743700J7NHT5OLSJ3B782025-01-012025-12-31743700J7NHT5OLSJ3B782024-01-012024-12-31743700J7NHT5OLSJ3B782025-12-31743700J7NHT5OLSJ3B782024-12-31743700J7NHT5OLSJ3B782023-12-31743700J7NHT5OLSJ3B782023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700J7NHT5OLSJ3B782023-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember743700J7NHT5OLSJ3B782023-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700J7NHT5OLSJ3B782023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:sharesxbrli:shares743700J7NHT5OLSJ3B782023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700J7NHT5OLSJ3B782023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-01-012024-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700J7NHT5OLSJ3B782024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700J7NHT5OLSJ3B782025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700J7NHT5OLSJ3B782025-01-012025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700J7NHT5OLSJ3B782025-01-012025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700J7NHT5OLSJ3B782025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember743700J7NHT5OLSJ3B782025-01-012025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700J7NHT5OLSJ3B782025-01-012025-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700J7NHT5OLSJ3B782025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700J7NHT5OLSJ3B782025-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember743700J7NHT5OLSJ3B782025-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700J7NHT5OLSJ3B782025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700J7NHT5OLSJ3B782025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700J7NHT5OLSJ3B782025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember
Hallituksen
toimintakertomus
ja tilinpäätös 2025
Keskisuomalainen Oyj
Keskisuomalainen-konserni
PL 159, 40101 Jyväskylä
Jyväskylä
Suomi
0174445-8
743700J7NHT5OLSJ3B78
1
Hallituksen
toimintakertomus ja
tilinpäätös 2025
1.1.2025-31.12.2025
17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet .................. 120
18. Käyttöoikeusomaisuuserät ......................................... 121
19. Osuudet osakkuusyrityksissä .................................... 123
20. Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat .............................. 124
21. Pitkäaikaiset saamiset .................................................. 124
22. Laskennalliset verosaamiset ja -velat....................... 125
23. Vaihto-omaisuus ............................................................ 126
24. Myyntisaamiset ja muut saamiset ............................ 127
25. Muut rahoitusvarat ....................................................... 127
26. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot ......................... 127
27. Eläkevelvoitteet ............................................................. 128
28. Varaukset ........................................................................ 130
29. Korolliset velat ............................................................... 131
30. Ostovelat ja muut velat ............................................... 132
31. Rahoitusriskien hallinta ............................................... 132
32. Muut vuokrasopimukset ............................................. 134
33. Vakuudet ja vastuusitoumukset ................................134
34. Lähipiiritapahtumat ...................................................... 134
35. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat .................. 135
Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot
osakkeenomistajista ..................................................... 136
Tunnusluvut .................................................................... 139
Tunnuslukujen laskentakaavat................................... 140
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtön Tuloslaskelma ..................................................... 142
Emoyhtiön Tase ..................................................................... 142
Emoyhtiön Rahoituslaskelma, suora ................................ 143
Emoyhtön liitetiedot ............................................................. 154
Allekirjoitukset .......................................................................154
Tilintarkastuskertomus ........................................................ 155
Kestävyysraportoinnin varmennusraportti ................... 159
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
ESEF-tilinpäätöksestä .......................................................... 161
Hallituksen toimintakertomus ..................................1
Hallituksen toimintakertomus ................................................ 4
Kestävyysselvitys.....................................................................11
ESRS 2 Yleiset tiedot ...........................................................14
EU-taksonomia .....................................................................41
ESRS E1 Ilmastonmuutos .................................................. 48
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus
ja ekosysteemit ..................................................................... 59
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous................... 63
ESRS S1 Oma työvoima ......................................................67
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät ....................................... 76
ESRS S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt ..........81
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ..............................85
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ........................92
Konsernitilinpäätös
Konsernin laaja tuloslaskelma ...............................................97
Konsernitase ..............................................................................98
Konsernin rahavirtalaskelma, suora ................................... 99
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ........100
Konsernin liitetiedot
1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ........... 101
2. Segmentti-informaatio ................................................ 109
3. Hankitut liiketoiminnot ................................................ 112
4. Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto ........... 113
5. Myyntituoton kirjaaminen suoritevelvoitteen
täyttyessä ............................................................ ............ 114
6. Liiketoiminnan muut tuotot ........................................ 114
7. Liiketoiminnan muut kulut .......................................... 114
8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut .................... 115
9. Tutkimus- ja kehitysmenot ......................................... 115
10. Rahoitustuotot ............................................................... 115
11. Rahoituskulut ................................................................. 115
12. Tuloverot ......................................................................... 116
13. Osakekohtainen tulos .................................................. 116
14. Aineettomat hyödykkeet ............................................ 118
15. Arvonalentumiset ......................................................... 118
16. Sijoituskiinteistöt .......................................................... 119
1
Hallituksen toimintakertomus 2025
4
Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2025
Konsernin taloudellinen kehitys
Keskisuomalainen-konsernin kannattavuus parani merkittävästi vuoden 2025 aikana liikevaihdon
kasvun myötä ja toiminnan tehostamisen seurauksena. Keskisuomalainen-konsernin operatiivi-
nen vertailukelpoinen liikevoitto oli 14,7 Me, kun edellisenä vuonna konsernin operatiivinen ver-
tailukelpoinen liikevoitto oli 2,6 Me. Konsernin liikevaihto kasvoi 5,0 % ja oli 212,8 Me (202,7 Me).
Vertailuvuoden liikevaihtoon sisältyi hankitun Pohjois-Karjalan medialiiketoiminnan liikevaihtoa
vain 1.4.2024 lähtien. Vuonna 2025 Pohjois-Karjalan medialiiketoiminnan liikevaihto oli 14,3 Me,
kun vuonna 2024 sitä kertyi 11,6 Me. Ilman Pohjois-Karjalan medialiiketoimintaa Keskisuomalai-
nen-konsernin liikevaihto kasvoi 3,9 %.
Keskisuomalainen-konsernin mediatuotteiden kiinnostavuus on säilynyt katsauskauden aikana
erittäin hyvällä tasolla ja tilaustuotot pysyivät hyvällä tasolla. Tilaustuotot kasvoivat 1,6 % ja olivat
95,9 Me (94,4 Me). Haastavana pysyneestä markkinatilanteesta huolimatta konsernin mediamyynti
laski vain 0,5 % ja oli 69,5 Me (69,8 Me).
Ulkoinen painonmyynti laski 21,1 % ja oli 5,7 Me (7,2 Me). Jakeluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi
50,7 % ja oli 32,2 Me (21,4 Me). Vuokratuottoja oli 1,7 Me (1,8 Me). Muuta liikevaihtoa oli 7,8 Me
(8,1 Me) ja laskua siinä oli 4,1 %. Muun liikevaihdon merkittävin osa tulee tutkimusliiketoiminnasta ja
aikakauslehtiliiketoiminnasta ja markkinointiviestinnän liiketoiminnasta. Liiketoiminnan muut tuo-
tot olivat 0,3 Me (0,4 Me). Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto oli 14,7 Me (2,6 Me) ja ope-
ratiivinen vertailukelpoinen liikevoittoprosentti oli 6,9 % (1,3 %). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia
eriä oli yhteensä 3,0 Me (8,8 Me), joista merkittävimmät olivat rotaatiopainoliiketoimintaan kohdis-
tunut 1,8 Me liikearvon arvonalentuminen sekä Kouvolan rotaatiopainon lopetukseen liittyvät ker-
takulut 0,9 Me. Operatiivinen vertailukelpoinen käyttökate oli 27,1 Me (14,6 Me)
Vuonna 2025 Keskisuomalainen-konsernin liikevoitto oli 11,7 Me eli 5,5 % liikevaihdosta. Edel-
lisenä vuonna liikevoitto oli -6,2 Me ja liikevoittoprosentti oli -3,0 %. Liikevoittoa heikensi rotaati-
opainoliiketoimintaan kohdistunut 1,8 Me liikearvon arvonalentuminen. Käyttökatetta syntyi vuo-
den 2025 aikana 26,2 Me. Edellisenä vuonna käyttökatteen määrä oli 13,7 Me.
Nettorahoitustuotot olivat -0,6 Me (-1,5 Me). Rahoitustuottoja kertyi 2,2 Me (2,5 Me). Rahoitus-
kulut olivat 2,8 Me (4,0 Me). Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista oli 0,1 Me (0,2 Me). Konsernin ti-
likauden tulokseksi muodostui 8,8 Me (-6,2 Me).
Emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2025 luvut sisältävät pääosan Keskisuomalainen-kon-
sernin holding-toiminnoista, konsernin keskitetyistä hallintopalveluista ja kehitystoiminnoista sekä
konsernin vuokratuotoista. Yhtiön liikevaihto oli 30,5 Me (28,2 Me). Liikevaihtoon on kirjattu vuok-
ratuottoa 3,6 Me (3,7 Me).
Uutismedia
Keskisuomalainen-konserni kustansi tilikaudella 2025 seitsemäätoista 5-7 päiväistä lehteä ja di-
gitaalista uutismediaa, 39 paikallislehteä sekä 21 kaupunkilehteä. 5-7 päiväiset lehdet ovat Kes-
kisuomalainen, Savon Sanomat, Karjalainen, Iisalmen Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat, Hämeen
Sanomat, Forssan Lehti, Itä-Häme, Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat, Länsi-Sa-
vo, Itä-Savo, Aamuposti, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Uusimaa. Paikallislehdet ilmestyvät 1-3
kertaa viikossa pääasiassa Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa, Poh-
jois-Karjalassa, Kanta-Hämeessä sekä Uudellamaalla.
Uutismedia-segmentin liikevaihto vuonna 2025 oli 163,0 Me (164,3 Me).
Painotoiminta
Keskisuomalainen-konsernin rotaatiopainotoiminnalla oli vuonna 2025 toiminnassa olevat lehti-
painot Tuusulassa, Kouvolassa, Lahdessa ja Varkaudessa. Keskisuomalainen-konsernin painoyhtiö
Lehtisepät Oy sulki Tuusulan sanomalehtipainon vaiheittain alkuvuoden 2025 aikana. Yhtiö päätti
marraskuussa 2025 sulkea myös Kouvolan sanomalehtipainon, mikä suljettiin tammikuussa 2026.
Rotaatiopainotoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2025 sisältäen sisäisen ja ulkoisen lii-
kevaihdon oli 13,5 % edellisvuotta pienempi ja oli 24,2 Me (27,9 Me). Ulkoisten painotöiden liike-
vaihto laski 21,5 % ja oli 5,5 Me (7,1 Me). Sanomalehtipainamisen ulkoinen myynti oli 5,5 Me (6,9
Me) eli -20,2 %.
Jakelu
Keskisuomalainen-konsernin jakeluliiketoiminta muodostuu valtakunnallista osoitteetonta suora-
mainosjakelua harjoittavasta Suomen Suoramainonta Oy:stä. Konsernin jakeluliiketoiminnan liike-
vaihto vuonna 2025 sisältäen sisäisen ja ulkoisen liikevaihdon kasvoi merkittävästi ja oli 36,6 Me
(25,9 Me).
Suomen Suoramainonta Oy:n pääkilpailija Posti lopetti oman osoitteettoman suorajakeluliiketoi-
mintansa vuoden 2024 lopussa ja laajalti Suomen Suoramainonta Oy onnistui saamaan Postin en-
tiset asiakkaat omiksi asiakkaikseen. Tämä kasvatti merkittävästi Suomen Suoramainonta Oy:n toi-
minnan volyymiä vuonna 2025.
5
Digitaalinen ulkomainonta
Keskisuomalainen-konsernin digitaaliseen ulkomainontaan kuuluivat tilikauden 2025 aikana Neon-
media Oy ja Esa Digital Oy. Yhtiöt sulautuivat 31.10.2025 ja toimii nyt nimellä Meks Ulkomainonta
Oy. Yhtiö tarjoaa digitaalisen ulkomainonnan ratkaisuja, joilla tavoitetaan asiakkaat oikeaan aikaan
sopivissa ympäristöissä. Tarjoamaan kuuluvat digitaaliset mainostaulut, digitaalinen bussimedia ja
liikenneasemamedia. Liikenneasemamedian volyymi pieneni katsauskaudella merkittävästi edelli-
seen vuoteen verrattuna vuoden 2024 lopussa päättyneen tankkausmittarinäyttöliiketoiminnan
myötä.
Keskisuomalainen-konsernin digitaalisen ulkomainonnan liikevaihto vuonna 2025 oli 5,0 Me (5,5
Me). Laskua edellisestä vuodesta oli 7,9 %.
Tutkimuspalvelut
Keskisuomalainen-konserniin kuuluivat tilikaudella 2025 tutkimusyhtiö IROResearch Oy Tutkimus-
toimisto ja Tietoykkönen Oy. Yhtiöt sulautuivat 31.10.2025 ja yhtiö toimii nyt nimellä IROResearch
Oy. Tutkimustoiminnan liikevaihto vuonna 2025 oli 2,9 Me (2,8 Me).
Mediamyynti
Keskisuomalainen-konsernin mediamyynti vuonna 2025 laski 0,5 % ja oli 69,5 Me (69,8 Me). Digi-
taalinen mediamyynti kasvoi 1,6 % ja oli 16,0 Me (15,8 Me).
Tilaustuotot
Keskisuomalainen-konsernin tilausmyyntituotot kasvoivat 1,6 % katsauskaudella ja olivat 95,9 Me
(94,4 Me). Digitaalisten tilaustuottojen kasvu on pysynyt vahvana. Konsernin digitaaliset tilaus-
myyntituotot olivat 34,7 Me (27,1 Me).
Toimintaympäristö ja tehostamisohjelma
Toimintaympäristö tilikaudella 2025 jatkui edelleen epävarmana. Ukrainan sodan syttymisestä läh-
tien markkinassa on ollut epävarmuutta ja alavireisyyttä. Vaikka inflaatio on helpottanut ja yleinen
korkotaso laskenut, ei markkinassa vieläkään ole näkyvissä selviä elpymisen merkkejä. Tämä näkyy
kuluttajien varovaisena ostokäyttäytymisenä ja yleisenä vaisuutena markkinassa ja mainonnassa.
Talouskehityksen arvioidaan hieman paranevan vuonna 2026 ja Suomen talouden elpyvän hitaasti.
Suomen BKT:n arvioidaan yleisesti kasvavan vuonna 2026 noin 1 % tahtia.
Vaikka inflaatio on laskenut viime vuosien korkeasta tasosta, ovat Keskisuomalainen-konsernin
tärkeimpien tuotantotekijöiden hinnat jääneet korkeammalle tasolle. Erityisesti sanomalehtipaperin
hintataso on jäänyt tasolle, joka on edelleen lähes 50 % korkeampi kuin ennen Ukrainan sotaa. Myös
muiden tuotantotekijöiden kustannustaso on noussut pysyvästi.
Keskisuomalainen-konsernin on ollut vaikeaa viedä näitä kohonneita kustannuksia tuotteidensa
hintoihin, mikä on heikentänyt konsernin taloudellista suoriutumista viime vuosina. Tämän johdosta
Keskisuomalainen-konserni on vuodesta 2023 lähtien vienyt läpi tehostamisohjelmaa, ja jatkaa sitä
myös tuleville vuosille. Tehostamisohjelman tavoitteena on kilpailukyvyn ylläpitäminen, toiminnan
tehostaminen ja kannattavuuden parantaminen.
Osana tehostamisohjelmaa Keskisuomalainen-konserni siirtyi vuoden 2026 alussa uutismedia-
liiketoiminnassa kolmesta alueyhtiöstä yhteen uutismediayhtiöön. Uudella organisaatiorakenteella
haetaan aiempaa tehokkaampia toimintamalleja ja kevyempää johtamisrakennetta.
Kantar Media Finland Oy:n tutkimuksen mukaan vuonna 2025 kotimainen mediamarkkina laski
0,7 %. Painetun sanoma- ja kaupunkilehtien mainonta laski 7,3 %, kun taas digitaalisen sanoma- ja
kaupunkilehtien mainonta kasvoi 2,2 %. Ulko- ja liikennemainonta kasvoi 4,5 %. Yhteensä mainonta
sähköisessä mediassa pysyi edellisen vuoden tasolla ja kasvoi 0,3 % edellisen vuoden tasosta. Suu-
rimmista toimialoista vähittäiskaupan mainonta laski 4 %, elintarvikkeet pysyi edellisen vuoden ta-
solla ja laski 1 %, autot -5 %, ja mediat -10 %. Matkailun ja liikenteen mainonta kasvoi 2 %.
6
Liikearvot
Keskisuomalainen-konsernin liikearvot olivat 31.12.2025 yhteensä 53,4 Me (55,0 Me). Tilikaudel-
la kirjattiin arvonalentumista rotaatiopainoliiketoiminnasta 1,8 Me. Olennaisin syy arvonalentumi-
seen on toimialalla vallitseva ylikapasiteetti ja siitä johtuva hintakilpailu ulkoisissa painotöissä sekä
sanomalehtien painovolyymin lasku.
Konsernirakenne
Keskisuomalainen-konsernissa toteutettiin 31.3.2025 järjestely, jossa Kaakon Viestintä Oy koko-
naisjakautui siten, että jakautumisen vastaanottavat yhtiöt olivat Päijänne Media Oy (aiemmin Kes-
ki-Suomen Media Oy) ja Savo-Karjalan Media Oy. Samalla toteutettiin myös järjestely, jossa Hämeen
Media Oy sulautui Päijänne Media Oy:öön. Järjestelyn jälkeen Keskisuomalainen-konsernin uutis-
medialiiketoiminta muodostui kolmesta yhtiöstä jotka olivat Savo-Karjalan Media Oy, Päijänne Me-
dia Oy sekä Etelä-Suomen Media Oy.
Tietoykkönen Oy sulautui IROResearch Tutkimustoiminta Oy:öön 31.10.2025 ja samalla yhtiön
nimi muuttui IROResearch Oy:ksi.
Neonmedia Oy sulautui Esa Digital Oy:öön 31.10.2025 ja samalla yhtiön nimi muuttui Meks Ul-
komainonta Oy:ksi.
Tiedot konserniyhtiöistä sekä niiden omistusosuuksista löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.
Osakkuusyhtiöt
Keskisuomalainen Oyj:n osakkuusyhtiöt ovat Arena Partners Oy (45,20 %), Jyväskylän Messut Oy
(26,47 %), Myyntimestarit Oy (31,63 %) sekä Hämeen Ääni Oy (40,0 %). Keskisuomalainen Oyj ja
sen tytäryhtiöt omistavat Kärkimedia Oy:tä ja konsernin yhteenlaskettu omistusosuus on 47,22 %.
Suomen Suoramainonta Oy:n osakkuusyhtiöitä ovat Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy (35,0 %)
sekä Oulu Suorajakelu Oy (50,0 %).
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Digitaalisten media- ja liiketoimintaratkaisujen kehittäminen on merkittävä osa Keskisuomalai-
nen-konsernin tuotekehitystoimintaa. Kehitysmenoja ei pääsääntöisesti aktivoida.
Emoyhtiön hallitus ja tilintarkastus
Yhtiön hallitukseen ovat vuonna 2025 kuuluneet seuraavat henkilöt:
Leena Hautsalo, puheenjohtaja
Jaakko Kurikka, varapuheenjohtaja
Mikko Paananen
Kalle Kautto
Pekka Haltia
Maria Ristola
Vesa-Pekka Kangaskorpi
Yhtiön toimitusjohtajana on vuonna 2025 toiminut Vesa-Pekka Kangaskorpi.
Tilintarkastajana on tilikaudella 2025, toiminut Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana
KHT Miikka Hietala. Keskisuomalainen Oyj:n kestävyysraportoinnin varmentajana tilikaudella 2025
on toiminut Ernst & Young Oy, päävastuullisena kestävyysraportoinnin varmentajana KRT Miikka
Hietala.
Keskisuomalainen Oyj noudattaa Suomen Arvopaperimarkkinayhdistyksen 4.6.2024 hyväk-
symää ja 1.1.2025 voimaan tullutta suositusta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodista yhtiön
selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä esitetyin poikkeuksin, sekä toimialoja valvovien vi-
ranomaisten määräyksiä ja ohjeita. Yhtiö on antanut suosituksessa tarkoitetun erillisen selvityksen
hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Yhtiön palkitsemispolitiikan mukainen palkitsemisraportti on käy-
ty läpi Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokouksessa 25.4.2025. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestel-
mästä sekä palkitsemispolitiikka ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla www.keskisuomalainen.com.
7
Yhtiön osakkeet
Keskisuomalainen oyj:llä on yksi osakesarja, joka on julkisen kaupankäynnin kohteena ja johon kuu-
luvilla osakkeilla on yksi (1) ääni ja muutoinkin samanlaiset oikeudet. Keskisuomalainen Oyj:n osak-
keiden kokonaismäärä on 10 957 781 osaketta. Keskisuomalainen Oyj:n osakekannan tuottama
äänimäärä on 10 957 781 ääntä. Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokous 25.4.2025 päätti valtuuttaa
hallituksen päättämään enintään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai use-
ammassa erässä. Tämä valtuutus koskee yhtiön jäljelle jäävää osakesarjaa yhtiön A- ja K-osakesarjo-
jen yhdistämisen jälkeen. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka,
kuitenkin enintään 31.5.2026 saakka.
Lisäksi yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/
tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksutta si-
ten, että valtuutuksen perusteella annettavien ja/tai luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä
enintään 1 000 000 osaketta. Tämä valtuutus koskee yhtiön jäljelle jäävää osakesarjaa yhtiön A-
ja K-osakesarjojen yhdistämisen jälkeen. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiöko-
koukseen saakka, kuitenkin enintään 31.5.2026 saakka.
Muut tiedot osakkeista ja osakkeiden omistuksesta löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.
Rahoitus
Keskisuomalainen-konsernilla oli vieraan pääoman ehtoista lainaa vuoden 2025 lopussa 55,0 Me
(51,6 Me).
Keskisuomalainen Oyj:llä on rahoitussopimus OP Yrityspankki Oyj:n kanssa ja rahoitussopimuk-
seen liittyvää lainaa 31.12.2025 yhtiöllä oli 55,0 Me. Uudella rahoitusjärjestelyllä on 36 kuukauden
maturiteetti sisältäen sen jälkeen kaksi 12 kuukauden jatko-optiota. Keskisuomalainen Oyj:n lainoi-
hin liittyvät kovenantit perustuvat riittävän omavaraisuustason säilyttämiseen sekä käyttökate per
nettovelka tunnuslukuun. Omavaraisuusasteen pitää olla yli 30,0 % ja nettovelkojen suhde käyttö-
katteeseen pitää olla alle 3,5. Kovenanttilaskelmat tehdään puolivuosittain ja tilikaudella kovenant-
tilaskelmat on tehty 30.6.2025 ja 31.12.2025. Tilinpäätöshetken omavaraisuusaste on 33,0 % ja
konsernin nettovelan suhde käyttökatteeseen on 1,56.
Tilinpäätöshetken johdon näkemyksen mukaan on epätodennäköistä, että kovenanttien tunnus-
luvut heikkenisivät niin paljon, että Keskisuomalainen-konsernin lainojen korkotaso nousisi kove-
nanttien perusteella tai että lainoja jouduttaisiin uudelleen järjestelemään. Vuoden 2026 ennakoi-
tu positiivinen tulos- ja kassavirtakehitys vahvistaa Keskisuomalainen-konsernin omaa pääomaa ja
käyttökatteen odotetaan pysyvän hyvällä tasolla.
Keskisuomalainen Oyj on suojautunut osittain korkoriskiltä tekemällä korkosuojausjärjestelyn.
Keskisuomalainen-konsernin omavaraisuusaste vuoden 2025 lopussa oli 33,0 % (31,0 %). Tilikau-
den rahavarojen muutos oli +12,0 Me (-8,1 Me) ja rahavarojen määrä oli 20,1 Me (8,1 Me). Keskisuo-
malaisen-konsernin maksuvalmius on säilynyt vakaana koko tilikauden.
Investoinnit
Keskisuomalainen -konsernin bruttoinvestoinnit olivat 4,0 Me ja 1,9 % liikevaihdosta (15,3 Me ja 7,5
%). Merkittävimmät investoinnit olivat Helsingin digitaaliset ulkomainosnäytöt sekä Lahden paino-
kone. Muutoin investoinnit olivat pääasiassa tietojärjestelmäinvestointeja sekä korvaus- ja ylläpi-
toinvestointeja. Vertailuvuoden investointeihin sisältyi Pohjois-Karjalan medialiiketoiminnan osto,
jonka investointi oli kohdeyhtiöiden rahavarat huomioiden yhteensä 6,3 Me.
8
Arvio yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta
sekä toiminnan kehittymistä koskevat tärkeät seikat
Keskisuomalainen-konsernin liikevaihto kasvoi 5,0 % ja oli 212,8 Me (202,7 Me). Operatiivinen
vertailukelpoinen liikevoitto oli 14,7 Me (2,6 Me). Ei-operatiiviset erät huomioiden Keskisuomalai-
nen-konsernin liikevoitto oli 11,7 Me (-6,2 Me).
Uutismedian liikevaihto oli 163,0 Me (164,3 Me) ja operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto oli
17,2 Me (9,5 Me). Katsauskaudella ei uutismediassa ollut ei-operatiivisia eriä. Edellisen vuoden 2024
lukuihin kohdistui ei-operatiivisia eriä ja ne olivat liikearvojen arvonalentumista 7,5 Me sekä Poh-
jois-Karjalan medialiiketoiminnan hankintaan liittyneitä kuluja yhteensä 0,3 Me, eli yhteensä 7,8
Me. Kun lasketaan myös ei-operatiiviset erät, koko uutismedian liikevoitto oli 17,2 Me (1,7 Me)
Jakeluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 41,3 % ja oli 36,6 Me (25,9 Me). Jakeluliiketoiminnan ope-
ratiivinen vertailukelpoinen liikevoitto oli 4,5 Me (-2,4 Me).
Muiden liiketoimintojen liikevaihto sisältäen sekä sisäisen että ulkoisen liikevaihdon säilyi edelli-
sen vuoden tasolla ja oli 63,8 Me (63,8 me). Katsauskauden ei-operatiivisissa kuluissa oli sanoma-
lehtipainojen sulkemisiin liittyneiden kulujen lisäksi rotaatiopainoliiketoiminnan liikearvon arvon-
alentuminen. Kun lasketaan myös ei-operatiiviset erät, muiden liiketoimintojen liikevoitto oli -5,9
Me (-3,2 Me).
Keskisuomalainen-konsernin tilikauden tulos oli 8,8 Me (-6,2 Me). Tilikauden tulosta heikensi 1,8
Me liikearvojen arvonalentumiskirjaus rotaatiopainoon.
2025 2024 2023
Liikevaihto Me 212,8 202,7 208,6
Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto Me 14,7 2,6 -0,9
Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto % 6,9 1,3 -0,4
Liikevoitto Me 11,7 -6,2 -13,8
Liikevoitto % 5,5 -3,0 -6,6
Käyttökate Me 26,2 13,7 11,0
Tilikauden tulos 8,8 -6,2 -13, 2
Tulos/osake, Eur 0,80 -0,58 -1,30
Oman pääoman tuotto % 17,4 -11,8 -18,7
Omavaraisuusaste % 33,0 31,0 40,3
Lisää tunnuslukuja ja tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.
9
Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
Keskisuomalainen Oyj toteutti 14.1.2026 järjestelyn, jossa Keskisuomalainen Oyj myi Kuopiossa
osoitteessa Vuorikatu 21 sijaitsevan kiinteistön KPY Novapolis Oy:n omistamalle kiinteistöyhtiölle
rakennettavaa uutta liikekiinteistöä varten. Samalla Keskisuomalainen Oyj teki sijoituksen KPY No-
vapolis Oy:öön ja siitä tuli yhtiön vähemmistöomistaja. Vuorikatu 21, Kuopio -kiinteistön myyntihin-
ta järjestelyssä oli 4,0 miljoonaa euroa ja Keskisuomalainen -konserni kirjaa siitä noin 3,4 miljoonan
euron myyntivoiton tilikauden 2026 IFRS-tilinpäätökseen. Keskisuomalainen Oyj on järjestelyn yh-
teydessä tehnyt 4,0 miljoonan euron sijoituksen KPY Novapolis Oy:öön ja Keskisuomalainen Oyj:n
omistusosuus KPY Novapolis Oy:stä on 3,46 %.
Konsernin yhtiöt ovat rekisteröineet 14.7.2025 sulautumissuunnitelman, jonka mukaan Savo-Kar-
jalan Media Oy (y-tunnus 0576753-4), Etelä-Suomen Media Oy (y-tunnus 1027957-8), Mediasepät
Oy (y-tunnus 2233071-3) ja Väli-Suomen Media Oy (y-tunnus 0834619-6) sulautuvat Päijänne Me-
dia Oy:öön (y-tunnus 2005510-5). Sulautumisen täytäntöönpano on rekisteröity 1.1.2026. Päijänne
Media Oy:n nimi on muutettu 2.1.2026 Keskisuomalainen Media Oy:ksi.
Rahoitusvälineiden käypään arvoon arvostamista koskevat tiedot
Likvidien varojen sijoittamisessa pitäydytään maltillisen riskitason instrumenteissa kuten korkora-
hastoissa ja pitkäaikaistalletuksissa. Pörssiosakkeisiin sijoittamisesta hallitus on hyväksynyt erillisen
periaatteen, jonka mukaan Keskisuomalainen Oyj tekee suoria sijoituksia pääsääntöisesti vain oman
toimialan yhtiöihin. Keskisuomalainen Oyj:llä on pankkilainoihin liittyen tehty koronvaihtosopimus
rahalaitoksen kanssa.
Kaikki noteeratut ja noteeraamattomat sijoitukset (muut pitkäaikaiset rahoitusvarat) sekä ko-
ron-vaihtosopimus arvostetaan konsernitilinpäätöksessä käypään arvoon. Emoyhtiön arvostusperi-
aatteet on kuvattu emoyhtiön liitetiedoissa.
Henkilöstöä koskevat tiedot
Työsuhteita oli vuoden 2025 lopussa 1 309 (1 440). Tämän lisäksi Keskisuomalainen-konsernissa oli
3 299 (3 465) osa-aikaista mainosjakajaa. Mainosjakajat huomioiden konsernissa oli yhteensä työ-
suhteessa 4 608 (4 905) henkilöä.
Toimittajia oli Keskisuomalainen-konsernissa yhteensä 487 (514). Tuotannollista henkilöstöä oli
225 (250). Graafisten toimihenkilöiden, teknisten toimihenkilöiden ja yleisen työehtosopimuksen
piirissä olevia yhteensä 338 (487), johtoa ja ylempiä toimihenkilöitä oli 181 (189).
Kokopäiväiseksi muutettuna Keskisuomalainen-konsernin henkilömäärä oli keskimäärin 1 256
henkilöä (1 333). Luku ei sisällä mainosjakajia, joita oli vuoden aikana keskimäärin 3 242 (3 430).
2025 2024 2023
Henkilöstöä keskimäärin
kokopäiväiseksi muutettuna tilikauden aikana
1256* 1333* 1391*
Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella 79,7 Me 79,2 Me 81,1 Me
Työsuhteita vuoden lopussa 1309* 1440* 1519*
* Ei sisällä mainosjakajia
10
Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä
Kansainvälinen talouspoliittinen tilanne jatkuu edelleen epävarmana. Pitkittynyt epävarmuus on
heikentänyt Suomen talouden tulevaisuuden näkymiä sekä kuluttajien ja mainostajien luottamusta.
Näillä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia Keskisuomalainen-konserniin ja ne vaikuttavat myös kon-
sernin toimintaympäristöön.
EU:n vastuullisuus- ja digisääntelyn muutokset, samoin kuin poliittista mainontaa koskevat sää-
dökset tuovat merkittäviä vaatimuksia mediayhtiöille, esimerkiksi mainosten avoimuuteen, kohden-
tamistekniikoihin ja tietojen säilyttämiseen liittyen. Asetusten rikkomisista voi seurata sanktioita,
mikä kasvattaa sääntelyyn liittyviä riskejä ja edellyttää investointeja järjestelmiin, prosesseihin ja
henkilöstön osaamiseen.
Keskisuomalainen-konsernin tulee pystyä huolehtimaan perinteisen printin kilpailukyvystä sa-
malla, kun toiminnan painopiste on digitaalisen ansainnan kehittämisessä. Onnistuminen uutismedi-
an kannattavassa digitalisoimisessa on ratkaisevan tärkeää yhtiön pitkän aikavälin kannattavuuden
näkökulmasta.
Kuluttajien ostokäyttäytymisen ja mediamainonnan muutokset vaativat kykyä reagoida muuttu-
neisiin vaatimuksiin. Samalla kun sanomalehtien merkitys mainosvälineenä trendinmukaisesti vähe-
nee, tulee konsernin pystyä laajentamaan mediamyynnin tarjoamaansa.
Postin jakelustrategian ja hinnoittelun muutokset kasvattavat edelleen riskiä jakelun palveluta-
son heikentymiselle, kustannustason nousulle sekä tulonmenetyksille.
Keskisuomalainen-konsernin merkittävimmän materiaalin sanomalehtipaperin saatavuus ja hin-
tataso voivat pidemmällä aikavälillä muodostua riskiksi toimittajien alentaessa vähentyneen kysyn-
nän takia valmistuskapasiteettiaan.
Operatiivisista riskeistä merkittävimmät liittyvät teknologiaan ja painoliiketoimintojen keskeyty-
miseen sekä kykyyn torjua kohonneet kyberriskit.
Näkymät vuodelle 2026
Uskomme tilikauden 2026 liikevaihdon pysyvän samalla tasolla tai laskevan hieman tilikauteen 2025
verrattuna. Operatiivisen vertailukelpoisen liikevoiton uskomme säilyvän hyvällä tasolla, mutta las-
kevan jonkin verran tilikaudesta 2025.
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle osingonjaoksi vuodelta 2025
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 61.749.396,96 euroa. Osinkoon oikeuttavia osakkeita on
yhteensä 10.957.781 kappaletta.
Yhtiö pyrkii jakamaan osinkoina vähintään puolet tilikauden tuloksesta. Hallitus on OYL 13:2 §:n
mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään, ettei esitetty osingonjako vaaranna Keskisuoma-
lainen-konsernin maksukykyä.
Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2025 maksetaan osinkoa 0,70 eu-
roa osakkeelta kahdessa erässä. Esityksen mukainen osinkojen määrä on yhteensä 7.670.446,70
euroa.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että yleishyödyllisiin lahjoituksiin varataan 50 000,00 euroa, joiden käy-
töstä hallitus päättää.
1
Hallituksen toimintakertomus 2025
Kestävyysselvitys
Kestävyysselvitys 2025
ESRS 2 Yleiset tiedot
Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet .......................... 15
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot................................................ 15
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli ........................................15
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat
tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat ............................... 16
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin ......................................................................... 17
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista .... 18
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta ............................................................ 18
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju ........................................ 20
Sidosryhmien edut ja näkemykset ................................................... 23
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa .............23
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista ............................................... 28
Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-
standardien tiedonantovaatimukset ............................................... 31
EU-taksonomia ........................................................................... 41
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin ......................................................................... 49
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma ..... 49
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa .............50
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet ..............................................................................50
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet ja resurssit ................................................................................ 50
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
tavoitteet ................................................................................................. 52
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä ......................... 54
Kasvihuonekaasujen Scope 1 -, Scope 2 - ja Scope 3 -
bruttopäästöt ja -kokonaispäästöt ................................................... 56
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden
ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja
liiketoimintamallissa ............................................................................. 61
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa .............62
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät
toimintaperiaatteet .............................................................................62
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät
toimet ja resurssit .................................................................................62
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät
tavoitteet ................................................................................................. 63
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
toimintaperiaatteet ..............................................................................65
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja
resurssit ...................................................................................................66
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet .....66
Resurssien ulosvirtaukset................................................................... 67
ESRS S1 Oma työvoima
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa .............70
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet ........................70
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman
työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa ........................... 71
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi . 71
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien
olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan
työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten
toimien vaikuttavuus ........................................................................... 72
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan .....................73
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet .............. 75
Monimuotoisuuden mittarit .............................................................. 76
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit ................................ 76
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset ......... 76
12
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa .............78
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet ............ 79
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
arvoketjun työntekijöiden kanssa .................................................... 80
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi .......80
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin
liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun
työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi
ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus .............................................................80
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet .......................... 81
ESRS S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa .............83
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät
toimintaperiaatteet .............................................................................83
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa ........................84
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin
olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja
lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
tehokkuus ..............................................................................................84
Olennaisten myönteisten vaikutusten edistämiseen ja
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät
tavoitteet ................................................................................................84
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa .............88
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet .......88
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanssa........................................................................ 89
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
.89
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin
liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi
ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus ............................................................. 90
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet ..........................91
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri ....................................................................................... 94
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen ......... 95
Korruptio- tai lahjontatapaukset ..................................................... 96
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tavoitteet ................... 96
13
14
Yleiset tiedot
ESRS 2 Yleiset tiedot
Hallituksen toimintakertomus 2025
Kest ävyysselvitys
15
Yleiset tiedot
ESRS 2 Yleiset tiedot
BP-1 Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet
Keskisuomalainen Oyj:n (y-tunnus 0174445–8) kestävyysselvitys, toimintakertomukseen sisältyvä
kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.2025–31.12.2025, on
laadittu konsernitasolla ja sen laajuus on sama kuin yhtiön tilinpäätöksessä. Kestävyysselvitys nou-
dattaa kirjanpitolain vaatimuksia.
Keskisuomalainen Oyj:n kestävyysselvitys kattaa arvoketjun alku- ja loppupäästä Keskisuomalai-
nen-konsernin kanssa suorassa sopimussuhteessa olevat tavarantoimittajat ja palveluntarjoajat ja
niiden työntekijät. Arvoketjun loppupäästä kestävyysselvitys kattaa sekä tuotteiden ja palvelujen
kuluttajat ja loppukäyttäjät että vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt. Ympäristötietojen osalta kes-
tävyysselvitys kattaa hiilidioksidipäästöt koko arvoketjun osalta (Scopet 1–3).
Keskisuomalainen Oyj ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tietoja, jotka liittyvät teollis- tai
tekijänoikeuksiin, taitotietoon tai innovoinnin tuloksiin, mutta yhtiö on rajannut journalistisen sisäl-
lön kestävyysselvityksen ulkopuolelle journalismin riippumattomuuden varmistamiseksi.
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Kestävyysselvityksessä käytetyt aikavälit noudattavat ESRS 1 -standardissa määritettyjä lyhyen (ti-
likausi), keskipitkän (1–5 vuotta) ja pitkän (yli 5 vuotta) aikavälin määritelmiä.
Kun Keskisuomalainen-konsernin energiankulutuksen tai kasvihuonekaasupäästöjen ensisijaista
tietoa ei ole ollut saatavilla, päästölaskennassa on sovellettu estimaatteja. Estimointia koskevat me-
netelmät on kuvattu laskentaperiaatteiden kohdissa E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdis-
telmä sekä E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1 -, Scope 2 - ja Scope 3 -bruttopäästöt ja -kokonais-
päästöt.
Raportointi aiemmilla kausilla tehdyistä virheistä
Keskisuomalainen Oyj:n kestävyysselvityksessä tilikaudelta 1.1.2024–31.12.2024 Scope 3 -katego-
riaan kuuluvien pilvi- ja datakeskuspalveluiden päästöt oli esitetty virheellisessä mittayksikössä. Vir-
heen takia kyseinen päästöluku raportoitiin todellista suurempana.
Lisäksi Keskisuomalainen Oyj:n kestävyysselvityksessä tilikaudelta 1.1.2024–31.12.2024 rapor-
toitiin, että Keskisuomalainen-konsernilla oli uusiutuvaan energiaan perustuva sähkösopimus. Tämä
tieto oli virheellinen: konsernilla on vuonna 2024 ollut sähkösopimus, joka perustuu ydinvoimaan, ei
uusiutuvaan energiaan.
Oikaistut luvut esitetään E1-standardin mukaisesti seuraavissa taulukoissa:
• E1-5: Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
• E1-6: Kasvihuonekaasujen Scope 1 -, Scope 2 - ja Scope 3 -bruttopäästöt sekä -kokonaispäästöt
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Keskisuomalainen Oyj:n hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitukseen kuului 31.12.2025 yhtiökokouksen 25.4.2025 päätöksen mu-
kaisesti seitsemän jäsentä: Leena Hautsalo (puheenjohtaja), Jaakko Kurikka (varapuheenjohtaja),
Pekka Haltia, Mikko Paananen, Kalle Kautto, Maria Ristola ja Vesa-Pekka Kangaskorpi. Keskisuoma-
lainen Oyj:n hallitukseen kuului 25.4.2025 saakka yhtiökokouksen 26.4.2024 päätöksen mukaisesti
seitsemän jäsentä: Leena Hautsalo (puheenjohtaja), Jaakko Kurikka (varapuheenjohtaja), Pekka Hal-
tia, Mikko Paananen, Kalle Kautto, Maria Ristola ja Vesa-Pekka Kangaskorpi.
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksessa liikkeenjohtoon kuuluvia jäseniä oli ajalla 25.4.2025-
31.12.2025 yksi ja muita jäseniä kuusi ja ajalla 1.1.2025-25.4.2025 yksi ja muita jäseniä kuusi. Hal-
lituksessa ei ole ollut työsuhteisten työntekijöiden edustusta. Yhtiön toimitusjohtaja Vesa-Pekka
Kangaskorpi on ollut Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen ajalla 1.1.2025-31.12.2025.
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on koulutuksen, työkokemuksen ja luottamustoimien kautta
kokemusta muun muassa kaupalliselta, juridiselta, media-, kiinteistö-, pankki-, puunjalostus- ja lää-
käritoimialoilta sekä kestävyysseikkojen osalta muun muassa hyvään hallintoon ja eettiseen liike-
toimintaan, ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin sekä työhyvinvointiin ja työterveyteen liittyvistä tee-
moista.
Ajalla 24.5.2025-31.12.2025 Keskisuomalainen Oyj:n hallitusjäsenistä 71 prosenttia (viisi) oli mie-
hiä ja 29 prosenttia (kaksi) naisia ja ajalla 1.1.2025-25.4.2025 hallitusjäsenistä 71 prosenttia (viisi) oli
miehiä ja 29 prosenttia (kaksi) naisia.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus suorittaa hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin vuo-
sittain. Tämänhetkisen arvioinnin perusteella hallituksen jäsenistä 86 prosenttia eli kaikki muut hal-
lituksen jäsenet pois lukien toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi ovat yhtiöstä ja listayhtiöiden
hallinnointikoodisuosituksessa tarkoitetusta merkittävästä osakkeenomistajasta riippumattomia.
Kestävyyttä koskevien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta Keskisuomalainen
Oyj:ssä vastaavat ylimpänä tahona yhtiön toimielimet. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus hyväksyy
yhtiön strategian ja varmistaa sen toteuttamista, hyväksyy olennaiset kestävyysaiheet, keskeiset
vastuullisuutta koskevat periaatteet, kuten eettiset toimintaperiaatteet, tavarantoimittajien ja pal-
veluntarjoajien toimintatapaohjeen, ohjeistuksen lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen, hankin-
taohjeen sekä ympäristö- ja ilmastopolitiikan, ja kestävyyttä koskevan raportoinnin sekä nimittää
hallituksen palkitsemisvaliokunnan, joka päättää yhtiössä käytössä olevista palkitsemisperiaatteista.
16
Lisäksi Keskisuomalainen Oyj:n hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan. Tiedot Keskisuomalai-
nen Oyj:n hallituksen käsittelemistä kestävyyttä koskevista aiheista vuonna 2025 on kerrottu koh-
dassa GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat.
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunnan jäsenet vuonna 2025 ovat olleet Lee-
na Hautsalo (puheenjohtaja) ja Jaakko Kurikka (varapuheenjohtaja). Palkitsemisvaliokunta raportoi
työstään hallitukselle. Keskisuomalainen Oyj:llä ei ole tarkastusvaliokuntaa, vaan koko hallitus osal-
listuu yhtiön taloudellisen ja kestävyyttä koskevan raportoinnin sekä valvontaa koskevien asioiden
käsittelyyn.
Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajana vuonna 2025 on toiminut KTM Vesa-Pekka Kangaskor-
pi. Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja vastaa koko Keskisuomalainen-konsernin toiminnasta.
Toimitusjohtaja hoitaa Keskisuomalainen Oyj:n juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden
ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajalla on apunaan Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmä, jon-
ka hallitus nimeää toimitusjohtajan esityksestä. Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmä muun muassa
valmistelee yhtiön hallituksessa käsiteltäviä asioita, jalkauttaa strategiatyötä, kehittää liiketoimin-
nan kilpailukykyä, huolehtii jatkuvasta liiketoiminnan seurannasta ja toiminnan ohjauksesta, johtaa
vastuullisuutta osana liiketoimintaa sekä kehittää henkilöstön osaamista ja työtyytyväisyyttä. Kes-
kisuomalainen Oyj:n johtoryhmään kuului vuonna 2025 toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorven
lisäksi seitsemän jäsentä: liiketoimintajohtaja Erkki Summanen, kaupallinen johtaja Mikko Pakarinen,
talousjohtaja Heikki Linnavirta, journalistinen johtaja, päätoimittaja Pekka Mervola, digitaalisen liike-
toiminnan johtaja Kirsi Hakaniemi, henkilöstöjohtaja Jarmo Koskinen sekä kuluttajamyynnin johtaja
Milla Hänninen. Vuonna 2025 johtoryhmän jäsenistä 75 prosenttia (kuusi) oli miehiä ja 25 prosenttia
(kaksi) naisia.
Vastuullisuutta Keskisuomalainen-konsernissa johdetaan Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen hy-
väksymän vastuullisuuden johtamismallin mukaisesti. Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuustyöstä
vastaa yhtiön toimitusjohtaja. Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuustyön johtamisesta, organisoin-
nista ja koordinoinnista sekä vastuullisuussääntelyn seurannasta ja sen edellyttämistä toimenpiteis-
tä, kestävyyttä koskevasta raportoinnista ja viestinnästä sekä näihin liittyvästä sidosryhmäyhteis-
työstä toimitusjohtajalle vastaa ja raportoi Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuusjohtaja. Vuonna
2025 Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuusjohtajana on toiminut KTM Ida Lindroos. Keskisuomalai-
nen Oyj:n johtoryhmän jäsenet ja Keskisuomalainen-konsernin liiketoiminnoista vastaavat johtajat
johtavat vastuullisuustyötä osana konsernin liiketoimintaa omien liiketoimintojensa osalta.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja päättävät kestävyysseikkojen valvontaan
asianmukaisen osaamisen ja asiantuntemuksen resursoinnista, kehittämisestä sekä hankinnasta
tapauskohtaisesti ja tarpeen mukaan. Keskisuomalainen Oyj:lle on nimetty vuonna 2024 vastuul-
lisuusjohtaja, jolla on tehtävän edellyttämä koulutuksellinen pätevyys sekä asiantuntemus. Yhtiön
vastuullisuusjohtaja vastaa ja raportoi työstään toimitusjohtajalle. Vastuullisuusjohtaja toimii myös
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen sihteerinä ja informoi hallitusta kestävyysseikoista, vastuulli-
suussääntelyn seurannasta sekä kestävyyttä koskevasta raportoinnista. Lisäksi tarvittaessa ulko-
puolista asiantuntemusta voidaan käyttää kestävyysaiheiden neuvonantoon. Yhtiön päävastuullisen
kestävyysraportoinnin varmentajan valinnasta päättää yhtiökokous.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus, toimitusjohtaja ja vastuullisuusjohtaja ovat vuonna 2025 osallis-
tuneet Keskisuomalainen-konsernin johdolle järjestettyyn ihmisoikeuksia ja huolellisuusvelvoitetta
koskevaan koulutukseen. Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuusjohtaja on vuonna 2025 ollut Kes-
kuskauppakamarin Yritysjohdon kestävyysverkoston jäsen ja Suomen IR-yhdistys ry:n jäsen sekä
suorittanut Suomen Tilintarkastajat ry:n ESG-R-yritysvalmennuksen. Yhtiön vastuullisuuden neu-
vonantajana on vuonna 2025 toiminut lisäksi ulkopuolinen kumppani, vastuullisuuskonsultointia tar-
joava palveluntarjoaja.
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella ja toimitusjohtajalla on koulutuksen, työkokemuksen ja luot-
tamustoimien kautta kokemusta Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysissa tun-
nistettuihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen muun muassa hyvään hallintoon ja
eettiseen liiketoimintaan, ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin sekä työhyvinvointiin ja työterveyteen
liittyvistä teemoista.
GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat
tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
Keskisuomalainen-konsernin olennaisia kestävyyttä koskevia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
on vuonna 2025 käsitelty Keskisuomalainen Oyj:n hallituksessa ja johtoryhmässä. Keskisuomalainen
Oyj:n hallitus käsittelee muun muassa strategiaprosessia, olennaiset kestävyysaiheet, keskeiset vas-
tuullisuuden periaatteet ja kestävyyttä koskevan raportoinnin sekä budjetoinnin ja toimintasuun-
nitelmat. Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja vastaa konsernin vastuullisuustyöstä. Keskisuo-
malainen Oyj:n vastuullisuusjohtaja vastaa ja raportoi toimitusjohtajalle konsernin vastuullisuustyön
johtamisesta, organisoinnista ja koordinoinnista sekä vastuullisuussääntelyn seurannasta ja sen
edellyttämistä toimenpiteistä, kestävyyttä koskevasta raportoinnista ja viestinnästä sekä näihin liit-
tyvästä sidosryhmäyhteistyöstä.
Keskisuomalainen Oyj:n sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Keskisuomalainen-kon-
sernin toiminta on tuloksellista, tehokasta, kestävää ja sääntöjen mukaista sekä se, että liiketoimin-
tojen riskienhallinta on asianmukaista ja taloudellinen sekä kestävyyttä koskeva raportointi luotet-
tavaa. Riskienhallinnan avulla tullaan johtamaan ja kehittämään liiketoimintaan liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista, arviointia ja niihin reagointia sekä rapor-
tointia osana tuloksellista ja kestävää liiketoimintaa. Keskisuomalainen Oyj pyrkii tunnistamaan toi-
mintansa olennaiset vaikutukset sekä hyödyntämään liiketoiminnan mahdollisuudet ja karttamaan
tarpeetonta tai liiallista riskinottoa. Tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta voidaan käyttää kes-
tävyysaiheiden neuvonantoon.
Vuonna 2025 Keskisuomalainen Oyj:n hallitus hyväksyi Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen toi-
mintakertomukseen sisältyvän kestävyysselvityksen tilikaudelta 1.1.2024-31.12.2024, Keskisuo-
malainen-konsernin vuonna 2025 päivitetyn kaksoisolennaisuusanalyysin mukaan lukien konsernin
17
ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessin sekä konsernin ihmisoikeusvai-
kutusten arvioinnin, konsernin ympäristö- ja ilmastopolitiikan sekä Keskisuomalainen Oyj:n Scien-
ce Based Targets –aloitteen (SBTi) mukaisen sitoumuksen lyhyen aikavälin tieteeseen perustuvien
päästövähennystavoitteiden asettamiseksi. Lisäksi Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on vuonna 2025
käsitellyt Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelmaa ja huolellisuusvelvoiteprosessia, kes-
tävyyttä koskevaa due diligence -prosessia. Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelman toi-
menpiteet vuonna 2025 on raportoitu Keskisuomalainen Oyj:n kestävyysselvityksessä.
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on palkitsemisvaliokunta, joka raportoi työstään hallituksel-
le. Yhtiön toimielinten palkitsemisperiaatteet ja päätöksentekoprosessit on määritelty Keskisuoma-
lainen Oyj:n yhtiökokouksen 26.4.2024 hyväksymässä yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikassa.
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimielinten
palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin sekä päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän
palkitsemisesta. Palkitsemisvaliokunta määrittelee lisäksi Keskisuomalainen-konsernin
tulospalkkiojärjestelmän perusteet vuosittain. Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkkioista päät-
tää yhtiökokous.
Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta luontoi-
setuineen sekä muuttuvasta palkitsemisesta, joka sisältää vuosittaisen tulospalkkauksen sekä mah-
dollisen pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän.
Toimitusjohtajan muuttuvan lyhyen ajan palkitsemisen vuosittaisen tulospalkkion kriteerit ja ta-
voitteet asettaa Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunta. Tavoitteiden on tarkoitus
kuvastaa yhtiön taloudellista ja operatiivista suoriutumista sekä kestävyys- ja vastuullisuustavoittei-
den mukaista toimintaa kussakin markkinassa sekä yhtiön kykyä saavuttaa strategisia kasvutavoit-
teita.
Hallituksen palkitsemisvaliokunnan asettamat pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien ansaintakri-
teerit voidaan sitoa esimerkiksi pitkän aikavälin taloudellisiin tavoitteisiin ja strategisiin prioriteet-
teihin, suorituskykyyn verrattuna kilpailijoihin, yhtiön osakkeen kokonaistuottoon, omistaja-arvon
luomiseen ja kestävyys- tai muihin vastaaviin mittareihin. Kestävyyteen liittyvä tavoite ja kestävyy-
teen liittyvän tavoitteen toteutumisesta riippuva toimitusjohtajan muuttuvan palkkion osuus vuo-
sittaisesta tulospalkkiosta on Keskisuomalainen Oyj:ssä määritetty vuonna 2025. Kestävyyteen liit-
tyvä tavoite on vastuullisuuden johtaminen Keskisuomalainen-konsernissa ja kestävyyteen liittyvän
tavoitteen toteutumisesta riippuva toimitusjohtajan muuttuvan palkkion osuus vuosittaisesta tu-
lospalkkiosta on 20 %. Kestävyyteen liittyvää tavoitetta ja kestävyyteen liittyvän tavoitteen toteu-
tumisesta riippuvaa toimitusjohtajan muuttuvan palkkion osuutta pitkän aikavälin tulospalkkiosta
ei ole Keskisuomalainen Oyj:ssä määritetty. Ilmastoon liittyviä näkökohtia ei ole erikseen huomioi-
tu Keskisuomalainen-konsernin hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten ansioissa vuonna 2025.
Palkitsemispolitiikan ja sen mahdolliset muutokset valmistelee Keskisuomalainen Oyj:ssä hallituk-
sen palkitsemisvaliokunta. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus käsittelee ja esittää palkitsemispolitii-
kan ja sen olennaiset muutokset yhtiökokoukselle tarvittaessa tai vähintään neljän vuoden välein.
Yhtiökokous tekee neuvoa-antavan päätöksen siitä, kannattaako se esitettyä palkitsemispolitiikkaa.
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunta seuraa palkitsemispolitiikan toteutumista
vuosittain ja tarvittaessa esittää hallitukselle toimenpide-ehdotukset palkitsemispolitiikan toteutu-
misen varmistamiseksi. Hallitus esittää vuosittain varsinaiselle yhtiökokoukselle palkitsemisraportin,
jonka avulla osakkeenomistajat voivat arvioida palkitsemispolitiikan toteutumista Keskisuomalainen
Oyj:ssä. Yhtiökokous tekee neuvoa-antavan päätöksen palkitsemisraportin hyväksymisestä.
18
Due diligence -prosessin
keskeiset osatekijät
Kohdat kestävyysselvityksessä
a) Due diligence
-prosessin sisällyttäminen
hallintoon, strategiaan ja
liiketoimintamalliin
• Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja
käsittelemät kestävyysseikat (ESRS 2 GOV-2), s. 16-17
• Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin (ESRS 2 GOV-3), s. 17
• Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3), s. 23-24
• Ilmastonmuutos (E1 SBM-3), s. 50
• Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (E4 SBM-3), s. 62
• Oma työvoima (S1 SBM-3), s. 70
• Arvoketjun työntekijät (S2 SBM-3), s. 78-79
b) Vuorovaikutus vaikutuksen
kohteena olevien
sidosryhmien kanssa kaikissa
due diligence -prosessin
keskeisissä vaiheissa
• Sidosryhmien edut ja näkemykset, ml. oma työvoima
(ESRS 2 SBM-2), s. 23
• Kaksoisolennaisuusanalyysi (ESRS 2 IRO-1), s. 28-29
• Oma työvoima, yhteydenpito, kielteisten vaikutusten korjaaminen ja
kanavat (S1-2 ja S1-3), s. 71-72
• Arvoketjun työntekijät, yhteydenpito, kielteisten vaikutusten korjaaminen
ja kanavat (S2-2 ja S2-3), s. 80
• Kuluttajat ja loppukäyttäjät, yhteydenpito, kielteisten vaikutusten
korjaaminen ja kanavat (S4-2 ja S4-3), s. 89-90
c) Haitallisten vaikutusten
tunnistaminen ja arviointi
• Kaksoisolennaisuusanalyysi ja ilmastoon liittyvien vaikutusten
tunnistaminen ja arviointi (ESRS 2 IRO-1), s. 28-29
• Ilmastonmuutos (E1 SBM-3), s. 50
• Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (E4 SBM-3), s. 62
• Oma työvoima (S1 SBM-3), s. 70
• Arvoketjun työntekijät (S2 SBM-3), s. 78-79
• Kuluttajat ja loppukäyttäjät (S4 SBM-3), s. 87
d) Toimien toteuttaminen
kyseisten haitallisten
vaikutusten torjumiseksi
• Ilmastonmuutos (E1-3), s. 50-52
• Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (E4-3), s. 62
• Oma työvoima (S1-4), s. 72-73
• Arvoketjun työntekijät (S2-4), s. 80
• Kuluttajat ja loppukäyttäjät (S4-4), s. 90-91
e) Kyseisten toimien
tuloksellisuuden seuranta ja
viestintä
• Ilmastonmuutos (E1-4), s. 52-53
• Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (E4-4), s. 63
• Oma työvoima (S1-5), s. 73-74
• Arvoketjun työntekijät (S2-5), s. 81
• Kuluttajat ja loppukäyttäjät (S4-5), s. 91-92
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus vastaa kestävyyttä koskevasta raportoinnista ja hyväksyy ta-
loudellista ja kestävyyttä koskevan raportoinnin. Lisäksi Keskisuomalainen Oyj:n ulkoiset julkis-
tettavat taloudelliset ja kestävyyttä koskevat raportit käsitellään hallituksessa ennen julkaisua.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus hyväksyy myös vastuullisuuden keskeiset periaatteet sekä Keski-
suomalainen-konsernin olennaiset kestävyysaiheet, kaksoisolennaisuusanalyysin, joihin sisältyy lii-
ketoiminnalle olennaisten vaikutusten, mahdollisuuksien ja riskien arviointia. Taloudelliseen ja kestä-
vyyttä koskevaan valvontaympäristöön liittyen toimitusjohtaja, talousjohtaja ja vastuullisuusjohtaja
raportoivat hallitukselle ja hallitus keskustelee asiaan liittyen tarvittaessa myös tilintarkastajan sekä
kestävyysraportoinnin varmentajan kanssa. Jos riskienhallinnassa tai sisäisessä valvonnassa ilmenee
kestävyyttä koskevaan raportointiin liittyviä havaintoja, raportoidaan ne hallitukselle Keskisuoma-
lainen Oyj:n hallituksen kokouksessa.
