TALOUDELLINEN
KATSAUS
2021 KESKON VUOSIRAPORTTI
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
TALOUDELLINEN
KATSAUS
TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernitase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
. YLEISET LAADINTAPERIAATTEET
. Yrityksen perustiedot
. Laatimisperusta
. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset
. Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut
tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa
. Konsolidointiperiaatteet
. Lopetetut toiminnot ja myytävänä oleviksi
luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja niihin
liittyvät velat
. Uudet IFRS-standardit ja IFRIC-tulkinnat sekä
uusien ja uudistettujen standardien vaikutukset
. Laadintaperiaatteen muutos
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Toimintaympäristö
Tulevaisuuden näkymät ja tulosohjeistus vuodelle
Tärkeitä tapahtumia
Taloudellinen kehitys
Segmentit
Muutokset konsernin rakenteessa
Tärkeimmät kestävän kehityksen tavoitteet ja tulokset
Tilikauden keskeisiä tapahtumia
Tilikauden jälkeisiä tapahtumia
Varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen
järjestäytymiskokouksen päätöksiä
Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt tiedot
Riskienhallinta
Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä
Voitonjakoehdotus
Varsinainen yhtiökokous
Osake ja osakemarkkinat
Osakeomistuksen jakautuminen
Hallituksen valtuudet
Konsernin keskeiset tunnusluvut
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
. TALOUDELLINEN TULOS
. Tuloutusperiaatteet
. Segmenttitiedot
. Materiaalit ja palvelut
. Liiketoiminnan muut tuotot
. Liiketoiminnan kulut
. Liikevoittoon kirjatut valuuttakurssierot
. Tuloverot
. Osakekohtainen tulos
. Rahavirtalaskelmaan liittyvät liitetiedot
. Muut laajan tuloksen erät
. SIDOTTU PÄÄOMA
. Yritysostot, myydyt omaisuuserät sekä
myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset
omaisuuserät ja niihin liittyvät velat
. Aineelliset hyödykkeet
. Aineettomat hyödykkeet
. Vuokrasopimukset
. Vaihto-omaisuus
. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset
. Eläkesaamiset
. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
. Varaukset
. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSRISKIT
. Pääoman hallinta
. Oma pääoma
. Rahoitusriskit
. Rahoitustuotot ja -kulut
. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin
. Vastuusitoumukset
. MUUT
. Konsernirakenne
. Tytäryhtiöt, osakkuus- ja yhteisyritykset
sekä suhteellisesti yhdisteltävät keskinäiset
kiinteistöyhtiöt
. Lähipiiritapahtumat
. Osakepalkitseminen
. Riita-asiat sekä oikeus- ja viranomaisprosessit
. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)
Emoyhtiön tuloslaskelma
Emoyhtiön tase
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Liite . Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Liite . Liikevaihto toimialoittain
Liite . Materiaalit ja palvelut
Liite . Liiketoiminnan muut tuotot
Liite . Henkilöstökulut
Liite . Poistot ja arvonalentumiset
Liite . Liiketoiminnan muut kulut
Liite . Rahoitustuotot ja -kulut
Liite . Tilinpäätössiirrot
Liite . Pakollisten varausten muutokset
Liite . Tuloverot
Liite . Laskennalliset verot
Liite . Aineettomat hyödykkeet
Liite . Aineelliset hyödykkeet
Liite . Sijoitukset
Liite . Saamiset
Liite . Oma pääoma
Liite . Pakolliset varaukset
Liite . Pitkäaikainen vieras pääoma
Liite . Lyhytaikainen vieras pääoma
Liite . Korottomat velat
Liite . Annetut vakuudet, vastuusitoumukset
ja muut vastuut
Liite . Rahavirtalaskelman rahavarat
Liite . Lähipiiri
ALLEKIRJOITUKSET
TILINTARKASTUSKERTOMUS
ESEF-VARMENNUSRAPORTTI
HALLITUKSEN
TOIMINTAKERTOMUS
Keskolla on liiketoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja
Puolassa. Ketjutoimintaan kuuluu noin kauppaa.
Keskon pääasiallinen liiketoimintamalli Suomen markkinoilla on ketjuliiketoimintamalli,
jossa itsenäiset K-kauppiaat harjoittavat vähittäiskauppaa Keskon vähittäiskauppaketjuissa.
Kauppiasliiketoiminnan osuus oli noin % Keskon liikevaihdosta vuonna . Vuoden
lopussa Keskolla oli yhteistyökumppanina noin itsenäistä K-kauppiasyrittäjää.
Kesko harjoittaa myös omaa vähittäiskauppaa ja sen osuus liikevaihdosta oli noin %.
Yritysasiakaskauppa on merkittävä ja kasvava osa Keskon liiketoimintaa. Yritysasiakaskaupan
osuus Keskon liikevaihdosta oli noin %.
Keskon muiden toimintamaiden liiketoiminta on pääsääntöisesti omaa vähittäiskauppaa ja
yritysasiakaskauppaa. Muiden maiden liikevaihto oli miljoonaa euroa ja sen osuus
Keskon liikevaihdosta oli , %.
Yhdessä Kesko ja K-kauppiaat muodostavat K-ryhmän, jonka vähittäismyynti (ennakkotieto)
vuonna oli noin miljardia euroa (alv %).
Toimintaympäristö
K-ryhmän toimintaan vaikuttavia tunnistettuja megatrendejä ovat digitaalisten
ratkaisujen hyödyntämiseen ja uusiin teknologioihin liittyvät muutokset, vastuullisuuden
ja ilmastonmuutoksen kasvava merkitys, globalisaatio sekä väestönmuutos. Asiakas- ja
kuluttajatrendeissä korostuvat verkkokaupan kasvu, asiakkaiden kasvava tieto ja valta,
muuttuvat kulutustrendit sekä yksilöllinen asiakaskäyttäytyminen. Toimintaympäristön
keskeiset mahdollisuudet ja riskit liittyvät taloudellisen toimintaympäristön kehitykseen,
kilpailutilanteeseen, digitaalisiin palveluihin ja kyberuhkiin, demografisiin muutoksiin ja
osaavan henkilöstön saatavuuteen, ilmastonmuutokseen sekä kestävään hankintaan ja
ihmisoikeuksiin. Riskejä on kuvattu tarkemmin tämän toimintakertomuksen Merkittäviä
riskejä ja epävarmuustekijöitä -osassa.
Tulevaisuuden näkymät ja tulosohjeistus vuodelle 2022
Kesko-konsernin tulevaisuuden näkymät annetaan kuluvalta vuodelta ja sitä verrataan
vuoteen .
Yhtiö arvioi vuonna vertailukelpoisen liikevoiton olevan haarukassa - miljoonaa
euroa. Vuonna Keskon vertailukelpoinen liikevoitto oli , milj. euroa.
Keskon liiketoiminnan osalta näkymät ovat alkaneelle vuodelle kokonaisuutena myönteiset.
Päivittäistavarakaupan liikevaihdon arvioidaan pysyvän hyvällä tasolla myös vuonna .
Pandemian hellittäessä ruoan myynnin ennakoidaan osittain siirtyvän kuluttajakaupasta
foodservice-tukkukauppaan. Ruoan hintainflaation arvioidaan osaltaan tukevan myynnin
kasvua.
Myös rakentamisen ja talotekniikan kaupassa näkymät ovat myönteiset. Arvioimme myynnin
pysyvän hyvällä tasolla yritysasiakaskaupassa, jonka osuus on noussut %:iin toimialan
myynnistä. Kysynnän arvioidaan normalisoituvan kuluttajakaupassa. Hintainflaation
arvioidaan tukevan kasvua, mutta pitkittyessään vähentävän rakentamista.
Autokaupassa uusien autojen myynnin kehityksen ennakointia vaikeuttaa komponenttien
toimitusketjuihin liittyvät epävarmuudet. Puolijohteiden saatavuudesta johtuvat
toimitusongelmat haittaavat autokaupan liiketoimintaa vielä vuonna .
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Covid--pandemiatilanteen kehityksellä on edelleen vaikutusta yleiseen taloustilanteeseen,
kuluttajakäyttäytymiseen sekä kaupan alan kysyntään Keskon toimintamaissa. Pandemian
aikana kotitalouksien kulutus on suuntautunut kotimaahan, millä ennakoidaan olevan
positiivinen vaikutus osaan Keskon liiketoiminnoista myös vuonna . Covid-
pandemian ohella tulevaisuuden näkymien arviointia ja kysynnän ennakointia vaikeuttaa
yleisen taloustilanteen kehitykseen, inflaatioon, geopolitiikkaan sekä tavaroiden saatavuuteen
liittyvät epävarmuudet.
Tärkeitä tapahtumia
Positiivinen tulosvaroitus ..
Kesko nosti vuoden tulosohjeistusta ... Yhtiö arvioi vuonna
vertailukelpoisen liikevoiton olevan haarukassa – miljoonaa euroa. Aiemmin
yhtiö arvioi vertailukelpoisen liikevoiton olevan haarukassa – miljoonaa euroa.
Tulosohjeistusta nosti ennakoitua parempi myynnin kasvu ja tuloskehitys erityisesti
rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä toimialan aikaisempaa positiivisemmat
loppuvuoden näkymät. Vuonna Keskon havainnollistava vertailukelpoinen liikevoitto oli
milj. euroa. (Pörssitiedote ..)
Positiivinen tulosvaroitus ..
Kesko antoi positiivisen tulosvaroituksen erityisesti rakentamisen ja talotekniikan kaupan
ennakoitua vahvemman kehityksen ansiosta ja nosti vuoden tulosohjeistusta. Yhtiö
arvioi vuonna vertailukelpoisen liikevoiton olevan haarukassa – miljoonaa
euroa. Aiemmin yhtiö arvioi vertailukelpoisen liikevoiton olevan haarukassa –
miljoonaa euroa. (Pörssitiedote ..)
Päivitetty strategia ja uudet taloudelliset tavoitteet
Kesko Oyj:n hallitus vahvisti yhtiön päivitetyn strategian ja keskipitkän aikavälin
taloudelliset tavoitteet. Keskon kasvustrategian ytimessä on kannattava kasvu kolmella
valitulla toimialalla: päivittäistavarakaupassa, rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä
autokaupassa. Uudet keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat kannattavuuden
osalta vertailukelpoinen liikevoitto-% yli , % (aiempi , %) ja vertailukelpoinen sidotun
pääoman tuotto yli , % (aiempi , %). Taloudellisen aseman osalta tavoitteena on,
kuten aiemmin, että korolliset nettovelat / käyttökate -tunnusluku ilman IFRS -vaikutuksia
on enintään ,. (Pörssitiedote ..)
Positiivinen tulosvaroitus ..
Kesko nosti vuoden tulosohjeistusta vertailukelpoisen liikevoiton osalta. Yhtiö arvioi
vuonna vertailukelpoisen liikevoiton olevan haarukassa – miljoonaa euroa.
Aiemmin yhtiö arvioi vertailukelpoisen liikevoiton olevan haarukassa – miljoonaa
euroa. Tulosohjeistusta nostaa ennakoitua parempi myynnin kehitys kaikilla toimialoilla
sekä aikaisempaa positiivisemmat loppuvuoden näkymät. Vuonna havainnollistava
vertailukelpoinen liikevoitto oli milj. euroa. (Pörssitiedote ..)
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Konsernin liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti , %. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti
Suomessa , % ja muissa toimintamaissa , %. Vertailukelpoinen muutos-%
on laskettu paikallisissa valuutoissa ja ilman toteutuneiden yrityskauppojen sekä
Kesko Senukain vaikutusta. Konsernin raportoitu liikevaihto kasvoi , %.
Päivittäistavarakaupassa kasvoivat sekä myynti K-ruokakauppaketjuille että K-Citymarketin
käyttötavarakaupan ja Kespron liikevaihto.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti kaikissa
toimintamaissa. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti rautakaupassa, Onnisen teknisessä
kaupassa ja erikoiskaupassa. Raportoitu rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto
kasvoi , %. Raportoitua liikevaihtoa laskivat Kesko Senukain yhdisteltytavan muutos ja
kasvattivat vuosina ja toteutuneet yritysostot sekä Ruotsin kruunun ja Norjan
kruunun vahvistuminen suhteessa euroon.
Autokaupassa liikevaihtoa kasvattivat Keskon maahantuomien merkkien kysynnän kasvu ja
markkinaosuuden vahvistuminen.
Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto oli , milj. euroa ja se kasvoi , milj.
euroa. Kannattavuutta paransivat liikevaihdon kasvun ohella vertailuvuotta parempi
myyntikatekehitys sekä kustannustehokkuuden parantuminen. Päivittäistavarakaupassa
kannattavuus parani ruokakauppaketjuissa, Kesprossa ja K-Citymarketin
käyttötavarakaupassa ja siihen vaikuttivat myynnin kasvu ja kulusuhteen parantuminen.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä liikevaihto että vertailukelpoinen liikevoitto
vahvistuivat selvästi. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi kaikissa toimintamaissa sekä
rautakaupassa että Onnisen teknisessä kaupassa. Kesko Senukain vaikutus konsernin
vertailukelpoiseen liikevoittoon oli , milj. euroa (, milj. euroa, yhdistelty
tytäryrityksenä -/ ja yhteisyrityksenä -/). Kesko Senukai on yhdistelty
yhteisyrityksenä .. alkaen. Autokaupassa vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi myynnin
ja myyntikatteen kasvun sekä kustannusten sopeuttamisen myötä.
Taloudellinen kehitys
Liikevaihto ja tulos
–/ Liikevaihto Milj. € Kehitys, %
Kehitys, vertailu-
kelpoinen, %
Liikevoitto, vertailu-
kelpoinen Milj. € Muutos Milj. €
Muutos,
havainnollistavat
vertailuluvut Milj. €*
Päivittäistavarakauppa , +, +, , +, +,
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa ilman erikoiskauppaa , +, +, , +, +,
Erikoiskauppa , +, +, , +, +,
Kesko Senukai - - - , -, +,
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa yhteensä , +, +, , +, +,
Autokauppa , +, +, , +, +,
Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit -, +, +, -, -, -,
Yhteensä , +, +, , +, +,
* Muutos konsernin havainnollistaviin vertailulukuihin on esitetty raportoituun konsernitilinpäätökseen perustuvien tunnuslukujen rinnalla kuvaamaan vertailukelpoisen liikevoiton muutosta ikään kuin Kesko Senukai olisi yhdistelty
konsernitilinpäätökseen yhteisyrityksenä myös vertailukaudella.
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, milj. € –/ –/
Vertailukelpoinen liikevoitto , ,
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
+myyntivoitot +, +,
-myyntitappiot -, -,
-arvonalentumiset -, -
+/-rakennejärjestelyt +, +,
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä -, +,
Liikevoitto , ,
Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat päivittäistavarakaupan
kiinteistöjen myyntivoitot, , milj. euroa, rakentamisen ja talotekniikan osuuteen
yhteisyritysten tuloksesta sisältynyt kiinteistön myyntivoitto , milj. euroa sekä autokaupan
uudelleenjärjestelyyn liittyvät kulut ja arvonalentumiset yhteensä , milj. euroa.
Vertailuvuoden merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat rakentamisen ja
talotekniikan kaupassa Kesko Senukain yhdistelytavan muutoksesta syntynyt tulosvaikutus
+, milj. euroa, Ruotsin kauppapaikkaverkoston muutoksen tulosvaikutus -, milj. euroa,
Baltian konekaupan .. toteutuneesta myynnistä syntynyt myyntivoitto , milj.
euroa, yhteisissä toiminnoissa yritysjärjestelyihin liittyneet kulut , milj. euroa ja vapaa-
ajankaupan The Athlete’s Foot - ja Kookenkä -ketjujen lopetuksiin liittyneet kulut , milj.
euroa.
Kesko raportoi .. alkaen rakentamisen ja talotekniikan kaupan segmenttiin kuuluvan
Baltian maissa ja Valko-Venäjällä toimivan Kesko Senukai -konsernin yhteisyrityksenä. Kesko
on raportoinut Kesko Senukai -konsernin tytäryrityksenä .. asti. Mahdollistaakseen
taloudellisten tunnuslukujen vertailun eri raportointikausien välillä Kesko raportoi lisätietona
IFRS-konsernitilinpäätökseen perustuvien tunnuslukujen rinnalla käytettäväksi koosteen
konsernin havainnollistavista tunnusluvuista. Segmenttitiedoissa Kesko Senukai raportoidaan
yhteisyrityksenä yhdisteltynä myös vertailukaudella, sillä tämä on johdon raportoinnissa
käytetty esitystapa.
Havainnollistavat konsernin tunnusluvut –/ –/
Liikevaihto, milj. e , ,
Liikevoitto, vertailukelpoinen, milj. e , ,
Liikevoitto-%, vertailukelpoinen , ,
Liikevoitto, milj. e , ,
K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (alv %) oli ,
milj. euroa ja se kasvoi , % edelliseen vuoteen verrattuna. Plussa-verkostossa edellisen
kuukauden aikana asioineiden K-Plussa-kanta-asiakasohjelmaan kuuluvien talouksien
määrä oli joulukuun lopussa , miljoonaa ja K-Plussa-korttia käyttäneitä asiakkaita oli ,
miljoonaa.
Nettorahoituskulut, tuloverot ja tulos/osake
Nettorahoituskulut, tuloverot ja tulos/osake –/ –/
Nettorahoituskulut, milj. € -, -,
Leasingvelkojen korot, milj. € -, -,
Tulos ennen veroja, vertailukelpoinen, milj. € , ,
Tulos ennen veroja, milj. € , ,
Tuloverot, milj. € -, -,
Tulos/osake, vertailukelpoinen, € , ,
Tulos/osake, € , ,
Oma pääoma/osake, € , ,
Konsernin nettorahoituskulujen kehitykseen vaikutti osaltaan leasingvelkojen korkokulujen
lasku. Leasingvelkojen määrän laskuun vaikutti osaltaan Kesko Senukain yhdistelytavan
muutos .. alkaen. Vertailuvuoden nettorahoituskuluja kasvattivat valuuttakurssierot
ja korkojohdannaisten käyvän arvon muutos. Vertailuvuoden valuuttakurssieroista -,
milj. euroa johtui Kesko Senukain valkovenäläisen tytäryhtiön OMA:n euromääräisen lainan
valuuttakurssitappioista ja -, milj. euroa Norjan ja Ruotsin kruunun sekä Puolan zlotyn
heikentymisestä. Osuus osakkuusyritysten tuloksista oli , milj. euroa (, milj. euroa) ja
vertailukelpoinen tulososuus oli , milj. euroa (, milj. euroa). Vertailuvuoden osuuteen
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
osakkuusyritysten tuloksista sisältyi vertailukelpoisuuteen vaikuttavana eränä raportoitava
Valluga-sijoitus Oy:n purkautumiseen liittyvä tuotto , milj. euroa.
Konsernin vertailukelpoinen tulos ennen veroja kasvoi liikevoiton kasvun ja edellistä vuotta
pienempien nettorahoituskulujen myötä. Konsernin efektiivinen veroaste oli , % (,%).
Konsernin efektiivistä veroastetta laski osakkuus- ja yhteisyritysten tulososuus yhteensä
+, milj. euroa. Vertailuvuoden merkittävimmät konsernin efektiiviseen veroasteeseen
alentavasti vaikuttaneet erät olivat Kesko Senukain yhdistelytavan muutoksesta syntynyt
vertailukelpoisuuteen vaikuttavana eränä käsitelty tulosvaikutus +, milj. euroa,
verovapaat myyntivoitot ja osakkuus- sekä yhteisyritysten tulososuus yhteensä +, milj.
euroa.
Konsernin tulos osaketta kohden ja vertailukelpoinen tulos osaketta kohden kasvoivat
vertailuvuodesta.
Rahavirta ja rahoitusasema
Rahavirta, milj. € –/ –/
Liiketoiminnan rahavirta , ,
Investointien rahavirta -, -,
Rahoituksen rahavirta -, -,
Rahoitusasema .. ..
Likvidit varat, milj. € , ,
Korolliset velat, milj. € , ,
Leasingvelat, milj. € , ,
Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja, milj. € -, ,
Korolliset nettovelat/käyttökate ilman IFRS vaikutusta,
liukuva kk , ,
Nettovelkaantumisaste, % , ,
Omavaraisuusaste, % , ,
Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli , milj. euroa ( , milj. euroa). Rahavirtaa
kasvatti käyttökatteen kasvu sekä Keskon Eläkekassan maksama ylikatepalautus , milj.
euroa ja pienensi , milj. euroa vertailuvuotta suuremmat maksetut verot. Vertailuvuonna
Kesko Senukain vaikutus liiketoiminnan rahavirtaan oli +, milj. euroa.
Konsernin investointien rahavirta oli -, milj. euroa (-, milj. euroa). Investointien
rahavirtaan sisältyi , milj. euroa konsernin likvidien varojen sijoituksia korkorahastoihin,
jotka raportoidaan muissa rahoitusvaroissa konsernitaseessa. Vertailuvuoden investointien
rahavirta sisälsi yritysostoja , milj. euroa, Kesko Senukain yhdistelytavan
muutoksen vaikutuksen -, milj. euroa ja Baltian konekaupan myynnin positiivisen
rahavirtavaikutuksen , milj. euroa.
Investoinnit
Investoinnit, milj. € –/ –/
Konserni, yhteensä , ,
Kauppapaikkainvestoinnit , ,
Yritysostot , ,
It-investoinnit , ,
Muut investoinnit , ,
Kauppapaikkainvestoinnit kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna , milj. euroa.
Vertailuvuoden kauppapaikkainvestointien määrää kasvatti osaltaan Järvenpään
K-Citymarket-kiinteistön hankinta.
Yritysostoihin sisältyy Ruotsissa Byggarnas Partner i Sverige AB:n hankinta. Vertailuvuoden
yritysostoihin sisältyy Ruotsissa Mark & Infra i Sverige AB:n (MIAB) ja Bygg & Interiör
-yhtiöiden sekä Norjassa Carlsen Fritzøe Handelin ja Flokkmannin hankinnat.
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Segmentit
Toiminnan kausiluonteisuus
Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Raportoitavien segmenttien
liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat vuosineljänneksittäin
kunkin segmentin ominaispiirteiden mukaisesti. Vuosineljänneksistä toinen ja kolmas ovat
liikevoittotasoltaan vahvimpia, kun taas ensimmäisen vuosineljänneksen merkitys koko
vuoden tulokseen on pienin.
Päivittäistavarakauppa
–/ –/
Liikevaihto, milj. € , ,
Liikevoitto, vertailukelpoinen, milj. € , ,
Liikevoitto-%, vertailukelpoinen , ,
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % , ,
Investoinnit, milj. € , ,
Henkilökunta keskimäärin
Liikevaihto, milj. € –/ –/ Kehitys, %
Vertailu-
kelpoinen
kehitys, %
Myynti K-ruokakaupoille
K-Citymarket, elintarvike , , +, +,
K-Supermarket , , +, +,
K-Market , , +, +,
K-Citymarket, käyttötavara , , +, +,
Kespro , , +, +,
Muut ja eliminoinnit , , +, +,
Yhteensä , , +, +,
Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli , milj. euroa ( , milj. euroa), ja se kasvoi ,
%. Myynti K-ruokakauppa-ketjuille kasvoi , %. K-Citymarketin käyttötavarakaupan liikevaihto
kasvoi ,%.
Vähittäiskaupassa päivittäistavaroiden kokonaismarkkinoiden Suomessa (sis. alv)
arvioidaan kasvaneen noin , % (Päivittäistavarayhdistys ry, PTY) ja vähittäishintojen
arvioidaan nousseen noin , % (sis. alv, Päivittäistavarayhdistys ry, PTY). K-ryhmän
päivittäistavaramyynnin kasvu oli , % (sis. alv). K-ryhmän myynti kasvoi kaikissa ketjuissa.
Ruoan verkkokaupan myynti kasvoi , % ja sen osuus K-ryhmän päivittäistavaramyynnistä
(sis. alv) oli noin , %. Kespron foodservice-liiketoiminnan liikevaihdon kasvu oli
, %. Foodservice-liiketoiminnassa kokonaismarkkinan arvioidaan kasvaneen , %
(Päivittäistavarayhdistys ry, PTY).
Päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli , milj. euroa (, milj. euroa),
ja se kasvoi , milj. euroa. Kannattavuus parani ruokakauppaketjuissa, Kesprossa ja
K-Citymarketin käyttötavarakaupassa ja siihen vaikuttivat myynnin kasvu ja kulusuhteen
parantuminen. Päivittäistavarakaupan liikevoitto oli , milj. euroa (, milj. euroa).
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat , milj. euroa (-, milj. euroa).
Päivittäistavarakaupan investoinnit olivat , milj. euroa (, milj. euroa), josta
kauppapaikkainvestoinnit olivat , milj. euroa (, milj. euroa). Vertailuvuoden
investointeja kasvatti Järvenpään K-Citymarket-kiinteistön hankinta.
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa
Kesko Senukain yhdistelytavan muutos tytäryrityksestä yhteisyritykseksi ..
alkaen vaikutti segmenttitiedoissa rakentamisen ja talotekniikan kaupan tunnuslukuihin.
Yhdistelytavan muutoksen johdosta konserni muutti vuonna ylimmälle operatiiviselle
päätöksentekijälle, konsernijohtoryhmälle, toimitettavaa sisäistä raportointia siten, että
segmenttitiedoissa -/ rakentamisen ja talotekniikan kaupan tuloslaskelman
luvuissa Kesko Senukai on raportoitu kuten se olisi yhdistelty omistusosuuden mukaisesti
yhdellä rivillä liikevoiton yläpuolella .. asti käytössä olleen tytäryhtiöyhdistelyn
sijaan. Vastaavaa muutosta ei tehty sisäisesti raportoitujen taseen lukujen tai henkilökunnan
lukumäärän osalta.
–/ –/
Liikevaihto, milj. € , ,
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa ilman erikoiskauppaa , ,
Rautakauppa , ,
Onninen , ,
Erikoiskauppa , ,
Liikevoitto, vertailukelpoinen, milj. € , ,
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa ilman erikoiskauppaa , ,
Rautakauppa , ,
Onninen , ,
Erikoiskauppa , ,
Kesko Senukai , ,
Liikevoitto-%, vertailukelpoinen , ,
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa ilman erikoiskauppaa , ,
Rautakauppa , ,
Onninen , ,
Erikoiskauppa , ,
–/ –/
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % , ,
Investoinnit, milj. € , ,
Henkilökunta keskimäärin
Liikevaihto, milj. € –/ –/ Kehitys, %
Vertailu-
kelpoinen
kehitys, %
Rautakauppa, Suomi , , +, +,
K-Rauta, Ruotsi , , +, +,
K-Bygg, Ruotsi , , +, +,
Byggmakker ja Carlsen Fritzøe, Norja , , +, +,
Rautakauppa yhteensä , , +, +,
Onninen, Suomi , , +, +,
Onninen ja MIAB, Ruotsi , , +, +,
Onninen, Norja , , +, +,
Onninen, Baltia , , +, +,
Onninen, Puola , , +, +,
Onninen yhteensä , , +, +,
Rakentamisen ja talotekniikan
kauppa ilman erikoiskauppaa
yhteensä , , +, +,
Vapaa-ajankauppa, Suomi , , +, +,
Konekauppa - , - -
Erikoiskauppa yhteensä , , +, +,
Yhteensä , , +, +,
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto kasvoi , % ja se kasvoi
vertailukelpoisesti , %. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti kaikissa toimintamaissa.
Liikevaihdon euromääräistä kehitystä kasvattivat osaltaan vuosina ja toteutuneet
yritysostot sekä Ruotsin kruunun ja Norjan kruunun vahvistuminen suhteessa euroon. Puolan
liikevaihdon euromääräistä kehitystä heikensi Puolan zlotyn heikentyminen suhteessa euroon.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto Suomessa oli , milj. euroa ( ,
milj. euroa) ja se kasvoi , %. Liikevaihto kasvoi Suomessa vertailukelpoisesti , %.
Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli , milj. euroa ( , milj. euroa) ja se kasvoi
, %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti , %.
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Rautakaupan ja Onnisen liikevaihto kasvoi kaikissa toimintamaissa. Erikoiskaupassa vapaa-
ajankaupan liikevaihto kasvoi selvästi.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli , milj. euroa
(, milj. euroa), ja se kasvoi vertailuvuoteen verrattuna , milj. euroa. Sekä liikevaihto
että vertailukelpoinen liikevoitto vahvistuivat selvästi. Rautakaupan vertailukelpoinen
liikevoitto kasvoi , milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi rautakaupassa
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Syyskuussa hankitun Carlsen Fritzøen osuus
vertailukelpoisesta liikevoitosta oli , milj. euroa (, milj. euroa). Onnisen kannattavuus
parani kaikissa toimintamaissa. Erikoiskaupassa vapaa-ajankaupan vertailukelpoinen
liikevoitto kasvoi selvästi.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto Suomessa oli , milj.
euroa (, milj. euroa), Ruotsissa , milj. euroa (, milj. euroa) ja Norjassa , milj.
euroa (, milj. euroa).
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevoitto oli , milj. euroa (, milj.
euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat , milj. euroa (-, milj. euroa).
Merkittävin vertailukelpoisuuteen vaikuttava erä oli osuuteen yhteisyritysten tuloksesta
sisältynyt kiinteistön myyntivoitto , milj. euroa. Vertailuvuoden merkittävimmät
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat vapaa-ajankaupan The Athlete’s
Foot - ja Kookenkä -ketjujen lopetuksiin liittyneet kulut , milj. euroa, Ruotsin
kauppapaikkaverkoston muutoksen tulosvaikutus -, milj. euroa ja Baltian konekaupan
.. toteutuneesta myynnistä syntynyt myyntivoitto , milj. euroa.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan investoinnit olivat , milj. euroa (, milj. euroa).
Vertailuvuoden investointeihin sisältyi , milj. euroa yritysostoja.
Kesko raportoi .. alkaen rakentamisen ja talotekniikan kaupan segmenttiin kuuluvan
Baltian maissa ja Valko-Venäjällä toimivan Kesko Senukai -konsernin yhteisyrityksenä yhdellä
rivillä konsernin tuloslaskelmassa ja taseessa. Kesko on raportoinut Kesko Senukai -konsernin
tytäryrityksenä .. asti. Taulukossa on esitetty Kesko Senukain taloudelliset tiedot
tilikaudelta ja vertailukaudelta sekä osuus yhteisyritysten tuloksista, joka on yhdistelty
Keskon konsernitilinpäätökseen .. alkaen ja raportoitu segmenttitiedoissa sekä
havainnollistavissa vertailuluvuissa .. alkaen.
Kesko Senukain taloudelliset tiedot, milj. € –/ –/
Liikevaihto , ,
Liikevoitto , ,
Liikevoitto, vertailukelpoinen , ,
Kauden tulos , ,
Kauden tulos, vertailukelpoinen , ,
Kesko-konsernin osuus yhteisyritysten tuloksista , ,
Kesko-konsernin osuus yhteisyritysten tuloksista,
vertailukelpoinen , ,
.. ..
Varat , ,
Velat , ,
Oma pääoma , ,
Taulukon luvut sisältävät Kesko Senukai-liiketoimintayhtiöt ja -kiinteistöyhtiöt. Kesko-konsernin osuudessa
yhteisyritysten tuloksista -/ on vähennetty käyvän arvon kohdistusten tulosvaikutus , milj. euroa.
Autokauppa
–/ –/
Liikevaihto, milj. € , ,
Liikevoitto, vertailukelpoinen, milj. € , ,
Liikevoitto-%, vertailukelpoinen , ,
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % , ,
Investoinnit, milj. € , ,
Henkilökunta keskimäärin
Liikevaihto, milj. € –/ –/ Kehitys, %
Vertailukelpoinen
kehitys, %
Autokauppa , , +, +,
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Tärkeimmät kestävän kehityksen tavoitteet ja tulokset
Keskon toiminta luo arvoa ja tuottaa taloudellista hyötyä eri sidosryhmille Keskon
toimintamaissa ja markkina-alueilla. Keskeisiä sidosryhmiä ovat osakkeenomistajat,
asiakkaat, henkilökunta, kauppiaat, tavaran- ja palveluntoimittajat sekä yhteiskunta. Kesko
edistää hyvinvoinnin kasvua koko toimitusketjussaan, myös kehittyvissä maissa.
Tärkeimmät rahavirrat muodostuvat tuotoista, jotka syntyvät tavaroiden ja palveluiden
myynnistä asiakkaille ja kauppiaille, ostoista tavaran- ja palveluntoimittajilta, osingoista
osakkeenomistajille, henkilöstölle maksetuista palkoista sekä veroista ja investoinneista.
Kesko työllistää yhteensä henkilöä ja vuonna maksoi palkkoja , miljoonaa
euroa. Vuonna Keskon tuloverot Suomeen olivat , miljoonaa euroa ja muihin
maihin , miljoonaa euroa. Lisäksi Kesko maksaa kiinteistö- ja omaisuusveroja sekä kerää,
raportoi ja edelleen tilittää välillisiä veroja kuten arvonlisäveroja ja valmisteveroja. Keskon
investoinneilla on positiivinen taloudellinen vaikutus muun muassa rakennusalan sekä
kaluste-, laite- ja tietojärjestelmätoimittajien toimintaan. Vuonna investoinnit olivat
yhteensä , miljoonaa euroa. Keskolla oli vuoden lopussa rekisteröitynyttä
osakkeenomistajaa ja vuodelta maksettiin osinkoa yhteensä miljoonaa euroa.
Tärkeimmät sitoumukset, politiikat ja periaatteet
Toimintamme perustuu Keskon arvoon, Asiakas ja laatu – kaikessa mitä teemme,
visioon ja missioon. Toimintaa ohjaavia keskeisiä konsernitasoisia politiikkoja ovat
muun muassa hallinnointipolitiikka, henkilöstöpolitiikka, kestävän kehityksen politiikka,
riskienhallintapolitiikka, tiedonantopolitiikka, tietosuojapolitiikka, tietoturvapolitiikka sekä
veropolitiikka.
Keskon toiminta perustuu tietoon ja sen käsittelyyn Keskon toimintaympäristöissä.
Tietosuojasta huolehtiminen on osa Keskon compliance-toimintaa, riskienhallintaa ja
K Code of Conduct -toimintaohjeita. Keskon tietosuojapolitiikka määrittää periaatteet,
toimintatavat ja vastuut henkilötietojen lainmukaisen käsittelyn ja tietosuojan korkean tason
varmistamiseksi Keskossa.
Autokaupan liikevaihto kasvoi , % ja sitä kasvatti Keskon maahantuomien merkkien
kysynnän kasvu ja markkinaosuuden vahvistuminen.
Henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu ensirekisteröintien markkinakehitys oli , %.
Autokaupan maahantuomien Volkswagen-, Audi-, SEAT-, CUPRA-, Porsche- ja Bentley-
henkilöautojen sekä Volkswagen- ja MAN-pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus oli
, % (, %).
Autokaupassa vertailukelpoinen liikevoitto oli , milj. euroa (, milj. euroa).
Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi , milj. euroa. Tulosta paransivat myynnin ja
myyntikatteen kasvu sekä kustannussäästöt. Autokaupan liikevoitto oli , milj. euroa (,
milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat autokaupan uudelleenjärjestelyyn
liittyviä kuluja ja arvonalentumisia yhteensä -, milj. euroa (-, milj. euroa).
Autokaupan investoinnit olivat , milj. euroa (, milj. euroa).
Muutokset konsernin rakenteessa
Kesko osti ammattirakentajia palvelevan Byggarnas Partnerin Ruotsissa. Osto vahvistaa
entisestään Keskon asemaa Ruotsin rautakauppamarkkinassa erityisesti Tukholman alueella.
(Sijoittajuutinen ..)
Kesko-konsernin yhtiörakennetta Norjassa yksinkertaistettiin fuusioimalla Byggmakker Sør
AS ja Byggmakker Nord AS niiden emoyhtiön Byggmakker Handel AS:n kanssa. Fuusioilla ei
ole vaikutusta Byggmakkerin liiketoimintaan Norjassa.
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Kesko on sitoutunut tukemaan toiminnassaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita
(Sustainable Development Goals, SDGs). Keskon ja sen sidosryhmien kannalta kolme
olennaisinta tavoitetta koskevat Vastuullista kuluttamista, Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
sekä Ilmastotekoja. Keskon ihmisoikeussitoumuksen mukaisesti Kesko kunnioittaa kaikkia
kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia.
Vastuullisuus on keskeinen osa Keskon strategiaa. Edistämme vastuullisuutta koko
arvoketjussa aina tuotannosta asiakkaan valintoihin asti. Vastuullisuustyömme painopisteitä
ovat ilmastonmuutoksen hillintä, kestävä hankinta ja vastuu ihmisistä. Luomme laaja-alaisesti
arvoa koko yhteiskuntaan.
Vastuullisuustyötä ohjaavat kestävän kehityksen politiikka, Keskon vastuullisuusstrategia ja K
Code of Conduct -ohjeisto.
Keskon olennaisuusarviointi määrittää Keskon ja sen sidosryhmien keskeisimmät
vastuullisuusaiheet. Olennaisuusarviointi ohjaa Keskon vastuullisuus- ja
sidosryhmätyöskentelyä sekä toimenpiteitä sidosryhmien odotusten täyttämiseksi.
Viimeisin olennaisuusarviointi tehtiin syksyllä , jolloin selvitimme laajasti sidosryhmien
näkemyksiä kyselytutkimuksella ja syvällisemmillä haastatteluilla. Olennaisuusarviointi
julkaistiin tammikuussa . Suurimmat muutokset aiempaan olennaisuusarviointiin
olivat ilmastonmuutoksen, kestävien tuotteiden ja luonnon monimuotoisuuden merkityksen
kasvu. Hankintaketjun vastuullisuus ja henkilöstövastuullisuus säilyivät edelleen tärkeimpien
aiheiden joukossa.
Aloitimme laajan vastuullisuusstrategian päivitystyön syksyllä . Päivitetty
vastuullisuusstrategiamme, joka julkaistaan keväällä , pohjautuu vuoden
lopussa tehtyyn olennaisuusarviointiin. Kesko on raportoinut toiminnastaan Global
Reporting Initiativen (GRI:n) laatiman kestävän kehityksen raportointiohjeiston mukaisesti
vuosittain vuodesta lähtien. Keskon vuosiraportin Kestävä kehitys -osio noudattaa
GRI-standardeja peruslaajuuden (Core) mukaisesti ja kattaa taloudellisen, sosiaalisen ja
ympäristövastuun keskeisimmät osa-alueet. Keskon vuosiraportin Kestävä kehitys -osiossa
kerrotaan yksityiskohtaisemmin vastuullisuuden periaatteista, johtamisesta, tavoitteista,
prosesseista ja tuloksista.
Kesko kestävän kehityksen indekseissä
Pitkäjänteisen vastuullisuustyön tuloksena Kesko on listattu useisiin merkittäviin kestävän
kehityksen indekseihin, kuten Dow Jonesin kestävän kehityksen DJSI World -indeksiin, MSCI
ESG Ratings -indeksiin, FTSEGood-indeksiin ja STOXX Global ESG Leaders -indeksiin.
Kesko valittiin marraskuussa Dow Jonesin kestävän kehityksen DJSI World -indeksiin.
Kesko sai toimialansa parhaat kokonaispisteet muun muassa osioista, joissa tarkasteltiin
ilmastotavoitteita, energiatehokkuutta, päästöjä, pakkauslinjausta, ihmisoikeusarviointia
ja hallinnointiperiaatteita. Kesko on ollut aiemmin mukana DJSI World -indeksissä vuosina
– ja –.
MSCI ESG Ratings -arvioinnissa Kesko sai korkeimman arvion AAA (asteikolla AAA-CCC)
vuonna . MSCI ESG Research antaa MSCI ESG -vastuullisuusluokituksia listatuille ja
joillekin yksityisille yrityksille asteikolla AAA – CCC. Luokitukset perustuvat toimialakohtaisiin
ESG-riskeihin ja yritysten kykyyn hallita niitä kilpailijoihin verrattuna.
Kesko sai CDP:n maailmanlaajuisessa vuoden ilmastokyselyssä toisena peräkkäisenä
vuonna korkeimman arvosanan A.
Kesko on Maailman vastuullisimman yrityksen Global -listalla sijalla vuonna
(sijalla vuonna ). Kesko on maailman ainoa yhtiö, joka on ollut Global
-listalla joka vuosi listan perustamisesta eli vuodesta lähtien.
EU-taksonomia
Keskon EU-taksonomiaa koskeva raportointi noudattaa Euroopan Parlamentin ja Neuvoston
asetuksen (EU) / (annettu päivänä kesäkuuta ) määräyksiä. EU:n
kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian tarkoitus on auttaa yrityksiä ja
sijoittajia arvioimaan, ovatko taloudelliset toimet kestäviä ympäristön kannalta. Taksonomia
määrittelee liiketoiminnalle kriteeristön, jonka perusteella voidaan arvioida, missä määrin
yrityksen toiminta tukee ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Niiden yritysten, joiden on taloudellisten tietojen raportointidirektiivin (NFRD) mukaisesti
raportoitava myös muut kuin taloudelliset tiedot, on vuodesta alkaen raportoiva, millä
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
tavoin ja missä määrin niiden toiminta voidaan luokitella EU-taksonomiassa tarkoitetulla
tavalla ympäristön kannalta kestäväksi kuuden ympäristötavoitteen näkökulmasta. Näistä
tavoitteista kahdelle ensimmäiselle, ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen
sopeutuminen, on julkaistu vuonna alustava kriteeristö. Muut ympäristötavoitteet ovat
vesi- ja merivarojen suojeleminen, kiertotalouden edistäminen, ympäristön pilaantumisen
ehkäiseminen sekä ekosysteemien ja biodiversiteettien suojeleminen, ja niiden kriteeristöt
julkaistaan myöhemmin. Taksonomiaa koskevaa sääntelyä kehitetään edelleen ja siihen on
odotettavissa täydennyksiä ja tulkintoja tulevaisuudessa.
EU-taksonomiassa määriteltyjä raportointivelvoitteita sovelletaan vuoden osalta
siten, että luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvat toiminnot (taksonomiakelpoiset, eligible)
tunnistetaan. Taksonomiakelpoisista toiminnoista esitetään tunnusluvut, jotka ovat
taksonomiakelpoisten toimintojen osuus yrityksen liikevaihdosta, investoinneista (CapEx) ja
taksonomiassa määritellyistä toimintamenoista (OpEx). Taksonomian liitteiksi on toistaiseksi
vahvistettu tekniset arviointikriteerit, joissa mainittuna on toiminnot, joiden arvioidaan eniten
vaikuttavan luokittelujärjestelmän kahteen ilmastoon liittyvään ympäristötavoitteeseen
ja toiminnot ovat olennaisia kasvihuonepäästöjen vähentämisen ja ilmastokestävyyden
kannalta. Näitä toimintoja ovat metsätalous, ympäristön suojeluun ja ennallistamiseen
liittyvä toiminta, valmistus, energia, vesihuolto, liikenne, rakennus- ja kiinteistöalan toiminta,
informaatio ja viestintä sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta.
Kaupan alalle tyypillisiä toimintoja ei tällä hetkellä ole erikseen mainittu taksonomiassa,
jolloin kaupan alan yritykset raportoivat edellä mainituista taksonomian piiriin kuuluvista
toiminnoistaan, jos yrityksellä niitä on. Toimialalla merkittävimmät ilmastovaikutukset
aiheutuvat oman toiminnan päästöjen lisäksi tuotteiden arvoketjun päästöistä. Arvoketjussa
päästöt syntyvät myytävien tuotteiden ja palveluiden elinkaaren aikaisista päästöistä,
kuten raaka-aineiden alkutuotannosta, tuotteiden valmistuksesta, pakkauksista,
kuljetuksista ja tuotteiden käytöstä. Keskon oman toiminnan päästöt syntyvät kiinteistöjen
kuluttamasta sähköstä ja lämmöstä sekä kuljetusten polttoaineen kulutuksesta. Oman
toiminnan päästöjen arvioidaan olevan noin % koko arvoketjun päästöistä. Keskon
suorista ympäristövaikutuksista ja päästövähennystavoitteista sekä toimenpiteistä niiden
saavuttamiseksi on kerrottu yksityiskohtaisesti jäljempänä kohdassa ”Ilmasto ja ympäristö”.
