaa euroa (31.12.2021: 2 041).

Tammi-joulukuussa 2022 Kemira Oyj:n Nasdaq Helsingissä vaihdettujen osakkeiden

kaupankäyntiarvo oli 462 miljoonaa euroa (1-12/2021: 787). Osakkeiden keskimääräinen

päivävaihto oli 146 311 osaketta (1-12/2021: 228 087). Kemira Oyj:n osakkeiden kokonaisvaihto

tammi-joulukuussa 2022 oli 49 miljoonaa kappaletta (1-12/2021: 72 miljoonaa kappaletta), josta

25 % (1-12/2021: 20 %) tapahtui muilla kaupankäyntipaikoilla (esim. Turquoise, CBOE DXE).

Lähde: Nasdaq ja Kemira.com.

Ajantasainen tieto Kemiran osakekurssista on luettavissa yhtiön internetsivuilla kemira.com/

sijoittajat.