Merkittävimmät tunnistetut riskit kestävyyttä koskevassa raportoinnissa liittyvät tiedon saata-
vuuteen ja eheyteen. Hallitakseen paremmin kestävyyttä koskevaan raportointiin ja raportoitavaan
kestävyysdataan liittyviä riskejä, Keskisuomalainen Oyj:öön on vuonna 2025 rekrytoitu ESG-cont-
roller. ESG-controller raportoi vastuullisuusjohtajalle, toteuttaa kestävyyttä koskevan raportoinnin
kestävyysdatan keruuta ja pyrkii varmistumaan kestävyysdatan oikeellisuudesta. Raportoitavan
kestävyysdatan eheys ja laatu varmistetaan niin kutsutun kahden silmäparin periaatteen mukaisesti
vastuullisuusjohtajan, ESG-controllerin ja Keskisuomalainen-konsernin asiantuntijoiden osallistues-
sa kestävyyttä koskevaan raportointiin omien toimenkuviensa mukaisesti. Mahdolliset kehityskoh-
dat kestävyysdatan keruussa ja kestävyyttä koskevassa raportoinnissa käsitellään vastuullisuusjoh-
tajan toimesta ja raportoidaan tarvittaessa asiaankuuluville liiketoimintajohtajille, Keskisuomalainen
Oyj:n johtoryhmän jäsenille sekä toimitusjohtajalle.
19
20
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Liiketoimintamalli ja strategia
Keskisuomalainen Oyj on suomalainen pörssiyhtiö, jonka osakkeenomistajista suurin osa on kotita-
louksia (31.12.2025 osakkeenomistajista kotitalouksia oli 93,25 prosenttia). Keskisuomalainen-kon-
sernin arvoketju on pääosin suomalainen ja konserni työllisti 31.12.2025 Suomessa 4 608 työsuh-
teista työntekijää.
Keskisuomalainen-konsernin ydinliiketoimintoja ovat uutismedia, jakelu sekä muu liiketoiminta.
Uutismedia kattaa digitaaliset ja paperiset lehdet, johon kuuluvat tilattavat sanomalehdet ja kaupun-
kilehdet sekä radiot. Jakelu on osoitteetonta suorajakelua. Muu liiketoiminta sisältää painotoimin-
nan, digitaalisen ulkomainonnan, markkinointiviestinnän sekä ammatti- ja asiakasmediat, tutkimus-
palvelut ja liike-, toimisto-, tuotanto- ja muiden kiinteistöjen vuokrauksen.
Keskisuomalainen-konserni kustansi 31.12.2025 seitsemäätoista 5–7 päiväistä lehteä ja digitaa-
lista uutismediaa, 39 paikallislehteä sekä 21 kaupunkilehteä. 5–7 päiväiset lehdet ovat Keskisuoma-
lainen, Savon Sanomat, Karjalainen, Iisalmen Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat, Hämeen Sanomat,
Forssan Lehti, Itä-Häme, Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat, Länsi-Savo, Itä-Savo,
Aamuposti, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Uusimaa. Paikallislehdet ilmestyvät 1–3 kertaa viikos-
sa pääasiassa Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa,
Kanta-Hämeessä sekä Uudellamaalla. Lisäksi konsernilla on neljä paikallisradiota Radio Keskisuoma-
lainen, Radio Voima, Savon Aallot ja Karjalainen Syke sekä ammatti- ja asiakasmedioita.
Keskisuomalainen-konsernin painoyhtiö Lehtisepät Oy sulki Tuusulan sanomalehtipainon alku-
vuoden 2025 aikana. Lehtisepät Oy päätti marraskuussa 2025 sulkea myös Kouvolan sanomalehti-
painon. Kouvolan sanomalehtipaino suljettiin tammikuussa 2026.
Keskisuomalainen-konsernin tärkeimmät asiakasryhmät ovat uutismedian, osoitteettoman suora-
jakelun, digitaalisen ulkomainonnan sekä asiantuntijapalveluiden kuluttaja- ja yritysasiakkaat, joille
on tuotettu tuotteita ja palveluita.
Keskisuomalainen-konserni toimi vuonna 2025 Keski-Suomessa, Uudellamaalla, Pohjois-Savossa,
Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa, Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Satakun-
nassa, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa,
Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.
Keskisuomalainen Oyj on asettanut vuonna 2025 voimaan astuneessa Keskisuomalainen-konser-
nin vastuullisuusohjelmassa kestävyyteen liittyvät tavoitteet. Vastuullisuusohjelma pohjautuu kon-
sernin kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksiin ja se kattaa konsernin merkittävät tuote- ja palvelu-
ryhmät sekä asiakas- ja sidosryhmät. Vastuullisuusohjelma jakautuu kolmeen teemaan, jotka ovat
Huolehdimme ympäristöstä, Olemme välittävä ja kehitysmahdollisuuksia tarjoava työnantaja sekä
Toimimme eettisesti ja noudatamme hyvää hallintotapaa. Kukin teema sisältää konsernin kestävyys-
tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit, joita seurataan säännöllisesti ja joista raportoidaan olennaisten
kestävyysaiheiden osalta Keskisuomalainen Oyj:n kestävyysselvityksessä. Vastuullisuusohjelman
toimenpiteet, tavoitteet ja toteuma sekä arvio näiden suhteesta merkittäviin tuote- ja palveluryh-
miin sekä asiakas- ja sidosryhmiin on kuvattu kussakin kestävyysselvityksen ESRS-standardissa.
Keskisuomalainen-konsernin strategiatyön kärkenä on paikallisen uutismedian digitaalinen trans-
formaatio, jonka lisäksi konsernin lehdet palvelevat edelleen myös painetun median asiakkaita. Uu-
tismedian maantieteellinen laajentuminen toteutetaan ensisijaisesti yritysostojen kautta. Tavoittee-
na on kehittää valtakunnallinen paikallisen uutismedian verkosto. Uutismedian lisäksi kasvatetaan
muuta liiketoimintaa, kuten digitaalista ulkomainontaa sekä parannetaan osoitteettoman suorajake-
lun kannattavuutta. Strategiatyön tavoitteena on myös huolehtia koko konsernin kannattavuudesta
ja kestävyydestä sekä työntekijöiden osaamisesta ja hyvinvoinnista.
Media-alaan vaikuttavat erilaiset trendit, kuten digitalisoituminen, median moninaisuus, globaali
kilpailu sekä epävakaa toimintaympäristö.
Keskisuomalainen-konserni on tunnistanut vastuullisuuden merkityksen toimintansa jatkuvuudel-
le ja kilpailukyvylle. Vastuullisuustyötä kehitetään konsernissa määrätietoisesti ja kestävyys on inte-
groitu liiketoimintaan Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelmassa. Integrointia tullaan jat-
kamaan Keskisuomalainen Oyj:n strategiatyön yhteydessä. Vastuullisuustyön pohjana toimii vuonna
2024 valmistunut ja vuonna 2025 päivitetty Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusana-
lyysi, jossa on tunnistettu konsernin kestävyysvaikutukset sekä kestävyyteen liittyvät taloudelliset
riskit ja mahdollisuudet. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
Keskisuomalainen-konsernin strategiatyön ja liiketoimintamallin kanssa on kuvattu kussakin kestä-
vyysselvityksen ESRS-standardissa.
Keskisuomalainen-konserni keskittyy liiketoiminnassa uutismediaan ja sitä lähellä oleville syner-
gisille toimialoille sekä osoitteettomaan suorajakeluun. Konsernin tarkoitus on välittää luotettavaa
tietoa, tarjota näkökulmia ja jäsennellä ympäröivää maailmaa sekä edistää paikallisyhteisöiden elin-
voimaa ja työllistymistä. Keskisuomalainen Oyj:n visio on olla rohkeasti kasvava ja kannattava digi-
taalinen mediayhtiö. Keskisuomalainen-konserniin kuuluivat 31.12.2025 emoyhtiö Keskisuomalai-
nen Oyj ja sen tytäryhtiöt Etelä-Suomen Media Oy, Päijänne Media Oy, Savo-Karjalan Media Oy,
Meks Ulkomainonta Oy, Mediasepät Oy, Kamua Helsinki Oy, Lehtisepät Oy, IROResearch Oy, Vä-
li-Suomen Media Oy, Suomen Suoramainonta Oy sekä kiinteistöyhtiöt Kiinteistö Oy Tahko Twinhills
213 ja Kiinteistö Oy Lehtikaari 1.
Keskisuomalainen Oyj:n osakkuusyhtiöt olivat 31.12.2025 Arena Partners Oy (45,20 %), Jyväsky-
län Messut Oy (26,47 %), Myyntimestarit Oy (31,63 %) ja Hämeen Ääni Oy (40,0 %). Keskisuomalai-
nen Oyj ja sen tytäryhtiöt omistavat Kärkimedia Oy:tä ja konsernin yhteenlaskettu omistusosuus on
47,22 %. Suomen Suoramainonta Oy:n osakkuusyhtiöitä ovat Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy
21
(35,00 %) sekä Oulu Suorajakelu Oy (50,00 %).
Keskisuomalainen-konsernin toiminnan kulmakivenä ovat resurssit, joihin 31.12.2025 kuului 4
608 työntekijää, oma pääoma (53,44 milj. euroa) ja vieras pääoma (138,39 milj. euroa). Konsernin
tuotannon perustana ovat myös teknologia, järjestelmät, kiinteistöt, luonnonvarat, energiantuotan-
to, logistiikka sekä muut hankinnat ja palvelut. Digitaalinen ja tekninen osaaminen tukevat näiden
tuotantopanosten jatkuvaa kehittämistä, mikä mahdollistaa liiketoiminnan jatkuvuuden.
Keskisuomalainen-konserni tuottaa arvoa mediapalveluportfolionsa avulla, johon sisältyvät pai-
netut ja digitaaliset lehdet, radio, digitaalinen ulkomainonta, osoitteeton suorajakelu, painopalvelut
sekä markkinointiviestintä- ja tutkimuspalvelut. Näiden avulla asiakkaat, mukaan lukien yritykset
ja kuluttajat, saavat muun muassa laadukasta ja luotettavaa tietoa, eri näkökulmia sekä viestintä-
ja markkinointipalveluita. Jakelupalvelut varmistavat, että tuotokset tavoittavat kuluttajat ja loppu-
käyttäjät. Sidosryhmille, kuten osakkeenomistajille, henkilöstölle ja paikallisyhteisölle, syntyy hyö-
tyjä liiketoiminnan tuotoista, verokertymästä, työmahdollisuuksista ja vastuullisuuspanostuksista.
Keskisuomalainen-konserni osallistuu aktiivisesti toimialan järjestöjen ja verkostojen toimintaan.
Keskisuomalainen-konsernin arvoketju koostuu sen alkupäässä raaka-aineiden, materiaalien ja
palveluiden hankinnasta, energiatuotannosta, teknologiasta ja järjestelmistä. Konsernin omissa toi-
minnoissa ovat sen tuotteet ja palvelut, kuten painetut ja digitaaliset lehdet, radio, digitaalinen ul-
komainonta, osoitteeton suorajakelu, painopalvelut sekä markkinointiviestintä- ja tutkimuspalvelut.
Arvoketjun loppupäässä ovat konsernin kuluttaja- ja yritysasiakkaat, joille on tuotettu tuotteita ja
palveluita. Lisäksi konsernin mediat ja palvelut vaikuttavat paikallisyhteisöihin, järjestöihin, toimi-
alaan ja julkisorganisaatioihin. Keskisuomalainen-konserni yhdistää arvoketjussa sen eri toimijat ja
vaiheet. Seuraavassa kaaviossa esitellään Keskisuomalainen-konsernin arvoketju ja siihen kohdistu-
vat kestävyysseikat.
22
23
Sidosryhmäanalyysit toimivat pohjana olennaisten kestävyysaiheiden tunnistamiseen, analysointiin
ja hallintaan. Vuonna 2025 päivitetyn Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin tu-
lokset sekä olennaiset kestävyysaiheet on esitetty Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmälle sekä halli-
tukselle, ja Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on ne hyväksynyt marraskuussa 2025.
Vuonna 2025 Keskisuomalainen-konserni on edistänyt konsernin vastuullisuusohjelmaan kirjat-
tuja tavoitteita ympäristön, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon teemoissa. Keskisuomalainen Oyj:n
hallitus on hyväksynyt konsernin ympäristö- ja ilmastopolitiikan joulukuussa 2025. Keskisuomalai-
nen Oyj:n toimitusjohtaja on hyväksynyt konsernin tietosuojapolitiikan ja tietoturvapolitiikan joulu-
kuussa 2025. Näillä toimintaperiaatteilla, yhdessä konsernin eettisten toimintaperiaatteiden, tava-
rantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeen, hankintaohjeen ja ohjeistuksen lahjonnan
ja korruption ehkäisemiseen sekä Keskisuomalainen Oyj:n lähipiiripolitiikan, sisäpiiriohjeen ja palkit-
semispolitiikan kanssa, konserni hallinnoi sidosryhmien esiintuomia kestävyysaiheita ja pyrkii vas-
taamaan sidosryhmien odotuksiin ja vaatimuksiin.
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Keskisuomalainen-konsernin olennaisten vaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamis-
ja arviointiprosessi suoritettiin kaksoisolennaisuuden periaatteita noudattaen ensimmäistä kertaa
vuonna 2023, se valmistui vuonna 2024 ja se päivitettiin vuonna 2025. Konsernin kaksoisolennai-
suusanalyysin päivitysprosessissa menetelminä käytettiin julkisiin ja sisäisiin materiaaleihin perus-
tuvaa selvitystyötä, ihmisoikeusvaikutusten arviointityön sekä ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosessin tuloksia ja Keskisuomalainen-konsernin asiantuntijoiden ja Kes-
kisuomalainen Oyj:n johtoryhmän olennaisuusarviointia. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus hyväksyi
konsernin päivitetyn kaksoisolennaisuusanalyysin mukaan lukien konsernin ilmastoriskien ja mah-
dollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessin sekä konsernin ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin
marraskuussa 2025.
Keskisuomalainen-konserni on laatinut tunnistettujen olennaisten kestävyysvaikutusten ja kes-
tävyyttä koskevien taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien perusteella konsernin vastuullisuus-
ohjelman, johon on kirjattu toimenpiteet liittyen olennaisiin kestävyysaiheisiin. Keskisuomalainen
Oyj:n hallituksen hyväksymä konsernin vastuullisuusohjelma astui voimaan 1.1.2025. Vastuullisuus-
ohjelmassa mainitut toimenpiteet ja tavoitteet viedään soveltuvin osin konsernin liiketoimintamalliin
ja Keskisuomalainen Oyj:n strategiaan seuraavilla päivityskierroksilla. Keskisuomalainen-konsernin
toimintaa ohjaavat myös konsernin eettiset toimintaperiaatteet, tavarantoimittajien ja palveluntarjo-
ajien toimintatapaohje, ohjeistus lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen sekä hankintaohje ja vuonna
2025 voimaan astuneet konsernin ympäristö- ja ilmastopolitiikka, tietosuojapolitiikka sekä tietotur-
vapolitiikka ja Keskisuomalainen Oyj:n lähipiiripolitiikka, sisäpiiriohje sekä palkitsemispolitiikka. Kes-
kisuomalainen Oyj huomioi tunnistetut kestävyysriskit konsernin liiketoiminnassa sekä hyödyntää
kestävyyteen liittyviä mahdollisuuksia parantaakseen kilpailukykyä ja luottamusta tärkeisiin sidos-
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
Keskisuomalainen-konsernin keskeisiksi sidosryhmiksi on tunnistettu osakkeenomistajat, henkilös-
tö, arvoketjun työntekijät, yritys- ja kuluttaja-asiakkaat, tavarantoimittajat ja palveluntarjoajat sekä
vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt ja yhteiskunta.
Keskisuomalainen-konserni käy sidosryhmiensä kanssa vuoropuhelua, jotta niiden tarpeita ja odo-
tuksiaan voitaisiin ymmärtää paremmin. Ensimmäistä kertaa vuonna 2023 toteutetussa ja vuonna
2024 valmistuneessa Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysissa sidosryhmiä osal-
listettiin laajasti. Sidosryhmiä pyydettiin osana kaksoisolennaisuusanalyysia toteutetussa kyselyssä
arvioimaan konsernin vastuullisuustyötä ja aiheita, jotka olisivat konsernin vastuullisuustyössä olen-
naisia. Kyselyn toteutti Keskisuomalainen-konserniin kuuluva IROResearch Oy (ent. IROResearch
Oy Tutkimustoimisto). Vastaajia oli yhteensä 2 425. Vastaajina oli muun muassa asiakkaita sekä kon-
sernin medioiden lukijoita eri maakunnista, alihankintaketjun kumppaneita, osakkeenomistajia sekä
konsernin työntekijöitä. Kyselyn avulla pyrittiin saamaan sidosryhmien näkemyksiä esiin konsernin
vastuullisuustyöhön liittyen. Kyselyn tulokset on huomioitu vuonna 2025 toteutetussa Keskisuoma-
lainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä. Lisäksi vuoden 2025 aikana osana kon-
sernin ihmisoikeusvaikutusten arviointia toteutettiin sidosryhmähaastatteluja konsernin kielteisten
ihmisoikeusvaikutusten kartoittamiseksi ja ymmärtämiseksi.
Keskisuomalainen-konserni kehittää myös yhteistyötä konsernin toimialojen kanssa useissa jour-
nalistisissa sekä markkinointialan yhdistyksissä ja liitoissa, niin paikallisissa kuin valtakunnallisissa
ja kansainvälisissä. Konserni on aktiivinen jäsen muun muassa Medialiitossa, Uutismedian Liitossa,
Suomen Markkinointiliitossa, Suomen Ulkomainosliitossa sekä Graafinen Teollisuus ry:ssä. Lisäksi
konserni kuuluu Suomen Yrittäjiin ja on mukana useiden paikallisten kauppakamareiden toiminnassa.
Vuoropuhelua käydään myös Keskisuomalainen-konsernin henkilöstökyselyillä, viestintäkana-
vissa, asiakaspalvelussa ja tilaisuuksissa sekä puheluiden, sähköpostin ja tapaamisten välityksellä.
Sidosryhmien näkemykset on otettu huomioon konsernin olennaisten vaikutusten, riskien ja mah-
dollisuuksien tunnistamisessa ja määrittelyssä sekä konsernin vuonna 2025 voimaan astunutta vas-
tuullisuusohjelmaa laadittaessa.
Tärkeimmät kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella sidosryhmiltä esiin tulleet näkökohdat ja
odotukset Keskisuomalainen-konsernin toimintaan ovat:
• Osakkeenomistajat: Hyvän hallintotavan noudattaminen ja kestävä arvoa tuottava liiketoiminta
• Henkilöstö: Henkilöstön hyvinvointi ja turvallisuus
• Arvoketjun työntekijät: Arvoketjun työntekijöiden työterveys ja -turvallisuus
• Yritys- ja kuluttaja-asiakkaat: Tietoturvasta ja tietosuojasta huolehtiminen, tuotteiden ja palve-
luiden saavutettavuus sekä journalismin riippumattomuus
• Tavarantoimittajat ja palveluntarjoajat: Ympäristöstä, sosiaalisesta vastuusta ja hyvästä hallin-
totavasta huolehtiminen
• Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt ja yhteiskunta: Sananvapauden ja demokratian edistämi-
nen, journalismin riippumattomuus
24
ryhmiin. Tämä edistää konsernin pitkän aikavälin kestävyyttä ja sopeutumiskykyä muuttuviin mark-
kinaolosuhteisiin.
Keskisuomalainen-konserni vaikuttaa olennaisiksi tunnistettuihin kestävyysaiheisiin sekä oman
toiminnan että liikesuhteiden kautta. Liiketoiminnasta ja arvoketjusta voi lukea lisää kohdasta SBM-
1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju.
Olennaisten taloudellisten riskien tai mahdollisuuksien ei odoteta vaikuttavan olennaisesti Keski-
suomalainen Oyj:n raportointikauden taloudelliseen asemaan, tulokseen tai kassavirtoihin lyhyellä
aikavälillä. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä energian, raaka-aineiden hinnat ja asiakasvirtojen muu-
tokset voivat vaikuttaa tilinpäätökseen. Keskisuomalainen Oyj ei ole tunnistanut merkittäviä kes-
tävyysriskejä tai -mahdollisuuksia, jotka muuttaisivat tilinpäätöksissä ilmoitettuja omaisuuseriä tai
velkojen kirjanpitoarvoja tilikauden aikana, jonka seurauksena niihin pitäisi tehdä olennainen oikaisu.
Keskisuomalainen-konsernin vuonna 2025 toteutetun ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien tunnis-
tamis- ja arviointiprosessin yhteydessä on toteutettu resilienssianalyysi, joka on kuvattu kohdassa
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiproses-
seista.
Vuonna 2025 Keskisuomalainen-konsernin päivitetyn kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella
olennaisiin vaikutuksiin on tehty muutoksia. Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitystyössä on huomi-
oitu tarkentuneet ohjeet myönteisten vaikutusten tunnistamiseksi sekä vuoden 2025 aikana tehty-
jen tarkempien vaikutus- ja riskiarviointien tulokset. Tästä johtuen aiemmin tunnistetut myönteiset
vaikutukset ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen ja arvoketjun työntekijöihin on huo-
mioitu osaksi kielteisten vaikutusten lieventämistä ja ehkäisyä. Lisäksi päivityksen perusteella olen-
naisiin kestävyysaiheisiin on tehty seuraavia muutoksia:
• Ilmastonmuutoksen osalta riskejä ja mahdollisuuksia on tarkasteltu erillisessä riskianalyysissa.
Tämän tarkemman analyysin perusteella riskit tai mahdollisuudet eivät ylittäneet olennaisuu-
den raja-arvoa. Riskianalyysi tullaan päivittämään säännöllisesti.
• Biologisen monimuotoisuuden osalta on tunnistettu arvoketjun alkupäähän sijoittuva kieltei-
nen vaikutus paperin sekä elektroniikkalaitteiden osalta.
• Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuneita vaiku-
tuksia on tiivistetty ja priorisoitu. Vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen osalta olennaisim-
miksi osaosa-aiheiksi on tunnistettu sananvapaus ja luotettava tiedonsaanti, kun taas turvalli-
suuteen liittyvät vaikutukset on arvioitu epäolennaisiksi. Kuluttajien ja loppukäyttäjien osalta
olennaisimmat osaosa-aiheet ovat tiivistyneet yksityisyyteen, syrjimättömyyteen sekä tuottei-
den ja palvelujen saantiin. Epäolennaiseksi osaosa-aiheista on todettu henkilönsuoja. Vastuul-
liset markkinointikäytännöt sekä tietojen saatavuus on tunnistettu osaksi paikallisyhteisöjen
luotettavan tiedonsaannin varmistamista ja paikallisen elinkeinoelämän vaalimista.
25
Seuraavassa taulukossa esitellään Keskisuomalainen-konsernin olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet, jotka on tunnistettu kaksoisolennaisuusanalyysin kautta.
ESRS kestävyysaihe Osaosa-aihe Tyyppi Olennainen aihe Kuvaus
Sijainti
arvoketjussa Aikaväli
Tosiasiallinen
/ mahdollinen
vaikutus
ESRS E1:
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen
hillintä
ESRS E1 ei sisällä
osaosa-aiheita
Kielteinen
vaikutus
Omasta ja arvoketjun toiminnasta
syntyvät kasvihuonekaasupäästöt
Keskisuomalainen-konsernin oman toiminnan merkittävimmät
kasvihuonekaasupäästöt syntyvät kiinteistöjen energiankulutuksesta.
Arvoketjun osalta merkittävimmät päästöt syntyvät logistiikasta,
painotoiminnan raaka-ainehankinnoista ja matkustamisesta.
Arvoketjun
alkupää, oma
toiminta ja
arvoketjun
loppupää
Lyhyt
aikaväli
Tosiasiallinen
ESRS E4: Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Biologisen
monimuotoisuuden
vähenemisen suorat
vaikutustekijät
Maankäytön muutokset Taloudellinen
riski
Luonnon monimuotoisuuteen
liittyvän sääntelyn tiukentuminen
Tiukentuva sääntely luontokadon hillitsemiseksi voi lisätä kuluja, jotka
aiheutuvat esimerkiksi järjestelmäinvestoinneista tai hallinnollisen taakan
kasvamisesta.
Oma toiminta Keskipitkä
aikaväli
-
Suora hyödyntäminen Kielteinen
vaikutus
Metsien käytön vaikutukset sekä
digitaalisiin palveluihin tarvittaviin
laitteisiin ja infrastruktuurin
käytettyjen metallien ja muiden
kaivannaisten vaikutukset
luonnon monimuotoisuuden
heikkenemiseen
Painopaperin raaka-aine saadaan metsistä, joiden hakkuut voivat edistää
luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Digitaalisten palvelujen
käyttämiseen tarvittavien elektroniikkalaitteiden raaka-aineiden tuotanto
ja hankinta sekä rakennettuun infrastruktuuriin tarvittavat neitseelliset
materiaalit voivat edistää luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä.
Arvoketjun
alkupää
Lyhyt
aikaväli
Tosiasiallinen
Vaikutukset
ekosysteemien
laajuuteen ja tilaan
Maaympäristön tilan
heikkeneminen
Taloudellinen
riski
Materiaalien saatavuuden
heikkeneminen ja
kustannusten nousu luonnon
monimuotoisuuden köyhtyessä
Primääriresurssien ehtyminen tai heikkeneminen luonnon
monimuotoisuuden köyhtymisen takia vaikuttaa kielteisesti materiaalien
(kuten paperi tai kaivannaiset) saatavuuteen ja hintaan.
Oma toiminta Pitkä
aikaväli
-
ESRS E5: Kiertotalous
Tuotteisiin ja palveluihin
liittyvät resurssien
ulosvirtaukset
ESRS E5 ei sisällä
osaosa-aiheita
Myönteinen
vaikutus
Uusiutuvien ja kierrätettävien
materiaalien käyttö
Painotuotteissa käytetään puuraaka-aineesta peräisin olevaa uusiutuvaa
ja kierrätettävää materiaalia. Keskisuomalainen-konsernin kierrätysaste yli
95 %.
Oma toiminta Lyhyt
aikaväli
Tosiasiallinen
26
ESRS kestävyysaihe Osaosa-aihe Tyyppi Olennainen aihe Kuvaus
Sijainti
arvoketjussa Aikaväli
Tosiasiallinen
/ mahdollinen
vaikutus
ESRS S1: Oma työvoima
Työolot Terveys ja turvallisuus Myönteinen
vaikutus
Myönteiset vaikutukset
työntekijöiden terveydelle ja
hyvinvoinnille
Työn, työyhteisön, esihenkilötyön ja työterveyshuollon myönteiset
vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen voivat ylläpitää
tai edistää terveyttä, työ- ja toimintakykyä.
Oma toiminta Lyhyt
aikaväli
Tosiasiallinen
Terveys ja turvallisuus,
työ- ja yksityiselämän
tasapaino
Kielteinen
vaikutus
Haasteet henkilöstön
työturvallisuudessa ja
hyvinvoinnissa
Mediatyön nopeatempoisuus ja jatkuvat muutokset, koneenkäyttö
painotoiminnassa sekä työergonomia ja mahdolliset uhkatilanteet jakelussa
on tunnistettu kielteisiksi vaikutuksiksi. Yleisin sairauspoissaolojen syy on
psykososiaalinen kuormitus ja tästä johtuvat mielenterveyden haasteet (ei
aina työperäistä).
Oma toiminta Lyhyt
aikaväli
Tosiasiallinen
Taloudellinen
mahdollisuus
Myönteisen työnantajamielikuvan
vaikutukset työvoiman
pysyvyyteen ja saatavuuteen
Myönteinen työnantajamaine voi edesauttaa rekrytointia ja
työvoiman pysyvyyttä, parantaen toiminnan vakautta ja vähentäen
rekrytointikustannuksia. Lisäksi se voi vaikuttaa myönteisesti
liiketoimintaan ja kykyyn tuottaa tuotteita ja palveluja asiakkaille.
Oma toiminta Lyhyt
aikaväli
-
Yhdenvertainen
kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille
Toimenpiteet
työpaikalla esiintyvän
väkivallan ja häirinnän
torjumiseksi,
Moninaisuus
Kielteinen
vaikutus
Monimuotoisuuden puute sekä
mahdollinen häirintä ja syrjintä
henkilöstön keskuudessa
Monimuotoisuuden puute sekä mahdollinen häirintä ja syrjintä voivat
vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin kielteisesti.
Oma toiminta Lyhyt
aikaväli
Tosiasiallinen
Koulutus ja taitojen
kehittäminen
Myönteinen
vaikutus
Myönteiset vaikutukset
työntekijöiden osaamiseen ja
urakehitykseen
Media-alan jatkuva muutos edellyttää työntekijöiden osaamisen
kehittämistä, kuten uusien työmenetelmien omaksumista tai järjestelmien
käyttöönottoa. Konsernissa on tarjolla valmennuksia ja työntekijöillä on
mahdollisuus kehittää osaamistaan työssään sekä uudistua.
Oma toiminta Lyhyt
aikaväli
Tosiasiallinen
Moninaisuus Taloudellinen
mahdollisuus
Monimuotoinen työyhteisö lisää
myönteistä työnantajamielikuvaa
Monimuotoinen työyhteisö lisää myönteistä työnantajamielikuvaa ja
houkuttelee eri taustaisia alan osaajia, joiden avulla voidaan kehittää
konsernin toimintaa ja innovaatiota sekä tavoittaa uusia asiakkaita.
Oma toiminta Lyhyt
aikaväli
-
ESRS S2: Arvoketjun työntekijät
Työolot Terveys ja turvallisuus Kielteinen
vaikutus
Haasteet media-alan
työntekijöiden työturvallisuudessa
ja hyvinvoinnissa
Mediatoimialalla on tyypillisesti nopea työtahti ja epäsäännölliset työajat.
Journalisteihin kohdistuu lisäksi häirintää ja epäasiallista kohtelua ja
toisinaan journalistit työskentelevät vaarallisissa olosuhteissa, kuten
konfliktialueilla. Nämä mahdolliset kielteiset vaikutukset ovat mahdollisia
myös ostetun sisällön arvoketjussa.
Arvoketjun
alkupää
Lyhyt
aikaväli
Mahdollinen
Kielteinen
vaikutus
Haasteet jakelun työntekijöiden
työturvallisuudessa ja
hyvinvoinnissa
Jakeluun liittyy usein painavien lastien siirtelyä ja työtä tehdään
yksin liikkuen, kelistä riippumatta. Riskinä ovat muun muassa tuki- ja
liikuntaelinsairaudet, liukastumiset ja väkivalta- ja uhkatilanteet.
Keskisuomalainen-konsernin omassa työpaikkaselvityksessä fyysinen
kuormitus arvioitiin vähäiseksi, mutta mahdollinen kielteinen vaikutus on
tunnistettu ja arvoketjussa riski on heikommin konsernin hallittavissa.
Arvoketjun
alkupää
Lyhyt
aikaväli
Mahdollinen
Työaika, Riittävä palkka,
Terveys ja turvallisuus
Kielteinen
vaikutus
Puutteet arvoketjun
työntekijöiden työoloissa ja
-ehdoissa
Ostettujen palveluiden (mm. toimitus, jakelu, varastot, tilausmyynti,
asiakaspalvelu, siivous, kiinteistöhuolto, varhaisjakelun kuljetukset) osalta
on varmistuttava, että työolot ja –ehdot ovat kunnossa. Suomessa riski
mahdollisesta kielteisestä vaikutuksesta on verrattain pieni.
Arvoketjun
alkupää
Lyhyt
aikaväli
Mahdollinen
27
ESRS kestävyysaihe Osaosa-aihe Tyyppi Olennainen aihe Kuvaus
Sijainti
arvoketjussa Aikaväli
Tosiasiallinen
/ mahdollinen
vaikutus
ESRS S3: Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt
Yhteisöjen taloudelliset,
sosiaaliset ja
sivistykselliset oikeudet
Luotettava tiedonsaanti
ja paikallisyhteisöjen
tukeminen
Myönteinen
vaikutus
Paikallisyhteisöjen luotettavan
tiedonsaannin varmistaminen
ja paikallisen elinkeinoelämän
vaaliminen
Laaja paikallismedioiden verkosto edesauttaa luotettavan, oikean ja
olennaisen tiedon jakamisesta paikkakunnilla suuressa osassa Suomea.
Paikalliset mediat vahvistavat paikallisen elinkeinoelämän toimintaa ja
ylläpitävät paikallisyhteisön aktiivisuutta.
Arvoketjun
loppupää
Lyhyt
aikaväli
Tosiasiallinen
Yhteisöjen
kansalaisoikeudet ja
poliittiset oikeudet
Sananvapaus Myönteinen
vaikutus
Myönteiset vaikutukset
moniäänisyyden
mahdollistamisesta ja
sanavapauden vaalimisesta
Keskisuomalainen-konsernilla on merkittävä rooli moniäänisyyden ja
sananvapauden vaalimisessa edesauttaen kansalaisten perusoikeuksien ja
ihmisoikeuksien toteutumista. Luotettavan ja hyödyllisen tiedon jakaminen
yhteisöissä auttaa ihmisiä toimimaan yhteiskunnassa, tunnistamaan
oikeaa tietoa sekä muodostamaan mielipiteitä. Journalismi tarjoaa alustan
sananvapaudelle ja erilaisten ihmisten näkökulmille sekä mielipiteille.
Arvoketjun
loppupää
Lyhyt
aikaväli
Tosiasiallinen
ESRS S4: Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Tietoihin liittyvät
kuluttajiin ja/tai
loppukäyttäjiin
kohdistuvat vaikutukset
Yksityisyys Kielteinen
vaikutus
Julkaisuissa esiintyvien
henkilöiden yksityisyydensuojan
loukkaukset
Mediatoimialalla on huomioitava muun muassa henkilöiden
tunnistettavuus julkaisuissa (erityisesti alaikäiset, yksityiselämän suoja ja
tietolähteiden turvallisuus).
Arvoketjun
loppupää
Lyhyt
aikaväli
Tosiasiallinen
Kielteinen
vaikutus
Asiakkaiden tietosuojan
mahdolliset loukkaukset
Keskisuomalainen-konsernilla on huomattava määrä asiakastietoa, jonka
keräämiseen ja ylläpitämiseen voi liittyä tietoturvariskejä teknologian ja
tekoälyn kehittyessä.
Arvoketjun
loppupää
Lyhyt
aikaväli
Mahdollinen
Kuluttajien ja/
tai loppukäyttäjien
sosiaalinen inkluusio
Syrjimättömyys Kielteinen
vaikutus
Syrjintä ja suojatun
sananvapauden piiriin
kuulumattomat ilmaisut,
jotka loukkaavat perus- ja
ihmisoikeuksia
Mediatoimialalla julkisessa keskustelussa ja varsinkin keskustelupalstoilla
ilmenevä syrjintä ja suojatun sananvapauden piiriin kuulumattomat
ilmaisut, mitkä loukkaavat perus- ja ihmisoikeuksia. Lisäksi vähemmistöjen
aliedustus julkaisuissa voi kaventaa moniäänisyyttä ja stereotypioita
vahvistava mainonta voi lisätä syrjintää.
Arvoketjun
loppupää
Lyhyt
aikaväli
Tosiasiallinen
Tuotteiden ja palvelujen
saanti
Kielteinen
vaikutus
Rajoitteet tuotteiden ja
palveluiden saavutettavuudessa
Rajoitteet tuotteiden ja palveluiden saavutettavuudessa sekä lukijoiden
eritasoiset digitaidot on tunnistettu kielteiseksi vaikutukseksi.
Arvoketjun
loppupää
Lyhyt
aikaväli
Tosiasiallinen
Taloudellinen
mahdollisuus
Innovaatioiden ja uusien
palveluiden mahdollisuudet
Digipalvelujen kehittäminen voi luoda uusia innovaatioita ja
liiketoimintamahdollisuuksia.
Oma toiminta Lyhyt
aikaväli
-
Taloudellinen
mahdollisuus
Pitkän lukijasuhteen rakentaminen
ja uudet asiakkaat hyödyllisellä,
luotettavalla ja oikealla tiedolla
Lukijasuhteiden vahvistaminen jakamalla hyödyllistä, luotettavaa ja oikeaa
tietoa, joka edistää pidempiä lukijasuhteita ja vaikuttaa myönteisesti
liiketoimintaan.
Oma toiminta Lyhyt
aikaväli
-
ESRS G1: Liiketoiminnan harjoittaminen
Yrityskulttuuri,
Korruptio ja lahjonta
Ehkäiseminen ja
havaitseminen mukaan
lukien koulutus,
Tapaukset
Taloudellinen
mahdollisuus
Hyvä ja avoimesti kuvattu hallinto,
mukaan lukien korruption ja
lahjonnan torjunta
Hyvä ja avoimesti esille tuotu hallinto ylläpitää luottamusta
Keskisuomalainen-konserniin ja varmistaa oikein toimimisen (ml.
korruption ja lahjonnan torjunta), joka voi parantaa pääoman saatavuutta
sekä tukea strategisten kumppanuuksien ja asiakkuuksien rakentamista.
Oma toiminta Lyhyt
aikaväli
-
28
Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksen ydintyöryhmä (Keskisuo-
malainen Oyj:n vastuullisuusjohtaja ja ESG-controller) tarkasti kuvaukset. Vaiheen lopputuloksena
syntyi Excel-työkaluun laadittu lista tunnistetuista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista seu-
raavan vaiheen arviointia varten.
Tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi
Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksen viimeisessä vaiheessa vaiku-
tukset, riskit ja mahdollisuudet arvioitiin pisteyttämällä ne ESRS 1 kappaleen 3 periaatteiden mukai-
sesti Excel-pohjaista työkalua käyttäen.
Vaikutusten osalta olennaisuuspisteytys muodostettiin vaikutuksen vakavuuden ja todennäköi-
syyden yhdistelmänä. Kielteisten vaikutusten osalta vakavuus jaoteltiin arvioinnissa edelleen mit-
takaavaan, laajuuteen ja korjaamattomuuteen, joita arvioitiin 5-portaisella asteikolla. Myönteisten
vaikutusten osalta arvioitiin vaikutuksen laajuutta ja mittakaavaa. Vaikutusten todennäköisyyttä ar-
vioitiin 5-portaisella asteikolla, jossa tosiasiallisten vaikutusten arviointiin käytettiin asteikon kahta
ylintä ja mahdollisten vaikutusten kolmea alinta asteikkoa. Kunkin kielteisen ja myönteisen vaiku-
tuksen osalta olennaisuus määritettiin sen mukaan, mihin vaikutus sijoittui vakavuus- ja todennäköi-
syyspisteiden perusteella värikoodatuilla lämpökartoilla.
Riskit ja mahdollisuudet arvioitiin ennakoitujen tai nykyisten taloudellisten vaikutusten suuruu-
den sekä riskin ja mahdollisuuden toteutumisen todennäköisyyden perusteella käyttäen 5-portaista
asteikkoa. Kunkin riskin ja mahdollisuuden osalta olennaisuus määritettiin sen mukaan, mihin kysei-
nen riski tai mahdollisuus sijoittui vakavuus- ja todennäköisyyspisteiden perusteella värikoodatuille
lämpökartoille. Taloudellisen vaikutuksen suuruuden osalta asteikko oli jaettu seuraaviin tasoihin: 1
- hyvin vähäinen vaikutus, 2 - vähäinen vaikutus, 3 - olennainen vaikutus, 4 - merkittävä vaikutus ja
5 - huomattava vaikutus. Todennäköisyyden osalta asteikko oli jaettu seuraaviin tasoihin: 1 - hyvin
epätodennäköinen, 2 - epätodennäköinen, 3 - mahdollinen/todennäköisempi kuin epätodennäköi-
nen, 4 - todennäköinen ja 5 - lähes varma. Kunkin riskin ja mahdollisuuden osalta olennaisuus määri-
tettiin sen mukaan, mihin kyseinen riski tai mahdollisuus sijoittui vakavuus- ja todennäköisyyspistei-
den perusteella värikoodatuille lämpökartoille.
Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä mukana ollut ulkopuoli-
nen kumppani suoritti vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakkoarvioinnin Excel-pohjaisessa
työkalussa. Konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksen ydintyöryhmä, jossa toimivat Kes-
kisuomalainen Oyj:n vastuullisuusjohtaja ja ESG-controller, kävivät ennakkoarvioinnin tulokset läpi.
Tämän jälkeen arviointi käsiteltiin Keskisuomalainen Oyj:n tilikauden 1.1.2025-31.12.2025 kestä-
vyysselvityksen laajennetun työryhmän palaverissa. Laajennettuun työryhmään kuuluivat Keski-
suomalainen Oyj:n vastuullisuusjohtajan ja ESG-controllerin lisäksi HR Partner sekä Keskisuomalai-
nen-konsernin ympäristöasioista vastaava asiantuntija. Arviointia muokattiin sekä palaverissa että
sen jälkeen kirjallisesti annettujen kommenttien perusteella. Lopputuloksena muodostui Excel-työ-
kaluun laadittu lista Keskisuomalainen-konsernin olennaisista ja epäolennaisista vaikutuksista, ris-
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysi päivitettiin syksyllä 2025. Konsernin olen-
naisten vaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi suoritettiin kol-
messa päävaiheessa ESRS 1 -standardissa määritettyjen vaatimusten mukaisesti huomioiden myös
European Financial Reporting Advisory Groupin (EFRAG) antama ei-sitova IG 1 -ohjeistus.
Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksen ydintyöryhmän vuonna
2025 muodostivat asiantuntijoina Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuusjohtaja ja ESG-controller.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus hyväksyi konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksen tulok-
set marraskuussa 2025.
Kontekstin ymmärtäminen: tausta-analyysi ja sidosryhmien kuuleminen
Olennaisten vaikutusten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja rajaamiseksi toteutettiin
vuonna 2025 Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksen ensimmäisessä
vaiheessa tausta-analyysi, jossa syvennettiin ymmärrystä konsernin liiketoimintamallista ja tarkas-
teltiin konsernin arvoketjua sekä toimintaympäristön osalta toimialalle keskeistä kestävyyssäänte-
lyä, globaaleja kestävyysriskejä sekä vakiintuneita kestävyysviitekehyksiä ja verrokkiyritysten toi-
mintaa.
Sidosryhmänäkemystä täydennettiin Keskisuomalainen-konsernissa vuonna 2025 toteutetun ih-
misoikeusvaikutusten arvioinnin sidosryhmähaastatteluilla ja vuonna 2025 toteutetun konsernin
henkilöstötutkimuksen tuloksilla.
Tausta-analyysin lopputuloksena päivitettiin niin kutsuttu pitkä lista kestävyysaiheista, joihin Kes-
kisuomalainen-konsernin, sen liikesuhteiden tai arvoketjun toiminnan takia voi kohdistua kielteisiä
tai myönteisiä vaikutuksia tai jotka voivat vaikuttaa konsernin taloudelliseen asemaan riskien tai
mahdollisuuksien kautta.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen
Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksen seuraavassa vaiheessa tun-
nistettiin vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet viemällä sekä aiemman, vuoden 2024 kaksinkertaisen
olennaisuusarvioinnin, että vuoden 2025 päivityksessä tunnistettujen uusien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien (IRO) kuvaukset Excel-pohjaiseen työkaluun. Työkalussa jokainen tausta-analyysin
perusteella tunnistettu vaikutus, riski ja mahdollisuus luokiteltiin ESRS 1 AR 16 -luokittelun mukai-
sesti osa-aiheen ja tarvittaessa myös osaosa-aiheen tasolla. Tämän lisäksi niiden sijainti arvoketjussa
kuvattiin (arvoketjun alkupää, oma toiminta tai arvoketjun loppupää) ja vaikutukset jaoteltiin mah-
dollisiin ja tosiasiallisiin vaikutuksiin sekä kohdistettiin arvioituun aikahorisonttiin (lyhyt, keskipitkä
tai pitkä aikaväli) saatavilla olevan tiedon perusteella.
29
keistä ja mahdollisuuksista (IRO). Esiarvioinnin olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
käsiteltiin Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmän palaverissa sekä kirjallisesti kommentoiden. Keski-
suomalainen Oyj:n johtoryhmän palaverin sekä kirjallisten kommenttien perusteella muokattiin lop-
putuloksena olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus hyväk-
syi Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksen marraskuussa 2025.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus vastaa Keskisuomalainen-konsernin riskienhallinnasta ja liiketoi-
mintojen sisäisestä valvonnasta. Operatiivisella tasolla toimiva johto emo- ja tytäryhtiöissä huolehtii
riittävän kattavan ja ajantasaisen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä.
Vuonna 2025 olennaisia kestävyysaiheita, sekä niiden tunnistamista, arviointia ja hallintaa, on so-
veltuvin osin huomioitu käytössä olevien riskienhallinta- ja johtamisprosessien yhteydessä ja siten
integroitu yleisiin riskienhallinta- ja johtamisprosesseihin.
Vastuullisuutta Keskisuomalainen-konsernissa johdetaan Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen
hyväksymän vastuullisuuden johtamismallin mukaisesti Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen, toimi-
tusjohtajan, vastuullisuusjohtajan, johtoryhmän ja konsernin liiketoiminnoista vastaavien toimesta.
Vastuullisuus on integroitu osallisten työtehtäviin sekä noudattaa Keskisuomalainen-konsernin pää-
töksentekoprosessia.
Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin vuonna 2025 toteutetun päivityksen
tavoitteena oli yleisellä tasolla kartoittaa konsernin omien toimintojen ja arvoketjun keskeiset osate-
kijät sekä niihin liittyvät kestävyysaiheet, hyödyntämällä kohtuullisin keinoin saatavilla olevaa tietoa.
Tapauksissa, joissa tietoa esiintymistodennäköisyydestä oli vaikea hankkia tai arvioida – erityisesti
arvoketjun myöhemmissä vaiheissa tai pitkällä aikavälillä – ne määriteltiin mahdollisiksi vaikutuksiksi
ja arvioitiin sen mukaisesti.
Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysi tarkastetaan vuosittain ja arvioidaan
tarvetta uudelleen arviointiin.
E1 IRO-1 Ilmastonmuutosta koskeva tunnistamis- ja arviointiprosessi
Keskisuomalainen-konsernin ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten tunnistamis- ja arvioin-
tiprosessissa vuonna 2025 sovellettiin samoja menetelmiä kuin edellä kuvatussa Keskisuomalai-
nen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä.
Keskisuomalainen-konsernin ilmastoon liittyvät fyysiset ja siirtymäriskit sekä ilmastonmuutok-
sen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät mahdollisuudet tunnistettiin ja arvioitiin erillisessä
Task Force on Climate-related Financial Dislosures (TCFD) -viitekehykseen perustuvassa analyysis-
sa vuonna 2025. Tämä tunnistamis- ja arviointiprosessi sisälsi kolme vaihetta, joista ensimmäisessä
kartoitettiin konsernin omaan ja arvoketjun toimintaan liittyviä akuutteja ja kroonisia fyysisiä riskejä
sekä lainsäädäntöön, maineeseen, markkinoihin ja teknologiaan liittyviä siirtymäriskejä tausta-ana-
lyysiin ja konsernin ilmastonmuutosta koskevan tunnistamis- ja arviointiprosessin ydintyöryhmän
haastatteluihin perustuen. Ydintyöryhmän muodostivat Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuusjohta-
ja, liiketoimintajohtaja, ESG-controller sekä Keskisuomalainen-konsernin ympäristöasioista vastaava
asiantuntija. Ensimmäisen vaiheen lopputuloksena syntyi Excel-pohjaiseen työkaluun niin kutsuttu
pitkä lista ilmastoriskeistä ja -mahdollisuuksista konsernin liiketoimintasegmenteittäin jaoteltuna.
Keskisuomalainen-konsernin ilmastonmuutosta koskevan tunnistamis- ja arviointiprosessin toi-
sessa vaiheessa määritettiin ilmastoskenaariot, joita vasten tunnistettuja ilmastoriskejä ja -mahdol-
lisuuksia arvioitiin. Ilmastoskenaarioiden valinnassa huomioitiin sekä TCFD-viitekehyksen ohjeistus
että tulevan yritysvastuudirektiivin (CSDDD) ja kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaatimukset.
Siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseen ja kuvailemiseen käytettiin 1.5 °C (SSP1-1.9)
-skenaariota, joka täyttää ESRS E1-1 -kohdan asettamat vaatimukset ilmastoon liittyvien riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessille. Fyysisten ilmastoriskien tunnistamiseen ja ku-
vailemiseen käytettiin 4 °C (SSP5-8.5) -skenaariota, joka täyttää ESRS E1-1 -kohdan vaatimuksen
huomioida vähintään suurten päästöjen ilmastoskenaario.
Viimeisessä prosessivaiheessa ilmastonmuutokseen liittyviä tunnistettuja riskejä ja mahdollisuuk-
sia arvioitiin valittuja skenaarioita vasten. Arviointi suoritettiin Excel-pohjaisessa työkalussa. Riskejä
ja mahdollisuuksia arvioitiin kolmessa eri aikajänteessä, jotka olivat:
• Lyhyt aikaväli = tilikausi
• Keskipitkä aikaväli = 2–5 vuotta (vuoteen 2030 asti)
• Pitkä aikaväli = yli 5 vuotta (vuoteen 2050 asti)
Kutakin riskiä ja mahdollisuutta arvioitiin todennäköisyyden ja taloudellisen vaikutuksen suuruuden
osalta arviointiskaaloilla 1–5. Olennaisuuden raja-arvoksi määrittyi riskituloindeksi 9 tai yli (todennä-
köisempi kuin epätodennäköinen (3) x olennainen taloudellinen vaikutus (3)). Taloudellisen vaikutuk-
sen määrityksessä käytettiin EBIT-vaikutusta tilinpäätöksen liikevoiton itseisarvosta.
Keskisuomalainen-konsernin vuonna 2025 toteutetussa ilmastonmuutosta koskevassa tunnista-
mis- ja arviointiprosessissa tunnistettiin ja arvioitiin yhteensä 18 ilmastoriskiä tai -mahdollisuutta.
Arvioinnin perusteella yksikään näistä riskeistä tai mahdollisuuksista ei ylittänyt olennaisuuden ra-
ja-arvoa. Tulokset on huomioitu Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityk-
sessä vuonna 2025.
E4 IRO-1 Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä
koskeva tunnistamis- ja arviointiprosessi
Keskisuomalainen-konsernin monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaiku-
tusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi vuonna 2025
noudatti edellä kuvattua kaksoisolennaisuusanalyysin päivitysprosessia. Konserni on tarkastellut
ensimmäisen kerran vuonna 2024 valmistuneessa kaksoisolennaisuusanalyysissa konsernin todelli-
sia ja mahdollisia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia omien
toimipaikkojensa sijaintien osalta. Kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksena on todettu, että Keskisuo-
malainen-konsernilla ei ole toimipaikkoja, jotka sijaitsevat biologisen monimuotoisuuden kannalta
30
E5 IRO-1 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskeva tunnistamis- ja arviointiprosessi
Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä vuonna 2025 tarkasteltiin
resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Arvioinnissa
tunnistettiin erityisesti painotoimintaa koskeva ja painopaperiin liittyvä olennainen raaka-aineriip-
puvuus. Kaksoisolennaisuusanalyysissa tätä resurssia tarkasteltiin ESRS-standardien välisen vuoro-
vaikutuksen mukaisesti tunnistaen ja arvioiden raaka-aineriippuvuudesta ja painopaperin käytöstä
johtuvia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia läpi koko arvoketjun ja konsernin oman toiminnan.
Painopaperin käyttöä tarkasteltaessa tunnistettiin olennaisten vaikutusten liittyvän Keskisuoma-
lainen-konsernin omassa toiminnassa resurssien ulosvirtaukseen, kun taas resurssien sisäänvirtaus-
ten osalta keskeisimpien olennaisten vaikutuksien arvioitiin kohdistuvan arvoketjuun ja siellä erityi-
sesti raaka-aineisiin ja painopaperin tuotantoprosessiin. Nämä tunnistetut vaikutukset ja riskit on
raportoitu kohdissa E1 Ilmastonmuutos ja E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit.
Keskisuomalainen-konsernin strategiatyön kärkenä on paikallisen uutismedian digitaalinen tran-
sformaatio, joka osaltaan tulee vähentämään keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä painopaperin käyt-
tömääriä konsernissa. Kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistettu myönteinen vaikutus resurssien
ulosvirtaukseen on tulosta konsernin systemaattisesta painotoiminnan resurssitehokkuuden paran-
tamisesta, jonka avulla vähennetään painopaperin määrää ja toiminnassa syntyvää hukkaa. Lisäksi
konserni ylläpitää korkeaa kierrätysastetta ja sen painotuotteet ovat kierrätettäviä ja tehty uusiutu-
vasta raaka-aineesta.
Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevien vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen kuule-
misessa on käytetty samoja menetelmiä kuin muiltakin osin Keskisuomalainen-konsernin kaksois-
olennaisuusanalyysissa toteutetussa sidosryhmien kuulemisessa. Sidosryhmiä pyydettiin osana kon-
sernin ensimmäistä kaksoisolennaisuusanalyysia vuonna 2023 toteutetussa kyselyssä arvioimaan
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuustyötä ja aiheita, jotka olisivat konsernin vastuullisuustyös-
sä olennaisia. Nämä sidosryhmien näkemykset on otettu huomioon vuonna 2025 toteutetussa kon-
sernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä ja vuonna 2025 käynnistyneessä konsernin vas-
tuullisuusohjelmassa.
herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä.
Vuoden 2025 kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä keskityttiin tarkastelemaan Keskisuoma-
lainen-konsernin riippuvuuksia biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä sekä niiden
palveluista. Kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistettiin konsernin arvoketjussa syntyvä kielteinen
vaikutus paperin ja digitaalisten palvelujen käyttämiseen tarvittavien elektroniikkalaitteiden raa-
ka-aineiden tuotannon sekä rakennettuun infrastruktuuriin tarvittavien neitseellisten materiaalien
osalta. Lisäksi tunnistettiin konsernin käyttämiin raaka-aineisiin liittyvä siirtymäriski luonnon moni-
muotoisuuteen kohdistuvan sääntelyn tiukentumisesta sekä fyysinen riski materiaalien saatavuuden
heikkenemisestä ja kustannusten noususta, jos primääriresurssit ehtyvät. Raaka-aineiden hankin-
taan liittyen konsernissa on tehty osana huolellisuusvelvoiteprosessia vuonna 2025 ihmisoikeusvai-
kutusten arviointi, joka käsitti myös arvoketjun alkupäässä tapahtuvan raaka-ainetuotannon ja siihen
liittyvät ihmisoikeuskysymykset. Konserni on tunnistanut raaka-aineiden osalta arvioinnissa mah-
dollisen kielteisen ihmisoikeusvaikutuksen, joka arvioinnissa ei ylittänyt olennaisuuden rajaa, mutta
voi vaatia jatkoselvitystä myöhemmin.
31
Muita ympäristöaiheita koskeva tunnistamis- ja arviointiprosessi
Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä vuonna 2025 arvioitiin
myös E2 Pilaantumiseen ja E3 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä vaikutuksia ja riskejä.
Näitä tunnistettiin erityisesti konsernin arvoketjun alkupäässä raaka-ainetuotannossa sekä konser-
nin oman toiminnan osalta painotoiminnassa. Vaikutusten ja riskien arviointipisteytys jäi kuitenkin
matalaksi ja ne katsottiin konsernille epäolennaisiksi aiheiksi. Konsernin arvoketjun osalta toiminta
keskittyy Suomeen ja Eurooppaan maihin, joissa on voimassa eurooppalainen ympäristölainsäädän-
tö haitallisten vaikutusten minimoimiseksi. Ympäristöhaitat, jotka voisivat juontua konsernin omasta
toiminnasta, kuten painolaitosten kemikaaleista, on todettu kolmannen osapuolen arvioinnissa vä-
häisiksi, eikä aihe sen vuoksi ylittänyt olennaisuuden raja-arvoa. Myös vedenkulutus on painolaitok-
sissa varsin pientä. Keskisuomalainen-konserni ei omista tehtaita.
IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessia sekä kynnys-
arvojen käyttöä on kuvailtu edellä kohdassa IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mah-
dollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista.
Yleiset tiedot
ESRS 2
Tiedonantovaatimus Sivunumero
BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet 15
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 15
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 15-16
GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 16-17
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 17
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 18
GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 18
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 20-21
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 23
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 23-24
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 28-31
IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset 31
32
Ympäristötiedot
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Tiedonantovaatimus Sivunumero
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 49
E1-SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 50
E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 50
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 50-52
E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 52-53
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 54-55
E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1 -, Scope 2 - ja Scope 3 -bruttopäästöt ja -kokonaispäästöt 55-59
Ympäristötiedot
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Tiedonantovaatimus Sivunumero
E4-1 Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa 61-62
E4 - SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 62
E4-2 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet 62
E4-3 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit 62-63
E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet 63
Ympäristötiedot
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Tiedonantovaatimus Sivunumero
E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 65
E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 66
E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 66-67
E5-5 Resurssien ulosvirtaukset 67
33
Sosiaaliset tiedot
ESRS S1 Oma työvoima
Tiedonantovaatimus Sivunumero
S1- SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 70
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 70 -71
S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa 71
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 71-72
S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
72-73
S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan 73-74
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 75-76
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit 76
S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 76
S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 76
Sosiaaliset tiedot
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
Tiedonantovaatimus Sivunumero
S2 - SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 78-79
S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 79
S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa 80
S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 80
S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
80
S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 81
34
Sosiaaliset tiedot
ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
Tiedonantovaatimus Sivunumero
S3 - SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 83
S3-1 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet 83-84
S3-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa 84
S3-4 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
84
S3-5 Olennaisten myönteisten vaikutusten edistämiseen liittyvät tavoitteet 84-85
Sosiaaliset tiedot
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Tiedonantovaatimus Sivunumero
S4 - SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 88
S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet 88-89
S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 89
S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 89-90
S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
90-91
S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 91-92
Hallintotapatiedot
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Tiedonantovaatimus Sivunumero
G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 94-95
G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen 95-96
G1-4 Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset 96
35
Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä.