Taksonomiakelpoiset toiminnot
Taksonomiasääntelyä noudattaen Kesko raportoi vuodelta taksonomiakelpoiset
(eligible) toiminnot tarkoittaen osuutta niistä konsernin toiminnoista, jotka on mainittu
taksonomiassa. Vuonna tullaan lisäksi raportoimaan taksonomian mukaiset (aligned)
toiminnot tarkoittaen osuutta niistä konsernin toiminnoista, jotka täyttävät kaikki kuusi
luokittelujärjestelmän mukaista ympäristötavoitetta.
Keskon pääasialliset toiminnot, joista konsernin liikevaihto syntyy, ovat tavaroiden ja
palveluiden myynti asiakkaille ja kauppiaille. Tavaroiden myynti ei kuulu taksonomian piiriin.
Palvelut, kuten kuljetuspalvelut ja digitaaliset palvelut, liittyvät pääsääntöisesti myytyihin
tuotteisiin. Tietyt konsernin saamat tuotot, kuten tuotot ketjutoimintaan liittyvistä maksuista
kauppiailta sekä vuokratuotot, esitetään konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa
tuotoissa. Taksonomiakelpoisen toiminnon sisällyttäminen kolmeen raportoitavaan
tunnuslukuun on pääosin sidottu liikevaihdon kerryttämiseen, minkä johdosta taksonomian
mukaisessa raportoinnissa Keskon taksonomiakelpoisten toimintojen osuus konsernin
kaikista toiminnoista on vähäinen.
Taksonomia-asetuksen mukaan taksonomiakelpoisina (eligible) toimintoina raportoidaan
se osuus konsernin liikevaihdosta, investoinneista ja toimintamenoista, jotka kertyvät
taksonomiassa mainituista toiminnoista. Olemme tunnistaneet Keskossa seuraavat
toiminnot, joiden taksonomiakelpoisuuden olemme analysoineet: kiinteistöjen omistaminen,
käyttäminen ja vuokraaminen, logistiikan kuljetukset ja autokaupan leasingliiketoiminta.
Analyysin lopputuloksena autokaupan leasingliiketoiminta ja tietyt Keskon logistiikan
tarjoamat kuljetuspalvelut on tunnistettu taksonomiakelpoisiksi toiminnoiksi. Keskon
taloudellisessa raportoinnissa kiinteistöjen omistamiseen, käyttämisen ja vuokraamiseen
liittyvät toiminnot eivät kerrytä liikevaihtoa, ja tästä syystä ne eivät ole mukana raportoitujen
tunnuslukujen laskennassa.
Liikevaihto
Tunnusluvun osoittaja pitää sisällään taksonomian toiminnoista .. Moottoripyörillä,
henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne, ja .. Tieliikenteen
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
tavaraliikennepalvelut, kertyvän liikevaihdon. Nämä ovat autojen leasingliiketoiminta ja
logistiikan kuljetukset. Tunnusluvun nimittäjä on Kesko-konsernin tuloslaskelman osoittama
liikevaihto.
Investoinnit (CapEx)
Tunnusluvun osoittaja pitää sisällään taksonomian toiminnon .. Moottoripyörillä,
henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne, investoinnit, eli autojen
leasingliiketoiminnan investoinnit. Tunnusluvun nimittäjä pitää sisällään Kesko-konsernin
investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja vuokrasopimusten perusteella
taseeseen kirjatun käyttöoikeusomaisuuserän lisäyksen yhteissumman.
Toimintamenot (OpEx)
Tunnusluvun osoittaja pitää sisällään taksonomian toiminnon .. Moottoripyörillä,
henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne, taksonomiassa määritellyt
toimintamenot, jotka liittyvät autojen leasingliiketoimintaan. Näitä ovat tunnusluvun
laskennassa määritellyn nimittäjän mukaiset leasingautojen suorat menot, jotka liittyvät
autojen huoltoon ja ovat tarpeen autojen toiminnan varmistamiseksi. Nimittäjä pitää sisällään
Kesko-konsernin suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka liittyvät tutkimukseen
ja kehittämiseen, rakennusten perusparantamiseen, kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä
kaikki muut suorat menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan tai kolmannelle osapuolelle
ulkoistettuun aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat tarpeen näiden
omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi
Seuraavassa taulukossa on esitetty taksonomiakelpoisten toimintojen suhteellinen osuus
konsernin kaikista toiminnoista kolmen taksonomiassa määritellyn tunnusluvun osalta.
EU-taksonomian tunnusluvut Liikevaihto
Investoinnit
(CapEx)
Toiminta-
menot (OpEx)
Taksonomiakelpoiset toiminnot (%) , % , % , %
Taksonomian piiriin kuulumattomat toiminnot (%) , % , % , %
Yhteensä, milj. euroa
EU-taksonomiassa on tässä vaiheessa keskitytty niihin toimintoihin, joiden on arvioitu
olevan olennaisia kasvihuonepäästöjen vähentämisen ja ilmastokestävyyden kannalta.
Keskon pääasiallisia liiketoimintoja ei ole toistaiseksi sisällytetty taksonomiaan. Vastuullisuus
on keskeinen osa Keskon strategiaa. Edistämme vastuullisuutta koko arvoketjussa aina
tuotannosta asiakkaan valintoihin asti. Kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet ulottuvat
koko arvoketjuun ja tavoitteet ovat tieteeseen perustuvia. Tavoitteiden edistymisestä
raportoidaan säännöllisesti ja tavoitteiden kunnianhimoisuutta sekä tulosten riittävyyttä
arvioidaan jatkuvasti riippumattomien organisaatioiden toimesta.
Ilmasto ja ympäristö
K-ryhmän kestävän kehityksen politiikka ohjaa Kesko-konsernin ja K-ryhmään kuuluvien
kauppojen ilmasto- ja ympäristötoimintaa kaikissa toimintamaissa.
Keskon suorista ympäristövaikutuksista merkittävimpiä ovat kiinteistöjen käyttämän
sähkö- ja lämpöenergian tuotannossa syntyvät päästöt, kuljetusten aiheuttamat
päästöt sekä varastotoiminnoissa ja kaupoissa syntyvät jätteet. Suurimmat epäsuorat
vaikutukset aiheutuvat myytävien tuotteiden alkutuotannosta ja valmistuksesta, käytöstä
ja loppusijoittamisesta. Keskon päivittäistavarakaupalla on merkittävä rooli ruokahävikin
vähentämisessä yhteistyössä elintarvikeketjun kanssa alkutuotannosta asiakkaaseen asti.
Kesko sitoutuu Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen hillitä ilmaston lämpenemistä.
Kesko asetti ensimmäisenä yrityksenä Suomessa vuonna tieteeseen perustuvat,
Science Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksymät päästötavoitteet toiminnalleen ja
toimitusketjulleen. Syksyllä Science Based Targets -aloite hyväksyi Keskon tiukemmat
tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet, joilla sitoudutaan rajoittamaan ilmaston
lämpeneminen , asteeseen.
Tavoitteena on olla hiilineutraali K-ryhmä vuonna . Keskon oman toiminnan päästöjä
vähennetään systemaattisesti siten, että oma toiminta on päästötöntä vuoteen
mennessä. Vuodesta alkaen kompensoidaan jäljellä olevat oman toiminnan päästöt.
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Merkittävimmät ilmastovaikutukset aiheutuvat oman toiminnan päästöjen lisäksi
tuotteiden arvoketjun päästöistä. Epäsuorat Scope -päästöt syntyvät myytävien
tuotteiden ja palveluiden elinkaaren aikaisista päästöistä, kuten raaka-aineiden
alkutuotannosta, tuotteiden valmistuksesta, pakkauksista, kuljetuksista ja tuotteiden
käytöstä. Tavoitteenamme on, että /:lle suorien tavarantoimittajiemme päästöistä
tulee olla asetettuna tieteeseen perustuvat vähennystavoitteet vuoteen mennessä.
Tavoitteeseen päästäksemme haastamme ostojen perusteella mitattuna noin suurinta
tavarantoimittajaamme, jotka vastaavat / euromääräisistä ostoistamme. Kesko on
mukana CDP:n Supply Chain –ohjelmassa ja haastaa nämä tavarantoimittajat tekemään
päästövähennyksiä ja raportoimaan ilmastotavoitteistaan ja -toimistaan CDP:n Climate
Change -kyselyn kautta.
Keskon kaikilla toimialoilla on mahdollisuus - ja isona toimijana vastuu - tarjota asiakkailleen
ratkaisuja ilmastovaikutusten pienentämiseksi, sillä asuminen, ruoka ja liikkuminen ovat
suurimmat yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat. Asiakkaita ohjataan
kestävämpiin valintoihin tarjoamalla heille muun muassa palvelu, joka tuottaa ruokaostosten
hiilijalanjälki-, kotimaisuus- ja ravitsemusmittarit.
K-ryhmä etenee kohti hiilineutraaliutta lisäämällä uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön
ja lämmön osuutta, parantamalla energiatehokkuuttaan sekä siirtymällä biopolttoaineisiin
kotimaan kuljetuksissa. Kesko on mukana kaupan alan energiatehokkuussopimuksen
toimenpideohjelmassa vuosille –, jossa Kesko sitoutuu vähintään GWh:n
suuruisiin energiasäästöihin, mikä vastaa , % vuoden energiankulutuksesta. Tavoite
täyttyi jo vuonna : K-ryhmässä säästetään vuodessa yli GWh energiaa vuoden
tasoon verrattuna. Määrä vastaa noin K-Supermarketin vuosikulutusta. Yksi
merkittävimmistä keinoista tehostaa energiankulutusta on K-ruokakauppojen energianerokas
lämmönkierrätysjärjestelmä, jonka avulla lämmönkulutus pienenee parhaimmillaan
% ja K-ruokakaupasta tulee energian osalta lähes hiilineutraali. Tavoitteena on asentaa
lämmönkierrätysjärjestelmä kaikkiin K-ruokakauppoihin vuoteen mennessä.
Keskon Suomessa hankkima sähkö K-kauppoihin ja muihin Keskon kiinteistöihin on
% uusiutuvalla energialla tuotettua. Vuonna Keskon hankkima sähkö oli tuotettu
vesivoimalla, bioenergialla ja tuulivoimalla. Osa sähköstä tuotetaan omilla aurinkovoimaloilla.
Vuoden lopussa K-ryhmän kaupoissa ja kiinteistöissä oli yhteensä aurinkovoimalaa,
joiden yhteenlaskettu sähköntuotantokapasiteetti oli noin , GWh.
Logistiikan, itsetuotetun lämmityksen ja muiden toimintamaiden sähkönhankinnan päästöt
pienenivät. Pohjois-Euroopan edelliseen vuoteen verrattuna kylmä talvi - kasvatti
kaukolämmitysenergian tarvetta, jonka seurauksena kokonaispäästöt kasvoivat hieman
ajanjaksolla Q/–Q/ verrattuna ajanjaksoon Q/-Q/.
Ilmastoon liittyvät mahdollisuudet ja riskit
Ilmastonmuutoksen riskejä ja mahdollisuuksia on aloitettu tarkastelemaan TCFD-
viitekehyksen mukaisesti. Vuonna tavoitteena on syventää riskiarviointia arvioimalla
päivittäistavarakaupan ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä pohjautuen valittuihin
skenaarioihin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakautuvat kahteen osaan:
• Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset Keskoon liittyvät lisääntyvään sääntelyyn ja
sään ääri-ilmiöihin.
• Keskon toiminnan vaikutukset ilmastoon liittyvät myytävien tuotteiden ja palveluiden
elinkaaren vaikutuksiin sekä energiaratkaisuihin ja päästöihin.
Mahdollisuudet
Kaupan alan merkittävimmät ilmastovaikutukset aiheutuvat oman toiminnan
päästöjen lisäksi tuotteiden arvoketjun päästöistä. Oman toiminnan lisäksi ulotamme
päästövähennystavoitteemme koko arvoketjuun. Lisäämme uusiutuvan energian hankintaa ja
omaa tuotantoa sekä parannamme energiatehokkuutta.
Keskon kaikilla toimialoilla on mahdollisuus tarjota asiakkaille ratkaisuja ilmastovaikutusten
pienentämiseksi, sillä asuminen, ruoka ja liikkuminen ovat suurimmat yksityisen kulutuksen
kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat.
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Riskit
Ilmastonmuutoksen aiheuttamia transitioriskejä Keskolle ovat lisääntyvä sääntely, joka
edellyttää muutoksia liiketoimintaan ja aiheuttaa lisäkustannuksia, sekä pidemmällä
aikavälillä kulutuskäyttäytymisen muutos, joka edellyttää muutoksia liiketoimintamalleihin.
Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen on fyysinen riski, joka vaikuttaa tuotteiden saatavuuteen ja
aiheuttaa häiriöitä logistiikassa ja kauppapaikkaverkostossa. Lisäksi kohoavat keskilämpötilat
ja sademäärien muutokset vaikuttavat tiettyjen tuotteiden kasvuolosuhteisiin ja pidemmän
aikavälin saatavuuteen.
Ihmisoikeudet ja kestävä hankinta
Kesko julkaisi vuonna ihmisoikeuksiin liittyvän sitoumuksensa ja vaikutusarviointinsa
YK:n Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti.
Ihmisoikeusarviointi katselmoidaan kolmen vuoden välein vastuullisuuden johtoryhmässä,
viimeksi vuonna .
Keskon ihmisoikeussitoumuksen mukaisesti Kesko kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti
tunnustettuja ihmisoikeuksia. Keskon hankintaa ohjaavat Keskon ostotoiminnan eettiset
periaatteet, jotka perustuvat Kansainvälisessä Työjärjestössä (ILO) hyväksyttyihin työelämän
perusoikeuksiin, YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja lapsen oikeuksien yleissopimukseen.
Hankintaketjujemme kestävyys ja läpinäkyvyys on yksi Keskon vastuullisuustyön
painopisteistä.
Konserniohjeistuksen mukaisesti kaikkiin sopimuksiin, joilla Kesko-konsernin yhtiöt hankkivat
tuotteita ja palveluita konsernin ulkopuolisilta tahoilta, tulee lisätä K Code of Conduct
-toimintaohjetta koskevat sopimuslausekkeet.
Kesko ohjaa sosiaalisen ja ympäristövastuun kannalta kriittiseksi tunnistettuja raaka-aineita
sisältävien tuotteiden hankintaa kestävän kehityksen linjauksilla. Vuoden lopussa
kestävän kehityksen linjauksia oli yhteensä kymmenen.
Kesko kiinnittää erityistä huomiota hankintaketjunsa ihmisoikeuskysymyksiin ja
työoloihin maissa, joissa riskit ihmisoikeusloukkauksille ovat suurimmat. Kesko hyödyntää
riskimaissa sijaitsevien tavarantoimittajien arvioinnissa kansainvälisiä sosiaalisen vastuun
arviointijärjestelmiä, ensisijaisesti amfori BSCI -auditointia. Kesko on amforin jäsen
ja osallistuu amfori BSCI:hin (amfori Business Social Compliance Initiative). Keskon
periaatteena on tehdä yhteistyötä vain sellaisten riskimaatavarantoimittajien kanssa, jotka
ovat sosiaalisen vastuun auditointien piirissä tai käynnistävät prosessin yhteistyön alkaessa.
Auditointien kohteina ovat muun muassa työaikasäännösten noudattaminen, tehtaan
johtamiskäytännöt sekä työntekijöiden työterveyden ja -turvallisuuden suojelu.
Vuonna Kesko liittyi mukaan bangladeshilaisten tekstiilitehtaiden työterveyttä
ja -turvallisuutta edistävään International Accord for Health and Safety in the Textile
and Garment Industry –sopimukseen. Kesko on jäsenenä kiinalaisessa lasten oikeuksia
edistävässä the Center for Child Rights and Business –organisaatiossa.
Lisätäkseen toimitusketjujensa läpinäkyvyyttä Kesko avaa tuotteidensa alkuperää ja reittiä
K-kauppoihin Tuotteiden jäljillä -sivustolla osoitteessa kesko.fi/jaljilla. Sivustolle valitaan
erityisesti sellaisia omien merkkien tuotteita, joiden raaka-aineiden kestävään tuotantoon
liittyy haasteita ja joiden hankintaa ohjataan K-ryhmän kestävän kehityksen linjauksilla.
Vuonna sivustolla avattiin mywear-malliston t-paidan hankintaketjua ja kerrottiin
kestävämmän puuvillan hankinnasta.
Tuoteturvallisuus
Kesko ja K-ryhmän kaupat ovat yhdessä tavarantoimittajiensa kanssa vastuussa tuotteiden
käyttäjille siitä, että tuotteet täyttävät kaikki Suomen ja EU-lainsäädännön vaatimukset,
ovat käyttäjilleen turvallisia ja vastaavat laatulupauksia. Pakkausmerkinnöissä noudatetaan
lainsäädännön vaatimuksia ja viranomaissuosituksia. Kaikilla elintarviketoiminnoilla on
lainsäädännön edellyttämä omavalvontajärjestelmä.
Tuotteiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi on osa Keskon
päivittäistavarakaupan Laatu ja tuotekehitys -yksikön toimintaa. Se edellyttää, että omien
elintarvikemerkkituotteiden valmistajilla on kansainvälinen tuoteturvallisuuden varmentava
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
sertifiointi. Keskon päivittäistavarakauppa hyväksyy muun muassa seuraavat standardit:
BRC, IFS, FSSC ja GlobalGAP. Laatu ja tuotekehitys -yksikön laboratorio valvoo
päivittäistavarakaupan omien tuotemerkkien ja oman maahantuonnin tuoteturvallisuutta ja
laatua. Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelujen akkreditoima testauslaboratorio T,
joka on hyväksytty SFS-EN ISO/IEC -standardin mukaiseksi.
Kestävän kehityksen tavoitteisiin sidottu rahoitus
Tilikaudella Kesko maksoi ennenaikaisesti pois miljoonan euron lainan, jonka
korkomarginaalissa huomioitiin hiilijalanjäljelle, ruokahävikille ja riskimaiden auditoinneille
asetettuja vastuullisuustavoitteita. Kesko nosti uuden kahdenvälisen miljoonan euron
lainan. Myös tämän lainan korkomarginaalissa huomioidaan samoja vastuullisuuskriteerejä
kuin pois maksetussa lainassa.
Henkilöstö
Henkilöstö –/ –/
Henkilöstö kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna
keskimäärin
.. ..
Henkilökunta kauden lopussa
Suomi
Muut maat
Yhteensä
Kesko Senukain yhdistelytavan muutos .. alkaen vaikutti konsernin ulkomailla
työskentelevän henkilökunnan määrään. Vaikutus näkyy henkilöstön keskimääräisessä
lukumäärässä -/ verrattuna -/.
Koronapandemian alusta alkaen henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehtiminen
on ollut K-ryhmälle ensisijaisen tärkeää. Erityinen painopiste on ollut edelleen pandemian
pitkittyessä logistiikan ja kauppojen henkilöstön turvallisuuden ja terveyden varmistaminen
kaikin keinoin samalla kun asiakkaille on tarjottu turvallinen asiointi kaupassa.
Vuonna Kesko jatkoi koronapandemian aiheuttaman poikkeustilanteen hallintaa
toiminnassaan. Henkilöstö pystyttiin hyödyntämään omissa tehtävissään täysimääräisesti,
eikä merkittäviä lomautuksia tai roolinmuutoksia tarvittu. Myöskään sairauspoissaolojen
määrä ei lisääntynyt niin, että se olisi edellyttänyt laajamittaisia erityisjärjestelyjä.
Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö on toiminnan perusta. Keskon henkilöstöpolitiikka,
K Code of Conduct ja yhteiset toimintaperiaatteet ohjaavat Keskon henkilöstöjohtamista.
Kesko kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja noudattaa ILOn keskeisiä
periaatteita. Henkilöstöpolitiikka perustuu Keskon missioon, visioon, strategiaan, arvoon
sekä vastuullisiin toiminta- ja johtamisperiaatteisiin. Henkilöstöpolitiikan päämääränä
on varmistaa, että Keskon suunnan sekä omat tavoitteensa tunteva osaava ja sitoutunut
henkilöstö luo perustan hyvän ja kestävän taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi.
Keskon strategian toteuttamisen varmistamiseksi konsernissa on käytössä suorituksen- ja
osaamisenjohtamisen mallit. Suorituksenjohtamisen prosessi koostuu tavoiteasetannasta,
jatkuvasta suorituksen johtamisesta ja suorituksen arvioinnista. Palkitseminen tukee
strategian toteuttamista ja tehtävässä suoriutumista (pay for performance). Osaamisen
johtaminen koostuu strategisista osaamisista sekä eri organisaatiotasoilla osaamisen
kehittämisen tunnistamisista ja kehittämistoimenpiteistä. Henkilöstön rekrytoinnit perustuvat
strategiaan ja tarpeeseen, hyväksyttyyn resursointisuunnitelmaan sekä tunnistettuihin
muutoshankkeisiin. Rekrytoinnissa olemme sitoutuneet tasa-arvoon, syrjimättömyyteen ja
valintojen tekemiseen niiden asioiden perusteella, jotka ennustavat työssä onnistumista.
Työntekijäkokemusta mitattiin vuonna konsernitasoisesti henkilöstötutkimuksen,
pulssimittausten ja työterveyden erillisselvitysten avulla. Tutkimukset ja mittaukset ovat
perusta eri organisaatiotasoilla kehittämistoimenpidesuunnitelmille ja toimenpiteiden
kohdentamiselle. Ennakoivalla henkilöstön hyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisella on pyritty
varmistamaan henkilöstön työ- ja toimintakyky, pitämään sairauspoissaolot hallinnassa ja
ennaltaehkäisemään työtapaturmia ja työkyvyttömyyseläkkeitä.
Keskossa toimii yhdenvertaisuussuunnitelman mukainen työnantajan, henkilöstön ja
työsuojelutoiminnan edustajista koostuva ryhmä, joka käsittelee konsernin yhdenvertaisuus-
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
ja tasa-arvoasioita. Syrjinnän vastainen työ on toiminnassa keskeistä. Ryhmän
selvitystoiminta kattaa muun muassa rekrytoinnin, urakehityksen ja koulutuksen, palkkauksen
sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen.
Vastuullisuusstrategian valmistelussa hyödynnetään aiemmin laadittua monimuotoisuuden ja
mukaan ottamisen ohjelmaa monimuotoisemman ja yhdenvertaisemman K:n rakentamiseksi.
Tavoitteenamme on muun muassa tarjota entistä enemmän työtä eri kielivähemmistöjen
edustajille sekä edistää osatyökykyisten työssä jatkamista. Moninainen työyhteisö ja
kaikki mukaan ottava kulttuuri rakentuu jokaisen keskolaisen käytöksen, asenteiden ja
valintojenmyötä.
Toiminnan vastuullisuus ja vaatimustenmukaisuus (Compliance)
Kesko-konsernissa toteutetaan Keskon hallituksen vahvistamaa K Compliance
-toimintamallia, jolla varmistetaan Keskon toiminnan vastuullisuus ja vaatimustenmukaisuus.
Vuonna Keskossa perustettiin konsernitasoinen Compliance & Ethics -toiminto
osana K Compliance -toimintamallin vahvistamista. Compliance & Ethics -toiminto johtaa
K Compliance -toimintamallin mukaisia toimenpiteitä konsernitasoisesti ja raportoi
toiminnastaan Keskon hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
K Compliance -toimintamallin perustana ja ytimenä toimii koko henkilökuntaa ja
yhteistyökumppaneita koskeva K Code of Conduct -toimintaohjeistus. Vuonna
käynnistettiin K Code of Conductin noudattamisen varmistamiseksi kehitysprojekti,
jonka seurauksena tietoisuus K Code of Conduct -toimintaohjeista lisääntyi ja ohjeistusta
integroitiin osaksi muita liiketoiminta- ja tukiprosesseja.
Keskon konsernitasoinen compliance-ohjelma perustuu toiminnan vastuullisuuden ja
vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen K Compliance -toimintamallia noudattamalla
ja perustamalla riskilähtöisesti tarvittavat K Compliance -ohjelmat. Ne liittyvät keskeisiin
lakeihin ja muihin vaatimuksiin, joiden rikkomisesta voi aiheutua huomattavia kielteisiä
seurauksia, kuten esimerkiksi ihmisoikeusrikkomuksia tai vakavia taloudellisia ja maineriskejä.
Vuoden aikana Keskon K Compliance –ohjelmien aiheita olivat tietosuoja,
kilpailuoikeus, kuluttajansuoja sekä korruption ja lahjonnanvastaisuus. Jokaiselle ohjelmalle
on asetettu tavoitteet ja niiden etenemisestä raportoidaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle
puolivuosittain.
Vuoden aikana K Compliance -toimintamallin mukainen ohjausmalli otettiin kaikilta
osin käyttöön. Compliance-toiminnan painotuksia ohjaa Keskon strategiaan ja liiketoimintaan
liittyvien keskeisimpien vaatimustenmukaisuusriskien tunnistaminen. Compliance & Ethics
-toiminto, riskienhallinta sekä liiketoiminnat kartoittavat ja priorisoivat riskejä säännöllisesti.
Riskialueiden priorisoinnin perusteella Keskon pääjohtaja vahvistaa Governance, Risk
and Compliance (GRC) -ohjausryhmän esityksestä tarvittavat compliance-ohjelmat.
Tarkastusvaliokunta seuraa Keskon K Compliance -toimintamallin kattavuutta ja tehokkuutta
sekä vuodesta alkaen myös Keskon compliance-ohjelman kypsyysasteen kehittymistä.
Korruption ja lahjonnan torjunta
Korruption ja lahjonnan torjunta on yksi Keskon compliance-toiminnan painopistealueista.
Korruption- ja lahjonnanvastaisuutta koskevan K Compliance -ohjelman keskeisimpänä
ohjeistuksena on K Code of Conduct -toimintaohjeistus, jota täydennetään tarpeen mukaan
yksityiskohtaisemmalla ohjeistuksella. Ohjeistuksen avulla varmistetaan, että kaikilla
Keskossa on sama näkemys periaatteista ja toimintatavoista, jotka ohjaavat päivittäistä
työtä. Yhdeksällä kielellä julkaistun ohjeistuksen sisältämät korruption- ja lahjonnanvastaiset
periaatteet ovat samat jokaiselle keskolaiselle kaikissa toimintamaissa. K Code of Conduct
ohjeistaa keskolaisia ja sen yhteistyökumppaneita siitä, mitä vastuullinen toiminta
heiltä edellyttää. Kesko-konsernin koko henkilöstöä pyydetään vuosittain vahvistamaan
sitoutumisensa K Code of Conductin noudattamiseen.
Keskon nollatoleranssi lahjontaan ja korruptioon on kuvattu K Code of Conductin
kohdissa ”Emme tarjoa emmekä vastaanota lahjuksia”, ”Noudatamme Keskon periaatteita
vieraanvaraisuudesta ja lahjoista” sekä ”Vältämme eturistiriidat”. Ohjeistuksen sisältöä
ryhdyttiin vuoden aikana kouluttamaan uusille keskolaisille osana Tervetuloa
K-ryhmään -koulutuksia. Koulutuksia pidettiin uudelle keskolaiselle. Vuoden aikana
keskolaista suoritti K Code of Conduct -verkkokoulutuksen ja lisäksi keskolaista
suoritti Kertaa K Code of Conduct -verkkokoulutuksen. Molemmat verkkokurssit sisältävät
korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvää koulutusta.
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Keskon Compliance & Ethics -toiminto, lakiasiat-yksikkö sekä eri maaorganisaatioita
ja yksiköitä edustavat K Code of Conduct -lähettiläät tukevat henkilöstöä K Code of
Conductin soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Vuoden aikana K Code of Conduct
-lähettiläiden verkostoa kasvatettiin ja heitä koulutettiin yhtenäisen K Code of Conduct
-viestinnän varmistamiseksi.
Keskon SpeakUp-kanava on sekä oman henkilökunnan että yhteistyökumppaneiden
käytössä oleva luottamuksellinen ilmoituskanava. Se on tarkoitettu ilmoittajan tietoon
tulleiden rikos- ja väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen silloin, kun tietoa ei voi jostakin
syystä välittää suoraan Keskon vastuuhenkilöille. SpeakUp-kanavaa voi käyttää myös
arvopaperimarkkinasääntelyn epäillyistä rikkomuksista ilmoittamiseen. Vuoden
aikana vastuu ilmoituskanavan kautta tulleiden ilmoitusten tutkinnasta siirrettiin Compliance
& Ethics -toiminnolle. Ilmoitusten käsittelyaikatauluja ryhdyttiin seuraamaan hallituksen
tarkastusvaliokunnassa uusien KPI-mittareiden mukaisesti.
Tärkeimmät tavoitteet ja niissä saavutetut tulokset
Ilmasto ja ympäristö
Tavoite Menetelmä Tulos
Keskon toiminnan aiheuttamien ilmasto- ja
ympäristövaikutusten vähentäminen
Kesko on mukana kaupan alan energiatehokkuussopimuksessa Suomessa ja
sitoutuu vähentämään energiankulutustaan erilaisin säästötoimenpitein ,
% vuosina -.
Energiankulutus Keskon hallinnoimissa kiinteistöissä kaikissa toimintamaissa
(Q/–Q/) () GWh.
Keskon Suomessa hankkima sähkö K-kauppoihin ja muihin Keskon
kiinteistöihin on % uusiutuvalla energialla tuotettua.
Kesko on rakentanut aurinkovoimaloita K-ryhmän kauppojen ja kiinteistöjen
yhteyteen.
Uusiutuvan sähkön hankinta () GWh, omien aurinkovoimaloiden
määrä () kpl ja sähköntuotanto , (,) GWh Suomessa.
Kesko on asettanut tieteeseen perustuvat tavoitteet (Science Based Targets)
kiinteistöjensä, kuljetustensa ja toimitusketjunsa päästöjen vähentämiseksi.
Kesko on sitoutunut vähentämään suoria ja epäsuoria (Scope ja )
päästöjään % vuoteen mennessä vuoden tasosta.
Scope ja -päästöt kaikissa toimintamaissa (Q/–Q/)
( ) tCO
e.
Tavoitteenamme on, että /:lle suorien
tavarantoimittajiemme päästöistä tulee
olla asetettuna tieteeseen perustuvat
vähennystavoitteet vuoteen
mennessä
Kutsumme CDP Supply Chain -ohjelman kautta tavarantoimittajiamme
tekemään päästövähennyksiä ja raportoimaan niistä CDP:lle.
Kutsuimme suurinta tavarantoimittajaamme tekemään
päästövähennyksiä ja raportoimaan niistä CDP:lle. , %
kutsutuista tavarantoimittajistamme otti haasteen vastaan ja raportoi
päästövähennystavoitteistaan CDP:lle.
Kestävä hankinta
Tavoite Menetelmä Tulos
Oman suoran riskimaatuonnin tuotannon
sosiaalinen vastuu on varmennettu
Riskimaatavarantoimittajilla voimassa olevat sosiaalisen vastuun auditoinnit
ja sertifioinnit.
Riskimaatoimittajilla oli () voimassa olevaa sosiaalisen vastuun
auditointia ja sertifiointia.
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Tuoteturvallisuus
Tavoite Menetelmä Tulos
Tuotteet ovat käyttäjilleen turvallisia ja
vastaavat laatulupauksia
Omien elintarvikemerkkituotteiden valmistajilla on kansainvälinen
tuoteturvallisuuden varmentava sertifiointi.
() tavarantoimittajalla on audit-sertifikaatti.
Laatu ja tuotekehitys -yksikkö valvoo päivittäistavarakaupan omien merkkien
ja oman maahantuonnin tuoteturvallisuutta ja laatua.
Laatu ja tuotekehitys -yksikön laboratorion ja koekeittiön tutkimat
tuotenäytteet ( ) kpl.
Jos markkinoille saatetun tuotteen laadussa havaitaan virhe, tuotteelle
tehdään takaisinveto.
Tuotteiden takaisinvedot: () kpl, joista K-ryhmän omia
merkkituotteita: () kpl.
Omien merkkituotteiden julkiset takaisinvedot (tapaukset, joissa tuotevirhe
voi vaarantaa kuluttajan terveyden) () kpl.
Henkilöstö
Tavoite Menetelmä Tulos
Keskossa on strategian toteuttamiseen
tarvittava ammattitaitoinen ja sitoutunut
henkilöstö
Suorituksen johtamisprosessin mukaisesti sovitaan henkilökohtaiset
tavoitteet yhdessä esimiehen kanssa.
Tavoitteet asetettu noin % ( %) kohderyhmästä.
Henkilöstön tyytyväisyyttä ja sitoutumista mitataan joka toinen vuosi
toteutettavassa henkilöstötutkimuksessa. K Voices -henkilöstötutkimus
toteutettiin vuonna . Tätä täydentävät tarvittaessa tehtävät Pulssi-
kyselyt.
Henkilöstön sitoutuminen vuonna oli % (: %).
Henkilöstöstä % (: %) on valmis suosittelemaan K-ryhmää
työnantajana.
Aktiivisella varhaisella tunnistamisella ja puuttumisella sairauspoissaoloihin
edistetään henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä.
Sairauspoissaolot , % (, %). Työkyvyttömyyseläkkeet () kpl.
Toiminnan vastuullisuus ja vaatimustenmukaisuus (Compliance)
Tavoite Menetelmä Tulos
K Code of Conductin noudattaminen
kaikessa toiminnassa
K Code of Conduct sitoo jokaista keskolaista ja Keskon yhteistyökumppania.
Koko henkilöstö saa vuosittain kutsun vahvistaa noudattavansa K Code of
Conductia. Sen keskeisiä kohtia ovat mm.
”Emme tarjoa emmekä vastaanota lahjuksia”, ”Noudatamme Keskon
periaatteita vieraanvaraisuudesta ja lahjoista” sekä ”Vältämme eturistiriidat”.
Vuosihyväksynnän toimittaneiden osuus koko henkilöstöstä noin %.
Keskon SpeakUp-ilmoituskanavan kautta tulleisiin ilmoituksiin vastaamista ja
tutkinnan toteuttamista seurataan hallituksen tarkastusvaliokunnan toimesta
KPI : kaikki tutkinnat aloitettu ja ilmoittajalle vastattu vrk:n kuluessa.
KPI : % tutkinnoista on saatu valmiiksi kk:n kuluessa ja jokainen
ilmoittaja on saanut palautteen kk:n kuluessa ilmoituksen tekemisestä.
SpeakUp-kanavassa vastaanotetut ilmoitukset vuoden aikana: ()
kpl.
Tavoiteaikataulujen toteutuminen:
- KPI : %
- KPI : %, palaute annettu kaikille ilmoittajille tavoiteaikataulussa.
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Tilikauden keskeisiä tapahtumia
Diplomi-insinööri, eMBA Riikka Joukio nimitettiin johtajaksi ja Keskon konsernijohtoryhmän
jäseneksi vastuualueenaan vastuullisuus ja yhteiskuntasuhteet. Joukio aloitti tehtävässään
... (Pörssitiedote ..)
Keskon vuosiraportti julkaistiin .. suomeksi ja englanniksi. Raportti sisältää
vuodelta tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen, selvityksen hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) ja toimielinten palkitsemisraportin
sekä osiot Keskon suunta ja kestävä kehitys. (Pörssitiedote ..)
Autokaupan uudeksi toimialajohtajaksi ja konsernijohtoryhmän jäseneksi nimitettiin
.. alkaen DI Matti Virtanen. (Pörssitiedote ..)
Kesko Oyj:n hallitus on sopinut Kesko Oyj:n pääjohtajan Mikko Helanderin kanssa
toimitusjohtajasopimuksen muuttamisesta siten, että hän jatkaa yhtiön pääjohtajana
toistaiseksi. Aiemman sopimuksen mukaisesti hän olisi jäänyt eläkkeelle täyttäessään
vuotta kesäkuussa . Helander on toiminut Keskon pääjohtajana vuodesta .
(Pörssitiedote ..)
Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin maanantaina ... Kokous pidettiin
poikkeusjärjestelyin ilman osakkeenomistajien tai näiden asiamiesten läsnäoloa Kesko Oyj:n
päätoimitalolla K-Kampuksella. Koronapandemian leviämisen rajoittamiseksi Keskon hallitus
päätti poikkeuksellisesta kokousmenettelystä eduskunnan hyväksymän väliaikaisen lain
(/) nojalla. Lue lisää kohdasta: Varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen
järjestäytymiskokouksen päätöksiä. (Pörssitiedotteet .. ja ..)
Positiivinen tulosvaroitus: Kesko nosti vuoden tulosohjeistusta vertailukelpoisen
liikevoiton osalta. Yhtiö arvioi vuonna vertailukelpoisen liikevoiton olevan haarukassa
– miljoonaa euroa. Aiemmin yhtiö arvioi vertailukelpoisen liikevoiton olevan
haarukassa – miljoonaa euroa. Tulosohjeistusta nostaa ennakoitua parempi myynnin
kehitys kaikilla toimialoilla sekä aikaisempaa positiivisemmat loppuvuoden näkymät. Vuonna
havainnollistava vertailukelpoinen liikevoitto oli milj. euroa. (Pörssitiedote
..)
Kesko Oyj:n hallitus vahvisti yhtiön päivitetyn strategian ja keskipitkän aikavälin taloudelliset
tavoitteet. Keskon kasvustrategian ytimessä on kannattava kasvu kolmella valitulla toimialalla:
päivittäistavarakaupassa, rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä autokaupassa. Uudet
keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat kannattavuuden osalta vertailukelpoinen
liikevoitto-% yli , % (aiempi , %) ja vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto yli
, % (aiempi , %). Taloudellisen aseman osalta tavoitteena on, kuten aiemmin, että
korolliset nettovelat / käyttökate -tunnusluku ilman IFRS -vaikutuksia on enintään ,.
(Pörssitiedote ..)
Kesko antoi positiivisen tulosvaroituksen erityisesti rakentamisen ja talotekniikan kaupan
ennakoitua vahvemman kehityksen ansiosta ja nosti vuoden tulosohjeistusta. Yhtiö
arvioi vuonna vertailukelpoisen liikevoiton olevan haarukassa – miljoonaa
euroa. Aiemmin yhtiö arvioi vertailukelpoisen liikevoiton olevan haarukassa –
miljoonaa euroa. (Pörssitiedote ..)
Kesko osti ammattirakentajia palvelevan Byggarnas Partnerin Ruotsissa. Osto vahvistaa
entisestään Keskon asemaa Ruotsin rautakauppamarkkinassa erityisesti Tukholman alueella.
(Sijoittajuutinen ..)
Kesko Oyj antoi positiivisen tulosvaroituksen ja alustavan tiedon kolmannen
vuosineljänneksen liikevaihdosta ja vertailukelpoisesta liikevoitosta. Yhtiö arvioi vuonna
vertailukelpoisen liikevoiton olevan haarukassa – miljoonaa euroa. Aiemmin
yhtiö arvioi vertailukelpoisen liikevoiton olevan haarukassa – miljoonaa euroa.
Tulosohjeistusta nosti ennakoitua parempi myynnin kasvu ja tuloskehitys erityisesti
rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä toimialan aikaisempaa positiivisemmat
loppuvuoden näkymät. (Pörssitiedote ..)
K-ryhmä investoi tulevina vuosina ruoan verkkokauppakeräilyn automatisointiin useita
kymmeniä miljoonia euroja. Investointien tavoitteena on entistä parempi asiakaskokemus,
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
tehokkaammat verkkokaupan prosessit sekä markkinajohtajuuden vahvistaminen. Suomen
ensimmäinen ruokakaupan yhteyteen tuleva automaattiavusteinen keräilyjärjestelmä
rakennetaan K-Citymarket Ruoholahteen. Ruoan verkkokauppaa käyttäviä asiakkaita
on Helsingin kantakaupungissa paljon ja volyymit ovat automatisaation hyödyntämisen
kannalta järkevällä tasolla. Järjestelmän odotetaan valmistuvan vuoden ensimmäisellä
vuosipuoliskolla. (Sijoittajauutinen .., lehdistötiedote ..)
Kesko ostaa ammattirakentajia palvelevan Kungälvs Trävaruaktiebolagin Ruotsissa. Kungälvs
Trävaruaktiebolagin osto vahvistaa Keskon asemaa Ruotsin rautakauppamarkkinassa
Göteborgin alueella. (Sijoittajauutinen ..)
Tilikauden jälkeisiä tapahtumia
Tilikauden jälkeen ei ole ollut olennaisia tapahtumia.
Varsinaisen yhtiökokouksen 2021 ja hallituksen
järjestäytymiskokouksen päätöksiä
Kesko Oyj:n .. pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön vuoden
tilinpäätöksen. Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville
osakkeille , euroa osaketta kohden. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon
ensimmäisen erän , euroa osakkeelta täsmäytyspäivä oli .. ja maksupäivä
... Osingon toisen erän , euroa osakkeelta täsmäytyspäivä oli .. ja
maksupäivä ...
Yhtiökokous myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden
tilikaudelta . Yhtiökokous hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin . Päätös
palkitsemisraportista on neuvoa-antava.
Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten palkkioiksi ja kulujen korvausperusteiksi kaudelle
- seuraavaa:
• hallituksen puheenjohtaja, vuosipalkkio euroa
• hallituksen varapuheenjohtaja, vuosipalkkio euroa
• hallituksen jäsen, vuosipalkkio euroa
• hallituksen jäsenen, joka on tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, vuosipalkkio
euroa
• kokouspalkkio hallituksen ja sen valiokunnan kokouksesta euroa kokoukselta.
Hallituksen puheenjohtajan kokouspalkkio hallituksen kokouksesta on euroa
kokoukselta. Valiokunnan puheenjohtajalle, joka ei ole hallituksen puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja, maksetaan valiokunnan kokouspalkkiona kuitenkin euroa
kokoukselta. Kokouspalkkiot maksetaan rahana.
• hallituksen jäsenten päiväraha maksetaan ja matkakustannukset korvataan Keskon
matkustussäännön mukaisesti.
Edellä mainitut vuosipalkkiot maksetaan Kesko Oyj:n B-sarjan osakkeina ja rahana siten,
että noin % palkkion määrästä annetaan osakkeina. Osakkeiden luovutuksen jälkeen
loppuosa palkkioista annetaan rahana. Yhtiö hankkii osakkeet tai luovuttaa hallussaan olevia
omia osakkeita hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta
aiheutuvista kustannuksista. Osakkeet hankitaan tai luovutetaan hallituksen jäsenille vuoden
ensimmäistä vuosineljännestä koskevan osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeisenä
arkipäivänä. Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa näin saatuja osakkeita edelleen ennen kuin
saantopäivästä on kulunut kolme vuotta tai ennen kuin jäsenyys hallituksessa on päättynyt,
riippuen siitä, kumpi ajankohdista on aiempi.
Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän jäsentä yhtiöjärjestyksen
mukaiselle hallituksen kolmen vuoden toimikaudelle, joka päättyy vuoden varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsi yhtiön hallitukseen uudelleen Esa Kiiskisen,
Peter Fagernäsin, Jannica Fagerholmin, Piia Karhun ja Toni Pokelan sekä valitsi uusiksi
jäseniksi Jussi Perälän ja Timo Ritakallion. Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pitämässään
järjestäytymiskokouksessa Kesko Oyj:n hallitus valitsi puheenjohtajakseen Esa Kiiskisen ja
varapuheenjohtajakseen Peter Fagernäsin. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
valitsi Jannica Fagerholmin, varapuheenjohtajaksi Timo Ritakallion ja jäseneksi Piia Karhun
sekä palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi Esa Kiiskisen, varapuheenjohtajaksi Peter
Fagernäsin ja jäseneksi Timo Ritakallion.
Yhtiökokous päätti, että tilintarkastajalle maksetaan palkkio ja kulujen korvaus yhtiön
hyväksymän laskun mukaan. Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö
Deloitte Oy:n. Yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Jukka Vattulainen.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään
yhtiön uusien B-osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien omien B-osakkeiden antamisesta.
Valtuutuksen nojalla annettavien B-osakkeiden määrä on yhteensä enintään
B-osaketta. Valtuutus on voimassa .. saakka.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään vuonna pidettävään varsinaiseen
yhtiökokoukseen saakka yhteensä enintään euron suuruisista lahjoituksista
yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä valtuuttaa hallituksen päättämään
lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista.
Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt tiedot
Konsernin henkilöstöä koskevat tiedot on esitetty liitetiedossa ..
