Metsä Board Oyj

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä niille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat ;

GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

G1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä niille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

Kestävyyttä koskeva due diligence -prosessi -taulukko

GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Liiketoimintamalli, arvoketju ja strategia

SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset

Sidosryhmien edut ja näkemykset

SBM 3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaiku- tus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

S1 , S2 , S3 , S4 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukot;

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta ;

Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ;

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ;

ESRS-sisältöindeksi ;

Luettelo muusta EU:n lainsäädännöstä johdetuista tietopisteistä

Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet

E1 , E2 , E3 , E4 , E5 , S1 , S2 , S3 , S4 , G1 Toimintaperiaatteet

Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit

E1 , E2 , E3 , E4 , E5 , S1 , S2 , S3 , S4 Toimenpiteet ;

G1 – Liiketoiminnnan harjoittaminen

Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit

E1 , E2 , E3 , E4 , E5 , S1 , S2 , G1 Mittarit ;

E1 , E2 , E3 , E4 , E5 , S1 , S2 , G1 Mittareiden laatimisperiaatteet

Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla

E1 , E2 , E3 , E4 , E5 , S1 , S2 , S3 , S4 , G1 Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet

ESRS E1 – Ilmastonmuutos

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

E1 Ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeva siirtymäsuunnitelma

E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

E1 Toimintaperiaatteet

E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

E1 Ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeva siirtymäsuunnitelma ;

E1 Toimenpiteet

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

E1 Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet ;

E1 Ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeva siirtymäsuunnitelma ;

E1 Taloudelliset vaikutukset

E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

E1 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä -taulukko;

E1 Energiatuotanto -taulukko

E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

E1 Kasvihuonekaasupäästöt -taulukko;

E1 Kasvihuonekaasuintensiteetti -taulukko

E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuone- kaasupäästöjen hillintähankkeet

Metsä Boardilla ei ole hiilidioksidin talteenottoa tai päästökompensaatioita.

E1-8 – Sisäinen hiilen hinnoittelu

E1-9 – Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

E1 Taloudelliset vaikutukset

Ennakoidut taloudelliset vaikutukset esitetty osittain laadullisesti.

ESRS E2 – Pilaantuminen

E2-1 – Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

E2 Toimintaperiaatteet

E2-2 – Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit

E2 Toimenpiteet

E2-3 – Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet

E2 Tavoitteet

E2-4 – Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen

E2 Päästöt ilmaan -taulukko;

E2 Päästöt veteen -taulukko;

E2 Ympäristölupapoikkeamat -taulukko;

E2 Mittareiden laatimisperiaatteet

E2-5 – Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet

Metsä Board ei aiheuta huolta aiheuttavien tai erittäin huolta aiheuttavien aineiden päästöjä.

E2-6 – Pilaantumiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoi- dut taloudelliset vaikutukset

E2 Taloudelliset vaikutukset

Ennakoidut taloudelliset vaikutukset esitetty osittain laadullisesti.

37

ESRS-INDIKAATTORI

SIJAINTI & KOMMENTTI

ESRS E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat

E3-1 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet

E3 Toimintaperiaatteet

Metsä Board ei käytä merten luonnonvaroja.

E3-2 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit

E3 Toimenpiteet

E3-3 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet

E3 Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet ;

E3 Mittareiden laatimisperiaatteet

E3-4 – Vedenkulutus

E3 Vedenotto ja -kulutus sekä jätevesipäästöt -taulukko;

E3 Mittareiden laatimisperiaatteet

E3-5 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

E3 Taloudelliset vaikutukset

Ennakoidut taloudelliset vaikutukset esitetty osittain laadullisesti.

ESRS E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

E4-1 – Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa

E4 Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa

E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet

E4 Toimintaperiaatteet

E4-3 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit

E4 Toimenpiteet

E4-4 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet

E4 Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet ;

E4 Mittareiden laatimisperiaatteet

E4-5 – Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muu- toksiin liittyvät vaikutusmittarit

E4 Biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet Metsä Boardin tuotantolaitosten lähei- syydessä -taulukko;

E4 Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit

E4-6 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

E4 Taloudelliset vaikutukset

Ennakoidut taloudelliset vaikutukset esitetty osittain laadullisesti.

ESRS E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous

E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

E5 Toimintaperiaatteet

E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

E5 Toimenpiteet

E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

E5 Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet ;

E5 Mittareiden laatimisperiaatteet

E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset

E5 Materiaali- ja energiavirrat sisään -taulukko;

E5 Mittareiden laatimisperiaatteet

E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset

E5 Materiaali- ja energiavirrat ulos -taulukko;

E5 Mittareiden laatimisperiaatteet

E5-6 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

E5 Taloudelliset vaikutukset

Ennakoidut taloudelliset vaikutukset esitetty osittain laadullisesti.

ESRS S1 – Oma työvoima

S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

S1 Yhteydenpito vaikutuksista työvoiman ja työvoiman edustajien kanssa

S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työnteki- jöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S1 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi ;

G1 Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen

S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaiku- tusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

S1 Toimenpiteet

S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuk- sien hallintaan

S1 Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet ;

S1 Työsuhteisten työntekijöiden sukupuolijakauma -taulukko;

S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

S1 Työsuhteiset työntekijät maittain -taulukko;

S1 Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan -taulukko;

S1 Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin eriteltynä maittain -taulukko;

S1 Työntekijöiden vaihtuvuus ja rekrytoinnit -taulukko;

S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työnte- kijöiden ominaisuudet

S1 Omaan työvoimaan kuuluvat muut kuin työsuhteiset työntekijät -taulukko;

S1 Yhteydenpito vaikutuksista työvoiman ja työvoiman edustajien kanssa ;

S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

S1 Toimintaperiaatteet ;

S1 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu -taulukko

S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit

S1 Johdon sukupuolijakauma -taulukko;

S1 Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma -taulukko;

S1-10 – Riittävä palkka

S1-11 – Sosiaalinen suojelu

S1 Sosiaalinen suojelu -taulukko;

S1-12 – Vammaiset henkilöt

Epäolennainen. Koska suurin osa Metsä Boardin työntekijöistä toimii tuotantotehtävissä, vammai- suuden huomioimiseen liittyy erityisiä rajoitteita. Arvioinnin perusteella todettiin, ettei vammai- suutta ole tarpeen käsitellä erillään muista monimuotoisuuskysymyksistä.

38

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

ESRS-INDIKAATTORI

SIJAINTI & KOMMENTTI

S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit

S1 Koulutus ja taitojen kehittäminen -taulukko

S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

S1 Toimintaperiaatteet ;

S1 Toimenpiteet ;

S1 Terveys ja turvallisuus -taulukko;

S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit

S1 Toimintaperiaatteet ;

S1 Perhevapaat -taulukko;

S1 Naisten ja miesten kokonaispalkkojen suhde -taulukko;

S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

S1 Kokonaisansiot -taulukko;

S1 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset ;

S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

S1 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset -taulukko;

ESRS S2 – Arvoketjun työntekijät

S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

S2 Yhteydenpito vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työnteki- jöiden kanssa

S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työn- tekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S2 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi ;

G1 Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen

S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

S2 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi ;

S2 Toimenpiteet

S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutus- ten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

S2 Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet ;

S2 Mittareiden laatimisperiaatteet ;

G1 Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet ;

G1 Mittareiden laatimisperiaatteet

ESRS S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

S3-1 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet

S3 Toimintaperiaatteet

S3-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohtee- na olevien yhteisöjen kanssa

S3 Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa

S3-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi ;

G1 Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen

S3-4 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhtei- söihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdolli- suuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

S3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi ;

S3 Toimenpiteet

S3-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutus- ten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

S3 Tavoitteet

ESRS S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät

S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

S4 Toimintaperiaatteet

S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

S4 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenai- heiden esiin tuomiseksi

S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S4 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenai- heiden esiin tuomiseksi ;

G1 Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen

S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämi- seksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

S4 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenai- heiden esiin tuomiseksi ;

S4 Toimenpiteet

S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutus- ten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

S4 Tavoitteet

ESRS G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen

G1-1 – Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

G1 Toimintaperiaatteet ;

G1 Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen

G1-2 – Suhteet toimittajiin

G1 Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin

G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

G1 Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen ;

G1 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

G1-4 – Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset

G1 Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen ;

G1 Hyvän hallintotavan tai eettisen yrityskulttuurin vastaiset tapaukset -taulukko

G1-5 – Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta

G1 Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta

G1-6 – Maksukäytännöt

Epäolennainen

39

E – Ympäristö

EU-taksonomia

Yleistä

Taksonomia on Euroopan unionin asetuksella 2020/852 rahoitusmark- kinoille vuoden 2022 alusta voimaan tullut luokitusjärjestelmä, joka listaa ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja. Luokitusjärjestelmän tavoitteena on ohjata rahaa kestäviin investointeihin ja sijoituksiin siten, että EU kykenee saavuttamaan itselleen asettamat kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet.

Euroopan komissio on hyväksynyt delegoidun asetuksen (EU) 2026/73, joka yksinkertaistaa EU-taksonomiaraportointia mm. olennaisuuskonsep- tin käyttöönoton sekä uusien raportointitaulukoiden myötä. Metsä Board soveltaa uutta delegoitua asetusta vuoden 2025 taksonomiaraportoin- nissa. Vertailuvuoden tietoja ei ole tämän johdosta muutettu.

Metsä Boardin pääliiketoiminnoille, kartonki- ja markkinaselluliiketoimin- nalle, ei ole toistaiseksi määritelty taksonomian teknisiä arviointikriteerejä.

Taksonomian raportointi

Taksonomiassa määritetään kuusi keskeistä ympäristötavoitetta, joihin nähden yhtiön eri liiketoimintoja arvioidaan. Ympäristötavoitteet ovat: (a) ilmastonmuutoksen hillintä, (b) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, (c) vesivarat ja merten luonnonvarat, (d) kiertotalous, (e) ympäristön pilaantuminen sekä (f) biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit. Kelpoisiksi tunnistetut toiminnot ovat arvioitu suhteessa ympäristötavoit- teeseen, jota toiminta merkittävimmin edistää. Lisäksi on arvioitu, etteivät toiminnot aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille. Taksonomiassa liiketoiminnoista raportoidaan osuudet liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista.

Taksonomianmukaisuudessa raportoidaan sitä, miltä osin liiketoiminta tukee ympäristötavoitteita. Toiminta katsotaan taksonomianmukaiseksi, jos se tukee merkittävästi (significant contribution) yhtä määritellyistä ympäristötavoitteista aiheuttamatta merkittävää haittaa (no significant harm) muille. Lisäksi toiminnan on täytettävä vähimmäistason suojatoimet (minimum safeguards).

Raportointiperiaatteet

Metsä Boardin liikevaihdon tunnusluvun laskennassa sovelletaan samoja IFRS-standardien mukaisia laatimisperiaatteita kuin konsernitilinpää- töksessä. Tunnusluvun laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto vastaa konsernitilinpäätöksessä esitettyä liikevaihtoa. Liikevaihdon laatimisperi- aatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2.

Pääomamenoihin sisällytetään aineettoman ja aineellisen käyttö- omaisuuden lisäykset mukaan lukien pitkäaikaisten vuokrasopimusten perusteella kirjatut käyttöomaisuusoikeuserien lisäykset. Yrityshankin- noista kirjatun liikearvon lisäys ei sisälly taksonomiassa määriteltyihin pääomamenoihin. Nämä erät on käsitelty IAS 38 Aineettomat hyödykkeet, IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardien mukaisesti. Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.1 ja lisäykset aineellisiin käyttöomai- suushyödykkeisiin liitetiedossa 4.2.

Liikevaihdon ja pääomamenojen osoittaja kattaa ne erät, jotka liittyvät taksonomian toimintojen omaisuuseriin tai prosesseihin. Kaksoislaskenta on vältetty luokittelemalla ulkoinen liikevaihto taksonomian toimintoihin vain kerran. Lisäksi on varmistettu, että pääomamenot sekä toimintakulut ovat erillisiä kunkin toiminnon osalta.

Kokonaistoimintamenoihin sisällytetään kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehi- tysmenot sekä tuotantolaitosten ja kiinteistöjen kunnossapitokustannukset täydennettynä jätteidenkäsittelyn ja lyhytaikaisten vuokrasopimusten kustannuksilla. Kustannukset sisältävät sekä ulkoiset palvelukustannukset että luetelluista toiminnoista vastaavan oman henkilöstön palkat sivuku- luineen. Konsernin tuloslaskelmassa taksonomia-asetuksessa määritellyt toimintamenot sisältyvät materiaaleihin ja palveluihin, henkilöstökuluihin sekä liiketoiminnan muihin kuluihin. Liiketoiminnan kulut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.4.

Muutokset edelliseen vuoteen verrattuna

Toimintojen olennaisuus arvioitiin vuonna 2025 uudelleen uuden delegoidun säädöksen mukaisen olennaisuusperiaatteen perusteella. Taksonomiaraportoinnin ulkopuolelle rajattiin toimintoja, joiden osuus kokonaisliikevaihdosta ja -pääomamenoista on alle 10 prosenttia. Olennaisuustarkastelun perusteella kelpoista liikevaihtoa eikä pääomenoja ole. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty toimintoja sektoreilta rakennus- ja kiinteistöalan toiminta sekä energia.

Metsä Board on arvioinut toimintamenonsa epäolennaisiksi vuonna 2025, sillä luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvat kokonaistoimintamenot eivät heijasta yhtiön keskeisiä toimintoja eivätkä kata merkittävää osaa yhtiön kaikista toimintamenoista. Kokonaistoimintamenot vuodelta 2025 olivat 151 miljoonaa euroa.

40

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

Luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus liikevaihdosta ja pääomamenoista – vuoden 2025 tiedot (yhteenvetävät keskeiset tulosindikaattorit)

Tilikausi 2025

Keskeinen tulosindikaattori

Yhteensä

Luokitusjärjestelmä- kelpoisten toimintojen osuus

Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat

Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen osuus

Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen erittely ympäristötavoitteiden mukaan

Mahdollistavien toimintojen osuus

Siirtymätoimintojen osuus

Arvioimatta jäävät toiminnat, joita pidetään ei-olennaisina

Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat edeltävällä tilikaudella (2024)

Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen osuus edeltävällä tilikaudella (2024)

Ilmaston-

muutoksen hillintä

Ilmaston-

muutokseen sopeutuminen

Vesi

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

Milj. euroa

%

Milj. euroa

%

Milj. euroa

%

Liikevaihto

1 775,7

0 %

0,0

0 %

2,7

0 %

Pääomamenot

139,5

0 %

0,0

0 %

11,4

7 %

41

E1 – Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen hillintään ja energiaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Vaikutukset

Arvo- ketjun vaihe

Aika- hori- sontti

Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille

Arvo- ketjun vaihe

Aika- hori- sontti

Analyysi IPCC:n 1,5 C ja 4,3 C -asteen skenaarioiden* näkökulmasta

Kasvihuonekaasupäästöt omissa toiminnoissa

Metsä Boardin merkittävä rooli kansallisena uusiutuvan energian tuottajana. Biopoh- jaiset polttoaineet puupohjai- sista tuotannon sivuvirroista ja hakkuutähteistä

Markkinamahdollisuus : Metsä Boardin uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö voivat korvata fossiilisia lähteitä; 75 (75) prosenttia tuotannossa käytetystä energiasta (scope 1 ja 2) on jo uusiutuvaa

Uusiutuvan energian suuri osuus ja resurs- sitehokkuus mahdollistamassa kilpailuky- kyisen hiilijalanjäljen tuotteille ja suurem- man kilpailuedun 1,5 asteen skenaariossa verrattuna 4,3 asteen skenaarioon

Suurempi pitkän aikavälin mahdollisuus luo- da BECCU (Bio-Energy with Carbon Capture and Utilisation) bioperäisen hiilidioksidin talteenotto- ja hyödyntämisliiketoimintaa sekä lisätä fossiilisia korvaavia biopohjaisia tuotteita markkinoilla 1,5 asteen skenaarios- sa verrattuna 4,3 asteen polkuun

Biogeenisen hiilidioksidin ilmastoneutraalius BECCU-arvoketjun investointien keskeisenä ajurina, luokituksen muutoksen mahdolliset kielteiset vaikutukset yritysten investoin- tihalukkuuteen ja 1,5 asteen skenaarion saavuttamisen vaikeutuminen

Pienemmät sääntelyn vaikutukset, sekä riskit että mahdollisuudet 4,3 asteen skenaariossa

Yhtiön puupohjaisten hiili- dioksidipäästöjen luokittelu ilmastoneutraaleiksi

Sääntelymahdollisuus : Puupohjaisen hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen tunnistaminen EU-sääntelyssä avaintekno- logiana ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Markkina-ajurien ja investointikannusteiden luominen

Metsä Boardin tuotannosta aiheutuvat ilmastoa läm- mittävät kasvihuonekaasut (scope 1 ja 2)

Sääntelyriski : Sääntelyn vaatimukset päästöjen vähentämiseen, metsäteollisuuden sivuvirtojen energiakäyttöön ja puupohjaisiin hiilidioksidipäästöihin. Energian ja kasvihuone- kaasupäästöjen hinnoittelun muutokset, jotka voivat lisätä tuotanto- ja kuljetuskustannuksia

Kasvihuonekaasupäästöt arvoketjun alku- ja loppupäässä

Metsä Boardin arvoketjun alku- ja loppupään (scope 3) ilmastoa lämmittävä vaikutus

Markkinamahdollisuus : Metsä Boardin pää- raaka-aine on puu, joka hankitaan pääasiassa suomalaisista ja ruotsalaisista metsistä pitäen kuljetusmatkat kohtuullisina

Suuremmat sääntely- ja markkinariskit ja mahdollisuudet 1,5 asteen skenaariossa kuin 4,3 asteen skenaariossa.

Arvoketjun motivaatio tuottaa ja jakaa tietoa päästöistä on vähäisempi 4,3 asteen ske- naariossa, vaikeuttaen scope 3 -päästöjen mittaamista ja arvoketjun sitoutumista päästövähennyksiin verrattuna 1,5 asteen skenaarioon.

Sääntely- ja markkinariski : Sääntelyyn ja asiakkaiden vaatimuksiin liittyvät arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvaa- timukset. Arvoketjun ilmastovaikutusten tunnistamisen, mittaamisen ja vähentämisen haasteet

Metsien hiilitase

Metsä Groupin uudistavaan metsätalouteen tähtäävien metsänhoitopalvelujen tarjoaminen emoyhtiön omistajajäsenille, hiilen- sidonnan edistäminen talousmetsissä, puunhan- kinnan ja metsänhoidon vaikutusten hiilitaseeseen todentamisen kehittäminen sekä puunhankinta pääosin omistajajäsenten metsistä, jotka omistavat 32 prosenttia Suomen metsistä

Markkinamahdollisuus : Uudistavan metsä- talouden tunnettuuden kasvu. Asiakkaiden, kuluttajien sekä sidosryhmien lisääntynyt luot- tamus Metsä Boardiin. Puun merkitys bio- ja kiertotalouden ja uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvien innovaatioiden perustana

Suuremmat sääntely- ja markkinariskit ja mahdollisuudet 1,5 asteen skenaariossa kuin 4,3 asteen skenaariossa.

4,3 asteen skenaariossa metsien hiilitaseen ja tuotteiden biogeenisen hiilen varastojen tiedon hyödyntäminen on vähäisem- pää, mikä heikentää mahdollisuuksia optimoida puupohjaisten arvoketjujen ilmastohyödyt ja markkinamahdollisuudet kokonaisvaltaisesti.

Markkina- ja sääntelymahdollisuus sekä -riski : Vapaaehtoisen hiilimarkkinan kehittymi- nen ja EU-sääntely hiilen-poistojen sertifioimi- seksi luovat mahdollisuuksia parantaa metsien hiilensidontaa ja puiden kasvua aktiivisella metsänhoidolla. Riski puuraaka-aineen saata- vuuden heikkenemisestä markkinan kasvun seurauksena

Sääntelyriski : Metsien käyttöä hiilinieluina ja -varastoina koskeva sääntely ja siitä johtuva hakkuumäärien rajoittuminen. Lainsäädännön pirstaloituminen ja paikallisten olosuhteiden ja ekosysteemipalvelujen huomioimatta jäämi- nen, mikä voi johtaa metsänhoidon osaopti- mointiin ekosysteemipalvelujen näkökulmasta

Markkinariski : Kuluttajien lisääntynyt kriit- tinen suhtautuminen metsien käyttöön, kun puunkäyttö yhdistetään metsien hiilinielujen ja -varastojen pienentymiseen. Riskin suuruus riippuu Metsä Groupin onnistumisesta uudista- van metsätalouden tavoitteissa ja toimenpitei- den valtavirtaistamisessa

42

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

Vaikutukset

Arvo- ketjun vaihe

Aika- hori- sontti

Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille

Arvo- ketjun vaihe

Aika- hori- sontti

Analyysi IPCC:n 1,5 C ja 4,3 C -asteen skenaarioiden* näkökulmasta

Tuotteet

Metsä Boardin fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkaus- materiaalien käyttö

Sääntelymahdollisuus : Sääntely, joka tunnistaa metsäteollisuuden tuotteiden mah- dollisuuden korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tai runsaasti päästöjä aiheuttavia materiaaleja

Suuremmat sääntely- ja markkinariskit ja mahdollisuudet 1,5 asteen skenaariossa kuin 4,3 asteen skenaariossa.

4,3 asteen skenaariossa tuotteiden hiilijalan- jäljet ja tuotteisiin varastoitunut biogeeninen hiili eivät ohjaa asiakkaiden valintoja, joten uusien biopohjaisten tuotteiden tuominen markkinoille on vaikeampaa kuin 1,5 asteen skenaariossa.

Metsä Boardin puuperäistä hiiltä varastoivien ja kierrä- tettävien kuitu- ja muiden tuotteiden valmistus, joka pitää biogeenisen hiilen käytössä

Markkinamahdollisuus : Metsä Boardin pitkäaikainen työ resurssitehokkuuden ja fos- siilittomuuden edistämiseksi tukee asiakkaiden ilmastotavoitteita; ilmastohyötyjä todennetaan elinkaarilaskelmilla. Kuluttajat suosivat uusiu- tuvasta ja fossiilittomasta raaka-aineesta val- mistettuja, helposti kierrätettäviä tai uudelleen käytettäviä tuotteita. Puuperäinen hiilidioksidi ja sen talteenotto tukevat kestävää raaka-ai- neen käyttöä ja vetytalouden kehitystä

Sääntelyriski : Sääntely, joka ei tunnista uusiutuvaan puuraaka-aineeseen perustuvien tuotteiden ilmastohyötyjä, vaan keskittyy pääasiassa kierrätetyn raaka-aineen käytön edistämiseen

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät fyysiset riskit

Riskit Metsä Boardille

Arvo- ketjun vaihe

Aika- hori- sontti

Analyysi IPCC:n 1,5 C ja 4,3 C -asteen skenaarioiden* näkökulmasta

Akuutit uhat

Vuonna 2024 toteutettu analyysi tuotantolaitosten fyysisistä riskeistä osoitti, että Metsä Boardin tuotantolaitoksilla on keskimääräistä selvästi vähemmän fyysisiä riskejä. Se tukee konsernin kilpailukykyä muuttuvassa ilmastossa

Riskien vaikutukset huomattavasti suurempia 4,3 asteen skenaariossa kuin 1,5 asteen skenaariossa

Myrskyjen, kuivuuden ja tulvien aiheuttamat katkokset tuotannossa sekä haitat raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksissa

Krooniset uhat

Metsä Boardin tuotantolaitokset eivät sijaitse tai ota vettä korkean vesiris- kin alueelta, mikä tukee yhtiön kilpailukykyä muuttuvassa ilmastossa

Riskien vaikutukset huomattavasti suurempia 4,3 asteen skenaariossa kuin 1,5 asteen skenaariossa

Kuivien kausien yleistyminen heikentää tehtaiden tarvitseman prosessi- ja jäähdytysveden saatavuutta ja aiheuttaa tuotannonkeskeytyksiä

Puunkorjuun olosuhteet heikkenevät lumen ja roudan puutteen sekä lisään- tyvän sateen vuoksi

Maapallon eri osissa lämpötila nousee ilmastonmuutoksen seurauksena eri tavoin; 4,3 asteen skenaariossa pitkän aikavälin (2050) nousu Suomessa arvioidaan 6–7 astetta, mikä tekee riskien vaikutuksista todennäköisempiä ja suurempia kuin lyhyellä aikavälillä

Merkittävä lämpötilan nousu suomalaisten metsien elinkaaren aikana lisää turve-maametsien päästöjä, aiheuttaa muutoksia puulajien yleisyydessä ja lisää vieraslajien aiheuttamia ongelmia metsissä

Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Neutraali vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Arvoketjun alkupää

Oma toiminta

Arvoketjun loppupää

Lyhyt (alle yksi vuosi)

Keskipitkä (1–5 vuotta)

Pitkä (yli 5 vuotta)

* 1,5 asteen skenaario vastaa skenaariota RCP1.9, jossa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tapahtuva globaali ilmaston lämpeneminen jää 1,5 asteeseen tai sen alle. 4,3 asteen skenaario vastaa skenaariota RCP8.5, jossa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tapahtuva globaali ilmaston lämpeneminen on keskimäärin 4–5 astetta (v. 2050 mennessä).

43

Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet

2030-tavoite

2025

2024

2023

2018

Energiatehokkuuden parantaminen vuoden 2018 tasosta, %

+10 %

-7,2

+0,9

-5,8

2,4 MWh/tn

Fossiiliset hiilidioksidipäästöt (scope 1 ja scope 2 markkinaperusteinen), tn

0 tn

121 252

251 708

183 600

577 875

Metsä Boardin hankkimien kuljetusten kasvihuonekaasupäästöt vuoden 2022 tasosta

(scope 3, kategoria 4), %/tnkm

-30 %

-5,8

-

Metsä Groupin 2030-kestävyystavoitteet

MG: Metsänuudistuksen ja taimikonhoidon määrä vuoden 2018 tasosta, %

+30 %

+14

+18

+14

33 265 ha

MG: Metsälannoituksen määrä vuoden 2018 tasosta, %

+50 %

+126

-22

-26

9 115 ha

MG: Peitteisen metsänkäsittelyn osuus turvemaametsien uudistamisessa, %

30 %

18

15

17

-

Vuonna 2024 Metsä Boardin omistukseen siirtyneen valkaisemattoman sellun tuotantolinjaa Kemissä ei ole vielä sisällytetty vesi- ja energiatehokkuustavoitteita koskeviin laskelmiin.

Vertailutietoja ei ole ilmoitettu kaikkien vuonna 2025 asetettujen ja päivitettyjen tavoitteiden osalta.

Scope 3 -tavoitteen perusvuoden 2022 päästöjen toteuma oli 381 836 tCO 2 e. Vuonna 2025 tavoitteen absoluuttinen vähenemä vuoteen 2022 verrattuna oli 121 256 tCO 2 e. Tavoite on voimassa vuodesta 2025 alkaen, joten historiallisia lukuja ei raportoida.

MG: Tavoite on asetettu Metsä Group -tasolla.

Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet sekä niiden asettamista ja seu- rantaa on avattu osioissa Kestävyyden hallinto ja strategia sekä Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet .

Yhtiön kasvihuonekaasuja koskevat päästövähennystavoitteet (scope 1 ja 2) ovat Science Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksymät ja vastaavat Pariisin ilmastosopimuksen tiukimpiin vaatimuksiin, joissa ilmaston lämpeneminen pyritään rajaamaan 1,5 asteeseen.

Arvoketjun osalta (scope 3) SBTi:n hyväksymän tavoitteen tavoitevuosi täyttyi 2024, ja Metsä Board arvioi ja päivittää tavoitettaan. Lisäksi vuonna 2025 asetettiin tavoite yhtiön hankkimien kuljetusten kasvihuonekaasu- päästöjen vähentämiseksi.

Tavoitteissa edistyminen

Fossiiliset hiilidioksidipäästöt (scope 1 ja scope 2 markkinape- rusteinen) – Markkinatilanteesta ja investointiseisokeista johtuneet tuotannonrajoitukset vähensivät fossiilisia hiilidioksidipäästöjä vuonna 2025. Myös valmistuneet investoinnit ja energiatehokkuustoimenpiteet vähensivät päästöjä. Ostoenergian fossiilisia hiilidioksidipäästöjä vähensi alkuperätakuiden osuuden kasvu sähkönhankinnassa. Kaiken kaikkiaan fossiiliset hiilidioksidipäästöt (scope 1 ja scope 2 markkinaperusteinen) ovat vähentyneet 79 % vuosien 2018 ja 2025 välillä.

Energiatehokkuuden parantaminen 2018 tasosta − Markkinatilan- teesta ja investoinneista johtuneet seisokit tehtailla vuonna 2025 heiken- sivät energiatehokkuutta tehdyistä kehitystoimenpiteistä huolimatta.

Resilienssi

Metsä Boardin ilmastoriskien tunnistamista ja skenaarioanalyysia on kuvattu osiossa Kestävyyden olennaiset aiheet .

Metsä Boardin strategian kykyä vastata ilmastonmuutokseen selvitettiin vuonna 2024 ilmastoresilienssianalyysilla, joka toteutettiin osana Metsä Groupin resilienssianalyysiä. Metsä Groupin johtoryhmä osallistui ilmasto- resilienssianalyysiin. Metsä Boardin toimitusjohtaja kuuluu Metsä Groupin johtoryhmään. Analyysia hyödynnettiin ilmastosiirtymäsuunnitelman laadinnassa.

Resilienssianalyysiin sisältyi Metsä Boardin ja Metsä Groupin oma toiminta sekä arvoketju. Strategian resilienssiä arvioitiin vertaamalla stra- tegian adaptiivista muutoskyvykkyyttä ja transformatiivistä kyvykkyyttä riskienarvioinnissa tunnistettuja olennaisia ilmastoriskejä vasten. Adap- tiivisellä muutoskyvykkyydellä tarkoitetaan asteittaisia sopeutumis- ja hillintätoimia pääasiassa yhtiön omassa toiminnassa. Transformatiivisellä kyvykkyydellä tarkoitetaan vaikutukseltaan laaja-alaisempia toimenpiteitä

systeemisen muutoksen edistämiseksi esimerkiksi arvoketjussa ja yhteisöissä. Analyysi osoitti, että adaptiiviseen muutoskyvykkyyteen ja transformatiiviseen kyvykkyyteen panostaminen vahvistaa Metsä Boardin ilmastoresilienssiä. Siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien merkitys korostuu erityisesti Pariisin tavoitteiden mukaisessa skenaariossa. Korkean päästön skenaariossa korostuvat fyysiset ilmastoriskit. Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien analyysi päivitetään vuosittain. Ilmastoriskejä koskevaa skenaarioanalyysiä ja sen tuloksia on kuvattu sivulla 4 3. Olennaisuusanalyysi on kuvattu sivuilla 31–3 4. Metsä Boardin riskienhallin- taprosessia ja sen vastuita on kuvattu tarkemmin Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä .

Keskeinen resilienssianalyysiin liittyvä epävarmuustekijä on EU-lain- säädännön heikko ennustettavuus. Epävarmuutta lisää se, että monista tärkeistä yksityiskohdista säädetään direktiivi- ja asetusteksteistä erillisissä säädöksissä. Toinen merkittävä epävarmuustekijä on monimut- kaisten luonnon ekosysteemien, kuten metsien, ilmastonmuutokseen sopeutumiskyvyn arviointi.

Ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeva siirtymäsuunnitelma

Yhteys liiketoimintastrategiaan

Metsä Boardissa ilmastonmuutoksen hillintä, siihen sopeutuminen sekä uudistava metsätalous osana kestävän kehityksen työtä on integroitu liiketoimintaan ja strategisiin tavoitteisiin. Useat Metsä Boardin osakkeen- omistajat arvostavat pitkäjänteistä ilmastotyötä ja jatkuvaa kehittymistä. Tämä on tärkeää myös Metsä Boardin suurimman osakkeenomistajan, Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille.

Koko Metsä Groupin ilmastosiirtymäsuunnitelman laadinnasta ja päivit- tämisestä vastaa Metsä Groupin sidosryhmäsuhteet-yksikkö ohjausryh- mänään Metsä Groupin kestävän kehityksen prosessin johtoryhmä, joka koostuu Metsä Groupin liiketoiminta-alueiden sekä konsernipalveluiden kestävän kehityksen osa-alueista vastaavista johtajista. Metsä Boardin edustajana toimi kehitysjohtaja vuonna 2025. Metsä Board vastaa omaa toimintaansa koskevasta toimintasuunnitelmasta, mukaan lukien toi- menpide- ja investointisuunnitelmat. Metsä Boardin johtoryhmä hyväksyi kattavan ilmastosiirtymäsuunnitelman vuonna 2024. Lisäksi suunnitelma vietiin tiedoksi yhtiön hallitukselle. Metsä Boardin johtoryhmä ja hallitus käsittelevät ilmastosiirtymään liittyviä suunnitelmia ja hyväksyvät ne yhtiön päätöksentekokäytäntöjen mukaisesti. Metsä Boardin hallitus on yhtiön korkein kestävyydestä vastaava taho. Metsä Boardin toimitusjohtaja

44

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

vastaa kestävyystoimenpiteiden toteuttamisesta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Aiheesta on lisää osiossa Kestävyyden hallinto ja strategia .

Ilmastoa koskevat tavoitteet

Metsä Boardin ilmastoa koskevat tavoitteet ja niiden yhteensopivuus Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen -polun kanssa on kuvattu kohdassa Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet .

Päästövähennystavoitteita vuoden 2030 jälkeiselle ajalle ei vielä ole ase- tettu, mutta Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen 1,5 asteen nettonolla 2050 -polun suunnittelu on käynnissä koskien erityisesti scope 3 -päästöjä. Scope 1- ja 2 -fossiilisten hiilidioksidipäästöjen tavoite on nolla jo vuoteen 2030 mennessä. Metsä Boardin toimialalle, eli metsäteollisuudelle, ei tois- taiseksi ole saatavilla kansainvälisesti tunnustettua alakohtaista hiilestä irtautumisen kehityspolkua. Myös kasvihuonekaasupäästövähennysten laskentaa ja tavoiteasetantaa koskevat keskeiset standardit, kuten SBTi:n ohjeistukset ja GHG-protokollan mukainen metsäsektorin maankäyttöä koskeva ohjeistus, ovat päivittymässä.

Metsä Board ei toistaiseksi käytä arvoketjun ulkopuolelta ostettuja hiiliyksiköitä päästöjen kompensoimiseen tai tasapainottamiseen. Metsä Board seuraa vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehitystä mukaan lukien EU:n asetus hiilenpoistojen sertifioinnista (CRCF). 2050 nettonollatavoit- teen saavuttamisessa niillä tulee olemaan rooli scope 3 -jäännöspäästöjen tasapainottamisessa.

Metsäluonnon tilan vahvistamisella on tärkeä rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Biodiversiteettiin liittyvät kestävyystavoitteet ja toimen- piteet on esitetty tarkemmin osiossa E4 – Biodiversiteetti ja ekosysteemit .

Keskeiset toimenpiteet ja niissä edistyminen

Investoinneilla ja T&K&I-toimilla on keskeinen rooli ilmastosiirtymässä. Oheisissa kaavioissa on esitetty keskeiset suunnitellut toimet ilmastosiirty- män toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Suunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä on raportoitu osioissa Tavoitteissa edistyminen ja Toimenpiteet .

Henkilöstön sitouttamiseksi kestävyystoimiin koko henkilöstön vuositavoitteisiin sisältyy vähintään yksi kestävään kehitykseen liittyvä tavoite, johon vuosibonusten määräytyminen perustuu. Kaikki Metsä Boardin työntekijät suorittavat verkkokurssin kestävän kehityksen perusteista. Ilmastoteemat ovat yksi keskeinen osa verkkokurssia. Tärkeä osa strategian toteuttamista on yhtiölle keskeisen ydinosaamisen kehit- täminen. Metsä Groupin Akatemiat -koulutuskonsepti on kehitetty tähän tarpeeseen. Vuonna 2025 konsepti sisälsi kestävän kehityksen, myynnin, hankinnan, johtamisen ja talouden akatemiat. Ilmastoon liittyvät aiheet ovat keskeisiä kestävän kehityksen akatemiassa, ja niitä käsitellään myös muissa akatemioissa ja johtamisohjelmissa.

Vuonna 2025 käynnistetyn kustannussäästö- ja kannattavuuden parantamisohjelman yhteydessä toteutuvat kiinteiden kustannusten vähennykset voivat vaikuttaa ympäristöön ja ilmastoon liittyvien inves- tointien ajoitukseen tai laajuuteen. Metsä Board on päättänyt keskeyttää esisuunnitteluvaiheessa olleet merkittävät investointihankkeet, joiden kannattavuus ei ole riittävä nykyisessä markkinatilanteessa.

Metsä Boardin 2030-tavoite kattaa fossiiliset hiilidioksidipäästöt, joiden osuus yhtiön scope 1- ja 2 -kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä oli noin 95 prosenttia perusvuonna 2018. Kategoria ’Muut’ sisältää muun muassa Takon kartonkitehtaan sulkemisen ja energiatehokkuustoimien vaikutuksen. Metsä Board arvioi ja päivittää tavoitettaan. Pariisin

sopimuksen mukainen vähennystaso on laskettu IPCC:n arvioiman vähennystason mukaisesti (globaalit fossiilisen hiilidioksidin päästöt vähenevät 48 prosenttia vuosina 2019–2030) ja ulottamalla lineaarinen vähennys vuosille 2018–2030 päästöt vähenivät 52 prosenttia. Lisäksi Metsä Boardin scope 3 -tavoitteena on vähentää hankkimiensa kuljetusten kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia tonnikilometriä kohden vuoden 2022 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Rahoitus ja kustannukset

Investoinnit rahoitetaan omalla ja vieraalla pääomalla. Metsä Board, osana Metsä Groupia, ylläpitää Metsä Groupin rahoituspolitiikan mukaisesti riittäviä likviditeettireservejä. Likviditeettiriskiä hallitaan käyttämällä eri pääoma- ja rahoitusmarkkinoita riippuvuuden vähentämiseksi yksittäi- sestä rahoituslähteestä sekä pääomakustannuksen optimoimiseksi. Rahoi- tuspäätöksissä korostuu myös lainojen maturiteettirakenteen optimointi. Aiheesta on kerrottu lisää konsernitilinpäätöksen liitetietojen osiossa 5.6 Rahoituksen hallinta. Siirtymäsuunnitelmaan liittyviin investointeihin kohdistettu mahdollinen ulkoinen rahoitus hankitaan investointipäätöksen valmistelun yhteydessä.

Siirtymässä fossiilittoman energian käyttöön tuotannossa ja muissa teollisen toiminnan rahoitussuunnitelmissa pyritään hyödyntämään vihreitä rahoituslähteitä. Metsä Board hyödyntää Metsä Groupin vihreän rahoituksen viitekehystä tukemaan ympäristön kannalta kestävien investointien rahoittamista ja uudelleenrahoittamista. Rahoituksen viitekehyksen toimeenpanoa valvoo Kestävän rahoituksen komitea (The Sustainable Funding Committee, SFC), jossa on jäsenet Metsä Groupin johdosta, treasurysta, kestävästä kehityksestä ja investointien hallinnasta ja jota johtaa Metsä Groupin talousjohtaja.

Vuonna 2025 Metsä Board laski liikkeeseen 200 miljoonan euron vihreän vakuudettoman joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy vuonna 2031. Lainasta saadut nettovarat allokoitiin Husumin sellutehtaan uusimisinves- toinnin uudelleenrahoittamiseen. Investointi on Metsä Groupin vihreän rahoituksen viitekehyksen mukainen ja tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) saavuttamista seuraavilla osa-alueilla: uusiutuva tai fos- siiliton energia, jäte- ja sivuvirtojen hallinta sekä päästöjen vähentäminen. Lisäksi yhtiö sopi 250 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä, jonka margi- naali on sidottu pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteisiin. Limiitillä korvattiin tammikuussa 2027 erääntyvä, käyttämätön 200 miljoo- nan euron valmiusluottolimiitti. Uusi luottolimiitti erääntyy vuonna 2030 ja sisältää kaksi yhden vuoden jatko-optiota, jotka edellyttävät luotonantajien suostumuksen. Limiitti on tarkoitettu yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin.

Keskeisimmät viime vuosien investoinnit tuotannon fossiilisen energian käytöstä luopumiseen ovat olleet Husumin sellutehtaan uusimisinvestointi, joka sisälsi muun muassa soodakattilan ja turbiinin uusimisen, Kyron kartonkitehtaan turbiinin uusiminen sekä Simpeleen taivekartonkikoneen uudistaminen. Näiden investointien yhteenlaskettu kokonaisarvo oli noin 480 miljoonaa euroa. Kyseistä erää ei eritellä tilinpäätöksessä. Fossiilisen energian käytöstä luopuminen tuotannossa vaatii investointeja tehtaiden nykyisin fossiilisia polttoaineita käyttävien kattiloiden ja prosessien sähköistämiseen tai siirtymistä fossiilisista polttoaineista fossiilittomiin vaihtoehtoihin.

Metsä Boardin ydinliiketoiminta ei toistaiseksi ole taksonomian luokitte- lukriteereissä mukana. Tämän takia taksonomiakelpoisten liiketoimintojen osuus on vähäinen. Uuden delegoidun säädöksen mukaisen olennaisuus- periaatteen perusteella Metsä Boardin liikevaihtoon sekä pääoma- ja

45

toimintamenoihin liittyvät toiminnot on rajattu arvioinnin ulkopuolelle. Metsä Boardilla ei ole merkittäviä investointeja hiileen, öljyyn tai kaasuun.

Muut huomioitavat asiat

Fossiilisista polttoaineista luopumisen jälkeen jäljelle jää biogeenisiä kasvihuonekaasuja, joista valtaosa on EU-kriteereissä ilmastoneutraaliksi luokiteltua biogeenistä hiilidioksidia. Lisäksi puupohjaisesta energiasta syntyy pieniä määriä biogeenistä metaania ja typpioksiduulia, jotka ESRS-standardien määritelmän mukaisesti lasketaan scope 1- ja 2

-kokonaiskasvihuonekaasupäästöihin yhdessä fossiilisten hiilidioksidipääs- töjen kanssa.

Keskeisiä omaisuuseriä, kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumista ja niitä koskevia riskejä on kuvattu osiossa Taloudelliset vaikutukset .

Metsä Boardia ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.

Lisätietoja ilmastosiirtymäsuunnitelmasta on julkaistu Metsä Boardin verkkosivuilla .

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toiminta-alueet

Kasvihuonekaasupäästöjen

vähentäminen

Tuotteiden substituutiohyödyn

kasvattaminen

Energian, veden ja materiaalien käytön

tehokkuuden edelleen parantaminen

Uusiutuva, jäljitettävä puukuitu sertifioiduista metsistä

Kuitujen kierron vahvistaminen

Metsä Group: Biopohjaisen hiilidioksidin teknisen talteenoton selvittäminen

Metsä Group: Metsien hiilen sidonnan ja biodiversiteetin edistäminen

Hyvä hallintotapa

Riskien hallinta

Henkilöstön kyvykkyyksien vahvistaminen

Yhteistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Suunnitelma: fossiilisen energian käytöstä luopuminen Metsä Boardin tuotannossa vuoteen 2030 mennessä (scope 1 & 2 markkinaperusteinen)

Fossiiliset hiilidioksidipäästöt (tCO 2 )

577 875

-43 %

-24 %

-0,4 %

-11 %

121 252

-8,4 %

-4,2 %

-8,4 %

Perusvuoden fossiiliset

CO 2 -päästöt (2018)

Prosessi- polttoaineet: uusiutuviin polttoaineisiin vaihtaminen tai sähköistäminen

Prosessissa siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin tai sähköis- täminen

Ostoenergiassa siirtyminen fossiilittomaan lämpöön ja sähköön

Muut

Voimalaitoksissa siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin

Raportointi- vuoden päästöt (2025)

Muut

2030-tavoite

0

Metsä Boardin fossiiliset scope 1 ja 2 CO2-päästöt ovat vähentyneet 79 % vuo- sien 2018 ja 2025 välillä, ja yhtiö on jo saavuttanut Pariisin sopimuksen 1,5°C:n mukaisen 2030-päästövähennystason.

Pariisin sopimuksen mukainen: 1,5°C:n vähennystaso (IPCC), vertailuvuosi 2018

700 000

600 000

500 000

400 000

300 000

200 000

100 000

0

Metsä Boardin 2030-tavoite kattaa fossiiliset hiilidioksidipäästöt, joiden osuus yhtiön scope 1- ja 2 -kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä oli noin 95 prosenttia perusvuonna 2018. Kuvatut tulevat päästövähennykset ovat suuntaa antavia. Kategoria ’Muut’ sisältää muun muassa Takon kartonkitehtaan sulkemisen ja energiatehokkuustoimien vaikutuksen. Pariisin sopimuksen mukainen vähennystaso on laskettu IPCC:n arvioiman vähennystason mukaisesti (globaalit fossiilisen hiilidioksidin päästöt vähenevät 48 prosenttia vuosina 2019–2030) ja ulottamalla lineaarinen vähennys vuosille 2018–2030, jolloin päästöt vähenevät noin 52 prosenttia. Scope 1 ja 2 -päästöjen lisäksi Metsä Boardin scope 3 -tavoitteena on vähentää hankkimiensa kuljetusten kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia tonnikilometriä kohden vuoden 2022 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Metsä Board arvioi ja päivittää tavoitettaan.

