Marimekko Oyj

Tilinpäätös ja

toimintakertomus 2024

Hallituksen toimintakertomus 2024 3

Osake ja osakkeenomistajat 6

Voitonjakoesitys 11

Konsernin tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat 12

Kestävyysraportti 15

Konsernitilinpäätös, IFRS 60

Konsernin tuloslaskelma 60

Konsernitase 61

Konsernin rahavirtalaskelma 62

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 63

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 64

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 83

Emoyhtiön tuloslaskelma 83

Emoyhtiön tase 84

Emoyhtiön rahoituslaskelma 85

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 86

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 95

Tilintarkastuskertomus 96

Kestävyysraportin varmennuskertomus 100

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Marimekko Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä 102

Sisällys

Hallituksen toimintakertomus 2024

VUOSI 2024 LYHYESTI

• Vuonna 2024 Marimekon liikevaihto kasvoi 5 prosenttia ja oli 182 604 tuhatta

euroa (174 105). Liikevaihtoa nostivat erityisesti vähittäismyynnin kasvu

kaikilla markkina-alueilla sekä tukkumyynnin kasvu Aasian-Tyynenmeren

alueella ja Skandinaviassa. Liikevaihto Suomessa nousi 2 prosenttia ja

kansainvälinen liikevaihto kasvoi 9 prosenttia.

• Marimekon monikanavainen vähittäismyynti nousi 10 prosenttia, kun kasvua

tuli kaikilta markkina-alueilta. Tukkumyynti kasvoi Aasian-Tyynenmeren

alueella ja Skandinaviassa, mutta oli globaalisti vertailuvuoden tasolla, sillä

tukkumyynti laski Suomessa ja EMEA:n alueella. Marimekon lisenssituotot

kasvoivat 11 prosenttia vertailuvuoden ennätystasosta.

• Marimekko-tuotteiden brändimyynti¹ oli 419 167 tuhatta euroa (376 746).

Brändimyynnistä 68 prosenttia (66) oli kansainvälistä myyntiä.

• Liikevoitto oli 31 380 tuhatta euroa (31 400). Liikevoittoon sisältyi 552

tuhatta euroa (631) vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vertailukelpoinen

liikevoitto oli näin 31 932 tuhatta euroa (32 031) eli 17,5 prosenttia

liikevaihdosta (18,4).

• Liikevaihdon kasvu paransi liiketulosta. Liikevoittoa puolestaan laskivat

erityisesti korkeammat kiinteät kustannukset mutta myös suhteellisen

myyntikatteen heikentyminen.

• Tilikauden tulos oli 24 372 tuhatta euroa (23 601) ja tulos osaketta kohden

0,60 euroa (0,58).

• Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2024 maksetaan varsinaista osinkoa

0,40 euroa osakkeelta ja lisäosinkoa 0,25 euroa osakkeelta.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Alla kuvatut suhdanne- ja luottamusnäkymät perus-

tuvat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja Tilastokes-

kuksen julkaisuihin.

Maailmantalouden näkymät ovat pysyneet lähes

muuttumattomina. Maailmantalouden ennakoidaan

vuonna 2025 kasvavan 3,3 prosenttia, mutta kasvu-

vauhti vaihtelee alueittain selvästi. Euroalueelle

odotetaan vain 1,0 prosentin kasvua, vaikka korkojen

laskun ennustetaan jatkuvan. Maailmantalouden näky-

miin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä erityisesti

geopolitiikan osalta, kuten esimerkiksi mahdolliset

uudet tullit eri maiden välillä.

Yritysten suhdannetilanteen Suomessa arvioidaan

kääntyneen mutta talouden elpymisen arvioidaan

olevan vaisua muun muassa odotettua heikomman

kulutuskysynnän vuoksi. Vähittäiskaupan luottamus-

indikaattori heikkeni alkuvuonna ja on alle pitkän aika-

välin keskiarvon. Myynti kaupan alalla on supistunut

edelleen, mutta myyntiodotukset lähikuukausille ovat

kohtalaisen myönteiset. Kuluttajien luottamus on yhä

selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon. Kuluttajien

arvio oman talouden nykytilasta heikkeni ja oli hyvin

matalalla tasolla. Odotukset oman talouden kehi-

tyksestä heikkenivät hieman, kun taas odotukset

Suomen talouden kehityksestä paranivat vähän.

Arviot inﬂaation nykytilasta ja odotukset sen kehityk-

sestä olivat yhä melko korkealla tasolla.

(Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Suhdanne-

barometri, tammikuu 2025; Luottamusindikaattorit,

tammikuu 2025. Tilastokeskus: Kuluttajien luottamus,

tammikuu 2025.)

Suomen vähittäiskaupan työpäiväkorjattu lii-

kevaihto kasvoi joulukuussa 3,6 prosenttia edel-

lisvuodesta ja myynnin määrä 2,3 prosenttia.

Kumulatiivisesti vähittäiskaupan työpäiväkorjattu

liikevaihto laski tammi–joulukuussa 0,6 prosenttia ja

myynnin määrä väheni 1,1 prosenttia. (Tilastokeskus:

Kaupan liikevaihtokuvaaja, ennakko, joulukuu 2024).

LIIKEVAIHTO

Vuonna 2024 konsernin liikevaihto kasvoi 5 prosent-

tia ja oli 182 604 tuhatta euroa (174 105). Liikevaihtoa

nostivat erityisesti vähittäismyynnin kasvu Suomessa

ja muilla markkina-alueilla sekä tukkumyynnin kasvu

Aasian-Tyynenmeren alueella ja Skandinaviassa. Liike-

vaihtoa puolestaan heikensi tukkumyynnin lasku Suo-

messa ja EMEA:n alueella, jossa Marimekko uudistaa

brändiään ja jakeluverkostoaan. Yhteensä liikevaihto

Suomessa nousi 2 prosenttia ja kansainvälinen liike-

vaihto kasvoi 9 prosenttia.

Marimekon monikanavainen vähittäismyynti kasvoi

kaikilla markkina-alueilla ja nousi tilikaudella yhteensä

¹ Vaihtoehtoisena ei-IFRS-tunnuslukuna esitetään brändi-

myynti, joka kuvaa Marimekko-brändin tavoittavuutta eri

jakelukanavien kautta. Brändimyynti on epävirallinen arvio

Marimekko-tuotteiden myynnistä kuluttajahinnoin, ja se

lasketaan lisäämällä yhtiön oman vähittäiskaupan liikevaihtoon

muiden jakelijoiden arvioitu Marimekko-tuotteiden vähittäis-

myyntiarvo, joka perustuu yhtiön toteutuneeseen tukkumyyn-

tiin ja lisenssituottoihin. Brändimyynti ei sisällä arvonlisäveroa,

eikä tunnuslukua tilintarkasteta. Osa lisenssikumppaneista

toimittaa tarkan vähittäismyyntitiedon, jolloin brändimyynti

raportoidaan sen mukaisesti. Muissa lisenssisopimuksissa

on käytetty Marimekon omia eri markkinoiden vähittäismyyn-

tikertoimia. Lisenssituottojen brändimyynti raportoidaan

lisenssituotteiden myyntiajankohdan mukaisesti.

4Hallituksen toimintakertomus 2024

10 prosenttia. Tukkumyynti oli vertailukauden tasolla

ja lisenssituotot kasvoivat 11 prosenttia vertailuvuoden

ennätystasosta.

Liikevaihto Suomessa kasvoi 2 prosenttia ja ylsi

100 986 tuhanteen euroon (98 914). Marimekko-

brändin vetovoimasta ja kaupallisesta ketteryydestä

kertoo osaltaan kotimaan vähittäismyynnin hyvä

kehitys: vähittäismyynti kasvoi vuoden aikana 6 pro-

senttia ja vertailukelpoinen vähittäismyynti, johon ei

tilikaudelta tai vertailuvuodelta lueta mukaan uusia

tai merkittävästi uudistettuja myymälöitä, nousi 5

prosenttia. Tukkumyynti Suomessa laski 6 prosent-

tia, kun kertaluonteiset kampanjatoimitukset jäivät

ennakoidusti vertailuvuodesta. Tukkumyyntiä heikensi

myös joidenkin vuoden 2024 ensimmäisen vuosinel-

jänneksen tukkutoimituksien aikaistuminen vuoden

2023 viimeiselle neljännekselle.

Liikevaihto yhtiön toiseksi suurimmalla markkinalla

Aasian-Tyynenmeren alueella kasvoi 11 prosenttia ja

oli 39 246 tuhatta euroa (35 415). Kasvua toivat sekä

tukkumyynnin että vähittäismyynnin hyvä kehitys.

Myös lisenssituotot nousivat. Tukkumyynti mark-

kina-alueella kasvoi 8 prosenttia ja alueen yhtiölle

merkittävimmässä maassa Japanissa 3 prosenttia.

Vähittäismyynti Aasian-Tyynenmeren alueella kasvoi

20 prosenttia ja lisenssituotot 12 prosenttia.

TALOUDELLINEN TULOS

Vuonna 2024 konsernin liikevoitto oli vertailuvuo-

den ennätystasolla eli 31 380 tuhatta euroa (31 400).

Liikevoittoon sisältyi 552 tuhatta euroa (631) ver-

tailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vertailukelpoi-

nen liikevoitto oli näin 31 932 tuhatta euroa (32 031).

Liikevaihdon kasvu paransi liiketulosta. Liikevoittoa

puolestaan laskivat erityisesti korkeammat kiinteät

kustannukset mutta myös suhteellisen myyntikatteen

heikentyminen.

Kiinteitä kuluja lisäsivät vertailuvuodesta kasva-

neet henkilöstö- ja markkinointikulut. Henkilöstökuluja

nostivat erityisesti yleiskorotukset palkkoihin eri

markkinoilla mutta myös vähittäismyynnin kasvua

tukeneet myymälöiden nousseet henkilöstökulut.

Markkinointikuluja kasvattivat esimerkiksi suunnitellut

panostukset Unikko-kuvion 60-vuotisjuhlavuoteen.

Suhteelliseen myyntikatteeseen vuonna 2024 vaikut-

tivat negatiivisesti erityisesti korkeammat logistiikka-

kustannukset. Ennätyskorkeat lisenssituotot puoles-

taan paransivat suhteellista myyntikatetta.

Vuonna 2024 markkinointiin käytettiin 10 557

tuhatta euroa (9 483) eli 6 prosenttia konsernin liike-

vaihdosta (5).

Konsernin poistot tilikaudella olivat 9 344 tuhatta

euroa (9 180) eli 5 prosenttia liikevaihdosta (5).

Liikevoittomarginaali vuonna 2024 oli 17,2 prosent-

tia (18,0) ja vertailukelpoinen liikevoittomarginaali 17,5

prosenttia (18,4).

Nettorahoituserät tilikaudella olivat -406 tuhatta

euroa (-1 663) eli 0 prosenttia liikevaihdosta (1).

Rahoituseriin sisältyy valuuttakurssieroja 315 tuhatta

euroa (-626), joista realisoitumattomia oli 381 tuhatta

euroa (-497). Vuokrasopimusveloista aiheutuva vaiku-

tus korkokuluihin oli -1 003 tuhatta euroa (-1 020).

Konsernin tulos ennen veroja vuonna 2024 oli

30 974 tuhatta euroa (29 737). Tilikauden tulos oli

24 372 tuhatta euroa (23 601) ja tulos osaketta

kohden 0,60 euroa (0,58).

Liikevaihto markkina-alueittain

(1 000 euroa) 2024 2023 Muutos, %

Suomi 100 986 98 914 2

Vähittäismyynti 70 636 66 627 6

Tukkumyynti 30 057 32 133 -6

Lisenssituotot 293 154 90

Skandinavia 18 475 15 557 19

Vähittäismyynti 5 581 4 386 27

Tukkumyynti 12 744 11 096 15

Lisenssituotot 150 75 100

EMEA 13 052 14 645 -11

Vähittäismyynti 3 639 3 008 21

Tukkumyynti 8 827 10 802 -18

Lisenssituotot 586 834 -30

Pohjois-Amerikka 10 845 9 575 13

Vähittäismyynti 5 613 4 523 24

Tukkumyynti 4 705 4 688 0

Lisenssituotot 527 365 45

Aasian-Tyynenmeren alue 39 246 35 415 11

Vähittäismyynti 8 104 6 775 20

Tukkumyynti 29 166 26 883 8

Lisenssituotot 1 976 1 758 12

Kansainvälinen myynti yhteensä 81 618 75 191 9

Vähittäismyynti 22 937 18 691 23

Tukkumyynti 55 441 53 469 4

Lisenssituotot 3 240 3 031 7

Yhteensä 182 604 174 105 5

Vähittäismyynti 93 573 85 318 10

Tukkumyynti 85 498 85 602 0

Lisenssituotot 3 533 3 186 11

Tukkumyynnin liikevaihto

kirjataan tukkuasiakkaan

maantieteellisen sijainnin

mukaan.

Taulukon yksittäiset

luvut ja loppusummat on

pyöristetty tuhansiksi euroiksi,

mistä syystä yhteenlaskuissa

saattaa esiintyä pyöristys-

eroja. Muutosprosentit on

laskettu tarkoista luvuista

ennen lukujen pyöristämistä

tuhansiksi euroiksi.

TASE

Konsernin tase 31.12.2024 oli 130 349 tuhatta euroa

(123 258). Oma pääoma oli 75 521 tuhatta euroa

(65 738) eli 1,86 euroa osaketta kohden (1,62).

Pitkäaikaiset varat olivat tilikauden lopussa 36 442

tuhatta euroa (37 259). Vuokrasopimusvelat olivat

30 647 tuhatta euroa (32 294). Marimekolla ei tilikau-

den lopussa ollut rahoitusvelkoja (615 tuhatta euroa).

Konsernilla oli nostamattomia myönnettyjä luottoli-

miittejä 32 637 tuhatta euroa (31 932).

Nettokäyttöpääoma oli joulukuun lopussa

29 350 tuhatta euroa (24 345) ja vaihto-omaisuus oli

35 429 tuhatta euroa (29 268). Vaihto-omaisuutta

kasvatti osin varautuminen jatkuvan malliston

kysyntään mahdollisissa toimitus- ja logistiikka-

ketjujen häiriötilanteissa.

RAHAVIRTA JA RAHOITUS

Vuonna 2024 liiketoiminnan rahavirta oli 29 107

tuhatta euroa (29 427) eli 0,72 euroa osaketta kohden

(0,73). Liiketoiminnan rahavirtaa heikensi vaihto-omai-

suuden kasvaminen. Sitä puolestaan paransi lyhytai-

kaisten korottomien liikesaamisten vähentyminen.

Rahavirta ennen rahoituksen rahavirtoja oli 26 776

tuhatta euroa (27 402).

Konsernin rahavarat olivat tilikauden päättyessä

40 376 tuhatta euroa (37 044). Vuonna 2024 osinkoja

maksettiin 15 011 tuhatta euroa (13 794). Sijoitetun

pääoman tuotto (ROCE) oli erinomaisella tasolla,

31,4 prosenttia (33,0). Vertailuvuodesta poiketen

Marimekolla ei ollut katsauskaudella käytössä korol-

lista luottolimiittiä (615 tuhatta euroa). Konsernilla oli

nostamattomia myönnettyjä luottolimiittejä 32 637

tuhatta euroa (31 932), mukaan lukien 16 000 tuhan-

nen euron arvosta lyhytaikaisia valmiusluottolimiittejä,

joihin sisältyy kovenanttiehtoja.

Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden lopus-

sa 58,7 prosenttia (54,1). Nettovelkaantumisaste

(gearing) oli -12,9 prosenttia (-6,3). Nettovelan suhde

rullaavaan 12 kuukauden käyttökatteeseen oli -0,24

(-0,10) eli selvästi pitkän aikavälin tavoitetasoa

parempi tavoitetason ollessa korkeintaan 2.

INVESTOINNIT

Vuonna 2024 konsernin bruttoinvestoinnit olivat

2 330 tuhatta euroa (2 033) eli 1 prosentti liikevaih-

dosta (1). Investoinnit kohdistuivat pääasiassa digitaa-

lisuuden kehittämiseen mutta myös myymäläverkos-

ton uudistamiseen. Bruttoinvestointeihin ei sisällytetä

taseeseen kirjattuja uusia vuokrasopimuksia (IFRS 16)

katsauskaudella tai vertailukaudella.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Marimekon tuotesuunnittelu- ja kehittämiskustannuk-

set liittyvät mallistosuunnitteluun sekä uusia materiaa-

leja ja valmistustapoja koskeviin yhteistöihin. Suunnit-

telukustannukset kirjataan kuluihin.

MYYMÄLÄVERKOSTO

Yhtiön jakelustrategian ytimessä on yhtiön itsensä

tai sen partnereiden operoima monikanavainen

Marimekko-vähittäismyynti. Valikoidut ja yhä useam-

min verkossa toimivat jälleenmyyjät puolestaan

laajentavat Marimekon tuotteiden saatavuutta ja

tavoittavat uusia asiakkaita. Myös digitalisoituneessa

liiketoiminnassa fyysisillä myymälöillä on tärkeä rooli

paitsi jakelukanavina myös brändikulttuurin sydäminä,

jotka lisäksi tukevat verkkokauppaa ja myyntiä muissa

kanavissa.

Marimekolle on keskeistä olla hyvillä, kohdeylei-

söään palvelevilla liikepaikoilla. Myymäläverkoston

toimintaa ja tehokkuutta arvioidaan ja kehitetään

jatkuvasti. Vuoden 2024 aikana avattiin 10 uutta

Marimekko-myymälää, joista 9 eri puolilla Aasiaa.

Lisäksi Marimekko vaihtoi alkuvuodesta Taiwanin

markkinasta vastaavan loose franchise -partne-

rinsa. Partnerivaihdoksen seurauksena myymäläver-

kosto uudistettiin täysin: viisi vanhaa myymälää tai

shop-in-shopia suljettiin ja tilalle avattiin neljä uutta

Marimekko-myymälää. Kahdeksan muuta myymä-

lää suljettiin eri markkinoilla. Yhteensä Marimekko-

myymälöitä ja -shop-in-shopeja oli joulukuun lopussa

168 ympäri maailmaa. Paikalliset asiakkaat muodos-

tavat pääyleisön Marimekko-myymälöille kullakin

markkinalla, vaikka etenkin lomakausien aikana myynti

turisteille on tiettyjen keskeisten myymälöiden myyn-

nistä merkittävä. Marimekko-myymälöiden lisäksi

pääasiassa Aasian-Tyynenmeren alueella asiakkaita

ilahdutti vuoden aikana 19 pop-up-myymälää.

Verkkokauppa on tärkeä osa Marimekon monika-

navaista vähittäismyyntiä. Marimekon monikanavai-

nen asiakaskokemus vahvistui entisestään syyskuun

alussa, kun keväällä Yhdysvalloissa toteutetun onnis-

tuneen pilotin jälkeen myös kaikilla muilla markkinoilla,

joilla Marimekolla on oma verkkokauppa, otettiin

käyttöön täysin uudistunut verkkokauppa-alusta.

Verkkomyynti kehittyi hyvin ja kasvoi vuonna 2024.

Yhteensä yhtiön omat ja partnereiden operoimat

Marimekko-verkkokaupat palvelevat asiakkaita

38 maassa. Lisäksi Marimekolla on jakelua myös

muiden verkkomyyntikanavien kautta.

Digitaalisten palveluratkaisujen myötä verkko-

myynnin ja myymälöissä tehtävän kaupan integroitu-

minen lisääntyy jatkuvasti. Tästä syystä Marimekko

raportoi oman verkkokaupan liikevaihdon osana

vähittäismyyntiä ja myynnin muiden verkkomyyntika-

navien kautta osana tukkumyyntiä. Pitkän aikavälin

kansainvälisen kasvunsa vauhdittamiseksi Marimekko

jatkaa panostuksiaan digitaaliseen ja monikanavai-

seen liiketoimintaan.

VASTUULLISUUS

Marimekon toiminta ja designfilosofia ovat aina

pohjanneet vastuulliseen ajatteluun: Marimekko

haluaa tarjota asiakkailleen ajattomia, käytännöllisiä

ja laadukkaita tuotteita, jotka tuovat iloa pitkään ja

joita ei haluta heittää pois. Määrätietoinen vastuulli-

suustyö tukee yrityksen pitkän aikavälin menestystä,

ja vastuullisuustyö on määritelty yhdeksi viidestä

menestystekijästä strategiakaudella 2023–2027.

Marimekon vastuullisuusstrategia vuosille 2021–2025

perustuu kolmeen koko arvoketjuun ulottuvaan

pääperiaatteeseen sekä niihin liittyviin kunnianhimoi-

siin tavoitteisiin ja toimintasuunnitelmiin: ajaton design

tuo iloa sukupolvesta toiseen, tulevaisuuden tuotteet

eivät jätä jälkeä ja kohti positiivista muutosta oikeu-

denmukaisuuden ja tasa-arvon avulla.

Vuonna 2024 tehtiin töitä muun muassa vähem-

män päästöintensiivisten materiaalien osuuden

kasvattamiseksi edelleen mallistoissa sekä kierto-

talouden periaatteiden mukaisten tuotteiden tuomi-

seksi markkinoille. Marimekko saavutti vuonna 2024

ensimmäistä kertaa tavoitteensa vähentää ostettujen

tekstiilimateriaalien kasvihuonekaasupäästöjä

Hallituksen toimintakertomus 2024

vähintään 20 prosenttia hankittua tekstiilikiloa kohden

ja puolittaa tekstiilimateriaalien vesivarojen niukkuutta

kuvaavan arvon hankittua tekstiilikiloa kohden vuoden

2019 tasosta. Ostettujen tekstiilimateriaalien kasvi-

huonekaasupäästöt hankittua kiloa kohden laskivat

21 prosenttia ja vesivarojen niukkuusarvo hankittua

kiloa kohden putosi 76 prosenttia verrattuna vuoteen

2019. Tekstiilimateriaalien päästöintensiteettiä vä-

hensi erityisesti eläinperäisten materiaalien, kuten

villan ja nahan osuuden pieneneminen vertailuvuo-

desta, aiempaa pienempi nahan päästökerroin sekä

luomupuuvillan osuuden kasvu hankitusta puuvillasta.

Määrätietoisen materiaalistrategian toteuttamisen

lisäksi tavoitteen saavuttamista tuki vuonna 2023

tehty metodologinen päivitys, jonka ansiosta tuo-

tekategoriakohtaiset värjäys- ja painamiskäytännöt

on huomioitu laskennassa vuodesta 2022 alkaen

aiempaa paremmin. Vuoden 2024 aikana Marimekko

myös valmisteli tieteeseen perustuvat lyhyen aikavälin

päästövähennystavoitteet, joiden hyväksymisestä

Science Based Targets -aloite (SBTi) kertoi katsaus-

kauden jälkeen tammikuussa 2025. Marimekon uudet

tavoitteet arvoketjunsa kasvihuonekaasupäästöjen

vähentämiseksi YK:n Pariisin ilmastosopimuksen

mukaisesti ovat johdonmukainen askel yhtiön pitkä-

aikaisessa työssä ympäristövaikutuksiensa vähen-

tämiseksi. Laajemmin Marimekon vastuullisuustyötä

kuvataan toimintakertomuksen osana esitettävässä

EU:n kestävyysraportointistandardin mukaisessa

kestävyysraportissa vuodelta 2024.

HENKILÖSTÖ

Vuonna 2024 henkilöstöä oli kokoaikaisiksi muutet-

tuna keskimäärin 466 (462) ja vuoden lopussa 480

(468). Markkina-alueittain Marimekon henkilöstö

joulukuun lopussa jakautui seuraavasti: Suomi 396

(385), Skandinavia 35 (33), Pohjois-Amerikka 17 (16) ja

Aasian-Tyynenmeren alue 32 (33). Omissa myymä-

löissä henkilöstöä kokoaikaisiksi muutettuna oli kau-

den päättyessä 233 (226).

Vuoden 2024 lopussa Marimekkoon työsuhteessa

oli yhteensä 677 työntekijää (654) Henkilöstön palkat

ja palkkiot olivat tilikaudella yhteensä 28 261 tuhatta

euroa (26 245). Työntekijöiden keskimääräinen läh-

tövaihtuvuus vuonna 2024 oli 16,7 prosenttia (18,5).

Lisää henkilöstöstä ja henkilöstön kehittämisestä on

kestävyysraportissa 2024.

HALLINTO

Hallitus, johto ja tilintarkastajat

Marimekon varsinainen yhtiökokous valitsi 16.4.2024

yhtiön hallitukseen kuusi jäsentä. Hallituksen jäseniksi

valittiin uudelleen Carol Chen, Mika Ihamuotila, Teemu

Kangas-Kärki, Tomoki Takebayashi ja Marianne

Vikkula. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin

Massimiliano Brunazzo. Hallitus valitsi keskuudestaan

hallituksen puheenjohtajaksi Mika Ihamuotilan ja vara-

puheenjohtajaksi Teemu Kangas-Kärjen.

Hallitus nimitti keskuudestaan tarkastus- ja pal-

kitsemisvaliokunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin

Teemu Kangas-Kärki ja jäseniksi Mika Ihamuotila ja

Marianne Vikkula. Enemmistö tarkastus- ja palkitse-

misvaliokunnan jäsenistä ovat yhtiöstä ja sen merkit-

tävistä osakkeenomistajista riippumattomia.

Yhtiökokous valitsi uudelleen yhtiön tilintarkasta-

jaksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n, päävas-

tuullisena tilintarkastajanaan KHT Heli Tuuri. Lisäksi

yhtiökokous päätti valita tilintarkastajan varmenta-

maan yhtiön kestävyysraportoinnin tilikaudelta 2024.

Päätettiin, että tilintarkastajalle maksetaan palkkiot

yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Vuonna 2024 yhtiön johdossa tapahtui seu-

raava muutos. Marimekko tiedotti 2.11.2023, että

Mikko-Heikki Inkeroinen on nimitetty Marimekon

teknologiajohtajaksi (CTO) ja johtoryhmän jäseneksi

29.1.2024 alkaen.

Marimekko-konsernin johtoryhmän muodostivat

vuoden 2024 lopussa Tiina Alahuhta-Kasko puheen-

johtajana sekä jäseninä Elina Anckar (talousjohtaja),

Rebekka Bay (luova johtaja), Tina Broman (hankinta-

ja tuotejohtaja), Natacha Defrance (myyntijohtaja,

Region East), Mikko-Heikki Inkeroinen (teknologiajoh-

taja), Noora Laurila (myyntijohtaja, Region West),

Sanna-Kaisa Niikko (markkinointijohtaja), Tanya

Strohmayer (henkilöstöjohtaja), Essi Weseri

(lakiasiainjohtaja) ja Riika Wikberg (liiketoiminnan kehi-

tyksestä vastaava johtaja).

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta

2024 annetaan toimintakertomuksesta erillisenä. Sel-

vitys on luettavissa yhtiön verkkosivuilla ja Marimekon

vuosi 2024 -julkaisussa.

Hallituksen ja johdon palkitseminen

Marimekon hallituksen ja toimitusjohtajan palkitse-

mista kuvataan tarkemmin yhtiön Palkitsemisrapor-

tissa 2024. Palkitsemisraportti on luettavissa yhtiön

verkkosivuilla ja Marimekon vuosi 2024 -julkaisussa.

OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osake ja osakepääoma

Marimekko Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki

Oy:ssä toimialaryhmässä kulutushyödykkeet. Mari-

mekko Oyj listautui Helsingin Pörssin I-listalle maa-

liskuussa 1999 ja päälistalle 27.12.2002. Marimekon

osakkeen kaupankäyntitunnus on MEKKO ja sen ISIN-

koodi on FI0009007660.

Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja osakkeilla on yhtäläi-

nen äänioikeus. Tilikauden päättyessä yhtiön kauppa-

rekisteriin merkitty täysin maksettu osakepääoma oli

8 040 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä

40 649 170 kappaletta.

Osakeomistus

Joulukuun 2024 lopussa Marimekolla oli arvo-osuus-

rekisterin mukaan 37 588 osakkeenomistajaa (39 014).

Osakkeista 14,77 prosenttia (13,68) oli hallintarekiste-

röityjen ja ulkomaisten omistajien omistuksessa.

Kuukausittain päivittyvät tiedot suurimmista

osakkeenomistajista löytyvät yhtiön verkkosivuilta

company.marimekko.com kohdasta Sijoittajat/

Osaketieto/Osakkeenomistajat.

Tilikauden päättyessä Marimekon hallituksen

jäsenten ja toimitusjohtajan suorassa tai välillisessä

omistuksessa oli 5 265 860 osaketta eli 12,95 prosent-

tia yhtiön osakkeiden lukumäärästä ja niiden edusta-

masta äänivallasta. Johtoryhmä mukaan lukien

johdon suorassa tai välillisessä omistuksessa oli

5 359 010 osaketta eli 13,18 prosenttia yhtiön osakkei-

den lukumäärästä ja niiden edustamasta äänivallasta.

Hallituksen toimintakertomus 2024

7Hallituksen toimintakertomus 2024

Ajantasaiset tiedot hallituksen, toimitusjohtajan ja

muiden johtoryhmän jäsenten omistuksista löyty-

vät yhtiön verkkosivuilta company.marimekko.com

kohdasta Sijoittajat/Osaketieto/Osakkeenomistajat/

Johdon omistus.

Osakkeisiin liittyvät sopimukset

Marimekko ei ole tehnyt eikä sen tiedossa ole yhtiön

osakkeita koskevia osakassopimuksia tai muita

sitoumuksia, joilla olisi sovittu yhtiön omistuksesta tai

äänivallan käytöstä.

Omat osakkeet

Marimekko ei hankkinut tilikaudella omia osakkei-

taan. Tilikauden lopussa Marimekolla oli hallussaan

77 790 omaa osaketta, mikä vastaa noin 0,19 prosent-

tia yhtiön kaikista osakkeista. Yhtiön hallussa olevilla

omilla osakkeilla ei voi äänestää eikä niille makseta

osinkoa.

Liputukset

Vuonna 2024 Marimekon osakkeesta ei tehty

liputusilmoituksia.

Osakkeiden vaihto ja yhtiön markkina-arvo

Vuonna 2024 Marimekon osakkeita vaihdettiin

Nasdaq Helsingissä yhteensä 6 022 481 kappaletta

(9 658 017) eli 14,82 prosenttia (23,76) yhtiön koko

osakekannasta. Osakkeiden yhteenlaskettu vaihto-

arvo oli tammi–joulukuussa 77 743 164 euroa

(95 729 933). Osakkeen alin kurssi vuonna 2024 oli

10,82 euroa (8,56), ylin 16,02 euroa (13,60) ja keski-

kurssi 12,91 euroa (9,91). Joulukuun lopussa osakkeen

päätöskurssi oli 12,12 euroa (13,31).

Yhtiön markkina-arvo 31.12.2024 ilman yhtiön

hallussa olevia omia osakkeita oli 491 725 126 euroa

(540 005 068).

Valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 16.4.2024 valtuutti hallituk-

sen päättämään enintään 150 000 oman osakkeen

hankinnasta yhdessä tai useammassa erässä. Määrä

vastaa noin 0,4 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Osakkeet hankittaisiin vapaaseen omaan pääomaan

kuuluvilla varoilla, jolloin hankinnat vähentäisivät

yhtiön jakokelpoista omaa pääomaa. Yhtiön omat

osakkeet hankittaisiin muutoin kuin osakkeenomista-

jien omistamien osakkeiden suhteessa Nasdaq Hel-

sinki Oy:n julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken

markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen ja

määräysten mukaisesti. Osakkeet hankittaisiin käytet-

täväksi osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai muu-

toin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hallitus

voi päättää kaikista muista omien osakkeiden hank-

kimisen ehdoista. Valtuutusta ei käytetty tilikaudella.

Valtuutus on voimassa 16.10.2025 asti.

Lisäksi yhtiökokous 16.4.2024 valtuutti hallituksen

päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja yhtiön

hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta

yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää

antaa tai luovuttaa yhteensä enintään 200 000 uutta

tai yhtiön hallussa olevaa osaketta. Määrä vastaa noin

0,5 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus voi

päättää osakeannista suunnatusti eli osakkeenomis-

tajien etuoikeudesta poiketen, jos siihen on yhtiön

kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden

käyttäminen osana yhtiön kannustinjärjestelmää, hen-

kilöstöannin toteuttaminen, yhtiön pääomarakenteen

kehittäminen, osakkeiden käyttäminen vastikkeena

Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2024

Omistajien Osakkeita ja Osuus osakkeista

Osakkeita, kpl lukumäärä % osakkaista ääniä, kpl ja äänistä, %

1–100 23 245 61,84 833 747 2,05

101–500 9 842 26,18 2 494 488 6,14

501–1 000 1 987 5,29 1 563 676 3,85

1 001–5 000 2 035 5,41 4 538 954 11,17

5 001–10 000 237 0,63 1 726 460 4,25

10 001–50 000 184 0,49 3 588 008 8,83

50 001–100 000 27 0,07 1 870 037 4,60

100 001–500 000 21 0,06 4 480 993 11,02

500 001– 10 0,03 19 552 807 48,10

Yhteensä 37 588 100,00 40 649 170 100,00

Osakkeenomistus sektoreittain 31.12.2024

Osakkeita ja Osuus osakkeista

Omistaja ääniä, kpl ja äänistä, %

Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 6 003 213 14,77

Kotitaloudet 17 044 072 41,93

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 5 013 864 12,33

Yritykset ja asuntoyhteisöt 7 320 684 18,01

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 261 677 0,64

Julkisyhteisöt 5 005 660 12,31

Yhteensä 40 649 170 100,00

8Hallituksen toimintakertomus 2024

Suurimmat osakkeenomistajat arvo-osuusrekisterin mukaan 31.12.2024

Osakkeita ja Osuus osakkeista

Omistaja ääniä, kpl ja äänistä, %

1. PowerBank Ventures Oy (Mika Ihamuotila) 5 088 500 12,52

2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 980 440 4,87

3. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 1 929 600 4,75

4. Ehrnrooth Anna Sophia 1 651 885 4,06

5. Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap 1 049 425 2,58

6. Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt 962 129 2,37

7. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 713 000 1,75

8. Oy Talcom Ab 505 000 1,24

9. Oy Etra Invest Ab 500 000 1,23

10. Alahuhta Matti 447 750 1,10

Yhteensä 14 827 729 36,47

Johdon omistukset 31.12.2024

Osakkeita ja Osuus osakkeista

ääniä, kpl ja äänistä, %

Hallituksen jäsenet, yhteensä 5 103 015 12,55

Toimitusjohtaja 162 845 0,40

Muut johtoryhmän jäsenet, yhteensä 93 150 0,23

mahdollisissa yrityskaupoissa tai muiden liiketoi-

mintajärjestelyjen toteuttaminen. Osakeanti voi olla

maksullinen tai maksuton. Suunnattu osakeanti voi

olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja

sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen

erityisen painava taloudellinen syy. Uusien osakkeiden

merkintähinta ja yhtiön omista osakkeista maksettava

määrä merkittäisiin sijoitetun vapaan oman pääoman

rahastoon. Hallitus voi päättää kaikista muista osa-

keannin ehdoista. Valtuutusta ei käytetty tilikaudella.

Valtuutus on voimassa 16.10.2025 asti.

Hallituksella ei ollut tilikaudella voimassa olevia

valtuutuksia optio- tai vaihtovelkakirjalainoihin.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOISSA ESITETYT

TIEDOT

• Konsernin henkilöstökuluja koskevat tiedot on esi-

tetty liitetiedossa 4.

• Rahoitusriskit on esitetty liitetiedossa 20 ja tiedot

käypään arvoon arvostetuista rahoitusvälineistä on

esitetty liitetiedossa 17.

• Tiedot konsernin sivuliikkeistä ja lähipiiritapahtumat

on esitetty liitetiedossa 19.

MERKITTÄVIMMÄT RISKIT JA

EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Marimekon liiketoiminta altistaa yhtiön erilaisille

riskitekijöille. Alla on esitelty sellaiset riskit ja epä-

varmuustekijät, jotka voivat olennaisesti heiken-

tää Marimekon liiketoiminnan edellytyksiä, myyntiä,

taloudellista tulosta ja asemaa. Marimekon riskien-

hallintakäytännöt on kuvattu selvityksessä hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä.

Taloudellinen ja poliittinen toimintaympäristö

Maailmantalouden yleiseen kehitykseen liittyvät epä-

varmuustekijät, kuten taloudellisen taantuman riski,

sekä geopoliittiset jännitteet vaikuttavat kuluttajien

luottamukseen, ostovoimaan ja käyttäytymiseen

kaikilla Marimekon markkina-alueilla. Kuluttajien luot-

tamuksen ja ostovoiman heikentymisellä voi olla mer-

kittävä epäedullinen vaikutus Marimekon myyntiin ja

kannattavuuteen. Tämä riski korostuu erityisesti Suo-

messa ja yhtiön muissa merkittävissä toimintamaissa

kuten Ruotsissa ja Japanissa.

Geopoliittiset jännitteet voivat myös vaikuttaa

Marimekon hankinta- ja logistiikkaketjuihin sekä toi-

mintamahdollisuuksiin tietyissä maissa. Geopoliittiset

jännitteet voivat johtaa esimerkiksi sotilaallisiin toi-

miin, kauppakiistoihin, talouspakotteisiin, tullimaksu-

jen kasvamiseen sekä vienti- ja tuontirajoituksiin, jotka

voivat vaikuttaa yhtiön arvoketjun toimintavarmuu-

teen ja tehokkuuteen sekä Marimekon kilpailukykyyn.

Myös pandemiat sekä epidemiat voivat vaikuttaa

negatiivisesti Marimekon myyntiin, kannattavuuteen

ja kassavirtaan sekä yhtiön toimitusketjun toiminta-

varmuuteen ja tehokkuuteen.

Markkinoiden äkilliset liikkeet, inﬂaation kehitys,

muutokset tuotannontekijöiden hintakehityksessä,

valuuttakursseissa (erityisesti Yhdysvaltain dollari) ja

verotuksessa sekä korkojen nousu voivat vaikuttaa

Marimekon taloudelliseen asemaan.

Marimekko on alttiina myös työmarkkinakiistoille,

ja lakot sekä muut työmarkkinahäiriöt voivat vaikuttaa

haitallisesti yhtiön liiketoimintaan.

Marimekko seuraa jatkuvasti taloudellisen ja

poliittisen toimintaympäristön kehittymistä, huomioi

liiketoimintansa johtamisessa erilaisia skenaarioita

ja sopeuttaa toimintaansa tarpeen mukaan. Yhtiön

9Hallituksen toimintakertomus 2024

vahva tase ja vakaa taloudellinen asema tuovat jous-

tavuutta poikkeustilanteissakin. Riskejä lievennetään

myös pyrkimällä monipuoliseen maantieteelliseen

läsnäoloon koko arvoketjussa.

Vähittäismyyntiympäristö, asiakkaat ja kumppanit

Yhtiön kasvu pidemmällä aikavälillä perustuu etenkin

monikanavaiseen vähittäiskauppaan: verkkomyynnin

kasvattamiseen, partnerivetoiseen Aasian-vähittäis-

kauppaan sekä olemassa olevien myymälöiden neliö-

myynnin parantamiseen yhtiön päämarkkina-alueilla.

Lisäksi yhtiö laajentaa jakeluaan brändilleen sopivien

fyysisten ja digitaalisten tukkumyyntikanavien kautta.

Aasian-Tyynenmeren alue on Marimekon toiseksi

suurin markkina, ja erityisesti Aasialla on tärkeä rooli

yhtiön kansainvälisessä kasvussa.

Monikanavaisuuden merkitys vähittäiskaupassa

on viime vuosina korostunut. Kansainvälinen verkko-

kauppa on lisännyt kuluttajille tarjolla olevia vaihtoeh-

toja ja suurien verkkokauppatoimijoiden merkitystä.

Vähittäiskaupan digitalisoituminen ja heikko makro-

taloudellinen tilanne on syventänyt joidenkin muoti-

ja designtoimialan tukkuasiakkaiden taloudellisia

vaikeuksia. Vähittäismyyntiympäristön rakenteelliset

muutokset voivat vaikuttaa Marimekon jakelukana-

varatkaisuihin, -painotuksiin, myyntiin ja kannatta-

vuuteen sekä luoda uusia ansaintamalleja. Myynnin

rakenteeseen liittyvät riskit voivat vaikuttaa yhtiön

taloudelliseen asemaan. Kilpailukyvyn ylläpitäminen

nopeasti muuttuvassa ja digitalisaation mullistamassa

toimintaympäristössä edellyttää yhtiöltä ketteryyttä,

tehokkuutta, joustavuutta ja jatkuvaa toimintojen

uudelleenarviointia.

Merkittäviin kumppanivalintoihin sekä partneri-,

lisenssi- ja muihin yhteistyösopimuksiin liittyy huomat-

tavia riskejä. Myös myymälöiden vuokrasopimuksiin

Suomessa ja ulkomailla sisältyy riskejä. Yhtiön kan-

sainvälistyessä ja brändin kiinnostavuuden kasvaessa

harmaavientiin liittyvät riskit voivat lisääntyä, ja sillä

voi olla vaikutusta muun muassa yhtiön myyntiin ja

kannattavuuteen. Lisäksi yhtiön kustannusrakenteen

muutoksiin sekä asiakkaiden ja kumppaneiden maksu-

valmiuteen liittyvillä riskeillä voi olla vaikutusta yhtiön

taloudelliseen asemaan.

Muita merkittäviä riskejä ovat yhtiön designin,

tuotevalikoiman sekä tuotteiden jakelun ja hinnoittelun

muutoksiin liittyvät riskit. Kasvanut kustannusinﬂaatio

aiheuttaa painetta hintojen nostoon, kun taas maa-

ilmantalouden ja toimintaympäristön epävarmuudet

voivat vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien ostovoimaan

ja -käyttäytymiseen. Nopea reagointi ja kilpailukykyi-

nen hinnoittelu ovat erityisen tärkeitä taktisessa toi-

mintaympäristössä. Yhtiön kyvyllä suunnitella, kehit-

tää ja kaupallistaa uusia kuluttajien odotuksia vastaa-

via tuotteita ja samanaikaisesti varmistaa tuotannon,

hankinnan ja logistiikan tehokkuus, reagointinopeus

sekä aktiivinen vastuullisuustyö on vaikutusta yhtiön

myyntiin ja kannattavuuteen.

Toimitusketju

Marimekon toimitusketjuun liittyvät riskit koskevat eri-

tyisesti tuotantoa, hankinta- ja logistiikkaprosesseja

ja niiden toimintavarmuutta, joustavuutta ja tehok-

kuutta, vastuullisuutta, muutoksia raaka-aineiden ja

muiden tuotannontekijöiden hinnoissa sekä logistiikan

hintaa ja saatavuutta. Esimerkiksi geopoliittiset jännit-

teet, kyberhäiriötilanteet sekä mahdolliset epidemiat

ja pandemiat sekä muut maailmantalouden epä-

varmuustekijät voivat aiheuttaa tuotanto- ja logistiik-

kaketjuihin merkittäviäkin häiriöitä, jotka voivat vai-

kuttaa negatiivisesti yhtiön myyntiin, kannattavuuteen

ja kassavirtaan. Toimittajakumppaneiden tehtaille,

Marimekon omaan kangaspainoon tai logistiikkaketjun

toiminnalle voi lisäksi aiheutua vahinkoja esimerkiksi

tulipalojen, luonnonmullistusten ja konerikkojen seu-

rauksena. Kaiken kaikkiaan oman kangaspainon toi-

mintavarmuuden varmistaminen kaikissa olosuhteissa

on ensiarvoisen tärkeää. Painon toiminnan kannalta

kriittistä on muun muassa biokaasun saatavuus.

Yhtiöllä on omaisuus- ja liiketoiminnan keskeytysva-

kuutusohjelma, joka kattaa vakuutettavia vahinkoris-

kejä vakuutusehtojen mukaisesti.

Raaka-aineiden, energian ja muiden tuotannonte-

kijöiden korkeammat kustannukset voivat vaikuttaa

Marimekon myyntiin ja kannattavuuteen. Alalle tyypil-

linen varhainen sitoutuminen tuotetilauksiin toimitta-

jakumppaneilta tarkoittaa, että muutokset kustan-

nuksissa vaikuttavat yhtiöön viiveellä. Esimerkiksi

Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa seurauksena

osin entisestään aikaistunut varhainen sitoutuminen

heikentää yhtiön mahdollisuuksia optimoida tuoteti-

lauksia ja reagoida kysynnän sekä kuluttajakäyttäyty-

misen nopeisiin muutoksiin nostaen myös varastojen

hallintaan ja kassavirtaan liittyviä riskejä. Välttääkseen

entistä varhaisempaa sitoutumista ja sen mahdolli-

sesti aiheuttamia epäoptimaalisia tuotantomääriä,

Marimekko saattaa osin joutua käyttämään nope-

ampia mutta päästöintensiivisempiä lentokuljetuksia

laivarahdin sijaan.

Toimitusketjun häiriöiden ja tuotetilauksiin entistä

varhaisemman sitoutumisen lisäksi varastojen ja

tavaravirtojen hallintaan liittyvät riskit kasvavat tuot-

teiden jakelun laajentuessa ja toiminnan monipuolis-

tuessa, mikä voi heikentää yhtiön myyntiä, kassavirtaa

sekä suhteellista kannattavuutta. Tukkumyynnin mer-

kittävät kertaluonteiset kampanjat voivat kasvattaa

hankintaan, kuljetuksiin ja varastojen hallintaan liitty-

viä riskejä, erityisesti poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Tavaratoimitusten viiveet tai häiriöt ja tuotteiden

laatuvaihtelut voivat haitata liiketoimintaa, myös tuk-

kumyynnin merkittävien kertaluonteisten kampanjoi-

den osalta.

Marimekko työskentelee aktiivisesti tuotanto- ja

logistiikkaketjujen toimivuuden varmistamiseksi,

viivästysten välttämiseksi, yleisesti nousseiden kus-

tannuksien negatiivisten vaikutuksien vähentämiseksi

sekä parantaakseen varastojen hallintaa.

Vastuullisuus

Vastuullisuuden kehittämisen merkitys kilpailuky-

vylle kasvaa Marimekon toimialalla, mikä voi vaikuttaa

yhtiön myyntiin ja kannattavuuteen. Kehitystyö edel-

lyttää laaja-alaisesti panostuksia. Riskejä ja mahdolli-

suuksia Marimekon vastuullisuustyön ja -tavoitteiden

kannalta ovat muun muassa muutokset kuluttajakäyt-

täytymisessä ja yhtiön tuoteportfoliopainotuksissa,

kasvavat odotukset sekä uudet työkalut arvoketjun

läpinäkyvyydelle, jatkuvasti kehittyvät parhaat toimin-

tatavat toimialalla sekä lisääntyvä sääntely, joka voi

vaikuttaa esimerkiksi yhtiön tuotteisiin, viestintään ja

laajemmin arvoketjuun. Yhtiön kyky ennakoida muu-

toksia, reagoida niihin ja aktiivisesti edistää vastuul-

lisuustavoitteitaan läpi arvoketjun on avainasemassa

yhtiön kilpailukyvyn kannalta.

Marimekko käyttää tuotteidensa valmistukseen

pääasiassa toimittajakumppaneita. Globaalin muoti- ja

design-liiketoiminnan toimitusketjut ovat moniportai-

sia, mikä tekee yhtiöille haastavaksi koko toimitusket-

jun vastuullisuudesta varmistumisen aktiivisesta vas-

tuullisuustyöstä huolimatta. Valmistukseen liittyvistä

10Hallituksen toimintakertomus 2024

henkilöstön kouluttamiseen esimerkiksi johtamisesta,

seuraajasuunnitteluun ja suorituskyvyn johtamiseen.

Nämä tukevat tuloksellista, monimuotoista ja inklusii-

vista kulttuuria.

Mahdolliset epidemiat tai pandemiat voivat lisätä

riskejä henkilöstön terveydestä ja turvallisuudesta

huolehtimisessa sekä työvoiman riittävyyden varmis-

tamisessa sairastapauksissa.

MARKKINANÄKYMÄT JA KASVUTAVOITTEET

2025

Maailmantalouden kehitykseen liittyvät epävarmuus-

tekijät kuten geopoliittiset jännitteet ja niiden vaikutus

yleiseen taloudelliseen tilanteeseen sekä yleinen kus-

tannusinﬂaatio vaikuttavat kuluttajien luottamukseen,

ostovoimaan ja -käyttäytymiseen ja voivat näin vaikut-

taa Marimekon liiketoimintaan vuonna 2025 erityisesti

tärkeällä kotimarkkinalla Suomessa. Erilaiset poikke-

ustilanteet voivat aiheuttaa tuotanto- ja logistiikkaket-

juihin merkittäviäkin häiriöitä, jotka voivat vaikuttaa

negatiivisesti yhtiön myyntiin, kannattavuuteen ja

kassavirtaan.

Marimekolle tärkeä kotimarkkina Suomi edus-

taa perinteisesti noin puolta yhtiön liikevaihdosta.

Myyntiin Suomessa vuonna 2025 vaikuttaa heikko

yleisen talouden tila ja alhaisella tasolla oleva kulut-

tajien luottamus sekä ostovoiman ja -käyttäytymisen

kehittyminen. Myös toimintaympäristön taktisuus vai-

kuttaa edelleen liiketoimintaan. Kotimaan tukkumyyn-

nin kertaluonteisten kampanjatoimitusten ajoittumi-

nen neljännesten välillä sekä kampanjatoimitusten

koko vaihtelevat tyypillisesti vuosittain. Vuonna 2025

tukkumyynnin kertaluonteisten kampanjatoimitusten

Aineettomat oikeudet

Aineettomilla oikeuksilla on keskeinen rooli yhtiön

menestyksessä, ja yhtiön kyvyllä hallinnoida ja suojella

näitä oikeuksia voi olla vaikutusta yhtiön liiketoimin-

taan, arvoon ja maineeseen. Aineettomien oikeuksien

hallintaan liittyvät myös keskeisesti freelance-suun-

nittelijoiden kanssa solmitut yhteistyösopimukset ja

sopimusten perusteella maksettavat palkkiot. Yhtiön

kasvaessa ja kansainvälistyessä yleisesti aineettomiin

oikeuksiin liittyvät riskit voivat lisääntyä, erityisesti

yhtiön tunnetuimpien kuvioiden osalta.

Tietoturvariskit

Tietojärjestelmien toimintavarmuuteen, luotettavuu-

teen ja yhteensopivuuteen liittyy riskejä. Digitalisaa-

tion, kansainvälistymisen, Venäjän hyökkäyssodan

ja erilaisten geopoliittisten jännitteiden myötä myös

kyberrikollisuus ja -hyökkäykset, erilaiset muut tieto-

turvariskit ja henkilötietojen suojaamiseen liittyvät ris-

kit ovat kasvaneet. Palvelunestohyökkäykset, häiriöt

tietoliikenteessä tai esimerkiksi yhtiön omassa verk-

kokaupassa sekä järjestelmämuutokset ja -vaihdokset

voivat haitata liiketoimintaa tai aiheuttaa myynnin-

menetystä. Tietoturvaloukkaukset voivat aiheuttaa

vahingonkorvausvaatimuksia, sakkoja ja maineriskejä.

Marimekko hallinnoi riskejä kyberturvallisuuden jär-

jestelmällisellä ylläpidolla ja kehittämisellä. Yhtiöllä on

lisäksi kyberturvallisuusvakuutusohjelma.

Henkilöstö ja osaaminen

Koska Marimekko on pieni yhtiö, riskit kansainväliseen

kasvuun tarvittavan osaamisen varmistamisesta sekä

avainhenkilöriskit voivat olla merkittäviä. Osaamisen

kehittämiseksi Marimekko panostaa muun muassa

tuotteissa käytettyjen raaka-aineiden, kuten puuvillan,

saatavuuteen ja hintaan. Sään ääri-ilmiöt ja luonnon-

katastrofit voivat vaikuttaa myös tuotteiden saatavuu-

teen, jos niistä koituu vahinkoja yhtiön toimittajakump-

paneiden tehtaille, omaan kangaspainoon tai haittaa

logistiikkaketjujen toiminnalle. Lisäksi Marimekolla on

myymälöitä ja toimistoja alueilla, joilla sään ääri-ilmi-

öitä tai luonnonkatastrofeja voi esiintyä, ja mikäli ne

aiheuttavat vahinkoja myymälöille, toimistoille tai het-

kellisiä muutoksia kuluttajakäyttäytymisessä, saattaa

siitä seurata myynninmenetystä sekä kustannuksia.

Ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä hallitaan

muun muassa monipuolistamalla materiaalivalikoi-

maa, lisäämällä vähemmän päästöintensiivisiä ja vettä

valmistuksessaan tarvitsevia materiaaleja mallistoissa

ja kartoittamalla uusia materiaali- ja tuotantome-

netelmäinnovaatioita. Marimekon vakuutusohjelma

kattaa vakuutettavia vahinkoriskejä vakuutusehtojen

mukaisesti.

Sääntelyn noudattaminen ja vaatimustenmukaisuus

Soveltuvan lainsäädännön, määräysten ja eettisten

toimintatapojen noudattaminen sekä tuoteturvalli-

suus ja laatu ovat ensiarvoisen tärkeitä Marimekolle.

