iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares9845000D85046ECFFF272025-01-012025-12-319845000D85046ECFFF272024-01-012024-12-319845000D85046ECFFF272025-12-319845000D85046ECFFF272024-12-319845000D85046ECFFF272024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember9845000D85046ECFFF272024-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember9845000D85046ECFFF272024-12-31ko:ReserveForInvestedUnrestrictedEquity19845000D85046ECFFF272024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember9845000D85046ECFFF272024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember9845000D85046ECFFF272024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember9845000D85046ECFFF272024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember9845000D85046ECFFF272025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember9845000D85046ECFFF272025-01-012025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember9845000D85046ECFFF272025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember9845000D85046ECFFF272025-01-012025-12-31ko:ReserveForInvestedUnrestrictedEquity19845000D85046ECFFF272025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember9845000D85046ECFFF272025-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember9845000D85046ECFFF272025-12-31ko:ReserveForInvestedUnrestrictedEquity19845000D85046ECFFF272025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember9845000D85046ECFFF272025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember9845000D85046ECFFF272025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember9845000D85046ECFFF272025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember9845000D85046ECFFF272023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember9845000D85046ECFFF272023-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember9845000D85046ECFFF272023-12-31ko:ReserveForInvestedUnrestrictedEquity19845000D85046ECFFF272023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember9845000D85046ECFFF272023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember9845000D85046ECFFF272023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember9845000D85046ECFFF272023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember9845000D85046ECFFF272023-12-319845000D85046ECFFF272024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember9845000D85046ECFFF272024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember9845000D85046ECFFF272024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember
cover2.svg
Hallituksen toimintakertomus
ja tilinpäätös 1.1.2025–31.12.2025
Koskisen Oyj
Y-tunnus 0148241-9
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | 2
Sisällysluettelo
Hallituksen toimintakertomus ....................................
Kestävyysselvitys .......................................................................
Yleiset tiedot ............................................................................
Ympäristötiedot ......................................................................
Yhteiskunnalliset tiedot .......................................................
Hallintotapatiedot ..................................................................
Konsernitilinpäätös (IFRS) .............................................
Konsernin laaja tuloslaskelma ..............................................
Konsernitase ...............................................................................
Konsernin rahavirtalaskelma ................................................
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot .............................
1. Yleiset tiedot ja laatimisperusta .......................................
2. Segmenttitiedot ja liikevaihto ..........................................
3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta ................................
4. Liiketoiminnan muut tuotot .............................................
5. Materiaalit ja palvelut ..........................................................
8. Poistot ja arvonalentumiset ..............................................
9. Liiketoiminnan muut kulut ...............................................
10. Rahoitustuotot ja -kulut ....................................................
11. Tuloverot ..................................................................................
13. Metsävarat ..............................................................................
14. Vuokrasopimukset ..............................................................
15. Aineettomat hyödykkeet ..................................................
16. Vaihto-omaisuus ..................................................................
17. Muut saamiset ......................................................................
18. Myytävänä olevat omaisuuserät ....................................
19. Oma pääoma ........................................................................
20. Osakekohtainen tulos .......................................................
21. Rahoitusvarat ja -velat .......................................................
22. Varaukset ...............................................................................
23. Muut velat ..............................................................................
24. Konsernin rakenne .............................................................
25. Lähipiiriliiketoimet ..............................................................
27. Tilikauden jälkeiset tapahtumat ...................................
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) ........................................
Tuloslaskelma ............................................................................
Tase ...............................................................................................
Rahoituslaskelma .....................................................................
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot ................................
tilinpäätöksen allekirjoitukset ...............................................
Tilintarkastuskertomus ...........................................................
Tietoa sijoittajille ........................................................................
Hallituksen
toimintakertomus
ja kestävyysselvitys
Tämä osa sisältää Koskisen hallituksen
toimintakertomuksen vuodelle 2025
sekä selvityksen Koskisen-konsernin
olennaisista kestävyysaiheista.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 4
Hallituksen
toimintakertomus
Koskisen on kansainvälinen puunjalostuksen
erikoisosaaja, joka tunnetaan ketteryydestään ja
kyvystään kuunnella asiakasta. Koskisen tuotannon
pääraaka-aine on puu, jota se jalostaa sahatavaraksi,
vaneriksi ja lastulevyksi. Arvokas puuraaka-aine
hyödynnetään tarkasti, viimeistä purua myöten.
Koskisella on kaksi liiketoimintasegmenttiä: Sahateollisuus ja
Levyteollisuus. Sahateollisuus valmistaa sahatavaraa ja
-jalosteita, ja Levyteollisuus koivuvaneria, ohutvaneria, viilua,
lastulevyä sekä kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen
sisustusratkaisuja Kore-brändin alla.
Koskisen puunhankintatoiminto on osa Sahateollisuus-
segmenttiä. Puunhankinta vastaa puun hankkimisesta Koskisen
omille tuotantolaitoksille, toimittaa Koskisen oman tuotannon
sivuvirtoja bioenergian tuotantoon Koskisen tuotantolaitoksilla
sijaitseville ja useille muille lähialueen voimalaitoksille sekä
toimittaa raaka-ainetta (haketta ja kuitupuuta) paperin ja
sellun valmistajille.
Koskisen tuotantolaitokset sijaitsevat Järvelässä, Iisvedellä ja
Hirvensalmella sekä Toporówissa ja Skwierzynassa Puolassa.
Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla
1.12.2022 alkaen.
hallituksen_toimkert.jpg
”
Koskisen kyky tuottaa
arvoa perustuu
materiaalitehokkaaseen
ja integroituun
arvoketjuun metsästä
lopputuotteeksi.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 5
Tulos ja taloudellinen tilanne
Konsernin liikevaihto tammi–joulukuussa kasvoi ja oli
354,9 (282,3) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu johtui
pääosin Sahateollisuuden vertailukautta suuremmista
toimitusmääristä ja hieman korkeammista
lopputuotteiden myyntihinnoista.
Oikaistu käyttökate parani ja oli 28,9 (24,3) miljoonaa
euroa. Käyttökatteen paraneminen johtui
Sahateollisuuden kasvaneista toimitusmääristä
sekä hieman korkeammista
lopputuotteiden myyntihinnoista.
Liikevoitto oli 14,3 (13,0) miljoonaa euroa. Poistot ja
arvonalentumiset olivat -14,5 (-11,2) miljoonaa euroa.
Tulos ennen veroja oli 10,7 (10,0) miljoonaa euroa ja
kauden tuloverot -2,1 (-1,7) miljoonaa euroa. Kauden
tulos oli 8,6 (8,3) miljoonaa euroa ja osakekohtainen
tulos 0,37 ( 0,36) euroa.
Segmentit
Sahateollisuus-segmentin liikevaihto oli 203,9 (139,7)
miljoonaa euroa ja käyttökate 14,3 (7,2) miljoonaa euroa.
Levyteollisuus-segmentin liikevaihto oli 150,9 (142,4)
miljoonaa euroa  ja käyttökate 15,7 (17,7)
miljoonaa euroa.
Tase, rahavirta ja rahoitus
Koskisen omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa
50,9 (54,0) prosenttia ja nettovelkaantumisaste 26,3
(15,4) prosenttia.
Liiketoiminnan rahavirta oli tammi–joulukuussa 19,7
(14,0) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman muutoksen
vaikutus oli -3,2 (-10,5) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman
muutoksen merkittävimmät erät olivat
myyntisaamisten ja vaihto-omaisuuden kasvu,
molemmissa on nähtävissä sahan kasvaneet volyymit.
Osto- ja muut velat lisääntyivät niin ikään kasvaneiden
puunhankinnan volyymien myötä. Rahoituksen
rahavirta oli 8,0 (-17,7) miljoonaa euroa, jossa
rahoitussopimusten uusinta ja määräaikaisluoton nosto 
näkyivät  positiivisena rahavirtana. Investointien
rahavirta oli -35,1 (-0,2) miljoonaa euroa, josta Iisveden
Metsän liiketoiminnan kauppahinnan käteisosuus 15,0
miljoonaa euroa on merkittävin erä. Muut investoinnit
liittyivät muun muassa Järvelän uuteen tukkikenttään,
Järvelän sahan kuivauskapasiteetin nostoon sekä
Levyteollisuuden tuotannon tehostamiseen.
Korolliset velat kauden päättyessä olivat 79,0 (66,3)
miljoonaa euroa. Korollisista veloista 30,9 (33,5) miljoona
euroa on vuokrasopimusvelkoja ja 48,2 (32,8) miljoonaa
euroa on lainoja rahoituslaitoksilta. Likvidit varat olivat
36,1 (43,3) miljoonaa euroa. Likvidejä varoja laski Iisveden
Metsän hankinnan käteismaksuosuus 15,0 miljoonaa
euroa. Korolliset nettovelat olivat 42,9 (22,9)
miljoonaa euroa. 
Koskisen maksuvalmius on pysynyt vahvana.
Käytettävissä oleva likviditeetti oli kauden lopussa 36,1
(43,3) miljoonaa euroa, joka muodostui seuraavista
eristä: rahavarat 24,4 (31,8) miljoonaa euroa ja
lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat 11,7 (11,5) miljoonaa euroa, joista
merkittävin oli kapitalisaatiosopimus. Tämän lisäksi
yhtiöllä on 15,0 miljoonan euron valmiusluotto, josta
tilinpäätöshetkellä 0,1 miljoonaa euroa on kohdistettu
takauksiin ja joka oli muutoin käyttämättä.
Koskisen uusi lokakuussa rahoitussopimuksensa, joka
oli solmittu vuonna 2022 ja koostui kolmesta osasta:
alun perin 19,0 miljoonan euron määräaikaislaina, 10,0
miljoonan euron määräaikaislaina sekä 8,0 miljoonan
euron valmiusluotto, joka oli tarkoitettu konsernin
käyttöpääoman rahoitukseen. Nämä lainat korvattiin
23,0 miljoonan euron määräaikaislainalla sekä 15,0
miljoonan euron valmiusluotolla. Uudella lainalla
maksettiin pois vanhat määräaikaislainat, joita oli jäljellä
yhteensä 13,0 miljoonaa euroa. Valmiusluottoa ei ollut
uuden lainan nostohetkellä käytössä.
Rahoitussopimuksen voimassaoloaika on viisi vuotta
vuoteen 2030 saakka. Lainasopimukseen sisältyy
tavanomaisia rahoituskovenantti- ja laiminlyöntiehtoja.
Uusi laina on vakuudeton. Rahoituskovenantteja
mitataan neljänneksittäin rullaavasti kuluneelta 12
kuukauden ajanjaksolta ja ne lasketaan Koskisen
konsernin taloudellisista tiedoista. Lainojen korot on
sidottu kuuden kuukauden Euriboriin, minkä lisäksi
niissä on marginaali, jonka taso riippuu nettovelan
suhteesta käyttökatteeseen.
Lisäksi yhtiö sopi viimeisen vuosineljänneksen aikana
suuruudeltaan 12,0 miljoonan euron määräaikaisluoton.
Rahoitus kohdistuu kapasiteetin lisäysinvestointeihin
Sahateollisuus- ja Levyteollisuussegmenteissä.
Lainasopimuksen voimassaoloaika on seitsemän vuotta
vuoden 2032 loppuun saakka. Laina on vakuudeton ja
siihen sisältyy vastaavat rahoituskovenantit kuin yllä
mainitussa rahoitussopimuksessa.
Emoyhtiö on antanut kaksi lainaa konserniin kuuluvalle
yhtiölle. Lainojen määrä oli yhteensä 3 456 132 euroa
31.12.2025 (31.12.2024: 716 000 euroa). Lainoja
lyhennetään tasaosuuksin ja korko maksetaan
puolivuosittain. Puolan zlotyssa olevan lainan korko on
sidottu kolmen kuukauden wiboriin ja euromääräisen 
lainan korko on sidottu kolmen kuukauden euriboriin,
marginaalit ovat muuttuvia. Lainat ovat vakuudettomia.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 6
Miljoonaa euroa
2025
2024
2023
Liikevaihto
354,9
282,3
271,3
Käyttökate (EBITDA)
28,8
24,2
33
Käyttökate (EBITDA), %
8,1
8,6
12,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
28,9
24,3
33,1
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
8,1
8,6
12,2
Liikevoitto (EBIT)
14,3
13,0
24,4
Liikevoitto (EBIT), %
4
4,6
9,0
Kauden tulos
8,6
8,3
20,2
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa
0,37
0,36
0,88
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa
0,36
0,36
0,87
Bruttoinvestoinnit
42,1
32,9
32,1
Oma pääoma / osake, euroa
6,8
6,5
6,4
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %
6,2
6,1
12,1
Käyttöpääoma, kauden lopussa
57,8
45,9
37,9
Liiketoiminnan nettorahavirta
19,7
14
14,9
Omavaraisuusaste, %
50,9
54
54,8
Nettovelkaantumisaste, %
26,3
15,4
-1,8
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 7
Investoinnit
Bruttoinvestoinnit ajalla tammi–joulukuu olivat 42,1
(32,9) miljoonaa euroa. Näistä 21,0 miljoonaa euroa koski
Iisveden Metsältä liiketoimintakaupassa hankittuja
omaisuuseriä. Muilta osin investoinnit liittyivät muun
muassa uuteen tukkikenttään, joka otettiin käyttöön
ensimmäisellä neljänneksellä, sahan uusiin
kanavakuivaamoihin sekä viimeisellä neljänneksellä
valmistuneeseen brikettilaitokseen. Lisäksi lisäyksissä
on mukana Levyteollisuuden investointiohjelmaan
liittyviä investointeja.
Uusi tukkikenttä
Järvelän sahan yhteyteen rakennettu tukkikenttä
otettiin käyttöön helmikuussa. Investointi tukee
Sahateollisuuden kasvustrategiaa tehostamalla
sahatavaratuotantoa ja parantamalla sen tuottavuutta
merkittävästi. Tukkikentän valmistuttua
Sahateollisuuden kaikki toiminnot sijaitsevat yhdellä
tontilla. Tämä pienentää merkittävästi puuraaka-aineen
kuljetuskustannuksia sekä kuljetusten hiilijalanjälkeä.
Sahateollisuuden kanavakuivaamot
Sahaustuotannon kasvattamiseksi yhtiö investoi
Järvelän sahalla uusiin kanavakuivaamoihin, jotka
lisäävät sahatavaran kuivauskapasiteettia noin 15
prosenttia. Kuivauskapasiteetin nostamisen lisäksi
investointi parantaa sahatavaran laatua. Investoinnilla
varmistetaan riittävä kuivauskapasiteetti aina 450 000
m3:n tuotantoon asti. Uusien kanavakuivaamoiden on
tarkoitus valmistua kesällä 2026.
Tehdasalueet yhdistävä kaukolämpöputki
Järvelän tehdasalueet yhdistävä kaukolämpöputki
otettiin koekäyttöön vuoden lopussa. Yhdysputken
avulla katetaan ensisijaisesti Sahateollisuuden
lisääntynyt energiankulutus, joka on kasvanut ja tulee
edelleen kasvamaan Järvelän sahan lisääntyneen
tuotanto- ja kuivauskapasiteetin myötä.
Kaukolämpöverkkojen yhdistämisellä mahdollistetaan
myös käyttämättömän energiatuotannon kapasiteetin
täysimääräinen hyödyntäminen Levyteollisuudessa.
Brikettituotannon aloitus
Koskisen aloitti biopolttoaineena käytettävien brikettien
valmistaminen Järvelän sahan yhteyteen rakennetulla
brikettilaitoksella. Laitoksessa sahatavaran jalostuksen
sivutuotteena syntyvää kutterinpurua puristetaan
briketeiksi, joiden pääasiallisia käyttäjiä ovat
lämpövoimalaitokset. Kutterinpurua ovat sahatavaran
höyläyksessä syntyvät lastut ja tähteet. Uusien
puupohjaisten tuotteiden luominen ja sitä kautta
jalostusasteen nostaminen on keskeinen osa
Koskisen strategiaa.
Levyteollisuuden investointiohjelman
ensimmäinen vaihe
Levyteollisuuden investointiohjelman ensimmäisen
vaiheen laiteasennukset otettiin tuotannolliseen
käyttöön loppuvuodesta 2025. Ensimmäisessä
vaiheessa toteutetut investoinnit kohdistuivat muiden
muassa kuivauksen, pinnoituksen ja kittauksen
automatisointiin ja modernisointiin. Ensimmäisen
vaiheen investointien kokonaisarvo oli noin
12 miljoonaa euroa.
Iisveden Metsän liiketoimintakauppa
Iisveden Metsän liiketoimintakauppa toteutui kesäkuun
alussa. Liiketoiminnan ostaminen on keskeinen osa
kestävän kasvun strategiaa, jonka mukaisesti
tavoitteena on kasvattaa konsernin liikevaihto
500 miljoonaan euroon vuoden 2027 loppuun
mennessä orgaanisen ja epäorgaanisen kasvun kautta.
Liiketoimintakauppa tukee näitä molempia: se
kasvattaa Sahateollisuuden liikevaihtoa suoraan noin
kolmanneksella sekä toisaalta varmistaa raaka-aineen
saatavuutta ja mahdollistaa orgaanista kasvua
Levyteollisuudessa. Iisveden Metsän puunhankinta-alue
on hyvä koivun hankinnan näkökulmasta, mikä tukee
erinomaisesti Levyteollisuuden kasvua.
Iisveden Metsän integraatio eteni suunnitellusti.
Keskeiset tuotannonohjaus- ja talousjärjestelmät
integroitiin kolmannen neljänneksen aikana. Työ
toimintatapojen ja prossien yhtenäistämiseksi jatkuu.
Arvonluonti
Koskisen kyky tuottaa arvoa perustuu
materiaalitehokkaaseen ja integroituun arvoketjuun
metsästä lopputuotteeksi. Koskisen tehokas
integroitu toimintamalli mahdollistaa puun
optimaalisen käytön raaka-aineena sen
tuotantolaitoksilla.
Koskisen integroitu toimintamalli perustuu toisiinsa
ketjutettuihin prosesseihin, jotka muodostavat
Koskisen liiketoiminnan perustan aina metsästä
tuotannon kautta valmiiksi tuotteiksi. Koskisen koko
arvoketju puunkorjuusta lopputuotteisiin on
suunniteltu synergisten materiaalivirtojen ja ketterän
toimintamallin ympärille, mikä mahdollistaa eri
lähteistä peräisin olevien raaka-aineiden käytön.
Koskisen integroidussa toimintamallissa
puunhankinta hankkii raaka-aineet, jotka toimitetaan
Koskisen tuotantolaitoksille jalostettavaksi.
Tuotantoprosessin alkuvaiheessa syntyviä
sivutuotteita, kuten puun kuorta, käytetään
tuotantolaitosten prosessien lämmöntuotantoon.
Sahateollisuuden ja Levyteollisuuden synnyttämät
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 8
sivutuotteet, kuten osa hakkeesta ja sahanpuru,
hyödynnetään edelleen lastulevytuotannossa.
Koskisen on ainoa edellä kuvatun integraatiotason
omaava mekaanisen puutuoteteollisuuden
yritys Suomessa.
Koskisen keskeiset aineettomat voimavarat sisältävät
yhtiön brändin ja maineen, Koskisen ammattitaitoisen
ja sitoutuneen henkilöstön, synergisen toimintamallin
ja siitä muodostuvan resurssitehokkuuden sekä
strategiset kumppanuudet. Nämä resurssit
mahdollistavat Koskisen kilpailuedun ja ovat
keskeinen osa yhtiön strategiaa.
Strategia
Koskisen täsmennetyt strategiset kasvupolut ja
niihin liittyvät toimenpiteet on määritelty
strategiakaudelle 2024–2027. Kasvustrategian
ytimessä ovat 1) arvon luominen asiakkaille, 2)
nykytoiminnan kehittäminen sekä 3) rohkeiden
askeleiden ottaminen.
Arvon luominen asiakkaille syntyy korkealaatuisten
ja räätälöityjen tuotteiden, asiakaslähtöisten
palvelujen ja innovatiivisten ratkaisujen kautta.
Nykytoiminnan kehittäminen liittyy kiinteästi
kilpailukyvyn vahvistamiseen ja erottautumiseen,
tuotekehitykseen sekä uusien avausten
tehokkaaseen käyttöönottoon. Rohkeat askeleet
puolestaan sisältävät investointeja sekä
mahdollisia yritysostoja.
Täsmennetty strategia tukee Koskisen
tavoittelemaa, jo aiemmin asetettua kasvuloikkaa
vuoden 2027 loppuun mennessä. Tehty
perusteellinen strategiatyö antaa yhtiölle selkeän
suunnan tämän kestävän kasvun toteuttamiseksi.
Yksi keskeisistä kasvuajureista on Järvelän uusi saha ja
siihen kiinteästi liittyvien toimintojen kehittäminen.
Sahaustuotanto on koko integroidun ja synergistisen
liiketoiminnan sydän. Sahausvolyymien kasvattaminen
varmistaa puuraaka-aineen saatavuuden myös
Levyteollisuuden tarpeisiin lisääntyvien
puunhankintavolyymien sekä sivuvirtojen kautta.
Molempien liiketoimintojen, Sahateollisuus ja
Levyteollisuus, kasvu syntyy ennen kaikkea
volyymilisäyksen, uusien puupohjaisten tuotteiden
sekä asiakkuuksien laajentamisen kautta. Yhtiö
panostaa luonnollisesti oman toiminnan jatkuvaan
kehittämiseen.
Taloudelliset tavoitteet
Koskisen hallitus on vahvistanut seuraavat
suhdanteiden yli ulottuvat pitkän aikavälin taloudelliset
tavoitteet, jotka yhtiö pyrkii saavuttamaan vuoden 2027
loppuun mennessä.
TALOUDELLISET TAVOITTEET, JOTKA YHTIÖ
PYRKII SAAVUTTAMAAN VUODEN 2027 LOPPUUN
MENNESSÄ
Kasvu:  liikevaihto 500 miljoonaa euroa sisältäen
sekä orgaanisen että epäorgaanisen kasvun
Kannattavuus: oikaistu käyttökatemarginaali
keskimäärin 15 prosenttia yli syklin
Tase: vahvan taseen säilyttäminen
Osinkopolitiikka: houkutteleva osinko, joka on
vuosittain vähintään kolmannes nettotuloksesta
Kestävän kehityksen keskeisimmät
tavoitteet
Koskisella on vastuullisuusohjelma, jonka keskeisimmät
kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2027 mennessä
on nostettu osaksi strategiaa. Ne ovat: 1) toteutamme
monimuotoisuustoimia metsäympäristössä, 2)
vähennämme omia ja arvoketjun CO2-päästöjä, 3)
hyödynnämme puun viisaasti viimeistä purua myöten,
4) edistämme turvallista työympäristöä sekä 5) tuemme
työhyvinvointia ja osaamisen kehittämistä.
Lisää kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita on
määritelty vastuullisuusohjelmassa. Tavoitteiden
toteutumista seurataan niille asetettujen
mittareiden kautta.
Henkilöstö
Koskisen-konsernissa työskenteli keskimäärin 994 (919)
henkilöä tammi–joulukuussa 2025. Vuoden 2025 alussa
henkilöstön määrä oli 943 (883) ja joulukuun lopussa
1 014 (943) henkilöä. Henkilöstömäärää kasvatti
kesäkuun alussa toteutunut Iisveden Metsän
liiketoimintakauppa, jonka seurauksena noin
50 henkilöä siirtyi Koskisen palvelukseen
vanhoina työntekijöinä.
Palkat ja palkkiot, osakeperusteiset maksut sekä
palvelusvuosilisät olivat vuonna 2025 yhteensä 45,2
(39,9) miljoonaa euroa.
Johdon ja avainhenkilöiden
kannustinjärjestelmät
Koskisella on pitkän aikavälin osakepohjainen
kannustinohjelma avainhenkilöille vuosille 2022–2026 ja
2025–2029. Kannustinohjelman tarkoituksena on
yhdistää yhtiön osakkeenomistajien ja ohjelmaan
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 9
osallistuvien henkilöiden tavoitteet yhtiön arvon
nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa
osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen
kannustinohjelma osakkeiden ansaitsemiseksi ja
kerryttämiseksi.
Kannustinohjelma vuosille 2022–2026 koostuu kolmesta
kolmen vuoden ansaintajaksosta, jotka ovat 2022–2024,
2023–2025 ja 2024–2026. Kannustinohjelma vuosille
2025–2029 koostuu kolmesta kolmen vuoden
ansaintajaksosta, jotka ovat 2025–2027, 2026–2028 ja
2027–2029.
Yhtiön hallitus määrittää kannustinohjelmaan kelpoiset
avainhenkilöt kullekin ansaintajaksolle sekä
ansaintakriteerit ja tavoitteet, jotka voivat perustua
taloudelliseen suorituskykyyn, strategiaan tai muihin
tavoitteisiin. Lisätietoa kannustinjärjestelmistä on
esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.
Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät.
Palkitsemisraportti
Koskisen palkitsemisraportti 2025 julkaistaan
toimintakertomuksesta erillisenä selvityksenä.
Tutkimus ja kehitys
Koskisen päätuoteryhmiä ovat Sahateollisuus-
liiketoiminnassa sahatavara ja -jalosteet sekä
Levyteollisuus-liiketoiminnassa koivuvaneri, ohutvaneri,
viilu, lastulevy sekä kevyiden ja raskaiden
hyötyajoneuvojen sisustusratkaisut Kore-brändin alla.
Koskisen tuotekehitys pyrkii parantaman tuotteiden
toiminnallisuutta ja ominaisuuksia vastuullisen ja
kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja
keskittyy materiaalitehokkuuteen, kierrätettävyyteen ja
fossiilivapaisiin raaka-aineisiin. Koskisen
tuotekehityksen painopisteitä ovat pitkäaikaisen
käytön, uusiutuvuuden ja turvallisuuden parantaminen
sekä uusien tuotteiden kehittäminen.
Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat
0,1 (0,3) miljoonaa euroa, mikä on 0,0 (0,1) prosenttia
liikevaihdosta.
Riskit ja epävarmuustekijät sekä
niiden hallinta
Koskisen Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernin
riskienhallintapolitiikan ja riskienhallintaperiaatteet.
Kaikki konserniyhtiöt ja liiketoiminnat arvioivat ja
raportoivat säännöllisesti liiketoimintaansa liittyviä
riskejä sekä tarvittavien kontrollimenetelmien ja
riskienhallintakeinojen riittävyyttä. Näiden
riskiarviointien tarkoituksena on riittävien
toimenpiteiden varmistaminen riskien hallitsemiseksi.
Riskienhallinnan puitteita, politiikkoja ja periaatteita
arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti.
Lähiajan riskit
Konsernin merkittävimmät lähiajan riskit liittyvät raaka-
aineiden saatavuuteen ja hintamuutosten hallintaan,
lähiaikoina voimistuneisiin riskeihin yleisessä geo-,
turvallisuus- ja kauppapoliittisessa tilanteessa,
sääntelymuutoksiin, yleiseen markkinatilanteen
heikentymiseen ja sen vaikutukseen
markkinakysyntään, asiakkaiden maksukykyyn ja
kuluttajien ostovoimaan, toimittajien ja
palveluntuottajien toimituskykyyn, toiminnan
kausiluonteisuuteen sekä muutoksiin liiketoiminta-
alueilla ja asiakkuuksissa.
Tällä hetkellä epävarmuutta liittyy erityisesti
Yhdysvaltojen asettamiin tuontitulleihin. Koskisella ei
ole merkittävää määrää kauppaa Yhdysvaltoihin, joten
tulli- ja kauppapolitiikan suorat vaikutukset ovat pieniä.
Yhdysvaltojen harjoittaman tariffi- ja tullipolitiikan
epäsuoria vaikutuksia etenkin sahateollisuuden
kauppavirtoihin on puolestaan vaikea arvioida.
Kauppavirtojen lisäksi vaikutukset voivat kohdistua
tuotteiden kysyntään ja tarjontaan. Yhdysvaltain
harjoittamalla tulli- ja kauppapolitiikalla voi olla voi olla
merkittäviä vaikutuksia inflaatioon, talouskasvuun,
korkoihin ja valuuttakursseihin Koskisen keskeisillä
markkinoilla.
Koskisen toimintaan liittyvät
merkittävimmät riskit
Seuraavissa taulukoissa on yhteenveto Koskisen
toimintaan liittyvistä merkittävimmistä riskeistä.
Riskeillä voi yhdessä tai erikseen olla suotuisia tai
epäsuotuisia vaikutuksia Koskisen liiketoimintaan,
tulokseen, taloudelliseen asemaan, kilpailukykyyn ja
maineeseen. Taulukossa esitetyt riskit ovat
satunnaisessa järjestyksessä. Kestävyyteen liittyvät
vaikutukset ja riskit on kuvattu kestävyysselvityksessä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 10
KOSKISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN LIITTYVIÄ RISKEJÄ
Riskin kuvaus
Riskien hallinta ja epävarmuuksia pienentävät tekijät
Koskisen toimii syklisillä saha- ja levyteollisuuden markkinoilla, ja taloustilanteen epävarmuus
ja epäsuotuisa kehitys, sääntelymuutokset tai mahdolliset kauppa-, tulli- ja geopoliittiset
muutokset voivat vähentää Koskisen tuotteiden kysyntää tai toiminnan kannattavuutta, millä
voi olla haitallinen vaikutus Koskisen liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen
asemaan.
Koskisella on kaksi liiketoimintasegmenttiä, joiden markkinat ovat osittain vastasyklisiä. Tämä
pehmentää syklisyyden vaikutuksia konsernitasolla. Koskisen toimii useilla markkinoilla ja sen
asiakkaat edustavat useita eri loppukäyttösegmenttejä, joiden kysynnän ajurit poikkeavat
toisistaan. Koskisen seuraa aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia  sopeuttaakseen omaa
toimintaansa mahdollisimman ketterästi.
Puun hintavaihtelut, puunhankinnan häiriöt, mahdolliset sääntelymuutokset  ja erityyppiset
vaikutukset puun saatavuuteen voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, häiriöitä
tuotannossa ja vaikuttaa haitallisesti Koskisen kannattavuuteen.
Koskisella on laaja ja ammattimainen puunhankintaorganisaatio, jolla on vuosikymmenten
kokemus toimialalta. Puunhankinta pyrkii ennakoivasti reagoimaan mahdollisiin puuraaka-
aineeseen liittyviin riskeihin.
Yleisen kustannusinflaation vaikutukset tuotantokustannuksiin ja sitä kautta Koskisen
kannattavuuteen.
Hankintaorganisaatio seuraa tarkkaan tuotantokustannusten kehitystä ja käy tiivistä
keskustelua tuotannon ja myynnin kanssa kustannusten mahdollisista vaikutuksista
lopputuotteiden hinnoitteluun. Koskisen käyttää suojauspolitiikkansa mukaisesti
suojausinstrumentteja keskeisten tuotannontekijöiden, esimerkiksi sähkön hintavaihteluiden,
hallintaan.
Mahdolliset pandemiat tai epidemiat voivat häiritä Koskisen toimintaa ja aiheuttaa merkittäviä
kustannuksia.
Koskisen pyrkii ehkäisemään ja tarvittaessa minimoimaan mahdollisten pandemioiden tai
epidemioiden vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja työskentelyn turvallisuuteen sekä
varmistamaan häiriöttömän toimitusketjun erilaisin poikkeusjärjestelyin, kuten erilaisten
suojavarusteiden käytöllä, ryhmäkokojen rajoituksilla tai vaihtoehtoisten toimintamallien
käyttöönotolla.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 11
KOSKISEN LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIÄ RISKEJÄ
Riskin kuvaus
Riskien hallinta ja epävarmuuksia pienentävät tekijät
Merkittävät häiriöt tai keskeytykset Koskisen tuotannossa tai toimituksissa, Koskisen
tuotantolaitosten vahingoittuminen, tuhoutuminen tai sulkeminen heikentäisivät olennaisesti
Koskisen kykyä toimittaa tuotteitaan asiakkailleen ja vaikuttaisivat haitallisesti sen
liiketoimintaan ja liiketoiminnan tulokseen.
Koskisen hallinnoi integroitua tilaus-toimitusketjuaan riskitekijät huomioiden. Mahdollisiin
vahingoista johtuviin häiriöihin tuotannossa ja liiketoiminnassa Koskisen on varautunut
kattavilla vakuutuksilla.
Koskisen voi menettää merkittäviä asiakkaitaan, millä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus
Koskisen liiketoimintaan ja kannattavuuteen.
Koskisen asiakaskunta on hajautunut maantieteellisesti ja eri teollisuuden aloille.
Asiakaskunnassa ei ole yksittäisiä asiakkaita, joiden osuus liikevaihdosta olisi merkittävä.
Koskisen liiketoimintaan liittyy ympäristön pilaantumiseen ja ympäristövahinkoihin liittyviä
riskejä.
Koskisen tuotannollinen toiminta edellyttää voimassa olevaa ympäristölupaa. Koskisen
monitoroi, seuraa ja raportoi toimintansa ympäristövaikutuksia systemaattisesti. Koskisella on
laatu-, ympäristö-, ja turvallisuussertifikaatit, jotka kolmas osapuoli auditoi vuosittain. Muut
ympäristöön kohdistuvat riskit on kuvattu kestävyysselvityksessä.
Koskisen liiketoimintaan liittyy turvallisuus- ja terveysriskejä, kuten onnettomuus- ja
vahinkoriskit, jotka voisivat toteutuessaan johtaa Koskisen velvollisuuteen korvata vahingot
sekä viivästyttää tai häiritä Koskisen tuotteiden ja palveluiden toimituksia.
Koskisella on kattavat vakuutukset onnettomuuksien ja vahinkojen varalta. Vakuutustarve
arvioidaan vuosittain ja aina, kun jokin erityinen muuttunut olosuhde sitä vaatii. Koskisen
tekee systemaattista turvallisuustyötä sekä investoi nykyaikaisiin turvalaitteisiin riskien
minimoimiseksi.
Epäonnistumalla osaavan johdon tai henkilöstön rekrytoinnissa tai avainhenkilöiden
menettämisellä voisi olla olennaisen haitallinen vaikutus Koskisen kykyyn harjoittaa
liiketoimintaansa.
Koskisen hallitsee riskiä esimerkiksi tarjoamalla mielenkiitoisia työtehtäviä, kilpailukykyisellä
palkitsemisella ja panostuksilla henkilöstön kehittämiseen sekä kouluttamiseen. Lisäksi
vuosittaisilla henkilöstötutkimuksilla kartoitetaan työyhteisön hyvinvointia, motivaatiota,
työssä viihtymistä sekä näihin liittyviä kehittämistarpeita.
Vaikeuksilla IT-infrastruktuurin ylläpidossa ja päivittämisessä, IT-järjestelmien puutteilla ja IT-
järjestelmiin liittyvillä ulkopuolisilla kyberhyökkäyksillä voi olla haitallinen vaikutus Koskiseen.
Koskisen on varautunut lisääntyneeseen kyberrikollisuuteen ja tietojärjestelmähäiriöihin.
Suunnitelmallisella valvonnalla ja kriittisten järjestelmien sijoittamisella pilvipalveluihin
pyritään takaamaan nopea reagointikyky ja paras osaaminen poikkeamatilanteessa.
Koskisen yritysmaineen heikentyminen voisi vaikuttaa haitallisesti sen liiketoimintaan.
Eettiset periaatteet (Code of Conduct) ovat Koskisen liiketoiminnan perusta. Yhtiön eettiset
periaatteet ohjaavat toimimaan rehellisesti, läpinäkyvästi, lainmukaisesti ja eettisesti kaikkien
sidosryhmien kanssa.
Työtaistelutoimenpiteet, kuten lakot, voivat häiritä Koskisen liiketoimintaa.
Koskisella noudatetaan järjestäytymisvapautta. Koskisen ylläpitää avointa ja aktiivista
vuoropuhelua eri työmarkkinaosapuolten kanssa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 12
TALOUDELLISEEN ASEMAAN JA RAHOITUKSEEN LIITTYVIÄ RISKEJÄ
Riskin kuvaus
Riskien hallinta ja epävarmuuksia pienentävät tekijät
Koskisen rahoitussopimuksiin sisältyvät kovenantit voivat rajoittaa Koskisen liiketoimintaa ja
taloudellista joustavuutta, ja Koskisella voi olla vaikeuksia noudattaa rahoitussopimustensa
ehtoja, mikä voi johtaa rahoitussopimusten ennenaikaiseen erääntymiseen tai kustannusten
kasvuun.
Koskisen huolehtii vakavaraisuudestaan, riittävistä ja toimivista rahoittajasuhteista sekä
rahoituksen rakenteesta. Koskisen seuraa aktiivisesti ja ennakoivasti vakaavaraisuutensa ja
rahoitusasemansa kehittymistä.
Rahoitusriskien hallinnasta kerrotaan tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 3.
Valuuttakurssien vaihtelulla voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Koskiseen.
Koskisen käyttää valuuttasuojausinstrumentteja hallituksen hyväksymän suojauspolitiikan
mukaan.
Luottotappioilla voi olla haitallinen vaikutus Koskisen liiketoiminnan tulokseen.
Koskisella on politiikkansa mukaisesti kattavat luottoriskivakuutukset ja toimivat riskien
hallinnan prosessit.
Hallinnointi
Hallituksen kokoonpano
Koskisen Oyj:n hallituksessa oli 31.12.2025 seuraavat
kuusi jäsentä: Pekka Kuusniemi (hallituksen
puheenjohtaja), Hanna Sievinen (hallituksen
varapuheenjohtaja), Carita Himberg, Karri Koskela,
Hanna Masala ja Kalle Reponen.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Selvitys Koskisen Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
2025 julkistetaan toimintakertomuksesta erillisenä
selvityksenä.
Osakkeet ja omistus
Koskisen osakepääoma on 1 512 000 euroa. Liikkeeseen
laskettujen osakkeiden lukumäärä 31.12.2025 oli
yhteensä 24 095 535 ja ulkona olevien osakkeiden
lukumäärä yhteensä 24 094 449. Yhtiöllä on yksi
osakesarja. Jokainen osake oikeuttaa omistajansa
yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole
nimellisarvoa. Yhtiön osake on listattu Nasdaq Helsinki
Oy:n pörssilistalla 1.12.2022 alkaen.
Koskisen Oyj:n hallitus päätti 21.3.2025 suunnatusta
maksuttomasta osakeannista yhtiön pitkän aikavälin
suoriteperusteisen kannustinjärjestelmän 2022–2026
(ansaintajakso 2022–2024) mukaisten osakepalkkioiden
maksamista varten. Suunnatussa maksuttomassa
osakeannissa luovutettiin yhteensä 70 376 kappaletta
uusia osakkeita kannustinjärjestelmän piiriin kuuluvalle
seitsemälle henkilölle järjestelmän ehtojen mukaisesti.
Kannustinohjelman alla maksettavat palkkiot kullekin
osallistuvalle henkilölle maksettiin osakkeina ja rahana.
Rahaosuudella katetaan osakkeiden luovutuksesta
seuraavat verokustannukset. Koskisen Oyj:n osakkeiden
kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin
jälkeen on 23 095 535 osaketta. Liikkeeseen lasketut
yhteensä 70 376 osaketta rekisteröitiin
kaupparekisteriin 4.4.2025. Koskisen Oyj:n hallitus päätti
suunnatusta maksuttomasta osakeannista varsinaisen
yhtiökokouksen 16.5.2024 antaman
valtuutuksen nojalla.
Iisveden Metsän liiketoimintakaupan kauppahinta
maksettiin osittain Koskisen osakkeiden suunnatulla
osakeannilla. Koskisen hallitus päätti 1 000 000 uuden
Koskisen osakkeen suunnatusta osakeannista Iisveden
Metsä Oy:lle 15.5.2025 pidetyn yhtiökokouksen antaman
valtuutuksen perusteella. Osakeannin toteutumisen
jälkeen Koskisen osakkeiden kokonaislukumääräksi tuli
24 095 535 osaketta.
Omat osakkeet
Yhtiön hallussa oli 31.12.2025 1 086 omaa osaketta, joka
oli 0,005 prosenttia koko osakemäärästä.
Osakkeen hinta ja vaihto
Yhtiön osakkeita vaihdettiin Helsingin pörssissä
1.1.-31.12.2025 välisenä aikana 619 176 kappaletta, mikä oli
2,6 prosenttia koko osakemäärästä. Osakkeen ylin kurssi
oli 9,56 euroa ja alin 6,40 euroa. Vaihdettujen
osakkeiden painotettu keskihinta oli 7,96 euroa.
Osakevaihto oli 4 936 953 euroa. Katsauskauden
päättyessä koko osakekannan markkina-arvo oli
219 269 369 euroa.
Hallituksen valtuutukset
Yhtiön hallitus valtuutettiin 15.5.2025 yhtiön
varsinaisessa yhtiökokouksessa päättämään yhtiön
omien osakkeiden hankkimisesta. Hallitus on
valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään
1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 13
Hankkimisvaltuutus on voimassa 30.6.2026 saakka ja se
kumoaa kaikki aiemmat omien osakkeiden
hankintavaltuutukset.
Yhtiön hallitus valtuutettiin 15.5.2025 yhtiön
varsinaisessa yhtiökokouksessa päättämään uusien
osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien
omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain
10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio- ja muiden erityisten
oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen perusteella uusia
osakkeita voidaan antaa ja/tai yhtiön tai sen
konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita
luovuttaa yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta.
Kannustinjärjestelmien yhteydessä annettavien
osakkeiden määrä on enintään 215 000 kappaletta.
Valtuutus kumoaa aikaisemmat osakeantia sekä
osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista
koskevat valtuutukset. Hallitus päättää kaikista muista
valtuutukseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on
voimassa 30.6.2026 saakka.
Liputusilmoitukset
Koskisen Oyj ei vastaanottanut liputusilmoituksia
vuonna 2025.
Arvio todennäköisestä kehityksestä
Koskisen-konsernin vuoden 2026 liikevaihdon
odotetaan kasvavan vuoden 2025 tasosta. Oikaistun
käyttökatemarginaalin odotetaan olevan
8–12 prosenttia.
Hallituksen ehdotus voitonjaosta
Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2025 olivat
120 840 065,53 euroa, mistä tilikauden voitto oli
186 509,25 euroa.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että
tilikaudelta 2025 maksetaan osinkoa 0,14 euroa kutakin
ulkona olevaa osaketta kohden. 26.3.2026 rekisteriin
merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella
kokonaisosingon määrä olisi yhteensä 3 373 222,86
euroa. Jäljelle jäävä osuus jakokelpoisista varoista
jätetään vapaaseen omaan pääomaan.
Hallitus on arvioinut yhtiön taloudellisen tilanteen ja
maksuvalmiuden ennen ehdotuksen tekemistä. Yhtiön
taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia
muutoksia 31.12.2025 jälkeen, yhtiön maksuvalmius on
edelleen hyvä eikä ehdotettu osinko vaaranna yhtiön
vakavaraisuutta.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Koskisen tiedotti 6.2.2026 Koskisen Oyj:n
osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset
varsinaiselle yhtiökokoukselle 2026.
Koskisen tiedotti 10.2.2026 vastaanottaneensa 
arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisen
liputusilmoituksen, jonka mukaan Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varman omistus- ja ääniosuus
Koskisen Oyj:ssä on ylittänyt 5 prosentin liputusrajan.
Ilmoituksen mukaan Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varman omistus 9.2.2026 on
2 001 752 Koskisen Oyj:n osaketta, mikä vastaa 8,31
prosenttia kaikista Koskisen Oyj:n osakkeista ja äänistä.
Koskisen tiedotti 13.2.2026, että hallitus on päättänyt
osakepohjaisen kannustinohjelman ansaintajakson
2026–2028 ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä
kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 14
Osakkeet ja osakkeenomistajat
SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2025
Osakemäärä
% osakkeista
Kari Koskinen
4 038 988
16,76
Markku Koskinen
3 729 988
15,48
Eva Wathén
2 148 988
8,92
Laura Paksuniemi
1 314 693
5,46
Ella Paksuniemi
1 292 993
5,37
Ester Paksuniemi
1 290 693
5,36
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
1 179 332
4,89
Iisveden Metsä Oy
1 000 000
4,15
Karoliina Koskinen
922 039
3,83
Lasse Koskinen
922 039
3,83
Pekka Kopra
822 420
3,41
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
814 332
3,38
Stephen Industries Inc Oy
498 599
2,07
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
485 000
2,01
Juha Koskinen
475 131
1,97
Arto Koskinen
475 130
1,97
Riitta Kokko-Parikka
375 130
1,56
Työeläkeyhtiö Veritas
143 151
0,59
Thominvest Oy
120 000
0,50
Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ) Helsingin sivukonttori
102 814
0,43
20 suurinta yhteensä
22 151 460
91,93
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 15
OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2025
Alaraja
Yläraja
Omistajien
lukumäärä, kpl
Osuus
osakkaista, %
Osakkeita
yhteensä, kpl
% osakkeista
1
100
2 843
55,3
147 897
0,6
101
500
1 752
34,1
381 003
1,6
501
1 000
282
5,5
219 635
0,9
1 001
5 000
206
4,0
406 288
1,7
5 001
10 000
17
0,3
123 734
0,5
10 001
50 000
22
0,4
445 540
1,8
50 001
100 000
3
0,1
219 978
0,9
100 001
500 000
8
0,2
2 674 955
11,1
500 001
12
0,2
19 476 505
80,8
Yhteensä
5 145
100
24 095 535
100
OMISTUSRAKENNE SEKTOREITTAIN 31.12.2025
Osakkeiden määrä
% osakkeista
Yritykset
1 795 516
7,5
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
182 427
0,8
Julkisyhteisöt
2 621 815
10,9
Kotitaloudet
19 269 518
80,0
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
43 193
0,2
Ulkomaat
2 367
0,0
Yhteensä
23 914 836
99,3
Hallintarekisteröidyt osakkeet
180 699
0,8
Kaikki yhteensä
24 095 535
100
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 16
Tunnuslukujen laskentakaavat
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat varsinaiseen liiketoimintaan
kuulumattomia epätavallisia eriä, jotka liittyvät (i) uudelleenjärjestelyihin liittyviin
kuluihin, (ii) arvonalentumisiin, ja (iii) liiketoimintojen tai merkittävien
käyttöomaisuuserien myyntivoittoihin tai -tappioihin. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat
erät esitetään kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen
vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tarjoavat mielekästä lisätietoa jättämällä
tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät
huomioimatta.
Tunnusluku
Määritelmä
Käyttötarkoitus
Käyttökate
Liikevoitto (-tappio) + Poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku.
Käyttökatemarginaali, %
Käyttökate
x 100
Käyttökatemarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku.
Liikevaihto
Oikaistu käyttökate
Käyttökate + Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Oikaistu käyttökate on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu käyttökate
esitetään käyttökatteen lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja
kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan
oikaistu käyttökate tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan
ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.
Oikaistu käyttökatemarginaali, %
Oikaistu käyttökate
x 100
Oikaistu käyttökatemarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu
käyttökatemarginaali esitetään käyttökatemarginaalin lisäksi kuvastamaan Koskisen
liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi.
Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu käyttökatemarginaali tarjoaa mielekästä
lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät
erät huomioimatta.
Liikevaihto
Liikevoittomarginaali, %
Liikevoitto (-tappio)
x 100
Liikevoittomarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku.
Liikevaihto
Oikaistu liikevoitto
Liikevoitto (-tappio) + Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat
erät
Oikaistu liikevoitto on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu liikevoitto
esitetään liikevoiton (-tappion) lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan
tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen
näkemyksen mukaan oikaistu liikevoitto tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen
liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.
Oikaistu liikevoittomarginaali, %
Oikaistu liikevoitto
x 100
Oikaistu liikevoittomarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu
liikevoittomarginaali esitetään liikevoittomarginaalin lisäksi kuvastamaan Koskisen
liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi.
Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu liikevoittomarginaali tarjoaa mielekästä lisätietoa
jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät
huomioimatta.
Liikevaihto
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 17
Tunnusluku
Määritelmä
Käyttötarkoitus
Laimentamaton osakekohtainen
tulos,  euroa
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden voitto (tappio)
Laimentamaton osakekohtainen tulos kuvastaa Koskisen tuloksen jakautumista sen
osakkeenomistajille.
Liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotettu
keskimääräinen lukumäärä kauden aikana - Omat
osakkeet
Laimennettu osakekohtainen
tulos, euroa
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden voitto (tappio)
Laimennettu osakekohtainen tulos kuvastaa Koskisen tuloksen jakautumista sen
osakkeenomistajille.
Liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotettu
keskimääräinen lukumäärä kauden aikana + Kaikkien
osakkeiksi mahdollisesti muunnettavien laimentavien
instrumenttien painotettu keskimääräinen lukumäärä
kauden aikana - Omat osakkeet
Sijoitettu pääoma
Varat yhteensä - Lyhytaikaiset velat yhteensä
Sijoitettu pääoma kuvastaa Koskisen liiketoimintaan sitoutunutta pääomaa ja sitä
käytetään sijoitetun pääoman tuottoa laskettaessa.
Likvidit varat
Lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat + Talletukset + Rahavarat
Likvidit varat kuvastaa käteisen ja muiden vaivattomasti käteiseksi vaihdettavien varojen
määrää.
Nettovelka
Lainat + Vuokrasopimusvelat - Likvidit varat
Nettovelka on mittari Koskisen ulkopuolisen velkarahoituksen kokonaismäärän
arviointiin.
Nettovelan suhde
käyttökatteeseen, suhdeluku
Nettovelka
x 100
Nettovelan suhde käyttökatteeseen on mittari Koskisen rahoitusriskitason ja
velkaantuneisuuden arviointiin.
Käyttökate (viimeiset 12 kuukautta)
Käyttöpääoma
Vaihto-omaisuus + Myyntisaamiset + Muut saamiset -
Saadut ennakot - Ostovelat - Ostovelat,
maksumenettely
Käyttöpääoma on mittari Koskisen liiketoimintaan sitoutuvan suoran
nettokäyttöpääoman tason seuraamiseen.
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma yhteensä
x 100
Omavaraisuusaste mittaa Koskisen vakavaraisuutta sekä kykyä selviytyä sitoumuksista
pitkällä aikavälillä.
Varat yhteensä - Saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, %
Nettovelka
x 100
Nettovelkaantumisaste on mittari Koskisen taloudellisen velkaantuneisuuden arviointiin.
Oma pääoma yhteensä
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Liikevoitto (‑tappio) (viimeiset 12 kuukautta)
x 100
Sijoitetun pääoman tuotto kuvastaa Koskisen liiketoimintaan sitoutuneen pääoman
tuottoa.
Sijoitettu pääoma (keskimäärin viimeisen 12 kuukauden
aikana)
Bruttoinvestoinnit
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin,
metsävaroihin, käyttöoikeusomaisuuseriin sekä
aineettomiin hyödykkeisiin.
Bruttoinvestoinnit on Koskisen operatiivisen liiketoiminnan aktivoitujen investointien
mittari.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 18
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyttäminen
Seuraavassa taulukossa esitetään Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyttäminen
ilmoitettuina päivämäärinä ja ilmoitetuilla ajanjaksoilla:
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Uudelleenjärjestelyihin liittyvät tuotot
-662
-
Uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut
902
154
Liiketoimintojen tai merkittävien käyttöomaisuuserien
myyntivoitot (-) tai tappiot (+)
-105
-48
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
135
105
Käyttökate
Liikevoitto (-tappio)
14 310
13 023
Poistot ja arvonalentumiset
14 478
11 169
Käyttökate
28 789
24 193
Käyttökatemarginaali, %
Käyttökate
28 789
24 193
Liikevaihto
354 936
282 262
Käyttökatemarginaali, %
8,1 %
8,6 %
Oikaistu käyttökate
Liikevoitto (-tappio)
14 310
13 023
Poistot ja arvonalentumiset
14 478
11 169
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
135
105
Oikaistu käyttökate
28 924
24 298
Oikaistu käyttökatemarginaali, %
Oikaistu käyttökate
28 924
24 298
Liikevaihto
354 936
282 262
Oikaistu käyttökatemarginaali, %
8,1 %
8,6 %
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 19
Kestavyysselvitys.jpg
Kestävyysselvitys
Koskisen kestävyysselvitys on laadittu EU:n
kestävyysraportointidirektiivin mukaisesti. Selvitys
kattaa Koskisen olennaiset kestävyysaiheet koko
konsernin ja sen arvoketjun osalta.
YLEISET TIEDOT
YMPÄRISTÖTIEDOT
Koskisen strategia, liiketoiminta-
malli, hallintorakenne sekä
kaksoisolennaisuusanalyysi ja
sen tulokset.
Koskisen ilmastoa,
energiankäyttöä, luonnon
monimuotoisuutta ja
ekosysteemejä sekä kiertotaloutta
koskevat olennaiset tiedot.
YHTEISKUNNALLISET TIEDOT
HALLINTOTAPATIEDOT
Koskisen omaa työvoimaa ja
urakoitsijoita  koskevat
olennaiset tiedot.
Koskisen hallintotapaa koskevat
olennaiset tiedot.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 20
yleiset_tiedot.jpg
Yleiset tiedot
Koskisen kasvustrategian ytimessä ovat arvon luominen
asiakkaille, nykytoiminnan kehittäminen ja rohkeiden
askeleiden ottaminen. Koskisen Oyj:n
konsernikestävyysselvitys on laadittu konsernin tasolla
kirjanpitolain (1336/1997) 7 luvun mukaisesti.
ESRS 2 Yleiset tiedot ...............................................................................
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 21
ESRS 2 Yleiset tiedot
Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
BP-1
Koskisen Oyj:n konsernikestävyysselvitys on laadittu konsernin tasolla kirjanpitolain
(1336/1997) 7 luvun mukaisesti. Konsolidoinnin laajuus on sama kuin yhtiön
vuositilinpäätöksessä.
Kestävyysselvitys kattaa konsernin oman toiminnan sekä arvoketjua seuraavasti:
arvoketjun alku- ja loppupään scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt GHG-protokollan
mukaisesti. Arvoketjun alkupäässä luonnon monimuotoisuuteen liittyvien
kestävyysseikkojen raportointi käsittää urakoitsijoiden toiminnan alueilla, joilla Koskisen
vastaa hakkuuoikeuksista.
Koskisen ei ole jättänyt tietoja pois raportoinnista.
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
BP-2
Koskisen ei ole poikennut keskipitkästä tai pitkästä aikavälistä, jotka määritellään ESRS
1:ssä. Keskipitkä aikaväli on strategiakausi 1-4 vuotta ja pitkä aikaväli yli viisi vuotta.
Arvoketjun scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on hyödynnetty
epäsuorina lähteinä toimialakohtaisia keskimääräisiä päästökertoimia arvoketjun alku-
ja loppupään päästöjen arviointiin. Laskennan tarkkuutta on suunniteltu kehitettävän
muun muassa pyytämällä arvoketjun toimijoilta suoria päästötietoja kun mahdollista.
Suoria päästötietoja ei kuitenkaan vielä hyödynnetä täysimääräisesti, vaikka niitä olisi
saatavilla laskennan vertailukelpoisuuden vuoksi. Kuvaus laskennan tarkkuudesta sekä
scope 3 -laskennan mittarit, päästökertoimet sekä menetelmät ja oletukset on eritelty
tarkemmin kestävyysselvityksen kohdassa E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2-
ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.
Luonnon monimuotoisuusmittareiden määrällisiin tuloksiin liittyy rajalliseen otantaan
perustuvia epävarmuustekijöitä. Epävarmuus kohdentuu erityisesti otantaan
perustuvaan tarkasteluun, eli tiedot perustuvat vain osaan toteutuneista hakkuista, sillä
arvioinnissa on käytetty sisäisen tarkastuksen otantamenetelmää. Tulosten
luotettavuutta parannetaan tulevaisuudessa laajentamalla mittareiden seuranta
kattamaan suurempi määrä hakkuita ja tukemaan tietoa kaikilta hakkuilta tehdyillä
omavalvonnan tarkastuksilla.
Resurssien käytön ja kiertotalouden mittareiden laskennassa määrällisiin tuloksiin
liittyy yksikkömuunnoksiin perustuvia epävarmuustekijöitä. Puun tiheyden vaihdellessa
käytetään varastointiyksikkönä kuutiotilavuutta, eikä kaikkea ensisijaista tietoa ei ole
saatavilla massaperusteisesti.
On mahdollista, että mittareihin sisältyy epävarmuustekijöitä, joita ei ole tunnistettu,
mutta raportointivuoden ollessa toinen, voidaan kattavammalla seurantatiedolla
varmistua entistä paremmin tiedon oikeellisuudesta. Mitattaviin rahamääriin ei sisälly
mittausepävarmuutta.
Kestävyystietojen esittämisessä merkittävät muutokset koskevat Iisveden Metsän
liiketoimintakaupan yhteydessä mukaan liitettyjä sahaus- ja puunhankinnan toimintoja
1.6.2025 alkaen. Toimipisteen liiketoiminta vastaa kuitenkin olemassa olevaa sahaus- ja
puunhankinnan toimintaa, joten muutoksia raportoitaviin tietoihin ei tule kuin lisätyn
toimipisteen tietojen osalta. Scope 3 -raportointiin liittyy epävarmuuksia ja oletuksia,
jotka on kuvattu kestävyysselvityksen E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja
scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt -kohdassa.
E4-5 -osion mittaristoa päivitettiin tarkoituksenmukaisempaan muotoon. Erillisiä
koulutuksia ei raportoida, vaan mittareina käytetään jatkossa “Metsätoimihenkilöiden
osuus, jotka ovat osallistuneet metsäluonnon monimuotoisuuden huomioimiseen
liittyvään koulutukseen (%)” ja “Urakoitsijoiden osuus, jotka ovat osallistuneet
metsäluonnon monimuotoisuuden huomioimiseen liittyvään koulutukseen (%)”.
Koulutukset vaihtelevat vuosittain ja ne määritetään jokaiselle vuodelle erikseen ja niille
osoitetaan ne Koskisen toimihenkilöt sekä urakoitsijoiden työntekijät, joiden
osallistuminen on edellytetty. Osallistumisprosentti lasketaan tämän kohderyhmän
perusteella. Mittareissa kuvatut koulutukset esitetään erikseen kohdassa E4-3.
Urakoitsijoiden koulutustietoihin liittyy epävarmuustekijä, sillä työntekijöiden tiedot
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 22
tulevat urakoitsijoilta, on kuitenkin mahdollista, että työmailla työskentelee tilanteiden
vaihdellessa henkilöitä, jotka eivät sisälly raportoidun koulutuksen piiriin.
Luonnon monimuotoisuutta koskevassa mittaristossa mittari "Myytyjen taimien
lehtipuuosuus" raportoidaan vuodelta 2025 eri tavoin kuin vuodelta 2024, johtuen
taimitarhojen tarjoaman tiedon puutteellisuudesta. Tieto on epävarmempaa, sillä se on
kerätty sopimuksilta, joiden määrät voivat poiketa todellisesta toteumasta, eivät
kuitenkaan merkittävissä määrin. Jatkossa tällä kuitenkin varmistetaan raportoinnin
yhdenmukaisuus, sillä tiedot tulevat Koskisen omasta järjestelmästä. Mittaristoihin
lisättiin myös “Metsäympäristöohjelmaan osallistuneet metsänomistajat (%)”, joista ei
ollut tietoa saatavilla vuodelta 2024.
Olennaisuusanalyysin päivityksen yhteydessä raportoitaviin tietoihin lisättiin ESRS G1
Liiketoiminnan harjoittaminen -standardi ja sen osa-alueet yrityskulttuuri,
väärinkäytösten paljastajien suojelu ja korruptio ja lahjonta, sekä siihen liittyvät osaosa-
aiheet ehkäiseminen ja havaitseminen, mukaan lukien koulutus, sekä tapaukset.
Standardi nostettiin raportoitavaksi, sillä tunnistettiin, että eettiset toimintatavat ja
niistä julkisesti viestiminen mahdollistavat ja vahvistavat yhteistyömahdollisuuksia ja
ovat keskeinen osa asiakasvaatimuksia. Näin varmistetaan, että yhtiön raportointi
vastaa asiakkaiden kasvavaan tarpeeseen saada läpinäkyvää tietoa hallinnollisista
prosesseista.
Vuoden 2024 raportoinnissa on tapahtunut inhimillinen virhe tietoja käsiteltäessä
kestävyysselvityksen laadintavaiheessa. Taulukon muokkauksen yhteydessä yksi
lukuarvo on muuttunut virheellisesti ESRS E4 -standardin “Osuus leimikoista, joille
tehty tekopökkelöt ohjeistuksen mukaisesti (%)” mittarissa, jossa oikea arvo 43 % oli
raportointitaulukossa virheellisesti muuttunut muotoon 2 %. Scope 1 ja 2
tavoitteenasetannan osalta lukuihin sisältyi myös scope 3 -kategoria, joka on eriytetty
vuoden 2025 raporttiin oikeaan muotoon sekä tavoitteenasetannan että seurannan
osalta. Oikeat luvut tähän ovat: sijaintiperusteinen scope 1+2 (2022): 12 250 tCO₂e ja
markkinaperusteinen scope 1+2 (2022): 22 252 tCO₂e.
Raportoinnissa ei anneta tietoja perustuen muuhun lainsäädäntöön tai
kestävyysraportointiin. 
Koskisen-konserni hyödyntää toiminnassaan kansainvälisesti tunnustettuja
johtamisjärjestelmästandardeja. Konsernin laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja -
turvallisuusjohtaminen perustuu eurooppalaisen standardointijärjestelmän ISO-
standardeihin, jotka ovat alan yleisesti hyväksyttyjä viitekehyksiä jatkuvaan
parantamiseen ja vastuullisempaan toimintatapaan. Sertifioidut järjestelmät tukevat
Koskisen kestävyystoimia.
Koskisen toimintoja ohjaavat seuraavat sertifioinnit:
ISO 9001:2015 – Laadunhallintajärjestelmä, joka varmistaa toiminnan
systemaattisuuden, asiakastyytyväisyyden seurannan sekä prosessien jatkuvan
kehittämisen.
ISO 14001:2015 – Ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tukee ympäristöriskien
tunnistamista, ympäristövaikutusten vähentämistä sekä ympäristölainsäädännön
noudattamista.
ISO 45001:2018 – Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä, joka keskittyy turvallisen ja
terveellisen työympäristön varmistamiseen, riskien hallintaan ja työhyvinvoinnin
kehittämiseen.
Edellä mainitut johtamisjärjestelmät on varmennettu Kiwa Inspectan toimesta
seuraavasti: Koskisen toiminnot Järvelässä ja Hirvensalmella on sertifioitu ISO 9001:2015,
ISO 14001:2015 ja ISO 45001:2018 -standardien mukaisesti. Puolan Toporówin
toimipisteessä on voimassa ISO 9001:2015 -sertifiointi.
Kestävyysraportoinnissa olennaisia sertifioituja prosesseja ovat ISO 9001 -standardin
kattamat riskienhallinta- ja sidosryhmäprosessit. Ne pitävät sisällään myös
kestävyysjärjestelmän näkökulmat, joita tarkastellaan kattavammin myös edelleen
erillisessä prosessissa kestävyystiimin koordinoimana.
Kestävyysselvityksessä esitetyt metriikat eivät ole muussa kuin kestävyysselvityksen
varmennuksen yhteydessä varmennettuja, ellei tästä erikseen kerrota.
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
GOV-1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano
Koskisen Oyj:n hallinnon muodostavat hallitus, hallituksen tarkastusvaliokunta ja
henkilöstövaliokunta sekä toimitusjohtaja tukenaan johtoryhmä. Yhtiö noudattaa
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 23
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Hallinnoinnin toimintaperiaatteet on
määritelty yhtiön hallituksen hyväksymissä hallinnointiperiaatteissa.
Kestävyysseikkoihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnoinnista,
valvonnasta ja raportoinnista osana yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelinten toimintaa
on kerrottu jäljempänä.
Hallitus (hallintoelin)
Koskisen hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät osakeyhtiölain sekä muun
soveltuvan lainsäädännön perusteella. Hallituksella on työjärjestys, joka määrittelee
hallituksen ja sen puheenjohtajan tehtävät.
Hallituksella on yleistoimivalta kaikissa niissä asioissa, joita ei lain tai yhtiön
yhtiöjärjestyksen nojalla ole määrätty muiden toimielinten päätettäväksi tai tehtäväksi.
Hallituksen yleisenä tehtävänä on huolehtia Koskisen hallinnosta ja sen toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus käsittelee kestävyyteen liittyviä seikkoja
säännöllisesti vuosikellonsa mukaisesti ja vastaa yhtiön lakisääteisestä
kestävyysselvityksestä.
Hallituksen puheenjohtaja vuonna 2025 oli Pekka Kuusniemi (riippumaton),
varapuheenjohtaja Hanna Sievinen (riippumaton), jäsenet Carita Himberg
(riippumaton), Karri Koskela (riippumaton), Hanna Masala (riippumaton) ja Kalle
Reponen (riippumaton).
Tarkastusvaliokunta (valvontaelin)
Hallituksen tarkastusvaliokunnan vastuulla on varmistaa asianmukaisen hallintotavan
järjestäminen, valvonta ja riskienhallinta osakeyhtiölain mukaisesti. Enemmistön
tarkastusvaliokunnan jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiöstä, ja vähintään yhden
tarkastusvaliokunnan jäsenen on oltava riippumaton yhtiön merkittävistä
osakkeenomistajista.
Tarkastusvaliokunnan jäsenet vuonna 2025 olivat Hanna Sievinen (pj), Karri Koskela ja
Hanna Masala.
Henkilöstövaliokunta (valvontaelin)
Henkilöstövaliokunnan tarkoituksena on tehostaa hallitustyöskentelyä valmistelemalla
hallituksen kokouksissa tai yhtiökokouksessa päätettäväksi tulevia palkitsemiseen,
nimityksiin tai muihin henkilöstöön liittyviä asioita. Henkilöstövaliokunnan jäsenistä
enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia yhtiön hallituksen jäseniä.
Henkilöstövaliokunnan jäsenillä on oltava riittävä asiantuntemus ja kokemus ottaen
huomioon valiokunnan tehtäväalue.
Henkilöstövaliokunnan jäsenet vuonna 2025 olivat Pekka Kuusniemi (pj), Carita
Himberg ja Kalle Reponen.
Johtoryhmä (johtoelin)
Toimitusjohtaja johtaa yhtiön toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten
mukaisesti sekä pitää hallituksen tietoisena yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen
tilanteen kehityksestä.
Johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa yhtiön strategian toteuttamisessa ja johtaa
kokonaisuutena Koskisen liiketoimintaa sisältäen kestävyysnäkökohdat johtamisen
liiketoimintamallin osana siten, että liiketoiminnan harjoittaminen on yhtiön
hallinnointiperiaatteiden ja soveltuvan sääntelyn mukaista.
Koskisen johtoryhmän jäsenillä on laajat valtuudet toimia omien vastuualueidensa
puitteissa, ja heidän velvollisuutenaan on kehittää Koskisen liiketoimintaa yhtiön
hallituksen ja toimitusjohtajan asettamien tavoitteiden mukaisesti. 
Johtoryhmään kuuluivat 31.12.2025 Jukka Pahta (toimitusjohtaja), Karri Louko
(talousjohtaja), Tom-Peter Helenius (johtaja, Levyteollisuus), Tommi Sneck (johtaja,
Sahateollisuus), Joonas Ojasalo (metsäjohtaja), Minna Luomalahti (henkilöstöjohtaja),
Sanna Väisänen (vastuullisuus- ja viestintäjohtaja) ja Olli Nikitin (lakiasiainjohtaja).
Koskisen laajennetussa johtoryhmässä on varsinaisen johtoryhmän lisäksi myös muita
kestävyysnäkökohtia (IT, laatu, ympäristö, turvallisuus, tekniset palvelut) koordinoivat
henkilöt.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 24
Laajennettuun johtoryhmään kuuluivat 31.12.2025 edellä kuvattujen varsinaisten
jäsenten lisäksi Markku Lähteenmäki (laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaja), Antti
Kari (tietohallintopäällikkö) ja Jarkko Veck (pääluottamusmies).
Laajennettu johtoryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Laajennetussa
johtoryhmässä henkilöstöä kuullaan ja osallistetaan päätöksentekoon
pääluottamushenkilön edustuksen kautta.
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano
2025
2024
Liikkeenjohtoon osallistuvat jäsenet
11
11
Liikkeenjohtoon osallistumattomat jäsenet
6
6
Työsuhteiset työntekijät ovat edustettuina laajennetussa johtoryhmässä, johon
kuuluvat luottamusmies, sekä laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaja. Työntekijöiden
edustusta ei ole hallituksessa eikä sen valiokunnissa.
Hallituskokoonpanoa valmisteltaessa on otettu huomioon jäsenten koulutus- ja
ammattitausta, sukupuoli sekä kansainvälinen kokemus, jotta hallituksessa on
edustettuna laajalti ja monimuotoisesti Koskisen toimintaa tukevaa osaamista ja
kokemusta. Näin varmistetaan, että hallituksella on kokonaisuutena riittävä osaaminen
yhtiön liiketoiminnasta ja toimialasta, strategisesta päätöksenteosta, yhtiö- ja
taloushallinnosta, sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä hyvästä
hallintotavasta. Naisten ja miesten on oltava hallituksessa tasapuolisesti edustettuna
siten ja kun soveltuva sääntely sitä edellyttää. Hallitus arvioi ehdotustaan
muodostaessa, että ehdotettu hallituksen kokoonpano sisältää riittävän, yhtiön
kulloisenkin toiminnan luonteen ja laajuuden edellyttämän kestävän kehityksen (ESG)
osaamisen ja kokemuksen. Kokemus on esitetty alla olevassa taulukossa.
Yhtiön hallituksen ja sen tarkastusvaliokunnan jäsenillä on Koskisen toiminnan ja
kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien arvioinnin kannalta merkityksellistä
kokemusta jalostavasta teollisuudesta, henkilöstöjohtamisesta, yritystaloudesta,
kansainvälisestä liiketoiminnasta ja kohdemarkkinoista sekä liiketoiminnan
strategisesta suunnittelusta ja toimeenpanosta.
Yhtiön toimitusjohtajalla sekä häntä tukevalla johtoryhmällä ja laajennetulla
johtoryhmällä on Koskisen toiminnan ja kestävyysvaikutusten, -riskien ja
-mahdollisuuksien arvioinnin kannalta merkityksellistä kokemusta liikkeenjohdosta
strategisella ja yhtiön yksittäisten liiketoimintojen tasolla, metsätaloudesta,
yritystaloudesta, rahoituksesta, riskienhallinnasta, henkilöstöasioista sekä vastuullisuus-
ja viestintäasioista.
Yhtiön hallituksen ja johtoryhmän käytettävissä on yhtiön palveluksessa olevien
asiantuntijoiden kestävyysseikkoihin liittyvä asiantuntemus.
Koskisen hallituksessa on kuusi (6) jäsentä, joista puolet (50 %) on naisia ja puolet (50 %)
miehiä. Keskimääräinen suhdeluku on 1,0. 
Johtoryhmään kuuluu kahdeksan (8) jäsentä, joista kaksi (2 hlöä, 25 %) on naisia ja kuusi
(6 hlöä, 75 %) miehiä.
Laajennetussa johtoryhmässä on yhteensä 11 jäsentä, joista kaksi (2 hlöä, 18 %) on naisia
ja yhdeksän (9 hlöä, 82 %) miehiä.
Tarkastusvaliokunnassa on kolme (3) jäsentä, joista kaksi (2 hlöä, 67 %) on naisia ja yksi
mies (1 hlö, 33 %).
Henkilöstövaliokunnassa on kolme (3) jäsentä, joista yksi (1 hlö, 33 %) on nainen ja kaksi
(2 hlöä, 67 %) miehiä.
Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomien hallitusten jäsenten
prosenttiosuus vuonna 2025 oli 100 prosenttia.
Tarkastusvaliokunta valvoo kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Tarkastusvaliokunnan jäsenet vuonna 2025 olivat Hanna Sievinen, Karri Koskela ja
Hanna Masala.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 25
Koskisen johdon osaaminen ja kokemus
Hallitus
Laajennettu johtoryhmä
Johtaminen
Hallituskokemus
●●●●●●
●●●●●●●○○○○
Toimitusjohtajakokemus
●●●●○○
●●●○○○○○○○○
Johtoryhmäkokemus
●●●●●●
●●●●●●●●●●●
Toimiala
Metsäteollisuus
●●●●●●
●●●●●●●●●●●
Liiketoiminta ja kestävyys
Strategia ja liiketoiminta
●●●●●●
●●●●●●●●●●●
ESG ja vihreä siirtymä
●●●●●●
●●●●●●●●●●●
Hallintotapa ja vaatimustenmukaisuus
●●●●●●
●●●●●●●●●●●
Liiketoiminnan eettiset menettelytavat
●●●●●●
●●●●●●●●●●●
Globaali kokemus ja osaaminen
Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka (EMEA)
●●●●●●
●●●●●●●●●●○
Amerikan alue (Americas)
●●●●●○
●●●●●○○○○○○
Aasian ja Tyynenmeren alue (APAC)
●●●●●○
●●●●○○○○○○○
●
Erinomainen
●
Hyvä
●
Perustaso
○
Ei kokemusta
SUKUPUOLIJAKAUMA, % 
Hallitus
7337
SUKUPUOLIJAKAUMA, %
Laajennettu johtoryhmä
7382
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 26
Hallituksen, tarkastusvaliokunnan, henkilöstövaliokunnan ja johtoryhmän vastuu
kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista on huomioitu
hallinnointiperiaatteissa, konsernin toimintapolitiikassa ja siitä johdetuissa periaatteissa
(ympäristöperiaatteet, henkilöstöperiaatteet ja riskienhallintapolitiikka). Yhtiön
hallituksella, tarkastusvaliokunnalla, henkilöstövaliokunnalla ja johtoryhmällä on
keskeinen rooli kestävyysseikkojen hallinnoinnissa, valvonnassa ja raportoinnissa.
Hallitus
• Hyväksyy pitkän aikavälin kestävyystavoitteet, valvoo niiden toteutumista ja ohjaa
yrityksen johtoa kohti tavoitteita
• Seuraa ja arvioi kestävyystyön kytkentää strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä
toiminnan suorituskykyä kestävyystavoitteisiin nähden
• Hyväksyy olennaisten kestävyysvaikutusten toimintaperiaatteet tai politiikat
Seuranta: Hallituksen vuosikellon mukaisesti. Kestävyysseikkoja tarkastellaan kaksi
kertaa vuodessa, tavoitteiden ja toimenpiteiden osalta marraskuussa sekä
kestävyysvaikutusten, -riskien ja mahdollisuuksien osalta syyskuussa. Yksittäisiä
vastuullisuuteen liittyviä osa-alueita henkilöstöön, turvallisuuteen ja
toimintaperiaatteisiin liittyen tarkastellaan osana niihin liittyviä konsernin
kokonaisuuksia.
Tarkastusvaliokunta
• Valvoo kestävyysvaikutusten raportointia
• Huolehtii kestävyysvaikutusten riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta
• Raportoi hallitukselle
Henkilöstövaliokunta
• Käsittelee palkitsemiseen, nimityksiin ja henkilöstöön liittyviä asioita
• Raportoi hallitukselle
Johtoryhmä
• Vastaa liiketoimintastrategian toimeenpanosta kestävyysnäkökulmat huomioiden
• Vastaa kestävyystyön jalkauttamisesta osaksi liiketoimintaa, huolehtii riittävän
resursoinnin varmistamisesta
• Päättää kestävän kehityksen ohjelman sisällön ja mittarit perustuen olennaisiin
kestävyysvaikutuksiin
• Olennaisiin kestävyysvaikutuksiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat osa
johtoryhmälle raportoitavaa yritysriskien hallintaa (ERM), tarkastelussa arvioidaan
myös tarve kaksoisolennaisuusarvioinnin päivitykselle, joka toteutetaan erillisenä
prosessina.
• Olennaisten kestävyysvaikutusten kehittäminen on vastuutettu liike- tai
tukitoimintojen kyseiselle johtajalle
• Raportoi hallitukselle
Laajennettu johtoryhmä
• Seuraa kestävyysprosesseja, kuten lyhyen- ja pitkän aikavälin tavoitteita,
toimenpiteitä ja niiden tuloksia kvartaaleittain
• Henkilöstön kuuleminen ja osallistaminen päätöksentekoon pääluottamushenkilön
edustuksen kautta
• Kestävyysnäkökohtien laajennettu edustus (IT, ympäristö, laatu, turvallisuus, tekniset
palvelut)
Liike- ja tukitoiminnot
• Kestävyysnäkökohtien integroiminen liike- ja tukitoimintoihin
• Toiminnan kehittäminen kestävyystavoitteiden mukaisesti
• Kestävyysnäkökohdista raportointi johtoryhmälle
• Raportoi kestävyysnäkökohdista laajennetulle johtoryhmälle, jota yksiköistä koostuva
kestävyysnäkökohtien ydinryhmä koordinoi
Valvontatoimet ja menettelyt vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnassa on
integroitu liiketoimintaprosesseihin ja toimintajärjestelmään, sisältäen muun muassa
sisäiset ja ulkoiset auditoinnit sekä sisäisen valvonnan. Kestävyysseikkoihin liittyviä
riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan osana yritysriskejä (ERM), joista raportoidaan myös
kestävyysseikkojen osalta hallitukselle.
Johtoryhmä asettaa tavoitteita, jotka hallitus hyväksyy ja joita laajennettu johtoryhmä
seuraa. Tavoitteisiin pääsystä raportoidaan vuosittain hallitukselle.
Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelimien kestävyysseikkojen valvontaan liittyvät
osaamis- ja asiantuntemustarpeet perustuvat yleiseen itsearviointiin, jota on toteutettu
osana valmistautumista säänneltyyn kestävyysraportointiin ja sen edellyttämään
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 27
olennaisten kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ymmärtämiseen ja
hallintaan.
Yhtiön operatiivinen johto on perehtynyt toimialan keskeisiin kestävyysvaikutuksiin
sekä osallistunut niistä aiheutuvien riskien ja mahdollisuuksien määrittelyyn.
Operatiivisella johdolla on osaamista ja ymmärrys kestävyysraportoinnista sekä siihen
liittyvistä vaatimuksista.
Tarkastusvaliokuntaa muodostettaessa on otettu huomioon valiokunnan jäsenten
kokemus ja osaaminen kestävyysseikkoihin ja niiden raportointiin liittyen. Yhtiön
hallituksessa on kokemusta ja osaamista useilta eri toimialoilta sekä niiden
liiketoimintaan liittyvien yritysvastuun osa-alueiden huomioimisesta yritysten
toiminnassa. Yhtiön hallitus, tarkastusvaliokunta ja operatiivinen johto ovat
vuoropuhelussa keskenään liittyen kestävyysvaikutuksiin, niihin liittyviin taloudellisiin
riskeihin ja mahdollisuuksiin sekä strategiseen kytkentään ja johtamiseen
liiketoimintamallin kautta. Yhtiö käyttää tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta
osaamisen lisäämiseksi sekä prosessien, raportoinnin ja toimintamallien
kehittämisessä.
Tarvittavan osaamisen ja asiantuntemuksen arviointi huomioidaan järjestelmällisesti
osana uusien hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten arviointi- ja valintaperusteita.
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat
tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
GOV-2
Hallinto-, johto- ja valvontaelimet käsittelevät säännöllisesti olennaisiin
kestävyysaiheisiin liittyviä asioita. Hallitus kokoontuu 8–12 kertaa vuodessa.
Vastuullisuus- ja viestintäjohtaja raportoi hallitukselle kerran vuodessa yhtiön
kestävyystavoitteiden ja -toimenpiteiden edistymisestä. Laatu-, ympäristö- ja
turvallisuusjohtaja raportoi hallitukselle vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin
liittyvistä seikoista ja sidosryhmänäkemyksistä kerran vuodessa osana
konserniriskienhallinnan (ERM) raportointia. Hallitus käsittelee olennaisuusanalyysin
sekä hyväksyy lakisääteisen kestävyysselvityksen.
Konsernin johtoryhmä kokoontuu kuukausittain. Kestävyysaiheet esitellään
vastuullisuus- ja viestintäjohtajan toimesta, ja ne ovat johtoryhmän esityslistalla
tarvepohjaisesti. Laajennetussa johtoryhmässä konsernin yksiköiden koostamia
kestävyysaiheita, joihin sisältyy due diligence -prosessi kokonaisuudessaan, käsitellään
tarvepohjaisesti.
Hallitus, toimitusjohtaja ja muut johdon edustajat vastaavat osana huolellista
päätöksentekoa siitä, että niiden toimivaltaan kuuluvassa strategisessa
päätöksenteossa, suuret liiketoimet ja investoinnit kattaen, huomioidaan tunnistetut
olennaiset kestävyysvaikutukset, -riskit ja mahdollisuudet sekä niihin mahdollisesti
liittyvät kompromissit. Yhtiön strategisessa suunnittelussa on hyödynnetty
kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksia.
Hallinto-, johto- ja valvontaelimet ovat käsitelleet kaksoisolennaisuusarviointiprosessin
tuottamat tiedot eli olennaiset vaikutukset-, riskit ja -mahdollisuudet.
Työturvallisuuteen ja henkilöstöön liittyviä asioita käsitellään osana konserniprosesseja
kaikkien elimien toimesta. Luettelo löytyy kohdasta SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
GOV-3
Koskisella ei ole yksinomaan kestävyysseikkoihin linkittyviä palkitsemisjärjestelmiä.
Ilmastoa koskevia kestävyysseikkoja on huomioitu hallituksen hyväksymässä pitkän
aikavälin kannustejärjestelmässä. Yhtiön johtoryhmälle on määritetty pitkän aikavälin
kannustejärjestelmässä vuosille 2025-27 vähennystavoitteet scope 1 ja 2 -kategorioille
yhtiön vastuullisuusohjelman mukaisesti. Tavoitteesta on kerrottu lisää kohdassa E1-4
Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvät tavoitteet. Ilmastoon
kohdistuvan tavoitteen painoarvo kannustejärjestelmässä on 10 %.
Yhtiöllä on lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä yrityksen hallinto-, johto- ja
valvontaelimistä johtoryhmän jäsenille ja laajennetun johtoryhmän jäsenille, joihin
sisältyy muiden mittareiden rinnalla kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn mittareita.
Kannustinjärjestelmät tukevat yhtiön arvon kasvattamista, pitkän aikavälin taloudellista
menestystä ja liiketoimintastrategian toteuttamista. Kannustinjärjestelmät perustuvat
toimitusjohtajan ja hallituksen palkitsemista ohjaavaan palkitsemispolitiikkaan, joka on
hallituksen hyväksymä ja esitelty yhtiökokouksessa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 28
Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenten lyhyen aikavälin
kannustinohjelmaan sisältyvä kestävyysseikka oli vuonna 2025 työturvallisuus (LTA1).
Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän kestävyyteen liittyvän palkitsemisen mittarit
perustuvat vuosittain asetettaviin suoritusmittareihin. Lyhyen aikavälin suoritusmittarit,
tavoitetasot ja painoarvot, kestävyyteen liittyvät mittarit mukaan lukien, asetetaan
yhtiön hallituksen toimesta vuosittain palkitsemispolitiikan määrittelemällä tavalla.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä koostuu useamman tilikauden mittaisista
ansaintajaksoista, joista kullekin hallitus päättää vuosittain erikseen suorituskriteerit ja
niihin liittyvät tavoitteet.
Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän kannustinjärjestelmän kestävyysperusteiset
suoritusmittarit ovat osa konsernitasoisia lyhyen aikavälin tavoitteita. Niiden osuus
vuonna 2025 oli seuraava: työturvallisuus (LTA1) 20 prosenttia. Mittari liittyy omaan
työvoimaan liittyviin kestävyysaiheisiin.
Kannustinjärjestelmät perustuvat yhtiökokouksessa käsiteltävään, yhtiön hallituksen
valmistelemaan ja esittelemään palkitsemispolitiikkaan. Palkitsemispolitiikka esitetään
yhtiökokoukselle vähintään neljän vuoden välein.
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
GOV-4
Koskisen kestävyysaiheisiin liittyvä asianmukaisen huolellisuuden prosessi (Due
Diligence) on osa jatkuvaa kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa ja
arviointia. Koskisen prosessit kestävyysvaikutusten hallintaan on päivitetty vastaamaan
ESRS-standardien tiedonantovaatimuksiin vuosien 2023–2024 aikana. Koskisen on
tunnistanut, arvioinut ja laatinut menettelyt toimintansa kestävyysvaikutuksista ESRS-
standardien kattamien aiheiden osalta. Prosessi on jatkuva, ja päivityksen tarve
tarkastetaan vuosittain. Tähän kuuluu kestävyyttä koskevan muun sääntelyn ja
sidosryhmänäkökulmien tunnistaminen vuosittain ja näiden tarpeiden integroiminen
toimintaan soveltuvin osin. Kestävyysvaikutusten hallinta kattaa toimintasuunnitelmat,
mittarit, tavoitteet, tulokset ja tehokkuuden ja resurssien tarkastelun
kaksoisolennaisuusanalyysin pohjalta tunnistettuihin kestävyysvaikutuksiin nähden.
Näistä raportoidaan vuosittain ESRS-standardien mukaisesti.
DUE DILIGENCE -PROSESSIN
KESKEISET OSATEKIJÄT
KOHDAT KESTÄVYYSSELVITYKSESSÄ
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen
hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin
ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, johto- ja
valvontaelinten rooli. SBM-3 Olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa.
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena
olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due
diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa
ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja
näkemykset. ESRS E1 Ilmastonmuutoksen
hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet. ESRS E4-2 Biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät toimintaperiaatteet. ESRS E5-1
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimintaperiaatteet. ESRS S1-1
Omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet.
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja
arviointi
ESRS 2 GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen
valvonta kestävyysraportoinnin osalta. IRO-1
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista.
d) Toimien toteuttaminen kyseisten
haitallisten vaikutusten torjumiseksi
ESRS E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja
resurssit. ESRS E4-3 Biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät toimet ja resurssit. ESRS E5-2
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimet ja resurssit. ESRS S1-4
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan
kohdistuvien olennaisten vaikutusten
suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan
liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi
ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
vaikuttavuus.
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden
seuranta ja viestintä
ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, johto- ja
valvontaelinten rooli. ESRS E1-4
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät tavoitteet. ESRS
E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet. ESRS
E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät tavoitteet. ESRS S1-4 Toimien
toteuttaminen omaan työvoimaan
kohdistuvien olennaisten vaikutusten
suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan
liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi
ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
vaikuttavuus.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 29
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
GOV-5
Kestävyysraportoinnissa noudatetaan konsernitasoisia lakisääteisen raportoinnin,
riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteita ja prosesseja. Kestävyysraportoinnin
sisäinen valvonta perustuu riskien tunnistukseen, analysointiin ja valvonnan
kohdistamiseen olennaisimpiin tunnistettuihin riskeihin.
Kestävyysraportoinnin riskit käsitellään osana talouden sisäistä seurantaa.
Kestävyysraportoinnin kontrollien tehokkuutta tarkastellaan vähintään kerran vuodessa
osana sisäistä seurantaa. Tuloksia seurataan ja valvotaan osana konsernin jatkuvaa
parantamista, josta raportoidaan konsernin johtoryhmälle. Sisäisen valvonnan
tehokkuutta valvotaan osana johdon katselmuksia.
Koskisen sisäisen valvonnan prosessi noudattaa COSO-periaatteita ja seuraa sisäisen
valvonnan politiikassa määriteltyä prosessia.
Kestävyysraportoinnin tärkeimmät tunnistetut riskit ovat raportoitavan tiedon
oikeellisuus sekä pienen organisaation resurssien riittävyys ja osaaminen.
Varmistaakseen raportoitavan tiedon oikeellisuuden ja resurssien riittävyyden,
organisaatio on määrittänyt mallin, joka määrittää roolit ja vastuut
kestävyysraportoinnille. Mallin riittävyyttä ja kehitystarpeita tarkastellaan kahdesti
vuodessa osana talouden sisäistä seurantaa yhteistyössä kestävyysraportoinnista
vastaavien henkilöiden kanssa. Raportoitavan tiedon tuottamiseen tarvittavat prosessit
on sisällytetty yksiköiden liiketoimintaprosesseihin.
Omasta toiminnasta ja arvoketjusta raportoitavan tiedon oikeellisuutta sekä oikea-
aikaisuutta varmistamaan on vuoden 2025 aikana määritetty tiedon tuottajien kanssa
tietoon liittyviä epävarmuuksia, sekä tiedon kontrollipisteitä, jotka ovat osa yhteisiä
liiketoimintaprosesseja. Tunnistettuja havaintoja hyödynnetään liiketoimintayksiköissä
muun kehitystyön tukena. Seuranta määritetään ja kehitetään yhteistyössä jatkuvasti
talous- ja tietohallinnon, vastuullisuuden ja viestinnän, sekä tietoa tuottavien
liiketoimintayksiköiden kanssa. Seurantaa tehdään vuosittain osana raportoinnin
kehittämistä koskevia palavereja.
Kestävyysraportointiin liittyviä riskejä on tunnistettu ja käsitelty osana
raportointiprosessia yhteistyössä talouden sisäisen seurannan ja
kestävyysraportoinnista vastaavien henkilöiden kesken.
Kestävyysraportointiin liittyvät sisäisen valvonnan havainnot käsitellään prosessissa,
joka kattaa riskien kuvauksen, riskien toteutumisen vaikutuksen, todennäköisyyden
sekä lieventämisen keinot ja vastuuhenkilöt ja toimien etenemistä seurataan
säännöllisesti prosessissa.
Kestävyysraportointiin liittyvistä riskeistä raportoidaan hallinto-, johto- ja
valvontaelimille osana talouden sisäistä seurantaa.
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
SBM-1
Koskisen jalostaa puuraaka-aineesta sahatavaraa, vaneria ja lastulevyä. Toiminnot
kytkeytyvät kestävyysnäkökulmasta vahvasti ilmastoon, sekä resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen. Puunhankinta ostaa puuraaka-ainetta pääosin yksityisiltä
maanomistajilta ja tarjoaa metsänhoito- ja uudistamispalveluita, jotka liittyvät suoraan
biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuviin kestävyysseikkoihin.
Toimittajissa ja liikesuhteissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Iisveden Metsän
liiketoimintakaupan myötä liikesuhteissa tapahtui kuitenkin yksittäisiä muutoksia
esimerkiksi asiakkuuksissa. Ne eivät kuitenkaan merkittävästi eroa Koskisen muusta
liiketoiminnasta, sillä esimerkiksi uudet asiakkuudet sijaitsevat Koskiselle tutuilla
markkinoilla. Koskisen lanseerasi keväällä 2025 uuden ohutviiluvanerin, Zero ThinPlyn,
joka on valmistettu täysin biopohjaisista materiaaleista, eikä siinä ole lisättyä
formaldehydia, fenoliyhdisteitä tai ureaa. Ohutviiluvanerissa fossiilinen liima on korvattu
biopohjaisista raaka-aineista valmistetulla liimalla. Tuote on jatkoa aiemmin
lanseeratulle täysin biopohjaisista raaka-ainesta valmistetulle Zero-kalustelevylle.
Koskisen pilotoi vuoden 2025 aikana uuden prosessin, joka mahdollistaa
kierrätysmateriaalin käytön lastulevyssä. Prosessi ei kuitenkaan ole liiketoiminnallisesti
merkittävä, eikä se muuta yhtiön toimintaperiaatteita. Liiketoimintamallissa ei ole
tapahtunut muutoksia. Yhtiön strategia on päivitetty vuonna 2024, ja se on sidottu
keskeisiin kestävyysseikkoihin.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 30
Koskisen asiakkaat ovat pääasiassa suoria asiakkaita muun muassa logistiikka-,
rakennus-, auto-, stanssaus-, huonekalu-, sisustus-, pakkaus- ja kemiallisessa
metsäteollisuudessa. Lisäksi pienempi osa Koskisen tuotteista myydään
tukkukauppiaille ja jakelijoille. Koskisen myy suoraan kuluttajille rajallisen määrän
ohutvaneri- ja viilutuotteita oman verkkokaupan kautta. Kore-brändin asiakkaat
toimivat pääasiassa autoteollisuudessa, jolle Koskisen toimittaa lattia-, seinä- ja
kattolevysarjoja, pyöräkoteloita ja lisävarusteita.
Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain
2025
2024
Suomi
869
796
Puola
130
131
Muut
15
16
Työsuhteiset työntekijät yhteensä
1 014
943
³ Kestävyysselvityksessä käytetään tilikauden lopun lukua
Liikevaihto ESRS-aloittain ja segmenteittäin
Liikevaihto, tEUR
2025
2024
Liikevaihto
354 936
282 262
Koskisen ei toimi fossiilisiin polttoaineisiin, kemikaalien tuotantoon, kiistanalaisiin
aseisiin tai tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvillä aloilla, eikä näiltä aloilta ole tuloja.
Liikevaihto seuraaviin toimialoihin liittyvistä
toiminnoista
2025
2024
Fossiiliset polttoaineet
Ei
-
-
Kemikaalien tuotanto
Ei
-
-
Kiistanalaiset aseet
Ei
-
-
Tupakan viljely ja tuotanto
Ei
-
-
Koskisen kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2027
mennessä
Näkökulma
Vähennämme omia ja arvoketjumme CO2-päästöjä
vuoteen 2022 verrattuna - Scope 1 ja 2 -päästöjä -50 %  –
Scope 3 -päästöjä -20 %
Kaikki tuoteryhmät, kaikki
asiakasluokat ja kaikki
maantieteelliset alueet.
Toteutamme monimuotoisuustoimia metsäympäristössä  –
Sertifioidun puuraaka-aineen osuus 88 %
Kaikki tuoteryhmät, kaikki
asiakasluokat ja kaikki
maantieteelliset alueet.
Hyödynnämme puun viisaasti viimeistä purua myöten –
Puun käytön hyötysuhde 60 % pitkäikäisiin puutuotteisiin
Kaikki tuoteryhmät, kaikki
asiakasluokat ja kaikki
maantieteelliset alueet.
Edistämme turvallista työympäristöä – Tapaturmataajuus
enintään 5 (LTA 1) 
Omaan työvoimaan liittyvät
suhteet ja kaikki
maantieteelliset alueet.
Tuemme työhyvinvointia ja osaamisen kehittämistä 
Työhyvinvointi-kyselyn arvosana 4,0/5,0
Omaan työvoimaan liittyvät
suhteet ja kaikki
maantieteelliset alueet.
Koskisen toiminta perustuu yksinomaan puun kestävään hankintaan ja jalostamiseen
hiiltä sitoviksi puutuotteiksi eri tuotekategorioihin, asiakasluokille ja markkinoille. Koska
puun hankinnasta, jalostamisesta, varastoinnista ja kuljetuksista syntyy vaikutuksia
ilmastolle ja metsäympäristön biologiselle monimuotoisuudelle, on Koskisen asettanut
toiminnalleen erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseen sekä luonnon
monimuotoisuuteen liittyviä kestävyystavoitteita.
Koskisen on määritellyt kestävyyden näkökulmasta strategiansa 2024–2027 perustaksi
puuviisauden, joka tarkoittaa, että metsää, Koskisen toimintaan kytkeytyneitä ihmisiä,
että yhteiskuntaa pidetään kumppaneina toiminnassa. Strategiassa tavoiteltu kasvu
tapahtuu tuottamalla arvoa asiakkaalle, kehittämällä nykytoimintaa ja ottamalla
rohkeita askeleita.
Arvoa tuotetaan asiakkaille auttamalla heitä hillitsemään ilmastonmuutosta ja
sopeutumaan tulevaan tuotteidensa ja palveluidensa avulla. Nykytoiminnan
kehittäminen tarkoittaa kestävyyden näkökulmasta erityisesti turvallisen
työympäristön edistämistä sekä työhyvinvoinnin ja osaamisen parantamista.
Koskisen ei ole sijoittanut jäsenvaltioon, joka sallisi vapautuksen direktiivin 2013/34/
EU22 18 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tietojen esittämisestä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 31
Koskisen on suomalainen puunjalostusyhtiö, jonka arvoketju ulottuu puunhankinnasta
puupohjaisten tuotteiden asiakaskäyttöön. Pääraaka-aine on puu, jota Koskisen
jalostaa muun muassa sahatavaraksi, levytuotteiksi sekä korkean jalostusarvon
puutuotteiksi. Puuviisaus on kestävän liiketoiminnan ytimessä. Koko arvoketju puun
korjuusta lopputuotteisiin on suunniteltu synergisten ja kestävien materiaalivirtojen
ympärille.
Raaka-aineena käytettävän puun Koskisen hankkii pääosin sertifioituna, suomalaisilta
yksityisiltä metsänomistajilta puunhankinnan periaatteiden mukaisesti. 
Koskisen oma teollinen toiminta keskittyy sahatavaran, levytuotteiden ja muiden
korkean jalostusarvon tuotteiden valmistukseen. Levyteollisuus tarjoaa räätälöityjä
korkealaatuisia levyratkaisuja. Levyteollisuuden liikevaihto koostuu vanerin, lastulevyn,
ohuen vanerin ja viilun myynnistä sekä optimoiduista pakettiautojen
sisätilaratkaisuista. Sahateollisuus tarjoaa sahatavaraa ja jatkojalostettuja tuotteita,
jotka on valmistettu korkealaatuisesta puuraaka-aineesta. Sahateollisuuden liikevaihto
koostuu sahatavaran ja jatkojalostetun puutavaran myynnistä sekä puunhankinnan
sivutuotteista sellu- ja paperiteollisuudelle ja bioenergiasta useille voimalaitoksille.
Sijoituskohteena Koskisen on mekaanisen puutuoteteollisuuden toimija, jolla on
ainutlaatuinen integroitu toimintamalli. Se ja siihen liittyvät synergiset toiminnot
mahdollistavat korkean materiaali- ja kokonaistehokkuuden sekä sitä kautta
kannattavan kasvun.
Toiminta arvoketjun alkupäässä on olennaisesti kytköksissä puunkorjuutoimenpiteisiin.
Yhteistyö metsänomistajien ja puunkorjuupalveluita tarjoavien alihankkijoiden kanssa
on avainasemassa. Puunhankinnassa noudatetaan PEFC- tai FSC-alkuperäketjun
sertifikaattien asettamia vaatimuksia, mikä varmistaa, että puu korjataan
monimuotoisuutta huomioivien metsäsertifiointivaatimusten mukaisesti. Kaikessa
hankinnassa käytetään lisäksi puun jäljittämisen mahdollistavaa
alkuperäketjujärjestelmää. 
Koskisen kyky tuottaa arvoa perustuu materiaalitehokkaaseen ja integroituun
arvoketjuun metsästä lopputuotteeksi. Integroitu toimintamalli perustuu toisiinsa
ketjutettuihin prosesseihin, jotka muodostavat liiketoimintamallin puunhankinnasta
lähtien tuotannon kautta valmiiksi tuotteiksi. Koko arvoketju on suunniteltu
synergisten materiaalivirtojen ja ketterän toimintamallin ympärille, mikä mahdollistaa
eri lähteistä olevien raaka-aineiden käytön.
Koskisen tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa Järvelässä, Hirvensalmella ja Iisvedellä
sekä Puolassa Skwierzynassa ja Toporówissa. Iisveden Metsän liiketoiminta liitettiin
Koskisen Oyj:n liiketoimintaan 1.6.2025 toteutuneessa liiketoimintakaupassa. Konsernin
päämarkkina-alue on Suomi ja muu EU-alue. Koskisen asiakkaita ovat logistiikka-,
rakennus-, auto-, stanssaus-, huonekalu-, sisustus-, pakkaus- ja kemiallisen
metsäteollisuuden toimijat. Vientiä on yhteensä noin 70 maahan.
Kestävyysaiheisiin liittyvät mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet suhteessa
liiketoimintamalliin ja arvoketjuun on kuvattu taulukossa SBM-3 Olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa.
Liiketoimintasegmentteihin liittyvää taloudellista tietoa on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2. Segmenttitiedot ja liikevaihto.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 32
Sidosryhmien edut ja näkemykset
SBM-2, SBM-2 / S1
Koskisen on vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmiensä kanssa ja kehittää
toimintaansa, strategiaansa ja toimintamalliaan huomioiden sidosryhmien palautteen
ja odotukset. Koskisen työntekijöiden edut, näkemykset ja oikeudet ovat osa Koskisen
strategiaa ja liiketoimintamallia. Koskisen tavoitteena on olla kestävä kasvun
työnantaja, johon liittyvät päämäärät ovat alan ja alueensa paras työnantajuus,
työpaikan merkityksellisyys, henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen, monimuotoisuuden
ja tasa-arvon edistäminen sekä mahdollisuus omistaa Koskista osakeomistuksen
kautta.
Koskisen keskeiset sidosryhmät, vuoropuhelun merkitys, muodot ja sisällöt sekä
vuoropuhelun huomiointi Koskisen toiminnassa on kuvattu seuraavassa taulukossa.
Sidosryhmä
Sidosryhmän osallistaminen
Vuorovaikutuksen tarkoitus
Sidosryhmälle tärkeät teemat
Vaikutus toimintaan, liike-
toimintamalliin ja strategiaan
Luonto ja sitä edustavat
kansalaisjärjestöt
Tunnistetaan
luontovaikutukset.
Vuoropuhelu, toiminnan
seuranta ja näkökulmien
kuuleminen eri tilaisuuksissa.
Vähennetään negatiivisia
vaikutuksia
metsäympäristöön ja lisätään
monimuotoisuusvaikutuksia
Monimuotoisen metsäympäristön ja sen tarjoamien
ekosysteemipalveluiden turvaaminen jatkossa. Enemmän
monimuotoisuutta lisääviä toimenpiteitä, myös sertifiointien
ylitse meneviä, tutkimustietoon perustuvia toimia.
Ympäristövaikutukset tehdasalueilla liittyen ilmaan, veteen
sekä maaperään vaikuttaviin päästöihin ja resurssien
käyttöön ja jätekiertoon.
Hankitaan puu sertifioituna ja
toteutetaan toimenpiteet aina
vähintään määritettyjen
minimivaatimusten mukaisesti.
Oma työvoima
Vuoropuhelu, kuuleminen,
tiedottaminen, viestintä
Yhteistyö ja kehitys
Työtaakan tasaisuus ja jatkuvuus yli taloussyklien,
työturvallisuus ja hyvinvointi, palkka, osaamisen
kehittäminen, hyvät työolot ja ihmisoikeuksien
huomioiminen kokonaisvaltaisesti työnantajana.
Työvoiman saatavuuden
turvaaminen ja työpaikkojen
säilyminen.
Työturvallisuuskulttuurin ja
työhyvinvoinnin  tavoitteellinen
kehittäminen
Paikallisyhteisöt
Tiedottaminen, viestintä
Yhteistyö ja kehitys
Yritystoiminta vaikuttaa paikallisyhteisöihin erityisesti
työllisyyden, paikkakunnan tunnettuuden ja elinympäristön
laadun kautta. Työllistävä vaikutus tukee kuntalaisten
hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta sekä vahvistaa
kuntien verotulopohjaa ja ostovoimaa. Toiminta vaikuttaa
myös tehdaspaikkakuntien osaamisen ja työmarkkinoiden
kehittymiseen. Lisäksi keskeisiä näkökulmia ovat
ympäristövaikutukset, kuten melu, pilaantumisen ehkäisy ja
maisemavaikutukset, sekä paikallisen yhteisöllisyyden
tukeminen pienimuotoisesti.
Huomioidaan paikallisyksiköt ja
kuullaan heitä päätöksenteossa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 33
Sidosryhmä
Sidosryhmän osallistaminen
Vuorovaikutuksen tarkoitus
Sidosryhmälle tärkeät teemat
Vaikutus toimintaan, liike-
toimintamalliin ja strategiaan
Asiakkaat ja
lopputuotekäyttäjät
Yhteistyö, kumppanuus
Tarjotaan laadukkaita
tuotteita ja kehitetään
toimintaa/tuotteita
Pitkäikäiset, hiiltä sitovat tuotteet uusiutuvista raaka-aineista,
jotka ovat jäljitettävissä ja niiden alkuperä on tiedossa.
Tuotteiden tulee olla turvallisia ja laadukkaita,
käyttötarkoitukseen sopivia, fossiilittomia, kierrätettäviä,
hinnoilta kilpailukykyisiä ja jotka täyttävät niille asetetut
vaatimukset. Toimitusketjuauditoinnit sertifioinnit ja muut
järjestelmät, jolla varmistetaan vastuullisuus ketjuissa.
Materiaalitehokkuus, kiertotalous ja korkea jalostusaste.
Läpinäkyvät tuotetiedot tuotteiden ympäristövaikutuksista ja
asiakkaiden tietoisuuden lisääminen merkinnöistä. Koskisen
brändi tuotteissa. Eettisten näkökulmien huomioiminen ja
läpinäkyvä viestintä.
Hiilijalanjälki, tuotetiedot,
tuotekohtaisen hiilijalanjäljen
pienentäminen, kiertotalous,
materiaalitehokkuus ja
kierrätettävyys
Tutkijat, oppilaitokset ja
opiskelijat
Yhteistyö, kerrotaan
toiminnasta, hankkeet
Oppiminen molemmin puolin
ja innovaatiot
Innovaatiot ja kehitystyö erityisesti kiertotalouden teemojen
parissa, jalostusasteen nosto innovaatioiden avulla.
Työpaikkoja oppilaitoksista valmistuville, tietoisuuden
lisääminen työelämästä ja sen vaatimuksista opiskelijoille.
Vuoropuhelu molempiin suuntiin, opiskelijoiden näkemykset
työnantajalle. Yhteistyö alan kehittämiseksi, tiedon
tarjoaminen tutkimuskäyttöön.
Uusien kiertotaloustuotteiden
innovoiminen yhteistyössä,
yhteistyöllä turvataan myös
työntekijöiden saatavuutta
tehtäviin, joihin ei ole suoraa
koulutusta.
Metsänomistajat
Tiedottaminen, viestintä,
asiakassuhde, tapaamiset
Raaka-aineen hankinta,
metsänomistajien
opastaminen oikeanlaisiin
käytäntöihin
metsätaloudessa ja
tarvittaessa avustaminen
esimerkiksi
suojelutoimenpiteissä
Raaka-aineen vastuullinen hankinta (monimuotoisuuden
huomioiminen, pilaantumisen ehkäisy) ja tulot
metsänomistajille. Tulevaisuuden metsän kasvun
turvaaminen. Erilaisten metsänhoitokäytäntöjen tuntemus ja
monipuoliset asiantuntijapalvelut, joilla tuetaan
metsänomistajien tavoitteita.
Raaka-aineen saannin
turvaaminen jatkossa
Omistajat ja rahoittajat
Tapaamiset, viestintä
Toiminnan turvaaminen ja
kehittäminen, omistaja-arvon
tuottaminen
ESG-teemojen onnistuminen ja toimet kestävyysvaikutusten
huomiointiin rahoituksen ehtoina. Riskienhallinta
kestävyysnäkökulmasta. Omistaja-arvon kehittyminen,
jatkuvuus, ennustettavuus, läpinäkyvä viestintä, kehitys.
Toiminnan ja kehittämisen ehto,
toiminnan kannattavuus ja
läpinäkyvyys
Edunvalvonta- ja
toimialajärjestöt
Yhteistyö
Toimialan kehittäminen ja
turvaaminen
Vaikutukset metsätalouden elinvoimaan, regulaatioon
vaikuttaminen yhteistyöllä, toimialan yhtenäisten
käytäntöjen varmistaminen ja vahvistaminen. Tiedon
jakaminen.
Varmistetaan liiketoiminnan
edellytyksiä jatkossa
toimintaympäristössä.
Alihankkijat, toimittajat ja
palveluntarjoajat
Yhteistyö, toimitusketjun
hallinta, tapaamiset
Sujuva yhteistyö ja toiminnan
turvaaminen molemmin
puolin. Kehitystyö tuotteissa
ja niiden kestävyyteen
liittyvissä ominaisuuksissa
Työn ennustettavuus ja jatkuvuus, reilut toimintatavat (koko
toimialan mielikuvan parantaminen), avoin viestintä,
hyväksikäytön mahdollisuus toimitusketjussa. Riittävät
katteet. Tarjotaan tietoa, tukea ja koulutusta tarvittaessa
oikeanlaisista toimintatavoista. Yhteistyö esimerkiksi
laitehankinnoissa tai niiden kehityksessä tukeminen.
Varmistetaan yhteistyöllä
edellytykset liiketoiminnan
jatkuvuudelle. Kiertotalousmallin
ja vähähiilisyyden edistäminen
Viranomaistahot ja
sertifiointielimet
Tiedottaminen ja yhteistyö
Varmistetaan toimintojen
lainmukaisuus
Vaatimustenmukaisuus eri toiminnoissa
Lain noudattaminen on
toiminnan vähimmäisvaatimus ja
edellytys toiminnan
hyväksyttävyydelle asiakkaiden ja
muiden yhteistyökumppaneiden
silmissä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 34
Käsitys sidosryhmänäkökulmista
Sidosryhmien näkemyksiä hyödynnettiin vuonna 2023 toteutetussa Koskisen
kaksoisolennaisuusanalyysissä, jonka perusteella Koskisen määritteli yhtiön toiminnalle
olennaiset kestävyysteemat. Merkittävimmät vastuullisuusnäkökulmat liittyivät raaka-
aineen hankintaan. Erillistä sidosryhmien kuulemista kestävyysnäkökulmista ei ole
vuoden 2025 aikana tehty, mutta yhtiön edustajat ovat käyneet sidosryhmien kanssa
vuoropuhelua eri yhteyksissä ja tunnistaneet näkökulmia myös osana yhteiskunnallista
kehitystä ja keskusteluilmapiiriä. Vuoden 2025 aikana sidosryhmien näkökulmia
tunnistettiin edelleen kestävyysryhmän toimesta, josta esiin nousivat erityisesti
seuraavat huomiot:
• Yhtiön hallintotavat ja sisäiset ohjausjärjestelmät luovat perustan läpinäkyvälle ja
vastuulliselle toiminnalle.
• Sidosryhmät, erityisesti asiakkaat ja yhteistyökumppanit, edellyttävät eettisiä
toimintaperiaatteita ja niiden käytännön toteuttamista.
• Sidosryhmien odotukset korostavat avoimuutta, luotettavaa alkuperäketjun
seurantaa ja kestävien toimintamallien jatkuvaa kehittämistä.
• Selkeä viestintä ja ymmärrys hallintomalleista lisäävät luottamusta, vahvistavat
brändiä ja työnantajamielikuvaa.
• Keskeisiä sidosryhmäyhteistyön muotoja ovat avoin viestintä, vuoropuhelu,
osaamisen kehittäminen sekä yhteistyö esimerkiksi tutkimus- ja
koulutusorganisaatioiden kanssa.
• Polarisoituneessa keskusteluilmapiirissä korostuvat läpinäkyvyys, virheistä oppiminen
ja faktoihin perustuva viestintä.
• Yhtiö sitoutuu avoimeen yhteistyöhön ja kestävyyden kehittämiseen eri aikajänteillä.
• Pitkän aikavälin näkökulmien huomioiminen on keskeistä liiketoiminnan
jatkuvuuden kannalta, ottaen huomioon myös tulevat sukupolvet ja luonnon rajalliset
resurssit.
Vuoden 2023 kaksoisolennaisuusanalyysissä esiin nousseita sidosryhmäpalautteita:
• Monimuotoisuuden säilyttäminen nähtiin olennaisimpana asiana. Sidosryhmät
rohkaisivat suosittelemaan puunhankinnan asiakkaille eli metsänomistajille
enemmän monimuotoisuutta suojaavia metsänhoito-/puunkorjuupalveluita.
• Metsätuhojen ja EU-sääntelyn katsotaan olevan merkittävimmät raaka-aineen hintaa
nostavat seikat tulevaisuudessa – lopputuotteesta on jatkossa siis saatava lisää rahaa.
• Zero-kalustelevy on esimerkki innovatiivisesta tuotteesta, jollaisia tulisi olla jatkossa
lisää. Zero-kalustelevyissä korostuvat esimerkiksi kestävyysmielessä kierrätettävyys
sekä alhaiset VOC-huoneilmapäästöt. Sahatavarassa korostuvat puolestaan
metsäsertifikaatit ja toimitusketjuauditoinnit.
• Myös kiertotalouden innovaatiot nousivat esille: sivuvirroille pitäisi pyrkiä löytämään
korkeamman jalostusarvon sovelluksia kuin bioenergia.
• Uusi saha nähtiin myönteisenä investointina myös kestävyysnäkökulmasta: sillä
saavutetaan materiaalitehokkuushyötyjä, kun voidaan sahata pienempääkin puuta.
Myös muut materiaalitehokkuutta parantavat investoinnit, kuten tukki- ja
lajittelulinja sekä karaton sorvi mainittiin myönteisinä seikkoina.
• Vaikutus Kärkölään ja lähialueisiin alueen merkittävimpänä teollisena työnantajana:
paikallinen myönteinen vaikutus oli kiistaton haastateltujen sidosryhmien
keskuudessa.
Olennaisuusanalyysistä on kerrottu lisää osiossa Kestävyyden olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet.
Luonnon, asiakkaiden, omistajien ja oman työvoiman sidosryhmänäkökulmat ovat
osaltaan vahvistaneet yhtiön käsityksiä toimintaympäristön muutosvoimista ja
mahdollisuuksista ja vaikuttaneet Koskisen strategiseen suunnitteluun kaudelle 2024–
2027. Toimintaympäristön, sidosryhmät mukaan lukien, kattava analyysi on osa
Koskisen strategisen suunnittelun normaalikäytäntöä, eikä yhtiö ole tehnyt
strategiaansa tai toimintamalliinsa sidosryhmäkeskeisiä muutoksia
kaksoisolennaisuusanalyysin pohjalta. 
Sidosryhmien näkemykset ja edut yrityksen kestävyyteen liittyvien vaikutusten osalta
huomioidaan osana olennaisuuden arviointia, jonka hallinto-, johto- ja valvontaelimet
hyväksyvät. Sidosryhmät huomioidaan vuosittain jatkuvana prosessina myös osana
Koskisen johtamisjärjestelmää.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 35
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
SBM-3
E1 ILMASTONMUUTOS
Vaikutukset 
Vaikutus
Aikahorisontti
Sijainti
arvoketjussa
Kuvaus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Puunhankintaan ja kuljetukseen
liittyvien ajoneuvojen päästöt koko
arvoketjussa (myös valmiiden
tuotteiden kuljetukset)
Kielteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Koko arvoketju
Dieselkäyttöiset metsäkoneet sekä kaikkeen logistiikkaan liittyvä rekka-, juna- ja laivaliikenne
aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä (scope 3). Sähkö-, bio- sekä synteettisiin polttoaineisiin
perustuva kalusto voi pidemmällä aikavälillä pienentää vaikutusta. Myös mahdolliset metsien keino-
ja puuperäiset lannoitteet ovat valmistusprosessin aikana aiheuttaneet päästöjä.
Levytuotteiden liimojen ja
pinnoitteiden, muovi- ja
metalliraaka-aineiden elinkaaren
aikana aiheutuneet päästöt
Kielteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Alkupää
Perinteiset sidonta- ja pinnoiteaineet ovat perinteisesti fossiilipohjaisia ja siten aiheuttavat
kasvihuonekaasupäästöjä. Muovi- ja metalliraaka-aineiden tuotannon aikana syntyy myös päästöjä
(scope 3).
Tuotantolaitosten suorat
kasvihuonekaasupäästöt
Kielteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Loimuan omistamat kattilalaitokset, Järvelän kattilalaitokset, lastulevytehtaan lastukuivain ja muut
vastaavat instanssit (pyöräkuormaajineen ja trukkeineen) aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä (scope 1).
Metsien hiilivarastojen ja maaperän
hiilinielujen pienentyminen
puunkorjuussa ja metsänhoidossa
Kielteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Alkupää
Koskisen toiminta on arvoketjun alkupäässä olennaisesti kytköksissä puunkorjuu- ja
metsänhoitotoimenpiteisiin (sis. mahdolliset kunnostusojitukset). Nämä toimenpiteet aiheuttavat
maanpeitteen (puuston ja muun kasvillisuuden) muutoksia, jotka vaikuttavat maa-alueiden
luonnollisten hiilinielujen tilapäiseen pienentymiseen – merkittäviä eroja riippuen
kasvupaikkatyypistä ja metsänkäsittelymenetelmistä.
Metsien sitoman hiilen
varastoituminen Koskisen
puutuotteisiin
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Koskisen pitkäikäisiin tuotteisiin varastoituu eloperäistä hiiltä, mikä on pois sen kaasumuotoisesta
ilmakehän lämmityspotentiaalista varastoitumisen ajan. Koskee myös tuotannon sivuvirtoja
(sahanpuru/hake) joita hyödynnetään kalustelevyissä.
Metsänhoitotoimenpiteiden
myönteiset vaikutukset luonnollisiin
hiilinieluihin
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Alkupää
Koskisen tarjoaa metsänomistajille metsänhoitopalveluja hiilensidonnan edistämiseen sekä
kannustaa metsän uudistamiseen. Hyvin hoidettu metsä tarkoin ajoitettuine ja suunniteltuine
harvennustoimenpiteineen sekä päätehakkuutoimenpiteineen (erilaiset metsänhoitotoimenpiteet,
jotka huomioivat kasvupaikan, kiertoajan ja hiilensidontakyvyn) parantaa metsän kasvua sekä
terveyttä ja täten myös sen hiilensidontakykyä.
Vähäpäästöisempien ja asiakkaan
päästövähennykset mahdollistavien
tuotteiden kehitys
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Loppupää
Asiakkaan valitessa Zero-lastulevyn tai vastaavan tuotteen, jossa biopohjaiset sidosaineet korvaavat
elinkaarivaikutuksiltaan intensiivisemmät fossiilipohjaiset vastaavat, saavutetaan päästövähennys
(scope 3) suhteessa perinteisiin tuotteisiin.
Energia
Ostetun sähkön tuotannosta
aiheutuneet epäsuorat
kasvihuonekaasupäästöt (scope 2)
Kielteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Alkupää
Noin 81 % (2022) toiminnan hiilijalanjäljestä aiheutuu verkkosähkön kulutuksesta. Verkkosähkön
ominaiskasvihuonekaasupäästöt riippuvat tuotannon alkuperästä ja jos uusiutuvat energianlähteet
yleistyvät, voi tämä vaikutus pienentyä huomattavasti jatkossa.
Uusiutuvan energiantuotannon kautta
saavutettavat päästövähennykset
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Vuonna 2022 Koskisen uusiutuvan lämpöenergian käyttö oli jo 96 %. Aurinkovoimalainvestointi
kasvattaa uusiutuvan sähkönkulutuksen osuutta jatkossa entisestään.
Energiansäästön kautta syntyvät
päästövähennykset –
energiatehokkuuden parantaminen
omassa toiminnassa
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Koskisen on liittynyt vuonna 2016 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen ja sen
energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan vuosille 2017–2025. Energiankäytön
tehostamistoimenpiteitä ovat tähän saakka olleet mm. LED-valaistukseen siirtyminen,
tuotantokoneiden tyhjäkäynnin välttäminen, laitehankintojen energiatehokkuuskriteerit. Kaikki
energiatehokkuustoimenpiteet pienentävät energiankäytön tarvetta, mikä puolestaan pienentää
energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 36
Riskit ja mahdollisuudet
Riski /
mahdollisuus
Aikahorisontti
Arvoketju
Kuvaus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Vähähiilisempään yhteiskuntaan
siirtymiseen liittyvät mahdollisuudet
– puurakentamisen/-tuotteiden
kysynnän kasvu
Taloudellinen
mahdollisuus
Keskipitkä–
pitkä aikaväli
Loppupää
Jos päästöintensiivisemmästä betonirakentamisesta aletaan siirtyä asiakaskäyttäytymisen tai
lainsäädännöllisten uudistusten vuoksi entistä enemmän puurakentamiseen, voi Koskisen tuotteiden
kysyntä kasvaa. Kasvanut kysyntä vaikuttaisi todennäköisesti myönteisesti toiminnan ja koko sektorin
kassavirtoihin ja tulevaisuudennäkymien parantuessa myös rahoituksen saatavuuteen ja hintaan/
ehtoihin. Pitkäikäisimmät tuotteet eivät kuitenkaan aina ole kannattavin vaihtoehto
markkinatilanteiden muuttuessa, mikä vaikeuttaa tavoitteiden asettamista ja tuotannon
suunnittelua.
Hiilinielujen säilyttämiseen liittyvät
lainsäädännölliset riskit
(siirtymäriskit) – hakkuurajoitukset
Taloudellinen
riski
Keskipitkä–
pitkä aikaväli
Alkupää
Koskisen valmistava toiminta (levy- ja sahateollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta. EU:n
ja kansallisen tason lainsäädäntö rajoittaa hakkuurajoitteita pitkällä aikavälillä (esim. Suomessa
ilmastolakiin kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi). Puuraaka-aineen saatavuuteen, hintaan ja
laatuun liittyvät poikkeamat vaikuttaisivat todennäköisesti laaja-alaisesti toiminnan kassavirtoihin ja
omaisuuserien arvoon sekä tulevaisuudennäkymien heiketessä myös rahoituksen saatavuuteen ja
hintaan/ehtoihin.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen fyysisiin
muutoksiin liittyvät riskit aiheuttavat
häiriöitä raaka-aineen saatavuudelle
Taloudellinen
riski
Keskipitkä–
pitkä aikaväli
Alkupää
Koskisen valmistava toiminta (levy- ja sahateollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta.
Ilmastonmuutoksen eteneminen saattaa aiheuttaa keskilämpötilojen noususta johtuvia kielteisiä
vaikutuksia metsien kasvuun ja hyvinvointiin (metsätuho, metsäpalot, myrskyt, pakkautuva lumi,
metsien heikentynyt kasvu, talvien lämpeneminen ja erilaiset haavoittuvuudet). Puuraaka-aineen
saatavuuteen, hintaan ja laatuun liittyvät poikkeamat vaikuttaisivat todennäköisesti laaja-alaisesti
toiminnan kassavirtoihin ja omaisuuserien arvoon sekä tulevaisuudennäkymien heiketessä myös
rahoituksen saatavuuteen ja hintaan/ehtoihin.
Energia
Oman energiantuotannon avulla
saavutetun energiaomavaraisuuden
mahdollisuudet
Taloudellinen
mahdollisuus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Koska esim. sähkön tuotanto lämmöntuotannon yhteydessä on mahdollista, voi energiaomavaraisuus
parantua. Energiaomavaraisuus kasvattaa puskuria tulevien energiansaantihäiriöiden varalta. Myös
myönteinen vaikutus kannattavuudelle energiatukien hyödyntämisen näkökulmasta.
Energiatehokkuuteen liittyvät
mahdollisuudet
Taloudellinen
mahdollisuus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Mikäli energian käytön pienentyminen onnistuu parantamalla energiatehokkuutta per tuotettu
kuutiometri, saavutetaan katetta parantavia kustannussäästöjä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 37
E4 BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS JA EKOSYSTEEMIT
Vaikutukset 
Vaikutus
Aikahorisontti
Arvoketju
Kuvaus
Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan
Metsänhoitoon ja puunkorjuuseen
liittyvistä maanpeitteen muutoksista
aiheutuvat kielteiset vaikutukset
monimuotoisuudelle
Kielteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Arvoketjun
alkupää
Koskisen toiminta on arvoketjun alkupäässä olennaisesti kytköksissä puunkorjuu- ja
metsänhoitotoimenpiteisiin. Nämä toimenpiteet aiheuttavat maanpeitteen (puuston ja muun
kasvillisuuden + vesistöjen tilan) muutoksia ja heikentävät lajien ja luontoarvojen kytkeytyneisyyttä,
jotka vaikuttavat maa- ja  vesialueiden luonnolliseen monimuotoisuuden ylläpitokykyyn laaja-
alaisesti.
Riskit ja mahdollisuudet
Riski /
mahdollisuus
Aikahorisontti
Arvoketju
Kuvaus
Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan
Monimuotoisuuden säilyttämiseen
liittyvät lainsäädännölliset riskit
(siirtymäriskit) – luonnonvarojen
hyödyntämisen rajoitukset
Taloudellinen
riski
Keskipitkä–
pitkä aikaväli
Arvoketjun
alkupää
Koskisen valmistava toiminta (levy- ja sahateollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta.
Monimuotoisuuden heikkeneminen saattaa aiheuttaa EU:n tai kansallisen tason lakisääteisiä
rajoitteita luonnonvarojen hyödyntämiseen. Puuraaka-aineen saatavuuteen, hintaan ja laatuun
liittyvät poikkeamat vaikuttaisivat todennäköisesti laaja-alaisesti toiminnan kassavirtoihin ja
omaisuuserien arvoon sekä tulevaisuudennäkymien heiketessä myös rahoituksen saatavuuteen ja
hintaan/ehtoihin.
Monimuotoisuuden säilyttämiseen
tähtäävät vapaaehtoiset
toimenpiteet, jotka voivat pienentää
saatavilla olevan puuraaka-aineen
määrää (siirtymäriskit)
Taloudellinen
riski
Keskipitkä–
pitkä aikaväli
Arvoketjun
alkupää
Koskisen valmistava toiminta (levy- ja sahateollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta.
Monimuotoisuuden heikkeneminen saattaa aiheuttaa EU:n tai kansallisen tason lakisääteisiä
rajoitteita luonnonvarojen hyödyntämiseen. Puuraaka-aineen saatavuuteen, hintaan ja laatuun
liittyvät poikkeamat vaikuttaisivat todennäköisesti  laaja-alaisesti toiminnan kassavirtoihin ja
omaisuuserien arvoon sekä tulevaisuudennäkymien heiketessä myös rahoituksen saatavuuteen ja
hintaan/ehtoihin.
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät (haitalliset vieraslajit, muut)
Kielteisistä
monimuotoisuusvaikutuksista
johtuvat fyysiset riskit raaka-aineen
saatavuudelle
Taloudellinen
riski
Keskipitkä–
pitkä aikaväli
Arvoketjun
alkupää
Monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttaa kielteisesti metsän terveyteen, mikä altistaa
metsätuhoille ja vähentää puun saatavuutta (esim. tuhohyönteisten luontaiset petoeläimet
puuttuvat, yhden puulajin metsä alttiimpi tuhoille). Tämä voi aiheuttaa puun saatavuuden
heikentymistä ja sitä kautta raaka-aineen hinnan nousua.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 38
E5 KIERTOTALOUS
Vaikutukset
Vaikutus
Aikahorisontti
Arvoketju
Kuvaus
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö
Luonnonvarojen ehtymisen
jarruttaminen ja kiertotalouden
edistäminen hyödyntämällä
tuotannon sivuvirtoja tuotteissa
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Erilaisia sahaamisen ja metsänhoidon sivuvirtoja (sahanpuru, hakkuujäte ym.) käytetään
levyteollisuudessa jarruttaen primaariresurssien ja luonnonvarojen ehtymistä.
Luonnonvarojen ehtymisen
jarruttaminen hyödyntämällä
tuotannon sivuvirtoja
lämmöntuotannossa
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Erilaisia sahaamisen ja metsänhoidon sivuvirtoja (sahanpuru, hakkuujäte ym.) käytetään
lämmöntuotannossa korvaten tarvetta käyttää prosessin ulkoisia tai fossiilisia polttoaineita.
Luonnonvarojen ehtymisen
jarruttaminen ja kiertotalouden
edistäminen kierrätyksen avulla
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Esim. sahatavarahupuille ja muille kierrätyskelpoisille jätteille löydetään uudet käyttökohteet.
Kierrätettävyys ja kestävyys huomioidaan myös hankinnoissa.
Riskit ja mahdollisuudet
Riski/
Mahdollisuus
Aikahorisontti
Arvoketju
Kuvaus
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö
Kannattavuuden parantuminen
sivuvirtojen ja kierrätysmateriaalien
hyödyntämisasteen kasvusta sekä
materiaalitehokkuudesta
Taloudellinen
mahdollisuus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Materiaalitehokkuusmielessä käyttösuhteen paraneminen parantaa kustannustehokkuutta. Uudet
käyttötarkoitukset ja mahdollisuudet sivuvirtojen/-tuotteiden hyödyntämiselle korkeamman
jalostusasteen tuotteissa voivat vaikuttaa myönteisesti liikevaihtoon ja kannattavuuteen.
Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen uusissa (levy)tuotteissa voi myös vaikuttaa myönteisesti
liikevaihtoon ja kannattavuuteen.
Kiertotalouteen siirtymiseen liittyvät
riskit – sivuvirtojen juridinen status
Taloudellinen
riski
Keskipitkä–
pitkä aikaväli
Oma toiminta
Koskisen sivuvirtojen hyödyntämisen suhteellinen vaikeutuminen (esim. lastulevyissä) mikäli
lainsäädännössä aletaan suosia kierrätysmateriaaleja sivuvirtojen sijasta.
Riskit liittyen avainresurssien
ehtymiseen (puu, vesi, liimat,
pinnoitteet, metallit, muovit)
Taloudellinen
riski
Pitkä aikaväli
Arvoketjun
alkupää
Koskisen valmistava toiminta (levy-, saha-, taloteollisuus) on hyvin riippuvainen puuraaka-aineesta ja
joukosta muita resursseja. Resurssien hupeneminen voi pitkällä aikavälillä johtaa jonkin resurssin
niukkuuteen, jolla puolestaan on vaikutuksia hintoihin ja saatavuuteen. Tällöin voi syntyä pysyvästi
korkeampi kulutaso ja näkymien heiketessä myös rahoituksen ehtojen/saatavuuden heikentymistä.
Kiertotalous -Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset
Kiertotalouteen siirtymiseen liittyvät
mahdollisuudet – puupohjaisten
ratkaisujen kysynnän kasvu
Taloudellinen
mahdollisuus
Keskipitkä–
pitkä aikaväli
Arvoketjun
loppupää
Erilainen EU- tai kansallisen tason lainsäädäntö liittyen materiaalitehokkuuteen ja
kierrätysvaatimuksiin tai asiakaskäyttäytymisen muutokset voivat lisätä kysyntää puupohjaisille,
uusiokäyttöön sopiville tuotteille kasvattaen liikevaihtoa ja parantaen osakkeen markkina-arvoa
tulevaisuudennäkymien parantuessa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 39
S1 OMA TYÖVOIMA
Vaikutukset 
Vaikutus
Aikahorisontti
Arvoketju
Kuvaus
Työolot – terveys ja turvallisuus
Kielteiset vaikutukset työntekijöiden
terveydelle
Kielteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Erilaiset työhön liittyvät vaarat, tapaturmat ja työperäiset terveysongelmat: fysikaaliset (tapaturmat,
kuumuus, melu), ergonomiset (huonosti säädetyt työasemat, vaikeat liikeradat) ja kemialliset ja
hiukkasista aiheutuvat (altistuminen terveyttä vaarantaville aineille, esim. koivun puupöly
hengitettynä syöpää aiheuttavaa + muut terveydelle haitalliset tuotannon tarveainekemikaalit)
kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveydelle.
Myönteiset vaikutukset
työntekijöiden terveydelle ja
hyvinvoinnille
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Erilaiset terveyttä edistävät seikat: turvallinen työympäristö ja turvallisuuden kehittämistoimenpiteet,
pääsy työterveydenhuoltoon, erilaiset neuvontapalvelut.
Oma työvoima
Myönteiset vaikutukset liittyen
Koskisen asemaan lähialueen
merkittävänä teollisena
työnantajana
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Koskisen on yksi suurimmista työnantajista Päijät-Hämeen alueella luoden/tukien lähialueilla asuvien
työntekijöiden hyvinvointia ja ostovoimaa. Lisäksi työ tuottaa verotuloja, jotka puolestaan tukevat
lähialueen asukkaiden ja elinkeinojen lisäksi myös työntekijöiden ja heidän lähipiiriensä hyvinvointia.
Riskit ja mahdollisuudet
Riski /
mahdollisuus
Aikahorisontti
Arvoketju
Kuvaus
Oma työvoima
Myönteiseen työnantajakuvaan
liittyvät mahdollisuudet
Taloudellinen
mahdollisuus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Koskisen tuloksentekokyky on riippuvainen osaavan ja motivoituneen henkilöstön saatavuudesta ja
pysyvyydestä. Myönteinen työnantajamaine voi edesauttaa rekrytointia ja työvoiman pysyvyyttä
parantaen toiminnan vakautta ja täten taloudellista ennustettavuutta ja pienentäen riskiä
työvoimapulasta johtuvista tulonmenetyksistä.
Yhdistymisvapaus
Työtaistelutoimenpiteiden, kuten
lakkojen, aiheuttamat riskit
Taloudellinen
riski
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Koskisen tuloksentekokyky on riippuvainen osaavan henkilöstön työpanoksesta. Lakon tai muun
työtaistelutoimenpiteen sattuessa toiminta voi seisahtua kokonaan aiheuttaen toimituksien
myöhästymisiä ja tulonmenetyksiä.
G1 LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN
Vaikutukset
Vaikutus
Aikahorisontti
Arvoketju
Kuvaus
Yrityskulttuuri
Sidosryhmäsuhteisiin liittyvät
myönteiset vaikutukset
Myönteinen
vaikutus
Kaikki aikavälit
Oma toiminta
Yrityskulttuuri ja eettiset toimintatavat vaikuttavat olennaisesti Koskisen sidosryhmäsuhteisiin, kuten
asiakkuuksiin ja työvoiman saatavuuteen. Eettiset toimintatavat ja niistä julkisesti viestiminen
mahdollistavat ja vahvistavat yhteistyömahdollisuuksia ja ovat keskeinen osa asiakasvaatimuksia.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 40
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet suhteessa Koskisen strategiaan,
liiketoimintamalliin ja arvoketjuun on käsitelty osana yhtiön toteuttamaa
kaksoisolennaisuusanalyysia.
Koskisen olennaisimmat kestävyysaiheet ovat suoraan vaikutusyhteydessä Koskisen
strategisiin valintoihin, arvoketjuun sekä liiketoimintamalliin. Ilmastonmuutoksen
hillintä ja siihen sopeutuminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen,
kiertotalouteen siirtyminen sekä oman työvoiman työoloihin ja -turvallisuuteen liittyvät
aiheet ovat osa Koskisen strategista suunnittelua. Muutokset näissä teemoissa
tunnistetaan asianmukaisen huolellisuuden prosessissa ja viedään tarvittaessa niiden
merkittävyyden perusteella oikeasuhtaisesti konsernin strategiseen suunnitteluun.
Tämä varmistaa Koskisen kyvykkyyden reagoida vaikutuksiin, joita olennaisten
kestävyysaiheiden muutoksista voi seurata.
Yhtiön käsityksen mukaan sen puuviisauteen pohjautuva kestävän kasvun strategia
kaudelle 2024–2027, liiketoimintamalli ja arvoketju huomioivat olennaiset
kestävyysaiheet sekä vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien suhteen. Koskisen
strategian laadinnassa huomioitiin jo ennen kaksoisolennaisuusanalyysiä tunnistetut ja
siinä vahvistetut kestävyysaiheet, eikä strategiaan tai liiketoimintamalliin ole niiden
perusteella tehty muutoksia, eikä suunnitelmissa ole ennakoida tai reagoida
merkittävästi vaikutuksiin mukauttamalla liiketoimintamallia tai strategiaa.
Kestävyysvaikutukset kohdistuvat ihmisiin oman työvoiman (S1) kautta. Myönteisiä
vaikutuksia ovat vaikutukset työntekijöiden terveydelle ja hyvinvoinnille sekä Koskisen
tuotantopaikkakuntien työllisyyteen. Kielteiset vaikutukset keskittyvät
työturvallisuuteen ja -terveyteen. Kestävyysvaikutukset vaikuttavat luontoon
ilmastonmuutoksen (E1), biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden (E4)
sekä kiertotalouden (E5) kautta.
Ilmastonmuutoksen näkökulmasta myönteisiä vaikutuksia ovat metsien sitoman hiilen
varastoituminen Koskisen puutuotteisiin, uusiutuvan energiantuotannon kautta
saavutettavat päästövähennykset, energiansäästön kautta syntyvät
päästövähennykset, energiatehokkuuden parantaminen omassa toiminnassa,
metsänhoitotoimenpiteiden myönteiset vaikutukset luonnollisiin hiilinieluihin sekä
vähäpäästöisempien ja asiakkaan päästövähennykset mahdollistavien tuotteiden
kehitys ja sidosryhmiin liittyvät myönteiset vaikutukset eettisen yrityskulttuurin kautta
muun muassa kaupankäynnin yhteydessä. Negatiivisia vaikutuksia ovat
puunhankintaan ja kuljetukseen liittyvien ajoneuvojen päästöt koko arvoketjussa (myös
valmiiden tuotteiden kuljetukset), tuotantolaitosten suorat kasvihuonekaasupäästöt,
levytuotteiden liimojen ja pinnoitteiden sekä muovi- ja metalliraaka-aineiden
elinkaaren aikana aiheutuneet päästöt, ostetun sähkön tuotannosta aiheutuneet
epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 2) sekä metsien hiilivarastojen ja maaperän
hiilinielujen pienentyminen puunkorjuussa ja metsänhoidossa.
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden näkökulmasta negatiiviset
vaikutukset perustuvat metsänhoitoon ja puunkorjuuseen liittyviin maanpeitteen
muutoksiin.
Kiertotalouden näkökulmasta myönteisiä vaikutuksia ovat luonnonvarojen ehtymisen
jarruttaminen ja kiertotalouden edistäminen hyödyntämällä tuotannon sivuvirtoja
tuotteissa, lämmöntuotannossa sekä kierrätyksen avulla.
Myönteisenä vaikutuksena yrityskulttuuri ja eettiset toimintatavat vaikuttavat
olennaisesti Koskisen sidosryhmäsuhteisiin, kuten asiakkuuksiin ja työvoiman
saatavuuteen. Eettiset toimintatavat ja niistä julkisesti viestiminen mahdollistavat ja
vahvistavat yhteistyömahdollisuuksia ja ovat keskeinen osa asiakasvaatimuksia.
Koskisen olennaisten positiivisten ja negatiivisten kestävyysvaikutusten yhteys
Koskisen strategiaan ja liiketoimintamalliin on suora. Vaikutukset ovat peräisin
Koskisen omasta toiminnasta sekä suorista liikesuhteista puunhankinnan ja jalostavan
puutuoteteollisuuden arvoketjussa.
Koskisen olennaisten mahdollisuuksien nykyiset taloudelliset vaikutukset liittyvät
mahdollisiin tuottoihin tai säästöihin ja näiden yhdistelmänä rahavirtoihin, jotka liittyvät
uusiutuvan energiantuotannon omavaraisuuden kasvattamiseen, energiatehokkuuden
parantamiseen, materiaalitehokkuuden ja kierrätysmateriaalien hyödyntämisasteen
kasvattamiseen sekä myönteisen työnantajamielikuvan vaikutuksiin rekrytoinnin
helpottumisen ja vaihtuvuuden pienentymisen näkökulmista. Koskisella ei ole
tiedossaan olennaisia raportointikauden taloudellisia vaikutuksia koskien
kestävyysaiheisia riskejä tai mahdollisuuksia, jotka voisivat toteutuessaan vaikuttaa
yhtiön tasearvoon tilikaudella 2025.
Hyödynnetään siirtymäsäännöstä koskien yrityksen olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset sen taloudelliseen asemaan,
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 41
taloudelliseen tulokseen ja kassavirtoihin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä,
mukaan lukien kyseisten vaikutusten kohtuudella odotettavissa olevat aikahorisontit
ilmoittamalla näistä ainoastaan kvalitatiiviset tiedot.
Lyhyellä aikavälillä (1 vuosi) Koskisen voi investoida energiatehokkuuteen ja
uusiutuvaan energiaan, mikä parantaa sen kykyä sopeutua nopeasti energiahintojen
nousuihin ja mahdollisiin energiansaantihäiriöihin. Systemaattinen työ luonnon
monimuotoisuuden parantamiseksi auttaa hallitsemaan raaka-aineen saatavuuteen
tulevaisuudessa kohdistuvia riskejä. Lyhyellä aikavälillä reagoidaan tarvittaessa
sääntelyn muutoksiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintätavoitteisiin. Lyhyellä aikavälillä
yritys pystyy myös hyödyntämään kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden tarjoamia
mahdollisuuksia. Sivuvirtojen tehokas käyttö ja uusiin puupohjaisiin ratkaisuihin
suuntautuvat investoinnit voivat tuoda lisäarvoa ja liikevaihtoa jo vuoden sisällä. 
Keskipitkällä aikavälillä (1–5 vuotta) yritys vahvistaa toimitusketjunsa joustavuutta ja
reagointikykyä markkinoiden ja sääntelyn muutoksiin. Investoinnit uuteen
tuotantokapasiteettiin ja energian omavaraisuuteen lisäävät liiketoiminnan resilienssiä.
Yrityksen tulee sopeutua ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutuksiin, kuten
monimuotoisuuden ja raaka-aineen saatavuuden heikkenemiseen. Keskipitkällä
aikavälillä Koskisen voi hyödyntää mahdollisuuksia, kuten ennakoitua
puurakentamisen ja -tuotteiden kysynnän kasvua, erityisesti lainsäädännön muutosten
ja asiakaskäyttäytymisen vuoksi. Kierrätys- ja kiertotalousmateriaalien hyödyntäminen
tuo kustannussäästöjä ja parantaa kannattavuutta, samalla kun se vahvistaa yrityksen
asemaa markkinoilla. 
Pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta) yrityksen strategia ja liiketoimintamalli tekevät siitä
entistä joustavamman ja vähemmän riippuvaisen raaka-aineiden hintavaihteluista ja
ympäristöriskeistä. Pitkän aikavälin investoinnit uusiin teknologioihin ja globaalille
markkinalle laajentumiseen vahvistavat yrityksen häiriönsietokykyä. Koskisen on
valmistelemassa strategiansa mukaisia kestäviä käytäntöjä, jotka auttavat
sopeutumaan globaaleihin ympäristöriskeihin, kuten ilmastonmuutoksen ja
luonnonvarojen ehtymisen haasteisiin. Pitkällä aikavälillä yritys voi myös hyödyntää
vihreän siirtymän ja biokiertotalouden globaaleja megatrendejä. Puuraaka-aineen ja -
tuotteiden käyttö voi kasvaa, erityisesti pitkäikäisten ja kestävämpien ratkaisujen
kysynnän myötä, mikä tuo yritykselle merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Uudet
innovaatiot ja laajennukset voivat myös avata uusia liiketoiminta-alueita ja tulojen
kasvua. 
Koskisen strategia ja liiketoimintamalli tukevat hyvin valmistautumista lyhyen,
keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, ja ne tukevat yrityksen
resilienssiä ympäristön, markkinoiden ja sääntelyn muutoksissa.
Tiedot annetaan ainoastaan niistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka
kuuluvat ESRS-tiedonantovaatimusten piiriin, eikä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia ole tunnistettu, jotka katettaisiin käyttämällä muita yhteisökohtaisia
tiedonantovaatimuksia.
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
IRO-1
Kaksoisolennaisuusarviointi (DMA) on muodollisesti vaadittu menetelmä päätettäessä,
mihin kestävyysseikkoihin Koskisen tulee keskittyä strategiassaan ja toiminnassaan ja
mitkä aiheet raportoidaan CSRD:n mukaisessa kestävyysselvityksessä.
Koskisen on tunnistanut ja arvioinut resursseja ja toimintaansa tunnistaakseen
tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan
sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä. Tunnistamis- ja arviointiprosessi suoritettiin
pääsääntöisesti yleisellä tasolla, eikä toimintaa ja suunnitelmia ole erikseen seulottu
tosiasiallisten ja mahdollisten tulevien kasvihuonekaasupäästöjen lähteiden
tunnistamiseksi. Yrityksen vaikutukset ilmastonmuutokseen
kasvihuonekaasupäästöjen osalta on kuvattu kestävyysselvityksen
tiedonantovaatimuksessa E1-6. Ilmastovaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien
tunnistamisen ja arvioinnin tueksi hyödynnettiin myös saha- ja metsäteollisuuden
laatimia, mm. Luken, VTT:n sekä Etlan selvityksiin ja skenaarioihin perustuvia
ilmastotiekarttoja. Tiekarttoja käytettiin etenkin erilaisten
kasvihuonekaasupäästötyyppien, puuraaka-aineen saatavuuteen vaikuttavien fyysisten
ilmastoriskien ja esim. puurakentamisen kysyntään vaikuttavien siirtymäriskien ja -
mahdollisuuksien tunnistamiseen antaen suuntaviivoja myös näiden keskinäisen
olennaisuuden arvioimiseen.
Koskisen kaksoisolennaisuuden arviointiprosessi, johon olennaisuudet G1-standardia
lukuun ottamatta perustuvat, toteutettiin ensimmäistä kertaa vuosien 2023–2024
aikana. Prosessin menetelmänä käytettiin julkisiin ja tiettyihin sisäisiin lähteisiin
perustuvan selvitystyön, sidosryhmähaastattelujen, henkilökohtaisten teknisten
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 42
olennaisuusarviointien sekä työryhmätapaamisten yhdistelmää. Vuoden 2025 aikana
analyysiä tarkasteltiin tunnistettujen sidosryhmänäkökulmien, liiketoimintamuutosten
ja verrokkivertailun osalta.
Vuoden 2023 kaksoisolennaisuuden arviointiprosessi suoritettiin kolmessa
päävaiheessa:
1 Kontekstin ymmärtäminen – sisäisten materiaalien (toiminnan ja liikesuhteiden,
liiketoimintamallin ja arvoketjun) tarkastelu, muun kontekstuaalisen tiedon
tarkastelu (alakohtaiset puitteet, asiaankuuluva EU:n kestävyyssääntely,
vertaisryhmäarviointi) ja sidosryhmien näkemysten ja etujen ymmärtäminen,
sidosryhmähaastattelut mukaan lukien.
2 Kestävyysseikkoihin liittyvien todellisten ja mahdollisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien (IRO) tunnistaminen – viitaten luokitteluun eurooppalaisissa
kestävyysraportointistandardeissa (ESRS 1, kohta AR16). Vaiheesta vastasi Koskisen
sisäinen projektiryhmä.
3 Kestävyysseikkoihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
arviointi ja määrittäminen – sekä vaikutusten olennaisuudesta että taloudellisesta
olennaisuudesta konsolidoitu tulos, joka perustuu pääasiassa Koskisen sisäiseen
arviointiin, havaintoihin sidosryhmäanalyysista sekä johtoryhmän
työpajatyöskentelyyn.
Tunnistettujen vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien tärkeysjärjestys ja keskinäinen
olennaisuus arvioitiin Koskisen sisäisen projektiryhmän kanssa Inclus-nimisessä
selainpohjaisessa arviointityökalussa noudattaen ESRS 1 luvun 3 periaatteita
vaikutusten olennaisuuden ja taloudellisen olennaisuuden arvioimiseksi. Arvioinnin
lopputulos on lista Koskiselle olennaisista kestävyysseikoista. Prosessin aikana
noudatettiin Koskisen hallituksen vahvistamia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
periaatteita.
Lähtöoletuksena arvioitaville vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille käytettiin
Koskisen jo aiemmin tunnistamia ja raportoimia liiketoimintamalliin ja strategiaan
kytkeytyviä kestävyysaiheita. Löydöksiä täydennettiin prosessin tausta-
analyysivaiheessa parhaiten vastaavien vakiintuneiden, tieteeseen pohjautuvien
sektorikohtaisten kestävyysstandardien aihesuosituksien perusteella sekä
verrokkiyritysten raportointikäytänteiden läpikäynnin havainnoilla. Alan
merkittävimmät kestävyysaiheet liittyivät tausta-analyysin perusteella
ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, luonnon monimuotoisuuden
säilyttämiseen, kiertotalouteen siirtymiseen sekä oman työvoiman työoloihin ja -
ehtoihin liittyviin kysymyksiin. 
Ilmastovaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioinnin tueksi
hyödynnettiin myös saha- ja metsäteollisuuden laatimia, mm. Luken, VTT:n sekä Etlan
selvityksiin ja skenaarioihin perustuvia ilmastotiekarttoja. Tiekarttoja käytettiin etenkin
erilaisten kasvihuonekaasupäästötyyppien, puuraaka-aineen saatavuuteen vaikuttavien
fyysisten ilmastoriskien ja esim. puurakentamisen kysyntään vaikuttavien
siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseen, antaen suuntaviivoja myös näiden
keskinäisen olennaisuuden arvioimiseen. Koskisen kaksoisolennaisuuden
arviointiprosessi toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2023. Prosessin menetelmänä
käytettiin julkisiin ja tiettyihin sisäisiin lähteisiin perustuvan selvitystyön,
sidosryhmähaastattelujen, henkilökohtaisten teknisten olennaisuusarviointien sekä
työryhmätapaamisten yhdistelmää.
Vuoden 2025 tarkasteluprosessi käynnistyi elokuussa, jossa hyödynnettiin myös
konsernitason riskienhallinnan kokonaisuutta sekä yksiköiltä koottuja ja
sidosryhmävuoropuheluun perustuvia ajankohtaisia näkökulmia. Konsernin
vastuullisuustiimi toteutti tarkastelun koostamisen ja analyysin. Lokakuussa
johtoryhmä käsitteli tarkastelun tulokset, teki siihen liittyvät täsmennykset ja hyväksyi
päivitetyn kokonaisuuden. Marraskuussa prosessi eteni tarkastusvaliokunnan
käsittelyyn, minkä jälkeen hallitus hyväksyi tarkastelun osana päätöksentekoa.
Vaikutusten olennaisuuden arviointi
Olennaisten tosiasiallisten ja mahdollisten vaikutusten tunnistamis- ja
arviointiprosessissa kartoitettiin Koskisen omat toiminnot sekä arvoketjun pääpiirteet.
Tämä tehtiin, jotta tunnistettaisiin sellaiset toimet, liikesuhteet, maantieteelliset alueet
tai muut tekijät, jotka vaikuttavat ympäristöön tai ihmisiin liittyviin olennaisiin
kestävyysvaikutuksiin. Koskisen arvoketjun alkupäässä esiintyy toimia, joissa ei voida
täysin poissulkea mahdollisten ihmisoikeusrikkomusten riskiä, kuten esimerkiksi
keskeisten tuotantopanosten raaka-aineiden keruussa ja valmistuksessa. Näihin toimiin
liittyvien tunnistettujen mahdollisten kielteisten sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa
painotettiin vakavuusarvoa suhteessa näiden toteutumisen todennäköisyyteen.
Vaikka tunnistamisprosessi suoritettiin pääsääntöisesti yleisellä tasolla, oman
toiminnan arvioinnissa keskityttiin sahatavara-, vaneri- ja lastulevytoimintaan,
liikesuhteissa vastaaviin asiakkuuksiin ja maantieteellisessä mielessä Koskisen Kärkölän
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 43
kunnan tuotantolaitokseen ja sen lähialueisiin. Monien tunnistettujen vaikutusten
todettiin olevan yhteydessä taloudellisiin riskeihin, esim. erilaisten korvausvelvoitteiden
ja mainehaittojen seurauksena. Myös eriasteisten resurssiriippuvuuksien, kuten
esimerkiksi puuraaka-aineen ja osaavan työvoiman saatavuuksien, yhteydet
mahdollisiin riskeihin todettiin. 
Biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden vaikutukset tapahtuvat
pääosin yksityisten maanomistajien mailla, joihin Koskisella on hakkuuoikeus, joka näin
voidaan rinnastaa toimipaikkatarkasteluun. Arvioinnissa sekä hallinnassa keskitytään
näiden alueiden toimenpiteiden vaikutuksiin.
Arvioinnissa tunnistettiin joukko kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia ihmisiin, ilmastoon
ja ympäristöön, joihin Koskisen mahdollisesti tai tosiasiallisesti osallistuu oman
toiminnan tai liikesuhteidensa (esim. tavarantoimittajien, asiakkaiden ja
projektiurakoitsijoiden) kautta. Vaikutusten sijainti arvoketjussa on kuvattu Koskisen
olennaisten kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien taulukossa.
Tarkastelun yhteydessä kuultiin myös toiminnan vaikutuspiiriin lukeutuvien keskeisten
sidosryhmäedustajien (esim. Koskisen sahatavara-, vaneri- ja lastulevyasiakkaat,
metsänomistaja, henkilöstön edustaja sekä kunnallinen päättäjätaho) sekä ns.
kestävyysselvitysten käyttäjien (omistaja- ja rahoittajatahojen) näkemyksiä.
Vaikutuksen kohteena olevien sidosryhmien näkemyksiä hyödynnettiin
monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa,
muotoilemisessa ja arvioinnissa. Erilaiset kiertotalouskysymykset, etenkin liittyen
kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen, painottuivat lastulevyasiakasnäkemyksissä.
Vuoden 2025 tarkastelussa painottuivat erityisesti eettiset liiketoimintakäytännöt ja
niistä avoimen viestinnän kautta tulevat positiiviset vaikutukset sidosryhmiin.
Tunnistettujen kestävyysvaikutuksien olennaisuutta arvioitiin standardien periaatteita
noudattaen (ESRS 1, luku 3). Arvioinnissa tarkasteltiin mahdollisia tai tosiasiallisia
kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia sekä niiden mittakaavaa, laaja-alaisuutta sekä
kielteisten vaikutusten kohdalla myös vaikutuksen korjaamatonta luonnetta.
Kielteisten ja myönteisten vaikutusten vakavuutta ja toteutumisen todennäköisyyttä
arvioitiin kutakin asteikolla 1–5.
Vaikutusten olennaisuus muodostui erillisten vakavuus- ja todennäköisyyskeskiarvojen
tulona. Arviointien tuloksena määräytyi kaikkien tunnistettujen vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien keskinäinen tärkeysjärjestys olennaisuusarvojen perusteella,
laskennallisen mediaanin (11,1) toimiessa määrällisenä kynnysarvona olennaisuudelle.
Tuloksia arvioitiin lopuksi myös laadullisesti, minkä perusteella arvioon tehtiin
yhteisymmärryksessä vähäisiä täsmennyksiä ja uudelleenpainotuksia
sidosryhmänäkemysten perusteella sekä niissä tapauksissa, joissa arvioitujen aiheiden
katsottiin määrällisesti painottuneen toisiinsa nähden epärealistisesti Koskisen
kokonaiskestävyysprofiilin näkökulmasta. Raportoinnin kannalta olennaiset
kestävyysseikat määräytyivät niiden alle ryhmiteltyjen olennaisiksi todettujen
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella. Tästä poikkeuksena vuoden 2025
tarkastelussa päädyttiin lisäämään raportoitaviin näkökulmiin G1 -standardi, ei
laskennalliseen vaikutuksen olennaisuuteen perustuen, vaan johdon päätöksellä
perustuen avoimeen viestintätarpeeseen, ensisijaisesti asiakkaiden tarpeisiin, sekä
vallitsevaan käytäntöön, jonka mukaisesti valtaosa yrityksistä raportoi kyseisen
standardin.
Kielteisten ja myönteisten vaikutusten vakavuutta (mittakaava, laaja-alaisuus ja
kielteisten vaikutusten kohdalla myös vaikutuksen korjaamaton luonne huomioiden),
riskien ja mahdollisuuksien taloudellisten vaikutusten suuruutta sekä näiden
toteutumisen todennäköisyyttä arvioitiin kutakin asteikolla 1–5.
Taloudellisten vaikutusten olennaisuus
Kestävyysriskeihin ja -mahdollisuuksiin kytkeytyvien taloudellisten vaikutusten
olennaisuus arvioitiin kaksoisolennaisuuden määrittelyprosessissa tarkastelemalla
niiden suuruutta sekä toteutumisen todennäköisyyttä.
Kestävyyteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arviointi suoritettiin ensimmäisellä
kerralla Koskisen muun tyyppisten riskien arviointiprosessista erillisenä
kokonaisuutena. Vuoden 2025 tarkastelu toteutettiin osana konsernin sidosryhmä- ja
riskiprosessia, jonka lisäksi kestävyysnäkökulmat käsitellään omana kokonaisuutenaan
liiketoimintayksiköiden vastuullisuushenkilöiden toimesta liiketoiminnassa, sekä
vastuullisuustiimissä, jossa hallitaan yksityiskohtaisempaa toimenpidekokonaisuutta.
Näin varmistetaan, että näkökulmat huomioidaan osana yritysriskien hallintaa ja että
toimenpiteet näihin vastaamiseksi on tunnistettu ja viedään osaksi liiketoimintojen,
sekä tarvittaessa laajennetun johtoryhmän päätöksentekoa. Prosessin kehitystyö jatkuu
edelleen.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 44
Prosessissa otettiin huomioon olennaisten kestävyysvaikutusten yhteydet taloudellisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Tunnistettujen vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tärkeysjärjestys ja keskinäinen olennaisuus arvioitiin Koskisen
sisäisen projektiryhmän kanssa Inclus-nimisessä selainpohjaisessa arviointityökalussa
noudattaen ESRS 1 luvun 3 periaatteita vaikutusten olennaisuuden ja taloudellisen
olennaisuuden arvioimiseksi.
Taloudellisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien taloudellinen olennaisuus
arvioitiin niihin kytkeytyvien taloudellisten vaikutusten suuruus- ja
todennäköisyysarviointien keskiarvojen tulona. Arviointien tuloksena määräytyi
kaikkien tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien keskinäinen
tärkeysjärjestys olennaisuusarvojen perusteella, laskennallisen mediaanin toimiessa
määrällisenä kynnysarvona olennaisuudelle.
Vuoden 2023 prosessissa taloudellisten vaikutusten suuruus ja todennäköisyys arvioitiin
matalasta korkeaan (5-asteinen taulukko). Jo tiedossa oleville tai erittäin
todennäköisesti toteutuville taloudellisille vaikutuksille annettiin arvo 5 (90–100 %
todennäköisyys) ja mahdollisesti lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä toteutuville
taloudellisille vaikutuksille arvioidaan todennäköisyys viisiportaisella asteikolla välillä 0–
100 %. Kestävyyteen liittyvä riskienhallinta on osa konsernin yleistä riskienhallintaa eikä
niitä erityisesti priorisoida. Kestävyyteen liittyvien riskien seurantaa toteutetaan
yhteistyössä liiketoimintojen ja konsernin vastuullisuustiimin kanssa.
Tuloksia arvioitiin lopuksi myös laadullisesti, minkä perusteella arvioon tehtiin
yhteisymmärryksessä vähäisiä täsmennyksiä ja uudelleenpainotuksia
sidosryhmänäkemysten perusteella sekä niissä tapauksissa, joissa arvioitujen aiheiden
katsottiin määrällisesti painottuneen toisiinsa nähden epärealistisesti Koskisen
kokonaiskestävyysprofiilin näkökulmasta. Raportoinnin kannalta olennaiset
kestävyysseikat määräytyivät niiden alle ryhmiteltyjen olennaisiksi todettujen
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella.
Olennaisuuden arviointi suoritetaan erillisenä prosessina, jonka jälkeen riskit käsitellään
osana yritysriskien hallintaa (ERM) ja priorisoidaan soveltaen niiden edellä kuvatusti
määriteltyä olennaisuustasoa riskien skaalaamisessa.
Kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien arviointiin liittyvästä
päätöksenteosta vastaa yhtiön johtoryhmä toimitusjohtajan johdolla. Prosessissa
noudatetaan normaalia Koskisen johtamisjärjestelmää sekä yhtiön hallituksen
hyväksymiä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteita.
Eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) vaatima olennaisten
kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi
suoritettiin Koskisella ensimmäistä kertaa kesä–marraskuussa 2023.
Olennaisuuden arvioinnin tarve tarkastellaan vuosittain. Olennaisuusprosessissa
havaitut vaikutukset ja riskit sisällytetään yritysriskien hallintaan (ERM). Kun
olennaisuuksien arvioinnin tarve havaitaan, hyödynnetään siihen lähtötietoina
olemassa olevat tiedot yritysriskiprosessista.
Mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessia toteutetaan osana
sidosryhmä- ja riskienhallinnan prosessia, jonka tuloksista raportoidaan johtoryhmälle. 
Lähtöoletuksena arvioitaville vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille käytettiin
Koskisen jo aiemmin tunnistamia ja raportoimia liiketoimintamalliin ja strategiaan
kytkeytyviä kestävyysaiheita.
Löydöksiä täydennettiin prosessin tausta-analyysivaiheessa parhaiten vastaavien
vakiintuneiden, tieteeseen pohjautuvien sektorikohtaisten kestävyysstandardien
aihesuosituksien perusteella sekä verrokkiyritysten raportointikäytänteiden läpikäynnin
havainnoilla.
Ilmastovaikutusten, -riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioinnin tueksi
hyödynnettiin myös saha- ja metsäteollisuuden laatimia, mm. Luken, VTT:n sekä Etlan
selvityksiin ja skenaarioihin perustuvia ilmastotiekarttoja.
Tiekarttoja käytettiin etenkin erilaisten kasvihuonekaasupäästötyyppien, puuraaka-
aineen saatavuuteen vaikuttavien fyysisten ilmastoriskien ja esim. puurakentamisen
kysyntään vaikuttavien siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseen antaen
suuntaviivoja myös näiden keskinäisen olennaisuuden arvioimiseen.
Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet arvioitiin Inclus-nimisessä
selainpohjaisessa työkalussa ESRS 1 luvun 3 periaatteiden mukaisesti. Tällä tavoin
saavutettiin määrällisen olennaisuusarvion lähtöasetelma, jota täydennettiin
sidosryhmänäkemysten perusteella.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 45
Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
ESRS E1 / IRO-1
Koskisen ilmastoon liittyvien vaikutusten tunnistaminen perustuu systemaattiseen ja
monilähteiseen arviointiprosessiin, jossa yhdistyvät ympäristöjohtamisjärjestelmän
osana tuotettu tieto, ulkoiset viitekehykset sekä sidosryhmiltä saatu tieto.
Tunnistaminen on toteutettu osana ympäristöjohtamista ja laajempaa vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien arviointia sekä osana DMA-prosessia.
Ympäristöraportti 2022 toimi keskeisenä lähtökohtana ilmastovaikutusten tarkastelulle.
Raportti perustuu ISO 14001 -sertifioituun ympäristöjohtamisjärjestelmään, sekä
ympäristöluvanvaraisuuden mukaisiin tietoihin, joissa ympäristövaikutuksia, mukaan
lukien ilmastoon liittyvät vaikutukset, tunnistetaan ja arvioidaan osana
johtamisjärjestelmän prosesseja. Tässä yhteydessä on hyödynnetty yksityiskohtaista
teknistä tietoa Koskisen toiminnoista, tuotantoprosesseista ja materiaalivirroista.
Koskisen on seulonut toimintaansa ja suunnitelmiaan tunnistaakseen
kasvihuonekaasupäästöjen lähteet sekä omissa toiminnoissaan että koko arvoketjussa.
Tämä on toteutettu tarkastelemalla keskeisiä toimintoja raaka-aineiden hankinnasta
tuotantoon, logistiikkaan ja tuotteiden käyttöön saakka. Arvioinnissa on huomioitu
erityisesti energiaintensiiviset prosessit, polttoaineiden ja energian käyttö, kuljetukset
sekä hankintaketjuun liittyvät epäsuorat päästöt.
Lisäksi Koskisen on laajentanut kontekstiymmärrystään analysoimalla ulkoisia
materiaaleja, kuten sektorikohtaisia kestävyysstandardeja ja -viitekehyksiä,
toimialajärjestöjen ilmastotiekarttoja, verrokkiyritysten raportointikäytäntöjä sekä
muuta relevanttia EU:n kestävyyssääntelyä. Näiden lähteiden avulla on tunnistettu
arvoketjun kannalta olennaisia päästölähteitä ja ilmastovaikutusten kannalta
merkittäviä painopisteitä.
Koskisen on arvioinut toiminnastaan aiheutuvat tosiasialliset ja mahdolliset
ilmastovaikutukset tarkastelemalla kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisuutta sekä
niiden merkittävyyttä ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta.
Arvioinnissa on hyödynnetty ISO 14001 -järjestelmän mukaista vaikutusten
merkittävyyden arviointia sekä ulkoisista lähteistä saatua tietoa EU-lainsäädännön
painopisteistä. Näitä ovat muun muassa tuotteiden energiatehokkuushyödyt,
metsänhoidon vaikutukset luonnollisiin hiilinieluihin, ilmastonmuutoksen hillintä
korkean ilmastovaikutuksen toimialoilla sekä siirtyminen kiertotalouteen erityisesti
uudisrakentamisessa. Lisäksi sidosryhmähaastattelujen tulokset ovat tukeneet
näkemystä siitä, mitkä ilmastoon liittyvät vaikutukset ovat Koskisen toiminnan kannalta
olennaisimpia.
Ilmastoon liittyvä skenaarioanalyysi
Koskisen on toteuttanut ilmastoon liittyvien uhkien, riskien ja mahdollisuuksien
arvioinnin TCFD-viitekehyksen mukaisena skenaarioanalyysinä vuonna 2023. Analyysin
toteutukseen osallistuivat keskeiset henkilöt vastuullisuus- ja viestintätiimistä,
taloudesta, sekä hiilijalanjäljen laskentaa ja resurssikiertoa ymmärtäviä henkilöitä.
Prosessin lähtötietoina hyödynnettiin TCFD-viitekehyksen mukaista tarkastelua ja
hyödynnettiin yrityksen toteuttamaa arviointia ympäristövaikutuksista, sekä
kansainvälisiä määritelmiä ilmastotyölle. Skenaarioanalyysi on kattanut kaikki
konsernin toiminnot, lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tarkastelun, Koskisen
liiketoiminnan ja omaisuuserät sekä toiminnan koko arvoketjussa. Skenaarioanalyysin
aikajänne ulottuu vuoteen 2050.
Käytetyt skenaariot
SSP1-2.6: Erittäin tehokkaat päästöjen rajoitustoimet. Maailmanlaajuisten CO2-
päästöjen pitäisi kääntyä selvään laskuun jo 2020-luvulla ja olla vuosisadan lopulla jopa
hieman negatiivisella puolella. CO2:n pitoisuus käy korkeimmillaan vuosisadan
puolivälin jälkeen n. 470 ppm:ssä mutta alkaa sen jälkeen hitaasti laskea. IPCC-raportin
arvion mukaan tämän vuosisadan lopulla maapallon keskilämpötila olisi noussut 1,8 °C
(epävarmuusväli 1,3–2,4 °C) verrattuna teollistumista edeltävään aikaan.
SSP2-4.5: Ilmastopolitiikan puolittainen onnistuminen. CO2-päästöt kasvavat aluksi
hieman, mutta kääntyvät laskuun vuodesta 2040 lähtien. Vuosisadan loppupuolella
pitoisuuden kasvu ilmakehässä taittuu ja pitoisuus on suurin piirtein kaksinkertainen
teollistumista edeltävään tasoon verrattuna. Maapallon keskimääräinen lämpötilan
arvioitu nousu olisi tämän vuosisadan lopulla 2,7 (2,1–3,5) °C.
SSP5-8.5: Pyrkimys päästöjen rajoittamiseen kokee täydellisen haaksirikon. CO2-päästöt
kasvavat nopeasti, enemmän kuin kolminkertaistuen ennen vuosisadan loppua.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 46
CO2-pitoisuus kohoaa tuolloin jopa yli nelinkertaiseksi teollistumista edeltävään aikaan
verrattuna, ja voimakas kasvu jatkuisi vielä vuodesta 2100 eteenpäinkin.
Keskimääräinen maailmanlaajuinen lämpötilan nousu olisi tämän vuosisadan lopulla
4,4 (3,3–5,7) °C.
Fyysiset riskit
Koskisen kohtaamat ilmastoon liittyvät fyysiset riskit kohdistuvat pääasiassa
puunhankintaan ja puuraaka-aineen saatavuuteen. Nämä edustavat liiketoimintaan
kohdistuvaa riskiä arvoketjun ylävirrassa.
Ilmastonmuutokseen liittyvien fyysisten riskien arviointiprosessissa on huomioitu
IPCC:n ilmastoskenaarion SSP5-8.5 vaikutukset siten, että maailmanlaajuinen
lämpötilan nousu olisi 4,4 °C. Tätä suuren riskin ilmastoskenaario on yleisesti käytetty
tieteeseen perustava skenaario ilmastonmuutoksen fyysisten riskien arviointiin. Kaikkia
fyysisiä riskejä on arvioitu suhteessa eri skenaarioihin.
Ilmastoon liittyvistä vaaroista on tunnistettu yrityksen toimintaan vaikuttavat vaarat
komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 ilmastoon liittyvien uhkien luokittelun
mukaisesti ja arvioitu eri omaisuuserien ja liiketoimintojen altistumista näille vaaroille
lyhyellä (< 1 vuosi), keskipitkällä (1–5 vuotta) tai pitkällä aikavälillä (> 5 vuotta). Fyysiset
riskit kohdistuvat pääosin suoraan raaka-aineen hankintaan, jolloin vaikutukset
kohdentuvat koko liiketoimintaan.
Koskisen merkittävimmät lyhyen aikavälin fyysiset riskit liittyvät äkillisiin sääilmiöihin ja
niiden vaikutuksiin puuraaka-aineen saatavuuteen. Akuutit ilmastonmuutoksesta
johtuvat ilmiöt voivat heikentää maan roudassaoloaikaa ja vaikeuttaa puun
korjuutoimenpiteitä. Tämä vaikuttaa suoraan puun saatavuuteen ja nostaa
kustannuksia. Lisäksi äärimmäiset sääilmiöt, kuten myrskyt ja tulvat, voivat aiheuttaa
merkittäviä häiriöitä tuotantomääriin. Myös sähkökatkoksiin liittyvät riskit ovat
akuutteja ja voivat aiheuttaa tuotannon pysähtymisiä sekä alentunutta
tuotantomäärää, millä on suora vaikutus liiketoimintaan.
Keskipitkällä aikavälillä korostuvat ilmastonmuutoksen aiheuttamat krooniset fyysiset
muutokset. Korkeat lämpötilat ja kuivuus aiheuttavat hidastunutta kasvua ja
metsätuhoja, mikä vaikuttaa puun saatavuuteen ja laatuun. Nämä tekijät nostavat
puuraaka-aineen hintaa ja heikentävät kannattavuutta. Lisäksi ilmastonmuutoksen
edistämä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttaa metsien luontaiseen
kykyyn torjua tauteja ja tuholaisia, mikä voi johtaa puun määrän vähenemiseen.
Pitkällä aikavälillä merkittävimmäksi riskiksi nousevat äärimmäiset sääilmiöt, kuten
myrskyt, syklonit ja tulvat, jotka vaikuttavat puuraaka-aineen saatavuuteen ja hintaan.
Nämä ilmiöt voivat merkittävästi vaikuttaa kustannuksiin ja kannattavuuteen
pidemmällä aikajänteellä.
Siirtymäriskit ja -mahdollisuudet
Koskisen ei ole tunnistanut omaisuuseriä tai liiketoimintoja, jotka olisivat
siirtymätapahtumien valossa mukautumattomia hiilineutraaliustavoitteeseen.
Ilmastonmuutokseen liittyvien siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien arviointiprosessissa
on huomioitu IPCC:n ilmastoskenaarion SSP1-2.6 vaikutukset siten, että
maailmanlaajuinen lämpötilan nousu olisi 1,8 °C. Tämä skenaario perustuu oletukselle
ilmastotoimien onnistumisesta ja muodostaa IPCC:n ilmastoskenaarioista alimman
lämpötilan nousun skenaarion. Siirtymäriskit on tunnistettu lyhyellä (< 1 vuosi),
keskipitkällä (1–5 vuotta) tai pitkällä aikavälillä (> 5 vuotta) ja arvioitu niiden
kohdistuminen Koskisen liiketoimintaan ja omaisuuseriin.
Siirtymätapahtumiin liittyvät riskit
Lyhyellä aikavälillä korostuvat erityisesti välittömät kustannusvaikutukset. Fossiilisten
polttoaineiden ja energian hintojen nousu sekä näihin kohdistuvat verot ja maksut
nostavat suoraan toiminnan kustannuksia. Myös biopolttoaineiden korkea hinta
vaikuttaa operatiivisiin kustannuksiin. Samaan aikaan yritys kohtaa rahoitukseen
liittyviä haasteita, kun rahoituksen saatavuus voi heikentyä ja sen hinta nousta.
Keskipitkällä aikavälillä painottuvat sopeutumisen vaatimat muutokset. Uusiutuvaan
energiaan siirtyminen edellyttää merkittäviä investointeja erityisesti kuljetus- ja
korjuukalustoon. EU:n ja kansallisen tason sääntelymuutokset fossiilittomaan
yhteiskuntaan siirtymisessä vaikuttavat tuotannon kemikaalien käyttövaatimuksiin ja
nostavat kustannuksia. Samalla ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon
monimuotoisuuden suojelu nousevat yhä tärkeämmiksi teemoiksi metsänhoidossa,
mikä voi vaikuttaa metsänomistajien halukkuuteen myydä puuta ja siten heikentää
raaka-aineen saatavuutta.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 47
Pitkän aikavälin riskit liittyvät fundamentaalisiin muutoksiin toimintaympäristössä.
EU:n ja kansallisen tason politiikkamuutokset voivat merkittävästi rajoittaa puun
tarjontaa ja johtaa tuotantovolyymien laskuun. Hiilidioksidipäästöjen tiukentuva
sääntely nostaa kustannuksia läpi koko arvoketjun. Teknologian nopea kehitys luo
epävarmuutta investointipäätöksiin, sillä riskinä on sitoutua teknologiaan, joka ei
osoittaudu optimaaliseksi pitkällä aikavälillä.
Siirtymätapahtumiin liittyvät mahdollisuudet
Omassa toiminnassa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä merkittäviä mahdollisuuksia
tarjoaa resurssitehokkuuden parantaminen. Teollisuuden sivutuotteiden ja
energiapuun kysynnän kasvu mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja. Sahan oman
kuivauskapasiteetin hyödyntäminen tuo kustannus- ja materiaalitehokkuusetuja.
Energiatehokkuuden parantamiseen ja omaan energiantuotantoon liittyvät
mahdollisuudet, vaikkakin taloudelliselta vaikutukseltaan maltillisempia, tukevat
toiminnan kehittämistä.
Omassa toiminnassa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen hillintä voi
tuoda lisää korjuumääriä ja mahdollistaa tuotannon ja liikevaihdon kasvun. Ilmaston
lämpenemisen aiheuttama kasvukauden muutos lisää puuston kasvunopeutta ja avaa
uusia mahdollisuuksia puulajien kasvattamiseen.
Arvoketjun alavirtaan kohdistuvat merkittävimmät mahdollisuudet ovat keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä tapahtuva puutuotteiden käytön lisääntyminen rakentamisessa ja
hiilinieluna. Puutuotteet varastoivat merkittävästi hiiltä ja niiden hiilipäästöt suhteessa
materiaalin tilavuuteen ovat alhaiset verrattuna mineraali- ja teräspohjaisiin
rakennusmateriaaleihin. Uusien innovatiivisten tuotteiden kehitys auttaa
pienentämään hiilijalanjälkeä ja tarjoaa merkittäviä kasvumahdollisuuksia.
Kokonaisuutena Koskisen siirtymätapahtumiin liittyvät mahdollisuudet painottuvat
erityisesti tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä resurssitehokkuuden
parantamiseen. Ilmastonmuutoksen tuomat muutokset voivat myös avata uusia
mahdollisuuksia, vaikka ne sisältävätkin epävarmuuksia. Erityisen lupaavaa on
puutuotteiden roolin vahvistuminen vähähiilisessä rakentamisessa.
Käytetyt ilmastoskenaariot sopivat yhteen tilinpäätöksessä esitettyjen kriittisten
ilmastoon liittyvien oletusten kanssa.
Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
ESRS E4 / IRO 1
Koskisen on arvioinut biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä
tosiasiallisia vaikutuksia ja riskejä koko arvoketjussaan, mukaan lukien omat
toimipaikat. Kielteisiä vaikutuksia ja riskejä on tunnistettu arvoketjun alkupäässä, niissä
yksityisten maanomistajien ja Koskisen omissa metsissä, joista raaka-ainetta hankitaan.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi
on kuvattu kestävyysselvityksen yleisissä tiedoissa kohdassa IRO-1 Kuvaus olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista.
Olennaiset vaikutukset keskittyvät arvoketjun alkupäähän. Koskisen toiminta on
arvoketjun alkupäässä olennaisesti kytköksissä puunkorjuu- ja
metsänhoitotoimenpiteisiin. Nämä toimenpiteet aiheuttavat maanpeitteen (puuston ja
muun kasvillisuuden sekä vesistöjen tilan) muutoksia ja heikentävät lajien ja
luontoarvojen kytkeytyneisyyttä, jotka vaikuttavat maa- ja vesialueiden luonnolliseen
monimuotoisuuden ylläpitokykyyn laaja-alaisesti. Vaikutukset näkyvät eri tavoin
riippuen aikajänteestä, jolla niitä tarkastellaan.
Fyysisiä ja siirtymäriskejä on tunnistettu edellä kuvatun kaksoisolennaisuusarvioinnin
mukaisesti yhtiön laatimassa resilienssiselvityksessä, joka on kuvattu kohdassa E4-1.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosessissa on huomioitu vaikutuksen kohteena olevia sidosryhmiä valikoidun
joukon haastattelujen avulla. Kohdennettuja, luonnon monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kuulemisia ei ole
järjestetty.
Koskisen puunhankinta-alueiden yksittäisillä kohteilla tai niiden läheisyydessä voi sijaita
biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita.  Suomen lainsäädäntö
tunnistaa metsätaloudelle herkkiä elinympäristöjä ja suojelualueita, joiden
läheisyydessä metsätalouden toimenpiteitä voidaan toteuttaa.
Myös vesistöjen tuntumassa toteutetuilla toimenpiteillä on mahdollisia vaikutuksia
vesiekosysteemeille. Näiden kohteiden läheisyydessä toimimista säädellään
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 48
lakisääteisesti ja metsäsertifiointijärjestelmät asettavat vaatimuksia kohteilla
toimimiseen.
Koskisen toimii alueiden läheisyydessä lakien, metsäsertifiointivaatimusten ja
kansallisten metsänhoidon suositusten mukaisesti. Näiden mukaisesti toteutetaan
luonnon monimuotoisuutta suojaavia toimia, joilla estetään tai lievennetään
toimenpiteiden vaikutuksia huomioiden EU:n lintu- ja luontodirektiivin asettamat
vaatimukset. Keskeinen menetelmä tähän on muun muassa kansallinen Natura 2000
-verkostoon perustuvan vaatimustenmukaisuuden noudattaminen.
IRO-1 Kaksoisolennaisuusanalyysiin liittyvää informaatiota koskien ei-
olennaisia aiheita
ESRS E2 Pilaantuminen
Ei-olennainen aihe. Saastumiseen liittyvä huolellisuus ja ennaltaehkäisevät toimet ovat
tuotantolaitosten ympäristöluvan alaista jokapäiväistä toimintaa, johon liittyy
säännöllinen viranomaisyhteistyö ja -raportointi. Koskisen ei ole suorittanut
yksityiskohtaista seulontaa toimipaikkojensa sijaintien ja liiketoimintansa osalta
tunnistaakseen maaperän, ilman tai muiden ympäristöön kohdistuvien päästöjen
tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia omassa
toiminnassaan tai arvoketjunsa alku- ja loppupäässä. Aihe jätettiin tarkemman
arvioinnin ulkopuolelle jo varhaisessa vaiheessa kaksoisolennaisuusanalyysissä. Näin
ollen seulontaan liittyviä menetelmiä, oletuksia tai välineitä ei ole määritetty.
Aiheen matalaan olennaisuuteen perustuen yritys ei ole järjestänyt erillisiä kuulemisia
kaksoisolennaisuusanalyysiprosessissa pilaantumiseen liittyen, eikä se ole käynyt
sidosryhmäkeskusteluja erityisesti vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa.
ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
Ei-olennainen aihe. Kaksoisolennaisuusanalyysissä ei tehty yksityiskohtaista kartoitusta
Koskisen omaisuudesta ja toiminnoista vesistöihin tai vesivaroihin liittyvien vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi omassa toiminnassa tai arvoketjun alku- ja
loppupäässä. Aihe jätettiin tarkemman arvioinnin ulkopuolelle jo varhaisessa vaiheessa
prosessia. Aiheen matalaan olennaisuuteen perustuen vesi- ja meriluonnonvaroihin
liittyviä sidosryhmäkonsultaatioita ei tehty.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 49
Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-
standardien tiedonantovaatimukset
IRO-2
Luettelo muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvista tietopisteistä löytyy oheisesta
taulukosta.
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin
Viittaus vertailu-
arvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Sivunumero
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d
alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 13
Komission delegoitu
asetus (EU) 2020/1816, liite
II
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten
prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -
prosessista 30 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 10
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin
liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a artikla;
komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/245328 taulukko
1: Ympäristöön liittyvää
riskiä koskevat laadulliset
tiedot ja taulukko 2:
Yhteiskuntaan liittyvää
riskiä koskevat laadulliset
tiedot
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen,
tieto raportoitu
s. 30
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon
liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään
toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12 artiklan 1
kohta, delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1816
liite II
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon
liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12 artiklan 1
kohta, delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1816
liite II
Epäolennainen
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden
saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119 2
artiklan 1 kohta
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 50
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin
Viittaus vertailu-
arvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Sivunumero
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen
ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a artikla;
komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Vastuiden luottoluokka
toimialan, päästöjen ja
jäljellä olevan maturiteetin
mukaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12 artiklan 1
kohdan d–g alakohta ja 12
artiklan 2 kohta
Epäolennainen
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34
kohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a artikla;
komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 6 artikla
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian
kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain
ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 5 ja taulukon 2
indikaattori 5
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37
kohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 5
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 6
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -
bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattorit 1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a artikla;
komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Vastuiden luottoluokka
toimialan, päästöjen ja
jäljellä olevan maturiteetin
mukaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 5 artiklan 1
kohta, 6 artikla ja 8 artiklan
1 kohta
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 51
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin
Viittaus vertailu-
arvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Sivunumero
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti
53–55 kohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 3
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a artikla;
komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 8 artiklan 1
kohta
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56
kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119 2
artiklan 1 kohta
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville
fyysisille riskeille 66 kohta
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Epäolennainen
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen
fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien
sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66
kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a artikla;
komission
täytäntöönpanoasetus
(EU) 2022/2453, 46 ja 47
kohta;
Lomake 5: Kaupankäynti
varaston ulkopuoliset erät
– Ilmastonmuutokseen
liittyvä fyysinen riski:
Vastuut, joihin kohdistuu
fyysinen riski
Epäolennainen
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo
eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a artikla;
komission
täytäntöönpanoasetus
(EU) 2022/2453, 34 kohta;
Lomake 2:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Kiinteistövakuudelliset
lainat – Vakuuden
energiatehokkuus
Epäolennainen
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa 69 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1818, liite II 
Epäolennainen
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään
päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-
asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva
eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 8, taulukon 2
indikaattorit 1, 2 ja 3
Epäolennainen
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 52
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin
Viittaus vertailu-
arvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Sivunumero
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 7
Epäolennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 8
Epäolennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 12
Epäolennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden
kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 6.2
Epäolennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman
toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 6.1
Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 7
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 10
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 14
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat
käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 11
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai
toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 12
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat
toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 15
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 13
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 9
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f
alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 13
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan
g alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 12
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt 21 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II 
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja
toimenpiteet 22 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 11
ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat
toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 1
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 53
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin
Viittaus vertailu-
arvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Sivunumero
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32
kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 5
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja
työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c
alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien,
kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen
päivien määrä 88 kohdan e alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 3
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97
kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 12
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II 
Epäolennainen
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97
kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 8
Epäolennainen
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 7
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden
noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10 ja taulukon
3 indikaattori 14
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12 artiklan 1
kohta
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai
pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 12 ja 13
Epäolennainen
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Epäolennainen
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet 18 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 11 ja 4
Epäolennainen
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 19 kohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12 artiklan 1
kohta
Epäolennainen
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt 19 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät
ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36
kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 14
Epäolennainen
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Epäolennainen
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 54
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen
Viittaus pilariin
Viittaus vertailu-
arvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Sivunumero
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12 artiklan 1
kohta
Epäolennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset 36 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 14
Epäolennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet kohta 16
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Epäolennainen
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 17 kohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12 artiklan 1
kohta
Epäolennainen
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset 35 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 14
Epäolennainen
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien
yleissopimus 10 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 15
Epäolennainen
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d
alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 6
Epäolennainen
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien
rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 17
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit
24 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 16
Epäolennainen
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 55
Luettelo kestävyysraportoinnin tiedonantovaatimuksista sivunumeroineen löytyy oheisesta taulukosta.
ESRS 2 Yleiset tiedot
Sivunumero
BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja
niiden käsittelemät kestävyysseikat
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
GOV–5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Sivunumero
ESRS 2 / GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
ESRS 2 / SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja
resurssit
E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja
kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet
E1-8 Sisäinen hiilen hinnoittelu
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Sivunumero
E4-1 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS 2 / SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
E4-2 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät
toimintaperiaatteet
E4-3 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja
resurssit
E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet
E4-5 Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin
muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Sivunumero
ESRS 2 / IRO-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet
E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
E5-4 Sisäänvirtaavat materiaalit
E5-5 Ulosvirtaavat materiaalit
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 56
ESRS S1 Oma työvoima
Sivunumero
ESRS 2 / SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman
ja työntekijöiden edustajien kanssa
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen
omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten
vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit
S1-10 Riittävä palkka
S1-11 Sosiaalinen suojelu
S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Sivunumero
G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
G1-4 Korruptio- tai lahjontatapaukset
Olennaisten tietojen määrittely
Kestävyysselvityksessä annettavat olennaiset tiedot vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien osalta on määritelty kaksoisolennaisuuden arviointiprosessissa ja
soveltamalla olennaisuuden kynnysarvoa. Tästä poikkeuksena vuoden 2025
tarkastelussa päädyttiin lisäämään raportoitaviin näkökulmiin G1-standardi, ei
perustuen laskennalliseen vaikutuksen olennaisuuteen, vaan johdon päätöksellä
perustuen avoimeen viestintätarpeeseen, sekä siihen, että valtaosa (97 %)
verrokkiyrityksistä raportoi kyseisen standardin.
Tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta arvioitiin
standardien periaatteita noudattaen (ESRS 1, luku 3). Kielteisten ja myönteisten
vaikutusten vakavuutta (mittakaava, laaja-alaisuus ja kielteisten vaikutusten kohdalla
myös vaikutuksen korjaamaton luonne huomioiden), riskien ja mahdollisuuksien
taloudellisten vaikutusten suuruutta, sekä näiden toteutumisen todennäköisyyttä
arvioitiin kutakin asteikolla 1–5.
Vaikutusten olennaisuus muodostui erillisten vakavuus- ja todennäköisyysarviointien
(riskien ja mahdollisuuksien taloudellinen olennaisuus vastaavasti niihin kytkeytyvien
taloudellisten vaikutusten suuruus- ja todennäköisyysarviointien) keskiarvojen tulona.
Arviointien tuloksena määräytyi kaikkien tunnistettujen vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien keskinäinen tärkeysjärjestys olennaisuusarvojen perusteella,
laskennallisen mediaanin (11,1) toimiessa määrällisenä kynnysarvona olennaisuudelle.
Tuloksia arvioitiin lopuksi myös laadullisesti, minkä perusteella arvioon tehtiin
yhteisymmärryksessä vähäisiä täsmennyksiä ja uudelleenpainotuksia
sidosryhmänäkemysten perusteella sekä niissä tapauksissa, joissa arvioitujen aiheiden
katsottiin määrällisesti painottuneen toisiinsa nähden epärealistisesti Koskisen
kokonaiskestävyysprofiilin näkökulmasta.
Raportoinnin kannalta olennaiset kestävyysseikat määräytyivät niiden alle
ryhmiteltyjen olennaisiksi todettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
perusteella ja ne esitetään alla olevassa taulukossa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 57
Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kestävyysaiheittain
Ilmastonmuutos
Luonnon monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Oma työvoima
Liiketoiminnan harjoittaminen
Vaikutukset
Vaikutukset
Vaikutukset
Vaikutukset
Vaikutukset
Metsien sitoman hiilen
varastoituminen Koskisen
puutuotteisiin
Metsänhoitoon ja puunkorjuuseen
liittyvistä maanpeitteen muutoksista
aiheutuvat kielteiset vaikutukset
monimuotoisuudelle
Luonnonvarojen ehtymisen
jarruttaminen ja kiertotalouden
edistäminen hyödyntämällä
tuotannon sivuvirtoja tuotteissa
Myönteiset vaikutukset liittyen
Koskisen asemaan lähialueen
merkittävänä teollisena
työnantajana
Eettisten toimintatapojen ja
yrityskulttuurin myönteiset
vaikutukset Koskisen
sidosryhmäsuhteisiin
Puunhankintaan ja kuljetukseen
liittyvien ajoneuvojen päästöt koko
arvoketjussa (myös valmiiden
tuotteiden kuljetukset)
Luonnonvarojen ehtymisen
jarruttaminen hyödyntämällä
tuotannon sivuvirtoja
lämmöntuotannossa
Myönteiset vaikutukset
työntekijöiden terveydelle ja
hyvinvoinnille
Levytuotteiden liimojen ja
pinnoitteiden, muovi- ja
metalliraaka-aineiden elinkaaren
aikana aiheutuneet päästöt
Luonnonvarojen ehtymisen
jarruttaminen ja kiertotalouden
edistäminen kierrätyksen avulla
Kielteiset vaikutukset työntekijöiden
terveydelle
Uusiutuvan energiantuotannon
kautta saavutettavat
päästövähennykset
Ostetun sähkön tuotannosta
aiheutuneet epäsuorat
kasvihuonekaasupäästöt (scope 2)
Tuotantolaitosten suorat
kasvihuonekaasupäästöt
Metsänhoitotoimenpiteiden
myönteiset vaikutukset luonnollisiin
hiilinieluihin
Energiansäästön kautta syntyvät
päästövähennykset –
energiatehokkuuden parantaminen
omassa toiminnassa
Vähäpäästöisempien ja asiakkaan
päästövähennykset mahdollistavien
tuotteiden kehitys
Metsien hiilivarastojen ja maaperän
hiilinielujen pienentyminen
puunkorjuussa ja metsänhoidossa
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 58
Ilmastonmuutos
Luonnon monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Oma työvoima
Liiketoiminnan harjoittaminen
Riskit ja mahdollisuudet
Riskit ja mahdollisuudet
Riskit ja mahdollisuudet
Riskit ja mahdollisuudet
Ilmastonmuutoksen fyysisiin
muutoksiin liittyvät riskit aiheuttavat
häiriöitä raaka-aineen saatavuudelle
Kielteisistä
monimuotoisuusvaikutuksista
johtuvat fyysiset riskit raaka-aineen
saatavuudelle
Kannattavuuden parantuminen
sivuvirtojen ja kierrätysmateriaalien
hyödyntämisasteen kasvusta sekä
materiaalitehokkuudesta
Työtaistelutoimenpiteiden, kuten
lakkojen, aiheuttamat riskit
Hiilinielujen säilyttämiseen liittyvät
lainsäädännölliset riskit
(siirtymäriskit) – hakkuurajoitukset
Monimuotoisuuden säilyttämiseen
liittyvät lainsäädännölliset riskit
(siirtymäriskit) – luonnonvarojen
hyödyntämisen rajoitukset
Kiertotalouteen siirtymiseen liittyvät
mahdollisuudet – puupohjaisten
ratkaisujen kysynnän kasvu
Myönteiseen työnantajakuvaan
liittyvät mahdollisuudet
Vähähiilisempään yhteiskuntaan
siirtymiseen liittyvät mahdollisuudet
– puurakentamisen/-tuotteiden
kysynnän kasvu
Monimuotoisuuden säilyttämiseen
tähtäävät vapaaehtoiset
toimenpiteet, jotka voivat pienentää
saatavilla olevan puuraaka-aineen
määrää (siirtymäriskit)
Riskit liittyen avainresurssien
ehtymiseen (puu, vesi, liimat,
pinnoitteet, metallit, muovit)
Oman energiantuotannon avulla
saavutetun energiaomavaraisuuden
mahdollisuudet
Kiertotalouteen siirtymiseen liittyvät
riskit – sivuvirtojen juridinen status
Energiatehokkuuteen liittyvät
mahdollisuudet
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 59
Ymparistotiedot_3.jpg
Ympäristötiedot
Koskisen tuottaa arvoa asiakkailleen auttamalla heitä
hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan
tulevaan tuotteiden ja palveluiden avulla. Koskisen on
sitoutunut jatkuvasti pienentämään toimintansa,
arvoketjunsa ja tuotteidensa koko elinkaaren
aiheuttamaa kuormitusta maaperälle, vesistölle,
ilmastolle ja ekosysteemeille.
EU-taksonomiaraportti ..........................................................................
ESRS E1 Ilmastonmuutos ......................................................................
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous .....................................
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 60
EU-taksonomiaraportti
Asetuksen (EU) 2020/852 (Taksonomia-asetus) 8 artiklan
mukaiset tiedot
EU-taksonomia on kestävän taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmä, joka perustuu
vuonna 2020 voimaan astuneeseen asetukseen (EU) 2020/852 (taksonomia-asetus). Sen
tavoitteena on lisätä sijoittamisen läpinäkyvyyttä ja ohjata pääomavirtoja kestäviin
liiketoimintoihin ja teknologioihin. 
EU-taksonomia sisältää listan luokittelujärjestelmän tunnistamista taloudellisista
toiminnoista ja niiden teknisistä kestävyyskriteereistä, joiden katsotaan edistävän EU:n
kuutta keskeistä ympäristötavoitetta.
1. Ilmastonmuutoksen hillintä
2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
3. Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
4. Kiertotalouteen siirtyminen
5. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen
6. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
Raportointivelvollisten yritysten on eriteltävä toiminnoistaan sekä
taksonomiakelpoisuus (toiminnot, jotka löytyvät luokittelujärjestelmästä) että
taksonomian mukaisuus.  Toiminta on taksonomian mukaista vain, jos se täyttää kolme
ehtoa: 1) se edistää merkittävästi vähintään yhtä kuudesta ympäristötavoitteesta, 2) se
ei aiheuta merkittävää haittaa (Do No Significant Harm, DNSH) muille
ympäristötavoitteille, ja 3) se noudattaa sosiaalisia vähimmäistason suojatoimia
(Minimum Safeguards), joilla varmistetaan ihmisoikeuksien toteutuminen omassa
toiminnassa ja toimitusketjussa.
Valtaosa Koskisen tuoteportfoliosta (sahatavara, vaneri ja levytuotteet) syntyy
toiminnan tuloksena, joka ei tällä hetkellä sisälly luokittelujärjestelmään, mikä tekee
näistä tuoteryhmistä ei-taksonomiakelpoisia. Mainitut tuoteryhmät eivät kuitenkaan
ole EU-taksonomian perusteella kestämättömiä. Kyse on siitä, että EU ei toistaiseksi ole
luokitellut puutuoteteollisuutta niihin toimialoihin, joilla katsotaan saavutettavan
nopeimmat ja merkittävimmät ympäristöhyödyt koko Euroopan tasolla.
Koskisella on useita toimintoja, jotka ovat taksonomiakelpoisia eli sisältyvät EU:n
luokittelujärjestelmään. Näitä ovat metsänhoitopalvelut, tuotantolaitosten ja
kiinteistöjen energiatehokkuus- ja tuotantoinvestoinnit, metsäbiomassapohjainen
energiantuotanto, erilaiset kunnostamistoimet sekä tietyt, vähäpäästöisyyteen
tähtäävät tuotteet.
Vaikka nämä toiminnot tunnistetaan EU:n luokittelujärjestelmässä, niiden raportointi
virallisesti taksonomian mukaisina edellyttäisi yksityiskohtaisten erillisselvitysten
laatimista sekä usein myös niiden riippumatonta varmentamista.
Koska näiden toimintojen osuus Koskisen koko liiketoiminnasta on toistaiseksi pieni,
yhtiö ei ole katsonut olennaisuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaiseksi käynnistää
prosessia niiden taksonomian mukaisuuden osoittamiseksi.
Laskentaperiaatteet
Koskisen konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa hyväksyttyjen IFRS-
tilinpäätösstandardien mukaisesti (ks. tilinpäätöksen liitetieto [1]). Taksonomian
suhdeluvut on laskettu taksonomia-asetuksen 8 artiklaa täydentävän komission
delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 (tiedonantovelvoitteita koskeva delegoitu säädös)
mukaisesti.
Laskennassa on noudatettu samaa menetelmää kuin edellisellä tilikaudella. Koskisen ei
ole tässä raportissa ottanut käyttöön komission delegoidulla asetuksella (EU) 2026/73
(ns. Omnibus-asetus) mahdollistettuja raportoinnin huojennuksia, joiden soveltaminen
on kyseisen asetuksen siirtymäsäännösten mukaisesti tilikaudella 2025 vapaaehtoista.
Olennaisuusperiaatetta noudattaen laskentaa on kuitenkin käytännön tasolla
tarkennettu siten, ettei liiketoiminnan kokonaiskuvan kannalta aivan pienimpiä
investointeja eritellä raportoinnissa erillisinä kohdistuserinä, vaikka ne sisältyvät
suhdelukulaskennan kokonaismääriin
Laskennassa sovellettiin seuraavia periaatteita:
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 61
• Suhdeluvut: Liikevaihto, pääomamenot (CapEx) ja taksonomiasääntelyn mukaisesti
rajatut tietyt toimintamenot (OpEx) kohdistettiin taksonomiakelpoisiksi tulkittuihin
liiketoimintoihin.
• Menojen kelpoisuus: Pääoma- ja toimintamenot katsottiin taksonomiakelpoisiksi, kun
ne kohdistuivat joko yhtiön omaan taksonomiakelpoiseen toimintaan tai
kolmannelta osapuolelta hankittuihin taksonomiakelpoisiin palveluihin ja tuotteisiin.
• Sosiaaliset suojatoimet: Vähimmäistason suojatoimien (Minimum Safeguards)
toteutumista arvioitiin komission tiedonannon (2024/C 211/01) tulkintaohjeita vasten.
Tilikauden aikana taksonomiakelpoisuuden tulkinnassa tai taloudellisten
tunnuslukujen laskentaperusteissa ei tapahtunut edellä mainittua tarkennusta lukuun
ottamatta merkittäviä muutoksia.
Taksonomia-arviointi
Taksonomiakelpoisuus ja taksonomian mukaisuus todettiin vertailemalla Koskisen
tilikauden 2025 aikana liikevaihtoa tuottaneita ja investointien kohteena olleita
toimintoja taksonomiassa listattujen taloudellisten toimintojen kuvauksiin ja niiden
teknisiin kriteereihin. Koska suuri osa Koskisen tuoteportfoliosta on toistaiseksi
taksonomian ulkopuolella, rajoittuu taksonomia-arviointi seuraaviin
taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin.
Olennaisuusperiaatetta noudattaen toiminnot on esitetty seuraavassa
suuruusjärjestyksessä niiden Koskiselle muodostamien taloudellisten vaikutusten
(liikevaihto, pääomamenot tai toimintamenot) perusteella.
CCM 1.3. Metsänhoito
Metsänomistajille tarjottuihin metsänhoitopalveluihin lukeutuu toimintaa, kuten
maanmuokkausta, istutusta ja kylvöä, varhaisperkausta, taimikonhoitoa sekä
ennakkoraivausta. Lisäksi Koskisen puunkorjuutoiminnot tuottavat liikevaihtoa, jonka
osuus on eriteltävissä metsänomistajien lukuun tehdyn puunmyynnin laskutuksesta.
Toimintaa ei voida vielä katsoa taksonomian mukaiseksi, sillä kohteena olevien
metsäpalstojen metsänhoitosuunnitelmissa ei toistaiseksi ole saatavilla vaatimusten
mukaisia muodollisia ilmastohyötyarvioita.
CCM 3.5. Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus
Koskisen puusta valmistamien ulkoverhouspaneelien, hirsien, ulkoseinien
runkotavaroiden ja -koolausrimojen sekä oviin käytettävien levytuotteiden katsotaan
olevan keskeinen osa kohderakennuksen eristystä ja siten energiatehokkuutta.  Nämä
tuotteet tuottivat yhtiölle olennaista taksonomiakelpoista liikevaihtoa tilikaudella 2025.
Tuotteet eivät toistaiseksi ole taksonomian mukaisia, sillä materiaalin
lämmönjohtavuus (W/mK) ylittää ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän
edistämisen teknisen kriteerin raja-arvon.
CCM 4.24. Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla
Koskisen tuottaa Mäntsäläntien tehdasalueen tarpeisiin lämpöä 100-prosenttisesti
puubiomassasta, hyödyntäen oman prosessin sivutuotteita. Kattilalaitosten käytöstä ja
ylläpidosta on aiheutunut raportointivuonna taksonomiakelpoisia toimintamenoja
(OpEx). Kaikkia puubiomassan alkuperästä vaadittuja tietoja ei ole toistaiseksi saatavilla,
joten toiminnan taksonomian mukaisuutta ei voi vielä todentaa.
CE 5.3 Käytöstä poistettujen tuotteiden ja komponenttien valmistelu
uudelleenkäyttöön
Koskisen toteutti tilikaudella 2025 merkittäviä laite- ja konekannan uudelleenkäyttöön
ja elinkaaren pidentämiseen liittyviä investointeja. Näillä investoinneilla rakennettiin
jalostustoimintaa, jossa tuotannon sivuvirroista tuotetaan energiakäyttöön soveltuvia
brikettejä. Hankkeesta syntyi raportointivuoden suurin yksittäinen
taksonomiakelpoinen pääomameno (CapEx). Toiminnan ei voida toistaiseksi katsoa
olevan taksonomian mukaista, sillä se ei täytä kaikkia delegoidun asetuksen
edellyttämiä teknisiä arviointikriteerejä. 
CCM 4.20. Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla
Koskisen Tehdastien kattilalaitoksessa tuotetaan lämpöä ja sähköä 98,4-prosenttisesti
puubiomassasta. Laitoksessa voidaan erityistapauksissa, kuten huoltotöiden aikana,
käyttää myös fossiilisia polttoaineita, mutta tätä osuutta ei ole laskettu
taksonomiakelpoiseen toimintamenojen (OpEx) suhdelukuun. Koska kaikkia
puubiomassan alkuperään liittyvää, kriteeristön edellyttämää dataa ei ole saatavilla,
toiminta raportoidaan ainoastaan taksonomiakelpoisena.
CCM 5.1. Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien
rakentaminen, laajentaminen ja käyttö
Koskisen sahateollisuuden uuden tukkikentän pohja- ja hulevesikäsittelyjärjestelmien
investointi valmistui tilikaudella 2025, mistä syntyi raportointivuodelle olennaisia
pääomamenoja (CapEx) sekä pieni määrä ylläpidon toimintamenoja (OpEx).
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 62
Taksonomian mukaisuuden osoittamiseen vaadittavia teknisiä energiankulutustietoja
ei toistaiseksi ollut saatavilla, joten kyseinen toiminta on raportoitu ainoastaan
taksonomiakelpoisena.
CE 3.2. Olemassa olevien rakennusten korjaus
Koskisen on toteuttanut tilikauden 2025 aikana tehdas- ja toimistorakennuksiin liittyviä
kunnossapito- ja korjaustoimia, jotka ovat taksonomiakelpoisia. Näistä on syntynyt sekä
pääomamenoja (CapEx) että toimintamenoja (OpEx).  Suurimpia yksittäisiä
korjausrakennusinvestointeja (CapEx) olivat vaneritehtaan vesikaton korjaus,
Sahateollisuuden tasaamon rimavaraston korjaustyöt sekä Levyteollisuuden
lähettämön kunnostus. Toimintamenot (OpEx) sen sijaan muodostuivat useiden eri
tehdas- ja toimitilarakennusten jatkuvasta kunnossapidosta. Toiminnan taksonomian
mukaisuutta ei voida toistaiseksi todentaa, sillä ilmakehän
lämmitysvaikutuspotentiaalia (GWP) ei lasketa systemaattisesti kaikista rakennusten
korjaustöistä.
CCM 7.3. Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus
Koskisen tuotantolaitoksilla toteutettiin tilikaudella 2025 useita energiatehokkuutta
parantavia investointeja, joista syntyi olennaisia taksonomiakelpoisia pääomamenoja
(CapEx) sekä niihin liittyviä toimintamenoja (OpEx). Näistä merkittävimpiin lukeutuivat
tehdasalueita yhdistävän kaukolämpöputken rakentaminen, vaneritehtaan uuden
paineilmajärjestelmän ja kompressorien hankinta sekä energiatehokkaan LED-
valaistuksen asentaminen useisiin tuotantohalleihin. Toiminnan taksonomian
mukaisuutta ei kuitenkaan voida vielä todentaa, sillä kaikkien kestävyyshaittojen
välttämistä (DNHS) koskevien teknisten kriteerien noudattamista ei pystytä puuttuvien
tietojen vuoksi osoittamaan.
CCM 7.7. Rakennusten hankinta ja omistaminen
Koskisen on tilikauden 2025 aikana hankkinut sahateollisuuden uuden tukkikentän
yhteydessä olevia rakennuksia, joista syntyi taksonomiakelpoisia pääomamenoja
(CapEx). Kohteilta puuttuvat kuitenkin taksonomian mukaisuuden vaatimat
energiatehokkuustiedot.
CE 4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen
Koskisen investoi tilikaudella 2025 uusiin datavetoisiin ratkaisuihin ja tekoälyn
hyödyntämiseen tuotantoprosesseissaan, mistä kertyi taksonomiakelpoisia
pääomamenoja (CapEx). Näihin toimenpiteisiin lukeutuivat tekoälypohjainen lastun
koon ja muodon mittausjärjestelmä liiman annostelun optimoimiseksi sekä
vaneritehtaan kuivaajan raaka-ainehukkaa vähentävä tekoälyohjaus. Näiden
toimenpiteiden tavoitteena on parantaa resurssitehokkuutta ja tukea kiertotalouteen
siirtymistä. Toiminnan taksonomian mukaisuutta ei voida vielä todentaa, sillä
kiertotaloutta edistävien datavetoisten IT/OT-ratkaisujen osalta ei toistaiseksi ole
saatavilla kaikkia vaadittuja todentamistietoja.
CCM 3.6. Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus
Koskisen aiemmin rakentama Zero-kalustelevyn tuotantovalmius sekä siihen
keskeisesti liittyvä lastulevytehtaalle tehty ligniiniliimasiiloinvestointi siirtyivät tilikauden
2025 aikana kaupalliseen vaiheeseen tuottaen yhtiölle taksonomiakelpoista liikevaihtoa.
Zero-levyssä puupohjainen ligniini korvaa perinteisesti vastaavissa tuotteissa käytetyn
fossiilipohjaisen sidosaineen. Levy on vähäpäästöisempi vaihtoehto tavanomaisille
kalustelevyille ja sen on tulkittu vastaavan taksonomian tarkoittamaa muiden
vähähiilisten teknologioiden valmistamista. Toiminnan täyttä taksonomian
mukaisuutta ei kuitenkaan kyetä vielä vahvistamaan puuttuvien todentamistietojen
vuoksi.
PPC 2.4. Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen
Koskisen toteuttaa Järvelässä pohjaveden puhdistustoimintaa, josta aiheutuvat
toimintamenot (OpEx) luetaan taksonomiakelpoisiksi. Toiminta ei täytä EU-
taksonomian mukaisuuden (alignment) kriteereitä eikä siten ole taksonomian
mukaista toimintaa. Kyseessä on vuonna 1976 tapahtuneen sahapalon
ympäristövaikutusten pitkäkestoinen hallinta. Saastumisen aiheutti sahatavaran
sinistymisenestoaine KY-5, jota päätyi maaperään kloorifenoleita sisältäneen
sammutusveden mukana. Pohjaveden puhdistustoiminta aloitettiin omatoimisesti
vuonna 2012 yhteistyössä Afry Finland Oy:n kanssa kehitetyllä menetelmällä.
Kaksinkertaisen laskennan välttäminen
EU-taksonomia vaatii raportointivelvollisia kertomaan, miten ne ovat välttäneet
kaksinkertaisen laskennan kohdentaessaan liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja
tiettyjen toimintamenojen (OpEx) osuuksia taksonomiakelpoiseen ja -mukaiseen
taloudelliseen toimintaan.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 63
Edellä listatut toiminnot vastaavat Koskisen kirjanpidossa erikseen seurattavia
liiketoiminta-alueiden ja projektien kustannus- ja tulomomentteja. Tämä
järjestelmällinen seuranta varmistaa sen, että talousluvut voidaan kohdistaa tarkasti ja
vain kertaalleen taksonomiakelpoisiksi arvioituihin toiminnan osiin.
Mikäli tietty toiminta on voitu laskea taksonomiakelpoiseksi useamman kuin yhden
ympäristötavoitteen edistämisen näkökulmasta, on arvioinnissa valittu se
ympäristötavoite, joka kriteeristöltään parhaiten vastaa toiminnan luonnetta.
Soveltuvan taloussuhdeluvun osoittajaosa on tällöin kohdistettu kokonaisuudessaan
kyseiseen toimintaan, jolloin kaksinkertaista raportointia eri ympäristötavoitteiden
välillä ei pääse syntymään.
Vähimmäistason suojatoimet
Vähimmäistason suojatoimilla (Minimum Safeguards) taksonomia-asetus tarkoittaa
yrityksen menettelyjä sen varmistamiseksi, että omassa toiminnassa ja toimitusketjussa
noudatetaan:
• (a) OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille
• (b) yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita (UNGP)
• (c) Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia
koskevaa julistusta sekä
• (d) YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta
Käytännössä näiden periaatteiden noudattaminen edellyttää yritykseltä, että
ihmisoikeuksien ja hyvien työolosuhteiden toteutumiseen, korruption ja lahjonnan
torjumiseen, reilun kilpailun varmistamiseen ja veronmaksuun on käytössä
asianmukaiset hallinnolliset prosessit ja due diligence -menettelyt. Lisäksi
edellytyksenä on, ettei yritys tai sen johto ole saanut tuomiota lainvastaisesta
toiminnasta.
Koskisella tai sen johdolla ei ole edellä mainittuihin seikkoihin liittyviä tuomioita.
Konsernin hallinnointirakenteet, -käytännöt ja kontrollit on suunniteltu ihmisoikeus- ja
ympäristöriskien tunnistamiseksi sekä kielteisten vaikutusten ennaltaehkäisemiseksi,
lieventämiseksi ja tarvittaessa korjaamiseksi. Koskisen panostaa monin eri tavoin
sosiaalisen vastuullisuuden painopisteisiinsä: työturvallisuuteen, henkilöstön
hyvinvointiin sekä hyvien ja reilujen kumppanuussuhteiden ylläpitoon asiakkaiden ja
metsänomistajien kanssa.
Kielteisiä vaikutuksia torjutaan systemaattisesti eettisillä toimintaohjeilla (Code of
Conduct), toimittajia koskevilla vaatimuksilla ja riskikartoituksilla. Erilaisia
työturvallisuuden ja asiakastyytyväisyyden mittareita seurataan jatkuvasti.
Sidosryhmillä on käytössään anonyymi Whistleblowing-kanava mahdollisten
rikkomusepäilyjen esiin tuomiseksi.
Yksityiskohtaisempi kuvaus Koskisen menettelyistä löytyy tämän kestävyysselvityksen
osioista, jotka käsittelevät yrityksen liiketoiminnan harjoittamista (ESRS G1 ), omaa
henkilöstöä (ESRS S1) sekä kestävyyttä koskevaa asianmukaisen huolellisuuden (due
diligence) prosessia.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 64
LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN LIITTYVISTÄ TUOTTEISTA JA PALVELUISTA SAATU OSUUS LIIKEVAIHDOSTA
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnot
Koodi(t)
Liikevaihto
Osuus liikevaihdosta,
2025
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biodiversiteetti ja
ekosysteemit
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biodiversiteetti ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmä-
kelpoisten osuus
liikevaihdosta, vuosi
2024
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka
siirtymätoiminta
MEUR
%
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
A.LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän
mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
- %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL /
E/KEL
KEL /
E/KEL
KEL /
E/KEL
KEL /
E/KEL
KEL /
E/KEL
KEL /
E/KEL
Metsänhoito
CCM 1.3.
23,3
6,6 %
KEL
E/KELl
E/KELl
E/KELl
E/KELl
E/KELl
7,0 %
Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden
valmistus
CCM 3.5.
9,8
2,8 %
KEL
E/KELl
E/KELl
E/KELl
E/KELl
E/KELl
2,6 %
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus
CCM 3.6.
0,1
- %
KEL
E/KELl
E/KELl
E/KELl
E/KELl
E/KELl
- %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta
kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
33,2
9,3 %
9,6 %
A.Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista
saatu liikevaihto (A.1+A.2)
33,2
9,3 %
9,6 %
B.EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu
liikevaihto
321,8
90,7 %
YHTEENSÄ
354,9
100 %
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 65
LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN LIITTYVIEN TUOTTEIDEN JA PALVELUJEN SAATU OSUUS PÄÄOMAMENOISTA
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnot
Koodi(t)
Pääomamenot
Osuus
pääomamenoista,
2025
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biodiversiteetti ja
ekosysteemit
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biodiversiteetti ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmä-
kelpoisten osuus
pääomamenoista,
vuosi 2024
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka
siirtymätoiminta
MEUR
%
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
A.LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)
- %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL /
E/KEL
KEL /
E/KEL
KEL /
E/KEL
KEL /
E/KEL
KEL /
E/KEL
KEL /
E/KEL
Olemassa olevien rakennusten korjaus
CE 3.2.
0,7
3,1 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
2,9 %
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelu-
järjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö
CCM 5.1
0,8
3,4 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
1,5 %
Käytöstä poistettujen tuotteiden ja komponenttien
valmistelu uudelleenkäyttöön
CE 5.3
1,2
5,0 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
- %
Rakennusten hankinta ja omistaminen
CCM 7.7
0,1
0,5 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
1,1 %
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja
korjaus
CCM 7.3.
0,7
2,9 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0,4 %
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus
CCM  3.6
-
- %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0,3 %
Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen
CCM 4.1.
0,1
0,4 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0,3 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.2)
3,6
15,4 %
6,6 %
A.Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenot (A.1+A.2)
3,6
15,4 %
6,6 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot
19,8
84,6 %
YHTEENSÄ
23,4
100 %
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 66
LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN LIITTYVIEN TUOTTEIDEN JA PALVELUJEN SAATU OSUUS TOIMINTAMENOISTA
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnot
Koodi(t)
Toimintamenot
Osuus
toimintamenoista,
2025
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biodiversiteetti ja
ekosysteemit
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biodiversiteetti ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmä-
kelpoisten osuus
toimintamenoista,
vuosi 2024
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka
siirtymätoiminta
MEUR
%
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
A.LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)
- %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL /
E/KEL
KEL /
E/KEL
KEL /
E/KEL
KEL /
E/KEL
KEL /
E/KEL
KEL /
E/KEL
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön
yhteistuotanto bioenergialla
CCM 4.20.
1,1
7,9 %
KEL
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
10,5 %
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla
CCM 4.24.
1,5
10,1 %
KEL
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
10,3 %
Olemassa olevien rakennusten korjaus
CE 3.2.
0,2
1,6 %
KEL
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
1,3 %
Metsänhoito
CCM 1.3.
-
0,1 %
KEL
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
0,5 %
Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden
kunnostaminen
PPC 2.4.
0,1
0,4 %
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
KEL
EI/KEL
EI/KEL
0,5 %
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelu-
järjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö
CCM 5.1.
-
0,2 %
EI/KEL
EI/KEL
KEL
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
0,3 %
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus
CCM 3.6.
-
0,1 %
KEL
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
0,1 %
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja
korjaus
CCM 7.3.
-
0,2 %
KEL
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
EI/KEL
- %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.2)
2,9
20,4 %
23,5 %
A.Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot
(A.1+A.2)
2,9
20,4 %
23,5 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot
11,5
79,6 %
YHTEENSÄ
14,4
100 %
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 67
Lisätietoja taksonomiasuhdeluvuista
Liikevaihto
Tilikauden 2025  taksonomiakelpoinen liikevaihto koostui yhtiön tunnistamien,
taksonomiakelpoisiksi arvioitujen tuotteiden ja palveluiden asiakassopimusten
mukaisesta laskutuksesta. Tämä muodostaa taloussuhdeluvun osoittajaerän.
Suhdeluvun nimittäjässä on Koskisen-konsernin tilikauden 2025 liikevaihto
kokonaisuudessaan.
Tarkempi erittely konsernin liikevaihdosta on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 2.
Segmenttitiedot ja liikevaihto.
Pääomamenot (CapEx)
Taksonomiakelpoiset pääomamenot (CapEx-suhdeluvun osoittaja) koostuvat
taksonomiakelpoisiksi arvioituihin toimintoihin liittyvistä tilikauden 2025 aineellisen ja
aineettoman käyttöomaisuuden lisäyksistä. Nämä lisäykset on laskettu ennen poistoja,
arvonalentumisia ja uudelleenarvostuksia, eivätkä ne sisällä käyvän arvon muutoksia.
Kokonaispääomamenot (CapEx‑suhdeluvun nimittäjä) sisältää tilikauden aikana
taseeseen kirjatut lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, aineettomiin
hyödykkeisiin sekä vuokrasopimuksista johtuviin käyttöoikeusomaisuuseriin, ennen
poistoja, arvonalentumisia ja uudelleenarvostuksia sekä käyvän arvon muutoksia.
Koskisella ei ollut tilikauden aikana sellaista muodollista CapEx-suunnitelmaa, jonka
tarkoituksena olisi laajentaa taksonomian mukaista taloudellista toimintaa tai muuttaa
taksonomiakelpoista toimintaa taksonomian mukaiseksi tulevaisuudessa.
Tarkempi erittely konsernin kokonaispääomamenoista löytyy konsernitilinpäätöksen
liitetiedoista 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, 14. Vuokrasopimukset ja 15.
Aineettomat hyödykkeet.
Toimintamenot (OpEx)
EU:n taksonomia-asetusta täydentävän delegoidun säädöksen tarkoittamien
toimintamenojen (OpEx) taksonomiakelpoiseen osuuteen on laskettu mukaan ne
taseeseen aktivoimattomat kustannukset, jotka ovat olennaisia taksonomiakelpoiseksi
arvioidun toiminnan jatkuvuuden kannalta. Näihin lukeutuvat rakennusten, koneiden
ja kaluston huolto- ja korjaustoimenpiteet, lyhytaikaiset leasing-sopimukset sekä
tutkimus- ja kehitysmenot. OpEx-suhdeluvun nimittäjä sisältää Koskisen-konsernin
vastaavat, taksonomia-asetuksen määrittelemät tilikauden 2025 toimintamenot
kokonaisuudessaan.
Koskisen-konserni ei harjoittanut tilikauden 2025 aikana komission delegoidun
asetuksen (EU) 2022/1214 tarkoittamaa ydinenergiaan tai fossiiliseen kaasuun
perustuvaa taloudellista toimintaa.
YDINVOIMAAN JA FOSSIILISIIN KAASUIHIN LIITTYVÄT TOIMINNOT
Rivi
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin
sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion
avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän
jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
2
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen
tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä,
myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten
sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä
olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
3
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä
tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai
teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä
niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
EI
Rivi
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita
käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
5
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita
käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien
laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita
käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista,
kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
EI
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 68
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
E1-1
Koskisen on aloittanut ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman
laatimisen ja suunnitteli ottavansa sen käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä.
Käyttöönotto ja siitä kertominen siirtyy kuitenkin vuodelle 2026.
Laatimisprosessin aikana Koskisen on käsitellyt siirtymäsuunnitelman edellyttämiä osa-
alueita ja niihin liittyviä tiedonantovaatimuksia yksityiskohtaisesti.
Yhtiön hallituksen vuonna 2024 hyväksymä strategia ja vastuullisuusohjelma sisältävät
mitattavia tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta eivät vielä sisällä
Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia tavoitearvoja kasvihuonekaasupäästöjen
pienentämisen osalta vuosille 2030 ja 2050.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
ESRS 2 / SBM-3
Koskisen on toteuttanut ilmastonmuutoksen resilienssianalyysin arvioidakseen
liiketoimintojen ja omaisuuserien altistumista ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Toteutetussa ilmastonmuutoksen resilienssianalyysissä on pyritty huomioimaan kaikki
oleelliset toiminnot koko arvoketjussa eikä mitään olennaisia fyysisiä- tai siirtymäriskejä
ole rajattu ulkopuolelle. Olennaiset fyysiset riskit sekä siirtymäriskit on kuvattu ESRS 2
IRO-2 osion taulukossa.
Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien tunnistamistyö on aloitettu vuoden 2023 syksyllä
ja työtä on jatkettu skenaario- ja resilienssianalyysin osalta syksyllä 2024.
Resilienssianalyysiä on toteutettu konsernitoimintojen vastuullisuustiimissä.
Tunnistetuille fyysisille riskeille sekä siirtymämahdollisuuksille ja -riskeille on määritetty
toiminnot ja omaisuuserät, joihin näillä on vaikutusta, ja kuvattu riskien
lieventämiskeinoja.
Siirtyminen vähähiilisempään talousjärjestelmään on Koskisen strategiaa voimakkaasti
tukeva makrotalouden megatrendi, sillä se lisää uusiutuvien, vähähiilisten materiaalien
kysyntää Koskisen asiakassegmenteissä. Vähähiilisten tuotteiden tuotantomäärien
kasvu lisää absoluuttista energiankulutusta, mutta vastaavasti suhteellinen
energiatehokkuus paranee tehtyjen ja tulevien teknologiainvestointien
mahdollistamana. Suurin osa Koskisen käyttämästä energiasta perustuu oman
tuotannon sivuvirtana syntyvän uusiutuvan puupohjaisen polttoaineen käyttöön.
Resilienssi- ja skenaarioanalyysin yhteydessä käytetyt aikavälit ovat lyhyt (< 1 vuosi),
keskipitkä (1–5 vuotta) ja pitkä aikaväli (> 5 vuotta). Aikavälit ovat vastaavat kuin
ilmastoon liittyvien fyysisten ja siirtymätapahtumiin liittyvien riskien arvioinnissa, mutta
poikkeavat Koskisen vastuullisuusohjelmassa asetettujen päästövähennystavoitteiden
tavoitevuodesta 2027.
Hillintätoimia on tarkasteltu suhteessa kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksiin, mutta
resurssien tarkastelua ei ole yksittäisten toimien osalta toteutettu. 
Resilienssianalyysiin ei sisälly merkittäviä epävarmuustekijöitä, eikä toimintaan sisälly
sellaisia riskinalaisia omaisuuseriä tai liiketoimintaa, jotka olisi erityisesti huomioitu
yrityksen strategian, investointipäätösten sekä nykyisten ja suunniteltujen
hillintätoimien määrittelyssä.
Koskisen liiketoimintamalli ja strategia ovat rakenteellisesti hyvin asemoitu
ilmastonmuutokseen sopeutumiseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Korkea
sopeutuvuus perustuu kolmeen keskeiseen tekijään: integroituun toimintamalliin ja
sen jatkuvaan kehittämiseen investoinnein, uusiutuvaan pääraaka-aineeseen ja sen
kestävään hankintaan sekä vähähiilisiin lopputuotteisiin. Koskisella on myös pitkällä
aikavälillä kertynyttä oman toiminnan ja arvoketjun asiantuntemusta ja osaamista, jota
hyödynnetään aktiivisesti toimintaympäristön muuttuessa.
Integroitu toimintamalli kattaa arvoketjun metsänhoidosta lopputuotteisiin. Tämä
mahdollistaa joustavan sopeutumisen muuttuviin olosuhteisiin ja tehokkaan resurssien
käytön. Uusiutuva pääraaka-aine eli puu tarjoaa kestävän pohjan liiketoiminnalle.
Koskisen panostaa tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin vähähiilisten ratkaisujen
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 69
saralla sekä kehittää aktiivisesti metsänhoitomenetelmiä ja vahvistaa yhteistyötä
metsänomistajien kanssa.
Toiminnan jatkuvuuden kannalta keskeistä on varmistaa monimuotoisuutta huomioiva
puunhankinta turvaamaan raaka-aineen saantia myös tulevaisuudessa.
Merkittävimmät strategian ja liiketoiminnan sopeutumiseen liittyvät epävarmuudet
liittyvät poliittisen toimintaympäristön ja sääntelyn merkittäviin muutoksiin.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät toimintaperiaatteet
E1-2
Koskisen toimintapolitiikassa sekä ympäristöperiaatteissa, jotka koskevat koko
Koskisen toimintaa ja maantieteellisiä sijainteja, on määritelty yhtiön sitoutuminen
päämäärin ja toimiin, joiden avulla omassa toiminnassa ja arvoketjussa hillitään
ilmastonmuutosta, edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä lisätään
uusiutuvan energian käyttöä kaksoisolennaisuusprosessissa tunnistettuihin olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin nähden.
Toimintapolitiikan mukaisesti Koskisen on sitoutunut ilmastonmuutoksen hillinnän
näkökulmasta jatkuvasti pienentämään toimintansa, koko arvoketjunsa ja tuotteidensa
koko elinkaaren aiheuttamaa kuormitusta ilmastolle sekä maaperälle, vesistölle ja
ekosysteemeille. Koskisen kehittää nämä periaatteet huomioivia tuotteita ja
tuotantoprosesseja koko arvoketjun ja tuotteiden elinkaaren ajan.  Puutuotteiden ja
oman toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutukset sekä hiilensidontakyky
tunnetaan hyvin.
Ympäristöperiaatteissa ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta korostuvat
päämäärät ja toimet, jotka keskittyvät fyysisten akuuttien ja kroonisten riskien
pienentämiseen arvoketjun ylävirrassa. Sitoutuminen sertifioidun puuraaka-aineen
hankintaan, luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen metsänhoidossa sekä
metsänomistajien ja hakkuuyritysten neuvontaan ja koulutukseen edistävät
metsäluonnon resilienssiä sään ääri-ilmiöitä sekä ilmastonmuutoksen edetessä
lisääntyvää kuivuutta, kuumuutta ja näistä johtuvaa luonnon monimuotoisuuden
heikkenemistä kohtaan. Koskisen ei hyväksy metsäkatoa hankintaketjussaan.
Ympäristöperiaatteissa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden näkökulmista
Koskisen on sitoutunut edistämään fossiilisista energialähteistä ja raaka-aineista
luopumista sekä toteuttamaan energiatehokkuus- ja energiansäästötoimenpiteitä
omissa tuotantolaitoksissaan. Hakkuutähteistä sekä puunjalostuksen sivutuotteista
valmistetaan biopolttoaineita, joita käytetään Koskisen tehtaiden sekä niiden
läheisyydessä sijaitsevien kaukolämpölaitosten polttoaineena. Koskisen edistää
materiaalitehokasta kiertotaloutta, jossa puuraaka-aine hyödynnetään viimeistä
purua myöten.
Sekä toimintapolitiikka että ympäristöperiaatteet ovat yhtiön hallituksen hyväksymät.
Niiden toimeenpanosta ja toiminnan raportoinnista hallitukselle vastaavat yhtiön
johtoryhmään kuuluvat konsernin ja liiketoimintayksiköiden johtajat. Sidosryhmien
näkökulmat periaatteiden laadinnassa on huomioitu osana
kaksoisolennaisuusanalyysiä, jonka perusteella päivitystyö on tehty.
Ympäristöperiaatteet ovat sidosryhmien saatavilla yhtiön kotisivulla kohdassa Politiikat
ja periaatteet – Koskisen.
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet ja resurssit
E1-3
Koskisen keskeiset toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi raportointivuonna
2025 keskittyivät keskeisesti energiatehokkuuteen ja tuotannon modernisointiin
Koskisen omassa toiminnassa Järvelän toimipisteissä investointisuunnitelman
mukaisesti.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen negatiivisiin ja
positiivisiin vaikutuksiin, sekä taloudellisiin riskeihin liittyvät toimet
Järvelän levyteollisuudessa otettiin keväällä osittain käyttöön fenoliliima, jossa 10 %
raaka-aineesta on korvattu ligniinillä. Liiman käyttöönotto vähentää fossiilisten raaka-
aineiden osuutta, ja sitä on käytetty keväästä alkaen noin puolessa Järvelän
vanerintuotannosta.
Levyteollisuudessa investointi erikoispinnoitteiden arkitus- ja leikkauslinjaan vähentää
materiaalihukkaa sekä kuljetuksista aiheutuvia päästöjä, kun tuotteita ei enää tarvitse
kuljettaa erikseen pinnoitettavaksi.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 70
Kuljetuskokojen optimointia on toteutettu sekä levy- että sahateollisuudessa.
Kuljetusten täyttöastetta on parannettu muun muassa korkeammilla
nippukorkeuksilla ja sekakuormilla, mikä on vähentänyt kuljetusmääriä ja niistä
aiheutuvia päästöjä. Säännöllisesti ostavien asiakkaiden osalta tyhjää rahtitilaa on saatu
täytettyä arviolta noin 100 m³ vuodessa. Sahateollisuudessa trailereiden täyttöasteen
nostaminen ja varmistaminen tehostaa kuljetuksia entisestään.
Koskisen, Keskon ja Purkupihan yhteisessä pilotissa kaupan jakeluketjusta poistuvat
puupakkaukset, kuten kuormalavat, hyödynnetään lastulevyn raaka-aineena. Ratkaisun
kokonaisvaikutusta päästöihin ei vielä voida täysin arvioida, mutta pilotti vastaa
Suomessa aiemmin puuttuneeseen teollisen mittakaavan ratkaisuun käytöstä
poistuvalle puulle, joka on pääosin päätynyt polttoon. Pilotin tulokset osoittavat, että
kierrätyspuun hyödyntäminen voi olla taloudellisesti kannattavaa ja tuottaa lisäarvoa.
Tavoitteena on ottaa ratkaisu osaksi normaalia tuotantoa lupaprosessin valmistuttua
alkuvuodesta 2026. Samalla varaudutaan mahdollisiin tuleviin lainsäädännöllisiin
vaatimuksiin kierrätysmateriaalien käytöstä.
Hirvensalmen Zero-ohutviiluvanerin lanseeraus mahdollistaa asiakkaille fossiilittomien
tuotteiden käytön ja kasvattaa asiakkaiden hiilikädenjälkeä. Tuote on kuitenkin vielä
lanseerausvaiheessa, eikä sillä ole toistaiseksi merkittävää myynnillistä vaikutusta.
Järvelän sahateollisuudessa käyttöönotettu uusi tukkikenttä ja tukkilajittelija ovat
poistaneet tarpeen siirtää tukkeja Järvelän levyteollisuuden ja sahateollisuuden välillä.
Tukit kuljetetaan nyt suoraan sahalle, kun aiemmin ne mitattiin levyteollisuuden
tukkikentällä ja siirrettiin sieltä sahalle. Mäntsäläntien ja Tehdastien välisen kuljetuksen
poistuminen vähentää merkittävästi kuljetuspäästöjä. Vuosittainen päästövähennys on
yhteensä noin 600 tCO₂e josta 310 tCO₂e syntyy siirtoautoliikenteen vähenemisestä ja
290 tCO₂e lastauksen ja purkamisen poistumisesta.
Sahateollisuuden brikettilaitos tehostaa kuljetuksia, kun kutterilastu puristetaan
tiiviimmiksi briketeiksi. Brikettien ansiosta täysperävaunuyhdistelmään mahtuu noin 4–
5 kertaa enemmän materiaalia verrattuna irtonaiseen kutterinpuruun, mikä pienentää
kuljetuskustannuksia ja päästöjä merkittävästi. Lisäksi jalostetusta tuotteesta saatava
myyntihinta on parempi kuin jalostamattomasta raaka-aineesta.
Järvelän sahateollisuudessa on toteutettu sähköisen pyöräkuormaajan pilottikokeilu
yhdessä urakoitsijan kanssa. Koskisen pitkäaikainen yhteistyökumppani Adolf Lahti on
ottanut käyttöön täyssähköisen pyöräkuormaajan, joka korvaa aiemmin käytössä olleen
dieselkäyttöisen koneen. Pyöräkuormaajan arvioidaan kerryttävän noin 3 000
käyttötuntia vuodessa, mikä vähentää polttoöljyn kulutusta noin 40 000 litraa
vuosittain. Konetta käytetään aluekunnossapidossa sekä sivutuotteiden, kuten kuoren
ja purun, käsittelyssä.
Sahateollisuuden trukeissa on siirrytty uusiutuvaan polttoöljyyn, mikä vähentää
fossiilisia päästöjä. Lisäksi trukkien huoltohallien öljykattilat on korvattu
vähempipäästöisellä kaukolämmöllä.
Sahateollisuuden käyttämää pakkausmuovia on ohennettu ja siihen on lisätty
uusiomateriaalia, mikä vähentää käytetyn pakkausmateriaalin määrää sekä tuotteiden
valmistuksesta aiheutuvia päästöjä.
Puunhankinta osallistui MESI-hankkeeseen (Metsäyhtiöiden autokuljetusten
sähköistäminen), jonka tavoitteena on tuottaa metsäyhtiöille ja kuljetusyrityksille
tietopohjaa täyssähköisten autokuljetusratkaisujen päätöksenteon tueksi ja edistää
valmiuksia toimenpiteisiin eri aikajänteillä.
Iisveden Metsän liiketoiminnan hankinta laajentaa puunhankinta-aluetta erityisesti
koivuvaltaisille alueille ja on osa varautumista raaka-aineen saatavuuteen liittyviin
tulevaisuuden haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Samalla se vähentää
riippuvuutta ulkopuolisista toimijoista koivun saatavuuden osalta.
Energiaan liittyvät toimet kohdistuen negatiivisiin ja positiivisiin
vaikutuksiin, sekä taloudellisiin mahdollisuuksiin
Järvelän levyteollisuuden investointikokonaisuuden yhteydessä toteutettiin vuonna
2025 viilukuivaajan modernisointi, vanerilinjaston pinnoituslinjan uudistaminen sekä
valaistuksen uusiminen siirtymällä LED-valaistukseen. Toimenpiteet vähensivät
energiankulutusta ja paransivat energiatehokkuutta.
Järvelässä sijaitsevien tuotantolaitosten lämmöntuotantoa operoiva Loimua Oy rakensi
kaukolämpöputken, joka yhdistää Koskisen Oyj:n Mäntsäläntien ja Tehdastien
tehdasalueet. Putki otettiin koekäyttöön vuoden 2025 lopussa. Valtaosa kustannuksista
realisoituu vuodelle 2026. Yhdysputki kattaa sahateollisuuden kasvaneen
energiantarpeen, varmistaa lämpöenergian riittävyyden häiriötilanteissa ja parantaa
sahatavaran toimitusvarmuutta. Lämpöenergian kulutus on kasvanut uuden sahan
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 71
kapasiteetin myötä, ja lisäenergia mahdollistaa sahaustuotannon nostamisen
nykyisestä 400 000 m³:n tasosta tulevaisuudessa.
Kaukolämpöverkkojen yhdistäminen luo synergiaetuja lämmöntuotantoon, vähentää
fossiilisilla polttoaineilla toimivan varavoiman tarvetta ja lisää uusiutuvan sähkön
tuotantoa tasaisemman lämmöntuotannon ansiosta. Samalla käyttämätön kapasiteetti
saadaan tehokkaammin hyödynnettyä, mikä parantaa kokonaisenergiatehokkuutta.
Toimenpiteet ovat edellyttäneet merkittäviä (OpEx) ja/tai pääomamenoja (CapEx).
Yrityksellä ei ole ollut kaikilta osin arviota ennakoiduista päästövähennyksistä. Kyky
toteuttaa toimenpiteet ei riipu resurssien saatavuudesta. Toimenpiteiden toteutuneita
vähennyksiä ei vielä lasketa kaikille toimenpiteille. Kokonaisvähennykset on esitetty
E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
yhteydessä.
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja niihin allokoidut
resurssit on esitetty Koskisen keskeisissä tulosindikaattoreissa. Resurssit toimien
toteuttamiseen määritetään toimenpidekohtaisesti joko pääoma- tai toimintomenoina.
Toimiin kohdistuvat resurssit sisältyvät konsernin taloudelliseen raportointiin
investointeina ja operatiivisina kuluina toiminnan luonteen mukaisesti. Pääomamenot
sisältyvät liitetietoihin 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, 14. Vuokrasopimukset.
Toimintamenot sisältyvät liitetietoihin 5. Materiaalit ja palvelut sekä 9. Liiketoiminnan
muut kulut. Toimenpiteitä ei ole erikseen eritelty liitetiedoissa. Taloudellisia tietoja
esitetään myös EU-taksonomiaraportissa, jossa on eritelty taksonomiasääntelyn
mukaisesti rajatut pääoma‑ (CapEx) ja toimintamenot (OpEx) tilikaudelta 2025
taksonomia‑asetuksen ja sitä täydentävien delegoitujen säädösten edellyttämällä
tavalla. Taksonomiaraportti toimii linkkinä kestävyysselvityksessä kuvattujen toimien ja
niitä vastaavien taloudellisten tunnuslukujen (CapEx ja OpEx) välillä. 
Taksonomiaraportilla esitetyt toimiin liittyvät menot kattavat ne keskeiset hankkeet,
jotka täyttävät taksonomian mukaiset kriteerit. Näitä ovat brikettilaitos, LED-
valaistukseen siirtyminen sekä kaukolämpöputki Mäntsäläntien välillä. Näiden
hankkeiden osalta taksonomiassa esitetyt CapEx-luvut täsmäävät kestävyysselvityksen
taulukossa esitettyihin allokoituihin menoihin. Kaikki taulukossa esitetyt toimet eivät
sisälly taksonomiaraportointiin, koska ne eivät kuulu taksonomian soveltamisalaan.
Tärkeimmät toimet
Toteutusaikataulu
Hiilestä irtautumisen keino
Maantieteellinen sijainti
Allokoidut menot t€ 2025
Järvelän levyteollisuuden
viilukuivaajan modernisointi
Toteutettu raportointivuonna 2025
Energia- ja materiaalitehokkuus
Oma toiminta
1 744
Järvelän levyteollisuuden
vanerilinjaston pinnoituslinjan
uudistaminen
Toteutettu raportointivuonna 2025
Energia- ja materiaalitehokkuus
Arvoketjun alkupää
545
Järvelän levyteollisuuden LED-
valaistukseen siirtyminen
Toteutettu raportointivuonna 2025
Energiatehokkuus
Oma toiminta
167
Järvelän sahateollisuuden
brikettilaitos
Toteutettu raportointivuonna 2025
Arvoketjun logistiikan
päästövähennystoimet
Arvoketjun loppupää
1 183
Järvelän levy- ja sahateollisuuden
toimintojen kaukolämpöverkkojen
yhdistäminen
Toteutus vuosina 2025-2026
Energiatehokkuus
Oma toiminta
229
Järvelän levyteollisuuden
erikoispinnoitteiden arkitus- ja
leikkauslinja
Toteutettu raportointivuonna 2025
Materiaalitehokkuus
Arvoketjun alkupää
576
Hirvensalmen Zero-ohutviiluvanerin
tuotelanseeraus
Toteutettu raportointivuonna 2025
Vähähiiliset tuotteet
Arvoketjun alkupää
n/a 2025
10 %:n ligniinikorvauksen
käyttöönotto fenoliliimassa
Toteutettu raportointivuonna 2025
Vähähiiliset tuotteet
Arvoketjun alkupää
n/a 2025
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 72
Tärkeimmät toimet
Toteutusaikataulu
Hiilestä irtautumisen keino
Maantieteellinen sijainti
Allokoidut menot t€ 2025
Kuljetuskokojen optimointi
trailereiden täyttöasteen
nostamiseksi ja varmistamiseksi
Toteutettu raportointivuonna 2025
Arvoketjun logistiikan
päästövähennystoimet
Arvoketjun loppupää
n/a 2025
Kierrätysmateriaalipilotti lastulevyn
tuotannossa
Toteutettu raportointivuonna 2025
Vähähiiliset tuotteet
Arvoketjun alkupää
n/a 2025
Järvelän sahateollisuudessa
trukkeihin uusiutuva polttoöljy
Toteutettu raportointivuonna 2025
Fossiilisten polttoaineiden
korvaaminen
Arvoketjun alkupää
n/a 2025
Järvelän sahateollisuudessa
urakoitsijan sähköpyörökuormaajan
pilottikokeilu
Toteutettu raportointivuonna 2025
Fossiilisten energialähteiden
korvaaminen
Arvoketjun alkupää
n/a 2025
Järvelän sahateollisuudessa uusi
tukkikenttä, joka poisti
siirtoliikenteen
Valmistunut raportointivuonna 2025
Arvoketjun logistiikan
päästövähennystoimet
Arvoketjun alkupää
n/a 2025
Sahateollisuuden pakkausmuovin
ohentaminen ja uusiomateriaalin
lisääminen
Toteutettu raportointivuonna 2025
Materiaalitehokkuus
Arvoketjun alkupää
n/a 2025
Järvelän sahateollisuuden trukkien
huoltohallien öljykattiloiden
korvaaminen kaukolämmöllä
Toteutettu raportointivuonna 2025
Fossiilisten energialähteiden
korvaaminen
Oma toiminta
n/a 2025
Puunhankinta MESI-hankkeeseen
(Metsäyhtiöiden autokuljetusten
sähköistäminen) osallistuminen
Toteutettu raportointivuonna 2025
Arvoketjun logistiikan
päästövähennystoimet
Arvoketjun alkupää
n/a 2025
Koskisella on suunnitteilla tulevaisuuden toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillintään
ja siihen sopeutumiseen liittyen. Toimintasuunnitelmaa on valmisteltu vuodesta 2024
ja se saadaan valmiiksi vuoden 2026 aikana, minkä yhteydessä arvioidaan myös toimien
riippuvuus taloudellisten resurssien saatavuudesta ja allokoitavuudesta sekä
varmistetaan riittävien resurssien saatavuus toimien toteuttamiseksi.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 73
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät tavoitteet
E1-4
Koskisen on asettanut ilmastonmuutoksen hillintään, energiatehokkuuteen ja
uusiutuvaan energiaan liittyviä tavoitteita vuonna 2024 julkaistussa
vastuullisuusohjelmassaan.
Koskisen vastuullisuusohjelman tavoitteet on kuvattu alla olevassa taulukossa.
Vastuullisuusohjelman tavoitteet vastaavat toimintaperiaatteiden päämääriin.
Päästövähennystavoitteet on asetettu siten, että ne pyrkivät kohti ilmaston
lämpenemisen rajoittamista 1,5 celsiusasteeseen mukaillen Pariisin sopimusta ja
kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tieteellisiä suosituksia.
Koskisen vastuullisuusohjelman päämäärät ja tavoitteet perustuvat yhtiön
toteuttamaan kaksoisolennaisuusanalyysiin, johon osallistettiin sen sidosryhmiä.
Erikseen ilmastoon liittyvien tavoitteiden asettamisessa ei ole osallistettu sidosryhmiä.
Jatkuvilla toimilla energiankulutuksen pienentämiseen ja energiatehokkuuteen liittyen
on tavoitteet saavutettu. Uusiutuvan energian lisäämisen osalta tavoitteeseen nähden
edistytään jatkuvasti. Tavoitteiden seuranta esitetään alla olevassa taulukossa.
Tavoitteet
Tavoite vuodelle 2027
Perusvuosi 2022
Toteuma 2025
Toteuma 2024
Sijainti ja maantieteellinen
rajaus
Energiankulutuksen
pienentäminen ja
energiatehokkuus
-5 % MWh/m3 verrattuna
perusvuoteen 2022
0,60 MWh/m3
0,49 MWh/m3
0,54 MWh/m3
Oma toiminta kaikissa
maantieteellisissä sijainneissa
Energiankulutuksen
pienentäminen ja
energiatehokkuus
-5 % MWh/milj. euroa
verrattuna perusvuoteen
2022
1 143 MWh/milj. euroa
1 025 MWh/milj. euroa
1 093 MWh/milj. euroa
Oma toiminta kaikissa
maantieteellisissä sijainneissa
Uusiutuvan energian
lisääminen
99 %
96 %
98 %
97 %
Oma toiminta kaikissa
maantieteellisissä sijainneissa
Oman toiminnan päästöjen
pienentäminen1
-50 % tC02ekv. verrattuna
perusvuoteen 2022
Markkinaperusteinen 2022: 22
252 tCO2ekv.
Markkinaperusteinen 2025:   
6 646 tCO2ekv.
Markkinaperusteinen 2024:
6 195 tCO2ekv.
Oma toiminta kaikissa
maantieteellisissä sijainneissa
Arvoketjun päästöjen
pienentäminen
-20 tC02ekv. verrattuna
perusvuoteen 2022
168 560 tCO2ekv.
187 346  tCO2ekv.
160 990 tCO2ekv.
Arvoketjun alku- ja loppupää
Hiilikädenjäljen
kasvattaminen
+30 % verrattuna
perusvuoteen 2022
310 754 tCO2ekv.
358 588  tCO2ekv.
272 376 tCO2ekv.
Oma toiminta ja arvoketjun
loppupää
1 Oman toiminnan päästöjen pienentämisen tavoitetta on tarkennettu koskemaan ainoastaan markkinaperusteista lukua.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 74
Asetetut päästötavoitteet ovat yhdenmukaisia Koskisen kasvihuonekaasupäästöjen
raportoinnissa käytettyjen GHG-protokollan scope 1, 2 ja 3 -päästökategorioiden kanssa,
joista kategoriat scope 1 ja 2 sisältyvät yhteiseen tavoitteiseen, eikä
tavoitteenasetannassa ole eroteltu näitä kategorioita. Scope 3 -tavoitteen osalta
vähennystavoite -20 % sisältää kaikki raportoitavat kategoriat kokonaisuudessaan.
Kaikki päästökategoriat sisältyvät tavoitteisiin ja kategoriat on esitetty E1-6 -osiossa.
Yhtiön kasvihuonekaasupäästöjen tavoitteenasetanta ei ole kaikilta osin täysin
yhteneväinen vertailuvuoden kanssa. Kaikkien tavoitteiden perusvuodeksi on
määritelty vuosi 2022, kun taas päästövähennystavoitteet on asetettu vuodelle 2027.
Vuoden 2022 lukuja ei ole validoitu kestävyysselvityksen mukaisesti. Perusarvojen
asettamisessa on varmistettu, että niihin ei sisälly esimerkiksi poikkeuksellisista
sääoloista, tuotantomääristä tai energianhankinnasta johtuvia poikkeamia. 
Raportointikaudella toteutetun liiketoimintakaupan seurauksena tavoitteiden ja
vertailuvuoden välinen vertailukelpoisuus ei kaikilta osin heijasta nykyistä
liiketoimintarakennetta. Liiketoimintakaupan vaikutuksia päästökehitykseen tullaan
arvioimaan suhteessa nykyiseen tavoitteenasetantaan. Raportointivuonna CO₂-
päästöihin liittyvään tavoitteenasetantaan ei tehty muutoksia, koska yhtiö haluaa
arvioida uuden liiketoiminnan vaikutukset päästöihin ennen mahdollisia tarkistuksia.
Lisäksi vertailuvuoden ja raportointivuoden päästölaskennat eivät ole täysin
vertailukelpoisia, koska vuoden 2022 päästölukuja ei ole laskettu päivitetyillä
päästökertoimilla, joita on käytetty raportointivuoden laskennassa. Päivitetyillä
päästökertoimilla on vaikutusta laskennan lopputulokseen.
Yhtiö arvioi päästövähennystavoitteidensa ajantasaisuutta ja mahdollisia
päivitystarpeita vuoden 2026 aikana ottaen huomioon liiketoimintakaupan vaikutukset
sekä päivitettyjen päästökertoimien mukaiset laskentatulokset.
Koskisen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet eivät vielä sisällä hyväksyttyä
tiekarttaa pitkän aikavälin tavoitteisiin vuosille 2030 ja 2050, josta syystä niiden ei vielä
voida katsoa olevan yhteensopivia 1,5 celsiusasteen tavoitteen kanssa tai perustuvan
ilmastotieteeseen. Tavoite asetettu yrityksen oman analyysin perusteella ilman ulkoista
kehityspolkua. Tavoitteissa on huomioitu Koskisen strategiassa esitetyt oletukset
toimintaympäristön ja Koskisen liiketoiminnan kehittymisestä. Koskisen olettaa
kestävyyden, kaupungistumisen sekä kaupan ja kuljetuksen kehityksen tukevan
kestävien puupohjaisten materiaalien ja tuotteiden kysynnän kasvua. Koskisen myös
olettaa, että se pystyy edelleen parantamaan toimintansa energia- ja
materiaalitehokkuutta synergisiä liiketoimintoja, biokiertotaloutta ja integroitua
toimintamallia edelleen kehittämällä. Samoin on huomioitu Koskisen tavoite luoda
uusia innovatiivisia, vähähiilisempiä sekä energia- ja materiaalitehokkaita puupohjaisia
tuotteita. Näiden seikkojen arvioidaan erikseen ja yhdessä tukevan
päästövähennystavoitteisiin pääsyä. Varsinaista tiekarttaa ja laskentaa päästöjen
kehityspolulle ei vielä ole valmiina, vaikka työ on aloitettu.
Hiilestä irtautumisen keinot ja niiden kvantifiointi ovat keskeinen osa Koskisen tulevaa
ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa siirtymäsuunnitelmaa. Sen laatiminen on
aloitettu ja yhtiö suunnittelee ottavansa sen käyttöön vuoden 2026 aikana. Koskisen
tavoitteena on esitellä eritellyt hiilestä irtautumisen keinot ja arvioidut vaikutukset
vuoden 2026 kestävyysselvityksessä. Alla esitetään tällä hetkellä tunnistetut
keskeisimmät hiilestä irtautumisen keinot sekä niiden suuntaa antava rooli
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.
Energiatehokkuus
Energiatehokkuuden parantaminen toteutetaan optimoimalla tuotantoprosesseja sekä
modernisoimalla laitteistoja, jolloin sähkön ja polttoaineiden kulutus tuoteyksikköä
kohti vähenee. Päästövähennys syntyy energiankäytön tehostumisesta, mikä pienentää
suoraan toiminnan energiankulutuksesta aiheutuvia scope 1- ja scope 2 -päästöjä.
Toimenpiteitä voidaan soveltaa kaikessa toiminnassa, ja investoinnit
energiatehokkaaseen teknologiaan muodostavat keskeisen keinon päästöjen
vähentämisessä.
Fossiilisten energialähteiden korvaaminen
Päästöjä vähennetään korvaamalla fossiilisia polttoaineita biopohjaisilla polttoaineilla,
uusiutuvalla energialla sekä sähköistämällä, tai vaihtamalla muuhun käyttövoimaan
energiantuotantoa ja logistiikkaa. Päästövähennys perustuu fossiilisten
energialähteiden käytön vähentämiseen tai poistamiseen omassa toiminnassa, mikä
pienentää suoraan scope 1 -päästöjä. Lisäksi siirtyminen uusiutuvaan sähköön alentaa
ostetun energian päästökerrointa ja vähentää scope 2 -päästöjä ilman muutoksia
energiankulutuksen kokonaismäärään.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 75
Vähähiiliset tuotteet
Erityisesti levyteollisuuden päästöjä vähennetään kehittämällä raaka-ainevalintoja
erityisesti liima- ja pinnoitemateriaalien osalta, joissa korvataan fossiilipohjaisia tuotteita
biopohjaisilla tai muutoin alhaisemman hiilijalanjäljen ratkaisuilla. Päästövähennys
toteutuu toimittajayhteistyön, materiaalikehityksen sekä tarvittaessa
toimittajavaihdosten kautta. Toimenpiteet pienentävät ostettujen kemiallisten raaka-
aineiden keskimääräistä päästökerrointa tai vähentävät niiden käyttömäärää, mikä
alentaa arvoketjussa syntyviä scope 3 -päästöjä.
Materiaalitehokkuus
Materiaalitehokkuutta parannetaan tehostamalla raaka-aineiden käyttöä
tuotantoprosesseissa sekä vähentämällä materiaalihävikkiä ja syntyvän jätteen määrää.
Päästövähennys syntyy raaka-aineiden kokonaiskulutuksen pienenemisestä, mikä
vähentää erityisesti raaka-aineiden valmistuksesta ja kuljetuksista aiheutuvia
arvoketjun päästöjä. Puuraaka-aineen käyttösuhteen parantaminen, esimerkiksi
tuotantoinvestointien yhteydessä, alentaa materiaalikohtaista päästöintensiteettiä ja
tuo samalla merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Toimenpiteiden vaikutukset kohdistuvat
pääosin scope 3 -päästöihin.
Arvoketjun logistiikan päästövähennystoimet
Logistiikan päästöjä vähennetään suuntaamalla kuljetus- ja urakointipalveluiden
hankintoja vähäpäästöisempiin ratkaisuihin sekä kehittämällä yhteistyössä
palveluntarjoajien kanssa energiatehokkaita toimintatapoja. Päästövähennys perustuu
kuljetusmuotojen optimointiin, vähäpäästöisen kaluston käyttöönottoon sekä
vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntämiseen. Lisäksi urakointipalveluissa edistetään
energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä työmenetelmiä. Toimenpiteet pienentävät
kuljetusten ja ostettujen palveluiden päästöintensiteettiä ja kohdistuvat arvoketjussa
syntyviin scope 3 -päästöihin.
Yrityksen alustavan arvion mukaan edellä kuvatut keinot muodostavat pääasiallisen
perustan yhtiön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle ja tukevat asetettujen
päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Osa keinoista edellyttää lisäselvityksiä,
pilotteja tai markkinakehitystä. Kvantitatiiviset arviot tarkentuvat, kun
siirtymäsuunnitelma ja siihen liittyvät mahdolliset investointipäätökset valmistuvat ja
etenevät. Tiedot päivitetään osana siirtymäsuunnitelman laatimista ja seurantaa.
Koskisen tulee kuvaamaan käytetyt ilmastoskenaariot sekä niistä tehdyt
toimintaympäristöä koskevat johtopäätökset samassa yhteydessä.
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
E1-5
Energiankulutus sisältää Koskisen toimipisteissä käytetyn suoran ja epäsuoran
energian. Raportoidut energiamäärät perustuvat ensisijaisesti mitattuihin tietoihin sekä
ulkoisten toimittajien toimittamiin lasku- ja mittaustietoihin. Energiankulutus esitetään
megawattitunteina (MWh).
Nestemäisten polttoaineiden osalta käytetty määrä mitataan litroina tai painona, jotka
muunnetaan energiamääriksi yleisesti hyväksyttyjä ja tarkoituksenmukaisia
muuntokertoimia käyttäen. Muiden polttoaineiden osalta energiamäärät määritetään
polttoainelajikohtaisten keskiarvojen ja niihin sovellettavien kertoimien perusteella.
Koskisen Järvelän toimintojen yhteydessä toimivien voimalaitosten osalta
polttoaineiden määrät punnitaan voimalaitokselle syötön yhteydessä. Polttoaineiden
energiasisältö lasketaan polttoainelajikohtaisesti. Puupohjaisten polttoaineiden
kosteudet on määritetty ulkoisissa tutkimuslaitoksissa polttoainenäytteiden
perusteella, ja niille on määritetty kuivalämpötehot, joiden avulla polttoaineen
laskennallinen energiasisältö voidaan määrittää. Voimalaitosten hyötysuhde lasketaan
vertaamalla polttoaineen laskennallista energiasisältöä mittaroituun tuotettuun
energiamäärään.
Ostetun energian, kuten sähkön ja lämmön, osalta energiamäärät perustuvat
toimittajilta saataviin laskutus- ja mittaustietoihin. Energiankulutus kohdistetaan
raportointikaudelle kulutuksen ajankohdan mukaisesti.
Energiaintensiteetti lasketaan suhteuttamalla kokonaisenergiankulutus
raportointikauden tuotantomäärään. Tuotantomäärä perustuu konsernin sisäisiin
tuotantotietoihin ja esitetään tilavuusyksikkönä (m³). Intensiivisyysluvut esitetään
johdonmukaisesti koko raportointikauden osalta samoja laskentaperiaatteita
noudattaen.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 76
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
2025
2024
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen
kulutus (MWh)
-
-
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen
kulutus (MWh)
8 334
8 760
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
221
121
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen
kulutus (MWh)
-
-
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan
sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
1 287
-
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)
9 842
8 881
Fossiilisten energialähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta (%)
3 %
3 %
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan
energian kulutus (MWh)
77 330
66 586
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta (%)
21 %
22 %
Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus
(MWh)
275 477
230 288
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin
olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
(MWh)
11
811
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan
uusiutuvan energian kulutus (MWh)
1 058
1 865
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)
276 546
232 964
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta (%)
76 %
76 %
Energian kokonaiskulutus (MWh)
363 717
308 431
Energian tuotanto
2025
2024
Uusiutumattoman energian tuotanto (MWh)
5 771
6 327
Sähkön tuotanto uusiutumattomista lähteistä (MWh)
-
-
Lämmön tuotanto uusiutumattomista lähteistä (MWh)
5 771
6 327
Uusiutuvan energian tuotanto (MWh)
277 042
233 291
Sähkön tuotanto uusiutuvista lähteistä (MWh)
1 296
2 912
Lämmön tuotanto uusiutuvista lähteistä (MWh)
275 746
230 379
Biopolttoaineiden osuus lämmöntuotannosta (%)
98 %
97 %
Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
2025
2024
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan
kokonaisenergiankulutus suhteessa
ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta
peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/miljoona euroa)
1 025
1 093
Energiaintensiteetti suhteessa tuotantomäärään
2025
2024
Energiaintensiteetti suhteessa tuotantomäärään (MWh/m³)
0,49
0,54
Koskisen toiminnot kuuluvat NACE-pääluokkiin (Rev 1.1) A 020 Metsätalous ja siihen
liittyvät palvelut, DD 2010 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys, DD 2021 Vaneriviilun
valmistus; ristiinliimatun vanerin, laminaatti-, lastu- ja kuitulevyjen ja muiden paneelien
ja levyjen valmistus ja DM 3430 Osien ja tarvikkeiden valmistus moottoriajoneuvoihin ja
niiden moottoreihin, jotka kaikki kuuluvat ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin.
Koko Koskisen liikevaihto on peräisin ilmastovaikutuksiltaan merkittäviltä aloilta.
Liikevaihto raportoidaan tilinpäätöksessä, joka löytyy "Konsernitilinpäätös (IFRS),
konsernin laaja tuloslaskelma" -kohdasta.
Energiaintensiteetin täsmäytyslaskelma tEUR
2025
2024
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta
peräisin oleva liikevaihto
354 936
282 262
Liikevaihto Koskisen konsernitilinpäätöksen (IFRS)
laajassa tuloslaskelmassa 
354 936
282 262
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 77
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
E1-6
Hiilijalanjälkiselvityksessä lasketaan tuotteen potentiaalinen vaikutus ilmaston
lämpenemiseen hiilidioksidiekvivalenttina (CO2e) ilmaistuna. Hiilijalanjälkilaskennassa
noudatetaan GHG-protokollaa. Laskennan tavoitteena on määrittää koko konsernin
hiilijalanjälki viestinnän ja raportoinnin avuksi sidosryhmien suuntaan. Sidosryhmiä, joille
hiilijalanjälkeä halutaan viestiä ovat esimerkiksi asiakkaat, työntekijät, rahoittajat,
viranomaistahot ja metsänomistajat. Laskenta toteutetaan vuosittain samoin
periaattein, jolloin sitä voidaan luotettavasti käyttää hiilijalanjäljen kehityksen
seurannassa ja tavoitteiden määrityksessä. Konsernin hiilijalanjälki kattaa konsernin
toiminnan yhden vuoden aikana. Vuoden 2025 osalta Iisveden Metsän liiketoiminta
siirtyi liiketoimintakaupassa Koskisen Oyj:lle 1.6.2025, josta lähtien näkyvät myös kasvavat
vaikutukset päästöihin. Hiilijalanjälkeä raportoidaan suhteessa liikevaihtoon M€ ja
tilavuusyksikköön m3, joka on kaikkien tuoteryhmien osalta yleisesti konsernissa
käytetty varastoyksikkö. Laskentaan sisältyy scope 1 ja 2 sekä scope 3 soveltuvin osin
kaikkien konsernin toimintojen osalta. Laskennasta ulos rajatut scope 3 kategoriat on
kuvattu myöhemmin raportilla. Laskennassa noudatetaan tieteellistä lähestymistapaa ja
hyödynnetään tarkinta saatavilla olevaa tietoa. Jos laskennassa joudutaan käyttämään
tieteellisen tiedon sijaan arvioita, keskiarvoja, oletuksia tai muita valintoja, nämä on
kuvattu laskennan ja E1-6 Laatimisperiaatteet kappaleen yhteydessä. Lähtötiedoissa
käytetään mahdollisimman lähelle konsernin toimintoja kuvaavia päästökertoimia.
Päästölaskenta perustuu pääosin organisaation omiin kulutus- ja määrätietoihin
(primääritieto) sekä yleisesti käytettyihin ja tieteellisesti perusteltuihin päästökertoimiin
(sekundääritieto). Käytetyt päästökertoimet on valittu luotettavista tietokannoista, ja niiden
lähteet on kuvattu laskennan yhteydessä. Aiemmin laskenta on toteutettu One Click LCA
-järjestelmällä, mutta raportointivuodesta 2025 alkaen laskennassa hyödynnetään
Carbon+Alt+Delete -päästölaskentaohjelmistolla, jonka tietokannoista valitaan kulloinkin
käytettävissä olevien tietojen perusteella tarkoituksenmukaisin päästökerroin.
Hiilijalanjälkilaskentaa ei ole rajattu maantieteellisesti, sillä valtaosa tuotteista päätyy
vientiin eri maanosiin ja näiden koko elinkaaren aikaiset vaikutukset huomioidaan.
Laskenta toteutetaan Carbon+Alt+Delete-päästölaskentaohjelmistolla. Tiedonkeruussa
hyödynnetään mahdollisimman pitkälle muita ESRS-standardien tietovaatimuksia
varten kerättyä tietoa. Kaikki laskennassa käytetyt oletukset on selkeästi ilmoitettu.
Laskennan yksityiskohtiin liittyvät oletukset ja valinnat kuvataan edempänä raportilla.
Yleiset oletukset laskennan pohjaksi
Puuraaka-aineen oletetaan tuotteiden käyttöiän aikana sitovan biogeenistä hiiltä siten,
ettei tuotteiden käyttöaikana synny hiilidioksidipäästöjä. Tuotteiden käytöstä
poistamisen vaiheessa oletetaan, että tuotteet hyödynnetään energiana polttamalla,
jolloin syntyy päästöjä levy- ja puutuotteisiin sisältyvistä liimoista ja pinnoitteista.
Puumateriaalin poltosta syntyviä biogeenisiä CO₂-päästöjä ei sisällytetä hiilijalanjälkeen,
olettaen että metsä uudistuu.
Laskennassa käytetään allokointimenettelyä kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi
eri tuoteryhmien välillä. Konsernin sisällä liikkuvien tuotteiden osalta päästöt
kohdistetaan ulkoiselle asiakkaalle myytävään lopputuotteeseen. Tämä koskee
esimerkiksi sahatavaratuotannosta syntyvän purun käyttöä lastulevyn raaka-aineena
sekä puunhankinnan hankkimien tukkien käyttöä sahatavaran raaka-aineena.
Sahateollisuuden ja levytuoteteollisuuden päätuotteiden käyttöiäksi oletetaan
vähintään kymmenen vuotta, jolloin tuotteet sitovat elinkaarensa aikana biogeenistä
hiiltä. Hiilen varastoitumisesta muodostuva hiilikädenjälki raportoidaan erillisenä
tietona eikä sitä yhdistetä tuotteiden hiilijalanjälkeen.
Levyteollisuuden vaneri- ja lastulevytuotteiden käyttökohteita ovat rakentaminen,
kuljetusvälineet, stanssaus, sisustaminen ja kalusteet, puusepänteollisuus, seinät ja
lattiat. Kore-tuotteet ovat kuljetusvälineiden lattiaratkaisuja autoteollisuudelle.
Sahateollisuuden tuotteiden käyttökohteita ovat rakentaminen (lattiat, seinät,
rakennesahatavara), puusepänteollisuus, pakkausteollisuus ja puutavaraliikkeet.
Sivutuotteiden, puunhankinnan ja ohutvaneriteollisuuden tuotteiden käyttöiän
oletetaan olevan alle kymmenen vuotta, eikä niille huomioida biogeenisen hiilen
varastoitumisen vaikutusta. Sivutuotteet toimitetaan sellu- ja energiateollisuuteen,
sahateollisuuteen, vaneriteollisuuteen, kuiviketeollisuuteen sekä energiantuotantoon.
Ohutvaneriteollisuuden tuotteiden käyttökohteita ovat muun muassa lentokoneet,
design-tuotteet, sisustuselementit, tekniset rakennelevyt, soitinrakenteet sekä CNC-
työstetyt komponentit.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 78
Takautuva
Välitavoitteet ja tavoitevuodet*
Perusvuosi
2025
2024
% 2025/
2024
2025
2030
(2050)
Vuotuinen
%-tavoite /
perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
2022
N/A
N/A
N/A
N/A
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
7 576
5 606
6 195
-9,5 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -
kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
N/A
28 %
27 %
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
2022
N/A
N/A
N/A
N/A
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
4 674
3 175
4 653
−31,8 %
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
14 676
1 040
-
-
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
2022
N/A
N/A
N/A
N/A
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 - )kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)
168 560
187 346
160 990
16 %
1 Ostetut tavarat ja palvelut (tCO2ekv)
96 005
101 732
78 961
29 %
2 Tuotantohyödykkeet (tCO2ekv)
9 942
9 085
15 962
−43,1 %
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot (tCO2ekv)
11 977
3 596
16 569
−78,3 %
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu  (tCO2ekv)
3 586
4 256
3 810
12 %
5 Toiminnassa muodostuva jäte (tCO2ekv)
990
1 355
871
56 %
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen (tCO2ekv)
228
370
180
106 %
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne (tCO2ekv)
974
1 347
819
65 %
8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät (tCO2ekv)
38 723
-
-
- %
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä (tCO2ekv)
6 137
49 776
38 165
30 %
10 Myytyjen tuotteiden jalostus (tCO2ekv)
-
-
- %
11 Myytyjen tuotteiden käyttö (tCO2ekv)
-
-
- %
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa (tCO2ekv)
15 830
5 653
180 %
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät (tCO2ekv)
-
-
- %
14 Franchising (tCO2ekv)
-
-
- %
15 Rahoitusinvestoinnit (tCO2ekv)
-
-
- %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)
180 810
196 127
171 838
14 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)
190 813
193 992
167 185
16 %
*Nykyiset tavoitteet on asetettu vuodelle 2027 ja ne on raportoitu aiemmin raportilla otsikon E1-4 alla.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 79
Scope 1 ja 2 -hiilidioksidipäästöt
2025
2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) scope 1 ja 2 -
bruttopäästöt (tCO2ekv.)
8 780
10 848
Sijaintiperusteiset scope 1 ja 2 -hiilidioksidipäästöt
liikevaihtoon suhteutettuna
25
38
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) scope 1 ja 2 -
bruttopäästöt (tCO2ekv.)
6 646
6 195
Markkinaperusteiset scope 1 ja 2 -hiilidioksidipäästöt
liikevaihtoon suhteutettuna
19
22
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt
2025
2024
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt erillään scope 1 -
päästöistä (tCO2ekv.)
96 510
86 819
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt erillään scope 2 -
päästöistä (tCO2ekv.)
-
-
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt erillään scope 3 -
päästöistä (tCO2ekv.)
506 307
827 419
Ensisijaisen tiedon osuus scope 3 -
kasvihuonekaasupäästöistä
2025
2024
Ensisijaisen tiedon osuus GHG scope 3 -laskennassa
(tCO2ekv.)
5 237
88 498
Ensisijaisen tiedon osuus scope 3 -
kasvihuonekaasupäästöistä
3 %
55 %
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
2025
2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt
suhteessa liikevaihtoon (tCO2ekv./milj. euroa)
553
609
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset)
kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2ekv./milj.
euroa)
547
592
Kasvihuonekaasuintensiteetin laskentaan käytetty liikevaihto vastaa
konsernitilinpäätöksen liikevaihtoa, joka löytyy "Konsernitilinpäätös (IFRS), konsernin
laaja tuloslaskelma" -kohdasta.
Laatimisperiaatteet
Kasvihuonekaasupäästöt on laskettu GHG-protokollan mukaisesti Scope 1, 2 ja 3 -
päästöjen osalta. Päästölaskennassa on käytetty Carbon+Alt+Delete -järjestelmää, jossa
hyödynnetään useisiin yleisesti käytettyihin ja tieteellisesti perusteltuihin tietokantoihin
pohjautuvia päästökertoimia. Tuotekohtaiset ympäristöselosteet (EPD:t) on laadittu
erikseen One Click LCA -järjestelmällä.  Päästölaskennassa huomioidaan
päästölähteestä riippuen hiilidioksidin (CO₂) lisäksi myös muut relevantit
kasvihuonekaasut käytettyjen päästökertoimien mukaisesti. Myytyjen tuotteiden
loppusijoitukseen liittyvät biogeeniset päästöt raportoidaan erikseen, ja ne sisältävät
biogeenisen hiilidioksidin (CO₂). Muut mahdolliset kasvihuonekaasut huomioidaan
päästökertoimien mukaisesti osana kokonaispäästöjä.
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt sisältävät kaikki Koskisen-konsernin omien tehtaiden
ja toimipisteiden suorat päästöt. Laskenta on toteutettu Carbon+Alt+Delete -
päästölaskentaohjelmistolla, ja se kattaa konsernin toimintamaat Suomen ja Puolan.
Iisveden sahan toiminnot on lisätty laskentaan uutena kokonaisuutena vuonna 2025.
Laskenta perustuu polttoaineiden kulutusmääriin, jotka perustuvat ostolaskuihin, sekä
oman sähköntuotannon tietoihin sähköraporteista. Päästökertoimet on valittu
Carbon+Alt+Delete -ohjelmistosta siten, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin
konsernin toimintaa ja maantieteellistä sijaintia. Raportointivuoden aikana aiemmin
käytettyjä päästökertoimia tarkasteltiin, ja koska niitä ei enää pidetty ajallisesti
edustavina, ne päivitettiin käyttämällä tuoreempia tietolähteitä. Biopohjaiselle kevyelle
polttoöljylle ei ollut saatavilla erillistä päästökerrointa, minkä vuoksi sen polton päästöjen
oletettiin vastaavan biodieselin (HVO) päästöjä.
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt kattavat konsernin molemmat toimintamaat,
Suomen ja Puolan. Iisveden sahan toiminnot on lisätty laskentaan uutena
kokonaisuutena vuonna 2025. Laskenta perustuu sähkön kulutusmääriin. Suomessa
sähkönkulutustiedot on kerätty EnerKey-portaalista ja Puolassa tiedot perustuvat
ostolaskuihin. Koskisen Suomen toimipaikoissa käytetty sähkö on lähes kokonaan
alkuperätakuilla varmennettua ydinvoimaa, ja alle yksi prosentti Suomessa kulutetusta
sähköstä on tuotettu uusiutuvalla energialla. Puolassa kulutettu sähkö ei ole
uusiutuvaa, ja koska Puolassa hankitulle sähkölle ei ole alkuperätakuita, siellä kulutettu
sähkö on laskettu markkinaperusteisessa menetelmässä Puolan residuaalisen
tuotantojakauman (residual mix) mukaisesti. Sijaintiperusteisessa laskennassa on
hyödynnetty Suomen ja Puolan sähköntuotannon keskimääräisiä päästökertoimia.
Markkinaperusteisessa laskennassa on käytetty Suomessa ydinvoiman
päästökertoimia. . Raportointivuoden aikana aiemmin käytettyjä päästökertoimia
tarkasteltiin ja päivitettiin käyttämällä tuoreempia tietolähteitä, koska niitä ei enää
pidetty ajallisesti edustavina.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 80
Scope 3 -päästöt raportoidaan GHG-protokollan perusteella, jossa ne jaetaan 15
kategoriaan (C1–C15):
C1 (Ostetut tavarat ja palvelut)
Laskenta kattaa Koskisen toimintamaat Suomen ja Puolan. Iisveden sahan toiminnot
on lisätty laskentaan uutena kokonaisuutena vuonna 2025. Laskenta perustuu pääosin
raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien massaan, kun taas yleisiin liiketoiminnan
hankintoihin ja palveluihin liittyvät päästöt on laskettu niiden taloudellisen arvon
perusteella. Aiemmin käytettyjä päästökertoimia tarkasteltiin raportointivuoden aikana,
ja koska niitä ei enää pidetty ajallisesti edustavina, ne päivitettiin käyttämällä
tuoreempia tietolähteitä.
Raaka-ainetiedot on kerätty eriteltyinä puuhun, biopohjaisiin pinnoitteisiin,
biopohjaisiin liimoihin, ei-biopohjaisiin pinnoitteisiin, öljypohjaisiin liimoihin, metalleihin
ja muoveihin. Tiedot on lisäksi luokiteltu neitseellisiin ja kierrätettyihin materiaaleihin.
Pakkausmateriaalitiedot on kerätty eriteltyinä puuhun, kartonkiin, muoviin ja
metalleihin, ja ne on vastaavasti luokiteltu neitseellisiin ja kierrätettyihin materiaaleihin.
Mikäli päästökertoimia ei ollut saatavilla erikseen sekä neitseellisille että kierrätetyille
materiaaleille, kaikki päästöt on laskettu neitseellisten materiaalien päästökertoimia
käyttäen.
Eurolavojen määrä on arvioitu niiden kokonaismassan perusteella olettaen yhden lavan
painoksi 25 kg. Muut yleiset liiketoiminnan hankinnat on luokiteltu käytettävissä
olevien päästökertoimien perusteella. Mikäli hankinnalle ei löytynyt soveltuvaa
päästökerrointa, se on luokiteltu kategoriaan ”Muut liiketoiminnan palvelut”, ja
laskennassa on käytetty kyseisen kategorian päästökerrointa. Rahamääräisiin
hankintoihin perustuvat päästökertoimet on oikaistu inflaation mukaisesti vuoden 2025
hintatasoon.
C2 (Käyttöomaisuus)
Laskenta kattaa Koskisen toimintamaat Suomen ja Puolan. Iisveden sahan toiminnot
on lisätty laskentaan uutena kokonaisuutena vuonna 2025. Päästöt on laskettu
hankintojen taloudellisen arvon perusteella, ja kaikille pääomahyödykkeille on
sovellettu samaa rahamääräisiin hankintoihin perustuvaa päästökerrointa. Aiemmin
käytettyjä päästökertoimia tarkasteltiin raportointivuoden aikana, ja koska niitä ei enää
pidetty ajallisesti edustavina, ne päivitettiin käyttämällä tuoreempia tietolähteitä.
Rahamääräisiin hankintoihin perustuvat päästökertoimet on oikaistu inflaation
mukaisesti vuoden 2025 hintatasoon.
C3 (Energiaan ja polttoaineisiin liittyvät toiminnot)
Laskenta kattaa Koskisen toimintamaat Suomen ja Puolan. Iisveden sahan toiminnot
on lisätty laskentaan uutena kokonaisuutena vuonna 2025. Päästöt on laskettu scope 1-
ja scope 2 -luokissa raportoitujen sähkön ja polttoaineiden kulutusmäärien perusteella.
Sähkön siirto- ja jakeluhäviöiden Suomessa oletetaan olevan 3,7 %, perustuen
Tilastokeskuksen julkaisemaan vuoden 2024 aineistoon. Puolassa sähkön siirto- ja
jakeluhäviöiden oletetaan olevan 7,5 %, perustuen AIB:n (Association of Issuing Bodies)
julkaisemaan tietoon.
C4 (Arvoketjun alkupään kuljetus ja jakelu)
Laskenta kattaa Koskisen toimintamaat Suomen ja Puolan. Iisveden sahan toiminnot
on lisätty laskentaan uutena kokonaisuutena vuonna 2025. Puuraaka-aineen korjuu ja
kuljetus sisältyvät kategoriaan 1 Ostetut tavarat ja palvelut. Iisvedessä tapahtuva
biopolttoaineiden murskaus sisältyy ostettujen palveluiden päästöihin. Kaikki tässä
kategoriassa käytetyt polttoaineet ovat dieseliä. Aiemmin käytettyjä päästökertoimia
tarkasteltiin raportointivuoden aikana, ja koska niitä ei enää pidetty ajallisesti
edustavina, ne päivitettiin käyttämällä tuoreempia tietolähteitä.
C5 (Toiminnoissa syntyvä jäte)
Laskenta kattaa Koskisen toimintamaat Suomen ja Puolan. Iisveden sahan toiminnot
on lisätty laskentaan uutena kokonaisuutena vuonna 2025. Laskenta perustuu tietoihin
syntyneiden jätteiden määristä. Kiinteän jätteen tiedot on kerätty eriteltyinä
vaarattomaan ja vaaralliseen jätteeseen. Vaaraton jäte koostuu sekajätteestä,
kartongista, metallista, muovista sekä muusta tavanomaisesta jätteestä, jonka on
oletettu koostuvan kaapeleista. Vaarallinen jäte koostuu liimoista ja maaleista, sähkö- ja
elektroniikkajätteestä sekä muista vaarallisista materiaaleista.
Kiinteän jätteen tiedot on lisäksi luokiteltu käsittelytavan mukaan uudelleenkäyttöön,
kierrätykseen, muuhun hyödyntämiseen, polttoon, kaatopaikkasijoitukseen ja muuhun
loppukäsittelyyn. Tarkemman tiedon puuttuessa laskennassa oletetaan, että
uudelleenkäyttöön, muuhun hyödyntämiseen ja muuhun loppukäsittelyyn ohjattu jäte
päätyy polttoon. Aiemmin käytettyjä päästökertoimia tarkasteltiin raportointivuoden
aikana, ja koska niitä ei enää pidetty ajallisesti edustavina, ne päivitettiin käyttämällä
tuoreempia tietolähteitä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 81
C6 (Liikematkustaminen)
Laskenta kattaa Koskisen toimintamaat Suomen ja Puolan. Iisveden sahan toiminnot
on lisätty laskentaan uutena kokonaisuutena vuonna 2025. Autolla tehdyt matkat on
laskettu raportoitujen kilometrikorvausten perusteella. Lento-, juna-, laiva-, taksi-, bussi-
ja metromatkojen päästöt on laskettu kunkin matkaryhmän keskimääräisten
matkustusetäisyyksien perusteella. Aiemmin käytettyjä päästökertoimia tarkasteltiin
raportointivuoden aikana, ja koska niitä ei enää pidetty ajallisesti edustavina, ne
päivitettiin käyttämällä tuoreempia tietolähteitä.
C7 (Työmatkaliikenne)
Laskenta kattaa Koskisen toimintamaat Suomen ja Puolan. Iisveden sahan toiminnot
on lisätty laskentaan uutena kokonaisuutena vuonna 2025. Työmatkaliikenne sisältää
työntekijöiden kodin ja työpaikan väliset matkat. Keskimääräinen työmatkan pituus on
arvioitu työntekijöiden asuinkuntien ja niiden etäisyyden perusteella suhteessa
tehdasalueisiin. Kulkuvälineeksi on oletettu keskimääräinen henkilöauto kaikille
työntekijöille, koska kulkutapojen jakaumasta ei ole saatavilla tarkempia tilastotietoja.
Aiemmin käytettyjä päästökertoimia tarkasteltiin raportointivuoden aikana, ja koska
niitä ei enää pidetty ajallisesti edustavina, ne päivitettiin käyttämällä tuoreempia
tietolähteitä.
C9 (Arvoketjun loppupään kuljetus ja jakelu)
Laskenta kattaa Koskisen toimintamaat Suomen ja Puolan. Iisveden sahan toiminnot
on lisätty laskentaan uutena kokonaisuutena vuonna 2025. Laskenta perustuu eri
ajoneuvoilla kuljetettujen tonnikilometrien arvioihin. Kuljetusetäisyydet perustuvat
karkeisiin arvioihin eri maihin suuntautuvista toimituksista. Aiemmin käytettyjä
päästökertoimia tarkasteltiin raportointivuoden aikana, ja koska niitä ei enää pidetty
ajallisesti edustavina, ne päivitettiin käyttämällä tuoreempia tietolähteitä.
C12 (Myytyjen tuotteiden loppusijoitus)
Laskenta kattaa Koskisen toimintamaat Suomen ja Puolan. Iisveden sahan toiminnot
on lisätty laskentaan uutena kokonaisuutena vuonna 2025. Laskenta perustuu
myytyjen tuotteiden massaan. Oletuksena on, että 50 % myydyistä puutuotteista
ohjautuu polttoon, 26 % kierrätykseen ja 24 % kaatopaikkasijoitukseen. Aiemmin
käytettyjä päästökertoimia tarkasteltiin raportointivuoden aikana, ja koska niitä ei enää
pidetty ajallisesti edustavina, ne päivitettiin käyttämällä tuoreempia tietolähteitä.
Biogeenisten päästöjen laskenta perustui seuraaviin oletuksiin: puun kuiva-
ainepitoisuus on 80 %, kuiva-aineen hiilipitoisuus 50 % ja hiilen muuntokerroin
hiilidioksidiksi 44/12 = 3,667 (moolimassojen suhde). Laskenta tehtiin manuaalisesti,
koska käytetyissä Ecoinvent-tietokannoissa ei ollut soveltuvia päästökertoimia.
Biogeeniset päästöt liittyvät ainoastaan polttoprosessiin.
Koskisen on tehnyt kokonaan ydinvoimaan perustuvan sähkösopimuksen Vattenfallin
kanssa kattamaan kaikki Suomen toiminnot.
Seuraavassa taulukossa on scope 3 -kategorioittain jaoteltu, mitkä kategoriat on
sisällytetty kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan ja mitkä on jätetty ulkopuolelle
epärelevantteina konsernin toiminnan kannalta. Kategorioiden 8, 10, 11, 13, 14
vaikutukset ovat vähäisiä, eivätkä sisälly päästölukuihin.
Arvoketjun alkupään scope 3 -päästöt
Kategoria 1: Ostetut materiaalit ja palvelut
sisältyy
Kategoria 2: Käyttöomaisuus
sisältyy
Kategoria 3: Energiaan ja polttoaineisiin liittyvät toiminnot
sisältyy
Kategoria 4: Arvoketjun alkupään kuljetus ja jakelu
sisältyy
Kategoria 5: Toiminnoissa syntyvä jäte
sisältyy
Kategoria 6: Liikematkustaminen
sisältyy
Kategoria 7: Työmatkaliikenne
sisältyy
Kategoria 8: Arvoketjun alkupään leasing-kohteet
n/a
Muut
n/a
Arvoketjun loppupään scope 3 -päästöt
Kategoria 9: Arvoketjun loppupään kuljetus ja jakelu
sisältyy
Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden jatkojalostus
n/a
Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö
n/a
Kategoria 12: Myytyjen tuotteiden loppusijoitus
sisältyy
Kategoria 13: Arvoketjun loppupään leasing-kohteet
n/a
Kategoria 14: Franchising
n/a
Kategoria 15: Sijoitukset
n/a
Muut
n/a
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 82
Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot
ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet
E1-7
Kasvihuonekaasujen poistoihin sisältyy Koskisen toiminnassa biogeenisen hiilen
sitoutuminen Koskisen puutuotteisiin. Hiilen sitoutumisen laskentatapa perustuu
tuotekohtaisiin EPD-laskelmiin, jotka verifioidaan ulkopuolisen toimesta, ja GHG-
protokollan mukaiseen laskentaan, jonka Koskisen toteuttaa ulkoisella
palveluntarjoajalla ja on kuvattu kohdassa E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2-,
ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.
Koskisen valmistaa pitkäikäisiä puutuotteita, jotka sitovat biogeenistä hiiltä kymmeniä
vuosia. Puu sitoo kasvaessaan luonnollisesti ilmakehän hiilidioksidia, joka säilyy puussa
niin kauan kunnes puutuote lopulta hävitetään polttamalla tai kompostoimalla.
Koskisen myy tuotteitaan muun muassa rakennusteollisuuden tarpeisiin, jossa
puutuotteet säilyvät lähtökohtaisesti kymmeniä vuosia. Käytäntöjä pysymättömyyden
riskin hallintaan ei ole.
Puutuotteiden sitoman hiilidioksidin määrä on laskettu kertomalla myyntimäärät
tuotekohtaisten ympäristöselosteiden (EPD) mukaisilla negatiivisilla biogeenisillä
hiilidioksidipäästöillä. Laskennassa on huomioitu tuotteet, joille löytyy ympäristöseloste
ja joilla voidaan olettaa olevan yli 10 vuoden elinkaari.
Kasvihuonekaasun talteenotto
2025
2024
Pitkäikäisiin tuotteisiin sitoutunut hiilidioksidi (tCO2ekv.)
358 588
272 376
Sisäinen hiilen hinnoittelu
E1-8
Koskisen ei ole toteuttanut sisäisen hiilen hinnoittelujärjestelmää.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 83
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
ESRS 2 / SBM 3
Koskisen olennaiset biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kohdistuvat metsätalouden harjoittamisen
sijaintipaikkaan. Sijaintipaikka on Koskisen puunhankinta-alue, jonka yhtiö omistaa tai
johon sillä on hakkuuoikeus. Paikallisen ympäristölainsäädännön sääntelemissä
tehdastoiminnoissa toimipaikkoihin ei liity kestävyysaiheen olennaisia vaikutuksia,
riskejä tai mahdollisuuksia.
Koskisen arvoketjuun liittyvät metsätalouden toimenpiteet edellä mainitussa
sijaintipaikassa voivat vaikuttaa kielteisesti biologisen monimuotoisuuden kannalta
herkkiin alueisiin. Koskisen hankkii puuta valtaosin Keski-, Itä- ja Etelä-Suomesta
pääosin yksityisten maanomistajien ja pieneltä osin yhtiön omilta metsäkiinteistöiltä.
Yksityisten maanomistajien kiinteistöille Koskisella on hakkuuoikeus, joka tarkoittaa
sitä, että Koskisen vastaa toimenpiteistä maanomistajan puolesta.
Sijaintipaikkojen metsäekosysteemin ekologinen tila vastaa suomalaisen
metsäluonnon perustasoa. Sijaintipaikan yksittäisillä kohteilla, tai niiden läheisyydessä,
voi sijaita biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita. Metsätalouden
toimenpiteissä huomioitavien monimuotoisuudelle herkkien alueiden sijainti- ja muut
tiedot perustuvat viranomaisaineistoihin ja niitä hallitaan metsäjärjestelmässä, jossa
tiedot yksittäisistä kohteista sijaitsevat. Tieto voi tulla myös viranomaisilmoituksena
metsien käytöstä tehtävän lakisääteisen metsänkäyttöilmoituksen perusteella. Osa
kohteista voi tulla vastaan myös maastossa, sillä kaikista kohteista ei ole ennakkotietoa
olemassa. Koskisen puunhankinnassa tunnistettuja herkkiä alueita on esitetty
seuraavassa taulukossa.
Biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla sijaitsevat alueet
2025
2024
Suojelualueiden läheiset alueet (kpl)
304
200
Suojelualueiden läheiset alueet (ha)
1 126
705
Koskisen on toiminut näiden alueiden läheisyydessä lakien ja vaatimusten mukaisesti,
eikä tarvetta lieventämistoimenpiteille ole ollut vuoden 2025 aikana.
Yritys on todennut, että sen toiminta arvoketjun alkupäässä voi aiheuttaa olennaisia
kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät maaympäristön tilan heikkenemiseen. Maaperän
sulkeutumiseen tai aavikoitumiseen ei ole todettu kielteisiä vaikutuksia.
Metsätalouden toimenpiteet voivat vaikuttaa uhanalaisiin lajeihin metsäympäristössä.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
E4-1
Koskisen liiketoimintamallin ja strategian resilienssi suhteessa biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin on arvioitu fyysisten sekä siirtymä- ja
järjestelmäriskien osalta. Vaikka liiketoimintamalli ja strategia osoittavat resilienssiä,
sisältyy arvioon merkittäviä riskejä. Keskeiset riskit liittyvät raaka-aineiden
saatavuuteen, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä muihin arvoketjuvaikutuksiin.
Analyysi kattaa toiminnan alkupään, erityisesti raaka-aineiden hankinnan
näkökulmasta. Loppupään toimintaa ei ole tällä hetkellä tarkasteltu. Tarkastelussa
keskityttiin fyysisiin ja siirtymäriskeihin.
Analyysissä käytetyt keskeiset oletukset:
• Biodiversiteettikysymysten sääntely kiristyy, erityisesti liittyen
luonnonsuojelualueiden laajentamiseen ja raaka-aineiden käyttöön kohdistuviin
rajoituksiin. EU:n biodiversiteettistrategian 2030 mukaisten vaikutusten arvioidaan
lisäävän kustannuksia ja vaativan uusia toimintamalleja arvoketjussa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 84
• Ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset puustolle kasvavat. Kuivuus ja
äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät. Tämän oletetaan heikentävän raaka-aineiden
saatavuutta sekä lisäävän hintojen vaihtelua. Metsien resurssikapasiteetti heikkenee.
• Koskisen toiminnan vaikutukset ovat suurimmat biodiversiteetiltään herkimmillä
alueilla. Arvio perustuu kriittisten tuotantoalueiden tarkasteluun. Globaalin
arvoketjun osalta merkittävää vaikutustenarviointia ei ole tehty.
• Erilaiset monimuotoisuutta tukevat toimet auttavat lieventämään riskejä, mutta
niiden skaalautuminen on hidasta ja siksi vaikutukset ovat nähtävissä keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä.
• Negatiiviset ilmasto- ja biodiversiteettivaikutukset ilmenevät maltillisesti kasvaen
seuraavien 10–20 vuoden aikana.
• Koskisen toiminnan vaikutusten tarkastelu kohdistuu Suomessa sijaitsevaan
puunhankinnan alueeseen.
Analyysi kattoi lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tarkastelun.
Analyysin tulokset
Resilienssianalyysissä tunnistettiin seuraavat riskit:
• Raaka-aineiden saatavuus: Strategian suurimpana riskinä nähdään luonnon
monimuotoisuuden heikkeneminen, mikä vaikuttaa suoraan raaka-aineiden
saatavuuteen. Erityisesti metsien biodiversiteetin väheneminen ja maaperän
köyhtyminen ovat kriittisiä tekijöitä, jotka voivat heikentää raaka-aineiden
hankintaketjua.
• Ilmastonmuutoksen vaikutukset: Ekosysteemien rappeutuminen, mukaan lukien
metsien hiilinielujen väheneminen ja äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen,
kasvattaa sekä toimintakustannuksia että raaka-aineiden saantivaikeuksia. Kuivuus ja
kosteusolosuhteet vaikuttavat metsäalueilla, mikä nostaa riskitasoa kaikilla toiminta-
alueilla.
• Vaikutukset arvoketjuun: Riskien arviointi sisältää huomioita pitkän aikavälin
ongelmista, kuten biodiversiteetin heikkenemisen aiheuttamista toimitusketjun
häiriöistä, jotka voivat lisätä kustannuksia ja hankaloittaa operatiivista suunnittelua.
Lyhyen aikavälin riskeissä korostuvat raaka-aineiden hintojen vaihtelu, joka voi aiheutua
esimerkiksi sääilmiöiden lisääntyneestä arvaamattomuudesta. Lisäksi lyhyellä aikavälillä
mahdolliset sääntelymuutokset, kuten välittömät lisärajoitukset luonnonvarojen
käytölle, voivat olla merkittäviä.
Keskipitkällä aikavälillä (5–10 vuotta) korostuvat biodiversiteettistrategioiden
toimeenpanon vaikutukset, mukaan lukien sääntelyn tiukentuminen ja siihen liittyvät
toimintakustannusten nousut. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ekosysteemeihin,
kuten kuivuuden lisääntyminen, voivat näkyä tässä aikajaksossa.
Pitkällä aikavälillä (>10 vuotta) järjestelmäriskit korostuvat. Tällainen on esimerkiksi
metsien tilan pysyvämpi heikkeneminen ja ekosysteemipalvelujen vakavammat häiriöt,
jotka voivat uhata raaka-aineiden saatavuutta ja toiminnan jatkuvuutta. Pitkän
aikavälin skenaariot edellyttävät uutta tasapainoa biodiversiteettitavoitteiden kanssa ja
uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Pitkän aikavälin järjestelmäriskien vaikutuksia ei
kuitenkaan ole mallinnettu, vaikka metsien ja ekosysteemien mahdollinen pysyvä
heikkeneminen on nostettu esille.
Resilienssiä siirtymäriskejä vastaan toteutetaan arvoketjun alkupään hallinnan kautta.
Yrityksen strategia tukee esimerkiksi YK:n biodiversiteettisopimuksen ja EU:n
biodiversiteettistrategian tavoitteita sertifioinnin edellyttämien oikeasuuntaisten,
monimuotoisuutta tukevien toimenpiteiden kautta, mutta toimenpiteiden riittävyys ei
kaikilta osin vastaa kestävyyden tavoitetasoihin. Resilienssin kasvattaminen fyysisiä
riskejä vastaan on vasta alussa, erityisesti tarkasteltaessa ilmastonmuutoksen
aiheuttamia pitkän aikavälin vaikutuksia ekosysteemeihin. Järjestelmäriskien osalta
analyysi kattaa vain arvoketjun alkupään tarkastelun.
Koskisen ei toimi alkuperäiskansojen alueella. Muu sidosryhmien osallistaminen
tapahtuu pääosin Koskisen normaalin sidosryhmävuorovaikutuksen puitteissa, joka on
kuvattu kohdassa SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät
toimintaperiaatteet
E4-2
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet
koostuvat yhtiön toimintapolitiikasta, ympäristöperiaatteista, puunhankinnan
periaatteista ja yhtiön eettisistä periaatteista. Politiikat ja periaatteet ottavat
epäsuorasti kantaa siihen, miten yritys edistää suoria vaikutustekijöitä, jotka aiheuttavat
biologisen monimuotoisuuden vähenemistä, mukaan lukien ilmastonmuutos,
maankäytön muutokset, makean veden ja merten käytön muutokset, suora
hyödyntäminen, haitalliset vieraslajit, pilaantuminen, vaikutukset lajien tilaan,
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 85
vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan, vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja
riippuvuudet niistä sitoutumalla lain noudattamiseen, puun alkuperän varmistavien
sertifiointijärjestelmien ja ympäristölupien mukaisiin toimintoihin, jotka kattavat osa-
alueita niin tehdastoiminnoissa kuin puuraaka-aineen hankinnassa.
Yrityksen politiikat ja periaatteet vastaavat tunnistettuihin biologisen
monimuotoisuuden heikkenemiseen liittyviin vaikutuksiin erityisesti metsänhoidon
käytäntöjen, sertifioinnin, puuraaka-aineen alkuperän jäljitettävyyden sekä
kumppaniyhteistyön kautta. Toimintamallit muodostavat operatiivisen viitekehyksen,
jossa luonnon monimuotoisuuden huomioiminen integroidaan päivittäiseen
toimintaan sekä omassa toiminnassa että arvoketjussa ja muodostavat systemaattisen
perustan vaikutusten tunnistamiselle, hallinnalle ja vaikutustekijöihin vastaavien
toimintatapojen edistämiselle arvoketjun alkupäässä.
Luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ehkäistään muun muassa tunnistamalla
ja säästämällä arvokkaita elinympäristöjä, huomioimalla vesiensuojeluun liittyvät
käytännöt sekä toteuttamalla toimenpiteiden yhteydessä monimuotoisuutta edistäviä
rakennepiirteitä kohteille.
Sertifiointijärjestelmien noudattaminen tuo toimintaan ulkopuolista ohjausta,
seurantaa ja varmennusta, jotka tukevat periaatteiden käytännön toteutumista ja
jatkuvaa parantamista. Alkuperän hallintajärjestelmä täyttää voimassa olevat EUTR-,
EUDR-, PEFC ST2002:2020- ja FSC-määräykset siten, että kaikki käytetty ja myyty
puumateriaali on vähintäänkin kontrolloituna valvonnan piirissä. Metsänomistajille
tarjotaan mahdollisuus sitoutua PEFC-sertifiointiin puukaupan yhteydessä. 
Koskisen liiketoiminta on vahvasti riippuvainen puuraaka-aineen saatavuudesta, minkä
vuoksi EU- tai kansallisen tason kiristyvä luonnon monimuotoisuutta koskeva sääntely
voi rajoittaa hakkuumääriä, metsien käyttöä tai asettaa lisävaatimuksia puun
alkuperälle. Yhtiön periaatteet pienentävät siirtymäriskiä, koska ne ennakoivat
sääntelyn kehityssuuntaa ja varmistavat, että hankintaketju täyttää määritettyjä
ympäristövaatimuksia. Näin Koskisen pyrkii turvaamaan puun saatavuuden,
vähentämään regulaatiosta johtuvia häiriöitä kassavirtoihin ja omaisuuserien arvoon
sekä säilyttämään rahoittajien ja sijoittajien luottamuksen.
Monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvät vapaaehtoiset suojelutoimet,
sertifiointikriteerien tiukentuminen tai asiakkaiden kasvavat vastuullisuusvaatimukset
voivat rajoittaa talouskäytössä olevaa metsäpinta-alaa ja siten pienentää saatavilla
olevan puuraaka-aineen määrää. Koskisen hallitsee tätä riskiä hankinnan
hajauttamisella ja pitkäaikaisilla toimittajasuhteilla. Samalla monimuotoisuutta
huomioiva toimintamalli voi toimia myös mahdollisuutena, kun ennakoiva
sopeutuminen markkina- ja sääntelymuutoksiin vahvistaa kilpailuasemaa markkinoilla,
joilla kestävyysnäkökulmat huomioiva puunhankinta on yhä keskeisempi kilpailutekijä.
Monimuotoisuuden heikkeneminen heikentää metsien ekologista kestävyyttä, lisää
tuhohyönteisten, tautien ja ilmastoriskien vaikutuksia sekä vähentää puun kasvua ja
laatua. Tämä voi johtaa puuraaka-aineen saatavuuden heikkenemiseen,
hintavaihteluihin ja toimitusketjun häiriöihin. Koskisen periaatteet tukevat
monimuotoisuutta ja metsien uudistumista, mikä osaltaan vahvistaa metsien pitkän
aikavälin tuottokykyä ja vähentää fyysisiä riskejä. Metsien terveydestä huolehtiminen ei
ole ainoastaan ympäristövastuuta, vaan keskeinen liiketoiminnan jatkuvuuteen ja
kassavirran ennustettavuuteen liittyvä tekijä.
Koskisen on ympäristöperiaatteissaan sitoutunut jatkuvasti pienentämään toimintansa,
koko arvoketjunsa ja tuotteidensa koko elinkaaren aiheuttamaa kuormitusta
maaperälle, vesistölle, ilmastolle ja ekosysteemeille kehittämällä nämä periaatteet
huomioivia tuotteita ja tuotantoprosesseja koko arvoketjun ja tuotteiden elinkaaren
ajan.
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen vaikutusten osalta yhtiö on
ympäristöperiaatteissaan sitoutunut ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta
omistamissaan metsissä. Koskisen neuvoo ja kouluttaa metsänomistajia luonnon
monimuotoisuutta ylläpitävistä ja edistävistä toimista metsänhoidossa ja
puunkorjuussa.  Lisäksi Koskisen on sitoutunut toimialajärjestön
metsäympäristöohjelmaan ja seuraa toimenpiteiden vaikuttavuutta mittareiden avulla.
Koskisen toimintapolitiikan mukaisesti puun alkuperä, ja tätä kautta sen suhde
luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin, tunnetaan kaikissa tilanteissa.
Puun alkuperän varmistamisessa käytetään apuna kaikkea saatavilla olevaa tietoa ja
toimittajien omavakuutuksia. Puunkorjuussa hyödynnetään metsäjärjestelmää ja
digitaalisia karttoja, joiden avulla puun kuljetusketju voidaan jäljittää kannosta tehtaalle
saakka. Puun alkuperän ja puun hankinnan toteuttamisesta on annettu erillinen
vakuutus. 
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 86
Toimintapolitiikka ja ympäristöperiaatteet koskevat kaikkea Koskisen toimintaa mitään
sitä poissulkematta. Politiikat ja periaatteet ovat yhtiön hallituksen hyväksymät. Niiden
toimeenpanosta ja toiminnan raportoinnista hallitukselle vastaavat yhtiön
johtoryhmään kuuluvat konsernin ja liiketoimintayksiköiden johtajat. Sidosryhmien
näkökulmat on laadinnassa huomioitu osana kaksoisolennaisuusanalyysiä.
Ympäristöperiaatteet ovat sidosryhmien saatavilla yhtiön verkkosivulla. Nämä kattavat
olennaiset biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät fyysiset ja
siirtymäriskit ja vaikutukset niiltä osin, kun niihin on Koskisen omassa toiminnassa
mahdollista vaikuttaa.
Toimintapolitiikkaa täydentämään puunhankintaan on määritelty
yksityiskohtaisemmat periaatteet, joiden mukaisesti pyritään vähentämään ja
ehkäisemään vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin raaka-
aineen hankinnassa.
Koskisen puunhankinnan periaatteet perustuvat lain vaatimusten lisäksi yleisesti
metsäalalla tunnustettuihin Metsänhoidon suosituksiin ja PEFC- tai FSC-
alkuperäketjun asettamiin vaatimuksiin. Metsänhoidon suositukset perustuvat
tutkimustietoon ja käytännön kokemuksesta saatuun osaamiseen. Metsänhoidon
suosituksia päivitetään jatkuvasti. PEFC- ja FSC-metsäsertifioinnin asettamat
vaatimukset tukevat luonnon monimuotoisuutta talousmetsien hoidossa ja käytössä, 
Järjestelmien asettamia vaatimuksia päivitetään säännöllisesti.
Koskisen on myös sitoutunut Sahateollisuus ry:n metsäympäristöohjelmaan, jonka
avulla tuetaan metsäammattilaisten ja maanomistajien ymmärrystä
monimuotoisuutta huomioivista toimenpiteistä. Määritettyjen mittareiden avulla
seurataan toimenpiteiden onnistumista urakoitsijoiden toteuttamien toimenpiteiden
osalta.
Periaatteita noudattavat myös Koskiselle toimenpiteitä toteuttavat
yhteistyökumppanit, jolla varmistetaan yhtenäiset käytännöt. Koskisen
toimintapolitiikka, ympäristöperiaatteet sekä puunhankinnan periaatteet kattavat
biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua edistävät periaatteet ja niitä
sovelletaan kattavasti Koskisen omistamilla metsäalueilla sekä alueilla, joihin sillä on
hakkuuoikeudet. Politiikat ja periaatteet varmistavat puuraaka-aineen, jonka
hankinnalla on arvoketjun alkupäässä todellisia vaikutuksia biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin, jäljitettävyyden käytännöt PEFC- ja FSC-
sertifiointien alkuperäketjun vaatimusten mukaisesti arvoketjun eri vaiheissa.
Maataloutta tai meriä koskevia käytäntöjä tai toimintaperiaatteita ei Koskisen
toiminnassa ole, eivätkä politiikat ja periaatteet ota suoraan huomioon biologiseen
monimuotoisuuteen tai ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten sosiaalisia seurauksia.
Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet ovat osa Koskisen
toimintapolitiikkaa.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät toimet ja resurssit
E4-3
Koskisen puunhankinta on jatkuva prosessi, mikä tarkoittaa luonnon biodiversiteettiin
ja ekosysteemeihin liittyvien kestävyysvaikutusten jatkuvaa hallintaa toteuttamalla
liiketoiminnassa edellä kuvattuja politiikkoja ja periaatteita. Lisäksi jatkuvalla
seurannalla ja kouluttamisella on suuri merkitys ja näitä tullaan jatkossa kehittämään
osana toiminnan vuosittaista suunnittelua. Tällä pyritään vahvistamaan henkilöstön ja
metsänomistajien osaamista ja tietämystä, jolla vahvistetaan monimuotoisuustoimia ja
niiden vaikuttavuutta. Jatkuvalla ja kaikki toimenpiteet kattavalla seurannalla saadaan
tietoa toimenpiteiden onnistumisesta ja vaikuttavuudesta. Metsästä hankittavan raaka-
aineen sertifiointiprosenttia kasvatettiin ja sitä seurataan toiminnassa jatkuvasti.
Keskeiset toimenpiteet vastuullisuusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi vuoden
2025 osalta olivat:
Koskisen metsätalouden toimenpiteitä ja monimuotoisuutta huomioivien kriteerien
jalkauttaminen toteutettiin kattavana lähiopetuksena sekä puunhankinnan
toimihenkilöille että urakoitsijoille neljänä koulutustilaisuutena eri puolilla Koskisen
hankinta-aluetta. Koulutuksissa käsiteltiin kriteerien taustoittamiseksi laajasti
metsäluonnon monimuotoisuutta ja sen turvaamista metsien käytössä. Koulutukset
toteutettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.
Jalkauttamisen tueksi kehitetään tiimikoulutusten mallia, joka on pilotoitu ja jonka
toteutusta on alettu laajentaa myös muille alueille. Tavoitteena on vakiinnuttaa jatkuva
maastokoulutus pienissä alueellisissa tiimeissä ajankohtaisten aiheiden parissa.
Koulutusten avulla pyritään lisäämään tietoisuutta ja osaamista erityisesti haastavien
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 87
kohteiden toteutuksessa, jotta luontovaikutuksia voidaan mahdollisuuksien mukaan
minimoida sekä edistää kohteiden monimuotoisuutta ja sen tukemista.
Toimihenkilöille järjestetty pienvesikoulutus keskittyi pienvesielinympäristöjen
tunnistamiseen ja niiden huomioimiseen metsätalouden toimenpiteissä. Koulutuksen
tavoitteena oli vahvistaa osaamista lainsäädännön ja metsäsertifioinnin vaatimuksista,
yhtenäistää luonnonhoidollista näkemystä sekä parantaa pienvesiin liittyvän
luonnonhoidon laatua. Maastossa toteutetussa koulutuksessa tutustuttiin erilaisiin
pienvesikohteisiin ja käytiin läpi käytännön toimintatapoja, joilla voidaan tukea
pienvesien tilan säilymistä ja parantamista metsätalouden piirissä.
Uutena käytäntönä säännöllisiin tiimipalavereihin otettiin erityiskohteiden käsittely,
jonka tavoitteena on kokemusten ja näkemysten jakaminen erilaisista erityiskohteista
sekä niiden huomioimisesta toiminnassa käytännön kokemuksiin perustuen.
Koskisen osallistuu vuonna 2025 alkaneeseen Käytännön oppeja koneenkuljettajille
(KOPPI) -hankkeeseen, jossa kehitetään koneenkuljettajille suunnattuja käytännön
työkaluja ja ohjeita vesiensuojelun ja ympäristövaikutusten hallinnan parantamiseksi.
Hanketta vetää Baltic Sea Action Group (BSAG).
Metsätalouden toimenpiteiden seurantaa kehitettiin puunhankinnassa. Seurannalla
voidaan tarkastella toiminnan laatua ja saadaan tietoa monimuotoisuutta huomioivien
toimenpiteiden tasosta. Seuranta koostuu toimenpiteistä riippumattomien henkilöiden
tekemistä tarkastuksista, sekä työnsuorittajien toteuttamasta kohdekohtaisesta
raportoinnista. Vuoden 2025 aikana jatkettiin omavalvonnan työkalun kehittämistä ja
omavalvontatiedon keräämistä, mutta kattavuus ei vielä ole tavoitteiden mukaista ja
uutta omavalvonnan työkalua ei vielä ole saatu käyttöön.
Liiketoimintakaupan myötä Koskiseen liitetyn Iisveden Metsän puunhankinnan
käytäntöjen yhtenäistäminen Koskisen toimintamallin mukaiseksi aloitettiin heti
kaupan voimaantulon jälkeen ja jatkuu edelleen. Kuvatut toimenpiteet koskevat myös
Iisveden alueen toimintaa.
Toimenpiteisiin ei ole käytetty merkittäviä taloudellisia resursseja. Keskeiset toimet ovat
osa Koskisen päivittäistä toimintaa, eikä niille ole allokoitu erillisiä CapEx- tai OpEx-
menoja edellä mainittujen resurssien lisäksi. Metsänhoitopalveluihin liittyviä muita EU-
taksonomian mukaisia taloudellisia resursseja on kuvattu osassa EU-
taksonomiaraportointi, mutta ne eivät kytkeydy kuvattuihin toimenpiteisiin.
Toimenpiteet ja Koskisen puunhankinnan jatkuva prosessi eivät sisällä ekologisen
kompensaation toimenpiteitä. Toimenpiteissä ei ole erityisesti sisällytetty paikallisten
alkuperäisyhteisöjen luontotietämystä tai erityisratkaisuja.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 88
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet
E4-4
Tavoitteet
KPI tavoite 2027
Perusvuosi 2022
2025
2024
Tavoitteisiin liittyvät näkökohdat
Laadukkaan, sertifioidun,
suomalaisen puun saatavuus
Sertifioidun puuraaka-aineen osuus
88 %
81,0 %
91,5 %
86,6 %
Monimuotoisuutta tukevien toimien
varmistaminen
Osaamisen lisääminen
Puunhankinnan henkilöstöstä
koulutettu luonnon
monimuotoisuuteen 100 %
- %
97,0 %
100,0 %
Monimuotoisuutta tukevien toimien
edistäminen
Osaamisen lisääminen
Urakoitsijoista koulutettu luonnon
monimuotoisuuteen 100 %
- %
88,0 %
85,0 %
Monimuotoisuutta tukevien toimien
edistäminen
Metsäympäristöohjelman mukainen
puunhankinta
Seuranta metsäympäristöohjelman
mukaisesti
- %
63,5 %
- %
Monimuotoisuutta tukevien toimien
edistäminen
Tavoitteiden asetannassa ei ole erikseen otettu huomioon ekologisia raja-arvoja.
Koskisen huomioi toiminnassaan muutoin seuraavien / yllä kuvattujen yleisten, ei-
yhteisökohtaisten ekologisten raja-arvojen toteutumisen toiminnassaan. Vastuu raja-
arvojen noudattamisesta kaikissa Koskisen toteuttamissa toimenpiteissä on Koskisen
puunhankintayksiköllä.
Tavoitteilla edistetään toimintaperiaatteisiin nähden oikeansuuntaisia toimenpiteitä, eli
metsätalouden rakennepiirteiden kehitystä yhteensopivasti Kunming-Montrealin
maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen, vuoteen 2030 ulottuvan EU:n
biodiversiteettistrategian asiaankuuluvien näkökohtien, ja muihin luonnon
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien kansallisten politiikkojen kanssa.
Toimenpiteet eivät kuitenkaan tieteelliseen näyttöön perustuen ole kaikkialla riittäviä
turvaamaan näiden tavoitteen saavuttamista kansallisesti. Puunhankinnassa Koskisen
määrittää toimenpiteitä vuorovaikutuksessa metsänomistajien kanssa. Toiminnan
minimitason, joka koostuu PEFC-metsäsertifioinnin vaatimuksista, yli menevistä
toimenpiteistä tekevät lopulta päätöksen kohteiden omistajat. Kansallisiin
tavoitetasoihin pääsemiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä, joista kaikkiin ei
metsätalousyritysten ole suoraan mahdollisia vaikuttaa omassa toiminnassaan.
Tavoitteet liittyvät biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuviin
vaikutuksiin, riippuvuuksiin ja riskeihin sekä omassa toiminnassa että arvoketjun
alkupäässä. Tavoitteiden avulla pyritään edistämään metsätalouden toimenpiteiden
yhteydessä toteutettavia monimuotoisuutta edistäviä toimia ja niiden seurantaa.
Tavoitteet kohdistuvat maantieteellisesti kaikkeen Koskisen toimintaan
metsätaloudessa.
Tavoitteiden asettamisessa ei ole hyödynnetty ekologisia kompensaatioita, eivätkä
sidosryhmät ole osallistuneet tavoitteiden asettamiseen.
Lieventämishierarkian mukaisesti tavoitteiden kautta pyritään samanarvoisesti sekä
välttämään että minimoimaan vaikutuksia biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin.
Tavoitteet eivät sisällä kunnostamiseen tai ennallistamiseen eikä kompensaatioihin tai
hyvityksiin liittyviä tavoitteita. Toimenpiteiden toteutumista seurataan kohteilta
mittareilla, joilla saadaan tietoa rakennepiirteiden kehityksestä metsätalouden
toimenpiteissä Sahateollisuuden metsäympäristöohjelman mukaisesti.
Vuodelle 2027 asetettu sertifioidun raaka-aineen tavoitetaso saavutettiin
suunnitelmallisen ja systemaattisen kehitystyön tuloksena raportointikauden aikana.
Vuodelle 2026 määriteltiin koko henkilöstöä ja urakoitsijoita koskeva koulutusohjelma
luonnon monimuotoisuuteen. Koulutukset toteutettiin läsnäolokoulutuksina, eikä
estyneille osallistujille järjestetty korvaavia toteutustapoja. Tästä johtuen
koulutuskattavuus jäi raportointivuonna hieman asetetuista tavoitteista.
Metsäympäristöohjelman mukaista kohdekohtaista seurantaa, josta ei ollut tietoja
saatavilla vuodesta 2024, lähdettiin toteuttamaan, mutta järjestelmäkehityksen
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 89
keskeneräisyyden vuoksi seuranta ei vielä kattanut kaikkia kohteita. Järjestelmän
kehittämistä ja käyttöönoton laajentamista jatketaan vuonna 2026.
Iisveden Metsän liitettyjen toimintojen tiedot sisältyvät lukuihin kesäkuusta alkaen.
Raportointikaudella toteutetuilla luonnon monimuotoisuuden koulutuksilla ja
seurannalla ei ole vielä ollut merkittävää vaikutusta biologisen monimuotoisuuden
vaikutusmittareihin, koska seurannan kohteet valittiin pääosin ennen koulutusten
toteuttamista valmistuneista kohteista.
Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä
tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit
E4-5
Metsäluontoa huomioivat metsätalouden käytännöt koostuvat arvokkaiden kohteiden
huomioimisesta, sekametsien suosimisesta yksilajisten metsien sijaan, säästöpuista ja
tekopökkelöistä, suojatiheiköistä, lahopuun ja matalatuottoisten alueiden
säästämisestä. Näiden toteutumista seurataan toiminnassa otantaan perustuvien
tarkastusten avulla. Suojelualueiden läheisillä alueilla kuvataan toiminnan laajuutta
monimuotoisuudelle herkkien alueiden läheisyydessä. Alueet rajataan pois toiminnan
piiristä, tai niillä toimitaan viranomaisten määrittelemien rajoitteiden mukaisesti.
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten osalta
mitataan monimuotoisuutta tukevien rakennepiirteiden säilymistä, eikä niillä mitata
suoraan luonnon tilaa. Mittaristo perustuu Koskisen tavoitteiden mukaisen toiminnan
seurantaan metsäympäristössä tapahtuvien toimenpiteiden osalta. Mittaristo on
määritelty Sahateollisuus ry:n metsäympäristöohjelman tavoitteisiin sopivaksi, mutta
niillä mitataan myös PEFC-metsäsertifiointivaatimusten toteutumista puunhankinnan
toimenpiteissä.
Osaamisen lisäämisestä luonnon monimuotoisuuskoulutuksilla raportoidaan myös
osana monimuotoisuusmittaristoja. Näihin on asetettu tavoitteet Koskisen
vastuullisuusohjelmassa ja mittaristoon sisältyvät koulutukset määritetään vuosittain
eri kohderyhmille. Koulutuksista kerrotaan E4-3 -osiossa. Seurattavilla toimenpiteillä on
osoitettu positiivinen monimuotoisuuskehitys, vaikkakaan ne eivät vastaa ekologisen
kestävyyden viitearvojen toteutumista sellaisenaan.
Mittareiden sisältämät tarkastukset suoritetaan puunhankinnan toimenpiteissä
toteutetuille kohteille otantaan perustuen, kattaen kaikki toimenpiteet sekä alueet,
joilla Koskisen toimii. Otantaan kuuluivat työmaat, jotka on toteutettu 1.8.2024– 1.5.2025
välisenä aikana. Vähintään 25 % tarkastuksista perustuu satunnaisotantaan. Seuranta
toteutetaan sulan maan aikana ja tarkastettavat kohteet valitaan vuoden aikana
toteutetuista toimenpiteistä. Tarkastukset suoritetaan maastossa ja seuranta toistetaan
vuosittain. Kohteilta kerätään raportoitavien mittareiden tueksi omavalvonnan
tarkastuksia, joista saatava tieto tukee tarkastusten tietoa. Kohdekohtaisten
tarkastusten epävarmuustekijät liittyvät tarkastusten tekijöiden subjektiiviseen
näkemykseen, sillä kaikkia mittareihin liittyviä tekijöitä, kuten säästettävien puiden
läpimittaa tai kuolleen puun määrää, ei kaikilta osin erikseen mitata, ja jätettävien
tiheikköjen määrä voi riippua kohteen ominaisuuksista, jolloin niitä ei välttämättä ole
lainkaan, tai ne on voitu jättää isommaksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jolloin
lukumäärä ei osoita toimenpiteen onnistumista.
Metsänomistaja, joka solmii Koskisen kanssa puukauppasopimuksen, sitoutuu kyseisen
puukaupan osalta Koskisen metsäympäristöohjelmaan. Puukauppasopimukset voivat
olla kestoltaan pitkäaikaisia. Tässä raportoinnissa huomioidaan ne
puukauppasopimukset, jotka on tehty vuoden 2025 aikana ja joiden sopimuksen
alkamispäivä sijoittuu raportointivuodelle. Raportointi kattaa ainoastaan
pystykauppasopimukset eikä sisällä hankintakauppoja.
Sertifioidun raakapuun osuus on laskennallinen, tarkka mittari, jonka toteutumista
seurataan jatkuvasti.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 90
Luonnon monimuotoisuuden mittari
2025
2024
Luonnon monimuotoisuutta koskevat hyvitykset (EUR)
-
-
Suojelualueiden läheiset alueet (kpl)
304,0
200,0
Suojelualueiden läheiset alueet (ha)
1 126,1
704,5
Osuus leimikoista, joilla suojatiheiköt on ohjeistuksen
mukaisesti jätetty (%)
98 %
50 %
Jätettyjen suojatiheiköiden määrä (kpl/ha)
1,3
1,7
Myytyjen taimien lehtipuuosuus (%)
34 %
33 %
Metsänkäsittelyn toimenpiteiden jälkeen jäävän yli 40 cm
haavan määrä (kpl/ha)
0,6
0,2
Osuus leimikoista, joille tehty tekopökkelöt ohjeistuksen
mukaisesti (%)
48 %
43 %
Tehtyjen tekopökkelöiden määrä (kpl/ha)
3,2
1,8
Osuus leimikoista, joille jätetty eläviä säästöpuita
ohjeistuksen mukaisesti (%)
77 %
81 %
Jätettyjen elävien säästöpuiden määrä (kpl/ha)
14,0
11,0
Jätettyjen kuolleiden säästöpuiden määrä (kpl/ha)
3,8
3,9
Metsätoimihenkilöiden osuus, jotka ovat osallistuneet
metsäluonnon monimuotoisuuden huomioimiseen
liittyvään koulutukseen (%)
97 %
85 %
Urakoitsijoiden osuus, jotka ovat osallistuneet
metsäluonnon monimuotoisuuden huomioimiseen
liittyvään koulutukseen (%)
88 %
85 %
Metsäympäristöohjelmaan osallistuneet metsänomistajat (%)
97 %
- %
Sertifioidun raakapuun määrä (%)
91,5 %
86,6 %
Koskisen puunhankinta-alueiden yksittäisillä kohteilla, tai niiden läheisyydessä, voi
sijaita biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita. Metsätaloudella voi
mahdollisesti olla olennainen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.
Koskisen tulkitsee koko puunhankinta-alueensa olevan sellaista, että biologisen
monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita voi sijaita sen sisällä tai läheisyydessä.
Koskisen on todennut, että sen toiminta ei edistä maankäytön muutosta. Koskisen
puunhankinta huomioi metsäluonnon monimuotoisuutta ja elinvoimaa ja mahdollistaa
metsän uudistumisen.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 91
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet
IRO-1
Koskisen on tunnistanut ja arvioinut resursseja ja toimintaansa tunnistaakseen
tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan
sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä. Tunnistamisessa ja arvioinnissa käytetyt
menetelmät, oletukset ja työkalut on kuvattu kestävyysselvityksen kohdassa ESRS 2
IRO-1. Vaikka tunnistamis- ja arviointiprosessi suoritettiin pääsääntöisesti yleisellä
tasolla, oman toiminnan arvioinnissa keskityttiin sahatavara-, vaneri- ja
lastulevytoimintaan, liikesuhteissa vastaaviin asiakkuuksiin ja maantieteellisessä
mielessä Koskisen Kärkölän kunnan tuotantolaitokseen ja sen lähialueisiin. Myös
eriasteisten resurssiriippuvuuksien, kuten esimerkiksi puuraaka-aineen ja osaavan
työvoiman saatavuuksien yhteydet mahdollisiin riskeihin todettiin. Erilaiset
kiertotalouskysymykset, etenkin liittyen kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen,
painottuivat sidosryhmien kuulemisprosessissa lastulevyasiakasnäkemyksissä.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
toimintaperiaatteet
E5-1
Koskisen on ympäristöperiaatteissaan sitoutunut jatkuvasti pienentämään toimintansa,
koko arvoketjunsa ja tuotteidensa koko elinkaaren aiheuttamaa kuormitusta
maaperälle, vesistölle, ilmastolle ja ekosysteemeille kehittämällä nämä periaatteet
huomioivia tuotteita ja tuotantoprosesseja koko arvoketjun ja tuotteiden elinkaaren
ajan.
Kiertotalouteen liittyen yhtiö on sitoutunut toimimaan materiaalitehokkuus-
periaatteiden mukaisesti, mikä tarkoittaa erityisesti puuraaka-aineen mahdollisimman
täydellistä hyödyntämistä. Ympäristöperiaatteissa on määritelty tavoite kehittää
puuraaka-aineen sivuvirtojen hyödyntämistä ja jalostusasteen nostamista
tuotekomponentteina. Hakkuutähteistä sekä puunjalostuksen sivutuotteista
valmistetaan biopolttoaineita, joita käytetään Koskisen tehtaiden sekä niiden
läheisyydessä sijaitsevien kaukolämpölaitosten polttoaineena. Toiminnassa
noudatetaan jätehierarkiaperiaatetta.
Integroidun toimintamallinsa ansiosta Koskisen hyödyntää eri toimintojensa välisiä
synergioita, teollisia kiertoja ja tuotteiden kierrätettävyyttä. Ympäristöperiaatteiden
mukaisesti Koskisen käyttää hankkimansa uusiutuvan puuraaka-aineen viimeistä
purua myöten, mikä välillisesti vähentää primaariresurssien käyttöä ja lisää
sekundaariresurssien, kuten esimerkiksi sahanpurun, käyttöä uusissa tuotteissa. Suoraa
tavoitetta siirtyä pois puun käytöstä primaariresurssina ei ole asetettu.
Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän hankinnan ja käytön periaatteet on käsitelty
yhtiön toimintapolitiikassa, ympäristöperiaatteissa sekä puunhankinnan periaatteissa.
Puunhankinnan periaatteet perustuvat lain vaatimusten lisäksi yleisesti metsäalalla
tunnustettuihin Metsänhoidon suosituksiin ja PEFC- tai FSC-alkuperäketjun asettamiin
vaatimuksiin.
Toimintapolitiikka ja ympäristöperiaatteet ovat yhtiön hallituksen hyväksymiä. Näiden
toimeenpanosta ja toiminnan raportoinnista hallitukselle vastaavat yhtiön
johtoryhmään kuuluvat konsernin ja liiketoimintayksiköiden johtajat. Sidosryhmien
näkökulmat politiikan laadinnassa on huomioitu osana kaksoisolennaisuusanalyysiä.
Toimintaperiaatteet ja ympäristöperiaatteet ovat sidosryhmien saatavilla yhtiön
kotisivulla Politiikat ja periaatteet - Koskisen.
Puunhankinnan periaatteet ovat puunhankinnan johtotiimin hyväksymiä.
Johtotiimissä on mukana yksikön johtaja, joka vastaa liiketoimintayksikön näkökulmien
toimeenpanosta ja raportoinnista hallitukselle. Puunhankinnan periaatteiden
laadinnassa ei ole kuultu erikseen sidosryhmiä. Periaatteet ovat sidosryhmien saatavilla
yhtiön kotisivuilla Puunhankinnan periaatteet - Koskisen.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 92
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet
ja resurssit
E5-2
Koskisen toimenpiteet kohdistuvat omaan toimintaan arvoketjussa.
Resurssitehokkuutta parannetaan tuotannon prosesseissa. Avaintoimet ja niiden
toteuttamisaikataulu on kuvattu alla olevassa taulukossa.
Levyteollisuus-liiketoiminnan vanerituotannossa Järvelässä on käynnissä kattava
investointiohjelma, joka ulottuu vuoden 2027 loppuun asti. Sen tavoitteena on parantaa
vanerituotannon tuottavuutta, laatua ja saantoa. Vuoden 2025 aikana investoinneista
on valmistunut arkituslinja, joka vähentää hukan osuutta, kun raaka-aineen käyttöä
pystytään optimoimaan omassa ohjauksessa, pinnoituslinjan filmilevittimen uusinta
sekä automaattinen kittauslinja ja kuivauslinjan pinontalaitteen modernisoinnilla. Näillä
kaikilla toimilla pyritään raaka-aineen tehokkaampaan hyödyntämiseen hukan osuutta
pienentämällä.
Järvelän sahalla on otettu käyttöön uusi tukkilajittelujärjestelmä, joka mahdollistaa
entistä tarkemman lajittelun eri läpimittaluokkiin, sekä uusien luokkien lisäämisen
kasvaneen kapasiteetin myötä. Sahausteknologia vuonna 2024 käyttöönotetulla
uudella sahalla mahdollistaa laajemman tukkien läpimittaluokkien käytön, jolloin
puuraaka-aine saadaan hyödynnettyä entistä tarkemmin. Käyttösuhdetta on edelleen
parannettu tukkien kehittyneellä optimoinnilla. Jokainen tukki pystytään optimoimaan
ennalta asetettujen aseteparametrien mukaan, mikä on parantanut saantoa puuraaka-
aineen hyödyntämisessä päätuotteiksi.
Innovatiiviset ratkaisut ja uusien puupohjaisten tuotteiden kehittäminen ovat
keskeinen osa Koskisen strategiaa. Yhtiö panostaa jatkuvasti tuotekehitykseen, joka
tukee myös resurssitehokkuuden ja kiertotalouden tavoitteita. Uusien tuotteiden avulla
pyritään hyödyntämään raaka-aineet mahdollisimman tarkasti ja pidentämään puun
elinkaarta sivuvirtojen ja kierrätysmateriaalien osalta. Vuoden 2025 aikana on julkistettu
kaksi uutta kiertotalouden tuotetta, joiden valmistaminen on askel Koskisen
tavoitteessa nostaa jalostusastetta ja hyödyntää oman tuotannon sivuvirtoja entistä
laajemmin.
Yhteistyössä Kesko Oyj:n kanssa Koskisen on pilotoinut ratkaisua, jossa kaupan
jakeluketjussa syntyviä ja käytöstä poistuvia puupakkauksia, kuten kuormalavoja,
hyödynnetään lastulevyn raaka-aineena. Kierrätysmateriaalin lisääminen
lastulevytuotteissa on yksi Koskisen vastuullisuustavoitteista, ja lisää samalla
kiertotaloustuotteiden valikoimaa. Ratkaisu mahdollistaa kierrätyspuun hyödyntämisen
teollisessa mittakaavassa.
Järvelän sahan yhteyteen on rakennettu brikettilaitos, jossa sahatavaran jalostuksen
sivutuotteena syntyvää kutterinpurua puristetaan biopolttoaineena käytettäviksi
briketeiksi. Laitoksen tuotantokapasiteetti on 7 500–10 000 tonnia vuodessa, ja
tavoitteena on, että kaikki sahalla syntyvä kutterinpuru pystytään jalostamaan
briketeiksi. Kutterinpurun puristaminen pienentää kuljetuskustannuksia ja niistä
aiheutuvia päästöjä merkittävästi, sillä brikettiä mahtuu kuljetuskalustoon
moninkertainen määrä verrattuna jalostamattomaan puruun.
Levyteollisuuden investointiohjelmassa tullaan edelleen toteuttamaan
resurssitehokkuutta parantavia toimenpiteitä, joiden odotetaan valmistuvan vuonna
2027.
Resurssit toimien toteuttamiseen määritetään toimenpidekohtaisesti joko pääoma- tai
toimintomenoina. Toimiin kohdistuvat resurssit sisältyvät konsernin taloudelliseen
raportointiin investointeina ja operatiivisina kuluina toiminnan luonteen mukaisesti.
Taloudellisia tietoja esitetään EU-taksonomiaraportissa, jossa kuvataan kestävyyttä
edistäviin toimiin liittyvät taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset pääoma- ja
toimintamenot. Taksonomiaraportti toimii linkkinä kestävyysselvityksessä kuvattujen
toimien ja niitä vastaavien taloudellisten tunnuslukujen (CapEx ja OpEx) välillä.
Taksonomiaraportilla esitetyt toimiin liittyvät menot kattavat ne keskeiset hankkeet,
jotka täyttävät taksonomian mukaiset kriteerit. Näitä ovat brikettilaitos, LED-
valaistukseen siirtyminen sekä kaukolämpöputki Mäntsäläntien välillä. Näiden
hankkeiden osalta taksonomiassa esitetyt CapEx-luvut täsmäävät kestävyysselvityksen
taulukossa esitettyihin allokoituihin menoihin. Kaikki taulukossa esitetyt toimet eivät
sisälly taksonomiaraportointiin, koska ne eivät kuulu taksonomian soveltamisalaan.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 93
Tärkeimmät toimet
Toteutusaikataulu
Pääomamenot  tEUR
Toimintomenot tEUR
Järvelän levyteollisuus, arkituslinja
Toteutettu raportointivuonna 2025
576
n/a 2025
Järvelän levyteollisuus, pinnoituslinjan filmilevittimen uusinta
Toteutettu raportointivuonna 2025
n/a 2025
n/a 2025
Järvelän levyteollisuus, automaattinen kittauslinja
Toteutettu raportointivuonna 2025
2 497
n/a 2025
Järvelän levyteollisuus, kuivauslinjan pinontalaitteen
modernisointi
Toteutettu raportointivuonna 2025
n/a 2025
n/a 2025
Järvelän sahateollisuus, uusi tukkilajittelu
Toteutettu raportointivuonna 2025
1 164
n/a 2025
Järvelän sahateollisuus, sahausteknologian optimointityön
jatkuminen
Toteutettu raportointivuonna 2025
n/a 2025
n/a 2025
Levyteollisuus, kierrätysmateriaalipilotti yhteistyössä Kesko
Oyj:n kanssa
Toteutettu raportointivuonna 2025
n/a 2025
n/a 2025
Järvelän sahateollisuus, uusi brikettilaitos
Toteutettu raportointivuonna 2025
1 183
n/a 2025
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 94
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
E5-3
Tavoitteet
KPI tavoite 2027
2022
2025
2024
Tavoitteisiin liittyvät
näkökohdat
Maantieteellinen
kattavuus
Jätehierarkian kerros
Puuraaka-aineen tehokas ja
optimoitu käyttö
Pitkäikäisiin puutuotteisiin
käytettävän puuraaka-
aineen hyötysuhde 60 %
55 %
48 %
50 %
Resurssien sisäänvirtauksen
vähentäminen; Primaariraaka-
aineiden minimointi
Oma toiminta kaikissa
maantieteellisissä
sijainneissa
1. Ehkäiseminen
Kierrätysmateriaalin käytön
kasvattaminen lastulevyn
tuotannossa
Kierrätysmateriaalin osuus
lastulevyn raaka-aineesta 5 %
- %
0,24 %
- %
Resurssien sisäänvirtauksen ja
jätteen vähentäminen;
Kierrätysmateriaalien käyttöasteen
nostaminen
Oma toiminta Järvelän
lastulevytuotannossa
2. Kierrätys
Uusien
kiertotalousratkaisujen
innovointi
Tuotekehitysresurssien
(euroa) kasvattaminen +10 %
0,3 milj. e
0,1 milj. e
0,3 milj. e
Resurssien sisäänvirtauksen ja
jätteen vähentäminen;
Kiertotalouteen perustuvan
tuotesuunnittelun lisääminen
Oma toiminta kaikissa
maantieteellisissä
sijainneissa
2. Kierrätys
Kaikki tavoitteet liittyvät resurssien sisäänvirtauksen vähentämiseen, minkä lisäksi
kierrätysmateriaalin käytön kasvattaminen ja uusien kiertotalousratkaisujen innovointi
vähentävät resurssien ulosvirtausta jätteiden muodossa. Tavoitteet eivät liity
jätehuoltoon. Tavoitteiden määrittelyssä ei ole käytetty erityisiä menetelmiä tai
merkittäviä oletuksia, eivätkä ne liity kansallisten, EU:n tai kansainvälisten
toimintapolitiikkojen tavoitteisiin. Tavoitteiden asetannassa on otettu huomioon, että
kiertotalouteen ja primaariresurssien käyttöön kohdistuu lainsäädännöllisiä muutoksia.
Kiertotalouteen perustuvan tuotesuunnittelun lisääntymistä tavoitellaan kasvattamalla
tuotekehitysresursseja vuoteen 2027 mennessä 10 prosenttia vuoden 2022 tasosta.
Kierrätysmateriaalin käyttöastetta kasvatetaan lastulevyn tuotannossa, jossa tavoitteena
on nostaa kierrätysmateriaalin osuus lastulevyn raaka-aineesta viiteen prosenttiin
vuoteen 2027 mennessä. Sivuvirtojen ja kierrätysmateriaalin hyödyntämisellä
levyteollisuudessa pyritään jarruttamaan primaariresurssien ja luonnonvarojen ehtymistä.
Koskisen puuviisas, raaka-aineen mahdollisimman korkeaa ja optimoitua
hyödyntämisastetta tavoitteleva toimintamalli minimoi luonnostaan primaariraaka-
aineiden käyttöä suhteessa tuotettuihin pitkän käyttöiän puutuotteisiin, kuten
lastulevyihin. Koska merkittävä osa tuotannosta hyödyntää sekundaariraaka-aineina
valmiiksi Koskisen tuotannossa syntyviä sivuvirtoja, ei toiminnan hyötysuhteen muutos
kuitenkaan vaikuta suoraan vastaavalla laajuudella primaariraaka-aineiden tarpeeseen.
Koskisen integroitu sahateollisuuden toimintamalli perustuu uusiutuvan raaka-aineen
hyödyntämiselle kaskadikäyttöperiaatteen mukaisesti jo omassa toiminnassa. Puuraaka-
aineesta tuotetaan ensisijaisesti kuitupuuperäisiä, pitkän käyttöiän sahatavara- ja
vanerituotteita, ja tuotannosta syntyviä sivuvirtoja, kuten lastua ja sahanpurua,
hyödynnetään lastulevyissä. Sahatavaraan ja puupohjaisiin tuotteisiin
hyödyntämiskelvottomat osat, kuten puunkuoret, hyödynnetään bioenergiana. Koskisen
valmistamat tuotteet voidaan hyödyntää ensisijaisen käyttönsä jälkeen joko uudelleen,
kierrätettynä tai bioenergiana. Lopulta lähes kaikki Koskisen puutuotteet ja vanerit ovat
kompostoitavissa haketuksen jälkeen. Tuotedokumentaatiot sisältävät tietoa kunkin
puutuotteen suositelluista jatkohyödyntämis- tai käytöstäpoistotavoista.
Tavoitteet ovat Koskisen itse asettamia eivätkä liity pakollisiin lakisääteisiin vaatimuksiin.
Sidosryhmät eivät ole osallistuneet tavoitteiden määrittelyyn.
Iisveden Metsän liiketoiminnan mukaantulo vaikuttaa pitkäikäisiin tuotteisiin käytettävän
puuraaka-aineen hyötysuhteeseen alentavasti, sillä Järvelän toiminnoista poiketen
sahauksen sivujakeet eivät ohjaudu pitkäikäisiin tuotteisiin vaan energiantuotantoon tai
myyntiin. Tämän lisäksi markkinatilanteesta johtuen lastulevyn kierrätysmateriaalin
osalta pilottikokeilussa teollinen tuotanto on todettu mahdolliseksi ja toteutusta tullaan
jatkamaan vuoden 2026 aikana.  Tavoitteenasetantaa ei ole tarkasteltu uudelleen, sillä
tavoitteet ulottuvat vuoteen 2027.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 95
Sisäänvirtaavat materiaalit
E5-4
Koskisen tärkeimmät sisäänvirtaavat resurssit ovat valmistuksen pääraaka-aine puu
sekä valmistuksen muut raaka-aineet ja pakkausmateriaalit. Lisäksi tuotannon
hyödykkeinä kulutetaan vettä sekä koneita ja tarvikkeita. Sahatuotteissa puu on ainoa
raaka-aine lukuun ottamatta maalattuja puutuotteita. Levytuotteissa käytetään puun
lisäksi raaka-aineina liimoja ja pinnoitteita sekä Kore-tuotteissa myös muovi- ja
metalliosia. Pakkausmateriaaleina käytetään muovi-, pahvi- ja foliopakkauksia sekä
pohjalavoja.
Puun hankintamäärät tunnetaan tilavuusyksikön (m³) mukaan, ja ne muunnetaan
tonneiksi raportointia varten käyttäen puuraaka-aineen ominaisuuksiin perustuvia
keskimääräisiä muuntokertoimia. Muuntokertoimet perustuvat eri puuraaka-
ainejakeille määritettyihin keskimääräisiin ominaispainoihin (kg/m³), joiden avulla
tilavuusyksiköt muunnetaan massaksi. Ominaispainot voivat vaihdella esimerkiksi
kosteuden ja partikkelikoon mukaan. Muiden raaka-aineiden ja pakkausaineiden
määrät saadaan joko omista ostojärjestelmistä tai toimittajakyselyiltä, joita vertaillaan
oman ostojärjestelmän määriin. Muutoin tietoihin ei sisälly merkittäviä oletuksia, ja ne
perustuvat mitattuihin tai järjestelmäpohjaisiin lähtötietoihin.
Koskisen hyödyntää tuotteissaan oman toiminnan sivuvirtoja. Purusta valmistetaan
lastulevyä ja muut sivujakeet kuten kuori hyödynnetään polttoaineena omien
tuotantolaitosten lämmityksessä. Omien sivuvirtojen hyödyntäminen tuotteissa
vuonna 2025 oli yhteensä 64 920 tonnia.
Kahteen kertaan laskemisen välttämiseksi resurssien sisäänvirtaus huomioidaan silloin
kun resurssi virtaa ensimmäistä kertaa Koskisen toimintoihin. Jatkojalostuksen
yhteydessä materiaalivirtaa ei lasketa toiseen kertaan.
Sisäänvirtaavat materiaalit yhteensä (t)
2025
2024
Raaka-aineet, puu (t)
854 726
715 943
Raaka-aineet, puupohjaiset pinnoitteet (t)
968
1 165
Raaka-aineet, puupohjaiset liimat (t)
826
791
Pakkausmateriaalit, puu (t)
1 264
1 645
Pakkausmateriaalit, paperikuidut (t)
646
705
Biologisten materiaalien määrä (t)
858 430
720 249
Biologisten materiaalien osuus (%)
98 %
98 %
Raaka-aineet, muut pinnoitteet (t)
1 883
1 640
Raaka-aineet, öljypohjaiset liimat (t)
12 774
12 160
Raaka-aineet, metallit (t)
99
90
Raaka-aineet, muovit (t)
344
216
Pakkausmateriaalit, muovit (t)
360
127
Pakkausmateriaalit, metallit (t)
4
6
Ei-biologisten materiaalien määrä (t)
15 465
14 239
Sisäänvirtaavat materiaalit yhteensä (t)
873 895
734 487
Omien sivuvirtojen hyödyntäminen tuotteissa (t)
64 920
60 029
Kierrätettyjen materiaalien määrä (t)
65 421
60 942
Kierrätettyjen materiaalien osuus (%)
7 %
8 %
Puun materiaalivirrat
2025
2024
Puun hankinta (m3)
1 956 596
1 588 166
Puun käyttö tehtailla (m3)
1 234 306
906 584
Omien sivuvirtojen hyödyntäminen tuotteissa (m3)
158 964
150 072
Puun käytön hyötysuhde pitkäikäisiin tuotteisiin (%)
48 %
50 %
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 96
Ulosvirtaavat materiaalit
E5-5
Koskisen päätuotteita ovat sahatavara ja jalosteet sekä lastulevy ja vaneri. Tuotteet on
valmistettu uusiutuvasta luonnonmateriaalista, jota voidaan käyttää uudelleen,
kierrättää tai hyödyntää energiana käyttöiän päätyttyä. Koskisen valmistamat tuotteet
ovat pääasiallisesti korkean kestävyyden ja pitkän käyttöiän tuotteita. Tuotteiden
käyttökohteita ovat rakentaminen, pakkausteollisuus ja huonekaluteollisuus.
Levyteollisuudessa käyttökohteena on myös kuljetusvälineteollisuus, jota varten
jalostetaan peruslevytuotteiden lisäksi hyötyajoneuvojen varusteluun liittyviä
Kore-tuotteita.
Koskisen päätuotteet ovat teollisuuden ja rakentamisen perusmateriaaleja, jotka eivät
kestävyyden tai korjattavuuden osalta itsessään poikkea muista vastaavista
puupohjaisista tuotteista. Puutuotteet ovat teknisesti kokonaan kierrätettäviä
ottamatta kantaa siihen, onko loppukäyttökohteessa valmius toteuttaa kierrätystä.
Yhtiö määrittää ja luokittelee levy- ja vanerituotteensa kiertotalousperiaatteiden
mukaisiksi hyödyntämällä standardoituja teknisiä testejä, mitoitusohjeita ja
materiaalikohtaisia ominaisuuksia, jotka perustuvat ensisijaisesti suoriin mittauksiin
sekä niitä täydentäviin laskennallisiin arvioihin. Arvioinnissa käytetyt kriteerit kattavat
tuotteiden kestävyyden, käyttöiän, uudelleenkäytettävyyden, korjattavuuden,
kierrätettävyyden sekä materiaalikierron optimoinnin. Tuotteiden mekaaniset
ominaisuudet, kosteudenkestävyys ja käyttöluokat on määritetty eurooppalaisten EN-
standardien mukaisilla laboratoriotesteillä ja laadunvalvonnalla, ja niitä käytetään
perustana käyttöiän ja rakenteellisen kestävyyden arvioinnissa.
Uudelleenkäytettävyyttä ja korjattavuutta arvioidaan tuotteiden rakenteellisen
eheyden, tasalaatuisuuden ja vakiorakenteiden perusteella, jotka mahdollistavat
irrottamisen, uudelleenasennuksen ja jatkokäytön alkuperäisessä tai muussa
käyttökohteessa. Kierrätettävyyttä ja materiaalikiertoa koskevat arviot perustuvat
puupohjaiseen, uusiutuvaan raaka-aineeseen, sertifioituun puunhankintaan sekä
tuotantoprosesseihin, joissa hyödynnetään tehokkaasti sivuvirtoja ja mahdollistetaan
tuotteiden elinkaaren lopussa materiaalihyödyntäminen, energiana hyödyntäminen tai
biologinen kierto.
Osa tiedoista, erityisesti tuotteiden elinkaaren loppuvaihetta ja käytännön
kierrätysratkaisuja koskevat arviot, perustuu asiantuntija-arvioihin ja yleisesti
hyväksyttyihin toimialakäytäntöihin. Keskeisenä oletuksena on, että tuotteita käytetään
niille määritellyissä käyttöolosuhteissa ja ohjeiden mukaisesti, ja että elinkaaren lopun
käsittely tapahtuu voimassa olevan lainsäädännön ja paikallisten jätehuoltokäytäntöjen
mukaisesti.
Myydyt tuotteet yhteensä (t)
2025
2024
Tuotteet (t)
690 418
560 754
Kierrätettävien tuotteiden osuus (%)
100 %
100 %
Kierrätettävien pakkausten osuus (%)
100 %
100 %
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 97
Jätteen kokonaismäärä (t)
2025
2024
Tavanomaisen jätteen määrä uudelleenkäytön
valmisteluun (t)
40
38
Tavanomaisen jätteen määrä kierrätykseen (t)
456
503
Tavanomaisen jätteen määrä muuhun hyötykäyttöön (t)
198
157
Tavanomaisen jätteen määrä muualle kuin
loppukäsittelyyn (t)
693
698
Tavanomaisen jätteen määrä polttoon (t)
280
277
Tavanomaisen jätteen määrä kaatopaikalle (t)
65
59
Tavanomaisen jätteen määrä muuhun loppukäsittelyyn (t)
180
-
Tavanomaisen jätteen määrä loppukäsittelyyn (t)
525
336
Vaarallisen jätteen määrä uudelleenkäytön valmisteluun (t)
5
19
Vaarallisen jätteen määrä kierrätykseen (t)
-
-
Vaarallisen jätteen määrä muuhun hyötykäyttöön (t)
-
-
Vaarallisen jätteen määrä muualle kuin loppukäsittelyyn (t)
5
19
Vaarallisen jätteen määrä polttoon (t)
213
184
Vaarallisen jätteen määrä kaatopaikalle (t)
-
-
Vaarallisen jätteen määrä muuhun loppukäsittelyyn (t)
21
30
Vaarallisen jätteen määrä loppukäsittelyyn (t)
234
213
Radioaktiivisen jätteen kokonaismäärä (t)
-
-
Vaarallisen jätteen kokonaismäärä (t)
238
232
Jätteen kokonaismäärä (t)
1 457
1 266
Jätteen määrä muualle kuin loppukäsittelyyn (t) Yhteensä
698
717
Jätteen määrä loppukäsittelyyn (t) Yhteensä
759
550
Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä (t)
759
550
Kierrättämättömän jätteen osuus (%)
52 %
43 %
Raportoidut jätevirtojen määrät perustuvat lain vaatimaan jätekirjanpitoon, jossa on
ylläpidetty kuljetettujen jätteiden määriä painoyksikössä. Luvut perustuvat jätteen
vastaanottopaikassa tapahtuvaan punnitukseen sekä astiatilavuuksiin, jossa jäteastian
tilavuuden ja jätteen tilavuuspainokertoimen avulla lasketaan jätteen paino. 
Jätteeseen sisältyvät materiaalit ovat sekajäte, energiajäte, biojäte, pahvijäte,
tietosuojapaperi, paperi, metallijäte, SER-jäte, kaapelijäte sekä vaarallinen jäte, joka
sisältää muun muassa liimajätettä, savukaasupesurin jätettä, maalin pesuvesijätettä,
öljyjätettä ja kiinteää öljyjätettä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 98
Yhteiskunnalliset_tiedot.jpg
Yhteiskunnalliset
tiedot
Koskisen henkilöstöperiaatteet ja eettiset periaatteet
pohjautuvat YK:n ohjaavien periaatteiden, työelämän
perusperiaatteiden ja perusoikeuksista annetun ILO:n
julistuksen ja monikansallisille yrityksille annettujen
OECD:n toimintaohjeisiin. Koskisen varmistaa
periaatteilla turvalliset ja terveelliset työolot kaikissa
toimipaikoissa sekä omille että alihankkijoiden
työntekijöille.
ESRS S1 Oma työvoima ..........................................................................
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 99
ESRS S1 Oma työvoima
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
ESRS 2 / SBM-3
Koskisen koko oma työvoima kuuluu luvussa ESRS 2 kuvatun mukaisesti Koskisen
kestävyysvaikutusten ja kestävyysraportoinnin piiriin. Tosiasialliset ja mahdolliset
vaikutukset sekä niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet johtuvat osin Koskisen
liiketoimintamallista, jossa teollinen työ altistaa henkilöstön mahdollisille haitallisille
vaikutuksille. Nämä vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja huomioitu
yhtiön strategiassa, jossa yhteisön merkitys sekä Koskisen työnantajakuvan
vahvistaminen nähdään keskeisinä tekijöinä. Strategia ja liiketoimintamalli
kytkeytyvätkin tiiviisti omaan työvoimaan liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin:
tuotantolaitosten onnettomuus- ja vahinkoriskien toteutuminen voisi johtaa
merkittäviin korvausvastuisiin, mahdollisiin sakkoihin sekä toimitusketjujen häiriöihin,
mikä heikentäisi suoraan yhtiön taloudellista suorituskykyä ja asiakastyytyväisyyttä.
Samanaikaisesti strateginen panostus turvallisiin toimintatapoihin, vastuullisuuteen ja
prosessien luotettavuuteen tukee liiketoimintamallien jatkuvuutta ja vahvistaa
Koskisen kykyä tuottaa arvoa ennustettavasti. Lisäksi yhtiön tuloksentekokyky on
olennaisesti sidoksissa osaavan ja motivoituneen henkilöstön saatavuuteen ja
pysyvyyteen, minkä vuoksi myönteisen työnantajamielikuvan rakentaminen sekä
henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen muodostavat keskeisen mahdollisuuden
parantaa toiminnan vakautta, pienentää työvoimapulasta ja työtaistelutoimenpiteistä
aiheutuvia riskejä sekä tukea pitkän aikavälin kilpailukykyä ja kasvua. Strategia sisältää
vastuullisuusohjelman mukaiset keskeiset tavoitteet työturvallisuuden ja
työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
Olennaiset vaikutukset kohdistuvat Koskisen omaan työvoimaan painottuen
tuotantolaitoksilla työskenteleviin henkilöihin. Koskisen toimipisteillä toimii oman
työvoiman lisäksi urakoitsijoita ja heidän vakituisia työntekijöitään. Lisäksi toimipisteillä
toimii itsenäisiä ammatinharjoittajia. Puolan toimipisteillä yrityksellä on myös
vuokratyöntekijöitä. Raportointi kattaa Koskisen kaikki omaan työvoimaan lukeutuvat
henkilöt, joihin yritys voi olennaisesti vaikuttaa, niiden tietojen osalta, jotka on
julkistettu ESRS 2:n mukaisesti.
Koskisen olennaiset kielteiset vaikutukset aiheutuvat teollisuusympäristössä
työskentelystä ja ne liittyvät yksittäisiin tapauksiin. Tehdasympäristössä työskentelevät
altistuvat suuremmalle työtapaturmariskille. Asiantuntijatyössä on tunnistettu
suurempi riski altistua psykososiaaliselle kuormitukselle. Tämä huomioidaan
esimerkiksi toimistojen osalta suunnatussa työpaikkaselvityksessä ja riskien arvioinnissa
voidaan ottaa kantaa myös psykososiaalisiin kuormitustekijöihin.
Koskisen olennaiset myönteiset vaikutukset kohdistuvat työllistämiseen ja edelleen
lähialueiden taloudelliseen hyvinvointiin sekä työhyvinvoinnin ja -terveyden aktiiviseen
edistämiseen. Myönteiset vaikutukset kohdistuvat Koskisen toimipaikkoja ympäröiviin
työssäkäyntialueisiin Suomessa ja Puolassa.
Koskisen olennaisiin kestävyysaiheisiin liittyvät riskit perustuvat työmarkkinoiden
epävakaaseen ilmapiiriin, kuten mahdollisiin työtaistelutoimenpiteisiin, esimerkiksi
lakkoihin. Edelleen onnettomuus- ja vahinkoriskit tuotantolaitoksissa voisivat
toteutuessaan johtaa Koskisen velvollisuuteen korvata vahingot sekä viivästyttää tai
häiritä Koskisen tuotteiden ja palveluiden toimituksia.
Vastaavasti hyvä maine vastuullisena työnantajana tuottaa mahdollisuuksia, jotka
perustuvat rekrytointien parempaan onnistumiseen, pienempään työvoiman
vaihtuvuuteen sekä ylipäätään korkeampaan henkilöstön tyytyväisyyteen ja siitä
kumpuavaan tuottavuuteen.
Koskisen työstää ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvää
siirtymäsuunnitelmaa. Siirtymäsuunnitelman laadinnan aikana erityisiä vaikutuksia
henkilöstöön ei ole tunnistettu. Työ on edelleen käynnissä, ja se tullaan viimeistelemään
vuoden 2026 aikana, jolloin esitellään myös mahdolliset tunnistetut vaikutukset.
Investointipäätösten tukena hyödynnetään selvitystä, jonka yhteydessä
kestävyysnäkökulmat, myös vaikutukset omaan työvoimaan, arvioidaan.
Koskisella ei ole toimintoja tai toimipaikkoja alueilla tai maissa, joissa on merkittävä riski
pakkotyöhön tai lapsityövoiman käyttöön.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 100
Koskisen työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä ISO 45 001 sisältää prosessit
omaan työvoimaan liittyvien olennaisten kielteisten vaikutusten hallitsemiseksi.
Koskisen on tunnistanut omaan työvoimaan kohdistuvissa prosesseissa, joihin sisältyy
työn vaarojen arviointi, että erityisesti tehdasympäristössä toimivat henkilöt kohtaavat
enemmän tosiasiallisia ja mahdollisia negatiivisia vaikutuksia työterveyteen ja -
turvallisuuteen liittyen. Näiksi on määritelty työhön liittyvät fyysiset vaarat ja
tapaturmat, työperäiset terveysongelmat sekä fysikaaliset, ergonomiset ja kemialliset
altistumiset.
Koskisen olennaiset omaan työvoimaan liittyvät riskit ja mahdollisuudet eivät kohdistu
tiettyyn henkilöstöryhmään, tuotantolaitokseen tai maahan.
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
S1-1
Koskisen toimintapolitiikka, eettiset periaatteet (Code of Conduct) sekä
henkilöstöperiaatteet ohjaavat olennaisten kestävyysvaikutusten tunnistamista,
arviointia, hallintaa ja korjaamista, ja ne kattavat kaikki maantieteelliset alueet
toiminnassa. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden johto vastaavat
toimintaperiaatteiden ja niistä johdettujen yksityiskohtaisempien periaatteiden
toteuttamisesta. Koskisen toimintaperiaatteet ovat linjassa International Bill of Human
Rights -kokonaisuuden kanssa, johon kuuluvat YK:n ihmisoikeuksien
yleismaailmallinen julistus sekä sitä toimeenpanevat kansalais- ja poliittisia oikeuksia
koskeva yleissopimus, ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva
yleissopimus ja ne on integroitu yhtiön johtamisjärjestelmään, henkilöstökäytäntöihin
ja arvoketjun hallintaan osaksi päivittäistä liiketoimintaa.
Toimintapolitiikassaan Koskisen on sitoutunut henkilöstön erinomaisiin
työskentelyedellytyksiin, jatkuvaan osaamisen kehittämiseen, työhyvinvointiin, työssä
viihtymiseen ja turvallisuuteen sekä terveyteen panostamiseen. Laatu-, ympäristö- ja
turvallisuusasioiden merkittävyys on selkeästi tunnistettu ja Koskisen ottaa vastuun
niiden ylläpidosta ja kehittämisestä.
Henkilöstöperiaatteilla varmistetaan toimintapolitiikassa esitettyjen päämäärien
toteutumista olennaisissa kestävyysaiheissa eli työterveydessä ja -turvallisuudessa sekä
työnantajuudessa. Periaatteiden mukaisesti työturvallisuusjohtaminen perustuu
sertifioituun ISO 45001 -järjestelmään.
Henkilöstöperiaatteissa pääperiaatteet on asetettu johtamiselle, palkitsemiselle,
turvallisuudelle, työhyvinvoinnille ja työkyvylle, kulttuurille ja tasa-arvolle, osaamisen
kehittämiselle sekä rekrytoinnille ja perehdyttämiselle. Henkilöstöperiaatteita
täydentää henkilöstöhallinnon sisäinen ohjeistus. Toimintapolitiikka sekä
henkilöstöperiaatteet ovat julkisesti sidosryhmien saatavilla yrityksen verkkosivuilla
suomeksi ja englanniksi.
Eettisissä toimintaperiaatteissa kuvataan toimintatavat ja sidosryhmäkohtaiset
sitoumukset. Oman työvoiman osalta niissä sitoudutaan varmistamaan turvalliset ja
terveelliset työolot kaikissa toimipaikoissa sekä omille että alihankkijoiden työntekijöille.
Lisäksi toimintatavat sisältävät monimuotoisuuden ja osallistamisen, kunnioittavan ja
häirinnästä vapaan työympäristön, yhdistymisvapauden, yksityisyyden sekä
ihmisoikeuksiin sitoutumisen. Toimintapolitiikka, henkilöstöperiaatteet sekä eettiset
periaatteet kattavat Koskisen-konsernin koko henkilöstön mitään poissulkematta ja
niiden laadinnassa on huomioitu kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset, joiden
yhteydessä määritettyjä sidosryhmiä, kuten henkilöstön edustajaa, on kuultu.
Yksityiskohtaisempia periaatteita sisältävät konsernin sisäisesti henkilöstön saatavilla
olevat, Suomen toimintoja koskevat turvallisuuskäsikirja sekä erillinen työsuojelun
käsikirja, jotka kuvaavat Koskisen yleiset turvallisuuden ja työsuojelun toimintalinjat
sisältäen ISO 45001 -sertifioinnin vaatimukset tehdastyön korostuessa teemoissa.
Käsikirjat päivitetään yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Koskisen
henkilöstöperiaatteet ja eettiset periaatteet pohjautuvat YK:n ohjaaviin periaatteisiin,
työelämän perusperiaatteiden ja perusoikeuksia koskevaan ILO:n julistukseen sekä
monikansallisille yrityksille annettuihin OECD:n toimintaohjeisiin.
Toimeenpanoa ja noudattamista seurataan osana johtamisjärjestelmää esimerkiksi
säännöllisten riskinarviointien, työturvallisuustarkastusten, henkilöstökyselyjen ja
sisäisten auditointien avulla. Henkilöstölle ja esihenkilöille tarjotaan koulutusta
työturvallisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja eettisistä toimintatavoista, jotta periaatteet
jalkautuvat käytäntöön. Mahdollisista epäkohdista voi ilmoittaa luottamuksellisten
ilmoituskanavien ja henkilöstön edustajien kautta, ja kaikki ilmoitukset käsitellään
määriteltyjen menettelyjen mukaisesti. Käytäntöjä kehitetään jatkuvan parantamisen
periaatteella. Henkilöstöä koskevien toimenpiteiden ja toimintamallien mukaista
toteutumista seurataan työsuojelutoimikunnassa.
Koskisen henkilöstöperiaatteissa ja eettisissä periaatteissa sekä toimintapolitiikassa on
kuvattu sitoumukset ihmis- ja työelämäoikeuksien toteutumisen varmistamiseen.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 101
Koskisen toimii tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäen henkilöstön edustajien kanssa
yhteistyössä vuonna 2025 päivitetyn tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman
mukaisesti. Suunnitelman mukaista toimintaa seurataan työyhteisöryhmässä.
Henkilöstöä koskevissa asioissa Koskisen viralliset vuoropuhelufoorumit Suomessa ovat
konsernin työyhteisöryhmä ja työsuojelutoimikunta. Näissä on mukana henkilöstön
edustajat ja yhtiön operatiivista johtoa. Sisäinen viestintä tapahtuu intran kautta. Puolassa
vuoropuhelu tapahtuu paikallisen sääntelyn edellyttämin tavoin työntekijätapaamisina.
Viestintää tapahtuu myös toimipisteissä ilmoitustaulujen välityksellä.
Toimenpiteet ihmisoikeusvaikutusten, joita tunnistetaan osana riskienarviointia tai
muita työperäisten vaikutusten tunnistamisprosesseja yksiköissä, sen korjaamiseksi tai
korjaamisen mahdollistamiseksi laaditaan vuosittain osana henkilöstöperiaatteiden
toteuttamiseen liittyviä toimintasuunnitelmia, joita ovat tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuussuunnitelma sekä työyhteisön kehittämissuunnitelma.
Koko henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä havaintoja Jatkuvan Parantamisen foorumin
kautta suomeksi ja englanniksi ja näihin vastataan läpinäkyvästi kaikille. Puolankielinen
versio on käyttöönotossa.
Koskisen omaa työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet vastaavat YK:n ohjaavia
periaatteita, mukaan lukien periaatteet yritysten ihmisoikeusvastuista. Kansainväliset
periaatteet toteutuvat osana kansallisen lainsäädännön noudattamista, johon Koskisen
on sitoutunut koko toiminnassaan.
Koskisen eettisissä periaatteissa sitoudutaan siihen, että Koskisen ei käytä
pakkotyövoimaa tai lapsityövoimaa ja samaa edellytetään myös kaikilta
toimitusketjussa. Sitoutuminen ihmiskaupan estämiseen on osa eettisten periaatteiden
ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sitoutumista.
Koskisen sitoutuu eettisissä periaatteissaan varmistamaan turvalliset ja terveelliset
työolot kaikissa toimipaikoissa sekä omille että alihankkijoiden työntekijöille. Koskisen
koko oman toiminnan Suomessa kattava työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä
ISO 45 001 varmistaa päämäärän toteutumista käytännössä. Keskeisiä työkaluja
Suomessa ovat työsuojelun ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, joita
operatiivinen johto toteuttaa liiketoiminnassa. Puolassa työntekijöiden työkykyä
varmistetaan lainmukaisilla säännöllisillä lääkärintarkastuksilla.
Eettisissä periaatteissa sitoudutaan kunnioittamaan erilaisuutta sekä kohtelemaan
ihmisiä arvostaen ja kunnioittaen. Koskisen ei suvaitse häirintää, ahdistelua tai
työpaikkakiusaamista. Henkilöstöperiaatteissa varmistetaan osaltaan näiden
periaatteiden toteutumista, mukaan lukien syrjinnän ja häirinnän poistaminen sekä
yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen.
Henkilöstöperiaatteissa on todettu, että ikä, alkuperä, kieli, vammaisuus, vakaumus,
sukupuoli, seksuaalinen suuntautuneisuus, uskonto tai etninen tausta, poliittinen
toiminta, ammattiyhdistystoiminta, suhteet, perhe tai yksilölliset erityispiirteet ja
elämäntilanteet eivät saa aiheuttaa syrjintää. Rotua, sukupuolista suuntautumista,
poliittisia mielipiteitä ja kansallista tai yhteiskunnallista alkuperää ei ole kirjattu erikseen
syrjinnän perusteiksi, mutta ne ovat edustettuina epäsuorasti kirjatuissa periaatteissa.
Koskisella ei ole tunnistettu erityisen haavoittuvia ryhmiä eivätkä periaatteet sisällä
haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden mukaan ottamista ja/tai positiivista
erityiskohtelua.
Syrjinnänvastaisten periaatteiden toteutuminen varmistetaan seuraavilla eettisissä
periaatteissa kuvatuilla menetelmillä: koko organisaation kattava viestintä, sisäinen
koulutus, ilmoituskanavien käyttö sekä rikkomusten tutkinta. Käytössä on häirinnän ja
epäasiallisen kohtelun ohje, jonka mukaisilla käytännöillä tapaukset käsitellään. Tasa-
arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti monimuotoisuuden ja/tai inkluusion
lisäämiseksi tullaan laatimaan erillinen koulutus, jonka suorittamista tullaan
edellyttämään koko henkilöstöltä. Esihenkilöitä koulutetaan huomioimaan tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuusnäkökulmat toiminnassa. Järvelän toiminnoissa tuetaan eri
kansallisuuksien työllistymismahdollisuuksia erillisen ohjelman kautta.
Periaatteita täsmentävät tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuusuunnitelma, työyhteisön
kehittämissuunnitelma sekä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ohje.
Kaikki havaitut ja ilmoitetut syrjintätapaukset käsitellään välittömästi vuoden 2025
aikana käyttöönotetun sisäisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ohjeistuksen
mukaisesti. Puolassa vastaavan ohjeistuksen määrittelyä on tehty vuoden 2025 aikana
ja se otetaan käyttöön vuoden 2026 aikana. Ohjeistus on valmisteltu yhteistyössä
Suomen henkilöstön edustajien kanssa ja se on käsitelty työyhteisöryhmässä sekä
otettu käyttöön sisäisesti Suomessa. Jalkautustyö jatkuu vuoden 2026 aikana. Ohjeistus
on käsittelyssä Puolassa ja toimenpiteet jalkautukselle sovitaan vuoden 2026 aikana. 
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 102
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman
työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa
S1-2
Koskisen pääasialliset yhteydenpidon muodot oman työvoiman ja sen edustajien
kanssa olennaisiin kestävyysaiheisiin liittyen tapahtuvat useaa reittiä. Näitä ovat jatkuva
esihenkilötoiminta, vakiokokouskäytännöt, henkilöstötutkimusprosessi,
työturvallisuusjohtamiseen liittyvät turvallisuushavainnot sekä -aloitteet,
työsuojelutoimikunta, työyhteisöryhmä sekä työntekijöiden edustus Suomessa
toimivan oman työvoiman osalta konsernin laajennetussa johtoryhmässä. Työvoiman
näkökannat otetaan huomioon yllä olevien prosessien välityksellä, paikallisen
lainsäädännön mukaisesti.
Muodollinen yhteydenpito tapahtuu työntekijöiden edustajien kanssa sekä Suomessa
että Puolassa. Oman työvoiman edustaja on Suomen toimintojen osalta mukana
konsernin laajennetussa johtoryhmässä. Konsernin työsuojelutoimikunta ja
työyhteisöryhmä kokoontuvat Suomessa neljä kertaa vuodessa yhteiseen
vuoropuheluun, ja näissä on kaikkien henkilöstöryhmien edustus paikalla. Puolassa
työntekijöiden keskuudestaan valitsemat edustajat osallistuvat neuvotteluihin ja
edustavat henkilöstöä yhteisissä asioissa. Puolan toimipisteiden osalta lainsäädäntö ei
edellytä erillisen terveys- ja turvallisuustyöryhmän perustamista alle 250 henkilön
yrityksissä.
Konsernin toimitusjohtaja vastaa laajennetun johtoryhmän puitteissa tapahtuvasta
yhteydenpidosta. Henkilöstöjohtaja vastaa muista edellä kuvatuista yhteydenpidon
prosesseista.
Koskisen arvioi yhteydenpidon tehokkuutta pääasiallisesti vuotuisen, koko konsernin
henkilöstön kattavan työhyvinvointikyselyn välityksellä. Yhteydenpidon vaikuttavuutta
arvioidaan sen tulosten valossa eri näkökulmista.
Yhteydenpidon toimivuutta arvioidaan lisäksi yrityskohtaisen työehtosopimuksen ja
sen saavuttamisen näkökulmasta. Yrityskohtaisen työehtosopimuksen syntyminen on
tulos toimivasta yhteydenpidosta ja osapuolten näkemysten kohtaamisesta.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S1-3
Kielteisten vaikutusten korjaamisen prosessit sekä kanavat
Turvallisuuteen ja terveyteen liittyvien negatiivisten vaikutusten ennaltaehkäisyn ja
korjaamisen osa-alueet ovat osa Koskisen toimintajärjestelmää standardin ISO
45001:2018 mukaisesti. Periaatteet toteutetaan linjaorganisaatioissa yksiköittäin ja
osastoittain. Yksikön johtaja vastaa ohjeistuksesta. Koskisen turvallisuuskäsikirja kattaa
työturvallisuuden suunnittelun, toteuttamisen ja varmistamisen kuvaukset.
Työnvaarojen arviointi
Turvallisuuskäsikirja kattaa pelastussuunnitelman alaohjeistuksineen, jotka ovat
paikkakuntakohtaiset pelastussuunnitelmat, suojeluorganisaatio, työsuojelu,
palosuojelu, kemikaalit, kattilat ja paineastiat, työterveys, tietosuoja, omaisuussuoja ja
vartiointi, väestönsuojelu ja kriisiajan suojelu sekä häiriö- ja onnettomuustilanteiden
tiedotus- ja menettelyohjeet. Turvallisuuskäsikirjassa kuvatut ohjeet ovat periaatteiden
toteuttamiseksi tehtävien toimenpiteiden maakohtaisen lainsäädännön ja käytäntöjen
mukaisia.
Erillinen työsuojelun käsikirja kuvaa Koskisen yleiset työsuojelun toimintalinjat. Käsikirja
yhdessä sen viittaamien toimenpiteiden ja asiakirjojen kanssa muodostaa Koskisen
työsuojelun yleisen toimintaohjelman. Työsuojelun käsikirja kuvaa korjaavien
toimenpiteiden toteuttamisen poikkeamaraporttikäytännön mukaisesti, mikä
varmistaa, että korjaavien toimien tuloksellisuutta voidaan seurata
toimintajärjestelmän vaatimusten mukaisella tavalla. Konkreettisia esimerkkejä
konkreettisista prosesseista ovat työn vaarojen tunnistus ja arviointi, riskien arviointi ja
työpaikkaselvitys yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, joiden avulla kielteisiä
vaikutuksia pyritään vähentämään. Henkilöstön edustajat osallistuvat kuvattuihin
prosesseihin.
Oma työvoima voi tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan joko luottamushenkilölle,
henkilöstön keskuudestaan valitsemalle työsuojeluvaltuutetulle tai suoraan yritykselle
ilmoituskanavien kautta. Suoraan Koskiselle esitetyt huolet ja tarpeet käsitellään nk.
Jatkuvan parantamisen foorumin kautta, jota ylläpidetään yrityksen toimesta ja johon
henkilöstöllä on näkyvyys, sekä mahdollisuus tehdä ilmoituksia.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 103
Sahateollisuusliiketoiminnan osalta Jatkuvan parantamisen  foorumi ei ole vielä
kattavasti ollut vuoden 2025 aikana Iisveden henkilöstön käytössä, vaan siellä on ollut
Iisveden Metsän aikainen erillinen toimintamalli, jonka kautta havainnot on käsitelty.
Koskisella on lisäksi anonyymi, päivittäisestä johtamisesta erillinen Whistleblowing-
ilmoituskanava, joka on saatavilla muun muassa Koskisen verkkosivujen kautta.
Jatkuvan parantamisen foorumi ja anonyymi ilmoituskanava ovat Koskisen ja
ohjelmistotoimittajan yhdessä hallinnoimia. Henkilöstön edustajat ovat edustamiensa
henkilöryhmien vaaleilla valitsemia yrityksestä riippumattomassa prosessissa, ja
yhdessä työnantajan edustajien kanssa muodostavat työsuojeluorganisaation.
Koskisen anonyymi Whistleblowing-kanava toimii yhtiön virallisena
väärinkäytöstenilmoitus- ja valitusmekanismina sidosryhmille. Lisäksi kaikkia edellä
kuvattuja yhteydenpitokanavia voidaan käyttää epäkohtien ilmaisemiseen ja
korjaamiseen sekä korjaamisen edistämiseen. Henkilöstöä koskevaa valitusmekanismia
kehitettiin vuoden 2025 aikana niin, että ilmoituksia on mahdollista tehdä
luottamuksellisesti, sekä anonyymisti ja myös erikseen häirintä- ja syrjintätapauksista.
Näiden prosessien käsittelymekanismin luottamuksellisuudesta vastaavat henkilöstö-
ja LYT-johtaja yhdessä henkilöstöosaston kanssa. Koskisen prosessi
ilmoitusmekanismien saatavuuden parantamiseksi oman työvoiman keskuudessa
perustuu riittävään saavutettavuuteen sisäisissä ja ulkoisissa kanavissa.
Whistleblowing-kanava on selkeästi saatavilla sekä Koskisen intranet-sivustolla että
yhtiön verkkosivujen kautta.
Suoraan Koskiselle esitetyt huolet ja tarpeet kirjataan ja käsitellään Jatkuvan
parantamisen foorumin kautta. Tapausten käsittelyjen seurantaa tehdään jatkuvasti ja
raportoidaan vuosittain yhtiön johdolle. Whistleblowing-kanavan kautta esitetyt huolet
ja havainnot käsitellään erillisen prosessin kautta tapauskohtaisesti. Kanavan
seurannasta ja tapausten käsittelyn varmistamisesta vastaavat yhtiön hallintosihteeri ja
lakiasiainjohtaja. Mikäli tapaukset edellyttävät ilmoittajansuojelua koskevan
lainsäädännön noudattamista tai koskevat johtoryhmän jäsentä, niistä raportoidaan
suoraan hallituksen ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle.
Koskisen pyrkii selkeällä viestinnällä ja johtamisella edistämään mahdollisimman
korkeaa tietoisuutta ja luottamusta epäkohtien ja huolenaiheiden ilmoittamiseen
liittyviä kanavia kohtaan. Tiedot perehdytetään työsuhteen alussa omalle työvoimalle
koko konsernissa. Koskisella ei ole käytäntöjä kanavien tietoisuuden arvioinniksi.
Yrityksellä ei ole erityisiä toimintaperiaatteita kirjattuna työntekijöiden suojelemiseksi
vastatoimilta.
Sekä Jatkuvan parantamisen foorumi että Whistleblowing-kanava mahdollistavat
anonyymin ilmoittamisen. Koskisen eettisissä periaatteissa on sitouduttu mahdollisia
kostotoimia ehkäiseviin toimintamenetelmiin. Ilmoituksen jättäjän henkilöllisyys ei
paljastu missään vaiheessa vastaanottajalle, ellei ilmoittaja sitä tietoisesti itse kerro.
Ilmoitukset mahdollisista rikkomuksista käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja
nimettömästi niin pitkälti kuin mahdollista. Eettisten periaatteidensa mukaan Koskisen
ei suvaitse häirintää, ahdistelua tai työpaikkakiusaamista.
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien
olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan
työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien vaikuttavuus
S1-4
Toimet työturvallisuuden jatkuvaksi parantamiseksi ja haittojen
ehkäisyksi 
Työturvallisuuden jatkuva parantaminen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä 
perustuu jatkuvaan ja päivittäiseen työturvallisuustoimintaan. Pysyvä tavoite on nolla
tapaturmaa. Keskeisessä asemassa työturvallisuuden jatkuvassa parantamisessa ovat
viestintä, turvallisuushavainnot, selkeä esihenkilötoiminta ja systemaattinen
turvallisuusjohtaminen sisältäen riskikartoitukset ja riskien ennaltaehkäisyn aktiivisin
toimin. Jokaista työntekijää kannustetaan tekemään turvallisuusaloitteita, mikä tukee
yhteisen turvallisuuskulttuurin rakentumista. Keskeiset toimet keskittyvät
ennaltaehkäisyyn ja yksittäisten tapausten osalta korjaavat toimenpiteet käsitellään
osana konsernin jatkuvaa kehitystä liiketoimintayksiköissä.
Koskisen keskeiset toimet tapaturmattoman arjen toteuttamiseksi perustuvat
konsernitason sekä konsernin kaikkien toimintojen (Levyteollisuus, Sahateollisuus ja
puunhankinta) työsuojelun toimintasuunnitelmiin. Toimintasuunnitelmat sisältävät 
lyhyen aikavälin toimet, vastuut ja tavoitteet kalenterivuodelle kaikilla maantieteellisillä 
alueilla.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 104
Keskeiset toteutetut ja suunnitellut jatkuvat toimet vuonna 2025
Koskisella pidetään säännöllinen kuukausittainen turvallisuuskatsaus esihenkilöille ja
turvallisuudesta koostetaan kuukausittain raportti. Näissä katsauksissa analysoidaan
tapahtuneita tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita sekä jaetaan hyviä käytäntöjä. Tämän
yhteistyömallin tavoitteena on kehittää työympäristöä entistä turvallisemmaksi.
Turvallisuuspalavereja käydään säännöllisesti liiketoimintojen sisällä, sekä välillä.
Turvallisuusnäkökulmista käydään myös keskustelua muiden yritysten kanssa ja
osallistutaan vuoropuheluun laajemmin kuin pelkästään oman yrityksen sisällä, millä
pyritään kehittämään käytäntöjä muiden kanssa jaettujen kokemusten perusteella.
Koskisella on käytössä oma turvallisuuspalkitsemisjärjestelmä. Järjestelmässä
työntekijät saavat euron päiväkohtaisen palkkion jokaiselta viikolta, jolloin ei ole
sattunut poissaoloon johtaneita tapaturmia.
Työturvallisuuskoulutusta jatkettiin koko henkilöstölle. Työturvallisuuskorttikoulutus
uusitaan viiden vuoden välein, millä varmistetaan henkilöstön ajantasainen
turvallisuusosaaminen. Koulutusta kehitettiin vuoden 2025 aikana niin, että Koskisen
omassa toiminnassa olennaiset ja ajankohtaiset näkökulmat tulevat huomioiduksi
osana koulutusta. Muita kattavia koulutuksia olivat nostolaitteiden ja
nostoapuvälineiden turvallisuuskoulutus kaikille näitä töissään käyttäville.
Tapaturmatilastoja sekä tehtyjä turvallisuushavaintoja hyödynnettiin entistä
systemaattisemmin turvallisuuden kehitysprojektien suunnittelussa. Vuoden aikana
kehitettiin erityisesti liikkumisturvallisuutta ja kiinnitettiin huomiota työmenetelmien
turvallisuuteen. Levyteollisuudessa vuonna 2025 käyttöön otettu päänsuojaus osana
henkilönsuojaimia ehkäisi tehokkaasti päähän kohdistuvia tapaturmia.
Tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tutkintaa tehostettiin osana jatkuvaa
turvallisuuden kehitystyötä. Henkilöstöä kannustettiin aktiivisesti tekemään
turvallisuusaloitteita ja sitoutumaan yhteisen turvallisuuskulttuurin vahvistamiseen.
Lisäksi huomiota kiinnitettiin työvälineiden ja koneturvallisuuden sekä
kunnossapitotöiden turvallisuuden parantamiseen, keskittyen korkealla työskentelyn ja
poikkeustilanteiden turvallisuuskehittämiseen. Turvallisuuskulttuurin kehittäminen ja
siihen liittyvä toimintakulttuurin muutos on tunnistettu keskeiseksi kehityskohteeksi.
Edellä kuvattujen toimien odotettu vaikutus on työturvallisuuden parantuminen
Koskisen käyttämillä mittareilla mitattuna. Toimien toteutuminen vaikuttaa
työturvallisuutta parantavasti, sillä ne kokonaisuutena ennaltaehkäisevät mahdollisia
kielteisiä vaikutuksia ja parantavat työturvallisuutta kaikilla aikahorisonteilla. Edellä
kuvattujen keskeisten turvallisuustoimien piiriin kuuluvat kaikki toimipaikat sekä kaikki
tuotannon työntekijät ja toimihenkilöt. Toimet eivät kata arvoketjun muita osia.
Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti turvallisuushavaintojen,
poissaoloon johtaneiden tapaturmien (LTA1) sekä läheltä piti -tilanteiden
dokumentoinnin kautta. Näitä seurantatietoja hyödynnetään työsuojelutoimikunnan ja
yksiköiden turvallisuusryhmien toiminnassa sekä kuukausittaisissa
turvallisuuskatsauksissa ja sovittujen toimenpiteiden jatkuvassa toteutuksen
seurannassa.
Korjaavien toimien toteuttaminen
Koskisella on lakisääteisesti korkea valmius noudattaa tapaturmatilanteissa ja niiden
vaikutusten lieventämisessä sekä korjaamisessa työturvallisuusjärjestelmänsä
mukaisesti korkeata ensiapuvalmiutta, työturvallisuuden toimintamalleja ja
ohjeistuksia sekä työsuojeluorganisaation resursseja. Koskisen varmistaa, että
henkilöstöllä on riittävä ensiapuvalmius Suomen työturvallisuus- ja
työterveyshuoltolakien sekä Puolan työlain edellyttämällä tavalla.
Varsinaisissa työtapaturmatilanteissa järjestetään aina asianmukainen hoito ja
loukkaantunut henkilö voi saada korvausta vakuutuksesta, mutta yksityisyydensuojan
vuoksi Koskisella ei ole tarkkaa tietoa rahallisista korvauksista. Kaikki tapaturmat on
käsitelty tapauskohtaisesti ja niihin on laadittu tarvittavat korjaavat toimenpiteet
liiketoimintayksiköissä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan osana
konserniprosesseja, joihin kuuluvat vuosittaiset johdon katselmukset ja kuukausittaiset
turvallisuuskatsaukset. Syrjintätapausten käsittelystä kerrotaan lisää kohdassa S1-17
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset.
Prosessit työturvallisuuden jatkuvassa parantamisessa tarvittavien
toimien yksilöimiseksi
Koskisen kehittää henkilöstönsä työhyvinvointia monipuolisesti ja järjestelmällisesti.
Yhtiön toimet perustuvat jatkuvaan, päivittäiseen esihenkilötyöhön sekä koko
henkilöstöä koskeviin että kohdennettuihin hyvinvointiohjelmiin, ja niitä toteutetaan
kaikissa toimipisteissä. Jatkuvaan toimintaan kuuluu myös toimiva työsuojeluyhteistyö
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 105
ja yhteinen työsuojelun toimintasuunnitelma. Työhyvinvoinnin kehittämisessä
keskeistä on varhaisen tuen malli, ennaltaehkäisevät toimet sekä yhteisöllisyyden
vahvistaminen.
Keskeiset toteutetut ja suunnitellut jatkuvat toimet vuonna 2025
Keskeiset toteutetut ja suunnitellut toimet vastaavat kielteisten vaikutusten lisäksi
Koskisen strategiseen tavoitteeseen olla houkutteleva ja reilu työnantaja, jolla on
omaan työvoimaan kohdistuva positiivinen vaikutus. Työhyvinvointikysely toimii yhtenä
tärkeimmistä johtamisen mittareista ja työkaluista. Tulokset käsiteltiin perusteellisesti
esihenkilöiden johdolla kaikissa tiimeissä. Esihenkilöt saivat valmennusta tulosten
purkamiseen, ja heillä oli mahdollisuus käyttää tukenaan fasilitaattoreita. Vuoden 2025
kyselyä päivitettiin ja laajennettiin ja uusi kysely mahdollistaa paremmin myös
yrityskohtaisten kysymysten räätälöinnin. Vuoden 2025 kysely toteutettiin loppuvuonna
ja siitä johdetaan toimet vuodelle 2026.
Vuonna 2025 konsernin yhteinen tavoite oli lisätä avointa ja toimivaa tiedonkulkua
muutostilanteissa ja teema huomioitiin kehityskeskusteluissa sekä pitkin vuotta.
Kohdennettuna hyvinvointihankkeena toteutettiin Koskisen Kohottajat -ryhmä, johon
osallistui kahdeksan henkilöä. Tiimeittäin määriteltiin työhyvinvoinnin kehityskohteet
vuodelle.
Vuonna 2025 jatkettiin Koskisen Konkarit -ohjelman toteutusta. Työkykyriskin alla
oleville työntekijöille suunnattuun Koskisen Konkarit -ohjelmaan osallistui
raportointivuonna kahdeksan henkilöä. Vuoden mittainen ohjelma keskittyy työkyvyn
ylläpitoon ja työelämässä pysymisen tukemiseen.
Lokakuussa Järvelän toiminnoissa aloitti työskentelyn seitsemän henkilön
kansainvälinen ryhmä. Esihenkilöt ja perehdyttäjät valmennettiin kohtaamaan ei-
suomea puhuvaa henkilöstöä työpaikalla. Perehdytysprosessin kehittämistä yleisesti
jatkettiin rakentamalla verkkokursseja Koskisen omaan koulutuskanavaan ja
selkeyttämällä perehdytysprosessia. Vuoden 2025 aikana on rakennettu tuotannon
henkilöstön 18 henkilön perehdyttäjäverkosto Suomessa. Verkosto aloittaa toimintansa
vuoden 2026 alussa. Yhteisöllisyyttä vahvistettiin usein keinoin tukemalla tiimien
yhteistä toimintaa tiimirahalla ja järjestämällä yhteinen grillijuhla.
Jatkettiin liikunta- ja hyvinvointietujen tarjoamista. Koskisen tukee henkilöstön
kokonaisvaltaista hyvinvointia tarjoamalla käyttöön oman kuntosalin sekä
uintimahdollisuudet Kärkölän uimahallissa. Lisäksi yhtiö tukee henkilöstön jaksamista
ePassi-edulla. Edellä kuvatut keskeiset toimet kattavat pääasiassa Suomen toiminnot
oman työvoiman osalta. Puolassa Koskisen tarjoaa henkilöstölleen monipuolisia etuja
sosiaalietuusrahaston (ZFŚS) kautta, kuten lomatukia, joulurahaa ja joulupaketit
työntekijöiden lapsille. Vuonna 2025 Puolassa otettiin käyttöön vapaaehtoinen
yksityinen sairaanhoito työntekijöille, joka kattaa pääsyn 25 erikoislääkärille, useisiin
tutkimuksiin sekä ennaltaehkäisevän terveydenseurannan. Hedelmätiistai-konseptia
terveellisten ruokailutottumusten edistämiseksi jatkettiin.
Koskisen työhyvinvoinnin edistämistoimet kattavat kaikki yhtiön liiketoiminta-alueet ja
toiminnot. Koskisen työhyvinvoinnin edistämistoimet jakautuvat kolmelle
aikahorisontille. Niissä korostuvat toimien ja tapahtumien nopea vaikuttavuus sekä
pidemmän aikavälin ennaltaehkäisevyys ja työhyvinvoinnin perustan vahvistaminen.
Toimet kohdistuvat koko henkilöstöön, mutta osassa toimista on kohdennettu fokus
erityisryhmille. Esihenkilöille on järjestetty valmennusta työhyvinvointikyselyn tulosten
käsittelyyn. Työhyvinvoinnin edistämistoimenpiteet keskittyvät Koskisen omaan
henkilöstöön eivätkä kata arvoketjun muita osia.
Koskisen seuraa ja arvioi työhyvinvoinnin edistämistoimia monipuolisesti. Läsnäolo- ja
vaihtuvuusmittareiden seuranta tukee yleisen työhyvinvoinnin seurantaa ja aikaista
reagoimista. Työhyvinvointikyselyn tuloksia hyödynnetään johtamisen työkaluna ja
toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannassa. Tiimien määrittelemien kehityskohteiden
toteutumista seurataan säännöllisesti. Kohdennettujen hyvinvointiohjelmien kuten
Koskisen Konkarit -ohjelman tuloksellisuutta arvioidaan ohjelman päättyessä.
Työkykyjohtamisen vaikuttavuutta seurataan varhaisen tuen mallin mukaisesti.
Varhaisen tuen prosessi on kerrattu esihenkilöille ja luottamushenkilöille ja
perehdytyksen kehittämisen vaikutuksia seurataan osana normaalia johtamista. Kaikki
edellä kuvatut toimet vaikuttavat työhyvinvointia parantavasti, sillä ne
ennaltaehkäisevät työkykyongelmia, tukevat varhaista puuttumista sekä vahvistavat
yhteisöllisyyttä ja osaamista.
Koskisen tekee aktiivisesti työtä vahvistaakseen työnantajamielikuvaansa. Yhtiö
osallistui Duuniexpo-rekrytointitapahtumaan ja tekee yhteistyötä eri sidosryhmien
kanssa kansainvälisen rekrytoinnin edistämiseksi. Yhdessä työvoimapalveluiden ja
koulutuskeskusten kanssa kehitettiin räätälöityä ratkaisua kansainvälisten
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 106
työnhakijoiden tavoittamiseksi ja työllistymisen tukemiseksi. Yritysesittelyjen, opiskelu-
ja urapolkuja koskevien esitysten sekä muiden sidosryhmätilaisuuksien kautta Koskisen
esittelee toimintaansa avoimesti ja rakentaa pitkäjänteisesti kiinnostusta yhtiötä
kohtaan. Näillä toimenpiteillä tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta, myönteistä
työnantajamielikuvaa ja yhtiön pitkän aikavälin kilpailukykyä. Yhdistymisvapauteen ja
siitä johdetun mahdollisen lakkoriskin osalta ei raportointivuoden aikana ole toteutettu
erillisiä toimenpiteitä.
Kielteisten vaikutusten tunnistaminen ja hallinta
Koskisen varmistaa toimintakäytäntöjensä turvallisuuden systemaattisella seurannalla
ja ennakoivalla riskienhallinnalla. Yhtiö seuraa aktiivisesti työturvallisuuslainsäädännön
kehitystä ja noudattaa sen vaatimuksia.
Olennainen osa turvallisuuden varmistamista on säännöllinen vuoropuhelu keskeisten
sidosryhmien, kuten työterveyshuollon ja henkilöstön edustajien kanssa. Työympäristön
terveellisyyttä ja turvallisuutta arvioidaan järjestelmällisesti kolmen vuoden välein
toteutettavilla työpaikkaselvityksillä.
Kemikaaliriskien hallinta on keskeinen osa turvallisuustyötä. Uusien työvälineiden ja
turvavarusteiden hankintaprosessissa kuullaan sekä henkilöstöä ja heidän edustajiaan,
että työterveyshuoltoa, jotta varmistetaan välineiden soveltuvuus ja turvallisuus
käyttötarkoitukseensa. Kemikaaliriskit arvioidaan myös erikseen työpistekohtaisesti.
Kielteisten vaikutusten hallintaan kohdistetut resurssit
Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin jatkuvaan parantamiseen liittyvät resurssit
koostuvat Koskisen johtamisjärjestelmän mukaisesti johdon ja esihenkilöiden vastuista
ja työstä ISO 45001 -johtamisjärjestelmän mukaisesti. Koskisen toimipaikoissa toimivat
turvallisuuspäälliköt ovat työturvallisuuden hallinnointiin kohdistettu resurssi.
Keskeiset toimet ovat osa Koskisen päivittäistä toimintaa, eikä niille ole allokoitu erillisiä
CapEx- tai OpEx -menoja edellä mainittujen resurssien lisäksi.
Yritys on asettanut strategiset tavoitteet vuoden 2024 aikana ja niiden toteutumista
seurataan osoituksena toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Seuranta on kuvattu osiossa
S1-5.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 107
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
S1-5
Alla olevassa taulukossa esitetyt tavoitteet vastaavat henkilöstöperiaatteiden
päämääriin, joissa on huomioitu olennaiset kestävyysseikat. Nämä päämäärät on
esitetty kohdassa S1-1. Tavoitteet koskevat vain Koskisen omaa henkilöstöä sen kaikissa
toimipisteissä, eivät arvoketjun ylä- tai alavirtaa. Tavoitteiden asetannassa on huomioitu
näiden seikkojen nykytila ja kehitys konsernissa. Työtapaturmien kehitystä seurataan
myös suhteessa muihin toimialan yrityksiin. Asetetut tavoitteet eivät sellaisenaan
suoraan vastaa kaikkiin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin, vaan
ovat osa kokonaisuuden seurantaa, joilla tunnistettuihin teemoihin liittyviä
kokonaisuuksia seurataan ja hallitaan. Kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia
työntekijöiden terveydelle ja hyvinvoinnille hallitaan epäsuorasti seuraamalla
työhyvinvointikyselyn kokonaisarvosanaa ja vastausprosenttia, tapaturmataajuutta
(LTA1) ja koulutustuntien kehitystä. Myönteisten vaikutusten edistämistä liittyen
Koskisen asemaan lähialueiden merkittävänä työnantajana voidaan epäsuorasti
tarkastella esimerkiksi koulutustuntien kehityksen kautta, jolla vaikutetaan henkilöstön
osaamisen kehittymiseen. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä riskejä hallitaan
tapaturmataajuutta seuraamalla (LTA1). Myönteiseen työnantajakuvaan liittyviä
mahdollisuuksia voidaan edistää työhyvinvoinnin kehitystä seuraamalla
työhyvinvointikyselyn tulosten kautta. Työsuojelutoimenpiteiden, kuten lakkojen
aiheuttamien riskien hallintaan ei ole määritetty tavoitetta. Sidosryhmiä ei ole erikseen
kuultu tavoitteenasetannassa. Tavoitteet eivät edellytä merkittäviä muutoksia yrityksen
toiminnassa tai tavoitteiden mittaamisessa, vaan ovat osa jokapäiväistä toimintaa.
S1 Omaan työvoimaan liittyvät
kestävyysaiheet
Tavoite 2027
Kattaa koko Koskisen-konsernin
Perusvuosi 2022
2025
2024
Tavoitteisiin liittyvät näkökohdat
Tapaturmien vähentäminen
Tapaturmataajuus LTA1 < 5
19,40
15,08
9,70
Tavoite perustuu
toimintapolitiikkaan ja
henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus
kohdassa S1-1
Hyvinvoiva ja terve henkilöstö
Työhyvinvointikyselyn
kokonaisarvosana > 4
3,85
3,80
3,81
Tavoite perustuu
toimintapolitiikkaan ja
henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus
kohdassa S1-1
Hyvinvoiva ja terve henkilöstö
Työhyvinvointikyselyn
vastausprosentti > 90 %
76 %
73 %
78 %
Tavoite perustuu
toimintapolitiikkaan ja
henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus
kohdassa S1-1
Henkilöstön osaamisen
kehittyminen
Koulutustunnit/henkilö > 18
11,48
10,00
8,15
Tavoite perustuu
toimintapolitiikkaan ja
henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus
kohdassa S1-1
Tasa-arvoinen
ja yhdenvertainen työyhteisö
Monimuotoisuus-,
yhdenvertaisuus- ja
inklusiivisuustietoisuuden
kehittäminen sisäisellä koulutuksella
100 % työvoimasta
Uusi tavoite 2024
Koulutusta ei vielä
saatavilla 2025
Uusi tavoite 2024
alkaen
Tavoite perustuu
toimintapolitiikkaan ja
henkilöstöperiaatteisiin, kuvaus
kohdassa S1-1
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 108
Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet on asetettu vastuullisuusohjelmaan
kaksoisolennaisuusarvioinnista saatujen näkemysten perusteella. Tavoitteiden
asettamisesta vastasi yhtiön johtoryhmä sekä valittu ryhmä eri toimintojen edustajia.
Tavoitteiden asettamiseen ei erikseen osallistettu työntekijöitä tai heidän edustajiaan.
Toimien ja tavoitteiden toteutumisen seuranta tapahtuu säännöllisesti
työyhteisöryhmässä ja laajennetussa johtoryhmässä, joissa molemmissa on henkilöstön
edustus, neljästi vuodessa. Työturvallisuutta seurataan lisäksi kuukausittain konsernin
turvallisuuskatsauksissa. Jatkuvaan toteutumisen seurantaan sisältyy edistymisen
seuranta, mahdollisten poikkeamien tunnistaminen ja dokumentointi sekä
toimeenpanon tarvittavat muutokset.
Heikentyneeseen turvallisuuslukuun ei ole tunnistettu yhtä yksittäistä selittävää tekijää.
Kokonaisuutena kehitykseen vaikuttavat yksittäisten työntekijöiden päivittäiset
päätökset sekä niitä ohjaava turvallisuuskulttuuri, jonka kehittymisen on tunnistettu
vievän aikaa. Turvallisuustason parantamiseksi toimintaa kehitetään edelleen aktiivisen
turvallisuusviestinnän, systemaattisen seurannan sekä turvallisuuskäytäntöjen
vahvistamisen kautta.
Työhyvinvointikyselyn kokonaistulos on hyvällä tasolla. Vastausprosentti laski hieman
aiempaan, tähän vaikutti uusi laajempi kyselypohja, joka toteutettiin henkilökohtaisella
kyselylinkillä aiemman avoimen sijaan.
Koulutustuntien toteuman osalta suhteessa asetettuun tavoitteeseen on tunnistettu
koulutustuntien kirjaamisen puuttuminen osaamisen kehittämiseen liittyvissä
koulutuksissa. Raportoidut koulutustunnit sisältävät ainoastaan rekisteröidyt
luokkahuonekoulutukset sekä verkkokoulutukset.
Monimuotoisuuskoulutusta ei ole toteutettu vielä vuodelle 2025, josta syystä sen
tavoitteen edistymistä ei voida vielä seurata.
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
S1-6
Koskisen henkilöstöosasto vastaa henkilöstötietojen keräämisestä, ylläpidosta ja
raportoinnista. Henkilöstötietojen hallinnointiin käytetään henkilöstöjärjestelmää, jossa
tietoja ylläpidetään. Raportointi sisältää työsuhteessa olevien työntekijöiden tiedot,
joilla on työsuhde konserniin. Tietojen kokoamiseen ei sisälly merkittäviä
taustaoletuksia tai rajoituksia.
Työsuhteisten työntekijöiden määrä sukupuolen mukaan
Työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
Sukupuoli
2025
2024
Miehet
720
669
Naiset
294
274
Muut
-
-
Ei ilmoitettu
-
-
Työsuhteiset työntekijät yhteensä
1 014
943
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus
2025
2024
Päättyneet työsuhteet
61
66
Lähtövaihtuvuus
6,0 %
7,0 %
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
Maa
2025
2024
Suomi
869
796
Puola
130
131
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 109
Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan
2025
2024
Miehet
Naiset
Muut
Ei
ilmoitettu
Työsuhteiset
työntekijät
yhteensä
Miehet
Naiset
Muut
Ei
ilmoitettu
Työsuhteiset
työntekijät
yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
720
294
-
-
1 014
669
274
-
-
943
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
659
247
-
-
906
620
243
-
-
863
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
62
46
-
-
108
49
31
-
-
80
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten
työntekijöiden määrä
31
17
-
-
48
19
12
-
-
31
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
686
272
-
-
958
650
262
-
-
912
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
3
5
-
-
8
6
4
-
-
10
Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin eriteltynä maittain
2025
2024
Suomi
Puola
Muut
Työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä /
kokoaikavastaavana
ilmaistuna)
Suomi
Puola
Muut
Työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä /
kokoaikavastaavana
ilmaistuna)
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
869
130
15
1 014
796
131
16
943
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
824
67
15
906
783
64
16
863
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
45
63
-
108
13
67
-
80
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten
työntekijöiden määrä
48
-
-
48
31
-
-
31
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
813
130
15
958
765
131
16
912
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
8
-
-
8
10
-
-
10
Työntekijöitä koskevat tiedot on kerätty yhtiön HR- ja palkkajärjestelmien tiedoista.
Henkilöstön lukumäärä ilmaistaan henkilömääränä ja raportointikauden viimeisen
päivän tilanteena. Kestävyysselvityksessä henkilöstömäärä on 31.12.2025
henkilöstötilanne ja tilinpäätöksessä koko vuoden henkilöstömäärä keskimäärin eli
12 kk keskiarvo. Kokoaikavastaavuutta ei lasketa erikseen, koska suurin osa työsuhteista
on kokoaikaisia. Tietojen kokoamiseen ei sisälly oletuksia, vaan tiedot koostetaan
suoraan järjestelmän tiedoista.
Raportoiduissa, vuoden lopun tilannetta kuvaavissa henkilöluvuissa eivät näy kesän
aikana Koskisella työskennelleet kesätyöntekijät, joita oli vuonna 2025 57 kpl.
Henkilöstömäärää koskevat tiedot löytyvät Koskisen konsernitilinpäätöksen
liitetiedosta 6.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 110
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
S1-8
Tiedot henkilöstön kuulumisesta työehtosopimusten piiriin löytyvät Koskisen
henkilöstöjärjestelmästä perustuen toimenkuvaan, eikä ilmoitettaviin tietoihin sisälly
oletuksia tai rajoituksia. Työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä löytyy taulukosta S1-6
Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin eriteltynä maittain 2025.
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste:
Työsuhteiset työntekijät – ETA alue (maat, joissa on
yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10
% työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)
Työsuhteiset työntekijät – muu kuin ETA-alue
(estimaatti alueista, joissa on yli 50 työsuhteista
työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten
työntekijöiden kokonaismäärästä)
Edustus työpaikalla (vain ETA alue) (maat, joissa on
yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10
% työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)
0–19 %
Puola (2024: Puola)
20–39 %
40–59 %
60–79 %
80–100 %
Suomi (2024: Suomi)
Suomi, Puola ( 2024: Suomi, Puola)
Suomessa Koskisen tuotannon työntekijät, toimihenkilöt ja metsätoimihenkilöt
kuuluvat yrityskohtaisen työehtosopimusten piiriin, joista toinen on tuotannon
työntekijöille ja toimihenkilöille ja toinen metsätoimihenkilöille. Ylemmille
toimihenkilöille ja johdolle sovelletaan yrityksessä sovittuja työehtoja.
Puolan työmarkkinoilla ei ole vastaavia yleissitovia työehtosopimuksia tai niihin
perustuvia yrityskohtaisia ratkaisuja. Koskisen noudattaa Puolassa yleistä
työlainsäädäntöä, minkä lisäksi työhön, työsuhteeseen, työoloihin ja palkkaan liittyen
sovelletaan yhtiökohtaisia koko henkilöstöä koskevia työhön ja palkitsemiseen liittyviä
linjauksia.
Koskisella ei ole sopimuksia työsuhteisten työntekijöiden kanssa edustuksesta, josta
huolehtisi eurooppalainen yritysneuvosto, eurooppayhtiön (SE) yritysneuvosto tai
Eurooppaosuuskunnan (SCE) yritysneuvosto.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 111
Monimuotoisuuden mittarit
S1-9
Tiedot henkilöstön monimuotoisuudesta koostuvat Koskisen henkilöstöjärjestelmästä,
eikä ilmoitettaviin tietoihin sisälly oletuksia tai rajoituksia.
Ylimmän johdon sukupuolijakauma
2025
2024
Henkilömäärä
%
Henkilömäärä
%
Ylin johto, naiset
5
29 %
3
18 %
Ylin johto, miehet
12
71 %
14
82 %
Ylin johto, muut
-
- %
-
- %
Ylin johto, ei ilmoitettu
-
- %
-
- %
Ylin johto, yhteensä
17
100 %
17
100 %
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma
2025
2024
Henkilömäärä
%
Henkilömäärä
%
Alle 30-vuotiaat
155
15 %
155
16 %
30-50-vuotiaat
542
53 %
490
52 %
Yli 50-vuotiaat
317
31 %
298
32 %
Henkilömäärä iän
mukaan jaoteltuna
1 014
100 %
943
100 %
Koskisen Oyj:n ylimmän johdon muodostavat hallitus, sekä toimitusjohtaja tukenaan
johtoryhmä.
Riittävä palkka
S1-10
Koskisen kaikille työsuhteisille työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa sovellettavien
vertailuarvojen mukaisesti. Puolassa riittävä palkka varmistetaan noudattamalla
lainsäädäntöä, jossa minimipalkka on määritetty, ja Suomessa paikallisilla
palkkasopimuksilla.
Sosiaalinen suojelu
S1-11
Kaikki Koskisen työsuhteiset työntekijät kuuluvat sosiaalisen suojelun piiriin julkisten
ohjelmien tai yrityksen tarjoamien etuuksien kautta sellaisten tulonmenetysten varalta,
jotka johtuvat sairaudesta, työttömyydestä, työssä saadusta vammasta tai
työkyvyttömyydestä, vanhempainvapaasta tai eläköitymisestä.
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
S1-13
Tiedot henkilöstön kehityskeskusteluista sekä koulutustunneista koostuvat Koskisen
henkilöstöjärjestelmästä. Kehityskeskustelut kirjataan käytyjen keskustelujen
perusteella esihenkilöiden toimesta. Koulutustunteja koskien ilmoitettavat tiedot
perustuvat esihenkilöiden ilmoituksiin. Molempiin tietoihin voi sisältyä epävarmuutta
liittyen tiedon kulkuun, eivätkä kaikki tule välttämättä kirjatuksi.
Kehityskeskustelun käyneiden osuus
2025
2024
Henkilö-
määrä
% koko
henkilö-
määrästä
Henkilö-
määrä
% koko
henkilö-
määrästä
Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, naiset
127
13 %
177
19 %
Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, miehet
277
27 %
393
42 %
Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, muut
-
- %
-
- %
Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, ei ilmoitettu
-
- %
-
- %
Kehityskeskustelun käyneet henkilöt, yhteensä
404
40 %
570
60 %
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 112
Koulutustuntien lukumäärä määrä per henkilö
2025
2024
Koulutustuntien määrä per henkilö, naiset
13
10
Koulutustuntien määrä per henkilö, miehet
8
7
Koulutustuntien määrä per henkilö, muut
-
-
Koulutustuntien määrä per henkilö, ei ilmoitettu
-
-
Koulutustuntien määrä per henkilö, kaikki
10
8
Koulutuspäivien määrä
1 215
1 199
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
S1-14
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat tiedot kootaan Koskisen henkilöstöjärjestelmästä,
sekä Jatkuvan parantamisen foorumista, jonne kirjataan tiedot työtapaturmista ja
niiden käsittelyistä. Tiedot kerätään koko henkilöstöä koskien. Ei-työsuhteisten
työntekijöiden osalta hyödynnetään siirtymäsäännöstä.
Työhyvinvointikyselyn kokonaisarvosana ja vastausprosentti, poissaoloon johtaneiden
työtapaturmien määrä (LTA1), sekä poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus
(LTAF1) ovat konsernin omia, kestävyystavoitteisiin liittyviä mittareita, jotka on esitetty
osiossa S1-5. Koskisen omiin mittareihin sisältyviin työtapaturmiin (LTA1) määritellään
tapaturmat, jotka johtavat vähintään yhden päivän poissaoloon. Tapaturmataajuudet
(LTAF1) esitetään miljoonaa työtuntia kohden. Työtapaturmien lukumäärään (TRI)
sisältyvät tapaturmat, joiden johdosta suoritetaan terveydenhuollon tarkastus. Luvut
eivät näin ollen sisällä tapaturmia, joissa terveydenhuoltoon ei ole menty.
Työtyytyväisyyskysely kattaa koko henkilöstön, mutta vastaamiseen liittyviä
epävarmuustekijöitä voi olla johtuen kyselyn kielestä, joka on englanti, eikä
työntekijöiden oma äidinkieli.
2025
2024
Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän
piiriin kuuluvien osuus %
100 %
99 %
Kuolemantapausten lukumäärä, työsuhteiset työntekijät
-
-
Kuolemantapausten määrä, muut kuin työsuhteiset
työntekijät
-
-
Työtapaturmien lukumäärä (TRI)
45
28
Työtapaturmien taajuus TRIF
28,3
20,8
Työperäisten terveysongelmien tapausten lukumäärä,
työsuhteiset työntekijät
-
-
Työperäisten terveysongelmien tapausten lukumäärä, ei-
työsuhteiset työntekijät
-
-
Menetettyjen päivien lukumäärä liittyen työperäisiin
vammoihin, työtapaturmiin, työperäisiin
terveysongelmiin tai kuolemantapauksiin, työsuhteiset
työntekijät
306
91
Menetettyjen päivien lukumäärä liittyen tapaturmiin,
työperäisiin terveysongelmiin tai kuolemantapauksiin, ei-
työsuhteiset työntekijät
–
–
Työperäisten terveysongelmien tapausten lukumäärä,
johon sovelletaan oikeudellisia rajoituksia, työsuhteiset
työntekijät
-
-
Koskisen omat mittarit
2025
2024
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä (LTA1)
25
13
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LTAF1)
15,70
9,68
Työhyvinvointikyselyn vastausprosentti
73,2 %
78,2 %
Työhyvinvointikyselyn kokonaisarvosana
3,80
3,81
Läsnäoloprosentti
95,4 %
93,0 %
2 Työtyytyväisyyskyselyn nimi muutettu
Koskisen Suomen toiminnot kattava työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmä
on ISO 45001 -standardin mukainen ja se on auditoitu ulkoisen varmentajan Kiwan
toimesta.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 113
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
S1-15
Tiedot työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevien mittareiden osalta koostuvat
Koskisen henkilöstöjärjestelmästä, eikä ilmoitettaviin tietoihin sisälly oletuksia tai
rajoituksia.
Koskisen kaikki työsuhteiset työntekijät ovat oikeutettuja perhevapaaseen
sosiaalipoliittisten ja/tai työehtosopimusten nojalla.
Perhevapaata ottaneiden työntekijöiden osuus sukupuolen mukaan
2025
2024
%
%
Perhevapaata ottaneiden osuus, naiset
1,4 %
1,4 %
Perhevapaata ottaneiden osuus, miehet
2,7 %
1,8 %
Perhevapaata ottaneiden osuus, muut
- %
- %
Perhevapaata ottaneiden osuus, ei ilmoitettu
- %
- %
Perhevapaata ottaneiden osuus
4,0 %
3,2 %
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
S1-17
Tapaukset, joista tietoa raportoidaan, tulevat joko yhtiön ilmoituskanavien kautta tai
esihenkilöille tehtävän ilmoituksen perusteella. Tapaukset, myös ulkopuolisten tahojen
ilmoitukset, kirjataan jatkuvan kehityksen järjestelmään, jossa tapausten käsittelyä
ylläpidetään. Kirjatut tapaukset perustuvat ilmoituksiin ja mahdollisiin ulkoisiin
tarkastuksiin, eikä tietoihin sisälly merkittäviä taustaoletuksia tai rajoituksia.
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
2025
2024
Syrjintätapausten lukumäärä
-
2
Häirintätapausten lukumäärä (sisältyy syrjintätapauksiin)
-
-
Muiden kuin häirintätapausten lukumäärä (sisältyy
syrjintätapauksiin)
-
2
Valitusten lukumäärä, jotka raportoitu henkilöstön
kanavien kautta
4
10
Valitusten lukumäärä, jotka raportoitu OECD:n
monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille
yhteyspisteille
-
-
Syrjintätapausten ja valitusten perusteella maksetut
sakot ja korvaukset
-
-
Vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä
-
-
Vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä, joissa on
jätetty noudattamatta YK:n ohjaavia periaatteita
yritysten ihmisoikeusvastuusta, työelämän
perusperiaatteista ja oikeuksista annettua ILO:n julistusta
-
-
Vakavien ihmisoikeustapausten perusteella maksetut
sakot, seuraamukset ja korvaukset
-
-
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 114
Hallintotapa.jpg
Hallintotapatiedot
Koskisen liiketoimintaa ohjaavat hallituksen hyväksymät
toimintapolitiikka ja eettiset periaatteet, joissa
määritellään yhtiön liiketoiminnan harjoittamista,
yrityskulttuuria sekä korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevat periaatteet. Periaatteet perustuvat
kansainvälisesti tunnustettuihin ohjeistoihin, kuten YK:n
yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin
periaatteisiin, ILO:n työelämän perusperiaatteisiin sekä
OECD:n monikansallisille yrityksille annettuihin
toimintaohjeisiin.
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen .........................................
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 115
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
G1-1
Eettinen liiketoiminta ja sen mukaisesti toimiminen on Koskisen liiketoiminnan perusta
ja osa normaalia toimintaa. Yhtiö luo ja kehittää yrityskulttuuriaan osana
hallintomalliaan ja liiketoiminnan harjoittamista. Hallitus vastaa yrityskulttuurin ja
liiketoiminnan eettisten periaatteiden määrittämisestä sekä niiden kytkemisestä yhtiön
strategiaan, hallinnointiperiaatteisiin ja kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin.
Yrityskulttuurin toteuttaminen ja kehittäminen on integroituna yhtiön
johtamisrakenteisiin. Johtoryhmä ja esihenkilöt vastaavat siitä, että liiketoiminnan
harjoittaminen tapahtuu hallituksen linjausten, hyväksyttyjen politiikkojen ja
periaatteiden sekä soveltuvan sääntelyn mukaisesti.
Yrityskulttuuria edistetään sisäisen viestinnän, koulutusten, henkilöstön osallistamisen
sekä johtamiskäytäntöjen kautta. Yhtiö varmistaa, että henkilöstöllä on selkeä
ymmärrys toimintatavoista, vastuista ja odotetusta liiketoimintakäyttäytymisestä.
Yrityskulttuurin toimivuutta evaluoidaan osana sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa.
Hallitus arvioi säännöllisesti hallintomallin ja johtamiskäytäntöjen asianmukaisuutta
sekä valvoo, että yrityskulttuuri tukee yhtiön liiketoimintaa, kestävyyttä ja pitkän
aikavälin arvonluontia.
Koskisen toimintapolitiikassa ja Koskisen eettisissä periaatteissa, jotka koskevat koko
Koskisen toimintaa ja maantieteellisiä sijainteja, on määritelty liiketoiminnan
harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet, jotka ohjaavat yrityskulttuuria sekä
korruption ja lahjonnan vastaisia toimia. Toimintapolitiikassa ja eettisissä periaatteissa
huomioidaan, että Koskisen toiminta perustuu kansainvälisesti tunnustettuihin
standardeihin ja ohjeisiin. Yhtiö noudattaa kaikessa toiminnassaan muun muassa YK:n
yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, ILO:n työelämän
perusperiaatteita ja -oikeuksia sekä OECD:n monikansallisille yrityksille annettuja
toimintaohjeita. Lisäksi toimintaa ohjaavat sertifioidut johtamisjärjestelmät ISO 9001,
ISO 14001 ja ISO 45001.
Yhtiön toimintapolitiikka kokoaa yhteen konsernin johtamisen periaatteet ja
vastuullisen liiketoiminnan käytännöt. Se kattaa yhtiön arvot, joita ovat luottamus,
rohkeus, luovuus ja tuloksellisuus, sekä eettiset linjaukset, laadun, turvallisuuden,
henkilöstön hyvinvoinnin, ympäristövastuun ja vastuulliset toimintatavat.
Yhtiön eettiset periaatteet (Code of Conduct) muodostavat perustan vastuulliselle
liiketoiminnalle, ja ne pohjautuvat Koskisen arvoihin. Toimittajilta ja
yhteistyökumppaneilta edellytetään sitoutumista Toimittajien eettisiin
toimintaperiaatteisiin (Supplier Code of Conduct), jotka täydentävät yhtiön omia
periaatteita ja velvoittavat toimimaan vastuullisesti koko toimitusketjussa. Koskisen on
eettisissä toimintaperiaatteissaan sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa rehellisesti,
lainmukaisesti ja eettisesti kaikissa toimintamaissaan ja koko arvoketjussaan
ilman poikkeuksia.
Politiikat ja periaatteet ovat yhtiön hallituksen hyväksymät, ja niiden toimeenpanosta ja
raportoinnista hallitukselle vastaavat konsernin johtoryhmään kuuluvat
liiketoimintayksiköiden ja toimintojen johtajat.
Sidosryhmien näkökulmat on huomioitu periaatteiden ja politiikkojen laadinnassa
osana kaksoisolennaisuusarviointia. Politiikat ja periaatteet ovat kaikkien sidosryhmien
saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Niiden ajantasaisuutta arvioidaan ja kehitetään jatkuvan
parantamisen periaatteen mukaisesti.
Korruption ja lahjonnan torjuminen on huomioitu toimintapolitiikasta johdetuissa
eettisissä periaatteissa, jotka koskevat koko konsernin toimintaa. Eettisten
periaatteiden toimeenpanoa tukevat ilmoituskanavat, joiden kautta työntekijät ja muut
asiaankuuluvat sidosryhmät voivat ilmoittaa mahdollisista väärinkäytöksistä ja eettisten
periaatteiden rikkomuksista luottamuksellisesti ja halutessaan anonyymisti. Näihin
kuuluvat erillinen whistleblowing-ilmoituskanava sekä yrityksen sisäinen Jatkuvan
parantamisen foorumin luottamuksellinen osio, jonka kautta voidaan tehdä erikseen
ilmoituksia myös häirintään ja syrjintään liittyvistä asioista. Ilmoituksiin on pääsy vain
hyvin rajatulla henkilöpiirillä.
Whistleblowing-kanavan kautta esitetyt huolet ja havainnot käsitellään erillisen
prosessin kautta tapauskohtaisesti sisäisen ohjeistuksen mukaisesti, jolla varmistetaan
ilmoittajien suojelu. Ilmoitukset tutkitaan riippumattomasti ja tasapuolisesti sisäisten
tai ulkoisten asiantuntijoiden toimesta. Kanavan seurannasta ja tapausten käsittelystä
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 116
vastaavat yhtiön hallintosihteeri ja lakiasiainjohtaja toimintaohjeen mukaisesti.
Kanavan tietojen käsittelyyn ei ole erillisiä, dokumentoituja perehdytyskäytäntöjä.
Mikäli ilmoitus kuuluu ilmoittajansuojalain soveltamisalaan tai koskevat johtoryhmän
jäsentä, niistä raportoidaan suoraan hallituksen ja tarkastusvaliokunnan
puheenjohtajalle.  Jatkuvan parantamisen foorumin koulutuksesta ja ohjeistuksesta
vastaavat henkilöstöjohtaja ja laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaja yhteistyössä
henkilöstöosaston kanssa.
Koskisen pyrkii selkeällä viestinnällä ja johtamisella edistämään tietoisuutta ja
luottamusta epäkohtien ja huolenaiheiden ilmoittamiseen liittyviä kanavia kohtaan.
Tiedot perehdytetään työsuhteen alussa omalle työvoimalle koko konsernissa.
Koskisella ei ole käytäntöjä kanavia koskevan tietoisuuden arvioimiseen. Koskisen
eettisissä periaatteissa on sitouduttu mahdollisia kostotoimia ehkäiseviin
toimintamenetelmiin ja kanavan etusivulla on myös kerrottu, että Koskisen ei hyväksy
vastatoimia ilmoittajaa kohtaan, eli jokaisen oikeus tuoda esiin epäkohtia on turvattu.
Ilmoitukset mahdollisista rikkomuksista käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja
nimettömästi niin pitkälti kuin mahdollista. Ilmiantajien suoja on turvattu EU:n
direktiivin 2019/1937 mukaisesti.  Nämä turvataan ilmoittajan henkilöllisyyden
luottamuksellisella käsittelyllä, rajoitetulla pääsyllä ilmoitustietoihin sekä ilmoitusten
käsittelyn valvonnalla hallituksen tasolla whistleblowing-ilmoituskanavan
toimintaohjeen mukaisesti. Liiketoiminnan harjoittamiseen, mukaan lukien korruptio-
ja lahjontatapaukset, liittyvien esille nousevien epäkohtien käsittelystä päätetään
tapauskohtaisesti, eikä mahdollisten tapausten käsittelylle ole whistleblowing-kanavan
lisäksi erikseen kuvattua toimintamallia.
Eettisiin toimintaperiaatteisiin ja niihin sisältyvään korruption ja lahjonnan
ehkäisemiseen tutustuminen on osa henkilöstön perehdytysohjelmaa, ja yhtiön
sisäisellä suomeksi ja englanniksi saatavilla olevalla verkkokoulutuksella varmistetaan
periaatteiden tunteminen sekä niiden käytännön soveltaminen. Koulutuksen
suorittaminen on pakollista kaikille henkilöstön jäsenille, mukaan lukien yhtiön johto,
osana uusien työntekijöiden perehdytystä, ja se tulee suorittaa neljän vuoden välein.
Hallintoelimet eivät kuulu Koskisen koulutusjärjestelmän piiriin.
Puolan toimintojen osalta eettiset periaatteet käydään läpi työsuhteen alussa
työsopimuksen läpikäynnin yhteydessä, mutta erillistä puolankielistä koulutusta ei
ole käytössä.
Suurimmat korruptio- ja lahjontariskit liittyvät pääasiassa toimintoihin, joissa tehdään
taloudellisia päätöksiä sekä sopimus- ja hankintapäätöksiä.
Yhtiöllä ei ole asetettuna erillistä tavoitetta tunnistettuun olennaiseen vaikutukseen
liittyen, mutta vaikutuksen kehittymistä seurataan jatkuvasti osana toimittajien ja
asiakkaiden kanssa käytävää vuoropuhelua sekä vuosittaisia sopimusprosesseja. Lisäksi
asiaa arvioidaan kestävyysnäkökohtiin kohdistuvan sidosryhmäkuulemisen kautta
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
G1-3
Koskisen ei hyväksy korruptiota, lahjontaa tai muuta epäeettistä toimintaa missään
muodossa. Yhtiö toimii kaikissa suhteissaan rehellisesti ja läpinäkyvästi sekä varmistaa,
että sen työntekijät, alihankkijat ja toimittajat sitoutuvat samoihin eettisiin
periaatteisiin.
Korruption ja lahjonnan ehkäisy, havaitseminen ja käsittely ovat osa Koskisen sisäistä
valvontaympäristöä ja käytäntöjä. Yhtiössä on käytössä menettelyt ja kontrollit, jotka
liittyvät muun muassa matkustuspolitiikkaan, kulujen ja maksujen
hyväksymiskäytäntöihin sekä maksuliikenteen valvontaan. Epäkohtia huomioidaan
osana päivittäisjohtamista. Näiden avulla varmistetaan asianmukainen sisäinen
valvonta ja ehkäistään väärinkäytöksiä ennakolta.
Erillistä korruption ja lahjonnan vastaista menettelyä ei ole, jossa kuvattaisiin
tutkinnasta vastaavat henkilöt ja heidän riippumattomuutensa asiasta, eikä menettelyä
tutkinnan lopputulosten raportoinnista hallinto-, johto- ja valvontaelimille, vaan
mahdolliset esille nousseet tapaukset käsitellään kohdassa G1-1 kuvatun menettelyn
mukaisesti silloin, kun ilmoitukset tulevat kyseisten kanavien kautta tai ne käsitellään
tapauskohtaisesti liiketoiminnossa. Korruptioon ja lahjontaan liittyvä koulutus
kuvataan kohdassa G1-1.
Urakoitsijoiden ja toimittajien osalta Toimittajien eettiset ohjeet ovat osa sopimuksia
erillisenä liitteenä. Koskisen eettiset periaatteet ovat julkisesti saatavilla
yhtiön verkkosivuilla.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 117
Korruptio- tai lahjontatapaukset
G1-4
Mahdolliset korruptio- ja lahjontatapaukset voivat tulla yrityksen tietoon sen omien
prosessien, whistleblowing-ilmoituskanavan tai erillisen sähköpostikanavan kautta.
Korruption ja lahjonnan vastainen koulutus ei ole erillinen aiheen mukainen koulutus,
vaan sisältyy osaksi eettisten periaatteiden koulutusta, jossa teemaa käsitellään lyhyesti
osana kokonaisuutta. Koulutusten suoritusaste kuvaa Koskisen eettisten periaatteiden
koulutuksen suorittaneiden toimihenkilöiden, ylempien toimihenkilöiden sekä
johtoryhmän suoritusastetta kattaen kaikki maantieteelliset toiminta-alueet.
Korruptio ja lahjontatapaukset
2025
2024
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien
rikkomisista annetujen tuomioiden lukumäärä
-
-
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien
rikkomisista annettujen sakkojen suuruus (€)
-
-
Toimet, joita on toteutettu korruption ja  lahjonnan
torjuntaa koskevien menettelyjen ja  normien
rikkomiseen puuttumiseksi
-
-
2025
2024
Lahjonnan ja korruption vastaisen koulutuksen
suoritusaste (%)
81,5 %
- %
Konsernin
ja emoyhtiön
tilinpäätökset
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 119
Sisällysluettelo
Konsernitilinpäätös (IFRS) .............................................
Konsernin laaja tuloslaskelma ..............................................
Konsernitase ...............................................................................
Konsernin rahavirtalaskelma ................................................
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot .............................
1. Yleiset tiedot ja laatimisperusta .......................................
2. Segmenttitiedot ja liikevaihto ..........................................
3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta ................................
4. Liiketoiminnan muut tuotot .............................................
5. Materiaalit ja palvelut ..........................................................
8. Poistot ja arvonalentumiset ..............................................
9. Liiketoiminnan muut kulut ...............................................
10. Rahoitustuotot ja -kulut ....................................................
11. Tuloverot ..................................................................................
13. Metsävarat ..............................................................................
14. Vuokrasopimukset ..............................................................
15. Aineettomat hyödykkeet ..................................................
16. Vaihto-omaisuus ..................................................................
17. Muut saamiset ......................................................................
18. Myytävänä olevat omaisuuserät ....................................
19. Oma pääoma ........................................................................
20. Osakekohtainen tulos .......................................................
21. Rahoitusvarat ja -velat .......................................................
22. Varaukset ...............................................................................
23. Muut velat ..............................................................................
24. Konsernin rakenne .............................................................
25. Lähipiiriliiketoimet ..............................................................
27. Tilikauden jälkeiset tapahtumat ...................................
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) ........................................
Tuloslaskelma ............................................................................
Tase ...............................................................................................
Rahoituslaskelma .....................................................................
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot ................................
tilinpäätöksen allekirjoitukset ...............................................
Tilintarkastuskertomus ...........................................................
Tietoa sijoittajille ........................................................................
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 120
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin laaja tuloslaskelma
Tuhatta euroa
Liite
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Liikevaihto
2
354 936
282 262
Liiketoiminnan muut tuotot
4
2 958
2 022
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen muutos
16
8 676
5 151
Metsävarojen käyvän arvon muutos
13
354
324
Materiaalit ja palvelut
5
-232 886
-174 749
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
6
-54 797
-47 913
Poistot ja arvonalentumiset
8
-14 478
-11 169
Liiketoiminnan muut kulut
9
-50 452
-42 904
Liikevoitto (-tappio)
14 310
13 023
Rahoitustuotot
10
2 534
3 638
Rahoituskulut
10
-6 101
-6 689
Rahoituskulut, netto
-3 567
-3 051
Voitto (tappio) ennen veroja
10 743
9 972
Tuloverot
11
-2 123
-1 684
Tilikauden voitto (tappio)
8 620
8 288
Tuhatta euroa
Liite
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää
tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
48
47
Tilikauden muut laajat tuloksen erät
verovaikutus huomioiden
48
47
Tilikauden laaja tulos
8 668
8 335
Tilikauden voiton (tappion) jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
8 620
8 288
Tilikauden voitto (tappio)
8 620
8 288
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
8 668
8 335
Tilikauden laaja tulos
8 668
8 335
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
tilikauden osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa)
20
0,37
0,36
Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa)
20
0,36
0,36
Konsernin laajaa tuloslaskelmaa tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 121
Konsernitase
Tuhatta euroa
Liite
31.12.2025
31.12.2024
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
12
140 533
111 540
Metsävarat
13
4 363
3 915
Käyttöoikeusomaisuuserät
14
31 608
34 043
Aineettomat hyödykkeet
15
2 992
1 036
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
21
200
14
Muut saamiset
17
-
10
Laskennalliset verosaamiset
11
35
37
Pitkäaikaiset varat yhteensä
179 730
150 595
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
16
62 383
49 227
Myyntisaamiset
21
31 398
23 835
Muut saamiset
17
11 116
9 536
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
21
11 709
11 513
Tuloverosaamiset
11
908
74
Rahavarat
21
24 441
31 823
Lyhytaikaiset varat yhteensä
141 954
126 008
Myytävänä olevat omaisuuserät
383
447
VARAT YHTEENSÄ
322 067
277 050
Tuhatta euroa
Liite
31.12.2025
31.12.2024
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma
19
1 512
1 512
Vararahasto
19
16
16
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
19
81 883
73 843
Omat osakkeet
19
-3
-3
Kertyneet muuntoerot
19
239
192
Kertyneet voittovarat
71 077
65 240
Tilikauden voitto (tappio)
8 620
8 288
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
yhteensä
163 344
149 086
Oma pääoma yhteensä
163 344
149 086
Velat
Pitkäaikaiset velat
Lainat
21
42 778
24 731
Vuokrasopimusvelat
14, 21
26 921
29 465
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
6
3 220
3 117
Muut velat
23
3 182
14
Laskennalliset verovelat
11
9 526
7 162
Varaukset
22
187
150
Pitkäaikaiset velat yhteensä
85 816
64 639
Lyhytaikaiset velat
Lainat
21
5 374
8 041
Vuokrasopimusvelat
14, 21
3 965
4 024
Johdannaisvelat
21
-
141
Saadut ennakot
21
933
983
Ostovelat
21
38 892
29 211
Ostovelat, maksumenettely
21
7 265
6 470
Muut velat
23
16 405
14 300
Tuloverovelat
11
-
65
Varaukset
22
74
89
Lyhytaikaiset velat yhteensä
72 907
63 325
Velat yhteensä
158 723
127 964
OMA PÄÄOMA JA VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
322 067
277 050
Konsernitasetta tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 122
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Tuhatta euroa
Liite
Osakepääoma
Vararahasto
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Omat osakkeet
Kertyneet
muuntoerot
Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön
omistajille
kuuluva oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2025
1 512
16
73 843
-3
192
73 527
149 086
149 086
Tilikauden voitto (tappio)
-
-
-
-
-
8 620
8 620
8 620
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot
-
-
-
-
48
-
48
48
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-
-
-
-
48
8 620
8 668
8 668
Tapahtumat osakkeenomistajien
kanssa:
Osingonjako
-
-
-
-
-
-2 771
-2 771
-2 771
Osakeperusteiset maksut
-
-
-
-
-
321
321
321
Suunnattu osakeanti
(liiketoimintakauppa)
19
-
-
8 040
-
-
-
8 040
8 040
Tapahtumat osakkeenomistajien
kanssa yhteensä
-
-
8 040
-
-
-2 450
5 590
5 590
Oma pääoma 31.12.2025
1 512
16
81 883
-3
239
79 697
163 344
163 344
Laskelmaa konsernin oman pääoman muutoksista tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 123
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Tuhatta euroa
Liite
Osakepääoma
Vararahasto
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Omat osakkeet
Kertyneet
muuntoerot
Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön
omistajille
kuuluva oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024
1 512
16
73 843
-3
144
71 717
147 229
147 229
Tilikauden voitto (tappio)
-
-
-
-
-
8 288
8 288
8 288
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot
-
-
-
-
47
-
47
47
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-
-
-
-
47
8 288
8 335
8 335
Tapahtumat osakkeenomistajien
kanssa:
Osingonjako
-
-
-
-
-
-7 368
-7 368
-7 368
Osakeperusteiset maksut
-
-
-
-
-
890
890
890
Tapahtumat osakkeenomistajien
kanssa yhteensä
-
-
-
-
-
-6 478
-6 478
-6 478
Oma pääoma 31.12.2024
1 512
16
73 843
-3
192
73 527
149 086
149 086
Laskelmaa konsernin oman pääoman muutoksista tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 124
Konsernin rahavirtalaskelma
Tuhatta euroa
Liite
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto (tappio)
8 620
8 288
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset
8
14 478
11 169
Metsävarojen käyvän arvon muutos
13
-354
-323
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot
-104
23
Korko- ja muut rahoitustuotot ja -kulut
10
3 567
3 051
Tuloverot
11
2 123
1 684
Muiden pitkäaikaisten työsuhde-etuuksien
muutokset
-143
-104
Osakeperusteiset maksut
321
890
Muut oikaisut
-668
-4
Oikaisut yhteensä
19 221
16 386
Käyttöpääoman muutokset:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos
17, 21
-8 106
-184
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos
21, 23
12 312
1 305
Vaihto-omaisuuden muutos
16
-7 384
-11 656
Käytetyt varaukset
22
22
53
Saadut korot
504
1 836
Maksetut korot
-4 125
-4 389
Saadut muut rahoituserät
293
810
Maksetut järjestelypalkkiot ja muut rahoituskulut
-519
-150
Maksetut tuloverot
-1 144
1 653
Liiketoiminnan nettorahavirta
19 693
13 953
Tuhatta euroa
Liite
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Investointien rahavirta
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja
aineettomien hyödykkeiden hankinta
12, 15
-20 211
-20 760
Pitkäaikaisten varojen myynnit
132
511
Liiketoimintojen ja tytäryritysten hankinnat
-15 009
-
Takaisinmaksut talletuksista
-
20 000
Investointien nettorahavirta
-35 089
-249
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot
21
35 000
-
Lainojen takaisinmaksut
21
-19 914
-6 639
Vuokrasopimusvelkojen maksut
21
-4 318
-3 657
Maksetut osingot
-2 771
-7 368
Rahoituksen nettorahavirta
7 996
-17 664
Rahavarojen nettomuutos
-7 399
-3 960
Rahavarat tilikauden alussa
31 823
35 771
Valuuttakurssien muutosten vaikutukset
rahavaroihin
17
12
Rahavarat tilikauden lopussa
24 441
31 823
Konsernin rahavirtalaskelmaa tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 125
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Yleiset tiedot ja laatimisperusta
Konsernin yleiset tiedot
Koskisen Oyj (yhtiö, emoyhtiö), yhdessä konsolidoitujen tytäryhtiöidensä kanssa
(Koskisen, konserni), toimii sahatavaran ja puulevyjen toimialoilla, joilla se valmistaa
erilaisia puutuotteita, kuten sahatavaraa, vaneria ja lastulevyä. Koskisen tavoitteena on
olla kestävä kumppani sekä metsänomistajille että asiakkailleen. Koskisen perustettiin
vuonna 1909. Sen pääkonttori sijaitsee Järvelässä, ja sillä on toimipaikkoja Suomessa ja
Puolassa. Koskisella on noin 1 000 työntekijää.
Koskisen Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka Y-tunnus on 0148241-9 ja
kotipaikka Kärkölä, Suomi. Rekisteröity osoite on Tehdastie 2, 16600 Järvelä.
Emoyhtiön / Koskisen Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla
1.12.2022 alkaen.
Koskisen Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi
26.3.2026. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla internet-osoitteessa
Laatimisperusta
Koskisen konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen IFRS-
tilinpäätösstandardien mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2025 voimassa
olevia IFRS-tilinpäätösstandardeja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös IFRS-
tilinpäätösstandardeja täydentävän Suomen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön
vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu ensisijaisesti alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen,
ellei toisin mainita. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat,
johdannaisvelat ja metsävarat, sekä etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat varat ja
velvoitteet sekä osakeperusteiset maksut on arvostettu käypään arvoon.
Konsernitilinpäätös on esitetty tuhansina euroina. Emoyhtiön toiminta- ja
esittämisvaluutta on euro.
Kaikki tilinpäätöksessä ja liitetiedoissa esitettävät määrät on pyöristetty lähimpään
tuhanteen, ellei toisin mainita. Tästä johtuen yksittäisten lukujen yhteenlaskettu
summa voi poiketa esitetystä yhteismäärästä.
Uudet standardit ja tulkinnat
IASB:n julkaisemilla 1.1.2025 käyttöön otetuilla uusilla tilinpäätösstandardeilla,
tilinpäätösstandardien muutoksilla tai tulkinnoilla ei ollut merkittävää vaikutusta
Koskisen konsernitilinpäätökseen.
Konserni ei ole ottanut käyttöön julkaistuja uusia tilinpäätösstandardeja,
tilinpäätösstandardien muutoksia tai tulkintoja, jotka eivät ole pakollisia 31.12.2025
päättyneille tilikausille.
IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
-tilinpäätösstandardi tulee voimaan 1.1.2027 ja korvaa olemassa olevan IAS 1
Tilinpäätöksen esittäminen -standardin. IFRS 18 -standardi tuo muutoksia
tuloslaskelman rakenteeseen ja pakollisiin välisummiin, vaatimuksen esittää liitetietoja
tietyistä johdon määrittelemistä tunnusluvuista joita tällä hetkellä raportoidaan
tilinpäätöksen ulkopuolella, sekä laajennettuja yhdistämis- ja erittelykriteerejä, joita
sovelletaan sekä päälaskelmiin että tilinpäätöksen liitetietoihin. IFRS 18 ei vaikuta erien
kirjaamiseen tai arvostamiseen tilinpäätöksessä.
Koskisen jatkaa uuden IFRS 18 -standardin vaikutusten arviointia ja odottaa sillä olevan
vaikutus konsernin tuloslaskelmaan, rahavirtalaskelmaan ja tiettyihin
konsernitilinpäätöksen liitetietoihin. Tuottojen ja kulujen uudelleenjärjestely konsernin
tuloslaskelmalla arvioidaan vaikuttavan liikevoiton määrään. Esimerkiksi tällä hetkellä
Rahoituskulut -netto -erässä esitettävät valuuttakurssierot myyntisaamisista ja
ostoveloista sekä myyntiin liittyvien valuuttatermiinien tuotot ja tappiot tullaan
esittämään jatkossa liikevoiton yläpuolella.
Muiden tilinpäätöshetkeen mennessä julkaistujen uusien tilinpäätösstandardien,
tilinpäätösstandardien muutosten tai tulkintojen ei odoteta vaikuttavan olennaisesti
konserniin nykyisellä tai tulevilla tilikausilla eikä ennakoitavissa oleviin tuleviin
liiketoimiin.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 126
Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen
Toiminta- ja esittämisvaluutta
Konsernin kunkin yhteisön tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen
ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta).
Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on yhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat ja saldot
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi
käyttäen tapahtumapäivän kursseja. Tällaisten liiketoimien kirjaamisesta ja
ulkomaanrahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuttamisesta
tilinpäätöspäivän kurssiin johtuvat valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan
tulosvaikutteisesti.
Tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä
rahoituseriin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään laajassa tuloslaskelmassa
nettomääräisinä rahoituskuluina.
Konserniyhtiöt
Esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien konserniyritysten
tuloslaskelmat ja taseet muunnetaan esittämisvaluutan määräisiksi. Kunkin esitettävän
taseen varat ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kunkin laajan
tuloslaskelman tuotot ja kulut muunnetaan kauden keskikursseihin. Kaikki tästä
johtuvat kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten
muuntamisesta aiheutuvat kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun
ulkomainen yksikkö myydään tai siitä muuten luovutaan, siihen liittyvät
valuuttakurssierot siirretään tulosvaikutteiseksi osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.
Ulkomaisen yksikön hankinnasta johtuvat käyvän arvon oikaisut käsitellään ulkomaisen
yksikön varoina ja velkoina ja muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Makrotaloudellinen ympäristö
Konsernin merkittävimmät lähiajan riskit liittyvät raaka-aineiden saatavuuteen ja
hintamuutosten hallintaan, lähiaikoina voimistuneisiin riskeihin yleisessä geo-,
turvallisuus- ja kauppapoliittisessa tilanteessa, sääntelymuutoksiin, yleiseen
markkinatilanteen heikentymiseen ja sen vaikutukseen markkinakysyntään,
asiakkaiden maksukykyyn ja kuluttajien ostovoimaan, toimittajien ja palveluntuottajien
toimituskykyyn, toiminnan kausiluonteisuuteen sekä muutoksiin liiketoiminta-alueilla
ja asiakkuuksissa.
Tällä hetkellä epävarmuutta liittyy erityisesti Yhdysvaltojen asettamiin tuontitulleihin.
Koskisella ei ole merkittävää määrää kauppaa Yhdysvaltoihin, joten tulli- ja
kauppapolitiikan suorat vaikutukset ovat pieniä. Yhdysvaltojen harjoittaman tariffi- ja
tullipolitiikan epäsuoria vaikutuksia, etenkin sahateollisuuden kauppavirtoihin on
puolestaan vaikea arvioida. Kauppavirtojen lisäksi vaikutukset voivat kohdistua
tuotteiden kysyntään ja tarjontaan. Yhdysvaltain harjoittamalla tulli- ja
kauppapolitiikalla voi olla voi olla merkittäviä vaikutuksia inflaatioon, talouskasvuun,
korkoihin ja valuuttakursseihin Koskisen keskeisillä markkinoilla.
Puun tuonnin loppuminen Venäjältä on nostanut puun hintaa ja pitänyt koivuvanerin
hinnan korkeana. Konsernilla ei ole ollut mitään toimintaa Venäjällä esitetyillä
tilikausilla.
Makrotaloudellisen toimintaympäristön muutokset lisäävät johdon harkinnan ja
arvioiden merkitystä konsernitilinpäätöksessä.
Ilmastoon liittyvät asiat
Ilmastonmuutos tuo mukanaan riskejä ja mahdollisuuksia Koskiselle.
Ilmastonmuutoksen fyysisiin muutoksiin liittyvät riskit voivat aiheuttaa häiriötä raaka-
aineen saatavuudelle. Lisäksi monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät
lainsäädännölliset riskit saattavat aiheuttaa rajoituksia luonnonvarojen hyödyntämiselle
hakkuurajoitusten muodossa. Vähähiilisempään yhteiskuntaan siirtymiseen liittyvät
mahdollisuudet voivat kasvattaa puurakentamisen ja puutuotteiden kysyntää. Oman
energiatuotannon avulla voidaan saavuttaa energiaomavaraisuuden ja
energiatehokkuuteen liittyviä mahdollisuuksia.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 127
Koskisen on tilikaudella tehnyt investointeja, jotka muun muassa parantavat
energiatehokkuutta, vähentävät energian kulutusta, materiaalihukkaa sekä
kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Nämä investoinnit aktivoidaan aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin, sekä käyttöoikeusomaisuuseriin, jotka esitetään liitteissä
12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sekä 14. Vuokrasopimukset. Koskisen on
tilikaudella myös muun muassa vähentänyt fossiilipohjaisten raaka-aineiden osuutta.
Ilmastonmuutosta koskevat riskit ja mahdollisuudet on kuvattu tarkemmin Koskisen
Kestävyysselvityksessä osana Hallituksen toimintakertomusta.
Ilmastonmuutokseen liittyvillä riskeillä ei ollut olennaista vaikutusta
konsernitilinpäätökseen esitetyillä tilikausilla.
Keskeiset arviot ja johdon harkinta
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti vaatii johtoa
tekemään tiettyjä kriittisiä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka vaikuttavat
tilinpäätöksessä esitettävien varojen ja velkojen määrään sekä tilikausilta esitettävien
tuottojen ja kulujen määriin. Lisäksi johdon on käytettävä harkintaa tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden soveltamisessa.
Arvioita ja harkintaa arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat johdon parhaaseen
tietämykseen, historialliseen kokemukseen ja odotuksiin tulevista tapahtumista, joiden
uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia. Tuloksena saatavat
kirjanpidolliset arviot ovat määritelmän mukaan harvoin samoja kuin niihin liittyvät
toteutuneet tulokset.
Arviot ja oletukset, jotka aiheuttavat merkittävän riskin siitä, että varojen ja velkojen
kirjanpitoarvoa oikaistaan olennaisesti, esitetään tilinpäätöksen seuraavissa
liitetiedoissa:
Liitetieto
Keskeiset arviot ja oletukset
13. Metsävarat
Metsävarojen arvostus
14. Vuokrasopimukset
Sopimuksiin sisältyvät vuokrasopimukset
14. Vuokrasopimukset
Vuokra-ajan määrittäminen
14. Vuokrasopimukset
Lisäluoton koron määrittäminen
22. Varaukset
Varauksen määrän ja ajankohdan arviointi
2. Segmenttitiedot ja liikevaihto
Koskisen ylin operatiivinen päätöksentekijä (CODM) on hallitus, joka seuraa konsernin
tulosta ja kohdistaa resursseja segmenteille. Koskisen toimintasegmentit, jotka ovat
myös konsernin raportoitavat segmentit, ovat Levyteollisuus ja Sahateollisuus. Hallitus
seuraa segmentin tulosta liikevaihdon ja käyttökatteen (EBITDA) perusteella.
Segmenttien väliset liiketoimet perustuvat markkinaehtoihin, ja ne eliminoidaan
konsolidoinnin yhteydessä.
Levyteollisuus tarjoaa räätälöityjä korkealaatuisia levyratkaisuja asiakkaillemme.
Levyteollisuuden liikevaihto koostuu vanerin, lastulevyn, ohuen vanerin ja viilun
myynnistä sekä optimoiduista pakettiautojen sisätilaratkaisuista. 
Sahateollisuus tarjoaa sahatavaraa ja jatkojalostettuja tuotteita, jotka on valmistettu
korkealaatuisesta puuraaka-aineesta. Sahateollisuuden liikevaihto koostuu sahatavaran
ja jatkojalostetun puutavaran myynnistä sekä puunhankinnan sivutuotteista sellu- ja
paperiteollisuudelle ja bioenergiasta useille voimalaitoksille.
Muut sisältää kokonaan omistetun tytäryhtiön Kosava-Kiinteistöt Oy, joka tarjoaa
emoyhtiölle kiinteistönhoitopalveluja, sekä osan konsernin keskitetyistä toiminnoista,
joita ei ole kohdistettu segmenteille.
LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN
1.1.2025–31.12.2025
1.1.2024–31.12.2024
Tuhatta euroa
Ulkoinen
Sisäinen
Yhteensä
Ulkoinen
Sisäinen
Yhteensä
Levyteollisuus
150 935
12
150 946
142 433
21
142 454
Sahateollisuus
203 915
31 556
235 471
139 737
27 946
167 683
Segmentit
yhteensä
354 850
31 567
386 417
282 171
27 967
310 137
Muut
86
693
780
92
780
871
Sisäisen myynnin
eliminointi
-32 261
-32 261
-28 746
-28 746
Yhteensä
354 936
-
354 936
282 262
-
282 262
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 128
Koskisen liikevaihto koostuu pääasiassa tavaroiden myynnistä eli sahatavarasta ja
levyistä. Suurin osa Koskisen liikevaihdosta kirjataan ajankohtana, jolloin asiakas saa
määräysvallan tavaraan sovellettavien toimitusehtojen perusteella. Koskisen
asiakassopimusten maksuajat ovat tyypillisesti 30–60 päivää, eivätkä sopimukset sisällä
merkittäviä rahoituskomponentteja. Koskisen sopimukset voivat sisältää muuttuvia
maksuja kuten käteisalennuksia tai muita alennuksia.
Vuosina 2025 ja 2024 Koskisella ei ollut ulkopuolisia asiakkaita, joiden tuottama
liikevaihto olisi ollut yli 10 prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta.
LIIKEVAIHDON MAANTIETEELLINEN JAKAUTUMINEN
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Suomi
132 901
111 595
Japani
33 299
23 990
Saksa
24 411
24 098
Puola
20 192
15 465
Muut EU-maat
101 479
76 556
Muut maat
42 654
30 559
Yhteensä
354 936
282 262
KÄYTTÖKATE SEGMENTEITTÄIN
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Levyteollisuus
15 688
17 681
Sahateollisuus
14 277
7 205
Segmentit yhteensä
29 965
24 886
Muut
-1 177
-693
Yhteensä
28 789
24 193
KÄYTTÖKATTEEN TÄSMÄYTYS LIIKEVOITTOON (-TAPPIOON)
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Käyttökate
28 789
24 193
Poistot ja arvonalentumiset
-14 478
-11 169
Liikevoitto (-tappio)
14 310
13 023
SOPIMUKSIIN PERUSTUVAT OMAISUUSERÄT JA VELAT
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Sopimuksiin perustuvat velat 1
787
838
¹ Sisältyy taseen erään saadut ennakot
Tilikauden alussa sopimuksiin perustuviin velkoihin sisältyneestä määrästä suurin osa
on kirjattu liikevaihtoon tilikauden aikana.
PITKÄAIKAISTEN VAROJEN MAANTIETEELLINEN JAKAUMA
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Suomi
174 366
144 835
EU-maat
5 327
5 708
Muut maat
3
15
Yhteensä
179 696
150 558
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 129
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Asiakassopimusten suoritevelvoite on sopimuksilla määriteltyjen tuotteiden
toimittaminen asiakkaille. Lisäksi Koskisen soveltaa kansainvälisen
kauppakamarin (ICC) antamiin virallisiin kauppaehtojen tulkintasääntöihin
(Incoterms 2020) perustuvia toimitusehtoja. Määräysvalta myytyyn tavaraan
siirtyy yhtenä ajankohtana, tyypillisesti kun tavaran omistusoikeus tai fyysinen
hallinta on siirtynyt asiakkaalle, asiakas on hyväksynyt tavaran tai Koskisella on
oikeus maksuun.
Kun määräysvalta tavaraan on siirtynyt asiakkaalle, mutta Koskisen on edelleen
vastuussa toimituksen tai vakuutuksen järjestämisestä, nämä palvelut katsotaan
erillisiksi suoritusvelvoitteiksi, ja jos ne ovat olennaisia, ne kirjataan yli ajan sitä
mukaa kuin palvelu suoritetaan. Koskisen katsoo, että asiakas samanaikaisesti
saa ja kuluttaa palvelusta koituvan hyödyn sitä mukaa kuin sitä tuotetaan.
Yleisimmin käytetyt toimitusehdot ovat kuljetus ja vakuutus maksettuina (CIP),
kuljetus maksettuna (CPT), kuljetus, vakuutus ja rahti maksettuina (CIF), kuljetus
ja rahti maksettuina (CFR). Näissä tavaroista saatu liikevaihto tuloutetaan, kun
tavarat luovutetaan kuljetusliikkeelle kyseisen ehdon mukaisesti. Vapaasti
rahdinkuljettajalla (FCA) ‑ehtoa käytettäessä tavaran myynti tuloutetaan, kun
tavarat luovutetaan ostajan kuljetusliikkeelle ja toimitettuna määräpaikalle
(DAP) -ehtoa käytettäessä määräpaikkaan toimitettaessa.
Koskisen kirjaa myyntituotot asiakassopimuksista siihen määrään, jonka se
odottaa saavansa asiakkaalta veroilla oikaistuna. Asiakassopimukseen sisältyvät
mahdolliset muuttuvat vastikkeet, kuten alennukset, arvioidaan ja sisällytetään
liikevaihtoon vain siihen määrään kuin on erittäin todennäköistä, että
merkittävää peruutusta kertyneiden kirjattujen myyntituottojen määrään ei
jouduta tekemään. Muuttuvan vastikkeen määrä arvioidaan kunkin
raportointikauden lopussa. Jos sopimus sisältää useamman kuin yhden
suoritevelvoitteen, sopimukseen sisältyvä vastike kohdistetaan
suoritevelvoitteille erillismyyntihintojen perusteella. Koskisella ei ole merkittäviä
takuu- tai palautusvelvoitteita.
Koskisen ei ole tunnistanut merkittäviä sopimuksiin perustuvia omaisuuseriä,
sillä oikeus vastikkeeseen täyttää tyypillisesti myyntisaamisten määritelmän
alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Myyntisaamiset kirjataan, kun
määräysvalta tavaraan siirtyy asiakkaalle ja oikeus sopimukseen sisältyvään
vastikkeeseen on ehdoton ajan kulumista lukuun ottamatta. Koskisen
asiakassopimuksissa tavaroiden tai palvelujen asiakkaalle siirtämisen ja maksun
vastaanottamisen välinen aika on alle 12 kuukautta. Koskisen on päättänyt
käyttää käytännön helpotusta olla oikaisematta liikevaihtoa
rahoituskomponenttien vaikutuksilla. Mahdolliset asiakkailta saadut
ennakkomaksut kirjataan taseeseen (sopimukseen perustuva velka).
Maksettuihin myyntikomissioihin Koskisen soveltaa IFRS 15:ssä mainittua
käytännön apukeinoa ja kirjaa menot kuluksi niiden toteutuessa, koska niihin
liittyvä omaisuuserä olisi kirjattu kuluksi enintään yhden vuoden kuluessa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 130
3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta
Rahoitusriskit on jaoteltu luottoriskiin, joka kattaa liiketoimintaan liittyvän luottoriskin
ja rahoitusluottoriskin, likviditeettiriskiin ja markkinariskiin, joka kattaa valuuttariskin ja
korkoriskin. Näitä rahoitusriskejä hallitsee Koskisen talousosasto Koskisen
rahoituspolitiikan mukaisesti. Koskisen Oyj:n hallitus on hyväksynyt Koskisen
rahoituspolitiikan.
Rahoitustoiminnan tavoitteena on taata jatkuvasti riittävä rahoitus ja tunnistaa, arvioida
ja hallita rahoitusriskejä.
Luottoriski
Luottoriski johtuu rahavaroista, talletuksista, käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavista sijoituksista, suotuisista johdannaisinstrumenteista sekä
myyntisaamisista. Konsernin luottoriskit tai vastapuoliriskit realisoituvat, kun asiakas tai
muu vastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan konsernia kohtaan.
Koskisen soveltaa myyntisaamisiin odotettavissa olevien luottotappioiden mallia
arvioidessaan epävarmojen myyntisaamisten arvonalentumistappiota, sillä
myyntisaamiset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Elinikäisten
odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseksi myyntisaamiset on ryhmitelty
ikääntymisluokan perusteella, ja ne arvostetaan historiallisten tappioiden perusteella
oikaistuna ennusteilla ja saamiskohtaisella arviolla. Lopullinen arvonalentumistappio
kirjataan, kun selvitystila tai konkurssi on vahvistettu tai kun muuten on ilmeistä, että
asiakas ei pysty täyttämään maksuvelvoitteitaan. Arvonalentumistappion muutokset
epävarmojen myyntisaamisten ja lopullisten arvonalentumistappioiden osalta kirjataan
tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin kuluihin konsernin laajassa tuloslaskelmassa.
Luotonhallinnan periaatteiden mukaan saamisten laatu arvioidaan asiakaskohtaisen
analyysin perusteella. Asiakkaisiin liittyviä luottoriskejä hallitaan luottovakuutuksella,
ennakkomaksuehdoilla ja/tai edellyttämällä pankkitakauksia tai vahvistettuja
rembursseja asiakasmaksuille.
Koskisen altistuu myös vastapuolen riskeille liittyen rahoituslaitoksiin talletettujen
merkittävien likvidien varojen, rahoitussijoitusten ja johdannaisten muodossa.
Rahoitussijoituksia tehdään vain korkean luottokelpoisuuden omaavien vastapuolien
kanssa. Vaikka rahavaroihin ja talletuksiin sovelletaan myös IFRS 9:n mukaisia
arvonalentumisvaatimuksia, tunnistettu arvonalentumistappio oli epäolennainen.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 131
LUOTTOTAPPIOVARAUS
Tuhatta euroa
Ei erääntynyt
Alle 30 päivää
30–60 päivää
61–90 päivää
Yli 90 päivää
Yhteensä
31.12.2025
Odotettavissa oleva luottotappioaste
0,1 %
0,1 %
0,5 %
3,3 %
- %
Myyntisaamiset, brutto
26 089
5 074
188
71
1
31 424
Luottotappiovaraus
-19
-4
-1
-2
-
-26
Myyntisaamiset, netto
26 070
5 071
187
69
1
31 398
Tuhatta euroa
Ei erääntynyt
Alle 30 päivää
30–60 päivää
61–90 päivää
Yli 90 päivää
Yhteensä
31.12.2024
Odotettavissa oleva luottotappioaste
- %
- %
0,3 %
3,3 %
6,8 %
Myyntisaamiset, brutto
18 821
4 648
120
11
264
23 863
Luottotappiovaraus
-8
-2
-0
-0
-18
-28
Myyntisaamiset, netto
18 813
4 646
119
10
246
23 835
LUOTTOTAPPIOVARAUKSEN TÄSMÄYTYS
Tuhatta euroa
2025
2024
Luottotappiovaraus 1.1.
28
99
Tilikaudella tulosvaikutteisesti kirjattu luottotappiovarauksen lisäys
26
28
Tilikauden aikana lopullisiksi luottotappioiksi kirjatut saamiset
-
-
Peruutettu käyttämätön määrä
-28
-99
Luottotappiovaraus 31.12.
26
28
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 132
Likviditeettiriski
Liiketoiminnan rahavirta on Koskisen tärkein rahoituslähde. Ulkopuolista rahoitusta sekä
kassa- ja rahoitusinvestointeja hallinnoi keskitetysti Koskisen talousosasto Koskisen
rahoituspolitiikan mukaisesti. Rahoitusinvestointeja tehdään pääasiassa lyhytaikaisiin
instrumentteihin jatkuvan likviditeetin varmistamiseksi. 
Koskisen takaa jatkuvan riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla ja
ylläpitämällä riittäviä käytettävissä olevia sitovia ja ei-sitovia luottolimiittejä, jotka ovat
käytettävissä vuoteen 2030 saakka. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan riittävän pitkällä
lainaportfoliolla.
Konsernin nykyiset luottolimiittisopimukset sisältävät sitovia valmiusluottolimiittejä
yhteensä 15,0 miljoonaa euroa 31.12.2025 (31.12.2024: 8,0 miljoonaa euroa).
Vuoden 2025 lopussa Koskisen rahoitus oli taattu olemassa olevilla sitovilla
luottojärjestelyillä, rahavaroilla ja rahoitusinvestoinneilla. Konsernilla oli yhteensä
24,4 miljoonaa euroa rahavaroja 31.12.2025 (31.12.2024: 31,8 miljoonaa euroa). 
Sitoviin valmiusluottolimiitteihin ja pitkäaikaisiin lainoihin sisältyy rahoituskovenantteja,
jotka on kuvattu jäljempänä pääoman hallintaa koskevassa osiossa.
RAHOITUSVELKOJEN MATURITEETTI
Tuhatta euroa
2026
2027
2028
2029
2030
2031–
Sopimukseen
perustuvat
rahavirrat
yhteensä
Kirjanpitoarvot
31.12.2025
Lainat rahoituslaitoksilta
7 165
8 057
8 895
7 967
17 364
5 526
54 976
48 152
Vuokrasopimusvelat
6 048
4 483
4 328
3 839
3 170
19 961
41 830
30 886
Ostovelat
38 892
-
-
-
-
-
38 892
38 892
Ostovelat, maksumenettely¹
7 302
-
-
-
-
-
7 302
7 265
Yhteensä
59 407
12 540
13 224
11 807
20 534
25 487
142 999
125 196
Tuhatta euroa
2025
2026
2027
2028
2029
2030–
Sopimukseen
perustuvat
rahavirrat
yhteensä
Kirjanpitoarvot
31.12.2024
Lainat rahoituslaitoksilta
9 521
12 334
5 670
3 426
2 633
2 815
36 399
32 772
Vuokrasopimusvelat
6 347
4 763
4 494
4 369
3 840
23 389
47 202
33 489
Johdannaisvelat
141
-
-
-
-
-
141
141
Ostovelat
29 211
-
-
-
-
-
29 211
29 211
Ostovelat, maksumenettely¹
6 639
-
-
-
-
-
6 639
6 470
Yhteensä
51 859
17 097
10 164
7 795
6 473
26 204
119 592
102 084
¹ Maksumenettelyn alla olevat ostovelat ovat vaadittaessa maksettavia, joten yhtiö raportoi ne siten, että ne ovat lyhytaikaista velkaa. Näiden sopimukseen perustuviin rahavirtoihin on lisätty kertyneet korot, sekä 45
päivän irtisanomisajan korot.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 133
Markkinariski
Hyödykkeiden hintariski
Levy- ja sahatavaran sekä raaka-aineena käytettävän puutavaran hinnat vaihtelevat
kansainvälisen markkinaympäristön mukaan, mikä altistaa Koskisen liikevaihdon ja
kannattavuuden negatiivisille vaihteluille.
Koskisen suojautuu sähkön hintariskin vaihteluilta tekemällä hinnan kiinnityksiä.
1–12 kuukautta eteenpäin tehdyissä ostoissa hintakiinnitysten vaihteluväli on 65–90 %,
seuraavan 13–24 kuukauden vaihteluväli on 35–75 %, seuraavan 25–36 kuukauden
vaihteluväli on 10–50 %, ja seuraavan 37–48 kuukauden vaihteluväli on 0–25 %. Koskisen
periaate on pitää suojausaste näiden vaihteluvälien sisällä. Konsernin tarkoitus on
varmistaa, että riittävän suuri osuus ostoista on suojattu markkinahinnan heilahteluilta.
Sähkön hinnan merkittävä epävakaus on lisäriski tuotantokustannuksille ja merkitys
markkinakilpailulle riippuu riskin realisoitumisesta suhteessa kilpailijoihin.   
Valuuttariski
Koskisen pääkonttori on Suomessa ja Koskisella on myös ulkomainen tytäryhtiö
Puolassa. Konserni altistuu sekä transaktioiden että muuntamiseen liittyville
valuuttariskeille. Konsernin liiketoiminta ja toiminnan tulos altistuvat esittämisvaluutta
euron ja muiden valuuttojen välisten valuuttakurssien muutoksille. Suurin
vientivaluutta euron jälkeen on Yhdysvaltain dollari (USD), jota käytetään muun muassa
Japaniin suuntautuvan viennin valuuttana. Valuuttariskin määrä vaihtelee ajan mittaan
eri markkinoiden liikevaihdon ja kustannusten sekä kyseisillä markkinoilla tapahtuvissa
liiketoimissa käytettyjen yleisten valuuttojen mukaan. Merkittävät
valuuttakurssimuutokset voivat vaikuttaa myös Koskisen kilpailuasemaan ja siihen
liittyviin hintapaineisiin vaikuttamalla kilpailijoihimme.
Suurin osa Koskisen liikevaihdosta ja tuloksesta on konserniyhtiöiden
toimintavaluuttojen määräisiä, joten Koskisen altistuminen muille riskeille kuin USD-
riskeille on vähäistä. Lisäksi Koskisen altistuu asiakkaidensa likviditeettiin ja
maksukuriin liittyville riskeille, jotka voivat vaikuttaa kassavirtaan tai johtaa
luottotappioihin.
Kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi, Koskisen altistuu pääasiassa euron ja
Yhdysvaltain dollarin välisen vaihtokurssin muutoksille. Voittojen ja tappioiden herkkyys
valuuttakurssimuutoksille johtuu pääasiassa Yhdysvaltain dollareissa olevista
liikevaihdosta, avoimista USD-määräisistä myyntisaamisista sekä USD-määräisestä
pankkitilistä. Koskisen altistuminen muille valuuttakurssimuutoksille ei ole olennaista.
Koskisen suojaa valuuttariskiä pienentääkseen valuuttakurssimuutosten vaikutusta
tulokseensa tekemällä valuuttatermiinisopimuksia. Koskisen periaate on kiinnittää
100 % kuluvan neljänneksen, 50–80 % seuraavan neljänneksen ja 25–60 % kolmannen
neljänneksen arvioidusta USD-määräisestä myynnistä. USD-määräisten
valuuttatermiinien nimellisarvo oli 6 995 tuhatta euroa 31.12.2025 (31.12.2024: 3 619
tuhatta euroa). Konsernin avoin USD-positio sekä sitä suojaavat instrumentit ja position
herkkyysanalyysi on esitetty alla olevissa taulukoissa.
USD-altistuminen
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Myyntisaamiset
1 375
1 397
Rahat ja pankkisaamiset
3 561
1 673
Ostovelat
5
48
Valuuttatermiinit (nimellisarvo)
6 995
3 619
Valuuttatermiinit (käypä arvo)
17
-141
Vaikutukset liikevoittoon
verojen jälkeen
Tuhatta euroa
2025
2024
Euro vahvistuu US-dollaria vastaan 10 %
-3 044
-1 834
Euro heikkenee US-dollaria vastaan 10 %
3 044
1 834
Koska Koskisella on yhteisöjä, joiden toimintavaluutta on muu kuin euro, on oma
pääoma alttiina valuuttakurssien vaihteluille. Valuuttakurssien muutoksista johtuvat
oman pääoman muutokset esitetään konsernitilinpäätöksessä muuntoeroina. Konserni
ei suojaa tätä riskiä.
Korkoriski
Koskisen lainaa rahaa rahoituslaitoksilta ja näiden lainojen korot perustuvat vaihtuviin
markkinakorkoihin, mikä altistaa Koskisen rahoituskustannusten kasvulle (rahavirran
korkoriski).
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 134
Koskisen suojaa altistumistaan korkojen muutoksille koronvaihtosopimuksilla. Nämä
suojaukset kattavat 52 prosenttia (2024: 92 prosenttia) vaihtuvakorkoisten lainojen
avoimien saldojen markkinakorkojen muutoksesta. Niiden nimellisarvo on 25,0
miljoonaa euroa 31.12.2025 (31.12.2024: 30,0 miljoonaa euroa). Koronvaihtosopimukset
ovat voimassa vuoteen 2028, ja siten ne käytännössä kiinnittävät korot osittain ennalta
määrätylle tasolle.
Seuraava herkkyysanalyysi kattaa sekä vaihtuvakorkoiset lainat että
koronvaihtosopimukset.
Vaikutukset liikevoittoon
verojen jälkeen
Tuhatta euroa
2025
2024
Korot – yhden prosenttiyksikön nousu¹
-336
-337
Korot – yhden prosenttiyksikön lasku¹
336
337
¹ Kaikkien muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina
Pääoman hallinta
Koskisen pyrkii hallitsemaan pääomaansa tavalla, joka tukee toiminnan kannattavaa
kasvua, sekä varmistaa konsernin riittävän likviditeetin ja pääomituksen. Tavoitteena on
ylläpitää pääomarakennetta, joka myötävaikuttaa omistaja-arvon syntymiseen. Johto
seuraa pääomarakennetta velkaantuneisuuden (nettovelka käyttökatteeseen)
perusteella.
Koskisen liiketoiminnassa käytettävät varat koostuvat pääosin nettokäyttöpääomasta,
käyttöomaisuudesta sekä oman pääoman ja nettovelan varoin rahoitettavista
rahoitusinvestoinneista. Koskisen tavoitteena on ylläpitää pientä nettokäyttöpääomaa,
jotta varmistetaan terve kassavirta myös liiketoiminnan kasvaessa ja säilytetään korkea
sijoitetun pääoman tuotto.
Koskisen ei ole määritellyt tarkkaa määrällistä tavoitetta pääomanhallinnolleen tai
pääomarakenteelleen, mutta tavoitteena on varmistaa vahva luottokelpoisuus, jolla
mahdollistetaan riittävä ulkoisen rahoituksen lähteiden saatavuus ja tuetaan
liiketoiminnan kasvutavoitteita. Koskisen pitää nykyistä pääomarakennettaan
vahvuutenaan, sillä se mahdollistaa potentiaalisten lisäarvoa tuovien
liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen, mikäli tällaisia mahdollisuuksia ilmenee.
Yhtiön hallitus on vahvistanut osinkopolitiikan, jonka mukaan Koskisen pyrkii jakamaan
houkuttelevaa osinkoa sen strategian, investointitarpeiden, taloudellisen aseman ja
markkinanäkymien mukaisesti. Koskisen tavoitteena on jakaa osinkoa vuosittain
vähintään kolmannes sen nettotuloksesta.
Koskisen tilikaudella sovitun rahoitussopimuksen lainan keskeiset ehdot ovat:
• Korko 6 kk Euribor
• Marginaali, jonka taso riippuu nettovelan suhteesta käyttökatteeseen
• Puolivuosittaiset takaisinmaksut
• Kovenantit: nettovelan suhde käyttökatteeseen, omavaraisuusaste
• Lainasopimuksen päättymispäivä 21.10.2030.
Laina on alun perin kirjattu käypään arvoon vähennettynä aiheutuneilla
transaktiomenoilla.
Kapasiteetin lisäysinvestointeihin liittyvän määräaikaislainan keskeiset ehdot ovat:
• Korko 6 kk Euribor
• Marginaali, jonka taso riippuu nettovelan suhteesta käyttökatteeseen
• Puolivuosittaiset takaisinmaksut, jotka alkavat joulukuussa 2027
• Kovenantit: nettovelan suhde käyttökatteeseen, omavaraisuusaste
• Lainasopimuksen päättymispäivä 13.12.2032.
Koskisen rahoitussopimuksessa olevaan lainaan, sekä kapasiteetin lisäysinvestointeihin
liittyvään määräaikaislainaan liittyy kovenanttiehtoja yhtiön nettovelan suhteesta
käyttökatteeseen ja omavaraisuudesta. Kovenantit lasketaan konsernin luvuista ja ne
raportoidaan rahoittajille neljästi vuodessa.
Alla olevassa taulukossa esitetään lainojen kovenantit. Kovenantit täyttyivät koko
tilikauden ajan ja ne odotetaan täyttyvän myös seuraavan tilikauden aikana.
31.12.2025
31.12.2024
Toteutunut
Kynnysarvo
Toteutunut
Kynnysarvo
Nettovelan suhde
käyttökatteeseen
1,50
3,50
0,90
3,50
Omavaraisuusaste
50,9 %
30,0 %
54,0 %
30,0 %
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 135
Uuden sahan rahoituspaketin lainojen keskeiset ehdot ovat:
• Korko 6 kk Euribor
• Kiinteä marginaali
• Puolivuosittaiset takaisinmaksut
• Ei kovenantteja
• Lainat erääntyvät vuosien 2029–2031 välillä.
4. Liiketoiminnan muut tuotot
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Päästöoikeuksien myynti
1 569
1 294
Negatiivisen liikearvon tuloutus
662
-
Polttopuun myynti metsänomistajille
190
237
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot
125
53
Vuokratuotot
122
110
Saadut korvaukset
51
35
Saadut avustukset
48
184
Muut
192
109
Yhteensä
2 958
2 022
Koskisen on mukana Euroopan unionin päästökauppajärjestelmässä, jossa se on saanut
ilmaisia päästöoikeuksia määrätyksi ajaksi. Koskiselle myönnettiin CO2-päästöoikeuksia
16 564 yksikköä vuonna 2025 (2024: 20 416 yksikköä). Konsernin tarpeet ylittävät
oikeudet on siirretty seuraavalle tilikaudelle. Vuonna 2025 Koskisen palautti
päästöoikeuksia 1 749 yksikköä (2024: 2 277 yksikköä).
31.12.2025 Koskisella oli CO2-päästöoikeuksia 17 251 yksikköä (31.12.2024: 23 436 yksikköä)
ja niiden markkina-arvo oli noin 1 507 tuhatta euroa (31.12.2024: 1 687 tuhatta euroa).
Vuonna 2025 Koskisen myi päästöoikeuksia 1 569 tuhannella eurolla (2024: 1 294 tuhatta
euroa). Oikeuksia ei ole ostettu (2024: ei ostoja).
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Päästöoikeudet
Koskisen osallistuu Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseen tähtäävään päästökauppajärjestelmään ja saa päästöoikeuksia
veloituksetta määräajaksi kiinteän tonnimääräisen hiilidioksidin päästöihin.
Saadut päästöoikeudet arvostetaan hankintamenoon (nimellisarvoon). Vastaava
velka arvostetaan kirjanpitoarvoon. Saadut päästöoikeudet ylittävät päästöt
arvostetaan päästöjen markkina-arvoon. Päästöoikeuksien myynnistä syntyneet
voitot kirjataan laajan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Julkiset avustukset
Julkiset avustukset kirjataan, kun on kohtuullinen varmuus siitä, että avustusten
myöntämisedellytykset täyttyvät ja että avustus saadaan. Menoihin liittyvät
julkiset avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti samoille tilikausille kuin menot,
joita ne on tarkoitettu kattamaan. Aineellisten hyödykkeiden hankintaaan
liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintahinnasta ja
nettohankintameno aktivoidaan taseeseen.
Saadut julkiset avustukset, joiden menoja ei ole vielä kirjattu, kirjataan
konsernitaseeseen saaduksi ennakoksi. Raportointikauden aikana jo
aiheutuneiden tukeen oikeuttavien kulujen avustusosuus, josta avustus saadaan
myöhemmillä katsauskausilla, kirjataan laajaan tuloslaskelmaan avustustuloksi ja
konsernitaseeseen muuksi saamiseksi.
5. Materiaalit ja palvelut
Materiaaleihin ja palveluihin sisältyvät materiaali- ja tarvikeostot, kuten tukit,
pinnoitteet, liimat, tuotantoenergia ja muut tuotantomateriaalit. Ulkopuolisiin
palveluihin kuuluvat puunkorjuu-, kuljetus- ja koneiden korjauspalvelut.
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Aineiden ja tarvikkeiden ostot
193 714
141 322
Vaihto-omaisuuden muutos
-4 451
-6 505
Ulkopuoliset palvelut
43 624
39 932
Yhteensä
232 886
174 749
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 136
6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Koskisen palveluksessa oli vuonna 2025 keskimäärin 994 henkilöä, joista 845 Suomessa
ja 133 Puolassa. Lisäksi noin 16 työntekijää työskenteli myynnissä eri maissa ympäri
maailmaa. Koskisen työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut on esitetty alla olevassa
taulukossa. Johtoryhmän jäsenten, toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkiot on
esitetty liitetiedossa 25. Lähipiiriliiketoimet. Tarkemmat tiedot osakeperusteisista
maksuista on esitetty liitetiedossa 7. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät.
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Palkat ja palkkiot
44 174
38 809
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt
7 663
6 652
Henkilösivukulut
1 981
1 369
Osakeperusteiset maksut
815
904
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet – palvelusvuosilisä
163
179
Yhteensä
54 797
47 913
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet koostuu palvelusvuosilisästä. Järjestelyn kulut
määritetään vakuutusmatemaattisilla laskelmilla, jotka vakuutusmatemaatikko tekee
järjestelyn arvonmäärityksen säännöllisin väliajoin ennakoituun etuusoikeusyksikköön
perustuvaa menetelmää käyttäen. Tällä menetelmällä järjestelyyn liittyvät menot
kirjataan tulosvaikutteisesti säännöllisten kulujen jakamiseksi työntekijöiden työuran
ajalle. Koskisen esittää etuuspohjaisiin velvoitteisiin liittyvät työsuoritukseen perustuvat
kulut työsuhde-etuuksista johtuvissa kuluissa, nettokorko esitetään rahoituskuluissa.
HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Toimihenkilöt
271
249
Työntekijät
722
671
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin kauden aikana
994
919
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet kirjataan kuluksi sillä kaudella, jolla niihin liittyvä
työ suoritetaan. Velka kirjataan, kun konsernilla on suoritukseen perustuva
lakisääteinen ja tosiasiallinen työsuhteeseen liittyvä velvoite ja kun velvoitteen
arvo voidaan määrittää luotettavasti.
Koskisella on vain maksupohjaisia eläkejärjestelyjä niillä alueilla, joilla se toimii.
Konserni suorittaa maksuja ulkopuolisille vakuutusyhtiöille, eikä sillä ole
lakisääteistä tai tosiasiallista velvollisuutta suorittaa lisämaksuja, jos
eläkemaksujen saaja ei pysty maksamaan eläke-etuuksia. Maksut kirjataan
työsuhde-etuuksista johtuvaksi kuluksi laajaan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella,
jota veloitus koskee.
Palvelusvuosilisä
Koskisen maksaa palvelusvuosilisää tuotannon työntekijöilleen
työehtosopimusten perusteella. Järjestelmää käsitellään IAS 19 Työsuhde-
etuudet ‑standardin mukaisesti pitkäaikaisena työsuhde-etuusjärjestelmänä, ja
uudelleenarvostuksesta johtuvat erät, joihin sisältyvät vakuutusmatemaattiset
voitot ja tappiot, kirjataan välittömästi tilikauden konsernitaseeseen laajan
tuloslaskelman kautta niiden syntyessä.
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluksi joko kun
järjestelyn muuttaminen tai supistaminen toteutuu tai kun järjestelyyn liittyvät
uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet kirjataan,
sen mukaan kumpi näistä on aiemmin. Nettokorko lasketaan käyttämällä
diskonttauskorkoa etuuspohjaisen järjestelyn mukaiseen nettovelkaan tai
-omaisuuserään. Konserni kirjaa palvelukulun nettovelan muutokset työsuhde-
etuuksista aiheutuneisiin kuluihin ja nettokorkokulut tai -tuotot
nettorahoituskuluihin.
Palvelusvuosilisän velvoitteet ja niihin liittyvät palvelukustannukset on laskettu
ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä diskonttaamalla
arvioidut tulevat rahavirrat AA:n euromääräisten yritysten joukkolainojen
tuottokäyrään perustuvalla diskonttokorolla, joka kuvastaa velan kestoa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 137
7. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026
Koskisen Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2022 osakepohjaisesta kannustinohjelmasta
avainhenkilöilleen vuosille 2022–2026. Kannustinohjelma koostuu kolmesta kolmen
vuoden ansaintajaksosta, jotka ovat 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026.
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2022–2024
Yhtiön hallituksen määrittämät ansaintajaksoon oikeutetut avainhenkilöt, maksettavat
kannustimet, ansaintakriteerit ja tavoitteet kommunikoitiin järjestelyyn osallistuville
henkilöille kesäkuussa 2022. Kannustinjärjestelyn piiriin kuuluvat avainhenkilöt (kuusi
henkilöä) voivat järjestelyn ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 138 000
kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Vuonna 2024 yhtiö lisäsi 2022–2024
ansaintajaksolle uuden osallistujan, minkä jälkeen ohjelman osallistujamäärä nousi
seitsemään ja osallistujat voivat ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 156 000
kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Ansaintakriteerit ja -tavoitteet liittyvät
tiettyjen tunnuslukujen täyttymiseen (käyttökate ja sijoitetun pääoman tuotto) sekä
työssäolovelvoitteeseen. Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson
päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden
tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille.
Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”)
ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely
on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena. Ansaintajakson
2022–2024 ansaitut osakkeet luovutettiin henkilöille huhtikuussa 2025.
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2023–2025
Yhtiön hallitus päätti huhtikuussa 2023 kannustinohjelman toisen ansaintajakson
ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt.
Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ovat tällä hetkellä oikeutettuja osallistumaan
konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä seitsemän henkilöä. Palkkion mahdollinen
saaminen ja määrä perustuu Koskisen kumulatiiviseen oikaistuun käyttökatteeseen
ajalla 1.1.2023–31.12.2025 ja henkilön jatkuvaan työsuhteeseen. Kannustinohjelman
toisella ansaintajaksolla kannustinohjelmaan kelpoiset osallistujat voivat ansaita
yhteensä enintään 215 000 osaketta (bruttomäärä). Ansaitut osakkeet luovutetaan
avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen
pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja
maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden
nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan
kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty
osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2024–2026
Yhtiön hallitus päätti toukokuussa 2024 kannustinohjelman kolmannen ansaintajakson
ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt.
Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ovat oikeutettu osallistumaan konsernin
johtoryhmän jäsenet, yhteensä kahdeksan henkilöä. Yhtiön hallitus päätti kesäkuussa
2024 lisätä vuoden 2024–2026 ansaintajaksolle uusia osallistujia, minkä jälkeen
osallistujien kokonaismäärä on enintään 25. Palkkion mahdollinen saaminen ja määrä
perustuu Koskisen kasvustrategian mukaiseen liikevaihdon kasvuun ja kumulatiiviseen
oikaistuun käyttökatteeseen ajalla 1.1.2024–31.12.2026 sekä henkilön jatkuvaan
työsuhteeseen. Kannustinohjelman kolmannella ansaintajaksolla kannustinohjelmaan
kelpoiset osallistujat voivat ansaita yhteensä enintään 331 000 osaketta (bruttomäärä).
Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden
kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan
ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden
nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan
kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty
osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.
Osakepalkkiojärjestelmä 2025–2029
Koskisen Oyj:n hallitus päätti huhtikuussa 2025 osakepohjaisesta kannustinohjelmasta
avainhenkilöilleen vuosille 2025–2029. Kannustinohjelma koostuu kolmesta kolmen
vuoden ansaintajaksosta, jotka ovat 2025–2027, 2026–2028 ja 2027–2029.
Osakepalkkiojärjestelmä 2025–2029 – ansaintajakso 2025–2027
Yhtiön hallituksen määrittämät ansaintajaksoon oikeutetut avainhenkilöt, maksettavat
kannustimet, ansaintakriteerit, ja -tavoitteet kommunikoitiin järjestelyyn osallistuville
henkilöille huhtikuussa 2025. Osakepohjaisen kannustinohjelman ansaintajaksolle 2025–
2027 on oikeutettuja osallistumaan yhteensä noin 30 avainhenkilöä, mukaan lukien
konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet. Kannustinohjelman ensimmäisellä
ansaintajaksolla kannustinohjelmaan osallistuvat avainhenkilöt voivat ansaita yhteensä
enintään 420 000 osaketta (bruttomäärä). Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille
ansaintajakson päätyttyä. Palkkion mahdollinen saaminen ja määrä perustuu Koskisen
kasvustrategian mukaiseen liikevaihdon kasvuun, kumulatiiviseen oikaistuun
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 138
käyttökatteeseen ja omasta toiminnasta aiheutuvien päästöjen (scope 1 ja 2)
vähentämiseen ajalla 1.1.2025–31.12.2027, sekä henkilön jatkuvaan työsuhteeseen.
Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta
vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on
verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan
kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty
osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.
Osakepalkkiojärjestelmä
2022–2026
Osakepalkkiojärjestelmä
2025–2029
Yhteensä
Ansaintajakso 
2022–2024 1
Ansaintajakso 
2023–2025
Ansaintajakso
2024–2026
Ansaintajakso
2025-2027
Yhteensä /
Painotettu
keskiarvo
Maksimimäärä²
156 000
215 000
331 000
420 000
1 122 000
Alkuperäinen myöntämispäivä, pvm.
1.7.2022
30.4.2023
27.5.2024
2.5.2025
Arvioitu osakkeiden vapautuminen, pvm.
30.4.2025
30.4.2026
30.4.2027
30.4.2028
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta
2,8
3,0
2,9
3,0
2,9
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta
-
0,3
1,3
2.3
1,0
Henkilöitä tilikauden päättyessä
-
7
22
29
Toteutustapa
Osakkeita ja käteistä
(nettomaksu)
Osakkeita ja käteistä
(nettomaksu)
Osakkeita ja käteistä
(nettomaksu)
Osakkeita ja käteistä
(nettomaksu)
¹ Osakepalkkiojärjestelmän 2022–2026 ansaintajakson 2022–2024 maksimimäärä on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella. 
² Osakkeiden määrät esitetään bruttomääräisinä eli määrät sisältävät myös osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina).
Osakepalkkiojärjestelmä
2022–2026
Osakepalkkiojärjestelmä
2025-2029
Tilikauden tapahtumat
Ansaintajakso 
2022–2024 1
Ansaintajakso 
2023–2025
Ansaintajakso 
2024–2026
Ansaintajakso
2025-2027
Yhteensä
1.1.2025
Myönnettyjen osakkeiden lukumäärä kauden alussa
152 000
215 000
325 125
-
692 125
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt
-
-
-
396 000
396 000
Kaudella menetetyt
-
-
6 000
-
6 000
Kaudella toteutetut
152 000
-
-
-
152 000
31.12.2025
Myönnetyt osakkeet, joihin ei ole vielä syntynyt oikeutta
-
215 000
319 125
396 000
930 125
¹ Osakepalkkiojärjestelmän 2022–2026 ansaintajakson 2022–2024 myönnetyt määrät on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella. 
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 139
Käyvän arvon määritys
Osakeperusteisten kannustimien käypä arvo on määritetty myöntämispäivänä ja käypä
arvo kirjataan kuluksi oikeuden syntymispäivään asti. Osakeperusteisten kannustimien
arvo määräytyi seuraavien parametrien perusteella ja vaikutti seuraavasti:
KAUDEN AIKANA MYÖNNETTYJEN INSTRUMENTTIEN
ARVOSTUSPARAMETRIT
Osakepalkkiojärjestelmä     
2025–2029
Instrumentti
Ansaintajakso  2025–2027
Osakkeen arvioitu markkina-arvo myöntämishetkellä, EUR
7,14
Maturiteetti, vuotta
3,0
Riskitön korko, %
- %
Odotetut osingot yhteensä juoksuajalla, EUR
0,12
Etuuden käypä arvo per osake myöntämishetkellä, EUR
6,79
Osakkeen kurssi raportointihetkellä, EUR
9,10
VAIKUTUS TULOKSEEN JA TALOUDELLISEEN ASEMAAN
Tuhatta euroa
1.1.2025–31.12.2025
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut
815
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma
815
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2025
-
Arvio veroviranomaiselle siirrettävästä määrästä työntekijän
verovelvoitteen täyttämiseksi meneillään olevien
osakepalkkiojärjestelmien puitteissa, 31.12.2025
1 342
LAADINTAPERIAATE
Konsernin osakepohjaiset kannustinjärjestelmät luokitellaan joko osakkeina tai
käteisvaroina maksettaviin osakeperusteisiin liiketoimiin. Liiketoimet, joissa on
verovelvoitteiden nettoselvitysominaisuus, luokitellaan kokonaisuudessaan
osakkeina maksettaviksi liiketoimiksi. Osakkeina maksettavat järjestelyt
arvostetaan myöntämispäivän käypään arvoon. Käteisvaroina maksettavien
järjestelyjen velat arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä.
Yhtiön johto arvioi järjestelyn ehtojen (palveluksen suorittamiseen ja tulokseen
perustuvien ehtojen) toteutumisen todennäköisyyttä jokaisen raportointikauden
lopussa ja päivittää arviota siitä, kuinka moneen osakkeeseen odotetaan
syntyvän oikeus sekä päivittää sen perusteella kulukirjausta. Osakeperusteisten
järjestelyjen maksut kirjataan kuluksi tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson
aikana. Kulukirjaus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa ja
osakkeina maksettavien järjestelyiden osalta hyvitetään kertyneitä voittovaroja ja
rahana maksettavien järjestelyiden osalta kirjataan velka, joka esitetään taseen
muissa veloissa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 140
8. Poistot ja arvonalentumiset
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, poistot
Rakennukset ja rakennelmat
2 519
2 157
Koneet ja kalusto
6 197
4 247
Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
762
415
Yhteensä
9 479
6 818
Käyttöoikeusomaisuuserät, poistot
Voimalaitokset
1 710
1 659
Koneet ja kalusto
2 264
1 760
Rakennukset
392
310
Maa- ja vesialueet
48
45
Yhteensä
4 413
3 773
Aineettomat hyödykkeet, poistot
Asiakassuhteet ja tavaramerkit
225
-
Ohjelmistot
361
346
Yhteensä
586
346
Arvonalentumiset
Myytävänä olevat omaisuuserät
-
232
Yhteensä
-
232
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
14 478
11 169
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Poistot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan tasapoistoina aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden arvioidulle
taloudelliselle vaikutusajalle. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan
taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos Koskisen on
kohtuullisen varma osto-option käyttämisestä, käyttöoikeusomaisuuserästä
tehdään poistot sen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
9. Liiketoiminnan muut kulut
Liiketoiminnan muut kulut sisältävät muun muassa myyntiin, huolintaan ja
toimituksiin liittyvät kulut, kiinteistöjen kunnossapitokulut ja tietotekniikkakulut.
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Myyntirahdit ja huolinta
29 092
24 127
Tietotekniikkakulut
4 743
4 169
Kiinteistöjen kunnossapito
4 119
3 793
Konsultointi- ja hallintopalvelut
2 543
1 963
Hallintokulut
2 371
1 794
Henkilöstöön liittyvät kulut
1 909
1 722
Myyntiprovisiot
1 179
664
Matkakulut
1 152
1 067
Vuokrasopimuskulut
849
885
Markkinointikulut
793
603
Tutkimus- ja kehittämismenot
136
301
Muut kulut 1
1 566
1 816
Yhteensä
50 452
42 904
¹ Muut kulut sisältävät muun muassa koneisiin, kalustoon ja ajoneuvoihin liittyviä kuluja.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 141
Yhtiökokouksen nimittämälle konsernin lakisääteisen tilintarkastuksen tekevälle
tilintarkastajalle tilinpäätöksen tilikausilta maksetut palkkiot on esitetty alla olevassa
taulukossa.
TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Tilintarkastus
200
150
Muut tilintarkastuslain 1.1,2 §:ssä tarkoitetut
toimeksiannot
98
27
Muut palvelut
19
30
Yhteensä
317
207
Tilintarkastajan palkkiot sisältävät kunkin konserniyhtiön tilintarkastajille maksetut
palkkiot.
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi laajan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin
kuluihin silloin kun ne toteutuvat. Kehittämismenot kirjataan kuluiksi, jos ne
eivät täytä sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen aktivoimiskriteerejä,
jolloin ne aktivoidaan aineettomina hyödykkeinä taseelle ja poistetaan
taloudellisena vaikutusaikana. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei
kirjata omaisuuseriksi myöhemmällä kaudella.
10. Rahoitustuotot ja -kulut
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Rahoitustuotot
Valuuttajohdannaisten voitot
816
89
Valuuttakurssivoitot
637
754
Kapitalisaatiosopimusten voitot
456
611
Korkotuotot
433
1 414
Korkojohdannaisten voitot
191
769
Muut rahoitustuotot
1
1
Yhteensä
2 534
3 638
Rahoituskulut
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut
-2 318
-2 209
Lainojen korkokulut
-1 947
-2 617
Valuuttakurssitappiot
-1 426
-593
Korkojohdannaisten tappiot
-153
-615
Valuuttajohdannaisten tappiot
-14
-450
Muut rahoituskulut
-242
-206
Yhteensä
-6 101
-6 689
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-3 567
-3 051
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 142
11. Tuloverot
Tuloverokulu sisältää tilikauden verotettavaan tuloon perustuvan tuloveron sekä
laskennalliset verot.
TULOVEROT
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot
-257
-203
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut
11
35
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot
yhteensä
-246
-168
Laskennallisten verosaamisten muutos
-581
1 447
Laskennallisten verovelkojen muutos
-1 297
-2 964
Laskennalliset verot yhteensä
-1 877
-1 517
Tuloverot
-2 123
-1 684
Suomen lakisääteisen verokannan (20 %) tuloverojen ja laajaan tuloslaskelmaan
kirjattujen tuloverojen välinen erotus täsmäytetään seuraavasti:
EFEKTIIVISEN VEROKANNAN TÄSMÄYTYSLASKELMA
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Voitto (tappio) ennen veroja
10 743
9 972
Verot laskettuna Suomen verokannalla 20 %
-2 149
-1 994
Ulkomaisten poikkeavien verokantojen vaikutus
11
5
Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus
-54
-407
Aiemmilla tilikausilla vähennyskelvottomien
nettokorkomenojen hyödyntäminen
55
511
Verovapaiden tulojen vaikutus
2
165
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut
11
35
Tuloverot
-2 123
-1 684
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 143
LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT
Tuhatta euroa
1.1.
Kirjattu
tulosvaikutteisesti
Liiketoimintojen
hankinnat
Muuntoerot
31.12.
2025
Laskennalliset verosaamiset
Vuokrasopimukset
6 698
-556
34
2
6 177
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
623
-8
29
644
Aineettomat hyödykkeet
37
-25
12
Varaukset
48
4
52
Luottotappiovaraus
6
-
0
5
Muut erät
71
6
1
78
Yhteensä
7 484
-581
63
3
6 969
Laskennallisten verojen netottaminen
-7 447
-6 934
Yhteensä
37
35
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot
7 057
1 500
8 557
Vuokrasopimukset
5 957
-397
34
2
5 595
Lainat
857
-82
775
Aineelliset hyödykkeet
403
219
518
1 141
Johdannaiset
303
64
367
Muut erät
33
-7
25
Yhteensä
14 609
1 297
552
2
16 460
Laskennallisten verojen netottaminen
-7 447
-6 934
Yhteensä
7 162
9 526
Laskennalliset verovelat, netto
7 126
9 491
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 144
Tuhatta euroa
1.1.
Kirjattu
tulosvaikutteisesti
Muuntoerot
31.12.
2024
Laskennalliset verosaamiset
Vuokrasopimukset
5 198
1 500
0
6 698
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
625
-1
623
Aineettomat hyödykkeet
66
-29
37
Varaukset
37
11
48
Luottotappiovaraus
20
-14
0
6
Muut erät
90
-19
1
71
Yhteensä
6 035
1 447
1
7 484
Laskennallisten verojen netottaminen
-5 947
-7 447
Yhteensä
88
37
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot
5 827
1 230
7 057
Vuokrasopimukset
4 318
1 638
5 957
Lainat
833
24
857
Aineelliset hyödykkeet
338
65
403
Johdannaiset
314
-12
303
Muut erät
14
19
33
Yhteensä
11 645
2 964
-
14 609
Laskennallisten verojen netottaminen
-5 947
-7 447
Yhteensä
5 697
7 162
Laskennalliset verovelat, netto
5 610
7 126
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 145
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Tuloverot
Kauden tuloverokuluna tai -tuottona esitetään kauden verotettavasta tulosta
kunkin maan tuloverokannan perusteella maksettava vero, oikaistuna
väliaikaisista eroista johtuvilla laskennallisten verosaamisten ja -velkojen
muutoksilla ja käyttämättömillä verotappioilla. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti,
paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan
kirjattuihin eriin. Tällöin vero kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin tai
suoraan omaan pääomaan.
Tilikauden tulovero lasketaan raportointikauden päättymispäivänä käyttäen
verolakeja, jotka on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty tilikauden
lopussa. Johto arvioi määräajoin veroilmoituksissa esitettyä verotusasemaa
niiden tilanteiden osalta, joissa sovellettava verosäädös on tulkinnanvarainen, ja
harkitsee, onko todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy epävarman
verokohtelun. Konserni arvostaa veronsa joko todennäköisimmän tai
odotettavissa olevan arvon perusteella riippuen siitä, kummalla menetelmällä
epävarmuustekijät voidaan ennustaa paremmin.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat vähennetään
toisistaan, kun siihen on lakiin perustuva oikeus ja suoritus on tarkoitus toteuttaa
nettomääräisenä tai saaminen ja velka on tarkoitus realisoida samanaikaisesti.
Laskennalliset verot
Laskennalliset verot kirjataan varojen ja velkojen konsernitilinpäätökseen
sisältyvien kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista
eroista. Laskennalliset verot määritetään käyttäen verokantoja (ja -lakeja), jotka
on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden loppuun mennessä ja
joita odotetaan sovellettavan, kun laskennallinen verosaaminen realisoituu tai
laskennallinen verovelka suoritetaan.
Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain, jos on todennäköistä, että
tulevaisuudessa on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot
voidaan hyödyntää.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun on
olemassa lakiin perustuva oikeus vähentää kauden verotettavaan tuloon
perustuvat tuloverosaamiset ja -velat toisistaan ja laskennalliset verot liittyvät
samaan veroviranomaiseen joko saman verovelvollisen osalta tai eri
verovelvollisten osalta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida
samanaikaisesti.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 146
12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Tuhatta euroa
Maa-alueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
käyttöomaisuus-
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
2 727
83 766
113 342
6 825
15 576
222 235
Muuntoerot
1
27
15
2
2
48
Lisäykset
-
2 178
4 493
1 223
12 241
20 134
Liiketoimintojen ja tytäryritysten hankinnat
393
5 182
11 857
776
56
18 264
Vähennykset
-7
-18
-108
-
-
-133
Siirrot erien välillä
-
2 129
6 330
6 215
-14 674
-
Siirto myytävänä olevista omaisuuseristä
-
-
150
-
-
150
Hankintameno 31.12.2025
3 115
93 264
136 079
15 040
13 200
260 698
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025
-
-41 174
-65 479
-4 042
-
-110 695
Muuntoerot
-
-7
-5
-1
-
-13
Poistot
-
-2 519
-6 197
-762
-
-9 479
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
-
107
-
-
107
Siirto myytävänä olevista omaisuuseristä
-
-
-86
-
-86
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025
-
-43 701
-71 659
-4 805
-
-120 165
Kirjanpitoarvo 1.1.2025
2 727
42 591
47 863
2 783
15 576
111 540
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
3 115
49 563
64 420
10 235
13 200
140 533
Muut aineelliset hyödykkeet sisältävät muun muassa hulevesijärjestelmiä ja
kaukolämpöverkon sekä teiden rakentamisen, pysäköinti- ja varastoalueita sekä
taidekokoelman.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden lisäykset tilikaudella 2025 olivat 20,1 (22,2)
miljoonaa euroa. Nämä liittyivät muun muassa uuteen tukkikenttään, sahan uusiin
kanavakuivaamoihin sekä brikettilaitokseen. Lisäksi lisäyksissä on mukana
Levyteollisuuden investointiohjelmaan liittyviä investointeja.
Liiketoimintojen ja tytäryritysten hankinnat sisältävät 18,3 miljoonaa euroa Iisveden
Metsältä liiketoimintakaupassa siirtyneitä hyödykkeitä. Liitetiedossa 24. Konsernin
rakenne on lisätietoja liiketoimintakaupasta
Tilikaudella on aktivoitu 0,3 (0,4) miljoonaa euroa rahoitusmenoja.
Rahoitusmenokerroin on ollut keskimäärin 5,0 prosenttia.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 147
Tuhatta euroa
Maa-alueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
käyttöomaisuus-
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
2 714
82 158
102 648
7 446
18 004
212 970
Muuntoerot
2
31
15
1
2
51
Lisäykset
12
1 870
6 283
24
13 981
22 169
Vähennykset
-
-1 121
-7 468
-677
-140
-9 406
Siirrot erien välillä
-
828
15 399
31
-16 272
-13
Siirto myytävänä oleviin omaisuuseriin
-
-
-3 536
-
-
-3 536
Hankintameno 31.12.2024
2 727
83 766
113 342
6 825
15 576
222 235
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024
-
-40 130
-71 096
-4 235
-
-115 462
Muuntoerot
-
-7
-4
-1
-
-12
Poistot
-
-2 157
-4 247
-415
-
-6 818
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
1 120
7 062
609
-
8 790
Siirto myytävänä oleviin omaisuuseriin
-
-
2 807
-
2 807
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024
-
-41 174
-65 479
-4 042
-
-110 695
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
2 714
42 028
31 551
3 211
18 004
97 508
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
2 727
42 591
47 863
2 783
15 576
111 540
Lisäykset tilikaudella 2024 liittyivät pääosin uuden tukkikentän rakentamiseen. Lisäksi
tilikaudella tehtiin investointeja muun muassa kanavakuivaamoon, toisen höyläämön
alkupään uudistukseen sekä uuteen sahaan.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 148
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Maa-alueet kirjataan hankintamenoon aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan hankintamenoon
vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla.
Hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi erien hankinnasta.
Rahoitusmenot lainoista, joilla rahoitetaan hyödykkeiden rakentamista,
aktivoidaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin osaksi hankintamenoa
rakennusajalta, kun ehdot aktivoinnin edellytyksistä täyttyvät.
Liiketoimintojen yhdistämisissä aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan
käypään arvoon hankintahetkellä.
Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä hyödykkeen arvioidun taloudellisen
vaikutusajan kuluessa.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat:
•  Rakennukset ja rakennelmat10–50 vuotta
•  Koneet ja kalusto5–15 vuotta
•  Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet5–40 vuotta
Jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena
raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa.
Omaisuuserän kirjanpitoarvo kirjataan välittömästi alas kerrytettävissä olevaan
rahamäärään, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin sen arvioitu
kerrytettävissä oleva rahamäärä. Myyntivoitot ja -tappiot määritetään
vertaamalla myyntituloa kirjanpitoarvoon. Ne sisältyvät laajaan tuloslaskelmaan.
Arvonalentuminen
Rahoitusvaroihin kuulumattomat omaisuuserät testataan arvonalentumisen
varalta aina, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä,
ettei kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi.
Arvonalentumistappio kirjataan siitä määrästä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo
ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä
on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai
sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Omaisuuserät testataan
rahavirtaa tuottavan yksikön (CGU) tasolla, joka on alin taso, jolla on erikseen
yksilöitävissä olevia kassavirtoja, jotka ovat pitkälti riippumattomia muista
omaisuuseristä tai omaisuuseräryhmistä tulevista kassavirroista.
Jokaisen raportointikauden lopussa tulee tarkastella, onko rahoitusvaroihin
kuulumattoman omaisuuserän arvonalentuminen syytä peruuttaa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 149
13. Metsävarat
Tilikauden lopussa Koskisen omistaa 784 hehtaaria metsämaata Etelä- ja Keski-
Suomessa. Metsävarojen eli puuston arvo 31.12.2025 on 4,4 miljoonaa euroa (31.12.2024:
3,9 miljoonaa euroa).
Tuhatta euroa
2025
2024
Kirjanpitoarvo 1.1.
3 915
3 599
Liiketoimintojen ja tytäryritysten hankinnat
93
-
Käyvän arvon muutoksista johtuva voitto (tappio)
452
505
Korjuusta johtuvat vähennykset
-98
-141
Myynnistä johtuvat vähennykset
-
-48
Kirjanpitoarvo 31.12.
4 363
3 915
Koskisella on käytössä metsäsertifiointi ja kaikki sen omat metsät on sertifioitu PEFC-
metsäsertifiointiohjelman (Programme for the Endorsement of Forest Certification)
sertifikaatilla. PEFC asettaa vaatimukset sertifioitujen puuraaka-aineiden ja
puutuotteiden seurannalle toimitusketjuissa. Lisäksi sertifiointi edellyttää metsien
monimuotoisuuden turvaamista, metsien terveyden ja kasvun ylläpitämistä sekä
metsien virkistyskäyttöä.
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Metsämaa jaetaan metsävaroihin, eli puustoon, ja maa-alueeseen. Metsävarat
kirjataan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Maa-
alueet kirjataan hankintamenoon aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
Metsävarojen käypä arvo lasketaan summa-arvomenetelmällä, jossa maaperän,
taimien ja puuston arvot arvostetaan erikseen ja kokonaisarvoa oikaistaan
metsien erityispiirteiden perusteella. Metsävarojen käypä arvo luokitellaan
käyvän arvon hierarkiassa tasolle 3, koska siinä on käytetty muita kuin
havainnoitavissa olevia syöttötietoja, esimerkiksi puuston kasvu. Metsävarojen
käyvän arvon muutos kirjataan laajan tuloslaskelman liikevoittoon (-tappioon).
Keskeiset arviot ja oletukset
Metsävarojen arvostus
Metsävarojen arvonmääritys on monimutkainen prosessi ja edellyttää useita johdon
arvioita ja harkintaa oletuksista, joilla on merkittävä vaikutus taseen metsävarojen
arvoon. Johdon arvioita edellyttäviä tekijöitä ovat muun muassa arviot puun kasvusta,
puunkorjuun ja kantohintojen asianmukaisuuden analysointi sekä johdon arvio
ulkopuolisten palveluntarjoajien toimittamista arvostukseen liittyvistä tiedoista.
Laskelmissa käytetyt kantohinnat perustuvat ulkopuolisen arvonmäärityspalvelun
tarjoajan hintoihin ja niitä on verrattu Suomen tilastotietokannan hintoihin.
14. Vuokrasopimukset
Koskisen vuokrasopimukset koostuvat kiinteistöjen, mukaan lukien toimistot, asunnot,
varastot ja maa-alueet, tuotantokoneiden ja -laitteiden, autojen sekä muiden koneiden
ja kaluston, kuten IT-laitteiden, vuokrasopimuksista. Vuokrasopimukset ovat
määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia, ja ne voivat sisältää jatkamis- tai
päättämisoptioita. Vuokrasopimuksiin voi sisältyä indeksilausekkeita, jotka perustuvat
tyypillisesti kuluttajahintaindeksiin. Näitä ei oteta huomioon vuokrasopimusvelan
määrittämisessä ennen kuin ne toteutuvat.
Lisäksi Koskisen on solminut lämpöenergian toimitussopimuksen, joka sisältää
voimalaitosten vuokrasopimuksen. Koskisella on oikeus saada olennainen osa
voimalaitosten käytöstä saatavasta taloudellisesta hyödystä. Sopimukseen sisältyy
optio, jonka perusteella Koskisella on 15 vuoden sopimuskauden päättyessä tai
sopimusrikkomistilanteessa oikeus, ja toisen osapuolen vaatiessa, velvollisuus lunastaa
voimalaitokset itselleen tai kolmannelle osapuolelle.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 150
Tase sisältää seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät:
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Käyttöoikeusomaisuuserät
Voimalaitokset
16 420
17 965
Koneet ja kalusto
13 782
14 584
Rakennukset
1 177
1 284
Maa- ja vesialueet
229
209
Yhteensä
31 608
34 043
Vuokrasopimusvelat
Pitkäaikaiset
26 921
29 465
Lyhytaikaiset
3 965
4 024
Yhteensä
30 886
33 489
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset tilikaudella
879
10 649
Tuloslaskelma sisältää seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät:
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot
Voimalaitokset
1 710
1 659
Koneet ja kalusto
2 264
1 760
Rakennukset
392
310
Maa- ja vesialueet
48
45
Poistot yhteensä
4 413
3 773
Korkokulut
2 318
2 209
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut 1
6
26
Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin
vuokrasopimuksiin liittyvät kulut, jotka eivät ole
lyhytaikaisia vuokrasopimuksia 1
305
223
¹ Sisältyy liiketoiminnan muihin kuluihin
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta
yhteensä tilikaudella
6 328
5 618
Vuokrasopimusvelkojen maturiteetti on esitetty liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja
pääoman hallinta.
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Sopimuksen syntymisajankohtana Koskisen arvioi, onko järjestely
vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus
tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn
omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta
vastaan. Koskisen kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja sitä vastaavan
vuokrasopimusvelan vuokrasopimuksen alkamisajankohtana
vuokrasopimuksista, joissa se on vuokranantaja. Alkamisajankohta on
päivämäärä, jolloin vuokrasopimuksen kohdeomaisuuserä on vuokralle ottajan
käytettävissä.
Koskisen arvostaa vuokrasopimusvelan sopimuksen alkamisajankohtana
diskonttaamalla tulevat vuokrasopimusmaksut niiden nykyarvoon.
Vuokramaksut sisältävät kiinteät maksut, indeksiin tai muuhun hintatasoon
perustuvat maksut, jäännösarvotakuiden määrät, jotka Koskisen odotetaan
maksavan, sekä osto-option toteutushinnan, jos Koskisen on kohtuullisen varma
option käyttämisestä. Vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvat sanktiot
sisältyvät vuokrasopimusvelan arvostukseen, jos vuokra-ajasta käy ilmi, että
Koskisen käyttää päättämisoptiota.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 151
Koskisen diskonttaa vuokramaksut vuokrasopimuksen sisäisellä korolla. Jos tätä
korkoa ei pystytä helposti määrittämään, Koskisen käyttää lisäluoton korkoa eli
korkoa, jonka Koskisen joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja
vastaavanlaisin vakuuksin saadakseen käyttöoikeusomaisuuserän arvoa
vastaavan omaisuuserän vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä.
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut esitetään liiketoiminnan rahavirrassa.
Vuokrasopimuksen alkamisajankohdan jälkeen vuokrasopimusvelka
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, kun vuokrasopimusmaksut
muuttuvat esimerkiksi indeksimuutoksen vuoksi, vuokrasopimukseen sisältyvän
option käyttö arvioidaan uudelleen tai otetaan huomioon muut
vuokrasopimuksen muutokset.
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka koostuu
vuokrasopimusvelan alkuperäisestä määrästä, sopimuksen alkamisajankohtana
tai sitä ennen suoritetuista vuokranmaksuista, alkuperäisistä välittömistä
menoista ja ennallistamismenoista. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan
hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos
Koskisen on kohtuullisen varma osto-option käyttämisestä,
käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään poistot sen taloudellisen vaikutusajan
kuluessa.
Koskisen soveltaa standardin mukaisia lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä
omaisuuseriä koskevia helpotuksia. Lyhytaikaiset vuokrasopimukset ovat
vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai alle. Arvoltaan vähäisiä
omaisuuseriä ovat muun muassa polkupyörät ja ICT-laitteet. Näihin
vuokrasopimuksiin liittyvät vuokranmaksut kirjataan tasaerinä kuluksi.
Koskisella on vähäistä toimintaa vuokralle antajana vuokraamalla maa-alueitaan
ja huoneistojaan. Koskisen luokittelee kaikki vuokrasopimuksensa operatiivisiksi
vuokrasopimuksiksi, koska vuokrasopimukset eivät siirrä kohdeomaisuuserän
omistamiselle ominaisia riskejä ja etuja kaikilta olennaisilta osin.
Keskeiset arviot ja oletukset
Sopimuksiin sisältyvät vuokrasopimukset
Koskisen on tehnyt lämpöenergian toimitusta ja sahatavaran valmistusta koskevia
sopimuksia, joiden osalta johto on arvioinut, sisältyykö sopimuksiin vuokrasopimus. Jos
sopimuksiin sisältyy yksilöity omaisuuserä ja Koskisen hyödyntää olennaisilta osin
omaisuuserien kapasiteettia ja saa siten olennaisilta osin kaikki omaisuuserien käytöstä
saatavat taloudelliset hyödyt ja jos Koskisella on myös oikeus määrätä omaisuuserän
käyttöä tietyksi ajaksi, Koskisen kirjaa järjestelyn vuokrasopimuksena. Järjestelyissä,
joissa kaikki vuokrasopimuksen maksut ovat muuttuvia, ne eivät riipu indeksistä tai
hintatasosta, eivätkä ne ole tosiasiallisesti kiinteitä, taseeseen ei merkitä
vuokrasopimusvelkaa eikä käyttöoikeusomaisuuserää.
Vuokra-ajan määrittäminen
Koskisen arvioi vuokra-ajan vuokrasopimuskohtaisesti sopimusvelvoitteiden,
taloudellisten kannustimien ja omaisuuserän luonteen perusteella. Koskisen
vuokrasopimuksiin kuuluu määräaikaisia vuokrasopimuksia, jatkamis- ja
päättämisoptioita sekä toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia.
Jos sopimukseen sisältyy kiinteä vuokra-aika ilman jatkamis- tai päättämisoptiota,
vuokrasopimuskausi määräytyy kiinteän vuokra-ajan perusteella. Jatkamisoptiot (tai
päättämisoptioiden jälkeiset ajanjaksot) sisältyvät vuokra-aikaan vain, jos on
kohtuullisen varmaa, että vuokrasopimusta jatketaan (tai että sitä ei päätetä).
Mikäli vuokra-aikaa ei ole selvästi mainittu sopimuksessa tai sopimus on voimassa
toistaiseksi ilman erillistä ilmoitusta, johto arvioi vuokrasopimuksen
täytäntöönpanokelpoisen ajan sopimusehtojen ja kohtuullisen varmuuden perusteella.
Mikäli sopimuksiin ei liity merkittäviä sanktioita eikä sopimuksen vuokra-aikaa ole
selvästi mainittu tai se on voimassa toistaiseksi, konserni määrittää vuokra-ajan
sopimuskohtaisesti ottaen huomioon konsernin tarpeen kyseiselle omaisuuserälle ja
sen strategisen suunnittelujakson, joka on viisi vuotta.
Vuokra-aika arvioidaan uudelleen, jos tapahtuu merkittävä tapahtuma tai olosuhteiden
muutos.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 152
Lisäluoton koron määrittäminen
Lisäluoton korko määräytyy viimeaikaisten kolmansien osapuolten rahoitussopimusten
perusteella oikaistuna vastaamaan vuokra-aikaa, vuokrasopimusten luottoriskiä,
vuokrattua omaisuuserää sekä rahoitusehtojen ja toimintaympäristön muutoksia
kolmannen osapuolen rahoituksen saamisen jälkeen.
15. Aineettomat hyödykkeet
Tuhatta euroa
Asiakas-
suhteet ja
tavaramerkit
Ohjelmistot
Ennakko-
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
-
1 369
12
1 382
Muuntoerot
-
2
-
2
Lisäykset
2 357
72
1
2 430
Liiketoimintojen ja
tytäryritysten hankinnat
-
114
-
114
Vähennykset
-
-3
-
-3
Siirrot erien välillä
-
5
-5
-
Hankintameno 31.12.2025
2 357
1 560
8
3 925
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2025
-
-345
-
-345
Muuntoerot
-
-1
-1
Poistot
-225
-361
-
-586
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset
31.12.2025
-225
-708
-
-932
Kirjanpitoarvo 1.1.2025
-
1 024
12
1 036
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
2 132
852
8
2 992
Tuhatta euroa
Ohjelmistot
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
3 622
30
3 652
Muuntoerot
2
-
2
Lisäykset
48
12
60
Vähennykset
-2 345
-
-2 345
Siirrot erien välillä
43
-30
13
Hankintameno 31.12.2024
1 369
12
1 382
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2024
-2 344
-
-2 344
Muuntoerot
-1
-1
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
2 345
2 345
Poistot
-346
-
-346
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset
31.12.2024
-345
-
-345
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
1 278
30
1 308
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
1 024
12
1 036
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Aineettomat hyödykkeet kirjataan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä
poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Liiketoimintojen
yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan käypään arvoon
hankintahetkellä ja erilleen liikearvosta, mikäli ne täyttävät yksilöitävyyden
kriteerin.
Omaisuuserien taloudelliset vaikutusajat ja poistomenetelmät tarkistetaan jokaisen
raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa vastaamaan
odotettavissa olevien taloudellisten hyötyjen muutoksia. Aineettomien
hyödykkeiden poistot aloitetaan, kun hyödyke on valmis sille aiottua käyttöä varten.
Arvonalentumiset on esitetty liitetiedossa 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 153
Asiakassuhteet ja tavaramerkit
Asiakassuhteet ja tavaramerkit kirjataan liiketoimintojen yhdistämisissä erilleen
liikearvosta, mikäli ne täyttävät yksilöitävyyden kriteerin. Asiakassuhteiden
alkuperäinen käypä arvo määritetään oletettujen asiakkuuksien pysyvyyden ja
asiakkuuksien arvioidun kestoajan rahavirtojen perusteella käyttäen
ylituottomenetelmää. Tavaramerkkien alkuperäinen käypä arvo määritetään
diskontatun rahavirran analyysillä käyttäen rojaltimetodia. Nämä kirjataan
vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla.
Poistot lasketaan tasapoisto-menetelmällä omaisuuserien taloudellisena
vaikutusaikana, joka on 6–15 vuotta.
Ohjelmistoihin liittyvät kulut
Ohjelmistoihin liittyvät kulut kirjataan omaisuuseriksi, jos Koskisella on
määräysvalta kohdeomaisuuserään, hankintamenoon vähennettynä kertyneillä
poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Poistot lasketaan tasapoisto-
menetelmällä omaisuuserien taloudellisena vaikutusaikana, joka on viisi vuotta.
16. Vaihto-omaisuus
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Raaka-aineet
33 533
29 060
Keskeneräiset tuotteet
5 060
4 981
Valmiit tuotteet
23 790
15 186
Yhteensä
62 383
49 227
Hitaasti liikkuvan vaihto-omaisuuden arvonalentumiset nettorealisointiarvoon olivat
273 tuhatta euroa vuonna 2025 (2024: 249 tuhatta euroa). Ne kirjattiin kuluiksi
tilikaudella, ja ne sisältyvät varastojen muutokseen tuloslaskelmassa. Konserni peruutti
vuonna 2025 aiemman vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjauksen 249 tuhatta
euroa perustuen konsernin arvioon nettorealisointiarvosta (2024: 288 tuhatta euroa).
Peruutettu määrä sisältyy varastojen muutokseen konsernin laajassa tuloslaskelmassa.
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan
nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan
menetelmällä. Hankintamenoon sisältyvät raaka-aineet, välitön työvoima, poistot
sekä asianmukainen osuus muuttuvista ja kiinteistä yleiskustannuksista, joista
jälkimmäinen jaetaan tavanomaisen toimintakapasiteetin perusteella.
Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuva arvioitu
myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat
menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi tarvittavat menot.
Vanhoista, hitaasti liikkuvista vaihto-omaisuuseristä tehdään
arvonalentumisvähennys, joka perustuu johdon parhaaseen arvioon
odotettavissa olevasta nettorealisointiarvosta raportointikauden
päättymispäivänä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 154
17. Muut saamiset
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Pitkäaikaiset varat
Muut kulujen siirtosaamiset
-
10
Yhteensä
-
10
Lyhytaikaiset varat
Tukkiostojen ennakot
5 468
4 047
Arvonlisäverosaamiset
3 553
3 074
Myynnin siirtosaamiset
621
779
Tietotekniikkakulujen siirtosaamiset
562
508
Muut kulujen siirtosaamiset
361
665
Muut saamiset
551
464
Yhteensä
11 116
9 536
Muut saamiset yhteensä
11 116
9 546
18. Myytävänä olevat omaisuuserät
Tuhatta euroa
2025
2024
Myytävänä olevat omaisuuserät 1.1.
447
-
Siirto aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä
-
729
Siirto aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
-64
-
Arvonalentumiset
-
-232
Vähennykset
-
-50
Myytävänä olevat omaisuuserät 31.12.
383
447
Käytöstä poistetun vanhan sahan koneet ja kalusto on tilikaudella 2024 luokiteltu
myytävänä oleviin omaisuuseriin.
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä luokitellaan myytävänä olevaksi, jos
sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti
omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta
käytöstä. Jotta näin olisi, omaisuuserän tai luovutettavien erien ryhmän on oltava
välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisten omaisuuserien
myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin, ja myynnin on oltava erittäin
todennäköinen. Nämä omaisuuserät, tai luovutettavien erien ryhmän
tapauksessa varat ja velat, esitetään konsernitaseessa erillään ja arvostetaan
kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään
arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Myytävänä oleviksi tai
luovutettavien erien ryhmään kuuluviksi luokitelluista pitkäaikaisista
omaisuuseristä ei tehdä poistoja.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 155
19. Oma pääoma
Tuhatta euroa
Ulkona olevien
osakkeiden määrä
(kpl)
Omat osakkeet (kpl)
Rekisteröidyt
osakkeet yhteensä
(kpl)
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
1.1.2024
23 010 573
1 086
23 011 659
1 512
73 843
Suunnattu maksuton osakeanti, johto 1
13 500
-
13 500
-
-
31.12.2024
23 024 073
1 086
23 025 159
1 512
73 843
Suunnattu maksuton osakeanti, johto 1
70 376
-
70 376
-
-
Suunnattu osakeanti, liiketoimintakauppa
1 000 000
-
1 000 000
-
8 040
31.12.2025
24 094 449
1 086
24 095 535
1 512
81 883
¹ Lisätietoja liitetiedossa 7. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
Osakepääoma
Koskisen Oyj:llä on yksi osakelaji ja kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoon.
Yksi osake tuottaa yhden äänen yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Koskisen Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin pörssilistalla. Osakkeet on liitetty
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Kaupankäyntitunnus on
KOSKI ja ISIN-koodi on FI4000533005.
Koskisen Oyj:n hallitus päätti 16.2.2024 suunnatusta maksuttomasta osakeannista
yhtiön toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle osana johdon palkitsemista varsinaisen
yhtiökokouksen 11.5.2023 antaman valtuutuksen nojalla. Annetut osakkeet merkittiin
kaupparekisteriin 28.2.2024. Osakkeiden kokonaismäärä lisääntyi 23 025 159
osakkeeseen, kun toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle annettiin 13 500 uutta osaketta.
Listautumisen toteutumiseen liittyvän palkkion toisen maksuerän arvo Koskisen
toimitusjohtajalle vastaa 18 000 osaketta, josta puolet maksettiin rahana
ennakonpidätyksen kattamiseksi. Palkkion toisen maksuerän arvo Koskisen
talousjohtajalle vastaa 9 000 osaketta, josta puolet maksettiin rahana
ennakonpidätyksen kattamiseksi. Maksuttomalla osakeannilla ei ollut vaikutusta yhtiön
osakepääomaan tai pääomarakenteeseen.
Koskisen Oyj:n hallitus päätti 21.3.2025 suunnatusta maksuttomasta osakeannista
yhtiön pitkän aikavälin suoriteperusteisen kannustinjärjestelmän 2022–2026
(ansaintajakso 2022–2024) mukaisten osakepalkkioiden maksamista varten.
Suunnatussa maksuttomassa osakeannissa luovutettiin yhteensä  70 376 kappaletta
uusia osakkeita kannustinjärjestelmän piiriin kuuluvalle seitsemälle henkilölle
järjestelmän ehtojen mukaisesti. Kannustinohjelman alla maksettavat palkkiot kullekin
osallistuvalle henkilölle maksettiin osakkeina ja rahana. Rahaosuudella katetaan
osakkeiden luovutuksesta seuraavat verokustannukset. Liikkeeseen lasketut yhteensä
70 376 osaketta rekisteröitiin kaupparekisteriin 4.4.2025. Koskisen Oyj:n hallitus päätti
suunnatusta maksuttomasta osakeannista varsinaisen yhtiökokouksen 16.5.2024
antaman valtuutuksen nojalla.
Koskisen Oyj:n hallitus päätti 30.5.2025 1 000 000 kappaleen uuden Koskisen osakkeen
suunnatusta osakeannista Iisveden Metsä Oy:lle 15.5.2025 pidetyn yhtiökokouksen
antaman valtuutuksen perusteella. Koska osakeanti toteutettiin yrityskaupan
toteuttamiseksi, osakeannin suuntaamiselle oli painava taloudellinen syy.
Merkintähinta kirjattiin kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastoon. Osakkeiden kurssi kaupan toteutuspäivänä oli 8,04 euroa osakkeelta.
Vararahasto
Vararahastoon sisältyvät jakokelpoisista varoista yhtiöjärjestyksen tai yhtiökokouksen
päätöksen nojalla siirretyt määrät.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjataan uusien osakkeiden
merkintähinnat, sekä muut oman pääoman luonteiset sijoitukset, jollei näitä
nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä kokonaan tai osittain osakepääomaan.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 156
Omat osakkeet
Konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno esitetään omassa
pääomassa erillisenä vapaata omaa pääomaa alentavana rahastona.
Muuntoerot
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kerrytetään erilliseen oman pääoman
rahastoon. Muuntoerojen kumulatiivinen määrä kirjataan tulosvaikutteiseksi, kun
nettosijoituksesta luovutaan.
20. Osakekohtainen tulos
Euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Osakekohtainen tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (tappio)
(euroa)
8 620 018
8 287 597
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu
keskiarvo tilikauden aikana
23 600 697
23 021 352
Ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän
painotettu keskiarvo tilikauden aikana
23 944 500
23 290 168
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa)
0,37
0,36
Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa)
0,36
0,36
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille
kuuluva tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla
keskiarvolla kauden aikana. Laimennetussa osakekohtaisessa tuloksessa
käytettyjä lukuja oikaistaan osakekohtaisen tuloksen määrittämiseksi siten, että
otetaan huomioon konsernin mahdollinen sitoutuminen uusien osakkeiden
liikkeeseenlaskuun tulevaisuudessa.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 157
21. Rahoitusvarat ja -velat
RAHOITUSVARAT JA -VELAT LUOKITTAIN
Tuhatta euroa
Käyvän arvon
hierarkian taso
31.12.2025
31.12.2024
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
Myyntisaamiset
-
31 398
23 835
Rahavarat
-
24 441
31 823
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat yhteensä
55 838
55 658
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
Kapitalisaatiosopimukset
1
11 692
11 236
Johdannaiset
2
141
277
Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
3
76
14
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat yhteensä
11 909
11 526
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta
2
48 152
32 772
Vuokrasopimusvelat
-
30 886
33 489
Ostovelat
-
38 892
29 211
Ostovelat, maksumenettely
-
7 265
6 470
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat yhteensä
125 196
101 943
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaisvelat
2
-
141
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvelat yhteensä
-
141
Rahoituslaitoslainojen käypä arvo 31.12.2025 oli 48,2 miljoonaa euroa (31.12.2024: 32,8
miljoonaa euroa). Lainojen käypä arvo on määritetty diskonttaamalla tulevat
rahavirrat arvioidulla markkinakorolla raportointihetkellä. Yhtiö on arvioinut, että
lainojen sopimuskorko on kohtuullisen lähellä markkinakorkoa, eikä ole tehnyt
oikaisua diskonttauskorkoon, jolla käyvät arvot on määritelty, jolloin lainojen käyvät
arvot vastaavat niiden nimellisarvoa. Koska yhtiön lainat rahoituslaitoksilta ovat
vaihtuvakorkoisia, kauden aikainen markkinakorkojen nousu on heijastunut suoraan
konsernin korkokuluihin eikä näin ollen ole vaikuttanut lainojen käypään arvoon.
Rahoituslaitoksilta saatujen lainojen käyvät arvot luokitellaan käyvän arvon
hierarkiassa tasolle 2.
Johdannaisten käypä arvo on arvioitu perustuen tulevien rahavirtojen nykyarvoon
käyttäen arvostuspäivän markkinahintoja, ja kapitalisaatiosopimukset perustuen
vastapuolten noteerauksiin. Johdannaisten sekä kapitalisaatiosopimusten käyvän arvon
muutokset on kirjattu rahoitustuottoihin ja kuluihin. Merkittävin osa käyvän arvon
muutoksista syntyy johdannaisista, ja ne johtuvat pääasiassa markkinakorkojen
muutoksesta raportointikaudella. Konsernin avoinna oleva USD-tasepositio
tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 muodostui pääosin myyntisaamisista sekä rahoista ja
pankkisaamisista, ollen yhteensä 4,9 miljoonaa euroa (31.12.2024: 3,1 miljoonaa euroa).
Suojaavien auki olevien termiinien nimellisarvo raportointipäivänä on 7,0 miljoonaa
euroa (31.12.2024: 3,6 miljoonaa euroa).
Hierarkiatasot ovat seuraavat:
Taso 1: Toimivilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusinstrumenttien
(kuten julkisesti noteeratut johdannaiset ja osakkeet) käypä arvo perustuu
raportointikauden päättymispäivän noteerattuihin markkinahintoihin. Konsernin
hallussa olevien rahoitusvarojen markkinahinta on senhetkinen ostonoteeraus. Nämä
instrumentit kuuluvat tasoon 1.
Taso 2: Sellaisten rahoitusinstrumenttien, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla
(esimerkiksi over-the-counter- eli OTC-johdannaiset), käypä arvo määritetään
käyttämällä arvostustekniikoita, joissa käytetään mahdollisimman paljon
havainnoitavissa olevia markkinatietoja ja mahdollisimman vähän yhteisökohtaisia
arvioita. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon edellyttämät merkittävät syöttötiedot
ovat havaittavissa, instrumentti sisältyy tasoon 2.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 158
Taso 3: Jos yksi tai useampi merkittävistä syöttötiedoista ei perustu havaittavissa
olevaan markkinatietoon, instrumentti sisältyy tasoon 3. Näin on listaamattomien
osakkeiden kohdalla.
RAHOITUSVELKOJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA
Tuhatta euroa
Lainat
Vuokra-
sopimusvelat
Yhteensä
1.1.2024
37 711
25 989
63 700
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen takaisinmaksut
-6 625
-3 657
-10 281
Muut muutokset
Exportkredit- ja Kredex-lainat¹
1 713
-
1 713
Uudet vuokrasopimukset
-
11 157
11 157
Efektiivisen koron soveltamisen
vaikutus¹
-27
-
-27
31.12.2024
32 772
33 489
66 262
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot
35 000
-
35 000
Lainojen takaisinmaksut
-19 914
-4 318
-24 233
Muut muutokset
Uudet vuokrasopimukset
-
1 715
1 715
Efektiivisen koron soveltamisen
vaikutus¹
294
-
294
31.12.2025
48 152
30 886
79 038
¹ Ei rahavirtavaikutusta
Rahoitusvelkojen muutokset
Koskisen uusi tilikaudella rahoitussopimuksensa, joka oli solmittu vuonna 2022 ja
koostui kolmesta osasta: Alun perin 19,0 miljoonan euron määräaikaislaina, 10,0
miljoonan euron määräaikaislaina sekä 8,0 miljoonan euron valmiusluotto, joka oli
tarkoitettu konsernin käyttöpääoman rahoitukseen. Nämä lainat korvattiin 23,0
miljoonan euron määräaikaislainalla, sekä 15,0 miljoonan euron valmiusluotolla. Uudella
lainalla maksettiin pois vanhat määräaikaislainat, joita oli jäljellä yhteensä 13,0
miljoonaa euroa. Valmiusluottoa ei ollut uuden lainan nostohetkellä käytössä.
Rahoitussopimuksen voimassaoloaika on viisi vuotta vuoteen 2030 saakka.
Lainasopimukseen sisältyy tavanomaisia rahoituskovenantti- ja laiminlyöntiehtoja. Uusi
laina on vakuudeton. Rahoituskovenantteja mitataan neljänneksittäin rullaavasti
kuluneelta 12 kuukauden ajanjaksolta ja ne lasketaan Koskisen konsernin taloudellisista
tiedoista. Lainan korko on sidottu kuuden kuukauden Euriboriin, minkä lisäksi siinä on
marginaali, jonka taso riippuu nettovelan suhteesta käyttökatteeseen.
Lisäksi yhtiö sopi tilikaudella suuruudeltaan 12,0 miljoonan euron määräaikaislainan.
Rahoitus kohdistuu kapasiteetin lisäysinvestointeihin Sahateollisuus- ja
Levyteollisuussegmenteissä. Lainasopimuksen voimassaoloaika on seitsemän vuotta
vuoden 2032 loppuun saakka. Laina on vakuudeton ja siihen sisältyy vastaavat
rahoituskovenantit kuin yllä mainitussa rahoitussopimuksessa. Lainan korko on sidottu
kuuden kuukauden Euriboriin, minkä lisäksi siinä on marginaali, jonka taso riippuu
nettovelan suhteesta käyttökatteeseen.
Uuden sahan rahoituspakettiin liittyviä lainoja on nostettu aiempina tilikausina
yhteensä 20,1 miljoonaa euroa ja niitä lyhennetään puolivuosittain. Lainat erääntyvät
vuosien 2029–2031 välillä. Lainojen korot on sidottu kuuden kuukauden Euriboriin ja
marginaalit ovat kiinteät.
Koskisen lainat rahoituslaitoksilta altistavat konsernin rahavirran korkoriskille. Koskisen
korkoriskin suojauspolitiikassa ei ole tapahtunut muutoksia, mutta konsernin johto
arvioi jatkuvasti avoimen riskin määrää sekä lisäsuojauksen tarvetta. Tilikauden
päättyessä Koskisella on koronvaihtosopimuksia nimellisarvoltaan yhteensä
25 miljoonaa euroa. Koronvaihtosopimuksien käyvän arvon muutokset netottavat
lainan korkomuutosten tulosvaikutukset suojaten osaltaan konsernia korkoriskiltä,
vaikka ne eivät ole yksi yhteen konsernin rahoituslaitoslainojen kanssa.
Koronvaihtosopimukset erääntyvät vuoden 2028 aikana.
Konsernin altistumista erilaisille rahoitusinstrumentteihin liittyville riskeille käsitellään
liitetiedossa 3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta. Enimmäisalttius luottoriskille
katsastuskauden päättyessä on kunkin edellä mainitun rahoitusvaraluokan
kirjanpitoarvo.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 159
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Konsernin rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista, kapitalisaatiosopimuksista,
talletuksista ja rahavaroista. Kapitalisaatiosopimukset luokitellaan käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja myyntisaamiset,
talletukset ja rahavarat jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi
rahoitusvaroiksi, koska niitä käytetään sopimusperusteisten rahavirtojen
keräämiseen, jos nämä rahavirrat edustavat ainoastaan pääoman ja korkojen
maksamista. Korkotuotot näistä rahoitusvaroista sisällytetään rahoitustuottoihin
efektiivisen koron menetelmällä.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet rahoitusvaroista saataviin
rahavirtoihin ovat päättyneet tai siirretty ja konserni on siirtänyt omistukseen
liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin. Taseesta pois kirjaamisesta johtuva voitto
tai tappio kirjataan suoraan laajaan tuloslaskelmaan ja esitetään muissa
liiketoiminnan kuluissa.
Kapitalisaatiosopimukset
Koskisen on sijoittanut kapitalisaatiosopimuksiin. Sopimukset arvostetaan
käypään arvoon tulosvaikutteisesti, koska ne eivät täytä IFRS 9
Rahoitusinstrumentit -standardin mukaista SPPI-testiä (pelkästään pääoman
takaisinmaksu ja koron maksu).
Johdannaiset
Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon johdannaissopimuksen
tekopäivänä, ja ne arvostetaan myöhemmin käypään arvoonsa kunkin
raportointikauden lopussa. Konserni on solminut suojaustarkoituksessa
koronvaihtosopimuksia ja valuuttatermiinejä, vaikka IFRS:n mukaista
suojauslaskentaa ei sovelleta. Johdannaisten käypä arvo on arvioitu perustuen
tulevien rahavirtojen nykyarvoon käyttäen arvostuspäivän markkinahintoja.
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset ovat saamisia asiakkailta tavallisessa liiketoiminnassa myydyistä
tavaroista tai suoritetuista palveluista. Ne erääntyvät yleensä 30 päivän kuluessa,
joten ne kaikki luokitellaan lyhytaikaisiksi. Myyntisaamiset kirjataan alun perin
ehdottoman vastikkeen määrään, elleivät ne sisällä merkittäviä
rahoituskomponentteja, jolloin ne kirjataan käypään arvoon. Konserni pitää
hallussaan myyntisaamisia tarkoituksenaan kerätä sopimusperusteiset rahavirrat
ja arvostaa ne sen vuoksi jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron
menetelmällä. Konsernin arvonalentumisperiaatteet ja luottotappiovarauksen
laskenta esitetään liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.
Myyntisaamisten lyhytaikaisen luonteen vuoksi niiden kirjanpitoarvon katsotaan
olevan sama kuin niiden käypä arvo.
Talletukset
Talletuksissa esitetään määräaikaistalletukset, joiden maturiteetti on yli kolme
kuukautta.
Rahavarat
Taseessa ja rahavirtalaskelmassa esitetyt rahavarat koostuvat pankkitalletuksista
ja käteisestä. Mahdolliset käytetyt luottolimiitit esitetään lyhytaikaisina velkoina.
Luottolimiitit ovat osa likviditeetin hallintaa. Likviditeettiriski ja sen hallinta on
kuvattu liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Myyntisaamisiin ja sopimuksiin perustuviin saamisiin Koskisen soveltaa IFRS 9:n
mukaista yksinkertaistettua menetelmää, jonka mukaan odotettavissa olevat
elinikäiset tappiot kirjataan saamisten alkuperäisestä kirjaamisesta alkaen.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 160
Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseksi myyntisaamiset
ryhmitellään ikääntymisen perusteella. Odotettavissa olevat tappiot perustuvat
vertailukauden toteutuneeseen tulokseen. Historialliset tappiot on oikaistu
vastaamaan nykyisiä ja tulevaisuuteen suuntautuneita tietoja
makrotaloudellisista tekijöistä, jotka vaikuttavat asiakkaiden kykyyn maksaa
saamisia. Huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa asiakkaiden aiempi
maksukäyttäytyminen, saatavilla olevat ennusteet ja niiden mahdollinen
vaikutus asiakkaiden luottoluokitukseen ja maksukäyttäytymiseen sekä
mahdolliset arvopaperi- ja luottovakuutukset.
Saamiset kirjataan pois taseesta lopullisina luottotappioina, jos niiden
maksamista ei voida kohtuudella odottaa. Merkkejä siitä, että maksua ei voida
kohtuudella odottaa, ovat perinnän epäonnistuminen, konkurssi-ilmoitus jne.
Rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski, luottoriskin hallinta ja myyntisaamisten
varausmatriisi on esitetty liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.
Lainat
Lainat kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä aiheutuneilla
transaktiomenoilla. Lainat arvostetaan myöhemmin jaksotettuun
hankintamenoon. Mahdollinen tuottojen (joista on vähennetty transaktiomenot)
ja lunastusmäärän välinen erotus kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan
lainakaudella efektiivisen koron menetelmällä. Lainajärjestelyistä maksetut
maksut kirjataan lainan transaktiokuluiksi siltä osin kuin on todennäköistä, että
osa järjestelystä tai koko järjestely nostetaan. Tällöin maksua lykätään, kunnes
nosto tapahtuu. Lainajärjestelyistä maksetut maksut aktivoidaan
ennakkomaksuna likviditeettipalveluista ja poistetaan liittyvän järjestelyn
voimassaoloaikana siltä osin kuin on todennäköistä, että osa järjestelystä tai koko
järjestely nostetaan.
Lainat poistetaan taseesta, kun sopimuksessa mainittu velvoite täytetään,
peruutetaan tai vanhenee. Lopetetun tai toiselle osapuolelle siirretyn
rahoitusvelan kirjanpitoarvon sekä maksetun vastikkeen, mahdolliset siirretyt
muut kuin käteisvarat ja vastattavaksi otetut velat mukaan lukien, välinen erotus
kirjataan tulosvaikutteisesti muihin tuottoihin tai rahoituskuluihin.
Lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta
lykätä velan suorittamista vähintään 12 kuukaudella raportointikauden
päättymisestä.
Ostovelat
Ostovelat ovat velkoja ennen tilikauden päättymistä konsernille toimitetuista
tavaroista ja palveluista, jotka ovat maksamattomia. Määrät ovat vakuudettomia,
ja ne maksetaan yleensä 30 päivän kuluessa kirjaamisesta. Ostovelat esitetään
lyhytaikaisina velkoina, paitsi jos maksu ei eräänny 12 kuukauden kuluessa
raportointikauden päättymisestä. Ne arvostetaan alun perin käypään arvoon ja
myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Ostovelkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa niiden
lyhyen maturiteetin vuoksi.
Ostovelat, maksumenettely
Koskisen tarjoaa osana puunhankintaprosessiaan myyjälle mahdollisuuden
jättää tukkimyynnin kauppahinta tai osa kauppahinnasta maksumenettelyyn
Koskiselle.  Tälle tarjotaan kulloinkin sovellettavaa voimassa olevaa korkoa
maksumenettelyyn jätetyn euromäärän mukaan. Sopimus tehdään toistaiseksi
voimassa olevaksi ja myyjällä on oikeus nostaa varoja kahdesti vuodessa 45
päivän irtisanomisajalla. Nämä maksumenettelyostovelat kirjataan alun perin
käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon
efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Varojen nosto-oikeudesta johtuen velat
esitetään taseessa lyhytaikaisina. Maksumenettelyostovelkojen kirjanpitoarvon
katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa lyhyen maturiteettinsa vuoksi.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 161
22. Varaukset
Tuhatta euroa
Ympäristö-
varaukset
Yhteensä
1.1.2025
239
239
Lisäys
84
84
Käytetty vuoden aikana
-62
-62
31.12.2025
261
261
Pitkäaikaiset varaukset
187
187
Lyhytaikaiset varaukset
74
74
Yhteensä
261
261
Tuhatta euroa
Ympäristö-
varaukset
Yhteensä
1.1.2024
185
185
Lisäys
118
118
Käytetty vuoden aikana
-65
-65
31.12.2024
239
239
Pitkäaikaiset varaukset
150
150
Lyhytaikaiset varaukset
89
89
Yhteensä
239
239
Koskisen on tehnyt varauksen, joka kattaa pohjaveden puhdistuksesta vielä aiheutuvia
arvioituja kustannuksia. Sahan vuoden 1976 tulipalon seurauksena merkittävä määrä
kloorifenolia päätyi pohjaveteen tehtaan ympärille. Konserni on sittemmin varannut
varoja saastuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen. Kloorifenolipitoisuus on
saatu laskettua matalalle tasolle, mutta Koskisen jatkaa puhdistus- ja seurantatyötä
vielä muutaman vuoden ajan. Puhdistuksen etenemistä ja tarvittavia toimenpiteitä
arvioidaan vuosittain yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja pohjavesiasiantuntijoiden
kanssa.
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena
voimassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, on todennäköistä, että
velvoitteen täyttäminen edellyttää voimavarojen siirtymistä pois konsernista ja
velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Tulevista liiketoiminnan
tappioista ei kirjata varauksia. Varaukset arvostetaan raportointikauden
päättymispäivänä olemassa olevan velvoitteen täyttämisen menoarvion
nykyarvoon johdon parhaan arvion mukaan. Varaukset esitetään lyhytaikaisina
velkoina, jos määrät on tarkoitus suorittaa 12 kuukauden kuluessa
raportointikauden päättymisestä. Muuten varaukset esitetään pitkäaikaisina
velkoina.
Keskeiset arviot ja oletukset
Varauksen määrän ja ajoittumisen arviointi
Aiemman tapahtuman taloudellisen vaikutuksen arviointi edellyttää konsernin johdon
harkintaa. Koskisen johto on arvioinut, että pohjaveden puhdistus jatkuu vielä noin viisi
vuotta. Odotettavissa olevat kustannukset on arvioitu aiempien kustannusten ja
samankaltaisia tapahtumia koskevan tietämyksen perusteella. Varausten määrät
tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja niitä muutetaan tarvittaessa parhaan arvion
mukaisiksi raportointikauden lopussa. Toteutuvat menot voivat poiketa arvioista.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 162
23. Muut velat
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Pitkäaikaiset velat
Ehdollinen vastike liiketoimintakaupasta
3 165
-
Jaksotetut henkilöstökulut
17
14
Yhteensä
3 182
14
Lyhytaikaiset velat
Jaksotetut henkilöstökulut
9 502
7 869
Ennakonpidätysvelat
2 655
2 210
Alihankkijan siirtovelat
2 025
1 675
Materiaaleihin ja palveluihin liittyvät jaksotukset
966
925
Muut velat
426
485
Korkovelat
219
475
Kiinteistöverovelka
-
179
Arvonlisäverovelka
17
-
Muut siirtovelat
595
483
Yhteensä
16 405
14 300
Muut velat yhteensä
19 587
14 314
24. Konsernin rakenne
KONSERNIYHTIÖT
Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt 31.12.2025 esitetään seuraavassa taulukossa:
Tytäryhtiö
Rekisteröintimaa
Konsernin
omistusosuus %
31.12.2025
Konsernin
omistusosuus %
31.12.2024
Kosava-Kiinteistöt Oy
Suomi
100 %
100 %
Koskisen Sp z.o.o
Puola
100 %
100 %
LIIKETOIMINTOJEN HANKINNAT
Koskisen Oyj on 1.6.2025 hankkinut Iisveden Metsä Oy:n liiketoiminnan. Iisveden Metsä
on Suonenjoella sijaitseva, pääasiassa yksityishenkilöiden omistama osakeyhtiö ja se
tuottaa noin 140 000 m3 kuusisahatavaraa vuodessa.
Hankinnasta suoritettu vastike, hankittu nettovarallisuus ja liikearvo olivat seuraavat:
Tuhatta euroa
2025
Hankinnasta suoritettu vastike
Maksettu käteisvaroina
15 009
Osakeanti
8 040
Ehdollinen vastike
2 991
Vastike yhteensä
26 041
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 163
Tuhatta euroa
2025
Hankittu nettovarallisuus, käypä arvo
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
18 264
Metsävarat
93
Käyttöoikeusomaisuuserät
169
Asiakassuhteet
1 830
Tavaramerkki
479
Muut aineettomat hyödykkeet
163
Laskennalliset verosaamiset
63
Vaihto-omaisuus
5 742
Muut varat
1 197
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
-145
Laskennalliset verovelat
-552
Vuokrasopimusvelat
-169
Muut velat
-432
Hankittu yksilöitävissä oleva nettovarallisuus
26 702
Negatiivinen liikearvo
-662
Hankittu nettovarallisuus
26 041
Osana maksettua vastiketta liikkeeseen laskettujen 1 000 000 osakkeen käypä arvo
perustuu osakkeen julkistettuun hintaan hankintahetkellä, joka on 8,04 euroa per
osake.
Ehdollisen vastikkeen käypä arvo on 3,0 miljoonaa euroa hankintahetkellä. Ehdollisia
lisäkauppahintoja on kaksi. Niiden yhteenlaskettu enimmäismäärä on 4,0 miljoonaa
euroa ja ne maksetaan käteisellä. Ensimmäinen lisäkauppahinta on riippuvainen
kuusisahatavaran hintaindeksin kehityksestä verrattuna hankitun liiketoiminnan
ennustettuun indeksoituun hintakehitykseen vuosina 2025–2027. Toinen
lisäkauppahinta on riippuvainen teollisuuspuun pystykaupan kuusitukin keskihinnasta 
kaudella 2025–2027 sekä kuusisahatavaran hintaindeksin kehityksestä verrattuna
hankitun liiketoiminnan ennustettuun indeksoituun hintakehitykseen.
Lisäkauppahintojen yhteenlaskettu mahdollinen diskonttaamaton vaihteluväli on
0–4 miljoonaa euroa. Johto arvioi että lisäkauppahinnat toteutuvat täysimääräisinä.
Hankinnasta syntyi negatiivinen liikearvo, joka on kirjattu suoraan tuloslaskelmaan
liiketoiminnan muihin tuottoihin. Koskisen Oyj teki edullisen hankinnan johtuen
toimialan kilpailutilanteesta ja markkinoiden pitkään jatkuneesta epävarmuudesta.
Negatiivinen liikearvo ei ole verotuksessa veronalainen.
Hankintamenolaskelman katsotaan olevan lopullinen. Tarkastelujakson aikana siihen ei
ole tehty merkittäviä oikaisuja.
Hankitun liiketoiminnan liikevaihto 1.6.–31.12.2025 oli 30,3 miljoonaa euroa, ja
liiketappiota se kerrytti 0,3 miljoonaa euroa (ei sisällä negatiivisen liikearvon tuloutusta).
Jos hankinta olisi toteutunut 1.1.2025, konsernin pro forma -perusteinen liikevaihto
raportointikaudelta 1.1.2025–31.12.2025 olisi ollut 383,4 miljoonaa euroa ja liikevoitto
14,8 miljoonaa euroa.
Hankintaan liittyvät menot 0,7 miljoonaa euroa sisältyvät tuloslaskelmassa hallinnon
kuluihin ja rahavirtalaskelmassa liiketoiminnan rahavirtoihin.
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Tytäryhtiöitä ovat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on
määräysvalta yrityksessä silloin, kun se olemalla osallisena siinä altistuu sen
muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu muuttuvaan tuottoon ja se pystyy
vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa sen
toiminnan ohjaamiseen. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen
kokonaisuudessaan siitä päivästä, jona konserni saa niihin määräysvallan.
Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.
Konserniyritysten väliset liiketoimet, mukaan luettuna sisäiset saamiset ja velat,
tuotot ja kulut sekä realisoitumattomat voitot, eliminoidaan. Myös
realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä
luovutetun omaisuuserän arvonalentumisesta.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 164
25. Lähipiiriliiketoimet
Koskisen lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet
sekä osakkeenomistajat, joilla on huomattava vaikutusvalta yhtiössä. Lähipiiriin luetaan
myös näiden henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja yhteisöt, joissa näillä edellä
mainituilla henkilöillä on määräysvalta tai yhteinen määräysvalta.
JOHTORYHMÄN JA HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKAT JA PALKKIOT
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Toimitusjohtaja
Palkat ja palkkiot sekä muut lyhytaikaiset työsuhde-
etuudet
465
447
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt
146
133
Osakeperusteiset maksut
286
115
Yhteensä
897
694
Johtoryhmä
Palkat ja palkkiot sekä muut lyhytaikaiset työsuhde-
etuudet
1 190
1 030
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt
371
321
Osakeperusteiset maksut
702
57
Yhteensä
2 264
1 408
Hallituksen jäsenet
Palkat ja palkkiot
291
267
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt
-
1
Yhteensä
291
267
Johdon ja hallituksen palkitseminen yhteensä
3 451
2 370
Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, luontoiseduista
sekä muuttuvista lyhyt- ja pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä. Hänellä on
mahdollisuus saada lyhyen aikavälin tulospalkkiota, jonka enimmäismäärä on kuuden
kuukauden palkkaa vastaava määrä 31.12.2025 saakka ja 1.1.2026 alkaen kahdeksan
kuukauden palkkaa vastaava määrä. Tulospalkkion määrä riippuu vuositavoitteista.
Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja erokorvaus vastaa kuuden
kuukauden palkkaa.
Toimitusjohtajalla on maksupohjainen lisäeläkejärjestely, jonka vuosimaksu on kahden
kuukauden kiinteää palkkaa vastaava summa. Lisäeläkesopimuksen perusteella
toimitusjohtaja voi jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana. Konsernin johtoryhmän jäsenillä on
myös vapaaehtoinen maksupohjainen lisäeläkejärjestely, jonka vuosimaksu on kahden
kuukauden kiinteää palkkaa vastaava summa per johtoryhmän jäsen. Toimitusjohtajan
ja johtoryhmän lakisääteinen eläkekulu tilikaudella 2025 oli 289 tuhatta euroa (2024:
240 tuhatta euroa). Hallituksen palkkiot eivät sisällä lakisääteistä eläkevelvollisuutta.
Koskisella on pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä avainhenkilöilleen ja konsernin
johtoryhmälle. Tarkempia tietoja järjestelyistä on esitetty liitetiedossa 7.
Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät.
JOHDON AVAINHENKILÖIDEN OSAKEOMISTUKSET
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Osakkeet (kpl)
160 081
6 449 204
Omistusosuus, %
1 %
28 %
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä yhteensä (kpl)
24 094 449
23 024 073
Lisätietoja osakkeiden muutoksista liitetiedossa 19. Oma pääoma.
Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän hallussa oli 31.12.2025 yhteensä
160 081 osaketta. Luvut sisältävät heidän omat ja heidän läheisten perheenjäsentensä ja
määräysvallassaan olevien yhteisöjen omistukset. Tilikauden aikana yhtiön johdolle ei
ole myönnetty lainoja. Yhtiön johdon ja osakkeenomistajien puolesta ei ole annettu
pantteja tai muita sitoumuksia.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 165
LÄHIPIIRILIIKETOIMET
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Aineiden ja tarvikkeiden ostot
-112
-88
Vuokrakulut
-
-3
Yhteensä
-112
-90
Yhtiö on tilikaudella ostanut puuta yhtiön lähipiiriin kuuluvan hallituksen jäsenen
läheiseltä perheenjäseneltä ja määräysvaltayhteisöltä.
26. Ehdolliset velat ja vastuusitoumukset
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Velat, joiden vakuudeksi on annettu vakuus
Lainat rahoituslaitoksilta
-
15 500
Kiinnitykset
Kiinteistökiinnitykset
-
307 200
Yrityskiinnitykset
-
181 551
Tilinpäätöspäivänä käytössä olevat tili- ja
takauslimiitit
Myönnetyn luottolimiitin kokonaismäärä
15 000
8 000
Tililimiitti, käytössä
-
-
Takauslimiitti, käytössä
83
83
Takaukset
Ennakkomaksu-, toimitus- ym. takaukset
83
83
Koskisen Oyj on sitoutunut yhteensä 14,9 miljoonan euron maksuihin investointeihin
liittyen. Pääosin sitoumukset liittyvät Järvelässä sijaitsevien tehdasalueiden väliseen
kaukolämmön yhdysputkeen, Järvelän sahan uusiin kanavakuivaamoihin, sekä
Levyteollisuuden investointiohjelmaan.
Oikeudenkäynnit
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 ei ollut käynnissä merkittäviä oikeudellisia kiistoja
(31.12.2024: ei merkittäviä oikeudellisia kiistoja).
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATE
Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka syntyy aikaisemmista
tapahtumista ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi
epävarma tuleva tapahtuma, joka ei ole kokonaan konsernin määräysvallassa,
toteutuu tai jää toteutumatta. Olemassa olevaa velvoitetta pidetään ehdollisena
velkana, kun ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää
voimavarojen siirtymistä pois yhteisöstä, tai kun velvoitteen määrää ei voida
määrittää riittävän luotettavasti.
27. Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Koskisen tiedotti 6.2.2026 Koskisen Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunnan
ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2026.
Koskisen tiedotti 10.2.2026 vastaanottaneensa  arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5.
pykälän mukaisen liputusilmoituksen, jonka mukaan Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varman omistus- ja ääniosuus Koskisen Oyj:ssä on ylittänyt 5
prosentin liputusrajan. Ilmoituksen mukaan Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö
Varman omistus 9.2.2026 on 2 001 752 Koskisen Oyj:n osaketta, mikä vastaa 8,31
prosenttia kaikista Koskisen Oyj:n osakkeista ja äänistä.
Koskisen tiedotti 13.2.2026, että hallitus on päättänyt osakepohjaisen
kannustinohjelman ansaintajakson 2026–2028 ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä
kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 166
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Tuloslaskelma
Euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
LIIKEVAIHTO
340 093 510,61
270 998 529,97
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen
muutos
8 707 293,24
4 928 576,67
Valmistus omaan käyttöön
45 828,91
437 035,99
Liiketoiminnan muut tuotot
3 575 957,01
3 213 154,91
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet, tavarat
Ostot tilikauden aikana
-189 213 931,44
-138 142 526,88
Varastojen muutos
4 147 521,96
5 613 380,42
Aineet, tarvikkeet, tavarat
-185 066 409,48
-132 529 146,46
Ulkopuoliset palvelut
-43 740 641,05
-39 921 664,50
Materiaalit ja palvelut
-228 807 050,53
-172 450 810,96
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
-41 601 190,45
-36 262 349,23
Eläkekulut
-7 061 514,31
-6 152 072,55
Muut henkilösivukulut
-1 812 169,07
-1 238 773,33
Henkilöstökulut
-50 474 873,83
-43 653 195,11
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
-9 657 943,67
-6 952 280,49
Poistot ja arvonalentumiset
-9 657 943,67
-6 952 280,49
Liiketoiminnan muut kulut
-54 500 661,36
-46 556 401,81
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)
8 982 060,38
9 964 609,17
Euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
1 057,50
1 012,50
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
48 211,53
83 268,59
Muilta
1 693 762,32
2 725 892,28
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
-29 441,90
-26 377,86
Muille
-3 013 137,74
-3 916 063,80
Rahoitustuotot ja -kulut
-1 299 548,29
-1 132 268,29
VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA
VEROJA
7 682 512,09
8 832 340,88
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
-7 501 872,63
-6 152 034,78
Tilinpäätössiirrot
-7 501 872,63
-6 152 034,78
Tuloverot
Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot
5 869,79
-19 744,59
Tuloverot
5 869,79
-19 744,59
TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)
186 509,25
2 660 561,51
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 167
Tase
Euroa
31.12.2025
31.12.2024
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
1 276 128,93
–
Muut aineettomat hyödykkeet
890 919,86
1 165 438,31
Ennakkomaksut
7 955,00
12 328,00
Aineettomat hyödykkeet
2 175 003,79
1 177 766,31
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
6 525 163,97
6 129 857,97
Rakennukset ja rakennelmat
46 765 823,82
39 544 381,20
Koneet ja kalusto
62 405 468,62
45 897 420,43
Muut aineelliset hyödykkeet
10 023 421,91
2 711 471,68
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
12 967 592,34
15 407 126,46
Aineelliset hyödykkeet
138 687 470,66
109 690 257,74
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
365 736,77
365 736,77
Muut osakkeet ja osuudet
223 172,42
223 172,42
Muut saamiset
10 246 972,38
10 121 212,00
Sijoitukset
10 835 881,57
10 710 121,19
PYSYVÄT VASTAAVAT
151 698 356,02
121 578 145,24
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
31 356 497,87
27 208 975,91
Keskeneräiset tuotteet
4 995 351,25
4 911 166,03
Valmiit tuotteet / tavarat
23 326 087,81
14 702 979,79
Vaihto-omaisuus
59 677 936,93
46 823 121,73
Euroa
31.12.2025
31.12.2024
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
2 691 305,38
92 000,00
Siirtosaamiset
2 727 964,24
3 334 178,56
Pitkäaikaiset saamiset
5 419 269,62
3 426 178,56
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
29 634 147,67
22 428 021,77
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
1 357 432,63
3 921 631,71
Muut saamiset
9 061 750,76
7 162 701,26
Siirtosaamiset
2 970 546,55
2 530 042,07
Lyhytaikaiset saamiset
43 023 877,61
36 042 396,81
Saamiset
48 443 147,23
39 468 575,37
Rahoitusarvopaperit
Muut arvopaperit
5 000 000,00
20 000 000,00
Rahoitusarvopaperit
5 000 000,00
20 000 000,00
Rahat ja pankkisaamiset
17 327 785,08
10 854 347,77
VAIHTUVAT VASTAAVAT
130 448 869,24
117 146 044,87
VASTAAVAA
282 147 225,26
238 724 190,11
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 168
Euroa
31.12.2025
31.12.2024
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
1 512 000,00
1 512 000,00
Arvonkorotusrahasto
60 301,21
60 301,21
Muut rahastot
Vararahasto
16 202,59
16 202,59
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
66 005 127,65
58 825 127,65
Muut rahastot
66 021 330,24
58 841 330,24
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
54 648 428,63
54 759 201,00
Tilikauden voitto (tappio)
186 509,25
2 660 561,51
OMA PÄÄOMA
122 428 569,33
117 833 393,96
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero
42 787 137,56
35 285 264,93
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
42 787 137,56
35 285 264,93
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset
–
140 674,00
PAKOLLISET VARAUKSET
–
140 674,00
Euroa
31.12.2025
31.12.2024
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
43 533 130,82
25 732 560,62
Velat saman konsernin yrityksille
913 142,19
852 480,26
Laskennalliset verovelat
337 096,00
337 096,00
Siirtovelat
4 184 729,61
121 212,00
Pitkäaikainen vieras pääoma
48 968 098,62
27 043 348,88
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
5 549 430,00
8 249 430,00
Saadut ennakot
927 654,32
977 840,98
Ostovelat
38 395 434,95
28 848 009,94
Velat saman konsernin yrityksille
213 664,31
265 658,68
Muut velat
10 117 461,17
8 894 432,21
Siirtovelat
12 759 775,00
11 186 136,53
Lyhytaikainen vieras pääoma
67 963 419,75
58 421 508,34
VIERAS PÄÄOMA
116 931 518,37
85 464 857,22
VASTATTAVAA
282 147 225,26
238 724 190,11
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 169
Rahoituslaskelma
Euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto (tappio)
186 509,25
2 660 561,51
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset
9 657 943,67
6 952 280,49
Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot
-114 256,85
249 228,83
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot
479 000,10
-109 992,09
Rahoitustuotot ja -kulut
820 548,19
1 242 260,38
Tilinpäätössiirrot
7 501 872,63
6 152 034,78
Tuloverot
-5 869,79
19 744,59
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
18 525 747,20
17 166 118,49
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)
-7 254 236,10
-10 541 957,08
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) /
vähennys (+)
-7 788 805,72
-1 099 029,22
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) /vähennys
(-)
11 373 724,62
2 129 359,57
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
14 856 430,00
7 654 491,76
Maksetut korot liiketoiminnasta
-1 951 704,69
-2 205 011,44
Saadut korot liiketoiminnasta
526 193,19
1 910 011,10
Saadut osingot liiketoiminnasta
1 057,50
1 012,50
Muut rahoituserät liiketoiminnasta
-119 933,81
440 963,64
Maksetut tuloverot
-859 472,86
1 397 334,26
Lainasaamisten takaisinmaksut
624 000,00
624 000,00
Liiketoiminnan rahavirta
13 076 569,33
9 822 801,82
Euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Investointien rahavirta
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja
aineettomien hyödykkeiden hankinta
-19 672 074,71
-19 754 383,44
Pitkäaikaisten varojen myynnit
124 317,24
510 645,69
Liiketoimintojen ja tytäryritysten hankinnat
-15 176 711,23
–
Investoinnit muihin sijoituksiin
-63 517,61
-60 606,00
Takaisinmaksut määräaikaistalletuksista
–
20 000 000,00
Investointien rahavirta
-34 787 986,31
695 656,25
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot
35 060 661,93
111 469,84
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-19 899 429,80
-6 624 714,90
Lyhytaikaisten lainojen nostot
1 571 843,51
859 296,72
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
-776 887,47
-1 784 662,24
Maksetut osingot
-2 771 333,88
-7 367 703,36
Rahoituksen rahavirta
13 184 854,29
-14 806 313,94
Rahavarojen muutos
-8 526 562,69
-4 287 855,87
Rahavarat tilikauden alussa
30 854 347,77
35 142 203,64
Rahavarat tilikauden lopussa
22 327 785,08
30 854 347,77
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 170
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Laatimisperiaatteet
Koskisen Oyj:n tilinpäätös tilikaudelle 1.1.–31.12.2025 on laadittu Suomen kirjanpitolain
säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien
säännösten ja määräysten mukaisesti.
Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen
jälleenhankinta- tai luovutushintaan. Hankintameno määritetään painotetun
keskihinnan menetelmällä. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään
välittömien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen välillisistä menoista.
Pysyvien vastaavien arvostaminen
Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on
vähennetty suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset sekä lisätty tehdyt
arvonkorotukset. Arvonkorotukset perustuvat ulkopuoliseen arvioon ja arvonkorotusten
olemassaoloon on yhtiön johdon arvion mukaan perusteet. Arvonkorotuksista johtuva
laskennallinen verovelka on vähennetty oman pääoman arvonkorotusrahastosta ja
esitetty taseella erässä Laskennalliset verovelat. Hankintamenoon on luettu
hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Suunnitelman mukaiset
poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen
käyttöönottokuukaudesta alkaen. Arvonalentuminen kirjataan, jos hyödykkeen
tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi alle kirjanpitoarvon.
Poistoajat ovat:
Muut pitkävaikutteiset menot5 vuotta
Rakennukset20–50 vuotta
Rakennelmat10 vuotta
Koneet ja kalusto5–15 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet5–40 vuotta
Rahoitusvälineiden ja johdannaisten arvostaminen
Rahoitusvarat arvostetaan KPL 5:2 §:n mukaan hankintamenoon tai sitä alempaan
todennäköiseen luovutushintaan. Rahoitusvelat arvostetaan nimellisarvoon.
Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti yhtiössä voidaan käyttää hyödykkeiden,
korkojen ja valuuttojen hintariskeiltä suojautumiseen johdannaisia. KILA:n lausunnon
1963/13.12.2016 mukaisesti korko- ja valuuttajohdannaissopimusten tilinpäätöspäivän
negatiivinen käypä arvo kirjataan tuloslaskelmaan ja pakolliseksi varaukseksi, sekä tästä
mahdollisesti muodostuva laskennallinen vero laskennallisiin verosaamisiin.
Koskisen suojautuu sähkön hintariskin vaihteluilta tekemällä hinnan kiinnityksiä.
1–12 kuukautta eteenpäin tehdyissä ostoissa hintakiinnitysten vaihteluväli on 65–90 %,
seuraavan 13–24 kuukauden vaihteluväli on 35–75 %, seuraavan 25–36 kuukauden
vaihteluväli on 10–50 %, ja seuraavan 37–48 kuukauden vaihteluväli on 0–25 %. Sähkön
hintakiinnitysten käypiä arvoja on käsitelty taseen ulkopuolisina vastuina siltä osin kun
sähkön hintakiinnitysten voidaan katsoa täyttävän KILA:n lausunnossa 1963/2016
asetetut edellytykset taseen ulkopuolisena vastuuna käsittelemiselle. Sähkön
hintakiinnitykset selvitetään ja maksetaan sopimusten mukaan kuukausittain. Sähkön
hintakiinnitysten on katsottu täyttävän edellytykset taseen ulkopuolisena vastuuna
käsittelemiselle.
Ulkomaan rahan määräiset erät
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi
tilinpäätöspäivän kurssiin. Saamisten ja velkojen arvostamisesta syntyneet kurssivoitot
ja- tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoituksen kurssieroksi.
Laskennalliset verot
Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille
väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien
verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja
laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 171
Tuloslaskelman liitetiedot
Liikevaihto toimialoittain ja markkina-alueittain
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Jakauma toimialoittain
Levyteollisuus
136 173
131 249
Sahateollisuus
203 915
139 737
Muu myynti
5
12
Yhteensä
340 094
270 999
Maantieteellinen jakauma
Suomi
132 762
108 697
Japani
33 299
23 990
Puola
21 727
17 860
Saksa
17 523
16 846
Muut EU-maat
94 823
73 492
Muut maat
39 961
30 114
Yhteensä
340 094
270 999
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Päästöoikeuksien myynti
1 569
1 294
Muut tuotot tytäryhtiöiltä
1 320
1 203
Polttopuunmyynti metsänomistajille
190
237
Ulkoiset vuokratuotot
122
110
Käyttöomaisuuden myyntivoitot, aineelliset hyödykkeet
117
53
Saadut korvaukset
51
35
Saadut tuet
48
184
Liiketoiminnan muut tuotot
159
97
Yhteensä
3 576
3 213
Liiketoiminnan muut kulut
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Myyntirahdit ja huolinta
-26 953
-21 807
Vuokrasopimuskulut
-7 375
-6 581
Tietotekniikkakulut
-4 705
-4 138
Kiinteistöjen kunnossapito
-3 941
-3 677
Hallintokulut
-2 050
-1 537
Konsultointi- ja hallintopalvelut
-2 002
-1 735
Henkilöstöön liittyvät kulut
-1 740
-1 587
Myyntiprovisiot
-1 179
-664
Matkakulut
-1 080
-989
Markkinointikulut
-786
-597
Tutkimus- ja kehittämismenot
-129
-292
Muut kulut
-2 562
-2 953
Yhteensä
-54 501
-46 556
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 172
Tilintarkastajan palkkiot
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Tilintarkastus
-191
-148
Muut tilintarkastuslain 1.1,2 §:ssä tarkoitetut
toimeksiannot
-98
-27
Muut palvelut
-16
-30
Yhteensä
-305
-205
Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Toimihenkilöitä
235
219
Työntekijöitä
611
575
Yhteensä
860
794
Johdon palkat ja palkkiot
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja
Palkat ja palkkiot sekä muut lyhytaikaiset työsuhde-
etuudet
-756
-714
Eläkekulut - maksupohjaisista järjestelyistä
-146
-133
Osakeperusteiset maksut
-286
-115
Yhteensä
-1 187
-962
Toimitusjohtajalla on maksupohjainen lisäeläkejärjestely, jonka vuosimaksu on kahden
kuukauden kiinteää palkkaa vastaava summa. Lisäeläkesopimuksen perusteella
toimitusjohtaja voi jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana.
Tuloverot
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Tilikauden verot
-4
-39
Aikaisempien tilikausien verot
10
20
Yhteensä
6
-20
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Rahoitustuotot
Osinkotuotot muilta
1
1
Korkotuotot
474
1 488
Valuuttakurssivoitot
936
552
Muut rahoitustuotot muissa yrityksissä
331
769
Yhteensä
1 743
2 810
Tuhatta euroa
1.1.2025–
31.12.2025
1.1.2024–
31.12.2024
Rahoituskulut
Korkokulut
-1 696
-2 836
Valuuttakurssitappiot
-1 072
-547
Muut rahoituskulut
-274
-560
Yhteensä
-3 043
-3 942
Kurssierot johtuvat lähinnä Yhdysvaltain dollarin ja Puolan zlotyn kurssimuutoksista.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 173
Taseen liitetiedot
Emoyhtiön pysyvien vastaavien hankintameno, lisäykset ja vähennykset sekä kertyneet poistot
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
Tuhatta euroa
Liikearvo
Muut pitkä-
vaikutteiset
menot
Ennakko-
maksut
Maa-alueet
Rakennukset
ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
kesken-
eräiset
hankinnat
Osuudet
saman
konsernin
yrityksissä
Muut
osakkeet ja
osuudet
Muut
saamiset
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
-
2 458
12
6 130
79 654
113 030
6 681
15 407
366
223
10 121
234 083
Lisäykset
1 445
186
1
402
7 470
16 174
1 858
12 127
-
-
126
39 788
Vähennykset
-
-3
-
-7
-
-206
-
-
-
-
-
-216
Siirrot erien välillä
-
5
-5
-
2 116
6 265
6 186
-14 567
-
-
-
-
Hankintameno 31.12.2025
1 445
2 647
8
6 525
89 240
135 262
14 725
12 968
366
223
10 247
273 655
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1.2025
-
-1 293
-
-
-40 110
-67 132
-3 970
-
-
-
-
-112 505
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
-
-
-
-
-
206
-
-
-
-
-
206
Poistot
-169
-464
-
-
-2 364
-5 930
-732
-
-
-
-
-9 658
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 31.12.2025
-169
-1 756
-
-
-42 474
-72 857
-4 701
-
-
-
-
-121 957
Arvonkorotukset
2 281
2 741
5 022
Kirjanpitoarvo 1.1.2025
-
1 165
12
6 130
39 544
45 897
2 711
15 407
366
223
10 121
121 578
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
1 276
891
8
6 525
46 766
62 405
10 023
12 968
366
223
10 247
151 698
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 174
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
Tuhatta euroa
Muut pitkä-
vaikutteiset
menot
Ennakko-
maksut
Maa-alueet
Rakennukset
ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
kesken-
eräiset
hankinnat
Osuudet
saman
konsernin
yrityksissä
Muut
osakkeet ja
osuudet
Muut
saamiset
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
4 750
30
6 138
78 200
101 237
7 359
17 043
366
223
10 061
225 406
Lisäykset
25
12
12
1 783
5 680
-
13 787
-
-
61
21 359
Vähennykset
-2 346
-
-7
-1 120
-8 379
-677
-140
-
-
-
-12 670
Uudelleenarvostus
-
-
-12
-
-
-
-
-
-
-
-12
Siirrot erien välillä
30
-30
-
791
14 492
-
-15 282
-
-
-
-
Hankintameno 31.12.2024
2 458
12
6 130
79 654
113 030
6 681
15 407
366
223
10 121
234 083
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1.2024
-3 167
-
-
-39 213
-70 767
-4 175
-
-
-
-
-117 323
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
2 346
-
1 119
7 697
609
-
-
-
11 770
Poistot
-472
-
-
-2 016
-4 061
-403
-
-
-
-
-6 952
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 31.12.2024
-1 293
-
-
-40 110
-67 132
-3 970
-
-
-
-
-112 505
Arvonkorotukset
2 281
2 741
5 022
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
1 583
30
6 138
38 988
30 469
3 183
17 043
366
223
10 061
108 083
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
1 165
12
6 130
39 544
45 897
2 711
15 407
366
223
10 121
121 578
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 175
Konserniyritykset
Tytäryhtiö
Kotipaikka
Emoyhtiön
omistusosuus
31.12.2025
Emoyhtiön
omistusosuus
31.12.2024
Kosava-Kiinteistöt Oy
Kärkölä, Suomi
100 %
100 %
Koskisen Sp z.o.o
Varsova, Puola
100 %
100 %
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Lainasaamiset:
Koskisen Sp z.o.o.
3 456
716
Yhteensä
3 456
716
Myyntisaamiset:
Koskisen Sp z.o.o.
516
3 290
Kosava-Kiinteistöt Oy
45
8
Yhteensä
561
3 298
Siirtosaamiset:
Koskisen Sp z.o.o.
32
-
Yhteensä
32
-
Kaikki yhteensä
4 049
4 014
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaisimmat erät
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Pitkäaikaiset siirtosaamiset
Leasingsopimusten ennakkovuokrat
2 728
3 334
Yhteensä
2 728
3 334
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Tuloverosaaminen
840
19
Myynnin siirtosaamiset
621
779
Leasingsopimusten ennakkovuokrat
615
608
Tietotekniikkakulujen siirtosaamiset
562
501
Muut kulujen siirtosaamiset
328
443
Korkosaamiset
3
74
Muut rahoituserät
2
103
Jaksotetut henkilöstökulut
-
3
Yhteensä
2 971
2 530
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 176
Oman pääoman muutokset
Tuhatta euroa
2025
2024
Osakepääoma
1.1.
1 512
1 512
Osakepääoma
31.12.
1 512
1 512
Arvonkorotusrahasto
1.1.
60
70
Arvonkorotusrahasto, vähennys
-
-10
Arvonkorotusrahasto
31.12.
60
60
Vararahasto
1.1.
16
16
Vararahasto
31.12.
16
16
Sidottu oma pääoma yhteensä
1 589
1 589
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
1.1.
58 825
58 825
Suunnattu osakeanti, liiketoimintakauppa
7 180
-
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
31.12.
66 005
58 825
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
1.1.
57 420
62 127
Osingonjako
-2 771
-7 368
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
31.12.
54 648
54 759
Tilikauden voitto (tappio)
187
2 661
Vapaa oma pääoma yhteensä
120 840
116 245
Oma pääoma yhteensä
122 429
117 833
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
66 005
58 825
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
54 648
54 759
Tilikauden voitto (tappio)
187
2 661
Yhteensä
120 840
116 245
Pakolliset varaukset
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Johdannaisten negatiivinen käypä arvo
-
141
Yhteensä
-
141
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden
kuluttua
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Lainat rahoituslaitoksilta
5 329
2 895
Yhteensä
5 329
2 895
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät velat erääntyvät 13. joulukuuta 2032 mennessä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 177
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Konsernin suomalaisten yhtiöiden pääasialliset pankkitilit on liitetty
konsernitilijärjestelmään, jonka päähaltija on Koskisen Oyj.
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Konsernitilijärjestelyyn perustuvat velat:
Kosava-Kiinteistöt Oy
913
852
Yhteensä
913
852
Ostovelat:
Kosava-Kiinteistöt Oy
64
59
Koskisen Sp z.o.o.
147
204
Yhteensä
211
263
Siirtovelat:
Kosava-Kiinteistöt Oy
3
2
Yhteensä
3
2
Kaikki yhteensä
1 127
1 118
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaisimmat erät
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Pitkäaikaiset siirtovelat
Ehdollinen vastike liiketoimintakaupasta
4 000
-
Jaksotetut henkilöstökulut
185
121
Yhteensä
4 185
121
Lyhytaikaiset siirtovelat
Jaksotetut henkilöstökulut
9 026
7 452
Alihankkijan siirtovelat
2 025
1 675
Lämpöenergiajaksotukset
966
925
Korkojaksotus
223
475
Tuloverovelka
-
44
Muut lyhytaikaiset siirtovelat
520
616
Yhteensä
12 760
11 186
Laskennalliset verovelat
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Arvonkorotuksista
337
337
Yhteensä
337
337
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 178
Rahoituslaskelmaa koskevat liitetiedot
Rahoituslaskelmassa kuvatut rahavarat sisältävät käteisen rahan, rahaksi tarvittaessa
muutettavat pankkisaamiset sekä rahoitusarvopaperit, joilla on erittäin likvidit
jälkimarkkinat ja joiden arvon vaihteluun on erittäin vähäinen riski. Käytännössä
rahavaroihin luetut rahoitusarvopaperit, jotka esitetään tase-erässä
Rahoitusarvopaperit, ovat rahastosijoituksia sekä määräaikaistalletuksia, joiden
talletusaika on kolme kuukautta tai tämän alle.
Vakuudet, vastuusitoumukset ja taseen
ulkopuoliset järjestelyt
Annetut vakuudet
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinteistö- ja
yrityskiinnityksiä
Lainat rahoituslaitoksilta
-
15 500
Kiinnitykset
Annetut kiinteistökiinnitykset
-
307 200
Annetut yrityskiinnitykset
-
181 551
Tilinpäätöspäivänä käytössä olevat tili- ja takauslimiitit
Myönnetyn luottolimiitin kokonaismäärä
15 000
8 000
Tililimiitti, käytössä
-
-
Takauslimiitti, käytössä
83
83
Takaukset
Ennakkomaksu-, toimitus- ym. takaukset
83
83
Leasing- ja vuokrasopimuksista maksettavat määrät
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Vuokrasopimukset
Seuraavana vuonna maksettavat
4 070
3 414
Myöhemmin maksettavat
31 843
29 683
Yhteensä
35 913
33 097
Leasingsopimukset
Seuraavana vuonna maksettavat
2 431
2 330
Myöhemmin maksettavat
5 904
7 112
Yhteensä
8 335
9 442
Vuokra- ja leasingvastuut yhteensä
44 248
42 539
Leasingsopimusten jäännösarvot
Seuraavana vuonna  maksettavat
-
5
Myöhemmin maksettavat
696
696
Yhteensä
696
701
Koskisen Oyj:n Lahti Energialle myytyihin, sittemmin Loimua Oy:n omistukseen
siirtyneisiin, voimalaitoksiin liittyy takaisinostovelvoite sopimusajan päätyttyä
lokakuussa 2032. Takaisinostohinta arvioidaan olevan noin 15 miljoonaa euroa. Tämä
summa sisältyy yllä vuokrasopimuksista myöhemmin maksettaviin määriin.
Muut vastuusitoumukset
Koskisen Oyj on sitoutunut yhteensä 14,9 miljoonan euron maksuihin investointeihin
liittyen. Pääosin sitoumukset liittyvät Järvelässä sijaitsevien tehdasalueiden väliseen
kaukolämmön yhdysputkeen, Järvelän sahan uusiin kanavakuivaamoihin, sekä
Levyteollisuuden investointiohjelmaan.
Asunto Oy Puumeran Koskisen Oyj:n lainaosuus 31.12.2025 oli 102 tuhatta euroa
(31.12.2024: 117 tuhatta euroa).
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 179
Kiinteistöinvestointien tarkistusvastuu tilinpäätöksessä
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
Yhteensä
Vähennetty alv
135
818
1 456
184
287
566
5 382
683
2 608
12 118
Vuotuinen osuus vähennetystä alv:sta
13
82
146
18
29
57
538
68
261
1 212
Jäljellä tarkistuskauteen sisältyviä vuosia
1
2
3
4
5
6
7
8
9
Palautuksen alainen määrä vähennyksestä
13
164
437
74
144
339
3 768
546
2 347
7 831
Tilinpäätöshetkellä voimassa olleet johdannaissopimukset ja
sähkön hintakiinnitykset
Tuhatta euroa
2025
Käypä
arvo
2024
Käypä
arvo
2025
Nimellis-
arvo
2024
Nimellis-
arvo
Koronvaihtosopimukset
erääntyy 25.2.2025
53
10 000
erääntyy 1.7.2025
94
10 000
erääntyy 27.10.2025
130
10 000
erääntyy 8.5.2028
63
10 000
erääntyy 3.7.2028
61
15 000
Koronvaihtosopimukset yhteensä
124
277
25 000
30 000
Laskennallinen verosaaminen
-
-
Valuuttatermiinit
EUR-USD, päättymispäivä 28.3.2025
-76
1 963
EUR-USD, päättymispäivä 31.3.2025
-18
389
EUR-USD, päättymispäivä 27.6.2025
-46
1 266
EUR-USD, päättymispäivä 30.3.2026
22
4 221
EUR-USD, päättymispäivä 29.6.2026
1
761
EUR-USD, päättymispäivä 29.9.2026
-7
2 013
Valuuttatermiinit yhteensä
17
-141
6 995
3 619
Sähkön hintakiinnitykset
Vuonna 2025 erääntyvät
-52
2 110
Vuonna 2026 erääntyvät
-312
-55
2 515
1 898
Vuonna 2027 erääntyvät
-64
-45
1 384
437
Vuonna 2028 erääntyvät
-1
582
Sähkön hintakiinnitykset yhteensä
-376
-152
4 480
4 445
Puuvaranto
Yhtiö on tehnyt metsänomistajien kanssa sitovia sopimuksia tulevaan puunhankintaan
liittyen (puuvaranto). Sitoumusten määrä tilinpäätöshetkellä on noin 54,7 miljoonaa
euroa (31.12.2024: 42,7 miljoonaa euroa).
Kovenantit
Rahalaitoslainoihin liittyy kovenantteja. Rahoitussopimusten mukaan lainanantajat
voivat eräännyttää lainat ennenaikaisesti, mikäli kovenanttiehdot eivät täyty. Lainat
rahoituslaitoksilta on esitetty taseella tilinpäätöshetkellä voimassa olevien
rahoitussopimusten lyhennyssuunnitelmien mukaisesti. Tilikauden aikana
kovenanttiehtoja tarkastellaan neljännesvuosittain. Kovenantit täyttyivät tilikaudella
2025 ja ne odotetaan täyttyvän seuraavan tilikauden aikana.
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026
Koskisen Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2022 osakepohjaisesta kannustinohjelmasta
avainhenkilöilleen vuosille 2022–2026. Kannustinohjelma koostuu kolmesta kolmen
vuoden ansaintajaksosta, jotka ovat 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026.
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2022–2024
Yhtiön hallituksen määrittämät ansaintajaksoon oikeutetut avainhenkilöt, maksettavat
kannustimet, ansaintakriteerit, ja -tavoitteet kommunikoitiin järjestelyyn osallistuville
henkilöille kesäkuussa 2022. Kannustinjärjestelyn piiriin kuuluvat avainhenkilöt (kuusi
henkilöä) voivat järjestelyn ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 138 000
kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Vuonna 2024 yhtiö lisäsi 2022–2024
ansaintajaksolle uuden osallistujan, minkä jälkeen ohjelman osallistujamäärä nousi
seitsemään ja osallistujat voivat ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 156 000
kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Ansaintakriteerit ja -tavoitteet liittyvät
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 180
tiettyjen tunnuslukujen täyttymiseen (käyttökate ja sijoitetun pääoman tuotto) sekä
työssäolovelvoitteeseen. Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson
päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden
tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille.
Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”)
ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely
on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena. Ansaintajakson
2022-2024 ansaitut osakkeet luovutettiin henkilöille huhtikuussa 2025.
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2023–2025
Yhtiön hallitus päätti huhtikuussa 2023 kannustinohjelman toisen ansaintajakson
ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt.
Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ovat tällä hetkellä oikeutettuja osallistumaan
konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä seitsemän henkilöä. Palkkion mahdollinen
saaminen ja määrä perustuu Koskisen kumulatiiviseen oikaistuun käyttökatteeseen
ajalla 1.1.2023–31.12.2025 ja henkilön jatkuvaan työsuhteeseen. Kannustinohjelman
toisella ansaintajaksolla kannustinohjelmaan kelpoiset osallistujat voivat ansaita
yhteensä enintään 215 000 osaketta (bruttomäärä). Ansaitut osakkeet luovutetaan
avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen
pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja
maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden
nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan
kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty
osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.
Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2026 – ansaintajakso 2024–2026
Yhtiön hallitus päätti toukokuussa 2024 kannustinohjelman kolmannen ansaintajakson
ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt.
Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan ovat oikeutettu osallistumaan konsernin
johtoryhmän jäsenet, yhteensä kahdeksan henkilöä. Yhtiön hallitus päätti kesäkuussa
2024 lisätä vuoden 2024–2026 ansaintajaksolle uusia osallistujia, minkä jälkeen
osallistujien kokonaismäärä on enintään 25. Palkkion mahdollinen saaminen ja määrä
perustuu Koskisen kasvustrategian mukaiseen liikevaihdon kasvuun ja kumulatiiviseen
oikaistuun käyttökatteeseen ajalla 1.1.2024–31.12.2026, sekä henkilön jatkuvaan
työsuhteeseen. Kannustinohjelman kolmannella ansaintajaksolla kannustinohjelmaan
kelpoiset osallistujat voivat ansaita yhteensä enintään 331 000 osakkeita (bruttomäärä).
Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden
kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan
ennakonpidätyksen ja maksaa sen veronviranomaisille. Järjestelyssä on
verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan
kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty
osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.
Osakepalkkiojärjestelmä 2025–2029
Koskisen Oyj:n hallitus päätti huhtikuussa 2025 osakepohjaisesta kannustinohjelmasta
avainhenkilöilleen vuosille 2025–2029. Kannustinohjelma koostuu kolmesta kolmen
vuoden ansaintajaksosta, jotka ovat 2025–2027, 2026–2028 ja 2027–2029.
Osakepalkkiojärjestelmä 2025–2029 – ansaintajakso 2025–2027
Yhtiön hallituksen määrittämät ansaintajaksoon oikeutetut avainhenkilöt, maksettavat
kannustimet, ansaintakriteerit, ja -tavoitteet kommunikoitiin järjestelyyn osallistuville
henkilöille huhtikuussa 2025. Osakepohjaisen kannustinohjelman ansaintajaksolle
2025–2027 on oikeutettuja osallistumaan yhteensä noin 30 avainhenkilöä, mukaan
lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet. Kannustinohjelman
ensimmäisellä ansaintajaksolla kannustinohjelmaan osallistuvat avainhenkilöt voivat
ansaita yhteensä enintään 420 000 osaketta (bruttomäärä). Ansaitut osakkeet
luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Palkkion mahdollinen saaminen
ja määrä perustuu Koskisen kasvustrategian mukaiseen liikevaihdon kasvuun,
kumulatiiviseen oikaistuun käyttökatteeseen ja omasta toiminnasta aiheutuvien
päästöjen (scope 1 ja 2) vähentämiseen ajalla 1.1.2025–31.12.2027, sekä henkilön jatkuvaan
työsuhteeseen. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden
tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille.
Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”)
ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely
on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 181
Toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen allekirjoitukset
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten
kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.
Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja
toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden
liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja
epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.
Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain
7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2026
Pekka Kuusniemi
Carita Himberg
Karri Koskela
Hanna Masala
Hallituksen puheenjohtaja
Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
Kalle Reponen
Hanna Sievinen
Jukka Pahta
Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Markku Launis
KHT
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 182
Tilintarkastuskertomus
Koskisen Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen
toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää
lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle
annetun lisäraportin kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Koskisen Oyj:n (y-tunnus
0148241-9) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Tilinpäätös sisältää:
• konsernin laajan tuloslaskelman, taseen, laskelman
oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja
liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta
selittävää informaatiota
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman
ja liitetiedot.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa
noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.
Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme
kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan
velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja
konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut
kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa
noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten
mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen
537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä
palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 9 Liiketoiminnan muut kulut.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 183
Tarkastuksen yleinen
lähestymistapa
Yhteenveto
FI.svg
• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus:
3,54 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 1 % konsernin
liikevaihdosta
• Tilintarkastustoimenpiteemme kattoivat kaikki
konsernin kannalta merkittävät maat ja yksiköt.
Tarkastuksen painopiste on ollut merkittävimmässä
yksikössä Suomessa.
• Vaihto-omaisuuden arvostus
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme
määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä,
että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys.
Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto
on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat
esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin
liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on
vaikuttanut soveltamamme olennaisuus.
Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen
varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena
olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan
olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin
kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin
päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen
perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme
olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-
arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun
konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden.
Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden
kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen
kokonaislaajuuden ja yksittäisten
tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja
laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta
tilinpäätökseen kokonaisuutena.
Konsernitilin­päätökselle määritetty olennaisuus
3,54 miljoonaa euroa (edellinen vuosi 2,8 miljoonaa euroa)
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde
Noin 1 % konsernin liikevaihdosta
Perustelut vertailukohteen valinnalle
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen
vertailukohteeksi liikevaihdon, koska käsityksemme
mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisimmin näitä
kriteereitä arvioidessaan konsernin suoriutumista.
Liikevaihto antaa harkintamme mukaan vakaamman
perustan olennaisuuden määrittelyyn. Lisäksi liikevaihto
on yleisesti hyväksyttyjä vertailukohteita.
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden
määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme
olemme ottaneet huomioon Koskisen-konsernin
rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin
liittyvät prosessit ja kontrollit.
Konsernin tarkastuksen painopiste on ollut
merkittävimmässä yksikössä Suomessa, missä
suoritimme tilintarkastuksen yksikön koosta ja riskin
luonteista johtuen. Jäljelle jäävien yksiköiden osalta
suoritimme muita tarkastustoimenpiteitä
varmistaaksemme, ettei niihin liity merkittäviä riskejä
olennaiselle virheelle konsernitilinpäätöksessä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 184
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat
seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat
olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan
tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu
huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena
kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä
laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä
anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon
riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän
sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden
riski.
Konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Vaihto-omaisuuden arvostus
Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 16 ja emoyhtiön
tilinpäätöksen liitetiedoissa.
• Vaihto-omaisuus on yksi konsernin merkittävimmistä tase-eristä ja oli määrältään 62,4
miljoonaa euroa konsernitilinpäätöksessä ja 59,7 miljoonaa euroa emoyhtiön
tilinpäätöksessä.
• Konsernin vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan
nettorealisointiarvoon. Emoyhtiön vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä
alempaan todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan. Hankintameno määritetään
painotetun keskihinnan menetelmällä. Hankintamenoon sisältyvät raaka-aineet, välitön
työvoima, poistot sekä asianmukainen osuus muuttuvista ja kiinteistä yleiskustannuksista,
joista jälkimmäinen jaetaan tavanomaisen toimintakapasiteetin perusteella.
Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuva arvioitu myyntihinta,
josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut
myynnin toteutumiseksi tarvittavat menot. 
• Vanhoista, hitaasti liikkuvista vaihto-omaisuuseristä tehdään arvonalentumisvähennys, joka
perustuu johdon parhaaseen arvioon odotettavissa olevasta nettorealisointiarvosta
raportointikauden päättymispäivänä.
• Vaihto-omaisuuden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen sen
määrästä ja arvostukseen liittyvästä arvionvaraisuudesta.
• Arvioimme laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta suhteessa sovellettavaan
tilinpäätösnormistoon sekä testasimme arvostukseen ja olemassaoloon liittyviä keskeisiä
kontrolleja sekä suoritimme aineistotarkastusta.
• Tarkastimme otoksen vaihto-omaisuusnimikkeiden hankintamenoon sisällytettyjä
ostolaskuja vertaamalla niitä ostolaskuihin. Tarkastimme myös laskelmia, joiden perusteella
vaihto-omaisuuden hankintamenoon on sisällytetty suhteellinen osuus tuotannon välillisistä
kustannuksista.
• Osallistuimme vaihto-omaisuuden inventointeihin valituissa toimipaikoissa saadaksemme
evidenssiä vaihto-omaisuuden olemassaolosta. Inventointien aikana arvioimme yhtiön
inventointiprosessin asianmukaisuutta ja suoritimme tarkistuslaskentoja.
• Vertasimme otoksen valmiiden tuotteiden varastonimikkeiden arvoa niiden myyntihintoihin.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 185
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja
toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen
laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa
oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-
tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei
ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan
velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä
jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa
esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan
jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu
toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös
laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos
emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta
lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin
tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus
siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka
sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea
varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen
virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai
virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos
niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa
vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen
kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja
säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko
tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen
virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme
näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä
ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan
lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen
valvonnan tehokkuudesta. 
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon
tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä
esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja
toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja
teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin
perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista
tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista
epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta
epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että
olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy
kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan
huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä
esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat
tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme.
Johtopäätöksemme perustuvat
tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä
hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset
tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa
siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan
toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä
esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä,
kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia
liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja
riittävän kuvan. 
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin
tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilin-
päätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin
kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä
koskevasta taloudellisesta informaatiosta.
Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten
suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta,
valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme
tilintarkastuslausunnosta yksin.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 186
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa
tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja
ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastus-
havainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen
valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka
tunnistamme tilintarkastuksen aikana. 
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että
olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme
niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,
joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan
riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa
niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa
kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä
tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja
näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä.
Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa,
paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan
julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa
tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä
tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa
olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva
yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana
tilintarkastajana 26.4.2022 alkaen yhtäjaksoisesti 4
vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta
informaatiosta. Muu informaatio käsittää
toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän
informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä
koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme
saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen
tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja
odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme
kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta
informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu
informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä
ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio
olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai
tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan
olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta
velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko
toimintakertomus laadittu noudattaen siihen
sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään
kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointi-
standardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen
ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen
sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään
kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointi-
standardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen
antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun
informaatioon kohdistamamme työn perusteella
johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa
on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava
tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen
raportoitavaa.
Helsingissä 26.3.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Markku Launis
KHT
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 187
Kestävyysselvityksen varmennuskertomus
Koskisen Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Koskisen Oyj:n
(y-tunnus 0148241–9) toimintakertomukseen sisältyvä
kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyys-
raportti raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme
evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa,
joka antaisi meille syyn uskoa, että
konsernikestävyysraportissa  ei ole kaikilta olennaisilta
osiltaan noudatettu
1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja
kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-
taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Koskisen
Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen
olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1
momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyys-
raportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-
kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointi-
yritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä
vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan
unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä
koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin 
varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana
toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa
hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä
varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000
(uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin
mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen
informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai
yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme
kuvataan tarkemmin kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan
riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja
konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava
käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä
sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien
vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Koskisen Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernikestävyysraportista  sekä sen laatimisesta ja
esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn
mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointi-
standardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity
tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista
raportointia varten
• siitä, että konsernikestävyysraportissa  on noudatettu
kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyys-
raportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 188
Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin
laatimisessa
Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja
ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on velvollinen
laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot
raportissa kuvattujen oletusten perusteella
tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa,
sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista.
Todelliset lopputulokset todennäköisesti poikkeavat
ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein
toteudu suunnitellusti.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto
saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko
konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka
sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi
kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin
ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että
käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan.
Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin
olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme
käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista
sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan
lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen
valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin
vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa
suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja
ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä
suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden
luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen
harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä.
Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa
toimeksiannossa saatava varmuuden taso on
huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin
suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava
toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
• Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyys-
raportin sisältämien tietojen keräämisestä ja
raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla
hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointi-
prosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä kontrolleista
sekä tietojärjestelmistä.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan tausta-
dokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja
arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraportin 
sisältämiä tietoja.
• Vierailimme yhtiön pääkonttorissa Suomessa.
• Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen
olennaisuuden arviointiprosessia suhteessa ESRS-
standardien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko
arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-standardien
mukaisia.
• Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin
sisältämät kestävyystiedot ESRS-standardien
mukaisia.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen
prosessista, jolla yhtiö on määritellyt konsernin
taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset
taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä
annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 26.3.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Kestävyystarkastusyhteisö
Markku Launis
KRT
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 189
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Koskisen Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Koskisen Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Koskisen Oyj:n
(Y-tunnus 0148241-9) komission teknisen
sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös
9845000D85046ECFFF27-2025-12-31-fi.zip tilikaudelta
01.01.2025–31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-
tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät
komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset.
Tähän vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission
teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja
yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission
teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti
sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun
tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta
sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission
teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja
laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava
käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallinta-
järjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien
säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai
menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 §
mukaisesti varmentaa komission teknisen
sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös.
Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen
sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin
komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan
vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme,
missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme
suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon kansainvälisen
varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000
(uudistettu) mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin
hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin
merkitty iXBRL-merkein komission teknisen
sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten
mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät
konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-
merkein komission teknisen sääntelystandardin 4
artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös
keskenään yhdenmukaisia
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja
laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän
sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai
väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa
komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 190
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena
lausuntona esitämme, että Koskisen Oyj:n ESEF-
tilinpäätökseen 9845000D85046ECFFF27-2025-12-31-fi.zip
sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta
01.01.2025–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty
komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten
mukaisesti.
Lausuntomme Koskisen Oyj:n konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta tilikaudelta 01.01.2025–31.12.2025 on
annettu tilintarkastuskertomuksellamme päivätty
26.3.2026. Tällä raportilla emme anna
konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai
muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä sähköisen allekirjoituksen päivämääränä
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Markku Launis
KHT
Koskisen Oyj:n Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025  | 191
Tietoa sijoittajille
Koskisen Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki
Oy:n Mid cap -markkina-arvoluokassa Basic Resources -
toimialaryhmässä tunnuksella KOSKI.
Taloudellinen kalenteri 2026
Koskisen Oyj julkaisee vuoden 2026 aikana
taloudelliset katsaukset seuraavan aikataulun
mukaisesti:
15.5.2026
Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 2026
13.8.2026
Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuulta 2026
12.11.2026
Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2026
Kaikki taloudelliset raportit julkaistaan suomeksi
ja englanniksi ne ovat julkistamisen jälkeen
saatavilla osoitteessa: https://koskisen.fi/
Varsinainen yhtiökokous 2026
Koskisen Oyj:n ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön
osakkeenomistajat yhtiökokouksissa, joissa
osakkeenomistajat voivat käyttää puheoikeuttaan,
esittää kysymyksiä ja äänestää. Koskisen Oyj:n
varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingissä 23.4.2026.
Osinkopolitiikka
Koskisen Oyj:n osinkopolitiikkana on maksaa
houkutteleva osinko, joka on vuosittain vähintään
kolmannes nettotuloksesta. Hallitus ehdottaa
varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2025
maksetaan osinkoa 0,14 euroa osakkeelta.
Hiljainen jakso
Säännöllisesti julkaistavia taloudellisia katsauksia
edeltää hiljainen jakso, joka alkaa 30 päivää ennen
seuraavan taloudellisen katsauksen julkistamispäivää.
Yhtiön edustajat eivät hiljaisen jakson aikana
kommentoi yhtiön taloudellista tilannetta, markkinoita
tai tulevaisuudennäkymiä. Hiljainen jakso päättyy
tilinpäätöstiedotteen, puolivuosikatsauksen tai
osavuosikatsauksen julkistamiseen.
Jos jokin hiljaisen jakson aikainen tapahtuma (kuten
merkittävä liiketoimintatapahtuma) vaatii välitöntä
julkistamista, yhtiö julkistaa tiedon viipymättä
sisäpiiritiedon julkistamisvelvollisuutta koskevien
säännösten ja menettelytapojen mukaisesti ja voi
tiedon julkistamisen jälkeen kommentoida kyseistä
tapahtumaa.
Sijoittajakalenteri
Koskisen Oyj:n sijoittajatapahtumien ajankohdat ja
sijainnit ovat saatavilla verkkosivuilla osoitteessa:
Sijoittajasuhteiden yhteystiedot
Karri Louko
talousjohtaja
puh. 020 553 4562
Sanna Väisänen
vastuullisuus- ja viestintäjohtaja
puh. 020 553 4563
Tehdastie 2
16600 Järvelä
www.koskisen.fi