46

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

Toimintaperiaatteet

Metsä Boardin ilmastomuutokseen liittyvää työtä ohjaa Metsä Groupin ympäristöpolitiikka. Metsä Board on sitoutunut siirtymään tuotantolai- toksillaan ainoastaan fossiilittomien polttoaineiden käyttöön, vaihtamaan ostosähkön ja -lämmön fossiilittomasti tuotettuihin vaihtoehtoihin ja parantamaan energiatehokkuuttaan. Politiikan sitoumukset ja niiden mukaiset toimenpiteet ovat keskeisimmät keinot hallita tunnistettuja vai- kutuksia, siirtymäriskejä ja -mahdollisuuksia. Sitoumukset kattavat myös keinoja fyysisten ilmastoriskien hallintaan esimerkiksi vesitehokkuuden ja kestävän metsänhoidon kautta.

Ympäristöjohtamista ja ympäristösuorituskykyä ohjaavat tuotantolai- tosten sertifioitujen laatu-, ympäristö- ja energiatehokkuusjärjestelmien vaatimukset. Tuotantolaitoksilla toteutetaan suunnitelmallisesti sisäisiä ja ulkoisia auditointeja ISO 14001 ja ISO 50001 -standardien mukaisesti.

Edelläkävijä vastuullisuudessa -strategisen ohjelman painopistealueena ilmaston osalta on strategisten kestävyystavoitteiden saavuttaminen tuotantolaitosten fossiilisten hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä sekä vesi- ja energiatehokkuudessa.

Metsien käyttöä ohjaavat Metsä Groupin metsien käytön ja hoidon periaatteet, joissa Metsä Group on sitoutunut muun muassa lisäämään metsiin sitoutuvan hiilen määrää ja edistämään monimuotoisuutta met- sissä. Metsä Groupin puunhankinnassa on käytössä sertifioidut laatu- ja ympäristönhallintajärjestelmät.

Toimittajia edellytetään sitoutumaan Metsä Groupin toimittajien eetti- sisiin toimintaperiaatteisiin tai omiin vastaaviin periaatteisiin. Toimittajien eettisissä toimintaperiaatteissa suositellaan muun muassa asettamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet esimerkiksi Science Based Targets -aloitteen periaatteiden mukaisesti ja jatkuvasti paranta- maan ympäristösuorituskykyä ja energian tehokasta käyttöä. Toimittajilta edellytetään sertifioidun ympäristönhallintajärjestelmän käyttöä soveltuvin osin. Toimintaperiaatteista ja politiikoista on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .

Toimenpiteet

Kasvihuonekaasupäästöt ja energia omassa toiminnassa

Jatkuvat toimenpiteet

Päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi Metsä Boardilla on suunni- telma investoinneista ja toimenpiteistä, joiden avulla yhtiön käyttämät fos- siiliset polttoaineet korvataan uusiutuvilla polttoaineilla tai fossiilittomasti tuotetulla sähköllä. Investoinnit ja toimenpiteet koskevat voimalaitosten polttoaineita ja tukipolttoaineita sekä tuotantolaitosten prosessipolttoai- neita. Myös tuotannon ostoenergiassa siirrytään ainoastaan uusiutuviin tai fossiilittomiin vaihtoehtoihin. Lisäksi yhtiö parantaa energian, materiaalien ja veden käytön tehokkuutta jatkuvalla kehitystyöllä ja investoinneilla. Lähtökohtana on korkea automaatio ja paras käytettävissä oleva tekno- logia. Tehtaiden käyttöaste ja tuotantovauhti vaikuttavat merkittävästi energian- ja vedenkäytön tehokkuuteen. Vedenkäytön vähentäminen hillitsee ilmastonmuutosta, sillä prosessiveden käyttö ja jätevedenpuh- distus kuluttavat energiaa ja siten aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä. Vedenkäyttöön liittyvistä toimenpiteistä on kerrottu osiossa E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat .

Raportointivuoden toimenpiteet

Scope 1 -päästöt

Metsä Board sai päätökseen 60 miljoonan euron modernisointihankkeen Simpeleen kartonkitehtaalla. Uudistettu kartonkikone käynnistyi lokakuussa 2025. Investointi parantaa taivekartongin laatua ja tuotanto- tehokkuutta. Lisäksi fossiilinen prosessipolttoaine, nestekaasu, korvattiin sähköllä. Investoinnin valmistuminen ja vuonna 2024 Simpeleen voima- laitoksessa toteutettu turpeen korvaaminen uusiutuvilla polttoaineilla mahdollistavat sen, että tehtaan käyttämän fossiilittoman energian osuus nousee 98 prosenttiin.

Takon kartonkitehtaan sulkeminen kesällä 2025 vähensi Metsä Boardin fossiilisia hiilidioksidipäästöjä merkittävästi, sillä tehtaan pääpolttoaine oli maakaasu. Ennen tehtaan sulkemista päästöjä vähensi maakaasun osittainen korvaaminen biokaasulla Takon voimalaitoksessa.

Husumin sellutehtaan soodakattilan minimikuorman optimointi vähen- tää tukipolttopolttoaineena käytetyn fossiilisen raskaan polttoöljyn määrää tilanteissa, jolloin sellutehdas ei käy täydellä kapasiteetilla.

Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelman toimenpiteet veden- ja energia- käytön tehostamiseksi valmistuivat vuonna 2025. Metsä Boardilla on teh- daskohtaiset suunnitelmat energiankäyttöä tehostavista investoinneista 2030-tavoitteen saavuttamiseksi. Investointipäätökset tehdään tulevien vuosien aikana. Investointipäätöksiä ja tiekarttojen etenemistä tarkastel- laan osana vuosisuunnittelua. Ilmastonmuutoksen kannalta merkittävistä tulevista investoinneista raportoidaan tarkemmin kestävyysraportissa, kun ne on hyväksytty.

Scope 2 -päästöt

Metsä Board hankki alkuperätakuut kaikelle ostamalleen sähkölle, mikä laski vuoden 2025 scope 2 -päästöjä merkittävästi.

Muut toimenpiteet

Vuonna 2025 Metsä Group jatkoi hiilidioksidin talteenoton selvityksiä ja pilotoi hiilidioksidin talteenottoa Metsä Boardin osakkuusyhtiö Metsä Fibren Rauman sellutehtaalla. Metsä Group etenee hiilidioksidin talteenottohankkeessa vaiheittain. Kannattava liiketoiminta vaatii suuria investointeja sekä talteenottoteknologian ja markkinan kehittymistä.

47

Kasvihuonekaasupäästöt arvoketjussa

Jatkuvat toimenpiteet

Arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Metsä Groupin ja toi- mittajien yhteistyössä asettamilla päästövähennystavoitteilla. Esimerkiksi Metsä Groupin ja logistiikkakonserni VR:n vuoteen 2030 ulottuva tavoite puolittaa yhteistyön piiriin kuuluvien kuljetusten päästöt. Lisäksi alanko- maalaisen varustamo Royal Wagenborgin kanssa yhteisenä tavoitteena on vähentää tuotteiden merikuljetuksista syntyviä hiilidioksidipäästöjä 30 prosenttia (per tonni/maili) vuoden 2021 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Logistiikan päästöjä vähennetään jatkuvaperusteisesti tehokkaalla reittisuunnittelulla, minimoimalla kuljetusmatkoja, optimoimalla täyttöas- teita ja suosimalla junayhteyksiä autokuljetusten sijasta valituilla reiteillä. Esimerkiksi Kemin kartonkitehtaalta tuotteet kuljetetaan satamiin maksi- moiden kuljetusyksiköiden kuormakoko ja käyttämällä vain fossiilittomia polttoaineita. Toimenpiteet vaikuttavat erityisesti paikallisyhteisöihin ja asiakkaisiin.

Raportointivuoden toimenpiteet

Vuonna 2024 asetetun Metsä Groupin scope 3 -tavoitteen mukaisesti päästövähennyssuunnitelmien laatiminen aloitettiin vuonna 2025. Vuonna 2025 arvoketjun kasvihuonekaasuvähennyksiin ei liittynyt merkittäviä pääoma- tai toimintamenoja.

Metsien hiilitase

Jatkuvat toimenpiteet

Metsä Groupin uudistavan metsätalouden periaatteilla tähdätään puunhankinnan ja metsäpalveluiden toimenpiteisiin, joilla luonnon tila alkaa todennettavasti vahvistua Suomessa. Uudistavan metsätalouden toimilla lisätään metsien hiilensidontaa, monimuotoisuutta ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Metsien hiilitaseiden laskentaa ja raportointia kehitetään yhteistyössä metsänomistajien ja kumppaneiden kanssa. Metsäsertifioinnilla voidaan osoittaa, että metsää on hoidettu kestävästi.

Keskeisiä ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä käytännön toimenpiteitä ovat

Metsä uudistetaan ripeästi uudistushakkuun jälkeen. Mitä nopeammin ja laadukkaammin uusi metsä perustetaan, sitä nopeammin metsä alkaa sitoa hiiltä ilmakehästä. Uudistamisessa käytetään paikallisten puulajien jalostettua siemen- ja taimiainesta aina, kun sitä on saatavilla. Jalostettua alkuperää olevat puut kasvavat paremmin kuin luontaisesti syntyneet puut.

Taimikonperkauksilla ja harvennuksilla varmistetaan, että taimikko pysyy elinvoimaisena ja metsikön kasvu kohdistuu parhaisiin puihin.

Metsänlannoituksella parannetaan puuston kasvua, ylläpidetään maan kasvukuntoa ja varmistetaan puuston elinvoimaa.

Peitteisen metsänkäsittelyn lisääminen auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa minimoimalla tur- vemaiden metsien kasvihuonepäästöjä. Peitteisellä metsänkäsittelyllä pyritään pitämään pohjaveden pinnan taso vakaana, jolloin turpeeseen sitoutunut hiili ei vapaudu ilmakehään ja vesistövaikutukset saadaan minimoitua.

Metsä Groupin puunhankinnalla ja metsäpalveluilla on näille toimenpiteille strategiset kestävyystavoitteet, jotka esitetään taulukossa sivulla 4 4. Toimenpiteet vaikuttavat erityisesti Metsä Groupin omistajajäseniin.

Tuotteet

Jatkuvat toimenpiteet

Kartonkipakkauksen ilmastovaikutusten ja hiilijalanjäljen kannalta olennaisin merkitys on uusiutuvan raaka-aineen käytöllä, tuotannossa käytettävällä energialla sekä kartongin keveydellä ja kierrätettävyydellä. Kartongin edelleen keventäminen on yksi Metsä Boardin T&K-toiminnan painopistealueista. Metsä Boardin siirtyessä tuotannossaan täysin fos- siilittoman energian käyttöön tuotteiden hiilijalanjälki pienenee edelleen. Metsä Boardin kartongit myös tarjoavat vaihtoehdon uusiutumattomista raaka-aineista valmistetuille pakkausmateriaaleille kuten muoville.

Metsä Boardin tekemien tapauskohtaisten elinkaariarviointien mukaan esimerkiksi yhtiön ensikuitukartongista valmistetun terveydenhoito-, hajuvesi- ja teepakkauksen hiilijalanjälki oli jopa yli 40−60 prosenttia pienempi kuin Euroopan markkinoita edustavan ja jäykkyydeltään vastaavanlaisen kierrätyskuitu- tai sellukartonkipakkauksen. Arviointien tulokset on verifioinut ruotsalainen tutkimuslaitos IVL Svenska Miljöinstitutet.

Metsä Boardin tekemien tapauskohtaisten marja- ja noutoruokapak- kauksen elinkaariarviointien perusteella Metsä Boardin kartongista valmistetulla pakkauksella on merkittävästi pienempi hiilijalanjälki kuin muovista (PET, R-PET, PP) valmistetulla pakkauksella riippumatta tuotteen loppukäsittelytavasta. Yksinkertaistetussa skenaariossa, jossa kaikki pakkaukset poltettiin elinkaarensa lopussa, Metsä Boardin karton- gista valmistetun pakkauksen hiilijalanjälki oli 87−91 prosenttia pienempi kuin muovipakkauksen. Tämä skenaario ei huomioinut kartongin selvästi korkeampia kierrätysasteita, jotka entisestään korostavat kartongin ilmastohyötyjä. Tutkimuksessa otettiin huomioon sekä biogeeninen hiilen sitoutuminen että biogeeniset hiilipäästöt. Arviointien tulokset on verifioinut ruotsalaisen tutkimuslaitoksen RISEn ja SimaPro UK:n edustajista koostunut riippumaton paneeli.

Hiilijalanjälkiarviointien tekniset taustaraportit ja verifiointilausunnot ovat saatavilla Metsä Boardin verkkosivuilla. Hiilijalanjälkilaskentaa kehitetään jatkuvasti.

Raportointivuoden toimenpiteet

Vuonna 2025 Metsä Board vähensi kartongin fossiilipohjaisten sideai- neiden käyttöä Husumin kartonkitehtaalla. Simpeleen kartonkitehtaalla vuonna 2024 alkanut investointiohjelma mahdollistaa biopohjaisen sideaineen käytön kartongin päällystyksessä tulevaisuudessa. Muiden tuotantolaitosten osalta T&K-työtä jatketaan. Toimenpiteet vaikuttavat erityisesti asiakkaisiin ja kuluttajiin.

Tuotteita suojaavien kääreiden kehitystyö jatkui vuonna 2025. Ohuempia kääremuoveja testattiin tehdaskoeajossa ja otettiin käyttöön tuotannossa osalla tehtaista, mikä vähentää fossiilipohjaisen muovin käyttöä. Erillisessä kehitysprojektissa täsmennettiin fossiilittomien raaka-ainevaihtoehtojen kustannus- ja teknisiä vaikutuksia.

48

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

Fossiilittomiin raaka-aineisiin ja pakkausmateriaaleihin liittyvää tavoitetta ei seurata osana tavoitekokonaisuutta vuodesta 2025 alkaen. Lähes kaikki (99 prosenttia) Metsä Groupin raaka-aineista ja tuotteiden pakkausmateriaaleista, mukaan lukien puupohjaiset raaka-aineet, ovat fossiilivapaita. Tulevina vuosina päätavoitteena on pienentää tuotteiden hiilijalanjälkeä.

Lisätietoja T&K-toiminnasta on osiossa E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous sekä Hallituksen toimintakertomuksen osiossa T&K-toiminta ja innovaatiot.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Jatkuvat toimenpiteet

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää sopeutumista sekä akuut- teihin uhkiin kuten sään ääri-ilmiöihin että kroonisiin uhkiin, jotka johtuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksista esimerkiksi veden saatavuuteen, puiden korjuuolosuhteisiin, eri puulajien kasvuolosuhteisiin tai metsien lumi-, myrsky-, kuivuus-, metsäpalo-, hyönteis- ja sienituhoihin.

Metsä Board varautuu sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin uhkiin sekä yhtiö- että tuotantolaitostasolla jatkuvaperusteisesti. Esimerkkejä toimenpiteistä ovat vedenpinnan hallinta patojärjestelmillä ja sähkönja- kelun varmistaminen poikkeustilanteissa. Toimitusketjussa varaudutaan vaihtoehtoisiin kuljetusreitteihin tai yhteistyökumppaneihin. Yhtiön tuotantolaitokset eivät sijaitse korkean yleisen vesiriskin alueella, mikä tukee yhtiön kilpailukykyä muuttuvassa ilmastossa. Metsä Boardin tavoite vähentää prosessiveden käyttöä ja tehostaa veden kierrättämistä prosessissa pienentää vesiriskiä. Toimenpiteet vaikuttavat erityisesti paikallisyhteisöihin.

Metsä Groupin puunhankinta huomioi aina sääolosuhteet ja niiden vaihtelun puunkorjuussa. Puuta korjataan vain olosuhteiden salliessa. Tarvittaessa puuvarastoja voidaan hyödyntää tasaamaan korjuuolosuh- teiden aiheuttamaa vaihtelua. Metsä Groupin uudistavan metsätalouden periaatteet ja kestävän metsänhoidon palvelut tukevat metsien sopeu- tumista ilmastonmuutokseen ja edistävät metsien monimuotoisuutta. Lisää uudistavasta metsätaloudesta on kerrottu osiossa E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit .

Vuonna 2025 ei aiheutunut merkittäviä kuluja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvistä toimenpiteistä, eikä vastaavia kustannuksia odoteta lähivuosina.

Taloudelliset vaikutukset

Metsä Boardin tuotantolaitoksilla ei ole olennaisia fyysisiä ilmastoriskejä. Tuotantolaitosten fyysisten ilmastoriskien tunnistamisesta ja arvioinnista sekä käytetyistä ilmastoskenaarioista on kerrottu osiossa Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Metsä Boardin tuotantolaitoksilla ei ole tunnistettu omaisuuseriä, jotka olisivat olennaisen siirtymäriskin kohteena tai olisivat esimerkiksi vihreään siirtymään liittyvän regulaation vuoksi menettäneet arvoaan (stranded assets). Metsä Boardin tuotannosta syntyy vielä fossiilisia hiilidioksi- dipäästöjä, mutta tavoitteena on luopua fossiilisen energian käytöstä

tuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Tämän jälkeen tuotannossa ei siis ole lukkiutuneita fossiilisia hiilioksidipäästöjä, mutta pieni määrä sellaisia biogeenisiä kasvihuonekaasuja, jotka lasketaan mukaan scope 1- ja 2 -viitekehykseen.

Metsä Board ei harjoita merkittävässä siirtymäriskissä olevien toimialojen, kuten kivihiili-, kaasu- tai öljyliiketoimintaa. Keskeisimmät Metsä Boardin siirtymäriskit koskevat metsienkäyttöön ja puupohjaiseen energiaan liittyvää regulaatiota, jonka vaikutus toteutuessaan nostaisi kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Metsä Board kuuluu Euroopan päästökauppajärjestelmän piiriin. Sisäisessä hiilen hinnoittelussa tuotantolaitosten tuotto- ja kulukirjauksissa käytetään EU:n päästökaupan hiilidioksiditonnin hintaennustetta. Päästö- oikeuden hinnan oletetaan kasvavan nykyisestä päästökauppajärjestelmän tavoitteen mukaisesti. Kaikissa investointi- ja energiatehokkuuslaskelmissa otetaan huomioon myös hiilidioksidin hinta ja siten ohjataan prosesseja vähähiiliseen suuntaan. Arviota varjohinnan alla olevista päästöistä ei ole tehty. Hinta määritellään vuosittain, ja kunkin vuoden investoinneissa käy- tetään kyseisen vuoden hintaa, joka pysyy samana koko investointijakson ajan. Yhtiö ei raportoi sisäisen hiilen hintaa tai siihen liittyviä olettamuksia, koska pitää tätä liiketoimintansa kannalta kriittisenä ja strategisesti sensitiivisenä tietona.

Metsä Boardin tehtaille allokoitiin vuonna 2025 yhteensä 363 421 (385 197) tonnia EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) mukaisia ilmai- sia päästöoikeuksia. Määrästä puuttuu Kaskisten allokointi, joka ei ollut saatavilla raportointihetkellä. Tiedossa olevia tai kohtuudella odotettavissa olevia nousuja kustannuksiin ovat ilmaisten päästöoikeuksien loppuminen vuoden 2025 jälkeen tehtailta, joiden kasvihuonekaasupäästöistä keski- määrin yli 95 prosenttia aiheutui kestävän biomassan poltosta vuosina 2019−2023. EU:n päästökauppajärjestelmää päivitetään parhaillaan ja nykyisen tiedon mukaan ilmaiset päästöoikeudet loppuvat kokonai- suudessaan vuoden 2030 jälkeen. Lisää päästöoikeuksista on kerrottu Konsernitilinpäätöksessä osiossa Aineettomat hyödykkeet .

Vähähiilisten tuotteiden taloudellisiin mahdollisuuksiin liittyen, Metsä Boardin olemassa olevista tuotteista erityisesti ensikuitukartongista valmistetuilla pakkauksilla voidaan korvata fossiilisia vaihtoehtoja. Potentiaalisten tulevaisuuden tuotteiden kohdemarkkinat ovat globaalit pakkausmarkkinat. Hiilidioksidin talteenoton mahdollisuudet ovat suuret sellutehtailla, sillä niissä syntyvää hiilidioksidia voidaan hyödyntää kemian- teollisuudessa ja vetytaloudessa.

49

Mittarit

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

MWh

2025

2024

POLTTOAINEET

Öljy

138 884

240 897

Kaasu

324 280

434 125

Hiili

0

Jäte

24 102

39 482

Turve

0

17 306

Puupohjaiset polttoaineet

4 554 519

5 441 356

OSTOENERGIA

Ostettu sähkö ja lämpö,

uusiutuva puupohjainen

604 523

595 710

Ostettu sähkö ja lämpö,

muu uusiutuva

69 703

67 832

Ostettu sähkö ja lämpö,

fossiilinen

8 865

138 860

Ostettu sähkö ja lämpö,

ydinvoima

1 241 024

1 214 985

MUUN ITSE TUOTETUN UUSIUTUVAN ENERGIAN KULUTUS

Itse tuotetun vesivoiman kulutus

19 641

30 010

KOKONAISENERGIANKULUTUS

Kokonaisenergiankulutus,

uusiutuva puupohjainen

5 159 042

6 037 066

Kokonaisenergiankulutus,

muu uusiutuva

89 344

97 842

Kokonaisenergiankulutus,

fossiilinen

496 130

870 670

Kokonaisenergiankulutus,

ydinvoima

1 241 024

1 214 985

Kokonaisenergiankulutus

6 985 541

8 220 563

ENERGIAINTENSITEETTI (MWh/EUR liikevaihto)

Energiaintensiteetti

0,004

0,005

Energiaintensiteettilaskennassa käytetty liikevaihto löytyy konsernitilinpäätöksestä osios- ta Konsernin laaja tuloslaskelma .

Energiankulutus energialähteittäin

%

2025

2024

Uusiutuva puupohjainen

74

73

Muu uusiutuva energia

1,3

1,2

Ydinvoima

18

15

Fossiiliset polttoaineet

7,1

11

Energiantuotanto

MWh

2025

2024

Itse tuotettu energia, uusiutuva

4 135 116

4 840 823

Itse tuotettu energia, fossiilinen

247 232

398 199

50

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

Kasvihuonekaasupäästöt

Perusvuosi 2022

2025

2024

Muutos % (2025/2024)

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO 2 e)

139 723

192 098

-27 %

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)

100

0 %

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO 2 e)

143 634

259 496

-45 %

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2-bruttopäästöt (tCO 2 e)

2 082

84 990

-98 %

Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO 2 e)

1 587 316

1 789 138

-11 %

1 Ostetut tavarat ja palvelut

400 842

485 533

-17 %

2 Tuotantohyödykkeet

33 049

27 746

+19 %

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)

42 212

73 778

-43 %

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu

368 052

280 567

300 233

-6,6 %

5 Toiminnassa muodostuva jäte

661

727

-9,1 %

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen

607

937

-35 %

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne

1 883

1 926

-2,2 %

9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä

5 571

7 304

-24 %

10 Myytyjen tuotteiden jalostus

348 447

275 061

+27 %

11 Myytyjen tuotteiden käyttö

1 906

1 846

+3,3 %

12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa

436 968

563 093

-22 %

15 Investoinnit

34 601

50 954

-32 %

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO 2 e)

1 870 673

2 240 732

-17 %

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO 2 e)

1 729 120

2 066 226

-16 %

Scope 1- ja 2 -päästöjen osalta perusvuotta tai tavoitevuotta ei ole raportoitu, sillä Metsä Boardin päästövähennystavoite koskee ainoastaan fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Tämänhet- kinen scope 3 -tavoite keskittyy yhtiön hankkimien kuljetuspalveluiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Tavoite on intensiteettiperusteinen, ja siihen liittyvien päästövähen- nyssuunnitelmien laatiminen on aloitettu vuonna 2025. Koska päästöjen mallinnus on vielä varhaisessa vaiheessa, tavoitevuotta ei ole toistaiseksi raportoitu. Absoluuttisen scope 3 -päästövähennystavoitteen suunnittelu on käynnissä. Tavoitteista kerrotaan tarkemmin osiossa E1 Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet sekä ilmastonmuutoksen hillintää koskevassa siirtymäsuunnitelmassa .

Kasvihuonekaasuintensiteetti

2025

2024

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasu- intensiteetti, scope 1, 2, 3 (markkinaperusteinen), tCO 2 e/euroa

0,001

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasu- intensiteetti, scope 1, 2, 3 (sijaintiperusteinen), tCO 2 e/euroa

0,001

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasu- intensiteetti, scope 1, 2 (markkinaperusteinen), tCO 2 e/euroa

0,0001

0,0002

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasu- intensiteetti, scope 1, 2 (sijaintiperusteinen), tCO 2 e/euroa

0,0002

Tuotantoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1, 2 (markkinaperusteinen), tCO 2 e/tn

0,1

Tuotantoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1, 2 (sijaintiperusteinen), tCO 2 e/tn

0,1

0,2

Päästöintensiteettilaskennassa käytetty liikevaihto löytyy konsernitilinpäätöksestä osios- ta Konsernin laaja tuloslaskelma .

Puupohjaiset biogeeniset hiilidioksidipäästöt

tCO 2

2025

2024

Puupohjaiset biogeeniset

hiilidioksidipäästöt

1 803 590

2 154 777

51

Mittareiden laatimisperiaatteet

Metsänhoidon tavoitteet

Metsänuudistusten ja taimikonhoidon määrä sisältää heh- taareissa Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden toteuttamat maanmuokkaukset sekä taimikonhoidot ja nuoren metsän hoidot, eli varhaisperkaukset ja taimikonharvennukset. Metsälannoitusten määrä hehtaareissa sisältää Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden toteuttamat kasvatus-, boori- ja tuhkalannoitukset. Peitteisen metsänkäsittelyn osuus turvemaametsien uudistamisessa sisältää Metsä Groupin puun- hankinnan ja metsäpalveluiden toteuttamat pystykauppakohteet sekä turvemaiden uudistumiseen tähtäävät pienaukko-, poi- minta- ja kaistalehakkuut ja ne lasketaan hakkuiden lukumääristä. Pinta-alaperusteisesti tehtyjen hakkuiden mukaan laskettuina tulos on 27 (22) prosenttia.

Energiankulutus

Energiankulutus sisältää kaikki Metsä Boardin tuotantolaitokset. Laskennassa huomioidaan Metsä Boardin sisäinen lämmönsiirto tuplalaskennan välttämiseksi. Energiankulutus ilmaistaan energian loppukäyttönä, jolloin ei huomioida sähkön ja lämmön hyötysuhdekertoimia. Energian loppukäytössä lasketaan yhteen tuotantolaitoksilla kulutettu polttoaine, itsetuotettu vesivoima sekä ostosähkön ja ostolämmön määrä. Laskennan ulkopuolelle on jätetty sisäinen logistiikka, mukaan lukien sisäisen logistiikan polttoainekulutus sekä tehdasalueiden ulkopuolisten rakennusten, kuten varastojen ja toimistotilojen ostosähkö, koska niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, ja siten myös scope 1- ja 2 -päästöistä, on arvioitu epäolennaiseksi. Eri polttoaineiden sisältämän energian laskemiseen käytetään paikallisia kertoimia. Valtaosa Metsä Boardin lämmönkulutuksesta perustuu höyryyn. Turve luokitellaan fossiiliseksi. Jätteet ovat osittain fossiilisia ja osittain biopohjaisia. Jätteiden jaottelu fossiiliseen ja biogeeni- seen on tehdaskohtaista ja perustuu joko jätteen koostumuksen määrittelyyn tai Tilastokeskuksen kertoimiin silloin, kun alkuperää ei erikseen todenneta. Koostumuserot huomioidaan päästöjen laskennassa eikä osuuksia raportissa tästä syystä eritellä.

Metsä Boardin pääliiketoimintaa on kartonki- ja markkinasel- luliiketoiminta, joka kuuluu ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin. Tämän vuoksi energiaintensiteetti on laskettu käyttäen koko yhtiön energiankulutusta ja liikevaihtoa.

Energiantehokkuuden parantaminen määritetään ominaisenergi- ankulutuksena eli energiakulutuksen suhteena tuotantovolyymiin. Ominaisenergiankulutus lasketaan tuotantolinjoittain sisältäen sähkön, lämmön ja polttoaineiden kulutuksen megawattitunteina (MWh). Tuotantovolyymin laskentayksikköinä käytetään tonneja ja kuutioita, joita pidetään laskennassa samanarvoisina. Metsä Boardin voimalaitosten energiatehokkuutta ei huomioida lasken- nassa. Lakkautetut linjat sisällytetään mukaan laskentaan niin kauan, kun ne tekevät tuotantoa. Vuoden 2025 aikana lakkautettu Tako siirtyy osaksi rakennuskantaa. Tuotannollisen toiminnan päätyttyä käytetty sähkö on edelleen fossiilitonta ja alkuperäta- kuut kattoivat kiinteistön ylläpitoon kulutetun ostosähkön koko vuoden ajalta. Uudet tuotantolaitokset huomioidaan laskennassa niiden tuotannon aloitusvuodesta lähtien.

Polttoaineena käytetyn jätteen määrä on korjattu 71 382 megawattitunnista 39 482 megawattituntiin. Itse tuotetun fossiilisen energian määrä on korjattu 417 213 megawattitunnista 398 199 megawattituntiin. Korjaukset johtuivat vuoden 2024 raportoinnin jälkeen havaituista virheistä, kuten virheellisen ener- giayksikön käytöstä tuotantolaitoksen laskennassa. Korjaukset on myös otettu huomioon 2024 kokonaisenergiankulutuksessa.

.

Kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasupäästöt sisältävät kaikkien Metsä Boardin tuotantolaitosten päästöt. Päästöjen laskennassa huomioidaan Metsä Boardin sisäinen lämmönsiirto tuplalaskennan välttämi- seksi. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan noudattaen GHG-pro- tokollaa (GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard ja Corporate Value Chain (scope 3) Accounting and Reporting Standard). Raportoinnin rajaus perustuu operatiiviseen kontrolliin. Raportointi kattaa suorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 1) Metsä Boardin omista toiminnoista, epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 2) ostoenergian tuotannosta sekä epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt muualta arvoketjusta (scope 3) sisältäen arvoketjun alkupään (upstream) ja loppupään (downstream). Voimalaitosten päästöt on kohdistettu niiden tuottamaa energiaa käyttäville tuotantolaitoksille.

Laskenta sisältää kaikki GHG-protokollan kattamat kasvihuone- kaasut (CO 2 , CH 4 , N 2 O, HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet, SF 6 ja NF 3 ). Päästöt on muunnettu hiilidioksidiekvivalenteiksi.

Scope 1 -päästöt on laskettu tuotantolaitosten käyttämistä polt- toaineista. Laskenta perustuu polttoaineiden toimittajakohtaisiin päästökertoimiin tai kansallisesti tilastoituihin päästökertoimiin. Hajapäästöt on rajattu pois. Scope 2 -hiilidioksidipäästöjen laskentaan käytetään kahta menetelmää. Markkinaperusteisessa menetelmässä käytetään tuottajakohtaisia päästökertoimia, joita täydennetään kansallisilla jäännösjakaumasähkön päästökertoi- milla jäljittämättömän ostosähkön osalta. Sijaintiperusteisessa menetelmässä käytetään maakohtaisia kulutetun sähkön keskimääräisiä päästökertoimia. Jäännösjakauman kertoimet ja maakohtaiset kertoimet on otettu AIB:n (Association of Issuing Bodies) päästökertoimia koskevasta raportista. Päästökertoimien käyttöön liittyy aina epävarmuutta, koska ne perustuvat keskiar- voihin, jotka eivät välttämättä heijasta toiminnan erityispiirteitä tai senhetkistä tilannetta. Kertoimia pyritään päivittämään toimittajakohtaisiin, kun mahdollista.

Vuonna 2025 100 (90) prosenttia Metsä Boardin ostosähköstä katettiin alkuperätakuilla, joista 78 (80) prosenttia oli määritelty ostosähkösopimuksissa. Kaikista ostosähkön alkuperätakuista:

72 (75) prosenttia oli ydinvoimasertifikaatteja pitkäaikaisella sähkönostosopimuksella,

5,3 (5,1) prosenttia oli vesivoimasertifikaatteja pitkäaikaisella sähkönostosopimuksella,

22 (20) prosenttia oli ydinvoimasertifikaatteja ilman pitkäai- kaista sähkönostosopimusta.

Vuonna 2025 Metsä Boardin lämmönhankinnoista 35 (37) prosenttia katettiin alkuperätakuilla, jotka oli määritelty ostoläm- pösopimuksissa. Alkuperätakuista 100 (100) prosenttia oli bio- massasertifikaatteja Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaalta, joka on Metsä Board Äänekosken ainoa lämmöntoimittaja. Loput 65 (61) prosenttia ostolämmöstä hankittiin Metsä Fibreltä Kemin ja Joutsenon tehdasintegraateista. Tästä 99,8 (99) prosenttia oli biomassaan pohjautuvaa uusiutuvaa lämpöä.

Metsä Boardin 2030-kestävyystavoite ”0 tonnia fossiilisia hiili- dioksidipäästöjä” koskee scope 1- ja scope 2 -päästöjä ja sisältää vain fossiiliset hiilidioksidipäästöt, eli muita kasvihuonekaasuja ei ole sisällytetty tavoitteeseen. Muilta osin tavoite on laskettu GHG-protokollan mukaisesti. Tavoite ei sisällä tehdasalueiden ulkopuolisia rakennuksia eikä sisäistä logistiikkaa, koska niiden osuus päästöistä on arvioitu epäolennaiseksi. Perusvuodeksi on valikoitunut 2018, koska se tasainen vuosi tuotannon suhteen ja

52

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

täten edustaa normaalia vuotta hyvin. Tavoite tullaan tarkista- maan vähintään viiden vuoden välein alkaen vuonna 2030.

Biogeeniset hiilidioksidipäästöt syntyvät puupohjaisista poltto- aineista ja sisältävät ainoastaan scope 1 -liitännäiset biogeeniset hiilidioksidipäästöt. Niiden laskentaan käytetty Tilastokeskuksen hiilidioksidipäästökerroin on 396 tonnia CO 2 /GWh.

Jokaisen 15:n scope 3 -kategorian merkittävyys on määritetty spend-pohjaisella olennaisuusanalyysillä. Kaikki olennaisiksi tunnistetut kategoriat laskettiin. Scope 3 -inventaarioon sisältyy myös kategorioita, joissa kasvihuonekaasujen määrä ei ollut merkittävä. Laskentaan sisällytetyt kategoriat luetellaan kasvihuonekaasupäästöt-taulukossa. Laskennan ulkopuolelle on jätetty ainoastaan kolme kategoriaa – tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät, tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät ja franchising, jotka arvioitiin epäolennaisiksi. Metsä Boardilla ei ole scope 3 -rajaukseen kuuluvia merkittäviä vuokrattuja omaisuuseriä, jotka eivät kuulu scope 1- ja scope 2 -päästölaskennan rajaukseen. Metsä Boardilla ei ole franchi- sing-toimintaa. Kaikki konsernin yhtiöt ovat mukana laskennassa.

Scope 3 -inventaario on laskettu hiilidioksidiekvivalenttitonneina, pois lukien biogeeninen hiilidioksidi. Biogeenisten scope 3 -hiilidioksidipäästöjen osalta energiakäyttöön myydystä biomas- sasta (kategoria 11) aiheutuvat päästöt on laskettu ja raportoitu erillisinä tietoina (58 012 tCO 2 e vuonna 2025). Raportointiin liittyy epävarmuutta rajallisen tietopohjan vuoksi, ja raportointia kehitetään tulevilla raportointikausilla. Laskennassa käytetty toimintadata saadaan Metsä Groupin sisäisistä järjestelmistä. Laskennassa on käytetty oletuksia tarkan tiedon puuttuessa. Käytetyt päästökertoimet ovat pääasiassa globaaleista tietokannoista kuten ecoinvent 3.12, EXIOBASE 3, DEF-RA’s GHG conversion factors (full set 2025) ja IEA v8 - IEA 2025 (11/2025). Kategoriassa 4 ”Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu” 79 (56) prosentille Metsä Boardin toimintadatasta on käytetty toimittajakohtaisia päästökertoimia. Kategoriassa 1 ”Ostetut tuotteet sekä palvelut” raaka-aineille ja pakkausmateriaaleille on käytetty toimittajakohtaisia päästökertoimia 82 (81) prosentille Metsä Boardin hankinnoista (pois lukien raakapuu). Tarkkuuden parantamiseksi pyritään keräämään toimittajakohtaisia päästö- kertoimia, kun ne ovat saatavilla. Päästökertoimet käydään läpi vuosittain, jotta käytössä ovat tuoreimmat päästökertoimet.

Ostettujen tavaroiden ja palveluiden tarkan tiedon puuttuessa on tehty oletuksia ja yleistyksiä esimerkiksi sopivan päästöker- toimen valinnassa tietyille hankintakategorioille tai yksittäisille materiaaleille ja palveluille. Lisäksi raaka-aineissa ja pakkaus- materiaaleissa on tehty oletuksia materiaalien muuntamisessa erilaisista mittayksiköistä tonneiksi, mikäli laskemissa on käytetty materiaalin keskimääräisiä konversiokertoimia tarkemman tuotekohtaisen tiedon puuttuessa.

Osa logistiikan toimittajakohtaisista päästökertoimista kattaa pelkästään CO 2 :n tämänhetkisessä laskennassa, mutta ne päivitetään sisältämään muutkin oleelliset kasvihuonekaasut seuraavien vuosien aikana logistiikkaan liittyvän kansainvälisen raportointiohjeiston kehittyessä. Monet logistiikan toimittajakoh- taiset päästökertoimet kattavat tällä hetkellä vain TTW-päästöt (tank-to-wheel), mutta WTW-päästökertoimia (well-to-wheel) käytetään ensisijaisesti silloin, kun toimittajat pystyvät niitä toimittamaan. Toimittajille ja kuljetusreiteille on käytetty sopivimmaksi arvioitua kirjastokerrointa, jos toimittajakohtaisia päästökertoimia ei ole saatavilla. Päästökertoimen valintaan sisäl- tyy oletuksia kuljetusmuodosta ja tarkemmasta kuljetuskaluston tyypistä mm. saatavilla olevaan aktiviteettidataan perustuen.+

Myytyjen tuotteiden jalostusta laskettaessa tarkan tiedon puuttuessa on tehty oletuksia asiakkaille myytyjen tuotteiden jatkokäsittelytavoista. Konsernin laskenta ei perustu asiakkailta kerättyyn primääridataan. Tuotteiden oletetuille jatkokäsittelyta- voille on valittu sopivat päästökertoimet.

Tuotteiden jätteenkäsittelymenetelmät on arvioitu perustuen julkisesti saatavilla olevaan sijaintiperusteiseen jätteenkäsit- telytietoon, kuten tilastoihin (Eurostat, Statista, valtiolliset tilastointilaitokset) ja tutkimuksiin (EPA, PEFCR, ResearchGate, MDPI), sekä konsernin tietoon tuotteiden myyntialueista. Konser- nin laskenta ei perustu asiakkailta tai loppukäyttäjiltä kerättyyn primääridataan, ja tarkan tiedon puuttuessa on tehty oletuksia myytyjen tuotteiden lopullisista jätteenkäsittelymenetelmistä myyntialueisiin sekä julkisesti saatavilla olevien jätteenkäsittelyti- lastojen tietoihin perustuen.

Metsä Boardin sijoituksiin liittyvä päästödata perustuu sen omistusosuuden, 24,9 (24,9) prosenttia, mukaiseen osuuteen Metsä Fibren scope 1- ja 2 -päästöistä pois lukien Metsä Fibreltä hankittujen selluraaka-aineiden mukana scope 3 -inventaarion ensimmäiseen kategoriaan lasketut päästöt.

Metsä Board on asettanut tavoitteekseen vähentää scope 3 kate- gorian 4 “Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu” kasvihuo- nekaasupäästöjä 30 prosenttia tonnikilometriä kohti verrattuna vuoden 2022 tasoon. Perusvuosi 2022 edustaa liiketoiminnan osalta tavanomaista toimintavuotta, ja se on ensimmäinen vuosi, jolta scope 3 -päästöt on laskettu nykyisellä menetelmällä. Scope 3 -tavoitteen asettamisessa on huomioitu sääntelyn vaikutukset. On tehty oletus, että sääntely tulee edistämään tavoitteeseen pääsyä, koska se ohjaa meri- ja maalogistiikkaa käyttämään vähä- päästöisempää kalustoa. Lisäksi erityisesti Euroopassa kysyntä alhaisen hiilijalanjäljen tuotteita kohtaan kasvaa regulaation myötä. Mittariin sisältyvät kaikki kategoriaan 4 lasketut päästöt, jotka muodostuvat Metsä Boardin maksamista tuotekuljetuksista asiakkaille, puutavaran kuljetuksista, satamatoiminnoista ja varastoinnista, sekä niiden raaka-aineiden kuljetuksista Metsä Boardin, jotka eivät sisälly scope 3 kategorian 1 “Ostetut tavarat ja palvelut” päästöihin. Kuljetuspäästöjen laskennassa on käytetty kuljetusmuotokohtaisia päästökertoimia, jotka perustuvat keskimääräisiin aineistoihin kuten DEFRA-tietokantaan sekä toimittajilta kerättyihin kertoimiin, ja satamatoimintojen ja varastojen osalta EXIOBASE-tietokannan päästökertoimiin. Mittarissa kunkin osa-alueen kasvihuonekaasupäästöt lasketaan yhteen ja jaetaan vastaavien kuljetusten yhteenlasketuilla tonni- kilometreillä. Saatua kuljetuspäästöjen intensiteettiä seurataan vuosittain suhteessa asetettuun vähennystavoitteeseen.

Tarkempi kuvaus scope 3 -laskentamenetelmistä on julkaistu Metsä Groupin verkkosivuilla .

Ulkopuolinen taho ei ole validoinut mittareita.

53

E2 – Pilaantuminen

Pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Vaikutukset

Arvo- ketjun vaihe

Aika- hori- sontti

Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille

Arvo- ketjun vaihe

Aika- hori- sontti

Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen

Kasvihuonekaasujen lisäksi tuotannosta aiheutuu päästöjä ilmaan, joista suurin osa on peräisin tuotanto- ja voimalaitosten polttoprosesseista. Lisäksi tuotannosta aiheutuu jätevesipäästöjä. Aiempaan toimintaan liittyvät maaperän pilaantumisesta johtuvat ympäristövastuut suljetuilla, myydyillä tai vuokratuilla teollisuus- tonteilla sekä käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla.

Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen teknisten vikojen tai inhimillisten virheiden seurauksena, mikä voi mahdollisesti olla haitallista ympäristölle, erityisesti toistuvien ympäristöluvan päästörajojen ylitysten takia.

Riski : Poikkeavat päästöt, joista voi mahdollisesti aiheutua korvausvelvollisuutta, korjaavien toimenpiteiden kus- tannuksia sekä vaikutuksia Metsä Boardin maineeseen vastuullisena toimijana

Mahdollisuus : Päästöjen minimoinnin todentaminen asiakkaille parhaan saatavilla olevan tekniikan käytöllä ja sertifioiduilla johtamisjärjestelmillä

Mikromuovit

Pääosin uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetut tuotteet, jotka tarjoavat vaihtoehdon muovipakkauksille ja mahdollistavat mikro- muovin määrän vähentämisen.

Mahdollisuus : Metsä Boardin tuotteiden kysynnän kasvu

Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Arvoketjun alkupää

Oma toiminta

Arvoketjun loppupää

Lyhyt (alle yksi vuosi)

Keskipitkä (1–5 vuotta)

Pitkä (yli 5 vuotta)

Tavoitteet

Metsä Boardilla ei ole pilaantumisen ehkäisemiseen liittyviä julkisia tavoit- teita, mutta ympäristönsuojelulaki ja tuotantolaitosten ympäristölupien mukaiset päästörajat ohjaavat toimintaa ympäristön pilaantumisen ennaltaehkäisyyn tai rajoittamiseen mahdollisimman vähäiseksi. Tuotan- tolaitoksilla on sisäisiä tavoitteita, jotka ovat päästölupaehtoja tiukemmat. Lisäksi ympäristöpolitiikan mukaisesti negatiiviset ympäristövaikutukset minimoidaan ja ympäristötehokkuutta parannetaan kehittämällä toimintaa kestävän kehityksen ja jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti.

Olennaiset päästöt ilmaan, veteen ja maaperään

Suurin osa Metsä Boardin päästöistä ilmaan on peräisin sellutehtaiden ja voimalaitosten polttoprosessista. Päästöt muodostuvat pääosin hiilidioksi- dista, rikkidioksidista, typen oksideista ja hiukkasista. Lisäksi sellutehtailla syntyy pieniä määriä pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, joita vähennetään huolellisella palamisprosessien ohjauksella ja savukaasujen puhdistuksella.

Jätevesipäästöt koostuvat pääosin ravinteista (fosfori ja typpi), orgaanisesta aineesta, jota mitataan kemiallisena ja biologisena hapen- kulutuksena, ja kiintoaineesta. Sellunvalmistuksen jätevesissä on myös orgaanisia klooriyhdisteitä, natriumia ja sulfaatteja. Päästöjä vesistöihin pienennetään vähentämällä vedenkäyttöä, tehostamalla prosesseja ja tehokkaalla puhdistusteknologialla.