Mahdolliset väitteet, epäonnistumiset tai virheet voi-

vat johtaa esimerkiksi yhtiön maine- ja liiketoiminnal-

lisiin vahinkoihin, sakkoihin, korvausvaatimuksiin tai

rikossyytteisiin. Kansainvälistyminen kasvattaa yhtiön

toimintaan kohdistuvaa sääntelyä ja lisää mahdollisten

väitteiden, epäonnistumisten ja virheiden riskiä.

Riskejä ehkäistään panostamalla vastuullisuus- ja

compliance-työhön sekä tuoteturvallisuudesta

huolehtimalla ja jatkuvalla laadunvalvonnalla.

vastuullisuuskysymyksistä erityisesti hankintaketjua

koskevilla sosiaalisilla näkökohdilla (esimerkiksi ihmis-

oikeudet, työolot ja palkkaus) ja ympäristönäkökoh-

dilla (esimerkiksi tuotantomenetelmät sekä käytetyt

raaka-aineet ja kemikaalit) sekä niistä avoimesti ja

jatkuvasti lisääntyvän sääntelyn mukaisesti viestimi-

sellä on kasvava merkitys asiakkaille. Nämä vastuulli-

suuskysymykset koskevat sekä Marimekon hankintaa

ja omaa tuotantoa että lisensoituja tuotteita. Muun

muassa materiaalivalintojensa avulla yhtiö voi vähen-

tää ympäristövaikutuksia ja parantaa läpinäkyvyyttä

toimitusketjussa. Siksi Marimekko on sitoutunut kas-

vattamaan esimerkiksi vähemmän päästöintensiivis-

ten ja vähemmän vesivaroja kuluttavien materiaalien,

kuten sertifioidun luomu- ja kierrätyspuuvillan, osuutta

tuotteissaan ja pakkauksissaan. Moniportaisten toimi-

tusketjujen seurauksena myös sertifioitujen materiaa-

lien käyttöön voi liittyä epävarmuuksia.

Marimekon jatkuva vastuullisuustyö sekä vastuul-

listen toimintatapojen ja lainsäädännön noudattami-

nen ovat tärkeitä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien

luottamuksen säilymisen kannalta; mahdollisiin epä-

onnistumisiin tai virheisiin tällä saralla liittyy maine-,

korvaus- ja liiketoiminnallisia riskejä.

Ympäristö ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöiden ja luonnon-

katastrofien, kuten tulvien, metsä- ja maastopalojen

sekä myrskyjen, todennäköisyyttä. Sään ääri-ilmiöt

ja luonnonkatastrofit ovat riski Marimekon arvoketjun

toimintavarmuudelle ja tehokkuudelle. Ilmastonmuu-

toksesta johtuvat helteet, kuivuus, haasteet veden

saatavuudessa, maaperän köyhtyminen ja muut

muutokset voivat puolestaan vaikuttaa Marimekon

11Hallituksen toimintakertomus 2024

ennakoidaan olevan merkittävästi vertailuvuotta

pienemmät ja painottuvan selvästi vuoden toiselle

puoliskolle. Heikosta markkinatilanteesta huolimatta

liikevaihdon Suomessa odotetaan olevan suunnilleen

edellisvuoden tasolla.

Kansainvälisen liikevaihdon arvioidaan kasva-

van vuonna 2025. Strategiakaudella 2023–2027

Marimekko keskittyy Aasiaan kansainvälisen kasvun

tärkeimpänä maantieteellisenä alueena. Vuonna

2025 liikevaihdon Aasian-Tyynenmeren alueella,

yhtiön toiseksi suurimmalla markkinalla, odotetaan

kasvavan. Kaikki Marimekko-myymälät ja suurin osa

Marimekko-verkkokaupoista Aasiassa ovat part-

neriomisteisia. Vuonna 2025 tavoitteena on avata

arviolta 10–15 uutta Marimekko-myymälää ja -shop-

in-shopia, ja valtaosa suunnitelluista avauksista

sijoittuu Aasiaan.

Lisenssituottojen vuodelta 2025 arvioidaan jää-

vän merkittävästi edellisvuoden ennätystasosta.

Marimekon liiketoiminnan kausiluonteisuudesta

johtuen euromääräinen liikevaihto- ja -tuloskertymä

painottuu perinteisesti tilikauden toiselle vuosipuo-

liskolle. Vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen

liikevaihtoon ja -voittoon vaikuttavat merkittävästi

vertailukaudesta poikkeavat ajoitukselliset tekijät.

Vertailuvuonna ensimmäiselle neljännekselle ajoittui

poikkeuksellisesti suuri määrä kotimaan tukkumyyn-

nin kertaluonteisia kampanjatoimituksia. Lisäksi

vuodesta 2025 poiketen merkittävä osa vuoden

2024 lisenssituotoista kirjattiin jo ensimmäiselle

neljännekselle.

Marimekko kehittää liiketoimintaansa pitkällä

aikavälillä ja yhtiön tavoitteena on tulevina vuo-

sina jatkaa kannattavan kasvuansa skaalaamista.

Vuonna 2025 kiinteiden kulujen odotetaan nousevan

edellisvuodesta. Yleinen kustannusinﬂaatio vaikuttaa

myös Marimekkoon vuonna 2025. Henkilöstökuluihin

vaikuttavat muun muassa yleiskorotukset eri markki-

noilla. Markkinointikustannuksien odotetaan kasvavan

(2024: 10,6 miljoonaa).

Alalle tyypillinen ja eri tekijöiden seurauksena osin

entisestään aikaistunut varhainen sitoutuminen tuo-

tetilauksiin toimittajakumppaneilta heikentää yhtiön

mahdollisuuksia optimoida tuotetilauksia ja reagoida

kysynnän sekä kuluttajakäyttäytymisen nopeisiin

muutoksiin nostaen myös myyntiin, varastojen hallin-

taan, kassavirtaan ja suhteelliseen kannattavuuteen

liittyviä riskejä. Globaaleihin tuotanto- ja logistiikka-

ketjuihin liittyy edelleen suuria epävarmuustekijöitä,

jotka voivat aiheuttaa viivästyksiä. Toteutuessaan

tällaiset viivästykset voivat vaikuttaa yhtiön myyntiin

ja kannattavuuteen. Marimekko työskentelee aktii-

visesti tuotanto- ja logistiikkaketjujen toimivuuden

varmistamiseksi, viivästysten välttämiseksi, yleisesti

nousseiden kustannuksien negatiivisten vaikutuk-

sien vähentämiseksi sekä parantaakseen varastojen

hallintaa.

Yhtiö seuraa tarkasti yleistä taloudellista tilan-

netta, kuluttajien luottamuksen ja ostovoiman ke-

hittymistä sekä mahdollisten poikkeustilanteiden ja

häiriöiden vaikutuksia ja sopeuttaa toimintaansa ja

suunnitelmiaan olosuhteiden mukaan.

TALOUDELLINEN OHJEISTUS VUODEKSI 2025

Marimekko-konsernin liikevaihdon arvioidaan vuonna

2025 kasvavan edellisvuodesta (2024: 182,6 miljoo-

naa euroa). Vertailukelpoisen liikevoittomarginaalin

ennakoidaan olevan arviolta noin 16–19 prosenttia

(2024: 17,5 prosenttia). Vuoden 2025 näkymiin volati-

liteettia aiheuttavat esimerkiksi kuluttajien luottamuk-

sen ja ostovoiman kehitys erityisesti Suomessa sekä

yleiset epävarmuudet ja mahdolliset häiriöt globaa-

leissa toimitusketjuissa.

Liikevaihdon ja tuloksen kehitykseen liittyviä mer-

kittäviä epävarmuustekijöitä on kuvattu tarkemmin

toimintakertomuksen kohdassa Merkittävimmät riskit

ja epävarmuustekijät.

OSINGONJAKOPOLITIIKKA

Marimekon tavoitteena on maksaa osinkoa säännölli-

sesti joka vuosi. Maksettavat osingot sekä niiden suu-

ruus ja maksuajankohta riippuvat yhtiön tuloksesta,

taloudellisesta asemasta, omavaraisuusasteesta,

käyttöpääoman tarpeesta ja muista tekijöistä.

Marimekko pyrkii noudattamaan vakaata ja aktii-

vista osinkopolitiikkaa, joka pääpiirteittäin kuvastaa

yhtiön tuloksen kehitystä. Tavoitteena on jakaa vuo-

sittain osinkoina vähintään puolet osakekohtaisesta

tuloksesta.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Marimekko Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään

tiistaina 15.4.2025 klo 14.00.

HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOKSI

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 70 604 754,43 euroa; tilikauden voitto

oli 25 011 306,84 euroa. Marimekon hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle,

että vuodelta 2024 maksetaan osinkoa varsinaista osinkoa 0,40 euroa osakkeelta ja

lisäosinkoa 0,25 euroa osakkeelta.

Hallitus ehdottaa osingonmaksun täsmäytyspäiväksi 17.4.2025 ja osingon

maksupäiväksi 28.4.2025. Vuodelta 2023 maksettiin osinkoa 0,37 euroa osakkeelta.

Konsernin tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

2024 2023 2022

Liikevaihto, 1 000 euroa 182 604 174 105 166 515

Liikevaihdon muutos, % 4,9 4,6 9,4

Liikevoitto, 1 000 euroa 31 380 31 400 30 236

% liikevaihdosta 17,2 18,0 18,2

Vertailukelpoinen liikevoitto, 1 000 euroa 31 932 32 031 30 382

% liikevaihdosta 17,5 18,4 18,2

Rahoitustuotot, 1 000 euroa 1 181 393 1 241

Rahoituskulut, 1 000 euroa -1 587 -2 056 -2 339

Tulos ennen veroja, 1 000 euroa 30 974 29 737 29 139

% liikevaihdosta 17,0 17,1 17,5

Verot, 1 000 euroa 6 602 6 137 6 430

Tilikauden tulos, 1 000 euroa 24 372 23 601 22 708

Taseen loppusumma, 1 000 euroa 130 349 123 258 114 587

Nettokäyttöpääoma, 1 000 euroa 29 350 24 345 20 557

Korolliset velat, 1 000 euroa 30 647 32 909 33 993

Oma pääoma, 1 000 euroa 75 521 65 738 55 425

Nettovelka/käyttökate -0,24 -0,10 0,03

Oman pääoman tuotto (ROE), % 34,5 39,0 36,3

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % 31,4 33,0 31,5

Omavaraisuusaste, % 58,7 54,1 49,2

Nettovelkaantumisaste (gearing), % -12,9 -6,3 2,2

Bruttoinvestoinnit, 1 000 euroa 2 330 2 033 999

% liikevaihdosta 1,3 1,2 0,6

Henkilöstön palkat ja palkkiot, 1 000 euroa 28 261 26 245 24 155

Henkilöstön määrä keskimäärin 466 462 434

Henkilöstön määrä tilikauden lopussa 480 468 459

Oman pääoman tuotto (ROE)

2022

36,3 39,0

34,5

2023 2024

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)

2022

31,5 31,4

33,0

2023 2024

13Konsernin tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat

Osakekohtaiset tunnusluvut

2024 2023 2022

Tulos/osake (EPS), euroa 0,60 0,58 0,56

Oma pääoma / osake, euroa 1,86 1,62 1,37

Osinko/osake, euroa¹ 0,65 0,37 0,34

Osinko/tulos, %¹ 108,3 63,8 60,7

Efektiivinen osinkotuotto, %¹ 5,4 2,8 3,9

P/E-luku 20,2 22,9 15,5

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin, kpl 40 571 380 40 571 380 40 623 999

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, kpl 40 571 380 40 571 380 40 571 380

Tulos/osake

Euroa

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

2022

0,56 0,58 0,60

2023 2024

Osinko/osake

Euroa

0,2

0,4

0,6

0,8

2022

0,65

0,34

0,37

2023 2024¹

Efektiivinen osinkotuotto

2022

3,9

2,8

5,4

2023 2024¹

P/E-luku

Euroa

2022

15,5

22,9

20,2

2023 2024

¹ Marimekon hallitus ehdotti 19.2.2025 varsinaiselle yhtiökokoukselle 15.4.2025, että vuodelta 2024 maksetaan osinkoa 0,40 euroa ja lisäosinkoa 0,25 euroa osakkeelta.

14Konsernin tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys IFRS-tilinpäätöslukuihin

(1 000 euroa) 2024 2023 2022

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Työsuhde-etuudet -552 -631 -146

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa -552 -631 -146

Käyttökate (EBITDA) 40 724 40 580 39 887

Työsuhde-etuudet 552 631 146

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) 41 276 41 211 40 033

Liikevoitto 31 380 31 400 30 236

Työsuhde-etuudet 552 631 146

Vertailukelpoinen liikevoitto 31 932 32 031 30 382

Liikevaihto 182 604 174 105 166 515

Liikevoittomarginaali, % 17,2 18,0 18,2

Vertailukelpoinen liikevoittomarginaali, % 17,5 18,4 18,2

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä on eritelty yhtiön perusliiketoiminnasta erilliset erät. Konsernin johto

käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä vertailukelpoisten erien luokittelussa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin

eriin luetaan mukaan esimerkiksi uudelleenjärjestelyistä aiheutuvat kustannukset, työsuhteen päättymiseen

liittyvät kulut sekä poikkeukselliset ja odottamattomat tapahtumat.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA), euroa:

Liiketulos - poistot - arvonalentumiset - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Vertailukelpoinen liiketulos, euroa:

Liiketulos - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liiketuloksessa

Vertailukelpoinen liiketulosmarginaali, %:

(Liiketulos - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liiketuloksessa) x 100 / Liikevaihto

Tulos/osake (EPS), euroa:

Voitto ennen veroja - tuloverot) / Liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärä (keskimäärin katsauskauden aikana)

Vertailukelpoinen tulos/osake (EPS), euroa:

(Vertailukelpoinen voitto ennen veroja – tuloverot vertailukelpoisesta voitosta) / Liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärä

(keskimäärin katsauskauden aikana)

Oma pääoma/osake, euroa:

Oma pääoma / Osakkeiden lukumäärä 31.12.

Oman pääoman tuotto (ROE), %:

(Voitto ennen veroja - tuloverot) rullaava 12 kk x 100 / Oma pääoma (keskimäärin)

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %:

(Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) rullaava 12 kk x 100 / Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin)

Omavaraisuusaste, %:

Oma pääoma x 100 / (Taseen loppusumma - saadut ennakot)

Nettovelkaantumisaste (gearing), %:

Korolliset nettovelat x 100 / Oma pääoma

Nettokäyttöpääoma, euroa:

Vaihto-omaisuus + myyntisaamiset ja muut saamiset + katsauskauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset - verovelat

- lyhytaikaiset varaukset - ostovelat ja muut velat

Nettovelka/käyttökate (EBITDA):

Korolliset nettovelat / vertailukelpoinen rullaava 12 kk käyttökate

Osinko / tulos %:

Osakekohtainen osinko x 100 / Osakekohtainen tulos (EPS)

Efektiivinen osinkotuotto %:

Osakekohtainen osinko x 100 / tilikauden päätöskurssi, 31.12.

P/E luku:

tilikauden päätöskurssi, 31.12. / Osakekohtainen tulos (EPS)

Kestävyysraportti 2024

ESRS 2 – YLEISET TIEDOT

LAADINTAPERIAATTEET

Kestävyysraportin laadintaperiaatteet

Perustiedot

Marimekko Oyj on suomalainen vaatetus- ja tekstii-

lialan designyritys. Marimekko tytäryhtiöineen muo-

dostaa konsernin, joka suunnittelee, valmistuttaa,

myy ja markkinoi vaatteita, laukkuja ja asusteita sekä

sisustustuotteita kuten tekstiilejä ja astioita. Suuri osa

Marimekon eri tuotteissa käytetyistä kankaista paine-

taan yrityksen omassa kangaspainossa Suomessa.

Marimekon kestävyysraportissa ja yhtiön tilin-

päätöksessä toiminnasta raportoidaan Marimekko-

konsernin tasolla. Mahdollisista poikkeuksista tähän

periaatteeseen ilmoitetaan kyseessä olevien tietojen

yhteydessä. Tässä raportissa Marimekko ei ole käyt-

tänyt mahdollisuutta jättää pois tietoja, jotka liittyvät

aineettomaan omaisuuteen, tietotaitoon tai innovoin-

nin tuloksiin tai poikkeusta liittyen käynnissä olevaan

kehitykseen tai neuvoteltavana oleviin asioihin liittyen

direktiiviin 2013/34/EU 19 a artiklan 3 kohtaan ja 29 a

artiklan 3 kohtaan.

Tämä raportti sisältää Marimekon arvoketjun

olennaisia alku- ja loppupäätä koskevia tietoja erityi-

sesti ympäristövaikutuksia ja toimitusketjua koskien.

Arvoketjun alkupäästä raportoidaan muun muassa

materiaaleihin liittyviä tietoja. Arvoketjun moni-

mutkaisuudesta riippuu, kuinka monelta portaalta

Marimekko kerää tietoa itse. Esimerkiksi tekstiilien

arvoketjussa yhtiö tyypillisesti kartoittaa ompelu-

tehtaan ja materiaalitoimittajan. Yhtiö pyrkii jatku-

vasti parantamaan toimitusketjun läpinäkyvyyttä.

Arvoketjun loppupäästä yhtiö raportoi esimerkiksi

työstään ympäristövaikutusten vähentämiseksi tuot-

teiden käyttövaiheessa.

Kestävyysraportti julkaistaan vuosittain osana

hallituksen toimintakertomusta, ja raportointijakso on

sama kuin taloudellisessa raportoinnissa. Tämä kestä-

vyysraportti käsittelee tilikautta 1.1.2024–31.12.2024.

Eri aihealueita koskevat laadintaperiaatteet esite-

tään kunkin aihekohtaisen ESRS-standardin lopussa.

Laatimisperusta

Tämä kestävyysraportti on laadittu tilikaudelta 2024,

ja se korvaa aiemman raportoinnin muista kuin talou-

dellisista tiedoista EU:n direktiivin mukaisesti (Non-

Financial Reporting Directive 2014/95/EU, NFRD).

Lisäksi kestävyysraportissa raportoidaan Marimekon

vastuullisuusstrategian 2021–2025 mukaisia toimia.

Kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjan-

pitolain 7 luvun vaatimuksia ja kestävyysraportoin-

tistandardeja (ESRS) sekä taksonomia-asetuksen 8

artiklaa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus

(EU) 2020/852, kestävää sijoittamista helpotta-

vasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088

muuttamisesta).

Kestävyysraportissa raportoitavat aiheet ja tun-

nusluvut perustuvat kaksoisolennaisuusanalyysiin.

Lisätietoja kaksoisolennaisuusanalyysistä on tämän

osion kohdassa Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi.

Raportoidut kestävyystiedot on varmentanut

(rajoitettu varmennus) riippumaton kolmas osapuoli

KPMG Oy Ab. Varmennus toteutettiin kansainvälisten

varmennusstandardien ISAE 3000 (Revised) mukai-

sesti. Marimekon vastuullisuusstrategian 2021–2025

mukaisia tietoja ja vertailulukuja ei ole varmennettu.

Siirtymäsäännösten käyttäminen

Kestävyysraportissa 2024 Marimekko hyödyntää siir-

tymäsäännöstä E4 – Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit -standardissa. Tässä standardissa yhtiö

on tunnistanut olennaisiksi osa-aiheiksi biologisen

monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutuste-

kijät, vaikutukset lajien tilaan, vaikutukset ekosystee-

mien laajuuteen ja tilaan sekä vaikutukset ekosystee-

mipalveluihin ja riippuvuudet niistä.

Biodiversiteetti ja ekosysteemien säilyminen liitty-

vät läheisesti muihin ympäristöä koskeviin osa-aluei-

siin, kuten ilmastonmuutokseen sekä veteen ja merten

luonnonvaroihin, joista Marimekko raportoi vuonna

2024. Marimekon vastuullisuustyössä korostuvat

muun muassa pitkäikäisten tuotteiden suunnittelu,

tuotteiden elinkaaren pidentäminen ja kierrätettyjen

materiaalien käyttö, joilla on tärkeä rooli luonnon mo-

nimuotoisuuden vaikutusten hillitsemisessä esimer-

kiksi uusien materiaalien tuotantoon liittyvän maan-

käytön muutokseen kohdistuvan paineen, kasvihuone-

kaasupäästöjen ja vedenkäytön vähentämisen kautta.

Myös yhtiön toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen, sillä ilmas-

tonmuutos ja luonnon monimuotoisuus kytkeytyvät

toisiinsa kiinteästi.

Yhtiön vastuullisuus- ja materiaalistrategian

mukaiset materiaalivalinnat vaikuttavat luonnon mo-

nimuotoisuuden suojelemiseen. Luonnon monimuo-

toisuuteen liittyvien syiden vuoksi yhtiö on tuote-

vaatimuksissaan (Product Requirements) sulkenut

kokonaan pois esimerkiksi materiaalit lajeista, jotka

on määritetty erittäin uhanalaisiksi tai vaarantu-

neiksi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN)

punaisessa listassa tai jotka ovat luonnonvaraisen

eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansain-

välistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES-

sopimuksen) piirissä. Tuotevaatimukset myös kieltä-

vät käyttämästä nahkaa karjatiloilta, jotka sijaitsevat

hakatulla Amazonin alueella tai muilla alueilla, joissa

viljelymaata on raivattu hakkaamalla vanhoja, uhan-

alaisia tai suojeluarvoltaan tärkeitä metsiä. Marimekko

on sitoutunut hankkimaan vuodesta 2024 alkaen

ainoastaan sellaisia puupohjaisia tekstiilimateriaaleja,

jotka on valmistettu kierrätetyistä tai FSC- tai PEFC-

sertifioiduista raaka-aineista vähentääkseen metsäka-

don riskiä toimitusketjussa.

Marimekko on kartoittanut omien toimipaikko-

jensa sijainnin suhteessa biologisen monimuotoisuu-

den kannalta herkkiin alueisiin. Marimekolla ei ollut

raportointivuonna omia toimintoja Key Biodiversity

Area -luokituksen saaneilla alueilla, Ramsar-alueilla,

UNESCO:n maailmanperintökohteissa tai lailla suojel-

luilla alueilla. Marimekko ei ole tunnistanut tai arvioi-

nut riippuvuuksia biologisesta monimuotoisuudesta ja

ekosysteemeistä eikä tunnistanut tai arvioinut niihin

liittyviä siirtymä- tai järjestelmäriskejä eikä myöskään

kuullut vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä aihee-

seen liittyen.

Yhtiö ei ole tunnistanut, että sen tulisi toteuttaa

biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieven-

täviä toimenpiteitä, jotka on yksilöity esimerkiksi

seuraavissa: luonnonvaraisten lintujen suojelusta

annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

2009/147/EY; luontotyyppien sekä luonnonvaraisen

eläimistön ja kasviston suojelusta annettu neuvoston

direktiivi 92/43/ETY; tiettyjen julkisten ja yksityis-

ten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista

annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direk-

tiivin 2011/92/EU 1 artiklan 2 kohdan g alakohdassa

määritelty ympäristövaikutusten arviointi (YVA).

Tarvetta lieventäville toimenpiteille arvioidaan uudes-

taan, kun biodiversiteettivaikutukset on tunnistettu

systemaattisesti.

Marimekko aikoo syventää biodiversiteettivaiku-

tustensa arviointia huomioiden erityisesti merkittä-

vimmät raaka-aineet ja alkuperämaat. Tavoitteena on

tunnistaa keskeisimmät biodiversiteettivaikutukset

yhtiön toiminnassa, jotta vaikutuksia voidaan vä-

hentää järjestelmällisesti. Yhtiö selvittää seuraavien

vuosien aikana biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin liittyvien tavoitteiden ja mittarei-

den asettamista sekä tarkentaa teemaan liittyviä

toimintaperiaatteita.

Marimekko hyödyntää siirtymäsäännöstä so-

veltuvin osin myös liittyen standardeihin S1 – Oma

työvoima ja S2 –Arvoketjun työntekijät. Näihin

aiheisiin liittyvät vaikutukset yhtiön liiketoimintamal-

liin ja strategiaan on esitetty kohdassa Strategia ja

liiketoimintamalli.

RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN VALVONTA

KESTÄVYYSRAPORTOINNIN OSALTA

Marimekon kestävyysraportin laatimisessa noudate-

taan konsernin lakisääteisen raportoinnin, riskienhal-

linnan ja sisäisen valvonnan periaatteita ja proses-

seja, jotka ovat soveltuvin osin yhteneviä taloudellisen

raportoinnin kanssa. Yhtiön liiketoimintaan liittyviä

riskejä arvioidaan kokonaisvaltaisen riskienhallinnan

avulla, joka on jatkuva ja järjestelmällinen prosessi,

jossa tunnistetaan ja arvioidaan yhtiön toimintaan ja

toimintaympäristöön liittyviä avainriskejä. Avainris-

keiksi luokitellaan sellaiset riskit, jotka saattavat estää

liiketoimintamahdollisuuden käyttämisen, vaarantaa

tai estää konsernin tai sen osan strategisten tavoit-

teiden saavuttamisen tai toiminnan jatkuvuuden tai

muutoin aiheuttaa merkittäviä seuraamuksia yhtiölle,

henkilöstölle tai sidosryhmille. Keskeistä on tunnistaa

ja arvioida ne riskit, uhat ja mahdollisuudet, joilla voi

olla merkitystä yrityksen arvojen ja strategian toteut-

tamiselle sekä lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoittei-

den saavuttamiselle, sekä tunnistaa ja arvioida yhtiön

vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Sekä taloudellisen raportoinnin että kestävyys-

raportoinnin riskien arviointi, niiden priorisointi ja

sisäinen valvonta perustuvat riskien tunnistamiseen

ja analysointiin. Valvonta kohdistetaan olennaisim-

piin tunnistettuihin riskeihin. Marimekon sisäinen

valvonta perustuu COSO (Committee of Sponsoring

Organizations) -malliin, ja raportointiprosessiin liittyvä

sisäinen valvonta on osa Marimekon kokonaisvaltaista

sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan viitekehystä.

Kestävyysraportoinnin tunnistetut riskit ovat

raportoitujen tietojen täydellisyys ja eheys, liittyen eri-

tyisesti arvoketjusta kerättäviin tietoihin, sekä rapor-

toinnin oikea-aikaisuus. Varmistaakseen raportoitavan

tiedon oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden Marimekko

on määritellyt kestävyysraportoinnin roolit ja vastuut

sisältävän hallintomallin.

Kestävyysraportoinnin toteutuksesta vastaa

Marimekon talousjohtaja yhdessä liiketoiminnan kehi-

tys ja transformaatio -toimintoon kuuluvan vastuulli-

suustiimin sekä yhtiön laki-, People & Culture- sekä

viestintä ja sijoittajasuhteet -tiimien kanssa. Yhtiö

hyödyntää kestävyysraportoinnissa myös konsernin

talouspalveluita ja ulkoisia palveluntarjoajia.

Liiketoimintaprosessien omistajat vastaavat

raportoitavan tiedon tuottamisesta läpinäkyvästi.

Sisällöllinen vastuu tiedon oikeellisuudesta sekä

vastuu raportoinnin aikataulujen noudattamisesta ja

toimittamisesta prosessin mukaisesti on hallintomal-

lissa määritellyillä työrooleilla. Raportoitavan sisällön

oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden varmistamiseksi

on käytössä sisäisiä kontrolleja, ja raportointia ohjaa-

vat ja valvovat Marimekon tarkastus- ja palkitsemisva-

liokunta sekä johtoryhmä.

KESTÄVYYDEN HALLINTO

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Kestävyysraportissa on annettu tiedot kestävyyden

hallinnosta. Tiedot hallinto- ja valvontaelinten yleisistä

tehtävistä, kokoonpanosta ja osaamisesta sekä ris-

kienhallinnan prosesseista on esitetty Selvityksestä

hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Kestävyyden hallinto Marimekossa

Marimekko on sitoutunut toimimaan samojen periaat-

teiden mukaisesti kaikkialla maailmassa noudattaen

kansainvälisiä ja paikallisia lakeja ja määräyksiä, Mari-

mekon arvoja sekä eettisiä liiketoimintakäytäntöjä.

Vastuu kestävyysasioista on hallituksella, toi-

mitusjohtajalla ja johtoryhmällä. Marimekon toimin-

tatavat perustuvat yhtiön hallituksen hyväksymään

Marimekon toimintaohjeeseen, Code of Conductiin.

Lisäksi hallitus on hyväksynyt vuoden 2025 alussa

Marimekon kestävyyspolitiikan (Sustainability Policy),

joka määrittelee tarkemmin erityisesti kestävään liike-

toimintaan liittyviä toimintatapoja. Tarkemmin Code

of Conductin sisällöstä osiossa G1 – Liiketoiminnan

harjoittaminen kohdassa Toimintaperiaatteet

sekä aihekohtaisten teemojen alla kohdissa

Toimintaperiaatteet.

Marimekon vastuullisuustyötä ohjaavat yhtiön

liiketoimintastrategia ja siihen oleellisesti liittyvä

vastuullisuusstrategia, joka on asetettu kaudeksi

2021–2025. Vastuullisuusstrategian ja -työn paino-

tukset perustuvat Marimekon brändiin, visioon ja

arvoihin, analyysiin muoti- ja tekstiiliteollisuuteen

vaikuttavista megatrendeistä sekä kuluttajatren-

deistä ja -näkemyksistä, selvityksiin arvoketjun

vastuullisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja vertailuun

alan parhaista käytännöistä, sidosryhmien kanssa

käytyihin keskusteluihin ja työntekijöiden näkemyksiin.

Yhtiö on lisäksi toteuttanut kestävyysraportointidi-

rektiivin edellyttämän kaksinkertaisen olennaisuusa-

nalyysin, joka osaltaan tarkentaa vastuullisuustyön

toimia. Olennaisuusanalyysiä on kuvattu kohdassa

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistaminen ja arvioiminen.

Kestävään kehitykseen liittyvistä vaikutuksista,

riskeistä ja mahdollisuuksista on kerrottu kohdassa

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistaminen ja arvioiminen sekä aihekohtaisesti

kestävyysraportin ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja

hallinnointia koskevissa osioissa. Muita yhtiön liiketoi-

mintaan liittyviä merkittäviä riskejä ja epävarmuusteki-

jöitä on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa.

Hallitus

Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen vuosit-

tain. Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtä-

vän edellyttämä pätevyys, mukaan lukien osaamista

kestävyysteemoista, sekä mahdollisuus käyttää riit-

tävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen moni-

muotoisuus eli jäsenten toisiaan täydentävä osaa-

minen, koulutus ja kokemus eri toimialoilta ja yhtiön

liiketoiminnalle merkittäviltä maantieteellisiltä alueilta

sekä jäsenten henkilökohtaiset ominaisuudet varmis-

tavat osaltaan, että hallitus kokonaisuutena tukee par-

haalla mahdollisella tavalla Marimekon liiketoiminta- ja

Kestävyysraportti 2024

vastuullisuusstrategioiden toteuttamista sekä liiketoi-

minnan asiakaslähtöisyyttä.

Marimekon hallitus hyväksyy yhtiön toimintaoh-

jeen (Code of Conduct), vastuullisuusstrategian ja

siihen sisältyvät tärkeimmät tavoitteet ja vastaa kes-

tävyysraportoinnista. Hallitus myös hyväksyy yhtiön

ethics & compliance -ohjelman ja seuraa sen edisty-

mistä. Hallitus seuraa vuosikellon mukaisesti yhtiön

vastuullisuusstrategian edistymistä sekä käsittelee

kestävyysraportin. Hallitus käsittelee muita kestä-

vyyteen liittyviä asioita tarvittaessa ja kuulee yhtiön

vastuullisuusasiantuntijoita.

Vuoden 2024 lopussa Marimekon hallitukseen

kuului 6 jäsentä (31.12.2023: 6), joista miehiä oli 67

(67) ja naisia 33 prosenttia (33). Jäsenistä 83 prosent-

tia (83) on riippumattomia yhtiöstä tai yhtiön merkittä-

vistä osakkeenomistajista. Hallituksen 6 jäsenestä

1 toimii puolipäiväisyyteen pohjautuvan johtajasopi-

muksen nojalla myös liikkeenjohdossa. Henkilöstöllä ei

ole edustajaa yhtiön johdossa.

Hallituksen jäsenillä on monipuolista kokemusta

operatiivisten ja/tai luottamustehtävien kautta muo-

din, vaateteollisuuden, teknologian sekä vähittäis-

myynnin aloilta sekä vastuulliseen liiketoiminnan

harjoittamiseen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja

mahdollisuuksista kyseisillä aloilla. Tämä osaaminen

Marimekon toimialalta ja liiketoimintamalliin liittyen

tukevat hallituksen työskentelyä olennaisten vaikutus-

ten, riskien ja mahdollisuuksien osalta. Lisäksi kaikilla

hallituksen jäsenillä on vahva osaaminen hyvästä

hallintotavasta operatiivisten johtotehtävien ja/tai

luottamustehtävien kautta pörssiyhtiössä tai muussa

suuressa yrityksessä. Hallituksen kaikilla jäsenillä

on korkeakoulututkinto ja yksi on väitellyt tohtoriksi.

Tutkinnot ovat eri aloilta painottuen kauppatieteisiin.

Hallituksen jäsenten iät jakautuvat 32–60 ikävuoden

välille (31–59).

HALLITUS

• hyväksyy ja allekirjoittaa kestävyysraportin

• hyväksyy Marimekon Code of Conductin, kestävyyspolitiikan ja ethics & compliance -ohjelman ja seuraa sen edistymistä

• hyväksyy vastuullisuusstrategian ja siihen liittyvät tärkeimmät tavoitteet sekä seuraa vastuullisuusstrategian edistymistä

• asettaa toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille vuosittaiset kestävyystavoitteet

TARKASTUS- JA PALKITSEMISVALIOKUNTA

• vastaa yhtiön kestävyysraportoinnin seurannasta sekä asianmukaisesta järjestämisestä ja varmennuksesta

• vastaa yhtiön vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta

• seuraa sisäisten valvonta- ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta

• arvioi riskiraportit ja valmistelee riskienhallintaan liittyvät asiat hallitukselle

TOIMITUSJOHTAJA

• vastaa yhtiön toiminnan säädösten ja määräysten mukaisuudesta

• vastaa riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä konsernissa

• vastaa ethics & compliance -ohjelman toteuttamisesta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti

JOHTORYHMÄ

• vastaa riskien tunnistamisesta ja arvioinnista sekä kokonaisuutena että omilla vastuualueillaan sekä asianmukaisista riskienhallintatoimista

• valvoo ethics & compliance -ohjelman täytäntöönpanoa

• hyväksyy Supplier Code of Conductin ja sen rinnalle laaditut tarkemmat ohjeistukset

Liiketoiminnan kehitys &

transformaatio -liiketoimintayksikkö ja

siihen kuuluva vastuullisuustiimi

• vastaa vastuullisuusstrategian kehittämi-

sestä sekä yhtiössä että arvoketjussa

• syväosaamisellaan tukee ja

neuvoo laaja-alaisesti organisaatiota

vastuullisuustyössä

• seuraa vastuullisuustyön etenemistä

suhteessa tavoitteisiin

• vastaa osaltaan kestävyysraportoinnista

Suunnittelu, innovaatiot & luovat konseptit

-liiketoimintayksikkö

• vastaa mallistojen suunnittelusta ajatto-

muuteen, käytännöllisyyteen ja pitkäikäi-

syyteen pohjautuvan designfilosofian

mukaisesti sekä kiertotalouden periaatteet

huomioon ottaen

Innovation Works -tiimi

• vastaa innovatiivisten sekä uusien vastuul-

lisuuteen ja kiertotalouteen liittyvien projek-

tien, kuten uusien materiaalien, käyttöön-

oton edistämisestä

Tuote ja hankintaketju -liiketoimintayksikkö

• vastaa tuotekehityksestä, hankinnasta ja

tuotteiden valmistuttamisesta vastuulli-

suusstrategian mukaisesti, yhtiön mate-

riaalistrategian ja kiertotalousperiaatteet

huomioon ottaen

• valitsee sopimusvalmistajat ja pitää heihin

jatkuvasti yhteyttä määritellyn due diligence

-prosessin mukaisesti

Laatutiimi

• vastaa tuotteiden laadusta ja vaatimusten-

mukaisuudesta eri markkinoilla

Muut liiketoimintayksiköt ja tiimit

• vastaavat oman alueensa kestävyys-

riskien kartoittamisesta ja mitigoinnista,

vastuullisuustoimista ja vastuullisuus-

työn kehittämisestä

• vastaavat osaltaan tietojen toimittami-

sesta kestävyysraportointiin

Kestävyysraportti 2024

Marimekon hallituksen jäsenten kestävyysosaami-

nen varmistetaan muun muassa säännöllisillä yhtiön

asiantuntijoiden pitämillä kestävyys-, ympäristö- ja

compliance-katsauksilla, joiden avulla hallituksen

jäsenet saavat tietoa yhtiön kestävyyteen liittyvistä

olennaisimmista vaikutuksista, riskeistä ja mahdolli-

suuksista sekä yhtiön kestävyystavoitteiden edisty-

misestä. Näiden tietojen ja aiemman kokemuksensa

pohjalta hallitus pystyy huomioimaan eri näkökulmat

valvoessaan yhtiön strategiaa ja riskienhallintaproses-

sia sekä mahdolliset kompromissit päätöksenteossa.

Hallitus ja sen tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta

voivat tarvittaessa hankkia myös ulkopuolista asian-

tuntija-apua kestävyysasioissa.

Hallitus kokoontui tilikauden 2024 aikana 8 kertaa

(7) ja käsitteli kokouksissaan seuraavia kestävyysai-

heita: riskit; henkilöstön osaamisen kartoitus ja

seuraajasuunnittelu; kulttuurin kehittäminen; kahdesti

yhtiön vastuullisuusstrategian kehittäminen ja rapor-

tointi; EU:n kestävyysraportointistandardin mukai-

nen vastuullisuusraportointi; tieteeseen perustuvien

Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten päästövähen-

nystavoitteiden määrittely; ja ethics & compliance

-ohjelman seuranta. Kutakin teemaa hallitukselle esit-

teli yhtiön ylimmän johdon jäsen, jonka vastuualueelle

teema kuului.

Hallituksen valiokunnat

Marimekon tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta vastaa

yhtiön kirjanpidon, talouden ja kestävyysraportoin-

nin valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä, seu-

raa sisäisten valvonta- ja riskienhallintajärjestelmien

tehokkuutta, arvioi riskiraportit ja valmistelee riskien-

hallintaan liittyvät asiat hallitukselle.

Hallituksen tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta ko-

koontui tilikauden 2024 aikana 5 kertaa (5) ja käsitteli

kokouksissaan seuraavia olennaisiin kestävyysvaiku-

tuksiin, -riskeihin ja -mahdollisuuksiin liittyviä aiheita:

riskit; neljästi EU:n kestävyysraportointistandardin

mukainen vastuullisuusraportointi, mukaan lukien kak-

soisolennaisuusanalyysi; kahdesti päivitys yhtiön ma-

teriaalistrategian etenemiseen; ja ethics & compliance

-ohjelman seuranta.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Hallitus asettaa vuosittaiset tavoitteet ylimmälle joh-

dolle eli toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille.

Ylimpään johtoon kuuluvien osalta näihin sisältyy myös

vastuullisuuteen liittyviä mittareita, jotka liittyvät kun-

kin jäsenen omaan vastuualueeseen. Näitä tavoitteita

laajennetaan ja jalkautetaan kaikkiin Marimekon tiimei-

hin ja liiketoimintayksiköihin, ja johtoryhmä seuraa nii-

den edistymistä vähintään puolivuosittain.

Toimitusjohtaja vastaa yhtiön päivittäisestä johta-

misesta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten

mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön vastuulli-

suustoimenpiteiden toteuttamisesta sekä raportoi

hallitukselle kestävyyteen liittyvistä olennaisista vaiku-

tuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä kestä-

vyystavoitteiden edistymisestä antamalla hallitukselle

yksin tai yhdessä yhtiön vastuullisuusasiantuntijoiden

kanssa kestävyysraportin vuosittain ja hallituksen vuo-

sikellon mukaisesti katsauksia kestävyyteen liittyvistä

teemoista. Lisäksi toimitusjohtaja vastaa riskienhallin-

nan asianmukaisesta järjestämisestä konsernissa.

Marimekon johtoryhmän jäsenien kokemus muodin,

vaateteollisuuden, teknologian sekä vähittäismyynnin

aloilta sekä vastuulliseen liiketoiminnan harjoittami-

seen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdolli-

suuksista on monipuolinen. Johtoryhmän jäsenillä on

myös osaamista hyvästä hallintotavasta aiemman ja/

tai nykyisten johtotehtävien ja/tai luottamustehtävien

kautta pörssiyhtiössä tai muussa suuressa yrityksessä.

Vuoden 2024 lopussa Marimekon johtoryhmään kuului

11 jäsentä (10), joista miehiä oli 9 (0) ja naisia 91 pro-

senttia (100).

Johtoryhmän jäsenet vastaavat kukin omalla

vastuualueellaan kestävyystoimenpiteistä konser-

nin vastuullisuusstrategian mukaisesti sekä kestä-

vyyteen liittyvien riskien tunnistamisesta ja arvi-

oinnista ja asianmukaisista riskienhallintatoimista.

Vastuullisuusstrategian toteutumisesta yhtiön omassa

toiminnassa ja arvoketjussa, kestävyyteen liitty-

vien olennaisten vaikutusten, mahdollisuuksien ja

riskien seuraamisesta (kaksoisolennaisuusanalyysi)

ja vastuullisuustyön kehittämisestä niiden mukaisesti

vastaa liiketoiminnan kehittämisestä ja transformaa-

tiosta vastaava johtaja. Hän raportoi johtoryhmälle

kestävyyteen liittyvistä, yhtiöön vaikuttavista ajan-

kohtaisista asioista puolivuosittain.

Johtoryhmän jäsenistä talousjohtaja vastaa kes-

tävyysraportoinnin toteutuksesta. Lakiasiainjohtaja

vastaa riskienarviointiprosessin tukemisesta, ris-

kienhallinnan kehittämisestä ja yhtenäistämisestä,

riskienhallintakoulutuksesta sekä ohjauksesta sekä

riskienhallinnassa käytettävien raportointimallipohjien

ja -järjestelmien yhtenäisyydestä.

Konsernin laki-, viestintä- ja sijoittajasuhteet-,

People & Culture- sekä liiketoiminnan kehitys ja

transformaatio -toiminnot vastaavat yhdessä

vastuullisuusviestinnän oikeellisuudesta, ajantasai-

suudesta ja raportointiin liittyvien lakien sekä sään-

nösten noudattamisesta.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Marimekon palkitsemispolitiikka muodostaa perus-

tan Marimekon hallituksen jäsenten ja toimitusjohta-

jan palkitsemiselle. Yhtiökokous on neuvoa-antavalla

päätöksellään vahvistanut Marimekon palkitsemispo-

litiikan. Palkitsemispolitiikan tarkoituksena on edistää

yhtiön pitkän aikavälin taloudellista suorituskykyä ja

yhtiön menestystä, myötävaikuttaa omistaja-arvon

positiiviseen kehitykseen ja lisätä sitoutumista

yhtiöön. Yhtiön palkitsemiskäytännöt tukevat Mari-

mekon taloudellisia ja liiketoimintastrategian mukaisia

tavoitteita ja päämääriä sekä yhtiön vastuullisuusstra-

tegiaa ja arvoja.

Marimekon varsinainen yhtiökokous päättää halli-

tuksen palkitsemisesta vuosittain. Hallituksen

palkkioihin ei liity liiketoiminnallisia tai kestävyys-

tavoitteita. Yhtiön hallitus puolestaan päättää toimi-

tusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisesta yhtiön

tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksesta.

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitsemisjär-

jestelmän palkkiomahdollisuus päätetään vuosittain,

ja se voi olla enintään 50 prosenttia kiinteästä vuo-

sipalkasta. Palkkio perustuu vuosittain asetettavien

tavoitteiden saavuttamiseen. Vuonna 2024 toimitus-

johtajan lyhyen aikavälin kannustimen ansaintakritee-

rit perustuivat yhtiön liikevaihdon (30 prosenttia kan-

nustimesta) ja vertailukelpoisen liikevoittomarginaalin

(50 prosenttia) kehittymiseen sekä henkilökohtaisiin

tavoitteisiin (20 prosenttia), joihin sisältyi erilaisia

kestävyystavoitteita liittyen esimerkiksi kasvihuone-

kaasupäästöjen intensiteetin vähentämiseen.

Myös muilla johtoryhmän jäsenillä osa palkit-

semisesta on sidottu kestävyystavoitteisiin, jotka

liittyvät kunkin johtoryhmän jäsenen vastuualueeseen.

Vuonna 2024 johtoryhmän kestävyystavoitteet liittyi-

vät muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen intensi-

teetin vähentämiseen ja veden käytön vähentämiseen

sekä eettisen yrityskulttuurin edistämiseen yhtiön

arvoketjussa. Kestävyystavoitteet muilla johtoryhmän

jäsenillä vuoden 2024 palkitsemisessa sisältyivät

henkilökohtaisiin tavoitteisiin, joiden painoarvo oli

maksimissaan 20 prosenttia.

Kestävyysraportti 2024

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence

-prosessista

Marimekko Oyj noudattaa Suomen osakeyhtiölakia,

julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädök-

siä sekä Marimekko Oyj:n yhtiöjärjestystä ja Nasdaq

Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Lisäksi Marimekko

noudattaa 1.1.2025 voimaan tullutta listayhtiöiden

hallinnointikoodia.

Due diligence -prosessi on sisällytetty yhtiön

hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin. Hallinto-,

johto- ja valvontaelinten roolit on kuvattu kohdassa

Kestävyyden hallinto Marimekossa.

Eettisen liiketoiminnan tärkeimmät periaatteet

sisältyvät Marimekon Code of Conductiin ja yhtiön

toimintaohjeeseen toimittajille (Supplier Code of

Conduct). Näissä toimintaohjeissa käsitellään muun

muassa yhtiön sitoutumista kestävään kehitykseen

ja toiminnan vastuullisuutta esimerkiksi ympäris-

töasioiden, sosiaalisten näkökohtien, ihmisoikeuk-

sien kunnioittamisen sekä korruption ja lahjonnan

torjumisen kannalta. Supplier Code of Conduct on

osa Marimekon ja sen sopimusvalmistajien välisiä

sopimuksia.

Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi

on avattu osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen

kohdassa Olennaisten vaikutusten, riskien ja mah-

dollisuuksien tunnistaminen ja arvioiminen. Toimien

toteuttaminen haitallisten vaikutusten torjumiseksi on

kuvattu osioiden E1 – Ilmastonmuutos, E3 – Vesivarat

ja merten luonnonvarat, S1 – Oma työvoima ja S2

– Arvoketjun työntekijät kohdassa Toimenpiteet.

Toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä rapor-

toidaan osiossa S2 – Arvoketjun työntekijät koh-

dassa Prosessit kielteisten vaikutusten korjaami-

seksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenai-

heiden esiin tuomiseksi.

Marimekko on jäsenenä lukuisissa kansainvälisissä

yhteistyöverkostoissa, muun muassa amfori BSCI:ssa,

joiden valvontamekanismeihin kuuluu työntekijöiden

haastatteleminen. Lisäksi näiden yhteistyöverkosto-

jen kriteerien säännöllisen uudistamisen yhteydessä

toteutetaan julkisia kuulemisia, joihin myös työnteki-

jät voivat osallistua. Tarkemmin vuorovaikutuksesta

vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa

due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa on ku-

vattu osiossa S2 – Arvoketjun työntekijät kohdassa

Toimenpiteet.

Marimekolla on ohjeistus ja määritetyt prosessit

epäiltyä lainsäädännön tai yhtiön Code of Conductin

tai muiden toimintaohjeiden vastaista toimintaa

varten. Yhtiön due diligence -prosessia arvioidaan ja

kehitetään jatkuvasti.

STRATEGIA, LIIKETOIMINTAMALLI JA

ARVOKETJU

Strategia ja liiketoimintamalli

Marimekon toiminta ja designfilosofia ovat yhtiön

perustamisesta alkaen pohjanneet tavoitteeseen

tarjota asiakkailleen kaikilla markkinoilla ajattomia,

käytännöllisiä ja laadukkaita tuotteita, jotka tuovat iloa

pitkään ja joita ei haluta heittää pois. Marimekon mer-

kittävimmät tuoteryhmät ovat muoti, laukut ja asus-

teet sekä kodintuotteet, ja näiden sisällä ei tapahtunut

raportointikaudella merkittäviä muutoksia.

Marimekko suunnittelee, valmistuttaa, mark-

kinoi ja myy vaatteita, laukkuja ja asusteita sekä

kodin sisustustuotteita, kuten tekstiilejä ja astioita.

Liiketoimintamalli perustuu useisiin eri jakelukanaviin,

joita ovat omat Marimekko-myymälät, outlet-myymä-

lät ja verkkokauppa (vähittäismyynti), partnereiden

omistamat Marimekko-myymälät, shop-in-shopit ja

verkkokauppa sekä tavaratalot ja useita tuotemerk-

kejä myyvät liikkeet tai verkkokaupat (tukkukauppa)

ja lisensointi sekä merkitystään koko ajan kasvatta-

vat erilaiset luovat vähittäismyyntikonseptit kuten

pop-up-myymälät. Marimekon laajaa tuotevalikoimaa

valmistaa kansainvälinen verkosto, johon kuuluu noin

150 sopimusvalmistajaa. Vuonna 2024 myydyistä

Marimekon tuotteista 44 prosenttia (44) valmistet-

tiin EU-maissa ja loput EU:n ulkopuolisissa Euroopan

maissa tai Aasiassa. Suuri osa eri tuotelinjoilla käyte-

tyistä kankaista painetaan Helsingissä yhtiön omassa

kangaspainossa. Lisäksi kangaspaino toimii yhtiön

tärkeimmän erottautumistekijän eli kuvio-osaamisen

ideahautomona ja mahdollistaa aktiivisen osallistumi-

sen erilaisiin tuotteiden ja toimintatapojen kehittämi-

seen liittyviin hankkeisiin.

Yhtiön keskeiset markkina-alueet ovat Pohjois-

Eurooppa, Aasian-Tyynenmeren alue ja Pohjois-

Amerikka. Suomi on yhtiölle vahva kotimarkkina.

Marimekon henkilömäärä (työsuhteessa 31.12.)

jakautui vuoden lopussa markkina-alueittain seuraa-

vasti: Suomi 544 (519), Skandinavia 57 (57), EMEA 0

(0), Pohjois-Amerikka 24 (22), Aasian-Tyynenmeren

alue 52 (56). Kokoaikaisiksi muutettuna henkilös-

tön lukumäärä keskimäärin on esitetty konserniti-

linpäätöksen liitetiedossa 4. Markkina-alueittain

henkilöstön lukumäärä kokoaikaisiksi muutettuna on

esitetty Hallituksen toimintakertomuksen kohdassa

Henkilöstö.

Marimekon asiakasryhmiä ovat liiketoimintamal-

liin perustuen sekä kuluttajat kaikissa toimintamaissa

että tukkuasiakkaat mukaan lukien yhtiön partnerit

eri markkinoilla, tavaratalot ja monimerkkimyymälät.

Markkina-alueissa tai asiakasryhmissä ei tapahtunut

raportointikaudella muutoksia.

Sekä liiketoiminnassaan että arvoketjussaan yhtiö

painottaa ennakoivaa lähestymistapaa kestävyy-

teen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Tässä

työssä avainasemassa ovat pitkäikäiset tuotteet,

joiden suunnittelussa ja valmistuksessa huomioidaan

esimerkiksi tuotteissa käytettyjen materiaalien laatu

sekä ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset, tuotteen

korjattavuus ja kiertotalouden periaatteet. Lisäksi

toiminnassa huomioidaan suorat logistiikkatoimituk-

set, uusiutuvan energian käyttö sekä suljetun kierron

tuotantomallit.

Marimekko on määritellyt viisi strategista menes-

tystekijää, joihin keskittymällä yhtiö aikoo skaalata

kasvuaan strategiakauden 2023–2027 aikana. Yhtiö

keskittyy Marimekko-ilmiön ja liiketoiminnan skaalaa-

miseen tuodakseen iloa ja voimaannuttaakseen yhä

suurempaa joukkoa ihmisiä ympäri maailmaa. Yhtiön

SCALE-strategian viisi menestystekijää ovat:

S: Määrätietoinen vastuullisuustyö tukee Marimekon

pitkän aikavälin menestystä

C: Terävöitetty luova visio laajemman globaalin

asiakaskunnan puhuttelemiseksi

A: Kasvun kiihdyttäminen Aasiassa

L: Rakkaus Marimekko-elämään

E: Arvoketjun digitalisointi monikanavaisen kasvun

sekä tehokkuuden vauhdittamiseksi

Yhtiö uskoo, että määrätietoinen vastuullisuustyö

tukee yrityksen pitkän aikavälin menestystä ja on siksi

määritellyt vastuullisuustyön yhdeksi viidestä menes-

tystekijästä. Marimekon vastuullisuustyö perustuu

yhtiön vastuullisuusstrategiaan vuosille 2021–2025.