Tiedonanto-
vaatimus
Tietopiste Kestävyysselvitys Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
epäolennainen
Sivu-
numero
ESRS 2 GOV-1 21 kohdan d
alakohta
Hallituksen sukupuolijakauma Liitteen I taulukon 1
indikaattori 13
Komission delegoitu
asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen s. 15
ESRS 2 GOV-1 21 kohdan e
alakohta
Riippumattomien hallituksen jäsenten
prosenttiosuus
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen s. 15
ESRS 2 GOV-4 30 kohta Selvitys kestävyyttä koskevasta due
diligence -prosessista
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 10
Olennainen s. 18
ESRS 2 SBM-1 40 kohdan d
alakohdan i
alakohta
Osallistuminen fossiilisiin
polttoaineisiin liittyvään toimintaan
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/245328 taulukko 1: Ympäristöön
liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja
taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä
koskevat laadulliset tiedot
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 40 kohdan d
alakohdan ii
alakohta
Osallistuminen kemikaalien
tuotantoon liittyvään toimintaan
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 40 kohdan d
alakohdan iii
alakohta
Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin
liittyvään toimintaan
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 40 kohdan d
alakohdan iv
alakohta
Osallistuminen tupakan viljelyyn ja
tuotantoon liittyvään toimintaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Epäolennainen
ESRS E1-1 14 kohta Siirtymäsuunnitelma
ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi
vuoteen 2050 mennessä
Asetuksen
(EU)
2021/1119
2 artiklan 1
kohta
Olennainen s. 49
ESRS E1-1 16 kohdan g
alakohta
Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut
yritykset
"Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka
toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan"
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohdan d–g
alakohta ja 12 artiklan
2 kohta
Epäolennainen
36
Tiedonanto-
vaatimus
Tietopiste Kestävyysselvitys Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
epäolennainen
Sivu-
numero
ESRS E1-4 34 kohta Kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 6
artikla
Olennainen s. 52
ESRS E1-5 38 kohta Fossiilisista lähteistä peräisin olevan
energian kulutus eriteltynä lähteiden
mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan
merkittävät alat)
Liitteen I taulukon
1 indikaattori 5 ja
taulukon 2 indikaattori
5
Olennainen s. 54
ESRS E1-5 37 kohta Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 5
Olennainen s. 54
ESRS E1-5 40–43 kohta Energiaintensiteetti, joka liittyy
toimintaan ilmastovaikutuksiltaan
merkittävillä aloilla
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 6
Olennainen s. 54
ESRS E1-6 44 kohta Kasvihuonekaasujen Scope 1 -, Scope
2 - ja Scope 3 -bruttopäästöt ja
-kokonaispäästöt
Liitteen I taulukon 1
indikaattorit 1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka
toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 5
artiklan 1 kohta, 6
artikla ja 8 artiklan 1
kohta
Olennainen s. 56
ESRS E1-6 53–55 kohta Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen
intensiteetti
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 3
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 8
artiklan 1 kohta
Olennainen s. 57
ESRS E1-7 56 kohta Kasvihuonekaasujen poistot ja
päästöhyvitykset
Asetuksen
(EU)
2021/1119
2 artiklan 1
kohta
Epäolennainen
ESRS E1-9 66 kohta Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon
liittyville fyysisille riskeille
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Epäolennainen
ESRS E1-9 66 kohdan a
alakohta
Rahallisten määrien erittely akuutin ja
kroonisen fyysisen riskin mukaan
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 46 ja 47 kohta;
Lomake 5: Kaupankäynti varaston
ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen
liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin
kohdistuu fyysinen riski
Siirtymäsäännös,
ei raportoitu
37
Tiedonanto-
vaatimus
Tietopiste Kestävyysselvitys Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
epäolennainen
Sivu-
numero
ESRS E1-9 66 kohdan c
alakohta
Sellaisten merkittävien omaisuuserien
sijaintipaikka, joihin kohdistuu
olennainen fyysinen riski
Siirtymäsäännös,
ei raportoitu
ESRS E1-9 67 kohdan c
alakohta
Yrityksen kiinteistöomaisuuden
kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a
artikla; komission täytäntöönpanoasetus
(EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden
energiatehokkuus
Epäolennainen
ESRS E1-9 69 kohta Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa
Delegoitu asetus (EU)
2020/1818, liite II
Epäolennainen
ESRS E2-4 28 kohta Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja
maaperään päätyvän epäpuhtauden
määrä, joka mainitaan E-PRTR-
asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä
ja siirtoja koskeva eurooppalainen
rekisteri) liitteen II luettelossa
Liitteen I taulukon
1 indikaattori
8, taulukon 2
indikaattorit 1, 2 ja 3
Epäolennainen
ESRS E3-1 9 kohta Vesivarat ja merten luonnonvarat Liitteen I taulukon 2
indikaattori 7
Epäolennainen
ESRS E3-1 13 kohta Kohdennetut toimintaperiaatteet Liitteen I taulukon 2
indikaattori 8
Epäolennainen
ESRS E3-1 14 kohta Merien ja valtamerten kestävyys Liitteen I taulukon 2
indikaattori 12
Epäolennainen
ESRS E3-4 28 kohdan c
alakohta
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn
veden kokonaismäärä
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 6.2
Epäolennainen
ESRS E3-4 29 kohta Kokonaisvedenkulutus
kuutiometreinä oman toiminnan
liikevoittoa kohti laskettuna
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 6.1
Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-
1 – E4
16 kohdan a
alakohdan i
alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 7
Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-
1 – E4
16 kohdan b
alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 10
Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-
1 – E4
16 kohdan c
alakohta
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 14
Epäolennainen
ESRS E4-2 24 kohdan b
alakohta
Kestävät maata tai maataloutta
koskevat käytännöt tai
toimintaperiaatteet
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 11
Epäolennainen
38
Tiedonanto-
vaatimus
Tietopiste Kestävyysselvitys Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
epäolennainen
Sivu-
numero
ESRS E4-2 24 kohdan c
alakohta
Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai
toimintaperiaatteet
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 12
Epäolennainen
ESRS E4-2 24 kohdan d
alakohta
Metsäkatoon puuttumista koskevat
toimintaperiaatteet
Liitteen I taulukon 2
indikaattori 15
Olennainen s. 62
ESRS E5-5 37 kohdan d
alakohta
Kierrättämätön jäte Liitteen I taulukon 2
indikaattori 13
Epäolennainen
ESRS E5-5 39 kohta Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte Liitteen I taulukon 1
indikaattori 9
Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-
3 – S1
14 kohdan f
alakohta
Pakkotyötapausten riski Liitteen I taulukon 3
indikaattori 13
Olennainen s. 70
ESRS 2 – SBM-
3 – S1
14 kohdan g
alakohta
Lapsityövoimatapausten riski Liitteen I taulukon 3
indikaattori 12
Olennainen s. 70
ESRS S1-1 20 kohta Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Liitteen I taulukon
3 indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori
11
Olennainen s. 70
ESRS S1-1 21 kohta Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen s. 70
ESRS S1-1 22 kohta Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat
prosessit ja toimenpiteet
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 11
Olennainen s. 70
ESRS S1-1 23 kohta Työtapaturmien ehkäisemistä
koskevat toimintaperiaatteet tai
hallintajärjestelmä
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 1
Olennainen s. 70-71
ESRS S1-3 32 kohdan c
alakohta
Epäkohtien tai valitusten
käsittelyjärjestelmät
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 5
Olennainen s. 71
ESRS S1-14 88 kohdan b ja
c alakohta
Kuolemantapausten lukumäärä ja
työtapaturmien lukumäärä ja osuus
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen s. 76
ESRS S1-14 88 kohdan e
alakohta
Loukkaantumisten, onnettomuuksien,
kuolemantapausten tai sairauksien
vuoksi menetettyjen päivien määrä
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 3
Olennainen s. 76
ESRS S1-16 97 kohdan a
alakohta
Sukupuolten välinen tasoittamaton
palkkaero
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 12
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen
ESRS S1-16 97 kohdan b
alakohta
Toimitusjohtajan suhteettoman suuri
palkka
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 8
Epäolennainen
ESRS S1-17 103 kohdan a
alakohta
Syrjintätapaukset Liitteen I taulukon 3
indikaattori 7
Olennainen s. 76
39
Tiedonanto-
vaatimus
Tietopiste Kestävyysselvitys Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
epäolennainen
Sivu-
numero
ESRS S1-17 104 kohdan a
alakohta
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n
periaatteiden noudattamatta
jättäminen
Liitteen I taulukon
1 indikaattori 10 ja
taulukon 3 indikaattori
14
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Olennainen s. 76
ESRS 2 – SBM-
3 – S2
11 kohdan b
alakohta
Huomattava lapsityövoiman tai
pakkotyön käytön riski arvoketjussa
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 12 ja 13
Olennainen s. 78
ESRS S2-1 17 kohta Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Liitteen I taulukon
3 indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori
11
Olennainen s. 79
ESRS S2-1 18 kohta Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 11 ja 4
Olennainen s. 79
ESRS S2-1 19 kohta Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Olennainen s. 79
ESRS S2-1 19 kohta Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen s. 79
ESRS S2-4 36 kohta Arvoketjun alku- ja loppupäähän
liittyvät ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 14
Olennainen s. 80
ESRS S3-1 16 kohta Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Liitteen I taulukon
3 indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori
11
Olennainen s. 83
ESRS S3-1 17 kohta Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden, ILO:n periaatteiden
tai OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Olennainen s. 83
ESRS S3-4 36 kohta Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 14
Olennainen s. 84
ESRS S4-1 16 kohta Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet
Liitteen I taulukon
3 indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori
11
Olennainen s. 88
40
Tiedonanto-
vaatimus
Tietopiste Kestävyysselvitys Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
epäolennainen
Sivu-
numero
ESRS S4-1 17 kohta Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Olennainen s. 89
ESRS S4-4 35 kohta Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 14
Olennainen s. 91
ESRS G1-1 10 kohdan b
alakohta
Korruption vastainen Yhdistyneiden
kansakuntien yleissopimus
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 15
Olennainen s. 94
ESRS G1-1 10 kohdan d
alakohta
Väärinkäytösten paljastajien suojelu Liitteen I taulukon 3
indikaattori 6
Olennainen s. 94
ESRS G1-4 24 kohdan a
alakohta
Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevien lakien rikkomisesta
määrätyt sakot
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 17
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen s. 96
ESRS G1-4 24 kohdan b
alakohta
Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevat normit
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 16
Olennainen s. 96
41
Ympäristötiedot
EU-taksonomia
Hallituksen toimintakertomus 2025
Kestävyysselvitys
42
EU-taksonomia
EU-taksonomiatiedot
EU-taksonomia on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/852 (taksonomia-ase-
tus) määritelty kestävän taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä kes-
tävää sijoittamista ja ohjata pääomavirtoja kestäviksi katsottuihin teknologioihin ja liiketoimintoihin.
Taksonomia-asetus sisältää listan niin kutsutuista taksonomiakelpoisista taloudellisista toiminnois-
ta kriteereineen, joiden täyttyessä voidaan lainsäädännön silmissä osoittaa toiminnan merkittävästi
edistävän yhtä EU:n talousalueen kuudesta kestävyystavoitteesta: 
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
Siirtyminen kiertotalouteen
Ympäristön saastumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu
Jos toiminta osoittaa merkittävästi edistävänsä yhtä kestävyystavoitetta samalla kun se ei merkittä-
västi haittaa muiden tavoitteiden saavuttamista, ja on ottanut käyttöön niin kutsutun vähimmäista-
son suojatoimet sosiaalisten rikkomusten välttämiseksi omassa sekä merkittävien liikekumppanuuk-
sien toiminnassa, voidaan toiminnan sanoa olevan taksonomian mukaista ja täten EU:n kriteerien
mukaisesti kestävää.
 
EU-taksonomia luokittelee nykymuodossaan sellaiset taloudelliset toiminnot, joiden nähdään ole-
van erityisessä avainasemassa EU:n pyrkimyksissä siirtyä kestävämpään talouteen. Siksi järjestel-
mä tunnistaa ensisijaisesti energia-, liikenne-, jätehuollon ja rakennusalan toimintoja. Keskisuo-
malainen-konsernin mediaan, painatukseen sekä viestintään liittyvät pääliiketoiminta-alueet eivät
lukeudu EU:n priorisoimien toimintojen joukkoon, ja ovat siksi toistaiseksi taksonomiatarkastelun
ulkopuolella. Keskisuomalainen-konsernin taksonomiakelpoisuus painottuukin kiinteistöliiketoimin-
taan.
Taksonomia-arviointi
Taksonomiakelpoisuus ja taksonomian mukaisuus todettiin vertailemalla Keskisuomalainen-konser-
nin tilikauden toimintoja taksonomiassa listattujen toimintojen kuvauksiin ja näiden teknisiin kri-
teereihin. Koska suurin osa Keskisuomalainen-konsernin mediapalveluista ja -tuotteista sekä mark-
kinointiin ja viestintään liittyvistä palveluista on toistaiseksi taksonomian ulkopuolella, rajoittuu
taksonomia-arviointi seuraaviin taksonomiakelpoisiin liiketoimintoihin:
CCM 7.7. Rakennusten hankinta ja omistaminen
Keskisuomalainen-konsernin omistamat kiinteistöt eri puolella Suomea tuottavat vuokratuloa. Ra-
kennukset eivät nykyisellään täytä ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden teknisiä kriteereitä
(mm. luokan A energiatehokkuustodistuksen vaatimusta) eivätkä siten ole taksonomian mukaisia. 
CCA 8.3. Radio- ja televisiotoiminta
Keskisuomalainen-konsernin radiotoiminta. Vaikka radiotoimintaan kohdistuvat fyysiset ilmastoris-
kit ovat merkitykseltään vähäisiä, konserni ei ole selvittänyt radiolähetystensä osuutta, joiden voi-
daan tulkita lisäävän yleistä tietoisuutta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, joka olisi edellytys
(EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulle taksonomian mukaiselle mahdollis-
tavalle toiminnalle.
CCM 7.3.   Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus
Tilikaudella 1.1.2025-31.12.2025 ei ole toteutettu energiatehokkuuslaitteiden asennus-, huolto- tai
korjausinvestointeja.
CCM 6.6.   Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut
Keskisuomalainen-konsernin toimintamenoja (OpEx) kohdistuu konsernin jakelutoimintoa suoritta-
vaan autokantaan, jonka ajoneuvoista 57 % on Euro VI -standardin mukaisia. Näiden joukossa ei
kuitenkaan ole toistaiseksi ajoneuvoja, jotka eivät tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä (pakokaasuja)
43
eivätkä siten ole taksonomian mukaisia.
Ympäristöön liittyviin kestävyystavoitteisiin keskittyvään taksonomia-asetukseen sisältyy myös
sosiaalisen vastuun varmistamisen komponentti: vähimmäistason suojatoimet (minimum safe-
guards). Sosiaalisen kestävyyden vähimmäistason suojatoimilla taksonomia-asetus tarkoittaa yri-
tyksen menettelyjä sen varmistamiseksi, että toiminnassa noudatetaan 1) OECD:n toimintaohjeissa
monikansallisille yrityksille sekä 2) yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa YK:n ohjaavissa peri-
aatteissa mainittuja vastuullista liiketoimintaa koskevia linjauksia. Käytännössä tämä nykytulkinnan
mukaisesti edellyttää yritykseltä ihmisoikeuksien ja hyvien työolosuhteiden toteutumiseen, korrup-
tion ja lahjonnan torjumiseen, reilun kilpailun varmistamiseen sekä verosäännösten noudattamiseen
tähtääviä riskienhallintaprosesseja.
Laskentaperiaate ja lisätietoja tulosindikaattoreista
Tässä osiossa kuvataan periaatteet, joiden mukaan delegoidussa säädöksessä (EU) 2021/2178 vaa-
dittujen tulosindikaattorisuhdelukujen osoittajat ja nimittäjät laskettiin. Keskisuomalainen-konser-
nin konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen tilinpäätösstandardien (IFRS)
mukaisesti (lisätietoja tilinpäätöksen liitetiedosta 1. Konsernitiilinpäätöksen laatimisperusteet). De-
legoitu säädös vaatii yhtiöitä kertomaan miten ne ovat välttäneet kaksinkertaisen huomioon otta-
misen kohdentaessaan liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja tiettyjen toimintamenojen (OpEx)
osuuksia taksonomiakelpoiseksi todettuihin taloudellisiin toimintoihin, eli vaadittujen indikaatto-
risuhdelukujen osoittajaeriin: taksonomiakelpoisiksi todetut toiminnot vastaavat Keskisuomalai-
nen-konsernin kirjanpidossa erikseen seurattavia liiketoiminta-alueiden kustannuspaikkoja, mikä
mahdollisti talouslukujen tarkan kohdistamisen.
44
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuoden 2025 tiedot
Tilikausi 2025 Vuosi Merkittävän edistämisen kriteeri
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not
Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi (2)
Liikevaihto (3)
Osuus liikevaihdosta,
vuosi 2025 (4)
Ilmastonmuutoksen
hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (6)
Vesi (7)
Ympäristön pilaantumi-
nen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen monimu-
otoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen
hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (12)
Vesi (13)
Ympäristön pilaantumi-
nen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen monimu-
otoisuus (16)
Vähimmäistason suoja-
toimet (17)
Taksonomian mukaisten
tai taksonomiakelpois-
ten osuus liikevaihdos-
ta, vuosi 2024 (18)
Luokka mahdollistava
toiminta (19)
Luokka siirtymätoimin-
ta (20)
Teksti TEUR %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (taksonomian mukaisista) toiminnoista saatu
liikevaihto (A.1)
- 0,0 % 0,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat -
Josta siirtymätoiminnat -
A.2 Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
Radio- ja televisiotoiminta CCA 8.3 1 131,4 0,5 % E/KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,6 %
Rakennusten hankinta ja omistaminen
CCM
7.7
1 657,6 0,8 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,9 %
Taksonomiakelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista
kuin taksonomian mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
2 789,0 1,3 % 0,8 % 0,5 % 1,4 %
A Taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2) 2 789,0 1,3 % 0,8 % 0,5 % 1,4 %
B EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 209 978,9 98,7 % 98,6 %
YHTEENSÄ 212 767,9 100,0 % 100,0 %
KEL - Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta
E/KEL - Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta
45
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2025 tiedot
Tilikausi 2025 Vuosi Merkittävän edistämisen kriteeri
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not
Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi (2)
Pääomamenot (3)
Osuus pääomamenoista, vuosi
2025 (4)
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(6)
Vesi (7)
Ympäristön pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(12)
Vesi (13)
Ympäristön pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason suojatoimet (17)
Taksonomian mukaisten tai
taksonomiakelpoisten osuus
pääomamenoista, vuosi 2024 (18)
Luokka mahdollistava toiminta (19)
Luokka siirtymätoiminta (20)
Teksti TEUR %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian mukaisten) toimintojen pääomamenot
(A.1)
- 0,0 % 0,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat -
Josta siirtymätoiminnat -
A.2 Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
Radio- ja televisiotoiminta CCA 8.3 - 0,0 % E/KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,4 %
Rakennusten hankinta ja omistaminen
CCM
7.7
131,2 1,5 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 3,9 %
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus
CCM
7.3
- 0,0 % KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %
Taksonomiakelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin
taksonomian mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)
131,2 1,5 % 1,5 % 0,0 % 4,3 %
A Taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2) 131,2 1,5 % 1,5 % 0,0 % 4,3 %
B EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot 8 609,3 98,5 % 95,7 %
YHTEENSÄ 8 740,5 100,0 % 100,0 %
KEL - Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta
E/KEL - Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta
46
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2025 tiedot
Tilikausi 2025 Vuosi Merkittävän edistämisen kriteeri
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not
Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi (2)
Toimintamenot (3)
Osuus toimintamenoista, vuosi
2025 (4)
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (6)
Vesi (7)
Ympäristön pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (12)
Vesi (13)
Ympäristön pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason suojatoimet (17)
Taksonomian mukaisten tai
taksonomiakelpoisten osuus
toimintamenoista, vuosi 2024 (18)
Luokka mahdollistava toiminta (19)
Luokka siirtymätoiminta (20)
Teksti TEUR %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.1)
- 0,0 % 0,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat -
Josta siirtymätoiminnat -
A.2 Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut
CCM
6.6
570,1 12,1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 10,9 %
Rakennusten hankinta ja omistaminen
CCM
7.7
548,0 11,6 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 9,4 %
Taksonomiakelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin
taksonomian mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)
1 118,1 23,6 % 23,6 % 20,3 %
A Taksonomiakelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2) 1 118,1 23,6 % 23,6 % 20,3 %
B EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen toimintamenot 3 610,8 76,4 % 79,7 %
YHTEENSÄ 4 728,9 100,0 % 100,0 %
KEL - Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta
E/KEL - Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta
47
Liikevaihto
Taksonomiakelpoiseksi arvioitu liikevaihto-osuus (tulosindikaattorisuhdeluvun osoittaja) koostuu
asiakassopimusten mukaisesta tuloutuksesta ja omistettujen kiinteistöjen vuokratuloista. Nimittäjä
käsittää konsernitilinpäätöksen tuloslaskelmassa tunnistetun tilikauden liikevaihdon kokonaisuudes-
saan.
Pääomamenot (CapEx)
CapEx-pääomamenojen indikaattoriin on sisällytetty lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödyk-
keisiin ennen poistoja, arvonalentumisia tai käyvän arvon muutoksia tilikauden aikana (lisätietoja
konsernitilinpäätöksen liitetiedoista 14. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo, 17. Aineelliset käyttö-
omaisuushyödykkeet sekä 18. Käyttöomaisuuserät). Konsernin pääliiketoiminnan ollessa toistaiseksi
taksonomialuokittelujärjestelmän ulkopuolella, ei ole laadittu taksonomiaraportoinnin muotoa kos-
kevaa delegoidun säädöksen tarkoittamaa muodollista CapEx-suunnitelmaa.
Toimintamenot (OpEx)
Taksonomiakelpoiset delegoidun säädöksen tarkoittamat toimintamenot (OpEx) liittyvät Keskisuo-
malainen-konsernin taksonomiakelpoisiin omaisuuseriin ja taksonomiakelpoisiksi arvioituihin han-
kittuihin ulkoisiin palveluihin, ja sisältävät kaikki suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka on
ollut mahdollista eritellä. Pääasiassa toimintamenot koostuvat kiinteistöjen korjauksista, huoltoso-
pimusmenoista, remonttikuluista ja näihin kytkeytyvistä konsultointipalveluista, autokannan lea-
sing-sopimusmenoista sekä tuotantokoneiden ylläpitoon ja huoltoon liittyvistä pääomittamattomis-
ta kuluista.
Keskisuomalainen-konsernilla ei ollut suoria kytköksiä delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 tar-
koittamaan ydinenergiaan tai fossiiliseen kaasuun perustuvaan energiantuotantoon. 
Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin
liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka
tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu
mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
EI
2
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen
tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös
kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä
niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa
teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
3
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä
tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia
prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden
turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien
sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
5
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien
yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten
rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
EI
6
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien
lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja
käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
48
Ympäristötiedot
Ilm asto nmuutos
Hallituksen toimintakertomus 2025
Kestävyysselvitys
49
ESRS E1 Ilmastonmuutos
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Ilmastoon liittyviä näkökohtia ei ole huomioitu Keskisuomalainen-konsernin hallinto-, johto- ja val-
vontaelinten jäsenten ansioissa vuonna 2025.
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
Keskisuomalainen-konsernilla ei ole ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa siirtymäsuunnitelmaa,
mutta konserni on asettanut vastuullisuusohjelmassa tavoitteen ilmastonmuutoksen hillintää koske-
van siirtymäsuunnitelman laatimiseksi. Vuonna 2025 konsernin siirtymäsuunnitelmaa valmisteltiin
kartoittamalla ilmastonmuutosta ja sen hillintää koskevat taloudelliset riskit ja mahdollisuudet sekä
arvioimalla niiden vaikutusta konsernin liiketoimintamalliin ja sen resilienssiin ilmastoskenaarioiden
avulla. Lisäksi Keskisuomalainen Oyj sitoutui joulukuussa 2025 asettamaan konsernin Science Ba-
sed Targets –aloitteen (SBTi) mukaiset lyhyen aikavälin tieteeseen perustuvat päästövähennysta-
voitteet, mitkä tulevat olemaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia. Ilmastonmuutoksen hillintää
koskevista toimenpiteistä voi lukea lisää kohdasta E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaat-
teisiin liittyvät toimet ja resurssit. Konsernilla ei ole keskeisiä omaisuuseriä, joihin liittyisi kasvihuo-
nekaasupäästöjen lukkiutumia.
Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS kestävyysaihe Osa-osa-aihe Tyyppi Tosiasiallinen / mahdollinen
vaikutus
Olennainen aihe Kuvaus Toimintaperiaatteet, jotka liittyvät olennaiseen
vaikutukseen, riskiin tai mahdollisuuteen
Ilmastonmuutoksen hillintä ESRS E1 ei sisällä
osa-osa aiheita
Kielteinen
vaikutus
Tosiasiallinen Omasta ja arvoketjun
toiminnasta syntyvät
kasvihuonekaasupäästöt
Keskisuomalainen-konsernin oman toiminnan
merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöt
syntyvät kiinteistöjen energiankulutuksesta.
Arvoketjun osalta merkittävimmät päästöt
syntyvät logistiikasta, painotoiminnan raaka-
ainehankinnoista ja matkustamisesta.
Ympäristö- ja ilmastopolitiikka
Eettiset toimintaperiaatteet
Hankintaohje
Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien
toimintatapaohje
50
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Liiketoimintamallin ja strategian ilmastokestävyys
Keskisuomalainen-konsernin liiketoimintamallin ja strategiatyön ilmastokestävyyttä arvioitiin vuon-
na 2025 toteutetussa ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessissa. Ar-
viointimenetelmä on kuvattu kohdassa ESRS 2 IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista. Yksikään tunnistettu ilmastoriski ei ylittänyt
skenaariopohjaisen arvioinnin perusteella olennaisuuden raja-arvoa. Konsernin liiketoiminnalla on
matala todennäköisyys altistua ilmastonmuutosta koskeville fyysisille tai siirtymäriskeille.
E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
Keskisuomalainen-konsernin ensisijainen toimintaperiaate ilmastonmuutosta koskevien olennaisten
aiheiden hallintaan on vuonna 2025 voimaan astunut konsernin ympäristö- ja ilmastopolitiikka. Ky-
seistä toimintaperiaatetta täydentävät konsernin eettiset toimintaperiaatteet, hankintaohje sekä ta-
varantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje.
Ympäristö- ja ilmastopolitiikka
Keskisuomalainen-konsernin ympäristö- ja ilmastopolitiikan tavoitteena on vähentää haitallisia ym-
päristö- ja ilmastovaikutuksia ja konserniin kohdistuvia riskejä sekä lisätä myönteisiä vaikutuksia.
Ympäristö- ja ilmastopolitiikka kattaa konsernin ympäristö- ja ilmastotyön teemat: ilmastonmuutok-
sen hillinnän ja siihen sopeutumisen, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelut sekä re-
surssien käytön ja kiertotalouden. Lisäksi ympäristö- ja ilmastopolitiikassa määritellään konsernin
ympäristö- ja ilmastotyön osalta johtaminen, vastuut, osaamisen kehittäminen ja sidosryhmien huo-
mioiminen, viestintä ja raportointi sekä poikkeamista ilmoittaminen.
Keskisuomalainen-konsernin ympäristö- ja ilmastopolitiikka sisältää myös Keskisuomalainen Oyj:n
sitoumuksen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin tavoitteisiin ja tieteeseen perustuvien Science Ba-
sed Targets -aloitteen (SBTi) mukaisten lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteiden asettamiseen.
Keskisuomalainen-konserni huomioi sidosryhmien ympäristö- ja ilmastonäkökulmat säännöllisesti
osana vastuullisuustyötä ja olennaisuustarkasteluja. Näitä näkökulmia käsitellään myös ISO 14001
-ympäristöjärjestelmän vuosittaisessa konsernin johdon katselmuksessa, joka kattaa painamisen,
tutkimustoiminnan, ulkomainonnan ja kiinteistöliiketoiminnan.
Keskisuomalainen-konsernin ympäristö- ja ilmastopolitiikka koskee koko konsernia ja kaikkien sii-
hen kuuluvien yhtiöiden hallituksen jäseniä, toimitusjohtajia, johtoryhmän jäseniä ja työntekijöitä
työ- tai palvelussuhteen laadusta riippumatta. Ympäristö- ja ilmastopolitiikan on hyväksynyt Keski-
suomalainen Oyj:n hallitus joulukuussa 2025. Ympäristö- ja ilmastopolitiikka on kaikkien sidosryhmi-
en saatavilla Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivuilla (www.keskisuomalainen.com) ja henilöstön saa-
tavilla konsernin intrassa.
Muut ilmastonmuutosta koskevat toimintaperiaatteet
Keskisuomalainen-konsernin ympäristö- ja ilmastopolitiikan lisäksi ilmastoseikat huomioidaan kon-
sernin hankintaohjeessa, eettisissä toimintaperiaatteissa sekä tavarantoimittajien ja palveluntarjo-
ajien toimintatapaohjeessa. Konsernin tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjees-
sa on asetettu seuraavat ilmastonmuutosta koskevat vaatimukset:
• Tavarantoimittaja tai palveluntarjoaja vastaa ilmasto- ja ympäristövaikutusten ja -riskien rapor-
toinnista Keskisuomalainen-konsernille sekä toimittaa riittävät tiedot päästöraportoinnista ja
hiilijalanjäljen laskemisesta kestävyysraportointidirektiivin (CSRD), kirjanpitolain ja paikallisen
lainsäädännön vaatimusten mukaisesti
• Tavarantoimittajan tai palveluntarjoajan tulee toiminnassaan pyrkiä energiankulutuksen vähen-
tämiseen
• Tavarantoimittaja tai palveluntarjoaja sitoutuu harjoittamaan liiketoimintaansa Pariisin ilmasto-
sopimuksen tavoitteiden mukaisesti
Keskisuomalainen-konsernin eettiset toimintaperiaatteet sisältävät konsernin toimintaperiaatteet
tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien vastuullisuusvaatimuksiin liittyen mukaan lukien yllä mai-
nitut erityisesti ilmastoon liittyvät vaatimukset. Konsernin eettiset toimintaperiaatteet on kuvattu
tarkemmin osiossa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen. Konsernin hankintaohjeessa määritetään ym-
päristöseikat, mukaan lukien ilmastonmuutoksen hillintä, jotka huomioidaan konsernin hankinnoissa.
Konsernin hankintaohjeen tarkempi kuvaus löytyy osiosta S2 Arvoketjun työntekijät.
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
Keskisuomalainen-konsernin omasta toiminnasta ja arvoketjusta syntyvien kasvihuonekaasupääs-
töjen vähentämiseksi konserni toteuttaa vastuullisuusohjelman mukaisia toimenpiteitä, jotka on ku-
vattu taulukossa kohdassa E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät ta-
voitteet.
Keskisuomalainen-konsernin pääasialliset hiilestä irtautumisen keinot ovat päästöttömän energi-
an hankinta ja käyttö, kaluston uudistaminen vähäpäästöisemmäksi sekä energiansäästö ja -tehok-
kuus. Toimenpiteet kohdistuvat konsernin omaan ja arvoketjun toimintaan ja ne ovat luonteeltaan
jatkuvia.
51
Vuonna 2025 Keskisuomalainen-konsernin ilmastonmuutoksen hillintää ja kasvihuonekaasupääs-
töjen vähentämistä koskevia toimenpiteitä olivat:
• Konsernitasoisen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan laatiminen ja soveltaminen
• Konsernitason ilmastotiekartan ja siirtymäsuunnitelman laatiminen ja soveltaminen
• Jakelu- ja muun kuljetus- ja huoltokaluston uudistaminen vähäpäästöisempiin ajoneuvoihin
suunnitellun rotaation mukaisesti
• Kompensaation osuuden pienentäminen jakelussa ja painotuotteissa
• Päästövapaan kaukolämmön käyttö suurimmassa osassa isoissa kiinteistöissä
• Energiansäästöön ja -tehokkuuteen liittyvä koulutus osana vastuullisuuskoulutusta henkilös-
tölle
• Ulkomainoslaitteiden energiatehokkuuden parantaminen seuraten Ulkomainosliiton vastuulli-
suustavoitteita
• Digitaalisen hiilijalanjäljen laskeminen konsernitasoisesti
• Alkuperämerkityn vihreän sähkön käyttö suosituksena uusissa vuokrasopimuksissa
Konsernitasoisen ympäristöjohtamisen saavuttamiseksi vuotta 2025 koskevina toimenpiteinä olivat
Keskisuomalainen-konsernin ympäristö- ja ilmastopolitiikan laatiminen ja sen soveltaminen. Keski-
suomalainen Oyj:n hallitus hyväksyi konsernin ympäristö- ja ilmastopolitiikan joulukuussa 2025. Ym-
päristö- ja ilmastopolitiikka on kuvattu tarkemmin kohdassa E1-2.
Keskisuomalainen-konsernin ilmastotiekartan ja siirtymäsuunnitelman laatiminen käynnistettiin
vuonna 2025. Lisäksi vuoden 2025 aikana valmisteltiin konsernin päästövähennystavoitteiden aset-
tamista, kartoitettiin ja arvoitiin ilmastonmuutokseen liittyviä taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia
sekä toteutettiin konsernin liiketoimintamallin resilienssianalyysi, jossa tarkasteltiin ilmastonmuu-
toksesta johtuvien riskien vaikutuksia koko konsernin liiketoimintaan ja arvoketjuun paperin ja ener-
gian tuotannon, toimitusketjujen sekä logistiikan osalta eri ilmastoskenaarioissa. Ilmastoriskien ja
-mahdollisuuksien kartoittamistyöstä on kerrottu tarkemmin kohdassa IRO-1. Siirtymäsuunnitelman
laatiminen jatkuu vuonna 2026, sillä päästövähennystavoitteiden asettaminen vuoden 2025 aikana,
kuten Keskisuomalainen Oyj:n tilikauden 1.1.2024-31.12.2024 kestävyysselvityksessä raportoitiin,
ei toteutunut suunnitellussa aikataulussa johtuen konsernin Scope 3 -päästöinventaarion päästötie-
tojen merkittävistä muutoksista, jotka on kuvattu kohdassa E1-6. Kuitenkin osana konsernin ilmasto-
tiekartan ja siirtymäsuunnitelman laatimisprosessia Keskisuomalainen Oyj toimitti joulukuussa 2025
sitoumuksen Science Based Targets -aloitteelle (SBTi) asettaa tieteeseen perustuvat lyhyen aikavälin
kasvihuonekaasupäästöjä koskevat vähennystavoitteet. Konsernin tieteeseen perustuvat päästövä-
hennystavoitteet tullaan asettamaan SBTi:n hyväksyttäväksi 24 kuukauden sisällä sitoumuksen an-
tamisesta. Asetettavat päästövähennystavoitteet tulevat kattamaan konsernin omasta toiminnasta
ja konsernin arvoketjulla syntyvät päästöt (Scope 1, 2 ja 3). Ilmastotavoitteet tullaan asettamaan
konserni- ja liiketoimintakohtaisesti ja niille tullaan määrittelemään omat perusarvot ja -vuodet.
Keskisuomalainen-konsernin jakelu- ja muun kuljetus- ja huoltokaluston päästöjen vähentämisek-
si konserni kasvattaa sekä vähäpäästöisempien ajoneuvojen osuutta jakelu- ja muusta kuljetus- ja
huoltokalustosta suunnitellun rotaation mukaisesti että biopolttoaineiden osuutta hankitusta polt-
toaineesta. Vuonna 2025 vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus konsernin jakelu- ja muusta kuljetus-
ja huoltokalustosta oli 6 prosenttia ja biopolttoaineen osuus hankitusta polttoaineesta 53 prosent-
tia. Konsernin jakelu- ja painotuotteissa on käytössä vapaaehtoinen kompensaatioon perustuva
päästöhyvitys, johon kohdistuu konsernin vastuullisuusohjelman toimenpide kompensaation osuu-
den pienentämisestä. Tätä toimenpidettä ei toteutettu vuoden 2025 aikana, mutta kompensaation
osuuden pienentäminen tullaan huomioimaan osana konsernin tulevaa tieteeseen perustuvien pääs-
tövähennystavoitteiden asetantaa.
Energian käyttöön ja energian säästämiseen liittyviä Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuus-
ohjelman toimenpiteitä vuoden 2025 aikana olivat konsernin teollisuuskiinteistöjen päästövapaan
kaukolämmön osuuden kasvattaminen sekä konsernin henkilöstölle suunnattu energiansäästöön ja
-tehokkuuteen liittyvä koulutus. Lisäksi konsernin ulkomainoslaitteiden osalta toimenpiteenä oli ul-
komainoslaitteiden energiatehokkuuden parantaminen seuraten Ulkomainosliiton vastuullisuusta-
voitteita. Vuonna 2025 Keskisuomalainen-konsernin teollisuuskiinteistöissä päästövapaan kauko-
lämmön osuus oli 71 prosenttia. Energiansäästöön ja -tehokkuuteen liittyvän koulutuksen, osana
konsernin vastuullisuuskoulutusta, suoritti 74 prosenttia Keskisuomalainen-konsernin henkilöstöstä
(pl. jakajat). Omien ulkomainoslaitteiden osalta vuonna 2025 konserni noudatti toiminnassaan Ulko-
mainosliiton suosituksia pitäen ulkomainoslaitteita kytkettynä pois päältä viisi tuntia vuorokaudessa,
käyttämällä mainoslaitteissa valon kirkkaussensoria sekä suosimalla vähemmän energiaa kuluttavia
laitteita. Mittaria saavutetusta suhteellisesta energiansäästöstä ulkomainoslaitteiden osalta ei vuo-
delta 2025 pystytä raportoimaan johtuen tietojen saatavuudesta Keskisuomalainen-konsernin ulko-
mainospalveluiden kumppaneiden omistamien mainoslaitteiden osalta. Konserni tulee selvittämään
tietojen saatavuuden parantamista suhteellisen energiansäästön mittaamiseksi.
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelman toimenpide digitaalisen hiilijalanjäljen laske-
misesta konsernitasoisesti ei toteutunut vuonna 2025. Digitaalisen hiilijalanjäljen laskemista tullaan
edistämään konsernin kasvihuonekaasupäästölaskennan kehittämisen yhteydessä. Kasvihuone-
kaasupäästöjen vähentämiseksi kiinteistöjen energiankulutuksen osalta konsernin vastuullisuusoh-
jelmassa toimenpiteinä olivat alkuperämerkityn vihreän sähkön käyttö uusissa vuokrasopimuksissa,
ja suositus edistää sitä siirtymällä uusiutuvan sähkön käyttöön vuokrasopimuksia uusittaessa. Alku-
perätodennetun vihreän sähkön osuuden kasvattamisessa ei vielä vuonna 2025 edistytty osuuden
ollessa uusissa vuokrasopimuksissa 0 prosenttia. Konsernin uusissa vuokrasopimuksissa on kuiten-
kin vuonna 2025 huomioitu energian päästöttömyys ja uusissa vuokrasopimuksissa päästöttömän
ydinvoimalla tuotetun sähkön osuus oli 7 prosenttia.
Keskisuomalainen-konsernin vuonna 2025 tekemien päästövähennyksiin tähtäävien toimenpitei-
den vaikutus kokonaispäästöjen vähentämiseen on raportoitu kohdan E1-6 taulukossa.
52
Toimien toteuttamiseen kohdennetut taloudelliset resurssit
Keskisuomalainen-konsernin ympäristö- ja ilmastoasioita (ml. kasvihuonekaasujen vähentämiseen
tähtäävät toimet) johdetaan Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen hyväksymän vastuullisuuden joh-
tamismallin mukaisesti. Malli on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS 2 GOV-1. Tehdyt kasvihuone-
kaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimet eivät ole vaatineet merkittäviä pääoma- tai toi-
mintamenoja. Tieteeseen perustuvien SBTi-päästövähennystavoitteiden asettamisen yhteydessä
kartoitetaan konsernissa tulevat toimet sekä niiden mahdollisesti vaatimat taloudelliset resurssit.
E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
Keskisuomalainen-konserni ei ole asettanut numeerisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoit-
teita Scope 1–3 -päästöille. Keskisuomalainen Oyj toimitti joulukuussa 2025 sitoumuksen Scien-
ce Based Targets -aloitteelle (SBTi) tieteeseen perustuvien lyhyen aikavälin päästövähennystavoit-
teiden asettamiseksi, jotka ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa.
Sitoumuksen myötä Keskisuomalainen-konserni laatii tieteeseen perustuvat päästövähennysta-
voitteet ja toimittaa ne SBTi:n arvioitavaksi 24 kuukauden kuluessa sitoumuksen jättämisestä. Nu-
meeriset tavoitteet asetetaan kyseisen prosessin valmistuttua tuleville vuosille. Suunniteltu pääs-
tövähennystavoitteiden asetantaprosessi on kuvattu tarkemmin kohdassa E1-3 Ilmastonmuutosta
koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit.
53
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelman 2025–2030 tavoitteet ja mittarit
Olennainen
kestävyysseikka
Tavoitetta ja
toimenpidettä ohjaava
toimintaperiaate/
ohjeistus
Tavoite Toimenpide Soveltamisala KPI-mittari Toteuma 2025
Ilmastonmuutoksen
hillitseminen
Ympäristö- ja
ilmastopolitiikka
Laajennamme ympäristöjohtamisen
konsernitasoiseksi
Konsernitason ympäristö- ja ilmastopolitiikan
laatiminen ja soveltaminen
Oma toiminta Kyllä/Ei Kyllä
Vähennämme
kasvihuonekaasupäästöjä omassa
toiminnassa ja arvoketjussa (Scope
1–3) Pariisin sopimuksen 1,5 asteen
tavoitteen mukaisesti
Konsernitason ilmastotiekartan ja siirtymäsuunnitelman
laatiminen ja soveltaminen
Arvoketjun
alku- ja
loppupää, oma
toiminta
Kyllä/Ei Ei
Uudistetaan jakelu- ja muuta kuljetus- ja huoltokalustoa
vähäpäästöisempiin ajoneuvoihin suunnitellun rotaation
mukaisesti
Oma toiminta Vähäpäästöisten
ajoneuvojen osuus (%) /
biopolttoaineiden osuus
(%)
6 % / 53 %
Kompensaation osuuden pienentäminen (jakelu ja
painotuotteet)
Oma toiminta Kompensaation osuus (%) Ei toteumatietoja
Päästövapaa kaukolämpö käyttöön suurimmassa osassa
(yli 50 %) isoissa kiinteistöissä
Oma toiminta Päästövapaa kaukolämpö
käytössä (%) isoista
kiinteistöistä
71 %
Energiansäästöön ja -tehokkuuteen liittyvä koulutus
osana vastuullisuuskoulutusta henkilöstölle*
Oma toiminta Koulutettu osuus henkilöstöstä (pl.
jakajat) (%)
74 %
Ulkomainoslaitteiden energiatehokkuuden
parantaminen seuraten Ulkomainosliiton
vastuullisuustavoitteita
Oma toiminta Energiansäästö %/MWh Ei toteumatietoja
Digitaalisen hiilijalanjäljen laskeminen konsernitasoisesti Oma toiminta Kyllä/Ei Ei
Alkuperämerkitty vihreä sähkö suosituksena uusiin
vuokrasopimuksiin (sopimusehdot)
Oma toiminta Alkuperämerkitty vihreä
sähkö (%) uusissa
vuokrasopimuksissa
(sopimusehdot)
0 %
54
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2025 2024
1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 0
2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 1 3 37,77 2 674,65
3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 0
4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 0
5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,
höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
5092,66 8 029,83
6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5
summana)
6 430,43 10 704,49
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 18,60 % 27, 31 %
7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus
(MWh)
13 133,57 15 719,69
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 38,00 % 40,10 %
8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää
oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin
olevan polttoaineen kulutus (MWh)
1 656,89 25,31
9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön,
lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
13344,27 12 752,49
10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan
energian kulutus (MWh)
0 0
11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10
summana)
15001,16 12 777,80
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 43,40 % 32,59 %
Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna kohtien 6, 7 ja 11 summana) 34 565,16 39 201,98
Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2025 2024
Muutos %
2025/2024
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan
kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan
merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon
(MWh/MEUR)
162,5 193,49 -16 %
2025 2024
Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmastovaikutuksiltaan
merkittävien alojen toiminnasta peräisin oleva liikevaihto MEUR
212,77 202,66
Liikevaihto (muut) MEUR 0 0
Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös) MEUR 212,77 202,66
saatavilla, ja näiden osalta energiankulutus perustuu laskennallisiin arvioihin. Arviot laskelmista on
tehty kiinteistöjen ja osakehuoneistojen pinta-alaan perustuen.
Keskisuomalainen-konsernin päästölaskenta energiankulutuksen osalta (Scope 1 ja 2) on toteutet-
tu Normative-päästölaskentajärjestelmässä, joka hyödyntää luotettavia päästökertoimia joko todel-
liseen kulutusdataan tai pinta-alaperusteisesti arvioituun energiankulutukseen pohjautuen.
Keskisuomalainen Oyj:n kestävyysselvityksessä tilikaudelta 1.1.2024-31.12.2024 raportoitiin,
että Keskisuomalainen-konsernilla oli vuonna 2024 uusiutuvaan energiaan perustuva sähkösopi-
mus. Tämä tieto oli virheellinen: konsernilla on vuonna 2024 ollut sähkösopimus, joka perustui ydin-
voimaan, ei uusiutuvaan energiaan. Tämän takia vuonna 2024 ydinvoimaan perustuvista lähteistä
peräisin olevan energiankulutuksen raportoitiin olevan 327,07 MWh eli 0,83 % energian kokonaise-
nergiankulutuksesta, kun oikea luku vuoden 2024 osalta oli 15 719,69 MWh eli 40,10 % kokonaise-
nergiankulutuksesta. Lisäksi vuodelta 2024 raportoitiin uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan
sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutuksen olevan 28 145,11 MWh ja uusiutuvista energia-
lähteistä peräisin olevan energian osuuden olevan kokonaisenergiankulutuksesta yhteensä 71,86 %.
Keskisuomalainen-konsernin korjatut luvut vuodelta 2024 ovat uusiutuvista energialähteistä peräi-
sin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutuksen osalta 12 752,49 MWh ja uusiutuvi-
sta energialähteistä peräisin olevan kokonaisenergiankulutuksen osalta 32,59 %.
Energiankulutuksen laskentaperiaatteet
Keskisuomalainen-konsernin kokonaisenergiankulutus vuonna 2025 oli 34 565,16 MWh. Energian-
kulutustiedot kattavat polttoaineiden kulutuksen sekä kaikki konsernin omistamat ja vuokraamat
kiinteistöt, mukaan lukien painotalot, toimitilat ja varastot.
Keskisuomalainen-konsernin energiankulutusdata on koottu energianhallintajärjestelmistä sekä
yhtiöiden toimittamista kulutustiedoista. Osassa kiinteistöistä kulutuslukemat eivät olleet suoraan
55
Energiaintensiteetin määrittämiseen käytetyt ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat.
NACE Rev. 2 Pääluokka Taso
18 C 2 Painaminen ja tallenteiden järjestäminen
58 J 2 Kustannustoiminta
60 J 2 Radio- ja televisiotoiminta
68 L 2 Kiinteistöalan toiminta
70 M 2 Päääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi
73 M 2 Mainostoiminta ja markkinatutkimus
H H 1 Kuljetus ja varastointi
J J 1 Informaatio ja viestintä
56
E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt
ja kokonaispäästöt
Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet
Perusvuosi 2024 2025 Muutos 2030 (2050)
Vuotuinen
%-tavoite /
perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 2024 691 340 -51 % Ei asetettu Ei asetettu Ei vuositavoitetta
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1
-kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
2024 N/A N/A N/A Ei asetettu Ei asetettu
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 2024 1 959 1395 –29 % Ei asetettu Ei asetettu
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 2024 1 433 1026 –28 % Ei asetettu Ei asetettu
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.) 2024 22 132 26 555 20 % Ei asetettu Ei asetettu
1 Ostetut tavarat ja palvelut 11 154 12 856 15 %
2 Tuotantohyödykkeet 95 936 885 %
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1 - tai Scope 2 -päästöihin) 1 962 1 294 -37 %
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 5 722 1 867 -67 %
5 Toiminnassa muodostuva jäte 79 40 -49 %
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 1 610 813 -50 %
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 1 396 1200 -14 %
8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät N/A N/A N/A
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä N/A 7452 N/A
10 Myytyjen tuotteiden jalostus N/A N/A N/A
11 Myytyjen tuotteiden käyttö 70 71 0,2 %
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 45 27 -39 %
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät N/A N/A N/A
14 Franchising N/A N/A N/A
15 Investoinnit N/A N/A N/A
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) 2024 24 782 28 291 14 %. Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) 2024 24 256 27 922 15 % Ei asetettu Ei asetettu Ei asetettu
57
heen takia vuonna 2024 pilvipalvelujen ja datakeskuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen rapor-
toitiin olevan 30 000 tCO2-ekv., kun oikea luku oli 0,03 tCO2-ekv. Virhe vaikutti myös konsernin
kokonaiskasvihuonekaasupäästöjen määrään, joka vuodelta 2024 raportoitiin olevan 54 782 tCO2-
ekv. (sijaintiperusteinen) ja 54 256 tCO2-ekv. (markkinaperusteinen) korjattujen lukujen ollessa 24
782 (sijaintiperusteinen) ja 24 256 (markkinaperusteinen) tCO2-ekv.
Oman toiminnan suorat Scope 1 -päästöt
Keskisuomalainen-konsernin suorat (Scope 1) kasvihuonekaasupäästöt syntyvät pääasiassa omien ja
vuokrattujen ajoneuvojen käytöstä. Päästöt muodostuvat ajoneuvojen polttoaineen kulutuksesta,
joka kattaa sekä konsernin omistamat että operatiivisen määräysvallan alaiset ajoneuvot.
Suurin osa Keskisuomalainen-konsernin polttoaineen kulutustiedoista saadaan suoraan toimitta-
jaraporteista. Niiltä osin, joista raportointia ei ole saatavilla, kulutus arvioidaan konsernin tilikarttaan
tehtyjen kategorisointien perusteella ja lasketaan euromääräisiin ostoihin pohjautuen. Päästölasken-
nassa käytetyt kertoimet perustuvat Normative-päästölaskentajärjestelmän polttoaine- ja maakoh-
taisiin kertoimiin sekä kansainvälisiin tietokantoihin, kuten DEFRAan, IEA:han ja Ecoinventiin.
Oman toiminnan epäsuorat Scope 2 -päästöt (toimipaikka- ja markkinaperusteiset)
Keskisuomalainen-konserni raportoi oman toiminnan epäsuorat (Scope 2) päästöt sijainti- ja markki-
naperusteisesti. Sijaintiperusteisella menetelmällä lasketaan Scope 2 -päästöt käyttämällä sähkön-
tuotannon keskimääräisiä päästökertoimia tietyllä maantieteellisellä alueella, joka voi olla esimerkik-
si paikallinen, alueellinen tai kansallinen.
Markkinaperusteisella menetelmällä lasketaan Keskisuomalainen-konsernin Scope 2 -päästöt sen
sähköntuottajan perusteella, jolta raportoiva organisaatio ostaa sähköä. Laskenta perustuu sopi-
musvälineisiin, kuten alkuperätakuihin, uusiutuvan energian sertifikaatteihin tai sähkönhankintaso-
pimuksiin, jotka todistavat, millä tavalla sähkö on tuotettu. Konserni voi ostaa sähköä joko näiden so-
pimusvälineiden kanssa tai hankkia sopimusvälineitä erikseen, ja niiden avulla päästökerroin voidaan
määrittää tarkasti sähköntuottajakohtaisesti. Keskisuomalainen-konserni osti 56 % erillisiä energian
alkuperätakuita (Guarantee of Origin). Nämä takuut kattoivat 56 % scope 2-päästöistä.
Keskisuomalainen-konsernin oman toiminnan epäsuorat päästöt aiheutuvat energiasta, jota käy-
tetään painotaloissa, toimitiloissa, varastoissa sekä vuokrakohteissa. Konsernin omistamien tilojen
osalta energiatiedot on kerätty energianhallintajärjestelmistä. Vuokratilojen osalta kulutus on arvi-
oitu tilojen pinta-alan perusteella. Keskisuomalainen-konserni ei myy energiaa.
Keskisuomalainen-konsernin Scope 2 -päästölaskennassa käytetään Normative-päästölaskenta-
järjestelmän päästökertoimia, jotka perustuvat ensisijaisesti luotettuihin ulkoisiin tietokantoihin (AIB
ja Fingrid). Niiden kiinteistöjen osalta, joiden energiantoimittajaa ei ollut tiedossa, käytettiin Fingri-
din sijaintiperusteista päästökerrointa. Jatkossa tavoitteena on selvittää energiantoimittajat myös
kaikille vuokrakohteille.
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2025 2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa
liikevaihtoon (tCO2-ekv./milj. euroa)
132,94 122,28
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa
liikevaihtoon (tCO2-ekv./milj. euroa)
131,25 119,7
2025 2024
Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto MEUR 212,77 202,66
Liikevaihto (muut) MEUR 0,00 0,00
Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksissä) MEUR 212,77 202,66
Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa ja mittaamisessa käytetyt menetelmät
Keskisuomalainen-konserni laskee kasvihuonekaasupäästöt hyödyntämällä GHG Protocol Corpo-
rate -standardin (GHGP) mukaista Normative-päästölaskentajärjestelmää, joka käyttää ajantasaisia,
päästöluokkakohtaisia kertoimia. Normative-päästölaskentajärjestelmä on yritysten hiilijalanjälki-
laskentaan erikoistunut SaaS-järjestelmä, joka perustuu GHG-protokollaan ja hyödyntää laadukkai-
ta, ulkoisista tietokannoista koottuja päästökertoimia.
Normative-päästölaskentajärjestelmä yhdistää Keskisuomalainen-konsernin toiminnasta, hankin-
noista ja arvoketjusta kerätyn datan (Scope 1, 2 ja 3), luokittelee sen standardoidun taksonomian
mukaisesti ja tuottaa lopputuloksena päästöinventaarion. Normative-päästölaskentajärjestelmä
mahdollistaa sekä määrätietoon (esim. kWh, litrat, tonnit) että rahamääräiseen tietoon (esim. ostot
ja hankintakulut) perustuvan päästölaskennan.
Päästölaskennassa huomioidut kasvihuonekaasut ja niiden 100 vuoden lämmitysvaikutukset
(GWP) noudattavat UNFCCC:n mukaisia GHG-standardin vaatimuksia. Scope 3 -laskennassa käyte-
tään GHGP:n määrittelemiä 15 päästöluokkaa.
Keskisuomalainen-konsernin päästölaskennassa on huomioitu seuraavat keskeiset periaatteet:
• Relevanssi: Konserni tunnistaa yhtiökohtaisesti ne päästölähteet, joilla on olennainen vaikutus
ympäristöön ja sidosryhmiin
• Täydellisyys: Raportointi kattaa päästölähteiden sekä suorat että epäsuorat päästöt
• Johdonmukaisuus: Tiedonkeruussa ja laskennassa käytetään selkeitä, vakiintuneita menetelmiä
ja järjestelmiä
• Läpinäkyvyys: Raportointi on avointa ja selkeää, ja siinä kuvataan menetelmät ja oletukset
• Tarkkuus: Tiedot kerätään huolellisesti ja analysoidaan virheiden ja vääristymien minimoimi-
seksi
Keskisuomalainen Oyj:n kestävyysselvityksessä tilikaudelta 1.1.2024-31.12.2024 Scope 3 -katego-
riaan kuuluvien pilvi- ja datakeskuspalveluiden päästöt oli esitetty virheellisessä mittayksikössä. Vir-
58
Arvoketjun epäsuorat Scope 3 -päästöt
Keskisuomalainen-konsernin arvoketjun epäsuorista (Scope 3) päästöistä 37 % perustuu ensikäden
dataan. Loput päästöt on laskettu kulupohjaisen datan ja pinta-aloihin perustuvien arvioiden avulla.
Konserni kehittää jatkuvasti datan laatuaan, jotta tulevaisuudessa yhä suurempi osa päästöistä
voidaan laskea ensikäden datan perusteella.
Kategoria 1 (Ostetut tavarat ja palvelut)
Keskisuomalainen-konsernin ostettujen tavaroiden ja palveluiden päästöihin sisältyvät painotuot-
teiden, sanomalehtituotteiden, pilvipalveluiden sekä ICT-laitteiden kasvihuonekaasupäästöt, jotka
perustuvat toimittajilta saatuihin tietoihin.
Keskisuomalainen-konsernin painotuotteiden ja sanomalehtituotteiden päästölaskenta perus-
tuu toimittajilta saatuihin paperiprofiilien päästökertoimiin sekä varastokirjanpidon volyymitietoi-
hin. Alumiinisten painolevyjen, painovärien ja pesuaineiden määrät saadaan samoin varastokirjanpi-
dosta, ja näiden materiaalien päästökertoimina käytetään ClimateCalc-järjestelmän toimialakohtaisia
kertoimia.
Muiden Keskisuomalainen-konsernin ostamien tavaroiden ja palveluiden päästöt on laskettu kon-
sernin Qlik-taloushallintajärjestelmässä tehdyn GHG-protokollan mukaisen kategorisoinnin perus-
teella, jossa jokainen osto on luokiteltu oikeaan päästökategoriaan.
Keskisuomalainen-konsernin päästölaskenta toteutetaan Normative-päästölaskentajärjestelmäs-
sä. Toimittajilta saatuja päästötietoja viedään järjestelmään aina, kun niitä on saatavilla. Niiden os-
tojen osalta, joille toimittajakohtaisia päästötietoja ei ole, päästöt on arvioitu tuotteen tai palvelun
tyypin sekä euromäärän perusteella.
Kategoria 2 (Pääomahyödykkeet)
Kategoriaan sisältyvät kaikki Keskisuomalainen-konsernin raportointivuonna hankittujen pääoma-
hyödykkeiden tuotannosta aiheutuvat ylävirran päästöt. Pääomahyödykkeet ovat pitkäikäisiä lop-
putuotteita, joita konserni käyttää tuotteen valmistamiseen, palvelun tuottamiseen tai tavaroiden
myyntiin, varastointiin ja toimitukseen. Pääomahyödykkeet on luokiteltu Qlik-taloushallintajärjes-
telmässä omaksi kategoriakseen, josta ne tuodaan Normative-päästölaskentajärjestelmään. Päästöt
arvioidaan hankintojen rahallisen arvon perusteella Normative-päästölaskentajärjestelmässä.
Kategoria 3 (Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät päästöt)
Kategoria sisältää Keskisuomalainen-konsernin omien polttoaineiden ja energiantuotannon ylävirran
päästöt. Näihin kuuluvat polttoaineiden tuotannosta ja kuljetuksesta aiheutuvat well-to-tank-pääs-
töt sekä energian siirtohäviöiden päästöt. Normative-päästölaskentajärjestelmä laskee nämä päästöt
automaattisesti syötettyjen Scope 1 - ja Scope 2 -tietojen perusteella hyödyntäen DESNZ 2025- ja
IEA 2024 -päästökertoimia.
Kategoria 4 (Ylävirran kuljetus ja jakelu)
Kategoria sisältää toimittajilta Keskisuomalainen-konsernille saapuvien tuotteiden kuljetuksista ja
logistiikasta aiheutuvat päästöt ennen tuotantoa tai käyttöä. Tämä kattaa kaikki ylävirran kuljetuk-
set, kuten maantie-, lento-, meri- ja rahtikuljetukset, silloin kun kuljetusketju on toimittajan vastuulla
tai se kuuluu hankintasopimukseen.
Keskisuomalainen-konsernin päästölaskennan perustana käytetään ensisijaisesti toimittajilta saa-
tuja kuljetusraportteja. Niiden toimittajien osalta, joilta kuljetuskohtaisia päästötietoja ei ole saa-
tavilla, päästöt arvioidaan Qlik-taloushallintajärjestelmässä saadun ostodatan perusteella. Näissä
tapauksissa käytetään euromääräisiin hankintoihin pohjautuvaa päästölaskentaa, jossa ostot kohdis-
tetaan GHG-protokollan mukaisesti kuljetuksiin liittyviin päästökertoimiin.
Kategoria 5 (Toiminnassa syntynyt jäte)
Sisältää Keskisuomalainen-konsernin päästöt, jotka syntyvät raportointivuonna konsernin omissa tai
konsernin hallitsemissa toiminnoissa syntyvän jätteen käsittelystä ja loppusijoituksesta kolmannen
osapuolen toimesta. Konserni saa raportit jätehuollon kolmannen osapuolen toimijoilta.
Kategoria 6 (Liikematkustus)
Sisältää Keskisuomalainen-konsernin päästöt, jotka syntyvät työntekijöiden liikematkustuksesta
kolmannen osapuolen omistamilla tai operoimilla kulkuneuvoilla, kuten lentokoneilla, junilla, bus-
seilla ja henkilöautoilla sekä työntekijöiden hotellimajoituksen liikematkojen aikana. Konserni laskee
liikematkustuksen päästöt etäisyys- ja kuluperusteisesti perustuen M2-matkalaskujärjestelmään ja
Mepco-henkilöstöhallinto- ja palkanlaskentajärjestelmään kilometrikorvauksista ja hotelliyöpymisis-
tä. Kategorian päästöt lasketaan Normative-päästölaskentajärjestelmässä kilometrien ja hotellimak-
sujen pohjalta järjestelmän päästökertoimien perusteella.