Rahoitusriskit on esitetty liitetiedossa . ja tiedot käypään arvoon arvostetuista
rahoitusvälineistä on esitetty liitetiedossa ..
Lähipiiritapahtumat on esitetty liitetiedossa ..
Tiedot riita-asioista sekä oikeus- ja viranomaisprosesseista on esitetty liitetiedossa ..
Riskienhallinta
Riskienhallinnan päämääränä on tukea Keskon tavoitteiden saavuttamista ja strategian
toteutumista. Kesko-konsernin riskienhallinta on oleellinen osa sisäistä valvontaa ja sitä ohjaa
Keskon hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Politiikassa määritellään Kesko-
konsernin riskienhallinnan päämäärä, periaatteet, ohjausmalli ja vastuut. Rahoitusriskien
hallinnassa noudatetaan Keskon hallituksen hyväksymää konsernin rahoituspolitiikkaa.
Vastuu riskienhallinnan toteuttamisesta on liiketoiminnan ja yhteisten toimintojen johdolla.
Kesko-konsernissa strategisia riskejä tunnistetaan ja arvioidaan osana strategiaprosessia.
Ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä arvioidaan soveltaen Task Force on Climate-related
Financial Disclosures (TCFD) suosituksia. Ilmastoriskien arvioinnissa hyödynnetään
valittuja tulevaisuusskenaarioita, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan strategian
kannalta merkittäviä transitio- ja fyysisiä riskejä sekä mahdollisuuksia. Strategisten riskien
todennäköisyyttä ja vaikutusta arvioidaan strategiajakson lisäksi keskipitkällä (- vuotta) ja
pitkällä (yli vuotta) aikavälillä. Strategisten tavoitteiden toteuttamiseen liittyviä operatiivisia
ja taloudellisia riskejä arvioidaan lyhyellä aikavälillä (- vuotta) ja niiden arvioinnissa
hyödynnetään tehtyjä vahinkoskenaarioita, simulaatiota sekä stressitestejä. Riskienhallinnan
tehtävänä on varmistaa, että keskeisiä riskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan
ja raportoidaan järjestelmällisesti osana liiketoimintaa konserni-, toimiala-, yhtiö- ja
toimintotasoilla koko konsernissa.
Keskon riskinottohalua ohjaavat strategia, visio ja arvot sekä riskinsieto- ja riskinkantokyky.
Riskinsieto- ja riskinkantokykyä arvioidaan ja testataan säännöllisesti perustuen valittuihin
taloudellisiin tunnuslukuihin ja mittareihin sekä vahinkoskenaarioihin. Keskon riskinottohalu
jakaantuu kolmeen luokkaan riippuen arvioitavasta riskistä. Riskinottohalu on matala (low)
silloin kun siihen ei liity merkittäviä taloudellisia- tai liiketoimintamahdollisuuksia, esimerkiksi
henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuteen liittyvät riskit. Keskiverto (moderate) riskinottohalu
liittyy riskeihin joiden osalta on mahdollista optimoida riskienhallinnan kustannustehokkuutta,
esimerkiksi omaisuus- ja liiketoiminnan keskeytysriskit. Korkea (high) riskinottohalu
rajautuu riskeihin, joihin liittyy myös merkittäviä mahdollisuuksia. Riskinottohaluun vaikuttaa
oleellisesti myös riskin arvioitu toteutumisen todennäköisyys ja sen taloudelliset vaikutukset.
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Konsernin merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden olennaiset muutokset ja
hallintatoimenpiteet mittareineen raportoidaan Keskon hallituksen tarkastusvaliokunnalle
vuosineljänneksittäin osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöksen käsittelyn
yhteydessä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle
osana tarkastusvaliokuntaraportointia. Merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
hallitus raportoi markkinoille toimintakertomuksessa ja olennaisista muutoksista niihin
osavuosikatsauksissa ja puolivuosikatsauksessa.
Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä
Pitkittyvän inflaation ja korkojen nousun vaikutus
kustannuksiin ja kulutuskäyttäytymiseen (kasvava
lyhyen ja keskipitkän aikavälin riski)
Energian ja raaka-aineiden hintojen nousun vaikutus näkyy tuotantoketjujen kustannusten
nousuna, joka vaikuttaa tuotteiden hankintakustannuksiin ja hintoihin. Inflaatio johtaa
jatkuessaan myös yleiseen kustannustason ja palkkojen nousuun. Korkojen nousu vaikuttaisi
toteutuessaan kuluttajien ostovoimaan ja kulutuskäyttäytymiseen, jonka seurauksena
hintakilpailu kiristyisi entisestään.
Koronapandemia (lyhyen aikavälin riski)
Koronapandemian jatkuminen ja tartuntatilanteiden muutokset aiheuttavat edelleen riskejä
liiketoiminnan jatkuvuudelle, henkilöstön terveydelle ja globaaleille toimitusketjuille.
Joukkosairastumiset logistiikkakeskuksissa tai kaupoissa sekä avainhenkilöiden
sairastuminen voivat vaarantaa K-ryhmän kriittisten toimintojen jatkuvuuden. Myös häiriöt
globaaleissa toimitusketjuissa jatkuvat pandemian seurauksena ja se aiheuttaa haasteita
tuotteiden saatavuudelle ja toimitusajoille. Joidenkin tuoteryhmien merkittävät hintojen
muutokset asettavat haasteita varastonhallintaan ja tuotteiden hinnoittelulle.
Kyberrikollisuus (lyhyen aikavälin riski)
Ammattimainen ja edelleen kasvava kyberrikollisuus on kasvattanut liiketoiminnan
jatkuvuuteen ja kriittisen tiedon menettämiseen liittyvää riskiä. Kyberhyökkäyksen kohteena
voivat olla esimerkiksi liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta kriittinen tietojärjestelmä tai
henkilötiedot. Kyberhyökkäyksen seurauksia voivat olla myynnin keskeytyminen, asiakkaiden
luottamuksen menettäminen tai viranomaisten määräämät sakot.
Henkilöstön pysyvyys ja saatavuus (kasvava
keskipitkän ja pitkän aikavälin riski)
Strategioiden toteuttaminen ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät osaavaa ja
motivoitunutta henkilöstöä. Koronapandemian seurauksena työntekijöiden liikkuvuus on
lisääntynyt ja kynnys vaihtaa työpaikkaa laskenut. Lisäksi osaavan henkilöstön saatavuuteen
liittyvät haasteet logistiikan ja vähittäiskaupan tehtävissä ovat korostuneet.
Ilmastonmuutos (kasvava keskipitkän ja pitkän aikavälin riski)
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat keskipitkän ja pitkän aikavälin riskit Keskolle arvioidaan
valittujen skenaarioiden perusteella ja ne liittyvät pääasiassa lisääntyvään sääntelyyn sekä
sään ääri-ilmiöihin. Lisääntyvä sääntely edellyttää muutoksia liiketoimintaan ja aiheuttaa
lisäkustannuksia. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen voi vaikuttaa tuotteiden saatavuuteen ja
aiheuttaa häiriöitä logistiikassa ja kauppapaikkaverkostossa. Keskon toiminnan vaikutukset
ilmastolle liittyvät puolestaan Keskon energiaratkaisuihin ja päästöihin sekä myytävien
tuotteiden ja palveluiden elinkaaren vaikutuksiin koko toimitusketjussa.
Geopoliittinen riski (kasvava lyhyen ja keskipitkän aikavälin riski)
Euroopan turvallisuustilanteen kasvaneet jännitteet sekä suurvaltojen sotilaallisen ja
taloudellisen kilpailun kiristyminen voivat vaikuttaa merkittävästi globaaliin talouteen sekä
liiketoimintaympäristöön.
Tuotteiden turvallisuus (lyhyen aikavälin riski)
Mikäli tuoteturvallisuuden valvonta tai toimitusketjun laadunvarmistus epäonnistuu,
voi seurauksena olla taloudellisia tappioita, asiakkaiden luottamuksen sekä maineen
menettäminen tai pahimmassa tapauksessa asiakkaiden terveyden vaarantuminen.
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Lainsäädäntö ja sopimukset (kasvava keskipitkän aikavälin riski)
Muuttuva lainsäädäntö ja viranomaissäätely voivat edellyttää merkittäviä muutostarpeita ja
lisäkustannuksia. Lakien ja sopimusten noudattaminen on tärkeä osa Keskon vastuullisuutta.
Niiden noudattamatta jättämisestä voi seurata sakkoja, vahingonkorvauksia ja muita
taloudellisia menetyksiä sekä luottamuksen ja maineen menetystä. EU:n tietosuoja-asetus on
korostanut henkilötietojen suojaamisen tarvetta.
Kauppapaikat ja kiinteistöt (keskipitkän ja pitkän aikavälin riski)
Liiketoiminnan kasvun ja kannattavuuden kannalta hyvät kauppapaikat ovat keskeinen
kilpailutekijä. Kauppapaikkojen hankintaa voivat hidastaa kaavoittamis- ja lupamenettelyt
sekä tonttien saatavuus ja hinta. Kiinteistöihin sitoutuu huomattavia pääomia tai
vuokravastuita vuosiksi. Kaupungistumisen seurauksena, markkinatilanteen muuttuessa,
verkkokaupan merkityksen kasvaessa tai ketjukonseptin toimimattomuuden takia riskinä
on, että kauppapaikka tai kiinteistö muuttuu kannattamattomaksi ja toiminta päättyy
pitkäaikaisten vastuiden säilyessä.
Vastuulliset toimintatavat ja maineen hallinta
(kasvava keskipitkän ja pitkän aikavälin riski)
Vastuullisuusnäkökulmien, kuten tuotteiden hankintaketjun vastuullisuuden varmistamisen,
työntekijöiden oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun, korruption torjunnan
sekä ympäristönsuojelun merkitys asiakkaille on entistä korostuneempi. Mahdolliset
epäonnistumiset vastuullisuuden toteuttamisessa voivat aiheuttaa Keskolle kielteistä
julkisuutta sekä toiminnallisia ja taloudellisia vahinkoja. Keskon vastuullisuustyön haasteita
ovat muun muassa vastuullisuusperiaatteiden viestintä asiakkaille sekä tuotteiden
hankintaketjun vastuullisuuden varmistaminen.
Raportointi markkinoille (lyhyen aikavälin riski)
Kesko noudattaa sijoittajaviestinnässään ja taloudellisessa raportoinnissaan Keskon
hallituksen hyväksymää tiedonantopolitiikkaa. Yhtiön tavoitteena on tuottaa ja julkistaa
luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti. Julkistamisessa periaatteena on, että kaikilla
markkinoilla toimivilla osapuolilla on saatavilla samanaikaisesti ja tasapuolisesti tieto Keskon
rahoitusvälineiden, kuten osakkeiden, hinnanmuodostuksen perustaksi. Mikäli Keskon
julkistama tieto osoittautuisi virheelliseksi tai tiedottaminen ei muutoin täyttäisi säännöksiä,
seurauksena voi olla sijoittajien ja muiden sidosryhmien luottamuksen menettäminen
ja mahdolliset sanktiot. Taloudellisen tiedon oikeellisuudelle tuo haasteita merkittävät
yritysjärjestelyt sekä tiedottamisaikataulujen kireys ja riippuvuus tietojärjestelmistä.
Vahinkoriskit (lyhyen aikavälin riski)
Onnettomuuksista, luonnonilmiöistä ja epidemioista voi aiheutua merkittäviä vahinkoja
ihmisille, omaisuudelle tai liiketoiminnalle. Lisäksi vahinkoriskit saattavat aiheuttaa
liiketoiminnan keskeytyksiä, joita ei pystytä ennalta ehkäisemään.
Voitonjakoehdotus
Kesko Oyj:n hallitus ehdottaa .. pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle,
että vuodelta vahvistetun taseen perusteella osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä
yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille , euroa osaketta kohden. Muu
osa voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Hallitus ehdottaa osingon
maksamista neljässä erässä.
Osingon ensimmäinen erä , euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka
osingon tämän maksuerän täsmäytyspäivänä .. on merkittynä Euroclear Finland
Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osinkoerän maksupäiväksi
...
Osingon toinen erä , euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon
tämän maksuerän täsmäytyspäivänä .. on merkittynä Euroclear Finland Oy:n
pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osinkoerän maksupäiväksi ...
Osingon kolmas erä , euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon
tämän maksuerän täsmäytyspäivänä .. on merkittynä Euroclear Finland Oy:n
pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osinkoerän maksupäiväksi ...
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Osingon neljäs erä , euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon
tämän maksuerän täsmäytyspäivänä .. on merkittynä Euroclear Finland Oy:n
pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osinkoerän maksupäiväksi ...
Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan tarvittaessa päättämään osingon toiselle, kolmannelle
ja/tai neljännelle maksuerälle uudet osingonmaksun täsmäytyspäivät ja maksupäivät,
mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä
edellyttävät.
Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä .. yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli
osaketta, jota vastaava osingon kokonaismäärä on , euroa.
Kesko Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat , euroa, josta tilikauden voitto
on , euroa.
Varsinainen yhtiökokous
Hallitus päätti, että varsinaisen yhtiökokous on .. klo . alkaen.
Osake ja osakemarkkinat
Kesko Oyj:ssä oli joulukuun lopussa yhteensä osaketta, joista
eli , % oli A-osakkeita ja eli , % B-osakkeita. Kesko Oyj:n
hallussa .. oli omaa B-osaketta.
Näiden omien osakkeiden osuus B-osakkeiden lukumäärästä oli , %, osakkeiden
kokonaislukumäärästä , % ja yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä , %.
Kaikkien osakkeiden äänimäärä oli yhteensä ääntä. Jokainen A-osake tuottaa
kymmenen () ääntä ja jokainen B-osake yhden () äänen. Yhtiön hallussa olevilla omilla
osakkeilla ei voi äänestää eikä niille makseta osinkoa. Kesko Oyj:n osakepääoma oli vuoden
lopussa euroa.
Keskon A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq Helsingissä oli vuoden lopussa , euroa
ja vuoden lopussa , euroa, missä oli nousua , %. B-osakkeen kurssi oli
vastaavasti vuoden lopussa , euroa ja vuoden lopussa , euroa, missä
oli nousua , %. A-osakkeen ylin kurssi vuonna oli , euroa ja alin , euroa.
B-osakkeen ylin kurssi oli , euroa ja alin , euroa. Nasdaq Helsingin yleisindeksi
(OMX Helsinki) nousi vuoden aikana , % ja painotettu OMX Helsinki Cap -indeksi
nousi , %. Vähittäiskauppa-toimialaindeksi nousi , %.
Vuoden lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli milj. euroa. B-osakkeiden
markkina-arvo oli milj. euroa ilman emoyhtiön hallussa olevia osakkeita. A- ja
B-osakkeiden yhteinen markkina-arvo oli milj. euroa, ja se nousi vuoden
lopusta milj. euroa.
Nasdaq Helsingissä A-osakkeita vaihdettiin vuoden aikana , milj. kpl. A-osakkeiden
vaihtoarvo oli , milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin , milj. kpl. B-osakkeiden
vaihtoarvo oli , milj. euroa. Nasdaq Helsingin osuus vuoden aikana
vaihdetuista Keskon A- ja B-osakkeista oli yli %. Keskon osakkeilla on käyty kauppaa
myös monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä, joista merkittävin oli Turquoise
(lähde:Euroland).
Rekisteröityneiden osakkeenomistajien määrä oli vuoden lopussa .
Osakkeenomistajamäärä oli yhtiön historian kaikkien aikojen korkein ja omistajaa
enemmän kuin vuoden lopussa. Joulukuun lopussa ulkomaisten osakkeenomistajien
omistusosuus kaikista osakkeista oli , % ja B-osakkeista , %.
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Osakkeen kurssikehitys ja pörssivaihto
Osakkeen kurssi ..
A-osake* € , , ,
B-osake* € , , ,
Osakkeen keskikurssi
A-osake* € , , ,
B-osake* € , , ,
Osakekannan markkina-arvo
.., A-osake Milj. € , , ,
Osakekannan markkina-arvo
.., B-osake Milj. € , , ,
Pörssivaihto
A-osake Milj. kpl ** **
B-osake Milj. kpl ** **
Suhteellinen vaihto
A-osake % , , ,
B-osake % , , ,
Osakkeiden
laimennusvaikutuksella oikaistu
lukumäärä keskimäärin*
kpl
* Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti maksuttomasta osakeannista .. siten, että kutakin A-osaketta
kohti annettiin kolme () uutta A-osaketta ja kutakin B-osaketta kohti annettiin kolme () uutta B-osaketta.
Osakekohtaiset tunnusluvut on laskettu maksuttoman osakeannin (split) jälkeisellä osakkeiden lukumäärällä.
Vertailukausien osakekohtaiset tunnusluvut on oikaistu vastaamaan maksuttoman osakeannin jälkeistä osakemäärää.
** Splitatulla osakemäärällä laskettuna
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Osakeomistuksen jakautuminen
Osakeomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin ..
Kaikki osakkeet Osakkeiden määrä, kpl Osuus kaikista osakkeista, %
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat ,
Yritykset ja asuntoyhteisöt ,
Kotitaloudet ,
Julkisyhteisöt* ,
Kotitalouksia palvelevat voittoa
tavoittelemattomat yhteisöt** ,
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset ,
Yhteensä ,
A-osakkeet
Osakkeiden
määrä, kpl
Osuus
A-osakkeista, %
Osuus kaikista
osakkeista, %
Yritykset ja asuntoyhteisöt , ,
Kotitaloudet , ,
Julkisyhteisöt* , ,
Kotitalouksia palvelevat voittoa
tavoittelemattomat yhteisöt** , ,
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat , ,
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset , ,
Yhteensä , ,
B-osakkeet
Osakkeiden
määrä, kpl
Osuus
B-osakkeista, %
Osuus kaikista
osakkeista, %
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat , ,
Kotitaloudet , ,
Yritykset ja asuntoyhteisöt , ,
Julkisyhteisöt* , ,
Kotitalouksia palvelevat voittoa
tavoittelemattomat yhteisöt** , ,
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset , ,
Yhteensä , ,
* Julkisyhteisöt esim. kunnat, Ahvenanmaan maakuntahallinto, työeläkelaitokset ja sosiaaliturvarahastot
** Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt mm. apurahoja jakavat säätiöt, edunvalvontajärjestöt ja erilaiset
yleishyödylliset yhdistykset
Osakeomistuksen jakautuminen suuruusluokittain ..
Kaikki osakkeet
Osakkeita
Osakkaiden
määrä, kpl
Osuus
osakkeiden
omistajista, %
Osakkeet
yhteensä
Osuus
osakkeista, %
− , ,
− , ,
− , ,
− , ,
− , ,
− , ,
− , ,
− , ,
− , ,
Yhteensä , ,
A-osakkeet
Osakkeita
Osakkaiden
määrä, kpl
Osuus
A-osakkeiden
omistajista, %
A-osakkeet
yhteensä
Osuus
A-osakkeista, %
− , ,
− , ,
− , ,
− , ,
− , ,
− , ,
− , ,
− , ,
− , ,
Yhteensä , ,
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
B-osakkeet
Osakkeita
Osakkaiden
määrä, kpl
Osuus
B-osakkeiden
omistajista, %
B-osakkeet
yhteensä
Osuus
B-osakkeista, %
− , ,
− , ,
− , ,
− , ,
− , ,
− , ,
− , ,
− , ,
− , ,
Yhteensä , ,
suurinta osakkeenomistajaa osakelukumäärän
perusteella ..
Osakkeiden
määrä, kpl
Osuus
osakkeista, % Äänimäärä
Osuus ääni-
määrästä, %
. K-kauppiasliitto ry , ,
. Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen , ,
. Vähittäiskaupan Takaus Oy , ,
. Vähittäiskaupan
Ammattikasvatussäätiö , ,
. Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varma , ,
. Keskinäinen
Työeläkevakuutusyhtiö Elo , ,
. K-ruokakauppiasyhdistys ry , ,
. Heimo Välinen Oy , ,
. Valtion Eläkerahasto , ,
. Food Paradise Oy , ,
Ei sisällä Kesko Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita, joiden määrä .. oli
kappaletta.
suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän perusteella ..
Osakkeiden
määrä, kpl
Osuus
osakkeista, % Äänimäärä
Osuus ääni-
määrästä, %
. K-kauppiasliitto ry , ,
. Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen , ,
. Vähittäiskaupan Takaus Oy , ,
. Vähittäiskaupan
Ammattikasvatussäätiö , ,
. K-ruokakauppiasyhdistys ry , ,
. Heimo Välinen Oy , ,
. Food Paradise Oy , ,
. OP-Suomi -sijoitusrahasto , ,
. T.A.T. Invest Oy , ,
. Pokela Oy Iso Omena , ,
Johdon osakeomistus
Kesko Oyj:n hallituksen jäsenet ja pääjohtaja sekä edellä mainittujen määräysvallassa olevat
yhteisöt omistivatjoulukuun lopussa Kesko Oyj:n A-osaketta ja
Kesko Oyj:n B-osaketta, eli yhteensä kpl, mikä edustaa , % yhtiön kaikista
osakkeista ja , % kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.
Pääjohtajalla oli .. Kesko Oyj:n A-osakkeita kpl ja B-osakkeita
kappaletta, mitkä edustavat , % yhtiön kaikista osakkeista ja , % kaikkien osakkeiden
tuottamasta äänimäärästä. Konsernijohtoryhmällä mukaan lukien pääjohtaja oli ..
Kesko Oyj:n A-osakkeita kappaletta ja B-osakkeita kappaletta, mitkä
edustavat , % yhtiön kaikista osakkeista ja , % kaikkien osakkeiden tuottamasta
äänimäärästä.
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Hallituksen valtuudet
Keskolla on osakepohjainen sitouttamis- ja kannustinjärjestelmä, jonka toteuttamiseksi
Keskon hallitus voi päättää yhtiön hallussa olevien omien B-osakkeiden luovuttamisesta
yhtiökokouksen hallitukselle antamien osakeantivaltuutuksien puitteissa. Vuoden
aikana Kesko Oyj luovutti yhtiön hallussa ollutta omaa B-osaketta yhtiön johto- ja
avainhenkilöille ja Keskolle palautui vastikkeetta B-osaketta osakepalkkio-ohjelmien
ehtojen mukaisesti. Asiasta on tiedotettu pörssitiedotteilla .., .. ja
.. sekä .., .. ja ... Uusimmista osakepohjaisista
sitouttamis- ja kannustinohjelmista on tiedotettu pörssitiedotteella ... Lisäksi Kesko
Oyj luovutti hallussa ollutta omaa B-osaketta Keskon hallituksen jäsenille osana
hallituksen vuosipalkkiota. Asiasta on tiedotettu pörssitiedotteella ...
Keskon varsinainen yhtiökokous .. valtuutti hallituksen päättämään yhteensä
enintään yhtiön uuden B-osakkeen ja yhtiön hallussa olevien omien
B-osakkeiden antamisesta. Valtuutus on voimassa .. saakka. Valtuutuksesta on
kerrottu pörssitiedotteella ...
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Konsernin keskeiset tunnusluvut
Tuloslaskelma
Liikevaihto Milj. € , , ,
Liikevaihdon muutos % , -, ,
Liikevaihdon muutos, vertailukelpoinen % , , ,
Liikevoitto, vertailukelpoinen Milj. € , , ,
Liikevoitto liikevaihdosta, vertailukelpoinen % , , ,
Liikevoitto Milj. € , , ,
Liikevoitto liikevaihdosta % , , ,
Tilikauden tulos (sis. määräysvallattomien
omistajien osuuden) Milj. € , , ,
Tilikauden tulos liikevaihdosta % , , ,
Kannattavuus
Oman pääoman tuotto % , , ,
Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen % , , ,
Sidotun pääoman tuotto % , , ,
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen % , , ,
Rahoitus ja taloudellinen asema
Korolliset nettovelat, konserni Milj. € , , ,
Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja Milj. € , , -,
Nettovelkaantumisaste % , , ,
Omavaraisuusaste % , , ,
Korolliset nettovelat/käyttökate ilman IFRS
vaikutusta , , ,
Muut tunnusluvut
Investoinnit Milj. € , , ,
Investoinnit liikevaihdosta % , , ,
Liiketoiminnan rahavirta Milj. € , , ,
Investointien rahavirta Milj. € -, -, -,
Liiketoiminnan rahavirta, lopetetut toiminnot Milj. € , - -
Investointien rahavirta, lopetetut toiminnot Milj. € , - -
Henkilökunta keskimäärin tilikauden aikana,
konserni yhteensä
Henkilökunta, .., konserni yhteensä
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake, laimentamaton ja
laimennettu**
Jatkuvat toiminnot € , , ,
Lopetetut toiminnot € , - -
Konserni yhteensä € , , ,
Tulos/osake, vertailukelpoinen,
laimentamaton** , , ,
Oma pääoma/osake** € , , ,
Osinko/osake* € , , ,
Osinko tuloksesta % , , ,
Osinko tuloksesta, vertailukelpoinen % , , ,
Liiketoiminnan rahavirta/osake, oikaistu,
konserni yhteensä** € , , ,
Liiketoiminnan rahavirta/osake, oikaistu,
jatkuvat toiminnot** € , , ,
Hinta/voitto-suhde (P/E), A-osake, oikaistu , , ,
Hinta/voitto-suhde (P/E), B-osake, oikaistu , , ,
Efektiivinen osinkotuotto, A-osake % , , ,
Efektiivinen osinkotuotto, B-osake % , , ,
* ehdotus yhtiökokoukselle
** Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti maksuttomasta osakeannista .. siten, että kutakin A-osaketta
kohti annettiin kolme () uutta A-osaketta ja kutakin B-osaketta kohti annettiin kolme () uutta B-osaketta.
Osakekohtaiset tunnusluvut on laskettu maksuttoman osakeannin (split) jälkeisellä osakkeiden lukumäärällä.
Vertailukausien osakekohtaiset tunnusluvut on oikaistu vastaamaan maksuttoman osakeannin jälkeistä osakemäärää.
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
Kesko käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja kannattavuuden
kehitystä. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS:n mukaisten
tunnuslukujen kanssa.
Vertailukelpoisen liikevaihdon muutosta käytetään kuvaamaan konsernin liiketoiminnan
volyymin kehittymistä eri kausien välillä. Tunnusluku kuvaa liikevaihdon muutosta ilman
yrityskauppojen vaikutusta ja paikallisissa valuutoissa. Vertailukelpoinen liikevaihto on
laskettu sisällyttämällä liikevaihtoon ne liiketoiminnot, jotka ovat kuuluneet Kesko-konserniin
sekä tilikaudella että vertailuvuonna. Yrityskauppoihin liittyvät muut rakenteelliset järjestelyt
on oikaistu yrityskauppojen tavoin.
Vertailukelpoista tulosta ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja käytetään
parantamaan kausien välistä vertailukelpoisuutta liiketoiminnan tuloksen kehityksestä.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi luokitellaan kiinteistöjen, osakkeiden ja
liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset sekä
merkittävät liiketoimintojen rakennejärjestelyt. Myyntivoitot on esitetty tuloslaskelmassa
liiketoiminnan muissa tuotoissa ja myyntitappiot liiketoiminnan muissa kuluissa.
Lisäksi vaihtoehtoisina tunnuslukuina on esitetty Valtiovarainministeriön asetuksen
arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta edellyttämät
konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut. Johto käyttää näitä tunnuslukuja
liiketoiminnan kehityksen, kannattavuuden sekä taloudellisen aseman seurantaan ja
analysointiin.
Kannattavuus
Liikevoitto, vertailukelpoinen Liikevoitto +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
– myyntivoitot + myyntitappiot + arvonalentumiset +/-
rakennejärjestelyt
Oman pääoman tuotto, %
(Tulos ennen veroja − Tuloverot) x
Oma pääoma, tilikauden alun ja lopun keskiarvo
Oman pääoman tuotto,
vertailukelpoinen, %
(Tulos oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä ennen
veroja − Tuloverot oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien
verovaikutuksella) x
Oma pääoma, tilikauden alun ja lopun keskiarvo
Sidotun pääoman tuotto, %
Liikevoitto x
(Pitkäaikaiset varat + Vaihto-omaisuus + Saamiset + Muut lyhytaikaiset
varat − Korottomat velat) keskimäärin kuukaudelta
Sidotun pääoman tuotto,
vertailukelpoinen, %
Vertailukelpoinen liikevoitto x
(Pitkäaikaiset varat + Vaihto-omaisuus + Saamiset + Muut lyhytaikaiset
varat − Korottomat velat) keskimäärin kuukaudelta
Käyttökate Liikevoitto + Poistot + Arvonalentumiset
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Rahoitus, investoinnit ja taloudellinen asema
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma x
(Taseen loppusumma − Saadut ennakot)
Nettovelkaantumisaste, %
Korolliset nettovelat x
Oma pääoma
Korolliset nettovelat
Korolliset velat + Leasingvelat - Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat −
Rahavarat
Korolliset nettovelat ilman
leasingvelkoja
Korolliset nettovelat - Leasingvelat
Investoinnit
Tunnusluku pitää sisällään investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin sekä tytäryritysosakkeisiin, osakkuus- ja
yhteisyritysosakkeisiin ja muihin osakkeisiin. Vuokrasopimuksista
kirjattavien konsernitaseen käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset eivät
ole investointeja. Vuokrakohteen (käyttöoikeusomaisuuserän) lunastus
raportoidaan investointina.
Korolliset nettovelat ilman
leasingvelkoja / käyttökate
ilman IFRS vaikutusta
Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja / käyttökate ilman IFRS
vaikutusta
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake, laimennettu
Tulos − Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta
Keskimääräinen laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärä
Tulos/osake, laimentamaton
Tulos − Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta
Keskimääräinen osakkeiden lukumäärä
Tulos/osake, laimentamaton,
vertailukelpoinen
Tulos oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä −
Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta oikaistuna
vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä
Keskimääräinen osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma/osake
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko tuloksesta, %
(Osinko/osake) x
(Tulos/osake)
Hinta/voitto-suhde (P/E)
Tilinpäätöspäivän osakekurssi
(Tulos/osake)
Efektiivinen osinkotuotto-%
(Osinko/osake) x
Tilinpäätöspäivän osakekurssi
Osakekannan markkina-arvo Tilinpäätöspäivän osakekurssi x Osakkeiden lukumäärä
Liiketoiminnan rahavirta/osake
Liiketoiminnan rahavirta
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
A-osakkeen ja B-osakkeen
tuotto
Osakkeen kurssimuutos + Osinkotuotot vuosituottona
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Tunnuslukujen täsmäytykset IFRS-tilinpäätöslukuihin
Milj. € –/ –/
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Myyntivoitot , ,
Myyntitappiot , -,
Arvonalentumiset -, -
Rakennejärjestelyt , ,
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa -, ,
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahoituserissä , ,
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloveroissa , ,
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä , ,
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa , ,
Liikevoitto, vertailukelpoinen
Liikevoitto , ,
Vähennettynä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa -, ,
Liikevoitto, vertailukelpoinen , ,
Käyttökate
Liikevoitto , ,
Lisättynä
Poistot ja arvonalentumiset , ,
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset , ,
Käyttökate , ,
Käyttökate, vertailukelpoinen
Käyttökate , ,
Vähennettynä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa , ,
Käyttökate, vertailukelpoinen , ,
Milj. € –/ –/
Tulos ennen veroja, vertailukelpoinen
Tulos ennen veroja , ,
Vähennettynä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa -, ,
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahoituserissä , ,
Tulos ennen veroja, vertailukelpoinen , ,
Tulos, vertailukelpoinen
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja , ,
Vähennettynä
Tuloverot , ,
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloveroissa , ,
Tulos, vertailukelpoinen , ,
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos, vertailukelpoinen
Tulos, vertailukelpoinen , ,
Määräysvallattomille omistajille kuuluva tulos - ,
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos, vertailukelpoinen , ,
Tulos per osake, vertailukelpoinen, euroa
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos, vertailukelpoinen , ,
Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton, kpl
Tulos per osake, vertailukelpoinen, euroa , ,
Sidotun pääoman tuotto, %
Liikevoitto , ,
Sidottu pääoma, keskimäärin , ,
Sidotun pääoman tuotto, % , ,
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %
Liikevoitto, vertailukelpoinen , ,
Sidottu pääoma, keskimäärin , ,
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % , ,
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Milj. € –/ –/
Konserni
Oman pääoman tuotto, %
Tulos , ,
Oma pääoma, keskiarvo , ,
Oman pääoman tuotto, % , ,
Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %
Tulos, vertailukelpoinen , ,
Oma pääoma, keskiarvo , ,
Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % , ,
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma , ,
Taseen loppusumma , ,
Saadut ennakot , ,
Omavaraisuusaste, % , ,
KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
TILINPÄÄTÖS
Konsernin tuloslaskelma
Milj. € Liite 1.1.–31.12.2021 % 1.1.–31.12.2020 %
Liikevaihto 2.1 11 300,2 100,0 10 669,2 100,0
Materiaalit ja palvelut 2.3 -9 695,3 -85,8 -9 148,3 -85,7
Varaston muutos 43,1 0,4 -6,9 -0,1
Liiketoiminnan muut tuotot 2.4 957,3 8,5 930,9 8,7
Henkilöstökulut 2.5 -764,0 -6,8 -750,7 -7,0
Poistot ja arvonalentumiset 3.2 3.3 -176,8 -1,6 -170,2 -1,6
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset 3.4 -310,3 -2,7 -325,8 -3,1
Liiketoiminnan muut kulut 2.5 -607,2 -5,4 -605,5 -5,7
Osuus yhteisyritysten tuloksista 28,0 0,2 7,5 0,1
Liikevoitto 775,2 6,9 600,2 5,6
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot 4.4 12,5 0,1 12,4 0,1
Korkokulut ja muut rahoituskulut 4.4 -8,6 -0,1 -11,2 -0,1
Leasingvelkojen korkokulut 4.4 -71,3 -0,6 -83,3 -0,8
Valuuttakurssierot 4.4 -0,8 0,0 -4,7 0,0
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 4.4 -68,2 -0,6 -86,8 -0,8
Osuus osakkuusyritysten tuloksista 5,9 0,1 14,3 0,1
Tulos ennen veroja 712,9 6,3 527,6 4,9
Tuloverot 2.7 -141,1 -1,2 -92,3 -0,9
Tilikauden tulos 571,8 5,1 435,3 4,1
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 571,8 433,4
Määräysvallattomille omistajille - 2,0
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton ja laimennettu, konserni yhteensä, € 2.8 1,44 1,09
KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS)
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
38KESKON VUOSI 2021 I TALOUDELLINEN KATSAUS
Konsernin laaja tuloslaskelma
Milj. € Liite 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020
Konsernin tilikauden tulos 571,8 435,3
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 2.10 3.7 40,0 0,8
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot 2.10 9,8 -2,8
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten laajan tuloksen eristä 2.10 -0,5 -
Rahavirran suojauksen arvonmuutos 2.10 11,1 -2,7
Muut erät 2.10 - -0,3
Tilikauden laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä 60,4 -4,9
Tilikauden laaja tulos 632,1 430,5
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 632,1 432,6
Määräysvallattomille omistajille - -2,2
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
39KESKON VUOSI 2021 I TALOUDELLINEN KATSAUS
Konsernitase
Milj. € Liite 31.12.2021 % 31.12.2020 %
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet 3.2 1 537,6 1 450,8
Liikearvo 3.3 588,8 572,1
Aineettomat hyödykkeet 3.3 190,1 205,2
Käyttöoikeusomaisuuserät 3.4 1 735,0 1 819,0
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 3.8 5.2 234,6 199,1
Muut sijoitukset 4.3 4.5 15,5 22,7
Pitkäaikaiset saamiset 4.3 4.5 72,6 73,8
Laskennalliset verosaamiset 2.7 1,1 1,5
Eläkesaamiset 3.7 94,7 89,6
Pitkäaikaiset varat yhteensä 4 470,1 64,2 4 433,8 66,8
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 3.5 894,3 836,9
Korolliset saamiset 3.6 4.5 4,1 12,3
Myyntisaamiset 3.6 4.3 4.5 909,2 776,5
Tuloverosaamiset 3.6 0,1 1,6
Muut korottomat saamiset 3.6 4.5 299,9 265,0
Muut rahoitusvarat 2.9 4.3 4.5 107,9 51,7
Rahavarat 2.9 279,8 254,3
Lyhytaikaiset varat yhteensä 2 495,4 35,8 2 198,2 33,1
Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät 0,5 0,0 9,9 0,1
Varat yhteensä 6 966,0 100,0 6 641,9 100,0
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
40KESKON VUOSI 2021 I TALOUDELLINEN KATSAUS
Milj. € Liite 31.12.2021 % 31.12.2020 %
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Osakepääoma 4.2 197,3 197,3
Ylikurssirahasto 4.2 197,8 197,8
Muut rahastot 4.2 266,9 266,8
Muuntoerot 4.2 -10,2 -20,0
Arvonmuutosrahasto 4.2 9,1 -2,0
Kertyneet voittovarat 1 868,6 1 549,3
Oma pääoma yhteensä 2 529,5 36,3 2 189,3 33,0
Pitkäaikaiset velat
Korolliset pitkäaikaiset velat 4.3 4.5 4.6 206,4 408,7
Leasingvelat 4.5 4.6 1 610,7 1 712,3
Korottomat pitkäaikaiset velat 4.3 4.5 24,8 29,5
Laskennalliset verovelat 2.7 37,9 16,4
Eläkevelvoitteet 0,4 0,4
Varaukset 3.9 15,4 20,3
Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 895,6 27,2 2 187,7 32,9
Lyhytaikaiset velat
Korolliset lyhytaikaiset velat 4.3 4.5 4.6 160,1 182,6
Leasingvelat 4.5 4.6 317,9 312,7
Ostovelat 4.3 4.5 1 332,6 1 091,3
Muut korottomat velat 4.3 4.5 232,3 218,1
Tuloverovelat 4.5 28,9 35,2
Siirtovelat 4.3 4.5 454,8 405,1
Varaukset 3.9 14,3 17,7
Lyhytaikaiset velat yhteensä 2 540,9 36,5 2 262,6 34,1
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat - - 2,3 0,0
Velat yhteensä 4 436,5 63,7 4 452,6 67,0
Oma pääoma ja velat yhteensä 6 966,0 100,0 6 641,9 100,0
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
41KESKON VUOSI 2021 I TALOUDELLINEN KATSAUS
Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. € Liite 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja 712,9 527,6
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot 171,4 170,2
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset 310,3 325,8
Rahoitustuotot ja -kulut -3,1 3,5
Leasingvelkojen korkokulut 71,3 83,3
Muut oikaisut 2.9 9,0 -54,3
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien saamisten lisäys (-)/
vähennys (+) -146,8 -64,3
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) -53,2 5,5
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 283,7 287,9
Maksetut korot ja muut rahoituskulut -7,0 -7,7
Maksetut korot leasingveloista -71,3 -83,3
Saadut korot 10,5 9,1
Saadut osingot 1,6 0,7
Saadut osingot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä - 2,5
Maksetut verot -137,2 -54,0
Liiketoiminnan nettorahavirta, yhteensä 1 152,0 1 152,4
Milj. € Liite 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin vähennettynä
hankintahetken rahavaroilla 3.1 -13,2 -155,7
Investoinnit pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltäviin
sijoituksiin 2.9 -0,1 -
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 2.9 -239,4 -203,9
Tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen luovutustulot
vähennettynä luovutushetken rahavaroilla 2,8 19,6
Kesko Senukain yhdistelytavan muutos 3.1 - -92,7
Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien sijoitusten
luovutustulot - 5,7
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 13,3 10,6
Muiden sijoitusten luovutustulot 0,1 0,1
Lainasaamisten ja muiden rahoitusvarojen lisäys (-)/
vähennys (+) -55,9 -4,9
Investointien nettorahavirta, yhteensä -292,3 -421,3
Rahoituksen rahavirta
Korollisten velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 2.9 -223,4 18,9
Leasingvelkojen lyhennykset 2.9 -323,2 -363,3
Korollisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) 2.9 10,7 -0,9
Maksetut osingot -297,8 -249,9
Muut erät -0,7 -4,7
Rahoituksen nettorahavirta, yhteensä -834,4 -600,0
Rahavarojen muutos 25,2 131,2
Rahavarat 1.1. 2.9 254,3 124,4
Muuntoero-oikaisu ja arvonmuutos 0,2 -1,2
Rahavarat 31.12. 2.9 279,8 254,3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
42KESKON VUOSI 2021 I TALOUDELLINEN KATSAUS
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Milj. € Osakepääoma Rahastot Muuntoerot
Arvonmuutos-
rahasto Omat osakkeet
Kertyneet
voittovarat Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2021 197,3 464,7 -20,0 -2,0 -31,4 1 580,7 2 189,3
Osakeperusteiset maksut 1,1 1,1
Osingonjako -297,8 -297,8
Muut muutokset 0,0 4,7 4,7
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0,0 1,1 -293,1 -291,9
Laajan tuloksen erät
Tilikauden tulos 571,8 571,8
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot 40,0 40,0
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät
muuntoerot 9,8 9,8
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista
laajan tuloksen eristä -0,5 -0,5
Rahavirran suojauksen arvonmuutos 11,1 11,1
Tilikauden laajan tuloksen erät verojen
jälkeen yhteensä 9,8 11,1 39,5 60,4
Tilikauden laaja tulos yhteensä 9,8 11,1 611,2 632,1
Oma pääoma 31.12.2021 197,3 464,7 -10,2 9,1 -30,3 1 898,9 2 529,5
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
43KESKON VUOSI 2021 I TALOUDELLINEN KATSAUS
Emoyhtiön omistajille kuuluva pääoma
Milj. € Osakepääoma Rahastot Muuntoerot
Arvonmuutos-
rahasto Omat osakkeet
Kertyneet
voittovarat
Määräys-
vallattomien
omistajien osuus Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2020 197,3 464,8 -21,3 0,6 -35,4 1 419,8 115,0 2 140,8
Osakeperusteiset maksut 4,0 4,0
Osingonjako -249,9 -249,9
Osakepääoman korotus 1,2 1,2
Tytäryhtiöiden myynti 0,0 -21,2 -4,1 -25,4
Kesko Senukain yhdistelytavan muutos -0,1 -109,9 -110,0
Muut muutokset -1,9 -1,9
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä -0,2 4,0 -273,0 -112,8 -382,0
Laajan tuloksen erät
Tilikauden tulos 433,4 2,0 435,3
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot 0,8 0,8
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät
muuntoerot 1,3 0,1 -4,1 -2,8
Rahavirran suojauksen arvonmuutos -2,7 -2,7
Muut erät -0,3 -0,3
Tilikauden laajan tuloksen erät verojen
jälkeen yhteensä 1,3 -2,7 0,6 -4,1 -4,9
Tilikauden laaja tulos yhteensä 1,3 -2,7 434,0 -2,2 430,5
Oma pääoma 31.12.2020 197,3 464,7 -20,0 -2,0 -31,4 1 580,7 0,0 2 189,3
Lisätietoja osakepääomasta ja rahastoista on esitetty liitetiedossa 4.2, muista laajan tuloksen eristä liitetiedossa 2.10 ja osakepalkkiojärjestelmistä liitetiedossa 5.4.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
44KESKON VUOSI 2021 I TALOUDELLINEN KATSAUS
TÄSSÄ OSIOSSA
1.1 Yrityksen perustiedot 46
1.2 Laatimisperusta 46
1.3 Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset 46
1.4 Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut tilinpäätöksen
laatimisperiaatteita sovellettaessa 47
1.5 Konsolidointiperiaatteet 47
1.6 Lopetetut toiminnot ja myytävänä oleviksi luokitellut
pitkäaikaiset omaisuuserät ja niihin liittyvät velat 49
1.7 Uudet IFRS-standardit ja IFRIC-tulkinnat sekä uusien ja
uudistettujen standardien vaikutukset 49
1.8 Laadintaperiaatteen muutos 49
Laadintaperiaatteet löytyvät kunkin liitetiedon kohdalta osioista 2–5.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. YLEISET LAADINTAPERIAATTEET
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
45KESKON VUOSI 2021 I TALOUDELLINEN KATSAUS
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on ryhmitelty osioihin niiden aiheen mukaisiksi
asiakokonaisuuksiksi. Yleinen tilinpäätöksen laadintaperusta on kerrottu osana tilinpäätöksen
laadintaperiaatteita, kun taas sellaiset laadintaperiaatteet, jotka liittyvät läheisesti johonkin
tiettyyn liitetietoon, on esitetty osana kyseistä liitetietoa. Jokaisen osa-alueen liitetiedot
sisältävät olennaisen taloudellisen informaation, laatimisperiaatteet sekä keskeiset arviot ja
harkintaan perustuvat ratkaisut.