Se tiivistyy kolmeen pääperiaatteeseen, jotka ulottu-

vat yhtiön oman toiminnan lisäksi arvoketjuun. Nämä

periaatteet ja niihin liittyvät tavoitteet ovat:

Ajaton design tuo iloa sukupolvesta toiseen

• Designfilosofiamme perustuu ajattomuuteen

• Tarjoamme kestäviä, korkealaatuisia ja

käytännöllisiä tuotteita

• Teemme aktiivisesti työtä pidentääksemme

tuotteidemme käyttöikää

• Edistämme kiertotaloutta uusilla prosesseilla ja

palveluilla

Kestävyysraportti 2024

Tulevaisuuden tuotteet eivät jätä jälkeä

• Teemme työtä vähentääksemme kasvihuone-

kaasujen päästöintensiteettiä koko arvoketjussa

• Teemme työtä vähentääksemme toimitus-

ketjussamme käytettävien kemikaalien määrää

• Teemme työtä vähentääksemme vedenkäytön

intensiteettiä toimitusketjussamme

• Minimoimme jätteen määrän ja maksimoimme

materiaalien kierrätyksen ja uudelleenkäytön

toiminnoissamme

Kohti positiivista muutosta oikeudenmukaisuuden ja

tasa-arvon avulla

• Edistämme ihmisoikeuksia, elämiseen riittävää

palkkausta, työntekijöiden voimaannuttamista ja

turvallisia työolosuhteita toimitusketjussamme

• Tähtäämme tuotteidemme tuotantoketjun

täydelliseen läpinäkyvyyteen

• Tarjoamme inspiroivan, vastuullisen ja välittävän

työpaikan

• Kulttuurimme perustuu tasa-arvoon, monimuotoi-

suuteen ja mukaan ottamiseen, joita edistämme ja

vaalimme koko arvoketjussamme

Pääperiaatteet ja tavoitteet ohjaavat kaikkea

Marimekon toimintaa suunnittelusta ja tuotekehityk-

sestä tuotantoon, logistiikkaan ja asiakkaiden palvele-

miseen myymälöissä tai verkkokaupassa. Tarkemmin

näihin tavoitteisiin liittyvistä toimenpiteistä kerro-

taan kunkin aihekohtaisen standardin alla kohdassa

Toimenpiteet.

Arvoketju

Muoti- ja tekstiiliteollisuuden arvoketjut ovat tyypilli-

sesti pitkiä ja globaaleja. Marimekon arvoketjun alku-

pää liittyy tuotteiden raaka-aineisiin kuten kuitujen

ja materiaalien tuotantoon (lanka-, massa- ja mate-

riaalivalmistus) sekä tuotteiden kokoamiseen kuten

värjäykseen, painamiseen, leikkaukseen ja ompeluun

ja kodintuotteissa myös valuun ja kokoonpanoon.

Arvoketjun alkupäässä suoria toimittajia ovat loppu-

tuotteita valmistavat tehtaat sekä yhtiön Helsingissä

sijaitsevan kangaspainon materiaalitoimittajat.

Marimekon arvoketjun omiin toimintoihin kuuluu

tärkeässä roolissa olevat materiaali- ja tuotantovai-

heet sekä niihin liittyviä kestävyysvaikutuksia ohjaavat

tuotesuunnittelu ja -kehitys sekä materiaalihankinta,

oman kangaspainon tuotanto, tuotteiden varastointi,

logistiikka ja jakelu sekä tuotteiden myynti omien myy-

mälöiden, verkkokaupan ja tukkukaupan kautta.

Arvoketjun loppupäässä ovat kuluttajat, ja vaihe

sisältää myös tuotteiden elinkaaren lopun kuten tuot-

teiden uudelleenkäytön ja kierrättämisen. Arvoketjun

loppupäässä Marimekko tarjoaa tietyillä markkinoilla

korjaus- ja huoltopalveluita ja -tuotteita sekä tuot-

teiden jälleenmyynnin verkkopalvelua, jonka avulla

tuotteen elinkaarta pyritään pidentämään.

SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET

Marimekolla vastuullisuus on integroitu liiketoimin-

tapäätöksiin ja pitkän aikavälin suunnitteluun. Tämä

lähestymistapa heijastaa yrityksen sitoutumista

tuottaa pitkän aikavälin etuja sidosryhmille ja samalla

vähentää ympäristöön liittyviä vaikutuksia ja sosiaali-

siin kysymyksiin liittyviä riskejä. Marimekon tärkeim-

mät sidosryhmät ovat: Kuluttajat; Jakelukumppanit

ja jälleenmyyjät; Henkilöstö; Osakkeenomistajat ja

sijoittajat ja analyytikot; Sopimusvalmistajat; Media ja

vaikuttajat; Yhteistyökumppanit; Kansalais- ja hyvän-

tekeväisyysjärjestöt; Yliopistot ja tutkimuslaitokset.

Esimerkiksi kuluttaja-asiakkaille laatu ja pitkä-

ikäisyys ovat asiakastyytyväisyyttä ja -uskollisuutta

lisääviä tekijöitä. Sijoittajien saama hyöty yhtiön

laajentumisesta kansainvälisille markkinoille voi

tarkoittaa tuottoa sijoituksille. Marimekon jatkuva

vastuullisuustyö sekä vastuullisten toimintatapojen ja

lainsäädännön noudattaminen on tärkeää asiakkaiden

ja muiden sidosryhmien luottamuksen säilymisen kan-

nalta. Yhtiön vastuullisuushankkeet, kuten tieteeseen

perustuvien päästövähennystavoitteiden asettaminen

ja sitoutuminen materiaalistrategiaan ja eettisiin liike-

toimintakäytäntöihin, voivat parantaa yhtiön mainetta

ja vähentää ympäristövaikutuksia ja siten hyödyttää

laajaa joukkoa sidosryhmiä, kuten arvoketjun yhteisöjä

ja toimitusketjukumppaneita.

Marimekko on sitoutunut tuotteiden ja toimin-

tatapojen jatkuvaan parantamiseen yhteistyössä

henkilöstön, sopimusvalmistajien ja muiden ulkois-

ten sidosryhmien kanssa. Yhtiö on jäsen maailman

suurimmassa yritysvastuualoitteessa, YK:n Global

Compactissa, ja on sitoutunut edistämään sen kym-

mentä periaatetta. Marimekko on myös sitoutunut

Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi), ja

yhtiö on asettanut tieteeseen perustuvat lyhyen

aikavälin päästövähennystavoitteet.

Yhtiö haluaa kertoa läpinäkyvästi toiminnastaan

ja ylläpitää aktiivista vuoropuhelua sidosryhmien

kanssa. Esimerkiksi yhtiön SCALE-strategian ja

vuosittaisen toimintasuunnitelmien luomisessa oma

työvoima on mukana painotuksien ja sisällön määrittä-

misessä muun muassa työpajojen ja kyselyjen kautta.

Lisäksi jokainen toiminto luo yritystason painopis-

teiden perusteella oman vuosisuunnitelman, joihin

myös kunkin työntekijän vuositavoitteet perustuvat.

Vuosisuunnitelmien toteutumista tarkastellaan sekä

projektikohtaisesti projektin edetessä että toimin-

noissa ja työntekijöiden kohdalla vähintään puoli-

vuosittain. Marimekon johto antaa yhtiön strategian

etenemisestä ja tavoitteiden toteutumisesta henkilö-

kunnalle päivityksen vähintään neljännesvuosittain.

Yhtiö saa palautetta toiminnastaan esimerkiksi

kuluttaja- ja tukkuasiakkaiden antaman asiakaspalaut-

teen muodossa, työntekijöiden esittäminä ehdotuk-

sina, sijoittajien, toimittajien ja muiden sidosryhmien

edustajien kanssa järjestettävissä tapaamisissa ja

heiltä tulleilla kyselyillä sekä perinteisen ja sosiaalisen

median kautta. Sidosryhmien pääviestit ja keskeinen

palaute raportoidaan säännöllisesti Marimekon halli-

tukselle ja johtoryhmälle.

Sidosryhmien näkemyksiä hyödynnettiin vuosina

2023–2024 tehdyssä kaksoisolennaisuusanalyysissa,

jonka pohjalta Marimekko on vahvistanut yhtiön toi-

minnalle olennaiset kestävyysteemat. Eri sidosryhmät

korostivat erilaisia näkökulmia, mutta kaikille sidosryh-

mien edustajille tärkeitä olivat ympäristöön ja sosiaa-

lisiin näkökohtiin sekä hyvän hallintotapaan liittyvät

aiheet koko arvoketjussa. Haastattelut syvensivät

Marimekon näkemystä eri sidosryhmille merkittävistä

aiheista, ja ne ovat näkyvissä kaksoisolennaisuusana-

lyysissä olennaisiksi nousseissa teemoissa.

Kaksoisolennaisuusanalyysin ja muiden sidos-

ryhmäselvitysten kautta esiin nousseet kestävyyso-

dotukset ja -näkökulmat vaikuttavat yhtiön vastuul-

lisuusstrategiaan ja -työhön sekä vastuullisuudesta

viestimiseen tuote- ja yhtiötasolla jo nyt. Ne myös toi-

mivat pohjana yhtiön vuodesta 2026 alkavan vastuulli-

suusstrategiakauden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Kaksoisolennaisuusanalyysista on kerrottu lisää

kohdassa Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdol-

lisuuksien tunnistaminen ja arvioiminen.

OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMINEN JA

ARVIOIMINEN

Tätä kestävyysraportointia varten Marimekon kes-

tävyyttä koskevat olennaiset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön riskien-

hallintaprosessin periaatteiden pohjalta tehdyssä

kaksoisolennaisuusanalyysissä.

Muita yhtiön liiketoimintaan liittyvä riskejä arvioi-

daan kokonaisvaltaisen riskienhallinnan avulla, joka on

Kestävyysraportti 2024

jatkuva ja järjestelmällinen prosessi, jossa tunniste-

taan ja arvioidaan yhtiön toimintaan ja toimintaympä-

ristöön liittyviä avainriskejä. Avainriskeiksi luokitellaan

sellaiset riskit, jotka saattavat estää liiketoimintamah-

dollisuuden käyttämisen, vaarantaa tai estää konser-

nin tai sen osan strategisten tavoitteiden saavuttami-

sen tai toiminnan jatkuvuuden tai muutoin aiheuttaa

merkittäviä seuraamuksia yhtiölle, henkilöstölle tai

sidosryhmille. Keskeistä on tunnistaa ja arvioida ne

riskit, uhat ja mahdollisuudet, joilla voi olla merkitystä

yrityksen arvojen ja strategian toteuttamiselle sekä

lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteiden saavutta-

miselle, sekä tunnistaa ja arvioida yhtiön vaikutukset

yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Yhtiön kokonaisvaltaisessa arvioinnissa riskit ja

mahdollisuudet Marimekolle olennaisissa kestävyysai-

heissa liittyvät muun muassa ilmastonmuutoksen ja

luontokadon vaikutuksiin raaka-aineiden saatavuu-

dessa ja toimitusketjussa, muutoksiin kuluttajakäyt-

täytymisessä ja yhtiön tuoteportfoliopainotuksissa,

kasvaviin odotuksiin sekä uusiin työkaluihin arvoketjun

läpinäkyvyydelle, jatkuvasti kehittyviin parhaisiin toi-

mintatapoihin sekä lisääntyvään sääntelyyn, joka voi

vaikuttaa esimerkiksi yhtiön tuotteisiin, viestintään ja

laajemmin arvoketjuun.

Kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella nousevat

teemat ovat yhteneväiset Marimekon kokonaisvaltai-

sen riskienhallintaprosessin löydösten kanssa.

Marimekon johtoryhmän jäsenet vastaavat

riskien tunnistamisesta ja arvioinnista kokonaisuu-

tena sekä omilla vastuualueillaan, asianmukaisista

riskienhallintatoimista sekä riskien ja toimenpiteiden

viestinnästä henkilöstölle. Lakiasiainjohtaja vastaa

muun muassa riskienarviointiprosessin tukemisesta

ja riskienhallinnan kehittämisestä ja ohjauksesta.

Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistettuja olennai-

sia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia hallinnoi-

daan kuten kokonaisvaltaisessa riskienhallintaproses-

sissa tunnistettuja riskejä.

Kaksoisolennaisuusanalyysi

Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mah-

dollisuuksien tunnistaminen ja arviointi kattaa yhtiön

omat toiminnot sekä kansainvälisen arvoketjun eri

vaiheet ja liikesuhteet sekä muut tahot, joihin yhtiön

toiminta vaikuttaa tai voi vaikuttaa. Yhtiön vaikutuk-

sia, riskejä ja mahdollisuuksia pyrittiin tarkastelemaan

arvoketjussa laajasti aina raaka-aineiden tuotan-

nosta tuotteiden käytöstä poistoon ja kierrätykseen.

Yhtiön suorittama kaksoisolennaisuuden arviointipro-

sessi ei keskittynyt tiettyihin toimiin, liikesuhteisiin tai

maantieteellisiin alueisiin, ja Marimekon due diligence

-prosessissa on tunnistettu maantieteelliset erot esi-

merkiksi ihmisoikeusriskien arvioinnissa. Nämä huo-

mioitiin osana vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

arviointia.

Marimekolla ei ole omaa työvoimaa maissa, jotka

on tunnistettu korkean riskin alueiksi eikä omaan työ-

voimaan liity riskiä lapsi- tai pakkotyövoiman käytöstä.

Marimekko laati kaksinkertaisen olennaisuusa-

nalyysin vuosina 2023–2024 neljässä vaiheessa.

Ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin Marimekon

arvoketju ja Marimekon toiminnan vaikutukset sen eri

osissa sekä pyrittiin jakamaan vaikutukset Marimekon

strategiasta ja liiketoimintamallista johtuviin sekä liike-

toimintasuhteista johtuviin.

Toisessa vaiheessa kerättiin sisäisten ja ulkois-

ten sidosryhmien näkemyksiä yhtiön toteutuneista

ja potentiaalisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdol-

lisuuksista haastatteluiden sekä Marimekkoa ja sen

toimialaa käsittelevien tutkimusten ja kyselytulosten

avulla. Viitekehyksenä käytettiin EU:n kestävyysra-

portointistandardissa määriteltyjä kymmentä aihetta.

Sidosryhmät kattoivat yhtiön oman henkilöstön lisäksi

raaka-ainetoimittajat, tuotteiden valmistajat eli sopi-

musvalmistajat, asiakkaat, kuluttajat sekä sijoittajat ja

kansalaisjärjestöt.

Kestävyysvaikutusten tunnistamisessa hyödyn-

nettiin Marimekon sisäisen ja ulkoisen raportoinnin tie-

toja, tehtyjä selvityksiä eri aihealueista, yhtiön toimin-

taperiaatteita ja tavoitteita, organisaation ulkopuolisia

tutkimuksia ja kyselyitä sekä sidosryhmähaastatte-

luissa kerättyjä asiantuntijanäkemyksiä.

Ilmastoon, vesivaroihin ja merten luonnonvaroi-

hin liittyvien ympäristövaikutusten tunnistamisessa

hyödynnettiin Marimekon asettamia tavoitteita ja

toimintaperiaatteita, aiempaa raportointia ja selvi-

tyksiä ympäristövaikutuksista kuten kasvihuone-

kaasujen päästölaskennan tuloksia, energian ja veden

kulutuksen sekä jätteiden synnyn mitattuja tietoja.

Vesivaroihin kohdistuvat olennaiset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet liittyvät Marimekon koko liiketoi-

mintaan, joka on konsernin ainoa liiketoimintaseg-

mentti. Omassa toiminnassa vesi on olennainen tekijä

Suomessa. Arvoketjun alkupäässä vesi on olennai-

nen useilla maantieteellisillä alueilla Euroopassa ja

Aasiassa raaka-aineiden hankinnan sekä tuotteiden

valmistuksen takia. Arvoketjun loppupäässä vesi on

olennainen sellaisten tuotteiden käyttövaiheessa,

jotka vaativat säännöllistä pesua. Marimekko ei käytä

OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN KRITEERIT JA ARVOT

Kriteeri Kriteerin kuvaus Käytetyt numeeriset arvot

Mittakaava Miten vakava kielteinen vaikutus on, johtaako se

lakien tai asetusten noudattamatta jättämiseen, tai

kuinka hyödyllinen myönteinen vaikutus on ihmisille

tai ympäristölle.

1–5

(minimaalinen–äärimmäinen)

Laaja-alaisuus Kuinka laajalle kielteiset vaikutukset leviävät.

Ympäristövaikutusten osalta laajuus

ymmärrettiin ympäristövahinkojen laajuutena tai

maantieteellisenä alueena ja ihmisiin kohdistuvien

vaikutusten osalta niiden ihmisten lukumääränä,

joihin vaikutukset kohdistuvat.

1–5

(rajoitettu–erittäin laajalle levinnyt)

Korjattavuus Voidaanko kielteiset vaikutukset korjata ja missä

määrin eli voidaanko ympäristö ennallistaa tai

ihmisten aikaisempi tila palauttaa.

1–5

(helposti korjattava–peruuttamaton)

Todennäköisyys Kuinka todennäköistä on, että vaikutus tapahtuu 25/50/75/100 %

(hyvin epätodennäköinen–hyvin

todennäköinen)

Myönteisen vaikutuksen olennaisuus laskettiin kaavalla: (mittakaava + laaja-alaisuus)/

2 x todennäköisyyden prosentti

Kielteisten vaikutusten olennaisuus laskettiin kaavalla: (mittakaava + laaja-alaisuus + korjattavuus)/

3 x todennäköisyyden prosentti

Jos tunnistettu vaikutus sai toteutetussa pisteytyksessä arvioinnin 3,5 tai enemmän, se arvioitiin olennaiseksi.

Kestävyysraportti 2024

merkittävissä määrin sellaisia merten luonnonvaroihin

liittyviä hyödykkeitä, jotka ovat olennaisia merivesien

hyvän ekologisen tilan tai suojelun kannalta. Yhtiön

kangaspainossa käytetään kuitenkin joitakin kemikaa-

leja, joiden raaka-aineita valmistetaan merilevästä.

Omaan työvoimaan, arvoketjun työntekijöihin

sekä liiketoiminnan harjoittamiseen kohdistuvien

vaikutusten tunnistamisessa käytettiin Marimekon

arvoja, yhtiön asettamia tavoitteita ja toimintape-

riaatteita, sisäisestä ja ulkoisesta raportoinnista

syntyvää tietoa esimerkiksi omasta työvoimasta,

henkilöstötutkimuksia sekä Marimekon toteuttamaa

ihmisoikeusriskikartoitusta.

Kolmannessa vaiheessa sisäisissä työpajoissa tun-

nistettiin ja arvioitiin olennaisiksi valittujen aiheiden

taloudelliset vaikutukset. Riskejä ja mahdollisuuksia

Marimekon liiketoiminnalle arvioitiin yhtiön riskien-

hallintaprosessissa määritettyjen euromääräisten

raja-arvojen sekä tapahtuman todennäköisyyden ja

mahdollisen aikahorisontin perusteella. Riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamisessa hyödynnettiin si-

säisen ja ulkoisen raportoinnin tietoja, riskienhallinta-

järjestelmässä tunnistettuja riskejä, tehtyjä selvityksiä

eri aihealueista, Marimekon toimintaperiaatteita ja

tavoitteita sekä työpajoissa ja sidosryhmähaastat-

teluissa kerättyjä asiantuntijanäkemyksiä. Lisäksi

ilmastoriskien tunnistamisessa hyödynnettiin skenaa-

rioanalyysia, joka perustui IPCC:n määrittelemiin il-

mastoskenaarioihin. Omaan toimintaan ja arvoketjuun

liittyviä vesiriskejä- ja mahdollisuuksia on tunnistettu

hyödyntäen samoja ilmastoskenaarioita kuin ilmas-

toriskien arvioinnissa sekä julkisesti saatavilla olevia

paikkatietotyökaluja, jotka tarjoavat tietoa alueellisista

vesiriskeistä.

Omaa työvoimaa koskevia riskejä ja mahdollisuuk-

sia tunnistettiin peilaten käytössä oleviin käytäntöihin

ja ohjeistuksiin, ulkoiseen raportointiin sekä tasa-arvo-

ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Arvoketjun työn-

tekijöihin ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä

riskejä tunnistettiin hyödyntämällä Marimekon ulkoista

raportointia, vastuullisuusstrategiaa, käytössä olevia

toimintaperiaatteita ja kansalaisjärjestöjen tekstiili-

sektorin vastuullisuutta koskevia raportteja.

Neljännessä vaiheessa projektiryhmä kävi läpi

analyysissä nousseet aiheet. Marimekon johto ja vas-

tuullisuusasiantuntijat validoivat vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet niiden todennäköisyyden, suuruuden

ja korjattavuuden perusteella, ja arvioi niiden mahdolli-

sen toteutumisen aikaväliä käyttäen samoja aikajän-

teitä kuin yhtiön taloudellisten riskien ja mahdollisuuk-

sien arvioinnissa yleisesti:

• lyhyt aikaväli (1–2 vuotta)

• keskipitkä aikaväli (2−5 vuotta)

• pitkä aikaväli (yli 5 vuotta).

Yllä oleviin on poikkeuksena ilmastonmuutokseen

liittyvät aikajänteet, jotka on esitetty osion

E1 –Ilmastonmuutos yhteydessä.

Projektiryhmä määritteli ehdotuksen kynnys-

arvoista olennaisimmille teemoille. Kynnysarvojen

valinnassa painotettiin, että olennaiseksi nousevien

aiheiden vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat yh-

tiölle selvästi vakavat tai merkittävät, jolloin asteikolla

1–5 raja-arvo alkaa arvosta 3,5 (+70 %).

Kaksoisolennaisuusanalyysissä olennaiseksi nous-

seiden teemojen kynnysarvo ylittyi myönteisten

ja/tai kielteisten vaikutusten osalta. Yhtiön kaksois-

olennaisuusanalyysissä minkään riskin tai mahdolli-

suuden vaikutus yhtiön taloudelliseen tilaan, tulok-

seen tai rahoitukseen ei noussut olennaiseksi.

Kynnysarvojen perusteella Marimekon olennaisiksi

kestävyysaiheiksi ja osa-aiheiksi (sulkeissa) nousivat:

• E1 – Ilmastonmuutos (ilmastonmuutoksen hillintä,

energia)

• E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat (vesi)

• E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

(biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat

vaikutustekijät, vaikutukset lajien tilaan, vaikutuk-

set ekosysteemien laajuuteen ja tilaan, vaikutukset

ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä)

• S2 – Arvoketjun työntekijät (työolot, yhdenvertai-

nen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille,

muut työhön liittyvät oikeudet).

Kaksoisolennaisuusanalyysi käsiteltiin Marimekon

johtoryhmässä, joka hyväksyi kaksoisolennaisuusa-

nalyysin raja-arvon, mutta päätti yhtiön arvoihin,

strategiaan ja raportoinnin jatkuvuuteen ja raportin

käyttäjien päätöksentekotarpeisiin pohjautuen olen-

naisiksi teemoiksi ja EU:n kestävyysraportointistan-

dardin mukaisiksi raportoitaviksi myös:

• S1 – Oma henkilöstö (työolot, yhdenvertainen koh-

telu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille)

• G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen (yrityskulttuuri,

väärinkäytösten paljastajien suojelu, eläinten hyvin-

vointi, poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta,

suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan

lukien maksukäytännöt, korruptio ja lahjonta)

Näiden teemojen olennaisina vaikutuksina, ris-

keinä ja mahdollisuuksina käsitellään niitä osa-aiheita,

joiden arvo nousi kaksoisolennaisuusanalyysissä suu-

rimmaksi ollen 3,0 (+60 %). Nämä osa-aiheet, jotka

ovat kaikki myönteisiä vaikutuksia, on esitelty taulu-

kossa Olennaiset raportoitavat aiheet ja osa-aiheet.

Kaksoisolennaisuusanalyysi esiteltiin tämän jäl-

keen yhtiön tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnalle,

joka vahvisti yhtiön kestävyysraportointiin kuusi

teemaa.

Kestävyysraporttiin on tuotu kaksoisolennai-

suusanalyysissä olennaiseksi nousseista teemoista

raportointivaatimusten lisäksi yhtiökohtaisia tunnus-

lukuja liittyen kasvihuonekaasupäästöihin (osiossa

E1 – Ilmastonmuutos), veden käyttöön (osiossa E3 –

Vesivarat ja merten luonnonvarat) ja arvoketjun työn-

tekijöihin (osiossa S2 – Arvoketjun työntekijät).

OLENNAISIKSI ARVIOIDUT KESTÄVYYSAIHEET

Matriisissa vihreällä alueella olevat kestävyysaiheet on

tunnistettu Marimekolle olennaisiksi. Matriisin kirjain-numero-

lyhenteet vastaavat kestävyysraportointidirektiivissä annettuja

lyhenteitä kestävyysaiheille.

Kestävyysraportti 2024

OLENNAISET RAPORTOITAVAT AIHEET JA OSA-AIHEET

Kuvaukset, vaikutukset, alkuperä, aikahorisontti sekä missä vaiheessa arvoketjua vaikutukset tapahtuvat

Aihe ja olennainen osa-aihe Vaikutus (myönteinen/kielteinen) ja mistä se on peräisin (strategia/liiketoimintamalli) sekä osallisuus

(oma toiminta / liikesuhde)

Arvoketjun vaihe Vaikutusten

aika-horisontti

E1 – Ilmastonmuutos (E1.2, E1.3)

Kasvihuonekaasupäästöt raaka-aineiden tuotannosta Kielteinen vaikutus ihmisiin ja ympäristöön johtuen liiketoimintamallista; osallisuus johtuen liikesuhteista Alkupää Lyhyt

Energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt tuotteiden valmistusprosessista Kielteinen vaikutus ihmisiin ja ympäristöön johtuen liiketoimintamallista; osallisuus johtuen liikesuhteesta Alkupää Lyhyt

Kasvihuonekaasupäästöt tuotteiden kuljetuksesta Kielteinen vaikutus ihmisiin ja ympäristöön johtuen liiketoimintamallista; osallisuus johtuen liikesuhteista Oma toiminta Lyhyt

Energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt tuotteiden käyttövaiheessa Kielteinen vaikutus ihmisiin ja ympäristöön johtuen liiketoimintamallista; osallisuus johtuen liikesuhteista Loppupää Lyhyt

E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat (E3.1)

Sinisen veden käytön vähentäminen käyttämällä luomu- ja kierrätyspuuvillaa Myönteinen vaikutus ihmisiin ja ympäristöön johtuen strategista; osallisuus johtuen liikesuhteista Alkupää Lyhyt

Vedenkäyttö ja päästöt veteen raaka-aineiden valmistuksesta Kielteinen vaikutus ihmisiin ja ympäristöön johtuen liiketoimintamallista; osallisuus johtuen liikesuhteista Alkupää Lyhyt

Vedenkäyttö ja päästöt veteen tuotteiden valmistusprosessista Kielteinen vaikutus ihmisiin ja ympäristöön johtuen liiketoimintamallista; osallisuus johtuen liikesuhteista Alkupää Lyhyt

Vedenkäyttö tekstiilien ja keramiikan käyttövaiheessa Kielteinen vaikutus ihmisiin ja ympäristöön johtuen liiketoimintamallista; osallisuus johtuen liikesuhteesta Loppupää Lyhyt

E4 – Biodiversiteetti ja ekosysteemit (E4.1, E4.2, E4.3, E4.4)

Maankäyttöpaine ja elinympäristöjen häviäminen sekä maaperän laadun

heikentyminen johtuen raaka-aineiden tuotannosta ja tekstiilien valmistuksesta

Kielteinen vaikutus ihmisiin ja ympäristöön johtuen liiketoimintamallista; osallisuus johtuen liikesuhteesta Alkupää Lyhyt

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaman

ilmaston lämpenemisen takia

Kielteinen vaikutus ihmisiin ja ympäristöön johtuen liiketoimintamallista; osallisuus johtuen liikesuhteesta Alkupää Lyhyt

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen tekstiilien värjäyksen ja painamisen sekä

nahan parkitsemisen aiheuttaman vesistöjen ja maaperän saastumisen takia

Kielteinen vaikutus ihmisiin ja ympäristöön johtuen liiketoimintamallista; osallisuus johtuen liikesuhteesta Alkupää Lyhyt

S1 – Oma työvoima (S1.1, S1.2)

Mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen ja urakehitykseen Myönteinen vaikutus ihmisiin johtuen strategiasta; osallisuus johtuen omasta toiminnasta Oma toiminta Lyhyt

Työterveyteen ja -turvallisuuden johtamiseen ja hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet Myönteinen vaikutus ihmisiin johtuen liiketoimintamallista; osallisuus johtuen omasta toiminnasta Oma toiminta Lyhyt

Työntekijäkokemuksen kehittyminen johtamistaitojen- ja esihenkilötyön kehittämi-

sen sekä inspiroivan ja välittävän työpaikan kautta

Myönteinen vaikutus ihmisiin johtuen strategiasta; osallisuus johtuen omasta toiminnasta Oma toiminta Lyhyt

Globaali tasa-arvoon, monimuotoisuuteen ja mukaan ottamiseen perustuva

yrityskulttuuri

Myönteinen vaikutus ihmisiin johtuen strategiasta; osallisuus johtuen omasta toiminnasta ja liikesuhteesta Oma toiminta,

loppupää

Lyhyt

S2 – Arvoketjun työntekijät (S2.1, S2.2, S2.3)

Sosiaalisesti vastuullisen toimitusketjun edistäminen, mukaan lukien

ihmisoikeuksien toteutuminen Marimekon Supplier Code of Conductin ohjaamana

Myönteinen vaikutus ihmisiin johtuen strategiasta; osallisuus johtuen liikesuhteesta Alkupää Lyhyt

Ulkoiset auditoinnit ja vierailut auttavat varmistamaan, että tuotteiden

valmistuspaikoissa noudatetaan ohjeita

Myönteinen vaikutus ihmisiin johtuen strategiasta, osallisuus johtuen liikesuhteesta Alkupää Lyhyt

Due diligence -prosessien parantaminen ajantasaisten käytäntöjen varmistamiseksi

arvoketjun muuttuvissa olosuhteissa

Myönteinen vaikutus ihmisiin johtuen strategiasta; osallisuus johtuen liikesuhteesta Alkupää Lyhyt

Ihmisoikeuksien, kuten asianmukaisten työolojen, työajan ja palkkojen, laiminlyönti

arvoketjussa

Kielteinen vaikutus ihmisiin johtuen liiketoimintamallista; osallisuus johtuen liikesuhteesta Alkupää Lyhyt

Kestävyysraportti 2024

Aihe ja olennainen osa-aihe Vaikutus (myönteinen/kielteinen) ja mistä se on peräisin (strategia/liiketoimintamalli) sekä osallisuus

(oma toiminta / liikesuhde)

Arvoketjun vaihe Vaikutusten

aika-horisontti

G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen (G1.1, G1.2, G1.4, G1.5, G1.6)

Ympäristökäytännöt, tiukat riski- ja huolellisuuskäytänteet sekä

ympäristölainsäädännön noudattaminen koko toimitusketjussa johtavat

terveellisempään ja vastuullisempaan ympäristöön

Myönteinen vaikutus ihmisiin ja ympäristöön johtuen strategiasta; osallisuus johtuen omasta toiminnasta ja liikesuhteesta Alkupää,

oma toiminta

Keskipitkä

Ihmisiin liittyvät liiketoimintakäytännöt, kuten työolot, työturvallisuus ja

ihmisoikeusnäkökohdat, parantavat Marimekon työntekijöiden ja arvoketjun

työntekijöiden elämää

Myönteinen vaikutus ihmisiin johtuen strategiasta ja liiketoimintamallista; osallisuus johtuen omasta toiminnasta ja liikesuhteesta Alkupää,

oma toiminta

Lyhyt

Eettiset liiketoimintakäytännöt, kuten korruption ja lahjonnan torjunta,

eturistiriitojen välttäminen ja oikeudenmukaiset maksukäytännöt, rakentavat

luottamusta arvoketjussa ja liike-elämässä

Myönteinen vaikutus ihmisiin ja ympäristöön johtuen strategiasta ja liiketoimintamallista; osallisuus johtuen omasta toiminnasta

ja liikesuhteesta

Alkupää,

oma toiminta

Lyhyt

Pitkäikäisten materiaalien suosiminen sekä sellaisten materiaalien kieltäminen,

jotka eivät edistä eläinten hyvinvointia

Myönteinen vaikutus ihmisiin ja ympäristöön johtuen strategiasta ja liiketoimintamallista; osallisuus johtuen omasta toiminnasta

ja liikesuhteesta

Alkupää,

oma toiminta

Lyhyt/keskipitkä

Ei-olennaiseksi nousseiden teemojen vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien arvioinnista

Osana kaksoisolennaisuusanalyysiä Marimekko tun-

nisti vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia myös tee-

moista, jotka eivät ylittäneet olennaisuuden kynnysar-

voa. Teemojen E2 – Pilaantuminen ja E5 – Resurssien

käyttö ja kiertotalous osalta kestävyysvaikutusten,

-riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamisessa hyödyn-

nettiin Marimekon sisäisen ja ulkoisen raportoinnin tie-

toja, tehtyjä selvityksiä eri aihealueista, yhtiön toimin-

taperiaatteita ja tavoitteita, organisaation ulkopuolisia

tutkimuksia ja kyselyitä sekä sidosryhmähaastatte-

luissa kerättyjä asiantuntijanäkemyksiä. Yhtiö ei järjes-

tänyt kuulemisia pilaantumiseen tai resurssien käyt-

töön ja kiertotalouteen liittyen vaikutusten kohteena

olevien yhteisöjen kanssa.

Teemaan E2 – Pilaantuminen liittyen Marimekko

kartoitti toimipaikkojensa sijainnit ja liiketoimintansa.

Marimekon ainoa teollisuuslaitos sijaitsee Helsingissä,

Suomessa, ja siellä pilaantumista ehkäistään voi-

massa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Muissa

omissa toiminnoissa ei ole pilaantumisriskiä, sillä

niissä ei synny jätevesiä eikä niissä käsitellä vaa-

rallisia kemikaaleja. Arvoketjun lopun eli tuotteiden

käytöstä poiston ei myöskään arvioida aiheuttavan

pilaantumista, sillä tuotteet eivät sisällä vaarallisia

aineita. Arvoketjun alkupäässä yhtiö ei ole systemaat-

tisesti arvioinut pilaantumiseen liittyviä riskejä, mutta

yhtiön toimintaperiaatteet, kuten Supplier Code of

Conduct, REACH-asetuksen noudattaminen ja yhtiön

lista kielletyistä aineista ovat laadittu ehkäisemään

pilaantumista.

Teemaan E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous

liittyen Marimekko käsitteli resurssien sisäänvirtauk-

sina yrityksen raaka-aineiden hankinnan sekä tuottei-

den valmistuksen. Resurssien ulosvirtauksen käsittely

sisälsi myydyt tuotteet ja niiden kiertotalouden mukai-

suuden sekä toiminnassa syntyvät jätteet. Jätteisiin

liittyen huomioitiin yrityksen pyrkimys käyttää mate-

riaaleja tehokkaasti, vähentää syntyvää jätettä sekä

jätteen lajittelu mahdollisimman tehokkaasti jatko-

kierrätystä varten. Arvoketjussaan Marimekko pyrkii

edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kier-

totalouden mukaisia toimintamalleja sekä edistämään

materiaalien kierrätystä yhteistyössä toimittajiensa

kanssa. Lisäksi yhtiöllä on vaatimuksia sopimusval-

mistajien jätteiden hallinnalle.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

Yhtiön tunnistamat olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet huomioidaan yhtiön liiketoiminnassa ja

strategiassa. Esimerkiksi yhtiön vuonna 2021 asetta-

malla materiaalistrategialla on tärkeä rooli tuotteiden

ympäristövaikutusten pienentämisessä. Marimekon

materiaalistrategian tavoitteena on vuoden 2025 lop-

puun mennessä käyttää selvästi aiempaa enemmän

esimerkiksi luomu-, uudistavan viljelyn, kierrätettyjä

ja biopohjaisia materiaaleja sekä uusia materiaali-in-

novaatioita. Lisäksi lisäämällä näiden kuitujen käyttöä

mallistoissa pyritään välillisesti myös parantamaan

arvoketjun työntekijöiden asemaa, sillä esimerkiksi

luomukuitujen sertifiointiin liittyvissä kriteereissä huo-

mioidaan sosiaalisia näkökohtia.

Marimekko ei ole laatinut koko yhtiön kattavaa

strategian tai liiketoiminnan resilienssianalyysia suh-

teessa kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistettuihin

olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin.

Osana tavanomaista toimintaa yhtiö hillitsee monin eri

tavoin havaittuja riskejä ja mahdollisia kielteisiä vaiku-

tuksia: Yhtiön toteuttama materiaalistrategia parantaa

yhtiön resilienssiä esimerkiksi sään ääri-ilmiöistä

johtuvaan raaka-aineiden saatavuuteen liittyen.

Raaka-aineiden hankinnan ja tuotteiden valmistuksen

hajauttaminen maantieteellisesti kasvattaa liiketoi-

minnan resilienssiä erilaisissa häiriö- ja muissa tilan-

teissa. Yhtiö on laatinut ilmastoon liittyvän resiliens-

sianalyysin, josta kerrotaan tarkemmin osiossa E1 –

Ilmastonmuutos kohdassa Olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi.

Kestävyysraportti 2024

KESTÄVYYSRAPORTISSA HUOMIOON OTETUT ESRS-STANDARDIEN TIEDONANTOVAATIMUKSET

Tiedonantovaatimus Kohta

ESRS 2 – Yleiset tiedot

BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet ESRS 2 kohta Kestävyysraportin laadintaperiaatteet

BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot ESRS 2 kohdat Kestävyysraportin laadintaperiaatteet ja Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja

arvioiminen; E1, E3, S1, S2 ja G1 -osioissa kohdissa Mittareiden laadintaperiaatteet

GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli ESRS 2 kohta Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat ESRS 2 kohta Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin ESRS 2 kohta Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista ESRS 2 kohta Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta ESRS 2 kohta Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju ESRS 2 kohta Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset ESRS 2 kohta Sidosryhmien edut ja näkemykset

SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ESRS 2 kohta Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arvioiminen

IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista ESRS 2 kohta Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arvioiminen sekä Siirtymäsäännösten

käyttäminen; E1, E3, S1, S2 ja G1 -osioissa kohdissa Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja

arviointi

IRO-2 – Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset ESRS 2 kohta Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

E1 – Ilmastonmuutos

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma E1 kohta Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet E1 kohta Toimintaperiaatteet

E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit E1 kohta Toimenpiteet

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet E1 kohta Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä E1 kohta Toimenpiteet

E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt E1 kohta Toimenpiteet

E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet E1 kohta Toimenpiteet

E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat

E3-1 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet E3 kohta Toimintaperiaatteet

E3-2 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit E3 kohta Toimenpiteet

E3-3 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet E3 kohta Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet

E3-4 – Vedenkulutus E3 kohta Toimenpiteet

E3-5 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset

vaikutukset

Ei raportoida vuonna 2024

Kestävyysraportti 2024

Tiedonantovaatimus Kohta

E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista ESRS 2 kohta Siirtymäsäännösten käyttäminen ja Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja

arvioiminen

S1 – Oma työvoima

S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet S1 kohta Toimintaperiaatteet

S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa S1 kohta Toimintaperiaatteet

S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi S1 kohta Toimintaperiaatteet ja G1 kohdassa Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen

S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan

työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien

vaikuttavuus

S1 kohta Toimenpiteet

S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

S1 kohta Toimenpiteet

S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Raportoidaan osittain vuonna 2024, S1 kohta Toimenpiteet

S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu S1 kohta Toimenpiteet ja ESRS 2 kohta Strategia ja liiketoimintamalli

S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit S1 kohta Toimenpiteet

S1-10 – Riittävä palkka Raportoidaan osittain vuonna 2024, S1 kohta Toimenpiteet

S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Raportoidaan osittain vuonna 2024, S1 kohta Toimenpiteet

S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit Raportoidaan osittain vuonna 2024, S1 kohta Toimenpiteet

S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset G1 kohta Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

S2 – Arvoketjun työntekijät

S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet S2 kohta Toimintaperiaatteet

S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Raportoidaan osittain vuonna 2024, S2 kohdat Toimenpiteet ja Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvo-

ketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun

työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien tehokkuus

S2 kohta Toimenpiteet

S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Raportoidaan osittain vuonna 2024, S2 kohta Toimenpiteet

G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen

G1–1 – Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri G1 kohdassa Toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

G1–2 – Suhteet toimittajiin G1 kohdassa Suhteet toimittajiin ja S2 kohdassa Toimenpiteet

G1–3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen G1 kohdassa Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

G1–4 – Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset G1 kohdassa Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen

G1–5 – Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta G1 kohdassa Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta

G1–6 – Maksukäytännöt G1 kohdassa Maksukäytännöt

Kestävyysraportti 2024

LISÄYS 56 B: LUETTELO EU:N LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ JOHDETUISTA MONIALAISTEN JA AIHEKOHTAISTEN STANDARDIEN TIETOPISTEISTÄ

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä

tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen

Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n ilmastolakiin Kohta

ESRS 2 GOV-1 Hallituksen

sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13 Komission delegoitu asetus (EU)

2020/1816(5), liite II

ESRS 2 kohta Kestävyyden hallinto

Marimekossa

ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien

hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21

kohdan e alakohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II ESRS 2 kohta Kestävyyden hallinto

Marimekossa

ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä

koskevasta due diligence -prosessista

30 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10 ESRS 2 kohta Selvitys kestävyyttä

koskevasta due diligence -prosessista

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin

polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40

kohdan d alakohdan i alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013

449 a artikla; komission

täytäntöönpanoasetuksen (EU)

2022/2453(6) taulukko 1: Ympäristöön

liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot

ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää

riskiä koskevat laadulliset tiedot

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen

kemikaalien tuotantoon liittyvään

toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii

alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Epäolennainen

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen

kiistanalaisiin aseisiin liittyvään

toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii

alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818(7)12 artiklan 1 kohta,

delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816

liite II

Epäolennainen

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan

viljelyyn ja tuotantoon liittyvään

toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv

alakohta

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818

12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II

Epäolennainen

ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmasto-

neutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen

2050 mennessä 14 kohta

Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1

kohta

E1 kohta Ilmastonmuutoksen hillintää

koskeva siirtymäsuunnitelma

ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukais-

ten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut

yritykset 16 kohdan g alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a

artikla; komission täytäntöönpano-

asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset

erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä

siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka

toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan

maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818

12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12

artiklan 2 kohta

E1 kohta Ilmastonmuutoksen hillintää

koskeva siirtymäsuunnitelma

Kestävyysraportti 2024

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä

tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen

Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n ilmastolakiin Kohta

ESRS E1-4 Kasvihuonekaasu-

päästöjen vähennystavoitteet 34 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a

artikla; komission täytäntöönpanoase-

tuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kau-

pankäyntivaraston ulkopuoliset erät

– Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymä-

riski: Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818

6 artikla

E1 kohta Ilmastonmuutoksen hillintään

ja siihen sopeutumiseen liittyvät

tavoitteet

ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin

olevan energian kulutus eriteltynä lähtei-

den mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan

merkittävät alat) 38 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja

taulukon 2 indikaattori 5

E1 kohta Toimenpiteet

ESRS E1-5 Energiankulutus ja energia-

lähteiden yhdistelmä 37 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 E1 kohta Toimenpiteet

ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka

liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan

merkittävillä aloilla 40–43 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6 E1 kohta Toimenpiteet

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope

1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja

kokonaispäästöt 44 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a

artikla; komission täytäntöönpanoase-

tuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kau-

pankäyntivaraston ulkopuoliset erät

– Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymä-

riski: Vastuiden luottoluokka toimialan,

päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin

mukaan

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818

5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan

1 kohta

E1 kohta Toimenpiteet

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen brutto-

päästöjen intensiteetti 53–55 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a

artikla; komission täytäntöönpanoase-

tuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kau-

pankäyntivaraston ulkopuoliset erät

– Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymä-

riski: Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8

artiklan 1 kohta

E1 kohta Toimenpiteet

ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot

ja päästöhyvitykset 56 kohta

Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1

kohta

E1 kohta Toimenpiteet

ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius

ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66

kohta

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818

liite II; delegoidun asetuksen (EU)

2020/1816 liite II

Epäolennainen

ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely

akuutin ja kroonisen fyysisen riskin

mukaan 66 kohdan a alakohta

ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omai-

suuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu

olennainen fyysinen riski 66 kohdan c

alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a

artikla; komission täytäntöönpanoasetus

(EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake

5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoli-

set erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä

fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu

fyysinen riski

Epäolennainen

Kestävyysraportti 2024

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä

tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen

Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n ilmastolakiin Kohta

ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuu-

den kirjanpitoarvo eriteltynä energiate-

hokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a

artikla; komission täytäntöönpanoase-

tus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake

2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset

erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siir-

tymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat –

Vakuuden energiatehokkuus

Epäolennainen

ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdol-

lisuuksien huomioiminen salkussa 69

kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II Epäolennainen

ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan,

veteen ja maaperään päätyvän epä-

puhtauden määrä, joka mainitaan

E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien

päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppa-

lainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28

kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8,

taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3

Epäolennainen

ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnon-

varat 9 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7 E3 kohta Toimintaperiaatteet

ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaat-

teet 13 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8 E3 kohta Toimintaperiaatteet

ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestä-

vyys 14 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 Epäolennainen

ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäy-

tetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan

c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2 E3 kohta Toimenpiteet

ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuu-

tiometreinä oman toiminnan liikevoittoa

kohti laskettuna 29 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1 E3 kohta Toimenpiteet

ESRS 2 – SMB-3 – E4 16 kohdan a ala-

kohdan i alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7 ESRS 2 kohta Kestävyysraportin

laadintaperiaatteet

ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan b

alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10 ESRS 2 kohta Kestävyysraportin

laadintaperiaatteet

ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan c

alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14 ESRS 2 kohta Kestävyysraportin

laadintaperiaatteet

ESRS E4-2 Kestävät maata tai maata-

loutta koskevat käytännöt tai toimintape-

riaatteet 24 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11 Ei raportoida vuonna 2024

(siirtymäsäännös)

ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käy-

tännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan

c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11 Ei raportoida vuonna 2024

(siirtymäsäännös)

Kestävyysraportti 2024

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä

tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen

Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n ilmastolakiin Kohta

ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käy-

tännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan

c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 Ei raportoida vuonna 2024

(siirtymäsäännös)

ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista

koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan

d alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15 Ei raportoida vuonna 2024

(siirtymäsäännös)

ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 koh-

dan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13 Epäolennainen

ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktii-

vinen jäte kohta 39

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9 Epäolennainen

ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten

riski 14 kohdan f alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13 S1 kohta Olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien

tunnistaminen ja arviointi

ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimata-

pausten riski 14 kohdan g alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12 S1 kohta Olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien

tunnistaminen ja arviointi

ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset

sitoumukset 20 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja

taulukon 1 indikaattori 11

S1 kohta Toimintaperiaatteet

ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön

kahdeksan perusyleissopimuksen käsit-

telemiä aiheita koskevat due diligence

-käytännöt 21 kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II S1 kohta Toimintaperiaatteet

ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä

koskevat prosessit ja toimenpiteet 22

kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11 S1 kohta Toimintaperiaatteet

ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä

koskevat toimintaperiaatteet tai hallinta-

järjestelmä 23 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1 S1 kohta Toimintaperiaatteet

ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitus-

ten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c

alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5 S1 kohta Toimintaperiaatteet ja G1

kohta Mekanismit huolenaiheiden

tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja

tutkimiseen

ESRS S1-14 Kuolemantapausten luku-

määrä ja työtapaturmien lukumäärä ja

osuus 88 kohdan b ja c alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II S1 kohta Toimenpiteet

ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnet-

tomuuksien, kuolemantapausten tai

sairauksien vuoksi menetettyjen päivien

määrä 88 kohdan e alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3 S1 kohta Toimenpiteet

ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoit-

tamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12 Delegoitu asetus (EU) Ei raportoida vuonna 2024

(siirtymäsäännös)

ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteetto-

man suuri palkka 97 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8 Ei raportoida vuonna 2024

(siirtymäsäännös)

Kestävyysraportti 2024

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä

tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen

Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n ilmastolakiin Kohta

ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 koh-

dan a alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7 S1 kohta Toimenpiteet

ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmis-

oikeuksia koskevien YK:n ohjaavien

periaatteiden ja OECD:n periaatteiden

noudattamatta jättäminen 104 kohdan

a alakohta

Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja

taulukon 3 indikaattori 14

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816

liite II; delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1 kohta

S1 kohta Toimenpiteet

ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lap-

sityövoiman tai pakkotyön käytön riski

arvoketjussa 11 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13 S2 kohta Toimintaperiaatteet

ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset

sitoumukset 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja

taulukon 1 indikaattori 11

S2 kohta Toimintaperiaatteet

ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liit-

tyvät toimintaperiaatteet 18 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4 S2 kohta Toimintaperiaatteet

ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoi-

keuksia koskevien YK:n ohjaavien peri-

aatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättäminen 19 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816

liite II; delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1 kohta

S2 kohta Toimenpiteet

ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön

kahdeksan perusyleissopimuksen käsit-

telemiä aiheita koskevat due diligence

-käytännöt 19 kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II S2 kohta Toimenpiteet

ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppu-

päähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja

ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 S2 kohta Toimenpiteet

ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset

sitoumukset 16 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja

taulukon 1 indikaattori 11

Epäolennainen

ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoi-

keuksia koskevien YK:n ohjaavien periaat

teiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n

toimintaohjeiden noudattamatta jättämi-

nen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816

liite II; delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1 kohta

Epäolennainen

ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja

ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 Epäolennainen

ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja

taulukon 1 indikaattori 11

Epäolennainen

ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoi-

keuksia koskevien YK:n ohjaavien peri-

aatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättäminen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816

liite II; delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1 kohta

Epäolennainen

ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja

ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 Epäolennainen

Kestävyysraportti 2024

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä

tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen

Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n ilmastolakiin Kohta

ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdis-

tyneiden kansakuntien yleissopimus 10

kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15 G1 kohta Toimintaperiaatteet

ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien

suojelu 10 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II G1 kohta Mekanismit huolenaiheiden

tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja

tutkimiseen

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan tor-

juntaa koskevien lakien rikkomisesta

määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17 G1 kohta Korruption ja lahjonnan

ehkäiseminen ja havaitseminen

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan

torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b

alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16 G1 kohta Korruption ja lahjonnan

ehkäiseminen ja havaitseminen

Kestävyysraportti 2024

E – YMPÄRISTÖTIEDOT

ASETUKSEN (EU) 2020/852

(LUOKITUSJÄRJESTELMÄASETUS)

8 ARTIKLAN MUKAISET TIEDOT

YLEISTÄ

Marimekon EU-taksonomiaa koskeva raportointi nou-

dattaa Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston

asetusta (EU) 2020/852. EU:n kestävän rahoituksen

luokittelujärjestelmän eli taksonomian tarkoitus on

auttaa yrityksiä ja sijoittajia arvioimaan, ovatko talou-

delliset toimet kestäviä ympäristön kannalta.

TAKSONOMIAN RAPORTOINTI

Taksonomia määrittelee liiketoiminnalle kriteeristön,

jonka perusteella voidaan arvioida, missä määrin yri-

tyksen toiminta tukee ympäristötavoitteiden saavut-

tamista. Tavoitteet ovat:

• Ilmastonmuutoksen hillintä

• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

• Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä

käyttö ja suojelu

• Kiertotalouteen siirtyminen

• Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja

vähentäminen

• Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien

suojelu ja ennallistaminen.

EU-taksonomiassa määritellyt raportointivelvoit-

teet ovat tulleet voimaan vaiheittain. Kahteen ensim-

mäiseen tavoitteeseen, ilmastonmuutoksen hillintä ja

ilmastonmuutokseen sopeutuminen, liittyvät tekniset

arviointikriteerit tulivat voimaan vuonna 2021, ja mui-

hin ympäristötavoitteisiin liittyvät tekniset arviointikri-

teerit vuonna 2023. Ilmastonmuutoksen hillintään ja

sopeutumiseen liittyvistä toiminnoista on raportoitu

sekä taksonomiakelpoisuutta että taksonomian

mukaisuutta vuodesta 2023 alkaen. Muiden ympäris-

tökriteerien osalta taksonomian mukaisuus raportoi-

daan ensimmäistä kertaa vuodelta 2024.

Taksonomiakelpoisista ja taksonomian mukaisista

toiminnoista esitetään seuraavat tunnusluvut:

osuus yrityksen liikevaihdosta, toimintamenoista

(operating expenditure) ja pääomamenoista (capital

expenditure). Marimekko esittää tunnusluvut takso-

nomia-asetuksessa muille kuin rahoitusalan yrityk-

sille määriteltyjen taulukoiden mukaisesti. Lisäksi

esitetään asetuksen mukaisesti taulukko ydinvoimaan

ja fossiilisiin kaasuihin liittyvistä toiminnoista, vaikka

yhtiöllä ei ole liiketoimintaa näihin toimintoihin liittyen.