Kategoria 7 (Työntekijöiden työmatkaliikenne)
Kattaa Keskisuomalainen-konsernin päästöt, jotka syntyvät työntekijöiden liikkumisesta kodin ja
työpaikan välillä. Päästöjä voi aiheutua esimerkiksi henkilöautoilusta, bussi- ja junaliikenteestä sekä
muista kulkutavoista, kuten metrosta, pyöräilystä ja kävelystä. Kategoriaan sisällytetään myös etä-
työstä aiheutuvat päästöt, kuten kotona tapahtuvan työnteon aikainen energiankulutus.
59
Keskisuomalainen-konserni toteutti joulukuussa 2025 työmatkakyselyn, jossa henkilöstöltä ke-
rättiin tiedot viikoittaisista työskentelypäivistä sekä siitä, kuinka monena päivänä he matkustavat
kotoaan työpaikalle. Kyselyssä kartoitettiin myös työmatkan pituus yhteen suuntaan sekä käytetty
kulkumuoto. Samalla kyselyllä selvitettiin työntekijöiden viikoittaiset etätyöpäivät. Työmatkakyse-
lyn vastausprosentti oli 50 %, joten vastausmäärää vastaavat päästöt skaalattiin yhtiökohtaisesti si-
ten, että ne edustavat koko henkilöstöä. Kategorian päästöt laskettiin Normative-päästölaskentajär-
jestelmässä kyselystä saatujen tietojen sekä järjestelmän päästökertoimien perusteella.
Kategoria 8 (Vuokratut varat)
Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät ei ole olennainen Keskisuomalainen-konsernille,
koska konsernilla ei ole olennaisia vuokrattuja omaisuuseriä, joita ei ole raportoitu muissa katego-
rioissa. Kaikkien vuokrattujen tilojen ja ajoneuvojen energiankulutus sisältyy Scope 1 - ja Scope 2
-päästöihin.
Kategoria 9 (Alavirran kuljetus ja jakelu)
Kategoria sisältää Keskisuomalainen-konsernin päästöt, jotka syntyvät raportointivuonna myytyjen
tuotteiden kuljetuksesta ja jakelusta kuljetusvälineissä ja tiloissa, joita konserni ei omista tai hallitse.
Konsernin päästölaskenta perustuu ensisijaisesti toimittajilta saatuihin kuljetus- ja logistiikkaraport-
teihin. Toimittajien osalta, joilta kuljetuskohtaisia päästötietoja ei ole saatavilla, päästöt on arvioitu
Qlik-taloushallintajärjestelmän ostodatan perusteella. Näissä tapauksissa laskenta perustuu euro-
määräisiin hankintoihin, jotka kohdistetaan GHG-protokollan mukaisiin kuljetus- ja jakelupäästöjen
päästökertoimiin.
Kategoria 10 (Myytyjen tuotteiden jatkojalostus)
Myytyjen tuotteiden jalostus ei ole olennainen Keskisuomalainen-konsernille, sillä konserni ei myy
puolivalmiita tuotteita, jotka edellyttäisivät prosessointia. Tärkeimmät Keskisuomalainen-konsernin
myymät tuotteet ovat sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja digitaalisia tuotteita.
Kategoria 11 (Myytyjen tuotteiden käyttö)
Kategoria kattaa päästöt, jotka syntyvät Keskisuomalainen-konsernin myymien tuotteiden käytöstä,
siltä osin kuin se kohdistuu myydyn tuotteen aiheuttamaan käytönaikaiseen energiankulutukseen
ja siitä johtuvaan hiilidioksidipäästöön. Kategoriassa ei huomioida esimerkiksi kuluttajien laitteiden
elinkaaripäästöjä tai muita vastaavia välillisiä päästöjä, joiden ei voida katsoa aiheutuvan suoraan ja
ainoastaan konsernin tuotteiden kulutuksesta. Myydyiksi tuotteiksi luokitellaan konsernin uutisme-
dian eri digitaaliset julkaisualustat, joilla käyttäjät voivat uutismedian tuotteita kuluttaa. Tästä tuot-
teiden kulutuksesta syntyy energiankulutusta, jonka suuruutta arvioidaan alustoilla kulutetun ajan
perusteella. Konsernin digitaalisten tuotteiden primääriseurantadatan perusteella voidaan tunnistaa
kulutettu aika, julkaisualusta, käyttäjän laitetyyppi sekä mobiilisovellusten latausmäärä vuoden ai-
kana. Kerätyn tiedon perusteella lasketaan laitetyyppikohtaisten normikulutusarvojen ja Suomen
sähkönkulutuksen vuoden 2025 päästökeskiarvon mukaisen kertoimen myötä syntynyt hiilidioksi-
dipäästö.
Kategoria 12 (Myytyjen tuotteiden käytöstä poistaminen)
Kategoriassa huomioidaan Keskisuomalainen-konsernin myymien omien painettujen printtikustan-
teiden käytöstä poistosta aiheutuneet päästöt. Laskenta perustuu konsernin painojen omien tuot-
teiden painamiseen käytetyn paperin määrään, jonka loppukäyttäjät kierrättävät tai muulla tavoin
poistavat käytöstä. Normative-päästölaskentajärjestelmässä paperin määrä muunnetaan päästöiksi
järjestelmän päästökertoimen (DESNZ 2025) perusteella.
Kategoria 13 (Vuokratut varat)
Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät ei ole olennainen Keskisuomalainen-konsernille,
sillä konsernilla ei ole arvoketjun loppupäässä vuokrattuja omaisuuseriä.
Kategoria 14 (Franchising)
Kategoria ei ole olennainen, sillä Keskisuomalainen-konsernilla ei ole franchising-toimintaa.
Kategoria 15 (Sijoitukset)
Kategoria on määritelty vuonna 2025 epäolennaiseksi Keskisuomalainen-konsernille.
Biogeeniset päästöt
Biogeenisiä päästöjä ei ole sisällytetty vuoden 2025 laskentaan. Biogeenisten päästöjen raportointia
ja laskentamenetelmiä kehitetään jatkossa Normative-päästölaskentajärjestelmässä.
60
Ympäristötiedot
Biologinen monimuotoisuus
ja ekosysteemit
Hallituksen toimintakertomus 2025
Kestävyysselvit ys
61
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS kestävyysaihe Osaosa-aihe Tyyppi Tosiasiallinen
/ mahdollinen
vaikutus
Olennainen aihe Kuvaus Toimintaperiaatteet, jotka liittyvät olennaiseen
vaikutukseen tai riskiin
Biologisen
monimuotoisuuden
vähenemisen suorat
vaikutustekijät
Maankäytön
muutokset
Riski - Luonnon monimuotoisuuteen
liittyvän sääntelyn
tiukentuminen
Tiukentuva sääntely luontokadon hillitsemiseksi voi lisätä
kuluja, jotka aiheutuvat esimerkiksi järjestelmäinvestoinneista
tai hallinnollisen taakan kasvamisesta.
Ympäristö- ja ilmastopolitiikka
Suora
hyödyntäminen
Kielteinen
vaikutus
Tosiasiallinen Metsien käytön vaikutukset
sekä digitaalisiin palveluihin
tarvittaviin laitteisiin ja
infrastruktuurin käytettyjen
metallien ja muiden
kaivannaisten vaikutukset
luonnon monimuotoisuuden
heikkenemiseen
Painopaperin raaka-aine saadaan metsistä, joiden hakkuut
voivat edistää luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä.
Digitaalisten palvelujen käyttämiseen tarvittavien
elektroniikkalaitteiden raaka-aineiden tuotanto ja hankinta
sekä rakennettuun infrastruktuuriin tarvittavat neitseelliset
materiaalit voivat edistää luonnon monimuotoisuuden
heikkenemistä.
Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien
toimintatapaohje
Hankintaohje
Vaikutukset
ekosysteemien
laajuuteen ja tilaan
Maaympäristön
tilan
heikkeneminen
Riski - Materiaalien saatavuuden
heikkeneminen ja
kustannusten nousu
luonnon monimuotoisuuden
köyhtyessä
Primääriresurssien ehtyminen tai heikkeneminen luonnon
monimuotoisuuden köyhtymisen takia vaikuttaa kielteisesti
materiaalien (kuten paperi tai kaivannaiset) saatavuuteen ja
hintaan.
Ympäristö- ja ilmastopolitiikka
E4-1 Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien
huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa
Keskisuomalainen-konsernilla ei ole erillistä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteeminen huo-
mioimiseen liittyvää siirtymäsuunnitelmaa. Konsernin toiminnan luonnon monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on arvioitu osana Keskisuoma-
lainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysia. Konsernin kaksoisolennaisuusanalyysissa on tunnis-
tettu ja arvioitu liiketoiminnan luonnonvaroihin kohdistuvia resurssiriippuvuuksia ja niistä aiheutuvia
vaikutuksia ja riskejä. Merkittävimmät konsernin kielteiset vaikutukset ovat välillisiä ja ne liittyvät ar-
voketjun alkupäässä tapahtuvaan, painotoiminnassa käytettävän paperin ja digitaalisessa palveluissa
käytettävien laitteiden raaka-aineiden tuotantoon ja jalostamiseen sekä rakennettuun infrastruk-
tuuriin, kuten teihin, energiaverkostoon ja rakennuksiin, tarvittaviin neitseellisiin materiaaleihin.
Konsernin taloudellisten riskien osalta olennaiseksi arvioitiin luonnon monimuotoisuuteen liittyvän
sääntelyn tiukentumisesta aiheutuva siirtymäriski ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen liit-
tyvä fyysinen riski, joka voi aiheuttaa materiaalien saatavuuden heikkenemistä ja kustannusten nou-
sua.
Keskisuomalainen-konsernin strategiatyön kärkenä on uutismedian digitaalinen transformaatio,
joka osaltaan tulee pienentämään keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä paperin käyttömääriä konser-
nissa ja vähentämään sekä raaka-aineriippuvuuteen että raaka-aineen saatavuuteen liittyvää ta-
loudellista riskiä paperin osalta, mutta kasvattamaan mahdollisesti vaikutuksia ja riskiä konsernin
digipalveluissa tarvittavien raaka-aineiden osalta. Konsernin käyttämän painopaperin osalta liike-
62
toimintariskejä vähennetään pyrkimällä lyhyisiin toimitusketjuihin ja varmistamalla, että kaikki käy-
tettävä paperi on 100 % alkuperäsertifioitua. PEFC-sertifioinnin tavoitteena on edistää ekologisesti,
sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta ja sertifikaatin myöntää ulkopuolinen kolmas
osapuoli.
Keskisuomalainen-konserni tarkastelee luonnon monimuotoisuuteen liittyviä fyysisiä, siirtymä-
ja järjestelmäriskejä systemaattisesti osana riskiarviointeja. Kaksoisolennaisuusanalyysin päivityk-
sessä vuonna 2025 konsernissa tarkasteltiin liiketoiminnan ja strategiatyön resilienssiä suhteessa
ilmastonmuutokseen, joka osaltaan on kytköksissä myös luonnon monimuotoisuuteen. Biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvaa erillistä resilienssianalyysia ei ole toteutettu.
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Keskisuomalainen-konserni ei toimi biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla eikä kon-
sernissa ole todettu olennaisia kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät maaympäristön tilan heikkenemi-
seen, aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen. Konsernilla ei myöskään ole toimintaa, jonka voi-
taisiin arvioida aiheuttavan haittaa uhanalaisille lajeille.
E4-2 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet
Keskisuomalainen-konserni ehkäisee ja vähentää kielteisiä vaikutuksia arvoketjussa tavarantoimit-
tajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeen ja hankintaohjeen mukaisesti sekä hallinnoi riskejä
omassa toiminnassaan konsernin ympäristö- ja ilmastopolitiikan periaatteiden mukaisesti.
Ympäristö- ja ilmastopolitiikka
Keskisuomalainen-konsernin ympäristö- ja ilmastopolitiikan tavoitteena on vähentää haitallisia ym-
päristö- ja ilmastovaikutuksia ja konserniin kohdistuvia riskejä sekä lisätä myönteisiä vaikutuksia.
Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien riskien osalta ympäristö- ja ilmastopo-
litiikka velvoittaa huomioimaan luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin liittyvät
ympäristönäkökohdat omassa toiminnassaan sekä materiaalien ja raaka-aineiden hankintoja toteu-
tettaessa. Ympäristö- ja ilmastopolitiikka sisältää myös konsernin sitoumuksen käyttää painoliike-
toiminnassa 100 % alkuperäsertifioitua painopaperia puun alkuperän ja kestävän metsänhoidon
varmistamiseksi. Ympäristö- ja ilmastopolitiikka on kuvattu tarkemmin kohdassa E1-3 Ilmastonmuu-
toksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet.
Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje
Keskisuomalainen-konsernin tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje sisältää kon-
sernin vastuullisuuteen liittyvät vähimmäisvaatimukset sekä hankintoihin linkittyvät vastuullisuus-
kriteerit, joita konserni edellyttää lakien ja säädösten noudattamisen lisäksi. Luonnon monimuotoi-
suuteen ja ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten osalta tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien
toimintatapaohje velvoittaa tavarantoimittajia tai palveluntarjoajia hallinnoimaan ja vähentämään
ympäristöön kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia kaikissa liiketoiminnan vaiheissa sekä arvioimaan toi-
mintaansa liittyvät ympäristöriskit. Lisäksi tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje
velvoittaa ilmoittamaan toimintatapaohjeen rikkomisesta tai epäillystä rikkomisesta sekä siihen liit-
tyvistä korjaavista toimista ja määrittää konsernin oikeuden suorittaa auditointeja sekä rikkomuk-
sista johtuvat seuraamukset. Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje on kuvattu
tarkemmin kohdassa S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet.
Hankintaohje
Keskisuomalainen-konsernin hankintaohje sisältää konsernin hankintaan liittyvät periaatteet ja vas-
tuullisuusnäkökohdat, jotka se huomioi hankinnoissaan. Hankintaohje ohjaa huomioimaan hankinto-
jen ympäristövaikutukset, kuten ilmastonmuutoksen hillinnän, luonnonvarojen kestävän käytön ja
jätteiden vähentämisen. Hankintaohje on kuvattu tarkemmin kohdassa S2-1 Arvoketjun työntekijöi-
hin liittyvät toimintaperiaatteet.
E4-3 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit
Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevan arvoketjun alkupäähän sijoittuvan kiel-
teisen vaikutuksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi on vuodelle 2025 määritetty Keskisuomalai-
nen-konsernin vastuullisuusohjelmassa toimenpiteenä alkuperätodennetun paperin osuuden pitä-
minen 100 prosentissa. Konserni hankkii painopaperia keskitetysti ja ainoastaan PEFC-sertifioiduilta
toimittajilta. Keskisuomalainen-konsernin tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaoh-
jeen käyttöönotto konsernin hankintoja toteuttavien toimena, hankintaohjeen mukaisesti, edistää
tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeen päämäärien ja tavoitteiden saavutta-
mista pyrkien ehkäisemään ja vähentämään hankintojen kielteistä vaikutusta biologiseen monimuo-
toisuuteen ja ekosysteemeihin.
Biologista monimuotoisuutta koskevat hyvitykset
Keskisuomalainen-konsernin toimenpiteissä ei ole käytetty biologista moninaisuutta koskevia hyvi-
tyksiä.
63
Paikallisten ja alkuperäiskansojen tietämys ja luontopohjaiset ratkaisut
Keskisuomalainen-konserni ei ole yhdistänyt paikallista ja alkuperäiskansojen tietämystä ja luonto-
pohjaisia ratkaisuja biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviin toimintoihin.
E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelmassa on määritelty raaka-aineiden hankintaan koh-
distuva luonnon monimuotoisuuteen liittyvä tulossuuntautunut ja aikasidonnainen tavoite. Vastuul-
lisuusohjelman tavoitteelle ei ole asetettu perusarvoa, josta johdettaisiin vuosittaista numeerista
tavoitetta, vaan tavoite on jatkuva. Vastuullisuusohjelman tavoitteen asetannassa ei ole huomioitu
ekologisia kynnysarvoja eikä käytetty biologista monimuotoisuutta koskevia hyvityksiä. Vastuulli-
suusohjelman tavoitteen on määrittänyt konsernin johto ilman sidosryhmien osallistumista. Konser-
nin vastuullisuusohjelman tavoite huomioida luonnon monimuotoisuus painopaperin hankinnassa
on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tavoitteen tarkoituksena on välttää ja minimoida konsernin toi-
minnan kielteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Tavoitteen saavuttamiseksi vuotta 2025
koskevana toimenpiteenä oli alkuperätodetun paperin osuuden pitäminen 100 prosentissa. Tavoit-
teen mittarina seurataan alkuperätodennetun paperin prosenttiosuutta hankitusta painopaperista.
Vuodelle 2025 asetettu tavoite toteutui suunnitellusti.
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelman 2025–2030 tavoitteet ja mittarit
Olennainen kestävyysseikka Tavoitetta ja toimenpidettä
ohjaava toimintaperiaate/
ohjeistus
Tavoite Toimenpide Soveltamisala KPI-mittari Toteuma 2025
Luonnon monimuotoisuus Ympäristö- ja ilmastopolitiikka Huomioimme luonnon
monimuotoisuuden raaka-
aineiden hankinnassa
Alkuperätodennetun paperin
osuuden pitäminen 100
prosentissa
Oma toiminta Alkuperätodennetun paperin
osuus (%)
100 %
64
Ympäristötiedot
Resurssien käyttö
ja kiertotalous
Hallituksen toimintakertomus 2025
Kestävyysselvitys
65
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS kestävyysaihe Osaosa-
aihe
Tyyppi Tosiasiallinen / mahdollinen vaikutus Olennainen vaihe Kuvaus Toimintaperiaatteet, jotka liittyvät
olennaiseen
vaikutukseen tai riskiin
Tuotteisiin ja palveluihin
liittyvät resurssien
ulosvirtaukset
ESRS E5
ei sisällä
osa-osa-
aiheita
Myönteinen
vaikutus
Tosiasiallinen Uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien
käyttö
Painotuotteissa käytetään
puuraaka-aineesta peräisin
olevaa uusiutuvaa ja
kierrätettävää materiaalia.
Keskisuomalainen-konsernin
kierrätysaste yli 95 %.
Ympäristö- ja ilmastopolitiikka
Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien
toimintapapaohje
Hankintaohje
Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje
Keskisuomalainen-konsernin tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje sisältää kon-
sernin sopimuskumppaneille asetetut vastuullisuuteen liittyvät vähimmäisvaatimukset, joita kon-
serni edellyttää lakien ja säädösten noudattamisen lisäksi. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvien vaikutusten osalta tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje velvoittaa
tavarantoimittajia tai palveluntarjoajia tuottajavastuun mukaiseen tuotteiden kierrätykseen, vaa-
rallisten jätteiden oikeaoppiseen käsittelyyn ja jätehuoltoon tuotteen elinkaaren lopussa. Lisäksi
konsernin tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje velvoittaa ilmoittamaan toimin-
tatapaohjeen rikkomisesta tai epäillystä rikkomisesta sekä siihen liittyvistä korjaavista toimista ja
määrittää konsernin oikeuden suorittaa auditointeja sekä rikkomuksista johtuvat seuraamukset. Ta-
varantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje on esitelty tarkemmin kohdassa S2-1 Arvo-
ketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet.
Hankintaohje
Keskisuomalainen-konsernin hankintaohje ohjaa konsernin hankintoja ja investointeja. Hankintaoh-
jeen tavoitteena on varmistaa, että hankintapäätöksissä huomioidaan ympäristöä sekä ihmisoikeuk-
sia ja muita sosiaalisia seikkoja koskevat vaikutukset. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvi-
en vaikutusten osalta hankintaohje velvoittaa huomioimaan hankinnoissa luonnonvarojen kestävän
käytön ja jätteiden vähentämisen. Hankintaohje on esitelty tarkemmin kohdassa S2-1 Arvoketjun
työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet.
E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
Keskisuomalainen-konserni edistää resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvää myönteistä vai-
kutusta omassa toiminnassa konsernin ympäristö- ja ilmastopolitiikan periaatteiden mukaisesti sekä
arvoketjussa tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeen ja hankintaohjeen mukai-
sesti.
Ympäristö- ja ilmastopolitiikka
Keskisuomalainen-konsernin ympäristö- ja ilmastopolitiikan tarkoituksena on vähentää konsernin
toiminnasta johtuvia ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia ja konserniin kohdistuvia riskejä
sekä lisätä toiminnan myönteisiä vaikutuksia. Ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa täydentävät konsernin
vastuullisuusohjelma ja hankintaohje, joissa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet sekä hankinnan
kriteerit kiertotalouden edistämiseksi. Konsernin ympäristö- ja ilmastopolitiikka sisältää resurssien
käyttöön ja kiertotalouden edistämiseen liittyvät konsernin toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti
konserni pyrkii edistämään kiertotaloutta toimimalla resurssitehokkaasti, kierrättämään materiaale-
ja ja vähentämään jätteen määrää huolehtien jätteiden, mukaan lukien vaaralliset jätteet, oikeaoppi-
sesta käsittelystä. Koska konsernin painotoiminnassa ei ole mahdollista kokonaan tai osittain siirtyä
kierrätyspaperin käyttöön sen saatavuuteen ja hinnoitteluun liittyvien seikkojen vuoksi, ei konsernin
ympäristö- ja ilmastopolitiikka tai vastuullisuusohjelma tällä hetkellä käsittele suoraan primaarire-
surssien käytöstä pois siirtymistä. Konsernin ympäristö- ja ilmastopolitiikka on esitelty tarkemmin
kohdassa E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet.
66
E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
Vuonna 2025 Keskisuomalainen-konserni on jatkanut jätehuollon keskittämistä konsernin vastuulli-
suusohjelmassa määritetyn 97 prosentin kierrätysasteen tavoitteen saavuttamiseksi. Keskittämistä
toteutetaan laajentamalla konsernin kierrätys- ja jätepalveluiden sopimuksen kattavuutta asteittain
toimistoyksiköihin, mikä edistää kierrätysasteen kasvua ja tukee jätehuollon tehostamista koko kon-
sernissa.
E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelmassa on määritetty kiertotalouteen ja jätteeseen
liittyvä tulossuuntautunut ja aikasidonnainen tavoite. Vastuullisuusohjelman tavoitteet ovat luon-
teeltaan jatkuvia, eikä niille ole siten asetettu perusarvoa, josta johdettaisiin vuosittaisia numeerisia
tavoitteita. Kierrätysastetta koskeva resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvä tavoite on ku-
vattu alla olevassa taulukossa. Tavoite on konsernin kierrätysasteen pitäminen korkealla tasolla ja se
koskee jätehierarkian tasoa kierrätys. Tavoitteen mittarina seurataan kierrätysastetta. Kierrätysas-
tetavoite kattaa koko Keskisuomalainen-konsernin. Konsernin toiminnasta syntyvät jätteet on luo-
kiteltu EU:n virallisen jäteluokitusjärjestelmän mukaisiin luokkiin. Eri jäteluokkien tiedot perustuvat
jäteyhtiöiden toimittamiin jätteen todellisiin määriin perustuviin tietoihin. Kierrätysaste on laskettu
jakamalla kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn jätteen määrä syntyneen jätteen määrällä ja kertomalla
luku 100:lla.
Vuodelle 2025 asetettua tavoitetta Keskisuomalainen-konsernin 97 prosentin kierrätysasteesta
ei saavutettu, kierrätysasteen ollessa 95 prosenttia.
67
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelman 2025-2030 tavoitteet ja mittari
Olennainen
kestävyysseikka
Tavoitetta ja toimenpidettä ohjaava
toimintaperiaate/ohjeistus
Tavoite Toimenpide Soveltamisala KPI-mittari Toteuma 2025
Kiertotalous ja jäte Ympäristö- ja ilmastopolitiikka Kierrätysasteen pitäminen
korkealla tasolla 97 prosentissa
Pidämme jätteen
kierrätysasteen korkealla
tasolla
Oma toiminta Kierrätysaste (%) 95 %
E5-5 Resurssien ulosvirtaukset
Tuotantoprosessissa syntyvät keskeiset tuotteet ja materiaalit
Keskisuomalainen-konserni kustantaa noin seitsemääkymmentä eri tilattavaa sanomalehteä ja kau-
punkilehteä. Lisäksi konsernin sanomalehtipainot painavat muun muassa mainosesitteitä. Kaikki pai-
netut tuotteet ovat lähes 100-prosenttisesti kierrätettäviä, sillä painetuissa tuotteissa käytetyt pai-
novärit, pinnoitteet sekä muut epäpuhtaudet voivat pienissä määrin heikentää kierrätysprosessia.
Konsernin käyttämät aineet painettujen lehtien tuotannossa ovat kaikki kierrätettäviä. Vuoden 2024
kierrätysaste Suomessa oli ELY-keskuksen keräyspaperitilaston mukaan mukaan 86 %.
Kierrätettävien ainesten osuudet Keskisuomalainen-konsernissa
• Tuotteissa: 100 %
• Pakkauksissa: 100 %
68
Sosiaaliset tiedot
Oma työvoima
Hallituksen toimintakertomus 2025
Kestävyysselvitys
69
ESRS S1 Oma työvoima
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS kestävyysaihe Osaosa-aihe Tyyppi Tosiasiallinen /
mahdollinen vaikutus
Olennainen aihe Kuvaus Toimintaperiaatteet,
jotka liittyvät olennaiseen
vaikutukseen, riskiin tai
mahdollisuuteen
Työolot Terveys ja
turvallisuus
Myönteinen
vaikutus
Tosiasiallinen Myönteiset vaikutukset
työntekijöiden terveydelle ja
hyvinvoinnille
Työn, työyhteisön, esihenkilötyön ja
työterveyshuollon myönteiset vaikutukset
työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen
voivat ylläpitää tai edistää terveyttä, työ- ja
toimintakykyä.
Eettiset toimintaperiaatteet
Toimintaohjeet työtapaturmiin
Terveys ja
turvallisuus, työ- ja
yksityiselämän
tasapaino
Kielteinen
vaikutus
Tosiasiallinen Haasteet henkilöstön
työturvallisuudessa ja
hyvinvoinnissa
Mediatyön nopeatempoisuus ja jatkuvat
muutokset, koneenkäyttö painotoiminnassa
sekä työergonomia ja mahdolliset uhkatilanteet
jakelussa on tunnistettu kielteisiksi
vaikutuksiksi. Yleisin sairauspoissaolojen
syy on psykososiaalinen kuormitus ja tästä
johtuvat mielenterveyden haasteet (ei aina
työperäistä).
Terveys ja
turvallisuus, työ- ja
yksityiselämän
tasapaino
Mahdollisuus - Myönteisen työnantajamielikuvan
vaikutukset työvoiman
pysyvyyteen ja saatavuuteen
Myönteinen työnantajamaine voi edesauttaa
rekrytointia ja työvoiman pysyvyyttä,
parantaen toiminnan vakautta ja vähentäen
rekrytointikustannuksia. Lisäksi se voi
vaikuttaa myönteisesti liiketoimintaan
ja kykyyn tuottaa tuotteita ja palveluja
asiakkaille.
Eettiset toimintaperiaatteet
Yhdenvertainen
kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille
Toimenpiteet
työpaikalla esiintyvän
väkivallan ja häirinnän
torjumiseksi,
Moninaisuus
Kielteinen
vaikutus
Tosiasiallinen Monimuotoisuuden puute sekä
mahdollinen häirintä ja syrjintä
henkilöstön keskuudessa
Monimuotoisuuden puute sekä mahdollinen
häirintä ja syrjintä voivat vaikuttaa henkilöstön
hyvinvointiin kielteisesti.
Eettiset toimintaperiaatteet
Toimintaohjeet häirinnän
ja epäasiallisen kohtelun
tilanteisiin
Koulutus ja taitojen
kehittäminen
Myönteinen
vaikutus
Tosiasiallinen Myönteiset vaikutukset
työntekijöiden osaamiseen ja
urakehitykseen
Media-alan jatkuva muutos edellyttää
työntekijöiden osaamisen kehittämistä,
kuten uusien työmenetelmien omaksumista
tai järjestelmien käyttöönottoa. Konsernissa
on tarjolla valmennuksia ja työntekijöillä on
mahdollisuus kehittää osaamistaan työssään
sekä uudistua.
Eettiset toimintaperiaatteet
Moninaisuus Mahdollisuus - Monimuotoinen työyhteisö lisää
myönteistä työnantajamielikuvaa
Monimuotoinen työyhteisö lisää myönteistä
työnantajamielikuvaa ja houkuttelee eri
taustaisia alan osaajia, joiden avulla voidaan
kehittää konsernin toimintaa ja innovaatiota
sekä tavoittaa uusia asiakkaita.
70
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Oma työvoima
Keskisuomalainen-konsernin olennaiset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa oman työvoiman työ-
suhteisiin työntekijöihin sekä omaan työvoimaan kuuluviin muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin.
Keskisuomalainen-konsernin oman työvoiman työsuhteisiin työntekijöihin kuuluvat kaikki Suomen
lainsäädännön mukaan työsuhteessa olevat työntekijät. Lisäksi työsuhteisia työntekijöitä ovat tar-
vittaessa töihin kutsuttavat puitesopimuksessa määrätyin ehdoin töitä tekevät työntekijät. Omaan
työvoimaan kuuluvia muita kuin työsuhteisia työntekijöitä ovat toimituksen avustajat, osa jakajista,
harjoittelijat, vuokratyöntekijät ja palvelusopimuksella toimivat yrittäjät sekä konserniin kuuluvan
Lehtisepät Oy:n Kouvolan sanomalehtipainon alihankkijan työntekijät. Lehtisepät Oy sulki Tuusulan
sanomalehtipainon alkuvuoden 2025 aikana. Lehtisepät Oy päätti marraskuussa 2025 sulkea myös
Kouvolan sanomalehtipainon. Kouvolan sanomalehtipaino suljettiin tammikuussa 2026.
Keskisuomalainen-konsernin ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa vuonna 2025 kartoitettiin
omaan työvoimaan kuuluvat haavoittuvassa asemassa olevat henkilöryhmät, joihin konsernin toi-
minnasta voi kohdistua kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. Tällaisia henkilöryhmiä ovat työntekijät,
jotka työskentelevät määräaikaisilla työsopimuksilla, kriisialueilla lyhytaikaisesti työskentelevät ja
vaikeiden aiheiden parissa työskentelevät, terveydentilan takia rajoitteiset, ei-suomenkieliset, maa-
hanmuuttajat, muut vähemmistöt (mm. uskonnolliset, seksuaali ja sukupuoli) sekä nuoret.
Keskisuomalainen-konsernin ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa tunnistetut olennaiset kielteiset
ihmisoikeusvaikutukset liittyvät työturvallisuuteen, moninaisuuden puutteeseen sekä syrjinnän ja
häirinnän mahdollisuuteen. Myönteiset olennaiset konsernin koko henkilöstöä koskevat vaikutukset
liittyvät terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon, työntekijöiden osaamisen ylläpitämiseen
sekä urakehityksen tukemiseen. Vuoden 2025 alussa lanseerattu konsernin Työkyvyn tuen -malli ja
aktiivinen yhteistyö työterveyshuollon kanssa tukevat työntekijöiden työkykyä. Media-alan jatkuva
muutos edellyttää työntekijöiden osaamisen kehittämistä, kuten uusien työmenetelmien omaksu-
mista tai järjestelmien käyttöönottoa. Konsernissa on tarjolla säännöllisesti valmennuksia sekä verk-
ko-oppimisympäristö Media-akatemiassa että Teamsin välityksellä muun muassa toimituksille ja me-
diamyynnille. Konsernissa suhtaudutaan myönteisesti työaikajoustoon opiskeluiden vuoksi, kuten
opintovapaaseen tai osa-aikaiseen työskentelyyn.
Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä vuonna 2025 tunnis-
tettiin lisäksi taloudellisia mahdollisuuksia liittyen myönteisen työnantajamielikuvan vaikutuksiin
työvoiman pysyvyydessä ja saatavuudessa sekä monimuotoisen työyhteisön osaajien houkuttelun
kautta tapahtuva kehitys- ja innovaatiotoiminta, mikä lisää erilaisia näkökulmia konsernin sisällä ja
parantaa asiakkaiden ja lukijoiden kokemusta.
Keskisuomalainen-konserni on vuonna 2025 edistänyt ilmastonmuutoksen hillintään liittyvää siir-
tymäsuunnitelmaa. Työssä siirtymäsuunnitelman laatimiseksi ei ole tullut ilmi konsernin omaan työ-
voimaan liittyviä kielteisiä vaikutuksia, jotka johtuisivat ilmastonmuutoksen hillintään liittyvistä toi-
mista. Työ konsernin siirtymäsuunnitelman laatimiseksi jatkuu seuraavina vuosina.
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
Politiikat sekä muut ohjaavat toimintaohjeet ohjaavat Keskisuomalainen-konsernissa työtä ja pää-
töksentekoa. Konsernin tärkein omaan työvoimaan liittyvä politiikka on konsernin eettiset toimin-
taperiaatteet.
Keskisuomalaisen Oyj:n hallituksen joulukuussa 2024 vahvistama eettiset toimintaperiaatteet ku-
vaa Keskisuomalainen-konsernin sitoutumista eettiseen liiketoimintaan ja hyvään hallintoon, ym-
päristövastuuseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Konserni on sitoutunut huolehtimaan työntekijöiden
työhyvinvoinnista ja oikeuksista sekä edistämään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja avointa yritys-
kulttuuria. Näiden aiheiden kautta eettiset toimintaperiaatteet linkittyvät konsernin olennaisiin
kestävyysaiheisiin. Eettisten toimintaperiaatteiden toteutumisesta konsernissa ylimpänä tahona on
vastuussa Keskisuomalainen Oyj:n hallitus. Toimintaperiaatteita päivitetään tarvittaessa, jotta var-
mistetaan, että ne ovat ajan tasalla sekä vastaavat kehittyviä lakeja ja säädöksiä. Eettiset toimin-
taperiaatteet kattavat koko Keskisuomalainen-konsernin mukaan lukien siihen kuuluvien yhtiöiden
työntekijät, toimitusjohtajat, johtoryhmän jäsenet ja hallituksen jäsenet työ- tai palvelussuhteesta
riippumatta. Eettiset toimintaperiaatteet ovat työsuhteisten työntekijöiden (pl. jakajat) saatavilla
konsernin intrassa, minkä lisäksi ne ovat osa Media-akatemian Vastuullisuus Keskisuomalainen-kon-
sernissa -kurssia, jonka konsernin työntekijät (pl. jakajat) on ohjeistettu suorittamaan. Vuonna 2025
Vastuullisuus Keskisuomalainen-konsernissa -kurssin suoritti konsernissa 988 henkilöä. Henkilöstö-
hallinto on ollut mukana konsernin eettisten toimintaperiaatteiden laadinnassa.
Keskisuomalainen-konsernin eettisissä toimintaperiaatteissa sitoudutaan kunnioittamaan YK:n
yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistusta, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia peri-
aatteita sekä kansainvälisen työjärjestö ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista.
Osana sitoutumistaan ILO:n perusperiaatteisiin konserni varmistaa, että sen toiminnassa torjutaan
lapsityövoiman käyttö ja pakkotyö kaikissa muodoissaan. Lisäksi suomalaisen työelämän lainsäädän-
nön ja työehtosopimuksien noudattaminen varmistaa, että konserni kunnioittaa omaan työvoimaan
kuuluvien henkilöiden ihmisoikeuksia ja työelämäoikeuksia.
Keskisuomalainen-konsernin eettisissä toimintaperiaatteissa ei hyväksytä minkäänlaista syrjintää
ikään, sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kansallisuuteen tai etniseen alkuperään, uskontoon, vakau-
mukseen, perhesuhteisiin, seksuaaliseen suuntautumiseen tai mahdolliseen työrajoitteeseen liit-
tyen. Konsernissa on myös nollatoleranssi seksuaaliselle ahdistelulle tai muulle häirinnälle, kiusaami-
selle sekä fyysiselle tai henkiselle väkivallalle eikä loukkaavaa käytöstä hyväksytä.
Keskisuomalainen-konserniin kuuluvissa yhtiöissä toteutetaan yhteistoimintalain mukaista vuoro-
puhelua työsuhteisen oman työvoiman kanssa kvartaaleittain pidettävissä YTTS-kokouksissa. Hen-
71
kilöstöä edustavat kokouksissa luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut tai valitut henkilöstön
edustajat. Mikäli ihmisoikeusvaikutuksia ilmenee, korjaavia toimenpiteitä toteutetaan työyhteisöta-
solla. Konsernin Työkyvyn tuen -malli mahdollistaa korjaavien toimenpiteiden pohtimisen työyhtei-
sö- ja yksilötasolla yhdessä työyhteisön ja kollegoiden tai työntekijän ja esihenkilön kanssa. Työnte-
kijöiden työllistymistä tuetaan muutosturvalla niissä tilanteissa, joissa on työttömyyden uhka.
Keskisuomalainen-konsernilla on käytössä muita ohjaavia toimintaohjeita olennaisten vaikutusten
hallintaan:
• Toimintaohjeet työtapaturmiin, jotka ohjaavat työtapaturmien ilmoittamisesta
• Toimintaohjeet häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tilanteisiin liittyen
Keskisuomalainen-konsernilla ei ole erityisiä sitoumuksia koskien inkluusiota tai positiivista toimin-
taa erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden hyväksi. Konsernin esihenkilöt on ohjeis-
tettu häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumiseen. Konsernin henkilöstötutkimuksessa kysy-
tään vuosittain työntekijöiden kokemusta häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta. Kyselyn tulokset
käsitellään esihenkilön toimesta tiimikohtaisesti sekä yhtiö-, toiminto- ja konsernitasoisesti. Kyselys-
sä on mahdollisuus jättää yhteydenottopyyntö henkilöstöhallinnolle, jonka vastuulla on edistää asian
käsittelyä ilmoittajan niin halutessa.
S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja
työntekijöiden edustajien kanssa
Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä vuonna 2023 toteutettiin laa-
ja sidosryhmäkysely, jossa kysyttiin konsernin tärkeimmistä vastuullisuusteemoista. Konsernin hen-
kilöstöstä kyselyyn vastasi lähes 500 henkilöä. Kyselyssä pystyi tuomaan omia näkökohtia esiin avoi-
mien kysymysten kautta. Kyselyn lisäksi haastateltiin konsernin henkilöstöhallinnon asiantuntijoita.
Kyselyt ja haastattelut toimivat pohjana myös konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä
vuonna 2025. Konserniin kuuluvissa yhtiöissä toteutetaan lisäksi yhteistoimintalain mukaista vuo-
ropuhelua YTTS-kokouksissa kvartaaleittain. Konserniin kuuluvissa yhtiöissä käydään muutosneu-
vottelut yhteistoimintalain mukaisissa tilanteissa. Usean konserniin kuuluvan yhtiön johtoryhmässä
on henkilöstön edustaja mukana, millä pyritään varmistamaan, että henkilöstön näkökulmat tulevat
esiin ja huomioiduiksi, jota yhteistoimintalaki myös velvoittaa.
Omia työsuhteisia työntekijöitä edustavat Keskisuomalainen-konsernin lakisääteisessä vuoro-
puhelussa työntekijöiden valitsemat luottamushenkilöt. Jos henkilöstöryhmälle ei ole valittu luot-
tamushenkilöä, voi henkilöstö valita keskuudestaan edustajan. Jos edustajia ei ole valittu, yhtey-
denpitoa pidetään koko henkilöstön kanssa. Usean konserniin kuuluvan yhtiön johtoryhmässä on
henkilöstön edustaja mukana. Konserniin kuuluvien yhtiöiden johtoryhmät kokoontuvat pääsään-
töisesti kuukausittain. Joidenkin yhtiöiden kokouksiin osallistuu aina henkilöstön edustaja ja joissain
yhtiöissä edustaja osallistuu kvartaaleittain. Tiimipalaverit käydään koko tiimin kanssa ja kahdenvä-
liset keskustelut työntekijän kanssa. Säännöllisten tiimipalavereiden ja kahdenvälisten keskustelujen
sykli sovitaan tiimikohtaisesti.
Yhteistoimintalain mukaisen vuoropuhelun toteutumisesta Keskisuomalainen-konsernissa vastaa
yhtiön johtaja (liiketoiminnasta vastaava johtaja tai toimitusjohtaja), jolla on vastuu myös muutos-
neuvotteluiden käymisestä. Esihenkilö vastaa tiimipalavereista ja kahdenvälisistä keskusteluista.
Keskisuomalainen-konsernissa toteutetaan henkilöstötutkimus kerran vuodessa työsuhteisille
työntekijöille. Henkilöstötutkimuksessa kysytään työntekijöiden kokemuksia muun muassa vies-
tinnästä ja vaikutusmahdollisuuksista omaan työhönsä. Jakajille toteutetaan työtyytyväisyyskyse-
ly vuosittain. Yhteydenpidon vaikuttavuutta tarkastellaan henkilöstötutkimuksen vastausprosentin
kautta. Tulokset käsitellään niin konsernitasoisesti kuin yhtiökohtaisesti ja tulosten pohjalta laadi-
taan kehittämissuunnitelma.
Henkilöstötutkimus ja jakajien työtyytyväisyyskysely toteutetaan anonyymisti ja tulokset ra-
portoidaan vain, jos vastaajia on riittävästi anonymiteetin varmistamiseksi. Keskisuomalainen-kon-
sernissa on käytössä kaikille sidosryhmille avoin ilmoituskanava, jossa konsernin oma työvoima voi
tuoda esiin huolenaiheita epäeettiseen toimintaan tai väärinkäytöksiin liittyen. Ilmoituskanava on
kaikkien sidosryhmien saatavilla Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivuilla (www.keskisuomalainen.
com). Ilmoituskanavasta voi lukea lisää kohdassa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle
työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Keskisuomalainen-konserni käsittelee henkilöstön huolenaiheet ensisijaisesti kahdenvälisten kes-
kusteluiden avulla ja YTTS-kokouksissa varmistaen asianmukaiset toimet mahdollisten epäkohtien
korjaamiseksi. Lisäksi konsernissa on käytössä kaikille sidosryhmille avoin ilmoituskanava, jossa hen-
kilöstö voi tuoda esiin huolenaiheita epäeettiseen toimintaan tai väärinkäytöksiin liittyen. Ilmoitus-
kanava on kaikkien sidosryhmien, myös henkilöstön, saatavilla Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivulla
(www.keskisuomalainen.com). Konsernin ilmoituskanavassa henkilöstöllä on mahdollisuus ilmoittaa
huolenaiheista nimettömästi. Ilmoituskanava on saatavilla Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivulla ja
on Keskuskauppakamarin ylläpitämä, mutta Keskisuomalainen-konserniin kuuluvia yhtiöitä koskevat
ilmoitukset käsitellään Keskisuomalainen Oyj:ssä. Ilmoituskanavan ohella konsernissa toteutetaan
säännöllisiä henkilöstötutkimuksia, joissa työntekijät voivat tuoda esille huolenaiheitaan tai tarpei-
taan. Konsernin henkilöstötutkimuksen toteuttaa IROResearch Oy. Lisäksi jakajille toteutetaan oma
työtyytyväisyystutkimus, joka on Suomen Suoramainonta Oy:n itse toteuttama.
Keskisuomalainen-konsernin ilmoituskanavasta on viestitty käyttöönotettaessa henkilöstölle kon-
sernin intrassa sekä vuonna 2025 henkilöstölle (pl. jakajat) julkaistulla Vastuullisuus Keskisuomalai-
nen-konsernissa -kurssilla. Ilmoituskanava on kaikille sidosryhmille avoin ja on kaikkien sidosryh-
mien, myös henkilöstön, saatavilla Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivulla. Henkilöstötutkimukset
konsernissa viestitään sähköpostilla koko omalle työsuhteiselle työvoimalle. Kahdenvälisten keskus-
telujen käytäntö ja Työkyvyn tuen -malli ovat konsernin henkilöstöhallinnon luomia. Kahdenvälisis-
tä keskusteluista ohjeistetaan konsernin intrassa, ja kaikki esihenkilöt valmennetaan keskustelujen
72
käymiseen. Työkyvyn tuen -malli on käsitelty YTTS-kokouksissa ja viestitään henkilöstölle konsernin
intrassa. Esihenkilöitä valmennetaan säännöllisesti konsernin Työkyvyn tuen -mallin mukaiseen toi-
mintaan. Vuonna 2025 valmennus toteutettiin esihenkilötilaisuuksissa, joissa käsiteltiin muun muas-
sa työn ulkopuolisen kuormituksen puheeksi ottamista, työn sujuvuutta ja luottamuksen vahvista-
mista.
Keskisuomalainen-konserni seuraa työntekijöiden tietoisuutta huolenaiheiden esiin tuomisen ra-
kenteisiin liittyen osana henkilöstötutkimusta, jonka vastausprosenttia seurataan. Konserni on eet-
tisissä toimintaperiaatteissa sitoutunut suojamaan ilmoittajia vastatoimilta. Periaatteet on kuvattu
tarkemmin kohdassa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.
S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten
vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten
toimien vaikuttavuus
Keskisuomalainen-konserni on toteuttanut ja suunnittelee eri toimenpiteitä omaan työvoimaan
kohdistuvien kielteisten vaikutusten tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja korjaavien
toimien mahdollistamiseksi. Vuonna 2025 konsernissa toteutettiin ensimmäinen ihmisoikeusvaiku-
tusten arviointi tavoitteena tunnistaa Keskisuomalainen-konsernin ja sen arvoketjun keskeisimmät
tosiasialliset ja mahdolliset ihmisoikeusvaikutukset ja laatia toimenpidesuunnitelma niiden ehkäise-
miseksi ja lieventämiseksi. Kyseinen ihmisoikeusvaikutusten arviointi on osa konsernin huolellisuus-
velvoiteprosessin mukaista toimintaa ja se toimii pohjana konsernin jatkuvalle ihmisoikeustyölle.
Arvioinnissa tunnistettiin omaan työvoimaan kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia työturvallisuuteen,
työ- ja yksityiselämän tasapainoon sekä moninaisuuden puutteeseen, häirintään ja syrjintään liit-
tyen. Arvioinnin tulokset on huomioitu konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä vuon-
na 2025. Ihmisoikeusvaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi on laadittu toimenpidesuunni-
telma. Osa toimenpiteistä on jo käynnissä ja toimenpidesuunnitelman kehittäminen ja toimeenpano
jatkuu vuonna 2026.
Konsernissa on käytössä Työkyvyn tuen -malli, jolla pyritään tukemaan työntekijöiden työkykyä.
Vuonna 2025 esihenkilöitä valmennettiin toimintatapaan esihenkilötilaisuuksissa, jotta heillä on val-
miudet käydä kahdenvälisiä keskusteluja työntekijöiden kanssa sekä nostaa esille työkykyyn liitty-
viä teemoja ja etsiä näihin ratkaisuja yhdessä työntekijän ja tiimin kanssa. Esihenkilöille suunnatuilla
esihenkilötilaisuuksissa on käsitelty monimuotoisuutta työelämässä sekä neuromonimuotoisuutta ja
lisätty tietoisuutta, jotta monimuotoisuutta voidaan hyödyntää esihenkilötyössä. Lisäksi tilaisuuk-
sissa on annettu esihenkilöille työkaluja ottaa puheeksi työstä johtuva kuormitus, työn ulkopuolinen
kuormitus sekä päihdeongelmat. Myös jatkuva yhteistyö työterveyshuollon ja työeläkevakuutus-
yhtiöiden kanssa edistää aktiivisesti työntekijöiden työhyvinvointia. Työterveyshuollon kanssa on
tarkennettu hoitopolkuja mielenterveyden haasteiden osalta ja otettu käyttöön lyhytpsykoterapia.
Lisäksi konsernissa on tehty ohje uhkaavien tilanteiden tunnistamiseen, ennakointiin ja varautumi-
seen. Nämä toimet auttavat kielteisten työturvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvien vaikutusten eh-
käisemisessä ja lieventämisessä sekä edistävät monimuotoisuutta. Toimenpiteet koskevat koko kon-
sernia ja kaikkia työsuhteisia työntekijöitä.
Keskisuomalainen-konserni toteuttaa korjaavia toimia, jotka liittyvät tosiasiallisiin olennaisiin vai-
kutuksiin. Muutosneuvottelutilanteissa työntekijöille tarjotaan työterveyshuollon tuki, mukaan lu-
kien keskustelumahdollisuudet työterveyshoitajan tai työterveyspsykologin kanssa. Työyhteisöille
on järjestetty työpsykologin vetämiä muutostukitilaisuuksia, ja irtisanotuille työntekijöille tarjotaan
työterveyshuollon tuki, lakisääteinen muutosturva, muutosturvavalmennus sekä työvoimaviran-
omaisten ja työttömyyskassan infotilaisuudet. Työnantaja tarkastelee jokaisessa tapauksessa uudel-
leensijoituksen ja takaisinottovelvollisuuden mahdollisuuksia.
Vuonna 2025 Keskisuomalainen-konsernissa jatkettiin 1-2-1-keskustelujen ottamista osaksi arkea
eri toimituksissa. Muita toimia, joilla konserni pyrkii edistämään myönteisiä vaikutuksia omaan työ-
voimaan, ovat verkko-oppimisympäristö Media-akatemian kehittäminen ja laajentaminen osaamisen
tukemiseksi tulevaisuudessa. Media-akatemia sisältää muun muassa vastuullisuuskoulutukset, toimi-
tuksen Digiakatemian, mediamyynnin koulutuspolut sekä konsernin yleis- ja esihenkilöperehdytyk-
sen ja esihenkilövalmennukset. Lisäksi työnantajamielikuvaa on kehitetty systemaattisesti vuodesta
2023 alkaen luomalla konsernille työnantajamielikuvan konsepti ja määrittämällä työnantajalupaus
sekä ydinviestit. Vuonna 2025 keskityttiin kesätyöntekijöiden rekrytoinnin työnantajamielikuvan
kehittämiseen muun muassa laatimalla rekrytointien tueksi mainosmateriaalia. Lisäksi esihenkilöitä
valmennettiin nuorten työntekijöiden johtamiseen ja kesätyöntekijöille pidettiin oma henkilöstöhal-
linnon perehdytys, jossa henkilöstöhallinnon teemojen lisäksi käsiteltiin oman työnkyvyn varmista-
mista.
Keskisuomalainen-konsernissa seurataan toimien ja aloitteiden vaikuttavuutta säännöllisesti eri
menetelmillä. Vuonna 2025 voimaan astuneessa konsernin vastuullisuusohjelmassa on määritetty
mittarit, joilla toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti. Työhyvinvoinnin kehittymistä
mitataan vuosittain toteutettavalla henkilöstötutkimuksella, joka antaa kokonaiskuvan henkilöstön
kokemuksista ja tarpeista. Lisäksi työterveyshuollon ja työeläkevakuutusyhtiöiden raportteja hyö-
dynnetään työntekijöiden työkyvyn seurantaan.
Keskisuomalainen-konserni yksilöi tarvittavat ja asianmukaiset toimet oman työvoiman tosiasial-
lisiin tai mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin hyödyntämällä säännöllisiä prosesseja. Merkittävä keino
toimenpiteiden tunnistamiseen on vuosittain toteutettava konsernin laajuinen henkilöstötutkimus,
joka nostaa esiin kehityskohteita tiimi-, toiminto-, yhtiö- ja konsernitasolla. Lisäksi työterveyshuollon
raportteja tarkastellaan säännöllisesti YTTS-kokouksissa neljä kertaa vuodessa ja työterveyshuol-
lon ohjausryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa arvioimaan työkykytilannetta konserni-, yhtiö- ja
toimintotasolla. Näissä kokouksissa päätetään tarvittavista työkyvyn tuen toimenpiteistä. Lisäksi
työeläkevakuutusyhtiöiden, työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon edustajat kokoontuvat kah-
desti vuodessa muodostamaan kattavaa työkyvyn tilannekuvaa ja suuntaamaan kehitystoimenpi-
73
teitä. Kunkin konserniin kuuluvan yhtiön kanssa järjestetään kahdesti vuodessa työterveyshuollon
vuositapaaminen, jossa tarkastellaan yhtiökohtaisesti työkykytilannetta ja kohdennetaan tarvittavat
toimenpiteet.
Kaikki yllä mainitut toimenpiteet koskevat koko Keskisuomalainen-konsernia ja kaikkia työsuhtei-
sia työntekijöitä. Lisäksi toimilla tuetaan konsernin eettisten toimintaperiaatteiden päämääriä, jotka
ovat työntekijöiden työhyvinvoinnista ja oikeuksista huolehtiminen sekä tasa-arvon, yhdenvertai-
suuden ja avoimen yrityskulttuurin edistäminen.
Keskisuomalainen-konserni hyödyntää Työkyvyn tuen -mallia, työterveyshuollon ja työeläkeva-
kuutusyhtiöiden raportteja varmistaakseen, etteivät konsernin käytännöt aiheuta tai myötävaikuta
omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin kielteisiin vaikutuksiin. Toimien toteutumista seurataan
työterveyshuollon kanssa yhdessä sovituilla mittareilla. Lisäksi konsernilla on toimintaohjeet häirin-
nän ja epäasiallisen kohtelun tilanteisiin, joita sovelletaan työntekijöiden työhyvinvoinnin turvaami-
seksi.
Olennaisten vaikutusten hallintaan on Keskisuomalainen-konsernissa kohdennettu pääasiassa
henkilöresursseja. Lisäksi yksittäisiin tapauksiin ja työterveyshuollon tukemiseen kohdennetaan ta-
loudellisia resursseja, jotka eivät kuitenkaan vaadi merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja. Olen-
naisten vaikutusten hallintaa ja tunnistamista kuvataan kohdassa ESRS 2 Yleiset tiedot.
S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan
Keskisuomalainen-konserni vastuullisuusohjelma astui voimaan vuonna 2025. Ohjelma sisältää ta-
voitteet ja mittarit, joita konserni seuraa säännöllisesti. Vastuullisuusohjelman tavoitteet kattavat
konsernin olennaiset omaan työvoimaan kohdistuvat vaikutukset ja taloudelliset mahdollisuudet
työhyvinvoinnin, osaamisen, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden sekä työnanta-
jamielikuvan kehittämisen teemoissa. Tavoitteet ovat luonteeltaan jatkuvia, eikä niille ole siten ase-
tettu perusarvoa, josta johdettaisiin vuosittaisia numeerisia tavoitteita. Vastuullisuusohjelman ta-
voitteet on määrittänyt konsernin johto ilman henkilöstön edustajien osallistumista. Vuoropuhelua
omaan työvoimaan kohdistuvista tavoitteista käydään henkilöstön edustajien kanssa, ja edustajien
puuttuessa keskustellaan koko henkilöstön kanssa.
Oman työvoiman osalta Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelman tavoitteina on edis-
tää kaikille työntekijöille mahdollisuuksia kehittyä työssään, huolehtia työhyvinvoinnista, kohdella
työntekijöitä tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti, edistää monimuotoisempaa työyhteisöä sekä olla
haluttu ja innostava työnantaja. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi vuotta 2025 koskevina toi-
menpiteinä oli 1-2-1-keskustelujen ottaminen osaksi arkijohtamista, työssäjaksamisen tukeminen,
esihenkilötyön kehittäminen, yhtiötasoisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien kehit-
täminen ja päivittäminen, esihenkilöiden monimuotoisuuden tiedon lisääminen sekä työnantaja-
mielikuvan kehittäminen. Mittareina seurattiin 1-2-1-keskustelut säännöllisesti käyneiden osuutta
henkilöstöstä, mielenterveyspoissaolojen määrää, henkilöstötutkimuksen esihenkilöindeksiä (esi-
henkilöindeksin asteikko 1-5), päivitettyjen yhtiötasoisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitel-
mien osuutta laadintavelvollisten yhtiöiden lukumäärästä, esihenkilövalmennuksiin osallistuneiden
osuutta esihenkilöiden lukumäärästä sekä henkilöstötutkimuksen eNPS tulosta.
74
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelman 2025–2030 tavoitteet ja mittarit
Olennainen kestävyysseikka Tavoitetta ja toimenpidettä
ohjaava toimintaperiaate/
ohjeistus
Tavoite Toimenpide Soveltamisala KPI-mittari Toteuma 2025
Osaavat ja hyvinvoivat
työntekijät
Henkilöstöä koskevat
toimintaohjeet ja -mallit
Edistämme kaikille
työntekijöille mahdollisuuksia
kehittyä työssään
1-2-1-keskustelut osaksi
arkijohtamista
Oma toiminta Henkilöstöstä (pl. jakajat)
(%) käynyt säännölliset
1-2-1-keskustelut
72 %
Huolehdimme
työhyvinvoinnista
Työssäjaksamisen tukeminen Oma toiminta Mielenterveyspoissaolojen
määrä/hlö
2,36 pv/hlö
Esihenkilötyön kehittäminen Oma toiminta Henkilöstötutkimuksen
esihenkilöindeksi
4,1
Tasa-arvoinen työyhteisö Yhtiötasoiset tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuussuunnitelmat
Kohtelemme
työntekijöitämme tasa-
arvoisesti ja yhdenvertaisesti
Yhtiötasoisten tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuus-
suunnitelmien kehittäminen ja
päivittäminen
Oma toiminta % Yhtiötasoisista tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuus-
suunnitelmista päivitetty
78 %
Henkilöstöä koskevat
toimintaohjeet ja -mallit
Edistämme
monimuotoisempaa
työyhteisöä
Esihenkilöiden
monimuotoisuuden tiedon
lisääminen
Oma toiminta Esihenkilövalmennuksiin
osallistuneiden esihenkilöiden
osuus (%)
29 %
Kiinnostava työpaikka Henkilöstöä koskevat
toimintaohjeet ja -mallit
Olemme haluttu
ja innostava työnantaja
Työnantajamielikuvan
kehittäminen
Oma toiminta eNPS -7
1-2-1-keskustelujen osallistujien osuus on laskettu henkilöstöstä pois lukien jakajat ja raportoitu Kes-
kisuomalainen-konsernin henkilöstötutkimuksen tulosten mukaisena. Henkilöstötutkimuksen vas-
tausprosentti oli 73 % ja sen tuloksiin perustuvat myös esihenkilöindeksin sekä eNPS-mittareiden
toteumat.