Yhtiö aiheuttaa erittäin pieniä määriä raskasmetallipäästöjä veteen ja ilmaan, ja suurin osa aineista, kuten sinkki ja nikkeli, on peräisin puuraa- ka-aineen mukana tulevasta pitoisuudesta. Metsä Boardin tavanomaisesta toiminnasta ei synny raskasmetalleja sisältäviä maaperäpäästöjä.

Toimintaperiaatteet

Metsä Boardin pilaantumisen ehkäisyyn liittyvää kestävyystyötä ohjaa Metsä Groupin ympäristöpolitiikka. Metsä Board on sitoutunut ympäristönsuojeluun, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja kemikaaliturvallisuuteen sekä kehittämään tuotantoprosesseja jatkuvasti parhaita käytettävissä olevia menetelmiä ja teknologioita hyödyntäen. Ympäristöpolitiikasta on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .

Edelläkävijä vastuullisuudessa -strategisen ohjelman painopistealueena ympäristön osalta on suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen strategisten kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi vesi- ja energiatehokkuudessa.

Ympäristöjohtamista ja -suorituskyvyn ylläpitämistä ohjaavat tuotanto- laitosten sertifioitujen laatu-, ympäristö- ja energiatehokkuusjärjestelmien vaatimukset. Tuotantolaitosten ympäristöjohtamisen käytäntöjä on kuvattu tarkemmin yhtiön sisäisissä ympäristöjohtamisen toimintaperi- aatteissa. Keskeisenä tavoitteena on tehdä aktiivisesti ennaltaehkäisevää työtä, mikä on tehokkain tapa estää vuotoja ja häiriöitä. Tuotantolaitoksilla työskentelevät havainnoivat jatkuvasti omaa työskentely-ympäristöään, tekevät aktiivisesti ympäristöhavaintoja sekä tarvittaessa ryhtyvät välittömästi korjaaviin toimiin. Metsä Boardissa tehdään säännöllisesti ympäristökierroksia. Lisäksi henkilöstölle järjestetään säännöllisesti ympäristövartteja eli henkilöstön infotilaisuuksia sekä koulutusta. Tuotan- tolaitoksilla toteutetaan suunnitelmallisesti riskiarviointeja sekä sisäisiä ja ulkoisia auditointeja ISO 14001- ja ISO 50001 -standardien mukaisesti.

Kaikilla Metsä Boardissa työskentelevillä henkilöillä on oikeus ja velvollisuus ilmoittaa tilanteesta, joka saattaa aiheuttaa vuodon tai häiriön. Ympäristöluparajojen rikkominen ja merkittävät poikkeamat tutkitaan, ja niille määritetään korjaavat toimenpiteet. Tuotantolaitoksen johto on aina vastuussa tutkimuksista ja korjaavien toimenpiteiden riittävyydestä ja toteuttamisesta.

54

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

Tuotantolaitosalueiden huolto- ja hankintaprojektisopimukset sisältävät ehdot ympäristöä koskevista vähimmäisvaatimuksista tavaran- ja palveluntoimittajille. Toimittaja on velvollinen ilmoittamaan välittömästi Metsä Boardin yhteyshenkilölle havaitut vaaratilanteet, vahingot tai muut havainnot. Toimittaja osallistuu toiminnastaan aiheutuneen ympäristöpoik- keaman tai -vahingon selvittämiseen, määrittelee korjaavia toimenpiteitä sekä osallistuu haittojen korvaukseen sovellettavan lain ja aiheuttamisperi- aatteen mukaisesti. Lisää toimittajien vastuullisuuden varmistamisesta on kerrottu osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .

Toimenpiteet

Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen

Jatkuvat toimenpiteet

Tuotannossa käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) ja ympäristösuorituskykyä seurataan jatkuvasti. Metsä Boardin kaikilla tuotantolaitoksilla on voimassa oleva tuotantolaitoskohtainen ympäris- tölupa tai vastaava viranomaispäätös. Ympäristölupa ja siihen kuuluva päästöjen ja vaikutusten tarkkailuohjelma asettavat minimivaatimukset ympäristövaikutusten havainnointiin. Tyypillisesti päästöjen lisäksi tarkkaillaan vaikutuksia vesistöön, kalastoon, ilmanlaatuun ja melutasoon. Säännöllisesti tehtävissä riskiarvioinneissa ja viranomaistarkastuksissa varmistetaan tarkkailun kattavuus, tuotantolaitoksen suorituskyvyn riittävyys ja häiriöiden estäminen. Mahdolliset poikkeamat ja niitä koskevat korjaavat toimenpiteet ilmoitetaan välittömästi viranomaisille. Vuonna 2025 Metsä Boardilla ei tapahtunut merkittävää vahinkoa aiheuttavaa ja korjaavia toimenpiteitä vaativaa ympäristön pilaantumista. Toiminnasta ei myöskään aiheutunut merkittäviä kemikaali- tai muita vuotoja vuonna 2025.

Ympäristöluvilla ja parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa käyttämällä huomioidaan myös tuotantolaitosten läheisyydessä asuvat sidosryhmät ympäristön pilaantumisen ehkäisyssä. Lisätietoa sidosryhmien osallistami- sesta on kerrottu osiossa S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt . Tuotan- toprosesseja kehitetään jatkuvan parantamisen ja tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi päästöjä ilmaan vähennetään huolellisella palamisprosessien ohjauksella ja savukaasujen puhdistuksella, ja päästöjä vesistöihin vähennetään pienentämällä vedenkäyttöä, sekä tehostamalla prosesseja ja jätevedenpuhdistusta. Prosessien muutoshankkeissa tehdään tarvittaessa ympäristövaikutusten arviointi.

Kaikki Metsä Boardin tuotantolaitokset kuuluvat EU:n teollisuuden päästödirektiivin ja EU:n BAT-päätelmien soveltamisalaan. Lisäksi tuotantoyksiköiden voimalaitosten pääkattilat kuuluvat EU:n teollisuuden päästödirektiivin ja suuria polttolaitoksia koskevien EU:n BAT-päätelmien soveltamisalaan.

Raportointivuoden toimenpiteet

Päästöt ilmaan ja veteen ovat suurimmalta osin laskeneet maltillisesti aiempaan vuoteen verrattuna. Syynä tähän on yleinen markkinatilanne ja tuotannonrajoitukset.

Husumin sellutehtaan kuorikattilan optimointi vuonna 2025 vähentää merkittävästi Husumin typpioksidipäästöjä. Vedenkierrätys Kemin kartonkitehtaalta valkaisemattoman sellun valmistukseen sekä Simpeleen

kartonkitehtaassa uusittu öljynerotuskaivo ja vesijakeiden uudelleen ohjaus tähtäävät vedenoton ja jätevedenpuhdistamolle johdettavan jäteve- simäärän vähentämiseen. Lisäksi uusi öljynerotuskaivo pienentää öljypääs- töjen riskiä. Joutsenon BCTMP-tehtaassa kehitettiin hakkeenpesurejektin käsittelyä, mikä vähentää raaka-ainehävikkiä sekä jätevedenpuhdistukseen menevää kiintoainekuormitusta ja kemiallista hapenkulutusta. Vuonna 2025 keskeisimpien pilaantumisen ehkäisemiseen liittyviin toimenpiteisiin ei ollut kohdistettu merkittäviä pääoma- tai toimintamenoja.

Mikromuovit

Metsä Boardin tuotteet eivät sisällä mikromuoveja, mutta tuotantolai- toksilla on teollisessa käytössä tuotteita, jotka sisältävät mikromuoviksi luokiteltavia komponentteja. Esimerkiksi Husumin kartonkitehtaalla on ekstruusiopäällystyslinja, jolla tarjoilupakkauskartonkeja päällystetään polyeteenillä (PE). Päällystyksessä syntyvä hylkymateriaali otetaan talteen ja kuljetetaan yhteistyökumppaneille uudelleenkäytettäväksi. Pakkausmateriaaleissaan Metsä Board käyttää kraftlainerin ohella muovia suojaamaan valmiita kartonkituotteita varastoinnin ja kuljetuksen ajaksi.

Metsä Boardin pääosin uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetut tuotteet tarjoavat jo nyt vaihtoehdon muovipakkauksille ja mahdollistavat mikro- muovin määrän vähentämisen. Tuotteista on kerrottu tarkemmin osiossa E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous.

Taloudelliset vaikutukset

Metsä Boardin ympäristövelvoitteet vuonna 2025 olivat 0,9 miljoonaa euroa (1,9) ja ympäristökulut 12 miljoonaa euroa (15). Ympäristökulut koos- tuvat lähinnä ympäristönsuojelulaitteiden käyttö- ja kunnossapitokuluista, jätehuoltoon ja ympäristövakuutuksiin liittyvistä kuluista sekä aktivoitujen ympäristömenojen poistoista.

Yhtiöllä on aiemmasta toiminnasta jääneitä maaperän pilaantumiseen liittyviä ympäristövastuita käytöstä poistetuilla, myydyillä tai vuokratuilla teollisuustonteilla sekä suljetuilla kaatopaikoilla. Kunnostustöistä aiheutuville kustannuksille on tehty kirjanpidolliset varaukset tapauksissa, joissa yhtiön vastuu maa-alueiden pilaantumisesta ja mahdollisista jälki- hoitovelvoitteista on voitu määrittää. Varauksia on yhteensä 0,7 miljoonaa euroa (1,7).

Olennaisuusanalyysissa tunnistetut pilaantumista koskevat riskit ja mahdollisuudet on esitetty taulukossa sivulla 54. Merkittävien häiriö- päästöjen todennäköisyys on pieni käytössä olevien hallintakeinojen ansiosta, eikä uusia olennaisia taloudellisia vaikutuksia, kuten korvaus- tai puhdistuskustannuksia ole tiedossa tai kohtuudella odotettavissa.

Vuonna 2025 ei syntynyt merkittäviä ilman, veden ja maaperän pilaan- tumiseen liittyviä ympäristövaikutuksia, korvausvaatimuksia, korvauksia tai merkittävää mediajulkisuutta. Ympäristölupiin liittyvät poikkeamat löytyvät taulukosta kohdassa Mittarit .

55

Mittarit

Ympäristölupapoikkeamat Metsä Boardin tehtailla

Tehdas

Tapahtuma-aika

Tapahtuma

Korjaavat toimenpiteet

Äänekoski

1/2025

Jätevedenpuhdistamon kiintoainereduktio alitti kuukausittaisen luparajan

Tarkempi prosessin säätö

Äänekoski

2/2025

Jätevedenpuhdistamon kiintoainereduktio alitti kuukausittaisen luparajan

Tarkempi prosessin säätö

Äänekoski

5/2025

Jätevedenpuhdistamon kiintoainereduktio alitti kuukausittaisen luparajan

Tarkempi prosessin säätö

Kyro

7/2025

Kolme kappaletta voimalaitoksen ilmapäästöjen HCl ja CO vuorokautisen luparajan ylityksiä

Tuotannon vakauttaminen

Kaskinen

8/2025

Jätevedenpuhdistamon fosforin ja typen kuukausittaisen luparajan ylitys

Parempi kemikaalien hallinta

Kyro

10/2025

Voimalaitoksen ilmapäästöjen NO x kuukausittaisen luparajan ylitys

Tarkempi prosessin säätö

Kyro

10/2025

Seitsemän kappaletta voimalaitoksen ilmapäästöjen NO x ja CO vuorokautisen luparajan ylityksiä

Kattilan alasajon petin kunnostamista varten

Kyro

10/2025

Kaksi kappaletta voimalaitoksen ilmapäästöjen CO vuorokautisen luparajan ylityksiä

Tarkempi prosessin säätö

Ympäristöluparajaylityksiä oli yhteensä 17 kpl. Ei merkittävää ympäristövaikutusta aiheuttaneita poikkeamia.

Päästöt ilmaan

tn

2025

2024

Rikki (SO 2 )

155

184

Typen oksidit (NO X )

1 068

1 363

Partikkelit (PM2,5)

31

33

kg

2025

2024

Ammoniakki (NH 3 )

52 368

59 360

Taulukkoon on sisällytetty vain niiden tuotantolaitosten päästöt, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 166/2006 liitteessä II määritetty tuotantolaitoskohtainen kynnysarvo ylittyy.

Päästöt veteen

tn

2025

2024

Orgaaniseen aineeseen

sitoutunut kloori (AOX)

40

45

Kemiallinen hapenkulutus (COD)

9 976

9 743

Biologinen hapenkulutus (BOD)

762

635

Fosfori (P)

19

22

Typpi (N)

134

156

Kiintoaine

1 366

1 662

kg

2025

2024

Arseeni (As)

24

29

Kromi (Cr)

0

148

Kupari (Cu)

0

60

Nikkeli (Ni)

0

204

Lyijy (Pb)

0

31

Sinkki (Zn)

140

2 566

Taulukkoon on sisällytetty vain niiden tuotantolaitosten päästöt, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 166/2006 liitteessä II määritetty tuotantolaitoskohtainen kynnysarvo ylittyy.

Mittareiden laatimisperiaatteet

Päästöt veteen ja ilmaan sisältävät Metsä Boardin tuotanto- laitosten olennaiset päästöt. Lakkautetut linjat sisällytetään mukaan laskentaan niin kauan, kun ne tekevät tuotantoa. Päästöt raportoidaan myös viranomaisille.

Vesipäästöjen määritys perustuu laboratoriomittauksiin. Päästöt veteen lasketaan vesivirtausten ja pitoisuuksien yhdistelmästä. Jätevedenpuhdistamoissa käsiteltyjä ulkopuolisten tahojen jätevesipäästöjä ei oteta raportoinnissa huomioon. Ilmapäästöjen määritys perustuu jatkuvatoimisiin ja/tai kertaluontoisiin mittauksiin. Lopullinen päästö lasketaan ilmavirtauksien ja pitoisuuksien yhdistelmästä.

Päästöt jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin tulovirtoihin tekemällä oletus aiempiin mittaustuloksiin perustuen kemiallisen hapenkulutuksen (COD) kuorman vähentymisestä jokaiselle sisäänvirtaukselle, ja ne korjataan vastaamaan koko laitoksen toteutunutta COD:n vähenemistä. Muut päästöt jaetaan virtauksen mukaan. Tehdasintegraateissa COD:n määrä jaetaan laadun perusteella jätevedenpuhdistamoa käyttävien tahojen välillä. Ulkopuolisten (yleensä kunnallisten) jätevedenpuhdistamoiden kautta veteen johdettavat päästöt otetaan huomioon olettaen, että kemiallinen hapenkulutus (COD) vähenee 85 prosenttia.

Virtausmittauksiin perustuvien mittausten rajoitukset on avattu osiossa E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat.

Biologinen hapenkulutus (BOD) sekä fosfori- ja kiintoainepäästöt lasketaan virtauksen mukaan seuraavilla jäännöspitoisuuksilla: BOD 10 mg/l, kokonaisfosfori 0,5 mg/l ja kiintoaines 10 mg/l. Kokonaistyppipäästöjen katsotaan olevan nolla, koska yhdyskun- tajätevesissä on ylimääräistä typpeä ja BOD:n väheneminen sitoo typpeä biomassaan, mikä vähentää laitoksen kokonaistyppi- päästöjä. BOD-määrityksessä käytetään seitsemän vuorokauden pituista mittausjaksoa (BOD7).

Raskasmetallien raportointi toteutetaan vuosittain hyödyntäen viimeisintä saatavilla olevaa analyysitietoa sekä virtaamia. Analy- sointitiheys vaihtelee tuotantolaitoskohtaisesti, eikä mittaustulos siten kaikilta laitoksilta ole peräisin raportointivuodelta.

Ulkopuolinen taho ei ole validoinut mittareita.

56

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat

Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennaiset osaosa-aiheet

Vaikutukset

Arvo- ketjun vaihe

Aika-

hori-

sontti

Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille

Arvo- ketjun vaihe

Aika-

hori-

sontti

Vesi

Vedenotto

Metsä Boardin tuotantolaitoksien sijainti vähäriskisillä tai vähäisen-keskisuuren riskin vesialueilla, joilla on runsaat pintavesivarannot. Toiminnot on suunniteltu siten, etteivät ne rajoita muiden osapuolten vedenkäyttöoikeuksia tai hyödyntämismahdollisuuksia.

Mahdollisuus : Tuotantolaitosten sijainti vähäriski- sillä vesialueilla, mikä tukee konsernin kilpailukykyä muuttuvassa ilmastossa. Prosessiveden käytön vähentämisen tuomat kustannushyödyt, parantu- nut energiatehokkuus ja vesiriskien minimoiminen. Vähentynyt puhtaan veden käyttötarve ja prosessi- veden kierrättäminen tuotannossa, mikä vähentää luonnonvesien vesikuormaa ja vahvistaen Metsä Boardin mainetta vastuullisena toimijana.

Vedenkulutus

Sellun ja kartonkituotteiden tuotantoproses- sin vaatii paljon vettä, mutta vedenkulutus on suhteessa käytettyyn määrään pientä. Noin 95 prosenttia vedestä palautuu vesistöihin käytön jälkeen ja noin 5 prosenttia haihtuu ilmaan tai sitoutuu tuotteisiin.

Riski : Vedenkäytön vähentämisen epäonnistuminen tavoitteen mukaisesti, mikä estää kustannushyötyjen saavuttamisen ja vesiriskien minimoinnin ja heiken- tää Metsä Boardin mainetta vastuullisena toimijana.

Jätevesi-

päästöt

Tuotannosta aiheutuvat jätevesipäästöt ja vesis- töihin palautuvan jäähdytysveden mahdollinen paikallinen lämpökuorma (vesipäästöistä kerrottu osiossa E2 – Pilaantuminen ).

Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Neutraali vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Arvoketjun alkupää

Oma toiminta

Arvoketjun loppupää

Lyhyt (alle yksi vuosi)

Keskipitkä (1–5 vuotta)

Pitkä (yli 5 vuotta)

Metsä Boardin 2030-kestävyystavoite

2030-tavoite

2025

2024

2023

2018

Prosessivedenkäytön vähentäminen/tuotettu tonni vuoden 2018 tasosta, %

-35

-6,4

-11

+3,5

21 m³/tn

Vuonna 2024 Metsä Boardin omistukseen siirtyneen valkaisemattoman sellun tuotantolinjaa Kemissä ei ole vielä sisällytetty vesi- ja energiatehokkuustavoitteita koskeviin laskelmiin.

Metsä Boardin strategiset 2030-kestävyystavoitteet sekä niiden asettamista ja seurantaa on avattu osioissa Kestävyyden hallinto ja strategia sekä Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet . Yhtiön vesivaroja koskeva tavoite perustuu siihen, mikä on arvioiden mukaan saavutettavissa parhaan saatavilla olevan tekniikan (BAT) avulla. Lisätietoa parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttämisestä osiossa E2 – Pilaantuminen . Yhtiötason tavoitteen lisäksi kaikilla tuotantolaitoksilla on vedenkäyttötavoitteet, joita seurataan säännöllisesti.

Tavoitteessa edistyminen

Prosessiveden käytön vähentäminen / tuotettu tonni vuoden 2018 tasosta − Markkinatilanteesta ja investoinneista johtuneet seisokit tehtailla vuonna 2025 heikensivät prosessiveden käytön tehokkuutta tehdyistä kehitystoimenpiteistä huolimatta.

Toimintaperiaatteet

Metsä Boardin vesivarojen hallintaa ja ympäristötavoitteita ohjaa Metsä Groupin ympäristöpolitiikka. Keskeinen osa politiikkaa on resurssite- hokkuus, ja Metsä Board on sitoutunut vähentämään vedenkäyttöään kestävyystavoitteiden mukaisesti. Politiikasta on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .

Tuotantolaitosten ympäristöluvissa huomioidaan käytettävissä olevat vesivarat ja niiden riittävyys. Ympäristöjohtamista ja -suorituskyvyn ylläpitämistä ohjaavat tuotantolaitosten sertifioitujen laatu-, ympäristö- ja

energiajärjestelmät sekä ympäristöjohtamisen periaatteet. Tuotantolai- toksilla toteutetaan suunnitellusti riskiarviointeja sekä sisäisiä ja ulkoisia auditointeja ISO 14001 ja ISO 50001 -standardien mukaisesti.

Metsä Boardilla ei ole erillisiä merien ja valtamerten kestävyyteen liitty- viä toimintaperiaatteita tai käytäntöjä, sillä Metsä Board ei käytä merivettä tuotantoprosesseissaan.

Edelläkävijä vastuullisuudessa -strategisen ohjelman painopistealueena ympäristön osalta on suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen strategisten kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi vesi- ja energiatehokkuudessa.

Vesipäästöihin liittyvistä toimintaperiaatteista on kerrottu osiossa E2 – Pilaantuminen .

Toimenpiteet

Jatkuvat toimenpiteet

Metsä Boardin vedenkulutus on pientä suhteessa käytetyn veden määrään. Kaikesta käytetystä vedestä noin 95 (95) prosenttia palautetaan käytön jälkeen takaisin vesistöihin, ja loppu noin 5 (5) prosenttia haihtuu prosesseissa ilmaan tai sitoutuu tuotteisiin. Tuotannossa käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikka, ja ympäristösuorituskykyä seurataan jatkuvasti. Vedenkäytön tehostaminen tukee kiertotaloutta, energiatehokkuutta ja minimoi päästöjä. Metsä Boardin toimenpiteet prosessivedenkäytön vähentämiseksi 2030-kestävyystavoitteen

57

mukaisesti sisältävät investointeja prosesseissa ja jätevesien käsittelyssä sekä prosessien kehittämistä vähemmän vettä käyttäviksi. Toimenpiteillä parannetaan veden kierrätystä ja vähennetään vedenottoa vesistöistä.

Jätevesipäästöihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja hallintakeinot on käsitelty osiossa E2 – Pilaantuminen .

Raportointivuoden toimenpiteet

Vedenkäytön tehokkuutta edistivät veden kierrättämistä tehostaneet toi- menpiteet esimerkiksi Kemissä ja Simpeleellä. Toimenpiteistä on kerrottu lisää osiossa E2 – Pilaantuminen Toimenpiteet . Muut vedenkäytön tehos- tamiseksi tehdyt toimenpiteet toteutettiin toimintatapojen muutoksena tai kouluttamalla henkilöstöä. Vuonna 2025 keskeisimpien vedenkäytön tehostamiseen liittyviin toimenpiteisiin ei ollut kohdistettu merkittäviä pääoma- tai toimintamenoja. Metsä Boardilla on tehdaskohtaiset suunnitelmat vedenkäyttöä tehostavista investoinneista 2030-tavoitteen saavuttamiseksi. Investointipäätökset tehdään tulevien vuosien aikana.

Taloudelliset vaikutukset

Koska Metsä Boardin tuotantolaitokset sijaitsevat vähäriskisillä vesialueilla, ei olennaisuusanalyysissa tai sen osana toteutetussa ilmastonmuutoksen fyysisten riskien analyysissa tunnistettu odotettuja taloudellisia vaikutuk- sia veteen liittyen. Tuotantolaitosten sijainti runsaiden pintavesivarantojen läheisyydessä on yhtiölle mahdollisuus esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien fyysisten riskien hallinnassa. Vedenkäytön tehokkuuden lisääminen vaikuttaa myös energiatehokkuuteen ja täten mahdollistaa kustannussäästöjä.

Mittarit

Vedenotto ja -kulutus sekä jätevesipäästöt

1 000 m³

2025

2024

VEDENOTTO

Pintavesi

84 938

105 796

Pohjavesi

27

33

Kokonaisvedenotto

84 965

105 829

VEDENKULUTUS

Vedenkulutus

4 333

5 189

VESI-INTENSITEETTI (vedenkulutus m³/EUR liikevaihto)

Vesi-intensiteetti

0,003

JÄTEVESI

Jätevesipäästöt

44 460

48 540

Vesi-intensiteettilaskennassa käytetty liikevaihto löytyy konsernitilinpäätöksestä osiosta Konsernin laaja tuloslaskelma.

Mittareiden laatimisperiaatteet

Vedenotto ja -kulutus

Vedenotto sisältää tuotteiden valmistusprosessiin ja jäähdytyk- siin tarvittavan veden oton Metsä Boardin tuotantolaitoksilla.

Vedenkulutus on arvio tuotannossa ja jätevedenpuhdistuksessa haihtuneesta sekä tuotteisiin ja jätevedenpuhdistuksen lietteisiin sitoutuneesta veden määrästä. Laskenta perustuu arvioon, jossa on huomioitu edellä mainittujen lisäksi suora vedenotto, raaka-aineiden sisältämä vesi ja vesistöihin palautettu vesi.

Prosessivedellä käsitetään tuotteen valmistusprosessista jäteve- den puhdistukseen ohjattua vettä. Prosessivedenkäyttö tuotettua tonnia kohti perustuu jatkuvatoimisiin mittauksiin ja lasketaan prosessiveden käytöstä kuutioina valmistettua tuotetonnia kohti.

Kaikki puhdistukseen toimitettu prosessivesi kiertää vähintään kerran. Aiheen kannalta oleellisinta on prosessiveden ottomäärä sekä se, kuinka paljon vettä johdetaan puhdistamolle (m³/ tuotetonni). Varastoidun veden määrä ei ole raportoitu epäolen- naisuuden vuoksi, sillä vettä ei lähtökohtaisesti varastoida.

Jätevesi

Jätevesi on puhdistusprosessin jälkeen takaisin vesistöön ohjattavaa puhdistettua vettä. Puhdistetun jäteveden määrä sisältää prosessiveden lisäksi jätevesien käsittelyssä syntyneet muut vesimäärät.

Metsä Boardin tuotantolaitoksilla jätevesipäästön virtaus määri- tetään jatkuvatoimisilla virtausmittareilla. Jätevesikuormituksen mittaamisesta on kerrottu tarkemmin sivulla 33.

Virtausmittauksiin perustuvissa mittauksissa on olemassa mah- dollisuus virhemarginaaliin. Virtausmittarit kuitenkin kalibroidaan säännöllisesti ja mittausten tuloksia valvotaan myös valvovan viranomaisen toimesta.

Lakkautetut linjat sisällytetään mukaan laskentaan niin kauan, kun ne tekevät tuotantoa.

Ulkopuolinen taho ei ole validoinut mittareita.

58

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Vaikutukset

Arvo- ketjun vaihe

Aika-

hori-

sontti

Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille

Arvo- ketjun vaihe

Aika-

hori-

sontti

Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät

Ilmastonmuutos : Metsä Boardin tuotannosta aiheutu- vat ilmastoa lämmittävät kasvihuonekaasut

Riskit, mahdollisuudet ja toimenpiteet ilmastonmuutokseen liittyen on käsitelty osiossa E1 – Ilmastonmuutos

Yhtiön biogeeniset hiilidioksidipäästöt, jotka luokitel- laan ilmastoneutraaleiksi

Pilaantuminen : Tuotantolaitosten päästöt veteen, ilmaan ja maaperään, jotka voivat vaikuttaa negatiivi- sesti lajeihin ja ekosysteemeihin alueella

Riskit, mahdollisuudet ja toimenpiteet pilaantumiseen liittyen on käsitelty osiossa E2 – Pilaantuminen

Puunhankinnasta aiheutuva ravinne-, kiintoaine-, humus- ja metallikuormitus pienvesissä ja vesis- töissä, mistä seuraa vesistöjen rehevöityminen tai tummuminen

Riski: Metsä Boardin maineen heikentyminen vastuullisena toimijana, erityisesti paikallisyhteisöjen keskuudessa

Maankäytön muutokset : Uusi rakennettu tuotanto- laitos vie tilaa kyseisellä paikalla mahdollisesti olleelta alkuperäisluonnolta

Riski: Metsä Boardin maineen heikentyminen vastuullisena toimijana, erityisesti paikallisyhteisöjen keskuudessa

Suora hyödyntäminen : Metsä Board hyödyntää puu- ta raaka-aineenaan, mutta ei itse omista puunhankin- nan kannalta merkittäviä metsiä. Valtaosa puuraaka-ai- neesta hankitaan metsistä, joiden käytöstä päättää metsänomistaja

Riskit käsitelty kohdassa Vaikutukset lajien tilaan sekä ekosysteemien lajiin ja tilaan

Vaikutukset lajien tilaan sekä ekosysteemien laajuuteen ja tilaan

Metsien käyttö talousmetsinä vähentää kuolleen puuaineksen määrää ja muuttaa metsärakennetta aiheuttaen lajiston ja ekosysteemien tilan muuttumista

Riskit :

Sääntely, joka korostaa metsäluonnon suojelua monimuotoisuuden edistämiseksi, rajoittaa hakkuumääriä tai lisää puunhankinnan kustannuksia

Monimutkainen sääntely-ympäristö, joka asettaa metsäteollisuudel- le ristiriitaisia vaatimuksia

Ekologinen kompensointi, joka voi mahdollisesti lisätä talousmet- sien suojelua, kun uusiutumattomia materiaaleja hyödyntävät alat pyrkivät kompensoimaan negatiivisia vaikutuksiaan samalla, kun uusiutumattomien materiaalien käyttö jatkuu

Kuluttajien käsitys metsistä suojelukohteina, mikä voi vähentää puupohjaisten tuotteiden kulutusta

Jos luonnon tila jatkaa heikkenemistä, metsäteollisuuden legitimi- teetti ja hyväksyttävyys ja Metsä Groupin ja Metsä Boardin maine vastuullisena toimijana heikkeneminen

Metsä Groupin tavoitteena luonnon tilan vahvistami- nen mitatusti ja todennetusti vuoteen 2030 mennessä, mikä toteutuessaan vaikuttaa positiivisesti luonnon tilaan

Mahdollisuudet :

Luonnon tilan vahvistaminen ja luontohyötyjen eli ekosysteemi- palveluiden kokonaisvaltainen hallinta, mikä parantaa metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen

Metsä Boardin maineen parantuminen vastuullisena toimijana uudistavan metsätalouden periaatteiden mukainen toiminta ja luonnon tilan vahvistamisen onnistuminen myötä

Turvemaametsien kunnostusojittaminen, aiheuttaen muutoksia elinympäristöissä ja mahdollisesti heiken- täen biologista monimuotoisuutta

Riski : Sääntely, joka korostaa turvemaiden erityistä roolia suurena hiilivarastona, kasvihuonekaasujen päästölähteinä sekä mahdollisina ennallistamis- ja suojelukohteina, rajoittaa hakkuumääriä

Jos arvokkaita luontokohteita tai uhanalaisia lajeja ei tunnisteta tai huomioida puunhankinnassa ja metsänhoidossa, vähenevät metsät, joilla on erityinen ekologinen arvo, sekä uhanalaiset lajit

Riski : Arvokkaiden luontokohteiden huomioimatta jättäminen puun- hakkuukäytännöissä, mikä voi heikentää Metsä Boardin mainetta vastuullisena ja uudistavan metsätalouden kehittämiseen sitoutunee- na toimijana

Riski : Ensikuidun käyttö lyhytikäisissä tuotteissa yhdistetään luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, mikä voi vaikuttaa kielteisesti Metsä Boardin ja Metsä Groupin maineeseen, markkina-asemaan, tuotteiden hintaan ja työnantajamielikuvaan sekä mahdollisesti met- sänomistajien halukkuuteen myydä puuta Metsä Groupille

Luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen tila parane- vat talousmetsien ulkopuolella

Mahdollisuus : Metsä Boardin ja Metsä Groupin maineen vahvistumi- nen vastuullisena toimijana

Kuluttajille tarjottavat tuotteet, jotka perustuvat luon- taisiin puulajeihin

Mahdollisuus : Uudistava metsätalous, joka tuo kilpailuetua verrattu- na kilpailijoihin, jotka käyttävät tuotteissaan vierasperäisiä puulajeja

Tuotantolaitosalueiden biodiversiteettisuunnitelmat, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta paikalliset erityispiirteet huomioon ottaen sekä yhdistävät paikal- lista teollisuushistoriaa ja luontoratkaisuja

Mahdollisuudet :

Metsä Boardin ja Metsä Groupin maineen vahvistuminen vastuulli- sena toimijana

Tuotantolaitosten ympäristövaikutusten kokonaisvaltaisempi seuranta, kun rakennetun ympäristön biodiversiteettivaikutukset otetaan osaksi seurantaa

Yhteistyön kehittyminen merkittävien sidosryhmien kanssa tuotantolaitospaikkakunnilla

59

Vaikutukset

Arvo- ketjun vaihe

Aika-

hori-

sontti

Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille

Arvo- ketjun vaihe

Aika-

hori-

sontti

Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuus niistä

Suomalaisen metsän tuottamat materiaaliset ja ei-materiaaliset palvelut, joilla on paikallista, alueellista, kansallista tai kansainvälistä vaikutusta. Talousmetsien käyttö, joka vähentää kuolleen puuaineksen ja vanho- jen puiden määrää ja yksipuolistaa metsärakennetta vaikuttaen lajiston ja ekosysteemien tilaan

Riski : Metsäluonnon tilan heikentyminen, mikä tekee metsistä alttiim- pia ilmastonmuutoksen aiheuttamille sääilmiöille

Riski : Ekologisten kompensaatiomallien kehitys, mikä johtaa kaupal- listen metsien suojelun lisääntymiseen

Metsä Groupin tavoitteena luonnon tilan vahvistami- nen mitatusti ja todennetusti 2030 mennessä

Mahdollisuus : Luonnon tilan vahvistaminen ja luonnosta saatavien hyötyjen eli ekosysteemipalveluiden kokonaisvaltainen hallinta, mikä parantaa metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen ja mahdollistaa pölyttäjäpalvelut, keruutuotteet, puhtaan veden, virkistyskäytön ja hiilinielut. Uudistavan metsätalouden käytäntöjen valtavirtaistuminen, joka tuo sen hyödyt täysimääräisesti esiin toimialalla ja yhteiskunnal- lisessa keskustelussa

Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Neutraali vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Arvoketjun alkupää

Oma toiminta

Arvoketjun loppupää

Lyhyt (alle yksi vuosi)

Keskipitkä (1–5 vuotta)

Pitkä (yli 5 vuotta)

Metsä Groupin puunhankinnan 2030-kestävyystavoitteet

2030-tavoite

2025

2024

2023

MG: Säästöpuita uudistushakkuukohteissa, %

100

96

97

96

MG: Tekopökkelöitä hakkuukohteissa, %

100

98

92

MG: Kuusi ainoana puulajina taimikonharvennuksen jälkeen, %

0

25

26

25

MG: Luonnon monimuotoisuutta edistävät toimenpiteet, lkm.

10 000

10 616

6 586

816

MG: Tavoite on asetettu Metsä Group -tasolla.

Luonnon monimuotoisuutta edistävien toimenpiteiden toteuma on kumuloituva vuodesta 2023 lähtien.

Metsä Boardin puunhankinnasta vastaavalla Metsä Groupilla on strategiset 2030-kestävyystavoitteet metsäluonnon monimuotoisuuden ja metsien kestävän käytön edistämiseksi, jotka liittyvät välillisesti myös Metsä Boar- din osalta luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien edistämiseen.

2030-kestävyystavoitteet vastaavat olennaisuusanalyysissä tunnis- tettuihin luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviin vaiku- tuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin ja niiden avulla pyritään pääasiassa välttämään ja minimoimaan haittoja. Tavoitteet koskevat ainoastaan Suomea, kun taas metsien sertifiointiprosentin laskennassa huomioon otetaan myös kansainvälinen puunhankinta. Tavoitteet kohdistuvat erityisesti arvoketjun alkupäässä tunnistettuihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Tavoitteet eivät perustu tieteelliseen viitekehykseen, mutta ne ovat linjassa YK:n, Euroopan unionin ja Suomen tavoitteiden kanssa luontokadon pysäyttämiseksi. Tavoitteet eivät sisällä ulkoista eko- logista kompensaatiota, eikä tavoitteiden asetannassa ole tähän mennessä käytetty ekologisia kynnysarvoja sopivien kynnysarvojen puuttuessa.

Uudistava metsätalous on tiedeperustainen tavoitteellinen toimenpi- deohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa luonnon tilaa. Puunhankintaa koskevat 2030-kestävyystavoitteet ovat yksi osa uudistavan metsätalo- uden tavoitetta, jolla vahvistetaan luonnon tilaa. Käytännön toimintaa ja sen kehittämistä ohjaavat tavoitteet, toimenpiteet ja todennetut tulokset. Puunhankinnan 2030-kestävyystavoitteita ovat määrittäneet metsätalou- den toimenpiteisiin sidotut luonnonhoidolliset toimet. Näitä toimenpiteitä seuraamalla voidaan todeta toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja kehitys.

Toimenpideohjelmat tavoitteiden saavuttamiseksi ovat tieteellisesti perusteltuja. Metsien hoidolla ja puuston monimuotoisuutta tukemalla sekä puustonharvennuksilla lisätään metsien elinvoimaisuutta ja

resilienssiä esimerkiksi ilmastonmuutoksesta aiheutuvien sääilmiöiden tai hyönteistuhojen varalta. Lisäksi Metsä Group kunnostaa ja ennallistaa luontoalueita, joille mahdollisia vahinkoja on tapahtunut. Esimerkiksi paah- teisten rinteiden ja lehtojen hoidolla tuetaan luonnon monimuotoisuuden ennallistamista. Tavoitteena on myös lajimäärän lisääntyminen tuotantoon varatuilla alueilla muun muassa puulajiston ja lahopuuston monimuotoista- misen kautta.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

Riskienhallinta osana puunhankinnan ja metsäpalveluiden operatiivista toimintaa

Metsä Boardin vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet metsien biologiseen monimuotoisuuteen sekä metsäekosysteemien tilaan tapahtuvat Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden kautta. Metsä Groupin puunhankinta ei perustu yhtiön omiin metsiin. Suomessa valtaosa puusta hankitaan Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäseniltä, jotka omistavat yhteensä noin puolet Suomen yksityismetsistä ja 32 (32) prosenttia Suomen kaikista metsistä. Ruotsissa puu hankitaan pääosin Norra Skogin omistajajäseniltä, jotka omistavat noin 10 (10) prosenttia Ruotsin kasvul- lisista metsämaista. Metsä Groupin puunhankinnan sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä ohjaa toimintaa kohti ympäristöpäämääriä ja tukee riskienhallintaa osana operatiivista päivittäistä toimintaa.

Luontoriskien arviointi on osa puukauppaprosessia. Metsänkäyttöil- moituksella hakkuusuunnitelmat saatetaan viranomaisten tietoon, ja he ilmoittavat, mikäli hakkuun toteutuksessa on otettava huomioon lainsää- dännön vaatimuksia. Lainsäädännön lisäksi hakkuiden suunnitelmissa ja

60

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

toteutuksessa noudatetaan metsäsertifiointijärjestelmien vaatimuksia. Metsä Groupilla on kattava ja jatkuvasti ylläpidettävä paikkatietoaineisto luontotietoa, jota hyödynnetään puukauppakohteiden tarjouksissa ja kaupoissa sekä hakkuiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Paikkatietojär- jestelmä mahdollistaa riskikohteiden tunnistamisen ja paikkatietoanalyysit. Lisäksi paikkatietojärjestelmän avulla ympäristötiedot, kuten uhanalaisten lajien rekisterit sekä tiedot kiinteistöistä, pohjavesialueista ja vesistöistä, päivittyvät reaaliajassa osaksi työnohjausta.

Sääntelyn vaikutukset metsien käyttöön on yksi tunnistetuista riskeistä Metsä Groupin puunhankinnassa. Sääntelyriskejä tunnistetaan ja arvioidaan Metsä Groupin vakioidun riskienhallintaprosessin mukaisesti ja ne arvioidaan säännöllisesti. Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta tapahtuvat yhteistyössä Metsä Groupin puunhankinnan ja sidosryhmäsuh- teet-yksikön välillä.

Riskienhallinta osana investointeja ja tuotantolaitosten operatiivista toimintaa

Metsä Boardin tuotantolaitoksilla voi olla kielteisiä vaikutuksia tuotantolai- tosalueen monimuotoisuuteen ja ekosysteemien tilaan tuotantolaitosten aiheuttamien päästöjen ja maankäytön vuoksi. Tuotantolaitosten ympäristövaikutukset tunnistetaan ja arvioidaan ympäristölupaproses- sissa. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta päättää viime kädessä

paikallinen yhteysviranomainen. Arvioinnissa otetaan huomioon vaikutuk- set suojelualueisiin ja Natura-alueisiin. Tarvittaessa toteutetaan määritellyn menettelyn mukainen Natura-arviointi ja suurissa hankkeissa erillinen ympäristölupaprosessia edeltävä ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Mahdollisen ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen tuotantolaitokset toimivat ympäristölupansa ja yhtiön toimintajärjestelmän mukaisesti. Keinot pilaantumiseen liittyvien vaikutusten tunnistamiseen ja hallintaan on esitetty osiossa E2 – Pilaantuminen .

Sidosryhmien osallistaminen

Sidosryhmien osallistamisen toimintamallin tulokset huomioidaan kestä- vyyden olennaisuusanalyysissä ja biodiversiteettiriskien tunnistamisessa. Sidosryhmien osallistamisesta puunhankinnassa on kerrottu osiossa Toimintaperiaatteet . Paikallisyhteisöjen osallistamisesta tuotantolaitosten toimintaan ympäristön näkökulmasta on kerrottu osiossa E2 – Pilaantu- minen . Yleisesti sidosryhmien osallistamisen toimintamallista sekä sidos- ryhmien osallistamisen johtamisen prosesseista on kerrottu lisää osiossa S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt . Sidosryhmien osallistaminen resilienssianalyysiin on toteutettu laajasti ja aktiivisesti. Sidosryhmät ovat osallistuneet esimerkiksi uudistavaa metsätaloutta ja uudistavaa maankäyttöä koskeviin aloitteisiin.

Biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet Metsä Boardin tuotantolaitosten läheisyydessä

Tuotanto- laitos

Omistusalueen kokonaispinta- ala

Biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaan alueen nimi

Biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaan alueen suojelutyyppi

Etäisyys Metsä Boardin tuotanto- laitoksesta

Metsä Boardin vaikutus alueeseen

Kemi

11 ha*

Perämeren kansallispuisto,

Kallinkangas, Kaltiojängän lehto, Kirvesaapa

Natura 2000 -alueet (kansallispuisto myös valtion luonnonsuojelualue)

6–10 km

Lieviä välillisiä yhteisvaikutuksia veden rehevöi- tymisestä Perämeren kansallispuistoon. Alueen pintavesien ekologinen tila on tyydyttävä. Ei suoria vaikutuksia suoja-alueisiin eikä siten suojelun perus- teena oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Arvioitu yhteisvaikutuksena Metsä Fibren biotuotetehtaan kanssa

Kaskinen

180 ha

Närpiön saaristo, Kristiinan-

kaupungin saaristo,

Bredmossmyran-luonnosuojelualue

Natura 2000 -alueet (lisäksi Närpiön saariston alueella useita luonnonsuojeluohjelmien piirissä olevia alueita)

2–10 km

Lieviä välillisiä yhteisvaikutuksia veden rehevöity- misestä 2–5 km etäisyydellä sijaitseviin Närpiön ja Kristiinankaupungin saaristoalueisiin. Alueen pintavesien ekologinen tila on tyydyttävä. Ei vaiku- tuksia Natura-alueiden suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin

* Kemin tuotantolaitosalueen Metsä Groupin omistusalueen kokonaispinta-ala on 1 787 ha, josta 1 776 ha on Metsä Fibren omistuksessa.

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa

Metsä Boardin puunhankinnasta vastaa Metsä Groupin puunhankinta- ja metsäpalvelut. Metsä Boardin strategian ja liiketoimintamallin resilienssiä on arvioitu tunnistamalla olennaiset biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin liittyvät riskit sekä arvioimalla, kuinka hyvin Metsä Groupin uudistavan metsätalouden ja maankäytön periaatteiden mukaiset pitkän aikavälin toimenpiteet hallitsevat kyseisiä riskejä. Olennaiset riskit on esitetty taulukossa sivuilla 59– 60. Resilienssianalyysissä keskeinen epävarmuus- tekijä on EU-lainsäädännön heikko ennustettavuus sekä monimutkaisten luonnon ekosysteemien ilmastonmuutokseen sopeutuminen, joista on kerrottu tarkemmin osiossa E1 – Ilmastonmuutos. Olennaisuusanalyysin toteutus ja siinä käytetyt ajanjaksot on kuvattu sivuilla 31–3 4.

Resilienssiä on arvioitu omassa toiminnassa ja arvoketjussa. Keskeisim- mät biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin liittyvät riskit koskevat puunhan- kintaketjua. Resilienssianalyysin perustana toimivien liiketoimintariskien arvioinnissa on käytetty ilmastoriskianalyysissäkin käytettyjä ilmastos- kenaarioita sekä puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartan skenaarioita.

Ilmastonmuutosskenaario Suomessa tarkoittaa merkittävästi nopeampaa ilmaston lämpenemistä kuin maapallolla keskimäärin. Koska Suomessa on myös globaalisti tarkastellen erittäin pitkä puuston kierto- aika, on ilmastonmuutokseen sopeutuminen keskeinen metsiä koskeva resilienssikysymys. Yleiseen tutkimustietoon perustuen voidaan todeta, että monimuotoiset ekosysteemit pystyvät sopeutumaan muuttuviin olo- suhteisiin paremmin kuin vähälajiset monikulttuurit. Siten luontoperustei- set ratkaisut on tunnistettu tärkeiksi juuri Suomessa ilmastonmuutokseen sopeuduttaessa.