TAKSONOMIAKELPOISUUDEN JA TAKSONOMIAN

MUKAISUUDEN ARVIOINTI JA MARIMEKON

TOIMINNOT

Marimekko arvioi vuosittain toimintojensa taksono-

miakelpoisuuden ja kelpoisten toimintojen taksono-

mian mukaisuuden. Yhtiö otti vuonna 2024 käyttöön

työkalun, jonka avulla vuosittainen arviointi toteu-

tetaan ja dokumentoidaan. Taksonomiakelpoisuu-

den arviointi toteutetaan vertaamalla asetuksessa

määriteltyjen taksonomiakelpoisten taloudellisten

toimintojen määritelmiä Marimekon toimintoihin. Kun

toiminto on tunnistettu kelpoiseksi, tunnistetaan myös

siihen liittyvä mahdollinen liikevaihto, pääomamenot ja

toimintamenot.

Marimekko on tunnistanut toiminnassaan taksono-

miakelpoisiksi taloudellisiksi toiminnoiksi Marimekon

vintage- ja second-hand-tuotteiden myyntiin keskitty-

vän markkinapaikan (Marimekko Pre-loved) hoita-

misen, vintage- ja second-hand-tuotteiden myynnin

eri kanavissa sekä Care & Repair -korjauspalvelun.

Nämä taloudelliset toiminnot ovat taksonomiakel-

poisia ”Kiertotalouteen siirtyminen” -tavoitteen

osalta. Lisäksi sähköautojen latausasemien asennus

Marimekon Herttoniemen kiinteistön yhteyteen on

tunnistettu taksonomiakelpoiseksi toimintamenoksi

ja samaan kiinteistöön liittyvä energiatehokkuuslait-

teen asennus taksonomiakelpoiseksi pääomamenoksi

vuodelta 2024. Molemmat ovat taksonomiakelpoisia

”Ilmastonmuutoksen hillintä” -tavoitteen osalta.

Taksonomian mukaisuuden arvioinnissa huomioi-

daan se, edistääkö toiminto merkittävästi vähintään

yhtä taksonomian ympäristötavoitteista, aiheut-

taako toiminto merkittävästi haittaa muille taksono-

mia-asetuksessa mainituille ympäristötavoitteille (ns.

DNSH-kriteerit) sekä se, että taksonomia-asetuksen

mukaiset vähimmäistason suojatoimet toteutuvat.

Vähimmäistason suojatoimien arvioinnissa otetaan

huomioon ihmisoikeuksiin, korruptioon ja lahjon-

taan, reiluun kilpailuun sekä verotukseen liittyvien

kriteerien täyttyminen. Marimekon vähimmäistason

suojatoimiin liittyviä toimintaohjeita ja toimenpiteitä

on kuvattu tarkemmin osioissa S2 –Arvoketjun työn-

tekijät ja G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen kohdissa

Toimintaohjeet ja Toimenpiteet.

Marimekko on arvioinut taksonomiakelpoisiksi

tunnistamiensa toimintojen taksonomian mukaisuutta.

Toteutetun arvioinnin mukaan mikään Marimekon tak-

sonomiakelpoisiksi tunnistamista toiminnoista ei täytä

taksonomian mukaisuudelle asetettuja kriteereitä.

Sähköautojen latausasemien asennukselle ei ole

asetettu erillisiä merkittävän edistämisen kriteereitä,

joten niiden katsotaan arvioinnissa täyttyvän. DNSH-

kriteerit eivät täyty, sillä Marimekko ei ole arvioinut

tämän toiminnon ilmastoriskejä eikä laatinut merkittä-

ville riskeille sopeutumissuunnitelmaa. Tämän vuoksi

myöskään vähimmäistason suojatoimien toteutumista

ei arvioitu. Herttoniemen kiinteistöön liittyvä energia-

tehokkuuslaitteen asennus ei täytä DNSH-kriteerejä,

sillä Marimekko ei ole arvioinut tämän toiminnon

ilmastoriskejä eikä laatinut merkittäville riskeille

sopeutumissuunnitelmaa. Tämän vuoksi myöskään

merkittävän edistämisen tai vähimmäistason suojatoi-

mien toteutumista ei arvioitu.

Myöskään Marimekko Pre-loved-markkinapaikan

hoitaminen ja Care & Repair -korjauspalvelu eivät

täytä DNSH-kriteereitä, sillä Marimekko ei ole arvi-

oinut näiden toimintojen ilmastoriskejä eikä laati-

nut merkittäville riskeille sopeutumissuunnitelmaa.

Tämän vuoksi myöskään merkittävän edistämisen tai

vähimmäistason suojatoimien toteutumista ei arvioitu.

Second-hand -tuotteiden myynti eri kanavissa

ei täytä merkittävän edistämisen kriteereitä, sillä

tuotteiden pakkaamiseen käytettyjä paperipusseja

ei ole valmistettu pääosin kierrätysmateriaalista eikä

niitä ole suunniteltu uudelleenkäytettäviksi. Myöskään

DNSH-kriteerit eivät täyty, sillä Marimekko ei ole

arvioinut tämän toiminnon ilmastoriskejä eikä laatinut

merkittäville riskeille sopeutumissuunnitelmaa. Näistä

syistä myöskään vähimmäistason suojatoimien toteu-

tumista ei tälle toiminnolle arvioitu.

Care & Repair -korjauspalveluun ja Marimekko

Pre-loved-markkinapaikan hoitamiseen liittyvä lii-

kevaihto, energiatehokkuuslaitteiden asennukseen

liittyvä pääomameno ja sähköautojen latausasemien

asennukseen liittyvä toimintameno ovat Marimekon

liiketoiminnan kokonaisuuteen nähden suuruusluo-

kaltaan merkityksettömiä ja pyöristyvät taulukossa

nollaan.

Kestävyysraportti 2024

TUNNUSLUKUJEN LAADINTAPERIAATTEET

Liikevaihto

Marimekko soveltaa taksonomian liikevaihdon

tunnusluvun laskennassa samoja laadintaperiaat-

teita kuin konsernitilinpäätöksessä, joka on laadittu

IFRS-standardin mukaisesti. Liikevaihdon laadintape-

riaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetie-

doissa. Seuraavissa taulukoissa esitetty kokonaislii-

kevaihto vastaa Marimekko-konsernin vuoden 2024

liikevaihtoa.

Taksonomiakelpoinen liikevaihto sisältää sen

osan konsernin kokonaisliikevaihdosta, joka kuuluu

taksonomiakelpoisiin toimintoihin. Marimekko on

tunnistanut toiminnassaan taksonomiakelpoisiksi

taloudellisiksi toiminnoiksi Marimekon vintage- ja

second-hand-tuotteiden myyntiin keskittyvän mark-

kinapaikan (Marimekko Pre-loved) liikevaihdon

(CE 5.6), vintage- ja second-hand-tuotteiden liike-

vaihdon eri kanavissa (CE 5.4) sekä Care & Repair

-korjauspalveluun liittyvän liikevaihdon (CE 5.1).

Pääomamenot (CapEx)

Taksonomiamääritelmän mukaisesti voidaan tunnis-

taa kolmeen eri kategoriaan jakautuvaa taksonomia-

kelpoista tai -mukaista pääomamenoa (osoittaja):

A) se kytkeytyy luokitusjärjestelmän mukaisiin

taloudellisiin toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai

prosesseihin

B) se on osa suunnitelmaa, jolla on tarkoitus laajen-

taa luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimin-

toja tai muuttaa luokitusjärjestelmäkelpoisia talou-

dellisia toimintoja luokitusjärjestelmän mukaisiksi

(CapEx-suunnitelma)

C) se liittyy tuotosten ostamiseen luokitusjärjes-

telmän mukaisista taloudellisista toiminnoista sekä

yksittäisiin toimenpiteisiin, joiden avulla kohteena

olevista toiminnoista voidaan tehdä vähähiilisiä tai

voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä; kyse

on erityisesti toiminnoista, jotka luetellaan ilmastoa

koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I olevissa

7.3–7.6 kohdassa, ja muista taloudellisista toimin-

noista, jotka luetellaan asetuksen (EU) 2020/852 10

artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2

kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan ja

15 artiklan 2 kohdan nojalla annetuissa delegoiduissa

säädöksissä, edellyttäen, että tällaiset toimenpiteet

pannaan täytäntöön ja käynnistetään 18 kuukauden

kuluessa.

Marimekon tunnistamat taksonomiakelpoiset

pääomamenot kuuluvat kategoriaan C).

A)-kategoriaan liittyviä pääomamenoja ei vuonna

2024 ollut. Marimekolla ei ole käytössään

B)-kategorian tarkoittamaa CapEx-suunnitelmaa,

jolla on tarkoitus laajentaa luokitusjärjestelmän mu-

kaisia taloudellisia toimintoja tai muuttaa luokitusjär-

jestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja luokitusjär-

jestelmän mukaisiksi.

C)-kategoriaan kuuluvaksi taksonomiakelpoi-

seksi pääomamenoksi on tunnistettu toiminto CCM

7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja

korjaus.

Taksonomiakelpoiseksi pääomamenoksi on

tunnistettu energiatehokkuusinvestointi liittyen

Herttoniemen kiinteistöön.

Marimekko sisällyttää pääomamenoihin aineel-

listen ja aineettomien hyödykkeiden lisäykset sekä

käyttöoikeusomaisuushyödykkeiden lisäykset tilikau-

den aikana. Lisäykset käyttöomaisuuteen ja käyttöoi-

keusomaisuushyödykkeisiin on esitetty konsernitilin-

päätöksen liitetiedossa 11.

Taksonomia-asetuksen määritelmä eroaa

Marimekon raportoimasta bruttoinvestoinnit-tunnus-

luvusta, johon ei sisällytetä IFRS 16 -standardin

mukaisia käyttöomaisuusoikeushyödykkeitä.

Tilikaudella 2024 konsernin bruttoinvestoinnit olivat

2,3 miljoonaa euroa. Erittely taksonomia-asetuksen

vaatimista pääomamenoista on esitetty taulukossa

Erittely taksonomian pääomamenoista (CapEx).

Erittely taksonomian pääomamenoista (CapEx)

Milj. euroa 2024

Aineettomien hyödykkeiden lisäykset

(liite 11.1)

1,3

Aineellisten hyödykkeiden lisäykset

(liite 11.2)

7,9

Yhteensä 9,3

Toimintamenot (OpEx)

Taksonomiamääritelmän mukaisesti toimintamenoi-

hin luetaan suorat pääomittamattomat kustannukset,

jotka liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen, raken-

nusten perusparantamiseen, lyhytaikaisiin vuokra-

sopimuksiin, kunnossapitoon ja korjauksiin. Lisäksi

toimintamenoihin luetaan kaikki muut suorat menot,

jotka liittyvät yrityksen suorittamaan tai kolmannelle

osapuolelle ulkoistettuun aineellisten käyttöomaisuus-

hyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat tarpeen näiden

omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toimin-

nan varmistamiseksi.

Marimekko sisällyttää toimintamenoihin huoltoon,

kunnossapitoon ja korjaukseen sisältyvät kustannuk-

set. Lisäksi toimintamenoihin sisällytetään kehityk-

seen ja tutkimukseen liittyvät palkkakustannukset

sekä ulkopuoliset palvelut. Tuloslaskelmalla nämä

kulut sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin, jotka on

esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6 sekä

työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin, jotka on esi-

tetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.

Taksonomiakelpoisiksi toimintamenoiksi luetaan

seuraaviin toimintoihin liittyvät määritelmän mukaiset

toimintamenot: Marimekon vintage- ja second-

hand-tuotteiden myyntiin keskittyvän markkinapai-

kan (Marimekko Pre-loved) toimintamenot (CE 5.6),

vintage- ja second-hand-tuotteiden myyntiin liittyvät

toimintamenot (CE 5.4) sekä Care & Repair -korjaus-

palvelun toimintamenot (CE 5.1). Lisäksi taksonomia-

kelpoisiin toimintamenoihin sisältyvät Herttoniemen

kiinteistön yhteyteen asennettujen sähköautojen

latausasemien toimintamenot (CCM 7.4).

Päällekkäinen laskenta

Marimekossa kaikki kulut, investoinnit ja liikevaihto

kirjataan vain yhdelle kustannuspaikalle, jolloin ei ole

mahdollista, että luvut sisältyisivät päällekkäisenä

osoittajaan. Lisäksi taksonomialukujen konsolidoin-

tivaiheessa tarkastetaan erikseen, että osoittajassa

olevat luvut eivät esiinny päällekkäin eri aktiviteettien

alla. Tarkastus tehdään vertaamalla kustannuspaikko-

jen kokonaislukuja taulukossa esitettyihin lukuihin, jol-

loin voidaan varmistua siitä, että kokonaistasolla luvut

eivät ylitä 100 prosenttia.

Kestävyysraportti 2024

35Kestävyysraportti 2024

36Kestävyysraportti 2024

37Kestävyysraportti 2024

YDINVOIMAAN JA FOSSIILISIIN KAASUIHIN LIITTYVÄT TOIMINNOT

Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää

tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa

ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai

sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

2. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien

ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja,

kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta

käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

3. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien

ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn

tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on

tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

4. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien

sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä

vastuita.

5. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen

lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä,

tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

6. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai

jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen

toimintaan liittyviä vastuita.

E1 – ILMASTONMUUTOS

OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMINEN JA

ARVIOINTI

Marimekko on arvioinut ilmastoon liittyvät vaikutuk-

set, riskit ja mahdollisuudet osana yhtiön kestävyys-

raportointiin liittyvää kaksoisolennaisuusanalyysiä.

Olennaiseksi nousseet aiheet olivat kaikki kielteisiä

vaikutuksia. Kaksoisolennaisuuden prosessi ja olen-

naiset vaikutukset on esitelty osiossa ESRS 2 – Ylei-

set tiedot kohdassa Olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arvioiminen.

Marimekko on lisäksi tehnyt tarkemman ilmas-

toriskien arvioinnin, jossa käytetään kahta aikajän-

nettä: riskit vuoteen 2030 asti (lyhyt ja keskipitkä

aikaväli) sekä riskit vuoden 2030 jälkeen (pitkä

aikaväli). Riskien tunnistaminen ja arviointi kattaa

sekä Marimekon omat toiminnot ja omaisuuden että

arvoketjun, painottuen arvoketjun alkupään riskeihin.

Marimekon tunnistamat merkittävimmät ilmastoon liit-

tyvät riskit lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä sekä ana-

lyysi strategian ja liiketoiminnan resilienssistä näitä

riskejä kohtaan on kuvattu taulukossa Marimekon

keskeiset ilmastoriskit ja resilienssi. Riskit on jaoteltu

fyysisiin riskeihin ja siirtymäriskeihin.

Strategian ja liiketoiminnan resilienssiä on analy-

soitu merkittävimpien tunnistettujen riskien osalta

lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Analyysi koskee

sekä omaa toimintaa että arvoketjua ja kattaa sekä

fyysiset että siirtymäriskit. Arvoketjun alkupäästä on

huomioitu sekä raaka-aineiden hankinta että tuottei-

den valmistus. Resilienssianalyysissa on huomioitu

yhtiön jo toteuttamat tai suunnittelemat ilmaston-

muutoksen hillintätoimet, kuten kierrätysmateriaalien

käyttö ja tekstiilimateriaalien vesivarojen niukkuutta

kuvaavan arvon pienentäminen, ja niihin käytössä

olevat resurssit. Resilienssianalyysi on toteutettu

Marimekon vastuullisuustiimin johdolla vuoden 2024

aikana, ja se päivitetään vuosittain osana

riskienarvioinnin päivitystä.

Riskienarvioinnissa ei tunnistettu merkittävien

riskien alaisia omaisuuseriä.

Taulukossa kuvatut, ilmastoon liittyvät riskit ovat

merkittävämpiä pitkän aikavälin tarkastelussa, eli

vuoden 2030 jälkeen, kuin lyhyellä ja keskipitkällä ai-

kavälillä. Pitkällä aikavälillä merkittäviksi tunnistettuja

riskejä ovat yllä mainittujen lisäksi myös tuholaisiin,

tulviin ja rankkasateisiin sekä merenpinnan nousuun

liittyvät riskit.

Tunnistettuja ilmaston lämpenemiseen liittyviä

mahdollisuuksia ovat muun muassa materiaalipoh-

jan monipuolistaminen, neitseellisistä raaka-aineista

riippuvuuden vähentäminen lisäämällä kierrätysma-

teriaalien osuutta entisestään sekä vähäpäästöisem-

pien tuotteiden tai palveluiden, kuten kiertotalouden

mukaisten palveluiden, tarjoaminen Marimekon asiak-

kaille. Vähäpäästöisempien tuotteiden tai palvelui-

den kysyntään liittyvät mahdollisuudet korostuvat

vähäisempien päästöjen skenaariossa, kun taas

materiaalipohjan monipuolistamiseen ja neitseellisistä

raaka-aineista riippuvuuden vähentämiseen liittyvät

mahdollisuudet korostuvat korkeiden päästöjen

skenaariossa.

Ilmastonmuutoksen etenemisen vauhtiin, seu-

rausten vakavuuteen ja todennäköisyyteen liittyy

merkittäviä epävarmuuksia, sillä ilmasto ja siihen vai-

kuttavat tekijät ovat monimutkainen kokonaisuus, eikä

tulevia muutoksia ole mahdollista mallintaa täydellä

varmuudella. Siten myös Marimekon tunnistamiin

ilmastoriskeihin ja -mahdollisuuksiin sekä strategian

ja liiketoiminnan resilienssiin näitä kohtaan liittyy

epävarmuuksia.

Kestävyysraportti 2024

MARIMEKON KESKEISET ILMASTORISKIT JA RESILIENSSI

Keskeiset tunnistetut ilmastoriskit lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (vuoteen 2030 asti) sekä arvio strategian ja liiketoiminnan resilienssistä niitä kohtaan.

Riski Riskin tyyppi Riskin kuvaus Strategian ja liiketoiminnan resilienssi

Kohonneet lämpötilat ja

lämpöaallot

Fyysinen riski Kohonneet keskilämpötilat sekä akuutit lämpöaallot voivat vaikuttaa sekä Marimekon oman henkilöstön

että toimitusketjun työntekijöiden terveyteen heikentävästi sekä alentaa työtehoa. Lämpöaallot voivat

myös vaikuttaa maatalouden raaka-aineiden tuotantoon, mikä voi johtaa kohonneisiin hintoihin ja heikom-

paan saatavuuteen. Keskimääräistä lämpimämmät talvet voivat myös vaikuttaa talvimallistojen kysyntään

heikentävästi.

Marimekko hajauttaa raaka-aineiden sekä tuotteidensa valmistuksen hankintaa maantieteellisesti,

mikä lisää resilienssiä tunnistetuille riskeille. Marimekko on kasvattanut ja kasvattaa edelleen kier-

rätysmateriaalien osuutta, mikä lisää resilienssiä raaka-aineiden saatavuuteen ja hintoihin liittyville

riskeille. Resilienssiä heikentää tuotannon ja raaka-aineiden hankinnan merkittävä osuus kuumilla

ilmastovyöhykkeillä. Resilienssiä voidaan kasvattaa edelleen monipuolistamalla materiaalipohjaa

nykyisestä.

Kuivuus ja veden niukkuus Fyysinen riski Ilmaston lämpeneminen lisää äärimmäisen kuivuuden todennäköisyyttä ja vakavuutta, mikä voi vaikuttaa

maatalousraaka-aineiden tuotantoon erityisesti alueilla, joilla veden niukkuuteen liittyvä riski on valmiiksi

korkea. Äärimmäinen kuivuus voi johtaa raaka-aineiden heikompaan saatavuuteen ja hintojen kohoami-

seen. Kuivuus voi myös aiheuttaa häiriöitä tuotteiden valmistusprosesseissa ja heikentää puhtaan juoma-

veden saatavuutta toimitusketjussa.

Raaka-aineiden hankinnan ja tuotteiden valmistuksen hajauttaminen maantieteellisesti lisää resi-

lienssiä veden saatavuuteen liittyville riskeille. Kierrätysmateriaalien osuuden kasvattaminen lisää

resilienssiä, sillä raaka-aineen valmistuksessa tarvitaan neitseellisiä raaka-aineita vähemmän

vettä. Marimekko pyrkii aktiivisesti vähentämään hankkimiensa tekstiilien vesivarojen niukkuutta

kuvaavaa arvoa, mikä lisää resilienssiä. Resilienssiä heikentää tuotannon ja raaka-aineiden han-

kinnan merkittävä osuus alueilla, joilla vesivarojen niukkuusriski on korkea. Resilienssiä voidaan

kasvattaa edelleen suosimalla vettä säästäviä tuotantoprosesseja.

Maastopalot Fyysinen riski Kohonneet lämpötilat ja kuivuus lisäävät maastopalojen todennäköisyyttä ja vakavuutta, mikä voi tuhota

talousmetsiä ja siten vaikuttaa Marimekon käyttämien puu- tai puupohjaisten raaka-aineiden saatavuuteen

ja hintoihin. Maastopalot voivat lisäksi aiheuttaa Marimekon myymälöiden tai toimistojen sekä toimitusket-

jun tehtaiden tilapäisiä sulkuja.

Marimekolla on useita myyntikanavia, mikä kasvattaa resilienssiä yksittäisten myymälöiden sulke-

misesta aiheutuvalle haitalle. Puupohjaiset materiaalit muodostavat vain pienen osan Marimekon

materiaalipohjasta, mikä lisää resilienssiä maastopaloihin liittyville riskeille.

Myrskyt Fyysinen riski Sään ääri-ilmiöt kuten voimakkaat tuulet ja myrskyt voivat aiheuttaa sähkökatkoja ja tilapäisiä sulkuja Mari-

mekon omassa kangaspainossa, myymälöissä ja toimistoissa sekä Marimekon toimitusketjussa.

Marimekolla on useita myyntikanavia, mikä kasvattaa resilienssiä yksittäisten myymälöiden

suluista tai sähkökatkoista aiheutuvalle haitalle. Marimekon tuotanto on hajautettu useille

sopimusvalmistajille, mikä lisää liiketoiminnan resilienssiä paikallisten myrskyjen aiheuttamille

tuotantoviiveille.

Lisääntynyt regulaatio Siirtymäriski EU:n due diligence -sääntely saattaa koskea myös Marimekkoa tulevaisuudessa. Tämä merkitsisi

lisääntynyttä vastuuta mm. ilmastoriskeistä toimitusketjussa ja vaatisi lisäpanostuksia due diligence

-prosesseihin.

Marimekko seuraa sääntelyn kehitystä aktiivisesti ja varautuu ajoissa tulevaan sääntelyyn.

Marimekko kehittää toimitusketjun due diligence -prosesseja aktiivisesti. Resilienssiä voidaan

lisätä kehittämällä Marimekon ilmastoa ja ympäristöä koskevaa due diligence -prosessia edelleen.

Kohonneet energian

kustannukset,

energialaitteiden

investoinnit ja

sähkönjakelun katkot

Siirtymäriski Fossiiliset polttoaineet ovat edelleen merkittävä energialähde globaaleissa tekstiilien arvoketjuissa.

Fossiilisten polttoaineiden hintojen odotetaan nousevan päästöhinnoittelun vuoksi, mikä voi johtaa

tuotantokustannusten nousuun Marimekon toimitusketjussa sekä vaikuttaa epäsuorasti omassa

kangaspainossa käytettävän biokaasun saatavuuteen ja hintoihin. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen

edellyttää siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin Marimekon toimitusketjussa, mikä voi johtaa

investointitarpeisiin ja sitä kautta tuotantokustannusten nousuun. Myös uusien hiiliverojen käyttöönotto

voi nostaa tuotantokustannuksia joillakin alueilla. Lisäksi sähkön jakelua saatetaan rajoittaa joissakin

tuotantomaissa, mikä voi aiheuttaa tuotantoviiveitä.

Marimekon tuotanto on hajautettu useille sopimusvalmistajille, mikä lisää resilienssiä energian

hinnan nousun tai investointitarpeiden aiheuttamalle tuotantokustannusten nousulle. Fossiilisten

energialähteiden merkittävä osuus arvoketjussa heikentää kuitenkin resilienssiä tunnistetuille

riskeille, ja resilienssiä voidaan kasvattaa aktiivisesti vauhdittamalla uusiutuvan energian

käyttöönottoa ja edistämällä energiatehokkuutta Marimekon arvoketjussa. Resilienssiä omassa

kangaspainossa voidaan lisätä edelleen harkitsemalla vaihtoehtoisia energialähteitä biokaasun

rinnalle.

Kestävyysraportti 2024

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

Marimekon ilmastonmuutosta koskevat olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu

yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysissä, joka on esitetty

osiossa ESRS 2 – Yleiset tiedot kohdassa Olennais-

ten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnis-

taminen ja arvioiminen. Lisäksi yhtiö on tunnistanut

ilmastoon liittyvät vaikutuksensa laskemalla oman

toimintansa ja arvoketjunsa vuosittaiset kasvihuone-

kaasupäästöt (scope 1, 2 ja 3) GHG Protocol -standar-

dien mukaisesti.

Marimekon merkittävimmät päästölähteet liit-

tyvät epäsuoriin päästöihin arvoketjussa (scope 3),

ja niitä ovat esimerkiksi ostetut tuotteet ja palvelut,

erityisesti hankitut tekstiilit, myytyjen tuotteiden

käyttö sekä kuljetukset ja jakelu. Tarkemmat tiedot

Marimekon scope 1–3 -päästöistä on esitetty koh-

dassa Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja

scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.

Fyysisten riskien ja mahdollisuuksien tunnis-

tamisessa on huomioitu ilmaston lämpenemiseen,

veteen ja tuuleen liittyvät krooniset ja akuutit riskit.

Siirtymäriskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa

on huomioitu vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymisen

aiheuttamat vaikutukset liiketoiminnalle, kuten vähä-

päästöisempään teknologiaan siirtymisen aiheuttamat

kustannukset, sekä asiakkaiden ja muiden sidos-

ryhmien vaatimuksissa ja odotuksissa tapahtuvat

muutokset.

Riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa on

hyödynnetty skenaarioanalyysia. Riskejä ja mahdol-

lisuuksia on tarkasteltu kahdessa eri skenaariossa,

jotka perustuvat IPCC:n kuudennessa arviointira-

portissa (AR6) esitettyihin ilmastoskenaarioihin:

vähäisempien päästöjen skenaario (SSP1-2.6) sekä

korkeiden päästöjen skenaario (SSP5-8.5).

Skenaariossa SSP1-2.6 ilmaston lämpenemien

rajoittuu IPCC:n mukaan todennäköisesti 1,2–1,8

Celsius-asteeseen vuoteen 2040 mennessä ja

1,3–2,4 Celsius-asteeseen vuoteen 2100 mennessä.

Vastaavasti skenaariossa SSP5-8.5 ilmasto lämpe-

nee IPCC:n mukaan todennäköisesti 1,3–1,9 Celsius-

astetta vuoteen 2040 mennessä ja 3,3–5,7 Celsius-

astetta vuoteen 2100 mennessä. Marimekon määritte-

lemällä lyhyellä ja keskipitkällä aikajänteellä (vuoteen

2030 asti) näiden kahden eri skenaarion riskit eivät

poikkea toisistaan merkittävästi, mutta pitkällä ai-

kavälillä (vuoden 2030 jälkeen) korkeiden päästöjen

skenaarion fyysiset riskit korostuvat selvästi.

Vähäisempien päästöjen skenaario SSP1-2.6 on

valittu edustamaan Marimekon ilmastotavoitteiden ja

siirtymäsuunnitelman mukaista ilmaston lämpenemisen

kehitystä. SSP5-8.5 on valittu edustamaan edellisestä

merkittävästi poikkeavaa kehityskulkua, missä ilmasto

lämpenee huomattavasti enemmän, jotta myös pahim-

mat ilmaston lämpenemisen aiheuttamat uhat pysty-

tään huomioimaan yrityksen riskienhallinnassa.

Taulukossa Marimekon keskeiset ilmastoriskit ja

resilienssi esitetyt riskit ovat olennaisia molemmissa

käytetyissä ilmastoskenaarioissa, mutta niiden toden-

näköisyys ja vaikutus Marimekon kannattavuuteen on

suurempi korkeiden päästöjen skenaariossa.

Marimekon tunnistamat riskit, mukaan lukien

merkittävimmät tunnistetut ilmastoriskit, otetaan

huomioon Marimekon strategian päivityksissä sekä

liiketoiminnan suunnittelussa.

TOIMINTAPERIAATTEET

Marimekko pyrkii vähentämään kasvihuonekaasu-

päästöjen intensiteettiä koko arvoketjussa. Mari-

mekko on asettanut tieteeseen perustuvat ilmas-

totavoitteet omalle toiminnalleen ja arvoketjulleen

vuoteen 2030. Lisäksi yhtiön vuoteen 2025 ulottu-

vassa vastuullisuusstrategiassa on asetettu kolme

toimintaa ohjaavaa ilmastonmuutoksen hillintään liit-

tyvää tavoitetta, jotka liittyvät oman toiminnan kasvi-

huonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä logistiikan

ja hankittujen tekstiilimateriaalien kasvihuonekaasu-

päästöjen intensiteetin vähentämiseen.

Marimekon Code of Conduct kattaa periaatteet

ilmastovaikutusten hillintään sekä omassa että sopi-

muskumppaneiden toiminnassa. Code of Conductin

mukaisesti yhtiössä arvioidaan toiminnan ympäristö-

vaikutukset ja ryhdytään toimiin mahdollisten haitallis-

ten vaikutusten, kuten ilmastovaikutusten, vähentämi-

seksi ja ehkäisemiseksi.

Marimekon Supplier Code of Conduct sisältää

ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä vaatimuksia

Marimekon sopimusvalmistajille. Marimekko edellyt-

tää, että sopimusvalmistajat pyrkivät mahdollisuuk-

sien mukaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

esimerkiksi suosimalla uusiutuvia energialähteitä sekä

jatkuvasti parantamaan toimintansa energiatehok-

kuutta. Marimekko edellyttää lisäksi sopimusvalmista-

jia raportoimaan pyydettäessä kasvihuonekaasupääs-

tönsä Marimekolle.

Marimekon ilmastoon liittyvät toimintaperiaatteet

eivät toistaiseksi kata ilmastonmuutokseen sopeu-

tumista. Jotkin ilmastonmuutoksen hillintäkeinot,

kuten esimerkiksi kierrätettyjen materiaalien osuuden

kasvattaminen, tukevat kuitenkin yhtiön sopeutumista

ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Tarkemmin Code of

Conductin sisällöstä osioissa ESRS 2 – Yleiset tiedot

kohdassa Kestävyyden hallinto ja G1 – Liiketoiminnan

harjoittaminen kohdassa Toimintaperiaatteet.

ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄN JA SIIHEN

SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET

Marimekko on asettanut tavoitteita scope 1–2 -pääs-

töjen sekä scope 3 -päästöintensiteetin vähentämi-

seksi, ja ne on esitelty taulukossa Marimekon scope

1–3 -päästöjen vähennystavoitteet. Marimekon pääs-

tövähennystavoitteilla toteutetaan yhtiön toimintape-

riaatetta pyrkiä vähentämään kasvihuonekaasupääs-

töjen intensiteettiä koko arvoketjussa.

Tavoitteet vähentää scope 1–2 -päästöjä 42,0

prosenttia sekä scope 3 -päästöjä 51,6 prosenttia

arvonlisäykseen (milj. euroa) suhteutettuna vuoden

2030 loppuun mennessä ovat tieteeseen perustu-

via, Science Based Targets -aloitteen tarkastamia

päästövähennystavoitteita, ja ne ovat linjassa Pariisin

ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa. Tavoiterajat

sisältävät bioenergiaraaka-aineiden maaperään liitty-

vät päästöt ja poistumat. Tavoitteiden asettamiseen ei

ole osallistunut muita Marimekon ulkoisia sidosryhmiä.

Tavoitteet on asetettu käyttäen absoluuttisen vähen-

tämisen sekä taloudellisen intensiteetin (GEVA) -me-

todeita. Tavoitteita ei ole asetettu sektorikohtaisten

kehityspolkujen (SDA) mukaan, vaan monialaisten ke-

hityspolkujen mukaisesti. Tavoitteiden asettamisessa

on hyödynnetty Marimekon päästöjen mallintamista

vuoteen 2030 sekä Marimekon arvonlisäyksen mallin-

nusta Marimekon liiketoimintastrategian mukaisesti.

Scope 1–2 -päästöjä koskeva tavoite kattaa

100 prosenttia Marimekon scope 1–2 -päästöistä.

Tavoitteen perusvuonna scope 1 -päästöjen osuus yh-

teenlasketuista scope 1–2 -päästöistä oli 57 prosenttia

ja scope 2 -päästöjen osuus 43 prosenttia. Tavoite on

yhteistavoite, jossa ei ole määritelty tavoitetasoa erik-

seen scope 1- ja 2 -päästöille. Tavoitteeseen kuuluvat

scope 2 -päästöt lasketaan markkinaperusteisella

menetelmällä, ja se on linjassa tavoitteen rajoittaa il-

maston lämpeneminen 1,5 Celsius-asteeseen kanssa.

Vuonna 2024 Marimekon scope 1–2 -päästöt olivat

203 tCO2e (2023: 203), pysyen edellisvuoden tasolla.

Yhteenlasketut scope 1 ja 2 -päästöt olivat kuitenkin

7 prosenttia suuremmat kuin tavoitteen perusvuonna

Kestävyysraportti 2024

MARIMEKON SCOPE 1–3 -PÄÄSTÖJEN VÄHENNYSTAVOITTEET

Tavoitteen kuvaus Scope Tavoitekausi Perusvuoden taso Vähennystavoite Tavoitetaso Vertailukelpoinen

(2023)

2024 2024 muutos

perusvuoteen

verrattuna (%)

Vähentää absoluuttisia scope 1- ja 2 -kasvihuonekaasupääs-

töjä 42 prosenttia. Tavoiteraja sisältää bioenergiaraaka-ai-

neiden maaperään liittyvät päästöt ja poistumat.

Scope 1 ja 2 2022–2030 189 tCO2e -42 % 110 tCO2e 203 tCO2e 203 tCO2e +7 %

Vähentää scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 51,6 prosent-

tia arvonlisäykseen (milj. euroa) suhteutettuna. Tavoiteraja

sisältää bioenergiaraaka-aineiden maaperään liittyvät pääs-

töt ja poistumat.

Scope 3 2022–2030 597 tCO2e/ M€ -51,6 % 289 tCO2e/ M€ 461 tCO2e/ M€ 504 tCO2e/ M€ -16 %

Vähentää tekstiilimateriaalien kasvihuonekaasupäästöjä 20

prosenttia hankittua tekstiilikiloa kohden.

Scope 3 2019–2025 13,9 kgCO2e/ kg -20 % 11,1 kgCO2e/ kg 12,7 kgCO2e/ kg 11,0 kgCO2e/ kg -21 %

Vähentää logistiikan kasvihuonekaasupäästöjä 50 prosent-

tia kuljetettua tuotekiloa kohden.

Scope 3 2018–2025 2,2 kgCO2e/ kg -50 % 1,1 kgCO2e/ kg 1,5 kgCO2e/ kg 1,7 kgCO2e/kg -20 %

2022, johtuen pääasiassa ostetun sähkön kulutuk-

sen noususta maissa, joissa sähkön päästökerroin on

verrattain korkea.

Scope 3 -päästöjä koskeva taloudellinen inten-

siteettitavoite kattaa kaikki yhtiön scope 3 -päästöt

pois lukien myytyjen tuotteiden käytöstä (scope 3,

kategoria 11) aiheutuvat päästöt. Scope 3 -tavoite

on linjassa tavoitteen rajoittaa ilmaston lämpene-

minen selvästi alle 2 Celsius-asteeseen kanssa.

Marimekon scope 3 -päästöt arvonlisäykseen (milj.

euroa) suhteutettuna olivat 504 tCO2e/ M€, 16 pro-

senttia pienemmät kuin tavoitteen perusvuonna 2022.

Myönteinen kehitys johtuu scope 3 -tavoiterajaan

sisältyvien päästöjen vähenemisestä vuoden 2022

tasoon verrattuna ja samaan aikaan tapahtuneesta

Marimekon arvonlisäyksen kasvusta. Perusvuoteen

2022 verrattuna päästöt ovat vähentyneet erityi-

sesti ostetuissa tavaroissa ja palveluissa (scope 3,

kategoria 1) sekä kuljetuksissa ja jakelussa (scope 3,

kategoriat 4 ja 9). Ostettujen tavaroiden ja palveluiden

päästökehitys johtuu pääosin pienemmästä ostettu-

jen tuotteiden kokonaismäärästä, sillä vuonna 2022

Marimekko varautui jatkuvan malliston kysyntään

mahdollisissa toimitusketjun häiriötilanteissa, ja os-

tettuja tuotteita oli enemmän, sekä tekstiilituotteiden

päästöintensiteetin vähenemisestä. Vuoteen 2023

verrattuna Marimekon scope 3 -päästöt arvonlisäyk-

seen suhteutettuna kasvoivat johtuen pääasiassa

ostettujen tekstiilituotteiden suuremmasta määrästä,

vähäpäästöisemmän keramiikan ostojen määrän

vähenemisestä sekä kuljetusten ja jakelun päästöjen

kasvusta. Päästöjen kehitys on esitetty tarkemmin

kappaleessa Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2-

ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.

Marimekon vuoden 2025 alussa julkaisemien

tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden perus-

vuosi on 2022. Yhtiö on arvioinut, että vuosi 2022

edustaa riittävän hyvin normaalia liiketoimintavuotta,

sillä vuonna 2023 Marimekko hankki selvästi tavallista

vähemmän keramiikka- ja lasituotteita hyvän varasto-

tilanteen takia, mikä vaikutti ostettujen tuotteiden ja

logistiikan päästöihin.

Edellä mainittujen tieteeseen perustuvien ilmasto-

tavoitteiden lisäksi Marimekon tavoitteena on vähen-

tää tekstiilimateriaalien kasvihuonekaasupäästöjä 20

prosenttia hankittua tekstiilikiloa kohden vuoden 2025

loppuun mennessä sekä logistiikan kasvihuonekaasu-

päästöjä 50 prosenttia kuljetettua tuotekiloa kohden

vuoden 2025 loppuun mennessä. Tekstiilimateriaaleja

koskevan tavoitteen tavoitekausi on 2019–2025 ja

logistiikkaa koskevan tavoitteen tavoitekausi on

2018–2025. Näiden tavoitteiden tarkoitus on tukea

Marimekkoa vähentämään ja seuraamaan systemaat-

tisesti olennaisiksi tunnistettujen päästölähteiden

päästöintensiteettiä. Tavoitteiden asettamisessa on

hyödynnetty päästölaskentaa ja päästöjen mallin-

nusta. Nämä intensiteettitavoitteet eivät ole tietee-

seen perustuvia päästövähennystavoitteita, eivätkä

ne siten ole linjassa tavoitteen rajoittaa ilmaston läm-

peneminen 1,5 Celsius-asteeseen kanssa. Tavoitteet

eivät ole ulkopuolisen tahon tarkistamia eikä niiden

asettamiseen ole osallistunut Marimekon ulkoisia

sidosryhmiä.

Tekstiilimateriaalien kasvihuonekaasupäästöt

hankittua tekstiilikiloa kohden vuonna 2024 olivat

11,0 kgCO2e/ kg (2023: 12,7), 21 prosenttia pienem-

mät kuin tavoitteen perusvuonna 2019. Marimekko

saavutti siten vuonna 2024 tavoitteensa tekstiili-

materiaalien päästöintensiteetin vähentämiseksi.

Tekstiilimateriaalien päästöintensiteettiä vähensi

erityisesti eläinperäisten materiaalien, kuten villan

ja nahan, osuuden pieneneminen vertailuvuodesta,

aiempaa pienempi nahan päästökerroin sekä luo-

mupuuvillan osuuden kasvu hankitusta puuvillasta.

Marimekon materiaalistrategian määrätietoisen

toteuttamisen lisäksi tavoitteen saavuttamista tuki

vuonna 2023 metodologinen päivitys, jonka ansiosta

tuotekategoriakohtaiset värjäys- ja painamiskäytän-

nöt on huomioitu laskennassa vuodesta 2022 alkaen

aiempaa paremmin.

Logistiikan päästöt kuljetettua tuotekiloa kohden

lasketaan jakamalla scope 3, kategorian 4 päästöt nii-

den tilattujen tuotteiden kokonaismäärällä (kg), joiden

toimitusaika on raportointivuonna. Logistiikan päästöt

kuljetettua tuotekiloa kohden vuonna 2024 olivat

1,7 kgCO2e/kg (2023: 1,5) eli 20 prosenttia pienem-

mät kuin tavoitteen perusvuonna 2018. Logistiikan

päästöintensiteetin kasvu edellisvuoteen verrattuna

johtuu lentorahdin osuuden kasvusta yhtiön kuljetuk-

sissa. Tekstiilialalle on tyypillistä varhainen sitoutumi-

nen tuotetilauksiin toimittajakumppaneilta. Venäjän

hyökkäys Ukrainaan keväällä 2022 lopetti isolta osin

Kestävyysraportti 2024

laivakuljetuksia nopeammat meri-juna-yhdistelmä-

kuljetukset, mikä pidensi entisestään tuotetilausten

läpimenoaikaa toimitusketjussa. Mahdollisen liikatuo-

tannon välttäminen edellytti myös vuonna 2024 no-

peampien mutta päästöintensiivisempien lentokulje-

tuksien lisäämistä jonkin verran, mikä nosti kuljetusten

päästöintensiteettiä.

Marimekko ei toistaiseksi suunnittele uusien

tuotantoteknologioiden käyttöönottoa omassa toi-

minnassaan päästövähennystavoitteiden saavut-

tamiseksi. Uusien, vähäpäästöisten teknologioiden

käyttöä pyritään edistämään arvoketjussa yhdessä

yhtiön kumppaneiden kanssa. Keskeisimmät pääs-

tövähennyskeinot ja niiden määrälliset panokset

päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi on ku-

vattu kohdassa Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäsuunnitelma.

Marimekon päästövähennystavoitteiden saavut-

tamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa lii-

ketoimintastrategian tavoitteiden toteutuminen ja sen

myötä arvonlisäyksen kehitys, jolla on vaikutus erityi-

sesti taloudelliseen intensiteettitavoitteeseen, sekä

asiakkaiden mieltymyksissä tapahtuvat muutokset,

joilla voi olla vaikutuksia esimerkiksi yhtiön käyttämiin

materiaaleihin sekä painotuksiin eri tuotekategorioi-

den välillä.

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäsuunnitelma

Marimekko laati vuonna 2024 ilmastonmuutoksen hil-

lintää koskevan siirtymäsuunnitelman. Siirtymäsuunni-

telma ulottuu vuoteen 2030, joka on myös Marimekon

tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden

päättymisvuosi. Yhtiö ei ole asettanut tieteeseen

perustuvaa nettonollatavoitetta vuodelle 2050.

Marimekon siirtymäsuunnitelma perustuu Science

Based Targets initiativen (SBTi) validoimiin, tie-

teeseen perustuviin päästövähennystavoitteisiin.

Tavoitteet scope 1 ja scope 2 -päästöille ovat linjassa

1,5 celsiusasteen lämpenemisen tavoitteen kanssa ja

tavoite scope 3 -päästöille on linjassa alle 2 celsiusas-

teen lämpenemisen tavoitteen kanssa.

Marimekon päästövähennyskeinot voidaan jakaa

neljään pääkategoriaan: materiaalisiirtymä, logistiikan

optimointi, siirtyminen uusiutuvaan energiaan ja muut

toimenpiteet. Marimekon siirtymäsuunnitelma sisältää

jo toteutetut sekä suunnitellut toimenpiteet kasvihuo-

nekaasupäästöjen tai päästöintensiteetin vähentä-

miseksi. Toimenpiteet on jaoteltu arvioidun päästö-

vähennyspotentiaalin mukaan kolmeen kategoriaan:

vähäinen potentiaali (alle 50tCO2e vähenemä vuosita-

solla), keskisuuri potentiaali (50–500 tCO2e vähe-

nemä vuositasolla) ja suuri potentiaali (yli 500tCO2e

vähenemä vuositasolla).

Toimenpiteet scope 1 ja 2 -tavoitteen saavutta-

miseksi liittyvät uusiutuvaan energiaan siirtymiseen.

Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat fossiilisen polttoöljyn

käytön lopettaminen Kiteen ulosvuokratun tehdaskiin-

teistön lämmityksessä sekä siirtyminen uusiutuvaan

sähköön kaikissa omissa sähkösopimuksissa maail-

manlaajuisesti. Molempien toimenpiteiden vaikutus on

arvioitu keskisuureksi. Marimekko on siirtynyt uusiutu-

vaan sähköön jo useimmissa omissa sopimuksissaan

Suomessa, mutta ulkomaisissa sähkösopimuksissa

siirtymä on työn alla. Polttoöljyn käytön lopettamista

Kiteellä valmistellaan.

Merkittävimmät suunnitellut toimenpiteet scope

3 -tavoitteen saavuttamiseksi liittyvät Marimekon

materiaalistrategian mukaisen materiaalisiirtymän

jatkamiseen, logistiikan optimointiin ja uusiutuvaan

energiaan siirtymiseen. Hankittujen tekstiilimateriaa-

lien osuus Marimekon koko hiilijalanjäljestä vuonna

2024 oli 36 prosenttia ja logistiikan osuus 12 prosent-

tia. Vastaavasti hankittujen tekstiilimateriaalien osuus

Marimekon tieteeseen perustuvaan scope 3 -tavoit-

teeseen sisältyvistä päästöistä oli 48 prosenttia ja

logistiikan osuus 16 prosenttia. Seuraavilla suunnitel-

luilla toimenpiteillä on arvioitu olevan suuri päästövä-

hennyspotentiaali (yli 500 tCO2e vähenemä):

• luomu- ja kierrätyspuuvillan osuuden kasvattaminen

• jäljitettävän ja vähäpäästöisemmän nahan osuuden

kasvattaminen

• kierrätysvillan osuuden kasvattaminen

• logistiikkareittien optimointi erityisesti Aasiassa

• Marimekon sopimusvalmistajien tukeminen

energiasiirtymässä

Lisäksi seuraavilla suunnitelluilla toimenpiteillä on

arvioitu olevan keskisuuri päästövähennyspotentiaali

(50–500 tCO2e vähenemä): kierrätysmateriaalien

osuuden kasvattaminen entisestään muissa mate-

riaaleissa kuin puuvilla ja villa, vähäpäästöisempien

pakkausmateriaalien osuuden lisääminen, verkko-

kaupan palautusten vähentäminen sekä käytettyjen

energianlähteiden huomioiminen uusien toimittajien

valinnassa.

Yllä listatuista suuren ja keskisuuren päästövähen-

nyspotentiaalin toimenpiteistä osa on jo toteutettu tai

ne ovat käynnissä. Loput on suunniteltu toteutetta-

vaksi vuosina 2025–2030 eli Marimekon tieteeseen

perustuvien ilmastotavoitteiden tavoitejakson aikana.

Toimenpiteiden toteutettavuus, toteuttamistapa ja

-aikataulu arvioidaan tapauskohtaisesti.

Marimekko on edistänyt materiaalistrategiaan-

sa vuodesta 2021 alkaen ja edennyt siirtymässä

suosimiinsa materiaaleihin kuten luomu-, kierrätys- ja

innovatiivisiin materiaaleihin. Edistymisestä on ker-

rottu tarkemmin kohdassa Toimenpiteet. Siirtymä ma-

teriaaleissa kuitenkin jatkuu, ja Marimekon suosimien

materiaalien osuutta kasvatetaan edelleen. Yhtiö on

jo pidempään optimoinut logistiikkareittejä, mutta

liiketoiminnan kasvaessa Aasiassa tälle on edelleen

tarvetta. Marimekko on edellyttänyt sopimuskumppa-

neitaan suosimaan uusiutuvaa energiaa ja tavoit-

telemaan päästövähennyksiä. Yhtiö selvittää nyt

konkreettisia keinoja tukea kumppaneita siirtymässä

uusiutuvaan energiaan.

Marimekko on tehnyt laadullisen arvion keskeisten

omaisuuserien ja tuotteiden mahdollisista kasvi-

huonekaasupäästöjen lukkiutumista. Yhtiö omistaa

yhden fossiilista energiaa käyttävän laitteiston, Kiteen

kiinteistön lämmitysöljykattilan. Yhtiö on kuitenkin

päättänyt lopettaa polttoöljyn käytön Kiteen kiinteis-

töllä, minkä vuoksi Marimekko arvioi, ettei sen pääs-

tövähennystavoitteiden saavuttaminen vaarannu eikä

siirtymäriskiä synny.

Marimekko ei ole raportointikauden aikana tehnyt

merkittäviä pääomasijoituksia, jotka liittyisivät hiileen,

öljyyn tai kaasuun liittyvään taloudelliseen toimintaan.

Marimekko ei myöskään tehnyt raportointikauden aikana

ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä pääomasijoituksia.

Marimekkoa ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuk-

sen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.

Siirtymäsuunnitelma on yhtiön johtoryhmän ja

hallituksen hyväksymä. Siirtymäsuunnitelmaa on

työstetty ja toimenpiteiden aiheuttamia kustannuksia

tai investointitarpeita on arvioitu yhdessä johtoryh-

män jäsenten kanssa, ja ne on osin huomioitu yhtiön

talousarviossa. Marimekon liiketoimintastrategian

laatimisesta vastaava johtoryhmän jäsen vastaa myös

siirtymäsuunnitelmasta. Näillä pyritään varmista-

maan, että siirtymäsuunnitelma on linjassa Marimekon

liiketoimintastrategian kanssa. Siirtymäsuunnitelman

aiheuttamia mahdollisia muutostarpeita yhtiön liike-

toimintastrategiaan tullaan arvioimaan säännöllisesti

siirtymäsuunnitelman päivitysten yhteydessä.

Marimekolla oli vuonna 2024 ilmastonmuutok-

sen hillintää koskevaa taloudellista toimintaa, joka

on kuvattu kohdassa Toimenpiteet. Marimekolla ei

ole tavoitteita tai suunnitelmia toimintansa mukaut-

tamiseksi komission delegoidussa asetuksessa (EU)

2021/2139 vahvistettujen kriteerien mukaiseksi.

Kestävyysraportti 2024

TOIMENPITEET

Marimekon tärkeimmät ilmastonmuutoksen hillintäkei-

not liittyvät Marimekon materiaalistrategian mukaisen

materiaalisiirtymän jatkamiseen, logistiikan optimoin-

tiin ja uusiutuvaan energiaan siirtymiseen.

Vuonna 2024 Marimekko jatkoi työtä tavanomaisia

materiaaleja vähäpäästöisempien kierrätysmateriaa-

lien, luomu- ja uudistavan viljelyn materiaalien sekä

innovatiivisten materiaalien osuuden kasvattamiseksi.

Vuonna 2024 kierrätysmateriaalien osuus pysyi liki

edellisvuoden tasolla ollen 20 prosenttia (21), luomu-

ja uudistavan viljelyn materiaalien osuus kasvoi 39

prosenttiin (20) ja uusien innovatiivisten materiaalien

osuus oli edelleen 0 prosenttia (0) kaikista hanki-

tuista tekstiilimateriaaleista. Loput hankitut tekstiili-

materiaalit Marimekko luokittelee tavanomaisiksi tai

paremmiksi tavanomaisiksi materiaaleiksi. Marimekon

tekstiilimateriaalien päästöintensiteetti hankittua

tekstiilikiloa kohden pieneni edellisvuoteen verrat-

tuna ja oli 21 prosenttia pienempi kuin Marimekon

asettaman tavoitteen perusvuonna 2019. Marimekko

saavutti siten tekstiilimateriaaleille asettamansa pääs-

tötavoitteen vuonna 2024.

Marimekko jatkoi vuonna 2024 logistiikkareittien

optimointia lisäämällä suoratoimituksia toimittajilta

tukkuasiakkaille Aasiassa ja avaamalla uusia suora-

toimitusreittejä Koreaan ja Malesiaan, mikä lyhensi

kuljetusreittejä ja siten pienensi kuljetusten pääs-

töjä. Koska päästöintensiivisen lentorahdin osuus

Marimekon kuljetuksista kasvoi samanaikaisesti,

Marimekon logistiikan päästöintensiteetti kuljetettua

tuotekiloa kohden kasvoi edellisvuoteen nähden. Lisää

logistiikan päästöintensiteetin kehityksestä ja sen

syistä kerrotaan kohdassa Ilmastonmuutoksen hillin-

tään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet.

Edellä mainitut ilmastonmuutoksen hillintätoi-

met eivät aiheuta pääomamenoja. Marimekolla ei

ole komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178

tarkoittamaa CapEx-suunnitelmaa. Edellä kuvattui-

hin materiaalisiirtymään liittyviin toimiin on osoitettu

rahallisia panostuksia, jotka näkyvät osana tuotekuluja

Marimekon toimintamenoissa ja huomioituina yhtiön

talousarviossa. Materiaalisiirtymän lisäkustannukset

eivät kuitenkaan ole eroteltavissa tuotekuluista rapor-

tointistandardin edellyttämällä tavalla. Yhtiön kyky

toteuttaa materiaalisiirtymää riippuu jonkin verran

vähäpäästöisempien materiaalien saatavuudesta ja

kustannuksista.