75
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Naiset Miehet Muut* Ei ilmoitettu Yhteensä
Raportointikausi
2025 2024 2025 2024 2025 2024 2025 2024 2025 2024
Työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä)
2 032 2 111 2 576 2 794 0 0 0 0 4 608 4 905
Vakinaisten
työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä)
622 692 609 652 0 0 0 0 1 231 1 344
Määräaikaisten
työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä)
55 37 23 59 0 0 0 0 78 96
Vaihtelevalla työajalla
työskentelevien
työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä)
0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
Tietoa työsuhteen
kestosta ei kerätty
(henkilömääränä)
1 355 1 382 1 944 2 083 0 0 0 0 3 299 3 465
Kokoaikaisten
työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä)
556 592 487 530 0 0 0 0 1 043 1 122
Osa-aikaisten
työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä)
1 476 1 519 2 089 2 264 0 0 0 0 3 565 3 783
Sukupuoli Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
2025 2024
Miehet 2 576 2 794
Naiset 2 032 2 111
Työsuhteiset työntekijät, yhteensä 4 608 4 905
Maa Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
2025 2024
Suomi 4 608 4 905
2025 2024
Työntekijöiden vaihtuvuus, % 56,81 % 35,07 %
Yrityksestä lähteneet työntekijät, kokonaismäärä 2 618 505
Työsuhteiden tiedoissa on puutteita jakajien sekä vaihtelevalla työajalla työskentelevien osalta. Tietoja
työsuhteen laadusta (vakituinen/määräaikainen) ei ole jakajien osalta kerätty vuosina 2025 ja 2024. Vuonna
2025 vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsopimuksia oli yhteensä 161, joista naisia oli 96 ja miehiä oli
65. Vuonna 2024 vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsopimuksia oli yhteensä 150, joista naisia oli 88 ja
miehiä oli 62. Vaihtelevalla työajalla työskentelevät työsuhteiset työntekijät eivät ole mukana työsuhteisten
työntekijöiden määrässä, koska tietoa työsuhteen voimassaolosta 31.12.2025 ja 31.12.2024 ei ole kerätty.
Jakajien päättyneistä työsuhteista ei ole tietoa kerätty vuonna 2024 ja ne eivät sisälly työntekijöiden
vaihtuvuuteen eivätkä lähteneiden työtekijöiden määrään vuodelta 2024. Vuonna 2025 työtekijöiden
vaihtuvuus ilman jakajien osuutta oli 34,61 %.
*Työsuhteisten itsensä ilmoittama sukupuoli
76
Keskisuomalainen-konserniin kuuluvien yhtiöiden henkilöstöluvut koostetaan suoraan palkka- ja
HR-järjestelmä Mepcosta. Tietoja luvuista ylläpitävät pääosin esihenkilöt. Uudet työsuhteet ja työ-
suhteiden muutokset hyväksytetään lähiesihenkilön esihenkilöillä ja myös palkka-asiantuntija tar-
kistaa lomakkeen ennen tietojen tallentamista. Konserniin kuuluvan osoitteettoman suorajakelun
henkilötiedot tulevat jakelun järjestelmästä CD Profitista liittymällä. CD Profitissa tietoja ylläpitävät
jakelun esihenkilöt. Työsuhteisiin työntekijöihin luetaan mukaan henkilöt, joiden kanssa konserniin
kuuluvalla yhtiöllä on työsopimus. Luvut ilmoitetaan 31.12.2025 henkilömääränä. Kestävyyssel-
vityksen henkilömäärät poikkeavat konsernintilinpäätöksen liitetiedon 8. Työsuhde-etuuksista ai-
heutuvat kulut henkilömäärästä, joka on raportoitu kokoaikavastaavana keskimääräisenä lukuna.
Vuoden 2025 henkilömäärä on vaihdellut muutosneuvotteluiden irtisanomisista ja kesätyönteki-
jöiden, erityisesti toimituksissa, kausiluonteisuudesta johtuen. Määräaikaisia työsuhteita toteutuu
lähinnä vakinaisten työsuhteisen työntekijöiden vuosilomien sekä muiden poissaolojen sijaisuuksis-
ta ja osa-aikaisten työsuhteiden taustalla on työvoiman tarpeen vaihtelu ja työntekijöiden tarpeet
osittaisesta työajasta.
S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Terveys- ja turvallisuusmittarit 2025 2024
Yrityksen työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvan
oman työvoiman osuus, %
100 % 100 %
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvat
kuolemantapaukset, lukumäärä
0 0
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvat
kuolemantapaukset koskien yrityksen toimipaikoissa työskenteleviä muita
työntekijöitä, lukumäärä
0 0
Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä 53 51
Tehtyjen tuntien määrää ei voida luotettavasti arvioida ja kirjattavien työtapaturmien osuutta ei siten
raportoida.
S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
Syrjintätapaukset 2025 2024
Syrjintätapaukset, kokonaismäärä* 39 35
Valitukset, jotka on tehty yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden
käytössä olevien kanavien kautta, lukumäärä
0 0
Valitukset, jotka on tehty OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille
kansallisille yhteyspisteille, lukumäärä
0 0
Ilmoitettujen syrjintätapausten ja valitusten perusteella maksetut sakot,
seuraamukset ja vahingonkorvaukset, kokonaismäärä
0 0
* Perustuu henkilöstötutkimukseen, jossa vastaajilta kysyttiin, onko hän kokenut häirintää tai epäasiallista
kohtelua viimeisen 12 kk aikana. Vastaukset olivat anonyymejä, jolloin tapauksia ei ole pystytty käsittelemään.
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit
Sukupuolijakauma ylimmässä johdossa 2025 2024
Miehet ylimmässä johdossa 10 10
Miehet ylimmässä johdossa, % 71,40 % 71,40 %
Naiset ylimmässä johdossa 4 4
Naiset ylimmässä johdossa, % 28,60 % 28,60 %
Ihmisoikeustapaukset 2025 2024
Yrityksen työvoimaan liittyvät vakavat ihmisoikeustapaukset, lukumäärä 0 0
Valitukset, jotka on tehty OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille
kansallisille yhteyspisteille, lukumäärä
0 0
Ilmoitettujen ihmisoikeustapausten ja valitusten perusteella maksetut sakot,
seuraamukset ja vahingonkorvaukset, kokonaismäärä
0 0
Työntekijöiden ikäjakauma (henkilömäärä) 2025 2024
Alle 30-vuotiaat 1 775 1 991
30-50-vuotiaat 1 590 1 534
Yli 50-vuotiaat 1 243 1 380
Ylimmän johdon määritelmä käsittää Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtajan ja
johtoryhmän jäsenet.
Keskisuomalainen-konsernin on pitänyt syrjintätapausten ja valitusten perusteella maksaa sakkoja,
seuraamuksia ja vahingonkorvauksia 0 euroa vuonna 2025. Keskisuomalainen-konsernin omaan työvoimaan ei
myöskään ole tullut ilmi vakavia ihmisoikeustapauksia vuonna 2025. Konsernin maksamat sakot, seuraamukset ja
vahingonkorvaukset ihmisoikeustapauksiin liittyen olivat 0 euroa vuonna 2025.
77
Sosiaaliset tiedot
Arvoketjun työntekijät
Hallituksen toimintakertomus 2025
Kestävyysselvitys
78
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS
kestävyysaihe
Osaosa-aihe Tyyppi Tosiasiallinen
/ mahdollinen
vaikutus
Olennainen aihe Kuvaus Toimintaperiaatteet, jotka liittyvät olennaisiin
vaikutuksiin
Työolot Terveys ja
turvallisuus
Kielteinen
vaikutus
Mahdollinen Haasteet media-
alan työntekijöiden
työturvallisuudessa
ja hyvinvoinnissa
Mediatoimialalla on tyypillisesti nopea työtahti ja epäsäännölliset työajat.
Journalisteihin kohdistuu lisäksi entistä enemmän häirintää ja epäasiallista
kohtelua, ja he toisinaan työskentelevät vaarallisissa olosuhteissa, kuten
konfliktialueilla. Nämä mahdolliset kielteiset vaikutukset ovat mahdollisia
myös ostetun sisällön arvoketjussa.
Eettiset toimintaperiaatteet
Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje
Hankintaohje
Työolot Terveys ja
turvallisuus
Kielteinen
vaikutus
Mahdollinen Haasteet jakelun
työntekijöiden
työturvallisuudessa
ja hyvinvoinnissa
Jakeluun liittyy usein painavien lastien siirtelyä ja työtä tehdään
yksin liikkuen, kelistä riippumatta. Riskinä ovat muun muassa tuki- ja
liikuntaelinsairaudet, liukastumiset ja väkivalta- ja uhkatilanteet.
Keskisuomalainen-konsernin omassa työpaikkaselvityksessä fyysinen
kuormitus arvioitiin vähäiseksi, mutta mahdollinen kielteinen vaikutus on
tunnistettu ja arvoketjussa vaikutus on heikommin konsernin hallittavissa.
Eettiset toimintaperiaatteet
Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje
Hankintaohje
Työolot Työaika,
Riittävä palkka,
Terveys ja
turvallisuus
Kielteinen
vaikutus
Mahdollinen Puutteet arvoketjun
työntekijöiden
työoloissa ja
-ehdoissa
Ostettujen palveluiden (mm. toimitus, jakelu, varastot, tilausmyynti,
asiakaspalvelu, siivous, kiinteistöhuolto, varhaisjakelun kuljetukset) osalta
on varmistuttava, että työolot ja -ehdot ovat kunnossa. Suomessa riski
mahdollisesta kielteisestä vaikutuksesta on verrattain pieni.
Eettiset toimintaperiaatteet
Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje
Hankintaohje
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
Konserni on kuitenkin tunnistanut ja tiedostaa, että myös paperin ja elektroniikassa tarvittavien
komponenttien valmistuksessa tarvittaviin raaka-aineisiin liittyy pidemmällä arvoketjussa mahdol-
lisia kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia, kuten pakkotyö tai lapsityövoiman käyttö. Nämä vaikutukset
on huomioitu ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa, mutta ne vaativat tarkempaa tarkastelua olennai-
suuden määrittämiseksi. Konserni pyrkii vähentämään kielteisiä vaikutuksia koko arvoketjun osalta
hankintakäytännöillä ja sitouttamalla merkittävimmät tavarantoimittajat ja palveluntarjoajat konser-
nin tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeeseen.
Arvioinnin perusteella kielteisiä vaikutuksia voi kohdistua Keskisuomalainen-konsernin ostettujen
palvelujen työntekijöihin, joita voi työskennellä toimitusten, tilausmyynnin, asiakaspalvelun, jakelun,
varastotyön, siivouksen ja kiinteistöhuollon sekä varhaisjakelun kuljetuksiin liittyvissä toiminnoissa.
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Keskisuomalainen-konserni on tunnistanut arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia mahdollisia kiel-
teisiä vaikutuksia vuonna 2025 tehdyssä ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa. Ihmisoikesuvaikutus-
ten arvioinnin tulokset on huomioitu konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä vuonna
2025. Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa kartoitettiin Keskisuomalainen-konsernin arvoketjun
mahdollisia ja tosiasiallisia vaikutuksia ihmisiin, kattaen arvoketjun alkupään, oman toiminnan ja ar-
voketjun loppupään asiakkaat, lukijat ja yhteiskunnan laajemmin. Hankinnan osalta keskityttiin eri-
tyisesti konsernin kanssa suorassa sopimussuhteessa oleviin tavarantoimittajiin ja palveluntarjoajiin.
79
Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje
Keskisuomalainen-konsernin tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje sisältää kon-
sernin sopimuskumppaneille asetetut vastuullisuuteen liittyvät vähimmäisvaatimukset, joita kon-
serni edellyttää lakien ja säädösten noudattamisen lisäksi. Keskisuomalainen-konsernin tavaran-
toimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje sitouttaa tavarantoimittajia ja palveluntarjoajia
noudattamaan lakeja ja säädöksiä sekä kunnioittamaan toiminnassaan perus- ja ihmisoikeuksia YK:n
ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perus-
periaatteiden ja -oikeuksien mukaisesti, sekä noudattamaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koske-
via ohjaavia periaatteita. Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeessa ei erikseen
mainita ihmisten salakuljetusta, pakkotyötä tai lapsityövoimaa, mutta se on osa ILO:n työelämän
perusperiaatteiden noudattamisvelvoitetta. Kyseisillä sitoumuksilla pyritään varmistamaan, ettei ta-
varantoimittaja tai palveluntarjoaja ole osallisena ihmisoikeusluokkauksissa. Konserni vaatii tavaran-
toimittajiltaan ja palveluntarjoajiltaan myös syrjimättömyyttä sekä terveellisen ja turvallisen työym-
päristön tarjoamista työntekijöilleen.
Hankintaohje
Keskisuomalainen-konsernin hankintaohje ohjaa konsernin hankintoja ja investointeja. Hankintaoh-
jeen tavoitteena on varmistaa, että hankinnat toteutetaan vastuullisesti ja että toimittajat kunnioit-
tavat ihmisoikeuksia ja tarjoavat hyvät työolot työntekijöilleen. Hankintaohjetta sovelletaan kaik-
kiin konsernin hankintoihin ja investointeihin sekä niihin liittyviin sopimus- ja kilpailutusprosesseihin.
Hankintaohje kattaa koko Keskisuomalainen-konsernin, sisältäen emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj:n
ja sen tytäryhtiöt.
Edellä luetellut Keskisuomalainen-konsernin eettiset toimintaperiaatteet, tavarantoimittajien ja
palveluntarjoajien toimintatapaohje sekä hankintaohje tarkistetaan ja päivitetään tarvittaessa, jotta
varmistetaan, että ne ovat ajan tasalla sekä vastaavat kehittyviä lakeja ja säädöksiä. Toimintaperiaat-
teiden hyväksynnästä ylimpänä tahona on vastuussa Keskisuomalainen Oyj:n hallitus.
Keskisuomalainen-konsernin eettiset toimintaperiaatteet sekä tavarantoimittajien ja palveluntar-
joajien toimintatapaohje on asetettu kaikkien sidosryhmien saataville Keskisuomalainen Oyj:n verk-
kosivuille (www.keskisuomalainen.com) sekä henkilöstön saataville konsernin intraan. Hankintaohje
on asetettu henkilöstön saataville saataville konsernin intraan.
Keskisuomalainen-konsernin vuoropuhelu arvoketjun työntekijöiden kanssa on kuvattu kohdassa
S2-2 ja toimenpiteet ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi kohdassa S2-3.
Vuonna 2025 Keskisuomalainen-konsernin tietoon ei tullut yhtään tapausta, jossa ei olisi nouda-
tettu YK:n ohjaavia periaatteita, ILO:n julistuksen mukaisia periaatteita tai OECD:n toimintaohjetta.
Haavoittuvassa asemassa ovat erityisesti maahanmuuttajat, vähemmistöjen edustajat, osa-aikaiset-
ja keikkatyöntekijät sekä nuoret.
Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa vuonna 2025 merkittävimmiksi ihmisoikeusteemoiksi arvo-
ketjun työntekijöiden osalta nousivat Keskisuomalainen-konsernin ulkopuolisten media-alan työn-
tekijöiden ja jakelijoiden työturvallisuus ja hyvinvointi sekä ostettujen palveluiden työntekijöiden
työolot. Media-alan työntekijöiden työturvallisuutta ja hyvinvointia koskeva vaikutus esiintyy epä-
säännöllisten työaikojen, nopean työtahdin, toisinaan vaarallisten olosuhteiden sekä lisääntyneen
journalisteihin kohdistuvan häirinnän muodossa. Kyseinen tunnistettu vaikutus koskee koko media-
toimialaa. Jakelutoiminnassa arvoketjun työntekijöihin kohdistuu työturvallisuuteen liittyvä mahdol-
linen kielteinen vaikutus, sillä työhön liittyy usein painavien lastien siirtelyä ja työtä tehdään yksin
liikkuen, kelistä riippumatta. Olennaiseksi kielteiseksi mahdolliseksi vaikutukseksi on lisäksi tunnis-
tettu yleinen työolojen ja -ehtojen toteutuminen ostettujen palvelujen osalta, erityisesti työvoima-
painotteisilla, matalapalkkaisilla, maahanmuuttajia työllistävillä toimialoilla.
S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
Arvoketjun työntekijöitä koskeviin toimintaperiaatteisiin sisältyvät Keskisuomalainen-konsernin
eettiset toimintaperiaatteet, tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje sekä han-
kintaohje. Kyseiset toimintaperiaatteet käsittelevät Keskisuomalainen-konsernin tunnistettuja arvo-
ketjun työntekijöihin liittyviä olennaisia aiheita. Toimintaperiaatteet koskevat vaikutusten kohteena
olevia arvoketjun työntekijäryhmiä. Konserni käy vuoropuhelua sidosryhmien kanssa, jotta heidän
tarpeitaan ja odotuksiaan voitaisiin ymmärtää paremmin. Sidosryhmien eduista ja näkemyksistä on
raportoitu kohdassa ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset. Arvoketjun työntekijöiden
edut on huomioitu sisällyttämällä näihin konsernin toimintaperiaatteisiin heihin kohdistuvia kielteisiä
vaikutuksia ehkäiseviä periaatteita.
Eettiset toimintaperiaatteet
Keskisuomalainen-konsernin eettiset toimintaperiaatteet kuvaavat konsernin sitoutumista eetti-
seen liiketoimintaan, sekä noudattamaan arvoketjun työntekijöitä koskevia, soveltuvia paikallisia,
kansallisia ja kansainvälisiä säännöksiä, ohjeita ja periaatteita, mukaan lukien YK:n yleismaailmal-
linen ihmisoikeuksien julistus, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, sekä
kansainvälisen työjärjestö ILO:n julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Eettiset toi-
mintaperiaatteet koskevat kaikkia konserniin kuuluvien yhtiöiden hallituksen jäseniä, toimitusjoh-
tajia, johtoryhmän jäseniä ja työntekijöitä työ- tai palvelussuhteen laadusta riippumatta. Konsernin
eettisistä toimintaperiaatteista voi lukea tarkemmin kohdasta S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toi-
mintaperiaatteet.
80
S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden
kanssa
Keskisuomalainen-konserniin kuuluvat yhtiöt käyvät yhteydenpitoa tavaratoimittajien ja palvelun-
tarjoajien yhteyshenkilöiden kanssa suoraan puhelimitse, sähköpostitse, tapaamisten ja/tai etäta-
paamisten muodossa. Toimittaja-auditointiprosessista viestitään konsernin tavarantoimittajien ja
palveluntarjoajien toimintatapaohjeessa. Vuonna 2025 toimittaja-auditointiprosesseja ei toteutettu.
Yhteydenpito on tarpeen mukaan ja siitä vastaa kukin tilauksesta vastuussa oleva yhteyshenkilö.
Osana vuonna 2025 toteutettua konsernin ihmisoikeusvaikutusten arviointia oikeudenhaltijoiden
näkemyksiä on kartoitettu haastattelemalla sekä suoraan heitä edustavia laillisia tahoja että heitä
edustavia luotettavia tahoja. Haastatteluja osana ihmisoikeusvaikutusten arviointia tehtiin vuonna
2025 kolme kappaletta. Konserni jatkaa huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämistä ja oikeudenhalti-
joiden kuulemista tulevina vuosina konsernin vastuullisuusohjelmassa määritettyjen toimenpiteiden
mukaisesti.
S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun
työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Toistaiseksi Keskisuomalainen-konsernin tunnistetut ihmisoikeusvaikutukset ovat mahdollisia eivät-
kä tosiasiallisia ja niitä pyritään ehkäisemään konsernin eettisten toimintaperiaatteiden, hankinta-
ohjeen, tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeen sekä sopimusten kautta. Mikäli
konsernin tosiasiallisia, kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia ilmenee, korjaavia toimenpiteitä suunnitel-
laan tapauskohtaisesti ja toteutetaan osana jatkuvaa yhteistyötä tavarantoimittajien ja palveluntar-
joajien kanssa.
Keskisuomalainen-konsernissa on mahdollista tuoda esiin huolenaiheita suoraan konserniin kuu-
luville yhtiöille ilmoituskanavan kautta. Kaikille sidosryhmille avoimessa ilmoituskanavassa arvoket-
jun työntekijät voivat tuoda esiin huolenaiheita epäeettiseen toimintaan tai väärinkäytöksiin liittyen.
Konsernilla ei ole aktiivisia prosesseja, joilla se tukisi tai edellyttäisi kanavan käyttöä arvoketjun
työntekijöiden työpaikalla. Ilmoituskanava on mainittu konsernin eettisissä toimintaperiaatteissa ja
tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeessa.
Ilmoituskanava on saatavilla Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivulla (www.keskisuomalainen.com)
ja on Keskuskauppakamarin ylläpitämä, mutta Keskisuomalainen-konserniin kuuluvia yhtiöitä kos-
kevat ilmoitukset käsitellään Keskisuomalainen Oyj:ssä. Ilmoituskanavasta voi lukea lisää osiosta G1
Liiketoiminnan harjoittaminen.
S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus
Toimet ja aloitteet kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi
Keskisuomalainen-konserni on määritellyt arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaiku-
tusten hallintaa koskevat, vuonna 2025 tehdyt, toimenpiteet ja niitä koskevat mittarit konsernin vas-
tuullisuusohjelmassa, joka on kuvattu kohdassa S2-5. Vastuullisuusohjelman toimenpiteiden lisäksi
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus, toimitusjohtaja ja vastuullisuusjohtaja ovat vuonna 2025 osallistu-
neet huolellisuusvelvoitetta koskevaan koulutukseen, jossa käsiteltiin ihmisoikeuksia sekä huolelli-
suusvelvoitteen mukaisia johdon vastuita.
Konsernin ihmisoikeustyö perustuu ihmisoikeusvaikutusten arviointiin, jonka avulla konserni yksi-
löi toimet, joita on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista toteuttaa arvoketjun työntekijöihin kohdis-
tuvan tosiasiallisen tai mahdollisen kielteisen vaikutuksen vuoksi.
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia pyritään hallitsemaan sopimusteitse. Keskisuo-
malainen-konsernin tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje sisältää toimintata-
vat, joita konsernin merkittävimpien sopimuskumppaneiden tulee noudattaa havaitessaan arvoket-
jun työntekijöihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia sekä vaatimuksen korjata havaittuja vaikutuksia.
Toimintatapaohje sisältää myös seuraamukset rikkomuksista sekä konsernin määrittelemät tiedon-
saanti- ja auditointioikeudet toimintatapaohjeen noudattamisen varmistamiseksi.
Toistaiseksi konsernilla ei ole käytössä seurantaa sopimuksen vaikuttavuudesta arvoketjun työn-
tekijöihin.
Ihmisoikeusongelmat tai ihmisoikeusloukkaukset
Vuonna 2025 Keskisuomalainen-konsernin tietoon ei ole tullut arvoketjun alku- tai loppupäähän liit-
tyviä vakavia ihmisoikeusongelmia tai ihmisoikeuksien loukkauksiin liittyviä tapauksia.
Resurssit
Keskisuomalainen-konsernin johto vastaa konsernin hankintaohjeen mukaisesti hankinnoista ja toi-
mittajasopimusten uusimisesta sekä merkittävimpien tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien sito-
uttamisesta tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeeseen. Hankintaohjeen mu-
kaisesti konsernin keskitettyjä hankintoja toteuttavat henkilöt ovat vastuussa niiltä osin. Konsernin
emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj tukee tarvittaessa erityisesti vastuullisuuden, talouden ja juridiikan
osaamisalueilla.
81
ja arviointiin osallistettiin oikeudenhaltioiden edustajia. Nämä näkemykset on integroitu osana ih-
misoikeusvaikutusten arvioinnin perusteella laadittuun esitykseen toimenpidesuunnitelmasta tun-
nistettujen mahdollisten ja tosiasiallisten ihmisoikeusvaikutusten poistamiseksi, ehkäisemiseksi ja
lieventämiseksi. Toimenpiteiden ja suunnitelman jalostaminen ja toimeenpano jatkuu konsernissa
vuonna 2026. Vastuullista hankintaa koskevan tavoitteen osalta vuoden 2025 toimenpiteenä oli
konsernin tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeen ottaminen käyttöön osana
merkittäviä sopimuksia. Tavoitteen mittarina seurataan konsernin tavarantoimittajien ja palveluntar-
joajien toimintatapaohjeen käyttöönottoa, pyrkien vuonna 2025 saamaan yli 50 prosentissa merkit-
tävimpiä, arvoltaan yli 100 000 euron, sopimuksia se käyttöön. Vuoden 2025 aikana 36 prosenttissa
yli 100 000 euron arvoisista sopimuksista tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje
otettiin käyttöön.
Keskisuomalainen-konsernin arvoketjun työntekijöitä koskevia tavoitteita ja niihin liittyviä toi-
menpiteitä päivitetään osana jatkuvaa konsernin ihmisoikeustyötä.
S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Keskisuomalainen-konsernin vuonna 2025 voimaan astuneessa vastuullisuusohjelmassa on määri-
telty tulossuuntautuneet ja aikasidonnaiset tavoitteet arvoketjun alku- ja loppupään työntekijöihin
liittyvien vaikutusten hallitsemiseksi. Tavoitteet on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tavoitteet ovat
luonteeltaan jatkuvia, eikä niille ole siten asetettu perusarvoa, josta johdettaisiin vuosittaisia numee-
risia tavoitteita. Vastuullisuusohjelman tavoitteet on määrittänyt konsernin johto ilman sidosryhmi-
en osallistumista.
Arvoketjun työolojen ja ihmisoikeuksien osalta Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjel-
man tavoitteina on huolehtia arvoketjun työntekijöiden työoloista ja ihmisoikeuksien toteutumises-
ta sekä hankkia vastuullisesti. Tavoitteiden saavuttamiseksi vuotta 2025 koskevina toimenpiteinä
oli ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin toteutus, sekä siihen perustuvan toimenpidesuunnitelman
laatiminen ja soveltaminen. Konsernin ihmisoikeusvaikutusten arviointi toteutettiin vuonna 2025
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelman 2025–2030 tavoitteet ja mittarit
Olennainen kestävyysseikka Tavoitetta ja toimenpidettä
ohjaava toimintaperiaate/
ohjeistus
Tavoite Toimenpide Soveltamisala KPI-mittari Toteuma 2025
Eettinen toiminta
hankinnoissa ja arvoketjussa
Eettiset toimintaperiaatteet
Tavarantoimittajien
ja palveluntarjoajien
toimintatapaohje
Hankintaohje
Huolehdimme arvoketjun
työntekijöiden työoloista ja
ihmisoikeuksien
toteutumisesta
Huolellisuusvelvoiteprosessin
rakentaminen:
ihmisoikeusvaikutusten
arviointi sekä
toimenpidesuunnitelman
laatiminen
ja soveltaminen
Arvoketju Hankintaketjun
ihmisoikeusvaikutusten
pienentäminen
toimenpidesuunnitelman
tavoitteiden ja mittareiden
mukaisesti
Ihmisoikeusvaikutusten
arviointi toteutettiin
Eettinen toiminta
hankinnoissa ja arvoketjussa
Tavarantoimittajien
ja palveluntarjoajien
toimintatapaohje
Hankintaohje
Hankimme vastuullisesti Tavarantoimittajien
ja palveluntarjoajien
toimintatapaohjeen laatiminen
ja ottaminen käyttöön
suuressa
osassa (yli 50 %)
merkittäviä (yli 100.000
euroa) sopimuksia
Arvoketju Tavarantoimittajien
ja palveluntarjoajien
toimintatapaohje laadittu
ja otettu käyttöön (%)
merkittävissä sopimuksissa
36 %
82
Sosiaaliset tiedot
Vaikutuksen kohteena
olevat yhteisöt
Hallituksen toimintakertomus 2025
Kestävyysselvitys
83
ESRS S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt
Vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS kestävyysaihe Osaosa-aihe Tyyppi Tosiasiallinen
/ mahdollinen
vaikutus
Olennainen aihe Kuvaus Toimintaperiaatteet, jotka liittyvät
olennaisiin vaikutuksiin
Yhteisöjen
kansalaisoikeudet ja
poliittiset oikeudet
Sananvapaus Myönteinen
vaikutus
Tosiasiallinen Myönteiset vaikutukset
moniäänisyyden
mahdollistamisesta
ja sananvapauden
vaalimisesta
Keskisuomalainen-konsernilla on merkittävä rooli moniäänisyyden ja
sanavapauden vaalimisessa edesauttaen kansalaisten perusoikeuksia ja
ihmisoikeuksien toteutumista. Luotettavan ja hyödyllisen tiedon jakaminen
yhteisöissä auttaa ihmisiä toimimaan yhteiskunnassa, tunnistamaan
oikeaa tietoa sekä muodostamaan mielipiteitä. Journalismi tarjoaa alustan
sananvapaudelle ja erilaisten ihmisten näkökulmille sekä mielipiteille.
Eettiset toimintaperiaatteet
Julkisen sanan neuvoston Journalistin ohjeet
Yhteisöjen
taloudelliset,
sosiaaliset ja
sivistykselliset
oikeudet
Luotettava
tiedonsaanti ja
paikallisyhtei-
söjen
tukeminen
Myönteinen
vaikutus
Tosiasiallinen Paikallisyhteisöjen
luotettavan tiedonsaannin
varmistaminen ja
paikallisen elinkeinoelämän
vaaliminen
Keskisuomalainen-konsernin laaja paikallismedioiden verkosto edesauttaa
luotettavan, oikean ja olennaisen tiedon jakamisesta paikkakunnilla suuressa
osassa Suomea. Paikalliset mediat vahvistavat paikallisen elinkeinoelämän
toimintaa ja ylläpitävät paikallisyhteisön aktiivisuutta.
Eettiset toimintaperiaatteet
Mainonnan eettisen neuvoston hyvää
markkinointitapaa koskevat periaatteet
tavaa, paikallista ja ajankohtaista sisältöä, kansalaisten luotettava tiedonsaanti edistää välillisesti
demokratian ja yhteiskunnan toimintaa sekä paikallisten uutismedioiden tarjoama uutis- ja tapah-
tumatieto ja mahdollisuus mainontaan vahvistavat välillisesti paikallisyhteisöjen aktiivisuutta sekä
elinkeinoelämän toimintaa ja kehitystä.
S3-1 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet
Keskisuomalainen-konserni noudattaa toiminnassaan konsernin eettisiä toimintaperiaatteita ja jul-
kaisee vastuullista sekä luotettavaan tietoon perustuvaa journalismia. Eettisten periaatteiden mu-
kaisesti konserni kunnioittaa Suomen perustuslain turvaamaa sananvapautta ja noudattaa lakia sa-
nanvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä edistäen ja ylläpitäen sitä osaltaan. Lisäksi konserni
noudattaa mainonnassaan soveltuvaa lainsäädäntöä ja hyvää markkinointitapaa sekä edellyttää sa-
maa myös medioidensa kautta toteutettavassa mainonnassa. Konserni on sitoutunut Mainonnan
eettisen neuvoston hyvää markkinointitapaa koskeviin periaatteisiin, jotka linjaavat hyvän markki-
nointitavan mukaisista mainoksista. Konsernin eettisten toimintaperiaatteiden tarkempi sisältö ja
vastuut sekä sitoumukset kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin on kuvattu kohdassa S1-1 Omaan
työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet.
Keskisuomalainen-konsernissa vaalitaan journalismin riippumattomuutta ja noudatetaan Journa-
listin ohjeita. Median riippumattomuuden kannalta keskeistä on, että journalistisia sisältöjä koskevat
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Keskisuomalainen-konsernin vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin kuuluvat kaikki digitaalisen ja
paperisen uutismedian, uutismediaan kuuluvien tilattavien sanomalehtien ja kaupunkilehtien, osoit-
teettoman suorajakelun ja digitaalisen ulkomainonnan vaikutuksen piirissä olevat henkilöt. Vaikutuk-
sen kohteena olevat paikalliset yhteisöt on tunnistettu konsernin arvoketjun loppupäähän. Vuonna
2025 toteutetussa Keskisuomalainen-konsernin ihmisoikeusvaikutusten arviointityössä ei tunnistet-
tu olennaisia kielteisiä paikallisyhteisöihin kohdistuvia vaikutuksia tai paikallisyhteisöjä, jotka olisivat
erityisen alttiita kielteisille vaikutuksille.
Keskisuomalainen-konsernin vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvat kestävyysvai-
kutukset liittyvät konsernin rooliin sananvapauden ja moniäänisyyden vaalimisessa sekä yhteisökoh-
taisena aiheena luotettava tiedonsaanti ja paikallisyhteisöjen tukeminen.
Yhtenä Keskisuomalainen-konsernin strategiatyön tarkoituksena on välittää luotettavaa tietoa,
tarjota näkökulmia ja jäsennellä ympäröivää maailmaa sekä edistää paikallisyhteisöiden elinvoimaa
ja työllistymistä. Konsernin vuonna 2024 valmistuneessa kaksoisolennaisuusanalyysissa ja sekä sen
päivityksessä vuonna 2025 käsiteltiin olennaisten vaikutusten vuorovaikutusta strategiatyön ja lii-
ketoimintamallin kanssa. Kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten perustella uutismediat mahdollista-
vat kansalaisten tiedonsaantia ja yhteiskunnallista osallistumista tarjoamalla monipuolista, luotet-
84
päätökset tehdään aina journalistisin perustein, eikä päätösvaltaa luovuteta missään oloissa toimi-
tuksen ulkopuolelle tai ohjata konsernin hallintorakenteista käsin. Tämän vuoksi konsernissa ei ole
politiikkoja, toimenpiteitä, tavoitteita tai mittareita eikä prosesseja yhteydenpitoon yhteisöjen kans-
sa journalismiin liittyen, vaan jokaisessa konserniin kuuluvassa toimituksessa noudatetaan Journa-
listin ohjeita. Ohjeita ylläpitää ja tulkitsee median itsesääntelyn keskeinen toimielin Julkisen sanan
neuvosto (JSN). Journalistisen sisällön julkaisemisesta vastaa kunkin toimituksen vastaava päätoi-
mittaja.
Keskisuomalainen-konsernin uutismedia-liiketoimintasegmentin mediapalveluja tarjoavat yhtiöt
ovat kuuluneet eurooppalaisen medianvapausasetuksen ((EU) 2024/1083) soveltamisalaan. Asetuk-
sen tarkoituksena on vahvistaa tiedotusvälineiden vapautta, moniarvoisuutta ja riippumattomuutta
sekä lisätä omistuksen läpinäkyvyyttä unionin sisämarkkinoilla. Asetuksen edellyttämät tiedot ovat
saatavilla Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivulta (www.keskisuomalainen.com) sekä jokaisen konser-
nin uutismedian verkkosivulta.
S3-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena
olevien yhteisöjen kanssa
Keskisuomalainen-konserni kehittää yhteistyötä toimialan ja vaikutuksen kohteena olevien yhtei-
söjen kanssa useissa journalistisissa sekä markkinointialan yhdistyksissä ja liitoissa, niin paikallisissa
kuin valtakunnallisissa ja kansainvälisissä. Konserni on aktiivinen jäsen muun muassa Medialiitossa,
Uutismedian Liitossa, Suomen Markkinointiliitossa, Suomen Ulkomainosliitossa sekä Graafinen Teol-
lisuus ry:ssä. Lisäksi konserni kuuluu Suomen Yrittäjiin ja on mukana useiden paikallisten kauppaka-
mareiden toiminnassa.
S3-4 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin
liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin
yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
Toimet ja aloitteet myönteisten vaikutusten saamiseksi
Keskisuomalainen-konserni edistää ja vahvistaa välillisesti paikallista elinkeinoelämää tarjoamalla
uutismedioiden uutisia, tapahtumatietojen ilmoittamista maksutta sekä mainontapalvelujen avul-
la. Toiminnassaan konserni varmistaa, että kaikissa julkaisuissa kaupallinen ja journalistinen sisältö
on erotettu selkeästi toisistaan. Mainonnan eettisen neuvoston hyvää markkinointitapaa koskevat
periaatteet luovat pohjan uutismedioiden tarjoamalle markkinointi- ja mainontamahdollisuuksille.
Neuvoston toiminnasta vastaavat Keskuskauppakamari ja Mainonnan neuvottelukunta (MNK). Neu-
vosto toimii markkinoinnin itsenäisenä ja riippumattomana itsesääntelytoimielimenä, joka arvioi ja
antaa lausuntoja siitä, onko mainonta hyvän tavan mukaista. Lausunto voi sisältää suosituksia tai
huomautuksen tai se voi olla vapauttava. Neuvostolle voi kuka tahansa jättää lausuntopyynnön epäi-
lemästään hyvän markkinointitavan vastaisesta toiminnasta. Konserni seuraa hyvän markkinointi-
tavan toteutumista vastuullisuusohjelmassa, jossa mittarina toimii mainonnan eettisen neuvoston
huomautusten lukumäärä.
Vuonna 2025 Keskisuomalainen-konserni jatkoi uutismediassa moniäänisyyden ja paikallisyhtei-
söille merkityksellisen tiedonsaannin vahvistamista rekrytoimalla monikulttuurisuutta ja paikallisyh-
teisön kieltä tuntevan toimittajan Helsingin Uutisiin. Pääkaupunkiseudulla Suomessa ilmestyvissä
Vantaan Sanomissa, Helsingin Uutisissa ja Länsiväylässä julkaistaan Helppoa suomea -uutissisältöjä
selkosuomeksi, joka osaltaan tukee suomen kielen oppimista vaikuttaen esimerkiksi integroitumi-
seen ja lähidemokratiaan.
Ihmisoikeusongelmat tai ihmisoikeusloukkaukset
Keskisuomalainen-konsernille ei ole tullut tietoon yhtään paikallisiin yhteisöihin liittyvää ihmisoike-
usloukkaustapausta tai vakavia ihmisoikeusongelmia vuonna 2025.
Resurssit
Uutismedian johtaminen jakautuu Keskisuomalainen-konsernissa mediamyyntiin, digitaaliseen lii-
ketoimintaan, kuluttajamyyntiin ja journalistiseen toimitukseen. Journalistisista sisällöistä ja linjois-
ta päättää kunkin toimituksen päätoimittaja. Pääkaupunkiseudun toimituksissa työskenteli vuonna
2025 henkilöitä osana monikulttuurista avustajaverkostoa.
S3-5 – Olennaisten myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelmassa on määritelty paikallisyhteisöihin kohdistu-
va tulossuuntautunut ja aikasidonnainen tavoite. Tavoitteelle ei ole asetettu perusarvoa, josta joh-
dettaisiin vuosittaista numeerista tavoitetta, vaan tavoite on jatkuva. Journalistisen riippumatto-
muuden vaalimiseksi konsernissa tavoitteet eivät kohdistu journalistiseen sisältöön, eivätkä näin
ollen suoraan sananvapauteen. Yhteisöjen taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien
osalta konsernin vastuullisuusohjelman tavoitteena on mainostaa hyvän markkinointitavan mukai-
sesti. Vastuullisuusohjelman tavoitteen on määrittänyt konsernin johto ilman vaikutuksen kohtee-
na olevien yhteisöjen edustajien osallistumista. Tavoitteen saavuttamiseksi vuotta 2025 koskeva-
na toimenpiteenä oli eettisten ohjeiden noudattaminen ja mittarina mainonnan eettisen neuvoston
huomautusten lukumäärää. Vuonna 2025 Keskisuomalainen-konserni ei saanut huomautuksia mai-
nonnan eettiseltä neuvostolta.
85
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelman 2025-2030 tavoitteet ja mittarit
Olennainen kestävyysseikka Tavoitetta ja toimenpidettä ohjaava
toimintaperiaate/ohjeistus
Tavoite Toimenpide Soveltamisala KPI-mittari Toteuma 2025
Luotettava tiedonsaanti ja
paikallisyhteisöjen tukeminen
Mainonnan eettiset periaatteet Mainostamme hyvän
markkinointitavan
mukaisesti
Eettisten ohjeiden
noudattaminen
Oma toiminta Mainonnan eettisen neuvoston
huomautusten määrä (lkm)
0
86
Sosiaaliset tiedot
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Hallituksen toimintakertomus 2025
Kestävyysselvitys
87
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS kestävyysaihe Osaosa-aihe Tyyppi Tosiasiallinen /
mahdollinen vaikutus
Olennainnen aihe Kuvaus Toimintaperiaatteet, jotka
liittyvät olennaisiin vaikutuksiin ja
mahdollisuuksiin
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/
tai loppukäyttäjiin kohdistuvat
vaikutukset
Yksityisyys Kielteinen vaikutus Tosiasiallinen Julkaisuissa esiintyvien henkilöiden
yksityisyydensuojan loukkaukset
Mediatoimialalla on huomioitava muun muassa
henkilöiden tunnistettavuus julkaisuissa
(erityisesti alaikäiset, yksityiselämän suoja ja
tietolähteiden turvallisuus).
Eettiset toimintaperiaatteet
Julkisen sanan neuvoston Journalistin ohjeet
Yksityisyys Kielteinen vaikutus Mahdollinen Asiakkaiden tietosuojan mahdolliset
loukkaukset
Keskisuomalainen-konsernilla on huomattava
määrä asiakastietoa, minkä keräämiseen
ja ylläpitämiseen liittyy tietoturvariskejä
teknologian ja tekoälyn kehittyessä.
Tietosuojapolitiikka
Tietoturvapolitiikka
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien
sosiaalinen inkluusio
Syrjimättömyys Kielteinen vaikutus Tosiasiallinen Syrjintä ja suojatun sananvapauden
piiriin kuulumattomat ilmaisut, mitkä
loukkaavat perus- ja ihmisoikeuksia
Mediatoimialalla julkisessa keskustelussa ja
varsinkin keskustelupalstoilla ilmenevä syrjintä ja
suojatun sananvapauden piiriin kuulumattomat
ilmaisut, mitkä loukkaavat perus- ja
ihmisoikeuksia. Lisäksi vähemmistöjen aliedustus
julkaisuissa voi kaventaa moniäänisyyttä ja
stereotypioita vahvistava mainonta voi lisätä
syrjintää.
Eettiset toimintaperiaatteet
Julkisen sanan neuvoston Journalistin ohjeet
Tuotteiden ja palvelujen
saanti
Kielteinen vaikutus Tosiasiallinen Rajoitteet tuotteiden ja palveluiden
saavutettavuudessa
Rajoitteet tuotteiden ja palveluiden
saavutettavuudessa sekä lukijoiden eritasoiset
digitaidot on tunnistettu kielteiseksi
vaikutukseksi.
Eettiset toimintaperiaatteet
A- ja AA-tason saavutettavuuskriteerien
hyödyntäminen verkkopalveluissa (WCAG
2.1 ja 2.2)
Tuotteiden ja palvelujen
saanti
Mahdollisuus
-
Innovaatioiden ja uusien palveluiden
mahdollisuudet
Digipalvelujen kehittäminen voi luoda uusia
innovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia.
Eettiset toimintaperiaatteet
Tuotteiden ja palvelujen
saanti
Mahdollisuus - Pitkän lukijasuhteen rakentaminen
ja uudet asiakkaat hyödyllisellä,
luotettavalla ja oikealla tiedolla
Lukijasuhteiden vahvistaminen jakamalla
hyödyllistä, luotettavaa ja oikeaa tietoa, joka
edistää pidempiä lukijasuhteita ja vaikuttaa
myönteisesti liiketoimintaan.
88
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Keskisuomalainen-konsernin kuluttajat ja loppukäyttäjät koostuvat arvoketjun loppupään kuluttaja-
ja yritysasiakkaista, jotka tilaavat digitaalisia tai paperisia uutismedioita, sekä yritysasiakkaista, jot-
ka käyttävät konsernin mainontapalveluita liiketoimintansa markkinointiin. Digitaaliset uutismediat
ovat saatavilla kaikille eli potentiaalisesti koko Suomen väestö voisi hyödyntää niitä. Paperisia sano-
malehtiä jaetaan jakeluyhtiöiden toimittamana tilaajille. Konsernin mediat mahdollistavat henkilöil-
le tiedonsaannin ja yhteiskunnallisten asioiden seuraamisen. Keskisuomalainen-konserni on vuonna
2025 ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa ja kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä tunnistanut
tiettyjä ihmisryhmiä, joihin kielteiset vaikutukset erityisesti kohdistuvat. Nämä ryhmät on kuvattu
kunkin vaikutuksen yhteydessä.
Digitaalisten tuotteiden osalta asiakkaan tietosuojaan voi kohdistua mahdollisia kielteisiä vaikutuk-
sia erityisesti käyttäjädatan keräämisen ja analysoinnin yhteydessä. Vaikka Keskisuomalainen-kon-
sernin toiminta täyttää lainsäädännön vaatimukset, on kuitenkin mahdollista, että tietoturvalouk-
kaukset tai muut tietosuojaa koskevat poikkeamat toteutuessaan voivat vaikuttaa laajamittaisesti
asiakkaisiin. Yksittäisiin tilanteisiin voi kuulua esimerkiksi palveluhäiriöt, jotka estävät tilaajien pää-
syn digisisältöihin tai paperilehden jakelun. Keskisuomalainen-konserni pyrkii estämään tällaiset ti-
lanteet.
Koko mediatoimialaa koskevat ja Keskisuomalainen-konsernin ihmisoikeusvaikutusten arvioinnis-
sa vuonna 2025 tunnistetut kielteiset vaikutukset kohdistuvat sekä konsernin medioissa esiinty-
vien henkilöiden tunnistettavuuteen että suojatun sananvapauden piiriin kuulumattomiin ilmaisui-
hin, mitkä loukkaavat perus- ja ihmisoikeuksia, joita ilmenee julkisessa keskustelussa ja erityisesti
keskustelupalstoilla ja jotka kohdistuvat yksilöön tai ryhmään jonkin ominaisuuden, kuten etnisen
tausta, kielen, sukupuolen tai uskonnon perusteella ylläpitäen ja vahvistaen yhteiskunnallista eriar-
voisuutta. Myös vähemmistöjen aliedustus konsernin medioissa voi kaventaa moniäänisyyttä ja ste-
reotypioita vahvistava mainonta voi lisätä syrjintää.
Keskisuomalainen-konsernin uutismediat noudattavat Journalistin ohjeita, joissa linjataan tietojen
hankkimisesta ja julkaisemisesta, haastateltavien oikeuksista sekä ihmisarvosta, yksityisyydestä ja
julkisuudesta. Ohjeita tulkitsee ja hyvää journalistista tapaa arvioi ulkopuolinen tiedotusvälineiden
kustantajien ja toimittajien perustama elin Julkisen sanan neuvosto (JSN). Journalistisesta sisällöstä
ja linjoista päättää kunkin toimituksen päätoimittaja. Journalismin riippumattomuuden kannalta kes-
keistä on, että journalistisia sisältöjä koskevat päätökset tehdään aina journalistisin perustein, eikä
päätösvaltaa luovuteta missään oloissa toimituksen ulkopuolelle tai ohjata konsernin hallintoraken-
teista käsin. Tämän vuoksi Keskisuomalainen Oyj:n kestävyysselvityksessä journalistinen sisältö on
rajattu kestävyysraportoinnin ulkopuolelle.
Keskisuomalainen-konsernin kuluttajat ja loppukäyttäjät muodostavat monimuotoisen ihmisryh-
män, jonka sisällä tarvitaan myös helposti ymmärrettävää ja selkeää sisältöä. Konserni on ihmisoike-
usvaikutusten arvioinnissa vuonna 2025 tunnistanut, että osa konsernin uutismedioiden käyttäjistä,
kuten teknologiaan tottumattomat henkilöt sekä terveydentilaltaan ja iältään moninaiset henkilöt,
saattavat kohdata haasteita digitaalisten uutistuotteiden käytössä. Konserni panostaa saavutetta-
vuuden parantamiseen tarjoamalla selkeitä käyttöohjeita, mahdollisimman helppokäyttöisiä käyttö-
liittymiä ja asiakaspalvelua.
Keskisuomalainen-konsernin taloudelliset mahdollisuudet kohdistuvat digipalvelujen kehittämi-
seen, jolla voidaan luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi konsernin liiketoimintaan vaikut-
taa myönteisesti lukijasuhteiden vahvistaminen jakamalla hyödyllistä, luotettavaa ja oikeaa tietoa.
S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
Keskisuomalainen-konserni on sitoutunut alla kerrottujen toimintaperiaatteiden ja politiikkojen mu-
kaisesti hallinnoimaan vastuullisesti sekä tuotteidensa ja palveluidensa vaikutuksia kuluttajiin ja lop-
pukäyttäjiin että kestävyysseikkoihin liittyviä olennaisia liiketoimintamahdollisuuksia.
Keskisuomalainen-konsernissa noudatetaan Journalistin ohjeita ja hyvää journalistista tapaa.
Konsernin uutismediat ovat Julkisen sanan neuvoston jäseniä.
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen vahvistama Keskisuomalainen-konsernin eettiset toimin-
taperiaatteet ohjaa konsernin toimintaa. Kuluttajien ja loppukäyttäjien edut otetaan konsernissa
eettisten toimintaperiaatteiden mukaisesti huomioon käsittelemällä ja säilyttämällä asiakastietoja
luottamuksellisesti, kunnioittamalla asiakkaiden yksityisyyttä, edistämällä hyvän markkinointita-
van noudattamista ja kohtelemalla asiakkaita tasapuolisesti. Eettisissä toimintaperiaatteissa kuvatut
vastuut ja sitoumukset kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin löytyvät kohdasta S1-1. Eettiset toi-
mintaperiaatteet on asetettu kaikkien sidosryhmien saataville Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivuil-
le (www.keskisuomalainen.com) ja henkilöstön saataville konsernin intraan.
Eettisten toimintaperiaatteiden lisäksi Keskisuomalainen-konsernilla on käytössä kuluttajien ja
loppukäyttäjien tietosuojaan kohdistuvien vaikutusten hallintaan Keskisuomalainen Oyj:n toimitus-
johtajan joulukuussa 2025 hyväksymät tietoturvapolitiikka ja tietosuojapolitiikka.
Keskisuomalainen-konsernin tietoturvapolitiikka on konsernin ylin tietoturvaa ohjaava dokument-
ti. Tietoturvapolitiikkaa sovelletaan koko konsernissa, mukaan lukien Keskisuomalainen Oyj ja sen
tytäryhtiöt, henkilöstö sekä ne alihankkijat, yhteistyökumppanit ja muut kolmannet osapuolet, joilla
on pääsy konsernin tietoihin, järjestelmiin tai infrastruktuuriin. Tietoturvapolitiikassa määritetään
periaatteet, vastuut ja toimintamallit, joiden avulla varmistetaan konsernin tietojen, järjestelmien ja
palveluiden luottamuksellisuus, eheys ja saatavuus. Tietoturvapolitiikka muodostaa perustan kon-
sernin muille tietoturvaohjeille ja käytännön toimintaohjeille.
Keskisuomalainen Oyj ja sen tytäryhtiöt noudattavat toiminnassaan EU:n tietosuoja-asetuksen
(2016/679) ja kansallisen tietosuojalain (2018/1050) säännöksiä, joilla turvataan yksilön oikeudet
henkilötietojen käsittelyn kaikissa vaiheissa koko tiedon elinkaaren ajan. Keskisuomalainen-konser-
nin tietosuojapolitiikka on konsernin ylin tietosuojaa ohjaava dokumentti. Tietosuojapolitiikkaa so-
velletaan koko konsernissa, mukaan lukien Keskisuomalainen Oyj ja sen tytäryhtiöt, henkilöstö sekä
ne ulkopuoliset tahot, jotka käsittelevät henkilötietoja konsernin puolesta. Tietosuojapolitiikassa
määritetään periaatteet, toimintatavat ja vastuut, joita noudatetaan tietosuojan toteuttamisessa ja
89
S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa
Keskisuomalainen-konserni on vuorovaikutuksessa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa tunnistaak-
seen ja arvioidakseen toiminnastaan aiheutuvia todellisia ja mahdollisia vaikutuksia. Konsernin ensi-
sijainen yhteydenpitokanava kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa on konsernin asiakaspalvelu, joka
on tavoitettavissa kaikkina arkipäivinä. Asiakaspalautetta kirjataan ja käsitellään säännöllisesti si-
dosryhmien näkemysten huomioimiseksi. Lisäksi jokaisen konsernin asiakaspalvelussa tapahtuvan
asiakaskohtaamisen jälkeen asiakkaalle lähetetään NPS-kysely, jonka avoimet palautteet käsitellään
säännöllisesti. Vuonna 2025 konserni otti kuluttajamyynnissä käyttöön AIWO-analytiikkatyökalun
asiakaspalauteprosessin tehostamiseksi ja toimenpiteiden priorisoimiseksi. Työkalu analysoi jokaisen
konsernin asiakaspalveluun tulleen kontaktin ja tekee yhteenvedon teemoista, joista on tullut eniten
yhteydenottoja. Yhteenveto auttaa valitsemaan toteutettavat toimenpiteet, joilla on vaikuttavuutta
kuluttajien ja loppukäyttäjien kohdistuviin vaikutuksiin. Toimenpiteiden avulla pyritään parantamaan
konsernin tuotteita ja palveluita. Konsernin uutismedioiden verkkosivuilla on kuluttajien saatavilla
myös uutismedioiden toimitusten yhteystiedot palautteen antamista varten.
Keskisuomalainen-konsernin yritysasiakkaiden yhteydenpito tapahtuu pääasiassa tapaamisten,
sähköpostiviestien ja puheluiden välityksellä. Yritysasiakkaille on konsernin mediamyynnin yhteys-
tiedot saatavilla konsernin mediamyynnin verkkosivulla (www.meks.fi) palautteen antamista varten.
Keskisuomalainen-konsernin kuluttajamyynnin johto vastaa kuluttajavuorovaikutuksen strategi-
sesta suunnittelusta ja toteutuksesta. Konsernin asiakaspalvelu varmistaa, että kuluttajavuorovai-
kutuksen tulokset dokumentoidaan ja integroidaan tuotekehitykseen. Konsernilla on myös paikal-
lisia kuluttajamyynnin kenttämyyntitiimejä, jotka myynnin lisäksi tarjoavat tuotteisiin ja palveluihin
liittyvää neuvontaa.
Keskisuomalainen-konserni arvioi vuorovaikutuksen tehokkuutta vastaanotettujen avointen asia-
kaspalautteiden määrällä ja asiakastyytyväisyysindeksillä (NPS).
S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja
loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Jos kielteisiä vaikutuksia ilmenee, Keskisuomalainen-konserni tarjoaa tai tukee kielteisten vaikutus-
ten korjaamista kuluttajille ja loppukäyttäjille, joihin konsernin toiminta on kytköksissä. Konserni
pyrkii varmistamaan, että tarjottavat korjaavat toimet, kuten hyvitykset tai palvelumuutokset, vas-
taavat kuluttajien tarpeita ja vähentävät haitallisia vaikutuksia. Hyvitykset voivat koskea esimerkik-
si lehden tilaajan palautetta tai reklamointia lehden jakelun puutteellisuudesta. Palaute käsitellään,
tutkitaan ja tavanomaista on, että asiakas saa hyvityksen jakamatta jääneestä lehdestä siten, että
kuluvaa tilausjaksoa pidennetään. Palvelumuutos tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jakelutapaa tul-
laan muuttamaan (esimerkiksi varhaisjakelusta perusjakeluun). Reagoimalla esiin tulleisiin aiheisiin
voidaan ylläpitää lukijasuhteita. Mahdolliset tietosuojaan liittyvät rikkeet käsitellään viipymättä ja
avoimesti.
kehittämisessä.
Keskisuomalainen-konsernin toimiva johto seuraa ja arvioi konsernin tietoturvan ja tietosuojan
toteutumista sekä vastaa niiden hallinnollisesta organisoinnista, riittävästä resurssoinnista ja johta-
misesta. Konsernin tietoturvapolitiikka ja tietosuojapolitiikka täydentävät konsernin eettisiä toimin-
taperiaatteita.
Keskisuomalainen-konserni noudattaa mainonnassa soveltuvaa lainsäädäntöä ja varmistaa, että
kaikissa julkaisuissa kaupallinen ja journalistinen sisältö on erotettu selkeästi toisistaan alan hyvien
toimintatapojen mukaisesti. Konserni on sitoutunut Mainonnan eettisen neuvoston hyvää markki-
nointitapaa koskeviin periaatteisiin. Mainonnan eettisen neuvoston hyvää markkinointitapaa koske-
vat periaatteet on kuvattu tarkemmin kohdissa S3-1 ja S3-4.
Saavutettavuuden parantamiseksi Keskisuomalainen-konserni pyrkii kehittämään tuotteistaan ja
palveluistaan mahdollisimman helposti käytettäviä kaikille kuluttajaryhmille mukaan lukien tekno-
logisesti haavoittuvat käyttäjät, kuten ikääntyvät kuluttajat. Digitaalisten uutispalveluiden suunnit-
telussa ja kehittämisessä hyödynnetään WCAG-standardin AA-tason ohjeistusta. Konserni julkaisi
kesäkuussa 2025 ilmoitus- ja tilauspalvelujen verkkokauppojen (ilmoita.media.fi ja tilaa.media.fi) saa-
vutettavuusselosteen. Saavutettavuutta arvioi ulkopuolinen saavutettavan ja esteettömän käyttäjä-
kokemuksen luomiseen digitaalisissa palveluissa erikoistunut ulkopuolinen palveluntarjoaja.
Keskisuomalainen-konsernin toimintaperiaatteita ja käytänteitä päivitetään tarvittaessa, jotta
varmistetaan, että ne ovat ajan tasalla sekä vastaavat kehittyviä lakeja ja säädöksiä.
Keskisuomalainen Oyj pyrkii huolehtimaan, ettei Keskisuomalainen-konsernin toiminta loukkaa
kuluttajien ja loppukäyttäjien YK:n ihmisoikeusjulistuksen määrittelemiä ihmisoikeuksia.
Keskisuomalainen-konsernissa on mahdollista tuoda esiin huolenaiheita suoraan konserniin kuu-
luville yhtiöille konsernin ilmoituskanavan kautta. Konsernissa on käytössä kaikille sidosryhmille
avoin ilmoituskanava, jossa voi tuoda esiin huolenaiheita epäeettiseen toimintaan tai väärinkäytök-
siin liittyen mukaan lukien ilmoittaa mahdollisista ihmisoikeusloukkauksista palveluihin liittyen.
Keskisuomalainen-konsernin ilmoituskanava on kaikkien sidosryhmien saatavilla Keskisuomalainen
Oyj:n verkkosivulla (www.keskisuomalainen.com) ja on Keskuskauppakamarin ylläpitämä, mutta kon-
serniin kuuluvia yhtiöitä koskevat ilmoitukset käsitellään Keskisuomalainen Oyj:ssä. Ilmoituskanavasta
voi lukea lisää osiosta G1 Liiketoiminnan harjoittaminen. Jos konsernin ilmoituskanavan kautta nousee
esiin ihmisoikeusvaikutuksia, konsernissa ryhdytään toimenpiteisiin ihmisoikeusvaikutusten korjaami-
seksi ja ehkäisemiseksi. Toimenpiteistä voi lukea lisää kohdasta S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi.
Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat antaa palautetta Keskisuomalainen-konsernin asiakaspalve-
lukanavien kautta. Lisäksi konsernin uutismedioiden toimitusten yhteystiedot ovat uutismedioiden
verkkosivuilla kaikkien, myös lukijoiden, kuluttajien ja loppukäyttäjien, saatavilla.
Vuonna 2025 Keskisuomalainen-konsernin tietoon ei tullut yhtään tapausta, jossa ei olisi nouda-
tettu YK:n ohjaavia periaatteita, ILO:n julistuksen mukaisia periaatteita tai OECD:n toimintaohjet-
ta. Mahdolliset yksittäiset tapaukset, kuten tietosuojaan liittyvät rikkeet, on käsitelty viipymättä ja
avoimesti.