61

Kokonaisvaltaisella ekosysteemipalveluiden tunnistamisella ja hallinnalla pyritään varautumaan sekä siirtymä- ja järjestelmäriskeihin että fyysisiin riskeihin. Keskeiset riskit kohdistuvat esimerkiksi metsienkäyttöä säätele- vään regulaatioon ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin fyysisiin riskeihin. Biodiversiteetin lisäämisellä on tärkeä rooli metsien sopeutumisessa ilmastonmuutokseen.

Uudistavan metsätalouden tavoitteena on kehittää metsätaloutta siten, että eri ekosysteemipalvelut ovat tunnistettavissa ja mitattavissa ja että puuta tuotetaan osana eri palveluiden yhteistuotantomallia. Metsä Groupin liiketoiminnan resilienssiä vahvistavia keskeisiä tunnistettuja tekijöitä ovat:

Luontaisiin puulajeihin perustuva tuotantomalli, joka ei edellytä maankäytön muutosta, on tärkeä osa liiketoiminnan resilienssiä ekosys- teemien, biodiversiteetin ja ilmastonmuutoksen osalta.

Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenten metsäomaisuuden arvon lisääminen ja metsien siirtyminen seuraavalle sukupolvelle vahvempana ovat keskeinen osa Metsä Groupin strategiaa ja omistajastrategiaa. Monimuotoisen ja monilajisen metsän arvopotentiaali on suurempi kuin luonnoltaan köyhemmän metsän.

Kokonaisvaltainen ekosysteemipalveluiden turvaaminen tunnistaa hiilitaseen lisäksi myös ne ekosysteemipalvelut, joilla on merkitystä omavaraisuudelle ja huoltovarmuudelle kansallisesti.

Uudistavassa metsätaloudessa tunnistetaan metsäekosysteemin toiminnallinen diversiteetti tärkeäksi. Metsäluonto on kokonaisuus, jossa tuottajat, kuluttajat ja hajottajat toimivat keskinäisriippuvuudessa.

Tavoitteella luonnon tilan vahvistamisesta Metsä Group tukee kan- sainvälisiä, EU:n ja Suomen luonnon monimuotoisuuden tilaa koskevia tavoitteita yksityisen sektorin esimerkillään.

Vuoropuhelu, yhteistyö ja kumppanuudet tukevat uudistavan metsätalo- uden ja maankäytön kokonaistavoiteitta.

Ilmastonmuutoksen vaikutusta metsien tilaan sekä luonnon tilaa paranta- vien toimien merkitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on kuvattu osiossa E1 – Ilmastonmuutos .

Toimintaperiaatteet

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemeihin liittyvää työtä ohjaa Metsä Groupin ympäristöpolitiikka. Politiikassa on sitouduttu hankkimaan puuraaka-aine kestävästi hoidetuista metsistä ottamaan huomioon metsänhoidon ja puunhankinnan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöky- symykset. Yhtiö on sitoutunut ehkäisemään pilaantumista sekä jatkuvasti kehittämään tuotantoprosesseja parhaita käytettävissä olevia menetelmiä ja teknologioita hyödyntäen. Ympäristöpolitiikasta on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .

Puunhankinta ja metsänhoitopalvelut

Metsä Boardin puunhankinnasta vastaava Metsä Group otti käyttöön uudistavan metsätalouden periaatteet vuonna 2023, jotka ovat jatkoa Metsä Groupin ekologisen kestävyyden ohjelmalle luonnon monimuo- toisuuden turvaamiseksi. Uudistava metsätalous tähtää toimenpiteiden kokonaisuuteen, jossa luonnon tila vahvistuu todennetusti Suomessa. Koko puunhankintastrategia perustuu puuntuotantoon ilman maankäytön muutosta, missä luontaisten lajien määrä on erityisen korkea tuotannosta huolimatta. Metsä Group on mitannut tutkijayhteistyönä luonnon tilaa ja sen kehityksen parasta saatavilla olevaa tietoa käyttäen. Tiedeperustaiset

indikaattorit ja seurannan kehittäminen ovat mitatun tiedon luotetta- vuudessa keskeisiä kehitystoimia. Uudistavan metsätalouden ohjelma hyväksyttiin Metsäliitto Osuuskunnan hallituksessa, ja se esiteltiin koko omistajajäsenkunnalle.

Metsäsertifioinnilla voidaan osoittaa, että metsää on hoidettu vastuul- lisesti ja kestävästi. Metsäsertifioinnissa on kaksi keskeistä osaa: metsien vastuullinen hoito ja puun toimitusketju. Metsä Boardilla on käytössä kansainväliset metsäsertifiointijärjestelmät PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification, PEFC/02−31−92) ja FSC® (Forest Stewardship Council, FSC-C001580).

Metsä Groupilla on julkiset metsien käytön ja hoidon periaatteet. Kaikki hankittu puu tulee joko sertifioiduista metsistä tai kontrolloidun alkuperän vaatimukset täyttävistä lähteistä (PEFC Controlled Sources, FSC Control- led Wood). Hankitun puun alkuperä tunnetaan aina. Sertifiointijärjestelmät ottavat kattavasti huomioon biologisen monimuotoisuuden huomioimisen metsätaloustoiminnassa. Sertifiointijärjestelmien avulla voidaan tunnistaa ja rajoittaa monimuotoisuudelle haittaa aiheuttavia toimenpiteitä, esimer- kiksi määrittelemällä aina toiminnan ulkopuolelle jätettäviä ja säästettäviä kohteita.

Metsä Boardin käyttämän puun hankinta ei aiheuta metsäkatoa. Kaikissa maissa, joista hankitaan puuta, on lakisääteinen velvollisuus huolehtia metsän uudistumisesta hakkuun jälkeen. Metsä Boardin tuotteissaan käyttämä puu hankitaan pääosin Suomesta, Ruotsista ja Baltian maista. Puunhankinta maittain on eritelty taulukossa osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen . Metsä Group edellyttää kaikilta yhteis- työkumppaneilta lainsäädännön noudattamista, ja toiminta on European Timber Regulation (EUTR), US Lacey Act ja UK Timber Regulation (UKTR) -säännöstön mukaista. Vuoden 2025 aikana Metsä Group on jatkanut asianmukaisen huolellisuuden järjestelmänsä päivittämistä vastaamaan metsäkatoasetuksen (EUDR) vaatimuksia. Puunhankinnasta on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .

Lisäksi Metsä Groupin puunhankinta huomioi toimintansa vaikutukset olennaisiin sidosryhmiin, joita ovat metsänomistajat, tehdaspaikkakunnat ja niissä asuvat ihmiset, luonto ja siitä elantonsa saavat ihmiset, kuten alkuperäiskansat eli saamelaiset sekä ympäristöstä kiinnostuneet muut tahot, kuten erilaiset kansalaisjärjestöt. Saamelaisten kotiseutualueella Metsä Group käy paikallisesti vuoropuhelua poronhoidon ja metsätalouden yhteensovittamisesta keskeisten sidosryhmien, kuten metsänomistajien ja paliskuntien kanssa. Saamelaisten kanssa käytävä yhteydenpito liittyy tyy- pillisesti käytännön tapauksiin. Paliskunnat saamelaisten kotiseutualueella on tunnistettu huomioon otettavaksi paikallisyhteisöksi.

Tuotantolaitokset

Ympäristöjohtamista ja ympäristösuorituskyvyn ylläpitämistä tuotantolai- toksilla ohjaavat tuotantolaitosten sertifioitujen laatu-, ympäristönhallinta- ja energianhallintajärjestelmien vaatimukset sekä ympäristöjohtamisen periaatteet. Tuotantolaitoksilla toteutetaan suunnitellusti sisäisiä ja ulkoisia auditointeja ISO 14001 ja ISO 50001 -standardien mukaisesti.

Metsä Group on asettanut tavoitteekseen luonnon tilan vahvistamisen toiminnassaan myös tuotantolaitostensa teollisuusalueilla. Metsä Groupin uudistavan maankäytön periaatteet ohjaavat luontopohjaisiin ratkaisuihin teollisessa ympäristössä. Toimintamallin toteuttamiseksi Kemin tehdasin- tegraatilla toteutetaan hankkeen pilottivaihe. Siitä saatujen kokemusten perusteella toiveena on integroida toimintaa muille tehdaspaikkakunnille.

62

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

Tavoitteena on liittää tuotantolaitosalueiden biodiversiteetin kehittäminen osaksi tuotantolaitosten ympäristöjohtamista, toimintaa ja raportointia. Tuotantolaitosten biodiversiteettitiekartoista on kerrottu kohdassa Toimenpiteet .

Vedenkäyttöön ja vesipäästöihin liittyvät toimintaperiaatteet on kuvattu osioissa E2 – Pilaantuminen ja E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat . Pai- kallisyhteisöjen osallistamisesta tuotantolaitosten toimintaan ympäristön näkökulmasta on kerrottu osiossa E2 – Pilaantuminen .

Toimenpiteet

Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen sekä pilaantumiseen on käsitelty osioissa E1 – Ilmastonmuutos ja E2 – Pilaantu- minen . Metsä Board ei toteuta biodiversiteettitoimenpiteitä itse, mutta ne vaikuttavat yhtiöön välillisesti, sillä toimenpiteitä hallinnoiva Metsä Groupin puunhankinta- ja metsänhoitopalvelut vastaa myös kaikesta Metsä Boar- din puunhankinnasta. Lisäksi Metsä Groupin sidosryhmäsuhteet-yksikkö vastaa muista toimenpiteistä yhteistyössä tehtaiden ja Metsä Boardin asiantuntijoiden kanssa.

Puunhankinta ja metsänhoitopalvelut

Puuraaka-aine käytetään mahdollisimman tehokkaasti varmistaen puun korkea jalostusarvo ja hakkuutoiminnan edellyttämän metsäpinta-alan minimointi. Sivuvirtojen hyödyntämisestä on kerrottu lisää osiossa E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous .

Uudistavan metsätalouden tavoitteista on kerrottu kohdassa Toimintaperiaatteet . Uudistavan metsätalouden ohjelmassa kehitetään seurantajärjestelmiä yhdessä sidosryhmien kanssa siten, että toiminnan vaikutuksia luonnon tilaan voidaan mitata ja raportoida.

Jatkuvat toimenpiteet

Metsän- ja luonnonhoidon sekä puunkorjuun menetelmät perustuvat ajantasaiseen tutkimustietoon sekä saatuihin kokemuksiin käytännöistä. Metsä Group tekee aktiivista yhteistyötä eri tutkimuslaitosten kanssa. Keskeisimpiä uudistavan metsätalouden periaatteiden mukaisia ja luonnon monimuotoisuuden lisäämistä tavoittelevia toimia ovat:

Puun hankkiminen vain sertifioidun tai kontrolloidun alkuperän lähteistä ja sertifioidun puun asettaminen etusijalle. Metsä Group osallistuu aktii- visesti kansainvälisten PEFC- ja FSC- metsästandardien kehittämiseen. Omistajajäsenille tarjotaan mahdollisuus sertifioida metsänsä PEFC- ja FSC-järjestelmän mukaisesti, ja sertifioidusta puusta maksetaan korkeampi hinta.

Metsä Group ostaa teolliseen käyttöön vain alueelle luontaisia puulajeja eli kuusta, mäntyä, raudus- ja hieskoivua sekä haapaa. Luontaisella levinneisyysalueellaan ja soveltuvalla kasvupaikalla puut elävät vuorovai- kutuksessa runsaan seuralaislajistonsa kanssa.

Yli 20 luontaista lehtipuulajia jää kokonaan oston ja jalostamisen ulko- puolelle. Näihin puulajeihin on sidoksissa tuhansia puiden seuralaislajeja.

Sekametsillä lisätään metsien monimuotoisuutta ja vastustuskykyä esimerkiksi myrskyjä ja hyönteistuhoja vastaan. Metsä Group tarjoaa metsänomistajille metsänuudistuspalvelua, jossa samalle alalle istu- tetaan sekä kuusta että mäntyä. Lisäksi metsissä suositaan lehtipuita, kuten koivua, joka leviää metsäpalstoille luontaisesti.

Runkolahopuuta lisätään monin eri keinoin: säilyttämällä kuollut puu, jät- tämällä säästöpuita ja tekemällä tekopökkelöitä. Runkolahopuu lisääntyy

myös käsittelyn ulkopuolelle jäävissä arvokkaissa elinympäristöissä sekä vesistöjen suojavyöhykkeillä.

Metsänomistajille suositellaan lehtometsissä luonnonhoidollisia toimen- piteitä tai vapaaehtoista suojelua. Näin luonnonhoitotoimia suunnataan sinne, missä niillä on eniten vaikutusta monimuotoisuuteen. Eläimille jätetään suojatiheikköjä kaikissa metsänhoidon vaiheissa.

Paahderinteiden hoidolla edistetään harjujen avointen kasvupaikkojen lajiston elinolosuhteita. Paahdekohteiden hoito tarkoittaa varjostavan puuston poistoa ja paljaan mineraalimaan avaamista.

Metsä Groupin luontokohdepalvelu edistää FSC:n edellyttämän suojelun kohdentumista luonnon kannalta arvokkaimpiin kohteisiin.

Vesistöjen suojavyöhykkeillä edistetään monimuotoisuutta ja estetään maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Suojavyöhyke on vesistön äärellä oleva kaistale, jossa metsänkäsittelyä kevennetään tai käsittelyä ei tehdä ollenkaan.

Jatkuvapeitteinen metsätalous valitaan toimintamalliksi niille soveltuvilla kohteilla.

Turvemailla säilytetään vesiekosysteemien vesitalous ja veden laatu sekä suojellaan lajistoa välttämällä uudistusojituksia ja kunnostamalla ojia vain tarpeen mukaan. Ennallistamiskohteet määritellään tapauskohtaisesti, ja metsänomistajille tarjotaan jatkuvapeitteisen kasvatuksen vaihtoehtoa lisäbonuksin. Puukauppaprosessissa arvioidaan luontoriskit paikkatietoa hyödyntäen, ja ympäristötiedot huomioidaan korjuun suunnittelussa ja toteutuksessa.

Konkreettinen esimerkki uudistavan metsätalouden toimenpiteiden viemisestä käytäntöön on Metsä Group Plus -palvelu, joka on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille suunnattu metsänhoitomalli. Mallissa puukaupan tai taimikonhoitotilauksen yhteydessä sovitaan metsäluonnon tilaa turvaavista ja parantavista toimista, jotka ovat vakiintuneita nykykäytäntöjä laajempia. Hoitomallin mukaan hakkuissa jätetään enemmän säästöpuita ja tehdään enemmän tekopökkelöitä hehtaaria kohden. Säästöpuuryhmien polttoa lisätään lahopuuston muodostumisen nopeuttamiseksi sekä paloympäristössä elävien lajien elinolojen turvaa- miseksi. Arvokkaissa elinympäristöissä ja rantametsissä palvelu edustaa korkeinta nykyisin käytössä olevaa vaatimustasoa. Metsä Group maksaa omistajajäsenille Metsä Group Plus -puusta hehtaarikohtaisen bonuksen ja korvaa siten lisätoimista aiheutuvat puukauppatulojen menetykset. Palvelu otettiin käyttöön vuonna 2023, ja vuonna 2025 noin 19 (21) prosenttia yksityismetsien pystykauppojen puumäärästä korjattiin Metsä Group Plus -kohteilta. Palvelusta aiheutuvia kuluja ei raportoida, koska ne ovat sensitiivistä tietoa.

Metsä Group on osallistunut aktiivisesti puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartan laadintaan ja jatkokehitykseen metsätoimialan yhteistyönä. Julkisesti saatavilla oleva tiekartta tunnistaa metsätalouden yhteiset kehityskohteet ja tarpeen yhteisille indikaattoreille ja seurantajär- jestelmille. Tiekartta osoittaa metsäluonnon monimuotoisuuden kehitystä Suomessa viime vuosikymmeninä. Aineistona käytettiin Valtakunnan metsien inventoinnin ja kansallisen metsäkasvillisuuskartoituksen koealatietoja.

Tiekartan myötä Suomessa käynnistyi Luonnonvarakeskuksen VMI-Mo- ni-tutkimushanke, jossa pilotoidaan uusilla biodiversiteetti-indikaattoreilla laajennettua Valtakunnan metsien inventointia. Metsä Groupilla on edustus hankkeen ohjausryhmässä.

63

Luonnonvarakeskus on tehnyt yhteenvedot metsäluonnon tilasta ja sen kehityksestä myös koskien Metsä Groupin oman puunhankinnan aluetta Suomessa. Lisäksi Metsä Group Plus -palvelun vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen teetettiin mallinnetut skenaariot.

Metsä Board on tunnistanut keskeiset lainsäädäntöaloitteet, jotka voivat vaikuttaa metsien käyttöön ja Metsä Boardin tuotteiden valmistukseen. Metsä Board osana Metsä Groupia osallistuu sääntelyriskien hallintaan osallistumalla aktiivisesti poliittiseen vuoropuheluun ja kohdentamalla yhteiskuntavaikuttamisensa pääviestit tunnistettujen sääntelyriskien perusteella. Yhteiskuntavaikuttamisesta on kerrottu osiossa G1 – Lii- ketoiminnan harjoittaminen . Uudistava metsätalous luo liiketoimintaan resilienssiä niin lainsäädännön, markkinoiden kuin ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten näkökulmasta. Samalla toteutetaan tavoitteellista toimenpideohjelmaa luontopääoman heikkenemisen ja talouskasvun irti kytkemiseksi.

Puunhankinnan ja metsänhoitopalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä metsäsertifioinnissa huomioidaan lisäksi alkuperäis- kansojen oikeuksien turvaaminen saamelaisten kotiseutualueella ja sen läheisyydessä. Metsä Group edellyttää, että puuntoimittajat huomioivat sopimuksellisesti ja omavakuutuksella saamelaiskulttuurin ja poronhoidon metsätaloustoimenpiteissä. Lisäksi puuntoimittajia auditoidaan säännöllisesti. Paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen huomioimisesta metsätaloustoimenpiteissä on kerrottu lisää osiossa S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt . Alkuperäiskansoja kuullaan osana jatkuvaa sidosryhmävuorovaikutuksen prosessia, josta raportoidaan johdolle puolivuosittain. Vuonna 2024 alkuperäiskansojen edustajia osallistettiin ihmisoikeusprojektiin, ja heidän näkemyksensä on myös tämän perusteella otettu huomioon vaikutusten arvioinnin tuloksissa sekä kehitystoimien määrittelyssä.

Raportointivuoden toimenpiteet

Metsä Group ilmoitti vuonna 2025 perustavansa metsien suojeluun tähtäävän säätiön, jonka toiminta käynnistyy vuoden 2026 alussa. Tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Säätiö mahdollistaa metsänomistajalle taloudellisen korvauksen kohteilla, joiden suojelu tukee kansallisia monimuotoisuustavoitteita. Suojelukriteerit laaditaan luonnon- suojelullisin perustein, ja suojelupäätökset tulevat olemaan lakiperusteisia ja pysyviä. Säätiön suojelutoiminta kohdistuu ensisijaisesti Metsä Groupin omistajajäsenten metsiin, mutta myös muut suomalaiset metsänomistajat voivat osallistua hakuprosessiin.

Tuotantolaitospaikkakunnat

Jatkuvat toimenpiteet

Uudistavan maankäytön toimenpideohjelman kehittämiseksi Kemissä on jatkettu vuonna 2023 alkanutta pilottia. Pilotin tavoitteena on kehittää kustannustehokas toimintamalli rakennettuun ja teolliseen ympäristöön luonnon tilan vahvistamiseksi. Suunnittelualue Kemissä käsittää tehdasalueen ja sitä ympäröiviä yhtiön omistuksessa olevia maa-alueita. Toimenpideohjelmassa huomioidaan paikallisen luonnon erityispiirteet ja parannetaan uhanalaisten lajien elinoloja. Laajenevan yhteistyöverkoston kanssa tehtävä työ tähtää kansainvälisesti hyväksyttyihin suunnittelu- periaatteisiin, joiden avulla luonnon tilaa parannetaan rakennetussa ja

teollisessa ympäristössä toimialasta riippumatta. Vuonna 2025 biodiver- siteettisuunnitelmiin ja toimenpiteisiin liittyen ei ollut kuluja Metsä Boardin osalta. Metsä Boardin pilaantumiseen ehkäisyyn toimiin käytetyt raha- määrät on raportoitu osiossa E2 – Pilaantuminen . Toimintamallin toivotaan laajenevan myös tuotantolaitosten ulkopuolelle, ja uudistavan maankäytön kehittyvän kansainvälisesti hyväksytyksi ja tunnistetuksi luonnon tilaa vahvistavaksi toimintatavaksi. Tulevien vuosien toimenpiteiden kuluja ei ole tiedossa.

Ilma- ja vesipäästöihin liittyvät toimenpiteet on esitetty osiossa E2 – Pilaantuminen .

Luontohankkeiden rahoitusohjelma

Raportointivuoden toimenpiteet

Metsä Groupin luontohankkeiden rahoitusohjelmassa rahoitetaan Suomessa vuosittain talousmetsien ulkopuolella toteutettavia luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa parantavia, alueellisesti vaikuttavia kehityshankkeita. Rahoitusohjelma on Metsä Groupin omien vaikutusten ja arvoketjujen ulkopuolinen vastikkeeton ohjelma, eikä se ole kompen- saatiosuhteessa yhtiön omiin luontovaikutuksiin nähden. Sen tavoitteena on uuden toimintakulttuurin edistäminen luontoteemaisessa käytännön paikallisessa yhteistyössä. Yhteydenpito hanketoimijoiden kesken sekä vuositapaamiset edistävät teemakohtaisten osaajaverkostojen kehitty- mistä kansallisella tasolla. Luontohankkeiden rahoitusohjelmaan liittyviä hankevalintoja tehdään kerran vuodessa. Vuonna 2025 riippumattoman raadin esityksestä rahoitettaviksi hankkeiksi valittiin 22 (26) Suomen luonnon monimuotoisuuden hoito- ja ennallistamishanketta seuraavasti:

Vaelluskalat ja virtavedet 5 hanketta

Kosteikkoluonto ja lintuvedet 7 hanketta

Perinneympäristöt 1 hanke

Monitavoitteiset hankkeet 9 hanketta

Rahoituksen arvo näille hankkeille oli yhteensä 600 000 (600 000) euroa.

Esimerkkinä vuonna 2025 Metsä Group osallistui Luokas-hankkeen suunnitteluun yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Kyseessä on luonnonkasvien tarjonnan ja markkinan kehittämiseen tähtäävä hanke, johon osallistuu laaja-alaisesti toimijoita. Luonnonkasvien siementen ja taimien saatavuus johtaisi merkittäviin kustannussäästöihin rakennetun ympäristön ennallistamishankkeissa. Metsä Group rahoittaa Luokas-hank- keen työpakettia luontohankkeiden rahoitusohjelmassaan 90 000 eurolla. Työpaketti tuottaa kansalliset kriteerit viljelyaineistolle mm. alkuperän suhteen.

Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuus niistä

Jatkuvat toimenpiteet

Puuntuotanto on keskeinen luonnon tarjoama ekosysteemipalvelu Metsä Boardille. Metsäluonnon tilan heikentyessä metsä on alttiimpi ilmaston- muutoksen aiheuttamille sääilmiöille ja vieraslajeille. Metsien resilienssi ilmastonmuutokseen kasvaa luonnosta saatavien hyötyjen eli ekosystee- mipalveluiden kokonaisvaltaisen hallinnan ja luonnon tilaa vahvistavan uudistavan metsätalouden seurauksena. Metsä Groupin metsäpalvelujen tavoitteena on turvata paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti

64

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

merkitykselliset ekosysteemipalvelut. Metsänomistajajäsenten mahdol- lisuudet luoda lisäarvoa metsäomaisuudestaan ovat sitä paremmat, mitä monimuotoisimpina ne siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien toimenpiteiden kannalta keskeiset resurssit kohdistuvat muun muassa henkilöstöön, kehitystoimintaan, järjestelmäkehitykseen sekä välillisesti metsätalouden toimenpiteissä käytettävään koneistoon. Metsätalouden toimenpiteiden keskeinen resurssi on kattava paikkatietojärjestelmä toiminta-alueen metsistä.

Mahdollisten ympäristöpoikkeamien korjaamiseksi Metsä Groupilla on käytössä vapaaehtoinen uudistavan metsätalouden luontokompensaatio, joka ylikompensoi mahdollisissa lakirikkomuksissa luonnolle aiheutetun haitan. Kompensaatiomallin kehittäminen on käynnissä ja sitä sovelletaan vuodesta 2023 lähtien takautuvasti todettujen poikkeamien osalta. Kompensaatiomallista on kerrottu lisää osiossa S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt .

Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit

Toimenpiteitä mittaavat 2030-tavoitteet on esitetty taulukossa Metsä Groupin puunhankinnan 2030-kestävyystavoitteet . Ilma- ja vesipäästöt on esitetty osiossa E2 – Pilaantuminen . Metsäluonnon tilaa kuvaavia indikaat- toreita, niiden luotettavuutta ja yhtenäistä seurantajärjestelmää kehitetään sekä toimialan yhteistyönä että Metsä Groupin omien tavoitteiden saavut- tamiseksi, näistä on kerrottu tarkemmin osiossa Toimenpiteet .

Taloudelliset vaikutukset

Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvat riskit on esitetty taulukossa sivuilla 59– 60. Metsä Group ei itse omista puunhan- kintansa kannalta merkittävää metsää, joten biodiversiteettiin ja ekosys- teemeihin liittyvät riskit eivät vaikuta omaisuuseriin vaan realisoituessaan vaikuttaisivat Metsä Boardiin pitkällä aikavälillä puuraaka-aineen saatavuu- den ja kustannuksen kautta. Taloudellisia vaikutuksia ei ole tässä vaiheessa arvioitu tarkemmin, koska taloudellisten vaikutusten raportointia ollaan vasta kehittämässä.

Mittareiden laatimisperiaatteet

Hakkuukohteisiin jätettyjen tekopökkelöiden laskenta kattaa vain Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden toteuttamat suorat pystykaupat, eli hankintakaupat eivät ole laskennassa mukana. Hakkuukohteisiin sisältyy kasvatus- ja uudistushakkuut. Uudistushakkuukohteisiin jätettyjen säästöpuiden laskenta kattaa toteutetut suorat pystykaupat. Metsäsertifiointikriteerit asettavat minimivaatimukset säästöpuiden määrälle. Laskenta pohjautuu uudistushakkuukohteiden kappalemääriin. Taimikonharvennuksen jälkeen jäävä puusto, jossa on pelkkää kuusta, sisältää teetetyt taimikonharvennukset. Laskennassa huomioidaan kuusivaltaiset kohteet, joissa kuusen osuus on yli 50 prosenttia jäävästä puustosta. Kuusi katsotaan ainoaksi puula- jiksi, jos kohteessa muiden puulajien osuus on alle 10 prosenttia.

Luonnon monimuotoisuutta edistävien toimenpiteiden määrä lasketaan vain omistajajäsenten metsissä toteutetuista toimen- piteistä. Tällä hetkellä seurattavia toimenpiteitä ovat lehtojen luonnonhoidolliset toimenpiteet, poltetut säästöpuuryhmät, Metsä Groupin FSC-luontokohdepalvelu ja Metsä Group Plus -sopimusmäärät.

Metsä Group kehittää metsäluonnontilaa kuvaavia indikaatto- reita, niiden luotettavuutta sekä yhtenäistä seurantajärjestelmää. Indikaattoreiden kehitys on kuvattu tarkemmin osiossa Toimenpiteet .

Metsä Group Plus -kohteiden toteutusta on vuonna 2025 arvioitu ulkopuolisen arvioijan toimesta. Ulkopuolinen taho ei ole validoi- nut muita mittareita.

65

E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Vaikutukset

Arvo- ketjun vaihe

Aika- hori- sontti

Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille

Arvo- ketjun vaihe

Aika- hori- sontti

Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö

Metsä Boardin käyttämät primääriset uusiutuvat raaka-ai- neet voidaan uusiutuvan metsätalouden ansiosta hankkia kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Ne ovat kestävä vaihtoehto fossiilisille raaka-aineille

Mahdollisuus : Lainsäädäntö, joka tunnistaa fossiilittomien raa- ka-aineiden ilmasto- ja muut hyödyt materiaalien valmistuksessa ja asettaa vaatimuksia primääristen fossiilisten raaka-aineiden korvaamiselle kestävämmillä vaihtoehdoilla

Mahdollisuus : Pääraaka-aineena käytettävän uusiutuvan puun täysimääräinen käyttö. Innovaatioiden ja tuotantoprosessien ja sivuvirtojen kehittäminen, mikä voi lisätä puuraaka-aineen jalostusarvoa ja monipuolistaa tuoteportfoliota

Riski : Lainsäädäntö, joka edellyttää kierrätysmateriaalin käyttöä biopohjaisissa tuotteissa eikä tunnista yhtiölle tärkeiden ensikui- tujen kiertotalousetuja. Se voi vaikuttaa kielteisesti liiketoimin- taan ja vaatia mahdollisesti uusia investointeja

Puupohjaiseen energiaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mah- dollisuudet on esitetty osiossa E1 – Ilmastonmuutos

Puupohjaiseen energiaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdolli- suudet on esitetty osiossa E1 – Ilmastonmuutos .

Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset

Metsä Boardin tuotteet tarjoavat asiakkaille ja kuluttajille kierrätettävän vaihtoehdon fossiilisista raaka-aineista valmistetuille tuotteille

Mahdollisuus : Lainsäädäntö, joka suosii kierrätettäviä, uu- siutuvasta materiaalista tuotettuja tuotteita fossiilipohjaisten vaihtoehtojen sijaan, mikä tuo kasvumahdollisuuksia

Riski : Lainsäädäntö, joka suosii uudelleenkäytettäviä pakkauksia tai muita uudelleenkäytettäviä tuotteita kierrätettävien kerta- käyttöisten tuotteiden sijaan, saattaa vähentää Metsä Boardin tuotteiden kysyntää. Lisäksi muovin kemiallisen kierrätyksen käyttöönotto teollisessa mittakaavassa voi lisätä muovin hyväk- syttävyyttä ja vähentää tarvetta sen korvaamiseen

Jäte ja sivuvirrat

Tuotannon sivuvirroista jalostettavat uudet tuotteet

Mahdollisuus : Sivuvirtojen hyötykäyttö tuo taloudellista hyötyä, metsäteollisuuden sivuvirtojen täysimääräinen hyödyntämi- nen vahvistaa alan hyväksyttävyyttä ja turvaa tulevaisuuden toimintaa

Pieni määrä kaatopaikkajätettä tuotannosta, aiheuttaen päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään, vaikka valtaosa tuotannon sivuvirroista hyödynnetään materiaaleina tai energiana

Riski : Metsäteollisuuden toiminnan arvostuksen ja taloudellis- ten hyötyjen heikkeneminen, jos kaikille sivuvirroille ei löydetä käyttötarkoitusta

Riski : Lainsäädäntö, jonka myötä metsäteollisuuden sivuvirtojen käyttö bioenergian tuotannossa vähenee, heikentää metsäteolli- suuden toiminnan arvostusta

Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Arvoketjun alkupää

Oma toiminta

Arvoketjun loppupää

Lyhyt (alle yksi vuosi)

Keskipitkä (1–5 vuotta)

Pitkä (yli 5 vuotta)

Metsä Boardin 2030-kestävyystavoite

2030-tavoite

2025

2024

2023

Prosessijätettä kaatopaikalle, tn

0

111

267

1 164

Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet sekä niiden asettamista ja seu- rantaa on avattu osioissa Kestävyyden hallinto ja strategia sekä Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet . Edellä esitetty tavoite ’0 ton- nia prosessijätettä kaatopaikalle’ koskee resurssien ulosvirtauksia. Tavoite perustuu siihen, että Metsä Board pyrkii ohjaamaan kaikki tuotannon sivu- virrat hyötykäyttöön ja pääsemään kokonaan eroon kaatopaikkajätteestä. Tavoite saavutetaan löytämällä hyötykäyttö kaikelle prosessijätteelle. Se sijoittuu jätehierarkiassa tasolle jätteen hyödyntäminen. Tavoitteen täyttyminen vaatii kaikkien sivuvirtojen hyödyntämistä, mikä edesauttaa välillisesti kiertotalouteen perustuvaa tuotesuunnittelua. Sivuvirtojen hyödyntämisestä on kerrottu lisää osiossa Jäte ja sivuvirrat . Tavoite liittyy epäsuorasti kierrätysmateriaalien käyttöasteen kasvattamiseen sivuvirtoja hyödyntämällä, mutta ei uusiutuvien resurssien kestävään hankintaan

ja käyttöön tai primääriraaka-aineiden minimointiin. Tavoiteasetanta perustuu lainsäädännön noudattamiseen, sillä tavoite perustuu EU:n jätedirektiiviin ja siellä asetettuihin tavoitteisiin. Kiertotalouden kattavat systeemitason mittarit ovat kansainvälisesti kehitteillä. Metsä Board seuraa mittariston kehittymistä sekä osallistuu testaus- ja kehitystyöhön.

Veden- ja energiankäyttöön liittyvät tavoitteet on esitetty osioissa E1 – Ilmastonmuutos ja E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat .

Tavoitteessa edistyminen

Prosessijätettä kaatopaikalle – Metsä Boardin kaatopaikkajätteen vähentäminen on edistynyt suunnitellusti kohti 2030-tavoitetta. Kaato- paikalle ohjattiin vuonna 2025 vain yksittäinen erä prosessijätettä.

66

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

Toimintaperiaatteet

Metsä Boardin resurssien käyttöä ja kiertotaloutta ohjaa Metsä Groupin ympäristöpolitiikassa määritellyt toimintaperiaatteet. Metsä Board on sitoutunut kestävään metsätalouteen, hyödyntämään raaka-aineita, vettä ja energiaa tehokkaasti ja kehittämään toimintaansa jatkuvasti. Tuotan- toprosesseissa syntyvät sivuvirrat käytetään ensisijaisesti raaka-aineena tai energiana. Yhtiö hyödyntää tuotantoyksiköiden välisiä synergioita sekä kehittää teollisia kiertoja ja tuotteiden kierrätettävyyttä. Ympäristöpolitii- kasta on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .

Tuotantolaitosten sertifioidut laatu-, ympäristö- ja energiatehokkuus- järjestelmät ohjaavat ympäristöjohtamista ja ympäristösuorituskykyä. Tuotantolaitoksilla toteutetaan suunnitelmallisesti sisäisiä ja ulkoisia auditointeja ISO 14001- ja ISO 50001 -standardien mukaisesti.

Yhtiön toimintaa ohjaavat kiertotalouden periaatteet: luonnon uusiutumiskyvystä huolehtiminen, jätteiden ja päästöjen minimointi sekä yhteiskunnan piiriin otettujen luonnonvarojen pitäminen käytössä mahdollisimman pitkään ja mahdollisimman arvokkaina.

Koska materiaalien täydellinen ja ikuinen kierrätys ja uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, materiaalikierron ylläpitäminen edellyttää myös primäärien raaka-aineiden lisäämistä kiertoon. Siksi ensikuitua tarvitaan ylläpitämään kuitupakkausten hyvin toimivaa kierrätyssykliä. Primääriset uusiutuvat raaka-aineet on mahdollista hankkia kiertotalouden peri- aatteiden mukaisesti esimerkiksi metsistä, joita hoidetaan uudistavan metsätalouden periaatteiden mukaisesti. Metsä Group tarjoaa omista- jilleen uudistavan metsätalouden metsienhoitomallia, josta on kerrottu lisää osioissa E1 – Ilmastonmuutos ja E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit.

Edelläkävijä vastuullisuudessa -strategisen ohjelman painopistealueena kiertotalouden osalta on strategisten kestävyystavoitteiden saavuttami- nen tuotannon fossiilisten hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, vesi- ja energiatehokkuudessa ja yhtiön roolin laajentamiseksi kiertotaloudessa. Tehokas innovointi -ohjelman tavoitteena on varmistaa Metsä Boardin tuotteiden kilpailukyky pitkällä tähtäimellä. Sen painopistealueita ovat kartongin keventäminen, kierrätettävien tuotteiden, kuten dispersiopääl- lystetyn kartongin, kehittäminen.

Kaikki Metsä Boardin kartongit valmistetaan uusiutuvasta, kierrätettä- västä ensikuidusta. Ensikuitukartongit eivät vaikuta niihin pakatun tuotteen hajuun tai makuun, ja ne ovat turvallinen valinta elintarvikkeiden ja muiden vaativien loppukäyttöjen kuitupakkauksiin.

Toimenpiteet

Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö

Jatkuvat toimenpiteet

Raaka-aineet käytetään resurssitehokkaasti, jotta tuotannossa ei synny hukkaa. Pääraaka-aine on uusiutuva puu, joka hyödynnetään täysimääräi- sesti. Puun arvokkain osa on tukki, joka käytetään Metsä Groupin muiden liiketoiminta-alueiden valmistamiin puutuotteisiin. Ohuemmat puun osat sekä harvennuksista saatavat ohuet puut ovat sellu- ja kartonkitehtaiden pääraaka-aine. Oksat ja hakkuutähteet hyödynnetään uusiutuvan energian

tuotannossa. Metsä Boardin tehtaat parantavat jatkuvasti talteenottopro- sesseja, jotta sellun ja kartongin tuotannossa ei synny hukkaa. Esimerkiksi prosessiveden kierrätystä lisäämällä tehostetaan energiankäyttöä ja vähennetään kuitumateriaalin hävikkiä.

Metsä Boardin keskeisiä resurssien sisäänvirtauksiin ja käyttöön liittyviä toimenpiteitä ovat:

Osana Metsä Groupia sitoutuminen uudistavan metsätalouden kehittä- miseen ja uudistavan maankäytön edistämiseen myös tehdasalueilla. Toimenpiteellä vahvistetaan metsäluonnon tilaa sekä luonnon moni- muotoisuutta rakennetussa ympäristössä. Lisätietoja tästä on osioissa E1 – Ilmastonmuutos ja E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit.

Vedenkäytön vähentäminen kehittämällä tuotannon prosesseja ja ottamalla käyttöön uusia tekniikoita. Lisätietoja tästä on osiossa E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat .

Siirtyminen täysin fossiilittoman energian käyttöön tuotannossa fossiilisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisätietoja tästä on osiossa E1 – Ilmastonmuutos .

Energiatehokkuuden parantaminen tehostamalla sähkön, lämmön ja polttoaineiden käyttöä. Lisätietoja tästä on osiossa E1 – Ilmastonmuutos .

Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät ulosvirtaukset

Jatkuvat toimenpiteet

Kuitupakkausmateriaalien kiertotaloudessa Metsä Boardin tehtävänä on tuottaa markkinoille korkealuokkaisia ensikuitukartonkeja mahdollisimman resurssitehokkaasti, auttaa korvaamaan fossiilipohjaisia materiaaleja sekä pienentää pakkausten hiilijalanjälkeä. Keskeistä on kartonkien kierrätettä- vyyden ja kompostoitavuuden varmistaminen sekä kehittäminen.

Yhtiön T&K-painopistealueina ovat kartongin keventäminen sekä biopohjaisten barrier-päällysteiden kehittäminen kartonkien elintarvike- pakkausloppukäyttöön. Lisätietoja tästä on toimintakertomuksen osiossa T&K-toiminta .

Metsä Boardin keskeisiä tuotteisiin ja palveluihin liittyviä toimenpiteitä ovat:

Pakkausten ympäristövaikutuksia pienennetään tuotekehityksellä, kuten kartonkien keventämisellä, sekä tarjoamalla asiakkaille palveluja ympäristövaikutusten pienentämiseksi koko pakkauksen elinkaaren aikana. Metsä Board tarjoaa asiakkailleen 360 Services -palvelukoko- naisuudessa muun muassa T&K-, kestävän kehityksen, ja pakkaussuun- nittelupalveluita, joissa esimerkiksi pakkausten elinkaarilaskelmilla, datapohjaisilla vertailuilla eri materiaalien ympäristövaikutuksista sekä konkreettisilla pakkausratkaisuilla autetaan asiakkaita parantamaan pakkaustensa kierrätettävyyttä ja materiaalitehokkuutta. Vuoden 2025 aikana Metsä Board on tehnyt tehdaskoeajoja kartongin keventämiseksi ja suunnitellut yhdessä asiakkaiden kanssa pakkauskonsepteja, jotka vähentävät resurssien käyttöä.

Kierrättämistä edistetään osallistumalla kansainvälisiin aloitteisiin. Kan- sainvälisiin aloitteisiin osallistuminen edistää eurooppalaisen ja globaalin kiertotalouden vahvistumista ja Metsä Boardin tuotteiden pysymistä pidempään kierrossa. Metsä Board on yksi vuonna 2019 käynnistetyn 4evergreen-hankkeen perustajajäsenistä. 4evergreen kokoaa yhteen jäseniä koko pakkausarvoketjusta. Hankkeen tavoitteena on nostaa kuitupohjaisten pakkausten kierrätysaste 90 prosenttiin EU:n alueella vuoteen 2030 mennessä. Lisätietoja tästä on osioissa G1 – Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta .

67

Kaikki Metsä Boardin pakkausmateriaalit sekä pääosin uusiutuvasta raa- ka-aineesta valmistetut kartongit ovat kierrätettäviä riippuen paikallisista kierrätysjärjestelmistä. Metsä Boardin kartonkien kierrätettävyys on testattu Cepin menetelmän mukaisesti (Cepi Recyclability Laboratory Test Method Version 2; Fibre-based packaging recyclability evaluation protocol beta version). Kaikki yhtiön kartongit lukuun ottamatta PE-päällystettyjä lajeja on sertifioitu teollisesti kompostoituviksi DIN EN 13432 ja/tai ASTM D6400 -standardien mukaisesti ja kotikompostoituviksi NF T 51–800 -standardin mukaisesti.

Yhtiön kaikkien tuotteiden elinkaariarvioinneissa noudatetaan tuotekate- goriasääntöjä (EPD International PCR), jotka ovat ISO 14040 ja ISO 14044 -standardien mukaiset. Elinkaariarviointien laskentamalli on ulkopuolisen kumppanin verifioima, ja valituilla yhtiön tuotteilla on EPD-ympäristötuo- teseloste, jossa raportoidaan vertailukelpoisesti kartonkituotteen elin- kaariarvioinnin tuloksia. Tuotteiden korjattavuus tai tuotteiden kestävyys suhteessa alan keskiarvoon ei ole Metsä Boardin toimiala huomioon ottaen yhtiölle olennainen tuotteiden käsittelytapa tuotteiden ulosvirtausten tarkastelussa.

Jäte ja sivuvirrat

Jatkuvat toimenpiteet

Metsä Boardin laitoksilta syntyy jätteinä puuperäisiä jakeita, orgaanisia ja epäorgaanisia lietteitä, tuhkia, paperi- ja kartonkijätettä, metalleja sekä pieniä määriä muovi- ja lasijätettä sekä energiajätettä tehtaiden lajittelusta. Vaarallisina jätteinä syntyy muun muassa öljyjä ja öljypitoisia jätteitä. Rakennus- ja purkutoiminnasta syntyy muun muassa betonimurskeita ja metallijätettä.

Metsä Boardin keskeisiä jätteisiin ja sivuvirtoihin liittyviä toimenpiteitä ovat:

Uusien käyttökohteiden kehittäminen tuotannossa syntyville sivuvirroille yhdessä kumppaneiden kanssa puunkäytön resurssitehokkuuden lisäämiseksi vähentäen tuotteiden ympäristövaikutusta tuotettua tuotetta kohti.

Tuotannon sivuvirroista valtaosa hyödynnetään. Puuperäisiä jakeita, lietteitä, tuhkia ja kalkkijakeita käytetään maanrakennuksessa ja viherrakentamisessa, lannoitteissa, kemianteollisuuden sovelluksissa ja energiantuotannossa. Vain pieni osa tuotannon sivuvirroista loppusijoi- tetaan kaatopaikalle (tarkat luvut löytyvät Jätteiden käyttö ja loppusijoitus -taulukossa). Sivuvirtojen ohjaaminen hyötykäyttöön aiheuttaa usein lisäkustannuksia, mutta kaatopaikkojen hoitokulujen väheneminen tuo myös kustannussäästöjä.

Osalla tuotantolaitoksista on oma jätehuoltoalue, joilla toiminta on ympäristöluvan varaista. Omien jätehuoltoalueiden ympäristövaikutukset minimoidaan ympäristölupien mukaisesti. Osa jätteistä toimitetaan ympäristöluvanvaraisille jätehuoltoyhtiöille hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi. Jätehuollon toimijoiden vastuullisuus varmistetaan toimitussopimuksissa.

Suurimmat prosessijätejakeet ovat sellun tuotannossa syntyvä viherlipeäsakka ja energiatuotannossa syntyvä tuhka. Metsä Board osana Metsä Groupia etsii viherlipeäsakalle aktiivisesti teollisia käyttötapoja

tekemällä omaa tutkimusta ja pilotointia sekä osallistumalla yliopistojen yhteisrahoitteisiin tutkimushankkeisiin.