1.1 Yrityksen perustiedot
päivittäistavarakauppa, rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa.
Konsernin emoyhtiö Kesko Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen
rekisteröity osoite on PL 1, 00016 KESKO , Suomi . Kesko Oyj :n ja konsernitilinpäätöksen
jäljennös on saatavissa Kesko Oyj:ltä osoitteesta Työpajankatu 12, Helsinki, Suomi , sekä
internet-osoitteesta www.kesko.fi.
Keskon hallitus on 2.2.2022 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.
Kesko julkaisee internetsivuillaan taloudellisen katsauksen ESEF-vaatimusten mukaisena
XHTML-tiedostona. Tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy on antanut yhtiölle ISAE 3000
-standardin (uudistettu) mukaisen riippumattoman tilintarkastajan kohtuullisen varmuuden
antavan raportin Keskon ESEF-tilinpäätöksestä.
1.2 Laatimisperusta
Keskon konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja
sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2021 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja
sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen
kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002
säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä
annettuja tulkintoja. Konserni on soveltanut uusia ja muuttuneita standardeja, jotka
ovat tulleet voimaan 1.1.2021 alkaneella tilikaudella. Olemassa oleviin standardeihin
tehdyillä parannuksilla ja muutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Konsernitilinpäätöksessä ei ole sovellettu vapaaehtoisesti tilinpäätösstandardeja ennen
niiden voimaantuloa. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös suomalaisen
kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaisia vaatimuksia.
Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina ja se on laadittu alkuperäisiin
hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta jäljempänä mainittuja, standardien
edellyttämällä tavalla käypään arvoon arvostettuja eriä.
1.3 Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisten tilinpäätöskäytäntöjen mukaisesti joudutaan
tekemään tulevaisuuteen liittyviä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat omaisuus- ja velkaerien,
vastuiden sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja
olettamuksista. Merkittävimmät tilanteet, joissa arvioita on käytetty, on kuvattualla.
Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat
aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin
odotuksiin, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia.
Hankittujen varojen ja velkojen arvostus
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut varat ja velat arvostetaan hankintahetkellä käypään
arvoon. Hankittujen varojen ja velkojen kohdistuksen perusteena olevat käyvät arvot
määritetään mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevien markkina-arvojen mukaisesti.
Jos markkina-arvoja ei ole saatavilla, arvostus perustuu omaisuuserän arvioituun
tulontuottamiskykyyn ja sen tulevaan käyttötarkoitukseen Keskon liiketoiminnassa. Erityisesti
aineettomien hyödykkeiden arvostaminen perustuu tulevien kassavirtojen nykyarvoihin ja
edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista sekä omaisuuserien käytöstä. Tarkempia
tietoja on kerrottu liitteestä 3.1.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
46KESKON VUOSI 2021 I TALOUDELLINEN KATSAUS
Arvonalentumistestaus
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty
käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat
perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden
ajanjakson. Tarkempia tietoja on kerrottu liitteestä 3.3.
Työsuhde-etuudet
Konsernilla on sekä maksu- että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Työsuhde-etuuksiin
liittyvien erien laskennassa käytetään useita arviointia vaativia tekijöitä. IAS 19 mukainen
etuuspohjainen eläkelaskenta perustuu mm. seuraaviin johdon arvioita vaativiin tekijöihin:
• tilikauden eläkekulun, eläkevelvoitteen ja nettorahoitusmenon laskemisessa käytettävä
diskonttauskorko
• tuleva palkkatasokehitys
• henkilöstön palvelusajan pituus.
Muutokset näissä olettamissa voivat merkittävästi vaikuttaa eläkevastuun ja tulevien
eläkekulujen määriin. Lisäksi merkittävä osa eläkejärjestelyjen varoista on sijoitettu
kiinteistöihin ja osakkeisiin, joiden arvonmuutokset vaikuttavat taseen eläkesaamisen
määrään. Tarkempia tietoja on kerrottu liitteessä 3.7.
Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Konserni tarkastelee säännöllisesti vaihto-omaisuuden epäkuranttiutta ja kiertonopeutta sekä
nettorealisointiarvon mahdollista pienentymistä alle hankintamenon ja kirjaa tarvittaessa
arvonalentumisen. Nämä tarkastelut edellyttävät arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä.
Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat aiheuttaa muutoksia vaihto-omaisuuden
arvostukseen tulevina kausina. Tarkempia tietoja on kerrottu liitteessä 3.5.
Myyntisaamiset
Konserniyhtiöt noudattavat yhtenäistä menettelyä erääntyneiden saamisten arvostamisessa.
Mahdolliset muutokset asiakkaiden maksukyvyssä voivat aiheuttaa muutoksia
myyntisaamisten arvostukseen tulevina kausina. Tarkempia tietoja on kerrottu liitteessä 3.6.
Varaukset
Varausten kirjausedellytysten olemassa olosta päätettäessä ja varausten määrää
määritettäessä joudutaan käyttämään arvioita velvoitteen olemassaolosta ja määrästä.
Arviot voivat poiketa tulevaisuudessa toteutuvan velvoitteen määrän ja olemassaolon osalta.
Tarkempia tietoja on kerrottu liitteessä 3.9.
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimusten taseeseen kirjaamisessa joudutaan tekemään arvioita sopimusten
pituudesta ja jatko-optioiden käyttämisestä sekä käytettävästä diskonttauskorosta. Uuden
vuokrasopimuksen sopimuskauden pituutta arvioitaessa sopimuksen jatko-optioita ei oteta
huomioon ennen kuin jatko-option käyttöön on sitouduttu. Tehdyt arviot voivat poiketa
tulevaisuudessa toteutuvista vuokrasopimusten ehdoista. Tarkempia tietoja on kerrottu
liitteessä 3.4.
1.4 Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut
tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa
Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksessä
laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Johto on käyttänyt harkintaa
tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa tuloslaskelmassa tuottojen
esittämistapaan liittyen (liite 2.1), määräysvallan olemassaolosta tytäryrityksiin liittyen
(liite 3.1), saamisten arvostuksessa, uudelleenjärjestelyvarausten määrittelyssä sekä
vuokrasopimusten perusteella taseeseen kirjattavien varojen ja velkojen arvostamisessa
(liite3.4).
1.5 Konsolidointiperiaatteet
Tytäryhtiöt
Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty Kesko Oyj:n lisäksi tytäryhtiöt, joissa konsernilla on
määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konsernilla on yli puolet tytäryhtiön äänivallasta
tai sillä muutoin on määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan altistumista sijoituskohteen
muuttuvalle tuotolle tai sitä, että sijoittaja on oikeutettu kohteen muuttuvaan tuottoon ja
se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
47KESKON VUOSI 2021 I TALOUDELLINEN KATSAUS
Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona
konserni on saanut määräysvallan ja siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Potentiaalisen
äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa
silloin, kun potentiaaliseen määräysvaltaan oikeuttavat instrumentit ovat toteutettavissa
tarkasteluajankohtana. Tytäryhtiöt on lueteltu liitteessä 5.2.
Keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmää käyttäen.
Hankintameno perustuu hankittujen varojen hankintahetken käypään arvoon, liikkeeseen
laskettuihin oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin ja velkoihin, jotka ovat syntyneet tai
otettu vastattavaksi kaupan toteutumisajankohtana. Hankinnan kohteen yksilöitävissä olevat
varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon, josta ei ole
vähennetty määräysvallattomien omistajien osuutta.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat, realisoitumattomat voitot ja sisäinen
voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei
eliminoida, mikäli tappio aiheutuu omaisuuserän arvonalentumisesta. Määräysvallattomien
omistajien osuus tilikauden tuloksesta esitetään tuloslaskelmassa ja määräysvallattomille
omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman
pääoman osana.
Konserni käsittelee hankkimansa kiinteistöyhtiöt omaisuuserien hankintana.
Osakkuusyritykset
Osakkuusyrityksiä ovat yritykset, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei
määräysvaltaa. Kesko-konsernissa huomattava vaikutusvalta perustuu osakeomistukseen
tai sopimukseen, joka tuottaa 20−50% äänivallasta. Osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset
käsitellään pääomaosuusmenetelmällä, ja alun perin ne kirjataan hankintamenon määräisinä.
Konsernin osuus osakkuusyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista ja tappioista merkitään
tuloslaskelmaan. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeen kertyneillä
muutoksilla. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta on yhtä suuri tai suurempi kuin
sen osuus osakkuusyrityksestä, konserni ei kirjaa lisää tappiota.
Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyritysten välillä eliminoidaan konsernin
omistusosuutta vastaavasti. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei
liiketapahtuma anna viitteitä omaisuuserän arvonalentumisesta. Osakkuusyrityksiltä
saatu osinko vähennetään konsernin tuloksesta ja osakkeiden hankintamenosta.
Osakkuusyrityssijoitus sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon. Liikearvoa ei poisteta.
Yhteisjärjestelyt
Yhteisjärjestelyt ovat järjestelyitä, joissa kahdella tai useammalla osapuolella on
yhteinen, sopimukseen perustuva määräysvalta. Yhteinen määräysvalta vallitsee vain
silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan
jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka
mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on oikeuksia järjestelyn
nettovarallisuuteen. Yhteisyrityksiin tehdyt sijoitukset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä,
ja alun perin ne kirjataan hankintamenon määräisinä.
Konsernin osuus yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista ja tappioista merkitään
tuloslaskelmaan. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeen kertyneillä
muutoksilla. Jos konsernin osuus yhteisyrityksen tappiosta on yhtä suuri tai suurempi kuin
sen osuus yhteisyrityksestä, konserni ei kirjaa lisää tappiota.
Realisoitumattomat voitot konsernin ja yhteisyritysten välillä eliminoidaan konsernin
omistusosuutta vastaavasti. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei
liiketapahtuma anna viitteitä omaisuuserän arvonalentumisesta. Yhteisyrityksiltä saatu
osinko vähennetään konsernin tuloksesta ja osakkeiden hankintamenosta. Yhteisyrityssijoitus
sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon. Liikearvoa ei poisteta.
Keskinäiset kiinteistöyhtiöt on yhdistelty yhteisinä toimintoina omistusosuuden mukaan
suhteellisesti rivi riviltä. Yhdistelyssä huomioidaan erikseen konsernin osuus keskinäisten
kiinteistöyhtiöiden lainoista ja oman pääoman rahastoista.
Tytäryhtiöt, osakkuus- ja yhteisyritykset ja suhteellisesti yhdisteltävät keskinäiset
kiinteistöyhtiöt on eritelty liitteessä 5.2.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
48KESKON VUOSI 2021 I TALOUDELLINEN KATSAUS
Ulkomaan rahan määräiset erät
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toimintaympäristön
valuutta ja esittämisvaluutta. Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tulosta
ja taloudellista asemaa koskevat luvut on käsitelty alun perin kunkin yrityksen
toimintaympäristön valuutassa.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän
kurssia. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen
tilinpäätöspäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista sekä saamisista
ja veloista syntyneet kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan lukuun ottamatta
kurssieroja sellaisista monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen
yksikköön tai niitä lainojen kurssimuutoksia, jotka on määritetty suojaamaan ulkomaista
nettosijoitusta ja ovat siinä tehokkaita. Nämä kurssierot kirjataan omaan pääomaan ja niiden
muutokset esitetään muina laajan tuloksen erinä. Kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan, kun
kyseisestä yksiköstä tai ulkomaisen nettosijoituksen suojauksesta luovutaan. Konsernilla
ei ole lainoja, jotka on määritetty suojaamaan ulkomaista nettosijoitusta. Liiketoiminnan
kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoituksellisia
tapahtumia suojaavien valuuttatermiinien ja -optioiden sekä valuuttamääräisten lainojen
kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi
raportointikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Eri muuntokurssien
käytöstä syntyvä kurssiero, euroalueen ulkopuolisten tytäryritysten hankintamenon
eliminoinnista syntyvät muuntoerot, osana nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön käsiteltyjen
monetaaristen erien kurssimuutokset sekä nettosijoitusten suojaustulos kirjataan omaan
pääomaan ja muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Tytäryrityksen myynnin
yhteydessä muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntynyt liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen
hankinnan yhteydessä tehtyjen varojen ja velkojen käyvän arvon oikaisut on käsitelty
kyseisten ulkomaisten yksiköiden varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän
kurssiin.
1.6 Lopetetut toiminnot ja myytävänä oleviksi luokitellut
pitkäaikaiset omaisuuserät ja niihin liittyvät velat
Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) luokitellaan myytävänä oleviksi,
kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä
ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee
kertymään pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä,
ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla
menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi.
Tuloslaskelman vertailutietoja oikaistaan niiden toimintojen osalta, jotka on luokiteltu
lopetetuiksi viimeisimmän esitettävän tilinpäätöskauden aikana. Lopetettujen toimintojen
tulos siirretään siten omalle rivilleen myös vertailutietojen osalta. Tilikausilla 2021 ja 2020
konsernissa ei ollut lopetettuja toimintoja.
1.7 Uudet IFRS-standardit ja IFRIC-tulkinnat sekä
uusien ja uudistettujen standardien vaikutukset
IFRIC-tulkinnat, muutokset standardeihin sekä
uudet ja uudistetut standardit
1.1.2022 tai sen jälkeen voimaan astuvilla vuosittaisilla parannuksilla tai muutoksilla
standardeihin ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
1.8 Laadintaperiaatteen muutos
Rahavarojen luokittelua konsernitaseessa ja konsernin rahavirtalaskelmassa on
muutettu. Konsernitaseessa osa aiemmin lyhytaikaisissa varoissa rivillä "käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat" raportoiduista varoista on luokiteltu
konsernitaseessa ja konsernin rahavirtalaskelmassa riville ”rahavarat”. Uudelleenluokiteltujen
varojen määrä 31.12.2020 oli 99,9 milj. euroa. Muutoksen kohteena olevat rahavarat
ovat sijoituksia rahamarkkinarahastoihin, joiden sijoitushorisontti on alle kolme kuukautta.
Rahamarkkinarahastoihin sijoitetaan konsernin ylimääräistä likviditeettiä lyhyellä aikavälillä
vaihtoehtona pankkitalletukselle. Näiden rahastojen sijoitusten riskiprofiili on erittäin
alhainen ja niiden likviditeetti sekä niistä saatu tuotto vastaavat talletusta pankkitilille.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
49KESKON VUOSI 2021 I TALOUDELLINEN KATSAUS
Rahavaroihin uudelleenluokitellut varat kuuluvat käypään arvoon arvostettavien
rahoitusvarojen arvostushierarkiassa tasoon 2 liitteessä 4.5 esitetyssä taulukossa.
Uudelleenluokittelun jälkeen niiden käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusvarojen, jotka eivät kuulu uudessa luokittelussa taseen rahavaroihin, esitystapa
konsernin rahavirtalaskelmassa muutettiin siten, että kyseisten rahotusinstrumenttien
muutokset esitetään aiemman rahoituksen rahavirrassa esittämisen sijaan investointien
rahavirrassa.
Samassa yhteydessä lyhtyaikaisiin varoihin sisältyneet taserivit ”käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat” ja ”jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
rahoitusvarat”on yhdistetty taseriviksi ”Muut rahoitusvarat”. Luokittelumuutos on tehty
konsernitaseeseen ja konsernin rahavirtalaskelmaan vertailukausille. Johdon näkemyksen
mukaan luokittelumuutos antaa parempaa ja merkityksellisempää informaatiota ja vastaa
operatiivista likviditeetin hallintaa.
Rahavarojen uudelleenluokittelun vaikutukset
Milj. €
Konsernitase 31.12.2021 31.12.2020
Rahavarat, raportoitu 279,8 154,5
Uudelleenluokittelun vaikutus - +99,9
Rahavarat, uudelleenluokiteltu 279,8 254,3
Konsernin rahavirtalaskelma 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020
Investointien nettorahavirta, raportoitu -292,3 -413,7
Uudelleenluokittelun vaikutus - -7,6
Investointien nettorahavirta, uudelleenluokiteltu -292,3 -421,3
Rahoituksen nettorahavirta, raportoitu -834,4 -707,5
Uudelleenluokittelun vaikutus - +107,5
Rahoituksen nettorahavirta, uudelleenluokiteltu -834,4 -600,0
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
50KESKON VUOSI 2021 I TALOUDELLINEN KATSAUS
TÄSSÄ OSIOSSA
. Tuloutusperiaatteet
. Segmenttitiedot
. Materiaalit ja palvelut
. Liiketoiminnan muut tuotot
. Liiketoiminnan kulut
. Liikevoittoon kirjatut valuuttakurssierot
. Tuloverot
. Osakekohtainen tulos
. Rahavirtalaskelmaan liittyvät liitetiedot
. Muut laajan tuloksen erät
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
. TALOUDELLINEN TULOS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
. Tuloutusperiaatteet
Laadintaperiaatteet
Konsernin tuloslaskelmassa liikevaihtoon luetaan asiakassopimuksiin perustuva tavaroiden
ja palveluiden sekä energian myynti. Palveluiden ja energian myynnin osuus liikevaihdosta
ei ole merkittävä. Konserni myy tuotteita kauppiaille ja muille yritysasikkaille sekä
harjoittaa omaa vähittäismyyntiä. Tuotot tavaroiden ja palveluiden myynnistä tuloutetaan,
kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun. Asiakas saa määräysvallan, kun
hän pystyy ohjaamaan tavaran tai palvelun käyttöä ja saamaan siihen liittyvän hyödyn.
Pääsääntöisesti tavaroiden myynti on tuloutettavissa tavaran luovutushetkellä. Tuotot
palveluista tuloutetaan, kun palvelu suoritetaan. Myynti kauppiaille ja yritysasiakkaille on
laskutusmyyntiä. Myynti kuluttaja-asiakkaille on pääosin käteis- tai luottokorttimyyntiä.
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla, myynnin
oikaisuerillä sekä valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Suomessa K-Plussa-kanta-
asiakasjärjestelmään kuuluvissa liiketoiminnoissa myynnin oikaisueriin kirjataan kanta-
asiakasjärjestelmään liittyvät asiakashyvitykset osana myyntitapahtumaa. Vastaava myynti
tuloutetaan, kun asiakashyvitykset käytetään tai niiden voimassaolo lakkaa. Sopimukseen
perustuva velka merkitään taseeseen. Kanta-asiakashyvitykset vaikuttavat niiden
liiketoimintojen liikevaihtoon, jotka myöntävät Suomessa K-Plussa-kanta-asiakashyvityksiä
ja harjoittavat vähittäiskauppatoimintaa.
Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään muut kuin asiakassopimukseen perustuvaan
suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot ja kauppiasyrittäjiltä veloitettavat
kauppapaikka- ja ketjumaksut sekä muut palvelukorvaukset ja provisiot. Kauppiasyrittäjiltä
veloitettavat maksut perustuvat yhteistyösopimukseen (ketjusopimus), jonka
perusteella kauppias harjoittaa liiketoimintaa ketjulle yhteisten toimintamallien
ja tavoitteiden mukaisesti. Kauppapaikkamaksu ja ketjumaksu ovat määrältään
muuttuvia ja perustuvat kauppiaan ketjusopimuksen nojalla harjoittaman liiketoiminnan
kasvuun ja tuloksellisuuteen. Ketjun markkinointimaksu ja tietojärjestelmämaksu ovat
kustannusperusteisia veloituksia. Liiketoiminnan muut tuotot on eritelty liitteessä ..
Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään myös aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutuksesta syntyvät voitot, liiketoimintojen myyntivoitot sekä kaupallisten
valuuttariskien suojaukseen käytettyjen johdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat
voitot.
Korot kirjataan tuotoiksi ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää
käyttäen. Osingot tuloutetaan, kun oikeus maksun saamiseen on syntynyt.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Toimialan sidotun pääoman varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, jotka voidaan
perustellusti kohdistaa toimialoille. Sidotun pääoman varat sisältävät aineelliset ja
aineettomat hyödykkeet, vuokrasopimuksista johtuvat käyttöoikeusomaisuuserät, osuudet
osakkuus- ja yhteisyrityksissä ja muut sijoitukset, eläkesaamiset, vaihto-omaisuuden,
myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset, korolliset saamiset sekä myytävänä oleviksi
luokitellut omaisuuserät. Sidotun pääoman velat sisältävät ostovelat, osuuden muista
korottomista veloista ja varaukset. Konsernin kiinteistövarat ja niistä aiheutuvat tuotot
ja kulut on kohdistettu toimialoille. Sidottuun pääomaan eivät sisälly laskennalliset
verosaamiset ja -velat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
valuuttatermiinien taseeseen merkittyä käypää arvoa lukuun ottamatta, rahavarat eivätkä
korolliset velat.
Segmenttitiedoissa noudatetaan samoja tuloutusperiaatteita kuin konsernin
tuloslaskelmassa ja konsernitaseessa. Tuloutusperiaatteet on esitetty liitteessä ..
Keskon liiketoimintamallit
Keskon pääasialliset liiketoimintamallit Suomen markkinoilla ovat ketjuliiketoimintamalli,
jossa itsenäiset K-kauppiaat harjoittavat vähittäiskauppaa Keskon vähittäiskauppaketjuissa,
ja yritysasiakaskauppa. Kesko johtaa kaupoista muodostuvien ketjujen toimintaa.
Ketjutoiminnalla varmistetaan parempi kilpailukyky ja K-kauppiaille edellytykset tavaroiden
hankintaan, valikoiman muodostamiseen, markkinointiin ja hintakilpailuun. Suomen
ulkopuolella liiketoiminta on pääsääntöisesti omaa vähittäiskauppaa ja yritysasiakaskauppaa.
Kauppiasliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta vuonna oli % (%).
Yritysasiakaskaupan osuus konsernin liikevaihdosta vuonna oli % (%). Keskon
oman vähittäiskaupan osuus konsernin liikevaihdosta oli % (%). Johdon mielestä
edellä esitetty kuvaa sitä jakoa, kuinka taloudelliset tekijät vaikuttavat myyntituottojen ja
rahavirtojen luonteeseen, määrään, ajoittumiseen ja epävarmuuteen.
. Segmenttitiedot
Laadintaperiaatteet
Konsernin raportoitavat segmentit muodostuvat konsernin toimialoista, jotka ovat
päivittäistavarakauppa, rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa.
Segmentti-informaatio raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle
toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Ylimpänä
operatiivisena päätöksentekijänä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimialoille,
toimii konsernijohtoryhmä. Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto muodostuu
päivittäistavarakaupasta, rakentamisen ja talotekniikan kaupasta sekä autokaupasta.
Toimialojen välinen myynti tapahtuu markkinahintaan. Kesko Senukain yhdistelytavan
muutos tytäryrityksestä yhteisyritykseksi .. alkaen vaikutti segmenttitiedoissa
vertailukaudella rakentamisen ja talotekniikan kaupan tunnuslukuihin. Muutoksen johdosta
konserni muutti ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle, konsernijohtoryhmälle,
toimitettavaa sisäistä raportointia siten, että rakentamisen ja talotekniikan kaupan
tuloslaskelman luvuissa Kesko Senukai on raportoitu kuten se olisi yhdistelty
omistusosuuden mukaisesti yhdellä rivillä liikevoiton yläpuolella aiemmin käytössä olleen
tytäryritysyhdistelyn sijaan. Vastaavaa muutosta ei tehty sisäisesti raportoitujen taseen
lukujen osalta.
Konsernijohtoryhmä käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja IFRS-tilinpäätöksen
tunnuslukujen rinnalla konsernin tulosraportoinnissa. Konsernijohtoryhmä arvioi
toimialojen tulosta ja kannattavuutta liikevoiton, vertailukelpoisen liikevoiton ja
vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton perusteella. Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä ja Kesko Senukain edellä kuvatun yhdistelytavan muutoksen
käsittelyä lukuunottamatta johdon tulosraportointi vastaa konsernitilinpäätöksen
laskentaperiaatteita. Rahoitustuottoja ja -kuluja ei kohdisteta toimialoille, sillä
konsernirahoitus hallinnoi konsernin rahavaroja ja rahoitusvelkoja. Konsernin sisäisinä
kauppoina tehtyjen valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset sekä realisoituneet
voitot ja tappiot raportoidaan osana liiketoiminnan muita tuottoja ja kuluja niiltä osin, kun
ne suojaavat toimialojen valuuttariskiä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Päivittäistavarakauppa
Päivittäistavarakauppa käsittää päivittäistavaroiden tukkukaupan ja yritysasiakaskaupan
sekä käyttötavaroiden vähittäiskaupan Suomessa. Keskon päivittäistavarakauppa harjoittaa
liiketoimintaa K-kauppias-liiketoimintamallilla. Suomessa on noin K-kauppiaan
operoimaa K-ruokakauppaa, joista muodostuvat ruokakaupan vähittäiskauppaketjut
K-Citymarket, K-Supermarket, K-Market ja Neste K. Kespro on foodservice-palvelujen
tarjoaja ja tukkukauppa Suomessa. K-Citymarketin käyttötavarakauppa toimii
käyttötavaroiden vähittäismyyjänä Suomessa.
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa toimii tukku-, vähittäis- ja yritysasiakaskaupassa
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa ja Puolassa. Rautakaupassa Kesko vastaa ketjujen
konsepteista, markkinoinnista, hankinta- ja logistiikkapalveluista ja kauppapaikkaverkostosta
kaikissa toimintamaissa sekä kauppiasresursseista Suomessa, jossa toimitaan kauppias-
liiketoimintamallilla. Kesko toimii itse vähittäiskauppiaana Ruotsissa ja Norjassa. Vähittäis-
kauppaketjut ovat K-Rauta (Suomi ja Ruotsi), K-Bygg (Ruotsi) sekä Byggmakker (Norja).
Rautakaupat palvelevat sekä kuluttajia että ammattirakentajia. Onninen tarjoaa Itämeren
alueella ja Skandinaviassa yritysasiakkaille teknisen tukkukaupan LVI- ja sähkötuotteita ja
-palveluita. Onnisella on noin toimipistettä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa ja
Baltianmaissa.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialaan sisältyvään erikoiskauppaan kuuluu vapaa-
ajankauppa Suomessa. Vapaa-ajankaupan ketjut ovat Intersport ja Budget Sport. Osana
vapaa-ajankaupan strategiaa The Athlete's foot - ja Kookenkä -ketju päätettiin lopettaa ja
toiminta päättyi tilikauden aikana. Baltian konekaupan toiminnot myytiin tilikauden
aikana.
Autokauppa
Autokauppa käsittää uusien autojen, käytettyjen autojen, palvelujen sekä leasingin
liiketoiminnot. Uusien autojen liiketoiminnot harjoittavat Volkswagen-, Audi-, SEAT-,
CUPRA-, Porsche- ja Bentley-henkilöautojen sekä Volkswagen- ja MAN-hyötyautojen
maahantuontia, markkinointia ja vähittäiskauppaa Suomessa, sekä SEATin ja CUPRAn osalta
myös Baltiassa. Käytetyt autot -liiketoiminta hankkii käytettyjä autoja Suomesta ja ulkomailta
sekä harjoittaa niiden vähittäismyyntiä Suomessa. Palvelut-liiketoiminta tarjoaa huolto-,
vauriokorjaus-, varaosamyynti-, ja varustelupalveluita Suomessa. Leasing-liiketoiminta
tarjoaa yksityis- ja yritysleasingpalveluita, ja lisäksi Autokauppaan kuuluu mm. sähköautojen
latauspalvelua tarjoava K-Lataus.
Yhteiset toiminnot
Yhteiset toiminnot sisältävät konsernille yhteisiä tukitoimintoja.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Segmenttitiedot
Tulos
Milj. €
Päivittäistavara-
kauppa
Rakentamisen
ja talotekniikan
kauppa Autokauppa
Yhteiset
toiminnot Yhteensä
Toimialan liikevaihto , , , , ,
josta sisäistä -, , -, -, -,
Liikevaihto konsernin ulkopuolelta , , , -, ,
Liikevaihdon kehitys paikallisessa valuutassa ilman
yritysostoja ja -myyntejä, % , , , - ,
Liikevaihdon kehitys, % , , , - ,
Toimialan muut tuotot , , , , ,
josta sisäistä -, -, -, -, -,
Liiketoiminnan muut tuotot konsernin
ulkopuolelta , , , , ,
Poistot -, -, -, -, -,
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja
arvonalentumiset -, -, -, -, -,
Osuudet yhteisyritysten tuloksista , ,
Liikevoitto , , , -, ,
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät , , -, -, -,
Vertailukelpoinen liikevoitto , , , -, ,
Rahoitustuotot ja -kulut -,
Osuudet osakkuusyritysten tuloksista ,
Tulos ennen veroja ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Varat ja velat
Milj. €
Päivittäis -
tavara-
kauppa
Rakentami-
sen ja talo-
tekniikan
kauppa
Auto-
kauppa
Yhteiset
toiminnot
Elimi-
noinnit Yhteensä
Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet , , , , -, ,
Käyttöoikeusomaisuuserät , , , , ,
Osuudet osakkuus- ja
yhteisyrityksissä ja muissa
sijoituksissa , , , , -, ,
Eläkesaamiset , , , ,
Vaihto-omaisuus , , , ,
Myyntisaamiset , , , , -, ,
Muut korottomat saamiset , , , , -, ,
Korolliset saamiset , , ,
Myytävänä oleviksi
luokitellut pitkäaikaiset
omaisuuserät , ,
Sidottuun pääomaan
sisältyvät varat , , , , -, ,
Kohdistamattomat erät
Laskennalliset verosaamiset ,
Muut rahoitusvarat ,
Rahavarat ,
Varat yhteensä , , , , -, ,
Milj. €
Päivittäis -
tavara-
kauppa
Rakentami-
sen ja talo-
tekniikan
kauppa
Auto-
kauppa
Yhteiset
toiminnot
Elimi-
noinnit Yhteensä
Ostovelat , , , , -, ,
Muut korottomat velat , , , , -, ,
Varaukset , , , , ,
Sidottuun pääomaan
sisältyvät velat , , , , -, ,
Kohdistamattomat erät
Korolliset velat ,
Leasingvelat ,
Muut korottomat velat ,
Laskennalliset verovelat ,
Velat yhteensä , , , , -, ,
Sidottu pääoma yhteensä
.. , , , , -, ,
Sidottu pääoma
keskimäärin , , , , -, ,
Sidotun pääoman tuotto,
%, vertailukelpoinen , , , ,
Henkilöstön lukumäärä
..
Henkilökunta keskimäärin
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Segmenttitiedot
Tulos
Milj. €
Päivittäistavara-
kauppa
Rakentamisen
ja talotekniikan
kauppa Autokauppa
Yhteiset
toiminnot
Segmenttitiedot
yhteensä
Kesko Senukain
yhdistelytavan
muutoksen vaikutus Yhteensä
Toimialan liikevaihto , , , , , , ,
josta sisäistä -, , -, -, -, , -,
Liikevaihto konsernin ulkopuolelta , , , -, , , ,
Toimialan muut tuotot , , , , , , ,
josta sisäistä -, -, , -, -, , -,
Liiketoiminnan muut tuotot konsernin
ulkopuolelta , , , , , , ,
Poistot -, -, -, -, -, -, -,
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja
arvonalentumiset -, -, -, -, -, -, -,
Osuudet yhteisyritysten tuloksista , , -, ,
Liikevoitto , , , -, , , ,
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -, -, -, -, -, ,
Vertailukelpoinen liikevoitto , , , -, , , ,
Rahoitustuotot ja -kulut -,
Osuudet osakkuusyritysten tuloksista ,
Tulos ennen veroja ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Varat ja velat
Milj. €
Päivittäis -
tavara-
kauppa
Rakentami-
sen ja talo-
tekniikan
kauppa
Auto-
kauppa
Yhteiset
toiminnot
Elimi-
noinnit Yhteensä
Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet , , , , -, ,
Käyttöoikeusomaisuuserät , , , , ,
Osuudet osakkuus- ja
yhteisyrityksissä ja muissa
sijoituksissa , , , , -, ,
Eläkesaamiset , , , ,
Vaihto-omaisuus , , , ,
Myyntisaamiset , , , , -, ,
Muut korottomat saamiset , , , , -, ,
Korolliset saamiset , , , , ,
Myytävänä oleviksi
luokitellut pitkäaikaiset
omaisuuserät , , , ,
Sidottuun pääomaan
sisältyvät varat , , , , -, ,
Kohdistamattomat erät
Laskennalliset verosaamiset ,
Muut rahoitusvarat ,
Rahavarat ,
Varat yhteensä , , , , -, ,
Milj. €
Päivittäis -
tavara-
kauppa
Rakentami-
sen ja talo-
tekniikan
kauppa
Auto-
kauppa
Yhteiset
toiminnot
Elimi-
noinnit Yhteensä
Ostovelat , , , , -, ,
Muut korottomat velat , , , , -, ,
Varaukset , , , , ,
Myytävänä oleviin
omaisuuseriin liittyvät velat , ,
Sidottuun pääomaan
sisältyvät velat , , , , -, ,
Kohdistamattomat erät
Korolliset velat ,
Leasingvelat ,
Muut korottomat velat ,
Laskennalliset verovelat ,
Velat yhteensä , , , , -, ,
Sidottu pääoma
yhteensä.. , , , , -, ,
Sidottu pääoma
keskimäärin , , , , -, ,
Sidotun pääoman tuotto,
%, vertailukelpoinen , , , ,
Henkilöstön lukumäärä
..
Henkilökunta keskimäärin
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Vaihtoehtoiset tunnusluvut segmenttiraportoinnissa
Kesko käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja sisäisessä liiketoiminnan ja kannattavuuden
kehitystä koskevassa raportoinnissa ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle eli
konsernijohtoryhmälle. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS-
tilinpäätökseen perustuvien tunnuslukujen kanssa.
Vertailukelpoisen liikevaihdon muutosta käytetään kuvaamaan konsernin liiketoiminnan
volyymin kehittymistä eri kausien välillä. Tunnusluku kuvaa liikevaihdon muutosta ilman
yrityskauppojen vaikutusta ja paikallisissa valuutoissa. Vertailukelpoinen liikevaihto on
laskettu sisällyttämällä liikevaihtoon ne liiketoiminnot, jotka ovat kuuluneet Kesko-konserniin
sekä katsauskaudella että vertailukaudella. Yrityskauppoihin liittyvät muut rakenteelliset
järjestelyt on oikaistu yrityskauppojen tavoin.
Tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat käsitellään vertailukelpoisuuteen
vaikuttavina erinä. Vertailukelpoista tulosta ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja
käytetään parantamaan kausien välistä vertailukelpoisuutta liiketoiminnan tuloksen
kehityksestä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi luokitellaan kiinteistöjen, osakkeiden
ja liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset
sekä merkittävät liiketoimintojen rakennejärjestelyt. Myyntivoitot on esitetty konsernin
tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa ja myyntitappiot liiketoiminnan
muissa kuluissa. Arvonalentumiset ja merkittävät vuokrasopimusten muutoksiin
liittyvät tulosvaikutteiset erät on esitetty konsernin tuloslaskelmassa rivillä poistot ja
arvonalentumiset.
Vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joista on oikaistu IFRS -standardin vaikutus, käytetään
kuvaamaan liiketoiminnan kannattavuuden ja rahoitusaseman jatkuvuutta sekä tiettyjen
taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Käyttökate ilman IFRS vaikutusta vastaa ennen
IFRS -standardin käyttöönoton mukaista käyttökatetta ja korolliset nettovelat ilman
leasingvelkoja vastaavat korollisia nettovelkoja ennen IFRS -standardin käyttöönottoa.
Nämä oikaistut tunnusluvut sisältyvät komponentteina konsernin taloudellisten tavoitteiden
tunnuslukuihin. Tunnusluku on esitetty liitteessä . Pääoman hallinta.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Milj. €
Myyntivoitot , ,
Myyntitappiot -, -,
Arvonalentumiset -, -
Rakennejärjestelyt , ,
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossayhteensä -, ,
Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat päivittäistavarakaupan
kiinteistöjen myyntivoitot, , milj. euroa, rakentamisen ja talotekniikan osuuteen
yhteisyritysten tuloksesta sisältynyt kiinteistön myyntivoitto , milj. euroa sekä autokaupan
uudelleenjärjestelyyn liittyvät kulut ja arvonalentumiset yhteensä , milj. euroa.
Rakennejärjestelyihin liittyvät erät sisältyvät konsernituloslaskelmassa seuraaville riveille:
materiaalit ja palvelut (, milj. euroa), varaston muutos (, milj. euroa), henkilöstökulut
(-, milj. euroa), poistot ja arvonalentumiset (-, milj. euroa), käyttöoikeusomaisuuserien
poistot ja arvonalentumiset (, milj. euroa), liiketoiminnan muut kulut (, milj. euroa) sekä
osuus yhteisyritysten tuloksista (, milj. euroa).
Vuoden merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tammi-joulukuussa
olivat rakentamisen ja talotekniikan kaupassa Kesko Senukain yhdistelytavan muutoksesta
syntynyt tulosvaikutus +, milj. euroa, Ruotsin kauppapaikkaverkoston muutoksen
tulosvaikutus -, milj. euroa, Baltian konekaupan .. toteutuneesta myynnistä
syntynyt myyntivoitto , milj. euroa, yhteisissä toiminnoissa yritysjärjestelyihin liittyneet
kulut , milj. euroa ja vapaa-ajankaupan The Athlete’s Foot - ja Kookenkä -ketjujen
lopetuksiin liittyvät kulut , milj. euroa.
Rakennejärjestelyihin liittyvät erät sisältyvät konsernituloslaskelmassa seuraaville riveille:
materiaalit ja palvelut (-, milj. euroa), varaston muutos (-, milj. euroa), liiketoiminnan
muut tuotot (, milj. euroa), henkilöstökulut (-, milj. euroa), poistot ja arvonalentumiset
(-, milj. euroa), käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset (-, milj. euroa)
sekä liiketoiminnan muut kulut (-, milj. euroa).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys IFRS-tilinpäätöslukuihin
Milj. €
Liikevoitto, vertailukelpoinen
Liikevoitto , ,
Vähennettynä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa -, ,
Liikevoitto, vertailukelpoinen , ,
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %
Liikevoitto, vertailukelpoinen , ,
Sidottu pääoma, keskimäärin , ,
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % , ,
Liikevaihdon vertailukelpoinen kehitys
Milj. €
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto , ,*
Valuuttakurssien vaikutus -,
Yrityskauppojen vaikutus -, -,
Vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys-% ,
Konsernin liikevaihto , ,*
Valuuttakurssien vaikutus -,
Yrityskauppojen vaikutus -, -,
Vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys-% ,
* Havainnollistava liikevaihto
Tunnuslukujen laskentakaavat
Liikevoitto, vertailukelpoinen
Liikevoitto +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %
Vertailukelpoinen liikevoitto x
(Aineelliset hyödykkeet + Liikearvo + Aineettomat hyödykkeet + Käyttöoikeusomaisuuserät +
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä + Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
+ Pitkäaikaiset saamiset + Eläkesaamiset + Vaihto-omaisuus + Myyntisaamiset + Tuloverosaamiset +
Muut korottomat saamiset + Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät - Korottomat
pitkäaikaiset velat - Eläkevelvoitteet - Varaukset - Ostovelat - Muut korottomat velat - Tuloverovelat
- Siirtovelat - Myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat) keskimäärin
raportointikaudelta
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Maantieteelliset tiedot
Konserni toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa.
Päivittäistavarakauppa toimii Suomessa. Rakentamisen ja talotekniikan kauppa toimii
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa ja Puolassa. Autokauppa toimii Suomessa.
Maantieteellisissä tiedoissa liikevaihto, varat, investoinnit ja henkilöstö on esitetty sijainnin
mukaan jaoteltuna.
Milj. € Suomi
Muut
Pohjoismaat Baltian maat Muut Eliminoinnit Yhteensä
Liikevaihto , , , , -, ,
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat , , , , ,
Henkilöstö keskimäärin
Milj. € Suomi
Muut
Pohjoismaat Baltian maat Muut Eliminoinnit
Segmenttitiedot
yhteensä
Kesko Senukain
yhdistelytavan
muutoksen vaikutus Yhteensä
Liikevaihto , , , , -, , , ,
Sidottuun pääomaan
sisältyvät varat , , , , - - ,
Henkilöstö keskimäärin - -
Liikevaihto muodostuu lähes kokonaisuudessaan tavaroiden myynnistä. Palvelujen myynnin
määrä on vähäinen.
Kesko-konsernilla ei ole yksittäisiä asiakkaita, joilta saadun tuoton määrä ylittäisi % koko
Kesko-konsernin tuotoista.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
. Materiaalit ja palvelut
Milj. €
Materiaalit ja tarvikkeet - , - ,
Ulkopuoliset palvelut -, -,
Yhteensä - , - ,
. Liiketoiminnan muut tuotot
Tuloutusperiaatteet, sisältäen määrittelyn liiketoiminnan muissa tuotoissa esitettävistä
tuotoista, on esitetty liitteessä ..
Milj. €
Palvelukorvaukset , ,
Vuokratuotot , ,
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot , ,
Liiketoimintojen myyntivoitot , ,
Johdannaissopimusten realisoituneet voitot ja käyvän arvon
muutokset , ,
Muut , ,
Yhteensä , ,
Palvelukorvaukset ovat pääosin kauppiasyrittäjien maksamia ketju- ja kauppapaikkamaksuja.
Vuokratuotoista on kerrottu tarkemmin liitteessä ..
. Liiketoiminnan kulut
Laadintaperiaatteet
Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään muut kuin myytyjen suoritteiden hankintamenot
kuten henkilöstö-, markkinointi-, kiinteistöjen ja kauppapaikkojen ylläpitokulut,
tietojärjestelmäkulut sekä lyhytaikaisiksi luokitelluista vuokrasopimuksista tai
vähäarvoisiksi luokitelluista vuokratuista hyödykkeistä tuloslaskelmaan kirjatut vuokrat.
Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään myös aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutuksesta syntyvät tappiot, liiketoimintojen myyntitappiot sekä kaupallisten
valuuttariskien suojaukseen käytettyjen johdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat
tappiot.
Henkilöstökulut
Milj. €
Palkat ja palkkiot -, -,
Sosiaalikulut -, -,
Eläkkeet
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt -, -,
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt -, -,
Osakeperusteiset maksut -, -,
Yhteensä -, -,
Tiedot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä on esitetty liitteessä .. Tiedot konsernin
johtohenkilöiden työsuhde-etuuksista ja muista lähipiiritapahtumista esitetään liitteessä .
ja osakepalkitsemiseen liittyvät tiedot liitteessä ..
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Konsernin henkilökunta keskimäärin
Päivittäistavarakauppa
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa
Autokauppa
Yhteiset toiminnot
Yhteensä
Liiketoiminnan muut kulut
Milj. €
Markkinointikulut -, -,
Kiinteistöjen ja kauppapaikkojen ylläpitokulut -, -,
ICT-kulut -, -,
Tuloslaskelmaan jäävät vuokrat -, -,
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot -, -,
Johdannaissopimusten realisoituneet tappiot ja käyvän arvon
muutokset -, -,
Muut liikekulut -, -,
Yhteensä -, -,
Vuokrakuluissa on esitetty lyhytaikaisten vuokrasopimusten ja vähäarvoisiksi luokiteltujen
vuokrattujen hyödykkeiden vuokrakulut sekä muuttuvat vuokrat. Kiinteistöjen ja
kauppapaikkojen ylläpitokulut sisältävät myös vuokrakohteiden ylläpitokulut. Vuokrakuluista
on kerrottu tarkemmin liitteessä ..
Tilintarkastajien palkkiot
Milj. €
Tilintarkastus , ,
Veroneuvonta , ,
Muut palvelut , ,
Yhteensä , ,
Varsinainen yhtiökokous valitsi .. Deloitte Oy:n Kesko Oyj:n tilintarkastajaksi.
. Liikevoittoon kirjatut valuuttakurssierot
Milj. €
Myynti -, -,
Muut tuotot , ,
Ostot -, -,
Muut kulut -, -,
Yhteensä , -,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
. Tuloverot
Laadintaperiaatteet
Konsernin tuloslaskelman veroihin on kirjattu konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia
vastaavat suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä
laskennallisten verojen muutokset. Konserniyhtiöiden verot on laskettu perustuen kunkin
yhtiön paikallisen verolainsäädännön mukaan määräytyvään verotettavaan tuloon. Muihin
laajan tuloksen eriin kirjattavien erien verovaikutus on kirjattu vastaavasti muihin laajan
tuloksen eriin.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan väliaikaisista eroista varojen ja velkojen
verotuksellisten arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä sekä käyttämättömistä verotappioista.
Liikearvoista ei ole laskettu laskennallista verovelkaa siltä osin kuin liikearvot eivät ole
verotuksessa vähennyskelpoisia. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata
laskennallista veroa, ellei voitonjako ole todennäköinen ja aiheuta siten veroseuraamuksia.
Laskennallinen vero on laskettu tilinpäätöspäivänä voimassa olevilla verokannoilla
ja verokantojen muuttuessa tiedossa olevalla uudella verokannalla. Laskennallinen
verosaaminen kirjataan siihen määrään saakka, kun on todennäköistä, että se voidaan
hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Samaa veronsaajaa
koskevat konsernin laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät vuokrasopimuksista, etuuspohjaisista
eläkejärjestelyistä, aineellisista hyödykkeistä (poistoero), varauksista sekä
yrityshankintojen yhteydessä suoritetuista tase-erien käypiin arvoihin arvostuksista.
Konsernin veropositioita arvioidaan säännöllisesti tulkinnanvaraisten tilanteiden
tunnistamiseksi. Tilanteisiin, joissa yhtiön tulkinnan hyväksyminen arvioidaan
epätodennäköiseksi, varaudutaan tuloverojen laskennassa. Epävarma veropositio voi
vaikuttaa tilikauden veroihin, laskennallisiin veroihin tai molempiin.
Milj. €
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot -, -,
Edellisten tilikausien verot , -,
Laskennalliset verot -, -,
Yhteensä -, -,
Tuloslaskelman verokulun ja emoyhtiön verokannalla
laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
Milj. €
Tulos ennen veroja , ,
Verot emoyhtiön verokannan ,% mukaan -, -,
Ulkomaisten tytäryhtiöiden erilaisten verokantojen vaikutus -, -,
Verovapaiden tulojen vaikutus , ,
Vähennyskelvottomien kulujen vaikutus -, -,
Kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten vaikutus , ,
Osakkuus- ja yhteisyritysten tulososuuksien yhdistelyn vaikutus , ,
Edellisten tilikausien verot , -,
Edellisten tilikausien laskennallisten verojen oikaisut ja
arvostusmuutokset -, ,
Verokantamuutoksen vaikutus - ,
Muut konserniyhdistelyn ja muiden erien vaikutukset -, ,
Verot tuloslaskelmassa -, -,
Efektiivinen veroaste ,% ,%
Vertailutilikaudella konsernin efektiivistä veroastetta laski Kesko Senukain
yhdistelytavan muutoksesta syntynyt tulosvaikutus +, milj. euroa, verovapaat
myyntivoitot ja osakkuus- sekä yhteisyritysten tulososuus yhteensä +, milj. euroa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Laskennallisten verojen muutokset vuoden aikana
Milj. € ..
Kirjattu
tuloslas-
kelmaan
Kirjattu
omaan
pää-
omaan
Kurssi-
erot
Muut
muutokset ..
Laskennalliset
verosaamiset
Vuokrasopimukset , -, , ,
Varaukset , , , , ,
Etuuspohjaiset
eläkejärjestelyt , , ,
Vahvistetut tappiot , -, , ,
Muut väliaikaiset erot , -, -, , -, ,
Yhteensä , -, -, , -, ,
Laskennalliset verovelat
Kirjanpidon ja verotuksen
poistojen erotus , , , ,
Käyvän arvon kohdistus , , , -, ,
Etuuspohjaiset
eläkejärjestelyt , -, , ,
Muut väliaikaiset erot , -, , , ,
Yhteensä , -, , , -, ,
Laskennallinen
nettoverosaaminen
(+)/-velka (-) -, -,
Nettoverosaaminen jakautuu taseessa
Milj. €
Laskennallisiin verosaamisiin , ,
Laskennallisiin verovelkoihin , ,
Yhteensä -, -,
Laskennallisten verojen muutokset vuoden aikana
Milj. € ..
Kirjattu
tuloslas-
kelmaan
Kirjattu
omaan
pää-
omaan
Kurssi-
erot
Muut
muutokset ..
Laskennalliset
verosaamiset
Vuokrasopimukset , , , -, ,
Varaukset , , , , ,
Etuuspohjaiset
eläkejärjestelyt , , ,
Vahvistetut tappiot , -, , -, ,
Muut väliaikaiset erot , , , -, -, ,
Yhteensä , -, , -, -, ,
Laskennalliset verovelat
Kirjanpidon ja verotuksen
poistojen erotus , , , ,
Käyvän arvon kohdistus , -, -, , ,
Etuuspohjaiset
eläkejärjestelyt , -, , ,
Muut väliaikaiset erot , -, , -, -, ,
Yhteensä , , , -, , ,
Laskennallinen
nettoverosaaminen
(+)/-velka (-) , -,
Vahvistetut tappiot
Konsernilla oli .. , milj. euroa verotappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista
verosaamista, koska tilinpäätöspäivänä on epätodennäköistä, että konsernille kertyisi
lähitulevaisuudessa verotettavaa tuloa, jota vastaan tappioita voitaisiin hyödyntää.
Vahvistetut tappiot, joista ei ole kirjattu verosaamista, erääntyvät seuraavasti:
Milj. € - Yhteensä
, , , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
. Osakekohtainen tulos
Laadintaperiaatteet
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän
painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta
laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon
kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva
laimentava vaikutus.
Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti maksuttomasta osakeannista ..
siten, että kutakin A-osaketta kohti annettiin kolme () uutta A-osaketta ja kutakin
B-osaketta kohti annettiin kolme () uutta B-osaketta. Osakekohtainen tulos on laskettu
maksuttoman osakeannin (split) jälkeisellä osakkeiden lukumäärällä. Vertailukauden
osakekohtainen tulos on oikaistu vastaamaan maksuttoman osakeannin jälkeistä
osakemäärää.
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. € , ,
Osakkeiden lukumäärä
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo
Laimennettu ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos
Laimentamaton ja laimennettu, konserni yhteensä, € , ,
. Rahavirtalaskelmaan liittyvät liitetiedot
Investoinnit ja rahoitustapahtumat, joihin ei liity rahaliikennettä
Milj. €
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankinnat yhteensä , ,
Tytäryrityshankinnat ja investoinnit osakkuusyrityksiin sekä
muihin sijoituksiin yhteensä , ,
Investoinnit yhteensä , ,
joista kassastamaksuilla rahoitetut , ,
Hankittuihin yhtiöihin liittyvät lainat ja rahavarat , ,
Maksut aikaisempien tilikausien investoinneista -, -,
Velalla rahoitetut investoinnit , ,
Yhteensä , ,
Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut
Milj. €
Oikaistaan tuloslaskelman erät, joihin ei liity maksutapahtumaa
ja erät, jotka esitetään muualla rahavirtalaskelmassa:
Varausten muutos -, ,
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista -, -,
Arvonalentumiset , -
Luottotappiot , ,
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä liiketoimintojen
myyntivoitot -, -,
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä liiketoimintojen
myyntitappiot , ,
Osakepalkkiokulut -, -,
Etuuspohjaiset eläkkeet , ,
Muut , ,
Yhteensä , -,
Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisujen ryhmä Muut sisältää ostojen ja myyntien
toteutumattomien kurssivoittojen ja -tappioiden oikaisun sekä muiden ei-maksuperusteisten
erien oikaisun.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Vuokrasopimuksista aiheutuva rahavirta
Milj. €
Leasingvelkojen korkokulut -, -,
Leasingvelkojen lyhennykset -, -,
Tuloslaskelmaan jäävät vuokrat -, -,
Yhteensä -, -,
Vuokrasopimuksista ja vuokrasopimuksiin liittyvistä käyttöoikeusomaisuuseristä on kerrottu
liitteessä ..
Rahavarat
Milj. €
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat , ,
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
(maturiteetti alle kk) , ,
Rahavarat , ,
Yhteensä , ,
Rahavaroina käsitellään taseen rahavarojen lisäksi ne jaksotettuun hankintamenoon
kirjatut likvidit rahoitusvarat, jotka erääntyvät alle kolmen kuukauden kuluessa hankinta-
ajankohdasta lukien sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat.
Rahavarojen luokittelumuutoksesta on kerrottu enemmän liitteessä ..
Rahavarojen ja velkojen täsmäytyslaskelma
Milj. €
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat , ,
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
(maturiteetti alle kk) , ,
Rahavarat , ,
Lainat - vuoden kuluessa takaisin maksettavat (mukaan lukien
luotolliset tilit) -, -,
Leasingvelat - vuoden kuluessa takaisin maksettavat -, -,
Lainat - yli vuoden kuluttua takaisin maksettavat -, -,
Leasingvelat - yli vuoden kuluttua takaisin maksettavat - , - ,
Rahavarojen ja velkojen netto - , - ,
Milj. €
Rahavarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat ja jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
rahoitusvarat (maturiteetti alle kk) , ,
Bruttovelat - kiinteäkorkoiset -, -,
Bruttovelat - vaihtuvakorkoiset -, -,
Leasingvelat - , - ,
Rahavarojen ja velkojen netto - , - ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Muut varat Rahoitukseen liittyvät velat
Milj. €
Rahavarat ja
luotolliset tilit
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
rahoitusvarat
Jaksotettuun
hankintamenoon
kirjattavat
rahoitusvarat
Leasingvelat
vuoden kuluessa
Leasingvelat yli
vuoden kuluttua
Lainat vuoden
kuluessa
Lainat yli vuoden
kuluttua Yhteensä
Rahavarojen ja velkojen netto .. , , , -, - , -, -, - ,
Rahavirrat , -, , , , , ,
Tytäryritysten hankinnat , -, -, -,
Leasingvelkojen nettomuutos -, , -,
Valuuttakurssioikaisut , -, -, , , -,
Rahavarojen ja velkojen netto .. , , , -, - , -, -, - ,
Muut varat Rahoitukseen liittyvät velat
Milj. €
Rahavarat ja
luotolliset tilit
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
rahoitusvarat
Jaksotettuun
hankintamenoon
kirjattavat
rahoitusvarat
Leasingvelat
vuoden kuluessa
Leasingvelat yli
vuoden kuluttua
Lainat vuoden
kuluessa
Lainat yli vuoden
kuluttua Yhteensä
Rahavarojen ja velkojen netto .. , , , -, - , -, -, - ,
Rahavirrat , , , , -, , ,
Tytäryritysten hankinnat , -, -, -, -, -,
Tytäryritysten myynti -, , , -,
Kesko Senukain yhdistelytavan muutos -, , , , , ,
Leasingvelkojen nettomuutos -, , -,
Valuuttakurssioikaisut -, , , , , ,
Rahavarojen ja velkojen netto .. , , , -, - , -, -, - ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
. Muut laajan tuloksen erät
Milj. €
Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen
Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot , -, , , -, ,
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot , , -, -,
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten laajan tuloksen eristä -, -, - -
Rahavirran suojauksen arvonmuutos , -, , -, , -,
Muut erät - - -, -,
Yhteensä , -, , -, , -,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
TÄSSÄ OSIOSSSA
. Yritysostot, myydyt omaisuuserät sekä myytävänä oleviksi luokitellut
pitkäaikaiset omaisuuserät ja niihin liittyvät velat
. Aineelliset hyödykkeet
. Aineettomat hyödykkeet
. Vuokrasopimukset
. Vaihto-omaisuus
. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset
. Eläkesaamiset
. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
. Varaukset
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
. SIDOTTU PÄÄOMA
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
. Yritysostot, myydyt omaisuuserät sekä myytävänä oleviksi
luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja niihin liittyvät velat
Yritysostot
Byggarnas Partner i Sverige AB
Keskon tytäryhtiö Fresks Försäljning AB osti .. ruotsalaisen ammattirakentajia
palvelevan Byggarnas Partner i Sverige AB:n koko osakekannan. Yrityskaupassa
maksettu vastike oli , milj. euroa. Yritysosto vahvistaa Keskon asemaa Ruotsin
rautakauppamarkkinassa erityisesti Tukholman alueella, jossa Byggarnas Partnerilla on viisi
myymälää.
Byggarnas Partner i Sverige AB:n koskevan hankintamenolaskelman mukaan Kesko-
konsernille hankittuja varoja oli , milj. euroa ja vastattaviksi otettuja velkoja , milj.
euroa. Hankittujen aineettomien hyödykkeiden käypä arvo hankintahetkellä (mukaan
lukien asiakassuhteet ja tavaramerkki) oli yhteensä , milj. euroa. Hankinnasta syntyvä
liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Konsernin tuloslaskelman liiketoiminnan
muihin kuluihin sisältyy vähäinen määrä yritysostoista aiheutuneita kuluja ja ne on esitetty
vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Hankitun liiketoiminnon vaikutus konsernin
liikevaihtoon ja liikevoittoon oli vähäinen.
Yritysostot
Carlsen Fritzøe Handel AS ja Flokkmann
Keskon tytäryhtiö Byggmakker Handel AS osti .. norjalaisen rautakauppayhtiön
Carlsen Fritzøe Handel AS:n koko osakekannan. Yrityskaupassa maksettu vastike oli ,
milj. euroa. ja hankittujen rahavarojen määrä oli , milj, euroa. Yritysostolla Kesko vahvistaa
asemaansa Oslonvuonon alueella, jossa Carlsen Fritzøe Handelin myymälän verkosto
täydentää Keskon nykyistä Byggmakker-verkostoa. Carlsen Fritzøe Handel AS:n hankinnasta
syntyi liikearvoa , milj. euroa, joka heijastaa synergiaetuja, joiden oletetaan realisoituvan
myynnissä, hankinnassa, valikoimissa ja logistiikassa sekä toimintojen tehokkuudessa.
Konsernin tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy , milj. euroa yritysostoista
aiheutuneita kuluja ja ne on esitetty vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä.
Keskon tytäryhtiö Byggmakker Nord AS osti .. norjalaisen Byggmakker-ketjuun
kuuluvan Reidar Flokkmanns Eftf AS:n sekä kauppakiinteistön Arn Eiendom AS:n (yhdessä
Flokkmann) koko osakekannat. Yrityskaupassa maksettu vastike oli , milj. euroa ja
hankittujen rahavarojen määrä oli , milj, euroa. Flokkmannin hankinnan osalta konsernin
tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy vähäinen määrä yritysostoista
aiheutuneita kuluja ja ne on esitetty vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä.
Mark & Infra i Sverige AB ja Bygg & Interiör -rautakaupat
Keskon ruotsalainen tytäryhtiö Fresks Försäljning AB osti .. ruotsalaiset ammatti-
rakentajia palvelevat Bygg & Interiör -rautakaupat. Keskon ruotsalainen tytäryhtiö Kesko
AB osti .. ruotsalaisen vesi- ja viemärivesituotteiden myyntiin keskittyneen Mark &
Infra i Sverige AB -yhtiön (MIAB). Ruotsissa toteutuneissa yrityskaupoissa yhteensä maksettu
vastike oli , milj. euroa ja hankittujen rahavarojen määrä oli , milj. euroa. Ruotsissa
toteutuneet yrityskaupat täydentävät Keskon ammattirakentajille suunnattua K-Bygg-ketjua
Ruotsissa Mälarin laakson alueella ja Onnisen teknisen tukkukaupan tarjontaa infra-alan
asiakkaille Ruotsissa.
Taulukossa on esitetty tiivistelmä yritysostojen maksetuista vastikkeesta, Kesko-konsernille
hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen arvoista hankintahetkellä sekä
yritysostojen rahavirtavaikutuksesta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Milj. €
Byggarnas
Partner i
Sverige AB
Carlsen
Fritzøe
Handel AS ja
Flokkmann
Mark & Infra
i Sverige
AB ja Bygg
& Interiör
-rautakaupat
Velaton kauppahinta , , ,
Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen
velkojen käyvät arvot hankintahetkellä
Aineettomat hyödykkeet , , ,
Aineelliset hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät
ja sijoitukset , , ,
Vaihto-omaisuus , , ,
Saamiset , , ,
Laskennallinen verosaaminen ,
Rahat ja pankkisaamiset , ,
Varat yhteensä , , ,
Ostovelat, muut velat, varaukset, leasingvelat , , ,
Laskennallinen verovelka , , ,
Velat yhteensä , , ,
Hankittu nettovarallisuus yhteensä , , ,
Liikearvo , , ,
Hankinnan rahavirtavaikutus
Maksettu vastike -, -, -,
Hankitut rahavarat , ,
Maksamaton osuus ,
Hankinnan rahavirtavaikutus -, -, -,
Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset
omaisuuserät ja niihin liittyvät velat
Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja
niihin liittyvät velat, milj. €
Aineettomat hyödykkeet - ,
Aineelliset hyödykkeet , ,
Vaihto-omaisuus - ,
Myyntisaamiset - ,
Muut saamiset - ,
Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat , ,
Ostovelat - -,
Muut velat - -,
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat - -,
Tilikauden lopussa myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja niihin
liittyvät velat koostuivat pääosin kahden rautakaupan eristä.
Kesko Senukain yhdistelytavan muutos konsernitilinpäätöksessä
Kesko on raportoinut .. alkaen rakentamisen ja talotekniikan kaupan segmenttiin
kuuluvan Baltian maissa ja Valko-Venäjällä toimivan Kesko Senukai -konsernin
yhteisyrityksenä. Kesko raportoi Keski Senukai -konsernin tytäryrityksenä .. asti.
Muutos yhdistelytavassa tehtiin Kesko Senukain johtamiseen ja määräysvallan käyttöön
liittyvistä merkittävistä erimielisyyksistä johtuen. Johto käytti harkintaa IFRS -standardin
määräysvallan ja tytäryritysyhdistelyn edellytysten olemassaolon uudelleenarvioinnissa
liittyen Kesko Senukaihin.
Määräysvallan menettämisestä johtuen Kesko Senukai on luokiteltu yhteisyritykseksi
.. alkaen. Kukaan osakkaista ei käytä määräysvaltaa Kesko Senukaissa, vaan
osakkaat käyttävät IFRS Yhteisjärjestelyt -standardin mukaista yhteistä määräysvaltaa.
Kesko Senukai on yhteisyritys, jossa osakkailla on oikeuksia yhtiön nettovaroihin ja
osakkaiden vastuu yhtiön velvoitteista rajoittuu niiden sijoittaman oman pääoman määrään.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Luokittelumuutoksen seurauksena konsernitaseeseen yhdistellyt varat, velat,
määräysvallattomien omistajien osuus sekä kertyneet muuntoerot kirjattiin pois taseesta
.. ja samassa yhteydessä osuus yhteisyrityksestä kirjattiin taseeseen käypään arvoon.
Luokittelumuutoksen seurauksena konsernituloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin
kirjattiin , milj. euron tuotto, joka syntyi Kesko Senukaihin liittyvän yhteisyritysosuuden
arvostamisesta käypään arvoon. Yhteisyritysosuuden käyvän arvon määrittämisessä
käytettiin diskontattujen rahavirtojen menetelmää. Luokittelumuutoksen seurauksena Kesko
Senukai on yhdistelty .. alkaen Keskon konsernituloslaskelmassa aiemman rivi riviltä
tehtävän tytäryritysyhdistelyn sijaan yhteisyrityksenä ennen liikevoittoa yhdellä rivillä ”Osuus
yhteisyritysten tuloksista”. Konsernitaseessa luokittelumuutos tarkoittaa, että osuus Kesko
Senukain nettovaroista esitetään yhdellä rivillä ”Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä”
aiemman varojen ja velkojen rivi riviltä yhdistelyn sijaan.
Laskelma Kesko Senukain luokittelumuutoksen vaikutuksista, milj. € ..
Kesko Senukain nettovarat konsernitaseessa -,
Määräysvallattomien omistajien osuuden kirjanpitoarvo ,
Omistustusosuuden käypä arvo yhteisyrityksessä ,
Kurssi- ja muuntoerot laajassa tuloksessa -,
Käypään arvoon arvostamisesta tuloslaskelmaan kirjattu tuotto ,
Konsernitaseeseen sisältyneet Kesko Senukain varat ja velat, milj. € ..
Varat
Aineelliset hyödykkeet ,
Käyttöoikeusomaisuuserät ,
Aineettomat hyödykkeet ,
Laskennalliset verosaamiset ja muut pitkäaikaiset saamiset ,
Yhteensä ,
Vaihto-omaisuus ,
Korottomat saamiset ,
Muut saamiset, korollinen ,
Rahavarat ,
Yhteensä ,
Varat yhteensä ,
Korolliset pitkäaikaiset velat ,
Leasingvelat ,
Laskennalliset verovelat ,
Yhteensä ,
Korolliset lyhytaikaiset velat ,
Leasingvelat ,
Korottomat velat ,
Yhteensä ,
Velat yhteensä ,
Nettovarat ,
Myydyt omaisuuserät
Kesko myi .. Danish Agro -konserniin kuuluvalle DA Agravis Machinery Holding
A/S:lle rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialaan kuuluneen konekaupan Baltian
tytäryhtiöiden jäljellä olleet osakkeet.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
. Aineelliset hyödykkeet
Laadintaperiaatteet
Aineelliset hyödykkeet muodostuvat pääosin maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja
kalustosta. Aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon
vähennettynä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Hankittujen liiketoimintojen
aineelliset hyödykkeet arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.
Aineellisten hyödykkeiden myöhemmin syntyvät menot sisällytetään hyödykkeen
kirjanpitoarvoon tai kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain, kun on todennäköistä, että
konsernille koituu hyödykkeestä taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja hyödykkeen
hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Uudella osalla korvatun hyödykkeen
osan kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Rakennusten koneita ja laitteita käsitellään
erillisinä hyödykkeinä ja näiden uusimiseen liittyvät merkittävät menot aktivoidaan. Kaikki
muut aineellisten hyödykkeiden korjaus-, huolto- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi
tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne toteutuvat.
Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan
kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Tavallisimmat arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
Rakennukset ja rakennelmat − vuotta
Rakennusten osat − vuotta
Koneet ja kalusto − vuotta
Autot ja kuljetuskalusto vuotta
Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan
vähintään jokaisen tilikauden lopussa. Mikäli arvioissa taloudellisesta vaikutusajasta tai
taloudellisen hyödyn jakautumisesta on tapahtunut muutoksia aikaisempiin arvioihin
verrattuna, otetaan arvion muutoksen vaikutus huomioon.
Aineellisten hyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun hyödyke luokitellaan myytävänä
olevaksi pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi.
Aineellisten hyödykkeiden myynneistä ja luovutuksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan
tuloslaskelmaan ja esitetään liiketoiminnan muina tuottoina ja kuluina.
Konserni ei ole aktivoinut korkomenoja osaksi hyödykkeiden hankintamenoja, koska
konsernilla ei ole ehdot täyttäviä omaisuuseriä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Milj. €
Maa- ja
vesialueet
Raken-
nukset ja
raken-
nelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
kesken-
eräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno
Hankintameno .. , , , , , ,
Kurssierot , , , -, , ,
Lisäykset , , , , , ,
Liiketoimintojen hankinnat , , , ,
Vähennykset -, -, -, -, -, -,
Siirrot erien välillä , , , , -, ,
Hankintameno .. , , , , , ,
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset .. -, -, -, -, -,
Kurssierot , , , , ,
Vähennysten kertyneet
poistot , , , , ,
Siirrot erien välillä, kertyneet
poistot -, , , ,
Tilikauden poisto ja
arvonalentumiset -, -, -, -, -,
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset .. -, -, -, -, , -,
Kirjanpitoarvo .. , , , , , ,
Kirjanpitoarvo .. , , , , , ,
Milj. €
Maa- ja
vesialueet
Raken-
nukset ja
raken-
nelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
kesken-
eräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno
Hankintameno .. , , , , , ,
Kurssierot -, -, -, -, -, -,
Lisäykset , , , , , ,
Liiketoimintojen hankinnat , , , , ,
Kesko Senukain
yhdistelytavan muutos -, -, -, -, -, -,
Vähennykset -, -, -, -, -, -,
Siirrot erien välillä , , , , -, -,
Hankintameno .. , , , , , ,
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset .. -, -, -, -, -,
Kurssierot , , -, ,
Kesko Senukain yhdistelytavan
muutos , , , ,
Vähennysten kertyneet
poistot , , , ,
Siirrot erien välillä, kertyneet
poistot , , , ,
Tilikauden poisto ja
arvonalentumiset -, -, -, -,
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset .. -, -, -, -, -,
Kirjanpitoarvo .. , , , , , ,
Kirjanpitoarvo .. , , , , , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
. Aineettomat hyödykkeet
Laadintaperiaatteet
Liikearvo ja tavaramerkit
Liikearvoja ei poisteta, vaan ne testataan arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina
kun on viitteitä arvonalentumisesta. Arvonalentumisen testaamista varten liikearvo
on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen
hankintamenoon ja ennen .. hankituilta osin oletushankintamenoon vähennettynä
arvonalentumisilla. Mahdollinen negatiivinen liikearvo tuloutetaan välittömästi.
Liikearvosta kirjattua arvonalentumista ei peruuteta.
Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei
kirjata poistoja. Ne testataan arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun on
viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Niiden aineettomien hyödykkeiden, joiden
taloudellinen vaikutusaika ei ole rajoittamaton, hankintamenot merkitään taseeseen ja
kirjataan kuluksi niiden taloudellisena vaikutusaikana. Näihin aineettomiin hyödykkeisiin
sisältyy yrityshankintojen yhteydessä aktivoituja tavaramerkkejä, jotka on kirjattu
hankinta-ajankohdan käypään arvoon.
Muut aineettomat hyödykkeet
Määriteltävissä olevan taloudellisen vaikutusajan omaavien aineettomien hyödykkeiden
hankintamenot merkitään taseeseen ja kirjataan kuluksi niiden taloudellisena
vaikutusaikana. Tällaisia aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistolisenssit, asiakassuhteet
ja lisenssit, jotka on yritysostojen yhteydessä arvostettu hankinta-ajankohdan käypään
arvoon sekä vuokraoikeudet, jotka poistetaan niiden todennäköisen vuokrakauden aikana.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
Ohjelmistot ja -lisenssit − vuotta
Asiakas- ja toimittajasuhteet − vuotta
Lisenssit vuotta
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan niiden
syntymishetkellä, sillä konsernilla ei ole aktivointikelpoisia kehittämismenoja. Aiemmin
kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmillä kausilla.
Tietojärjestelmät
Uusien tietokoneohjelmistojen kehitysprojekteihin liittyvät välittömät menot aktivoidaan
osaksi ohjelmistojen hankintamenoa. Tietokoneohjelmistot sisältyvät taseessa
aineettomiin hyödykkeisiin ja niiden hankintameno poistetaan ohjelmistojen taloudellisena
vaikutusaikana. Ohjelmistojen ylläpitomenot kirjataan kuluksi syntymishetkellä.
Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvonalentumiset
Konsernissa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa viitteitä siitä, että
jonkin omaisuuserän arvo on saattanut alentua. Mikäli tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan
omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvosta sekä rajoittamattoman
taloudellisen vaikutusajan omaavista aineettomista hyödykkeistä kerrytettävissä oleva
rahamäärä arvioidaan vuosittain riippumatta siitä, onko viitteitä arvonalentumisista
olemassa. Lisäksi arvonalentumistesti tehdään aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta.
Kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan omaisuuserän käypää arvoa
luovutuksesta aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai sitä korkeampaa käyttöarvoa.
Kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei useinkaan voida arvioida omaisuuseräkohtaisesti.
Tällöin, kuten myös liikearvon osalta, kerrytettävissä oleva rahamäärä määritellään sille
rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon liikearvo tai muu omaisuuserä kuuluu.
Arvonalentuminen kirjataan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuserästä
kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan.
Omaisuuserästä aikaisemmin kirjattu arvonalentuminen peruutetaan, jos uudelleen arvioitaessa
kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut. Omaisuuserän arvonalentumista ei kuitenkaan
peruuteta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut ennen arvonalentumisen
kirjaamista. Liikearvosta tehtyä arvonalentumista ei peruuteta missään tilanteessa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Milj. € Liikearvo
Tavara-
merkit
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Ennakko-
maksut
Yhteensä
Hankintameno
Hankintameno .. , , , , ,
Kurssierot , , , , ,
Lisäykset , , , ,
Liiketoimintojen hankinnat , , , ,
Vähennykset , -, -, -,
Siirrot erien välillä , -, -,
Hankintameno .. , , , , ,
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset .. -, -, -, -,
Kurssierot , -, -, -,
Vähennysten kertyneet
poistot , ,
Tilikauden poisto ja
arvonalentumiset -, -, -,
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset .. -, -, -, -,
Kirjanpitoarvo .. , , , , ,
Kirjanpitoarvo .. , , , , ,
Milj. € Liikearvo
Tavara-
merkit
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Ennakko-
maksut
Yhteensä
Hankintameno
Hankintameno .. , , , , ,
Kurssierot , -, -, -,
Lisäykset , , ,
Liiketoimintojen hankinnat , , , ,
Kesko Senukain
yhdistelytavan muutos -, -, -,
Vähennykset -, -, -,
Siirrot erien välillä -, , -, ,
Hankintameno .. , , , , ,
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset .. -, -, -, -,
Kurssierot -, , , ,
Vähennysten kertyneet
poistot , ,
Kesko Senukain
yhdistelytavan muutos , , ,
Siirtojen kertyneet poistot , ,
Tilikauden poisto ja
arvonalentumiset , -, -, -,
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset .. -, -, -, -,
Kirjanpitoarvo .. , , , , ,
Kirjanpitoarvo .. , , , , ,
Muut aineettomat hyödykkeet sisältää muita pitkävaikutteisia menoja, joista , milj. euroa
(, milj. euroa) on ohjelmistoja ja lisenssejä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Liikearvojen ja aineettomien oikeuksien arvonalentumistestaus
Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, testataan
vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta ja aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta.
Osan aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvien tavaramerkkien (brändit) taloudellinen
vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi, koska niiden on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen
kerryttämiseen määrittelemättömän ajan. Arvio perustuu siihen, että ei ole ennakoitavissa
rajaa sille ajanjaksolle, jonka aikana nämä tavaramerkit kerryttävät rahavirtaa konsernille.
Tavaramerkit sisältyvät yrityshankintojen yhteydessä hankittuihin omaisuuseriin.
Konserni on määrittänyt kuusi rahavirtaa tuottavaa yksikköä. Rahavirtaa tuottavat yksiköt on
määritelty enintään raportoitavien segmenttien tasolle.
Milj. €
Tavara-
merkit
Liikearvo
Diskont-
tauskorko
ennen
veroja, %
Tavara-
merkit
Liikearvo
Diskont-
tauskorko
ennen
veroja, %
Päivittäistavarakauppa
Päivittäistavarakauppa,
ketjuliiketoiminta , , , ,
Päivittäistavarakauppa,
Kespro , , , , , ,
Rakentamisen ja
talotekniikan kauppa
Byggmakker, Norja , , , , , ,
Onninen , , , , , ,
K-Bygg, Ruotsi , , , , ,
Autokauppa , , , ,
Yhteensä , , , ,
Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu
arvonalentumistestauksessa käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa ennakoidut
rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat
kolmen vuoden ajanjakson. Suunnitelmat perustuvat ulkoisiin lähteisiin koskien ennusteita
kokonaismarkkinoiden kasvusta painotettuna rahavirtaa tuottavan yksikön oman
liiketoiminnan osuuteen kyseisestä markkinasta. Kannattavuuskehitys, pitäen sisällään
kauppapaikkaverkoston muutokset, tuote- ja palveluvalikoiman, hinnoittelun sekä
liiketoiminnan kustannusten kehityksen, perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin.
Ennusteperiodin liikevaihdon keskimääräinen nimellinen vuosikasvu oli ,−,% ja
käyttökateprosentin vaihteluväli oli ,−,%. Tämän ajanjakson jälkeiset rahavirrat on
arvioitu ,−,%:n (,−,%) kasvuennusteen mukaan maakohtaiset erot huomioiden.
Suomessa päivittäistavarakaupan ketjuliiketoiminnan kasvuennuste ennusteperiodin
jälkeisellä ajalla on ,%, Kespron kasvuennuste ,% ja autokaupan kasvuennuste ,%.
Ruotsissa K-Byggin ja Norjassa Byggmakkerin kasvuennuste on ,%. Seitsemässä maassa
toimivan Onnisen kasvuennuste ennusteperiodin jälkeen on ,%.
Diskonttauskorkona on käytetty toimialoittain ja maittain määritettyä pääoman
tuottovaatimusta (WACC) verojen jälkeen, jota oikaistaan testauksen yhteydessä
verovaikutuksella. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti,
markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, tavoitepääomarakenne, vieraan
pääoman kustannus sekä maariskit.
Arvonalentumiset
Tilikausien ja aikana liikearvoihin ja aineettomiin oikeuksiin ei kohdistunut
arvonalentumisia.
Herkkyysanalyysi
Keskeiset muuttujat arvonalentumistestauksessa ovat ennusteperiodin jälkeinen
kasvuprosentti, käyttökateprosentti ja diskonttauskorko. Suunnitelmat perustuvat ulkoisiin
lähteisiin koskien ennusteita kokonaismarkkinoiden kasvusta painotettuna rahavirtaa
tuottavan yksikön oman liiketoiminnan osuuteen kyseisestä markkinasta.
Herkin oletuksissa tapahtuville muutoksille on K-Byggin liikearvotesti. K-Byggin
toteutunut liikevaihto vuonna oli , milj. euroa ja vertailukelpoinen liikevaihdon
kehitys (laskettu paikallisessa valuutassa ja ilman yrityskauppojen vaikutusta) oli
,%. Ennusteperiodin aikana K-Byggin liikevaihdon kehitys-%:n vaihteluväli on
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
. Vuokrasopimukset
Laadintaperiaatteet
Konserni vuokralleottajana
Konserni vuokraa liiketoimintansa käyttöön kiinteistöjä sekä koneita ja laitteita
kaikissa toimintamaissa. Konserni määrittelee sopimuksen syntymisajankohtana, onko
sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus luokitellaan
vuokrasopimukseksi, jos se antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan
määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Konserni kirjaa taseeseen
käyttöoikeusomaisuuserän ja leasingvelan sopimuksen alkamisajankohtana, pois
lukien vuokrasopimukset, joissa kohdeomaisuuserä on vähäarvoinen tai vuokra-
aika on enintään kuukautta, joihin konserni soveltaa IFRS standardin sallimaa
helpotusta. Lyhytaikaisten vuokrasopimusten sekä vähäarvoisten omaisuuserien vuokrat
kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajalle. Konserni erottaa muut kuin
vuokrasopimuskomponentit, kuten palvelukomponentit, ja kirjaa ne tulosvaikutteisesti.
Vuokra-ajan alkamisajankohtana kirjattava leasingvelka arvostetaan vuokra-aikana
maksettavien vuokrien nykyarvoon. Tulevien vuokrien nykyarvon laskemisessa korkona
käytetään ensisijaisesti vuokrasopimuksen sisäistä korkokantaa, jos se on saatavilla.
Kaikkien sopimusten osalta sisäinen korkokanta ei ole helposti määritettävissä, joten
näiden sopimusten osalta käytetään lisäluoton korkoa, jonka osatekijät ovat viitekorko,
lisäluoton luottoriskimarginaali sekä mahdollinen maa- ja valuuttariskilisä. Sopimuksen
alkamisajankohtana leasingvelan arvoon sisällytetään kiinteät vuokrat, indeksistä tai
hintatasosta riippuvat muuttuvat vuokrat, mahdolliset jäännösarvotakuut sekä osto-option
toteutushinta, kun option käyttämiseen on sitouduttu. Myös maksut vuokrasopimuksen
päättämisestä aiheutuvista sanktioista sisällytetään leasingvelan arvoon, jos
vuokrasopimuksen päättämisoptio on huomioitu vuokra-ajassa.
Myöhemmillä kausilla leasingvelka määritetään uudelleen, jos vuokra-ajassa tapahtuu
muutos jatkamis- tai päättämisoption käytön seurauksena, osto-optiota koskevissa
arvioissa tapahtuu muutos tai tulevaisuuden vuokranmaksuissa on muutoksia indeksin
,−,%. Ennusteperiodin jälkeisellä ajalla K-Byggin liikevaihdon kasvuennuste on %.
Ennusteperiodin loppuun mennessä K-Byggin käyttökateprosentin oletetaan kasvavan
,%-yksikköä vuonna toteutuneesta käyttökateprosentista. Arvonalentumistilanteen
aiheuttaisi yli ,%-yksikön aleneminen ennusteperiodin jälkeisessä käyttökateprosentissa,
ennusteperiodin jälkeisen kasvuprosentin jääminen alle -,%:iin tai jos diskonttauskorko
ennen veroja olisi suurempi kuin ,%. K-Byggin arvonalentumistestin kerrytettävissä oleva
rahamäärä ylitti testattavien varojen kirjanpitoarvon , milj. eurolla (..: ,
milj. euroa).
Byggmakkerin liikearvon arvonalentumistestauksen herkkyyttä on vähentänyt Carlsen
Fritzøen yritysoston myötä oman vähittäiskaupan osuuden kasvu, joka on nostanut rahavirtaa
tuottavan yksikön kannattavuutta.
Autokaupan liikearvon arvonalentumistestauksen herkkyyttä on vähentänyt liiketoiminnan
kannattavuuden parantuminen.
Arvioitaessa muita rahavirtaa tuottavia yksiköitä johdon arvioiden mukaan minkään keskeisen
muuttujan ennakoitavissa oleva muutos ei johtaisi tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavan
yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaisi sen kirjanpitoarvon.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
tai hintatason muutoksen seurauksena. Leasingvelan uudelleen määrittämisestä johtuva
muutos kirjataan oikaisuna käyttöoikeusomaisuuserään määrään. Jos leasingvelan
vähennys ylittää käyttöoikeusomaosuuserän kirjanpitoarvon, erotus kirjataan
tulosvaikutteisesti.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana leasingvelan
alkuperäiseen määrään. Lisäksi käyttöoikeusomaosuuserän hankintamenoon sisällytetään
ennen alkamisajankohtaa maksetut vuokrat vähennettynä mahdollisesti saaduilla
kannustimilla, alkuvaiheen välittömät menot, sekä arvio ennallistamismenoista.
Myöhemmillä kausilla käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon
vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla, oikaistuna leasingvelan
uudelleen määrittämisestä johtuvilla erillä. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan sen
taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.
Jos vuokrattu hyödyke poistuu käytöstä tai se vuokrataan edelleen maksettua vuokraa
alemmalla vuokralla, vuokrasopimuksesta muodostuu tappiollinen ja vastaavasta
käyttöoikeusomaisuuserästä kirjataan arvonalentuminen.
Myynti- ja takaisinvuokraustilanteissa konserni arvioi täyttääkö omaisuuserän luovutus
IFRS -standardin mukaiset myynnin kriteerit. Jos luovutus käsitellään myyntinä,
taseeseen kirjattavan käyttöoikeusomaisuuserän arvoksi kirjataan se osuus alkuperäisen
omaisuuserän kirjanpitoarvosta, joka vastaa myyjälle jäänyttä käyttöoikeuden
arvoa. Myyntivoittona tai -tappiona esitetään ainoastaan se osuus omaisuuserän
myyntituloksesta, joka vastaa ostajalle siirrettyjä oikeuksia. Jos omaisuuserän myynnistä
suoritettava vastike tai vuokrasopimuksen vuokrat eivät vastaa käypiä arvoja, erotus
huomioidaan omaisuuserän myyntituottojen oikaisuna. Markkinaehtoja huonommat
ehdot käsitellään ennakkoon maksettuina vuokrina ja markkinaehtoja paremmat ehdot
rahoitusvelkana. Jos myynnin kriteerit eivät täyty, luovutetun omaisuuserän raportointia
taseessa jatketaan ja luovutushinta esitetään rahoitusvelkana.
Käyttöoikeusomaisuuserät
Konserni vuokraa liiketoimintaansa varten vähittäiskaupan ja sitä palvelevan logistiikan
tarvitsemia tiloja. Vuokrasopimukset ovat pääosin määräaikaisia ja paikallisen
markkinakäytännön mukaisia. Osaan kiinteistöjen vuokrasopimuksista sisältyy jatko-optioita.
Konserni vuokraa liiketoimintaansa varten myös koneita ja kalustoa, kuten ajoneuvoja,
logistiikan koneita ja laitteita sekä kauppojen ja logistiikan jätteiden kierrätykseen liittyviä
laitteita. Konserni on luokitellut vähäarvoisiksi omaisuuseriksi toimistokoneet ja laitteet, ja
näiden hyödykkeiden vuokrat käsitellään tuloslaskelmassa vuosikuluna.
Milj. €
Maa-alueet ja
rakennukset
Koneet ja
kalusto Yhteensä
Kirjanpitoarvo .. , , ,
Lisäykset , , ,
Liiketoimintojen hankinnat , , ,
Poistot -, -, -,
Arvonalentumiset -, , -,
Vähennykset -, -, -,
Muuntoerot , , ,
Kirjanpitoarvo .. , , ,
Milj. €
Maa-alueet ja
rakennukset
Koneet ja
kalusto Yhteensä
Kirjanpitoarvo .. , , ,
Lisäykset , , ,
Liiketoimintojen hankinnat , ,
Siirrot erien välillä , , ,
Kesko Senukain yhdistelytavan muutos -, -, -,
Poistot -, -, -,
Arvonalentumiset -, -,
Vähennykset -, -, -,
Muuntoerot -, -, -,
Kirjanpitoarvo .. , , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Tulevat rahavirrat vielä alkamattomista taseeseen kirjaamattomista vuokrasopimuksista,
joihin konserni on sitoutunut tilinpäätöspäivänä, olivat , milj. euroa (, milj. euroa).
Tuloslaskelmaan merkityt määrät
Milj. €
Liikevoitto
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset -, -,
Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista -, -,
Vuokrakulut vähäarvoisista omaisuuseristä -, -,
Muuttuvat vuokrakulut -, -,
Rahoituskulut
Korkokulut -, -,
Yhteensä -, -,
Vuokrasopimuksista aiheutuvat rahavirrat on eritelty liitteessä . ja leasingvelkojen ja niihin
liittyvien rahoituskulujen maturiteetti on eritelty liitteessä ..
Konserni vuokralleantajana
Vuokralleantajan raportoinnissa vuokrasopimukset jaetaan operatiivisiin vuokrasopimuksiin
ja rahoitusleasingsopimuksiin. Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana konserni arvioi,
mikäli vuokrasopimus on operatiivinen vuokrasopimus tai rahoitusleasingsopimus.
Rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellaan ne vuokrasopimukset, joissa omistamiselle
ominaiset riskit ja edut siirtyvät vuokralaiselle. Rahoitusleasingsopimuksessa vuokralleantaja
kirjaa sopimuksen alkaessa taseeseen rahoitusleasingsaamisen, joka vastaa sen
nettosijoitusta vuokrasopimukseen. Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokratuotot
kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa
Kesko vuokraa tiloja muille yrittäjille kuin K-kauppiaille muodostaakseen kauppapaikkaan
kokonaisansaintaansa tukevan palvelukokonaisuuden. Tällaisia tiloja ovat tyypillisesti
suuryksiköiden yhteydessä toimivat ns. etumyymälät. Keskolla on etumyymälöitä
sekä omistamissaan kohteissa että vuokratuissa kohteissa, joissa jälkimmäisistä
Keskolla on edelleenvuokraussopimus. Etumyymälöiden vuokrasopimukset sekä
edelleenvuokraussopimukset ovat operatiivisia vuokrasopimuksia. K-kauppiaiden
ketjutoiminnan harjoittamisessa liiketilana käyttämät Keskon omistamat tai vuokraamat tilat
on luovutettu kauppiaille ketjusopimuksen nojalla, eikä niitä ole käsitelty vuokrasopimuksina.
Ketjusopimukseen perustuvien tuottojen tilinpäätöskäsittelystä on kerrottu liitteessä ..
Vuokratuotot
Milj. €
Vuokratuotot operatiivisista vuokrasopimuksista , ,
Vuokratuotot edelleenvuokraussopimuksista , ,
Yhteensä , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
. Vaihto-omaisuus
Laadintaperiaatteet
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon.
Nettorealisointiarvolla tarkoitetaan tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua
myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut myynnistä aiheutuvat välttämättömät menot.
Hankintameno määritetään pääsääntöisesti painotetun keskihankintahinnan mukaan.
Eräiden vaihto-omaisuusryhmien hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Valmiina
hankittujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot hankintarahteineen.
Itse valmistettujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki valmistusmenot sisältäen
välittömät menot ja osuudet valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista.
Hankintameno ei sisällä vieraan pääoman menoja.
Milj. €
Tavarat , ,
Ennakkomaksut , ,
Yhteensä , ,
Vaihto-omaisuuden arvonalennus nettorealisointiarvoon , ,
. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset
Laadintaperiaatteet
Myyntisaamiset on kirjattu kirjanpitoon alkuperäisen myynnin määräisenä. IFRS
-standardin arvonalentumismallin mukaan arvonalentumiset tulee kirjata odotettavissa
oleviin luottotappioihin perustuen. Konserni soveltaa standardin mahdollistamaa
yksinkertaistettua mallia myyntisaamisten arvonalentumisten kirjaamiseen varausmatriisin
avulla. Arvonalentumismallia varten konserniyhtiöt on luokiteltu eri riskiluokkiin
liiketoimintamallin ja toteutuneiden historiallisten luottotappioiden perusteella. Lisäksi
arvonalentuminen kirjataan, jos on muutoin näyttöä velallisen maksukyvyttömyydestä,
konkurssista tai selvitystilasta. Arvonalentuminen kirjataan kuluksi muihin liiketoiminnan
kuluihin. Jos aiemmin kuluksi kirjatusta erästä saadaan myöhemmin suoritus, se kirjataan
vähentämään muita liiketoiminnan kuluja.
Milj. €
Korolliset saamiset
Korolliset laina- ja muut saamiset , ,
Korolliset saamiset yhteensä , ,
Myyntisaamiset , ,
Tuloverosaamiset , ,
Muut korottomat saamiset
Korottomat laina- ja muut saamiset , ,
Siirtosaamiset , ,
Muut korottomat saamiset yhteensä , ,
Yhteensä , ,
Myyntisaamisista on kirjattu luottotappioiksi tuloslaskelmaan yhteensä , milj. euroa
(,milj. euroa). Luottoriskiä on kuvattu tarkemmin liitteessä ..
Siirtosaamiset muodostuvat pääasiassa ostojen jaksotuksista.
Lyhytaikaisten myynti- ja lainasaamisten sekä lyhytaikaisten korollisten saamisten käyvän
arvon oletetaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa saamisten lyhyen maturiteetin johdosta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
. Eläkesaamiset
Laadintaperiaatteet
Konsernilla on sekä maksu- että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisista
eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan,
jota veloitus koskee. Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernilla ei ole oikeudellista eikä
tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty
suoriutumaan eläke-etuuksien maksamisesta.
Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä konsernille voi jäädä järjestelystä velvoitteita
tai varoja tilikauden maksun suorittamisen jälkeen. Eläkevelvoite kuvaa tulevien
maksettavista etuuksista johtuvien kassavirtojen nykyarvoa. Eläkevelvoitteiden nykyarvo
on laskettu ennakoituun etuusyksikköön perustuvaa menetelmää (The Projected Unit
Credit Method) käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi työntekijöiden palvelusaikana
vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa
käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten
joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa. Näiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin
laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Eläkejärjestelyn eläkevelvoitetta vastaavat varat
on arvostettu tilinpäätöshetkellä käypiin arvoihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
kirjataan tuloslaskelman laajaan tulokseen.
Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä eri toimintamaissa. Suomessa henkilökunnan
lakisääteinen eläketurva on järjestetty työeläkevakuutusyhtiöiden kautta ja vapaaehtoinen
lisäeläketurva pääosin Keskon Eläkekassan kautta. Työeläkevakuutusyhtiössä hoidettu
lakisääteinen eläketurva on maksuperusteinen eläkejärjestely. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
muodostuvat pääosin Keskon Eläkekassan myöntämästä lisäeläketurvasta.
Ulkomaisissa tytäryhtiöissä olevat eläkejärjestelyt hoidetaan paikallisten määräysten ja
käytännön mukaan ja ne ovat maksuperusteisia eläkejärjestelyitä.
Keskon Eläkekassa
Keskon Eläkekassa on osakkaidensa oma eläkelaitos, joka tarjoaa lisäeläketurvan niille
toimintapiiriin kuuluville työntekijöille, jotka ovat jäseninä Eläkekassassa. Lisäeläke-etuuden
piiriin ei ole otettu uusia työntekijöitä .. jälkeen. Kassan sääntöjen mukaisten ehtojen
täyttyessä jäsenille myönnetään vanhuuseläke − vuoden ikäisenä. Kassan myöntämän
eläkkeen määrä on kassan sääntöjen perusteella lasketun henkilön eläkepalkkaan perustuvan
eläkkeen ja lakisääteisen eläketurvan erotus. Yksittäisen kassan jäsenen eläkkeen määrään
vaikuttavat yksilöllisesti lasketun eläkepalkan lisäksi henkilön jäsenyysaika Eläkekassassa.
Eläkekassaan toimintapiiriin kuului jäsentä, joista aktiiveja oli ja eläkkeen saajia
. Kesko-konsernin osuus Eläkekassan velvoitteesta on ,% (,%). Liitetiedoissa
on esitetty Kesko-konsernin osuus Eläkekassasta lukuun ottamatta varojen jakautumista
omaisuusryhmittäin ja velvoitteen maturiteettijakaumaa.
Eläkekassan toimintaa säätelee kassan sääntöjen lisäksi vakuutuskassalaki, lain nojalla
annetut asetukset sekä viranomaisohjeet, ja kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta.
Säädökset sisältävät määräyksiä mm. eläkevelvoitteen laskentaan ja velvoitteen
kattamiseen liittyen. Eläkevelvoitteen tulee olla täysimääräisesti katettu järjestelyyn
kuuluvilla varoilla, tilapäistä katevajausta sallitaan vain poikkeuksellisesti. Lisäksi säädökset
sisältävät yksityiskohtaisia määräyksiä eläkevelvoitteen katteena olevan omaisuuden
katekelpoisuudesta ja sijoitusriskien hajauttamisesta.
Tilikaudella tai edellisellä tilikaudella Keskon eläkekassa ei perinyt kannatusmaksua
osakkailtaan. Keskon Eläkekassa maksoi tilikauden aikana konserniin kuuluville
suomalaisille yhtiöille yhteensä , milj. euron ylikatepalautuksen. Kesko-konserni ennakoi,
että se ei maksa kannatusmaksua Eläkekassalle vuoden aikana.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Taseen etuuspohjainen eläkesaaminen määräytyy seuraavasti:
Milj. €
Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo -, -,
Järjestelyn varojen käypä arvo , ,
Nettomääräinen saaminen taseessa , ,
Taseen nettomääräisen saamisen muutos:
Tilikauden alussa , ,
Tuloslaskelmaan kirjatut tuotot/kulut -, -,
Uudelleenarvostus , ,
Ylikatepalautus -, ,
Suoritukset järjestelyyn ja järjestelyn kulut , ,
Tilikauden lopussa , ,
Milj. €
Etuuspohjaisen
velvoitteen
nykyarvo
Järjestelyn
varojen
käypä arvo Yhteensä
.. -, , ,
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno -, -,
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot
ja tappiot -, -,
Korkomeno/-tuotto -, , ,
Järjestelyn kulut -, -,
-, , -,
Uudelleenarvostus
Varojen tuotto , ,
Demograafiset muutokset , ,
Rahoitusolettamamuutokset , ,
Kokemusperäiset muutokset -, -,
, , ,
Suoritukset järjestelyyn , ,
Ylikatepalautus -, -,
Maksetut etuudet , -, ,
.. -, , ,
Milj. €
Etuuspohjaisen
velvoitteen
nykyarvo
Järjestelyn
varojen
käypä arvo Yhteensä
.. -, , ,
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno -, -,
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot
ja tappiot -, -,
Korkomeno/-tuotto -, , ,
-, , -,
Uudelleenarvostus
Varojen tuotto , ,
Demograafiset muutokset ,
Rahoitusolettamamuutokset -, -,
Kokemusperäiset muutokset , ,
-, , ,
Suoritukset järjestelyyn ja järjestelyn kulut , ,
Ylikatepalautus , ,
Maksetut etuudet , -, ,
.. -, , ,
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin
Milj. € Noteeratut
Noteeraa-
mattomat Yhteensä
Eurooppa
Oman pääoman ehtoiset instrumentit , ,
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit , , ,
Sijoitusrahastot , , ,
Kiinteistöt , ,
Yhdysvallat
Oman pääoman ehtoiset instrumentit ,
Sijoitusrahastot , ,
Muut maat
Sijoitusrahastot , ,
Yhteensä , , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin
Milj. € Noteeratut
Noteeraa-
mattomat Yhteensä
Eurooppa
Oman pääoman ehtoiset instrumentit , ,
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit , , ,
Sijoitusrahastot , , ,
Kiinteistöt , ,
Yhdysvallat
Oman pääoman ehtoiset instrumentit ,
Sijoitusrahastot , ,
Muut maat
Sijoitusrahastot , ,
Yhteensä , , ,
Milj. €
Käypään arvoon sisältyy Kesko Oyj:n osakkeita - -
Käypään arvoon sisältyy Kesko-konsernin vuokraamia kiinteistöjä , ,
Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset:
Diskonttauskorko , % , %
Palkankorotusoletus , % , %
Inflaatio , % , %
Eläkkeiden odotettu kasvu , % , %
Odotettu keskimääräinen jäljellä oleva työssäoloaika, vuotta
Eläkevelvoitteiden painotettu keskimääräinen voimassaoloaika ja
diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu maturiteettijakauma
Eläkevelvoitteiden painotettu keskimääräinen
voimassaoloaika,vuotta
Diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu
maturiteettianalyysi, milj. €
Alle vuosi , ,
− vuotta , ,
− vuotta , ,
− vuotta , ,
Yli vuotta , ,
Yhteensä , ,
Eläkejärjestelyyn liittyvät riskit
Varoihin liittyvät riskit
Eläkekassan sijoitusomaisuus sisältää kiinteistöjä, osakeindeksirahastoja, pääomarahastoja,
noteeraamattomia osakkeita sekä pitkä- ja lyhytaikaisia korkosijoituksia. Eläkekassan
sijoituspolitiikassa määritellään omaisuuslajikohtaiset sijoitusrajoitteet sekä sallitut
sijoituskohteet. Eläkekassan hallituksen vuosittain vahvistama sijoitussuunnitelma sisältää
sijoitusallokaatio- ja tuottotavoitteet aina vuodeksi eteenpäin. Sijoitustoiminnan tavoitteena
on huolehtia sijoitusten tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta turvaavasti sekä sijoitusten
asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. Vuositasolla tavoitteena on ylittää
Eläkekassan vastuumenot ja hoitokulut, jolloin osakkailta ei tarvitse periä kannatusmaksua.
Pitkän aikavälin sijoitustoiminnan tuottotavoite on ,%. Sijoitustoiminnan riskejä hallitaan
seuraamalla jatkuvasti markkinatilanteen kehitystä ja analysoimalla sijoituskohteiden tuotto-
ja riskipotentiaalin riittävyyttä. Tuotot verrattuna valittuihin vertailuindekseihin ja sijoitusten
jakauma raportoidaan kuukausittain. Sijoitustoiminnan toteutunut tuotto oli ,%
vuonna.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Mikäli sijoitusomaisuuden tuotto alittaa etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon
laskennassa käytetyn diskonttauskoron, voi eläkejärjestelyyn syntyä alijäämä. Omaisuuden
hajauttamisella pyritään pienentämään tätä riskiä vaihtelevissa taloudellisissa olosuhteissa.
Mikäli eläkejärjestelyyn syntyy alijäämää siten, ettei eläkevelvoite ole kansallisten
säännösten mukaan täysimääräisesti katettu, on Eläkekassan osakkailla velvollisuus
maksaa kassaan kannatusmaksua vastuun kattamiseksi. IAS -standardin mukaan
laskettuna Eläkekassan eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen arvo ylitti velvoitteen määrän
, milj. eurolla ... Eläkekassaa koskevat paikalliset säännöt voivat johtaa
kannatusmaksuvelvollisuuden syntymiseen myös tilanteissa, joissa IAS velvoite on täysin
katettu. Tällöin perityn kannatusmaksun määrä kasvattaa IAS eläkesaamisen määrää.
Velvoitteeseen liittyvät riskit
Etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrään voivat vaikuttaa yleisen korkotason lisäksi
lakisääteisen eläketurvan muutokset, tulevat palkankorotukset, eläkkeiden indeksikorotukset
sekä muutokset odotettavissa olevassa eliniässä. Eläkekassan sääntöjen mukainen kassan
jäsenelle annettu eläkelupaus on sidottu eläkepalkan määrään ja se on elinikäinen etuus.
Eläkkeensaajan kokonaiseläkkeen määrä koostuu lakisääteisestä eläkkeestä ja kassan
tarjoamasta lisäeläkkeestä. Palkankorotukset kasvattavat tulevan eläkkeen määrää. Jos
muutokset lakisääteisessä eläketurvassa, kuten eläkeiän nosto tai eläketurvan heikennys
kompensoitaisiin eläkkeen saajalle lisäeläkkeessä, kasvattaisivat muutokset etuuspohjaisen
eläkevelvoitteen määrää. Tulevien eläkkeiden määrää tarkistetaan eläkejärjestelyn ehtojen
mukaan vuosittain indeksikorotuksella. Odotettavissa olevan eliniän pidentyminen kasvattaa
eläkevelvoitteen määrää.
Yleisen korkotason ja korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuoton
muutokset vaikuttavat etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon määrään. Korkotason
laskiessa etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvon määrä kasvaa. Koska eläkekassan
sijoitusomaisuus sijoitetaan ja tuottotavoitteet asetetaan pitkällä aikavälillä, ei sijoitusten
vuosituoton muutos välttämättä korreloi lyhyellä aikavälillä etuuspohjaisen eläkevelvoitteen
diskonttokoron muutoksen kanssa.
Herkkyysanalyysi
Seuraavassa taulukossa on esitetty etuuspohjaisen eläkevelvoitteen herkkyys keskeisissä
oletuksissa tapahtuville muutoksille.
Vakuutusmatemaattinen oletus
Oletuksen
muutos
Vaikutus
etuuspohjaisen
eläkevelvoitteen
määrään, lisäys
Vaikutus
etuuspohjaisen
eläkevelvoitteen
määrään,
vähennys
Diskonttauskorko , % -, % , %
Palkankorotusoletus , % , % -, %
Eläkkeiden odotettu kasvu , % , % , %
Diskonttauskorko , % -, % , %
Palkankorotusoletus , % , % -, %
Eläkkeiden odotettu kasvu , % , % -, %
Herkkyysananalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta
laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä
ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida
keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyysanalyysi on laskettu käyttäen samaa
menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
Osakkuus- ja yhteisyritykset
Osakkuus- ja yhteisyritykset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävinä
sijoituksina. Osakkuus- ja yhteisyritysosakkeille ei ole markkinanoteerauksia. Osakkuus- ja
yhteisyritykset on lueteltu liitteessä .. Läpiiritiedot on esitetty liitteessä ..
Merkittävät yhteisyritykset
Konsernilla on merkittävä yhteisyritys UAB Kesko Senukai Lithuania. Kesko Senukai
-konserni harjoittaa rauta- ja sisustuskauppaa Liettuassa, Virossa, Latviassa ja Valko-
Venäjällä. Konsernin emoyhtiö, UAB Kesko Senukai Lithuania, on Liettuassa rekisteröity
osakeyhtiö. Kesko-konsernin omistusosuus Kesko Senukai -konsernissa on ,%.
UAB KS Holding on kiinteistökehitystä ja kiinteistöjen vuokrausta harjoittava Liettuassa
rekisteröity osakeyhtiö, jonka toiminta liittyy läheisesti Kesko Senukai -konsernin toimintaan.
KS Holdingin omistamat kiinteistöyhtiöt Liettuassa, Latviassa ja Virossa vuokraavat ja
rakennuttavat kauppakiinteistöjä pääasiassa Kesko Senukai -konsernin käyttöön. Kesko-
konsernin omistusosuus KS Holding -konsernissa on ,%.
Kesko Senukai ja KS Holding yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen tytäryrityksenä ..
asti ja yhteisyrityksinä .. alkaen. Luokittelumuutoksen seurauksena yritykset
on yhdistelty .. alkaen Keskon konsernituloslaskelmassa yhteisyrityksinä ennen
liikevoittoa yhdellä rivillä ”Osuus yhteisyritysten tuloksista”. Luokittelumuutoksen vaikutus
osakkuus- ja yhteisyritysten tasearvoon oli +, milj. euroa. Yhdistelytavan muutoksesta,
sen perusteista ja taloudellisista vaikutuksista on kerrottu liitteessä ..
Yhteenveto merkittävien yhteisyritysten
taloudellisista tiedoista, Milj. € .. ..
Lyhytaikaiset varat , ,
Pitkäaikaiset varat , ,
Lyhytaikaiset velat , ,
Pitkäaikaiset velat , ,
Edellä mainitut taseen erät sisältävät seuraavat erät:
Rahavarat , ,
Lyhytaikaiset korolliset velat , ,
Pitkäaikaiset korolliset velat , ,
..–.. .–..
Liikevaihto , ,
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos , ,
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden laaja tulos , ,
Konsernin omistusosuus tilikauden tuloksesta , ,
Vaihto-omaisuuden käyvän arvon kohdistus - -,
Konsernitilinpäätökseen yhteisyrityksenä yhdistelty osuus
tilikauden tuloksesta , ,
Konsernitilinpäätökseen yhteisyrityksenä yhdistelty osuus
tilikauden laajasta tuloksesta , ,
Edellä mainitut tuloslaskelmaerät sisältävät seuraavat erät:
Poistot ja arvonalentumiset -, -,
Korkotuotot , ,
Korkokulut -, -,
Tuloverot -, -,
Tilikauden aikana Kesko Senukailta saadut osingot - -,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Yhteisyritysten tasearvon täsmäytys, Milj. €
Yhteisyritysten nettovarat , ,
Vähemmistön osuus nettovaroista , ,
Konsernin omistusosuus nettovaroista , ,
Liikearvo , ,
Käyvän arvon kohdistukset , ,
Yhteisyritysten tasearvo , ,
Merkittävät osakkuusyritykset
Mercada Oy on Suomessa rekisteröity osakeyhtiö, jonka toimiala on kiinteistösijoittaminen.
Mercada omistaa, hallinnoi ja kehittää pääasiassa Kesko-konsernin käytössä olevia
kauppapaikkoja Suomessa. Kesko Oyj:n omistusosuus Mercadassa on ,%. Mercadan
omistaa kolme osakasta tasaosuuksin.
Yhteenveto merkittävän osakkuusyrityksen taloudellisista
tiedoista, Milj. €
Lyhytaikaiset varat , ,
Pitkäaikaiset varat , ,
Lyhytaikaiset velat , ,
Pitkäaikaiset velat , ,
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma , ,
Liikevaihto , ,
Tilikauden tulos , -,
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden laaja tulos , -,
Tilikauden laaja tulos yhteensä , -,
Osakkuusyrityksen tasearvon täsmäytys, Milj. €
Osakkuusyrityksen nettovarat , ,
Konsernin omistusosuus nettovaroista , ,
Osakkuusyrityksen tasearvo , ,
Muut osakkuusyritykset
Osakkuusyrityksen tasearvon täsmäytys, Milj. €
Konsernin osuus tilikauden tuloksesta , ,
Konsernin osuus tilikauden laajasta tuloksesta , ,
Osakkuusyritysten tasearvo konsernitaseessa , ,
Taulukkoon sisältyvät osakkuusyritykset ovat Vähittäiskaupan Takaus Oy ja Vähittäiskaupan
Tilipalvelu Oy, jotka myyvät palvelujaan Keskolle ja K-kauppiaiden vähittäiskauppayrityksille,
sekä liikekiinteistöyhtiöitä, jotka ovat vuokranneet omistamiaan kiinteistöjä Kesko-konsernin
käyttöön.
Osakkuusyritys Valluga-Sijoitus Oy purkautui tilikauden aikana. Kesko Oyj sai
purun jako-osuutena Vähittäiskaupan Takaus Oy:n osakkeita ja vähäisen määrän likvidejä
varoja. Valluga-Sijoitus Oy:n purkautumisesta syntyi , milj. euron tuotto konsernin
tuloslaskelmaan. Purkautumisen vaikutus osakkuus- ja yhteisyritysten tasearvoon oli
,milj.euroa.
Keskinäiset kiinteistöyhtiöt
Keskinäiset kiinteistöyhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen omistusosuuden
mukaisesti. Seuraavan taulukon luvut ovat konsernin osuus kiinteistöyhtiöiden omaisuus-
ja velkaeristä sekä tuloksesta. Erät sisältyvät konsernin taseeseen ja tuloslaskelmaan.
Keskinäiset kiinteistöyhtiöt on käsitelty omistusosuuden mukaan yhteisinä toimintoina.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Milj. €
Pitkäaikaiset varat , ,
Lyhytaikaiset varat , ,
Pitkäaikaiset velat , ,
Lyhytaikaiset velat , ,
Nettovarallisuus , ,
Tuotot , ,
Kulut , ,
Tilikauden tulos -, -,
. Varaukset
Laadintaperiaatteet
Varaus kirjataan, kun konsernille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksena
oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen
edellyttää taloudellista suoritusta ja että velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan
vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan
tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus alun perin on kirjattu. Konsernin varaukset
liittyvät merkittävimmiltä osin konsernin myymien tuotteiden osalta annettuihin
takuusitoumuksiin.
Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdot täyttävä tuote myydään. Varauksen määrä
perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.
Milj. € Takuuvaraukset Muut varaukset Yhteensä
Varaukset .. , , ,
Valuuttakurssivaikutukset , , ,
Varausten lisäykset , , ,
Varausten peruutukset -, -, -,
Varausta vastaan toteutuneet kulut -, -, -,
Konsernirakenteen muutokset , -, ,
Varaukset .. , , ,
Varausten jakautuminen
Pitkäaikainen , , ,
Lyhytaikainen , , ,
Suurimmat erät muissa varauksissa ovat konserniyhtiöiden myymien ajoneuvojen ja
koneiden huolenpitosopimuksiin liittyvät kulut, tyhjien kauppapaikkojen kiinteistökulut ja
uudelleenjärjestelykulut. Huolenpitosopimusten kestoaika on keskimäärin - vuotta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
TÄSSÄ OSIOSSA
. Pääoman hallinta
. Oma pääoma
. Rahoitusriskit
. Rahoitustuotot ja -kulut
. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin
. Vastuusitoumukset
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSRISKIT
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
. Pääoman hallinta
Kesko-konsernin pääoman hallintaa koskevat tavoitteet käsittävät konsernin
vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen liittyvät tavoitteet. Konsernin pääomarakennetta
(oman ja vieraan pääoman suhdetta) johdetaan konsernitasolla. Konsernin vakavaraisuudelle
ja maksuvalmiudelle asetettujen tavoitteiden tarkoituksena on turvata konsernin likviditeetti
kaikissa markkinatilanteissa, mahdollistaa konsernin strategian toteuttaminen ja omistaja-
arvon kasvattaminen. Tavoitteet on asetettu tunnusluvulle korolliset nettovelat/käyttökate.
Osa konsernin korollisia velkoja koskevista sopimuksista sisältää kovenantteja, joiden
ehdot on huomioitu edellä mainitussa tavoitetasossa. Konsernilla ei ole käytössä ulkoisen
luottoluokituslaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta.
Kesko-konsernin tunnuslukujen tavoitetasot hyväksytään Kesko Oyj:n hallituksessa. Hallitus
vahvisti .. konsernin päivitetyn strategian ja keskipitkän aikavälin tavoitteet. Uudet
keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat kannattavuuden osalta vertailukelpoinen
liikevoitto-% yli ,% (aiempi ,%) ja vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto yli ,%
(aiempi ,%). Taloudellisen aseman osalta tavoitteena on, kuten aiemmin, että korolliset
nettovelat / käyttökate -tunnusluku ilman IFRS -vaikutuksia on enintään ,.
Milj. €
Konsernitaseen korolliset velat ja leasingvelat , ,
- Leasingvelat , ,
- Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat , ,
- Rahavarat , ,
Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja -, ,
Liikevoitto , ,
+ poistot ja arvonalentumiset , ,
+ käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset , ,
- käyttöoikeusomaisuuserien vuokrat , ,
Käyttökate ilman IFRS vaikutusta , ,
Korolliset nettovelat/käyttökate ilman IFRS vaikutusta , ,
. Oma pääoma
Laadintaperiaatteet
Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit niiden luonteen perusteella
joko omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti
on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen
kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman
ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman
vähennyseränä. Jos Kesko Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia
instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta.
Hallituksen yhtiökokoukselle esittämää osinkoa ei ole vähennetty omasta pääomasta, vaan
osingot kirjataan yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Kesko Oyj:n osakkeiden lukumäärä kasvoi tilikauden aikana varsinaisen
yhtiökokouksen .. tehtyä päätöksen maksuttomasta osakeannista, ns. split.
Maksuttomassa osakeannissa annettiin maksutta uusia osakkeita omistuksen mukaisessa
suhteessa siten, että kutakin A-osaketta kohti annettiin kolme () uutta A-osaketta ja kutakin
B-osaketta kohti annettiin kolme () uutta B-osaketta. Kesko Oyj:ssä oli joulukuun
lopussa yhteensä osaketta, joista eli ,% oli A-osakkeita
ja eli ,% B-osakkeita. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu
täysimääräisesti. A-osakkeiden lukumäärä on enintään milj. kappaletta ja B-osakkeiden
lukumäärä on enintään milj. kappaletta siten, että osakkeita on yhteensä enintään
milj. kappaletta. Jokainen A-osake tuottaa kymmenen () ääntä ja jokainen B-osake yhden
() äänen. Kaikkien osakkeiden äänimäärä oli yhteensä ääntä. Kesko Oyj:n
osakepääoma oli joulukuun lopussa euroa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Omat osakkeet
Hallitus on yhtiökokouksen valtuuttamana hankkinut tilikaudella yhteensä
yhtiön B-osaketta. Lisäksi hallitus on tilikausilla ja hankkinut yhteensä
yhtiön omaa B-osaketta. Osakkeet ovat yhtiön hallussa omina osakkeina ja
yhtiön hallituksella on oikeus luovuttaa niitä. Yhtiön hallussa olevien tilikauden aikana
hankittujen B-osakkeiden hankintameno , milj. euroa sekä tilikausilla ja
hankittujen osakkeiden hankintameno, , milj. euroa, on vähennetty omaan pääomaan
sisältyvistä voittovaroista. Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen .. antama,
.. asti voimassa oleva valtuutus antaa enintään B-osaketta. Tiedot
osakeperusteisista maksuista on esitetty liitteessä ..
kpl
Yhtiön hallussa omia B-osakkeita ..
Luovutus, osakepalkkiojärjestelmä -
Tilikauden aikana palautunut
Yhtiön hallussa omia B-osakkeita ..
Osakkeiden lukumäärän muutokset ja oman pääoman rahastot
Osakkeiden lukumäärä
Osake pääoma A B Yhteensä Osake pääoma Milj. € Ylikurssirahasto Milj. € Muut rahastot Milj. € Yhteensä Milj. €
.. * * , , , ,
Osakkeiden määrä splitin jälkeen
Omien osakkeiden luovutus
.. * * , , , ,
Omien osakkeiden luovutus
.. * , , , ,
Äänimäärä
* Ei sisällä omia osakkeita, joiden määrä tilikauden päättyessä oli kpl ( kpl).
Osingot
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa , euroa/osake.
Vuoden tuloksesta osinkoa jaettiin , euroa/osake.
Oma pääoma ja oman pääoman rahastot
Oma pääoma muodostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastosta (SVOP), muista rahastoista, arvonmuutosrahastosta, muuntoeroista
sekä kertyneistä voittovaroista, josta on vähennetty omat osakkeet.
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahastoon kirjattiin osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tullut osakkeen
nimellisarvon ylittävä määrä niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista oli päätetty vanhan
osakeyhtiölain (../) aikana. Tilikauden päättyessä ylikurssirahasto oli ,
milj. euroa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP), , milj. euroa, sisältää muut oman
pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei
nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Muut rahastot
Muut rahastot, , milj. euroa, ovat lähinnä yhtiökokouksen päätöksin perustettuja
ja kartutettuja rahastoja. Pääosa muista rahastoista muodostuu käyttörahastosta, joka
tilikauden päättyessä oli , milj. euroa.
Muuntoerot
Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet
muuntoerot. Muuntoeroihin sisältyvät myös kurssierot sellaisista monetaarisista eristä, jotka
ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön tai kurssierot lainoista, jotka on määritetty
suojaamaan ulkomaista nettosijoitusta ja ovat siinä tehokkaita. Muuntoerojen muutos
esitetään laajan tuloksen erissä.
Arvonmuutosrahasto
Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksena käsiteltävien johdannaisten käyvän
arvon muutoksen tehokkaan osuuden. Rahavirran suojauksena käsitellään sähköjohdannaiset.
Rahaston muutos esitetään laajan tuloksen erissä. Rahavirran suojaustulos on käsitelty
liitteessä . Rahoitusriskien hallinta.
. Rahoitusriskit
Konsernissa noudatetaan rahoitusriskien hallinnassa yhtenäistä rahoituspolitiikkaa, joka
on yhtiön hallituksen hyväksymä. Politiikan noudattamista ja konsernin rahoitustilanteen
kehitystä seuraa hallituksen tarkastusvaliokunta. Konsernirahoitus vastaa keskitetysti
konsernin rahoituksen hankinnasta, likviditeetin hallinnasta, rahoittajasuhteista ja
rahoitusriskien hallinnasta. Pääsääntöisesti konsernin rahoitus on hankittu emoyhtiön kautta
ja konsernirahoitus järjestää tytäryhtiöiden rahoituksen kunkin yhtiön toiminnallisessa
valuutassa. Tytäryhtiöissä, joissa on merkittävää ulkopuolista omistusta, konserni on antanut
takauksia rahoitusvastuista vain konsernin omistusosuuden suhteessa.
Valuuttariskit
Kesko-konserni harjoittaa liiketoimintaa seitsemässä maassa, minkä lisäksi sillä on
ostotoimintaa lukuisista eri maista. Näiden seurauksena konserni altistuu erilaisille
valuuttariskeille. Valuuttariskejä aiheutuu ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista
(translaatioriskit) sekä ulkomaan rahan määräisistä varoista, veloista ja ennakoiduista
liiketapahtumista (transaktioriskit).
Konserniyhtiöiden rahoitus on järjestetty kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa.
Emoyhtiö kantaa rahoittamisesta syntyvän valuuttariskin ja suojaa sitä johdannaisilla tai
valuuttamääräisellä lainanotolla.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Translaatioriskit
Konserni altistuu taseen muuntoriskeille euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin tehtyjen
nettosijoitusten osalta. Tätä taseriskiä ei ole suojattu. Suojaus voidaan aktivoida, jos
omaa pääomaa ollaan kotiuttamassa tai valuuttaan uskotaan kohdistuvan merkittävä
devalvaatioriski. Merkittävimmät translaatiopositiot ovat Norjan ja Ruotsin kruunussa.
Muuntoriski on konsernin toiminnan volyymiin ja taseen kokoon suhteutettuna pieni.
Konsernin translaatiopositio ..
Milj. € NOK SEK PLN
Nettosijoitus , , ,
Konsernin translaatiopositio ..
Milj. € NOK SEK PLN
Nettosijoitus , , ,
Seuraavassa taulukossa on esitetty, miten konserniyhtiöiden toimintavaluuttojen %:n
heikentyminen tai vahvistuminen euroa vastaan vaikuttaisi konsernin omaan pääomaan.
Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan ..
Milj. € NOK SEK PLN
Heikentyminen % -, -, -,
Vahvistuminen % , , ,
Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan ..
Milj. € NOK SEK PLN
Heikentyminen % -, -, -,
Vahvistuminen % , , ,
Transaktioriskit
Kansainvälinen ostotoiminta sekä emoyhtiön tytäryhtiöille antama valuuttamääräinen
rahoitus altistavat konsernin useiden eri valuuttojen transaktioriskeille. Valuuttakohtainen
transaktioriski koostuu taseen valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, ulkomaan
rahan määräisistä ennustetuista kassavirroista sekä ulkomaan tytäryhtiöiden veloista ja
saamisista emoyhtiölle. Riskiä hallitaan kaupallisesti esim. siirtämällä kurssimuutokset
myyntihintoihin tai vaihtamalla tavarantoimittajaa. Jäljelle jäävät avoimet positiot suojataan
valuuttajohdannaisilla. Tytäryhtiöt raportoivat omat valuuttapositionsa konsernirahoitukselle
kuukausittain.
Tytäryhtiöt toteuttavat suojauksensa pääsääntöisesti konsernirahoituksen kanssa, joka
puolestaan suojaa riskipositiot markkinakaupoin valuuttakohtaisesti vahvistettujen
limiittien puitteissa. Sisäiset johdannaissopimukset kohdistetaan segmenteille
segmenttiraportoinnissa.
Konserni ei pääsääntöisesti noudata IFRS :n mukaista suojauslaskentaa ostoihin ja
myynteihin liittyvän transaktioriskin suojaamisessa. Johdannaissopimukset kirjataan
alunperin käypään arvoon ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon raportointipäivänä.
Ostoja ja myyntejä suojaavien valuuttajohdannaisten arvonmuutos kirjataan liiketoiminnan
muihin tuottoihin tai kuluihin.
Siltä osalta kun ostojen suojauksiin noudatetaan suojauslaskentaa, johdannaisten arvostus
kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Kun johdannainen erääntyy, kirjataan se
yhdenmukaisesti suojauskohteen kanssa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Konsernin transaktiopositio ..
Milj. € USD SEK NOK PLN
Konsernin transaktioriski -, , , ,
Suojaavat johdannaiset , -, -, -,
Avoin positio , -, , ,
Konsernin transaktiopositio ..
Milj. € USD SEK NOK PLN
Konsernin transaktioriski -, , , ,
Suojaavat johdannaiset , -, -, -,
Avoin positio , , , ,
Konserni seuraa transaktioriskiä taseessa olevien sekä ennustettujen kassavirtojen osalta.
Ylläolevassa taulukossa on esitetty transaktiopositio ilman tulevia kassavirtoja. Tämä ei kuvaa
konsernin todellista valuuttariskiä suojausten jälkeen. Kun ennustetut erät lasketaan mukaan
transaktiopositioon, merkittävin ero yllä olevaan taulukkoon on USD-positiossa. Avoin USD-
riski .. on -, milj. euroa.
Transaktioposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä olisi konsernin sisäisten
valuuttamääräisten saamisten ja velkojen sekä suojaavien valuuttajohdannaisten ja -lainojen
tulosvaikutus, jos kurssimuutos olisi +/- %.
Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen
veroja ..
Milj. € USD SEK NOK PLN
Muutos +% -, , -, -,
Muutos -% , -, , ,
Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen
veroja ..
Milj. € USD SEK NOK PLN
Muutos +% -, -, -, -,
Muutos -% , , , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
.. ..
Milj. € < vuotta – vuotta > vuotta Yhteensä < vuotta – vuotta > vuotta Yhteensä
Rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen maturiteetti
Lainat rahoituslaitoksilta , , , , , , , ,
rahoituskulut , , , , , , , ,
Eläkelainat , , , , , , , ,
rahoituskulut , , , , , , , ,
Leasingvelat , , , , , , , ,
rahoituskulut , , , , , , , ,
Velat K-kauppiaille , , , ,
rahoituskulut
Muut korolliset velat , , , , , , ,
rahoituskulut , ,
Pitkäaikaiset korottomat velat , , , , , , , ,
Lyhytaikaiset korottomat velat
Ostovelat , , , ,
Siirtovelat , , , ,
Muut korottomat velat , , , ,
Taseen rahoitusvelkoihin sisältyy , milj. euroa (, milj. euroa) johdannaisiin liittyviä eriä,
joista , milj. euroa erääntyy seuraavan kk aikana.
Maksuvalmiusriski
Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja luottolimiittien
ylläpitäminen, jotta konsernin liiketoiminnan rahoituksen riittävyys on jatkuvasti turvattu.
Likvidit varat sisältää taseen rahavarat, jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat.
Näiden tase-erien muutokset on esitetty konsernin rahavirtalaskelmassa rahavarojen osalta
rahavarojen muutoksessa ja muiden rahoitusvarojen osalta investointien rahavirrassa.
Konsernin likvidejä varoja on sijoitettu pääosin suurten suomalaisten yritysten
velkainstrumentteihin, Keskon markkina-alueella toimivien pankkien sijoitustodistuksiin,
talletuksiin, valikoitujen yritysten joukkovelkakirjalainoihin sekä yrityslainarahastoihin.
Näiden sijoitusten tuotto vuodelta oli ,% (-,%) ja korkosidonnaisuusaika
tilikauden lopussa , vuotta. Maksimiluottoriski on näiden sijoitusten käypä arvo taseessa
tilinpäätöspäivänä.
Konsernin likvidit varat .. olivat , milj. euroa (, milj. euroa). Korolliset
velat .. olivat , milj. euroa (, milj. euroa), josta leasingvelkoja oli
, milj. euroa (, milj. euroa). Korolliset nettovelat olivat , milj. euroa
(, milj. euroa) ja ilman leasingvelkoja -, milj. euroa (, milj. euroa).
Leasingveloista on kerrottu liitteessä ..
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
.. ..
Milj. € < vuotta – vuotta > vuotta Yhteensä < vuotta – vuotta > vuotta Yhteensä
Johdannaisten kassavirrat
Velat
Valuuttajohdannaiset , , , ,
Korkojohdannaiset , , , , , , , ,
Sähköjohdannaiset , , , , , ,
Saamiset
Valuuttajohdannaiset , , , ,
Korkojohdannaiset , , , , , ,
Sähköjohdannaiset , , , , , ,
Velat K-kauppiaille sisältävät kahdenlaisia Keskon korollisia velkoja: kauppiaan
ennakkomaksuja Keskolle ja Keskon ketjuhyvitevelkoja kauppiaille.
Tilikaudella Kesko maksoi ennenaikaisesti pois miljoonan euron lainan, jonka
korkomarginaalissa huomioitiin hiilijalanjäljelle, ruokahävikille ja riskimaiden auditoinneille
asetettuja vastuullisuustavoitteita. Kesko nosti uuden kahdenkeskisen miljoonan euron
lainan. Myös tämän lainan korkomarginaalissa huomioidaan samoja vastuullisuuskriteerejä
kuin pois maksetussa lainassa.
Pitkäaikaisia sitovia luottolimiittejä oli tilinpäätöshetkellä nostettavissa miljoonan
euron vasta-arvosta ( milj. euroa). Määräysvallan muutostilanteissa lainanantajilla
on lainasopimusehtojen mukaisesti oikeus irtisanoa lainalimiitti ja mahdollisesti nostetut
lainaerät. Määräysvallan muutokseksi ei lainasopimuksen ehtojen mukaan lueta omistuksen
muutosta kauppiaille tai kauppiaiden muodostamalle yhdistykselle. Lisäksi konsernin
ei-sitovaan rahoitusreserviin kuuluu euromääräisiä yritystodistusohjelmia milj. euron
vasta-arvosta ( milj. euroa).
Lainojen korkoriski ja herkkyysanalyysi
Korkotason muutokset vaikuttavat konsernin korkokuluihin. Korkoriskin suojauspolitiikalla
pyritään tasoittamaan korkotason muutosten vaikutusta eri tilikausien tuloksiin.
Korkoriskiä hallitaan keskitetysti konsernin rahoitusyksikössä, joka muokkaa lainojen
korkosidonnaisuusaikaa käyttämällä korkojohdannaissopimuksia. Tavoiteduraatio on
kolme vuotta ja sen sallitaan vaihdella puolentoista ja neljän vuoden välillä. Toteutunut
korkosidonnaisuusaika oli tilikauden aikana keskimäärin , vuotta (, vuotta).
Korkotason muutoksen herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty yritystodistusvelkojen
osalta tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa
.. vaihtuvakorkoisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut -/+ ,
milj. euroa (-/+ , milj. euroa), jos korkotaso olisi noussut tai laskenut %-yksikön.
Eläkelainat, yhteensä , milj. euroa, ovat kiinteäkorkoisia ja niiden efektiivinen
korkokustannus oli ,%. Muut rahalaitoslainat ovat vaihtuvakorkoisia. Näiden lainojen,
kauppiasvelkojen ja muiden korollisten velkojen keskikorko oli ,% tilikauden päättyessä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Toimittajarahoitusohjelma
Konsernilla on toimittajarahoitusohjelma kolmen pankin kanssa. Konsernitaseen ostovelkojen
kokonaismäärä .. oli , milj. euroa, joista ohjelmien piirissä olevaa
avoimista ostolaskuista johtuvaa velkaa oli, milj. euroa. Toimittajarahoituksessa
tavarantoimittaja hyödyntää tavaranostajan luottoluokitusta myydessään saatavansa
rahoituslaitokselle. Ostajayrityksen hyväksyttyä laskut, pankki maksaa ne tavarantoimittajalle
ilman takautumisoikeutta ja tavarantoimittaja saa myyntisaamisiinsa liittyvät rahavirrat
nopeasti käyttöönsä. Konserni ei maksa tavarantoimittajarahoituksesta palkkiota pankille,
eivätkä järjestelyssä toteutuvat maksuajat olennaisesti poikkea maksuajoista, jotka ovat
käytössä tavarantoimittajien kanssa. Ohjelman piiriin kuuluvat avoimet ostolaskut esitetään
ostoveloissa konsernin taseessa. Näiden ostovelkojen vaikutus näkyy liiketoiminnan
rahavirrassa käyttöpääoman muutoksena.
Lyhytaikaiset korolliset saamiset ja herkkyysanalyysi
Rahoitusvaroista koostuva likviditeetti on tavoitteena sijoittaa rahamarkkinoille
tehokkaalla tuoton ja riskin yhdistelmällä. Konsernin johto hyväksyy säännöllisin väliajoin
konsernirahoituksen analysoimien sijoituskohteiden joukosta sijoituskohteiksi hyväksyttävät
instrumentit ja niille kohdekohtaiset limiitit. Sijoitusten riskiä ja toteutunutta tuottoa
seurataan säännöllisesti.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Milj. €
Kirjanpitoarvo .. , ,
Muutokset , -,
Kirjanpitoarvo .. , ,
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat sisältävät lyhytaikaisia sijoituksia
yritystodistuksiin, pankkien sijoitustodistuksiin ja muihin korkoinstrumentteihin.
Vaihtuvakorkoisten saamisten herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty sijoitettujen
varojen osalta vuoden keskimääräisiä saldoja. Mukana ovat asiakasrahoitussaamiset, muut
korolliset saamiset ja sijoituksista korkorahastot. Korkorahastojen herkkyys on määritelty
duraation avulla. Jos korkotaso olisi muuttunut +/- %-yksikön, näiden erien tulosvaikutus
ennen veroja olisi ollut +/- , milj. euroa (+/- , milj. euroa).
Pitkäaikaisten saamisten maturiteetti
Pitkäaikaisten saamisten
maturiteettijakauma ..
Milj. € − Yhteensä
Korottomat pitkäaikaiset saamiset , , , , , ,
Lainasaamiset osakkuus- ja
yhteisyrityksiltä , , , , , ,
Muut pitkäaikaiset saamiset , , ,
Yhteensä , , , , , ,
Korottomien pitkäaikaisten saamisten kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Pitkäaikaisten saamisten
maturiteettijakauma ..
Milj. € − Yhteensä
Korottomat pitkäaikaiset saamiset , , , , , ,
Lainasaamiset osakkuus- ja
yhteisyrityksiltä , , , , , ,
Muut pitkäaikaiset saamiset , , ,
Yhteensä , , , , , ,
Luotto- ja vastapuoliriski
Asiakassaamisiin liittyvän luottoriskin hallinnasta vastaavat liiketoiminnot. Luottoriskin
hallintaan liiketoiminnoissa on määritetty luottomyynnin ehdot ja vakuusvaateet sekä
luottolimiittejä koskevat päätöksentekovaltuudet. Luotonvalvonnassa tunnistetaan
riskiasiakkaat ja luottopäätösten perusteena käytetään ajantasaista tieto asiakkaiden
maksukyvystä ja siinä tapahtuneista muutoksista. Luottotappioiden määrä pysyi kohtuullisena
koronapandemiasta huolimatta. Myyntisaamisten arvostuksessa on otettu huomioon
taloudellinen epävarmuus odotettavissa olevien luottotappioiden määrässä. Konsernin
myyntisaamiset ovat suurelta joukolta yksittäisiä asiakkaita, eikä taseen saamisiin sisälly
merkittäviä riskikeskittymiä. Suomessa konsernin liiketoiminnan keskeinen osa tapahtuu
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
yhteistyössä kauppiaiden kanssa. Kauppiassopimukset edellyttävät, että kauppias asettaa
Keskon kyseiselle tytäryhtiölle tililuottovakuuden ostovelkojensa vakuudeksi. Liiketoimintojen
kausiluonteisuus vaikuttaa myyntisaamisten määrään konsernitaseessa.
IFRS standardin arvonalentumismallin mukaan arvonalentumiset tulee kirjata odotettavissa
oleviin luottotappioihin perustuen. Konserni soveltaa standardin mahdollistamaa
yksinkertaistettua mallia myyntisaamisten arvonalentumisten kirjaamiseen varausmatriisin
avulla. Arvonalentumismallia varten konserniyhtiöt on luokiteltu eri riskiluokkiin
liiketoimintamallin ja toteutuneiden historiallisten luottotappioiden perusteella. Lisäksi
arvonalentuminen kirjataan, jos on muutoin näyttöä velallisen maksukyvyttömyydestä,
konkurssista tai selvitystilasta. Muiden rahoitusvarojen osalta arvonalentumismallin
muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Myyntisaamisten
ikäjakauma .. on esitetty seuraavassa taulukossa.
Myyntisaamisten ikäjakauma
Milj. €
Erääntymättömät myyntisaamiset , ,
− päivää erääntyneet myyntisaamiset , ,
− päivää erääntyneet myyntisaamiset , ,
− päivää erääntyneet myyntisaamiset , ,
Yli päivää erääntyneet myyntisaamiset , ,
Yhteensä , ,
Myyntisaamisista , milj. euroa (, milj. euroa) oli ketjukauppiassaamisia.
Ketjukauppiassaamisten vakuutena on Keskon osakkuusyhtiön Vähittäiskaupan Takaus
Oy:n antama tililuottovakuus, jonka enimmäismäärä on aina rajoitettu Vähittäiskaupan
Takauksen K-kauppiasyritykseltä ja -yrittäjältä saaman vastavakuuden realisointiarvoon.
Vastavakuuksien yhteisarvo oli tilikauden päättyessä , milj. euroa (, milj.
euroa). Lisäksi saamisten vakuutena on muita vakuuksia kuten yrityskiinnityksiä ja muuta
pantattuaomaisuutta.
Myyntisaamisiin sisältyy arvonalentumista yhteensä , milj. euroa (, milj. euroa).
Tilikauden tulokseen on kirjattu luottotappioita ja arvonalentumisia yhteensä , milj. euroa
(, milj. euroa).
Sellaisia saamisia, joiden maksuehdoista on neuvoteltu uudelleen, oli yhteensä , milj. euroa
(, milj. euroa).
Rahoituksellinen luottoriski
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan.
Luottoriskiä hallitaan tekemällä sopimuksia vakavaraisten koti-ja ulkomaisten pankkien,
rahalaitosten ja välittäjien kanssa, rahoituspolitiikan sallimien vastapuoliriskirajojen
puitteissa. Rahoitusvaroja sijoitetaan myös rahamarkkinarahastoihin ja konservatiivisesti
valittujen yritysten ja pankkien liikkeellelaskemiin velkakirjoihin, yritys- ja sijoitustodistuksiin.
Koronapandemian johdosta konsernin sijoituspolitiikan mukaisia kohdekohtaisia
sijoituslimiittejä karsittiin minimiin. Limiitit ovat säännöllisen tarkastelun kohteena
markkinatilanteen mukaisesti.
Hyödykeriskit ja niiden herkkyysanalyysi
Konserni käyttää sähköjohdannaisia energiakustannusten tasaamiseen. Sähkön hintariskiä
tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa
suojaavien johdannaisten arvonmuutokset sisältyvät ostojen oikaisueriin. Tulevaisuuden
ostoja suojaavien sopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennassa
sovelletaan IFRS standardin mukaista riskikomponentin suojausta. Suojauslaskennan
kriteerit täyttävien johdannaisten arvonmuutosten tehokas osuus kirjataan oman pääoman
arvonmuutosrahastoon. Omaan pääomaan kirjattavan arvonmuutosrahaston muutos
esitetään laajan tuloslaskelman erässä Rahavirran suojauksen arvonmuutos.
Rahavirran suojaustulos
Sähkön suojauslaskennan tuloksena omasta pääomasta on kirjattu tuloslaskelman ostokulujen
oikaisuksi , milj. euroa (, milj. euroa) ja vastaavasti , milj. euroa (-, milj. euroa) on
kirjattu omaan pääomaan. Näiden yhteisvaikutus arvonmuutosrahastoon oli tilikaudella ,
milj. euroa (-, milj. euroa) ennen laskennallisten verojen huomiointia.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Sähköä oli tilinpäätöspäivänä ostettu sähköjohdannaisilla yhteensä MWH
( MWH) ja kiinteähintaisilla ostosopimuksilla MWH ( MWH).
Suojausaste − kuukaudessa oli % (%), − kuukaudessa % (%), −
kuukaudessa % (%), − kuukaudessa % (%) ja - kuukaudessa %.
Herkkyysanalyysin laskennassa sähköjohdannaisten osalta on oletettu, että alle kuukauden
kuluttua erääntyvien johdannaisten vaikutus tulisi tuloslaskelmaan. Jos sähköjohdannaisten
markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän .. tasosta -/+ %, olisi vaikutus vuoden
tuloslaskelmaan -/+ , milj. euroa (-/+ , milj. euroa) ja omaan pääomaan -/+ ,
milj. euroa (-/+ , milj. euroa). Vaikutukset on laskettu ennen veroja.
Johdannaiset
Johdannaissopimusten käyvät arvot
Milj. €
..
Positiivinen
käypä arvo
(tasearvo)
..
Negatiivinen
käypä arvo
(tasearvo)
..
Positiivinen
käypä arvo
(tasearvo)
..
Negatiivinen
käypä arvo
(tasearvo)
Korkojohdannaiset , -, , -,
Valuuttajohdannaiset , -, , -,
Sähköjohdannaiset , -, , -,
Johdannaissopimusten nimellismäärät
Milj. € .. ..
Korkojohdannaiset , ,
Valuuttajohdannaiset , ,
Sähköjohdannaiset , ,
Johdannaisten käyvät arvot on esitetty bruttomääräisinä. Keskolla on kaikkien
johdannaiskauppaa käyvien pankkivastapuolien kanssa ISDA-sopimukset, joihin sisältyy
netotusjärjestely. Kaikkiin mainittuihin sopimuksiin sisältyy molemminpuolinen vakuuden
asettaminen. Raja-arvo vakuuden asettamiselle ei ollut ylittynyt tilinpäätöspäivänä.
Vastapuolittain laskettuna johdannaisvelkoja voitaisiin netottaa yhteensä , milj. euroa.
Johdannaisten maksimiluottoriski on tilinpäätöspäivän taseen käypä arvo.
. Rahoitustuotot ja -kulut
Milj. €
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot
Tuotot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista sijoituksista , ,
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista , ,
Tuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista
sijoituksista , ,
Muut rahoitustuotot , ,
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot yhteensä , ,
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista
rahoitusveloista -, -,
Kulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista sijoituksista , -,
Kulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista
sijoituksista -, -,
Muut rahoituskulut , -,
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä -, -,
Leasingvelkojen korkokulut -, -,
Valuuttakurssierot
Kurssierot ja käypien arvojen muutokset johdannaisista,
valuuttamääräisistä lainoista, joihin ei sovelleta
suojauslaskentaa, ja pankkitileistä -, -,
Valuuttakurssierot yhteensä -, -,
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -, -,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin
Laadintaperiaatteet
Rahoitusvarat
Konserni luokittelee rahoitusvarat IFRS -standardin mukaan kolmeen eri
arvostusryhmään. Rahoitusvarat luokitellaan joko jaksotettuun hankintamenoon
arvostettaviin instrumentteihin tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai muiden laajan
tuloksen erien kautta arvostettaviin instrumentteihin riippuen liiketoimintamallin
tavoitteista ja sopimuksiin perustuvista rahavirroista.
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit huomioidaan kirjanpidossa selvityspäiväkäytännön
mukaisesti. Rahoitusvarat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi, jos niiden eräpäivä on yli
kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Mikäli rahoitusvarat on tarkoitus pitää alle
kuukautta, ne luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus rahoitusvaran kassavirtaan on erääntynyt
tai siirtynyt pois konsernilta ja kun rahoitusvaran omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt ovat
siirtyneet pois konsernista.
Jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon kirjattavia rahoitusvaroja sijoitetaan
vain vastapuoliin, joiden luottokelpoisuuden arvioidaan olevan hyvä. Standardin mukainen
odotettavissa olevien luottotappioiden arvonalentumismalli edellyttää luottotappioiden
kirjaamista ennakoivasti. Muiden rahoitusvarojen osalta historiallisten luottotappioiden
puuttuessa vastapuoliriskiä seurataan aktiivisesti ja luottotappiot kirjataan, jos riskiä
havaitaan.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon kirjataan rahoitusvarat, jotka on tarkoitus pitää loppuun
asti ja joiden rahavirrat koostuvat pelkästään korosta ja pääoman takaisinmaksusta.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin sisältyvät myös myyntisaamiset
ja muut saamiset.
Käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat
Käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta kirjattavat rahoitusvarat sisältävät
johdannaiset, jotka täyttävät suojauslaskennan kriteerit. Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjataan rahoitusvarat, jotka eivät täytä muiden ryhmien kriteereitä.
Tason instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteena, jolloin käyvät
arvot perustuvat suoraan markkinahintaan. Tason instrumenttien käypä arvo perustuu
markkinoilta saataviin tietoihin. Tason instrumenttien käypä arvo ei perustu todettavissa
olevaan markkinatietoon (ei-todettavissa olevat syöttötiedot).
Rahavarat
Rahavaroina käsitellään käteisen rahan ja pankkitilien lisäksi ne jaksotettuun
hankintamenoon kirjatut likvidit rahoitusvarat, jotka erääntyvät alle kk:n kuluessa
hankinta-ajankohdasta lukien. Rahavaroihin luokitellaan myös käypään arvoon kirjattavat
sijoitukset rahamarkkinarahastoihin, joiden likviditeetti arvioidaan erittäin hyväksi.
Rahavarat sisältävät myös konserniyhtiöiden harjoittamaan vähittäiskauppatoimintaan
liittyviä rahoja, jotka ovat myymälöiden pohjakassoina tai matkalla tilitettäviksi yhtiöille.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat on kirjattu alun perin kirjanpitoon merkittäessä käypään arvoon
transaktiomenoilla vähennettynä. Tilinpäätöksessä rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Rahoituslimiittien ja
rahoitusvelkojen järjestelypalkkiot jaksotetaan limiitin voimassaoloajalle. Rahoitusvelat
luokitellaan pitkäaikaisiksi veloiksi, jos niiden eräpäivä on yli kuukautta tilikauden
päättymisen jälkeen, ja lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät alle kuukauden
kuluessa tilinpäätöksestä.
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Johdannaissopimukset merkitään hankintahetkellä taseeseen käypään arvoon ja
arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöksessä. Johdannaisten arvonmuutosten
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
kirjauksiin vaikuttaa se, kuuluuko johdannaissopimus suojauslaskennan piiriin vai ei,
sekä se, mitä johdannaisella on suojattu. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, ne
käsitellään joko saamisten tai velkojen käyvän arvon suojauksina, koron ja sähkön
hintariskin osalta rahavirran suojauksina, ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen
suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan kriteerejä.
Jos suojauslaskennan kriteerit eivät täyty, kaupallista valuuttariskiä suojattaessa
suojausinstrumenttien tulos kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin
tai kuluihin. Rahoitustapahtumia suojaavat johdannaiset esitetään tuloslaskelmaan
kirjattavalta osalta rahoituserissä.
Suojauslaskentaa aloitettaessa dokumentoidaan suojattavan kohteen ja
suojausinstrumentin välinen suhde sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet.
Suojaussuhteen tehokkuutta testataan säännöllisesti ja tehokas osuus kirjataan
suojauskohteen mukaisesti suojattavan kohteen arvonmuutosta vastaan oman pääoman
muuntoeroihin tai arvonmuutosrahastoon. Tehoton osuus kirjataan luonteensa mukaisesti
joko rahoituseriin tai muihin liiketoiminnan tuottoihin tai kuluihin.
Suojauslaskenta lopetetaan, kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään, sopimus
puretaan tai toteutetaan. Tällöin suojausinstrumenteista kertynyt voitto tai tappio jää
omaan pääomaan siihen asti kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu.
Arvostusperiaatteet
Korkotermiinien käypä arvo määritellään käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja.
Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvon perusteella
käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan
arvostamalla termiinisopimukset tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Valuuttaoptioiden
arvostamisessa käytetään vastapuolen hintanoteerausta, mutta konserni laatii myös
oman tarkistusarvostuksen Black−Scholes-menetelmää käyttäen. Sähköjohdannaiset
arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus
Konserni ei ole suojannut tilikaudella ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia. Mikäli
suojaus aktivoidaan, konserni soveltaa IFRS -standardin mukaista suojauslaskentaa
ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten suojaukseen.
Suojausinstrumentteina käytetään valuuttatermiinejä tai valuuttamääräisiä lainoja.
Valuuttatermiinien spot-hinnan muutos kirjataan oman pääoman muuntoeroihin ja
esitetään laajan tuloslaskelman erissä. Termiinien korkoerot kirjataan tulosvaikutteisesti
rahoituseriin. Valuuttamääräisten lainojen kurssiero kirjataan oman pääoman
muuntoeroihin. Suojausinstrumenttien kertynyt voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan,
kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osittain tai kokonaan tai se puretaan.
Kytketyt johdannaiset
Konserni on laatinut menetelmäkuvaukset kytkettyjen johdannaisten tunnistamiseksi
ja soveltaa niihin käyvän arvon laskentaa. Kytkettyjä johdannaisia voi sisältyä Kesko-
konsernissa sellaisiin sitoviin kaupallisiin sopimuksiin, jotka on määritelty valuutassa,
joka ei ole kummankaan osapuolen toimintavaluutta ja jota ei yleisesti käytetä siinä
taloudellisessa ympäristössä, jossa liiketoimi toteutuu. Kytkettyjen johdannaisten käyvän
arvon määrityksessä käytetään arvostushetken markkinahintoja ja arvonmuutos kirjataan
tuloslaskelmaan.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Arvot ..
Tase-erä, milj. €
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Jaksotettuun
hankintamenoon
Käypään arvoon laajan
tuloksen kautta
Tase-erien
kirjanpitoarvot Käypä arvo Taso Taso Taso
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut sijoitukset , , , ,
Lainasaamiset ja muut saamiset , , ,
Muut saamiset sisältää johdannaisia , , , ,
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset , , ,
Muut saamiset , , ,
Muut saamiset sisältää johdannaisia , , , , ,
Muut rahoitusvarat , , , , ,
Rahavarat , , , , ,
Rahoitusvarat yhteensä , , , , , , ,
Tase-erä, milj. €
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Jaksotettuun
hankintamenoon
Käypään arvoon laajan
tuloksen kautta
Tase-erien
kirjanpitoarvot Käypä arvo Taso Taso Taso
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset pitkäaikaiset velat , , ,
Pitkäaikaiset leasingvelat , , ,
Korottomat pitkäaikaiset velat , , ,
Korottomat pitkäaikaiset velat sisältää
johdannaisia , , , ,
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat , , ,
Lyhytaikaiset leasingvelat , , ,
Ostovelat , , ,
Muut korottomat velat ja siirtovelat , , ,
Muut korottomat velat ja siirtovelat
sisältää johdannaisia , , , , ,
Rahoitusvelat yhteensä , , , , , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Arvot ..
Tase-erä, milj. €
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Jaksotettuun
hankintamenoon
Käypään arvoon laajan
tuloksen kautta
Tase-erien
kirjanpitoarvot Käypä arvo Taso Taso Taso
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut sijoitukset , , , ,
Lainasaamiset ja muut saamiset , , ,
Muut saamiset sisältää johdannaisia , , , ,
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset , , ,
Muut saamiset , , ,
Muut saamiset sisältää johdannaisia , , , , ,
Muut rahoitusvarat , , , , ,
Rahavarat , , , , ,
Rahoitusvarat yhteensä , , , , , , ,
Tase-erä, milj. €
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Jaksotettuun
hankintamenoon
Käypään arvoon laajan
tuloksen kautta
Tase-erien
kirjanpitoarvot Käypä arvo Taso Taso Taso
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset pitkäaikaiset velat , , ,
Pitkäaikaiset leasingvelat , , ,
Korottomat pitkäaikaiset velat , , ,
Korottomat pitkäaikaiset velat sisältää
johdannaisia , , , ,
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat , , ,
Lyhytaikaiset leasingvelat , , ,
Ostovelat , , ,
Muut korottomat velat ja siirtovelat , , ,
Muut korottomat velat ja siirtovelat
sisältää johdannaisia , , , , ,
Rahoitusvelat yhteensä , , , , , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Pitkäaikaiset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä sisältää Mercada Oy:lle myönnetyn
osakaslainan sekä UAB Kesko Senukaille myönnetyt rahoituslainat.
Taseen laskennallisia verosaamisia, tuloverosaamisia, laskennallisia verovelkoja ja
tuloverovelkoja ei luokitella rahoitusvaroiksi tai rahoitusveloiksi eivätkä ne sisälly yllä
olevaan taulukkoon. Saatuja ennakkomaksuja , milj. euroa (, milj. euroa) ei luokitella
rahoitusveloiksi eivätkä ne sisälly yllä olevassa taulukossa muihin korottomiin velkoihin.
Lainojen käyvät arvot on laskettu tulevien kassavirtojen nykyarvon perusteella käyttäen
tilinpäätöspäivän markkinakorkoja ,%−,%. Lyhytaikaisten korollisten velkojen käypä
arvo on arvioitu olevan lähellä niiden tasearvoa. Pitkäaikaisten lainojen maturiteettijakauma
on esitetty liitteessä ..
Tasolle kuuluvien instrumenttien muutokset
Milj. €
Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet .. , ,
Ostot , ,
Saadut palautukset -, -
Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot -, -,
Käyvän arvon muutokset -, ,
Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet .. , ,
Tasolle sisältyy pääomarahastoja sekä muita osakkeita ja osuuksia. Nämä sijoitukset
on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Tason
rahoitusvarat arvostetaan yhtiöiltä saatujen laskelmien perusteella. Näistä sijoituksista on
kirjattu tulosvaikutteisia tappioita , milj. euroa tilikaudella .
. Vastuusitoumukset
Milj. €
Omasta puolesta annetut vakuudet
Pantit , ,
Kiinnitykset , ,
Takaukset , ,
Muut vastuut ja vastuusitoumukset , ,
Annetuissa takauksissa ei ole esitetty takauksia, jotka liittyvät velkana konsernitaseessa tai
vuokravastuuna liitteessä . esitettyihin eriin.
Takaukset erääntyvät seuraavasti: vuonna , milj. euroa ja − ,milj.euroa.
Vuokravastuut taseeseen vielä kirjaamattomista vuokrasopimuksista on esitetty
liitetiedossa..
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
TÄSSÄ OSIOSSA
. Konsernirakenne
. Tytäryhtiöt, osakkuus- ja yhteisyritykset sekä
suhteellisesti yhdisteltävät keskinäiset kiinteistöyhtiöt
. Lähipiiritapahtumat
. Osakepalkitseminen
. Riita-asiat ja mahdolliset oikeusprosessit
. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
. MUUT
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
. Konsernirakenne
Konsernin rakenne
Kesko-konserniin kuului .. () tytäryhtiötä. Konsernilla on äänienemmistö
kaikissa yhtiöissä. Konsolidointiperiaatteista on kerrottu liitteessä .. Kesko Senukai
yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen tytäryrityksenä .. asti ja yhteisyrityksenä
.. alkaen. Yhdistelytavan muutoksesta, sen perusteista ja taloudellisista vaikutuksista
on kerrottu liitteessä ..
Tietoja konsernin tilinpäätöshetken mukaisesta konsernirakenteesta:
Toimiala Kotimaa
Merkittä vimmät
tytäryhtiöt
Kokonaan
omistettujen
tytär yritysten
lukumäärä
Kokonaan
omistettujen
tytär yritysten
lukumäärä
Osittain
omistettujen
tytär yritysten
lukumäärä
Osittain
omistettujen
tytär yritysten
lukumäärä
Päivittäistavarakauppa Suomi K-Market Oy
Rakentamisen ja
talotekniikan kauppa
Suomi, Ruotsi,
Norja, Viro, Latvia,
Liettua, Puola
Onninen-konserni,
Byggmakker-konserni,
Kesko AB,
K-Bygg-konserni - -
Autokauppa Suomi K-Auto Oy - -
Muut Suomi - -
Lisäksi konserniin kuuluu osittain omistettuja keskinäisiä kiinteistöyhtiöitä. Luettelo konsernin
tytäryrityksistä, pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävistä sijoituksista sekä suhteellisesti
yhdisteltävistä keskinäisistä kiinteistöyhtiöistä on esitetty liitetiedossa ..
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Emoyhtiön omistamat Kotipaikka
Konsernin
omistus-
osuus, %
Emoyhtiön
omistus-
osuus, %
Kiinteistö Oy Tarkkaiikka Oulu, Suomi , ,
Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalo Helsinki, Suomi , ,
Klintcenter Ab
Maarianhamina,
Ahvenanmaa , ,
K-Market Oy Helsinki, Suomi , ,
Konekesko Oy Helsinki, Suomi , ,
Koskelan Ostokeskus Oy Oulu, Suomi , ,
Onninen Oy Helsinki, Suomi , ,
Rake Eiendom AS Oppegård, Norja , ,
Reinin Liha Oy Helsinki, Suomi , ,
Tampereen Länsikeskus Oy Tampere, Suomi , ,
Vaajakosken Liikekeskus Oy Jyväskylä, Suomi , ,
Muiden konserniyritysten omistamat Kotipaikka
Konsernin
omistus-
osuus, %
Emoyhtiön
omistus-
osuus, %
Arn Eiendom AS Vefsn, Norja ,
Oy Autocarrera Ab Helsinki, Suomi ,
Autocarrera Autotalot Oy Helsinki, Suomi ,
Byggarnas Partner Sverige AB Segeltorp, Ruotsi ,
Bygg & Interiör i Katrineholm AB Katrineholm, Ruotsi ,
Bygg & Interiör i Flen AB Flen, Ruotsi ,
Bygg & Interiör i Vingåker AB Vingåker, Ruotsi ,
Byggmakker CF AS Sandefjord, Norja ,
Byggmakker Mosjøen AS Vefsn, Norja ,
Fresks Försäljning AB Östersund, Ruotsi ,
Hasti-Ari AS Oppegård, Norja ,
K Auto Leasing Oy Helsinki, Suomi ,
K Auto Retail Oy Helsinki, Suomi ,
K Bygg Östergyllen AB Linköping, Ruotsi ,
Kesko Onninen International Trading Co., Ltd Shanghai, Kiina ,
K rauta SIA Riika, Latvia ,
Kestra Kiinteistöpalvelut Oy Helsinki, Suomi ,
Kiinteistö Oy Kokkolan Kaanaanmaantie - Kokkola, Suomi ,
. Tytäryhtiöt, osakkuus- ja yhteisyritykset sekä
suhteellisesti yhdisteltävät keskinäiset kiinteistöyhtiöt
Tytäryhtiöt
Emoyhtiön omistamat Kotipaikka
Konsernin
omistus-
osuus, %
Emoyhtiön
omistus-
osuus, %
Ankkuri-Energia Oy Helsinki, Suomi , ,
Asunto Oy Kirkkonummen Västeruddintie Kirkkonummi, Suomi , ,
Barker-Littoinen Oy Espoo, Suomi , ,
Byggmakker Handel AS Oppegård, Norja , ,
Fiesta Real Estate AS Tallinna, Viro , ,
Hehku Kauppa Oy Espoo, Suomi , ,
Intersport Finland Oy Helsinki, Suomi , ,
Kalatukku E. Eriksson Oy Helsinki, Suomi , ,
K Auto Oy Helsinki, Suomi , ,
Kenkäkesko Oy Helsinki, Suomi , ,
Keskinäinen Kiinteistö Oy Malmin Kankirauta Helsinki, Suomi , ,
Keskinäinen Kiinteistö Oy Voisalmentie
Lappeenranta Helsinki, Suomi , ,
Kesko AB Tukholma, Ruotsi , ,
Kesko Export Oy Helsinki, Suomi , ,
Kesko Real Estate Latvia SIA Riika, Latvia , ,
Kiinteistö Oy Haminan Sibeliuskatu Helsinki, Suomi , ,
Kiinteistö Oy Helsingin Itäkeskus Helsinki, Suomi , ,
Kiinteistö Oy Hiukkavaaran Kauppa Oulu, Suomi , ,
Kiinteistö Oy Kittilän Valtatie - Helsinki, Suomi , ,
Kiinteistö Oy Lappeenrannan Oksasenkatu Helsinki, Suomi , ,
Kiinteistö Oy Lappeenrannan Rakuunaparkki Lappeenranta, Suomi , ,
Kiinteistö Oy Liike-Jaako Rovaniemi, Suomi , ,
Kiinteistö Oy Lohjan Ojamonharjuntie Helsinki, Suomi , ,
Kiinteistö Oy Pontsonkulma Helsinki, Suomi , ,
Kiinteistö Oy Riistaveden Keskustie Helsinki, Suomi , ,
Kiinteistö Oy Sarviniitynkatu Kerava, Suomi , ,
Kiinteistö Oy Sunan Hallitalo Helsinki, Suomi , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Osakkuus- ja yhteisyritykset
Osakkuus- ja yhteisyritykset yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä.
Emoyhtiön omistamat Kotipaikka
Konsernin
omistus-
osuus, %
Emoyhtiön
omistus-
osuus, %
Graanin Liikekeskus Oy Mikkeli, Suomi , ,
Kesko Senukai Lithuania UAB Vilna, Liettua , ,
Kiinteistö Oy Itäaukio Lahti, Suomi , ,
Kiinteistö Oy Janakkalan Linnatuuli Janakkala, Suomi , ,
Kiinteistö Oy Joensuun Kaupunginportti Joensuu, Suomi , ,
Mercada Oy Helsinki, Suomi , ,
Vähittäiskaupan Takaus Oy Helsinki, Suomi , ,
Vähittäiskaupan Tilipalvelu VTP Oy Helsinki, Suomi , ,
Kotipaikka
Konsernin
omistus-
osuus, %
Emoyhtiön
omistus-
osuus, %
Muiden konserniyritysten omistamat
EDISON Data AS Oslo, Norja ,
Proffsenteret AS Ringerike, Norja ,
KS Holding UAB Vilna, Liettua ,
Yhteisyritysten omistamat
A Grupa SIA Riika, Latvia ,
A.EE Oü Tallinna, Viro ,
A.LT Vilna, Liettua ,
Daugavpils project SIA Daugavpils, Latvia ,
Delta turtas UAB Vilna, Liettua ,
Inovatyvus prekybos sprendimai UAB Vilna, Liettua ,
Kesko Senukai Digital UAB Vilna, Liettua ,
Kesko Senukai Estonia AS Tallinna, Viro ,
Kesko Senukai Latvia AS Riika, Latvia ,
Ksenukai Digital Oü Tallinna, Viro ,
Mobilukss SIA Riika, Latvia ,
Nomine UAB Vilna, Liettua ,
Muiden konserniyritysten omistamat Kotipaikka
Konsernin
omistus-
osuus, %
Emoyhtiön
omistus-
osuus, %
Kiinteistö Oy Piispansilta Espoo, Suomi ,
Kiinteistö Oy Vantaan Kiitoradantie Vantaa, Suomi ,
Kiinteistö Oy Vantaan Simonsampo Vantaa, Suomi ,
Kiinteistö Oy Visuveden Liiketalo Ruovesi, Suomi ,
KR Fastigheter i Järfälla AB Sollentuna, Ruotsi ,
KR Fastigheter i Linköping AB Sollentuna, Ruotsi ,
KR Fastigheter i Täby AB Sollentuna, Ruotsi ,
K-rauta Fastigheter i Malmö AB Sollentuna, Ruotsi ,
K-Rauta Holding Finland Oy Helsinki, Suomi ,
Mark & Infra i Sverige AB Täby, Ruotsi ,
Mežciems Real Estate SIA Riika, Latvia ,
Olarin Autokiinteistö Oy Espoo, Suomi ,
Onninen AS Skedsmo, Norja ,
Onninen AS Tallinna, Viro ,
Onninen LLP Aktau, Kazakstan ,
Onninen Russia Holding Oy Helsinki, Suomi ,
Onninen SIA Riika, Latvia ,
Onninen Sp. z o.o. Varsova, Puola ,
Onninen UAB Vilna, Liettua ,
Peltosaaren Liikekeskus Oy Riihimäki, Suomi ,
Profelco Oy Vantaa, Suomi ,
Rake Bergen AS Oppegård, Norja ,
Sørbø AS Skedsmokorset, Norja ,
Tau & Jørpeland Eiendom Jørpeland, Norja ,
TM Christensen VVS Detaljer AS Oslo, Norja ,
Trøgstadveien AS Oppegård, Norja ,
Övik Låsteknik AB Örnsköldsvik, Ruotsi ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
. Lähipiiritapahtumat
Konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin johtohenkilöt (hallitus, pääjohtaja ja konserni johtoryhmä),
heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt, heidän perheenjäsenensä ja heidän määräysvallassaan
olevat yhtiöt, Keskon tytäryhtiöt, osakkuus- ja yhteisyritykset sekä Keskon Eläkekassa. Tytäryhtiöt
sekä osakkuus- ja yhteisyritykset on lueteltu erillisessä liitteessä (liite.).
Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset lähipiirin kanssa tehdyt liiketoimet, jotka eivät
eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.
Keskon hallituksen jäseniä toimii K-kauppiaina. Konserniyhtiöt myyvät tavaroita ja palveluita
heidän määräysvallassaan oleville yrityksille. Tavaroiden ja palvelujen myynnit lähipiirille
sekä tavaroiden ja palveluiden ostot lähipiiriltä ovat toteutuneet yleisillä markkinaehdoilla ja
perustuvat markkinahintoihin.
Kesko raportoi rakentamisen ja talotekniikan kaupan segmenttiin kuuluvan Baltian
maissa ja Valko-Venäjällä toimivan Kesko Senukai -konsernin pääomaosuusmenetelmällä
yhteisyrityksenä. Tilikauden tapahtumat Kesko Senukai -konsernin yhtiöiden kanssa
on raportoitu lähipiiritapahtumina .. alkaen, josta alkaen Kesko Senukai raportoitiin
yhteisyrityksenä.
Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävällä osakkuusyrityksellä Mercada Oy:llä on kiinteistöjä,
jotka on vuokrattu konsernin käyttöön. Vähittäiskaupan Takaus Oy ja Vähittäiskaupan
Tilipalvelu Oy myyvät palvelujaan Keskon ja K-kauppiaiden vähittäiskauppayrityksille.
Muut osakkuusyritykset ovat lähinnä liikekiinteistöyhtiöitä, jotka ovat vuokranneet
omistamiaan kiinteistöjä Kesko-konsernin käyttöön. Osakkuusyritykset, jotka ovat keskinäisiä
kiinteistöyhtiöitä, on yhdistelty konsernitilinpäätökseen omistusosuuden mukaisesti.
Keskon Eläkekassa on itsenäinen juridinen yksikkö, joka hallinnoi pääosaa konsernin Suomen
henkilöstön vapaaehtoisiin lisäeläkkeisiin liittyvistä eläkevaroista. Vuoden tai
lopussa eläkevaroihin ei sisältynyt Kesko Oyj:n osakkeita. Eläkekassan omistamia kiinteistöjä
on vuokrattu Kesko-konsernille.
Kotipaikka
Konsernin
omistus-
osuus, %
Emoyhtiön
omistus-
osuus, %
OMA OOO Minsk, Valko-Venäjä ,
Penktoji Projekto Bendrové UAB Vilna, Liettua ,
Punane Project Oü Tallinna, Viro ,
Romos Holdingas UAB Kaunas, Liettua ,
Senukai UAB Kaunas, Liettua ,
Senuku Tirdzniecibas Centrs SIA Riika, Latvia ,
SPC Holding UAB Kaunas, Liettua ,
Suhteellisesti yhdisteltävät keskinäiset kiinteistöosakkuusyhtiöt
Emoyhtiön ja muiden omistamat Kotipaikka
Konsernin
omistus-
osuus, %
Emoyhtiön
omistus-
osuus, %
Asunto Oy Harjutie Espoo, Suomi , ,
Asunto Oy Kajaanin Louhikatu Kajaani, Suomi , ,
Asunto Oy Soukan Itäinentorni Espoo, Suomi , ,
Asunto-Oy Punkalaitumen Pankkitalo
Punkalaidun,
Suomi ,
Itäkeskuksen Pysäköintitalo Oy Helsinki, Suomi , ,
Kiinteistö Oy Lahden Lyhytkatu Lahti, Suomi , ,
Kiinteistö Oy Lukonmäen Palvelukeskus Tampere, Suomi ,
Kiinteistö Oy Ulvilan Hansa Ulvila, Suomi , ,
Kiinteistö Oy Vantaanportin Liikekeskus Vantaa, Suomi , ,
Lapin Tehdastalo Oy Tampere, Suomi , ,
Munkkivuoren Ostoskeskus Oy Helsinki, Suomi , ,
Raksilan Paikoitus Oy Oulu, Suomi , ,
Talo Oy Kalevanpuisto Kuopio, Suomi , ,
Voisalmen Ostoskeskus Oy
Lappeenranta,
Suomi ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Keskon myynnistä hallituksen jäsenten määräysvallassa oleville yrityksille syntyneet saamiset
olivat tilinpäätöspäivänä , milj. euroa (, milj. euroa). Saamisten vakuutena on Keskon
osakkuusyhtiön Vähittäiskaupan Takaus Oy:n antama tililuottovakuus, jonka enimmäismäärä
on aina rajoitettu Vähittäiskaupan Takauksen K-kauppiasyritykseltä ja -yrittäjältä saaman
vastavakuuden realisointiarvoon. Vastavakuuden arvo oli tilikauden päättyessä , milj.
euroa (, milj. euroa).
Pitkäaikaiset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä sisältää Mercada Oy:lle myönnetyn
osakaslainan sekä UAB Kesko Senukaille myönnetyn rahoituslainan. Lyhytaikaisiin saamisiin
sisältyy , milj. euroa edellä mainittujen lainojen lyhytaikaista osuutta. Muihin lyhytaikaisiin
velkoihin sisältyy mm. ketjuhyvitysvelkoja Keskon hallituksen jäsenten määräysvallassa
oleville yrityksille. Ketjuhyvitystä maksetaan jälkikäteen toteutuneiden vuosiostojen ja
toiminnan laatuun liittyvien kriteerien perusteella.
Tilikaudella Kesko Oyj myi Kesko Eläkekassalle yhden kiinteistöyhtiön koko
osakekannan ja Vähittäiskaupan Takaus Oy:n osaketta. Kauppahinnat olivat yhteensä
, milj. euroa ja ne perustuivat kaupan kohteina olleiden omaisuuserien käypiin arvoihin.
Keskon Eläkekassa maksoi tilikaudella konserniin kuuluville suomalaisille yhtiöille
yhteensä , milj. euron ylikatepalautuksen.
Tilikausilla ja Kesko-konserni ei maksanut Eläkekassalle kannatusmaksuja.
Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:
Tuloslaskelma
Osakkuus- ja
yhteisyritykset Hallitus ja johto Eläkekassa
Milj. €
Tavaroiden myynti , , , ,
Palveluiden myynti , , , , , ,
Tavaroiden ostot -, -, -, -,
Palvelujen ostot -, -, , , -,
Liiketoiminnan muut
tuotot , , , , ,
Liiketoiminnan muut
kulut -, -, -, -, , -,
Rahoitustuotot , ,
Rahoituskulut -, -,
Tase
Osakkuus- ja
yhteisyritykset Hallitus ja johto Eläkekassa
Milj. €
Lyhytaikaiset saamiset , , , , , ,
Pitkäaikaiset saamiset , ,
Lyhytaikaiset velat , , , , , ,
Pitkäaikaiset velat , ,
Vuokrasopimuksiin
liittyvät erät
Osakkuus- ja
yhteisyritykset Hallitus ja johto Eläkekassa
Milj. €
Vuokrasopimuksista
aiheutuva rahavirta -, -, -, -, -, -,
Leasingvelat , , , , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
suoriteperusteinen eläkemeno oli , milj. euroa (, milj. euroa) ja taseeseen kirjatun
eläkesaamisen määrä oli , milj. euroa (, milj. euroa). Pääjohtajan lakisääteisestä
eläketurvasta aiheutunut eläkemeno oli , milj. euroa (, milj. euroa).
Osakepalkkiot
Konsernijohtoryhmän jäsenille luovutettiin tilikaudella PSP - -ohjelman
perusteella osaketta, kun luovutettavien osakkeiden enimmäismäärä oli
osaketta. Osakkeiden lukumäärä on bruttoansainta, josta vähennetään ennakonpidätys.
Tilikaudella luovutettiin PSP - -ohjelman perusteella osaketta.
Osakkeiden lukumäärä on laskettu yhtiökokouksen .. päättämän maksuttoman
osakeannin (split) jälkeisellä osakkeiden lukumäärällä. Osakkeiden lukumäärä on
bruttoansainta, josta vähennetään ennakonpidätys.
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet
Pääjohtajalla ja muilla konsernijohtoryhmän jäsenillä on yhtiön irtisanoessa oikeus
irtisanomisajan rahapalkkaan ja luontoisetuihin sekä erilliseen kertakaikkiseen
irtisanomiskorvaukseen, joka määräytyy johtajan irtisanomiskuukauden rahapalkan ja
luontoisetujen perusteella. Irtisanomiskorvaus ei ole osa johtajan palkkaa eikä sitä oteta
huomioon irtisanomisajan palkan, irtisanomiskorvauksen tai eläkkeelle siirryttäessä
eläkepalkan määrittämisessä. Johtajan itse irtisanoutuessa hän on oikeutettu ainoastaan
irtisanomisajan palkkaan luontoisetuineen. Toimisuhteen päättyessä eläkkeelle siirtymiseen
johtaja saa sopimuksensa mukaista eläkettä, ei muita korvauksia.
Osakeomistukset
Pääjohtajalla oli .. Kesko Oyj:n A-osakkeita kpl ja B-osakkeita
kappaletta, mitkä edustavat ,% yhtiön kaikista osakkeista ja ,% kaikkien osakkeiden
tuottamasta äänimäärästä. Konsernijohtoryhmällä mukaan lukien pääjohtaja oli ..
Kesko Oyj:n A-osakkeita kappaletta ja B-osakkeita kappaletta, mitkä
edustavat ,% yhtiön kaikista osakkeista ja ,% kaikkien osakkeiden tuottamasta
äänimäärästä.
Johdon työsuhde-etuudet
Ylin johto koostuu hallituksesta ja konsernijohtoryhmästä. Heidän työsuorituksistaan saama
kompensaatio koostuu seuraavista eristä:
Rahapalkat, palkkiot, luontoisedut ja osakepalkkiot
€
Mikko Helander pääjohtaja , ,
Konsernijohtoryhmä muut jäsenet , ,
Esa Kiiskinen hallituksen puheenjohtaja , ,
Jannica Fagerholm hallituksen jäsen , ,
Peter Fagernäs hallituksen varapuheenjohtaja , ,
Piia Karhu hallituksen jäsen , ,
Jussi Perälä hallituksen jäsen (.. alkaen) , -
Toni Pokela hallituksen jäsen , ,
Timo Ritakallio hallituksen jäsen (.. alkaen) , -
Matti Kyytsönen hallituksen jäsen (.. asti) , ,
Matti Naumanen hallituksen jäsen (.. asti) , ,
Yhteensä , ,
Noin % hallituksen vuosipalkkion määrästä annettiin yhtiön osakkeina ja loppuosa
palkkiosta maksettiin rahana. Hallituksen jäsenille luovutettiin Kesko Oyj:n B-osaketta
vuonna .
Eläke-etuudet
Pääjohtajan ja muiden konsernijohtoryhmän jäsenten lakisääteinen eläketurva on hoidettu
eläkevakuutusyhtiössä. Kolmella konsernijohtoryhmän jäsenellä on Keskon Eläkekassan
sääntöjen ja kunkin johtajasopimuksen mukainen etuusperusteinen lisäeläke. Viidellä
konsernijohtoryhmän jäsenellä on maksuperusteinen lisäeläke. Pääjohtaja Mikko Helanderille
kertyy etuusperusteista vanhuuseläkettä .. asti. Etuusperusteisen vanhuuseläkkeen
määrä on prosenttia työeläkelain (TyEL) mukaisesta eläkkeen perusteena olevasta
työansiosta viimeiseltä vuodelta. Pääjohtajan lisäeläke-etuus on maksuperusteinen
.. lähtien. Pääjohtajan etuusperusteisesta lisäeläkkeestä aiheutunut tilikauden
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
yksittäisistä osakeohjelmista, joista kukin sisältää kahden vuoden pituisen ansaintajakson
sekä mahdollisen osakepalkkion maksamista seuraavan kahden vuoden pituisen
sitouttamisjakson, jonka aikana osakkeita ei saa pantata tai luovuttaa, mutta jonka
aikana henkilöllä on osakkeiseen liittyvät muut oikeudet. Jos henkilön työ- tai toimisuhde
päättyy ennen sitouttamisjakson päättymistä, hänen on pääsääntöisesti palautettava
luovutusrajoituksen alaiset osakkeet vastikkeetta Keskolle tai sen määräämälle taholle.
Vuosina - aloitettujen PSP-ohjelmien ansaintakriteereinä ovat Kesko-konsernin
verottoman myynnin kehitysprosentti, Kesko-konsernin vertailukelpoisen sidotun
pääoman tuotto (ROCE, %) ja Keskon B-osakkeen absoluuttinen kokonaistuotto (TSR, %).
Osakepalkkio-ohjelmien osakkeet vapautuvat saajan käyttöön sitouttamisjakson päätyttyä
edellyttäen, että henkilö on edelleen Kesko-konsernin yhtiön palveluksessa. Osakepalkkio-
ohjelman perusteella annettavien osakkeiden määrä on bruttoansainta, josta vähennetään
soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan
osallistujille osakkeina. Kesko Oyj:n hallitus päättää uuden osakeohjelman käynnistämisestä
vuosittain.
PSP-ohjelmaa täydennettiin vuonna hallituksen päättämällä uudella Key Personnel
Share Plan (KPSP) -nimisellä ohjelmalla. KPSP-ohjelma on tarkoitettu Keskon erikseen
valituille avainhenkilöille. KPSP ohjelmassa on yhden vuoden ansaintajakso ja kahden
vuoden sitouttamisjakso. Osakeohjelman ansaintakriteerit koostuvat Keskon kannattavuutta,
osallistujan vastuualueen kannattavuutta, kasvua ja pääomankäytön tehokkuutta sekä Keskon
osakkeen arvonkehitystä kuvaavista mittareista. Sitouttamisjakson päätyttyä osakkeet
maksetaan saajalle. Kyseinen osakemäärä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva
ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille
osakkeina.
Siirtymävuoden osakepalkkio-ohjelma (Bridge Plan-ohjelma), on kertaluontoinen
osakepalkkio-ohjelma, joka sisälsi yhden vuoden ansaintajakson (..–..)
ja kolmen vuoden sitouttamisjakson (..–..). Säännöt muilta osin ovat
vastaavat kuin PSP-ohjelmassa. Bridge Plan –ohjelman tarkoitus oli kattaa siirtymävaihe
siirryttäessä Keskon vanhasta, yhden vuoden ansaintajaksoihin perustuneesta pitkän
aikavälin sitouttamis- ja kannustinjärjestelmästä vuonna käyttöön otettuun
. Osakepalkitseminen
Laadintaperiaatteet
Osakeperusteisiin maksuihin liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan, ja taseeseen
kirjataan vastaava velka rahana selvitettävien osakeperusteisten maksujen osalta. Taseen
velka arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Osakkeina selvitettävien
osakeperusteisten maksujen osalta kirjataan tuloslaskelman kulukirjausta vastaava oman
pääoman lisäys.
Yhtiön hallitus on myöntänyt johdolle osakepalkkiojärjestelmän, joka sisältää sekä
B-sarjan osakkeina maksettavan että rahana maksettavan etuuden, jos ohjelman
ehdot täyttyvät. Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen arvo
myöntämishetkellä ja se kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä palkkiojärjestelmän
ansainta- ja sitouttamisjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin
arvioon tulevien osakkeina maksettavien etuuksien määrästä ansaintajakson lopussa.
Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä etuuksien käypään arvoon,
vaan ne otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus
ansaintajakson lopussa. Rahana maksettavalla osuudella katetaan palkkiosta aiheutuvat
verot ja veronluonteiset maksut. Rahaosuus kirjataan kuluksi ansaintajakson aikana.
Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
.. alkaen sellaiset rahana selvitettävät osakeperusteiset maksut, joissa työnantajan
on työntekijän puolesta vähennettävä osakepalkkiosta sellainen osakkeiden määrä,
joka kattaa käteisenä maksettavat verot ja veron luonteiset maksut, on luokiteltava
kokonaisuudessaan osakkeina selvitettäviksi osakeperusteisiksi maksuiksi.
Osakepohjainen sitouttamis- ja kannustinjärjestelmä
Keskon pitkän aikavälin osakepohjaisesta sitouttamis- ja kannustinjärjestelmä sisältää neljä
osakepalkkio-ohjelmaa, joiden alla hallitus voi päättää vuosittain uusien osakeohjelmien
käynnistämisestä. Ensisijainen osakepalkkio-ohjelma (PSP) koostuu vuosittain alkavista
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
sitouttamis- ja kannustinjärjestelmään, jossa on kahden vuoden pituinen ansaintajakso.
Toissijainen osakepalkkio-ohjelma erityistilanteisiin (RSP-ohjelma) on erikseen päätetyissä
erityistilanteissa käytettävä osakepalkkio. RSP-ohjelma koostuu vuosittain alkavista
yksittäisistä osakeohjelmista ja se muodostuu kolmen vuoden pituisesta sitouttamisjaksosta,
jonka jälkeen yksittäisen ohjelman puitteissa mahdolliset luvatut osakepalkkiot maksetaan
osallistujille edellyttäen, että heidän työsuhteensa Kesko-konserniin jatkuu palkkioiden
maksamiseen saakka.
Osakepalkkio-järjestelmien tarkoituksena on Keskon liiketoiminnan edistäminen ja yhtiön
arvon lisääminen yhdistämällä osakkeenomistajien ja johtoon kuuluvien henkilöiden
tavoitteet. Järjestelmien tarkoituksena on myös sitouttaa henkilöt Kesko-konserniin ja antaa
heille mahdollisuus yhtiön osakkeiden saamiseen osakepalkkiojärjestelmässä asetettujen
tavoitteiden täyttyessä.
Tilikaudella edellä mainittujen osakepalkkiojärjestelmien vaikutus konsernin tulokseen
oli -, milj. euroa (-, milj. euroa).
Tilikausilla − realisoituvan kulukirjauksen arvioidaan .. olevan yhteensä
, milj. euroa. Todellinen määrä voi poiketa arvioidusta.
Osakepalkkio-ohjelmien raportoinnissa käytetyt olettamukset on kerrottu seuraavissa
taulukoissa.
Osakepalkkion myöntämispäivät ja käyvät arvot:
PSP, KPSP ja RSP PSP KPSP RSP PSP KPSP RSP
Myöntämispäivät .. .. .. .. .. ..
Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, euroa , , , , , ,
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa , , , , , ,
Osakepalkkiojärjestelmän kesto
Ansaintajakson alkamispäivä .. .. - .. .. -
Ansaintajakson päättymispäivä .. .. - .. .. -
Sitouttamisjakson alkamispäivä .. .. .. .. .. ..
Sitouttamisjakson päättymispäivä .. .. .. .. .. ..
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Osakepalkkion myöntämispäivät ja käyvät arvot:
PSP, RSP ja Bridge plan PSP RSP PSP RSP PSP RSP
Bridge plan
Myöntämispäivät .. .. .. .. .. .. ..
Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, euroa , , , , , , ,
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa , , , , , , ,
Osakepalkkiojärjestelmän kesto
Ansaintajakson alkamispäivä .. - .. - .. - ..
Ansaintajakson päättymispäivä .. - .. - .. - ..
Sitouttamisjakson alkamispäivä .. .. .. .. .. .. ..
Sitouttamisjakson päättymispäivä .. .. .. .. .. .. ..
Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa käytetyt olettamukset:
PSP, KPSP, RSP ja Bridge plan*
Ansaintajakso
-
PSP ja RSP
Ansaintajakso
KPSP
Ansaintajakso
-
PSP ja RSP
Ansaintajakso
KPSP
Ansaintajakso
-
PSP ja RSP
Ansaintajakso
-
PSP ja RSP
Ansaintajakso
-
PSP
Ansaintajakso
Bridge plan
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä, enimmäismäärä, kpl**
Muutokset myönnettyjen osakkeiden määrään, kpl - - - - - - - -
Toteutunut osakepalkkion määrä, kpl**
Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä kauden lopussa
Osakekurssi tilinpäätöspäivänä, euroa , , , , , , , ,
Ansaintakriteerien toteumaolettama, % , , , , , , ,
Arvio palautuvien osakepalkkioiden määrästä ennen
sitouttamisjakson päättymistä, % , , , , , , , ,
* Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti maksuttomasta osakeannista .. siten, että kutakin A-osaketta kohti annettiin kolme () uutta A-osaketta ja kutakin B-osaketta kohti annettiin kolme () uutta B-osaketta. Osakemäärät ja
osakekurssit on esitetty maksuttoman osakeannin (split) jälkeisellä osakkeiden lukumäärällä. Vuotta edeltävien ohjelmien osakemäärät on oikaistu vastaamaan maksuttoman osakeannin jälkeistä osakemäärää.
** Osakkeiden bruttomäärä, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osakkeina.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
. Riita-asiat sekä oikeus- ja viranomaisprosessit
Konserniyhtiöt ovat kantajina, vastaajina tai asianosaisina eräissä konsernin liiketoimintaan
liittyvissä oikeudenkäynneissä, riita-asioissa tai viranomaistutkinnoissa. Vaikka johdon arvion
mukaan vireillä olevien riita-asioiden sekä oikeus- ja viranomaisprosessien lopputuloksella
ei ole todennäköisesti olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan, riita-asioihin
sekä oikeus- ja viranomaisprosesseihin liittyy lopputuloksen vaikea ennakoitavuus.
Onninen Oy:tä koskeva Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkinta – Kilpailu- ja kuluttajavirastossa
on vireillä Onninen Oy:n epäiltyä kilpailurikkomusta koskeva tutkinta. Onninen Oy sai tiedon
tutkinnasta vuonna . Kesko osti Onninen Oy:n koko osakekannan ... Tutkinta
ja siihen mahdollisesti liittyviä riskejä on huomioitu yrityskaupan ehdoissa. Kilpailu- ja
kuluttajavirasto on ilmoittanut valmistelevansa seuraamusmaksuesitystä. Onninen Oy on
kiistänyt väitteet epäillystä kilpailurikkomuksesta.
UAB Kesko Senukai Lithuaniaan liittyvät oikeudenkäynnit – Kesko on osallisena kahdessa
eri oikeudenkäynnissä, jotka liittyvät Keskon yhteisyrityksen, UAB Kesko Senukai Lithuania
-nimisen yhtiön osakassopimukseen sekä yhtiön ja sen tytäryhtiön johtamiseen ja
kehittämiseen liittyviin erimielisyyksiin. Toisena osapuolena näissä oikeudenkäynneissä ovat
muun muassa UAB Kesko Senukai Lithuanian vähemmistöosakkeenomistajat.
. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Tilikauden jälkeen ei ollut olennaisia tapahtumia.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
ALLEKIRJOITUKSETEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)
Emoyhtiön tuloslaskelma
€ ..–.. ..–..
Liikevaihto , ,
Liiketoiminnan muut tuotot , ,
Materiaalit ja palvelut - , - ,
Varaston muutos , ,
Henkilöstökulut - , - ,
Poistot ja arvonalentumiset - , - ,
Liiketoiminnan muut kulut - , - ,
Liikevoitto , ,
Rahoitustuotot ja -kulut , ,
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos - , - ,
Konserniavustus , - ,
Tulos ennen veroja , ,
Tuloverot - , - ,
Tilikauden tulos , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Emoyhtiön tase
€ .. ..
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineettomat oikeudet , ,
Muut aineettomat hyödykkeet , ,
Ennakkomaksut , ,
, ,
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Maa- ja vesialueet
Omistetut , ,
Vuokraoikeudet ja liittymismaksut , ,
Rakennukset ja rakennelmat
Omistetut , ,
Koneet ja kalusto , ,
Muut aineelliset hyödykkeet , ,
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,
, ,
SIJOITUKSET
Osuudet saman konsernin yrityksissä , ,
Osuudet omistusyhteysyrityksissä , ,
Muut sijoitukset , ,
, ,
VAIHTUVAT VASTAAVAT
VAIHTO-OMAISUUS
Valmiit tuotteet/tavarat , ,
, ,
€ .. ..
SAAMISET
Pitkäaikainen
Saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , ,
Lainasaamiset , -
Muut saamiset , ,
, ,
Lyhytaikainen
Myyntisaamiset , ,
Saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , ,
Lainasaamiset , ,
Muut saamiset , ,
Siirtosaamiset , ,
, ,
MUUT RAHOITUSVARAT , ,
RAHAT JA PANKKISAAMISET , ,
VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
€ .. ..
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma , ,
Ylikurssirahasto , ,
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,
Muut rahastot , ,
Edellisten tilikausien voitto , ,
Tilikauden voitto , ,
, ,
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero , ,
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset , ,
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahalaitoksilta , ,
Eläkelainat , ,
Muut velat , ,
, ,
Lyhytaikainen
Eläkelainat , ,
Saadut ennakot , ,
Ostovelat , ,
Velat saman konsernin yrityksille , ,
Velat omistusyhteysyrityksille , ,
Muut velat , ,
Siirtovelat , ,
, ,
VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
€ ..–.. ..–..
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja , ,
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot , ,
Rahoitustuotot ja -kulut - , - ,
Muut oikaisut , - ,
, ,
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien saamisten lisäys (-)/
vähennys (+) - , - ,
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) - , - ,
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/
vähennys (-) , ,
, ,
Maksetut korot ja muut rahoituskulut - , - ,
Saadut korot , ,
Saadut osingot , ,
Maksetut verot - , - ,
- , - ,
Liiketoiminnan rahavirta , ,
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin - , - ,
Sijoitukset tytäryhtiöihin - - ,
Tytäryhtiöiden myynnit , ,
Sijoitukset omistusyhteysyrityksiin - , - ,
Osakkuusyhtiöiden osuuksien luovutustulot - ,
Muiden sijoitusten luovutustulot , -
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutustulot , ,
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) , ,
Muiden rahoitusvarojen lisäys (-) / vähennys (+) - , ,
Investointien rahavirta - , - ,
€ ..–.. ..–..
Rahoituksen rahavirta
Korollisten velkojen lisäys (+)/vähennys (-) - , ,
Lyhytaikaisten korollisten saamisten lisäys (-)/
vähennys (+) , - ,
Maksetut osingot - , - ,
Saadut ja maksetut konserniavustukset , - ,
Muut erät - , - ,
Rahoituksen rahavirta - , - ,
Rahavarojen muutos , ,
Rahavarat .. , ,
Yhtiöiden purkamisen ja fuusioimisen yhteydessä
siirtyneet rahavarat - ,
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusvarojen arvonalennus - , - ,
Rahavarat .. , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Liite . Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Kesko Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain (FAS) mukaisesti.
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman
mukaisilla poistoilla sekä mahdollisilla arvonalennuksilla.
Poistoajat
Muut pitkävaikutteiset menot − vuotta
IT-ohjelmistot ja lisenssit − vuotta
Aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman
mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla.
Poistoajat
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan
perusteella alkuperäisestä hankintahinnasta.
Tavallisimmat arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
Rakennukset ja rakennelmat – vuotta
Rakennusten ainesosat vuotta
Koneet ja kalusto % menojäännöspoisto
Autot ja kuljetuskalusto vuotta
IT-laitteet – vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet − vuotta
Vuokraoikeudet poistetaan niiden todennäköisen vuokrakauden aikana. Maa-alueista ja
liittymismaksuista ei ole tehty poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot ja poistoeron muutos
yhteensä vastaavat EVL-poistoja. Poistoeron muutos on käsitelty tilinpäätössiirtoina.
Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus on esitetty liukuvan keskihankintahinnan mukaisesti välittömän
hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan
määräisenä.
Rahoitusomaisuuden arvostus
Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään
arvoon.
Valuuttamääräiset erät
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän
kurssia. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttäen
tilinpäätöspäivän kurssia. Jos saaminen tai velka on sidottu kiinteään kurssiin, sitä on käytetty
muuntamisessa. Kurssierot on kirjattu tilinpäätökseen tulosvaikutteisesti.
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
Korkojohdannaisia käytetään muokkaamaan lainojen korkosidonnaisuusaikaa.
Tavoiteduraatio on kolme vuotta ja sen sallitaan vaihdella puolentoista ja neljän vuoden
välillä. Korkojohdannaisista aiheutuneet kassavirrat kirjataan tilikauden aikana korkotuotoiksi
tai -kuluiksi sulkemispäivän mukaan. Tilinpäätöksessä avoimet korkotermiini-, -futuuri-,
-optio- ja -swap-sopimukset arvostetaan käypään arvoon, mutta realisoitumattomia
arvonnousuja ei tulouteta. Mahdolliset arvostustappiot kirjataan korkokuluksi.
Valuuttajohdannaiset
Valuuttajohdannaisia käytetään sekä translaatio- että transaktioriskiltä suojautumiseen.
Valuuttajohdannaisilla suojataan kaupallista valuuttariskiä. Valuuttatermiinit arvostetaan
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Avoimien johdannaissopimusten kurssierot kirjataan
rahoituseriin sekä myynnin ja ostojen oikaisueriin. Jos johdannaisella on suojattu
valuuttamääräistä tase-erää, on arvonmuutos kirjattu tase-erän muutosta vastaan.
Optiosopimusten osalta preemiot sisältyvät taseen siirtyviin eriin, kunnes ne erääntyvät tai
arvonmuutos tilinpäätöspäivänä edellyttää tulokseen kirjaamista.
Hyödykejohdannaiset
Kesko Oyj:n tytäryhtiö Ankkuri-Energia Oy käyttää sähköjohdannaisia konsernin ja sen
kauppiaiden energiakustannusten tasaamiseen. Kesko Oyj on ulkoinen vastapuoli pankin
kanssa tehdyissä sähköjohdannaisissa ja tekee sisäisen suojauksen vastaavaan hintaan
Ankkuri-Energia Oy:n kanssa. Kesko Oyj:llä ei missään vaiheessa ole johdannaispositiota
eikä näin ollen myöskään tulosvaikutusta. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden
aikajänteellä. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten osalta
arvonmuutokset kirjataan Keskossa rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tulevaisuuden ostoja
suojaavien sopimusten realisoitumattomia voittoja ja tappioita ei ole kirjattu tuloslaskelmaan.
Eläkejärjestelyt
Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja
vapaaehtoinen lisäeläketurva pääosin Keskon Eläkekassan kautta. Eläkemenot on kirjattu
kuluksi tuloslaskelmaan.
Pakolliset varaukset
Pakollisina varauksina on taseessa esitetty eriä, joihin on sopimuksin tai muutoin sitouduttu,
mutta jotka eivät ole vielä realisoituneet. Pakollisten varausten muutokset sisältyvät
tuloslaskelmaan. Konsernin harjoittaman liiketoiminnan käytöstä poistuneiden tyhjien
vuokratilojen vuokravastuu samoin kuin vastaavien tilojen ulkopuolisille vuokrauksesta
aiheutuvat tappiot on käsitelty pakollisena varauksena.
Tuloverot
Tuloveroihin sisältyvät tilikauden tuloksen perusteella lasketut tuloverot sekä aikaisemmilta
tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot. Laskennallisia veroja ei kirjata emoyhtiön
tuloslaskelmaan ja taseeseen.
Laadintaperiaatteen muutos
Rahojen ja pankkisaamisten luokittelua Kesko Oyj:n taseessa ja rahavirtalaskelmassa
on muutettu. Kesko Oyj:n taseessa osa aiemmin lyhytaikaisissa varoissa rivillä
"rahoitusarvopaperit" raportoiduista varoista on luokiteltu Kesko Oyj:n taseessa ja
rahavirtalaskelmassa riville ”rahat ja pankkisaamiset”. Uudelleenluokiteltujen varojen
määrä .. oli , milj. euroa. Muutoksen kohteena olevat rahavarat ovat
sijoituksia rahamarkkinarahastoihin, joiden sijoitushorisontti on alle kolme kuukautta.
Rahamarkkinarahastoihin sijoitetaan konsernin ylimääräistä likviditeettiä lyhyellä aikavälillä
vaihtoehtona pankkitalletukselle. Näiden rahastojen sijoitusten riskiprofiili on erittäin
alhainen ja niiden likviditeetti sekä niistä saatu tuotto vastaavat talletustapankkitilille.
Uudelleenluokittelun jälkeen taseen muiden rahoitusvarojen esitystapa Kesko Oyj:n
rahavirtalaskelmassa muutettiin siten, että kyseisten rahoitusvarojen muutokset
esitetään aiemman rahoituksen rahavirrassa esittämisen sijaan investointien rahavirrassa.
Uudelleenluokittelun vaikutus vertailukauden rahavirtalaskelman investointien rahavirtaan oli
+, milj. euroa ja rahoituksen rahavirtaan +, milj. euroa.
Tuloslaskelman liitetiedot
Liite . Liikevaihto toimialoittain
Milj.€
Päivittäistavarakauppa , ,
Rautakauppa , ,
Muut , ,
Yhteensä , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Liite . Materiaalit ja palvelut
Milj.€
Aineet, tarvikkeet ja tavarat - , - ,
Varaston muutos , ,
Ulkopuoliset palvelut -, -,
Yhteensä - , - ,
Liite . Liiketoiminnan muut tuotot
Milj.€
Kiinteistöjen ja osakkeiden myyntivoitot , ,
Vuokratuotot , ,
Palvelukorvaukset , ,
Fuusiovoitot , ,
Muut , ,
Yhteensä , ,
Liite . Henkilöstökulut
Milj.€
Palkat ja palkkiot -, -,
Henkilösivukulut
Eläkekulut -, -,
Muut henkilösivukulut -, -,
Yhteensä -, -,
Vuoden eläkekulut pitävät sisällään Keskon Eläkekassalta saatua ylikatteen palautusta
, milj. euroa.
Kesko Oyj:n henkilökunnan lukumäärä oli keskimäärin () henkilöä.
Johdon palkat ja palkkiot
Milj.€
Toimitusjohtaja , ,
Hallituksen jäsenet , ,
Yhteensä , ,
Johdon palkat ja palkkiot on esitetty henkilöittäin eriteltynä konsernitilinpäätöksen
liitetiedoissa.
Liite . Poistot ja arvonalentumiset
Milj.€
Suunnitelman mukaiset poistot -, -,
Arvonalentumiset, pysyvät vastaavat -, -,
Yhteensä -, -,
Liite . Liiketoiminnan muut kulut
Milj.€
Vuokrakulut -, -,
Markkinointikulut -, -,
Kiinteistöjen ja kauppapaikkojen hoito -, -,
Pysyviin vastaaviin kuuluvien hyödykkeiden myyntitappiot -, -
ICT-kulut -, -,
Fuusiotappiot -, -,
Muut liikekulut -, -,
Yhteensä -, -,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Tilintarkastajien palkkiot
Milj.€
Tilintarkastusyhteisö Deloitte
Tilintarkastus , ,
Veroneuvonta , ,
Muut palvelut , ,
Yhteensä , ,
Liite . Rahoitustuotot ja -kulut
Milj.€
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä , ,
Osinkotuotot muilta , ,
Osakkeiden myyntivoitot - ,
Sijoitusten myyntivoitot , ,
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä , ,
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä , ,
Muilta , ,
Korko- ja rahoitustuotot yhteensä , ,
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista
Arvonalentumiset osakkeista , -,
Käyvän arvon muutokset , ,
Arvonalentumiset ja käyvän arvon muutokset pysyvien
vastaavien sijoituksista yhteensä , -,
Korko- ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille -, -,
Muille -, -,
Korko- ja rahoituskulut yhteensä -, -,
Yhteensä , ,
Liite . Tilinpäätössiirrot
Milj.€
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen
erotus -, -,
Saadut konserniavustukset , ,
Annetut konserniavustukset -, -,
Yhteensä , -,
Tilikaudelta alkaen hankituista koneista ja kalustosta ja niihin verrattavissa olevasta
irtaimistosta on tehty korotettu %:n EVL:n poisto.
Liite . Pakollisten varausten muutokset
Milj.€
Muutokset -, -,
Yhteensä -, -,
Liite . Tuloverot
Milj.€
Tuloverot konserniavustuksista -, ,
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -, -,
Edellisten tilikausien verot -, -,
Yhteensä -, -,
Liite . Laskennalliset verot
Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole merkitty taseeseen. Laskennallinen verovelka
tilinpäätössiirtojen kertymästä on , milj. euroa. Muiden laskennallisten verovelkojen tai
-saamisten määrä ei ole olennainen.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Milj. €
Ennakkomaksut
Hankintameno .. , ,
Lisäykset , ,
Vähennykset -, -,
Siirrot erien välillä -, -,
Hankintameno .. , ,
Kirjanpitoarvo .. , ,
Taseen liitetiedot
Liite . Aineettomat hyödykkeet
Milj. €
Aineettomat oikeudet
Hankintameno .. , ,
Lisäykset , ,
Vähennykset -, -,
Siirrot erien välillä - ,
Hankintameno .. , ,
Kertyneet poistot .. -, -,
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot , ,
Tilikauden poisto ja arvonalentumiset -, -,
Kertyneet poistot .. -, -,
Kirjanpitoarvo .. , ,
Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno .. , ,
Lisäykset , ,
Vähennykset -, -,
Siirrot erien välillä , ,
Hankintameno .. , ,
Kertyneet poistot .. -, -,
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot , ,
Tilikauden poisto ja arvonalentumiset -, -,
Kertyneet poistot .. -, -,
Kirjanpitoarvo .. , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Liite . Aineelliset hyödykkeet
Milj. €
Maa- ja vesialueet, omistetut
Hankintameno .. , ,
Lisäykset , ,
Fuusioissa siirtyneet , ,
Vähennykset -, ,
Siirrot erien välillä , ,
Hankintameno .. , ,
Kirjanpitoarvo .. , ,
Maa- ja vesialueet, vuokraoikeudet
Hankintameno .. , ,
Vähennykset -, -
Siirrot erien välillä -, -
Hankintameno .. , ,
Kertyneet poistot .. -, -,
Tilikauden poisto -, -
Kertyneet poistot .. -, -,
Kirjanpitoarvo .. , ,
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno .. , ,
Lisäykset , ,
Fuusioissa siirtyneet , ,
Vähennykset -, -,
Siirrot erien välillä , ,
Hankintameno .. , ,
Kertyneet poistot .. -, -,
Fuusioissa siirtyneet -, -,
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot , ,
Tilikauden poisto -, -,
Kertyneet poistot .. -, -,
Kirjanpitoarvo .. , ,
Milj. €
Koneet ja kalusto
Hankintameno .. , ,
Lisäykset , ,
Fuusioissa siirtyneet , -
Vähennykset -, -,
Siirrot erien välillä , ,
Hankintameno .. , ,
Kertyneet poistot .. -, -,
Fuusioissa siirtyneet -, -
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot , ,
Tilikauden poisto -, -,
Kertyneet poistot .. -, -,
Kirjanpitoarvo .. , ,
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno .. , ,
Lisäykset , ,
Fuusioissa siirtyneet , ,
Vähennykset , ,
Siirrot erien välillä , ,
Hankintameno .. , ,
Kertyneet poistot .. -, -,
Fuusioissa siirtyneet -, ,
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot , ,
Tilikauden poisto -, -,
Kertyneet poistot .. -, -,
Kirjanpitoarvo .. , ,
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno .. , ,
Lisäykset , ,
Fuusioissa siirtyneet , -
Vähennykset -, -,
Siirrot erien välillä -, -,
Hankintameno .. , ,
Kirjanpitoarvo .. , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Liite . Sijoitukset
Milj.€
Osuudet konserniyrityksissä
Hankintameno .. , ,
Lisäykset , ,
Fuusioissa siirtyneet , ,
Vähennykset -, -,
Siirrot erien välillä , -,
Hankintameno .. , ,
Arvonalennukset .. -, -,
Vähennysten kertyneet arvonalennukset , -
Tilikauden arvonalennus - -,
Arvonalennukset .. -, -,
Kirjanpitoarvo .. , ,
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Hankintameno .. , ,
Lisäykset , ,
Vähennykset - -,
Siirrot erien välillä , ,
Kirjanpitoarvo .. , ,
Muut sijoitukset
Hankintameno .. , ,
Lisäykset , ,
Fuusioissa siirtyneet , -
Vähennykset -, ,
Siirrot erien välillä -, -
Hankintameno .. , ,
Kirjanpitoarvo .. , ,
Kesko Oyj:n omistukset muissa yrityksissä .. on esitetty eriteltynä
konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Liite . Saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Milj.€
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset , ,
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä , ,
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset , ,
Lainasaamiset , ,
Siirtosaamiset , ,
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,
Yhteensä , ,
Saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
Milj.€
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset , ,
Muut saamiset , ,
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä , ,
Lyhytaikaiset saamiset
Siirtosaamiset , ,
Muut saamiset , ,
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,
Yhteensä , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Kesko Oyj:llä on pitkäaikaisia saamisia osakkuusyritykseltään Mercada Oy:ltä, , milj. euroa
ja yhteisyritykseltään UAB Kesko Senukailta , milj. euroa.
Siirtosaamiset
Milj.€
Verot , -
Palvelukorvaukset , ,
Henkilöstökulut , ,
Ostot , ,
Muut , ,
Yhteensä , ,
Liite . Oma pääoma
Milj. €
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Käyttö-
rahasto
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Kertyneet
voitto-
varat
Oma
pääoma
Oma pääoma .. , , , , , ,
Osingonjako -, -,
Omat osakkeet , ,
Siirto lahjoitusvaroihin -, -,
Tilikauden tulos , ,
Oma pääoma .. , , , , , ,
Osingonjako -, -,
Omat osakkeet , ,
Siirto lahjoitusvaroihin , ,
Tilikauden tulos , ,
Oma pääoma .. , , , , , ,
Tilikaudella lahjoitukset on kirjattu tuloslaskelmalle kuluksi uuden kirjauskäytännön
mukaisesti. Tehdyt lahjoitukset olivat , miljoonaa euroa tilikaudella .
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma , ,
Ylikurssirahasto , ,
Yhteensä , ,
Vapaa oma pääoma
Käyttörahasto , ,
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,
Kertyneet voittovarat , ,
Yhteensä , ,
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista
Muut rahastot , ,
Edellisten tilikausien voitto , ,
Tilikauden voitto , ,
Yhteensä , ,
.. yhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat , euroa.
Emoyhtiön osakkeiden jakautuminen Kpl
A-osakkeet
B-osakkeet
Yhteensä
Osakkeiden äänimäärät Ääniä
A-osake
B-osake
Hallituksen valtuudet hankkia ja luovuttaa omia osakkeita
Hallitus on yhtiökokouksen valtuuttamana hankkinut tilikaudella yhteensä
yhtiön B-osaketta. Lisäksi hallitus on tilikausilla ja hankkinut yhteensä
yhtiön omaa B-osaketta. Osakkeet ovat yhtiön hallussa omina osakkeina ja
yhtiön hallituksella on oikeus luovuttaa niitä. Yhtiön hallussa olevien tilikauden aikana
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
hankittujen B-osakkeiden hankintameno , milj. euroa sekä tilikausilla ja
hankittujen osakkeiden hankintameno, , milj. euroa, on vähennetty omaan pääomaan
sisältyvistä voittovaroista. Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen .. antama,
.. asti voimassa oleva valtuutus antaa enintään B-osaketta.
Omat osakkeet
Kesko Oyj on .. luovuttanut yhteensä yhtiön hallussa ollutta omaa
B-osaketta (KESKOB) Keskon hallituksen jäsenille. Luovutus perustuu yhtiökokouksen
.. päätökseen hallituksen vuosipalkkion maksamisesta osittain yhtiön B-osakkeilla.
Kpl
Yhtiön hallussa omia B-osakkeita ..
Luovutus, osakepalkkiojärjestelmä -
Luovutus, hallitus -
Tilikauden aikana palautunut
Yhtiön hallussa omia B-osakkeita ..
Liite . Pakolliset varaukset
Milj.€
Vuokravastuut , ,
Muut pakolliset varaukset , ,
Yhteensä , ,
Liite . Pitkäaikainen vieras pääoma
Tilikaudella Kesko maksoi ennenaikaisesti pois miljoonan euron lainan, jonka
korkomarginaalissa huomioitiin hiilijalanjälkeen, ruokahävikkiin ja riskimaiden auditoinneille
asetettuja vastuullisuustavoiteita. Kesko nosti uuden kahdenkeskisen miljoonan euron
lainan. Myös tämän lainan korkomarginaalissa huomioidaan samoja vastuullisuuskriteerejä
kuin pois maksetussa lainassa.
Liite . Lyhytaikainen vieras pääoma
Milj.€
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat , ,
Siirtovelat , ,
Muut velat , ,
Yhteensä , ,
Velat omistusyhteysyrityksille
Ostovelat , ,
Siirtovelat , ,
Muut velat , ,
Yhteensä , ,
Siirtovelat
Henkilöstökulut , ,
Ostojen siirtovelat , ,
Verot , ,
Kauppahinnat , ,
Palvelukorvaukset , ,
Muut , ,
Yhteensä , ,
Liite . Korottomat velat
Milj.€
Lyhytaikainen vieras pääoma , ,
Yhteensä , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Liite . Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
Milj.€
Kiinteistökiinnitykset
Omasta puolesta , ,
Konserniyhtiöiden puolesta , ,
Pantatut osakkeet , ,
Takaukset
Omasta puolesta , ,
Konserniyritysten puolesta , ,
Muut vastuut ja vastuusitoumukset
Omasta puolesta , ,
Vuokravastuut koneista ja kalustosta
Vuoden sisällä erääntyvät , ,
Myöhemmin erääntyvät , ,
Vuokravastuut kiinteistöistä
Vuoden sisällä erääntyvät , ,
Myöhemmin erääntyvät , ,
Valuuttariskit
Yhtiön liiketoiminnan tulokseen vaikuttaa yhtiön myöntämän käyttöpääomarahoituksen
määrä sen ulkomaisille tytäryhtiöille ja osin myös konsernin emoyhtiönä tytäryhtiöiden
suojaukset emoaan vastaan.
Valuuttariskiä suojataan käyttämällä valuuttajohdannaisia vahvistetun valuuttariskipolitiikan
mukaisesti. Valuuttajohdannaisten käypä arvo lasketaan arvostamalla ne tilinpäätöspäivän
markkinahintoihin.
Johdannaisten arvostus perustuu suoraan markkinoilta saataviin tietoihin eli on luokiteltu
tasolle . Näiden johdannaisten maksimiluottoriski on niiden käypä arvo tilinpäätöspäivänä.
Johdannaisten arvostustulokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
Yhtiön transaktiopositio .. Milj. € USD SEK NOK PLN
Transaktioriski -, , , ,
Suojaavat johdannaiset , -, -, -,
Avoin positio , , , ,
Yhtiön transaktiopositio .. Milj. € USD SEK NOK PLN
Transaktioriski -, , , ,
Suojaavat johdannaiset , -, -, -,
Avoin positio , , , ,
Transaktioposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä olisi yhtiön valuuttamääräisten
ostojen sekä suojaavien valuuttajohdannaisten tulosvaikutus, jos kurssimuutos olisi +/- %.
Herkkyysanalyysi, vaikutus
tulokseen ennen veroja ..
Milj. € USD SEK NOK PLN
Muutos + % -, -, -, ,
Muutos - % , , , ,
Herkkyysanalyysi, vaikutus
tulokseen ennen veroja ..
Milj. € USD SEK NOK PLN
Muutos + % -, -, -, -,
Muutos - % , , , ,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Johdannaiset
Johdannais sopimusten
käyvät arvot Milj. €
..
Positiivinen
käypä arvo
(tasearvo)
..
Negatiivinen
käypä arvo
(tasearvo)
..
Positiivinen
käypä arvo
(tasearvo)
..
Negatiivinen
käypä arvo
(tasearvo)
Valuuttajohdannaiset , -, , -,
Korkojohdannaiset , -, , -,
Johdannaissopimusten
nimellismäärät Milj. € .. Nimellismäärä .. Nimellismäärä
Valuuttajohdannaiset , ,
Korkojohdannaiset , ,
Kaikki valuuttajohdannaiset erääntyvät vuoden aikana. Korkojohdannaiset erääntyvät
vuosina , , ja .
Milj. € Käypä arvo Käypä arvo
Johdannaissopimuksista
johtuvat vastuut
Kohde-etuuksien arvot ..
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset -, -,
Valuuttajohdannaiset
Termiini- ja futuurisopimukset , -,
Konsernin ulkoiset , -,
Konsernin sisäiset -, ,
Hyödykejohdannaiset
Sähköjohdannaiset , ,
Konsernin ulkoiset , -,
Konsernin sisäiset -, ,
Liite . Rahavirtalaskelman rahavarat
Milj.€
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat , ,
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
(maturiteetti alle kk) , ,
Rahavarat , ,
Yhteensä , ,
Rahavirtalaskelmassa rahavaroina käsitellään taseen rahavarojen lisäksi ne jaksotettuun
hankintamenoon kirjatut likvidit rahoitusvarat, jotka erääntyvät kolmen kuukauden
kuluessa hankinta-ajankohdasta lukien sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat.
Liite . Lähipiiri
Kesko Oyj:n lähipiiriin kuuluvat yhtiön johtohenkilöt (hallitus, pääjohtaja ja johtoryhmä),
heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt, heidän perheenjäsenensä ja heidän
määräysvallassaan olevat yhtiöt, tytäryhtiöt, osakkuus- ja yhteisyritykset sekä Keskon
Eläkekassa. Tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset on lueteltu erillisessä liitteessä
Kesko-konsernitilinpäätöksessä (liite .).
Keskon hallituksen jäseniä toimii K-kauppiaina. Kesko Oyj myy tavaroita ja palveluita heidän
määräysvallassaan oleville yrityksille. Tavaroiden ja palvelujen myynnit lähipiirille ovat
toteutuneet yleisillä markkinaehdoilla ja perustuvat markkinahintoihin.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
ALLEKIRJOITUKSET
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Helsingissä, . päivänä helmikuuta
Esa Kiiskinen Peter Fagernäs
Jannica Fagerholm Piia Karhu Jussi Perälä
Toni Pokela Timo Ritakallio Mikko Helander
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, . päivänä helmikuuta
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Kesko Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Kesko Oyj:n (y-tunnus -) tilinpäätöksen tilikaudelta
..–... Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman,
taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot, mukaan
lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön
tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä
sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja
taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin
kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat
parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja
koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen /
. artiklan kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa ..
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen
harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden
tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena
kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa,
emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa
kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen
virheellisyyden riski.
TILINTARKASTUSKERTOMUS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Liikearvon ja tavaramerkkien
arvonalentumistestaus
Katso Kesko Oyj:n konsernitilinpäätöksen
liitetieto..
Liikearvon määrä on konsernitaseessa
EUR,miljoonaa (EUR , miljoonaa).
Lisäksi konsernitase sisältää tavaramerkkejä
EUR , miljoonaa (EUR , miljoonaa).
Johto arvioi liikearvon arvonalentumistarvetta
vuosittain. Johdon laatima arvonalentumistestaus
ei osoittanut arvonalentumista.
Arvonalentumistestauksiin liittyy merkittäviä
johdon arvioita tulevaan liiketoiminnan
kehitykseen, kassavirtoihin ja diskonttokorkoon
liittyen.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedossa ..
on selostettu ja esitetty johdon soveltamat
keskeiset olettamat ja hallituksen hyväksymien
arvonalennustestausten herkkyysanalyysit.
Tarkastuksessamme olemme arvioineet
johdon tekemiä ja hallituksen hyväksymiä
arvonalentumistestausmalleja, sekä arvioineet
arvonalentumistestaukseen liittyviä kontrolleja
kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön osalta.
Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta
kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu
arvonalentumistestauksessa käyttöarvolaskelmiin.
Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat
perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin
suunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden
ajanjakson. Suunnitelmien tärkeimmät
olettamukset ovat kokonaismarkkinoiden kasvu-
ja kannattavuuskehitys, kauppapaikkaverkoston
muutokset, tuote- ja palveluvalikoima, hinnoittelu
sekä liiketoiminnan kustannusten kehitys.
Olemme arvioineet merkittäviä johdon käyttämiä
olettamia:
• Olemme verranneet kasvu- ja
kannattavuusolettamia his-torialliseen
kehitykseen.
• Olemme verranneet laskelmissa käytettyjä
arvioita vahvistettuihin budjetteihin ja strategisiin
suunnitelmiin.
• Olemme verranneet käytettyjä diskonttokorkoja
ulkopuolisista lähteistä saatuun tietoon.
• Olemme testanneet
arvonalentumistestauslaskelman laskentateknistä
asianmukaisuutta.
Olemme arvioineet myös
arvonalentumistestauksesta annettuja liitetietoja
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi
viestittävä kertomuksessamme. Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen / .
artiklan c -kohdassa tar-koitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Liikevaihdon tuloutus
Katso konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
ja liitetieto ..
Kesko Oyj –konsernin liikevaihto oli EUR
, miljoonaa (EUR , miljoonaa).
Kesko harjoittaa päivittäistavarakauppa-, rauta- ja
talotekniikkakauppa-, sekä autoliiketoimintaa
laajan myynti- ja kauppapaikkaverkoston kautta.
Konsernin tuloslaskelmassa liikevaihtoon luetaan
asiakassopimuksiin perustuva tavaroiden ja
palveluiden sekä energian myynti. Palveluiden
ja energian myynnin osuus liikevaihdosta ei ole
merkittävä. Konserni myy tuotteita kauppiaille
ja muille yritysasiakkaille sekä harjoittaa omaa
vähittäismyyntiä.
Liiketoimintatapahtumien huomattavan
volyymin sekä liiketoimintaprosessiin liittyvien
tietojärjestelmien merkittävyyden vuoksi
olemme tunnistaneet tilintarkastuksen kannalta
keskeiseksi tulouttamiseen liittyväksi virheen ja
väärinkäytöksen riskiksi:
- Virheellisen tuloutuksen manuaalisesti
kirjattavissa poikkeavissa myyntitapahtumissa.
- Liikevaihdon tuloutukseen liittyvien IT-
järjestelmien yleisten tietojärjestelmäkontrollien
toiminnallisen tehokkuuden.
Liikevaihdon tuloutus merkittävyytensä vuoksi
vaatii erityistä huomiota sekä kirjanpidon että
tilintarkastuksen näkökulmasta.
Olemme arvioineet tulouttamiseen liittyviä
konsernin tietojärjestelmiä tarkastamalla
järjestelmiin pääsyn ja muutostenhallinnan
kontrolleja. Myyntiprosesseja läpikäymällä
olemme arvioineet kunkin merkittävän
myyntitapahtumalajin osalta keskeisten kontrollien
toimivuutta, sekä testanneet kyseisten kontrollien
toiminnan tehokkuutta.
Olemme analysoineet liikevaihdon tileille
kirjautuvia liiketapahtumia automatisoitujen
myyntiprosessien kautta syntyvien
liikevaihtokirjausten ja manuaaliviennein
kirjattujen liiketapahtumien tunnistamiseksi,
sekä tarkastuksen kohdentamiseksi riskipitoisiksi
arvioimiimme transaktioihin.
Liikevaihtotileille koko
myyntitapahtumapopulaatioon kohdistuneet
tarkastustoimenpiteemme ovat pitäneet sisällään
muun muassa laajaa data-analyytiikkaperusteista
aineistotarkastusta, sekä otantamenetelmiin
perustuvaa yksityiskohtaista aineistotarkastusta,
joiden perusteella olemme varmistaneet
tulouttamisen oikeellisuutta.
Olemme laatineet liikevaihdon tuloutuksen
väärinkäytösriskiin liittyvän kohdennetun
riskiarvion sekä tunnistaneet data-analytiikan
avulla liikevaihtoon kirjatut normaaliprosesseista
poikkeavat manuaaliset kirjaukset. Liikevaihdon
väärinkäytösriskiin liittyvän riskiarviomme
perusteella olemme kohdentaneet esiin nousseisiin
liiketapahtumiin aineistotarkastustoimenpiteitä
varmistaen tapahtumien asianmukaisuutta
ja oikeellisuutta. Olemme arvioineet tällöin
liikevaihdon merkittävien hyvityskirjausten
perusteita ja asianmukaisuutta sekä
liikevaihtotileille kirjattujen poikkeuksellisten
kirjausten asianmukaisuutta, sekä varmistaneet
esiin nousseisiin tapahtumiin liittyvien johdon
arvioiden asianmukaisuutta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös
antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän
kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti
ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta
sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa
ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön
ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka
liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen
perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai
konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin
tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä
antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea
varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi
aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden
yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista
harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen
olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen
voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai
virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä
valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan
lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä
johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista
laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme
hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö
sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi
antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa.
Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy
kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta
koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat
tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat
tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin.
Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai
konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä
esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia
liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä
konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta
pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme
konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme
tilintarkastuslausunnosta yksin.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta
laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan
lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme
tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet
riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden
kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan
riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä
tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen
kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös
tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa
toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä
aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin
tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana .. alkaen
yhtäjaksoisesti vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää
toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei
sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet
toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja
odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen
yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa
tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai
vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta
velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen
sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat
yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen
sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme
muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä
muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta.
Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton
käyttämisestä sekä muun vapaan oman pääoman jakamisesta on osakeyhtiölain
mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä
toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä, . helmikuuta
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Kesko Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka
koskee sitä, onko Kesko Oyj:n (y-tunnus -) sähköiseen tilinpäätökseen
(OXHSVMCAHPB---_FI.zip) tilikaudella ..–.. sisältyvä
konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen
/ (ESEF RTS) . artiklan vaatimusten mukaisesti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
(ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän
vastuuseenkuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-merkein ESEF RTS
artiklan mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen
yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI
KESKO OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC ja näin ollen ylläpitää
kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita
ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien
säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskien.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen
sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n . artiklan vaatimusten
mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon
kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös olennaisilta osin merkitty iXBRL-
merkein ESEF RTS:n . artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan
harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä
johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
ALLEKIRJOITUKSET
KESKON VUOSI I TALOUDELLINEN KATSAUS
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Kesko Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
(OXHSVMCAHPB---_FI.zip) sisältyvä konsernitilinpäätös tilikaudelta
..–.. on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Kesko Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta ..–
.. on annettu tilintarkastuskertomuksellamme ... Tällä raportilla emme
anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä . päivänä helmikuuta
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT
Päätoimitalo K-Kampus
PL , Kesko
Käyntiosoite: Työpajankatu , Helsinki
Puhelin:
www.kesko.fi/sijoittaja
JOTTA KAUPASSA OLISI KIVA KÄYDÄ