iso4217:EURxbrli:sharesiso4217:EUR9845000D85046ECFFF272024-01-012024-12-319845000D85046ECFFF272023-01-012023-12-319845000D85046ECFFF272024-12-319845000D85046ECFFF272023-12-319845000D85046ECFFF272023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember9845000D85046ECFFF272023-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember9845000D85046ECFFF272023-12-31ko:ReserveForInvestedUnrestrictedEquity19845000D85046ECFFF272023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember9845000D85046ECFFF272023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember9845000D85046ECFFF272023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember9845000D85046ECFFF272023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember9845000D85046ECFFF272024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember9845000D85046ECFFF272024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember9845000D85046ECFFF272024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember9845000D85046ECFFF272024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember9845000D85046ECFFF272024-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember9845000D85046ECFFF272024-12-31ko:ReserveForInvestedUnrestrictedEquity19845000D85046ECFFF272024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember9845000D85046ECFFF272024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember9845000D85046ECFFF272024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember9845000D85046ECFFF272024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember9845000D85046ECFFF272022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember9845000D85046ECFFF272022-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember9845000D85046ECFFF272022-12-31ko:ReserveForInvestedUnrestrictedEquity19845000D85046ECFFF272022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember9845000D85046ECFFF272022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember9845000D85046ECFFF272022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember9845000D85046ECFFF272022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember9845000D85046ECFFF272022-12-319845000D85046ECFFF272023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember9845000D85046ECFFF272023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember9845000D85046ECFFF272023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember9845000D85046ECFFF272023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember
Hallituksen toimintakertomus
ja tilinpäätös 1.1.2024–31.12.2024
Koskisen Oyj
Y-tunnus 0148241-9
cover2.svg
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 2
Sisällysluettelo
Hallituksen toimintakertomus ....................................
Kestävyysselvitys .......................................................................
Yleiset tiedot ............................................................................
Ympäristötiedot ......................................................................
Yhteiskunnalliset tiedot .......................................................
Konsernitilinpäätös (IFRS) .............................................
Konsernin laaja tuloslaskelma ..............................................
Konsernitase ...............................................................................
Konsernin rahavirtalaskelma ................................................
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot .............................
1. Yleiset tiedot ja laatimisperusta .......................................
2. Segmenttitiedot ja liikevaihto ..........................................
3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta ................................
4. Liiketoiminnan muut tuotot .............................................
5. Materiaalit ja palvelut ..........................................................
8. Poistot ja arvonalentumiset ..............................................
9. Liiketoiminnan muut kulut ...............................................
10. Rahoitustuotot ja -kulut ....................................................
11. Tuloverot ..................................................................................
13. Metsävarat ..............................................................................
14. Vuokrasopimukset ..............................................................
15. Aineettomat hyödykkeet ..................................................
16. Vaihto-omaisuus ..................................................................
17. Muut saamiset ......................................................................
18. Myytävänä olevat omaisuuserät ....................................
19. Oma pääoma ........................................................................
20. Osakekohtainen tulos .......................................................
21. Rahoitusvarat ja -velat .......................................................
22. Varaukset ...............................................................................
23. Muut velat ..............................................................................
24. Konsernin rakenne .............................................................
25. Lähipiiriliiketoimet ..............................................................
27. Tilikauden jälkeiset tapahtumat ...................................
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) .........................................
Tuloslaskelma .............................................................................
Tase .................................................................................................
Rahoituslaskelma ......................................................................
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot .................................
tilinpäätöksen allekirjoitukset ...............................................
Tilintarkastuskertomus ...........................................................
Tietoa sijoittajille ........................................................................
Hallituksen
toimintakertomus
ja kestävyysselvitys
Tämä osa sisältää Koskisen hallituksen
toimintakertomuksen vuodelle 2024
sekä selvityksen Koskisen-konsernin
olennaisista kestävyysaiheista.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  4
hallituksen_toimkert_3.jpg
Hallituksen
toimintakertomus
Koskisen on suomalainen puunjalostusyhtiö, jolla on
yli sadan vuoden toimintahistoria. Koskisen käyttää
tuotannossaan pääraaka-aineena puuta, jota
Koskisen jalostaa muun muassa sahatavaraksi,
vaneriksi ja lastulevyksi.
Koskisella on kaksi liiketoimintasegmenttiä: Sahateollisuus ja
Levyteollisuus. Sahateollisuus valmistaa sahatavaraa ja
-jalosteita, ja Levyteollisuus valmistaa koivuvaneria, ohutvaneria,
viilua, lastulevyä sekä kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen
sisustusratkaisuja Kore-brändin alla.
Koskisen puunhankintatoiminto on osa Sahateollisuus-
segmenttiä. Puunhankintatoiminto vastaa puun hankkimisesta
Koskisen omille tuotantolaitoksille, toimittaa sivuvirtoja Koskisen
omasta tuotannosta bioenergian tuotantoon Loimua Oy:n
omistamille ja operoimille Koskisen tuotantolaitoksilla
sijaitseville voimalaitoksille ja useille muille lähialueen
voimalaitoksille sekä toimittaa raaka-ainetta (haketta ja
kuitupuuta) paperin ja sellun valmistajille.
Koskisen tuotantolaitokset sijaitsevat Järvelässä ja
Hirvensalmella sekä Toporówissa ja Skwierzynassa Puolassa.
Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla
1.12.2022 alkaen.
”
Koskisen kyky tuottaa
arvoa perustuu
materiaalitehokkaaseen
ja integroituun
arvoketjuun metsästä
lopputuotteeksi.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  5
Tulos ja taloudellinen tilanne
Konsernin liikevaihto tammi-joulukuussa nousi ja oli
282,3 (271,3) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu johtui
pääosin Sahateollisuuden vertailukautta suuremmista
toimitusmääristä sekä hieman korkeammista
lopputuotteiden myyntihinnoista.
Oikaistu käyttökate heikkeni ja oli 24,3 (33,1) miljoonaa
euroa. Käyttökatteen lasku johtui pääasiassa
Levyteollisuuden pienentyneistä toimitusvolyymeista
sekä nousseista puuraaka-aineen kustannuksista.
Liikevoitto oli 13,0 (24,4) miljoonaa euroa. Poistot ja
arvonalentumiset olivat 11,2 (8,6) miljoonaa euroa. Tulos
ennen veroja oli 10,0 (24,1) miljoonaa euroa ja kauden
tulosta vastaavat verot 1,7 (3,8) miljoonaa euroa. Kauden
tulos 8,3 (20,2) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos
0,36 (0,88) euroa.
Segmentit
Sahateollisuus-segmentin liikevaihto oli 139,7 (122,4)
miljoonaa euroa ja käyttökate 7,2 (3,3) miljoonaa euroa.
Levyteollisuus-segmentin liikevaihto oli 142,4 (148,8)
miljoonaa euroa ja käyttökate 17,7 (29,3) miljoonaa
euroa.
Tase, rahavirta ja rahoitus
Koskisen omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 54,0
(54,8) prosenttia ja nettovelkaantumisaste 15,4 (-1,8)
prosenttia.
Liiketoiminnan rahavirta oli tammi-joulukuussa 14,0
(14,9) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman muutoksen
vaikutus oli -10,5 (-11,9) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman
muutoksen merkittävin erä oli vaihto-omaisuuden
kasvu, jossa näkyy kasvaneet sahan volyymit sekä
noussut puunhinta. Ostovelat kasvoivat lähinnä
kasvaneen puukaupan volyymin myötä. Rahoituksen
rahavirta oli -17,7 (-17,6) miljoonaa euroa, suurimpana
eränä kevään osingonmaksu, rahavirrassa näkyi myös
sahainvestoinnin rahoitukseen liittyvien lainojen
lyhennysmaksujen alkaminen. Investointien rahavirta
oli -0,2 (-36,2) miljoonaa euroa, josta rahavirta
aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä oli -20,2
(-16,0) miljoonaa euroa ja talletuksista vapautui 20,0
(-20,0) miljoonaa euroa.
Korolliset velat kauden päättyessä olivat 66,3 (63,7)
miljoonaa euroa ja likvidit varat 43,3 (66,4) miljoonaa
euroa. Korolliset nettovelat olivat 22,9 (-2,7) miljoonaa
euroa.
Miljoonaa euroa
2024
2023
2022
Liikevaihto
282,3
271,3
317,7
Käyttökate (EBITDA)
24,2
33,0
66,3
Käyttökate (EBITDA), %
8,6
12,2
20,9
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
24,3
33,1
66,6
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
8,6
12,2
21,0
Liikevoitto (EBIT)
13,0
24,4
58,2
Liikevoitto (EBIT), %
4,6
9,0
18,3
Kauden tulos
8,3
20,2
46,0
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa
0,36
0,88
2,5
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa
0,36
0,87
2,5
Bruttoinvestoinnit
22,2
32,1
27,0
Oma pääoma / osake, euroa
6,5
6,4
5,9
ROCE-%
6,1
12,1
35,7
Käyttöpääoma, kauden lopussa
45,9
37,9
28,9
Liiketoiminnan nettorahavirta
14,0
14,9
47,2
Omavaraisuusaste, %
54,0
54,8
52,7
Nettovelkaantumisaste, %
15,4
-1,8
-21,0
Koskisen maksuvalmius on pysynyt vahvana.
Käytettävissä oleva likviditeetti oli tilikauden lopussa
43,3 (66,4) miljoonaa euroa, joka muodostui seuraavista
eristä: rahavarat 31,8 (35,8) miljoonaa euroa, talletukset
0,0 (20,0) miljoonaa euroa sekä lyhytaikaiset käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 11,5
(10,6) miljoonaa euroa, joista merkittävin oli
kapitalisaatiosopimus. Tämän lisäksi yhtiöllä on noin 7,2
miljoonaa euroa käyttämätöntä tililimiittiä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  6
Investoinnit
Bruttoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin ajalla tammi-joulukuu olivat 22,2 (32,1)
miljoonaa euroa. Investoinnit liittyivät muun muassa
uuden tukkikentän rakentamiseen, kanavakuivaamoon,
toisen höyläämön alkupään uudistukseen sekä uuteen
sahaan. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
sisältävät kauden lopulla 13,1 miljoonaa euroa uuden
tukkikentän rakentamiseen liittyen.
Uusi tukkikenttä
Koskisen päätti syksyllä 2023 investoida noin 15
miljoonaa euroa uuden sahan yhteyteen
rakennettavaan tukkikenttään sisältäen tukkien
lajittelukentän ja -linjan valvomotiloineen sekä
hulevesien käsittelyjärjestelmän. Lisäksi
kokonaisuuteen kuuluu uusi sisääntuloreitti
tehdasalueelle, porttiympäristö, kulunvalvonta ja
autovaaka. Tukkikentän rakennustyöt etenivät vuoden
2024 aikana suunnitellusti: tukkikentän testiajot
aloitettiin joulukuussa ja niitä jatkettiin vuoden 2025
alussa. Uusi tukkikenttä otettiin käyttöön
kokonaisuudessaan helmikuun 2025 lopussa.
Sahatukkien kuljettamisen loppuminen vanhalta
tukkikentältä pienentää kuljetuskustannuksia ja
vähentää kuljetuksista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä.
Kore-liiketoiminnan laajennus
Koskisen päätti kesällä 2024 investoida noin 3 miljoonaa
euroa kevyiden hyötyajoneuvojen sisustusratkaisuja
valmistavaan Kore-liiketoimintaan. Investointi
kohdistuu uuden, Puolan Skwierzynaan perustettavan
tuotantoyksikön konekantaan, kuten CNC-koneisiin ja
niiden oheislaitteisiin. Kore-liiketoiminnan investointi
eteni suunnitellusti ja tuotannon ylösajo teolliseen
mittakaavaan alkoi loppuvuodesta. Ylösajovaiheen
jälkeen Skiwierzynassa keskitytään tuotannon
vakiinnuttamiseen sekä tehokkuuden optimoimiseen
kahden Puolan yksikön, Toporowin ja Skwierzynan,
välillä.
Levyteollisuuden investointiohjelma
Koskisen käynnisti joulukuussa 2024 kattavan
investointiohjelman Levyteollisuus-liiketoiminnan
vanerituotannossa Järvelässä. Investointiohjelma
ulottuu Koskisen strategiakauden 2024–2027 loppuun
asti. Investointiohjelman ensimmäinen vaihe
toteutetaan vuoden 2025 aikana, ja siihen liittyvien
investointien kokonaisarvo on noin 12 miljoonaa euroa.
Levyteollisuuden systemaattisella investointiohjelmalla
mahdollistetaan volyymikasvua, suoraviivaistetaan
tuotantoa sekä helpotetaan siihen liittyvää
sisälogistiikkaa. Toteutettaviin investointeihin sisältyy
myös tuotantovaiheiden automatisointia.
Arvonluonti
Koskisen kyky tuottaa arvoa perustuu
materiaalitehokkaaseen ja integroituun arvoketjuun
metsästä lopputuotteeksi. Koskisen tehokas integroitu
toimintamalli mahdollistaa puun optimaalisen käytön
raaka-aineena sen tuotantolaitoksilla, ja Koskisen
puunhankinta mahdollistaa korkealaatuisen puuraaka-
aineen saatavuuden.
Koskisen integroitu toimintamalli perustuu toisiinsa
ketjutettuihin prosesseihin, jotka muodostavat Koskisen
liiketoiminnan perustan aina metsästä tuotannon
kautta valmiiksi tuotteiksi. Koskisen koko arvoketju
korjuusta lopputuotteisiin on suunniteltu synergisten
materiaalivirtojen ja ketterän toimintamallin ympärille,
mikä mahdollistaa eri lähteistä peräisin olevien raaka-
aineiden käytön.
Koskisen integroidussa toimintamallissa puunhankinta
hankkii raaka-aineet, jotka toimitetaan Koskisen
tuotantolaitoksille jalostettavaksi. Tuotantoprosessin
alkuvaiheessa syntyviä sivutuotteita, kuten puun kuorta,
käytetään Järvelän ja Hirvensalmen tuotantolaitosten
prosessien lämmöntuotantoon. Sahateollisuuden ja
Koskisen koivuvanerituotannon synnyttämät
sivutuotteet, kuten osa hakkeesta ja sahanpuru,
hyödynnetään edelleen Koskisen lastulevytuotannossa.
Koskisen on ainoa edellä kuvatun integraatiotason
omaava mekaanisen puuteollisuuden yritys Suomessa.
Koskisen keskeiset aineettomat voimavarat sisältävät
yhtiön brändin ja maineen, Koskisen ammattitaitoisen
ja sitoutuneen henkilöstön, synergisen toimintamallin ja
siitä muodostuvan resurssitehokkuuden sekä
strategiset kumppanuudet. Nämä resurssit
mahdollistavat Koskisen kilpailuedun ja ovat keskeinen
osa yhtiön strategiaa.
Strategia
Koskisen julkaisi toukokuussa 2024 täsmennetyt
strategiset kasvupolkunsa ja niihin liittyvät
toimenpiteet strategiakaudelle 2024–2027.
Kasvustrategian ytimessä ovat 1) arvon luominen
asiakkaille, 2) nykytoiminnan kehittäminen sekä 3)
rohkeiden askeleiden ottaminen.
Arvon luominen asiakkaille syntyy korkealaatuisten ja
räätälöityjen tuotteiden, asiakaslähtöisten palvelujen ja
innovatiivisten ratkaisujen kautta. Nykytoiminnan
kehittäminen liittyy kiinteästi kilpailukyvyn
vahvistamiseen ja erottautumiseen, tuotekehitykseen
sekä uusien avausten tehokkaaseen käyttöönottoon.
Rohkeat askeleet puolestaan sisältävät investointeja
sekä mahdollisia yritysostoja.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  7
Täsmennetty strategia tukee Koskisen tavoittelemaa, jo
aiemmin asetettua kasvuloikkaa vuoden 2027 loppuun
mennessä. Tehty perusteellinen strategiatyö antaa
yhtiölle selkeän suunnan tämän kestävän kasvun
toteuttamiseksi.
Yksi keskeisistä kasvuajureista on uusi saha ja siihen
kiinteästi liittyvien toimintojen kehittäminen. Uusi saha
on koko integroidun ja synergistisen liiketoiminnan
sydän. Sahausvolyymien kasvattaminen varmistaa
puuraaka-aineen saatavuuden myös Levyteollisuuden
tarpeisiin lisääntyvien puunhankintavolyymien sekä
sahaustuotannon sivuvirtojen kautta.
Molempien liiketoimintojen, Sahateollisuus ja
Levyteollisuus, kasvu syntyy ennen kaikkea
volyymilisäyksen, uusien puupohjaisten tuotteiden sekä
asiakkuuksien laajentamisen kautta. Yhtiö panostaa
luonnollisesti oman toiminnan jatkuvaan
kehittämiseen.
Taloudelliset tavoitteet vuodelle 2027
Koskisen hallitus on vahvistanut seuraavat
suhdanteiden yli ulottuvat pitkän aikavälin taloudelliset
tavoitteet, jotka yhtiö pyrkii saavuttamaan vuoden 2027
loppuun mennessä.
Kasvu:  liikevaihto 500 miljoonaa euroa
vuoden 2027 loppuun mennessä,
sisältäen sekä orgaanisen että
epäorgaanisen kasvun
Kannattavuus: oikaistu
käyttökatemarginaali keskimäärin 15
prosenttia yli syklin
Tase: vahvan taseen säilyttäminen
Osinkopolitiikka: houkutteleva osinko,
joka on vuosittain vähintään kolmannes
nettotuloksesta
Kestävän kehityksen keskeisimmät
tavoitteet vuodelle 2027
Koskisen julkaisi kesäkuussa vastuullisuusohjelman,
jonka keskeisimmät kestävän kehityksen tavoitteet
nostettiin osaksi strategiaa. Ne ovat: 1) toteutamme
monimuotoisuustoimia metsäympäristössä, 2)
vähennämme omia ja arvoketjun CO2-päästöjä, 3)
hyödynnämme puun viisaasti viimeistä purua myöten,
4) edistämme turvallista työympäristöä sekä 5) tuemme
työhyvinvointia ja osaamisen kehittämistä. Lisää
kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita on määritelty
yhtiön vastuullisuusohjelmassa. Tavoitteiden
toteutumista seurataan niille asetettujen mittareiden
kautta.
Henkilöstö
Koskisen-konsernissa työskenteli keskimäärin 948 (888)
henkilöä loka-joulukuussa 2024 ja joulukuun lopussa
943 (883) henkilöä. Henkilöstön kasvu liittyi pääosin
Levyteollisuuden Kore-liiketoiminnan kasvattamiseen.
Palkat ja palkkiot, osakeperusteiset maksut sekä
palvelusvuosilisät olivat vuonna 2024 yhteensä 39,9
(38,9) miljoonaa euroa.
Johdon ja avainhenkilöiden
kannustinjärjestelmät
Koskisella on osakepohjainen kannustinohjelma 2022–
2026 avainhenkilöilleen. Kannustinohjelman
tarkoituksena on yhdistää yhtiön osakkeenomistajien ja
ohjelmaan osallistuvien henkilöiden tavoitteet yhtiön
arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa
osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen
kannustinohjelma osakkeiden ansaitsemiseksi ja
kerryttämiseksi.
Kannustinohjelma 2022–2026 koostuu kolmesta
kolmen vuoden ansaintajaksosta, jotka ovat 2022–2024,
2023–2025 ja 2024–2026. Yhtiön hallitus määrittää
kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt kullekin
ansaintajaksolle sekä ansaintakriteerit ja tavoitteet,
jotka voivat perustua taloudelliseen suorituskykyyn,
strategiaan tai muihin tavoitteisiin.
Yhtiön hallitus päätti 13.5.2024 kannustinohjelman
2022–2026 kolmannen ansaintajakson 2024–2026
ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan
kelpoiset avainhenkilöt.
Koskisen Oyj:n hallitus päätti 27.6.2024 lisätä
kannustinohjelmaan 2022–2026 vuoden 2024–2026
ansaintajaksolle uusia osallistujia, minkä jälkeen
osallistujien kokonaismäärä on enintään 25.
Ansaintajaksolta jaettavien osakkeiden enimmäismäärä
on muutoksen jälkeen yhteensä 331 000 brutto-
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  8
osaketta. Lisäksi hallitus päätti lisätä vuoden 2022–2024
ansaintajaksolle yhden osallistujan, minkä jälkeen
osallistujien kokonaismäärä on 7 osallistujaa.
Ansaintajaksolta jaettavien osakkeiden enimmäismäärä
on muutoksen jälkeen yhteensä 156 000 brutto-
osaketta.
Palkitsemisraportti
Koskisen palkitsemisraportti 2024 julkaistaan
toimintakertomuksesta erillisenä selvityksenä.
Tutkimus ja kehitys
Koskisen päätuoteryhmiä ovat Sahateollisuus-
segmentissä sahatavara ja -jalosteet sekä
Levyteollisuus-segmentissä koivuvaneri, ohutvaneri,
viilu, lastulevy sekä kevyiden ja raskaiden
hyötyajaneuvojen sisustusratkaisut Kore-brändin alla.
Koskisen tuotekehitys pyrkii parantaman tuotteiden
toiminnallisuutta ja ominaisuuksia vastuullisen ja
kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja
keskittyy materiaalitehokkuuteen, kierrätettävyyteen ja
fossiilivapaisiin raaka-aineisiin. Koskisen
tuotekehityksen painopisteitä ovat pitkäaikaisen
käytön, uusiutuvuuden ja turvallisuuden parantaminen
sekä uusien tuotteiden kehittäminen.
Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat
0,3 (0,5) miljoonaa euroa, mikä on 0,1 (0,2) prosenttia
liikevaihdosta.
Riskit ja epävarmuustekijät sekä
niiden hallinta
Koskisen Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernin
riskienhallintapolitiikan ja riskienhallintaperiaatteet.
Kaikki konserniyhtiöt ja liiketoiminnat arvioivat ja
raportoivat säännöllisesti liiketoimintaansa liittyviä
riskejä sekä tarvittavien kontrollimenetelmien ja
riskienhallintakeinojen riittävyyttä. Näiden
riskiarviointien tarkoituksena on riittävien
toimenpiteiden varmistaminen riskien hallitsemiseksi.
Riskienhallinnan puitteita, politiikkoja ja periaatteita
arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti.
Lähiajan riskit
Konsernin merkittävimmät lähiajan riskit liittyvät raaka-
aineiden saatavuuteen ja hintamuutosten hallintaan,
negatiivisiin muutoksiin yleisessä geo- ja
kauppapoliittisessa tilanteessa, yleiseen
markkinatilanteen heikentymiseen ja sen vaikutukseen
markkinakysyntään, asiakkaiden maksukykyyn ja
kuluttajien ostovoimaan, toimittajien ja
palveluntuottajien toimituskykyyn, toiminnan
kausiluonteisuuteen, muutoksiin liiketoiminta-alueilla ja
asiakkuuksissa sekä uuden sahan tuotannon ylösajon
kehityksen jatkumiseen.
Koskisen toimintaan liittyvät
merkittävimmät riskit
Seuraavassa taulukossa on lyhyt yhteenveto Koskisen
toimintaan liittyvistä merkittävimmistä riskeistä.
Riskeillä voi yhdessä tai erikseen olla suotuisia tai
epäsuotuisia vaikutuksia Koskisen liiketoimintaan,
tulokseen, taloudelliseen asemaan, kilpailukykyyn ja
maineeseen. Taulukossa esitetyt riskit ovat
satunnaisessa järjestyksessä. Kestävyyteen liittyvät
vaikutukset ja riskit on kuvattu kestävyysselvityksessä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  9
KOSKISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN LIITTYVIÄ RISKEJÄ
Riskin kuvaus
Riskien hallinta ja epävarmuuksia pienentävät tekijät
Koskisen toimii syklisillä saha- ja levyteollisuuden markkinoilla, ja taloustilanteen epävarmuus,
epäsuotuisa kehitys tai mahdolliset kauppapoliittiset muutokset voivat vähentää Koskisen
tuotteiden kysyntää tai toiminnan kannattavuutta, millä voi olla haitallinen vaikutus Koskisen
liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
Koskisella on kaksi liiketoiminasegmenttiä, joiden markkinat ovat osittain vastasyklisiä. Tämä
pehmentää syklisyyden vaikutuksia konsernitasolla. Koskisen toimii useilla markkinoilla ja sen
asiakkaat edustavat useita eri loppukäyttösegmenttejä, joiden kysynnän ajurit poikkeavat
toisistaan.
Puun hintavaihtelut, puunhankinnan häiriöt ja vaikutukset puun saatavuuteen voivat
aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, häiriöitä tuotannossa ja vaikuttaa haitallisesti Koskisen
kannattavuuteen.
Koskisella on laaja ja ammattimainen puunhankintaorganisaatio, jolla on vuosikymmenten
kokemus toimialalta. Puunhankinta pyrkii ennakoivasti reagoimaan mahdollisiin puuraaka-
aineeseen liittyviin riskeihin.
Yleisen kustannusinflaation vaikutukset tuotantokustannuksiin ja sitä kautta Koskisen
kannattavuuteen.
Hankintaorganisaatio seuraa tarkkaan tuotantokustannusten kehitystä ja käy tiivistä
keskustelua tuotannon ja myynnin kanssa kustannusten mahdollisista vaikutuksista
lopputuotteiden hinnoitteluun. Koskisen käyttää suojauspolitiikkansa mukaisesti
suojausinstrumentteja keskeisten tuotannontekijöiden, esimerkiksi sähkön hintavaihteluiden,
hallintaan.
Mahdolliset pandemiat tai epidemiat voivat häiritä Koskisen toimintaa ja aiheuttaa merkittäviä
kustannuksia.
Koskisen pyrkii ehkäisemään ja tarvittaessa minimoimaan mahdollisten pandemioiden tai
epidemioiden vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja työskentelyn turvallisuuteen sekä
varmistamaan häiriöttömän toimitusketjun erilaisin poikkeusjärjestelyin, kuten erilaisten
suojavarusteiden käytöllä tai ryhmäkokojen rajoituksilla.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  10
KOSKISEN LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIÄ RISKEJÄ
Riskin kuvaus
Riskien hallinta ja epävarmuuksia pienentävät tekijät
Merkittävät häiriöt tai keskeytykset Koskisen tuotannossa tai toimituksissa, Koskisen
tuotantolaitosten vahingoittuminen, tuhoutuminen tai sulkeminen heikentäisivät olennaisesti
Koskisen kykyä toimittaa tuotteitaan asiakkailleen ja vaikuttaisivat haitallisesti sen
liiketoimintaan ja liiketoiminnan tulokseen.
Koskisen hallinnoi integroitua tuotanto- ja toimitusketjuaan riskitekijät huomioiden.
Mahdollisiin vahingoista johtuviin häiriöihin tuotannossa ja liiketoiminnassa Koskisen on
varautunut kattavilla vakuutuksilla.
Koskisen voi menettää merkittäviä asiakkaitaan, millä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus
Koskisen liiketoimintaan ja kannattavuuteen.
Koskisen asiakaskunta on hajautunut maantieteellisesti ja eri teollisuuden aloille.
Asiakaskunnassa ei ole yksittäisiä asiakkaita, joiden osuus liikevaihdosta olisi merkittävä.
Koskisen liiketoimintaan liittyy ympäristön pilaantumiseen ja ympäristövahinkoihin liittyviä
riskejä.
Koskisen tuotannollinen toiminta edellyttää voimassa olevaa ympäristölupaa. Koskisen
monitoroi, seuraa ja raportoi toimintansa ympäristövaikutuksia systemaattisesti. Koskisella on
laatu-, ympäristö-, ja turvallisuussertifikaatit, jotka kolmas osapuoli auditoi vuosittain. Muut
ympäristöön kohdistuvat riskit on kuvattu kestävyysselvityksessä.
Koskisen liiketoimintaan liittyy turvallisuus ja terveysriskejä, kuten onnettomuus- ja
vahinkoriskit sen tuotantolaitoksissa, jotka voisivat toteutuessaan johtaa Koskisen
velvollisuuteen korvata vahingot sekä viivästyttää tai häiritä Koskisen tuotteiden ja palveluiden
toimituksia.
Koskisella on kattavat vakuutukset onnettomuuksien ja vahinkojen varalta. Vakuutustarve
arvioidaan vuosittain ja aina, kun jokin erityinen muuttunut olosuhde sitä vaatii. Koskisen
tekee systemaattista turvallisuustyötä sekä investoi nykyaikaisiin turvalaitteisiin riskien
minimoimiseksi.
Epäonnistumalla osaavan johdon tai henkilöstön rekrytoinnissa tai avainhenkilöiden
menettämisellä voisi olla olennaisen haitallinen vaikutus Koskisen kykyyn harjoittaa
liiketoimintaansa.
Koskisen hallitsee riskiä esimerkiksi tarjoamalla mielenkiitoisia työtehtäviä, kilpailukykyisellä
palkitsemisella ja panostuksilla henkilöstön kehittämiseen sekä kouluttamiseen. Lisäksi
vuosittaisilla henkilöstötutkimuksilla kartoitetaan työyhteisön hyvinvointia, motivaatiota,
työssä viihtymistä sekä näihin liittyviä kehittämistarpeita.
Vaikeuksilla IT-infrastruktuurin ylläpidossa ja päivittämisessä, IT-järjestelmien puutteilla ja IT-
järjestelmiin liittyvillä ulkopuolisilla kyberhyökkäyksillä voi olla haitallinen vaikutus Koskiseen.
Koskisen on varautunut lisääntyneeseen kyberrikollisuuteen ja tietojärjestelmähäiriöihin.
Suunnitelmallisella valvonnalla ja kriittisten järjestelmien sijoittamisella pilvipalveluihin
pyritään takaamaan nopea reagointikyky ja paras osaaminen poikkeamatilanteessa.
Koskisen yritysmaineen heikentyminen voisi vaikuttaa haitallisesti sen liiketoimintaan.
Eettiset periaatteet (Code of Conduct) ovat Koskisen liiketoiminnan perusta. Yhtiön eettiset
periaatteet ohjaavat toimimaan rehellisesti, läpinäkyvästi, lainmukaisesti ja eettisesti kaikkien
sidosryhmien kanssa.
Työtaistelutoimenpiteet, kuten lakot, voivat häiritä Koskisen liiketoimintaa.
Koskisella noudatetaan järjestäytymisvapautta. Koskisen ylläpitää avointa ja aktiivista
vuoropuhelua eri työmarkkinaosapuolten kanssa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  11
TALOUDELLISEEN ASEMAAN JA RAHOITUKSEEN LIITTYVIÄ RISKEJÄ
Riskin kuvaus
Riskien hallinta ja epävarmuuksia pienentävät tekijät
Koskisen rahoitussopimuksiin sisältyvät kovenantit voivat rajoittaa Koskisen liiketoimintaa ja
taloudellista joustavuutta, ja Koskisella voi olla vaikeuksia noudattaa rahoitussopimustensa
ehtoja, mikä voi johtaa rahoitussopimusten ennenaikaiseen erääntymiseen tai kustannusten
kasvuun.
Koskisen huolehtii vakavaraisuudestaan, riittävistä ja toimivista rahoittajasuhteista sekä
rahoituksen rakenteesta. Koskisen seuraa aktiivisesti ja ennakoivasti vakaavaraisuutensa ja
rahoitusasemansa kehittymistä.
Rahoitusriskien hallinnasta kerrotaan tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 3.
Valuuttakurssien vaihtelulla voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Koskiseen.
Koskisen käyttää valuuttasuojausinstrumentteja hallituksen hyväksymän suojauspolitiikan
mukaan.
Luottotappioilla voi olla haitallinen vaikutus Koskisen liiketoiminnan tulokseen.
Koskisella on politiikkansa mukaisesti kattavat luottoriskivakuutukset ja toimivat riskien
hallinnan prosessit.
Hallinnointi
Hallituksen kokoonpano
Koskisen Oyj:n hallituksessa oli 31.12.2024 seuraavat
kuusi jäsentä: Pekka Kuusniemi (hallituksen
puheenjohtaja), Hanna Sievinen (hallituksen
varapuheenjohtaja), Kari Koskinen, Kalle Reponen,
Hanna Masala ja Eva Wathén.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Selvitys Koskisen Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
2024 julkistetaan toimintakertomuksesta erillisenä
selvityksenä.
Osakkeet ja omistus
Koskisen osakepääoma on 1 512 000 euroa. Liikkeeseen
laskettujen osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 oli
yhteensä 23 025 159 ja ulkona olevien osakkeiden
lukumäärä yhteensä 23 024 073. Yhtiöllä on yksi
osakesarja. Jokainen osake oikeuttaa omistajansa
yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole
nimellisarvoa. Yhtiön osake on listattu Nasdaq Helsinki
Oy:n pörssilistalla 1.12.2022 alkaen.
Omat osakkeet
Yhtiön hallussa oli 31.12.2024 1 086 omaa osaketta, joka
oli 0,005 prosenttia koko osakemäärästä. Osakkeet on
hankittu pörssin ulkopuolisena kauppana. Osakkeiden
takaisinostot liittyvät syksyllä 2022 toteutettuun
Koskisen Oyj:n henkilöstöantiin. Osakkeet on lunastettu
annin ehtojen mukaisesti henkilöiltä, jotka ovat
lähteneet yhtiöstä ennen syksyä 2024. Osakkeet on
lunastettu kappalehintaan 3 euroa per osake, mikä on
sama kuin henkilöstöannin merkintähinta.
Osakkeen hinta ja vaihto
Yhtiön osakkeita vaihdettiin Helsingin pörssissä 1.1.–
31.12.2024 välisenä aikana 2 026 672 kappaletta, mikä oli
8,8 prosenttia koko osakemäärästä. Osakkeen ylin
kurssi oli 7,98 euroa ja alin 5,94 euroa. Vaihdettujen
osakkeiden keskihinta oli 6,39 euroa. Osakevaihto oli
12 952 718 euroa. Katsauskauden päättyessä koko
osakekannan markkina-arvo oli 160 255 107 euroa.
Hallituksen valtuutukset
Yhtiön hallitus valtuutettiin 16.5.2024 yhtiön
varsinaisessa yhtiökokouksessa päättämään yhtiön
omien osakkeiden hankkimisesta. Hallitus on
valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään
1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta.
Hankkimisvaltuutus on voimassa 30.6.2025 saakka ja se
kumoaa kaikki aiemmat omien osakkeiden
hankintavaltuutukset.
Yhtiön hallitus valtuutettiin 16.5.2024 yhtiön
varsinaisessa yhtiökokouksessa päättämään uusien
osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien
omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain
10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio- ja muiden erityisten
oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen perusteella uusia
osakkeita voidaan antaa ja/tai yhtiön tai sen
konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita
luovuttaa yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta,
mikä sisältää myös optio- tai muiden erityisten
oikeuksien perusteella mahdollisesti annettavat
osakkeet. Valtuutukset kumoavat kaikki aikaisemmat
osakeantia sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamista koskevat valtuutukset. Hallitus
päättää kaikista muista valtuutuksiin liittyvistä seikoista.
Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2025 saakka.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  12
Liputusilmoitukset
Koskisen Oyj ei vastaanottanut liputusilmoituksia
vuonna 2024.
Arvio todennäköisestä kehityksestä
Koskisen-konsernin vuoden 2025 liikevaihdon
odotetaan kasvavan vuoden 2024 tasosta. Oikaistun
käyttökatemarginaalin odotetaan olevan 7–11
prosenttia.
Hallituksen ehdotus voitonjaosta
Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 116 244
890,16 euroa, mistä tilikauden voitto oli 2 660 561,51
euroa.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että
tilikaudelta 2024 maksetaan osinkoa 0,12 euroa kutakin
ulkona olevaa osaketta kohden. 10.4.2025 rekisteriin
merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella
kokonaisosingon määrä olisi yhteensä 2 771 333,88
euroa. Jäljelle jäävä osuus jakokelpoisista varoista
jätetään vapaaseen omaan pääomaan.
Hallitus on arvioinut yhtiön taloudellisen tilanteen ja
maksuvalmiuden ennen ehdotuksen tekemistä. Yhtiön
taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia
muutoksia 31.12.2024 jälkeen, yhtiön maksuvalmius on
edelleen hyvä eikä ehdotettu osinko vaaranna yhtiön
vakavaraisuutta.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Koskisen tiedotti 10.3.2025, että se on sopinut Iisveden
Metsä Oy:n liiketoiminnan ostamisesta. Järjestely
toteutetaan liiketoimintakauppana sisältäen, tietyin
rajatuin poikkeuksin, koko Iisveden Metsän
liiketoiminnan, mukaan lukien Suonenjoella sijaitsevan
tehdaskiinteistön koneineen ja laitteineen sekä vaihto-
omaisuuden. Iisveden Metsän henkilökunta, noin 50
henkilöä, siirtyy Koskisen palvelukseen vanhoina
työntekijöinä.
Liiketoimintakaupan velaton kauppahinta on 22,5
miljoonaa euroa ja sen käteisellä maksettavaa osuutta
oikaistaan kaupan toteutushetkellä
nettokäyttöpääomaoikaisulla, jonka ei odoteta olevan
merkittävä. Lisäksi Koskisen maksaa myyjälle
lisäkauppahintana yhteensä enintään 4 miljoonaa
euroa, mikäli lisäkauppahinnan maksulle määritellyt,
pääasiassa sahatavaran myyntihintoihin liittyvät, ehdot
täyttyvät vuosien 2025–2027 aikana.
Iisveden Metsän liikevaihto (tilintarkastamaton) vuonna
2024 oli 52,7 miljoonaa euroa (52,5 miljoonaa euroa
vuonna 2023, tilintarkastettu) ja käyttökate
(tilintarkastamaton) vuonna 2024 oli 1,4 miljoonaa euroa
(0,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, tilintarkastettu).
Siirtyvien tase-erien kirjanpidollinen arvo vuoden 2024
lopussa oli noin 24,9 miljoonaa euroa
(tilintarkastamaton).
Toteutuessaan järjestely kasvattaa Koskisen liikevaihtoa
ja käyttökatetta. Järjestelyn odotetaan tuovan
synergioita raaka-ainehankinnassa, erityisesti
koivutukin osalta, ja tukevan näin Levyteollisuuden
orgaanista kasvua ja kannattavuutta. Järjestelyllä on
myös positiivisia vaikutuksia Sahateollisuuden
tuotannon tehokkuuteen ja markkinakohtaisten
konseptien optimointiin. Järjestelyn toteutumisella ei
tällä hetkellä arvioida olevan vaikutusta Koskisen
tulosohjeistukseen vuodelle 2025.
Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen ja Viron
kilpailuviranomaisten hyväksyntää, Iisveden Metsän
yhtiökokouksen määräenemmistön hyväksyntää sekä
tiettyjen muiden tavanomaisten kaupan
toteutusehtojen toteutumista. Koskisen odottaa
kaupan toteutuvan vuoden 2025 ensimmäisen
vuosipuoliskon aikana.
Koskisen Oyj:n hallitus päätti 21.3.2025 suunnatusta
maksuttomasta osakeannista yhtiön pitkän aikavälin
suoriteperusteisen kannustinjärjestelmän 2022–2026
(ansaintajakso 2022–2024) mukaisten osakepalkkioiden
maksamista varten. Suunnatussa maksuttomassa
osakeannissa luovutettiin yhteensä 70 376 kappaletta
uusia osakkeita kannustinjärjestelmän piiriin kuuluvalle
seitsemälle henkilölle järjestelmän ehtojen mukaisesti.
Kannustinohjelman alla maksettavat palkkiot kullekin
osallistuvalle henkilölle maksettiin osakkeina ja rahana.
Rahaosuudella katetaan osakkeiden luovutuksesta
seuraavat verokustannukset. Koskisen Oyj:n osakkeiden
kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin
jälkeen on 23 095 535 osaketta. Liikkeeseen lasketut
yhteensä 70 376 osaketta rekisteröitiin
kaupparekisteriin 4.4.2025. Koskisen Oyj:n hallitus päätti
suunnatusta maksuttomasta osakeannista varsinaisen
yhtiökokouksen 16.5.2024 antaman valtuutuksen
nojalla.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  13
Osakkeet ja osakkeenomistajat
SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2024
Osakemäärä
% osakkeista
Kari Koskinen
4 208 988
18,28
Markku Koskinen
3 729 988
16,20
Eva Wathén
2 148 988
9,33
Laura Paksuniemi
1 314 693
5,71
Ella Paksuniemi
1 292 993
5,62
Ester Paksuniemi
1 290 693
5,61
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
1 044 332
4,54
Karoliina Koskinen
922 039
4,00
Lasse Koskinen
922 039
4,00
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
814 332
3,54
Pekka Kopra
766 128
3,33
Stephen Industries Inc Oy
498 599
2,17
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
485 000
2,11
Juha Koskinen
476 817
2,07
Arto Koskinen
475 130
2,06
Riitta Kokko-Parikka
375 130
1,63
Työeläkeyhtiö Veritas
143 197
0,62
Thominvest Oy
120 000
0,52
UB Metsä Global Erikoissijoitusrahasto
86 272
0,37
Sijoitusrahasto UB Suomi
74 487
0,32
20 suurinta yhteensä
21 189 845
92,03
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  14
OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2024
Alaraja
Yläraja
Omistajien
lukumäärä, kpl
Osuus
osakkaista, %
Osakkeita
yhteensä, kpl
% osakkeista
1
100
2 768
53,6
156 215
0,7
101
500
1 822
35,3
393 673
1,7
501
1 000
291
5,6
226 981
1,0
1 001
5 000
221
4,3
437 799
1,9
5 001
10 000
21
0,4
149 917
0,7
10 001
50 000
16
0,3
329 910
1,4
50 001
100 000
4
0,1
301 578
1,3
100 001
500 000
7
0,1
2 573 873
11,2
500 001
11
0,2
18 455 213
80,2
Yhteensä
5 161
100
23 025 159
100
OMISTUSRAKENNE SEKTOREITTAIN 31.12.2024
Osakkeiden määrä
% osakkeista
Yritykset
793 582
3,4
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
218 265
0,9
Julkisyhteisöt
2 486 861
10,8
Kotitaloudet
19 354 410
84,1
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
43 369
0,2
Ulkomaat
2 404
-
Yhteensä
22 898 891
99,5
Hallintarekisteröidyt osakkeet
126 268
0,5
Kaikki yhteensä
23 025 159
100
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  15
Tunnuslukujen laskentakaavat
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat varsinaiseen liiketoimintaan
kuulumattomia epätavallisia eriä, jotka liittyvät (i) uudelleenjärjestelyihin liittyviin
kuluihin, (ii) arvonalentumisiin, (iii) liiketoimintojen tai merkittävien
käyttöomaisuuserien myyntivoittoihin tai -tappioihin ja (iv) listautumiseen liittyviin
kuluihin. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät esitetään kuvastamaan Koskisen
liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi.
Koskisen näkemyksen mukaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tarjoavat
mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset
vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.
Tunnusluku
Määritelmä
Käyttötarkoitus
Käyttökate
Liikevoitto (-tappio) + Poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku.
Käyttökatemarginaali,
prosenttia
Käyttökate
x 100
Käyttökatemarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku.
Liikevaihto
Oikaistu käyttökate
Käyttökate + Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Oikaistu käyttökate on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu käyttökate
esitetään käyttökatteen lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja
kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan
oikaistu käyttökate tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan
ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.
Oikaistu käyttökatemarginaali,
prosenttia
Oikaistu käyttökate
x 100
Oikaistu käyttökatemarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu
käyttökatemarginaali esitetään käyttökatemarginaalin lisäksi kuvastamaan Koskisen
liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi.
Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu käyttökatemarginaali tarjoaa mielekästä
lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät
erät huomioimatta.
Liikevaihto
Liikevoittomarginaali,
prosenttia
Liikevoitto (-tappio)
x 100
Liikevoittomarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku.
Liikevaihto
Oikaistu liikevoitto
Liikevoitto (-tappio) + Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat
erät
Oikaistu liikevoitto on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu liikevoitto
esitetään liikevoiton (-tappion) lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan
tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen
näkemyksen mukaan oikaistu liikevoitto tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen
liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.
Oikaistu liikevoittomarginaali,
prosenttia
Oikaistu liikevoitto
x 100
Oikaistu liikevoittomarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu
liikevoittomarginaali esitetään liikevoittomarginaalin lisäksi kuvastamaan Koskisen
liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi.
Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu liikevoittomarginaali tarjoaa mielekästä lisätietoa
jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät
huomioimatta.
Liikevaihto
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  16
Tunnusluku
Määritelmä
Käyttötarkoitus
Laimentamaton osakekohtainen
tulos,  euroa
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden voitto (tappio)
Laimentamaton osakekohtainen tulos kuvastaa Koskisen tuloksen jakautumista sen
osakkeenomistajille.
Liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotettu
keskimääräinen lukumäärä kauden aikana - Omat
osakkeet
Laimennettu osakekohtainen
tulos, euroa
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden voitto (tappio)
Laimennettu osakekohtainen tulos kuvastaa Koskisen tuloksen jakautumista sen
osakkeenomistajille.
Liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotettu
keskimääräinen lukumäärä kauden aikana + Kaikkien
osakkeiksi mahdollisesti muunnettavien laimentavien
instrumenttien painotettu keskimääräinen lukumäärä
kauden aikana - Omat osakkeet
Sijoitettu pääoma
Varat yhteensä - Lyhytaikaiset velat yhteensä
Sijoitettu pääoma kuvastaa Koskisen liiketoimintaan sitoutunutta pääomaa ja sitä
käytetään sijoitetun pääoman tuottoa laskettaessa.
Likvidit varat
Lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat + Talletukset + Rahavarat
Likvidit varat kuvastaa käteisen ja muiden vaivattomasti käteiseksi vaihdettavien varojen
määrää.
Nettovelka
Lainat + Vuokrasopimusvelat - Likvidit varat
Nettovelka on mittari Koskisen ulkopuolisen velkarahoituksen kokonaismäärän
arviointiin.
Nettovelan suhde
käyttökatteeseen, suhdeluku
Nettovelka
x 100
Nettovelan suhde käyttökatteeseen on mittari Koskisen rahoitusriskitason ja
velkaantuneisuuden arviointiin.
Käyttökate (viimeiset 12 kuukautta)
Käyttöpääoma
Vaihto-omaisuus + Myyntisaamiset + Muut saamiset -
Saadut ennakot - Ostovelat - Ostovelat,
maksumenettely
Käyttöpääoma on mittari Koskisen liiketoimintaan sitoutuvan suoran
nettokäyttöpääoman tason seuraamiseen.
Omavaraisuusaste, prosenttia
Oma pääoma yhteensä
x 100
Omavaraisuusaste mittaa Koskisen vakavaraisuutta sekä kykyä selviytyä sitoumuksista
pitkällä aikavälillä.
Varat yhteensä - Saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, prosenttia
Nettovelka
x 100
Nettovelkaantumisaste on mittari Koskisen taloudellisen velkaantuneisuuden arviointiin.
Oma pääoma yhteensä
Sijoitetun pääoman tuotto,
prosenttia
Liikevoitto (‑tappio) (viimeiset 12 kuukautta)
x 100
Sijoitetun pääoman tuotto kuvastaa Koskisen liiketoimintaan sitoutuneen pääoman
tuottoa.
Sijoitettu pääoma (keskimäärin viimeisen 12 kuukauden
aikana)
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  17
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyttäminen
Seuraavassa taulukossa esitetään Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyttäminen
ilmoitettuina päivämäärinä ja ilmoitetuilla ajanjaksoilla:
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut
154
326
Liiketoimintojen tai merkittävien käyttöomaisuusierien
myyntivoitot (-) tai tappiot (+)
-48
-190
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
105
137
Käyttökate
Liikevoitto (-tappio)
13 023
24 396
Poistot ja arvonalentumiset
11 169
8 607
Käyttökate
24 193
33 003
Käyttökatemarginaali, %
Käyttökate
24 193
33 003
Liikevaihto
282 262
271 275
Käyttökatemarginaali, %
8,6 %
12,2 %
Oikaistu käyttökate
Liikevoitto (-tappio)
13 023
24 396
Poistot ja arvonalentumiset
11 169
8 607
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
105
137
Oikaistu käyttökate
24 298
33 140
Oikaistu käyttökatemarginaali, %
Oikaistu käyttökate
24 298
33 140
Liikevaihto
282 262
271 275
Oikaistu käyttökatemarginaali, %
8,6 %
12,2 %
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  18
kestavyys.jpg
Kestävyysselvitys
Koskisen kestävyysselvitys on laadittu EU:n
kestävyysraportointidirektiivin mukaisesti. Selvitys
kattaa Koskisen olennaiset kestävyysaiheet koko
konsernin ja sen arvoketjun osalta.
YLEISET TIEDOT
YMPÄRISTÖTIEDOT
Koskisen strategia, liiketoiminta-
malli, hallintorakenne sekä
kaksoisolennaisuusanalyysi ja
sen tulokset.
Koskisen ilmastoa,
energiankäyttöä, luonnon
monimuotoisuutta ja
ekosysteemejä sekä kiertotaloutta
koskevat olennaiset tiedot.
YHTEISKUNNALLISET TIEDOT
Koskisen omaa työvoimaa ja
urakoitsijoita  koskevat
olennaiset tiedot.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  19
liitteet.jpg
Yleiset tiedot
Koskisen kasvustrategian ytimessä ovat arvon luominen
asiakkaille, nykytoiminnan kehittäminen ja rohkeiden
askeleiden ottaminen. Koskisen kestävyysselvitys on
laadittu konsernin tasolla kirjanpitolain (1336/1997)
7 luvun mukaisesti.
ESRS 2 Yleiset tiedot ...............................................................................
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  20
ESRS 2 Yleiset tiedot
Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
BP-1
Koskisen Oyj:n kestävyysselvitys on laadittu konsernin tasolla kirjanpitolain (1336/1997) 7
luvun mukaisesti. Konsolidoinnin laajuus on sama kuin yhtiön vuositilinpäätöksessä.
Kestävyysselvitys kattaa konsernin oman toiminnan sekä arvoketjua seuraavasti:
arvoketjun alku- ja loppupään Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt GhG-protokollan
mukaisesti. Arvoketjun alkupäässä luonnon monimuotoisuuteen liittyvien
kestävyysseikkojen raportointi käsittää urakoitsijoiden toiminnan alueilla, joilla Koskisen
vastaa hakkuuoikeuksista.
Koskisen ei ole jättänyt tietoja pois raportoinnista.
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
BP-2
Koskisen ei ole poikennut keskipitkästä tai pitkästä aikavälistä, jotka määritellään ESRS
1:ssä. Keskipitkä aikaväli on strategiakausi neljä vuotta ja pitkä aikaväli yli viisi vuotta.
Arvoketjun Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on hyödynnetty
epäsuorina lähteinä toimialakohtaisia keskimääräisiä päästökertoimia arvoketjun alku-
ja loppupään päästöjen arviointiin. Laskennan tarkkuutta on suunniteltu kehitettävän
muun muassa pyytämällä arvoketjun toimijoilta suoria päästötietoja aina kun
mahdollista. Kuvaus laskennan tarkkuudesta sekä Scope 3 -laskennan mittarit,
päästökertoimet sekä menetelmät ja oletukset on eritelty tarkemmin
kestävyysselvityksen kohdassa E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope
3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.
Luonnon monimuotoisuusmittareiden määrällisiin tuloksiin liittyy rajalliseen otantaan
perustuvia epävarmuustekijöitä. Epävarmuus kohdentuu erityisesti otantaan
perustuvaan tarkasteluun, eli tiedot perustuvat vain osaan toteutuneista hakkuista, sillä
arvioinnissa on käytetty sisäisen tarkastuksen otantamenetelmää. Tulosten
luotettavuutta parannetaan tulevaisuudessa laajentamalla mittareiden seuranta
kattamaan suurempi määrä hakkuita ja tukemaan tietoa kaikilta hakkuilta tehdyillä
omavalvonnan tarkastuksilla.
Resurssien käytön ja kiertotalouden mittareiden laskennassa määrällisiin tuloksiin
liittyy yksikkömuunnoksiin perustuvia epävarmuustekijöitä. Puun tiheyden vaihdellessa
käytetään varastointiyksikkönä kuutiotilavuutta, eikä kaikkea ensisijaista tietoa ei ole
saatavilla massaperusteisesti.
On mahdollista, että mittareihin sisältyy epävarmuustekijöitä, joita ei ole tunnistettu,
sillä ensimmäisenä raportointivuotena kaikkia tietoon liittyviä kontrollipisteitä ei ole
määritetty, eikä seurantatietoa välttämättä ole saatavilla vertailun tueksi. Mitattaviin
rahamääriin ei sisälly mittausepävarmuutta.
Raportointivuoden ollessa ensimmäinen soveltamisvuosi, ei kestävyystietojen
valmistelussa ja esittämisessä ole raportoitavia muutoksia aikaisempiin kausiin. Scope 3
-raportointiin liittyy epävarmuuksia ja oletuksia, jotka on kuvattu kestävyysselvityksen
E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt kohdassa.
Raportointivuoden ollessa ensimmäinen soveltamisvuosi kestävyystietojen
raportoinnissa ei ole aikaisempiin kausiin liittyviä virheitä.
Raportoinnissa ei anneta tietoja perustuen muuhun lainsäädäntöön tai
kestävyysraportointiin. 
Koskisen-konserni tukeutuu laatu-, työ-, terveys- ja turvallisuus- sekä
ympäristöjohtamisjärjestelmissään eurooppalaisen standardointijärjestelmän ISO-
standardeihin.
Edellä mainitut johtamisjärjestelmät on varmennettu Kiwa Inspectan toimesta
seuraavasti: konsernin toiminnot Suomessa on varmennettu vastaamaan standardeja
ISO 9001:2015, ISO 14001:2015 ja ISO 45001:2018 sekä Puolassa Toporówin toimintojen
osalta vastaamaan standardia ISO 9001:2015.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  21
Kestävyysraportoinnissa olennaisia sertifioituja prosesseja ovat ISO 9001 -standardin
kattamat riskienhallinta- ja sidosryhmäprosessit. Ne tullaan integroimaan osaksi
konsernin kestävyysjärjestelmää vuoden 2025 aikana. Mainittuja prosesseja ei
tarkasteltu vuoden 2024 osalta osana kestävyysseikkojen integrointia, sillä järjestelmän
kehitystyö oli vielä kesken.
Kestävyysraportilla esitetyt metriikat eivät ole muussa kuin kestävyysraportin
varmennuksen yhteydessä varmennettuja, ellei tästä erikseen kerrota.
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
GOV-1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano
Koskisen Oyj:n hallinnon muodostavat hallitus, hallituksen tarkastusvaliokunta sekä
toimitusjohtaja tukenaan johtoryhmä. Yhtiö noudattaa Suomen listayhtiöiden
hallinnointikoodia. Hallinnoinnin toimintaperiaatteet on määritelty yhtiön hallituksen
hyväksymissä hallinnointiperiaatteissa.
Kestävyysseikkoihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnoinnista,
valvonnasta ja raportoinnista osana yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelinten toimintaa
on kerrottu jäljempänä.
Hallitus (hallintoelin)
Koskisen hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät osakeyhtiölain sekä muun
soveltuvan lainsäädännön perusteella. Hallituksella on työjärjestys, joka määrittelee
hallituksen ja sen puheenjohtajan tehtävät.
Hallituksella on yleistoimivalta kaikissa niissä asioissa, joita ei lain tai yhtiön
yhtiöjärjestyksen nojalla ole määrätty muiden toimielinten päätettäväksi tai tehtäväksi.
Hallituksen yleisenä tehtävänä on huolehtia Koskisen hallinnosta ja sen toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus käsittelee kestävyyteen liittyviä seikkoja
säännöllisesti, vuosikellonsa mukaisesti ja vastaa yhtiön lakisääteisestä
kestävyysselvityksestä.
Hallituksen puheenjohtaja vuonna 2024 oli Pekka Kuusniemi (riippumaton) ja jäsenet
Eva Wathén (riippuvainen), Kari Koskinen (riippuvainen), Kalle Reponen (riippumaton),
Hanna Maria Sievinen (riippumaton) ja Hanna Masala (riippumaton).
Tarkastusvaliokunta (valvontaelin)
Hallituksen tarkastusvaliokunnan vastuulla on varmistaa asianmukaisen hallintotavan
järjestäminen, valvonta ja riskienhallinta osakeyhtiölain mukaisesti. Enemmistön
tarkastusvaliokunnan jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiöstä, ja vähintään yhden
tarkastusvaliokunnan jäsenen on oltava riippumaton yhtiön merkittävistä
osakkeenomistajista.
Tarkastusvaliokunnan jäsenet vuonna 2024 olivat Hanna Sievinen, Eva Wathén ja
Hanna Masala.
Johtoryhmä (johtoelin)
Toimitusjohtaja johtaa yhtiön toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten
mukaisesti sekä pitää hallituksen tietoisena yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen
tilanteen kehityksestä.
Johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa yhtiön strategian toteuttamisessa ja johtaa
kokonaisuutena Koskisen liiketoimintaa sisältäen kestävyysnäkökohdat johtamisen
liiketoimintamallin osana. Koskisen johtoryhmän jäsenillä on laajat valtuudet toimia
omien vastuualueidensa puitteissa, ja heidän velvollisuutenaan on kehittää Koskisen
liiketoimintaa yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan asettamien tavoitteiden
mukaisesti.
Johtoryhmään kuuluivat 31.12.2024 Jukka Pahta (toimitusjohtaja), Karri Louko
(talousjohtaja), Tom-Peter Helenius (johtaja, Levyteollisuus), Tommi Sneck (johtaja,
Sahateollisuus), Joonas Ojasalo (metsäjohtaja), Minna Luomalahti (henkilöstöjohtaja),
Sanna Väisänen (vastuullisuus- ja viestintäjohtaja) ja Olli Nikitin (lakiasiainjohtaja).
Koskisen laajennetussa johtoryhmässä on varsinaisen johtoryhmän lisäksi myös muita
kestävyysnäkökohtia (IT, laatu, ympäristö, turvallisuus, tekniset palvelut) koordinoivat
henkilöt.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  22
Laajennettuun johtoryhmään kuuluivat 31.12.2024 edellä kuvattujen varsinaisten
jäsenten lisäksi Markku Lähteenmäki (laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaja), Teemu
Similä (tietohallintopäällikkö) ja Jarkko Veck (pääluottamusmies).
Laajennettu johtoryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Laajennetussa
johtoryhmässä henkilöstöä kuullaan ja osallistetaan päätöksentekoon
pääluottamushenkilön edustuksen kautta.
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano
2024
Liikkeenjohtoon osallistuvat jäsenet
11
Liikkeenjohtoon osallistumattomat jäsenet
6
Työsuhteiset työntekijät ovat edustettuina laajennetussa johtoryhmässä, johon
kuuluvat luottamusmies, sekä laatu- ympäristö- ja turvallisuusjohtaja. Työntekijöiden
edustusta ei ole hallituksessa eikä tarkastusvaliokunnassa.
Hallituskokoonpanoa valmisteltaessa on otettu huomioon jäsenten koulutus- ja
ammattitausta, sukupuoli sekä kansainvälinen kokemus, jotta hallituksessa on
edustettuna laajalti ja monimuotoisesti Koskisen toimintaa tukevaa osaamista ja
kokemusta. Naisten ja miesten on oltava hallituksessa tasapuolisesti edustettuna siten
ja kun soveltuva sääntely sitä edellyttää. Hallitus arvioi ehdotustaan muodostaessa, että
ehdotettu hallituksen kokoonpano sisältää riittävän, yhtiön kulloisenkin toiminnan
luonteen ja laajuuden edellyttämän kestävän kehityksen (ESG) osaamisen ja
kokemuksen. Kokemus on esitetty alla olevassa taulukossa.
Yhtiön hallituksen ja sen tarkastusvaliokunnan jäsenillä on Koskisen toiminnan ja
kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien arvioinnin kannalta merkityksellistä
kokemusta jalostavasta teollisuudesta, yritystaloudesta, kansainvälisestä
liiketoiminnasta ja kohdemarkkinoista sekä liiketoiminnan strategisesta suunnittelusta
ja toimeenpanosta.
Yhtiön toimitusjohtajalla sekä häntä tukevalla johtoryhmällä ja laajennetulla
johtoryhmällä on Koskisen toiminnan ja kestävyysvaikutusten, -riskien ja
-mahdollisuuksien arvioinnin kannalta merkityksellistä kokemusta liikkeenjohdosta
strategisella ja yhtiön yksittäisten liiketoimintojen tasolla, metsätaloudesta,
yritystaloudesta, rahoituksesta, riskienhallinnasta, henkilöstöasioista sekä vastuullisuus-
ja viestintäasioista.
Yhtiön hallituksen ja johtoryhmän käytettävissä on yhtiön palveluksessa olevien
asiantuntijoiden kestävyysseikkoihin liittyvä asiantuntemus.
Koskisen hallituksessa on kuusi (6) jäsentä, joista puolet (50 %) on naisia ja puolet (50 %)
miehiä. Keskimääräinen suhdeluku on 1,0. 
Johtoryhmään kuuluu kahdeksan (8) jäsentä, joista kaksi (2 hlöä, 25 %) on naista ja kuusi
(6 hlöä, 75 %) miestä.
Laajennetussa johtoryhmässä on yhteensä 11 jäsentä, joista kaksi (2 hlöä, 18 %) on naista
ja yhdeksän (9 hlöä, 82 %) miestä.
Tarkastusvaliokunnassa on kolme (3) jäsentä, jotka kaikki (100 %) ovat naisia.
Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomien hallitusten jäsenten
prosenttiosuus vuonna 2024 oli 67 prosenttia.
Hallituksessa oli neljä (4) yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumatonta ja
kaksi (2) yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippuvaista jäsentä.
Tarkastusvaliokunta valvoo kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Tarkastusvaliokunnan jäsenet vuonna 2024 olivat Hanna Sievinen, Eva Wathén ja
Hanna Masala.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  23
Koskisen_johdon_osaaminen.svg
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  24
Hallituksen, tarkastusvaliokunnan ja johtoryhmän vastuu kestävyyteen liittyvistä
vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista on huomioitu hallinnointiperiaatteissa,
konsernin toimintapolitiikassa ja siitä johdetuissa periaatteissa (ympäristöperiaatteet,
henkilöstöperiaatteet ja riskienhallintapolitiikka). Yhtiön hallituksella,
tarkastusvaliokunnalla ja johtoryhmällä on keskeinen rooli kestävyysseikkojen
hallinnoinnissa, valvonnassa ja raportoinnissa.