Esimerkkejä sivuvirtojen hyödyntämisestä ovat:

Metsä Board selvittää yhdessä Soilfoodin kanssa kartonkitehtaiden kui- tupitoisten sivujakeiden hyödyntämistä kuivikkeissa. Yhteistyö Husumin integraatin kanssa käynnistyi vuonna 2025. Uudenlaiset kuivikekuidut ovat uusiutuva vaihtoehto eläintiloilla yleisesti käytetylle turpeelle.

Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring on sijoittanut neljään Metsä Groupin, mukaan lukien Metsä Boardin, puupohjaisia sivuvirtoja jatkojalostavaan startup-yhtiöön ja tukee näitä tuotannon skaalauksessa ja tuotteiden kaupallistamisessa.

Metsä Group on sitoutunut kansalliseen kiertotalouden green deal -sopimukseen. Sitoumuksessa mukana olevat toimijat asettavat vuoteen 2035 ulottuvia tavoitteita ja sitoutuvat toimiin, jotka edistävät vähähiilistä kiertotaloutta.

Vuonna 2025 keskeisimpien resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liitty- viin toimenpiteisiin ei kohdistunut merkittäviä pääoma- tai toimintamenoja. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat vuonna 2025 6,3 miljoonaa euroa.

Taloudelliset vaikutukset

Olennaisuusanalyysissa tunnistetut resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty taulukossa sivulla 6 6 ja niiden arvioinnissa käytetyt aikahorisontit on kuvattu sivulla 3 2. Keskeisimmät tiedossa olevat tai kohtuudella odotetut taloudelliset vaikutukset sivuvirtoihin liittyen koskevat päästöoikeuksia ja puupohjaisen energian käyttöä, joita on käsitelty osiossa E1 – Ilmastonmuutos . Keskeinen epävarmuustekijä näiden vaikutuksien arviointiin liittyen on EU-lainsäädän- nön heikko ennustettavuus. Muut mahdolliset lisäkustannukset liittyvät lisääntyvään sivuvirtojen ohjaamiseen hyötykäyttöön, mikä taas toisaalta tuo kustannussäästöä kaatopaikkahoitokulujen vähentyessä.

Resurssien tehokasta käyttöä ja kiertotaloutta edistävien uusien konseptien kehityksen aikana tarkastellaan jatkuvasti niiden taloudellisia vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan tekemällä kannattavuuslaskelmia ja tiekarttoihin yhdistettyjä skenaariolaskelmia talouslaskennan menetelmiä käyttäen. Investointiehdotuksia arvioidaan strategiset hyödyt ja taloudelli- set tunnusluvut huomioiden.

Potentiaaliset tulevaisuuden tuotteet pakkausmarkkinoilla ja hiilidioksidin talteenotto resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevina mahdollisuuksina on esitelty tarkemmin luvussa E1 – Ilmastonmuutos .

68

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

Mittarit

Materiaali- ja energiavirrat sisään

Puupohjaiset raaka-aineet, 1 000 tn

2025

2024

Puu

3 902

4 292

Ostosellu

293

345

Kierrätyskuitu

0

Sertifioidun puukuidun osuus on julkaistu osiossa G1 − Liiketoiminnan harjoittaminen .

Muut raaka-aineet, 1 000 tn

2025

2024

Prosessikemikaalit

25

31

Päällysteet, sideaineet ja pigmentit

247

279

Pakkausmateriaali

21

25

Muiden raaka-aineiden kestävyyttä seurataan erillisillä mittareilla. Esimerkiksi raaka-ai- neiden jäljitettävyyden mittari seuraa kierrätetyn, uudelleenkäytetyn ja uusiutuvan materi- aalin osuutta kaikista sisään tulevista raaka-aineista. Tästä on kerrottu tarkemmin osiossa G1 − Liiketoiminnan harjoittaminen .

Metsä Boardin tuotantoprosesseissa käytetään kriittisiä raaka-aineita rajatusti. Yhtiö käyttää alumiinisulfaattia muutamilla tehtailla sekä talkkia, joka sisältää magnesiumsili- kaattia. Vedenkäytöstä on kerrottu lisää osiossa E3 - Vesivarat . Aineellisten käyttöomai- suushyödykkeiden käytöstä raportointivuoden aikana on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa osiossa 4.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkee t.

Uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus*, %

2025

2024

Uusiutuvat materiaalit

94

Kierrätysmateriaalit

0,1

0,2

*Osuus raportointikauden aikana käytettyjen materiaalien kokonaispainosta.

Metsä Board käyttää kierrätyskartonkia kartonkirullien hylsyissä.

Materiaali- ja energiavirrat ulos

Tuotteet, 1 000 tn

2025

2024

Sellu

550

619

BCTMP

398

504

Kartonki

1 331

1 539

Muut biotuotteet (mäntyöljy ja tärpätti)

17

18

Sivutuotteet, 1 000 tn

2025

2024

Lannoitekäyttö ja maanparannus (kalkkijakeet, tuhka, hiekkainen kuori)

28

14

Teollinen käyttö (kalkkijakeet, tuhka, siistausliete)

30

18

Energiankäyttö (siistausliete, biopelletti)

0

Yhteensä

58

32

Jätteiden käyttö ja loppusijoitus, 1 000 tn

Oma käsittely

Ulkopuolinen

käsittely

Yhteensä 2025

Yhteensä 2024

PROSESSIJÄTE (VAARATON JÄTE)

Materiaalihyötykäyttö

0

42

73

Energiakäyttö

49

0,3

49

55

Kaatopaikka

0

0,1

0,3

Prosessijäte yhteensä

49

43

92

128

MUU VAARATON JÄTE

Materiaalihyötykäyttö

0

6,8

4,1

Energiakäyttö

0

1,0

1,4

Kaatopaikka

0

0,1

0,04

Muu vaaraton jäte yhteensä

0

7,8

7,9

5,5

VAARALLINEN JÄTE

Materiaalihyötykäyttö

-

0,3

Energiakäyttö

-

0,02

0,2

Polttaminen ilman energiahyötyä

-

0,1

0,07

Kaatopaikka

-

0,03

0,3

Muu loppusijoitus*

-

0,1

0,2

Vaarallinen jäte yhteensä**

-

0,6

1,1

Kaikki jäte yhteensä

49

51

100

135

Kaatopaikkajätteen osuus kaikesta jätteestä, %

0

0,5

0,2

0,5

* Jätteen muu loppusijoitus ja -käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle. Määrä sisältää myös uudelleenpakkaamisen ja esikäsittelyn ennen loppusijoitustoimia.

** Metsä Boardin toiminnoista ei aiheudu radioaktiivista jätettä.

69

Mittareiden laatimisperiaatteet

Resurssien sisäänvirtaukset

Resurssien sisäänvirtaukset on raportoitu materiaalien alkuperäisessä tilassa. Puun määrät on raportoitu Metsä Groupin puunhankinta ja metsäpalvelut -liiketoiminnalta saatujen tietojen mukaisesti ja muiden raaka-aineiden osalta vastaanotettujen raaka-ainetonnien perusteella. Pakkausmateriaalien sisäänvir- taukset perustuvat sisäiseen raportointiin.

Merkittävimmät oletukset resurssien sisäänvirtausten lasken- nassa liittyvät materiaalien konversiokertoimiin sekä materiaalien jaotteluun uusiutuviksi materiaaleiksi ja kierrätysmateriaaleiksi. Konversoiduista sisäänvirtausmääristä osa perustuu oletuksiin, mikäli laskelmissa on käytetty materiaalin tai tuotteen keski- määräisiä konversiokertoimia. Mikäli materiaalin kuulumista uusiutuvaksi materiaaliksi tai kierrätysmateriaaliksi ei voida varmuudella todeta, oletuksena on, että se ei ole kierrätettävää tai uusiutuvaa.

Resurssien ulosvirtaukset

Jätemäärä sisältää suoraan tehdasprosessista, välivaras- toinnista sekä tehdastoimintojen ulkopuolisista rakennus- ja purkuhankkeista loppukäsittelyyn siirretyt jätteet, joista on operatiivinen kontrolli, mukaan lukien materiaalina ja energiana hyödyntäminen, kaatopaikalle sijoittaminen ja vaarallisen jätteen käsittely. Tehdasprosessista väliaikaiseen varastointiin siirretyt jätteet eivät sisälly raportoituun jätemäärään. Jätemäärässä on mukana kosteus.

Prosessijätteen määrä kaatopaikalle sisältää kaikilta tuotantolai- toksilta kaatopaikalle päätyneen tuotantoprosesseissa syntyneen jätteen määrän tonneina. 2030-kestävyystavoite koskee vain prosessijätettä. Tavoite ei koske esimerkiksi tuotantolaitosten henkilöstöravintoloista syntyvää jätettä, jonka määrä prosessijät- teeseen verrattuna on arvioitu epäolennaiseksi.

Omilla jätteenkäsittelyalueilla käsiteltävien jätteiden määrä kerätään vaakaraporteilta. Ulkoisen palvelutoimittajan käsittelemien jätteiden määrä ja loppukäsittelytapa kerätään palvelutoimittajilta.

Materiaalihyötykäytön jaottelu standardin mukaisiin alaluokkiin ei ole mahdollista, koska saatavilla oleva tieto perustuu jätelainsäädännön koodeihin, joista tätä erottelua ei voi tehdä. Materiaalihyötykäytön jaottelu standardin mukaisiin alaluokkiin ei ole mahdollista, koska saatavilla oleva tieto perustuu jätelainsää- dännön koodeihin, joista tätä erottelua ei voi tehdä. Määrien arvi- ointi on haasteellista, koska koodikohtaisen jätetiedon ja ESRS:n mukaisen jaottelun välillä on eroavaisuuksia, jotka vaativat lisäsel- vityksiä yhteensovittamiseksi. Näitä lisäselvityksiä tehdään, jotta jaottelu voidaan arvioida vuoden 2026 raportoinnissa.

Ulkopuolinen taho ei ole validoinut mittareita.

70

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

S – Sosiaalinen vastuu

S1 – Oma työvoima

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennaiset osaosa-aiheet

Vaikutukset

Arvo-

ketjun

vaihe

Aika-

hori-

sontti

Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille

Arvo-

ketjun

vaihe

Aika-

hori-

sontti

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä

Moninaisuus

Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Työhyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ja urakehitykseen paranevat yhdenvertaisuuden toteutuessa henkilöstön kohtelussa, palkkauksessa ja rekrytoinnissa

Mahdollisuus : Työnantajakuvan sekä innovaatio-, suoritus- ja kilpailukyvyn vahvistuminen avain- tehtäviin soveltuvimpien osaajien valinnan seurauksena

Työhyvinvointi ja mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ja urakehitykseen heikentyvät, jos epäonnistutaan yhdenvertaisuudessa henkilöstön kohtelussa, palkkauksessa tai rekrytoinnissa

Riski : Työnantajakuvan sekä inno- vaatio-, suoritus- ja kilpailukyvyn heikentyminen, mikäli avaintehtäviin ei valita soveltuvimpia osaajia sekä Metsä Boardin houkuttelevuuden väheneminen erityisesti vähemmis- töjen keskuudessa

Työolot

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Yhdistymisvapaus, yritysneuvos- tojen olemassaolo sekä työnteki- jöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet

Työehtosopimusneuvottelut

Työ- ja yksityiselämän tasapaino

Työntekijöiden työkyky ja työhyvinvointi para- nevat työoloja edistävien toimenpiteiden, kuten yrityskohtaisten työehtosopimusten, liukuvan työajan ja yksilöllisten vuorotyöaikamallin, seurauksena

Mahdollisuus : Työvoiman työkyvyn, työtyytyväisyyden ja sitoutumisen lisääntyminen Metsä Boardiin sekä yhtiön työnantajakuvan ja suori- tuskyvyn parantuminen

Työntekijöiden ja heidän läheistensä elämän- laatu ja hyvinvointi heikentyy ja eriarvoisuus lisääntyy mahdollisten puutteellisten työolojen seurauksena

Terveys ja turvallisuus

Työntekijöiden yleinen fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi ja työkyky paranevat terveyttä ja turvallisuutta edistävien toimenpiteiden seurauksena

Riski : Työvoiman työkyvyn, työtyytyväisyyden ja sitoutumisen heikentyminen sekä Metsä Boardin työnantajakuvan ja suorituskyvyn lasku

Työntekijöiden fyysinen ja psyykkinen hyvin- vointi ja työkyky heikkenevät mahdollisten puutteellisten terveyden ja turvallisuuden toimenpiteiden seurauksena

Muut työhön liittyvät oikeudet

Yksityisyys

Mahdolliset tietosuojapuutteet voivat vaaran- taa henkilöstön yksityisyyden ja henkilötietojen suojan, mikä aiheuttaa henkistä kuormitusta ja heikentää hyvinvointia

Riski : Työvoiman työkyvyn, työ- tyytyväisyyden, luottamuksen ja sitoutumisen heikentyminen sekä pysyvät mainehaitat Metsä Boardille

Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Arvoketjun alkupää

Oma toiminta

Arvoketjun loppupää

Lyhyt (alle yksi vuosi)

Keskipitkä (1–5 vuotta)

Pitkä (yli 5 vuotta)

Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet

2030-tavoite

2025

2024

2023

Oman henkilöstön tapaturmataajuus (TRIF)

0

4,8

3,4

6,1

Henkilöstön sitoutuneisuus, indeksi (asteikko 0–100)

AAA

A

A+

Henkilöstötutkimuksen perusteella määriteltyjen toimenpiteiden toteutus, %

100

-

Naisia johtamisrooleissa, %

>35

25

23

Henkilöstön kokemus monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen (DEI) toteutumisesta, Metsä meille kaikille -indeksi (asteikko 0–100)

100

72

73

-

Anonyymit rekrytoinnit avoimissa hauissa, %

100

99,2

72

Kaikkia vertailutietoja ei ole ilmoitettu vuonna 2025 asetettujen uusien 2030-tavoitteiden osalta.

Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteista on kerrottu osioissa Kestävyy- den hallinto ja strategia sekä Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet .

Oma työvoima ei ole suoraan osallistunut tavoitteiden asettamiseen, mutta olennaisuusanalyysissä otetaan huomioon henkilöstölle suunnattujen tutkimusten, kuten henkilöstötutkimuksen, tulokset.

2030-kestävyystavoitteita käsitellään tehtaiden johtoryhmissä, joissa henkilöstön edustajat ovat mukana, sekä yhteistoimintatilaisuuksissa henkilöstön edustajien kanssa. Tulokset kestävyystavoitteissa etenemisestä ovat koko henkilöstön nähtävissä sisäisillä intranet-sivuilla neljännesvuosittain.

71

Tavoitteissa edistyminen

Oman henkilöstön työtapaturmataajuus (TRIF) – Työtapaturma- taajuus kasvoi edellisestä vuodesta, mutta pysyi kuitenkin vuosittaisen tavoitteen mukaisena kohti 2030 nolla tapaturmaa -tavoitetta. Valitettavasti sattuneiden työtapaturmien joukossa oli yksi vakava louk- kaantuminen, joten vahvaa panostusta ennakoivaan turvallisuustyöhön ja vakavien työtapaturmien ennaltaehkäisemiseen tulee jatkaa.

Henkilöstön sitoutuneisuus – Tavoitteessa ei edistytty suunnitelman mukaisesti. Sitoutumista edistäviä henkilöstötutkimuksen perusteella määriteltyjä toimenpiteitä seurattiin ja niiden toteuttaminen oli hyvällä tasolla. Toimenpiteiden seurantaa ja toteutusta jatketaan edelleen tulevina vuosina.

Henkilöstötutkimuksen perusteella määriteltyjen toimenpiteiden toteutus – Tavoitteessa edistyttiin suunnitelman mukaisesti, ja 100 prosentin tavoite saavutettiin vuonna 2025. Toimenpiteet keskittyivät mm. johtamisen kehittämiseen, avoimen keskustelukulttuurin vahvista- miseen sekä turvallisuusjohtamisen parantamiseen.

Naisia johtamisrooleissa – Naisten osuus johtamisrooleissa ei kasvanut tavoitteen mukaisesti vuonna 2025, ja toteuma pysyi samalla tasolla kuin edeltävänä vuonna. Mittari ja aikaisempien vuosien tulokset päivitettiin vuonna 2025.

Henkilöstön kokemus monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen (DEI) toteutumisesta – Tavoitteessa ei edistytty suunnitelman mukaisesti. Metsä meille kaikille -visiota kuitenkin edistettiin valmentamalla esihenkilöitä monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja mukaan ottamisesta. Lisäksi tuotantolaitosten toimihenkilöitä valmennettiin psykologisen turvallisuuden merkityksestä työyhteisössä. Henkilöstön tietoisuutta ja osaamista kehitetään edelleen tulevina vuosina sisäisillä koulutuksilla ja koko henkilöstölle pakollinen Yhdenvertaisuus-verkkokoulutus uudistetaan vuoden 2026 aikana.

Anonyymit rekrytoinnit avoimissa hauissa – Anonyymien rekrytoin- tien käyttö vakiintui, ja 100 prosentin tavoite saavutettiin. Tämä tukee Metsä Boardin tavoitetta edistää rekrytointiprosessien yhdenvertai- suutta ja vähentää ennakkokäsitysten vaikutusta rekrytointipäätöksissä.

Vaikutusten kohteena oleva oma työvoima

Omaan työvoimaan kuuluvat työntekijät ovat pääsääntöisesti työsuhteisia työntekijöitä. Lisäksi esimerkiksi ICT-palveluissa ja tuotantolaitoksilla työskentelee suhteessa pieni määrä kolmansien yritysten työntekijöitä, joilla on työvoiman toimitussopimus Metsä Boardin kanssa.

Tunnistetut olennaiset kielteiset vaikutukset liittyvät pääasiassa yksit- täisiin tapauksiin, joista ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa korostuivat erityisesti työturvallisuuteen ja työhyvinvoinnin kuormittavuustekijöihin liittyvät vaikutukset. Mahdollisille tapaturmille alttiita ovat erityisesti tuotantolaitosten ja investointiprojektien henkilöstö. Tapaturmien tyypil- lisimpiä syitä ovat käsiin ja jalkoihin kohdistuneet vammat. Lisäksi koko henkilöstö voi altistua psyykkiseen hyvinvointiin ja kuormitukseen liittyville mahdollisille kielteisille vaikutuksille.

Metsä Boardissa on tunnistettu myös monimuotoisuuden ja tasa-arvon toteutumiseen kohdistuvia mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, kuten suku- puolten välisen tasa-arvon toteutumisen haasteet miesvaltaisella alalla. Lisäksi haasteita voi olla esimerkiksi oman työvoiman alkuperää, kieltä tai ikää koskevan monimuotoisuuden sekä vähemmistöjen tasa-arvoisen kohtelun toteutumisessa.

Merkittävimpien vaikutusten lisäksi arvioinnissa tunnistettiin työoloihin liittyviä mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, jotka koskevat erityisesti työn epätasaista jakautumista sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Lisäksi henkilöstön yksityisyyteen on tunnistettu mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, jotka koskevat tietosuojaa ja tietoturvaa.

Toimintaperiaatteet

Metsä Boardin oman työvoiman vastuullisuutta ohjaavat soveltuvan lain- säädännön lisäksi toimintaperiaatteet, jotka koostuvat yhtiön hallituksen hyväksymistä Metsä Groupin eettisistä toimintaperiaatteista (Code of Con- duct), politiikoista, Metsä meille kaikille -visiosta ja johtamisjärjestelmistä. Toimintaperiaatteet kattavat Metsä Boardin henkilöstön. Keskeisimmät työturvallisuuskoulutukset kattavat oman työvoiman eli oman henkilöstön ja vuokratyövoiman. Eettisistä toimintaperiaatteista ja politiikoista on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .

Motivoitunut työyhteisö -strategisen ohjelman painopistealueina ovat johtamisen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen, tehtaiden yhtenäiset toimintamallit, monimuotoinen, yhdenvertainen ja mukaan ottava kulttuuri (DEI) sekä eettisen ja kunnioittavan yrityskulttuurin toteuttaminen ja kehit- täminen sekä tulevaisuuden henkilöstötarpeista huolehtiminen. Tavoite on, että työyhteisössä jokainen tuntee roolinsa ja työnsä merkityksen strategian toteuttajana. Turvalliset ja tehokkaat toiminnot ja orgaaninen kasvu -strategisen ohjelman painopistealueisiin lukeutuu työturvallisuuden jatkuva parantaminen. Tavoite on muun muassa vähentää työtapaturmien määrää.

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

Metsä Board on sitoutunut edistämään oman työvoimansa monimuotoi- suutta, yhdenvertaisuutta ja mukaan ottamista (DEI). Tätä työtä ohjaavat Metsä Groupin eettiset toimintaperiaatteet, yhdenvertaisuuspolitiikka ja Metsä meille kaikille -visio. HR-toiminto ohjaa ja toteuttaa yhdenvertaisuus- työtä yhteistyössä muiden toimintojen kanssa.

Eettiset toimintaperiaatteet ja yhdenvertaisuuspolitiikka sisältävät kiellon syrjiä sukupuolen, iän, alkuperän, rodun, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, raskauden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös välillinen syrjintä on kiellettyä. Syrjinnän kieltoa sovelletaan koko työsuhteen elinkaaren ajan riippumatta siitä, onko kyseessä vakituinen, määräaikainen vai osa-aikainen työsuhde.

Tietoisuutta monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta, mukaan ottamisesta ja syrjinnän kiellosta lisätään henkilöstölle pakollisilla eettisten toimintaperiaatteiden verkkokoulutuksella ja Yhdenvertaisuus-verkko- koulutuksella sekä sisäisten valmentajien toteuttamilla henkisen turvalli- suuden valmennuksilla. Teemat ovat osa kaikkien uusien toimihenkilöiden ja oppisopimuskoulutettavien perehdytyksiä sekä yhtiön esihenkilö- ja johtamisvalmennuksia.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Metsä Boardin johtamista ja henkilöstön taitojen kehittämistä ohjaa henkilöstöpolitiikka. Metsä Boardin johto ja henkilöstötoiminto vastaavat henkilöstöpolitiikkaan sisältyvien toimintaperiaatteiden toteutuksesta. Johtamis- ja esihenkilötyötä tuetaan valmennuksilla, joissa muun muassa perehdytään Metsä Groupin hyvän johtamisen periaatteisiin. Henkilöstön

72

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

taitoja kehitetään pitkäjänteisesti Metsä Boardin strategian ja tavoitteiden mukaisesti.

Työolot

Metsä Board noudattaa toimintamaissaan sovellettavia työehtokäytäntöjä paikallisen lainsäädännön lisäksi. Oikeudenmukaisiin työsuhteen ehtoihin on sitouduttu eettisissä toimintaperiaatteissa. Metsä Boardin työsuhteisista työntekijöistä 76 (77) prosenttia kuuluu työehtosopimusten piiriin. Suomessa Metsä Board noudattaa yrityskohtaisia kemiallisen metsäteollisuuden työehtosopimuksia.

Kaikki Metsä Boardin tuotantolaitokset ja 88 (88) prosenttia henki- löstöstä sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa, joissa työolosuhteita, kuten kohtuullista työaikaa, vuosilomaa, vanhempainvapaata ja osa-aikatyötä koskevat lakisääteiset vaatimukset ovat korkeatasoisia. Suomen-henki- löstön perhevapaiden palkanmaksukäytännöt on yhtenäistetty tasolle, joka ylittää perhevapaalainsäädännön vaatimukset ja yhdenvertaistaa vanhempien mahdollisuuksia hoitaa lasta. Kaikille Metsä Boardin työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa (tilanne raportointikauden lopussa 31.12.2025). Metsä Boardin työntekijöillä on oikeus kuulua tai olla kuulumatta ammattiliittoon.

Terveys ja turvallisuus

Metsä Boardin työturvallisuutta ohjaa turvallisuusjohtamisjärjestelmä, joka koostuu yritysturvallisuuspolitiikasta, turvallisuusperiaatteista, -standardeista, -prosesseista ja työohjeista. Metsä Boardin turvallisuus- johtamisjärjestelmä ottaa huomioon kunkin maan lainsäädännön kuten Suomessa työturvallisuuslain. Yritysturvallisuuspolitiikassa määritetään turvallisuustoiminnan tavoitteet ja toimintamallit, joihin koko henkilöstön tulee toiminnassaan sitoutua. Turvallisuusperiaatteet ohjaavat turvalli- suutta koskevia päätöksiä ja määrittävät kriteerit turvallisuusprosessien ja -standardien laadinnalle. Työturvallisuuden ohjaamisen lisäksi myös ISO 45001 -standardi edellyttää turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Turvallisuuden toimintaperiaatteiden toteutumisesta vastaa Metsä Boardin toimitusjohtaja Metsä Groupin ylimmän johdon määrittämien vaatimusten mukaisesti. Työturvallisuuden roolit ja vastuut on määritetty turvallisuusjohtamisen periaatteissa, joiden verkkokoulutus on pakollinen tuotantolaitosten henkilöstölle.

Kaikki Metsä Boardin tehtaat noudattavat ISO 45001 -työterveys ja -tur- vallisuusstandardia. Metsä Boardin kaikilla tuotantolaitoksilla on käytössä työpaikkojen organisointia ja työmenetelmien standardisointia kehittävä 5S-menetelmä, jonka tavoitteena on lisätä tuottavuutta, työturvallisuutta ja työhyvinvointia.

Tuotantolaitosten työntekijöistä ja palvelutoimittajista 100 (100) pro- senttia kuuluu ulkoisesti sertifioidun työturvallisuusjohtamisjärjestelmän piiriin. Tuotantolaitoksissa työskentelevien osuus koko Metsä Boardin työvoimasta on 81 (81) prosenttia. Toimistotyöntekijät tuotantolaitosten ulkopuolella kuuluvat Metsä Boardin työturvallisuusjohtamisjärjestelmän piiriin, mutta näitä toimintoja ei ole ulkoisesti sertifioitu.

Metsä Boardin työhyvinvointia ja työkyvyn edistämistä ja ylläpitoa ohjaa- vat eettiset toimintaperiaatteet sekä työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden toimintaohje, joissa Metsä Group on sitoutunut edistämään henkilöstön fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämi- nen on ennakoivaa toimintaa ja sen tavoitteina on työntekijöiden työkykyä uhkaavien tekijöiden tunnistaminen, toimenpiteiden käynnistäminen ja ter- veyden ylläpito läpi työuran. Toimipaikat vastaavat paikallisesti soveltuvan

lainsäädännön ja Metsä Groupin asettamien työhyvinvointivaatimusten toteuttamisesta.

Metsä Board järjestää omalle henkilöstölleen terveyshuollon kunkin maan lainsäädännön mukaisesti. Tiedot terveyspalveluista on saatavilla sisäisillä intranet-sivuilla ja ne sisältyvät työntekijöiden perehdytykseen.

Muut työhön liittyvät oikeudet

Metsä Board on osana eettisiä toimintaperiaatteita sitoutunut toimimaan Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti sekä kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työ- elämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien mukaisesti. Yhtiö on sitoutunut korjaamaan mahdolliset kielteiset ihmisoikeusvaikutukset YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteen sekä Metsä Groupin rikkomusten ilmoittamista ja niiden tutkintaa määrittävien periaatteiden mukaisesti. Metsä Board on eettisissä toimintaperiaatteissaan sitoutunut varmistamaan, että liiketoiminnassa ja toimitusketjussa ei esiinny lapsi- tai pakkotyövoiman käyttöä, ihmiskauppaa tai muunlaista nykyajan orjuutta. Metsä Board on keskittänyt tuotantonsa maihin, joissa ei ole merkittävää lapsi- tai pakkotyövoiman riskiä. Metsä Group julkaisee vuosittain UK Modern Slavery Act transparency statementin, jossa kuvataan toteutettuja toimenpiteitä sen varmistamiseksi, ettei yhtiön omassa toiminnassa tai toimitusketjussa esiinny modernia orjuutta. Metsä Board tukee YK:n Global Compact -aloitetta ja muun muassa sen ihmisoikeuksia ja työntekijöitä koskevia periaatteita. Ihmisoikeusasioita käsitellään muun muassa kestävän kehityksen, eettisten toimintaperiaatteiden ja yhdenvertaisuuden verkkokoulutuksissa, joiden säännöllistä suorittamista edellytetään koko henkilöstöltä.

Yksityisyys

Metsä Board on osana tietosuojapolitiikkaa sitoutunut henkilöiden yksityi- syyden suojaamiseen. Tietosuojapolitiikassa määritellään periaatteet ja säännöt, joita tulee noudattaa kaikessa henkilötietojen käsittelyssä. Työn- tekijöiden terveyteen liittyviä henkilötietoja käsittelevät vain tietyt henkilöt tietosuojalainsäädännön mukaisesti ja tilanteissa, joissa tiedot ovat lain edellyttämiä. Työntekijöiden terveyteen liittyvät tiedot säilytetään erillään työntekijöiden yleisistä henkilötiedoista. Tietosuojan hallintamallin avulla varmistetaan lainsäädännön, kuten EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR), toteutuminen.

Yhteydenpito vaikutuksista työvoiman ja työvoiman edustajien kanssa

Metsä meille kaikille -visio

Vuonna 2021 julkaistun Metsä meille kaikille -vision määrittämisessä hen- kilöstön vuorovaikutus oli tärkeässä roolissa. Vision sisältöön vaikuttivat muun muassa kansainvälisen omasta henkilöstöstä koostuvan työryhmän näkemykset sekä koko henkilöstölle suunnatun kyselyn tulokset. Vision toteutumiseen liittyvät toimipaikkakohtaiset kehitystoimenpiteet määri- tettiin paikallisjohdon työpajoissa käyttäen apuna paikallisia DEI-kyselyjä henkilöstölle.

Lakisääteiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat laaditaan vuosittain henkilöstön edustajien kanssa.

73

Työehtosopimukset

Yrityskohtaisia kemiallisen metsäteollisuuden työehtosopimuksia uudistetaan sopijapuolten kanssa jatkuvan neuvottelun periaatteella. Yrityskohtaisten työehtosopimusten laatimisesta käynnistyivät työelämää uudistavat ja parantavat toimenpiteet yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.

Yhteistoimintaan liittyvät toimenpiteet

Metsä Board noudattaa kaikissa toimintamaissaan paikallista työlain- säädäntöä ja soveltuvia työehtosopimuksia. Yhteistoimintaa toteutetaan kunkin maan lainsäädännön mukaisesti. Yhteistoiminnan tavoitteena on kehittää yhtiön toimintaa sekä parantaa henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä, työoloihinsa ja asemaansa liittyvään päätök- senteossa yhtiössä. Vastuu yhteistoimintaan liittyvistä toimenpiteistä on henkilöstöhallinnolla yhdessä johdon ja henkilöstönedustajien kanssa.

Suomen luottamushenkilöille järjestetään vuosittain Metsä Groupin yhteistyöfoorumi sekä Metsä Boardin konsernikokous, joissa luottamus- henkilöt ja yhtiön johto käsittelevät luottamushenkilöiden kysymyksiä, kehitysehdotuksia sekä konsernin taloudellisesta tilannetta. Lisäksi Suomessa kaikkien tehtaiden johtoryhmissä on luottamushenkilö.

Metsä Boardilla on eurooppalainen yritysneuvosto (European Works Council, EWC). Niiden tavoitteena on edistää yhtiön sisäistä tiedonkulkua ja yhteydenpitoa johtoryhmän ja henkilöstön välillä ja keskustella säännöllisesti henkilökunnalle merkityksellisistä yhtiön monikansallista toimintaa koskevista kysymyksistä noudattaen ensisijaisesti suomalaista EWC-sopimusta. Yritysneuvostoa ei ole tarkoitettu kansallisilla tai paikalli- silla työehtosopimuksilla säädeltävien asioiden käsittelyyn.

Henkilöstötutkimus ja Pulssi-kysely

Yhtiössä toteutetaan vuosittain henkilöstötutkimus, joka mittaa henki- löstön sitoutuneisuutta, johtamistyön laatua ja henkilöstön näkemystä toiminnan eettisyydestä. Lisäksi tutkimuksesta saadaan henkilöstön sitoutuneisuutta mittaava indeksi sekä Metsä meille kaikille -indeksi, joka mittaa henkilöstön kokemuksia monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen toteutumisesta yhtiössä. Henkilöstötutkimuksen tuloksia täydentää neljä kertaa vuodessa toteutettava Pulssi-kysely, joka mittaa henkilöstön sitoutumista yhtiöön ja näkemystä toiminnan eetti- syydestä. Henkilöstö voi antaa henkilöstötutkimuksen ja Pulssi-kyselyn kautta kirjallista palautetta eettisyyden toteutumisesta sekä tuoda esiin mahdollisia epäkohtia. Eettisten epäkohtien ilmoittamiseen tarkoitetusta eettisestä ilmoituskanavasta on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .

Henkilöstöhallinto vastaa sekä henkilöstötutkimuksen että Pulssi-kyse- lyn toteutuksesta ja tukee yhtiön johtoa tutkimusten tulosten käsittelyssä ja huomioimisessa päätöksenteossa. Tulokset käydään läpi eri organisaa- tiotasoilla sekä luottamushenkilöiden kanssa. Toimenpiteiden käsittelystä on kerrottu lisää kohdassa Toimenpiteet . Henkilöstötutkimuksen ja Pulssi-kyselyn tulokset ovat strategian toteutumisen mittareita.

Henkilöstötutkimuksen ja Pulssi-kyselyn tehokkuutta mitataan arvioi- malla kyselyiden vastausprosentteja, asetettujen kehitystoimenpiteiden toteuttamista sekä vertaamalla tuloksia muihin yhtiöihin.

Turvallisuusvartit ja työsuojelutoimikunnat

Työturvallisuutta edistetään ja tuetaan turvallisuusvarteilla eli työvoiman infotilaisuuksilla, jotka kirjataan järjestelmään. Turvallisuusvarttien

kattavuutta arvioidaan seuraamalla turvallisuusvarteille asetettuja tavoitemääriä.

Toimipaikkojen työsuojelutoimikunnissa käsitellään säännöllisesti omaan työvoimaan kuuluvien eri ryhmien kesken työturvallisuuden edistämistä. Työsuojelutoimikunta tekee vuosittain työsuojelun toimintasuunnitelman, jonka perusteella työsuojelupäällikkö yhteistyössä työsuojelutoiminkunnan kanssa määrittää työturvallisuuden keskeisimmät kehitystoimenpiteet. Työsuojelutoimikunnat edustavat koko omaa työvoi- maa eli omaa henkilöstöä ja vuokratyövoimaa.

Vastuu turvallisuusvarttien toteutumisesta ja työsuojelutoimikunnista on linjajohdolla. Yhteydenpidon vaikuttavuutta on pyritty lisäämään osallistamalla sidosryhmiä mukaan työturvallisuuden yhteydenpidon prosesseihin.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Metsä Board huomioi velvoitteen korjata omaan työvoimaan kohdistuvat mahdolliset kielteiset vaikutukset. Metsä Groupin rikkomusten ilmoitta- mista ja niiden tutkintaa määrittävien periaatteiden mukaisesti yhtiö arvioi tapauskohtaisesti kohtuulliset korjaustoimet sen varmistamiseksi, että lou- kattu henkilö saatetaan vastaavaan asemaan tai mahdollisimman lähelle tilannetta, jossa oltaisiin, jollei rikkomusta olisi tapahtunut. Arvioinnissa huomioidaan loukattujen henkilöiden oikeudet.

Eettinen ilmoituskanava

Oma työvoima voi ilmoittaa havaitsemistaan eettisistä epäkohdista tai lainsäädännön rikkomuksista Metsä Groupin eettiseen ilmoituskanavaan, esihenkilölle, paikalliselle johdolle, henkilöstöhallinnolle tai Complian- ce-komitealle. Eettisestä ilmoituskanavasta, epäkohtien esiin tuomisesta ja ilmoitusten käsittelystä on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .

Työolot

Terveys ja turvallisuus

Metsä Boardin riskienarviointia ja -hallintaa tukee HSEQ-järjestelmä, joka on tarkoitettu muun muassa turvallisuushavaintojen, tapaturmien, läheltä piti -tilanteiden, korjaavien toimenpiteiden sekä turvallisuusvarttien ja turvakierrosten, kirjaamiseen ja seurantaan. Kirjauksia voi tehdä koko oma työvoima. Turvallisuushavainnot käsitellään päivittäisissä palavereissa. Metsä Board ei hyväksy vastatoimia ilmoittajia vastaan. Ilmoittaja voi halutessaan jättää ilmoituksen myös anonyymisti eettisen ilmoituskanavan kautta.

Kaikki tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan. Tutkinnalla luodaan edel- lytykset vastaavien tapausten välttämiseen sekä tunnistetaan mahdolliset puutteet turvallisuuden johtamisessa. Tutkintaraportin valmistuessa koostetaan tutkinnan yhteenvetomateriaali, joka jaetaan kaikille Metsä Groupin liiketoiminta-alueille.

Toimenpiteet

Osana kustannussäästö- ja kannattavuuden parantamisohjelmaa Metsä Board aloitti lokakuussa 2025 muutosneuvottelut, joiden piirissä oli koko henkilöstö. Neuvottelujen seurauksena Metsä Boardin kaikissa toiminta- maissa vähennettiin yhteensä 310 työtehtävää. Aiemmin vuoden aikana

74

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

Takon kartonkitehtaan sulkeminen ja Kyron kartonkitehtaan tehostaminen johti yhteensä 208 työtehtävän vähentämiseen, joista 95 henkilöä työllistyi uudelleen Metsä Boardin ja Metsä Groupin sisällä.

Metsä Board kartoittaa omaan työvoimaansa kohdistettavia toimenpi- teitä tunnistettujen vaikutusten pohjalta. Omaan työvoimaan kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan systemaattisesti kaksoisolennaisuusanalyysin avulla, jossa huomioidaan henkilöstöön kohdistuvien tutkimusten, kuten vuosittain toteutettavan henkilöstötutkimuksen tulokset.

Henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella laaditaan toimenpidesuun- nitelma aiheille, joiden tulokset olivat heikoimmat. Esihenkilöt käsittelevät henkilöstötutkimuksen tulokset omien tiimiensä kanssa. Tarkasteluun voivat osallistua myös HR-toiminto ja tarvittaessa kolmas osapuoli. Tulos- ten pohjalta tiimit valitsevat tarvittavat toimenpiteet, joiden toteutumista seurataan tiimipalavereissa ja yhtiön johdossa.

Toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta arvioidaan henkilöstö- tutkimuksen ja Pulssi-kyselyn avulla. Kyselyt mittaavat eettisyyden ja yhdenvertaisuuden toteutumista, henkilöstön sitoutuneisuutta sekä johtamistyön laatua. Lisäksi eettiseen ilmoituskanavaan tulleiden ilmoitus- ten sekä muiden Compliance-komitealle selvitykseen tulleiden tapausten perusteella muodostuu kuva eettisyyden toteutumisen tilasta jälkikäteen vuositasolla.

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

Jatkuvat toimenpiteet

Metsä meille kaikille -vision painopistealueet ovat yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo, monimuotoisuus, mukaan ottaminen ja kulttuurin muutos. Ne ohjaavat henkilöstöön liittyvien prosessien kehitystä sekä vuosittain määriteltäviä toimenpiteitä vision saavuttamiseksi.

Osana jatkuvaa kehitystyötä tehdään vuosittainen palkkatasa-arvo- selvitys, koulutetaan henkilöstöä säännöllisesti ja varmistetaan, että johdon koulutusohjelmien sukupuolijakauma vastaa DEI-tavoitteita. Seuraajasuunnittelussa otetaan huomioon pyrkimys tasapainoisempaan sukupuolijakaumaan yhtiön tehtävissä. Metsä Boardin rekrytointikumppa- nit ovat sitoutuneet DEI-tavoitteisiin.

Päärekrytointitapa on anonyymi rekrytointi. Se tukee henkilöstön monimuotoisuutta rohkaisemalla eri taustaisia henkilöitä hakemaan töihin Metsä Boardiin. Anonyymillä rekrytoinnilla pyritään siihen, että henkilöstö pohtii ennakkokäsityksiään ja niiden mahdollista vaikutusta rekrytointiin. Anonyymin rekrytoinnin käyttöönoton jälkeen esimerkiksi naisten osuus kaikista palkatuista henkilöistä on kasvanut suhteellisesti 8 (21) prosenttia, vuodesta 2021 vuoteen 2025.

Raportointivuoden toimenpiteet

Vuoden 2025 aikana työsuojelutoimikunnille Suomessa sekä vastaaville kohderyhmille muissa toimintamaissa toteutettiin koulutusohjelma, joka keskittyi henkisen turvallisuuden teemoihin ja niiden sisäiseen valmentamiseen. Ohjelman sisältö kattoi muun muassa epäasiallisen kohtelun, kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja psykologisen turvallisuuden käsitteet sekä keinot epäkohtiin puuttumiseksi. Koulutukseen osallistuneet henkilöt valmensivat oman yksikkönsä työsuojelutoimikunnan jäseniä ja esihenkilöitä koulutuksessa läpikäytyjen teemojen osalta. Lisäksi Metsä Groupin HR-toiminnolle järjestettiin monimuotoisuutta koskeva koulutus- kokonaisuus ammatillisen osaamisen tukemiseksi.

Henkisen turvallisuuden ja mukaan ottamisen koulutuksia jatketaan tulevina vuosina tuotantoyksiköissä, ja vastaavia koulutuksia suunnitellaan myös tuotantolaitosten ulkopuolella työskentelevälle henkilöstölle.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Jatkuvat toimenpiteet

Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä pyritään varmistamaan kehitysohjelmien ja seuraajasuunnitelmien avulla sekä panostamalla oppilaitosyhteistyöhön ja vetovoimaan työnantajana. Osaa- miskartoitusten avulla tuetaan moniosaamisen kehittämistä ja osaamisen mittaamista. Henkilökohtaisten arviointien ja laajempien osaamiskar- toitusten avulla voidaan ohjata yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotasoista osaamisen kehittämistä ja kehitysohjelmien sisältöjä.

Metsä Board kannustaa henkilöstöä aktiivisesti kehittämään osaamis- taan ja osallistumaan erilaisiin koulutuksiin. Kaikille luodaan henkilökoh- tainen kehityssuunnitelma tukemaan osaamisen kehittämistä henkilö- ja tiimitasolla. Mentorointiohjelmat ja tehtäväkierrot tukevat henkilöstön ammatillista kasvua ja mahdollistavat hiljaisen tiedon hyödyntämisen.

Osaamisen kehittämistä seurataan kahdella tasolla. Metsä Boardissa seurataan henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien määrää sekä henkilös- tötutkimuksen tulosta liittyen oman osaamisen hyödyntämismahdollisuuk- siin. Lisäksi akatemioista ja muista koulutusohjelmista kerätään palaute.

Metsä Boardin työntekijät kuuluvat tulospalkkiojärjestelmään ja jokaisen työntekijän tulospalkkiotavoitteisiin sisältyy kestävyystavoite. Henkilökohtaiset tavoitteet ja kehityskohteet asetetaan vuosittain ja niiden edistymistä seurataan kehityskeskusteluissa, jotka jokainen työntekijä käy esihenkilönsä kanssa kaksi kertaa vuodessa. Tulospalkkiojärjestelmä ei koske harjoittelijoita, opinnäytetyöntekijöitä, alle neljä kuukautta tulospalkkiovuoden aikana työskennelleitä eikä henkilöitä, jotka eivät ole työsuhteessa tulospalkkion maksuajankohtana.

Raportointivuoden toimenpiteet

Vuonna 2025 osaamista kehitettiin talouden, myynnin, hankinnan, kestävän kehityksen ja johtamisen akatemioissa. Näiden lisäksi aloitettiin tuotannon akatemia.

Henkilöstöjärjestelmä Workdayhin otettiin käyttöön Learning-toiminnal- lisuus tukemaan ja tehostamaan osaamisen kehittämisen seurantaa sekä koulutusten hallintaa. Toiminnallisuus kokoaa Metsä Groupin tarjoamat koulutukset yhteen paikkaan ja ohjaa osaamisen kehittämisen suunnitel- mallisuuteen yksilötasolla.

Työolot

Koko Metsä Boardin henkilöstö on samassa henkilöstöjärjestelmässä, mikä vähentää riskiä lain- tai sopimusten vastaisista työehdoista tai palkoista. Yhtiössä on osassa työtehtäviä käytössä joustavat työajat ja hybridityö- malli, jossa etätyötä voi tehdä osan viikosta. Yhtiö tukee työntekijöiden hyvinvointia elämän eri vaiheissa ja mahdollistaa pitkän uran tarjoamalla erilaisia ratkaisuja, kuten tehtäväkiertoa.

Raportointivuoden toimenpiteet

Raportointivuonna toteutettujen muutosneuvottelujen seurauksena henkilöstölle tarjottiin muutosturvaa jokaisessa maassa paikallisen lainsäädännön mukaan.

75

Terveys ja turvallisuus

Jatkuvat toimenpiteet

Metsä Boardissa turvallisuusjohtaminen perustuu vaarojen ja riskien ennaltaehkäisyyn. Toimintaa ohjaavat turvallisuusprosessit ja -standardit sekä työohjeet. Turvallisuusjohtamisen periaatteiden verkkokoulutus on pakollinen tuotantolaitosten henkilöstölle. Lisäksi vaaratekijöitä ja riskejä käsittelevä verkkokoulutus, Yleinen turvallisuusperehdytys, on pakollinen Metsä Boardin tuotantolaitoksissa ja rakennustyömailla työskentelevälle omalle työvoimalle.