90
Keskisuomalainen-konserni tarjoaa kuluttajille ja loppukäyttäjille kanavia, joiden avulla he voivat
esittää huolenaiheitaan ja saada ne käsiteltyä:
• Konsernin asiakaspalvelun sähköposti ja puhelinnumero, jotka ovat kuluttajien ja loppukäyttäji-
en saatavilla konsernin uutismedioiden verkkosivuilla Asiakaspalvelu ja yhteystiedot-osiossa ja
paperilehtien Yhteystiedot-osiossa
• Konsernin ilmoituskanava, joka on kaikkien kuluttajien ja loppukäyttäjien saatavilla Keskisuo-
malainen Oyj:n verkkosivulla (www.keskisuomalainen.com)
• Konsernin uutismedioiden toimitusten, kuluttajamyynnin ja mediamyynnin yhteystiedot ovat
kaikkien kuluttajien ja loppukäyttäjien saatavilla konsernin uutismedioiden verkkosivuilla Asia-
kaspalvelu ja yhteystiedot -osiossa sekä kuluttajamyynnin verkkosivulla (www.oma.media.fi) ja
mediamyynnin verkkosivulla (www.meks.fi)
Keskisuomalainen-konserni seuraa kuluttajien ja loppukäyttäjien esiin nostamien kysymysten kä-
sittelyä ja niiden ratkaisemista asiakastyytyväisyysmittauksilla. Kaikille konsernin asiakaspalveluun
yhteyttä ottaneille ja asiakaspalvelun kanssa asioineille lähetetään NPS-kysely, jolla mitataan asia-
kastyytyväisyyttä tapauksen käsittelyyn. NPS-kyselyn yhteydessä kuluttajille ja loppukäyttäjille tar-
jotaan mahdollisuus vapaan palautteen antamiseen. Vapaat palautteet tallennetaan ja ne toimitetaan
konsernin kuluttajamyynnin johdolle säännöllisesti.
Keskisuomalainen-konserni pyrkii varmistamaan, että kuluttajat ja loppukäyttäjät ovat tietoisia
näistä kanavista ja luottavat niiden toimivuuteen. Kanavista tiedotetaan aktiivisesti konsernin verk-
kosivuilla, asiakasviestinnässä sekä palvelujen käyttöehdoissa. Konserni arvioi säännöllisesti, ovatko
kuluttajat ja loppukäyttäjät tietoisia käytössä olevista palautekanavista ja luottavatko he niiden toi-
mivuuteen. Arviointia mitataan yhteydenoton määrällä ja NPS-kyselyllä.
Keskisuomalainen-konserni on sitoutunut suojelemaan kuluttajia ja loppukäyttäjiä mahdollisilta
vastatoimilta silloin, kun he käyttävät huolenaiheiden esittämiseen tarkoitettuja kanavia. Kaikki pa-
laute käsitellään luottamuksellisesti, ja konsernin ilmoituskanavassa käyttäjillä on mahdollisuus il-
moittaa huolenaiheista nimettömästi. Ilmoituskanavasta voi lukea lisää kohdassa G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen. Lisäksi konsernin asiakaspalvelun henkilöstö koulutetaan käsittelemään palautteet
ja ilmoitukset asianmukaisesti ja turvallisesti. Koulutusten sisällöstä ja kattavuudesta huomioiden
kuluttajien tietosuoja- ja tietoturvavaatimukset, mitkä on integroitu myös konsernin tietoturvapoli-
tiikkaan ja tietosuojapolitiikkaan, on sovittu Keskisuomalainen-konsernin ja asiakaspalvelun alihan-
kintakumppanin välisessä sopimuksessa.
S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus
Keskisuomalainen Oyj on tunnistanut Keskisuomalainen-konsernin kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
kohdistuvia olennaisia vaikutuksia konsernin vuonna 2025 ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin ja kak-
soisolennaisuusanalyysin päivityksen perusteella. Konserni toteuttaa toimenpiteitä kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten vaikutusten hallitsemiseksi seuraavasti.
Kielteisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen
Koko mediatoimialaa koskevista vaikutuksista linjataan journalistista työtä koskevassa Journalistin
ohjeissa, joihin Keskisuomalainen-konsernin uutismediat ovat sitoutuneet. Journalistisesta sisällöstä
ja linjoista vastaa kunkin toimituksen päätoimittaja. Keskisuomalainen-konserni ei ohjaa tai millään
tavalla puutu hallintorakenteista käsin toimitukselliseen sisältöön. Hyvän journalistisen tavan nou-
dattamista valvoo Julkisen sanan neuvosto (JSN), joka toimii mediatoimialan itsesäätelyelimenä. Jo-
kaisella henkilöllä on oikeus tehdä JSN:lle kantelu, jos epäilee median rikkoneen hyvää journalistista
tapaa. Jos JSN toteaa rikkomuksen, tiedotusväline saa huomautuksen, joka on julkaistava määräajas-
sa. Lisäksi neuvostolla on toimivalta ottaa asioita käsittelyyn omasta aloitteestaan. JSN ei ole tuo-
mioistuin eikä se käytä julkista valtaa, mutta sen päätöksiä seurataan tarkoin.
Keskustelupalstoilla esiintyvän suojatun sananvapauden piiriin kuulumattomien ilmaisujen, mitkä
loukkaavat perus- ja ihmisoikeuksia ja syrjinnän ehkäisemiseksi Keskisuomalainen-konsernin uutis-
medoiden keskustelupalstoilla voi kommentoida vain omalla nimellä.
Keskisuomalainen-konserni kehittää jatkuvasti tietoturvakäytäntöjä ja pyrkii minimoimaan riskejä
koskien mahdollisia tietoturvaloukkauksia. Konsernin tietojen käsittelyssä noudatetaan tiukasti tie-
tosuojaa koskevaa lainsäädäntöä ja edellytetään vastaavaa tietoturvan tasoa myös dataa käsittele-
viltä ulkopuolisilta kumppaneilta. Kuluttajilla on mahdollisuus tarkistaa heistä tallennetut tiedot ja
tarvittaessa tehdä niitä koskeva poistopyyntö. Kun tietosuojarikkeitä on ilmennyt, on ne käsitelty
viipymättä.
Yritysasiakkaiden osalta Keskisuomalainen-konserni ei kerää kumppaniyrityksessä työskentelevi-
en henkilöiden henkilökohtaisia tietoja CRM-järjestelmään. Yritysasiakkaista tallennetaan vain yhte-
yshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite, joista puhelinnumero ja sähköposti ovat yleen-
sä yrityksen omistuksessa.
Keskisuomalainen-konsernissa kehitetään digitaalista saavutettavuutta, joka edistää digitaalis-
ten tuotteiden käytettävyyttä muun muassa ikääntyneille käyttäjille. Digitaalisten uutispalveluiden
suunnittelussa ja kehittämisessä hyödynnetään WCAG-standardin AA-tason ohjeistusta. Vaikutus-
piirin ulkopuolella on kolmannen osapuolen palveluita, joiden saavutettavuuteen konsernilla ei ole
vaikutusmahdollisuuksia tai se vaatisi kohtuutonta työmäärää. Olemassa olevien palveluiden saa-
vutettavuutta kehitetään myös validointien pohjalta. Konserni osallistui vuonna 2025 Uutismedian
liiton organisoimaan verkkokauppasivustojen (ilmoita.media.fi ja tilaa.media.fi) saavutettavuusaudi-
tointiin, jonka suoritti saavutettavuuteen ja esteettömään käyttäjäkokemuksen luomiseen erikoistu-
nut ulkopuolinen palveluntarjoaja. Auditointien tulokset ja kehityskohdat huomioitiin verkkokaup-
pasivustojen (ilmoita.media.fi ja tilaa.media.fi) saavutettavuusselosteiden laadinnassa, jotka konserni
julkaisi kesäkuussa 2025. Konserni huomioi saavutettavuusnäkökulmia myös uutismedioiden julkai-
suissa. Pääkaupunkiseudulla Suomessa ilmestyvissä Vantaan Sanomissa, Helsingin Uutisissa ja Län-
91
siväylässä julkaistaan Helppoa suomea -uutissisältöjä erityisesti henkilöille, joille suomen kieli on
vaikeaa, kuten suomen kieltä opetteleville sekä nuorille ja vanhoille lukijoille.
Mahdollisuuksien hyödyntäminen
Keskisuomalainen-konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä vuonna 2025 tunnistettu
taloudellinen mahdollisuus, joka liittyy digipalvelujen kehittämisen seurauksena syntyviin innovaati-
oihin ja liiketoimintamahdollisuuksiin, on osa konsernin strategista uutismedian digitaalisen transfor-
maation tavoitetta. Tätä mahdollisuutta tukee osaltaan lukijasuhteiden vahvistaminen ja pidempien
lukijasuhteiden edistäminen jakamalla hyödyllistä, luotettavaa ja oikeaa tietoa.
Vuonna 2025 Keskisuomalainen-konsernissa toteutettuja keskeisiä uutismedian digitaalista trans-
formaatiota tukevia toimenpiteitä olivat:
• Uutismedian kehitysyksikkö Jourlabin perustaminen
• Blueconic-järjestelmän käyttöönotto, joka mahdollistaa tehokkaan kuluttajamyynnin ja -mark-
kinoinnin. Reaaliaikaisen analytiikan mahdollistaminen eri ikäryhmien käyttäytymisestä digi-
taalisissa palveluissa.
• Uudistuneen tapahtumakalenteri Menoinfon lanseeraus
Korjaavista toimenpiteistä voi lukea kohdasta S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi. Keskisuomalainen-konserni
seuraa toimien vaikuttavuutta tulosten tuottamiseen kuluttajille ja loppukäyttäjille asiakaspalaut-
teen muodossa. Konsernin ilmoituskanavan tai konsernin asiakaspalvelun kautta esiin tulleet aiheet
arvioidaan ja tarvittaessa ryhdytään toimiin kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi.
Edellä mainitut toimenpiteet edistävät Keskisuomalainen-konsernin eettisten toimintaperiaat-
teiden, tietosuojapolitiikan ja tietoturvapolitiikan päämääriä, joiden mukaan konserni on sitoutunut
kohtelemaan asiakkaita tasapuolisesti ja kilpailuoikeudellisia säädöksiä sekä käsittelemään ja säilyt-
tämään asiakastietoja luottamuksellisesti ja yksityisyydestä huolehtien. Toimenpiteet koskevat koko
Keskisuomalainen-konsernia sekä kaikkia kuluttajia ja loppukäyttäjiä. Toimenpiteet koskevat konser-
nin omaa toimintaa sekä arvoketjun loppupäätä ja ovat jatkuvia toimenpiteitä.
Ihmisoikeusongelmat tai ihmisoikeusloukkaukset
Keskisuomalainen-konsernille ei tullut ilmi yhtään kuluttajiin tai loppukäyttäjiin liittyvää ihmisoike-
usloukkaustapausta tai vakavia ihmisoikeusongelmia vuonna 2025.
Resurssit
Keskisuomalainen-konsernin kuluttajamyynnin johto vastaa kuluttajavuorovaikutuksen strategises-
ta suunnittelusta ja toteutuksesta. Konsernin asiakaspalvelu varmistaa, että kuluttajavuorovaikutuk-
sen tulokset dokumentoidaan ja integroidaan tuotekehitykseen. Kuluttajamyynti toimii konsernin
laajuisesti useilla eri paikkakunnilla Suomessa.
Tietoturvan osalta Keskisuomalainen-konsernin tietohallinnon, digikehityksen ja henkilöstöhal-
linnon asiantuntijoista sekä tietosuojavastaavasta koostuva tietoturvaryhmä kokoontuu säännölli-
sesti yhtenäisten tietoturvatoimien ja -käytäntöjen varmistamiseksi tietojärjestelmissä, digitaalisil-
la alustoilla ja henkilötietojen käsittelyssä. Tietosuojaryhmään kuuluu eri liiketoimintojen edustajia,
tietohallinnon asiantuntijoita, konsernin hallinnon edustajia ja tietosuojavastaava. Ryhmä kokoontuu
säännöllisesti käsittelemään konsernin tietosuojaa koskevia käytäntöjä, mahdollisia tietosuojalouk-
kauksia ja ajankohtaisia tietosuojakysymyksiä.
S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelmassa on määritetty tulossuuntautuneet ja aikasi-
donnaiset tavoitteet arvoketjun loppupään kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin vaikutuksiin
ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Tavoitteet ovat luonteeltaan jatkuvia, eikä niille ole siten asetettu
perusarvoa, josta johdettaisiin vuosittaisia numeerisia tavoitteita. Vastuullisuusohjelman tavoitteet
on määrittänyt konsernin johto ilman sidosryhmien osallistumista. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin koh-
distuvat tavoitteet ovat digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen, tietosuojan parantaminen ja
päivittäminen sekä tietoturvasta huolehtiminen ja riskeihin varautuminen.
Tavoitteet edistävät Keskisuomalainen-konsernin tietosuojapolitiikassa ja tietoturvapolitiikassa
määritettyjä tavoitteita sekä konsernin eettisiä toimintaperiaatteita. Journalistisen riippumattomuu-
den vaalimiseksi Keskisuomalainen-konsernissa tavoitteet eivät kohdistu journalistiseen sisältöön.
Vastuullisuusohjelman tavoitteiden lisäksi Keskisuomalainen-konserni arvioi ja seuraa kuluttajien
ja loppukäyttäjien asiakastyytyväisyyttä (NPS). Vuonna 2025 asiakkaiden yhteydenotoista ratkais-
tiin 88,4 % ensimmäisen yhteydenoton aikana ja asiakastyytyväisyysindeksi oli kymmenportaisella
asteikolla 9,0.
Tavoitteiden saavuttamiseksi vuotta 2025 koskevina toimenpiteinä oli verkkokaupan saavutetta-
vuusselosteen laatiminen ja soveltaminen, tietosuojaa koskevan politiikan laatiminen ja soveltami-
nen, tietosuojan päivitykset ja niistä viestiminen, tietoturvaa koskevan politiikan laatiminen ja sovel-
taminen, tietoturvaohjeen soveltaminen ja tarvittaessa päivittäminen sekä tietosuojakoulutuksen
ja tietoturvakoulutuksen toteuttaminen. Tietosuojakoulutuksen ja tietoturvakoulutuksen mittarina
seurattiin niihin osallistuneiden osuutta konsernin henkilöstöstä (pl. jakajat) tavoiteena yli 50 pro-
sentin osallistumisosuus, joka saavutettiin molempien koulutusten osalta. Tietosuojan osalta mitta-
reina seurattiin lisäksi tietopyyntöjen lukumäärää sekä tietoturvan osalta Keskisuomalainen-konser-
nin tietoturvaloukkausten sekä viranomaishuomautusten lukumäärää. Vuonna 2025 tietopyyntöjä
toteutui 46 kappaletta ja tietoturvaloukkauksia 14 kappaletta. Keskisuomalainen-konserni ei saanut
vuonna 2025 viranomaishuomautuksia tietosuojavaltuutetun toimistolta.
92
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelman 2025–2030 tavoitteet ja mittarit
Olennainen kestävyysseikka Tavoitetta ja toimenpidettä
ohjaava toimintaperiaate/
ohjeistus
Tavoite Toimenpide Soveltamisala KPI-mittari Toteuma 2025
Saavutettavuudessa
onnistuminen
WCAG-standardi Kehitämme digitaalista
saavutettavuutta
Verkkokaupan saavutettavuusselosteen
laatiminen ja soveltaminen
Oma toiminta Kyllä/Ei Kyllä
Tietosuoja ja
tietoturvallisuus
Eettiset toimintaperiaatteet
Tietosuojapolitiikka
Tietoturvapolitiikka
Parannamme ja päivitämme
tietosuojaa
Tietosuojaa koskevan politiikan laatiminen ja
soveltaminen
Oma toiminta Kyllä/Ei Kyllä
Tietosuojan päivitykset ja niistä viestiminen Oma toiminta Tietosuojalausekkeen
säännöllinen päivittäminen
Kyllä
Tietosuojan päivitykset ja niistä viestiminen Oma toiminta Tietopyyntöjen määrä (lkm) 46 kpl
Tietosuojakoulutus Oma toiminta Henkilöstöstä (pl. jakajat)
suurin osa (yli 50 %) käynyt
tietosuojakoulutuksen
62 %
Huolehdimme tietoturvasta ja
varaudumme riskeihin
Tietoturvaa koskevan politiikan laatiminen ja
soveltaminen
Oma toiminta Kyllä/Ei Kyllä
Tietoturvaohjeen soveltaminen ja tarvittaessa
päivittäminen
Oma toiminta Tietoturvaloukkaukset &
viranomaishuomautukset (lkm)
Tietoturva-
loukkaukset 14 kpl
& viranomais-
huomautukset 0 kpl
Tietoturvakoulutus Oma toiminta Henkilöstöstä (pl. jakajat)
suurin osa (yli 50 %) käynyt
tietoturvakoulutuksen
58 %
93
Hallintotapatiedot
Liiketoiminnan harjoittaminen
Hallituksen toimintakertomus 2025
Kestävyysselvitys
94
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS kestävyysaihe Osaosa-aihe Tyyppi Olennainen aihe Kuvaus Toimintaperiaatteet, jotka liittyvät olennaiseen
mahdollisuuteen
Yrityskulttuuri, Korruptio
ja lahjonta
Ehkäiseminen ja
havaitseminen, mukaan
lukien koulutus,
Tapaukset
Mahdollisuus Hyvä ja avoimesti kuvattu
hallinto, mukaan lukien
korruption ja lahjonnan
torjunta
Hyvä ja avoimesti esille tuotu hallinto ylläpitää luottamusta
Keskisuomalainen-konserniin ja varmistaa oikein
toimimisen (ml. korruption ja lahjonnan torjunta), joka voi
parantaa pääoman saatavuutta sekä tukea strategisten
kumppanuuksien ja asiakkuuksien rakentamista.
Eettiset toimintaperiaatteet
Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje
Ohjeistus korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen
Palkitsemispolitiikka
G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Keskisuomalainen-konserni on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaansa kestävällä ja vastuullisella
tavalla. Liiketoiminnan harjoittamista koskeviin toimintaperiaatteisiin sisältyvät konsernin eettiset
toimintaperiaatteet, tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje sekä ohjeistus lah-
jonnan ja korruption ehkäisemiseen. Kyseiset toimintaperiaatteet ja käytänteet käsittelevät konser-
nin kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistettuja yrityskulttuuriin sekä korruption ja lahjonnan eh-
käisemiseen liittyviä olennaisia aiheita.
Eettiset toimintaperiaatteet
Keskisuomalainen-konsernin eettiset toimintaperiaatteet kuvaavat konsernin sitoutumista eettiseen
liiketoimintaan ja hyvään hallintoon, ja ne käsittelevät yrityskulttuuria linjaten sen vaalimisen ja ke-
hittämisen keskeiset periaatteet. Lisäksi eettiset toimintaperiaatteet sisältävät lahjonnan ja korrupti-
on vastaiset periaatteet sekä toimintaohjeet huolenaiheista ja rikkomuksista ilmoittamiseen.
Keskisuomalainen-konsernin eettiset toimintaperiaatteet koskevat kaikkia konserniin kuuluvien
yhtiöiden hallituksen jäseniä, toimitusjohtajia, johtoryhmän jäseniä ja työntekijöitä työ- tai palve-
lussuhteen laadusta riippumatta. Keskisuomalainen-konserni on sitoutunut noudattamaan kaikkia
soveltuvia paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä säännöksiä, ohjeita ja periaatteita, mukaan lukien
• YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus
• YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet
• Kansainvälisen työjärjestö ILO:n julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista
• EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ja kansallinen tietosuojalainsäädäntö
• Yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) ja kansallinen kirjanpitolaki
• Journalistin ohjeet (JSN)
• Mainonnan eettisen neuvoston hyvää markkinointitapaa koskevat periaatteet
• IAB European (Interactive Advertising Bureau Europe) Transparency & Consent Framework
(TCF)
Kansainvälisten säännösten, ohjeiden ja periaatteiden soveltamisessa huomioidaan kulloinkin voi-
massa olevan paikallisen lainsäädännön sallimat poikkeukset.
Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje
Keskisuomalainen-konsernin tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje määrittää
konsernin vastuullisuuteen liittyvät vähimmäisvaatimukset sekä hankintoihin linkittyvät vastuulli-
suuskriteerit, joita edellytetään lakien ja säädösten noudattamisen lisäksi. Tavarantoimittajien ja pal-
veluntarjoajien toimintatapaohje käsittelee muun muassa korruptiota ja lahjontaa sekä vastuullista
hankintaa ja viestintää. Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje velvoittaa tava-
rantoimittajia ja palveluntarjoajia kunnioittamaan ihmisoikeuksia YK:n julistusten ja ILO:n peruspe-
riaatteiden mukaisesti sekä noudattamaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia peri-
aatteita, varmistaen että tavarantoimittaja tai palveluntarjoaja ei osallistu ihmisoikeusloukkauksiin.
95
Ohjeistus korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen
Keskisuomalainen-konsernin ohjeistus korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen määrittelee konser-
nin toimintatavat kyseistä aihealuetta koskien. Konserni noudattaa tiukasti lahjonnan ja korruption
vastaista lainsäädäntöä, ja korruptio ja lahjonta ovat kaikissa muodoissaan kiellettyjä. Konserniin
kuuluvien yhtiöiden hallituksen jäseniltä, toimitusjohtajilta, johtoryhmän jäseniltä ja työntekijöiltä
edellytetään ohjeistuksen lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen noudattamista työ- tai muun pal-
velussuhteen laadusta riippumatta. Ohjeistus korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen perustuu kan-
salliseen lahjonnan ja korruption vastaiseen sääntelyyn, jota konserni on sitoutunut noudattamaan.
Keskisuomalainen-konsernin toimintaperiaatteita ja käytänteitä päivitetään tarvittaessa, jotta
varmistetaan, että ne ovat ajan tasalla sekä vastaavat kehittyviä lakeja ja säädöksiä. Lisäksi konserni
käy jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa ja viestii ulkoisille sidosryhmille konsernin eettisistä
toimintaperiaatteista, ohjeistuksesta lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen sekä tavaratoimittajien
ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeesta Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivuilla (www.keskisuo-
malainen.com) sekä henkilöstölle konsernin intrassa. Konsernin liiketoiminnan harjoittamista koske-
vien toimintaperiaatteiden hyväksynnästä ylimpänä tahona on vastuussa Keskisuomalainen Oyj:n
hallitus.
Ilmoituskanava väärinkäytösten paljastajille
Keskisuomalainen-konsernissa on käytössä kaikille avoin ilmoituskanava, jossa voi ilmoittaa huolen-
aiheita epäillystä laittomasta toiminnasta ja konsernin toimintaperiaatteiden tai ohjeiden vastaisesta
toiminnasta. Ilmoituskanava on saatavilla Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivulla (www.keskisuoma-
lainen.com) ja se on Keskuskauppakamarin ylläpitämä, mutta Keskisuomalainen-konserniin kuuluvia
yhtiöitä koskevat ilmoitukset käsitellään Keskisuomalainen Oyj:ssä. Ilmoituksen avoimeen ilmoitus-
kanavaan voi tehdä myös nimettömästi. Kaikki ilmoituskanavaan tulleet ilmoitukset käsitellään eh-
dottoman luottamuksellisesti ilmoittajien suojelua koskevan lain vaatimusten mukaisesti ilmoitus-
kanavajärjestelmässä erikseen valtuutettujen henkilöiden toimesta suojaten ilmoituksen tehneitä
vastatoimilta. Vastaanottokuittaus pyritään antamaan ilmoituksesta seitsemän päivän sisällä sekä
vastaamaan kolmen kuukauden kuluessa, mihin toimenpiteisiin ilmoituksen perusteella ryhdytään.
Konserni seuraa ilmoituskanavaan tulleiden ilmoituksien määrää vuositasolla osana konsernin vas-
tuullisuusohjelmassa määritettyä mittaristoa.
Ilmoitus väärinkäytöksestä on tietyissä tilanteissa mahdollista tehdä myös oikeuskanslerinviraston
keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan. Ilmoituksen tutkintaan osallistetaan tapauskohtaisesti sitä
koskevasta toiminnasta vastaava henkilö, esteellisyys ja riippumattomuus huomioiden, ja epäillyt ri-
kosasiat ilmoitetaan poliisille.
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat koulutukset
Vuonna 2025 Keskisuomalainen-konsernissa henkilöstölle järjestettiin koulutusta Keskisuomalai-
nen-konsernin eettisiin toimintaperiaatteisiin liittyen osana Vastuullisuus Keskisuomalainen-kon-
sernissa -kurssia. Vuonna 2025 Keskisuomalainen-konsernissa henkilöstölle järjestettiin koulutusta
ohjeistukseen lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen liittyen osana Vastuullisuus Keskisuomalai-
nen-konsernissa -kurssia.
Koulutuksesta voi lukea tarkemmin kohdasta MDR-T Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät ta-
voitteet. Erillistä koulutusta väärinkäytösten paljastajien suojelusta ei Keskisuomalainen-konsernis-
sa ole päätetty tarjota.
Korruptiolle ja lahjonnalle altteimmat sisäiset toiminnot
Keskisuomainen-konsernissa ei ole toteutettu arviointia siitä, mitkä sisäiset toiminnot ovat altteim-
pia korruptiolle ja lahjonnalle.
G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
Keskisuomalainen-konserni on sitoutunut noudattamaan lahjonnan ja korruption vastaisia lakeja ja
muuta kansallisesti sovellettavaa sääntelyä. Lisäksi konserniin kuuluvien yhtiöiden hallituksen jäse-
niltä, toimitusjohtajilta, johtoryhmän jäseniltä ja työntekijöiltä edellytetään ohjeistuksen lahjonnan ja
korruption ehkäisemiseen noudattamista työ- tai muun palvelussuhteen laadusta riippumatta.
Keskisuomalainen-konserni ehkäisee ja havaitsee korruptio- ja lahjontatapauksia myös konsernin
ilmoituskanavan kautta, johon sekä konsernin henkilöstö että ulkoiset sidosryhmät voivat tehdä il-
moituksen epäilemästään väärinkäytöksestä luottamuksellisesti. Myös konsernin tavarantoimitta-
jien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje edellyttää nollatoleranssia korruptiota ja lahjontaa koh-
taan. Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje velvoittaa ilmoittamaan viipymättä
toimintatapaohjeen rikkomisesta tai epäillystä rikkomisesta, mukaan lukien korruptio ja lahjonta,
sekä niihin liittyvistä korjaavista toimista kirjallisesti Keskisuomalainen-konsernille. Tavarantoimitta-
jien ja palveluntarjoajien toimintatapaohjeen mukaan Keskisuomalainen-konsernilla on oikeus suo-
rittaa itse tai valtuuttamansa kolmannen osapuolen toimesta auditointeja varmistaakseen, että ta-
varantoimittaja tai palveluntarjoaja noudattaa kyseistä toimintatapaohjetta. Tavarantoimittajaa tai
palveluntarjoajaa velvoitetaan konsernin tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien toimintatapaoh-
jeessa sitoutumaan toimimaan yhteistyössä auditointien toteuttamiseksi sekä tarjoamaan viipymättä
auditointioikeuden toteuttamiseksi tarvittavat pääsyn ja tiedot sekä mikäli auditoinnissa havaitaan
puutteita tai rikkomuksia, tavarantoimittaja tai palveluntarjoaja sitoutuu toteuttamaan tarvittavat
korjaavat toimenpiteet viipymättä.
Korruptiota ja lahjontaa koskevan ilmoituksen tutkintaan osallistetaan tapauskohtaisesti sitä kos-
kevasta toiminnasta vastaava henkilö, esteellisyys ja riippumattomuus huomioiden, ja epäillyt riko-
96
sasiat ilmoitetaan poliisille.
Keskisuomalainen-konsernin ohjeistus lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen sekä tavarantoimit-
tajien ja palveluntarjoajien toimintatapaohje on kaikkien sidosryhmien saatavilla Keskisuomalainen
Oyj:n verkkosivuilla (www.keskisuomalainen.com) ja henkilöstön saatavilla konsernin intrassa.
Korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen, mukaan lukien koulutus, liittyvät Keskisuomalainen-kon-
sernin vastuullisuusohjelman tavoitteet on raportoitu kohdassa MDR-T Liiketoiminnan harjoittami-
seen liittyvät tavoitteet. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus ei ole osallistunut vuonna 2025 korruptiota
ja lahjontaa koskevaan koulutukseen. Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja on vuonna 2025 suo-
rittanut lahjonnan ja korruption ehkäisemistä koskevaan ohjeistukseen liittyvän koulutuksen osana
Vastuullisuus Keskisuomalainen-konsernissa -kurssia.
G1-4 Korruptio- tai lahjontatapaukset
Keskisuomalainen-konsernilla ei ole vuonna 2025 tuomioita tai sakkoja korruption ja lahjonnan tor-
juntaa koskevien lakien rikkomisista.
MDR-T Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tavoitteet
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelma astui voimaan vuonna 2025. Konsernin vastuul-
lisuusohjelma sisältää yrityskulttuuriin sekä korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen kohdistuvat tu-
lossuuntautuneet ja aikasidonnaiset tavoitteet. Tavoitteille ei ole asetettu perusarvoa, josta joh-
dettaisiin vuosittaisia numeerisia tavoitteita, vaan tavoitteet ovat jatkuvia. Vastuullisuusohjelman
tavoitteen on määrittänyt konsernin johto ilman sidosryhmien osallistumista.
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelmassa tavoitteena on toimia linjassa konsernin
eettisten toimintaperiaatteiden kanssa. Toimenpiteenä vuonna 2025 tavoitteen osalta oli konser-
nin henkilöstön (pl. jakajat) perehdytys eettisiin toimintaperiaatteisiin osana vastuullisuuskoulutusta
(Vastuullisuus Keskisuomalainen-konsernissa -kurssi). Mittarina oli, että suurin osa eli yli 50 pro-
senttia konsernin henkilöstöstä (pl. jakajat) on suorittanut koulutuksen vuoden aikana. Tavoite saa-
vutettiin, sillä vuoden 2025 lopussa 74 prosenttia konsernin henkilöstöstä (pl. jakajat) oli suorittanut
vastuullisuuskoulutuksen Vastuullisuus Keskisuomalainen-konsernissa -kurssin. Vuonna 2025 Kes-
kisuomalainen-konsernissa henkilöstölle järjestettiin koulutusta ohjeistukseen lahjonnan ja korrupti-
on ehkäisemiseen liittyen osana Vastuullisuus Keskisuomalainen-konsernissa-kurssia. Vuoden 2025
lopussa 74 prosenttia konsernin henkilöstöstä (pl. jakajat) oli suorittanut vastuullisuuskoulutuksen
Vastuullisuus Keskisuomalainen-konsernissa -kurssin.
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelmassa seurataan lisäksi Keskisuomalainen Oyj:n il-
moituskanavaan tulleiden ilmoitusten määrää. Vuonna 2025 Keskisuomalainen Oyj:n ilmoituskana-
vaan ei tehty ilmoituksia. Konserni huolehtii, että ilmoituskanava on kaikkien sidosryhmien saatavilla
huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja pyrkii varmistamaan, että sidosryhmät ovat tietoisia ilmoituskana-
vasta. Tietoisuutta varmistavista toimintatavoista raportoidaan oman työvoiman osalta kohta S1-3,
arvoketjun työntekijöiden osalta kohta S2-3, kuluttajien ja loppukäyttäjien osalta kohta S4-3.
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusohjelman 2025–2030 tavoitteet ja mittarit
Olennainen
kestävyysseikka
Tavoitetta ja toimenpidettä ohjaava
toimintaperiaate/ohjeistus
Tavoite Toimenpide Soveltamisala KPI-mittari Perusvuosi Toteuma 2025
Yrityskulttuuri Eettiset toimintaperiaatteet
Ohjeistus korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen
Toimimme linjassa eettisten
toimintaperiaatteidemme
kanssa (sis. korruptio ja
lahjonta)
Henkilöstön (pl. jakajat) perehdytys
eettisiin toimintaperiaatteisiin osana
vastuullisuuskoulutusta
Oma toiminta Henkilöstöstä (pl.
jakajat) suurin osa
(yli 50 %) käynyt
koulutuksen
2025 74 %
Korruption ja
lahjonnan torjunta
Eettiset toimintaperiaatteet
Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien
toimintatapaohje
Ohjeistus korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen
Ilmoituskanavaan tulleiden
ilmoitusten seuranta ja käsittely
Oma toiminta Ilmoituskanavaan
tulleiden
ilmoitusten lkm/
vuosi
2025 0
96
97
Konsernin laaja tuloslaskelma
1.1.2025-1.1.2024-
1000
EUR
Liite
31.12.202531.12.2024
Keskisuomalainen konserni
LIIKEVAIHTO
2
212 768
202 657
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos
0
6
6
272
384
Materiaalit ja palvelut
−57 002
−59 773
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
8
−95 200
−94 132
Poistot
−12 658
−11 681
Arvonalentumiset
14, 15, 17
−1 764
−8 199
Liiketoiminnan muut kulut
7
−34 674
−35 424
LIIKEVOITTO
11 742
−6 163
Rahoitustuotot
10
2 204
2 500
Rahoituskulut
11
−2 837
−3 985
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien yhteisöjen
19
125
169
tuloksista
VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA
11 23 4
−7 478
Tuloverot
12
−2 482
1 301
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO
8 752
−6 177
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu 13
osakekohtainen tulos
Osakekohtainen tulos, perus
0,80
−0, 58
Osakekohtainen tulos, laimennettu
0,80
−0, 58
1.1.2025-1.1.2024-
1000
EUR
Liite
31.12.202531.12.2024
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä:
Laimentamaton-EPS (FAS ja IFRS) jakaja, ulkona olevat
10 957 781
10 652 677
tilikauden aikana
Laimennettu-EPS (FAS ja IFRS) jakaja, ulkona olevat
10 957 781
10 652 677
tilikauden aikana
Voiton/tappion jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
8 769
−6 210
Määräysvallattomille omistajille
−1 7
32
8 752
−6 177
Muut laajan tuloksen erät:
Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon
11
120
158
uudelleenmäärittäminen
Osakesijoitukset
4 293
1 115
4 413
1 273
LAAJA TULOS YHTEENSÄ
13 164
−4 904
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
13 182
−4 936
Määräysvallattomille omistajille
−1 7
32
13 164
−4 904
98
Konsernitase
1000
EUR
Liite
31.12.2025
31.12.2024
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet
14
11 029
13 409
Liikearvo
14
53 366
55 048
Sijoituskiinteistöt
16
717
74 8
Aineelliset hyödykkeet
17
27 336
28 845
Käyttöoikeusomaisuuserät
18
17 877
18 159
Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä yhteisöissä
19
3 462
3 855
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
20
24 715
20 147
Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset
21
759
1 088
Laskennalliset verosaamiset
22
1 388
2 338
PITKÄAIKAISET VARAT
140 6 49
143 638
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus
23
1 276
1 852
Myyntisaamiset ja muut saamiset
24
29 759
24 277
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset
8
681
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
25
4 225
13 9
Rahavarat
15 909
7 954
LYHYTAIKAISET VARAT
51 177
34 902
VARAT
191 826
178 540
1000
EUR
Liite
31.12.2025
31.12.2024
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajat
Osakepääoma
26
2 257
2 257
Rahastot
26
8 832
4 539
Kertyneet voittovarat
42 352
40 585
Emoyhtiön omistajat
53 4 41
47 382
Määräysvallattomat omistajat
0
−2 0 7
OMA PÄÄOMA
53 4 41
47 174
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat
22
1 843
2 195
Pitkäaikaiset korolliset velat
29
66 032
60 642
Pitkäaikaiset korottomat velat
30
96
93
Pitkäaikaiset varaukset
28
468
385
Eläkevelvoitteet
27
94 0
1 137
PITKÄAIKAISET VELAT
69 378
6 4 451
LYHYTAIKAISET VELAT
Lyhytaikaiset korolliset velat
29
8 734
9 826
Saadut ennakot
29 850
26 334
Ostovelat ja muut velat
30
28 638
30 708
Tuloverovelka
1 784
48
LYHYTAIKAISET VELAT
69 007
66 915
Velat
138 385
131 366
OMA PÄÄOMA JA VELAT
191 826
178 54 0
99
Konsernin rahavirtalaskelma
1000 EUR Liite
1.1.2025-
31.12.2025
1.1.2024-
31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirta
Asiakkailta saadut maksut 213 404 201 970
Maksut tavaroiden/palvelujen toimittajille sekä henkilöstölle −187 255 −188 414
Maksetut korot liiketoiminnasta −2 429 −3 202
Saadut korot liiketoiminnasta 690 1 189
Maksetut verot liiketoiminnasta 13 −8 0 2
Liiketoiminnan rahavirta 24 424 10 741
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin −4 012 −8 413
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 137 48
Ostetut tytäryhtiöosakkeet 3 0 −6 253
Investoinnit muihin sijoituksiin −2 3 −1 2 5
Luovutustulot muista sijoituksista 158 88
Liiketoimintojen myynti 0 75 0
Investoinnit osakkuusyrityksiin 0 −462
Osakkuusyritysten myynti 0 249
Lyhytaikaisten sijoitusten lisäys / vähennys −2 00 0 0
Saadut osingot investoinneista 1 913 1 812
Investointien rahavirta −3 828 −12 306
1000 EUR Liite
1.1.2025-
31.12.2025
1.1.2024-
31.12.2024
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot 55 000 10 019
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 29 −51 542 −6 520
Määräysvallattomien omistajien pääomasijoitus −871 0
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut −5 115 −4 526
Maksetut osingot −6 027 −5 523
Rahoituksen rahavirta −8 555 −6 550
Rahavarojen muutos 12 042 −8 115
Rahavarat, avaava tase 8 092 16 208
Rahavarojen muutos 12 042 −8 115
Rahavarat *) 25 20 134 8 092
"*) sisältää rahavarat ja muut rahavarat. Muita rahavaroja ovat korkorahaston ja purettavissa olevien
määräaikaistalletusten rahavarat.
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksistaEmoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Käyvän arvon rahasto
(käypään arvoon pysyvästi Edellisten Määräys-
muiden laajan tuloksen erien tilikausien vallattomat Oma pääoma
1000
EUR
Liite
Osakepääoma
kautta)
Vararahasto
voitto (tappio)
Yhteensä
omistajatyhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.2024
2 257
3 154
270
52 140
57 821
−19 6
57 625
Laaja tulos
Tilikauden voitto/tappio
−6 210
−6 210
32
−6 177
Muut laajan tuloksen erät:
Rahoitusvarojen käyvän arvon muutos
1 115
1 115
0
1 115
Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon
158
158
0
158
uudelleenmäärittäminen
Muut laajan tuloksen erät, verojen
1 115
158
1 273
0
1 273
jälkeen
LAAJA TULOS YHTEENSÄ
0
1 115
0
−6 052
−4 936
32
−4 904
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako
−5 523
−5 523
0
−5 523
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
0
0
0
−5 523
−5 523
0
−5 523
Tytäryhtiöomistusosuuksien
muutokset
Muutokset, jotka eivät johtaneet
21
21
−44
−2 3
määräysvallan muutokseen
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2024
2 257
4 269
270
40 585
47 382
−20 7
47 174
100
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Käyvän arvon rahasto Edellisten Määräys-
1000
EUR
Liite
Osakepääoma
(käypään arvoon pysyvästi Vararahastotilikausien Yhteensävallattomat Oma pääoma
muiden laajan tuloksen erien voitto (tappio)omistajatyhteensä
kautta)
OMA PÄÄOMA 1.1.2025
2 257
4 269
270
40 585
47 382
−2 0 7
47 174
Laaja tulos
Tilikauden voitto/tappio
8 769
8 769
−1 7
8 752
Muut laajan tuloksen erät:
Rahoitusvarojen käyvän arvon muutos
4 293
4 293
0
4 293
Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon
120
120
0
120
uudelleenmäärittäminen
Muut laajan tuloksen erät, verojen
4 293
120
4 413
0
4 413
jälkeen
LAAJA TULOS YHTEENSÄ
0
4 293
0
8 889
13 182
−1 7
13 164
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako
−6 027
−6 027
0
−6 027
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
0
0
0
−6 027
−6 027
0
−6 027
Tytäryhtiöomistusosuuksien
muutokset
Muutokset, jotka eivät johtaneet
−1 096
−1 096
225
−871
määräysvallan muutokseen
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2025
2 257
8 562
270
42 352
53 4 41
0
53 4 41
101
1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Yrityksen perustiedot
Keskisuomalainen-konserni kustantaa ja julkaisee sanomalehtiä sekä harjoittaa paino- ja jakelutoi-
mintaa sekä sähköistä viestintää usealla paikkakunnalla Keski-Suomessa, Savossa, Etelä-Suomessa,
Päijät-Hämeessä, Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa .
Konsernin emoyritys on Keskisuomalainen Oyj, joka on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n
päälistalla vuodesta 1999 alkaen. Emoyrityksen kotipaikka on Jyväskylä ja sen rekisteröity osoite
on PL 159, 40101 Jyväskylä.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa verkkosivuilta www.keskisuomalainen.com tai
konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Aholaidantie 3, 40320 Jyväskylä.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 26.2.2026 tämän tilinpäätöksen jul-
kistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hy-
lätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös
mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
Laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Re-
porting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2025 voimassa olevia IAS-
ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoi-
tetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o
1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niis-
tä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yh-
teisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvi-
oiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on
käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eni-
ten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa ”Johdon harkintaa edel-
lyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”.
Tilinpäätöksen tiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin
ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu.
1.1.2025 tai sen jälkeen käyttöönotettavat standardit
Keskisuomalainen - konserni soveltaa 1.1.2027 alkaen uutta IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämista-
pa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardia, joka korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen
-standardin. Standardilla tulee olemaan vaikutus konsernitilinpäätöksen päälaskelmien ja liitetieto-
jen esittämiseen.
Muilla tiedossa olevilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla, jotka tulevat voimaan
1.1.2025 tai sen jälkeen, ei ole suurta vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Tytäryritykset
Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konser-
ni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan
oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toimin-
nasta. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka
mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt
osuus hankintahinnan ja hankitun nettovarallisuuden erotuksesta on liikearvoa. Mahdollinen ehdol-
linen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja kirjattu velaksi.
Lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä
syystä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. IFRS 1 –standardin salliman helpotuk-
sen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden
mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Hankitut ty-
täryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut mää-
räysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin
sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Osakkuusyritykset
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vai-
kutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on
muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.
Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos
konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä
tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Yhteisjärjestelyt
Keskinäisiä kiinteistöyhtiöitä, joista konserni omistaa alle 100 %, käsitellään yhteisinä toimintoina
IFRS 11 Yhteisjärjestelyt -standardin mukaisesti. Konsernitilinpäätökseen konserni kirjaa yhteisiin
toimintoihin liittyvät varansa ja velkansa, mukaan lukien osuutensa yhteisistä varoista ja veloista.
Lisäksi konserni kirjaa yhteisiin toimintoihin liittyvät tuottonsa ja kulunsa, mukaan lukien osuutensa
yhteisten toimintojen tuotoista ja kuluista.
102
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat
Konsernin kaikissa yksiköissä toimintavaluutta on euro. Myös konsernitilinpäätös on esitetty euroi-
na, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernin lähes kaikki liiketapahtu-
mat ovat euroissa ja konserni toimii Suomessa. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan las-
kun kirjauspäivän kurssiin, joka vastaa tapahtumapäivän kurssia, koska valuuttatapahtumien määrä
on konsernissa vähäinen .
Myyntituottojen tulouttaminen
Suoritevelvoitteet
Keskisuomalainen-konsernin myyntituotot muodostuvat enimmäkseen mediamyynnistä, tilaus-
myynnistä, painotoiminnan myynnistä, sekä jakelu- ja kuljetustuotoista.
Mediamyynti on ilmoitusten myyntiä paperilehteen tai johonkin sähköiseen kanavaan, esim. va-
lotauluun tai nettisivuille. Myynti laskutetaan ja tuloutetaan kun ilmoitus on julkaistu. Maksuehdot
ovat pääsääntöisesti 10 - 14 pv netto.
Lehtimyynti on yhtiön kustantamien lehtitilausten myyntiä joko paperisena tai sähköisenä versio-
na. Myynti tuloutetaan kun lehti on toimitettu luettavaksi. Tyypillisesti lehtitilaus maksetaan etu-
käteen tilausjakson alkaessa muutamaksi kuukaudeksi tai enintään yhdeksi vuodeksi ja laskun mak-
suehto on pääsääntöisesti 14 pv netto.
Painon myynti on pääasiassa sanomalehtipaperille painettuja painotuotteita, joiden myynti tu-
loutetaan, kun painotuote on luovutettu. Laskutus tehdään pääsääntöisesti luovutuksen jälkeen ja
normaali maksuehto on 14 pv netto.
Jakelu- ja kuljetustuotot ovat pääsääntöisesti osoitteettomien mainosten sekä kaupunkilehtien
jakelua kotitalouksiin. Tuotot laskutetaan kun jakelu on suoritettu ja normaali maksuehto on 14 pv
netto. Muiden tuottojen merkittävimmät tuotot ovat mm. tilavuokria, markkinatutkimustuottoja ja
tuottoja tapahtumien järjestämisestä.
IFRS 15 -standardin käyttöönotto ei ole aiheuttanut muutosta suoritevelvoitteiden tunnistamiseen.
Muuttuva vastike
IFRS 15 -standardin mukaan jos sopimuksessa luvattuun vastikkeeseen sisältyy muuttuva rahamää-
rä, yhteisö arvioi vastikemäärän, johon se on oikeutettu sitä vastaan, että luvatut tavarat ja palvelut
luovutetaan asiakkaalle. Vastikemäärä voi muuttua esimerkiksi alennusten, bonusten, rangaistus-
seuraamusten tai muiden vastaavanlaisten erien vuoksi.
Keskisuomalainen-konsernin tarjoamiin tuotteisiin ja palveluihin saattaa liittyä volyymialennuksia
tai muita alennuksia. Mahdollisen muuttuvan vastikkeen määrä on vähäinen konsernin asiakasso-
pimuksissa.
Merkittävä rahoituskomponentti
Mikäli sopimukseen sisältyy merkittävä rahoituskomponentti, on yhteisön IFRS 15 mukaan oikais-
tava luvattua vastikemäärää rahan aika-arvon vaikutuksilla.
Tilausmyynnin tilaukset maksetaan etupainotteisesti. Keskisuomalainen-konserni hyödyntää IFRS
15 -standardin käytännön apukeinoa, jossa yhteisön ei tarvitse oikaista luvattua vastikemäärää
merkittävän rahoituskomponentin vaikutuksilla, sillä yhteisö odottaa, että aika, joka kuluu siitä,
kun asiakas suorittaa ennakkomaksun, siihen, kun yhteisö luovuttaa luvatut tuotteet asiakkaalle, on
enintään vuoden pituinen.
Muuna kuin rahana suoritettava vastike
Asiakkaan lupaama vastike voi olla muussa muodossa kuin rahana, esimerkiksi tavaroina, palveluina
tai muuna kuin rahana suoritettavana vastikkeena. IFRS 15 mukaan yhteisön on arvostettava muu-
na kuin rahana suoritettava vastike käypään arvoon.
Keskisuomalainen-konsernissa kaikki vastike saadaan rahana.
Takuut
IFRS 15 määrittelee kahdentyyppisiä takuita. Varmennustyyppinen takuu lupaa asiakkaalle, että
toimitus vastaa sopimuksella sovittua, kun taas palvelutyyppinen takuu tarjoaa asiakkaalle varmen-
nustyyppisen takuun päälle erillistä palvelua.
Keskisuomalainen-konsernin asiakassopimuksissa ei ole takuita.
Kanta-asiakasohjelmat ja muut edut asiakkaille
Keskisuomalainen-konserni ei tarjoa asiakkailleen etuja kanta-asiakasohjelmien muodossa.
Päämiehenä toimiminen
Konserni toimii asiakassopimuksissa lähes aina päämiehenä. Yhtiö hankkii asiakkaiden puolesta ja-
kelu- ja taittopalveluita, jotka ostetaan konsernin ulkopuolelta. Näiden palvelujen myyntituotot ne-
totetaan ulkopuolisten kulujen kanssa. Mahdollinen palkkio asiakkaalta kirjataan liikevaihtoon.
Transaktiohinnan kohdistaminen suoritevelvoitteille
Yhteisön tulee kohdistaa transaktiohinta suoritevelvoitteille edellä kuvattujen vaiheiden jälkeen.
IFRS 15 päämääränä on kohdistaa transaktiohinta jokaiselle suoritevelvoitteelle siihen vastikemää-
rään, jonka yhteisö katsoo olevansa oikeutettu saamaan toimitettuaan asiakkaalle nämä tavarat tai
palvelut.
IFRS 15 mukaan transaktiohinnan kohdistaminen tehdään suhteellisten erillismyyntihintojen pe-
rusteella.
103
Myyntituoton kirjaaminen suoritevelvoitteen täyttyessä
Yhteisö määrittää sopimuksen alkamishetkellä siirtääkö se tavaroita tai palveluja koskevan määräys-
vallan asiakkaalle ajan kuluessa.
Mediamyynti
Mediamyyntiin sisältyvässä ilmoitusmyynnissä IFRS 15 -standardin mukaiset kriteerit määräysval-
lan siirtymiseksi ajan kuluessa eivät täyty, jolloin Keskisuomalainen-konserni tulouttaa myynnistä
saadut tuotot yhtenä ajankohtana, eli ilmoituksen julkaisuhetkellä.
Digitaalista mediamyyntiä on myynti valotauluihin ja verkkosivulle. Mediamyynti digitaalisiin ka-
naviin tuloutetaan ajan kuluessa, sillä asiakas saa ja kuluttaa saamansa hyödyn sitä mukaan kun pal-
velua tuotetaan.
Tilausmyynti
Tilausmyynti kirjataan tilausjakson aikana. Kokonaisvastike tuloutetaan tilausjaksolle lehtien jaka-
misen perusteella.
Digitaalisten tuotteiden tilausmyynti tuloutetaan ajan kuluessa ilmestymispäivien mukaan, sillä
asiakas saa ja kuluttaa suoritteesta saamansa hyödyn sitä mukaa kuin Keskisuomalainen-konserni
tuottaa suoritetta.
Tilausmyynnin pakettimyynti jaetaan paperi- ja digituotteisiin, paperilehden osalta tuotot tulou-
tetaan yhtenä ajankohtana ja digituotteiden osalta ajan kuluessa.
Painon myynti
Painon myynnissä IFRS 15 -standardin mukaiset kriteerit määräysvallan siirtymiseksi ajan kuluessa
eivät täyty, jolloin Keskisuomalainen-konserni tulouttaa myynnistä saadut tuotot yhtenä ajankohta-
na, kun painotuotteet luovutetaan asiakkaalle.
Jakelu- ja kuljetustuotot sekä muut tuotot
Jakelu- ja kuljetustuotot sekä muut tuotot tuloutetaan kuukaudelle, jolloin tavara tai palvelu on
luovutettu. Näiden osalta IFRS 15 -standardin mukaiset kriteerit määräysvallan siirtymiseksi ajan
kuluessa eivät täyty, jolloin Keskisuomalainen-konserni tulouttaa myynnistä saadut tuotot yhtenä
ajankohtana, eli hetkellä jolloin tavara tai palvelu on luovutettu.
Sopimuksesta aiheutuvat lisämenot
IFRS 15 sisältää ohjeistuksia sopimuksesta aiheutuvien lisämenojen ja sopimuksen täyttämisestä
aiheutuvien menojen käsittelyyn kirjanpidossa. Sopimuksesta aiheutuvat lisämenot ja sopimuksen
täyttämisestä aiheutuvat menot tulee tietyin edellytyksin aktivoida taseeseen. Konsernilla ei ole
tällaisia lisämenoja.
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät.
Tuotteiden kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole pääsääntöisesti aktivoitu, koska niistä saatavat
tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot,
kuten omaisuuden ja liiketoimintojen myyntivoitot.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy myös saadut avustukset ja tuet. Suorat kustannuksiin
perustuvat avustukset ja tuet tuloutetaan maksuperusteisesti. Kehitysprojekteihin saadut avustuk-
set ja tuet tuloutetaan projektille kirjattujen kustannusten suhteessa.
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät kaikki muut liiketoiminnan kulut kuin materiaalista, ali-
hankinnoista, poistoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut. Merkittävimmät kuluerät muo-
dostuvat ict- sekä toimitilojen kuluista.
Liikevoitto
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrit-
tänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoi-
minnan muut tuotot, vähennetään ostokulut vaihto-omaisuuden varaston muutoksella, vähennetään
työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoimin-
nan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.
Tuloverot
Tuloveroihin kirjataan tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oi-
kaisut ja laskennallisten verojen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus
kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan.
Laskennalliset verot lasketaan tilinpäätöspäivään mennessä säädetyllä verokannalla kaikista väli-
aikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot synty-
vät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoeroista, vahvistetuista tappioista, etuuspohjai-
sista eläkejärjestelyistä, muiden pitkävaikutteisten rahoitusvarojen arvostamisesta käypään arvoon
ja johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikear-
104
von arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Taseessa laskennalliset verosaamiset ja –velat
vähennetään toisistaan silloin, kun ne voidaan kuitata toisiaan vastaan.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevai-
suudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää..
Liikearvo
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen han-
kitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aiempien liiketoi-
mintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa,
jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei
ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa.
Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen
varalta. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille tai niiden muodostamalle ryhmälle.
Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla .
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomia hyödykkeitä ovat ict-ohjelmat, tuotemerkit ja asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyö-
dykkeet. Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vä-
hennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen
hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Hankittujen
liiketoimintojen yhteydessä syntyneet aineettomat hyödykkeet merkitään käypään arvoon ja tämän
jälkeen arvostetaan alkuperäiseen käypään arvoon vähennettynä kertyneillä poistoilla.
Poistoajat ovat seuraavat:
Ict-ohjelmat 5 vuotta
Tuotemerkit 10–15 vuotta
Asiakkuudet 5–10 vuotta
Saas-palvelusopimusten räätälöinti- ja konfigurointimenojen kirjaaminen
IFRS-tulkintakomitea IFRIC antoi vuonna 2021 lopullisen agendapäätöksen pilvipalveluina ostet-
tujen sovellusten käyttöönottoon liittyvien räätälöinti- ja konfigurointimenojen kirjanpitokäsitte-
lystä (IAS 38 Aineettomat hyödykkeet). Tässä IFRIC:n päätöksessä tarkastellaan perusteita kirjata
konfigurointimenot aineettomaksi hyödykkeeksi ja mikäli aineetonta hyödykettä ei kirjata, kuinka
konfigurointi menot tulee kirjata. Päätöksellä ei ole olennaista vaikutusta tilikauden 2025 eikä ver-
tailuvuoden 2024 konsernin tulokseen tai taseeseen. Riippuen millaisia pilvipalvelusopimuksia tu-
levaisuudessa tehdään, päätöksellä voi olla jatkossa vaikutusta varojen luokitteluun ja tulokseen.
Sijoituskiinteistöt
Sijoituskiinteistöt ovat osakehuoneistoja, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuot-
toja. Sijoituskiinteistöt arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin 20
vuoden aikana.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn
alkuperäiseen hankintamenoon.
Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liitty-
vät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen
käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen
liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on
luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne
ovat toteutuneet.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei
tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
Rakennukset 30–40 vuotta
Rakennusten koneet ja laitteet 10 vuotta
Rakennusten perusparannukset 10–20 vuotta
Rakennelmat ja muut rakennukset 10–20 vuotta
Painon ja postituksen koneet 10–15 vuotta
Muut tuotantokoneet 5–8 vuotta
Digitaaliset ulkomainosnäytöt 5-10 vuotta
Muut koneet ja kalusto 3–5 vuotta
Hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oi-
kaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Käyttöomaisuushyödykkeen myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tu-
loslaskelmaan.
105
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomai-
suushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut
toiminnot –standardin mukaisesti..
Vieraan pääoman menot
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella kun ne ovat syntyneet.
Arvonalentumiset
Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alen-
tunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta riippumatta siitä, onko
arvonalentumisesta viitteitä.
Arvonalentumisen arviointi tapahtuu rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla tai niiden muodos-
taman ryhmän tasolla. Rahavirtaa tuottavalla yksiköllä tarkoitetaan pienintä omaisuuserien ryhmää,
jonka jatkuvasta käytöstä kertyy rahavirtaa ja joka on pitkälti riippumaton muiden omaisuuserien
tuottamasta rahavirrasta. Konsernin rahavirtaa tuottavia yksiköitä ovat sanomalehtien muodosta-
ma ryhmä, painon yksiköt yhteensä ja mainosjakeluliiketoiminta.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta ai-
heutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Rahavirtaennusteissa otetaan huomioon kaik-
ki korvausinvestoinnit ja uusinvestoinnit silloin, kun niihin on sitouduttu. Uutismedialiiketoiminnan
osalta on oletettu, että liiketoiminta jatkuu myös ennustettujen rahavirtojen jälkeen, jolloin uutis-
medialle on laskettu jäännösarvo.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerry-
tettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistap-
pio perutaan, kun on olemassa viitteitä, että arvonalentumistappiota ei ole tai se on pienentynyt
ja olosuhteissa on tapahtunut muutos sekä hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muut-
tunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta
enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Lii-
kearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien
vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo.
IFRS 9:n mukaisesti arvonalentumiset kirjataan perustuen odotettavissa olevien luottotappioiden
malliin. Arvonalentuminen tulee tehdä kaikista sopimukseen perustuvista varoista sekä niistä vel-
kainstrumenteista, joita ei ole arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti .
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Han-
kintameno määritetään FIFO-menetelmää käyttäen.
Rahoitusinstrumentit
Rahoitusvarat
Alkuperäinen arvostaminen
Rahoitusvarat jaotellaan alkuperäisen arvostamisen mukaisesti kolmeen luokkaan: jaksotettu han-
kintameno, käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta. Rahoitusvarojen luokittelu perustuu yhteisön määrittelemään liiketoimintamalliin sekä so-
pimusperusteisiin rahavirtoihin. Lukuun ottamatta myyntisaamisia, joihin ei liity merkittävää rahoi-
tuskomponenttia tai johon yhteisö on soveltanut käytännön apukeinoa, yhteisö arvostaa rahoitus-
varat alkuperäisessä arvostamisessa käypään arvoon lisättynä, muiden paitsi kuin käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen osalta, transaktiokustannuksilla. Myyntisaamiset,
joihin ei liity merkittävää rahoituskomponenttia arvostetaan transaktiohintaan IFRS 15 -standardin
mukaisesti.
Myöhemmin tapahtuva arvostaminen
Myöhemmin tapahtuvaa arvostamista varten konserni jakaa rahoitusvarat kolmeen kategoriaan:
• Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat (velkainstrumentit)
• Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostetut rahoitusvarat, ilman
kumulatiivisten voittojen ja tappioiden kierrättämistä pois kirjaamisen yhteydessä (oman
pääoman ehtoiset instrumentit)
• Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat
Rahoitusvaroihin kuuluvat erät arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, jos liiketoimintamallin
mukaan siitä on tarkoituksena kerätä rahavirrat ja siihen liittyvän sopimuksen ehdot ovat sellaiset,
että siitä saadaan määrättyinä ajankohtina rahavirtoja, jotka koostuvat vain pääoman palautuksista
ja pääomalle maksettavasta korosta .
106
Jos rahoitusvaroihin kuuluva erä ei täytä edellä esitettyjä ehtoja, arvostetaan se käypään arvoonsa.
Keskisuomalainen-konsernilla rahoitusvaroista jaksotettuun hankintamenoon kirjataan tyypilli-
sesti myyntisaamiset ja ei purettavissa olevat määräaikaistalletukset. Eriä on tarkoitus pitää erä-
päivään asti.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostetut rahoitusvarat (oman pääoman
ehtoiset instrumentit)
Alkuperäisen arvostuksen yhteydessä yhteisö voi päättää arvostaa oman pääoman ehtoiset instru-
mentit käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, jos ne täyttävät IAS 32 -standardin
määritelmän omasta pääomasta ja niitä ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Päätös voidaan tehdä
instrumenttitasolla ja on peruuttamaton.