Tarkemmat tiedot Marimekon ilmastonmuutoksen

hillintäkeinoista ja suunnitelluista toimenpiteistä on

esitetty osiossa Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäsuunnitelma.

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Marimekon energiaintensiteetti (energian kokonais-

kulutus liikevaihtoon suhteutettuna) on esitetty taulu-

kossa Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon.

Energiaintensiteetin laskennassa on huomioitu koko

konsernin oman toiminnan energiankulutus, sillä koko

konsernin päätoimialaa vastaava NACE-koodi on

4771 (Vaatteiden yleisvähittäiskauppa), joka luokitel-

laan ilmastovaikutuksiltaan merkittäväksi toimialaksi.

Energiaintensiteetin laskennassa on siten käytetty

koko konsernin liikevaihtoa, joka on esitetty Hallituk-

sen toimintakertomuksen kohdassa Liikevaihto.

ENERGIAINTENSITEETTI SUHTEESSA LIIKEVAIHTOON

Vertailukelpoinen

(2023) 2024 % 2024/2023

Kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan

merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon

(MWh/ M€)

39 40 +2 %

MARIMEKON OMAN TOIMINNAN ENERGIAN KOKONAISKULUTUS

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Vertailukelpoinen

(2023)

2024

Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 0

Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 336 349

Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 0

Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 0

Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja

jäähdytyksen kulutus (MWh)

102 110

Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 438 459

Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 6 % 6 %

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) 58 34

Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 1 % 0 %

Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva

teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen

kulutus (MWh)

3 786 4 265

Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja

jäähdytyksen kulutus (MWh)

2 436 2 455

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus

(MWh)

156 152

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) 6 378 6 872

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 93 % 93 %

Energian kokonaiskulutus (MWh) 6 874 7 365

Kestävyysraportti 2024

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Taulukossa Marimekon kasvihuonekaasupäästöt (scope 1–3) on esitetty Marimekon scope 1–3 -kasvi-

huonekaasupäästöt kaikille Marimekon toiminnalle olennaisille päästökategorioille. Marimekon scope

3 -päästölaskenta sisältää kaikki päästökategoriat lukuun ottamatta kategorioita 10 (myytyjen tuot-

teiden jalostus), 13 (tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät) ja 15 (investoinnit), sillä nämä

eivät ole Marimekon toiminnalle relevantteja.

MARIMEKON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT (SCOPE 1–3)

Takautuva Tavoitevuodet

Perusvuosi (2022) Vertailukelpoinen (2023) 2024

2024/ 2023 2030

Vuotuinen %-tavoite/

perusvuosi

Scope 1 - kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasupäästöjen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 109 124 105 -15 % - -

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1

-kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)

0 % 0 % 0 % 0 % - -

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 282 279 274 -2 % - -

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 81 79 98 +23 % - -

Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3-) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.) 68 302 50 119 51 110 +2 % - -

1. Ostetut tavarat ja palvelut 33 368 26 021 29 837 +15 % - -

2. Tuotantohyödykkeet 360 366 476 +30 % - -

3. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope

2 - päästöihin)

276 249 215 -14 % - -

4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 4 372 3 647 4 138 +13 % - -

5. Toiminnassa muodostuva jäte 19 14 26 +87 % - -

6. Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 274 596 757 +27 % - -

7. Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 240 394 423 +7 % - -

8. Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät 134 132 310 +134 % - -

9. Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 2 390 1 800 2 054 +14 % - -

11. Myytyjen tuotteiden käyttö 26 063 15 985 12 478 -22 % - -

12. Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 75 52 16 -70 % - -

14. Franchising 730 863 380 -56 % - -

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) 68 693 50 522 51 489 +2 % - -

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) 68 492 50 323 51 313 +2 % - -

Kestävyysraportti 2024

Marimekon biogeeniset päästöt vuonna 2024 oli-

vat 850 tCO2e (754). Biogeeniset päästöt kasvoi-

vat edellisvuodesta 13 prosenttia Marimekon painon

lisääntyneen tuotannon ja biokaasunkulutuksen takia.

Ostoenergian epäsuorien päästöjen (scope 2) tai mui-

den epäsuorien päästöjen (scope 3) biogeenisiä pääs-

töjä ei ole laskettu erikseen, sillä tietoa biogeenisten

päästöjen osuudesta ei ole ollut saatavilla. Lasken-

nassa on siten oletettu, että ostoenergian epäsuorat

päästöt ja muut epäsuorat päästöt ovat kokonaisuu-

dessaan fossiilisia päästöjä.

Vuoden 2024 päästölaskennan yhteydessä tehtiin

markkinaperusteisten scope 2 -päästöjen laskentaan

menetelmällinen muutos, jonka vaikutus Marimekon

scope 1+2 -tavoitteen perusvuoden 2022 päästöi-

hin oli yli 5 prosenttia eli yli Marimekon merkittävänä

pitämän muutoksen rajan. Tämän vuoksi sama mene-

telmällinen muutos tehtiin myös vuosien 2022–2023

markkinaperusteisten scope 2 -päästöjen lasken-

taan. Muutoksessa ostoenergian päästökertoimien

lähteeksi muutettiin maakohtaisen jäännösjakauman

mukainen päästökerroin silloin, kun energiayhtiökoh-

taista päästökerrointa ei ollut saatavilla. Aiemmin las-

kennassa oli vastaavassa tapauksessa käytetty sijain-

tiperusteisessa laskennassa käytettyjä päästökertoi-

mia. Muutos on GHG-protokollan ohjeiden mukainen.

Muutoksen takia vuosien 2022–2023 markkinaperus-

teiset scope 2 -päästöt eroavat yhtiön aikaisemmin

raportoimista luvuista.

Myös vuoden 2024 scope 3 -päästöjen laskentaan

tehtiin joitakin menetelmällisiä muutoksia, jotka ovat

niiden merkittävyyden tai Science Based Targets ini-

tiativelta saatujen ohjeiden vuoksi korjattu jälkeenpäin

myös vuosien 2022–2023 päästöjen laskentaan. Näin

Marimekon tieteeseen perustuvan scope 3 -pääs-

tötavoitteen perusvuosi 2022 on vertailukelpoinen

myöhempien vuosien kanssa. Suurimpana muutok-

sena on maankäyttösektorin päästöjen sisällyttämi-

nen scope 3 -kategorian 1 (ostetut tavarat ja palvelut)

laskentaan vuodesta 2022 alkaen, mikä kasvatti

kategorian 1 päästöjä. Toinen merkittävä muutos on

Marimekon jakelukeskuksen ja verkkokaupan varas-

tojen sekä niiltä lähtevien jakelukuljetusten päästöjen

siirtäminen kategoriasta 9 (kuljetukset tuotantoketjun

loppupäässä) kategoriaan 4 (tuotantoketjun alkupään

kuljetukset ja jakelu) vuodesta 2022 alkaen. Muutos ei

vaikuttanut kuljetusten ja jakelun kokonaispäästöihin,

mutta kasvatti kategorian 4 päästöjä ja vastaavasti

vähensi kategorian 9 päästöjä. Kategorian 12 (myyty-

jen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa) laskentaa

on muutettu vuosien 2022–2023 osalta siten, että se-

kajätteen käsittelyn päästökerroin on päivitetty suo-

malaisesta päästökertoimesta paremmin globaalia ti-

lannetta edustavaan Defran kertoimeen. Laskennassa

on lisäksi tehty vaikutukseltaan vähäinen laskentavir-

heen korjaus vuoden 2022 kategorian 14 (franchising)

päästölaskentaan. Edellä mainittujen muutosten takia

Marimekon vuosien 2022–2023 scope 3 -päästöt

poikkeavat jonkin verran yhtiön aiemmin raportoimista

luvuista.

Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti

liikevaihtoon suhteutettuna on esitetty taulu-

kossa Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa

liikevaihtoon.

Kasvihuonekaasuintensiteetin laskennassa on

käytetty Hallituksen toimintakertomuksen kohdassa

Liikevaihto esitettyä liikevaihtoa.

KASVIHUONEKAASUINTENSITEETTI SUHTEESSA LIIKEVAIHTOON

Vertailukelpoinen

(2023) 2024 % 2024/2023

Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt

suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./ M€)

290 282 -3 %

Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt

suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./ M€)

289 281 -3 %

Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuone-

kaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen

hillintähankkeet

Marimekko ei ole raportointivuonna osoittanut mer-

kittäviä rahoituksia ilmastonmuutoksen hillintään tai

kasvihuonekaasujen poistoon tähtääville hankkeille

yhtiön omassa toiminnassa, arvoketjussa tai arvoket-

jun ulkopuolella.

MITTAREIDEN LAADINTAPERIAATTEET

Scope 1–3 -päästöjen laskenta

Kasvihuonekaasupäästöt on esitetty koko Marimek-

ko-konsernille. Marimekko laskee kasvihuonekaasu-

päästöt kalenterivuosittain GHG Protocol -stan-

dardien mukaisesti. Käytettyjä standardeja ovat:

yrityksille ja organisaatioille suunnattu laskenta- ja

raportointistandardi (GHG Protocol Corporate

Accounting and Reporting Standard), yrityksen arvo-

ketjua koskeva laskenta- ja raportointistandardi (Cor-

porate Value Chain (scope 3) Accounting and Repor-

ting Standard) sekä maankäyttösektorin päästöihin ja

hiilen poistoihin keskittyvä laskenta- ja raportointiohje

(GHG Protocol Land Sector and Removals Guidance).

Kasvihuonekaasupäästöt on esitetty tonneina hiili-

dioksidiekvivalentteja, ja niiden laskennassa on huo-

mioitu seuraavat kasvihuonekaasut: hiilidioksidi (CO2),

metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O), ﬂuorihiilivedyt

(HFC-yhdisteet), perﬂuorihiilivedyt (PCF-yhdisteet),

rikkiheksaﬂuoridi (SF6) ja typpitriﬂuoridi (NF3).

Vuoden 2024 scope 1–3 -kasvihuonekaasu-

päästöjen laskentaan tehtiin lisäksi joitakin sellaisia

menetelmällisiä muutoksia, joiden vaikutus kokonais-

päästöihin ei ollut merkittävä, eikä muutoksia siten

tehty yhtiön päästötavoitteiden perusvuoden 2022

laskentaan. Scope 1 -laskentaan on vuodesta 2024

alkaen lisätty bensiinin ja dieselin biogeeniset päästöt,

sillä Suomessa polttoaineita koskee jakeluvelvoite.

Vuodesta 2024 alkaen kategorian 14 laskennassa on

aiemmista vuosista poiketen sovellettu oletusta, että

Aasian jälleenmyyjämyymälöillä ei ole käytössä kauko-

lämpöä johtuen siitä, että valtaosassa myymälöistä ei

lämpimämmän ilmaston takia todennäköisesti ole läm-

mitystä. Kategorian 14 laskennassa on siten huomioitu

vuodesta 2024 alkaen vain jälleenmyyjämyymälöiden

sähkönkulutus.

Scope 3 kategorian 1 maankäyttösektorin päästö-

laskennassa on huomioitu maankäytön ja maankäytön

muutoksen päästöt. Maankäytön muutoksen päästöt

on laskettu siten, että hankittujen materiaalien alku-

perämaista on huomioitu 2–3 merkittävintä alkupe-

rämaata, joille maankäytön muutoksen päästöt on

laskettu maakohtaisten tietojen perusteella, ja muista

alkuperämaista (tai jos alkuperämaa on ollut tuntema-

ton) hankittujen materiaalien osalta laskennassa on

tehty oletus alkuperämaasta varovaisuusperiaatetta

soveltaen.

Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa käytetyt

tiedot ovat peräisin muun muassa Marimekon palve-

luntarjoajilta (esimerkiksi energian ja biokaasun kulu-

tustiedot ja päästökertoimet), logistiikkakumppaneilta

(päästöraportit, toimituksia koskevat tiedot ja varas-

tojen energiankulutusta koskevat tiedot), sopimus-

valmistajilta (esimerkiksi keramiikan ja joidenkin teks-

tiilimateriaalien, kuten kupron ja jäljitettävän nahan

päästökertoimet, sekä tiedot päästöistä, jotka syn-

Kestävyysraportti 2024

tyvät Marimekon tuotteiden ompelusta), Marimekon

omista järjestelmistä (esimerkiksi hankittujen materi-

aalien määrät ja kulutiedot), Marimekon työntekijöiltä

(työmatkaliikenteen päästöt on selvitetty kyselytut-

kimuksella) sekä useista tietokannoista (esimerkiksi

materiaalien ympäristövaikutustietoja kokoava Higg

MSI 3.9.1, joka on saatavilla osoitteessa app.worldly.io,

sekä Ison-Britannian ympäristö-, elintarvike- ja maa-

seutuministeriön (Defra) päästökertoimet, saatavilla

osoitteessa Greenhouse gas reporting: conversion

factors 2024 - GOV.UK). Noin 24 prosenttia raportoi-

duista scope 3 -päästöistä vuonna 2024 on laskettu

Marimekon toimittajilta ja muilta kumppaneilta saadun

ensisijaisen tiedon perusteella. Luku sisältää vain ne

päästöt, joiden osalta sekä toimintoja että päästöker-

toimia koskevat tiedot ovat ensisijaisia.

Marimekon tuotteiden valmistuksen kasvihuone-

kaasupäästöjen laskenta perustuu Marimekon ensim-

mäisen portaan toimittajilta vuosittaisella kyselyllä ke-

rättyihin energiankulutus- ja päästötietoihin. Vuoden

2024 laskennassa on käytetty vuoden 2023 kyselyn

tuloksia, sillä uudempia tietoja ei ollut vielä saatavilla.

Vuosien 2022 ja 2023 päästöjen laskennassa on käy-

tetty kyseisiä vuosia koskevia kyselytuloksia. Koska

tietoja ei saatu kaikilta toimittajilta, tulos on ekstra-

poloitu edustamaan kaikkia toimittajia toimittajilta

hankittujen tuotteiden painon perusteella.

Scope 1–3 -päästöt ovat kolmannen osapuolen

laskemia, mutta niitä ei ole validoinut muu ulkopuolinen

taho. Kasvihuonekaasujen intensiteettiä suhteessa

liikevaihtoon ei ole validoinut muu ulkopuolinen taho.

Marimekon päästötavoitteiden laskenta

Marimekon scope 1 ja 2 -päästöjä koskeva tavoite

lasketaan scope 1 -päästöjen ja markkinaperusteis-

ten scope 2 -päästöjen summana. Tavoiteraja sisäl-

tää kaikki scope 1 ja 2 -päästöt. Marimekon scope 3

-päästöjä koskeva taloudellinen intensiteettitavoite

lasketaan jakamalla scope 3 -päästöt tonneissa hiili-

dioksidiekvivalentteja arvonlisäyksellä, joka on käyt-

tökatteen (EBITDA) ja henkilöstökulujen summa mil-

joonissa euroissa. Tavoite kattaa kaikki yhtiön scope

3 -päästöt pois lukien myytyjen tuotteiden käytöstä

(scope 3, kategoria 11) aiheutuvat päästöt. Tavoiteraja

sisältää maankäyttösektorin päästöt. Sekä scope 1 ja

2 että scope 3 -päästöjä koskevat tavoitteet kattavat

bioenergiaraaka-aineiden maaperään liittyvät pääs-

töt ja poistumat. Scope 1–2- ja scope 3 -tavoitteiden

perusvuoden ja tavoitevuoden tasot ovat kolman-

nen osapuolen (Science Based Targets initiative)

validoimat.

Osiossa Toimenpiteet esitetty tekstiilimateriaa-

lien kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti hankittua

tekstiilikiloa kohden on Marimekon laskema ja perus-

tuu Higg MSI 3.9.1 -tietokannasta saatuihin päästö-

kertoimiin. Intensiteetti lasketaan jakamalla ostettujen

tekstiilien valmistuksesta syntyvät cradle-to-ga-

te-päästöt (osa scope 3, kategoriaa 1) raportointikau-

den aikana ostettujen tekstiilien kokonaismäärällä,

joka on niiden tilattujen tekstiilituotteiden määrä (kg),

joiden suunniteltu toimitusaika on raportointivuonna.

Marimekko on sisällyttänyt kasvihuonekaasujen pääs-

tölaskentaan maankäyttösektorin päästöt kattavasti

vasta vuodesta 2022 alkaen ja muutos tekstiilien

päästöihin on siinä määrin merkittävä, että laskentaan

mukaan otettuja uusia maankäyttösektorin päästöläh-

teitä (pääasiassa maankäytön muutoksen päästöt) ei

ole huomioitu tekstiilimateriaalien päästöintensiteetin

laskennassa, jotta vertailtavuus tavoitteen perusvuo-

teen säilyisi. Marimekon tekstiilimateriaalien kasvihuo-

nekaasupäästöjen intensiteettiä ei ole validoinut muu

ulkopuolinen taho.

Osiossa Toimenpiteet esitetty logistiikan pääs-

töintensiteetti lasketaan jakamalla Marimekon mak-

saman logistiikan kasvihuonekaasupäästöt (scope 3

kategoriaan 4, arvoketjun alkupään kuljetukset ja

jakelu, kuuluvat päästöt) niiden tilattujen tuotteiden

kokonaismäärällä (kg), joiden suunniteltu toimitusaika

on raportointivuonna. Vuodesta 2022 alkaen katego-

rian 4 päästöihin on lisätty Marimekon jakelukeskuk-

sen ja verkkokaupan varastojen sekä niiltä lähtevien

jakelukuljetusten päästöt, mikä nostaa logistiikan

päästöintensiteettiä ja heikentää jonkin verran vuo-

sien 2022–2024 vertailtavuutta aiempiin vuosiin.

Muutos ei kuitenkaan ole merkittävä. Mittaria ei ole

validoinut muu ulkopuolinen taho.

Energian kokonaiskulutus

Energian kokonaiskulutuksen raportoinnin rajaus

on yhtenäinen scope 1 ja 2 -päästöjen raportoinnin

kanssa. Energian kokonaiskulutus sisältää Marimekon

hankkimien polttoaineiden kulutuksen sekä Marime-

kon ostaman ja tuottaman sähkön ja lämmön kulutuk-

sen maailmanlaajuisesti. Ostetun sähkön ja lämmön

alkuperä on jaettu uusiutuvista lähteistä, ydinener-

giaan perustuvista lähteistä ja fossiilisista lähteistä

peräisin olevaan kulutukseen Marimekon sopimusten

mukaisesti. Joissakin tapauksissa ei ollut saatavilla

sähkön tarkkaa alkuperäjakaumaa kyseessä olevalta

energialaitokselta, jolloin käytettiin tietoa maakohtai-

sesta jäännösjakaumasta. Vuoden 2023 laskentame-

netelmää on korjattu yhdenmukaiseksi vuoden 2024

laskennan kanssa, ja siitä syystä vuoden 2023 ener-

giankulutustiedot poikkeavat hieman yhtiön aiemmin

raportoimista luvuista. Joissakin tapauksissa tarkkaa

tietoa sähkönkulutuksesta ei saatu, jolloin sähkönku-

lutus arvioitiin kyseisen tilan pinta-alan perusteella

hyödyntäen Motiva Oy:n muuntokertoimia. Fossiilis-

ten polttoaineiden kulutus megawattitunneissa on

laskettu muuntamalla kulutus tilavuuden yksiköistä

megawattitunneiksi käyttäen polttoainekohtaisia

tiheysarvoja sekä tehollisia alempia oletuslämpö-

arvoja. Näiden muuntokertoimien lähteenä on käy-

tetty Tilastokeskuksen julkaisemaa polttoaineluoki-

tusta uusimmalta saatavilla olevalta vuodelta (vuosille

2023–2024 käytetty 2023 kertoimia). Marimekon

energian kokonaiskulutusta tai energiaintensiteettiä

suhteessa liikevaihtoon ei ole validoinut muu ulkopuo-

linen taho.

Kestävyysraportti 2024

E3 – VESIVARAT JA MERTEN

LUONNONVARAT

OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMINEN JA

ARVIOINTI

Marimekko on arvioinut vesivaroihin ja merten luon-

nonvaroihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdolli-

suudet osana yhtiön kestävyysraportointiin liittyvää

kaksoisolennaisuusanalyysiä. Olennaiseksi nousseet

teemat olivat sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuk-

sia. Kaksoisolennaisuuden prosessi ja olennaiset vai-

kutukset on esitelty osiossa ESRS 2 – Yleiset tiedot

kohdassa Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdol-

lisuuksien tunnistaminen ja arvioiminen.

Veteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet on tun-

nistettu ja arvioitu myös erillisessä riskiarvioinnissa

osana yhtiön riskienhallintaprosessia. Vesivaroihin

liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan Marimekon

vastuullisuustiimin johdolla vuosittain, ja Marimekon

johtoryhmä käy merkittävimmät tunnistetut riskit läpi

vuosittain osana yhtiön riskienhallintaprosessia.

Veteen liittyvien riskien arvioinnissa käytetään

Marimekolla kahta aikajännettä: riskit vuoteen 2030

asti (lyhyt ja keskipitkä aikaväli) sekä riskit vuoden

2030 jälkeen (pitkä aikaväli). Riskinarviointi kattaa

sekä Marimekon omat toiminnot ja omaisuuden että

arvoketjun, painottuen arvoketjun alkupään riskeihin.

Marimekkoon kohdistuvat merkittävimmät vesiris-

kit liittyvät veden riittävyyteen arvoketjun alkupäässä,

erityisesti maataloudesta saatavien raaka-aineiden

kasvatuksessa mutta myös tekstiilien valmistuspro-

sessissa. Ilmaston lämpeneminen voi lisätä vesiva-

rojen niukkuutta, mikä voi heikentää raaka-aineiden

saatavuutta ja nostaa raaka-aineiden hintoja ja tuo-

tantokustannuksia tai aiheuttaa häiriöitä tuotanto-

prosesseille, erityisesti korkean vesistressin alueilla.

Lisäksi vesivarojen lisääntyvä niukkuus voi heikentää

puhtaan juomaveden ja sanitaation saatavuutta eri-

tyisesti Marimekon arvoketjun työntekijöille. Pitkällä

aikavälillä nämä riskit kasvavat. Omaan toimintaan liit-

tyviä, merkittäviä vesiriskejä ei ole tunnistettu. Veteen

liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa

ei ole järjestetty sidosryhmien kuulemisia.

Merkittävimpiä veteen liittyviä mahdollisuuksia

ovat muun muassa neitseellisten raaka-aineiden

käytön vähentäminen, mikä vähentää riippuvuutta

runsaasti vettä käyttävistä maatalouden raaka-

aineista, sekä vesi-intensiivisen puuvillan käytön

vähentäminen.

TOIMINTAPERIAATTEET

Marimekon ympäristöön liittyvää työtä ohjaavat

Marimekon vastuullisuusstrategia ja siihen liittyvä

toimintasuunnitelma. Marimekon Code of Conduct

kattaa periaatteet veden käyttöön sekä omassa että

sopimuskumppaneiden toiminnassa. Yhtiön vastuulli-

suusstrategiassa on asetettu hankittujen tekstiilima-

teriaalien vesivarojen niukkuutta kuvaavaan arvoon

liittyvä tavoite, joka ohjaa toimintaa. Yhtiö pyrkii

vähentämään vedenkäytön intensiteettiä arvoket-

junsa alkupäässä suosimalla vähemmän vesi-intensii-

visiä materiaaleja.

Marimekon Supplier Code of Conduct sisältää

vedenkäyttöön ja jätevesiin liittyviä vaatimuksia

Marimekon sopimusvalmistajille. Vesistöjen pilaantu-

misen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Marimekko

edellyttää, että sopimusvalmistajat varmistavat

jätevesien riittävän ja asianmukaisen käsittelyn, ja

että sopimusvalmistajat pyrkivät jatkuvasti paran-

tamaan vedenkäytön tehokkuutta. Yhtiön omassa

kangaspainossa seurataan jäteveden laatua säännöl-

lisesti ympäristölupaehtojen mukaisesti, ja jätevedet

käsitellään kunnallisella jätevedenpuhdistamolla.

Tarkemmin Code of Conductin sisällöstä osioissa

ESRS 2 – Yleiset tiedot kohdassa Kestävyyden hal-

linto ja G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen kohdassa

Toimintaperiaatteet.

VESIVAROIHIN JA MERTEN LUONNONVAROIHIN

LIITTYVÄT TAVOITTEET

Marimekon tavoitteena on vähentää hankittujen

tekstiilimateriaalien vesivarojen niukkuutta kuvaavaa

arvoa 50 prosenttia hankittua tekstiilikiloa kohden

vuoden 2025 loppuun mennessä verrattuna vuoteen

2019. Vuoden 2019 lähtötaso oli 41,4, joten tavoite-

taso vuoden 2025 loppuun mennessä on 20,7. Tavoite

on suhteellinen, sillä vesivarojen niukkuutta kuvaavaa

arvoa mitataan suhteessa hankittuihin tekstiilikiloihin.

Tavoite on vapaaehtoinen ja koskee arvoketjun alku-

päätä eikä ole tieteeseen perustuva luontotavoite.

Tavoite liittyy sekä vedenkulutukseen että

vesiriskeihin, sillä tekstiilimateriaalien vesivarojen

niukkuutta kuvaavassa arvossa huomioidaan sinisen

veden kulutus tekstiilien cradle-to-gate-tuotannossa

(raaka-aineesta valmiiksi kankaaksi) sekä vesivarojen

niukkuus alueella, jossa vettä käytetään. Tavoitteen

asettamisessa ei ole huomioitu ekologisia kynnysar-

voja tai yhteisökohtaisten osuuksien määrittelyä, eikä

sen asetannassa ole ollut mukana Marimekon ulkoisia

sidosryhmiä.

Tavoitekauden aikana on tehty yksi vesivarojen

niukkuutta kuvaavaan mittariin liittyvä menetelmälli-

nen muutos. Vuodesta 2022 alkaen mittarin lasken-

nassa käytetyissä, materiaalikohtaisissa vesivarojen

niukkuutta kuvaavissa arvoissa on huomioitu, mitkä

tuotetyypit keskimäärin ainoastaan värjätään, ja mitkä

sekä värjätään että painetaan. Tällä menetelmällisellä

muutoksella on hyvin pieni vaikutus tekstiilimateri-

aalien vuotuiseen vesivarojen niukkuutta kuvaavaan

arvoon, joten eri vuosien tulokset ovat muutoksesta

huolimatta vertailukelpoiset. Muita muutoksia tavoit-

teeseen tai sen mittariin tai mittarin taustalla oleviin

menetelmiin tai lähteisiin ei ole tehty.

Vuonna 2024 Marimekon hankkimien tekstiilien

vesivarojen niukkuutta kuvaava arvo hankittua teks-

tiilikiloa kohden oli 9,8 (2023: 27,8) ollen 76 prosenttia

pienempi vuoteen 2019 verrattuna. Arvon pienenemi-

nen johtui pääasiassa Better Cotton -puuvillan aiem-

paa matalammasta vesivarojen niukkuutta kuvaavasta

arvosta, joka johtui Higg MSI -tietokannassa tehdystä

säännöllisestä kertoimien päivityksestä joulukuussa

2024, sekä luomupuuvillan osuuden kasvattamisesta

52 prosenttiin (29) kaikesta hankitusta puuvillasta.

Marimekko saavutti siten vesivarojen niukkuutta ku-

vaavalle arvolle asetetun tavoitteen.

Marimekolla ei ole oman toiminnan vedenkulu-

tukseen liittyvää tavoitetta, mutta Marimekko pyrkii

käyttämään vettä omassa toiminnassaan tehokkaasti

ja seuraa pääkonttorin ja oman kangaspainon veden-

kulutusta ja vedenkulutuksen intensiteettiä.

TOIMENPITEET

Materiaalistrategiansa mukaisesti Marimekko pyrkii

kasvattamaan vähemmän vesi-intensiivisten luomu-

ja kierrätysmateriaalien sekä uusien innovatiivisten

materiaalien osuutta yhtiön hankkimista materiaa-

leista. Vuonna 2024 Marimekon hankkimista tekstiili-

materiaaleista oli kierrätysmateriaaleja 20 prosenttia

(21) sekä luomu- ja uudistavan viljelyn materiaaleja 39

prosenttia (20). Loput materiaalit olivat Marimekon

oman luokittelun mukaan tavanomaisia ja parempia

tavanomaisia materiaaleja.

Materiaalien vedenkulutuksen intensiteetin vä-

hentämiseen liittyvät toimet kytkeytyvät epäsuorasti

myös vesiriskialueisiin, sillä Marimekko seuraa edis-

tymistään tekstiilimateriaalien vesivarojen niukkuutta

kuvaavan arvon avulla. Tämä arvo huomioi sekä

Kestävyysraportti 2024

sinisen veden kulutuksen tekstiilien cradle-to-gate-

tuotannossa että vesivarojen niukkuuden alueella,

jossa vettä käytetään.

Materiaalivalintojen lisäksi Marimekko pyrkii vä-

hentämään tekstiilien valmistuksen vedenkulutuksen

intensiteettiä hyödyntämällä vettä säästäviä tuotan-

toteknologioita. Vuonna 2024 esimerkiksi Marimekko

Maridenim -tuotteiden kuvioiden ja kulutusten tekemi-

sessä ja tuotteiden viimeistelyssä hyödynnettiin laser-

ja otsoniteknologioita, jotka käyttävät vähemmän

vettä tavanomaisiin valmistusmenetelmiin verrattuna.

Mainitut toimet liittyvät lieventämishierarkian tasoon

”Vesivarojen käytön vähentäminen”.

Yllä listatut toimenpiteet ovat globaaleja, sillä

Marimekko hankkii raaka-aineita sekä tuotteiden

valmistusta useista eri maista. Toimenpiteet koskevat

arvoketjun alkupäätä ja omaa toimintaa. Toimenpiteet

koskevat suoraan Marimekon käyttämien tekstiilima-

teriaalien raaka-aineiden kasvattajia ja Marimekon so-

pimusvalmistajia sekä välillisesti niitä yhteisöjä, joiden

vedenhankinta on samoilla alueilla kuin Marimekon

käyttämien raaka-aineiden kasvatuksen ja tuotantolai-

tosten vedenhankinta.

Marimekolla ei ole erityisiä merten luonnonvaroihin

liittyviä toimia tai toimiin osoitettuja resursseja.

Vedenkulutus

Marimekko käyttää vettä omassa kangaspainossa

pääasiassa höyryntuotantoon sekä kankaiden ja työ-

välineiden pesuun. Lisäksi Marimekon pääkonttorilla,

muissa omissa toimistoissa sekä myymälöissä käyte-

tään vettä talous- ja saniteettivetenä.

Marimekon kokonaisvedenkulutus vuonna 2024

oli 716 kuutiota. Kokonaisvedenkulutus on Marimekon

tekemä laskennallinen arvio, joka käsittää oman kan-

gaspainon höyryä käyttävissä prosesseissa haihtu-

neen veden sekä samassa kiinteistössä sijaitsevalla

pääkonttorilla ja ruokalassa ruoan ja juoman mukana

kulutetun veden. Marimekon vesi-intensiteetti eli

kokonaisvedenkulutus liikevaihtoa kohti laskettuna oli

3,9 kuutiota/milj. euroa vuonna 2024.

Yhtiön kangaspainon ja pääkonttorin kokonais-

vedenotto vuonna 2024 oli 22 432 kuutiota (21 422).

Kokonaisvedenotto sisältää kaiken kangaspainoon ja

pääkonttorille vesijohtoverkostosta otetun veden.

Marimekon omassa kangaspainossa vettä kier-

rätetään rotaatio- ja laakapainokoneiden viirojen pe-

sussa. Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden määrä

vuonna 2024 oli 673 kuutiota (2023: 643). Luku on

Marimekon tekemä laskennallinen arvio, joka perustuu

kokonaisvedenottoon sekä painon työntekijöiltä saa-

tuun arvioon kierrätetyn veden osuudesta. Marimekko

ei varastoi vettä.

Marimekon omalle kangaspainolle ja pääkonttorille

ottama vesi ostetaan Helsingin seudun ympäristö-

palveluilta (HSY), ja se on Päijänne-järvestä tulevaa

pintavettä. Päijänne sijaitsee matalan vesistressin

ja matalan kokonaisvesiriskin alueella, joten kaikki

Marimekon raportoima vedenkulutus kohdistuu mata-

lan vesiriskin alueelle.

Marimekon muissa omissa toimipisteissä, eli

myymälöissä ja toimistoissa, käytetty talousvesi ei

sisälly raportoituun kokonaisvedenkulutukseen tai

kokonaisvedenottoon, sillä kaikkien toimipisteiden

vedenkulutuksesta ei ole saatavilla tietoa. Muut omat

toimipisteet sijoittuvat vesistöalueille, joiden fyysi-

nen ja lainsäädännöllinen vesiriski vaihtelee erittäin

matalasta kohtalaiseen. Vesistöalueiden maineeseen

liittyvä vesiriski vaihtelee matalasta erittäin korkeaan.

Koska näissä toimipisteissä tapahtuva vedenkulutus

on kuitenkin vähäistä, Marimekolla ei ole merkittävää

vedenottoa tai -kulutusta korkean vesiriskin tai kor-

kean vesistressin alueilla.

Marimekko seuraa arvoketjun alkupäässä veden-

kulutusta hankittujen tekstiilien osalta. Hankittuja

tekstiilejä koskevasta tavoitteesta ja mittarista on

kerrottu tarkemmin kohdassa Vesivaroihin ja merten

luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet. Yhtiö ei muulta

osin mittaa tai seuraa vedenkulutusta arvoketjun

alku- tai loppupäässä erityisesti siksi, että luotettavaa

tietoa vedenkulutuksesta on vaikeaa saada.

MITTAREIDEN LAADINTAPERIAATTEET

Marimekko on laskenut hankittujen tekstiilimateriaa-

lien vesivarojen niukkuutta kuvaavan arvon vuodelle

2024 käyttämällä Higg MSI 3.9.1 -tietokannasta saata-

via materiaalikohtaisia vesivarojen niukkuuden arvoja

sekä yhtiön järjestelmistä saatavia tietoja hankittujen

tekstiilimateriaalien ostomääristä. Higg MSI -tietokan-

nasta saatavat vesivarojen niukkuutta kuvaavat arvot

perustuvat AWARE LCIA -metodologiaan. Higg MSI

-tietokanta on saatavilla osoitteessa app.worldly.io.

Marimekon tekstiilimateriaalien vesivarojen niukkuutta

kuvaavaa arvoa ei ole validoinut muu ulkopuolinen taho.

Yhtiön kokonaisvedenkulutus on Marimekon

tekemä laskennallinen arvio, joka perustuu oman

painon ja pääkonttorin kokonaisvedenottoon, arvioon

painon prosesseissa haihtuneen veden määrästä

sekä pääkonttorin ja ruokalan kävijämääriin perustu-

vaan arvioon talousvedenkulutuksesta. Arvio painon

prosesseissa haihtuneen veden määrästä on saatu

Marimekon painon työntekijöiltä sekä Marimekon

kumppanilta, joka vastaa höyrykattilan käytöstä. Arvio

pääkonttorin ja ruokalan päiväkohtaisista kävijämää-

ristä perustuu Marimekon ja pääkonttorin ravinto-

layrittäjän tekemiin havaintoihin. Arviot pääkonttorilla

ja ruokalassa käytetystä vedestä kävijää kohden ovat

Marimekon tekemiä. Marimekon vesi-intensiteetti las-

ketaan jakamalla arvioitu kokonaisvedenkulutus rapor-

tointikauden liikevaihdolla. Mittareita ei ole validoinut

muu ulkopuolinen taho.

Vuoden 2023 vedenotto poikkeaa aiemmin

raportoidusta (21 294 kuutiota), sillä tieto kokonais-

vedenotosta saatiin tuolloin eri lähteestä. Vuoden

2023 vedenotto on nyt korjattu siten, että se on

vertailukelpoinen vuoden 2024 vedenoton kanssa.

Tieto kokonaisvedenotosta saadaan ulkopuolisen

tahon laatimasta kiinteistön käyttöseurantaraportista.

Käyttöseurantaraportin vedenottolukema perustuu

kiinteistön vesimittariin.

Marimekon omassa toiminnassa kierrätetyn ja uu-

delleenkäytetyn veden määrä on Marimekon tekemä

arvio, joka perustuu painon ja pääkonttorin kokonais-

vedenottoon sekä Marimekon painon työntekijöiltä

saatuun arvioon kierrätetyn veden osuudesta. Mittaria

ei ole validoinut muu ulkopuolinen taho.

Arvio vesiriskistä alueella, mistä HSY ottaa

Marimekon painon ja pääkonttorin käyttämän veden,

perustuu Aqueduct 4.0 -palveluun, joka on saata-

villa osoitteessa https://www.wri.org/applications/

aqueduct/.

Arvio niiden vesistöalueiden vesiriskistä, missä

Marimekon muut omat toiminnot sijaitsevat, perustuu

WWF Water Risk Filter -työkaluun, joka on saatavilla

osoitteessa https://riskfilter.org/water.

Kestävyysraportti 2024

S – YHTEISKUNNALLISET TIEDOT

S1 – OMA TYÖVOIMA

OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMINEN JA

ARVIOINTI

Marimekko on arvioinut omaan työvoimaan liittyvät

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet osana yhtiön

kestävyysraportointiin liittyvää kaksoisolennaisuusa-

nalyysiä. Analyysissä hyödynnettiin esimerkiksi yhtiön

vuonna 2022 toteuttamaa omaan työvoimaan liittyvää

ihmisoikeusvaikutusten arviointia, joka kattoi yhtiön

kaikki henkilöstöryhmät eli kangaspainon, myymälät ja

toimistot kaikissa toimintamaissa.

Kaksoisolennaisuusanalyysissä ei noussut esiin

asetetun kynnysarvon ylittäviä olennaisia omaan

työvoimaan liittyviä teemoja. Olennaisina osa-aiheina

käsitellään analyysissä suurimman arvon saaneita

osa-aiheita, jotka kaikki ovat myönteisiä vaikutuksia.

Nämä osa-aiheet on esitelty osiossa ESRS 2 – Yleiset

tiedot kohdassa Olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arvioiminen.

Tunnistetut vaikutukset koskevat pääsääntöisesti

kaikkea omaa työvoimaa eivätkä kohdistu ensisijai-

sesti tiettyyn henkilöstöryhmään.

Marimekko arvioi tapauskohtaisesti eri ryhmien

erityistarpeita. Mahdolliset tarpeet voivat nousta

esiin suoran palautteen lisäksi esimerkiksi yhtiön

henkilöstökyselyjen tai väärinkäytöksiä koskevien

ilmoitusten kautta, henkilöstön edustajien esiin nosta-

mana tai laadittaessa vuosittaista monimuotoisuutta,

oikeudenmukaisuutta ja mukaan ottamista koskevaa

suunnitelmaa.

Marimekolla ei ole omaa työvoimaa maissa, jotka

on tunnistettu korkean riskin alueiksi eikä omaan työ-

voimaan liity riskiä lapsi- tai pakkotyövoiman käytöstä.

Mahdollisiin epidemioihin tai pandemioihin liittyen

Marimekon kangaspainon sekä myymälöiden työn-

tekijöiden nähdään olevan erityisen haavoittuvassa

asemassa muun muassa siksi, että työ painottuu

lähityöhön. Myös riski työtapaturmille nähdään

suuremmaksi kangaspainossa esimerkiksi laitteiden

operoimiseen sekä kemikaalien käyttöön liittyen.

TOIMINTAPERIAATTEET

Marimekko on sitoutunut edistämään ihmisoikeuk-

sia, elämiseen riittävää palkkausta, työntekijöiden

voimaannuttamista ja turvallisia työolosuhteita.

Yhtiön työskentelytavat perustuvat sen arvoihin

ja Marimekon Code of Conductiin, joka noudat-

taa Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact

-aloitteen kymmentä periaatetta. Tarkemmin Code

of Conductin sisällöstä on kerrottu osioissa ESRS

2 – Yleiset tiedot kohdassa Kestävyyden hallinto

ja G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen kohdassa

Toimintaperiaatteet.

Yhtiön toimintatavat ihmisoikeuskysymyksissä

perustuvat YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin

ohjaaviin periaatteisiin (UNGP). Yhtiö kunnioit-

taa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia

YK:n kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perus-

oikeuksien ja -periaatteiden, ja sen perustana olevien

keskeisten yleissopimuksien, mukaisesti.

Yhtiö kunnioittaa työntekijöidensä järjestäyty-

misvapautta, kollektiivista neuvotteluoikeutta ja

kansallisia työaikamääräyksiä. Suuri osa Marimekon

työntekijöistä on Suomessa ja muissa maissa, joissa

esimerkiksi työolosuhteita, kuten kohtuullista työ-

aikaa, vuosilomaa, vanhempainvapaata ja osa-aika-

työtä, koskevat lakisääteiset vaatimukset ovat kor-

keatasoisia. Suomessa yhtiön työntekijöistä on yli 80

prosenttia. Marimekko kunnioittaa lasten oikeuksia

eikä hyväksy lapsi- tai pakkotyövoiman käyttöä eikä

ihmiskauppaa.

Marimekossa maksetaan kaikille työsuhteisille

työntekijöille riittävää palkkaa sovellettavien vertailu-

arvojen mukaisesti. Marimekko maksaa kaikille työeh-

tosopimusten piirissä oleville työntekijöille vähintään

työehtosopimusten mukaista vähimmäispalkkaa, joka

on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU)

2022/2041 mukaisesti vahvistetun vähimmäispal-

kan mukainen. ETA-alueen ulkopuolella noudatetaan

paikallisen lainsäädännön mukaista palkitsemista

riittävän palkan suhteen.

Marimekolla on ohjeita ja prosesseja inspiroivan

ja välittävän työpaikan tarjoamiseksi. Ne sisältävät ai-

heita kuten työterveys ja -turvallisuus, työhyvinvointi,

työntekijöiden sitoutuminen ja suoriutuminen. Lisäksi

yhtiö laatii vuosittain monimuotoisuuden, oikeuden-

mukaisuuden ja mukaan ottamisen suunnitelman.

Yhtiöllä on työyhteisön kehittämissuunnitelma, joka

kattaa oppimisen ja ammatillisen kehittymisen.

Yhtiöllä ei ole erityisiä toimintaperiaatteisiin

liittyviä sitoumuksia, jotka koskevat erityisen haa-

voittuvassa asemassa olevia. Marimekon Code of

Conductin laajan soveltamisen lisäksi yhtiö ottaa

esimerkiksi mahdollisen haavoittuvassa asemassa

oleviin henkilöihin liittyvän palautteen huomioon muun

muassa vuosittain päivitettävää monimuotoisuuden,

oikeudenmukaisuuden ja mukaan ottamisen suunnitel-

maa ja sen toimenpiteitä laatiessaan.

Monimuotoisuus, oikeudenmukaisuus ja

mukaan ottaminen

Marimekon yrityskulttuuri ja työympäristö perustu-

vat tasa-arvoon, monimuotoisuuden arvostamiseen

ja mukaan ottamiseen. Yhtiö haluaa tarjota turvalli-

sen, välittävän, yhteisöllisen ja kunnioittavan työym-

päristön kaikille työntekijöilleen. Marimekon Code

of Conduct sisältää muun muassa nollatoleranssin

kaikenlaista syrjintää kohtaan eikä yhtiö hyväksy

minkäänlaista esimerkiksi sukupuoleen, sukupuo-

li-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun, seksuaaliseen

suuntautumiseen, ikään, alkuperään, kansalaisuuteen,

kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen,

poliittiseen toimintaan, ammattiyhdistystoimintaan,

perhesuhteisiin, terveydentilaan, vammaisuuteen

tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuvaa

syrjintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Sekä suora

että epäsuora syrjintä tai muu epäasiallinen kohtelu

on kielletty riippumatta siitä, perustuvatko ne henkilöä

itseään tai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai

oletukseen. Prosessi mahdollisten toimenpiteiden täy-

täntöönpanemisesta syrjintään tai muuhun epäasial-

liseen kohteluun liittyen heti havaittaessa on kuvattu

osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen kohdassa

Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoitta-

miseen ja tutkimiseen.

Marimekko edistää tasa-arvoa yhtiön tasa-arvo-

suunnitelman perusteella ja mittaa onnistumista muun

muassa henkilöstökyselyjen tulosten kautta. Yhtiön

monimuotoisuutta, oikeudenmukaisuutta ja mukaan

ottamista (diversity, equity and inclusion, DEI) kos-

kevat periaatteet (DEI Foundational Principles) ovat

runko vuosittain päivitettävälle monimuotoisuuden,

oikeudenmukaisuuden ja mukaan ottamisen suunnitel-

malle, joka kattaa sekä Marimekon DEI-toimenpiteet

että niihin liittyvät tärkeimmät suorituskykymittarit.

Yhtiössä laaditaan vuosittain Suomen lain

edellyttämät työyhteisön kehittämissuunnitelma ja

tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Lisäksi

yhtiöllä on Suomessa tasa-arvotyöryhmä, jossa ovat

mukana henkilöstön edustajina työsuojeluvaltuutetut,

luottamusmiehet henkilöstöryhmittäin sekä työnanta-

jan edustajat. Tasa-arvotyöryhmä osallistuu yllä mai-

nittujen suunnitelmien vuosittaiseen päivittämiseen.

Kestävyysraportti 2024

50Kestävyysraportti 2024

Työterveys ja -turvallisuus

Marimekon työtapaturmien ehkäisemistä koskevat

toimintaperiaatteet ja hallintajärjestelmä muodostuvat

eri tasoisista kokonaisuuksista. Yhtiön työhyvinvointia

ja työkyvyn edistämistä ohjaa Code of Conduct. Mari-

mekko edistää henkilöstön hyvinvointia muun muassa

tukemalla työntekijöidensä fyysistä ja psyykkistä ter-

veyttä, työkykyä ja toimintakykyä sekä varmistamalla

voimaannuttavan työilmapiirin. Tätä työtä tehdään

tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon, People & Cul-

ture -tiimin, esihenkilöiden ja työturvallisuusorganisaa-

tion kanssa. Yhtiöllä on Suomessa käytössä varhaisen

tuen malli, jonka tarkoituksena on edistää työkykyä

ja työhyvinvointia. Koko Marimekon oma työvoima oli

yhtiön työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestel-

män piirissä vuosina 2024 ja 2023.

Suomessa Marimekon työturvallisuutta ohjaa

yhtiön yleiset turvallisuusohjeet sekä kunkin toimi-

pisteen paikallinen kiinteistön turvallisuusohje kuten

palo- ja pelastusohje. Työturvallisuuden ennaltaeh-

käisevinä toimenpiteinä tunnistetaan ja arvioidaan

työhön liittyviä vaaroja ja riskejä. Tämä auttaa yhtiötä

estämään tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita. Yhtiö

myös varmistaa, että työympäristö on turvallinen ja

ergonominen ja että käytössä on asianmukaiset työ-

välineet ja suojavarusteet.

Marimekon turvallisuusjohtamisjärjestelmä

ottaa huomioon kunkin maan lainsäädännön kuten

Suomessa työturvallisuuslain. Marimekko tarjoaa

Suomessa henkilöstölleen työterveyshuollon yli laki-

sääteisten vaatimusten ja tarjoaa muissa maissa,

joissa sillä on omaa työsuhteista henkilöstöä, paikalli-

sen markkinakäytännön mukaisen työterveysetuuden.

Yhteydenpito vaikutuksista työvoiman ja työvoiman

edustajien kanssa sekä prosessit kielteisten

vaikutusten korjaamiseksi

Marimekko noudattaa kaikissa toimintamaissaan

paikallista työlainsäädäntöä ja soveltuvia työehtoso-

pimuksia. Yhteistoimintaa toteutetaan kunkin maan

paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Yhteistoiminnan

tavoitteena on kehittää yrityksen toimintaa ja henki-

löstön mahdollisuuksia vaikuttaa yhtiön päätöksen-

tekoon koskien heidän työtään, työoloja ja asemaa

yrityksessä. Suomen työehtosopimusten lisäksi yhtiö

noudattaa kahta paikallista työehtosopimusta Ruot-

sissa sekä toimii Australiassa General Retail Industry

Award -ohjeiden ja sääntelyn mukaisesti.

Suomessa yhteistoiminta Marimekon henkilös-

tön edustajien kanssa on aktiivista ja ylittää Suomen

yhteistoimintalain asettamat laajuudet. Marimekon

henkilöstöjohtajalla on kokonaisvastuu siitä, että

yhteistoiminta on toteutettu Suomen yhteistoiminta-

lain mukaisesti. Osana yhteistoimintaa Suomessa ko-

koontuu neljä kertaa vuodessa henkilöstöjohtoryhmä,

johon kuuluu henkilöstöjohtajan lisäksi toimitusjohtaja,

talousjohtaja sekä henkilöstön edustajat. Kokouksissa

käsitellään ajankohtaisia aiheita, esimerkiksi yhtiön lii-

ketoiminnallista kehitystä, vastuullisuustoimenpiteiden

vaikutuksia henkilöstöön sekä vuosineljänneksittäin ko-

koontuvan henkilöstötyöryhmän ehdottamia teemoja.

Yllä mainitut toimijat vastaavat osaltaan yhteistoi-

minnan operatiivisesta toteutuksesta. Mikäli yhteis-

toiminnassa ilmenee kehitys- tai muutostarpeita, kes-

kustelut tarvittavista muutoksista käydään suoraan ja

toteutetaan yhdessä henkilöstön edustajien kanssa.

Lisäksi yhtiössä käydään säännöllistä vuoropuhelua,

jotta henkilöstöä koskevat asiat tulevat ratkaistuiksi

tai niitä koskeva tieto kulkee ketterästi.

Erityisen haavoittuvassa asemassa olevia

työntekijöitä koskevia tarpeita käsitellään aina

OMAN TYÖVOIMAN AVAINLUKUJA

Sukupuoli

Työsuhteisten työntekijöiden

henkilömäärä 2024

Miehet 66

Naiset 611

Muut -

Ei ilmoitettu -

Työsuhteiset työntekijät yhteensä 677

Maa

Suomi 544

2024 2023

Työsuhteisista työntekijöistä

alle 30-vuotiaita (henkilömäärä / %) 197 / 29 189 / 29

30–50-vuotiaita (henkilömäärä / %) 364 / 54 353 / 54

yli 50-vuotiaita (henkilömäärä / %) 116 / 17 112 / 17

Työntekijöiden vaihtuvuus

Lähteneet työntekijät, henkilömäärä 85 78

Keskimääräinen vaihtuvuus, koko henkilöstö, % 16,7 18,5

Työtapaturmat

Työtapaturmat, Suomi 8 12

Kuolemaan johtaneet työtapaturmat, koko yhtiö 0 0

Monimuotoisuus

Miesten ja naisten henkilömäärä ylimmässä johdossa (johtoryhmä) 1 / 10 0 / 10

Miesten ja naisten osuus ylimmässä johdossa (johtoryhmä; %) 9 / 91 0 / 100

Perhevapaat

Perhevapaaseen oikeutettujen työsuhteisten työntekijöiden osuus, % 100 100

Marimekon henkilömäärä markkina-alueittain on osiossa ESRS 2 – Yleiset tiedot kohdassa Strategia ja liiketoimintamalli.

tarpeen mukaan muun muassa henkilöstökyselyjen

tulosten perusteella tai muuten esimerkiksi henkilös-

tön edustajien tai suoran palautteen kautta saatujen

tietojen perusteella.

Yhtiö arvioi henkilöstönsä kanssa käydyn yhtey-

denpidon vaikuttavuutta kahdesti vuodessa toteutet-

tavien henkilöstökyselyjen avulla, joiden kautta yhtiö

saa tietoa eri puolilta organisaatiota työntekijöille mer-

kityksellisistä asioista. Lisäksi tärkeä palautekanava

on henkilökunnalle avoin eettinen ilmoituskanava.

Yhteistoiminta, henkilöstökyselyt ja eettinen ilmoitus-

kanava mahdollistavat myös ihmisoikeuspoliittisten

sitoumuksien noudattamista koskevien asioiden esiin

nostamisen. Toimintatavat esille nostettujen asioiden

käsittelemiseksi tai niihin liittyvä yhteydenpito omaan

työvoimaan kuuluvien henkilöiden kanssa vaihtelevat

aiheen mukaan. Ilmoituskanavasta, huolenaiheiden

esiin tuomisesta ja ilmoitusten käsittelystä, mukaan

lukien mahdolliset korjaavat toimenpiteet, on kerrottu

lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen koh-

dassa Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen,

ilmoittamiseen ja tutkimiseen.

TOIMENPITEET

Marimekon SCALE-strategiasta, liiketoimintamal-

lista ja yrityskulttuurista kumpuaa mahdollisuuksia ja

myönteisiä vaikutuksia yhtiön työntekijöille sekä ura-

että kehittymismahdollisuuksina.

Olennaisiksi vaikutuksiksi nousseita teemoja hei-

jastaen Marimekko panostaa muun muassa henkilös-

tön kouluttamiseen, seuraajasuunnitteluun ja suorituk-

sen johtamiseen, jotka tukevat yhtiön tuloksellisuutta

sekä liiketoiminnan jatkuvuutta. Lisäksi yhtiö panostaa

työntekijäkokemuksen jatkuvaan kehittämiseen esi-

merkiksi kehittämällä johtamiskulttuuria, esihenkilö-

työtä sekä prosesseja ja järjestelmiä.

Johtamis- ja esihenkilötyön sekä esimerkiksi

henkilöstöprosessien kehittäminen on jatkuvaa, mutta

niiden painopisteet ja laajuudet vaihtelevat vuosittain.

Vuonna 2024 jatkettiin perehdytysprosessin uudis-

tamista ja lanseerattiin ensimmäisen kehitysvaiheen

tuotokset. Myös kehitystyön toinen vaihe käynnistet-

tiin vuoden aikana. Perehdytysprosessien kehittämi-

sestä on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan

harjoittaminen kohdassa Toimintaperiaatteet ja

yrityskulttuuri. Osiossa on kerrottu myös palautteen-

antokulttuurin kehittämisestä.

Marimekko kouluttaa henkilöstöään henkilöstö-

prosesseista. Näitä koskevia koulutuksia tarjotaan esi-

merkiksi suorituksen johtamisen prosessista ja muista

kulloinkin ajankohtaisista teemoista. Esihenkilöille on

jatkuvasti tarjolla myös räätälöitävissä olevaa tukea

prosesseja tai muita henkilöstöasioita koskien.

Työ koskien monimuotoisuutta, oikeudenmu-

kaisuutta ja mukaan ottamista rakentaa osaltaan

työntekijäkokemusta. Vuosittain laadittavan DEI-

suunnitelman toimenpiteet, kuten koulutukset, koske-

vat koko henkilöstöä tai sen ryhmiä sen perusteella,

mitä tarpeita on noussut esimerkiksi henkilöstökyse-

lyiden tulosten tai muun palautteen kautta. Osa toi-

menpiteistä on luonteeltaan toistuvia tai jatkuvia ellei

tarve niille muutu. Marimekon DEI-työstä on kerrottu

lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen koh-

dassa Toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri.

Marimekossa koulutetaan työntekijöitä säännölli-

sesti työturvallisuuteen liittyen ja huolehditaan, että

työntekijöillä on työtehtäviensä hoitamiseen sovel-

tuva osaaminen. Yhtiön työntekijöillä on velvollisuus

ilmoittaa kaikista turvallisuuteen liittyvistä ongelmista

tai puutteista. Suomessa työntekijät ilmoittavat tur-

vallisuushavainnoistaan yhteisen järjestelmän kautta.

Marimekossa seurataan ilmoitettuja havaintoja ja

työtapaturmia säännöllisesti ja tehdään niiden perus-

teella tarvittavat korjaavat toimenpiteet.

Marimekko tekee säännöllisiä riskienarviointeja

Suomen myymälöissä, kangaspainossa ja toimis-

toissa sekä kerää tietoa ja palautetta henkilöstö- ja

johtamiskyselyjen kautta sekä toimii tiiviissä yhteis-

työssä Suomessa henkilöstön edustajien kanssa.

Henkilöstökyselyjä toteutetaan kaksi vuodessa, ja

johtamis- ja esihenkilötyötä koskeva kysely tehdään

kerran vuodessa osana suorituksen johtamisen

Maripeople-prosessia.

Yhtiön toimenpiteet liittyen omaa henkilöstöä kos-

keviin olennaisiin vaikutuksiin ovat luonteeltaan yllä

kuvatun mukaisesti esimerkiksi jatkuvaa kehitystyötä

prosesseihin, työskentelytapoihin, organisaatiokult-

tuuriin sekä johtamiseen ja esihenkilötyöhön liittyen.

MARIMEKON OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVIÄ MITTAREITA

Mittari Kuvaus Vaikuttavuuden arviointi 2024 2023

Työntekijöiden suositteluindeksi

Employee Net Promoter Score (eNPS),

tulosten vaihteluväli -100–100

Mittaa työntekijöiden sitoutumista ja heidän halukkuuttaan suositella yhtiötä. Koko vuotta

koskevassa tuloksessa huomioidaan painotetusti eNPS-tulos vuoden sisällä tehtävästä

kahdesta henkilöstökyselystä.

Toimenpiteitä toteutetaan tulosten perusteella. Tuloksia tarkastellaan sekä yhtiö-, markkina-alue-,

funktio- että tiimi- tai muilla vastaavilla tasoilla prosessin mukaisesti. 28 30

Johtamistaidon mittarit: Kokonaistulos,

toimistotyöntekijät

Mittaa globaalisti toimistotyöntekijöiden esihenkilöiden johtamis- ja esihenkilötyön laatua.

Tulos saadaan kerran vuodessa tehtävällä kyselyllä. Tulokset asteikolla 1–5 (Vahvasti eri

mieltä; Vahvasti samaa mieltä).

Esihenkilöt toteuttavat toimenpiteet pohjautuen tuloksiinsa ja suunnittelevat toimenpiteitä

myös People & Culture -tiimin kanssa. Laajemmat toimenpiteet huomioidaan esimerkiksi

koulutustarjoamassa tai suorituksen johtamisen mallissa.

4,2 4,3

Johtamistaidon mittarit: Kokonaistulos,

vähittäismyynti

Mittaa globaalisti myymäläpäälliköiden johtamis- ja esihenkilötyön laatua. Tulos saadaan

kerran vuodessa tehtävällä kyselyllä. Tulokset asteikolla 1–5 (Vahvasti eri mieltä; Vahvasti

samaa mieltä).

Sama kuin yllä. Mahdolliset toimenpiteet toteutetaan tarvittaessa esimerkiksi markkina-alueen

vähittäismyynnin johdon kanssa. 4,2 4,3

Sairauspoissaolot, % Koskee työntekijöitä Suomessa. Yleiskuva sairauspoissaoloista käsitellään työsuojelutoimikunnan kanssa. Päävastuu toimenpiteistä

on People & Culture -tiimillä, yhteistyössä Suomen työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa.

2,8 3,1

Työtapaturmat, lukumäärä Koskee työntekijöitä Suomessa. Suomessa työsuojelutoimikunta käsittelee työtapaturmia sekä toteuttaa toimenpiteet yhteistyössä

työterveyshuollon palveluntuottajan ja People & Culture -tiimin kanssa.

8 12

Yhtiön johtoryhmä määrittelee tavoitetasot ja käy läpi mittareiden tulokset ja toimenpiteiden vaikuttavuuden. Mittareiden tavoitetasot määritellään vuoden 2025 aikana. Työntekijöiden suositteluindeksin tuloksia käsitellään myös yhtiön hallituksessa.

Kestävyysraportti 2024

TYÖEHTOSOPIMUSTEN PIIRIIN KUULUVIEN TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN OSUUS

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Kattavuusaste

Työsuhteiset työntekijät – ETA-alue

(maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää,

joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden

kokonaismäärästä)

Työsuhteiset työntekijät – muu kuin ETA-alue

(estimaatti alueista, joissa on yli 50 työsuhteista

työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten

työntekijöiden kokonaismäärästä)

Edustus työpaikalla (vain ETA-alue)

(maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää,

joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden

kokonaismäärästä)

0–19 %

20–39 %

40–59 %

60–79 % Suomi Suomi

80–100 %

Yhtiö seuraa taulukossa Marimekon omaan työvoi-

maan liittyviä mittareita esitettyjä tietoja vuosittain

osana vaikutuksiaan.

Yhtiön oman työvoiman käytössä olevien kanavien

kautta tulleet valitukset ja vakavat ihmisoikeusta-

paukset raportoidaan osioissa G1 – Liiketoiminnan

harjoittaminen taulukossa Eettisten liiketoimintakäy-

täntöjen vastaiset tapaukset.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja

työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Marimekossa työehtosopimusten piiriin kuuluvien

työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus kaikista

työsuhteisista työntekijöistä on 67 prosenttia (68).

Suomessa tämä suhde on 78 prosenttia (78). Lisäksi

Suomessa 75 prosenttia (78) työsuhteisista työnteki-

jöistä on työntekijöiden edustajan edustamia. Muissa

maissa ei ole raportoinnin edellyttämää yli 10 prosent-

tia työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä eli

yli 50 työsuhteista työntekijää.

Yhtiöllä ei ole sopimuksia yrityksen työsuhteisten

työntekijöiden kanssa edustuksesta, josta huolehtii

eurooppalainen yritysneuvosto (EWC), eurooppayh-

tiön (SE) yritysneuvosto tai eurooppaosuuskunnan

(SCE) yritysneuvosto.

MITTAREIDEN LAADINTAPERIAATTEET

Marimekon omaan työvoimaan liittyvät mittarit

Työntekijöiden suositteluindeksi Employee Net Pro-

moter Score (eNPS) -tuloksessa on huomioitu kahden

kyselyn tulokset saman raportointivuoden sisältä.

Laskuissa on huomioitu vastausmäärät eli tulos on

painotettu. Laskennassa käytetyt luvut ovat ulkopuoli-

sen kumppanin järjestelmästä.

Johtamistaidon mittarit -kokonaistuloksissa (toi-

mistotyöntekijät & vähittäismyynti) huomiodaan viittä

väittämää koskevat tulokset. Vuoden 2023 tulosten

jälkeen muokattiin vuotta 2024 koskien yhtä väittä-

mää ja korvattiin toinen uudella. Kokonaistulokset ovat

kuitenkin vertailukelpoiset näiden vuosien välillä, sillä

ne kuvaavat kokonaisuutena johtamis- ja esihenkilö-

työn onnistumista vasten määriteltyä tavoitetilaa.

Sairauspoissaolot koskee työntekijöitä Suomessa,

jossa on yli 80 prosenttia Marimekon henkilöstöstä.

Laskettu jakamalla sairauspoissaolotunnit teoreetti-

sella työajalla.

Työtapaturmat koskee työntekijöitä Suomessa,

jossa on yli 80 prosenttia Marimekon henkilös-

töstä. Kuolemaan johtaneet työtapaturmat -lu-

vussa on mukana yhtiön kaikki omat toiminnat

globaalisti. Työtapaturmien ja kuolemaan johta-

neiden työtapaturmien lukumäärän on toimittanut

tapaturmavakuutusyhtiö.

Oman työvoiman avainluvut

Työsuhteiset työntekijät -luvut raportoitu henkilömää-

rinä vuoden lopun (31.12.) tilanteen mukaisesti. Työsuh-

teisiin työntekijöihin on laskettu mukaan aktiiviset ja

poissa olevat työsuhteiset työntekijät.

Työntekijöiden vaihtuvuuden luvuissa lähtenei-

den työntekijöiden määrä sisältää työntekijät, jotka

ovat lähteneet vapaaehtoisesti, jotka on irtisanottu

tai jotka ovat siirtyneet eläkkeelle sekä työsuhteet,

jotka on päätetty sopimuksella. Lähteneissä ei ole

huomioitu määräaikaisia työsuhteita. Keskimääräisen

vaihtuvuuden laskenta on tehty henkilömäärien perus-

teella, ja siinä on huomioitu vain vakituiset työsuh-

teet. Keskimääräinen vaihtuvuus on laskettu kaavalla:

Keskimääräinen vaihtuvuus = ((yhtiöön tulleet vakitui-

set työntekijät + yhtiöstä lähteneet vakituiset työn-

tekijät)/2)/vakituisten työntekijöiden määrä kauden

lopussa. Työntekijöiden määrä kauden lopussa sisältää

työsuhteiset työntekijät eli sekä aktiiviset että poissa

olevat työsuhteiset työntekijät.

Työtapaturmat koskee työntekijöitä Suomessa,

jossa on yli 80 prosenttia Marimekon henkilöstöstä.

Kuolemaan johtaneet työtapaturmat -luvussa on

mukana yhtiön kaikki omat toiminnat globaalisti.

Työtapaturmien ja kuolemaan johtaneiden työtapa-

turmien lukumäärän Suomea koskien on toimittanut

tapaturmavakuutusyhtiö.

Monimuotoisuus-luvut on raportoitu vuoden lopun

(31.12.) tilanteen mukaisesti.

Kaikki yhtiön työntekijät ovat oikeutettuja perheva-

paaseen kunkin maan työlainsäädännön ja/tai työnteki-

jää koskevan työehtosopimuksen perusteella

Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten

työntekijöiden osuus

Luvut raportoitu vuoden lopun (31.12.) tilanteen

mukaisesti. Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työ-

suhteisten työntekijöiden prosenttiosuus kaikista

työntekijöistä ja Suomen työntekijöistä on laskettu

huomioiden työsuhteiset työntekijät, jotka ovat jonkin

työehtosopimuksen piirissä. Suomen osalta ero työ-

ehtosopimusneuvottelujen kattavuuden ja työmark-

kinaosapuolten vuoropuhelun (edustus työpaikalla)

välillä johtuu siitä, että yhdellä henkilöstöryhmällä ei

ollut poikkeuksellisesti vuoden lopussa edustajaa,

vaikka kyseiseen henkilöstöryhmään kuuluvat työnte-

kijät ovat työehtosopimuksen piirissä.

Mittareita ei ole validoinut muu ulkopuolinen taho.

Kestävyysraportti 2024

S2 – ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÄT

OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAH-

DOLLISUUKSIEN TUNNISTAMINEN JA ARVIOINTI

Marimekko on arvioinut arvoketjun työntekijöihin liitty-

vät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet osana yhtiön

kestävyysraportointiin liittyvää kaksoisolennaisuusa-

nalyysiä. Olennaiseksi nousseet teemat olivat sekä

myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Kaksoisolennai-

suuden prosessi ja olennaiset vaikutukset on esitelty

osiossa ESRS 2 – Yleiset tiedot kohdassa Olennais-

ten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnis-

taminen ja arvioiminen ja olennaisten vaikutusten

hallintaan käytetyt resurssit saman osion kohdassa

Kestävyyden hallinto ja strategia.

Marimekon toiminnasta aiheutuu vaikutuksia

yhtiön tuotteiden toimitusketjussa työskenteleviin

työntekijöihin. Marimekko ei ole tunnistanut työnte-

kijäryhmiä, joihin olennaiset vaikutukset erityisesti

kohdistuisivat. Omaan henkilöstöön liittyviä vaikutuk-

sia on käsitelty osiossa S1 – Oma työvoima.

Valmistukseen liittyvistä vastuullisuuskysymyk-

sistä erityisesti hankintaketjua koskevilla sosiaali-

silla näkökohdilla (esimerkiksi ihmisoikeudet, työolot

ja palkkaus) ja ympäristönäkökohdilla (esimerkiksi

tuotantomenetelmät sekä käytetyt raaka-aineet ja

kemikaalit) sekä niistä avoimesti ja jatkuvasti lisään-

tyvän sääntelyn mukaisesti viestimisellä on kasvava

merkitys asiakkaille. Nämä vastuullisuuskysymykset

koskevat sekä Marimekon hankintaa ja omaa tuotan-

toa että lisensoituja tuotteita.

Marimekon laajaa tuotevalikoimaa valmistaa kan-

sainvälinen verkosto, johon kuuluu noin 150 sopimus-

valmistajaa esimerkiksi Baltian maissa, Portugalissa,

Kiinassa ja Thaimaassa. Vuonna 2024 myydyistä

Marimekon tuotteista 44 prosenttia valmistettiin

EU-maissa (44) ja loput pääosin EU:n ulkopuolisissa

Euroopan maissa tai Aasiassa. Yhtiön tavoitteena on

löytää aina kunkin tuotekategorian kannalta sopivin

valmistuspaikka. Sopimusvalmistajat vaikuttavat mer-

kittävästi Marimekon kilpailukykyyn, joten yhtiö pyrkii

luomaan pitkäaikaisia kumppanuuksia sopimusvalmis-

tajiensa kanssa.

Globaalin muoti- ja design-liiketoiminnan arvoket-

jujen moniportaisuus tekee yhtiöille haastavaksi koko

arvoketjun vastuullisuudesta varmistumisen aktiivi-

sesta työstä huolimatta. Moniportaisten, useista toi-

mijoista koostuvien toimitusketjujen läpinäkyvyyden

parantaminen raaka-aineista myymälään saakka vaatii

pitkäjänteistä työtä. Marimekko julkaisee verkkosivuil-

laan ja Open Supply Hub -alustalla luettelon yrityksen

sopimusvalmistajista. Luettelon sisältö vastaa vaate-

ja jalkinealan toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ajavan

Transparency Pledgen vaatimuksia.

Marimekko voi vaikuttaa myönteisesti toimitusket-

jun työntekijöihin yhtiön Supplier Code of Conductiin

sisältyvien vaatimustensa kautta, jotka liittyvät ih-

misoikeuksiin, työntekijöiden oikeuksiin ja työoloihin,

ympäristöön sekä liiketoimintaperiaatteisiin. Näiden

vaatimusten toteutumista valvotaan Marimekon omilla

tehdasvierailuilla ja kolmannen osapuolen suorittamilla

auditoinneilla. Marimekolla on käytössä työkalu, jolla

tarkastetaan sopimusvalmistajien ja muiden merkit-

tävimpien liikekumppaneiden taustat, mukaan lukien

mahdollinen kauppapakotteiden kohteena oleminen

ja korruptioriski. Kielteisiä vaikutuksia voi syntyä, jos

vaatimuksia laiminlyödään eikä sopimusvalmistaja

sitoudu korjaaviin toimenpiteisiin. Marimekon ensisi-

jaisena tavoitteena on aina sen varmistaminen, että

korjaavat toimenpiteet toteutetaan ja sopimusvalmis-

taja sitoutuu toimintansa jatkuvaan parantamiseen.

Jos sopimusvalmistaja kieltäytyy tästä, Marimekolla

on oikeus sopimustensa nojalla päättää yhteistyö.

TOIMINTAPERIAATTEET

Marimekko edistää vastuullisuusstrategiansa mukai-

sesti tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta arvoketjus-

saan. Yhtiö pyrkii jatkuvasti parantamaan arvoket-

junsa läpinäkyvyyttä ja on sitoutunut edistämään

ihmisoikeuksia, elämiseen riittävää palkkausta, työn-

tekijöiden voimaannuttamista ja turvallisia työolosuh-

teita kaikessa toiminnassaan. Yhtiön toimintatavat

ihmisoikeuskysymyksissä perustuvat YK:n yrityksiä

ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin

(UNGP).

Marimekon sitoutuminen ihmisoikeuksiin, mu-

kaan lukien järjestäytymisvapauden ja kollektiivisen

neuvotteluoikeuden kunnioittamiseen, pakko- ja

lapsityövoiman kieltoon sekä ihmiskaupan kieltoon,

sisältyy yhtiön Code of Conductiin ja Supplier Code

of Conductiin, jotka sisältävät myös Marimekon

nollatoleranssin syrjintää kohtaan ja muut sosiaalis-

ten asioiden hallintaan liittyvät näkökohdat. Code

of Conductista ja Supplier Code of Conductista on

kerrottu myös osioissa ESRS 2 – Yleiset tiedot koh-

dassa Kestävyyden hallinto sekä G1 – Liiketoiminnan

harjoittaminen kohdassa Toimintaperiaatteet.

Marimekon hankinnoissa noudatetaan vastuullisen

hankinnan periaatteita ja Supplier Code of Conductia.

Marimekon Supplier Code of Conduct perustuu

amfori BSCI Code of Conductiin, joka puolestaan pe-

rustuu keskeisiin kansainvälisiin ihmisoikeuksia ja työ-

elämän oikeuksia koskeviin periaatteisiin, kuten YK:n

ihmisoikeuksien julistus, Kansainvälisen työjärjestön

(ILO) yleissopimukset, OECD:n ohjeet monikansallisille

yrityksille ja YK:n liiketoimintaa ohjaavat lapsenoi-

keusperiaatteet. Supplier Code of Conduct on osa

Marimekon ja sen sopimusvalmistajien välisiä sopi-

muksia. Allekirjoittamalla Supplier Code of Conductin

sopimusvalmistajat sitoutuvat noudattamaan siinä

kuvattuja periaatteita sekä huolehtimaan riittävillä

MARIMEKON HANKINTOJEN ALKUPERÄ

2024 2023

Tuotteiden alkuperä, osuus myynnistä, %

EU-maat 44 44

EU:n ulkopuoliset maat 56 56

Hankintojen osuus auditoiduilta sopimusvalmistajilta EU:n

ulkopuolisissa maissa, %

100 100

Tuotteiden yleisimmät alkuperämaat,

osuus myynnistä, %

Kiina 19 24

Thaimaa 16 18

Portugali 15 17

Turkki 12 6

Viro 10 11

Liettua 6 4

Suomi 5 5

Intia 3 2

Romania 3 2

Pakistan 2 3

Unkari 2 3

Vietnam 2 2

Italia 2 2

Kestävyysraportti 2024

toimilla siitä, että niitä noudatetaan myös heidän koko

toimitusketjussaan.

Sopimusvalmistajat sitoutuvat myös noudatta-

maan Marimekon vastuullista materiaalinhankintaa

koskevia tuotevaatimuksia omassa toiminnassaan ja

koko toimitusketjussa. Tuotevaatimustensa mukai-

sesti Marimekko ei hyväksy materiaaleja erittäin

korkean riskin maista. Tämä koskee esimerkiksi puu-

villan hankintaa Uzbekistanista, Turkmenistanista ja

Xinjiangin uiguurien autonomiselta alueelta Kiinassa.

Osana materiaalistrategiaansa ja tuotevaatimustensa

mukaisesti Marimekko on kasvattanut jäljitettävissä

olevien materiaalien, esimerkiksi luomupuuvillan ja

sertifioidun villan, osuutta tuotteissaan. Monet materi-

aalisertifikaatit, kuten Global Organic Textile Standard

(GOTS) ja Global Recycled Standard (GRS) sisältävät

myös sosiaalisen vastuun vaatimukset, jotka kaikkien

sertifioitujen yritysten tulee täyttää. Siten ne auttavat

Marimekkoa valvomaan myös näiden kriteerien toteu-

tumista koko toimitusketjussa.

Marimekko tarjoaa sopimusvalmistajilleen kou-

lutusta erityisesti Supplier Code of Conductin ja

tuotevaatimusten päivitysten yhteydessä. Koulutusta

järjestettiin viimeksi vuonna 2022. Myös Marimekon

hankinnan parissa työskentelevä henkilöstö saa vas-

tuullisen hankinnan käytäntöihin ja ihmisoikeusasioihin

liittyvää koulutusta.

Marimekko on YK:n Global Compact -aloitteen

jäsen ja sitoutunut noudattamaan aloitteen kymmentä

periaatetta sekä omissa toiminnoissaan että arvoket-

jussaan. Lisäksi Marimekko on jäsenenä muun muassa

seuraavissa kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa:

• amfori BSCI – aloite, joka edistää työolosuh-

teiden valvontaa ja kehittämistä globaaleissa

toimitusketjuissa

• Better Cotton – aloite, jonka tavoitteena on auttaa

puuvillanviljelijöiden yhteisöjä menestymään ja sa-

malla suojella ja ennallistaa ympäristöä

• Leather Working Group (LWG) – aloite, joka

on sitoutunut rakentamaan vastuullista nahan

toimitusketjua

• Responsible Sourcing Network (RSN) – aloite, joka

torjuu kuluttajatuotteiden raaka-aineisiin liittyviä

ihmisoikeusrikkomuksia ja pakkotyövoiman käyttöä.

TOIMENPITEET

Marimekon sopimusvalmistajien tehtaita valvotaan

kolmansien osapuolten riippumattomilla tarkastuksilla

pääasiassa Euroopan ulkopuolella maissa, jotka luoki-

tellaan korkeamman riskin maiksi, Marimekon työnte-

kijöiden suorittamilla tehdaskäynneillä Euroopassa ja

Aasiassa sekä sopimusvalmistajille tehtävillä kyselyillä

esimerkiksi käytettävien materiaalien alkuperästä.

Kolmansien osapuolten auditoinnit ovat pakollisia

Marimekon sopimusvalmistajille, jotka toimivat EU:n

ulkopuolella korkeamman riskin maissa. Vuonna 2024

yhteensä 100 prosenttia EU:n ulkopuolelta hankituista

tuotteista oli sosiaalisten auditointien piirissä. Näistä

83 prosenttia (82) oli amfori BSCI -auditointien piirissä

ja loput muiden vastaavien sosiaalisten auditointien,

kuten SA8000:n tai SMETAn, piirissä.

Amfori BSCI on uudistanut auditointijärjestel-

mänsä vastaamaan vuoden 2022 alussa julkaistua

uutta amfori Code of Conductia. Uuden Code of

Conductin laatimisen yhteydessä vuonna 2021 sidos-

ryhmiä kuultiin laajasti: Code of Conductin luonnos-

versio oli avoinna muun muassa amforin jäsenten,

teollisuuden etujärjestöjen, muiden vastuullisuusaloit-

teiden ja kansalaisjärjestöjen edustajien kommenteille

kahden kuukauden ajan, ja saadut kommentit

huomioitiin lopullisen version työstämisessä. Uuden

amfori Code of Conductin mukaiset auditoinnit aloi-

tettiin syyskuussa 2023, ja tehtaille annettu siirtymä-

aika kaikkien muutosten täysimääräiseen toteuttami-

seen päättyi lokakuussa 2024.

Amfori-auditoinnit sisältävät tehtaan johdon haas-

tattelut, dokumenttien läpikäynnin, tehdaskierroksen

ja työntekijöiden haastattelut. Auditoija valitsee haas-

tateltavat työntekijät. Haastattelut ovat luottamuk-

sellisia, eikä työnantajan ole mahdollista tunnistaa

haastateltuja työntekijöitä auditointiraportin tiedoista.

Erityisen haavoittuvassa asemassa olevat työntekijät,

kuten nuoret työntekijät, siirtotyöntekijät ja raskaana

olevat työntekijät tunnistetaan osana auditointia ja

heidän oikeuksiensa toteutumiseen kiinnitetään audi-

toinnissa erityistä huomiota.

Vuoden 2024 aikana Marimekon sopimusvalmis-

tajien tehtaissa tehtiin 33 amfori BSCI-auditointia (27).

Auditointien lukumäärä vaihtelee vuosittain johtuen

auditointien ajoituksesta, sillä auditoinnit tehdään

edellisen auditoinnin tuloksen mukaan yhden tai

kahden vuoden välein, tai muutoksista toimittajaken-

tässä, sillä uudella tehtaalla voi esimerkiksi olla jokin

muu auditointi kuin amfori BSCI.

Auditoinneissa ei tehty työntekijöiden järjestäy-

tymisoikeutta tai kollektiivista neuvotteluoikeutta,

syrjintää, lapsityövoiman käyttöä tai nuorten työnteki-

jöiden erityissuojelua koskevia havaintoja. Suurin osa

havainnoista koski työterveys- ja -turvallisuusasioita,

johtamisjärjestelmiä sekä työntekijöiden osallista-

mista ja suojelua. Havaintojen suhteellinen osuus

osa-alueittain on esitelty taulukossa Auditoinnit ja

niissä tehdyt havainnot. Vuoden aikana tehdyissä

auditoinneissa todettiin kaksi havaintoa kategori-

assa ”Pakkotyön kielto”. Nämä havainnot koskivat

tilannetta, jossa tehtaalla ei ollut riittävän vahvoja

käytäntöjä siirtotyöntekijöiden rekrytointiin liittyvien

riskien arvioimiseksi ja käsittelemiseksi eikä kurinpi-

tokäytäntöjen dokumentointiin ja kommunikoimiseen

työntekijöiden ymmärtämällä kielellä. Tehtaalla ei ha-

vaittu pakkotyötä tai toteutuneita kurinpitotapauksia.

Marimekko arvioi yhteistyötä tehtaan kanssa uudes-

taan, kun seuranta-auditointi on toteutettu.

AUDITOINNIT JA NIISSÄ TEHDYT HAVAINNOT

2024 2023

Auditointien lukumäärä ja tulokset

Erinomainen (A) 10 2

Hyvä (B) 6 7

Hyväksyttävä (C) 15 18

Välttävä (D) 2 0

Yhteensä 33 27

amfori BSCI -auditointien havainnot

osa-alueittain, %

Työterveys- ja -turvallisuus 34 35

Johtamisjärjestelmä 23 23

Työntekijöiden osallistaminen ja

suojelu 15 14

Oikeudenmukainen palkkaus 12 10

Kohtuulliset työajat 8 8

Ympäristön suojelu 3 5

Epävakaiden työsuhteiden kielto 2 0

Eettinen liiketoiminta 2 5

Pakkotyön kielto 1 0

Järjestäytymis- ja

neuvotteluvapaus 0 0

Syrjintäkielto 0 0

Lapsityön kielto 0 0

Nuorten työntekijöiden

erityissuojelu

0 0

Kestävyysraportti 2024

Valvonnan yhteydessä tunnistettuja korjaavia

toimenpiteitä seurataan säännöllisesti toimittajien

kanssa joko tehdaskäyntien yhteydessä tai erillisissä

toimittajatapaamisissa. Vuonna 2024 tehtyjen seuran-

ta-auditointien perusteella korjaavat toimenpiteet oli

toteutettu 30 prosentille (38) havainnoista. Havainnot

ja niiden edellyttämät korjaavat toimenpiteet eivät

ole täysin vertailukelpoisia keskenään: joidenkin

havaintojen korjaaminen voi vaatia paljon aikaa ja

resursseja, kun taas toiset havainnot ovat pienempiä

ja helpompia korjata. Marimekko seuraa jäljellä olevien

toimenpiteiden toteutumista, ja niitä seurataan myös

tulevissa auditoinneissa amfori BSCI -auditointisyklin

mukaisesti.

PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN

KORJAAMISEKSI JA KANAVAT ARVOKETJUN

TYÖNTEKIJÖILLE HUOLENAIHEIDEN ESIIN

TUOMISEKSI

Marimekolla on ohjeistus ja määritetyt prosessit

epäiltyä lainsäädännön tai yhtiön Code of Conductin

ja muiden toimintaohjeiden vastaista toimintaa varten.

Mahdollisista väärinkäytöksistä voi ilmoittaa henkilö-

kohtaisesti tai ulkopuolisen palveluntarjoajan ylläpitä-

mässä kanavassa, jonka kautta ilmoituksen voi tehdä

myös nimettömänä. Kanava on avoin myös yhtiön

ulkopuolisille tahoille. Vuonna 2024 Marimekko ei vas-

taanottanut yhtään ilmoitusta toimitusketjun työnteki-

jöiltä tähän kanavaan.

Lisäksi amfori BSCI tarjoaa Speak for Change

-ohjelmansa kautta toimitusketjun työntekijöille ja

tehtaita ympäröiville yhteisöille mahdollisuuden tehdä

ilmoituksia amfori Code of Conductin vastaisesta

toiminnasta. Amforin vaatimusten mukaisesti Code

of Conductin tulee olla näkyvillä työntekijöille pai-

kallisella kielellä tehtaan tiloissa. Speak for Change

-kanava tarjotaan paikallisella kielellä ja ilmoituksen

voi tehdä nimettömänä muun muassa puhelimitse,

skannaamalla QR-koodin tai chat-sovelluksella.

Näin kanava on pyritty tekemään mahdollisimman

saavutettavaksi tehtaiden työntekijöille ja ympäröi-

ville yhteisöille. Ohjelmaan kuuluu riippumattoman

tahon tutkinta ja korjaustoimenpiteiden määrittely,

mikäli ilmoitus todetaan perustelluksi. Speak for

Change -ohjelma on aktiivinen Vietnamissa, Turkissa,

Bangladeshissa, Intiassa ja Kambodžassa, ja sen käyt-

töönotto muissa maissa on käynnissä. Vuonna 2024

Marimekko ei vastaanottanut yhtään ilmoitusta amfori

Speak for Change -ohjelman kautta.

MITTAREIDEN LAADINTAPERIAATTEET

Sopimusvalmistajien kokonaismäärää koskeva tieto

on kerätty ostoraportilta ja Marimekon toimittajien

hallintajärjestelmästä. Siihen on sisällytetty raportoin-

tivuoden aikana Marimekon tuotteita ja kuluttajalle

näkyviä pakkauksia valmistaneet tehtaat sekä niihin

liittyvät agentit ja toimittajat (tier 0 ja 1). Lisenssitoi-

mittajista on sisällytetty ne, joiden tuotteita

Marimekko myy omissa kanavissaan.

Tuotteiden valmistus EU-maissa ja EU:n ulkopuoli-

sissa maissa sekä tuotteiden alkuperämaiden osuudet

on laskettu raportointivuoden myyntidatasta, ja ne

sisältävät tukku- ja vähittäismyynnin. Sisäinen tukku-

myynti ei sisälly lukuun. Luku pohjautuu euromääräi-

seen myyntiin.

Amfori BSCI -auditointeihin liittyvät tiedot ovat

peräisin amforin tietokannasta ja muita auditointeja

koskevat tiedot Marimekon toimittajien hallintajärjes-

telmästä. Tietoihin on sisällytetty raportointivuonna

Marimekon tuotteita ja kuluttajalle näkyviä pakkauksia

valmistaneiden tehtaiden auditointitulokset.

Amfori- ja muiden auditointien kattavuus EU:n

ulkopuolelta hankituista tuotteista on laskettu ostora-

portin perusteella toimittajatasolla siten, että yleisin

toimittajan tehtailla käytetty auditointi on yleistetty

koskemaan kaikkia ostoja kyseiseltä toimittajalta:

esimerkiksi jos kolmella tehtaalla viidestä on amfori- ja

kahdella SMETA-auditointi, kaikki ostot tältä toimitta-

jalta on laskettu amfori-auditointien piiriin.

Auditoinneissa todettujen korjaavien toimenpitei-

den toteutusprosentti on laskettu raportointivuoden

seuranta-auditoinnin mukaan toteutettujen toimen-

piteiden osuutena edellisen täyden auditoinnin (full

audit) havaintojen määrästä.

Mittareita ei ole validoinut muu ulkopuolinen taho.

Kestävyysraportti 2024

G – HALLINTOTAPATIEDOT

G1 – LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Marimekko on sitoutunut toimimaan samojen peri-

aatteiden mukaisesti kaikkialla maailmassa noudat-

taen kansainvälisiä ja paikallisia lakeja ja määräyksiä,

Marimekon arvoja sekä eettisiä liiketoimintakäytän-

töjä. Eettisen liiketoiminnan tärkeimmät periaatteet

sisältyvät Marimekon Code of Conductiin ja Supplier

Code of Conductiin.

Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelinten roolia

vastuullisuudessa on kuvattu tarkemmin osiossa

Yleiset tiedot kohdassa Kestävyyden hallinto

Marimekossa.

Yhtiön hallituksen jäsenten osaamisesta vastuul-

lisuuteen liittyvistä teemoista on kuvattu tarkemmin

osiossa ESRS 2 – Yleiset tiedot kohdassa Hallitus.

Johtoryhmän jäsenten osaamisesta vastuullisuu-

teen liittyen on kerrottu tarkemmin osiossa ESRS

2 – Yleiset tiedot kohdassa Toimitusjohtaja ja

johtoryhmä.

OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMINEN JA

ARVIOIMINEN

Marimekko on arvioinut liiketoiminnan harjoittamiseen

ja eettisiin liiketoimintakäytäntöihin liittyvät vaikutuk-

set, riskit ja mahdollisuudet osana yhtiön kestävyysra-

portointiin liittyvää kaksoisolennaisuusanalyysiä.

Kaksoisolennaisuusanalyysissä ei noussut esiin

asetetun kynnysarvon ylittäviä olennaisia liiketoimin-

nan harjoittamiseen liittyviä teemoja. Olennaisina

osa-aiheina raportoinnissa käsitellään analyysissä

suurimman arvon saaneita osa-aiheita, jotka kaikki

ovat myönteisiä vaikutuksia. Nämä osa-aiheet on

esitelty osiossa ESRS 2 – Yleiset tiedot kohdassa

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistaminen ja arvioiminen.

Eettisiin liiketoimintakäytäntöihin liittyvät riskit

tunnistetaan ja käsitellään osana konsernin riskien-

hallintaa, ja ne esitetään neljänneksittäin yhtiön

osavuosikatsauksissa sekä hallituksen toimintaker-

tomuksessa. Johtoryhmän jäsenet vastaavat riskien

tunnistamisesta ja arvioinnista omilla vastuualueillaan,

asianmukaisista riskienhallintatoimista sekä riskien ja

toimenpiteiden viestinnästä henkilöstölle.

Eettisiä liiketoimintakäytäntöjä koskevien vaiku-

tusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa,

analysoinnissa ja hallinnoinnissa keskeisiä ovat toi-

mittaja-arvioinnit ja -auditoinnit, sisäinen valvonta,

työntekijöille annettavat luokkahuonekoulutukset sekä

eettinen ilmoituskanava. Toimittajien, asiakkaiden ja

muiden yhteistyökumppaneiden eettisten liiketoimin-

takäytäntöjen varmistamiseksi Marimekko käyttää

kolmannen osapuolen ylläpitämää riskienhallinta-

työkalua, jolla tarkistetaan yhteistyökumppaneiden

taustat kauppapakotteiden, korruption, rahanpesun,

ihmisoikeusloukkauksien ja erilaisten väärinkäytöksiin

liittyvien riskien osalta. Lisää toimittajien vastuulli-

suuden varmistamisesta osiossa S2 – Arvoketjun

työntekijät.

TOIMINTAPERIAATTEET JA YRITYSKULTTUURI

Toimintaperiaatteet

Marimekon eettisiä liiketoimintakäytäntöjä ohjaavat

soveltuvan lainsäädännön lisäksi yhtiön hallituksen

hyväksymät arvot, Marimekon Code of Conduct ja sen

pohjalta annetut muut politiikat ja ohjeistukset. Code

of Conductissa käsitellään muun muassa yhtiön sitou-

tuminen kestävään kehitykseen ja eettisiin liiketoimin-

takäytäntöihin esimerkiksi ympäristöasioiden, sosiaa-

listen näkökohtien, ihmisoikeuksien kunnioittamisen

sekä korruption ja lahjonnan torjumisen kannalta.

Koodin sisältö kattaa kaikki yhtiön kaksoisolennai-

suusanalyysissä tunnistetut olennaiset teemat.

Marimekon Code of Conduct ja sen pohjalta anne-

tut muut politiikat ja ohjeistukset sisältävät YK:n yleis-

sopimuksen mukaiset korruption ja lahjonnan torjun-

taa koskevat toimintaperiaatteet. Toimittajia koskevat

vaatimukset on kirjattu Marimekon toimintaohjeeseen

toimittajille (Supplier Code of Conduct), joka perustuu

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksiin

sekä amfori BSCI:n toimintaohjeeseen. Marimekko on

YK:n Global Compact -aloitteen jäsenenä sitoutunut

noudattamaan aloitteen kymmentä periaatetta sekä

omissa toiminnoissaan että arvoketjussaan.

Supplier Code of Conduct koskee kaikkia

Marimekon toimittajia, niiden alihankkijoita ja toimitta-

jan puolesta toimivia kolmansia osapuolia riippumatta

siitä, missä nämä sijaitsevat. Marimekon sisäinen

Code of Conduct koskee yhtiön kaikkia työntekijöitä

ja johtoa.

Marimekon kaikki Code of Conductiin perustuvat

politiikat ja ohjeistukset on päivitetty vuosien 2022–

2024 aikana lainsäädännön ja yhtiön toimintatapojen

kehittymisen vuoksi. Marimekon Code of Conduct

arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään vähintään joka

toinen vuosi, viimeksi vuonna 2024. Toimintaohjeista

Marimekon Code of Conduct, Supplier Code of

Conduct ja vastuullisuuspolitiikka ovat julkisia ja muut

yhtiön sisäisiä. Toimintaperiaatteista on kerrottu

myös osiossa ESRS 2 – Yleiset tiedot kohdassa

Kestävyyden hallinto.

Konsernin koko henkilöstön ja johdon tulee suorit-

taa joka toinen vuosi verkkokoulutus Marimekon Code

of Conductista. Code of Conductia koskeva verkko-

koulutus kattaa keskeiset Marimekossa noudatettavat

eettiset liiketoimintakäytännöt, käytännöt epäkohdista

raportoimiseksi sekä havainnollistaa eettisiä liiketoimin-

takäytäntöjä esimerkkien ja tehtävien avulla. Marimekon

arvion mukaan yhtiössä altteimpia korruptiolle ja lahjon-

nalle ovat hankinnan ja tukkumyynnin henkilöstöryhmät.

Näiden työntekijöiden tulee suorittaa edellä kuvatulla

tavalla verkkokoulutus Marimekon Code of Conductista,

joka sisältää periaatteet koskien korruption ja lah-

jonnan torjuntaa. Koko henkilöstön tulee vuosittain

suorittaa myös tietoturvaa koskeva verkkokoulutus.

Lisäksi asiaankuuluvien työntekijöiden tulee osallistua

vuosittain kilpailuoikeutta koskevaan luokkahuone-

koulutukseen ja suorittaa joka toinen vuosi tietosuojaa

sekä yhtiön sisäpiiriohjetta koskevat verkkokoulutukset.

Jokaiselle Marimekon liiketoiminta-alueelle ja funktiolle

järjestetään keskimäärin kerran vuodessa myös rää-

tälöity luokkahuonekoulutus, jossa on mukana eettisiä

liiketoimintakäytäntöjä koskeva osio.

Yhtiön perehdytysprosessit sekä henkilöstöproses-

seista erikseen tarjottavat ohjeistukset ja koulutukset

tukevat osaltaan yhtiön yrityskulttuuria ja eettisten lii-

ketoimintakäytäntöjen noudattamista. Toivottujen työs-

kentely- ja toimintatapojen noudattamista tukee myös

Marimekon suorituksen johtamisen prosessi Maripeople.

Code of Conductia, tietosuojaa, kilpailuoikeutta ja

sisäpiiriohjetta koskevien verkko- ja luokkahuonekou-

lutusten suorittamista seurataan ja toteumat rapor-

toidaan kerran vuodessa yhtiön hallitukselle osana

ethics & compliance -katsausta. Kyseisten koulutusten

suoritusprosentit on esitetty taulukossa Eettiseen liike-

toimintaan liittyviä avainlukuja.

Marimekko julkaisee neljänneksittäin sisäisen uu-

tiskirjeen eettisiin liiketoimintakäytäntöihin liittyvästä

aiheesta. Vuonna 2024 aiheet olivat tekoälysovellusten

vastuullinen käyttö, monimuotoisuuden, oikeudenmu-

kaisuuden ja mukaan ottamisen (DEI) huomioiminen

henkilöstöprosesseissa, uudistettu Code of Conduct

sekä eturistiriidat. Lisäksi eettisiin liiketoimintakäytän-

töihin ja laajemmin vastuullisuuteen liittyviä teemoja

Kestävyysraportti 2024

käsitellään säännöllisesti esihenkilöille ja koko henki-

löstölle suunnatuissa tietoiskuissa ja koulutuksissa.

Eläinten hyvinvointiin liittyvät toimintaperiaatteet

Yhtiön toimintaperiaatteet eläinten hyvinvointiin

liittyen on kuvattu Marimekon vastuullisuuspolitii-

kassa sekä tarkemmin tuotevaatimuksissa, joka

osana yhtiön Supplier Code of Conductia sitoo yhtiön

toimittajia.

Tuotevaatimusten mukaisesti tavarantoimitta-

jien on käyttäessään Marimekon tuotteiden valmis-

tuksessa eläinperäisiä materiaaleja noudatettava

Maailman eläintautijärjestön (WOAH, ent. OIE)

määrittelemiä "viittä vapautta", jotka liittyvät muun

muassa ravintoon, terveyteen ja lajityypilliseen käyt-

täytymiseen. Toimittajien on myös ryhdyttävä tar-

vittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että heidän

alihankkijansa noudattavat näitä periaatteita. Lisäksi

Marimekon tuotteissa ei saa käyttää materiaaleja,

jotka kuuluvat Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton

(IUCN) punaisella listalla uhanalaisiksi tai haavoittu-

viksi luokiteltuihin lajeihin tai luonnonvaraisen eläi-

mistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä

kauppaa koskevaan yleissopimukseen (CITES).

Marimekko on sitoutunut käyttämään vastuul-

lisesti hankittuja raaka-aineita ja suosii hankinnois-

saan sertifioituja materiaaleja. Eläinten hyvinvointia

Marimekko pyrkii varmistamaan käyttämällä tuotteis-

saan Responsible Animal Fibre (RAF) -standardin mu-

kaista villaa, alpakkaa ja mohairia sekä Responsible

Down Standard (RDS) -standardin mukaista untuvaa

ja höyhentä.

Yrityskulttuuri

Marimekko uskoo rehtiyteen, rohkeuteen ja yhteis-

työhön sekä vaalii avointa, matalan hierarkian yritys-

kulttuuria, joka rakentuu luovuudelle ja yrittäjyydelle.

Marimekon yrityskulttuurin ja työympäristön tärkeitä

peruspilareita ovat myös tasa-arvo, monimuotoisuu-

den arvostaminen ja mukaan ottaminen. Kaikenlainen

syrjintä on Marimekossa kiellettyä. Yhtiö haluaa tar-

jota turvallisen, välittävän, yhteisöllisen ja kunnioitta-

van työympäristön sen kaikille työntekijöille.

Marimekon työskentelytavat perustuvat yhtiön

arvoihin ja Code of Conductiin. Yhtiö on laatinut omat

monimuotoisuutta, oikeudenmukaisuutta ja mukaan

ottamista (diversity, equity and inclusion, DEI) kos-

kevat periaatteensa (DEI Foundational Principles) ja

laatii vuosittain niihin perustuvan monimuotoisuuden,

oikeudenmukaisuuden ja mukaan ottamisen toimin-

tasuunnitelman. Lisää teemasta osiossa S1 – Oma

työvoima kohdassa Toimintaperiaatteet.

Monimuotoisuus, oikeudenmukaisuus ja mukaan

ottaminen ovat tärkeä ja jatkuvasti kehitettävä osa

Marimekon henkilöstöprosesseja. Vuonna 2024 yhtiö

tarjosi DEI-teemoista koulutusta uusille esihenkilöille,

järjesti aiheesta tapahtumia ja jakoi tietoa laajemmin

koko organisaatiolle. Edellisvuosien tapaan yhtiö oli

Helsinki Priden virallinen kumppani ja tuki LHBTQIA+

-yhteisöä monikanavaisen sisällön ja yhteistöiden

kautta. Marimekko työskenteli erilaisten mallien,

vaikuttajien ja luovan sisällön tuottajien kanssa var-

mistaakseen, että yhtiö edistää monimuotoisuutta

esimerkiksi iässä, koossa, sukupuolessa ja etnisessä

taustassa. Mukaan ottamisen tukeminen esimerkiksi

kuvavalinnoilla ja representaatiolla on jatkuva ja joh-

donmukainen osa yhtiön markkinointitoimenpiteitä.

DEI-teemojen lisäksi yhtiö edistää tarvittavia muita

tärkeitä yrityskulttuuri- ja arvopohjaisia toimenpiteitä.

Yhtiö kehittää henkilöstöprosessejaan ja johtamiskult-

tuuriaan jatkuvasti, sillä niillä on tärkeä rooli työntekijä-

kokemuksen rakentamisessa. Marimekolla on ohjeita ja

prosesseja inspiroivan, vastuullisen ja välittävän työpai-

kan tarjoamisen tukemiseksi. Lisää teemasta osiossa

S1 – Oma työvoima kohdassa Toimintaperiaatteet.

Vuonna 2024 yhtiö keskittyi muun muassa

palautteenantokulttuurin kehittämiseen esimer-

kiksi järjestämällä koulutusta ja pilottiprojektin.

Palautteenantokulttuurin kehittämisellä pyritään

mahdollistamaan tehokkaampi yksilötason kehittymi-

nen, kunkin työntekijän potentiaalin hyödyntäminen

ja ketteryys, ja sitä kautta saavuttamaan myös orga-

nisaatiotason asteittaiset parannukset esimerkiksi

yhtiölle tärkeissä kyvykkyyksissä. Vuoden 2024 kehi-

tystoimenpiteiden toimivuutta seurataan esimerkiksi

palautteenantokulttuuria koskevien kyselyjen kautta.

Tämän teeman edistyminen on sisällytetty Marimekon

johtamis- ja esihenkilötyön laadun mittareihin.

Yhtiö aloitti vuonna 2024 perehdytysproses-

siensa uudistamisen. Yrityskulttuuriin liittyvä sisältö

on keskeisessä osassa perehdytyspolkuja, ja DEI-

näkökulmat esimerkiksi tiedon saatavuuteen, kieleen

ja prosessin soveltamiseen liittyen huomioidaan nyt

aiempaa paremmin. Uudistetut materiaalit tarjoavat

myös pidempään yhtiössä työskennelleille työnteki-

jöille kattavan koosteen tärkeistä ohjeista, työsken-

telytavoista ja yrityskulttuuria koskevista sisällöistä.

Perehdytysprosessien kehittäminen jatkuu vuonna

2025.

DEI-teemoista keskustellaan säännöllisesti yhtiön

hallituksessa ja johtoryhmässä.

MEKANISMIT HUOLENAIHEIDEN

TUNNISTAMISEEN, ILMOITTAMISEEN JA

TUTKIMISEEN

Työntekijöitä ja muita sidosryhmiä kannustetaan

ilmoittamaan epäillyistä Marimekon toimintaan liitty-

vistä väärinkäytöksistä, ja ilmoituskanavasta kerro-

taan myös osana yhtiön Supplier Code of Conduc-

tia. Työntekijöitä pyydetään ensisijaisesti ottamaan

yhteyttä omaan esihenkilöön, Marimekon henkilöstö-

johtajaan tai lakiasiainjohtajaan. Ilmoittaja voi myös

käyttää ulkopuolisen palveluntarjoajan ylläpitämää

ilmoituskanavaa, jossa voi halutessa lähettää ilmoituk-

sen anonyymisti. Ilmoituskanava-työkalu on saatavilla

Marimekon intranetissä sekä yhtiön julkisella verkko-

sivustolla. Lisäksi yhtiön ilmoituskanavaohjeistuksen

tulee olla saatavilla jokaisen Marimekko-myymälän

taukohuoneessa.

Kanava on avoin myös ulkoisille sidosryhmille. Lisää

toimittajien käytössä olevista ilmoituskanavista osiossa

S2 – Arvoketjun työntekijät kohdassa Prosessit kiel-

teisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoket-

jun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi.

Kaikki yhtiön tietoon tulleet väärinkäytökset ja

niiden epäilyt tutkitaan ennalta määritellyn prosessin

mukaisesti. Tässä prosessissa Marimekko noudat-

taa EU:n ilmoittajansuojeludirektiiviä (2019/1937/EU)

ja sen perusteella annettuja kansallisia säännöksiä.

Marimekko on sitoutunut tutkimaan oikeudenmukai-

sesti kaikki vilpittömässä mielessä tehdyt ilmoitukset

sekä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tutkinnan

ja sen lopputuloksen perusteella. Tutkijoiden tulee olla

erillään asiaan osallisesta komentoketjusta. Yhtiö on

myös sitoutunut suojelemaan vilpittömässä mielessä

ilmoituksen tehneiden henkilöiden oikeuksia ja yksityi-

syyttä. Nämä sitoumukset on vahvistettu väärinkäy-

tösten ilmoittamista ja niiden tutkintaa ohjaavissa pe-

riaatteissa, jotka on viimeksi päivitetty vuonna 2024.

Vuonna 2024 yhtiön tietoon ei tullut tapauksia, joissa

ilmoittajiin olisi kohdistunut vastatoimia.

Yhtiön henkilöstöjohtaja ja lakiasiainjohtaja vas-

taavat epäiltyjen väärinkäytösten tutkinnan ohjauk-

sesta. Ohjauksen tarkoituksena on muun muassa var-

mistaa, että tutkintojen seuraamukset ovat yhdenmu-

kaisia vakavuudeltaan samanlaisissa tapauksissa ja

että korjaavat toimenpiteet ovat riittävät. Vahvistetut

väärinkäytökset voivat johtaa kurinpidollisiin tai oikeu-

dellisiin toimiin. Mahdolliset rikosepäilyt ilmoitetaan

poliisille. Yhtiön lakiasiainjohtaja raportoi kaikki

Kestävyysraportti 2024

tutkinnat vuosittain johtoryhmälle ja hallitukselle.

Yhtiön ethics & compliance -ohjelman jatkuvan ke-

hityksen lisäksi yhtiö ei ole tunnistanut tarvetta aloit-

taa erillisiä kehityshankkeita lahjonnan- ja korruption-

vastaisten prosessien osalta. Marimekko ei myöskään

ole ollut osallisena korruptioon, lahjontaan tai muuhun

epäeettiseen liiketoimintaan liittyvissä oikeuskäsitte-

lyissä tai tuomioistuimen päätöksissä vuonna 2024.

SUHTEET TOIMITTAJIIN

Marimekko pyrkii pitkäaikaisiin kumppanuuksiin

sopimusvalmistajiensa kanssa, ja yhtiön tavoitteena

on aina löytää kullekin tuotekategorialle sopivin val-

mistuspaikka. Marimekon hankinnoissa noudatetaan

vastuullisen hankinnan periaatteita ja Supplier Code

of Conductia. Supplier Code of Conduct on osa Mari-

mekon ja sopimusvalmistajien välisiä sopimuksia.

Sopimustensa nojalla Marimekolla on oikeus irtisanoa

sopimus, jos toimittaja rikkoo Supplier Code of Con-

ductin vaatimuksia. Marimekko pyrkii kuitenkin aina

ensisijaisesti tukemaan sopimusvalmistajaa korjaa-

vissa toimenpiteissä, mikäli rikkomuksia ilmenee.

Marimekko valitsee sopimusvalmistajansa huolel-

lisesti. Yhtiö ottaa valinnassa huomioon kaupallisten

ehtojen lisäksi kestävyysnäkökohdat sekä mahdolliset

sertifioinnit ja auditoinnit. Kun Marimekko valitsee

EU:n ulkopuolisissa maissa toimivia sopimusvalmis-

tajia, se edellyttää, että tehtaalle on jo tehty amfori

BSCI -auditointi tai SA8000-sertifiointi, tai että

niiden auditointi- tai sertifiointiprosessi aloitetaan.

Yhtiö hyväksyy tapauskohtaisesti myös toimittajia,

jotka kuuluvat muiden sosiaalisten auditointien piiriin.

Sopimusvalmistajien auditoinneista ja niiden tulok-

sista on kerrottu yksityiskohtaisemmin osiossa S2 –

Arvoketjun työntekijät kohdassa Toimenpiteet.

Marimekon yhteydenpito sopimusvalmistajiin on

jatkuvaa. Hankinnoista vastaavaa henkilöstöä kou-

lutetaan toimittajasuhteiden hoitoon pääosin työssä

oppimisen kautta, kun he osallistuvat erilaisiin toimit-

tajatapaamisiin. Muita koulutuksia järjestetään tarvit-

taessa. Tehdaskäyntejä pyritään tekemään säännöl-

lisesti kaikille toimittajille. Kolmansien osapuolten

auditoinneissa tunnistettujen korjaavien toimenpitei-

den toteuttamista seurataan sekä tehdaskäynneillä

että erillisissä toimittajatapaamisissa. Yhtiö toteuttaa

säännöllisesti toimittajakyselyitä, jotka keskittyvät

muun muassa materiaalien alkuperään ja ympäristö-

asioihin. Lisäksi toimittajia koulutetaan esimerkiksi

Supplier Code of Conductin ja tuotelinjausten vaati-

muksista erityisesti näiden dokumenttien päivitysten

yhteydessä.

Marimekolla on käytössään toimittajaluokittelu

(Supplier rating), jota päivitetään säännöllisesti.

Luokittelussa arvioidaan toimittajan suoriutumista

muun muassa laatuun, hinnoitteluun, toimitusvarmuu-

teen, tuotekehitykseen, toimitusketjun läpinäkyvyy-

teen, vastuullisuustavoitteiden asetantaan ja ympäris-

töasioiden hallintaan perustuen. Toimittajille annetaan

palautetta arvioinnin tuloksista, ja tarvittaessa toimit-

tajan kanssa sovitaan korjaavista toimenpiteistä.

Marimekon toimitusketjuun liittyvät riskit koskevat

erityisesti tuotantoa, hankinta- ja logistiikkaproses-

seja ja niiden toimintavarmuutta, joustavuutta ja

tehokkuutta, vastuullisuutta, muutoksia raaka-ainei-

den ja muiden tuotannontekijöiden hinnoissa sekä

logistiikan hintaa ja saatavuutta. Toimitusketjuun

liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta on kerrottu tar-

kemmin Hallituksen toimintakertomuksen kohdassa

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät.

EETTISEEN LIIKETOIMINTAAN LIITTYVÄT AVAINLUVUT

2024 2023

Eettisiin liiketoimintakäytäntöihin liittyvien koulutusten suoritustiedot

Marimekon tavoitteena on, että suoritusprosentit ovat jokaisen koulutuksen osalta yli 90.

Code of Conduct -verkkokoulutus (sisältäen periaatteet koskien korruption ja

lahjonnan torjuntaa)

• Koko henkilöstö (ml. hallitus ja johtoryhmä), %

• Riskitoiminnot, %

Sisäpiiritietoa ja julkistamatonta taloudellista tietoa koskeva verkkokoulutus

• Työntekijät, jotka käsittelevät säännöllisesti julkistamatonta taloudellista

tietoa, % 100 100

Kilpailuoikeutta koskeva luokkahuonekoulutus

• Tukkumyynnin parissa ja muissa valituissa ryhmissä työskentelevät työntekijät, %

100

EU:n yleistä tietosuoja-asetusta koskeva verkkokoulutus

• EU:ssa työskentelevät tai EU:ssa asuvien ihmisten henkilötietoja käsittelevät

työntekijät, % 93 86

Marimekon liiketoiminta-alueille ja muille funktioille järjestetyt

luokkahuonekoulutukset, joissa mukana eettisiä liiketoimintakäytäntöjä koskeva

osio. Johtoryhmän jäsenet ovat velvollisia osallistumaan oman funktionsa

luokkahuonekoulutukseen. 12 kpl / 13 tuntia 13 kpl / 13 tuntia

Eettisten liiketoimintakäytäntöjen vastaiset tapaukset

Tutkintaan johtaneet ilmoitukset liittyen mahdolliseen väärinkäytökseen

• liittyen korruptioon tai lahjontaan

• liittyen syrjintään, häirintään tai kiusaamiseen (joista omaan työvoimaan

kohdistuvia)

• liittyen vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin (joista omaan työvoimaan kohdistuvia)

2 (1)

0 (0)

4 (1)

0 (0)

Vahvistetut väärinkäytökset

• joista vahvistettuja korruptio- tai lahjontatapauksia

• joista vahvistettuja syrjintä- tai häirintätapauksia

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen

tuomioiden lukumäärä ja sakkojen suuruus 0 / 0 euroa 0 / 0 euroa

Syrjintätapausten ja valitusten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamuksien

tai vahingonkorvauksien määrä (joista omaan työvoimaan liittyviä) 0 euroa (0) 0 euroa (0)

Kestävyysraportti 2024

KORRUPTION JA LAHJONNAN EHKÄISEMINEN

JA HAVAITSEMINEN

Marimekko on sitoutunut korruption ja lahjonnan

vastaiseen toimintaan omassa toiminnassaan ja suh-

teissa yhteistyökumppaneihinsa. Marimekon Code

of Conductiin sisältyy korruption ja lahjonnan kielto.

Vastaava kielto sisältyy myös Marimekon Supplier

Code of Conductiin. Lisäksi Marimekon Code of Con-

ductissa on korruption torjuntaan olennaisesti liittyvät

periaatteet koskien eturistiriitoja sekä lahjoja ja vie-

raanvaraisuutta. Yhtiöllä on myös erillinen ohjeistus

koskien lahjoja ja vieraanvaraisuutta.

Tärkeimmät keinot korruption ja lahjonnan torjun-

taan sekä havaitsemiseen ovat:

• Koulutukset eettisistä liiketoimintakäytännöistä

(lisätietoja kohdassa Toimintaperiaatteet).

• Riskikartoitus koskien eettisiä liiketoimintakäytän-

töjä (lisätietoja kohdassa Suhteet toimittajiin).

• Whistleblowing-ilmoituskanava, joka on avoinna

kaikille sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille.

Ilmoitusten tekemiselle ja käsittelylle on ohjeistus

ja ennalta määritetty prosessi (lisätietoja kohdassa

Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoit-

tamiseen ja tutkimiseen).

• Yhteistyökumppaneita koskevat vastuullisuusky-

selyt ja taustatarkastukset (lisätietoja kohdassa

Suhteet toimittajiin).

• Jatkuva eettisten liiketoimintakäytäntöjen kehittä-

minen toimitusketjussa. Tähän tärkeimpiä keinoja

ovat sopimusvalmistajien auditoinnit ja arvioinnit

sekä heidän sitoutumisensa Marimekon Supplier

Code of Conductiin. Muut kumppanit, kuten IT- ja

muut palveluntarjoajat, voivat noudattaa myös

Marimekon Supplier Code of Conductia vastaavaa

omaa toimintaperiaatettaan (lisätietoja kohdassa

Suhteet toimittajiin).

Yhtiön tietoon ei tullut raportointikaudella, että

sen toiminnasta olisi tehty valituksia OECD:n moni-

kansallisille yrityksille tarkoitetuille yhteyspisteille.

POLIITTINEN VAIKUTTAMINEN JA

LOBBAUSTOIMINTA

Marimekko seuraa systemaattisesti tulevaa lainsää-

däntöä ja kehittää toimintatapojaan niiden mukaisesti.

Marimekko ei kuitenkaan tee suoraa poliittista vaikut-

tamista tai lobbaustoimintaa eikä ole rekisteröitynyt

EU:n avoimuusrekisteriin.

Marimekko on jäsen useissa kauppa- ja teollisuus-

järjestöissä, joista tärkeimmät ovat:

• Muoti- ja urheilukauppa ry

• Fashion Finland ry

• Suomen Tekstiili ja Muoti ry

• Suomen kaupan liitto

• Finnish Business & Society ry

• Ellen MacArthur Foundation Trading Ltd

• Better Cotton Initiative

• AISBL Amfori

• Leather Working Group Limited

• Climate Leadership Coalition ry

• Responsible Sourcing Network

Marimekko voi osallistua lainsäädännön kehittämi-

seen liittyviin avoimiin kuulemisiin tai lausuntopyyntöi-

hin osana näiden järjestöjen yhteisiä lausuntoja.

Marimekko maksoi vuonna 2024 jäsenmaksuja

kauppa- ja teollisuusjärjestöille yhteensä 151 925 eu-

roa (184 496). Marimekko ei tee lahjoituksia poliittisiin

kampanjoihin.

Marimekon hallinto-, johto- tai valvontaelinten

jäseniksi ei nimitetty raportointijaksolla henkilöitä,

jotka olisivat nimitystä edeltäneiden kahden vuoden

aikana olleet vastaavassa asemassa julkishallinnossa

(mukaan lukien sääntelyviranomaiset).

MAKSUKÄYTÄNNÖT

Marimekolla on käytössään yhdenmukaiset maksu-

käytännöt kaikille asiakasryhmilleen.

Marimekko ei ole asettanut vakiomaksuehtoa,

vaan se sovitaan toimittajan tai tilaajan kanssa sopi-

muskohtaisesti. Vakiosopimusehtona on maksaminen

laskun saapuessa, kuitenkin viimeistään eräpäivään

mennessä. Yleisimmät toimittajien maksuehdot vaih-

televat 7–45 päivää nettona. Marimekolla on vireillä 0

oikeudenkäyntiä (0) maksuviivästysten vuoksi.

Marimekon tavaran- ja palveluntoimittajille suorit-

tamissa maksuissa yhtiö noudattaa sisäistä laskujen

hyväksyntäpolitiikkaa. Sen mukaan jokaiselle laskulle

vaadittava hyväksyjien määrä riippuu sisäisestä pro-

sessista sekä kullekin hyväksyjälle asetetuista euro-

määräisistä hyväksyntärajoista. Ostolasku maksetaan

heti, kun hyväksynnät on saatu. Yhtiön talousosasto

seuraa säännöllisesti, että laskut on hyväksytty mak-

suun. Näillä toimintatavoilla pyritään estämään mak-

sujen viivästyminen kaikille asiakasryhmille.

Marimekon toimittajaverkosto on laaja ja siihen

kuuluu monen kokoisia yrityksiä lukuisista maista, jo-

ten myös maksukäytännöt eroavat. Kotimaan maksut

ovat toimittajan tilillä samana päivänä, EU:n sisäi-

siin maihin tehtävät SEPA-maksut saman päivän tai

viimeistään kahden seuraavan pankkipäivän aikana.

Muissa ulkomaan- sekä valuuttamaksuissa maksun

perillemeno saattaa kestää pidempään kuin kaksi

pankkipäivää.

Koska maksuehdot sovitaan tilaus- ja sopimus-

kohtaisesti ja ne vaihtelevat suuresti, Marimekko ei

seuraa keskimääräistä aikaa, joka yhtiöllä kuluu laskun

maksamiseen siitä päivästä, kun sopimuksen tai laki-

sääteisen maksuehdon laskeminen alkaa.

Marimekko valmistautuu raportoimaan keskimää-

räistä maksuaikaa, maksuehtoja toimittajaryhmien

mukaan jaoteltuna sekä suoritettujen maksujen pro-

senttiosuutena tulevina vuosina.

MITTAREIDEN LAADINTAPERIAATTEET

Eettisiin liiketoimintakäytäntöihin liittyvien koulutus-

ten suoritusprosenteissa on mukana kaikki kohderyh-

mässä olevat työntekijät, mukaan lukien pidemmillä

poissaoloilla olevat työntekijät, esimerkiksi vanhem-

painvapaalla olevat.

Eettisten liiketoimintakäytäntöjen vastaiset ta-

paukset -taulukossa tutkintaan johtaneet ilmoitukset

liittyen mahdolliseen väärinkäytökseen -luku sisältää

yhtiön intranetissä ja ulkoisilla internetsivuilla olevien

whistleblowing-kanavien kautta tulleet ilmoitukset

sekä yhtiön ohjeistamien muiden ilmoituksentekota-

pojen kautta tulleet ilmoitukset.

Mittareita ei ole validoinut muu ulkopuolinen taho.

Kestävyysraportti 2024

Konsernitilinpäätös, IFRS

KONSERNIN TULOSLASKELMA

(1 000 euroa) Liite 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023

LIIKEVAIHTO 1. 182 604 174 105

Liiketoiminnan muut tuotot 2. 143 91

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 5 755 -4 489

Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 3. -77 923 -63 190

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 4. -35 868 -33 512

Poistot ja arvonalentumiset 5. -9 344 -9 180

Liiketoiminnan muut kulut 6. -33 986 -32 425

LIIKEVOITTO 31 380 31 400

Rahoitustuotot 7. 1 181 393

Rahoituskulut 8. -1 587 -2 056

-406 -1 663

TULOS ENNEN VEROJA 30 974 29 737

Tuloverot 9. -6 602 -6 137

TILIKAUDEN TULOS 24 372 23 601

Tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille 24 372 23 601

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu

laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu

osakekohtainen tulos, euroa 10. 0,60 0,58

LAAJA TULOSLASKELMA

(1 000 euroa) Liite 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023

Tilikauden tulos 24 372 23 601

Erät, jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi

Muuntoeron muutos -87 90

TILIKAUDEN LAAJA TULOS 24 285 23 691

Tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille 24 285 23 691

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

61Konsernitilinpäätös, IFRS

KONSERNITASE

(1 000 euroa) Liite 31.12.2024 31.12.2023

VARAT

PITKÄAIKAISET VARAT

Aineettomat hyödykkeet 11.1 1 644 453

Aineelliset hyödykkeet 11.2 33 279 35 100

Muut rahoitusvarat 11.3, 17. 530 595

Laskennalliset verosaamiset 14. 989 1 110

36 442 37 259

LYHYTAIKAISET VARAT

Vaihto-omaisuus 12.1 35 429 29 268

Myyntisaamiset ja muut saamiset 12.2 17 683 19 688

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 419 -

Rahavarat 17. 40 376 37 044

93 907 85 999

VARAT YHTEENSÄ 130 349 123 258

(1 000 euroa) Liite 31.12.2024 31.12.2023

OMA PÄÄOMA JA VELAT

EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 13. 8 040 8 040

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 13. 1 228 1 228

Omat osakkeet 13. -541 -541

Muuntoerot -119 -32

Kertyneet voittovarat 66 914 57 043

Oma pääoma yhteensä 75 521 65 738

PITKÄAIKAISET VELAT

Vuokrasopimusvelat 15.1, 20. 22 297 24 984

22 297 24 984

LYHYTAIKAISET VELAT

Ostovelat ja muut velat 16. 24 181 24 599

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat - 12

Vuokrasopimusvelat 15.2, 20. 8 350 7 309

Rahoitusvelat 17., 20. - 615

32 531 32 536

Velat yhteensä 54 827 57 520

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 130 349 123 258

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

62Konsernitilinpäätös, IFRS

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

Tilikauden voitto 24 372 23 601

Oikaisut

Poistot ja arvonalentumiset 9 344 9 180

Rahoitustuotot ja -kulut 406 1 663

Verot 6 602 6 137

Osakeperusteiset maksut 510 417

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 41 234 40 997

Käyttöpääoman muutos -4 443 -3 342

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) 2 046 -7 690

Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -6 140 4 449

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) -348 -101

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 36 790 37 655

Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista -1 418 -1 532

Saadut korot ja maksut muista rahoitustuotoista 633 223

Maksetut verot -6 900 -6 919

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 29 107 29 427

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -2 330 -2 025

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 330 -2 025

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Lyhytaikaisten lainojen nostot - 149

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -621 -1 562

Vuokrasopimusvelkojen maksut -7 978 -7 381

Maksetut osingot -15 011 -13 794

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -23 610 -22 588

Rahavarojen muutos 3 166 4 814

Rahavarat tilikauden alussa 37 044 32 711

Valuuttakurssien muutosten vaikutus 166 -482

Rahavarat tilikauden lopussa 40 376 37 044

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

63Konsernitilinpäätös, IFRS

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Sijoitetun vapaan oman Kertyneet Oma pääoma

(1 000 euroa) Osakepääoma pääoman rahasto Omat osakkeet Muuntoerot voittovarat yhteensä

Oma pääoma 1.1.2023 8 040 1 228 -541 -122 46 820 55 425

Laaja tulos

Tilikauden tulos 23 601 23 601

Muuntoerot 90 90

Tilikauden laaja tulos yhteensä 90 23 601 23 691

Liiketoimet omistajien kanssa

Osingonjako -13 794 -13 794

Osakeperusteiset maksut 417 417

Oma pääoma 31.12.2023 8 040 1 228 -541 -32 57 043 65 738

Oma pääoma 1.1.2024 8 040 1 228 -541 -32 57 043 65 738

Laaja tulos

Tilikauden tulos 24 372 24 372

Muuntoerot -87 -87

Tilikauden laaja tulos yhteensä -87 24 372 24 285

Liiketoimet omistajien kanssa

Osingonjako -15 011 -15 011

Osakeperusteiset maksut 510 510

Oma pääoma 31.12.2024 8 040 1 228 -541 -119 66 914 75 521

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

64Konsernitilinpäätös, IFRS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Marimekko Oyj (y-tunnus 0111316-2) on suomalainen

vaatetus- ja tekstiilialan designyritys. Marimekko Oyj

tytäryhtiöineen muodostaa konsernin, joka suunnitte-

lee, valmistuttaa, myy ja markkinoi vaatteita, laukkuja

ja asusteita sekä sisustustuotteita. Lisäksi yritys val-

mistaa painokankaita omassa kangaspainossaan.

Marimekko Oyj:n osakkeet noteerataan Nasdaq

Helsinki Oy:ssä. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, ja

sen rekisteröity osoite on Puusepänkatu 4, 00880

Helsinki. Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on

kalenterivuosi.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa

yhtiön kotisivuilta osoitteesta company.marimekko.com

sekä konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta

Puusepänkatu 4, 00880 Helsinki.

Marimekko Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouk-

sessaan 4.3.2025 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi.

Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomista-

jilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös

julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa.

Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa

tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN

LAADINTAPERIAATTEET

Laadintaperusta

Tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstan-

dardien (International Financial Reporting Standards)

mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu

31.12.2024 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja

sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpää-

tösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa

ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n ase-

tuksessa (EY) nro 1606/2002 säädetyn menettelyn

mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä stan-

dardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konserni-

tilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen,

IFRS-säännöksiä täydentävän kirjanpito- ja yhteisö-

lainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Marimekko on osana kaksoisolennaisuusanalyy-

siään todennut, että ilmastonmuutoksella ei ole olen-

naisia vaikutuksia konsernin tulokseen tai taseeseen.

Kirjanpidollisiin arvioihin liittyvät epävarmuuden

lähteet

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen

tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto jou-

tuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletta-

muksia, joihin liittyy epävarmuutta.

Yrityksen johto joutuu arvioimaan laskennallisten

verosaamisten kirjaamista, sillä näiden realisoitumi-

nen edellyttää verotettavaa tuloa tulevina vuosina.

Lisäksi epävarmuutta liittyy käyttöomaisuushyö-

dykkeiden taloudellisen pitoajan arviointiin sekä

vuokrasopimuksien jatko-optioiden käyttämiseen tai

käyttämättä jättämiseen. Epävarmuutta liittyy myös

vaihto-omaisuuden arvostamiseen sekä myyntisaa-

misten luottotappioihin. Epävarmuus vaihto-omaisuu-

dessa liittyy tilanteisiin, joissa varasto kiertää hitaasti.

Myyntisaamisten luottotappioiden osalta epävarmuus

liittyy luottotappioiden arviointiin historiatietoon ja

tarkasteluhetkellä olevaan tietoon perustuen.

Tilinpäätöksen sisältämät arviot ja olettamukset

perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpää-

töshetkellä. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista.

Johdon harkintaan perustuvat arviot

Harkintaan perustuvat arviot liittyvät palautusvarauk-

seen ja sen laskemiseen. Joissain tapauksissa asiak-

kaalla on oikeus palauttaa tuote. Arvio mahdollisesti

palautettavien tuotteiden määrästä lasketaan histo-

riallisiin toteumiin perustuen. Lisäksi johto käyttää

arvioita toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimuk-

sien todennäköisestä vuokra-ajasta määrittäessään

kokonaisvuokra-aikaa.

Konsolidointiperiaatteet

Marimekon konsernitilinpäätös perustuu emoyhtiö

Marimekko Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden erillistilinpää-

töksiin.

Tytäryhtiöitä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa

konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräys-

valta yrityksessä silloin, kun se osallisena olemalla

altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen

muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän

tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa sen

toiminnan ohjaamiseen.

Ulkomaanrahamääräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista ase-

maa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka

on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön

valuutta (ns. toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös

on esitetty euroina. Euro on emoyhtiön toiminta- ja

esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahamääräiset liiketapahtumat on

kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen

tapahtumapäivän valuuttakurssia. Emoyhtiön ja

sen kotimaisen tytäryhtiön ulkomaanrahamääräiset

saatavat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan

keskuspankin vahvistamien tilinpäätöspäivän kurssien

mukaan. Ulkomaisten tytäryhtiöiden ulkomaanraha-

määräiset saatavat ja velat on muunnettu asianomai-

sen maan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin. Liike-

toiminnan kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskel-

matileille liikevoiton yläpuolelle. Rahoituserien kurssi-

erot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaanrahamääräiset tytäryhtiöiden tuloslas-

kelmat muunnetaan euromääräisiksi tilikauden keski-

kurssin mukaisesti ja taseet tilinpäätöspäivän päätös-

kurssiin. Muuntamisessa syntyneet erot samoin kuin

omien pääomien muuntoerot kirjataan omana eränään

omaan pääomaan.

Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto

Konserni myy tuotteita Marimekon vähittäismyymä-

löissä ja verkkokaupassa sekä kotimaan ja viennin tuk-

kumyyntikanavien kautta. Pääosa konsernin tuotoista

muodostuu tavaroiden tukku- ja vähittäismyynnistä

sekä lisenssituotoista.

Konsernin tuotteet luovutetaan vastaanottajalle

yhden tai useamman kappaleen erissä myymälässä

tai kuljetusliikkeen välityksellä. Asiakas voi hyödyntää

kaikkia tuotteita erillisinä, eikä yksittäisen tuotteen

hyödynnettävyys ole riippuvainen Marimekon myy-

mistä muista tuotteista. Suoritteiden myynti tuloute-

taan, kun määräysvalta tuotteeseen siirtyy ostajalle,

mitä osoittaa omistamiseen liittyvien merkittävien

riskien ja etujen siirtyminen. Tukkumyynnissä tämä

pääsääntöisesti tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin tavara

on toimitettu asiakkaalle sovitun toimituslausekkeen

mukaisesti. Tukku- ja vientikaupassa vientilausekkeet

määrittävät määräysvallan siirtymisen ajankohdan.

Vähittäismyynnissä, jossa maksuvälineenä käytetään

joko käteistä, luotto- tai lahjakorttia, tuotot kirjataan

tavaran myyntihetkellä.

65Konsernitilinpäätös, IFRS

Liikevaihto kirjataan vastikemäärään, johon

Marimekko odottaa olevansa oikeutettu sitä vastaan,

että luvatut tavarat luovutetaan asiakkaalle, lukuun

ottamatta kolmansien osapuolten puolesta kerättä-

viä määriä, kuten välillisiä veroja. Alennukset otetaan

huomioon vastikemäärän määrittämisessä myynnin

kirjaamisen yhteydessä. Suoritevelvoitteiden mää-

rittämiseen ei liity epävarmuutta, ja velvoitteiden

suorittaminen on siten todennettavissa asiakkaalle

annetusta maksutositteesta tai kuljetuslähetteistä.

IFRS 15:n mukaisesti asiakkaan suorittamat vastikkeet

kohdennetaan yksilöidyille tuotteille, kun tuotteet on

luovutettu asiakkaalle vähittäiskaupassa tai vienti-

lausekkeiden mukaisena määräysvallan siirtymisen

ajankohtana, ja tuloutetaan konsernin liikevaihtoon.

Joissain tapauksissa asiakkaalla on oikeus palauttaa

tuote. Arvio mahdollisesti palautettavien tuotteiden

määrästä lasketaan historiallisiin toteumiin perustuen.

Lisenssituotot tuloutetaan Marimekon ja lisenssin-

saajan välisen sopimuksen ehtojen perusteella, kun

myöhempi seuraavista toteutuu:

(a) myöhemmin tapahtuva myynti tai käyttö toteutuu

(b) suoritevelvoite, jolle myyntiin tai käyttöön perus-

tuva rojalti on osaksi tai kokonaan kohdistettu, on

kokonaan tai osittain täytetty.

Lisenssisopimusten ehdoissa on sovittu

Marimekolle suoritettavasta sopimuksen piiriin kuulu-

vien tuotteiden myyntiin perustuvasta prosenttipoh-

jaisesta rojaltista tai suorituspohjaisista kertakorva-

uksista. Jotkut prosenttipohjaista rojaltia maksavat

lisenssinsaajat ovat sitoutuneet sopimuksen ehtojen

mukaisesti maksamaan kuitenkin vähintään vuosittai-

sen minimirojaltin.

Konserni harjoittaa myös komissiokauppaa, jossa

Marimekko katsotaan päämieheksi, koska Marimekko

määrittelee tuotteen myyntihinnan ja kantaa vastuun

varastosta ja tuotteen virheestä vaikka asiamies

käsittelee reklamaatiot. Konserni kirjaa myyntituo-

toiksi sen bruttovastikemäärän, johon se odottaa

olevansa oikeutettu luovutettua määriteltyä tavaraa

tai palvelua vastaan. Komissiokauppaa toteutetaan

shop-in-shop-periaatteella, jossa tuotteen myy-

jänä toimii asiamies, joka veloittaa tuotteen asi-

akkaalta, tarjoaa myyntitositteen ja toimii omaan

lukuunsa. Mahdolliset virheet tuotteissa reklamoidaan

asiamiehelle.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään mm. opera-

tiivisiksi vuokrasopimuksiksi luokiteltujen vuokrasopi-

musten mukaiset vuokratuotot, vakuutuskorvaukset

sekä käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei mää-

rittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt

sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muo-

dostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut

tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiiden

ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella

sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä

kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutu-

neet kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistap-

piot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin

edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton

alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli

ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten

ne on kirjattu rahoituseriin.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläke-

turva on järjestetty TyEL-vakuutuksella eläkevakuu-

tusyhtiössä. Ulkomaiset tytäryhtiöt ovat hoitaneet

henkilöstön eläkejärjestelyt paikallisen lainsäädännön

mukaisesti. Konsernin eläketurva on kokonaan mak-

supohjainen. Maksupohjaisissa etuusjärjestelyissä

konserni suorittaa julkisesti tai yksityisesti hallinnoita-

viin eläkevakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia,

sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoisia. Konsernilla

ei ole näiden suoritusten lisäksi muita maksuvelvoit-

teita. Suoritetut maksut kirjataan työsuhde-etuuk-

sista johtuviksi kuluiksi, kun ne erääntyvät maksetta-

viksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi

taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin

palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä.

Osakeperusteiset maksut

Hallitus päätti tilikaudella 2022 jatkaa yhtiön johdon

pitkän aikavälin osakepohjaista kannustamista. Arvio

mahdollisten palkkioiden käyvästä arvosta kirjataan

tasaisesti ohjelman koko juoksuajalla työsuhde-etuuk-

sista aiheutuviin kuluihin.

Kannustinjärjestelmä vuosille 2022–2026 on

kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetie-

dossa 4.

Korkotuotot

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella käyt-

täen efektiivisen koron menetelmää.

Osinkotuotot

Osinkotuotot kirjataan tuotoiksi, kun osinkoihin on

syntynyt oikeus.

Tuloverot

Konsernin verokuluihin kirjataan konserniyhtiöiden

verotettaviin tuloksiin perustuvat verot sekä aikai-

sempien tilikausien verot ja laskennallisten verojen

muutokset. Kauden verotettavaan tuloon perustuva

vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan

voimassa olevan verokannan perusteella. Laskennal-

liset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpito-

arvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista

verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun

perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka

eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä

tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta

kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liike-

toimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa tytä-

ryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata las-

kennallista veroa siltä osin kuin ero ei todennäköisesti

purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätös-

päivään mennessä säädettyjä verokantoja. Lasken-

nallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti

kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy

verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voi-

daan hyödyntää.

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan

jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva

tilikauden tulos tilikauden aikana liikkeessä olevien

osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Lai-

mennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta

66Konsernitilinpäätös, IFRS

laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa

keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien

potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttami-

sesta johtuva laimentava vaikutus. Yhtiöllä ei ole tällä

hetkellä potentiaalisia osakkeita.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen käyttö-

aika, on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankin-

tamenoon vähennettynä poistoilla. Aineettomien

hyödykkeiden poistot ovat arvioituun taloudelliseen

vaikutusaikaan perustuvia tasapoistoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

• aineettomat oikeudet 5 vuotta

• tietokoneohjelmat 3–5 vuotta.

Aineettomien hyödykkeiden merkittävimmät erät

ovat tietokoneohjelmia. Lisäksi aineettomissa oikeuk-

sissa on aktivoituja tavaramerkkejä.

Pilvipalvelujärjestelyjen kirjanpitokäsittely riippuu

siitä, luokitellaanko pilvipohjainen ohjelmisto aineetto-

maksi hyödykkeeksi vai palvelusopimukseksi. Ne jär-

jestelyt, joissa yhtiöllä ei ole määräysvaltaa kyseiseen

ohjelmistoon, käsitellään kirjanpidossa palvelusopi-

muksina, jotka antavat yhtiölle oikeuden käyttää pilvi-

palveluntarjoajan sovellusohjelmistoa sopimuskauden

aikana. Sovellusohjelmiston jatkuvat käyttöoikeus-

maksut sekä ohjelmistoon liittyvät konfigurointi- tai

räätälöintimenot kirjataan liiketoiminnan muihin kului-

hin silloin, kun palvelut vastaanotetaan.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet muodostuvat vuokralle ote-

tuista käyttöomaisuushyödykkeistä ja omistetusta

käyttöomaisuudesta, joka sisältää pääosin rakennuk-

sia sekä koneita ja kalustoa. Aineelliset hyödykkeet

sisältävät myös vuokratilojen muutos- ja peruspa-

rannusmenot, jotka muodostuvat mm. vuokratiloissa

sijaitsevien liikehuoneistojen sisätilojen viimeistely-

töistä. Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen

alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä pois-

toilla. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot

niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

• rakennukset ja rakennelmat 3–30 vuotta

• koneet ja kalusto 3–15 vuotta.

Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudel-

linen vaikutusaika tarkastetaan jokaisessa tilinpää-

töksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan talo-

udellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Mikäli aineellinen hyödyke koostuu useista osista,

joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, osat

käsitellään erillisinä hyödykkeinä ja niiden uusimiseen

liittyvät merkittävät menot aktivoidaan, mikäli yrityk-

selle koituu taloudellista hyötyä. Muut kulut, kuten

normaalit huolto-, korjaus- ja ylläpitomenot, kirjataan

tuloslaskelmaan kuluksi, kun ne ovat toteutuneet.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman

tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudel-

linen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen

toteutuminen on todennäköistä ja sen suuruus voi-

daan luotettavasti määritellä.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni

on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuun-

nitelman sekä aloittanut sen toimeenpanon tai tiedot-

tanut asiasta osapuolille, joita se koskee.

Arvonalentumiset

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä

jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Mikäli viit-

teitä arvonalentumisesta on, arvioidaan kyseisestä

omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Arvonalennuksena kirjataan määrä, jolla omaisuuse-

rän tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytet-

tävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä olevaksi

rahamääräksi otetaan omaisuuserän nettomyyntihinta

tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu

tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin.

Vuokrasopimukset

IFRS 16 -standardin mukaisesti vuokrasopimuksen

alkamisajankohtana arvioidaan, onko sopimus vuok-

rasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen. Vuok-

rasopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka antaa

oikeuden käyttää omaisuuserää tiettynä ajanjaksona

vastiketta vastaan. Alkamisajankohtana konsernissa

erotetaan sopimuksista erikseen vuokrasopimus ja

ei-vuokrakomponentti.

Vuokralle ottaja kirjaa vuokrasopimuksen sen

alkamisajankohtana taseeseen käyttöoikeusomai-

suuseränä ja sitä vastaavana vuokrasopimusvelkana.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin

hankintamenoon. Tämä vastaa vuokrasopimusvelan

alkuperäistä määrää, jota oikaistaan ennakkoon mak-

setuilla vuokrilla, vuokrakannustimilla, alkuvaiheen

välittömillä menoilla sekä arvioiduilla menoilla, joita

vuokralle ottajalle syntyy kohdeomaisuuserän palaut-

tamisesta vuokrasopimuksen ehdoissa vaadittavaan

kuntoon. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan vuok-

ra-ajan kuluessa.

Vuokrasopimusvelka kirjataan alun perin alkamis-

hetken maksamattomien vuokrien nykyarvoon diskon-

tattuna vuokrasopimuksen sisäisellä korolla tai, jos

se ei ole määritettävissä, vuokralle ottajan lisäluoton

korolla. Vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun

hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Vuokravelkaan sisällytettävät vuokramaksut ovat kiin-

teitä tai muuttuvia maksuja, jotka riippuvat indeksistä

tai korosta. Jatkokausiin liittyvät optiot sisällytetään

vuokrakauteen, jos on kohtalaisen varmaa, että ne

tullaan käyttämään.

Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osalta

vuokrakausi määritetään perustuen ei-peruutettavissa

olevaan vuokrakauteen sekä johdon harkitaan perus-

tuvaan arvioon todennäköisestä vuokra-ajasta.

Konserni soveltaa kahta standardin sallimaa

helpotusta, eli taseeseen ei kirjata vuokrasopimuk-

sia, joiden vuokra-aika on enintään 12 kuukautta, eikä

vuokrasopimuksia, joiden arvo on vähäinen. Nämä so-

pimukset kirjataan tasaerinä kuluksi tuloslaskelmaan

vuokrakauden aikana.

Marimekko toimii vuokralle ottajana. Vuokra-

sopimukset sisältävät pääkonttorin ja kangaspainon

vuokratilat Helsingissä, myymäläliiketiloja Suomessa

ja konserniyhtiöiden toimintamaissa ulkomailla sekä

työsuhdeasuntoja ja -autoja. Vuokrasopimusten pi-

tuus vaihtelee 1 vuoden ja 15 vuoden välillä.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenoon tai sitä

alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.

Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon

luetaan materiaalin ostomenon, välittömän työn ja

muiden välittömien menojen lisäksi myös osuus

tuotannon sekä muuttuvista että kiinteistä yleisme-

noista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liike-

toiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on

67Konsernitilinpäätös, IFRS

vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen

tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat välittömät

menot.

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan konsernin rahoitusvarojen

hallinnoinnin liiketoimintamallin ja niiden sopimuspe-

rusteisten rahavirtaominaisuuksien perusteella seu-

raaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon kirjatta-

vat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat ra-

hoitusvarat muodostuvat muista rahoitusvaroista,

myyntisaamisista, muista ja siirtosaamisista sekä

rahavaroista. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon

ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivi-

sen koron menetelmällä.

Myyntisaamisten osalta odotettavissa olevien

luottotappioiden arvioimiseen käytetään IFRS 9:n

mukaista ns. yksinkertaistettua menettelyä, jossa

luottotappiot kirjataan määrään, joka vastaa koko

voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotap-

pioita. Odotettavissa olevia luottotappioita arvioidaan

perustuen historiatietoon aikaisemmin toteutuneista

luottotappioista ja mallissa huomioidaan myös tarkas-

teluhetkellä saatavissa oleva informaatio tulevaisuu-

den taloudellisista olosuhteista. Odotettavissa olevat

luottotappiot kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan

muihin kuluihin.

Konserni kirjaa myyntisaamisista lopullisen arvon-

alentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyt-

töä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimää-

räisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet,

konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti

tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää

ovat näyttöjä myyntisaamisten arvonalentumisesta.

Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan liike-

toiminnan muihin kuluihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

rahoitusvarat koostuvat osakkeista, ja ne sisältyvät

pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on aikomus pitää

alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jol-

loin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Tasoon 1 luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen

käyvät arvot perustuvat oikaisemattomiin tilinpäätös-

päivän markkinanoteerauksiin toimivilla markkinoilla.

Taso 1 sisältää noteeratut osakkeet.

Rahavarat

Konsernin rahavarat sisältävät käteiset varat ja pank-

kitilit. Konsernilla ei ole muita rahavaroiksi luokitelta-

via eriä.

Osingot, omat osakkeet ja oma pääoma

Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu

tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiöko-

kouksen hyväksynnän perusteella.

Liikkeeseen lasketut kantaosakkeet esitetään

osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman

pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai

hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.

Mikäli yhtiö ostaa omia osakkeita, kirjataan niistä

maksettu määrä mukaan lukien välittömät kulut oman

pääoman vähennykseksi.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon

transaktiomenoilla vähennettynä. Tämän jälkeen ne

kirjataan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efek-

tiivisen koron menetelmää. Rahoitusvelat ovat pitkä-

aikaisia, elleivät ne ole vaadittaessa takaisinmaksetta-

via seuraavan 12 kuukauden kuluessa.

Uudet standardit ja tulkinnat sekä muutos

laadintaperiaatteissa

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja

laadintaperiaatteita kuin vuonna 2023. Vuoden 2024

aikana voimaan tulleille uusilla ja muutetuilla IFRS-ti-

linpäätösstandardeilla ei ole olennaista vaikutusta

tilinpäätökseen.

Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut

standardit

Yhtiön alustavan arvion mukaan seuraavilla tulevilla

tilikausilla sovellettavilla uusilla ja muutetuilla IFRS-ti-

linpäätösstandardeilla voi olla vaikutusta konserniti-

linpäätökseen: IFRS 18 Presentation and Disclosure

in Financial Statements (sovellettava 1.1.2027 tai sen

jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen

on sallittua).

IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen

-standardin. IFRS 18:n keskeisimmät uudet vaatimuk-

set ovat seuraavat:

• Tuloslaskelmassa tuotot ja kulut on luokiteltava

kolmeen uuteen määriteltyyn ryhmään eli liiketoi-

minnan, investointien ja rahoituksen ryhmiin sekä

esitettävä kaksi uutta välisummaa: ”Liikevoitto tai

-tappio” sekä ”Voitto tai tappio ennen rahoitusta ja

tuloveroja”.

• Johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista

tunnusluvuista on esitettävä liitetietoja tilinpäätök-

sessä. Nämä tunnusluvut ovat tuottojen ja kulujen

välisummia, joita käytetään julkisessa viestinnässä

johdon näkemyksen esittämiseen yhtiön taloudelli-

sesta tuloksesta.

• Tietojen esittäminen tilinpäätöksessä perustuen

informaation yhdistelyä ja erittelyä koskeviin tarken-

nettuihin yleisiin vaatimuksiin. Lisäksi yhtiöiltä, jotka

erittelevät kulut tuloslaskelmassa toiminnoittain,

edellytetään tiettyjen kulujen erittelyjen esittämistä

liitetiedoissa.

68Konsernitilinpäätös, IFRS

1. SEGMENTTI-INFORMAATIO JA MYYNNIN JAKAUMA

Konsernin liiketoimintasegmentti on Marimekko-liiketoiminta. Konsernin esittämä segmentti-informaatio

perustuu yhtiön sisäiseen raportointiin ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle. Ylin operatiivinen

päätöksentekijä on toimitusjohtaja.

Suomessa sijaitsevien varojen yhteismäärä oli 110 422 tuhatta euroa (106 872), joista pitkäaikaisten varojen

yhteismäärä rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia lukuun ottamatta oli 27 439 tuhatta euroa

(29 797). Muissa maissa sijaitsevien varojen määrä oli 19 927 tuhatta euroa (16 386), joista pitkäaikaisia oli 8 014

tuhatta euroa (6 352).

Marimekolla ei ole sellaisia yksittäisiä asiakkaita, joilta saatavat tuotot olisivat vähintään 10 prosenttia koko

konsernin tuotoista.

Liikevaihto markkina-alueittain

(1 000 euroa) 2024 2023Suomi Vähittäismyynti 70 636 66 627 Tukkumyynti 30 057 32 133 Lisenssituotot 293 154Yhteensä 100 986 98 914Skandinavia Vähittäismyynti 5 581 4 386 Tukkumyynti 12 744 11 096 Lisenssituotot 150 75Yhteensä 18 475 15 557EMEA Vähittäismyynti 3 639 3 008 Tukkumyynti 8 827 10 802 Lisenssituotot 586 834Yhteensä 13 052 14 645Pohjois-Amerikka Vähittäismyynti 5 613 4 523 Tukkumyynti 4 705 4 688 Lisenssituotot 527 365Yhteensä 10 845 9 575

(1 000 euroa) 2024 2023Aasian-Tyynenmeren alue Vähittäismyynti 8 104 6 775 Tukkumyynti 29 166 26 883 Lisenssituotot 1 976 1 758Yhteensä 39 246 35 415Kansainvälinen myynti (yhteensä) Vähittäismyynti 22 937 18 691 Tukkumyynti 55 441 53 469 Lisenssituotot 3 240 3 031Yhteensä 81 618 75 191Vähittäismyynti 93 573 85 318Tukkumyynti 85 498 85 602Lisenssituotot 3 533 3 186Yhteensä 182 604 174 105Liikevaihto tuotelinjoittain(1 000 euroa) 2024 2023Muoti 60 230 55 171Kodintuotteet 82 284 77 475Laukut ja asusteet 40 090 41 460Yhteensä 182 604 174 105Investoinnit (ilman IFRS 16 vaikutusta)(1 000 euroa) 2024 2023Suomi 2 096 1 191Muut maat 234 842Yhteensä 2 330 2 033

69Konsernitilinpäätös, IFRS

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(1 000 euroa) 2024 2023Vuokratuotot 54 54Muut tuotot 89 37Yhteensä 143 91

3. AINEIDEN JA TARVIKKEIDEN KÄYTTÖ

(1 000 euroa) 2024 2023Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 51 419 40 232 Varastojen lisäys (-) / vähennys (+) -451 -71 Yhteensä 50 968 40 161Ulkopuoliset palvelut 26 955 23 029Yhteensä 77 923 63 190

Aineiden ja tarvikkeiden käyttöön sisältyvät valuuttakurssierot

Ostojen valuuttakurssivoitot (-) / -tappiot (+) 190 -41

4. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

(1 000 euroa) 2024 2023Palkat ja palkkiot 28 261 26 245Osakekannustinjärjestelmä 510 417Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 3 979 3 745Muut henkilösivukulut 3 118 3 105Yhteensä 35 868 33 512

Henkilöstön lukumäärä keskimäärin2024 2023Toimihenkilöt 450 443Tuotannon työntekijät 16 19Yhteensä 466 462

Osakeperusteiset maksut

Marimekko Oyj:n hallitus päätti 15.2.2022 jatkaa yhtiön johdon pitkän aikavälin osakepohjaista kannustamista.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2022–2026 on suunnattu yhtiön johtoryhmälle ja siihen kuului

tilikauden päättyessä toimitusjohtaja mukaan lukien 11 henkeä.

Osakepalkkiojärjestelmässä 2022–2026 on kaksi ansaintajaksoa: 1.1.2022–30.6.2025 ja 1.1.2023–30.6.2026.

Järjestelmän osallistujien mahdollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu osakkeenomistajan kokonaistuottoon

(TSR) eli Marimekko Oyj:n osakkeen kokonaistuottoon ansaintajakson päättyessä osingot mukaan luettuina.

Osallistujalle maksettava osuus enimmäispalkkiosta määräytyy TSR-kriteerille asetettujen tavoitteiden saa-

vuttamisen perusteella. Mahdollinen palkkio maksetaan kunkin ansaintajakson päätyttyä, ensisijaisesti puoliksi

yhtiön osakkeina ja puoliksi rahana. Rahaosuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot

ja veroluonteiset maksut. Järjestely käsitellään kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavana. Palkkion

saaminen edellyttää, että henkilö on maksuhetkellä yhtiön palveluksessa. Järjestelmän perusteella ansaittuja

palkkiomääriä leikataan, jos hallituksen maksettavalle palkkiolle asettama maksimiraja ylitetään. Osakkeina mak-

settavaan osuuteen liittyy kahden vuoden pituinen luovutusrajoitus. Arvio mahdollisten palkkioiden käyvästä

arvosta kirjataan tasaisesti ohjelman koko juoksuajalle työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin.

Hallitus on päättänyt, että mikäli ensimmäiselle ansaintajaksolle 1.1.2022–30.6.2025 asetetut tavoitteet saa-

vutetaan täysimääräisesti, sen perusteella maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 172 706

Marimekko Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Ensimmäisen ansaintajakson

mahdolliset palkkiot maksetaan arviolta alkusyksyllä 2025.

Hallitus on päättänyt, että jos toiselle ansaintajaksolle 1.1.2023–30.6.2026 asetetut tavoitteet saavutetaan

täysimääräisesti, sen perusteella maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 290 148 Marimekko

Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Toisen ansaintajakson mahdolliset palkkiot

maksetaan viimeistään syyskuun 2026 loppuun mennessä.

Tilikauden 2024 osalta kannustinjärjestelmästä vuosille 2022–2026 on kirjattu yhteensä 510 tuhatta euroa (417)

Marimekko-konsernin vuoden 2024 tuloslaskelman työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin.

70Konsernitilinpäätös, IFRS

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

(1 000 euroa) 2024 2023Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 53 44 Tietokoneohjelmat 95 139 Yhteensä 148 183Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat 339 263 Koneet ja kalusto 588 505 Käyttöoikeusomaisuuserät, rakennukset ja rakennelmat 8 165 8 159 Käyttöoikeusomaisuuserät, koneet ja kalusto 105 70 Yhteensä 9 196 8 998Yhteensä 9 344 9 180

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

(1 000 euroa) 2024 2023Vuokrat 2 473 1 850Markkinointi 10 557 9 483Liiketilojen hoito ja ylläpito 1 644 1 634Hallinnon kulut 10 752 11 200Muut kulut 8 560 8 258Yhteensä 33 986 32 425

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät valuuttakurssierot

Myyntien valuuttakurssivoitot (-) / -tappiot (+) -44 101Vuokrat(1 000 euroa) 2024 2023Vähäarvoiset vuokrat 506 484Muuttuvat vuokrat¹ 1 967 1 366Yhteensä 2 473 1 850

Tilintarkastajan palkkio

(1 000 euroa) 2024 2023KPMG Tilintarkastuspalkkiot 127 124 Tilintarkastuslain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut toimeksiannot 38 - Veroneuvonta 2 2 Muut palvelut 29 3Yhteensä 196 129Muut Tilintarkastuspalkkiot 13 9Yhteensä 13 9

Palkkio KPMG Oy Ab:n suorittamista muista palveluista Marimekko-konsernin yhtiöille: 29 tuhatta euroa (3).

71Konsernitilinpäätös, IFRS

7. RAHOITUSTUOTOT

(1 000 euroa) 2024 2023Korkotuotot lainoista ja muista saamisista 557 193Valuuttakurssivoitot, realisoituneet 67 71Valuuttakurssivoitot, realisoitumattomat 557 45Osakkeiden käyvän arvon muutos - 85Yhteensä 1 181 393

8. RAHOITUSKULUT

(1 000 euroa) 2024 2023Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista 120 173Korkokulut vuokrasopimusvelasta 1 003 1 020Valuuttakurssitappiot, realisoituneet 134 200Valuuttakurssitappiot, realisoitumattomat 175 542Osakkeiden käyvän arvon muutos 66 -Muut rahoituskulut 90 123Yhteensä 1 587 2 056

9. TULOVEROT

(1 000 euroa) 2024 2023Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 6 283 6 380Verot edellisiltä tilikausilta 185 136Laskennalliset verot 134 -379Yhteensä 6 602 6 137

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (20 prosenttia sekä vuonna 2024 että vuonna

2023) laskettujen verojen täsmäytyslaskelma

Tulos ennen veroja 30 974 29 737Verot laskettuna kotimaan verokannalla 6 195 5 947Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat 0 -7Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista 122 69Vero aikaisemmilta tilikausilta 185 136Vähennyskelvottomat erät 8 5Muut 92 -14Verot tuloslaskelmassa 6 602 6 137

10. OSAKEKOHTAINEN TULOS

2024 2023Tilikauden tulos, 1 000 euroa 24 372 23 601Keskimääräinen painotettu osakemäärä, 1 000 kpl 40 571 40 571Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistuosakekohtainen tulos, euroa 0,60 0,58

72Konsernitilinpäätös, IFRS

11. PITKÄAIKAISET VARAT

11.1 Aineettomat hyödykkeet

2024

EnnakkomaksutAineettomat Tietokone- ja keskeneräiset(1 000 euroa) oikeudet ohjelmat hankinnat YhteensäHankintameno 1.1.2024 2 627 7 105 235 9 968Muuntoerot 2 -37 -35Lisäykset 48 45 1 246 1 339Vähennykset -Siirrot erien välillä 954 -954 -Hankintameno 31.12.2024 2 677 8 067 528 11 272Kertyneet poistot 1.1.2024 2 469 7 045 9 515Muuntoerot 2 -37 -35Vähennysten kertyneet poistot -Tilikauden poistot 53 95 148Kertyneet poistot 31.12.2024 2 524 7 103 9 627Kirjanpitoarvo 31.12.2024 153 964 528 1 644

Aineettomien hyödykkeiden ennakomaksujen ja keskeneräisten hankintojen esitystapaa on muutettu kauden 2024

aikana ja vertailuvuosi on oikaistu vastaavasti.

2023

EnnakkomaksutAineettomat Tietokone- ja keskeneräiset(1 000 euroa) oikeudet ohjelmat hankinnat YhteensäHankintameno 1.1.2023 2 551 7 336 9 887Muuntoerot -1 2 1Lisäykset 77 36 235 348Vähennykset -269 -269Siirrot erien välillä -Hankintameno 31.12.2023 2 627 7 105 235 9 968Kertyneet poistot 1.1.2023 2 427 7 173 9 600Muuntoerot -1 2 1Vähennysten kertyneet poistot -269 -269Tilikauden poistot 44 139 183Kertyneet poistot 31.12.2023 2 469 7 045 9 515Kirjanpitoarvo 31.12.2023 158 60 235 453

73Konsernitilinpäätös, IFRS

11.2 Aineelliset hyödykkeet

2024

Käyttöoikeus-omaisuuserät, Käyttöoikeus- EnnakkomaksutRakennukset ja rakennukset omaisuuserät, ja keskeneräiset(1 000 euroa) Maa-alueet rakennelmat Koneet ja kalusto ja rakennelmat koneet ja kalusto hankinnat YhteensäHankintameno 1.1.2024 55 5 957 20 425 78 791 691 69 105 988Muuntoerot 11 209 144 364Lisäykset 118 316 6 916 28 557 7 935Vähennykset -729 -729Siirrot erien välillä 103 465 -568 -Hankintameno 31.12.2024 55 6 188 21 416 85 122 719 58 113 558Kertyneet poistot 1.1.2024 3 471 18 171 48 763 482 70 888Muuntoerot 7 206 159 372Vähennysten kertyneet poistot -177 -177Tilikauden poistot 339 588 8 165 105 9 196Kertyneet poistot 31.12.2024 3 816 18 965 56 911 587 80 279Kirjanpitoarvo 31.12.2024 55 2 372 2 451 28 211 132 58 33 279

74Konsernitilinpäätös, IFRS

11.2 Aineelliset hyödykkeet

2023

Käyttöoikeus-omaisuuserät, Käyttöoikeus- EnnakkomaksutRakennukset ja rakennukset omaisuuserät, ja keskeneräiset(1 000 euroa) Maa-alueet rakennelmat Koneet ja kalusto ja rakennelmat koneet ja kalusto hankinnat YhteensäHankintameno 1.1.2023 55 6 106 20 170 71 624 470 81 98 507Muuntoerot -46 -165 -587 -798Lisäykset 719 548 7 772 221 417 9 677Vähennykset -915 -465 -18 -1 398Siirrot erien välillä 92 337 -429 -Hankintameno 31.12.2023 55 5 957 20 425 78 791 691 69 105 988Kertyneet poistot 1.1.2023 4 171 18 296 41 067 412 63 946Muuntoerot -49 -165 -453 -666Vähennysten kertyneet poistot -915 -465 -10 -1 390Tilikauden poistot 263 505 8 159 70 8 998Kertyneet poistot 31.12.2023 3 471 18 171 48 763 482 70 888Kirjanpitoarvo 31.12.2023 55 2 486 2 254 30 028 209 69 35 100

11.3 Muut rahoitusvarat

(1 000 euroa) 2024 2023Muut rahoitusvarat 530 595

Muut rahoitusvarat koostuvat noteeratuista osakkeista ja arvopapereista.

75Konsernitilinpäätös, IFRS

12. LYHYTAIKAISET VARAT

12.1 Vaihto-omaisuus

(1 000 euroa) 2024 2023Aineet ja tarvikkeet 5 775 5 211Valmiit tuotteet/tavarat 29 655 24 057Yhteensä 35 429 29 268Vaihto-omaisuudesta kirjatut arvonalentumiset -487 -458

12.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset

(1 000 euroa) 2024 2023Myyntisaamiset 13 645 16 643Muut saamiset 1 172 877Siirtosaamiset 2 866 2 168Yhteensä 17 683 19 688Siirtosaamiset Rojaltisaamiset 219 277 Saamiset maksupalvelutoimittajilta 675 89 Komissiosaamiset 145 24 Työsuhde-etuudet 45 5 Muut siirtosaamiset 1 782 1 773Yhteensä 2 866 2 168

Myyntisaamisten ikäanalyysi

(1 000 euroa) 2024 2023Erääntymättömät myyntisaamiset 9 587 12 775Erääntyneet alle 30 päivää 2 834 2 760 30–60 päivää 699 595 yli 60 päivää 525 513Yhteensä 13 645 16 643

Konsernin myyntisaamisista kirjattujen luottotappiovarausten määrä, 80 (155) tuhatta euroa, pienentää taseen

saamisia. Odotettu luottotappioriski ei ole olennainen johtuen konsernin tehokkaasta luotonhallintapolitiikasta,

jossa tukkuasiakkaiden luottotietoja seurataan säännöllisesti ja käytetään tarvittaessa ennakkomaksuja,

takauksia ja rembursseja.

76Konsernitilinpäätös, IFRS

13. OSAKKEET JA MUU OMA PÄÄOMA

Sijoitetun vapaanLiikkeessä olevien Osakepääoma, oman pääoman Omat Omatosakkeiden lukumäärä, kpl euroa rahasto, euroa osakkeet, kpl osakkeet, euroa1.1.2023 40 571 380 8 040 000 1 227 957 77 790 -541 10531.12.2023 40 571 380 8 040 000 1 227 957 77 790 -541 1051.1.2024 40 571 380 8 040 000 1 227 957 77 790 -541 10531.12.2024 40 571 380 8 040 000 1 227 957 77 790 -541 105

Marimekko Oyj:n yhtiöjärjestyksessä ei ole määritetty enimmäisosakepääomaa. Marimekko Oyj:llä on yksi

osakelaji. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Marimekko Oyj:llä oli 31.12.2024 hallussaan 77 790 omaa osaketta. Konsernilla ei ole optiojärjestelyjä.

Marimekon hallitus ehdotti 19.2.2025 varsinaiselle yhtiökokoukselle 15.4.2025, että vuodelta 2024 maksetaan

osinkoa 0,40 euroa ja lisäosinkoa 0,25 euroa osakkeelta.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden

merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

77Konsernitilinpäätös, IFRS

14. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti

toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat

keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin

joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta silloin, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida

nettomääräisesti. Toisistaan vähennetyt määrät ovat seuraavat:

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana

Kirjattu(1 000 euroa) 1.1.2024 tuloslaskelmaan 31.12.2024Laskennalliset verosaamiset Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 416 76 493 Vuokrasopimukset 6 459 159 6 618 Aineettomat hyödykkeet 726 -191 535Yhteensä 7 601 44 7 645Laskennalliset verovelat Kertynyt poistoero -259 -27 -286 Vuokrasopimukset -6 054 -100 -6 154 Vaihto-omaisuuteen sisällytettävät kiinteät kulut -177 -39 -216Yhteensä -6 491 -165 -6 656Laskennallinen verosaaminen, netto 1 110 989

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana

Kirjattu(1 000 euroa) 1.1.2023 tuloslaskelmaan 31.12.2023Laskennalliset verosaamiset Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 371 45 416 Vuokrasopimukset 6 354 105 6 459 Aineettomat hyödykkeet 587 139 726Yhteensä 7 312 289 7 601Laskennalliset verovelat Kertynyt poistoero -225 -35 -259 Vuokrasopimukset -6 133 79 -6 054 Vaihto-omaisuuteen sisällytettävät kiinteät kulut -206 29 -177Yhteensä -6 564 73 -6 491Laskennallinen verosaaminen, netto 748 1 110

Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti kuin

verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Laskennallisia verosaamisia on jätetty

kirjaamatta 122 tuhatta euroa (69).

78Konsernitilinpäätös, IFRS

15. KOROLLISET VELAT

15.1 Pitkäaikaiset velat

(1 000 euroa) 2024 2023Vuokrasopimusvelat 22 297 24 984Yhteensä 22 297 24 984

15.2 Lyhytaikaiset velat

(1 000 euroa) 2024 2023Vuokrasopimusvelat 8 350 7 309Rahoitusvelat - 615Yhteensä 8 350 7 925

16. MUUT LYHYTAIKAISET VELAT

(1 000 euroa) 2024 2023Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Ostovelat 9 277 9 808 Muut velat 5 778 5 618 Siirtovelat 7 334 7 359 Saadut ennakot 1 790 1 815Yhteensä 24 181 24 599Siirtovelat Työsuhde-etuudet 5 463 5 104 Maksamattomat suunnittelija- ja agenttipalkkiot 848 772 Palautusvaraukset 699 655 Muut siirtovelat 325 828Yhteensä 7 334 7 359

17. RAHOITUSVARAT JA -VELAT

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat

(1 000 euroa) 2024 2023Muut rahoitusvarat 205 271

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat koostuvat noteeraatuista osakkeista ja

arvopapereista.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

(1 000 euroa) 2024 2023Muut rahoitusvarat 324 324Myyntisaamiset 13 645 16 643Muut saamiset ja siirtosaamiset 4 038 3 045Rahat ja pankkisaamiset 40 376 37 044

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat

Ostovelat 9 277 9 808Käytössä oleva tililimiitti - 615Muut velat 14 903 14 791

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattujen rahoitusvarojen ja -velkojen käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa.

18. VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

(1 000 euroa) 2024 2023Muut omat vastuut ja sitoumukset Leasingvastuut koneista ja kalustosta 1 136 739

Vastuut liittyvät taseeseen kirjaamattomiin vähäarvoisiin ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin.

(1 000 euroa) 2024 2023Takaukset 4 329 4 880

Takaukset liittyvät rembursseihin, vuokra- ja tullitakauksiin.

79Konsernitilinpäätös, IFRS

19. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän läheiset perheenjäsenensä ja

määräysvaltayhteisönsä, konsernin emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

Emoyhtiö

Marimekko Oyj, Helsinki, Suomi¹

Tytäryhtiöt

Konsernin OsuusYhtiö ja kotipaikka omistusosuus, % äänivallasta, %Marimekko Services Oy, Helsinki, Suomi 100 100Marimekko AB, Tukholma, Ruotsi² 100 100Marimekko Australia PTY Ltd, Victoria, Australia 100 100Marimekko GmbH, Frankfurt am Main, Saksa 100 100Marimekko North America LLC, Delaware, Yhdysvallat 100 100Marimekko North America Retail LLC, Delaware, Yhdysvallat 100 100Marimekko North America Holding Co, Delaware, Yhdysvallat 100 100Marimekko Trading (Shanghai) Co., Ltd, Shanghai, Kiina 100 100Marimekko UK Ltd, Lontoo, Iso-Britannia 100 100Marimekko Denmark ApS, Herlev, Tanska 100 100Marimekko Japan Godo Kaisha, Tokio, Japani 100 100Marimekko Singapore Pte. Ltd., Singapore, Singaporen tasavalta 100 100Marimekko Korea Limited, Yongin, Etelä-Korea 100 100

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

Johdon työsuhde-etuudet

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkat ja palkkiot

(1 000 euroa) 2024 2023Mika Ihamuotila, hallituksen puheenjohtaja³ 58 53Tiina Alahuhta-Kasko, toimitusjohtaja 504 453Muut johtoryhmän jäsenet 2 405 2 294Yhteensä 2 967 2 799

Osakekannustinjärjestelmä

(1 000 euroa) 2024 2023Tiina Alahuhta-Kasko, toimitusjohtaja 110 105Muut johtoryhmän jäsenet 400 312Yhteensä 510 417

Osakekannustinjärjestelmän esitystapaa on muutettu suoriteperusteiseksi ja vertailuvuosi on oikaistu

vastaavasti.

Eläke-etuudet

(1 000 euroa) 2024 2023Mika Ihamuotila, hallituksen puheenjohtaja³ 19 17Tiina Alahuhta-Kasko, toimitusjohtaja 86 77Muut johtoryhmän jäsenet 266 236Yhteensä 371 330

Hallituksen palkkiot

(1 000 euroa) 2024 2023Carol Chen 30 26Mika Ihamuotila 55 48Mikko-Heikki Inkeroinen - 31Tomoki Takebayashi 31 26Marianne Vikkula 35 31Teemu Kangas-Kärki 50 45Massimiliano Brunazzo 31 - Yhteensä 232 207Johdon työsuhde-etuudet yhteensä 4 080 3 753

Eläke-etuudet sisältävät lakisääteiset eläkemaksut, eikä johdolla ole lisäeläke-etuuksia.

Lähipiiriin kuuluvia henkilöitä on osakekannustinjärjestelmän piirissä. Johdon pitkäaikainen osakekannustinjärjestelmä

on kuvattu tarkemmin tuloslaskelman liitetiedossa 4.

¹ Marimekko Oyj:llä on sivuliike Ranskassa.

² Marimekko AB:lla on sivuliikkeet Norjassa ja Tanskassa.

³ Mika Ihamuotilan erillisen johtajasopimuksen nojalla maksettu palkkio puolipäiväisestä toimesta

Konsernitilinpäätös, IFRS

20. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Marimekko-konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan rahoitusriskeille. Pääasialliset rahoitusriskit ovat

maksuvalmiusriski, luottoriski, valuuttariski sekä korkoriski.

Yhtiön hallitus on hyväksynyt konsernin riskienhallinnan periaatteet, vastuut ja organisoinnin. Hallitus myös

valvoo riskienhallinnan toteutumista. Riskienhallintaperiaatteissaan Marimekko luokittelee riskit strategisiin,

operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin. Taloudellisiin riskeihin lukeutuvat rahoitusriskit, joiden käytännön

riskienhallinnan toteutuksesta vastaa konsernin talousjohtaja. Rahoitusriskien hallinnan pääasiallisena

tavoitteena on varmistaa konsernille kohtuuhintainen rahoitus kaikissa olosuhteissa ja näin minimoida

mahdolliset epäedulliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta

konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun.

Arvioinnin pohjana käytetään kuukausittain tehtävää kassavirta- ja likviditeettiennustetta. Tavoitteena on

kaikissa olosuhteissa säilyttää hyvä likviditeetti maksuvalmiusriskin eliminoimiseksi. Maksuvalmiusriskin

minimoimiseksi konsernin lähiajan ja lähivuosien rahoitustarpeet voidaan kattaa rahavaroilla sekä pitkäaikaisilla

tai lyhytaikaisilla sitovilla tai toistaiseksi voimassa olevilla luottolimiiteillä. Konsernilla oli tilikauden lopussa

myönnettyjä luottolimiittejä ja valmiusluottolimiittejä 32 637 tuhatta euroa (32 547). Tilikauden lopussa

tililimiittejä oli käytössä 0 tuhatta euroa (615). Valmiusluottolimiitit eivät olleet käytössä kauden 2024 aikana.

Seuraavassa taulukossa on sopimuksiin perustuva maturiteettianalyysi konsernin rahoitusveloista.

31.12.2024

(1 000 euroa) Alle 1 vuosi 1–2 vuotta 3–5 vuotta Yli 5 vuottaVuokrasopimusvelat 9 267 12 794 6 889 4 079Ostovelat ja muut velat 24 181 - - -Yhteensä 33 447 12 794 6 889 4 07931.12.2023(1 000 euroa) Alle 1 vuosi 1–2 vuotta 3–5 vuotta Yli 5 vuottaVuokrasopimusvelat 8 259 13 410 6 811 6 516Käytössä oleva tililimiitti 615 - - -Ostovelat ja muut velat 24 599 - - -Yhteensä 33 473 13 410 6 811 6 516

Taulukon esitystapaa on muutettu vuonna 2024 ja vertailuvuosi on oikaistu vastaavasti.

Luottoriski

Konsernin normaalissa tukkumyyntiliiketoiminnassa syntyy myyntisaatavia, joiden luottoriskiä pienentää laaja

ja maantieteellisesti jakautunut asiakaskunta. Asiakkaiden luottolimiittejä, luottotietoja ja taloudellista tilaa

seurataan jatkuvasti. Konsernin luotonvalvonta hoidetaan keskitetysti, ja siitä vastaa konsernin talousjohtaja.

Tukkuliiketoimintaan liittyvää luottoriskiä pienennetään myös käyttämällä luottovakuutusta, ennakkomaksuja,

pankkitakauksia ja rembursseja.

Vähittäismyyntiasiakkaat maksavat ostoksensa käteisellä tai yleisimmillä maksukorteilla.

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 12.2 Myyntisaamiset ja muut

saamiset.

Valuuttariski

Marimekko-konsernin valuuttariski muodostuu ulkomaanvaluuttamääräisistä myynneistä ja ostoista sekä tase-

eristä ja ulkomaiden yksiköihin tehdyistä valuuttamääräisistä nettoinvestoinneista.

Transaktioriski

Konsernin transaktioriski muodostuu konsernin liiketoimintayksiköiden tukku- ja vähittäismyyntiin sekä ostoihin

ja toimintakuluihin liittyvistä valuuttavirroista sekä ulkomaanvaluuttamääräisistä veloista ja saamisista.

Konsernin päämyyntivaluutta on Euro. Muut merkittävät myynti- ja laskutusvaluutat ovat Yhdysvaltain dollari,

Ruotsin kruunu, Tanskan kruunu, Norjan kruunu, Australian dollari sekä Kanadan dollari. Pääostovaluutta on Euro

ja vähäisemmässä määrin Yhdysvaltain dollari. Vuonna 2024 valuuttamääräisen liikevaihdon osuus konsernin

koko liikevaihdosta oli noin 22 prosenttia (21) ja valuuttamääräisten ostojen osuus ostoista noin 19 prosenttia (19).

Myynnin transaktioriskeihin pyritään varautumaan ottamalla arvioidut myyntiajankohdan kurssimuutokset

huomioon tuotteiden tukku- ja vähittäishinnoittelussa. Ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminta rahoitetaan

ensisijaisesti paikallisessa valuutassa, joten niille ei synny merkittävää transaktioriskiä.

Konsernin transaktiopositiot

Ulkomaanrahamääräiset varat ja velat (rahavarat, myyntisaamiset ja ostovelat) muutettuina euroiksi

tilinpäätöspäivän kurssiin

(1 000 euroa) 2024 2023 USD SEK AUD USD SEK AUDLyhytaikaiset varat 2 694 7 970 3 064 3 416 4 580 4 653Lyhytaikaiset velat -230 -190 -87 -722 -138 -90Valuuttapositio taseessa 2 464 7 780 2 977 2 694 4 442 4 563

81Konsernitilinpäätös, IFRS

Herkkyysanalyysi, vaikutus tilikauden tulokseen

Euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Ruotsin kruunuun tai Australian dollariin

verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina vaikuttaisi konsernin tilikauden tulokseen

seuraavasti. Vaikutus kuvaa konsernin transaktioriskiä.

2024 2023 USD SEK AUD USD SEK AUDEuron vahvistuminen 10 prosenttiaVaikutus tilikauden tulokseen, 1 000 euroa 399 -1 228 -459 281 -1 086 -470

Translaatioriski

Marimekko-konsernille aiheutuu translaatioriski, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätökset muunnetaan

konsernitilinpäätöksessä euromääräisiksi. Valuuttakurssimuutosten vaikutukset näkyvät valuuttamääräisten

nettoinvestointien osalta konsernin oman pääoman muuntoeroina. Marimekko ei ole toistaiseksi suojautunut

oman pääoman translaatioriskiltä, koska sen tytäryhtiöiden myynnit ja nettosijoitukset ovat konsernin

mittakaavassa pienet.

Korkoriski

Konsernin korkoriski muodostuu lähinnä rahavarojen ja lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten velkojen korkojen

muutoksista markkinakorkojen muutosten seurauksena. Näiden varojen ja velkojen korkojen muutoksilla on

vaikutus konsernin tulokseen. Korollisten velkojen keskikorko ilman vuokrasopimusvelkoja oli 0 % (3,97 %), sillä

konsernilla ei ollut muita avoimia korollisia velkoja tilinpäätöshetkellä. Korkotason muutoksella ei ole merkittävää

vaikutusta tilikauden tulokseen.

(1 000 euroa) 2024 2023Rahavarat 40 376 37 044Käytössä oleva tililimiitti - 615

21. PÄÄOMAN HALLINTA

Pääoman hallinnan tavoitteena on säilyttää konsernin strategisten tavoitteiden mukainen optimaalinen pääoma-

rakenne. Tehokkaalla pääoman hallinnalla konserni varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset ja

kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa liiketoiminnan kan-

nattavuuden, osingonjaon ja investointien kautta. Pääomana hallinnoidaan konsernin taseen osoittamaa omaa

pääomaa. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti. Konsernin strategisena tavoitteena on, että vuoden

lopun nettovelka/käyttökate-suhdeluku on korkeintaan 2 (yksi yhtiön pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteis-

ta). Vuoden 2024 lopussa nettovelan suhde käyttökatteeseen oli -0,24 (-0,10) eli selvästi alle pitkän aikavälin

tavoitetason.

Nettovelka/käyttökate (1 000 euroa) 2024 2023Korolliset velat Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 22 297 24 984 Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 8 350 7 309 Muut lyhytaikaiset korolliset velat - 615Yhteensä 30 647 32 909Rahat ja pankkisaamiset 40 376 37 044Nettovelat -9 729 -4 135Käyttökate 40 724 40 580Nettovelka/käyttökate -0,24 -0,10

82Konsernitilinpäätös, IFRS

22. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Yhtiön johdolla ei ole tiedossaan merkittäviä tilikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia.

Korollisten nettovelkojen muutos

Lainatrahoitus- Vuokra-(1 000 euroa) laitoksilta sopimusvelat Rahavarat YhteensäKirjanpitoarvo 1.1.2024 -615 -32 294 37 044 4 135Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy maksutapahtuma Lainojen takaisinmaksut 621 621 Vuokrasopimusvelkojen maksut 7 978 7 978 Rahavarojen muutos 3 166 3 166Rahavirrat yhteensä 621 7 978 3 166 11 766Nettovelan muutokset erissä, johin ei liity maksutapahtumaa Vuokrasopimusvelkojen muutokset sisältäen valuuttakurssien muutoksen vaikutus -6 332 -6 332 Valuuttakurssien muutoksien vaikutus -6 166 160Muutokset yhteensä -6 -6 332 166 -6 171Kirjanpitoarvo 31.12.2024 - -30 647 40 376 9 729Kirjanpitoarvo 1.1.2023 -2 169 -31 824 32 711 -1 282Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy maksutapahtuma Lainojen takaisinmaksut 1 562 1 562 Vuokrasopimusvelkojen maksut 7 381 7 381 Rahavarojen muutos 4 814 4 814Rahavirrat yhteensä 1 562 7 381 4 814 13 757Nettovelan muutokset erissä, johin ei liity maksutapahtumaa Vuokrasopimusvelkojen muutokset sisältäen valuuttakurssien muutoksen vaikutus -7 851 -7 851 Valuuttakurssien muutoksien vaikutus -8 -482 -490Muutokset yhteensä -8 -7 851 -482 -8 341Kirjanpitoarvo 31.12.2023 -615 -32 294 37 044 4 135

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

(€) Liite 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023

LIIKEVAIHTO 1. 175 552 280,63 168 742 808,88

Liiketoiminnan muut tuotot 2. 137 915,30 86 355,88

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 5 164 093,70 -4 735 944,43

Materiaalit ja palvelut 3. -76 691 866,71 -62 082 858,54

Henkilöstökulut 4. -26 775 117,68 -26 039 583,87

Poistot ja arvonalentumiset 5. -2 233 845,06 -1 677 494,37

Liiketoiminnan muut kulut 6. -44 919 626,26 -42 430 207,49

LIIKEVOITTO 30 233 833,92 31 863 076,06

Rahoitustuotot ja -kulut 7. 1 170 873,43 -91 439,55

TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 31 404 707,35 31 771 636,51

Tilinpäätössiirrot 8. -132 845,25 -172 809,00

Tuloverot 9. -6 260 555,26 -6 239 355,46

TILIKAUDEN TULOS 25 011 306,84 25 359 472,05

84Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

EMOYHTIÖN TASE

(€) Liite 31.12.2024 31.12.2023

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet 10.1 6 068 596,48 5 943 073,44

Aineelliset hyödykkeet 10.2 2 233 513,27 2 091 294,81

Sijoitukset 10.3

Osuudet saman konsernin yrityksissä 2 294 459,41 1 939 748,32

Muut osakkeet ja osuudet 205 660,46 271 425,58

Muut saamiset 323 854,00 2 823 973,87 323 854,00 2 535 027,90

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 11 126 083,62 10 569 396,15

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 11. 31 957 531,06 26 342 614,37

Pitkäaikaiset saamiset 12. 6 367 274,87 0,00

Lyhytaikaiset saamiset 13. 27 662 699,00 32 485 912,66

Rahat ja pankkisaamiset 34 610 577,60 32 348 915,99

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 100 598 082,53 91 177 443,02

VASTAAVAA YHTEENSÄ 111 724 166,15 101 746 839,17

(€) Liite 31.12.2024 31.12.2023

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA 14.

Osakepääoma 8 040 000,00 8 040 000,00

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1 227 957,00 1 227 957,00

Edellisten tilikausien voitto 44 365 490,59 34 017 429,14

Tilikauden tulos 25 011 306,84 25 359 472,05

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 78 644 754,43 68 644 858,19

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 15. 1 429 298,54 1 296 453,29

VIERAS PÄÄOMA 16.

Lyhytaikainen vieras pääoma 31 650 113,18 31 805 527,69

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 31 650 113,18 31 805 527,69

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 111 724 166,15 101 746 839,17

85Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA

(€) 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

Tilikauden voitto 25 011 306,84 25 359 472,05

Poistot ja arvonalentumiset 2 233 845,06 1 677 494,37

Poistoeron muutos 132 845,25 172 809,00

Rahoitustuotot ja -kulut -1 170 873,43 91 439,55

Verot 6 260 555,26 6 239 355,46

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 32 467 678,98 33 540 570,43

Käyttöpääoman muutos

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -661 480,90 -10 025 658,64

Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -5 614 916,69 4 674 934,76

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) -155 055,38 1 206 888,05

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 26 036 226,01 29 396 734,60

Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista -290 561,04 -328 254,85

Saadut korot ja maksut muista rahoitustuotoista 1 151 424,79 612 175,94

Maksetut verot -6 507 375,30 -6 659 352,23

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 20 389 714,46 23 021 303,46

(€) 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -2 501 586,56 -2 754 303,15

Tytäryhtiöosakkeiden hankinta -67 688,46 -33 910,41

Lainasaamisten muutos -730 985,97 -407 112,71

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -3 300 260,99 -3 195 326,27

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Maksetut osingot -15 011 410,60 -13 794 269,20

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -15 011 410,60 -13 794 269,20

Rahavarojen muutos 2 078 042,87 6 031 707,99

Rahavarat tilikauden alussa 32 348 915,99 26 616 403,29

Valuuttakurssien muutosten vaikutus 183 618,74 -299 195,29

Rahavarat tilikauden lopussa 34 610 577,60 32 348 915,99

86Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Marimekko Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa

voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti.

Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi.

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvien vastaavien erät on merkitty taseeseen alku-

peräiseen hankintamenoon vähennettynä suunni-

telman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset

poistot on laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien

arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella.

Poistoajat ovat:

• aineettomat oikeudet 5 vuotta

• tietokoneohjelmat 3–5 vuotta

• muut pitkävaikutteiset menot 3–15 vuotta

• rakennukset 30 vuotta

• koneet ja kalusto 5–15 vuotta.

Osakkeet on arvostettu käypään arvoon noudat-

taen IFRS 9 -standardia.

Arvostuksesta kerrotaan tarkemmin konsernitilin-

päätöksen laadintaperiaatteissa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenoon tai sitä

alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.

Vaihto-omaisuuden arvoon ei sisälly osuutta hankin-

nan ja valmistuksen kiinteistä menoista.

Eläkesitoumukset

Yhtiön henkilöstön eläketurva on järjestetty TyEL-

vakuutuksella eläkevakuutusyhtiössä.

Valuuttamääräiset erät

Yhtiön ulkomaanrahamääräiset saamiset ja velat on

muutettu euroiksi Euroopan keskuspankin vahvista-

mien tilinpäätöspäivän kurssien mukaan.

Tuloutus

Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun määräysvalta

tuotteeseen siirtyy ostajalle, mitä osoittaa omis-

tamiseen liittyvien merkittävien riskien ja etujen

siirtyminen. Tukkumyynnissä tämä pääsääntöisesti

tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin tavara on toimitettu

asiakkaalle sovitun toimituslausekkeen mukaisesti.

Tukku- ja vientikaupassa vientilausekkeet määrittä-

vät määräysvallan siirtymisen ajankohdan. Vähittäis-

myynnissä, jossa maksuvälineenä käytetään joko

käteistä tai luottokorttia, tuotot kirjataan tavaran

myyntihetkellä.

Tuloutuksesta kerrotaan tarkemmin konsernitilin-

päätöksen laadintaperiaatteissa.

Leasing

Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirrot muodostuvat poistoeroista, joita

syntyy aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden

kirjanpidon ja verotuksen poiston eroista.

Verot

Tuloveroihin sisältyvät tilikauden tuloksen perusteella

lasketut tuloverot sekä aikaisemmilta tilikausilta

maksuunpannut tai palautetut verot. Laskennallisia

veroja ei kirjata emoyhtiön tuloslaskelmaan ja

taseeseen.

Sivuliikkeet

Sivuliike on yhdistelty Marimekko Oyj:n kirjanpitoon ja

keskinäiset erät on eliminoitu.

Marimekko Oyj:llä on sivuliike Ranskassa.

Lainat

Lainasaamiset konserniyhtiöiltä on esitetty tilin-

päätöksessä 2024 pitkäaikaisina saamisina.

Aikaisemmin tällaiset lainasaamiset luokiteltiin

lyhytaikaisiksi saamisiksi.

87Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1. LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

(€) 2024 2023

Suomi

Vähittäismyynti 70 636 029,03 66 626 663,02

Tukkumyynti 30 056 564,61 32 133 033,47

Lisenssituotot 293 451,37 154 297,09

Yhteensä 100 986 045,01 98 913 993,58

Skandinavia

Vähittäismyynti 2 517 618,27 2 174 961,34

Tukkumyynti 14 767 445,19 12 705 221,35

Lisenssituotot 150 000,00 75 000,00

Yhteensä 17 435 063,46 14 955 182,69

EMEA

Vähittäismyynti 3 639 362,46 3 008 161,86

Tukkumyynti 8 826 658,28 10 802 263,96

Lisenssituotot 585 981,79 834 100,90

Yhteensä 13 052 002,53 14 644 526,72

Pohjois-Amerikka

Tukkumyynti 7 964 858,67 7 235 749,13

Lisenssituotot 527 229,02 364 562,78

Yhteensä 8 492 087,69 7 600 311,91

Aasian-Tyynenmeren alue

Tukkumyynti 33 610 648,74 30 871 046,85

Lisenssituotot 1 976 433,21 1 757 747,13

Yhteensä 35 587 081,95 32 628 793,98

(€) 2024 2023

Kansainvälinen myynti (yhteensä)

Vähittäismyynti 6 156 980,73 5 183 123,20

Tukkumyynti 65 169 610,88 61 614 281,29

Lisenssituotot 3 239 644,02 3 031 410,81

Yhteensä 74 566 235,63 69 828 815,30

Vähittäismyynti 76 793 009,76 71 809 786,22

Tukkumyynti 95 226 175,49 93 747 314,76

Lisenssituotot 3 533 095,38 3 185 707,90

Yhteensä 175 552 280,63 168 742 808,88

Liikevaihto tuotelinjoittain

Muoti 56 792 956,49 52 185 009,61

Kodintuotteet 79 741 590,08 75 575 047,58

Laukut ja asusteet 39 017 734,06 40 982 751,69

Yhteensä 175 552 280,63 168 742 808,88

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(€) 2024 2023

Vuokratuotot 54 000,00 54 000,00

Muut tuotot 83 915,30 32 355,88

Yhteensä 137 915,30 86 355,88

3. MATERIAALIT JA PALVELUT

(€) 2024 2023

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 50 916 612,44 40 007 296,95

Varastojen lisäys (-) / vähennys (+) -450 823,00 -70 930,00

Yhteensä 50 465 789,44 39 936 366,95

Ulkopuoliset palvelut 26 226 077,27 22 146 491,59

Yhteensä 76 691 866,71 62 082 858,54

4. HENKILÖSTÖKULUT

(€) 2024 2023

Palkat ja palkkiot 22 475 894,60 21 669 677,04

Eläke- ja eläkevakuutusmaksukulut 3 765 262,42 3 591 466,59

Muut henkilösivukulut 533 960,66 778 440,24

Yhteensä 26 775 117,68 26 039 583,87

Johdon palkat ja palkkiot

Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja 794 179,00 712 595,00

Erittely konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 19.

Henkilöstön lukumäärä keskimäärin

Toimihenkilöt 372 365

Työntekijät 16 19

Yhteensä 388 384

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

POISTOT

(€) 2024 2023

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 52 868,58 43 750,08

Tietokoneohjelmat 1 342 709,99 970 356,86

Muut pitkävaikutteiset menot 212 055,72 195 780,96

Yhteensä 1 607 634,29 1 209 887,90

Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset ja rakennelmat 5 038,87 5 038,88

Koneet ja kalusto 507 015,85 462 567,59

Yhteensä 512 054,72 467 606,47

ARVONALENTUMISET

(€) 2024 2023

Aineettomat hyödykkeet

Tietokoneohjelmat 114 156,05 0,00

Yhteensä 114 156,05 0,00

Yhteensä 2 233 845,06 1 677 494,37

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

89Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

(€) 2024 2023

Vuokrat 8 781 409,47 7 660 106,78

Markkinointi 13 744 002,66 13 478 116,53

Muut kulut 22 394 214,13 21 291 984,18

Yhteensä 44 919 626,26 42 430 207,49

TILINTARKASTAJAN PALKKIO

(€) 2024 2023

KPMG

Tilintarkastuspalkkiot 84 087,89 81 057,73

Tilintarkastuslain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa

tarkoitetut toimeksiannot 38 300,00 0,00

Muut palvelut 29 301,25 3 360,00

Yhteensä 151 689,14 84 417,73

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

(€) 2024 2023

Muut korko- ja rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä 522 784,56 391 887,32

Muilta 1 176 594,45 306 257,55

Arvonkorotukset pysyvien vastaavien sijoituksista 0,00 82 894,18

Johdannaisten käyvän arvon muutos 0,00 1 788,00

Yhteensä 1 699 379,01 782 827,05

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Osakkeiden käyvän arvon muutos 65 765,12 0,00

Muille 462 740,46 874 266,60

Yhteensä 528 505,58 874 266,60

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 1 170 873,43 -91 439,55

Eriin Rahoitustuotot ja -kulut sisältyy kurssieroja (netto)

Realisoituneita -19 024,26 -26 852,50

Realisoitumattomia 384 624,54 -501 271,82

Yhteensä 365 600,28 -528 124,32

8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

(€) 2024 2023

Poistoeron muutos -132 845,25 -172 809,00

Yhteensä -132 845,25 -172 809,00

9. TULOVEROT

(€) 2024 2023

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 6 260 555,26 6 239 355,46

Yhteensä 6 260 555,26 6 239 355,46

90Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

10. TASEEN LIITETIEDOT

PYSYVÄT VASTAAVAT

10.1 Aineettomat hyödykkeet

2024

Muut pitkä- Ennakkomaksut ja

(€) Aineettomat oikeudet Tietokoneohjelmat vaikutteiset menot keskeneräiset hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2024 1 943 762,08 10 642 613,71 7 018 066,47 2 099 846,12 21 704 288,38

Lisäykset 47 651,41 44 913,00 136,15 1 652 072,91 1 744 773,47

Siirrot erien välillä 3 126 879,40 102 539,91 -3 126 879,40 102 539,91

Vähennykset -613 599,02 -613 599,02

Hankintameno 31.12.2024 1 991 413,49 13 200 807,09 7 120 742,53 625 039,63 22 938 002,74

Kertyneet poistot 1.1.2024 1 788 510,22 8 819 195,06 5 153 509,66 15 761 214,94

Tilikauden poistot 52 868,58 1 342 709,99 212 055,72 1 607 634,29

Arvonalentumiset 114 156,05 114 156,05

Vähennysten kertyneet poistot -613 599,02 -613 599,02

Kertyneet poistot 31.12.2024 1 841 378,80 9 662 462,08 5 365 565,38 16 869 406,26

Tasearvo 31.12.2024 150 034,69 3 538 345,01 1 755 177,15 625 039,63 6 068 596,48

2023

Muut pitkä- Ennakkomaksut ja

(€) Aineettomat oikeudet Tietokoneohjelmat vaikutteiset menot keskeneräiset hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2023 1 866 392,00 10 100 423,40 7 463 121,77 1 076 696,26 20 506 633,43

Lisäykset 77 370,08 46 944,16 147 459,92 1 787 361,23 2 059 135,39

Siirrot erien välillä 764 211,37 91 886,11 -764 211,37 91 886,11

Vähennykset -268 965,22 -684 401,33 -953 366,55

Hankintameno 31.12.2023 1 943 762,08 10 642 613,71 7 018 066,47 2 099 846,12 21 704 288,38

Kertyneet poistot 1.1.2023 1 744 760,14 8 117 803,42 5 642 130,03 15 504 693,59

Tilikauden poistot 43 750,08 970 356,86 195 780,96 1 209 887,90

Vähennysten kertyneet poistot -268 965,22 -684 401,33 -953 366,55

Kertyneet poistot 31.12.2023 1 788 510,22 8 819 195,06 5 153 509,66 15 761 214,94

Tasearvo 31.12.2023 155 251,86 1 823 418,65 1 864 556,81 2 099 846,12 5 943 073,44

91Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

10.2 Aineelliset hyödykkeet

2024

Ennakkomaksut

Maa- ja Rakennukset Koneet ja Muut aineelliset ja keskeneräiset

(€) vesialueet ja rakennelmat kalusto hyödykkeet hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2024 38 165,97 55 633,88 13 619 501,79 28 033,93 68 600,00 13 809 935,57

Lisäykset 199 811,03 557 002,06 756 813,09

Siirrot erien välillä 465 117,35 -567 657,26 -102 539,91

Hankintameno 31.12.2024 38 165,97 55 633,88 14 284 430,17 28 033,93 57 944,80 14 464 208,75

Kertyneet poistot 1.1.2024 -9 451,53 11 728 092,29 11 718 640,76

Tilikauden poistot 5 038,87 507 015,85 512 054,72

Kertyneet poistot 31.12.2024 -4 412,66 12 235 108,14 12 230 695,48

Tasearvo 31.12.2024 38 165,97 60 046,54 2 049 322,03 28 033,93 57 944,80 2 233 513,27

2023

Ennakkomaksut

Maa- ja Rakennukset Koneet ja Muut aineelliset ja keskeneräiset

(€) vesialueet ja rakennelmat kalusto hyödykkeet hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2023 38 165,97 285 816,33 13 465 156,30 28 033,93 81 244,40 13 898 416,93

Lisäykset 278 532,43 416 635,33 695 167,76

Siirrot erien välillä 337 393,62 -429 279,73 -91 886,11

Vähennykset -230 182,45 -461 580,56 -691 763,01

Hankintameno 31.12.2023 38 165,97 55 633,88 13 619 501,79 28 033,93 68 600,00 13 809 935,57

Kertyneet poistot 1.1.2023 215 692,04 11 727 105,26 11 942 797,30

Tilikauden poistot 5 038,88 462 567,59 467 606,47

Vähennysten kertyneet poistot -230 182,45 -461 580,56 -691 763,01

Kertyneet poistot 31.12.2023 -9 451,53 11 728 092,29 11 718 640,76

Tasearvo 31.12.2023 38 165,97 65 085,41 1 891 409,50 28 033,93 68 600,00 2 091 294,81

92Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

10.3 Sijoitukset

2024

Konserniyhtiö- Muut osakkeet Muut

(€) osakkeet ja osuudet saamiset Yhteensä

Hankintameno 1.1.2024 1 939 748,32 271 425,58 323 854,00 2 535 027,90

Lisäykset 354 711,09 354 711,09

Arvonmuutokset -65 765,12 -65 765,12

Hankintameno 31.12.2024 2 294 459,41 205 660,46 323 854,00 2 823 973,87

Tasearvo 31.12.2024 2 294 459,41 205 660,46 323 854,00 2 823 973,87

Erittelyt konserniomistuksista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 19.

2023

Konserniyhtiö- Muut osakkeet Muut

(€) osakkeet ja osuudet saamiset Yhteensä

Hankintameno 1.1.2023 1 905 837,91 188 531,38 323 854,00 2 418 223,29

Arvonmuutokset 33 910,41 33 910,41

Siirrot erien välillä 82 894,20 82 894,20

Hankintameno 31.12.2023 1 939 748,32 271 425,58 323 854,00 2 535 027,90

Tasearvo 31.12.2023 1 939 748,32 271 425,58 323 854,00 2 535 027,90

11. VAIHTO-OMAISUUS

(€) 2024 2023

Aineet ja tarvikkeet 5 515 589,00 5 064 766,00

Valmiit tuotteet/tavarat 26 441 942,06 21 277 848,37

Yhteensä 31 957 531,06 26 342 614,37

12. PITKÄAIKAISET SAAMISET

(€) 2024 2023

Saamiset konserniyhtiöiltä

Lainasaamiset 6 367 274,87 0,00

Yhteensä 6 367 274,87 0,00

13. LYHYTAIKAISET SAAMISET

(€) 2024 2023

Myyntisaamiset 13 322 018,25 16 316 711,23

Saamiset konserniyhtiöiltä

Myyntisaamiset 11 044 898,59 8 480 148,81

Lainasaamiset 0,00 5 722 305,73

Siirtosaamiset 216,20 1 498,16

Yhteensä 11 045 114,79 14 203 952,70

Muut saamiset 311 658,71 17 912,88

Siirtosaamiset 2 983 907,25 1 947 335,85

Yhteensä 27 662 699,00 32 485 912,66

Siirtosaamiset

Rojaltisaamiset 218 670,00 227 268,03

Kela työterveyshuollon korvaus 120 000,00 130 000,00

Saamiset maksupalvelutoimittajilta 675 206,17 89 462,41

Komissiosaamiset 145 000,55 23 687,23

Muut siirtosaamiset 1 825 030,53 1 426 918,18

Yhteensä 2 983 907,25 1 947 335,85

93Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

14. OMA PÄÄOMA

Sidottu oma pääoma

(€) 2024 2023

Osakepääoma 1.1. 8 040 000,00 8 040 000,00

Osakepääoma 31.12. 8 040 000,00 8 040 000,00

Sidottu oma pääoma yhteensä 8 040 000,00 8 040 000,00

Vapaa oma pääoma

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1 1 227 957,00 1 227 957,00

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 1 227 957,00 1 227 957,00

Omat osakkeet 1.1. -541 105,08 -541 105,08

Omat osakkeet 31.12. -541 105,08 -541 105,08

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 59 918 006,27 48 352 803,42

Osingonjako -15 011 410,60 -13 794 269,20

Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 44 906 595,67 34 558 534,22

Tilikauden tulos 25 011 306,84 25 359 472,05

Vapaa oma pääoma yhteensä 70 604 754,43 60 604 858,19

Oma pääoma yhteensä 78 644 754,43 68 644 858,19

Laskelma jakokelpoisesta vapaasta omasta pääomasta 31.12.

(€) 2024 2023

Voitto edellisiltä tilikausilta 44 906 595,67 34 558 534,22

Tilikauden tulos 25 011 306,84 25 359 472,05

Omat osakkeet -541 105,08 -541 105,08

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1 227 957,00 1 227 957,00

Yhteensä 70 604 754,43 60 604 858,19

15. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

(€) 2024 2023

Kertynyt poistoero

Aineettomat oikeudet 28 451,90 24 310,85

Muut pitkävaikutteiset menot 885 932,97 771 333,76

Koneet ja kalusto 391 328,92 372 866,54

Rakennukset ja rakennelmat 123 584,75 127 942,14

Yhteensä 1 429 298,54 1 296 453,29

16. VIERAS PÄÄOMA

(€) 2024 2023

Saadut ennakot 1 741 761,86 1 760 847,64

Ostovelat 8 699 901,85 9 250 777,88

Velat konserniyhtiöille

Ostovelat 3 003 875,10 2 609 605,63

Siirtovelat 6 379 578,79 6 587 405,43

Muut lyhytaikaiset velat 4 452 567,89 4 376 503,65

Siirtovelat 7 372 427,69 7 220 387,46

Yhteensä 31 650 113,18 31 805 527,69

Siirtovelat

Palkat sosiaalikuluineen 5 208 259,66 4 932 486,19

Maksamattomat suunnittelija- ja agenttipalkkiot 848 080,20 771 665,77

Palautusvaraukset 698 511,20 655 062,04

Muut siirtovelat 617 576,63 861 173,46

Yhteensä 7 372 427,69 7 220 387,46

94Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

17. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

(€) 2024 2023

Leasingvastuut

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 611 623,56 526 478,65

Myöhemmin maksettavat 708 092,59 433 175,79

Yhteensä 1 319 716,15 959 654,44

Vuokrasopimuksiin liittyvät vastuut

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 7 326 304,92 6 862 477,68

Myöhemmin maksettavat 19 206 510,95 25 442 703,57

Yhteensä 26 532 815,87 32 305 181,25

Takaukset tytäryhtiöiden puolesta 878 903,62 1 596 585,84

Välillinen vastuu vuokra- ym. muu takauksista 3 450 384,28 3 283 541,61

Jaottelua tytäryhtiöiden puolesta tehtyihin takauksiin ja muihin välillisiin vastuisiin sekä vuokravastuisiin on muutettu

ja vertailuvuosi on oikaistu vastaavasti.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN LAUSUMAT

Vahvistamme, että:

• EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien

mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös ja emoyhtiön Suomessa voimassa olevien

tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti laadittu tilinpäätös

antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen

sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta

sekä voitosta tai tappiosta

• toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yrityksen ja

konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan

kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epä-

varmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja

• toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjan-

pitolain (1336/1997) 7 luvussa tarkoitettuja kestävyysraportointistandardeja sekä

taksonomia-asetuksen (EU) 2020/852 8 artiklaa.

Helsingissä 4. maaliskuuta 2025

Mika Ihamuotila Teemu Kangas-Kärki

hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja

Tomoki Takebayashi Massimiliano Brunazzo

hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Carol Chen Marianne Vikkula

hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Tiina Alahuhta-Kasko

toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 4. maaliskuuta 2025

KPMG Oy Ab

Heli Tuuri

KHT

Tilintarkastuskertomus

MARIMEKKO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Marimekko Oyj:n (y-tunnus 0111316-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman

muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita

koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan

tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien

mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta

Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää

lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän

tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten

vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden

vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme

ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia,

emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja.

Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen

soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perus-

tuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden

määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen

kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla

yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin

päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat

mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet

merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon

tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa

lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c ala-

kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kan-

nalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on

sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu

väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

97Tilintarkastuskertomus

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Myyntituottojen kirjaaminen (konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kohta ”Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto” ja liitetieto 1)

Marimekko-konsernin myyntituotot koostuvat vaatteiden, laukkujen, asusteiden ja kodintavaroiden tukku- ja

vähittäismyynnistä sekä lisenssituotoista.

Konsernin liikevaihto oli 183 miljoonaa euroa. Eri tulovirtojen kautta tulevien myyntitapahtumien määrä on

suuri ja asiakkaiden kanssa on sovittu erilaisista sopimuksista ja ehdoista.

Tukkumyynnissä käytetään useita erilaisia asiakaskohtaisia toimitusehtoja ja mahdollisia palautusehtoja,

jotka määrittävät, milloin määräysvalta myydystä tuotteesta siirtyy asiakkaalle. Vähittäismyynti koostuu pää-

sääntöisesti pienistä käteisellä tai maksukortilla suoritettavista myyntitapahtumista ja tuloutus tapahtuu tavaran

myyntihetkellä. Lisenssituotot tuloutetaan lisenssisopimusten ehtojen mukaisesti.

Myyntitapahtumien suuresta määrästä sekä virheellisen tuloutushetken riskistä johtuen myyntituottojen

kirjaaminen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Olemme muodostaneet käsityksen myyntituottojen kirjausperiaatteista ja käytännöistä sekä arvioineet

tuloutusperiaatteita suhteessa sovellettaviin IFRS-standardeihin, testanneet myyntiin liittyviä sisäisiä kontrolleja

ja tehneet aineistotarkastustoimenpiteitä.

• Tukkumyynnin osalta olemme tarkastaneet otoksen tilikauden aikaisista myyntitapahtumista vertaamalla niitä

laskuihin, sopimuksiin, toimitusasiakirjoihin ja saatuihin maksusuorituksiin.

• Vähittäismyynnin osalta olemme myymälätarkastuksissa kartoittaneet valittujen myymälöiden kassa- ja

myyntirutiineja.

• Myynnin jaksottumista oikealle tilikaudelle olemme tarkastaneet vertaamalla myyntitapahtumia, -laskuja sekä

niiden toimitus- ja palautusehtoja tuloutushetkeen sekä tarkastamalla mahdollisia palautusvarauksia ja

vuoden 2025 alun hyvityslaskuja.

• Valittujen myyntisaamisten osalta olemme täsmäyttäneet saatavan määrän vastapuolen vahvistamiin

saldoihin.

• Lisenssituottojen osalta olemme käyneet läpi merkittävimmät lisenssisopimukset ja niiden tulouttamisen

kirjanpitoon sopimusten ehtojen mukaisesti.

• Lisäksi olemme arvioineet liikevaihdon esittämiseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.

Vaihto-omaisuuden arvostus ja olemassaolo (konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kohta ”Vaihto-omaisuus” ja liitetieto 12.1)

Marimekko ostaa, valmistaa sekä myy kuluttajatuotteita, joka edellyttää vastaamista kuluttajien muuttuviin vaa-

timuksiin. Vaihto-omaisuus sisältää kankaita ja muita raaka-aineita sekä keskeneräisiä ja valmiita tuotteita kuten

vaatteita, laukkuja, asusteita ja kodintavaroita.

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen netto-

realisointiarvoon. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään osuus tuotannon

yleismenoista.

Vaihto-omaisuuden arvo, 35 miljoonaa euroa, muodostaa merkittävän osan konsernin varoista jakautuen

useaan eri varastopaikkaan. Vaihto-omaisuuskirjanpitoon sisältyy manuaalisia työvaiheita muun muassa

arvostukseen ja varastoyhteenvetojen kokoamiseen liittyen, mikä kasvattaa inhimillisen virheen riskiä.

Vaihto-omaisuuteen sisältyy myös johdon arvioita todennäköisestä nettorealisointiarvosta.

Olemme arvioineet laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta suhteessa IFRS-säännöstöön sekä testanneet

vaihto-omaisuuden arvostukseen ja olemassaoloon liittyviä keskeisiä kontrolleja sekä tehneet aineistotarkastus-

toimenpiteitä. Olemme osallistuneet vaihto-omaisuuden fyysisiin inventointeihin valituissa varastoissa ja

analysoineet yhtiön omia inventointierojen tuloksia sekä niiden käsittelyä.

• Olemme verranneet valittujen varastonimikkeiden yksikköhintoja viimeisimpiin hankintahintoihin.

• Olemme testanneet vaihto-omaisuuden hitaasti kiertäviä nimikkeitä sekä vaihto-omaisuuden poikkeuksellisia

arvoja varastokirjanpidossa.

• Olemme verranneet valittujen varastossa olevien nimikkeiden arvoa niiden myyntihintoihin.

• Lisäksi olemme arvioineet vaihto-omaisuuden esittämiseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet muita tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja.

98Tilintarkastuskertomus

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja

riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten,

että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien

säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellai-

sesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole vää-

rinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä

jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja

siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuu-

teen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista

vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytök-

sestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausun-

tomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys

aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi

aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi

kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja

säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyy-

den riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme

lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä,

että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että

virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,

väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen

valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme

suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituk-

sessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjan-

pidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös

perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella

johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka

voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätök-

semme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme

lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat

tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen

antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat

kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,

rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että

se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan

tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastus-

evidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta.

Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpi-

käynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituk-

sesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät

puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koske-

via relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,

joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä

varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana

olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset

seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun

äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuk-

sessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällai-

sesta viestinnästä koituva yleinen etu.

99Tilintarkastuskertomus

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 12.4.2018 alkaen yhtäjaksoisesti 7 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja

vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastus-

kertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen

antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä

koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä

ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta

suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.

Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen

siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään

kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että

toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestä-

vyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaa-

tioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen

virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 4. maaliskuuta 2025

KPMG Oy Ab

Heli Tuuri

KHT

100

Kestävyysraportin varmennuskertomus

MARIMEKKO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Marimekko Oyj:n (y-tun-

nus 0111316-2) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti tili-

kaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka

antaisi meille syyn uskoa, että konsernin kestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);

2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia

(EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Marimekko Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandar-

dien mukaista raportointia varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpito-

lain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernin kestävyysraportin mer-

kitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista

noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernin kestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksian-

tona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksianto-

standardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelli-

seen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen

soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Marimekko Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestä-

vyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata

konsernin kestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaati-

musten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimus-

ten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestä-

vyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä,

mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin

perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Marimekko Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernin kestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukai-

sesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestä-

vyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22

§:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä

• siitä, että konsernin kestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä

ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)

2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernin kestävyysra-

portin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa

Kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen

tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös

luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia sekä mittaus-

ja arviointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä

mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista

näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina

toteudu odotetulla tavalla.

101

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konser-

nin kestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoite-

tun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärin-

käytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella

odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernin kestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käy-

tämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernin kestävyysraportin olennaisen

virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvon-

nasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta

emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvon-

nan tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausun-

tomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytök-

sestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva

olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä,

tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan

sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoi-

tukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien

varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuu-

den antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin

suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme yhtiön johtoa sekä kestävyystietojen laatimisesta ja kokoamisesta vastaavia henkilöitä.

• Perehdyimme kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyviin keskeisiin prosesseihin

haastatteluin.

• Tutustuimme kestävyysraportilla esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin sisäisiin ohjeistuksiin ja

toimintaperiaatteisiin.

• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin ja arvioimme tukevatko

ne kestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.

• Kaksinkertaisen olennaisuuden määrittämistä koskevan prosessin osalta haastattelimme prosessista vas-

taavia henkilöitä ja perehdyimme kaksinkertaisesta olennaisuusarvioinnista laadittuun dokumentaatioon ja

tausta-aineistoon.

• EU-taksonomiatietojen osalta haastattelimme yrityksen johtoa ja taksonomiatietojen raportoinnin kannalta

avainasemassa olevia henkilöitä selvittääksemme miten taksonomiakelpoiset toiminnot on tunnistettu, han-

kimme haastatteluja tukevaa evidenssiä sekä täsmäytimme raportoidut EU-taksonomiatiedot taustalaskemiin

ja soveltuvin osin kirjanpitoon.

• Arvioimme ESRS-kestävyysraportointistandardien raportointia koskevien periaatteiden soveltamista kestä-

vyystietojen esittämisessä.

Helsingissä 4. maaliskuuta 2025

KPMG Oy Ab

Kestävyystarkastusyhteisö

Heli Tuuri

KRT

Kestävyysraportin varmennuskertomus

102

Riippumattoman tilintarkastajan raportti

Marimekko Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

MARIMEKKO OYJ:N HALLITUKSELLE

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Marimekko Oyj:n

(y-tunnus 0111316-2) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös

74370053IOY42B9YJ350-2024-12-31-0-fi.zip tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimi-

sesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetie-

dot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi

voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka

koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön

on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten

vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten

noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystan-

dardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konserni-

tilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme

suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksianto-

standardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty

iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta

osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän

sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission

teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen

soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Marimekko Oyj:n ESEF-tilinpäätök-

seen 74370053IOY42B9YJ350-2024-12-31-0-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetie-

dot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen säänte-

lystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Marimekko Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on

annettu tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 4.3.2025. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen

tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 17. maaliskuuta 2025

KPMG Oy Ab

Heli Tuuri

KHT

103

marimekko.com