Turvallinen työympäristö varmistetaan yhteisillä työturvallisuuss- tandardeilla, ennakoivilla jatkuvaperusteisilla toimenpiteillä, kuten riskienarvioinnilla, turvallisuushavainnoilla, -kierroksilla ja -koulutuksilla sekä turvallisuutta parantavilla investoinneilla. Turvallisuusstandardit määrittelevät erilliset toimintatapavaatimukset korkean riskin työtehtäville. Työlupastandardi kattaa näistä keskeisimmät: turvaerotuksen, korkealla työskentelyn, nostotyöt, suljetun tilan työskentelyn, kaivannot ja tulityöt.

Nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttamista tukevat pitkän aikavälin turvallisuuden painopistealueet, joita ovat yhteisten työturvallisuusstan- dardien käyttöönotto, henkilökohtainen riskienarviointi ja käsiturvallisuu- den kehittäminen. Painopistealueiden perusteella asetetut toimenpiteet ohjaavat turvallisuustyön kehitystä, määrittävät keskeiset tavoitteet ja parantavat turvallisuustyön ennakoitavuutta.

Työturvallisuustoimenpiteitä seurataan aktiivisesti HSEQ-jär- jestelmässä, jossa toimenpiteet luokitellaan niiden vaikutuksen työturvallisuuteen mukaan. Nolla tapaturmaa -tavoitteen avulla arvioidaan työturvallisuustoimenpiteiden tehokkuutta isossa kuvassa.

Terveydenhuolto arvioi terveystarkastuksin ja terveyskyselyin henkilön terveydentilaa suhteessa työn vaatimuksiin ja työssä esiintyviin altisteisiin. Vuokratyövoiman terveyspalveluista vastaa oma työnantaja. Työpaikan olosuhteet pyritään järjestämään mahdollisimman terveysturvallisiksi mm. siisteyden ja riittävän ilmanvaihdon avulla sekä varmistamalla henkilös- uojainten asianmukaisuus, käyttö ja riittävyys. Toimenpiteiden ansiosta yleisimmät ammattitaudit, kemikaalin tai pölyn aiheuttama allerginen reak- tio iholla tai hengityselimistössä, ovat väistymässä. Metsä Boardin tietoon ei ole tullut omalle työvoimalle tai palvelutoimittajille ammattitaudeista johtuneita kuolemantapauksia.

Työssä suoriutumisen tueksi on määritetty toimintamallit kuntouttavalle toiminnalle ja varhaiselle tuelle sekä päihdeohjelma. Varhaisen tuen toteu- tumista seurataan ennalta asetettuihin tavoitteisiin ja tarpeisiin nähden. Esihenkilöille tarjotaan vuosittain säännöllistä ohjeistusta ja koulutusta työhyvinvoinnin johtamiseen, jotta työkyky ja työhyvinvointi mielletään osaksi päivittäistä johtamista.

Raportointivuoden toimenpiteet

Vuoden 2025 turvallisuustyön keskeisimmät painopistealueet olivat konsernilaajuinen turvallisuusjohtamisen valmennusohjelma sekä reilun ja oikeudenmukaisen (Fair & Just) turvallisuuskulttuurin vakiinnuttaminen.

Turvallisuusjohtamisen valmennusohjelma jatkui vuonna 2025 Suomen tuotantolaitoksilla ”train the trainer” -mallilla, jossa esihenkilöt vastasivat itse valmennuksen toteutuksesta tuotannon työntekijöille. Valmennuk- sessa keskityttiin turvallisuusvastuiden ja -velvollisuuksien läpikäyntiin organisaation eri tasoilla. Lisäksi edellisvuonna käynnistetty toimihenkilö- ja esihenkilövalmennus laajennettiin vuonna 2025 Husumin kartonki- ja sellutehtaalle tuotannon toimihenkilöiden turvallisuusvalmennuksiin.

Reilun ja oikeudenmukaisen turvallisuuskulttuurin periaatteet otettiin käyttöön osana turvallisuusvalmennuksia. Uuden toimintatavan tavoitteena on korostaa ohjeiden noudattamisen tärkeyttä tapaturmien ehkäisyssä ja esihenkilöiden vastuuta tiimiläisten turvallisen toiminnan varmistamisessa. Toteutustavan keskiössä ovat henkilöstön tietoisuuden lisääminen keskeisistä turvallisuussäännöistä sekä sitoutuminen niiden mukaiseen toimintaan. Lisäksi toimintatapa yhdenmukaistaa poikkeamiin puuttumisen käytännöt ja jatkotoimenpiteet, jotka koskevat yksilöä, hänen esihenkilöään ja koko organisaatiota.

Vuonna 2025 työhyvinvoinnin edistämisen erityishuomio oli henkilöstön tuki- ja liikuntaelimistön kunnon sekä mielen hyvinvoinnin tukemisessa. Henkilöstölle suunnattujen webinaarien ja terveysvarttien keskeisinä tee- moina olivat ergonomia, mukaan lukien aivoergonomia, sekä resilienssin ja psykologisen turvallisuuden vahvistaminen.

Vuonna 2024 käynnistettyjä kokeiluja yksilöllisestä vuorotyön työaikamallista jatkettiin kaikilla Suomen tuotantolaitoksilla vuonna 2025. Kokemukset ovat olleet myönteisiä, ja kokeilua jatketaan vuonna 2026.

Raportointivuonna toteutettujen muutosneuvottelujen seurauksena henkilöstölle ja esihenkilöille tarjottiin tukea haastaviin tilanteisiin sekä irtisanomisten käsittelyyn.

Muut työhön liittyvät oikeudet

Jatkuvat toimenpiteet

Ihmisoikeuksien toteutuminen huomioidaan osana henkilöstöhallinnon prosessien kehitystä. Vuonna 2024 toteutetun ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin lisäksi eettinen ilmoituskanava sekä uudistetun henkilöstö- tutkimuksen eettisyyskysymykset ja kerätty avoin palaute ovat tärkeitä työkaluja ihmisoikeusvaikutusten tunnistamisessa.

Raportointivuoden toimenpiteet

Panostukset työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin, DEI-työhön sekä näitä aiheita käsittelevät verkkokoulutukset ovat olleet keskeisiä ihmisoikeuksien toteutumiseen vaikuttavia käytännön toimenpiteitä vuonna 2025.

Yksityisyys

Jatkuvat toimenpiteet

Henkilöstön henkilötietosuojan osalta on määritetty työntekijän henki- lötietojen käsittelyä koskevat menettelytavat sekä tietosuojapolitiikka, joita koko henkilöstön tulee noudattaa. Metsä Boardissa tietosuoja ja tietoturva toteutuvat korkeatasoisin teknisin ja hallinnollisin keinoin. Sama vaatimustaso koskee työterveyspalveluja tuottavia yhtiöitä, ja se sisältyy sopimuksiin. Tietosuojan varmistamiseksi henkilöstö osallistuu verkko- koulutuksiin, kuten koko henkilöstölle pakolliseen tietosuojakoulutukseen. HR-henkilöstölle ja esihenkilöille on lisäksi oma pakollinen syventävä verkkokoulutus, jossa perehdytään erityisesti työntekijöiden tietojen käsittelyyn ja sitä koskevaan erityislainsäädäntöön. Tietosuojaan liittyviä teemoja käsitellään henkilöstöjohtajien ja keskeisten henkilöstöhallinnon prosessien omistajien tapaamisissa neljä kertaa vuodessa. Lisäksi jokai- sella on mahdollisuus esittää henkilötietojansa koskevia pyyntöjä Metsä Groupin verkkosivujen kautta.

Raportointivuoden toimenpiteet

Vuonna 2025 julkaistiin päivitetty versio kaikille esihenkilöille ja HR-henki- löstölle suunnatusta tietosuojan syventävästä verkkokoulutuksesta.

76

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

Olennaisten vaikutusten hallintaan osoitetut taloudelliset resurssit

Vapaaehtoiset sosiaalikulut vuonna 2025 olivat yhteensä 4,9 (4,6) mil- joonaa euroa. Näihin kuluihin sisältyvät muun muassa työterveyshuollon, virkistystoiminnan, työturvallisuusvarusteiden sekä lounasruokailujen kustannukset.

Henkilöstön koulutuskulut vuonna 2025 olivat yhteensä 2,1 (1,5) miljoonaa euroa.

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Vuonna 2025 Metsä Boardin tietoon tuli tapauksia, joilla on voinut olla välitön tai välillinen kielteinen vaikutus yhtiön ihmisoikeusvastuun toteutumiseen. Metsä Boardin tavoite kohti nolla tapaturmaa -tavoitetta etenee suunnitellusti. Vahvasta turvallisuuteen panostuksesta huolimatta vuonna 2025 tapahtui kaksi vakavaa työtapaturmaa. Onnettomuuksista yksi sattui palvelutoimittajalle ja yksi omalle henkilöstölle. Kaikki sattuneet tapaturmat tutkittiin perusteellisesti tiiviissä yhteistyössä asianomaisten henkilöiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tapahtumatutkintojen myötä tapauksille määritettiin korjaavat ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Lisäksi tapahtumien opit jaettiin muille liiketoiminta-alueille vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi tulevaisuudessa.

Yhtiö vastaanotti vuonna 2025 yhteensä kolme häirintään tai syrjintään liittyvää ilmoitusta. Yksi selvitetyistä häirintätapauksista johti irtisano- miseen ja yksi kirjalliseen varoitukseen. Yksikään yhtiön tietoon tullut väärintoimimisilmoitus ei koskenut pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä.

Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimi- seen on kuvattu osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen.

Mittarit

Työsuhteisten työntekijöiden sukupuolijakauma

2025

2024

Miehet

1 650

1 856

Naiset

480

553

Muut

0

Ei ilmoitettu

0

Työsuhteiset työntekijät yhteensä

2 130

2 409

Metsä Boardin henkilöstöjärjestelmässä henkilön sukupuoli määräytyy juridisen sukupuo- len mukaan.

Työsuhteiset työntekijät maittain

2025

2024

Suomi

1 131

1 344

Ruotsi

740

775

Puola

116

127

Yhdysvallat

62

76

Muut maat

81

87

Maat, joissa on yli 50 työntekijää.

Työntekijöiden vaihtuvuus ja rekrytoinnit

2025

2024

Työntekijöiden vaihtuvuus yhteensä, lkm.

253

106

Työntekijöiden vaihtuvuus yhteensä, %

13

4,8

Naiset

13

5,3

Miehet

13

4,7

Alle 30-vuotiaat

16

3,4

30–50-vuotiaat

10

2,8

Yli 50-vuotiaat

15

7,1

Rekrytoitujen henkilöiden määrä yhteensä

30

62

Naiset

9

18

Miehet

21

44

Alle 30-vuotiaat

6

20

3 0–50-vuotiaat

21

33

Yli 50-vuotiaat

3

9

77

Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan

Naiset

Miehet

Muut

Ei ilmoitettu

Yhteensä

2025

2024

2025

2024

2025

2024

2025

2024

2025

2024

Työsuhteisten työntekijöiden määrä

480

553

1 650

1 856

0

2 130

2 409

Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä

439

480

1 550

1 741

0

1 989

2 221

Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä

37

65

82

89

0

119

154

Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä

4

8

18

26

0

22

34

Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä

455

518

1 589

1 765

0

2 044

2 283

Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä

25

35

61

91

0

86

126

Metsä Boardin henkilöstöjärjestelmässä henkilön sukupuoli määräytyy juridisen sukupuolen mukaan.

Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin eriteltynä maittain

Suomi

Ruotsi

Puola

Yhdysvallat

Muut maat

Yhteensä

2025

2024

2025

2024

2025

2024

2025

2024

2025

2024

2025

2024

Työsuhteisten työntekijöiden määrä

1 131

1 344

740

775

116

127

62

76

81

87

2 130

2 409

Vakinaisten työsuhteisten

työntekijöiden määrä

1 021

1 192

719

756

106

111

62

76

81

86

1 989

2 221

Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä

88

118

21

19

10

16

0

1

119

154

Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä

22

34

0

22

34

Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä

1 089

1 268

701

729

114

126

61

75

79

85

2 044

2 283

Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä

42

76

39

46

2

1

2

86

126

Maat, joissa on yli 50 työntekijää.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Kattavuusaste

Työsuhteiset työntekijät - ETA-alue

Työsuhteiset työntekijät - muu kuin ETA-alue

Edustus työpaikalla (vain ETA-alue)

0–19 %

Puola

Yhdysvallat

20–39 %

40–59 %

60–79 %

Suomi

80–100 %

Ruotsi

Suomi, Ruotsi

Maat, joissa on yli 50 työntekijää.

Omaan työvoimaan kuuluvat muut kuin työsuhteiset työntekijät

2025

2024

Ulkopuolisen työvoiman

kokonaismäärä omassa

työvoimassa

2

3

Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma

2025

2024

Alle 30-vuotiaat

223

330

30–50-vuotiaat

998

1 095

Yli 50-vuotiaat

909

984

Johdon sukupuolijakauma

2025

2024

Miesten ja naisten välinen osuus johdossa

115/39

130/43

Miesten ja naisten välinen osuus johdossa, %

75/25

Sosiaalinen suojelu

Maat, joissa ei ole

sosiaaliturvaa listattujen elämäntapahtumien osalta

Sairaus

Työttömyys alkaen siitä, kun oma työntekijä työskentelee yrityksessä

Intia, Singapore

Työssä saatu vamma ja työkyvyttömyys

Intia, Singapore

Perhevapaa

Eläkkeelle siirtyminen

Intia

78

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

Koulutus ja taitojen kehittäminen

2025

2024

Säännöllisiin tulos- ja urakehityskeskusteluihin osallistuneet työsuhteiset työntekijät, %

96

94

Naiset

94

88

Miehet

97

96

Työntekijät

96

94

Toimihenkilöt

98

94

Johto

96

97

Työsuhteisten työntekijöiden koulutustuntien keskimääräinen lukumäärä

11

20

Naiset

11

23

Miehet

10

19

Työntekijät

9,3

18

Toimihenkilöt

12

24

Johto

20

34

Perhevapaat

2025

2024

Perhevapaaseen oikeutetut työntekijät, lkm.

2 130

2 409

Perhevapailla olleet työntekijät, lkm.

201

Perhevapailla olleet naiset, lkm.

49

46

Perhevapailla olleet miehet, lkm.

152

155

Perhevapaaseen oikeutetut työntekijät, %

100

Perhevapailla olleet työntekijät, %

9,4

8,3

Perhevapailla olleet naiset, %

10

8,3

Perhevapailla olleet miehet, %

9,2

8,4

Terveys ja turvallisuus

2025

2024

OMA HENKILÖSTÖ

Työtapaturmat

17

13

Työtapaturmataajuus, TRIF

4,8

3,4

Poissaoloon johtaneet työtapaturmat

15

11

Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus, LTA1F

4,2

2,9

Kuolemaan johtaneet työtapaturmat

0

Ammattitaudit

0

Kuolemaan johtaneet ammattitaudit

0

Työperäisten vammojen ja työtapaturmista johtuvien kuolemantapausten sekä työperäisen terveysongelmien ja niistä johtuvien kuoleman- tapausten vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä

195

265

PALVELUTOIMITTAJAT

Työtapaturmat

10

4

Työtapaturmataajuus, TRIF

5,2

2,0

Kuolemaan johtaneet työtapaturmat

0

Kokonaisansiot

2025

2024

Korkeimmin palkatun henkilön vuotuisen kokonais- ansion suhde vuotuisten kokonaisansioiden mediaa- niin (pois lukien korkeimmin palkattu henkilö)

16

25

Naisten ja miesten kokonaispalkkojen suhde

Suomi

Ruotsi

Puola

Yhdysvallat

%

2025

2024

2023

2025

2024

2023

2025

2024

2023

2025

2024

2023

Työntekijät

92

94

95

100

97

-

Toimihenkilöt

98

96

98

99,5

97

93

98,6

97

98

95

97

-

Maat, joissa on yli 50 työntekijää.

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

2025

2024

KAIKKI ILMOITUKSET LIITTYEN EPÄEETTISEEN TOIMINTAAN

Kaikki ilmoitukset

29

22

Täysimääräiseen tutkintaan johtaneet ilmoitukset

14

13

OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille tehdyt ilmoitukset

0

SYRJINTÄ- JA HÄIRINTÄTAPAUKSET

Ilmoitetut syrjintä- ja häirintätapaukset

3

Vahvistetut syrjintä- ja häirintätapaukset

2

Ilmoitettujen syrjintä- ja häirintätapausten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä

0

VAKAVAT IHMISOIKEUSTAPAUKSET

Vakavat ihmisoikeustapaukset (lapsi- ja pakkotyö, ihmiskauppa)

0

Ilmoitettujen vakavien ihmisoikeustapausten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä

0

Mittareiden laatimisperiaatteet

Omaa työvoimaa koskevat luvut sisältävät koko Metsä Board -konsernin. Laskelmiin käytettävä henkilöstömäärä ilmoitetaan lukumääränä raportointikauden lopussa (31.12.2025). Henkilös- tön lukumäärä sisältää myös ei-aktiiviset työntekijät kuten per- hevapailla olevat henkilöt. Metsä Board työllistää vuodessa noin 250 (330) kausiluonteista kesätyöntekijää, opinnäytetyöntekijää ja harjoittelijaa, joista kaikki eivät ole työsuhteessa raportointi- kauden lopussa, jolloin henkilömäärä lasketaan. Henkilöstömäärä kokoaikavastaavana ilmaistuna, vuoden lopussa ja keskimäärin, on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.1. Merkittävin henkilöstömäärän laskua edellisvuoteen verrattuna selittävä tekijä ovat vuoden 2025 aikana toteutetut muutosneuvottelut.

Ulkopuolinen taho ei ole validoinut mittareita.

Vaihtuvuus ja rekrytoinnit

Rekrytoinnit sisältävät vakituiset uudet palkkaukset. Työntekijöi- den vaihtuvuuteen lasketaan kaikki lähtösyyt (pl. liikkeenluovu- tus) jaettuna henkilömäärällä. Luku sisältää vakituiset työsuhteet.

79

Anonyymien rekrytointien osuus avoimista hauista kattaa Workday-järjestelmässä tehdyt rekrytoinnit. Workday on käytössä valtaosassa rekrytoinneista. Esimerkiksi tilanteet, joissa työnhakija on suoraan yhteydessä tuotantolaitokseen, eivät ole mukana laskennassa.

Omaan työvoimaan kuuluvat muut kuin työsuhteiset työntekijät

Ulkopuolinen työvoima omassa työvoimassa sisältää työntekijät, joilla on Metsä Boardin kanssa työvoiman toimitussopimus eli itsenäiset ammatinharjoittajat ja pääasiallisesti työllistämistoi- mintaa harjoittavien yritysten toimittama työvoima. Työvoiman määrässä ei yleensä tapahdu merkittäviä vaihteluja vuoden aikana.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkina- osapuolten vuoropuhelu

Listatuissa maissa tai kattavuusasteissa ei ole tapahtunut muutoksia vertailuvuodesta 2024.

Monimuotoisuuden mittarit

Johdon sukupuolijakauma sekä Metsä Boardin ’Naisia johta- misrooleissa’ -mittareiden rajausta on päivitetty vuodesta 2025 alkaen. Mittareihin kuuluville johtamistehtäville on määritetty vaatimustaso, jonka täyttävät vaativat johtamis- ja asiantuntija- tehtävät. Näitä ovat kaikki CEO, SVP ja VP-roolit sekä muutamat sitä alemmat vaativat roolit. Päivityksen yhteydessä vertailuvuo- sien lukemat on päivitetty uuden rajauksen mukaisiksi.

Sosiaalinen suojelu

Sosiaaliturvan puute listattujen elämäntapahtumien osalta koskee kaikkia työntekijäryhmiä, yhteensä 10 (13) henkilöä, lis- tatuissa maissa. Listatuissa maissa ei ole tapahtunut muutoksia vertailuvuodesta 2024.

Terveys ja turvallisuus

Työtapaturma raportoidaan, kun työaikana loukkaantunut henkilö tarvitsee lääketieteellistä hoitoa, sopeutettua tai korvaavaa työtä tai tapaturma aiheuttaa poissaolon. Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien sekä LTA1F-taajuuden laskennassa huomioidaan vain tapaturmat, jotka ovat aiheuttaneet vähintään yhden poissaolopäivän. Vakavan työtapaturman arvioinnissa käytetään työsuojeluhallinnon tyosuojelu.fi-palvelun määritelmää.

Työtapaturmataajuudet on laskettu miljoonaa työtuntia kohti. Palvelutoimittajien työtunnit on arvioitu perustuen hankintame- noihin. Oman henkilöstön ja palvelutoimittajien työtapaturmien lukumäärä on ilmoitettu erikseen.

Poissaolopäivien lukumäärän raportointiin saattaa sisältyä epävarmuutta mahdollisten jälkikäteen tapahtuneiden muutosten vuoksi. Ammattitautien aiheuttamiin poissaolopäiviin on sisälly- tetty myös ammattitautitutkimuksista aiheutuneet poissaolot. Kuolemaan johtaneiden työtapaturmien osalta poissaolopäivien lukumääränä käytetään laskennallisista syistä arvoa 0. Vuosien 2025 ja 2024 aikana ei tapahtunut kuolemantapauksia.

Perhevapaat

Perhevapaat sisältävät kansallisen lainsäädännön ja työehtosopi- musten nojalla käytettävissä olevan äitiysvapaan, isyysvapaan ja vanhempainvapaan.

Ansiotuloa koskevat mittarit

Naisten ja miesten kokonaispalkkojen suhde on laskettu henkilöi- den lukumäärällä painotettuna keskiarvona samassa palkkaluo- kassa olevien naisten ja miesten kesken. Mikäli yksikössä ei ole käytössä palkkaluokkia, on palkkoja verrattu saman toimipaikan sisällä. Laskennassa käytetään henkilöstöjärjestelmässä ylläpidettyä työntekijöiden bruttotuntipalkkaa ja toimihenkilöiden bruttovuosipalkkaa. Laskentaa kehitetään huomioimaan palk- ka-avoimuusdirektiivin vaatimukset.

Riittävän palkan indikaattori on laskettu vertaamalla henkilöiden kokonaispalkkoja saatavilla oleviin vertailutietoihin. Vertailu perustuu EU:n vähimmäispalkkadirektiivin (2022/2041) mukai- siin vahvistettuihin kansallisiin vähimmäispalkkoihin. Maissa, joissa ei ole kansallista vähimmäispalkkaa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, vertailu on tehty ulkoisen kumppanin tarjoamaan alueelliseen markkinadataan.

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Omaan työvoimaan liittyvät tapaukset, joihin on voinut liittyä välitön tai välillinen negatiivinen ihmisoikeusvaikutus, ovat tulleet yhtiön tietoon joko eettisen ilmoituskanavan tai Compliance-ko- mitean jäsenen saaman yhteydenoton kautta. Luvuissa on mukana tapaukset, joilla on mahdollinen ihmisoikeusvaikutus ja joiden osalta ylittyy Compliance-komitean arvioon perustuva olennaisuuskynnys.

Henkilöstötutkimus

Henkilöstötutkimuksen tulokset perustuvat vuosittain tehtävään henkilöstökyselyyn. Kaikilla Metsä Boardin työntekijöillä on mah- dollisuus vastata kyselyyn. Vastaukset kerätään asteikolla 1−4 (täysin eri / samaa mieltä), ja ulkoinen palveluntarjoaja muuntaa vastaukset indekseiksi asteikolla 0−100 (100 = kaikki ovat täysin samaa mieltä).

Metsä meille kaikille -indeksin tulokset perustuvat henkilös- tökyselyn viiteen kysymykseen, jotka koskevat henkilöstön kokemusta monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen toteutumisesta.

Henkilöstön sitoutuneisuutta kuvaava indeksi muodostuu henkilöstötutkimuksen omaan työhön, tiimiin, johtamiseen ja yhtiöön liittyvien väittämien tuloksesta, joille on saatavilla vertailuaineisto. Tuloksia verrataan Euroopan normeihin, joihin suhteutettuna saadaan työhön sitoutuneisuuden taso. Tavoite AAA on normiin verrattuna ”erittäin hyvä”, ja henkilöstötutki- muksen raja-arvo sen saavuttamiseksi on Euroopan normiin suhteutettuna 81,3.

Henkilöstötutkimuksen perusteella määriteltyjen toimenpiteiden toteutus sisältää tutkimuksen perusteella määritetyt konserni- ja liiketoimintatason toimenpiteet. Toimenpiteet kirjataan järjestel- mään, jossa myös seurataan niiden toteutumisen statusta.

80

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

S2 – Arvoketjun työntekijät

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen osaosa-aihe

Vaikutukset

Arvo-

ketjun

vaihe

Aika-

hori-

sontti

Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille

Arvo-

ketjun

vaihe

Aika-

hori-

sontti

Työolot

Työllisyysturva

Työaika

Riittävä palkka

Metsä Boardin vaatimuksilla ja valvontamekanismeilla, kuten harmaan talouden torjuntamallilla, on mahdollisia myönteisiä vaikutuksia toimittajien työntekijöiden työoloihin

Mahdollisuus : Toimittajien työntekijöi- den työkyvyn, hyvinvoinnin ja sitoutumi- sen lisääntyminen sekä yhtiön maineen vahvistuminen vastuulli- sena ja turvallisena kumppanina

Toimittajien ja asiakkaiden työntekijöiden ja heidän läheistensä elämänlaatu ja hyvinvointi voivat heikentyä ja eriarvoisuus lisääntyä mahdollisten puutteellisten työolojen seurauksena

Terveys ja turvallisuus

Metsä Boardin turvallisuusvaatimuksilla on mahdollisia myönteisiä vaikutuksia toimittajien työntekijöiden hyvinvointiin ja työkykyyn sekä työntekijöiden lähipiirin hyvinvointiin

Riski : Toimittajien ja asiakkaiden työntekijöiden sekä sopimusyrittäjien työkyvyn, tyytyväisyyden ja sitoutumisen heikentyminen ja yhtiön maineen vaa- rantuminen vastuullisena ja turvallisena kumppanina

Toimittajien ja asiakkaiden työntekijöiden työkyky, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi voivat heiketä ja työtapaturmat lisään- tyä mahdollisten puutteellisten terveys- ja turvallisuusvaati- musten tai niiden puutteellisen varmistamisen seurauksena

Muut työhön liittyvät oikeudet

Lapsityövoima

Pakkotyö

Mahdollinen työoikeusrikkomus Metsä Boardin arvoketjussa voi johtaa inhimilliseen kärsimykseen, toimittajien ja asiak- kaiden työntekijöiden sekä heidän läheistensä elämänlaadun heikkenemiseen ja eriarvoisuuden lisääntymiseen

Riski : Metsä Boardin maineen vaarantuminen vastuullisena kumppanina ja toimijana

Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Arvoketjun alkupää

Oma toiminta

Arvoketjun loppupää

Lyhyt (alle yksi vuosi)

Keskipitkä (1–5 vuotta)

Pitkä (yli 5 vuotta)

Metsä Boardin 2030-kestävyystavoite

2030-tavoite

2025

2024

2023

Palvelutoimittajien työntekijöiden tapaturmataajuus (TRIF)

0

5,2

2,0

1,7

Metsä Board on asettanut arvoketjun työntekijöitä koskevia kestä- vyystavoitteita ’Nolla työtapaturmaa’ -tavoitteen lisäksi toimittajien sitoutumiselle eettisiin toimintaperiaatteisiin sekä toimittaja-arviointeihin ja auditointeihin. Tavoitteita käsitellään osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .

Tavoitteessa edistyminen

Palvelutoimittajien työntekijöiden työtapaturmataajuus (TRIF) – Työtapaturmataajuus ei valitettavasti edennyt suunnitellusti kohti nolla tapaturmaa -tavoitetta, ja sattuneiden tapaturmien joukossa oli myös yksi vakava loukkaantuminen. Metsä Boardin tavoitteena on nykyistä vahvempi tulos tällä yhteistyösektorilla jatkossa.

Vaikutusten kohteena olevat arvoketjun työntekijät

Arvoketjun työntekijöitä, joihin vaikutuksia voi kohdistua, työskentelee Metsä Boardin omissa toimipaikoissa, arvoketjun alkupäässä sekä arvoketjun loppupäässä. Toteutuessaan vaikutukset voivat luonteestaan ja arvoketjun vaiheesta riippuen liittyä yksittäisiin tapauksiin, kuten työtapaturmiin, tai olla systeemisiä, erityisesti pitkissä toimitusketjuissa ja korkean riskin maissa.

Arvoketjun työntekijöitä työskentelee Metsä Boardin investointiprojek- teissa, tuotantolaitosten huollossa sekä puunkorjuussa ja -kuljetuksessa. Metsä Groupin puunkorjuun ja -kuljetuksen sekä metsänhoidon kumppanit, jotka ovat itsenäisiä sopimusyrittäjiä rinnastetaan arvoketjun

työntekijöihin. Näiden työntekijäryhmien ihmisoikeusvaikutusten arvioin- nissa korostuivat erityisesti mahdolliset kielteiset vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen, joille ovat alttiita erityisesti puunhankinnan, investoin- tiprojektien ja tuotantolaitosten huoltoseisokkien toimittajien työntekijät. Investointiprojekteissa tunnistettiin lisäksi mahdollisia kielteisiä vaikutuksia yhdenvertaisuuteen, työaikoihin ja palkanmaksuun, joiden osalta haavoit- tuvassa asemassa ovat erityisesti naiset ja vähemmistöt. Merkittävimpien vaikutusten lisäksi arvioinnissa nousi esiin myös mahdollinen kielteinen vaikutus metsänhoidon arvoketjun työntekijöiden työoloihin, erityisesti metsän uudistamisvaiheessa.

Arvoketjun alkupään merkittävimmät mahdolliset kielteiset vaikutukset kohdistuvat kemikaalien, sideaineiden, pinnoitteiden ja pigmenttien sekä tehdaslaitteistojen arvoketjuihin, jotka ovat pitkiä, ja voivat ulottua ihmisoikeusvaikutuksiltaan korkean riskin maihin. Näihin arvoketjun työn- tekijöihin kohdistuvat mahdolliset kielteiset vaikutukset liittyvät huonoihin työoloihin, työperäiseen hyväksikäyttöön ja työturvallisuuteen.

Arvoketjun loppupään mahdolliset kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti yhtiön valmistamien tuotteiden myyntiin globaalisti toimiville asiakkaille, joista osan toimialaan tai sijaintivaltioon on tunnistettu liittyvän korkeampi ihmisoikeusloukkauksien riski. Valtioiden ihmisoikeustilanne huomioidaan yhtenä tekijänä määriteltäessä asiakassuhteeseen liittyvää riskiä. Sijaintivaltion heikko ihmisoikeustilanne vaikuttaa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin asiakasyritysten tai näiden arvoketjujen työntekijöihin. Toimialoista esimerkiksi tupakkateollisuuden arvoketjuihin kohdistuu yleisesti mahdollisia kielteisiä vaikutuksia erityisesti naisten ja lasten oikeuksiin sekä tupakan tuotantoprosessin työturvallisuuteen.

81

Toimintaperiaatteet

Metsä Boardin toimittajien työntekijöihin liittyvää vastuullisuutta ohjaavat yhtiön johtoryhmän hyväksymät Metsä Groupin toimittajien eettiset toimintaperiaatteet (Supplier Code of Conduct) ja turvallisuusjohtamisjär- jestelmä. Metsä Boardin vähimmäisvaatimuksena hankintasopimuksissa on, että toimittajat sitoutuvat toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin, tai vastaaviin toimittajien omiin periaatteisiin. Metsä Boardilla ei ole erillisiä arvoketjun loppupään työntekijöihin kohdistuvia toimintaperiaatteita. Arvoketjun loppupään vastuullisuuden varmistamiseksi Metsä Board noudattaa asianmukaista huolellisuutta Know Your Business Partner -prosessin mukaisesti, josta on kerrottu osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .

Turvalliset ja tehokkaat toiminnot ja orgaaninen kasvu on yksi Metsä Boardin strategisista ohjelmista. Ohjelman painopistealueisiin lukeutuu työturvallisuuden jatkuva parantaminen. Tavoite on muun muassa vähen- tää työtapaturmien määrää.

Työolot

Metsä Groupin toimittajien eettisissä toimintaperiaatteissa on useita toimittajien työntekijöiden työoloihin liittyviä vaatimuksia, joita toimittajien tulee noudattaa:

Oikeudenmukaiset työsuhteen ehdot

Lakien ja määräysten mukainen elämiseen riittävä palkka

Oikeus yhdistymisvapauteen ja työehtosopimusneuvotteluihin

Oikeus yksityisyyteen

Häirinnän kielto

Vastuu toimittajien eettisten toimintaperiaatteiden toimeenpanosta on hankinnasta vastuullisilla, ja periaatteiden ylin vastuuhenkilö on Metsä Groupin pääjohtaja.

Terveys ja turvallisuus

Toimittajien eettiset toimintaperiaatteet velvoittavat toimittajia järjestämään työntekijöilleen turvallisen ja terveellisen työympäristön onnettomuuksien, vammojen ja sairauksien ehkäisemiseksi sekä varmis- tamaan, että työntekijät ovat tietoisia ja saaneet riittävän koulutuksen toimintaperiaatteiden vaatimuksista. Toimittajilla on oltava ISO 45001 -standardin mukainen tai muu vastaava työterveyden ja -turvallisuuden järjestelmä käytössä soveltuvin osin.

Metsä Boardin työturvallisuutta ohjaa turvallisuusjohtamisjärjestelmä, joka koostuu yritysturvallisuuspolitiikasta, turvallisuusperiaatteista, -stan- dardeista ja -prosesseista sekä työohjeista. Turvallisuusjohtamisjärjes- telmässä ovat mukana kaikki Metsä Boardin toiminnoissa työskentelevät palveluntoimittajien työntekijät ja sen vaatimukset ovat yhtäläiset omalle työvoimalle ja palveluntoimittajille. Turvallisuuden toimintaperiaatteiden toteutumisesta vastaa Metsä Boardin toimitusjohtaja Metsä Groupin ylimmän johdon määrittämien vaatimusten mukaisesti. Turvallisuuden toimintaperiaatteiden vastuut on esitetty osiossa S1 – Oma työvoima .

Metsä Groupin palvelutoimittajien turvallisuusjohtaminen -standardi määrittelee vaatimukset Metsä Boardissa työskentelevien palvelutoimitta- jien työnjohtoon ja valvontaan, henkilöstön osaamiseen, turvallisuusrapor- tointiin ja työlupiin.

Muut työhön liittyvät oikeudet

Toimittajien eettiset toimintaperiaatteet sisältävät useita vaatimuksia, jotka koskevat toimittajien työntekijöiden muita työhön liittyviä oikeuksia ja joita toimittajien tulee noudattaa:

Kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien kunnioittaminen YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Kansainvälisen työjär- jestön ILO:n työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien mukaisesti.

Toimiminen YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti.

Toimenpiteisiin ryhtyminen mahdollisten ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi. Erityistä huomiota pitää kiinnittää mahdollisiin haitallisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat suuremman haavoittuvuusriskin ryhmiin tai henkilöihin, kuten siirtotyöläisiin.

Lapsi- ja pakkotyövoiman käytön kieltäminen missä tahansa muodossa, mukaan lukien moderni orjuus, ihmiskauppa ja orjatyö.

Metsä Boardin tietoon ei ole tullut vahvistettuja arvoketjun alku- tai loppupäässä sattuneita tapauksia, joissa ei ole noudatettu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavia periaat- teita, työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annettua ILO:n julistusta ja monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita.

Yhteydenpito vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

Vuorovaikutuksen tarve toimittajien työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa korostuu silloin, kun toimittajien henkilöstö työskentelee Metsä Boardin omiin toimintoihin rinnastettavissa toiminnoissa kuten tehtailla ja rakennustyömailla. Muutoin toimittajien työntekijöiden näkemykset välitty- vät välillisesti toimittajahallinnan aktiviteettien kuten yhteistyötapaamisten ja -kyselyiden sekä auditointien kautta, joiden toteuttamisesta ja tulosten huomioimisesta vastaa Metsä Groupin hankinta- ja logistiikkatoiminnot. Toimittajien työntekijöiden kanssa tapahtuvan yhteydenpidon toimivuutta sekä yhteistyön kehittymistä seurataan noin kahden vuoden välein toteutettavalla toimittajien yhteistyökyselyllä. Yhteydenpitoa tukee toimittajayhteistyön hoitoon tarkoitettu tiedonvälityskanava, Toimittaja- verkko, jossa on tietoa koulutuksista, ohjeista ja ajankohtaisista asioista. Toimittajahallinnan käytänteistä on kerrottu osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .

Turvallisuutta kehitetään ja seurataan tehtailla ja rakennusprojekteissa työskentelevien palvelutoimittajien kanssa jatkuvasti. Suurissa inves- toinneissa, kuten rakennusprojekteissa, seurataan eri palvelutoimittajien turvallisuussuoriutumista. Työmailla pidetään säännölliset turvavartit projektihenkilöstölle, ja havaittuihin turvallisuuspoikkeamiin puututaan aktiivisesti. Projekteille osoitetaan soveltuvan ammattiliiton yhteyshenkilö sekä työsuojeluvaltuutettu. Lisäksi rakennusprojekteissa on käytössä har- maan talouden torjuntamalli ja vinkkauskanava, johon projektityöntekijät pystyvät ilmoittamaan havaitsemiaan epäkohtia.

Edellä kuvattujen yhteydenpitokeinojen avulla pyritään saamaan käsitys arvoketjun alkupään työntekijöiden näkemyksistä, mukaan lukien vaiku- tuksille erityisen alttiissa asemassa olevat. Metsä Boardilla ei ole prosessia suoraan yhteydenpitoon arvoketjun loppupään työntekijöiden kanssa. Yritysasiakkaiden kanssa tapahtuvasta yhteydenpidosta on kerrottu osiossa S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät .

82

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työn- tekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Toimittajien eettisten toimintaperiaatteiden mukaan toimittaja sitoutuu korjaamaan kaikki periaatteiden rikkomukset. Toimittajan on myös var- mistettava, että sen työntekijöillä ja sidosryhmillä on mahdollisuus ilmaista huolenaiheita tai epäkohtia ja että tapausten käsittelyyn on asianmukaiset käytännöt.

Toimittaja-arviointien ja -auditointien pohjalta tunnistettujen mah- dollisten poikkeamien korjaamista seurataan. Rakennusprojekteissa on käytössä harmaan talouden torjuntamalli ja työmaiden pistotarkastukset. Toimittajien tyytyväisyyttä ja tietoisuutta yhteydenpitokeinoista arvioidaan toimittajakyselyiden avulla. Tarkempi kuvaus on tämän osion kohdassa Toimenpiteet sekä osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .

Mahdolliset työoloihin, terveyteen ja turvallisuuteen tai muihin ihmisoi- keuksiin liittyvät rikkomukset käsitellään Metsä Boardin eskalaatioproses- sin mukaisesti tai suurissa investointiprojekteissa projektin johtamismallin mukaisesti. Lähtökohtana on, että toimittajat saavat mahdollisuuden korjata toimintaansa. Mikäli toimittaja ei ole halukas tai kyvykäs korjaa- maan toimintaansa, yhteistyö toimittajan kanssa lopetetaan. Vakavimmat tapaukset viedään Metsä Boardin ylimmän johdon käsiteltäväksi.

Eettinen ilmoituskanava

Arvoketjun työntekijät voivat ilmoittaa Metsä Boardin yhteistyöhön liitty- vistä havaitsemistaan eettisistä tai lainsäädännön rikkomuksista Metsä Groupin eettiseen ilmoituskanavaan tai Metsä Boardin yhteyshenkilölleen. Ilmoituskäytännöistä kerrotaan yhtiön toiminnoissa työskentelevien palvelutoimittajien työntekijöille yleisissä turvallisuusperehdytyksissä. Tietoisuutta eettisestä ilmoituskanavasta edistetään lisäämällä kanavan näkyvyyttä toimittajaverkossa sekä toimipaikoilla infokanavissa ja julisteilla. Toimittajien eettisissä toimintaperiaatteissa on ohjeistettu, että toimittajan henkilöstö voi ilmoittaa periaatteiden vastaisesta toiminnasta ilmoituskanavaan. Eettisestä ilmoituskanavasta, epäkohtien esiin tuomisesta ja ilmoitusten käsittelystä on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoi- minnan harjoittaminen .

Työolot

Terveys ja turvallisuus

Turvallisuutta kehitetään ja seurataan tehtailla ja rakennusprojekteissa työskentelevien palvelutoimittajien kanssa jatkuvasti. Palvelutoimittajilta edellytetään tavoitteellista ja ennakoivaa turvallisuustyötä, esimerkiksi turvallisuushavaintoja, -kierroksia ja -keskusteluja. Palvelutoimittajien työntekijät kirjaavat turvallisuushavainnot HSEQ-järjestelmään. Turvalli- suushavaintojen tekeminen on mahdollistettu läpi arvoketjun. Turvallisuus- havainnot käsitellään päivittäispalavereiden yhteydessä. Metsä Board ei hyväksy vastatoimia ilmoittajaa vastaan. Ilmoittaja voi halutessaan jättää ilmoituksen myös anonyymisti eettisen ilmoituskanavan kautta.

Tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan perusteellisesti yhteistyössä palvelutoimittajien kanssa. Vakavien tapaturmien tutkinnassa ovat mukana myös viranomaiset. Tutkinnalla luodaan edellytykset vastaavien tapausten välttämiseen sekä tunnistetaan mahdolliset puutteet turvallisuuden johtamisessa. Tutkintaraportin valmistumisen yhteydessä koostetaan

tutkinnan yhteenvetomateriaali, joka jaetaan myös muille Metsä Groupin liiketoiminta-alueille.

Jos palvelutoimittajien työturvallisuudessa huomataan puutteita, toimitaan kuten muidenkin toimittajien rikkomusten osalta eli ensisijaisesti annetaan mahdollisuus korjata toimintaa. Jos palvelutoimittaja ei ole halukas tai kyvykäs korjaamaan toimintaansa, yhteistyö palvelutoimittajan kanssa lopetetaan.

Vuonna 2025 Metsä Boardissa otettiin käyttöön Fair & Just -toiminta- malli sekä omille työntekijöille että palveluntoimittajille. Toimintamallin mukaisia palveluntoimittajien turvallisuuden laiminlyöntejä havaittiin vuoden aikana yhteensä neljä kappaletta. Laiminlyönneistä ei aiheutunut tapaturmia, mutta jokaiselle niistä määriteltiin toimintamallin mukainen sanktio. Toimintamallista on kerrottu lisää osiossa S1 – Oma työvoima .

Toimenpiteet

Vuoden 2025 aikana Metsä Boardin toiminnasta ei aiheutunut vakavia ihmisoikeusvaikutuksia eikä yhtiön tietoon tullut vahvistettuja arvoketjun alku- tai loppupäähän liittyviä vakavia ihmisoikeusongelmia tai ihmisoi- keuksien loukkauksia. Lievemmät henkilövahinkoihin johtaneet työtapatur- mat, tapaukset ja valitukset on esitetty osiossa S1 – Oma työvoima .

Toimenpiteillä Metsä Board pyrkii hillitsemään kielteisiä vaikutuksia sekä tuottamaan myönteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöille. Toimenpiteet ovat jatkuvaperusteisia ja vuosittaisia. Prosesseja kehitetään jatkuvan parantamisen mukaisesti. Metsä Board ei ole tunnistanut arvoketjun työn- tekijöitä koskeviin toimenpiteisiin kohdennettuja merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja.

Työolot

Jatkuvat toimenpiteet

Uusien toimittajien taustat tarkastetaan, lukuun ottamatta yksityisiä metsänomistajia ja tiettyjä matalan riskin toimittajia. Lisäksi vaatimus- tenmukaisuutta seurataan jatkuvasti toimittajasuhteen aikana. Osana taustatarkastusta tiedossa olevat ihmisoikeusrikkomukset ja mahdollinen ihmisoikeuksiin liittyvä kielteinen julkisuus tarkistetaan. Tarkemmat toimit- taja-arvioinnit ja -auditoinnit kohdistetaan etenkin tärkeimpiin toimittajiin, mutta myös toimittajiin, joiden toimialaan, maahan tai suoriutumiseen liittyy kohonnut riski vastuullisuuteen tai saatavuuteen liittyen. Toimitta- ja-arvioinneilla ja -auditoinneilla pyritään varmistamaan, että toimittajalla on riittävät keinot omien työntekijöidensä työoloja ja muita työhön liittyviä oikeuksia koskevien vaikutusten tunnistamiseen ja minimointiin. Arvioin- neissa tarkastellaan esimerkiksi sitä, onko yrityksellä riittävät ja ennakoivat keinot työturvallisuuden varmistamiseksi sekä kirjalliset eettiset ohjeet ja anonyymi ilmoituskanava työntekijöille. Auditoinnissa havainnoidaan työskentelyolosuhteita ja haastatellaan tarvittaessa työntekijöitä.