Keskisuomalainen-konserni on päättänyt kirjata kaikkien osakesijoituksiensa arvonmuutokset
muiden laajan tuloksen erien kautta käyvän arvon rahastoon.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut rahoitusvarat
Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti .
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Rahoitusvaroista tehdään arvonalentumiskirjaus odotettavissa olevan luottotappion perusteella .
Rahoitusvelat
Alkuperäinen arvostaminen
Keskisuomalainen-konsernilla rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen
perusteella käypään arvoon.
Keskisuomalainen-konsernilla rahoitusveloista jaksotettuun hankintamenoon kirjataan tyypilli-
sesti ostovelat ja pankkilainat. Näitä eriä on tarkoitus pitää eräpäivään asti.
Suojauslaskenta
Konsernin koronvaihtosopimuksia ei käsitellä IFRS 9:n mukaisesti suojaavana. Voitot ja tappiot, jot-
ka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
Johdannaissopimusten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 24 .
Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasi-
allinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta
tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Työsuhde-etuudet
Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin teh-
dyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisten elä-
kejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuus-
oikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle
auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen
nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona valtion velkasitoumusten korkoa, joka vas-
taa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia.
IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004 kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on
kirjattu avaavaan omaan pääomaan IFRS 1 –standardin salliman helpotuksen mukaisesti.
Osingot
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko kirjataan velaksi, kun yhtiökokous on päättänyt
osingon määrän.
Vuokrasopimukset
IFRS 16 Vuokrasopimukset
IFRS 16 -standardin mukaisesti 1.1.2019 alkaen konserni on kirjannut varoja, jotka kuvaavat sen
oikeutta käyttää vuokrattuja omaisuuseriä vuokrakauden aikana (käyttöoikeusomaisuuserä) ja vel-
koja vastaisten vuokrien suorittamisesta (leasingvelka). Käyttöoikeusomaisuuserästä kirjataan pois-
to ja leasingvelasta korko, mitkä korvaavat tuloslaskelman vuokrakulun.
Konserni ei erottele vuokrasopimuksistaan palvelukomponentteja niiden epäolennaisuuden
vuoksi.
Maa-alueiden ryhmään kirjatut käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat digitaalisen ulkomainonnan
sijoittelua varten vuokratuista maa-alueista. Rakennusten ryhmään kirjatut käyttöoikeusomaisuu-
serät koostuvat lähinnä operatiivisessa käytössä olevista toimistotiloista ja kiinteistöistä. Koneiden
ja kaluston ryhmään kirjatut erät koostuvat autoista ja it-laitteista. Lyhytaikaisiksi vuokrasopimuk-
siksi katsotaan sopimukset, joiden vuokra-aika on enintään 12 kuukautta. Pääsääntöisesti kaikki
lyhytaikaisten ja vähäarvoisten omaisuuserien vuokrasopimukset on kirjattu taseeseen.
Taseen käyttöoikeusomaisuuserät on arvostettu leasingvelkaa vastaavaan määrään oikaistuna
mahdollisten ennakkoon maksettujen vuokrien määrällä. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan sen
vuokrakauden aikana. Leasingvelka on arvostettu jäljellä olevien vuokramaksujen suuruiseksi käyt-
107
täen diskonttokorkona 1,5 %:n lisäluoton korkoa. Vuodesta 2023 alkaen tehdyissä sopimuksissa on
käytetty diskonttokorkona 4,0 %:n korkoa. Konsernin kaikissa sopimuksissa on käytetty samaa dis-
konttokorkoa, koska konsernissa ei ole erilaisia yrityskohtaisia, maantieteellisiä tai valuuttariskejä.
Käyttöoikeusomaisuuserät
Konserni kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän vuokrakauden alkaessa. Käyttöoikeusomaisuuserät ar-
vostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon oikaistuna
mahdollisella leasingvelan uudelleenarvostuksella. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintameno koos-
tuu kirjatun leasingvelan määrästä, välittömistä alkuvaiheen kustannuksista ja ennen vuokrakauden
alkamista tai sen jälkeen suoritetuista maksuista sekä näistä vähennettävistä mahdollisista vuokra-
kannustimista. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina vuokrakauden aikana tai tätä
lyhyemmän omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Leasingvelat
Konserni kirjaa vuokrakauden alkaessa leasingvelan, joka on määrältään vuokrakauden aikana mak-
settavien vuokrien nykyarvo. Konserni sisällyttää vuokrakauteen toistaiseksi voimassa olevien
vuokrasopimusten osalta vuokrasopimuksen irtisanomisajan vuokran. Vuokratut tilat ovat pääosin
tavanomaisessa toimistokäytössä ja toisiin tiloihin siirtyminen on mahdollista irtisanomisajan puit-
teissa. Vuokramaksut sisältävät kiinteät maksut, indeksistä johtuvat muutokset sekä mahdolliset
jäännösarvotakuut.
Tulevien vuokrien nykyarvoa laskettaessa konserni käyttää lisäluoton korkoa. Vuokrakauden alun
jälkeen leasingvelan määrä kasvaa johtuen koron kertymisestä ja pienenee vuokrien maksun myötä.
Leasingvelka arvostetaan uudelleen, mikäli vuokrakaudessa, vuokrien määrässä, arviossa osto-opti-
on käytössä tai arviossa jäännösarvotakuiden maksujen määrässä tapahtuu muutoksia.
Johdon harkintaa tarvitaan toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten keston arviointiin,
osto-optioiden käytön arvioimiseen ja leasingmaksujen nykyarvon laskemisessa käytettävän lisä-
luoton koron määrittämisessä.
Käyttöoikeusomaisuuserät on eritelty liitetietojen kohdassa 18 ja velkojen maturiteetti liitetieto-
jen kohdassa 31.
Konserni vuokralleantajana
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirty-
neet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan tasee-
seen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto mää-
ritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.
Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksella vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttö-
omaisuushyödykkeisiin tai sijoituskiinteistöihin taseessa.
Konsernilla ei ole vuokralle antajana vuokrasopimuksia, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopi-
muksiksi.
Segmenttiraportoinnin perusteet
Toimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja
kannattavuus ovat erilaiset kuin muissa liiketoiminnoissa. Keskisuomalaisen raportoitavat segmen-
tit ovat uutismedia, jakelu ja muut segmentit yhteensä.
Keskisuomalainen-konsernilla on toimintaa vain Suomessa. Tämän vuoksi ei esitetä maantieteel-
lisiä alueita koskevia konsernitason tietoja.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset
epävarmuustekijät
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lop-
putulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa
tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemyk-
seen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä
tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin
liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjan-
pitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:
Työsuhde-etuudet
Konsernilla on erilaisia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Työsuhde-etuuksiin kuuluvien kulujen ja vel-
kojen laskennassa käytetään useita tilastollisia ja muita vakuutusmatemaattisia tekijöitä kuten dis-
konttokorko, eläkejärjestelyjen varojen odotettu tuotto, arvioidut tulevat palkkatason muutokset ja
lähtövaihtuvuus. Käytetyt tilastolliset tekijät voivat poiketa huomattavasti toteutuneesta kehityk-
sestä johtuen mm. muuttuneesta yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja henkilökunnan palvelusajan
pituudesta.
108
Arvonalentumistestaus
Konsernissa testataan vuosittain liikearvot mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan
viitteitä arvonalentumisesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät
on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyt-
tämistä. Rahavirtaa tuottavan yksikön kassavirtoja ennustettaessa käytetään arvioita EBITDA:sta,
tulevien vuosien korvausinvestoinneista, pitkän ajan kasvukertoimesta ja diskonttokorosta.
Johto on ottanut arvioinneissaan huomioon valitsevan geopoliittisen tilanteen ja markkinoiden epä-
varmuuden vaikutukset tulevaisuuden kassavirtojen ennusteisiin.
Herkkyysanalyysin kannalta merkittävimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat dis-
konttokorko sekä rahavirtaa tuottavan yksikön EBITDA. Näiden tekijöiden olennainen muutos voi ai-
heuttaa liikearvojen alaskirjausta. Herkkyysanalyysia on kuvattu tarkemmin liitetietojen kohdassa 15.
Laskennalliset verosaamiset
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuu-
dessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Merkittävimmät laskennalliset verosaamiset on kirjattu etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, yhti-
öiden hyllypoistoista, vahvistetuista tappioista, IFRS 16 vuokrasopimusveloista ja muiden rahoitus-
varojen arvostamisesta käypään arvoon. Kirjatun laskennallisen verosaamisen määrä perustuu joh-
don arvioon kunkin yhtiökohtaisen verosaamisen hyödynnettävyydestä tulevaisuudessa.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu konsernissa osakeyhtiötasolla.
109
2. Segmentti-informaatio
Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Toiminta-
segmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen ra-
portointiin. Keskisuomalainen-konserni toimii vain Suomessa.
Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
Varoja ja velkoja ei kohdisteta segmenteille, koska konsernin hallitus ja johtoryhmä ei seuraa ta-
setta segmenteittäin. Segmenttien voiton tai tappion määrittämisperusteissa ei ole tehty muutok-
sia. Yhdenkään ulkoisen asiakkaan tuotot eivät ole yli 10 % konsernin kokonaistuotoista.
Konsernin toimintasegmentit ovat:
Keskisuomalainen – konserni on muuttanut segmenttiraportointiaan 1.1.2025 alkaen. Uudet rapor-
toitavat segmentit ovat uutismedia, jakelu ja muut segmentit yhteensä. Uutismedia sisältää konser-
nin digitaalisen ja paperisen uutismedian, johon kuuluu sekä tilattavat sanomalehdet että kaupun-
kilehdet. Jakelu sisältää osoitteettoman suorajakelun ja kaupunkilehtien jakelun. Muut segmentit
yhteensä sisältää kaiken muun konsernin liiketoiminnan. Vertailuvuoden 2024 luvut ovat uuden
segmenttiraportoinnin mukaiset ja vertailukelpoiset.
Uutismedia
Keskisuomalainen-konserni on tilikaudella 2025 kustantanut 17 viisi - seitsenpäivästä lehteä, 39
paikallislehteä sekä 21 kaupunkilehteä. Viisi - seistenpäiväisiä lehtiä ovat Keskisuomalainen, Savon
Sanomat, Uusimaa, Keski-Uusimaa, Aamuposti, Etelä-Suomen Sanomat, Länsi-Savo, Kymen Sano-
mat, Kouvolan Sanomat, Etelä-Saimaa, Hämeen Sanomat, Forssan Lehti, Iisalmen Sanomat, Itä-Sa-
vo, Itä-Häme, Länsi-Uusimaa ja Karjalainen.
Paikallislehtiä olivat Keski-Suomen alueella ilmestyvät Hankasalmen Sanomat, Laukaa-Konneve-
si, Viitasaaren Seutu, Viispiikkinen, Sampo ja Sisä-Suomen Lehti. Savon alueella paikallislehdistä il-
mestyivät Ylä-Savoon sijoittuvat Pielavesi-Keitele, Matti ja Liisa, Miilu sekä Itä-Savossa ilmestyvä
Heinäveden Lehti. Kuopion lähistöllä ilmestyivät Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Paikallislehti
Sisä-Savo, Soisalon Seutu, Pieksämäen Lehti ja Joroisten Lehti. Warkauden lehti ilmestyi Etelä-Sa-
vossa. Päijät-Hämeessä ilmestyi Keski-Häme. Etelä-Suomen alueella ilmestyivät Sipoon Sanomat,
Loviisan Sanomat ja Lopen Lehti sekä 30.11.2025 ostettu Perniönseudun lehti. Kaakon alueella il-
mestyivät Puruvesi, Keskilaakso, Pitäjänuutiset, Länsi-Saimaan Sanomat, Kangasniemen Kunnallis-
lehti, Juvan Lehti, Kaakonkulma, Luumäen Lehti ja Joutseno. Uutisvuoksi on ilmestynyt 5 päivänä
viikossa, joista yksi ilmaisjakeluna. Pohjois-Karjalan alueella ilmestyi Lieksan Lehti, Outokummun
Seutu, Parikkala-Rautjärven Sanomat, Pielisjokiseutu, Pogostan Sanomat ja Ylä-Karjala. Paikallis-
lehdet ilmestyvät 1-3 kertaa viikossa.
Konsernin kustantamat kaupunkilehdet olivat Jyväskylässä ilmestyvä Suur-Jyväskylän Lehti ja Ää-
nekosken seudulla Pikkukaupunkilainen. Kuopiossa ilmestyi Viikkosavo, Iisalmen seudulla Töllötin ja
Mikkelissä Mikkelin Kaupunkilehti. Savon alueella ilmestyi lisäksi Sinun Savo. Etelä-Suomen Median
alueilla ilmestyivät Mäntsälän Uutiset, Nurmijärven Uutiset, Vihdin Uutiset, Helsingin Uutiset, Länsi-
väylä, Vantaan Sanomat, Tamperelainen, Karkkilalainen, Pyhtäänlehti ja Selkovantaalainen. Lahden
seudulla ilmestyivät Uusi Lahti sekä Seutuneloset lehtiperheeseen kuuluvat Orimattilan aluelehti,
Nastola-lehti, Hollolan Sanomat ja Päijät-Häme. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset ilmestyi Hämeenlin-
nassa. Joensuussa ilmestyi Karjalan Heili. Kaupunkilehdet ilmestyivät 1 - 2 kertaa viikossa.
Jakelu
Jakelu segmenttiin kuuluu Suomen Suoramainonta Oy, joka on Suomen suurin osoitteettomien pai-
notuotteiden jakelija.
Muut segmentit yhteensä
Muut segmentit yhteensä -segmenttiin kuuluvalla rotaatiopainotoiminnalla oli vuonna 2025 toi-
minnassa olevat lehtipainot Tuusulassa, Kouvolassa, Lahdessa ja Varkaudessa. Yhtiö sulki Tuusulan
sanomalehtipainon vaiheittain alkuvuoden 2025 aikana. Yhtiö päätti joulukuussa 2025 sulkea myös
Kouvolan painon tammikuussa 2026.
Muut segmentit yhteensä -segmenttiin kuuluu Meks ulkomainonta Oy, joka tarjoaa digitaalisia ulko-
mainonnan ratkaisuja mainostauluissa, busseissa ja liikenneasemilla.
Lisäksi muut segmentit yhteensä -segmenttiin kuuluvat konsernin tutkimuspalveluita tarjoava yhtiö
IROResearch Oy, markkinointi- ja viestintätoimisto Kamua Helsinki Oy sekä kiinteistö- ja tukipal-
velut liiketoiminta.
110
Toimintasegmentti
2024
Muut Kohdista- Konserni
(1000 eur)
Uutismedia
Jakelu
segmentit Eliminoinnit mattomat yhteensä
yhteensä
TULOSLASKELMATIEDOT
Ulkoinen liikevaihto
162 318
20 619
19 719
-
202 657
Sisäinen liikevaihto
1 945
5 292
44 074
−51 311
-
0
Liikevaihto
164 263
25 911
63 793
−51 311
0
202 657
Segmentin liikevoitto
1 714
−2 371
−4 576
−930
-
−6 163
Liikevoitto
1 714
−2 371
−4 576
−930
0
−6 163
Operatiiviseen
vertailukelpoiseen
liikevoittoon vaikuttavat erät
7 780
26
959
-
8 766
Operatiivinen oikaistu
9 494
−2 345
−3 616
−930
0
2 603
liikevoitto
Rahoitustuotot ja -kulut
−1 484
−1 484
Osuus osakkuusyhtiöiden
169
169
tuloksista
Tuloverot
1 301
1 301
Tilikauden tulos
1 714
−2 371
−4 576
−930
−14
−6 177
MUUT TIEDOT
Liikevaihto, tavarat
94 632
177
8 089
-
102 889
Liikevaihto, palvelut
67 686
20 442
11 631
-
99 767
Investoinnit
1 683
904
11 877
-
14 463
Materiaalit ja palvelut
−38 095
−7 393
−14 285
-
−59 773
Työsuhde-etuuksista
−54 013
−14 181
−25 938
-
−94 132
aiheutuneet kulut
Poistot
−593
−270
−10 818
-
−11 681
Arvonalentuminen
−7 738
0
−461
-
−8 199
Toimintasegmentti
2025
Muut Kohdista- Konserni
(1000 eur)
Uutismedia
Jakelu
segmentit Eliminoinnit mattomat yhteensä
yhteensä
TULOSLASKELMATIEDOT
Ulkoinen liikevaihto
161 483
31 484
19 801
-
212 768
Sisäinen liikevaihto
5 103
43 977
−50 633
-
0
Liikevaihto
163 035
36 587
63 779
−50 633
0
212 768
Segmentin liikevoitto
17 170
4 518
−8 697
−1 248
-
11 742
Liikevoitto
17 170
4 518
−8 697
−1 248
0
11 742
Operatiiviseen
vertailukelpoiseen
liikevoittoon vaikuttavat erät
-
-
2 829
0
125
2 955
Operatiivinen oikaistu
17 170
4 518
−5 868
−1 248
125
14 697
liikevoitto
Rahoitustuotot ja -kulut
−633
−633
Osuus osakkuusyhtiöiden
125
125
tuloksista
Tuloverot
−2 482
−2 482
Tilikauden tulos
17 170
4 518
−8 697
−1 248
−2 990
8 752
MUUT TIEDOT
Liikevaihto, tavarat
96 056
409
6 502
-
102 968
Liikevaihto, palvelut
65 427
31 074
13 299
-
109 800
Investoinnit
719
180
3 632
-
4 531
Materiaalit ja palvelut
−33 528
−8 442
−15 032
-
−57 002
Työsuhde-etuuksista
−50 650
−16 878
−27 672
-
−95 200
aiheutuneet kulut
Poistot
−2 176
−1 537
−8 946
-
−12 658
Arvonalentuminen
-
-
−1 764
-
−1 764
111
Liikevaihdon jakautuminen tuotteisiin ja palveluihin
(1000 eur)
1.1.-31.12.2025
1.1.-31.12.2024
Uutismedia
Mediamyynnin tuotot
62 986
64 071
Tilaustuotot
95 824
94 396
Jakelutuotot
953
919
Sijoituskiinteistöjen vuokratuotot
12
12
Painotuotot
150
141
Muut tuotot
1 557
2 780
Uutismedia yhteensä
161 483
162 318
Jakelutoiminta
Jakelutuotot
30 684
20 310
Painotuotot
303
90
Muut tuotot
496
219
Jakelutoiminta yhteensä
31 484
20 619
Muut Segmentit
Mediamyynnin tuotot
6 489
5 723
Tilaustuotot
115
12
Jakelutuotot
−3
4
Sijoituskiinteistöjen vuokratuotot
202
167
Painotuotot
5 541
7 068
Muut tuotot
7 457
6 746
Muut segmentit yhteensä
19 801
19 719
Tuloslaskelman liikevaihto
212 768
202 657
112
3. Hankitut liiketoiminnot
Hankitut liiketoiminnot 2025
Vuonna 2025 toteutettiin kaksi liiketoimintakauppaa. Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö Meks Ulko-
mainonta Oy osti 31.1.2025 digitaalisen ulkonäyttöliiketoiminnan Mertaranta & Silen Production
Oy:lta. Liiketoimintakaupassa siirtyi kahdeksan digisuurtaulua Kotkasta, Kouvolasta, Haminasta ja
Iitistä.
Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö Etelä-Suomen Media osti 30.11.2025 tilattavan paikallislehden
Perniönseudun Lehden liiketoiminnan. Perniönseudun Lehti ilmestyy torstaisin eteläisessä Salossa.
Liiketoimintojen kauppasummat olivat yhteensä 387 tuhatta euroa ja ne maksettiin rahana. Han-
kinnoista syntyi liikearvoa yhteensä 82 tuhatta euroa, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.
Liikearvon syntymiseen vaikuttivat hankinnasta odotettavissa olevat synergiahyödyt. Hankinnat on
integroitu osaksi alueiden liiketoimintaa, eikä niillä ole olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen.
Hankinnoista ei ole syntynyt merkittäviä transaktiokuluja.
Hankitut liiketoiminnot 2024
Keskisuomalainen Oyj:n osti 31.1.2024 allekirjoitetulla kaupalla PunaMusta Media -konsernin media-
liiketoiminnan. PunaMusta Media -konsernin medialiiketoimintaan kuuluivat PunaMusta Media Oyj:n
tytäryhtiöiden Sanomalehti Karjalainen Oy:n, PunaMusta Paikallismediat Oy:n ja Karelia Viestintä
Oy:n koko osakekannat. PunaMusta Median medialiiketoiminta ostettiin, koska se erinomaisesti täy-
dentää konsernin sanomalehtitarjontaa ja tuo synergiahyötyjä kustannustoimintaamme. Kaupan täy-
täntöönpano oli ehdollinen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnälle, kauppa toteutettiin 1.4.2024
Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnän jälkeen. Osakkeiden kauppahinta oli 11,8 Me, joka on mak-
settu rahana. Katsauskauden tulokseen sisältyy hankitun yhtiön liikevaihtoa 11,6 Me. Hankitut yhtiöt
on integroitu osaksi konsernin kustannustoimintaa ja yhtiöt sulautuivat Savo-Karjalan Media Oy:hyn
30.9.2024. Hankinnasta syntyi 7,9 Me liikearvo, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Liikear-
von syntymiseen vaikuttivat hankinnasta odotettavissa olevat synergiahyödyt.
Hankinnasta syntyneet transaktiokulut 0,3 Me on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Kun
huomioidaan kulut, hankinnalla ei ole olennaista merkitystä katsauskauden tulokseen.
Keskisuomalainen Oyj solmi kaupan yhteydessä PunaMusta Media Oyj:n kanssa kolmen vuoden
sanomalehtipainamisen alihankintasopimuksen sekä yhdeksän kuukauden sivunvalmistusalihankin-
tasopimuksen. Alihankintasopimusten arvo ilman indeksikorotuksia on enintään noin 5,5 Me.
yhdistämisessä yhdistämisessä
Hankitun nettovarallisuuden erittely kirjatut käyvät kirjatut käyvät
arvot arvot
(1000 eur)
2025
2024
Aineettomat hyödykkeet
-
3 040
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
289
380
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
-
28
Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset
16
-
Lyhytaikaiset myynti- ja muut saamiset
-
1 298
Rahavarat
-
5 588
Varat yhteensä
306
10 335
Laskennallinen verovelka
-
557
Pitkäaikaiset velat
-
-
Ostovelat ja muut velat
-
5 800
Velat yhteensä
0
6 357
Nettovarat
306
3 979
Hankintamenot yhteensä
11 841
Liikearvo
82
7 862
Rahana maksettu kauppahinta
387
11 841
Hankitun tytäryrityksen rahavarat
-
5 588
Rahavirtavaikutus
387
6 253
Hankinnan rahavirtavaikutus esitetään rahavirtalaskelman investointien rahavirrassa rivillä Tytäryhtiön hankinta
vähennettynä hankintahetken rahavaroilla ja liiketoimintakaupat investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödyk-
keisiin rivillä.
113
4. Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto ja käyttökate
Tunnusluvut operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto ja käyttökate kuvaavat Keskisuomalai-
nen-konsernin operatiivisen toiminnan tasoa. Tunnusluku auttaa vertailemaan konsernin operatii-
visen toiminnan kannattavuutta eri vuosilta niin, että liikevoitosta ja käyttökatteesta eliminoidaan
operatiiviseen liiketoimintaan kuulumattomat erät.
Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto ja käyttökate lasketaan oikaisemalla liikevoittoa ta-
vanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomilla tapahtumilla ja osuudesta osakkuusyhtiöiden tulok-
sista.
Tällaisiksi eriksi luokitellaan seuraavat erät:
• Kiinteistöjen myyntivoitot ja -tappiot, myyntiin liittyvät kertakulut ja kiinteistöjen
kehityskustannukset
• Liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot sekä niihin liittyvät
kertakulut
• Liiketoimintojen hankinnoista syntyneet kertakulut
• Yritys- ja liiketoimintarakenteen muutoksiin liittyvät kertakulut
• Arvonalentumiset
• Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista, josta yllämainitut erät oikaistu
Myyntivoitot on esitetty tuloslaskelman liiketoiminnan muissa tuotoissa. Myyntitappiot, liiketoi-
mintojen hankinnasta ja myynnistä aiheutuneet kertakulut sekä kiinteistöjen kehityskulut esitetään
liiketoiminnan muissa kuluissa. Arvonalentumiset esitetään omalla rivillään tai arvonalentuminen
voidaan kohdistaa myyntivoittoa vastaan. Rakennejärjestelyistä syntyviä kuluja voidaan esittää
työsuhde-etuuksista aiheutuneissa ja liiketoiminnan muissa kuluissa. Osuus osakkuusyhtiöiden tu-
loksista on esitetty omalla rivillään.
Vuoden 2025 merkittävimmät operatiiviseen liikevoittoon vaikuttavat erät ovat rotaatiopaino lii-
ketoimintaan kohdistuvien liikearvojen arvonalentuminen ja Kouvolan painon sulkemiseen liittyvät
kertakulut.
Vuoden 2024 merkittävimmät operatiiviseen liikevoittoon vaikuttavat erät olivat Etelä-Suomen
Mediaan kohdistuvan liikearvon arvonalentuminen, Tuusulan painon sulkemisen kertakulut sekä Sa-
nomalehti Karjalainen Oy:n, PK paikallismediat Oy:n ja Karelia Vietinnän hankintaan liittyvät kerta-
kulut.
Operatiiviseen vertailukelpoiseen liikevoittoon ja
käyttökatteeseen vaikuttavat erät
(1000 eur)
1.1.-31.12.2025
1.1.-31.12.2024
Liikevoitto
11 742
−6 163
Liiketoimintojen myynti
-
Liiketoimintojen hankinta
-
470
Yritys- ja liiketoimintarakenteen kertakulut
575
293
Arvonalentumiset
2 254
7 891
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
125
169
Operatiiviseen vertailukelpoiseen
liikevoittoon vaikuttavat erät yhteensä
2 955
8 766
Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto
14 697
2 603
Poistot
12 397
11 989
Operatiivinen vertailukelpoinen käyttökate
27 094
14 592
114
5. Myyntituoton kirjaaminen
suoritevelvoitteen täyttyessä
(1000 eur)
1.1.-31.12.2025
1.1.-31.12.2024
Yhtenä ajankohtana tuloutettavat tavarat/palvelut
162 078
159 787
Ajan kuluessa tuloutettavat palvelut
50 690
42 870
Asiakassopimusten myyntituotot yhteensä
212 768
202 657
7. Liiketoiminnan muut kulut
1000 eur
1.1.-31.12.2025
1.1.-31.12.2024
Tilakulut
−5 111
−5 788
Tietoliikenne-, konttori- ja ict-kulut
−10 841
−11 164
Luovutustappiot käyttöomaisuudesta
−232
−10
Sijoituskiinteistöjen hoitokulut
−10 0
−95
Markkinointi- ja myyntikulut
−6 634
−6 428
Vapaaehtoisen henkilösivukulut
−2 111
−2 134
Muut kulut
−9 645
−9 804
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä
−34 674
−35 424
6. Liiketoiminnan muut tuotot
1000 eur
1.1.-31.12.2025
1.1.-31.12.2024
Muut tuotot
86
86
Liiketoimintojen myynti
-
57
Avustukset
45
158
Myyntivoitot käyttöomaisuudesta
142
84
Liiketoiminnan muut tuotot
272
384
Tilintarkastajien palkkiot
1000 eur
1.1.-31.12.2025
1.1.-31.12.2024
Tilintarkastusyhteisölle:
Tilintarkastuspalkkiot
−203
−198
Tilintarkastuslain 1 luvun 1 § mukaiset
toimeksiannot:
- kestävyysraportoinnin varmentamisesta
−78
−25
- muista em. Lainkohdan tarkoittamista
−30
−7 0
toimeksiannoista
Muut palvelut
−5
−11
Yhteensä
−316
−305
115
8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
1000 eur
1.1.-31.12.2025
1.1.-31.12.2024
Palkat ja palkkiot
−79 744
−79 221
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt
−13 163
−13 224
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt
−38
−67
Muut henkilösivukulut
−2 255
−1 620
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut yhteensä
−95 200
−94 132
Henkilöstö keskimäärin
2025
2024
Uutismedia
746
802
Jakelu *)
128
124
Muut
382
407
Yhteensä
1 256
1 333
Vertailutiedot muutettu uuden segmenttijaon
mukaiseksi.
*) ei sisällä mainosjakajia, joita oli vuoden aikana
keskimäärin 3242 (3430 vuonna 2024).
11. Rahoituskulut
Tulosvaikutteisesti kirjatut erät
1000 eur
1.1.-31.12.2025
1.1.-31.12.2024
Korkokulut, jaksotettuun hankintamenoon
−1 663
−2 575
arvostetuista rahoitusveloista
Realisoitumattomat tappiot käypään arvoon
−152
−325
arvostamisesta
Luovutustappiot
-
−511
Muut rahoituskulut
−1 022
−574
Rahoituskulut yhteensä
−2 837
−3 985
Muut laajan tuloksen erät
2025 Käyvän arvon muutokset
1000 eur
Ennen veroja
Verovaikutus
Verojen jälkeen
Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän)
uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
150
−30
120
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
4 773
−480
4 293
Yhteensä
4 923
−510
4 413
2024 Käyvän arvon muutokset
1000 eur
Ennen veroja
Verovaikutus
Verojen jälkeen
Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän)
uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
197
−39
158
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
1 406
−290
1 115
Yhteensä
1 603
−330
1 273
9. Tutkimus- ja kehitysmenot
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehitysmenoja 1153 tuhatta euroa
(1050 tuhatta euroa vuonna 2024).
10. Rahoitustuotot
1000 eur
1.1.-31.12.2025
1.1.-31.12.2024
Osinkotuotot sijoituksista
1 395
1 303
Luovutusvoitot
33
-
Muut korkotuotot, lainat ja muut saamiset
776
1 198
Rahoitustuotot yhteensä
2 204
2 500
116
12. Tuloverot
1000 eur
2025
2024
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
−2 289
−168
Edellisten tilikausien verot
−106
−46
Laskennalliset verot
−88
1 515
Yhteensä
−2 482
1 301
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan
verokannalla
laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
Tulos ennen veroja
11 234
−7 478
Verot laskettuna kotimaan verokannalla
2 247
−1 496
Verovapaat tulot
−369
−665
Vähennyskelvottomat kulut
111
123
Liikearvon arvonalentumiset
353
1 506
Aikaisempien tilikausien verot
106
46
Tappioista kirjaamaton vero
55
4
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden
−914
−161
käyttö
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
−25
34
Myyntivoittoon kohdistetut vähennyskelvottomat kulut
-
11
Muut erät
919
−70 3
Verot tuloslaskelmassa
2 482
−1 301
13. Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden
voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
2025
2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1000 eur)
8 769
−6 210
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden
10 957 781
10 652 677
aikana
Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake)
0,80
−0,58
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa
keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi
muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla ei ole laimentavia instrumentteja, jolloin
laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake on sama kuin laimentamaton tulos.
117
14. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo
Aineettomat hyödykkeet 2025
Aineettomat Asiakkuudet ja
1000 eur oikeudet
tavaramerkit
Enn.maks.
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
13 707
34 172
216
48 095
4 861
-
478
5 339
Vähennykset
−1 242
-
-
−1 242
Siirrot erien välillä
152
-
−152
0
Hankintameno 31.12.
17 478
34 172
542
52 193
Kertyneet poistot
ja arvonalentumiset 1.1.
−8 588
−26 098
0
−34 686
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
−3 332
-
-
−3 332
Tilikauden poisto
−1 502
−1 644
-
−3 146
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
−13 421
−27 742
0
−41 164
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
4 057
6 430
542
11 029
Aineettomat hyödykkeet 2024
1000 eur Aineettomat Asiakkuudet ja
Enn.maks.
Yhteensä
oikeudet tavaramerkit
Hankintameno 1.1.
13 540
31 436
1 284
46 260
Liiketoimintojen yhdistäminen
821
2 736
23
3 580
976
-
216
1 192
Vähennykset
−2 937
-
-
−2 937
Siirrot erien välillä
1 307
-
−1 307
0
Hankintameno 31.12.
13 707
34 172
216
48 095
Kertyneet poistot
ja arvonalentumiset 1.1.
−9 341
−24 522
0
−33 864
Liiketoimintojen yhdistäminen
−539
-
-
−539
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
2 722
-
-
2 722
Tilikauden poisto
−1 429
−1 576
-
−3 005
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
−8 588
−26 098
0
−34 686
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
5 119
8 074
216
13 409
Liikearvot
1000 eur
2025
2024
Hankintameno 1.1.
95 865
88 003
Liiketoimintojen hankinta
82
7 862
Hankintameno 31.12.
95 947
95 865
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.
−40 817
−33 286
Arvonalentumiset
−1 764
−7 532
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.
−42 581
−40 817
Kirjanpitoarvo 31.12.
53 366
55 048
118
15. Arvonalentumiset
Arvonalentumisen arviointi tapahtuu pääosin rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla vastaten kon-
sernin liiketoimintarakennetta ja johtamismallia. Keskisuomalainen -konsernin uutismedian liiketoi-
mintarakennetta on kehitetty ja tiivistetty vuoden 2025 aikana ja kolmesta alueelliseta osakeyh-
tiöstä siirryttiin yhteen uutismedia yhtiöön 1.1.2026 alkaen. Uutismedia yhtiö Keskisuomalainen
Media Oy:n liiketoimintaan kuuluvat jatkossa aiemmin erillisinä osakeyhtiöinä toimineet Savo-Kar-
jalan Media, Päijänne Media, Etelä-Suomen Media, Mediasepät ja Väli-Suomen Media sekä emoyh-
tiö Keskisuomalainen Oyj:stä liiketoimintakaupalla siirretyt pelkästään uutismediaa tukevat tukitoi-
minnot. Keskisuomalaisen uutismediaa johdetaan edelleen kolmen alueen kautta. Tämän mukaisesti
uutismedian liikearvot on kohdistettu Savo-Karjalan Median alueelle, Päijänne Median alueelle ja
Etelä-Suomen Median alueelle.
Rahavirtaa tuottavia yksiköitä, joille liikearvoa on kohdistettu, ovat Savo-Karjalan Median alue, Päi-
jänne Median alue, Etelä-Suomen Median alue ja rotaatiopaino sekä muut segmentit yhteensä lii-
ketoiminnan yksiköt.
Savo-Karjalan Median alue, Etelä-Suomen Median alue, Päijänne Media alue, kuuluvat uutismedia
segmenttiin. Laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat toteutuneisiin liikevoittoihin ja
seuraavien viiden vuoden ennusteisiin, jotka johto on hyväksynyt. Tulevien vuosien kassavirtojen
kehitystä arvioitaessa johto on ottanut arvioinneissaan huomioon valitsevan geopoliittisen tilan-
teen ja markkinoiden epävarmuuden vaikutukset tulevaisuuden kassavirtojen ennusteisiin. Raha-
virtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen.
Uutismedia liiketoiminnan diskonttokorkona on käytetty 9,62 %:a (9,26 %), joka perustuu pääoman
tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 2,7 (2,9). Johdon hyväksymän ennustejakson
jälkeiset rahavirrat on laskettu jäännösarvomenetelmällä. Jäännösarvoa määritettäessä on kasvu-
prosenttina käytetty 0 %:a (0 %).
Rotaatiopaino kuuluu muut segmentit yhteensä-segmenttiin. Rahavirtaa tuottavan yksikön ker-
rytettävissä oleva rahamäärä on laskettu käyttöarvoon perustuen. Perusteena ovat toteutuneet
liikevoitot ja johdon kymmenen vuoden ennusteet, jonka ajan nykyisen konekannan arvioidaan ai-
nakin toimivan. Tämän ajanjakson jälkeen rotaatiopainotoiminnan jäännösarvo on määritetty käyt-
töomaisuuden arvioidun myyntihinnan perusteella. Painotoiminnan diskonttokorkona on käytetty
13,26 %:a (11,45 %), joka perustuu pääoman tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 2,7
(2,9). Rahavirtaennusteissa on otettu huomioon vain korvausinvestoinnit. Uusinvestoinnit otetaan
mukaan laskelmiin vasta kun niihin on sitouduttu.
Vuonna 2025 kirjattiin arvonalentumisena rotaatiopainoon kohdistetusta liikearvosta 1 764 tu-
hatta euroa. Rotaatiopaino kuuluu muut segmentit yhteensä -segmenttiin. Olennaisin syy arvon-
alentumiseen on toimialalla vallitseva ylikapasiteetti ja siitä johtuva hintakilpailu ulkoisissa paino-
töissä sekä sanomalehtien painovolyymin lasku.
Vuonna 2024 kirjattiin arvonalentumisena silloin koko jäljellä oleva Etelä-Suomen Mediaan koh-
distettu liikearvo 7 532 tuhatta euroa. Etelä-Suomen Media kuuluu uutismedia segmenttiin.
Merkittävin osuus liikearvosta on kohdistettu seuraaville yksiköille:
1000 eur
2025
2024
Savo-Karjalan Median alue
40 625
40 625
Päijänne Median alue
10 416
10 416
Etelä-Suomen Median alue
16
-
Rotaatiopainot
717
2 481
Kamua Helsinki Oy
288
288
IROResearch Oy
1 181
1 181
Yhteensä
53 243
54 991
Muut rahavirtaa tuottavat yksiköt ja niiden ryhmä
123
57
Liikearvot yhteensä
53 366
55 048
119
Rahavirtaa tuottavan yksikön kassavirtoja ennustettaessa on oletuksena käytetty seuraavia
tekijöitä:
Liikevaihto ja EBITDA
Liikevaihto ja EBITDA (liikevoitto ennen poistoja) ennusteet perustuvat historialliseen kokemukseen
ja viiden vuoden ennusteisiin, jotka johto ja hallitus on hyväksynyt.
Investoinnit
Uutismedian investointien kassavirta perustuu historialliseen kokemukseen ja viiden vuoden en-
nustettuihin investointeihin. Rotaatiopainotoiminnan investoinnit ovat korvausinvestointeja eikä
nykyiset kassavirrat edellytä merkittäviä investointeja.
Pitkän ajan kasvukerroin
Pitkän ajan nettokassavirran kasvukertoimena ennustejakson jälkeisiä jäännösarvoja määritettäes-
sä on käytetty kaikkien muiden kuin rotaatiopainon osalta 0 %:a (2024 0 %:a). Rotaatiopainotoimin-
nan jäännösarvo on määritetty käyttöomaisuuden arvioidun myyntihinnan perusteella.
Diskonttauskorko
Muut segmentit yhteensä -segmenttiin kuuluvassa rotaatiopainotoiminnassa diskonttokorkona
(korkokanta ennen veroja) käytetään 13,26 % (11,45 %). Kaikissa muissa liiketoiminnoissa diskont-
tokorkona käytetään 9,62 % (9,26 %) Diskonttokorko määritettiin perustuen keskimääräisen pai-
notetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskus-
tannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit. Tuottovaatimusta määritettäessä
riskittömänä korkona on käytetty Suomen valtion 10 vuoden obligaatiolainan korkoa. Toimialaver-
rokkeihin perustuva omavaraisuusaste on noin 65 % ja yhtiökohtainen riskilisä on 2,7 %. Muita
laskentakomponentteja ovat markkinariskipreemio, toimialaverrokkeihin perustuva oman pääoman
betakerroin sekä vieraan pääoman kustannus.
Herkkyysanalyysi
Herkkyysanalyysin kannalta merkittävimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat
pitkän tähtäimen kasvukerroin (uutismedia 0 % ja muut segmentit yhteensä 0 %), rahavirtaa tuotta-
van yksikön EBITDA sekä diskonttauskorko.
Rotaatiopainotoiminta kuuluu muut segmentit yhteensä -segmenttiin. Mikäli vuosittainen käyt-
tökate laskisi -10 %, tehtäisiin arvonalentumiskirjaus koko rotaatiopainotoimintaan kohdistetusta
liikearvosta, mikä on 717 tuhatta euroa enemmän kuin liikearvon arvonalentumista on tilikaudelle
2025 kirjattu. Mikäli rotaatiopainotoiminnan liikevaihto ja kustannukset laskisi 1,0 % ennusteisiin
verrattuna, tulisi rotaatiopainotoimintaan kohdistetusta liikearvosta arvonalentumista 165 tuhatta
euroa enemmän kuin arvonalentumista on tilikaudelle 2025 kirjattu. Mikäli diskonttauskorko nousi-
si 1 %, tulisi rotaatiopainotoimintaan kohdistetusta liikearvosta arvonalentumista 294 tuhatta euroa
enemmän kuin arvonalentumista on tilikaudelle 2025 kirjattu.
Muut segmentit yhteensä -segmenttiin kuuluvassa liiketoiminnoissa Kamua Helsingin kerrytettä-
vissä oleva rahamäärä ylittää testattavat kirjanpitoarvot 849 tuhatta euroa ja IROResearchin 353
tuhatta euroa. Mikäli näiden toimitojen liikevaihto laskisi 1 % vuosittain 5 vuoden ennustejaksolla,
tehtäisiin arvonalentumiskirjaus koko Kamua Helsinkiin kohdistetusta 288 tuhannen euron liikear-
vosta ja 516 tuhatta euroa IROResearhiin kohdistetusta liikearvosta.
16. Sijoituskiinteistöt
1000 eur
2025
2024
Hankintameno 1.1.
1 301
1 152
-
12
Siirrot erien välillä
125
137
Hankintameno 31.12.
1 426
1 301
Kertyneet poistot 1.1.
−553
−487
Siirtojen kertyneet poistot
−70
-
Tilikauden poisto
−86
−66
Kertyneet poistot 31.12.
−70 9
−553
Kirjanpitoarvo 31.12.
717
748
Sijoituskiinteistöt ovat liikehuoneistoja tai asuntoja, jotka on vuokrattu konsernin ulkopuolelle. Käypää
arvoa ei ole voitu luotettavasti määrittää .
120
17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet 2025
1000 eur
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja Koneet ja kalusto Muut aineelliset Enn.maks. ja kesk.eräis. Yhteensä
rakennelmat hyödykkeet hankinnat
Hankintameno 1.1.
5 046
80 188
70 845
1 219
2 256
159 554
260
155
1 933
-
817
3 164
Vähennykset
−5
−363
−6 109
-
-
−6 476
Siirrot erien välillä
−27
−198
1 210
-
−1 210
−224
Hankintameno 31.12.
5 274
79 782
67 878
1 219
1 863
156 018
Kertyneet poistot 1.1.
0
−67 796
−62 914
0
0
−130 709
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
449
5 905
-
-
6 353
Tilikauden poisto
-
−2 063
−2 263
-
-
−4 326
Kertyneet poistot 31.12.
0
−69 411
−59 272
0
0
−128 682
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
5 274
10 372
8 607
1 219
1 863
27 336
Aineelliset hyödykkeet 2024
1000 eur
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja Koneet ja kalusto Muut aineelliset Enn.maks. ja kesk.eräis. Yhteensä
rakennelmat hyödykkeet hankinnat
Hankintameno 1.1.
4 916
79 199
73 316
1 219
1 724
160 375
Liiketoimintojen yhdistäminen
-
285
-
-
285
130
1 110
3 813
-
2 167
7 220
Vähennykset
-
−247
−8 079
-
-
−8 326
Siirrot erien välillä
-
125
1 510
-
−1 635
0
Hankintameno 31.12.
5 046
80 188
70 845
1 219
2 256
159 554
Kertyneet poistot 1.1.
0
−66 126
−67 794
0
0
−133 920
Liiketoimintojen yhdistäminen
-
-
−18 4
-
-
−18 4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
247
7 231
-
-
7 478
Tilikauden poisto
-
−1 916
−2 167
-
-
−4 083
Kertyneet poistot 31.12.
0
−67 796
−62 914
0
0
−130 709
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
5 046
12 392
7 931
1 219
2 256
28 845
121
18. Käyttöoikeusomaisuuserät
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
Käyttöoikeusomaisuuserät 2025
1000 eur
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
12 936
19 765
11 669
44 369
-
4 034
1 019
5 053
Vähennykset
-
−149
−72
−221
Hankintameno 31.12.
12 936
23 650
12 616
49 202
Kertyneet poistot 1.1.
−505
−16 755
−8 950
−26 210
Tilikauden poisto
−1 213
−2 661
−1 241
−5 115
Kertyneet poistot 31.12.
−1 718
−19 415
−10 192
−31 325
Kirjanpitoarvo 31.12.
11 218
4 234
2 424
17 877
Käyttöoikeusomaisuuserät 2024
1000 eur
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
-
16 799
9 979
26 778
12 936
3 074
1 751
17 761
Vähennykset
-
−10 9
−61
−17 0
Hankintameno 31.12.
12 936
19 765
11 669
44 369
Kertyneet poistot 1.1.
-
−14 023
−7 662
−21 685
Tilikauden poisto
−505
−2 732
−1 288
−4 526
Kertyneet poistot 31.12.
−505
−16 755
−8 950
−26 210
Kirjanpitoarvo 31.12.
12 431
3 010
2 718
18 159
122
Leasingsopimuksiin liittyvien käyttöomaisuuserien, leasingvelkojen, laskennallisten verojen, poiston sekä korkokulun määrät
Kohdistamaton segmentti
1000 eur
31.12.2025
31.12.2024
Käyttöoikeusomaisuuserät
17 877
18 159
Laskennallinen verosaaminen
3 950
3 782
Vuokrasopimusvelka, pitkäaikainen
16 530
16 104
Vuokrasopimusvelka, lyhytaikainen
3 221
2 806
Laskennallinen verovelka
3 575
3 632
Laskennallisten verojen kirjaukset on netotettu.
Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakautuma on esitetty liitetietojen kohdassa 31.
Vuokrasopimusvelkojen maksut on esitetty liitetietojen kohdassa 29.
1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2025
1000 eur
Vuokrakulun peruutus
Poistot
Korkokulu
Uutismedia
1 886
−1 804
-
Jakelu
1 299
−1 254
-
Muut segmentit yhteensä
1 550
−2 057
−74 9
Yhteensä
4 735
−5 115
−74 9
1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2024 1.1.-31.12.2024
1000 eur
Vuokrakulun peruutus
Poistot
Korkokulu
Uutismedia
1 952
−1 925
-
Jakelu
1 252
−1 223
-
Muut segmentit yhteensä
1 005
−1 378
−399
Yhteensä
4 209
−4 526
−399
123
Taloudellisen informaation yhteenveto olennaisista osakkuusyrityksistä
Taulukossa mainittu konsernin olennainen osakkuusyritys on käsitelty konsernitilinpäätöksessä
pääomaosuusmenetelmällä. Siitä esitettävä taloudellisen informaation yhteenveto perustuu osak-
kuusyritysten IFRS-standardien mukaisesti laadittuihin tilinpäätöksiin .
19. Osuudet osakkuusyrityksissä
(1000 eur)
2025
2024
Tilikauden alussa
3 855
3 981
Liiketoimintojen yhdistäminen
-
Lisäykset
-
462
Vähennykset
-
−249
Osuus kauden tuloksesta
125
169
Tilikauden aikana saadut osingot
−518
−509
Tilikauden lopussa
3 462
3 855
Konsernin kaikki osakkuusyhtiöt on kerrottu toimintakertomuksessa.
Tiedot konsernin olennaisista osakkuusyrityksistä
Konsernin olennaisin osakkuusyhtiö on Arena Partners Oy, jonka pääasiallinen toimiala on mobiilipalvelut
ja kotipaikka Kuopio.
Omistusosuus vuonna 2025 oli 45,20 %, vuonna 2024 45,20%.
Konsernin osakkuusyhtiö Arena Partners Oy tuottaa mobiilipalveluja ja omistajayhtiöille sähköistä
kauppapaikkaa Internetissä.
Arena Partners Oy
(1000 eur)
2025
2024
Lyhytaikaiset varat
3 292
3 843
Pitkäaikaiset varat
1 814
1 895
Lyhytaikaiset velat
999
1 092
Liikevaihto
4 879
6 417
Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista
400
494
Osakkuusyritysten taloudellisen informaation
täsmäytys konsernin kirjaamaan tasearvoon:
Osakkuusyrityksen nettovarat
4 107
4 646
Konsernin omistusosuus%
45,20%
45,20%
Konsernin osuus nettovaroista
1 856
2 100
Muut oikaisut
25
25
Osakkuusyrityksen tasearvo konsernin taseessa
1 881
2 125
Ehdolliset velat
Ehdollisia velkoja, jotka aiheutuvat konsernille sen antamista takauksista osakkuusyrityksien puolesta, ei
31.12.2025 eikä vertailuvuonna ole lainkaan
Taloudellisen informaation yhteenveto muista kuin olennaisista osakkuusyrityksistä
(1000 eur)
2025
2024
Konsernin osuus tilikauden tuloksesta
−56
−17
Kirjanpitoarvo konsernin taseessa yhteensä
1 581
1 730
124
20. Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet,
1000 eur
noteeratut
noteeraamatt.
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
18 684
1 463
20 147
Lisäykset
-
19
19
Vähennykset
-
−45
−45
Siirrot erien välillä
-
41
41
Käypään arvoon arvostaminen
4 949
−396
4 553
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
23 633
1 081
24 715
1000 eur Osakkeet ja osuudet,
noteeraamatt.
Yhteensä
noteeratut
Hankintameno 1.1.2024
17 599
1 761
19 360
Liiketoimintojen yhdistäminen
-
Lisäykset
-
113
113
Vähennykset
-
−420
−420
Siirrot erien välillä
-
−137
−137
Käypään arvoon arvostaminen
1 085
142
1 227
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
18 684
1 463
20 147
Muista pitkävaikutteisista rahoitusvaroista noteeratut (IFRS käyvän arvon hierarkiataso 1) ja
noteeraamattomat (IFRS käyvän arvon hierarkiataso 3) osakkeet arvostetaan käypään arvoon.
Noteeratuista osakkeista merkittävimmät ovat Alma Median osakkeiden käypä arvo 11 599 tuhatta euroa ja
Ilkka Yhtymän osakkeiden käypä arvo 11 840 tuhatta euroa.
Noteeraamattomien osakkeiden käypä arvo perustuu johdon näkemykseen. Johdon näkemyksessä on otettu
huomioon mahdolliset listaamattomista osakkeista saatavat kauppatiedot.
Rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty kohdassa 29 .
21. Pitkäaikaiset saamiset
(1000 eur)
2025
2024
Myyntisaaminen
-
20
Siirtosaaminen
422
746
Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä
171
171
Muut saamiset
167
151
Yhteensä
759
1 088
Muihin lainasaamisiin osakkuusyrityksiltä ei sisälly olennaista luottotappioriskiä tilinpäätöshetkellä .
125
22. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2025 aikana:
1000 eur
1.1.2025
Kirjattu tulos-
Kirjattu omaan pääomaan
Ostetut liiketoiminnot
31.12.2025
laskelmaan
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset
44
50
-
-
94
Työsuhde-etuudet
227
−9
−30
-
188
Aineelliset hyödykkeet
1 719
64
-
-
1 783
Vuokrasopimusvelka
3 782
168
-
-
3 950
Vahvistetut tappiot
892
−771
-
-
122
Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon
165
-
65
-
230
IFRS 9 myyntisaamisten arvostus
-
-
Laskennallisten verojen netotus
−4 493
57
-
-
−4 983
Yhteensä
2 338
−440
35
1 388
Laskennalliset verovelat:
Kertyneet poistoerot
241
-
-
242
Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon
843
-
545
-
1 389
Aineelliset hyödykkeet
301
−28
-
-
273
Käyttöoikeusomaisuuserät
3 632
−57
-
-
3 575
Aineettomat hyödykkeet
1 615
−329
-
-
1 286
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon
55
−30
-
-
24
Muut
35
-
-
36
Laskennallisten verojen netotus
−4 493
57
-
-
−4 983
Yhteensä
2 195
−352
545
1 843
Hyllypoistot ja tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista ovat 4802 tuhatta euroa (6091 tuhatta euroa vuonna 2024). Olennaisin muutos edelliseen vuoteen verrattuna on, että Suomen Suo-
ramainonta Oyn tappioita on käytetty yhtiön 2025 tilinpäätöksessä, joten laskennallista verosaamista on pienennetty.
Verosaamisia ei ole kirjattu siltä osin, kuin todennäköisesti hyllypoistoja ja tappioita ei pystytä hyödyntämään. Tappiot vanhenevat vuonna 2029.
126
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana:
1000 eur
1.1.2024
Kirjattu tulos-
Kirjattu omaan pääomaan
Ostetut liiketoiminnot
31.12.2024
laskelmaan
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset
44
-
-
44
Työsuhde-etuudet
342
−75
−39
-
227
Aineelliset hyödykkeet
1 684
60
−25
-
1 719
Vuokrasopimusvelka
1 029
2 753
-
-
3 782
Vahvistetut tappiot
52
841
-
-
892
Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon
204
-
−39
-
165
IFRS 9 myyntisaamisten arvostus
-
-
Laskennallisten verojen netotus
−1 717
−2 613
-
-
−4 493
Yhteensä
1 596
1 010
−10 4
2 338
Laskennalliset verovelat:
Kertyneet poistoerot
330
−99
-
241
Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon
618
-
226
-
843
Aineelliset hyödykkeet
329
−28
-
-
301
Käyttöoikeusomaisuuserät
1 019
2 613
-
-
3 632
Aineettomat hyödykkeet
1 383
−315
-
547
1 615
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon
120
−65
-
-
55
Muut
-
-
Laskennallisten verojen netotus
−1 717
−2 613
-
-
−4 493
Yhteensä
2 081
−505
226
557
2 195
Hyllypoistot ja tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista ovat 4802 tuhatta euroa (6091 tuhatta euroa vuonna 2024). Verosaamisia ei ole kirjattu, koska todennäköisesti kaikkia hyllypoistoja ja tappioita ei pystytä
hyödyntämään. Tappiot vanhenevat vuonna 2029.
23. Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus koostuu aineista ja tarvikkeista.
127
24. Myyntisaamiset ja muut saamiset (lai-
nat ja muut saamiset)
1000 eur
2025
2024
Myyntisaamiset
23 826
19 641
Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä
670
932
Muut saamiset
2 031
276
Johdannaiset
121
273
Siirtosaamiset
3 111
3 155
Yhteensä
29 759
24 277
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät henkilöstökuluihin ja liiketoiminnan muiden kulujen
jaksotukseen. Johdannaiset arvostetaan käypään arvoon (IFRS käyvän arvon hierarkiataso 2).
Myyntisaamisten ikäjakautuma
1000 eur
2025
2024
Tasearvo
24 497
20 573
Erääntyneet 1 - 30 päivää
1 503
1 590
Erääntyneet 31 - 60 päivää
314
242
Erääntyneet 61 - 90 päivää
50
32
Erääntyneet yli 90 päivää
67
95
1000 eur
31.12.2025
31.12.2024
Myyntisaamiset
24 497
20 573
Sopimukseen perustuvat velat (saadut ennakot)
29 850
26 335
Sopimukseen perustuvat velat tuloutetaan seuraavan 12 kk aikana. Tilinpäätöksessä tuloutettiin vuoden
2024 tilinpäätökseen kirjatut sopimuksiin perustuvat velat. Yhtiö on kirjannut kaikki yli 180 päivää
vanhemmat saatavat luottotappioksi. Myyntisaamisten 24 521 tuhannen euron määrää on pienennetty
25 tuhannen euron luottotappiovarauksella. Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita
myyntisaamisista 336 tuhatta euroa (333 tuhatta euroa vuonna 2024) .
25. Muut rahoitusvarat
Rahavirtalaskelman rahavarat sisältävät taseessa omilla riveillään esitetyt rahavarat ja muut raha-
varat.
Konsernin muihin rahavaroihin sisältyy 4225 tuhatta euroa purettavissa oleva korkorahastosijoi-
tus (IFRS käyvän arvon hierarkiataso 1) , (73 tuhatta euroa purettavissa olevia määräaikaistalletuk-
sia ja 66 tuhatta euroa sulkutilillä olevia rahavaroja vuonna 2024).
26. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
Yhtiökokous päätti poistaa osakkeisiin liittyvät rajoitukset kokouksessaan 26.4.2024. Yhtiökokou-
seen saakka osakkeiden enimmäismäärä oli 21.493.760 kappaletta. Osakkeiden nimellisarvo oli
0,21 euroa per osake ja konsernin enimmäisosakepääoma oli 4.519 tuhatta euroa.
Osakkeet jakautuivat aiemmin kahteen sarjaan, A- ja K-osakkeisiin. Yhtiökokous päätti 26.4.2024
yhdistää osakesarjat osakepääomaa korottamatta siten, että yhdistämisen jälkeen yhtiöllä on ai-
noastaan yksi osakesarja, joka on julkisen kaupankäynnin kohteena ja johon kuuluvilla osakkeilla on
yksi (1) ääni ja muutoinkin samanlaiset oikeudet.
Osakkeiden kokonaismäärä on 10.957.781 kappaletta (10.957.781 kappaletta vuonna 2024), josta
ulkona olevien osakkeiden määrä on 10.957.781 kappaletta (10.957.781 vuonna 2024). Kaikki liik-
keeseen lasketut osakkeet on maksettu.
Vararahasto
Vararahasto on voittovarojen luonteinen rahasto, jota on käytetty 1950 - 1970 -luvuilla. Sen jälkeen
rahaston suuruus on pysynyt ennallaan. Vararahasto ei ole jakokelpoisia varoja.
Käyvän arvon rahasto
Käyvän arvon rahasto sisältää muiden pitkäaikaisten rahoitusvarojen ja rahoitusarvopapereiden
käypien arvojen muutokset vähennettynä laskennallisilla veroilla, jos luovutustappio on vähennys-
kelpoinen verotuksessa tai luovutusvoitto on verotettavaa tuloa.
128
Osingot
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on esittänyt jaettavaksi osinkoa 0,70 euroa/osake, yhteensä 7 670
tuhatta euroa. Vuodelta 2024 jaettiin osinkoa 0, 55 euroa/osake, yhteensä 6 027 tuhatta euroa.
27. Eläkevelvoitteet
Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkkeet ovat vapaaehtoisia ryhmäeläkejärjestelyjä,
jotka oikeuttavat varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Etuuspohjaiset eläkkeet on järjestetty
eläkevakuutusyhtiön kautta. Konsernin eläkejärjestelyt ovat osittain rahastoituja.