Hallitus
• Hyväksyy pitkän aikavälin kestävyystavoitteet, valvoo niiden toteutumista ja ohjaa
yrityksen johtoa kohti tavoitteita
• Seuraa ja arvioi kestävyystyön kytkentää strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä
toiminnan suorituskykyä kestävyystavoitteisiin nähden
• Hyväksyy olennaisten kestävyysvaikutusten toimintaperiaatteet tai politiikat
Seuranta: Hallituksen vuosikellon mukaisesti. Kestävyysseikkoja tarkastellaan kerran
vuodessa, tavoitteiden ja toimenpiteiden osalta marraskuussa sekä
kestävyysvaikutusten, -riskien ja mahdollisuuksien osalta syyskuussa. Yksittäisiä
vastuullisuuteen liittyviä osa-alueita henkilöstöön, turvallisuuteen ja
toimintaperiaatteisiin liittyen tarkastellaan osana niihin liittyviä konsernin
kokonaisuuksia.
Tarkastusvaliokunta
• Valvoo kestävyysvaikutusten toimeenpanoa ja raportointia
• Huolehtii kestävyysvaikutusten riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta
• Raportoi hallitukselle
Johtoryhmä
• Vastaa liiketoimintastrategian toimeenpanosta kestävyysnäkökulmat huomioiden
• Vastaa kestävyystyön jalkauttamisesta osaksi liiketoimintaa, huolehtii riittävän
resurssoinnin varmistamisesta
• Päättää kestävän kehityksen ohjelman sisällön ja mittarit perustuen olennaisiin
kestävyysvaikutuksiin
• Olennaisiin kestävyysvaikutuksiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat osa
johtoryhmälle raportoitavaa yritysriskien hallintaa (ERM), tarkastelussa arvioidaan
myös tarve kaksoisolennaisuusarvioinnin päivitykselle.
• Olennaisten kestävyysvaikutusten kehittäminen on liitetty liike- tai tukitoimintoihin ja
vastuutettu kyseiselle johtajalle
• Raportoi hallitukselle
Laajennettu johtoryhmä
• Seuraa kestävyysprosesseja, kuten lyhyen- ja pitkän aikavälin tavoitteita,
toimenpiteitä ja niiden tuloksia kvartaaleittain.
• Henkilöstön kuuleminen ja osallistaminen päätöksentekoon pääluottamushenkilön
edustuksen kautta
• Kestävyysnäkökohtien laajennettu edustus (IT, ympäristö, laatu, turvallisuus, tekniset
palvelut)
• Raportoi hallitukselle
Liike- ja tukitoiminnot
• Kestävyysnäkökohtien integroiminen liike- ja tukitoimintoihin
• Toiminnan kehittäminen kestävyystavoitteiden mukaisesti
• Kestävyysnäkökohdista raportointi johtoryhmälle
• Raportoi kestävyysnäkökohdista laajennetulle johtoryhmälle, jota yksiköistä koostuva
kestävyysnäkökohtien ydinryhmä koordinoi
Valvontatoimet ja menettelyt vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnassa on
integroitu liiketoimintaprosesseihin ja toimintajärjestelmään, sisältäen muun muassa
sisäiset ja ulkoiset auditoinnit sekä sisäisen valvonnan. Kestävyysseikkoihin liittyviä
riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan osana yritysriskejä (ERM), joista raportoidaan myös
kestävyysseikkojen osalta hallitukselle.
Johtoryhmä asettaa tavoitteita, jotka hallitus hyväksyy ja joita laajennettu johtoryhmä
seuraa. Tavoitteisiin pääsystä raportoidaan vuosittain hallitukselle.
Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelimien kestävyysseikkojen valvontaan liittyvät
osaamis- ja asiantuntemustarpeet perustuvat yleiseen itsearviointiin, jota on toteutettu
osana valmistautumista säänneltyyn kestävyysraportointiin ja sen edellyttämään
olennaisten kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ymmärtämiseen ja
hallintaan.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  25
Yhtiön operatiivinen johto on perehtynyt toimialan keskeisiin kestävyysvaikutuksiin
sekä osallistunut niistä aiheutuvien riskien ja mahdollisuuksien määrittelyyn.
Operatiivisella johdolla on osaamista ja ymmärrys kestävyysraportoinnista sekä siihen
liittyvistä vaatimuksista.
Tarkastusvaliokuntaa muodostettaessa on otettu huomioon valiokunnan jäsenten
kokemus ja osaaminen kestävyysseikkoihin ja niiden raportointiin liittyen. Yhtiön
hallituksessa on kokemusta ja osaamista useilta eri toimialoilta sekä niiden
liiketoimintaan liittyvien yritysvastuun osa-alueiden huomioimisesta yritysten
toiminnassa. Yhtiön hallitus, tarkastusvaliokunta ja operatiivinen johto ovat
vuoropuhelussa keskenään liittyen kestävyysvaikutuksiin, niihin liittyviin taloudellisiin
riskeihin ja mahdollisuuksiin sekä strategiseen kytkentään ja johtamiseen
liiketoimintamallin kautta. Yhtiö käyttää tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta
osaamisen lisäämiseksi sekä prosessien, raportoinnin ja toimintamallien
kehittämisessä.
Tarvittavan osaamisen ja asiantuntemuksen arviointi huomioidaan järjestelmällisesti
osana uusien hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten arviointi- ja valintaperusteita. 
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat
tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
GOV-2
Hallinto-, johto- ja valvontaelimet käsittelevät säännöllisesti olennaisiin
kestävyysaiheisiin liittyviä asioita. Hallitus kokoontuu 8–12 kertaa vuodessa.
Vastuullisuus- ja viestintäjohtaja raportoi hallitukselle kerran vuodessa yhtiön
kestävyystavoitteiden ja -toimenpiteiden edistymisestä. Laatu-, ympäristö- ja
turvallisuusjohtaja raportoi hallitukselle vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin
liittyvistä seikoista ja sidosryhmänäkemyksistä kerran vuodessa osana
konserniriskienhallinnan (ERM) raportointia. Hallitus käsittelee olennaisuusanalyysin
sekä hyväksyy lakisääteisen kestävyysselvityksen.
Konsernin johtoryhmä kokoontuu kuukausittain. Kestävyysaiheet esitellään
vastuullisuus- ja viestintäjohtajan toimesta, ja ne ovat johtoryhmän esityslistalla
tarvepohjaisesti. Laajennetussa johtoryhmässä konsernin yksiköiden koostamia
kestävyysaiheita, joihin sisältyy due diligence -prosessi kokonaisuudessaan, käsitellään
tarvepohjaisesti.
Hallitus, toimitusjohtaja ja muut johdon edustajat vastaavat osana huolellista
päätöksentekoa siitä, että niiden toimivaltaan kuuluvassa strategisessa
päätöksenteossa, suuret liiketoimet ja investoinnit kattaen, huomioidaan tunnistetut
olennaiset kestävyysvaikutukset, -riskit ja mahdollisuudet sekä niihin mahdollisesti
liittyvät kompromissit. Yhtiön strategisessa suunnittelussa on hyödynnetty
kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksia.
Hallinto-, johto- ja valvontaelimet ovat käsitelleet kaksoisolennaisuusarviointiprosessin
tuottamat tiedot eli olennaiset vaikutukset-, riskit ja -mahdollisuudet.
Työturvallisuuteen ja henkilöstöön liittyviä asioita käsitellään osana konserniprosesseja
kaikkien elimien toimesta. Luettelo löytyy kohdasta SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
GOV-3
Koskisella ei ole yksinomaan kestävyysseikkoihin linkittyviä palkitsemisjärjestelmiä.
Ilmastoa koskevia kestävyysseikkoja ei ole huomioitu palkitsemisessa.
Yhtiöllä on lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä yrityksen hallinto-, johto- ja
valvontaelimistä johtoryhmän jäsenille ja laajennetun johtoryhmän jäsenille, joihin
sisältyy muiden mittareiden rinnalla kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn mittareita.
Kannustinjärjestelmät tukevat yhtiön arvon kasvattamista, pitkän aikavälin taloudellista
menestystä ja liiketoimintastrategian toteuttamista. Kannustinjärjestelmät perustuvat
toimitusjohtajan ja hallituksen palkitsemista ohjaavaan palkitsemispolitiikkaan, joka on
hallituksen hyväksymä ja esitelty yhtiökokouksessa.
Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenten lyhyen aikavälin
kannustinohjelmaan sisältyvät kestävyysseikat olivat vuonna 2024 työturvallisuus (LTA1)
ja henkilöstön hyvinvointi (työhyvinvointikyselyn kokonaisarvosana ja vastausprosentti).
Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän kestävyyteen liittyvän palkitsemisen mittarit
perustuvat vuosittain asetettaviin suoritusmittareihin. Lyhyen aikavälin suoritusmittarit,
tavoitetasot ja painoarvot, kestävyyteen liittyvät mittarit mukaan lukien, asetetaan
yhtiön hallituksen toimesta vuosittain palkitsemispolitiikan määrittelemällä tavalla.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä koostuu useamman tilikauden mittaisista
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  26
ansaintajaksoista, joista kullekin hallitus päättää vuosittain erikseen suorituskriteerit ja
niihin liittyvät tavoitteet.
Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän kannustinjärjestelmän kestävyysperusteiset
suoritusmittarit ovat osa konsernitasoisia lyhyen aikavälin tavoitteita. Niiden osuus
vuonna 2024 oli seuraava: työhyvinvointi 10 prosenttia ja työturvallisuus 10 prosenttia.
Molemmat mittarit liittyvät omaan työvoimaan liittyviin kestävyysaiheisiin. Muut
konsernitasoiset mittarit olivat konsernin oikaistu IFRS-käyttökate (osuus 60 %) ja
liikevaihto (osuus 20 %). 
Kannustinjärjestelmät perustuvat yhtiökokouksessa käsiteltävään, yhtiön hallituksen
valmistelemaan ja esittelemään palkitsemispolitiikkaan. Palkitsemispolitiikka esitetään
yhtiökokoukselle vähintään neljän vuoden välein.
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
GOV-4
Koskisen kestävyysaiheisiin liittyvä asianmukaisen huolellisuuden prosessi (Due
Diligence) on osa jatkuvaa kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa ja
arviointia. Koskisen prosessit kestävyysvaikutuksien hallintaan on päivitetty vastaamaan
ESRS-standardien tiedonantovaatimuksiin vuosien 2023–2024 aikana. Koskisen on
tunnistanut, arvioinut ja laatinut menettelyt toimintansa kestävyysvaikutuksista ESRS-
standardien kattamien aiheiden osalta. Prosessi on jatkuva, ja päivityksen tarve
tarkastetaan vuosittain. Tähän kuuluu kestävyyttä koskevan muun sääntelyn ja
sidosryhmänäkökulmien tunnistaminen vuosittain ja näiden tarpeiden integroiminen
toimintaan soveltuvin osin. Kestävyysvaikutusten hallinta kattaa toimintasuunnitelmat,
mittarit, tavoitteet, tulokset ja tehokkuuden ja resurssien tarkastelun
kaksoisolennaisuusanalyysin pohjalta tunnistettuihin kestävyysvaikutuksiin nähden.
Näistä raportoidaan vuosittain ESRS-standardien mukaisesti.
DUE DILIGENCE -PROSESSIN
KESKEISET OSATEKIJÄT
KOHDAT KESTÄVYYSSELVITYKSESSÄ
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen
hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin
ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, johto- ja
valvontaelinten rooli. SBM-3 Olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena
olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due
diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa
ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja
näkemykset. ESRS E1 Ilmastonmuutoksen
hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet  ESRS E4-2 Biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät toimintaperiaatteet ESRS E5-1
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimintaperiaatteet ja ESRS S1-1
Omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja
arviointi
ESRS 2 GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen
valvonta kestävyysraportoinnin osalta. IRO-1
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
d) Toimien toteuttaminen kyseisten
haitallisten vaikutusten torjumiseksi
ESRS E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja
resurssit ESRS E4-3 Biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät toimet ja resurssit ESRS E5-2
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimet ja resurssit ja ESRS S1-4
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan
kohdistuvien olennaisten vaikutusten
suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan
liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi
ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
vaikuttavuus
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden
seuranta ja viestintä
ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, johto- ja
valvontaelinten rooli  ESRS E1-4
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät tavoitteet  ESRS
E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet ESRS
E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät tavoitteet ja ESRS S1-4 Toimien
toteuttaminen omaan työvoimaan
kohdistuvien olennaisten vaikutusten
suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan
liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi
ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
vaikuttavuus
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  27
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
GOV-5
Kestävyysraportoinnissa noudatetaan konsernitasoisia lakisääteisen raportoinnin,
riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteita ja prosesseja. Kestävyysraportoinnin
sisäinen valvonta perustuu riskien tunnistukseen, analysointiin ja valvonnan
kohdistamiseen olennaisimpiin tunnistettuihin riskeihin.
Kestävyysraportoinnin riskit ovat osa konsernitasoisia yritysriskejä (ERM).
Kestävyysraportoinnin kontrollien tehokkuutta tarkastellaan kerran vuodessa osana
sisäistä seurantaa. Tuloksia seurataan ja valvontaan osana konsernin jatkuvaa
parantamista, josta raportoidaan konsernin johtoryhmälle. Sisäisen valvonnan
tehokkuutta valvotaan osana johdon katselmuksia.
Koskisen riskienhallintaprosessi noudattaa ISO 31000 -standardin periaatteita sekä
ohjeellista prosessia. Työperäisten riskien arvioinnissa hyödynnetään sosiaali- ja
terveysministeriön STM 2015 -riskimallia, joka on integroitu osaksi jatkuvan kehityksen
työkalua.
Kestävyysraportoinnin tärkeimmät tunnistetut riskit ovat raportoitavan tiedon
oikeellisuus sekä pienen organisaation resurssien riittävyys ja osaaminen.
Varmistaakseen raportoitavan tiedon oikeellisuuden ja resurssien riittävyyden,
organisaatio on määrittänyt mallin, joka määrittää roolit ja vastuut
kestävyysraportoinnille. Raportoitavan tiedon tuottamiseen tarvittavat prosessit on
sisällytetty yksiköiden liiketoimintaprosesseihin.
Omasta toiminnasta ja arvoketjusta raportoitavan tiedon oikeellisuutta sekä oikea-
aikaisuutta varmistamaan otetaan vuoden 2025 aikana käyttöön sisäisiä kontrolleja,
jotka ovat osa yhteisiä liiketoimintaprosesseja ja joiden systemaattista seurantaa
seuranta määritetään ja kehitetään yhteistyössä vuoden 2025 aikana taloushallinnon ja
vastuullisuuden- ja viestinnän, sekä tietoa tuottavien liiketoimintayksiköiden kanssa.
Osaa sisäisen valvonnan prosesseista toteutetaan myös vuoden 2024 tiedoille.
Ensimmäisenä raportointivuonna kestävyysraportointiin liittyviä riskejä on tunnistettu
ja käsitelty osana raportointiprosessia yhteistyössä tarkastusvaliokunnan ja
kestävyysraportoinnista vastaavien henkilöiden kesken.
Kestävyysraportointiin liittyvät riskiarviot ja sisäisen valvonnan havainnot käsitellään
yritysriskien hallintajärjestelmässä (ERM), joka kattaa riskien kuvauksen, riskien
toteutumisen vaikutuksen, todennäköisyyden sekä lieventämisen keinot ja
vastuuhenkilöt.
Kestävyysraportointiin liittyvistä riskeistä raportoidaan hallinto-, johto- ja
valvontaelimille osana yritysriskienhallintaa (ERM). Vuoden 2024 osalta
kestävyysraportointiin liittyviä riskejä ei ole vielä käsitelty kokonaisvaltaisesti
yritysriskienhallinnassa, vaan niitä on tunnistettu ja niistä on keskusteltu osana
kestävyysprosessin etenemistä.
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
SBM-1
Koskisen jalostaa puuraaka-aineesta sahatavaraa, vaneria ja lastulevyä (kiertotalous,
ilmasto). Puunhankinta ostaa puuraaka-ainetta pääosin yksityisiltä maanomistajilta ja
tarjoaa metsänhoito- ja uudistamispalveluita (monimuotoisuus). Liiketoimintamallissa
ei ole tapahtunut muutoksia. Yhtiön strategia on päivitetty vuonna 2024, ja se on
sidottu keskeisiin kestävyysseikkoihin.
Koskisen asiakkaat ovat pääasiassa suoria asiakkaita muun muassa logistiikka-,
rakennus-, auto-, stanssaus-, huonekalu-, sisustus-, pakkaus- ja kemiallisessa
metsäteollisuudessa. Lisäksi pienempi osa Koskisen tuotteista myydään
tukkukauppiaille ja jakelijoille. Koskisen myy suoraan kuluttajille rajallisen määrän
ohutvaneri- ja viilutuotteita oman verkkokaupan kautta. Kore-brändin asiakkaat
toimivat pääasiassa autoteollisuudessa, jolle Koskisen toimittaa lattia-, seinä- ja
kattolevysarjoja, pyöräkoteloita ja lisävarusteita.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  28
Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain
2024
Suomi
796
Puola
131
Muut
16
Työsuhteiset työntekijät yhteensä
943
Liikevaihto ESRS-aloittain ja segmenteittäin
Liikevaihto, euroa
2024
Liikevaihto
282 262 482,57
Koskisen ei toimi fossiilisiin polttoaineisiin, kemikaalien tuotantoon, kiistanalaisiin
aseisiin tai tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvillä aloilla, eikä näiltä aloilta ole tuloja.
Liikevaihto seuraaviin toimialoihin liittyvistä
toiminnoista
Liikevaihto
Fossiiliset polttoaineet
Ei
-
Kemikaalien tuotanto
Ei
-
Kiistanalaiset aseet
Ei
-
Tupakan viljely ja tuotanto
Ei
-
Koskisen kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2027
mennessä
Näkökulma
Vähennämme omia ja arvoketjumme CO2-päästöjä
vuoteen 2022 verrattuna - Scope 1 ja 2 -päästöjä -50 %  –
Scope 3 -päästöjä -20 %
Kaikki tuoteryhmät, kaikki
asiakasluokat ja kaikki
maantieteelliset alueet.
Toteutamme monimuotoisuustoimia metsäympäristössä  –
Sertifioidun puuraaka-aineen osuus 88 %
Kaikki tuoteryhmät, kaikki
asiakasluokat ja kaikki
maantieteelliset alueet.
Hyödynnämme puun viisaasti viimeistä purua myöten  –
Puun käytön hyötysuhde 60 % pitkäikäisiin puutuotteisiin
Kaikki tuoteryhmät, kaikki
asiakasluokat ja kaikki
maantieteelliset alueet.
Edistämme turvallista työympäristöä  – Tapaturmataajuus
enintään 5 (LTA 1) 
Omaan työvoimaan liittyvät
suhteet
Tuemme työhyvinvointia ja osaamisen kehittämistä 
Työhyvinvointi-kyselyn arvosana 4,0/5,0
Omaan työvoimaan liittyvät
suhteet
Koskisen toiminta perustuu yksinomaan puun kestävään hankintaan ja jalostamiseen
hiiltä sitoviksi puutuotteiksi eri tuotekategorioihin, asiakasluokille ja markkinoille. Koska
puun hankinnasta, jalostamisesta, varastoinnista ja kuljetuksista syntyy vaikutuksia
ilmastolle ja metsäympäristön biologiselle monimuotoisuudelle, on Koskisen asettanut
toiminnalleen erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseen sekä luonnon
monimuotoisuuteen liittyviä kestävyystavoitteita.
Koskisen on määritellyt kestävyyden näkökulmasta strategiansa 2024–2027 perustaksi
puuviisauden, joka tarkoittaa, että metsää, Koskisen toimintaan kytkeytyneitä ihmisiä,
että yhteiskuntaa pidetään kumppaneina toiminnassa. Strategiassa tavoiteltu kasvu
tapahtuu tuottamalla arvoa asiakkaalle, kehittämällä nykytoimintaa ja ottamalla
rohkeita askeleita.
Arvoa tuotetaan asiakkaille auttamalla heitä hillitsemään ilmastonmuutosta ja
sopeutumaan tulevaan tuotteidensa ja palveluidensa avulla. Nykytoiminnan
kehittäminen tarkoittaa kestävyyden näkökulmasta erityisesti turvallisen
työympäristön edistämistä sekä työhyvinvoinnin ja osaamisen parantamista.
Koskisen ei ole sijoittanut jäsenvaltioon, joka sallisi vapautuksen direktiivin 2013/34/
EU22 18 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tietojen esittämisestä.
Koskisen on suomalainen puunjalostusyhtiö, jonka arvoketju ulottuu puunhankinnasta
puupohjaisten tuotteiden asiakaskäyttöön. Pääraaka-aine on puu, jota Koskisen
jalostaa muun muassa sahatavaraksi, levytuotteiksi sekä korkean jalostusarvon
puutuotteiksi. Puuviisaus on kestävän liiketoiminnan ytimessä. Koko arvoketju puun
korjuusta lopputuotteisiin on suunniteltu synergisten ja kestävien materiaalivirtojen
ympärille.
Raaka-aineena käytettävän puun Koskisen hankkii pääosin sertifioituna, suomalaisilta
yksityisiltä metsänomistajilta puunhankinnan periaatteiden mukaisesti. 
Koskisen oma teollinen toiminta keskittyy sahatavaran, levytuotteiden ja muiden
korkean jalostusarvon tuotteiden valmistukseen. Levyteollisuus tarjoaa räätälöityjä
korkealaatuisia levyratkaisuja. Levyteollisuuden liikevaihto koostuu vanerin, lastulevyn,
ohuen vanerin ja viilun myynnistä sekä optimoiduista pakettiautojen
sisätilaratkaisuista.  Sahateollisuus tarjoaa sahatavaraa ja jatkojalostettuja tuotteita,
jotka on valmistettu korkealaatuisesta puuraaka-aineesta. Sahateollisuuden liikevaihto
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  29
koostuu sahatavaran ja jatkojalostetun puutavaran myynnistä sekä puunhankinnan
sivutuotteista sellu- ja paperiteollisuudelle ja bioenergiasta useille voimalaitoksille.
Sijoituskohteena Koskisen on mekaanisen puutuoteteollisuuden toimija, jolla on
ainutlaatuinen integroitu toimintamalli. Se ja siihen liittyvät synergiset toiminnot
mahdollistavat korkean materiaali- ja kokonaistehokkuuden sekä sitä kautta
kannattavan kasvun.
Toiminta arvoketjun alkupäässä on olennaisesti kytköksissä puunkorjuutoimenpiteisiin.
Yhteistyö metsänomistajien ja puunkorjuupalveluita tarjoavien alihankkijoiden kanssa
on avainasemassa. Puunhankinnassa noudatetaan PEFC- tai FSC-alkuperäketjun
sertifikaattien asettamia vaatimuksia, mikä varmistaa, että puu korjataan
monimuotoisuutta huomioivien metsäsertifiointivaatimusten mukaisesti. Kaikessa
hankinnassa käytetään lisäksi puun jäljittämisen mahdollistavaa
alkuperäketjujärjestelmää. 
Koskisen kyky tuottaa arvoa perustuu materiaalitehokkaaseen ja integroituun
arvoketjuun metsästä lopputuotteeksi. Integroitu toimintamalli perustuu toisiinsa
ketjutettuihin prosesseihin, jotka muodostavat liiketoimintamallinpuunhankinnasta
lähtien tuotannon kautta valmiiksi tuotteiksi. Koko arvoketju on suunniteltu
synergisten materiaalivirtojen ja ketterän toimintamallin ympärille, mikä mahdollistaa
eri lähteistä olevien raaka-aineiden käytön.
Koskisen tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa Järvelässä ja Hirvensalmella sekä
Puolassa Skwierzynassa ja Toporówissa. Konsernin päämarkkina-alue on Suomi ja muu
EU-alue. Koskisen asiakkaita ovat logistiikka-, rakennus-, auto-, stanssaus-, huonekalu-,
sisustus-, pakkaus- ja kemiallisen metsäteollisuuden toimijat. Vientiä on yhteensä noin
70 maahan.
Kestävyysaiheisiin liittyvät mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet suhteessa
liiketoimintamalliin ja arvoketjuun on kuvattu taulukossa SBM-3 Olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa.
Liiketoimintasegmentteihin liittyvää taloudellista tietoa on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2. Segmenttitiedot ja liikevaihto.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  30
Sidosryhmien edut ja näkemykset
SBM-2
Koskisen on vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmiensä kanssa ja kehittää
toimintaansa, strategiaansa ja toimintamalliaan huomioiden sidosryhmien palautteen
ja odotukset. Koskisen työntekijöiden edut, näkemykset ja oikeudet ovat osa Koskisen
strategiaa ja liiketoimintamallia. Koskisen tavoittelee olevansa kestävä kasvun
työnantaja, johon liittyvät päämäärät ovat alan ja alueen paras työnantajuus, työpaikan
merkityksellisyys, henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen, monimuotoisuuden ja tasa-
arvon edistäminen sekä mahdollisuus omistaa Koskista osakeomistuksen kautta.
Koskisen keskeiset sidosryhmät, vuoropuhelun merkitys, muodot ja sisällöt sekä
vuoropuhelun huomiointi Koskisen toiminnassa on kuvattu seuraavassa taulukossa.
Sidosryhmä
Sidosryhmän osallistaminen
Vuorovaikutuksen tarkoitus
Sidosryhmälle tärkeät teemat
Vaikutus toimintaan, liike-
toimintamalliin ja strategiaan
Luonto ja sitä edustavat
kansalaisjärjestöt
Tunnistetaan vaikutukset.
Järjestöjen kanssa
vuoropuhelu, toiminnan
seuranta ja näkökulmien
kuuleminen eri tilaisuuksissa
Vähennetään negatiivisia
vaikutuksia
metsäympäristöön ja lisätään
monimuotoisuusvaikutuksia
Monimuotoisen metsäympäristön ja sen tarjoamien
ekosysteemipalveluiden turvaaminen jatkossa,
Ympäristövaikutukset: Kasvihuonekaasupäästöt,
Jäteveden puhdistaminen
Hulevesien keräysjärjestelmät
Jätteet (jakeiden jatkohyödyntäminen raaka-aineina,
energiana). Enemmän monimuotoisuutta lisääviä
toimenpiteistä, myös sertifiointien ylitse meneviä,
tutkimustietoon perustuvia toimenpiteitä.
Hankitaan puu sertifioituna ja
toteutetaan toimenpiteet aina
määritettyjen
minimivaatimusten mukaisesti.
Oma työvoima
Vuoropuhelu, kuuleminen
Tiedottaminen, viestintä
Yhteistyö ja kehitys
Työtaakan tasaisuus ja jatkuvuus yli taloussyklien,
työturvallisuus ja hyvinvointi, palkka, osaamisen
kehittäminen, hyvät työolot
Työvoiman saatavuuden
turvaaminen ja työpaikkojen
säilyminen.
Työturvallisuuskulttuurin ja
työhyvinvoinnin  tavoitteellinen
kehittäminen
Paikallisyhteisöt
Tiedottaminen, viestintä
Yhteistyö ja kehitys
Työllisyys, paikkakunnan maine/tunettuus, ympäristö (luonto,
melu, pilaantuminen), Työllistävä vaikutus, hyvinvoinnin ja
turvallisuuden tunne kuntalaisille, verotulot, ostovoima,
Vaikutukset tehdaspaikkakuntien työllisyyteen ja osaamiseen
Paikallisten seurojen tukeminen pienessä mittakaavassa,
ympäristövaikutusten huomioiminen niin tehdastoiminnassa,
kuin puunhankinnassa. Pilaantumisen ehkäisy,
maisemavaikutukset.
Huomioidaan paikallisyksiköt ja
kuullaan heitä päätöksenteossa.
Asiakkaat ja
lopputuotekäyttäjät
Yhteistyö, kumppanuus
Tarjotaan laadukkaita
tuotteita ja kehitetään
toimintaa / tuotteita
Pitkäikäiset, hiiltä sitovat tuotteet uusiutuvista raaka-aineista,
jotka ovat jäljitettävissä ja niiden alkuperä on tiedossa.
Tuotteiden tulee olla turvallisia ja laadukkaita,
käyttötarkoitukseen sopivia, fossiilittomia, kierrätettäviä,
hinnoilta kilpailukykyisiä ja jotka täyttävät niille asetetut
vaatimukset. Toimitusketjuauditoinnit sertifioinnit ja muut
järjestelmät, jolla varmistetaan vastuullisuus ketjuissa.
Materiaalitehokkuus, kiertotalous ja korkea jalostusaste.
Läpinäkyvät tuotetiedot tuotteiden ympäristövaikutuksista ja
asiakkaiden tietoisuuden lisääminen merkinnöistä. Koskisen
brändi (tuotteet).
Hiilijalanjälki, tuotetiedot,
tuotekohtaisen hiilijalanjäljen
pienentäminen, Kiertotalous,
materiaalitehokkuus ja
kierrätettävyys
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  31
Sidosryhmä
Sidosryhmän osallistaminen
Vuorovaikutuksen tarkoitus
Sidosryhmälle tärkeät teemat
Vaikutus toimintaan, liike-
toimintamalliin ja strategiaan
Tutkijat, oppilaitokset ja
opiskelijat
Yhteistyö, kerrotaan
toiminnasta, hankkeet
Oppiminen molemmin puolin
ja innovaatiot
Innovaatiot ja kehitystyö erityisesti kiertotalouden teemojen
parissa, jalostusasteen nosto innovaatioiden avulla.
työpaikkoja oppilaitoksista valmistuville, tietoisuuden
lisääminen työelämästä ja sen vaatimuksista opiskelijoille.
Vuoropuhelu molempiin suuntiin, opiskelijoiden näkemykset
työnantajalle. Yhteistyö alan kehittämiseksi, tiedon
tarjoaminen tutkimuskäyttöön.
Uusien kiertotaloustuotteiden
innovoiminen yhteistyössä,
yhteistyöllä turvataan myös
työntekijöiden saatavuutta
tehtäviin, joihin ei ole suoraa
koulutusta.
Metsänomistajat
Tiedottaminen, viestintä,
asiakassuhde, tapaamiset
Raaka-aineen hankinta,
metsänomistajien
opastaminen oikeanlaisiin
käytäntöihin
metsätaloudessa ja
tarvittaessa avustaminen
esimerkiksi
suojelutoimenpiteissä
Raaka-aineen vastuullinen hankinta (monimuotoisuuden
huomioiminen, pilaantumisen ehkäisy). Tulevaisuuden
metsän kasvun turvaaminen. Erilaisten
metsänhoitokäytäntöjen tuntemus ja monipuoliset
asiantuntijapalvelut, joilla tuetaan metsänomistajien
tavoitteita.
Raaka-aineen saannin
turvaaminen jatkossa
Omistajat ja rahoittajat
Tapaamiset, viestintä
Toiminnan turvaaminen ja
kehittäminen, omistaja-arvon
tuottaminen
ESG -teemojen onnistuminen /toimet kestävyysvaikutusten
huomioitiin rahoituksen ehtoina. Riskienhallinta
kestävyysnäkökulmasta. Omistaja-arvon kehittyminen,
jatkuvuus, ennustettavuus, läpinäkyvä viestintä, kehitys
Toiminnan ja kehittämisen ehto,
toiminnan kannattavuus ja
läpinäkyvyys
Edunvalvonta- ja
toimisalajärjestöt
Yhteistyö
Toimialan kehittäminen ja
turvaaminen
Vaikutukset metsätalouden elinvoimaan, regulaatioon
vaikuttaminen yhteistyöllä, toimialan  yhtenäisten
käytäntöjen varmistaminen ja vahvistaminen. Tiedon
jakaminen.
Varmistetaan liiketoiminnan
edellytyksiä jatkossa
toimintaympäristössä.
Alihankkijat, toimittajat ja
palveluntarjoajat
Yhteistyö, toimitusketjun
hallinta, tapaamiset
Sujuva yhteistyö ja toiminnan
turvaaminen molemmin
puolin. Kehitystyö tuotteissa
ja niiden kestävyyteen
liittyvissä ominaisuuksissa
Työn ennustettavuus ja jatkuvuus, Reilut toimintatavat (koko
toimialan mielikuvan parantaminen), avoin viestintä, katteet
pieniä, hyväksikäytön mahdollisuus toimitusketjussa.
Riittävät katteet. Tarjotaan tietoa, tukea ja koulutusta
tarvittaessa oikeanlaisista toimintatavoista. Yhteistyö
esimerkiksi laitehankinnoissa tai niiden kehityksessä
tukeminen
Varmistetaan yhteistyöllä
edellytykset liiketoiminnan
jatkuvuudelle. Kiertotalousmallin
ja vähähiilisyyden edistäminen
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  32
Käsitys sidosryhmänäkökulmista
Sidosryhmien näkemyksiä hyödynnettiin vuonna 2023 toteutetussa Koskisen
kaksoisolennaisuusanalyysissä, jonka perusteella Koskisen määritteli yhtiön toiminnalle
olennaiset kestävyysteemat. Merkittävimmät vastuullisuusnäkökulmat liittyivät raaka-
aineen hankintaan.
Kaksoisolennaisuusanalyysissa esiin nousseita sidosryhmäpalautteita:
• Monimuotoisuuden säilyttäminen nähtiin olennaisimpana asiana. Sidosryhmät
rohkaisivat suosittelemaan puunhankinnan asiakkaille eli metsänomistajille
enemmän monimuotoisuutta suojaavia metsänhoito-/puunkorjuupalveluita.
• Metsätuhojen ja EU-sääntelyn katsotaan olevan merkittävimmät raaka-aineen hintaa
nostavat seikat tulevaisuudessa – lopputuotteesta on jatkossa siis saatava lisää rahaa.
• Zero-kalustelevy on esimerkki innovatiivisesta tuotteesta, jollaisia tulisi olla jatkossa
lisää. Zero-kalustelevyissä korostuvat esimerkiksi kestävyysmielessä kierrätettävyys
sekä alhaiset VOC-huoneilmapäästöt. Sahatavarassa korostuvat puolestaan
metsäsertifikaatit ja toimitusketjuauditoinnit.
• Myös kiertotalouden innovaatiot nousivat esille: sivuvirroille pitäisi pyrkiä löytämään
korkeamman jalostusarvon sovelluksia kuin bioenergia.
• Uusi saha nähtiin myönteisenä investointina myös kestävyysnäkökulmasta: sillä
saavutetaan materiaalitehokkuushyötyjä, kun voidaan sahata pienempääkin puuta.
Myös muut materiaalitehokkuutta parantavat investoinnit, kuten tukki- ja
lajittelulinja sekä karaton sorvi mainittiin myönteisinä seikkoina.
• Vaikutus Kärkölään ja lähialueisiin alueen merkittävimpänä teollisena työnantajana:
paikallinen myönteinen vaikutus oli kiistaton haastateltujen sidosryhmien
keskuudessa.
Olennaisuusanalyysistä on kerrottu lisää osiossa Kestävyyden olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet.
Luonnon, asiakkaiden, omistajien ja oman työvoiman sidosryhmänäkökulmat ovat
osaltaan vahvistaneet yhtiön käsityksiä toimintaympäristön muutosvoimista ja
mahdollisuuksista ja vaikuttaneet Koskisen strategiseen suunnitteluun kaudelle 2024–
2027. Toimintaympäristön, sidosryhmät mukaan lukien, kattava analyysi on osa
Koskisen strategisen suunnittelun normaalikäytäntöä, eikä yhtiö ole tehnyt
strategiaansa tai toimintamalliinsa sidosryhmäkeskeisiä muutoksia
kaksoisolennaisuusanalyysin pohjalta. 
Sidosryhmien näkemykset ja edut yrityksen kestävyyteen liittyvien vaikutusten osalta
huomioidaan osana olennaisuuden arviointia, jonka hallinto-, johto- ja valvontaelimet
hyväksyvät. Sidosryhmät huomioidaan vuosittain jatkuvana prosessina myös osana
Koskisen johtamisjärjestelmää.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  33
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
SBM-3
E1 ILMASTONMUUTOS
Vaikutukset 
Vaikutus
Aikahorisontti
Sijainti
arvoketjussa
Kuvaus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Puunhankintaan ja kuljetukseen
liittyvien ajoneuvojen päästöt koko
arvoketjussa (myös valmiiden
tuotteiden kuljetukset)
Kielteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Koko arvoketju
Dieselkäyttöiset metsäkoneet sekä kaikkeen logistiikkaan liittyvä rekka-, juna- ja laivaliikenne
aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 3). Sähkö-, bio- sekä synteettisiin polttoaineisiin
perustuva kalusto voi pidemmällä aikavälillä pienentää vaikutusta. Myös mahdolliset metsien keino-
ja puuperäiset lannoitteet ovat valmistusprosessin aikana aiheuttaneet päästöjä.
Levytuotteiden liimojen ja
pinnoitteiden, muovi- ja
metalliraaka-aineiden elinkaaren
aikana aiheutuneet päästöt
Kielteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Alkupää
Perinteiset sidonta- ja pinnoiteaineet ovat perinteisesti fossiilipohjaisia ja siten aiheuttaneet
kasvihuonekaasupäästöjä. Muovi- ja metalliraaka-aineiden tuotannon aikana syntyy myös päästöjä
(Scope 3).
Tuotantolaitosten suorat
kasvihuonekaasupäästöt
Kielteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Loimuan omistamat kattilalaitokset, Järvelän kattilalaitokset, lastulevytehtaan lastukuivain ja muut
vastaavat instanssit (pyöräkuormaajineen ja trukkeineen) aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä
(Scope 1).
Metsien hiilivarastojen ja maaperän
hiilinielujen pienentyminen
puunkorjuussa ja metsänhoidossa
Kielteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Alkupää
Koskisen toiminta on arvoketjun alkupäässä olennaisesti kytköksissä puunkorjuu- ja
metsänhoitotoimenpiteisiin (sis. mahdolliset kunnostusojitukset). Nämä toimenpiteet aiheuttavat
maanpeitteen (puuston ja muun kasvillisuuden) muutoksia, jotka vaikuttavat maa-alueiden
luonnollisten hiilinielujen tilapäiseen pienentymiseen – merkittäviä eroja riippuen
kasvupaikkatyypistä ja metsänkäsittelymenetelmistä.
Metsien sitoman hiilen
varastoituminen Koskisen
puutuotteisiin
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Koskisen pitkäikäisiin tuotteisiin varastoituu eloperäistä hiiltä, mikä on pois sen kaasumuotoisesta
ilmakehän lämmityspotentiaalista varastoitumisen ajan. Koskee myös tuotannon sivuvirtoja
(sahanpuru/hake) joita hyödynnetään kalustelevyissä.
Metsänhoitotoimenpiteiden
myönteiset vaikutukset luonnollisiin
hiilinieluihin
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Alkupää
Koskisen tarjoaa metsänomistajille metsänhoitopalveluja hiilensidonnan edistämiseen sekä
kannustaa metsän uudistamiseen. Hyvin hoidettu metsä tarkoin ajoitettuine ja suunniteltuine
harvennustoimenpiteineen sekä päätehakkuutoimenpiteineen (erilaiset metsänhoitotoimenpiteet,
jotka huomioivat kasvupaikan, kiertoajan ja hiilensidontakyvyn) parantaa metsän kasvua sekä
terveyttä ja täten myös sen hiilensidontakykyä
Vähäpäästöisempien ja asiakkaan
päästövähennykset mahdollistavien
tuotteiden kehitys
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Loppupää
Asiakkaan valitessa Zero-lastulevyn tai vastaavan tuotteen, jossa biopohjaiset sidosaineet korvaavat
elinkaarivaikutuksiltaan intensiivisemmät fossiilispohjaiset vastaavat, saavutetaan päästövähennys
(Scope 3) suhteessa perinteisiin tuotteisiin.
Energia
Ostetun sähkön tuotannosta
aiheutuneet epäsuorat
kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2)
Kielteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Alkupää
Noin 81 % (2022) toiminnan hiilijalanjäljestä aiheutuu verkkosähkön kulutuksesta. Verkkosähkön
ominaiskasvihuonekaasupäästöt riippuvat tuotannon alkuperästä ja jos uusiutuvat energianlähteet
yleistyvät, voi tämä vaikutus pienentyä huomattavasti jatkossa.
Uusiutuvan energiantuotannon
kautta saavutettavat
päästövähennykset
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Vuonna 2022 Koskisen uusiutuvan lämpöenergian käyttö oli jo 96 %. Aurinkovoimalainvestointi
kasvattaa uusiutuvan sähkönkulutuksen osuutta jatkossa entisestään.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  34
Energiansäästön kautta syntyvät
päästövähennykset –
energiatehokkuuden parantaminen
omassa toiminnassa
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Koskisen on liittynyt vuonna 2016 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen ja sen
energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan vuosille 2017–2025. Energiankäytön
tehostamistoimenpiteitä ovat tähän saakka olleet mm. LED-valaistukseen siirtyminen,
tuotantokoneiden tyhjäkäynnin välttäminen, laitehankintojen energiatehokkuuskriteerit. Kaikki
energiatehokkuustoimenpiteet pienentävät energiankäytön tarvetta, mikä puolestaan pienentää
energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä.
Riskit ja mahdollisuudet
Riski /
mahdollisuus
Aikahorisontti
Arvoketju
Kuvaus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Vähähiilisempään yhteiskuntaan
siirtymiseen liittyvät mahdollisuudet
– puurakentamisen/-tuotteiden
kysynnän kasvu
Taloudellinen
mahdollisuus
Keskipitkä–
pitkä aikaväli
Loppupää
Jos päästöintensiivisemmästä betonirakentamisesta aletaan siirtyä asiakaskäyttäytymisen tai
lainsäädännöllisten uudistusten vuoksi entistä enemmän puurakentamiseen, voi Koskisen tuotteiden
kysyntä kasvaa. Kasvanut kysyntä vaikuttaisi todennäköisesti myönteisesti toiminnan ja koko sektorin
kassavirtoihin ja tulevaisuudennäkymien parantuessa myös rahoituksen saatavuuteen ja hintaan/
ehtoihin. Pitkäikäisimmät tuotteet eivät kuitenkaan aina ole kannattavin vaihtoehto
markkinatilanteiden muuttuessa, mikä vaikeuttaa tavoitteiden asettamista ja tuotannon
suunnittelua.
Hiilinielujen säilyttämiseen liittyvät
lainsäädännölliset riskit
(siirtymäriskit) – hakkuurajoitukset
Taloudellinen
riski
Keskipitkä–
pitkä aikaväli
Alkupää
Koskisen valmistava toiminta (levy- ja sahateollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta. EU:n
ja kansallisen tason lainsäädäntö rajoittaa hakkuurajoitteita pitkällä aikavälillä (esim. Suomessa
ilmastolakiin kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi). Puuraaka-aineen saatavuuteen, hintaan ja
laatuun liittyvät poikkeamat vaikuttaisivat todennäköisesti laaja-alaisesti toiminnan kassavirtoihin ja
omaisuuserien arvoon sekä tulevaisuudennäkymien heiketessä myös rahoituksen saatavuuteen ja
hintaan/ehtoihin.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen fyysisiin
muutoksiin liittyvät riskit aiheuttavat
häiriöitä raaka-aineen saatavuudelle
Taloudellinen
riski
Keskipitkä–
pitkä aikaväli
Alkupää
Koskisen valmistava toiminta (levy- ja sahateollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta.
Ilmastonmuutoksen eteneminen saattaa aiheuttaa keskilämpötilojen noususta johtuvia kielteisiä
vaikutuksia metsien kasvuun ja hyvinvointiin (metsätuho, metsäpalot, myrskyt, pakkautuva lumi,
metsien heikentynyt kasvu, talvien lämpeneminen ja erilaiset haavoittuvuudet). Puuraaka-aineen
saatavuuteen, hintaan ja laatuun liittyvät poikkeamat vaikuttaisivat todennäköisesti  laaja-alaisesti
toiminnan kassavirtoihin ja omaisuuserien arvoon sekä tulevaisuudennäkymien heiketessä myös
rahoituksen saatavuuteen ja hintaan/ehtoihin.
Energia
Oman energiantuotannon avulla
saavutetun energiaomavaraisuuden
mahdollisuudet
Taloudellinen
mahdollisuus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Koska esim. sähkön tuotanto lämmöntuotannon yhteydessä on mahdollista, voi energiaomavaraisuus
parantua. Energiaomavaraisuus kasvattaa puskuria tulevien energiansaantihäiriöiden varalta. Myös
myönteinen vaikutus kannattavuudelle energiatukien hyödyntämisen näkökulmasta.
Energiatehokkuuteen liittyvät
mahdollisuudet
Taloudellinen
mahdollisuus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Mikäli energian käytön pienentyminen onnistuu parantamalla energiatehokkuutta per tuotettu
kuutiometri, saavutetaan katetta parantavia kustannussäästöjä
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  35
E4 BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS JA EKOSYSTEEMIT
Vaikutukset 
Vaikutus
Aikahorisontti
Arvoketju
Kuvaus
Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan
Metsänhoitoon ja puunkorjuuseen
liittyvistä maanpeitteen muutoksista
aiheutuvat kielteiset vaikutukset
monimuotoisuudelle
Kielteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Arvoketjun
alkupää
Koskisen toiminta on arvoketjun alkupäässä olennaisesti kytköksissä puunkorjuu- ja
metsänhoitotoimenpiteisiin. Nämä toimenpiteet aiheuttavat maanpeitteen (puuston ja muun
kasvillisuuden + vesistöjen tilan) muutoksia ja heikentävät lajien ja luontoarvojen kytkeytyneisyyttä,
jotka vaikuttavat maa- ja  vesialueiden luonnolliseen monimuotoisuuden ylläpitokykyyn laaja-
alaisesti.
Riskit ja mahdollisuudet
Riski /
mahdollisuus
Aikahorisontti
Arvoketju
Kuvaus
Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan
Monimuotoisuuden säilyttämiseen
liittyvät lainsäädännölliset riskit
(siirtymäriskit) – luonnonvarojen
hyödyntämisen rajoitukset
Taloudellinen
riski
Keskipitkä–
pitkä aikaväli
Arvoketjun
alkupää
Koskisen valmistava toiminta (levy- ja sahateollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta.
Monimuotoisuuden heikkeneminen saattaa aiheuttaa EU:n tai kansallisen tason lakisääteisiä
rajoitteita luonnonvarojen hyödyntämiseen. Puuraaka-aineen saatavuuteen, hintaan ja laatuun
liittyvät poikkeamat vaikuttaisivat todennäköisesti  laaja-alaisesti toiminnan kassavirtoihin ja
omaisuuserien arvoon sekä tulevaisuudennäkymien heiketessä myös rahoituksen saatavuuteen ja
hintaan/ehtoihin.
Monimuotoisuuden säilyttämiseen
tähtäävät vapaaehtoiset
toimenpiteet, jotka voivat pienentää
saatavilla olevan puuraaka-aineen
määrää (siirtymäriskit)
Taloudellinen
riski
Keskipitkä–
pitkä aikaväli
Arvoketjun
alkupää
Koskisen valmistava toiminta (levy- ja sahateollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta.
Monimuotoisuuden heikkeneminen saattaa aiheuttaa EU:n tai kansallisen tason lakisääteisiä
rajoitteita luonnonvarojen hyödyntämiseen. Puuraaka-aineen saatavuuteen, hintaan ja laatuun
liittyvät poikkeamat vaikuttaisivat todennäköisesti  laaja-alaisesti toiminnan kassavirtoihin ja
omaisuuserien arvoon sekä tulevaisuudennäkymien heiketessä myös rahoituksen saatavuuteen ja
hintaan/ehtoihin.
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät (haitalliset vieraslajit, muut)
Kielteisistä
monimuotoisuusvaikutuksista
johtuvat fyysiset riskit raaka-aineen
saatavuudelle
Taloudellinen
riski
Keskipitkä–
pitkä aikaväli
Arvoketjun
alkupää
Monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttaa kielteisesti metsän terveyteen, mikä altistaa
metsätuhoille ja vähentää puun saatavuutta (esim. tuhohyönteisten luontaiset petoeläimet
puuttuvat, yhden puulajin metsä alttiimpi tuhoille). Tämä voi aiheuttaa puun saatavuuden
heikentymistä ja sitä kautta raaka-aineen hinnan nousua.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  36
E5 KIERTOTALOUS
Vaikutukset
Vaikutus
Aikahorisontti
Arvoketju
Kuvaus
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö
Luonnonvarojen ehtymisen
jarruttaminen ja kiertotalouden
edistäminen hyödyntämällä
tuotannon sivuvirtoja tuotteissa
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Erilaisia sahaamisen ja metsänhoidon sivuvirtoja (sahanpuru, hakkuujäte ym.) käytetään
levyteollisuudessa jarruttaen primaariresurssien ja luonnonvarojen ehtymistä.
Luonnonvarojen ehtymisen
jarruttaminen hyödyntämällä
tuotannon sivuvirtoja
lämmöntuotannossa
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Erilaisia sahaamisen ja metsänhoidon sivuvirtoja (sahanpuru, hakkuujäte ym.) käytetään
lämmöntuotannossa korvaten tarvetta käyttää prosessin ulkoisia tai fossiilisia polttoaineita.
Luonnonvarojen ehtymisen
jarruttaminen ja kiertotalouden
edistäminen kierrätyksen avulla
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Esim. sahatavarahupuille ja muille kierrätyskelpoisille jätteille löydetään uudet käyttökohteet.
Kierrätettävyys ja kestävyys huomioidaan myös hankinnoissa.
Riskit ja mahdollisuudet
Riski/
Mahdollisuus
Aikahorisontti
Arvoketju
Kuvaus
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö
Kannattavuuden parantuminen
sivuvirtojen ja kierrätysmateriaalien
hyödyntämisasteen kasvusta sekä
materiaalitehokkuudesta
Taloudellinen
mahdollisuus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Materiaalitehokkuusmielessä käyttösuhteen pienentäminen parantaa kustannustehokkuutta. Uudet
käyttötarkoitukset ja mahdollisuudet sivuvirtojen/-tuotteiden hyödyntämiselle korkeamman
jalostusasteen tuotteissa voivat vaikuttaa myönteisesti liikevaihtoon ja kannattavuuteen.
Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen uusissa (levy)tuotteissa voi myös vaikuttaa myönteisesti
liikevaihtoon ja kannattavuuteen.
Kiertotalouteen siirtymiseen liittyvät
riskit – sivuvirtojen juridinen status
Taloudellinen
riski
Keskipitkä–
pitkä aikaväli
Oma toiminta
Koskisen sivuvirtojen hyödyntämisen suhteellinen vaikeutuminen (esim. lastulevyissä) mikäli
lainsäädännössä aletaan suosia kierrätysmateriaaleja sivuvirtojen sijasta.
Riskit liittyen avainresurssien
ehtymiseen (puu, vesi, liimat,
pinnoitteet, metallit, muovit)
Taloudellinen
riski
Pitkä aikaväli
Arvoketjun
alkupää
Koskisen valmistava toiminta (levy-, saha-, taloteollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta ja
joukosta muita resursseja. Resurssien hupeneminen voi pitkällä aikavälillä johtaa jonkin resurssin
niukkuuteen, jolla puolestaan on vaikutuksia hintoihin ja saatavuuteen. Tällöin voi syntyä pysyvästi
korkeampi kulutaso ja näkymien heiketessä myös rahoituksen ehtojen/saatavuuden heikentymistä.
Kiertotalous -Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset
Kiertotalouteen siirtymiseen liittyvät
mahdollisuudet – puupohjaisten
ratkaisujen kysynnän kasvu
Taloudellinen
mahdollisuus
Keskipitkä–
pitkä aikaväli
Arvoketjun
loppupää
Erilainen EU- tai kansallisen tason lainsäädäntö liittyen materiaalitehokkuuteen ja
kierrätysvaatimuksiin tai asiakaskäyttäytymisen muutokset voivat lisätä kysyntää puupohjaisille,
uusiokäyttöön sopiville tuotteille kasvattaen liikevaihtoa ja parantaen osakkeen markkina-arvoa
tulevaisuudennäkymien parantuessa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  37
S1 OMA TYÖVOIMA
Vaikutukset 
Vaikutus
Aikahorisontti
Arvoketju
Kuvaus
Työolot - terveys ja turvallisuus
Kielteiset vaikutukset työntekijöiden
terveydelle
Kielteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Erilaiset työhön liittyvät vaarat, tapaturmat ja työperäiset terveysongelmat: fysikaaliset (tapaturmat,
kuumuus, melu), ergonomiset (huonosti säädetyt työasemat, vaikeat liikeradat) ja kemialliset ja
hiukkasista aiheutuvat (altistuminen terveyttä vaarantaville aineille, esim. koivun puupöly
hengitettynä syöpää aiheuttavaa + muut terveydelle haitalliset tuotannon tarveainekemikaalit)
kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveydelle.
Myönteiset vaikutukset
työntekijöiden terveydelle ja
hyvinvoinnille
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Erilaiset terveyttä edistävät seikat: hyvin järjestetty työturvallisuus ja turvallisuuden
kehittämistoimenpiteet, pääsy työterveydenhuoltoon, erilaiset neuvontapalvelut.
Oma työvoima
Myönteiset vaikutukset liittyen
Koskisen asemaan lähialueen
merkittävänä teollisena
työnantajana
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Koskisen on yksi suurimmista työnantajista Päijät-Hämeen alueella luoden/tukien lähialueilla asuvien
työntekijöiden hyvinvointia ja ostovoimaa. Lisäksi työ tuottaa verotuloja, jotka puolestaan tukevat
lähialueen asukkaiden ja elinkeinojen lisäksi myös työntekijöiden ja heidän lähipiiriensä hyvinvointia.
Riskit ja mahdollisuudet
Riski /
mahdollisuus
Aikahorisontti
Arvoketju
Kuvaus
Työolot – terveys ja turvallisuus
Turvallisuuteen ja terveyteen
littyvien kielteisten vaikutusten
aiheuttamat riskit
Taloudellinen
riski
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Onnettomuus- ja vahinkoriskit tuotantolaitoksissa voisivat toteutuessaan johtaa Koskisen
velvollisuuteen korvata vahingot sekä viivästyttää tai häiritä Koskisen tuotteiden ja palveluiden
toimituksia. Mahdollisiin laiminlyömisiin liittyvät tuomiot/sakot.
Oma työvoima
Myönteiseen työnantajakuvaan
liittyvät mahdollisuudet
Taloudellinen
mahdollisuus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Koskisen tuloksentekokyky on riippuvainen osaavan ja motivoituneen henkilöstön saatavuudesta ja
pysyvyydestä. Myönteinen työnantajamaine voi edesauttaa rekrytointia ja työvoiman pysyvyyttä
parantaen toiminnan vakautta ja täten taloudellista ennustettavuutta ja pienentäen riskiä
työvoimapulasta johtuvista tulonmenetyksistä.
Yhdistymisvapaus
Työtaistelutoimenpiteiden, kuten
lakkojen, aiheuttamat riskit
Taloudellinen
riski
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Koskisen tuloksentekokyky on riippuvainen osaavan henkilöstön työpanoksesta. Lakon tai muun
työtaistelutoimenpiteen sattuessa toiminta voi seisahtua kokonaan aiheuttaen toimituksien
myöhästymisiä ja tulonmenetyksiä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  38
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet suhteessa Koskisen strategiaan,
liiketoimintamalliin ja arvoketjuun on käsitelty osana yhtiön toteuttamaa
kaksoisolennaisuusanalyysia.
Koskisen olennaisimmat kestävyysaiheet ovat suoraan vaikutusyhteydessä Koskisen
strategisiin valintoihin, arvoketjuun sekä liiketoimintamalliin. Ilmastonmuutoksen
hillintä ja siihen sopeutuminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen,
kiertotalouteen siirtyminen sekä oman työvoiman työoloihin ja -turvallisuuteen liittyvät
aiheet ovat osa Koskisen strategista suunnittelua. Muutokset näissä teemoissa
tunnistetaan asianmukaisen huolellisuuden prosessissa ja viedään tarvittaessa niiden
merkittävyyden perusteella oikeasuhtaisesti konsernin strategiseen suunnitteluun.
Tämä varmistaa Koskisen kyvykkyyden reagoida vaikutuksiin, joita olennaisten
kestävyysaiheiden muutoksista voi seurata.
Yhtiön käsityksen mukaan sen puuviisauteen pohjautuva strategia kaudelle 2024–2027,
liiketoimintamalli ja arvoketju huomioivat olennaiset kestävyysaiheet sekä vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien suhteen. Koskisen strategian laadinnassa huomioitiin jo
ennen kaksoisolennaisuusanalyysiä tunnistetut ja siinä vahvistetut kestävyysaiheet,
eikä strategiaan tai liiketoimintamalliin ole niiden perusteella tehty muutoksia, eikä
suunnitelmissa ole ennakoida tai reagoida merkittävästi vaikutuksiin mukauttamalla
liiketoimintamallia tai strategiaa.
Kestävyysvaikutukset kohdistuvat ihmisiin oman työvoiman (S1) kautta. Myönteisiä
vaikutuksia ovat vaikutukset työntekijöiden terveydelle ja hyvinvoinnille sekä Koskisen
tuotantopaikkakuntien työllisyyteen. Kielteiset vaikutukset keskittyvät
työturvallisuuteen ja -terveyteen. Kestävyysvaikutukset vaikuttavat luontoon
ilmastonmuutoksen (E1), biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden (E4)
sekä kiertotalouden (E5) kautta.
Ilmastonmuutoksen näkökulmasta myönteisiä vaikutuksia ovat metsien sitoman hiilen
varastoituminen Koskisen puutuotteisiin, uusiutuvan energiantuotannon kautta
saavutettavat päästövähennykset, energiansäästön kautta syntyvät
päästövähennykset, energiatehokkuuden parantaminen omassa toiminnassa,
metsänhoitotoimenpiteiden myönteiset vaikutukset luonnollisiin hiilinieluihin sekä
vähäpäästöisempien ja asiakkaan päästövähennykset mahdollistavien tuotteiden
kehitys. Negatiivisia vaikutuksia ovat puunhankintaan ja kuljetukseen liittyvien
ajoneuvojen päästöt koko arvoketjussa (myös valmiiden tuotteiden kuljetukset),
tuotantolaitosten suorat kasvihuonekaasupäästöt, levytuotteiden liimojen ja
pinnoitteiden sekä muovi- ja metalliraaka-aineiden elinkaaren aikana aiheutuneet
päästöt, ostetun sähkön tuotannosta aiheutuneet epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt
(Scope 2) sekä metsien hiilivarastojen ja maaperän hiilinielujen pienentyminen
puunkorjuussa ja metsänhoidossa.
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden näkökulmasta negatiiviset
vaikutukset perustuvat metsänhoitoon ja puunkorjuuseen liittyviin maanpeitteen
muutoksiin.
Kiertotalouden näkökulmasta myönteisiä vaikutuksia ovat luonnonvarojen ehtymisen
jarruttaminen ja kiertotalouden edistäminen hyödyntämällä tuotannon sivuvirtoja
tuotteissa, lämmöntuotannossa sekä kierrätyksen avulla.
Koskisen olennaisten positiivisten ja negatiivisten kestävyysvaikutusten yhteys
Koskisen strategiaan ja liiketoimintamalliin on suora. Vaikutukset ovat peräisin
Koskisen omasta toiminnasta sekä suorista liikesuhteista puunhankinnan ja jalostavan
puutuoteteollisuuden arvoketjussa.
Koskisen olennaisten mahdollisuuksien nykyiset taloudelliset vaikutukset liittyvät
mahdollisiin tuottoihin tai säästöihin ja näiden yhdistelmänä rahavirtoihin, jotka liittyvät
uusiutuvan energiantuotannon omavaraisuuden kasvattamiseen, energiatehokkuuden
parantamiseen, materiaalitehokkuuden ja kierrätysmateriaalien hyödyntämisasteen
kasvattamiseen sekä myönteisen työnantajamielikuvan vaikutuksiin rekrytoinnin
helpottumisen ja vaihtuvuuden pienentymisen näkökulmista. Koskisella ei ole
tiedossaan olennaisia raportointikauden taloudellisia vaikutuksia koskien
kestävyysaiheisia riskejä tai mahdollisuuksia, jotka voisivat toteutuessaan vaikuttaa
yhtiön tasearvoon tilikaudella 2024.
Hyödynnetään siirtymäsäännöstä koskien yrityksen olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset sen taloudelliseen asemaan,
taloudelliseen tulokseen ja kassavirtoihin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä,
mukaan lukien kyseisten vaikutusten kohtuudella odotettavissa olevat aikahorisontit
ilmoittamalla näistä ainoastaan kvalitatiiviset tiedot.
Lyhyellä aikavälillä (1 vuosi) Koskisen voi investoida energiatehokkuuteen ja
uusiutuvaan energiaan, mikä parantaa sen kykyä sopeutua nopeasti energiahintojen
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  39
nousuihin ja mahdollisiin energiansaantihäiriöihin. Jatkuva työ luonnon
monimuotoisuuden parantamiseksi auttaa hallitsemaan raaka-aineen saatavuuteen
tulevaisuudessa kohdistuvia riskejä. Lyhyellä aikavälillä reagoidaan tarvittaessa
sääntelyn muutoksiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintätavoitteisiin. Lyhyellä aikavälillä
yritys pystyy myös hyödyntämään kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden tarjoamia
mahdollisuuksia. Sivuvirtojen tehokas käyttö ja uusiin puupohjaisiin ratkaisuihin
suuntautuvat investoinnit voivat tuoda lisäarvoa ja liikevaihtoa jo vuoden sisällä. 
Keskipitkällä aikavälillä (1–5 vuotta) yritys vahvistaa toimitusketjunsa joustavuutta ja
reagointikykyä markkinoiden ja sääntelyn muutoksiin. Investoinnit uuteen
tuotantokapasiteettiin ja energian omavaraisuuteen lisäävät liiketoiminnan resilienssiä.
Yrityksen tulee sopeutua ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutuksiin, kuten
monimuotoisuuden ja raaka-aineen saatavuuden heikkenemiseen. Keskipitkällä
aikavälillä Koskisen voi hyödyntää mahdollisuuksia, kuten ennakoitua
puurakentamisen ja -tuotteiden kysynnän kasvua, erityisesti lainsäädännön muutosten
ja asiakaskäyttäytymisen vuoksi. Kierrätys- ja kiertotalousmateriaalien hyödyntäminen
tuo kustannussäästöjä ja parantaa kannattavuutta, samalla kun se vahvistaa yrityksen
asemaa markkinoilla. 
Pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta) yrityksen strategia ja liiketoimintamalli tekevät siitä
entistä joustavamman ja vähemmän riippuvaisen raaka-aineiden hintavaihteluista ja
ympäristöriskeistä. Pitkän aikavälin investoinnit uusiin teknologioihin ja globaalille
markkinalle laajentumiseen vahvistavat yrityksen häiriönsietokykyä. Koskisen on
valmistelemassa strategiansa mukaisia kestäviä käytäntöjä, jotka auttavat
sopeutumaan globaaleihin ympäristöriskeihin, kuten ilmastonmuutoksen ja
luonnonvarojen ehtymisen haasteisiin. Pitkällä aikavälillä yritys voi myös hyödyntää
vihreän siirtymän ja biokiertotalouden globaaleja megatrendejä. Puuraaka-aineen ja -
tuotteiden käyttö voi kasvaa, erityisesti pitkäikäisten ja kestävämpien ratkaisujen
kysynnän myötä, mikä tuo yritykselle merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Uudet
innovaatiot ja laajennukset voivat myös avata uusia liiketoiminta-alueita ja tulojen
kasvua. 
Koskisen strategia ja liiketoimintamalli tukevat hyvin valmistautumista lyhyen,
keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, ja ne tukevat yrityksen
resilienssiä ympäristön, markkinoiden ja sääntelyn muutoksissa.
Tiedot annetaan ainoastaan niistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka
kuuluvat ESRS-tiedonantovaatimusten piiriin, eikä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia ole tunnistettu, jotka katettaisiin käyttämällä muita yhteisökohtaisia
tiedonantovaatimuksia.
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
IRO-1
Kaksoisolennaisuusarviointi (DMA) on muodollisesti vaadittu menetelmä päätettäessä,
mihin kestävyysseikkoihin Koskisen tulee keskittyä strategiassaan ja toiminnassaan ja
mitkä aiheet raportoidaan CSRD:n mukaisessa kestävyysselvityksessä.
Koskisen on tunnistanut ja arvioinut resursseja ja toimintaansa tunnistaakseen
tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan
sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä. Tunnistamis- ja arviointiprosessi suoritettiin
pääsääntöisesi yleisellä tasolla, eikä toimintaa ja suunnitelmia ole erikseen seulottu
tosiasiallisten ja mahdollisten tulevien kasvihuonekaasupäästöjen lähteiden
tunnistamiseksi. Yrityksen vaikutukset ilmastonmuutokseen
kasvihuonekaasupäästöjen osalta on kuvattu kestävyysselvityksen
tiedonantovaatimuksessa E1-6. Ilmastovaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien
tunnistamisen ja arvioinnin tueksi hyödynnettiin myös saha- ja metsäteollisuuden
laatimia, mm. Luken, VTT:n sekä Etlan selvityksiin ja skenaarioihin perustuvia
ilmastotiekarttoja. Tiekarttoja käytettiin etenkin erilaisten
kasvihuonekaasupäästötyyppien, puuraaka-aineen saatavuuteen vaikuttavien fyysisten
ilmastoriskien ja esim. puurakentamisen kysyntään vaikuttavien siirtymäriskien ja -
mahdollisuuksien tunnistamiseen antaen suuntaviivoja myös näiden keskinäisen
olennaisuuden arvioimiseen.
Koskisen kaksoisolennaisuuden arviointiprosessi toteutettiin ensimmäistä kertaa
vuosien 2023–2024 aikana. Prosessin menetelmänä käytettiin julkisiin ja tiettyihin
sisäisiin lähteisiin perustuvan selvitystyön, sidosryhmähaastattelujen, henkilökohtaisten
teknisten olennaisuusarviointien sekä työryhmätapaamisten yhdistelmää
Kaksoisolennaisuuden arviointiprosessi suoritettiin kolmessa päävaiheessa:
1 Kontekstin ymmärtäminen – sisäisten materiaalien (toiminnan ja liikesuhteiden,
liiketoimintamallin ja arvoketjun) tarkastelu, muun kontekstuaalisen tiedon
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  40
tarkastelu (alakohtaiset puitteet, asiaankuuluva EU:n kestävyyssääntely,
vertaisryhmäarviointi) ja sidosryhmien näkemysten ja etujen ymmärtäminen,
sidosryhmähaastattelut mukaan lukien.
2 Kestävyysseikkoihin liittyvien todellisten ja mahdollisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien (IRO) tunnistaminen – viitaten luokitteluun eurooppalaisissa
kestävyysraportointistandardeissa (ESRS 1, kohta AR16). Vaiheesta vastasi Koskisen
sisäinen projektiryhmä.
3 Kestävyysseikkoihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
arviointi ja määrittäminen – sekä vaikutusten olennaisuudesta että taloudellisesta
olennaisuudesta konsolidoitu tulos, joka perustuu pääasiassa Koskisen sisäiseen
arviointiin, havaintoihin sidosryhmäanalyysista sekä johtoryhmän
työpajatyöskentelyyn.
Tunnistettujen vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien tärkeysjärjestys ja keskinäinen
olennaisuus arvioitiin Koskisen sisäisen projektiryhmän kanssa Inclus-nimisessä
selainpohjaisessa arviointityökalussa noudattaen ESRS 1 luvun 3 periaatteita
vaikutusten olennaisuuden ja taloudellisen olennaisuuden arvioimiseksi. Arvioinnin
lopputulos on lista Koskiselle olennaisista kestävyysseikoista. Prosessin aika
noudatettiin Koskisen hallituksen vahvistamia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
periaatteita.
Lähtöoletuksena arvioitaville vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille käytettiin
Koskisen jo aiemmin tunnistamia ja raportoimia liiketoimintamalliin ja strategiaan
kytkeytyviä kestävyysaiheita. Löydöksiä täydennettiin prosessin tausta-
analyysivaiheessa parhaiten vastaavien vakiintuneiden, tieteeseen pohjautuvien
sektorikohtaisten kestävyysstandardien aihesuosituksien perusteella sekä
verrokkiyritysten raportointikäytänteiden läpikäynnin havainnoilla. Alan
merkittävimmät kestävyysaiheet liittyivät tausta-analyysin perusteella
ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, luonnon monimuotoisuuden
säilyttämiseen, kiertotalouteen siirtymiseen sekä oman työvoiman työoloihin ja -
ehtoihin liittyviin kysymyksiin. 
Ilmastovaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioinnin tueksi
hyödynnettiin myös saha- ja metsäteollisuuden laatimia, mm. Luken, VTT:n sekä Etlan
selvityksiin ja skenaarioihin perustuvia ilmastotiekarttoja. Tiekarttoja käytettiin etenkin
erilaisten kasvihuonekaasupäästötyyppien, puuraaka-aineen saatavuuteen vaikuttavien
fyysisten ilmastoriskien ja esim. puurakentamisen kysyntään vaikuttavien
siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseen antaen suuntaviivoja myös näiden
keskinäisen olennaisuuden arvioimiseen. Koskisen kaksoisolennaisuuden
arviointiprosessi toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2023. Prosessin menetelmänä
käytettiin julkisiin ja tiettyihin sisäisiin lähteisiin perustuvan selvitystyön,
sidosryhmähaastattelujen, henkilökohtaisten teknisten olennaisuusarviointien sekä
työryhmätapaamisten yhdistelmää.
Vaikutusten olennaisuuden arviointi
Olennaisten tosiasiallisten ja mahdollisten vaikutusten tunnistamis- ja
arviointiprosessissa kartoitettiin Koskisen omat toiminnot sekä arvoketjun pääpiirteet.
Tämä tehtiin, jotta tunnistettaisiin sellaiset toimet, liikesuhteet, maantieteelliset alueet
tai muut tekijät, jotka vaikuttavat ympäristöön tai ihmisiin liittyviin olennaisiin
kestävyysvaikutuksiin. Koskisen arvoketjun alkupäässä esiintyy toimia, joissa ei voida
täysin poissulkea mahdollisten ihmisoikeusrikkomusten riskiä, kuten esimerkiksi
keskeisten tuotantopanosten raaka-aineiden keruussa ja valmistuksessa. Näihin toimiin
liittyvien tunnistettujen mahdollisten kielteisten sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa
painotettiin vakavuusarvoa suhteessa näiden toteutumisen todennäköisyyteen.
Vaikka tunnistamisprosessi suoritettiin pääsääntöisesti yleisellä tasolla, oman
toiminnan arvioinnissa keskityttiin sahatavara-, vaneri- ja lastulevytoimintaan,
liikesuhteissa vastaaviin asiakkuuksiin ja maantieteellisessä mielessä Koskisen Kärkölän
kunnan tuotantolaitokseen ja sen lähialueisiin. Monien tunnistettujen vaikutusten
todettiin olevan yhteydessä taloudellisiin riskeihin, esim. erilaisten korvausvelvoitteiden
ja mainehaittojen seurauksena. Myös eriasteisten resurssiriippuvuuksien, kuten
esimerkiksi puuraaka-aineen ja osaavan työvoiman saatavuuksien, yhteydet
mahdollisiin riskeihin todettiin. 
Biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden vaikutukset tapahtuvat
pääosin yksityisten maanomistajien mailla, joihin Koskisella on hakkuuoikeus, joka näin
voidaan rinnastaa toimipaikkatarkasteluun. Arvioinnissa sekä hallinnassa keskitytään
näiden alueiden toimenpiteiden vaikutuksiin.
Arvioinnissa tunnistettiin joukko kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia ihmisiin, ilmastoon
ja ympäristöön, joihin Koskisen mahdollisesti tai tosiasiallisesti osallistuu oman
toiminnan tai liikesuhteidensa (esim. tavarantoimittajien, asiakkaiden ja
projektiurakoitsijoiden) kautta. Vaikutusten sijainti arvoketjussa on kuvattu Koskisen
olennaisten kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien taulukossa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  41
Tarkastelun yhteydessä kuultiin myös toiminnan vaikutuspiiriin lukeutuvien keskeisten
sidosryhmäedustajien (esim. Koskisen sahatavara-, vaneri- ja lastulevyasiakkaat,
metsänomistaja, henkilöstön edustaja sekä kunnallinen päättäjätaho) sekä ns.
kestävyysselvitysten käyttäjien (omistaja- ja rahoittajatahojen) näkemyksiä.
Vaikutuksen kohteena olevia sidosryhmien näkemyksiä hyödynnettiin
monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa,
muotoilemisessa ja arvioinnissa. Erilaiset kiertotalouskysymykset, etenkin liittyen
kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen, painottuivat lastulevyasiakasnäkemyksissä.
Tunnistettujen kestävyysvaikutuksien olennaisuutta arvioitiin standardien periaatteita
noudattaen (ESRS 1, luku 3). Arvioinnissa tarkasteltiin mahdollisia tai tosiasiallisia
kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia sekä niiden mittakaavaa, laaja-alaisuutta sekä
kielteisten vaikutusten kohdalla myös vaikutuksen korjaamatonta luonnetta.
Kielteisten ja myönteisten vaikutusten vakavuutta ja toteutumisen todennäköisyyttä
arvioitiin kutakin asteikolla 1–5.
Vaikutusten olennaisuus muodostui erillisten vakavuus- ja todennäköisyyskeskiarvojen
tulona. Arviointien tuloksena määräytyi kaikkien tunnistettujen vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien keskinäinen tärkeysjärjestys olennaisuusarvojen perusteella,
laskennallisen mediaanin (11,1) toimiessa määrällisenä kynnysarvona olennaisuudelle.
Tuloksia arvioitiin lopuksi myös laadullisesti, minkä perusteella arvioon tehtiin
yhteisymmärryksessä vähäisiä täsmennyksiä ja uudelleenpainotuksia
sidosryhmänäkemysten perusteella sekä niissä tapauksissa, joissa arvioitujen aiheiden
katsottiin määrällisesti painottuneen toisiinsa nähden epärealistisesti Koskisen
kokonaiskestävyysprofiilin näkökulmasta. Raportoinnin kannalta olennaiset
kestävyysseikat määräytyivät niiden alle ryhmiteltyjen olennaisiksi todettujen
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella.
Kielteisten ja myönteisten vaikutusten vakavuutta (mittakaava, laaja-alaisuus ja
kielteisten vaikutusten kohdalla myös vaikutuksen korjaamaton luonne huomioiden),
riskien ja mahdollisuuksien taloudellisten vaikutusten suuruutta sekä näiden
toteutumisen todennäköisyyttä arvioitiin kutakin asteikolla 1–5.
Taloudellisten vaikutusten olennaisuus
Kestävyysriskeihin ja -mahdollisuuksiin kytkeytyvien taloudellisten vaikutusten
olennaisuus arvioitiin kaksoisolennaisuuden määrittelyprosessissa tarkastelemalla
niiden suuruutta sekä toteutumisen todennäköisyyttä.
Kestävyyteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arviointi suoritettiin ensimmäisellä
kerralla Koskisen muun tyyppisten riskien arviointiprosessista erillisenä
kokonaisuutena.
Prosessissa otettiin huomioon olennaisten kestävyysvaikutusten yhteydet taloudellisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja -mahdollisuuksiin. Tunnistettujen vaikutuksien, riskien ja
mahdollisuuksien tärkeysjärjestys ja keskinäinen olennaisuus arvioitiin Koskisen
sisäisen projektiryhmän kanssa Inclus-nimisessä selainpohjaisessa arviointityökalussa
noudattaen ESRS 1 luvun 3 periaatteita vaikutusten olennaisuuden ja taloudellisen
olennaisuuden arvioimiseksi.
Taloudellisten vaikutusten riskien ja mahdollisuuksien taloudellinen olennaisuus
arvioitiin niihin kytkeytyvien taloudellisten vaikutusten suuruus- ja
todennäköisyysarviointien keskiarvojen tulona. Arviointien tuloksena määräytyi
kaikkien tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien keskinäinen
tärkeysjärjestys olennaisuusarvojen perusteella, laskennallisen mediaanin toimiessa
määrällisenä kynnysarvona olennaisuudelle.
Taloudellisten vaikutusten suuruus ja todennäköisyys arvioitiin matalasta korkeaan (5-
asteinen taulukko). Jo tiedossa oleville tai erittäin todennäköisesti toteutuville
taloudellisille vaikutuksille annettiin arvo 5 (90–100 % todennäköisyys) ja mahdollisesti
lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä toteutuville taloudellisille vaikutuksille
arvioidaan todennäköisyys viisiportaisella asteikolla välillä 0–100 %.
Tuloksia arvioitiin lopuksi myös laadullisesti, minkä perusteella arvioon tehtiin
yhteisymmärryksessä vähäisiä täsmennyksiä ja uudelleenpainotuksia
sidosryhmänäkemysten perusteella sekä niissä tapauksissa, joissa arvioitujen aiheiden
katsottiin määrällisesti painottuneen toisiinsa nähden epärealistisesti Koskisen
kokonaiskestävyysprofiilin näkökulmasta. Raportoinnin kannalta olennaiset
kestävyysseikat määräytyivät niiden alle ryhmiteltyjen olennaisiksi todettujen
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  42
Olennaisuuden arviointi suoritetaan erillisenä prosessina, jonka jälkeen riskit käsitellään
osana yritysriskienhallintaa (ERM) ja priorisoidaan soveltaen niiden edellä kuvatusti
määriteltyä olennaisuustasoa riskien skaalaamisessa.
Kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien arviointiin liittyvästä
päätöksenteosta vastaa yhtiön johtoryhmä toimitusjohtajan johdolla. Prosessissa
noudatetaan normaalia Koskisen johtamisjärjestelmää sekä yhtiön hallituksen
hyväksymiä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteita.
Eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) vaatima olennaisten
kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi
suoritettiin Koskisella ensimmäistä kertaa kesä–marraskuussa 2023.
Olennaisuuden arvioinnin tarve tarkastellaan vuosittain. Olennaisuusprosessissa
havaitut vaikutukset ja riskit sisällytetään yritysriskienhallintaan (ERM). Kun
olennaisuuksien arvioinnin tarve havaitaan, hyödynnetään siihen lähtötietoina
olemassa olevat tiedot yritysriskiprosessista.
Mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessia toteutetaan osana
sidosryhmä- ja riskienhallinnan prosessia, jonka tuloksista raportoidaan johtoryhmälle. 
Lähtöoletuksena arvioitaville vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille käytettiin
Koskisen jo aiemmin tunnistamia ja raportoimia liiketoimintamalliin ja strategiaan
kytkeytyviä kestävyysaiheita.
Löydöksiä täydennettiin prosessin tausta-analyysivaiheessa parhaiten vastaavien
vakiintuneiden, tieteeseen pohjautuvien sektorikohtaisten kestävyysstandardien
aihesuosituksien perusteella sekä verrokkiyritysten raportointikäytänteiden läpikäynnin
havainnoilla.
Ilmastovaikutusten, -riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioinnin tueksi
hyödynnettiin myös saha- ja metsäteollisuuden laatimia, mm. Luken, VTT:n sekä Etlan
selvityksiin ja skenaarioihin perustuvia ilmastotiekarttoja.
Tiekarttoja käytettiin etenkin erilaisten kasvihuonekaasupäästötyyppien, puuraaka-
aineen saatavuuteen vaikuttavien fyysisten ilmastoriskien ja esim. puurakentamisen
kysyntään vaikuttavien siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseen antaen
suuntaviivoja myös näiden keskinäisen olennaisuuden arvioimiseen.
Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet arvioitiin Inclus-nimisessä
selainpohjaisessa työkalussa ESRS 1 luvun 3 periaatteiden mukaisesti. Tällä tavoin
saavutettiin määrällisen olennaisuusarvion lähtöasetelma, jota täydennettiin
sidosryhmänäkemysten perusteella.
Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-
standardien tiedonantovaatimukset
IRO-2
IRO-1 Kaksoisolennaisuusanalysiin liittyvää informaatiota koskien ei-
olennaisia aiheita
ESRS E2 Pilaantuminen
Ei-olennainen aihe. Saastumiseen liittyvä huolellisuus ja ennaltaehkäisevät toimet ovat
tuotantolaitosten ympäristöluvan alaista jokapäiväistä toimintaa, johon liittyy
säännöllinen viranomaisyhteistyö ja -raportointi. Koskisen ei ole suorittanut
yksityiskohtaista seulontaa toimipaikkojensa sijaintien ja liiketoimintansa osalta
tunnistaakseen maaperän, ilman tai muiden ympäristöön kohdistuvien päästöjen
tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia omassa
toiminnassaan tai arvoketjunsa alku- ja loppupäässä. Aihe jätettiin tarkemman
arvioinnin ulkopuolelle jo varhaisessa vaiheessa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Näin
ollen seulontaan liittyviä menetelmiä, oletuksia tai välineitä ei ole määritetty.
Aiheen matalaan olennaisuuteen perustuen yritys ei ole järjestänyt erillisiä kuulemisia
pilaantumiseen liittyen, eikä se ole käynyt sidosryhmäkeskusteluja erityisesti
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa.
ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
Ei-olennainen aihe. Kaksoisolennaisuusanalyysissä ei tehty yksityiskohtaista kartoitusta
Koskisen omaisuudesta ja toiminnoista vesistöihin tai vesivaroihin liittyvien vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi omassa toiminnassa tai arvoketjun alku- ja
loppupäässä. Aihe jätettiin tarkemman arvioinnin ulkopuolelle jo varhaisessa vaiheessa
prosessia. Aiheen matalaan olennaisuuteen perustuen vesi- ja meriluonnonvaroihin
liittyviä sidosryhmäkonsultaatioita ei tehty.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  43
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Ei-olennainen aihe. Kaksoisolennaisuusanalyysi perustui epäeettisen toiminnan, kuten
korruption ja lahjonnan vastaisten toimintatapojen sekä tavaran- ja
palveluntoimittajien kohtelun tarkasteluun. Eettinen liiketoiminta ja sen mukaisesti
toimiminen on Koskisen liiketoiminnan perusta ja osa normaalia toimintaa. Sijaintia,
toimintaa, toimialaa tai tietyn liiketoimen rakennetta ei arvioitu erikseen. Luettelo
muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvista tietopisteistä löytyy oheisesta taulukosta.
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin
Viittaus vertailu-
arvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Sivunumero
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d
alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 13
Komission delegoitu
asetus (EU) 2020/1816, liite
II
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten
prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due
diligence -prosessista 30 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 10
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin
liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a artikla;
komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/245328 taulukko
1: Ympäristöön liittyvää
riskiä koskevat laadulliset
tiedot ja taulukko 2:
Yhteiskuntaan liittyvää
riskiä koskevat laadulliset
tiedot
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen,
tieto raportoitu
s. 28
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon
liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin
liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12 artiklan 1
kohta, delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1816
liite II
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja
tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv
alakohta
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12 artiklan 1
kohta, delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1816
liite II
Epäolennainen
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden
saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119 2
artiklan 1 kohta
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  44
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin
Viittaus vertailu-
arvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Sivunumero
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen
ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a artikla;
komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Vastuiden luottoluokka
toimialan, päästöjen ja
jäljellä olevan maturiteetin
mukaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12 artiklan 1
kohdan d–g alakohta ja 12
artiklan 2 kohta
Epäolennainen
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet
34 kohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a artikla;
komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 6 artikla
65
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian
kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain
ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 5 ja taulukon 2
indikaattori 5
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
37 kohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 5
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 6
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattorit 1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a artikla;
komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Vastuiden luottoluokka
toimialan, päästöjen ja
jäljellä olevan maturiteetin
mukaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 5 artiklan 1
kohta, 6 artikla ja 8 artiklan
1 kohta
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  45
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin
Viittaus vertailu-
arvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Sivunumero
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen
intensiteetti 53–55 kohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 3
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a artikla;
komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 8 artiklan 1
kohta
70
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset
56 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119 2
artiklan 1 kohta
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville
fyysisille riskeille 66 kohta
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 liite II;
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II
Epäolennainen
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen
fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien
sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66
kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a artikla;
komission
täytäntöönpanoasetus
(EU) 2022/2453, 46 ja 47
kohta;
Lomake 5: Kaupankäynti
varaston ulkopuoliset erät
– Ilmastonmuutokseen
liittyvä fyysinen riski:
Vastuut, joihin kohdistuu
fyysinen riski
Epäolennainen
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo
eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c
alakohta
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a artikla;
komission
täytäntöönpanoasetus
(EU) 2022/2453, 34 kohta;
Lomake 2:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Kiinteistövakuudelliset
lainat – Vakuuden
energiatehokkuus
Epäolennainen
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa 69 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1818, liite II 
Epäolennainen
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään
päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-
asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva
eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 8, taulukon 2
indikaattorit 1, 2 ja 3
Epäolennainen
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  46
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin
Viittaus vertailu-
arvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Sivunumero
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 7
Epäolennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 8
Epäolennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 12
Epäolennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden
kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 6.2
Epäolennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman
toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 6.1
Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 7
74
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 10
74
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 14
74
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat
käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 11
75
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai
toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 12
75
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat
toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 15
75
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 13
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 9
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f
alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 13
86
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14
kohdan g alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 12
86
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
87
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt 21 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II 
87
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja
toimenpiteet 22 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 11
87
ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat
toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 1
87
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  47
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin
Viittaus vertailu-
arvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Sivunumero
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32
kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 5
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja
työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c
alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien,
kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen
päivien määrä 88 kohdan e alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 3
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero
97 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 12
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II 
Epäolennainen
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97
kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 8
Epäolennainen
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 7
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden
noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10 ja taulukon
3 indikaattori 14
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1
kohta
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai
pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 12 ja 13
Epäolennainen
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Epäolennainen
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet 18 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 11 ja 4
Epäolennainen
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 19 kohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1
kohta
Epäolennainen
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt 19 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät
ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36
kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 14
Epäolennainen
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Epäolennainen
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  48
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin
Viittaus vertailu-
arvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Sivunumero
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1
kohta
Epäolennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset 36 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 14
Epäolennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet kohta 16
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Epäolennainen
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 17 kohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1
kohta
Epäolennainen
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset 35 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 14
Epäolennainen
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden
kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 15
Epäolennainen
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d
alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 6
Epäolennainen
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien
lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 17
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat
normit 24 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 16
Epäolennainen
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  49
Luettelo kestävyysraportoinnin tiedonantovaatimuksista sivunumeroineen löytyy oheisesta taulukosta.
ESRS 2 Yleiset tiedot
Sivunumero
BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja
niiden käsittelemät kestävyysseikat
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence - prosessista
GOV–5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Sivunumero
ESRS 2 / GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
ESRS 2 / SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
ESRS 2 / IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja
resurssit
E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja
kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet
E1-8 Sisäinen hiilen hinnoittelu
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Sivunumero
E4-1 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS 2 / SBM 3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
ESRS 2 / IRO-1 Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
E4-2 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät
toimintaperiaatteet
E4-3 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja
resurssit
E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet
E4-5 Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin
muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Sivunumero
ESRS 2 / IRO-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet
E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
E5-4 Sisäänvirtaavat materiaalit
E5-5 Ulosvirtaavat materiaalit
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  50
ESRS S1 Oma työvoima
Sivunumero
ESRS 2 / SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman
ja työntekijöiden edustajien kanssa
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen
omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten
vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit
S1-10 Riittävä palkka
S1-11 Sosiaalinen suojelu
S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
Olennaisten tietojen määrittely
Kestävyysselvityksessä annettavat olennaiset tiedot vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien osalta on määritelty kaksoisolennaisuuden arviointiprosessissa ja
soveltamalla olennaisuuden kynnysarvoa.
Tunnistettujen vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta arvioitiin
standardien periaatteita noudattaen (ESRS 1, luku 3). Kielteisten ja myönteisten
vaikutusten vakavuutta (mittakaava, laaja-alaisuus ja kielteisten vaikutusten kohdalla
myös vaikutuksen korjaamaton luonne huomioiden), riskien ja mahdollisuuksien
taloudellisten vaikutusten suuruutta, sekä näiden toteutumisen todennäköisyyttä
arvioitiin kutakin asteikolla 1–5.
Vaikutusten olennaisuus muodostui erillisten vakavuus- ja todennäköisyysarviointien
(riskien ja mahdollisuuksien taloudellinen olennaisuus vastaavasti niihin kytkeytyvien
taloudellisten vaikutusten suuruus- ja todennäköisyysarviointien) keskiarvojen tulona.
Arviointien tuloksena määräytyi kaikkien tunnistettujen vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien keskinäinen tärkeysjärjestys olennaisuusarvojen perusteella,
laskennallisen mediaanin (11,1) toimiessa määrällisenä kynnysarvona olennaisuudelle.
Tuloksia arvioitiin lopuksi myös laadullisesti, minkä perusteella arvioon tehtiin
yhteisymmärryksessä vähäisiä täsmennyksiä ja uudelleenpainotuksia
sidosryhmänäkemysten perusteella sekä niissä tapauksissa, joissa arvioitujen aiheiden
katsottiin määrällisesti painottuneen toisiinsa nähden epärealistisesti Koskisen
kokonaiskestävyysprofiilin näkökulmasta.
Raportoinnin kannalta olennaiset kestävyysseikat määräytyivät niiden alle
ryhmiteltyjen olennaisiksi todettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
perusteella ja ne esitetään alla olevassa taulukossa
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  51
Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kestävyysaiheittain
Ilmastonmuutos
Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Oma työvoima
Vaikutukset
Vaikutukset
Vaikutukset
Vaikutukset
Metsien sitoman hiilen varastoituminen
Koskisen puutuotteisiin
Metsänhoitoon ja puunkorjuuseen liittyvistä
maanpeitteen muutoksista aiheutuvat
kielteiset vaikutukset monimuotoisuudelle
Luonnonvarojen ehtymisen jarruttaminen ja
kiertotalouden edistäminen hyödyntämällä
tuotannon sivuvirtoja tuotteissa
Myönteiset vaikutukset liittyen Koskisen
asemaan lähialueen merkittävänä teollisena
työnantajana
Puunhankintaan ja kuljetukseen liittyvien
ajoneuvojen päästöt koko arvoketjussa (myös
valmiiden tuotteiden kuljetukset)
Luonnonvarojen ehtymisen jarruttaminen
hyödyntämällä tuotannon sivuvirtoja
lämmöntuotannossa
Myönteiset vaikutukset työntekijöiden
terveydelle ja hyvinvoinnille
Levytuotteiden liimojen ja pinnoitteiden,
muovi- ja metalliraaka-aineiden elinkaaren
aikana aiheutuneet päästöt
Luonnonvarojen ehtymisen jarruttaminen ja
kiertotalouden edistäminen kierrätyksen
avulla
Kielteiset vaikutukset työntekijöiden
terveydelle
Uusiutuvan energiantuotannon kautta
saavutettavat päästövähennykset
Ostetun sähkön tuotannosta aiheutuneet
epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2)
Tuotantolaitosten suorat
kasvihuonekaasupäästöt
Metsänhoitotoimenpiteiden myönteiset
vaikutukset luonnollisiin hiilinieluihin
Energiansäästön kautta syntyvät
päästövähennykset – energiatehokkuuden
parantaminen omassa toiminnassa
Vähäpäästöisempien ja asiakkaan
päästövähennykset mahdollistavien
tuotteiden kehitys
Metsien hiilivarastojen ja maaperän
hiilinielujen pienentyminen puunkorjuussa ja
metsänhoidossa
Riskit ja mahdollisuudet
Riskit ja mahdollisuudet
Riskit ja mahdollisuudet
Riskit ja mahdollisuudet
Ilmastonmuutoksen fyysisiin muutoksiin
liittyvät riskit aiheuttavat häiriöitä raaka-
aineen saatavuudelle
Kielteisistä monimuotoisuusvaikutuksista
johtuvat fyysiset riskit raaka-aineen
saatavuudelle
Kannattavuuden parantuminen sivuvirtojen ja
kierrätysmateriaalien hyödyntämisasteen
kasvusta sekä materiaalitehokkuudesta
Työtaistelutoimenpiteiden, kuten lakkojen,
aiheuttamat riskit
Hiilinielujen säilyttämiseen liittyvät
lainsäädännölliset riskit (siirtymäriskit) –
hakkuurajoitukset
Monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät
lainsäädännölliset riskit (siirtymäriskit) –
luonnonvarojen hyödyntämisen rajoitukset
Kiertotalouteen siirtymiseen liittyvät
mahdollisuudet – puupohjaisten ratkaisujen
kysynnän kasvu
Myönteiseen työnantajakuvaan liittyvät
mahdollisuudet
Vähähiilisempään yhteiskuntaan siirtymiseen
liittyvät mahdollisuudet – puurakentamisen/-
tuotteiden kysynnän kasvu
Monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävät
vapaaehtoiset toimenpiteet, jotka voivat
pienentää saatavilla olevan puuraaka-aineen
määrää (siirtymäriskit)
Riskit liittyen avainresurssien ehtymiseen
(puu, vesi, liimat, pinnoitteet, metallit, muovit)
Oman energiantuotannon avulla saavutetun
energiaomavaraisuuden mahdollisuudet
Kiertotalouteen siirtymiseen liittyvät riskit –
sivuvirtojen juridinen status
Energiatehokkuuteen liittyvät mahdollisuudet
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  52
ymparisto.jpg
Ympäristötiedot
Koskisen tuottaa arvoa asiakkailleen auttamalla heitä
hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan
tulevaan tuotteiden ja palveluiden avulla. Koskisen on
sitoutunut jatkuvasti pienentämään toimintansa,
arvoketjunsa ja tuotteidensa koko elinkaaren
aiheuttamaa kuormitusta maaperälle, vesistölle,
ilmastolle ja ekosysteemeille.
EU-taksonomiaraportti ..........................................................................
ESRS E1 Ilmastonmuutos ......................................................................
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous .....................................
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  53
EU-taksonomiaraportti
Asetuksen (EU) 2020/852 (Taksonomia-asetus) 8 artiklan
mukaiset tiedot
EU-taksonomia on Euroopan parlamentin ja neuvoston 2020 voimaan astuneessa
asetuksessa (EU) 2020/852 (taksonomia-asetus) määritelty kestävän taloudellisen
toiminnan luokitusjärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä kestävän sijoittamisen
läpinäkyvyyttä ja ohjata pääomavirtoja kestäväksi katsottuihin teknologioihin ja
liiketoimintoihin. Taksonomia-asetusta on vuosien mittaan täydennetty vaiheittain
delegoidun säädöksin.
EU-taksonomia on käytännössä lista luokittelujärjestelmän tunnistamista taloudellisista
toiminnoista teknisine kestävyyskriteereineen, joiden katsotaan olevan avainasemassa
EU:n kuuden ympäristötavoitteen saavuttamisessa:
1.     Ilmastonmuutoksen hillintä
2.     Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
3.     Vesivarojen ja merten kestävä käyttö ja suojelu
4.     Kiertotalouteen siirtyminen
5.     Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen
6.     Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
Raportointivelvollisten yritysten on raportoitava taksonomiakelpoisuuden (osuus
omasta toiminnasta, joka vastaa luokittelujärjestelmässä listattuja toimintoja) lisäksi
myös taksonomian mukaisuudesta, eli missä määrin taksonomiakelpoinen toiminta
täyttää tekniset kriteerit a) vähintään yhden ympäristötavoitteen merkittävälle
edistämiselle, b) merkittävän haitan välttämiselle muiden ympäristötavoitteiden
saavuttamisessa (Do No Significant Harm, DNSH), sekä c) oman toiminnan ja
toimitusketjun sosiaalisten rikkomusten välttämiseen tähtäävien vähimmäistason
suojatoimien (Minimum Safeguards) riittävyydelle.
Valtaosa Koskisen tuoteportfoliosta (sahatavara, vaneri ja levytuotteet) syntyy toistaiseksi
toiminnan tuloksena, jota ei tunnisteta luokittelujärjestelmässä, ja on täten ei-
taksonomiakelpoista.  Tämä ei kuitenkaan tarkoita Koskisen tuoteportfolion olevan EU-
taksonomian näkökulmasta kestämätön, vaan että kyseisen toiminnan ei toistaiseksi
katsota lukeutuvan sellaisten toimintojen joukkoon, joiden avulla EU kokee
saavuttavansa talousalueellaan suhteellisesti katsottuna välittömimmät ja
merkittävimmät ympäristöhyödyt. Koskisen metsänhoitopalveluihin, tuotantolaitosten
ja kiinteistöjen energiatehokkuus- ja tuotantoinvestointeihin, metsäbiomassapohjaiseen
energiantuotantoon, erilaisiin kunnostamistoimiin sekä tiettyihin vähäpäästöisyyteen
tähtääviin tuotteisiin liittyvän toiminnan voidaan katsoa olevan taksonomiakelpoista, eli
luokittelujärjestelmässä tunnistettua toimintaa. Monien taksonomiakelpoisten
toimintojen taksonomian mukaisuuden kriteerien täyttyminen edellyttäisi
yksityiskohtaisten selvitysten laatimista ja usein myös näiden riippumattomasta
varmentamisesta.
Laskentaperiaate
Koskisen konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti (lisätietoja tilinpäätöksen liitteestä
”laatimisperusteet”). Taksonomian prosentuaaliset suhdeluvut on laskettu
kohdistamalla konsernitilinpäätöksessä esitetyt taloudelliset luvut (Liikevaihto, CapEx-
pääomamenot ja tietyt OpEX-toimintamenot) taksonomiakelpoisiksi tulkittuihin
liiketoimintoihin taksonomia-asetuksen raportoinnin muotoa käsittelevän delegoidun
säädöksen mukaisesti CapEx-pääomamenot ja OpEx-toimintamenot määriteltiin
taksonomiakelpoisiksi, mikäli ne kohdistuvat Koskisen omaan taksonomiakelpoiseen
toimintaan, tai liittyvät kolmannelta osapuolelta hankittuun taksonomiakelpoiseen
palveluun tai tuotteeseen.  Sosiaalisten rikkomusten välttämiseen tähtääviä
vähimmäistason suojatoimia arvioitiin vertailemalla toimintaa komission tiedonannon
(2024/C 211/01) tulkintaohjeisiin. Taloudellisten suhdelukujen määrittelyssä ei tilikauden
aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia toiminnan taksonomiakelpoisuuden
tulkitsemisen tai osoittajaerien määrittelyperusteiden suhteen.
Taksonomia-arviointi
Taksonomiakelpoisuus ja taksonomian mukaisuus todettiin vertailemalla Koskisen
tilikauden 2024 aikana liikevaihtoa tuottaneita ja investointien kohteena olleita
toimintoja taksonomiassa listattujen taloudellisten toimintojen kuvauksiin ja näiden
teknisiin kriteereihin. Suuren osan Koskisen tuoteportfoliosta ollessa toistaiseksi
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  54
taksonomian ulkopuolella, rajoittuu taksonomia-arviointi seuraaviin
taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin:
CCM 1.3. Metsänhoito
Metsänomistajille tarjottuihin metsänhoitopalveluihin lukeutuu toimintaa kuten
maanmuokkausta, istutusta ja kylvöä, varhaisperkausta, taimikonhoitoa sekä
ennakkoraivausta. Myös Koskisen puunkorjuutoiminnot tuottavat liikevaihtoa, jonka
osuus on eriteltävissä laskutuksesta metsänomistajien lukuun tehdyn puunmyynnin
yhteydessä. Toiminnan ei voida katsoa vielä olevan taksonomian mukaista, sillä
toiminnan kohteena olevien metsäpalstojen metsänhoitosuunnitelmissa ei toistaiseksi
ole saatavilla vaatimusten mukaisia muodollisia ilmastohyötyarvioita.
PPC 2.4. Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen
Järvelään pohjaveden puhdistustoimintaan käytetyt toimintamenot (OpeEx) lasketaan
taksonomiakelpoisiksi. Pohjaveden saastumisen aiheuttivat vuonna 1976 Koskisen
sahan tulipalon sammutusveden mukana maaperään päätynyt kloorifenoleita sisältävä
sahatavaran sinistymisenestoaine (KY-5). Pohjaveden puhdistustoiminta aloitettiin
omatoimisesti vuonna 2012 yhteistyössä Afry Finland Oy:n kanssa kehitetyllä
menetelmällä.
CE 3.2. Olemassa olevien rakennusten korjaus
Koskisen on toteuttanut vuonna 2024 tehdas- ja toimistorakennusten
kunnossapitotoimia, jotka ovat taksonomiakelpoisia. Suurimpina investointeina oli
vaneri- ja lastulevyn vesikaton korjaukset sekä varastohallien 1 ja 2 teräsrakenteiden
vahvistus. Kunnossapitotoimet eivät vielä täytä kaikkia kiertotalouteen siirtymisen
merkittävän edistämisen kriteerejä, sillä ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalia
(GWP) ei vielä lasketa kaikista rakennusten korjaustöistä.
CCM 3.5. Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus
Koskisen puusta valmistamien ulkoverhouspaneelien, hirsien, ulkoseinien
runkotavaroiden ja -koolausrimojen sekä oviin käytettävien levytuotteiden katsottiin
olevan keskeinen osa kohderakennuksen eristystä ja siten energiatehokkuutta. Nämä
eivät toistaiseksi ole taksonomian mukaisia sillä materiaalin lämmönjohtavuus (W/mK)
ylittää ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen teknisen kriteerin raja-
arvon.
CCM 3.6. Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus
Koskisen on tilikauden 2024 aikana valmistellut Zero-kalustelevyyn kaupallisen
tuotannon aloittamista. Zero-levyssä puupohjainen ligniini korvaa perinteisesti
vastaavissa tuotteissa käytetyn fossiilipohjaisen sidosaineen ollen vähäpäästöisempi
vaihtoehto tavanomaisille kalustelevyille ja tulkittu siksi vastaavan taksonomian
tarkoittamaa muiden vähähiilisten teknologioiden valmistamista. Lisäksi Koskisen on
investoinut lastulevytehtaalla ligniiniliimasäiliöön. Kaikkia taksonomian mukaisuuden
vaatimia todentamistietoja ei vielä ole saatavilla.
CCM 4.1. Sähköntuotanto aurinko­sähköteknologialla
Koskisen Tehdastien tehdasalueen yhteydessä on aurinkosähkön tuotantokenttä.
Aurinkosähkön tuotantokentän ylläpidosta on aiheutunut taksonomiakelpoisia kuluja.
Kaikkia taksonomian mukaisuuden vaatimia todentamistietoja ei vielä ole saatavilla.
CCM 4.24. Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla
Koskisen Mäntsäläntien tehdasalueen Sermet- ja BIO8 -kattilalaitoksissa tuotetaan
kaukolämpöä tehtaan omiin tarpeisiin 100-prosenttisesti puubiomassasta hyödyntäen
oman prosessin sivutuotteita. Kaikkia puubiomassan alkuperästä vaadittuja tietoja ei
ole toistaiseksi saatavilla, joten toiminnan taksonomian mukaisuutta ei voi vielä
todentaa.
CCM 4.20. Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla
Koskisen Tehdastien tehdasalueen Koskipower-kattilalaitoksessa tuotetaan lämpöä ja
sähköä 97,3% -prosenttisesti puubiomassasta. Kattilalaitoksessa voidaan
erityistapauksissa (esimerkiksi huoltotöiden aikana) polttaa myös fossiilisia
polttoaineita, mutta tätä osuutta ei ole laskettu taksonomiakelpoisuuden suhdelukuun.
Kaikkia puubiomassan alkuperästä vaadittuja tietoja ei ole toistaiseksi saatavilla, joten
toiminnan taksonomian mukaisuutta ei voi vielä todentaa.
CCM 5.1. Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien
rakentaminen, laajentaminen ja käyttö
Tilikauden 2024 aikana tehtiin merkittävä investointi uuden tukkikentän
hulevesijärjestelmään. Tämän lisäksi vaneri- ja lastulevytehtaille on investoitu
hätäsuihkuihin. Taksonomian mukaisuuden osoittamiseen vaadittavia teknisiä
energiankulutustietoja ei toistaiseksi ollut saatavilla.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  55
CCM 7.3. Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus
Koskisen kiinteistöissä ja ulkoalueilla on investoitu muun muassa asennettu
energiatehokkaampien LED-valojen asennukseen. Lisäksi on uusittu sähkömittaus- ja
analysointijärjestelmä. Kaikkia kestävyyshaittojen välttämisen teknisiä
arviointikriteereitä ei toistaiseksi voida osoittaa noudatettavan vaadittujen tietojen
puuttuessa.
CE 4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen
Koskisen on raportointivuonna investoinut vanerin hionnan paksuusmittariin,
pinnoitetun levyn laadutuskameraan, uusinut kamarikuivaamoiden logiikkaa ja
päivittänyt viistekameran, joiden avulla on mahdollista parantaa resurssitehokkuutta ja
täten edesauttaa kiertotalouteen siirtymisen tavoitteita. Kyseisen taksonomiakelpoisen
toimintoluokan kanssa yhteensopivaksi on myös laskettu keskeneräisiä investointeja
narusaumauksen kameran AI-modernisointiin Levyteollisuuden Järvelän tehtailla. 
Kaikkia kiertotalouteen siirtymistä edistävien datavetoisten IT/OT-ratkaisujen
taksonomian mukaisuuden vaatimia todentamistietoja ei vielä ole saatavilla.
CCM 7.7. Rakennusten hankinta ja omistaminen
Koskisen on raportointivuonna ostanut asuinkiinteistön Järvelän tuotantolaitoksen
vaikutusten piirissä sijaitsevalta melualueelta. Rakennukselta puuttuu taksonomian
mukaisuuden vaatimat energiatehokkuustiedot.
EU-taksonomia vaatii yhtiöitä kertomaan miten ne ovat välttäneet kaksinkertaisen
huomioon ottamisen kohdentaessa liikevaihdon, CapEx-pääomamenojen ja tiettyjen
toimintamenojen (OpEx) osuuksia taksonomiakelpoiseen (ja -mukaiseen)
taloudelliseen toimintaan (suhdelukujen osoittajaeriin). Yllä listatut toiminnot vastaavat
Koskisen kirjanpidossa erikseen seurattavia liiketoiminta-alueiden kustannus- ja
tulomomentteja, mikä mahdollistaa talouslukujen kohdistamisen
taksonomiakelpoisiksi arvioituihin toiminnan osiin. Jos toiminta voidaan laskea
taksonomiakelpoiseksi useamman kuin yhden ympäristötavoitteen edistämisen
näkökulmasta, on kriteeristöltään toiminnan luonnetta parhaiten vastaava
ympäristötavoitenäkökulma valittu, ja soveltuvan taloussuhdeluvun osoittajaerä
osoitettu kyseiseen toimintaan kokonaisuudessaan.
Vähimmäistason suojatoimet
Vähimmäistason suojatoimilla taksonomia-asetus tarkoittaa yrityksen menettelyjä sen
varmistamiseksi, että omassa toiminnassa ja toimitusketjussa noudatetaan a) OECD:n
toimintaohjeita monikansallisille yrityksille, b) yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevia YK:n ohjaavia periaatteita (UNGP), c) Kansainvälisen työjärjestön (ILO)
työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta sekä d) YK:n
ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta.
Käytännössä yllä mainittujen periaatteiden noudattaminen edellyttää yritykseltä, että
ihmisoikeuksien ja hyvien työolosuhteiden toteutumiseen, korruption ja lahjonnan
torjumiseen, reilun kilpailun varmistamiseen ja veronmaksuun on rikkomusten
välttämiseksi käytössä hallinnolliset prosessit ja ettei yritys tai sen johto ole saanut
tuomiota lainvastaisesta toiminnasta aiheisiin liittyen.
Koskisella ei ole lainvastaisia rikkomuksia yllä mainittuja seikkoja vastaan ja konsernin
nykyiset hallinnointirakenteet, -käytännöt ja kontrollit on suunniteltu kielteisten
vaikutusten välttämiseksi ja tarvittaessa korjaamiseksi. Koskisen panostaa monin eri
tavoin sosiaalisen vastuullisuuden painopisteisiinsä: työturvallisuuteen, henkilöstön
hyvinvointiin sekä hyvien ja reilujen kumppanuussuhteiden ylläpitoon asiakkaiden ja
metsänomistajien kanssa. Kielteisiä vaikutuksia pyritään ennaltaehkäisemään erilaisilla
poliitikoilla, toimintaohjeilla ja riskikartoituksilla. Erilaisia työturvallisuuden ja
asiakastyytyväisyyden mittareita seurataan ja tuloksista raportoidaan vuosittain.
Koskisella on myös verkkosivuillaan käytössä Whistleblowing-kanava, jonka kautta voi
nimettömästi ilmoittaa mahdollisista havaituista rikkomuksista. Lue lisää
kestävyysselvityksen osiosta GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -
prosessista.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  56
LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN
LIITTYVISTÄ TUOTTEISTA JA PALVELUISTA SAATU OSUUS LIIKEVAIHDOSTA
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnot
Koodi(t)
Liikevaihto
Osuus liikevaihdosta, 2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biodiversiteetti ja
ekosysteemit
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biodiversiteetti ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
Osuus liikevaihdosta, 2023
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka siirtymätoiminta
MEUR
%
%
%
%
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän
mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto
-
- %
- %
- %
- %
- %
- %
- %
K
K
K
K
K
K
K
- %
- %
- %
Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Metsänhoito
CCM 1.3.
19,6
7,0 %
6,6 %
Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden
valmistus
CCM 3.5.
7,5
2,6 %
3,3 %
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus
CCM 3.6.
0,1
- %
- %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta
kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto
27,1
9,6 %
9,9 %
Luokitusjärjestelmä kelpoisista toiminnoista
saatu liikevaihto
27,1
9,6 %
9,9 %
EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu
liikevaihto
255,2
90,4 %
YHTEENSÄ
282,3
100 %
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  57
LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN
LIITTYVIEN TUOTTEIDEN JA PALVELUJEN SAATU OSUUS PÄÄOMAMENOISTA
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnot
Koodi(t)
Pääomamenot
Osuus pääomamenoista,
2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biodiversiteetti ja
ekosysteemit
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biodiversiteetti ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
Osuus pääomamenoista,
2023
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka siirtymätoiminta
MEUR
%
%
%
%
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla
CCM 4.1.
-
- %
100 %
- %
- %
- %
- %
- %
K
K
K
K
K
K
K
4,0 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen pääomamenot
-
- %
- %
- %
- %
- %
- %
- %
K
K
K
K
K
K
K
4,0 %
- %
- %
Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Olemassa olevien rakennusten korjaus
CE 3.2.
1,0
2,9 %
4,0 %
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelu-
järjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö
CCM 7.3.
0,5
1,5 %
0,1 %
Rakennusten hankinta ja omistaminen
CCM 1.3.
0,4
1,1 %
- %
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja
korjaus
0,1
0,4 %
1,1 %
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus
CE 4.1.
0,1
0,3 %
- %
Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen
CCM 5.1.
0,1
0,3 %
0,5 %
Metsänhoito
CCM 4.24.
-
- %
0,8 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot
2,2
6,6 %
6,5 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenot
2,2
6,6 %
10,5 %
EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot
30,7
93,4 %
YHTEENSÄ
32,9
100 %
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  58
LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN
LIITTYVIEN TUOTTEIDEN JA PALVELUJEN SAATU OSUUS TOIMINTAMENOISTA
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnot
Koodi(t)
Toimintamenot
Osuus toimintamenoista,
2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biodiversiteetti ja
ekosysteemit
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biodiversiteetti ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
Osuus toimintamenoista,
2023
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka siirtymätoiminta
MEUR
%
%
%
%
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen toimintamenot
-
- %
- %
- %
- %
- %
- %
- %
K
K
K
K
K
K
K
- %
- %
- %
Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön
yhteistuotanto bioenergialla
CCM 4.20.
1,4
10,5 %
8,1 %
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla
CCM 4.24.
1,4
10,3 %
10,1 %
Olemassa olevien rakennusten korjaus
CE 3.2.
0,2
1,3 %
1,1 %
Metsänhoito
CCM 1.3.
0,1
0,5 %
0,5 %
Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden
kunnostaminen
PPC 2.4.
0,1
0,5 %
0,3 %
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelu-
järjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö
CCM 5.1.
-
0,3 %
- %
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus
CCM 3.6.
-
0,1 %
0,1 %
    Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla
CCM 4.1.
-
- %
- %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot
3,2
23,5 %
20,2 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot
3,2
23,5 %
20,2 %
EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot
10,4
76,5 %
YHTEENSÄ
13,6
100 %
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  59
Lisätietoja taksonomiasuhdeluvuista
Liikevaihto
Tilikauden 2024 taksonomiakelpoinen liikevaihto koostui yllä kuvattujen
taksonomiakelpoisiksi arvioitujen tuotteiden ja palveluiden asiakassopimusten
mukaisesta laskutuksesta muodostaen taloussuhdeluvun osoittajaerän. Suhdeluvun
nimittäjässä on konsernin 2024 liikevaihto kokonaisuudessaan. Lue lisää tilinpäätöksen
liitetiedosta 2. Segmenttitiedot ja liikevaihto
CapEx-pääomamenot
Taksonomiakelpoiset CapEx-pääomamenot (CapEx-suhdeluvun osoittaja) koostuvat
taksonomiakelpoisiksi arvioituihin toimintoihin liittyvistä tilikauden aineellisen ja
aineettoman pääoman taseeseen aktivoiduista lisäyksistä ennen poistoja,
arvonalentumisia ja uudelleenarvostuksia, lukuun ottamatta käyvän arvon muutoksia.
Suhdeluvun nimittäjäosuus sisältää vastaavat tilikauden pääomamenot
kokonaisuudessaan. Koskisella ei ollut tilikauden aikana muodollista toiminnan
taksonomian mukaisuuteen tulevaisuudessa tähtäävää muodollista CapEx-
suunnitelmaa. Lue lisää tilinpäätöksen liitetiedoista 12. Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet, 14. Vuokrasopimukset ja 15. Aineettomat hyödykkeet
OpEx-toimintamenot
EU:n taksonomia-asetusta täydentävän raportoinnin muotoa koskevan delegoidun
säädöksen tarkoittamien OpEx-toimintamenojen taksonomiakelpoiseen osuuteen on
laskettu taksonomiakelpoiseksi arvioidun toiminnan jatkuvuuden kannalta olennaiset
taseeseen aktivoimattomat kustannukset liittyen rakennusten, koneiden ja kaluston
huolto- ja korjaustoimenpiteisiin, lyhytaikaisiin leasing-sopimuksiin sekä tutkimus- ja
kehitysmenoihin. Suhdeluvun nimittäjäosuus sisältää vastaavat taksonomia-asetuksen
tarkoittamat tilikauden toimintamenot kokonaisuudessaan.
Koskisella ei ollut suoria kytköksiä delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 tarkoittamaan
ydinenergiaan tai fossiiliseen kaasuun perustuvaan energiantuotantoon.
YDINVOIMAAN JA FOSSIILISIIN KAASUIHIN LIITTYVÄT TOIMINNOT
Rivi
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin
sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion
avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän
jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
2
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen
tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä,
myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten
sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä
olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
3
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä
tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai
teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä
niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
EI
Rivi
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita
käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
5
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita
käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien
laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita
käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista,
kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
EI
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  60
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
E1-1
Koskisen on aloittanut ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman
laatimisen ja suunnittelee ottavansa sen käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä.
Laatimisprosessin aikana Koskisen on käsitellyt siirtymäsuunnitelman edellyttämiä osa-
alueita ja niihin liittyviä tiedonantovaatimuksia yksityiskohtaisesti.
Yhtiön hallituksen vuonna 2024 hyväksymä strategia ja vastuullisuusohjelma sisältävät
mitattavia tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta eivät vielä sisällä
Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia tavoitearvoja kasvihuonekaasupäästöjen
pienentämisen osalta vuosille 2030 ja 2050.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
ESRS 2 / SBM-3
Koskisen on toteuttanut ilmastonmuutoksen resilienssianalyysin arvioidakseen
liiketoimintojen ja omaisuuserien altistumista ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Toteutetussa ilmastonmuutoksen resilienssianalyysissa on pyritty huomioimaan kaikki
oleelliset toiminnot koko arvoketjussa eikä mitään olennaisia fyysisiä- tai siirtymäriskejä
ole rajattu ulkopuolelle.
Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien tunnistamistyö on aloitettu vuoden 2023 syksyllä
ja työtä on jatkettu skenaario- ja resilienssianalyysin osalta syksyllä 2024.
Resilienssianalyysiä on toteutettu konsernitoimintojen vastuullisuustiimissä.
Tunnistetuille fyysisille riskeille sekä siirtymämahdollisuuksille ja -riskeille on määritetty
toiminnot ja omaisuuserät, joihin näillä on vaikutusta ja kuvattu riskien
lieventämiskeinoja.
Siirtyminen vähähiilisempään talousjärjestelmään on Koskisen strategiaa voimakkaasti
tukeva makrotalouden megatrendi, sillä se lisää uusiutuvien, vähähiilisten materiaalien
kysyntää Koskisen asiakassegmenteissä. Vähähiilisten tuotteiden tuotantomäärien
kasvu lisää absoluuttista energiankulutusta, mutta vastaavasti suhteellinen
energiatehokkuus paranee tehtyjen ja tulevien teknologiainvestointien
mahdollistamana. Suurin osa Koskisen käyttämästä energiasta perustuu oman
tuotannon sivuvirtana syntyvän uusiutuvaan puupohjaisen polttoaineen käyttöön.
Resilienssi- ja skenaarioanalyysin yhteydessä käytetyt aikavälit ovat lyhyt (< 1 vuosi),
keskipitkä (1–5 vuotta) ja pitkä aikaväli (> 5 vuotta). Aikavälit ovat vastaavat kuin
ilmastoon liittyvien fyysisten ja siirtymätapahtumiin liittyvien riskien arvioinnissa, mutta
poikkeavat Koskisen vastuullisuusohjelmassa asetettujen päästövähennystavoitteiden
tavoitevuodesta 2027.
Hillintätoimia on tarkasteltu suhteessa kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksiin, mutta
resurssien osalta tarkastelua ei ole yksittäisten toimien osalta toteutettu. 
Resilienssianalyysiin ei sisälly merkittäviä epävarmuustekijöitä, eikä toimintaan sisälly
sellaisia riskinalaisia omaisuuseriä, tai liiketoimintaa, jota olisi erityisesti huomioitu
yrityksen strategian, investointipäätösten sekä nykyisten ja suunniteltujen
hillintätoimien määrittelyssä.
Koskisen liiketoimintamalli ja strategia ovat rakenteellisesti hyvin asemoitu
ilmastonmuutokseen sopeutumiseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Korkea
sopeutuvuus perustuu kolmeen keskeiseen tekijään: integroituun toimintamalliin ja
sen jatkuvaan kehittämiseen investoinnein, uusiutuvaan pääraaka-aineeseen ja sen
kestävään hankintaan sekä vähähiilisiin lopputuotteisiin. Koskisella on myös pitkällä
aikavälillä kertynyttä oman toiminnan ja arvoketjun asiantuntemusta ja osaamista, jota
hyödynnetään aktiivisesti toimintaympäristön muuttuessa.
Integroitu toimintamalli kattaa arvoketjun metsänhoidosta lopputuotteisiin. Tämä
mahdollistaa joustavan sopeutumisen muuttuviin olosuhteisiin ja tehokkaan resurssien
käytön. Uusiutuva pääraaka-aine eli puu tarjoaa kestävän pohjan liiketoiminnalle.
Koskisen panostaa tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin vähähiilisten ratkaisujen
saralla sekä kehittää aktiivisesti metsänhoitomenetelmiä ja vahvistaa yhteistyötä
metsänomistajien kanssa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  61
Toiminnan jatkuvuuden kannalta keskeistä on varmistaa kestävä puunhankinta
turvaamaan raaka-aineen saantia myös tulevaisuudessa. Merkittävimmät strategian ja
liiketoiminnan sopeutumiseen liittyvät epävarmuudet liittyvät poliittisen
toimintaympäristön ja sääntelyn merkittäviin muutoksiin.
Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
ESRS 2 / IRO-1
Ilmastoon liittyvä skenaarioanalyysi
Koskisen on toteuttanut ilmastoon liittyvien uhkien, riskien ja mahdollisuuksien
arvioinnin TCFD-viitekehyksen mukaisena skenaarioanalyysinä vuonna 2023. Analyysin
toteutukseen osallistuivat keskeiset henkilöt vastuullisuus- ja viestintätiimistä,
taloudesta, sekä hiilijalanjäljen laskentaan ja resurssikiertoa ymmärtäviä henkilöitä.
Prosessin lähtötietoina hyödynnettiin TCFD-viitekehyksen mukaista tarkastelua ja
hyödynnettiin yrityksen toteuttamaa arviointia ympäristövaikutuksista, sekä
kansainvälisiä määritelmiä ilmastotyölle. Skenaarioanalyysi on kattanut kaikki
konsernin toiminnot, lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tarkastelun, Koskisen
liiketoiminnan ja omaisuuserät sekä toiminnan koko arvoketjussa. Skenaarioanalyysin
aikajänne ulottuu vuoteen 2050.
Käytetyt skenaariot
SSP1-2.6: Erittäin tehokkaat päästöjen rajoitustoimet. Maailmanlaajuisten CO2:n
päästöjen pitäisi kääntyä selvään laskuun jo 2020-luvulla ja olla vuosisadan lopulla jopa
hieman negatiivisella puolella. CO2:n pitoisuus käy korkeimmillaan vuosisadan
puolivälin jälkeen n. 470 ppm:ssä mutta alkaa sen jälkeen hitaasti laskea. IPCC-raportin
arvion mukaan tämän vuosisadan lopulla maapallon keskilämpötila olisi noussut 1,8°C
(epävarmuusväli 1,3–2,4°C) verrattuna teollistumista edeltävään aikaan.
SSP2-4.5: Ilmastopolitiikan puolittainen onnistuminen. CO2:n päästöt kasvavat aluksi
hieman mutta kääntyvät laskuun v. 2040 lähtien. Vuosisadan loppupuolella
pitoisuuden kasvu ilmakehässä taittuu ja pitoisuus on suurin piirtein kaksinkertainen
teollistumista edeltävään tasoon verrattuna. Maapallon keskimääräinen lämpötilan
arvioitu nousu tämän vuosisadan lopulla 2,7 (2,1–3,5) °C.
SSP5-8.5: Pyrkimys päästöjen rajoittamiseen kokee täydellisen haaksirikon. CO2:n
päästöt kasvavat nopeasti, enemmän kuin kolminkertaistuen ennen vuosisadan
loppua. CO2:n pitoisuus kohoaa tuolloin jopa yli nelinkertaiseksi teollistumista
edeltävään aikaan verrattuna, ja voimakas kasvu jatkuisi vielä vuodesta 2100
eteenpäinkin. Keskimääräinen maailmanlaajuinen lämpötilan nousu tämän vuosisadan
lopulla 4,4 (3,3–5,7) °C.
Fyysiset riskit
Koskisen kohtaamat ilmastoon liittyvät fyysiset riskit kohdistuvat pääasiassa
puunhankintaan ja puuraaka-aineen saatavuuteen. Nämä edustavat liiketoimintaan
kohdistuvaa riskiä arvoketjun ylävirrassa.
Ilmastonmuutokseen liittyvien fyysisten riskien arviointiprosessissa on huomioitu
IPCC:n ilmastoskenaarion SSP5-8.5 vaikutukset siten että maailmanlaajuinen
lämpötilan nousu olisi 4,4°C. Tätä suuren riskin ilmastoskenaario on yleisesti käytetty
tieteeseen perustava skenaario ilmastonmuutoksen fyysisten riskien arviointiin. Kaikkia
fyysisiä riskejä on arvioitu suhteessa eri skenaarioihin.
Ilmastoon liittyvistä vaaroista on tunnistettu yrityksen toimintaan vaikuttavat vaarat
komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 ilmastoon liittyvien uhkien luokittelu
mukaisesti ja arvioitu eri omaisuuserien ja liiketoimintojen altistumista näille vaaroille
lyhyellä (< 1 vuosi), keskipitkällä (1–5 vuotta) tai pitkällä aikavälillä (> 5 vuotta). Fyysiset
riskit kohdistuvat pääosin suoraan raaka-aineen hankintaan, jolloin vaikutukset
kohdentuvat koko liiketoimintaan.
Koskisen merkittävimmät lyhyen aikavälin fyysiset riskit liittyvät äkillisiin sääilmiöihin ja
niiden vaikutuksiin puuraaka-aineen saatavuuteen. Akuutit ilmastonmuutoksesta
johtuvat ilmiöt voivat heikentää maan roudassaoloaikaa ja vaikeuttaa puun
korjuutoimenpiteitä. Tämä vaikuttaa suoraan puun saatavuuteen ja nostaa
kustannuksia. Lisäksi äärimmäiset sääilmiöt kuten myrskyt ja tulvat voivat aiheuttaa
merkittäviä häiriöitä tuotantomääriin. Myös sähkökatkoksiin liittyvät riskit ovat
akuutteja ja voivat aiheuttaa tuotannon pysähtymisiä sekä alentunutta
tuotantomäärää, millä on suora vaikutus liiketoimintaan.
Keskipitkällä aikavälillä korostuvat ilmastonmuutoksen aiheuttamat krooniset fyysiset
muutokset. Korkeat lämpötilat ja kuivuus aiheuttavat hidastunutta kasvua ja
metsätuhoja, mikä vaikuttaa puun saatavuuteen ja laatuun. Nämä tekijät nostavat
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  62
puuraaka-aineen hintaa ja heikentävät kannattavuutta. Lisäksi ilmastonmuutoksen
edistämä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttaa metsien luontaiseen
kykyyn torjua tauteja ja tuholaisia, mikä voi johtaa puun määrän vähenemiseen.
Pitkällä aikavälillä merkittävimmäksi riskiksi nousevat äärimmäiset sääilmiöt, kuten
myrskyt, syklonit ja tulvat, jotka vaikuttavat puuraaka-aineen saatavuuteen ja hintaan.
Nämä ilmiöt voivat merkittävästi vaikuttaa kustannuksiin ja kannattavuuteen
pidemmällä aikajänteellä.
Siirtymäriskit ja -mahdollisuudet
Koskisen ei ole tunnistanut omaisuuseriä tai liiketoimintoja, jotka olisivat
siirtymätapahtumien valossa mukautumattomia hiilineutraaliustavoitteeseen.
Ilmastonmuutokseen liittyvien siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien arviointiprosessissa
on huomioitu IPCC:n ilmastoskenaarion SSP1-2.6 vaikutukset siten että
maailmanlaajuinen lämpötilan nousu olisi 1,8°C. Tämä skenaario perustuu oletukselle
ilmastotoimien onnistumisesta ja muodostaa IPCC:n ilmastoskenaarioista alimman
lämpötilan nousun skenaarion. Siirtymäriskit on tunnistettu lyhyellä (< 1 vuosi),
keskipitkällä (1–5 vuotta) tai pitkällä aikavälillä (> 5 vuotta) ja arvioitu niiden
kohdistuminen Koskisen liiketoimintaan ja omaisuuseriin.
Siirtymätapahtumiin liittyvät riskit
Lyhyellä aikavälillä korostuvat erityisesti välittömät kustannusvaikutukset. Fossiilisten
polttoaineiden ja energian hintojen nousu sekä näihin kohdistuvat verot ja maksut
nostavat suoraan toiminnan kustannuksia. Myös biopolttoaineiden korkea hinta
vaikuttaa operatiivisiin kustannuksiin. Samaan aikaan yritys kohtaa rahoitukseen
liittyviä haasteita, kun rahoituksen saatavuus voi heikentyä ja sen hinta nousta.
Keskipitkällä aikavälillä painottuvat sopeutumisen vaatimat muutokset. Uusiutuvaan
energiaan siirtyminen edellyttää merkittäviä investointeja erityisesti kuljetus- ja
korjuukalustoon. EU:n ja kansallisen tason sääntelymuutokset fossiilittomaan
yhteiskuntaan siirtymisessä vaikuttavat tuotannon kemikaalien käyttövaatimuksiin ja
nostavat kustannuksia. Samalla ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon
monimuotoisuuden suojelu nousevat yhä tärkeämmiksi teemoiksi metsänhoidossa,
mikä voi vaikuttaa metsänomistajien halukkuuteen myydä puuta ja siten heikentää
raaka-aineen saatavuutta.
Pitkän aikavälin riskit liittyvät fundamentaalisiin muutoksiin toimintaympäristössä.
EU:n ja kansallisen tason politiikkamuutokset voivat merkittävästi rajoittaa puun
tarjontaa ja johtaa tuotantovolyymien laskuun. Hiilidioksidipäästöjen tiukentuva
sääntely nostaa kustannuksia läpi koko arvoketjun. Teknologian nopea kehitys luo
epävarmuutta investointipäätöksiin, sillä riskinä on sitoutua teknologiaan, joka ei
osoittaudu optimaaliseksi pitkällä aikavälillä.
Siirtymäriskit ja -mahdollisuudet
Koskisen ei ole tunnistanut omaisuuseriä tai liiketoimintoja, jotka olisivat
siirtymätapahtumien valossa mukautumattomia hiilineutraaliustavoitteeseen.
Ilmastonmuutokseen liittyvien siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien arviointiprosessissa
on huomioitu IPCC:n ilmastoskenaarion SSP1-2.6 vaikutukset siten että
maailmanlaajuinen lämpötilan nousu olisi 1,8°C. Tämä skenaario perustuu oletukselle
ilmastotoimien onnistumisesta ja muodostaa IPCC:n ilmastoskenaarioista alimman
lämpötilan nousun skenaarion. Siirtymäriskit on tunnistettu lyhyellä (< 1 vuosi),
keskipitkällä (1–5 vuotta) tai pitkällä aikavälillä (> 5 vuotta) ja arvioitu niiden
kohdistuminen Koskisen liiketoimintaan ja omaisuuseriin.
Siirtymätapahtumiin liittyvät riskit
Lyhyellä aikavälillä korostuvat erityisesti välittömät kustannusvaikutukset. Fossiilisten
polttoaineiden ja energian hintojen nousu sekä näihin kohdistuvat verot ja maksut
nostavat suoraan toiminnan kustannuksia. Myös biopolttoaineiden korkea hinta
vaikuttaa operatiivisiin kustannuksiin. Samaan aikaan yritys kohtaa rahoitukseen
liittyviä haasteita, kun rahoituksen saatavuus voi heikentyä ja sen hinta nousta.
Keskipitkällä aikavälillä painottuvat sopeutumisen vaatimat muutokset. Uusiutuvaan
energiaan siirtyminen edellyttää merkittäviä investointeja erityisesti kuljetus- ja
korjuukalustoon. EU:n ja kansallisen tason sääntelymuutokset fossiilittomaan
yhteiskuntaan siirtymisessä vaikuttavat tuotannon kemikaalien käyttövaatimuksiin ja
nostavat kustannuksia. Samalla ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon
monimuotoisuuden suojelu nousevat yhä tärkeämmiksi teemoiksi metsänhoidossa,
mikä voi vaikuttaa metsänomistajien halukkuuteen myydä puuta ja siten heikentää
raaka-aineen saatavuutta.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  63
Pitkän aikavälin riskit liittyvät fundamentaalisiin muutoksiin toimintaympäristössä.
EU:n ja kansallisen tason politiikkamuutokset voivat merkittävästi rajoittaa puun
tarjontaa ja johtaa tuotantovolyymien laskuun. Hiilidioksidipäästöjen tiukentuva
sääntely nostaa kustannuksia läpi koko arvoketjun. Teknologian nopea kehitys luo
epävarmuutta investointipäätöksiin, sillä riskinä on sitoutua teknologiaan, joka ei
osoittaudu optimaaliseksi pitkällä aikavälillä.
Siirtymätapahtumiin liittyvät mahdollisuudet
Omassa toiminnassa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä merkittäviä mahdollisuuksia
tarjoaa resurssitehokkuuden parantaminen. Teollisuuden sivutuotteiden ja
energiapuun kysynnän kasvu mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja. Sahan omien
kuivauskapasiteettien hyödyntäminen tuo kustannus- ja materiaalitehokkuusetuja.
Energiatehokkuuden parantamiseen ja omaan energiantuotantoon liittyvät
mahdollisuudet, vaikkakin taloudelliselta vaikutukseltaan maltillisempia, tukevat
toiminnan kehittämistä.
Omassa toiminnassa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen hillintä voi
tuoda lisää korjuumääriä ja mahdollistaa tuotannon ja liikevaihdon kasvun. Ilmaston
lämpenemisen aiheuttama kasvukauden muutos lisää puuston kasvunopeutta ja avaa
uusia mahdollisuuksia puulajien kasvattamiseen.
Arvoketjun alavirtaan kohdistuvat merkittävimmät mahdollisuudet ovat keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä tapahtuva puutuotteiden käytön lisääntyminen rakentamisessa ja
hiilinieluna. Puutuotteet varastoivat merkittävästi hiiltä ja niiden hiilipäästöt suhteessa
materiaalin tilavuuteen ovat alhaiset verrattuna mineraali- ja teräspohjaisiin
rakennusmateriaaleihin. Uusien innovatiivisten tuotteiden kehitys auttaa
pienentämään hiilijalanjälkeä tarjoaa merkittäviä kasvumahdollisuuksia.
Kokonaisuutena Koskisen siirtymätapahtumiin liittyvät mahdollisuudet painottuvat
erityisesti tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä resurssitehokkuuden
parantamiseen. Ilmastonmuutoksen tuomat muutokset voivat myös avata uusia
mahdollisuuksia, vaikka ne sisältävätkin epävarmuuksia. Erityisen lupaavaa on
puutuotteiden roolin vahvistuminen vähähiilisessä rakentamisessa.
Käytetyt ilmastoskenaariot sopivat yhteen tilinpäätöksessä esitettyjen kriittisten
ilmastoon liittyvien oletusten kanssa.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät toimintaperiaatteet
E1-2
Koskisen toimintapolitiikassa sekä ympäristöperiaatteissa, jotka koskevat koko
Koskisen toimintaa ja maantieteellisiä sijainteja, on määritelty yhtiön sitoutuminen
päämäärin ja toimiin, joiden avulla omassa toiminnassa ja arvoketjussa hillitään
ilmastonmuutosta, edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä lisätään
uusiutuvan energian käyttöä, kaksoisolennaisuusprosessissa tunnistettuihin olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin nähden.
Toimintapolitiikan mukaisesti Koskisen on sitoutunut ilmastonmuutoksen hillinnän
näkökulmasta jatkuvasti pienentämään toimintansa, koko arvoketjunsa ja tuotteidensa
koko elinkaaren aiheuttamaa kuormitusta ilmastolle sekä maaperälle, vesistölle ja
ekosysteemeille. Koskisen kehittää nämä periaatteet huomioivia tuotteita ja
tuotantoprosesseja koko arvoketjun ja tuotteiden elinkaaren ajan.  Puutuotteiden ja
oman toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutukset sekä hiilensidontakyky tunnetaan
hyvin.
Ympäristöperiaatteissa ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta korostuvat
päämäärät ja toimet, jotka keskittyvät fyysisten akuuttien ja kroonisten riskien
pienentämiseen arvoketjun ylävirrassa. Sitoutuminen sertifioidun puuraaka-aineen
hankintaan, luonnon monimuotoisuuden varmistamiseen metsänhoidossa sekä
metsänomistajien ja hakkuuyritysten neuvontaan ja koulutukseen edistävät
metsäluonnon resilienssiä sään ääri-ilmiöitä sekä ilmastonmuutoksen edetessä
lisääntyvää kuivuutta, kuumuutta ja näistä johtuvaa luonnon monimuotoisuuden
heikkenemistä kohtaan. Koskisen ei hyväksy metsäkatoa hankintaketjussaan.
Ympäristöperiaatteissa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden näkökulmista
Koskisen on sitoutunut edistämään fossiilisista energialähteistä ja raaka-aineista
luopumista sekä toteuttamaan energiantehokkuus- ja energiansäästötoimenpiteitä
omissa tuotantolaitoksissaan. Hakkuutähteistä sekä puunjalostuksen sivutuotteista
valmistetaan biopolttoaineita, joita käytetään Koskisen tehtaiden sekä niiden
läheisyydessä sijaitsevien kaukolämpölaitosten polttoaineena. Koskisen edistää
materiaalitehokasta kiertotaloutta, jossa puuraaka-aine hyödynnetään viimeistä purua
myöten.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  64
Sekä toimintapolitiikka että ympäristöperiaatteet ovat yhtiön hallituksen hyväksymät.
Niiden toimeenpanosta ja toiminnan raportoinnista hallitukselle vastaavat yhtiön
johtoryhmään kuuluvat konsernin ja liiketoimintayksiköiden johtajat. Sidosryhmien
näkökulmat periaatteiden laadinnassa on huomioitu osana
kaksoisolennaisuusanalyysiä, jonka perusteella päivitystyö on tehty.
Ympäristöperiaatteet ovat sidosryhmien saatavilla yhtiön kotisivulla Politiikat ja
periaatteet – Koskisen
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet ja resurssit
E1-3
Koskisen keskeiset toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi raportointivuonna
2024 keskittyivät keskeisesti energiatehokkuuteen ja tuotannon modernisointiin
Koskisen omassa toiminnassa Järvelän toimipisteissä.
Ydinsähköön perustuva sähkösopimus on merkittävä askel kohti päästötöntä
energiantuotantoa, sillä ydinsähkö ei tuota suoria kasvihuonekaasupäästöjä.
Sähkömittauksen osittainen uusiminen ja analyysijärjestelmä mahdollistavat
tarkemman energiankulutuksen seurannan ja optimoinnin, mikä auttaa tunnistamaan
säästökohteita ja vähentämään turhaa energiankulutusta.
Vaneritehtaalla toteutetut karattoman sorvin käyttöönotto ja viilukuivurin
modernisointi parantavat tuotantoprosessien energiatehokkuutta.
Toimenpiteet eivät ole edellyttäneet merkittäviä toimintamenoja (OpEx) ja/tai
pääomamenoja (CapEx). Yrityksellä ei ole ollut arviota ennakoiduista
päästövähennyksistä. Kyky toteuttaa toimenpiteet ei riipu resurssien saatavuudesta.
Saavutetuista päästövähennyksistä kerrotaan taulukossa, kohdassa E1-4
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet.
Tärkeimmät toimet
Toteutusaikataulu
Hiilestä irtautumisen keino
Ydinsähköön perustuva
sähkösopimus
Toteutettu
raportointivuonna 2024
Muu
Sähkömittauksen uusiminen
ja analysointijärjestelmä
Toteutettu
raportointivuonna 2024
Energiatehokkuus
Karaton sorvi
Toteutettu
raportointivuonna 2024
Materiaalitehokkuus
Viilukuivurin modernisointi
Toteutettu
raportointivuonna 2024
Energia- ja materiaali-
tehokkuus
Koskisella oli raportointikauden päättyessä suunnitteilla tulevaisuuden toimenpiteitä
ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyen. Toimintasuunnitelma
saadaan valmiiksi vuoden 2025 aikana, minkä yhteydessä arvioidaan myös toimien
riippuvuus taloudellisten resurssien saatavuudesta ja allokoitavuudesta sekä
varmistetaan riittävien resurssien saatavuus toimien toteuttamiseksi.   
Toimenpiteisiin allokoidut pääoma- ja toimintomenot on esitetty tilinpäätöksen
liitetiedoissa, keskeisissä tulosindikaattoreissa sekä Capex-suunnitelmassa, sekä
taksonomiaraportoinnissa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  65
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät tavoitteet
E1-4
Koskisen on asettanut ilmastonmuutoksen hillintään, energiatehokkuuteen ja
uusiutuvaan energiaan liittyviä tavoitteita vuonna 2024 julkaistussa
vastuullisuusohjelmassaan.
Koskisen vastuullisuusohjelman tavoitteet on kuvattu alla olevassa taulukossa.
Vastuullisuusohjelman tavoitteet vastaavat toimintaperiaatteiden päämääriin.
Päästövähennystavoitteet on asetettu siten, että ne pyrkivät kohti ilmaston
lämpenemisen rajoittamista 1,5 celsiusasteeseen mukaillen Pariisin sopimusta ja
kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tieteellisiin suosituksia.
Koskisen vastuullisuusohjelman päämäärät ja tavoitteet perustuvat yhtiön
toteuttamaan kaksoisolennaisuusanalyysiin, johon osallistettiin sen sidosryhmiä.
Erikseen ilmastoon liittyvien tavoitteiden asettamisessa ei ole osallistettu sidosryhmiä.
Tavoitteet on asetettu vasta raportointivuoden aikana ja niiden toteutumista kuvaavien
suorituskykymittareiden arvoja raportoidaan raportointivuodesta 2024 lähtien.
Tavoitteet
Tavoite vuodelle 2027
Perusvuosi 2022
Toteuma 2024
Sijainti ja maantieteellinen rajaus
Energiankulutuksen pienentäminen
ja energiatehokkuus
-5 % MWh/m3 verrattuna
perusvuoteen 2022
0,60 MWh/m3
0,54 MWh/m3
Oma toiminta kaikissa
maantieteellisissä sijainneissa
Energiankulutuksen pienentäminen
ja energiatehokkuus
-5 % MWh/milj. euroa verrattuna
perusvuoteen 2022
1 143 MWh/milj. euroa
1 093 MWh/milj. euroa
Oma toiminta kaikissa
maantieteellisissä sijainneissa
Uusiutuvan energian lisääminen
99 %
96 %
97 %
Oma toiminta kaikissa
maantieteellisissä sijainneissa
Oman toiminnan päästöjen
pienentäminen
-50 % tC02ekv. verrattuna
perusvuoteen 2022
Sijainti- ja markkinaperusteinen
2022: 180 810 tCO2ekv.
190 813 tCO2ekv.
Sijainti- ja markkina-perusteinen
2024: 171 838 tCO2ekv.  167 185
tCO2ekv
Oma toiminta kaikissa
maantieteellisissä sijainneissa
Arvoketjun päästöjen
pienentäminen
-20 tC02ekv. verrattuna
perusvuoteen 2022
168 560 tCO2ekv.
160 990 tCO2ekv.
Arvoketjun alku- ja loppupää
Hiilikädenjäljen kasvattaminen
+30 % verrattuna perusvuoteen 2022
310 754
272 376
Oma toiminta ja arvoketjun
loppupää
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  66
Asetetut päästötavoitteet ovat yhdenmukaisia Koskisen kasvihuonekaasupäästöjen
raportoinnissa käytettyjen GHG-protokollan scope 1, 2 ja 3 -päästökategorioiden kanssa,
joista kategoriat scope 1 ja 2 sisältyvät yhteiseen tavoitteiseen, eikä
tavoitteenasetannassa ole eroteltu näitä kategorioita. Kaikki päästökategoriat sisältyvät
tavoitteisiin ja kategoriat on esitetty Ei-6 osiossa. Perusvuotena käytetään vuotta 2022.
Vuoden 2022 lukuja ei ole validoitu kestävyysselvityksen mukaisesti.
Kaikkien tavoitteiden perusvuosi on 2022. Perusarvojen asettamisessa on varmistettu,
että niihin ei sisälly esimerkiksi poikkeuksellisista sääoloista, tuotantomääristä tai
energianhankinnasta johtuvia poikkeamia.
Koskisen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet eivät vielä sisällä hyväksyttyä
tiekarttaa pitkän aikavälin tavoitteisiin vuosille 2030 ja 2050, josta syystä niiden ei vielä
voida katsoa olevan yhteensopivia 1,5 celsiusasteen tavoitteen kanssa tai perustuvan
ilmastotieteeseen. Tavoitteissa on huomioitu Koskisen strategiassa esitetyt oletukset
toimintaympäristön ja Koskisen liiketoiminnan kehittymisestä. Koskisen olettaa
kestävyyden, kaupungistumisen sekä kaupan ja kuljetuksen kehityksen tukevan
kestävien puupohjaisten materiaalien ja tuotteiden kysynnän kasvua. Koskisen myös
olettaa, että se pystyy edelleen parantamaan toimintansa energia- ja
materiaalitehokkuutta synergisiä liiketoimintoja, biokiertotaloutta ja integroitua
toimintamallia edelleen kehittämällä. Samoin on huomioitu Koskisen tavoite luoda
uusia innovatiivisia, vähähiilisempiä sekä energia- ja materiaalitehokkaita puupohjaisia
tuotteita. Näiden seikkojen arvioidaan erikseen ja yhdessä tukevan
päästövähennystavoitteisiin pääsyä. Varsinaista tiekarttaa ja laskentaa päästöjen
kehityspolulle ei vielä ole laadittuna, vaikka työ on aloitettu.
Hiilestä irtautumisen keinot ja niiden kvantifiointi ovat keskeinen osa Koskisen tulevaa
ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa siirtymäsuunnitelmassa. Sen laatiminen
aloitettu ja yhtiö suunnittelee ottavansa sen käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä.
Koskisen tavoitteena on esitellä eritellyt hiilestä irtautumisen keinot ja arvioidut
vaikutukset vuoden 2025 kestävyysselvityksessä. 
Koskisen tulee kuvaamaan käytetyt ilmastoskenaariot sekä niistä tehdyt
toimintaympäristöä koskevat johtopäätökset samassa yhteydessä.
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
E1-5
Energiankulutus sisältää suoran ja epäsuoran energiankäytön Koskisen toimipisteissä.
Raportoidut tiedot on johdettu mittauksista, jotka perustuvat ulkoisten toimittajien
toimittamiin tietoihin ja laskuihin. Käytetystä öljymäärästä mitataan litroja tai painoa,
jotka muunnetaan kertoimilla energiamääriin. Muiden polttoaineiden osalta käytetään
keskiarvoja, jotka muunnetaan määritettyjä kertoimia hyväksi käyttäen
energiamääriksi, joka kertoo energiamäärän polttoainetehona. Voimalaitosten
hyötysuhteiden jälkeen tuotettu energiamäärä perustuu laskuihin euroina. Koskisen
Järvelän toimintojen yhteydessä toimivien voimalaitosten osalta mittaukset tehdään
paikan päällä, näiden muuntokertoimet on määritetty ulkoisissa tutkimuslaitoksissa
polttoainenäytteistä. Voimalaitosten puupohjaisille polttoaineille on myös määritetty
kuivalämpötehot, joiden avulla saadaan laskennallinen energiamäärä.
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
2024
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
-
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
8 760
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
121
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
-
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,
höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
-
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)
8 881
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
3 %
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus
(MWh)
66 586
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta
(%)
22 %
Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
230 288
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön,
lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
811
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan
energian kulutus (MWh)
1 865
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)
232 964
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
76 %
Energian kokonaiskulutus (MWh)
308 431
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  67
Energian tuotanto
2024
Uusiutumattoman energian tuotanto (MWh)
6 327
Sähkön tuotanto uusiutumattomista lähteistä (MWh)
-
Lämmön tuotanto uusiutumattomista lähteistä (MWh)
6 327
Uusiutuvan energian tuotanto (MWh)
233 291
Sähkön tuotanto uusiutuvista lähteistä (MWh)
2 912
Lämmön tuotanto uusiutuvista lähteistä (MWh)
230 379
Biopolttoaineiden osuus lämmöntuotannosta (%)
97 %
Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
2024
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan
kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien
alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/miljoona euroa)
1 093
Energiaintensiteetti suhteessa tuotantomäärään
2024
Energiaintensiteetti suhteessa tuotantomäärään
54 %
Koskisen toiminnot kuuluvat NACE-pääluokkiin (Rev 1.1) A 020 Metsätalous ja siihen
liittyvät palvelut, DD 2010 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys, DD 2021 Vaneriviilun
valmistus; ristiinliimatun vanerin, laminaatti-, lastu- ja kuitulevyjen ja muiden paneelien
ja levyjen valmistus ja DM 3430 Osien ja tarvikkeiden valmistus moottoriajoneuvoihin ja
niiden moottoreihin, jotka kaikki kuuluvat ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin.
Energiaintensiteetin täsmäytyslaskelma
2024
lmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisi olevaan
liikevaihto
282 262 482,57
Liikevaihto Koskisen konsernitilinpäätöksen (IFRS) laajassa
tuloslaskelmassa 
282 262 482,57
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -
bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
E1-6
Hiilijalanjälkiselvityksessä lasketaan tuotteen potentiaalinen vaikutus ilmaston
lämpenemiseen hiilidioksidiekvivalenttina (CO2e) ilmaistuna. Hiilijalanjälkilaskennassa
noudatetaan GHG-protokollaa. Laskennan tavoitteena on määrittää koko konsernin
hiilijalanjälki viestinnän ja raportoinnin avuksi sidosryhmien suuntaan. Sidosryhmiä,
joille hiilijalanjälkeä halutaan viestiä ovat esimerkiksi asiakkaat, metsänomistajat,
työntekijät, rahoittajat ja viranomaistahot. Laskenta toteutetaan vuosittain samoin
periaattein, jolloin sitä voidaan luotettavasti käyttää hiilijalanjäljen kehityksen
seurannassa ja tavoitteiden määrityksessä. Konsernin hiilijalanjälki kattaa konsernin
toiminnan yhden vuoden aikana. Hiilijalanjälkeä raportoidaan suhteessa liikevaihtoon
M€ ja tilavuusyksikköön m3, joka on kaikkien tuoteryhmien osalta yleisesti konsernissa
käytetty varastoyksikkö. Laskentaan sisältyy scope 1 ja 2 sekä scope 3 soveltuvin
kaikkien konsernin toimintojen osalta. Laskennasta ulos rajatut scope 3 kategoriat on
kuvattu myöhemmin raportilla. Laskennassa noudatetaan tieteellistä lähestymistapaa
ja hyödynnetään tarkinta saatavilla olevaa tietoa. Jos laskennassa joudutaan
käyttämään tieteellisen tiedon sijaan arvioita, keskiarvoja, oletuksia tai muita valintoja,
nämä on kuvattu laskennan yhteydessä ja selvitysraportissa. Lähtötiedoissa käytetään
mahdollisimman lähelle konsernin toimintoja kuvaavia tietoja.
Lähtötiedot ovat pääosin ei-paikkakohtaista primaaritietoa. Päästökertoimet ovat
pääosin tieteellisesti perusteltua sekundääritietoa, joiden lähteet on kuvattu laskennan
yhteydessä. Päästökertoimina käytetään OneClickLCA-järjestelmän tietokannoista
löytyviä kertoimia, joista valitaan parhaiten kuvaava vaihtoehto.
Hiilijalanjälkilaskentaa ei ole rajattu maantieteellisesti, sillä valtaosa tuotteista päätyy
vientiin eri maanosiin ja näiden koko elinkaaren aikaiset vaikutukset huomioidaan.
Laskenta toteutetaan OneClickLCA-järjestelmällä. Tiedonkeruussa hyödynnetään
mahdollisimman pitkälle muita ESRS-standardien tietovaatimuksia varten kerättyä
tietoa. Kaikki laskennassa käytetyt oletukset on selkeästi ilmoitettu. Laskennan
yksityiskohtiin liittyvät oletukset ja valinnat kuvataan edempänä raportilla.
Yleiset oletukset laskennan pohjaksi:
• Puuraaka-aineella oletuksena tuotteiden käyttöajalta ei synny hiilidioksidipäästöjä.
• Tuotteiden käytöstä poiston vaiheessa ne hävitetään polttamalla, jolloin syntyy
päästöjä levytuotteisiin sisältyvistä liimoista ja pinnoitteista. Puumateriaalin
polttamisen päästöt ovat nolla olettaen, että metsä uudistuu.
Laskennassa käytetään allokointimenettelyä välttämään kaksinkertaista laskentaa eri
tuoteryhmien välillä. Konsernin sisällä liikkuvien tuotteiden osalta päästöt kohdistetaan
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  68
ulkoiselle asiakkaalle myytävään lopputuotteeseen. Tämä koskee mm.
sahatavaratuotannosta syntyvän purun käyttöä lastulevyn raaka-aineena sekä
puunhankinnan hankkimien tukkien käyttöä sahatavaran raaka-aineena.
Sahateollisuuden ja Levyteollisuuden päätuotteiden käyttökohteiden oletetaan olevan
pitkäikäisiä, yli kymmenen vuotta kestäviä puurakenteita, jolloin tuotteet sitovat
eloperäistä hiiltä käyttöaikanaan muodostaen hiilikädenjälkeä. Hiilikädenjälki on
ilmoitettu erikseen eikä laskettu yhteen hiilijalanjäljen kanssa.
Levyteollisuuden vaneri- ja lastulevytuotteiden käyttökohteita ovat rakentaminen,
kuljetusvälineet, stanssaus, sisustaminen ja kalusteet, puusepänteollisuus, seinät ja
lattiat. Kore-tuotteet ovat kuljetusvälineiden lattiaratkaisuja autoteollisuudelle.
Sahateollisuuden tuotteiden käyttökohteita ovat rakentaminen (lattiat, seinät,
rakennesahatavara), puusepänteollisuus, pakkausteollisuus ja puutavaraliikkeet.
Sivutuotteiden, puunhankinnan ja ohutvaneriteollisuuden tuotteiden käyttöiän
oletetaan olevan alle kymmenen vuotta, eikä niille lasketa hiilen sitoutumisen
vaikutusta. Ulos toimitettavat sivutuotteet menevät sellutehtaille sellun valmistukseen
ja energiakäyttöön. Ulos toimitettavat tukit menevät saha- ja vaneriteollisuudelle,
kuidut selluteollisuudelle ja energiapuu ja -hakkeet energiantuotantoon.
Ohutvaneriteollisuuden viilujen ja ohutvanerin käyttökohteita ovat mm. lentokoneet,
designtuotteet, laserleikkaaminen ja CNC-työstöt, sisustuselementit, tekniset
rakennelevyt ja soittimet.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  69
Takautuva
Välitavoitteet ja tavoitevuodet**
Perusvuosi
2023*
2024
% 2024 /
2023*
2025
2030
(2050)
Vuotuinen
%-tavoite /
perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
2022
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
7 576
N/A
6 195
N/A
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -
kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
N/A
N/A
27 %
N/A
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
2022
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
4 674
N/A
4 653
N/A
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
14 676
N/A
-
N/A
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
2022
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -)kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)
168 560
N/A
160 990
N/A
1 Ostetut tavarat ja palvelut
96 005
N/A
78 961
N/A
2 Tuotantohyödykkeet
9 942
N/A
15 962
N/A
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat
(jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)
11 977
N/A
16 569
N/A
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
3 586
N/A
3 810
N/A
5 Toiminnassa muodostuva jäte
990
N/A
871
N/A
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
228
N/A
180
N/A
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
974
N/A
819
N/A
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä
38 723
N/A
38 165
N/A
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa
6 137
N/A
5 653
N/A
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)
180 810
N/A
171 838
N/A
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)
190 813
N/A
167 185
N/A
*Vertailutietoja ei anneta perustuen siirtymäsäännökseen.
**Nykyiset tavoitteet on asetettu vuodelle 2027 ja ne on raportoitu aiemmin raportilla otsikon E1-4 alla.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  70
Scope 1 ja 2 -hiilidioksidipäästöt
2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) scope 1 ja 2 -bruttopäästöt
(tCO2ekv.)
10 848
Sijaintiperusteiset scope 1 ja 2 -hiilidioksidipäästöt liikevaihtoon
suhteutettuna
38
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) scope 1 ja 2 -bruttopäästöt
(tCO2ekv.)
6 195
Markkinaperusteiset scope 1 ja 2 -hiilidioksidipäästöt liikevaihtoon
suhteutettuna
22
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt
2024
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt erillään scope 1 -päästöistä (tCO2ekv.)
86 819
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt erillään scope 2 -päästöistä (tCO2ekv.)
-
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt erillään scope 3 -päästöistä (tCO2ekv.)
827 419
Ensisijaisen tiedon osuus scope 3 kasvihuonekaasupäästöistä
2024
Ensisijaisen tiedon osuus GHG scope 3 -laskennassa (tCO2ekv.)
88 498
Ensisijaisen tiedon osuus scope 3 -kasvihuonekaasupäästöistä
55 %
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa
liikevaihtoon (tCO2ekv./milj. euroa)
609
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa
liikevaihtoon (tCO2ekv./milj. euroa)
592
Kasvihuonekaasuintensiteetin laskentaan käytetty liikevaihto vastaa
konsernitilinpäätöksen liikevaihtoa, oka löytyy "konsernitilinpäätös (IFRS), konsernin
laaja tuloslaskelma" -kohdasta.
Laatimisperiaatteet
Kasvihuonekaasupäästöt on laskettu GHG-protokollan mukaisesti.
Laskentajärjestelmänä on käytetty OneClickLCA-järjestelmää, jonka kautta on pääsy
EPD-tietokantaan ja Ecoinventin päästökertoimiin. Myytyjen tuotteiden
loppusijoituksesta syntyvät biogeeniset päästöt sisältävät ainoastaan
hiilidioksidipäästöt, mutta scope 1:ssä käytettyjen polttoaineiden osalta laskenta
huomioi myös muut kaasut.
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt sisältävät kaikki Koskisen-konsernin omien tehtaiden
ja toimipisteiden suorat päästöt. Laskelma on tehty OneClick LCA GHG Reporting -
työkalulla. Laskelma kattaa toimintamaat (Suomi, Puola). Polttoaineenkulutus saadaan
ostolaskuilta. Oma sähköntuotanto luetaan sähköraporteista. Päästökertoimet valitaan
OneClick LCA -ohjelmistosta, jotta toiminta ja maantieteellinen alue katetaan
parhaiten.
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt kattaa konsernin molemmat toimintamaat, Suomen
ja Puolan. Suomessa sähkönkulutustiedot on kerätty EnerKey-portaalista, ja Puolassa
tiedot perustuvat ostolaskuihin. Sijaintiperusteisessa laskennassa on hyödynnetty
Suomen ja Puolan sähköntuotannon keskimääräisiä päästökertoimia.
Markkinaperusteisessa laskennassa on käytetty Suomessa ydinvoiman päästökertoimia
ja Puolassa uusiutuvan sähkön päästökertoimia. Koska käytetyssä
laskentaohjelmistossa ei ollut saatavilla erillistä aineistoa, jossa ydinvoiman suorat
päästöt olisi määritelty nollaksi, sovellettiin ydinvoiman osalta uusiutuvan sähkön
päästökerrointa. Lisäksi Puolan osalta käytettiin Suomen uusiutuvan sähkön
päästökerrointa, sillä Puolalle ei ollut saatavilla omaa maakohtaista uusiutuvan sähkön
kerrointa.
Scope 3 -päästöt raportoidaan GHG-protokollan perusteella, jossa ne jaetaan 15
kategoriaan (C1–C15):
C1 (Ostetut tavarat ja palvelut)
Laskennassa on hyödynnetty keskiarvomenetelmää, jossa päästöt on arvioitu
keräämällä tietoa massasta tai muusta olennaisesta yksiköstä ja kertomalla se
kyseiseen toimintaan soveltuvalla keskimääräisellä päästökertoimella. Laskenta kattaa
yrityksen molemmat toimintamaat, Suomen ja Puolan. Ostettujen palveluiden päästöt
on arvioitu rahamääräisen tiedon ja europerusteisten päästökertoimien avulla.
Päästökertoimena käytettiin aina sitä arvoa, joka parhaiten kuvasi kyseistä toimintaa ja
oli saatavilla OneClick LCA -tietokannasta. Laskentaoletuksina pidettiin, että raaka-
aineet, pakkausmateriaalit ja tehtaissa käytetyt muut materiaalit muodostavat
olennaisimman osan päästöistä. Impregnoiduista liimapapereista ei löytynyt suoraan
päästökertoimia, joten niiden päästöiksi yhdistettiin paperin ja hartsin päästökertoimet.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  71
C2 (Käyttöomaisuus)
Laskennassa on hyödynnetty keskiarvomenetelmää, jossa päästöt on arvioitu
keräämällä tietoa massasta tai muusta olennaisesta yksiköstä ja kertomalla se
kyseiseen toimintaan soveltuvalla keskimääräisellä päästökertoimella. Laskenta kattaa
yrityksen molemmat toimintamaat, Suomen ja Puolan. Ostettujen palveluiden päästöt
on arvioitu rahamääräisen tiedon ja europerusteisten päästökertoimien avulla.
Päästökertoimena käytettiin aina sitä arvoa, joka parhaiten kuvasi kyseistä toimintaa ja
oli saatavilla OneClick LCA -tietokannasta. Laskentaoletuksina pidettiin, että raaka-
aineet, pakkausmateriaalit ja tehtaissa käytetyt muut materiaalit muodostavat
olennaisimman osan päästöistä. Impregnoiduista liimapapereista ei löytynyt suoraan
päästökertoimia, joten niiden päästöiksi yhdistettiin paperin ja hartsin päästökertoimet.
C3 (Energiaan ja polttoaineisiin liittyvät toiminnot)
Laskennassa scope 1- ja scope 2 -päästöt on arvioitu kertomalla ne arvoketjun alkupään
päästökertoimilla (vaiheet A1–A3). Laskenta kattaa molemmat toimintamaat, Suomen
ja Puolan. Oletuksena on käytetty, että sähkön siirtohäviö Suomessa on keskimäärin
alle 2 % (Fingrid, 2023), ja tämän perusteella laskelmissa on sovellettu 2 %:n siirtohäviötä.
Lisäksi puupohjaisten biopolttoaineiden (esim. sivutuotteiden) arvoketjun alkupään
päästöt on sisällytetty raaka-aineisiin kuuluvien tukkien päästöihin.
C4 (Arvoketjun alkupään kuljetus ja jakelu)
Laskennassa on käytetty keskiarvomenetelmää, jossa päästöt on arvioitu
polttoaineenkulutuksen tai ajettujen kilometrien perusteella kertomalla nämä sopivalla
päästökertoimella. Laskenta kattaa molemmat toimintamaat, Suomen ja Puolan.
Oletuksena on, että puuraaka-aineen korjuu ja kuljetus sisältyvät kategoriaan 1, eli ne
sisällytetään osaksi hankittujen tavaroiden ja palveluiden päästöjä.
C5 (Toiminnoissa syntyvä jäte)
Laskennassa on hyödynnetty keskiarvomenetelmää, jossa päästöt on arvioitu
jätemäärien massatietojen perusteella kertomalla ne kyseistä jätetyyppiä vastaavalla
päästökertoimella. Laskenta kattaa konsernin toiminnot Suomessa ja Puolassa.
Oletuksena on käytetty keskimääräisiä päästökertoimia sekajätteelle ja vaaralliselle
jätteelle, eikä kierrätettyä jätettä ole raportoitu erikseen.
C6 (Liikematkustaminen)
Laskennassa autolla matkustaminen perustuu ilmoitettuihin kilometrikorvauksiin.
Lentomatkojen kasvihuonekaasupäästöt on saatu suoraan matkatoimistolta, ja ne on
laskettu DEFRA-menetelmää käyttäen. Laiva-, bussi-, taksi-, metro-, lento-, juna- ja
venematkojen päästöt on arvioitu kunkin kulkumuotoryhmän keskimääräisten
matkustusetäisyyksien perusteella. Oletuksena on käytetty seuraavia keskimatkoja eri
kulkumuodoille (lentoja lukuun ottamatta): laiva 87 km, taksi 10 km, bussi 20 km ja
metro 10 km.
C7 (Työmatkaliikenne)
Työntekijöiden työmatkaliikenne kattaa matkustamisen kodin ja työpaikan välillä.
Keskimääräinen etäisyys on laskettu sen perusteella, mistä kunnista työntekijät tulevat
ja kuinka kaukana nämä sijainnit keskimäärin ovat tehtaan toimipaikoista. Laskenta
kattaa konsernin toiminnot Suomessa ja Puolassa. Oletuksena on, että kaikki
työntekijät kulkevat työmatkansa bensiinikäyttöisellä henkilöautolla, koska tarkempia
tilastotietoja kulkumuodoista ei ole saatavilla.
C9 (Arvoketjun loppupään kuljetus ja jakelu)
Laskennassa on käytetty keskiarvomenetelmää, jossa päästöt on arvioitu kuljetettujen
etäisyyksien perusteella kertomalla ne kuljetustapaa vastaavalla päästökertoimella.
Laskenta kattaa konsernin toiminnot Suomessa ja Puolassa. Etäisyydet eri maihin on
arvioitu karkeasti, ja ne perustuvat arvioihin keskimääräisistä kuljetusmatkoista
kohdemaiden välillä.
C12 (Myytyjen tuotteiden loppusijoitus)
Laskennassa käytettiin menetelmää, jossa myytyjen tuotteiden massa kerrottiin
puujätteen keskimääräisellä elinkaaren lopun päästökertoimella. Laskenta kattaa
konsernin toiminnot Suomessa ja Puolassa. Biogeenisten päästöjen laskenta perustui
seuraaviin oletuksiin: puun kuiva-ainepitoisuus on 80 %, kuivassa aineessa olevan hiilen
osuus on 50 % ja hiilen muuntokerroin hiilidioksidiksi on 44/12 eli 3,667 (moolimassojen
suhde). Laskenta tehtiin manuaalisesti, koska OneClick LCA -työkalussa ei ollut
saatavilla soveltuvia päästökertoimia.
Koskisen on tehnyt kokonaan ydinvoimaan perustuvan sähkösopimuksen Vattenfallin
kanssa kattamaan kaikki Suomen toiminnot. Puolassa sähkösopimus on 100 %
uusiutuvaan energiaan perustuva.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  72
Alla olevassa taulukossa on scope 3 -kategorioittain jaoteltu, mitkä kategoriat on
sisällytetty kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan ja mitkä on jätetty ulkopuolelle
epärelevantteina konsernin toiminnan kannalta. Kategorioiden 7, 8, 10, 11, 13, 14
vaikutukset ovat vähäisiä, eivätkä sisälly päästölukuihin.
Arvoketjun alkupään scope 3 päästöt
Kategoria 1: Ostetut materiaalit ja palvelut
sisältyy
Kategoria 2: Käyttöomaisuus
sisältyy
Kategoria 3: Energiaan ja polttoaineisiin liittyvät toiminnot
sisältyy
Kategoria 4: Arvoketjun alkupään kuljetus ja jakelu
sisältyy
Kategoria 5: Toiminnoissa syntyvä jäte
sisältyy
Kategoria 6: Liikematkustaminen
sisältyy
Kategoria 7: Työmatkaliikenne
sisältyy
Kategoria 8: Arvoketjun alkupään leasing-kohteet
n/a
Muut
n/a
Arvoketjun loppupään scope 3 päästöt
Kategoria 9: Arvoketjun loppupään kuljetus ja jakelu
sisältyy
Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden jatkojalostus
n/a
Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö
n/a
Kategoria 12: Myytyjen tuotteiden loppusijoitus
sisältyy
Kategoria 13: Arvoketjun loppupään leasing-kohteet
n/a
Kategoria 14: Franchising
n/a
Kategoria 15: Sijoitukset
n/a
Muut
n/a
.
Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot
ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet
E1-7
Kasvihuonekaasujen poistoihin sisältyy Koskisen toiminnassa biogeenisen hiilen
sitoutuminen Koskisen puutuotteisiin. Hiilen sitoutumisen laskentatapa perustuu
tuotekohtaisiin EPD-laskelmiin, jotka verifioidaan ulkopuolisen toimesta ja GHG-
protokollan mukaiseen laskentaan, jonka Koskisen toteuttaa ulkoisella
palveluntarjoajalla ja on kuvattu kohdassa E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2-,
ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.
Koskisen valmistaa pitkäikäisiä puutuotteita, jotka sitovat biogeenistä hiiltä kymmeniä
vuosia. Puu sitoo kasvaessaan luonnollisesti ilmakehän hiilidioksidia, joka säilyy puussa
niin kauan kuin puutuote lopulta hävitetään polttamalla tai kompostoimalla. Koskisen
myy tuotteitaan muun muassa rakennusteollisuuden tarpeisiin, jossa puutuotteet
säilyvät lähtökohtaisesti kymmeniä vuosia. Käytäntöjä pysymättömyyden riskin
hallintaan ei ole.
Puutuotteiden sitoman hiilidioksidin määrä on laskettu kertomalla myyntimäärät
tuotekohtaisten ympäristöselosteiden (EPD) mukaisilla negatiivisilla biogeenisilla
hiilidioksidipäästöillä. Laskennassa on huomioitu tuotteet, joille löytyy ympäristöseloste
ja joilla voidaan olettaa olevan yli 10 vuoden elinkaari.
Kasvihuonekaasun talteenotto
2024
Pitkäikäisiin tuotteisiin sitoutunut hiilidioksidi (tCO2ekv.)
272 376
Sisäinen hiilen hinnoittelu
E1-8
Koskisen ei ole toteuttanut sisäisen hiilen hinnoittelujärjestelmää.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  73
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
ESRS 2 / SBM 3
Koskisen olennaiset biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kohdistuvat metsätalouden harjoittamisen
sijaintipaikkaan. Sijaintipaikka on Koskisen puunhankinta-alue, jonka yhtiö omistaa tai
johon sillä on hakkuuoikeus. Paikallisen ympäristölainsäädännön sääntelemissä
tehdastoiminnoissa toimipaikkoihin ei liity kestävyysaiheen olennaisia vaikutuksia,
riskejä tai mahdollisuuksia.
Koskisen arvoketjuun liittyvät metsätalouden toimenpiteet edellä mainitussa
sijaintipaikassa voivat vaikuttaa kielteisesti biologisen monimuotoisuuden kannalta
herkkiin alueisiin. Koskisen hankkii puuta valtaosin Keski-, Itä- ja Etelä-Suomesta
pääosin yksityisten maanomistajien ja pieneltä osin yhtiön omilta metsäkiinteistöiltä.
Yksityisten maanomistajien kiinteistöille Koskisella on hakkuuoikeus, joka tarkoittaa
sitä, että Koskisen vastaa toimenpiteistä maanomistajan puolesta.
Sijaintipaikkojen metsäekosysteemin ekologinen tila vastaa suomalaisen
metsäluonnon perustasoa. Sijaintipaikan yksittäisillä kohteilla, tai niiden läheisyydessä,
voi sijaita biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita. Metsätalouden
toimenpiteissä huomioitavien monimuotoisuudelle herkkien alueiden sijainti- ja muut
tiedot perustuvat viranomaisaineistoihin ja niitä hallitaan metsäjärjestelmässä, jossa
tiedot yksittäisistä kohteista sijaitsevat. Tieto voi tulla myös viranomaisilmoituksena
metsien käytöstä tehtävän lakisääteisen metsänkäyttöilmoituksen perusteella. Osa
kohteista voi tulla vastaan myös maastossa, sillä kaikista kohteista ei ole ennakkotietoa
olemassa.
Koskisen puunhankinta-alueilla edellä mainittuja herkkiä alueita on esitetty taulukossa
E4-5 Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin
liittyvät vaikutusmittarit kohdassa ”suojelualueiden läheiset alueet kpl ja ha”.
Yritys on todennut, että sen toiminta arvoketjun alkupäässä voi aiheuttaa olennaisia
kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät maaympäristön tilan heikkenemiseen. Maaperän
sulkeutumiseen, tai aavikoitumiseen ei ole todettu kielteisiä vaikutuksia.
Metsätalouden toimenpiteet voivat vaikuttaa uhanalaisiin lajeihin metsäympäristössä.
Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
ESRS 2 / IRO 1
Koskisen on arvioinut biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä
tosiasiallisia vaikutuksia ja riskejä koko arvoketjussaan mukaan lukien omat
toimipaikat. Kielteisiä vaikutuksia ja riskejä on tunnistettu arvoketjun alkupäässä, niissä
yksityisten maanomistajien ja Koskisen omissa metsissä, joista raaka-ainetta hankitaan.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi
on kuvattu kestävyysraportin yleisissä tiedoissa kohdassa IRO-1 Kuvaus olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista.
Olennaiset vaikutukset keskittyvät arvoketjun alkupäähän. Koskisen toiminta on
arvoketjun alkupäässä olennaisesti kytköksissä puunkorjuu- ja
metsänhoitotoimenpiteisiin. Nämä toimenpiteet aiheuttavat maanpeitteen (puuston ja
muun kasvillisuuden sekä vesistöjen tilan) muutoksia ja heikentävät lajien ja
luontoarvojen kytkeytyneisyyttä, jotka vaikuttavat maa- ja vesialueiden luonnolliseen
monimuotoisuuden ylläpitokykyyn laaja-alaisesti. Vaikutukset näkyvät eri tavoin
riippuen aikajänteestä, jolla niitä tarkastellaan.
Fyysisiä ja siirtymäriskejä on tunnistettu edellä kuvatun kaksoisolennaisuusarvioinnin
mukaisesti yhtiön laatimassa resilienssiselvityksessä joka on kuvattu kohdassa E4-1.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosessissa on huomioitu vaikutuksen kohteena olevia sidosryhmiä valikoidun
joukon haastattelujen avulla.  Kohdennettuja, luonnon monimuotoisuuteen ja
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  74
ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kuulemisia ei ole
järjestetty.
Koskisen puunhankinta-alueiden yksittäisillä kohteilla, tai niiden läheisyydessä, voi
sijaita biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita.  Suomen lainsäädäntö
tunnistaa metsätaloudelle herkkiä elinympäristöjä ja suojelualueita, joiden
läheisyydessä metsätalouden toimenpiteitä voidaan toteuttaa.
Myös vesistöjen tuntumassa toteutetuilla toimenpiteillä on mahdollisia vaikutuksia
vesiekosysteemeille. Näiden kohteiden läheisyydessä toimimista säädellään
lakisääteisesti ja metsäsertifiointijärjestelmät asettavat vaatimuksia kohteille
toimimiseen.
Koskisen toimii alueiden läheisyydessä lakien, metsäsertifiointivaatimusten ja
kansallisten metsänhoidon suositusten mukaisesti. Näiden mukaisesti toteutetaan
luonnon monimuotoisuutta suojaavia toimia, joilla estetään tai lievennetään
toimenpiteiden vaikutuksia huomioiden EU:n lintu- ja luontodirektiivin asettamat
vaatimukset. Keskeinen menetelmä tähän on muun muassa kansallinen Natura 2000
-verkostoon perustuvan vaatimustenmukaisuuden noudattaminen.
Biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla sijaitsevat alueet
2024
Suojelualueiden läheiset alueet (kpl)
200
Suojelualueiden läheiset alueet (ha)
705
Koskisen on toiminut näiden alueiden läheisyydessä lakien- ja vaatimusten mukaisesti,
eikä tarvetta lieventämistoimenpiteille ole ollut vuoden 2024 aikana.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
E4-1
Koskisen liiketoimintamallin ja strategian resilienssi suhteessa biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin on arvioitu fyysisten sekä siirtymä- ja
järjestelmäriskien osalta. Vaikka liiketoimintamalli ja strategia osoittaa resilienssiä,
sisältyy arvioon merkittäviä riskejä. Keskeiset riskit liittyvät raaka-aineiden
saatavuuteen, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä muihin arvoketjuvaikutuksiin.
Analyysi kattaa toiminnan alkupään, erityisesti raaka-aineiden hankinnan
näkökulmasta. Loppupään toimintaa ei ole tällä hetkellä tarkasteltu. Tarkastelussa
keskityttiin fyysisiin ja siirtymäriskeihin.
Analyysissä käytetyt keskeiset oletukset:
• Biodiversiteettikysymysten sääntely kiristyy, erityisesti liittyen
luonnonsuojelualueiden laajentamiseen ja raaka-aineiden käyttöön kohdistuviin
rajoituksiin. EU:n biodiversiteettistrategian 2030 mukaisten vaikutusten arvioidaan
lisäävän kustannuksia ja vaativan uusia toimintamalleja arvoketjussa.
• Ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset puustolle kasvavat. Kuivuus ja
äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät. Tämän oletetaan heikentävän raaka-aineiden
saatavuutta sekä lisäävän hintojen vaihtelua. Metsien resurssikapasiteetti heikkenee.
• Koskisen toiminnan vaikutukset ovat suurimmat biodiversiteetiltään herkimmillä
alueilla. Arvio perustu kriittisten tuotantoalueiden tarkasteluun. Globaalin arvoketjun
osalta merkittävää vaikutustenarviointia ei ole tehty.
• Erilaiset monimuotoisuutta tukevat toimet auttavat lieventämään riskejä, mutta
niiden skaalautuminen on hidasta ja siksi vaikutukset ovat nähtävissä keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä.
• Negatiiviset ilmasto- ja biodiversiteettivaikutukset ilmenevät maltillisesti kasvaen
seuraavien 10–20 vuoden aikana.
• Koskisen toiminnan vaikutusten tarkastelu kohdistuu Suomessa sijaitsevaan
puunhankinnan alueeseen.
Analyysi kattoi lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tarkastelun.
Analyysin tulokset
Resilienssianalyysissä tunnistettiin seuraavat riskit:
• Raaka-aineiden saatavuus: strategian suurimpana riskinä nähdään luonnon
monimuotoisuuden heikkeneminen, mikä vaikuttaa suoraan raaka-aineiden
saatavuuteen. Erityisesti metsien biodiversiteetin väheneminen ja maaperän
köyhtyminen ovat kriittisiä tekijöitä, jotka voivat heikentää raaka-aineiden
hankintaketjua.
• Ilmastonmuutoksen vaikutukset: Ekosysteemien rappeutuminen, mukaan lukien
metsien hiilinielujen väheneminen ja äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen,
kasvattaa sekä toimintakustannuksia että raaka-aineiden saantivaikeuksia. Kuivuus ja
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  75
kosteusolosuhteet vaikuttavat metsäalueilla, mikä nostaa riskitasoa kaikilla toiminta-
alueilla.
• Vaikutukset arvoketjuun: Riskien arviointi sisältää huomioita pitkän aikavälin
ongelmista, kuten biodiversiteetin heikkenemisen aiheuttamista toimitusketjun
häiriöistä, jotka voivat lisätä kustannuksia ja hankaloittaa operatiivista suunnittelua.
Lyhyen aikavälin riskeissä korostuvat raaka-aineiden hintojen vaihtelu, joka voi aiheutua
esimerkiksi sääilmiöiden lisääntyneestä arvaamattomuudesta. Lisäksi lyhyellä aikavälillä
mahdolliset sääntelymuutokset, kuten välittömät lisärajoitukset luonnonvarojen
käytölle, voivat olla merkittäviä.
Keskipitkällä aikavälillä (5–10 vuotta) korostuvat biodiversiteettistrategioiden
toimeenpanon vaikutukset, mukaan lukien sääntelyn tiukentuminen ja siihen liittyvät
toimintakustannusten nousut. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ekosysteemeihin,
kuten kuivuuden lisääntyminen, voivat näkyä tässä aikajaksossa.
Pitkällä aikavälillä (>10 vuotta) järjestelmäriskit korostuvat. Tällainen on esimerkiksi
metsien tilan pysyvämpi heikkeneminen ja ekosysteemipalvelujen vakavammat häiriöt,
jotka voivat uhata raaka-aineiden saatavuutta ja toiminnan jatkuvuutta. Pitkän
aikavälin skenaariot edellyttävät uutta tasapainoa biodiversiteettitavoitteiden kanssa ja
uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Pitkän aikavälin järjestelmäriskien vaikutuksia ei
kuitenkaan ole mallinnettu, vaikka metsien ja ekosysteemien mahdollinen pysyvä
heikkeneminen on nostettu esille.
Resilienssiä siirtymäriskejä vastaan toteutetaan arvoketjun alkupään hallinnan kautta.
Yrityksen strategia tukee esimerkiksi YK:n biodiversiteettisopimuksen ja EU:n
biodiversiteettistrategian tavoitteita sertifioinnin edellyttämien oikeasuuntaisten,
monimuotoisuutta tukevien toimenpiteiden kautta, mutta toimenpiteiden riittävyys ei
kaikilta osin vastaa kestävyyden tavoitetasoihin. Resilienssin kasvattaminen fyysisiä
riskejä vastaan on vasta alussa, erityisesti tarkasteltaessa ilmastonmuutoksen
aiheuttamia pitkän aikavälin vaikutuksia ekosysteemeihin. Järjestelmäriskien osalta
analyysi kattaa vain arvoketjun alkupään tarkastelun.
Koskisen ei toimi alkuperäiskansojen alueella. Muu sidosryhmien osallistaminen
tapahtuu pääosin Koskisen normaalin sidosryhmävuorovaikutuksen puitteissa, joka on
kuvattu kohdassa SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät
toimintaperiaatteet
E4-2
Koskisen on ympäristöperiaatteissaan sitoutunut jatkuvasti pienentämään toimintansa,
koko arvoketjunsa ja tuotteidensa koko elinkaaren aiheuttamaa kuormitusta
maaperälle, vesistölle, ilmastolle ja ekosysteemeille kehittämällä nämä periaatteet
huomioivia tuotteita ja tuotantoprosesseja koko arvoketjun ja tuotteiden elinkaaren
ajan. 
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen vaikutusten osalta yhtiö on
ympäristöperiaatteissaan sitoutunut ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta
omistamissaan metsissä. Koskisen neuvoo ja kouluttaa metsänomistajia luonnon
monimuotoisuutta ylläpitävistä ja edistävistä toimista metsänhoidossa ja
puunkorjuussa.  Lisäksi Koskisen on sitoutunut toimialajärjestön
metsäympäristöohjelmaan ja seuraa toimenpiteiden vaikuttavuutta mittareiden avulla.
Koskisen toimintapolitiikan mukaisesti puun alkuperä, ja tätä kautta sen suhde
luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin, tunnetaan kaikissa tilanteissa.
Puun alkuperän varmistamisessa käytetään apuna kaikkea saatavilla olevaa tietoa ja
toimittajien omavakuutuksia. Puunkorjuussa hyödynnetään metsäjärjestelmää ja
digitaalisia karttoja, joiden avulla puun kuljetusketju voidaan jäljittää kannosta tehtaalle
saakka. Puun alkuperän ja puun hankinnan toteuttamisesta on annettu erillinen
vakuutus. 
Toimintapolitiikka ja ympäristöperiaatteet koskevat kaikkea Koskisen toimintaa mitään
sitä poissulkematta. Politiikat ja periaatteet ovat yhtiön hallituksen hyväksymät. Niiden
toimeenpanosta ja toiminnan raportoinnista hallitukselle vastaavat yhtiön
johtoryhmään kuuluvat konsernin ja liiketoimintayksiköiden johtajat. Sidosryhmien
näkökulmat on laadinnassa huomioitu osana kaksoisolennaisuusanalyysiä.
Ympäristöperiaatteet on sidosryhmien saatavilla yhtiön verkkosivulla.
Alkuperän hallintajärjestelmä täyttää voimassa olevat EUTR-, EUDR-, PEFC
ST2002:2020- ja FSC-määräykset siten, että kaikki käytetty ja myyty puumateriaali on
vähintäänkin kontrolloituna valvonnan piirissä. Metsänomistajille tarjotaan
mahdollisuus sitoutua PEFC-sertifiointiin puukaupan yhteydessä. 
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  76
Toimintapolitiikan ja ympäristöperiaatteiden biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin
kytkeytyvät periaatteet on laadittu kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien
arvioinnin tulosten pohjalta. Arvioinnin yhteydessä on huomioitu miten yritys edistää
seuraavia suoria vaikutustekijöitä, jotka aiheuttavat biologisen monimuotoisuuden
vähenemistä: ilmastonmuutos, maankäytön muutokset, makean veden ja merten
käytön muutokset, suora hyödyntäminen, haitalliset vieraslajit, pilaantuminen ja muut
tekijät. Arvioinnin yhteydessä on huomioitu vaikutukset lajien tilaan, ekosysteemien
laajuuteen ja tilaan (mukaan lukien maaympäristön tilan heikkenemisen,
aavikoitumisen ja maaperän sulkemisen myötä); ja ekosysteemipalveluihin ja
riippuvuudet niistä.
Olennaiset tekijät on huomioitu osana politiikoita ja periaatteita. Periaatteissa
huomioidaan aineelliset biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät
vaikutukset. Periaatteissa huomioidaan olennaiset riippuvuudet, sekä olennaiset
fyysiset ja siirtymävaiheen riskit ja mahdollisuudet. 
Koskisella käytetään kaikessa hankinnassa puun jäljittämisen mahdollistavaa
alkuperäketjujärjestelmää (PEFC, FSC). Raaka-aineen alkuperä tarkistetaan aina niin,
että suojeltujen alueiden metsät turvataan eikä puuta hankita kiistanalaisista tai
laittomista lähteistä. Koskisen on sitoutunut toimialajärjestön
metsäympäristöohjelmaan ja seuraa toimenpiteiden vaikuttavuutta mittareiden avulla. 
Koskisen biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset kestävyysvaikutukset
eivät sisällä sosiaalisen kestävyyden aiheita, eivätkä politiikat siksi kata niiden
sosiaalisten vaikutusten arviointia.
Toimintapolitiikkaa täydentämään puunhankintaan on määritelty
yksityiskohtaisemmat periaatteet, joiden mukaisesti pyritään vähentämään ja
ehkäisemään vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin raaka-
aineen hankinnassa.
Koskisen puunhankinnan periaatteet perustuvat lain vaatimusten lisäksi yleisesti
metsäalalla tunnustettuihin Metsänhoidon suosituksiin ja PEFC- tai FSC-
alkuperäketjun asettamiin vaatimuksiin. Metsänhoidon suositukset perustuvat
tutkimustietoon ja käytännön kokemuksesta saatuun osaamiseen. Metsänhoidon
suosituksia päivitetään jatkuvasti. PEFC- ja FSC-metsäsertifioinnin asettamat
vaatimukset tukevat luonnon monimuotoisuutta talousmetsien hoidossa ja käytössä.
Järjestelmien asettamia vaatimuksia päivitetään säännöllisesti.
Koskisen on myös sitoutunut Sahateollisuus ry:n metsäympäristöohjelmaan, jonka
avulla tuetaan metsäammattilaisten ja maanomistajien ymmärrystä
monimuotoisuutta huomioivista toimenpiteistä ja ohjelmassa määritettyjen
mittareiden avulla seurataan toimenpiteiden onnistumista urakoitsijoiden
toteuttamien toimenpiteiden osalta.
Periaatteita noudattavat myös Koskiselle toimenpiteitä toteuttavat
yhteistyökumppanit, jolla varmistetaan yhtenäiset käytännöt.
Koskisen toimintapolitiikka, ympäristöpolitiikka sekä puunhankinnan periaatteet
kattavat biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua edistävät
periaatteet ja niitä sovelletaan kattavasti Koskisen omistamilla metsäalueilla sekä
alueilla, joihin sillä on hakkuuoikeudet. Maataloutta tai meriä koskevia käytäntöjä tai
toimintaperiaatteita ei Koskisen toiminnassa ole.
Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet ovat osa Koskisen
toimintapolitiikkaa.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät toimet ja resurssit
E4-3
Koskisen puunhankinta on jatkuva prosessi, mikä tarkoittaa luonnon biodiversiteettiin
ja ekosysteemeihin liittyvien kestävyysvaikutusten jatkuvaa hallintaa toteuttamalla
liiketoiminnassa edellä kuvattuja politiikkoja ja periaatteita. Lisäksi jatkuvalla
seurannalla ja kouluttamisella on suuri merkitys ja näitä tullaan jatkossa kehittämään
osana toiminnan vuosittaista suunnittelua. Tällä pyritään vahvistamaan henkilöstön ja
metsänomistajien osaamista ja tietämystä, jolla vahvistetaan monimuotoisuustoimia ja
niiden vaikuttavuutta. Jatkuvalla ja kaikki toimenpiteet kattavalla seurannalla saadaan
tietoa toimenpiteiden onnistumisesta ja vaikuttavuudesta. Metsästä hankittavan raaka-
aineen sertifiointiprosenttia kasvatettiin ja sitä seurataan toiminnassa jatkuvasti.
Keskeiset yksittäiset toimenpiteet vastuullisuusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi
vuoden 2024 osalta olivat:
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  77
• Koskisen metsätalouden toimenpiteitä koskevat puunhankinnan periaatteet ja
kriteerit määritettiin. Kriteerien perusteella laadittiin ohjeistukset metsätalouden
toimenpiteitä suunnitteleville ja toteuttaville henkilöille. Kriteereiden ja ohjeistusten
avulla varmistetaan yhtenäinen vaatimustaso, jonka toteutumista voi seurata
toimenpidetasolla.
• Metsätalouden toimenpiteiden seuranta ja sen kehittäminen. Seurannalla voidaan
tarkastella toiminnan laatua ja saadaan tietoa monimuotoisuutta huomioivien
toimenpiteiden tasosta. Seuranta koostuu toimenpiteistä riippumattomien
henkilöiden tekemistä tarkastuksista, sekä koneenkuljettajien toteuttamasta
kohdekohtaisesta raportoinnista.
• Sahateollisuus ry:n metsäympäristöohjelman koulutus verkkokurssina kaikille
toimihenkilöille ja urakoitsijoille. Henkilöstöä on koulutettu edistämään vapaaehtoista
suojelua sille soveltuvilla kohteilla yhteistyössä metsänomistajien ja
yhteistyökumppaneiden kanssa.
• Järjestelmiä kehitettiin osana jatkuvaa laadunvalvonnan ja toiminnan seurannan
kehitystyötä. Tärkeimmät hankkeet vuonna 2024 olivat uhanalaisten lajien
esiintymätiedon päivittäminen omaan metsävaratietojärjestelmään, sekä
omavalvontatyökalun kehityshankkeeseen osallistuminen yhteistyössä muiden
toimialan yritysten ja järjestelmäkehittäjän kanssa.   
Toimenpiteisiin ei ole käytetty merkittäviä taloudellisia resursseja.
Metsänhoitopalveluihin liittyviä muita EU-taksonomian mukaisia taloudellisia
resursseja on kuvattu osassa EU-taksonomiaraportointi, mutta ne eivät kytkeydy
kuvattuihin toimenpiteisiin.
Toimenpiteet ja Koskisen puunhankinnan jatkuva prosessi ei sisällä ekologisen
kompensaation toimenpiteitä. Toimenpiteissä ei ole erityisesti sisällytetty paikallisten
alkuperäisyhteisöjen luontotietämystä tai erityisratkaisuja.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  78
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet
E4-4
Tavoitteet
KPI tavoite 2027
Perusvuosi 2022
2024
Tavoitteisiin liittyvät näkökohdat
Laadukkaan, sertifioidun,
suomalaisen puun saatavuus
Sertifioidun puuraaka-aineen osuus
88 %
81,0 %
86,6 %
Monimuotoisuutta tukevien toimien
varmistaminen
Osaamisen lisääminen
Puunhankinnan henkilöstöstä
koulutettu luonnon
monimuotoisuuteen 100 %
- %
100,0 %
Monimuotoisuutta tukevien toimien
edistäminen
Osaamisen lisääminen
Urakoitsijoista koulutettu luonnon
monimuotoisuuteen 100 %
- %
85,0 %
Monimuotoisuutta tukevien toimien
edistäminen
Tavoitteiden asetannassa ei ole erikseen otettu huomioon ekologisia raja-arvoja.
Koskisen huomioi toiminnassaan muutoin seuraavien/yllä kuvattujen yleisten, ei-
yhteisökohtaisten ekologisten raja-arvojen toteutumisen toiminnassaan. Vastuu raja-
arvojen noudattamisesta kaikissa Koskisen toteuttamissa toimenpiteissä on Koskisen
puunhankintayksiköllä.
Tavoitteilla edistetään toimintaperiaatteisiin nähden oikeansuuntaisia toimenpiteitä, eli
metsätalouden rakennepiirteiden kehitystä yhteensopivasti Kunming-Montrealin
maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen, vuoteen 2030 ulottuvan EU:n
biodiversiteettistrategian asiaankuuluvien näkökohtien ja muihin luonnon
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien kansallisten politiikkojen kanssa.
Toimenpiteet eivät kuitenkaan tieteelliseen näyttöön perusten ole kaikkialla riittäviä
turvaamaan näiden tavoitteen saavuttamista kansallisesti. Puunhankinnassa Koskisen
määrittää toimenpiteitä vuorovaikutuksessa metsänomistajien kanssa. Toiminnan
minimitason, joka koostuu PEFC-metsäsertifioinnin vaatimuksista, yli menevistä
toimenpiteistä tekevät lopulta päätöksen kohteiden omistajat. Kansallisiin
tavoitetasoihin pääsemiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä, joista kaikkia ei
metsätalousyritysten ole suoraan mahdollisia toteuttaa omassa toiminnassaan.
Tavoitteet liittyvät biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuviin
vaikutuksiin, riippuvuuksiin ja riskeihin sekä omassa toiminnassa että arvoketjun
alkupäässä. Tavoitteiden avulla pyritään edistämään metsätalouden toimenpiteiden
yhteydessä toteutettavia monimuotoisuutta edistäviä toimia ja niiden seurantaa.
Tavoitteet kohdistuvat maantieteellisesti kaikkeen Koskisen toimintaan
metsätaloudessa.
Tavoitteiden asettamisessa ei ole hyödynnetty ekologisia kompensaatioita, eivätkä
sidosryhmät ole osallistuneet tavoitteiden asettamiseen.
Lieventämishierarkian mukaisesti tavoitteiden kautta pyritään samanarvoisesti sekä
välttämään että minimoimaan vaikutuksia biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin.
Tavoitteet eivät sisällä kunnostamiseen tai ennallistamiseen eikä kompensaatioihin tai
hyvityksiin liittyviä tavoitteita. Toimenpiteiden toteutumista seurataan kohteilta
mittareilla, joilla saadaan tietoa rakennepiirteiden kehityksestä metsätalouden
toimenpiteissä Sahateollisuuden metsäympäristöohjelman mukaisesti.
Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä
tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit
E4-5
Metsäluontoa huomioivat metsätalouden käytännöt koostuvat arvokkaiden kohteiden
huomioimisesta, sekametsien suosimisesta yksilajisten metsien sijaan, säästöpuista ja
tekopökkelöistä, suojatiheiköistä, lahopuun ja matalatuottoisten alueiden
säästämisestä. Näiden toteutumista seurataan toiminnassa otantaan perustuvien
tarkastusten avulla. Suojelualueiden läheisillä alueilla kuvataan toiminnan laajuutta
monimuotoisuudelle herkkien alueiden läheisyydessä. Alueet rajataan pois toiminnan
piiristä, tai niillä toimitaan viranomaisten määrittelemien rajoitteiden mukaisesti.
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten osalta
mitataan monimuotoisuutta tukevien rakennepiirteiden säilymistä, eikä niillä mitata
suoraan luonnon tilaa. Mittaristo perustuu Koskisen tavoitteiden mukaisen toiminnan
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  79
seurantaan metsäympäristössä tapahtuvien toimenpiteiden osalta.  Mittaristo on
määritelty pääosin Sahateollisuus ry:n metsäympäristöohjelman tavoitteisiin sopivaksi,
niillä mitataan myös PEFC-metsäsertifiointivaatimusten toteutumista puunhankinnan
toimenpiteissä. Osaamisen lisäämisestä raportoidaan myös osana
monimuotoisuusmittaristoja. Näihin on asetettu tavoitteet Koskisen
vastuullisuusohjelmassa. Seurattavilla toimenpiteillä on osoitettu positiivinen
monimuotoisuuskehitys, vaikkakaan ne eivät vastaa ekologisen kestävyyden
viitearvojen toteutumista sellaisenaan.
Mittareiden sisältämät tarkastukset suoritetaan puunhankinnan toimenpiteissä
toteutetuille kohteille otantaan perustuen kattaen kaikki toimenpiteet, sekä alueet,
joilla Koskisen toimii. Tarkastuksia suunnataan osin alueille, joilla on
monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita, tai vesistöjä. Kuitenkin vähintään 25 %
tarkastuksista perustuu satunnaisotantaan. Seuranta toteutetaan sulan maan aikana ja
tarkastettavat kohteet valitaan vuoden aikana toteutetuista toimenpiteistä.
Tarkastukset suoritetaan maastossa ja seuranta toistetaan vuosittain. Kohteilta
kerätään raportoitavien mittareiden tueksi omavalvonnan tarkastuksia, joista saatava
tieto tukee tarkastusten tietoa. Kohdekohtaisten tarkastusten epävarmuustekijät
liittyvät tarkastusten tekijöiden subjektiiviseen näkemykseen, sillä kaikkia mittareihin
liittyviä tekijöitä, kuten säästettävien puiden läpimittaa, tai kuolleen puun määrää ei
kaikilta osin erikseen mitata ja jätettävien tiheikköjen määrä voi riippua kohteen
ominaisuuksista, jolloin niitä ei välttämättä ole lainkaan, tai ne on voitu jättää
isommaksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jolloin lukumäärä ei osoita toimenpiteen
onnistumista. Sertifioidun raakapuun osuus on laskennallinen, tarkka mittari, jonka
toteutumista seurataan jatkuvasti.
Luonnon monimuotoisuuden mittari
2024
Biologista monimuotoisuutta koskevat hyvitykset (t€)
-
Suojelualueiden läheiset alueet (kpl)
200
Suojelualueiden läheiset alueet (ha)
705
Osuus leimikoista, joilla suojatiheiköt on ohjeistuksen mukaisesti jätetty (%)
50 %
Jätettyjen suojatiheiköiden määrä (kpl/ha)
2
Myytyjen taimien lehtipuuosuus (%)
33 %
Metsänkäsittelyn toimenpiteiden jälkeen jäävän yli 40 cm haavan määrä
(kpl/ha)
0,2
Osuus leimikoista, joille tehty tekopökkelöt ohjeistuksen mukaisesti (%)
2 %
Tehtyjen tekopökkelöiden määrä (kpl/ha)
2
Osuus leimikoista, joille jätetty eläviä säästöpuita ohjeistuksen mukaisesti (%)
81 %
Jätettyjen elävien säästöpuiden määrä (kpl/ha)
11
Jätettyjen kuolleiden säästöpuiden määrä (kpl/ha)
4
Henkilöstön osuus, jolle METSO- ja ympäristötuen kriteerit on koulutettu (%)
85 %
Urakoitsijoista koulutettu luonnon monimuotoisuuteen (%)
85 %
Puunhankinnan henkilöstöstä koulutettu luonnon monimuotoisuuteen
(%)
100 %
Sertifioidun raakapuun määrä (%)
87 %
Koskisen puunhankinta-alueiden yksittäisillä kohteilla, tai niiden läheisyydessä, voi
sijaita biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita. Metsätaloudella voi
mahdollisesti olla olennainen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.
Koskisen tulkitsee koko puunhankinta-alueensa olevan sellaista, että biologisen
monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita voi sijaita sen sisällä tai läheisyydessä.
Koskisen on todennut, että sen toiminta ei edistä maankäytön muutosta. Koskisen
puunhankinta huomioi metsäluonnon monimuotoisuutta ja elinvoimaa ja mahdollistaa
metsän uudistumisen.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  80
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet
IRO-1
Koskisen on tunnistanut ja arvioinut resursseja ja toimintaansa tunnistaakseen
tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan
sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä. Tunnistamisessa ja arvioinnissa käytetyt
menetelmät, oletukset ja työkalut on kuvattu kestävyysselvityksen kohdassa ESRS 2
IRO-1. Vaikka tunnistamis- ja arviointiprosessi suoritettiin pääsääntöisesi yleisellä tasolla,
oman toiminnan arvioinnissa keskityttiin sahatavara-, vaneri- ja lastulevytoimintaan,
liikesuhteissa vastaaviin asiakkuuksiin ja maantieteellisessä mielessä Koskisen Kärkölän
kunnan tuotantolaitokseen ja sen lähialueisiin. Myös eriasteisten resurssiriippuvuuksien
kuten esimerkiksi puuraaka-aineen ja osaavan työvoiman saatavuuksien yhteydet
mahdollisiin riskeihin todettiin. Erilaiset kiertotalouskysymykset, etenkin liittyen
kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen, painottuivat sidosryhmien kuulemisprosessissa
lastulevyasiakasnäkemyksissä.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
toimintaperiaatteet
E5-1
Koskisen on ympäristöpolitiikassaan sitoutunut jatkuvasti pienentämään toimintansa,
koko arvoketjunsa ja tuotteidensa koko elinkaaren aiheuttamaa kuormitusta
maaperälle, vesistölle, ilmastolle ja ekosysteemeille kehittämällä nämä periaatteet
huomioivia tuotteita ja tuotantoprosesseja koko arvoketjun ja tuotteiden
elinkaaren ajan. 
Kiertotalouteen liittyen yhtiö on sitoutunut toimimaan materiaalitehokkuus-
periaatteiden mukaisesti, mikä tarkoittaa erityisesti puuraaka-aineen mahdollisimman
täydellistä hyödyntämistä. Ympäristöpolitiikassa on määritelty tavoite kehittää
puuraaka-aineen sivuvirtojen hyödyntämistä ja jalostusasteen nostamista
tuotekomponentteina. Hakkuutähteistä sekä puunjalostuksen sivutuotteista
valmistetaan biopolttoaineita, joita käytetään Koskisen tehtaiden sekä niiden
läheisyydessä sijaitsevien kaukolämpölaitosten polttoaineena. Toiminnassa
noudatetaan jätehierarkiaperiaatetta.
Ympäristöpolitiikka on yhtiön hallituksen hyväksymä. Politiikan toimeenpanosta ja
toiminnan raportoinnista hallitukselle vastaavat yhtiön johtoryhmään kuuluvat
konsernin ja liiketoimintayksiköiden johtajat. Sidosryhmien näkökulmat politiikan
laadinnassa on huomioitu osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Ympäristöpolitiikka on
sidosryhmien saatavilla yhtiön kotisivulla Politiikat ja periaatteet - Koskisen
Integroidun toimintamallinsa ansiosta Koskisen hyödyntää eri toimintojensa välisiä
synergioita, teollisia kiertoja ja tuotteiden kierrätettävyyttä. Ympäristöpolitiikkansa
mukaisesti Koskisen käyttää hankkimansa uusiutuvan puuraaka-aineen viimeistä
purua myöten, mikä välillisesti vähentää primaariresurssien käyttöä ja lisää
sekundaariresurssien kuten esimerkiksi sahanpurun käyttöä uusissa tuotteissa. Suoraa
tavoitetta siirtyä pois puun käytöstä primaariresurssina ei ole asetettu.
Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän hankinnan ja käytön periaatteet on käsitelty
yhtiön toimintaperiaatteissa, ympäristöpolitiikassa sekä puunhankinnan periaatteissa.
Puunhankinnan periaatteet perustuvat lain vaatimusten lisäksi yleisesti metsäalalla
tunnustettuihin Metsänhoidon suosituksiin ja PEFC- tai FSC-alkuperäketjun asettamiin
vaatimuksiin.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  81
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet
ja resurssit
E5-2
Koskisen toimenpiteet kohdistuvat omaan toimintaan arvoketjussa.
Resurssitehokkuutta parannetaan tuotannon prosesseissa. Avaintoimet ja niiden
toteuttamisaikataulu on kuvattu alla olevassa taulukossa. Järvelän uuden sahan
ylösajoa ja tuotannon optimointia jatkettiin vuonna 2024, mikä on parantanut saantoa
puuraaka-aineen hyödyntämisessä päätuotteiksi. Lisäksi vaneritehtaalla on valmistunut
vuoden 2024 aikana investoinnit karattomaan sorviin sekä viilikuivurin modernisointiin,
jotka parantavat saantoa ja vähentävät hävikkiä. Uudella tukkikentällä tullaan
vähentämään jätteeksi päätyvän hiekkaisen kenttäkuoren muodostumista.
Levyteollisuus-liiketoiminnan vanerituotantoon Järvelässä julkaistiin kattava
investointiohjelma vuoden 2024 lopussa, jonka tavoitteena on parantaa
vanerituotannon tuottavuutta, laatua ja saantoa. Investointiohjelman ensimmäinen
vaihe toteutetaan vuoden 2025 aikana ja ohjelma ulottuu vuoden 2027 loppuun asti.
Resurssit toimien toteuttamiseen määritetään toimenpidekohtaisesti joko pääoma- tai
toimintomenoina. Taloudellisia tietoja annetaan EU:n taksonomiaraportissa (sijainti).
Tärkeimmät toimet
Toteutusaikataulu
Pääomamenot  tEUR
Toimintomenot tEUR
Hiekkaisen kenttäkuoren  muodostumisen vähentäminen
2025
n/a 2024
n/a 2024
Karaton sorvi
Toteutettu raportointivuonna 2024
n/a 2024
n/a 2024
Viilukuivurin modernisointi
Toteutettu raportointivuonna 2024
n/a 2024
n/a 2024
Järvelän uusi saha
Toteutettu ennen raportointivuotta
n/a 2024
n/a 2024
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  82
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
E5-3
Tavoitteet
KPI tavoite 2027
2022
2024
Tavoitteisiin liittyvät näkökohdat
Jätehierarkian kerros
Puuraaka-aineen tehokas ja
optimoitu käyttö
Pitkäikäisiin puutuotteisiin
käytettävän puuraaka-aineen
hyötysuhde 60 %
55 %
50 %
Resurssien sisäänvirtauksen
vähentäminen; Primaariraaka-
aineiden minimointi
1. Ehkäiseminen
Kierrätysmateriaalin käytön
kasvattaminen lastulevyn
tuotannossa
Kierrätysmateriaalin osuus
lastulevyn raaka-aineesta 5 %
- %
- %
Resurssien sisäänvirtauksen ja
jätteen vähentäminen;
Kierrätysmateriaalien käyttöaste
nostaminen
2. Kierrätys
Uusien kiertotalousratkaisujen
innovointi
Tuotekehitysresurssien (euroa)
kasvattaminen +10 %
0,3 milj. e
0,3 milj. e
Resurssien sisäänvirtauksen ja
jätteen  vähentäminen;
Kiertotalouteen perustuvan
tuotesuunnittelun lisääminen
2. Kierrätys
Kaikki tavoitteet liittyvät resurssien sisäänvirtauksen vähentämiseen, minkä lisäksi
kierrätysmateriaalin käytön kasvattaminen ja uusien kiertotalousratkaisujen innovointi
vähentävät resurssien ulosvirtausta jätteiden muodossa. Tavoitteet eivät liity
jätehuoltoon. Tavoitteiden määrittelyssä ei ole käytetty erityisiä menetelmiä, tai
merkittäviä oletuksia, eivätkä ne liity kansallisten, EU:n tai kansainvälisten
toimintapolitiikan tavoitteisiin. Tavoitteiden asetannassa on otettu huomioon, että
kiertotalouteen ja primaariresurssien käyttöön kohdistuu lainsäädännöllisiä muutoksia.
Kiertotalouteen perustuvan tuotesuunnittelun lisääntymistä tavoitellaan kasvattamalla
tuotekehitysresursseja vuoteen 2027 mennessä 10 prosenttia vuoden 2022 tasosta.
Kierrätysmateriaalin käyttöastetta kasvatetaan lastulevyn tuotannossa, jossa
tavoitteena on nostaa kierrätysmateriaalin osuus lastulevyn raaka-aineesta viiteen
prosenttiin vuoteen 2027 mennessä.
Koskisen puuviisas, raaka-aineen mahdollisimman korkeaa ja optimoitua
hyödyntämisastetta tavoitteleva toimintamalli minimoi luonnostaan primaariraaka-
aineiden käyttöä suhteessa tuotettuihin pitkän käyttöiän puutuotteisiin kuten
lastulevyihin. Koska merkittävä osa tuotannosta hyödyntää sekundaariraaka-aineina
valmiiksi Koskisen tuotannossa syntyviä sivuvirtoja, ei toiminnan hyötysuhteen muutos
kuitenkaan vaikuta suoraan vastaavalla laajuudella primaariraaka-aineiden tarpeeseen.
Koskisen integroitu sahateollisuuden toimintamalli perustuu uusiutuvan raaka-aineen
hyödyntämiselle kaskadikäyttöperiaatteen mukaisesti jo omassa toiminnassa.
Puuraaka-aineesta tuotetaan ensisijaisesti kuitupuuperäisiä, pitkän käyttöiän
sahatavara- ja vanerituotteita, ja tuotannosta syntyviä sivuvirtoja kuten lastua ja
sahanpurua hyödynnetään lastulevyissä. Sahatavaraan ja puupohjaisiin tuotteisiin
hyödyntämiskelvottomat osat kuten puunkuoret hyödynnetään bioenergiana.
Koskisen valmistamat tuotteet voidaan hyödyntää ensisijaisen käyttönsä jälkeen joko
uudelleen, kierrätettynä tai bioenergiana. Lopulta lähes kaikki Koskisen puutuotteet ja
vanerit ovat kompostoitavissa haketuksen jälkeen. Tuotedokumentaatiot sisältävät
tietoa kunkin puutuotteen suositelluista jatkohyödyntämis- tai käytöstäpoistotavoista.
Tavoitteet ovat Koskisen itse asettamia eivätkä liity pakollisiin lakisääteisiin
vaatimuksiin. Sidosryhmät eivät ole osallistuneet tavoitteiden määrittelyyn.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  83
Sisäänvirtaavat materiaalit
E5-4
Koskisen tärkeimmät sisäänvirtaavat resurssit ovat valmistuksen pääraaka-aine puu
sekä valmistuksen muut raaka-aineet ja pakkausmateriaalit. Lisäksi tuotannon
hyödykkeinä kulutetaan vettä sekä koneita ja tarvikkeita. Sahatuotteissa puu on ainoa
raaka-aine lukuun ottamatta maalattuja puutuotteita. Levytuotteissa käytetään puun
lisäksi raaka-aineina liimoja ja pinnoitteita sekä KORE-tuotteissa myös muovi- ja
metalliosia. Pakkausmateriaaleina käytetään muovi-, pahvi- ja foliopakkauksia sekä
pohjalavoja.
Puun hankintamäärät ovat tarkasti tiedossa tilavuusyksikön mukaan, josta ne
muunnetaan keskimääräisten oletusten perusteella raportointiyksikköön. Muiden
raaka-aineiden ja pakkausaineiden määrät saadaan joko omista ostojärjestelmistä tai
toimittajakyselyiltä, joita vertaillaan oman ostojärjestelmän määriin. Muutoin tietoihin ei
sisälly merkittäviä oletuksia ja ne lasketaan mitattuihin lähtötietoihin perustuen.
Koskisen hyödyntää tuotteissaan oman toiminnan sivuvirtoja. Purusta valmistetaan
lastulevyä ja muut sivujakeet kuten kuori hyödynnetään polttoaineena omien
tuotantolaitosten lämmityksessä. Omien sivuvirtojen hyödyntäminen tuotteissa ja
energiantuotannossa vuonna 2024 oli yhteensä 60 029 tonnia.
Kahteen kertaan laskemisen välttämiseksi resurssien sisäänvirtaus huomioidaan silloin
kun resurssi virtaa ensimmäistä kertaa Koskisen toimintoihin. Jatkojalostuksen
yhteydessä materiaalivirtaa ei lasketa toiseen kertaan.
Sisäänvirtaavat materiaalit yhteensä (t)
2024
Raaka-aineet, puu (t)
715 943
Raaka-aineet, puupohjaiset pinnoitteet (t)
1 165
Raaka-aineet, puupohjaiset liimat (t)
791
Pakkausmateriaalit, puu (t)
1 645
Pakkausmateriaalit, paperikuidut (t)
705
Biologisten materiaalien määrä (t)
720 249
Biologisten materiaalien osuus (%)
98 %
Raaka-aineet, muut pinnoitteet (t)
1 640
Raaka-aineet,öljypohjaiset liimat (t)
12 160
Raaka-aineet, metallit (t)
90
Raaka-aineet, muovit (t)
216
Pakkausmateriaalit, muovit (t)
127
Pakkausmateriaalit, metallit (t)
6
Ei-biologisten materiaalien määrä (t)
14 239
Sisäänvirtaavat materiaalit yhteensä (t)
734 487
Omien sivuvirtojen hyödyntäminen tuotteissa (t)
60 029
Kierrätettyjen materiaalien määrä (t)
60 942
Kierrätettyjen materiaalien osuus (%)
8 %
Puun materiaalivirrat
2024
Puun hankinta (m3)
1 588 166
Puun käyttö tehtailla (m3)
906 584
Omien sivuvirtojen hyödyntäminen tuotteissa (m3)
150 072
Puun käytön hyötysuhde pitkäikäisiin tuotteisiin (%)
50 %
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  84
Ulosvirtaavat materiaalit
E5-5
Koskisen päätuotteita ovat sahatavara ja jalosteet sekä lastulevy ja vaneri. Tuotteet on
valmistettu uusiutuvasta luonnon materiaalista, jota voidaan käyttää uudelleen,
kierrättää tai hyödyntää energiana käyttöiän päätyttyä. Koskisen valmistamat tuotteet
ovat pääasiallisesti korkean kestävyyden ja pitkän käyttöiän tuotteita. Tuotteiden
käyttökohteita ovat rakentaminen, pakkausteollisuus ja huonekaluteollisuus.
Levyteollisuudessa käyttökohteena on myös kuljetusvälineteollisuus, jota varten
jalostetaan peruslevytuotteiden lisäksi hyötyajoneuvojen varusteluun liittyviä KORE-
tuotteita.
Koskisen päätuotteet ovat teollisuuden ja rakentamisen perusmateriaaleja, jotka eivät
kestävyyden tai korjattavuuden osalta itsessään poikkea muista vastaavista
puupohjaisista tuotteista. Puutuotteet ovat teknisesti kokonaan kierrätettäviä
ottamatta kantaa onko loppukäyttökohteessa valmius toteuttaa kierrätystä.
Myydyt tuotteet yhteensä (t)
2024
Tuotteet (t)
560 754
Kierrätettävien tuotteiden osuus (%)
100 %
Kierrätettävien pakkausten osuus (%)
100 %
Jätteen kokonaismäärä (t)
2024
Tavanomaisen jätteen määrä uudelleenkäyttön valmisteluun (t)
38
Tavanomaisen jätteen määrä kierrätykseen (t)
503
Tavanomaisen jätteen määrä muuhun hyötykäyttöön (t)
157
Tavanomaisen jätteen määrä muualle kuin loppukäsittelyyn (t)
698
Tavanomaisen jätteen määrä polttoon (t)
277
Tavanomaisen jätteen määrä kaatopaikalle (t)
59
Tavanomaisen jätteen määrä muuhun loppukäsittelyyn (t)
-
Tavanomaisen jätteen määrä loppukäsittelyyn (t)
336
Vaarallisen jätteen määrä uudelleenkäytön valmisteluun (t)
19
Vaarallisen jätteen määrä kierrätykseen (t)
-
Vaarallisen jätteen määrä muuhun hyötykäyttöön (t)
-
Vaarallisen jätteen määrä muualle kuin loppukäsittelyyn (t)
19
Vaarallisen jätteen määrä polttoon (t)
184
Vaarallisen jätteen määrä kaatopaikalle (t)
-
Vaarallisen jätteen määrä muuhun loppukäsittelyyn (t)
30
Vaarallisen jätteen määrä loppukäsittelyyn (t)
213
Radioaktiivisen jätteen kokonaismäärä (t)
-
Vaarallisen jätteen kokonaismäärä (t)
232
Jätteen kokonaismäärä (t)
1 266
Jätteen määrä muualle kuin loppukäsittelyyn (t) Yhteensä
717
Jätteen määrä loppukäsittelyyn (t) Yhteensä
550
Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä (t)
550
Kierrättämättömän jätteen osuus (%)
43 %
Raportoidut jätevirtojen määrät perustuvat lain vaatimaan jätekirjanpitoon, jossa on
ylläpidetty kuljetettujen jätteiden määriä painoyksikössä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  85
yleiset_tiedot_2.jpg
Yhteiskunnalliset
tiedot
Koskisen henkilöstöperiaatteet ja eettiset periaatteet
pohjautuvat YK:n ohjaavien periaatteiden, työelämän
perusperiaatteiden ja perusoikeuksista annetun ILO:n
julistuksen ja monikansallisille yrityksille annettujen
OECD:n toimintaohjeisiin. Koskisen varmistaa
periaatteilla turvalliset ja terveelliset työolot kaikissa
toimipaikoissa sekä omille että alihankkijoiden
työntekijöille.
ESRS S1 Oma työvoima ..........................................................................
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  86
ESRS S1 Oma työvoima
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
ESRS 2 / SBM-3
Koskisen koko oma työvoima kuuluu luvussa ESRS 2 kuvatun mukaisesti Koskisen
kestävyysvaikutusten ja kestävyysraportoinnin piiriin. Tosiasialliset ja mahdolliset
vaikutukset sekä niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet eivät johdu suoraan yrityksen
strategiasta tai liiketoimintamallista, eikä niitä näiden vuoksi ole ollut tarpeen
mukauttaa. Yhteisön merkitys on kuitenkin tunnistettu ja strategiassa on huomioitu
Koskisen työnantajakuvan tärkeys. Strategia sisältää myös vastuullisuusohjelman
mukaiset keskeiset tavoitteet työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin.
Olennaiset vaikutukset kohdistuvat Koskisen omaan työvoimaan painottuen
tuotantolaitoksilla työskenteleviin henkilöihin. Koskisen toimipisteillä toimii oman
työvoiman lisäksi urakoitsijoita ja heidän vakituisia työntekijöitään. Lisäksi toimipisteillä
toimii itsenäisiä ammatinharjoittajia. Puolan toimipisteillä yrityksellä on myös
vuokratyöntekijöitä. Raportointi kattaa Koskisen kaikki omaan työvoimaan lukeutuvat
henkilöt, joihin yritys voi olennaisesti vaikuttaa, niiden tietojen osalta, jotka on
julkistettu ESRS 2:n mukaisesti.
Koskisen olennaiset kielteiset vaikutukset aiheutuvat teollisuusympäristössä
työskentelyssä ja ne liittyvät yksittäisiin tapauksiin. Tehdasympäristössä työskentelevät
altistuvat suuremmalle työtapaturmariskille. Asiantuntijatyössä on tunnistettu
suurempi riski altistua psykososiaaliselle kuormitukselle.
Koskisen olennaiset myönteiset vaikutukset kohdistuvat työllistämiseen ja edelleen
lähialueiden taloudelliseen hyvinvointiin sekä työhyvinvoinnin ja -terveyden aktiiviseen
edistämiseen. Myönteiset vaikutukset kohdistuvat Koskisen toimipaikkoja ympäröiviin
työssäkäyntialueisiin Suomessa ja Puolassa.
Koskisen olennaisiin kestävyysaiheisiin liittyvät riskit perustuvat työmarkkinoiden
epävakaaseen ilmapiiriin kuten mahdollisiin työtaistelutoimenpiteisiin, esimerkiksi
lakkoihin. Edelleen onnettomuus- ja vahinkoriskit tuotantolaitoksissa voisivat
toteutuessaan johtaa Koskisen velvollisuuteen korvata vahingot sekä viivästyttää tai
häiritä Koskisen tuotteiden ja palveluiden toimituksia.
Vastaavasti hyvä maine vastuullisena työnantajana tuottaa mahdollisuuksia, jotka
perustuvat rekrytointien parempaan onnistumiseen, pienempään työvoiman
vaihtuvuuteen sekä ylipäätään korkeampaan henkilöstön tyytyväisyyteen ja siitä
kumpuavaan tuottavuuteen.
Koskisen aloitti vuonna 2024 ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvän
siirtymäsuunnitelman laatimisen. Mahdolliset siirtymäsuunnitelman toteuttamisesta
aiheutuvat vaikutukset omaan työvoimaan arvioidaan osana prosessia vuoden
2025 aikana.
Koskisella ei ole toimintoja tai toimipaikkoja alueilla tai maissa, joissa on merkittävä riski
pakkotyöhön tai lapsityövoiman käyttöön.
Koskisen työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä ISO 45 001 sisältää prosessit omaan
työvoimaan liittyvien olennaisten kielteisten vaikutusten hallitsemiseksi. Koskisen on
tunnistanut omaan työvoimaan kohdistuvissa prosesseissa, joihin sisältyy työn vaarojen
arviointi, että erityisesti tehdasympäristössä toimivat henkilöt kohtaavat enemmän
tosiasiallisia ja mahdollisia negatiivisia vaikutuksia työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyen.
Näiksi on määritelty työhön liittyvät fyysiset vaarat ja tapaturmat, työperäiset
terveysongelmat sekä fysikaaliset, ergonomiset ja kemialliset altistumiset.
Koskisen olennaiset omaan työvoimaan liittyvät riskit ja mahdollisuudet eivät kohdistu
tiettyyn henkilöstöryhmään, tuotantolaitokseen tai maahan.
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
S1-1
Koskisen toimintapolitiikka, eettiset periaatteet (Code of Conduct) sekä
henkilöstöperiaatteet ohjaavat olennaisten kestävyysvaikutusten tunnistamista,
arviointia, hallintaa ja korjaamista ja ne kattavat kaikki maantieteelliset alueet
toiminnassa. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden johto vastaavat
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  87
toimintaperiaatteiden ja niistä johdettujen yksityiskohtaisempien periaatteiden
toteuttamisesta.
Toimintapolitiikassaan Koskisen on sitoutunut henkilöstön erinomaisiin
työskentelyedellytyksiin, jatkuvaan osaamisen kehittämiseen, työhyvinvointiin, työssä
viihtymiseen ja turvallisuuteen sekä terveyteen panostamiseen. Laatu-, ympäristö- ja
turvallisuusasioiden merkittävyys on selkeästi tunnistettu ja Koskisen ottaa vastuun
niiden ylläpidosta ja kehittämisestä.
Henkilöstöperiaatteilla varmistetaan toimintapolitiikassa esitettyjen päämäärien
toteutumista olennaisissa kestävyysaiheissa eli työterveydessä ja -turvallisuudessa sekä
työnantajuudessa. Periaatteiden mukaisesti työturvallisuusjohtaminen perustuu
sertifioituun ISO 45001 -järjestelmään.
Henkilöstöperiaatteissa pääperiaatteet on asetettu johtamiselle, palkitsemiselle,
turvallisuudelle, työhyvinvoinnille ja työkyvylle, kulttuurille ja tasa-arvolle, osaamisen
kehittämiselle sekä rekrytoinnille ja perehdyttämiselle. Henkilöstöperiaatteita
täydentää henkilöstöhallinnon sisäinen ohjeistus. Toimintapolitiikka, sekä
henkilöstöperiaatteet ovat julkisesti sidosryhmien saatavilla yrityksen verkkosivuilla.
Eettisissä toimintaperiaatteissa kuvataan toimintatavat ja sidosryhmäkohtaiset
sitoumukset. Oman työvoiman osalta niissä sitoudutaan varmistamaan turvalliset ja
terveelliset työolot kaikissa toimipaikoissa sekä omille että alihankkijoiden työntekijöille.
Lisäksi toimintatavat sisältävät monimuotoisuuden ja osallistamisen, kunnioittavan ja
häirinnästä vapaan työympäristön, yhdistymisvapauden, yksityisyyden sekä
ihmisoikeuksiin sitoutumisen. Toimintapolitiikka, henkilöstöperiaatteet sekä eettiset
periaatteet kattavat Koskisen-konsernin koko henkilöstön mitään poissulkematta ja
niiden laadinnassa on huomioitu kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset, joiden
yhteydessä määritettyjä sidosryhmiä, kuten henkilöstön edustajaa on kuultu.
Yksityiskohtaisempia periaatteita sisältävät konsernin sisäisesti henkilöstön saatavilla
olevat, Suomen toimintoja koskevat turvallisuuskäsikirja, sekä erillinen työsuojelun
käsikirja, jotka kuvaavat Koskisen yleiset turvallisuuden ja työsuojelun toimintalinjat
sisältäen ISO 45001 sertifioinnin vaatimukset. Käsikirja yhdessä sen viittaamien
toimenpiteiden ja asiakirjojen kanssa muodostaa Koskisen työsuojelun yleisen
toimintaohjelman. Myös nämä kattavat konsernin kaikki toiminnot tehdastyön
korostuessa teemoissa. Käsikirjat päivitetään yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.
Koskisen henkilöstöperiaatteet ja eettiset periaatteet pohjautuvat YK:n ohjaavien
periaatteiden, työelämän perusperiaatteiden ja perusoikeuksista annetun ILO:n
julistuksen ja monikansallisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeisiin.
Koskisen henkilöstöperiaatteissa ja eettisissä periaatteissa sekä toimintapolitiikassa on
kuvattu sitoumukset ihmis- ja työelämäoikeuksien toteutumisen varmistamiseen.
Koskisen toimii tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäen tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti.
Henkilöstöä koskevissa asioissa Koskisen viralliset vuoropuhelufoorumit Suomessa ovat
konsernin työyhteisöryhmä ja työsuojelutoimikunta. Näissä on mukana henkilöstön
edustajat ja yhtiön operatiivista johtoa. Sisäinen viestintä tapahtuu intran kautta.
Puolassa vuoropuhelu tapahtuu paikallisen sääntelyn edellyttämin tavoin
työntekijätapaamisina. Viestintää tapahtuu myös ilmoitustaulujen välityksellä.
Toimenpiteet ihmisoikeusvaikutusten, joita tunnistetaan osana riskienarviointia tai
muita työperäisten vaikutusten tunnistamisprosesseja yksiköissä, sen korjaamiseksi tai
korjaamisen mahdollistamiseksi laaditaan vuosittain osana henkilöstöperiaatteiden
toteuttamiseen liittyviä toimintasuunnitelmia.
Koko henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä havaintoja Jatkuvan Kehityksen foorumin
kautta ja näihin vastataan läpinäkyvästi kaikille.
Koskisen omaa työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet vastaavat YK:n ohjaavia
periaatteita mukaan lukien periaatteet yritysten ihmisoikeusvastuista. Kansainväliset
periaatteet toteutuvat osana kansallisen lainsäädännön noudattamista, johon Koskisen
on sitoutunut koko toiminnassaan.
Koskisen eettisissä periaatteissa sitoudutaan siihen, että Koskisen ei käytä
pakkotyövoimaa tai lapsityövoimaa ja samaa edellytetään myös kaikilta
toimitusketjussa. Sitoutuminen ihmiskaupan estämiseen on osa eettisten periaatteiden
ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sitoutumista.
Koskisen sitoutuu eettisissä periaatteissaan varmistamaan turvalliset ja terveelliset
työolot kaikissa toimipaikoissa sekä omille että alihankkijoiden työntekijöille. Koskisen
koko oman toiminnan Suomessa kattava työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä
ISO 45 001 varmistaa päämäärän toteutumista käytännössä. Keskeisiä työkaluja
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  88
Suomessa ovat työsuojelun ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, joita
operatiivinen johto toteuttaa liiketoiminnassa. Puolassa työntekijöiden työkykyä
varmistetaan lainmukaisilla säännöllisillä lääkärintarkastuksilla.
Eettisissä periaatteissa sitoudutaan kunnioittamaan erilaisuutta sekä kohtelemaan
ihmisiä arvostaen ja kunnioittaen. Koskisen ei suvaitse häirintää, ahdistelua tai
työpaikkakiusaamista. Henkilöstöperiaatteissa varmistetaan osaltaan näiden
periaatteiden toteutumista, mukaan lukien syrjinnän ja häirinnän poistaminen sekä
yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen.
Henkilöstöperiaatteissa on todettu, että ikä, alkuperä, kieli, vammaisuus, vakaumus,
sukupuoli, seksuaalinen suuntautuneisuus, uskonto tai etninen tausta, poliittinen
toiminta, ammattiyhdistystoiminta, suhteet, perhe tai yksilölliset erityispiirteet ja
elämäntilanteet eivät saa aiheuttaa syrjintää. Rotua,  sukupuolista suuntautumista,
poliittisia mielipiteitä ja kansallista tai yhteiskunnallista alkuperää ei ole kirjattu erikseen
syrjinnän perusteiksi, mutta ne ovat edustettuina epäsuorasti kirjatuissa periaatteissa. 
Koskisella ei ole tunnistettu erityisen haavoittuvia ryhmiä eivätkä periaatteet sisällä
haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden mukaan ottamista ja/tai positiivista
erityiskohtelua.
Syrjinnänvastaisten periaatteiden toteutuminen varmistetaan seuraavilla eettisissä
periaatteissa kuvatuilla menetelmillä: koko organisaation kattava viestintä, sisäinen
koulutus, ilmoituskanavien käyttö sekä rikkomusten tutkinta. Koskisella ei vielä ole
erityisiä määriteltyjä menetelmiä monimuotoisuuden ja/tai inkluusion lisäämiseksi,
mutta vastuullisuusohjelman mukaisesti tämä tullaan huomioimaan Koskisen
koulutuksissa. 
Jatkossa kaikki havaitut ja ilmoitetut syrjintätapaukset käsitellään välittömästi
päivitetyn sisäisen ohjeistuksen mukaisesti. Ohjeistus päivitettiin Suomessa vuonna
2024 ja otetaan käyttöön vuonna 2025. Puolassa vastaava ohjeistus määritellään
vuoden 2025 aikana.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman
työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa
S1-2
Koskisen pääasialliset yhteydenpidon muodot oman työvoiman ja sen edustajien
kanssa olennaisiin kestävyysaiheisiin liittyen tapahtuu useaa reittiä. Näitä ovat jatkuva
esihenkilötoiminta, vakiokokouskäytännöt, henkilöstötutkimusprosessi,
työturvallisuusjohtamiseen liittyvät turvallisuushavainnot sekä -aloitteet,
työsuojelutoimikunta, työyhteisöryhmä sekä työntekijöiden edustus Suomessa
toimivan oman työvoiman osalta konsernin laajennetussa johtoryhmässä.  Työvoiman
näkökannat otetaan huomioon yllä olevien prosessien välityksellä, paikallisen
lainsäädännön mukaisesti.
Muodollinen yhteydenpito tapahtuu työntekijöiden edustajien kanssa sekä Suomessa
että Puolassa.  Oman työvoiman edustaja on Suomen toimintojen osalta mukana
konsernin laajennetussa johtoryhmässä. Konsernin työsuojelutoimikunta ja
työyhteisöryhmä kokoontuvat Suomessa neljä kertaa vuodessa yhteiseen
vuoropuheluun, ja näissä on kaikkien henkilöstöryhmien edustus paikalla. Puolassa
työntekijöiden keskuudestaan valitsemat edustajat osallistuvat neuvotteluihin ja
edustavat henkilöstöä yhteisissä asioissa. Puolan lainsäädäntö ei edellytä erillisen
terveys- ja turvallisuustyöryhmän perustamista alle 250 henkilön yrityksissä.
Konsernin toimitusjohtaja vastaa laajennetun johtoryhmän puitteissa tapahtuvasta
yhteydenpidosta. Henkilöstöjohtaja vastaa muista edellä kuvatuista yhteydenpidon
prosesseista.
Koskisen arvioi yhteydenpidon tehokkuutta pääasiallisesti vuotuisen, koko konsernin
henkilöstön kattavan työhyvinvointikyselyn välityksellä. Yhteydenpidon vaikuttavuutta
arvioidaan sen tulosten valossa eri näkökulmista.
Yhteydenpidon toimivuutta arvioidaan lisäksi yrityskohtaisen työehtosopimuksen ja
sen saavuttamisen näkökulmasta. Yrityskohtaisen työehtosopimuksen syntyminen on
tulos toimivasta yhteydenpidosta ja osapuolten näkemysten kohtaamisesta.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  89
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S1-3
Kielteisten vaikutusten korjaamisen prosessit sekä kanavat
Turvallisuuteen ja terveyteen liittyvien negatiivisten vaikutusten ennaltaehkäisyn ja
korjaamisen osa-alueet ovat osa Koskisen toimintajärjestelmää standardin OHSAS
18001/ ISO 45001:2018 mukaisesti. Koskisen turvallisuuskäsikirja kattaa työturvallisuuden
suunnittelun, toteuttamisen ja varmistamisen kuvaukset.
Työnvaarojen arviointi
Turvallisuuskäsikirja kattaa pelastussuunnitelman alaohjeistuksineen, jotka ovat
paikkakuntakohtaiset pelastussuunnitelmat, suojeluorganisaatio, työsuojelu,
palosuojelu, kemikaalit, kattilat ja paineastiat, työterveys, tietosuoja, omaisuussuoja ja
vartiointi, väestönsuojelu ja kriisiajan suojelu sekä häiriö- ja onnettomuustilanteiden
tiedotus- ja menettelyohjeet. 
Erillinen työsuojelun käsikirja kuvaa Koskisen yleiset työsuojelun toimintalinjat. Käsikirja
yhdessä sen viittaamien toimenpiteiden ja asiakirjojen kanssa muodostaa Koskisen
työsuojelun yleisen toimintaohjelman. Työsuojelun käsikirja kuvaa korjaavien
toimenpiteiden toteuttamisen poikkeamaraporttikäytännön mukaisesti, mikä
varmistaa, että korjaavien toimien tuloksellisuutta voidaan seurata
toimintajärjestelmän vaatimusten mukaisella tavalla. Konkreettisia esimerkkejä
konkreettisista prosesseista ovat työn vaarojen tunnistus ja arviointi, riskien arviointi ja
työpaikkaselvitys yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, joiden avulla kielteisiä
vaikutuksia pyritään vähentämään. Henkilöstön edustajat osallistuvat kuvattuihin
prosesseihin.
Oma työvoima voi tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan joko luottamushenkilölle,
henkilöstön keskuudestaan valitsemalle työsuojeluvaltuutetulle tai suoraan yritykselle
ilmoituskanavien kautta. Suoraan Koskiselle esitetyt huolet ja tarpeet käsitellään
Suomessa nk. Jatkuvan Kehityksen -kanavan kautta, jota ylläpidetään yrityksen
toimesta ja johon henkilöstöllä on näkyvyys, sekä mahdollisuus tehdä ilmoituksia
kanavan kautta.
Koskisella on lisäksi ja Puolan toimintojen osalta vain käytössä anonyymi, päivittäisestä
johtamisesta erillinen Whistleblowing ilmoituskanava, joka on saatavilla muun muassa
Koskisen verkkosivujen kautta. Jatkuvan kehityksen foorumi ja anonyymi
ilmoituskanava ovat Koskisen itse perustamia, mutta anonyymin ilmoituskanavan
osalta ulkopuolisen tahon hallinnoima. Luottamushenkilöt ja työsuojeluorganisaatio on
perustettu yrityksestä erillisen osapuolen toimesta.
Koskisen anonyymi Whistleblowing-kanava toimii yhtiön virallisena ilmoitus- ja
valitusmekanismina. Lisäksi kaikkia edellä kuvattuja yhteydenpitokanavia voidaan
käyttää epäkohtien ilmaisemiseen ja korjaamiseen sekä korjaamisen edistämiseen. 
Henkilöstöä koskevan valitusmekanismin kehitystyötä on aloitettu vuonna 2024 ja sitä
jatketaan vuoden 2025 aikana.
Koskisen prosessi valitusmekanismien saatavuuden parantamiseksi oman työvoiman
keskuudessa perustuu riittävään saavutettavuuteen sisäisissä ja ulkoisissa kanavissa.
Whistleblowing-kanava on selkeästi saatavilla sekä Koskisen intranet-sivustolla että
yhtiön verkkosivujen kautta.
Suoraan Koskiselle esitetyt huolet ja tarpeet kirjataan ja käsitellään Suomen
toimintojen osalta Jatkuvan Kehityksen foorumin kautta. Tapausten käsittelyjen
seurantaa tehdään jatkuvasti ja raportoidaan vuosittain yhtiön johdolle.
Whistleblowing-kanavan kautta esitetyt huolet ja havainnot käsitellään erillisen
prosessin kautta tapauskohtaisesti. Kanavan seurannasta ja tapausten käsittelystä
vastaavat yhtiön hallintosihteeri ja lakiasiainjohtaja. Mikäli tapaukset edellyttävät
ilmoittajansuojelua koskevan lainsäädännön noudattamista tai koskevat johtoryhmän
jäsentä, niistä raportoidaan suoraan hallituksen ja tarkastusvaliokunnan
puheenjohtajalle.
Koskisen pyrkii selkeällä viestinnällä ja johtamisella edistämään mahdollisimman
korkeaa tietoisuutta ja luottamusta epäkohtien ja huolenaiheiden ilmoittamiseen
liittyviä kanavia kohtaan. Tiedot perehdytetään työsuhteen alussa omalle työvoimalle
koko konsernissa. Koskisella ei ole käytäntöjä kanavien tietoisuuden arvioinniksi.
Yrityksellä ei ole erityisiä toimintaperiaatteita kirjattuna työntekijöiden suojelemiseksi
vastatoimilta.
Sekä Jatkuvan Kehityksen foorumi että Whistleblowing-kanava mahdollistavat
anonyymin ilmoittamisen. Koskisen eettisissä periaatteissa on sitouduttu mahdollisia
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  90
kostotoimia ehkäiseviin toimintamenetelmiin. Ilmoituksen jättäjän henkilöllisyys ei
paljastu missään vaiheessa vastaanottajalle, ellei ilmoittaja sitä tietoisesti itse kerro.
Ilmoitukset mahdollisista rikkomuksista käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja
nimettömästi niin pitkälti kuin mahdollista. Eettisten periaatteidensa mukaan Koskisen
ei suvaitse häirintää, ahdistelua tai työpaikkakiusaamista.
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien
olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan
työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien vaikuttavuus
S1-4
Toimet työturvallisuuden jatkuvaksi parantamiseksi ja haittojen
ehkäisyksi
Työturvallisuuden jatkuva parantaminen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä
perustuu jatkuvaan ja päivittäiseen työturvallisuustoimintaan. Pysyvä tavoite on nolla
tapaturmaa. Keskeisessä asemassa työturvallisuuden jatkuvassa parantamisessa ovat
viestintä, turvallisuushavainnot, selkeä esihenkilötoiminta ja systemaattinen
turvallisuusjohtaminen sisältäen riskikartoitukset ja riskien ennaltaehkäisyn aktiivisin
toimin. Jokaista koskislaista kannustetaan tekemään turvallisuusaloitteita, mikä tukee
yhteisen turvallisuuskulttuurin rakentumista. Keskeiset toimet keskittyvät
ennaltaehkäisyyn ja yksittäisten tapausten osalta korjaavat toimenpiteet käsitellään
osana konsernin jatkuvaa kehitystä liiketoimintayksiköissä  Vuodelta 2024 ei näihin
liittyen ole merkittäviä yksittäisiä toimenpiteitä raportoitavaksi.
Koskisen keskeiset toimet tapaturmattoman arjen toteuttamiseksi perustuvat
konsernitason sekä konsernin kaikkien toimintojen (Levyteollisuus, Sahateollisuus ja
puunhankinta) työsuojelun toimintasuunnitelmiin. Toimintasuunnitelmat sisältävät
lyhyen aikavälin toimet, vastuut ja tavoitteet kalenterivuodelle kaikilla maantieteellisillä
alueilla. 
Keskeiset toteutetut ja suunnitellut jatkuvat toimet vuonna 2024
Koskisen otti käyttöön säännöllisen kuukausittaisen turvallisuuskatsauksen
esihenkilöille. Näissä katsauksissa analysoidaan tapahtuneita tapaturmia ja läheltä piti
-tilanteita sekä jaetaan hyviä käytäntöjä. Tämän yhteistyömallin tavoitteena on kehittää
työympäristöä entistä turvallisemmaksi.
Sisäistä turvallisuusviestintää selkeytettiin ja parannettiin yhteistyössä henkilöstön
kanssa. Levyteollisuudessa yhtiö on kiinnittänyt erityistä huomiota suojavälineiden
käyttöön liittyvän ohjeistuksen yhdenmukaistamiseen ja selkeyttämiseen.
Koskisella on käytössä oma turvallisuuspalkitsemisjärjestelmä. Järjestelmässä
työntekijät saavat euron päiväkohtaisen palkkion jokaiselta viikolta, jolloin ei ole
sattunut poissaoloon johtaneita tapaturmia.
Kulkureittien turvallisuutta parannettiin vaneri- ja lastulevytehtaalla asentamalla
huomiovalot selkeyttämään kulkureittien merkintöjä. Myös työvälineiden
turvallisuuteen kiinnitettiin huomiota.
Työturvallisuuskoulutusta jatkettiin koko henkilöstölle. Työturvallisuuskorttikoulutus
uusitaan viiden vuoden välein, millä varmistetaan henkilöstön ajantasainen
turvallisuusosaaminen.
Turvallisuushavaintojen ja -aloitteiden tekemistä edistettiin systemaattisesti. Koko
henkilökuntaa aktivoitiin tekemään turvallisuusaloitteita ja sitoutumaan yhteisen
turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. 
Edellä kuvattujen toimien odotettu vaikutus on työturvallisuuden parantuminen
Koskisen käyttämillä mittareilla mitattuna. Toimien toteutuminen vaikuttaa
työturvallisuutta parantavasti, sillä ne kokonaisuutena ennaltaehkäisevät mahdollisia
kielteisiä vaikutuksia ja parantavat työturvallisuutta kaikilla aikahorisonteilla. Edellä
kuvattujen keskeisten turvallisuustoimien piiriin kuuluvat kaikki toimipaikat sekä kaikki
tuotannon työntekijöitä ja toimihenkilöt. Toimet eivät kata arvoketjun muita osia. 
Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti turvallisuushavaintojen,
poissaoloon johtaneiden tapaturmien (LTA1) sekä läheltä piti -tilanteiden
dokumentoinnin kautta. Näitä seurantatietoja hyödynnetään työsuojelutoimikunnan ja
yksiköiden turvallisuusryhmien toiminnassa sekä kuukausittaisissa
turvallisuuskatsauksissa ja sovittujen toimenpiteiden jatkuvassa toteutuksen
seurannassa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  91
Korjaavien toimien toteuttaminen 
Koskisella on lakisääteisesti korkea valmius noudattaa tapaturmatilanteissa ja niiden
vaikutusten lieventämisessä sekä korjaamisessa työturvallisuusjärjestelmänsä
mukaisesti korkeata ensiapuvalmiutta, työturvallisuuden toimintamalleja ja
ohjeistuksia sekä työsuojeluorganisaation resursseja. Koskisen varmistaa, että
henkilöstöllä on riittävä ensiapuvalmius Suomen työturvallisuus- ja
työterveyshuoltolakien sekä Puolen työlain edellyttämällä tavalla.
Varsinaisissa työtapaturmatilanteissa järjestetään aina asianmukainen hoito ja
loukkaantunut henkilö voi saada korvausta vakuutuksesta, mutta yksityisyydensuojan
vuoksi Koskisella ei ole tarkkaa tietoa rahallisista korvauksista. Kaikki tapaturmat on
käsitelty tapauskohtaisesti ja niihin on laadittu tarvittavat korjaavat toimenpiteet
liiketoimintayksiköissä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan osana
konserniprosesseja, joihin kuuluvat vuosittaiset johdon katselmukset ja kuukausittaiset
turvallisuuskatsaukset. Syrjintätapausten käsittelystä kerrotaan lisää kohdassa S1-17
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset.
Prosessit työturvallisuuden jatkuvassa parantamisessa tarvittavien
toimien yksilöimiseksi
Koskisen toteuttaa työturvallisuusjohtamistaan ISO 45000 -johtamisjärjestelmän
mukaisesti sekä laatimalla yhteistyössä henkilöstön kanssa toimintasuunnitelmat
työsuojelun, työterveyshuollon sekä varhaisen tuen osalta. Koskisella on järjestelmälliset
prosessit työturvallisuus- ja terveysriskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja
hallitsemiseksi. Tämä sisältää vaarojen tunnistamisen työympäristössä, riskien
arvioinnin niiden todennäköisyyden ja vakavuuden perusteella sekä asianmukaisten
hallintatoimenpiteiden määrittämisen riskien vähentämiseksi tai poistamiseksi.
Toimet oman työvoiman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi
Koskisen kehittää henkilöstönsä työhyvinvointia monipuolisesti ja järjestelmällisesti.
Yhtiön toimet perustuvat jatkuvaan, päivittäiseen esihenkilötyöhön sekä koko
henkilöstöä koskeviin että kohdennettuihin hyvinvointiohjelmiin, ja niitä toteutetaan
kaikissa toimipisteissä. Jatkuvaan toimintaan kuuluu myös toimiva työsuojeluyhteistyö
ja yhteinen työsuojelun toimintasuunnitelma. Työhyvinvoinnin kehittämisessä
keskeistä on varhaisen tuen malli, ennaltaehkäisevät toimet sekä yhteisöllisyyden
vahvistaminen. 
Keskeiset toteutetut ja suunnitellut jatkuvat toimet vuonna 2024
Keskeiset toteutetut ja suunnitellut toimet vastaavat kielteisten vaikutusten lisäksi
Koskisen strategiseen tavoitteeseen olla houkutteleva ja reilu työnantaja, jolla on
omaan työvoimaan kohdistuva positiivinen vaikutus. Työhyvinvointikyselyn ja
johtamisen tuen toteuttaminen. Työhyvinvointikyselyn toimii yhtenä tärkeimmistä
johtamisen työkaluista. Tulokset käsiteltiin perusteellisesti esihenkilöiden johdolla
kaikissa tiimeissä. Esihenkilöt saivat valmennusta tulosten purkamiseen, ja heillä oli
mahdollisuus käyttää tukenaan fasilitaattoreita.
Määriteltiin tiimien työhyvinvoinnin kehityskohteet vuodelle 2024. Kehityskohteissa
korostuivat tiedonkulun selkeyttäminen, yhteisten asioiden johtaminen, osaamisen
kehittäminen sekä palautteen antaminen. Yhtiötasolla kehityskohteeksi valittiin
viestinnän sekä työturvallisuuden ja turvallisuusajattelun kehittäminen. 
Toteutettiin kohdennettuna hyvinvointihankkeena Koskisen Kohottajat -hanke, johon
osallistui kymmenen henkilöä. Hankkeen tavoitteena oli löytää ratkaisuja tuki- ja
liikuntaelinten vaivoihin sekä vuorotyön haasteisiin. Hanke sisälsi monipuolista tukea
työfysioterapiasta ravitsemusterapeutin neuvontaan sekä työterveyshuollon ja
-psykologin palveluita.
Jatkettiin Koskisen Konkarit -ohjelman toteutusta. Yli 50-vuotiaille työntekijöille
suunnattuun Koskisen Konkarit -ohjelmaan osallistui raportointivuonna kahdeksan
henkilöä. Vuoden mittainen ohjelma keskittyy työkyvyn ylläpitoon ja työelämässä
pysymisen tukemiseen.
Jatkettiin perehdytyksen kehittämistä rakentamalla verkkokursseja Koskisen omaan
koulutuskanavaan  ja selkeyttämällä perehdytysprosessia.
Vahvistettiin yhteisöllisyyttä usein keinoin tukemalla tiimien yhteistä toimintaa
tiimirahalla ja järjestämällä yhteisen grillijuhlan.
Jatkettiin liikunta- ja hyvinvointietujen tarjoamista. Koskinen tukee henkilöstön
kokonaisvaltaista hyvinvointia tarjoamalla käyttöön oman kuntosalin sekä
uintimahdollisuudet Kärkölän uimahallissa. Lisäksi yhtiö tukee henkilöstön jaksamista
ePassi-edulla. Edellä kuvatut keskeiset toimet kattavat pääasiassa Suomen toiminnot
oman työvoiman osalta. Puolassa Koskisen tarjoaa henkilöstölleen monipuolisia etuja
sosiaalietuusrahaston (ZFŚS) kautta, kuten lomatukia, joulurahaa ja Nikolauspäivän
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  92
lahjoja työntekijöiden lapsille. Vuonna 2024 Puolassa tarjottiin vapaaehtoiset
terveystarkastukset yli 40-vuotiaille työntekijöille ja otettiin käyttöön Hedelmätiistai-
konsepti terveellisten ruokailutottumusten edistämiseksi.
Koskisen työhyvinvoinnin edistämistoimet kattavat kaikki yhtiön liiketoiminta-alueet ja
toiminnot. Koskisen työhyvinvoinnin edistämistoimet jakautuvat kolmelle
aikahorisontille. Niissä korostuvat toimien ja tapahtumien nopea vaikuttavuus sekä
pidemmän aikavälin ennaltaehkäisevyys ja työhyvinvoinnin perustan vahvistaminen. 
Toimet kohdistuvat koko henkilöstöön, mutta osassa toimista on kohdennettu fokus
erityisryhmille. Esihenkilöille on järjestetty valmennusta työhyvinvointikyselyn tulosten
käsittelyyn. Tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiville sekä vuorotyöntekijöille on suunnattu
Koskisen Kohottajat -hanke. Ikääntyvien työntekijöiden tarpeisiin vastataan
kohdennetuilla ohjelmilla. Työhyvinvoinnin edistämistoimenpiteet keskittyvät Koskisen
omaan henkilöstöön eivätkä kata arvoketjun muita osia.
Koskisen seuraa ja arvioi työhyvinvoinnin edistämistoimia monipuolisesti. Läsnäolo- ja
vaihtuvuusmittareiden seuranta tukee yleisen työhyvinvoinnin seurantaa ja aikaista
reagoimista. Työhyvinvointikyselyn tuloksia hyödynnetään johtamisen työkaluna ja
toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannassa. Tiimien määrittelemien kehityskohteiden
toteutumista seurataan säännöllisesti. Kohdennettujen hyvinvointiohjelmien kuten
Koskisen Kohottajat ja Koskisen Konkarit tuloksellisuutta arvioidaan ohjelman
päättyessä. Työkykyjohtamisen vaikuttavuutta seurataan varhaisen tuen mallin
mukaisesti ja perehdytyksen kehittämisen vaikutuksia osana normaalia johtamista.
Kaikki edellä kuvatut toimet vaikuttavat työhyvinvointia parantavasti, sillä ne
ennaltaehkäisevät työkykyongelmia, tukevat varhaista puuttumista sekä vahvistavat
yhteisöllisyyttä ja osaamista.
Kielteisten vaikutusten tunnistaminen ja hallinta 
Koskisen varmistaa toimintakäytäntöjensä turvallisuuden systemaattisella seurannalla
ja ennakoivalla riskienhallinnalla. Yhtiö seuraa aktiivisesti työturvallisuuslainsäädännön
kehitystä ja noudattaa sen vaatimuksia. 
Olennainen osa turvallisuuden varmistamista on säännöllinen vuoropuhelu keskeisten
sidosryhmien, kuten työterveyshuollon ja henkilöstön edustajien kanssa. Työympäristön
terveellisyyttä ja turvallisuutta arvioidaan järjestelmällisesti kolmen vuoden välein
toteutettavilla työpaikkaselvityksillä. 
Kemikaaliriskien hallinta on keskeinen osa turvallisuustyötä. Uusien työvälineiden ja
turvavarusteiden hankintaprosessissa kuullaan sekä henkilöstöä ja heidän edustajiaan,
että työterveyshuoltoa, jotta varmistetaan välineiden soveltuvuus ja turvallisuus
käyttötarkoitukseensa.
Kielteisen vaikutusten hallintaan kohdistetut resurssit
Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin jatkuvaan parantamiseen liittyvät resurssit
koostuvat Koskisen johtamisjärjestelmän mukaisesti johdon ja esihenkilöiden vastuista
ja työstä ISO 45001 -johtamisjärjestelmän mukaisesti. Koskisen toimipaikoissa toimivat
turvallisuuspäälliköt ovat työturvallisuuden hallinnointiin kohdistettu resurssi.
Keskeisten toimien nykyisten tai tulevien tarkkojen toiminta- tai pääomamenojen
ilmoittaminen ei ole mahdollista, sillä toiminta on osa konsernin ja liiketoimintojen
päivittäistä operatiivista toimintaa sekä Koskisen esihenkilöiden ja työntekijöiden
työtehtäviä.
Yritys on asettanut uudet strategiset tavoitteet vuoden 2024 aikana ja niiden
toteutumista seurataan tulevina vuosina.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  93
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
S1-5
Alla olevassa taulukossa esitetyt tavoitteet vastaavat henkilöstöperiaatteiden
päämääriin, joissa on huomioitu olennaiset kestävyysseikat. Nämä päämäärät on
esitetty kohdassa S1-1. Tavoitteet koskevat Koskisen omaa henkilöstöä, sen kaikissa
toimipisteissä. Tavoitteiden asetannassa on huomioitu näiden seikkojen nykytila ja
kehitys konsernissa. Työtapaturmien kehitystä seurataan myös suhteessa muihin
toimialan yrityksiin. Asetetut tavoitteet eivät sellaisenaan suoraan vastaa olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin, vaan ovat osa kokonaisuuden seurantaa,
joilla tunnistettuihin teemoihin liittyviä kokonaisuuksia seurataan ja hallitaan.
Sidosryhmiä ei ole erikseen kuultu tavoitteen asetannassa. Tavoitteet eivät edellytä
merkittäviä muutoksia yrityksen toiminnassa tai tavoitteiden mittaamisessa, vaan ovat
osa jokapäiväistä toimintaa.
S1 Omaan työvoimaan liittyvät
kestävyysaiheet
Tavoite 2027
Kattaa koko Koskisen-konsernin
Perusvuosi 2022
2024
Tavoitteisiin liittyvät näkökohdat
Tapaturmien vähentäminen
Tapaturmataajuus LTA1<5
19,40
9,70
Tavoite perustuu
toimintapolitiikkaan ja
henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus
kohdassa S1-1
Hyvinvoiva ja terve henkilöstö
Työhyvinvointikyselyn
kokonaisarvosana > 4
3,85
3,81
Tavoite perustuu
toimintapolitiikkaan ja
henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus
kohdassa S1-1
Hyvinvoiva ja terve henkilöstö
Työhyvinvointikyselyn
vastausprosentti > 90 %
76 %
78 %
Tavoite perustuu
toimintapolitiikkaan ja
henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus
kohdassa S1-1
Henkilöstön osaamisen
kehittyminen
Koulutustunnit/henkilö > 18
11,48
8,15
Tavoite perustuu
toimintapolitiikkaan ja
henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus
kohdassa S1-1
Tasa-arvoinen
ja yhdenvertainen työyhteisö
Monimuotoisuus-,
yhdenvertaisuus- ja
inklusiivisuustietoisuuden
kehittäminen sisäisellä koulutuksella
100 % työvoimasta
Uusi tavoite 2024
Uusi tavoite 2024 alkaen
Tavoite perustuu
toimintapolitiikkaan ja
henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus
kohdassa S1-1
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  94
Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet on asetettu vastuullisuusohjelmaan
kaksoisolennaisuusarvioinnista saatujen näkemysten perusteella. Tavoitteiden
asettamisesta vastasi yhtiön johtoryhmä sekä valittu ryhmä eri toimintojen edustajia,
Tavoitteiden asettamiseen ei erikseen osallistettu työntekijöitä tai heidän edustajiaan.
Toimien ja tavoitteiden toteutumisen seuranta tapahtuu säännöllisesti
työyhteisöryhmässä ja laajennetussa johtoryhmässä, joissa molemmissa on henkilöstön
edustus, neljästi vuodessa. Työturvallisuutta seurataan lisäksi kuukausittain konsernin
turvallisuuskatsauksissa. Jatkuvaan toteutumisen seurantaan sisältyy edistymisen
seuranta, mahdollisten poikkeamien tunnistaminen ja dokumentointi sekä
toimeenpanon tarvittavat muutokset.
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
S1-6
Koskisen henkilöstöosasto vastaa henkilöstötietojen keräämisestä, ylläpidosta ja
raportoinnista. Henkilöstötietojen hallinnointiin käytetään henkilöstöjärjestelmää, jossa
tietoja ylläpidetään. Raportointi sisältää työsuhteessa olevien työntekijöiden tiedot,
joilla on työsuhde konserniin. Tietojen kokoamiseen ei sisälly merkittäviä
taustaoletuksia tai rajoituksia.
Työsuhteisten työntekijöiden määrä sukupuolen mukaan
Sukupuoli
Työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
Miehet
669
Naiset
274
Muut
-
Ei ilmoitettu
-
Työsuhteiset työntekijät yhteensä
943
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus
2024
Päättyneet työsuhteet
66
Lähtövaihtuvuus
7,0 %
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Maa
Työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
Suomi
796
Puola
131
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  95
Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan 2024
Miehet
Naiset
Muut
Ei ilmoitettu
Työsuhteiset
työntekijät
yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
669
274
-
-
943
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
620
243
-
-
863
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
49
31
-
-
80
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä /
kokoaikavastaavana ilmaistuna)
19
12
-
-
31
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
650
262
-
-
912
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
6
4
-
-
10
Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin eriteltynä maittain 2024
Suomi
Puola
Muut
Työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömääränä /
kokoaikavastaavana
ilmaistuna)
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
796
131
16
943
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
783
64
16
863
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
13
67
-
80
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä /
kokoaikavastaavana ilmaistuna)
31
-
-
31
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
765
131
16
912
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
10
-
-
10
Työntekijöitä koskevat tiedot on kerätty yhtiön HR- ja palkkajärjestelmien tiedoista.
Henkilöstön lukumäärä ilmaistaan henkilömääränä ja raportointikauden viimeisen
päivän tilanteena. Kestävyysselvityksessä henkilöstömäärä on 31.12.2024
henkilöstötilanne ja tilinpäätöksessä koko vuoden henkilöstömäärä keskimäärin eli 12
kk keskiarvo. Kokoaikavastaavuutta ei lasketa erikseen, koska suurin osa työsuhteista
on kokoaikaisia. Tietojen kokoamiseen ei sisälly oletuksia, vaan tiedot koostetaan
suoraan järjestelmän tiedoista.
Raportoiduissa, vuoden lopun tilannetta kuvaavissa henkilöluvuissa eivät näy kesän
aikana Koskisella työskennelleet kesätyöntekijät, joita oli vuonna 2024 47 kpl.
Henkilöstömäärää koskevat tiedot löytyvät Koskisen konsernitilinpäätöksen
liitetiedosta 6.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  96
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
S1-8
Tiedot henkilöstön kuulumisesta työehtosopimusten piiriin löytyvät Koskisen
henkilöstöjärjestelmästä perustuen toimenkuvaan, eikä ilmoitettaviin tietoihin sisälly
oletuksia tai rajoituksia. Työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä löytyy taulukosta S1-6
Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin eriteltynä maittain 2024.
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste:
Työsuhteiset työntekijät – ETA alue (maat, joissa on
yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10
% työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)
Työsuhteiset työntekijät –muu kuin ETA-alue
(estimaatti alueista, joissa on yli 50 työsuhteista
työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten
työntekijöiden kokonaismäärästä)
Edustus työpaikalla (vain ETA alue) (maat, joissa on
yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10
% työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)
0-19 %
Puola
20-39 %
40-59 %
60-79 %
80-100 %
Suomi
Suomi, Puola
Suomessa Koskisen tuotannon työntekijät, toimihenkilöt ja metsätoimihenkilöt
kuuluvat yrityskohtaisen työehtosopimusten piiriin, joista toinen on tuotannon
työntekijöille ja toimihenkilöille ja toinen metsätoimihenkilöille. Ylemmille
toimihenkilöille ja johdolle sovelletaan yrityksessä sovittuja työehtoja.
Puolan työmarkkinoilla ei ole vastaavia yleissitovia työehtosopimuksia tai niihin
perustuvia yrityskohtaisia ratkaisuja. Koskisen noudattaa Puolassa yleistä
työlainsäädäntöä, minkä lisäksi työhön, työsuhteeseen, työoloihin ja palkkaan liittyen
sovelletaan yhtiökohtaisia koko henkilöstöä koskevia työhön ja palkitsemiseen liittyviä
linjauksia.
Koskisella ei ole sopimuksia työsuhteisten työntekijöiden kanssa edustuksesta, josta
huolehtisi eurooppalainen yritysneuvosto, eurooppayhtiön (SE) yritysneuvosto tai
Eurooppaosuuskunnan (SCE) yritysneuvosto.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  97
Monimuotoisuuden mittarit
S1-9
Tiedot henkilöstön monimuotoisuudesta koostuvat Koskisen henkilöstöjärjestelmästä,
eikä ilmoitettaviin tietoihin sisälly oletuksia tai rajoituksia.
Ylimmän johdon sukupuolijakauma 2024
Henkilömäärä
%
Ylin johto, naiset
3
18 %
Ylin johto, miehet
14
82 %
Ylin johto, muut
-
- %
Ylin johto, ei ilmoitettu
-
- %
Ylin johto, yhteensä
17
100 %
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma 2024
Henkilömäärä
%
Alle 30-vuotiaat
155
16 %
30-50-vuotiaat
490
52 %
Yli 50-vuotiaat
298
32 %
Henkilömäärä iän mukaan jaoteltuna
943
100 %
Koskisen Oyj:n ylimmän johdon muodostavat hallitus, sekä toimitusjohtaja tukenaan
johtoryhmä.
Riittävä palkka
S1-10
Koskisen kaikille työsuhteisille työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa sovellettavien
vertailuarvojen mukaisesti.
Sosiaalinen suojelu
S1-11
Kaikki Koskisen työsuhteiset työntekijät kuuluvat sosiaalisen suojelun piiriin julkisten
ohjelmien tai yrityksen tarjoamien etuuksien kautta sellaisten tulonmenetysten varalta,
jotka johtuvat sairaudesta, työttömyydestä, työssä saadusta vammasta tai
työkyvyttömyydestä, vanhempainvapaasta tai eläköitymisestä.
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
S1-13
Tiedot henkilöstön kehityskeskusteluista, sekä koulutustunneista koostuvat Koskisen
henkilöstöjärjestelmästä. Kehityskeskustelut kirjataan käytyjen keskustelujen
perusteella esihenkilöiden toimesta. Koulutustunteja koskien ilmoitettavat tiedot
perustuvat esihenkilöiden ilmoituksiin. Molempiin tietoihin voi sisältyä epävarmuutta
liittyen tiedon kulkuun, eivätkä kaikki tule välttämättä kirjatuksi.
Kehityskeskustelun käyneiden osuus 2024
Henkilömäärä
% koko
henkilömäärästä
Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, naiset
177
19 %
Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, miehet
393
42 %
Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, muut
-
- %
Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, ei ilmoitettu
-
- %
Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, yhteensä
570
60 %
Koulutustuntien lukumäärä määrä per henkilö
2024
Koulutustuntien määrä per henkilö, naiset
10
Koulutustuntien määrä per henkilö, miehet
7
Koulutustuntien määrä per henkilö, muut
-
Koulutustuntien määrä per henkilö, ei ilmoitettu
-
Koulutustuntien määrä per henkilö, kaikki
8
Koulutuspäivien määrä
1 199
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  98
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
S1-14
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat tiedot kootaan Koskisen henkilöstöjärjestelmästä,
sekä Jatkuvan Kehityksen järjestelmästä, jonne kirjataan tiedot työtapaturmista ja
niiden käsittelyistä. Tiedot kerätään koko henkilöstöä koskien. Ei-työsuhteisten
työntekijöiden osalta hyödynnetään siirtymäsäännöstä. Työtyytyväisyyskyselyn
vastausprosentti, sekä -tulos (eNPS) ja poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä,
sekä (LTA1) poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LTA1) ovat konsernin
omia, kestävyystavoitteisiin liittyviä mittareita, jotka on esitetty osiossa S1-5.  Koskisen
omiin mittareihin sisältyviin työtapaturmiin (LTA1) määritellään tapaturmat, jotka
johtavat vähintään yhden päivän poissaoloon. Tapaturmataajuudet (LTAF1) esitetään
miljoonaa työtuntia kohden. Työtapaturmien lukumäärään (TRI) sisältyvät tapaturmat,
joiden johdosta suoritetaan terveydenhuollon tarkastus. Luvut eivät näin ollen sisällä
tapaturmia, joissa terveydenhuoltoon ei ole menty. Työtyytyväisyyskysely kattaa koko
henkilöstön, mutta vastaamiseen liittyviä epävarmuustekijöitä voi olla johtuen kyselyn
kielestä, joka on englanti, eikä työntekijöiden oma äidinkieli.
2024
Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien
osuus %
99 %
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien
kuolemantapausten lukumäärä, työsuhteiset työntekijät
-
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien
kuolemantapausten lukumäärä, muut kuin työsuhteiset työntekijät
-
Työtapaturmien lukumäärä (TRI)
28
Työtapaturmien osuus (TRIF)
20,8
Työperäisten terveysongelmien tapausten lukumäärä, johon sovelletaan
oikeudellisia rajoituksia, työsuhteiset työntekijät
-
Menetettyjen päivien lukumäärä liittyen työperäisiin vammoihin,
työtapaturmiin, työperäisiin terveysongelmiin tai kuolemantapauksiin
työsuhteiset työntekijät
91
Koskisen omat mittarit
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä (LTA1)
13
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LTAF1)
9,7
Työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentti
78 %
Työtyytyväisyyskyselyn eNPS
4
Koskisen Suomen toiminnot kattava työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmä
on ISO 45001 standardin mukainen ja se on auditoitu ulkoisen varmentajan Kiwa
Inspectan toimesta. .
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
S1-15
Tiedot työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevien mittareiden osalta koostuvat
Koskisen henkilöstöjärjestelmästä, eikä ilmoitettaviin tietoihin sisälly oletuksia tai
rajoituksia.
Koskisen kaikki työsuhteiset työntekijät ovat oikeutettuja perhevapaaseen
sosiaalipoliittisten ja/tai työehtosopimusten nojalla.
Perhevapaata ottaneiden työntekijöiden osuus sukupuolen mukaan
%
Perhevapaata ottaneiden osuus, naiset
1,4 %
Perhevapaata ottaneiden osuus, miehet
1,8 %
Perhevapaata ottaneiden osuus, muut
- %
Perhevapaata ottaneiden osuus, ei ilmoitettu
- %
Perhevapaata ottaneiden osuus
3,2 %
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  |  99
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
S1-17
Tapaukset, joista tietoa raportoidaan tulevat joko yhtiön ilmoituskanavien kautta, tai
esihenkilöille tehtävän ilmoituksen perusteella. Tapaukset, myös ulkopuolisten tahojen
ilmoitukset, kirjataan jatkuvan kehityksen järjestelmään, jossa tapausten käsittelyt
ylläpidetään. Kirjatut tapaukset perustuvat ilmoituksiin ja mahdollisiin ulkoisiin
tarkastuksiin, eikä tietoihin sisälly merkittäviä taustaoletuksia tai rajoituksia.
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
2024
Syrjintätapausten lukumäärä
2
Häirintätapausten lukumäärä (sisältyy syrjintätapauksiin)
-
Muiden kuin häirintätapausten lukumäärä (sisältyy syrjintätapauksiin)
2
Valitusten lukumäärä, jotka raportoitu henkilöstön kanavien kautta
10
Valitusten lukumäärä, jotka raportoitu OECD:n monikansallisille yrityksille
tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille
-
Syrjintätapausten ja valitusten perusteella maksetut sakot ja korvaukset
-
Vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä
-
Vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä, joissa on jätetty
noudattamatta YK:n ohjaavia periaatteita yritysten ihmisoikeusvastuusta,
työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annettua ILO:n julistusta
-
Vakavien ihmisoikeustapausten perusteella maksetut sakot,
seuraamukset ja korvaukset
-
Kirjatuista syrjintätapauksista toinen on tuotu esihenkilön tietoon ja käsitelty
asianmukaisesti tarvittavien osapuolten kesken Levyteollisuudessa. Tapaukseen liittyvät
seurantapalaverit jatkuvat vielä vuoden 2025 aikana. Toinen syrjintätapaus kirjattiin
FSC:n liittyvässä ulkoisessa auditoinnissa lievänä poikkeamana Sahateollisuudessa
Asiaa selvitetään sisäisesti vuoden 2025 aikana ja sitä tullaan tarkastelemaan uudelleen
vuoden 2025 FSC-auditoinnissa. Tapauksista ei ole kirjattu sakkoja, eikä tietoja näin
ollen esitetä tilinpäätöksessä.
Konsernin ja emoyhtiön
tilinpäätökset
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 101
Sisällysluettelo
Konsernitilinpäätös (IFRS) .............................................
Konsernin laaja tuloslaskelma ..............................................
Konsernitase ...............................................................................
Konsernin rahavirtalaskelma ................................................
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot .............................
1. Yleiset tiedot ja laatimisperusta .......................................
2. Segmenttitiedot ja liikevaihto ..........................................
3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta ................................
4. Liiketoiminnan muut tuotot .............................................
5. Materiaalit ja palvelut ..........................................................
8. Poistot ja arvonalentumiset ..............................................
9. Liiketoiminnan muut kulut ...............................................
10. Rahoitustuotot ja -kulut ....................................................
11. Tuloverot ..................................................................................
13. Metsävarat ..............................................................................
14. Vuokrasopimukset ..............................................................
15. Aineettomat hyödykkeet ..................................................
16. Vaihto-omaisuus ..................................................................
17. Muut saamiset ......................................................................
18. Myytävänä olevat omaisuuserät ....................................
19. Oma pääoma ........................................................................
20. Osakekohtainen tulos .......................................................
21. Rahoitusvarat ja -velat .......................................................
22. Varaukset ...............................................................................
23. Muut velat ..............................................................................
24. Konsernin rakenne .............................................................
25. Lähipiiriliiketoimet ..............................................................
27. Tilikauden jälkeiset tapahtumat ...................................
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) .........................................
Tuloslaskelma .............................................................................
Tase .................................................................................................
Rahoituslaskelma ......................................................................
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot .................................
tilinpäätöksen allekirjoitukset ...............................................
Tilintarkastuskertomus ...........................................................
Tietoa sijoittajille ........................................................................
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 102
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin laaja tuloslaskelma
Tuhatta euroa
Liite
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Liikevaihto
2
282 262
271 275
Liiketoiminnan muut tuotot
4
2 022
4 050
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen muutos
16
5 151
922
Metsävarojen käyvän arvon muutos
13
324
870
Materiaalit ja palvelut
5
-174 749
-156 769
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
6
-47 913
-46 890
Poistot ja arvonalentumiset
8
-11 169
-8 607
Liiketoiminnan muut kulut
9
-42 904
-40 455
Liikevoitto (-tappio)
13 023
24 396
Rahoitustuotot
10
3 638
4 573
Rahoituskulut
10
-6 689
-4 910
Rahoituskulut, netto
-3 051
-337
Voitto (tappio) ennen veroja
9 972
24 059
Tuloverot
11
-1 684
-3 829
Tilikauden voitto (tappio)
8 288
20 230
Tuhatta euroa
Liite
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää
tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
47
335
Tilikauden muut laajat tuloksen erät
verovaikutus huomioiden
47
335
Tilikauden laaja tulos
8 335
20 565
Tilikauden voiton (tappion) jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
8 288
20 230
Tilikauden voitto (tappio)
8 288
20 230
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
8 335
20 565
Tilikauden laaja tulos
8 335
20 565
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
tilikauden osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa)
20
0,36
0,88
Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa)
20
0,36
0,87
Konsernin laajaa tuloslaskelmaa tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 103
Konsernitase
Tuhatta euroa
Liite
31.12.2024
31.12.2023
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
12
111 540
97 508
Metsävarat
13
3 915
3 599
Käyttöoikeusomaisuuserät
14
34 043
26 159
Aineettomat hyödykkeet
15
1 036
1 308
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
21
14
960
Muut saamiset
17
10
11
Laskennalliset verosaamiset
11
37
88
Pitkäaikaiset varat yhteensä
150 595
129 634
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
16
49 227
37 544
Myyntisaamiset
21
23 835
23 365
Muut saamiset
17
9 536
10 427
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
21
11 513
10 625
Tuloverosaamiset
11
74
1 839
Talletukset
21
-
20 000
Rahavarat
21
31 823
35 771
Lyhytaikaiset varat yhteensä
126 008
139 571
Myytävänä olevat omaisuuserät
447
-
VARAT YHTEENSÄ
277 050
269 205
Tuhatta euroa
Liite
31.12.2024
31.12.2023
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma
19
1 512
1 512
Vararahasto
19
16
16
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
19
73 843
73 843
Omat osakkeet
19
-3
-3
Kertyneet muuntoerot
19
192
144
Kertyneet voittovarat
65 240
51 487
Tilikauden voitto (tappio)
8 288
20 230
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
yhteensä
149 086
147 229
Oma pääoma yhteensä
149 086
147 229
Velat
Pitkäaikaiset velat
Lainat
21
24 731
31 310
Vuokrasopimusvelat
14, 21
29 465
23 857
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
6
3 117
3 124
Muut velat
23
14
-
Laskennalliset verovelat
11
7 162
5 697
Varaukset
22
150
150
Pitkäaikaiset velat yhteensä
64 639
64 138
Lyhytaikaiset velat
Lainat
21
8 041
6 401
Vuokrasopimusvelat
14, 21
4 024
2 132
Johdannaisvelat
21
141
-
Saadut ennakot
21
983
639
Ostovelat
21
29 211
25 411
Ostovelat, maksumenettely
21
6 470
7 396
Muut velat
23
14 300
15 811
Tuloverovelat
11
65
13
Varaukset
22
89
35
Lyhytaikaiset velat yhteensä
63 325
57 838
Velat yhteensä
127 964
121 976
OMA PÄÄOMA JA VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
277 050
269 205
Konsernitasetta tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 104
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Tuhatta euroa
Liite
Osakepääoma
Vararahasto
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Omat osakkeet
Kertyneet
muuntoerot
Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön
omistajille
kuuluva oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024
1 512
16
73 843
-3
144
71 717
147 229
147 229
Tilikauden voitto (tappio)
-
-
-
-
-
8 288
8 288
8 288
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot
-
-
-
-
47
-
47
47
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-
-
-
-
47
8 288
8 335
8 335
Tapahtumat osakkeenomistajien
kanssa:
Osingonjako
-
-
-
-
-
-7 368
-7 368
-7 368
Osakeperusteiset maksut
19
-
-
-
-
-
890
890
890
Tapahtumat osakkeenomistajien
kanssa yhteensä
-
-
-
-
-
-6 478
-6 478
-6 478
Oma pääoma 31.12.2024
1 512
16
73 843
-3
192
73 527
149 086
149 086
Laskelmaa konsernin oman pääoman muutoksista tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 105
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Tuhatta euroa
Liite
Osakepääoma
Vararahasto
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Omat osakkeet
Kertyneet
muuntoerot
Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön
omistajille
kuuluva oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023
1 512
16
73 843
-
-191
60 631
135 811
135 811
Tilikauden voitto (tappio)
-
-
-
-
-
20 230
20 230
20 230
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot
-
-
-
-
335
-
335
335
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-
-
-
-
335
20 230
20 565
20 565
Tapahtumat osakkeenomistajien
kanssa:
Osingonjako
-
-
-
-
-
-9 895
-9 895
-9 895
Osakeperusteiset maksut
19
-
-
-
-
-
751
751
751
Omien osakkeiden hankinta
19
-
-3
-
-
-3
-3
Tapahtumat osakkeenomistajien
kanssa yhteensä
-
-
-
-3
-
-9 144
-9 148
-9 148
Oma pääoma 31.12.2023
1 512
16
73 843
-3
144
71 717
147 229
147 229
Laskelmaa konsernin oman pääoman muutoksista tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 106
Konsernin rahavirtalaskelma
Tuhatta euroa
Liite
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto (tappio)
8 288
20 230
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset
8
11 169
8 607
Metsävarojen käyvän arvon muutos
13
-323
-870
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot- ja tappiot
23
-328
Korko- ja muut rahoitustuotot ja -kulut
10
3 051
337
Tuloverot
11
1 684
3 829
Muiden pitkäaikaisten työsuhde-etuuksien
muutokset
-104
-6
Osakeperusteiset maksut
890
751
Muut oikaisut
-4
134
Oikaisut yhteensä
16 386
12 454
Käyttöpääoman muutokset:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos
17, 21
-184
1 079
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos
21, 23
1 305
-9 722
Vaihto-omaisuuden muutos
16
-11 656
-3 266
Käytetyt varaukset
22
53
68
Saadut korot
1 836
1 417
Maksetut korot
-4 389
-4 106
Saadut muut rahoituserät
810
390
Maksetut järjestelypalkkiot ja muut rahoituskulut
-150
-201
Maksetut tuloverot
1 653
-3 408
Liiketoiminnan nettorahavirta
13 953
14 936
Tuhatta euroa
Liite
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Investointien rahavirta
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja
aineettomien hyödykkeiden hankinta
12, 15
-20 760
-17 067
Pitkäaikaisten varojen myynnit
511
1 023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusvarojen hankinta
21
-
-10 000
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusvarojen myyntitulot
-
9 892
Investoinnit talletuksiin
-
-35 000
Takaisinmaksut talletuksista
20 000
15 000
Investointien nettorahavirta
-249
-36 152
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta
-
-3
Lainojen takaisinmaksut
21
-6 639
-4 500
Vuokrasopimusvelkojen maksut
21
-3 657
-3 165
Maksetut osingot
-7 368
-9 895
Rahoituksen nettorahavirta
-17 664
-17 563
Rahavarojen nettomuutos
-3 960
-38 780
Rahavarat tilikauden alussa
35 771
74 527
Valuuttakurssien muutosten vaikutukset
rahavaroihin
12
24
Rahavarat tilikauden lopussa
31 823
35 771
Konsernin rahavirtalaskelmaa tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 107
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Yleiset tiedot ja laatimisperusta
Konsernin yleiset tiedot
Koskisen Oyj (yhtiö, emoyhtiö) yhdessä konsolidoitujen tytäryhtiöidensä (Koskisen,
konserni) on suomalainen julkinen yhtiö, joka toimii sahatavaran ja puulevyjen
toimialoilla, joilla se valmistaa erilaisia puutuotteita, kuten sahatavaraa, vaneria ja
lastulevyä. Koskisen tavoitteena on olla kestävä kumppani sekä metsänomistajille että
asiakkailleen. Koskisen perustettiin vuonna 1909. Sen pääkonttori sijaitsee Järvelässä, ja
sillä on toimipaikkoja Suomessa ja Puolassa. Koskisella on noin 900 työntekijää.
Koskisen Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka Y-tunnus on 0148241-9 ja
kotipaikka Kärkölä,  Suomi. Rekisteröity osoite on Tehdastie 2, 16600 Järvelä.
Emoyhtiön / Koskisen Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla
1.12.2022 alkaen.
Koskisen Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi
10.4.2025. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla internet-osoitteessa
Laatimisperusta
Koskisen konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen IFRS-
tilinpäätösstandardien mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa
olevia IFRS-tilinpäätösstandardeja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös IFRS-
tilinpäätösstandardeja täydentävän Suomen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön
vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu ensisijaisesti alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen,
ellei toisin mainita. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat,
johdannaisvelat ja metsävarat, sekä etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat varat ja
velvoitteet sekä osakeperusteiset maksut on arvostettu käypään arvoon.
Konsernitilinpäätös on esitetty tuhansina euroina. Emoyhtiön toiminta- ja
esittämisvaluutta on euro.
Kaikki tilinpäätöksessä ja liitetiedoissa esitettävät määrät on pyöristetty lähimpään
tuhanteen, ellei toisin mainita. Tästä johtuen yksittäisten lukujen yhteenlaskettu
summa voi poiketa esitetystä yhteismäärästä.
Uudet standardit ja tulkinnat
IASB:n julkaisemilla 1.1.2024 käyttöön otetuilla uusilla tilinpäätösstandardeilla,
tilinpäätösstandardien muutoksilla tai tulkinnoilla ei ollut merkittävää vaikutusta
Koskisen konsernitilinpäätökseen.
Konserni ei ole ottanut käyttöön julkaistuja uusia tilinpäätösstandardeja,
tilinpäätösstandardien muutoksia tai tulkintoja, jotka eivät ole pakollisia 31.12.2024
päättyneille tilikausille.
IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
-tilinpäätösstandardi tulee voimaan 1.1.2027 ja korvaa olemassa olevan IAS 1
Tilinpäätöksen esittäminen -standardin. IFRS 18 -standardi tuo muutoksia
tuloslaskelman rakenteeseen ja pakollisiin välisummiin, vaatimuksen esittää liitetietoja
tietyistä johdon määrittelemistä tunnusluvuista joita tällä hetkellä raportoidaan
tilinpäätöksen ulkopuolella, sekä laajennettuja yhdistämis- ja erittelykriteerejä, joita
sovelletaan sekä päälaskelmiin että tilinpäätöksen liitetietoihin. IFRS 18 ei vaikuta erien
kirjaamiseen tai arvostamiseen tilinpäätöksessä. Koskisen tulee arvioimaan uuden
IFRS 18 -standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen vuoden 2025 aikana.
Muiden tilinpäätöshetkeen mennessä julkaistujen uusien tilinpäätösstandardien,
tilinpäätösstandardien muutosten tai tulkintojen ei odoteta vaikuttavan olennaisesti
konserniin nykyisellä tai tulevilla tilikausilla eikä ennakoitavissa oleviin tuleviin
liiketoimiin.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 108
Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen
Toiminta- ja esittämisvaluutta
Konsernin kunkin yhteisön tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen
ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta).
Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on yhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat ja saldot
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi
käyttäen tapahtumapäivän kursseja. Tällaisten liiketoimien kirjaamisesta ja
ulkomaanrahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuttamisesta
tilinpäätöspäivän kurssiin johtuvat valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan
tulosvaikutteisesti.
Tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä
rahoituseriin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään laajassa tuloslaskelmassa
nettomääräisinä rahoituskuluina.
Konserniyhtiöt
Esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien konserniyritysten
tuloslaskelmat ja taseet muunnetaan esittämisvaluutan määräisiksi. Kunkin esitettävän
taseen varat ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kunkin laajan
tuloslaskelman tuotot ja kulut muunnetaan kauden keskikursseihin. Kaikki tästä
johtuvat kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten
muuntamisesta aiheutuvat kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun
ulkomainen yksikkö myydään tai siitä muuten luovutaan, siihen liittyvät
valuuttakurssierot siirretään tulosvaikutteiseksi osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.
Ulkomaisen yksikön hankinnasta johtuvat käyvän arvon oikaisut käsitellään ulkomaisen
yksikön varoina ja velkoina ja muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset
Venäjän Ukrainaa vastaan aloittama hyökkäyssota on pitänyt koivuvanerin kysynnän
suhteessa tarjontaan korkeana tukien koivuvanerin korkeaa hintatasoa. Sodan vaikutus
taloudellisessa raportoinnissa esitettyihin arvioihin ja oletuksiin perustuu johdon
parhaaseen harkintaan.
Koskisen Venäjällä toimivan logistiikka- ja puunhankintayhtiön OOO Koskilesin
likvidointiprosessi saatiin päätökseen marraskuussa 2023, jonka jälkeen konsernilla ei
ole ollut mitään toimintaa Venäjällä.
Keskeiset arviot ja johdon harkinta
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti vaatii johtoa
tekemään tiettyjä kriittisiä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka vaikuttavat
tilinpäätöksessä esitettävien varojen ja velkojen määrään sekä tilikausilta esitettävien
tuottojen ja kulujen määriin. Lisäksi johdon on käytettävä harkintaa tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden soveltamisessa.
Arvioita ja harkintaa arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat johdon parhaaseen
tietämykseen, historialliseen kokemukseen ja odotuksiin tulevista tapahtumista, joiden
uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia. Tuloksena saatavat
kirjanpidolliset arviot ovat määritelmän mukaan harvoin samoja kuin niihin liittyvät
toteutuneet tulokset.
Arviot ja oletukset, jotka aiheuttavat merkittävän riskin siitä, että varojen ja velkojen
kirjanpitoarvoa oikaistaan olennaisesti, esitetään tilinpäätöksen seuraavissa
liitetiedoissa:
Liitetieto
Keskeiset arviot ja oletukset
13. Metsävarat
Metsävarojen arvostus
14. Vuokrasopimukset
Sopimuksiin sisältyvät vuokrasopimukset
14. Vuokrasopimukset
Vuokra-ajan määrittäminen
14. Vuokrasopimukset
Lisäluoton koron määrittäminen
22. Varaukset
Varauksen määrän ja ajankohdan arviointi
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 109
2. Segmenttitiedot ja liikevaihto
Koskisen ylin operatiivinen päätöksentekijä (CODM) on hallitus, joka seuraa konsernin
tulosta ja kohdistaa resursseja segmenteille. Koskisen toimintasegmentit, jotka ovat
myös konsernin raportoitavat segmentit, ovat Levyteollisuus ja Sahateollisuus. Hallitus
seuraa segmentin tulosta liikevaihdon ja käyttökatteen (EBITDA) perusteella.
Segmenttien väliset liiketoimet perustuvat markkinaehtoihin, ja ne eliminoidaan
konsolidoinnin yhteydessä.
Levyteollisuus tarjoaa räätälöityjä korkealaatuisia levyratkaisuja asiakkaillemme.
Levyteollisuuden liikevaihto koostuu vanerin, lastulevyn, ohuen vanerin ja viilun
myynnistä sekä optimoiduista pakettiautojen sisätilaratkaisuista. 
Sahateollisuus tarjoaa sahatavaraa ja jatkojalostettuja tuotteita, jotka on valmistettu
korkealaatuisesta puuraaka-aineesta. Sahateollisuuden liikevaihto koostuu sahatavaran
ja jatkojalostetun puutavaran myynnistä sekä puunhankinnan sivutuotteista sellu- ja
paperiteollisuudelle ja bioenergiasta useille voimalaitoksille.
Muihin sisältyy kokonaan omistettu tytäryhtiö Kosava-Kiinteistöt Oy, joka tarjoaa
emoyhtiölle kiinteistönhoitopalveluja, sekä osa konsernin keskitetyistä toiminnoista,
joita ei ole kohdistettu segmenteille.
LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN
1.1.2024–31.12.2024
1.1.2023–31.12.2023
Tuhatta euroa
Ulkoinen
Sisäinen
Yhteensä
Ulkoinen
Sisäinen
Yhteensä
Levyteollisuus
142 433
21
142 454
148 786
9
148 795
Sahateollisuus
139 737
27 946
167 683
122 400
24 823
147 223
Segmentit
yhteensä
282 171
27 967
310 137
271 186
24 832
296 018
Muut
92
780
871
89
577
666
Sisäisen myynnin
eliminointi
-28 746
-28 746
-25 410
-25 410
Yhteensä
282 262
-
282 262
271 275
-
271 275
Koskisen liikevaihto koostuu pääasiassa tavaroiden myynnistä eli sahatavarasta ja
levyistä. Suurin osa Koskisen liikevaihdosta kirjataan ajankohtana, jolloin asiakas saa
määräysvallan tavaraan sovellettavien toimitusehtojen perusteella. Koskisen
asiakassopimusten maksuajat ovat tyypillisesti 30–60 päivää, eivätkä sopimukset sisällä
merkittäviä rahoituskomponentteja. Koskisen sopimukset voivat sisältää muuttuvia
maksuja kuten käteisalennuksia tai muita alennuksia.
Vuosina 2024 ja 2023 Koskisella ei ollut ulkopuolisia asiakkaita, joiden tuottama
liikevaihto olisi ollut yli 10 prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta.
LIIKEVAIHDON MAANTIETEELLINEN JAKAUTUMINEN
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Suomi
111 595
111 206
Saksa
24 098
20 320
Japani
23 990
21 116
Puola
15 465
11 556
Muut EU-maat
76 556
75 419
Muut maat
30 559
31 658
Yhteensä
282 262
271 275
KÄYTTÖKATE SEGMENTEITTÄIN
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Levyteollisuus
17 681
29 282
Sahateollisuus
7 205
3 274
Segmentit yhteensä
24 886
32 556
Muut
-693
3 204
Eliminoinnit
-
-2 757
Yhteensä
24 193
33 003
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 110
KÄYTTÖKATTEEN TÄSMÄYTYS LIIKEVOITTOON (-TAPPIOON)
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Käyttökate
24 193
33 003
Poistot ja arvonalentumiset
-11 169
-8 607
Liikevoitto (-tappio)
13 023
24 396
SOPIMUKSIIN PERUSTUVAT OMAISUUSERÄT JA VELAT
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Sopimuksiin perustuvat velat1
838
501
¹ Sisältyy taseen erään saadut ennakot
Tilikauden alussa sopimuksiin perustuviin velkoihin sisältyneestä määrästä suurin osa
on kirjattu liikevaihtoon tilikauden aikana.
PITKÄAIKAISTEN VAROJEN MAANTIETEELLINEN JAKAUMA
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Suomi
144 835
126 498
EU-maat
5 708
3 032
Muut maat
15
16
Yhteensä
150 558
129 546
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Asiakassopimusten suoritevelvoite on sopimuksilla määriteltyjen tuotteiden
toimittaminen asiakkaille. Lisäksi Koskisen soveltaa kansainvälisen
kauppakamarin (ICC) antamiin virallisiin kauppaehtojen tulkintasääntöihin
(Incoterms 2020) perustuvia toimitusehtoja. Määräysvalta myytyyn tavaraan
siirtyy yhtenä ajankohtana, tyypillisesti kun tavaran omistusoikeus tai fyysinen
hallinta on siirtynyt asiakkaalle, asiakas on hyväksynyt tavaran tai Koskisella on
oikeus maksuun.
Kun määräysvalta tavaraan on siirtynyt asiakkaalle, mutta Koskisen on edelleen
vastuussa toimituksen tai vakuutuksen järjestämisestä, nämä palvelut katsotaan
erillisiksi suoritusvelvoitteiksi, ja jos ne ovat olennaisia, ne kirjataan yli ajan sitä
mukaa kuin palvelu suoritetaan. Koskisen katsoo, että asiakas samanaikaisesti
saa ja kuluttaa palvelusta koituvan hyödyn sitä mukaa kuin sitä tuotetaan.
Yleisimmin käytetyt toimitusehdot ovat kuljetus ja vakuutus maksettuina (CIP),
kuljetus maksettuna (CPT), kuljetus, vakuutus ja rahti maksettuina (CIF), kuljetus
ja rahti maksettuina (CFR). Näissä tavaroista saatu liikevaihto tuloutetaan, kun
tavarat luovutetaan kuljetusliikkeelle kyseisen ehdon mukaisesti. Vapaasti
rahdinkuljettajalla (FCA) ‑ehtoa käytettäessä tavaran myynti tuloutetaan, kun
tavarat luovutetaan ostajan kuljetusliikkeelle ja toimitettuna määräpaikalle
(DAP) -ehtoa käytettäessä määräpaikkaan toimitettaessa.
Koskisen kirjaa myyntituotot asiakassopimuksista siihen määrään, jonka se
odottaa saavansa asiakkaalta veroilla oikaistuna. Asiakassopimukseen sisältyvät
mahdolliset muuttuvat vastikkeet, kuten alennukset, arvioidaan ja sisällytetään
liikevaihtoon vain siihen määrään kuin on erittäin todennäköistä, että
merkittävää peruutusta kertyneiden kirjattujen myyntituottojen määrään ei
jouduta tekemään. Muuttuvan vastikkeen määrä arvioidaan kunkin
raportointikauden lopussa. Jos sopimus sisältää useamman kuin yhden
suoritevelvoitteen, sopimukseen sisältyvä vastike kohdistetaan
suoritevelvoitteille erillismyyntihintojen perusteella. Koskisella ei ole merkittäviä
takuu- tai palautusvelvoitteita.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 111
Koskisen ei ole tunnistanut merkittäviä sopimuksiin perustuvia omaisuuseriä,
sillä oikeus vastikkeeseen täyttää tyypillisesti myyntisaamisten määritelmän
alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Myyntisaamiset kirjataan, kun
määräysvalta tavaraan siirtyy asiakkaalle ja oikeus sopimukseen sisältyvään
vastikkeeseen on ehdoton ajan kulumista lukuun ottamatta. Koskisen
asiakassopimuksissa tavaroiden tai palvelujen asiakkaalle siirtämisen ja maksun
vastaanottamisen välinen aika on alle 12 kuukautta. Koskisen on päättänyt
käyttää käytännön helpotusta olla oikaisematta liikevaihtoa
rahoituskomponenttien vaikutuksilla. Mahdolliset asiakkailta saadut
ennakkomaksut kirjataan taseeseen (sopimukseen perustuva velka).
Maksettuihin myyntikomissioihin Koskisen soveltaa IFRS 15:ssä mainittua
käytännön apukeinoa ja kirjaa menot kuluksi niiden toteutuessa, koska niihin
liittyvä omaisuuserä olisi kirjattu kuluksi enintään yhden vuoden kuluessa.
3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta
Rahoitusriskit on jaoteltu luottoriskiin, joka kattaa liiketoimintaan liittyvän luottoriskin
ja rahoitusluottoriskin, likviditeettiriskiin ja markkinariskiin, joka kattaa valuuttariskin ja
korkoriskin. Näitä rahoitusriskejä hallitsee Koskisen talousosasto Koskisen
rahoituspolitiikan mukaisesti. Koskisen Oyj:n hallitus on hyväksynyt Koskisen
rahoituspolitiikan.
Rahoitustoiminnan tavoitteena on taata jatkuvasti riittävä rahoitus ja tunnistaa, arvioida
ja hallita rahoitusriskejä.
Luottoriski
Luottoriski johtuu rahavaroista, talletuksista, käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavista sijoituksista, suotuisista johdannaisinstrumenteista sekä
myyntisaamisista. Konsernin luottoriskit tai vastapuoliriskit realisoituvat, kun asiakas tai
muu vastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan konsernia kohtaan.
Koskisen soveltaa myyntisaamisiin odotettavissa olevien luottotappioiden mallia
arvioidessaan epävarmojen myyntisaamisten arvonalentumistappiota, sillä
myyntisaamiset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Elinikäisten
odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseksi myyntisaamiset on ryhmitelty
ikääntymisluokan perusteella, ja ne arvostetaan historiallisten tappioiden perusteella
oikaistuna ennusteilla ja saamiskohtaisella arviolla. Lopullinen arvonalentumistappio
kirjataan, kun selvitystila tai konkurssi on vahvistettu tai kun muuten on ilmeistä, että
asiakas ei pysty täyttämään maksuvelvoitteitaan. Arvonalentumistappion muutokset
epävarmojen myyntisaamisten ja lopullisten arvonalentumistappioiden osalta kirjataan
tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin kuluihin konsernin laajassa tuloslaskelmassa.
Luotonhallinnan periaatteiden mukaan saamisten laatu arvioidaan asiakaskohtaisen
analyysin perusteella. Asiakkaisiin liittyviä luottoriskejä hallitaan luottovakuutuksella,
ennakkomaksuehdoilla ja/tai edellyttämällä pankkitakauksia tai vahvistettuja
rembursseja asiakasmaksuille.
Koskisen altistuu myös vastapuolen riskeille liittyen rahoituslaitoksiin talletettujen
merkittävien likvidien varojen, rahoitussijoitusten ja johdannaisten muodossa.
Rahoitussijoituksia tehdään vain korkean luottokelpoisuuden omaavien vastapuolien
kanssa. Vaikka rahavaroihin ja talletuksiin sovelletaan myös IFRS 9:n mukaisia
arvonalentumisvaatimuksia, tunnistettu arvonalentumistappio oli epäolennainen.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 112
LUOTTOTAPPIOVARAUS
Tuhatta euroa
Ei erääntynyt
Alle 30 päivää
30–60 päivää
61–90 päivää
Yli 90 päivää
Yhteensä
31.12.2024
Odotettavissa oleva luottotappioaste
0,0 %
0,0 %
0,3 %
3,3 %
6,8 %
Myyntisaamiset, brutto
18 821
4 648
120
11
264
23 863
Luottotappiovaraus
-8
-2
-0
-0
-18
-28
Myyntisaamiset, netto
18 813
4 646
119
10
246
23 835
Tuhatta euroa
Ei erääntynyt
Alle 30 päivää
30-60 päivää
61-90 päivää
Yli 90 päivää
Yhteensä
31.12.2023
Odotettavissa oleva luottotappioaste
0,1 %
0,1 %
0,2 %
1,6 %
100,0 %
Myyntisaamiset, brutto
18 750
4 464
160
5
85
23 464
Luottotappiovaraus
-11
-3
-0
-0
-85
-99
Myyntisaamiset, netto
18 739
4 462
159
5
-
23 365
LUOTTOTAPPIOVARAUKSEN TÄSMÄYTYS
Tuhatta euroa
2024
2023
Luottotappiovaraus 1.1.
99
30
Tilikaudella tulosvaikutteisesti kirjattu luottotappiovarauksen lisäys
28
99
Tilikauden aikana lopullisiksi luottotappioiksi kirjatut saamiset
-
-20
Peruutettu käyttämätön määrä
-99
-10
Luottotappiovaraus 31.12.
28
99
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 113
Likviditeettiriski
Liiketoiminnan rahavirta on Koskisen tärkein rahoituslähde. Ulkopuolista rahoitusta sekä
kassa- ja rahoitusinvestointeja hallinnoi keskitetysti Koskisen talousosasto Koskisen
rahoituspolitiikan mukaisesti. Rahoitusinvestointeja tehdään pääasiassa lyhytaikaisiin
instrumentteihin jatkuvan likviditeetin varmistamiseksi. 
Koskisen takaa jatkuvan riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla ja
ylläpitämällä riittäviä käytettävissä olevia sitovia ja ei-sitovia luottolimiittejä, jotka ovat
käytettävissä vuoteen 2027 saakka. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan riittävän pitkällä
lainaportfoliolla.
Konsernin nykyiset luottolimiittisopimukset sisältävät sitovia valmiusluottolimiittejä
yhteensä 8,0 miljoonaa euroa 31.12.2024 (31.12.2023: 8,0 miljoonaa euroa).
Vuoden 2024 lopussa Koskisen rahoitus oli taattu olemassa olevilla sitovilla
luottojärjestelyillä, rahavaroilla ja rahoitusinvestoinneilla. Konsernilla oli yhteensä
31,8 miljoonaa euroa rahavaroja 31.12.2024 (31.12.2023: 35,8 miljoonaa euroa). 
Sitoviin valmiusluottolimiitteihin ja pitkäaikaisiin lainoihin sisältyy rahoituskovenantteja,
jotka on kuvattu jäljempänä pääoman hallintaa koskevassa osiossa.
RAHOITUSVELKOJEN MATURITEETTI
Tuhatta euroa
2025
2026
2027
2028
2029
2030–
Sopimukseen
perustuvat
rahavirrat
yhteensä
Kirjanpitoarvot
31.12.2024
Lainat rahoituslaitoksilta
9 521
12 334
5 670
3 426
2 633
2 815
36 399
32 772
Vuokrasopimusvelat
6 347
4 763
4 494
4 369
3 840
23 389
47 202
33 489
Johdannaisvelat
141
-
-
-
-
-
141
141
Ostovelat
29 211
-
-
-
-
-
29 211
29 211
Ostovelat, maksumenettely¹
6 639
-
-
-
-
-
6 639
6 470
Yhteensä
51 859
17 097
10 164
7 795
6 473
26 204
119 592
102 084
Tuhatta euroa
2024
2025
2026
2027
2028
2029–
Sopimukseen
perustuvat
rahavirrat
yhteensä
Kirjanpitoarvot
31.12.2023
Lainat rahoituslaitoksilta
7 877
9 237
13 993
3 246
3 180
5 086
42 619
37 711
Vuokrasopimusvelat
4 979
3 523
2 848
2 565
2 458
23 472
39 846
25 989
Ostovelat
25 411
-
-
-
-
-
25 411
25 411
Ostovelat, maksumenettely¹
7 437
-
-
-
-
-
7 437
7 396
Yhteensä
45 704
12 759
16 841
5 811
5 639
28 559
115 312
96 507
¹ Maksumenettelyn alla olevat ostovelat ovat vaadittaessa maksettavia, joten yhtiö raportoi ne siten, että ne ovat lyhytaikaista velkaa. Näiden sopimukseen perustuviin rahavirtoihin on lisätty kertyneet korot, sekä 45
päivän irtisanomisajan korot.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 114
Markkinariski
Hyödykkeiden hintariski
Levy- ja sahatavaran sekä raaka-aineena käytettävän puutavaran hinnat vaihtelevat
kansainvälisen markkinaympäristön mukaan, mikä altistaa Koskisen liikevaihdon ja
kannattavuuden negatiivisille vaihteluille.
Koskisen suojautuu sähkön hintariskin vaihteluilta tekemällä osittain kiinteähintaisia
sopimuksia. 1–12 kuukautta eteenpäin tehdyissä ostoissa hintakiinnitysten vaihteluväli
on 65–90 %, seuraavan 13–24 kuukauden vaihteluväli on 35–75 %, seuraavan 25–36
kuukauden vaihteluväli on 10–50 %, ja seuraavan 37–48 kuukauden vaihteluväli on
0–25 %. Koskisen periaate on pitää suojausaste näiden vaihteluvälien sisällä. Konsernin
tarkoitus on varmistaa, että riittävän suuri osuus ostoista on suojattu markkinahinnan
heilahteluilta. Sähkön hinnan merkittävä epävakaus on lisäriski tuotantokustannuksille
ja merkitys markkinakilpailulle riippuu riskin realisoitumisesta suhteessa kilpailijoihin.   
Valuuttariski
Koskisen pääkonttori on Suomessa ja Koskisella on myös ulkomainen tytäryhtiö
Puolassa. Konserni altistuu sekä transaktioiden että muuntamiseen liittyville
valuuttariskeille. Konsernin liiketoiminta ja toiminnan tulos altistuvat esittämisvaluutta
euron ja muiden valuuttojen, kuten Yhdysvaltain dollarin (USD) ja Ison-Britannian
punnan, välisten valuuttakurssien muutoksille. Suurin vientivaluutta euron jälkeen on
USD, jota käytetään muun muassa Japaniin suuntautuvan viennin valuuttana.
Valuuttariskin määrä vaihtelee ajan mittaan eri markkinoiden liikevaihdon ja
kustannusten sekä kyseisillä markkinoilla tapahtuvissa liiketoimissa käytettyjen yleisten
valuuttojen mukaan. Merkittävät valuuttakurssimuutokset voivat vaikuttaa myös
Koskisen kilpailuasemaan ja siihen liittyviin hintapaineisiin vaikuttamalla
kilpailijoihimme.
Suurin osa Koskisen liikevaihdosta ja tuloksesta on konserniyhtiöiden
toimintavaluuttojen määräisiä, joten Koskisen altistuminen muille riskeille kuin USD-
riskeille on vähäistä. Lisäksi Koskisen altistuu asiakkaidensa likviditeettiin ja
maksukuriin liittyville riskeille, jotka voivat vaikuttaa kassavirtaan tai johtaa
luottotappioihin.
Kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi, Koskisen altistuu pääasiassa euron ja dollarin
välisen vaihtokurssin muutoksille. Voittojen ja tappioiden herkkyys
valuuttakurssimuutoksille johtuu pääasiassa Yhdysvaltain dollareissa olevista
liikevaihdosta, avoimista USD-määräisistä myyntisaamisista sekä USD-määräisestä
pankkitilistä. Koskisen altistuminen muille valuuttakurssimuutoksille ei ole olennaista.
Koskisen suojaa valuuttariskiä pienentääkseen valuuttakurssimuutosten vaikutusta
tulokseensa tekemällä valuuttatermiinisopimuksia. Koskisen periaate on kiinnittää
100 % kuluvan neljänneksen, 50 % seuraavan neljänneksen ja 25 % kolmannen
neljänneksen arvioidusta USD-määräisestä myynnistä. USD-määräisten
valuuttatermiinien nimellisarvo oli 3 619 tuhatta euroa 31.12.2024 (31.12.2023: 2 416
tuhatta euroa). Konsernin avoin USD-positio sekä sitä suojaavat instrumentit ja position
herkkyysanalyysi on esitetty alla olevissa taulukoissa. Tilinpäätöshetken avoin USD-
määräinen tasepositio on korkeampi kuin tilikauden aikana keskimäärin.
USD-altistuminen
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Myyntisaamiset
1 397
752
Rahat ja pankkisaamiset
1 673
3 550
Ostovelat
48
40
Valuuttatermiinit (nimellisarvo)
3 619
2 416
Valuuttatermiinit (käypä arvo)
-141
55
Vaikutukset liikevoittoon
verojen jälkeen
Tuhatta euroa
2024
2023
Euro vahvistuu US-dollaria vastaan 10 %
-1 834
-1 589
Euro heikkenee US-dollaria vastaan 10 %
1 834
1 589
Koska Koskisella on yhteisöjä, joiden toimintavaluutta on muu kuin euro, on oma
pääoma alttiina valuuttakurssien vaihteluille. Valuuttakurssien muutoksista johtuvat
oman pääoman muutokset esitetään konsernitilinpäätöksessä muuntoeroina. Konserni
ei suojaa tätä riskiä.
Korkoriski
Koskisen lainaa rahaa rahoituslaitoksilta ja näiden lainojen korot perustuvat vaihtuviin
markkinakorkoihin, mikä altistaa Koskisen rahoituskustannusten kasvulle (rahavirran
korkoriski).
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 115
Koskisen suojaa altistumistaan korkojen muutoksille koronvaihtosopimuksilla. Nämä
suojaukset kattavat 47 prosenttia (2023: 80 prosenttia) vaihtuvakorkoisten lainojen
avoimien saldojen markkinakorkojen muutoksesta. Niiden nimellisarvo on 30,0
miljoonaa euroa esitetyillä kausilla. Koronvaihtosopimukset ovat voimassa vuoteen
2025, ja siten ne käytännössä kiinnittävät korot osittain ennalta määrätylle tasolle.
Seuraava herkkyysanalyysi kattaa sekä vaihtuvakorkoiset lainat että
koronvaihtosopimukset.
Vaikutukset liikevoittoon
verojen jälkeen
Tuhatta euroa
2024
2023
Korot – yhden prosenttiyksikön nousu¹
-337
-77
Korot – yhden prosenttiyksikön lasku¹
337
77
¹ Kaikkien muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina
Pääoman hallinta
Koskisen pyrkii hallitsemaan pääomaansa tavalla, joka tukee toiminnan kannattavaa
kasvua, sekä varmistaa konsernin riittävän likviditeetin ja pääomituksen. Tavoitteena on
ylläpitää pääomarakennetta, joka myötävaikuttaa omistaja-arvon syntymiseen. Johto
seuraa pääomarakennetta velkaantuneisuuden (nettovelka käyttökatteeseen)
perusteella.
Koskisen liiketoiminnassa käytettävät varat koostuvat pääosin nettokäyttöpääomasta,
käyttöomaisuudesta sekä oman pääoman ja nettovelan varoin rahoitettavista
rahoitusinvestoinneista. Koskisen tavoitteena on ylläpitää pientä nettokäyttöpääomaa,
jotta varmistetaan terve kassavirta myös liiketoiminnan kasvaessa ja säilytetään korkea
sijoitetun pääoman tuotto.
Koskisen ei ole määritellyt tarkkaa määrällistä tavoitetta pääomanhallinnolleen tai
pääomarakenteelleen, mutta tavoitteena on varmistaa vahva luottokelpoisuus, jolla
mahdollistetaan riittävä ulkoisen rahoituksen lähteiden saatavuus ja tuetaan
liiketoiminnan kasvutavoitteita. Koskisen pitää nykyistä pääomarakennettaan
vahvuutenaan, sillä se mahdollistaa potentiaalisten lisäarvoa tuovien
liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen, mikäli tällaisia mahdollisuuksia ilmenee.
Koskisen rahoitussopimuksessa olevien lainojen keskeiset ehdot ovat:
• Korko 6 kk Euribor
• Marginaali, joka vaihtelee tuloksen mukaan
• Puolivuosittaiset takaisinmaksut
• Kovenantit: velkaantuneisuus, omavaraisuusaste
• Lainasopimuksen päättymispäivä 1.1.2027.
Laina on alun perin kirjattu käypään arvoon vähennettynä aiheutuneilla
transaktiomenoilla.
Koskisen rahoitussopimuksessa oleviin lainoihin liittyy kovenanttiehtoja yhtiön
velkaantuneisuudesta ja omavaraisuudesta. Kovenantit lasketaan konsernin luvuista ja
ne raportoidaan rahoittajille neljästi vuodessa. 
Alla olevassa taulukossa esitetään lainojen kovenantit. Kovenantit täyttyivät koko
tilikauden ajan ja ne odotetaan täyttyvän myös seuraavan tilikauden aikana.
31.12.2024
31.12.2023
Toteutunut
Kynnysarvo
Toteutunut
Kynnysarvo
Velkaantuneisuus
0,90
3,50
-0,02
3,50
Omavaraisuusaste
54,0 %
30 %
54,8 %
30 %
Yhtiön hallitus on vahvistanut osinkopolitiikan, jonka mukaan Koskisen pyrkii jakamaan
houkuttelevaa osinkoa sen strategian, investointitarpeiden, taloudellisen aseman ja
markkinanäkymien mukaisesti. Koskisen tavoitteena on jakaa osinkoa vuosittain
vähintään kolmannes sen nettotuloksesta.
Uuden sahan rahoituspaketin lainojen keskeiset ehdot ovat:
• Korko 6 kk Euribor
• Kiinteä marginaali
• Puolivuosittaiset takaisinmaksut
• Ei kovenantteja
• Lainat erääntyvät vuosien 2029–2031 välillä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 116
4. Liiketoiminnan muut tuotot
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Päästöoikeuksien myynti
1 294
2 385
Polttopuun myynti metsänomistajille
237
263
Saadut avustukset
184
294
Vuokratuotot
110
93
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot
53
484
Saadut korvaukset
35
106
Sähkösuojausten realisointi
-
220
Muut
109
205
Yhteensä
2 022
4 050
Koskisen on mukana Euroopan unionin päästökauppajärjestelmässä, jossa se on saanut
ilmaisia päästöoikeuksia määrätyksi ajaksi. Koskiselle myönnettiin CO2-päästöoikeuksia
20 416 yksikköä vuonna 2024 (2023: 20 985 yksikköä). Konsernin tarpeet ylittävät
oikeudet on siirretty seuraavalle tilikaudelle. Vuonna 2024 Koskisen palautti
päästöoikeuksia 2 277 yksikköä (2023: 1 891 yksikköä).
31.12.2024 Koskisella oli CO2-päästöoikeuksia 23 436 yksikköä (31.12.2023: 25 297 yksikköä)
ja niiden markkina-arvo oli noin 1 687 tuhatta euroa (31.12.2023: 2 033 tuhatta euroa).
Vuonna 2024 Koskisen myi päästöoikeuksia 1 294 tuhannella eurolla (2023: 2 385
tuhatta euroa). Oikeuksia ei ole ostettu (2023: ei ostoja).
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Päästöoikeudet
Koskisen osallistuu Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseen tähtäävään päästökauppajärjestelmään ja saa päästöoikeuksia
veloituksetta määräajaksi kiinteän tonnimääräisen hiilidioksidin päästöihin.
Saadut päästöoikeudet arvostetaan hankintamenoon (nimellisarvoon). Vastaava
velka arvostetaan kirjanpitoarvoon. Saadut päästöoikeudet ylittävät päästöt
arvostetaan päästöjen markkina-arvoon. Päästöoikeuksien myynnistä syntyneet
voitot kirjataan laajan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Julkiset avustukset
Julkiset avustukset kirjataan, kun on kohtuullinen varmuus siitä, että avustusten
myöntämisedellytykset täyttyvät ja että avustus saadaan. Menoihin liittyvät
julkiset avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti samoille tilikausille kuin menot,
joita ne on tarkoitettu kattamaan. Aineellisten hyödykkeiden hankintaaan
liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintahinnasta ja
nettohankintameno aktivoidaan taseeseen.
Saadut julkiset avustukset, joiden menoja ei ole vielä kirjattu, kirjataan
konsernitaseeseen saaduksi ennakoksi. Raportointikauden aikana jo
aiheutuneiden tukeen oikeuttavien kulujen avustusosuus, josta avustus saadaan
myöhemmillä katsauskausilla, kirjataan laajaan tuloslaskelmaan avustustuloksi ja
konsernitaseeseen muuksi saamiseksi.
5. Materiaalit ja palvelut
Materiaaleihin ja palveluihin sisältyvät materiaali- ja tarvikeostot, kuten tukit,
pinnoitteet, liimat, tuotantoenergia ja muut tuotantomateriaalit. Ulkopuolisiin
palveluihin kuuluvat puunkorjuu-, kuljetus- ja koneiden korjauspalvelut.
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Aineiden ja tarvikkeiden ostot
141 322
122 969
Vaihto-omaisuuden muutos
-6 505
-2 363
Ulkopuoliset palvelut
39 932
36 163
Yhteensä
174 749
156 769
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 117
6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Koskisen palveluksessa oli vuonna 2024 keskimäärin 919 henkilöä, joista 794 Suomessa
ja 110 Puolassa. Lisäksi noin 15 työntekijää työskenteli myynnissä eri maissa ympäri
maailmaa. Koskisen työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut on esitetty alla olevassa
taulukossa. Johtoryhmän jäsenten, toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkiot on
esitetty liitetiedossa 25. Lähipiiriliiketoimet. Tarkemmat tiedot osakeperusteisista
maksuista on esitetty liitetiedossa 7. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät.
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Palkat ja palkkiot
38 809
37 813
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt
6 652
6 157
Henkilösivukulut
1 369
1 863
Osakeperusteiset maksut
904
804
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet – palvelusvuosilisä
179
253
Yhteensä
47 913
46 890
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet koostuu palvelusvuosilisästä. Järjestelyn kulut
määritetään vakuutusmatemaattisilla laskelmilla, jotka vakuutusmatemaatikko tekee
järjestelyn arvonmäärityksen säännöllisin väliajoin ennakoituun etuusoikeusyksikköön
perustuvaa menetelmää käyttäen. Tällä menetelmällä järjestelyyn liittyvät menot
kirjataan tulosvaikutteisesti säännöllisten kulujen jakamiseksi työntekijöiden työuran
ajalle. Koskisen esittää etuuspohjaisiin velvoitteisiin liittyvät työsuoritukseen perustuvat
kulut työsuhde-etuuksista johtuvissa kuluissa, nettokorko esitetään rahoituskuluissa.
HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Toimihenkilöt
249
243
Työntekijät
671
661
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin kauden aikana
919
904
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet kirjataan kuluksi sillä kaudella, jolla niihin liittyvä
työ suoritetaan. Velka kirjataan, kun konsernilla on suoritukseen perustuva
lakisääteinen ja tosiasiallinen työsuhteeseen liittyvä velvoite ja kun velvoitteen
arvo voidaan määrittää luotettavasti.
Koskisella on vain maksupohjaisia eläkejärjestelyjä niillä alueilla, joilla se toimii.
Konserni suorittaa maksuja ulkopuolisille vakuutusyhtiöille, eikä sillä ole
lakisääteistä tai tosiasiallista velvollisuutta suorittaa lisämaksuja, jos
eläkemaksujen saaja ei pysty maksamaan eläke-etuuksia. Maksut kirjataan
työsuhde-etuuksista johtuvaksi kuluksi laajaan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella,
jota veloitus koskee.
Palvelusvuosilisä
Koskisen maksaa palvelusvuosilisää tuotannon työntekijöilleen
työehtosopimusten perusteella. Järjestelmää käsitellään IAS 19 Työsuhde-
etuudet ‑standardin mukaisesti pitkäaikaisena työsuhde-etuusjärjestelmänä, ja
uudelleenarvostuksesta johtuvat erät, joihin sisältyvät vakuutusmatemaattiset
voitot ja tappiot, kirjataan välittömästi tilikauden konsernitaseeseen laajan
tuloslaskelman kautta niiden syntyessä.
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluksi joko kun
järjestelyn muuttaminen tai supistaminen toteutuu tai kun järjestelyyn liittyvät
uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet kirjataan,
sen mukaan kumpi näistä on aiemmin. Nettokorko lasketaan käyttämällä
diskonttauskorkoa etuuspohjaisen järjestelyn mukaiseen nettovelkaan tai
-omaisuuserään. Konserni kirjaa palvelukulun nettovelan muutokset työsuhde-
etuuksista aiheutuneisiin kuluihin ja nettokorkokulut tai -tuotot
nettorahoituskuluihin.
Palvelusvuosilisän velvoitteet ja niihin liittyvät palvelukustannukset on laskettu
ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä diskonttaamalla
arvioidut tulevat rahavirrat AA:n euromääräisten yritysten joukkolainojen
tuottokäyrään perustuvalla diskonttokorolla, joka kuvastaa velan kestoa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 118
7. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026
Koskisen Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2022 osakepohjaisesta kannustinohjelmasta
avainhenkilöilleen vuosille 2022–2026. Kannustinohjelma koostuu kolmesta kolmen
vuoden ansaintajaksosta, jotka ovat 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026.
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2022–2024
Yhtiön hallituksen määrittämät ansaintajaksoon oikeutetut avainhenkilöt, maksettavat
kannustimet, ansaintakriteerit ja tavoitteet kommunikoitiin järjestelyyn osallistuville
henkilöille kesäkuussa 2022. Kannustinjärjestelyn piiriin kuuluvat avainhenkilöt (kuusi
henkilöä) voivat järjestelyn ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 138 000
kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Vuonna 2024 yhtiö lisäsi 2022–2024
ansaintajaksolle uuden osallistujan, minkä jälkeen ohjelman osallistujamäärä nousi
seitsemään ja osallistujat voivat ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 156 000
kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Ansaintakriteerit ja -tavoitteet liittyvät
tiettyjen tunnuslukujen täyttymiseen (käyttökate ja sijoitetun pääoman tuotto) sekä
työssäolovelvoitteeseen. Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson
päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden
tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille.
Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”)
ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely
on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2023–2025
Yhtiön hallitus päätti huhtikuussa 2023 kannustinohjelman toisen ansaintajakson
ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt.
Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ovat tällä hetkellä oikeutettuja osallistumaan
konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä seitsemän henkilöä. Palkkion mahdollinen
saaminen ja määrä perustuu Koskisen kumulatiiviseen oikaistuun käyttökatteeseen
ajalla 1.1.2023–31.12.2025 ja henkilön jatkuvaan työsuhteeseen. Kannustinohjelman
toisella ansaintajaksolla kannustinohjelmaan kelpoiset osallistujat voivat ansaita
yhteensä enintään 215 000 osaketta (bruttomäärä). Ansaitut osakkeet luovutetaan
avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen
pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja
maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden
nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan
kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty
osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2024–2026
Yhtiön hallitus päätti toukokuussa 2024 kannustinohjelman kolmannen ansaintajakson
ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt.
Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ovat oikeutettu osallistumaan konsernin
johtoryhmän jäsenet, yhteensä kahdeksan henkilöä. Yhtiön hallitus päätti kesäkuussa
lisätä vuoden 2024–2026 ansaintajaksolle uusia osallistujia, minkä jälkeen osallistujien
kokonaismäärä on enintään 25. Palkkion mahdollinen saaminen ja määrä perustuu
Koskisen kasvustrategian mukaiseen liikevaihdon kasvuun ja kumulatiiviseen
oikaistuun käyttökatteeseen ajalla 1.1.2024–31.12.2026 sekä henkilön jatkuvaan
työsuhteeseen. Kannustinohjelman kolmannella ansaintajaksolla kannustinohjelmaan
kelpoiset osallistujat voivat ansaita yhteensä enintään 331 000 osaketta (bruttomäärä).
Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden
kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan
ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden
nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan
kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty
osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.
Listautumiseen liittyvä palkkiojärjestelmä
Kesäkuussa 2022 Koskisen perusti avainjohdolle kohdistetun osakepohjaisen
kannustinohjelman. Hallitus on päättänyt ohjelmaan oikeutetuista henkilöistä,
maksetuista kannustimista sekä ansaintakriteerit ja tavoitteet. Ohjelman piiriin kuuluu
kaksi henkilöä, jotka voivat ehtojen täyttyessä saada maksimissaan 45 000 kappaletta
yhtiön osakkeita. Ansaintakriteerit ja tavoitteet liittyvät listautumiseen sekä
työssäolovelvoitteeseen. Ensimmäinen erä maksetaan kaksi kuukautta listautumisen
jälkeen ja toinen erä 12 kuukautta ensimmäisen erän maksamisen jälkeen. Palkkio
maksetaan puoliksi osakkeina ja puoliksi rahamaksuna, joka määräytyy osakkeen
maksuhetken arvon mukaan. Järjestely käsitellään osittain osakkeina maksettavana ja
osittain käteisenä maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.  Ensimmäinen erä
maksettiin kokonaisuudessaan helmikuussa 2023. Toinen erä maksettiin
kokonaisuudessaan helmikuussa 2024.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 119
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026
Listautumiseen
liittyvä
palkkiojärjestelmä
Yhteensä
Ansaintajakso 
2022–2024¹
Ansaintajakso 
2023–2025
Ansaintajakso
2024–2026
Maksuerä 2¹
Yhteensä /
Painotettu keskiarvo
Maksimimäärä²
156 000
215 000
331 000
27 000
729 000
Alkuperäinen myöntämispäivä, pvm.
1.7.2022
30.4.2023
27.5.2024
6.10.2022
Arvioitu osakkeiden vapautuminen, pvm.
30.4.2025
30.4.2026
30.4.2027
28.2.2024
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta
2,8
3,0
2,9
1,4
2,5
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta
0,3
1,3
2,3
0
1,0
Henkilöitä tilikauden päättyessä
7
7
23
0
Toteutustapa
Osakkeita ja käteistä
(nettomaksu)
Osakkeita ja käteistä
(nettomaksu)
Osakkeita ja käteistä
(nettomaksu)
Osakkeita ja käteistä
¹ Osakepalkkiojärjestelmän 2022–2026 ansaintajakson 2022–2024 ja Listautumiseen liittyvän palkkiojärjestelmän maksimimäärät on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella. 
² Osakkeiden määrät esitetään bruttomääräisinä eli määrät sisältävät myös osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina).
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026
Listautumiseen
liittyvä
palkkiojärjestelmä
Tilikauden tapahtumat
Ansaintajakso 
2022–2024¹
Ansaintajakso 
2023–2025
Ansaintajakso
2024–2026
Maksuerä 2¹
Yhteensä
1.1.2024
Myönnettyjen osakkeiden lukumäärä kauden alussa
138 000
215 000
-
27 000
380 000
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt
14 040
-
325 125
-
339 165
Kaudella toteutetut
-
-
-
27 000
27 000
31.12.2024
Myönnetyt osakkeet, joihin ei ole vielä syntynyt oikeutta
152 040
215 000
325 125
-
692 165
¹ Osakepalkkiojärjestelmän 2022–2026 ansaintajakson 2022–2024 ja Listautumiseen liittyvän palkkiojärjestelmän myönnetyt määrät on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella. 
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 120
Käyvän arvon määritys
Osakeperusteisten kannustimien käypä arvo on määritetty myöntämispäivänä ja käypä
arvo kirjataan kuluksi oikeuden syntymispäivään asti. Osakeperusteisten kannustimien
arvo määräytyi seuraavien parametrien perusteella ja vaikutti seuraavasti:
KAUDEN AIKANA MYÖNNETTYJEN INSTRUMENTTIEN
ARVOSTUSPARAMETRIT
Osakepalkkiojärjestelmä     
2022–2026
Instrumentti
Ansaintajakso 
2022–2024
Ansaintajakso 
2024–2026¹
Osakkeen arvioitu markkina-arvo myöntämishetkellä,
EUR
7,18
7,54
Maturiteetti, vuotta
0,7
2,8
Riskitön korko, %
- %
2,88 %
Odotetut osingot yhteensä juoksuajalla, EUR
-
0,71
Etuuden käypä arvo per osake myöntämishetkellä, EUR
7,18
6,86
Osakkeen kurssi raportointihetkellä, EUR
6,96
6,96
¹ Käypä arvo ja parametrit, joita käytetään käyvän arvon määrittämiseen, esitetään keskiarvona.
VAIKUTUS TULOKSEEN JA TALOUDELLISEEN ASEMAAN
Tuhatta euroa
1.1.2024–31.12.2024
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut
639
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma
625
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2024
-
Arvio veroviranomaiselle siirrettävästä määrästä työntekijän
verovelvoitteen täyttämiseksi meneillään olevien
osakepalkkiojärjestelmien puitteissa, 31.12.2024
1 010
Henkilöstöanti
Syyskuussa 2022 Koskisen toteutti henkilöstölleen suunnatun osakeannin, johon saivat
osallistua kaikki vakituisessa työsuhteessa työskentelevät työntekijät. Osana
henkilöstöantia liikkeeseen laskettujen osakkeiden (115 018 kappaletta) merkintähinta
oli alempi kuin osakkeiden käypä arvo. Merkittyjen osakkeiden myynti on rajoitettu ja
osakkeisiin liittyy työssäolovelvoiteajanjakso, joka päättyy hallituksen erillisellä
päätöksellä, kun osakkeiden merkintöjen hyväksymisestä on kulunut kaksi vuotta tai
kun listautumisesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta, sen mukaan, kumpi
tapahtuu myöhemmin. Osakkeisiin liittyvät rajoitukset päättyivät ja osakkeet
vapautuivat 29.9.2024.
Instrumentti
Henkilöstöanti 2022¹
Maksimimäärä, kpl
260 000
Alkuperäinen merkintähinta
3,00
Osinkokorjaus
Ei
Alkuperäinen myöntämispäivä
29.9.2022
Vapautumispäivä
29.9.2024
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta
2
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta
-
Henkilöitä tilikauden päättyessä
-
Toteutustapa
Osakkeita
¹ Henkilöstöannin 2022 maksimäärä on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella. 
Tilikauden tapahtumat
Henkilöstöanti 2022¹
1.1.2024
Myönnettyjen osakkeiden lukumäärä kauden alussa
113 932
Tilikauden muutokset
Kaudella toteutetut
113 932
31.12.2024
Myönnetyt osakkeet, joihin ei ole vielä syntynyt oikeutta
-
¹. Henkilöstöannissa 2022 merkityt määrät on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella. 
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 121
VAIKUTUS TULOKSEEN JA TALOUDELLISEEN ASEMAAN
Tuhatta euroa
1.1.2024–31.12.2024
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma
265
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2024
-
LAADINTAPERIAATE
Konsernin osakepohjaiset kannustinjärjestelmät luokitellaan joko osakkeina tai
käteisvaroina maksettaviin osakeperusteisiin liiketoimiin. Liiketoimet, joissa on
verovelvoitteiden nettoselvitysominaisuus, luokitellaan kokonaisuudessaan
osakkeina maksettaviksi liiketoimiksi. Osakkeina maksettavat järjestelyt
arvostetaan myöntämispäivän käypään arvoon. Käteisvaroina maksettavien
järjestelyjen velat arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä.
Yhtiön johto arvioi järjestelyn ehtojen (palveluksen suorittamiseen ja tulokseen
perustuvien ehtojen) toteutumisen todennäköisyyttä jokaisen raportointikauden
lopussa ja päivittää arviota siitä, kuinka moneen osakkeeseen odotetaan
syntyvän oikeus sekä päivittää sen perusteella kulukirjausta. Osakeperusteisten
järjestelyjen maksut kirjataan kuluksi tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson
aikana. Kulukirjaus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa ja
osakkeina maksettavien järjestelyiden osalta hyvitetään kertyneitä voittovaroja ja
rahana maksettavien järjestelyiden osalta kirjataan velka, joka esitetään taseen
muissa veloissa.
8. Poistot ja arvonalentumiset
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, poistot
Rakennukset ja rakennelmat
2 157
1 503
Koneet ja kalusto
4 247
3 523
Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
415
358
Yhteensä
6 818
5 385
Käyttöoikeusomaisuuserät, poistot
Voimalaitokset
1 659
1 589
Koneet ja kalusto
1 760
1 191
Rakennukset
310
138
Maa- ja vesialueet
45
49
Yhteensä
3 773
2 967
Aineettomat hyödykkeet, poistot
Ohjelmistot
346
220
Yhteensä
346
220
Arvonalentumiset
Koneet ja kalusto
-
35
Myytävänä olevat omaisuuserät
232
-
Yhteensä
232
35
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
11 169
8 607
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 122
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Poistot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan tasapoistoina aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden arvioidulle
taloudelliselle vaikutusajalle. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan
taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos Koskisen on
kohtuullisen varma osto-option käyttämisestä, käyttöoikeusomaisuuserästä
tehdään poistot sen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
9. Liiketoiminnan muut kulut
Liiketoiminnan muut kulut sisältävät muun muassa myyntiin, huolintaan ja
toimituksiin liittyvät kulut, kiinteistöjen kunnossapitokulut ja tietotekniikkakulut.
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Myyntirahdit ja huolinta
24 127
22 237
Tietotekniikkakulut
4 169
3 954
Kiinteistöjen kunnossapito
3 793
3 528
Konsultointi- ja hallintopalvelut
1 963
1 431
Hallintokulut
1 794
1 595
Henkilöstöön liittyvät kulut
1 722
1 972
Matkakulut
1 067
1 003
Vuokrasopimuskulut
885
809
Myyntiprovisiot
664
656
Markkinointikulut
603
732
Tutkimus- ja kehittämismenot
301
540
Muut kulut¹
1 816
1 998
Yhteensä
42 904
40 455
¹ Muut kulut sisältävät muun muassa koneisiin, kalustoon ja ajoneuvoihin liittyviä kuluja, sekä
käyttöomaisuuden luovutustappiot.
Yhtiökokouksen nimittämälle konsernin lakisääteisen tilintarkastuksen tekevälle
tilintarkastajalle tilinpäätöksen tilikausilta maksetut palkkiot on esitetty alla olevassa
taulukossa.
TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Tilintarkastus
150
100
Vero- ja lakineuvonta
-
5
Muut palvelut
57
28
Yhteensä
207
133
Tilintarkastajan palkkiot sisältävät kunkin konserniyhtiön tilintarkastajille maksetut
palkkiot.
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi laajan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin
kuluihin silloin kun ne toteutuvat. Kehittämismenot kirjataan kuluiksi, jos ne
eivät täytä sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen aktivoimiskriteerejä,
jolloin ne aktivoidaan aineettomina hyödykkeinä taseelle ja poistetaan
taloudellisena vaikutusaikana. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei
kirjata omaisuuseriksi myöhemmällä kaudella.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 123
10. Rahoitustuotot ja -kulut
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Rahoitustuotot
Korkotuotot
1 414
2 299
Korkojohdannaisten voitot
769
606
Valuuttakurssivoitot
754
879
Kapitalisaatiosopimusten voitot
611
625
Valuuttajohdannaisten voitot
89
162
Muut rahoitustuotot
1
3
Yhteensä
3 638
4 573
Rahoituskulut
Lainojen korkokulut¹
-2 617
-934
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut
-2 209
-2 079
Korkojohdannaisten tappiot
-615
-554
Valuuttakurssitappiot
-593
-961
Valuuttajohdannaisten tappiot
-450
-175
Muut rahoituskulut
-206
-206
Yhteensä
-6 689
-4 910
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-3 051
-337
¹ Lainojen korkokulut on aktivoitu täysimääräisesti sahainvestoinnille ajanjaksolta 1.1.2023–30.6.2023.
11. Tuloverot
Tuloverokulu sisältää tilikauden verotettavaan tuloon perustuvan tuloveron sekä
laskennalliset verot.
TULOVEROT
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot
-203
-1 612
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut
35
-208
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot
yhteensä
-168
-1 819
Laskennallisten verosaamisten muutos
1 447
-281
Laskennallisten verovelkojen muutos
-2 964
-1 729
Laskennalliset verot yhteensä
-1 517
-2 009
Tuloverot
-1 684
-3 829
Suomen lakisääteisen verokannan (20 %) tuloverojen ja laajaan tuloslaskelmaan
kirjattujen tuloverojen välinen erotus täsmäytetään seuraavasti:
EFEKTIIVISEN VEROKANNAN TÄSMÄYTYSLASKELMA
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Voitto (tappio) ennen veroja
9 972
24 059
Verot laskettuna Suomen verokannalla 20 %
-1 994
-4 812
Ulkomaisten poikkeavien verokantojen vaikutus
5
1
Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus
-407
-223
Aiemmilla tilikausilla vähennyskelvottomien
nettokorkomenojen hyödyntäminen
511
1 398
Verovapaiden tulojen vaikutus
165
15
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut
35
-208
Tuloverot
-1 684
-3 829
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 124
LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT
Tuhatta euroa
1.1.
Kirjattu tulos-
vaikutteisesti
Muuntoerot
31.12.
2024
Laskennalliset verosaamiset
Vuokrasopimukset
5 198
1 500
0
6 698
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
625
-1
623
Aineettomat hyödykkeet
66
-29
37
Varaukset
37
11
48
Luottotappiovaraus
20
-14
0
6
Muut erät
90
-19
1
71
Yhteensä
6 035
1 447
1
7 484
Laskennallisten verojen netottaminen
-5 947
-7 447
Yhteensä
88
37
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot
5 827
1 230
7 057
Vuokrasopimukset
4 318
1 638
5 957
Lainat
833
24
857
Aineelliset hyödykkeet
338
65
403
Johdannaiset
314
-12
303
Muut erät
14
19
33
Yhteensä
11 645
2 964
-
14 609
Laskennallisten verojen netottaminen
-5 947
-7 447
Yhteensä
5 697
7 162
Laskennalliset verovelat, netto
5 610
7 126
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 125
Tuhatta euroa
1.1.
Kirjattu tulos-
vaikutteisesti
Siirrot erien välillä
Muuntoerot
31.12.
2023
Laskennalliset verosaamiset
Vuokrasopimukset
5 462
-264
0
5 198
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
604
21
625
Aineettomat hyödykkeet
-
-31
97
66
Varaukset
20
17
37
Luottotappiovaraus
6
13
0
20
Muut erät
219
-36
-97
4
90
Yhteensä
6 311
-281
-
5
6 035
Laskennallisten verojen netottaminen
-6 182
-5 947
Yhteensä
129
88
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot
4 280
1 547
5 827
Vuokrasopimukset
4 540
-222
4 318
Lainat
626
207
833
Aineelliset hyödykkeet
-
174
164
338
Aineettomat hyödykkeet
164
-164
-
Johdannaiset
306
9
314
Muut erät
-
14
14
Yhteensä
9 916
1 729
-
-
11 645
Laskennallisten verojen netottaminen
-6 182
-5 947
Yhteensä
3 734
5 697
Laskennalliset verovelat, netto
3 605
5 610
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 126
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Tuloverot
Kauden tuloverokuluna tai -tuottona esitetään kauden verotettavasta tulosta
kunkin maan tuloverokannan perusteella maksettava vero, oikaistuna
väliaikaisista eroista johtuvilla laskennallisten verosaamisten ja -velkojen
muutoksilla ja käyttämättömillä verotappioilla. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti,
paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan
kirjattuihin eriin. Tällöin vero kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin tai
suoraan omaan pääomaan.
Tilikauden tulovero lasketaan raportointikauden päättymispäivänä käyttäen
verolakeja, jotka on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty tilikauden
lopussa. Johto arvioi määräajoin veroilmoituksissa esitettyä verotusasemaa
niiden tilanteiden osalta, joissa sovellettava verosäädös on tulkinnanvarainen, ja
harkitsee, onko todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy epävarman
verokohtelun. Konserni arvostaa veronsa joko todennäköisimmän tai
odotettavissa olevan arvon perusteella riippuen siitä, kummalla menetelmällä
epävarmuustekijät voidaan ennustaa paremmin.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat vähennetään
toisistaan, kun siihen on lakiin perustuva oikeus ja suoritus on tarkoitus toteuttaa
nettomääräisenä tai saaminen ja velka on tarkoitus realisoida samanaikaisesti.
Laskennalliset verot
Laskennalliset verot kirjataan varojen ja velkojen konsernitilinpäätökseen
sisältyvien kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista
eroista. Laskennalliset verot määritetään käyttäen verokantoja (ja -lakeja), jotka
on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden loppuun mennessä ja
joita odotetaan sovellettavan, kun laskennallinen verosaaminen realisoituu tai
laskennallinen verovelka suoritetaan.
Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain, jos on todennäköistä, että
tulevaisuudessa on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot
voidaan hyödyntää.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun on
olemassa lakiin perustuva oikeus vähentää kauden verotettavaan tuloon
perustuvat tuloverosaamiset ja -velat toisistaan ja laskennalliset verot liittyvät
samaan veroviranomaiseen joko saman verovelvollisen osalta tai eri
verovelvollisten osalta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida
samanaikaisesti.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 127
12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Tuhatta euroa
Maa-alueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
käyttöomaisuus-
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
2 714
82 158
102 648
7 446
18 004
212 970
Muuntoerot
2
31
15
1
2
51
Lisäykset
12
1 870
6 283
24
13 981
22 169
Vähennykset
-
-1 121
-7 468
-677
-140
-9 406
Siirrot erien välillä
-
828
15 399
31
-16 272
-13
Siirto myytävänä oleviin omaisuuseriin
-
-
-3 536
-
-
-3 536
Hankintameno 31.12.2024
2 727
83 766
113 342
6 825
15 576
222 235
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024
-
-40 130
-71 096
-4 235
-
-115 462
Muuntoerot
-
-7
-4
-1
-
-12
Poistot
-
-2 157
-4 247
-415
-
-6 818
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
1 120
7 062
609
-
8 790
Siirto myytävänä oleviin omaisuuseriin
-
-
2 807
-
2 807
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024
-
-41 174
-65 479
-4 042
-
-110 695
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
2 714
42 028
31 551
3 211
18 004
97 508
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
2 727
42 591
47 863
2 783
15 576
111 540
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 128
Tuhatta euroa
Maa-alueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
käyttöomaisuus-
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023
2 734
61 241
95 078
6 061
26 741
191 855
Muuntoerot
8
144
16
5
8
182
Lisäykset
33
7 648
8 604
120
15 303
31 708
Vähennykset
-61
-1 613
-3 738
-825
-4
-6 241
Siirrot erien välillä
-
14 738
2 688
2 085
-24 044
-4 533
Hankintameno 31.12.2023
2 714
82 158
102 648
7 446
18 004
212 970
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023
-
-39 870
-71 297
-4 412
-
-115 579
Muuntoerot
-
-28
21
-3
-
-10
Poistot
-
-1 503
-3 523
-358
-
-5 385
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
1 272
3 738
538
-
5 548
Arvonalentumiset
-
-
-35
-
-
-35
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023
-
-40 130
-71 096
-4 235
-
-115 462
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
2 734
21 370
23 781
1 650
26 741
76 275
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
2 714
42 028
31 551
3 211
18 004
97 508
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 129
Muut aineelliset hyödykkeet sisältävät muun muassa hulevesijärjestelmän ja
kaukolämpöverkon sekä teiden rakentamisen, pysäköinti- ja varastoalueita sekä
taidekokoelman.
Lisäykset tilikaudella 2024 olivat 22,2 (31,7) miljoonaa euroa. Nämä liittyivät pääosin
uuden tukkikentän rakentamiseen. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
sisältävät tilikauden lopulla 13,1 miljoonaa euroa uuden tukkikentän rakentamiseen
liittyen. Lisäksi tilikaudella tehtiin investointeja muun muassa kanavakuivaamoon,
toisen höyläämön alkupään uudistukseen sekä uuteen sahaan.
Lisäykset vuonna 2023 liittyivät pääosin Järvelän uuteen sahaan. Muita merkittäviä
investointeja olivat karaton sorvi, sekä aurinkovoimala Järvelään.
Tilikaudella on aktivoitu 0,4 (1,3) miljoonaa euroa rahoitusmenoja koskien uuteen
sahaan liittyviä lainoja.
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Maa-alueet kirjataan hankintamenoon aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan hankintamenoon
vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla.
Hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi erien hankinnasta.
Rahoitusmenot lainoista, joilla rahoitetaan hyödykkeiden rakentamista,
aktivoidaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin osaksi hankintamenoa
rakennusajalta, kun ehdot aktivoinnin edellytyksistä täyttyvät. Poistot lasketaan
tasapoistomenetelmällä hyödykkeen arvioidun taloudellisen vaikutusajan
kuluessa.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat:
•  Rakennukset ja rakennelmat10–50 vuotta
•  Koneet ja kalusto5–15 vuotta
•  Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet5–10 vuotta
Jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena
raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa.
Omaisuuserän kirjanpitoarvo kirjataan välittömästi alas kerrytettävissä olevaan
rahamäärään, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin sen arvioitu
kerrytettävissä oleva rahamäärä. Myyntivoitot ja -tappiot määritetään
vertaamalla myyntituloa kirjanpitoarvoon. Ne sisältyvät laajaan tuloslaskelmaan.
Arvonalentuminen
Rahoitusvaroihin kuulumattomat omaisuuserät testataan arvonalentumisen
varalta aina, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä,
ettei kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi.
Arvonalentumistappio kirjataan siitä määrästä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo
ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä
on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai
sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Omaisuuserät testataan
rahavirtaa tuottavan yksikön (CGU) tasolla, joka on alin taso, jolla on erikseen
yksilöitävissä olevia kassavirtoja, jotka ovat pitkälti riippumattomia muista
omaisuuseristä tai omaisuuseräryhmistä tulevista kassavirroista.
Jokaisen raportointikauden lopussa tulee tarkastella, onko rahoitusvaroihin
kuulumattoman omaisuuserän arvonalentuminen syytä peruuttaa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 130
13. Metsävarat
Tilikauden lopussa Koskisen omistaa 764 hehtaaria metsämaata Etelä-Suomessa.
Metsävarojen eli puuston arvo 31.12.2024 on 3,9 miljoonaa euroa (31.12.2023: 3,6
miljoonaa euroa).
Tuhatta euroa
2024
2023
Kirjanpitoarvo 1.1.
3 599
2 731
Käyvän arvon muutoksista johtuva voitto (tappio)
505
870
Korjuusta johtuvat vähennykset
-141
-
Myynnistä johtuvat vähennykset
-48
-2
Kirjanpitoarvo 31.12.
3 915
3 599
Koskisella on käytössä metsäsertifiointi ja kaikki sen omat metsät on sertifioitu PEFC-
metsäsertifiointiohjelman (Programme for the Endorsement of Forest Certification)
sertifikaatilla. PEFC asettaa vaatimukset sertifioitujen puuraaka-aineiden ja
puutuotteiden seurannalle toimitusketjuissa. Lisäksi sertifiointi edellyttää metsien
monimuotoisuuden turvaamista, metsien terveyden ja kasvun ylläpitämistä sekä
metsien virkistyskäyttöä.
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Metsämaa jaetaan metsävaroihin, eli puustoon, ja maa-alueeseen. Metsävarat
kirjataan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Maa-
alueet kirjataan hankintamenoon aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
Metsävarojen käypä arvo lasketaan summa-arvomenetelmällä, jossa maaperän,
taimien ja puuston arvot arvostetaan erikseen ja kokonaisarvoa oikaistaan
metsien erityispiirteiden perusteella. Metsävarojen käypä arvo luokitellaan
käyvän arvon hierarkiassa tasolle 3, koska siinä on käytetty muita kuin
havainnoitavissa olevia syöttötietoja, esimerkiksi puuston kasvu. Metsävarojen
käyvän arvon muutos kirjataan laajan tuloslaskelman liikevoittoon (-tappioon).
Keskeiset arviot ja oletukset
Metsävarojen arvostus
Metsävarojen arvonmääritys on monimutkainen prosessi ja edellyttää useita johdon
arvioita ja harkintaa oletuksista, joilla on merkittävä vaikutus taseen metsävarojen
arvoon. Johdon arvioita edellyttäviä tekijöitä ovat muun muassa arviot puun kasvusta,
puunkorjuun ja kantohintojen asianmukaisuuden analysointi sekä johdon arvio
ulkopuolisten palveluntarjoajien toimittamista arvostukseen liittyvistä tiedoista.
Laskelmissa käytetyt kantohinnat perustuvat ulkopuolisen arvonmäärityspalvelun
tarjoajan hintoihin ja niitä on verrattu Suomen tilastotietokannan hintoihin.
14. Vuokrasopimukset
Koskisen vuokrasopimukset koostuvat kiinteistöjen, mukaan lukien toimistot, asunnot,
varastot ja maa-alueet, tuotantokoneiden ja -laitteiden, autojen sekä muiden koneiden
ja kaluston, kuten IT-laitteiden, vuokrasopimuksista. Vuokrasopimukset ovat
määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia, ja ne voivat sisältää jatkamis- tai
päättämisoptioita. Vuokrasopimuksiin voi sisältyä indeksilausekkeita, jotka perustuvat
tyypillisesti kuluttajahintaindeksiin. Näitä ei oteta huomioon vuokrasopimusvelan
määrittämisessä ennen kuin ne toteutuvat.
Lisäksi Koskisen on solminut lämpöenergian toimitussopimuksen, joka sisältää
voimalaitosten vuokrasopimuksen. Koskisella on oikeus saada olennainen osa
voimalaitosten käytöstä saatavasta taloudellisesta hyödystä. Sopimukseen sisältyy
optio, jonka perusteella Koskisella on 15 vuoden sopimuskauden päättyessä tai
sopimusrikkomistilanteessa oikeus ja toisen osapuolen vaatiessa velvollisuus lunastaa
voimalaitokset itselleen tai kolmannelle osapuolelle.  Sopimuksen
uudelleenneuvottelujen tuloksena vuokralle antaja maksoi Koskiselle vuonna 2022 3,0
miljoonaa euroa, joka kirjattiin käyttöoikeusomaisuuserän vähennykseksi.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 131
Tase sisältää seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät:
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Käyttöoikeusomaisuuserät
Voimalaitokset
17 965
18 751
Koneet ja kalusto
14 584
6 891
Rakennukset
1 284
289
Maa- ja vesialueet
209
229
Yhteensä
34 043
26 159
Vuokrasopimusvelat
Pitkäaikaiset
29 465
23 857
Lyhytaikaiset
4 024
2 132
Yhteensä
33 489
25 989
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset tilikaudella
10 649
1 636
Tuloslaskelma sisältää seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät:
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot
Voimalaitokset
1 659
1 589
Koneet ja kalusto
1 760
1 191
Rakennukset
310
138
Maa- ja vesialueet
45
49
Poistot yhteensä
3 773
2 967
Korkokulut
2 209
2 079
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut¹
26
8
Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin
vuokrasopimuksiin liittyvät kulut, jotka eivät ole
lyhytaikaisia vuokrasopimuksia¹
223
361
¹ Sisältyy liiketoiminnan muihin kuluihin
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta
yhteensä tilikaudella
5 618
5 607
Vuokrasopimusvelkojen maturiteetti on esitetty liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja
pääoman hallinta.
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Sopimuksen syntymisajankohtana Koskisen arvioi, onko järjestely
vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus
tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn
omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta
vastaan. Koskisen kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja sitä vastaavan
vuokrasopimusvelan vuokrasopimuksen alkamisajankohtana
vuokrasopimuksista, joissa se on vuokranantaja. Alkamisajankohta on
päivämäärä, jolloin vuokrasopimuksen kohdeomaisuuserä on vuokralle ottajan
käytettävissä.
Koskisen arvostaa vuokrasopimusvelan sopimuksen alkamisajankohtana
diskonttaamalla tulevat vuokrasopimusmaksut niiden nykyarvoon.
Vuokramaksut sisältävät kiinteät maksut, indeksiin tai muuhun hintatasoon
perustuvat maksut, jäännösarvotakuiden määrät, jotka Koskisen odotetaan
maksavan, sekä osto-option toteutushinnan, jos Koskisen on kohtuullisen varma
option käyttämisestä. Vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvat sanktiot
sisältyvät vuokrasopimusvelan arvostukseen, jos vuokra-ajasta käy ilmi, että
Koskisen käyttää päättämisoptiota.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 132
Koskisen diskonttaa vuokramaksut vuokrasopimuksen sisäisellä korolla. Jos tätä
korkoa ei pystytä helposti määrittämään, Koskisen käyttää lisäluoton korkoa eli
korkoa, jonka Koskisen joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja
vastaavanlaisin vakuuksin saadakseen käyttöoikeusomaisuuserän arvoa
vastaavan omaisuuserän vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä.
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut esitetään liiketoiminnan rahavirrassa.
Vuokrasopimuksen alkamisajankohdan jälkeen vuokrasopimusvelka
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, kun vuokrasopimusmaksut
muuttuvat esimerkiksi indeksimuutoksen vuoksi, vuokrasopimukseen sisältyvän
option käyttö arvioidaan uudelleen tai otetaan huomioon muut
vuokrasopimuksen muutokset.
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka koostuu
vuokrasopimusvelan alkuperäisestä määrästä, sopimuksen alkamisajankohtana
tai sitä ennen suoritetuista vuokranmaksuista, alkuperäisistä välittömistä
menoista ja ennallistamismenoista. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan
hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos
Koskisen on kohtuullisen varma osto-option käyttämisestä,
käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään poistot sen taloudellisen vaikutusajan
kuluessa.
Koskisen soveltaa standardin mukaisia lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä
omaisuuseriä koskevia helpotuksia. Lyhytaikaiset vuokrasopimukset ovat
vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai alle. Arvoltaan vähäisiä
omaisuuseriä ovat muun muassa polkupyörät ja ICT-laitteet. Näihin
vuokrasopimuksiin liittyvät vuokranmaksut kirjataan tasaerinä kuluksi.
Koskisella on vähäistä toimintaa vuokralle antajana vuokraamalla maa-alueitaan
ja huoneistojaan. Koskisen luokittelee kaikki vuokrasopimuksensa operatiivisiksi
vuokrasopimuksiksi, koska vuokrasopimukset eivät siirrä kohdeomaisuuserän
omistamiselle ominaisia riskejä ja etuja kaikilta olennaisilta osin.
Keskeiset arviot ja oletukset
Sopimuksiin sisältyvät vuokrasopimukset
Koskisen on tehnyt lämpöenergian toimitusta ja sahatavaran valmistusta koskevia
sopimuksia, joiden osalta johto on arvioinut, sisältyykö sopimuksiin vuokrasopimus. Jos
sopimuksiin sisältyy yksilöity omaisuuserä ja Koskisen hyödyntää olennaisilta osin
omaisuuserien kapasiteettia ja saa siten olennaisilta osin kaikki omaisuuserien käytöstä
saatavat taloudelliset hyödyt ja jos Koskisella on myös oikeus määrätä omaisuuserän
käyttöä tietyksi ajaksi, Koskisen kirjaa järjestelyn vuokrasopimuksena. Järjestelyissä,
joissa kaikki vuokrasopimuksen maksut ovat muuttuvia, ne eivät riipu indeksistä tai
hintatasosta, eivätkä ne ole tosiasiallisesti kiinteitä, taseeseen ei merkitä
vuokrasopimusvelkaa eikä käyttöoikeusomaisuuserää.
Vuokra-ajan määrittäminen
Koskisen arvioi vuokra-ajan vuokrasopimuskohtaisesti sopimusvelvoitteiden,
taloudellisten kannustimien ja omaisuuserän luonteen perusteella. Koskisen
vuokrasopimuksiin kuuluu määräaikaisia vuokrasopimuksia, jatkamis- ja
päättämisoptioita sekä toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia.
Jos sopimukseen sisältyy kiinteä vuokra-aika ilman jatkamis- tai päättämisoptiota,
vuokrasopimuskausi määräytyy kiinteän vuokra-ajan perusteella. Jatkamisoptiot (tai
päättämisoptioiden jälkeiset ajanjaksot) sisältyvät vuokra-aikaan vain, jos on
kohtuullisen varmaa, että vuokrasopimusta jatketaan (tai että sitä ei päätetä).
Mikäli vuokra-aikaa ei ole selvästi mainittu sopimuksessa tai sopimus on voimassa
toistaiseksi ilman erillistä ilmoitusta, johto arvioi vuokrasopimuksen
täytäntöönpanokelpoisen ajan sopimusehtojen ja kohtuullisen varmuuden perusteella.
Mikäli sopimuksiin ei liity merkittäviä sanktioita eikä sopimuksen vuokra-aikaa ole
selvästi mainittu tai se on voimassa toistaiseksi, konserni määrittää vuokra-ajan
sopimuskohtaisesti ottaen huomioon konsernin tarpeen kyseiselle omaisuuserälle ja
sen strategisen suunnittelujakson, joka on viisi vuotta.
Vuokra-aika arvioidaan uudelleen, jos tapahtuu merkittävä tapahtuma tai olosuhteiden
muutos.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 133
Lisäluoton koron määrittäminen
Lisäluoton korko määräytyy viimeaikaisten kolmansien osapuolten rahoitussopimusten
perusteella oikaistuna vastaamaan vuokra-aikaa, vuokrasopimusten luottoriskiä,
vuokrattua omaisuuserää sekä rahoitusehtojen ja toimintaympäristön muutoksia
kolmannen osapuolen rahoituksen saamisen jälkeen.
15. Aineettomat hyödykkeet
Tuhatta euroa
Ohjelmistot
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
3 622
30
3 652
Muuntoerot
2
-
2
Lisäykset
48
12
60
Vähennykset
-2 345
-
-2 345
Siirrot erien välillä
43
-30
13
Hankintameno 31.12.2024
1 369
12
1 382
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2024
-2 344
-
-2 344
Muuntoerot
-1
-1
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
2 345
-
2 345
Poistot
-346
-
-346
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2024
-345
-
-345
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
1 278
30
1 308
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
1 024
12
1 036
Tuhatta euroa
Ohjelmistot
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023
3 415
290
3 705
Muuntoerot
6
-
6
Lisäykset
389
30
419
Vähennykset
-662
-
-662
Siirrot erien välillä
473
-290
183
Hankintameno 31.12.2023
3 622
30
3 652
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2023
-2 782
-
-2 782
Muuntoerot
-4
-4
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
662
662
Poistot
-220
-
-220
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2023
-2 344
-
-2 344
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
633
290
923
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
1 278
30
1 308
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Ohjelmistoihin liittyvät kulut
Ohjelmistoihin liittyvät kulut kirjataan omaisuuseriksi, jos Koskisella on
määräysvalta kohdeomaisuuserään, hankintamenoon vähennettynä kertyneillä
poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Poistot lasketaan tasapoisto-menetelmällä
omaisuuserien taloudellisena vaikutusaikana, joka on viisi vuotta.
Omaisuuserien taloudelliset vaikutusajat ja poistomenetelmät tarkistetaan jokaisen
raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa vastaamaan
odotettavissa olevien taloudellisten hyötyjen muutoksia. Aineettomien
hyödykkeiden poistot aloitetaan, kun hyödyke on valmis sille aiottua käyttöä varten.
Arvonalentumiset on esitetty liitetiedossa 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 134
16. Vaihto-omaisuus
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Raaka-aineet
29 060
22 534
Keskeneräiset tuotteet
4 981
4 824
Valmiit tuotteet
15 186
10 185
Yhteensä
49 227
37 544
Hitaasti liikkuvan vaihto-omaisuuden arvonalentumiset nettorealisointiarvoon olivat
249 tuhatta euroa vuonna 2024 (2023: 288 tuhatta euroa). Ne kirjattiin kuluiksi
tilikaudella, ja ne sisältyvät varastojen muutokseen tuloslaskelmassa. Konserni peruutti
vuonna 2024 aiemman vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjauksen 288 tuhatta
euroa perustuen konsernin arvioon nettorealisointiarvosta (2023: 98 tuhatta euroa).
Peruutettu määrä sisältyy varastojen muutokseen konsernin laajassa tuloslaskelmassa.
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan
nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan
menetelmällä. Hankintamenoon sisältyvät raaka-aineet, välitön työvoima, poistot
sekä asianmukainen osuus muuttuvista ja kiinteistä yleiskustannuksista, joista
jälkimmäinen jaetaan tavanomaisen toimintakapasiteetin perusteella.
Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuva arvioitu
myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat
menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi tarvittavat menot.
Vanhoista, hitaasti liikkuvista vaihto-omaisuuseristä tehdään
arvonalentumisvähennys, joka perustuu johdon parhaaseen arvioon
odotettavissa olevasta nettorealisointiarvosta raportointikauden
päättymispäivänä.
17. Muut saamiset
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Pitkäaikaiset varat
Muut kulujen siirtosaamiset
10
11
Yhteensä
10
11
Lyhytaikaiset varat
Tukkiostojen ennakot
4 047
3 731
Arvonlisäverosaamiset
3 074
2 090
Myynnin siirtosaamiset
779
1 314
Muut kulujen siirtosaamiset
665
1 625
Tietotekniikkakulujen siirtosaamiset
508
425
Muut saamiset
464
1 242
Yhteensä
9 536
10 427
Muut saamiset yhteensä
9 546
10 439
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 135
18. Myytävänä olevat omaisuuserät
Tuhatta euroa
2024
2023
Myytävänä olevat omaisuuserät 1.1.
Siirto aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä
729
-
Arvonalentumiset
-232
-
Vähennykset
-50
-
Myytävänä olevat omaisuuserät 31.12.
447
-
Käytöstä poistetun vanhan sahan koneet ja kalusto on kaudella luokiteltu myytävänä
oleviin omaisuuseriin. Näistä on tehty myyntisopimus, jonka mukaan ne tullaan
purkamaan ja siirtämään uuden omistajan käyttöön vuosien 2024 ja 2025 aikana, ja
omistusoikeus siirtyy sovitun maksuohjelman mukaisesti.
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä luokitellaan myytävänä olevaksi, jos
sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti
omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta
käytöstä. Jotta näin olisi, omaisuuserän tai luovutettavien erien ryhmän on oltava
välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisten omaisuuserien
myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin, ja myynnin on oltava erittäin
todennäköinen. Nämä omaisuuserät, tai luovutettavien erien ryhmän
tapauksessa varat ja velat, esitetään konsernitaseessa erillään ja arvostetaan
kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään
arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Myytävänä oleviksi tai
luovutettavien erien ryhmään kuuluviksi luokitelluista pitkäaikaisista
omaisuuseristä ei tehdä poistoja.
19. Oma pääoma
Tuhatta euroa
Ulkona olevien
osakkeiden määrä
(kpl)
Omat osakkeet (kpl)
Rekisteröidyt
osakkeet yhteensä
(kpl)
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
1.1.2023
23 002 659
-
23 002 659
1 512
73 843
Suunnattu maksuton osakeanti, johto¹
9 000
-
9 000
-
-
Omien osakkeiden hankinta
-1 086
1 086
-
-
-
31.12.2023
23 010 573
1 086
23 011 659
1 512
73 843
Suunnattu maksuton osakeanti, johto¹
13 500
-
13 500
-
-
31.12.2024
23 024 073
1 086
23 025 159
1 512
73 843
¹ Lisätietoja liitetiedossa 7. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
Osakepääoma
Koskisen Oyj:llä on yksi osakelaji ja kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoon.
Yksi osake tuottaa yhden äänen yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Koskisen Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin pörssilistalle. Osakkeet on liitetty
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Kaupankäyntitunnus on
KOSKI ja ISIN-koodi on FI4000533005.
Koskisen Oyj:n hallitus päätti 7.2.2023 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön
toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle osana johdon palkitsemista ylimääräisen
yhtiökokouksen 31.10.2022 antaman valtuutuksen nojalla. Annetut osakkeet merkittiin
kaupparekisteriin 16.2.2023. Osakkeiden kokonaismäärä lisääntyi 23 011 659
osakkeeseen kun toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle annettiin yhteensä 9 000 uutta
osaketta. Listautumisen toteutumiseen liittyvän palkkion ensimmäisen maksuerän
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 136
arvo Koskisen toimitusjohtajalle vastaa 12 000 osaketta, josta puolet maksettiin rahana
ennakonpidätyksen kattamiseksi. Palkkion ensimmäisen maksuerän arvo Koskisen
talousjohtajalle vastaa 6 000 osaketta, josta puolet maksettiin rahana
ennakonpidätyksen kattamiseksi. Maksuttomalla osakeannilla ei ollut vaikutusta yhtiön
osakepääomaan tai pääomarakenteeseen.
Koskisen Oyj hankki 5.7.2023 takaisin yhteensä 1 086 omaa osakettaan
pienosakassopimuksen ehtojen mukaisesti hankintahintaan 3,00 euroa per osake. Alun
perin osakkeet olivat merkittävänä syyskuussa 2022 toteutetussa henkilöstöannissa.
Pienosakassopimuksen ehtojen mukaisesti henkilöstöannissa annettujen osakkeiden
omistaminen edellyttää voimassa olevaa työsuhdetta yhtiöön. Osakkeiden
takaisinoston jälkeen Koskisen Oyj:n hallussa on 1 086 omaa osaketta.
Koskisen Oyj:n hallitus päätti 16.2.2024 suunnatusta maksuttomasta osakeannista
yhtiön toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle osana johdon palkitsemista varsinaisen
yhtiökokouksen 11.5.2023 antaman valtuutuksen nojalla. Annetut osakkeet merkittiin
kaupparekisteriin 28.2.2024. Osakkeiden kokonaismäärä lisääntyi 23 025 159
osakkeeseen, kun toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle annettiin 13 500 uutta osaketta.
Listautumisen toteutumiseen liittyvän palkkion toisen maksuerän arvo Koskisen
toimitusjohtajalle vastaa 18 000 osaketta, josta puolet maksettiin rahana
ennakonpidätyksen kattamiseksi. Palkkion toisen maksuerän arvo Koskisen
talousjohtajalle vastaa 9 000 osaketta, josta puolet maksettiin rahana
ennakonpidätyksen kattamiseksi. Maksuttomalla osakeannilla ei ollut vaikutusta yhtiön
osakepääomaan tai pääomarakenteeseen.
Vararahasto
Vararahastoon sisältyvät jakokelpoisista varoista yhtiöjärjestyksen tai yhtiökokouksen
päätöksen nojalla siirretyt määrät.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjataan uusien osakkeiden
merkintähinnat, sekä muut oman pääoman luonteiset sijoitukset, jollei näitä
nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä kokonaan tai osittain osakepääomaan.
Omat osakkeet
Konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno esitetään omassa
pääomassa erillisenä vapaata omaa pääomaa alentavana rahastona.
Muuntoerot
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kerrytetään erilliseen oman pääoman
rahastoon. Muuntoerojen kumulatiivinen määrä kirjataan tulosvaikutteiseksi, kun
nettosijoituksesta luovutaan.
20. Osakekohtainen tulos
Euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Osakekohtainen tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (tappio)
(euroa)
8 287 597
20 230 125
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu
keskiarvo tilikauden aikana
23 021 352
23 010 189
Ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän
painotettu keskiarvo tilikauden aikana
23 290 168
23 182 729
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa)
0,36
0,88
Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa)
0,36
0,87
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille
kuuluva tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla
keskiarvolla kauden aikana. Laimennetussa osakekohtaisessa tuloksessa
käytettyjä lukuja oikaistaan osakekohtaisen tuloksen määrittämiseksi siten, että
otetaan huomioon konsernin mahdollinen sitoutuminen uusien osakkeiden
liikkeeseenlaskuun tulevaisuudessa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 137
21. Rahoitusvarat ja -velat
RAHOITUSVARAT JA -VELAT LUOKITTAIN
Tuhatta euroa
Käyvän
hierarkian taso
31.12.2024
31.12.2023
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
Myyntisaamiset
-
23 835
23 365
Talletukset¹
-
-
20 000
Rahavarat
-
31 823
35 771
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat yhteensä
55 658
79 136
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
Kapitalisaatiosopimukset
1
11 236
10 625
Johdannaiset
2
277
947
Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
3
14
14
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat yhteensä
11 526
11 585
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta
2
32 772
37 711
Vuokrasopimusvelat
-
33 489
25 989
Ostovelat
-
29 211
25 411
Ostovelat, maksumenettely
-
6 470
7 396
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat yhteensä
101 943
96 507
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaisvelat
2
141
-
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvelat yhteensä
141
-
¹ Määräaikaistalletukset, joiden maturiteetti on yli kolme kuukautta
Rahoituslaitoslainojen käypä arvo 31.12.2024 oli 32,8 miljoonaa euroa (31.12.2023: 37,7
miljoonaa euroa). Lainojen käypä arvo on määritetty diskonttaamalla tulevat
rahavirrat arvioidulla markkinakorolla raportointihetkellä. Yhtiö on arvioinut, että
lainojen sopimuskorko on kohtuullisen lähellä markkinakorkoa, eikä ole tehnyt
oikaisua diskonttauskorkoon, jolla käyvät arvot on määritelty, jolloin lainojen käyvät
arvot vastaavat niiden nimellisarvoa. Koska yhtiön lainat rahoituslaitoksilta ovat
vaihtuvakorkoisia, kauden aikainen markkinakorkojen nousu on heijastunut suoraan
konsernin korkokuluihin eikä näin ollen ole vaikuttanut lainojen käypään arvoon.
Rahoituslaitoksilta saatujen lainojen käyvät arvot luokitellaan käyvän arvon
hierarkiassa tasolle 2.
Johdannaisten käypä arvo on arvioitu perustuen tulevien rahavirtojen nykyarvoon
käyttäen arvostuspäivän markkinahintoja, ja rahastosijoitukset sekä
kapitalisaatiosopimukset perustuen vastapuolten noteerauksiin. Johdannaisten,
rahastosijoitusten sekä kapitalisaatiosopimusten käyvän arvon muutokset on kirjattu
rahoitustuottoihin ja kuluihin. Merkittävin osa käyvän arvon muutoksista syntyy
johdannaisista, ja ne johtuvat pääasiassa markkinakorkojen muutoksesta
raportointikaudella. Konsernin avoinna oleva USD-tasepositio tilinpäätöshetkellä
31.12.2024 muodostui pääosin myyntisaamisista sekä pankkitilistä, ollen yhteensä 3,1
miljoonaa euroa (31.12.2023: 4,3 miljoonaa euroa). Suojaavien auki olevien termiinien
nimellisarvo raportointipäivänä on 3,6 miljoonaa euroa (31.12.2023: 2,4 miljoonaa euroa).
Hierarkiatasot ovat seuraavat:
Taso 1: Toimivilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusinstrumenttien
(kuten julkisesti noteeratut johdannaiset ja osakkeet) käypä arvo perustuu
raportointikauden päättymispäivän noteerattuihin markkinahintoihin. Konsernin
hallussa olevien rahoitusvarojen markkinahinta on senhetkinen ostonoteeraus. Nämä
instrumentit kuuluvat tasoon 1.
Taso 2: Sellaisten rahoitusinstrumenttien, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla
(esimerkiksi over-the-counter- eli OTC-johdannaiset), käypä arvo määritetään
käyttämällä arvostustekniikoita, joissa käytetään mahdollisimman paljon
havainnoitavissa olevia markkinatietoja ja mahdollisimman vähän yhteisökohtaisia
arvioita. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon edellyttämät merkittävät syöttötiedot
ovat havaittavissa, instrumentti sisältyy tasoon 2.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 138
Taso 3: Jos yksi tai useampi merkittävistä syöttötiedoista ei perustu havaittavissa
olevaan markkinatietoon, instrumentti sisältyy tasoon 3. Näin on listaamattomien
osakkeiden kohdalla.
RAHOITUSVELKOJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA
Tuhatta euroa
Lainat
Vuokra-
sopimusvelat
Yhteensä
1.1.2023
28 650
27 309
55 959
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen takaisinmaksut
-4 500
-3 165
-7 665
Muut muutokset
Exportkredit- ja Kredex-lainat¹
13 360
-
13 360
Uudet vuokrasopimukset
-
1 845
1 845
Efektiivisen koron soveltamisen
vaikutus¹
200
-
200
31.12.2023
37 711
25 989
63 700
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen takaisinmaksut
-6 625
-3 657
-10 281
Muut muutokset
Exportkredit- ja Kredex-lainat¹
1 713
-
1 713
Uudet vuokrasopimukset
-
11 157
11 157
Efektiivisen koron soveltamisen
vaikutus¹
-27
-
-27
31.12.2024
32 772
33 489
66 262
¹ Ei rahavirtavaikutusta
Rahoitusvelkojen muutokset
Koskisen rahoitussopimuksen alla on kolme lainaa, alun perin 19,0 miljoonan euron
määräaikaislaina, 10,0 miljoonan euron määräaikaislaina sekä 8,0 miljoonan euron
valmiusluotto, jolla on tarkoitus rahoittaa yleisiä konsernin käyttöpääomavaatimuksia.
Lainat on raportointihetkellä kokonaisuudessaan nostettu ja niitä lyhennetään
puolivuosittain. Valmiusluotosta on nostamatta 7,9 miljoonaa euroa.
Rahoitussopimuksen voimassaoloaika on viisi vuotta vuoteen 2027 saakka.
Lainasopimukseen sisältyy tavanomaisia rahoituskovenantti- ja laiminlyöntiehtoja.
Rahoituskovenantteja mitataan puolivuosittain rullaavasti kuluneelta 12 kuukauden
ajanjaksolta ja ne lasketaan Koskisen konsernin taloudellisista tiedoista. Lainojen korot
on sidottu kuuden kuukauden Euriboriin, minkä lisäksi niissä on marginaali, jonka taso
riippuu nettovelan suhteesta käyttökatteeseen.
Uuden sahan rahoituspakettiin liittyviä lainoja on nostettu yhteensä 20,1 miljoonaa
euroa. Lainat on raportointihetkellä kokonaisuudessaan nostettu ja niitä lyhennetään
puolivuosittain. Lainat erääntyvät vuosien 2029–2031 välillä. Lainojen korot on sidottu
kuuden kuukauden Euriboriin ja marginaalit ovat kiinteät.
Koskisen lainat rahoituslaitoksilta altistavat konsernin rahavirran korkoriskille. Koskisen
korkoriskin suojauspolitiikassa ei ole tapahtunut muutoksia, mutta konsernin johto
arvioi jatkuvasti avoimen riskin määrää sekä lisäsuojauksen tarvetta. Koskisella on
koronvaihtosopimuksia nimellisarvoltaan yhteensä 30 miljoonaa euroa.
Koronvaihtosopimuksien käyvän arvon muutokset netottavat lainan korkomuutosten
tulosvaikutukset suojaten osaltaan konsernia korkoriskiltä, vaikka ne eivät ole yksi
yhteen konsernin rahoituslaitoslainojen kanssa. Koronvaihtosopimukset ovat voimassa
vuoteen 2025 saakka.
Konsernin altistumista erilaisille rahoitusinstrumentteihin liittyville riskeille käsitellään
liitetiedossa 3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta. Enimmäisalttius luottoriskille
katsastuskauden päättyessä on kunkin edellä mainitun rahoitusvaraluokan
kirjanpitoarvo.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 139
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Konsernin rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista, kapitalisaatiosopimuksista,
talletuksista ja rahavaroista. Kapitalisaatiosopimukset luokitellaan käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja myyntisaamiset,
talletukset ja rahavarat jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi
rahoitusvaroiksi, koska niitä käytetään sopimusperusteisten rahavirtojen
keräämiseen, jos nämä rahavirrat edustavat ainoastaan pääoman ja korkojen
maksamista. Korkotuotot näistä rahoitusvaroista sisällytetään rahoitustuottoihin
efektiivisen koron menetelmällä.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet rahoitusvaroista saataviin
rahavirtoihin ovat päättyneet tai siirretty ja konserni on siirtänyt omistukseen
liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin. Taseesta pois kirjaamisesta johtuva voitto
tai tappio kirjataan suoraan laajaan tuloslaskelmaan ja esitetään muissa
liiketoiminnan kuluissa.
Kapitalisaatiosopimukset
Koskisen on sijoittanut kapitalisaatiosopimuksiin. Sopimukset arvostetaan
käypään arvoon tulosvaikutteisesti, koska ne eivät täytä IFRS 9
Rahoitusinstrumentit -standardin mukaista SPPI-testiä (pelkästään pääoman
takaisinmaksu ja koron maksu).
Johdannaiset
Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon johdannaissopimuksen
tekopäivänä, ja ne arvostetaan myöhemmin käypään arvoonsa kunkin
raportointikauden lopussa. Konserni on solminut suojaustarkoituksessa
koronvaihtosopimuksia ja valuuttatermiinejä, vaikka IFRS:n mukaista
suojauslaskentaa ei sovelleta. Johdannaisten käypä arvo on arvioitu perustuen
tulevien rahavirtojen nykyarvoon käyttäen arvostuspäivän markkinahintoja.
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset ovat saamisia asiakkailta tavallisessa liiketoiminnassa myydyistä
tavaroista tai suoritetuista palveluista. Ne erääntyvät yleensä 30 päivän kuluessa,
joten ne kaikki luokitellaan lyhytaikaisiksi. Myyntisaamiset kirjataan alun perin
ehdottoman vastikkeen määrään, elleivät ne sisällä merkittäviä
rahoituskomponentteja, jolloin ne kirjataan käypään arvoon. Konserni pitää
hallussaan myyntisaamisia tarkoituksenaan kerätä sopimusperusteiset rahavirrat
ja arvostaa ne sen vuoksi jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron
menetelmällä. Konsernin arvonalentumisperiaatteet ja luottotappiovarauksen
laskenta esitetään liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.
Myyntisaamisten lyhytaikaisen luonteen vuoksi niiden kirjanpitoarvon katsotaan
olevan sama kuin niiden käypä arvo.
Talletukset
Talletuksissa esitetään määräaikaistalletukset, joiden maturiteetti on yli kolme
kuukautta.
Rahavarat
Taseessa ja rahavirtalaskelmassa esitetyt rahavarat koostuvat pankkitalletuksista
ja käteisestä. Mahdolliset käytetyt luottolimiitit esitetään lyhytaikaisina velkoina.
Luottolimiitit ovat osa likviditeetin hallintaa. Likviditeettiriski ja sen hallinta on
kuvattu liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Myyntisaamisiin ja sopimuksiin perustuviin saamisiin Koskisen soveltaa IFRS 9:n
mukaista yksinkertaistettua menetelmää, jonka mukaan odotettavissa olevat
elinikäiset tappiot kirjataan saamisten alkuperäisestä kirjaamisesta alkaen.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 140
Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseksi myyntisaamiset
ryhmitellään ikääntymisen perusteella. Odotettavissa olevat tappiot perustuvat
vertailukauden toteutuneeseen tulokseen. Historialliset tappiot on oikaistu
vastaamaan nykyisiä ja tulevaisuuteen suuntautuneita tietoja
makrotaloudellisista tekijöistä, jotka vaikuttavat asiakkaiden kykyyn maksaa
saamisia. Huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa asiakkaiden aiempi
maksukäyttäytyminen, saatavilla olevat ennusteet ja niiden mahdollinen
vaikutus asiakkaiden luottoluokitukseen ja maksukäyttäytymiseen sekä
mahdolliset arvopaperi- ja luottovakuutukset.
Saamiset kirjataan pois taseesta lopullisina luottotappioina, jos niiden
maksamista ei voida kohtuudella odottaa. Merkkejä siitä, että maksua ei voida
kohtuudella odottaa, ovat perinnän epäonnistuminen, konkurssi-ilmoitus jne.
Rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski, luottoriskin hallinta ja myyntisaamisten
varausmatriisi on esitetty liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.
Lainat
Lainat kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä aiheutuneilla
transaktiomenoilla. Lainat arvostetaan myöhemmin jaksotettuun
hankintamenoon. Mahdollinen tuottojen (joista on vähennetty transaktiomenot)
ja lunastusmäärän välinen erotus kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan
lainakaudella efektiivisen koron menetelmällä. Lainajärjestelyistä maksetut
maksut kirjataan lainan transaktiokuluiksi siltä osin kuin on todennäköistä, että
osa järjestelystä tai koko järjestely nostetaan. Tällöin maksua lykätään, kunnes
nosto tapahtuu. Lainajärjestelyistä maksetut maksut aktivoidaan
ennakkomaksuna likviditeettipalveluista ja poistetaan liittyvän järjestelyn
voimassaoloaikana siltä osin kuin on todennäköistä, että osa järjestelystä tai koko
järjestely nostetaan.
Lainat poistetaan taseesta, kun sopimuksessa mainittu velvoite täytetään,
peruutetaan tai vanhenee. Lopetetun tai toiselle osapuolelle siirretyn
rahoitusvelan kirjanpitoarvon sekä maksetun vastikkeen, mahdolliset siirretyt
muut kuin käteisvarat ja vastattavaksi otetut velat mukaan lukien, välinen erotus
kirjataan tulosvaikutteisesti muihin tuottoihin tai rahoituskuluihin.
Lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta
lykätä velan suorittamista vähintään 12 kuukaudella raportointikauden
päättymisestä.
Ostovelat
Ostovelat ovat velkoja ennen tilikauden päättymistä konsernille toimitetuista
tavaroista ja palveluista, jotka ovat maksamattomia. Määrät ovat vakuudettomia,
ja ne maksetaan yleensä 30 päivän kuluessa kirjaamisesta. Ostovelat esitetään
lyhytaikaisina velkoina, paitsi jos maksu ei eräänny 12 kuukauden kuluessa
raportointikauden päättymisestä. Ne arvostetaan alun perin käypään arvoon ja
myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Ostovelkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa niiden
lyhyen maturiteetin vuoksi.
Ostovelat, maksumenettely
Koskisen tarjoaa osana puunhankintaprosessiaan myyjälle mahdollisuuden
jättää tukkimyynnin kauppahinta tai osa kauppahinnasta maksumenettelyyn
Koskiselle. Kiinteää korkoa tarjotaan vaihtelevasti sopimuksen suuruuden
mukaan. Sopimuksen pituus vaihtelee yhdestä kolmeen vuoteen, jonka jälkeen
se muuttuu toistaiseksi olevaksi ellei puunmyyjä ole irtisanonut sitä 45 päivää
ennen sopimuksen päättymispäivää. Myyjällä on kuitenkin oikeus nostaa varat
milloin tahansa 45 päivän irtisanomisajalla. Nämä maksumenettelyostovelat
kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin jaksotettuun
hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Varojen nosto-
oikeudesta johtuen velat esitetään taseessa lyhytaikaisina.
Maksumenettelyostovelkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää
arvoa lyhyen maturiteettinsa vuoksi.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 141
22. Varaukset
Tuhatta euroa
Ympäristö-
varaukset
Muut
Yhteensä
1.1.2024
185
-
185
Lisäys
118
-
118
Käytetty vuoden aikana
-65
-
-65
31.12.2024
239
-
239
Pitkäaikaiset
150
-
150
Lyhytaikaiset
89
-
89
Yhteensä
239
-
239
Tuhatta euroa
Ympäristö-
varaukset
Muut
Yhteensä
1.1.2023
100
20
120
Lisäys
132
-
132
Käytetty vuoden aikana
-47
-20
-67
31.12.2023
185
-
185
Pitkäaikaiset
150
-
150
Lyhytaikaiset
35
-
35
Yhteensä
185
-
185
Koskisen on tehnyt varauksen, joka kattaa pohjaveden puhdistuksesta vielä aiheutuvia
arvioituja kustannuksia. Sahan vuoden 1976 tulipalon seurauksena merkittävä määrä
kloorifenolia päätyi pohjaveteen tehtaan ympärille. Konserni on sittemmin varannut
varoja saastuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen. Kloorifenolipitoisuus on
saatu laskettua matalalle tasolle, mutta Koskisen jatkaa puhdistus- ja seurantatyötä
vielä muutaman vuoden ajan. Puhdistuksen etenemistä ja tarvittavia toimenpiteitä
arvioidaan vuosittain yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja pohjavesiasiantuntijoiden
kanssa.
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena
voimassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, on todennäköistä, että
velvoitteen täyttäminen edellyttää voimavarojen siirtymistä pois konsernista ja
velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Tulevista liiketoiminnan
tappioista ei kirjata varauksia. Varaukset arvostetaan raportointikauden
päättymispäivänä olemassa olevan velvoitteen täyttämisen menoarvion
nykyarvoon johdon parhaan arvion mukaan. Varaukset esitetään lyhytaikaisina
velkoina, jos määrät on tarkoitus suorittaa 12 kuukauden kuluessa
raportointikauden päättymisestä. Muuten varaukset esitetään pitkäaikaisina
velkoina.
Keskeiset arviot ja oletukset
Varauksen määrän ja ajoittumisen arviointi
Aiemman tapahtuman taloudellisen vaikutuksen arviointi edellyttää konsernin johdon
harkintaa. Koskisen johto on arvioinut, että pohjaveden puhdistus jatkuu vielä noin viisi
vuotta. Odotettavissa olevat kustannukset on arvioitu aiempien kustannusten ja
samankaltaisia tapahtumia koskevan tietämyksen perusteella. Varausten määrät
tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja niitä muutetaan tarvittaessa parhaan arvion
mukaisiksi raportointikauden lopussa. Toteutuvat menot voivat poiketa arvioista.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 142
23. Muut velat
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Pitkäaikaiset velat
Jaksotetut henkilöstökulut
14
-
Yhteensä
14
-
Lyhytaikaiset velat
Jaksotetut henkilöstökulut
7 869
8 856
Ennakonpidätysvelat
2 210
1 840
Alihankkijan siirtovelat
1 675
2 721
Materiaaleihin ja palveluihin liittyvät jaksotukset
925
1 027
Muut velat
485
471
Korkovelat
475
106
Kiinteistöverovelka
179
-
Muut siirtovelat
483
791
Yhteensä
14 300
15 811
Muut velat yhteensä
14 314
15 811
24. Konsernin rakenne
Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt 31.12.2024 esitetään seuraavassa taulukossa:
Tytäryhtiö
Rekisteröintimaa
Konsernin
omistusosuus %
31.12.2024
Konsernin
omistusosuus %
31.12.2023
Kosava-Kiinteistöt Oy
Suomi
100 %
100 %
Koskisen Sp z.o.o
Puola
100 %
100 %
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Tytäryhtiöitä ovat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on
määräysvalta yrityksessä silloin, kun se olemalla osallisena siinä altistuu sen
muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu muuttuvaan tuottoon ja se pystyy
vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa sen
toiminnan ohjaamiseen. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen
kokonaisuudessaan siitä päivästä, jona konserni saa niihin määräysvallan.
Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.
Konserniyritysten väliset liiketoimet, mukaan luettuna sisäiset saamiset ja velat,
tuotot ja kulut sekä realisoitumattomat voitot, eliminoidaan. Myös
realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä
luovutetun omaisuuserän arvonalentumisesta.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 143
25. Lähipiiriliiketoimet
Koskisen lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet
sekä osakkeenomistajat, joilla on huomattava vaikutusvalta yhtiössä. Lähipiiriin luetaan
myös näiden henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja yhteisöt, joissa näillä edellä
mainituilla henkilöillä on määräysvalta tai yhteinen määräysvalta.
JOHTORYHMÄN JA HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKAT JA PALKKIOT
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Toimitusjohtaja
Palkat ja palkkiot sekä muut lyhytaikaiset työsuhde-
etuudet
447
613
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt
133
161
Osakeperusteiset maksut
115
77
Yhteensä
694
851
Johtoryhmä
Palkat ja palkkiot sekä muut lyhytaikaiset työsuhde-
etuudet
1 030
1 087
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt
321
186
Osakeperusteiset maksut
57
39
Yhteensä
1 408
1 312
Hallituksen jäsenet
Palkat ja palkkiot
267
268
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt
1
6
Yhteensä
267
274
Johdon ja hallituksen palkitseminen yhteensä
2 370
2 437
Toimitusjohtajalla on mahdollisuus saada tulospalkkiota, joka on enintään 48 %
vuosipalkasta. Tulospalkkion määrä riippuu vuositavoitteista. Toimitusjohtajan
irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja erokorvaus vastaa kuuden kuukauden palkkaa.
Kiinteä palkka koostuu peruspalkasta ja luontoiseduista. Toimitusjohtajalla on
maksupohjainen lisäeläkejärjestely, jonka vuosimaksu on kahden kuukauden kiinteää
palkkaa vastaava summa. Lisäeläkesopimuksen perusteella toimitusjohtaja voi jäädä
eläkkeelle 65-vuotiaana. Konsernin johtoryhmän jäsenillä on myös vapaaehtoinen
maksupohjainen lisäeläkejärjestely, jonka vuosimaksu on kahden kuukauden kiinteää
palkkaa vastaava summa per johtoryhmän jäsen. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän
lakisääteinen eläkekulu tilikaudella 2024 oli 240 tuhatta euroa (2023: 278 tuhatta euroa).
Hallituksen palkkiot eivät sisällä lakisääteistä eläkevelvollisuutta.
Koskisen käynnisti tilikaudella 2022 osakeperusteiset kannustinohjelmat
avainhenkilöilleen ja avainjohdolle. Lisäksi osa lähipiiriin kuuluvista johtoryhmän
jäsenistä on osallistunut Koskisen toteuttamaan henkilöstöantiin. Tarkempia tietoja
järjestelyistä on esitetty liitetiedossa 7. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät.
JOHDON AVAINHENKILÖIDEN OSAKEOMISTUKSET
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Osakkeet (kpl)
6 449 204
6 785 781
Omistusosuus, %
28 %
29 %
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä yhteensä (kpl)
23 024 073
23 010 573
Lisätietoja osakkeiden muutoksista liitetiedossa 19. Oma pääoma.
Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän hallussa oli 31.12.2024 yhteensä
6 449 204 osaketta. Luvut sisältävät heidän omat ja heidän läheisten
perheenjäsentensä ja määräysvallassaan olevien yhteisöjen omistukset. Tilikauden
aikana yhtiön johdolle ei ole myönnetty lainoja. Yhtiön johdon ja osakkeenomistajien
puolesta ei ole annettu pantteja tai muita sitoumuksia.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 144
LÄHIPIIRILIIKETOIMET
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Tuotot käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä
-
881
Aineiden ja tarvikkeiden ostot
-88
-
Vuokrakulut
-3
-4
Yhteensä
-90
877
Yhtiö on tilikaudella ostanut puuta yhtiön lähipiiriin kuuluvalta hallituksen jäseneltä.
Vertailutilikaudella yhtiö myi kiinteistön irtaimistoineen sekä kaksi autoa yhtiön
lähipiiriin kuuluvalle hallituksen jäsenelle.
26. Ehdolliset velat ja vastuusitoumukset
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Velat, joiden vakuudeksi on annettu vakuus
Lainat rahoituslaitoksilta
15 500
20 500
Tilinpäätöspäivänä käytössä olevat tili- ja takauslimiitit
Tililimiitti
-
-
Takauslimiitti
83
83
Kiinnitykset
Kiinteistökiinnitykset
307 200
307 200
Yrityskiinnitykset
181 551
181 551
Takaukset
Ennakkomaksu-, toimitus- ym. takaukset
83
83
Koskisen Oyj on sitoutunut yhteensä 9,5 miljoonan euron maksuihin investointeihin
liittyen. Pääosin sitoumukset liittyvät loppuvuonna käynnistettyyn vanerituotannon
investointiohjelmaan, sekä Järvelän uuteen tukkikenttään.
Oikeudenkäynnit
31.12.2024 ei ollut käynnissä merkittäviä oikeudellisia kiistoja (31.12.2023: ei merkittäviä
oikeudellisia kiistoja).
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka syntyy aikaisemmista
tapahtumista ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi
epävarma tuleva tapahtuma, joka ei ole kokonaan konsernin määräysvallassa,
toteutuu tai jää toteutumatta. Olemassa olevaa velvoitetta pidetään ehdollisena
velkana, kun ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää
voimavarojen siirtymistä pois yhteisöstä, tai kun velvoitteen määrää ei voida
määrittää riittävän luotettavasti.
27. Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Koskisen tiedotti 10.3.2025, että se on sopinut Iisveden Metsä Oy:n liiketoiminnan
ostamisesta. Järjestely toteutetaan liiketoimintakauppana sisältäen, tietyin rajatuin
poikkeuksin, koko Iisveden Metsän liiketoiminnan, mukaan lukien Suonenjoella
sijaitsevan tehdaskiinteistön koneineen ja laitteineen sekä vaihto-omaisuuden. Iisveden
Metsän henkilökunta, noin 50 henkilöä, siirtyy Koskisen palvelukseen vanhoina
työntekijöinä.
Liiketoimintakaupan velaton kauppahinta on 22,5 miljoonaa euroa ja sen käteisellä
maksettavaa osuutta oikaistaan kaupan toteutushetkellä nettokäyttöpääomaoikaisulla,
jonka ei odoteta olevan merkittävä. Lisäksi Koskisen maksaa myyjälle
lisäkauppahintana yhteensä enintään 4 miljoonaa euroa, mikäli lisäkauppahinnan
maksulle määritellyt, pääasiassa sahatavaran myyntihintoihin liittyvät, ehdot täyttyvät
vuosien 2025–2027 aikana.
Iisveden Metsän liikevaihto (tilintarkastamaton) vuonna 2024 oli 52,7 miljoonaa euroa
(52,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, tilintarkastettu) ja käyttökate (tilintarkastamaton)
vuonna 2024 oli 1,4 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, tilintarkastettu).
Siirtyvien tase-erien kirjanpidollinen arvo vuoden 2024 lopussa oli noin 24,9 miljoonaa
euroa (tilintarkastamaton).
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 145
Toteutuessaan järjestely kasvattaa Koskisen liikevaihtoa ja käyttökatetta. Järjestelyn
odotetaan tuovan synergioita raaka-ainehankinnassa, erityisesti koivutukin osalta, ja
tukevan näin Levyteollisuuden orgaanista kasvua ja kannattavuutta. Järjestelyllä on
myös positiivisia vaikutuksia Sahateollisuuden tuotannon tehokkuuteen ja
markkinakohtaisten konseptien optimointiin. Järjestelyn toteutumisella ei tällä hetkellä
arvioida olevan vaikutusta Koskisen tulosohjeistukseen vuodelle 2025.
Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen ja Viron kilpailuviranomaisten hyväksyntää,
Iisveden Metsän yhtiökokouksen määräenemmistön hyväksyntää sekä tiettyjen
muiden tavanomaisten kaupan toteutusehtojen toteutumista. Koskisen odottaa
kaupan toteutuvan vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
Koskisen Oyj:n hallitus päätti 21.3.2025 suunnatusta maksuttomasta osakeannista
yhtiön pitkän aikavälin suoriteperusteisen kannustinjärjestelmän 2022–2026
(ansaintajakso 2022–2024) mukaisten osakepalkkioiden maksamista varten.
Suunnatussa maksuttomassa osakeannissa luovutettiin yhteensä 70 376 kappaletta
uusia osakkeita kannustinjärjestelmän piiriin kuuluvalle seitsemälle henkilölle
järjestelmän ehtojen mukaisesti. Kannustinohjelman alla maksettavat palkkiot kullekin
osallistuvalle henkilölle maksettiin osakkeina ja rahana. Rahaosuudella katetaan
osakkeiden luovutuksesta seuraavat verokustannukset. Koskisen Oyj:n osakkeiden
kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 23 095 535 osaketta.
Liikkeeseen lasketut yhteensä 70 376 osaketta rekisteröitiin kaupparekisteriin 4.4.2025.
Koskisen Oyj:n hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista varsinaisen
yhtiökokouksen 16.5.2024 antaman valtuutuksen nojalla.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 146
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Tuloslaskelma
Euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
LIIKEVAIHTO
270 998 529,97
260 819 102,99
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen
muutos
4 928 576,67
978 557,83
Valmistus omaan käyttöön
437 035,99
222 508,51
Liiketoiminnan muut tuotot
3 213 154,91
7 844 343,83
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet, tavarat
Ostot tilikauden aikana
-138 142 526,88
-121 338 113,32
Varastojen muutos
5 613 380,42
2 678 027,71
Aineet, tarvikkeet, tavarat
-132 529 146,46
-118 660 085,61
Ulkopuoliset palvelut
-39 921 664,50
-36 439 331,43
Materiaalit ja palvelut
-172 450 810,96
-155 099 417,04
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
-36 262 349,23
-35 896 406,51
Eläkekulut
-6 152 072,55
-5 760 441,58
Muut henkilösivukulut
-1 238 773,33
-1 818 530,63
Henkilöstökulut
-43 653 195,11
-43 475 378,72
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
-6 952 280,49
-5 535 553,10
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä
–
-35 186,90
Poistot ja arvonalentumiset
-6 952 280,49
-5 570 740,00
Liiketoiminnan muut kulut
-46 556 401,81
-43 823 570,21
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)
9 964 609,17
21 895 407,19
Euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
1 012,50
967,50
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
83 268,59
111 355,38
Muilta
2 725 892,28
3 882 186,09
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
-26 377,86
-18 571,80
Muille
-3 916 063,80
-3 115 508,33
Rahoitustuotot ja -kulut
-1 132 268,29
860 428,84
VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA
VEROJA
8 832 340,88
22 755 836,03
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
-6 152 034,78
-7 731 772,21
Tilinpäätössiirrot
-6 152 034,78
-7 731 772,21
Tuloverot
Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot
-19 744,59
-1 791 620,48
Tuloverot
-19 744,59
-1 791 620,48
TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)
2 660 561,51
13 232 443,34
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 147
Tase
Euroa
31.12.2024
31.12.2023
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet
1 165 438,31
1 582 538,12
Ennakkomaksut
12 328,00
29 832,00
Aineettomat hyödykkeet
1 177 766,31
1 612 370,12
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
6 129 857,97
6 138 146,05
Rakennukset ja rakennelmat
39 544 381,20
38 987 993,97
Koneet ja kalusto
45 897 420,43
30 469 451,67
Muut aineelliset hyödykkeet
2 711 471,68
3 183 132,02
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
15 407 126,46
17 042 567,61
Aineelliset hyödykkeet
109 690 257,74
95 821 291,32
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
365 736,77
365 736,77
Muut osakkeet ja osuudet
223 172,42
223 172,42
Muut saamiset
10 121 212,00
10 060 606,00
Sijoitukset
10 710 121,19
10 649 515,19
PYSYVÄT VASTAAVAT
121 578 145,24
108 083 176,63
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
27 208 975,91
21 595 595,50
Keskeneräiset tuotteet
4 911 166,03
4 821 951,03
Valmiit tuotteet / tavarat
14 702 979,79
9 863 618,12
Vaihto-omaisuus
46 823 121,73
36 281 164,65
Euroa
31.12.2024
31.12.2023
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
92 000,00
1 340 000,00
Siirtosaamiset
3 334 178,56
4 243 500,00
Pitkäaikaiset saamiset
3 426 178,56
5 583 500,00
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
22 428 021,77
20 871 270,44
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
3 921 631,71
2 820 760,80
Muut saamiset
7 162 701,26
7 014 646,80
Siirtosaamiset
2 530 042,07
4 538 602,73
Lyhytaikaiset saamiset
36 042 396,81
35 245 280,77
Saamiset
39 468 575,37
40 828 780,77
Rahoitusarvopaperit
Muut arvopaperit
20 000 000,00
30 000 000,00
Rahoitusarvopaperit
20 000 000,00
30 000 000,00
Rahat ja pankkisaamiset
10 854 347,77
25 142 203,64
VAIHTUVAT VASTAAVAT
117 146 044,87
132 252 149,06
VASTAAVAA
238 724 190,11
240 335 325,69
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 148
Euroa
31.12.2024
31.12.2023
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
1 512 000,00
1 512 000,00
Arvonkorotusrahasto
60 301,21
70 222,30
Muut rahastot
Vararahasto
16 202,59
16 202,59
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
58 825 127,65
58 825 127,65
Muut rahastot
58 841 330,24
58 841 330,24
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
54 759 201,00
48 894 461,02
Tilikauden voitto (tappio)
2 660 561,51
13 232 443,34
OMA PÄÄOMA
117 833 393,96
122 550 456,90
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero
35 285 264,93
29 133 230,15
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
35 285 264,93
29 133 230,15
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset
140 674,00
–
PAKOLLISET VARAUKSET
140 674,00
–
Euroa
31.12.2024
31.12.2023
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
25 732 560,62
32 400 349,48
Velat saman konsernin yrityksille
852 480,26
743 115,60
Laskennalliset verovelat
337 096,00
339 576,27
Siirtovelat
121 212,00
60 606,00
Pitkäaikainen vieras pääoma
27 043 348,88
33 543 647,35
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
8 249 430,00
6 493 565,50
Saadut ennakot
977 840,98
633 691,99
Ostovelat
28 848 009,94
24 825 932,36
Velat saman konsernin yrityksille
265 658,68
674 036,45
Muut velat
8 894 432,21
9 494 972,24
Siirtovelat
11 186 136,53
12 985 792,75
Lyhytaikainen vieras pääoma
58 421 508,34
55 107 991,29
VIERAS PÄÄOMA
85 464 857,22
88 651 638,64
VASTATTAVAA
238 724 190,11
240 335 325,69
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 149
Rahoituslaskelma
Euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto (tappio)
2 660 561,51
13 232 443,34
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset
6 952 280,49
5 570 740,00
Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot
249 228,83
-242 502,42
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot
-109 992,09
115 872,89
Rahoitustuotot ja -kulut
1 242 260,38
-976 301,73
Tilinpäätössiirrot
6 152 034,78
7 731 772,21
Tuloverot
19 744,59
1 791 620,48
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
17 166 118,49
27 223 644,77
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)
-10 541 957,08
-3 656 585,54
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) /
vähennys (+)
-1 099 029,22
-788 986,12
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) /
vähennys (-)
2 129 359,57
-9 385 494,38
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
7 654 491,76
13 392 578,73
Maksetut korot liiketoiminnasta
-2 205 011,44
-2 024 996,44
Saadut korot liiketoiminnasta
1 910 011,10
1 510 128,94
Saadut osingot liiketoiminnasta
1 012,50
967,50
Muut rahoituserät liiketoiminnasta
440 963,64
385 828,81
Maksetut tuloverot
1 397 334,26
-2 846 505,66
Lainasaamisten takaisinmaksut
624 000,00
1 040 000,00
Liiketoiminnan rahavirta
9 822 801,82
11 458 001,88
Euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Investointien rahavirta
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja
aineettomien hyödykkeiden hankinta
-19 754 383,44
-16 653 146,27
Pitkäaikaisten varojen myynnit
510 645,69
937 671,12
Investoinnit muihin sijoituksiin
-60 606,00
-10 060 606,00
Investoinnit määräaikaistalletuksiin
–
-35 000 000,00
Takaisinmaksut määräaikaistalletuksista
20 000 000,00
15 000 000,00
Investointien rahavirta
695 656,25
-45 776 081,15
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot
111 469,84
136 630,39
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-6 624 714,90
-4 500 000,00
Omien osakkeiden hankkiminen
–
-3 365,90
Lyhytaikaisten lainojen nostot
859 296,72
1 511 899,62
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
-1 784 662,24
-1 432 086,44
Maksetut osingot
-7 367 703,36
-9 895 013,37
Rahoituksen rahavirta
-14 806 313,94
-14 181 935,70
Rahavarojen muutos
-4 287 855,87
-48 500 014,97
Rahavarat tilikauden alussa
35 142 203,64
83 642 218,61
Rahavarat tilikauden lopussa
30 854 347,77
35 142 203,64
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 150
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Laatimisperiaatteet
Koskisen Oyj:n tilinpäätös tilikaudelle 1.1.–31.12.2024 on laadittu Suomen kirjanpitolain
säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien
säännösten ja määräysten mukaisesti.
Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen
jälleenhankinta- tai luovutushintaan.. Hankintameno määritetään painotetun
keskihinnan menetelmällä. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään
välittömien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen välillisistä menoista.
Pysyvien vastaavien arvostaminen
Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on
vähennetty suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset sekä lisätty tehdyt
arvonkorotukset. Arvonkorotukset perustuvat ulkopuoliseen arvioon ja arvonkorotusten
olemassaoloon on yhtiön johdon arvion mukaan perusteet. Arvonkorotuksista johtuva
laskennallinen verovelka on vähennetty oman pääoman arvonkorotusrahastosta ja
esitetty taseella erässä Laskennalliset verovelat. Hankintamenoon on luettu
hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Suunnitelman mukaiset
poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen
käyttöönottokuukaudesta alkaen. Arvonalentuminen kirjataan, jos hyödykkeen
tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi alle kirjanpitoarvon.
Poistoajat ovat:
Muut pitkävaikutteiset menot5 vuotta
Rakennukset20–50 vuotta
Rakennelmat10 vuotta
Koneet ja kalusto5–15 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet5–10 vuotta
Rahoitusvälineiden ja johdannaisten arvostaminen
Rahoitusvarat arvostetaan KPL 5:2 §:n mukaan hankintamenoon tai sitä alempaan
todennäköiseen luovutushintaan. Rahoitusvelat arvostetaan nimellisarvoon.
Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti yhtiössä voidaan käyttää hyödykkeiden,
korkojen ja valuuttojen hintariskeiltä suojautumiseen johdannaisia. KILA:n lausunnon
1963/13.12.2016 mukaisesti korko- ja valuuttajohdannaissopimusten tilinpäätöspäivän
negatiivinen käypä arvo kirjataan tuloslaskelmaan ja pakolliseksi varaukseksi, sekä tästä
mahdollisesti muodostuva laskennallinen vero laskennallisiin verosaamisiin.
Sähkön hintakiinnityksiä käytetään pörssihintaisten sähkön hankintojen hintariskin
suojaamiseksi. Käytetyt hintakiinnitykset suojaavat seuraavan kolmen vuoden
liiketoimintaan tarvittavan sähkön ostoista 25–95 %. Sähkön hintakiinnitysten käypiä
arvoja on käsitelty taseen ulkopuolisina vastuina siltä osin kun sähkön hintakiinnitysten
voidaan katsoa täyttävän KILA:n lausunnossa 1963/2016 asetetut edellytykset taseen
ulkopuolisena vastuuna käsittelemiselle. Sähkön hintakiinnitykset selvitetään ja
maksetaan sopimusten mukaan kuukausittain. Sähkön hintakiinnitysten on katsottu
täyttävän edellytykset taseen ulkopuolisena vastuuna käsittelemiselle.
Ulkomaan rahan määräiset erät
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi
tilinpäätöspäivän kurssiin. Saamisten ja velkojen arvostamisesta syntyneet kurssivoitot
ja- tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoituksen kurssieroksi.
Laskennalliset verot
Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille
väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien
verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja
laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 151
Tuloslaskelman liitetiedot
Liikevaihto toimialoittain ja markkina-alueittain
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Jakauma toimialoittain
Levyteollisuus
131 249
138 424
Sahateollisuus
139 737
122 384
Muu myynti
12
11
Yhteensä
270 999
260 819
Maantieteellinen jakauma
Suomi
108 697
111 111
Japani
23 990
21 116
Puola
17 860
16 147
Saksa
16 846
15 961
Muut EU-maat
73 492
64 959
Muut maat
30 114
31 525
Yhteensä
270 999
260 819
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Päästöoikeuksien myynti
1 294
2 385
Muut tuotot tytäryhtiöiltä
1 203
3 932
Polttopuunmyynti metsänomistajille
237
263
Saadut tuet
184
294
Ulkoiset vuokratuotot
110
93
Käyttöomaisuuden myyntivoitot, aineelliset hyödykkeet
53
399
Saadut korvaukset
35
106
Liiketoiminnan muut tuotot
97
373
Yhteensä
3 213
7 844
Liiketoiminnan muut kulut
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Myyntirahdit ja huolinta
-21 807
-20 231
Vuokrasopimuskulut
-6 581
-5 714
Tietotekniikkakulut
-4 138
-3 929
Kiinteistöjen kunnossapito
-3 677
-3 438
Konsultointi- ja hallintopalvelut
-1 735
-1 253
Henkilöstöön liittyvät kulut
-1 587
-1 913
Hallintokulut
-1 537
-1 536
Matkakulut
-989
-968
Myyntiprovisiot
-664
-656
Markkinointikulut
-597
-684
Tutkimus- ja kehittämismenot
-292
-535
Muut kulut
-2 953
-2 968
Yhteensä
-46 556
-43 824
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 152
Tilintarkastajan palkkiot
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Tilintarkastus
-148
-98
Vero- ja lakineuvonta
-
-5
Muut palvelut
-57
-28
Yhteensä
-205
-131
Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Toimihenkilöitä
219
215
Työntekijöitä
575
597
Yhteensä
794
812
Johdon palkat ja palkkiot
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja
Palkat ja palkkiot sekä muut lyhytaikaiset työsuhde-
etuudet
-714
-881
Eläkekulut - maksupohjaisista järjestelyistä
-133
-167
Osakeperusteiset maksut
-115
-77
Yhteensä
-962
-1 125
Toimitusjohtajalla on maksupohjainen lisäeläkejärjestely, jonka vuosimaksu on kahden
kuukauden kiinteää palkkaa vastaava summa. Lisäeläkesopimuksen perusteella
toimitusjohtaja voi jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana.
Tuloverot
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Tilikauden verot
-39
-1 608
Aikaisempien tilikausien verot
20
-184
Yhteensä
-20
-1 792
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Rahoitustuotot
Osinkotuotot muilta
1
1
Korkotuotot
1 488
2 391
Valuuttakurssivoitot
552
996
Muut rahoitustuotot muissa yrityksissä
769
606
Yhteensä
2 810
3 995
Tuhatta euroa
1.1.2024–
31.12.2024
1.1.2023–
31.12.2023
Rahoituskulut
Korkokulut
-2 836
-2 051
Valuuttakurssitappiot
-547
-1 007
Muut rahoituskulut
-560
-76
Yhteensä
-3 942
-3 134
Kurssierot johtuvat lähinnä USA:n dollarin ja Puolan zlotyn kurssimuutoksista.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 153
Taseen liitetiedot
Emoyhtiön pysyvien vastaavien hankintameno, lisäykset ja vähennykset sekä kertyneet poistot
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
Tuhatta euroa
Muut pitkä-
vaikutteiset
menot
Ennakko-
maksut
Maa-alueet
Rakennukset
ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
kesken-
eräiset
hankinnat
Osuudet
saman
konsernin
yrityksissä
Muut
osakkeet ja
osuudet
Muut
saamiset
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
4 750
30
6 138
78 200
101 237
7 359
17 043
366
223
10 061
225 405
Lisäykset
25
12
12
1 783
5 680
-
13 787
-
-
61
21 359
Vähennykset
-2 346
-
-7
-1 120
-8 379
-677
-140
-
-
-
-12 670
Uudelleenarvostus
-
-
-12
-
-
-
-
-
-
-
-12
Siirrot erien välillä
30
-30
-
791
14 492
-
-15 282
-
-
-
-
Hankintameno 31.12.2024
2 458
12
6 130
79 654
113 030
6 681
15 407
366
223
10 121
234 083
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2024
-3 167
-
-
-39 213
-70 767
-4 175
-
-
-
-
-117 323
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
2 346
-
-
1 119
7 697
609
-
-
-
-
11 770
Poistot
-472
-
-
-2 016
-4 061
-403
-
-
-
-
-6 952
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2024
-1 293
-
-
-40 110
-67 132
-3 970
-
-
-
-
-112 505
Arvonkorotukset
2 281
2 741
5 022
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
1 583
30
6 138
38 988
30 469
3 183
17 043
366
223
10 061
108 083
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
1 165
12
6 130
39 544
45 897
2 711
15 407
366
223
10 121
121 578
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 154
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
Tuhatta euroa
Muut pitkä-
vaikutteiset
menot
Ennakko-
maksut
Maa-alueet
Rakennukset
ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
kesken-
eräiset
hankinnat
Osuudet
saman
konsernin
yrityksissä
Muut
osakkeet ja
osuudet
Muut
saamiset
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023
4 549
290
6 168
58 842
94 339
5 587
25 306
496
223
-
195 799
Lisäykset
389
30
33
7 299
8 603
120
13 540
-
-
10 061
40 076
Vähennykset
-662
-
-63
-1 613
-3 544
-429
-4 029
-130
-
-
-10 469
Siirrot erien välillä
473
-290
-
13 672
1 839
2 081
-17 775
-
-
-
-
Hankintameno 31.12.2023
4 750
30
6 138
78 200
101 237
7 359
17 043
366
223
10 061
225 405
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2023
-3 466
-
-
-39 098
-70 840
-3 966
-
-130
-
-
-117 501
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
662
-
1 272
3 544
142
130
-
-
5 749
Poistot
-363
-
-
-1 386
-3 436
-351
-
-
-
-
-5 536
Arvonalentumiset
-
-
-
-35
-
-
-
-
-35
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2023
-3 167
-
-
-39 213
-70 767
-4 175
-
-
-
-
-117 323
Arvonkorotukset
2 293
2 741
5 035
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
1 082
290
6 168
19 745
23 499
1 620
25 306
366
223
-
78 298
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
1 583
30
6 138
38 988
30 469
3 183
17 043
366
223
10 061
108 083
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 155
Konserniyritykset
Tytäryhtiö
Kotipaikka
Emoyhtiön
omistusosuus
31.12.2024
Emoyhtiön
omistusosuus
31.12.2023
Kosava-Kiinteistöt Oy
Kärkölä, Suomi
100 %
100 %
Koskisen Sp z.o.o
Varsova, Puola
100 %
100 %
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Lainasaamiset:
Koskisen Sp z.o.o.
716
1 340
Yhteensä
716
1 340
Myyntisaamiset:
Koskisen Sp z.o.o.
3 290
2 814
Kosava-Kiinteistöt Oy
8
7
Yhteensä
3 298
2 821
Kaikki yhteensä
4 014
4 161
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaisimmat erät
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Pitkäaikaiset siirtosaamiset
Leasingsopimusten ennakkovuokrat
3 334
4 244
Yhteensä
3 334
4 244
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Myynnin siirtosaamiset
779
1 314
Muut kulujen siirtosaamiset
632
647
Tietotekniikkakulujen siirtosaamiset
501
425
Muut rahoituserät
103
143
Korkosaamiset
74
496
Verosaaminen
19
1 392
Muut siirtosaamiset
423
121
Yhteensä
2 530
4 539
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 156
Oman pääoman muutokset
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Osakepääoma
1.1.
1 512
1 512
Osakepääoma
31.12.
1 512
1 512
Arvonkorotusrahasto
1.1.
70
70
Arvonkorotusrahasto, vähennys
-10
-
Arvonkorotusrahasto
31.12.
60
70
Vararahasto
1.1.
16
16
Vararahasto
31.12.
16
16
Sidottu oma pääoma yhteensä
1 589
1 598
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
1.1.
58 825
58 825
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
31.12.
58 825
58 825
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
1.1.
62 127
58 793
Osingonjako
-7 368
-9 895
Omien osakkeiden hankinta
-
-3
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
31.12.
54 759
48 894
Tilikauden voitto (tappio)
2 661
13 232
Vapaa oma pääoma yhteensä
116 245
120 952
Oma pääoma yhteensä
117 833
122 550
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
58 825
58 825
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
54 759
48 894
Tilikauden voitto (tappio)
2 661
13 232
Yhteensä
116 245
120 952
Pakolliset varaukset
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Johdannaisten negatiivinen käypä arvo
141
-
Yhteensä
141
-
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden
kuluttua
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Lainat rahoituslaitoksilta
2 895
4 323
Yhteensä
2 895
4 323
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät velat erääntyvät 15. helmikuuta 2031 mennessä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 157
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Konsernin suomalaisten yhtiöiden pääasialliset pankkitilit on liitetty
konsernitilijärjestelmään, jonka päähaltija on Koskisen Oyj.
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Konsernitilijärjestelyyn perustuvat velat:
Kosava-Kiinteistöt Oy
852
741
Yhteensä
852
741
Ostovelat:
Kosava-Kiinteistöt Oy
59
41
Koskisen Sp z.o.o.
204
633
Yhteensä
263
674
Siirtovelat:
Kosava-Kiinteistöt Oy
2
2
Yhteensä
2
2
Kaikki yhteensä
1 118
1 417
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaisimmat erät
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Pitkäaikaiset siirtovelat
Jaksotetut henkilöstökulut
121
61
Yhteensä
121
61
Lyhytaikaiset siirtovelat
Jaksotetut henkilöstökulut
7 452
8 487
Alihankkijan siirtovelat
1 675
2 721
Lämpöenergiajaksotukset
925
1 026
Korkojaksotus
475
106
Tuloverot
44
-
Muut lyhytaikaiset siirtovelat
616
645
Yhteensä
11 186
12 986
Laskennalliset verovelat
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Arvonkorotuksista
337
340
Yhteensä
337
340
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 158
Rahoituslaskelmaa koskevat liitetiedot
Rahoituslaskelmassa kuvatut rahavarat sisältävät käteisen rahan, rahaksi tarvittaessa
muutettavat pankkisaamiset sekä rahoitusarvopaperit, joilla on erittäin likvidit
jälkimarkkinat ja joiden arvon vaihteluun on erittäin vähäinen riski. Käytännössä
rahavaroihin luetut rahoitusarvopaperit, jotka esitetään tase-erässä
Rahoitusarvopaperit, ovat rahastosijoituksia sekä määräaikaistalletuksia, joiden
talletusaika on kolme kuukautta tai tämän alle.
Vakuudet, vastuusitoumukset ja taseen
ulkopuoliset järjestelyt
Annetut vakuudet
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinteistö- ja
yrityskiinnityksiä
Lainat rahoituslaitoksilta
15 500
20 500
Tili- ja takauslimiitit (8 miljoonaa euroa), josta käytössä
tilinpäätöshetkellä:
Tililimiitti
-
-
Takauslimiitti
83
83
Kiinnitykset
Annetut kiinteistökiinnitykset
307 200
307 200
Annetut yrityskiinnitykset
181 551
181 551
Takaukset
Ennakkomaksu-, toimitus- ym. takaukset
83
83
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Tuhatta euroa
31.12.2024
31.12.2023
Seuraavana vuonna maksettavat
2 330
1 479
Myöhemmin maksettavat
7 112
1 609
Yhteensä
9 442
3 088
Leasingsopimusten jäännösarvot
Seuraavana vuonna  maksettavat
5
2
Myöhemmin maksettavat
696
-
Yhteensä
701
2
Muut vastuusitoumukset
Koskisen Oyj:n Lahti Energialle myytyihin, sittemmin Loimua Oy:n omistukseen
siirtyneisiin, voimalaitoksiin liittyy takaisinostovelvoite sopimusajan päätyttyä
lokakuussa 2032. Takaisinostohinta arvioidaan olevan noin 15 miljoonaa euroa.
Koskisen Oyj on sitoutunut yhteensä 9,5 miljoonan euron maksuihin investointeihin
liittyen. Pääosin sitoumukset liittyvät loppuvuonna käynnistettyyn vanerituotannon
investointiohjelmaan, sekä Järvelän uuteen tukkikenttään.
Asunto Oy Puumeran Koskisen Oyj:n lainaosuus 31.12.2024 oli 117 tuhatta euroa
(31.12.2023: 132 tuhatta euroa).
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 159
Kiinteistöinvestointien tarkistusvastuu tilinpäätöksessä
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
Yhteensä
Vähennetty alv
28
36
16
7
8
93
22
4 842
512
5 564
Vuotuinen osuus vähennetystä alv:sta
3
4
2
1
1
9
2
484
51
556
Jäljellä tarkistuskauteen sisältyviä vuosia
1
2
3
4
5
6
7
8
9
Palautuksen alainen määrä vähennyksestä
3
7
5
3
4
56
16
3 873
461
4 427
Tilinpäätöshetkellä voimassa olleet johdannaissopimukset ja
sähkön hintakiinnitykset
Tuhatta euroa
2024
Käypä
arvo
2023
Käypä
arvo
2024
Nimellis-
arvo
2023
Nimellis-
arvo
Koronvaihtosopimukset
    erääntyy 25.2.2025
53
285
10 000
10 000
    erääntyy 1.7.2025
94
271
10 000
10 000
    erääntyy 27.10.2025
130
336
10 000
10 000
Koronvaihtosopimukset yhteensä
277
892
30 000
30 000
Laskennallinen verosaaminen
-
-
Valuuttatermiinit
EUR-USD, päättymispäivä 28.3.2024
30
1 606
EUR-USD, päättymispäivä 28.6.2024
25
810
EUR-USD, päättymispäivä 28.3.2025
-76
1 963
EUR-USD, päättymispäivä 31.3.2025
-18
389
EUR-USD, päättymispäivä 27.6.2025
-46
1 266
Valuuttatermiinit yhteensä
-141
55
3 619
2 416
Sähkön hintakiinnitykset
Vuonna 2024 erääntyvät
519
1 912
Vuonna 2025 erääntyvät
-52
11
2 110
557
Vuonna 2026 erääntyvät
-55
1 898
Vuonna 2027 erääntyvät
-45
437
Sähkön hintakiinnitykset
-152
530
4 445
2 469
Puuvaranto
Yhtiö on tehnyt metsänomistajien kanssa sitovia sopimuksia tulevaan puunhankintaan
liittyen (puuvaranto). Sitoumusten määrä tilinpäätöshetkellä on noin 42,7 miljoonaa
euroa (31.12.2023: 34,8 miljoonaa euroa).
Kovenantit
Rahalaitoslainoihin liittyy kovenantteja. Rahoitussopimusten mukaan lainanantajat
voivat eräännyttää lainat ennenaikaisesti, mikäli kovenanttiehdot eivät täyty.
Rahoituslaitoslainat on esitetty taseella tilinpäätöshetkellä voimassa olevien
rahoitussopimusten lyhennyssuunnitelmien mukaisesti. Tilikauden aikana
kovenanttiehtoja tarkastellaan neljännesvuosittain. Kovenantit täyttyivät tilikaudella
2024 reilusti.
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026
Koskisen Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2022 osakepohjaisesta kannustinohjelmasta
avainhenkilöilleen vuosille 2022–2026. Kannustinohjelma koostuu kolmesta kolmen
vuoden ansaintajaksosta, jotka ovat 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026.
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2022–2024
Yhtiön hallituksen määrittämät ansaintajaksoon oikeutetut avainhenkilöt, maksettavat
kannustimet, ansaintakriteerit, ja -tavoitteet kommunikoitiin järjestelyyn osallistuville
henkilöille kesäkuussa 2022. Kannustinjärjestelyn piiriin kuuluvat avainhenkilöt (kuusi
henkilöä) voivat järjestelyn ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 138 000
kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Vuonna 2024 yhtiö lisäsi 2022–2024
ansaintajaksolle uuden osallistujan, minkä jälkeen ohjelman osallistujamäärä nousi
seitsemään ja osallistujat voivat ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 156 000
kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Ansaintakriteerit ja -tavoitteet liittyvät
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 160
tiettyjen tunnuslukujen täyttymiseen (käyttökate ja sijoitetun pääoman tuotto) sekä
työssäolovelvoitteeseen. Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson
päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden
tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille.
Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”)
ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely
on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2023–2025
Yhtiön hallitus päätti huhtikuussa 2023 kannustinohjelman toisen ansaintajakson
ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt.
Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ovat tällä hetkellä oikeutettuja osallistumaan
konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä seitsemän henkilöä. Palkkion mahdollinen
saaminen ja määrä perustuu Koskisen kumulatiiviseen oikaistuun käyttökatteeseen
ajalla 1.1.2023–31.12.2025 ja henkilön jatkuvaan työsuhteeseen. Kannustinohjelman
toisella ansaintajaksolla kannustinohjelmaan kelpoiset osallistujat voivat ansaita
yhteensä enintään 215 000 osaketta (bruttomäärä). Ansaitut osakkeet luovutetaan
avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen
pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja
maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden
nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan
kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty
osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2024–2026
Yhtiön hallitus päätti toukokuussa 2024 kannustinohjelman kolmannen ansaintajakson
ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt.
Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ovat oikeutettu osallistumaan konsernin
johtoryhmän jäsenet, yhteensä kahdeksan henkilöä. Yhtiön hallitus päätti kesäkuussa
lisätä vuoden 2024–2026 ansaintajaksolle uusia osallistujia, minkä jälkeen osallistujien
kokonaismäärä on enintään 25. Palkkion mahdollinen saaminen ja määrä perustuu
Koskisen kasvustrategian mukaiseen liikevaihdon kasvuun ja kumulatiiviseen
oikaistuun käyttökatteeseen ajalla 1.1.2024–31.12.2026, sekä henkilön jatkuvaan
työsuhteeseen. Kannustinohjelman kolmannella ansaintajaksolla kannustinohjelmaan
kelpoiset osallistujat voivat ansaita yhteensä enintään 331 000 osakkeita (bruttomäärä).
Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden
kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan
ennakonpidätyksen ja maksaa sen veronviranomaisille. Järjestelyssä on
verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan
kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty
osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.
Listautumiseen liittyvä palkkiojärjestelmä
Kesäkuussa 2022 Koskisen perusti avainjohdolle kohdistetun osakepohjaisen
kannustinohjelman. Hallitus on päättänyt ohjelmaan oikeutetuista henkilöistä,
maksetuista kannustimista sekä ansaintakriteerit ja -tavoitteet. Ohjelman piiriin kuuluu
kaksi henkilöä, jotka voivat ehtojen täyttyessä saada maksimissaan 45 000 kappaletta
yhtiön osakkeita. Ansaintakriteerit ja -tavoitteet liittyvät listautumiseen sekä
työssäolovelvoitteeseen. Ensimmäinen erä maksetaan kaksi kuukautta listautumisen
jälkeen ja toinen erä 12 kuukautta ensimmäisen erän maksamisen jälkeen. Palkkio
maksetaan puoliksi osakkeina ja puoliksi rahamaksuna, joka määräytyy osakkeen
maksuhetken arvon mukaan. Järjestely käsitellään osittain osakkeina maksettavana ja
osittain käteisenä maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.  Ensimmäinen erä
maksettiin kokonaisuudessaan helmikuussa 2023. Toinen erä maksettiin
kokonaisuudessaan helmikuussa 2024.
Henkilöstöanti
Syyskuussa 2022 Koskisen toteutti henkilöstölleen suunnatun osakeannin, johon saivat
osallistua kaikki vakituisessa työsuhteessa työskentelevät työntekijät. Osana
henkilöstöannissa liikkeeseen laskettujen osakkeiden (115 018 kappaletta)
merkintähinta oli alempi kuin osakkeiden käypä arvo. Merkittyjen osakkeiden myynti
on rajoitettu ja osakkeisiin liittyy työssäolovelvoiteajanjakso, joka päättyy hallituksen
erillisellä päätöksellä, kun osakkeiden merkintöjen hyväksymisestä on kulunut kaksi
vuotta tai kun listautumisesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta, sen mukaan,
kumpi tapahtuu myöhemmin. Osakkeisiin liittyvät rajoitukset päättyivät ja osakkeet
vapautuivat 29.9.2024.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 161
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Koskisen tiedotti 10.3.2025, että se on sopinut Iisveden Metsä Oy:n liiketoiminnan
ostamisesta. Järjestely toteutetaan liiketoimintakauppana sisältäen, tietyin rajatuin
poikkeuksin, koko Iisveden Metsän liiketoiminnan, mukaan lukien Suonenjoella
sijaitsevan tehdaskiinteistön koneineen ja laitteineen sekä vaihto-omaisuuden. Iisveden
Metsän henkilökunta, noin 50 henkilöä, siirtyy Koskisen palvelukseen vanhoina
työntekijöinä.
Liiketoimintakaupan velaton kauppahinta on 22,5 miljoonaa euroa ja sen käteisellä
maksettavaa osuutta oikaistaan kaupan toteutushetkellä nettokäyttöpääomaoikaisulla,
jonka ei odoteta olevan merkittävä. Lisäksi Koskisen maksaa myyjälle
lisäkauppahintana yhteensä enintään 4 miljoonaa euroa, mikäli lisäkauppahinnan
maksulle määritellyt, pääasiassa sahatavaran myyntihintoihin liittyvät, ehdot täyttyvät
vuosien 2025–2027 aikana.
Iisveden Metsän liikevaihto (tilintarkastamaton) vuonna 2024 oli 52,7 miljoonaa euroa
(52,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, tilintarkastettu) ja käyttökate (tilintarkastamaton)
vuonna 2024 oli 1,4 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, tilintarkastettu).
Siirtyvien tase-erien kirjanpidollinen arvo vuoden 2024 lopussa oli noin 24,9 miljoonaa
euroa (tilintarkastamaton).
Toteutuessaan järjestely kasvattaa Koskisen liikevaihtoa ja käyttökatetta. Järjestelyn
odotetaan tuovan synergioita raaka-ainehankinnassa, erityisesti koivutukin osalta, ja
tukevan näin Levyteollisuuden orgaanista kasvua ja kannattavuutta. Järjestelyllä on
myös positiivisia vaikutuksia Sahateollisuuden tuotannon tehokkuuteen ja
markkinakohtaisten konseptien optimointiin. Järjestelyn toteutumisella ei tällä hetkellä
arvioida olevan vaikutusta Koskisen tulosohjeistukseen vuodelle 2025.
Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen ja Viron kilpailuviranomaisten hyväksyntää,
Iisveden Metsän yhtiökokouksen määräenemmistön hyväksyntää sekä tiettyjen
muiden tavanomaisten kaupan toteutusehtojen toteutumista. Koskisen odottaa
kaupan toteutuvan vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
Koskisen Oyj:n hallitus päätti 21.3.2025 suunnatusta maksuttomasta osakeannista
yhtiön pitkän aikavälin suoriteperusteisen kannustinjärjestelmän 2022–2026
(ansaintajakso 2022–2024) mukaisten osakepalkkioiden maksamista varten.
Suunnatussa maksuttomassa osakeannissa luovutettiin yhteensä 70 376 kappaletta
uusia osakkeita kannustinjärjestelmän piiriin kuuluvalle seitsemälle henkilölle
järjestelmän ehtojen mukaisesti. Kannustinohjelman alla maksettavat palkkiot kullekin
osallistuvalle henkilölle maksettiin osakkeina ja rahana. Rahaosuudella katetaan
osakkeiden luovutuksesta seuraavat verokustannukset. Koskisen Oyj:n osakkeiden
kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 23 095 535 osaketta.
Liikkeeseen lasketut yhteensä 70 376 osaketta rekisteröitiin kaupparekisteriin 4.4.2025.
Koskisen Oyj:n hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista varsinaisen
yhtiökokouksen 16.5.2024 antaman valtuutuksen nojalla.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 162
Toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen allekirjoitukset
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän
kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden
varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.
Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja
toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan
kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
ja muusta yrityksen tilasta.
Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7
luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Helsingissä 10. päivänä huhtikuuta 2025
Pekka Kuusniemi
Kari Koskinen
Hanna Masala
Kalle Reponen
Hallituksen puheenjohtaja
Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
Hanna Sievinen
Eva Wathén
Jukka Pahta
Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 10. päivänä huhtikuuta 2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Markku Launis
KHT
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 163
Tilintarkastuskertomus
Koskisen Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen
toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää
lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle
annetun lisäraportin kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Koskisen Oyj:n (y-tunnus
0148241-9) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Tilinpäätös sisältää:
• konsernin laajan tuloslaskelman, taseen, laskelman
oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja
liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta
selittävää informaatiota
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman
ja liitetiedot.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa
noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.
Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme
kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan
velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. 
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. 
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja
konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut
kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa
noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten
mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen
537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä
palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 9 Liiketoiminnan muut kulut. 
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 164
Tarkastuksen yleinen
lähestymistapa
Yhteenveto
PWC_PWC_2021_CMYK_FI.svg
Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus:
€ 2.800.000, joka vastaa 1,0 % konsernin liikevaihdosta
Tarkastuksen laajuus:
Tarkastuksen kohteena on ollut konsernin emoyhtiö
Vaihto-omaisuuden arvostus
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme
määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä,
että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys.
Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto
on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat
esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin
liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on
vaikuttanut soveltamamme olennaisuus.
Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen
varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena
olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan
olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin
kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin
päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen
perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme
olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-
arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun
konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden.
Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden
kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen
kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastus-
toimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä
arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen
kokonaisuutena.
Konsernitilin­päätökselle määritetty olennaisuus
€ 2 800 000
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde
1 % konsernin liikevaihdosta
Perustelut vertailukohteen valinnalle
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen
vertailukohteeksi liikevaihdon, koska käsityksemme
mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisimmin näitä
kriteereitä arvioidessaan konsernin suoriutumista.
Liikevaihto antaa harkintamme mukaan vakaamman
perustan olennaisuuden määrittelyyn. Lisäksi liikevaihto
on yleisesti hyväksyttyjä vertailukohteita.
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden
määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme
olemme ottaneet huomioon Koskisen-konsernin
rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin
liittyvät prosessit ja kontrollit.
Konsernin tarkastuksen painopiste on ollut
merkittävimmässä yksikössä Suomessa, missä
suoritimme tilintarkastuksen yksikön koosta ja riskin
luonteista johtuen. Jäljelle jäävien yksiköiden osalta
suoritimme muita tarkastustoimenpiteitä
varmistaaksemme, ettei niihin liity merkittäviä riskejä
olennaiselle virheelle konsernitilinpäätöksessä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 165
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat
seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat
olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan
tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu
huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena
kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä
laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä
anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon
riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän
sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden
riski.
Konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Vaihto-omaisuuden arvostus
Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 16 ja emoyhtiön
tilinpäätöksen liitetiedoissa.
• Vaihto-omaisuus on yksi konsernin merkittävimmistä tase-eristä ja oli määrältään 49,2
miljoonaa euroa konsernitilinpäätöksessä ja 46,8 miljoonaa euroa emoyhtiön
tilinpäätöksessä.
• Konsernin vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan
nettorealisointiarvoon. Emoyhtiön vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä
alempaan todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan. Hankintameno määritetään
painotetun keskihinnan menetelmällä. Hankintamenoon sisältyvät raaka-aineet, välitön
työvoima, poistot sekä asianmukainen osuus muuttuvista ja kiinteistä yleiskustannuksista,
joista jälkimmäinen jaetaan tavanomaisen toimintakapasiteetin perusteella.
Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuva arvioitu myyntihinta,
josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut
myynnin toteutumiseksi tarvittavat menot. 
• Vanhoista, hitaasti liikkuvista vaihto-omaisuuseristä tehdään arvonalentumisvähennys, joka
perustuu johdon parhaaseen arvioon odotettavissa olevasta nettorealisointiarvosta
raportointikauden päättymispäivänä.
• Vaihto-omaisuuden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen sen
määrästä ja arvostukseen liittyvästä arvionvaraisuudesta.
• Arvioimme laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta suhteessa sovellettavaan
tilinpäätösnormistoon sekä testasimme arvostukseen ja olemassaoloon liittyviä keskeisiä
kontrolleja sekä suoritimme aineistotarkastusta.
• Tarkastimme otoksen vaihto-omaisuusnimikkeiden hankintamenoon sisällytettyjä
ostolaskuja vertaamalla niitä ostolaskuihin. Tarkastimme myös laskelmia, joiden perusteella
vaihto-omaisuuden hankintamenoon on sisällytetty suhteellinen osuus tuotannon välillisistä
kustannuksista.
• Osallistuimme vaihto-omaisuuden inventointeihin valituissa toimipaikoissa saadaksemme
evidenssiä vaihto-omaisuuden olemassaolosta. Inventointien aikana arvioimme yhtiön
inventointiprosessin asianmukaisuutta ja suoritimme tarkistuslaskentoja.
• Vertasimme otoksen valmiiden tuotteiden varastonimikkeiden arvoa niiden myyntihintoihin.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 166
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja
toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen
laatimisesta siten, että tilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-
tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että
tilinpäätös täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja
toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä
valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan
velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä
jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa
esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan
jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu
toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös
laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos
emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta
lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin
tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus
siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka
sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea
varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen
virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai
virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos
niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa
vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen
kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja
säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko
tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen
virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme
näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä
ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan
lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen
valvonnan tehokkuudesta. 
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon
tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä
esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja
toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja
teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin
perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista
tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista
epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta
epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että
olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy
kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan
huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä
esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat
tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme.
Johtopäätöksemme perustuvat
tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä
hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset
tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa
siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan
toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä
esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä,
kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia
liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja
riittävän kuvan. 
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin
tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilin-
päätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin
kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä
koskevasta taloudellisesta informaatiosta.
Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten
suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta,
valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme
tilintarkastuslausunnosta yksin.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 167
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa
tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja
ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastus-
havainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen
valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka
tunnistamme tilintarkastuksen aikana. 
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että
olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme
niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,
joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan
riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa
niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa
kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä
tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja
näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä.
Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa,
paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan
julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa
tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä
tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa
olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva
yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana
tilintarkastajana 26.4.2022 alkaen yhtäjaksoisesti 3
vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta
informaatiosta. Muu informaatio käsittää
toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän
informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä
koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme
saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen
tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja
odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme
kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta
informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu
informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä
ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio
olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai
tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan
olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta
velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko
toimintakertomus laadittu noudattaen siihen
sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään
kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointi-
standardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen
ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen
sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään
kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointi-
standardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen
antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun
informaatioon kohdistamamme työn perusteella
johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa
on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava
tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen
raportoitavaa.
Helsingissä 10.4.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Markku Launis
KHT
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 168
Kestävyysselvityksen varmennuskertomus
Koskisen Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Koskisen Oyj:n
(y-tunnus 0148241–9) toimintakertomukseen sisältyvä
kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyys-
selvitys raportointikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme
evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa,
joka antaisi meille syyn uskoa, että
konsernikestävyysselvityksessä ei ole kaikilta
olennaisilta osiltaan noudatettu
1 kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja
kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
2 kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-
taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Koskisen
Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen
olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata tietojen merkitsemistä
kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, koska
kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista
noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun
Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysselvityksen
varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana
toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa
hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä
varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000
(uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin
mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen
informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai
yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme
kuvataan tarkemmin kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan
riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja
konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava
käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä
sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien
vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Koskisen Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernikestävyysselvityksestä sekä sen laatimisesta
ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn
mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointi-
standardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity
tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista
raportointia varten
• siitä, että konsernikestävyysselvityksessä on
noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta
kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088
muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8
säädettyjä vaatimuksia
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyys-
selvityksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 169
Luontaiset rajoitteet kestävyysselvityksen
laatimisessa
Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja
ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on velvollinen
laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot
raportissa kuvattujen oletusten perusteella
tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa,
sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista.
Todelliset lopputulokset todennäköisesti poikkeavat
ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein
toteudu suunnitellusti.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto
saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko
konsernikestävyysselvityksessä väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka
sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi
kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät konsernikestävyysselvityksen
perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin
ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että
käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan.
Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvat konsernikestävyysselvityksen
olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme
käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista
sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan
lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen
valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin
vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa
suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja
ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä
suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden
luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen
harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä.
Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa
toimeksiannossa saatava varmuuden taso on
huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin
suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava
toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
• Haastattelimme yhtiön johtoa ja
konsernikestävyysselvityksen sisältämien tietojen
keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä
konsernitasolla, sekä organisaation eri tasoilla ja
liiketoiminta-alueilla hankkiaksemme käsityksen
kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä
sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan
taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin
osin, ja arvioimme, tukevatko ne
konsernikestävyysselvityksen sisältämiä tietoja.
• Vierailimme yhtiön pääkonttorissa ja toimipaikalla
Suomessa.
• Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen
olennaisuuden arviointiprosessia suhteessa ESRS-
standardien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko
arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-standardien
mukaisia.
• Arvioimme, ovatko konsernikestävyysselvityksen
sisältämät kestävyystiedot ESRS-standardien
mukaisia.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen
prosessista, jolla yhtiö on määritellyt konsernin
taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset
taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä
annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 10.4.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Kestävyystarkastusyhteisö
Markku Launis
KRT
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 170
Koskisen Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva
kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman
tilintarkastajan varmennusraportti
Koskisen Oyj:n johdolle
Olemme Koskisen Oyj:n (y-tunnus 0148241–9)
(jäljempänä myös ”yhtiö”) johdon pyynnöstä
suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-
konsernitilinpäätös tilikaudelta 01.01.- 31.12.2024
European Single Electronic Format -muodossa (”ESEF-
tilinpäätös”) versio 9845000D85046ECFFF27-2024-12-31-
fi.zip.
Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä
Koskisen Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen
laatimisesta siten, että se täyttää 17.12.2018 annetun
komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815
vaatimukset (”ESEF-vaatimukset”). Tähän vastuuseen
kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön ja
ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia
sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa
ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta
jättämistä.
Meidän riippumattomuutemme ja
laadunhallintamme
Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics
Standards Board for Accountants) Kansainvälisten
eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille
(sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit)
(IESBAn eettiset säännöt) mukaisia riippumattomuus-
vaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen
pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys,
objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus,
salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.
Yhtiömme soveltaa kansainvälistä
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava
käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä
sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien
vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet ja menettelytavat.
Meidän velvollisuutemme
Meidän velvollisuutenamme on esittää
suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme
evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä.
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiantomme kansainvälisen
varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000
(uudistettu) Muut varmennustoimeksiannot kuin
menneitä kausia koskevaan taloudelliseen
informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai
yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen
standardi edellyttää, että suunnittelemme ja
suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme
kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-
tilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten
noudattamatta jättämistä.
ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen
varmuuden antavaan toimeksiantoon kuuluu
toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko
ESEF-tilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen.
Valittavat toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan
harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten
noudattamatta jättämisen riskien arvioiminen. Näitä
riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä
valvontaa, joka on yhtiössä relevanttia ESEF-
tilinpäätöksen laatimisen kannalta.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 171
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Koskisen Oyj:n ESEF-
tilinpäätös 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta
noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuksissa
asetettuja vähimmäisvaatimuksia.
Tämä kohtuullisen varmuuden antava
varmennusraporttimme on laadittu toimeksiantomme
ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä
raportista ja esittämästämme lausunnosta vain
Koskisen Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.
Helsingissä 10.4.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Markku Launis
KHT
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 172
Tietoa sijoittajille
Koskisen Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki
Oy:n Small cap -markkina-arvoluokassa Basic Resources
-toimialaryhmässä tunnuksella KOSKI.
Taloudellinen kalenteri 2025
Koskisen Oyj julkaisee vuoden 2025 aikana
taloudelliset katsaukset seuraavan aikataulun
mukaisesti:
9.5.2025
Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 2025
18.8.2025
Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuulta 2025
14.11.2025
Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2025
Kaikki taloudelliset raportit julkaistaan suomeksi
ja englanniksi ne ovat julkistamisen jälkeen
saatavilla osoitteessa: https://koskisen.fi/
Yhtiökokous 2025
Koskisen Oyj:n ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön
osakkeenomistajat yhtiökokouksissa, joissa
osakkeenomistajat voivat käyttää puheoikeuttaan,
esittää kysymyksiä ja äänestää. Koskisen Oyj:n
varsinainen yhtiökokous pidetään Kärkölässä 15.5.2025.
Osinkopolitiikka
Koskisen Oyj:n osinkopolitiikkana on maksaa
houkutteleva osinko, joka on vuosittain vähintään
kolmannes nettotuloksesta. Hallitus ehdottaa
varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024
maksetaan osinkoa 0,12 euroa osakkeelta.
Hiljainen jakso
Säännöllisesti julkaistavia taloudellisia katsauksia
edeltää hiljainen jakso, joka alkaa 30 päivää ennen
seuraavan taloudellisen katsauksen julkistamispäivää.
Yhtiön edustajat eivät hiljaisen jakson aikana
kommentoi yhtiön taloudellista tilannetta, markkinoita
tai tulevaisuudennäkymiä. Hiljainen jakso päättyy
tilinpäätöstiedotteen, puolivuosikatsauksen tai
osavuosikatsauksen julkistamiseen.
Jos jokin hiljaisen jakson aikainen tapahtuma (kuten
merkittävä liiketoimintatapahtuma) vaatii välitöntä
julkistamista, yhtiö julkistaa tiedon viipymättä
sisäpiiritiedon julkistamisvelvollisuutta koskevien
säännösten ja menettelytapojen mukaisesti ja voi
tiedon julkistamisen jälkeen kommentoida kyseistä
tapahtumaa.
Sijoittajakalenteri
Koskisen Oyj:n sijoittajatapahtumien ajankohdat ja
sijainnit ovat saatavilla verkkosivuilla osoitteessa:
Sijoittajasuhteiden yhteystiedot
Karri Louko
talousjohtaja
puh. 020 553 4562
Sanna Väisänen
vastuullisuus- ja viestintäjohtaja
puh. 020 553 4563
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024  | 173
Tehdastie 2
16600 Järvelä
www.koskisen.fi