Metsä Groupin puunhankinnassa keskeisiä toimenpiteitä arvoketjun työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi ovat vaatimukset sopimusyrit- täjien sitoutumisesta vastuullisuusvaatimuksiin, yrittäjien taustatarkas- tukset, tiivis yhteistyö yrittäjäverkoston kanssa, metsäsertifiointien ja puun alkuperän seurantajärjestelmien (PEFC ja FSC) ja ISO-standardien (ISO 9001, 14001, 45001) vaatimusten noudattaminen sekä toiminnan varmentaminen riippumattomien osapuolten toimesta.

83

Suurimmassa osassa strategisia rakennusprojekteja alihankintaketjun vastuullisuus varmistetaan ennakoivasti harmaan talouden torjuntamallin avulla. Sillä varmistetaan, että alihankintaketjussa noudatetaan lakeja ja työehtosopimuksia sekä hoidetaan verot ja muut velvoitteet asianmukai- sesti. Yritysten taustat tarkistetaan tarjousvaiheessa, ja mahdollisten poik- keamien havaitsemiseksi suoritetaan säännöllisiä pistokoetarkastuksia.

Toimittajien, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden vastuullisuuden varmistamiseksi Metsä Board noudattaa asianmukaista huolellisuutta (third-party due diligence) Know Your Business Partner -taustatarkastuksilla, joista on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .

Lisää toimittajahallinnan käytänteistä on kerrottu osiossa G1 – Liiketoi- minnan harjoittaminen .

Raportointivuoden toimenpiteet

Vuoden 2025 aikana Metsä Groupin puunhankinnassa käynnistettiin riskiperusteiset sisäiset tarkastukset sopimusyrittäjille. Tarkastukset ovat omaehtoisia ja kohdistuvat muun muassa sopimusyrittäjien työntekijöiden työlupiin, koulutukseen, suojavarusteiden käyttöön ja työskentelyolosuh- teisiin. Lisäksi valikoitujen sopimusyrittäjien kanssa pilotoitiin anonyymiä kyselyä työolosuhteisiin liittyen.

Terveys ja turvallisuus

Jatkuvat toimenpiteet

Työympäristön vaaratekijöitä ja riskejä käsittelevä yleinen turvalli- suusperehdytys on pakollinen Metsä Boardin tuotantolaitoksissa ja rakennustyömailla työskenteleville palvelutoimittajille. Ennen Metsä Boardin alueella työskentelyä toimittajat saavat lisäksi työkohtaisen turvallisuusperehdytyksen ja työluvat. Palvelutoimittajien tulee arvioida oman työnsä riskit, varautua niihin turvallisuussuunnitelmalla, ja toimittaa suunnitelma Metsä Boardille. Palvelutoimittajat osallistuvat Metsä Boardin järjestämiin turvakierroksiin ja riskikartoituksiin. Palvelutoimittajien Metsä Boardilla tapahtuvat työtapaturmat rekisteröidään HSEQ-järjestelmään. Tapaturmia ja ilmoitettuja turvallisuushavaintoja seurataan jatkuvasti. Rakennusprojekteissa seurataan eri palvelutoimittajien turvallisuussuoriu- tumista ja havaittuihin turvallisuuspoikkeamiin puututaan aktiivisesti.

Metsä Boardin osakkuusyhtiö Metsä Fibre järjestää keskeisten palve- lutoimittajien edustajien kanssa säännöllisiä yhteistyöfoorumeita, joissa käsitellään turvallisuusyhteistyön edellytyksiä ja yhteisiä kehitystarpeita. Keskeisenä tulevien vuosien turvallisuuden kehitystoimenpiteenä on yhteistyöfoorumien laajentaminen Metsä Boardille.

Metsä Groupin puunhankinnan sopimusyrittäjille on asetettu työturvallisuuskoulutusvaatimukset, ja sopimusyrittäjät osallistuvat tuotantolaitosten ja terminaalien purku- ja lastauspaikkojen säännöllisille turvallisuuskävelyille. Lisäksi kaikille metsätyömaille tehdään riskikartoitus.

Puunhankinnan henkilöstöllä on käytössä maastokäyttöön tarkoitettu yksintyöskentelyn sovellus.

Raportointivuoden toimenpiteet

Vuonna 2025 palvelutoimittajaturvallisuuden kehittämisessä määritettiin keskeiset yhteiset tavoitteet ja toimintamallit, joiden avulla pyritään kehittämään entisestään työympäristön turvallisuutta yhteistyössä palvelutoimittajien kanssa. Määritellyillä toimintamalleilla on merkitystä erityisesti turvallisuussuunnitelmien ja riskienarviointien laadinnassa, ennakoivan turvallisuustyön tavoitteiden asetannassa sekä yhteistyön sisällön tarkentamisessa muun muassa auditoinnin osalta.

Metsä Groupin puunhankinnassa jatkettiin edellisvuonna aloitettuja sopimusyrittäjien turvallisuusjohtamisen koulutuksia. Lisäksi uudistettiin sähkölinjojen läheisyydessä työskentelyä koskeva verkkokoulutus, joka on pakollinen puunhankinnan henkilöstölle, sopimusyrittäjille ja heidän työntekijöilleen. Puunhankinnan suunnittelun ja toteutuksen tueksi otettiin käyttöön uusi huomiointipalvelu, joka kokoaa kohteiden keskeiset ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat yhteen. Vuoden aikana otettiin myös käyttöön puutavaranostureiden minimivaatimukset, määritettiin siirtymä- ajat ja annettiin suositukset parhaista teknisistä ratkaisuista kuljettajien turvallisuuden parantamiseksi.

Muut työhön liittyvät oikeudet

Tämän luvun alakappaleessa Työolot on kerrottu toimittajahallinnan käytänteistä, esimerkiksi auditoinneista, joilla pyritään varmistamaan sosiaalisen vastuun toteutuminen. Auditoijat on koulutettu havainnoimaan muun muassa pakkotyöhön ja työperäiseen hyväksikäyttöön liittyviä riskejä.

Mittareiden laatimisperiaatteet

Palvelutoimittajien työntekijöiden tapaturmataajuus (TRIF)

Tapaturmataajuus on laskettu miljoonaa työtuntia kohti. Palvelu- toimittajien työtunnit on arvioitu hankintamenojen perusteella. Työtapaturmien lukumäärät on ilmoitettu osiossa S1 – Oma työvoima . Ulkopuolinen taho ei ole validoinut mittaria.

84

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen osaosa-aihe

Vaikutukset

Arvo-

ketjun

vaihe

Aika-

hori-

sontti

Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille

Arvo-

ketjun

vaihe

Aika-

hori-

sontti

Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet

Maahan liittyvät vaikutukset

Tuotantolaitosten ja puunhankinnan työllisyyttä, toimeentuloa ja verotuloja edistävät vaikutukset erityisesti pienillä paikkakunnilla

Mahdollisuus : Vastuullisuusvaikutus- ten hallinnan parantuminen ja yrityksen maineen vahvistuminen vastuullisena toimijana sidosryhmäosallistamisen avulla

Tuotantolaitosten mahdolliset kielteiset ympäristö- vaikutukset, kuten melu, haju tai pöly

Riski : Toiminnan arvostuksen ja yhtiön maineen vastuullisena toimijana heikentyminen riittämättömän sidos- ryhmäosallistamisen seurauksena

Metsien talouskäytön mahdolliset vaikutukset metsien virkistyskäyttöön verrattuna vanhoihin, luonnontilan kaltaisiin tai luonnontilaisiin metsiin

Alkuperäiskansojen oikeudet

Vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus

Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin puunhankinnan mahdolliset vaikutukset saamelaisten elinkeinon harjoittamiseen

Riski : Alkuperäiskansojen riittämätön huomioiminen voi heikentää toiminnan vaikutusten ymmärrystä, päätök- senteon laatua sekä yhtiön mainetta vastuullisena toimijana

Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Arvoketjun alkupää

Oma toiminta

Arvoketjun loppupää

Lyhyt (alle yksi vuosi)

Keskipitkä (1–5 vuotta)

Pitkä (yli 5 vuotta)

Tavoitteet

Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet sekä niiden asettamista ja seurantaa on taustoitettu osioissa Kestävyyden hallinto ja strategia sekä Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Erityisesti ympäristöön ja toimitusketjun vastuullisuuteen liittyvien kestävyystavoit- teiden tarkoitus on suoraan tai välillisesti vähentää Metsä Boardin toimin- nan kielteisiä vaikutuksia tai edistää myönteisiä vaikutuksia vaikutuksen kohteena olevissa yhteisöissä.

Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

Metsä Boardin olennaisimmat vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt ovat metsänomistajat, tehdaspaikkakuntien paikallisyhteisöt sekä tehtaita ympäröivä luonto ja siitä elantonsa saavat tai siitä kiinnostuneet tahot, kuten alkuperäiskansat eli saamelaiset, ja kansalaisjärjestöt. Tehdaspaikkakunnilla Metsä Boardin vaikutukset yhteisöihin aiheutuvat suoraan yhtiön omasta toiminnasta ja puunhankinta-alueilla arvoketjussa. Toteutuessaan vaikutukset ovat pääsääntöisesti systemaattisia, minkä vuoksi vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt huomioidaan investointisuunnittelussa sekä tehtaan ja puunhankinnan operatiivisessa toiminnassa. Yksittäiset vaikutukset ovat mahdollisia esimerkiksi tehtaiden poikkeustilanteissa.

Toimintaperiaatteet

Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvää vastuullisuutta ohjaavat eettiset toimintaperiaatteet ja toimittajien eettiset toimintaperiaatteet, joihin on dokumentoitu ihmisoikeuksiin liittyvät sitoumukset. Metsä Board kunnioittaa kaikessa toiminnassaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, ja on YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti sitoutunut korjaamaan mahdolliset kielteiset ihmisoikeusvaikutukset. Metsä Boardin tietoon ei ole tullut vahvistettuja vaikutusten kohteena olevissa yhteisöissä sattuneita tapauksia, joissa ei ole noudatettu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavia periaatteita, työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annettua ILO:n julistusta ja monikansallisille yrityksille annet- tuja OECD:n toimintaohjeita. Eettisistä toimintaperiaatteista ja toimittajien eettisistä toimintaperiaatteista on kerrottu tarkemmin osiossa S1 – Oma työvoima ja S2 – Arvoketjun työntekijät . Sitoumukset koskevat oman työvoiman ja arvoketjun työntekijöiden lisäksi kaikkia vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä.

Vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kuulemista ohjaavat muun muassa tuotantolaitosten ympäristöluvat ja ympäristöjohtamisjärjestel- mät. Näistä toimintaperiaatteista on kerrottu ympäristöä käsittelevissä osioissa E1, E2 , E3 , E4 ja E5 sekä tämän osion kohdassa Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa .

Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt huomioidaan korostetusti sidosryhmäosallistamisen toimintamallissa. Metsä Board pyrkii myös kehittämään toimintojaan kartoittamalla yhteistyömahdollisuuksia säännöllisesti.

85

Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa

Metsä Board viestii avoimesti toimintansa ja tuotteidensa vaikutuksista muun muassa elinkaarilaskelmilla ja pyrkii aktiivisesti vuoropuheluun sidosryhmiensä kanssa. Sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun tarkoituksena on varmistaa, että sidosryhmät tulevat kohdatuiksi ja kuul- luiksi sekä hankkia palautetta yhtiön toiminnasta. Palaute analysoidaan ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä ja raportoidaan yhtiön ylimmälle johdolle. Sidosryhmien osallistamisen toimintamalli on kuvattu sivulla 2 9.

Yhteydenpidon laajuus ja taajuus vaihtelevat sidosryhmittäin. Metsä Groupin sidosryhmäsuhteet -yksikön tavoitteena on järjestää kahdenvä- linen tapaaminen jokaisen Metsä Group -tasolla keskeisen sidosryhmän kanssa vähintään kerran vuodessa. Muita yhteydenpitomekanismeja ovat muun muassa yhteistyöpäivät, vierailujen järjestäminen sekä yhteistyöhankkeet. Paikallisyhteisöjen tapaamiseen ei ole määritetty tapaamistiheyttä, vaan vuorovaikutus tapahtuu esimerkiksi avoimien ovien, investointiprojektien, viranomaisten tapaamisten tai palauteka- navien kautta. Vuorovaikutusta on suoraan yhteisön jäsenten, kuten tehdaspaikkakuntien asukkaiden, kanssa tai heidän edustajansa, kuten paikallisviranomaisten, välityksellä.

Vuonna 2025 toteutettiin ensimmäistä kertaa yhteisöpalautekysely, jossa selvitettiin paikallisyhteisöjen näkemyksiä Metsä Groupin toiminnan vastuullisuudesta ja luotettavuudesta. Kyselyn tulosten perusteella keskeiset kehitystarpeet liittyvät tiedottamiseen ja vuorovaikutukseen paikallisyhteisöjen kanssa sekä paikallisyhteisöjen sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvää palautetta saatiin muun muassa Metsä Groupin tuomista taloudellisista vaikutuksista alueelle sekä metsien käytön ja metsänhoidon ympäristösuorituksesta.

Alkuperäiskansoista saamelaiset ovat Metsä Boardin toiminnan vaikutusten kohteena erityisesti puunhankinnassa. Saamelaisten kotiseu- tualueella Metsä Group käy vuoropuhelua poronhoidon ja metsätalouden yhteensovittamisesta esimerkiksi metsänomistajien ja paliskuntien kanssa ja varmistaa paikallisesti, ettei puunhankinta vaaranna poronhoidon edellytyksiä.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaami- seksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Metsä Board käy jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Suurten hankkeiden, kuten uusien tuotantolaitosten tai -linjojen, toteuttamiseen sisältyy aina etukäteen toteutettava ympäristövaikutusten arviointi, jossa kuullaan paikallisyhteisöjä ja muita sidosryhmiä. Lisäksi paikallisyhteisöillä on lainsäädännössä määritelty oikeus osallistua tehtaiden ympäristölu- paprosesseihin antamalla ympäristölupahakemuksiin muistutuksia ja näkemyksiä, jotka huomioidaan lupaprosessissa. Muissa asioissa vaiku- tusten kohteena oleva yhteisöt voivat tuoda esiin huolenaiheitaan olemalla suoraan yhteydessä paikallisiin toimintoihin, kuten tuotantolaitosten yhteyshenkilöihin, Metsä Boardin viestintään tai Metsä Groupin sidosryh- mäsuhteisiin. Saatu palaute käsitellään, yhteydenottajalle vastataan ja kirjataan HSEQ-järjestelmään mahdollisimman nopeasti. Metsä Boardin tuotantolaitoksilla järjestettävät avoimet ovet ovat vakiintunut tapa kertoa Metsä Boardin toiminnasta paikallisille asukkaille ja muille kiinnostuneille. Metsä Board pyrkii tiedottamaan kattavasti yleisölle avoimista tilaisuuk- sista esimerkiksi lehti-ilmoituksilla ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi yhtiön verkkosivujen kautta on mahdollista antaa palautetta ja esittää kysymyksiä.

Mahdollisten kielteisten vaikutusten korjaamiseksi yhtiö toimii viiveettä sekä tarvittaessa yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa. Sosiaalinen kestävyys, mukaan lukien paikallisyhteisöt ja alkuperäiskansojen tavat, perinteet, säännöt ja oikeusjärjestelmät, on huomioitu metsäsertifioinnin ja puun alkuperäketjun vaatimuksissa, joiden mahdollisissa rikkomuksissa käynnistetään puunhankinnan asian- mukaisen huolellisuuden järjestelmän mukaisesti tutkinta ja tarvittaessa korjaavat toimenpiteet. Mahdollisten ympäristöpoikkeamien korjaamiseksi yhtiön puunhankinnasta vastaava Metsä Group on ottanut käyttöön vapaaehtoisen luontokompensaation, joka ylikompensoi mahdollisissa lakirikkomuksissa luonnolle aiheutetun haitan. Toimintamallilla varmiste- taan, että virheellisen toiminnan korjaavat toimenpiteet tuottavat luonnolle enemmän hyötyä kuin haittaa. Luontokompensaatiota sovelletaan keskeisten luonnon monimuotoisuutta koskevien luonnonsuojelulain ja metsälain osalta. Kompensaatiomallin kehittäminen on käynnissä, ja sitä sovelletaan vuodesta 2023 lähtien takautuvasti todettujen poikkeamien osalta. Vuoden 2025 aikana riippumaton asiantuntijaryhmä on osallistunut kohteiden luontohaittojen ja hyvitystoimien määrittämiseen samalla, kun toimintamallin menetelmiä on kehitetty tulevaisuutta ajatellen.

Eettinen ilmoituskanava

Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt voivat ilmoittaa eettisistä tai lainsäädännön rikkomuksista Metsä Groupin eettiseen ilmoituskanavaan. Toimittajien eettisissä toimintaperiaatteissa toimittaja sitoutuu korjaa- maan kaikki periaatteiden rikkomukset. Eettisestä ilmoituskanavasta on kerrottu osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .

86

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

Toimenpiteet

Vuoden 2025 aikana Metsä Boardin toiminnasta ei aiheutunut vakavia ihmisoikeusvaikutuksia eikä yhtiön tietoon tullut vahvistettuja vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä vakavia ihmisoikeusongelmia tai ihmisoikeuksien loukkauksia. Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeus- vaikutukset on esitetty osiossa S1 – Oma työvoima .

Jatkuvat toimenpiteet

Kielteisiä vaikutuksia hallitaan ja positiivisia vaikutuksia edistetään tehdaspaikkakunnilla pienentämällä ympäristövaikutuksia systemaat- tisesti, osallistamalla paikallisyhteisöjä sekä lisäämällä yhteistyötä ja elämänlaatua paikallisesti parantavia aloitteita, jotka voivat muun muassa parantaa työllisyyttä ja virkistäytymismahdollisuuksia. Puunhankinnassa huomioidaan oleellisimmat paikalliset sidosryhmät ja noudatetaan sertifiointivaatimuksia.

Uudistavan metsätalouden strategia on Metsä Groupin pitkäjänteisesti kehittämä ratkaisu sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen, huoleen ottaa luontokato ja ilmastonmuutos vakavasti. Uudistavan metsätalouden rinnalla Metsä Group edistää muun muassa vapaaehtoisen METSO-met- siensuojeluohjelman toimeenpanoa. Metsänomistajajäsenille Metsä Group tarjoaa uudistavaa metsätaloutta toteuttavia palveluratkaisuja, kuten Metsä Group Plus -palvelu. Näistä toimenpiteistä on kerrottu lisää osiossa E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit .

Raportointivuoden toimenpiteet

Vuonna 2025 Metsä Group kertoi perustavansa Metsän Suojelusäätiön monimuotoisuudeltaan arvokkaiden metsien suojeluun. Lisäksi Metsä Board jatkoi uudistavan maankäytön toimintamallin toteutusta.

Uudistavan maankäytön toimintamallia on pilotoitu Kemin tehdasalu- eella vuodesta 2023. Mallin tavoitteena on vahvistaa luonnon tilaa raken- netussa ympäristössä muun muassa viljelemällä alkuperäisiä ja paikallisia lajeja, poistamalla haitallisia vieraslajeja, edistämällä sidosryhmäyhteis- työtä sekä tarkastelemalla, miten luonnon monimuotoisuuttaa tukevaa työtä voidaan yhdistää teolliseen tuotantoon. Luonnon tilaa vahvistavien hankkeiden suunnittelu ja toteutus tehdään asiantuntijoiden ja paikallisten sidosryhmien, kuten järjestöjen, kaupunkien ja kuntien kanssa.

Lisätietoja näistä toimenpiteistä, mukaan lukien uudistavan maankäytön hankkeiden kustannukset raportointivuonna, on esitetty osiossa E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit . Muutoin Metsä Board ei ole tunnistanut vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskeviin toimenpiteisiin kohdennettuja merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja.

87

S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen osaosa-aihe

Vaikutukset

Arvo-

ketjun

vaihe

Aika-

hori-

sontti

Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille

Arvo-

ketjun

vaihe

Aika-

hori-

sontti

Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus

Terveys ja turvallisuus

Mahdollisten tuoteturvallisuuteen liittyvien puutteiden vaikutukset kulut- tajien ja loppukäyttäjien terveydelle ja turvallisuudelle

Riski : Mainehaitta nykyisten ja potentiaalisten uusien asiakkaiden, kuluttajien ja loppukäyttäjien keskuu- dessa, mahdollisia korvausvelvollisuuksia sekä muita vahingon rajoittamiseen liittyviä kustannuksia

Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Arvoketjun alkupää

Oma toiminta

Arvoketjun loppupää

Lyhyt (alle yksi vuosi)

Keskipitkä (1–5 vuotta)

Pitkä (yli 5 vuotta)

Tavoitteet

Kuluttajille ja loppukäyttäjille tärkeitä aiheita ovat esimerkiksi tuotetur- vallisuus, ihmisoikeudet ja ympäristön kunnioittaminen. Metsä Board ei toistaiseksi ole asettanut erillistä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvää 2030-kestävyystavoitetta. Yhtiön sisäiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet toiminnan ja tuotteiden laadun ja vaatimuksenmukaisuuden varmistami- seksi on määritelty laatupolitiikassa, jonka tavoitteet on kuvattu kohdassa Toimintaperiaatteet .

Vaikutusten kohteena olevat kuluttajat ja loppukäyttäjät

Metsä Boardille olennaisimpia kuluttajia ja loppukäyttäjiä ovat erityisesti elintarvikekäyttöön tarkoitettujen kartonkituotteiden käyttäjät. Elin- tarvikeloppukäyttö muodostaa suuren osan Metsä Boardin myynnistä. Lisäksi tuoteturvallisuus on erityisen tärkeää elintarvikeloppukäytössä. Vaikutukset eivät ole systemaattisia, vaan ne liittyvät todennäköisimmin yksittäisiin tapauksiin, kuten yksittäisiin tuotevikoihin.

Edellä taulukossa esitettyjen terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien vaikutusten ja riskien lisäksi kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistettiin myös muita kuluttajiin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka on kuvattu osioissa E1 – Ilmastonmuutos , E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous .

Toimintaperiaatteet

Metsä Boardin kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvää vastuullisuutta ohjaavat toimintaperiaatteet, jotka koostuvat yhtiön hallituksen hyväksymistä Metsä Groupin eettisistä toimintaperiaatteista, toimittajien eettisistä toimintaperiaatteista, laatupolitiikasta ja johtamisjärjestelmistä. Toimintaperiaatteiden tavoitteena on minimoida ympäristölle haitalliset vaikutukset, edistää ihmisoikeuksia sekä vahvistaa eettistä toimintatapaa ja näin varmistaa kuluttajille ja loppukäyttäjille, että tuotteet ovat turvallisia ja vastuullisesti valmistettuja. Toimintaperiaatteet kattavat välillisesti kaikki kuluttaja- ja loppukäyttäjäryhmät.

Metsä Board kunnioittaa kaikessa toiminnassaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia. Yhtiö on YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti sitoutunut korjaamaan mahdolliset kielteiset ihmisoikeusvaikutukset. Metsä Boardin tietoon ei ole tullut kuluttajiin tai loppukäyttäjiin kohdistuneita tapauksia, joissa ei ole noudatettu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien Yhdistyneiden

kansakuntien ohjaavia periaatteita, työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annettua ILO:n julistusta ja monikansallisille yrityksille annet- tuja OECD:n toimintaohjeita. Eettisistä toimintaperiaatteista ja toimittajien eettisistä toimintaperiaatteista on kerrottu tarkemmin osioissa S1 – Oma työvoima ja S2 - Arvoketjun työntekijät.

Laatupolitiikka määrittelee tavoitteet ja toimintaperiaatteet Metsä Boardin toiminnan ja tuotteiden laadun varmistamiseksi. Tavoitteena on varmistaa tuotteiden turvallisuus ja että yhtiön toiminnan, tuotteiden ja palveluiden laatu vastaa asiakkaiden ja siten kuluttajien sekä loppukäyttä- jien tarpeita ja odotuksia. Laatupolitiikan toimeenpanosta Metsä Boardissa vastaa Metsä Boardin johtoryhmä.

Terveys ja turvallisuus

Eettiset toimintaperiaatteet sisältävät sitoumuksen varmistaa tuotteiden turvallisuus koko arvoketjussa. Jäljitettävän puukuidun lisäksi Metsä Boardin muut raaka-aineet tulevat luotettavilta toimittajilta, jotka sitou- tuvat noudattamaan toimittajien eettisiä toimintaperiaatteita ja täyttävät tuoteturvallisuutta koskevat vaatimukset.

Metsä Board noudattaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemi- seksi asetettua lainsäädäntöä, kuten EU:n kemikaaleja koskevan asetuksen (REACH), kemikaalien luokituksia, merkintöjä ja pakkauksia koskevan asetuksen (CLP), biosidien käyttöä koskevan lainsäädännön sekä tuotteille asetettuja muun muassa elintarviketurvallisuutta koskevia vaatimuksia. Koska suuri osa Metsä Boardin kartongeista on osana elintarvikkeiden tuotantoketjua, tuotannon tuoteturvallisuuskäytännöt ovat samalla tasolla kuin vastaavat käytännöt elintarviketeollisuudessa. Metsä Boardin tuotteiden turvallisuus varmennetaan niiden lainsäädäntöjen mukaisesti, joita sovelletaan tuotteiden markkina-alueilla Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa.

Tuotantolaitokset toimivat hyvien tuotantotapojen mukaisesti (Good Manufacturing Practice, GMP), mikä on vaatimus kaikkien elintarvike- kontaktimateriaalien tuotannolle. Kaikki Metsä Boardin tehtaat toimivat ISO 22000 -elintarviketurvallisuusjärjestelmän vaatimusten mukaisesti, ja lisäksi kartonkia elintarvikekäyttöön tuottavat tehtaat on sertifioitu FSSC 22000 -elintarviketurvallisuusjärjestelmän vaatimusten mukaisesti. Alihankkijoiden ja toimittajien vaaditaan täyttävän vastaavat vaatimukset, jotta lopputuotteen puhtaus ja turvallisuus kuluttajille ja loppukäyttäjille voidaan varmistaa. Metsä Boardin tuotantolaitosten sertifioidut johtamis- järjestelmät on listattu taulukossa sivulla 98.

88

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppu- käyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Pääsääntöisesti Metsä Boardin asiakkaat ovat yhtiöitä, jotka ovat vuorovai- kutuksessa kuluttajiin ja loppukäyttäjiin omien prosessiensa mukaisesti. Metsä Boardilla ei ole prosessia suoraan yhteydenpitoon kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa, mutta he voivat olla suoraan yhteydessä Metsä Boardiin yhtiön verkkosivuilla olevalla yhteydenottolomakkeella.

Yritysasiakkaiden, kuluttajien ja loppukäyttäjien yhteydenotot käsitellään ja ohjataan tarvittaville henkilöille kattavan vastauksen varmistamiseksi. Tuotepalautteita koskevia yhteydenottoja käytetään tuotteiden tai tuoteportfolioiden analysoinnissa ja palautteet huomioidaan tuote- ja palvelukehityksessä.

Mahdolliset tuotevalitukset selvitetään Metsä Boardissa sisäisten ja tarvittaessa ulkopuolisten tahojen, kuten tutkimuslaitosten, tukemana. Laatupoikkeamien hallitsemisen prosesseilla laatupoikkeamista tehdään juurisyyanalyysit ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Mahdollisissa kuluttajien tuoteturvallisuuteen vaikuttavissa tuotevirheissä noudatetaan vakioitua takaisinvetoprosessia, jotta kaikki terveydelle mahdollisesti haitalliset tuotteet saadaan pois markkinoilta ja kuljetuksesta. EU-tasolla muun muassa elintarvikekontaktimateriaalien havaittuja virheitä ja takaisinvetoja seurataan ja raportoidaan RASFF-ilmoitusten (Rapid Alert System for Food and Feed) avulla. Vuonna 2025 Metsä Boardin tuotteisiin ei kohdistunut RASFF-ilmoituksia eikä yhtiön kartongista valmistettuja pakkauksia vedetty kuluttajilta takaisin turvallisuuden vuoksi. Myöskään yhtiön markkinointiviestintään tai yhtiön tuotteiden ja palveluiden tieto- ja merkintävaatimuksiin ei kohdistunut lakien tai säännösten rikkomuksia.

Eettinen ilmoituskanava

Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat ilmoittaa havaitsemistaan eettisistä epäkohdista tai lainsäädännön rikkomuksista Metsä Groupin eettiseen ilmoituskanavaan. Eettistä ilmoituskanavaa sekä ilmoitusten käsittelypro- sessia on kuvattu laajemmin osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .

Toimenpiteet

Vuoden 2025 aikana Metsä Boardin toiminnasta ei aiheutunut vakavia ihmisoikeusvaikutuksia eikä yhtiön tietoon tullut vahvistettuja kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä vakavia ihmisoikeusongelmia tai ihmisoikeuksien loukkauksia.

Metsä Boardin toimenpiteillä pyritään hillitsemään kielteisiä vaikutuksia sekä tuottamaan myönteisiä vaikutuksia kuluttajille ja loppukäyttäjille. Toi- menpiteet ovat jatkuvaperusteisia ja vuosittaisia, eikä raportointivuodelta tai tulevilta vuosilta ole yksilöitävissä yksittäisiä toimenpiteitä. Prosesseja kehitetään jatkuvan parantamisen mukaisesti. Metsä Board ei ole tunnis- tanut kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskeviin toimenpiteisiin kohdennettuja merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja.

Jatkuvat toimenpiteet

Tuotteiden vaatimuksenmukaisuutta valvotaan tuoteturvallisuusproses- silla, joka sisältää raaka-aineiden hallinnan, vaatimuksenmukaisuuslas- kennan ja tuotteiden testauksen sekä sisäisesti että ulkoisten yhteistyö- kumppaneiden avulla. Metsä Boardin tehtaiden ISO 22000 ja FSSC 22000 -elintarviketurvallisuusjärjestelmillä katetaan elintarviketurvallisuuteen kohdistuvat riskit koko tuotanto- ja toimitusketjussa ja järjestelmien toimi- vuus varmennetaan vuosittaisilla sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Metsä Boardin tuoteturvallisuusasiantuntijat seuraavat jatkuvasti lainsäädäntöjen ja vaatimusten kehittymistä.

Tuotantoon liittyviä tuoteturvallisuusriskejä hallitaan muun muassa HACCP-menetelmällä (Hazard Analysis and Critical Control Points), joka on käytössä kaikilla Metsä Boardin tuotantolaitoksilla. HACCP-vaara-analyysi tehdään aina, kun oleelliset prosessit tai raaka-aineet muuttuvat.

Laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi Metsä Boardin tuotteet testataan säännöllisesti akkreditoiduissa laboratorioissa. Laboratorioana- lyysit ja yksityiskohtaiset koostumusten vaatimuksenmukaisuusanalyysit ovat perusta tuoteturvallisuuslausunnolle (Product Safety Statement), joka sisältää tuotekohtaista tietoa tuotteiden turvallisuudesta ja vaatimustenmukaisuudesta.

Laadun ja turvallisuuden toteutumista seurataan myös mainetutki- muksella, asiakaspalautteella ja asiakaskyselyillä. Metsä Board seuraa ja arvioi neljännesvuosittain asiakaspalautteita, jotka liittyvät mahdollisiin kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin. Mah- dolliset kielteiset vaikutukset on tunnistettu olennaisiksi tunnistettujen asiakaspalautesyykoodien perusteella. Seurattavia asiakaspalautesyyko- odeja ovat esimerkiksi tuotteiden vierasesineet, puhtaus ja aistinvaraiset ominaisuudet.

89

G – Hyvä hallintotapa ja yrityskulttuuri

G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Vaikutukset

Arvo-

ketjun

vaihe

Aika-

hori-

sontti

Riskit ja mahdollisuudet Metsä Boardille

Arvo-

ketjun

vaihe

Aika-

hori-

sontti

Yrityskulttuuri

Turvallinen työympäristö henkilöstölle eettistä yrityskulttuuria edistävien toimien ansiosta sekä edellytykset eettiseen ja luotettavaan yhteistyöhön sidosryhmille

Mahdollisuus : Henkilöstön ja sidosryhmien myönteinen kokemus Metsä Boardista sekä yhtiön maineen vahvistumi- nen eettisenä ja luotettavana toimijana

Riittämättömät toimet henkilöstön sitouttamiseksi eettiseen yrityskulttuuriin voivat johtaa lainsäädännön vastaiseen tai epäeettiseen liiketoimintaa, epäyhdenvertaiseen kohteluun ja häirintään

Riski : Taloudelliset menetykset lainsäädännön vastai- sesta toiminnasta, maineen heikentyminen vastuullisena kumppanina ja toimijana sekä henkilöstön työtyytyväisyy- den ja sitoutumisen lasku mahdollisen epäyhdenvertaisen kohtelun ja häirinnän seurauksena

Korruptio ja lahjonta

Ehkäiseminen ja havaitseminen : Korruption ja lahjonnan ehkäisyyn ja havaitsemiseen tähtäävät toimet ja valvonta- mekanismit mahdollistavat yhteistyön sidosryhmille eettisen ja luotettavan toimijan kanssa

Mahdollisuus : Sidosryhmien kokemuksen Metsä Boardista sekä yhtiön maineen vahvistuminen eettisenä ja luotet- tavana toimijana, mikä tukee suoritus- ja kilpailukyvyn paranemista

Tapaukset : Korruption ja lahjonnan esiintyminen mahdollisten riittämättömien ehkäisevien toimien ja valvontamekanismien seurauksena

Riski : Merkittävät taloudelliset seuraamukset sekä maineen ja työnantajakuvan heikkeneminen korruption tai lahjonnan seurauksena

Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin

Vaatimusten, valvontamekanismien ja vastuullisuusyhteistyön mahdollinen myönteinen vaikutus eettisyyden ja vastuullisuuden toteutumiseen toimitusketjussa

Mahdollisuus : Maineen vahvistuminen vastuullisena kumppanina ja toimijana sekä toimittajayhteistyön tiivistyminen, mikä tukee pitkäaikaisten kumppanuuksien syntymistä

Toimitusketjussa tapahtuvan yhtiön tai lainsäädännön vaati- musten vastainen toiminta mahdollisten riittämättömien Metsä Boardin vaatimusten ja valvontamekanismien seurauksena

Riski: Arvojen vastaisen toiminnan tukeminen tahattomas- ti, mikä voi johtaa maineen vaarantumiseen vastuullisena kumppanina sekä toimittajasuhteiden heikkenemiseen ja parhaiden kumppanuuksien menettämiseen

Toimittajien epätasa-arvoinen kohtelu mahdollisen riittämättö- män hankintahenkilöstön koulutuksen ja valvontamekanismien seurauksena

Väärinkäytösten ilmoittajien suojelu

Mahdollisten vastatoimien kohdistuminen väärinkäytösten ilmoittajiin tai uhreihin mahdollisen ilmoittajien anonymiteetin ja luottamuksellisuuden turvaamisen puutteiden seurauksena

Riski : Luottamuksen heikkeneminen eettiseen ilmoitus- kanavaan. Väärinkäytösepäilyjen raportoimattomuus, mikä voi johtaa siihen, että arvojen ja eettisten periaattei- den vastainen toiminta jää huomaamatta, taloudellisiin menetyksiin sekä työtyytyväisyyden ja työnantajakuvan heikkenemiseen

Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta

Biokiertotaloutta edistävien ja puupohjaisten tuotteiden roolia korostavien näkemysten esiin tuominen yhteiskunnallisessa kes- kustelussa mahdollisen onnistuneen vaikuttamisen seurauksena

Mahdollisuus : Poliittisten tahojen biokiertotalouden potentiaalin sekä metsien ja puupohjaisten ratkaisujen roolin tunnistaminen ilmastonmuutoksen hillinnässä, mikä parantaa Metsä Boardin toiminnan edellytyksiä

Epäjohdonmukainen tai Metsä Boardin toimintaperiaatteiden vastainen yhteiskuntavaikuttaminen sekä biokiertotalouden ja puupohjaisten tuotteiden potentiaalin jääminen hyödyntämättä mahdollisten riittämättömien ydinviestien ja eettisten käytäntö- jen toteutuksen seurauksena

Riski : Olennaisiksi tunnistettujen ydinviestien epäjohdon- mukainen esiin tuominen poliittisessa keskustelussa, mikä voi pahimmillaan johtaa sääntelyriskien realisoitumiseen sekä maineen heikkeneminen vastuullisena toimijana

Myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Kielteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan tai Metsä Boardin liiketoimintaan

Arvoketjun alkupää

Oma toiminta

Arvoketjun loppupää

Lyhyt (alle yksi vuosi)

Keskipitkä (1–5 vuotta)

Pitkä (yli 5 vuotta)

Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet

2030-tavoite

2025

2024

2023

Henkilöstön kokemus eettisen yrityskulttuurin toteutumisesta, eettisyysindeksi (asteikko 0–100)

100

79

-

Sertifioidun puukuidun osuus, %

100

92

91

Raaka-aineiden jäljitettävyys, osuus kokonaisostoista, %

100

95

97

Toimittajien sitoutuminen eettisiin toimintaperiaatteisiin, osuus kokonaisostoista, %

100

99,5

99,0

Toimittaja-arvioinnit ja auditoinnit keskeisille toimittajille, %

100

77

79

68

MG: Yhteinen kestävän kehityksen tavoite partner-toimittajien kanssa, %

100

MG: Tavoite on asetettu Metsä Group -tasolla.

Eettisyysindeksin seuranta muutettiin vuonna 2024 toimenpiteiden sijasta indeksiksi, minkä vuoksi vertailuvuotta 2023 ei ole saatavilla.

90

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

.

Metsä Boardin strategiset 2030-kestävyystavoitteet sekä niiden asetta- mista ja seurantaa on avattu osioissa Kestävyyden hallinto ja strategia sekä Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet .

Tavoitteissa edistyminen

Henkilöstön kokemus eettisen yrityskulttuurin toteutumisesta – Tavoitteessa ei edistytty suunnitellusti, ja toteuma jäi samalle tasolle kuin edellisellä mittauskerralla. Kehitystoimenpiteitä jatketaan muun muassa henkilöstön kouluttamisella vuoden 2026 alussa julkaistun uuden Code of Conduct -verkkokoulutuksen avulla.

Sertifioidun puukuidun osuus – Vuonna 2025 tavoitteessa edistyttiin hieman edeltävään vuoteen verratessa. Sertifiointitavoite päivitettiin, ja vuodesta 2025 alkaen uusi tavoite on 100 prosenttia. Metsä Boardin puunhankinnasta vastaavassa Metsä Groupissa FSC-sertifioinnin lisäämiseen tähtäävät toimet aloitettiin vuoden 2025 toisella vuosipuo- liskolla ja korotettu lisähinta FSC-sertifioidulle puulle otettiin käyttöön marraskuun alussa.

Raaka-aineiden jäljitettävyys, osuus kokonaisostoista − Raaka- aineiden jäljitettävyys pysyi vuonna 2025 lähes edellisen vuoden tasolla.

Toimittajien sitoutuminen eettisiin toimintaperiaatteisiin, osuus kokonaisostoista − Toimittajien sitoutuminen eettisiin toimintaperiaat- teisiin pysyi vuonna 2025 korkealla tasolla.

Toimittaja-arvioinnit ja auditoinnit keskeisille toimittajille – Tavoite pysyi vuonna 2025 edellisen vuoden tasolla. Toimittajien arvioinneissa käytettiin EcoVadis-kestävyysarviointeja entistä laajemmin.

Yhteinen kestävän kehityksen tavoite partner-toimittajien kanssa – Kaikkien nykyisten partner-toimittajien kanssa on sovittu kestävän kehityksen tavoite, joten tavoite on saavutettu. Vuonna 2025 yhteistyö toimittajien kanssa jatkui tavoitteiden tarkempien määrittelyjen, suunni- telmien sekä osan toimittajista kanssa myös toimeenpanon osalta.

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Compliance- ja eettisyysohjelmaa ohjaa Compliance-komitea, johon kuu- luvat Metsä Groupin lakiasioista, sisäisestä tarkastuksesta, henkilöstöstä sekä compliancesta ja eettisyydestä vastaavat johtajat. Vuonna 2025 Compliance-komitea kokoontui kuusi (6) kertaa.

Compliancesta ja eettisyydestä vastaava johtaja antaa Metsä Boardin johtoryhmälle sekä tarkastusvaliokunnalle kerran vuodessa compliance- ja eettisyyskatsauksen. Lisäksi lakiasioista, veroista sekä compliancesta ja eettisyydestä vastaavat johtajat pitävät toimitusjohtajalle ja talousjohta- jalle lakiasia-, compliance- ja verokatsauksen kaksi kertaa vuodessa.

Compliance-komitean roolia eettisten epäkohtien tutkinnassa on avattu kohdassa Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen .

Kaikilla hallituksen jäsenillä on vahva osaaminen hyvästä hallintotavasta aikaisempien operatiivisten johtotehtävien ja/tai hallituksen jäsenen tehtävien kautta pörssiyhtiössä tai muussa suuressa yhtiössä. Hallituksen jäsenet suorittavat säännöllisesti yhtiön sisäpiiriohjetta koskevan koulutuksen.

Toimintaperiaatteet

Metsä Boardin liiketoiminnan vastuullisuutta ohjaavat soveltuvan lainsää- dännön lisäksi yhtiön hallituksen hyväksymät arvot, Metsä Groupin eettiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ja politiikat. Metsä Board on sitoutu- nut toimimaan YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti, ja edellyttää samaa liikekumppaneiltaan. Vuodesta 2003 lähtien Metsä Board on tukenut YK:n Global Compact -aloi- tetta ja sen ihmisoikeuksia, työntekijöitä, ja ympäristöä sekä korruption vastustamista koskevia periaatteita. Metsä Groupin Compliance-toiminto huolehtii lainsäädännön, eettisten toimintaperiaatteiden, politiikkojen ja sisäisen ohjeistuksen noudattamisesta, kouluttaa henkilöstöä ja varmistaa politiikkojen ajantasaisuuden yhteistyössä politiikkojen omistajien kanssa.

Metsä Groupilla on 16 politiikkaa, joista kolme on julkisia ja 13 yhtiön sisäisiä. Politiikat ovat luonteeltaan pakollisia ja kaikkien Metsä Boardin työntekijöiden tulee noudattaa niissä yksilöityjä periaatteita ja määräyksiä. Kukin politiikka yksilöi sen tavoitteet, käyttötarkoituksen, soveltamisalan, vastuulliset tahot sekä päätöksenteko- ja muutosprosessin. Koko henkilöstön tulee suorittaa joka kolmas vuosi verkkokoulutukset eettisistä toimintaperiaatteista sekä muista keskeisistä politiikoista, kuten yhdenver- taisuuspolitiikasta, tietosuojapolitiikasta ja tietoturvapolitiikasta. Eettisten toimintaperiaatteiden verkkokoulutus sisältää keskeiset Metsä Boardissa noudatettavat eettiset periaatteet ja havainnollistaa liiketoiminnan vastuullisuuteen liittyviä parhaita käytäntöjä esimerkkien ja tehtävien avulla. Eettisten toimintaperiaatteiden koko henkilöstölle pakollisesta verkkokoulutuksesta julkaistiin päivitetty versio vuonna 2025.

Työtehtäväkohtaisesti edellytetään myös muiden politiikkojen, kuten kilpailu-, hankinta- sekä sopimus- ja lakiasianpolitiikan verkkokoulutusten suorittamista. Vuonna 2025 julkaistiin päivitetty versio tietosuojan syventävistä verkkokoulutuksista, joista toinen on suunnattu kaikille esihenkilöille, ja toinen myynnin ja markkinoinnin henkilöstölle. Lisäksi kaikkien toimihenkilöiden edellytetään suorittavan vuonna 2025 julkaistu generatiivisen tekoälyn verkkokurssi, joka kattaa tekoälyn vastuullisen käytön perusperiaatteet.

Osana vuonna 2025 toteutettua korruptio- ja lahjontariskin arviointia koko myyntiorganisaatiolle sekä strategisen hankinnan henkilöstölle toteutettiin liiketoiminnan eettisyyteen ja korruptionvastaisuuteen keskit- tyvät luokkahuonekoulutukset. Koulutuksia edelsi osallistujille suunnattu korruptio- ja lahjontariskiä kartoittanut kysely, jonka tuloksia hyödynnettiin koulutuksen sisällön suunnittelussa. Lisäksi esihenkilökoulutuksiin lisättiin osio, jolla kehitetään esihenkilöiden valmiuksia puuttua eettisiin epäkohtiin ja rohkaistaan epäkohdista ilmoittamiseen. Eettisyys ja oikein toimiminen ovat myös säännönmukaisesti osa uusien toimihenkilöiden ja oppisopi- musopiskelijoiden perehdytyspäivien ohjelmaa.

Verkko- ja luokkahuonekoulutusten suorittamista seurataan säännölli- sesti yhtiön Compliance- ja eettisyysohjelmaa ohjaavassa Compliance-ko- miteassa, ja toteumat raportoidaan kerran vuodessa yhtiön hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Eettisten toimintaperiaatteiden verkkokoulutuksen suoritusprosentti on esitetty taulukossa Verkkokoulutusten suoritustiedot .

Motivoitunut työyhteisö -strategisen ohjelman yhtenä painopistealueena on monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen kulttuurin (DEI) sekä eettisen ja kunnioittavan yrityskulttuurin toteuttaminen ja kehittäminen. Ohjelman painopistealueista ja tavoitteesta on kerrottu osiossa S1 – Oma työvoima .