Taseeseen merkityt erät
2025
2024
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
6 586
7 250
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo
−5 646
−6 113
Eläkevelka taseessa
940
1 137
Etuuspohjainen nettovelka on muuttunut tilikauden
aikana seuraavasti:
Järjestelyyn
Velvoitteen kuuluvien varojen
nykyarvo
käypä arvo
Yhteensä
1.1.2024
7 874
6 166
1 708
Kauden työsuoritukseen perustuva meno
11
-
11
Korkokulu tai -tuotto
301
245
56
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno ja
tappiot velvoitteen täyttämisestä
8 186
6 411
1 775
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät:
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat
-
197
−197
vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai tappiot (+)
Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+)
Järjestelyn supistaminen
8 186
6 608
1 578
Maksusuoritukset:
Työnantajilta (+)
-
441
−441
Järjestelyistä suoritetut maksut:
Maksetut etuudet (-)
−936
−936
Oma pääoma
2025
2024
Osakepääoma
2 257
2 257
Vararahasto
270
270
Käyvän arvon rahasto
8 562
4 269
Sidottu oma pääoma
11 089
6 796
Edellisten tilikausien voitto
33 583
46 795
Tilikauden voitto/tappio
8 769
−6 210
Vapaa oma pääoma
42 352
40 585
Määräysvallattomien omistajien osuus
−207
Oma pääoma
53 441
47 174
129
31.12.2024
7 250
6 113
1 137
1.1.2025
7 250
6 113
1 137
Kauden työsuoritukseen perustuva meno
-
Korkokulu tai -tuotto
228
192
36
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno ja
tappiot velvoitteen täyttämisestä
7 480
6 305
1 175
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät:
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat
−152
−2
−150
vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai tappiot (+)
Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+)
Järjestelyn supistaminen
7 328
6 303
1 025
Maksusuoritukset:
Työnantajilta (+)
-
85
−85
Järjestelyistä suoritetut maksut:
Maksetut etuudet (-)
−742
−742
31.12.2025
6 586
5 646
940
Kuolevuutta koskevat oletukset tehdään vakuutusmatemaatikkojen ohjeistuksen pohjalta ja ne pe-
rustuvat julkaistuihin tilastoihin ja kokemukseen. Oletusten pohjalta johdetaan odotettavissa oleva
keskimääräinen jäljellä oleva elinikä 65-vuotiaana eläkkeelle jäävälle henkilölle:
Raportointikauden lopussa eläkkeelle jäävät
miehet 22,9
naiset 27,2
20 vuoden kuluttua raportointikauden päättymisestä eläkkeelle jäävät
miehet 25,4
naiset 29,8
Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 63 tuhatta euroa vuonna 2026.
Diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu maturiteettinanalyysi (1000 euroa)
Vuoden kuluessa 660
Yhtä vuotta pidemmän ja enintään 5 vuoden kuluttua 2 255
Viittä vuotta pidemmän ja enintään 10 vuoden kuluttua 2 182
Myöhemmin kuin 10 vuoden kuluttua 3 727
8 824
Järjestelyn varoihin sisältyy tilinpäätöspäivään mennessä vakuutusyhtiölle suoritetut maksut. Varat
ovat vakuutusyhtiön vastuulla ja ne ovat osa vakuutusyhtiön omaisuutta. Täten varojen jakautumis-
ta omaisuusryhmittäin ei ole mahdollista esittää.
Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset 2025 2024
Diskonttauskorko 3,20% 3,30 %
Palkkojen nousu 2,90 % 3,00 %
Eläkkeiden nousu 2,10 % 2,20 %
130
Herkkyysanalyysi
Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyyspainotetuissa keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille.
Taulukossa on esitetty merkittävimmistä vakuutusmatemaattisista oletuksista herkkyysanalyy-
si, joka osoittaa jokseenkin mahdollisen vakuutusmatemaattisen oletuksen muutoksen vaikutuksen
etuuspohjaiseen eläkeveloitteeseen. Herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuk-
sen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan .
28. Varaukset
Pitkäaikaiset varaukset
Työttömyys- Oikeuden-
1000 eur eläkevaraukset
käyntivaraus
Muut varaukset
Yhteensä
Varaukset 1.1.2025
37
347
385
Varausten lisäykset
10
430
447
Varausten vähennykset
−30
-
−334
−363
Varaukset 31.12.2025
15
10
443
468
1000 eur Työttömy ys- Oikeuden-
Muut varaukset
Yhteensä
eläkevaraukset käyntivaraus
Varaukset 1.1.2024
Varausten lisäykset
37
-
347
385
Varaukset 31.12.2024
37
347
385
Vaikutus etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen
Oletus Oletuksen Oletuksen kasvun Oletuksen vähentymisen
muutos vaikutus vaikutus
Diskonttokorko
0,5 %
velvoite pienenee 6,4 %
velvoite kasvaa 7,3 %
Palkkojen nousuvauhti
0,5 %
velvoite kasvaa 0,1 %
velvoite pienenee 0,3 %
Eläkkeiden nousuvauhti
0,5 %
velvoite kasvaa 26,1 %
velvoite pienenee 24,3 %
Odotettavissa oleva elinikä
1 vuosi
velvoite kasvaa 8,2 %
velvoite pienenee 8,2 %
131
29. Korolliset velat
31.12.2025
31.12.2024
1000 eur
Tasearvot
Käyvät arvot
Tasearvot
Käyvät arvot
Pitkäaikaiset velat
Rahalaitoslainat
49 502
45 776
44 538
42 811
Vuokrasopimusvelat
16 530
16 530
16 104
16 104
Pitkäaikaiset korolliset velat
66 032
62 306
60 642
58 915
Lyhytaikaiset velat
Rahalaitoslainat
5 513
6 903
7 019
8 460
Vuokrasopimusvelat
3 221
3 221
2 806
2 806
Lyhytaikaiset korolliset velat
8 734
10 124
9 826
11 266
Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla (IFRS käyvän arvon hierarkiataso 2). Kaikki korolliset velat
kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin ja valuutta on euro. Rahoitusvarojen käyvät arvot on esitetty liitetietojen kohdassa 20.
Rahoituksesta johtuvien velkojen muutokset
Luokittelun muutos
1.1.2025
Lainojen takaisin- maksut
Lainojen nostot
Käyvän arvon muutokset
lyhyt-aikaiseksi
31.12.2025
Pitkäaikaiset korolliset lainat
44 538
−44 623
49 500
87
49 502
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
16 104
3 648
−3 221
16 531
Lyhytaikaiset korolliset lainat
7 019
−6 919
5 500
−87
5 513
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
2 806
−5 115
2 308
3 221
3 221
Yhteensä
70 467
−56 657
60 956
74 766
Luokittelun muutos
1.1.2024
Lainojen takaisin- maksut
Lainojen nostot
Käyvän arvon muutokset
lyhyt-aikaiseksi
31.12.2024
Pitkäaikaiset korolliset lainat
42 056
9 500
−7 018
44 538
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
2 448
16 462
−2 806
16 104
Lyhytaikaiset korolliset lainat
6 025
−6 520
496
7 018
7 019
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
2 699
−4 526
1 827
2 806
2 806
Yhteensä
53 228
−11 046
28 285
70 467
132
30. Ostovelat ja muut velat
Lyhytaikaiset
(1000 eur)
2025
2024
Ostovelat
5 602
9 713
Saadut ennakot
29 850
26 334
Velat osakkuusyrityksille
58
76
Siirtovelat
17 219
16 696
Muut velat
5 760
4 223
Yhteensä
58 489
57 042
Lyhytaikaisiin siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät ovat työsuhde-etuuksista johtuvia jaksotuksia.
Ostovelat kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin.
Pitkäaikainen koroton velka 95 tuhatta euroa on vuokravakuuksia.
31. Rahoitusriskien hallinta
Keskisuomalainen-konserni toimii pääasiassa kotimaisilla markkinoilla, joten sen pääasialliset rahoi-
tusriskit ovat korkoriski, luottoriski sekä likviditeettiriski. Konsernin riskienhallinnan tavoite on hal-
lita rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia konsernin tulokseen sekä turvata kon-
sernin likviditeetti.
Riskienhallinta- sekä rahoitusperiaatteet hyväksyy ja niistä vastaa konsernin hallitus ja periaat-
teiden käytännön toteutuksesta vastaavat konsernin toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä konsernin
keskitetty talousosasto.
Korkoriski
Konsernin korkoriskin katsotaan liittyvän lähinnä konsernin lainasalkkuun. Hallituksen määrittä-
mien periaatteiden mukaisesti konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoi-
sena ja käyttää koronvaihtosopimuksia tai vastaavia järjestelyjä päästäkseen rahoitusperiaatteiden
mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna nimellisarvoltaan 7,2 Me ko-
ronvaihtosopimus, jonka perusteella konserni vaihtaa vaihtuvan koron kiinteään korkoon.
Konserni analysoi korkopositionsa laatimalla säännöllisesti herkkyysanalyysin pohjalta arvion
mahdollisten ympäristömuutosten sekä vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen aiheuttamien korko-
muutosten vaikutuksesta konsernin tulokseen. Simulointien perusteella 1 korkoprosentin nousu
vaihtuvissa koroissa vaikuttaisi konsernin tulokseen vuositasolla –0,5 Me (-0,5 Me vuonna 2024) tai
vastaavasti laskun vaikutus olisi 0,5 Me (0,5 Me vuonna 2024). Simulaatio tehdään puolivuosittain.
Markkinakorot ovat vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuoliskolla hieman laskeneet ja vakiintu-
neet loppuvuoden aikana. Markkinakorkojen odotetaan hieman nousevan lähivuosien aikana. Kon-
sernin lainasalkku on pääosin sidottu 6 kuukauden Euribor koron kehitykseen ja marraskuussa 2025
korko päivitettiin edellisvuotta matalammelle tasolle. Huomioiden tehdyn koronvaihtosopimuksen
konsernin lainasalkun korkotaso on vuonna 2025 hieman yli prosentin matalampi kuin vuonna 2024.
Markkinariski – hintariski
Konserni altistuu toiminnassaan noteerattujen osakkeiden markkinahintojen vaihtelusta aiheutu-
valle hintariskille. Konsernin hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti osa varoista saa olla
sijoitettuna noteerattuihin osakkeisiin tai osakepohjaisiin rahoitusinstrumentteihin. Pääsääntöisesti
konserni sijoittaa suoraan vain oman toimialansa yritysten osakkeisiin. Tilinpäätöksessä 31.12.2025
konsernin merkittävimmät sijoitukset ovat Alma Media Oyj:n ja Ilkka-Yhtymä Oyj:n osakkeissa. Si-
joitusten hintariskiä arvioidaan säännöllisesti. Tilinpäätöksessä on tilikaudelle kirjattu käyvän arvon
rahastoon omaan pääomaan kirjattu 4,3 Me käyvän arvon nousua. Osakeindekseissä tapahtuva 15
%:n vahvistuminen tai heikkeneminen kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina ai-
heuttaisi konsernissa 2,8 Me (vuonna 2024 2,2 Me) vaikutuksen omaan pääomaan. Muiden pitkäai-
kaisten rahoitusvarojen arvonmuutokset vaikuttavat omaan pääomaan. Laskelma on tehty olettaen,
että konsernin sijoitukset muuttuvat kyseisten indeksien mukaisesti.
133
Rahavirran ja käyvän arvon luottoriski
Konsernin periaatteet määrittelevät asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten
vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan. Tuotteita myydään velaksi vain
sellaisille yrityksille, joilla ei ole merkintöjä luottotiedoissa. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriski-
keskittymiä asiakassaamisissa ja sillä on laaja asiakaskunta. Tilikauden aikana kirjattujen luottotap-
pioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty kohdassa 24.
Maksuvalmiusriski
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen mää-
rää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen
takaisinmaksuun. Ylimääräiset likvidit varat sijoitetaan rahoitusperiaatteiden mukaisesti. Rahoituksen
saatavuutta ja joustavuutta pyritään takaamaan nostamattomilla luottolimiiteillä sekä likvideillä sijoi-
tuksilla. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2025 oli 2,0 miljoonaa euroa.
Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaa-
mattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
Pääoman hallinta
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on ylläpitää pitkällä aikavälillä riittävää omavaraisuut-
ta ja likvidiä vakautta ja täten luoda pohja liiketoiminnan kehittymiselle. Konsernilla tulee olla myös
riittävää liikkumavaraa investointien ja yritysostojen rahoittamiseksi. Optimaalinen pääomaraken-
ne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset ja siten paremman tuoton sijoitetulle pääomalle.
Konsernin lainoihin liittyvät kovenantit perustuvat riittävän omavaraisuustason säilyttämiseen
sekä käyttökate per nettovelka tunnuslukuun. Omavaraisuusasteen pitää olla yli 30,0 % ja netto-
velkojen suhde käyttökatteeseen pitää olla alle 3,5. Kovenanttilaskelmat tehään puolivuosittain ja
tilikaudella kovenanttilaskelmat on tehty 30.6.2025 ja 31.12.2025. Tilinpäätöshetken omavarai-
suusaste on 33,0 % ja konsernin nettovelan suhde käyttökatteeseen on 1,56.
Tilinpäätöshetken johdon näkemyksen mukaan on epätodennäköistä, että kovenanttien tunnus-
luvut heikkenisivät niin paljon, että konsernin korkotaso nousisi kovenanttien perusteella tai että
lainoja jouduttaisiin uudelleen järjestelemään.
Haluttuun pääomarakenteeseen päästään kestävällä osinkopolitiikalla sekä tehokkaalla taseen
hallinnalla. Konserni pyrkii jakamaan vähintään 50 % tilikauden tuloksesta osinkona.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti mm. omavaraisuusasteen perusteella.
Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2025 lopussa 54,5 milj. euroa (31.12.2024 62,3 milj.
euroa) ja omavaraisuusaste 33,0 % (31.12.2024 31,0 %).
2025
1000 eur
tasearvo
rahavirta
alle 1 vuosi
1-2 vuotta
2-5 vuotta
yli 5 vuotta
Pankkilainat,
55 000
58 716
7 104
6 292
45 320
-
vaihtuvakorkoiset
Pankkilainat, kiinteä
15
15
13
-
-
korkoiset
Vuokrasopimusvelat
19 751
23 243
4 235
3 610
6 978
8 420
Ostovelat ja muut velat
11 361
11 361
11 361
-
-
-
2024
1000 eur
tasearvo
rahavirta
alle 1 vuosi
1-2 vuotta
2-5 vuotta
yli 5 vuotta
Pankkilainat,
51 500
54 085
8 694
45 390
-
-
vaihtuvakorkoiset
Pankkilainat, kiinteä
57
59
20
20
19
-
korkoiset
Vuokrasopimusvelat
18 910
22 562
3 479
2 399
6 378
10 307
Ostovelat ja muut velat
14 012
14 012
14 012
-
-
-
Omavaraisuusaste on kehittynyt konsernissa
seuraavasti:
1000 euroa
2025
2024
Korolliset velat
74 766
70 467
Korolliset saamiset
171
171
Rahavarat
20 135
8 026
Nettovelat
54 460
62 270
Oma pääoma yhteensä
53 441
47 174
Omavaraisuusaste
33,0 %
31,0 %
134
32. Muut vuokrasopimukset
Konserni vuokralle antajana
Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella
saatavat vuokratuotot:
1000 euroa
2025
2024
Yhden vuoden kuluessa
752
675
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden
1 759
1 991
kuluttua
163
216
Yhteensä
2 674
2 881
Konserni on vuokrannut toimisto- ja hallitilat sekä asuinhuoneistot, jotka eivät ole omassa käytössä.
Konsernilla on myös vuokrasopimuksia, jotka ovat purettavissa lyhyen (3-6 kk) irtisanomisajan puitteissa.
34. Lähipiiritapahtumat
Lähipiiriin kuuluvat konsernin johtoryhmä,
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus ja osakkuusyritykset.
Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat:
Osuus
Emoyritys:
Kotimaa
Omistus-osuus
äänivallasta
Keskisuomalainen Oyj
Suomi
Tytäryritykset:
Meks Ulkomainonta Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Etelä-Suomen Media Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
IROResearch Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Kamua Helsinki Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Päijänne Media Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Kiinteistö Oy Lehtikaari 1
Suomi
100,0 %
100,0 %
Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213
Suomi
100,0 %
100,0 %
Lehtisepät Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Mediasepät Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Savo-Karjalan Media Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Suomen Suoramainonta Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Väli-Suomen Media Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
33. Vakuudet ja vastuusitoumukset
1000 euroa
2025
2024
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä
kiinteistöihin tai yrityskiinnityksiä
Rahalaitos- ja eläkelainat
55 015
51 557
Luottolimiitti
2 000
2 000
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset
5 954
5 954
Yrityskiinnitykset
30 068
30 068
Konsernin vakuudellisiin lainoihin sisältyy panttaamattomuussitoumus, jonka mukaan yhtiö ei saa, tiettyjä
poikkeuksia lukuun ottamatta, antaa vakuutta,joka rasittaisi sen nykyistä tai tulevaa varallisuutta, oikeuksia
tai saatavia.
135
Palkat ja palkkiot luontoisetuineen (ei sisällä
henkilösivukuluja)
1000 eur
2025
2024
Toimitusjohtaja
928
877
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus:
Vesa-Pekka Kangaskorpi
-
-
Leena Hautsalo
55
54
Pekka Haltia
30
30
Kalle Kautto
30
30
Jaakko Kurikka
31
32
Mikko Paananen
29
30
Maria Ristola
30
19
Riitta Vesterinen-Virtanen
-
10
Yhteensä
205
204
Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:
1000 eur
2025
2024
Myynnit
Osakkuusyritykset
4 938
5 549
Muu lähipiiri
2
6
Ostot
Osakkuusyritykset
2 306
1 689
Muu lähipiiri
-
-
Osakkuusyrityksistä Arena Partners Oy on vuokrannut tilat 1.2.2025 alkaen emoyhtiöltä
Jyväskylässä.
Johdon työsuhde-etuudet
1000 eur
2025
2024
Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-
2 744
2 679
etuudet
Lakisääteinen Tyel-maksu
443
431
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet,
vapaaehtoisia eläkejärjestelyjä
185
173
Johdon kompensaatiot yhteensä
3 372
3 282
Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä, tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymiin
periaatteisiin. Toimitusjohtajan irtisanomisaika yhtiön puolelta on 6 kk ja irtisanoutumisaika on 6 kk. Mikäli
Keskisuomalainen Oyj irtisanoo toimitusjohtajan, hänelle maksetaan 12 kk peruspalkkaa vastaava korvaus
normaalin irtisanomisajanpalkan lisäksi. Itse irtisanoutuessa tätä lisäkorvausta ei makseta.
Toimitusjohtajan sopimuksessa ei ole erityisiä ehtoja eläkeiästä. Toimitusjohtajalla on maksuperusteinen
lisäeläkejärjestely, josta maksettiin vakuutusmaksuja 40 tuhatta euroa vuonna 2025. Toimitusjohtajalle
maksettavan palkan Tyel-eläkemaksut olivat 162 tuhatta euroa. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on
määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa.
35. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Konsernin yhtiöt ovat rekisteröineet 14.7.2025 sulautumissuunnitelman, jonka mukaan Savo-Karja-
lan Media Oy (y-tunnus 0576753-4), Etelä-Suomen Media Oy (y-tunnus 1027957-8), Mediasepät Oy
(y-tunnus 2233071-3) ja Väli-Suomen Media Oy (y-tunnus 0834619-6) sulautuvat Päijänne Media
Oy:öön (y-tunnus 2005510-5). Sulautumisen täytäntöönpano on rekisteröity 1.1.2026.
Keskisuomalainen Oyj toteutti 14.1.2026 järjestelyn, jossa Keskisuomalainen Oyj myi Kuopiossa
osoitteessa Vuorikatu 21 sijaitsevan kiinteistön KPY Novapolis Oy:n omistamalle kiinteistöyhtiölle
rakennettavaa uutta liikekiinteistöä varten. Samalla Keskisuomalainen Oyj teki sijoituksen KPY No-
vapolis Oy:öön ja siitä tuli yhtiön vähemmistöomistaja. Vuorikatu 21, Kuopio -kiinteistön myyntihin-
ta järjestelyssä oli 4,0 miljoonaa euroa ja Keskisuomalainen -konserni kirjaa siitä noin 3,4 miljoonan
euron myyntivoiton tilikauden 2026 IFRS-tilinpäätökseen. Keskisuomalainen Oyj on järjestelyn yh-
teydessä tehnyt 4,0 miljoonan euron sijoituksen KPY Novapolis Oy:öön ja Keskisuomalainen Oyj:n
omistusosuus KPY Novapolis Oy:stä on 3,46 %.
136
Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista
Osakkeet
Osakkeet jakautuivat kahteen sarjaan 1.5.2024 saakka. K-osakkeet ja A-osakkeet erosivat toisis-
taan siten, että jokainen K-osake tuotti oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä
(20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä.
Yhtiökokous päätti 26.4.2024 yhdistää osakesarjat osakepääomaa korottamatta siten, että yhdis-
tämisen jälkeen yhtiöllä on ainoastaaan yksi osakesarja, joka on julkisen kaupankäynnin kohteena ja
johon kuuluvilla osakkeilla on yksi (1) ääni ja muutoinkin samanlaisest oikeudet.
Yhtiökokous päätti lisäksi 915.313 uuden A-osakkeen suunnatusta maksuttomasta osakeannista
K-osakkeiden osakkeenomistajille siten, että jokaista K-osaketta kohden annettiin 0,2 uutta A-osa-
ketta.
Uusien osakkeiden ja osakesarjojen yhdistämisen rekisteröinnin jälkeen osakkeiden kokonaismäärä
on 10 957 781 osaketta.
Hallituksen osakepääoman korottamiseen sekä omien osakkeiden hankintaan liittyvät valtuudet
ja päätökset
Yhtiökokous päätti 25.4.2025 valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta.
Hallitus voi päättää hankkia A-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta. Enimmäismäärä
vastaa 9,1 % yhtiön osakkeista ja äänimäärästä. Omia osakkeita voidaan hankkia myös suunnattu-
na hankintana ja vastikkeen on oltava vähintään 6 euroa ja enintään 15 euroa osakkeelta. Hallitus
voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla
pääomalla.
Hallitus voi päättää myös enintään 1.000.000 uuden A-sarjan osakkeiden antamisesta. Valtuu-
tusta voidaan käyttää yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyis-
sä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai ne voidaan mitätöidä
tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmässä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita
suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.
Valtuutus on voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen, kuitenkin enintään 31.5.2026 saakka.
Edellisenä vuonna on ollut vastaava yhtiökokouksen myöntämä valtuutus.
137
Osakkeenomistuksen jakauma
Osakkeenomistuksen jakauma sektoreittain
% osakkeista
Yksityiset yritykset 4,21
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1,22
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,33
Kotitaloudet 93,25
Ulkomaat 0,84
Yhteensä 99, 85
Hallintarekisteröity 0,16
Kaikki yhteensä 100,00
Osakkeenomistuksen jakauma suuruusluokittain
Osakkeita
Osakkaiden
lukumäärä
Osuus
osakkaista
Osakkeita
yhteensä
Osuus
osakkeista
Äänimäärä
Osuus
äänimäärästä
kpl % kpl % kpl %
1 - 100 1814 40,16 74 082 0,68 74 082 0,68
101 - 1 000 1808 40,03 682 543 6,23 682 543 6,23
1 001 - 10 000 691 15,30 2 113 573 19, 29 2 113 573 19,29
10 001 - 100 000 190 4,21 5 242 818 47, 85 5 242 818 47, 85
100 001 - 999 999 14 0,31 2 844 765 25,96 2 844 765 25,96
Yhteensä 4517 100,00 10 957 781 100,00 10 957 781 100,00
Liikkeeseen laskettu
määrä
10 957 781 100,00 10 957 781 100,00
Hallituksen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen osakkeenomistus
31.12.2025
Kpl Osuus-% osakkeista Osuus-% äänistä
Osakkeet 922 700 8,42 8,42
138
Tiedot osakkeenomistajista
Suurimmat osakkeenomistajat
Osakas osakkeita kpl
% kaikista
osakkeista % kaikista äänistä
Kangaskorpi Vesa-Pekka 633 911 5,79 5,79
Kangaskorpi Soili 477 885 4,36 4,36
Ristola Arimo 264 625 2,41 2,41
Moisio Lauri kuolinpesä 195 355 1,78 1,78
Rebl Group Oyj 160 800 1,47 1,47
Kautto Anna-Liisa 157 813 1,44 1,44
Pekkala Tuula 150 500 1,37 1,37
Kinnunen Immo 146 200 1,33 1,33
Leivonen Heikki kuolinpesä 126 393 1,15 1,15
Ristola Kirsti 112 781 1,03 1,03
Yhteensä 2 426 263 22,14 22,14
Osakkeet yhteensä 10 957 781
139
Konsernin tunnusluvut
2025 2024 2023 2022 2021
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Liikevaihto, Me 212,8 202,7 208,6 221,0 211,6
Liikevoitto, Me 11,7 −6,2 −13,8 10,0 9,6
- % liikevaihdosta 5,5 −3,0 −6,6 4,5 4,5
Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto, Me 14,7 2,6 −0,9 3,7 12,8
- % liikevaihdosta 6,9 1,3 −0,4 1,7 6,1
Käyttökate Me 26,2 13,7 11,0 30,7 26,2
- % liikevaihdosta 12,3 6,8 5,3 13,9 12,4
Operatiivinen vertailukelpoinen käyttökate, Me 27,1 14,6 11,2 17,1 26,6
- % liikevaihdosta 12,7 7,2 5,4 7,7 12,6
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, Me 11,2 −7, 5 −13,5 11,8 10,4
- % liikevaihdosta 5,3 −3,7 −6,5 5,3 4,9
Tilikauden voitto/tappio 8,8 −6,2 −13,2 7,4 6,7
- % liikevaihdosta 4,1 −3,0 −6,3 3,3 3,2
Oman pääoman tuotto (ROE), % 17,4 −11,8 −18,7 8,5 7,3
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 11,4 −3,1 −8,7 8,4 7,2
Omavaraisuusaste, % 33,0 31,0 40,3 45,8 46,1
Bruttoinvestoinnit, Me 4,0 15,3 4,9 5,4 17, 3
- % liikevaihdosta 1,9 7,5 2,3 2,5 8,2
Taseen loppusumma, Me 191,8 178,5 160,1 195,8 214,0
Henkilöstö keskimäärin *) 1256 1333 1391 1560 1657
2025 2024 2023 2022 2021
Osakekohtaiset tunnusluvut
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos/osake,
eur
0,80 −0,58 −1,30 0,74 0,69
Oma pääoma/osake, eur 4,88 4,45 5,76 8,26 9,01
Osakekohtainen osinko, eur 0,70 0,55 0,55 1,00 1,00
Osinko/emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
tulos, %
87, 5 −94,4 −42,3 134,5 145,8
Efektiivinen osinkotuotto, % 8,1 8,6 6,5 8,3 6,1
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) 10,7 −10,9 −6,5 16,2 23,8
Osakkeen osakeantioikaistu kurssikehitys
- alin, eur 6,36 6,16 8,22 11,10 11,20
- ylin, eur 8,90 10,40 16,25 16,85 18,00
- keskikurssi, eur 7,34 8,35 11,47 13,65 15,01
Osakekannan markkina-arvo A-osakkeille, Me 94,2 69,7 46,2 65,3 88,1
Koko osakekannan markkina-arvo, Me 94,2 69,7 85,0 121,0 164,2
Osakkeiden vaihdon kehitys koko osakekannasta
osakkeiden lukumäärä 618 155 601 702 454 865 337 994 722 282
% A-sarjan osakkeista 5,6 5,5 8,3 6,2 13,4
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
keskimäärin tilikaudella
1000 kpl 10,958 10,652 10,042 10,042 10,042
Bruttoinvestointeihin sisältyy myös investointien ennakkomaksut.
*) Ei sisällä mainosjakajia, joita oli vuoden aikana keskimäärin 3242.
**) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä.
140
Taulukoiden laskentakaavat
• Oman pääoman tuotto-% (ROE)
(Tilikauden tulos) x 100 / Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
• Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)
(Voitto ennen veroja + rahoituskulut) x 100 / (Oma pääoma + korolliset velat (keskimäärin
vuoden aikana))
• Omavaraisuusaste-%
(Oma pääoma x 100) / (Taseen loppusumma − saadut ennakot (=tilausvastuu))
• Tulos/osake
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos / Keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden
lukumäärä
• Oma pääoma/osake
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden osakeantioikaistu
lukumäärä 31.12.
• Osinko/tulos, %
(Osakeantioikaistu osinko/osake) x 100 / Tulos/osake
• Efektiivinen osinkotuotto-%
(Osakeantioikaistu osinko/osake) x 100 / Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12.
• Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)
Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12. / Tulos/osake
• Osakekannan markkina-arvo
Osakkeiden lukumäärä x tilikauden päätöskurssi
• Käyttökate
Liikevoitto + suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset
• Käyttökate %
(Liikevoitto + suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset) / Liikevaihto
• Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto
Liikevoitto +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Emoyhtiön tilinpäätös
142
Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase
1.1. -31.12.2025 1.1. -31.12.2024
LIIKEVAIHTO 30 508 128,44 28 158 670,80
Liiketoiminnan muut tuotot 458 599,77 424 636,81
Materiaalit ja palvelut −1 891 890,25 −889 479,17
Henkilöstökulut −14 711 497,43 −14 675 733,94
Poistot ja arvonalentumiset −2 415 539,90 −2 148 869,73
Liiketoiminnan muut kulut −15 261 137,05 −15 179 265,39
LIIKEVOITTO / TAPPIO −3 313 336,42 −4 310 040,62
Rahoitustuotot 2 622 458,67 3 085 413,22
Rahoituskulut −5 434 787,40 −10 562 966,35
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA −6 125 665,15 −11 787 593,75
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos 89 814,36 76 670,26
Saadut konserniavustukset 4 350 000,00 7 225 000,00
Tuloverot −106 370,75 −58 676,99
TILIKAUDEN VOITTO −1 792 221,54 −4 544 600,48
Vastaavaa 2025 2024
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet 3 803 104,57 4 069 206,80
Aineelliset hyödykkeet 11 708 931,90 12 876 020,10
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä 102 252 710,92 106 526 329,36
Konsernisaamiset 0,00 3 261 805,88
Osuudet omistusyhteysyrityksissä 851 036,83 851 036,83
Muut sijoitukset 22 693 197,88 21 354 328,59
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 141 308 982,10 148 938 727,56
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus 9 168,44 10 581,21
Pitkäaikaiset saamiset 328 322,47 3 083 987,51
Lyhytaikaiset saamiset 15 929 711,35 15 981 035,29
Rahoitusarvopaperit 4 066 048,66 131 963,70
Rahat ja pankkisaamiset 15 881 110,21 7 189 029,27
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 36 214 361,13 26 396 596,98
Vastaavaa yhteensä 177 523 343,23 175 335 324,54
Vastattavaa
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 2 257 283,80 2 257 283,80
Vararahasto 269 050,99 269 050,99
Edellisten tilikausien voitto 63 541 618,50 74 112 998,53
Tilikauden voitto −1 792 221,54 −4 544 600,48
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 64 275 731,75 72 094 732,84
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 385 070,55 474 884,91
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset 7 500,00 25 000,00
VIERAS PÄÄOMA
Laskennallinen verovelka
Pitkäaikainen vieras pääoma 49 590 492,33 44 587 650,10
Lyhytaikainen vieras pääoma 63 264 548,60 58 153 056,69
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 112 855 040,93 102 740 706,79
Vastattavaa yhteensä 177 523 343,23 175 335 324,54
143
Emoyhtiön rahoituslaskelma (1 000 EUR)
2025 2024
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut 30 808 28 410
Maksut liiketoiminnan kuluista −31 162 −30 861
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja −354 −2 451
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista −2 428 −3 604
Saadut korot liiketoiminnasta 1 559 1 151
Saadut osingot liiketoiminnasta 3 935 5 950
Muut rahoituserät liiketoiminnasta 8 −25
Maksetut välittömät verot −104 −11
Liiketoiminnan rahavirta (A) 2 618 1 011
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin −983 −2 179
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 25 0
Ostetut tytäryhtiöosakkeet −871 −12 143
Myydyt tytäryhtiöosakkeet 11 0
Investoinnit pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltäviin sijoituksiin 0 −462
Luovutustulot pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävistä sijoituksista 0 249
Investoinnit muihin sijoituksiin −23 −125
Luovutustulot muista sijoituksista 147 87
Lainasaamisten takaisinmaksut 2 570 1 160
Lyhytaikaisten sijoitusten muutos −3 486 0
Saadut osingot investoinneista 1 885 1 769
Investointien rahavirta (B) −724 −11 644
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot konserniyhtiöiltä 6 187 728
Pitkäaikaisten lainojen nostot 55 000 10 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut −51 500 −6 500
Maksetut osingot ja muu voitonjako −6 027 −5 523
Saadut konserniavustukset 7 225 4 850
Rahoituksen rahavirta (C) 10 885 3 555
Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys+/vähennys - 12 779 −7 078
Rahavarat tilikauden alussa *) 7 328 14 405
Rahavarat tilikauden lopussa *) 20 107 7 328
Fuusiossa siirtyneet rahavarat 0 0
*) Rahavarat sisältää sekä rahat ja pankkisaamiset että muut rahoitusvarat.
*) Rahavaroihin sisältyy 0,00euroa ( 66 tuhatta euroa vuonna 2024) sulkutilillä olevia varoja.
144
1. Laadintaperiaatteet
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet
Keskisuomalainen Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitosäännösten mukaisesti (FAS).
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla
poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pi-
toajan perusteella. Konsernissa osassa käyttöomaisuudesta hankintamenoon ja kertyneisiin pois-
toihin sisältyvät vain ne hankintamenot, joita ei ole vielä poistettu kokonaan.
Suunnitelman mukaiset pitoajat ovat:
ATK-ohjelmat 5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta
Liikearvot 5–10 vuotta
Rakennukset 30 vuotta
Rakennusten koneet ja laitteet 10 vuotta
Rakennusten perusparannukset 10 vuotta
Rakennelmat ja muut rakennukset 10 vuotta
Muut koneet ja kalusto 4–5 vuotta
Pysyviin vastaaviin kuuluvat sijoitukset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköi-
seen myyntihintaan.
Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus tilinpäätöksessä esitetään tu-
loslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen ker-
tymässä. Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero jaetaan omaan pääomaan ja verovelkaan.
Saamiset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.
Velat arvostetaan nimellisarvoon.
Yhtiö käyttää johdannaisia korkoriskien suojaamiseen. Realisoitumattomia arvonnousuja ei tulou-
teta ja mahdolliset arvostustappiot kirjataan kuluksi. Johdannaissopimuksen käypä arvo 31.12.2025
on 121 tuhatta euroa.
2. Liikevaihto toimialoittain
1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2024
Hallintopalvelut 25 670 232,00 23 605 639,65
Vuokratuotot 3 587 717,67 3 679 148,76
Muu myynti 1 250 178,77 873 882,39
Yhteensä 30 508 128,44 28 158 670,80
3. Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä
1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2024
Julkaisuoikeus 408 000,00 408 000,00
Liiketoiminnan muut tuotot 11 906,54 16 456,81
Käyttöomaisuuden myyntivoitot 38 693,23 180,00
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 458 599,77 424 636,81
4. Henkilöstö keskimäärin tilikaudella
tosite 1.
2025 2024
Henkilöstöä 180 193
5. Henkilöstökulut
1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2024
Palkat ja palkkiot 12 298 961,81 12 283 879,45
Eläkekulut 2 047 713,59 2 076 258,70
Muut henkilösivukulut 364 822,03 315 595,79
Yhteensä 14 711 497,43 14 675 733,94
Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeikä on 65 vuotta ja eräiden muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 63 -
65 vuotta.
145
6. Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut
tosite 2.
1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2024
Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen 927 682,38 877 438,76
Hallituksen jäsenet 205 080,00 204 000,00
Yhteensä 1 132 762,38 1 081 438,76
8. Tilintarkastajien palkkiot
tosite 3.
1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2024
Tilintarkastus 98 974,50 106 121,63
Muut palvelut 64 692,00 92 004,00
Yhteensä 163 666,50 198 125,63
7. Poistot ja arvonalentumiset 1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2024
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet 11 443,89 4 449,25
Liikearvot 0,00 11 351,63
Muut pitkävaikutteiset menot 943 611,11 784 076,96
Rakennukset ja rakennelmat 1 370 609,33 1 233 981,79
Koneet ja kalusto 89 875,57 103 898,63
Arvonalentumiset 0,00 11 111,47
Yhteensä 2 415 539,90 2 148 869,73
146
9. Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot 1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2024
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 0,00 0,00
Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä 509 967,83 503 808,05
Tuotot osuuksista yhteensä 509 967, 83 503 808,05
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
Muilta 1 374 650,14 1 265 574,27
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
yhteensä
1 374 650,14 1 265 574,27
Muut korko- ja rahoitustuotot saman konsernin
yrityksiltä
165 587,99 230 915,18
Muut korko-ja rahoitustuotot omistusyhteysyrityksiltä 6 831,12 6 849,84
Muut korko- ja rahoitustuotot muilta 565 421,59 1 078 265,88
Muut rahoitustuotot yhteensä 737 840,70 1 316 030,90
Rahoitustuotot yhteensä 2 622 458,67 3 085 413,22
Arvonalennukset
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista −733 697,42 −45 299,08
Arvonalentumisen palautukset 2 221 010,86 156 237,08
Arvonalennukset yhteensä 1 487 313,44 110 938,00
Rahoituskulut
Muut korkokulut saman konsernin yrityksiltä −748 643,05 −863 190,01
Arvonalentumiset saamisista ja osakkeista saman
konsernin yrityksiltä
−4 351 054,32 −6 589 200,21
Myyntitappiot osakkeista −84 659,38 −510 551,97
Muut korko- ja rahoituskulut muille −1 737 744,09 −2 710 962,16
Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä −6 922 100,84 −10 673 904,35
Rahoituskulut yhteensä −6 922 100,84 −10 673 904,35
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä −2 812 328,73 −7 477 553,13
147
10. Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet 2025 Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Yhteensä
Hankintameno 1.1. 990 950,16 246 777,96 6 562 996,53 211 642,51 8 012 367,16
Lisäykset 19 686,46 270 584,60 398 964,38 689 235,44
Siirrot erien välillä 22 106,69 107 857,82 −129 964,51 0,00
Vähennykset −884,53 −440 904,76 −441 789,29
Hankintameno 31.12. 1 031 858,78 246 777,96 6 500 534,19 480 642,38 8 259 813,31
Kertyneet poistot 1.1. −867 324,39 −246 777,96 −2 829 058,01 −3 943 160,36
Tilikauden poisto −11 443,89 −943 611,11 −955 055,00
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 884,53 440 622,09 441 506,62
Kertyneet poistot 31.12. −877 883,75 −246 777,96 −3 332 047,03 −4 456 708,74
Kirjanpitoarvo 31.12. 153 975,03 0,00 3 168 487,16 480 642,38 3 803 104,57
Aineettomat hyödykkeet 2024 Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Yhteensä
Hankintameno 1.1. 1 173 613,10 246 777,96 4 698 303,30 1 225 098,25 7 343 792,61
Lisäykset 4 213,32 883 108,45 211 642,51 1 098 964,28
Siirrot erien välillä 0,00 1 225 098,25 −1 225 098,25 0,00
Vähennykset −186 876,26 −243 513,47 −430 389,73
Hankintameno 31.12. 990 950,16 246 777,96 6 562 996,53 211 642,51 8 012 367,16
Kertyneet poistot 1.1. −1 049 751,40 −235 426,33 −2 280 568,30 −3 565 746,03
Tilikauden poisto −4 449,25 −11 351,63 −784 076,96 −799 877,84
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 186 876,26 235 587,25 422 463,51
Kertyneet poistot 31.12. −867 324,39 −246 777,96 −2 829 058,01 −3 943 160,36
Kirjanpitoarvo 31.12. 123 625,77 0,00 3 733 938,52 211 642,51 4 069 206,80
148
11. Aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet 2025 Maa-alueet
Rakennukset ja
rakennelmat Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet Ennakkomaksut Yhteensä
Hankintameno 1.1. 3 231 639,69 57 657 519,40 1 766 015,41 528 984,38 0,00 63 184 158,88
Lisäykset 260 000,00 6 275,00 27 121,70 293 396,70
Siirrot erien välillä 0,00
Vähennykset −144 428,85 −144 428,85
Hankintameno 31.12. 3 491 639,69 57 663 794,40 1 648 708,26 528 984,38 0,00 63 333 126,73
Kertyneet poistot 1.1. −48 808 026,82 −1 500 111,96 −50 308 138,78
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 158 390,12 158 390,12
Tilikauden poisto −1 370 609,33 −103 836,84 −1 474 446,17
Kertyneet poistot 31.12. −50 178 636,15 −1 445 558,68 −51 624 194,83
Kirjanpitoarvo 31.12. 3 491 639,69 7 485 158,25 203 149,58 528 984,38 0,00 11 708 931,90
Aineelliset hyödykkeet 2024 Maa-alueet
Rakennukset ja
rakennelmat Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet Ennakkomaksut Yhteensä
Hankintameno 1.1. 3 101 639,69 56 836 411,48 1 736 391,78 528 884,38 19 079,25 62 222 406,58
Lisäykset 130 000,00 802 028,67 147 674,75 100,00 1 079 803,42
Siirrot erien välillä 19 079,25 −19 079,25 0,00
Vähennykset −118 051,12 −118 051,12
Hankintameno 31.12. 3 231 639,69 57 657 519,40 1 766 015,41 528 984,38 0,00 63 184 158,88
Kertyneet poistot 1.1. −47 574 295,03 −1 510 829,20 −49 085 124,23
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 114 865,87 114 865,87
Tilikauden poisto −1 233 731,79 −104 148,63 −1 337 880,42
Kertyneet poistot 31.12. −48 808 026,82 −1 500 111,96 −50 308 138,78
Kirjanpitoarvo 31.12. 3 231 639,69 8 849 492,58 265 903,45 528 984,38 0,00 12 876 020,10
149
12. Sijoitukset
Sijoitukset 2025 Saman konsernin yrityksissä Konsernisaamiset Osuudet osakkuusyhtiöissä Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 106 526 329,36 3 261 805,88 851 036,83 21 354 328,59 131 993 500,66
Lisäykset 4 062 275,88 22 502,06 4 084 777,94
Vähennykset −3 984 840,00 −3 261 805,88 −170 946,21 −7 417 592,09
Uudelleenarvostus −4 351 054,32 1 487 313,44 −2 863 740,88
Hankintameno 31.12. 102 252 710,92 0,00 851 036,83 22 693 197,88 125 796 945,63
Kirjanpitoarvo 31.12. 102 252 710,92 0,00 851 036,83 22 693 197,88 125 796 945,63
Sijoitukset 2024 Saman konsernin yrityksissä Konsernisaamiset Osuudet osakkuusyhtiöissä Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 106 922 041,17 3 261 805,88 638 291,09 21 715 510,27 132 537 648,41
Lisäykset 12 143 488,40 461 504,65 125 459,26 12 730 452,31
Vähennykset −5 950 000,00 −248 758,91 −597 578,94 −6 796 337,85
Uudelleenarvostus −6 589 200,21 110 938,00 −6 478 262,21
Hankintameno 31.12. 106 526 329,36 3 261 805,88 851 036,83 21 354 328,59 131 993 500,66
Kirjanpitoarvo 31.12. 106 526 329,36 3 261 805,88 851 036,83 21 354 328,59 131 993 500,66
150
13. Konserniosakkeet
2025 2024
Etelä-Suomen Media Oy, Jyväskylä 100,0 100,0
Meks Ulkomainonta Oy, Jyväskylä 100,0 100,0
IROResearch Oy, Jyväskylä 100,0 100,0
Kamua Helsinki Oy, Jyväskylä 100,0 100,0
Päijänne Media Oy, Jyväskylä 100,0 100,0
Kiinteistö Oy Lehtikaari 1, Jyväskylä 100,0 100,0
Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213, Jyväskylä 100,0 100,0
Lehtisepät Oy, Jyväskylä 100,0 100,0
Mediasepät Oy, Jyväskylä 100,0 100,0
Savo-Karjalan Media Oy, Jyväskylä 100,0 100,0
Suomen Suoramainonta Oy, Jyväskylä 100,0 100,0
Väli-Suomen Media Oy, Jyväskylä 100,0 100,0
14. Osakkuusyritykset
2025 2024
Arena Partners Oy, Kuopio 45,20 45,20
Jyväskylän Messut Oy, Jyväskylä 26,47 26,47
Hämeen Ääni Oy 40,00 40,00
Myyntimestarit Oy 31,63 31,63
15. Pörssiosakkeet
tosite 4.
2025 2024
Kirjanpitoarvo 17 975 547,45 15 754 536,59
Markkina-arvo 23 580 495,55 18 627 929,14
16. Pitkäaikaiset saamiset
2025 2024
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset 0,00 2 500 000,00
Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä 0,00 2 500 000,00
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Lainasaamiset 170 778,09 170 778,09
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä yhteensä 170 778,09 170 778,09
Saamiset muilta
Muut saamiset 4 971,20 5 264,63
Lainasaamiset 20 000,00 20 000,00
Siirtosaamiset 132 573,18 387 944,79
Saamiset muilta yhteensä 157 544,38 413 209,42
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 328 322,47 3 083 987,51
151
17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole kirjattu taseeseen. Hyllypoistoja, joista ei ole kirjattu
laskennallista verosaamista on 7 474 465,78 euroa (6 971 473,37 euroa vuonna 2024). Varovaisuuden
periaatteella laskennallista verosaamista olisi voinut kirjata 868 860,17 euroa.
19. Siirtosaamisten olennaiset erät
2025 2024
Verosaamiset 0,00 81,65
Korkosaamiset 32 936,22 26 105,10
Työterveysmenojen korvausjaksotus 41 013,00 60 000,00
Ostolaskujen jaksotukset 1 502 404,96 2 103 418,37
Muut 720 876,76 40 484,12
Yhteensä 2 297 230,94 2 230 089,24
18. Lyhytaikaiset saamiset
2025 2024
Myyntisaamiset 1 104 997,57 856 884,12
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset 160 226,95 299 977,49
Lainasaamiset 4 350 000,00 7 225 000,00
Konsernitilisaamiset 6 014 669,29 4 529 028,70
Siirtosaamiset 0,00 744 745,54
Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä 10 524 896,24 12 798 751,73
Muut saamiset 2 002 586,60 95 310,20
Siirtosaamiset 2 297 230,94 2 230 089,24
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 15 929 711,35 15 981 035,29
Muiden saamisten olennaiset erät
Muut 2 002 856,60 91 212,15
2 002 856,60 91 212,15
20. Rahoitusarvopaperit
Rahavaroihin sisältyy 0,00 € (65 915,04 € vuonna 2024) sulkutilillä olevia varoja sekä purettavissa olevan
korkorahaston varat 4 066 048,66 euroa.
152
21. Oman pääoman muutos
Oman pääoman muutos 2025 Osakepääoma Muut rahastot Voittovarat Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1. 2 257 283,80 269 050,99 69 568 398,05 72 094 732,84
Osingonjako −6 026 779,55 −6 026 779,55
Tilikauden voitto −1 792 221,54 −1 792 221,54
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2025 2 257 283,80 269 050,99 61 749 396,96 64 275 731,75
Oman pääoman muutos 2024 Osakepääoma Muut rahastot Voittovarat Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1. 2 257 283,80 269 050,99 79 636 355,93 82 162 690,72
Osingonjako −5 523 357,40 −5 523 357,40
Tilikauden voitto −4 544 600,48 −4 544 600,48
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2024 2 257 283,80 269 050,99 69 568 398,05 72 094 732,84
22. Voitonjakokelpoiset varat
31.12.2025 31.12.2024
Edellisten tilikausien voitto 63 541 618,50 74 112 998,53
Tilikauden voitto/tappio -1 792 221,54 -4 544 600,80
Voitonjakokelpoiset varat 61 749 396,96 69 568 397,73
23. Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaiset velat 2025 2024
Lainat rahoituslaitoksilta 49 500 000,00 44 500 000,00
Muut velat 90 492,33 87 650,10
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 49 590 492,33 44 587 650,10
153
24. Lyhytaikainen vieras pääoma
2025 2024
Lainat rahoituslaitoksilta 5 500 000,00 7 000 000,00
saadut ennakot 10 644,44 10 644,44
Ostovelat 1 253 644,73 1 956 065,73
Siirtovelat 3 348 476,60 3 170 648,09
Muut velat 1 310 391,87 611 250,86
Yhteensä 11 423 157,64 12 748 609,12
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille:
Ostovelat 1 068 502,54 792 771,55
Siirtovelat 36 867,0 0 62500,00
Konsernitilivelka 50 735 934,77 44 549 100,21
Yhteensä 51 841 304,31 45 404 371,76
Velat omistusyhteysyrityksille:
Ostovelat 86,65 75,81
Yhteensä 86,65 75,81
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 63 264 548,60 58 153 056,69
26. Pantit, vastuut, takaukset
tosite 5.
2025 2024
Velat, joiden vakuudeksi on annettu
kiinnityksiäkiinteistöihin tai yrityskiinnityksiä
Rahalaitos- ja eläkelainat 55 000 000,00 51 500 000,00
Kiinteistökiinnitykset 5 912 000,00 5 912 000,00
Yrityskiinnitykset 30 068 456,85 30 068 456,85
Konsernitilin luottolimiitin takausvastuu 2 000 000,00 2 000 000,00
Yleistakaus 2 500 000,00 2 500 000,00
Yrityskortit 11 885,28 8 725,89
Muut takaukset samaan konserniin kuuluvan yhtiön
puolesta
783 000,65 824 608,61
Muut annetut vakuudet 42 045,00 42 045,00
Tulostuspalvelusopimukseen liittyvät vastuut 0,00 35 867,94
Konsernitilisopimuksen perusteella syntyneet tytäryhtiösaamiset (6 014 669,29 euroa) on pantattu
yleisvakuudeksi Nordea Pankki Suomi Oyj:lle.
Konsernin vakuudellisiin lainoihin sisältyy panttaamattomuussitoumus, jonka mukaan yhtiö ei saa antaa
vakuutta, joka rasittaisi sen nykyistä tai tulevaa varallisuutta, oikeuksia tai saatavia.
27. Leasingvastuut
tosite 7.
2025 2024
Seuraavan vuoden maksut 751 727,79 843 206,94
Sitä seuraavien vuosien maksut 996 207,68 1 129 621,47
Jäännösarvovastuut yhteensä 127 426,02 108 851,55
25. Siirtovelkojen olennaiset erät
2025 2024
Jaksotetut henkilöstökulut 3 122 574,10 2 928 844,33
Jaksotetut korkokulut 147 065,42 150 619,58
Muut siirtovelat 78 837,0 8 91 184,18
Yhteensä 3 348 476,60 3 170 648,09
28. Lähipiiritapahtumat
Konsernin johdolta ja hallituksen jäseniltä ei ole lainasaamisia. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu
pantteja tai muita vastuita. Konserniliitetiedossa 34 on eritelty lähipiiritapahtumat.
154
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä Keskisuomalainen Oyj:n että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varois-
ta, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.
Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä Keskisuomalainen Oyj:n ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymi-
sestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.
Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Jyväskylässä 26. päivänä helmikuuta 2026
Hallitus
Leena Hautsalo, puheenjohtaja Jaakko Kurikka, varapuheenjohtaja Pekka Haltia Vesa-Pekka Kangaskorpi
Kalle Kautto Mikko Paananen Maria Ristola
Toimitusjohtaja
Vesa-Pekka Kangaskorpi
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Jyväskylässä 26. päivänä helmikuuta 2026
Ernst & Young Oy, tilintarkastusyhteisö
Miikka Hietala, KHT
155
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Keskisuomalainen Oyj:n (y-tunnus 0174445-8) tilinpäätöksen tilikaudelta
1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pää-
oman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laati-
misperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja
liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen
toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-ti-
linpäätösstandardien mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta
asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukai-
sesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukai-
sesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilin-
tarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eet-
tisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttä-
neet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan
tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien
säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tar-
koitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konser-
nitilinpäätöksen liitetiedossa 7 ja emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedossa 8.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoituk-
seen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan
ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä sei-
kat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme
sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa ku-
vatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät
velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka
kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheelli-
syyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seik-
koihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme. Olemme ottaneet
tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt
arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
156
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Liikearvon arvostus
Viittaamme liitetietoon 14 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo, liitetietoon 15 Arvonalentumiset sekä
liitetietoon 1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet (Arvonalentumistestaus).
Tilinpäätöspäivänä liikearvon tasearvo oli 53,4 miljoonaa euroa vastaten 27,8% varoista ja 99,9 %
omasta pääomasta (2024: 55,0 miljoonaa euroa, 30,8 % varoista ja 116,7 % omasta pääomasta).
Liikearvosta kirjattu arvonalentuminen v. 2025 oli 1,8 milj. euroa, jolla oli merkittävä vaikutus kon-
sernin tilikauden tuloksen muodostumiseen.
Liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska se perustuu johdon ar-
vioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvosta. Keskisuomalaisen johto käyttää
arvioita ja oletuksia määrittäessään muun muassa liikevaihto- ja EBITDA-ennustetta, diskonttaus-
korkoa ja pitkän ajan kasvukerrointa.
Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennai-
sen virheellisyyden riski.
Tilintarkastustoimenpiteemme olennaisen riskin huomioimiseksi sisälsivät muun muassa seuraa-
vat toimenpiteet:
• Arvioimme johdon käyttämää testausmenetelmää sekä käyttöarvolaskelmissa käytettyjen
oletusten asianmukaisuutta.
• Tarkastimme käyttöarvolaskelmien matemaattisen oikeellisuuden.
• Arvioimme ennustettujen liikevaihto- ja kannattavuustasojen kohtuullisuutta ja johdonmu-
kaisuutta hallituksen hyväksymiin budjetteihin ja ennusteisiin nähden.
• Testasimme johdon aikaisempina vuosina käyttämien oletusten historiallista tarkkuutta.
• Arvioimme tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen riittävyyttä.
• Lisäksi arvioimme johdon herkkyysanalyysia tunnistaaksemme sen liikkumavaran joka kes-
keisissä oletuksissa erikseen tai yhdessä muiden kanssa voisi johtaa arvonalentumiseen.
Myyntituottojen kirjaaminen
Viittaamme liitetietoon 1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet (Myyntituottojen tulouttaminen),
liitetietoon 2 Segmentti-informaatio, liitetietoon 5 Myyntituoton kirjaaminen suoritevelvoitteen täyt-
tyessä.
Konsernin myyntituotot muodostuvat tuotteiden ja palveluiden myynnistä. Myyntituottojen mää-
rä konsernitilinpäätöksessä oli 212,8 miljoonaa euroa (2024: 202,7 miljoonaa euroa). Tuotemyynti
kirjataan, kun tuotteiden määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle. Palvelumyynti kirjataan, kun pal-
velu on luovutettu asiakkaalle. Myyntituottojen kirjaaminen on määritetty riskiksi niiden oikea-ai-
kaisen ja oikeamääräisen kirjaamisen osalta.
Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennai-
sen virheellisyyden riski johtuen myyntituottojen oikea-aikaiseen ja oikeamääräiseen kirjaamiseen
liittyvästä riskistä.
Myyntituottojen kirjaamiseen liittyvän olennaisen riskin huomioimiseksi suoritimme muun
muassa seuraavat toimenpiteet:
• Arvioimme yhtiön tuloutusperiaatteita sovellettaviin tuloutusstandardeihin nähden.
• Tarkastimme tilikauden aikaisia myyntitapahtumia perusteita vastaan ja tarkastimme myyn-
nin jaksotusta.
• Suoritimme myyntituottojen kirjaamiseen liittyen data-analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä.
• Arvioimme konsernin myyntituottoihin liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.
157
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa
oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardi-
en mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hal-
litus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeel-
liseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olen-
naista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konser-
nin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toimin-
nan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpää-
tös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai
toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena vää-
rinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus,
joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä,
että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa ti-
lintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudelli-
siin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista har-
kintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennai-
sen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintar-
kastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen vir-
heellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen vir-
heellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä,
tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pys-
tyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet
mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai kon-
sernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon
tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia
tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintar-
kastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuh-
teisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön
tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävar-
muutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota
epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat
tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkas-
tuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset ta-
pahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jat-
kamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä
esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liike-
toimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpää-
töstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoituk-
seen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksik-
köjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten
suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilin-
tarkastuslausunnosta yksin.
158
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudes-
ta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen
valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta
koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja
muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvis-
sa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkastel-
tavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä.
Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kysei-
sen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseises-
tä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten
voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana vuodesta 2006 alkaen yhtäjaksoi-
sesti 20 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintaker-
tomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä
koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme en-
nen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen
käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yh-
teydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätök-
sen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin
olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioi-
da, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta
niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysra-
portointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme ei-
vät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestä-
vyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun in-
formaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaa-
tiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian
suhteen raportoitavaa.
Jyväskylässä 26.2.2026
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Miikka Hietala
KHT
159
KESTÄVYYSRAPORTIN VARMENNUSKERTOMUS
Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Keskisuo-
malainen Oyj:n (y-tunnus 0174445-8) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukai-
nen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut
seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta
osiltaan noudatettu
1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä
vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Keskisuomalainen Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysra-
portointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista konsernikestä-
vyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyri-
tysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan
unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana
toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä var-
mennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyt-
tä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestä-
vyystarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoi-
tukseen soveltuvaa evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eet-
tisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka
mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnas-
sa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä
sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toiminta-
periaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa sää-
detyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla
on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta ke-
hyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neu-
voston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konserni-
kestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheelli-
syyttä.
Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa
Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien rapor-
toitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kon-
sernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin
liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja
eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteelli-
nen tieto on epätäydellistä.
Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien mukaisesti yhtiön johdon on
esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdol-
lisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot
näiden oletusten perusteella. Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut
tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla.
160
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
• Olemme haastatelleet konsernin johtoa sekä konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen
keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä.
• Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolliympäristöstä konsernikestävyysra-
portointiprosessiin liittyen.
• Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin toteuttamista suhteessa
ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot
ovat olennaisilta osin ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysseikkoja koskevat ES-
RS-standardien vaatimukset olennaisilta osin:
• Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation oikeellisuut-
ta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti yhtiön laatimaan dokumentaatioon ja
asiakirjoihin ja arvioineet, tukevatko ne konsernikestävyysraporttiin sisältyvää infor-
maatiota.
• Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä ja niihin
liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testanneet tietojen
yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysraportin oikeellisuutta.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt
taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä
annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Jyväskylässä 26.2.2026
Ernst & Young Oy
kestävyystarkastusyhteisö
Miikka Hietala
KRT
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä,
onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyt-
tä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Vir-
heellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos
niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuu-
luu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksi-
annon ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin
olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevan-
tista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukai-
set varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lau-
sunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiak-
semme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski
siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi
kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärin-
käytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä
tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteel-
taan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä
suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilli-
seen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheelli-
syyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden
taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden
antava toimeksianto.
161
maamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaati-
musten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhal-
lintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on
suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laa-
dunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja mää-
räyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toi-
mintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaises-
ti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti
laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilin-
päätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta
osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimus-
ten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laa-
juudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet koh-
tuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen var-
mennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta
osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen
sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4.
artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös
keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus
riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen ris-
kin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa
olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin
vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme pe-
rustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastu-
sevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona
esitämme, että Keskisuomalainen Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
743700J7NHT5OLSJ3B78-2025-12-31-1-fi.zip sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin
merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten
mukaisesti.
Lausuntomme Keskisuomalainen Oyj:n konsernitilinpäätök-
sen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on annettu
26.2.2026 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä ra-
portilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 26.3.2026
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Miikka Hietala
KHT
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Keskisuomalainen Oyj:n
ESEF-tilinpäätöksestä
Keskisuomalainen Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimek-
siannon, jonka kohteena on Keskisuomalainen Oyj:n (y-tunnus:
0174445-8) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti
laadittu tilinpäätös 743700J7NHT5OLSJ3B78-2025-12-31-1-fi.
zip tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen
ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne
täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset.
Tähän vastuuseen kuuluu:
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission
teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin
artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun
tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä
valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin
vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatetta-
vien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suoritta-