91

Oikein toimimisen kulttuurin toteutumista ja kehittymistä mitataan henkilöstötutkimuksen eettisyysväittämistä lasketulla eettisyysindeksillä, joka mittaa yhtiön henkilöstön kokemusta eettisyyden toteutumisesta. Vuonna 2025 toteutetussa tutkimuksessa kävi ilmi, että taloudelliset väärinkäytökset, korruptio, eturistiriidat, epäasiallinen vaikuttaminen yhteistyökumppaneiden päätöksentekoon tai tietosuojarikkomukset eivät nousseet esiin olennaisina riskeinä. Eettisyysväittämien tulokset käydään läpi kaikissa toimipaikoissa vuoden 2026 maaliskuun loppuun mennessä. Jokainen toimipaikka määrittelee kehitystoimenpiteet vuodelle 2026 havaittujen epäkohtien korjaamiseksi.

Korruption ja lahjonnan riskejä arvioidaan osana Metsä Groupin riskien- hallintaprosessia. Yhtiön sisäisistä toiminnoista korruptiolle ja lahjonnalle riskialtteimmiksi on tunnistettu myynti ja markkinointi, hankinta sekä lobbaustoiminta. Keinot korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja havaitse- miseen on kuvattu sivulla 94 .

Metsä Board osallistuu vuosittain useisiin ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja liiketoimintakäytänteitä koskeviin arviointeihin, joita toteuttavat ulkoiset osapuolet, kuten CDP, EcoVadis, ISS, Sustainalytics ja MSCI. Metsä Boardin yhteistyökumppanit voivat arvioida Metsä Boardin vastuullisuutta myös Sedex-järjestelmän kautta. Lisäksi Metsä Boardin

toimipisteissä toteutetaan ulkoisia SMETA-auditointeja (Sedex Members Ethical Trade Audit). Vuonna 2025 SMETA-auditointi toteutettiin Kemin kartonkitehtaalla.

Toimittajien, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden vastuullisuuden varmistamiseksi Metsä Board noudattaa asianmukaista huolellisuutta (third-party due diligence) Know Your Business Partner -taustatarkastuksessa, jossa tarkastetaan yhteistyökumppanin taustat kauppapakotteiden, korruption, rahanpesun, ihmisoikeusloukkauksien, ympäristörikosten ja erilaisten väärinkäytöksiin liittyvien riskien osalta ennen sitovan sopimuksen solmimista ja yhteistyösuhteen aikana jatkuvan seurannan avulla. Vuonna 2025 prosessia kehitettiin edelleen harmonisoimalla datan hallintamallia, selkeyttämällä vastuita ja rooleja sekä kouluttamalla vuonna 2024 julkaistujen Know Your Business Partners -periaatteiden keskeistä sisältöä. Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin kuvataan tarkemmin sivulla 93.

Metsä Board lopetti kaiken Venäjään ja Valko-Venäjään liittyvän liiketoi- minnan Venäjän Ukrainaan kohdistuvien sotatoimien takia vuonna 2022. Vuonna 2024 toteutetun yrityskaupan jälkeen Metsä Boardilla ja Metsä Groupilla ei enää ole omistuksia Venäjällä.

Yhteenveto keskeisistä kestävyyteen liittyvistä toimintaperiaatteista

Politiikka

Keskeinen sisältö

Soveltamisala

Seurantaprosessi

Ylin vastuuhenkilö

Eettiset toiminta- periaatteet (Code of Conduct)

Määrittävät sitoutumisen toimia eettisesti, kunnioittaa ihmisoikeuksia, edistää yhdenvertaisuutta ja turvallisuutta, suojella ympäristöä sekä torjua korruptiota ja väärinkäy- töksiä. Yhteistyökumppaneilta edellytetään sitoutumista vastaaviin periaatteisiin.

Kaikki Metsä Groupiin kuuluvat yhtiöt ja niiden henkilöstö

Koko henkilöstölle pakollisen verkkokoulu- tuksen suoritusmäärien seuranta, eettinen ilmoituskanava, henkilöstötutkimuksen eettisyyskysymyksistä muodostuva eettisyysindeksi

Metsä Groupin pääjohtaja

Toimittajien eettiset toimintaperiaatteet (Supplier Code of Conduct)

Kattavat eettisen liiketoiminnan keskeiset elementit, kuten ihmisoikeuksien ja työelämän perusperiaatteiden kunnioittamisen, ympäristövastuullisuuden, turvallisen ja syrjimättömän työympäristön sekä korruption ja lahjon- nan torjunnan.

Metsä Groupiin kuuluvien yhtiöiden toi- mittajat ja toimittajien henkilöstö

Metsä Groupin tavaran- ja palveluntoi- mittajien sitoutumisprosentti toimittajien eettisten toimintaperiaatteiden vaatimuk- siin, eettinen ilmoituskanava, toimittaja-ar- vioinnit, kuten EcoVadis

Metsä Groupin pääjohtaja

Ympäristöpolitiikka

Määrittää sitoutumisen kestävään metsätalouteen ym- päristövaikutusten huomioimiseen omassa toiminnassa ja toimitusketjussa, ympäristötehokkuuden jatkuvaan parantamiseen, fossiilisen energian käytöstä luopumiseen tuotannossa sekä aktiiviseen sidosryhmäyhteistyöhän.

Kaikki Metsä Groupiin kuuluvat yhtiöt ja niiden henkilöstö

Koko henkilöstölle pakollisen verkkokou- lutuksen suoritusmäärien seuranta sekä kestävyystavoitteiden toteumien seuranta

Metsä Groupin

sidosryhmäsuhde- johtaja

Henkilöstöpolitiikka

Kattaa henkilöstöä koskevat periaatteet vastuullisesti toimimisesta, johtamisesta ja resurssisuunnittelusta, rekrytoinnista, palkkauksesta ja palkitsemisesta sekä henkilöstön ja organisaatioiden kehittämisestä.

Kaikki Metsä Groupiin kuuluvat yhtiöt ja niiden henkilöstö

Henkilöstötutkimus ja tutkimuksen omaan työhön, tiimiin, johtamiseen ja yhtiöön liitty- vistä kysymyksistä muodostuva Henkilös- tön sitoutuneisuus -indeksi, kvartaaleittain toteutettava Pulssi-kysely

Metsä Groupin

henkilöstöjohtaja

Yhdenvertaisuus-

politiikka

Määrittää Metsä Groupin kannan tasa-arvoon ja yhdenver- taisuuteen kaikessa työelämään liittyvässä toiminnassa. Metsä Group on sitoutunut kohtelemaan kaikkia yhden- vertaisesti, oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti, eikä syrjintää hyväksytä missään muodossa.

Kaikki Metsä Groupiin kuuluvat yhtiöt ja niiden henkilöstö

Koko henkilöstölle pakollisen verkko- koulutuksen suoritusmäärien seuranta, esihenkilö- ja johtotehtävien sukupuolija- kauman seuranta, henkilöstötutkimuksen DEI-väittämistä muodostuva Metsä meille kaikille -indeksi

Metsä Groupin

henkilöstöjohtaja

Yritysturvallisuus-

politiikka

Määrittää turvallisuusasioiden kokonaishallinnan keskeiset periaatteet, tavoitteet ja toimintamallit. Keskeinen pää- määrä on varmistaa Metsä Groupin toiminnan häiriötön jatkuvuus sekä suojata konserniyhtiöitä, henkilöstöä ja muita tärkeitä sidosryhmiä, tietoa, omaisuutta sekä toimintaympäristöä vahingoilta, mainehaitalta, väärinkäy- töksiltä ja rikolliselta toiminnalta.

Kaikki Metsä Groupiin kuuluvat yhtiöt ja niiden henkilöstö

Riskienhallintaprosessi, työturvallisuuskou- lutukset, taustaselvitysprosessi (Know Your Business Partners)

Metsä Groupin

lakiasiainjohtaja

Tietosuojapolitiikka

Määrittää säännöt ja periaatteet, joita tulee noudattaa kaikessa henkilötietojen käsittelyssä. Politiikkaa noudatta- malla pyritään varmistamaan yksityisyydensuojan ja siihen liittyvien oikeuksien toteutuminen sekä hallitsemaan riske- jä, jotka liittyvät vaatimusten noudattamatta jättämiseen.

Kaikki Metsä Groupiin kuuluvat yhtiöt ja niiden henkilöstö

Tietosuojan hallintamalli, koko henkilöstölle pakollisen verkkokoulutuksen suoritusmää- rien seuranta, vuonna 2025 päivitetyt syventävät tietosuojan verkkokoulutukset

Metsä Groupin

lakiasiainjohtaja

Laatupolitiikka

Määrittää Metsä Groupin sisäiset tavoitteet ja toimintape- riaatteet toiminnan ja tuotteiden laadun ja vaatimuksen- mukaisuuden varmistamiseksi.

Kaikki Metsä Groupiin kuuluvat yhtiöt ja niiden henkilöstö

Jatkuva laadunvalvonta, -seuranta ja -mitta- us tuotantolaitoksilla, sertifioitujen laatujär- jestelmien sisäiset ja ulkoiset arvioinnit

Metsä Groupin pääjohtaja

92

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen

Henkilöstöä ja sidosryhmiä rohkaistaan ilmoittamaan havaitsemistaan Metsä Boardin toimintaan liittyvistä lainsäädännön rikkomuksista sekä eettisistä epäkohdista. Havainnoista voi ilmoittaa omalle esihenkilölle, pai- kallisjohdolle, HR:lle, Compliance-komitealle tai Metsä Groupin eettiseen ilmoituskanavaan, joka on kaikkien sidosryhmien saatavilla kymmenellä kielellä yhtiön verkkosivuilla. Ilmoituksen voi tehdä anonyymisti. Kanavan teknisestä toteutuksesta vastaa ulkoinen palveluntarjoaja.

Henkilöstötutkimuksen eettisyysväittämiä ja avointa palautetta käytetään eettisen ilmoituskanavan ja muiden ilmoitustapojen ja tutkimusprosessin toimivuuden seurantaan epäkohtien esiintuomisessa ja niiden käsittelyssä. Verkkokoulutusten lisäksi tietoisuutta eettisestä ilmoituskanavasta edistetään parantamalla kanavan näkyvyyttä muun muassa tuotantolaitoksille toimitettujen julisteiden avulla ja toimittajayh- teistyön hoitoon tarkoitetussa toimittajaverkossa. Lisäksi tyytyväisyyttä ja tietoisuutta yhteydenpitotapoihin arvioidaan osana toimittajakyselyitä. Arvoketjun loppupään, vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen tai kuluttajien ja loppukäyttäjien tietoisuutta ja luottamusta ilmoitustapoihin tai tapojen tehokkuutta näiden ryhmien osalta ei toistaiseksi arvioida erikseen.

Kaikki yhtiön tietoon tulleet rikkomukset ja niiden epäilyt tutkitaan. Tutkinnan ohjauksesta vastaa Compliance-komitea. Komitean tehtäviin kuuluu valvoa, että tutkintojen seuraamukset ovat yhdenmukaisia vakavuudeltaan vastaavanlaisissa tapauksissa. Korjaavien toimenpiteiden tulee olla riittävät yhtiön eettisissä toimintaperiaatteissa sekä rikkomusten ilmoittamista ja niiden tutkintaa ohjaavissa periaatteissa kuvatulla tavalla. Laittomasta toiminnasta ilmoitetaan viranomaisille. Asianosainen tai hänen esihenkilönsä eivät osallistu rikkomusten tai niiden epäilyjen tut- kintaan. Mikäli tutkinnan kohteensa olevan rikkomuksen merkittävyyden perusteella on tarpeellista, Compliance-komitea raportoi tapauksen Metsä Boardin johdolle ja hallitukselle säännönmukaisessa kokouksessa tai tilanteen vaatiessa välittömästi.

Ilmoitukset on jaoteltu luokkiin petokset tai muu rikollinen toiminta, korruptio ja lahjonta, kilpailuoikeus, eturistiriidat, henkilöstöön liittyvät asiat, syrjintä tai häirintä, yksityisyyden suoja ja tietoturva, työturvallisuus, ympäristö, toimittajien eettisten toimintaperiaatteiden rikkomukset sekä muut ilmoitukset. Myös yhtiöön kohdistuvat rikokset ja niiden yritykset huomioidaan ilmoitusmäärissä.

Vuonna 2025 yhtiön tietoon ei tullut yhtään vahvistettua lahjontaan tai korruptioon liittyvää tapausta. Yhtiön Compliance & Ethics -ohjelmassa noudatetun jatkuvan kehityksen periaatteen sekä vuonna 2024 julkaistujen korruptionvastaisten periaatteiden lisäksi yhtiö toteutti lahjonta- ja korrup- tioriskin kartoituksen vuonna 2025.

Vuonna 2025 Metsä Boardin tietoon tuli tapauksia, joilla on voinut olla välitön tai välillinen negatiivinen vaikutus yhtiön ihmisoikeusvastuun toteutumiseen. Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset on käsitelty osiossa S1 – Oma työvoima . Toimittajien henkilöstön osalta työturvallisuuteen ja muihin työhön liittyviin oikeuksiin tapauksia on käsitelty osiossa S2 – Arvoketjun henkilöstö . Yksikään yhtiön tietoon tullut väärintoimimisilmoitus ei koskenut pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä.

EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin (EU 2019/1937) edellyttämät muutokset Metsä Boardin toimintamaissa on huomioitu eettisessä ilmoituskanavassa, tietoon tulleiden ilmoitusten tutkinnassa ja ilmoittajien suojelussa sitä mukaa, kun paikallinen lainsäädäntö EU-maissa on tullut voimaan vuosien 2022−2024 aikana. Yhtiö on sitoutunut tutkimaan

oikeudenmukaisesti kaikki vilpittömässä mielessä tehdyt ilmoitukset sekä tekemään tarvittavat toimenpiteet tutkinnan ja sen lopputuloksen perusteella. Yhtiö on myös sitoutunut suojelemaan vilpittömässä mielessä ilmoituksen tehneiden henkilöiden oikeuksia ja yksityisyyttä. Nämä sitoumukset on vahvistettu yhtiön eettisissä toimintaperiaatteissa ja rik- komusten ilmoittamista ja niiden tutkintaa ohjaavissa periaatteissa, jotka on päivitetty vastaamaan EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin vaatimuksia. Compliance-komitea määrittelee tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että vastatoimien ja ilmoittamisen estämisen kielto toteutuu. Ilmoittajaa pyydetään ottamaan välittömästi yhteyttä, jos hän epäilee vastatoimien mahdollisuutta. Tapausten tutkinnassa korostetaan vastatoimien kieltoa. Tapauksissa, joihin liittyy korkeampi vastatoimien riski, järjestetään tarvittaessa seurantayhteydenotto. Vuonna 2025 yhtiön tietoon ei tullut tapauksia, joissa ilmoittajiin olisi kohdistunut vastatoimia.

Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin

Toimittajahallinnan käytänteet

Metsä Boardin puunhankinnasta vastaa Metsä Groupin puunhankinta- ja metsäpalvelut. Muiden raaka-aineiden ja palveluiden hankinta on keskitetty Metsä Groupin hankinta ja logistiikka -yksikköön. Näiden hankinta- prosessilla pyritään varmistamaan, että yhteistyökumppanit toimivat vastuullisesti ja siten minimoimaan esimerkiksi ympäristöön, terveyteen, korruptioon, lapsityövoiman käyttöön ja ihmisoikeusloukkauksiin liittyvät riskit toimitusketjussa.

Vähimmäisvaatimuksena toimittajavalinnassa on, että toimittajat sitoutuvat Metsä Groupin toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin (Supplier Code of Conduct) tai vastaaviin toimittajien omiin periaatteisiin ja läpäisevät taustatarkastukset. Sopimuksissa voi olla myös tarkempia vastuullisuusvaatimuksia esimerkiksi työturvallisuuteen, tuoteturvallisuu- teen tai ympäristönhallintaan. Vaatimus koskee puunhankinnan teollisia puuntoimittajia ja välittäjiä sekä muiden raaka-aineiden ja palveluiden toimittajia.

Toimittajien vastuullisuuden varmistamiseksi Metsä Board noudattaa asianmukaista huolellisuutta (third-party due diligence) Know your Business Partner -taustatarkastuksessa, kuten on kuvattu kohdassa Toimintaperiaatteet .

Metsä Boardin yleisissä ostoehdoissa standardimaksuehto on 60 päivää netto, jota kuitenkin arvioidaan tapauskohtaisesti esimerkiksi pienempien toimittajien kohdalla. Metsä Boardilla ei ole vireillä maksuviivästyksistä johtuvia oikeudenkäyntejä.

Puunhankinta

Metsä Boardin pääraaka-aine on Pohjois-Euroopan metsistä peräisin oleva puu. Yhtiön raaka-ainekulutuksen painosta 90 (89) prosenttia on puuta ja ostosellua. Kaiken käyttämänsä sellun ja kemihierteen Metsä Board valmistaa itse tai hankkii ne osakkuusyhtiö Metsä Fibreltä.

Metsä Groupilla on puunhankintaorganisaatiot Suomessa ja Ruotsissa. Paikallisten sopimusyrittäjien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä puunkorjuussa, kuljetuksessa sekä metsänhoitotöissä. Kaikissa maissa, joista puuta hankitaan, on lakisääteinen velvollisuus huolehtia metsän uudistumisesta uudistushakkuun jälkeen.

Metsä Group edellyttää puuntoimittajia sitoutumaan puun vastuulli- suusvaatimuksiin sopimuksella, puun alkuperäliitteellä ja vastuullisuus- vakuutuksella, joka sisältää ympäristö- ja vastuullisuusvaatimuksia sekä puuntoimittajan ja metsänomistajan velvoitteita.

93

Puukuidun vastuullisuus ja jäljitettävyys varmistetaan käytännöillä, jotka täyttävät EU:n metsäkatoasetuksen (EUDR) sekä PEFC Chain of Custody ja FSC Chain of Custody -alkuperän seurantajärjestelmien vaatimukset. Vuoden 2025 aikana Metsä Board on jatkanut asianmukaisen huolelli- suuden järjestelmänsä päivittämistä vastaamaan metsäkatoasetuksen vaatimuksia. Yhtiö on tehnyt EUDR:n vaatimusten mukaiset maakohtaiset riskiarvioinnit, joiden mukaan kaikki puu hankitaan matalan riskin maista. Metsä Board arvioi puunhankinnan käytäntöjä vuosittain sisäisillä ja kolmannen osapuolen tekemillä auditoinneilla. Auditoinneissa seurataan ympäristö- ja sosiaaliseen vastuuseen liittyviä asioita sekä puukuidun jäljitettävyyttä Metsä Boardin tuotannossa ja alihankinnassa. Metsä Boar- din tavoite on, että vuonna 2030 sertifioidun puun osuus kaikesta yhtiön käyttämästä puukuidusta on 100 prosenttia. Sertifioidun puunkuidun osuus vuonna 2025 on esitetty kohdassa Metsä Boardin 2030-kestävyysta- voitteet . Myös ei-sertifioidulta puulta vaaditaan kestävää alkuperää, ja puu täyttää aina vähintään PEFC-kontrolloidun alkuperän ja FSC-kontrolloidun puun vaatimukset. Metsä Boardin toimintaperiaatteista esimerkiksi alkuperäiskansojen kanssa on kerrottu osiossa S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt.

Puukuidun hankinta maittain, %

2025

2024

Suomi

55

Ruotsi

35

Baltian maat

11

9,0

Muut maat

0,001

1,5

Muiden raaka-aineiden ja palveluiden hankinta

Know your Business Partner -taustatarkastusten lisäksi tarkempia toimittaja-arviointeja kohdennetaan keskeisimpiin toimittajiin sekä niihin, joiden toimialalla tai -alueella on tunnistettu mahdollisia ihmisoikeuksiin, korruptioon tai ympäristöön liittyviä riskejä. Toimittajien vastuullisuutta ja toimittajiin liittyviä riskejä arvioidaan EcoVadis-työkalun, kyselyiden ja toimittaja-auditointien avulla.

Metsä Group, ulkopuolinen HSEQ-klusteri ja tarvittaessa muu ulkopuolinen taho tekevät vuosittain toimittaja-auditointeja, jotka koskevat eettisyyttä, ympäristövastuullisuutta, työturvallisuutta ja laatuasioita. Auditoinnit toteutetaan paikan päällä. Toimittaja-arviointien ja auditointien perusteella annetaan kehitysehdotuksia ja seurataan mahdollisia korjaavia toimenpiteitä. Tuloksista vastaa kolmas osapuoli tai Metsä Groupin muu työntekijä kuin toimittajavastaava. Vuonna 2025 toimittaja-arvioinneissa ja -auditoinneissa ei havaittu vakavia poikkeamia.

Toimittajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi hankintahenkilöstö on koulutettu jääväämään itsensä päätöksissä, joihin voi liittyä eturistirii- toja. Tästä vaaditaan hankintaprosessissa kirjallinen sitoumus. Noin joka toinen vuosi toimittajilla on mahdollisuus vastata anonyymiin kyselyyn yhteistyön sujuvuudesta ja reiluudesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Kyselyiden tulokset tiedotetaan toimittajille ja niiden pohjalta tehdään toimenpiteitä hankintakäytänteiden parantamiseksi. Hankintahenkilöstöllä on vuosittaiset bonukseen sidotut tulostavoitteet, jotka liittyvät esimerkiksi toimittajien vastuullisuusarviointien tekemiseen ja toimittajien tekemien parannusten seurantaan.

Yhtiön tavoitteena on sopia kaikkien partner-tason toimittajien kanssa yhteiset kestävyystavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseen. Ympäristövaikutusten hallintaa yhteistyössä toimittajien kanssa on

käsitelty tarkemmin osiossa E1 – Ilmastonmuutos . Lisäksi tavoitteena on tuntea yhtiön kaikkien raaka-aineiden, kuten puun sekä prosessi-, perus- ja päällystyskemikaalien, ja pakkausmateriaalien alkuperä, vähintään valmistusmaa, vuoden 2030 loppuun mennessä.

Toimittajien ja raaka-aineiden vuosittaisella seurannalla varmistetaan, että Metsä Boardin tuotteet täyttävät lakisääteiset ja Metsän Boardin omat tiukat tuoteturvallisuusvaatimukset. Lisää tuoteturvallisuudesta on kerrottu osiossa S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät.

Uusien toimittajien taustatarkastukset, %

2025

2024

Osuus toimittajista, joille tehtiin Know Your Business Partner -taustatarkastus

97

94

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

Metsä Board noudattaa korruption ja lahjonnan ehkäisemisessä ja havait- semisessa Metsä Groupin periaatteita ja toimintatapoja. Eettistä toimintaa ohjaaviin eettisiin toimintaperiaatteisiin sisältyy korruption ja lahjonnan kielto sekä korruption vastaisuuteen olennaisesti liittyvät periaatteet eturistiriitojen välttämisestä sekä lahjoista ja vieraanvaraisuudesta. Lisäksi Metsä Groupilla on julkiset korruptionvastaiset periaatteet, jotka täyden- tävät eettisiä toimintaperiaatteita. Metsä Group on sitoutunut korruption ja lahjonnan vastaiseen toimintaan omassa toiminnassaan ja suhteissa yhteistyökumppaneihinsa. Vastaava kielto sisältyy myös Metsä Groupin toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin. Korruption ja lahjonnan vas- tainen työ tukee Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteita vastuullisesta yrityskulttuurista ja toimitusketjusta.

Tärkeimmät keinot korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja havaitsemi- seen ovat:

Koulutukset eettisistä toimintaperiaatteista ja muista Metsä Groupin toi- mintaa ohjaavista politiikoista (tarkemmin kohdassa Verkkokoulutusten suoritustiedot ).

Vuonna 2024 julkaistut korruptionvastaiset periaatteet sekä niiden viestintä ja koulutus.

Eettisyysindeksi, jolla mitataan henkilöstön kokemusta toiminnan eettisyydestä ja pyritään tunnistamaan kehityskohteita (kohdassa Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet ).

Korruptio- ja lahjontariskin arviointi osana Metsä Groupin riskienhal- lintaprosessia sekä vuonna 2025 Metsä Groupin toteuttama erillinen korruptio- ja lahjontariskiarvio (tarkemmin kohdassa Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen ).

Eettinen ilmoituskanava, joka on avoin kaikille sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. Ilmoitusten käsittelylle on määritetty määrämuotoinen prosessi (tarkemmin kohdassa Mekanismit huolenaiheiden tunnistami- seen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen ).

Asianmukainen huolellisuus varmistettaessa yhteistyökumppaneiden vastuullisuutta ja tarvittavat taustatarkastukset (third party due diligence) osana Know Your Business Partner -prosessia (tarkemmin kohdassa Toimintaperiaatteet ).

Jatkuva eettisyyden kehittäminen toimitusketjussa. Tähän tärkeimpiä keinoja ovat 2030-kestävyystavoitteiden mukaisesti toimittajien sitoutuminen toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisin sekä toimittajien auditoinnit ja arvioinnit (tarkemmin kohdassa Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin ).

94

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

Verkkokoulutusten suoritustiedot

2025

2024

EETTISET TOIMINTAPERIAATTEET

Eettiset toimintaperiaatteet -koulutuksen suoritta- neiden henkilöiden lukumäärä

1 895

2 332

Osuus kokonaishenkilöstöstä, joka on suorittanut Eettiset toimintaperiaatteet -koulutuksen, %

96

99,2

Osuus hallituksesta, joka on suorittanut Eettiset

toimintaperiaatteet -koulutuksen

100

YHDENVERTAISUUS

Yhdenvertaisuuskoulutuksen suorittaneiden henkilöiden lukumäärä

1 887

2 310

Osuus kokonaishenkilöstöstä, joka on suorittanut

Yhdenvertaisuuskoulutuksen, %

95

98

KESTÄVÄ KEHITYS

Kestävä kehitys -koulutuksen suorittaneiden henkilöiden lukumäärä

1 885

2 295

Osuus kokonaishenkilöstöstä, joka on suorittanut Kestävä kehitys -koulutuksen, %

95

98

Hyvän hallintotavan tai eettisen yrityskulttuurin vastaiset tapaukset

2025

2024

LAKIEN JA SÄÄDÖSTEN NOUDATTAMINEN

Merkittävät (yli 10 000 e) sakkoihin johtaneet lakien tai asetusten rikkomukset

0

Raportointivuonna maksetut merkittävät (yli 10 000 e) sakot aiempina raportointivuosina sattuneista tapauksista

0

KORRUPTIO TAI LAHJONTA

Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset

0

Vahvistetut tapaukset, joissa omia työntekijöitä on irtisanottu tai joissa heihin on kohdistettu kurinpi- toseuraamuksia korruptioon tai lahjontaan liittyvän tapauksen vuoksi

0

Vahvistetut tapaukset, joissa sopimus liikekump- panin kanssa on irtisanottu tai joita ei ole uusittu korruptioon tai lahjontaan liittyvän tapauksen vuoksi

0

Korruptiota tai lahjontaa koskevat julkiset oikeusta- pauksiset, jotka on pantu vireille yhtiötä ja sen omia työntekijöitä vastaan

0

Korruptio- tai lahjontatapauksista annettujen tuo- mioiden lukumäärä

0

Korruptio- tai lahjontatapauksista annettujen sakkojen määrä

0

Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta

Metsä Board osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun osana Metsä Groupia EU- ja kansallisella tasolla erityisesti Suomessa ja Ruotsissa. Metsä Groupin emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta on rekisteröity EU:n ja Suomen avoimuusrekistereihin ja noudattaa niiden hyvää edunval- vontatapaa. Jäsennumero avoimuusrekisterissä on 962687110415-94. Metsä Board on rekisteröity Suomen avoimuusrekisteriin diaarinumerolla MET-24-465-R.

Sidosryhmäsuhteet -toiminto on keskitetty Metsä Group -tasolle. Sidosryhmäsuhteet -toiminto vastaa käytännön vaikuttamistyöstä, siihen liittyvän yhteistyön koordinoinnista Metsä Boardin ja muiden toimintojen kanssa sekä vaikutustyön etenemisen ja tuloksellisuuden raportoinnista Metsä Boardin ja Metsä Groupin johdolle ja hallitukselle. Metsä Boardin hallitus käsittelee aihetta tarveperusteisesti. Metsä Boardin hallituksen

jäsenet eivät ole olleet nykyistä tehtävää vastaavissa julkishallinnon tehtävissä viimeisimmän kahden vuoden aikana.

Tunnistaakseen merkittävimmät lainsäädännölliset riskit ja edunvalvon- tatyön painopistealueet, Metsä Group on tehnyt laajan sääntelyriskiarvioin- nin, jossa on mukana kaikki sen liiketoiminta-alueet Metsä Board mukaan lukien. Nämä riskit on huomioitu kaksoisolennaisuuteen perustuvassa olennaisuusanalyysissa.

Metsä Group seuraa ja osallistuu metsiä ja biodiversiteettiä sekä metsäteollisuutta koskeviin keskusteluihin sekä vaikuttaa biotalouteen ja tuotteisiin liittyviin politiikkakysymyksiin. Metsä Group on vaikuttanut aktiivisesti useisiin kansallisiin ja EU-tason lakialoitteisiin, kuten metsäkato- asetukseen, luonnon ennallistamisasetukseen, pakkaus- ja pakkausjätea- setukseen sekä kestävään tuotepolitiikkaan.

Metsä Group edistää biokiertotaloutta sekä korostaa metsien ja puupoh- jaisten ratkaisujen roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä ja biodiversiteetin säilyttämisessä. Metsä Group on sitoutunut uudistavan metsätalouden kehittämiseen tavoitteenaan vahvistaa metsäluonnon tilaa Suomessa todennetusti vuoteen 2030 mennessä. Metsä Group pyrkii lisäämään ymmärrystä uudistavasta metsätaloudesta ja uusiutuvan hiilen roolista. Näitä teemoja koskevat kannanotot on julkaistu Metsä Groupin verkkosi- vuilla . Yhtiö tukee Suomen kansallista hiilineutraalisuustavoitetta vuodelle 2035 sekä EU:n ympäristötavoitteita ja tavoitetta ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.

Metsä Boardin yhteiskunnallisen vaikuttamisen pääaiheita osana Metsä Groupia ovat erityisesti:

Edistää puukuitupohjaisten pakkausten kierrätettävyyttä.

Lisätä ymmärrystä ensikuidun roolista tuoteturvallisuudessa sekä kestävien kuitupohjaisten elintarvikepakkausten eduista ympäristö- ja terveysnäkökulmat huomioon ottaen.

Tukea kokonaisvaltaista lähestymistapaa lainsäädäntöihin, jotka vaikut- tavat metsänhoitokäytäntöihin ja puuraaka-aineen saatavuuteen osana metsiin perustuvien ekosysteemipalveluiden yhteistuotantoa.

Energiaan liittyvät aiheet EU:ssa, kuten fossiilisista polttoaineista riippuvaisuuden vähentäminen, biogeenisen hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen mahdollisuuksien huomioiminen entistä paremmin, ja uusiutuvan energian tavoitteiden perustuminen muuhun kuin jalostus- kelpoisen puubiomassan suoraan energiakäyttöön.

Yhteistyö kauppa- ja teollisuusjärjestöjen kanssa

Metsä Board on osana Metsä Groupia aktiivinen jäsen Euroopan Paperi- ja selluteollisuusliitto Cepissä, joka on Euroopan laajuinen kuitupohjaisia tuotteita valmistavaa metsäteollisuutta edustava järjestö. Metsä Groupin edustajat osallistuivat aktiivisesti Cepin valiokuntien ja työryhmien työhön.

Metsä Groupin edustaja toimii 4evergreen-yhteenliittymän toisena puheenjohtajana, ja Metsä Board osallistuu aktiivisesti yhteenliittymän asiantuntijatyöhön. 4evergreen edustaa kuitupohjaisten pakkausten koko arvoketjua ja on asettanut tavoitteekseen nostaa kuitupohjaisten pakkaus- ten kierrätysasteen 90 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Metsä Board osallistuu myös European Paper Packaging Alliancen (EPPA) toimintaan. Järjestö edustaa puukuitupohjaisten elintarvike- ja tarjoilupakkausten kestävyyttä ja kiertotaloutta. Metsä Board on jäsenenä useissa kansallisen tason kauppa- ja teollisuusjärjestöissä.

95

Tärkeimmät jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa:

4evergreen-yhteenliittymä

Containerboard Europe

Ellen MacArthur Foundation

Euroopan paperiteollisuuden keskusliitto (CEPI)

European Association of Carton and Cartonboard manufacturers (Pro Carton)

European Carton Makers Associations (ECMA)

EUROPEN -the European Organisation for Packaging and the Environment

Metsäteollisuus ry Suomessa

Skogsindustrierna Ruotsissa

The European Paper Packaging Alliance (EPPA)

Metsä Board maksoi vuonna 2025 jäsenmaksuja kauppa- ja teollisuusjär- jestöille 1,3 (1,2) miljoonaa euroa. Metsä Board ei tee suoria lahjoituksia poliittisiin kampanjoihin. Yhtiö voi osallistua seminaareihin, jotka käsittele- vät metsäteollisuuteen tai metsäpolitiikkaan liittyviä aiheita. Vuoden 2025 aikana seminaarilippuja ei ostettu.

Mittareiden laatimisperiaatteet

Eettisyysindeksi

Eettisyysindeksin laskenta perustuu vuosittaiseen henkilöstötut- kimukseen sisältyviin eettisyysväittämiin. Kaikilla Metsä Boardin työntekijöillä on mahdollisuus vastata kyselyyn. Vastaukset kerätään asteikolla 1−4 (täysin eri / samaa mieltä), ja ulkoinen palveluntarjoaja muuntaa vastaukset indekseiksi asteikolla 0−100 (100 = kaikki ovat täysin samaa mieltä).

Sertifioidun puukuidun osuus

Mittari kuvaa sertifioidun puukuidun osuutta kaikesta Metsä Boardin käyttämästä puukuidusta. Luku sisältää Metsä Boardin omaan sellu- ja kemihierretuotantoon käytetyn puun sekä Metsä Fibreltä ostettuun selluun käytetyn puun. Oman teollisuuden haketoimitukset eivät sisälly laskelmaan kaksinkertaisen lasken- nan välttämiseksi.

Toimittajien sitoutuminen eettisiin toimintaperiaatteisiin

Mittari kuvaa sitä, kuinka suuri osuus ostoista kohdistuu toimit- tajille, jotka ovat sitoutuneet Metsä Groupin toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin (Supplier Code of Conduct) tai vastaaviin omiin periaatteisiinsa. Luku ei kata viranomaisia, yhdistyksiä, eikä puunhankintaa.

Toimittaja-arvioinnit ja -auditoinnit keskeisille toimittajille

Mittari kattaa toimittajaluokittelun mukaiset partner-, key- ja preferred-toimittajat, joiden määrä on noin 350 (350). Tavoite ei sisällä puunhankinnan toimittajia.

Yhteinen kestävän kehityksen tavoite partner-toimittajien kanssa

Mittari kattaa Metsä Groupin toimittajaluokituksen yhteydessä päätetyt kahdeksan partner-toimittajaa. Luku ei sisällä puunhan- kintaa, mutta Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden muita toimittajia kuuluu partner-toimittajiin.

Raaka-aineiden jäljitettävyys

Tavoite sisältää tuotteiden valmistuksessa käytettävät raa- ka-aineet ja tuotteiden pakkausmateriaalit. Tavoitteen laskenta pohjautuu raaka-aineiden euromääräiseen arvoon. Jäljitettäväksi katsotaan raaka-aine, jolle pystytään määrittämään alkuperä vähintään valmistusmaan tasolla.

Verkkokoulutusten suoritustiedot

Eettiset toimintaperiaatteet-, Yhdenvertaisuus ja Kestävä kehitys -koulutuksen suoritusprosentissa jakajana on raportointihetkellä aktiiviset työntekijät. Esimerkiksi perhevapailla olevia henkilöitä ei sisällytetä laskelmaan.

Hyvän hallintotavan tai eettisen yrityskulttuurin vastaiset tapaukset

Lainsäädännön, hyvän hallintotavan, yhtiön eettisten toiminta- periaatteiden tai politiikkojen vastaiset tapaukset ovat tulleet yhtiön tietoon joko eettisen ilmoituskanavan, Know Your Business Partner -prosessin tai Compliance-komitean jäsenen saaman yhteydenoton kautta.

Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta

Metsä Board ei tee suoria lahjoituksia poliittisiin tarkoituksiin rahana tai luontoissuorituksena eikä näin ollen luontoissuori- tusten rahallista arvoa estimoida.

Ulkopuolinen taho ei ole validoinut mittareita.

96

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

Kestävyysraportin liitetiedot

Liitetietojen kokonaisuus

Kestävyysraportin kanssa samanaikaisesti julkaistavat liitetiedot sisältävät:

1) Erilliset liitetiedostot:

SASB-sisältöindeksi*

TCFD- ja TNFD-suositusten mukainen raportointi*

2) Kestävyysraportin sivuilla 9 8–101 tiedot:

Tehdaskohtaiset kestävyyden avainluvut**

Luettelo muusta EU:n lainsäädännöstä johdetuista tietopisteistä

*TCFD- ja TNFD-tiedot eivät kuulu varmennuksen piiriin. SASB-tiedot, lukuun ottamatta verkkosähkön osuutta ja ulosmyydyn energia määrää, perustuvat Metsä Boardin kestä- vyysraporttiin, joka on varmennettu kolmannen osapuolen toimesta (rajoitettu varmuus).

**Tehdaskohtaisia lukuja ei ole varmennettu erikseen. Ne on varmennettu yhtiötasolla kolmannen osapuolen toimesta osana Metsä Boardin kestävyysraportin rajoitettua varmennusta.

97

Tehdaskohtaiset kestävyyden avainluvut

Tehdas

Joutseno

Kaskinen

Kemi

Kyro

Simpele

Tako ¹ )

Äänekoski

Husum

Muut ² )

Yhteensä

MAA

SUOMI

RUOTSI

HENKILÖSTÖ

Työntekijöiden lukumäärä

56

89

139

162

290

27

199

740

428

2 130

TRIF

0

7,7

8,7

8,6

16

0

3,5

4,8

LTA1F

0

7,7

4,4

8,6

14

0

3,5

4,2

TUOTANTO, 1 000 tn

Kartonki

314

147

191

72

207

401

1 331

Sellu ja kemihierre

191

206

550

948

JOHTAMISJÄRJESTELMÄ ³ )

ISO 9001

x

ISO 14001

x

ISO 50001

x

ISO 45001

x

ISO 22000

x

FSSC 22000

x

PUUN ALKUPERÄN SEURANTAJÄRJESTELMÄ

PEFC

x

FSC

x

PÄÄSTÖT ILMAAN, tn

Biogeeninen hiilidioksidi (CO 2 ), scope 1

0

102 728

0

108 103

151 412

429

0

1 440 969

1 803 590

Kasvihuonekaasupäästöt (CO 2 e), scope 1

17 636

4 783

5 982

15 343

6 577

24 242

0

65 160

139 723

Rikki (SO 2 )

0

30

0

43

49

0,01

0

32

155

Typen oksidit (NO x )

8,8

117

2,5

66

63

16

0

794

1 068

Hiukkaset

5,2

5,0

0

4,2

1,8

0

15

31

Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS)

0

26

PÄÄSTÖT VETEEN, tn

Orgaaniseen aineeseen sitoutunut kloori (AOX)

0

40

Kemiallinen hapenkulutus (COD)

378

815

70

105

160

58

764

7 625

9 976

Biologinen hapenkulutus (BOD)

9,5

19

14

9,6

15

13

304

377

762

Fosfori, yhteensä

0,2

1,7

0,5

0,9

0,5

15

19

Typpi, yhteensä

2,0

10

14

12

7,0

0,05

8,1

80

134

Kiintoaine, yhteensä

23

75

172

29

12

113

914

1 366

VEDENKÄYTTÖ, 1 000 m³

Vedenotto

3 494

8 492

3 947

3 679

24 015

1 419

4 067

35 853

84 965

Jätevesipäästöt

274

2 122

6 251

2 051

3 459

1 061

3 060

26 182

44 460

JÄTTEET JA SIVUVIRRAT, tn

Hyödynnetyt sivutuotteet ja jätteet

6 156

17 168

558

18 355

25 302

4 661

21 271

62 650

1 432

157 553

Kaatopaikkajäte

0

16

0

83

0

111

0

210

Vaaralliset jätteet

14

62

49

19

54

25

13

299

27

563

¹ ) Takon kartonkitehtaan toiminta päättyi kesäkuussa 2025.

² ) Sisältää muiden kuin tehtaiden sijaintipaikkojen henkilöstön sekä tehdastoimintojen ulkopuolisen rakennus- ja purkujätteen, johon Metsä Boardilla on operatiivinen kontrolli.

³ ) Tuotantolaitoksista 100 prosentilla on ISO 9001-, ISO 14001-, ISO 50001-, ISO 45001- ja ISO 22000 -sertifikaatit. Lisäksi 71 prosentilla on FSSC 22000 -sertifikaatti.

98

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

Luettelo muusta EU:n lainsäädännöstä johdetuista tietopisteistä

Luettelo muusta EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten ESRS-standardien tietopisteistä ja niiden sijainnista kestävyysraportilla.

ESRS-tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Sijainti ja kommentti

Viittaus tiedonanto- velvoite- asetukseen

Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailuarvo- asetukseen

Viittaus EU:n

ilmasto- lakiin

ESRS 2 – Yleiset tiedot

GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä niille toimi- tettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

x

GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosent- tiosuus 21 kohdan e alakohta

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä niille toimi- tettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

x

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta

Kestävyyttä koskeva due diligence -prosessi -taulukko

x

SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta

Epäolennainen

x

SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta

Epäolennainen

x

SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta

Epäolennainen

x

SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta

Epäolennainen

x

ESRS E1 – Ilmastonmuutos

E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavutta- miseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta

E1 Ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeva siirtymäsuunnitelma

x

E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulko- puolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta

E1 Metsä Boardin 2030-kestävyystavoitteet ;

x

E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta

E1 Ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeva siirtymäsuunnitelma ;

E4 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk- sien tunnistaminen ja arviointi

x

E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta

E1 Energiankulutus energialähteittäin -taulukko

x

E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta

E1 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä -taulukko

x

E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmasto- vaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta

E1 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä -taulukko

x

E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta

E1 Kasvihuonekaasupäästöt -taulukko

x

E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta

E1 Kasvihuonekaasuintensiteetti -taulukko

x

E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta

Epäolennainen

x

E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisil- le riskeille 66 kohta

Epäolennainen

x

E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta

Epäolennainen

x

E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta

Epäolennainen

x

E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eritel- tynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta

Epäolennainen

x

E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta

Epäolennainen

x

ESRS E2 – Pilaantuminen

E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään pää- tyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-ase- tuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta

E2 Toimenpiteet ;

E2 Päästöt ilmaan -taulukko;

E2 Päästöt veteen -taulukko

x

99

ESRS-tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Sijainti ja kommentti

Viittaus tiedonanto- velvoite- asetukseen

Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailuarvo- asetukseen

Viittaus EU:n

ilmasto- lakiin

ESRS E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat

E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta

E3 Toimintaperiaatteet

x

E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta

E3 Toimintaperiaatteet

x

E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta

Epäolennainen

x

E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonais- määrä 28 kohdan c alakohta

E3 Vedenotto ja -kulutus sekä jätevesipäästöt -taulukko

x

E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toimin- nan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta

E3 Vedenotto ja -kulutus sekä jätevesipäästöt -taulukko

x

ESRS E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta

x

IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta

E4 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk- sien tunnistaminen ja arviointi

x

IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta

E4 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk- sien tunnistaminen ja arviointi

x

E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta

Epäolennainen

x

E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperi- aatteet 24 kohdan c alakohta

Epäolennainen

x

E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaat- teet 24 kohdan d alakohta

E4 Toimintaperiaatteet

x

ESRS E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous

E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta

E5 Materiaali- ja energiavirrat ulos -taulukko

x

E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39

E5 Materiaali- ja energiavirrat ulos -taulukko

Metsä Boardin toiminnoista ei aiheudu radioaktiivista jätettä.

x

ESRS S1 – Oma työvoima

SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta

x

SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta

x

S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta

x

S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleis- sopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta

x

S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta

x

S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperi- aatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta

S1 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi ;

x

S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta

G1 Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoit- tamiseen ja tutkimiseen

x

S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta

S1 Terveys ja turvallisuus -taulukko

x

S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuoleman- tapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta

S1 Terveys ja turvallisuus -taulukko;

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (S2)

x

S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta

S1 Naisten ja miesten kokonaispalkkojen suhde -taulukko

x

S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta

S1 Kokonaisansiot -taulukko

x

S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta

S1 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaiku- tukset -taulukko

x

S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudat- tamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta

S1 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaiku- tukset -taulukko

x

100

Toimintakertomus | Metsä board Vuosikatsaus 2025

ESRS-tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Sijainti ja kommentti

Viittaus tiedonanto- velvoite- asetukseen

Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailuarvo- asetukseen

Viittaus EU:n

ilmasto- lakiin

ESRS S2 – Arvoketjun työntekijät

SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta

x

S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta

x

S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta

x

S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta

x

S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleis- sopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta