Untitled

Metsä Board

Vuosikertomus ja vastuullisuusraportti 2021

Maailma tarvitsee

kiertotaloutta

edistäviä ratkaisuja,

ja ensikuitu kartonki

vastaa tähän

tarpeeseen.

Tämän vuosikertomuksen ja vastuullisuusraportin kansi on valmistamaamme MetsäBoard Prime FBB Bright -taivekartonkia, jonka raaka-aineen, korkealaatuisen sellun olemme tuottaneet puusta, joka on

kasvatettu kestävästi hoidetuissa pohjoiseurooppalaisissa metsissä. Vuosikertomus ja vastuullisuusraportti on valmistettu Suomessa ja se on täysin kierrätettävä.

JULKAISIJA

Metsä Board Oyj, viestintä

metsaboard.communications@metsagroup.com

Metsä Boardin vuosikertomus ja vastuullisuusraportti julkaistaan suomeksi ja englanniksi.

Lisäksi Metsä Board julkaisee palkitsemis raportin. Julkaisut ovat saatavilla pdf-muodossa

osoitteesta www.metsaboard.com

Metsä Board on johtava eurooppalainen korkea-

laatuisten ensikuitukartonkien valmistaja ja edelläkävijä

vastuullisuudessa. Metsä Board on osa Metsä Groupia.

Metsä Group

Esite

2021

Metsä Group

Vuosikatsaus

2021

Metsä Board

Vuosikertomus ja

vastuullisuusraportti

2021

Metsä Group

Vastuullisuusraportti

2021

Metsä Board

Vuosikertomus ja vastuullisuusraportti 2021

PEFC/02–31–92

Kannet: MetsäBoard Prime FBB B right 235g/m². © M etsä Board Oyj 2 022

METSÄ BOARD OYJ

PL 20

02021 Metsä

Käyntiosoite: Revontulenpuisto 2 A

02100 Espoo

Puh. 010 4611

www.metsaboard.com

Täydellinen pakkaus

syntyy yhteistyöllä

Metsä Group

Vuosikatsaus 2021

PEFC/02–31–92

Kumppanisi

kestävässä kasvussa

Kannet: MetsäBoard Prime FBB B right 235g/m². © M etsä Group 202 2

METSÄ GROUP

Postiosoite:

PL 10, 02020 Metsä

Käyntiosoite:

Revontulenpuisto 2 A, 02100 Espoo

Puh. 010 4601

www.metsagroup.fi

Metsä Group

Vastuullisuusraportti 2021

PEFC/02–31–92

Kumppanisi

kestävässä kasvussa

Kannet: MetsäBoard Prime FBB B right 235g/m². © M etsä Group 202 2

METSÄ GROUP

Postiosoite:

PL 10, 02020 Metsä

Käyntiosoite:

Revontulenpuisto 2 A, 02100 Espoo

Puh. 010 4601

www.metsagroup.fi

Metsän vuosi

2021

Kumppanisi

kestävässä kasvussa

METSÄ GROUP

Postiosoite:

PL 10, 02020 Metsä

Käyntiosoite:

Revontulenpuisto 2 A, 02100 Espoo

Puh. 010 4601

www.metsagroup.fi

Kannet: MetsäBoard Prime FBB Bright 235g/m

Metsä Group 2022

Näiden raporttien kansimateriaali on valmistettu

Kyron kartonkitehtaalla. Kartongin keskikerroksen

massa on valmistettu Joutsenon kemihierretehtaalla

ja pinta- ja taustakerroksen kemiallinen sellu Ääne-

kosken biotuotetehtaalla. Puhtaasta ensikuidusta

valmistettu päällystetty taivekartonki sopii hyvin

pakkaamiseen ja graafisiin loppukäyttöihin.

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Sisällys

52 ja 57

Edistimme vastuullisuus-

tavoitteitamme useilla

tehtailla.

Edistämme

monimuotoista ja

yhdenvertaista kulttuuria.

Autoimme asiakkaitamme

parantamaan pakkaustensa

vastuullisuutta Kestävän

kehityksen palveluillamme.

100 % kierrätettävä

kartonkikansi on hyvä

esimerkki uudesta

kiertotaloutta tukevasta

innovaatiosta.

Liiketoiminta ja arvonluonti

4 Tämä on Metsä Board

6 Toimitusjohtajan katsaus

8 Vuoden kohokohdat

10 Strategia ja tavoitteet

12 Arvonluonti

14 Toimintaympäristö

18 Tuote- ja palvelukehitys

Vastuullisuus

20 Kestävän kehityksen tavoitteet

34 Hyvinvointi

38 Metsät ja puuraaka-aine

44 Vastuulliset tuotteet

52 Ilmasto ja ympäristö

60 Tehdaskohtaiset tiedot

Taloudellinen kehitys

66 Hallituksen toimintakertomus

81 Konsernitilinpäätös

85 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

131 Emoyhtiön tilinpäätös

134 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

147 Tilintarkastuskertomus

150 Osakkeet ja osakkeenomistajat

155 Tunnusluvut ja verot

Hallinnointi

158 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

164 Metsä Board Oyj:n hallitus

166 Metsä Board Oyj:n johtoryhmä

168 Sijoittajasuhteet ja tietoa sijoittajille

Maailma kaipaa kestävämpiä tapoja pakata – ja

hyvästä syystä. Väestönkasvu, urbanisaatio

ja ilmastonmuutos edellyttävät luontoa

kunnioittavia ratkaisuja. Kevyet kartonkimme ovat

kiertotaloutta puhtaimmillaan. Hyödyntämällä

kuitupohjaisten materiaalien koko potentiaalin

autamme asiakkaitamme luomaan vastuullisempia

pakkauksia ja parempia kuluttajakokemuksia.

Luontoa kunnioittavia

pakkausratkaisuja

VASTUULLISUUS

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTI

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

Fokus vastuullisissa

ensikuitukartongeissa

Keskitymme kierrätettäviin ja korkealaatuisiin ensikuitukar-

tonkeihin, joita käytetään pääosin kuluttajatuotepakkauksissa

sekä vähittäiskaupan eri pakkausratkaisuissa. Näiden tuot-

teiden kysyntä on vakaata suhdannetilanteesta riippumatta.

Päätuotteitamme ovat taive- ja tarjoilupakkauskartongit sekä

valkoiset kraftlainerit.

Vahva asema

kasvavilla markkinoilla

Olemme Euroopan johtava taivekartongin ja valkoisten

kraftlainereiden valmistaja sekä globaalisti suurin päällystettyjen

valkoisten kraftlainereiden valmistaja. Yhdysvalloissa olemme

suurin taivekartongin toimittaja. Arvioimme päätuotteidemme

globaalin kysynnän kasvavan noin 2–3 prosentin vuosivauhtia

pitkällä aikavälillä. Asiakkaitamme ovat merkkituotevalmistajat,

pakkausjalostajat, aaltopahvipakkausten valmistajat ja tukkurit.

Olemme osa

Metsä Groupia

Olemme osa kannattavaa Metsä Groupia ja hyödymme

pääraaka-aineen, pohjoisen puun, hyvästä saatavuudesta.

Selluomavaraisuutemme takaa kuidun tasaisen ja korkean

laadun sekä mahdollistaa kartonkiliiketoimintamme kasvun.

Metsä Groupin arvoketju metsästä lopputuotteisiin ja edelleen

asiakkaalle toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

ja on kiertotaloutta parhaimmillaan.

Tavoitteena

fossiiliton tulevaisuus

Tavoitteenamme on fossiilivapaa tuotanto ja tuotteet vuoden

2030 loppuun mennessä. Tämä edellyttää investointeja ja

vaihtoehtoisten raaka-aineiden kartoitusta yhteistyössä

kumppaneidemme kanssa. Tuotteemme tukevat kiertota-

loutta ja tarjoavat vaihtoehtoja muoville: ne ovat kevyitä,

kierrätettäviä ja/tai kompostoituvia.

Tämä on

Metsä Board

Keskitymme korkealaatuisiin ensikuitukartonkeihin ja olemme edellä kävijä

vastuullisuudessa. Vuonna 2021 liiketoimintamme kehitys oli vahvaa ja

päätimme investoinneista kestävään ja kannattavaan kasvuun.

METSÄ GROUP

PUUNHANKINTA JA

METSÄPALVELUT

METSÄ WOOD

Puutuotteet

METSÄ FIBRE

Sellu ja sahatavara

METSÄ BOARD

Kartonki

METSÄ TISSUE

Pehmo- ja tiivispaperit

Metsäliitto Osuuskunta

100 %

Metsäliitto Osuuskunta

100 %

Metsäliitto Osuuskunta

50,1 %

Metsä Board 24,9 %

Itochu Corporation 25,0 %

Metsäliitto Osuuskunta

48 % (67 % äänistä)

Yhtiö on listattu

Nasdaq Helsinkiin.

Metsäliitto Osuuskunta

100 %

Emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan muodostaa

lähes 100 000 suomalaista metsänomistajaa

Liikevaihto

6,0 mrd. euroa

Henkilöstö

9 500

METSÄ SPRING innovaatioyhtiö

OMISTUS

240

200

160

120

400

300

200

100

17 18 19 20 21 17 18 19 20 2117 18 19 20 21

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Liikevaihdosta suurin osa tulee taivekartongista ja EMEA-alueelta

LIIKEVAIHDON JAKAUMA

TUOTTEITTAIN

% liikevaihdosta

LIIKEVAIHDON JAKAUMA

ALUEITTAIN

% liikevaihdosta

Taivekartonki 57

Valkoiset kraftlainerit 25

Markkinasellu 13

Muut 5

EMEA-alue 67

Americas-alue 27

APAC-alue 6

Taloudellinen kehitys oli vahvaa vuonna 2021

Lähde: Metsä Boardin arviot

LIIKEVAIHTO

milj. euroa

2 500

2 000

1 500

1 000

500

VERTAILU-

KELPOINEN

LIIKETULOS

milj. euroa ja

% liikevaihdosta

KOKONAIS-

INVESTOINNIT

milj. euroa

Vertailukelpoinen

sijoitetun pääoman tuotto

18,7

Tavoite yli 12 %

Kartonkikapasiteetti

miljoonaa tonnia

Tuotantolaitoksia

Suomessa ja Ruotsissa

Työntekijöitä

2 389

Fossiilittoman energian

osuus kokonaisenergian

kulutuksesta

Sertifioidun

puukuidun osuus

Lue lisää verkkosivuiltamme www.metsaboard.com

Merkittäviä tunnustuksia vastuullisuustyöstä

The use by Metsä Board of any MSCI

ESG Research LLC or its aliates

(“MSCI”) data, and the use of MSCI

logos, trademarks, service marks or

index names herein, do not constitute a

sponsorship, endorsement, recommen-

dation, or promotion of Metsä Board

by MSCI. MSCI services and data are

the property of MSCI or its information

providers, and are provided ‘as-is’ and

without warranty. MSCI names and

logos are trademarks or service marks

of MSCI.

VASTUULLISUUS

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTI

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

Vahva vuosi

Metsä Boardille

Vuosi 2021 oli Metsä Boardille

menestyksekäs koronapandemian

aiheuttamista haasteista huolimatta.

Kannattavuutemme oli ennätystasoa ja

edistimme onnistuneesti kasvu- ja kehitys-

hankkeitamme. Autoimme tuotteillamme ja

palveluillamme asiakkaitamme luomaan

entistä vastuullisempia pakkauksia ja

parempia kuluttajakokemuksia. Jatkoimme

toimiamme ilmastonmuutoksen

hillitsemiseksi, tavoitteenamme täysin

fossiilittomat tehtaat ja tuotteet vuoden

2030 loppuun mennessä.

kestävää. Pidämme huolta henkilöstömme osaamisesta strategian

toteuttamiseksi. Varmistamme myös, että henkilöstöllämme on

mahdollisuus kehittyä ja edetä urallaan. Tavoitteemme on nolla

työtapaturmaa, mutta viime vuoden kehityksen perusteella meillä

on tässä parannettavaa.

Kestävää ja kannattavaa kasvua investoinneilla

Haluamme vastata vastuullisten ja korkealaatuisten pakkausma-

teriaalien kysynnän nopeaan kasvuun. Vuonna 2021 päätimme

kahdesta, yhteensä noin 240 000 tonnia vuotuista kartonkikapa-

siteettiamme kasvattavasta investoinnista. Odotamme lisäkapasi-

teetin olevan täysimääräisenä päämarkkinoillamme vuodesta 2026

alkaen. Näillä investoinneilla vahvistamme johtavaa asemaamme

Euroopassa sekä jatkamme kasvuamme Pohjois-Amerikassa,

jossa myyntiämme tukevat kilpailukykyiset tuotteet, tehokas toimi-

tusketju ja erinomainen asiakaspalvelu. Vuonna 2022 Husumissa

käynnistyy uusi soodakattila ja turbiini, mikä nostaa merkittävästi

omavaraisuuttamme sähköntuotannossa sekä vahvistaa

entisestään Husumin asemaa kestävänä alustana huippuluokan

kartonkituotannon kehittämiselle.

Maailman kärkeä vastuullisuudessa

Olemme asettaneet itsellemme kunnianhimoiset kestävän kehi-

tyksen tavoitteet vuoden 2030 loppuun mennessä. Tähtäämme

mm. 100-prosenttisesti fossiilittomaan tuotantoon ja tuotteisiin.

Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii meiltä investointeja ja

tiivistä yhteistyötä kumppaneidemme kanssa. Ilmastonmuutoksen

torjuminen sekä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

vaativat toimia ja kehityshankkeita, joita toteutamme osana Metsä

Groupia. Määrätietoinen vastuullisuustyömme sai arvokasta

tunnustusta, kun maailmanlaajuinen ympäristöalan järjestö CDP

nosti Metsä Boardin korkeimmalle A-listalle ilmastonmuutoksen

torjumisessa, veden sekä metsien kestävässä käytössä. Olen erit-

täin ylpeä pääsystämme korkeimmalle A-listalle kaikissa kolmessa

CDP:n ympäristöteemassa. Se on osoitus edelläkävijyydestämme

ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä sekä tinkimättömästä

sitoutumisestamme kestävään kehitykseen.

Metsä Boardin liiketoiminta oli vuonna 2021 vahvassa vireessä.

Ensikuitukartonkiemme kysyntä oli historiallisen hyvällä tasolla

kaikilla markkina-alueillamme ja hintojen nousu paransi kannatta-

vuuttamme. Kartonkiemme toimitusmäärät kasvoivat 6 prosenttia

edellisvuodesta ja ylsivät yli 1,9 miljoonaan tonniin. Vertailukelpoi-

nen sijoitetun pääoman tuottomme oli 18,7 prosenttia, joka on sel-

västi yli pitkän aikavälin tavoitetason. Vahvalla suorituskyvyllämme

onnistuimme vastaamaan nopean kustannusinﬂaation ja vaikeu-

tuneen logistiikan aiheuttamiin haasteisiin. Alkuvuonna solmittu

yhteistyösopimus ruotsalaisen metsänomistajaosuuskunnan

Norra Skogin kanssa teki Metsä Boardista nettovelattoman yhtiön

ja vahvisti kestävää puuhuoltoamme erityisesti Ruotsissa.

Selkeä strategia toi tuloksia

Meillä on selkeä strategia, joka on osoittanut toimivuutensa myös

koronapandemian aikana ja parantanut kilpailukykyämme enti-

sestään. Keskitymme korkealaatuisiin ja vastuullisiin kartonkeihin,

kehitämme palveluitamme ja innovoimme uusia pakkausratkaisuja

yhdessä kumppaneidemme kanssa. Kasvumme on kannattavaa ja

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Toimitusjohtajan katsaus

Pitkäjänteistä ja kohdennettua

T&K-työtä yhdessä asiakkaiden kanssa

Pakkausten määrän kasvaessa tarvitsemme resurssitehokkaita

ja helposti kierrätettäviä pakkausratkaisuja, joita kehitämme

yhdessä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa. Kevyet

kartonkimme ovat huippulaatuisia ja lisäksi ne auttavat vähentä-

mään pakkauk sen hiilijalanjälkeä koko pakkausketjussa. Muovin

käyttöä vähentävän dispersiopäällystetyn barrierkartonkimme

myynnin kasvu on ollut nopeaa ja odotamme saman kehityksen

jatkuvan. Osaamiskeskuksemme Äänekoskella sekä 360 Services

-palvelukokonaisuutemme syventävät asiakkaiden kanssa tehtävää

T&K-työtä entisestään.

Hyvät näkymät tulevaan

Vuoteen 2022 lähdettäessä maailmantalouden näkymät

ovat suotuisat, joskin epävarmuutta aiheuttavat pitkittynyt

koronapandemia sekä logistiikkaketjun toimivuus. Uskon, että

kestävästi valmistettujen kartonkiemme kysyntä jatkuu vahvana,

kun kiertotalous ja muovin vähentäminen pysyvät merkkitavara-

valmistajien ja kuluttajien agendalla. Tämä on näkynyt vahvana

tilauskantana ja kartonkiemme kohonneissa hinnoissa. Metsä

Boardin hallitus ehdottaa, että vuodelta 2021 jaetaan osinkoa

0,41 euroa osakkeelta. Ehdotus vastaa osinkopolitiikkaamme ja

kuvastaa luottamusta kykyymme tuottaa vahvaa rahavirtaa myös

tulevaisuudessa.

Menestys lähtee ihmisistä. Haluan vilpittömästi kiittää koko

henkilöstöämme hienosta työstä poikkeuksellisissa olosuhteissa

sekä kaikkia kumppaneitamme erinomaisesta yhteistyöstä.

Mika Joukio

Toimitusjohtaja

Haluamme vastata vastuullisten

ja korkea laatuisten

pakkausmateriaalien

kysynnän nopeaan kasvuun.

VASTUULLISUUS

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTI

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

Vuoden 2021

kohokohdat

Kartongin kysyntä oli vuoden aikana

ennätystasolla koronapandemian

vauhdittaman päivittäistavarakaupan ja

verkkokaupan myynnin kasvun myötä.

Kysyntää vahvisti myös bränditalojen halu

löytää vastuullisempia ja helposti

kierrätettäviä pakkausratkaisuja ja vähentää

muovin käyttöä.

Vastaamme vastuullisten

pakkausmateriaalien kasvavaan

kysyntään

Metsä Board teki investointipäätöksen taivekartonkikapasiteetin

kasvattamisesta 200 000 tonnilla vuodessa Husumin tehdasin-

tegraatissa Ruotsissa. Käynnistimme valkoisia kraftlainereita val-

mistavan Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelman, jonka myötä

tehtaan vuotuinen kapasiteetti kasvaa noin 40 000 tonnilla.

Edistimme 2030-

fossiilittomuustavoitteitamme

Etenimme kohti fossiilivapaita tehtaita luopumalla turpeen

käytöstä energiantuotannossamme Kyron tehtaalla ja vähen-

tämällä turpeen käyttöä Simpeleen tehtaalla. Tämä vähensi

merkittävästi näiden tehtaiden fossiilisia hiilidioksidipäästöjä.

Husumin sellutehtaan uusi soodakattila ja turbiini käynnistyvät

syyskuussa 2022. Käynnistyttyään uusi soodakattila lisää

tehtaan bioenergian tuotantoa ja sähköomavaraisuutta.

Ohjelma luonnon

monimuotoisuuden turvaamiseksi

Metsä Groupissa on toteutettu vuodesta 2020 alkaen

talousmetsien ekologisen kestävyyden ohjelmaa turvaamaan

metsäluonnon monimuotoisuutta. Vuonna 2021 perustetulla

luonnonhoidon ohjelmalla olemme mukana parantamassa

Suomen luonnon tilaa myös talousmetsien ulkopuolella.

Uusi palvelukokonaisuus auttaa

saamaan kartongista täyden hyödyn

Lanseerasimme uuden 360 Services -palvelukokonaisuuden,

jolla autamme asiakkaitamme parantamaan pakkausten

vastuullisuutta ja suorituskykyä koko arvoketjussa.

LIIKETOIMINTA JA ARVONLUONTI

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Liiketoiminta ja arvonluonti

’Metsä meille kaikille’ edistää

yhdenvertaisempaa työpaikkaa

Metsä Board osana Metsä Groupia on sitoutunut kehittämään

vastuullista ja yhdenvertaista kulttuuria. Metsä meille kaikille -visio

kuvaa sitä, millainen työpaikka

haluamme olla tulevaisuudessa.

Henkilöstön yhdenvertaisuus-

koulutus, anonyymin rekrytoinnin

käyttöönotto ja naisten osuuden

lisääminen johtotehtävissä ovat esi-

merkkejä käytännön toimenpiteistä.

Autoimme asiakkaitamme

vähentämään muovin käyttöä

Muovijätteen määrän vähentäminen on tärkeämpää kuin koskaan,

mikä näkyi dispersiopäällysteisen barrierkartonkimme kysynnän

hyvänä kasvuna. Lisäksi toimme markkinoille suomalaisen startup-

yritys The Paper Lid Companyn kanssa täysin kierrätettävän

kartonkikuppeihin sopivan kartonkikannen.

Voitimme sekä

Suomen kiertotalous- että

Suomen laatupalkinnon

Metsä Board palkittiin maailman ensim-

mäisellä ulkoiseen arviointiin perustuvalla

kiertotalouspalkinnolla. Suomen Laatuyh-

distys jakoi palkinnon ansiona strategisesta

vastuullisuustyöstä, joka näkyy hyvänä

kilpailukykynä. Meidät palkittiin lisäksi

Suomen laatupalkinnolla.

VASTUULLISUUS

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTI

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

Tarkoitus

Edistää bio- ja kiertotaloutta jalostamalla

pohjoisesta puusta tehokkaasti ensiluokkai-

sia tuotteita

Megatrendit

Visio

Innovatiivisten ja vastuullisten kuitu-

pohjaisten pakkausratkaisujen halutuin

toimittaja, joka luo arvoa asiakkailleen

maailmanlaajuisesti

Strategia

Kasvamme kuitupohjaisissa pakkaus-

materiaaleissa ja uudistamme teollisia

toimintojamme.

Strategiamme korostaa

kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja

Olemme johtava eurooppalainen ensikuitukartonkien valmistaja ja edelläkävijä vastuullisuu-

dessa. Päätöksentekoamme ohjaavat kannattavuus- ja kestävän kehityksen tavoitteemme

sekä omistaja-arvon kasvattaminen. Tavoitteenamme on säilyttää vahva taloudellinen asema

ja jakaa omistajillemme kilpailukykyistä osinkoa. Tarkastelimme strategiaamme vuoden 2021

lopulla ja päivitimme strategisia ohjelmiamme.

Arvot

Luotettavuus

Vastuullinen

tuloksenteko

Yhteistyö

Uudistuminen

KaupungistuminenVäestönkasvu

Ilmastonmuutos

Luontokato

Digitalisaatio

17 18 19 20 21 17 18 19 20 21

17 18 19 20 21

2021 2030

LIIKETOIMINTA JA ARVONLUONTI

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Investoimme

vastuulliseen ja

kannattavaan

kasvuun

Metsä Boardilla on käynnissä merkit-

täviä investointeja, joilla vastaamme

vastuullisten ja korkealaatuisten pakka-

usmateriaalien kasvavaan kysyntään.

Vuosina 2021–2022 kokonaisinves-

toinnit ovat yhteensä yli 500 miljoonaa

euroa.

Husumin tehdasintegraatissa kasva-

tamme taivekartongin vuotuista tuotan-

tokapasiteettia noin 200 000 tonnilla.

Investoinnin arvioidaan valmistuvan

vuoden 2023 toisella puoliskolla.

Kemin kartonkitehtaalla on käynnissä

kehitysohjelma, jossa valkoisten

kraftlainereiden vuotuista tuotantoka-

pasiteettia kasvatetaan 40 000 tonnilla.

Kehitysohjelmalla tehostetaan myös

tuotetun kartonkitonnin energiankäyt-

töä ja vähennetään vedenkäyttöä.

Husumin tehdasintegraatissa käynnissä

oleva sellutehtaan uudistaminen

vahvistaa entisestään Husumin asemaa

tehokkaana ja kestävänä alustana

huippuluokan kartonkituotannon

pitkäjänteiselle kehittämiselle. Se on

myös tärkeä askel kohti tavoitettamme

100-prosenttisesti fossiilittomista

tehtaista. Uudistuksen ensimmäisen

vaiheen, uuden sellukattilan ja turbiinin,

arvioidaan valmistuvan syyskuussa

2022. Uudistamisen toisessa vaiheessa

2020-luvun aikana uusitaan tehtaan

kuitulinja.

VERTAILU KELPOINEN

SIJOITETUN

PÄÄOMAN TUOTTO

KOROLLINEN NETTO-

VELKA / VERTAILUKEL-

POINEN EBITDA

OSINKO /

NETTOTULOS

Tavoite > 12 % Tavoite < 2,5 Tavoite > 50 %

Taloudelliset tavoitteemme

2,5

2,0

1,5

1,0

0,5

-0,5

Strategiset ohjelmamme

Toteutamme strategiaamme viidellä strategisella ohjelmalla, joilla

edistämme kestävää kasvua kuitupohjaisissa pakkausmateriaaleissa

ja teollista tehokkuutta.

Ensiluokkainen toimittaja

Tehokas innovointi

Turvalliset ja tehokkaat toiminnot ja orgaaninen kasvu

Edelläkävijä vastuullisuudessa

Motivoitunut työyhteisö

Toimintaympäristö tukee

ensikuitukartonkien kysynnän kasvua

• Väestönkasvu, kaupungistuminen ja elintason nousu vauhdittavat

pakkaamista

• Globaalin verkkokaupan kasvu jatkuu

• Kierrätyskuidun saatavuus ja laatu heikkenevät

• Sääntely ja kuluttajien mieltymykset suosivat fossiilittomia

pakkausmateriaaleja

• Kiertotalouden vaatimukset täsmentyvät ja ohjaavat alan kehitystä

VASTUULLISUUS

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTI

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

Resurssit Liiketoimintamalli

Ihmiset ja kumppanuudet

• noin 2 400 työntekijää 18 maassa

• 62 oppisopimuskoulutettavaa

• Aktiivinen yhteistyö paikallisyhteisöjen ja oppilaitosten

kanssa

Tuotanto- ja toimitusketju

• Yli 3 700 toimittajaa

• 8 tuotantolaitosta Suomessa ja Ruotsissa

• Toimituksia noin 100 maahan

• Tehokas ja maailmanlaajuinen toimitusketju

• Tutkimus- ja kehitysmenot 6,0 miljoonaa euroa

• Osaamiskeskus Äänekoskella ja satelliittikeskus

Norwalkissa USA:ssa

Luonnonvarat

• 8,3 miljoonaa m

hankittua puuta, josta 83 % sertifioitua

• 315 000 kuivatonnia ostettuja pigmenttejä, sideaineita ja

muita raaka-aineita

• Kokonaisenergian kulutus primäärienergiana 11,9 TWh,

josta 85 % fossiilitonta

• Vedenotto 115 miljoonaa m

Taloudellinen pääoma

• Sijoitettu pääoma 2,3 miljardia euroa

• 55 000 B-sarjan osakkeenomistajaa ja 9 000 A-sarjan

osakkeenomistajaa

Keskitymme kiertotaloutta tukeviin vastuullisiin ensikuitukar-

tonkeihin ja innovatiivisiin pakkausratkaisuihin. Olemme osa

Metsä Groupia ja hyödymme sen ainutlaatuisesta arvoketjusta

pohjoisen puhtaasta kuidusta korkealaatuisiin lopputuotteisiin.

Omistusosuutemme osakkuusyhtiö Metsä Fibressä varmistaa

omavaraisuutemme sellussa.

MUUT

5 % (liikevaihdosta)

MARKKINA SELLU

13 % (liikevaihdosta)

TAIVE KARTONKI

57 % (liikevaihdosta)

LIIKEVAIHTOMME VUONNA 2021

2 084 miljoonaa euroa

VALKOISET KRAFTLAINERIT

25 % (liikevaihdosta)

Luomme arvoa ja hyvinvointia

luontoa kunnioittaen

Autamme asiakkaitamme saavuttamaan vastuullisuustavoitteitaan kierto-

taloutta tukevilla kartongeillamme ja asiantuntijapalveluillamme. Etsimme

jatkuvasti mahdollisuuksia kasvaa kannattavasti ja kestävästi sekä luoda toi-

minnallamme arvoa sidosryhmillemme.

LIIKETOIMINTA JA ARVONLUONTI

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

VaikutuksetTuotokset

Asiakkaat

• Kierrätettävät ja vastuullisesti valmistetut tuotteet,

joissa pienempi hiilijalanjälki

• Innovatiiviset ja -materiaalitehokkaat pakkausratkaisut,

jotka auttavat vähentämään muovin käyttöä

• Asiakastyytyväisyys NPS (Net Promoter Score) 40

Toimittajat

• 1,5 miljardin euron ostot toimittajilta

• 98 % toimittajista sitoutunut eettisiin toimintaperiaatteisiin

Henkilöstö

• 216 miljoonaa euroa työntekijöille maksettuja palkkoja

ja etuuksia

• 99 % henkilöstöstä on suorittanut eettisten toimintaperiaat-

teiden koulutuksen

Omistajat

• Vastuullinen sijoitus, useita tunnustuksia ulkopuolisten

tekemissä ESG-arvioinneissa

• 146 miljoonaa euroa osinkoja osakkeenomistajille

• 18,7 % vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto

Yhteinen arvonluonti

• Maksetut tulo- ja kiinteistöverot 32 miljoonaa euroa

• Kokonaisinvestoinnit 220 miljoonaa euroa

• Tavoitteena 100 % fossiilittomuus, tieteeseen perustuvat

tavoitteet

Lue lisää veroista s. 158

Vastuulliset tuotteet ja palvelut

• 1,9 miljoonaa tonnia korkealaatuista ensikuitukartonkia

• 1,4 miljoonaa tonnia sellua ja kemihierrettä

• 5 palvelukokonaisuutta (360 Services), jotka tuottavat

hyötyjä läpi koko pakkaamisen arvoketjun

Päästöt ja sivuvirrat

• 429 000 tonnia fossiilisia hiilidioksidipäästöjä

(Scope 1 ja 2 markkinaperusteinen)

• 99 % käytetystä vedestä palautetaan puhdistettuna takaisin

vesistöihin

• Yli 99 % tuotannon sivuvirroista hyödynnetään materiaa-

leina tai energiana

Lue lisää s. 48–49

VASTUULLISUUS

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTI

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

Koronapandemia on vaikuttanut

kuluttajien käyttäytymiseen

Pandemia on siirtänyt kulutusta palveluista tavaroihin ja kiihdyttänyt erityisesti

elintarvikkeiden verkkokauppaa. Kotiin kulkeutuvien pakkausmateriaalien määrä on

saanut kuluttajat kiinnittämään yhä enemmän huomiota pakkausten kierrätettävyyteen.

Metsä Boardin uusiutuvista raaka-aineista valmistetut puhtaat, kevyet ja helposti

kierrätettävät kartongit ovat vastanneet hyvin kuluttajien vaatimuksiin.

Pandemian vaikutukset kuluttajakäyttäytymiseen ja merkitys Metsä Boardille

Pandemian vaikutukset Merkitys Metsä Boardille

Ruokailutottumukset

• Pandemian alussa ruokailu siirtyi

ravintoloista kotiin. Mm. valmisruokien

ja alkoholijuomien kulutus sekä ruoan

valmistus kotona lisääntyi

• Pandemian aikaisten rajoitusten pois-

tuessa ihmisten julkinen liikkuminen on

lisännyt pika- ja ravintolaruoan kulutusta

• Valtaosa Metsä Boardin kartongeista käytetään

elintarvikkeiden pakkaamiseen

• Metsä Boardin dispersiopäällysteinen barrier-

kartonki sopii hyvin take-away- ja pikaruokakäyttöön

Terveys ja hygienia

• Pandemia on lisännyt kuluttajien

huomiota hygieniaan sekä kokonaisval-

taisen hyvinvoinnin ja vastustuskyvyn

parantamiseen

• Valmiiksi pakattujen tuotteiden kysyntä kasvoi

pandemian aikana, mutta tulevina vuosina

ylipakkaamista pyritään vähentämään

• Ennaltaehkäisevien tuotteiden, kuten vitamiinien ja

muiden terveystuotteiden, kysyntä kasvaa

Verkkokauppa

• Verkkokaupan osuus koko vähittäis-

kaupasta oli 19 prosenttia vuonna

2021. Erityisen voimakasta kasvu jatkui

verkkokaupan päivittäistavarakaupassa.

• Verkkokaupan osuuden vähittäiskau-

pasta arvioidaan olevan 24–25 prosent-

tia vuonna 2025

(Lähde: eMarketer)

• Verkkokaupan kasvu lisää erityisesti aaltopahvima-

teriaalien kysyntää

• Elämyksellisyyden ja myynninedistämisen lisää-

minen tukee erityisesti valkoisten kraftlainereiden

käyttöä

• Käsittelyn lisääntyessä kuluttajapakkausten lujuus-

vaatimukset kasvavat

Pakkausmateriaalien &

muovin vähentäminen

• Muovin rooli tuoteturvallisuuden

takaajana korostui pandemian aikana,

mutta huoli sen ympäristövaikutuksista

pysyi korkeana

• Uudelleenkäyttö, kierrätettävyys ja kom-

postoitavuus korostuvat, kun pyritään

vähentämään kertakäyttötuotteista

syntyvän jätteen määrää

• Kartongit korvaavat muovin käyttöä pakkauksissa

• Metsä Boardin taivekartongit ovat kilpailevia

kartonki lajeja kevyempiä ja niiden hiilijalanjälki

on pienempi

• Metsä Boardin 360 Services -palvelukokonaisuus

auttaa parantamaan pakkausten vastuullisuutta ja

suorituskykyä koko arvoketjussa

LIIKETOIMINTA JA ARVONLUONTI

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Vuoden 2021 alussa Nestlé kertoi, että

sen suosittu Smarties-brändi käyttää nyt

kierrätettäviä kartonkipakkauksia makeis-

tuotteissaan maailmanlaajuisesti. Muutos

edustaa 90 prosenttia Smarties-valikoi-

masta, sillä 10 prosenttia on jo aiemmin

pakattu kierrätettäviin pakkauksiin.

Smarties on ensimmäinen kansainvälinen

makeismerkki, joka siirtyy kierrätettäviin

kartonkipakkauksiin korvaten noin 250

miljoonaa maailmanlaajuisesti myytyä

muovipakkausta vuosittain.

Smarties Giant Hexatube -pakkauksen

muoviton yksiosainen rakenne on

valmistettu kierrätettävästä kartongista,

ja siihen on integroitu suljettava

kartonkikansi. WestRockin valmistama

pakkaus on tehty kevyestä MetsäBoard

Pro FBB Bright -taivekartongista.

Pakkaus voitti vuoden 2021 European

Carton Excellence Awards -kilpailun

yleisöäänestyksen.

(Lähde: Nestlé.com/Media/News)

Kartongit

korvaavat

muovin käyttöä

pakkauksissa.

Metsä Boardin ensikuitukartonkeja käytetään erityisesti elintarvikkeiden pakkaamiseen

Smarties siirtyi

kierrätettäviin pakkauksiin

TAIVEKARTONGIN

LOPPUKÄYTTÖ

VALKOISTEN KRAFTLAINEREIDEN

LOPPUKÄYTTÖ

Ruoka- ja tarjoilu-

pakkaaminen

Muut kuluttajatuotteet

(mm. lääke- ja kosmetiikka-

pakkaaminen)

Graafiset loppukäytöt

Hyllyvalmiit pakkaukset ja

kaupan myyntitelineet ja

myyntipisteratkaisut

Muut kuluttaja -

pakkaukset

Verkkokauppa

Lähde: Metsä Boardin arviot

VASTUULLISUUS

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTI

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

Kartonkimarkkina

AMERICAS-alue EMEA-alue APAC-alue

Alueellinen

painopiste

• Jatkuva kasvu

Pohjois-Amerikassa

• Vahvan markkina-aseman

säilyttäminen Euroopassa

• Painopiste

korkealaatuisissa

pakkauksissa valituissa

loppukäyttösegmenteissä

Kartonkitoimitukset vuonna 2021

• osuus alueittain kaikista

toimituksista

27 % 67 % 6 %

Taivekartongin ja

valkoisten kraftlainereiden

kysyntänäkymät

• Korkealaatuisten kevyiden

taivekartonkien sekä

päällystettyjen valkoisten

kraftlainereiden rajoitettu

paikallinen saatavuus

• Uusiutuvista raaka-aineista

valmistettujen, kierrätettävien

ja/tai kompostoituvien ruoka- ja

tarjoilupakkausten kysynnän

kasvu

• Vähittäiskaupan hyllyvalmiiden

myymäläpakkausten kysynnän

kasvu

• Tuotebrändien

myynninedistäminen ja

erottautuminen kasvavassa

verkkokaupassa

• Ympäristötietoisuus

ja sääntely tukevat

kierrätettävien

pakkausmateriaalien

kysyntää

• Elintarviketurvallisuuden

vaatimukset suosivat

puhtaita ensikuitukartonkeja

• Vähittäiskaupan

hyllyvalmiiden

myymäläpakkausten

kysynnän kasvu

• Verkkokaupan kasvu

• Kierrätyskuidun heikentynyt

saatavuus ja korkea hinta

• Keskiluokan kasvu lisää

kuluttajien ostovoimaa

ja pakattujen tuotteiden

kysyntää

• Kiinan kierrätyskuidun

tuontikielto lisää sellun

ja ensikuitukartonkien

kysyntää

• Paikallisen kartonki-

kapasiteetin kasvu lisää

tarjontaa Kiinassa

Metsä Boardilla on vakiintunut asema yhtiön päämarkkinoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

Kuluttajatrendit tukevat kartonkimarkkinan kasvua

Globaalin pakkausmarkkinan arvo on noin 900 miljardia euroa,

josta kartonkipakkausten osuus on noin kolmannes. Karton-

kipakkauksiin käytetään sekä ensi- että kierrätyskuitukartonkeja

loppukäytön vaatimuksista riippuen. Valintaa määrittävät muun

muassa laatu-, tuoteturvallisuus- ja hygieniatekijät. Metsä Board

käyttää kartonkien valmistuksessa vain puhdasta ja turvallista

ensikuitua.

Korkealaatuisen ensikuitukartongin globaali kysyntä on kasva-

nut noin 2–3 prosenttia vuosittain ja kasvun arvioidaan jatkuvan

vähintään samansuuntaisena lähivuosina. Koronapandemia on voi-

mistanut puhtaiden ja turvallisten pakkausmateriaalien kysyntää

erityisesti elintarviketeollisuuden loppukäytöissä.

Vuonna 2021 taivekartongin ja valkoisten kraftlainereiden

kysyntä oli vahvaa lähes kaikissa loppukäytöissä Metsä Boardin

päämarkkina-alueilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Toimimme

kasvavilla markkinoilla

LIIKETOIMINTA JA ARVONLUONTI

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Metsä Board on Euroopan suurin taivekartongin ja valkoisten kraftlainereiden valmistaja

Lähde: Hawkins Wright

MUUT

7 milj. tonnia

HAVUPUUSELLU

26 milj. tonnia

MARKKINASELLU

69 milj. tonnia

ENSIKUIDUN KULUTUS

171

milj. tonnia

INTEGROITU SELLU

102 milj. tonnia

LEHTIPUUSELLU

36 milj. tonnia

Sellumarkkina

VALKOISTEN KRAFTLAINEREIDEN

VALMISTAJAT EUROOPASSA

Kokonaiskapasiteetti 2,6 milj. tonnia

TAIVEKARTONGIN

VALMISTAJAT EUROOPASSA

Kokonaiskapasiteetti 4,5 milj. tonnia

Metsä Board 26 %

Verrokki 1 21 %

Verrokki 2 16 %

Verrokki 3 12 %

Verrokki 4 8 %

Muut 16 %

Metsä Board 30 %

Verrokki 1 22 %

Verrokki 2 17 %

Verrokki 3 5 %

Verrokki 4 5 %

Muut 20 %

Lähteet: yhtiöiden verkkosivut, RISI, Metsä Boardin omat arviot

VALKAISE MATON SELLU

3 milj. tonnia

KEMIHIERRE (CTMP)

4 milj. tonnia

Markkinasellun globaali kysyntä vuosittain on noin 69 miljoonaa tonnia

Maailmanlaajuisesti sellua käytetään vuosittain noin 171 miljoonaa

tonnia, josta noin 69 miljoonaa tonnia on markkinoille myytävää,

pääosin valkaistua havu- ja lehtipuusellua.

Vuonna 2022 Metsä Boardille merkittävän markkinahavupuusellun

globaalin kysynnän arvioidaan kasvavan erityisesti Kiinan

vetämänä.

Metsä Boardin osakkuusyhtiö Metsä Fibre on johtava markkinahavupuusellun (NBSK) valmistaja

Metsä Board on

globaalisti suurin

päällystettyjen

valkoi sten

kraftlainereiden

valmistaja.

Metsä Boardin tavoitteena on olla omavarainen sellussa, mikä

varmistaa tasaisen ja korkean laadun kartonkituotannossa. Metsä

Board valmistaa kemiallista sellua ja valkaistua kemihierrettä

(BCTMP), joita käytetään omaan kartonkituotantoon ja osa

myydään markkinaselluna ja -massana. Lisäksi Metsä Board

omistaa 24,9 prosenttia osakkuusyhtiö Metsä Fibrestä, joka on

johtava puupohjaisten biotuotteiden, kuten sellun, sahatavaran,

biokemikaalien ja -energian, tuottaja. Metsä Fibren vuosittainen

kapasiteetti on sellussa noin 3,3 miljoonaa tonnia ja sahatavarassa

noin 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Metsä Boardin ja Metsä Fibren

valmistama sellu on pääosin havupuusellua.

VASTUULLISUUS

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTI

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

T&K-työmme huomioi

pakkauksen koko elinkaaren

Pakkausten määrän kasvaessa tarvitaan resurssitehokkaita ja helposti kierrä-

tettäviä ratkaisuja. Asiakkaiden ja Metsä Boardin yhteinen tavoite on keventää

pakkauksia, vähentää muovia uusiutuvilla raaka-aineilla ja vähentää päästöjä.

Metsä Boardilla on pitkäjänteisen ja kohdennetun kehitystyön

ansiosta johtava asema kartonkimateriaalien laadussa ja suori-

tuskyvyssä. Sekä taivekartonkimme että valkoiset kraftlainerimme

saavat asiakkailtamme korkeimmat laatuarviot. Panostamme

vahvasti ratkaisuinnovaatioihin yhteistyössä asiakkaiden ja

kumppanien kanssa, jotta suorituskyky voidaan optimoida koko

pakkauksen elinkaaren ajan.

Kehitystyössä keskeisiä ovat kartongin hyvät painatus- ja

jalostusominaisuudet sekä kartongin keventäminen sen lujuudesta

tinkimättä. Kevyet kartongit ovat resurssitehokkaita ja auttavat

vähentämään pakkauksen hiilijalanjälkeä koko ketjussa.

Kierrätettäville ja muovia korvaaville

ratkaisuille on markkinalla kova tarve

Dispersiopäällystetty barrierkartonki, jonka lanseerasimme kaksi

vuotta sitten, auttaa bränditaloja vähentämään muovin käyttöä ja

tekemään pakkauksista kierrätettäviä. Tuotteen myynnin kasvu on

ollut vahvaa vuonna 2021 elintarvikeloppukäytössä kuten suklaan,

leivonnaisten ja take away-ruokien pakkaamisessa, ja kasvun

odotetaan jatkuvan.

Metsä Boardissa on käynnistynyt biobarrier-ohjelma. Lähtökoh-

tana on, että kartongeille kehitettävät ratkaisut ja polymeerit poh-

jautuvat fossiilittomiin raaka-aineisiin 2030-kestävän kehityksen

tavoitteidemme mukaisesti. Työtä tehdään kumppaneiden kanssa.

Syvennämme asiakasyhteistyötä

Panostamme palvelukehitykseen, joka auttaa saamaan

täyden hyödyn kartongistamme ja optimoimaan pakkauksen

suorituskyvyn läpi sen elinkaaren. Uusi 360 Services -palve-

lukokonaisuutemme kattaa viisi aluetta: Kestävän kehityksen

palvelu, Pakkaussuunnittelupalvelu, Tekninen palvelu, T&K-palvelu

sekä Toimitusketju- ja digitaalinen palvelu. Esimerkkinä

Mars Wrigley UK on korvannut vanhan monikerroksi-

sen PE-päällysteisen pakkauksen materiaalin disper-

siopäällysteisellä barrierkartongilla. Yhtiön mukaan

uusi pakkausratkaisu vähentää sen vuotuista muovin

käyttöä 82 tonnilla. Uudessa Maltesers-laatikossa

on käytetty Metsä Boardin dispersiopäällystettyä

kartonkia, joka on täysin kierrätettävää, biohajoavaa

ja kompostoituvaa.

Mars Wrigley UK:n

Maltesers-pakkaukset nyt

täysin kierrätettäviä

LIIKETOIMINTA JA ARVONLUONTI

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

palveluistamme ovat pakkausmateriaalien hiilijalanjälkilaskelmat

sekä tietokonepohjainen pakkaussimulaatio, jolla pakkausten pro-

totyyppejä mallinnetaan digitaalisesti ja optimoidaan materiaali- ja

rakennevalintoja.

Metsä Boardin osaamiskeskuksessa Äänekoskella on jo yli vuo-

den ajan järjestetty kehitystyöpajoja, joissa asiantuntijatiimimme

ovat kehittäneet uusia pakkausratkaisuja yhteistyössä asiakkaiden

kanssa. Virtuaaliset työpajat ovat tuoneet yhteen niin Metsä

Boardin kuin asiakkaiden moniosaajia esimerkiksi tuotekehityksen,

vastuullisuuden ja pakkaussuunnittelun puolelta. Vuonna 2021

järjestettiin 25 työpajaa.

ExpandFibre etenee

Metsä Groupin ja Fortumin biokiertotaloutta edistävä Expand-

Fibre-ohjelmassa edettiin konkreettisilla hankkeilla. Metsä Groupin

innovaatioyhtiö Metsä Springin ja Valmetin 3D-pilottilaitoksen

rakennustyöt ovet edenneet ja tavoitteena on käynnistää tuotanto

vuoden 2022 alkupuoliskolla. Metsä Board osallistui aktiivisesti

uusiin tutkimuskonsortioihin ja projekteihin tutkimuskohteina

innovatiiviset pakkausratkaisut. Vuonna 2021 käynnistyi kolme

projektia, joiden aiheet ovat pakkausten uudelleenkäyttö, fossiiliva-

paat polymeerit päällystykseen ja uusi kartongin taittelutekniikka

uudenlaisten käyttökohteiden toteuttamiseksi. Projekteissa on

yhteensä 44 kumppania; yrityksiä, tutkimusorganisaatioita ja myös

julkishallinnon organisaatioita.

Tekoäly auttaa parantamaan

tuotantotehokkuutta ja prosessikontrollia

Tekoälyä hyödynnetään tuotannossa Kemin, Kyron ja Simpeleen

tehtailla, ja sen käyttöä testataan muilla tehtaillamme. Tekoälyn

avulla pystytään ennustamaan prosessipoikkeamia, mikä parantaa

tehtaan tehokkuutta ja vähentää laatuvaihteluita ja hukkaa.

Samalla operaattorit voivat kehittää omaa osaamistaan. Takon

tehtaalla olemme testanneet kartonkikoneemme integroimista

asiakkaamme tuotantolinjaan. Kun tuotantolinjat keskustelevat

keskenään, parametrit pystytään optimoimaan molemmin puolin.

Huippuluokan 3D-tekniikka mahdollistaa

materiaalien ja pakkausten suorituskyvyn

simuloinnin erilaisissa olosuhteissa.

Optimaalinen materiaalivalinta ja

pakkausratkaisu auttaa vähentämään

hiilijalanjälkeä. Fyysiseen prototyyppiin

verrattuna 3D-simulaatio mahdollistaa 85

prosenttia nopeamman materiaali- ja pak-

kaussuunnittelusuosituksen asiakkaalle.

Minimoimme

pakkausten ympäristö-

vaikutukset Dassaultin

simulointialustan avulla

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

Kestävän kehityksen

tavoitteemme 2030

Kestävän kehityksen tavoitteemme ohjaavat matkaamme kohti

fossiilitonta kiertotaloutta ja yhä vastuullisempaa yrityskulttuuria.

Hyvinvointi

Metsät ja

puuraaka-aine

100 %

eettinen

yrityskulttuuri

> 90 %

sertifioitua puukuitua

työtapaturmaa

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Vastuullisuus

Vastuulliset

tuotteet

Ilmasto ja

ympäristö

100 %

fossiilittomat

tuotteet

100 %

jäljitettävät

raaka-aineet

100 %

vastuullisia

toimittajia

100 %

fossiilitonta

energiaa

> 10 %

parempi

energiatehokkuus

100 %

sivuvirroista

hyödynnetty

30 %

vähemmän

käytettyä

prosessivettä

tuotetonnia kohti

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

TAVOITE TAVOITE 2030 TOTEUMA 2021

KEHITYS

TAVOITTEEN

MUKAINEN

HYVINVOINTI

Vastuullinen yrityskulttuuri

Eettisyysbarometrin eettisyysindeksi 100 % *

Tapaturmaton työympäristö

Työtapaturmien taajuus (TRIF) miljoonaa työtuntia kohti 0 9,8

METSÄT JA PUURAAKA-AINE

Sertifioitu puukuitu

Sertifioidun kuidun osuus > 90 % 83 %

VASTUULLISET TUOTTEET

Fossiilittomat tuotteet

Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osuus kuivapainosta 100 % 99,2 %

Vastuullinen toimitusketju

Raaka-aineiden jäljitettävyys, osuus kokonaisostoista 100 % 98 %

Toimittajien sitoutuminen eettisiin toimintaperiaatteisiin, osuus kokonaisostoista 100 % 98 %

Toimittajien taustatarkastus läpäisty, osuus kokonaisostoista 100 % 92 %

Toimittajien vastuullisuusarviointi läpäisty, osuus kokonaisostoista 100 % 54 %

ILMASTO JA YMPÄRISTÖ

Fossiilittomat tehtaat ja fossiiliton ostettu energia

Fossiiliset hiilidioksidipäästöt, tonnia (Scope 1+Scope 2 markkinaperusteinen) 0 t 428 838 t

Fossiilittoman energian osuus 100 % 85 %

Resurssitehokas tuotanto

Energiatehokkuuden parantaminen vuoden 2018 tasosta >10 % +1,9 %

Prosessiveden käytön vähentäminen per tuotettu tonni vuoden 2018 tasosta -30 % -13,5 %

Sivuvirtojen hyödyntäminen 100 % 99,8 %

* Vuonna 2021 toteutimme edellisen eettisyysbarometrin tulosten perusteella valittuja kehitystoimenpiteitä.

Seuraava eettisyysbarometri toteutetaan vuonna 2022.

Edistyminen

2030-tavoitteissamme

Vuonna 2021 vähensimme prosessiveden käyttöä, lisäsimme sertifioidun

puukuidun osuutta ja panostimme toimittajien vastuullisuuden varmistamiseen.

Työturvallisuudessa kehitys ei ollut tavoitteidemme mukaista.

Yhdenvertaisuustavoitteillamme ja Metsä

meille kaikille -visiollamme edistämme

monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja

mukaan ottamisen kulttuuria.

Lue lisää s. 30–35

Metsä Groupin puunhankinta vastaa

kaikesta puunhankinnastamme ja

on asettanut tavoitteet luonnon

monimuotoisuuden turvaamiselle.

Lue lisää s. 38–43

Tavoitteemme kasvihuonekaasu-

päästöjemme vähentämiseksi ovat

Science Based Targets -aloitteen

hyväksymät.

Lue lisää s. 52–55

Hyvä kehitys

Maltillinen kehitys

Kehitettävää

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE TOIMINTAMME

TAVOITE 6

Puhdas vesi

ja sanitaatio

Tehtaamme sijaitsevat alueilla, joissa on runsaat vesivarat. Tuotannossa käytämme ainoastaan pintavettä,

eikä vedenkäyttömme heikennä muiden osapuolien veden saatavuutta. Käytämme vettä kestävästi ja re-

surssitehokkaasti, ja tavoitteenamme on vähentää prosessiveden käyttöä. Käyttämästämme vedestä noin

99 prosenttia palautetaan takaisin vesistöihin. Sitä ennen kaikki prosessivedet puhdistetaan parhaalla

käytettävissä olevalla tekniikalla.

TAVOITE 7

Edullista ja puhdasta

energiaa

Olemme merkittävä uusiutuvan energian tuottaja ja käyttäjä. Noin puolet tehtaidemme käyttämästä ener-

giasta on uusiutuvaa, ja aiomme lopettaa fossiilisen energian käytön tuotannossamme. Lisäksi tavoittee-

namme on edelleen parantaa energiatehokkuuttamme.

TAVOITE 8

Ihmisarvoista

työtä ja talouskasvua

Panostamme innovatiivisiin ja resurssitehokkaisiin tulevaisuuden pakkausratkaisuihin. Tarjoamme työpai-

kan noin 2 400 henkilölle, ja epäsuora työllisyysvaikutuksemme on paljon suurempi. Kiinnitämme erityistä

huomiota työturvallisuuteen. Tavoitteenamme on, että työtapaturmia ei tapahdu lainkaan. Noudatamme

korkeita eettisiä periaatteita ja edellytämme samaa myös yhteistyökumppaneiltamme.

TAVOITE 9

Kestävää teollisuutta,

innovaatioita ja

infrastruktuureja

Jatkamme resurssitehokkuutemme ja prosessiemme parantamista ja investoimme uusiin, kestäviin

teollisiin konsepteihin ja teknologioihin sekä uusiutuvaan energiaan. Tavoitteenamme on fossiiliton

tuotanto sekä energiankäytön että raaka-aineiden osalta. Osallistumme aktiivisesti tutkimus-, kehitys- ja

innovaatioverkostoihin.

TAVOITE 12

Vastuullista

kuluttamista ja

tuotantoa

Edistämme kiertotaloutta koko arvoketjussa: Kartonkimme on valmistettu uusiutuvasta ensikuidusta, joka

on täysin jäljitettävissä ja peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. Kartonkimme ovat kevyitä ja niiden

tuottaminen kuluttaa vähemmän raaka-aineita, energiaa ja vettä painavampiin kartonkilajeihin verrattuna.

Keveys on etu myös kuljetuksissa. Käytön jälkeen kevyistä kartongeista syntyy vähemmän jätettä kuin

raskaammista pakkausmateriaaleista. Kaikki kartonkimme on suunniteltu kierrätettäviksi tai kompos-

toituviksi. Ne ovat myös vaihtoehto fossiilipohjaisille pakkausmateriaaleille. Tuotannossa hyödynnämme

sivuvirrat materiaalien kierrätyksessä tai energiantuotannossa, ja tavoitteemme on, ettemme tuota lain-

kaan kaatopaikkajätettä. Sekä työntekijöiden että kuluttajien turvallisuus on meille ensisijaisen tärkeää.

Noudatamme käytäntöjä, jotka ylittävät lakien asettamat vaatimukset.

TAVOITE 13

Ilmastotekoja

Edistämme vähähiilistä taloutta parantamalla energiatehokkuuttamme ja pyrkimällä kohti fossiilitonta

tuotantoa. Tavoitteenamme on, että kaikki tehtaamme käyttävät ainoastaan fossiilitonta energiaa. Myös

raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien osalta tavoittelemme fossiilittomuutta. Hankkimalla puuta vain

kestävästi hoidetuista metsistä varmistamme, että metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään ja että

metsät toimivat hiilinieluina.

TAVOITE 15

Maanpäällinen elämä

Kaikki käyttämämme puuraaka-aine on jäljitettävissä ja tulee kestävästi hoidetuista metsistä, jotka ovat

joko sertifioituja (PEFC, FSC®) tai täyttävät kontrolloidun alkuperän kriteerit. Tavoitteemme on yhä lisätä

sertifioidun kuidun osuutta kaikesta käyttämästämme puukuidusta. Kestävä metsänhoito ei aiheuta

metsien häviämistä, vaan tukee luonnon monimuotoisuutta. Hakkuualueilla luonnon monimuotoisuutta

edistetään esimerkiksi säästöpuuryhmillä, tekopökkelöillä, vesistöjen suojavyöhykkeillä, lisäämällä seka-

metsien osuutta ja suojelemalla elinympäristöjä.

Vastuullisuus

Tavoitteemme tukevat YK:n

kestävän kehityksen tavoitteita

Kestävän kehityksen tavoitteemme ja toimintatapamme tukevat YK:n kestävän kehityksen

tavoitteita. YK:n asettamista 17 tavoitteesta olemme valinneet seitsemän tavoitetta, joihin

voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa eniten.

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

Vastuullisuus on osa

kaikkea toimintaamme

Metsä Boardilla vastuullisuuden perustana ovat hyvän hallintotavan noudattaminen,

sosiaalisen ja ympäristövastuun kantaminen, liiketoiminnan eettisyyden ja ihmisoikeuksien

kunnioittaminen sekä toimintamme jatkuva parantaminen kaikilla näillä osa-alueilla. Omien

toimintojemme lisäksi edellytämme vastuullisuutta myös toimittajiltamme, asiakkailtamme

ja muilta yhteistyökumppaneilta.

Työtämme ja päätöksentekoamme ohjaavat Metsä Groupin

eettiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct), joita täydentävät

muun muassa henkilöstöä, yhdenvertaisuutta, ympäristöasioita

ja tietoturvallisuutta koskevat politiikat. Toimittajilta edellytämme

sitoutumista toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin (Supplier

Code of Conduct). Kaikilla tehtaillamme on käytössä laadun,

työterveyden ja turvallisuuden, ympäristön ja energiatehokkuuden

johtamisjärjestelmät (ISO 9001, ISO 45001, ISO 14001, ISO

50001) sekä elintarviketurvallisuuden edellyttämä johtamis- ja

seurantajärjestelmä ISO 22000. Tehtailla, jotka valmistavat

kartonkia myös elintarvikepakkauksiin, on lisäksi FSSC 22000

-elintarviketurvallisuusjärjestelmä.

Olemme mukana useissa

kansainvälisissä sitoumuksissa

Kunnioitamme kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia YK:n

ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Kansainvälisen

työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien

mukaisesti. Noudatamme lakisääteisiä raportointivaatimuksia

kuten Yhdistyneen kuningaskunnan Modern Slavery Act -lakia,

emmekä hyväksy lapsityövoimaa tai pakkotyövoimaa. Olemme

sitoutuneet toimimaan YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia kos-

kevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti, ja edellytämme samaa

liikekumppaneiltamme. Tuemme YK:n Global Compact -aloitetta

ja sen ihmisoikeuksia, työntekijöitä, ja ympäristöä sekä korruption

vastustamista koskevia periaatteita, sekä YK:n CEO Water Mandate

-aloitetta. Vuoteen 2030 ulottuvat kestävän kehityksen tavoit-

teemme edistävät osaltamme YK:n kestävän kehityksen tavoit-

teiden toteutumista. Tavoitteemme kasvihuonekaasupäästöjen

vähentämiseksi ovat Science Based Targets -aloitteen hyväksymät.

Kestävän kehityksen tavoitteemme esitellään sivuilla 22–23.

Vastuullisuus on osa strategiaamme

Metsä Boardissa vastuullisuuden toteutumista seuraavat ja tukevat

yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Vastuullisuus on

sisällytetty yhtiön hallituksen hyväksymään strategiaan, pitkän

aikavälin liiketoiminta- ja investointisuunnitelmiin, riskiarviointeihin

sekä vuotuisiin toimintasuunnitelmiin.

Hallitus käsittelee ja hyväksyy toimitusjohtajan esittelemät

kestävän kehityksen tavoitteet ja valvoo niiden toteutumista

vuosittain. Kestävän kehityksen tavoitteet perustuvat Metsä

Groupin strategisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin ja kattavaan

yritysvastuun olennaisuusanalyysiin, joka valmistui Metsä

Groupissa viimeksi vuonna 2018. Analyysissä huomioitiin Metsä

Groupin toiminnan vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön sekä

sidosryhmien näkökulmat.

Toimitusjohtaja vastaa vastuullisuustoimenpiteiden toteuttami-

sesta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja

raportoi hallitukselle tärkeimmistä vastuullisuusaiheista useissa

hallituksen kokouksissa vuoden aikana. Tärkeitä aiheita ovat

muun muassa edistyminen asetetuissa tavoitteissa, suunnitellut

toimenpiteet ja investoinnit tavoitteiden saavuttamiseksi, tulokset

ulkopuolisissa ESG-arvioinneissa sekä ympäristökatsaus. Yhtiön

riskiarvioinnin tulokset, vastuullisuuteen liittyvät riskit mukaan

lukien, esitellään hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle kaksi kertaa

vuodessa.

Yhtiön johtoryhmä valmistelee vastuullisuuteen liittyvät asiat

ennen kuin toimitusjohtaja esittelee ne hallitukselle. Johtoryhmän

jäsenistä kehitysjohtaja vastaa tutkimuksesta, tuote- ja liiketoimin-

nan kehityksestä sekä vastuullisuudesta. Kehitysjohtaja osallistuu

Metsä Groupin kestävän kehityksen prosessin johtoryhmään

ja raportoi vastuullisuustoimenpiteiden toteutuneet tulokset

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Vastuullisuus

kestävän kehityksen prosessin johtoryhmälle vuosineljännek-

sittäin. Talousjohtaja johtaa Metsä Boardin riskikomiteaa, joka

käsittelee vastuullisuuteen liittyviä riskejä osana yhtiön yleistä

riskinarviointia.

Toimitusjohtajalle, kehitysjohtajalle ja tuotantojohtajalle on

määritelty vuotuiset vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet, jotka

vaikuttavat heidän henkilökohtaisen kompensaationsa määrään.

Vuodesta 2022 alkaen jokaisen metsäboardilaisen tulospalkkiota-

voitteeseen tulee sisältymään vastuullisuustavoite.

Metsä Boardin tuoteturvallisuus- ja vastuullisuusjohtaja raportoi

vastuullisuuden toteutumisesta ja kehitystarpeista yhtiön kehitys-

johtajalle ja esittelee säännöllisesti ajankohtaiset vastuullisuusasiat

koko johtoryhmälle. Tuoteturvallisuus- ja vastuullisuusjohtajalla on

henkilökohtaisen kompensaation määrään vaikuttavat tavoitteet,

jotka liittyvät yhtiön suoriutumiseen vastuullisuusasioissa.

Vastuullisuus on osa koko henkilöstön päivittäistä työtä. Tuote-

turvallisuus- ja vastuullisuusjohtaja johtaa asiantuntijatiimiä, joka

tekee tiivistä yhteistyötä tuotannon, puunhankinnan, hankinnan

ja logistiikan, henkilöstöhallinnon, markkinoinnin ja myynnin, vies-

tinnän, sijoittajasuhteiden ja lakitoimintojen kanssa. Puunhankinta

sekä hankinta- ja lakitoiminnot ovat keskitetyt Metsä Groupiin.

Noudatamme asianmukaista huolellisuutta (due diligence) myös

arvoketjumme vastuullisuuden varmistamisessa. Tästä löytyy

lisätietoja sivuilla 44–46.

Vastuullinen ja eettinen toiminta sekä lakien noudattaminen ovat Metsä Boardin liiketoiminnan perusta. Noudattamamme eettiset

periaatteet ja kestävän kehityksen tavoitteet perustuvat Metsä Groupin politiikkoihin ja strategisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Hallitus

Johtoryhmä

Tuoteturvallisuus- ja

vastuullisuusjohtaja

Liiketoiminta funktiot

Metsä Groupin kestävän

kehityksen prosessin johtoryhmä

VASTUULLISUUDEN HALLINNOINTI METSÄ BOARDISSA

”Haluamme olla johtava toimija vastuullisuudessa.

Haemme systemaattisesti, jatkuvan parantamisen

keinoin kehityskohteita kestävän kehityksen edistä-

miseksi”, sanoo johtoryhmään vuonna 2021 nimitetty

kehitysjohtaja Markku Leskelä.

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

Osallistumme yhteiskunnalliseen

keskusteluun osana Metsä Groupia

Vaikuttamistyömme keskittyy sääntelyn kehittämiseen kansalli-

sella ja Euroopan unionin tasolla. Kartonki- ja pakkausteollisuudelle

keskeisiä aiheita EU-tasolla ovat kiertotalouden edistäminen,

kestävä tuotepolitiikka sekä pakkaus- ja pakkausjätettä koskevan

direktiivin tarkistus. Seuraamme myös kertakäyttömuovidirektiivin

täytäntöönpanoa EU:n jäsenvaltioissa.

Vaikutamme useissa organisaatioissa

Metsä Board edistää kuitupohjaisten pakkausten kierrätettä-

vyyttä ja osallistuu koko pakkausarvoketjun yhteen kokoavan

4evergreen-allianssin toimintaan. Vuonna 2021 edustajamme

toimivat 4evergreenin ohjausryhmässä ja yhteiskuntasuhteiden

asiantuntijaryhmässä.

Lisäksi edistämme kuitupohjaisten ympäristön ja terveyden kan-

nalta vastuullisten elintarvikepakkausten käyttöä ja osallistumme

kartonginvalmistajia ja pakkausten jalostajia edustavan European

Paper Packaging Alliancen, EPPAn, toimintaan. Osana Metsä

Groupia olemme aktiivinen jäsen eurooppalaisessa paperi- ja

Keskitymme edistämään metsien, metsäteollisuuden ja puupohjaisten tuotteiden asemaa

ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Lisäämme

ymmärrystä biotaloudesta osana kiertotaloutta, ensikuidusta kuitukierron mahdollistajana,

puukuitupohjaisten pakkausmateriaalien hyödyistä sekä tuote- ja elintarviketurvallisuudesta.

selluteollisuuden etujärjestössä Cepissä (Condefederation of

European Paper Industries), joka tukee EU:n tavoitetta saavuttaa

ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Metsä Groupin pää-

johtaja toimii Cepin puheenjohtajana vuoden 2022 alusta alkaen.

Olemme mukana useissa kansallisen tason edunvalvontaorgani-

saatioissa. Näistä tärkeimmät ovat Metsäteollisuus ry Suomessa ja

Skogsindustrierna Ruotsissa.

Metsä Groupin emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta on rekisteröity

Euroopan parlamentin ja Euroopan komission ylläpitämään

EU:n avoimuusrekisteriin ja allekirjoittanut avoimuusrekisterin

käytännesäännöt.

Kertakäyttöisillä kuitupakkauksilla

on ympäristöetuja

Vuonna 2021 EPPA julkaisi riippumattoman konsulttiyhtiö

Rambollin tekemän elinkaariarvioinnin (LCA), jonka mukaan

eurooppalaisissa pikaruokaravintoloissa käytettävät

kertakäyttöiset kuitupohjaiset ruoka- ja juomapakkaukset

tuovat huomattavia ympäristöetuja uudelleenkäytettäviin

astioihin verrattuna. Elinkaarensa aikana kertakäyttöiset

kuitupohjaiset pakkaukset muun muassa tuottavat

vähemmän CO

-päästöjä ja kuluttavat vähemmän vettä kuin

uudelleenkäytettävät astiat.

Lue lisää tutkimuksesta osoitteesta eppa-eu.org

”On olennaista tietää, mitä toimintaympäristössämme

tapahtuu”, Metsä Boardin viestintäpäällikkö Ritva

Mönkäre (vas.) ja Metsä Groupin Brysselissä toimiva

yhteiskuntasuhdejohtaja Tytti Peltonen sanovat.

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Yhteiskunnallisen osallistumisemme painopisteitä ovat

lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja heidän

metsäsuhteensa vahvistaminen. Osana Metsä Groupia

tuemme lasten ja nuorten liikuntaa ja tarjoamme valmen-

nustunteja yläkouluikäisille Suomen Olympiakomitean

Urheiluakatemioiden Nuorelle siivet -kampanjassa. Lisäksi

kannustamme lapsia ja nuoria tutustumaan metsiin ja

metsäalaan yhdessä Suomen 4H-yhdistyksen ja sen

paikallisyhdistysten kanssa. Vierailemme myös yläasteilla

jakamassa tietoa metsäteollisuuden tarjoamista mah-

dollisuuksista, teemme yhteistyötä monien oppilaitosten

kanssa ja tarjoamme kesätöitä, harjoittelupaikkoja sekä

mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen.

Pirkanmaan Yrityskylässä 9.-luokkalaiset pelasivat jälleen

yrityspeliä, jossa oppilaat Metsä Boardin kuvitteellisen

johtoryhmän rooleissa tekivät kansainvälistä kauppaa

kartonkituotteilla. Peliin osallistui kaikkiaan 2 000 nuorta

eri puolilta Pirkanmaata. ”Meille on tärkeää, että nuoret

oppivat ymmärtämään metsäalan merkityksen Suomelle

ja koko kansantaloudelle ja näkevät alalla potentiaalia

tulevaisuuden työnantajana. Haluamme viestiä vahvasti

toimintamme vastuullisuudesta”, Metsä Groupin rekry-

toinnista ja perehdyttämisestä vastaava johtaja Susanna

Tainio sanoo.

Yrityskylässä käytiin

kauppaa kartongeillamme

Panostamme lasten ja

nuorten hyvinvointiin

Metsä Boardin Äänekosken, Simpeleen, Joutsenon ja Kemin

tehtaat osallistuivat Metsä Groupin vuosittain järjestettävään

liikenneturvallisuuskampanjaan, joka pohjautuu valtakunnal-

liseen liikenneturvallisuusviikkoon. Tavoitteena on innostaa

opettajia ja oppilaita huoltajineen pohtimaan liikenneturval-

lisuusasioita muun muassa liikenneturvallisuusanimaation

avulla.

Edistimme

liikenneturvallisuutta

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

Ilmastonmuutos luo

riskejä ja mahdollisuuksia

Kestävän kehityksen edistäminen luo Metsä Boardille liiketoimintamahdollisuuksia,

mutta ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen liittyy myös

riskejä. Metsä Boardilla nämä riskit koskevat erityisesti metsien, energian ja veden käyttöä.

Raportoimme näistä TCFD:n suositusten mukaisesti.

Transitioriskit ja mahdollisuudet syntyvät matalahiiliseen talouteen siirtymisestä eli Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden noudattamisesta rajata

maailmanlaajuinen lämpeneminen alle kahteen tai mieluiten 1,5 asteeseen.

Riskit ja mahdollisuudet Vaikutus Hallinta

Sääntely Sääntely ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

aiheuttaa merkittäviä vaatimuksia uudenlaisesta

tuotantoteknologiasta ja muutoksia energian ja

kasvihuonekaasupäästöjen hinnoittelussa, mikä

voi lisätä kustannuksia sekä tuotannossa että

kuljetuksissa.

Metsä Boardilla on tavoitteet parantaa energiatehokkuutta ja siirtyä

tuotannossa täysin fossiilittoman energian käyttöön. Kannustamme

toimittajiamme asettamaan päästövähennystavoitteita toiminnalleen.

Sääntely, joka korostaa metsien käyttöä hiilinielui-

na ja metsäluonnon suojelua monimuotoisuuden

turvaamiseksi, rajoittaa hakkuumääriä.

Metsä Groupin puunhankinnalla on tavoitteet, joiden saavuttaminen

lisää hiilen sitoutumista metsiin ja jotka auttavat turvaamaan metsien

monimuotoisuuden.

Käytämme raaka-aineen resurssitehokkaasti, jotta tuotannossa ei

synny hukkaa. Tavoitteemme on hyödyntää tuotannon sivuvirrat

sataprosenttisesti.

Sääntely, joka huomioi, että metsäteollisuus-

tuotteilla voidaan korvata materiaaleja, jotka on

valmistettu fossiilisista raaka-aineista tai joiden

valmistus aiheuttaa runsaasti fossiilisia päästöjä.

Metsä Boardin tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva puukuitu ja

tavoitteemme on, että kaikki raaka-aineemme ja pakkausmateriaalim-

me ovat fossiilittomia. Fossiilittoman energian käyttö tuotannossa ja

tuotteiden keveys pienentävät niiden hiilijalanjälkeä.

Markkinat ja

maine

Kuluttajien kriittinen suhtautuminen metsien

käyttöön – metsät nähdään hiilinieluina tai

suojelukohteina.

Kaikki käyttämämme puukuitu on jäljitettävissä ja hankitaan kestävästi

hoidetuista metsistä, jotka ovat sertifioituja tai täyttävät vähintään

kontrolloidun puun kriteerit. Metsä Board viestii avoimesti toimintansa

ja tuotteidensa vaikutuksista mm. elinkaarilaskelmilla ja pyrkii aktiivi-

sesti vuoropuheluun asiakkaiden, toimittajien ja muiden sidosryhmien-

sä kanssa.

Kuluttajat suosivat uusiutuvasta, fossiilittomasta

raaka-aineesta valmistettuja pakkauksia, jotka

ovat helposti kierrätettäviä.

Metsä Boardin tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva puukuitu ja ta-

voitteemme on, että kaikki raaka-aineemme ja pakkausmateriaalimme

ovat fossiilittomia. Fossiilittoman energian käyttö tuotannossa ja tuot-

teiden keveys pienentävät niiden hiilijalanjälkeä. Kaikki kartonkimme

ovat kierrätettäviä ja/tai kompostoituvia. Hyvällä pakkaussuunnittelulla

voimme edelleen pienentää kartonkipakkausten ympäristövaikutuksia

ja lisätä kierrätettävyyttä.

Puunkäyttöä ohjautuu enenevässä määrin muihin

kuin kartonkituotteisiin (muut biopohjaiset

tuotteet).

Metsä Board osallistuu hankkeisiin, joissa kehitetään uudentyyppisiä

puukuitupohjaisia pakkausratkaisuja (esim. Expand Fibre).

Puu on Suomen merkittävin jalostettu luonnon-

vara, mikä antaa hyvän perustan biotaloudelle,

kiertotaloudelle ja uusiutuvaan raaka-aineeseen

perustuville innovaatioille.

Uusiutuva ja kierrätettävä puukuitu on Metsä Boardin pääraaka-aine.

Kartongille on jo olemassa kattava kierrätysinfrastruktuuri, ja Metsä

Board osallistuu aktiivisesti kierrätystä edistävien yhteisöjen toimintaan

(4evergreen ja European Paper Packaging Alliance).

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Fysikaaliset riskit ja mahdollisuudet liittyvät muutoksiin lämpötiloissa ja sademäärissä ja niitä syntyy, jos ilmastonmuutosta ei hillitä.

Akuutit

muutokset Riskit ja mahdollisuudet Vaikutus Hallinta

Sään ääri-ilmiöt Myrskyt, kuivuus ja tulvat aiheuttavat katkoksia

tuotannossa tai haittaavat raaka-aineiden ja

tuotteiden kuljetuksia.

Metsä Board varautuu sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin riskeihin ris-

kinarvioinneissa sekä yhtiö- että tehdastasolla. Esimerkkejä toimen-

piteistä ovat riittävät puuvarastot, vedenpinnan hallinta esimerkiksi

patojärjestelmillä ja sähkönjakelun varmistaminen poikkeustilanteissa.

Toimitusketjussa varaudutaan vaihtoehtoisiin yhteistyökumppaneihin

tai kuljetusreitteihin.

Pitkän aikavälin

muutokset Riskit ja mahdollisuudet Vaikutus Hallinta

Nouseva

keskilämpötila

ja muutokset

sadannassa

Kuivien kausien yleistyminen heikentää tehtaiden

tarvitseman prosessi- ja jäähdytysveden saata-

vuutta ja aiheuttaa tuotannonkeskeytyksiä.

Metsä Boardin tehtaat eivät sijaitse korkean vesiriskin alueella, mikä

tukee yhtiön kilpailukykyä muuttuvassa ilmastossa. Lisäksi yhtiön ta-

voite vähentää prosessiveden käyttöä ja tehostaa veden kierrättämistä

prosessissa pienentää vesiriskiä.

Lisääntynyt sadanta ja tulvat heikentävät

pintavesien laatua ja siten vaikeuttavat proses-

si- ja jäähdytysveden saatavuutta ja aiheuttaa

tuotannonkeskeytyksiä.

Metsä Board on laatinut suunnitelmat siitä, miten kartonkitoimitukset

turvataan, mikäli tuotanto keskeytyy jollakin tehtaalla.

Puunkorjuun olosuhteet heikkenevät lumen ja

roudan puutteen sekä lisääntyvän sadannan

vuoksi.

Metsä Groupin puunhankinta seuraa aktiivisesti, millä alueilla puunkor-

juu on mahdollista ja mitkä ovat vaihtoehtoiset puunhankinta-alueet.

Tarvittaessa puuvarastoja voidaan kasvattaa hyvien korjuuolosuhteiden

aikana. Metsä Boardin pitkäaikainen sopimus Norra Skogin kanssa lisää

puun toimitusvarmuutta etenkin Ruotsissa.

Lumi-, myrsky-, kuivuus-, metsäpalo-, hyönteis-

ja sienituhot lisääntyvät metsissä, ja puulajien

yleisyydessä tapahtuu muutoksia. Myös vieraslajit

aiheuttavat ongelmia metsissä.

Metsä Groupin puunhankinta tarjoaa kestävän metsänhoidon palveluja,

jotka tukevat metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen ja auttavat

turvaamaan metsien monimuotoisuuden.

Ilmaston lämpenemisen arvioidaan lisää-

vän metsien kasvua ja hakkuukertymää,

mikä lisää puun saatavuutta ja alentaa

puunhankintakustannuksia.

Yhteistyö ja pitkäaikaiset puunhankintasopimukset (esim. Norra Skogin

kanssa) edelleen parantavat puun toimitusvarmuutta.

Mahdollinen negatiivinen vaikutus liiketoimintaan Mahdollinen positiivinen vaikutus liiketoimintaan

Lue lisää TCFD:stä ja riskienhallinnasta

Ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien raportointi TCFD:n suositusten

mukaisesti löytyy Hallituksen toimintakertomuksesta sivuilta 74–75.

Kokonaisvaltainen kuvaus Metsä Boardin liiketoiminnan riskeistä on Hallituksen

toimintakertomuksessa sivulla 76–79 ja kuvaus riskienhallinnasta löytyy osiosta

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sivuilta 164–165.

Lue lisää liiketoiminnastamme ja ilmastonmuutoksesta

EU-taksonomian näkökulmasta

Euroopan unionin kestävän rahoituksen taksonomian edellyttämä raportointi siitä,

kuinka kestävää liiketoimintamme on ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmaston muutokseen

sopeutumisen näkökulmista löytyy Hallituksen toimintakertomuksesta sivuilta 75–76.

20 21

100

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

Kehitämme vastuullista ja

yhden vertaista yrityskulttuuria

Eettiset toimintaperiaatteet ohjaavat toimintaamme

Metsä Board on sitoutunut eettisissä toimintaperiaatteissaan (Code

of Conduct) vastuullisuuteen ja oikein toimimisen kulttuuriin, kuten

ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä korruption ja lahjonnan vastaiseen

toimintaan. Periaatteidemme toteutumista ja henkilöstön vastuullisuus-

osaamista tuetaan säännöllisellä koulutuksella. Vuonna 2021 99 prosenttia

henkilöstöstämme oli suorittanut Code of Conduct -verkkokoulutuksen.

Edellytämme, että myös asiakkaamme, toimittajamme ja muut yhteis-

työkumppanimme toimivat vastuullisesti. Lue lisää yhteis työkumppaneille

tehtävistä taustatarkistuksista (third-party due diligence) osana Know

Your Business Partner -prosessiamme sekä toimitusketjua koskevista

vastuullisuustavoitteistamme sivuilla 44–46.

Olemme sitoutuneet edistämään oikein toimimisen kulttuuria sekä kehittämään

työyhteisöämme ja toimintatapojamme siten, että monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja

mukaan ottaminen toteutuvat yhä paremmin. Yhteiset arvot, eettiset toimintaperiaat-

teet ja vuonna 2021 julkistettu Metsä meille kaikille -visio ohjaavat kehitystyötämme.

TAVOITE

99 % HENKILÖSTÖSTÄMME ON

SUORITTANUT CODE OF CONDUCT

-VERKKO KOULUTUKSEN

HYVINVOINTI

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Eettisyysbarometri edistää

oikein toimimisen kulttuuria

Osana kestävän kehityksen tavoitteitamme mittaamme yritys-

kulttuurimme vastuullisuutta joka toinen vuosi toteutettavalla

koko henkilöstön kattavalla eettisyysbarometritutkimuksella.

Eettisyysbarometri mittaa henkilöstömme kokemusta työpaikan

eettisyydestä, ja sen perusteella tunnistamme liiketoiminnan

eettisyyteen liittyviä kehitystarpeita sekä riskejä.

Eettisyysbarometri toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna

2020, jolloin eettisyysindeksimme oli 85 prosenttia. Tavoite on 100

prosenttia vuoden 2030 loppuun mennessä. Tavoitteen saavut-

tamiseksi järjestimme koko henkilöstölle vuonna 2021 koulutusta

epäkohtien ilmoittamisesta, eettisen ilmoituskanavan käytöstä

sekä ilmoitusten tutkintaprosessista. Ylin johto, esihenkilöt ja

HR-henkilöstö osallistuivat lisäksi syksyllä 2021 syventäviin Code

of Conduct -koulutuksiin, joissa käsiteltiin muun muassa eettistä

sokeutumista, suosintaa, yhdenvertaisuutta ja epäkohtiin puut-

tumista sekä niistä ilmoittamista. Näihin syventäviin koulutuksiin

osallistui Metsä Boardilta yhteensä 248 henkilöä. Koulutuksen

aiheet oli valittu eettisyysbarometrin tuloksista esiin nousseiden

kehityskohteiden perusteella.

Lisäksi otimme käyttöön uusia kontrolleja eturistiriitojen tun-

nistamiseksi rekrytointi- ja hankintaprosessissamme, pohdimme

työelämän joustavuutta lisääviä käytäntöjä yhdessä henkilöstön

kanssa, otimme käyttöön etätyömallin ja hyödynsimme eettisyys-

barometrin tuloksia Metsä meille kaikille -vision määrittelyssä.

Seuraavan eettisyysbarometrin toteutamme vuonna 2022.

Eettinen ilmoituskanava on kaikkien käytettävissä

Rohkaisemme henkilöstöämme ja sidosryhmiämme nostamaan

esiin huolenaiheita, mikäli toiminnassamme havaitaan epäkohtia.

Eettinen ilmoituskanavamme (Compliance and Ethics Channel) on

saatavilla kymmenellä eri kielellä ja sen teknisestä toteutuksesta

vastaa riippumaton kolmas osapuoli. Ilmoituksen voi tehdä ano-

nyymisti. Olemme sitoutuneet suojelemaan ilmoituksen tehneiden

yksityisyyttä, emmekä hyväksy vastatoimia ilmoituksentekijöitä

kohtaan.

Kaikki yhtiön tietoon tulleet rikkomukset ja niiden epäilyt

tutkitaan. Tutkinnan ohjauksesta vastaa vaatimusten noudatta-

mista valvova Compliance-komitea, johon kuuluvat lakiasioista,

compliancesta ja sisäisestä tarkastuksesta vastaavat johtajat.

Compliance-komitea valvoo, että kunkin tutkinnan lopputuloksen

edellyttämät seuraamukset ovat yhdenmukaiset vakavuudeltaan

samanlaisissa tapauksissa ja että korjaavat toimenpiteet

”Metsä meille kaikille -vision saavuttaminen edellyttää

rohkeutta ravistella olemassa olevaa ja kyseenalaistaa

aiemmin tehtyä. Muutos ei tapahdu itsestään, vaan sitä

tulee johtaa kuten mitä tahansa liiketoiminnalle keskeistä

asiaa. Meidän jokaisen vastuulla on huolehtia siitä, että oma

toiminta vastaa tahtotilaa. Vain näin muutoksesta tulee

pysyvää”, Compliancesta ja yhdenvertaisuuden kehittämi-

sestä Metsä Groupissa vastaava johtaja Tarja Tudor sanoo.

Teemaan liittyvä YK:n tavoite

2019 2020 2021 2022

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

ovat riittävät. Havaitusta laittomasta toiminnasta ilmoitetaan

viranomaisille. Huolehdimme EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin

edellyttämistä muutoksista eettiseen ilmoituskanavaan ja tapaus-

ten sisäiseen tutkintaan.

Vuonna 2021 Metsä Boardin tietoon tuli kaikkiaan 10 (2020:

10) tapausta tai epäilyä, jotka liittyivät esimerkiksi eturistiriitoihin,

sopimattomaan käytökseen tai puutteisiin yhdenvertaisessa

kohtelussa. Yksikään tapaus ei johtanut oikeuskäsittelyyn eikä

koskenut korruptiota, lahjontaa tai lapsityövoiman käyttöä.

Kunnioitamme ihmisoikeuksia

Ihmisoikeusasiat sisältyvät koko henkilöstölle suunnattuun

eettisten toimintaperiaatteiden koulutukseen ja yhdenvertaisuus-

koulutukseen sekä hankinnalle ja myyntihenkilöille järjestettäviin

Know Your Business Partner -koulutuksiin.

Vuonna 2021 julkistettiin riippumattoman tahon toteuttama

tutkimus 78 suomalaisyrityksen ihmisoikeussuoriutumisesta

suhteessa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin

periaatteisiin (UNGP). Metsä Groupin tulokset ihmisoikeusvastuun

toteutumisessa olivat keskitasoa suhteessa muihin arvioinnin

kohteena olleisiin yhtiöihin. Kehityskohteita löytyi sekä käytännön

toimenpiteistä että siinä, miten toimenpiteistä viestitään julkisesti.

Siksi jatkamme pohdintaa ihmisoikeusvaikutuksistamme ja

tavoista, joilla voimme edistää ihmisoikeuksien toteutumista ja

ehkäistä ihmisoikeusliitännäisiä riskejä toiminnassamme.

Edistämme monimuotoisuutta,

yhdenvertaisuutta ja mukaan ottamista

Haluamme varmistaa, etteivät henkilökohtaiset ominaisuudet,

kuten sukupuoli, ikä, etninen tausta, seksuaalinen suuntautuminen

tai vammaisuus, vaikuta henkilön mahdollisuuksiin menestyä

työelämässä. Monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja mukaan

ottamista edistetään Metsä meille kaikille -visiolla ja mitataan

asetettujen tavoitteiden avulla.

Matkamme kohti Metsä meille kaikille -visiota

Code of Conduct

-uudistus ja yhden-

vertaisuuspolitiikka

Yhdenvertaisuus-

tavoitteet ja

-kehitysohjelma

Ensimmäinen

Eettisyys barometri

Monimuotoisuus,

yhdenvertaisuus ja

mukaan ottaminen

-verkkokoulutus

koko henkilöstölle

Lisäkoulutukset mm.

johdolle ja aiheen lisääminen

johtamisvalmennuksiin

Metsä meille kaikille -vision ja painopiste-

alueiden määrittely ja julkaisu

• Sidosryhmähaastattelut

• Kysely koko henkilöstölle

• Johdon näkemykset

• Sisäinen kansainvälinen työryhmä

Toinen

Eettisyys barometri

Monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta

tukevien rekrytointikäytäntöjen kehittäminen,

mm. anonyymin rekrytoinnin käyttöönotto

20 21

100

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Yhdenvertaisuustavoitteemme:

• Naisten osuus Metsä Groupin johtajista (Vice President tai

sitä ylempi taso) on 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä

• Edistämme yhdenvertaisuutta koko henkilöstön kattavalla

koulutusohjelmalla

• Naisten ja miesten välillä ei ole selittämätöntä palkkaeroa

NAISTEN OSUUS METSÄ BOARDISSA

2021 2020 2019

Naisten osuus kaikista työntekijöistä, % 21,9 21,3 21,1

Naisten osuus johtotehtävissä

, % 22,8 23,0 21,0

Naisten osuus ylemmässä johdossa (VP, SVP, CEO), % 16,1 19,4 -

Naisten osuus johtoryhmässä, % 14,3 33,3 33,3

Naisten osuus hallituksessa, % 33,3 22,2 22,2

Naisten osuus kaikista esihenkilöasemassa olevista työntekijöistä. Lukuihin ei sisälly tytäryhtiö Hangö

Stevedoring.

PALKITSEMINEN KOKO METSÄ BOARDISSA JA TUOTANTOMAITTAIN 2021

Metsä Board Suomi Ruotsi

Korkeimmin palkatun yksilön vuotuiset kokonais-

ansiot verrattuna muun henkilöstön vuotuisten

kokonaisansioiden keskiarvoon

27, 5 29,0 6,0

Naisten kokonaisansiot verrattuna miesten

kokonais ansioihin, toimihenkilöt

0,9 1,0 0,9

Naisten kokonaisansiot verrattuna miesten

kokonais ansioihin, työntekijät

0,9 0,9 0,9

Painotettu keskiarvo naisten kokonaispalkasta verrattuna miesten kokonaispalkkaan samassa tehtävän

vaativuusluokassa. Sisältää 97 % toimihenkilöistä.

Metsä meille kaikille -vision painopistealueet 2021–2023

YHDENVERTAISUUS JA SUKU-

PUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO

• Naisten osuuden kasvattaminen

eri organisaatiotasoilla

• Palkkatasa-arvon varmistaminen

• Sukupuolineutraalit

ammattinimikkeet

MONIMUOTOISUUS

• Monimuotoisuutta tukevat

rekrytointi käytännöt

• Kansainvälisen osaamisen

varmistaminen organisaatiossa

MUKAAN OTTAMINEN

JA KULTTUURIN MUUTOS

• Henkilöstön tie toi suuden ja

osaamisen kehittäminen

• Kulttuurin muutoksen

viestinnällinen tukeminen

• Työn ja vapaa-ajan

tasapainon edistäminen

16 % JOHTAJISTAMME

ON NAISIA (VP, SVP, CEO)

TAVOITE

2025

Kehitämme

palkitsemis-

prosessiamme

ja korjaamme

perusteettomat

palkkaerot.

97 % HENKILÖSTÖSTÄMME

ON SUORITTANUT MONIMUO-

TOISUUS, YHDENVERTAISUUS

JA MUKAAN OTTAMINEN

-VERKKOKOULU TUKSEN

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

Monipuolisia mahdollisuuksia

kasvaa ja kehittyä

Eettinen ja kunnioittava yrityskulttuuri, johtaminen selkeiden

tavoitteiden kautta, vastuuttaminen sekä nopea päätöksenteko

ovat vahvuuksiamme. Haluamme tarjota henkilöstöllemme

tasa-arvoisen ja eteenpäin katsovan työyhteisön, jossa on hyvä

me-henki ja jossa jokaisella on mahdollisuus kehittyä ja edetä

urallaan.

Tavoitteellista johtamista

Metsä Boardilla on yhtiön kasvustrategiaan ja henkilökoh-

taisiin tavoitteisiin perustuva, koko henkilöstön kattava

Kansainvälisenä ja jatkuvasti kehittyvänä yhtiönä Metsä Boardin

tavoitteena on tarjota monipuolisia mahdollisuuksia oman osaamisen

kehittämiseen, työnkiertoon ja uralla etenemiseen.

tulospalkkiojärjestelmä. Kun osaavat ihmiset ovat oikeilla paikoil-

laan ja näkevät oman työpanoksensa merkityksen, se motivoi, lisää

hyvinvointia ja tuottaa hyvää tulosta.

Koko henkilöstöllämme on oikeus maksuttomaan työterveys-

huoltoon, ja kannustamme työntekijöitämme ennakoimaan ja

arvioimaan omaa jaksamistaan ja terveyttään. Työhyvinvointia

koskevat edut ovat yhtäläiset vakituisilla ja määräaikaisilla

työntekijöillä.

Työkyvyn johtamisessa käytössämme ovat toimintamallit,

kuten varhaisen tuen toimintamalli, joiden avulla mahdollisia työs-

säjaksamisen ja työhyvinvoinnin ongelmia päästään ratkomaan

varhaisessa vaiheessa. Koronapandemian aikana muun työkyvyn

ylläpidon lisäksi kaikille on tarjolla Työhyvinvointitarjotin-sivustot,

joille on koottu podcasteja ja opastusta oman hyvinvoinnin

parantamiseksi.

Koronapandemian aikana etätyöstä ja virtuaalikokouksista on

tullut arkisia käytäntöjä, joiden avulla hoidetaan niin tehtaiden päi-

vittäiset palaverit, laajemmat henkilöstöinfot kuin ylimmän johdon

tehdaskierrokset. Työn luonteesta riippuen etätyötä ja etäyhteyksiä

hyödynnetään jatkossakin.

Uutta osaamista

Uusia osaajia rekrytoimme muun muassa oppilaitosyhteistyön,

kesätöiden sekä tuotannon ja kunnossapidon oppisopimuskoulu-

tusten avulla. Esihenkilöillä on tärkeä aktivoijan rooli, mutta vastuu

omasta kehittymisestä on meillä jokaisella.

Osaamiskartoitusten avulla tuetaan moniosaamisen kehittä-

mistä ja myös luodaan oikeanlaiset mittarit osaamisen mittaami-

seksi. Säännöllisen ja yhtenäisen seurannan ja suunnittelun avulla

jokaiselle saadaan henkilökohtainen kehityssuunnitelma tukemaan

osaamisen kehittämistä henkilö- ja tiimitasolla. Tavoitteena on

varmistaa sovittujen parhaiden käytäntöjen käyttöönotto kaikilla

tehtaillamme.

Vahvuutena hyvä me-henki

Vuonna 2021 Metsä Boardissa toteutettiin uudistunut

ja aiempaa laajempi henkilöstötutkimus, jolla selvitettiin

metsäboardilaisten näkemyksiä työstä, työyhteisöstä,

johtamisesta ja yhtiöstä kokonaisuutena. Tutkimukseen

vastasi 75,4 prosenttia metsäboardilaisista.

Työtyytyväisyyttä mittaava kokonaisarvosana 72,9 on

vertailuarvon Euroopan yleisnormin 72,8 tasolla. Työyh-

teisöjemme tärkeimmät vahvuudet olivat tiimien tehokas

toiminta, hyvä me-henki ja aktiivinen oman osaamisen

jakaminen. Näistä kumpuaa hyvä työmotivaatio. Kehi-

tettävää löytyy eniten oman tiimitason teemoista, kuten

mahdollisuudessa vaikuttaa toiminnan kehittämiseen

ja tiedonsaantiin sekä esihenkilöiden tarttumisessa

ongelmiin tarvittaessa.

Eettisyysbarometri ja henkilöstötutkimus toteutetaan

vuorovuosina. Vuonna 2022 toteutusvuorossa on

eettisyysbarometri, jolla kerätään tietoa siitä, miten

eettisten toimintaperiaatteidemme (Code of Conduct)

toteutuminen koetaan käytännössä.

HYVINVOINTI

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

AVAINLUKUJA HENKILÖSTÖSTÄ

2021 2020 2019

Henkilöstön kokonaismäärä, FTE

1) 2)

2 389 2 370 2 351

Työntekijöiden osuus henkilöstöstä, % 64,1 64,7 65,2

Toimihenkilöiden osuus henkilöstöstä, % 35,9 35,3 34,8

Vakituisten työntekijöiden osuus, % 91,9 94,0 92,5

Kokopäiväisten työntekijöiden osuus, % 96,6 96,4 97, 2

Keskimääräinen ikä, vuosina 46,1 46,4 46,2

Keskimääräinen palveluaika, vuosina 17,8 18,6 18,7

Työntekijöiden vaihtuvuus, %

5,2 4,5 7,7

Koulutustunnit keskimäärin työntekijää kohti

11,0 11,8 17,6

Koulutustunnit keskimäärin (työntekijät)

9,5 8,8 -

Koulutustunnit keskimäärin (toimihenkilöt)

13,7 16,0 -

Työehtosopimusten piirissä olevat

työntekijät, %

72,2 78 -

Kokoaikaiseksi muutettuna 31.12.

Lukuun sisältyy tytäryhtiö Hangö Stevedoring

Lukuun sisältyvät myös liiketoiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuneet irtisanomiset

Kesätyöntekijästä kasvoi tuotantopäällikkö

Tuotantopäällikkö Malin Nygrenin työura Metsä Boardissa on tarjonnut paljon

mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen.

”Insinööriopintojen myötä työt Husumin sellu- ja kartonkitehtaalla alkoivat

kiinnostaa. Niinpä hain ja sain kesätöitä. Opintojen päätyttyä minut palkattiin

kehitysinsinööriksi. Sen jälkeen olen toiminut muun muassa tuotantoinsinöö-

rinä, laboratoriopäällikkönä, ympäristöpäällikkönä ja käyttöpäällikkönä. Uraani

on tuettu monipuolisesti johtamiskoulutuksilla ja mentorointiohjelmilla.

Esihenkilönä haluan näyttää esimerkkiä, luoda hyvät työskentelyolosuhteet ja

antaa tiimiläisille mahdollisuudet kehittyä rooleissaan.

Uskon aidosti, että puhdas ensikuitu on yksi tulevaisuuden kestävistä

ratkaisuista globaaleihin haasteisiin, kuten kiertotalouden toteutumiseen ja

ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Yhdessä meillä on edellytykset luoda jotain

todella hyvää.”

HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA

SUURIN OSA TYÖNTEKIJÖISTÄ

ON TUOTANTOMAISSAMME

Alle 30-vuotiaat naiset 3 %

Alle 30-vuotiaat miehet 9 %

30–50-vuotiaat naiset 11 %

30–50-vuotiaat miehet 35 %

Yli 50-vuotiaat naiset 8 %

Yli 50-vuotiaat miehet 34 %

Suomi 56 %

Ruotsi 32 %

Muu EMEA-alue 9 %

Americas- ja APAC-alueet 4 %

Henkilöstöä

18 maassa

Uusia oppisopimusopiskelijoita

Kesätyöntekijöitä

244

18 19 20 21

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

41 tapaturmaa

liikaa

Teemme määrätietoista työtä tapaturmien määrän vähentämiseksi. Hyviä esimerkkejä

tästä ovat yhteisten työturvallisuusstandardien käyttöönotto, tehokkaammat turvavartti-

käytännöt sekä entistä vahvempi panostus työturvallisuuskoulutukseen. Viime vuosien

hyvä kehitys työturvallisuudessa ei kuitenkaan jatkunut vuonna 2021.

Työntekijöiden turvallisuus on Metsä Boardille ensisijaisen

tärkeää. Hallitsemme työturvallisuuteen liittyviä riskejä

noudattamalla kaikilla tehtaillamme ISO 45001 työ-, terveys- ja

turvallisuus standardia, ja koko Metsä Groupin kattavia yhteisiä

turvallisuusjohtamisen periaatteita, päivittäisjohtamisen proses-

seja, työturvallisuus standardeja ja tarkempia turvallisuusohjeita.

Yhteiset periaatteet ja toimintatavat tukevat ISO-standardin

mukaista toimintaa tehtaillamme ja ovat yhtiömme eettisten

toimintaperiaatteiden ja turvallisuuspolitiikan mukaisia. Prosessien

toteutumista tehtailla seurataan vuosittaisilla sisäisillä auditoin-

neilla. Ulkoiset vuosittaiset auditoinnit toteutetaan ISO 45001

-standardin mukaisesti.

Kaikki tehtaamme noudattavat 5S-menetelmää tuottavuuden,

työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. 5S on vähen-

tänyt muun muassa kaatumisia ja kompastumisia sekä niistä

aiheutuneita tapaturmia.

Henkilöstöllämme on keskeinen rooli

työturvallisuusriskien ennaltaehkäisemisessä

Henkilöstö osallistuu aktiivisesti työturvallisuuspuutteita koskevien

havaintojen tekemiseen ja työturvallisuuskoulutuksiin. Vuonna

2021 järjestimme jokaisella tehtaalla lisäkoulutusta ja tiedotusta,

jotta jokainen noudattaisi yhteisiä työturvallisuusstandardeja

omassa työssään joka päivä.

Kaikilla tehtaillamme on työsuojelutoimikunnat, jotka kokoon-

tuvat säännöllisesti edistämään paikallistason työturvallisuuden

kehittämistä. Lisäksi osalla tehtaistamme olemme käynnistäneet

turvallisuuden kehitysryhmiä, jotka seuraavat muun muassa

ennakoivan turvallisuustyön toteutumista.

Riskienhallintaa tukee HSEQ-järjestelmä, joka on tarkoitettu

tapaturmien, turvallisuushavaintojen, läheltä piti -tilanteiden,

korjaavien toimenpiteiden sekä turvallisuusvarttien eli henkilöstön

infotilaisuuksien kirjaamiseen ja seurantaan. Turvallisuusasioiden

lisäksi samaan järjestelmään kirjataan ympäristöasioita ja tuote-

turvallisuutta koskevat havainnot. Havaintoja voivat kirjata myös

yhteistyökumppanimme. HSEQ-järjestelmää hyödynnetään lisäksi

riskinarvioinneissa sekä sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa.

TAVOITE

TYÖTAPATURMIEN TAAJUUS (TRIF)

Miljoonaa työtuntia kohti

POISSAOLOON JOHTANEIDEN

TYÖTAPATURMIEN TAAJUUS (LTA1)

Miljoonaa työtuntia kohti

2030-tavoitteemme:

Tavoitteemme on

0 työtapaturmaa.

HYVINVOINTI

TAVOITE

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

AVAINLUVUT TURVALLISUUDESTA

2021 2020 2019

Sairauspoissaolot, % teoreettisesta työajasta 4,1 3,9 4,0

Työtapaturmien taajuus (TRIF)

miljoonaa työtuntia kohti

9,8 8,4 10,2

Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus

(LTA1) miljoonaa työtuntia kohti

7,0 5,7 5,5

Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien

lukumäärä, ulkoiset yhteistyökumppanit*

5 7 13

Tapaturmien vakavuusaste 12,3 9,2 18,6

Tapaturmien vakavuusaste,

ulkoiset yhteistyökumppanit*

18,2 12,1 10,3

Kuolemaan johtaneiden tapaturmien lukumäärä 0 0 0

Tytäryhtiö Hangö Stevedoring sisältyy kaikkiin lukuihin.

*Ulkopuoliset yhteistyökumppanimme, jotka toimivat tehdasalueella.

Mittarit työturvallisuuden seurantaan

Koko Metsä Groupille yhteiset turvallisuussuorituskyvyn mittarit

ovat tärkeä työkalu turvallisuustyön kehittämiseksi. Keskeisiä

mittareita ovat TRIF-mittari, jolla mitataan poissaoloon johtaneiden

työtapaturmien lisäksi korvaavaa työtä tai lääketieteellistä hoitoa

vaatineiden työtapaturmien taajuutta ja LTA1, jolla mitataan pois-

saoloon johtaneiden tapaturmien taajuutta. Ennakoivia mittareita

ovat turvahavainnot, turvallisuuskierrokset sekä turvavartit.

Vuonna 2021 työtapaturmien taajuus, TRIF, oli 9,8 (2020: 8,4)

ja poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus oli 7,0 (5,7).

Tehtaillamme turvallisuus kehittyi kielteiseen suuntaan, mutta

satamatoiminnoissamme Hangö Stevedoringissa työturvallisuus

parani edellisvuodesta. Tapaturmien tyypillisimpiä syitä olivat

jalkoihin ja erityisesti käsiin kohdistuneet vammat.

Vuonna 2022 tulemme kehittämään käsien turvallisuutta omalla

kehitysohjelmalla sekä parantamaan henkilökohtaisten vaarojen

tunnistusta siten, että vaarat tunnistetaan ennen työtehtävien

aloittamista. Lisäksi Metsä Board ottaa käyttöön kahdeksan uutta

turvallisuusstandardia. Kyron tehtaalla työturvallisuutta parantaa

jälkikäsittelylinjan uusi pituusleikkuri, joka otettiin käyttöön

vuoden 2021 loppupuolella. Myös Takon tehtaalla investoidaan

pituusleikkuriin.

Turvallisuusvaatimukset koskevat kumppaneitamme

Valvomme, että yhteistyökumppanimme noudattavat ISO

45000 -vaatimuksia. Kaikki tehdasalueella toimivat ulkopuoliset

yhteistyökumppanimme, kuten siivous- ja huoltoyhtiöt, suorittavat

turvallisuusperehdytyksen saadakseen kulkuluvan. Turvallisuus-

perehdytys koskee myös raskaan liikenteen kuljettajia, jotka tuovat

tai hakevat tavaraa tehtaalta. Järjestämme yhteistyökumppaneille

lisäksi säännöllisesti turvallisuusviestintää, kuten turvavartteja.

Tutkimme ja raportoimme kaikki yhteistyökumppaneillemme

tehdasalueella sattuneet tapaturmat.

”Jatkoimme toimipisteissämme tiukkoja varotoimenpiteitä

koronapandemian vuoksi. Tavoitteena oli varmistaa

työntekijöiden terveys, turvallisuus ja jaksaminen, ennal-

taehkäistä tartuntaketjujen syntyminen sekä varmistaa

liiketoimintamme jatkuvuus. Tarjosimme tietoa työkyvyn

ylläpitämisestä muun muassa asiantuntijawebinaareilla.

Vain kehitysprojekteihin ja kunnossapitoon liittyvät

välttämättömät vierailut tehtaillamme ovat olleet sallittuja.

Metsä Groupin tehtailla on tehty massatestauksia alueellisen

koronatilanteen sitä edellyttäessä. Olen erittäin ylpeä

henkilöstömme sitoutumisesta ja venymisestä korona-

aikana. Toimenpiteiden ansiosta tartuntaketjuilta vältyttiin

ja tuotanto ja toimitukset sujuivat keskeytyksettä”, Metsä

Boardin henkilöstöjohtaja Camilla Wikström sanoo.

Terveys ja turvallisuus etusijalla

pandemian aikana

18 19 20 21

100

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

Kestävästi hoidetuilla metsillä

on monta roolia

Varmistamme aina käyttämämme puukuidun alkuperän

ja hankimme puuta ainoastaan kestävästi hoidetuista metsistä,

joissa metsien uudistuminen ja luonnon monimuotoisuus turvataan.

TAVOITE

SERTIFIOIDUN

PUU KUIDUN OSUUS

2030-tavoitteemme:

Suomi 53 %

Ruotsi 29 %

Baltian maat 9 %

Venäjä 9 %

VALTAOSA KÄYTTÄMÄSTÄMME PUUSTA

HANKITAAN SUOMESTA JA RUOTSISTA

Maailman

metsistä noin

10 %

on sertifioituja

METSÄT JA PUURAAKA-AINE

>90 %

PEFC/02–31–92

FSC®-C001580

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Metsien kestävässä käytössä on huomioitava kestävyyden kaikki

kolme kriteeriä: taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys.

Metsien kestävällä käytöllä luodaan hyvinvointia, hillitään ilmaston-

muutosta, ylläpidetään monimuotoisuutta ja estetään metsäkato.

Metsistä saatava raaka-aine, puukuitu, on tärkeä vaihtoehto

fossiilisille raaka-aineille, ja metsäteollisuustuotteilla on erittäin

suuri merkitys Metsä Boardin kotimarkkinan kansantaloudelle:

metsäteollisuus tuottaa noin viidesosan Suomen vientituloista.

Varmistamme aina puukuidun alkuperän

Puunhankinnastamme vastaa Metsä Groupin puunhankinta- ja

metsäpalvelut. Kartongin tuotannossa käytettävät massat val-

mistetaan Metsä Boardin omissa kemihierre- ja sellutehtaissa tai

osakkuusyhtiö Metsä Fibren sellutehtaissa. Puukuidun alkuperän

tunteminen, omavaraisuus massoissa ja kemikaalien hallinta

tuotannon kaikissa vaiheissa varmistavat kuidun saatavuuden,

tuotteiden tasaisen korkean laadun sekä katkeamattoman

tuoteturvallisuusketjun.

Hankimme puuta ainoastaan kestävästi hoidetuista Pohjois-Eu-

roopan metsistä. Vuonna 2021 puun käyttömme oli yhteensä 8,3

miljoonaa kuutiometriä (2020: 8,2 milj. m

). Määrä sisältää Metsä

Boardin omaan sellu- ja kemihierretuotantoon käytetyn puun sekä

Metsä Fibreltä ostettuun selluun käytetyn puun.

Käyttämämme puu täyttää aina vähintään PEFC ja FSC®-kont-

rolloidun puun vaatimukset. Tämä tarkoittaa, että arvoketjus-

samme kaikki puun ja kuidun käsittelyyn osallistuvat osapuolet

noudattavat PEFC- ja FSC®-alkuperäjärjestelmien vaatimuksia ja

siten kaikki käyttämämme puukuitu on jäljitettävissä.

Vuonna 2021 83 prosenttia (80) käyttämästämme puukuidusta

oli peräisin sertifioiduista metsistä ja 17 prosenttia (20) kontrolloi-

duista metsistä. Tavoitteemme on nostaa sertifioidun puukuidun

osuus vähintään 90 prosenttiin kaikesta käyttämästämme

kuidusta vuoden 2030 loppuun mennessä. Vuonna 2020 solmittu

pitkäaikainen puun toimitussopimus Norra Skogin kanssa lisää

Ruotsista ostetun sertifioidun puukuidun määrää. Sertifioidun puu-

kuidun saatavuus on kuitenkin rajallista: maailman metsistä noin

10 prosenttia on sertifioituja. Suomessa metsien sertifiointiaste on

noin 90 prosenttia ja Ruotsissa yli 60 prosenttia.

Kaikki käyttämämme puukuitu voidaan jäljittää

Arvoketjussamme kaikki puun ja kuidun käsittelyyn osallistuvat osapuolet

noudattavat PEFC- ja FSC® -alkuperän seurantajärjestelmien vaatimuksia.

Siten käyttämämme puukuitu on jäljitettävissä. Kestävien metsäkohteiden

lisäksi valitsemme yhteistyökumppanimme vastuullisesti.

Asiakas Kartonki-, sellu- ja

kemihierretehtaat

Puunhankinta ja

metsäpalvelut

Metsänomistajat

Metsäsertifiointi ja alkuperän seu-

rantajärjestelmämme mahdollistavat

sen, että asiakkaamme voivat kertoa

tuotteen vastuullisuudesta omille asi-

akkailleen. Sertifiointi ja jäljitettävyys

varmistavat, että tuotteessa käytetty

puu tulee kestävästi hoidetuista

metsistä.

Kartongin tuotannossa käytettävät

massat valmistetaan Metsä Boardin

omissa kemihierre- ja sellutehtais-

sa tai osakkuusyhtiö Metsä Fibren

sellutehtaissa. Tehtaat ostavat kaiken

käyttämänsä puun Metsä Groupin

puunhankinnalta. Tehdas kirjaa hank-

kimansa puun määrän, alkuperän ja

sertifioinnin sekä varmistaa laskennal-

la, että sertifioituja tuotteita myydään

sisään tulevan sertifioidun määrän

mukaisesti. Sertifiointitieto on nähtä-

vissä tilauksessa ja sen asiakirjoissa.

Kaikki puu voidaan jäljittää karttojen,

tietojärjestelmiin merkittyjen tietojen

ja erilaisten dokumenttien avulla.

Metsä Groupin puunhankinta laskee

ostetun puun sertifiointiosuuden ja

myy vastaavan määrän puuta serti-

fioituna tehtaille. Myös ei-sertifioidulta

puulta vaadimme kestävää alkuperää,

ja puu täyttää aina vähintään PEFC- ja

FSC®-kontrolloidun puun vaatimukset.

Suurin osa käyttämästämme puusta

tulee PEFC- tai FSC®-sertifioiduista

pohjoisista metsistä. Metsänomistaja

on osaltaan sitoutunut metsäserti-

fioinnin vaatimuksiin. Metsä Group ja

ulkoiset auditoijat todentavat kestävän

metsänhoidon muun muassa hakkuu-

kohteiden auditoinneilla.

Teemaan liittyvät YK:n tavoitteet

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

Vastuullisuutta valvotaan auditoinneilla

Jotta asiakkaamme voivat ostaa sertifioitua kartonkia tai sellua,

sekä metsien että alkuperän seurantajärjestelmän pitää olla

sertifioituja.

Metsäsertifioinneissa määritellään tarkat kriteerit metsänhoi-

don ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle. Vaa-

timukset kohdistuvat muun muassa metsien monimuotoisuuden

turvaamiseen, metsien kasvun ylläpitoon ja alkuperäiskansojen

oikeuksien turvaamiseen. Metsäsertifiointi edellyttää, että

kolmas osapuoli auditoi sertifioituja metsäalueita ja toteutettuja

toimenpiteitä säännöllisesti. Metsä Groupin käytäntö on, että

myös sertifioimattomissa metsissä noudatetaan ja seurataan

ympäristöön ja laatuun liittyviä vaatimuksia, jotta kontrolloidun

puun kriteerit täyttyvät.

Metsä Boardin puun alkuperän seurantajärjestelmä arvioidaan

vuosittain Metsä Groupin sisäisillä ja kolmannen osapuolen

tekemillä auditoinneilla. Auditoinneissa seurataan puuntoimittajien

ja korjuuyrittäjien toimintaa sekä puukuidun jäljitettävyyttä

omissa prosesseissamme. Auditoinneissa tarkastetaan monia

ympäristö- ja sosiaaliseen vastuuseen liittyviä asioita, kuten puun

laillinen alkuperä, alkuperäiskansojen oikeuksien turvaaminen,

työturvallisuus sekä sertifiointistandardien mukaiset puukuidun

jäljitys- ja laskentakäytännöt. Näin varmistamme puun kestävän

alkuperän sekä tuotannossa käytetyn sertifioidun puun osuuden.

Jos auditoinneissa havaitaan poikkeamia, toteutamme korjaavat

toimenpiteet välittömästi. Vuonna 2021 kehitimme sisäistä

viestintäämme koostamalla verkkokoulutusmateriaalin, jonka

avulla on tarkoitus lisätä tehtaidemme henkilöstön tietämystä

metsäsertifioinneista.

Metsä Group osallistuu vuosina 2021–2022

Tekopöly-tutkimushankkeeseen, jossa

selvitetään metsien tekopökkelöitä käyttävää

lajistoa sekä sitä, millaiset tekopökkelöt ovat

hyödyllisimpiä metsien monimuotoisuudelle.

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

toteutetaan talousmetsissä. Ohjelman tavoitteisiin kuuluu metsien

hiilinielujen kasvattaminen, monimuotoisuuden turvaaminen

ja vesien suojelun kehittäminen. Vuonna 2021 ohjelman toimia

täydennettiin lehtojen hoitoa koskevalla linjauksella, jonka mukaan

Metsä Group suosittelee talousmetsien lehdoille ensisijaisesti

luonnonhoitoa ja parhaille kohteille vapaaehtoista suojelua.

Talousmetsien ulkopuolella monimuotoisuutta edistetään vuonna

2021 perustetulla luonnonhoidon ohjelmalla.

Tavoitteet metsänhoidon kestävyydelle

On välttämätöntä edelleen parantaa metsäluonnon ekologista

kestävyyttä. Siksi Metsä Groupin puunhankinnalla on vuoteen

2030 ulottuvat tavoitteet metsiin ja pitkäikäisiin puutuotteisiin

sitoutuneen hiilen määrän kasvattamiseksi ja metsäluonnon

monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Tavoitteiden saavuttamiseksi Metsä Group käynnisti vuonna

2020 talousmetsien ekologisen kestävyyden ohjelman, jota

Metsä Groupin metsiä koskevat 2030-tavoitteet

Metsiin sitoutuneen hiilen määrän lisääminen

30 prosentilla (hehtaareissa) vuodesta 2018

Vuonna 2021 toteuma oli 3,8 prosenttia.

Tuotteisiin sitoutuneen hiilen määrän lisääminen

30 prosentilla vuodesta 2018

Vuonna 2021 sahatavaraan ja puutuotteisiin sitoutuneen hiilen määrä oli

1,2 prosenttia pienempi kuin vertailuvuonna 2018.

Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen:

säästöpuiden jättäminen 100 prosentille uudistushakkuukohteista

ja tekopökkelöiden tekeminen 90 prosentille kohteista

Vuonna 2021 Metsä Groupin hakkuissa

säästöpuita säilytettiin 94 prosentissa uudistushakkuista,

ja tekopökkelöitä tehtiin 88 prosentissa harvennuksista ja

uudistushakkuista.

Metsä Groupin ohjelmat monimuotoisuuden turvaamiseksi

Ekologisen kestävyyden ohjelma – kohteena talousmetsät

Keskeisiä toimenpiteitä ovat säästö- ja lahopuun lisääminen metsissä, suojatiheikköjen jättäminen eläimille, männyn ja kuusen sekaviljely yhden lajin

istutusten sijasta, metsänhoidon kehittäminen erityisesti turvemailla, luontokohdepalvelu Metsä Groupin FSC®-ryhmäsertifikaattiin kuuluville metsän-

omistajille, linjaus lehtojen luonnonhoidosta ja osallistuminen kestävän metsänhoidon kehittämistä koskeviin tutkimushankkeisiin.

Luonnonhoidon ohjelma – kohteena luonto talousmetsien ulkopuolella

Vuosien 2021–2030 aikana Metsä Group tukee rahallisin panoksin ja asiantuntemuksellaan Suomessa luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa

parantavia alueellisesti olennaisia ja vaikuttavia kehityshankkeita. Hankkeet voivat liittyä esimerkiksi lintuvesiin ja kosteikkoihin, virtavesireitteihin,

pienvesiin ja rantaluontokohteisiin, pölyttäjien elinolosuhteisiin tai uusiin vesiensuojelumenetelmiin.

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

Metsien kasvun ansiosta metsät toimivat hiilinieluina

Metsä Boardin tehtaat sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa, jotka

ovat Euroopan metsäisimmät maat. Metsät kattavat noin 75 pro-

senttia Suomen ja 69 prosenttia Ruotsin pinta-alasta. Molemmissa

maissa vähintään puolet metsistä on yksityisten metsänomistajien,

tavallisten perheiden, omistuksessa, joten metsät ovat monille

ihmisille merkittävä tulonlähde. Siksi metsänomistajille on tärkeää,

että metsät säilyvät elinvoimaisina tuleville sukupolville.

Puumäärä Suomen ja Ruotsin metsissä on kasvanut viime vuo-

sikymmeninä, sillä metsien vuotuinen kasvu ylittää hakkuiden ja

puuston muun poistuman määrän. Esimerkiksi Suomessa metsien

vuotuinen kasvu oli 103,5 miljoonaa kuutiota vuosina 2014−2020,

ja vuotuinen poistuma, mukaan lukien hakkuut ja luontainen

poistuma, oli 83 prosenttia kasvusta samalla ajanjaksolla (Luke).

Sekä Suomessa että Ruotsissa laki määrittelee, että metsä

on aina uudistettava hakkuun jälkeen. Metsätalous ei aiheuta

metsäkatoa puunhankinta-alueellamme, vaan metsien kaataminen

pysyvästi johtuu muista maankäyttömuodoista kuten infrastruk-

tuurin rakentamisesta ja maanraivauksesta pelloiksi.

Metsien kasvun ansiosta metsät toimivat hiilinieluina ja siten

hillitsevät ilmastonmuutosta. Hyvä metsänhoito tehostaa hiilensi-

dontaa. Kestävässä metsänhoidossa metsä uudistetaan ripeästi

hakkuun jälkeen. Uudistamisessa käytetään nopeakasvuisia ja

kasvupaikalle parhaiten sopivia taimia tai siemeniä. Taimikkoa

perkaamalla ja harvennuksilla luodaan kasvutilaa parhaimmille

taimille, ja metsää lannoitetaan. Hyvin hoidettu taimikko muuttuu

eteläisessä Suomessa hiilinieluksi parhaimmillaan noin 15 vuoden

ikäisenä. Metsä Groupin tavoitteena on lisätä metsiin sitoutuneen

hiilen määrää tarjoamalla aktiivisesti metsähoitopalveluja

metsänomistajille.

Eri hakkuumenetelmiä tarvitaan

Jaksollinen kasvatus, johon kuuluu uudistushakkuu, on nykytutki-

musten valossa metsänomistajalle riskittömin vaihtoehto ja antaa

parhaan taloudellisen tuoton. Jatkuva kasvatus, jossa vain osa

puustosta poistetaan kerrallaan, on hyvä vaihtoehto erityisesti tur-

vemailla, vesistöjen läheisyydessä, karuissa männiköissä ja alueilla,

joissa on valmista taimiainesta. Siitä, kumpi menetelmä on pitkällä

aikavälillä parempi monimuotoisuuden ja hiilensidonnan kannalta,

ei ole yksimielisyyttä ja tutkimustietoa tarvitaan lisää. Metsä Group

tarjoaa metsänomistajalle kaikkia korjuutapoja – metsänomistaja

on se, joka lopulta päättää omaisuudestaan.

Valitut toimenpiteet edistävät monimuotoisuutta

Monimuotoisuudelle erityisen tärkeitä ovat metsissä olevan

lahopuun määrän lisääminen ja sekametsien suosiminen.

Lahopuuta lisätään säilyttämällä kaikki kuollut puu, säästöpuita

mieluiten ryhmissä sekä tekemällä tekopökkelöitä harvennuksissa

ja uudistushakkuissa. Tekopökkelöt syntyvät, kun puunrunko kat-

kaistaan 2–4 metrin korkeudelta ja pystypökkelö jätetään metsään

lahoamaan.

Koska sekametsät lisäävät metsien monimuotoisuutta ja vas-

tustuskykyä esimerkiksi myrskyjä ja hyönteistuhoja vastaan, Metsä

Group tarjoaa metsänomistajille metsänuudistuspalvelua, jossa

samalle alalle istutetaan sekä kuusta että mäntyä. Lisäksi metsissä

tulisi säilyttää lehtipuita, kuten koivua, joka leviää metsäpalstoille

luontaisesti.

Luonnon monimuotoisuutta lisäävät monimuotoisuudelle

tärkeiden elinympäristöjen suojeleminen hakkuilta, eläimiä varten

jätettävät suojatiheiköt ja vesistöjen suojavyöhykkeet, jotka lisäksi

estävät maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin.

Linjaus lehtojen luonnonhoidosta tai suojelusta suuntaa

hoitotoimia sinne, missä niillä on eniten vaikutusta monimuotoi-

suuteen: lehtojen osuus Suomen metsien pinta-alasta on vain 1–2

prosenttia, mutta noin 45 prosenttia uhanalaisista metsälajeista

elää ensisijaisesti lehdoissa.

Lainsäädäntö huomioi monimuotoisuuden

Suomessa ja Ruotsissa lainsäädäntö edellyttää, että monimuotoi-

suuden kannalta tärkeät elinympäristöt huomioidaan hakkuiden

yhteydessä. Sertifioiduissa ja kontrolloiduissa metsissä on

lisävaatimuksia monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Lakisääteisesti suojeltujen metsien osuus Suomen koko

metsäpinta-alasta on 10 prosenttia. Euroopan unionin selvityksen

mukaan yli puolet koko Euroopan tiukasti suojelluista metsistä

sijaitsee Suomessa.

Toimet lisäävät eri-ikäisten ja eri

lajisten laho- ja säästöpuiden

määrää. Tämä on elintärkeää monille

linnuille, hyönteisille ja sienille.

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Monimuotoisuus

vahvistaa metsiä

Metsä Boardin puunhankinnasta vastaava Metsä Group

kehittää jatkuvasti kestäviä metsänhoitomenetelmiä, ja

perustaa käytäntönsä tieteelliseen tutkimukseen. Yhdessä

suomalaisten metsänomistajien kanssa Metsä Group tukee

metsien elinvoimaisuuden säilyttämistä perustamalla seka-

metsiä, joissa kasvaa mäntyä ja kuusta. Kahden havupuulajin

käyttö metsän uudistamisessa edistää metsän terveyttä ja

monimuotoisuutta. ”Kuusen ja männyn sekametsät ovat kes-

tävämpiä kuin yhden puulajin metsät”, sanoo Metsä Groupin

metsänhoitopäällikkö Tiina Laine.

Sekametsien perustaminen on järkevää alueilla, jotka kärsivät

hirvieläintuhoista. Hirvieläimet syövät mieluummin männyn-

kuin kuusentaimia. Lisäksi ilmastonmuutos altistaa kuusen

kirjanpainajakuoriaisille. ”Ne ovat jo aiheuttaneet huomattavia

tuhoja Keski-Euroopassa. Ilmaston lämmetessä ja kuusien

kärsiessä kuivuudesta tuhoja voi syntyä useammin myös

pohjoisissa kuusikoissa”, sanoo Laine. Sekametsiin jätetään

sopiville paikoille myös luontaisesti esiintyviä lehtipuita.

”Näin saadaan aikaan parhaat mahdolliset kasvuolosuhteet

ja edistetään luonnon monimuotoisuutta.” Metsä Group

pyrkii uudistamaan metsät nopeasti hakkuun jälkeen. Mitä

nopeammin uusi elinvoimainen taimikko on saatu aikaan, sitä

nopeammin metsä voi sitoa hiiltä.

Monet EU:n politiikat vaikuttavat metsien käyttöön

Euroopan unionissa on käynnissä useita hankkeita, jotka vaikutta-

vat suoraan ja epäsuorasti metsien käyttöön puunhankinta-alueel-

lamme. Metsien hiilinieluilla ja monimuotoisuuden turvaamisella on

EU:n politiikoissa vahva painotus. Kokonaisvaltaisimmin metsien

käyttöä tarkastelee Euroopan komission metsästrategia, joka

pyrkii sovittamaan yhteen metsien monipuolisen taloudellisen

hyödyntämisen, metsien roolin hiilinieluina, puupohjaisten tuottei-

den ilmastohyödyt sekä metsien suojelun ja monimuotoisuuden

turvaamisen. Metsästrategia ei ole oikeudellisesti sitova, mutta

muiden EU-hankkeiden, kuten uusiutuvan energian direktiivin,

biodiversiteettistrategian ja EU-taksonomian, kanssa se ohjaa EU:n

ja jäsenvaltioiden metsiin liittyvää sääntelyä tulevina vuosina.

Metsästrategia tunnistaa, että metsäteollisuuden tuotteet

hillitsevät ilmastonmuutosta korvaamalla materiaaleja, joiden

valmistus aiheuttaa runsaasti fossiilisia päästöjä. Samaan aikaan

metsästrategian jatkotoimet, kuten linjaukset uudistushakkuiden

suhteen, voivat kuitenkin rajoittaa metsien talouskäytön mahdol-

lisuuksia. Metsäteollisuuden näkökulmasta EU:n metsästrategian

vaikutukset ovatkin kaksijakoisia, ja on mahdollista, että metsien

käyttöön vaikuttava EU-sääntely alkaa rajoittaa puun saatavuutta.

Strategian toimeenpanossa tärkeää olisi myös huomioida jäsenval-

tioiden rooli ja metsien erilaisuus eri puolilla Eurooppaa.

100

19 20 21 19 20 21 19 20 21 19 20 21 19 20 21

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

Kehitämme toimitusketjumme

ja tuotteidemme vastuullisuutta

Pakkauksen vastuullisuus on monen asian summa. Siksi panostamme

jäljitettäviin, fossiilittomiin raaka-aineisiin, vastuulliseen toimitusketjuun

ja kartonkiemme ympäristövaikutusten kokonaisvaltaiseen arviointiin.

Hankintaprosessiimme sisältyy

useita riskinhallinnan välineitä:

• Toimittajiin kohdistuvat vähimmäisvaatimukset on kirjattu

toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin (Supplier Code of

Conduct). Ne ovat osa hankintasopimuksiamme, ja tavoit-

teemme on, että kaikki toimittajamme sitoutuvat toimittajien

eettisiin toimintaperiaatteisiin. Lisäksi sopimuksissa voi olla

muita vastuullisuusvaatimuksia.

• Arvioimme toimittajien valintaprosessissa kaikkien toimitta-

jiemme vastuullisuusriskejä käyttämällä riskimaaluokituksia.

Lisäksi analysoimme kategoriakohtaisia riskejä.

• Valtaosalle toimittajista tehdään Know Your Business Partner

-taustatarkastus sekä merkittävimmille toimittajille ja mahdolli-

sille riskitoimittajille erillinen vastuullisuusarviointi.

• Metsä Group tai ulkoinen taho auditoi osan toimittajista.

• Selvitämme raaka-aineidemme ja pakkausmateriaaliemme

alkuperän tuoteturvallisuuskyselyillä.

• Seuraamme vastuullisuuden kehittymistä niiden toimittajien

osalta, joille olemme suositelleet kehitystoimenpiteitä.

TAVOITE TAVOITE TAVOITE TAVOITE TAVOITE

Toimittajien

vastuullisuusarviointi

läpäisty, %*

Toimittajien tausta-

tarkastus läpäisty, %*

Toimittajien sitoutuminen

eettisiin toiminta-

periaatteisiin, %

Raaka-aineiden jäljitettävyys,

osuus kokonaisostoista

(euroissa), %

Fossiilittomien raaka-

aineiden ja pakkaus-

materiaalien

kuiva painosta, %

TOIMITTAJIEMME VASTUULLISUUTTA

SEURATAAN YHÄ TARKEMMIN

RAAKA-AINEIDEMME JÄLJITETTÄVYYS

JA TUOTTEIDEMME FOSSIILITTOMUUS

OVAT KORKEALLA TASOLLA

2030-tavoitteemme:

Meille on tärkeää, että myös asiakkaamme, toimittajamme ja muut

yhteistyökumppanimme toimivat vastuullisesti. Vastuullisuuden

varmistamisessa noudatamme asianmukaista huolellisuutta ja

teemme taustatarkastuksia (third-party due diligence) osana Know

Your Business Partner -prosessia. Näiden taustatarkastusten

avulla parannamme ymmärrystä siitä, keiden kanssa toimimme, ja

siten pienennämme riskiä laittomaan toimintaan osallistumisesta.

Tarkastuksessa selvitetään asiakkaan, toimittajan tai muun

yhteistyökumppanin taustat kauppapakotteiden, rahanpesun,

korruption, ihmisoikeusloukkauksien sekä muiden keskeisten

riskien osalta.

Käytämme paikallisia toimittajia aina kun se on mahdollista.

Vuonna 2021 kaikista hankinnoistamme 78 prosenttia (2020: 75)

tuli Suomesta ja Ruotsista, joissa tuotantolaitoksemme sijaitsevat.

VASTUULLISET TUOTTEET

* Laskentatapaa on muutettu, ja luvut on korjattu takautuvasti sen mukaisesti. Prosenttiosuudet sisältävät nyt hankinnat, joiden toimittajat ovat läpäisseet taustatarkastuksen tai vastuullisuus-

arvioinnin. Aiemmin raportoimme kaikkien niiden hankintojen osuuden, joiden toimittajille oli tehty taustatarkastus tai vastuullisuusarviointi.

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Guylianin

suklaa pakkaukset

saivat sertifiointilogon

Vastuullisesti tuotettujen pakkausmateriaalien

valitseminen ja pakkauksen vastuullisuudesta

viestiminen kuluttajille on yhä tärkeämpää

asiakkaillemme. Metsä Boardin Kestävän

kehityksen palvelu tarjoaa luotettavaa,

faktapohjaista tietoa päätösten tueksi.

Asiantuntijatiimimme teki tiivistä yhteistyötä

belgialaisen suklaavalmistaja Guylianin kanssa

auttaakseen heitä ymmärtämään metsäserti-

fiointiprosessia ja määrittelemään asiat, joita

PEFC-sertifiointilogon käyttö pakkauksissa

edellyttää. Guylian etsii jatkuvasti tapoja tehdä

liiketoiminnastaan ja tuotteistaan kestäväm-

piä, ja vastuulliset pakkausmateriaalit ovat

tärkeä osa tätä.

Mittaamme toimitusketjumme vastuullisuutta

Toimitusketjumme vastuullisuus varmistetaan puun ja kuidun

(s. 38–43) sekä muiden raaka-aineiden ja palveluiden osalta.

Muuta kuin puuta tai kuitua toimittavien toimittajien vastuullisuus

varmistetaan keskitetysti Metsä Groupin hankintaprosessissa.

Näitä ovat muun muassa kemikaalien, koneiden, laitteiden, kulje-

tusten ja muiden palveluiden toimittajat.

Eettisiin toimintaperiaatteisiin sitoutuneet toimittajat kattoivat

vuonna 2021 98 prosenttia (96) kokonaisostoistamme. Know

your business partner -taustojen tarkastuksen läpäisseiden toi-

mittajien osuus kokonaishankinnoistamme oli 92 prosenttia (84).

Merkittävimmille toimittajillemme ja mahdollisille riskitoimittajille

suunnatun erillisen vastuullisuusarvioinnin vaatimukset

täyttää 54 prosenttia (53) toimittajistamme kokonaisostojen

mukaan laskettuna.

Täydennämme toimittajien vastuullisuuden valvontaa

toimittajan tiloissa tehtävillä auditoinneilla, joihin sisältyy

ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen liittyviä kysymyksiä.

Vuosina 2020–2021 tällaisia auditointeja tehtiin tavallista

vähemmän koronapandemiaan liittyvien rajoitusten vuoksi.

Vuonna 2021 ulkoinen osapuoli auditoi 17 toimittajaamme,

ja vuonna 2020 Metsä Group ja ulkoinen osapuoli auditoivat

yhteensä 21 toimittajaa.

Teemaan liittyvät YK:n tavoitteet

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

Tieteeseen perustuvissa tavoitteissamme (Science Based

Targets) olemme sitoutuneet siihen, että 70 prosenttia muuta kuin

kuitua toimittavista toimittajistamme sekä asiakastoimituksiimme

liittyvistä logistiikkatoimijoista, mitattuna osuutena kokonaisos-

toistamme, asettaisi itselleen SBTi:n mukaiset tavoitteet vuoteen

2024 mennessä. Tavoitteen toteutumista olemme tukeneet

yhtiömme sisäisillä koulutuksilla, toimittajakohtaisilla tapaamisilla

ja toimimalla kumppanina UN Global Compact Finland -verkoston

Climate Ambition Accelerator -ohjelmassa. Vuoden 2021 loppuun

mennessä 16 prosenttia (5) kohderyhmään kuuluvista toimittajis-

tamme oli asettanut SBTi:n mukaiset tavoitteet.

Edellytämme, että toimittajamme täyttävät myös tuotteiden

puhtautta ja turvallisuutta koskevat vaatimuksemme. Lue lisää

tuoteturvallisuudesta (s. 50–51).

Jäljitämme raaka-aineiden alkuperän

Parannamme edelleen kemikaalien, muiden raaka-aineiden

ja tuotteidemme pakkausmateriaalien jäljitettävyyttä. Siksi

pyydämme tuoteturvallisuuskyselyissämme toimittajia kertomaan

ostamiemme raaka-aineiden valmistuspaikan.

Tavoitteemme on tietää kaikkien raaka-aineidemme ja

pakkausmateriaaliemme valmistusmaa vuoteen 2030 mennessä,

ja tiettyjen raaka-aineiden osalta pyrimme jäljittämään alku-

perätietoja tätä pidemmälle. Vuonna 2021 alkuperä, vähintään

valmistusmaa, tunnettiin 98 prosentista (97) raaka-aineiden ja

pakkausmateriaalien kokonaisostoista.

99 % raaka-aineistamme on fossiilittomia

Tuotteemme valmistetaan jo nyt pääosin uusiutuvasta raaka-ai-

neesta. Pääraaka-aineemme puukuidun osuus kaikista raaka-ai-

neistamme on 93 prosenttia. Tämän lisäksi kartongeissamme

käytetään muun muassa luonnonmineraaleihin pohjautuvia

raaka-aineita, kuten kaoliinia, ja fossiiliöljypohjaisia materiaaleja,

kuten lateksia, ja erityisesti tarjoilupakkauksissa myös PE-pääl-

lystettä. Etsimme vaihtoehtoja fossiilipohjaisille raaka-aineille,

ja tavoitteenamme on käyttää vain fossiilittomia raaka-aineita ja

pakkausmateriaaleja vuoden 2030 loppuun mennessä. Vuonna

2021 raaka-aineistamme ja tuotteidemme pakkausmateriaaleista

fossiilittomia oli 99 prosenttia (99) kuivatonnia kohti.

Tehostamme kuljetuksiamme

Koska valtaosa tuotteistamme myydään muualle kuin Suomeen

tai Ruotsiin, kuljetusmatkat ovat usein pitkiä. Logistiikan ympä-

ristövaikutuksia minimoimme huolellisella reittisuunnittelulla ja

kehittämällä tehokkaampia toimintatapoja.

Suosimme mahdollisuuksien mukaan vähiten päästöjä tuottavia

vaihtoehtoja, kuten meri- ja raidekuljetuksia maantiekuljetusten

sijaan. Vuonna 2021 kuljetuksista 39 prosenttia (38) tapahtui meri-

teitse, 38 prosenttia (36) maanteillä, 6 prosenttia (7) rautateillä,

ja 17 prosenttia (19) liittyi satama- ja varastotoimintoihin, logis-

tiikkakustannuksista mitattuna. Vuodesta 2021 alkaen olemme

korvanneet maantiekuljetuksia merikuljetuksilla aloittamalla suorat

merikuljetukset Kemistä Keski-Eurooppaan lähelle asiakkaitamme.

Vuodesta 2022 alkaen osa Kemistä lähtevistä merikuljetuksista

tehdään vähäpäästöisillä LNG-aluksilla. Lisäksi reititämme

uudelleen Iberian niemimaalle lähtevät kuljetuksemme vuodesta

2022 alkaen, mikä tulee vähentämään tällä reitillä keskimääräistä

kuljetusmatkaa kartonkitonnia kohti noin 7 prosenttia.

Elinkaarianalyysit auttavat asiakkaitamme

pakkausmateriaalin valinnassa

Tuotteidemme ympäristövaikutus syntyy tuotteen koko elinkaaren

ajalta: raaka-aineiden hankinnasta, tuotannosta, kuljetuksista,

sekä tuotteen jatkojalostamisesta ja loppukäsittelystä käytön

jälkeen. Pääosin uusiutuvasta raaka-aineesta resurssitehokkaasti

valmistetut kevyet kartonkimme vastaavat hyvin kiertotalouden

tarpeisiin. Kaikki kartonkimme ovat kierrätettäviä riippuen paikalli-

sista kierrätysjärjestelmistä, ja hyvällä pakkaussuunnittelulla sekä

osallistumalla kierrätystä tukeviin aloitteisiin pyrimme siihen, että

tuotteemme kierrätetään käytön jälkeen (s. 49).

Kuluttajat käyttävät päivittäin

noin 160 miljoonaa Metsä Boardin

taivekartongista valmistettua

pak kausta. Keventämällä

kartongin painoa 1 % voidaan

saavuttaa materiaalisäästöt,

jotka vastaavat noin 1,6 miljoonaa

pakkausta päivässä.

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Metsä Board voitti Suomen kiertotalouspalkinnon ja Suomen

laatupalkinnon Suomen Laatuyhdistyksen arvioinnissa.

Palkinnot perustuvat kansainväliseen EFQM-malliin

(European Foundation for Quality Management). Ulkoisen

arviointiraadin mukaan selkeys suunnan määrittelyssä,

strategian toteuttamisessa sekä suorituskyvyn seuran-

nassa ja raportoinnissa vahvistaa yrityksen kilpailukykyä

kiertotalouden näkökulmasta. Noin 70 metsäboardilaista eri

puolilta organisaatiota haastateltiin Laatukeskuksen kier-

totalousarviointiin, jossa käytiin perusteellisesti läpi Metsä

Boardin prosessit ja toimintatavat. ”Kiertotalous on meillä

toimintamme ytimessä, ja minusta oli ilahduttavaa huomata,

miten se todellakin näkyy joka tasolla organisaatiossamme”,

sanoo Metsä Boardin tuoteturvasta ja vastuullisuudesta

vastaava johtaja Anne Uusitalo.

Circulytics-arvioinnissa Metsä Board saavutti yleisarvosanan

B (asteikolla E–A). Ellen MacArthur Foundationin koostama

arviointi tukee yrityksiä siirtymässä kohti kiertotaloutta. Arvi-

oinnin mukaan kiertotalous näkyy hyvin strategiassamme ja

ihmistemme taitotasossa sekä kestävässä veden käytössä.

Kasvattamalla sertifioidun puun määrää käyttämästämme

puusta voimme vastata kiertotalouden haasteisiin yhä

paremmin.

Tunnustusta

kiertotalousosaamisesta

Kartonkiemme elinkaarianalyysit tuottavat tärkeää tietoa

asiakkaillemme, jotka haluavat materiaalivalinnoilla pienentää

pakkaustensa ympäristövaikutuksia. Samalla elinkaariana-

lyysit auttavat meitä edelleen kehittämään tuotteidemme

ympäristösuorituskykyä.

Tuotteidemme elinkaarianalyysit ja eri materiaalien väliset

vertailut teemme aina ISO 14040 ja ISO 14044 -standardien

mukaisesti. Laskennassa huomioimme raaka-aineiden ja energian

tuotannosta, hankinnasta ja kuljetuksista sekä omasta tuotannos-

tamme aiheutuvat ympäristövaikutukset. Kartonkipakkauksen

hiilijalanjäljen kannalta olennaisin merkitys on tuotannossa

käytettävällä energialla ja kartongin keveydellä. Siirtyessämme

tuotannossamme täysin fossiilittoman energian käyttöön tuottei-

demme hiilijalanjälki pienenee edelleen. Ensikuitukartongistamme

valmistetun pakkauksen hiilijalanjälki on parhaimmillaan yli

50 prosenttia pienempi kuin jäykkyydeltään vastaavanlaisen

kierrätyskuitu- tai sellukartonkipakkauksen (Ecoinvent-tietokanta).

Ensikuitukartongilla voidaan saavuttaa merkittäviä ilmastohyötyjä

myös muoviin verrattuna. Esimerkiksi kartonkisen kirsikkatomaat-

tirasian ilmastovaikutus on riippumattoman tutkimuksen mukaan

83 prosenttia pienempi kuin kierrätysmuovista valmistetun

rasian (Luke). Lue lisää tuotekehityksestämme ja palveluistamme

(s. 18–19).

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti panostamme jatkuvasti

metsäluonnon elinvoimaisuuteen ja prosessiemme resurssitehokkuuteen

sekä siihen, että jätteitä ja päästöjä syntyy mahdollisimman vähän ja

materiaalit pysyvät kierrossa pitkään.

Ensikuitukartongin koko

elinkaari tukee kiertotaloutta

Pääraaka-aineemme on

uusiutuva ja jäljitettävä puu

• Varmistamme aina, että puukuitu täyttää PEFC- ja

FSC® -alkuperän seurantajärjestelmien vaatimukset ja

on peräisin sertifioiduista tai kontrolloiduista metsistä,

joissa huolehditaan mm. luonnon monimuotoisuu-

desta ja metsien uudistamisesta hakkuun jälkeen.

Tuotantomme on

resurssitehokasta

• Hyödynnämme tuotantomme sivuvirroista yli 99 %

• Kierrätämme vettä kartonkitehtaillamme keskimäärin

12–14 kertaa ja BCTMP-tehtaillamme jopa 30 kertaa.

Tehostamme vedenkäyttöä edelleen.

• Jo kolme tehdastamme hyödyntää tekoälyä, jonka

avulla pystymme mm. lisäämään kartongin tasalaa-

tuisuutta ja vähentämään energian ja raaka-aineiden

kulutusta.

Energiasta 85 %

fossiilitonta

Energiankulutuksestamme

primäärienergiana laskettuna:

• Itsetuotettu energia 5,4 TWh

• Ostettu energia 6,4 TWh

Raaka-aineista 99 %

fossiilittomia

• Puu 8,3 milj. m

• Prosessikemikaalit 8 646

kuivatonnia

• Päällysteet, sideaineet ja

pigmentit 314 727 kuivatonnia

• Pakkausmateriaalit 35 738

kuivatonnia

Pintavettä

100 %

• Pintavesi 115 milj. m

• Emme toimi korkean

vesiriskin alueella.

Lue lisää tehdaskohtaisista tiedoista ja kapasiteeteista sivulta 60.

VASTUULLISET TUOTTEET

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Pienennämme pakkaamisen

ympäristövaikutuksia

• Ensikuitukartongistamme valmistetun pakkauksen

hiilijalanjälki on parhaimmillaan yli 50 % pienempi kuin

jäykkyydeltään vastaavanlaisen kierrätyskuitu- tai

sellukartonkipakkauksen (Ecoinvent-tietokanta).

• Optimaalinen materiaalin käyttö, pakkauksen sopivuus

tarkoitukseensa ja pakkauksen suunnittelu kierrätettä-

väksi pienentää ympäristövaikutuksia.

Yli 80 % paperi- ja kartonki-

pakkauksista kierrätetään*

• Kaikki kartonkimme ovat kierrätettäviä ja/tai kompos-

toituvia riippuen paikallisista kierrätysjärjestelmistä.

• Edistämme tuotteidemme kierrätettävyyttä toimimalla

aktiivisesti 4evergreen- ja European Paper Packaging

Alliance -yhteisöissä.

Tavoitteemme on vähentää

Scope 1 ja 2 -päästömme nollaan

• Bioperäinen CO

1 712 639 tonnia

• Fossiilinen CO

(Scope 1+2) 428 838 tonnia

• Fossiilinen CO

(Scope 3) 1 854 840 tonnia

• Rikki- ja typpiyhdisteet ja partikkelit

Tuotteet

• Kartonki, 1 920 000 tonnia

• Sellu ja BCTMP, 1 362 000 tonnia

• Bioenergiaa

• Biotuotteita, kuten mäntyöljyä

Sivuvirrat ja jätteet pääosin

hyötykäyttöön

• Hyödynnetyt sivutuotteet, 49,603 tonnia

• Jätteet materiaalikäyttöön, 46 250 tonnia

• Jätteet energiaksi, 60 423 tonnia

• Kaatopaikkajäte, 337 tonnia

• Vaarallinen jäte, 1 558 tonnia

Vedestä noin 99 % palautetaan

vesistöihin

• 58,7 miljoonaa kuutiota puhdistettua

jätevettä.

• Päästöjä: COD, BOD, typpi- ja fosfori-

yhdisteet, kiintoaine, AOX-yhdisteet

• Jäähdytysvettä

)

Kerätään kierrätettäväksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa (Lähteet: Eurostat ja EPA)

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

Ensikuitukartonki on turvallinen

ja vastuullinen valinta

Kaikki Metsä Boardin kartongit valmistetaan uusiutuvasta

ensikuidusta, joka on puhdasta, jäljitettävää ja kierrätettävää.

Ensikuitukartongit eivät vaikuta tuotteen hajuun tai makuun ja ovat

turvallisin valinta elintarvikkeiden ja muiden vaativien loppukäyttö-

jen kuitupakkauksiin.

Tunnemme raaka-aineemme

Koko tuotantoketju metsästä kartonkitehtaalle on Metsä Groupin

liiketoimintojen hallussa. Hallittu tuotantoketju takaa sen, että

tiedämme tarkalleen, mistä kartonkimme on tehty.

Kartonkiemme tuotantoprosessissa käytetään vain huolellisesti

valittuja kemikaaleja. Kukin kemikaali käy läpi yksityiskohtaisen tar-

kastelun: Kemikaalin tulee täyttää muun muassa vaadittavat kan-

sainväliset lainsäädännöt ja muut elintarvikekontaktimateriaaleille

asetetut vaatimukset. Jokaiselle käyttöön otettavalle kemikaalille

tehdään kattavat työturvallisuus- ja ympäristöarvioinnit. Ensi-

kuitutuotteemme eivät sisällä tuntemattomia kemikaaleja, kuten

painovärijäämiä, jotka voivat olla ongelmallisia kierrätyskuitua

käytettäessä.

Turvallinen kartonki tuotetaan

puhtaassa tuotantoympäristössä

Koska kartonkimme ovat osa elintarvikkeiden tuotantoketjua,

tuotantomme tuoteturvallisuuskäytännöt ovat samalla tasolla

kuin vastaavat käytännöt elintarviketeollisuudessa. Tehtaamme

toimivat hyvien tuotantotapojen mukaisesti (GMP), mikä on vaati-

mus kaikille elintarvikekontaktimateriaaleille. Tämän lisäksi kaikilla

Metsä Boardin tehtailla on sertifioitu ISO 22000 -standardiin

pohjautuva elintarviketurvallisuusjärjestelmä, ja kartonkia elintar-

vikekäyttöön tuottavat tehtaat on sertifioitu myös FSSC 22000

-elintarviketurvallisuusjärjestelmän vaatimusten mukaisesti.

Oman tuotantomme tuoteturvallisuusvaatimusten lisäksi edelly-

tämme alihankkijoitamme ja toimittajiamme täyttämään vastaavat

vaatimukset, jotta tuotteen puhtaus ja turvallisuus voidaan var-

mistaa kaikissa vaiheissa. Säännöllisillä tuoteturvallisuuskyselyillä,

tarkastuksilla ja seurannalla varmistamme, että riskit hallitaan koko

tuotanto- ja toimitusketjussa.

Turvallinen tuote täyttää vaatimukset

Suoraan kontaktiin elintarvikkeiden kanssa päätyviin materi-

aaleihin kohdistuu paljon kansainvälistä lainsäädäntöä. Metsä

Board takaa tuotteidensa turvallisuuden varmentamalla niiden

Materiaalien turvallisuus on yksi tärkeimpiä elintarvikepakkausten

ominaisuuksia. Kattavalla tuoteturvallisuustyöllä varmistamme osaltamme

sen, että kuluttajat saavat nauttia turvallisista elintarvikkeista.

Tehtaamme toimivat hyvien tuotanto-

tapojen mukaisesti (GMP), ja toimintaa

ohjaavat myös sertifioidut ISO/FSSC

22000 -elintarviketurvallisuusjärjestelmät,

joiden toimivuus varmennetaan vuosittain

sisäisillä ja ulkoisilla arvioinneilla.

Kaikki tuotannossa käyttämämme puukuitu

tulee kontrolloiduista tai sertifioiduista

metsistä ja on jäljitettävissä. Käyttämämme

kemikaalit ovat huolellisesti valittuja ja tur-

vallisia. Kemikaalitoimittajien edellytetään

vastaavan tuoteturvallisuuskyselyymme

vuosittain.

Tuoteturvallisuuteen liittyvät riskit hallitaan koko tuotanto- ja toimitusketjussa

Laadun ja turvallisuuden varmis-

tamiseksi tuotteemme testataan

säännöllisesti omissa ja ulkopuolisen

tahon tekemissä testeissä huomioiden

erilaiset käyttötarkoitukset, kuten

elintarvikepakkaaminen.

Raaka-aineet Tuotanto Tuotteiden turvallisuus

VASTUULLISET TUOTTEET

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

lainsäädäntöjen vaatimustenmukaisuuden, joita sovelletaan sen

markkina-alueilla Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa. Tuotetur-

vallisuuden asiantuntijatiimimme seuraa jatkuvasti lainsäädäntöjen

ja vaatimusten kehittymistä. Henkilöstömme osaamista ylläpi-

dämme säännöllisillä koulutuksilla.

Laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi tuotteemme testa-

taan säännöllisesti akkreditoiduissa laboratorioissa. Laborato-

rioanalyysit yhdistettynä yksityiskohtaisiin sisäisiin

Huolellisella pakkaamisella, toimitus-

ketjuun kohdistuvilla vaatimuksilla ja

säännöllisillä tarkastuksilla varmistetaan

tuotteidemme puhtaus ja turvallisuus

kuljetuksen aikana ja varastoinnissa.

Korkealaatuiset kartongit takaavat

korkean suorituskyvyn ja laadun

jatkojalostuksessa. Häiriötön tuotanto

vähentää tuoteturvallisuusriskejä

tuotteen jalostuksen eri vaiheissa.

Elintarvike- ja tarjoilupakkauksen

tärkein tehtävä on osaltaan varmistaa,

että ruoka tai juoma on turvallista

päätyessään kuluttajalle. Laboratorio-

analyysit yhdistettynä yksityiskohtaisiin

sisäisiin riskianalyyseihin ovat perusta

tuoteturvallisuusvakuutuksellemme.

riskianalyyseihin ovat perusta tuoteturvallisuusvakuutuksellemme

(Product Safety Statement), joka sisältää tuotekohtaista tietoa

tuotteidemme turvallisuudesta ja vaatimustenmukaisuudesta.

EU-tasolla muun muassa elintarvikekontaktimateriaalien

havaittuja riskejä ja takaisinvertoja seurataan ja raportoidaan

RASFF-ilmoitusten avulla. Metsä Boardin tuotteisiin ei kohdistunut

RASFF-ilmoituksia eikä niitä takaisinvedetty kuluttajilta tuotteiden

turvallisuuden vuoksi vuonna 2021.

Koronapandemia on entisestään lisännyt tarvetta pakkausrat-

kaisuille, jotka ovat vastuullisia, turvallisia ja puhtaita ja jotka

täyttävät hyvät tuotantotavat. Vaativissa terveydenhuollon

pakkauksissa, kuten rokotteissa, kartonkipakkauksen on kes-

tettävä myös äärimmäisiä, jopa -70 celsiusasteen, lämpötiloja

ja suojattava injektiopulloja koko kuljetuksen ja varastoinnin

ajan.

Kiinalaiset lääkeyhtiöt Sinovac (Peking) ja Sinopharm

(Wuhan) hyväksyivät MetsäBoard Pro FBB Bright -kartongin

COVID-19-rokotepakkaustensa materiaaliksi. Hyvien

puhtaus- ja lujuusominaisuuksiensa ansiosta Metsä Boardin

kartongit soveltuvat rokotepakkauksiin erinomaisesti. ”Metsä

Boardille on kunnia olla aktiivisesti antamassa oman osuutensa

pandemian torjuntaan”, kertoo Metsä Boardin paikallinen

myyntipäällikkö Andy Zhong.

Kartonkimme suojaa

COVID-19-rokotteita

Kuljetukset Kartongin jalostus

Tuoteturvallisuus

ja loppukäyttö

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

Ilmastotavoitteemme vievät

kohti fossiilittomuutta

Etenimme fossiilittomuustavoitteessa

Kyrossa ja Simpeleellä

Metsä Board Kyro on korvannut energiantuotannossaan turpeen uusiutuvalla

energialla. Kyron voimalaitoksen tavoitteena on käyttää pääosin puupohjaisia

polttoaineita, kuten haketta, kuorta ja purua, jotka ovat syntyneet Metsä Grou-

pin tuotannon ja puunhankinnan ohessa. Turpeen poltosta luopuminen pienen-

tää voimalaitoksen fossiilisten polttoaineiden osuutta reilusta neljäsosasta noin

kymmenesosaan. Turpeesta luopuminen on edellyttänyt investointeja, joiden

ansiosta kartonkitehtaan energian ja paikallisen kaukolämmön tuottaminen

synnyttää jatkossa entistä vähemmän fossiilisia hiilidioksidipäästöjä.

Simpeleen tehtaalla on vähennetty merkittävästi turpeen käyttöä. Tehtaan

tavoitteena on korvata kaikki käyttämänsä turve uusiutuvalla polttoaineella

vuoden 2022 aikana.

TAVOITE

FOSSIILITTOMAN

ENERGIAN OSUUS

ENERGIATEHOKKUUDEN

PARANTAMINEN VUODEN

2018 TASOSTA

FOSSIILISET CO

-PÄÄSTÖT

(SCOPE 1+2 MARKKINA-

PERUSTEINEN)

tonnia kg/tonnia

600 000

500 000

400 000

300 000

200 000

100 000

2030-tavoitteemme:

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää merkittäviä investointeja,

jotka sopeuttavat toimintaamme vähähiiliseen tulevaisuuteen.

Tavoitteemme on täysin fossiiliton tuotanto.

ILMASTO JA YMPÄRISTÖ

kg CO

/tuotetonni

19 20 21

-2

18 19 20 21

240

200

160

120

18 19 20 21

100

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Haluamme osaltamme vastata Pariisin ilmastosopimuksen tiukim-

piin vaatimuksiin, joissa ilmaston lämpeneminen pyritään rajaa-

maan 1,5 asteeseen. Tavoitteemme on, että vuoden 2030 loppuun

mennessä tuotantolaitoksemme eivät käytä lainkaan fossiilisia

polttoaineita eivätkä osta lainkaan fossiilipohjaista energiaa. Tällöin

suorat ja epäsuorat fossiiliset hiilidioksidipäästömme (Scope 1 ja

2) vähenevät nollaan. Tavoitteemme on Science Based Targets

-aloitteen hyväksymä. Myös vähennystavoitteemme arvoketjun

päästöille (Scope 3) täyttää SBTi:n tiukimmat kriteerit.

Aiempien päästövähennystemme jatkoksi olemme vähentäneet

fossiiliperäisiä CO

-päästöjämme (Scope 1 ja Scope 2) 25 prosen-

tilla tuotettua tonnia kohti vuodesta 2018. Vuonna 2021 Scope 1

-päästömme kuitenkin lisääntyivät edellisvuodesta. Syynä tähän oli

Husumin sellutehtaan hakekuljettimella tapahtunut tulipalo, jonka

vuoksi tehdas joutui käyttämään öljyä uusiutuvan polttoaineen

sijasta kahden kuukauden ajan. Fossiilittoman energian osuus

kokonaisenergian kulutuksestamme vuonna 2021 oli 85 prosenttia

(2020: 83). Suurin osa tästä oli uusiutuvaa energiaa, joka tuotettiin

prosessiemme ja puunhankintamme ohessa syntyneistä jakeista,

kuten mustalipeästä, kuoresta ja hakkuutähteistä.

Arvoketjulla on suuri merkitys

Arvoketjumme päästöt (Scope 3) muodostavat 81 prosenttia

kaikista fossiilisista hiilidioksidipäästöistämme. Arvoketjussamme

merkittävä osa päästöistä aiheutuu ostamiemme raaka-aineiden,

kuten sellun, sideaineiden, pigmenttien ja prosessikemikaalien

valmistuksesta sekä myymiemme tuotteiden jatkojalostuksesta,

kuljetuksista ja käsittelystä tuotteen elinkaaren lopussa. Näiden

päästöjen vähentäminen on meille haasteellisempaa kuin omia

tehtaitamme koskevat toimenpiteet. Kannustamme merkittä-

vimpiä toimittajiamme asettamaan itselleen SBTi:n mukaiset

päästövähennystavoitteet. Lisäksi suosimme mahdollisuuksien

mukaan vähäpäästöisiä kuljetusmuotoja (s. 44–47).

-PÄÄSTÖT 2018–2021

2021 2020 2019 2018

Fossiiliset CO

-päästöt (Scope 1), t 255 467 240 036 248 274 288 579

Epäsuorat fossiiliset CO

-päästöt (Scope 2, markkinaperusteinen), t 173 371 272 115 250 742 275 048

Epäsuorat fossiiliset CO

-päästöt (Scope 2, sijaintiperusteinen), t 306 555 373 816 374 409 416 789

Epäsuorat fossiiliset CO

-päästöt (Scope 3), t 1 854 840 1 847 773* 1 026 896 1 058 455

Bioperäiset CO

-päästöt, t 1 712 639 1 812 952 1 815 179 1 837 299

Fossiiliset CO

-päästöt (Scope 1 + Scope 2 markkinaperusteinen), kg CO

/tuotetonni 130,6 159,4 156,5 174,6

* Scope 3 -päästöjen kasvua vuoden 2019 jälkeen selittää se, että vuonna 2020 lasketaan lisättiin kaksi uutta kategoriaa (myytyjen tuotteiden jalostus ja myytyjen tuotteiden loppukäsittely). Samalla kemikaalien

hankintaan liittyvää laskentaa päivitettiin. Vuoden 2020 tietoa on tarkennettu aiemmin raportoituun lukuun verrattuna.

Scope 1 11 %

Scope 2 8 %

Scope 3 81 %

Ostetut tuotteet ja

palvelut 32 %

Tuotantohyödykkeet 5 %

Energiantuotannon

vaikutukset (muut kuin

Scope 1 ja Scope 2) 4 %

Kuljetukset Metsä

Boardin toimipisteisiin 3 %

Toiminnoista

syntyvät jätteet 0,1 %

Kuljetukset asiakkaille 18 %

Myytyjen tuotteiden

jalostus 18 %

Myytyjen tuotteiden

loppukäsittely 17 %

Sijoitukset 2 %

VALTAOSA FOSSIILISISTA

-PÄÄSTÖISTÄMME SYNTYY

ARVOKETJUSTAMME

RAAKA-AINEIDEMME VALMISTUS JA

MYYTYJEN TUOTTEIDEN KÄSITTELY

AIHEUTTAVAT ENITEN SCOPE 3 -PÄÄSTÖJÄ

Teemaan liittyvät YK:n tavoitteet

Kategorioiden laskentametodologiat selitetään Metsä Boardin

CDP-raportoinnissa.

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

2018 2025 2030

Fossiilittoman energian osuus kokonaisenergiasta. Osuuden saavut-

taessa 100 %, Metsä Boardin Scope 1 ja 2 -päästöt ovat nolla

Fossiilittoman energian osuus kokonaisenergiasta

80 %

Lähtötilanne:

82 %

Tavoite:

100 %

90 %

100 %

KYRO

Turve korvataan

uusiutuvalla energialla

HUSUM, KEMI, KYRO, TAKO, SIMPELE

Päällystyksen kuivauksessa neste- tai maakaasu korvataan esimerkiksi biokaasulla tai sähköllä

ÄÄNEKOSKI

Uuden teknologian pilotointi tavoitteena

päällystyksen kuivauskapasiteetin lisääminen

biokaasun tai sähkön avulla

HUSUM, KASKINEN, KYRO, SIMPELE

Voimalaitoksen tukipolttoaineet uusiutuviksi

KASKINEN

Kemikaalien talteenoton prosessipolttoaineet uusiutuviksi

HUSUMIN

SELLUTEHTAAN

UUDISTAMINEN

Vaihe 2: Uusi

kuitulinja

Hankkeen

arvioitu kesto

Tummempi sävy kuvaa jo

toteutettuja toimenpiteitä

SIMPELE

Turve korvataan

uusiutuvalla energialla

JOUTSENO

Maakaasu korvataan

biokaasulla tai

sähköllä

HUSUMIN

SELLUTEHTAAN

UUDISTAMINEN

Vaihe 1: Uusi sooda-

kattila ja turbiini

Suunnitellut keskeiset hankkeet fossiilisten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi nollaan. Osalle hankkeista ei ole vielä tehty lopullisista

investointipäätöstä, ja esitetyt ajat ovat suuntaa-antavia. Sähkön- ja lämmönhankinnassa siirrytään fossiilittomiin energianlähteisiin.

Fossiilittomuussuunnitelma kaikille tehtaille

Suunnitelmamme kohti täysin fossiilittoman energian käyttöä

koostuu tehdaskohtaisista investoinneista ja toimenpiteistä, joilla

luovutaan fossiilisista energianlähteistä sekä edelleen parannetaan

energian ja prosessiveden käytön tehokkuutta.

Omassa energiantuotannossamme käytetyt fossiiliset polttoai-

neet (maakaasu, nestekaasu, turve ja öljy) korvaamme uusiutuvilla

polttoaineilla tai fossiilittomasti tuotetulla energialla. Myös ostetun

energian vaihdamme uusiutuviin tai fossiilittomiin vaihtoehtoihin.

Vuonna 2021 toteutimme tehtaillamme useita energiatehok-

kuutta parantavia toimenpiteitä, joista merkittävimpiä olivat

Husumin sellutehtaan haihduttamon tehostus ja mustalipeän

kuiva-ainepitoisuuden nosto, Takon tehtaan kartonkikone 1:n

huuvailmastoinnin ja lauhteiden energiantalteenoton kehittäminen

sekä Simpeleen voimalaitoskattilan syöttövesipumpun uudistami-

nen. Energiatehokkuutta olemme parantaneet vuoden 2021 lop-

puun mennessä 1,9 prosenttia (2,1) vertailuvuoteen 2018 nähden.

Energiatehokkuuden parantumista hidasti kesällä 2021 Husumin

sellutehtaan hake- ja kuorikuljettimella tapahtunut tulipalo.

Myös vedenkäytöllä on merkitystä, koska prosessiveden käyttö

ja jätevedenpuhdistus kuluttavat energiaa ja siten aiheuttavat

päästöjä. Lue lisää siitä, miten vähennämme vedenkäyttöämme

(s. 56–59).

Suunnitelma kohti fossiilittomia tehtaita vuoden 2030 loppuun mennessä

TAKO

Höyryntuotannossa

maakaasu korvataan

esim. sähköllä

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Energiankulutus on laskettu primäärienergian kulutuksena,

joka kuvaa kulutetun energian ja sen tuottamiseen tarvittavan

energian määrää. Ostosähkö muunnetaan primäärienergiaksi

jakamalla ostosähkön määrä energian tuotannon oletetuilla

hyötysuhteilla: perinteiset polttoaineet 0,4 ydinvoima 0,33, vesi-,

tuuli- ja aurinkovoima 1. Ostettu lämpö lasketaan lähellä sijaitsevien

voimalaitosten todellisen polttoaineen kulutuksen mukaan.

Pohjolan Voima on listaamaton yhtiö, joka toimittaa sähköä

ja lämpöä osakkeenomistajilleen omakustannushintaan.

Metsä Boardin omistusosuus Pohjolan Voimassa on 3,2 %.

Markkinoilta ostetusta sähköstä suurin osa on ydinvoimaa ja

vesivoimaa.

Uusiutuva energia,

puupohjainen 50,8 %

Muu uusiutuva

energia 2,4 %

Ydinvoima 31,4 %

Fossiiliset

polttoaineet 15,4 %

Oma energian -

tuotanto, fossiiliton 36,7 %

Oma energian -

tuotanto, fossiilinen 9,2 %

Ostettu energia,

fossiiliton 47,8 %

Ostettu energia,

fossiilinen 6,2 %

Oma tuotanto 18,2 %

Ostosähkö Pohjolan

Voiman omistus-

osuuden kautta

30,7 %

Ostosähkö

Metsä Fibreltä 9,1 %

Ostosähkö

42,1 %

ENERGIANKULUTUS

ENERGIALÄHTEITTÄIN 2021

11,9 TWh (primäärienergiana)

ENERGIANKULUTUS

HANKINTATAVAN MUKAAN 2021

11,9 TWh (primäärienergiana)

SÄHKÖN KULUTUS

HANKINTATAVAN MUKAAN 2021

2,4 TWh

GRI:n metodologian mukaan laskettuna Metsä Boardin energi-

ankulutus on 8,4 TWh. Tässä laskutavassa ei huomioida sähkön

ja lämmön hyötysuhdekertoimia, vaan lasketaan yhteen tehtailla

kulutetun uusiutuvan polttoaineen eli biomassan (4,3 TWh),

uusiutumattoman polttoaineen (1,1 TWh), itsetuotetun vesivoiman

(0,03 TWh) sekä ostosähkön (2,0 TWh) ja ostolämmön (1,0 TWh,

netto) määrä.

ENERGIAN KULUTUS

2021 2020 2019 2018

Energian kulutus, GWh (primäärienergiana) 11 860 11 844 11 699 11 675

Kokonaisenergian kulutus, GWh (GRI:n mukaan) 8 428 8 355 8 398 8 643

Aiemmin raportoituja energiankulutuslukuja on tarkistettu vesivoimalla tuotetun energian ja GHG-protokollan vaatimusten osalta.

Uusiutuvan energian tuotanto ja sähköomavaraisuus lisääntyvät Husumissa

Husumin sellutehtaan uudistamisen ensimmäinen vaihe, jossa uusitaan soodakattila ja turbiini, lisää Husumin sellutehtaan

uusiutuvan energian tuotantoa ja nostaa tehtaan sähköomavaraisuuden noin 40 prosentista noin 80 prosenttiin. Lisäksi raskaan

polttoöljyn käyttö tukipolttoaineena vähenee ja 2030 mennessä tarvittavat tukipolttoaineet korvataan uusiutuvilla vaihtoehdoilla.

Soodakattilassa energialähteenä käytetään sellutuotannon ohessa syntyvää puuperäistä mustalipeää. Uusi soodakattila ja turbiini

käynnistyvät vuonna 2022.

Metsä Boardin omavaraisuus sähkössä kasvaa lähivuosina

Vuonna 2021 Metsä Boardin sähkön kulutuksesta noin 60

prosenttia katettiin omalla tuotannolla, ostosähköllä Pohjolan Voi-

malta sekä ostosähköllä osakkuusyhtiö Metsä Fibreltä. Loput 40

prosenttia hankittiin ostosähkönä suoraan markkinoilta. Sähkön

markkinahintariskiä yhtiö suojaa hyödykesuojauspolitiikkansa

mukaisesti. Yhtiö arvioi, että sen omavaraisuus sähkössä nousee

noin 60 prosentista yli 90 prosenttiin vuoden 2024 loppuun

mennessä. Sähkön omavaraisuutta lisäävät mm. Metsä Boardin

Husumin uuden soodakattilan käyttöönotto, Olkiluodon uuden

ydinvoimalan OL3:n käynnistyminen sekä Metsä Fibren uusi

biotuotetehdas Kemissä.

-5

-10

-15

-20

-25

-30

19 20 21

18 19 20 21

100

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

Valtaosa päästöistämme ilmaan syntyy sellun, kemihierteen ja kar-

tongin valmistukseen tarvittavan energian tuotannosta. Hiilidioksi-

dipäästöjen ilmastovaikutuksen ohella keskeisiä ilmapäästöjämme

ovat happamoitumista aiheuttavat rikin ja typen oksidit. Tehtaiden

savukaasuista mitataan myös hiukkaspitoisuuksia ja kemiallisen

sellun tuotannossa seuraamme haisevia rikkiyhdisteitä. Tehtailla

voi lisäksi olla paikallisia ympäristömeluvaikutuksia.

Jätevesipäästömme aiheutuvat pääosin tuotteidemme valmis-

tusprosessista. Seurattavia keskeisiä mittareita ovat orgaanisen

aineksen aiheuttama biologinen ja kemiallinen hapenkulutus

(BOD, COD), rehevöitymiseen vaikuttavien ravinnepäästöjen

määrä (fosfori ja typpi), kiintoaineen määrä sekä kemiallisen sellun

Resurssitehokas tuotanto

pienentää ympäristövaikutuksia

Seuraamme ympäristövaikutuksiamme tarkasti. Panostamme veden ja

tuotannon sivuvirtojen käytön tehostamiseen, mikä tukee kiertotaloutta,

vesivarojen hallintaa sekä energia- ja ilmastotavoitteidemme saavuttamista.

Ympäristöjohtamisessa

tarkat tavoitteet ja käytännöt

Toimintaamme ohjaavat ympäristöpolitiikkamme periaatteet, jotka

koskevat muun muassa kestävää metsänhoitoa, ympäristövastuuta,

toimintamme jatkuvaa parantamista, resurssitehokkuutta sekä

toimittajiemme vastuullisuutta. Kaikki tehtaamme toimivat tehdas-

kohtaisten, viranomaisten myöntämien ympäristölupien rajoissa.

Luvissa annetaan enimmäisrajat päästöille vesistöihin ja ilmakehään.

Lisäksi luvat määrittävät rajoitukset ympäristömelulle ja vähimmäis-

vaatimukset päästöjen tarkkailulle ja raportoinnille. Ennen suurten

hankkeiden, kuten uusien tuotantolinjojen, toteuttamista teemme lain

vaatiman ympäristövaikutusten arvioinnin, jossa kuullaan paikallisten

asukkaiden ja muiden sidosryhmien näkemyksiä.

Kaikki tuotantolaitoksemme noudattavat sertifioituja johtamis-

järjestelmiä esimerkiksi laadun, ympäristön ja energian osalta.

Johtamisjärjestelmien mukaisesti tuotantolaitoksillamme tehdään

säännöllisesti riskiarviointeja sekä sisäisiä että kolmannen osapuolen

tekemiä auditointeja. Mittaamme ja kehitämme suorituskykyämme

kunnianhimoisilla kestävän kehityksen tavoitteillamme, jotka ylittävät

lakien vaatimukset.

OLEMME VÄHENTÄNEET

PROSESSI VEDEN KÄYTTÖÄ 13,5 %

TUOTETONNIA KOHTI VUODEN

2018 TASOSTA

TAVOITE

2030-tavoitteemme:

TAVOITE

HYÖDYNNÄMME

JO YLI 99 % SIVU VIRROISTAMME

valkaisusta syntyvät klooripitoiset AOX-yhdisteet. Tehtaidemme

vesistövaikutus on tyypillisesti pieni verrattuna maa- ja metsäta-

louden sekä haja-asutuksen aiheuttamaan hajakuormitukseen.

Suomessa esimerkiksi ravinnepäästöistä vain 3–4 prosenttia on

peräisin massa- ja paperiteollisuudesta (Metsäteollisuus ry).

Käytämme tuotannossamme parasta mahdollista käytettävissä

olevaa tekniikkaa ja seuraamme jatkuvasti, että kaikki tehtaamme

toimivat niille myönnettyjen ympäristölupien mukaisesti.

Mahdolliset poikkeamat ja niitä koskevat korjaavat toimenpiteet

ilmoitamme viranomaisille. Vuonna 2021 Metsä Boardin tuotanto-

laitoksilla kirjattiin joitakin lupaehtojen ylityksiä kuukausi- ja vuosi-

tasolla. Tehdaskohtaiset päästömme ja ympäristölupapoikkeamat

ILMASTO JA YMPÄRISTÖ

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

raportoidaan tämän vuosikertomuksen sivuilla 60–61. Lisäksi

Husumin tehtaalla tapahtui 16.−17. syyskuuta öljyvuoto, joka oli

peräisin tehtaan öljypolttimesta. Mahdollisten ympäristöhaittojen

minimoimiseksi Metsä Board on tukenut tapahtuman tutkintaa ja

öljyn puhdistamista merestä ja rannoilta kaikin tarvittavin resurs-

sein sekä ylläpitänyt vuoropuhelua keskeisten sidosryhmien, kuten

paikallisten asukkaiden ja viranomaisten kanssa.

Vedenkäyttömme tehostui

Pyrimme jatkuvasti optimoimaan vedenkäyttöä prosesseissamme

ja tehostamaan prosessiveden kierrätystä tuotantoprosessissa

siten, että tarve ottaa uutta raakavettä vähenee. Näin voimme

minimoida jätevesipäästöt ja samalla säästää energiaa, mikä

vähentää ilmastovaikutuksia. Lisäksi vesiriskimme pienenee

(s. 28–29).

Kaikki käyttämämme prosessi- ja jäähdytysvesi otetaan

läheisistä pintavesistä, kuten joista ja järvistä. Enimmäismäärät

vedenotolle määrittelee viranomaisten myöntämä vedenottolupa.

Koska kaikki tehtaamme sijaitsevat runsasvetisillä alueilla

Suomessa ja Ruotsissa, vettä ei oteta lainkaan korkean tai erittäin

korkean vesistressin alueilta (WRI Aqueduct Water Risk Atlas).

Käytön jälkeen prosessivesi puhdistetaan huolellisesti ennen kuin

se palautetaan vesistöihin. Koska jäähdytysvesi virtaa omassa

suljetussa kierrossaan, se säilyy koko ajan puhtaana. Suhteessa

käyttämämme veden määrään on vedenkulutuksemme hyvin

pientä: kaikesta käyttämästämme vedestä noin 99 prosenttia

palautetaan käytön jälkeen takaisin vesistöihin, loppu 1 prosentti

haihtuu prosessissa ilmaan tai sitoutuu tuotteisiin.

Vuonna 2021 Metsä Boardin makean veden käyttö oli yhteensä

115 miljoonaa kuutiometriä (2020: 114 milj. m

), josta noin puolet

käytettiin prosessissa ja noin puolet laitteiden jäähdyttämisessä.

Husumin tehdasintegraatin

osuus vedenkäytöstämme

on noin 40 prosenttia, ja

siksi Husumin sellutehtaan

uudistaminen tulee

vähentämään merkittävästi

veden käyttöämme vuoden

2030 loppuun mennessä.

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

Aiemman vedenkäytön vähentämisen jatkoksi tavoitteenamme on

vähentää prosessiveden käyttöä 30 prosentilla tuotettua tonnia

kohti vuosina 2018–2030. Vuonna 2021 prosessiveden käyttö

väheni vuoteen 2018 verrattuna 13,5 prosenttia (-7,7) tehtaiden

korkean käyttöasteen ja useiden pienten kehitystoimenpiteiden

ansiosta.

Vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi olemme määritelleet

tehdaskohtaiset toimenpiteet, joilla tehostetaan veden kierrätystä

ja vähennetään raakaveden ottoa vesistöistä. Esimerkiksi Simpe-

leen kartonkitehdas investoi vuosina 2021–2023 massa- ja kierto-

vesijärjestelmän uusintaan, mikä vähentää sekä prosessiveden että

energian käyttöä. Kemissä kartonkitehtaan kehitysohjelma tulee

vähentämään tehtaan vedenkäyttöä tuotettua kartonkitonnia kohti

noin 40 prosenttia ja energian kulutusta noin 5 prosenttia vuosina

2021–2023. Husumin tehdasintegraatin osuus vedenkäytöstämme

on noin 40 prosenttia, ja siksi Husumin sellutehtaan uudistaminen

tulee vähentämään merkittävästi Metsä Boardin vedenkäyttöä

2030 mennessä.

Hyödynnämme jo lähes kaikki sivuvirrat

Osana Metsä Groupia pystymme hyödyntämään puuraaka-aineen

sataprosenttisesti. Puun arvokkaimmista osista, paksuista

tukeista, Metsä Groupin tuotantolaitokset valmistavat puutuotteita

esimerkiksi rakentamiseen. Puun rungon ohuemmat osat ja

harvennuksista saatavat nuoremmat puut ovat kartongissa

käytettävän sellun pääraaka-ainetta. Kuori ja oksat hyödynnetään

bioenergian tuotannossa.

Parannamme jatkuvasti talteenottoprosesseja, jotta sellun

ja kartongin tuotannossa ei synny hukkaa. Esimerkiksi kiekko-

suotimilla voimme tehostaa prosessiveden kierrätystä ja siten

vähentää kuitumateriaalin hävikkiä. Etsimme myös uusia tapoja

käyttää tuotannon sivuvirtoja uudelleen, ja käytämme orgaanisia

jakeita energian tuotantoon. Tavoitteemme on hyödyntää kaikki

tuotannon sivuvirrat niin, ettei prosessissamme synny lainkaan

kaatopaikkajätettä vuoden 2030 jälkeen. Suurin haasteemme on

löytää käyttökohteita sellun tuotannossa syntyvälle viherlipeäsa-

kalle, ja tutkimme nyt mahdollisia ratkaisuja.

Vuonna 2021 hyödynsimme sivuvirroista 99,8 prosenttia (99,3).

Sivuvirrat koostuvat tuotannossa syntyneistä prosessijätteistä

ja sivutuotteista, kuten lannoitekäyttöön menevästä tuhkasta.

Sivuvirtojen hyödyntäminen ei koske tuotannossa syntyvää

vaarallista jätettä eikä yhdyskunta- ja rakennusjätettä. Sivuvirroista

56 prosenttia käytettiin uudelleen materiaaleina ja 44 prosenttia

energian tuotannossa.

Toiminnassamme syntyy lisäksi vaarallista jätettä, yhdyskun-

tajätettä ja rakennusjätettä, jotka eivät sisälly asettamaamme 100

prosentin hyötykäyttötavoitteeseen. Kaikista toiminnassa syn-

tyvistä jätteistä materiaalihyötykäyttöön ohjattiin 43 prosenttia,

energiana hyödynnettiin 56 prosenttia, kaatopaikalle toimitettiin

0,3 prosenttia ja vaarallisen jätteen käsittelyyn noin 1 prosentti.

VEDENKÄYTTÖ, SIVUTUOTTEET JA JÄTTEET 2018–2021

2021 2020 2019 2018

Vedenotto, 1 000 m³ 115 095 113 633 100 967 105 921

Vedenotosta käytetty prosessivetenä, 1 000 m³ 59 551 62 037 59 381 65 662

Prosessivedestä syntyneet jätevesipäästöt, 1 000 m³ 58 738 58 891 59 326 65 662

Hyödynnetyt sivutuotteet, tonnia 49 603 69 913 37 026 28 959

Hyödynnetty jäte, tonnia 106 673 104 045 162 428 164 626

Kaatopaikkajäte, tonnia 337 1 124 1 502 1 611

Vaarallinen jäte, tonnia 1 558 685 936 1 146

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Suomalainen startup-yritys Woodio valmistaa

kylpyhuonetuotteita puukomposiitista,

jonka tärkeä raaka-aine on Metsä Boardin

Joutsenon kemihierretehtaan sivuvirtana

syntyvä koivuhake. Metsä Groupin

innovaatioyhtiö Metsä Spring on tehnyt

pääomasijoituksen Woodioon.

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

TEHDASKOHTAISET TIEDOT

Tehdas Joutseno Kaskinen Kemi Kyro Simpele Tako Äänekoski Husum Muut

Yhteensä

MAA SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI RUOTSI

HENKILÖSTÖ

Työntekijöiden lukumäärä, FTE

58 84 121 161 266 201 193 671 634 2 389

TRIF-tapaturmataajuus

31,6 13,7 4,8 10,8 14,8 14,0 12,0 6,0 - 9,8

LTA1-tapaturmataajuus

10,5 13,7 0,0 10,8 10,6 5,6 9,0 3,4 - 7,0

Sairauspoissaolot, %

4,6 2,9 4,6 2,9 3,9 5,8 4,8 4,1 - 4,1

JOHTAMISJÄRJESTELMÄT

ISO 9001

x x x x x x x x

ISO 14001

x x x x x x x x

ISO 50001

x x x x x x x x

ISO 45001

x x x x x x x x

ISO 22000

x x x x x x x x

FSSC 22000

x x x x x

ALKUPERÄN HALLINTAJÄRJESTELMÄT

PEFC

x x x x x x x x

FSC®

x x x x x x x x

PÄÄSTÖT ILMAAN (t)

Hiilidioksidi (bioperäinen)

0 176 464 0 0 172 473 0 0 1 363 701 1 712 639

Hiilidioksidi (fossiilinen, Scope 1)

27 238 6 502 6 335 4 702 54 636 74 622 0 81 433 255 467

Rikki (SO

)

0 12 0 0 72 0 0 211 295

Hajurikkiyhdisteet (TRS)

0 0 0 0 0 0 0 60 60

Typen oksidit (NO

:na)

14 95 3 2 147 46 0 872 1 180

Hiukkaset

10 11 0 0 1 0 0 205 228

PÄÄSTÖT VETEEN (t)

Orgaaniseen aineeseen sitoutunut

kloori (AOX)

0 0 0 0 0 0 0 47 47

Kemiallinen hapenkulutus (COD)

681 1 156 320 157 524 168 426 7 056 10 488

Biologinen hapenkuluttus (BOD)

4 59 37 14 89 56 190 309 758

Kokonaisfosfori

0 2 1 0 2 1 0 21 29

Kokonaistyppi

3 22 23 15 13 1 7 184 268

Kiintoaine, yhteensä

25 223 110 58 93 33 72 931 1 544

VEDENKÄYTTÖ (1 000 m

)

Vedenotto

6 142 16 656 10 405 4 140 27 506 3 520 5 002 41 724 115 095

Jätevesi

579 3 847 8 291 3 253 4 591 2 622 3 417 32 136 58 738

JÄTTEET JA SIVUTUOTTEET (t)

Hyödynnetyt sivutuotteet ja jätteet 11 662 20 744 5 378 16 940 22 246 4 769 2 819 71 717

156 276

Kaatopaikkajäte

0,0 4,7 328 3,7 0,05 0,0 0,0 0,0 337

Vaarallinen jäte

27 35 2 1 028 65 80 15 306 1 558

FTE = Työntekijöiden määrä täysiaikaisina työntekijöinä 31.12.2021

Tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden. TRIF-taajuus sisältää poissaoloon johtaneiden työtapaturmien lisäksi ne työtapaturmat,

jotka vaativat korvaavaa työtä tai lääketieteellistä hoitoa.

Tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden. LTA1-taajuus sisältää vähintään yhden päivän sairauspoissaoloon johtaneet työtapaturmat.

% teoreettisesta työajasta

Sisältää laskennallisesti myös TRS:n (Husum)

Sisältää myynnin ja logistiikan henkilöstön, hallinnon ja tytäryhtiöt. Tuotanto, päästöt ja jätteet, jotka ovat peräisin Äänevoiman

ulkoiseen käyttöön myydyn energian tuotannosta. Henkilöstöluku Muut sisältyy Metsä Boardin kokonaislukuihin.

Lisenssikoodit: PEFC/02–31–92 ja FSC®-C001580

Taulukon tiedot on varmennettu Metsä Groupin vuoden 2021 vastuullisuusraportin varmennuksen yhteydessä.

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

TUOTANTOKAPASITEETIT

Kartonkitehtaat

Tonnia Maa Koneet Taivekartonki

Valkoiset

kraftlainerit Yhteensä

Tampere (Tako) Suomi 2 210 000 210 000

Kyröskoski (Kyro) Suomi 1 190 000 190 000

Äänekoski Suomi 1 260 000 260 000

Simpele Suomi 1 300 000 300 000

Kemi Suomi 1 425 000 425 000

Husum Ruotsi 2 400 000 250 000 650 000

Yhteensä 8 1 360 000 675 000 2 035 000

Sellu- ja kemihierretehtaat

Tonnia Maa Kemiallinen sellu Kemihierre Yhteensä

Husum Ruotsi 730 000 730 000

Joutseno Suomi 350 000 350 000

Kaskinen Suomi 390 000 390 000

Yhteensä 730 000 740 000 1 470 000

Metsä Fibren sellutehtaat

Tonnia Maa Kemiallinen sellu Yhteensä

Äänekoski Suomi 1 300 000 1 300 000

Kemi Suomi 610 000 610 000

Rauma Suomi 650 000 650 000

Joutseno Suomi 690 000 690 000

Yhteensä 3 250 000 3 250 000

Metsä Board omistaa Metsä Fibrestä 24,9 prosenttia

YMPÄRISTÖLUPIIN LIITTYVÄT POIKKEAMAT

Vuonna 2021 Metsä Boardin tehtailla ei tapahtunut ympäristöpoikkeamia tai luparajaylityksiä, jotka olisivat aiheuttaneet merkittäviä

ympäristövaikutuksia, valituksia, korvauksia tai merkittävää mediajulkisuutta. Husumin tehtaalla tapahtui kuitenkin syyskuussa tehtaan

öljypolttimesta peräisin oleva häiriöpäästö (öljyvuoto), joka vaati toimenpiteitä ja aiheutti mediajulkisuutta Ruotsissa. Metsä Board on

tukenut tapahtuman tutkintaa ja öljyn puhdistamista merestä ja rannoilta kaikin tarvittavin resurssein sekä ylläpitänyt vuoropuhelua kes-

keisten sidosryhmien, kuten viranomaisten ja paikallisten asukkaiden kanssa. Ympäristölupien raja-arvoylitykset kuukausi- ja vuositasolla

on kirjattu seuraavaan taulukkoon. Kaikista tapauksissa on tehty ilmoitus viranomaisille ja toteutettu korjaavat toimenpiteet

Tehdas Tapahtumat Korjaavat toimenpiteet

Simpele COD-päästöjen luparaja ylittyi helmikuussa, ja fosforipäästöjen luparaja

ylittyi helmi-, maalis-, ja huhtikuussa johtuen ongelmista kompresso-

rien, ravinteiden annostelun ja kylmän sään kanssa (yhteensä neljä

tapausta kevään aikana).

Ravinteiden annostelun ja käyttöparametrien optimointi. Kunnossapito.

Simpele COD-päästöjen luparaja ylittyi joulukuussa, ja fosforipäästöjen luparaja

ylittyi marras- ja joulukuussa puhdistamon prosessihäiriöiden takia

(yhteensä kolme tapausta syksyllä). Myös fosforin vuosiluparaja ylittyi.

Prosessin optimointi ja kehittämishanke jäteveden käsittelyä varten.

Kaskinen Fosforin luparaja ylittyi huhtikuussa kiintoainehävikin vuoksi. Lietteen

käsittelyongelmat aiheuttivat lietteen korkean iän. Samanaikaisesti

jäteveden käsittelyyn tuli paljon kunnallista vettä.

Kunnossapito, lietteen iänvalvonta ja ravinteiden annostelu.

Kyro Kiintoainepitoisuuden luparaja ylittyi joulukuussa. Syynä oli kartongin-

valmistuksen prosessihäiriöstä aiheutunut suuri kiintoainekuormitus

jätevedenpuhdistamolle.

Varotoimenpiteiden optimointi

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTIVASTUULLISUUS

KOODI MITTARI KATEGORIA KOMMENTIT JA VIITTEET

Kasvihuonekaasujen päästöt

RR-PP-110a.1. Maailmanlaajuiset Scope 1 -päästöt

(brutto)

Kvantitatiivinen 255 467 tonnia fossiilisia Scope 1 -hiilidioksidipäästöjä. Raportoimme

myös bioperäiset hiilidioksidipäästöt, sekä fossiiliset Scope 2 ja Scope

3 -hiilidioksidipäästöt (s. 53). Muiden kasvihuonekaasujen päästöt on

arvioitu hyvin vähäisiksi ja raportoinnin kannalta epäolennaisiksi.

RR-PP-110a.2 Keskustelu pitkän ja lyhyen aikavälin

strategiasta tai suunnitelmasta Scope

1 -päästöjen hallitsemiseksi, päästövä-

hennystavoitteet ja analyysi suoritusky-

vystä suhteessa näihin tavoitteisiin.

Keskustelu ja

analyysi

Tavoitteemme on vähentää Scope 1 ja Scope 2 -päästöjämme 100 pro-

senttia vertailuvuodesta 2018 vuoden 2030 loppuun mennessä. Tavoit-

teen mukaan kaikki tehtaamme luopuvat fossiilisten energianlähteiden

käytöstä, ja siten fossiiliset Scope 1 ja Scope 2 -päästömme vähenevät

nollaan. Vuosina 2018−2021 Scope 1 ja 2 -päästömme tuotetonnia

kohtia vähenivät 25 prosenttia. Lisätietoa tavoitteen etenemisestä ja

suunnitelmastamme tavoitteen saavuttamiseksi on sivuilla 52–55.

Ilmanlaatu

RR-PP-120a.1 NO

(lukuun ottamatta N

O) Kvantitatiivinen 1 180 tonnia (NO

:na)

Kvantitatiivinen 295 tonnia

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Kvantitatiivinen Tuotantoprosessimme eivät aiheuta suuria määriä VOC-yhdisteitä, eikä

niihin ole säännöllistä mittausvelvollisuutta. Siksi Metsä Board ei pidä

VOC-yhdisteitä olennaisina raportoinnin kannalta.

Hiukkaset (PM) Kvantitatiivinen 228 tonnia

Vaaralliset ilman epäpuhtaudet (HAP) Kvantitatiivinen Tuotantoprosessimme eivät aiheuta suuria määriä HAP-yhdisteitä, eikä

niihin ole säännöllistä mittausvelvollisuutta. Siksi Metsä Board ei pidä

HAP-yhdisteitä olennaisina raportoinnin kannalta.

Energianhallinta

RR-PP-130a.1 Kokonaisenergiankulutus Kvantitatiivinen Yhtiön kuluttama energiamäärä oli (8 428 GWh) GRI:n laskentatavan

mukaan. Vaihtoehtoinen tapa on ilmaista kulutus primäärienergian-

kulutuksena (11 860 GWh), joka on korkeampi, koska laskennassa on

huomioitu energiantuotannon hyötysuhde. Vakiintuneen käytännön

mukaan raportoimme energiankulutuksen gigawattitunteina ja perus-

tuen alempiin lämmitysarvoihin. Lisätietoja energiasta on sivulla 55.

Verkkosähkön osuus Kvantitatiivinen 25 prosenttia

Biomassan osuus Kvantitatiivinen 67 prosenttia

Muiden uusiutuvien energianlähteiden

osuus

Kvantitatiivinen 3 prosenttia

Uusiutuvien energialähteiden lisäksi fossiilittomasti tuote-

tulla ydin voi malla on merkittävä rooli, jotta saavutamme

fossiilittomuus tavoitteemme.

Itsetuotetun energian määrä Kvantitatiivinen 4 489 GWh (sisältäen myydyn energian), josta 80 % oli uusiutuvaa

energiaa.

Riskit ja epävarmuustekijät liittyen bio-

massan käyttöön energialähteenä

Keskustelu ja

analyysi

Käyttämämme biomassa perustuu pääosin tuotantomme ja puunhan-

kintamme ohessa syntyvien mustalipeän, kuoren, ja hakkuutähteiden

hyödyntämiseen. Biomassalle on tehty riskien tarkastelu, ja kaikki

käyttämämme biomassa on EU-sääntelyn mukaisesti ilmastoneutraalia

ja täyttää EU:n kestävyyskriteerien vaatimukset. Jos kestävyyskriteerit

pidemmällä aikavälillä muuttuvat, on mahdollista, että biomassan ener-

giakäytölle allokoidaan joiltain osin lisäkustannuksia.

Raportointi

SASB-standardin mukaisesti

Raportointimme vuodelta 2021 noudattaa SASB-standardia sellu- ja paperituotteille,

joka kuuluu SASBissa uusiutuvat luonnonvarat ja vaihtoehtoinen energia -aihealueeseen.

Taulukossa on viittaukset tarkempiin tietoihin.

VASTUULLISUUS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

KOODI MITTARI KATEGORIA KOMMENTIT JA VIITTEET

Vesihuolto

RR-PP-140a.1 Vedenotto Kvantitatiivinen 115 095 (1000 m³). 100 prosenttia prosessi- ja jäähdytysvedestä on

pintavettä. Talousvesistä pieni määrä on pohjavettä (0,05 prosenttia

koko vedenotosta).

Veden kokonaiskulutus, prosenttiosuus

korkean tai erittäin korkean vesistressin

alueita

Kvantitatiivinen Suhteessa käyttämämme veden määrään on vedenkulutuksemme

vähäistä: noin 99 prosenttia kaikesta käyttämästämme vedestä palau-

tetaan käytön jälkeen takaisin vesistöihin, ja noin 1 prosentti haihtuu

prosessissa ilmaan tai sitoutuu tuotteisiin. 0 prosenttia vedestä on

peräisin korkean tai erittäin korkean vesistressin alueilta (WRI Aqueduct

Water Risk Atlas).

RR-PP-140a.2 Kuvaus vesihuoltoon liittyvistä riskeistä

ja keskustelu strategioista ja käytän-

nöistä näiden riskien lieventämiseksi.

Keskustelu ja

analyysi

Kaikki tehtaamme sijaitsevat alueilla, joissa on runsaat vesivarat, joten

vedenkäyttömme ei heikennä muiden osapuolien veden saatavuutta.

Sertifioitujen johtamisjärjestelmien mukaisesti tuotantolaitoksillamme

tehdään säännöllisesti riskiarviointeja. Tulevaisuudessa ilmastonmuu-

tos saattaa aiheuttaa myös veteen liittyviä riskejä. Tavoitteemme vähen-

tää prosessiveden käyttöä 30 prosenttia tuotetonnia kohti vuoden 2030

loppuun mennessä pienentää vesiriskiämme. Lisätietoja vedenkäytöstä

ja riskienhallinnasta löytyy sivuilta 28–29 ja 56–58.

Toimitusketjun hallinta

RR-PP-430a.1 Puukuidun prosenttiosuus, joka on

peräisin 1) kolmannen osapuolen

sertifioimilta metsäalueilta ja kunkin

standardin prosenttiosuus ja 2) muiden

kuituhankintaan liittyvien standardien

prosenttiosuus

Kvantitatiivinen 83 prosenttia käyttämästämme puukuidusta on peräisin PEFC- tai

FSC®-sertifioiduista metsistä, ja 17 prosenttia kuidusta täyttää PEFC- ja

FSC®-kontrolloidun puun kriteerit. Siten kaikki käyttämämme puukuitu

on jäljitettävissä. PEFC- ja FSC®-sertifioidun puukuidun ominaisuudet

eivät näkemyksemme mukaan olennaisesti eroa toisistaan, emmekä

siksi raportoi näiden osuuksia erikseen. Lisätietoja on sivuilla 38–40.

RR-PP-430a.2 Kierrätetyn kuidun hankintamäärä Kvantitatiivinen 0 tonnia

Metsä Board tuottaa ensiluokkaisia kartonkeja, jotka valmistetaan

puhtaasta, jäljitettävästä ensikuidusta, joka soveltuu myös vaativiin ja

korkeaa hygieniaa edellyttäviin loppukäyttöihin. Elinkaarianalyysimme

ovat osoittaneet, että ensikuitukartongistamme valmistetun pakkauk-

sen hiilijalanjälki on jopa yli 50 prosenttia pienempi kuin jäykkyydeltään

vastaavanlaisen kierrätyskuitukartongista valmistetun pakkauksen.

Lisätietoja on sivulla sivuilla 46–47.

Toiminnan mittarit

RR-PP-000.A Sellun tuotanto Kvantitatiivinen 1 362 000 tonnia (kemiallinen sellu ja BCTMP)

RR-PP-000.B Paperin tuotanto Kvantitatiivinen 1 920 000 tonnia (taivekartonki ja valkoiset kraftlainerit)

RR-PP-000.C Hankitun puukuidun määrä yhteensä Kvantitatiivinen 8,3 miljoonaa m³. Yhtiömme vakiintunut tapa on ilmoittaa määrä

kuutioina, ei tonneina. Lisätietoja on sivulla sivuilla 38–39.

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Sisällys

 Hallituksentoimintakertomus

■ Konsernitilinpäätös

 Konserninlaajatuloslaskelma

 Konsernintase

 Konserninlaskelmaomanpääoman

muutoksista

 Konserninrahavirtalaskelma

Konsernitilinpäätöksenliitetiedot

 Laatimisperiaatteet

 Tuloksellisuus

 Segmentti-informaatio

 Liikevaihto

 Liiketoiminnanmuuttuotot

 Liiketoiminnankulut

 Palkitseminen

 Henkilöstökulut

 Johdonpalkatpalkkiotja

eläkekulut

 Osakeperusteisetmaksut

 Eläkevelvoitteet

 Sijoitettupääoma

 Aineettomathyödykkeet

 Aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet

 Muutsijoitukset

 Vaihto-omaisuus

 Myyntisaamisetjamuutsaamiset

 Muutvelat

 Ostovelatjamuutvelat

 Varaukset

 Pääomarakennejarahoitusriskit

 Omapääoma

 Rahoitustuototja-kulut

 Muutrahoitusvarat

 Rahavarat

 Rahoitusvelatjanettovelat

 Rahoitusriskienhallinta

 Rahoitusvarojenja-velkojen

luokittelujakäyvätarvot

 Tuloverot

 Konserninrakenne

 Konserniyhtiöt

 Myytävänäolevatpitkäaikaiset

omaisuuserät

 Lähipiiritapahtumat

 Muutliitetiedot

 Ehdollisetvelatjavaratsekä

sitoumukset

 Tilinpäätöspäivänjälkeiset

tapahtumat

■ Emoyhtiön tilinpäätös

 Emoyhtiöntuloslaskelma

 Emoyhtiöntase

 Emoyhtiönrahoituslaskelma

Emoyhtiöntilinpäätöksenliitetiedot

 Laatimisperiaatteet

 Liikevaihtomarkkina-alueittain

 Poikkeukselliseterät

 Liiketoiminnanmuuttuotot

 Liiketoiminnankulut

 Poistotjaarvonalentumiset

 Rahoitustuototja-kulut

 Tuloverot

 Aineettomatjaaineelliset

hyödykkeet

 Sijoitukset

 Saamiset

 Omapääoma

 Pakollisetvaraukset

 Laskennallisetverosaamiset

ja-velat

 Pitkäaikainenvieraspääoma

 Lyhytaikainenvieraspääoma

 Rahoitusinstrumentit

 Riita-asiatjaoikeudenkäynnit

sekävastuusitoumukset

 Osakkeetjaosuudet

 Hallituksenvoitonjakoehdotus

jaallekirjoitukset

 Tilintarkastuskertomus

 Osakkeetjaosakkeenomistajat

 Tunnuslukujenlaskentaperiaatteet

 Vertailukelpoisettunnusluvut

 Tunnusluvutjaverot

 Selvityshallinto-ja

ohjausjärjestelmästä

 MetsäBoardOyjnhallitus

 MetsäBoardOyjnjohtoryhmä

 Sijoittajasuhteetjatietoasijoittajille

 ESEF-varmennusraportti

500

400

300

200

100

400

300

200

100

-100

350

300

250

200

150

100

250

200

150

100

400

300

200

100

17 18 19 20 21

17 18 19 20 2117 18 19 20 21 17 18 19 20 21

17 18 19 20 21

17 18 19 20 21 17 18 19 20 21

17 18 19 20 21

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Avainluvut

LIIKEVAIHTO

milj. euroa

2 500

2 000

1 500

1 000

500

KARTONKI TOIMITUKSET

1 000 tonnia

METSÄ BOARDIN

MARKKINASELLUTOIMITUKSET

1 000 tonnia

EBITDA, VERTAILUKELPOINEN

milj. euroa

% liikevaihdosta

LIIKETOIMINNAN NETTO RAHAVIRTA

milj. euroa

LIIKETULOS, VERTAILUKELPOINEN

milj. euroa

% liikevaihdosta

KESKIMÄÄRÄINEN SIJOITETTU

PÄÄOMA, milj. euroa

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO, %

KOROLLINEN NETTOVELKA, milj. euroa

KOROLLINEN NETTOVELKA / EBITDA,

VERTAILUKELPOINEN

KOKONAISINVESTOINNIT

milj. euroa

TYÖTAPATURMIEN TAAJUUS (TRIF)

miljoonaa työtuntia kohti

2 500

2 000

1 500

1 000

500

2,0

1,5

1,0

0,5

-0,5

HENKILÖSTÖ KAUDEN LOPUSSA

3 000

2 500

2 000

1 5 00

1 000

500

2 000

1 500

1 000

500

600

500

400

300

200

100

Sisältää kemiallisen sellun

ja kemihierteen (CTMP)

Puu 15 %

Sellu * 20 %

Logistiikka 16 %

Henkilöstö 12 %

Kemikaalit 13 %

Energia 13 %

Muut 12 %

KOKONAIS KUSTANNUKSET 2021

1,7 miljardia euroa

Taloudellinen kehitys

Osakekohtaiset tunnusluvut ja

niiden kehitys löytyvät sivulta 153.

*) Sellu: Metsä Board ostaa kaiken ulkopuolisen sellun

osakkuusyhtiöltään Metsä Fibreltä, josta Metsä Board

omistaa 24,9 %. Metsä Fibren sellun kustannusrakenne

vuonna 2021: Puu 57 %, kemikaalit 11 %, logistiikka 10 %,

henkilöstö 5 %, muut 17 %.

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Hallituksen toimintakertomus 2021

helposti kierrätettävillä ensikuitukartongeilla korvataan uusiutumattomia

pakkausmateriaaleja, kuten muovia. Koronapandemia on siirtänyt kulu-

tusta palveluista tavaroihin ja kiihdyttänyt kuluttajapakkausten kysyntää

lähes kaikissa loppukäytöissä. Myös verkkokauppa erityisesti elintarvik-

keissa on kasvanut merkittävästi. Metsä Board arvioi, että korkealaatuisen

ensikuitukartongin globaali kysyntä kasvaa tulevaisuudessa keskimäärin

2–3 prosenttia vuosittain.

Vuonna 2021 eurooppalaisten taivekartongin sekä valkoisten kraftlaine-

reiden tuottajien toimitukset ja markkinahinnat nousivat edellisvuodesta.

Metsä Boardin osuus eurooppalaisten taivekartonkituottajien kokonaistoi-

mituksista oli 34 (35) prosenttia sekä viennistä Euroopan ulkopuolelle 56

(57) prosenttia.

Yhdysvalloissa valkaistun sellukartongin tuotanto paikallista kulutusta

varten oli vakaa ja tarjoilupakkaus-kartongin tuotanto kasvoi. Sellukarton-

gin ja tarjoilupakkauskartongin markkinahinnat nousivat.

Markkinasellu

Metsä Board ja sen osakkuusyhtiö Metsä Fibre myyvät pääosin havupuu-

sellua Eurooppaan, Lähi-Itään, Afrikkaan ja Aasiaan. Pitkällä aikavälillä

markkinasellun kysyntää tukevat uusiutuvista raaka-aineista valmistettu-

jen pakkausten sekä hygieniatuotteiden kysynnän kasvu globaalisti.

Euroopassa pitkäkuituisen sellun kysyntää tuki erityisesti kartongin

kasvanut kulutus ja painopaperitehtaiden käyntiasteiden nousu. Sellujen

markkinahinnat Euroopassa nousivat.

Kiinassa markkinasellun alkuvuoden vahva kysyntätilanne heikkeni

kesän jälkeen. Kysyntää heikensivät paperi- ja kartonkitehtaiden laajat

tuotantoseisokit valtion energiankäytön rajoitusten vuoksi, normaalia

alhaisempi kotimainen kulutus sekä kohonneiden logistiikkakustannusten

johdosta vähentynyt paperi- ja kartonkituotteiden vienti. Loppuvuodesta

kysyntä kääntyi jälleen kasvuun. Sellujen markkinahinnat Kiinassa

nousivat.

■ Liikevaihto

Metsä Boardin liikevaihto vuonna 2021 oli 2 084,1 miljoonaa euroa (2020:

1 889,5). Liikevaihtoa kasvattivat kartonkien ja markkinasellujen kohonneet

hinnat sekä kartonkien korkeammat toimitusmäärät.

■ Tulos

Tilikauden vertailukelpoinen liiketulos oli 386,6 miljoonaa euroa (221,2) ja

liiketulos oli 375,9 miljoonaa euroa (227,3). Tilikauden vertailukelpoisuu-

teen vaikuttavat erät olivat 10,8 miljoonaa euroa ja koostuivat seuraavista

eristä: liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myyntivoitosta

7,0 miljoonaa euroa, osakkuusyhtiö Metsä Fibren Kemin sellutehtaan

omaisuuseriin tehdystä arvonalentumiskirjauksesta -6,9 miljoonaa euroa

ja Metsä Fibren Italian tytäryhtiön verotarkastuksen perusteella kirjatuista

veroista -1,8 miljoonaa euroa, arvonalentumiskirjauksesta Husumin

■ Metsä Boardin liiketoiminta

Metsä Board on johtava eurooppalainen ensikuitukartongin valmistaja ja

edelläkävijä vastuullisuudessa. Yhtiö keskittyy kevyisiin ja korkealuokkai-

siin taivekartonkeihin ja valkoisiin kraftlainereihin, joita käytetään pääosin

kuluttajatuotepakkauksissa sekä vähittäiskaupan eri pakkausratkaisuissa.

Metsä Boardin ensikuitukartonkien kapasiteetti on yhteensä noin 2 miljoo-

naa tonnia vuodessa. Lisäksi yhtiö valmistaa kemiallista sellua ja valkaistua

kemihierrettä omaan käyttöön sekä myytäväksi. Sellun ja kemihierteen

kapasiteetti on yhteensä noin 1,4 miljoonaa tonnia vuodessa. Metsä Board

on osa Metsä Groupia, ja omistaa 24,9 prosenttia osakkuusyhtiö Metsä

Fibrestä, joka on johtava puupohjaisten biotuotteiden, kuten sellun, saha-

tavaran, biokemikaalien ja -energian, tuottaja. Metsä Boardilla on myyntiä

noin sataan maahan ja yhtiö työllistää noin 2 400 henkilöä 18 maassa.

■ Strategia ja taloudelliset tavoitteet

Metsä Boardin tavoitteena on kasvaa hallitusti vallitseva markkinaympä-

ristö huomioiden. Kasvun perustana ovat osaavat ihmiset, alan johtavat

tuotteet ja innovatiiviset pakkausratkaisut. Yhtiö arvioi, että korkealuok-

kaisen ensikuitukartongin globaali kysyntä kasvaa vuosittain noin 2–3

prosenttia.

Metsä Boardin päätöksentekoa ohjaavat kannattavuus- ja kestävän

kehityksen tavoitteet sekä omistaja-arvon kasvattaminen. Yhtiö keskittyy

jatkuvaan kustannustehokkuuden kehittämiseen sekä asiakkuuksiin,

jotka hyötyvät yhtiön tuotteiden ja palveluiden korkeasta suorituskyvystä.

Tavoitteena on jakaa kilpailukykyistä osinkoa sekä säilyttää vahva tase.

Vuonna 2021 taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka säilyivät

ennallaan:

• Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)

on vähintään 12 prosenttia.

Toteuma vuonna 2021: 18,7 %.

• Korollisen nettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA)

suhde on korkeintaan 2,5.

Toteuma vuonna 2021: -0,2.

Osinkopolitiikkansa mukaisesti Metsä Boardin tavoitteena on jakaa vuo-

sittain osinkoa vähintään 50 prosenttia tilikauden tuloksesta. Hallituksen

ehdotus yhtiökokoukselle tilivuoden 2021 osingosta, 0,41 euroa osakkeelta,

vastaa 50 prosentin osuutta tilikauden tuloksesta.

■ Toimintaympäristö

Kartongit

Globaalit megatrendit vaikuttavat yritysten toimintaan ja asettavat

pakkauksille vaatimuksia turvallisuuden, laadun, kestävyyden ja kierrätet-

tävyyden suhteen. Puhtailla, uusiutuvista raaka-aineista valmistetuilla ja

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

■ Toimitus- ja tuotantomäärät

1 000 t 2021 2020 2019

Toimitusmäärät

Taivekartonki 1 296 1 223 1 207

Valkoinen kraftlaineri 627 587 584

Metsä Boardin markkinasellu

496 521 460

Metsä Fibren markkinasellu

762 696 745

Tuotantomäärät

Taivekartonki 1 272 1 249 1 242

Valkoinen kraftlaineri 634 591 574

Metsä Boardin sellu

1 362 1 371 1 373

Metsä Fibren sellu

747 702 734

sisältää kemiallisen sellun ja kemihierteen (BCTMP)

vastaa Metsä Boardin 24,9 prosentin omistusosuutta Metsä Fibrestä

Toimintakertomus

■ Taloudelliset tunnusluvut

2021 2020 2019

Liikevaihto, milj. e 2 084,1 1 889,5 1 931,8

EBITDA milj. e 466,0 321,8 294,5

vertailukelpoinen, milj. e 472,2 315,8 279,0

EBITDA, %:a liikevaihdosta 22,4 1 7,0 15,2

vertailukelpoinen, %:a liikevaihdosta 22,7 16,7 14,4

Liiketulos milj. e 375,9 227,3 180,8

vertailukelpoinen, milj. e 386,6 221,2 184,4

Liiketulos, %:a liikevaihdosta 18,0 12,0 9,4

vertailukelpoinen, %:a liikevaihdosta 18,6 11,7 9,5

Tulos ennen veroja, milj. e 365,8 212,3 165,6

vertailukelpoinen, milj. e 376,6 206,3 169,2

Kauden tulos, milj. e 314,0 170,1 144,6

vertailukelpoinen, milj. e 326,6 165,3 145,8

Osakekohtainen tulos, e 0,82 0,48 0,41

vertailukelpoinen, e 0,85 0,46 0,41

Oman pääoman tuotto, % 19,4 12,5 10,9

vertailukelpoinen, % 20,2 12,1 11,0

Sijoitetun pääoman tuotto, % 18,2 12,6 10,2

vertailukelpoinen, % 18,7 12,2 10,4

Omavaraisuusaste

, % 63 60 59

Nettovelkaantumisaste

, % -4 17 23

Korollinen nettovelka/vertailukelpoinen EBITDA -0,2 0,7 1,1

Osakekohtainen oma pääoma

, e 4,78 3,89 3,76

Korollinen nettovelka

, milj. e -78,4 235,5 3 0 7, 8

Kokonaisinvestoinnit, milj. e 220,2 166,4 98,9

Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. e 329,6 3 0 7,7 200,5

Henkilöstö

2 389 2 370 2 351

kauden lopussa

100

19 20 21 19 20 21

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

nykyisiin kartonkituotannon omaisuuseriin -4,6 miljoonaa euroa sekä

Husumin sellutehtaan hakekuljettimen tulipaloon liittyvistä kustannuksista

-4,5 miljoonaa euroa.

Tilikauden vertailukelpoista liiketulosta paransivat kartonkien ja mark-

kinasellujen kohonneet hinnat sekä kartonkien kasvaneet toimitusmäärät.

Vertailuvuoden kannattavuutta rasitti paperiteollisuuden lakko, joka koski

Metsä Boardin Suomen tehtaita ja kaikkia Metsä Fibren sellutehtaita.

Lakon aiheuttama negatiivinen liiketulosvaikutus vuonna 2020 oli noin 20

miljoonaa euroa. Tilikaudelle 2021 kohdistui myös noin 9 miljoonaa euroa

vähemmän poistoja edellisvuoteen verrattuna.

Kustannusinﬂaatio oli vuonna 2021 nopeaa. Raaka-aineiden, erityisesti

lateksin, PE-päällysteiden sekä pakkausmateriaalien hinnat nousivat.

Taivekartonki

Valkoiset kraftlainerit

Markkinasellu

Muut toiminnot

EMEA-alue

Americas-alue

APAC-alue

LIIKEVAIHDON

JAKAUMA

TUOTTEITTAIN

LIIKEVAIHDON

JAKAUMA

ALUEITTAIN

TAIVEKARTONGIN TOIMITUKSET

ALUEITTAIN 2021 (2020)

1 000 tonnia

VALKOISIEN KRAFTLAINERIEN

TOIMITUKSET ALUEITTAIN 2021 (2020)

1 000 tonnia

EMEA-alue 906 (866)

Americas-alue 282 (274)

APAC-alue 108 (83)

EMEA-alue 385 (369)

Americas-alue 233 (210)

APAC-alue 9 (9)

Energiakustannuksia kasvatti lähes ennätystasolle kohonnut sähkön

markkinahinta. Myös muiden energialähteiden hinnat nousivat. Kohonneita

energiakustannuksia osin kompensoivat yhtiön käyttämättä jääneiden

päästöoikeuksien myynnit, yhteensä noin 21 miljoonaa euroa (vuonna

2020: noin 6 miljoona euroa). Myös logistiikkakustannukset ja tehtaiden

kunnossapitokustannukset olivat edellisvuotta korkeammalla tasolla.

Muita kiinteitä kustannuksia kasvattivat mm. kohonneet henkilöstökulut

sekä koronapandemian torjuntaan liittyvät terveydenhuoltokulut.

Valuuttakurssivaihteluilla sisältäen suojaukset oli noin 56 miljoonan

euron negatiivinen liiketulosvaikutus edellisvuoteen nähden.

Osakkuusyhtiö Metsä Fibren tuloksen osuus Metsä Boardin tammi–

joulukuun vertailukelpoisesta liiketuloksesta oli 123,0 miljoonaa euroa

(-2,4). Metsä Fibren kannattavuutta paransivat markkinasellun kohonneet

hinnat sekä kasvaneet toimitusmäärät. Myös sahatavaran kysyntä oli

vahvaa yhtiön päämarkkinoilla ja hinnat nousivat selvästi edellisvuoteen

verrattuna.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -10,0 miljoonaa euroa (-14,9)

sisältäen kurssierot myyntisaamisista, ostoveloista, rahoituseristä ja

valuuttasuojausten arvostuksesta -2,3 miljoonaa euroa (-3,4). Korkokulut

rahoitusveloista ovat vuonna 2021 laskeneet kun käynnissä olevien inves-

tointien korkokuluja on aktivoitu osaksi investointien hankintamenoa.

Tulos ennen veroja oli 365,8 miljoonaa euroa (212,3). Vertailukelpoinen

tulos ennen veroja oli 376,6 miljoonaa euroa (206,3). Tuloverot olivat 51,8

miljoonaa euroa (42,2).

Osakekohtainen tulos oli 0,82 euroa (0,48). Vertailukelpoinen osakekoh-

tainen tulos oli 0,85 euroa (0,46). Oman pääoman tuotto oli 19,4 prosenttia

(12,5), ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto oli 20,2 prosenttia (12,1).

Sijoitetun pääoman tuotto oli 18,2 prosenttia (12,6), ja vertailukelpoinen

sijoitetun pääoman tuotto oli 18,7 prosenttia (12,2).

■ Liiketoiminnan kehitys

Koronapandemian vaikutukset liiketoimintaan

Koronapandemia on siirtänyt kulutusta palveluista tavaroihin ja lisännyt

kotona käytettyjen tuotteiden kulutusta. Tämä on kasvattanut pakkaus-

materiaalien kysyntää erityisesti elintarvikkeissa ja muissa päivittäistava-

roissa – Metsä Boardin kartonkien pääloppukäytöissä. Lisäksi pandemia

on kiihdyttänyt verkkokaupan myyntiä, mikä on lisännyt valkoisten kraft-

lainereiden kysyntää. Vuonna 2021 Metsä Boardin ensikuitukartonkien

kysyntä oli ennätyskorkeaa lähes kaikissa loppukäytöissä.

Metsä Boardin tuotanto ja toimitukset ovat sujuneet pandemian aikana

hyvin. Yksittäisten tartuntojen määrät kääntyivät loppuvuodesta nousuun,

mutta rajoitustoimenpiteiden ansiosta tartuntaryppäiltä vältyttiin.

Yhtiö jatkaa varotoimenpiteitä, joiden tavoitteena on varmistaa työteki-

jöiden terveys, ehkäistä viruksen leviäminen sekä varmistaa liiketoiminnan

jatkuvuus. Varotoimenpiteistä huolimatta pandemian pitkittyminen

saattaa aiheuttaa häiriöitä tuotannossa tai toimitusketjussa.

Metsä Boardin taloudellinen asema on erittäin hyvä. Lainojen

maturiteettirakenne on terve ja yhtiöllä on riittävä maksuvalmius. Yhtiön

kartonkituotevalikoima on vastannut pandemian aiheuttamiin kysynnän

muutoksiin ja vahvana pysynyt rahavirta on tukenut taloudellista

liikkumavaraa.

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Kartonkien myynti

Metsä Boardin kartonkitoimitukset olivat vuonna 2021 yhteensä 1 922 000

tonnia (1 811 000). Kartonkitoimitukset kasvoivat kaikilla Metsä Boardin

markkina-alueilla edellisvuoteen verrattuna.

Taivekartongin kysyntä oli vuonna 2021 erittäin vahvaa kaikissa loppu-

käytöissä. Asiakkaiden kiinnostus Metsä Boardin dispersiopäällysteiseen

barrierkartonkiin lisääntyi selvästi ja toimitusmäärien odotetaan jatkavan

kasvuaan vuonna 2022. Valkoisten kraftlainereiden kysyntää tuki vilkkaana

jatkunut vähittäiskauppa ja verkkokaupan kasvu. Vahvan kysynnän lisäksi

Euroopassa markkinatilannetta kiristi kartonkien vähentyneet tuontimää-

rät erityisesti Aasiasta.

Metsä Board korotti taivekartongin ja valkoisten kraftlainereiden hintoja

tilikauden aikana useita kertoja kaikilla sen markkina-alueilla. Kartonkien,

erityisesti taivekartongin keskihintojen odotetaan edelleen nousevan, kun

osa korotuksista tuli voimaan vasta vuoden 2022 alusta.

Markkinasellun myynti

Metsä Boardin markkinasellutoimitukset olivat 496 000 tonnia (521 000),

josta 67 prosenttia EMEA-alueelle ja 33 prosenttia APAC-alueelle. Toimi-

tusmääriin vaikutti vähentävästi Husumin sellutehtaan hakekuljettimella

kesällä sattunut tulipalo.

Osakkuusyhtiö Metsä Fibren kokonaissellutoimitukset kasvoivat ja olivat

yhteensä 3 000 000 tonnia (2 796 000). Metsä Fibren markkinasellusta

noin 50 prosenttia myydään EMEA-alueelle ja 50 prosenttia APAC-alueelle,

jossa Kiinan osuus on merkittävä. Metsä Board omistaa Metsä Fibrestä

24,9 prosenttia.

Tuotanto

Kartonkien tuotantomäärä oli tilikaudella 1 906 000 tonnia (1 840 000),

sekä sellun ja kemihierteen tuotantomäärä yhteensä 1 362 000 tonnia

(1 371 000).

Husumin sellutehtaan hakekuljettimella syttyi 18. kesäkuuta tulipalo,

joka pysäytti Husumin sellutuotannon noin neljäksi viikoksi. Kartonkituo-

tantoa ajettiin normaalia alemmalla kapasiteetilla sellutehtaan oltua

pysähdyksissä. Tulipalosta aiheutuneet tuotannonmenetykset olivat

sellussa noin 50 000 tonnia ja kartongissa noin 30 000 tonnia.

Vertailuvuonna tuotantoa rajoitti Suomen paperiteollisuuden yli kaksi

viikkoa kestänyt lakko, joka koski kaikkia Metsä Boardin Suomen kartonki-

ja kemihierretehtaita. Kartonkituotantoa menetettiin lakon aikana noin

65 000 tonnia ja kemihierretuotantoa noin 34 000 tonnia.

Kaikki vuosihuoltoseisokit toteutettiin vuonna 2021 suunnitellusti. Kyron

kartonkitehtaalla toteutettiin jälkikäsittelyn modernisointi, joka aiheutti

noin 2–3 viikon tuotannon menetyksen.

Yritysostot ja -myynnit

Metsä Board myi 30 prosentin vähemmistöosuuden Husumin selluteh-

taasta ruotsalaiselle metsänomistajaosuuskunta Norra Skogille. Kauppa

toteutettiin 4.1.2021, ja se alensi Metsä Boardin nettovelkaa noin 260

miljoonalla eurolla. Järjestely parantaa Husumin tehtaan puuhuoltoa ja

mahdollistaa yhtiön kehitysinvestointien merkittävän kohdentamisen

kartonkiin.

Metsä Board sopi 16.12.2021 tytäryhtiö Oy Hangö Stevedoring Ab:n koko

osakekannan myymisestä Euroports Finland Oy:lle. Kaupan arvioidaan

toteutuvan vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Myyntivoitto

tullaan raportoimaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavana eränä, eikä sillä

ole merkittävää vaikutusta Metsä Boardin taloudellisiin tunnuslukuihin.

Tilikauden jälkeen 1.1.2022 Metsä Board osti Pohjolan Voima Oyj:lta sekä

Leppäkoski-konserniin kuuluvalta DL Power Oy:lta kaikki niiden omistamat

Hämeenkyrön Voima Oy:n osakkeet. Järjestelyjen jälkeen Metsä Board

omistaa Hämeenkyrön Voima Oy:stä 100 prosenttia. Järjestelyllä ei ole

merkittävää vaikutusta Metsä Boardin taloudellisiin tunnuslukuihin.

■ Rahavirta

Liiketoiminnan nettorahavirta vuonna 2021 oli 329,6 miljoonaa euroa

(2020: 307,7). Käyttöpääoma laski 49,5 miljoonaa euroa (laski 37,9).

Liiketoiminnan rahavirtaa tuki vahva kartonkiliiketoiminta.

■ Tase ja rahoitus

Metsä Boardin omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 63 prosenttia

(31.12.2020: 60) ja nettovelkaantumisaste -4 prosenttia (17). Korollisen

nettovelan suhde edellisen 12 kuukauden vertailukelpoiseen käyttökattee-

seen oli -0,2 (0,7).

Korolliset velat olivat tilikauden lopussa 448,6 miljoonaa euroa

(31.12.2020: 452,4). Velasta oli ei-euromääräistä 1,5 prosenttia, vaihtuva-

korkoista 10,6 prosenttia ja loput kiinteäkorkoista. Velan keskikorko oli 2,3

prosenttia (2,3) ja pitkäaikaisen velan keskimaturiteetti 4,7 vuotta (5,7).

Velan korkosidonnaisuusaika oli 45,3 kuukautta (52,0).

Korollinen nettovelka oli tilikauden lopussa -78,4 miljoonaa euroa

(31.12.2020: 235,5).

Metsä Boardin maksuvalmius on pysynyt vahvana. Käytettävissä oleva

likviditeetti oli tilikauden lopussa 916,0 miljoonaa euroa (31.12.2020:

605,8), joka muodostui seuraavista eristä: likvidit varat ja sijoitukset 524,2

miljoonaa euroa, syndikoitu luottolimiitti (revolving credit facility) 200,0

miljoonaa euroa ja muut sitovat luottolimiitit 191,8 miljoonaa euroa. Syn-

dikoidun luottolimiitin hinnoittelu on kytketty yhtiön kestävän kehityksen

tavoitteisiin, veden ja energian ominaiskulutusten vähentämiseen.

Likvideistä varoista 496,4 miljoonaa oli lyhytaikaisia talletuksia Metsä

Group Treasuryyn ja 27,8 miljoonaa kassavaroja sekä sijoituksia. Muita

korollisia saamisia oli 2,7 miljoonaa euroa. Likviditeettinä raportoitavien

erien lisäksi likviditeettireserviä täydentää Metsä Groupin sisäinen 150,0

miljoonan euron käyttämätön lyhytaikainen rahoituslimiitti ja 215,9

miljoonaa euroa nostamattomia TyEL-varoja.

Muiden pitkäaikaisten sijoitusten käypä arvo tilikauden lopussa oli 181,0

miljoonaa euroa (31.12.2020: 186,9). Arvon muutos liittyi Pohjolan Voima

Oyj:n osakkeiden käyvän arvon laskuun.

Nettovaluuttavirrasta oli tilikauden lopussa suojattuna keskimäärin

8,1 kuukautta sisältäen myyntisaamisten ja ostovelkojen taseposition

suojauksen (31.12.2020: 7,9). Suojausaste on kauden aikana vaihdellut

keskimäärin 7 ja 9 kuukauden välillä. Taseposition lisäksi normitasolla suo-

jataan puolet ennustetusta vuotuisesta nettovaluuttavirrasta. Suojausten

määrä voi poiketa normitasosta 40 prosenttia kumpaankin suuntaan.

Suojausten ollessa normitasolla ne pyritään kohdentamaan ensisijaisesti

kahdelle seuraavalle vuosineljännekselle.

Metsä Boardilla on investment grade -tasoiset luottoluokitukset S&P

Globalilta ja Moody’s Investor Servicelta. S&P Globalin luottoluokitus

yhtiölle on BBB- ja näkymä vakaa. Moody’sin luottoluokitus yhtiölle on

Baa3 ja näkymä positiivinen.

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

■ Investoinnit

Tilikauden kokonaisinvestoinnit olivat 220,2 miljoonaa euroa (166,4), josta

omistettuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin 216,1 miljoonaa euroa (159,4)

ja vuokrattuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin 4,1 miljoonaa euroa (7,0).

Kokonaisinvestoinneista kunnossapitoinvestointien osuus oli noin 22

prosenttia ja kehitysinvestointien osuus noin 78 prosenttia.

Husumin sellutehtaan uudistaminen

Metsä Board käynnisti vuonna 2019 Husumin sellutehtaan uudistamisen

ensimmäisen vaiheen, joka koostuu uudesta soodakattilasta ja turbiinista.

Ensimmäisen vaiheen investointikustannus on noin 360 miljoonaa euroa.

Tilikauden päättyessä investointeja hankkeeseen oli tehty 253 miljoonaa

euroa.

Uuden soodakattilan ja turbiinin käyttöönotto viivästyy hieman. Yhtiö

arvioi, että soodakattila ja turbiini käynnistyvät syyskuussa 2022, kun

aiempi arvio oli vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla. Viivästymisen

syynä ovat asennustöiden myöhästyminen.

Uudistamisen ensimmäisen vaiheen arvioidaan parantavan Metsä

Boardin vuosittaista kassavirtaa noin 35 miljoonaa euroa vuodesta 2023

lähtien.

Uudistamisen toisessa vaiheessa, myöhemmin 2020-luvun aikana,

nykyiset kuitulinjat suunnitellaan korvattavan uudella kuitulinjalla.

Sellutehtaan uudistaminen mahdollistaa pitkäjänteisen ja kilpailuky-

kyisen kartonkiliiketoiminnan kehittämisen ja kasvattamisen Husumin

tehdasintegraatissa tulevina vuosina. Lisäksi investoinnin tavoitteena on

kehittää Metsä Boardin energiatuotantoa sekä siirtyä kohti fossiilivapaita

tehtaita.

Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelma

Metsä Board käynnisti vuonna 2021 valkopintaista kraftlaineria valmista-

van Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelman. Ohjelman investointikustan-

nus on noin 67 miljoonaa euroa ja tehtaan vuotuinen kartonkikapasiteetti

tulee kasvamaan noin 40 000 tonnilla. Investoinnit ajoittuvat vuosille

2021–2023.

Ohjelma sisältää sarjan modernisointi- ja pullonkaulainvestointeja

kartonkikoneeseen ja osana ohjelmaa Metsä Board ostaa Metsä Fibreltä

kartongin valmistuksessa käytettävän modernisoidun valkaisemattoman

sellun tuotantolinjan, jonka kapasiteetti on noin 180 000 tonnia vuodessa.

Kehitysohjelma myös vähentää vedenkäyttöä 40 prosenttia ja energian

käyttöä 5 prosenttia tuotettua kartonkitonnia kohden, ja on merkittävä

askel kohti yhtiön vuodelle 2030 asettamia vastuullisuustavoitteita.

Husumin kartonkikapasiteetin kasvattaminen

Metsä Board kasvattaa taivekartonkikapasiteettiaan 200 000 tonnia/

vuosi Husumin tehdasintegraatissa Ruotsissa. Investoinnin jälkeen

kartonkikone BM1:n taivekartongin kapasiteetti on 600 000 tonnia/

vuosi. Investoinnin arvo on noin 210 miljoonaa euroa, ajoittuen vuosille

2021–2024 ja painottuen vuosille 2022 ja 2023.

Investointi kasvattaa Metsä Boardin vuotuista liikevaihtoa arviolta noin

200 miljoonaa euroa. Lisäksi investoinnilla arvioidaan olevan noin 50

miljoonan euron positiivinen vaikutus yhtiön vuotuiseen vertailukelpoiseen

käyttökatteeseen. Liikevaihdon kasvu ja tulosparannus arvioidaan saavu-

tettavan kokonaisuudessaan vuonna 2026.

Husumin satamakonseptia tarkastellaan vielä erikseen ottaen huomioon

kasvavat logistiikkavolyymit koko tehdasintegraatissa ja tarvittavista

mahdollisista investoinneista päätetään myöhemmin.

Osakkuusyhtiö Metsä Fibren Kemin biotuotetehdas

Metsä Boardin osakkuusyhtiö Metsä Fibre rakentaa Kemiin uuden bio-

tuotetehtaan, joka valmistaa vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja

lehtipuusellua sekä muita biotuotteita. Investoinnin kustannusarvio on

noin 1,85 miljardia euroa. Arvio on noussut alkuperäisestä 1,6 miljardista

eurosta raaka-aineiden, erityisesti teräksen, sekä rakennus- ja asennus-

työn hintojen nousun johdosta. Biotuotetehtaan arvioidaan valmistuvan

vuonna 2023.

Biotuotetehdas ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita ja sen sähkö-

omavaraisuus on 250 prosenttia. Sellun tuotantokapasiteetti sisältää

nykyisen, valkopintaisen kraftlainerin valmistuksessa käytettävän valkaise-

mattoman sellun valmistuslinjan, jonka kapasiteetti on noin 180 000 tonnia

vuodessa. Uusi tehdas korvaa Kemin nykyisen vuosikapasiteetiltaan noin

620 000 tonnin sellutehtaan.

Metsä Fibren biotuotetehtaan rahoitus koostuu tulorahoituksesta

ja velasta. Metsä Board ei sijoita Metsä Fibreen pääomaa hankkeen

rahoittamiseksi.

■ T&K-toiminta, innovaatiot ja uudet tuotteet

Pakkausten määrän kasvaessa tarvitaan resurssitehokkaita ja helposti

kierrätettäviä ratkaisuja. Metsä Boardin kehitystyössä keskeisiä ovat

kartongin hyvät painatus- ja jalostusominaisuudet sekä kartongin keventä-

minen sen lujuudesta tinkimättä. Kevyet kartongit ovat resurssitehokkaita

ja auttavat vähentämään pakkauksen hiilijalanjälkeä koko arvoketjussa.

Vuonna 2021 Metsä Boardin dispersiopäällysteiseen barrierkartongin

myynnin kasvu elintarvikeloppukäytössä on ollut vahvaa ja kasvun

odotetaan jatkuvan. Metsä Board jatkaa barrier-ratkaisujen kehittämistä ja

tutkii niiden kaupallisia edellytyksiä elintarvike- ja tarjoilupakkauskäytössä.

Barrier-ratkaisujen kehittäminen on myös osa Fortumin ja Metsä Groupin

50 miljoonan euron biokiertotaloutta edistävää ExpandFibre-ohjelmaa.

Vuonna 2020 toimintansa aloittaneessa osaamiskeskuksessa

Äänekoskella on järjestetty työpajoja, joissa kehitetään uusia pakkaus-

ratkaisuja yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Vuonna 2021 järjestettiin 25

kehitystyöpajaa.

Esimerkkejä Metsä Boardin uudesta 360 Services -palvelukokonaisuu-

desta ovat pakkausmateriaalien hiilijalanjälkilaskelmat sekä tietokonepoh-

jainen pakkaussimulaatio, jolla pakkausten prototyyppejä mallinnetaan

digitaalisesti ja optimoidaan materiaali- ja rakennevalintoja.

Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring ja Valmet Oyj rakentavat

Äänekoskelle koetehdasta, joka valmistaa uudenlaisia kolmiulotteisia kui-

tutuotteita suoraan puukuitumassasta ilman välivaiheita. Loppukäyttönä

tulee olemaan mm. ruokapakkaaminen. Ensimmäiset testiajot käynnistyi-

vät vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä.

Metsä Boardin tutkimus- ja kehitysmenot olivat vuonna 2021 yhteensä

6,0 (8,6) miljoonaa euroa eli 0,3 (0,5) prosenttia liikevaihdosta. Menot

sisältävät suorat kustannukset ilman poistoja sekä toiminnan investoinnit.

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

■ Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Liiketoimintamalli

Metsä Board on osa Metsä Groupia ja hyötyy sen ainutlaatuisesta arvoket-

justa pohjoisen puhtaasta puukuidusta lopputuotteisiin. Yhtiö valmistaa

korkealaatuisia ja kierrätettäviä ensikuitukartonkeja, joita käytetään

pääosin kuluttajatuotepakkauksissa. Liiketoimintamallin ytimessä on

kasvaa kestävästi ja kannattavasti sekä luoda arvoa kaikille sidosryhmille.

Maailmanlaajuisella yhteistyöllä asiakkaiden ja teknologiakumppaneiden

kanssa Metsä Board tekee innovatiivista ja vastuullisuutta korostavaa

tuote- ja palvelukehitystä.

Metsä Boardin kahdeksan tuotantoyksikköä sijaitsevat Suomessa ja

Ruotsissa lähellä tärkeintä raaka-ainetta, pohjoisen korkealaatuista puu-

kuitua. Puuraaka-aineen hankinta hoidetaan keskitetysti Metsä Groupin

kautta Suomesta, Ruotsista, Baltian maista ja Venäjältä. Puuta hankitaan

ainoastaan kestävästi hoidetuista metsistä, joissa metsien uudistuminen

ja luonnon monimuotoisuus ovat turvatut. Suurin osa Suomessa

hankitusta puusta on peräisin Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenten

metsistä. Ruotsissa yhtiöllä on pitkäaikainen puun toimitussopimus

ruotsalaisen metsänomistajaosuuskunta Norra Skogin kanssa.

Metsä Board on osa Metsä Groupia, jonka emoyhtiö on Metsäliitto

Osuuskunta. Metsäliitto Osuuskunta omistaa 48,0 prosenttia Metsä

Boardin osakkeista ja 67,5 prosenttia osakkeiden tuomasta äänivallasta.

Metsä Board puolestaan omistaa 24,9 prosenttia sellua valmistavasta

osakkuusyhtiöstään Metsä Fibrestä. Metsä Boardin oma sellutuotanto ja

omistusosuus Metsä Fibressä yhdessä turvaavat yhtiön selluomavaraisuu-

den ja takaavat korkea- ja tasalaatuiset lopputuotteet.

Vastuullisuuden periaatteet

Metsä Board on edelläkävijä vastuullisuudessa ja edistää bio- ja kierto-

taloutta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja resurssien tehokas käyttö

ohjaavat vahvasti yhtiön toimintaa. Yhtiön tavoitteena on fossiilivapaa

tuotanto ja tuotteet vuoden 2030 loppuun mennessä. Resurssitehokkaasti

tuotetut, kevyet, kierrätettävät ja/tai kompostoituvat tuotteet tukevat

kiertotaloutta ja tarjoavat vaihtoehtoja muoville. Vastuullisuuden

edistämiseen sisältyvät hyvän hallintotavan noudattaminen, sosiaalisen

ja ympäristövastuun kantaminen, liiketoiminnan eettisyyden ja ihmisoi-

keuksien kunnioittaminen sekä toiminnan jatkuva parantaminen kaikilla

näillä osa-alueilla. Omien toimintojensa lisäksi Metsä Board edellyttää

vastuullisuutta toimitusketjussaan.

Yhtiön kestävän kehityksen tavoitteet koskevat neljää kokonaisuutta:

1) hyvinvointia, 2) metsiä ja puuraaka-ainetta, 3) vastuullisia tuotteita

ja toimitusketjua sekä 4) ilmastoa ja ympäristöä. Kestävän kehityksen

tavoitteet perustuvat Metsä Boardin liiketoimintastrategiaan, Metsä

Groupin strategisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä yritysvastuun

olennaisuusanalyysiin, joka valmistui Metsä Groupissa viimeksi vuonna

2018. Analyysissä huomioitiin Metsä Groupin toiminnan vaikutukset

yhteiskuntaan ja ympäristöön sekä sidosryhmien näkökulmat.

Politiikat, johtamisjärjestelmät ja

vastuullisuuden hallinnointi

Työtä ja päätöksentekoa Metsä Boardissa ohjaavat Metsä Groupin eettiset

toimintaperiaatteet (Code of Conduct), joita täydentävät muun muassa

kilpailuoikeutta, henkilöstöä, yhdenvertaisuutta, ympäristöasioita ja

tietoturvaa koskevat politiikat. Myös toimittajilta edellytetään sitoutumista

eettisiin toimintaperiaatteisiin (Supplier Code of Conduct). Metsä Boardin

kaikilla tehtailla on käytössä laadun, työterveyden ja turvallisuuden,

ympäristön ja energiatehokkuuden johtamisjärjestelmät (ISO 9001,

ISO 45001, ISO 14001, ISO 50001) sekä elintarviketurvallisuuden

edellyttämä johtamis- ja seurantajärjestelmä ISO 22000. Tehtailla,

jotka valmistavat kartonkia elintarvikeloppukäyttöön, on lisäksi FSSC

22000-elintarviketurvallisuusjärjestelmä.

Metsä Boardissa vastuullisuuden toteutumista tukevat ja seuraavat

yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Vastuullisuus on sisällytetty

yhtiön hallituksen hyväksymään strategiaan, pitkän aikavälin liiketoi-

minta- ja investointisuunnitelmiin, riskinarviointeihin sekä vuotuisiin

toimintasuunnitelmiin.

Hallitus käsittelee ja hyväksyy toimitusjohtajan esittelemät vastuul-

lisuustavoitteet ja valvoo niiden toteutumista. Toimitusjohtaja vastaa

vastuullisuustoimenpiteiden toteuttamisesta hallituksen antamien

ohjeiden mukaisesti. Vastuullisuuskatsaukset käsitellään Metsä Boardin

hallituksessa ja johtoryhmässä säännöllisesti useita kertoja vuodessa.

Kehitysjohtaja osallistuu Metsä Groupin kestävän kehityksen prosessin

johtoryhmään ja raportoi vastuullisuustoimenpiteiden toteutuneet tulokset

kestävän kehityksen prosessin johtoryhmälle vuosineljänneksittäin.

Toimitusjohtajalle, kehitysjohtajalle ja tuotantojohtajalle on määritelty

vuotuiset vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet, jotka vaikuttavat heidän

henkilökohtaisen kompensaationsa määrään.

Kansainväliset sitoumukset ja tunnustukset

Metsä Board kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Kansainvälisen

työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien mukaisesti.

Yhtiö on sitoutunut toimimaan YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti, ja edellyttää samaa liike-

kumppaneiltaan. Yhtiö myös tukee YK:n Global Compact -aloitetta ja sen

ihmisoikeuksia, työntekijöitä, ja ympäristöä sekä korruption vastustamista

koskevia periaatteita. Metsä Boardin kestävän kehityksen tavoitteet edis-

tävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Yhtiön tavoitteet

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat Science Based Targets

-aloitteen hyväksymät ja Business Ambition for 1.5°C -sitoumuksen mukai-

set. Metsä Board on saavuttanut erinomaisia arvosanoja ympäristöön,

sosiaaliseen vastuuseen ja hallintoon liittyvissä arvioinneissa, joita ovat

tehneet muun muassa MSCI, Sustainalytics, Ecovadis ja CDP. Vuonna

2021 CDP nosti Metsä Boardin korkeimmalle A-listalle kaikissa kolmessa

ympäristöteemassa: ilmastonmuutoksen torjumisessa sekä veden ja

metsien kestävässä käytössä.

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Ei-taloudellisia tunnuslukuja

2021 2020

Tavoite

2030

Henkilöstö

Eettisten toimintaperiaatteiden (Code of

Conduct) koulutusten kattavuus, %

99 99 100

Työtapaturmien taajuus (TRIF)

miljoonaa työtuntia kohti

9,8 8,4 0

Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien

taajuus (LTA1) miljoonaa työtuntia kohti

7,0 5,7 0

Raaka-aineet ja toimitusketju

Sertifioidun puukuidun osuus, % 83 80 > 90

Toimittajien sitoutuminen eettisiin toiminta-

periaatteisiin (Supplier Code of Conduct),

% kokonaisostoista

98 96 100

Toimittajien taustatarkastus läpäisty,

% kokonaisostoista

92 84 100

Toimittajien vastuullisuusarviointi läpäisty,

% kokonaisostoista

54 53 100

Raaka-aineiden jäljitettävyys,

% kokonaisostoista

98 97 100

Fossiilittomien raaka-aineiden ja pakkaus-

materiaalien osuus, % kuivatonneista

99,2 99,3 100

Ympäristö

Fossiiliset CO

päästöt (Scope 1), t 255 467 240 036 0

Epäsuorat fossiiliset CO

päästöt

(Scope 2, markkinaperusteinen), t

173 371 272 115 0

Epäsuorat fossiiliset CO

päästöt

(Scope 2, sijaintiperusteinen), t

306 555 373 816

Epäsuorat fossiiliset CO

päästöt (Scope 3), t 1 854 840 1 847 773

Bioperäiset CO

-päästöt, t 1 712 639 1 812 952

Fossiilittoman energian osuus (Scope 1+2), % 85 83 100

Energiatehokkuuden parantaminen

vuoden 2018 tasosta, %

+1,9 +2,1 +10

Prosessiveden kulutuksen vähentäminen

per tuotettu tonni vuoden 2018 tasosta, %

-13,5 -7,7 -30

Tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen, % 99,8 99,3 100

Luvuissa mukana myös tytäryhtiö Hangö Stevedoring Oy.

Sijaintiperusteisten Scope 2 -päästöjen määrään vaikuttaa Metsä Boardin tuotanto-

maiden keskimääräinen energiajakauma.

SBTi:n mukaiset tavoitteet vuoteen 2024 mennessä.

Käyttämämme bioenergia on nykyisen EU-sääntelyn mukaisesti ilmastoneutraalia ja

täyttää EU:n kestävyyskriteerien vaatimukset.

Henkilöstö ja työturvallisuus

Henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 2 389 henkilöä (31.12.2020: 2 370),

josta Suomessa työskenteli 1 416 (1 422) henkilöä. Tammi–joulukuussa

Metsä Boardin palveluksessa oli keskimäärin 2 461 henkilöä (1–12/2020:

2 455). Henkilöstökulut olivat tammi–joulukuussa yhteensä 216,0 miljoo-

naa euroa (196,9).

Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja pysyvyys pyritään

varmistamaan panostamalla työnantajakuvaan sekä kehitysohjelmien

ja seuraajasuunnitelmien avulla. Tuleviin eläköitymisiin varaudutaan

eläköitymisennusteilla ja niiden pohjalta tehtävillä resurssisuunnitelmilla.

Lisäksi yhtiössä järjestetään tulevien työntekijöiden rekrytointiin tähtääviä

oppisopimuskoulutuksia ja tehdasyksiköissä panostetaan työssäoppimi-

seen ja osaamisen jakamiseen. Riskejä pyritään ennakoimaan esimiehen

ja alaisen välisillä varhaisen tuen keskusteluilla ja ratkaisuilla, mahdollisten

työkykyriskien ennakoinnilla sekä kohdistamalla ohjausta ja tukea

riskiryhmille.

Yhtiössä toteutetaan vuorovuosina työtyytyväisyyttä mittaava henki-

löstötutkimus ja eettisyysbarometri, joka mittaa henkilöstön näkemystä

eettisten toimintaperiaatteiden (Code of Conduct) toteutumisesta

käytännössä. Vuonna 2021 toteutetun uudistetun henkilöstötutkimuksen

mukaan työtyytyväisyyttä mittaava kokonaisarvosana oli 72,9, joka oli

vertailuarvona käytetyn Euroopan yleisnormin 72,8 tasolla.

Metsä Boardin tavoitteena on tapaturmaton työympäristö. Vuonna

2021 työtapaturmien taajuus, TRIF, oli 9,8 (2020: 8,4) ja poissaoloon

johtaneiden työtapaturmien taajuus LTA1 oli 7,0 (5,7). Tehtailla tapatur-

mataajuus kasvoi, mutta satamatoiminnoissa Hangö Stevedoringissa

turvallisuus kehittyi myönteiseen suuntaan. Tapaturmien tyypillisimpiä

syitä olivat käsiin ja jalkoihin kohdistuneet vammat. Tapaturmia ehkäistään

yhteisillä työturvallisuusstandardeilla, ennakoivilla toimenpiteillä, kuten

turvahavainnoilla, turvallisuuskierroksilla ja turvallisuuskoulutuksilla, sekä

turvallisuutta parantavilla investoinneilla. Metsä Boardin kaikilla tehtailla

ja pääkonttorissa on käytössä 5S-menetelmä, jonka tavoitteena on lisätä

tuottavuutta, työturvallisuutta ja työhyvinvointia.

Toiminta koronapandemian aikana

Metsä Boardilla on käytössään tilanteen mukaiset ja osin viranomaisvaati-

mukset ylittävät varotoimenpiteet. Tärkeimpinä tavoitteina on ollut varmis-

taa työtekijöiden terveys ja turvallisuus, ehkäistä viruksen leviäminen sekä

varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus. Metsä Boardin tuotanto ja toimitukset

ovat pandemian aikana sujuneet keskeytyksettä, ja tartuntaketjuilta on väl-

tytty. Pandemia ei ole aiheuttanut muutoksia yhtiön kestävän kehityksen

tavoitteisiin.

Tehtailla ja toimistoissa on noudatettu tiukkoja erityisjärjestelyjä, joilla

minimoidaan lähikontaktit liikkumisreiteillä, ruokailu- ja sosiaalitiloissa

sekä työpisteissä. Hygieniasta ja kasvomaskien käytöstä on tarkat ohjeet.

Erityisjärjestelyt koskevat myös tehdasalueella vierailevia toimittajia.

Tehtailla on tehty massatestauksia alueellisen koronatilanteen sitä edellyt-

täessä. Yhtiössä on koko pandemian ajan tehty etätyötä niissä tehtävissä,

joissa työn luonne sen sallii. Etätyömahdollisuus jatkuu pandemian jälkeen.

Työntekijöiden jaksamista ja työkyvyn ylläpitämistä on tuettu tarjoamalla

opastusta virtuaalisesti.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen, yhdenvertaisuus

sekä korruption ja lahjonnan vastainen toiminta

Metsä Board edellyttää henkilöstönsä noudattavan soveltuvaa lainsäädän-

töä, toimivan rehellisesti ja tekevän eettisesti kestäviä päätöksiä. Eettisillä

toimintaperiaatteilla ja niihin liittyvällä koulutusohjelmalla halutaan

vahvistaa oikein toimimisen kulttuuria, auttaa henkilöstöä tunnistamaan

eettisesti haastavia tilanteita sekä kannustaa ilmoittamaan havaituista

epäkohdista.

Yhtiön henkilöstöstä 99 prosenttia (99) on suorittanut eettisiä toimin-

taperiaatteita (Code of Conduct) koskevan koulutuksen. Eettisissä toimin-

taperiaatteissa sitoudutaan mm. ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä

korruption ja lahjonnan vastaiseen toimintaan. Ihmisoikeusasiat sisältyvät

myös koko henkilöstölle suunnattuihin yhdenvertaisuuskoulutuksiin sekä

hankinnalle ja myyntihenkilöille järjestettäviin Know Your Business Partner

-koulutuksiin. Eettisiä toimintaperiaatteita edellytetään myös yhteistyö-

kumppaneilta. Vuonna 2017 käynnistetyn ihmisoikeusriskikartoituksen

pohjalta yhtiö on edelleen jatkanut prosessiensa kehittämistä ehkäistäk-

seen toimintaansa ja toimitusketjuunsa kytkeytyviä ihmisoikeusriskejä.

Metsä Board on sitoutunut kehittämään yhdenvertaista kulttuuria,

jossa kaikilla on mahdollisuus menestyä työurallaan ja tulla hyväksytyksi

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

työyhteisön jäsenenä. Henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten sukupuoli,

ikä, etninen tausta, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus, eivät

vaikuta henkilön mahdollisuuksiin menestyä työyhteisössä. Metsä Board

edistää henkilöstönsä monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja mukaan

ottamista vuonna 2021 julkistetulla Metsä meille kaikille -visiolla ja asetet-

tujen tavoitteiden avulla. Tavoitteilla tuetaan muun muassa sukupuolten

välistä tasa-arvoa työyhteisössä ja monimuotoisuutta rekrytoinnissa.

Metsä Groupilla on käytössä yhteinen ilmoituskanava, jossa henkilöstö

ja sidosryhmien edustajat voivat ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista

anonyymisti. Kaikki yhtiön tietoon tulleet rikkomukset ja niiden epäilyt

tutkitaan. Tutkinnan ohjauksesta vastaa vaatimusten noudattamista

valvova Compliance-komitea. Vuonna 2021 Metsä Boardin tietoon tuli kai-

ken kaikkiaan 10 (10) tapausta, jotka liittyivät esimerkiksi eturistiriitoihin,

sopimattomaan käytökseen tai puutteisiin yhdenvertaisessa kohtelussa.

Yksikään tapaus ei ole johtanut oikeuskäsittelyyn, eikä koskenut korrup-

tiota, lahjontaa tai lapsityövoiman käyttöä.

Raaka-aineet ja toimitusketju

Metsä Boardin raaka-aineiden ja toimitusketjun vastuullisuus varmistetaan

omissa prosesseissaan puukuidun sekä muiden raaka-aineiden ja palvelui-

den osalta.

Metsä Boardin puunhankinnasta vastaa Metsä Groupin puunhankinta- ja

metsäpalvelut. Puukuidun vastuullisuus ja jäljitettävyys varmistetaan käy-

tännöillä, jotka täyttävät PEFC Chain-of-Custody ja FSC® Chain-of-Custody

-alkuperän seurantajärjestelmien vaatimukset. Kaikki yhtiön käyttämä

puuraaka-aine on jäljitettävissä, ja se tulee joko sertifioiduista tai kontrolloi-

duista, vastuullisesti hoidetuista pohjoiseurooppalaisista metsistä, joissa

metsien uudistaminen ja luonnon monimuotoisuus turvataan. Metsä Boar-

din tavoite on, että vuonna 2030 sertifioidun puun osuus kaikesta yhtiön

käyttämästä puusta on vähintään 90 prosenttia. Tilikaudella 83 prosenttia

(80) puusta tuli sertifioiduista metsistä.

Muiden raaka-aineiden ja palveluiden hankinta on keskitetty Metsä Grou-

piin, jossa koko konserninlaajuisen hankintaprosessin avulla varmistetaan,

että konsernin toimitusketjussa toimivat yhteistyökumppanit toimivat

vastuullisesti. Näin pyritään minimoimaan esimerkiksi ympäristöön, ter-

veyteen, korruptioon, lapsityövoiman käyttöön ja ihmisoikeusloukkauksiin

liittyvät riskit toimitusketjussa.

Metsä Boardin vähimmäisvaatimuksena hankintasopimuksissa

on, että toimittajat sitoutuvat Metsä Groupin toimittajien eettisiin

toimintaperiaatteisiin tai vastaaviin toimittajien omiin periaatteisiin.

Lisäksi hankintasopimuksissa voi olla muita vastuullisuusvaatimuksia.

Toimittajien valintaprosessissa tehdään riskianalyysi, jossa tarkastellaan

toimittajien maa- ja kategoriariskejä sekä lakien noudattamista. Metsä

Board noudattaa asianmukaista huolellisuutta (third-party due diligence)

Know Your Business Partner -taustatarkastuksessa, jossa tarkastetaan

toimittajan taustat kauppapakotteiden, rahanpesun, korruption, ihmisoike-

usloukkauksien sekä muiden keskeisten riskien osalta. Vastaava prosessi

on Metsä Boardissa käytössä myös asiakkaiden osalta. Merkittävimmille

toimittajille ja mahdollisille riskitoimittajille tehdään lisäksi vastuullisuuden

arviointikysely. Vuosittain Metsä Group ja ulkoiset tahot auditoivat

osan Metsä Boardin toimittajista. Vuonna 2021 Metsä Group teki Metsä

Boardin toimittajille paikan päällä 0 (12) auditointia ja ulkoinen taho 17 (9)

auditointia. Koronapandemia vaikutti vuonna 2021 auditointien määrään.

Arviointien ja auditointitulosten perusteella toimittajille ilmoitetaan

poikkeamista, annetaan suosituksia sekä seurataan toimittajia, joiden

odotetaan parantavan vastuullisuuden hallintaa. Vuonna 2021 erityisesti

työturvallisuus- ja ympäristöasiat huomioitiin entistä kattavammin

arvioinneissa, auditoinneissa ja arvioitavien toimittajien valinnassa. Lisäksi

auditoijia koulutettiin havainnoimaan sosiaaliseen vastuuseen, esimerkiksi

pakkotyöhön ja työperäiseen hyväksikäyttöön liittyviä riskejä.

Vuonna 2021 alkuperä, vähintään valmistusmaa, tunnettiin 98

prosentille (97) raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien kokonaisostoista.

Alkuperätietojen systemaattista keräämistä kehitetään edelleen.

Fossiilittomien raaka-aineiden osuus oli 99,2 prosenttia (99,3) sisältäen

omien tuotteiden pakkausmateriaalit.

Tieteeseen perustuvissa tavoitteissaan (Science Based Targets) Metsä

Board on sitoutunut siihen, että 70 prosenttia muuta kuin kuitua toimit-

tavista toimittajista ja asiakastoimituksiin liittyvistä logistiikkatoimijoista,

hankintakustannuksista mitattuna, asettaisi itselleen SBTi:n mukaiset

tavoitteet vuoteen 2024 mennessä. Vuonna 2021 näin oli tehnyt 16

prosenttia (5) yhtiön toimittajista.

Ilmasto ja ympäristö

Metsä Boardin tavoitteena on käyttää vain fossiilitonta energiaa vuoden

2030 loppuun mennessä. Tällöin tehtaat eivät käytä fossiilisia polttoaineita

eivätkä osta fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa, jolloin tavoite

fossiilisille CO

-päästöille (Scope 1 ja 2) on nolla. Vuonna 2021 Metsä Boar-

din käyttämästä energiasta 85 prosenttia (83) oli fossiilitonta. Yhtiö on

vähentänyt fossiilisia CO

-päästöjään (Scope 1 ja 2) tuotettua tonnia koh-

den 25 prosentilla vuosina 2018–2021. Energiatehokkuudessa tavoitteena

on vähintään 10 prosentin parannus vuosina 2018–2030. Vuonna 2021

energiatehokkuus parani 1,9 prosenttia (2,1) vuoteen 2018 verrattuna.

Fossiilittomuustavoitteen saavuttamiseksi yhtiö on laatinut kaikkia

tehtaita koskevan investointi- ja toimenpidesuunnitelman. Suunnitelman

mukaisesti Kyron tehtaan energiantuotannossa turve korvattiin

uusiutuvalla energialla vuonna 2021. Simpeleen tehtaalla turpeen käyttöä

vähennettiin, ja siellä tavoitteena on luopua turpeesta kokonaan vuonna

2022. Husumin sellutehtaalla soodakattilan ja turbiinin uusiminen eteni.

Valmistuessaan hanke lisää tehtaan uusiutuvan energian tuotantoa ja

nostaa sen sähköomavaraisuuden noin 40 prosentista noin 80 prosenttiin.

Lisäksi raskaan polttoöljyn käyttö tukipolttoaineena vähenee ja 2030 men-

nessä tarvittavat tukipolttoaineet korvataan uusiutuvilla vaihtoehdoilla.

Arvoketjun päästöt (Scope 3) muodostavat 81 prosenttia Metsä Boardin

fossiilisista hiilidioksidipäästöistä. Näiden vähentämiseksi yhtiöllä on

SBTi:n mukaiset päästövähennystavoitteet. Tavoite on, että 70 prosenttia

muuta kuin kuitua toimittavista toimittajista ja asiakastoimituksiin liitty-

vistä logistiikkatoimijoista, hankintakustannuksista mitattuna, asettaisi

itselleen SBTi:n mukaiset tavoitteet vuoteen 2024 mennessä.

Metsä Boardin vedenkäyttö vuonna 2021 oli 115 miljoonaa kuutiometriä

(114), josta prosessivettä oli 59,6 miljoonaa kuutiometriä (62,0). Pintave-

den osuus oli 100 prosenttia prosessi- ja jäähdytysvedestä. Metsä Board

ei ota vettä lainkaan korkean vesistressin alueilta (WRI Aqueduct Water

Risk Atlas). Kaikesta yhtiön käyttämästä vedestä noin 99 prosenttia

palautetaan käytön jälkeen takaisin vesistöihin. Tavoitteena on vähentää

prosessiveden käyttöä 30 prosenttia tuotettua tonnia kohden vuosina

2018–2030. Vuonna 2021 vähennys oli 13,5 prosenttia (7,7) vuoteen 2018

verrattuna. Vedenkäytön vähentämiseksi yhtiö on määritellyt tehdaskoh-

taiset toimenpiteet veden kierrätyksen tehostamiseksi ja raakaveden oton

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

vähentämiseksi. Husumin tehdasintegraatin osuus yhtiön vedenkäytöstä

on noin 40 prosenttia. Siksi Husumin sellutehtaan uudistaminen tulee

vähentämään merkittävästi Metsä Boardin vedenkäyttöä 2030 mennessä.

Tuotannossa syntyneistä sivuvirroista 99,8 prosenttia (99,3) hyödynnettiin

materiaaleina tai energiana. Tavoite on 100 prosenttia.

Ympäristövastuut ja -velvoitteet

Metsä Boardilla on aiemmasta toiminnasta jääneitä ympäristövastuita

suljetuilla, myydyillä tai vuokratuilla teollisuustonteilla sekä käytöstä

poistetuilla kaatopaikoilla. Kunnostustöistä aiheutuville kustannuksille

on tehty kirjanpidolliset varaukset tapauksissa, joissa yhtiön vastuu

maa-alueiden pilaantumisesta on voitu määritellä. Metsä Boardin

ympäristövelvoitteet vuonna 2021 olivat 2,7 miljoonaa euroa (3,4) ja ympä-

ristökulut 13,3 miljoonaa euroa (16,3). Ympäristökulut koostuvat lähinnä

ympäristönsuojelulaitteiden käyttö- ja kunnossapitokuluista, jätehuoltoon

ja ympäristövakuutuksiin liittyvistä kuluista sekä aktivoitujen ympäristöme-

nojen poistoista. Husumin tehtaalla tapahtui syyskuussa 2021 öljyvuoto,

joka oli peräisin tehtaan öljypolttimesta. Mahdollisten ympäristöhaittojen

minimoimiseksi Metsä Board on tukenut tapahtuman tutkintaa ja öljyn puh-

distamista merestä ja rannoilta kaikin tarvittavin resurssein sekä ylläpitä-

nyt vuoropuhelua keskeisten sidosryhmien, kuten paikallisten asukkaiden

ja viranomaisten kanssa. Lisäksi Metsä Boardin tuotantolaitoksilla kirjattiin

vuonna 2021 joitakin lupaehtojen ylityksiä kuukausi- ja vuositasolla. Nämä

raportoitiin vaatimusten mukaisesti viranomaisille.

Riskien kuvaus

Edellä läpikäytyihin ympäristö-, henkilöstö- ja sosiaalisiin asioihin, ihmisoi-

keuksien kunnioittamiseen sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyviä

riskejä kuvataan tarkemmin tämän toimintakertomuksen kappaleessa

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät. Ilmastonmuutokseen ja

luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen liittyvät riskit koskevat Metsä

Boardilla erityisesti metsien, energian ja veden käyttöä, joista yhtiö raportoi

TCFD:n suositusten mukaisesti.

TCFD-suositusten mukainen raportointi

Metsä Boardin ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia kos-

keva raportointi TCFD-suositusten (Task Force on Climate-related Finan-

cial Disclosures) mukaisesti on koottu alla olevaan taulukkoon. Viittaukset

tarkempiin tietoihin on merkitty lyhentein: (VK) Vuosikertomus, (HT) Hal-

lituksen toimintakertomus, (TP) Tilinpäätös, (CG) Selvitys hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Raportoi organisaation hallinto- ja ohjausjärjestelmän ilmastoon liittyvissä riskeissä ja mahdollisuuksissa.

a) Kuvaa hallituksen valvontaa ilmastoon

liittyvissä riskeissä ja mahdollisuuksissa.

VK: Vastuullisuuden hallinnointi s. 24–25

CG: Riskienhallinta s.164–165

b) Kuvaa johdon roolia ilmastoon liittyvien riskien

ja mahdollisuuksien arvioinnissa ja hallinnassa

VK: Vastuullisuuden hallinnointi s. 24–25

CG: Riskienhallinta s.164–165

Strategia

Raportoi ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien todelliset ja mahdolliset vaikutukset organisaation liiketoimintaan, strategiaan ja taloudelliseen suunnitteluun niiltä

osin kuin tieto on olennaista.

a) Kuvaa organisaation tunnistamat lyhyen,

keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastoon

liittyvät riskit ja mahdollisuudet

Tunnistetut ilmastoriskit ja -mahdollisuudet ajoittuvat pääosin keskipitkälle (1–5) vuotta ja pitkälle (yli 5

vuotta) aikavälille. Säähän liittyviä riskejä, kuten kuivia kesiä ja sateisia talvia, voi esiintyä myös lyhyellä

aikavälillä (0–1 vuotta).

VK: Strategia s. 10–11

VK: Toimintaympäristö s. 14–17

VK: Tuote- ja palvelukehitys s. 18–19

VK: Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet s. 28−29

VK: Vastuulliset tuotteet s.44–49

HT: Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät s. 76–77

CG: Riskienhallinta s.164–165

b) Kuvaa ilmastoon liittyvien riskien ja

mahdollisuuksien vaikutusta organisaation

liiketoimintaan, strategiaan ja taloudelliseen

suunnitteluun.

VK: Strategia s. 10–11

VK: Vastuullisuuden hallinnointi, s. 24–25

VK: Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet s. 28−29

HT: Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät s. 76–77

CG: Riskienhallinta s.164–165

c) Kuvaa organisaation strategian häiriönsietokykyä

huomioiden erilaiset ilmastoon liittyvät skenaariot,

mukaan lukien 2°C tai alhaisempi skenaario

Metsä Board sopeuttaa jo toimintaansa matalahiiliseen talouteen ja on sitoutunut tavoitteeseen rajoittaa

maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen 1,5°C asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Yhtiö tavoit-

telee fossiilisen hiilidioksidin (Scope 1 ja 2) nollapäästöjä vuoden 2030 loppuun mennessä. Käytännön

sopeutustoimenpiteitä on tehty esimerkiksi omien polttoaineiden sekä ostoenergian hankinnassa. Yhtiö

on jatkanut ilmastoon liittyvien skenaarioiden analysointia sekä selvittänyt transitio- ja fysikaalisten

riskien ja mahdollisuuksien potentiaalisia vaikutuksia liiketoimintaansa. Metsä Board hyödyntää muun

muassa analyyseja, jotka perustuvat ilmastonmuutospaneelin (IPCC) käyttämiin RCP 2.6, RCP 4.5 ja

RCP 8.5 -skenaarioihin. (Representative Concentration Pathways)

VK: Tuote- ja palvelukehitys s. 18–19

VK: Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet s. 28−29

VK: Vastuulliset tuotteet s.44–49

VK: Ilmasto ja ympäristö s. 52–59

HT: Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät s. 76–79

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Riskienhallinta

Raportoi kuinka organisaatio tunnistaa, arvioi ja hallitsee ilmastoon liittyviä riskejä.

a) Kuvaa organisaation ilmastoon liittyvien

riskien tunnistamis- ja arviointiprosessit.

Ilmastoon liittyvät riskit on integroitu Metsä Boardin muuhun riskienhallintaan:

VK: Vastuullisuuden hallinnointi s. 24–25

HT: Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät s. 76–79

CG: Riskienhallinta s.164–165

b) Kuvaa organisaation ilmastoon liittyvien

riskien hallintaprosessit.

HT: Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät s. 76–79

CG: Riskienhallinta s.164–165

c) Kuvaa millä tavoin ilmastoon liittyvien riskien

tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessit on

sisällytetty organisaation kokonaisvaltaiseen

riskienhallintaan.

Ilmastoon liittyvät riskit on integroitu Metsä Boardin muuhun riskienhallintaan:

VK: Vastuullisuuden hallinnointi s. 24–25

HT: Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät s. 76–79

CG: Riskienhallinta s.164–165

Ilmastoriskejä arvioidaan osana Metsä Boardin kokonaisriskien arviointiprosessia. Riskiarvioinnin

tulokset esitellään hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle kaksi kertaa vuodessa. Riskejä arvioidaan

riskimatriisilla, jossa huomioidaan riskin mahdollisen taloudellisen vaikutuksen suuruus ja riskin

toteutumisen todennäköisyys.

Mittarit ja tavoitteet

Raportoi mittarit ja tavoitteet, joita käytetään arvioimaan ja hallitsemaan relevantteja ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia niiltä osin kuin tieto on olennaista.

a) Raportoi mittarit, joita organisaatio käyttää arvioidessaan

ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia strategiansa

ja riskienhallintaprosessinsa mukaisesti.

VK: Kestävän kehityksen tavoitteet s. 20–23

VK: Vastuulliset tuotteet s. 44–49

VK: Ilmastoja ympäristö s. 52–59

b) Raportoi Scope1 ja Scope 2 sekä tarvittaessa Scope 3

kasvihuonekaasupäästöt ja niihin liittyvät riskit.

Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 -päästöt:

VK: Ilmasto ja ympäristö s. 52–55

c) Kuvaa organisaation ilmastoon liittyvien riskien ja

mahdollisuuksien hallinnassa käyttämät tavoitteet ja

organisaation tulokset suhteessa kyseisiin tavoitteisiin.

VK: Kestävän kehityksen tavoitteet s. 20–23

VK: Vastuulliset tuotteet s. 44–49

VK: Ilmastoja ympäristö s. 52–59

■ EU-taksonomia

Yleistä

Taksonomia on Euroopan unionin asetuksella 2020/852 rahoitusmarkki-

noille vuoden 2022 alusta luotu luokitusjärjestelmä, joka listaa ilmaston ja

ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja. Luokitusjärjestelmän

tavoitteena on ohjata rahaa kestäviin investointeihin ja sijoituksiin siten,

että EU kykenee saavuttamaan itselleen asettamat kunnianhimoiset pääs-

tövähennystavoitteet. Kullekin näin määritellylle taloudelliselle toiminnolle

määritetään tekniset arviointikriteerit ja raja-arvot, joiden perusteella

toimintaa voidaan pitää kestävänä.

Euroopan komissio on todennut taksonomian olevan jatkuvan kehityk-

sen kohteena ja ilmoittanut aloittavansa toimintojen arviointikriteerien

määrittelyn niistä liiketoiminnoista, joissa toteutettavilla parannuksilla

on suurin vaikutus ilmaston ja ympäristön kannalta. Metsä Boardin

pääliiketoiminnot, kartonki- ja markkinasellu-liiketoiminta eivät toistaiseksi

ole taksonomian luokittelukriteereissä mukana. Tästä johtuen yhtiön

taksonomiakelpoisen liiketoiminnan osuus erityisesti liikevaihdosta on

vähäinen. Metsä Boardin tiedossa ei toistaiseksi ole, millä aikataululla ja

missä laajuudessa sen pääliiketoiminnot on mahdollisesti tarkoitus saattaa

taksonomian soveltamisalan piiriin.

Metsä Boardin tavoitteiden ytimessä on ilmaston lämpenemisen

hillitseminen ja liiketoiminnan sopeuttaminen vähähiiliseen tulevaisuuteen.

Tavoitteena on täysin fossiiliton tuotanto ja tuotteet vuoden 2030 loppuun

mennessä. Yhtiö panostaa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti

metsien kestävään käyttöön, prosessien resurssitehokkuuteen sekä

siihen, että jätteitä ja päästöjä syntyy mahdollisimman vähän ja materiaalit

pysyvät kierrossa pitkään. Metsä Boardin tuotteet tarjoavat vaihtoehdon

fossiilisista raaka-aineista valmistetuille tuotteille.

Taksonomiakelpoisuudesta raportointi

Taksonomiassa määritetään kuusi keskeistä ympäristötavoitetta, joihin

nähden eri liiketoimintoja arvioidaan. Ympäristötavoitteet ovat: (a)

ilmastonmuutoksen hillintä, (b) ilmastonmuutokseen sopeutuminen,

siirtyminen kiertotalouteen, (e) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen

ja vähentäminen sekä (f) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien

suojelu ja ennallistaminen.

Metsä Board raportoi taksonomia-asetuksen soveltamismääräysten

mukaisesti tilikaudelta 2021 sen, miltä osin yhtiön liiketoiminta on

määritellysti taksonomiakelpoista (eligible) suhteessa kahteen ensim-

mäisenä määritettyyn ympäristötavoitteeseen - ilmastonmuutoksen

hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Taksonomiakelpoisesta

liiketoiminnasta raportoidaan osuudet liikevaihdosta, investoineista ja

käyttökustannuksista.

Tilikaudesta 2022 alkaen Metsä Board raportoi sekä taksonomiakel-

poiset liiketoiminnot (eligible) että niiden taksonomiakriteeristön mukai-

suuden (alignment). Taksonomian mukaisuudessa raportoidaan siitä,

miltä osin kyseinen liiketoiminta tukee vahvistettuja ympäristötavoitteita.

Toiminta katsotaan taksonomian mukaiseksi, jos se tukee merkittävästi

(significant contribution) yhtä määritellyistä ympäristötavoitteista

aiheuttamatta merkittävää haittaa (no significant harm) muille. Lisäksi

toiminnan on täytettävä sosiaalista vastuuta koskevat kriteerit (minimum

social safeguards).

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

■ Metsä Boardin taksonomiakelpoiset

toiminnot vuonna 2021

Taloudellinen toiminta Liikevaihto

Inves-

toinnit

Käyttökus-

tannukset

4.20. Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön

yhteistuotanto bioenergialla

0,1 % 59,0 % 7,5 %

4.24. Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto

bioenergialla

0,0 % 0,2 % 1,2 %

5.1. Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja veden-

jakelu-järjestelmien rakentaminen, laajentami-

nen ja käyttö

0,0 % 0,0 % 0,4 %

5.3. Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien

rakentaminen, laajentaminen ja toiminta

0,0 % 0,2 % 0,7 %

5.5. Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus

syntypaikalla lajitelluissa jakeissa

0,0 % 0,0 % 2,1 %

Taksonomiakelpoiset toiminnot yhteensä 0,1 % 59,4 % 11,9 %

Ei-taksonomiakelpoiset toiminnot

yhteensä

99,9 % 40,6 % 88,1 %

Taksonomiakelpoisten toimintojen

osuuksien laskentaperiaatteet

Metsä Board sisällyttää taksonomiakelpoisten toimintojen liikevaihtoon

niiden tuotteiden ja palveluiden myynnin, joka sisältyy Metsä Boardin

raportoituun liikevaihtoon. Taksonomiakelpoisten toimintojen tuotanto

käytetään lähes kokonaan Metsä Boardin omassa toiminnassa, eikä näistä

toiminnoista kerry juurikaan raportoitavaa liikevaihtoa.

Taksonomiakelpoisten toimintojen investointiosuus sisältää

pääosin Husumin sellutehtaan soodakattilan ja turbiinin uudistamiseen

tehtyjä investointeja luokassa 4.20; lämmön ja sähkön yhteistuotanto

bioenergialla. Muut taksonomiakelpoiset investointiosuudet ovat

korvausinvestointeja Kaskisten ja Simpeleen tehtailla tapahtuvaan

lämmön bioenergiapohjaiseen tuotantoon ja vedenkäsittelyyn. Metsä

Board sisällyttää investointimenoihin tilikauden aikaiset aineellisen ja

aineettoman käyttöomaisuuden lisäykset mukaan lukien pitkäaikaisten

vuokrasopimusten perusteella kirjatut käyttöoikeusomaisuuserät.

Käyttökustannukset sisältävät kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehitysmenot

sekä tuotantolaitosten ja kiinteistöjen kunnossapitokustannukset

täydennettynä jätteidenkäsittelyn ja lyhytaikaisten vuokrasopimusten

kustannuksilla. Kustannukset sisältävät sekä ulkoiset palvelukustannukset

että luetelluista toiminnoista vastaavan oman henkilöstön palkat sivuku-

luineen. Merkittävin osuus taksonomiakelpoisista käyttökustannuksista

ovat Husumin sellutehtaan kemikaalien ja lämmön talteenoton käyttökus-

tannuksia luokassa 4.20. Luokassa 4.24. on raportoitu Kaskisten tehtaan

bioenergiapohjaisen lämmöntuotannon käyttökustannukset. Veden- ja

jätteidenkäsittelyn käyttökustannukset kertyvät kaikilta Metsä Boardin

tehtailta.

■ Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Metsä Boardin riskienhallinta on systemaattista ja ennakoivaa toimintaa,

jonka avulla arvioidaan ja hallitaan liiketoimintaan liittyviä mahdollisuuksia,

riskejä ja uhkatekijöitä. Metsä Boardin hallitus vastaa riskienhallinnasta ja

hyväksyy riskienhallintapolitiikan. Metsä Boardin liiketoiminnoissa arvioi-

daan systemaattisesti strategisia, operatiivisia, rahoitus- ja vahinkoriskejä.

Keskeiset riskit huomioidaan liiketoimintojen suunnitteluprosesseissa

ja niihin varaudutaan hallintatoimenpitein. Lisäksi yhtiön johtoryhmä

tarkastelee merkittävimpiä riskejä osana johtoryhmätyöskentelyä.

Metsä Boardin riskinkantokyvyn ylittävät riskit on siirretty vakuutus-,

johdannais- ja muilla sopimuksilla vakuutusyhtiöille, pankeille ja muille

vastapuolille. Merkittävät vahinkoriskit on katettu konsernin omaisuus- ja

keskeytysvahinko-, vastuuvahinko-, kuljetusvahinko-, kyber- ja

luottovakuutuksilla.

Tunnistetuista riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan hallitukselle

ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Vuonna 2021 toteutetuissa riskienarvioinneissa tunnistettiin seuraavat

Metsä Boardin liiketoimintoihin ja kannattavuuteen mahdollisesti vaikutta-

vat riskit ja epävarmuustekijät:

■ Markkinariskit

Koronapandemia

Koronapandemia aiheuttaa edelleen epävarmuutta maailmantaloudessa ja

Metsä Boardin liiketoimintaympäristössä. Pandemiatilanteen aiheuttamaa

epävarmuutta ylläpitävät virusmuunnokset, valtioiden rajoitus- ja sulkutoi-

met, rokotekattavuuden erot ja epätietoisuus rokotteiden tehon kestosta.

Pandemian pitkittyminen voi vähentää Metsä Boardin tuotteiden kysyntää

sekä aiheuttaa häiriöitä yhtiön tuotannossa tai toimintaketjuissa. Toisaalta

pandemian aikainen elvyttävä rahapolitiikka yhdistettynä pandemiasta

toipumisen myönteisiin talousvaikutuksiin voi johtaa talouden ylikuume-

nemiseen, jonka purkautumisella voi olla äkillisiä negatiivisia vaikutuksia

maailmantalouteen ja sitä kautta Metsä Boardin tuotteiden kysyntään

ja kannattavuuteen. Lisäksi Metsä Boardin asiakkaiden kassatilanteen

heikkeneminen tai hidastunut maksukäyttäytyminen voivat vaikuttaa

yhtiön kassavirtaan ja johtaa luottotappioihin. Pandemia voi myös

aiheuttaa lisäkustannuksia, esimerkiksi kuljetuskapasiteetin saatavuuden

heikentyessä.

Maailmantalouden kehityksen epävarmuus

Pandemiatilanteen muutosten lisäksi vuonna 2022 maailmantalouteen

vaikuttavat Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten jännitteiden jatkuminen,

Kiinan talouden kehittyminen, inﬂaation nopeutuminen, keskuspankkien

kiristyvä rahapolitiikka sekä globaalien hankinta- ja toimitusketjujen häiriöt.

Lisäksi Yhdysvaltojen ja Venäjän välisten jännitteiden lisääntyminen ja

mahdollisten uusien pakotteiden käyttöönotto aiheuttaa epävarmuutta

maailmantaloudessa.

Kiinan markkinan merkitys

Kiina on merkittävä markkina-alue erityisesti Metsä Boardin osakkuusyhtiö

Metsä Fibrelle. Kiinan talouskasvu on hidastunut maan tiukkojen rajoitus-

toimien, kiinteistömarkkinoiden ongelmien ja teollisuuden energiapulan

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

johdosta. Kiinan teollisuuden ongelmat voivat lisätä globaalien toimitus-

ketjujen ongelmia ja niiden kustannuksia. EU:n ja Kiinan välisiä suhteita

rasittavat molemminpuoliset pakotteet sekä eriävät näkemykset monissa

asioissa. Kiinan talouden kasvun hidastuminen tai EU:n ja Kiinan välisten

suhteiden heikentyminen saattavat vaikuttaa negatiivisesti markkin-

asellun tai kartonkien kysyntään Kiinassa ja sitä kautta Metsä Boardin

kannattavuuteen.

Toimintaympäristön muutokset

Metsä Board toimii alalla, jossa kysynnän ja tarjonnan tasapaino ja

sen muutokset vaikuttavat lopputuotteiden kysyntään ja hintatasoon.

Uusien toimijoiden tulo markkinoille, korvaavat tuotteet tai muutokset

kulutuskäyttäytymisessä saattavat vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin

kartonkien kysyntään. Kilpailijoiden kapasiteetin lisäys tai tuotevalikoimien

laajeneminen voivat alentaa lopputuotteiden hintatasoa ja vaikuttaa

negatiivisesti Metsä Boardin kannattavuuteen. Myös merkittävät valuutta-

kurssimuutokset saattavat vaikuttaa tuotteiden markkinatasapainoon ja

yritysten kilpailukykyyn.

Muutokset sääntelyssä, esimerkiksi EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka

sekä lisääntyvät uudet vaatimukset hiilidioksidi-, rikki- tai muiden

päästöjen rajoittamiseksi, voivat lisätä tuotantokustannuksia ja heikentää

liiketoiminnan kannattavuutta. Rajoitukset kertakäyttöisille muovia

sisältäville tuotteille ohjaavat Metsä Boardin tuotteiden kehitystyötä. Myös

muovittomien kertakäyttöisten tarjoiluastioiden hyväksyttävyyteen liittyy

riskejä. Lisäksi eri pakkausmateriaalien hyväksyttävyyteen ja verotukseen

liittyy sääntelyriskejä.

Sellun markkinatilanne

Globaaleilla sellumarkkinoilla rakenteelliset muutokset asiakkaiden

sellun käytössä, lisääntyvä kilpailu sekä uusi tuotantokapasiteetti voivat

vaikuttaa negatiivisesti sellun toimitusmääriin ja markkinahintoihin ja siten

Metsä Boardin kannattavuuteen. Sellun markkinahinnan 10 prosentin

vahvistumisella (heikkenemisellä) on noin 30 miljoonan euron positiivinen

(negatiivinen) vaikutus yhtiön liiketulokseen.

Geopoliittiset riskit

Maailmalla on geopoliittisia riskejä ja kriisejä, jotka ovat sidoksissa toisiinsa,

ja joiden vaikutukset voivat näkyä muutoksina alueellisissa turvallisuus-

tilanteissa ja elinolosuhteissa ja myös maailmanlaajuisessa taloudessa.

Alueellisten konﬂiktien vaikutukset voivat näkyä kansainvaelluksina sekä

ääriajatteluun pohjautuvana terrorismina. Näiden riskien ennustettavuus

on heikko ja niiden vaikutukset voivat ilmetä hyvin nopeasti tai pidemmällä

aikavälillä.

Kansainvälisen kaupan rajoitukset ja pakotteet

Mahdolliset muutokset johtavien teollisuusmaiden teollisuus- ja

kauppapolitiikassa, geopoliittisten riskien toteutuminen tai geopoliittisten

kriisien eskaloituminen voivat johtaa laajempiin kaupankäyntiä rajoittaviin

toimiin tai kansainvälisten pakotteiden käyttöön. Näiden mahdollisena

seurauksena voi olla maailmantalouden elpymisen ja kasvun hidastuminen

ja jopa globaalien kauppavirtojen supistuminen. Kansainvälisen kaupan

rajoituksilla ja pakotteilla voi olla negatiivisia vaikutuksia Metsä Boardin

tuotteiden kysyntään ja yhtiön kannattavuuteen.

■ Operatiiviset riskit

Kestävä kehitys ja ilmastoriskit

Kestävän kehityksen edistäminen tukee Metsä Boardin liiketoimintaa

ja sen kehittämistä, mutta erityisesti ilmastomuutokseen ja luonnon

monimuotoisuuden heikkenemiseen liittyy myös riskejä. Metsä Boardilla

nämä riskit koskevat erityisesti metsiä sekä energian ja veden käyttöä,

ja toteutuessaan riskeillä voi olla negatiivinen vaikutus Metsä Boardin

liiketoimintaan. Ilmastoriskit jaetaan 1) transitioriskeihin eli riskeihin, jotka

syntyvät matalahiiliseen talouteen siirtymisestä ja 2) fysikaalisiin riskeihin,

jotka liittyvät muutoksiin lämpötiloissa ja sademäärissä ja joita syntyy, jos

ilmastonmuutosta ei hillitä.

Transitioriskeistä merkittäviä ovat lisääntyvä sääntely sekä markkina- ja

maineriski, jos muuttuneeseen markkinaympäristöön ei vastata tehok-

kaasti. Sääntely ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kasvihuonekaasu-

päästöjen vähentämiseksi voi aiheuttaa vaatimuksia uudesta teknologiasta

sekä vaikuttaa energian ja kasvihuonekaasupäästöjen hinnoitteluun ja

siten lisätä kustannuksia. Lisäksi hiilinielujen ja metsäluonnon monimuo-

toisuuden turvaaminen lisääntyvällä sääntelyllä aiheuttaa riskejä metsien

hyödyntämiselle. Vähähiilisessä taloudessa myös tuotteiden kysyntä ja

tarjonta voivat poiketa nykytilanteesta.

Fysikaaliset ilmastoriskit voidaan jakaa akuutteihin sään ääri-ilmiöihin

ja pysyvämpiin pitkän aikavälin muutoksiin. Sään ääri-ilmiöt, kuten

myrskyt, kuivuus ja tulvat, voivat aiheuttaa katkoksia tuotannossa tai

haitata raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksia. Pitkällä aikavälillä sekä

kuivien kausien yleistyminen että lisääntynyt sadanta ja tulvat voivat

heikentää tehtaiden tarvitseman prosessiveden saatavuutta ja aiheuttaa

tuotannonkeskeytyksiä. Riskiä pienentää se, että Metsä Boardin kaikki

tehtaat sijaitsevat runsasvetisillä pohjoisilla alueilla. Ilmaston lämmetessä

merkittävimmät metsään ja puuraaka-aineen saatavuuteen vaikuttavat

fysikaaliset riskit ovat korjuuolosuhteiden heikkeneminen talvikauden

lyhentyessä sekä hyönteistuhojen lisääntyminen.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen

näkyvät vahvasti Metsä Boardin kestävän kehityksen tavoitteissa.

Tavoitteiden ytimessä ovat siirtyminen täysin fossiilittoman energian

käyttöön tuotannossa, fossiiliöljypohjaisten raaka-aineiden käytöstä

luopuminen sekä energian ja veden käytön tehostaminen. Tavoitteisiin

liittyvät toimenpiteet auttavat Metsä Boardia hallitsemaan ilmastoriskejä.

Samalla ne avaavat Metsä Boardille uusia mahdollisuuksia muuttuneessa

toimintaympäristössä ja vastaavat kiertotalouden tarpeisiin. Luonnon

monimuotoisuuden turvaamiseksi ja vesien suojelemiseksi Metsä Groupin

puunhankinta on käynnistänyt metsätalouden ekologisen kestävyyden ja

luonnonhoidon ohjelmat. Kaikki Metsä Groupin hankkima puu on peräisin

kestävistä hoidetuista metsistä, mikä on todennettu sertifioinnilla tai

muuten kontrolloitu.

Metsä Boardin ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia koskeva

raportointi TCFD-suositusten mukaisesti löytyy kappaleesta Selvitys

muista kuin taloudellisista tiedoista.

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Tuotannon keskittyminen suppealle

maantieteelliselle alueelle

Metsä Boardin kahdeksasta tuotantolaitoksesta seitsemän sijaitsee

Suomessa ja yksi Ruotsissa. Historiassa Suomessa on ollut useita työ-

markkinariitoja sekä metsäteollisuudessa että metsäteollisuustuotteiden

jakeluketjussa. Nämä voivat vaikuttaa negatiivisesti tuotantomääriin

ja asiakastoimituksiin, sekä heikentää yhtiön kilpailuasemaa ja kannat-

tavuutta. Myös Ruotsissa työmarkkinariidat voivat vahingoittaa Metsä

Boardin tuotantoa ja asiakastoimituksia sekä vaikuttaa negatiivisesti yhtiön

liiketoimintaan.

Jatkuvuusriskit

Tehtaiden tuotannon jatkuvuuteen voivat vaikuttaa esimerkiksi suuret

tulipalot, merkittävät konerikot, vakavat onnettomuudet, sään ääri-ilmiöt

ja ympäristövahingot. Lisäksi esimerkiksi tartuntatautien aiheuttama

työntekijöiden sairastuminen, tietojärjestelmien pitkäkestoiset häiriöt, työ-

markkinariidat, tärkeimpien raaka-aineiden saatavuusongelmat ja häiriöt

logistiikkaketjussa voivat keskeyttää koko liiketoiminnan tai osia siitä.

Tuotannon tai toimitusketjun keskeytykset voivat vaikuttaa asiakas-

palvelun jatkuvuuteen ja toimitusvarmuuteen. Keskeytysten ollessa

pitkäaikaisia taloudelliset menetykset voivat olla erittäin merkittäviä, ja ne

voivat aiheuttaa pysyviä asiakasmenetyksiä. Näiden riskien toteutumisen

varalle yhtiössä on laadittu jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmia.

Liiketoiminnan kehittäminen

Metsä Boardin liiketoiminnan kehitys ja kasvu edellyttävät strategisia valin-

toja, joihin liittyy riskejä. Kyseiset epävarmuudet liittyvät esimerkiksi kas-

vuinvestointien valintaan ja ajoitukseen, sekä myynnin ja asiakasportfolion

kehittämiseen. Kartonkiliiketoiminnan kasvattaminen ja uuden tuotannon

markkinoille saaminen ovat riippuvaisia onnistuneesta myynnistä. Uusien

tuotteiden kaupallistamiseen liittyy epävarmuustekijöitä, jotka toteutues-

saan voivat vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin tuotteiden kysyntään ja

yhtiön kannattavuuteen. Myynnin globaaliin kasvattamiseen liittyy myös

kustannus- ja valuuttakurssiriskejä.

Liiketoimintaa kehitetään myös tuotantoteknologiaa uudistamalla,

tehokkuusohjelmilla, tuotekehityksellä sekä liiketoimintaprosesseja

yhtenäistämällä. Mikäli kehityshankkeiden ja -investointien kustannukset

ylittyvät merkittävästi, valmistuminen viivästyy, tuotannolliset tai kaupal-

liset tavoitteet eivät toteudu, saattaa niillä olla negatiivinen vaikutus yhtiön

kannattavuuteen.

Liiketoiminnan eettisyys

Liiketoiminnan eettisyys yleisesti sekä ihmisoikeusloukkauksien, eturisti-

riitojen, väärinkäytösten, korruption, lahjonnan ja rahanpesun estäminen

on tunnistettu jatkuvaa kehitystyötä edellyttäväksi osa-alueeksi. Yhtiössä

toteutetaan joka toinen vuosi koko henkilöstölle suunnattu eettisyysbaro-

metri. Myös anonyymi eettinen ilmoituskanava ja siihen liittyvän tutkinta-

prosessin toimivuus ovat keskeisiä työkaluja vaatimustenmukaisuuteen

liittyvien riskien tunnistamisessa ja hallinnassa. Osana jatkuvaa vastuulli-

suustyötä, yhtiö kehittää toimittajiensa ja asiakkaidensa tunnistamiseen

liittyviä prosesseja, joiden avulla toimitusketjun vastuullisuuteen liittyviä

riskejä voidaan tunnistaa ja hallita tehokkaammin.

Tuotannontekijöiden kustannus- ja saatavuusriskit

Metsä Boardin toiminnan kannalta tärkeimpien tuotannontekijöiden, kuten

puun, energian ja kemikaalien hintojen odottamaton nousu tai mahdolliset

saatavuusongelmat voivat heikentää kannattavuutta ja uhata toiminnan

jatkuvuutta. Myös valuuttakurssien muutokset voivat vaikuttaa joidenkin

tuotannontekijöiden kustannuksiin. Metsä Board pyrkii suojautumaan tältä

riskiltä solmimalla pitkäaikaisia toimitussopimuksia ja hyödykkeisiin liit-

tyviä johdannaissopimuksia. Lisäksi kuljetus- ja muiden logistiikkakulujen

voimakas nousu tai kuljetuskapasiteetin heikko saatavuus voivat vaikuttaa

negatiivisesti Metsä Boardin kannattavuuteen. Myös mahdolliset muutok-

set keskeisiin tuotannontekijöihin liittyvässä lainsäädännössä, sääntelyssä

tai verotuksessa voivat aiheuttaa merkittävää kustannusten nousua.

Vastuuriskit

Metsä Boardin liiketoimintaan liittyy vastuuriskejä, kuten sopimus-,

ympäristö- ja tuotevastuuriskit. Vastuuriskejä hallitaan tehokkailla

liiketoimintaprosesseilla, sopimuskoulutuksella, johtamiskäytännöillä,

laadun hallinnalla ja toiminnan läpinäkyvyydellä. Osa liiketoiminnan

vastuuriskeistä on suojattu vakuutussopimuksilla.

Yritysturvallisuusriskit

Yritysturvallisuutta uhkaavia riskejä ovat esimerkiksi puutteet ja laimin-

lyönnit henkilö- ja työturvallisuudessa ja taloudellisten väärinkäytösten

hallinnassa sekä negatiivinen informaatiovaikuttaminen ja kyberuhat,

toimitusketjuihin kohdistuvat uhat ja sisäisen valvonnan riittävyys. Yritys-

turvallisuuden toimintaprosesseja ja uhkatekijöiden hallintaan liittyvää

ohjeistusta, koulutusta, ja sisäistä valvontaa kehitetään jatkuvasti sekä

kriisitilanteiden hallintaa harjoitellaan säännöllisesti.

Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys

Metsä Board kiinnittää huomiota ammattitaitoisen henkilöstön saata-

vuuden ja pysyvyyden varmistamiseen henkilöstön kehitysohjelmien

ja seuraajasuunnitelmien avulla sekä panostamalla työnantajakuvaan.

Metsä Board varautuu eläköitymisiin ja muihin henkilöstöriskeihin myös

monitaitoisuuden ja työkyvyn kehittämisen sekä työnkierron avulla.

■ Rahoitusriskit

Rahoitus- ja valuuttakurssiriskit

Rahoitusmarkkinoiden kasvavan sääntelyn seurauksena luotto- ja

velkakirjamarkkinoiden toiminta voi vaikeutua, mikä saattaa vaikuttaa

yhtiön kykyyn hankkia pitkän aikavälin velkarahoitusta kilpailukykyiseen

hintaan. Rahoitukseen liittyviä riskejä hallitaan Metsä Boardin hallituksen

hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Tarkoituksena on suojautua

merkittäviltä taloudellisilta riskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa

aikaa sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.

Metsä Board myy tuotteitaan useissa maissa ja on siten altis valuutta-

kurssien vaihteluille. Yhdysvaltain dollarin arvon 10 prosentin vahvistumi-

sella suhteessa euroon on noin 80 miljoonan euron positiivinen vaikutus

Metsä Boardin vuotuiseen liiketulokseen. Vastaavasti Ruotsin kruunun 10

prosentin vahvistumisen vaikutus on noin 50 miljoonaa euroa negatiivinen

ja Ison-Britannian punnan 10 prosentin vahvistumisen vaikutus noin 10

miljoonaa euroa positiivinen. Valuuttakurssien heikkenemisen vaikutus

olisi vastakkainen. Herkkyydet eivät sisällä suojausvaikutusta.

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Luottoriskit

Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on Metsä Boardin

ylimmän johdon ja Metsä Groupin keskitetyn luotonvalvonnan vastuulla.

Metsä Boardin johto määrittää asiakkaille myönnetyt luottorajat ja

maksuehdot yhdessä keskitetyn luotonvalvonnan kanssa. Lähes kaikki

luottoriskit siirretään luottovakuutussopimusten avulla. Metsä Boardin

asiakasluottoriski oli normaalilla tasolla vuonna 2021. Luotonvalvonnan

pääperiaatteet on määritelty yhtiön hallituksen hyväksymässä

luottopolitiikassa.

Metsä Boardin rahoitusriskejä ja niiden hallintaa on kuvattu tarkemmin

vuoden 2021 vuosikertomuksen konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 5.6

Rahoitusriskien hallinta.

■ Oikeudenkäynnit

Verohallinto otti syksyllä 2015 vuoden 2014 verotusta toimittaessaan

kielteisen kannan ranskalaisen tytäryhtiön rajat ylittävässä fuusiossa siir-

tyneiden tappioiden hyväksi lukemiseen Metsä Board Oyj:n verotuksessa.

Metsä Boardin näkemyksen mukaan tappiot olivat vähennyskelpoisia ja

yhtiö haki muutosta verohallinnon ratkaisuun. Verotuksen oikaisulauta-

kunta hylkäsi yhtiön vaatimuksen maaliskuussa 2018. Edelleen Helsingin

hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön oikaisulautakunnan päätöksestä tekemän

valituksen helmikuussa 2021. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt syys-

kuussa 2021 tekemällään päätöksellä asiassa valituslupaa Metsä Boardille,

joten Helsingin hallinto-oikeuden kielteinen päätös jää voimaan ja asia on

loppuun käsitelty.

■ Hallinnointi

Metsä Boardin lakisääteiset toimielimet ovat yhtiökokous, hallitus ja

toimitusjohtaja. Hallituksella on yleistoimivalta ja sille kuuluvat yhtiön

toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen asiat, jotka ovat strategi-

sia, laajakantoisia ja epätavallisia ja eivät siten kuulu yhtiön päivittäiseen

liiketoimintaan. Yhtiön toiminnan operatiivisesta johtamisesta vastaa

toimitusjohtaja tukenaan johtoryhmä, jonka jäsenet eivät ole hallituksen

jäseniä. Eri toimielinten tehtävät ja vastuut määräytyvät Suomen osakeyh-

tiölain mukaisesti.

Metsä Boardin hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä, joista kolme on

naisia. Enemmistön (6/9) muodostavat hallituksen jäsenet ovat riippumat-

tomia sekä yhtiöstä että sen merkittävistä osakkeenomistajista. Kolme

hallituksen jäsentä on riippuvaisia Metsäliitto Osuuskunnasta. Tilikaudella

2021 hallitus piti yhteensä 13 kokousta, ja hallituksen jäsenet osallistuivat

kokouksiin 99-prosenttisesti (100 % vuonna 2020).

Metsä Boardin hallitus on määrittänyt hallituksen monimuotoisuutta

koskevat periaatteet. Periaatteiden toteutumisesta raportoidaan vuosittain

yhtiön selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Gover-

nance Statement).

■ Vuoden 2021 yhtiökokouksen päätökset

Metsä Boardin 25.3.2021 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti

yhtiön tilinpäätöksen tilikaudelta 2020 ja päätti jakaa osinkoa 0,10 euroa

osakkeelta sekä lisäksi pääomapalautusta sijoitetun vapaan pääoman

rahastosta 0,16 euroa osakkeelta, yhteensä 0,26 euroa osakkeelta.

Yhtiökokous päätti pitää hallituksen palkkiot ennallaan siten, että

hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiota 95 000 euroa, hal-

lituksen varapuheenjohtajalle 80 000 euroa ja hallituksen jäsenelle 62 500

euroa sekä lisäksi, että kokouspalkkioita maksetaan 800 euroa kustakin

hallituksen ja sen valiokunnan kokouksesta, johon jäsen osallistuu. Yhtiö-

kokous päätti maksaa noin puolet palkkioista julkisesta kaupankäynnistä

hankittavina yhtiön B-sarjan osakkeina. Edelleen yhtiökokous päätti mak-

saa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle kuukausipalkkiota 800 euroa.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi yhdeksän (9) ja

valitsi hallituksen jäseniksi teollisuusneuvos Hannu Anttilan, kauppatieteen

maisteri Raija-Leena Hankosen, kauppatieteen maisteri Erja Hyrskyn, dip-

lomi-insinööri Ilkka Hämälän, oikeustieteen kandidaatti Kirsi Komin, maa-

ja metsätaloustieteen maisteri Jussi Linnarannan, kauppatieteen maisteri

Jukka Moision, maa- ja metsätaloustieteen maisteri Timo Saukkosen ja

oikeustieteen kandidaatti Veli Sundbäckin. Hallituksen jäsenten toimikausi

kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun.

Lisätietoa yhtiökokouksen päätöksistä ja tilaisuuteen liittyvää materiaa-

lia on saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.metsaboard.com/

yhtiokokous2021.

■ Osakkeet

Metsä Boardilla on kaksi osakesarjaa. Vuoden 2021 lopussa A-osakkeita

oli 32 802 175 kappaletta ja B-osakkeita 322 710 571 kappaletta. Jokainen

A-osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kahdellakymmenellä

(20) ja B-osake yhdellä (1) äänellä. Kaikki osakkeet oikeuttavat yhtäläiseen

osinkoon.

Metsä Boardin A-osake voidaan muuntaa B-osakkeeksi osakkeenomis-

tajan tai hallintarekisteröityjen osakkeiden hoitajan kirjallisesta vaatimuk-

sesta. Vuonna 2021 yhteensä 84 976 Metsä Board Oyj:n A-osaketta muun-

nettiin B-osakkeeksi. Vuoden 2021 aikana Metsä Board ei vastaanottanut

liputusilmoituksia. Yhtiöllä ei ole hallussa sen omia osakkeita.

Tilikauden lopussa Metsä Boardin B-osakkeen päätöskurssi Nasdaq

Helsingissä oli 8,61 euroa, ylin kurssi oli 11,01 euroa ja alin kurssi 7,50 euroa.

Vastaavasti A-osakkeen päätöskurssi oli 9,38 euroa, ylin kurssi 11,00 euroa

ja alin kurssi 8,50 euroa.

Vuonna 2021 B-osakkeen keskimääräinen päivittäinen osakevaihto

Nasdaq Helsingissä oli 389 117 osaketta ja A-osakkeen 7 153 osaketta.

B-osakkeen kokonaisvaihto oli 896 miljoonaa euroa ja A-osakkeen 17

miljoonaa euroa.

Metsä Boardin kaikkien osakkeiden markkina-arvo tilikauden lopussa

oli 3,1 miljardia euroa, josta B-osakkeiden markkina-arvo oli 2,8 miljardia

euroa ja A-osakkeiden 0,3 miljardia euroa.

Metsäliitto Osuuskunta omisti tilikauden lopussa 48 prosenttia

(31.12.2020: 48) kaikista osakkeista ja näiden osakkeiden tuottama

äänivalta oli 67 prosenttia (67). Ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen

omistajien osuus kaikista osakkeista oli noin 14 prosenttia (16).

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Hallituksen antivaltuudet

Hallitus on valtuutettu päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeut-

tavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien

osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 35 000 000 B-sarjan

osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Valtuutus on voimassa 23.3.2022 asti. Valtuutus oli kokonaan käyttämättä

31.12.2021.

■ Lähiajan näkymät

Taivekartongin ja valkoisten kraftlainereiden kysynnän odotetaan pysyvän

hyvänä Metsä Boardille merkittävillä liiketoiminta-alueilla Euroopassa

ja Pohjois-Amerikassa. Kartonkien keskihintojen arvioidaan nousevan

ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Kuljetuskaluston maailmanlaajuiset saatavuusongelmat jatkuvat, mikä

kasvattaa logistiikkakustannuksia. Tuotantokustannuksia lisäävät energian

ja tiettyjen kemikaalien hinnannousu.

Pitkäkuituisen markkinasellun kysynnän odotetaan pysyvän hyvänä

Euroopassa. Kiinassa markkinasellun kysyntä vahvistui vuoden 2021 lop-

pua kohden, mutta alkuvuonna heikentynyt koronatilanne ja maan tiukka

koronapolitiikka aiheuttavat kysynnässä jonkin verran epävarmuutta.

Logistiikan globaalit pullonkaulat vaikuttavat edelleen Aasian sellutoimituk-

siin kaikilta markkinasellun tuottaja-alueilta.

■ Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Metsä Board osti 1.1.2022 Pohjolan Voima Oyj:lta sekä Leppäkoski-kon-

serniin kuuluvalta DL Power Oy:lta kaikki niiden omistamat Hämeenkyrön

Voima Oy:n osakkeet. Järjestelyjen jälkeen Metsä Board omistaa

Hämeenkyrön Voima Oy:stä 100 prosenttia. Järjestelyllä ei ole merkittävää

vaikutusta Metsä Boardin taloudellisiin tunnuslukuihin.

Husumin sellutehtaan uuden soodakattilan ja turbiinin käyttöönotto

viivästyy. Yhtiö arvioi, että uusi soodakattila ja turbiini käynnistyvät syys-

kuussa 2022, kun aiempi arvio oli vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla.

■ Hallituksen ehdotus voitonjaosta

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2021 olivat 651,3 miljoonaa euroa,

josta kertyneet voittovarat ovat 440,6 miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa 24.3.2022 järjestettävälle varsinaiselle yhtiökokouk-

selle, että tilikaudelta 2021 jaetaan osinkoa 0,41 euroa osakkeelta.

Ehdotettu osinko vastaa 50 prosenttia vuoden 2021 osakekohtaisesta

tuloksesta. Osingon kokonaismäärä on 145,8 miljoonaa euroa.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun

täsmäytyspäivänä 28.3.2022 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpi-

tämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osingon maksupäiväksi

7.4.2022.

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Milj. euroa Liite 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020

Liikevaihto 2.1, 2.2, 7.3 2 084,1 1 889,5

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 11,9 -38,7

Liiketoiminnan muut tuotot 2.3, 7.3 57,0 33,3

Materiaalit ja palvelut 2.4, 7.3 -1 461,0 -1 225,4

Henkilöstökulut 3 -216,0 -196,9

Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta 7.2, 7.3 114,4 -2,4

Poistot ja arvonalentumiset 4.1, 4.2 -90,2 -94,5

Liiketoiminnan muut kulut 2.4 -124,4 -137,5

Liiketulos 375,9 227,3

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 7. 2 0,0 -0,1

Kurssierot 5.2 -2,3 -3,4

Muut rahoitustuotot 5.2, 7.3 0,2 0,4

Muut rahoituskulut 5.2, 7.3 -7,9 -11,9

Tilikauden tulos ennen veroja 365,8 212,3

Tuloverot 6 -51,8 -42,2

Tilikauden tulos 314,0 170,1

Muut laajan tuloksen erät

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi 5.1

Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 3.4 3,0 -3,7

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat 4.3 -5,8 -70,3

Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä -0,1 0,4

Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi -0,8 15,0

Yhteensä -3,7 -58,6

Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi 5.1

Rahavirran suojaukset -11,0 17,6

Muuntoerot -4,8 6,2

Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä -3,8 0,7

Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi 2,2 -3,4

Yhteensä -17,4 21,1

Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -21,1 -37,5

Tilikauden laaja tulos yhteensä 292,8 132,6

Tilikauden tuloksen jakautuminen

Emoyrityksen osakkeenomistajille 292,1 170,1

Määräysvallattomille omistajille 21,9

314,0 170,1

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen

Emoyrityksen osakkeenomistajille 272,4 132,6

Määräysvallattomille omistajille 20,4

292,8 132,6

Keskimääräinen osakeantikorjattu osakemäärä, 1 000 kappaletta 355 513 355 513

Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu

osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu, euroa

0,82 0,48

Liitetiedot ovat osa tilinpäätöstä.

Konsernin laaja tuloslaskelma

Konsernitilinpäätös

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Milj. euroa Liite 31.12.2021 31.12.2020

VARAT

Pitkäaikaiset varat

Liikearvo 4.1 12,4 12,4

Muut aineettomat hyödykkeet 4.1 6,2 6,7

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 4.2 935,0 824,7

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 7. 2 479,0 369,0

Muut sijoitukset 4.3, 5.7 181,0 186,9

Muut rahoitusvarat 5.3 15,3 10,8

Laskennalliset verosaamiset 6 8,4 7,5

1 637,2 1 417,9

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 4.4 382,6 360,0

Myyntisaamiset ja muut saamiset 4.5, 7.3 331,5 276,7

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat tuloverosaamiset 1,0 0,7

Johdannaiset 5.7 34,0 33,3

Rahavarat 5.4, 7.3 524,2 214,0

1 273,4 884,6

Myytävänä olevat omaisuuserät 7. 2 11,0

Varat yhteensä 2 921,5 2 302,5

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma 5.1

Osakepääoma 557,9 557,9

Muuntoero -27,2 -24,9

Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 118,3 136,6

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 208,9 265,8

Kertyneet voittovarat 841,5 448,4

1 699,4 1 383,8

Määräysvallattomien omistajien osuus 146,2

Oma pääoma yhteensä 1 845,6 1 383,8

Pitkäaikaiset velat

Laskennalliset verovelat 6. 96,2 97,5

Eläkevelvoitteet 3.4 13,7 13,4

Varaukset 4.8 2,0 3,7

Rahoitusvelat 5.5, 5.6, 5.7 437,0 444,8

Muut velat 4.6 1,5 1,9

Johdannaiset 5.7 1,7 3,4

552,1 564,7

Lyhytaikaiset velat

Varaukset 4.8 1,0 1,0

Rahoitusvelat 5.5, 5.6, 5.7 10,0 7,6

Ostovelat ja muut velat 4.7, 7. 3 467,5 340,4

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat tuloverovelat 19,9 0,1

Johdannaiset 5.7 18,6 4,9

517,0 354,0

Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 7. 2 6,8

Velat yhteensä 1 076,0 918,7

Oma pääoma ja velat yhteensä 2 921,5 2 302,5

Liitetiedot ovat osa tilinpäätöstä.

Konsernin tase

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

Milj. euroa Liite

Osake-

pääoma Muuntoero

Käyvän

arvon rahasto

ja muut

rahastot

Sijoitetun

vapaan oman

pääoman

rahasto

Kertyneet

voittovarat Yhteensä

Määräys -

vallatto mien

omistajien

osuudet

Oma

pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.1.2021 557,9 -24,9 136,6 265,8 448,4 1 383,8 1 383,8

Tilikauden tulos 292,1 292,1 21,9 314,0

Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 5.1 -2,3 -18,3 1,0 -19,7 -1,5 -21,1

Tilikauden laaja tulos yhteensä -2,3 -18,3 293,1 272,4 20,4 292,8

Liiketoimet määräysvallattomien omista-

jien kanssa

7. 1 134,4 134,4 125,7 260,2

Osakeperusteiset maksut 3.3 1,1 1,1 1,1

Liiketoimet omistajien kanssa

Osingonjako ja pääomanpalautus 5.1 -56,9 -35,6 -92,4 -92,4

Oma pääoma 31.12.2021 557,9 -27,2 118,3 208,9 841,5 1 699,4 146,2 1 845,6

Oma pääoma 1.1.2020 557,9 -29,1 175,5 315,5 318,2 1 338,0 1 338,0

Tilikauden tulos 170,1 170,1 170,1

Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 5.1 4,2 -38,9 -2,8 -37,5 -37,5

Tilikauden laaja tulos yhteensä 4,2 -38,9 167,3 132,6 132,6

Osakeperusteiset maksut 3.3 -1,5 -1,5 -1,5

Liiketoimet omistajien kanssa

Osingonjako ja pääomanpalautus 5.1 -49,8 -35,6 -85,3 -85,3

Oma pääoma 31.12.2020 557,9 -24,9 136,6 265,8 448,4 1 383,8 1 383,8

Liitetiedot ovat osa tilinpäätöstä.

Konsernin laskelma oman pääoman muutoksista

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Milj. euroa Liite 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020

Liiketoiminnan rahavirrat

Tilikauden tulos 314,0 170,1

Oikaisut tilikauden tulokseen 11,8 140,6

Saadut korot 0,1 0,1

Maksetut korot -11,2 -11,4

Saadut osingot 0,0 21,9

Muut rahoituserät, netto -3,6 -6,3

Maksetut verot -31,1 -45,2

Käyttöpääoman muutos 49,5 37,9

Liiketoiminnan nettorahavirta 329,6 307,7

Investointien rahavirrat

Muiden osakkeiden hankinnat 0,0 -2,2

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -213,7 -154,2

Muiden sijoitusten myynnit 0,2 0,1

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit 30,4 14,5

Pitkäaikaisten saamisten muutos 0,2 -0,2

Investointien nettorahavirta -183,0 -142,0

Rahoituksen rahavirrat

Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset 261,2

Pitkäaikaisten velkojen nostot 0,0 33,2

Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset -7,2 -32,0

Lyhytaikaisten velkojen muutos 5.5 -0,4 -0,3

Pitkäaikaisten korottomien velkojen lisäykset ja vähennykset, netto -0,4 -0,1

Maksetut osingot ja pääomanpalautus -92,4 -85,3

Rahoituksen nettorahavirta 160,7 -84,4

Rahavarojen muutos 307,3 81,3

Rahavarat tilikauden alussa 214,0 134,2

Rahavarojen muuntoero 3,0 -1,5

Rahavarojen muutos 307,3 81,3

Rahavarat tilikauden lopussa 5.4 524,2 214,0

Konsernin rahavirtalaskelman lisätiedot

Oikaisut tilikauden tulokseen

Verot 51,7 42,2

Poistot ja arvonalentumiset 90,2 94,5

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -114,4 2,5

Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot -28,2 -14,0

Rahoituskulut, netto 10,0 14,9

Eläkevelvoitteet ja varaukset -0,7 -1,0

Muut oikaisut 3,2 1,5

Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä 11,8 140,6

Käyttöpääoman muutos

Vaihto-omaisuuden muutos -19,3 17,7

Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos -53,9 26,1

Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 122,7 -5,8

Käyttöpääoman muutos yhteensä 49,5 37,9

Liitetiedot ovat osa tilinpäätöstä.

Konsernin rahavirtalaskelma

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Laatimisperiaatteet

■ Konsernin perustiedot

Metsä Board Oyj tytäryrityksineen muodostaa metsäteollisuuskonsernin

(”Metsä Board” tai ”konserni”). Metsä Boardin liiketoiminta koostuu

taivekartonki-, ensikuitulaineri- ja markkinaselluliiketoiminnoista,

joiden taloudellisesta kehityksestä Metsä Board raportoi yhdellä

raportointisegmentillä.

Konsernin emoyritys on Metsä Board Oyj Emoyrityksen kotipaikka on

Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Revontulenpuisto 2, 02100 Espoo.

Emoyhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Metsäliitto Osuuskunta omisti vuoden 2021 lopussa 48,0 prosenttia

osakkeista, ja näiden osakkeiden tuottama äänivalta oli 67,5 prosenttia.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta

www.metsaboard.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoit-

teesta Revontulenpuisto 2, 02100 Espoo.

Metsä Board Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 10.2.2022

tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan

osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen

julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on

myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

■ Laatimisperuste

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen

kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting

Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen 31.12.2021 voimassaolleita

standardeja ja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös

suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsää-

dännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina.

Konsernitilinpäätös on laadittu perustuen alkuperäisiin hankinta-

menoihin lukuun ottamatta käypään arvoon kirjattavia rahoitusvaroja,

suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, etuuspohjaisiin järjestelyihin

kuuluvia varoja ja velvoitteita sekä osakeperusteisia maksuja, jotka on

arvostettu käypään arvoon.

■ Koronaviruspandemia

Koronapandemian vaikutuksesta liiketoimintaan on kerrottu hallituksen

toimintakertomuksessa. Koronapandemian vaikutuksesta myyntisaa-

misten ja rahavarojen arvonalentumisten määrittämiseen on kerrottu

liitetiedossa 5.6 Rahotusriekien hallinta, vastapuoliriski.

■ Tilikaudella 2021 sovellettavat

standardimuutokset

Vuoden 2021 alussa voimaan tulleilla standardimuutoksilla ja tulkinnoilla ei

ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

■ Tulevilla tilikausilla sovellettavat

uudet ja muutetut standardit

Muutokset IAS 16:een - Property, Plant and Equipment - Proceeds before

Intended Use (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

Muutosten myötä nettotuloja niiden tuotteiden myynnistä, jotka on

valmistettu sinä aikana, kun omaisuuserää on oltu saattamassa kyseiseen

sijaintipaikaan ja kuntoon, ei enää vähennetä aineellisen käyttöomai-

suus-hyödykkeen hankintamenosta. Kyseiset tuotot ja asianomaiset

valmistusmenot kirjataan tulosvaikutteisesti. Muutoksilla on vaikutusta

konsernin aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenon

määrittelyyn ja esitettäviin liitetietoihin.

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

■ Ulkomaan rahan määräisten

erien muuntaminen

Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät määritetään siinä valuu-

tassa, joka on kunkin yrityksen pääasiallisen toimintaympäristön valuutta.

Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyrityksen

toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutassa

käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan toimintavaluutan

määräisiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaan rahan määräi-

sistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet

voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Valuuttasuojauksesta kerrotaan liitetiedossa 5.6 Rahoitusriskien

hallinta.

Konserniyritysten, joiden toimintavaluutta on muu kuin euro, tuloslas-

kelmat muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja ja taseet

käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Konserniyritysten tuloslaskelmien

ja taseiden muuntamisesta eri kursseilla sekä ulkomaisiin yksikköihin

tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta syntyvät muuntoerojen muu-

tokset kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Konserniyrityksestä

luovuttaessa joko myymällä tai purkamalla luopumishetkeen mennessä

kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana luopumisesta

syntyvää voittoa tai tappiota.

■ Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen raportointikau-

den painotettua keskimääräistä osakemäärää. Laimennusvaikutuksella

oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden keskimääräistä

lukumäärää oikaistaan mahdollisten liikkeeseen laskettujen oman

pääoman instrumenttien laimennusvaikutuksella. Osakekohtaista tulosta

laskettaessa tuloksena käytetään emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvaa

raportointikauden tulosta.

■ Muut tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Muut tilinpäätöksen laatimisperiaatteet esitetään osana liitetietoja, joihin

ne liittyvät.

■ Keskeiset arviot ja harkinta

Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttä-

mistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka vaikuttavat varojen ja vel-

kojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen tilinpäätöksessä

sekä tuottojen ja kulujen määrään. Vaikka arviot ja oletukset perustuvat

johdon tämän hetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että

toteutumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvoista. Tilinpää-

töksen kannalta keskeisimmät osa-alueet, joihin liittyy johdon arvioita ja

harkintaan perustuvia ratkaisuja, esitetään seuraavissa liitetiedoissa:

Keskeiset arviot ja harkinta Liite

Eläkevelvoitteet 3.4 Eläkevelvoitteet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

4.1 Aineettomat hyödykkeet

4.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Vuokrasopimukset 4.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Käypään arvoon arvostetut

rahoitusinstrumentit

4.3 Muut sijoitukset

Vaihto-omaisuuden arvostus 4.4 Vaihto-omaisuus

Myyntisaamisten arvostus 4.5 Myyntisaamiset ja muut saamiset

Varaukset 4.8 Varaukset

Tuloverot 6. Tuloverot

Oikeudelliset vastuut

8.1 Ehdolliset velat ja varat

sekä sitoumukset

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

2. Tuloksellisuus

■ 2.1 Segmentti-informaatio

Laatimisperiaatteet

Konsernin johtoryhmä on ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka seuraa liiketoimintaa liiketoiminnallisen jaon perusteella.

Metsä Boardin liiketoiminta koostuu taivekartonki-, ensikuitulaineri- ja markkinaselluliiketoiminnoista, joiden taloudellisesta kehityksestä Metsä

Board raportoi yhdellä raportointisegmentillä.

Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan. Pitkäaikaiset varat ja kokonaisinvestoinnit esitetään varojen

sijainnin mukaan.

Maantieteelliset alueet

Liikevaihto asiakkaan

sijainnin mukaan

Pitkäaikaiset

varat Kokonaisinvestoinnit

Milj. euroa 2021 2020 2021 2020 2021 2020

Saksa 161,4 147,4 3,4 3,7 0,1 -0,4

Italia 134,6 120,6 0,5 0,8 0,1 0,5

Ruotsi 100,5 84,0 551,9 432,6 164,2 122,1

Suomi 132,6 101,8 1 057,5 961,8 55,1 43,4

Iso-Britannia 79,1 7.0 0,0

Espanja 79,6 69,4 0,2 0,4

Ranska 77, 5 53,7 0,2 0,5 0,2 0,0

Puola 91,7 73,1 0,1 0,1 0,0 0,1

Hollanti 28,7 77, 5

Belgia 23,0 17,7 1,1 1,5 0,0 0,1

Muu EU 141,1 129.4

EU yhteensä 970,6 953,7 1 614,9 1 408,4 219,8 165,8

Turkki 90,3 103,8 0,0 0,0

Iso-Britannia 102,9 12,2 0,0

Venäjä 116,5 95,2 0,1 0,2 0,0 0,0

Norja 3,3 3,6

Muu Eurooppa & Lähi-itä 41,2 35,6

USA 401,4 365,0 1,0 1,2 0,1 0,1

Kanada 25,2 1 7, 2

Aasia 173,7 148,0 0,5 0,6 0,2 0,4

Muu maailma 159,0 167,4 0,0 0,1 0,0 0,0

Yhteensä 2 084,1 1 889,5 1 628,8 1 410,4 220,2 166,4

Pitkäaikaiset varat sisältävät muut pitkäaikaiset varat kuin johdannaissaamiset ja laskennalliset verosaamiset. Iso-Britannian EU-eroa koskeva siirtymä-

kausi päättyi 31.12.2020.

Henkilöstö vuoden lopussa

Sijainnin mukaisesti 2021 2020

Suomi 1 416 1 422

Ruotsi 712 691

Belgia 64 58

Saksa 49 51

Yhdysvallat 63 60

Singapore 12 12

Muut maat 73 76

Yhteensä 2 389 2 370

Henkilöstö keskimäärin

Sijainnin mukaisesti 2021 2020

Suomi 1 490 1 486

Ruotsi 711 714

Belgia 61 58

Saksa 49 50

Yhdysvallat 61 57

Singapore 12 11

Muut maat 76 80

Yhteensä 2 461 2 455

Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Yhdenkään asiakkaan myyntituotot eivät vuosina 2021 ja 2020 ylittäneet

10 prosenttia koko konsernin liikevaihdosta.

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

■ 2.2 Liikevaihto

Laatimisperiaatteet

Konsernin myyntisopimusten suoritevelvoitteet ovat pääosin

metsäteollisuuden tavaramyyntiin liittyviä, tilausperusteisia

asiakastoimituksia. Palveluilla on konsernin liiketoiminnassa

lähinnä avustava tai tavaratoimituksia täydentävä rooli.

Transaktiohinta muodostuu määrästä, jonka konserni odottaa

saavansa vastikkeena luovuttamistaan suoritteista. Tämä

määrä vähennettynä myyntiin perustuvilla arvonlisä- ja

liikevaihtoveroilla esitetään konsernin liikevaihtona. Konsernin

saamat hinnat jaetaan kiinteään ja muuttuvaan osaan. Muuttuvan

osan muodostavat erilaiset, mm. maksutapaan ja ostomääriin

perustuvat alennukset, jotka konserni kohdistaa myyntituottojen

vähennykseksi sitä mukaa, kun se arvioi asiakkaalle muodos-

tuvan niihin oikeuden. Konsernin myyntisopimukset sisältävät

pääosin tavaratoimituksiin liittyviä velvoitteita, joiden osalta

transaktiohinnan kohdistaminen on yksiselitteistä. Konsernin

myyntilaskutuksessa soveltamat maksuehdot vaihtelevat jonkin

verran maantieteellisesti ja eri liiketoiminta-alueilla, mutta

annettu maksuaika on kuitenkin aina selvästi alle vuoden, jolloin

rahoituskomponenttia ei tarvitse erottaa.

Konserni kirjaa tavaramyyntituotot kaudella, jolla asiakas saa

toimitetut tuotteet määräysvaltaansa eli myytyihin tavaroihin

liittyvät riskit ja edut siirtyvät asiakkaalle. Palvelut tuloutetaan

ajan kuluessa.

Määräysvalta tuotteisiin siirtyy hetkellä, jona tuotteet on sovitun

toimituslausekkeen mukaisesti toimitettu. Yleisimmät konsernin

käyttämät Incoterms 2010 -toimituslausekkeet ja niiden mukaiset

myynnin tulouttamishetket ovat:

D-lausekkeet: Tavaran toimitus ostajalle sovitussa määrä-

paikassa sovittuna aikana

C-lausekkeet: Tavaran luovutus myyjän järjestämälle rahdinkul-

jettajalle sovittuun määräpaikkaan kuljettamista

varten

F-lausekkeet: Tavaran luovutus ostajan rahdinkuljettajalle

Johdon näkemyksen mukaan maantieteellisen jaon mukainen

ryhmittely kuvaa parhaiten myyntituottojen luonnetta, määrää,

ajoittumista ja tuottoihin liittyvää epävarmuutta. Maantieteel-

listen alueiden liikevaihto esitetään seuraavassa asiakkaiden

sijainnin mukaan.

Liikevaihto markkina-alueittain

Milj. euroa 2021 2020

Saksa 161,4 147,4

Italia 134,6 120,6

Ruotsi 100,5 84,0

Turkki 90,3 103,8

Suomi 132,6 101,8

Iso-Britannia 102,9 79,1

Venäjä 116,5 95,2

Espanja 79,6 69,4

Ranska 77, 5 53,7

Puola 91,7 73,1

Norja 3,3 3,6

Hollanti 28,7 77, 5

Belgia 23,0 17,7

Muu EMEA 266,7 254,9

EMEA 1 409,3 1 281,8

USA 401,4 365,0

Kanada 25,2 1 7, 2

Muu Americas 55,6 58,5

Americas 482,2 440,7

APAC 192,6 1 67, 0

Yhteensä 2 084,1 1 889,5

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

■ 2.3 Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa 2021 2020

Myyntivoitot 28,7 14,2

Vuokratuotot 1,2 1,2

Palveluiden myynti 4,5 3,4

Julkiset avustukset ja korvaukset 17,6 9,9

Romun ja jätteen myynti 0,3 0,1

Muut 4,8 4,5

Yhteensä 5 7,0 33,3

Myyntivoitot

Milj. euroa 2021 2020

Päästöoikeudet 21,3 6,2

Liiketoimintaan kuulumaton maa-alue 7,0 6,0

Muut 0,4 1,9

Yhteensä 28,7 14,2

Julkiset avustukset ja korvaukset liittyvät koulutus-, terveydenhoito- ja

tutkimuskulujen korvauksiin, vakuutuskorvauksiin sekä energiatukeen.

Vuonna 2021 julkiset avustukset ja korvaukset sisältävät Metsä Boardin

Husumin tehtaan saaman vakuutuskorvauksen 16,8 miljoonaa euroa.

■ 2.4 Liiketoiminnan Kulut

Milj. euroa 2021 2020

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 1 117,6 898,4

Varastojen muutos -10,0 25,5

Ulkopuoliset palvelut

Jakelukustannukset 271,1 244,1

Muut ulkopuoliset palvelut 82,4 57,4

Yhteensä 1 461,0 1 225,4

Poistot ja arvonalentumiset

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 90,2 94,5

Henkilöstökulut

Henkilöstökulut yhteensä 216,0 196,9

Liiketoiminnan muut kulut

Vuokra- ja muut kiinteistökulut 17,4 12,3

Palvelujen ostot 43,1 69,7

Pitkäaikaisten varojen luovutustappiot 0,5 0,2

Muut liiketoiminnan kulut 63,3 55,3

Yhteensä 124,4 1 3 7, 5

Tiedot henkilöstökuluista esitetään kappaleessa 3.1 ja tiedot poistoista ja

arvonalentumisista kappaleissa 4.1 ja 4.2.

Muut liiketoiminnan kulut sisältävät mm. energiakuluja, kiinteistökuluja,

markkinoinnin ja mainonnan kuluja sekä hallintoon liittyviä kuluja.

Kuluksi kirjatut tutkimus- ja tuotekehitysmenot ilman poistoja olivat 6,0

(6,6) miljoonaa euroa.

Tilintarkastuspalkkiot

Konsernin tilintarkastajan KPMG:n palkkiot

Milj. euroa 2021 2020

Tilintarkastus 0,4 0,4

Tilintarkastajien lausunnot 0,0 0,0

Veropalvelut

Muut palvelut 0,0

Yhteensä 0,4 0,4

Palkkiot muille tilintarkastusyhteisöille kuin KPMG:lle olivat 0,4 (0,1)

miljoonaa euroa.

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

3. Palkitseminen

■ 3.1 Henkilöstökulut

Milj. euroa 2021 2020

Palkat ja palkkiot 136,9 123,1

Osakeperusteiset maksut 3,2 1,4

Eläkekulut

Etuuspohjaiset järjestelyt 0,4 0,3

Maksupohjaiset järjestelyt 17, 1 18,7

Muut henkilösivukulut 58,3 53,5

Henkilösivukulut yhteensä 75,9 72,5

Henkilöstökulut yhteensä 216,0 196,9

■ 3.2 Johdon palkat, palkkiot ja eläkekulut

Konsernin johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat hallituksen sekä johtoryhmän jäsenet.

Johdolle maksetut palkat, palkkiot ja eläkekulut yhteensä

Euroa 2021 2020

Palkat ja palkkiot 2 093 350,95 1 820 308,99

Osakeperusteiset maksut (pitkän aikavälin palkkio) 2 044 228,93 2 449 410,62

Eläkekulut

Etuuspohjaiset järjestelyt 402 966,82 476 611,79

Maksupohjaiset järjestelyt 307 833,93 191 951,86

Yhteensä 4 848 380,63 4 938 283,26

Emoyhtiön hallituksen jäsenille maksetut palkkiot, eläkekulut sekä osakeomistus

Osakeomistus

kpl

2021

Palkkiot

euroa

2020

Palkkiot

euroa

2021

Maksupohjainen

lisäeläke

euroa

2020

Maksupohjainen

lisäeläke

euroa

Ilkka Hämälä, puheenjohtaja 213 381 109 360 109 060 16 931 14 784

Martti Asunta, varapuheenjohtaja 11.6.2020 saakka 7 700 1 268

Jussi Linnaranta, varapuheenjohtaja 11.6.2020 alkaen 25 192 94 240 93 940 15 996 14 151

Hannu Anttila 143 942 76 600 77 000 13 005 11 622

Hankonen-Nybom Raija-Leena 23.5.2021 alkaen 4 446 77 400 11 989

Hyrsky Erja 25.3.2021 alkaen 5 823 71 000 12 048

Kirsi Komi 81 610 76 600 77 000 11 864 10 475

Kai Korhonen 25.3.2021 saakka 8 000 86 600

Liisa Leino 25.3.2021 saakka 5 600 76 300 873 10 380

Jukka Moisio, 11.6.2020 alkaen 8 598 76 600 68 600 11 864 9 228

Juha Niemelä, 11.6.2020 saakka 0 7 700

Timo Saukkonen, 11.6.2020 alkaen 13 198 76 600 68 600 11 864 9 228

Veli Sundbäck 71 275 76 600 76 300

Yhteensä 567 465 748 600 748 800 106 435 81 135

Vuoden 2021 varsinainen yhtiökokous päätti maksaa palkkioista noin puolet pörssistä hankittavina yhtiön B-sarjan osakkeina ja puolet rahana.

Johtoryhmän palkitseminen koostuu kiinteästä kuukausipalkasta ja lyhyen sekä pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmien perusteella määräytyvistä

palkkioista. Toimitusjohtaja kuuluu lisäksi etuusperusteisen lisäeläkejärjestelyn piiriin.

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Toimitusjohtaja Mika Joukion kuukausipalkka on 41 390 euroa.

Kuukausipalkkaan sisältyy auto-, puhelin- ja vakuutusturvaetu. Vuosina

2019 ja 2020 toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän

palkkiomahdollisuus oli tavoitetasolla 30 prosenttia ja maksimitasolla 75

prosenttia kiinteästä vuosipalkasta.

Vuosina 2019 ja 2020 johtoryhmän jäsenten lyhyen aikavälin palkitse-

misjärjestelmän palkkiomahdollisuus oli tavoitetasolla 20 tai 25 prosenttia

ja maksimitasolla 50 tai 62,5 prosenttia kiinteästä vuosipalkasta.

Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän määräytymiskriteereistä

päättää hallitus. Mahdolliset palkkiot perustuvat yhtiön taloudellisten ja

strategian toteutumista tukevien tavoitteiden saavuttamiseen.

Johdon osakepalkkiojärjestelyistä on kerrottu liitetietojen kappaleessa

3.3.

Toimitusjohtajan molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi kuukautta.

Hallituksen irtisanoessa toimitusjohtajan on tällä oikeus 12 kuukauden

palkkaa vastaavaan erokorvaukseen.

Muilla johtoryhmän jäsenillä irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Mikäli

johtaja irtisanotaan muusta kuin johtajasta riippuvasta syystä johtoryhmän

jäsenillä on pääsääntöisesti oikeus 6 kuukauden palkkaa vastaavaan

irtisanomiskorvaukseen.

Toimitusjohtaja kuuluu työntekijän eläkelain piiriin. Se tarjoaa palvelu-

saikaan ja työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla.

Toimitusjohtaja kuuluu myös etuusperusteisen lisäeläkejärjestelyn piiriin,

minkä mukaisesti toimitusjohtaaja on oikeutettu jäämään eläkkeelle

62-vuotiaana. Lisäeläkejärjestelyn perusteella toimitusjohtajan eläkkeen

taso on enintään 60 prosenttia työeläkelain mukaisesta kokonaispalkasta,

joka lasketaan eläkkeelle siirtymishetkeä edeltävän viisivuotisjakson

perusteella. Mikäli toimitusjohtajan työsuhde konsernissa päättyy ennen

eläkeikää, on toimitusjohtaja oikeutettu vapaakirjaan.

Muilla johtoryhmän jäsenillä ei ole lakisääteisestä eläketurvasta

poikkeavia eläkejärjestelyjä. Konsernilla ei ole taseen ulkopuolisia eläkevas-

tuusitoumuksia johdon puolesta.

Johdolle ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu

takauksia tai muita vakuuksia.

Peruspalkkaan voi sisältyä auto- ja puhelinetu, laajennettu terveys-, matka- ja tapaturmavakuutusturva sekä vähäisiä muita luontoisetuja.

2021 maksu koskee suoriutumista vuonna 2020; 2020 maksu koskee suoriutumista vuonna 2019

Maksettu erityispalkkio projektista, joka liittyi Husumin sellutehtaan 30 prosentin osuuden myyntiin Norra Skogille.

2021: ansaintajakso 2018–2020; 2020: ansaintajakso 2017–2019

Viivästettyjä pitkän aikavälin palkkioita maksettiin ehtojen ja hallituksen päätöksen mukaisesti vuonna 2021 yhteensä 7 902 euroa (658 981).

Viivästettyjä pitkän aikavälin palkkioita maksettiin ehtojen ja hallituksen päätöksen mukaisesti vuonna 2021 yhteensä 208 595 euroa (445 620).

Toimitusjohtajalle ja muulle johtoryhmälle maksetut

palkat ja palkkiot sekä eläkekulut

Euroa

2021

Toimitusjohtaja

2020

Toimitusjohtaja

2021

Muu johtoryhmä

2020

Muu johtoryhmä

Palkat ja palkkiot

Peruspalkka ml. luontoisedut

518 981 511 158 1 176 977 1 119 875

Lyhyen aikavälin palkkio

135 341 64 903 202 052 124 372

Erityispalkkio

30 000 30 000

Pitkän aikavälin palkkio

874 336 572 876 953 396 771 934

Viivästetty pitkän aikavälin palkkio

5) 6)

7 902 658 981 208 595 445 620

Yhteensä 1 566 560 1 807 918 2 571 020 2 461 802

Eläkekulut

Etuuspohjainen lisäeläke 402 967 476 612

Maksupohjainen lakisääteinen eläke 94 026 52 856 213 808 139 095

Yhteensä 496 993 529 468 213 808 139 095

Palkat ja palkkiot sekä eläkekulut yhteensä 2 063 553 2 337 386 2 784 828 2 600 897

■ 3.3 Osakeperusteiset maksut

Laatimisperiaatteet

Ylimmälle johdolle on perustettu osakepohjaisia kannustinjär-

jestelmiä, joissa maksut suoritetaan oman pääoman ehtoisina

instrumentteina ja käteisvaroina. Konsernin osakepalkkiojärjes-

telmät käsitellään kokonaisuudessaan osakkeina selvitettävinä

järjestelminä. Myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon

niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan

ja omaan pääomaan tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson

aikana.

Järjestelmien tulosvaikutus esitetään tuloslaskelman

henkilöstökuluissa.

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Osakepalkkiojärjestelmän 2014 perustiedot ja tapahtumat on koottu seuraavaan taulukkoon:

31.12.2021 2015–2017 Yhteensä

Perustiedot

Osakepalkkioita allokoitu kpl 427 500 427 500

Myöntämispäivä(t)

27.2.2015,

1.11.2016

Kriteerit Omavaraisuusaste,

ROCE, EBIT-kerroin

Henkilöitä (31.12.2021) 1

Käyvän arvon määritys (euroa)

Osakkeen kurssi myöntämishetkellä 5,85

Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä 5,12

Vuotuinen osinko-oletus käyvässä arvossa 0,14

Osakkeen kurssi maksuhetkellä / tilikauden päättyessä 7,4 6

Käypä arvo tilinpäätöshetkellä 0

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan (euroa)

Tilikauden 2021 kulu osakeperusteisista maksuista, omana pääomana käsitelty 0 0

Osakeperusteisista maksuista rahana selvitettävä maksamaton osuus, arvio 96 422 96 422

Määrät 1.1.2021

Kauden alussa ulkona olleet 0 0

Tilikauden muutokset

Kaudella myönnetyt 0 0

Kaudella menetetyt 0 0

Kaudella toteutetut 0 0

Kaudella rauenneet 0 0

Määrät 31.12.2021

Kauden lopussa ulkona olevat 0 0

Yhtiöllä oli katsauskauden aikana voimassa kolme osakepalkkiojär-

jestelmää, Osakepalkkiojärjestelmä 2014, jonka Yhtiön hallitus päätti

ottaa käyttöön 6.2.2014, Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä

2017–2021, jonka Yhtiön hallitus päätti ottaa käyttöön 10.1.2017 sekä

Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2020–2024, jonka Yhtiön

hallitus päätti ottaa käyttöön 12.12.2019 osana yhtiön avainhenkilöiden

kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus

tilikauden 2021 tulokseen oli 3 193 961 (1 404 744) euroa.

Osakepalkkiojärjestelmä 2014, Suoritusperusteinen

osakepalkkiojärjestelmä 2017–2021 ja Suoritus-

perusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2020–2024

Järjestelmät tarjoavat kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona

Metsä Board Oyj:n B-sarjan osakkeita kolmen kalenterivuoden mittaisilta

ansaintajaksoilta niiden ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden

saavuttamisesta. Ansaintajaksoja ovat kalenterivuodet 2014–2016,

2015–2017, 2016–2018, 2017–2019, 2018–2020, 2019–2021, 2020–2022,

2021–2023 ja 2022–2024. Osakepalkkiojärjestelmän 2014 ja Suorituspe-

rusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2017–2021 osalta ansaintajaksolta

ansaitun palkkion määrä maksetaan ansaintakriteereille asetettujen

tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen

arviolta maaliskuussa. Osakkeiden lisäksi palkkioon kuuluu rahaosuus,

jolla katetaan avainhenkilölle palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset

maksut. Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2020–2024

allokoitu osakemäärä sisältää sekä osake- että rahaosuuden. Palkkio

maksetaan vastaavasti osin osakkeina ja osin rahana ja rahaosuudella pyri-

tään kattamaan maksuhetken verot ja veroluonteiset maksut. Palkkiota ei

makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen ansaintajakson päätty-

mistä. Lisäksi järjestelmään kuuluu kahden vuoden sitouttamisjakso. Mikäli

avainhenkilön työsuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, avainhenkilön

tulee pääsääntöisesti palauttaa toimitetut osakkeet vastikkeetta Yhtiölle.

Ansaintajakson 2018–2020 kriteerien toteutumisen perusteella mak-

settiin 132 229 Metsä Board Oyj:n B-osaketta sekä rahaosuus palkkiosta

aiheutuvien verojen ja veronluontoisien maksujen kattamiseksi osakkeiden

siirtohetkellä.

Yhtiö muutti järjestelmän ehtoja vuonna 2016 siten, että maksettavalle

palkkiolle ansaintajaksoilta 2014–2016 ja 2015–2017 asetettiin henkilöiden

palkkaan suhteutettu katto ja katon ylittävä osa ansaituista palkkioista vii-

västetään ja maksetaan kokonaan rahana, kun katto tulevina vuosina antaa

siihen mahdollisuuden. Ansaintajaksosta 2016–2018 alkaen käytössä

on palkkaan suhteutettu katto ja sen ylittävä osa leikataan eikä makseta

lainkaan. Raportointihetkellä ansaintajaksolta 2015–2017 jäljellä oleva

velka kuvastaa viivästettyä ja myöhemmin työsuhdevelvoitteen täyttyessä

maksettavaa palkkio-osuutta sekä kertynyttä korkoa.

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2017–2021 perustiedot ja tapahtumat on koottu seuraavaan taulukkoon:

Suoritusperusteinen

osakepalkkiojärjestelmä

2017–2021

31.12.2021 2017–2019 2018–2020 2019–2021 Yhteensä

Perustiedot

Osakepalkkioita allokoitu kpl 269 167 275 278 280 694 825 139

Myöntämispäivä(t)

6.4.2017,

7.9.2017

9.4.2018,

25.9.2018

2.4.2020,

13.6.2020,

12.8.2020

Kriteerit

Omavaraisuusaste,

ROCE ja EBIT

Omavaraisuusaste,

ROCE ja EBIT

Omavaraisuusaste,

ROCE ja EBIT

Henkilöitä (31.12.2021) 27

Käyvän arvon määritys (euroa)

Osakkeen kurssi myöntämishetkellä 6,37 8,64 5,82

Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä 5,92 7,8 4 5,20

Vuotuinen osinko-oletus käyvässä arvossa 0,23 0,27 0,31

Osakkeen kurssi maksuhetkellä / tilikauden päättyessä 4,86 8,62 8,62

Käypä arvo tilinpäätöshetkellä - 2 198 400 1 926 418 4 124 818

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan (euroa)

Tilikauden 2021 kulu osakeperusteisista maksuista, omana pääomana käsitelty 490 193 412 870 927 307 1 830 371

Osakeperusteisista maksuista rahana selvitettävä maksamaton osuus, arvio - - 1 707 225 1 707 225

Määrät 1.1.2021

Kauden alussa ulkona olleet 183 687 256 389 280 694 720 770

Tilikauden muutokset

Kaudella myönnetyt 0 0 6 667 6 667

Kaudella menetetyt 0 0 6 667 6 667

Kaudella toteutetut 183 687 0 0 183 687

Kaudella rauenneet 0 124 160 0 124 160

Määrät 31.12.2021

Kauden lopussa ulkona olevat 0 132 229 280 694 412 923

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2021–2024 perustiedot ja tapahtumat on koottu seuraavaan taulukkoon:

Suoritusperusteinen

osakepalkkiojärjestelmä

2020–2024

31.12.2021 2020–2022 2021–2023 Yhteensä

Perustiedot

Osakepalkkioita allokoitu kpl 590 788 453 650 1 044 438

Myöntämispäivä(t) 27.1.2021, 18.6.2021 27.1.2021, 18.6.2021

Kriteerit

Omavaraisuusaste,

ROCE ja EBIT

Omavaraisuusaste,

ROCE ja EBIT

Henkilöitä (31.12.2021) 26

Käyvän arvon määritys (euroa)

Osakkeen kurssi myöntämishetkellä 5,46 8,93

Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä 4,66 8,10

Vuotuinen osinko-oletus käyvässä arvossa 0,27 0,27

Osakkeen kurssi maksuhetkellä / tilikauden päättyessä 8,61 8,61

Käypä arvo tilinpäätöshetkellä 2 234 013 3 357 586 5 591 600

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan (euroa)

Tilikauden 2021 kulu osakeperusteisista maksuista, omana pääomana käsitelty 742 746 620 844 1 363 590

Osakeperusteisista maksuista rahana selvitettävä maksamaton osuus, arvio 2 182 800 1 881 076 4 063 876

Määrät 1.1.2021

Kauden alussa ulkona olleet 590 788 0 590 788

Tilikauden muutokset

Kaudella myönnetyt 18 756 453 650 472 406

Kaudella menetetyt 20 978 24 369 45 347

Kaudella toteutetut 0 0 0

Kaudella rauenneet 0 0 0

Määrät 31.12.2021

Kauden lopussa ulkona olevat 588 566 429 281 1 017 847

Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli Metsä Board Oyj:n B-osakkeen markkinahinta vähennettynä ennen palkkion maksua jaettavien konsensusestimaattien mukais-

ten osinkojen määrällä. Osakeperusteisen maksun käypä arvo kirjataan lukumäärään, joka perustuu parhaaseen mahdolliseen arvioon palkkion määrästä, johon odotetaan syntyvän oikeus.

Taulukossa esitetyt osakepalkkioiden määrät ovat nettomääriä eli ne kuvastavat osakepalkkioiden perusteella ansaittujen/annettavien osakkeiden lukumäärää. Näiden lisäksi palkkioon kuuluu

rahaosuus, jolla katetaan palkkion maksuhetken verot ja veroluonteiset maksut.

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

■ 3.4 Eläkevelvoitteet

Laatimisperiaatteet

Konsernin työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevat

järjestelyt ovat joko maksupohjaisia tai etuuspohjaisia.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa järjestelyn

määräämät maksut etuuden järjestämisestä vastaavalle erilliselle

yksikölle, eikä konsernilla ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia

velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, mikäli tämän yksikön

varat eivät myöhemmin riitä velvoitteen mukaisten suoritusten

maksamiseen. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat

etuuspohjaisia. Etuuspohjaisissa järjestelyissä määritellään työn-

tekijän eläkkeelle jäädessään saama eläke-etuus, jonka suuruus

riippuu järjestelyn ehtojen mukaisesti mm. iästä, palvelusvuosista

ja palkkatasosta.

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi

velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta

vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Järjes-

telyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien

vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käyte-

tään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää

(projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään

diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka

vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten

joukkovelkakirja-lainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään,

on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat

etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava

eläkevelvoite.

Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten

oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot

ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman

pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana

ne syntyvät. Aiempien kausien työsuoritukseen perustuvat

menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernilla ei ole eläkevakuutuk-

siin liittyvien suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Velvoit-

teiden mukaiset maksut jaksotetaan kuluksi suoriteperusteisesti.

Keskeiset arviot ja harkinta

Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvon sekä tilikaudella

velvoitteista kuluksi kirjattavien erien määrittäminen perustuvat

vakuutusmatemaattisten oletusten käyttöön, mihin liittyy johdon

harkintaa. Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset voivat

poiketa merkittävästi toteutuvista tuloksista esimerkiksi taloudel-

listen olosuhteiden tai järjestelyjen piiriin kuuluvien henkilöiden

työsuhteiden muutoksen vuoksi. Merkittävät erot oletusten ja

toteumien välillä voivat vaikuttaa eläkevelan suuruuteen ja kuluksi

kirjattavien erien määrään.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Milj. euroa 2021 2020

Taseeseen merkityt velat

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 13,4 13,1

Maksupohjaiset eläkejärjestelyt 0,3 0,3

Yhteensä 13,7 13,4

Ylirahastoidut etuuspohjaiset eläkejärjestelyt taseen

vastaavissa

-12,2 -7, 5

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt

Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Saksassa

ja Isossa-Britanniassa.

Konsernin eläkejärjestelyt Saksassa myöntävät lakisääteisen

eläketurvan ylittäviä vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä niihin

oikeutetuille toimihenkilöille sekä ylimmälle johdolle. Eläkeikä on yleensä

65 vuotta, ja eläkkeen suuruus riippuu työssäoloajan pituudesta. Täyden

eläkkeen saaminen edellyttää toimihenkilöiltä ja ylimmältä johdolta 25–30

vuoden palvelua. Saksan etuuspohjaiset järjestelyt ovat rahastoimattomia.

Ison-Britannian etuuspohjainen järjestely takaa järjestelyyn osallistuville

eläkkeen, jonka suuruus riippuu työssäoloajan pituudesta ja viimeisten

palveluvuosien palkan suuruudesta. Järjestely on suljettu uusilta jäseniltä.

Järjestelyn varat on sijoitettu rahastoihin, joita hallitaan paikallisten

säännöstöjen ja käytännön mukaan. Ulkopuolisten hoitamat rahastot mak-

savat etuudet niihin oikeutetuille. Konserni osallistuu aktiivisesti säätiön

sijoituskomitean toimintaan.

Lisäksi Suomessa, Belgiassa ja Italiassa konsernilla on lisäeläkejärjeste-

lyjä, joita käsitellään etuuspohjaisina järjestelyinä.

Taseeseen merkityt luvut

Milj. euroa 2021 2020

Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 53,2 59,1

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo -62,8 -64,8

Alijäämä (+) / ylijäämä (-) -9,6 -5,7

Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 10,8 11,3

Etuuspohjaiset nettovelat (+) / nettovarat (-) 1,2 5,6

Etuuspohjaiset eläkevelat taseessa, netto 13,4 13,1

Etuuspohjaiset eläkevarat taseessa, netto -12,2 -7, 5

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Etuuspohjaisen nettovelvoitteen muutos tilikauden

2020 aikana

Milj. euroa

Velvoit-

teen

nykyarvo

Varojen

käypä arvo

Yhteen-

sä

1.1.2020 68,9 -67,5 1,4

Kauden työsuoritukseen perustuva meno 0,3 0,3

Hallintomenot

Korkokulu (+) tai korkotuotto (-) 1,0 -1,1 -0,1

Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno

Tilikauden tulokseen sisältyvät erät 1,4 -1,1 0,2

Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät

Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun-

ottamatta korkokuluun tai -tuottoon sisältyviä

eriä

-0,6 -0,6

Väestötilastollisten oletusten muutoksesta

johtuva voitto (-) tai tappio

0,2 0,2

Taloutta koskevien oletusten muutoksista

johtuva voitto (-) tai tappio

6,9 6,9

Kokemusperäiset voitot (-) tai tappiot -2,3 -2,3

Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät erät 4,7 -0,6 4,2

Muuntoerot -2,3 2,9 0,6

Maksusuoritukset

Työnantajilta -0,3 -0,3

Järjestelyyn osallistuvilta 0,0 0,0 0,0

Järjestelyistä suoritetut maksut

Maksetut etuudet -2,3 1,8 -0,6

Velvoitteen täyttämiset

31.12.2020 70,4 -64,8 5,6

Etuuspohjaisen nettovelvoitteen muutos tilikauden

2021 aikana

Milj. euroa

Velvoit-

teen

nykyarvo

Varojen

käypä arvo

Yhteen-

sä

1.1.2021 70,4 -64,8 5,6

Kauden työsuoritukseen perustuva meno 0,4 0,4

Hallintomenot

Korkokulu (+) tai korkotuotto (-) 0,6 -0,6 0,0

Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno -0,4 -0,4

Tilikauden tulokseen sisältyvät erät 0,6 -0,6 0,0

Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät

Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun-

ottamatta korkokuluun tai -tuottoon sisältyviä

eriä

-2,4 -2,4

Väestötilastollisten oletusten muutoksesta

johtuva voitto (-) tai tappio

-0,1 -0,1

Taloutta koskevien oletusten muutoksista

johtuva voitto (-) tai tappio

-1,9 -1,9

Kokemusperäiset voitot (-) tai tappiot 1,2 1,2

Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät erät -0,7 -2,4 -3,1

Muuntoerot 3,1 -3,6 -0,5

Maksusuoritukset

Työnantajilta -0,3 -0,3

Järjestelyyn osallistuvilta 0,0 0,0 0,0

Järjestelyistä suoritetut maksut

Maksetut etuudet -8,7 8,1 -0,6

Velvoitteen täyttämiset -0,8 0,9 0,1

31.12.2021 64,0 -62,8 1,2

Etuuspohjaisen velvoitteen ja järjestelyihin kuuluvien varojen koostumus maittain 2021

Milj. euroa Saksa Iso-Britannia Suomi Muut maat Yhteensä

Velvoitteen nykyarvo 9,9 39,0 11,2 3,9 64,0

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo -51,2 -9,7 -1,9 -62,8

Yhteensä 9,9 -12,2 1,5 2,0 1,2

Etuuspohjaisen velvoitteen ja järjestelyihin kuuluvien varojen koostumus maittain 2020

Milj. euroa Saksa Iso-Britannia Suomi Muut maat Yhteensä

Velvoitteen nykyarvo 10,4 44,5 11,4 4,1 70,4

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo -51,5 -11,3 -2,1 -64,8

Yhteensä 10,4 -6,9 0,2 1,9 5,6

Merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset 2021

Saksa Iso-Britannia Suomi Belgia

Diskonttokorko, % 0,74 1,85 0,82 0,70

Palkkojen nousu, % 3,00 2,80 0,00 1,00

Eläkkeiden nousu, % 1,75 3,35 2,36 2,00

Merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset 2020

Saksa Iso-Britannia Suomi Belgia

Diskonttokorko, % 0,74 1,20 0,38 0,30

Palkkojen nousu, % 3,00 2,30 0,00 1,00

Eläkkeiden nousu, % 1,75 3,10 1,40 1,70

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys painotetuissa

keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille

vuosi 2021

Vaikutus etuuspohjaiseen

velvoitteeseen

Oletuksen

muutos Lisäys Vähennys

Diskonttokorko 0,5 %-yksikköä 5,6 %:n vähennys 6,2 %:n lisäys

Palkkojen nousuvauhti 0,5 %-yksikköä 0,4 %:n lisäys 0,3 %:n vähennys

Eläkkeiden nousuvauhti 0,5 %-yksikköä 5,2 %:n lisäys 4,8 %:n vähennys

Yhden vuoden

lisäys

oletuksessa

Yhden vuoden

vähennys

oletuksessa

Odotettavissa oleva elinikä 4,0 %:n lisäys 3,9 %:n vähennys

Edellä esitetyt herkkyysanalyysit perustuvat siihen, että yhden oletuksen

muuttuessa kaikki muut oletukset säilyvät ennallaan. Etuuspohjaisen

velvoitteen herkkyys merkittävien vakuutusmatemaattisten oletusten

muutoksille on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty

taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.

Järjestelyihin kuuluvat varat koostuvat seuraavista

eristä

2021

Milj. euroa

2021

2020

Milj. euroa

2020

Hyväksyttävät vakuutukset 1,9 3 % 2,1 3 %

Rahavarat 0,8 2 % 0,2 0 %

Sijoitusrahastot 50,4 80 % 51,3 79 %

Vakuutusyhtiön hallussa olevat

varat

9,7 15 % 11,3 17 %

Yhteensä 62,8 100 % 64,8 100 %

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen merkittävimmät riskit on kuvattu alla.

Varojen volatiliteetti

Konserni pyrkii pienentämään sijoitusriskiä hajauttamalla järjestelyn varat

eri omaisuuslajeihin, kuten kuten osakkeisiin, kiinteistöihin sekä valtion ja

yritysten joukkovelkakirjalainoihin.

Muutokset joukkovelkakirjalainojen tuotossa

Järjestelyistä aiheutuvien velkojen laskentaan on käytetty diskonttokorkoa,

joka perustuu yritysten liikkeseen laskemien hyvälaatuisten joukkovelka-

kirjalainojen tuottoon. Diskonttokoron aleneminen kasvattaa järjestelyjen

velkoja.

Inﬂaatioriski

Valtaosa järjestelyiden etuusvelvoitteista on sidottu inﬂaatioon, ja

korkeampi inﬂaatio johtaa velkojen kasvuun.

Odotettavissa oleva elinikä

Suurin osa järjestelyiden velvoitteista liittyy elinikäisten etuuksien

tuottamiseen jäsenille, joten odotettavissa oleva eliniän nousu kasvattaa

järjestelyiden velvoitteita.

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin

suoritettavien maksujen tilikaudella 2022 odotetaan olevan 0,9 miljoonaa

euroa. Etuuspohjaisen velvoitteen duraation painotettu keskiarvo on 14,4

vuotta (15,1).

4. Sijoitettu pääoma

■ 4.1 Aineettomat hyödykkeet

Laatimisperiaatteet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyvä liikearvo kirjataan

määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien

osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen

laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen

arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina, kun esiintyy viite

siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Tätä tarkoitusta varten

liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo

arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä

arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintame-

noon siinä tapauksessa, että hankintameno on määriteltävissä

luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva

odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konser-

nin hyväksi.

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen

vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluiksi niiden tunnetun tai

arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja pois-

tomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa

ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn

odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Kehitysme-

not aktivoidaan ja poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa,

jos on todennäköistä, että kehityshanke tuottaa taloudellista

hyötyä ja menot ovat luotettavasti mitattavissa. Metsä Board ei

ole aktivoinut kehitysmenoja.

Tietokoneohjelmat

Merkittävien uusien tietokoneohjelmien kehittämis- ja rakenta-

mismenot aktivoidaan taseeseen aineettomina hyödykkeinä ja

kirjataan tasapoistoina kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan.

Poistoaika on enimmillään seitsemän vuotta. Tietokoneohjelmien

ylläpito- ja käyttömenot kirjataan kuluksi sillä raportointikaudella,

jolla ne ovat syntyneet.

Konfigurointi- ja kustomointimenot pilvipalveluiden käyttöön-

otossa kirjataan kuluiksi, jos aineetonta hyödykettä ei synny. Jos

konsernin saamat palvelut ovat erotettavissa, kirjataan menot

kuluiksi, kun toimittaja muokkaa sovellusta. Jos konsernin

saamat palvelut eivät ole erotettavissa, kirjataan menot kuluiksi,

kun toimittaja antaa pääsyn sovellukseen sopimuskauden aikana.

Muut

Patenttien, lisenssien ja tavaramerkkien, joilla on rajallinen

taloudellinen vaikutusaika, hankintameno aktivoidaan taseeseen

aineettomiin hyödykkeisiin ja kirjataan tasapoistoina kuluksi

taloudellisena vaikutusaikanaan 5–10 vuodessa.

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Milj. euroa Liikearvo

Muut aineettomat

hyödykkeet

Keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2021 12,4 123,4 0,6 136,4

Muuntoerot -0,1 -0,1

Lisäykset 0,5 1,0 1,5

Vähennykset -0,2 -0,2

Siirrot erien välillä 0,6 -0,6

Hankintameno 31.12.2021 12,4 124,2 1,0 13 7,6

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021 -1 1 7,4 -1 1 7,4

Muuntoerot 0,1 0,1

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,2 0,2

Tilikauden poistot -2,0 -2,0

Arvonalentumiset

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021 -119,1 -119,1

Kirjanpitoarvo 1.1.2021 12,4 6,1 0,6 19,1

Kirjanpitoarvo 31.12.2021 12,4 5,1 1,0 18,5

Milj. euroa Liikearvo

Muut aineettomat

hyödykkeet

Keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2020 12,4 130,5 1,4 144,3

Muuntoerot 0,3 0,3

Lisäykset 0,7 0,0 0,7

Vähennykset -8,1 -8,1

Siirrot erien välillä 0,0 -0,8 -0,8

Hankintameno 31.12.2020 12,4 123,4 0,6 136,4

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020 -123,1 -123,1

Muuntoerot -0,2 -0,2

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 8,1 8,1

Tilikauden poistot -2,2 -2,2

Arvonalentumiset

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020 -1 1 7,4 -1 1 7,4

Kirjanpitoarvo 1.1.2020 12,4 7,4 1,4 21,2

Kirjanpitoarvo 31.12.2020 12,4 6,1 0,6 19,1

Arvonalentumisia aineettomista hyödykkeistä ei kirjattu päättyneellä eikä edellisellä tilikaudella.

Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät mm. tietokoneohjelmia, patentteja ja lisenssejä. Kehitysmenoja ei ole aktivoitu Metsä Board -konsernissa.

Laatimisperiaatteet

Konserni on saanut päästöoikeuksia Euroopan päästökauppajär-

jestelmän mukaisesti. Päästöoikeudet käsitellään aineettomina

oikeuksina, ja ne arvostetaan hankintamenoon. Vastikkeetta saa-

tujen päästöoikeuksien hankintameno on nolla. Päästöoikeudet

käytetään voimassaolokaudella yhtäaikaisesti syntyvien hiilidiok-

sidipäästöjen kanssa. Myydyistä päästöoikeuksista saatu tuotto

kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Tarvittaessa konserni

ostaa lisää oikeuksia markkinoilta. Ostetut päästöoikeudet

kirjataan aineettomiin oikeuksiin hankintahetken käypään arvoon.

Varaus päästöoikeuksien palauttamisvelvoitteen täyttämiseksi

kirjataan raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon,

jos vastikkeetta saadut ja ostetut päästöoikeudet eivät riitä

kattamaan toteutuneiden päästöjen määrää.

Metsä Board on saanut vuonna 2021 vastikkeetta 501 tuhatta tonnia pääs-

töoikeuksia (606). Konserni on myynyt markkinoille 310 tuhatta tonnia

(217) päästöoikeuksia. Konsernilla on tilinpäätöshetkellä hallussaan 1 011

tuhatta tonnia päästöoikeuksia (1 060). Lisäksi konsernilla on 47 tuhatta

tonnia vuoden 2021 ilmaisoikeuksia, jotka eivät olleet vielä päästöoikeus-

rekisterissä 31.12.2021 jaon myöhästymisen vuoksi. Tilikauden aikana

toteutuneet päästöt alittivat saadut ilmaisoikeudet, eikä toteutuneilla

päästöillä ollut tulos- tai tasevaikutusta.

Vuonna 2021 konserni myi päästöoikeuksia 21,3 miljoonalla eurolla (6,2).

Tilikauden päättyessä päästöoikeuksien markkina-arvo oli 79,61 euroa

tonnilta (32,04) ja kokonaisarvo sisältäen myöhästyneet päästöoikeudet

noin 84,2 miljoonaa euroa (34,0)

Päästöoikeudet

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Arvonalentumistestaus

Omaisuuseristä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton,

ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään vuosittain arvonalentumistesti.

Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä tarkastellaan arvonalentumi-

sen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset

antavat viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa

rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi.

Rahavirtaa tuottava yksikkö on segmentti tai sitä pienempi yksikkö,

jolle on määritettävissä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo

vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi

käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai

rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia

nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on

suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvon-

alentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se koh-

distetaan ensin vähentämään kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen

muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion

kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän

taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuu-

serästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan

siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on

käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa raha-

määrää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin

mitä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion

kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta.

Keskeiset arviot ja harkinta

Vastaiset rahavirrat

Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät

perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Laskelmien keskeisimmät johdon

arviot koskevat tuotteiden toimitusmäärien ja myyntihintojen kehi-

tystä, keskeisten raaka-aineiden ja muiden kustannusten kehitystä

sekä diskonttokorkoa ja pitkän aikavälin kasvuvauhtia.

Arvonalennustestaus 2021

Metsä Board tekee arvonalentumistestauksen vuosittain, neljännellä vuosineljänneksellä, perustuen 30. syyskuuta tilanteeseen, tai useammin jos viitteitä

mahdollisesta arvonalentumisesta havaitaan.

Vuonna 2021 konsernissa ei kirjattu arvonalentumisia perustuen arvonalentumistestauksiin. Vuoden 2021 testauksissa minkään yksittäisen keskeisen

oletuksen jokseenkin mahdollinen muutos ei johtaisi arvonalentumiskirjauksen tekemiseen.

Konsernin merkittävimmät arvonalentumistestaukset ja keskeiset oletukset tilanteessa 30.9.2021:

Rahavirtaa tuottava yksikkö

Liikearvo

Milj. euroa

Brändi

Milj. euroa

Diskonttokorko

verojen jälkeen

30.9.2021

Diskonttokorko

verojen jälkeen

30.9.2020

Pitkän

aikavälin

kasvuvauhti

30.9.2021

Pitkän

aikavälin

kasvuvauhti

30.9.2020

Kartonkiteollisuus

Taivekartonki

29,5 2,5 5,78 % 5,41 % 2,0 % 1,5 %

Laineri

28,1 3,0 5,78 % 5,41 % 2,0 % 1,5 %

Markkinasellu

5,78 % 5,41 % 2,0 % 1,5 %

Metsä Boardin osuus Metsä Fibren kerrytettävissä olevasta rahavirrasta, kirjanpitoarvosta sekä ”Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä” tase-erän sisältämästä liikearvosta (45,2 miljoonaa euroa) ja

muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä (5,6 miljoonaa euroa), allokoidaan rahavirtaa tuottaville yksiköille niiden selluostojen suhteessa.

Testattavien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahavirrat perustuvat viiden vuoden ennusteisiin sekä näitä seuraaviin tasaisesti

kasvaviin rahavirtoihin. Ennustekauden jälkeisten rahavirtojen keskeisten oletuksien, hintojen ja muuttuvien kustannusten, lähtöarvona on käytetty viiden

vuoden ennustekauden keskimääräistä arvoa. Toimitusmäärille ja kiinteille kustannuksille on käytetty ennustekauden viidennen vuoden arvoa. Keskeiset

testausoletukset ovat johdon arvioita sekä ulkoisista informaatiolähteistä saatuja ennusteita.

Diskonttokorkona on käytetty oman ja vieraan pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta (WACC). Vieraan pääoman kustannuksessa on

huomioitu markkinoiden näkemys luottoriskipreemiosta.

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Laatimisperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon

vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat

aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Ehdot täyttävän aineel-

lisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta

tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot

aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden

taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään

erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot

aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva

kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta.

Varaosat, varakalusto ja huoltotarvikkeet kirjataan aineellisiin

käyttöomaisuushyödykkeisiin silloin, kun ne ovat aineellisten käyttö-

omaisuushyödykkeiden määritelmän mukaisia. Muussa tapauksessa

tällaiset hyödykkeet luokitellaan vaihto-omaisuudeksi.

Merkittävät uudistus- ja parannusinvestoinnit aktivoidaan taseeseen

ja poistetaan niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudelli-

sena vaikutusaikana. Korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi,

kun ne toteutuvat.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutus-

ajan kuluessa. Omistetuista maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat

Rakennukset ja rakennelmat 20–40 vuotta

Koneet ja kalusto

Voimalaitosten raskaat koneet 20–40 vuotta

Muut raskaat koneet 15–20 vuotta

Kevyet koneet ja kalusto 5–15 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet 5–20 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistome-

netelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvit-

taessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa

tapahtuneita muutoksia.

Hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät

myyntivoitot ja -tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja

kuluihin. Myyntivoitto tai -tappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä

olevan hankintamenon erotuksena.

Hyödykkeiden hankintaan liittyvät julkiset avustukset esitetään

taseessa hankintamenon oikaisuna, ja ne tuloutuvat pienempien

poistojen muodossa.

Vuokrasopimukset

Konserni on vuokrannut erilaisia maa-alueita, kiinteistöjä, laitteistoja

sekä ajoneuvoja. Vuokrasopimuksista kirjataan käyttöomaisuushyö-

dyke ja vastaava velka, kun vuokralle otettu omaisuuserä on konsernin

käytettävissä. Maksetut vuokrat jaotellaan velkaan ja rahoituskuluun.

Rahoituskulu kirjataan tulosvaikutteisesti vuokra-ajalle siten, että

jäljellä olevan velkasaldon korkoprosentti on jokaisella kaudella sama.

Vuokratuista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot

omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa sen

mukaan kumpi on niistä lyhyempi.

Vuokrasopimuksista aiheutuvat varat ja velat arvostetaan aluksi nyky-

arvoon perustuen. Vuokrasopimusvelat sisältävät kiinteät maksut

vähennettyinä mahdollisilla saatavilla kannustimilla, määrät, jotka

vuokralle ottajan odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perus-

teella, osto-option toteutushinnan, jos on kohtuullisen varmaa, että

vuokralle ottaja käyttää tämän option sekä rangaistusmaksut vuok-

rasopimuksen päättämisestä, jos vuokra-ajassa on otettu huomioon,

että vuokralle ottaja käyttää tämän option. Vuokrat diskontataan

käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, jos se on määriteltävissä,

tai konsernin lisälainan korkoa. Vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet

arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alku-

peräisen määrän, ennen sopimuksen alkamiskohtaa maksetut vuokrat

vähennettyinä mahdollisilla saaduilla kannustimilla, alkuvaiheen

välittömät menot sekä menot alkuperäiseen tilaan palauttamisesta.

Osa vuokrasopimuksista sisältää jatkamis- ja päättämisoptioita, jotka

valtaosin ovat vain konsernin käytettävissä, ei vuokralle antajan.

Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä hyödykkeitä koskeviin vuokraso-

pimuksiin liittyvät maksut kirjataan kuluiksi tasaerinä. Lyhytaikaisiksi

katsotaan vuokrasopimukset, joiden vuokra-aika on enintään 12

kuukautta. Arvoltaan vähäiset omaisuuserät sisältävät pääasiassa

ICT- ja toimistolaitteita.

Keskeiset arviot ja harkinta

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvoa ja taloudel-

lista vaikutusaikaa koskevat arviot sekä poistomenetelmän valinta

edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa.

Vuokrasopimukset

Johto ottaa vuokra-aikaa määrittäessään huomioon kaikki tosiseikat

ja olosuhteet, joista syntyy taloudellinen kannustin jatkamisoption

käyttämiseen tai päättämisoption käyttämättä jättämiseen. Jatka-

misoptiot (tai päättämisoption jälkeinen aika) otetaan huomioon vuok-

ra-ajassa, vain jos vuokrasopimuksen jatkaminen (tai päättämättä

jättäminen) on kohtuullisen varmaa. Mahdollisia vastaisia rahavirtoja

2,0 miljoonaa euroa ei ole sisällytetty vuokrasopimusvelkaan, koska

vuokrasopimusten jatkaminen (tai päättämättä jättäminen) ei ole

kohtuullisen varmaa. Arviointi tarkistetaan, jos toteutuu arvioon

vaikuttava merkittävä tapahtuma tai olosuhteen muutos, joka on

vuokralle ottajan määräysvallassa

■ 4.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

100

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Milj. euroa Omistetut Vuokratut Omistetut Vuokratut Omistetut Vuokratut

Hankintameno 1.1.2021 17,0 2,3 410,7 10,8 2 557,8 21,9

Muuntoerot 0,0 -2,6 0,2 -27,2 -0,2

Lisäykset 0,0 0,3 1,6 1,4 40,5 2,5

Vähennykset -1,8 -0,6 -11,5 -2,1 - 2 7,7 -8,5

Siirrot erien välillä 0,5 3,0 19,7

Hankintameno 31.12.2021 15,7 2,0 401,2 10,2 2 563,2 15,7

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021 -0,5 -0,2 -282,1 -4,8 -2 066,3 -9,7

Muuntoerot 0,0 2,0 -0,1 22,0 0,1

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,1 0,6 1,5 7,7 8,5

Myytävänä olevat omaisuuserät -0,1 7, 3 15,1

Tilikauden poistot -0,3 -7, 9 -2,0 - 67,4 -5,0

Arvonalentumiset

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021 -0,5 -0,5 -280,0 -5,4 -2 093,5 -6,2

Kirjanpitoarvo 1.1.2021 16,5 2,1 128,7 6,0 491,4 12,2

Kirjanpitoarvo 31.12.2021 15,2 1,4 121,3 4,8 469,7 9,5

Muut aineelliset

hyödykkeet

Keskeneräiset

hankinnat Yhteensä Yhteensä

Milj. euroa Omistetut Omistetut Omistetut Vuokratut Yhteensä

Hankintameno 1.1.2021 24,8 158,4 3 168,7 35,0 3 203,7

Muuntoerot -0,2 -4,5 -34,5 0,0 -34,5

Lisäykset 0,4 172,2 214,6 4,1 218,7

Vähennykset -0,4 1,6 -39,7 -11,2 -50,9

Siirrot erien välillä -1,6 -21,7

Hankintameno 31.12.2021 23,0 306,1 3 309,2 27,8 3 337,0

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021 -15,4 -2 364,3 -14,7 -2 379,0

Muuntoerot 0,2 24,2 0,0 24,2

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 8,4 10,1 18,4

Myytävänä olevat omaisuuserät 0,3 22,7 -0,1 22,6

Tilikauden poistot -0,9 -76,2 -7,4 -83,6

Arvonalentumiset -4,6 -4,6

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021 -15,9 -2 389,8 -12,2 -2 401,9

Kirjanpitoarvo 1.1.2021 9,4 158,4 804,4 20,2 824,7

Kirjanpitoarvo 31.12.2021 7, 2 306,1 919,4 15,6 935,0

Myytävänä olevat omaisuuserät sisältävät Oy Hangö Stevedoring Ab:n omaisuuseriä. Lisätietoja myytävänä olevista omaisuuseristä on liitetiedossa 7.2.

101

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Milj. euroa Omistetut Vuokratut Omistetut Vuokratut Omistetut Vuokratut

Hankintameno 1.1.2020 14,6 2,5 391,8 10,9 2 416,9 16,2

Muuntoerot 0,0 4,8 -0,2 50,9 0,5

Lisäykset 4,9 0,3 4,9 0,0 28,0 6,6

Vähennykset -2,6 -0,6 2,9 0,1 43,8 -1,1

Siirrot erien välillä 6,4 18,2 -0,3

Hankintameno 31.12.2020 17,0 2,3 410,7 10,8 2 557,8 21,9

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020 -0,5 -0,3 -267,3 -2,3 -1 906,2 -5,1

Muuntoerot 0,0 -3,8 0,1 -40,8 -0,2

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,4 -2,9 -0,1 -44,3 0,9

Tilikauden poistot -0,3 -8,1 -2,4 -75,1 -5,3

Arvonalentumiset

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020 -0,5 -0,2 -282,1 -4,8 -2 066,3 -9,7

Kirjanpitoarvo 1.1.2020 14,2 2,2 124,5 8,5 510,7 11,1

Kirjanpitoarvo 31.12.2020 16,5 2,1 128,7 6,0 491,4 12,2

Muut aineelliset

hyödykkeet

Keskeneräiset

hankinnat Yhteensä Yhteensä

Milj. euroa Omistetut Omistetut Omistetut Vuokratut Yhteensä

Hankintameno 1.1.2020 24,6 60,9 2 908,9 29,6 2 938,5

Muuntoerot 0,4 5,8 61,9 0,3 62,2

Lisäykset 0,4 120,5 158,6 7,0 165,6

Vähennykset -1,2 -4,6 38,2 -1,6 36,6

Siirrot erien välillä 0,6 -24,1 1,1 -0,3 0,8

Hankintameno 31.12.2020 24,8 158,4 3 168,7 35,0 3 203,7

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020 -14,8 -2 188,8 -7,7 -2 196,5

Muuntoerot -0,3 -44,9 -0,2 -45,1

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,9 -46,2 1,2 -45,1

Tilikauden poistot -1,2 -84,4 -8,0 -92,4

Arvonalentumiset

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020 -15,4 -2 364,3 -14,7 -2 379,0

Kirjanpitoarvo 1.1.2020 9,8 60,9 720,1 21,8 742,0

Kirjanpitoarvo 31.12.2020 9,4 158,4 804,4 20,2 824,7

Vuokrasopimukset

2021 2020

Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut 1,1 0,3

Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevien

vuokrasopimusten kulut

3,9 1,3

Korkokulut 0,5 0,6

Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta 7,6 8,4

Tiedot vuokrasopimusveloista esitetään liitetiedoissa 5.5 Rahoitusvelat

ja 5.6 Rahoitusriskien hallinta ja tiedot vuokravastuista liitetiedossa 8.1

Ehdolliset velat, varat sekä sitoumukset.

Arvonalennukset

Metsä Board investoi Husumin taivekartonkikapasiteetin kasvattamiseen

Ruotsissa. Investoinnin valmistuessa osa kartonkitehtaan koneista

ja laitteista poistuu käytöstä. Metsä Board teki tilinpäätökseen 2021

yhteensä 4,6 miljoonan euron arvonalennuskirjauksen käytöstä poistuviin

omaisuuseriin.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menoja on aktivoitu vuonna 2021 yhteensä 4,0 miljoonaa

euroa (0,2). Aktivoinnissa käytetty keskimääräinen korkokanta oli 2,1 %

(1,0 %).

102

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Laatimisperiaatteet

Muut sijoitukset ovat julkisesti noteerattuja ja noteeraamattomia

oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Näistä merkittävin on

konsernin omistus Pohjolan Voima Oyj:ssä. Kyseessä on

noteeraamaton, luonteeltaan strateginen sijoitus, joka palvelee

konsernin pitkän aikavälin energiahankinnan tarpeita. Konserni

luokittelee Pohjolan Voima Oyj:n osakkeet käypään arvoon muihin

laajan tuloksen eriin kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, joiden käyvän

arvon muutokset esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus

huomioon ottaen. Käyvän arvon muutoksia ei koskaan siirretä

omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi.

Muut oman pääoman ehtoiset rahoitusvarat konserni luokittelee

käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi.

Julkisesti noteerattujen osakkeiden käyvät arvot perustuvat

tilinpäätöspäivän pörssinoteerauksiin. Käyvät arvot muille kuin

julkisesti noteeratuille osakkeille määritetään käyttäen erilaisia

arvostusmalleja, kuten viimeaikaisten kauppojen hintatasoa

ja diskontattujen kassavirtojen nykyarvoon perustuvia arvos-

tusmenetelmiä. Arvostusmallien lähtötietoina hyödynnetään

mahdollisimman paljon markkinoilta saatuja arvostustekijöitä.

Keskeiset arviot ja harkinta

Käyvän arvon määrittäminen

Arvostusmallien käyttöön perustuva käyvän arvon määrittämi-

nen edellyttää harkinnan käyttämistä valittaessa sovellettavaa

menetelmää ja valitun menetelmän edellyttämiä arvostusteki-

jöitä, jotka perustuvat markkinoilla kunakin raportointikauden

päättymispäivänä vallitseviin hinta- ja korkotasoihin. Merkittävin

arvostusmallin avulla arvostettu muihin sijoituksiin luettu sijoitus

on konsernin sijoitus Pohjolan Voima Oyj:n osakkeisiin. Sijoituk-

sen arvo määritellään diskonttujen rahavirtojen nykyarvona.

Keskeisiä rahavirtoihin vaikuttavia tekijöitä ovat sähkön hinnat,

inﬂaatio-odotus ja diskonttokorko. Kuuden ensimmäisen vuoden

energian hintoina on Energian hinnan osalta on käytetty 12

kuukauden liukuvaa keskiarvoa sähkön futuurihinnoista. Myö-

hempien vuosien hinnat perustuvat pitkän aikavälin markkinahin-

taennusteeseen. Vuonna 2020 konserni luopui Pohjolan Voima

Oyj:n osakkeilla tehtyjen aiempien verrokkikauppojen käytöstä

arvostusperusteena sekä korotti ennustettuihin rahavirtoihin

pohjautuvassa arvostusmallissa käytettäviä diskonttokorkoja

vallitsevia olosuhteita vastaaviksi.

Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden kirjanpitoarvo konsernin

taseessa 31.12.2021 oli 177,6 miljoonaa euroa. Pohjolan Voima

Oyj:n osakkeiden kirjanpitoarvon arvioidaan muuttuvan -8,7

miljoonaa euroa ja 9,5 miljoonaa euroa, jos rahavirtojen dis-

konttaamiseen käytettävä korko muuttuisi 0,5 prosenttiysikköä

johdon arvioimasta korosta. Osakkeiden kirjanpitoarvon

arvioidaan muuttuvan 67,1 miljoonaa euroa, jos käyvän arvon

laskennassa käytetyt energiahinnat poikkeaisivat 10 prosenttia

johdon arvioimista hintaennusteista.

Milj. euroa 2021 2020

Pohjolan Voima Oyj 1 7 7, 6 183,4

Muut noteeraamattomat osakesijoitukset 3,4 3,5

Muut sijoitukset yhteensä 181,0 186,9

Muiden sijoitusten merkittävin erä on 3,2 prosentin osuus Pohjolan Voima

Oyj:ssä. Yhtiö tuottaa sähköä ja lämpöä osakkailleen Suomessa ja käy

kauppaa osakkaidensa kanssa. Sähkön ja lämmön hinta perustuu tuotan-

tokustannuksiin, ja maksettu hinta on yleensä markkinahintaa alhaisempi.

Konsernilla on oikeus noin:

• 5,2 prosentin osuuteen Pohjolan Voiman B-osakkeiden kautta Olkiluo-

don ydinvoimaloiden (OL1 ja OL2) tuottamasta energiasta,

• 1,5 prosentin osuuteen käyttöönottovaiheessa olevan Olkiluoto 3

-ydinvoimalan tuottamasta energiasta Pohjolan Voiman B2-osakkeiden

kautta, ja

• 84 prosentin osuuteen Hämeenkyrön Voima Oy:n tuottamasta energi-

asta Pohjolan Voiman G10-osakesarjan kautta.

Marraskuussa 2020 Metsä Board osallistui omistusosuuttaan vastaavasti

2,2 miljoonalla eurolla Pohjolan Voima Oyj:n osakaslainaan Olkiluoto 3 -voi-

malahankkeen loppuunsaattamisen rahoittamista varten. Laina säilyttää

Metsä Boardin OL3-sähköosuuden nykyisellä tasollaan. Vakuudettomalla

lainalla ei ole eräpäivää, sen takaisinmaksu ja koronmaksu riippuvat

velallisyhtiön hallituksen päätöksestä, ja lainapääoma on muunnettavissa

40 011 Pohjolan Voima Oyj:n uudeksi B2-sarjan osakkeeksi. Lainapääoma

on maksettavissa takaisin konkurssissa vain kaikkia muita velkoja

huonommalla etuoikeudella. Osakaslaina käsitellään Metsä Boardin

tilinpäätöksessä oman pääoman ehtoisena sijoituksena Pohjolan Voima

Oyj:öön ja arvostetaan osakeomistuksen tavoin käypään arvoon muun

laajan tuloksen erien kautta.

Pohjolan Voima Oyj:n osakeomistus arvostetaan osakesarjoittain

vuosineljänneksittäin käypään arvoon käyttäen diskontatun kassavirran

menetelmää. Laskennassa käytetty keskimääräinen painotettu pää-

omakustannus oli 3,14 prosenttia (2020: 2,87) ja 3,14 prosenttia (3,87)

käyttöönottovaiheessa olevalle Olkiluoto 3 -voimalaitokselle.

Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden hankintameno on 40,2 miljoonaa

euroa (40,2) ja käypä arvo 177,6 miljoonaa euroa (183,4), joka jakautuu eri

osakesarjoille seuraavasti: Ydinvoimaosakkeiden käypä arvo on yhteensä

165,6 miljoonaa euroa (171,3) ja G10-sarjan käypä arvo 12,0 miljoonaa

euroa (12,0).

Pohjolan Voiman osakkaiden välinen osakassopimus rajoittaa osakkei-

den vapaata kauppaa muiden kuin osakkaiden kanssa.

■ 4.3 Muut sijoitukset

103

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Laatimisperiaatteet

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan

nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-me-

netelmällä (first in, first out) tai vaihtoehtoisesti painotetun

keskihinnan menetelmällä vaihto-omaisuuden luonteesta riip-

puen. Valmiina hankittujen tuotteiden hankintamenoon luetaan

kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät kuljetus-, käsittely- ja

muut menot. Itse valmistettujen valmiiden ja keskeneräisten

tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä

valmistuskustannuksista sekä systemaattisesti kohdistetusta

osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä

yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Hankintamenoon ei

sisällytetä vieraan pääoman kustannuksia.

Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa

saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioidulla tuotteen

valmiiksi saattamisen kustannuksilla ja välttämättömillä

myyntikustannuksilla.

Keskeiset arviot ja harkinta

Konserni tarkastelee vaihto-omaisuutta säännöllisesti siltä

varalta, ettei siihen sisältyisi epäkurantteja eriä tai nettoreali-

sointiarvo putoaisi hankintamenoa pienemmäksi. Tarvittaessa

konserni alentaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa vastaavasti.

Tarkastelu edellyttää johdon arvioita tuotteiden myyntihinnoista,

valmiiksi saattamisen kustannuksista ja myynnin toteuttamiseksi

välttämättömistä menoista. Muutokset näissä arvioissa voivat

johtaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon tarkistuksiin tulevilla

kausilla.

Laatimisperiaatteet

Myyntisaamiset arvostetaan odotettuun nettorealisointiarvoon,

joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä saatavien

arvioiduilla arvonalentumiskirjauksilla. Myyntisaamisten

arvonalentumisten määrittämisessä sovelletaan odotettuihin

luottotappioihin perustuvaa mallia. Lisäksi arvonalentumiskirjaus

tehdään tapauskohtaisesti, kun on olemassa perusteltu syy

olettaa, että konserni ei tule saamaan suoritusta laskutetusta

määrästä alkuperäisin ehdoin.

Keskeiset arviot ja harkinta

Kirjausedellytysten ja arvonalentumistappioiden suuruuden arvi-

ointi edellyttää johdon harkintaa. Jos asiakkaiden taloudellinen

tilanne heikentyy niin, että se vaikuttaa näiden maksukykyyn,

voidaan joutua kirjaamaan lisää arvonalentumistappioita tulevilla

kausilla. Covid-19 pandemian vaikutuksista myyntisaamisten

arvonalentumisten määrittämiseen on kerrottu liitetiedossa 5.6

Rahoitusriskien hallinta, vastapuoliriski.

Milj. euroa 2021 2020

Aineet ja tarvikkeet 162,3 147, 5

Valmiit tuotteet 211,7 201,1

Ennakkomaksut 8,6 11,4

Yhteensä 382,6 360,0

Metsä Board -konsernissa ei kirjattu arvonalennuksia vaihto-omaisuudesta

vuonna 2021 eikä 2020.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

2021 2020

Saman konsernin yrityksiltä

Myyntisaamiset 26,6 1 7,0

Muut saamiset

Siirtosaamiset 0,0 0,0

Yhteensä 26,7 1 7,0

Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä

Myyntisaamiset 0,3 0,2

Muilta

Myyntisaamiset 245,8 208,4

Arvonalentuminen -2,5 -3,0

Yhteensä 243,3 205,4

Muut saamiset 46,5 26,5

Siirtosaamiset 14,7 27,6

Muilta yhteensä 304,5 259,6

Myyntisaamiset ja muut saamiset yhteensä 331,5 276,7

Saamiset konsernin yrityksiltä sisältävät saamiset emoyritys Metsäliitto

Osuuskunnalta ja emoyrityksen muilta tytäryrityksiltä. Johdannaissaa-

miset ovat Metsäliitto Osuuskunnan kokonaan omistamalta tytäryhtiöltä

Metsä Group Treasury Oy:ltä.

■ 4.4 Vaihto-omaisuus ■ 4.5 Myyntisaamiset ja muut saamiset

104

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Epävarmat myyntisaamiset

Myyntisaamisista vähennetyt tapauskohtaiset arvonalentumiset sekä

arvonalentumiset, jotka on määritetty soveltaen odotettuihin luottotappioi-

hin perustuvaa mallia.

Milj. euroa 2021 2020

Arvo 1.1. 3,0 2,1

Lisäys 0,0 4,6

Vähennys -0,5 -3,7

Arvo 31.12. 2,5 3,0

Konserni on kirjannut vuonna 2021 myyntisaamisista arvonalentumistap-

pioita 0,0 miljoonaa euroa (0,3).

Arvonalentumisilla vähennettyjen

myyntisaamisten ikäjakauma

2021 2020

Erääntymättömät 236,3 195,6

Erääntyneet

Alle 30 päivää 8,0 10,1

31–60 päivää -0,2 0,4

61–90 päivää 0,0 0,0

91–180 päivää -0,4 -0,4

Yli 180 päivää -0,3 -0,2

Yhteensä 243,3 205,4

■ 4.6 Muut velat

Milj. euroa 2021 2020

Pitkäaikaiset velat saman konsernin yrityksille

Muut pitkäaikaiset velat

Saadut ennakot 1,1 1,5

Siirtovelat 0,5 0,4

Yhteensä 1,5 1,9

■ 4.7 Ostovelat ja muut velat

Milj. euroa 2021 2020

Saadut ennakot 4,0 4,5

Ostovelat, toimittajarahoitusohjelmat 76,3 55,3

Muut ostovelat 222,2 172

Muut velat 12,9 12,8

Siirtovelat

Asiakasalennukset 26,3 20,6

Ostoihin liittyvät erät 50,2 23,4

Henkilöstökulut 32,7 29,9

Muut siirtovelat 43,0 21,8

Yhteensä 467,5 340,4

Metsä Board on perustanut yhdessä rahoittajapankkien kanssa muuta-

mille avaintoimittajille suunnattuja toimittajarahoitusohjelmia (Supply

Chain Finance, SCF). Toimittajarahoitusohjelmissa toimittajille tarjotaan

mahdollisuus myydä Metsä Groupin saatavansa SCF-ohjelman tarjoavalle

pankille. Toimittajarahoitusohjelmat korvaavat osittain aikaisemmat

ennakkomaksujärjestelyt, eikä niillä ole tavoiteltu merkittävää poikkeamaa

Metsä Groupin normaaleista maksuehdoista.

105

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

■ 4.8 Varaukset

Laatimisperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seu-

rauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, mak-

suvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus

on arvioitavissa luotettavasti. Mahdollinen kolmannelta osapuolelta

saatu korvaus esitetään varauksesta erillisenä omaisuuseränä silloin,

kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraukset

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konsernille syntyy laillinen tai

tosiasiallinen velvoite maksusuoritukseen. Työsuhteen päättymiskor-

vaukset kirjataan, kun uudelleenjärjestelyistä on tehty yksityiskohtai-

nen suunnitelma sekä annettu niille, joihin järjestely vaikuttaa, riittävä

peruste odottaa, että järjestely toteutetaan. Tällainen riittävä peruste

on joko suunnitelman toteuttamisen aloittaminen tai suunnitelman

keskeisten kohtien tiedottaminen niille, joihin järjestely vaikuttaa.

Mikäli konserni tekee työntekijöille tarjouksen vapaaehtoisesta irtisa-

noutumisesta tarjouksessa määrättyjä etuja vastaan, syntynyt vastuu

kirjataan, kun konserni ei voi enää perääntyä tarjouksestaan. Tällaisen

tarjouksen synnyttämän vastuun määrä perustuu niiden henkilöiden

lukumäärään, joiden konserni odottaa hyväksyvän tarjouksen. Yli

vuoden päästä maksettavaksi erääntyvät etuudet arvostetaan

nykyarvoonsa.

Ympäristövaraukset

Nykyisiä tai tulevia tuottoja lisäämättömät ympäristöolosuhteiden

korjaamisesta syntyvät kustannukset käsitellään kuluina. Ympä-

ristövastuut arvostetaan nykyisten ympäristönsuojelusäännösten

mukaisten menojen nykyarvoon, kun on todennäköistä, että on

syntynyt velvoite ja sen määrä voidaan kohtuudella arvioida.

Muut varaukset

Muut varaukset koostuvat pääosin vuokra-alueiden ennallistamisvel-

voitteeseen liittyvästä varauksesta.

Keskeiset arviot ja harkinta

Varausten suuruuden ja niiden kirjausedellytysten määrittämiseen

liittyy johdon harkintaa.

Varaukset

Milj. euroa

Uudelleen-

järjestelyvaraukset

Ympäristö-

varaukset

Muut

varaukset Yhteensä

1.1.2021 0,2 3,4 1,0 4,7

Muuntoerot 0,0 0,0

Varausten lisäykset 0,0 0,0

Käytetyt varaukset -0,7 -0,7

Käyttämätömien varausten peruutukset 0,0 0,0

Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin -1,0 -1,0

31.12.2021 0,2 2,7 0,0 3,0

Pitkäaikaiset varaukset 2,0 0,0 2,0

Lyhytaikaiset varaukset 0,2 0,8 0,0 1,0

Yhteensä 0,2 2,7 0,0 3,0

1.1.2020 1,2 3,5 1,2 5,8

Muuntoerot 0,0 0,0 0,1

Varausten lisäykset 0,0 0,0

Käytetyt varaukset -1,0 -0,2 -1,2

Käyttämättömien varausten peruutukset -0,1 -0,1

31.12.2020 0,2 3,4 1,0 4,7

Pitkäaikaiset varaukset 2,7 1,0 3,7

Lyhytaikaiset varaukset 0,2 0,8 0,0 1,0

Yhteensä 0,2 3,4 1,0 4,7

Vuoden 2021 varausten pitkäaikaisesta osuudesta noin puolet arvioidaan purkautun vuoden 2025 loppuun mennessä ja loppujen 2030 -luvulla. Uudel-

leenjärjestelyvarauksen lasku vuonna 2020 liittyy Husumin tehtaan 2018 tehdyn tehostamisohjelman varauksen käyttöön. Ympäristövelvoitevarauksien

pieneneminen vuonna 2020 on pääosin seurausta päivitetyistä arviosta ympäristövarauksien käyvästä arvosta.

Myytävänä olevat omaisuuserät sisältävät Oy Hangö Stevedoring Ab:n omaisuuseriä. Lisätietoja myytävänä olevista omaisuuseristä on liitetiedossa 7.2

106

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

5. Pääomarakenne ja

rahoitusriskit

■ 5.1 Oma pääoma

Osakepääoman muutokset

Osakepääoma

Milj. euroa A-osakkeet B-osakkeet Yhteensä

1.1.2020 51,9 506,0 557,9

A-osakkeiden vaihto B-osakkeiksi -0,3 0,3

31.12.2020 51,6 506,3 557,9

A-osakkeiden vaihto B-osakkeiksi -0,1 0,1

31.12.2021 51,5 506,4 557,9

A-osakkeella on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja B-osakkeella 1 ääni. Kaikki

osakkeet oikeuttavat yhtäläiseen osinkoon. A-osake voidaan muuntaa

B-osakkeeksi osakkeenomistajan tai hallintarekisteröityjen osakkeiden

hoitajan kirjallisesta vaatimuksesta. Muuntamisesta ei suoriteta

rahavastiketta.

Osakkeiden lukumäärä

Osakepääoma

Kpl A-osakkeet B-osakkeet Yhteensä

1.1.2020 33 087 647 322 425 099 355 512 746

A-osakkeiden vaihto B-osakkeiksi -200 496 200 496

31.12.2020 32 887 151 322 625 595 355 512 746

A-osakkeiden vaihto B-osakkeiksi -84 976 84 976

31.12.2021 32 802 175 322 710 571 355 512 746

Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on

maksettu täysimääräisesti.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten

muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen

nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot laskennallisella

verolla vähennettynä silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat

täyttyneet. Omaa pääomaa ei suojattu Metsä Board -konsernissa vuosina

2021 eikä 2020.

Kertyneet muuntoerot

Laajaan tuloslaskelmaan

kirjatut muuntoerot

Milj. euroa 2021 2020 2021 2020

SEK - 2 7,6 -17,6 -10,0 14,1

RUB * 7,0 -7,7 0,7 -2,3

USD -6,5 0,4 6,1 -5,9

CNY -0,9

GBP 0,1 -0,7 0,5 -0,4

Muut -0,2 0,7 0,4 -0,3

Yhteensä -27,2 -24,9 -2,3 4,2

* RUB-muuntoero kertyy pääosin osakkuusyritys Metsä Fibren kautta.

Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot

Milj. euroa 2021 2020

Käyvän arvon rahasto 116,6 135,0

Vararahasto ja yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot 1,7 1,7

Yhteensä 118,3 136,6

Käyvän arvon rahasto

Käyvän arvon rahastoon kirjataan rahavirran suojauksena käytettävien

johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset laskennallisella

verovelalla vähennettynä. Lisäksi rahastoon kirjataan konsernin muihin

sijoitusten ryhmään luokitteleman Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden

arvostus käypään arvoon verovaikutus huomioon ottaen.

Vararahasto ja yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot

Vararahasto ja yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot ovat lähinnä yhtiöko-

kouksen päätöksin perustettuja ja kartutettuja rahastoja.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman

luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei

nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Milj. euroa 2021 2020

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 208,9 265,8

Osingot

Yhtiön maksamat osingot kirjataan oman pääoman vähennykseksi sille

tilikaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat yhtiökokouksessa

hyväksyneet osingon maksettavaksi.

Hallitus on ehdottanut jaettavaksi tilikaudelta 2021 osinkoa 0,41 euroa

osakkeelta.

107

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 2021

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Milj. euroa Muuntoerot

Arvonmuutos- ja

muut rahastot

Kertyneet

voittovarat Yhteensä

Määräys-

vallattomien

omistajien

osuudet

Oma pääoma

yhteensä

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi

Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät 3,0 3,0 3,0

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat -5,8 -5,8 -5,8

Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä -0,1 0,0 -0,1 -0,1

Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi 1,2 -2,0 -0,8 -0,8

Yhteensä -4,7 1,0 -3,7 -3,7

Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi

Rahavirran suojaukset

Valuuttavirtasuojaus

Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot -40,8 -40,8 1,5 -39,4

Siirretty liikevaihdon oikaisuksi 0,3 0,3 -0,9 -0,6

Korkovirtasuojaus

Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot 1,2 1,2 1,2

Siirretty rahoituserien oikaisuksi

Hyödykesuojaus

Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot 61,4 61,4 61,4

Siirretty ostojen oikaisuksi -33,7 -33,7 -33,7

Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä -4,3 -4,3 -4,3

Rahavirran suojaukset yhteensä -15,9 -15,9 0,6 -15,3

Muuntoerot -2,9 -2,9 -1,9 -4,8

Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä 0,6 0,6 0,6

Muuntoerot yhteensä -2,3 -2,3 -1,9 -4,2

Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi 2,3 2,3 -0,1 2,2

Yhteensä -2,3 -13,6 -15,9 -1,5 -17,4

Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -2,3 -18,3 1,0 -19,6 -1,5 -21,1

Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 2020

Milj. euroa Muuntoerot

Arvonmuutos- ja

muut rahastot

Kertyneet

voittovarat

Oma pääoma

yhteensä

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi

Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät -3,7 -3,7

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat -70,3 -70,3

Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä 0,4 0,4

Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi 14,1 0,9 15,0

Yhteensä -55,8 -2,8 -58,6

Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi

Rahavirran suojaukset

Valuuttavirtasuojaus

Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot 39,3 39,3

Siirretty liikevaihdon oikaisuksi -19,7 -19,7

Korkovirtasuojaus

Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot -0,7 -0,7

Siirretty rahoituserien oikaisuksi 0,0 0,0

Hyödykesuojaus

Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot -12,8 -12,8

Siirretty ostojen oikaisuksi 11,5 11,5

Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä 2,7 2,7

Rahavirran suojaukset yhteensä 20,3 20,3

Muuntoerot 6,2 6,2

Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä -2,0 -2,0

Muuntoerot yhteensä 4,2 4,2

Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi -3,4 -3,4

Yhteensä 4,2 16,9 21,1

Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 4,2 -38,9 -2,8 -37, 5

108

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Laatimisperiaatteet

Korkotuotot ja -kulut kirjataan efektiivisen koron menetelmällä.

Osinkotuotot kirjataan, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi

sillä raportointikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Kun

kyseessä on merkittävä ja pitkäkestoinen aineellisen käyttöomai-

suushyödykkeen investointiprojekti, aktivoidaan hyödykkeen

hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi

johtuvat vieraan pääoman menot osaksi omaisuuserän

hankintamenoa.

Konserni esittää etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät nettokorko-

tuotot ja -kulut rahoitustuottoina ja -kuluina.

■ 5.2 Rahoitustuotot ja -kulut ■ 5.3 Muut rahoitusvarat

Milj. euroa 2021 2020

Kurssierot

Kaupalliset erät 4,9 -7,0

Suojaus, ei suojauslaskentaa -7, 2 3,7

Muut 0,0 0,0

Kurssierot yhteensä -2,3 -3,4

Muut rahoitustuotot

Korkotuotot sijoituksista ja muista korollisista saamisista 0,2 0,3

Osinkotuotot 0,0 0,0

Muut rahoitustuotot yhteensä 0,2 0,4

Rahoitusvarojen ja -velkojen arvostus

Rahoitusvarojen arvonmuutosten voitot ja tappiot 0,0 0,0

Johdannaisvoitot ja -tappiot, ei suojauslaskentaa

Arvostus yhteensä 0,0 0,0

Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista

rahoitusveloista

-6,9 -11,1

Muut rahoituskulut -0,9 -0,8

Korkokulut ja muut rahoituskulut -7, 9 -11,9

Korko- ja muut rahoituskulut ja rahoitusvarojen ja -velko-

jen arvostus yhteensä

-7, 9 -11,9

Korkokulut rahoitusveloista ovat alentuneet vuonna 2021 liittyen meneil-

lään olevien investointien korkokulujen aktivointiin osaksi investointien

hankintamenoa.

Milj. euroa 2021 2020

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat

Lainasaamiset 2,7 2,9

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt (liitetieto 3.5) 12,2 7, 5

Muut saamiset ja siirtosaamiset 0,3 0,3

Yhteensä 15,3 10,8

109

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Laatimisperiaatteet

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja muista lyhytaikaisista

erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa

etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden

arvonmuutoksen riski on vähäinen. Metsä Board on luokitellut

rahavaroihin rahoituspolitiikan mukaiset lyhytaikaiset rahamark-

kinasijoitukset ja Metsä Groupin sisäisessä pankissa Metsä Group

Treasury Oy:ssä olevat korolliset, välittömästi nostettavissa ole-

vat talletukset. Rahavarojen arvonalentumisen määrittämisessä

sovelletaan odotettuihin luottotappioihin perustuvaa mallia.

Odotettavissa olevia luottotappiota tarkastellaan seuraavien 12

kuukauden ajalta. Covid-19 pandemian vaikutuksista rahavarojen

arvonalentumisten määrittämiseen on kerrottu liitetiedossa 5.6

Rahoitusriskien hallinta, vastapuoliriski.

Laatimisperiaatteet

Rahoitusvelat kirjataan alunperin käypään arvoon. Konserni on määritellyt kaikki rahoitusvelat Muiden velkojen -ryhmään. Transaktiomenot

sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat

arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

■ 5.4 Rahavarat

■ 5.5 Rahoitusvelat ja nettovelat

Milj. euroa 2021 2020

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat 1,3 1,0

Käteinen raha ja pankkitilit 26,4 8,2

Talletukset Metsä Group Treasury Oy:ssä 496,4 204,7

Yhteensä 524,2 214,0

Korolliset rahoitusvelat

Milj. euroa 2021 2020

Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat

Joukkovelkakirjalainat 248,8 248,6

Lainat rahoituslaitoksilta 178,4 182,1

Vuokrasopimusvelat 9,8 14,1

Muut velat

Yhteensä 43 7,0 444,8

Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat

Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikainen osuus 10,0 6,2

Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille 1,3

Yhteensä 10,0 7,6

Myytävänä olevat omaisuuserät, korolliset velat 1,5

Korolliset rahoitusvelat yhteensä 448,6 452,4

Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille sisältävät myytävänä oleviin

omaisuuseriin siirretyn Oy Hangö Stevedorig Ab:n konsernin sisäisen

korollisen velan 0,9 miljoonaa euroa.

Korolliset rahoitusvarat

Milj. euroa 2021 2020

Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvarat

Lainasaamiset 2,7 2,9

Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvarat

Sijoitukset jaksotettuun hankintamenoon 1,3 1,0

Käteinen raha ja pankkitilit 26,4 8,2

Talletukset Metsä Group Treasury Oy:ssä 496,4 204,7

Yhteensä 524,2 214,0

Korolliset rahoitusvarat yhteensä 5 2 7,0 216,9

Korolliset nettovelat yhteensä -78,4 235,5

Metsä Board on luokitellut rahavaroihin rahoituspolitiikan mukaiset lyhyt-

aikaiset rahamarkkinasijoitukset ja Metsä Groupin sisäisessä pankissa

Metsä Group Treasury Oy:ssä olevat korolliset, välittömästi nostettavissa

olevat talletukset.

110

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Rahoituksen rahavirrassa raportoidut velkojen ja lyhytaikaisten

korollisten saamisten muutokset 2021 Ei-rahavirtavaikutteiset muutokset

Milj. euroa 1.1.2021

Rahavirta-

vaikutteiset

muutokset

Valuutta kurssi-

muutokset

Vuokrasopimus-

muutokset

Muut

muutokset 31.12.2021

Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat sisältäen lyhytaikainen

osuus

Joukkovelkakirjalainat 248,6 0,2 248,8

Lainat rahoituslaitoksilta 182,1 0,2 182,3

Eläkelainat

Vuokrasopimusvelat 20,4 -7, 2 -0,1 3,4 -0,7 15,9

Yhteensä 451,1 -7, 2 -0,1 3,4 -0,2 447,0

Pitkäaikaiset korottomat velat 1,9 -0,4 0,0 0,0 1,5

Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat 1,3 -0,4 -0,9 0,0

Yhteensä 454,3 -8,0 -0,1 3,4 -1,1 448,6

Muut muutokset -erä koostuu myytävä oleviin omaisuuseriin siirretyistä Oy Hangö Stevedoring Ab:n veloista sekä lähinnä jaksotettuun hankintamenoon

arvostettavien rahoitusvelkojen efektiivisen koron kertymästä tilikauden aikana.

Rahoituksen rahavirrassa raportoidut velkojen ja lyhytaikaisten

korollisten saamisten muutokset 2020 Ei-rahavirtavaikutteiset muutokset

Milj. euroa 1.1.2020

Rahavirta-

vaikutteiset

muutokset

Valuutta kurssi-

muutokset

Vuokrasopimus-

muutokset

Muut

muutokset 31.12.2020

Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat sisältäen lyhytaikainen

osuus

Joukkovelkakirjalainat 248,5 0,0 0,1 248,6

Lainat rahoituslaitoksilta 148,8 33,2 0,0 182,1

Eläkelainat 24,1 -24,1

Vuokrasopimusvelat 21,8 -7, 8 0,1 6,3 0,0 20,4

Yhteensä 443,3 1,3 0,1 6,3 0,1 451,1

Pitkäaikaiset korottomat velat 1,8 -0,1 0,1 0,0 1,9

Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat 1,6 -0,3 0,0 1,3

Yhteensä 446,7 1,0 0,2 6,3 0,1 454,3

Joukkovelkakirjalainat

Milj. euroa Korko, % 2021 2020

2017–2027 2,75 248,8 248,6

Yhteensä 248,8 248,6

Metsä Board Oyj laski syyskuussa 2017 liikeeseen joukkovelkakirjalainan

määrältään 250 miljoonaa euroa. Lainalle maksetaan 2,75 prosentin

kuponkikorkoa, ja laina erääntyy 29.9.2027. Laina on etuoikeusasemaltaan

senior-statuksellinen ja vakuudeton.

111

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

■ 5.6 Rahoitusriskien hallinta

Liiketoimintaan sisältyviä rahoitusriskejä hallitaan yhtiön hallituksen ja

johdon vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Politiikassa määritellään

keskeiset toimintaohjeet muun muassa valuutta-, korko-, likviditeetti- ja

vastapuoliriskin hallintaan sekä johdannaisinstrumenttien käyttöön.

Hyödykeriskejä hallitaan vastaavasti yhtiön hyödykeriskipolitiikan mukai-

sesti. Tavoitteena on suojautua merkittäviltä rahoitus- ja hyödykeriskeiltä,

tasapainottaa kassavirtaa ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa sopeuttaa

toimintansa muuttuneisiin olosuhteisiin.

Metsä Group Treasury Oy on rahoitukseen erikoistunut yhtiö, joka toimii

konsernin sisäisenä pankkina. Metsäliitto Osuuskunnan omistusosuus

yhtiöstä on 100 prosenttia. Rahoitustoiminnot on keskitetty Metsä Group

Treasuryyn, joka vastaa konserniyhtiöiden rahoituspositioista konserniyh-

tiöiden määrittelemän strategian ja rahoituspolitiikan mukaisesti, tuottaa

tarvittavat rahoituspalvelut ja toimii rahoitusasioiden osaamiskeskuksena.

Valuuttariski

Konsernin valuuttariski koostuu valuuttavirtariskistä ja valuuttamääräisen

oman pääoman muuntoriskistä sekä taloudellisesta valuuttariskistä.

Pääosa konsernin kustannuksista syntyy euroalueella ja jossain määrin

Ruotsissa, mutta myyntituotoista merkittävä osa saadaan tai hinnoi-

tellaan muussa kuin kotivaluutassa. Sen takia myyntituotot saattavat

valuuttakurssimuutosten vuoksi vaihdella tuotantokustannusten pysyessä

muuttumattomina. Valuuttamääräisistä myyntituotoista ja kustannuksista

muodostuvaan valuuttavirtapositioon sisältyy valuuttamääräisten myynti-

saatavien ja ostovelkojen muodostama tasepositio sekä 50 % vuotuisesta

tulevasta sopimuspohjaisesta tai ennakoidusta valuuttavirrasta.

Konsernin liiketoiminnan valuuttavirtaposition päävaluutat ovat Yhdys-

valtain dollari, Ruotsin kruunu ja Englannin punta. Dollarin osuus Metsä

Boardin virtapositiosta on 56 prosenttia, Ruotsin kruunun 35 prosenttia

ja punnan 7 prosenttia. Dollarin ja punnan vahvistuminen vaikuttaa

positiivisesti konsernin tulokseen ja vastaavasti niiden heikkeneminen

negatiivisesti. Ruotsin kruunun heikkenemisellä on positiivinen vaikutus

konsernin tulokseen. Muita valuuttoja, joissa Metsä Boardilla on valuut-

tariskiä, ovat muun muassa Australian dollari ja Kanadan dollari. Suo-

jauspolitiikkana on pitää pääsääntöisesti tasepositio ja 50 % vuotuisesta

virtapositiosta suojattuna kaikista sopimuspohjaisista tai ennakoiduista

valuuttavirroista. Suojausaste voi poiketa normitasosta 40 % kumpaan-

kin suuntaan. Yhtiön hallitus päättää merkittävistä rahoituspolitiikan

normista poikkeavista suojausasteista. Valuuttakohtainen suojausten

määrä riippuu kulloinkin vallitsevista kurssitasoista ja kurssiodotuksista,

valuuttojen korkoeroista sekä kurssiriskin merkityksestä konsernin

tulokseen. Pääosin virtapositiota suojataan termiinikaupoin, mutta myös

valuuttalainoja ja valuuttaoptioita käyttämällä.

Valuuttavirtapositiosta oli tilikauden lopussa suojattuna keskimäärin

8,1 kuukautta (2020: 7,9) eli 117 prosenttia suojauspolitiikan mukaisesta

normista (112). Tilikauden aikana suojausaste on vaihdellut 7 ja 9 kuukau-

den välillä (7–9) eli 108 ja 118 prosentin välillä normista (107–115). Dollarin

suojausaste oli 7,7 kuukautta (6,6) eli 113 prosenttia normista (97).

Ruotsin kruunun suojausaste oli 9,3 kuukautta (10,0) eli 135 prosenttia

normista (139) ja punnan suojausaste oli 7,5 kuukautta (7,8) eli 100 pro-

senttia normista (100). Suojauslaskentaan kohdistetuilla termiineillä ja

optioilla on suojattu ennakoidun erittäin todennäköisen myynnin osuutta

valuuttavirtapositiosta.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen muuntoriski syntyy

euroalueen ulkopuolella sijaitsevien tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden

omien pääomien konsolidoinnista euroiksi tilinpäätöksessä. Oman

pääoman suojauksesta on luovuttu.

Konserni on soveltanut Value-at-Risk-menetelmää (VaR) avoimen

valuuttapositionsa riskin arvioimiseen. VaR lasketaan poikkeamalle

rahoituspolitiikan mukaisesta taseposition ja vuotuisen valuuttavirtapo-

sition 50 % suojausnormista. VaR-riskilukuun sovelletaan 99 prosentin

luottamusväliä ja kuukauden ajanjaksoa, Suojauspäätöksiä koskevat toi-

mivaltuudet on asetettu rajaamalla yritysjohdon päätöksentekovaltuuksia

valuuttakohtaisten suojausastemuutosten enimmäismäärän suhteen ja

VaR-riskilimiitillä. Mahdolliset riskilimiitit ylittävät strategiset päätökset

tehdään yhtiön hallituksessa. Metsä Boardin valuuttavirtariskille asetettu

limiitti on 9,0 miljoonaa euroa (12,5) ja VaR on tilikauden päättyessä

4,4 miljoonaa euroa (3,9) ja on ollut tilikauden aikana keskimäärin 3,6

miljoonaa euroa (3,8).

Korkoriski

Korkoriski kohdistuu taseen korollisiin saataviin ja velkoihin, käyttö-

pääomarahoitukseen sekä valuuttasuojaukseen. Riskin hallinnassa

keskeisimmät valuutat ovat euro, Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu ja

Englannin punta. Korkoriskipolitiikan tavoitteena on minimoida koronmuu-

tosten aiheuttama negatiivinen vaikutus konsernin ja konserniyhtiöiden

tulokseen ja taloudelliseen asemaan sekä samalla pyrkiä optimoimaan

rahoituskustannukset riskilimiittien puitteissa. Korkotason muutosten

vaikutus rahoituskustannuksiin riippuu korollisten rahoituserien

korkosidonnaisuusajasta, jota konsernissa mitataan duraatiolla. Duraation

pidentyessä korkotason nousu vaikuttaa hitaammin rahoitusvelkojen

korkokustannuksiin. Lainaportfolion korkosidonnaisuusaikaan vaikutetaan

vaihtuvakorkoisen ja kiinteäkorkoisen rahoituksen määrää säätelemällä ja

koronvaihtosopimusten käytöllä.

Rahoituspolitiikan mukainen korkosidonnaisuusajan normi on vuodesta

2021 alkaen 24 kuukauden keskimääräinen lainasalkun duraatio. Aiempi

normi oli 12 kuukauden keskimääräinen duraatio. Sidonnaisuusaika voi

kuitenkin vaihdella rahoituspolitiikassa määritellyn normin mukaisesta

suojauksesta poikkeamiselle asetettujen valtuuksien puitteissa 6 ja 36

kuukauden välillä ja suuremmasta normipoikkeamasta tehdään päätökset

yhtiön hallituksessa. Lainojen korkosidonnaisuusaika oli vuoden lopussa

korkea 45,3 kuukautta (52,0). Tilikauden aikana korkosidonnaisuusaika

on vaihdellut 44 ja 53 kuukauden välillä (51–56). Korkosidonnaisuusaikaa

pidentää 10 vuoden kiinteäkorkoinen 250 miljoonan euron joukkovelka-

kirjalaina. Korollisista rahoitusveloista on vaihtuvakorkoisia 11 prosenttia

(13) ja loput kiinteäkorkoisia ja keskikorko on vuoden 2021 lopussa 2,3

prosenttia (2,3). Vuoden 2021 lopussa yhden prosenttiyksikön koron nousu

alentaa seuraavan 12 kuukauden nettokorkokustannuksia laskennallisesti

5,0 miljoonaa euroa (2,2).

Konserni soveltaa IFRS 9:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa

koronvaihtosopimuksiin, joilla on muutettu vaihtuvakorkoista rahoitusta

kiinteäkorkoiseksi. Koronvaihtosopimusten bruttovolyymi tilinpäätös-

hetkellä on 100,0 miljoonaa euroa (100,0) ja maturiteetti vaihtelee 1 – 4

vuoden välillä (1–5).

112

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Hyödykeriski

Hyödykeriskien suojauksessa sovelletaan kullekin hyödykelajille erikseen

määriteltyä riskinhallintapolitiikkaa. Politiikan mukaan hyödykeriskien-

hallinta tapahtuu finanssisuojausten osalta keskitetysti Metsä Group

Treasuryn kautta Metsä Boardin hallituksen hyväksymän strategian ja

riskinhallintapolitiikan pohjalta. Hyödykesuojauspolitiikkaa sovelletaan

sähkön, maakaasun, propaanin ja polttoöljyn hintariskien hallintaan ja

päästöoikeuksien kauppaan liittyviä transaktioita hallinnoidaan Metsä

Group Treasuryn kautta. Kaikkien hyödykeriskien suojauksessa sovelle-

taan IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa. Hyödykeriskipolitiikan mukaan

suojausnormiksi on asetettu 80 prosentin suojaustaso ennustetusta net-

topositiosta lähimmällä 12 kuukauden jaksolla ja suojausaste voi poiketa

normitasosta 20 % kumpaankin suuntaan. Aiemman politiikan mukaiset

suojaukset erääntyvät vähitellen. Merkittävät strategiset päätökset

tehdään yhtiön hallituksessa.

Metsä Boardin sähkönhintariskin hallinnassa tavoitteena on

tasapainottaa sähkönhinnanmuutosten vaikutusta konsernin tulokseen

ja taloudelliseen asemaan. Pääperiaatteena on suojata sähköostojen

positiota, joka muodostuu tehdaskohtaisten sähkönkulutusennusteiden

ja voimalaitostuotanto-osuuksien erotuksesta. Metsä Boardin sähköposi-

tio on tasapainottumassa Olkiluoto 3 -hankkeen valmistuessa ja Husumin

sellutehtaan investoinnin myötä, jolloin sähköposition suojaustarve

on päättymässä vuoden 2022 aikana. Suojausstrategiaa on toteutettu

yhteistyössä Metsä Group Energia-konsernipalvelun kanssa keskitetysti

Metsä Group Treasuryn kautta. Metsä Boardin tehtaiden polttoai-

nehankinnasta noin neljännes on maakaasupohjaista ja yhtiö suojaa

maakaasuostojen hintariskiä finanssisopimuksin. Metsä Board suojaa

hyödykesuojauspolitiikkaan perustuen myös logistiikkakustannuksiin

(merirahteihin) liittyvää kevyen polttoöljyn, raskaan polttoöljyn ja 0,5 %

polttoöljyn hintariskiä finanssisopimuksin. Metsä Board ei suojaa sellun

hintariskiään.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että rahoitusvarat ja lainanottomah-

dollisuudet eivät riitä toiminnan rahoitustarpeen kattamiseen tai että

varainhankinta tulee kohtuuttoman kalliiksi. Riskiä valvotaan arvioimalla

12 – 24 kuukauden likviditeettitarve ja varmistamalla että likviditeetti

kattaa pääosan kyseisen ajanjakson tarpeesta. Rahoituspolitiikan mukaan

likviditeettireservin tulee jatkuvasti kattaa 100 prosenttia ensimmäisen

12 kuukauden ja 50 - 100 prosenttia seuraavan 12 – 24 kuukauden

likviditeettitarpeesta. Tavoitteen mukaan enintään 20 prosenttia konsernin

lainoista sitovat luottolupaukset mukaan luettuna saa erääntyä seuraavan

12 kuukauden kuluessa ja vähintään 25 prosentin osuuden on ulotuttava

yli neljän vuoden maturiteettiin. Tavoitteena on välttää ylimääräisen

likviditeetin pitämistä sijoituksina ja sen sijaan ylläpitää likviditeettireservi

sitovina luottolupauksina taseen ulkopuolella.

Likviditeettiriskin hallinnan kulmakivenä on mitoittaa konsernin operatii-

viset päätökset siten, että velkaisuusastetta ja riittävää likviditeettireserviä

koskevat tavoitteet voidaan kaikissa suhdannetilanteissa varmistaa.

Likviditeettiriskiä hallitaan myös käyttämällä monipuolisesti eri pääoma- ja

rahoitusmarkkinoita riippuvuuden vähentämiseksi yksittäisestä rahoi-

tuslähteestä. Rahoitusta koskevissa päätöksissä korostuu myös lainojen

maturiteettirakenteen optimointi. Metsä Boardilla on käytössään myynti-

saamisiin ja ostovelkoihin liittyvää lyhytaikaista käyttöpääomarahoitusta.

Metsä Boardilla on Husumin investointeja varten nostamaton EIB:n 125,0

miljoonan euron lainasopimus sekä Finnveran takaama 100,0 miljoonan

euron lainasopimus, josta on nostettu 33,2 miljoonaa euroa ja nostamatta

66,8 miljoonaa euroa.

Metsä Boardin maksuvalmius on pysynyt vahvana. Käytettävissä oleva

likviditeetti oli tilikauden lopussa 916.0 miljoonaa euroa (605,8), joka

muodostuu seuraavista eristä: likvidit varat ja sijoitukset 524,2 miljoonaa

euroa (214,0), syndikoitu luottolimiitti (revolving credit facility) 200,0

miljoonaa euroa (200,0) ja muut sitovat luottolimiitit 191,8 miljoonaa

euroa (191,8). Likvideistä varoista 496,4 miljoonaa euroa oli lyhytaikaisia

talletuksia Metsä Group Treasuryyn (204,7) ja 27,8 miljoonaa euroa kassa-

varoja sekä sijoituksia (9,3). Lisäksi konsernilla oli muita korollisia saamisia

2,7 miljoonaa euroa (2,9). Metsä Boardin likviditeettireserviä täydentää

Metsä Groupin sisäinen 150,0 miljoonan euron käyttämätön lyhytaikainen

rahoituslimiitti (150,0) ja 215,9 miljoonaa euroa nostamattomia TyEL-varoja

(212,3). Vuoden 2021 lopussa likviditeettireservi kattaa täysimääräisesti

ennakoidun vuosien 2022–2023 rahoitustarpeen. Pitkäaikaisista lainoista

ja luottolupauksista erääntyy 12 kuukauden jaksolla 2 prosenttia (1) ja yli

neljän vuoden jakson ulottuu 69 prosenttia (88). Pitkäaikaisten lainojen

keskimaturiteetti on 4,7 vuotta (5,7). Lyhytaikaisen rahoituksen osuus

konsernin korollisista veloista on 0,0 prosenttia (0,3).

Vastapuoliriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että konserni kärsii tappiota,

jos vastapuoli on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Konserni hallitsee

tätä riskiä tekemällä rahoitustapahtumat vain luottokelpoisimpien vasta-

puolien kanssa ja ennalta päätetyissä rajoissa. Rahat ja pankkisaamiset

ja muut sijoitukset on hajautettu useaan yksittäiseen pankkiin, usean

instituution yritystodistuksiin ja korkorahastosijoituksiin. Rahoituksen luot-

toriskeistä ei tilikauden aikana aiheutunut tappiota. Vastapuolilimiittejä on

vuoden aikana tarkistettu ottaen huomioon yhtiön tarpeet sekä näkemys

käytettyjen vastapuolten taloudellisesta asemasta. Johdannaiskauppaa

säätelee vastapuolien kanssa solmitut standardoidut ISDA -sopimukset.

Pääosa rahoituksen luottoriskeistä on sisäisen pankin Metsä Group

Treasuryn taseessa, eikä suoraan Metsä Boardin taseessa. IFRS 9:n mukai-

seen rahoitusvarojen arvonalentumisten määrittämiseen on konsernissa

sovellettu odotettuihin luottotappioihin perustuvaa mallia.

Konsernin myyntisaamisiin sisältyy vastapuoliriski siitä, että vastapuoli

on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Myyntisaamisiin liittyvää

luottoriskiä hallitaan operatiivisen johdon hyväksymän luottoriskien

hallintapolitiikan avulla. Konsernin luotonvalvonta seuraa myyntisaamisten

kokonaistilannetta ja raportoi kuukausittain yhtiön luottokomitealle

(Customer Credit & Compliance Committee) ja operatiiviselle johdolle.

Asiakkaiden luottokelpoisuutta arvioidaan säännöllisin välein asiakkaiden

tilinpäätösten ja maksukäyttäytymisen sekä luokitusyhtiöiden antamien

tietojen pohjalta. Luottolimiitit hyväksytään luottoriskien hallintapolitiik-

kaan perustuen ja hyväksymisrajat vaihtelevat konsernin liiketoimialoittain.

Yksittäisten asiakkaiden luottolimiitit tarkistetaan vähintään kerran

vuodessa. Remburssikauppaa, pankkitakauksia, emoyhtiön takauksia

sekä luottovakuutusta käytetään luottoriskien pienentämiseen johdon

päätösten mukaisesti. Luottokomitea arvioi ja määrittelee kaikki ne

keskeiset luottolimiitit, joissa ei ole luottovakuutusta ja/tai jotain muuta

vakuusturvaa. Koronaviruspandemian jatkumisesta huolimatta luottoriski

on pysynyt normaalilla tasolla. Joka tapauksessa asiakasluottoriskien

säännöllisempiä arviointeja on vuoden aikana jatkettu.

113

22 23 24 25 26 27-

300

250

200

150

100

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Metsä Boardilla on käytössään asiakassaamisten arvonalentumistes-

taukset. Myyntisaamisen alaskirjaus tehdään, kun asiakasyritys tekee

virallisen konkurssin tai sen maksusuoritukset ovat yli 6 kk (180 pv)

yliaikaisia eikä sitovaa maksusuunnitelmaa ole tehty tai muita päteviä syitä

ole. Uudet luottotappiovaraukset (netto) vuodelle olivat 0,0 miljoonaa

euroa (2020: 0,3). Yliaikaisten asiakassaamisten osuus kaikista myynti-

saamisista on tilinpäätöshetkellä 2,1 prosenttia (3,8), josta 0,0 prosenttia

(0,0) ulottuu välille 90 - 180 päivää ja 0,5 prosenttia (0,9) yli 180 päivän.

Epävarmoja myyntisaamisia koskeva erittely on esitetty Liitetiedoissa.

Myyntisaamisten odotetut luottotappiot lasketaan varausmatriisilla. Viiden

edellisvuoden toteutuneisiin tappioihin – luottovakuutuksilla netotettuna

– perustuvien luottotappioprosenttien mukainen osuus avoimista,

konsernin ulkopuolisilta olevista myyntisaatavista kirjataan odotettuina

luottotappioina kuluksi. Laskelmia on mukautettu koronaviruspandemian

vaikutusten huomioon ottamiseksi. Odotettu luottotappioprosentti on 0,4

prosenttia saamisista (0,5).

Myyntisaamiset ovat jakautuneet maantieteellisesti laajalle alueelle

vastaten Segmenttitiedoissa esitettyä myynnin rakennetta. Kymmenen

suurinta luottoriskien lähdettä ovat Italia, Yhdysvallat, Ruotsi, Turkki,

Puola, Saksa, Venäjä, Iso-Britannia, Suomi ja Espanja (noin 65 prosenttia

kaikista ulkoisista myyntisaamisista (68)). Metsä Boardin suurimman

yksittäisen asiakkaan (yksittäisen yrityksen tai yhteisomistuksessa olevan

yritysryhmän) luottoriskin osuus vuoden 2021 lopussa oli 7 prosenttia (5)

myyntisaamisten kokonaismäärästä. Kymmenen suurinta asiakasryhmää

(yksittäisiä yrityksiä tai yhteisomistuksessa olevia yritysryhmiä) vastasi

33 prosentista (31) kaikista ulkoisista myyntisaamisista. Vuoden 2021

lopussa oli luottovakuutuslimiiteissä noin 0,4 prosentin (1,0) vajaus yli

tavanomaisten politiikan mukaisten rajausten.

Pääoman hallinta

Pääomalla ja pääomarakenteella tarkoitetaan omistajien yhtiöön tekemien

sijoitusten ja omistajien yhtiöön jättämien kertyneiden voittovarojen

(eli oman pääoman) ja velkapääoman (eli vieraan pääoman) eriä sekä

niiden keskinäistä suhdetta. Konsernin tavoitteena on ylläpitää tehokasta

pääomarakennetta joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset rahoi-

tus- ja pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa toimialan syklisyydestä

riippumatta. Yhtiöllä on luottoluokitus pitkäaikaiselle rahoitukselle ja lisäksi

pääomarakenteelle on konsernin operatiivisessa toiminnassa määritelty

rahoitus- ja pääomamarkkinoiden tavanomaisia vaatimuksia vastaavat

keskeiset tavoitearvot. Luottoluokitukselle ei ole määritelty tavoitetasoa.

Yhtiön hallitus ja hallituksen tarkastusvaliokunta arvioivat konsernin

pääomarakennetta säännöllisesti.

Metsä Board päivitti yhtiön pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ja

päätti uudesta osinkopolitiikasta vuonna 2017. Metsä Boardin tavoite

sijoitetun pääoman vertailukelpoiselle tuotolle on vähintään 12 prosenttia.

Yhtiön tavoitteena on, että korollisen nettovelan ja vertailukelpoisen

käyttökatteen (EBITDA) suhde on korkeintaan 2,5. Tämä tavoitetaso antaa

yhtiölle riittävän liikkumavaran tulevaisuuden mahdollisille kasvuinves-

toinneille. Vuonna 2021 pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet on pidetty

ennallaan.

Pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut sekä tunnusluvun laskennassa

käytetyt pääomien määrät 31.12.2021 ja 31.12.2020 olivat seuraavat:

Milj. euroa 2021 2020

Korollinen nettovelka / vertailukelpoinen EBITDA -0.2 0,7

Nettovelkaantumisaste, % -4 17

Korolliset velat 448,6 452,4

./. likvidit varat 524,2 214,0

./. korolliset saamiset 2,7 2,9

Korollinen nettovelka -78,4 235,5

Emoyhtiön osakkeenomistajille

kuuluva oma pääoma

1 699,4 1 383,8

+ määräysvallattomien omistajien osuus 146,2

Oma pääoma yhteensä 1 845,6 1 383,8

Yhtiön tietyissä rahoitussopimuksissa on asetettu konsernin taloudellista

suorituskykyä ja pääomarakennetta koskevia finanssikovenantteja. Kon-

sernin lainoihin liittyvät muut kovenantit ovat tavanomaisia ehtoja, jotka

mm. rajoittavat vakuuksien antoa, omaisuuden luovuttamista ja myyntiä,

tytäryhtiöiden velkaantumista, liiketoiminnan oleellista muuttumista sekä

omistajuudessa tapahtuvia määräenemmistömuutoksia. Konserni on täyt-

tänyt kovenanttien ehdot tilikausina 2021 ja 2020. Mikäli yhtiö ei joistain

syystä kykenisi täyttämään lainasopimusten mukaisia sitoumuksiaan, sen

täytyisi saada luotonantajansa luopumaan vaatimasta ko. sitoumusten

noudattamista, neuvotella rahoitusjärjestelynsä uudelleen tai maksaa lai-

nansa takaisin välttääkseen sopimusrikkomuksen joka saattaisi vaikuttaa

haitallisesti sen taloudelliseen asemaan.

Metsä Group on julkistanut vihreän rahoituksen viitekehyksen (Green

Finance Framework), joka kytkee kestävän kehityksen ja ilmastonmuu-

toksen hillinnän konsernin investointeihin ja niihin liittyviin rahoitusrat-

kaisuihin. Se perustuu konsernin strategiaan ja strategisiin, vuoteen

2030 saakka ulottuviin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Metsä Boardin

200 miljoonan euron syndikoidun luottolimiitin (revolving credit facility)

korkomarginaali on sidottu yhtiön asettamien ympäristötavoitteiden

toteutumiseen.

PITKÄAIKAISTEN

LAINOJEN

LYHENNYS-

SUUNNITELMA

milj. euroa

VALUUTTAVIRTA POSITION

VALUUTTA JAKAUMA

USD 56 %

SEK 35 %

GBP 7 %

CAD 2 %

Muut 1 %

114

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Virtapositiosuojaus 31.12.2021 Vuotuinen valuuttavirtapositio

USD GBP SEK AUD CAD Muu pitkä Muu lyhyt

Yhteensä

Virtapositio, netto (milj. valuuttayksikköä) 920 80 -5 296 11 37

Virtapositio, netto (milj. euroa) 812 95 -517 7 26 3 0 1 460

Virtaposition suojaus (milj. euroa) -520 -59 400 0 0 0 0 -980

Suojausaste vuoden lopussa (kk) 7,7 7, 5 9,3 0,0 0,0 8,1

Suojausaste keskimäärin vuonna 2021 (kk) 6,9 7,6 10,0 1,3 1,0 7,9

Suojauksen keskikurssi vuoden lopussa 1,1655 0,8550 10,2117

Virtapositiosuojaus 31.12.2020 Vuotuinen valuuttavirtapositio

USD GBP SEK AUD CAD Muu pitkä Muu lyhyt Yhteensä

Virtapositio, netto (milj. valuuttayksikköä) 761 80 -4 188 22 14

Virtapositio, netto (milj. euroa) 620 89 -417 14 9 3 0 1 152

Virtaposition suojaus (milj. euroa) -339 -58 347 -7 -4 0 0 -755

Suojausaste vuoden lopussa (kk) 6,6 7, 8 10,0 6,4 5,0 7,9

Suojausaste keskimäärin vuonna 2020 (kk) 6,7 7, 5 10,3 10,3 6,1 8,0

Suojauksen keskikurssi vuoden lopussa 1,1873 0,9066 10,5698

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus

31.12.2021 Oman pääoman positio

USD GBP SEK Muut Yhteensä

Oman pääoman positio (milj. valuuttayksikköä) 112 8 5 892

Oman pääoman positio (milj. euroa) 99 10 575 3 685

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus

31.12.2020 Oman pääoman positio

USD GBP SEK Muut Yhteensä

Oman pääoman positio (milj. valuuttayksikköä) 93 6 4 084

Oman pääoman positio (milj. euroa) 76 6 407 4 493

Korkoriski / lainojen duraatio ja uudelleenhinnoittelujakauma (korkojohdannaiset mukaan lukien) 31.12.2021

Lainamäärä

(milj.euroa)

Duraatio

(kk)

Keski-

korko

(%)

Korko-

herkkyys

(milj. euroa)

31.12.2021

Lainojen korkojen uudelleenhinnoittelujakauma

1–4/2022 5–8/2022 9–12/2022 2023 2024 2025 >2025

449 45,3 2,3 -5,0 -97 9 157 76 35 84 377

Korkoriski / lainojen duraatio ja uudelleenhinnoittelujakauma (korkojohdannaiset mukaan lukien) 31.12.2020

Lainamäärä

(milj.euroa)

Duraatio

(kk)

Keski-

korko

(%)

Korko-

herkkyys

(milj. euroa)

31.12.2020

Lainojen korkojen uudelleenhinnoittelujakauma

1–4/2021 5–8/2021 9–12/2021 2022 2023 2024 >2024

452 52,0 2,3 -2,2 -98 3 151 7 57 6 326

Duraatio on laskettu sisältäen investointeihin liittyvät 192 miljoonan euron nostamattomat lainat, jotka sisältyvät myös uudelleenhinnoittelujakaumaan.

Korkoherkkyys on arvio yhden prosentin yhdensuuntaisen koronmuutoksen vaikutuksesta vuotuisiin nettokorkokustannuksiin vuoden lopun positiolla.

Sähkön hintariskin suojaus

GWh 31.12.2021 31.12.2020

Sähköpositio, netto 2021 555 850

Sähköposition suojaus 2021 135 367

Suojausaste vuoden 2021 lopussa (%) 24 43

Suojauksen keskihinta vuoden 2021 lopussa (€/MWh) 32,07 24,10

Sähkön hintariskiä suojataan määritellyn riskinhallintapolitiikan mukaisesti fyysisin sopimuksin tai finanssisopimuksin.

Nettosähköpositio on laskettu oma ja osakkuusyhtiöiden sähköntuotanto huomioituna.

115

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Markkinariskiherkkyys 2021 31.12.2021 Vaikutus oman pääoman positioon ja virtapositioon 31.12.2021

Milj. euroa

Vaikutus

rahoitusvaroihin

ja -velkoihin

Vaikutus oman

pääoman

positioon

Vaikutus

vuotuiseen

kassavirtaan

Vaikutus

vuotuiseen

kassavirtaan

ml. suojaus

Korkoriski (100 bp markkinakorkojen nousu)

Tulosvaikutus 5,0 7, 0

Muu vaikutus omaan pääomaan 2,0

Hyödykeriski (sähkön hinta +20 %)

Tulosvaikutus -5,5 -3,7

Muu vaikutus omaan pääomaan 1,9

Valuuttariski (USD -10 %)

Tulosvaikutus 0,0 -81,2 -29,2

Muu vaikutus omaan pääomaan 46,5 -9,9

Valuuttariski (GBP -10 %)

Tulosvaikutus 0,1 -9,5 -3,6

Muu vaikutus omaan pääomaan 4,7 -1,0

Valuuttariski (SEK -10 %)

Tulosvaikutus 0,8 51,7 11,7

Muu vaikutus omaan pääomaan -36,1 -57,5

Markkinariskiherkkyys 2020 31.12.2020 Vaikutus oman pääoman positioon ja virtapositioon 31.12.2020

Milj. euroa

Vaikutus

rahoitusvaroihin

ja -velkoihin

Vaikutus oman

pääoman

positioon

Vaikutus

vuotuiseen

kassavirtaan

Vaikutus

vuotuiseen

kassavirtaan

ml. suojaus

Korkoriski (100 bp markkinakorkojen nousu)

Tulosvaikutus 2,2 5,3

Muu vaikutus omaan pääomaan 3,0

Hyödykeriski (sähkön hinta +20 %)

Tulosvaikutus -5,8 -3,7

Muu vaikutus omaan pääomaan 2,0

Valuuttariski (USD -10 %)

Tulosvaikutus -0,5 -62,0 -28,1

Muu vaikutus omaan pääomaan 29,7 -7,6

Valuuttariski (GBP -10 %)

Tulosvaikutus 0,1 -8,9 -3,1

Muu vaikutus omaan pääomaan 4,4 -0,6

Valuuttariski (SEK -10 %)

Tulosvaikutus 0,2 41,7 7,0

Muu vaikutus omaan pääomaan -30,7 -40,7

+ -merkkiset erät = positiivinen vaikutus = varojen lisäys / velkojen vähentyminen / kassavirran lisäys

- -merkkiset erät = negatiivinen vaikutus = varojen vähentyminen / velkojen lisäys / kassavirran vähentyminen

IFRS 7:n mukaan konsernin on esitettävä herkkyysanalyysi eri markkinaris-

keistä, joille se on raportointipäivänä alttiina ja näyttää, miten kohtuullisen

mahdolliset muutokset relevanteissa riskimuuttujissa vaikuttaisivat sen

tulokseen ja omaan pääomaan raportointipäivänä. Konserni on tunnistanut

markkinakorkojen, sähkön hintojen ja valuuttakurssien olevan sen keskei-

siä markkinariskejä ja on määritellyt 1 prosenttiyksikön korkotason nousun,

20 prosentin sähkönhinnan nousun ja 10 prosentin Yhdysvaltain dollarin,

Englannnin punnan ja Ruotsin kruunun heikkenemisen kohtuullisen

mahdollisiksi riskimuuttujiksi. Mainitut valuutat edustavat yli 98 prosenttia

konsernin vuotuisesta virtapositiosta. Markkinariski on luonteeltaan

suhteellisen lineaarinen niin, että päinvastaisen markkinhinnan muutoksen

vaikutukset eivät suuruudeltaan olennaisesti eroa esitetyistä lukuarvoista.

Herkkyysanalyysit on laskettu soveltaen vakiintuneita menetelmiä laskea

rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja, jotka on kuvattu tilinpäätöksen

laadintaperiaatteissa. Raportointipäivän lukuarvot heijastelevat kohtuulli-

sen hyvin raportointiajanjakson keskimääräisiä markkinariskejä.

Lisäksi konserni esittää lukuarvot, jotka kuvaavat riskimuuttujien vaiku-

tusta oman pääoman positioon ja vuotuiseen kassavirtaan antaakseen laa-

jemman kuvan korkojen, sähkön hinnan ja valuuttakurssien markkinaris-

keistä. Vuotuiset kassavirrat perustuvat ennusteisiin, eikä olemassa oleviin

kaupallisiin sopimuksiin. Dollarin ja punnan heikentymisellä on negatiivinen

vaikutus vuotuiseen virtapositioon ja Ruotsin kruunun heikentymisellä

positiivinen vaikutus. Suojaukset pienentävät tätä vaikutusta suojausstra-

tegiasta riippuen. Vaikutus oman pääoman positioon syntyy tytäryhtiöiden

oman pääoman konsolidoinnista konsernitilinpäätökseen. Sähkönhinnan

nousulla on negatiivinen vaikutus kassavirtaan. Koska lähimmän vuoden

sähkönhintariski on suojauspolitiikan mukaisesti suurelta osin suojattu jää

vaikutus suojaus mukaan lukien vähäiseksi.

116

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat 2021

Milj. euroa 2022 2023 2024 2025 2026 2027– Yhteensä

Joukkovelkakirjalainat 248,8 248,8

Lainat rahoituslaitoksilta 3,9 3,9 3,9 153,2 3,9 13,5 182,3

Vuokrasopimusvelat

6,6 4,6 2,6 1,4 0,4 2,6 18,1

Pitkäaikaiset yhteensä 10,5 8,5 6,5 154,6 4,3 264,9 449,3

Lyhytaikaiset korolliset velat 0,0 0,0

Rahoitusvelat yhteensä 10,5 8,5 6,5 154,6 4,3 264,9 449,3

Rahoituskulut yhteensä 8,6 8,5 8,5 7, 5 7,0 7,2 47, 3

Takausvastuut 0,2 0,4 0,1 0,1 1,2 2,0

Johdannaiset

Valuuttajohdannaiset, velat 1 085,4 1 085,4

Valuuttajohdannaiset, saamiset -1 068,9 -1 068,9

Koronvaihtosopimukset, velat 0,9 0,4 0,3 0,1 1,7

Hyödykejohdannaiset, velat 0,1 0,1

Hyödykejohdannaiset, saamiset -32,0 -32,0

Johdannaiset, netto -14,5 0,4 0,3 0,1 -13,7

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat 2020

Milj. euroa 2021 2022 2023 2024 2025 2026– Yhteensä

Joukkovelkakirjalainat 248,6 248,6

Lainat rahoituslaitoksilta 3,9 3,9 3,9 153,0 1 7,4 182,1

Vuokrasopimusvelat

6,7 5,3 3,9 2,4 1,2 2,9 22,3

Pitkäaikaiset yhteensä 6,7 9,2 7,8 6,3 154,2 268,9 453,1

Lyhytaikaiset korolliset velat 1,3

Rahoitusvelat yhteensä 8,0 9,2 7, 8 6,3 154,2 268,9 454,4

Rahoituskulut yhteensä 8,6 8,6 8,5 8,5 7, 5 14,2 55,9

Takausvastuut 0,8 0,2 0,1 2,4 3,5

Johdannaiset

Valuuttajohdannaiset, velat 963,6 963,6

Valuuttajohdannaiset, saamiset -988,0 -988,0

Koronvaihtosopimukset, velat 1,0 0,9 0,7 0,5 0,2 3,4

Hyödykejohdannaiset, velat 0,4 0,1 0,4

Hyödykejohdannaiset, saamiset -4,3 0,0 -4,3

Johdannaiset, netto -27,3 1,0 0,7 0,5 0,2 0,0 -24,9

Vuokrasopimusvelkojen kassavirrat sisältävät sekä velan lyhennyksen että rahoituskulun.

Vuokrasopimusvelkojen tasearvo 31.12.2021 oli 15,9 miljoonaa euroa (20,4). Valuuttajohdannaisvelkojen tasearvo 31.12.2021 oli 2,0 miljoonaa euroa (4,6)

ja valuuttajohdannaissaamisten 18,5 miljoonaa euroa (29,0).

117

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

■ 5.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu ja käyvät arvot

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä käyvät arvot 2021

Milj. euroa

Liite-

tieto

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti

kirjattavat

Käypään arvoon

muiden laajan tuloksen

erien kautta

Jaksotettuun

hankinta menoon

arvostetut Tasearvo yhteensä

Rahoitusvarat

Muut pitkäaikaiset sijoitukset 4.3 3,4 1 7 7,6 181,0

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat 5.3 15,3 15,3

Myyntisaamiset ja muut saamiset 4.5 331,5 331,5

Rahavarat 5.4 0,0 524,2 524,2

Johdannaiset 5.7 0,5 33,5 34,0

Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät rahoitusvarat 7.2 2,1 2,1

Tasearvo yhteensä 3,9 211,1 873,1 1 088,1

Käypä arvo yhteensä 3,9 211,1 873,1 1 088,1

Rahoitusvelat

Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat 5.5 4 3 7,0 4 37, 0

Muut pitkäaikaiset velat 4.7 0,5 0,5

Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat 5.5 10,0 10,0

Ostovelat ja muut velat 4.7 430,9 430,9

Johdannaiset 5.7 0,6 19,6 20,3

Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät rahoitusvarat 7.2 5,5 5,5

Tasearvo yhteensä 0,6 19,6 883,9 904,1

Käypä arvo yhteensä 0,6 19,6 913,1 933,4

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä käyvät arvot 2020

Milj. euroa

Liite-

tieto

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti

kirjattavat

Käypään arvoon

muiden laajan tuloksen

erien kautta

Jaksotettuun

hankinta menoon

arvostetut Tasearvo yhteensä

Rahoitusvarat

Muut pitkäaikaiset sijoitukset 4.3 3,5 183,4 186,9

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat 5.3 10,8 10,8

Myyntisaamiset ja muut saamiset 4.5 276,7 276,7

Rahavarat 5.4 214,0 214,0

Johdannaiset 5.7 0,6 32,6 33,3

Tasearvo yhteensä 4,1 216,0 501,5 721,6

Käypä arvo yhteensä 4,1 216,0 501,5 721,6

Rahoitusvelat

Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat 5.5 444,8 444,8

Muut pitkäaikaiset velat 4.7 0,4 0,4

Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat 5.5 7,6 7,6

Ostovelat ja muut velat 4.7 306,0 306,0

Johdannaiset 5.7 1,1 7, 2 8,4

Tasearvo yhteensä 1,1 7, 2 758,7 767,1

Käypä arvo yhteensä 1,1 7, 2 791,7 800,1

Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä ennakkomaksuja, verosaa-

misia eikä henkilökulujaksotuksia (liite 4.5). Ostovelat ja muut velat eivät

sisällä saatuja ennakkomaksuja, verovelkoja eikä henkilökulujaksotuksia

(liite 4.7).

Metsä Board -konsernissa kaikki korolliset rahoitusvelat arvostetaan

taseeseen efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Käyvät arvot perustuvat kunkin velan tai varan markkinakorolla lasket-

tuun kykyarvoon. Sovellettujen diskonttokorkojen vaihteluväli on 0,3–1,4

(2020: 0,3–1,5). Myyntisaamisten ja muiden saamisten sekä ostovelkojen

ja muiden velkojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea niiden kirjanpito-

arvoista taseessa.

118

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia

Laatimisperiaatteet

Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja rahoitusvelat on luokiteltu

seuraavasti:

Taso 1 Käyvät arvot perustuvat suoraan markkinoilta

saatuun noteeraukseen.

Taso 2 Käypä arvo määritellään soveltamalla arvostus

menetelmiä, jotka käyttävät markkinoilla näkyvissä

olevaa hintainformaatiota.

Taso 3 Käyvät arvot eivät perustu markkinatietoon vaan

yhtiön omiin oletuksiin.

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavien rahoitusvaro-

jen käypien arvojen määritys on kuvattu liitetiedossa 4.3.

Sähkö-, maakaasu-, propaani- ja polttoöljyjohdannaisten käyvät arvot

määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja (Taso

1).

Valuuttatermiinien ja valuuttaoptioiden käyvät arvot määritetään

käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja.

Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritelty tulevien

rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena

ovat raportointikauden päättymispäivän markkinakorot ja muu

markkinatieto (Taso 2).

Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla,

määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Harkintaa

käytetään valittaessa erilaisia menetelmiä sekä tehtäessä oletuksia,

jotka perustuvat pääasiassa markkinoilla kunakin raportointikauden

päättymispäivänä vallitseviin olosuhteisiin (Taso 3).

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia 2021

31.12.2021

Milj. euroa Liitetieto Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

Rahoitusvarat, jotka kirjataan käypään arvoon

Muut pitkäaikaiset sijoitukset 4.3 0,0 181,0 181,0

Johdannaissaamiset 5.7 9,3 24,7 34,0

Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoon

Johdannaisvelat 5.7 0,1 20,2 20,3

Rahoitusvarat, joita ei kirjata käypään arvoon

Rahavarat 5.4 524,2 524,2

Rahoitusvelat, joita ei kirjata käypään arvoon

Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat 5.5 466,3 466,3

Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat 5.5 10,0 10,0

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia 2020

31.12.2020

Milj. euroa Liitetieto Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

Rahoitusvarat, jotka kirjataan käypään arvoon

Muut pitkäaikaiset sijoitukset 4.3 186,9 186,9

Johdannaissaamiset 5.7 2,3 30,9 33,3

Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoon

Johdannaisvelat 5.7 0,4 8,0 8,4

Rahoitusvarat, joita ei kirjata käypään arvoon

Rahavarat 5.4 214,0 214,0

Rahoitusvelat, joita ei kirjata käypään arvoon

Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat 5.5 47 7,8 47 7,8

Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat 5.5 7,6 7,6

Muut pitkäaikaiset sijoitukset, joiden arvo määritelty tason 3 mukaisesti

Milj. euroa 2021 2020

Arvo 1.1. 186,9 255,1

Voitot ja tappiot tilikauden tuloksessa -0,1 -0,1

Voitot ja tappiot muissa laajan tuloksen erissä -5,8 -70,3

Hankinnat 2,2

Myynnit 0,0 -0,1

Siirrot pois Tasolta 3 0,0

Arvo 31.12. 181,0 186,9

119

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Rahoitusjohdannaiset ja suojauslaskenta

Laatimisperiaatteet

Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen kaupantekopäivänä

käypään arvoon, joka vastaa niiden hankintamenoa, ja myöhemmin ne

arvostetaan juoksuaikanaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäi-

vänä. Johdannaisten käypä arvo esitetään korottomissa saamisissa

tai veloissa. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon

arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen

käyttötarkoituksen mukaisesti. Johdannaiset voidaan ryhmitellä

sopimushetkellä joko

1. Saamisten, velkojen tai kiinteiden sitoumusten käyvän arvon

suojauksiin,

2. Ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksiin,

3. Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksiin, tai

4. Suojauksiin, joihin on päätetty olla soveltamatta suojauslaskentaa.

Metsä Board soveltaa suojauslaskentaa tällä hetkellä vain raha-

virran suojauksena. Suojauslaskentaa soveltaessaan konserni on

suojaussuhteen syntyessä dokumentoinut suojattavan kohteen ja

suojausinstrumenttien välisen suhteen ja noudatetun riskien hallinnan

tavoitteen ja strategian. Konserni on myös jatkuvasti tehnyt suojaus-

laskennan soveltamiseksi edellytettävän tehokkuustestauksen siitä,

että kussakin suojaussuhteessa suojausinstrumentin käyvän arvon

muutos riittävän tehokkaasti vastaa suojattavan erän käyvän arvon

muutosta suojatun riskin osalta. Rahavirran suojauksen ehdot täyt-

tävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon

muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Omaan pääomaan

kirjatut johdannaisten voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan

ennakoidun myynnin tai oston toteutuessa ja kirjataan suojauksen

kohteena olleen erän oikaisuksi. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää

odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio

kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Suojauslaskennan ulkopuoliset johdannaiset ja tehoton osuus

suojauslaskentaan kohdistetuista johdannaisista arvostetaan käypään

arvoon, ja arvonmuutokset kirjataan korko- ja valuuttajohdannaisten

osalta rahoituseriin ja hyödykejohdannaisten osalta muihin tuottoihin

ja kuluihin.

Suojauslaskentaa sovelletaan rahavirran suojauksena hyvin todennä-

köisiin myynnin valuuttamääräisisiin rahavirtoihin ja lainojen sopimus-

perusteisiin vaihtuvakorkoisiin rahavirtoihin. Hyödykkeiden hintariskin

hallinnassa suojauslaskentaa sovelletaan sähkön, maakaasun,

nesteytetyn maakaasun (LNG), propaanin, kevyen, raskaan ja 0,5 %

polttoöljyn hyvin todennäköisiin ostojen rahavirtoihin. Valuuttater-

miinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän termiinihintoihin ja

valuuttaoptiot arvostetaan Black & Scholes -mallin mukaisiin käypiin

arvoihin. Koronvaihtosopimukset arvostetaan markkinakorkokäyrällä

laskettuun kassavirtojen nykyarvoon.Hyödykejohdannaisten käyvät

arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja.

Rahoitusriskien hallinta ja suojauksen tehokkuus

Liitetiedossa 5.6 Rahoitusriskien hallinta kuvataan tarkemmin

konsernin valuutta-, korko- ja hyödykeriskien hallintaa. Liitetieto 5.7

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot sisältää johdannaisten käy-

vät arvot sekä ryhmittelyn. Liitetieto 5.1 Oma pääoma sisältää erittelyt

käyvän arvon rahaston suojauslaskennan kirjauksista.

Valuuttavirtaposition rahavirran suojaus on tehokasta, sillä

suojauksen kohteena olevan myynnin ja suojaavan johdannaisen

välillä on suora taloudellinen suhde. Termiinisopimuksen spot-kurssi-

komponentti tai valuuttaoption perusarvokomponentti on määritelty

suojauslaskennan kohteeksi ja termiinipisteet tai option aika-arvo

käsitellään suojauksen kustannuksena soveltaen ajanjaksoon

perustuvaa jaksottamista. Valuuttavirtaennusteet ovat suhteellisen

vakaita, laskutus tasaista neljännesvuosien ja kuukausien sisällä ja

termiinikaupat kohdistetaan kullekin kuukaudelle, joten suojauksen

tehottomuus jää yleensä hyvin vähäiseksi. Muutokset tuotannossa tai

myynnin rakenteessa voivat joskus aiheuttaa tehottomuutta suojaus-

suhteen voimassaoloaikana, jolloin suojausta säädetään vastaavasti.

Korkorahavirran suojauslaskenta muodostuu pääosin tehokkaaksi,

sillä suojauksen kohteena olevien pitkäaikaisten lainojen ja suo-

jaavien koronvaihtosopimusten keskeisten ehtojen välillä on suora

taloudellinen suhde. Suojaussuhteeseen aiheutuu tehottomuutta

lainojen ja swappien korkoperiodien mahdollisista eroista sekä eroista

sopimusehtojen viitekoroissa. Korkosuojauksen tehoton osuus

kirjataan tulosvaikutteisesti. Ennenaikaiset lainan nostot tai ennenai-

kaiset lainan takaisinmaksut voivat aiheuttaa tehottomuustilanteen,

jolloin suojaavat koronvaihtosopimukset käännetään tai otetaan

pois suojauslaskennasta ja käyvän arvon muutos kirjataan tulokseen

rahoituseriin.

Hyödykeostojen suojaus muodostuu tehokkaaksi, sillä suojauksen

kohteeksi on määritelty koko ostohinnan sijaan sama identtinen

hinnoittelun riskikomponentti, jota sovelletaan suojaavassa johdannai-

sessa. Sähkön hintariskin suojauksessa kohteeksi on määritelty niin

sanottu systeemihinnan osuus ja suojaus tapahtuu systeemihintai-

sella sähköswapilla. Vastaavasti maakaasun, propaanin ja polttoöljyn

suojauksessa ostojen ja suojaavan johdannaisen hintakomponentit

ovat identtiset. Hyödykeostot ovat suhteellisen tasaisia ja suojaukset

kohdistetaan kullekin kuukaudelle, joten suojauksen tehottomuus

jää yleensä vähäiseksi. Muutokset eri hyödykkeiden käytössä voivat

joskus aiheuttaa tehottomuutta suojaussuhteen voimassaoloaikana,

jolloin suojausta säädetään vastaavasti.

120

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Rahoitusjohdannaiset 2021

Nimellis arvo Käypä arvo

Milj. euroa Johdannais varat Johdannais velat Yhteensä

Käypään arvoon

tulosvaikuttei-

sesti

Käypään arvoon

muiden laajan

tuloksen erien

kautta

Koronvaihtosopimukset 100,0 0,0 1,7 -1,7 0,0 -1,7

Korkojohdannaiset yhteensä 100,0 0,0 1,7 -1,7 0,0 -1,7

Valuuttatermiinisopimukset 1 066,9 2,0 18,5 -16,5 -0,2 -16,3

Valuuttajohdannaiset yhteensä 1 066,9 2,0 18,5 -16,5 -0,2 -16,3

Sähköjohdannaissopimukset 4,4 4,9 0,0 4,9 4,9

Öljyjohdannaissopimukset 17, 1 3,7 0,0 3,7 3,7

Maakaasu- ja propaanijohdannaissopimukset 14,6 23,5 0,1 23,4 23,4

Hyödykejohdannaiset yhteensä 36,1 32,0 0,1 31,9 31,9

Johdannaiset yhteensä 1 203,0 34,0 20,3 13,7 -0,2 13,9

Rahoitusjohdannaiset 2020

Nimellis arvo Käypä arvo

Milj. euroa Johdannais varat Johdannais velat Yhteensä

Käypään arvoon

tulosvaikuttei-

sesti

Käypään arvoon

muiden laajan

tuloksen erien

kautta

Koronvaihtosopimukset 100,0 3,4 -3,4 -3,4

Korkojohdannaiset yhteensä 100,0 3,4 -3,4 -3,4

Valuuttatermiinisopimukset 959,1 29,0 4,6 24,4 -0,5 24,9

Valuuttajohdannaiset yhteensä 959,1 29,0 4,6 24,4 -0,5 24,9

Sähköjohdannaissopimukset 9,8 0,6 0,3 0,3 0,3

Öljyjohdannaissopimukset 12,3 1,3 0,1 1,2 1,2

Maakaasu- ja propaanijohdannaissopimukset 8,3 2,4 0,0 2,3 2,3

Hyödykejohdannaiset yhteensä 30,4 4,3 0,4 3,9 3,9

Johdannaiset yhteensä 1 089,4 33,3 8,4 24,9 -0,5 25,4

Suojauslaskennan arvonmuutokset ja tulosvaikutukset esitetään liitetiedossa 5.1 Oma pääoma.

Toimenpantaviin yleisiin netotussopimuksiin sidottujen instrumenttien

netotuksen taloudellinen vaikutus

2021 2020

Rahoitus-

johdannaiset

Yleisiin netotus-

sopimuksiin

liittyvät varat ja

velat Nettoriski

Rahoitus-

johdannaiset

Yleisiin netotus-

sopimuksiin

liittyvät varat ja

velat Nettoriski

Johdannaisvarat 34,0 34,0 33,3 33,3

Johdannaisvelat -20,3 -20,3 -8,4 -8,4

Konsernin kunkin vastapuolen kanssa solmimiin johdannaissopimuksiin sovelletaan yleisiä netotussopimuksia. Epätodennäköisen luottotapahtuman sat-

tuessa kaikki sopimukseen perustuvat voimassa olevat transaktiot puretaan ja ainoastaan yksi nettomääräinen summa erääntyy maksettavaksi kaikkien

trasaktioiden osalta kullekin vastapuolelle. Eriä ei ole netotettu taseessa.

121

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Rahavirtasuojauksen maturiteettijakauma 2021

Milj. euroa 1–6 kuukautta 6–12 kuukautta 1–5 vuotta yli 5 vuotta

Suojauksen

kohteena oleva

kassavirta

yhteensä

Korkojohdannaiset suojauslaskennassa 100,0 100,0

Valuuttajohdannaiset suojauslaskennassa 672,4 204,1 876,5

Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskentaa 82,0 82,0

Hyödykejohdannaiset suojauslaskennassa 18,5 17,6 36,1

Rahavirtasuojauksen maturiteettijakauma 2020

Milj. euroa 1–6 kuukautta 6–12 kuukautta 1–5 vuotta yli 5 vuotta

Suojauksen

kohteena oleva

kassavirta

yhteensä

Korkojohdannaiset suojauslaskennassa 100,0 100,0

Valuuttajohdannaiset suojauslaskennassa 548,9 110,9 659,8

Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskentaa 100,5 0,0 0,0 100,5

Hyödykejohdannaiset suojauslaskennassa 15,2 14,2 1,0 30,4

122

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

6. Tuloverot

Laatimisperiaatteet

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero, edellisten tili-

kausien verot ja laskennalliset verot muodostavat tuloslaskelman

verokulun. Laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin liittyvä

verovaikutus kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Tilikauden

verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta

tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoar-

von ja verotuksellisen arvon välillä käyttämällä tilinpäätöspäivään

mennessä säädettyjä verokantoja.

Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata

laskennallista veroa, eikä tytäryritysten jakamattomista voitto-

varoista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kuin ero ei toden-

näköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin

on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa

tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat voidaan vähentää toisistaan,

jos on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata

kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat

keskenään ja laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyt-

töomaisuushyödykkeiden poistoista, muiden sijoitusten sekä

johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, etuus-

pohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista

tappioista ja liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä

arvostuksista käypiin arvoihin.

Keskeiset arviot ja harkinta

Johdon harkintaa tarvitaan tilikauden tulokseen perustuvien

verojen sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen

määrittämiseen sekä siihen, mihin määrään asti laskennallista

verosaamista kirjataan. Konserni on tuloverotuksen kohteena

useassa maassa, ja useiden liiketoimien ja laskelmien osalta

lopullisen veron määrä on epävarma. Konsernissa ennakoidaan

tulevia verotarkastuksia ja kirjataan velkoja, jotka perustuva

arvioihin siitä, joudutaanko maksamaan lisää veroja. Arvioiden ja

lopullisten verojen väliset erot vaikuttavat sekä kauden verotetta-

vaan tuloon perustuviin veroihin että laskennallisiin veroihin.

Milj. euroa 2021 2020

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 48,6 41,8

Edellisten tilikausien verot 3,2 0,2

Laskennalliset verot 0,1 0,2

Tuloverot yhteensä 51,8 42,2

Tuloverojen täsmäytyslaskelma

Milj. euroa 2021 2020

Tulos ennen veroja 365,8 212,3

Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20,0 % 73,2 42,5

Ruotsin verokannan muutos 21,4 %:sta 20,6 %:iin -1,1

Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat 1,0 0,2

Verovapaat tulot -1,4 -0,4

Vähennyskelvottomat kulut 0,2 0,1

Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden

käyttö

-0,5 -0,3

Aiemmin kirjattujen laskennallisten verojen oikaisu -1,1 0,7

Tytäryritysten tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista

verosaamista

0,0

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -22,9 0,5

Edellisten tilikausien verot 3,2 0,2

Muut verot 0,1 -0,1

Verot konsernin tuloslaskelmassa 51,8 42,2

Efektiivinen verokanta, % 14,2 19,9

Edellisten tilikausien verot sisältävät 2,3 miljoonaa euroa italialaisen

tytäryhtiön verotarkastuksen perusteella kirjattuja veroja.

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot on eritelty liitetiedossa 5.1.

123

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Laskennalliset verosaamiset ja -velat 2021

Milj. euroa 1.1.2021

Kirjattu tulos-

laskelmaan

Kirjattu

muihin laajan

tuloksen eriin Muuntoero

Myytävänä olevat

omaisuuserät 31.12.2021

Laskennalliset verosaamiset taseessa

Eläkevelvoitteet ja muut varaukset 4,2 -0,2 0,0 0,0 -0,2 3,8

Sisäiset katteet 4,5 -1,2 0,1 3,4

Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset 0,6 4,2 0,0 4,8

Muut väliaikaiset erot 2,4 -0,3 0,0 0,1 2,2

Yhteensä 11,8 2,5 -0,1 0,2 -0,2 14,2

Netotettu laskennallisista veroveloista -4,3 -1,6 0,0 0,1 -5,8

Laskennalliset verosaamiset taseessa 7,5 0,9 0,0 0,2 -0,2 8,4

Laskennalliset verovelat taseessa

Eläkevelvoitteet 1,3 -0,1 2,0 0,1 3,3

Poistoero ja verottomat varaukset 61,2 2,4 -0,6 -0,4 62,6

Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon 28,4 -1,2 27, 2

Rahoitusinstrumentit 6,7 0,3 -2,2 0,0 4,8

Nettosijoitus ulkomaanrahan määräiseen yksikköön 0,1 -0,1

Muut väliaikaiset erot 4,2 -0,1 0,0 0,0 4,1

Yhteensä 101,8 2,6 -1,4 -0,6 -0,4 102,0

Netotettu laskennallisista verosaamisista -4,3 -1,6 0,0 0,1 -5,8

Laskennallinen verovelat taseessa 97, 5 1,0 -1,4 -0,6 -0,4 96,2

Laskennalliset verosaamiset ja -velat 2020

Milj. euroa 1.1.2020

Kirjattu tulos-

laskelmaan

Kirjattu

muihin laajan

tuloksen eriin Muuntoero

Myytävänä olevat

omaisuuserät 31.12.2020

Laskennalliset verosaamiset taseessa

Eläkevelvoitteet ja muut varaukset 4,1 -0,2 0,4 0,0 4,2

Sisäiset katteet 3,8 0,9 -0,2 4,5

Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset 0,6 0,6

Muut väliaikaiset erot 3,7 -0,7 -0,5 -0,1 2,4

Yhteensä 12,3 0,0 -0,2 -0,3 11,8

Netotettu laskennallisista veroveloista -5,5 2,2 0,0 -1,0 -4,3

Laskennalliset verosaamiset taseessa 6,7 2,2 -0,2 -1,2 7,5

Laskennalliset verovelat taseessa

Eläkevelvoitteet 2,1 -0,1 -0,6 -0,1 1,3

Poistoero ja verottomat varaukset 63,4 -3,4 0,0 1,2 61,2

Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon 42,5 -14,1 28,4

Rahoitusinstrumentit 2,9 0,3 3,4 0,1 6,7

Nettosijoitus ulkomaanrahan määräiseen yksikköön -0,9 0,9

Muut väliaikaiset erot 0,3 4,3 -0,5 0,1 4,2

Yhteensä 111,2 0,2 -11,8 2,2 101,8

Netotettu laskennallisista verosaamisista -5,5 2,2 0,0 -1,0 -4,3

Laskennallinen verovelat taseessa 105,6 2,4 -11,8 1,2 97, 5

Konserni on kirjannut laskennallista verosaamista verotappioista Saksassa 0,8 miljoonaa euroa. Johto arvioi, että konsernille kertyy tulevina vuosina

verotettavaa tuloa, josta tappiot voidaan vähentää.

Ne liiketoiminnan tappiot, joiden suuruuteen tai käyttömahdollisuuksiin liittyy epävarmuutta ja joista ei tämän vuoksi ole kirjattu laskennallista verosaa-

mista, olivat noin 90 (506) miljoonaa euroa Saksassa. Näitä tappioita vastaava kirjaamaton laskennallinen verosaaminen on noin 29 (113) miljoonaa euroa.

Tappiot eivät vanhene. Tilikauden muutos liittyy pääosin liitetiedossa 8.1 mainitun riita-asian ratkeamiseen.

124

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

7. Konsernin rakenne

■ 7.1 Konserniyhtiöt

Tytäryritykset ja yhteiset toiminnot 31.12.2021

Metsä Board Oyj:n omistamat saman konsernin osakkeet ja osuudet

Maa Omistusosuus, % Osakkeiden lukumäärä

Kirjanpitoarvo

Euroa

Saman konsernin osakkeet ja osuudet

Metsäliitto Osuuskunta Suomi - 179 171 606 778,98

Tytäryhtiöosakkeet

Kotimaiset

Oy Hangö Stevedoring Ab Suomi 100,00 150 1 000 000,00

Metsä Board International Oy Suomi 100,00 10 000 23 347 464,13

Ulkomaiset

Metsa Board Americas Corporation



USA 99,00 17 820 12 209 018,39

Metsä Board Benelux n.v./s.a

Belgia 0,08 2 0,00

Metsä Board Hong Kong Ltd

Hong Kong 1,00 1 168,19

Metsä Board Deutschland GmbH Saksa 100,00 1 0,00

Metsa Board Ibéria S.A.



Espanja 1,00 100 1 561,63

Metsä Board NL Holding B.V. Hollanti 100,00 15 350 4 492 764,02

Metsä Board Sverige Ab Ruotsi 100,00 10 000 000 493 721 059,95

Tytäryhtiöosakkeet yhteensä 534 772 036,31

Saman konsernin osakkeet ja osuudet yhteensä 535 378 815,29



Konsernin omistusosuus 100,0 %

Kotimainen alakonserni

Metsä Board International Oy

Metsä Board Benelux n.v./s.a

Belgia 99,92 2 921 140 001,71

OOO Metsä Board Rus Venäjä 100,00 1 821 786,71

Metsä Board France SAS Ranska 100,00 8 211 418 951,75

Metsa Board Hong Kong Ltd

Hong Kong 99,00 99 1 069,35

Metsa Board Ibéria S.A.

Espanja 99,00 147 771 155 316,78

Metsa Board Italia S.r.l. Italia 100,00 100 000 1 250 691,84

Metsa Board (Middle East & Africa) Ltd Kypros 100,00 742 105 214 000,00

Metsä Board Polska Sp. Z o.o. Puola 100,00 232 54 458,58

Metsa Board Singapore Pte Ltd Singapore 100,00 10 000 4 036,51

Metsa Board Singapore Pte Ltd Indian Branch Intia 100,00 - -

Metsa Board Turkey LLC Turkki 100,00 400 1 201,25

Metsa Board UK Ltd Iso-Britannia 100,00 2 400 264 172,02

Metsa Board Americas Corporation

USA 1,00 180 4 435,15

Metsa Board Australia and New Zealand Pty Ltd Australia 100,00 1 41 827,54

Yhteensä 3 371 949,19

Laatimisperiaatteet

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätös sisältää emoyritys Metsä Board Oyj:n lisäksi

kaikki konsernin määräysvallassa olevat yhtiöt. Konsernin keskinäinen

osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenetelmällä. Konsernin

sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot

sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadit-

taessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida, jos tappio johtuu

arvonalentumisesta. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen

laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin

noudattamia periaatteita.

Tilikauden tuloksen sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen

omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajassa

tuloslaskelmassa. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus

omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman

pääoman osana.

Yhteiset toiminnot

Yhteinen toiminto on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla

on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on järjestelyyn liittyviä varoja

koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Konserni yhdistelee

tilinpäätökseensä osuutensa yhteisen toiminnon varoista, veloista,

tuotoista ja kuluista.

125

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Merkitykselliset tytäryhtiöt

Metsä Boardilla on kaksi merkityksellistä tytäryhtiötä:

• Metsä Board Sverige AB

Metsä Board Sverige AB sijaitsee Örnsköldsvikissä Ruotsissa. Yhtiö tuottaa

taivekartonkia ja ensikuitulaineria. Metsä Board Sverige AB:n liikevaihto

vuonna 2021 oli 446 miljoonaa euroa (2020: 601 miljoonaa euroa).

Yhtiön tuotantokapasiteetti on 250 000 tonnia laineria ja 400 000 tonnia

taivekartonkia.

• Husum Pulp AB

Husum Pulp AB perustettiin vuonna 2020. Yhtiöön siirrettiin Metsä Board

Sverige AB:n selluliiketoiminta 31.12.2020. Yhtiö tuottaa sellua Metsä

Board Sverige AB:lle sekä markkinoille. Yhtiön liikevaihto vuonna 2021 oli

379 miljoonaa euroa ja tuotantokapasiteettin 730 000 tonnia kemiallaista

sellua. Yhtiöstä myyntiin 30 % vähemmistöosuus ruotsalaiselle metsän-

omistajaosuuskunta Norra Skog:lle ja kauppa toteutui 4.1.2021.

Määräysvallattomien omistajien osuudet

Olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet konsernissa

Määräysvallattomien omistajien

omistusosuus ja osuus äänivallasta

Määräysvallattomien omistajien

osuus tilikauden tuloksesta

Määräysvallattomien omistajien

osuus omasta pääomasta

Milj. euroa Kotimaa 2021 2020 2021 2020 2021 2020

Husum Pulp AB Ruotsi 30,0 % 21,9 146,2

Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa

Laatimisperiaatteet

Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutok-

set, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään

omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Metsä Boardin Husumin sellutehtaan 30 % osuuden myynti Norra Skogille

toteutui 4.1.2021. Järjestelyn toteuttamisen johdosta määräysvallattomien

omistajien osuus kasvoi 125,7 miljoonalla eurolla ja voittovarat kasvoivat

134,4 miljoonalla eurolla.

Vuosina 2021 ja 2020 ei ollut muita olennaisia määräysvallattomien

omistajien osuuksien hankintoja tai myyntejä.

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneiden

liiketoimien vaikutus emoyrityksen omistajille kuuluvaan

omaan pääomaan

Milj. euroa 2021 2020

Metsä Boardin Husumin sellutehtaan 30 % osuuden

myynti, Husum Pulp AB

Nettovaikutus omaan pääomaan 134,4

Taloudellisen informaation yhteenveto tytäryrityksistä,

joissa on olennainen määräysvallattomien omistajien

osuus

Husum Pulp Ab

Milj. euroa 2021 2020

Liikevaihto 378,8

Tilikauden tulos 75,3

Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden

tuloksesta

22,6

Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden laajasta

tuloksesta -1,5

Määräysvallattomille omistajille maksetut osingot

Pitkäaikaiset varat 313,2

Lyhytaikaiset varat 273,7

Pitkäaikaiset velat 7,1

Lyhytaikaiset velat 85,4

Nettovarallisuus 494,3

Liiketoiminnan nettorahavirta 68,8

Investointien nettorahavirta -133,8

Rahoituksen nettorahavirta 190,2

Rahavarojen muutos 125,3

Edellä esitetyt tiedot on määritelty ennen konsernin sisäisiä eliminointeja.

Maa Omistusosuus, % Osakkeiden lukumäärä

Kirjanpitoarvo

Euroa

Ulkomainen alakonserni

Metsä Board Sverige Ab

Husum Pulp Ab Ruotsi 100.00 85 664 206 421 294,03

126

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Laatimisperiaatteet

Osakkuusyrityksiä ovat kaikki yritykset, joissa konsernilla on

huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yleensä huo-

mattava vaikutusvalta perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa

20–50 prosenttia äänivallasta. Yhteisyritys on yhteisjärjestely,

jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen mää-

räysvalta, on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Osakkuus-

ja yhteisyrityksiin tehdyt sijoitukset käsitellään pääomaosuusme-

netelmällä, ja alun perin ne kirjataan hankintamenon määräisinä.

Konsernin osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä sisältävät

myös hankinta-ajankohtana määritetyn liikearvon vähennettynä

mahdollisilla arvonalentumisilla.

Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja

yhteisyritysten tilikauden tuloksista esitetään omana eränään

liiketuloksen yläpuolella osakkuusyritys Metsä Fibren osalta

ja liiketuloksen alapuolella muiden osakkuusyritysten osalta.

Vastaavasti konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksen muiden

laajan tuloksen erien muutoksista kirjataan konsernin muihin laa-

jan tuloksen eriin. Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyritysten

välisistä realisoitumattomista voitoista eliminoidaan konsernin

omistusosuutta vastaava osuus. Realisoitumattomia tappioita ei

eliminoida, jos tappio johtuu arvonalentumisesta. Osakkuus- ja

yhteisyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia

periaatteita.

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä

Milj. euroa 2021 2020

Arvo 1.1. 369,0 392,4

Osuus tilikauden tuloksesta

Osuus Metsä Fibren tuloksesta 114,4 -2,4

Osuus muiden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 0,0 -0,1

Saadut osingot -21,8

Vähennykset -0,5

Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä

Käyvän arvon rahasto -4,4 3,1

Muuntoerot ja muut oman pääoman muutokset 0,6 -2,2

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 31.12. 479,0 369

Tuloslaskelmaan merkityt määrät

Milj. euroa 2021 2020

Osakkuusyritykset 114,4 -2,4

Yhteisyritykset 0,0 -0,1

Tuloslaskelmaan merkityt määrät yhteensä 114,4 -2,5

Taseeseen merkityt määrät

Milj. euroa 2021 2020

Osakkuusyritykset 479,0 368,5

Yhteisyritykset 0,5

Taseeseen merkityt määrät yhteensä 479,0 369

Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon 31.12.2021 sisältyy liikearvoa 45,2

miljoonaa euroa (2020: 45,2 miljoonaa euroa). Mikään osakkuus- tai

yhteisyritys ei ole julkisesti noteerattu. Liiketapahtumat osakkuus- ja

yhteisyritysten kanssa on esitetty liitteessä 7.3.

Taloudellisen informaation yhteenveto

olennaisista osakkuusyrityksistä

Johdon näkemyksen mukaan ainoa olennainen osakkuusyritys on

kemiallista sellua ja sahatavaraa tuottava Metsä Fibre -konserni. Metsä

Board omistaa 24,9 prosenttia Metsä Fibrestä. Metsä Boardin emoyritys

Metsäliitto Osuuskunta omistaa 50,1 prosenttia ja japanilainen Itochu-kon-

serni 25,0 prosenttia. Metsä Fibre toimii pääasiallisesti Suomessa, ja sen

tuotantokapasiteetti on noin 3,2 miljoonaa tonnia kemiallista sellua. Lisäksi

Metsä Fibrellä on viisi sahaa Suomessa ja Venäjällä sijaitseva Metsä Svirin

saha.

Yhteenveto Metsä Fibren taloudellisesta

informaatiosta

Metsä Fibre -konserni

Milj. euroa 2021 2020

Liikevaihto 2 628,1 1 826,5

Tilikauden tulos 472,4 -13,4

Muut laajan tuloksen erät -15,4 4,5

Laaja tulos yhteensä 457,0 -8,9

Osakkuusyrityksestä kaudella saadut osingot 21,8

Pitkäaikaiset varat 1 966,9 1 473,2

Lyhytaikaiset varat 865,8 838,4

Pitkäaikaiset velat 469,1 543,5

Lyhytaikaiset velat 624,7 486,1

Nettovarallisuus 1 738,9 1 282,1

Osakkuusyrityksen taloudellisen informaation

täsmäytys konsernin kirjaamaan tasearvoon

Milj. euroa 2021 2020

Konsernin osuus nettovaroista 433,0 319,2

Liikearvo 45,2 45,2

Muut hankintahetken käyvän arvon kohdistukset (PPA) 5,1 5,6

Muut oikaisut -4,5 -1,7

Osakkuusyrityksen tasearvo konsernin taseessa 478,8 368,3

Metsä Fibre on käsitelty konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmene-

telmällä. Yhteenveto perustuu IFRS-standardien mukaisesti laadittuihin

tilinpäätöksiin.

127

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

■ 7.2 Myytävänä olevat pitkäaikaiset

omaisuuserät

Laatimisperiaatteet

Myytäväksi luokitellut omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon

tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn

käypään arvoon. Myytäväksi luokitelluista omaisuuseristä ei

tehdä poistoja luokittelun jälkeen.

Myytävänä olevat omaisuuserät

Metsä Board ja Euroports ovat 16.12.2021 allekirjoittaneet sopimuksen,

jonka mukaan Metsä Board Oyj myy 100 prosenttisesti omistamansa

tytäryhtiön Oy Hangö Stevedoring Ab:n koko osakekannan Euroports

Finland Oy:lle. Kaupan arvioidaan toteutuvan vuoden 2022 ensimmäisellä

neljänneksellä. Hangö Stevedoring on Hangon satamassa toimiva sata-

maoperaattori. Yhtiöllä on noin 180 työntekijää ja liikevaihto vuonna 2020

oli noin 20 miljoonaa euroa.

Myytävänä olevat omaisuuserät yhteensä

Milj. euroa 2021 2020

Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet

8,6

Myyntisaamiset ja muut saamiset 2,4

Varat yhteensä 11,0

Varaukset 1,0

Rahoitusvelat 1,5

Ostovelat ja muut velat 4,3

Velat yhteensä 6,8

Taloudellisen informaation yhteenveto muista

kuin olennaisista osakkuusyrityksistä

Milj. euroa 2021 2020

Konsernin osuus tilikauden tuloksesta 0,0 0,0

Kirjanpitoarvo konsernin taseessa yhteensä 0,2 0,1

Yhteisyritykset

Kemishipping Oy tarjoaa logistiikkapalveluja Kemissä, Suomessa. Metsä

Boaed myi yhteisyritys Kemishipping Oy:n marraskuun lopussa 2021 Met-

säliitto osuuskunnalle. Kaupasta syntyi 0,3 miljoonan euron myyntitappio.

Milj. euroa 2021 2020

Liikevaihto 13,5 12,9

Tilikauden tulos -0,1 -0,5

Tilikauden tulokseen sisältyvät erät

Poistot ja arvonalentumiset 1,3 1,4

Korkokulut 0,1 0,1

Tuloverot 0,0 0,1

Yhteisyrityksestä kaudella saadut osingot

Pitkäaikaiset varat 6,1

Lyhytaikaiset varat 3,5

Pitkäaikaiset velat 2,3

Lyhtaikaiset velat 3,9

Nettovarallisuus 3,4

Konsernin osuus nettovaroista 0,5

Yhteisyrityksen tasearvo konsernin taseessa 0,5

128

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

■ 7.3 Lähipiiritapahtumat

Metsä Boardin konsernin lähipiiriin kuuluvat Metsä Board Oyj:n emoyritys

Metsäliitto Osuuskunta, joka omistaa Metsä Board Oyj:n osakkeista 48 %

ja äänistä 67 %, Metsäliitto Osuuskunnan muut tytäryritykset ja osakkuus-

ja yhteisyritykset sekä Metsäliiton Toimenhaltijain Eläkesäätiö. Lähipiiriin

luetaan myös hallituksen, Metsä Groupin ja Metsä Boardin johtoryhmän

jäsenet sekä heidän läheiset perheenjäsenensä.

Johtoon kuuluville avainhenkilöille maksetut palkat, palkkiot ja eläkekulut

on esitetty liitetiedossa 3.2.

Merkittävimmät Metsäliitto Osuuskunnan tytäryritykset, joiden kanssa

Metsä Boardilla on liiketoimia, ovat seuraavat:

Metsä Tissue -konserni

Metsä Fibre -konserni

Metsä Forest Sverige Ab

Metsä Board käsittelee Metsä Fibreä pääomaosuusmenetelmällä

Sijoitukset osakkuusyrityksiin -standardin (IAS 28) mukaisesti. Lähipiirita-

pahtumat Metsä Fibren kanssa sisältyvät liiketoimiin sisaryritysten kanssa.

Konsernin rahoitustoiminnot on keskitetty Metsä Group Treasury

Oy:öön, joka on Metsäliitto Osuuskunnan kokonaan omistama tytäryhtiö

ja vastaa Metsä Boardin konserniyhtiöiden rahoituspositioista konsernin

määrittelemän strategian ja rahoituspolitiikan mukaisesti, tuottaa

tarvittavat rahoituspalvelut ja toimii rahoitusasioiden osaamiskeskuksena.

Rahoitusliiketoimet Metsä Group Treasury Oy:n kanssa tapahtuvat

markkinahintaan.

Metsä Board -konsernin puuraaka-aineostojen kokonaisarvo Metsäliitto

Osuuskunnalta oli 117,7 miljoonaa euroa (113,4) ja Metsä Fibreltä

tehtyjen selluostojen 336,9 miljoonaa euroa (249,1). Ostot toteutettiin

markkinahintaan.

Metsä Board osallistuu Metsä Groupin ylimmille johtajille vakuutusyhti-

östä otettuun lisäeläkejärjestelyyn. Maksut järjestelyyn vuonna 2021 olivat

0,4 miljoonaa euroa (0,5).

Liiketapahtumat emoyrityksen ja sisaryritysten kanssa

Liiketoimet

emoyhtiön kanssa

Liiketoimet

sisaryhtiöiden kanssa

Milj. euroa 2021 2020 2021 2020

Liikevaihto 13,7 6,8 96,6 68,6

Liiketoiminnan muut

tuotot

3,9 2,9 1,1 1,0

Ostot 149,5 140,5 547,7 458,3

Osuus osakkuus yritysten

tuloksista

114,4 -2,4

Osinkotuotot 0,0 0,0

Korkotuotot 0,0 0,1

Korkokulut 1,0 0,9

Saamiset

Myyntisaamiset ja muut

saamiset

3,8 0,9 56,9 49,3

Rahavarat 496,4 204,7

Velat

Ostovelat ja muut velat 9,5 10,5 74,3 44,3

Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

Milj. euroa 2021 2020

Liikevaihto 0,2 0,5

Ostot 4,2 3,0

Saamiset

Muut rahoitusvarat

Myyntisaamiset ja muut saamiset 0,3 0,2

Velat

Ostovelat ja muut velat 0,7 0,6

Metsä Board on luokitellut rahavaroihin Metsä Groupin sisäisessä pankissa

Metsä Group Treasury Oy:ssä olevat korolliset, välittömästi nostettavissa

olevat talletukset.

Saamisiin emoyritykseltä tai sisaryrityksiltä ei sisälly epävarmoja

saamisia eikä tilikauden aikana ole kirjattu näistä eristä luottotappioita.

Emoyritykselle tai sisaryrityksille olevista veloista ei ole annettu takauksia

tai muita vakuuksia.

129

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

8. Muut liitetiedot

■ 8.1 Ehdolliset velat ja varat

sekä sitoumukset

Riita-asiat ja oikeudenkäynnit

Verohallinto otti syksyllä 2015 vuoden 2014 verotusta toimittaessaan

kielteisen kannan ranskalaisen tytäryhtiön rajat ylittävässä fuusiossa siir-

tyneiden tappioiden hyväksi lukemiseen Metsä Board Oyj:n verotuksessa.

Metsä Boardin näkemyksen mukaan tappiot olivat vähennyskelpoisia

ja yhtiö haki muutosta verohallinnon ratkaisuun. Verotuksen oikaisulauta-

kunta hylkäsi yhtiön vaatimuksen maaliskuussa 2018. Edelleen Helsingin

hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön oikaisulautakunnan päätöksestä tekemän

valituksen helmikuussa 2021. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt syys-

kuussa 2021 tekemällään päätöksellä asiassa valituslupaa Metsä Boardille,

joten Helsingin hallinto-oikeuden kielteinen päätös jää voimaan ja asia on

loppuun käsitelty.

Metsä Board -konserniin kuuluvat yhtiöt ovat viime vuosina olleet myy-

jinä useissa osakekaupoissa. Näissä yrityskaupoissa yhtiöt ovat antaneet

tavanomaisia myyjän vakuutuksia. Ei voida poissulkea, etteikö yhtiöitä

vastaan esitetä vaatimuksia näiden myyjän vakuutusten perusteella ja

etteikö vakuutuksista aiheutuisi yhtiöille kustannuksia.

Vastuusitoumukset

Milj. euroa 2021 2020

Omat velat, joista annettu vakuuksia

Annetut pantit

Kiinteistökiinnitykset 192,8

Omasta velasta annetut vakuudet yhteensä 192,8

Vielä alkamattomat vuokrasopimukset. joihin on

sitouduttu

18,0

Muut omasta puolesta annetut vastuut 1,5 2,8

Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut vastuut 0,1

Yhteensä 19,5 195,7

Vastuut sisältävät annettuja pantteja, kiinteistö- ja yrityskiinnityksiä sekä

takauksia.

Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat

sitoumukset

Milj. euroa 2021 2020

Maksut alle vuoden sisällä 80,6 60,4

Maksut myöhemmin 1,9

Yhteensä 82,4 60,4

Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sitoumukset liittyvät

Husumin sellutehtaan uudistuksen ensimmäisen vaiheeseen ja Husumin

taivekartonkikapasiteettia kasvattavaan investointiin.

Muut tiedot

Metsä Boardilla on investment grade -tasoiset luottoluokitukset S&P Glo-

balilta ja Moody’s Investor Servicelta. S&P Globalin luottoluokitus yhtiölle

on BBB- ja näkymä vakaa. Moody’sin luottoluokitus yhtiölle on Baa3 ja

näkymä positiivinen.

■ 8.2 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Metsä Board osti 1.1.2022 Pohjolan Voima Oyj:lta sekä Leppäkoski-kon-

serniin kuuluvalta DL Power Oy:lta kaikki niiden omistamat Hämeenkyrön

Voima Oy:n osakkeet. Järjestelyjen jälkeen Metsä Board omistaa

Hämeenkyrön Voima Oy:stä 100 prosenttia. Järjestelyllä ei ole merkittävää

vaikutusta Metsä Boardin taloudellisiin tunnuslukuihin.

Husumin sellutehtaan uuden soodakattilan ja turbiinin käyttöönotto viiväs-

tyy. Yhtiö arvioi, että uusi soodakattila ja turbiini käynnistyvät syyskuussa

2022, kun aiempi arvio oli vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla.

130

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Euroa Liite 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020

Liikevaihto 2 1 389 003 575,21 1 262 298 497,02

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 18 978 903,15 -3 581 989,63

Liiketoiminnan muut tuotot 3, 4 40 474 541,15 36 169 588,08

Materiaalit ja palvelut

Aineet ja tarvikkeet

Ostot tilikauden aikana -820 695 309,71 -655 650 971,36

Varastojen muutos 1 622 173,39 3 084 733,82

Ulkopuoliset palvelut 5 -220 006 720,05 -184 687 540,74

Henkilöstökulut 5 -103 737 173,86 -96 195 043,20

Poistot ja arvonalentumiset 3, 6 -49 811 731,10 -51 242 262,32

Liiketoiminnan muut kulut 3, 5 -101 053 305,55 -111 572 081,32

-1 293 682 066,88 -1 096 263 165,12

Liikevoitto/-tappio 154 774 952,63

198 622 930,35

Rahoitustuotot ja -kulut 7

Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 5 644 555,11 33 578 546,16

Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 855,00 1 980,00

Muut korko- ja rahoitustuotot 16 028,55 2 614,49

Kurssierot -4 792 233,25 6 263 249,69

Korkokulut ja muut rahoituskulut -10 861 550,10 -11 306 180,32

-9 992 344,69 28 540 210,02

Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 144 782 607,94

227 163 140,37

Tilinpäätössiirrot

Poistoeron muutos 6 -16 340 995,30 -9 066 231,37

Konserniavustus 391 363,11 1 160 000,00

-15 949 632,19 -7 906 231,37

Tuloverot 8 -25 358 945,30 -38 800 726,87

Tilikauden voitto/tappio 103 474 030,45

180 456 182,13

Emoyhtiön tilinpäätös

■ Tuloslaskelma

Emoyhtiön tilinpäätös

131

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Emoyhtiön tilinpäätös

■ Tase

Euroa Liite 31.12.2021 31.12.2020

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet 9

Aineettomat oikeudet 4 865 929,32 12 657 981,63

Muuta aineettomat hyödykkeet 278 744,68 366 412,56

Ennakkomaksut ja keskeneräiset

hankinnat

1 020 133,10 635 869,44

6 164 807,10 13 660 263,63

Aineelliset hyödykkeet 9

Maa- ja vesialueet 29 491 684,80 31 282 413,06

Rakennukset ja rakennelmat 123 703 859,97 128 739 857,83

Koneet ja kalusto 236 913 618,20 227 344 444,31

Muut aineelliset hyödykkeet 6 638 072,18 7 065 754,44

Ennakkomaksut ja keskeneräiset

hankinnat

18 957 755,83 20 641 731,56

415 704 990,98 415 074 201,20

Sijoitukset 10

Osuudet saman konsernin yrityksissä 535 378 815,29 535 378 815,29

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 305 699 997,81 306 190 496,80

Osuudet omistusyhteysyrityksissä 86 429 409,33 86 429 409,33

Muut osakkeet ja osuudet 178 311 058,30 184 224 295,61

Muut saamiset 5 002,00 35 222,52

1 105 824 282,73 1 112 258 239,55

Pysyvät vastaavat yhteensä 1 527 694 080,81 1 540 992 704,38

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 50 227 009,35 48 604 835,96

Valmiit tuotteet 153 937 534,52 134 958 631,37

Ennakkomaksut 4 695 368,34 7 334 704,15

208 859 912,21 190 898 171,48

SAAMISET 11

Pitkäaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 19 511 624,05 79 726 537,97

19 511 624,05 79 726 537,97

Lyhytaikaiset saamiset 11

Myyntisaamiset 136 478 748,63 118 264 583,91

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 350 842 606,92 210 760 985,45

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 289 849,64 199 805,19

Muut saamiset 33 700 472,97 17 934 171,78

Siirtosaamiset 7 928 830,79 24 299 436,72

529 240 508,95 371 458 983,05

Saamiset yhteensä 548 752 133,00 451 185 521,02

Rahat ja pankkisaamiset 24 353 833,76 5 542 571,15

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 781 965 878,97 647 626 263,65

Vastaavaa yhteensä 2 309 659 959,78 2 188 618 968,03

Euroa Liite 31.12.2021 31.12.2020

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA 12

Osakepääoma 557 881 540,40 557 881 540,40

Muut rahastot

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 210 639 481,81 267 521 521,17

Käyvän arvon rahasto 116 464 042,72 134 374 020,36

Edellisten tilikausien voitto/tappio 337 173 372,47 192 268 464,93

Tilikauden voitto/tappio 103 474 030,45 180 456 182,13

1 325 632 467,85 1 332 501 728,99

Tilinpäätössiirtojen kertymä

Poistoero 6 164 304 292,58 147 963 297,28

Pakolliset varaukset 13 3 760 116,35 4 476 995,67

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen 15

Joukkovelkakirjalainat 249 517 437,02 249 433 483,02

Lainat rahoituslaitoksilta 179 316 176,48 183 225 000,00

Saadut ennakot 1 082 432,10 1 515 404,91

Laskennallinen verovelka 8,14 28 363 930,89 32 698 049,43

Velat saman konsernin yrityksille 1 691 108,71 3 361 597,67

459 971 085,20 470 233 535,03

Lyhytaikainen 16

Takaisinlainat

työeläkevakuutuslaitoksilta

3 908 823,52 0,00

Saadut ennakot 2 521 860,77 1 756 007,02

Ostovelat 154 123 561,95 119 759 541,04

Velat saman konsernin yrityksille 83 855 599,29 49 863 035,29

Velat omistusyhteysyrityksille 704 619,73 379 727,97

Muut velat 19 896 953,06 6 612 960,98

Siirtovelat 90 980 579,48 55 072 138,76

355 991 997,80 233 443 411,06

Vieras pääoma yhteensä 815 963 083,00 703 676 946,09

Vastattavaa yhteensä 2 309 659 959,78 2 188 618 968,03

132

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Euroa 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020

Liiketoiminnan rahavirrat

Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 144 782 607,94 227 163 140,37

Oikaisut voittoon / tappioon a) 37 829 380,81 14 139 599,44

Saadut korot 5 625 765,02 8 356 030,38

Maksetut korot -10 387 182,18 -10 714 750,12

Saadut osingot 35 336,84 25 226 848,20

Muut rahoituserät, netto -5 487 515,15 -1 478 801,92

Maksetut verot -13 806 989,91 -43 029 488,89

Käyttöpääoman muutos b) 60 201 890,97 -5 971 666,18

Liiketoiminnan nettokassavirta 218 793 294,34 213 690 911,28

Investointien rahavirrat

Muiden osakkeiden hankinnat 0,00 -2 240 616,00

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -52 139 088,99 -43 947 568,55

Luovotustulot muista sijoituksista 210 500,00 65 008,00

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit 30 349 351,55 14 718 563,46

Pitkäaikaisten saamisten lisäykset ja vähennykset, netto 60 245 134,44 -0,01

Investointien kassavirta yhteensä 38 665 897,00 -31 404 613,10

KASSAVIRTA ENNEN RAHOITUSTA 257 459 191,34 182 286 298,18

Rahoituksen rahavirrat

Maksetut osingot ja muu voitonjako -92 433 313,95 -85 323 059,04

Pitkäaikaisten velkojen nostot 0,00 33 225 000,00

Pitkäaikaisten velkojen takaisinmaksut 0,00 -23 348 214,35

Lyhytaikaisten korollisten saamisten lisäykset ja vähennykset, netto -147 374 614,78 -105 605 473,93

Konserniavustus 1 160 000,00 1 050 000,00

-238 647 928,73 -180 001 747,32

Rahavarojen muutos

18 811 262.61 2 284 550,86

Rahavarat tilikauden alussa 5 542 571,15 3 258 020,29

Rahavarojen muutos 18 811 262,61 2 284 550,86

Rahavarat tilikauden lopussa 24 353 833,76 5 542 571,15

A) Oikaisut voittoon / tappioon

Poistot ja arvonalentumiset 49 811 731,10 51 242 262,32

Rahoitustuotot ja -kulut 9 992 344,69 -28 540 210,02

Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot (-) tai tappiot (+) -21 257 815,66 -8 471 235,75

Pakollisten varausten muutos -716 879,32 -91 217,11

Yhteensä 37 829 380,81 14 139 599,44

B) Käyttöpääoman muutos

Vaihto-omaisuus -17 961 740,73 625 796,71

Lyhytaikaiset korottomat saamiset -14 579 980,26 6 022 320,09

Lyhytaikaiset korottomat velat 92 743 611,96 -12 619 782,98

Yhteensä 60 201 890,97 -5 971 666,18

Emoyhtiön tilinpäätös

■ Rahoituslaskelma

133

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. Laatimisperiaatteet

Metsä Board Oyj kuuluu Metsä Group -konserniin, jonka emoyhtiö on

Metsäliitto Osuuskunta. Metsäliitto Osuuskunnan kotipaikka on Helsinki.

Metsäliitto Osuuskunta laatii konsernitilinpäätöksen, joka on saatavissa

konsernin pääkonttorista Revontulenpuisto 2 A, 02100 Espoo.

Metsä Board Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalaista tilinpäätöskäytän-

töä noudattaen.

Metsä Board Oyj:llä on liiketoimia muiden konserniin kuuluvien yhtiöiden

kanssa. Näistä on kerrottu tarkemmin konsernin liitetiedoissa kohdassa

7.3. Liiketapahtumat lähipiirin kanssa perustuvat markkinahintoihin.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän

kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset

saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot on

kirjattu tilinpäätökseen tulosvaikutteisesti.

Johdannaissopimukset

Yhtiö käyttää johdannaisia ainoastaan valuutta-, korko- ja hyödykeriskien

suojaamiseen. Johdannaiset on arvostettu kirjanpitolain 5 luvun 2a §:n

sallimaa vaihtoehtoista menettelyä noudattaen käypään arvoon. Rahoitus-

riskien hallinnasta ja johdannaisiin sovelletuista periaatteista on kerrottu

konsernin liitetiedoissa 5.6 ja 5.7.

Suojauslaskennassa olevien rahavirtaa suojaavien johdannaisten

realisoitumaton käypä arvo kirjataan taseen käyvän arvon rahastoon

siltä osin kuin ne ovat tehokkaita. Suojauslaskennan ulkopuolella olevien

johdannaisten realisoitumaton käypä arvo kirjataan tuloslaskelmaan.

Lisäksi yhtiö on tilikauden aikana kirjannut laskennalliset verosaamiset ja

-velat omana eränään tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Metsä Board Oyj soveltaa kirjanpitolain 5 luvun 2a §:n mukaista käyvän

arvon optiota myös omistamiinsa muihin osakkeisiin ja osuuksiin. Tämän

mukaisesti yhtiö on luokitellut omistamansa Pohjolan Voima Oyj:n

osakkeet IFRS 9:n mukaan käypään arvoon oman pääoman käyvän

arvon rahastoon kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja muut oman pääoman

ehtoiset rahoitusvaransa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi

rahoitusvaroiksi. Osakkeiden ja osuuksien käyvän arvon määrittämiseen

sovellettavat periaatteet ja käyvän arvon herkkyydet eri arvostustekijöille

on kuvattu konsernin tilinpäätöksen liitetiedossa 4.3.

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty myynnin välilliset

verot, annetut alennukset ja muut myynnin oikaisuerät.

Eläkkeet ja eläkevastuiden kattaminen

Lakisääteinen eläketurva on hoidettu konsernin ulkopuolisissa eläkeva-

kuutusyhtiöissä. Osalla toimihenkilöistä on lakisääteisen eläketurvan

lisäksi lisäeläketurva, joka on joko vakuutettu, järjestetty Metsäliiton

Toimenhaltijain Eläkesäätiö s.r:n kautta tai pidetty yhtiön omalla vastuulla.

Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoritepe-

rusteisia palkkoja.

Leasing

Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.

Tuloverot

Tuloslaskelman tuloverot sisältävät tilikauden verotettavaan tulokseen

perustuvat tuloverot ja edellisten tilikausien verojen oikaisut sekä lasken-

nalliset verot. Laskennalliset verot on kirjattu väliaikaisista eroista, jotka

johtuvat varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon eroista.

Laskennallinen vero on laskettu vahvistettua verokantaa käyttäen.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja poistot

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäi-

siin hankintamenoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja

arvonalennuksilla.

Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat arvioituun taloudelliseen

pitoaikaan seuraavasti:

Rakennukset ja rakennelmat 20–40 vuotta

Voimalaitosten raskaat koneet 20–40 vuotta

Muut raskaat koneet 15–20 vuotta

Kevyet koneet ja kalusto 5–15 vuotta

Muut erät 5–10 vuotta

Maa- ja vesialueiden hankintamenosta ei tehdä poistoja.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan

nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvostuksessa noudatetaan

FIFO-periaatetta tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmää.

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno käsittää raaka-ai-

neet, välittömät palkat, poistot ja muut välittömät menot sekä tuotteisiin

kohdistuvan kohtuullisen osuuden valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä

yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on

arvioitu myyntihinta vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta ja

myynnistä aiheutuvilla menoilla.

Pakolliset varaukset

Vastaiset menot ja menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa

ja joiden suorittamiseen emoyhtiö on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden

rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, on kirjattu tuloslaskelmaan

luonteensa mukaiseen kuluerään ja taseen pakollisiin varauksiin.

134

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Euroa 2021 2020

2. Liikevaihto markkina-alueittain

Suomi 93 016 225,27 70 750 494,84

Muut EU-maat 620 765 028,16 674 947 752,34

Muu Eurooppa 258 084 428,42 162 720 555,65

Muut maat 417 137 893,36 353 879 694,19

Yhteensä 1 389 003 575,21 1 262 298 497,02

Iso-Britannian EU-eroa koskeva siirtymäkausi päättyi 31.12.2020. Liikevaihto Iso-Britanniaan sisältyy 1.1.2021 lähtien ryhmään Muu Eurooppa.

3. Poikkeukselliset erät

Liiketoiminnan muut tuotot

Maa-alueiden myyntivoitto 7 007 417,18 6 039 731,85

7 007 417,18 6 039 731,85

Henkilöstökulut

Eläkesäätiön palautus 0,00 -581 739,51

0,00 -581 739,51

Poikkeukselliset erät tuloslaskelmassa yhteensä 7 007 417,18 5 457 992,34

4. Liiketoiminnan muut tuotot

Vuokratuotot 1 051 500,39 1 053 576,83

Palvelujen tuotot 14 641 881,77 14 038 890,30

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot 21 367 326,91 8 561 323,35

Julkiset avustukset ja korvaukset 787 581,19 9 884 268,49

Romun ja jätteen myynti 255 568,97 93 693,78

Muut 2 370 681,92 2 537 835,33

40 474 541,15 36 169 588,08

5. Liiketoiminnan kulut

Ulkopuoliset palvelut

Jakelukustannukset 149 817 832,97 139 431 896,81

Muut ulkopuoliset palvelut 70 188 887,08 45 255 643,93

220 006 720,05 184 687 540,74

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 62 526 946,89 59 481 772,98

Osakeperusteiset maksut 2 004 301,44 1 265 646,93

Henkilösivukulut

Eläkekulut 13 676 031,03 14 935 467,02

Muut henkilösivukulut 25 529 894,50 21 777 803,20

103 737 173,86 96 195 043,20

Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluu 31.12.2021 19 emoyhtiö Metsä Board Oyj:n henkilöä. Järjestelmän ansaintajaksolta 2019–2021 on mahdollista ansaita yhteensä 255 694

(netto), ansaintajaksolta 2020–2022 yhteensä 494 010 (brutto) ja ansaintajaksolta 2021–2023 yhteensä 359 410 (brutto) Metsä Boardin B-sarjan osaketta.

Johdon palkoista ja palkkioista sekä eläkesitoumuksista on kerrottu konsernin liitetietojen kohdassa 3.2

Johdon osakeperusteisista maksuista on kerrottu konsernin liitetietojen kohdassa 3.3.

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 1 219 1 218

Liiketoiminnan muut kulut

Vuokra- ja muut kiinteistökulut 12 758 855,97 10 839 928,55

Palvelujen ostot 64 063 910,41 79 978 131,97

Pitkäaikaisten varojen luovutustappiot 109 511,25 90 087,60

Muut kulut

Vapaaehtoiset sosiaalikulut 4 686 272,21 2 658 151,88

Kiinteät energiakustannukset 9 688 348,45 9 367 338,76

Matkakulut 230 641,07 345 627,91

Vakuutukset 2 406 028,29 2 009 099,23

Mainos- ja markkinointikulut 2 252 894,58 1 626 306,97

Muut 4 856 843,32 4 657 408,45

101 053 305,55 111 572 081,32

Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastus 196 064,00 196 064,00

Tilintarkastajien lausunnot 4 930,00 760,00

200 994,00 196 824,00

Tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab.

135

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Euroa 2021 2020

6. Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot

Aineettomat oikeudet 1 487 864,06 1 641 719,87

Muut aineettomat hyödykkeet 87 667,88 120 150,34

Rakennukset ja rakennelmat 8 469 149,47 8 742 569,99

Koneet ja kalusto 38 997 457,55 39 975 101,43

Muut aineelliset hyödykkeet 769 592,14 762 720,69

49 811 731,10 51 242 262,32

Poistoeron muutos 16 340 995,30 9 066 231,37

Kokonaispoistot 66 152 726,40 60 308 493,69

Poistoero tilikauden alussa 147 963 297,28 138 897 065,91

Poistoeron muutos 16 340 995,30 9 066 231,37

Poistoero tilikauden lopussa 164 304 292,58 147 963 297,28

7. Rahoitustuotot ja -kulut

Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista

Osinkotuotot

Saman konsernin yrityksiltä 34 481,84 25 224 868,20

Muilta 855,00 1 980,00

35 336,84 25 226 848,20

Korkotuotot pysyvien vastaavien sijoituksista

Saman konsernin yrityksiltä 5 580 610,15 6 331 028,39

5 580 610,15 6 331 028,39

Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä 5 615 946,99 31 557 876,59

Muut korko- ja rahoitustuotot

Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 29 463,12 2 022 649,57

Muut korkotuotot 15 691,75 2 352,42

Muut rahoitustuotot 336,80 262,07

45 491,67 2 025 264,06

Rahoitustuottoihin ja -kuluihin kirjatut kurssierot

Myynnin kurssierot 3 481 677,43 -2 350 438,98

Ostojen kurssierot -545 443,31 358 683,24

Rahoituksen kurssierot -7 728 467,37 8 255 005,43

-4 792 233,25 6 263 249,69

Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista 0,00 5 316,53

Korko- ja muut rahoituskulut

Korkokulut saman konsernin yrityksille -1 011 035,11 -891 984,39

Muut korkokulut -8 902 440,98 -9 387 119,08

Muut rahoituskulut -948 074,01 -1 032 393,38

Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä -10 861 550,10 -11 311 496,85

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -9 992 344,69 28 540 210,02

8. Tuloverot

Tilikauden verot 25 557 347,96 38 781 516,74

Edellisten tilikausien verot -341 778,52 966,71

Laskennalliset verot 143 375,86 18 243,42

25 358 945,30 38 800 726,87

136

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Euroa 2021 2020

9. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat oikeudet

Hankintameno 1.1. 117 493 533,02 117 255 065,98

Lisäykset 458 238,69 9 946 350,49

Vähennykset -7 529 650,20 -9 707 883,45

Siirrot erien välillä 635 869,44 0,00

Hankintameno 31.12. 111 057 990,95 117 493 533,02

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -104 835 551,39 -102 976 859,65

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 131 353,82 -216 971,87

Tilikauden poistot ja arvonalentumiset -1 487 864,06 -1 641 719,87

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -106 192 061,63 -104 835 551,39

Kirjanpitoarvo 31.12. 4 865 929,32 12 657 981,63

Liikearvo

Hankintameno 1.1. 24 970 634,39 24 970 634,39

Hankintameno 31.12. 24 970 634,39 24 970 634,39

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -24 970 634,39 -24 970 634,39

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -24 970 634,39 -24 970 634,39

Kirjanpitoarvo 31.12. 0,00 0,00

Muut aineettomat hyödykkeet

Hankintameno 1.1. 7 878 550,92 15 724 698,18

Vähennykset -31 574,17 -7 846 147,26

Hankintameno 31.12. 7 846 976,75 7 878 550,92

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -7 512 138,36 -15 238 135,28

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 31 574,17 7 846 147,26

Tilikauden poistot ja arvonalentumiset -87 667,88 -120 150,34

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -7 568 232,07 -7 512 138,36

Kirjanpitoarvo 31.12. 278 744,68 366 412,56

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Hankintameno 1.1. 635 869,44 1 383 677,21

Lisäykset 1 020 133,10 45 880,00

Siirrot erien välillä -635 869,44 -793 687,77

Hankintameno 31.12. 1 020 133,10 635 869,44

Aineettomat hyödykkeet yhteensä

Hankintameno 1.1. 150 978 587,77 159 334 075,76

Lisäykset 1 478 371,79 9 992 230,49

Vähennykset -7 561 224,37 -17 554 030,71

Siirrot erien välillä 0,00 -793 687,77

Hankintameno 31.12. 144 895 735,19 150 978 587,77

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -137 318 324,14 -143 185 629,32

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 162 927,99 7 629 175,39

Tilikauden poistot ja arvonalentumiset -1 575 531,94 -1 761 870,21

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -138 730 928,09 -137 318 324,14

Kirjanpitoarvo 31.12. 6 164 807,10 13 660 263,63

Maa- ja vesialueet

Hankintameno 1.1. 31 282 434,04 28 976 841,96

Lisäykset 3 000,00 2 681 077,36

Vähennykset -1 793 728,26 -375 485,28

Hankintameno 31.12. 29 491 705,78 31 282 434,04

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -20,98 -20,98

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -20,98 -20,98

Kirjanpitoarvo 31.12. 29 491 684,80 31 282 413,06

137

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Euroa 2021 2020

Rakennukset ja rakennelmat

Hankintameno 1.1. 308 253 184,06 295 270 714,76

Alkusaldo oikaisu 0,00 6 458 935,50

Lisäykset 1 510 233,98 4 690 025,74

Vähennykset -598 747,98 -4 550 431,22

Siirrot erien välillä 1 922 917,63 6 383 939,28

Hankintameno 31.12. 311 087 587,69 308 253 184,06

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -179 513 326,23 -168 841 361,55

Alkusaldo oikaisu 0,00 -6 458 935,50

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 598 747,98 4 529 540,81

Tilikauden poistot ja arvonalentumiset -8 469 149,47 -8 742 569,99

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -187 383 727,72 -179 513 326,23

Kirjanpitoarvo 31.12. 123 703 859,97 128 739 857,83

Koneet ja kalusto

Hankintameno 1.1. 1 240 170 683,48 1 155 859 703,19

Alkusaldo oikaisu 0,00 87 438 189,37

Lisäykset 31 110 627,78 15 911 955,47

Vähennykset -7 582 216,10 -37 256 639,55

Siirrot erien välillä 17 456 003,66 18 217 475,00

Hankintameno 31.12. 1 281 155 098,82 1 240 170 683,48

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -1 012 826 239,17 -922 669 587,92

Alkusaldo oikaisu 0,00 -87 109 446,12

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 7 582 216,10 36 927 896,30

Tilikauden poistot ja arvonalentumiset -38 997 457,55 -39 975 101,43

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -1 044 241 480,62 -1 012 826 239,17

Kirjanpitoarvo 31.12. 236 913 618,20 227 344 444,31

Muut aineelliset hyödykkeet

Hankintameno 1.1. 13 862 872,09 13 752 403,75

Lisäykset 341 745,97 346 120,38

Vähennykset 0,00 -555 452,57

Siirrot erien välillä 163,91 319 800,53

Hankintameno 31.12. 14 204 781,97 13 862 872,09

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -6 797 117,65 -6 589 849,53

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,00 555 452,57

Tilikauden poistot ja arvonalentumiset -769 592,14 -762 720,69

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -7 566 709,79 -6 797 117,65

Kirjanpitoarvo 31.12. 6 638 072,18 7 065 754,44

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Hankintameno 1.1. 20 641 731,56 31 410 056,94

Lisäykset 17 695 109,47 13 359 201,66

Siirrot erien välillä -19 379 085,20 -24 127 527,04

Hankintameno 31.12. 18 957 755,83 20 641 731,56

Aineelliset hyödykkeet yhteensä

Hankintameno 1.1. 1 614 210 905,23 1 525 269 720,60

Alkusaldo oikaisu 0,00 93 897 124,87

Lisäykset 50 660 717,20 36 988 380,61

Vähennykset -9 974 692,34 -42 738 008,62

Siirrot erien välillä 0,00 793 687,77

Hankintameno 31.12. 1 654 896 930,09 1 614 210 905,23

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -1 199 136 704,03 -1 098 100 819,98

Alkusaldo oikaisu 0,00 -93 568 381,62

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 8 180 964,08 42 012 889,68

Tilikauden poistot ja arvonalentumiset -48 236 199,16 -49 480 392,11

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -1 239 191 939,11 -1 199 136 704,03

Kirjanpitoarvo 31.12. 415 704 990,98 415 074 201,20

138

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Euroa 2021 2020

10. Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä

Hankintameno 1.1. 535 378 815,29 535 378 815,29

Hankintameno 31.12. 535 378 815,29 535 378 815,29

Osuudet omistusyhteysyrityksissä

Hankintameno 1.1. 86 429 409,33 86 429 409,33

Hankintameno 31.12. 86 429 409,33 86 429 409,33

Muut osakkeet ja osuudet

Hankintameno 1.1. 184 224 295,61 252 435 976,80

Lisäykset 0,00 2 240 616,00

Vähennykset -5 913 237,31 -70 452 297,19

Hankintameno 31.12. 178 311 058,30 184 224 295,61

Sijoitukset, osakkeet yhteensä

Hankintameno 1.1. 806 032 520,23 874 244 201,42

Lisäykset 0,00 2 240 616,00

Vähennykset -5 913 237,31 -70 452 297,19

Hankintameno 31.12. 800 119 282,92 806 032 520,23

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Hankintameno 1.1. 306 190 496,80 301 618 572,70

Lisäykset 0,00 4 571 924,10

Vähennykset -490 498,99 0,00

Hankintameno 31.12. 305 699 997,81 306 190 496,80

Muut saamiset

Hankintameno 1.1. 35 222,52 35 222,52

Vähennykset -30 220,52 0,00

Hankintameno 31.12. 5 002,00 35 222,52

Saamiset yhteensä

Hankintameno 1.1. 306 225 719,32 301 653 795,22

Lisäykset 0,00 4 571 924,10

Vähennykset -520 719,51 0,00

Hankintameno 31.12. 305 704 999,81 306 225 719,32

Sijoitukset ja saamiset yhteensä

Hankintameno 1.1. 1 112 258 239,55 1 175 897 996,64

Lisäykset 0,00 6 812 540,10

Vähennykset -6 433 956,82 -70 452 297,19

Hankintameno 31.12. 1 105 824 282,73 1 112 258 239,55

139

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Euroa 2021 2020

11. Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Lainasaamiset 19 511 624,05 79 726 537,97

19 511 624,05 79 726 537,97

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 19 511 624,05 79 726 537,97

Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Myyntisaamiset 42 204 078,56 43 898 813,17

Lainasaamiset 278 895 200,81 131 520 586,04

Muut saamiset -536 314,82 1 170 305,62

Siirtosaamiset 30 279 642,37 34 171 280,62

350 842 606,92 210 760 985,45

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä

Myyntisaamiset 289 849,64 199 805,19

289 849,64 199 805,19

Saamiset muilta

Myyntisaamiset 136 478 748,63 118 264 583,91

Muut saamiset 33 700 472,97 17 934 171,78

Siirtosaamiset 7 928 830,79 24 299 436,72

178 108 052,39 160 498 192,41

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 529 240 508,95 371 458 983,05

Siirtosaamiset saman konsernin yrityksiltä, lyhytaikaiset, erittely

Johdannaissaamiset 28 920 689,87 32 539 914,86

Korkojaksotukset 1 358 952,50 1 631 365,76

30 279 642,37 34 171 280,62

Siirtosaamiset muilta, lyhytaikaiset, erittely

Jaksotetut henkilöstökulut 41 175,43 6 471,75

Energiavero ja muut verot 2 474 456,57 12 583 236,96

Muut 5 413 198,79 11 709 728,01

7 928 830,79 24 299 436,72

Saamiset yhteensä 548 752 133,00 451 185 521,02

140

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Euroa 2021 2020

12. Oma pääoma

Sidottu oma pääoma

Osakepääoma 1.1.

A-osakkeet 51 607 529,31 51 922 153,80

B-osakkeet 506 274 011,09 505 959 386,60

557 881 540,40 557 881 540,40

A-osakkeiden muunto B-osakkeiksi

A-osakkeet -133 346,95 -314 624,49

B-osakkeet 133 346,95 314 624,49

0,00 0,00

Käyvän arvon rahasto 1.1. 134 374 020,36 171 598 515,80

Muutos -17 909 977,64 -37 224 495,44

Käyvän arvon rahasto 31.12. 116 464 042,72 134 374 020,36

674 345 583,12 692 255 560,76

Vapaa oma pääoma

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 267 521 521,17 317 293 305,61

Pääoman palautus -56 882 039,36 -49 771 784,44

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 210 639 481,81 267 521 521,17

Kertyneet voittovarat 1.1. 372 724 647,06 227 819 739,53

Osingonjako -35 551 274,60 -35 551 274,60

Tilikauden tulos 103 474 030,45 180 456 182,13

Kertyneet voittovarat 31.12. 440 647 402,91 372 724 647,06

651 286 884,72 640 246 168,23

Oma pääoma yhteensä 1 325 632 467,84 1 332 501 728,99

Laskelma jakokelpoisista varoista

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 210 639 481,81 267 521 521,17

Voitto edellisiltä tilikausilta 337 173 372,46 192 268 464,93

Tilikauden voitto 103 474 030,45 180 456 182,13

Jakokelpoiset varat 651 286 884,72 640 246 168,23

141

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Euroa 2021 2020

13. Pakolliset varaukset

Eläkevastuuvaraus

1.1. 843 168,00 843 168,00

31.12. 843 168,00 843 168,00

Työttömyys eläke kulu varaus

1.1. 196 086,09 242 063,20

Vähennykset -23 371,43 -45 977,11

31.12. 172 714,66 196 086,09

Ympäristövaraukset

1.1. 3 437 741,58 3 482 981,58

Lisäykset 29 091,00 29 091,00

Vähennykset -722 598,89 -74 331,00

31.12. 2 744 233,69 3 437 741,58

Varaukset yhteensä

1.1. 4 476 995,67 4 568 212,78

Lisäykset 29 091,00 29 091,00

Vähennykset -745 970,32 -120 308,11

31.12. 3 760 116,35 4 476 995,67

14. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verosaamiset

Pakolliset varaukset 752 023,27 895 399,14

752 023,27 895 399,14

Laskennalliset verovelat

Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden arvostus käypään arvoon 27 247 173,05 28 407 818,26

Rahoitusinstrumentit 1 868 781,12 5 185 630,30

29 115 954,17 33 593 448,56

Laskennalliset verosaamiset (+) / -velat (-), netto -28 363 930,90 -32 698 049,42

Taseeseen kirjaamaton kertyneiden poistoerojen laskennallinen verovelka vuonna 2021 oli 32,9 miljoonaa euroa (29,6).

15. Pitkäaikainen vieras pääoma

Velat saman konsernin yrityksille

Siirtovelat

Johdannaiset 1 691 108,43 3 361 597,67

1 691 108,43 3 361 597,67

Velat muille

Joukkovelkakirjalainat 249 517 437,02 249 433 483,02

Lainat rahoituslaitoksilta 179 316 176,48 183 225 000,00

Laskennallinen verovelka 28 363 930,89 32 698 049,43

Saadut ennakot 1 082 432,10 1 515 404,91

458 279 976,49 466 871 937,36

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 459 971 084,92 470 233 535,03

142

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Joukkovelkakirjalainat

Euroa Nimellisarvo Korko % 2021 2020

2017–2027 250 000 000,00 2,75 249 517 437,02 249 433 483,02

250 000 000,00 249 517 437,02 249 433 483,02

Metsä Board Oyj:llä on Husumin investointeja varten vuonna 2020 allekirjoitettu nostamaton EIB:n 125 miljoonan euron lainasopimus sekä Finnveran takaama 100 miljoonan euron lainaso-

pimus, josta on nostettu 33,2 miljoonaa euroa ja nostamatta 66,8 miljoonaa euroa.

Pitkäaikaiset lainat ja niiden lyhennyssuunnitelma

Velat saman

konsernin

yrityksille

Joukkovelka-

lainakirjat Rahalaitoslainat Muut lainat Yhteensä

2022 0,00 0,00

2023 3 908 823,52 3 908 823,52

2024 3 908 823,52 3 908 823,52

2025 153 908 823,52 153 908 823,52

2026 3 908 823,52 3 908 823,52

2027– 249 517 437,02 13 680 882,40 263 198 319,42

Yhteensä 0,00 249 517 437,02 179 316 176,48 0,00 428 833 613,50

Euroa 2021 2020

16. Lyhytaikainen vieras pääoma

Velat saman konsernin yrityksille

Ostovelat 63 200 799,16 44 124 848,19

Siirtovelat 20 654 800,27 5 738 187,10

83 855 599,43 49 863 035,29

Velat omistusyhteysyrityksille

Ostovelat 704 619,73 379 727,97

704 619,73 379 727,97

Velat muille

Takaisinlainat työeläkevakuutuslaitoksilta 3 908 823,52 0,00

Saadut ennakot 2 521 860,77 1 756 007,02

Ostovelat 154 123 561,95 119 759 541,04

Muut velat 19 896 953,06 6 612 960,98

Siirtovelat 90 980 579,48 55 072 138,76

271 431 778,78 183 200 647,80

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 355 991 997,94 233 443 411,06

Siirtovelat saman konsernin yrityksille, lyhytaikaiset, erittely

Johdannaiset 18 589 770,35 4 749 964,04

Muut 2 065 029,92 988 223,06

20 654 800,27 5 738 187,10

Siirtovelat muille, lyhytaikaiset erittely

Palkka- ja henkilöstökulujaksotukset 27 813 139,51 24 385 420,58

Ostojen jaksotukset 28 729 281,88 7 998 028,05

Vuosialennukset myynnistä 18 065 576,49 15 023 668,87

Korot 2 093 172,00 2 093 172,00

Verot 11 623 372,28 0,00

Muut 2 656 037,32 5 571 849,26

90 980 579,48 55 072 138,76

143

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

17. Rahoitusinstrumentit

Rahoitusjohdannaiset 2021

Nimellis arvo Käypä arvo Käypä arvo

Euroa Johdannais varat Johdannais velat Yhteensä

Käypään

arvoon tulos-

vaikutteisesti

Käypään arvoon

käyvän arvon-

rahastoon

Koronvaihtosopimukset 100 000 000,00 1 691 108,57 -1 691 108,57 0,00 -1 691 108,43

Korkojohdannaiset yhteensä 100 000 000,00 1 691 108,57 -1 691 108,57 0,00 -1 691 108,43

Valuuttatermiinisopimukset 1 066 871 526,94 2 033 435,72 18 507 293,72 -16 473 858,00 -157 510,75 -16 316 347,25

Valuuttaoptiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Valuuttajohdannaiset yhteensä 1 066 871 526,94 2 033 435,72 18 507 293,72 -16 473 858,00 -157 510,75 -16 316 347,25

Sähköjohdannaissopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Öljyjohdannaissopimukset 17 103 868,80 3 658 212,43 4 129,93 3 654 082,50 0,00 3 654 082,50

Muut hyödykejohdannaissopimukset 14 030 062,80 23 229 041,72 78 346,70 23 150 695,02 0,00 23 150 695,02

Hyödykejohdannaiset yhteensä 31 133 931,60 26 887 254,15 82 476,63 26 804 777,52 0,00 26 804 777,52

Johdannaiset yhteensä 1 198 005 458,54 28 920 689,87 20 280 878,92 8 639 810,95 -157 510,75 8 797 321,84

Rahoitusjohdannaiset 2020

Nimellis arvo Käypä arvo Käypä arvo

Euroa Johdannais varat Johdannais velat Yhteensä

Käypään

arvoon tulos-

vaikutteisesti

Käypään arvoon

käyvän arvon-

rahastoon

Koronvaihtosopimukset 100 000 000,00 3 361 597,67 -3 361 597,67 0,00 -3 361 597,67

Korkojohdannaiset yhteensä 100 000 000,00 3 361 597,67 -3 361 597,67 0,00 -3 361 597,67

Valuuttatermiinisopimukset 959 055 983,54 28 982 108,06 4 588 914,69 24 393 193,37 -479 508,43 24 872 701,80

Valuuttaoptiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Valuuttajohdannaiset yhteensä 959 055 983,54 28 982 108,06 4 588 914,69 24 393 193,37 -479 508,43 24 872 701,80

Sähköjohdannaissopimukset 1 010 304,05 29 500,95 39 025,00 -9 524,05 0,00 -9 524,05

Öljyjohdannaissopimukset 12 278 325,00 1 322 834,33 122 024,35 1 200 809,98 0,00 1 200 809,98

Muut hyödykejohdannaissopimukset 7 181 221,20 2 205 471,52 0,00 2 205 471,52 0,00 2 205 471,52

Hyödykejohdannaiset yhteensä 20 469 850,25 3 557 806,80 161 049,35 3 396 757,45 0,00 3 396 757,45

Johdannaiset yhteensä 1 079 525 833,79 32 539 914,86 8 111 561,71 24 428 353,15 -479 508,43 24 907 861,58

Metsä Board Oyj:n kaikki johdannaissopimukset ovat suojaustarkoituksessa tehtyjä, ja pääosaan sopimuksista sovelletaan IFRS 9:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa konsernin IFRS-ti-

linpäätöksessä. Ainoastaan myyntisaamisten ja ostovelkojen suojaukseen liittyvä osa valuuttajohdannaissopimuksista on suojauslaskennan ulkopuolella. Korkojohdannaiset muodostuvat

vaihtuvakorkoisten korkorahavirtojen suojaamiseksi tehdystä koronvaihtosopimuksesta, joiden maturiteetti vaihtelee 1–4 vuoteen. Valuuttamääräisen rahavirran suojaamiseksi tehdyt va-

luuttajohdannaiset erääntyvät kokonaan vuoden 2022 aikana. Hyödykejohdannaiset ovat ostojen rahavirran suojaamiseksi tehtyjä sähkötermiinejä, maakaasutermiinejä, propaanitermiinejä

ja polttoöljytermiinejä. Hyödykejohdannaiset erääntyvät kokonaan vuoden 2022 aikana. Tarkempi kuvaus Metsä Boardin rahoitusriskien hallinnasta ja johdannaisiin sovelletuista periaatteis-

ta sisältyy konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohtaan 5.6 ja 5.7.

144

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia 2021

Euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

Rahoitusvarat, jotka kirjataan käypään arvoon

Muut osakkeet ja osuudet 178 311 058,30 178 311 058,30

Johdannaissaamiset 4 195 295,69 24 725 394,18 28 920 689,87

Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoon

Johdannaisvelat 82 476,63 20 198 402,29 20 280 878,92

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia 2020

Euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

Rahoitusvarat, jotka kirjataan käypään arvoon

Muut osakkeet ja osuudet 184 224 295,61 184 224 295,61

Johdannaissaamiset 2 234 972,47 30 304 942,39 32 539 914,86

Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoon

Johdannaisvelat 39 025,14 8 072 536,57 8 111 561,71

Käypään arvoon arvostettujen rahoitusvarojen ja -velkojen luokitteluun sovelletetuista periaatteista on kerrottu konsernin liitetiedossa 5.6 ja 5.7

18. Riita-asiat ja oikeudenkäynnit sekä vastuusitoumukset

Riita-asiat ja oikeudenkäynnit

Riita-asiat ja oikeudenkäynnit on esitetty konsenin liitetietojen kohdassa 8.1

Vastuusitoumukset

Euroa 2021 2020

Omasta velasta

Kiinteistökiinnitykset 0,00 192 779 000,00

Omasta ja saman konsernin yritysten puolesta

Takaukset ja vastasitoumukset 2 045 966,00 3 455 798,00

Osakkuusyritysten puolesta

Takaukset ja vastasitoumukset 0,00 78 815,00

Leasingvastuut

Seuraavan vuoden osalta 1 939 543,43 1 579 013,73

Myöhempien vuosien osalta 4 913 625,50 5 334 441,43

Yhteensä

Kiinteistökiinnitykset 0,00 192 779 000,00

Takaukset 2 045 966,00 3 534 613,00

Leasingvastuut 6 853 168,93 6 913 455,16

Kaikki vastuut yhteensä 8 899 134,93 203 227 068,16

Investointi sitoumukset

Seuraavan vuoden osalta 5 793 673,55 0,00

Myöhempien vuosien osalta 1 856 148,10 0,00

7 649 821,65 0,00

19. Osakkeet ja osuudet

Osakkeet ja osuudet on eritelty konsernin liitetiedossa 7.2.

145

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

jakokelpoisten varojen käytöstä

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 651.286.884,72 euroa, josta kertyneet voittovarat ovat 337.173.372,46

euroa ja tilikauden tulos on 103.474.030,45 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle jakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:

osinkona jaetaan 0,41 euroa osakkeelta eli yhteensä 145 760 225,86

vapaaseen omaan pääomaan jätetään 505 526 658,86

Jakokelpoiset varat 651 286 884,72

Hallitus ehdottaa osingon maksupäiväksi 7. huhtikuuta 2022.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu varojenjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön

maksukykyä.

Espoossa 10. päivänä helmikuuta 2022

Ilkka Hämälä Hannu Anttila Raija-Leena Hankonen-Nybom

Erja Hyrsky Kirsi Komi Jussi Linnaranta

Jukka Moisio Timo Saukkonen Veli Sundbäck

Mika Joukio

toimitusjohtaja

146

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Tilintarkastuskertomus

Metsä Board Oyj:n yhtiökokoukselle

■ Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Metsä Board Oyj:n (y-tunnus 0635366–7)

tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2021. Tilinpäätös sisältää konsernin

taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista,

rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittä-

vimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen,

tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudel-

lisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa

käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)

mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan

tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien

tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää

lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin

kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän

tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvolli-

suuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suo-

messa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat

suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden

vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintar-

kastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet

Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia,

emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa

tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastus-

palvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.4.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi

tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus.

Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se

ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrit-

tämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa

suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu

arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä

voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien teke-

miin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset

virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme

olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka amma-

tillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen

kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu

huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuk-

sessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus (konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4.1 ja 4.2)

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden tasearvot ovat yhteensä

954 milj. euroa muodostaen 33 % konsernin taseen loppusummasta.

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyvä keskeneräisten hankintojen tasearvo

on 306 milj. euroa.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet kohdistetaan rahavirtaa

tuottaville yksiköille, joille suoritetaan arvonalentumistestaus vuosittain

tai aina kun esiintyy viite siitä, että rahavirtaa tuottavan yksikön arvo

saattaa olla alentunut. Arvonalentumistestausten taustalla olevien

rahavirtaennusteiden keskeisten oletusten määrittäminen edellyttää

johdon harkintaa.

Tasearvojen merkittävyydestä johtuen aineellisten ja aineettomien

hyödykkeiden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt aineellisten ja aineettomien

hyödykkeiden aktivointi- ja poistoperiaatteiden asianmukaisuuden

arviointia sekä investointien taloudellisten kontrollien testausta.

Olemme myös arvioineet omaisuuserien tasearvojen testauslaskel-

missa käytettyjä keskeisiä oletuksia suhteessa emoyhtiön hallituksen

hyväksymiin budjetteihin, konsernin ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin

näkemyksiimme. Olemme testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta

ja verranneet käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin

tietoihin.

Lisäksi olemme arvioineet aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden

esittämiseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.

Tilintarkastuskertomus

147

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c

-kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät

alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että

johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä

sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu

väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen

ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväk-

syttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten,

että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien

tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää

lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellai-

sesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen

laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa

olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvi-

oimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa

tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja

siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilin-

päätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai

konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista

vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätök-

sessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausun-

tomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae

siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Vaihto-omaisuuden arvostus (konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.4)

Varastojen hallinta, inventointikäytännöt ja vaihto-omaisuuden

hinnoittelu ovat keskeisiä tekijöitä vaihto-omaisuuden arvostuksessa.

Konsernin vaihto-omaisuuden tasearvo oli tilikauden lopussa 383 milj.

euroa.

Vaihto-omaisuuden arvostukseen sisältyy johdon arvionvaraisuutta

mahdollisen epäkurantin vaihto-omaisuuden määrittämiseen sekä

valmiiden tuotteiden markkinahintojen vaihteluun liittyen.

Vaihto-omaisuuden arvostuksella on merkittävä vaikutus tilikauden

tulokseen, mistä johtuen se on tilintarkastuksen kannalta keskeinen

seikka.

Olemme arvioineet laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta suhteessa

IFRS-säännöstöön sekä vaihto-omaisuuden hallinnan kannalta keskeis-

ten tietojärjestelmien toimivuutta.

Olemme testanneet vaihto-omaisuuden hallintaan ja valvontaan sekä

varastomäärien oikeellisuuteen ja arvostukseen liittyviä kontrolleja

ja suorittaneet aineistotarkastustoimenpiteitä vaihto-omaisuuden

arvostuksen oikeellisuuden varmistamiseksi. Olemme myös olleet

seuraamassa inventointien toteutusta tilikauden aikana.

Rahoitussopimukset ja suojausinstrumentit (konsernitilinpäätöksen liitetiedot 5.5, 5.6 ja 5.7)

Rahoitusvelkojen määrä on 447 milj. euroa, joka on 15 % taseen loppu-

summasta. Lisäksi konsernilla on 392 milj. euroa taseen ulkopuolisia

sitovia luottolupauksia.

Konserni suojaa rahoitusriskejä korko- ja valuuttajohdannaisilla,

joiden nimellisarvot yhteensä tilinpäätöshetkellä olivat 1 167 milj. euroa.

Rahoitus- ja johdannaissopimusten merkittävyyden ja tapahtumien

suuren määrän vuoksi rahoitussopimukset ja suojausinstrumentit on

määritelty tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.

Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt rahoitusinstrumenttien kir-

jaus- ja arvostusperiaatteiden asianmukaisuuden arviointia suhteessa

IFRS-säännöksiin sekä rahoitusinstrumenttien kirjanpitokäsittelyn

oikeellisuuteen ja arvostukseen liittyvien kontrollien testausta.

Tilinpäätöksessä rahoitusinstrumenttien arvostusten asianmukai-

suutta on testattu erilaisilla analyyseilla sekä valitsemalla erilaisilla

otantamenetelmillä tarkastuksen kohteeksi yksittäisiä tapahtumia.

Lisäksi olemme arvioineet rahoitusinstrumenttien esittämiseen

liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.

Taloudelliseen raportointiin liittyvä kontrolliympäristö ja tietojärjestelmät

Taloudelliseen raportointiin liittyvällä tietojärjestelmäympäristöllä

ja yksittäisten tietojärjestelmien sovelluskontrolleilla on vaikutusta

valittavaan tilintarkastustapaan.

Konsernitilinpäätöksen perustuessa laajaan määrään tietovirtoja

useista eri järjestelmistä, olemme määritelleet taloudellisen raportoin-

nin kontrolliympäristön tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.

Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt taloudellisen raportoinnin

prosessin ja sen kontrolliympäristön arviointia sekä kontrollien tehok-

kuuden testausta mukaan lukien yleisten tietojärjestelmäkontrollien

testaus. Tarkastuksemme on painottunut täsmäytys- ja hyväksymis-

kontrollien testaukseen sekä käyttövaltuuksien hallinnan arviointiin.

Tarkastukseemme on myös sisältynyt merkittävässä määrin

aineistotarkastus-toimenpiteitä sekä data-analyysejä olennaisimmista

tuloslaskelma- ja tase-eristä.

148

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi

aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olen-

naisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan

taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että

käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyy-

den koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat

tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja

suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja

hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen

soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä

johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin

riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitse-

matta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä,

tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen

esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista

sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin

nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä

tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai

konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asian-

mukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä

esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan

ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan

jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin

perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai

olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittä-

vää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa.

Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy,

meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan

huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin

tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa

lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuk-

sen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin.

Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei

emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä,

kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia

siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastu-

sevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta

taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon

konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen

ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastus-

lausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen

suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastus-

havainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät

puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme nou-

dattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia,

ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,

joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja

soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista

olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa

ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset

seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää

kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauk-

sissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuk-

sessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella

odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 28.3.2012

alkaen yhtäjaksoisesti 10 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu

informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen

sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa

tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen

käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja

odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän

jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpää-

töksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko

muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta

suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se

muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta

velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu

sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen

tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toiminta-

kertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää

käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn

perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on

olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei

ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys jakokelpoisten

varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapau-

den myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle

tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 10. helmikuuta 2022

KPMG Oy Ab

Kirsi Jantunen

KHT

149

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Metsä Boardin osakkeet

Metsä Boardin osakkeet on listattuna Nasdaq

Helsingissä. Yhtiön osakepääoma 31.12.2021 oli

557 881 540,40 euroa. Metsä Boardilla on kaksi

osakesarjaa. Vuoden 2021 lopussa A-osakkeita

oli 32 802 175 kappaletta ja B-osakkeita

322 710 571 kappaletta. Jokainen A-osake

oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään

kahdellakymmenellä (20) ja B-osake yhdellä (1)

äänellä. Kaikki osakkeet oikeuttavat yhtäläiseen

osinkoon. Metsä Boardin A-osake voidaan

muuntaa B-osakkeeksi osakkeenomistajan

tai hallintarekisteröityjen osakkeiden hoitajan

kirjallisesta vaatimuksesta. Vuonna 2021

yhteensä 84 976 Metsä Board Oyj:n A-osaketta

muunnettiin B-osakkeeksi. Vuoden 2021 aikana

Metsä Board ei vastaanottanut liputusilmoituk-

sia. Yhtiöllä ei ole hallussa sen omia osakkeita.

Perustietoja Metsä Boardin osakkeista

Metsä Boardin A-osake Metsä Boardin B-osake

Listaus Nasdaq Helsinki Nasdaq Helsinki

Listauspäivä 2.1.1987 2.1.1987

Toimialaluokka Suuret yhtiöt Suuret yhtiöt

Kaupankäyntitunnus METSA METSB

ISIN-koodi FI0009000640 FI0009000665

Reuters-tunnus METSA.HE METSB.HE

Bloomberg-tunnus METSA FH METSB FH

Osakkeiden lukumäärä 31.12.2021 32 802 175 322 710 571

Osakkeiden kaupankäynti Nasdaq Helsingissä vuonna 2021 (2020)

Metsä Boardin A-osake Metsä Boardin B-osake

Päätöskurssi 31.12., euroa 9,38 (8,64) 8,61 (8,62)

Alin kurssi, euroa 8,50 (4,80) 7,50 (4,47)

Ylin kurssi, euroa 11,00 (8,80) 11,01 (8,79)

Keskikurssi, euroa 9,48 (6,88) 9,14 (6,12)

Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto,

kappaletta

7 153 (6 980 ) 389 117 (616 002)

Kokonaisvaihto, kappaletta 1 802 589 (1 758 863) 98 057 575 (155 232 570)

Markkina-arvo, milj. euroa 308 (300) 2 779 (2 800)

Osakkeiden kurssikehitys 2021

Lähde: Euroland

12,0

11,0

10,0

9,0

8,0

7,0

6,0

2,4

2,0

1,6

1,2

0,8

0,4

0,0

Euroa Milj. osaketta

Metsä Board A

Metsä Board B

OMX Helsinki (skaalattu)

Vaihto

150

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2021

A-sarja B-sarja Osakkeet yhteensä Äänet

Osakkeenomistajat Määrä Määrä Määrä % %

1 Metsäliitto Osuuskunta 25 767 605 144 831 768 170 599 373 47,99 6 7,4 5

2 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma 2 203 544 15 041 485 17 245 029 4,85 6,04

3 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 250 000 10 221 394 11 471 394 3,23 3,60

4 Etola Erkki Olavi 0 6 150 000 6 150 000 1,73 0,63

5 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Elo 0 3 789 094 3 789 094 1,07 0,39

6 Sr Evli Suomi Pienyhtiöt 0 3 030 000 3 030 000 0,85 0,31

7 OP-Suomi Pienyhtiöt 0 3 011 356 3 011 356 0,85 0,31

8 Valtion Eläkerahasto 0 3 000 000 3 000 000 0,84 0,31

9 OP-Suomi 0 2 882 522 2 882 522 0,81 0,29

10 OP-Henkivakuutus Oy 0 1 094 762 1 094 762 0,31 0,13

11 Sr Danske Invest Suomi Osake 0 1 000 000 1 000 000 0,28 0,10

12 Etola Mikael Kristian 0 880 000 880 000 0,25 0,09

13 Etola Markus Eeriki 0 850 000 850 000 0,24 0,09

14 Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 0 850 000 850 000 0,24 0,09

15 Sr Säästöpankki Kotimaa 0 827 600 827 600 0,23 0,08

16 Sr Nordea Pro Suomi 0 810 737 810 737 0,23 0,08

17 Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ryl 756 551 778 403 11 732 872 0,22 1,20

18 Sr Aktia Capital 0 754 841 754 841 0,21 0,08

19 FIM Fenno Sijoitusrahasto 0 738 097 738 097 0,21 0,07

20 Säästöpankki Pienyhtiöt 0 731 643 731 643 0,21 0,07

Osakkeenomistajat arvo-osuusjärjestelmässä

Osakkeet

A-osakkeet B-osakkeet

Osakkeiden määrä

Osakkeen-

omistajat % Osakkeet %

Osakkeen-

omistajat % Osakkeet %

1–10 1 706 18,17 9 609 0,03 3 972 7,29 25 319 0,01

11–100 3 732 39,76 188 550 0,58 15 504 28,45 808 167 0,25

101–1 000 3 405 36,27 1 234 040 3,76 24 623 45,19 9 827 424 3,05

1 001–10 000 520 5,54 1 200 988 3,66 9 416 17,28 25 978 734 8,05

10 001–100 000 20 0,21 371 288 1,13 867 1,59 19 857 614 6,15

100 001– 4 0,04 29 797 700 90,84 105 0,19 266 213 313 82,49

Yhteensä 9 387 100,00 32 802 175 100,00 54 487 100,00 322 710 571 100,00

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakeomistuksen ja äänimäärän jakautuminen ryhmittäin, 31.12.2021

OSAKEOMISTUKSEN

JAKAUTUMINEN

ÄÄNIMÄÄRÄN

JAKAUTUMINEN

Metsäliitto Osuuskunta 48

Kotimaiset instituutiot 19

Kotimaiset

yksityissijoittajat 19

Ulkomaiset omistajat* 14

Metsäliitto Osuuskunta 67

Kotimaiset instituutiot 16

Kotimaiset

yksityissijoittajat 12

Ulkomaiset omistajat* 5

* sisältää hallintarekisteröidyt * sisältää hallintarekisteröidyt

151

17 18 19 20 21 17 18 19 20 21

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan osakeomistukset 31.12.2021

Omistus

Ilkka Hämälä Hallituksen puheenjohtaja 213 381 B-osaketta

Jussi Linnaranta Hallituksen varapuheenjohtaja 25 192 B-osaketta

Hannu Anttila Hallituksen jäsen 143 942 B-osaketta

Raija-Leena

Hankonen-Nybom

Hallituksen jäsen 4 446 B-osaketta

Erja Hyrsky Hallituksen jäsen 5 823 B-osaketta

Kirsi Komi Hallituksen jäsen 81 610 B-osaketta

Jukka Moisio Hallituksen jäsen 8 598 B-osaketta

Timo Saukkonen Hallituksen jäsen 13 198 B-osaketta

Veli Sundbäck Hallituksen jäsen 71 275 B-osaketta

Mika Joukio Toimitusjohtaja 300 000 B-osaketta

Metsä Boardin muiden johtoryhmän jäsenten osakeomistukset on kerrottu sivulla 161.

Osinkopolitiikka

Metsä Boardin tavoitteena on jakaa vuosittain

osinkoa vähintään 50 prosenttia tilikauden

tuloksesta. Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta

2021 jaetaan osinkoa 0,41 euroa osakkeelta,

mikä vastaa 50 prosenttia vuoden 2021 osake-

kohtaisesta tuloksesta.

Hallituksen antivaltuudet

Hallitus on valtuutettu päättämään osakeannista

sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettu-

jen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien

antamisesta seuraavasti. Valtuutuksen nojalla

annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla

yhteensä enintään 35 000 000 B-sarjan

osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön

kaikista osakkeista. Hallitus päättää kaikista

osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten

oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus

koskee sekä uusien osakkeiden antamista että

omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti

sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuk-

sien antaminen voi tapahtua osakkeenomista-

jien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu

anti). Valtuutus on voimassa 23.3.2022 asti.

Valtuutus oli kokonaan käyttämättä 31.12.2021.

Määräysvallan vaihtumisen vaikutus

Joihinkin tiettyihin resurssi- ja muita osakkuus-

yhtiöitä koskeviin osakassopimuksiin sisältyy

ehtoja, joiden nojalla Metsä Boardin on tarjottava

osakkeensa osakkuusyhtiössä muiden osakkai-

den ostettavaksi Metsä Boardin määräysvallan

vaihtuessa. Näistä sopimuksista Metsä Fibre

Oy:n osakassopimuksen nojalla Metsä Fibren

osakkaiden tulee tarjota osakkeensa muiden

osakkaiden ostettaviksi määräysvallan muutos-

tilanteissa. Metsäliitto Osuuskunnan äänivallan

mahdollinen aleneminen Metsä Boardissa alle

50 prosenttiin ei kuitenkaan velvoittaisi Metsä

Boardia tarjoamaan Metsä Fibre Oy:n osakkeita

ostettavaksi.

OSINKO

euroa

Osinkotuotto, %

OSINKO /

NETTOTULOS

0,60

0,50

0,40

0,30

0,20

0,10

6,0

5,0

4,0

3,0

2,0

1,0

152

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Kurssikehitys ja osakemäärät

2021 2020 2019 2018 2017

Osakeantioikaistut kurssit, euroa

A-osake ylin 11,00 8,80 7,98 10,10 7,28

alin 8,50 4,80 5,46 6,00 5,43

kauden lopussa 9,38 8,64 6,14 6,14 7,1 3

keskikurssi 9,48 6,88 6,56 8,36 6,35

B-osake ylin 11,01 8,79 6,65 10,30 7,36

alin 7,50 4,47 3,86 4,98 5,34

kauden lopussa 8,61 8,62 6,00 5,12 7,15

keskikurssi 9,14 6,12 5,26 7,95 6,37

Osakkeiden vaihto Nasdaq Helsingissä, kpl

A-osakkeet 1 802 589 1 758 683 694 519 2 227 788 1 491 973

% kokonaismäärästä 5,5 5,3 2,1 6,3 4,2

B-osakkeet 98 057 575 155 232 570 220 170 829 180 834 626 172 937 862

% keskimääräisestä kokonaismäärästä 30,4 48,1 68,3 56,5 54,1

Osakemäärät kauden lopussa

A-osakkeet 32 802 175 32 887 151 33 087 647 35 358 794 35 886 682

B-osakkeet 322 710 571 322 625 595 322 425 099 320 153 952 319 626 064

Yhteensä 355 512 746 355 512 746 355 512 746 355 512 746 355 512 746

Osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. 355 512 746 355 512 746 355 512 746 355 512 746 355 512 746

Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. euroa 3 086,2 3 065,2 2 136,1 1 856,3 2 539,6

Osakkeenomistajat, B -sarja, kpl 54 904 48 165 50 420 45 341 43 268

Osakekohtaiset tunnusluvut

Milj. euroa 2021 2020 2018 2017 2016

Osakekohtainen tulos

Tulos ennen veroja 365,8 212,3 165,6 224,2 170,8

– verot -51,8 -42,2 -21,0 -20,8 -20,3

= Tulos 314,0 170,1 144,6 203,4 150,5

– Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, kpl 355 512 746 355 512 746 355 512 746 355 512 746 355 512 746

Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu, euroa 0,82 0,48 0,41 0,57 0,42

Osakekohtainen oma pääoma, euroa 4,78 3,89 3,76 3,72 3,28

Osakekohtainen osinko ja pääoman palautus, euroa 0,41

0,26 0,24 0,29 0,21

Osinko tuloksesta, % 49,9 54,3 58,5 50,9 50,0

Metsä Boardin osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Efektiivinen osinkotuotto, % päätöskurssista

A-osake 4,4

3,0 3,9 4,7 2,9

B-osake 4,8

3,0 4,0 5,7 2,9

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)

A-osake 11,4 18,1 15,0 10,8 1 7,0

B-osake 10,5 18,0 14,6 9,0 1 7,0

Osakekurssi/osakekohtainen oma pääoma (P/BV), %

A-osake 196,2 222,0 163,3 165,1 21 7,4

B-osake 180,1 221,5 159,6 1 37,6 217,8

Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2021 maksetaan osinkoa 0,41 euroa osakkeelta.

153

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

■ Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Tunnusluku

Määritelmä

Perustelu tunnusluvun käytölle

Kannattavuus

Liiketulos =

IFRS -tuloslaskelmassa esitetty tulos ennen veroja, rahoi-

tustuottoja ja -kuluja, kurssieroja sekä osuutta osakkuus-

ja yhteisyritysten tuloksista

Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä tuottaa voittoa liiketoiminnastaan ja se on

riippumaton yrityksen pääomarakenteesta

EBITDA = Liiketulos ennen poistoja ja arvonalennuksia

Tunnusluku osoittaa paljonko konsernin liikevaihdosta jää katetta, kun siitä

vähennetään liiketoiminnan muuttuvat ja kiinteät kustannukset ennen poistoja

ja arvonalennuksia

Oman pääoman tuotto (%) =

Tulos ennen veroja - tuloverot

Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä tuottaa voittoa osakkeenomistajien konser-

niin sijoittamilla varoilla

Oma pääoma (keskimäärin)

Sijoitetun pääoman tuotto (%) =

Tulos ennen veroja + kurssierot ja muut rahoituskulut

Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle pää-

oman sijoittajan näkökulmasta

Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin)

Rahoitus ja taloudellinen asema

Omavaraisuusaste (%) =

Oma pääoma

Tunnusluku kuvaa konsernin pääomarakennetta, vakavaraisuutta ja kykyä

selvitä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä

Taseen loppusumma – saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste (%) =

Korollinen nettovelka

Tunnusluku kuvaa konsernin pääomarakennetta ja taloudellista tilannetta.

Oma pääma

Korollinen nettovelka =

Korolliset rahoitusvelat – rahavarat ja korolliset saamiset

Tunnusluku kuvaa konsernin velkaantuneisuutta

Muut

Kokonaisinvestoinnit =

Investoinnit omistettuihin ja vuokrattuihin käyttöomai-

suushyödykkeisiin sekä hankitut liiketoiminnot

Tunnusluku kuvaa konsernin rahankäyttöä ylläpitää ja uudistaa tuotantokonei-

taan ja -laitoksiaan sekä laajentaa liiketoimintaa yrityshankinnoin

Korkokate =

Liiketoiminnan nettorahavirta + nettokorkokulut

Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä hoitaa velkavelvoitteensa

Nettokorkokulut

■ Osakekohtaiset tunnusluvut

Tunnusluku Määritelmä

Osakekohtainen tulos =

Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin

Osakekohtainen oma pääoma =

Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.

Osakekohtainen osinko =

Tilikaudelta jaettu osinko

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.

Osinko tuloksesta (%) =

Osakekohtainen osinko

Osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto (%) =

Osakekohtainen osinko

Tilikauden päätöskurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) =

Tilikauden päätöskurssi

Osakekohtainen tulos

P/BV (%) =

Tilikauden päätöskurssi

Osakekohtainen oma pääoma

Osakeantioikaistu keskikurssi =

Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto

Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen

osake antioikaistu lukumäärä

Osakekannan markkina-arvo =

Osakkeiden lukumäärä x tilikauden päätöskurssi

Osakekohtaisten tunnuslukujen esittämistä säätelee Suomen Valtiovarainministeriön asetus arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta. Lisäksi osakekohtai-

nen tulos -tunnus lukua säätelee IAS 33 standardi.

154

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Vertailukelpoiset tunnusluvut

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and

Markets Authority, ESMA) ohjeet määrittelevät vaihtoehtoiset tunnusluvut

sellaisiksi historiallista tai tulevaa taloudellista suorituskykyä, taloudellista

asemaa tai rahavirtoja koskeviksi tunnusluvuiksi, jotka eivät ole yrityksen

soveltaman taloudellisen raportointiviitekehyksen määrittelemiä. Metsä

Boardin tapauksessa tällaisen raportointiviitekehyksen muodostavat

IFRS-standardit siinä muodossa, kuin ne on omaksuttu käyttöön EU:ssa

asetuksen (EC) No 1606/2002 mukaisesti. Lukuun ottamatta osakekoh-

taista tulosta, joka on määritetty standardissa IAS 33 Osakekohtainen

tulos, tilinpäätöksessä esitetyt tunnusluvut täyttävät ESMA:n ohjeen

vaihtoehtoisen tunnusluvun määritelmän.

Metsä Board katsoo, että vaihtoehtoisten tunnuslukujen esittäminen

antaa tilinpäätösten käyttäjille paremman näkymän yhtiön taloudelliseen

suorituskykyyn ja asemaan, mukaan lukien yhtiön pääoman käyttö,

operatiivinen kannattavuus ja velanhoitokyky.

Vertailukelpoisessa liiketuloksessa on eliminoitu poikkeukselliset ja

olennaiset tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät. Konserni

on määritellyt liiketuloksen seuraavasti: IFRS-tuloslaskelmassa esitetty

tilikauden tulos ennen tuloveroja, rahoitustuottoja ja -kuluja sekä osuutta

osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista. Liiketuloksen ja vertailukelpoisen

liiketuloksen sekä EBITDA:n ja vertailukelpoisen EBITDA:n välinen

siltalaskelma on esitetty alla. Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto

on laskettu käyttäen samoja oikaisuja kuin vertailukelpoinen liiketulos ja

lisäksi oikaistuna mahdollisilla vertailukelpoisuuteen liittyvillä rahoitus-

tuotoilla. Metsä Board katsoo, että näin johdetut tunnusluvut parantavat

raportointijaksojen vertailukelpoisuutta.

Mitkään näistä tunnusluvuista, joista on eliminoitu vertailukelpoisuuteen

vaikuttavat erät, eivät ole IFRS-raportoinnissa käytettäviä tunnuslukuja,

eikä niitä voi verrata muiden yhtiöiden vastaavalla tavoin nimettyihin

tunnuslukuihin. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat merkittävät

myyntivoitot ja -tappiot, IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen -stan-

dardin mukaiset arvonalentumiset ja niiden palautukset, yritysmyynneistä

ja -hankinnoista, sopeuttamistoimista ja muista rakennejärjestelyistä

aiheutuneet kustannukset ja niiden oikaisut, laajoista ja ennalta-arvaamat-

tomista tuotannon katkoista aiheutuneet kustannukset ja niistä saadut

korvaukset sekä oikeudenkäynteihin liittyvät erät.

Metsä Board katsoo vertailukelpoisten tunnuslukujen heijastavan

paremmin yhtiön operatiivista suorituskykyä poistamalla normaalin

liiketoiminnan ulkopuolelta lähtöisin olevien erien ja liiketapahtumien

tulosvaikutuksen.

Täsmäytyslaskelma vertailukelpoisuuteen

vaikuttavista eristä

Milj. euroa 2021 2020

Liiketulos 375,9 227,3

Poistot ja arvonalentumiset 90,2 94,5

EBITDA 466,0 321,8

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Liiketoiminnan muut tuotot -12,2 -6.0

Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 8,7

Liiketoiminnan muut kulut 9,7

Yhteensä 6,2 -6.0

Vertailukelpoinen EBITDA 472,2 315,8

Poistot ja arvonalentumiset -90,2 -94,5

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset 4,6

Vertailukelpoinen liiketulos 386,6 221,2

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 0,0 -0,1

Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä -10,0 -14,9

Vertailukelpoinen tulos ennen veroja 376,6 206,3

Tuloverot -51,8 -42,2

Verot vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä 1,9 1,2

Vertailukelpoinen kauden tulos 326,6 165,3

"+" -merkkiset erät ovat vertailukelpoisuuteen vaikuttavia kuluja

"-" -merkkiset erät ovat vertailukelpoisuuteen vaikuttavia tuottoja

Vuoden 2021 liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat

10,8 miljoonaa euroa ja koostuivat liiketoimintaan kuulumattoman maa-

alueen myyntivoitosta 7,0 miljoonaa euroa, osakkuusyhtiö Metsä Fibren

Kemin sellutehtaan omaisuuseriin tehdystä arvonalentumiskirjauksesta

-6,9 miljoonaa euroa ja Metsä Fibren Italian tytäryhtiön verotarkastuksen

perusteella kirjatuista veroista -1,8 miljoonaa euroa, -4,6 miljoonan

euron arvonalentumiskirjauksesta Husumin nykyisiin kartonkituotannon

omaisuuseriin sekä Husumin sellutehtaan hakekuljettimen tulipaloon

liittyvistä kustannuksista -4,5 miljoonaa euroa. Lisäksi vertailukelpoi-

suuteen vaikuttavina veroina raportoitiin -2,3 miljoonaa euroa italialaisen

tytäryhtiön verotarkastuksen perusteella edellisten tilikausien veroihin

kirjattuja veroja.

Vuoden 2020 liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat

yhteensä 6,0 miljoonaa euroa ja muodostuivat liiketoimintaan kuulumatto-

man maa-alueen myynnistä.

Tunnusluvut

155

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS

Neljännesvuositiedot

Koko vuosi Neljännesvuosittain

Milj. euroa 2021 2020 IV/2021 III/2021 II/2021 I/2021 IV/2020 III/2020 II/2020 I/2020

Liikevaihto 2 084,1 1 889,5 518,5 516,1 555,8 493,7 473,1 471,2 473,1 472,1

2021 2020 IV/2021 III/2021 II/2021 I/2021 IV/2020 III/2020 II/2020 I/2020

Liiketulos, vertailukelpoinen 386,6 221,2 91,3 104,0 102,5 88,8 64,5 62,5 60,5 33,8

2021 2020 IV/2021 III/2021 II/2021 I/2021 IV/2020 III/2020 II/2020 I/2020

Liiketulos 375,9 227,3 90,8 99,4 103,7 82,0 64,5 62,5 66,5 33,8

Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,0 -0,1 -0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Kurssierot -2,3 -3,4 -0,6 -0,3 -1,1 -0,4 -0,2 -1,3 -0,2 -2,0

Muut rahoitustuotot ja kulut -7,7 -11,5 0,6 -2,8 -2,8 -2,7 -2,8 -3,0 -2,8 -2,9

Tulos ennen veroja 365,8 212,3 90,7 96,4 99,8 78,9 61,5 58,1 63,9 28,9

2021 2020 IV/2021 III/2021 II/2021 I/2021 IV/2020 III/2020 II/2020 I/2020

Liiketulos, % liikevaihdosta 18,0 12,0 17, 5 19,3 18,6 16,6 13,6 13,3 14,1 7, 2

Koko vuosi Neljännesvuosittain

1 000 tn 2021 2020 IV/2021 III/2021 II/2021 I/2021 IV/2020 III/2020 II/2020 I/2020

Toimitukset

Taivekartonki 1 296 1 223 300 319 348 329 297 318 310 298

Valkoinen kraftlaineri 627 587 143 156 166 162 144 143 148 152

Metsä Boardin Markkinasellu 496 521 120 104 156 116 158 107 126 130

Metsä Fibren markkinasellu

762 696 203 178 185 196 207 168 156 165

2021 2020 IV/2021 III/2021 II/2021 I/2021 IV/2020 III/2020 II/2020 I/2020

Tuotanto

Taivekartonki 1 272 1 249 295 317 318 342 317 311 333 288

Valkoinen kraftlaineri 634 591 155 155 160 164 168 137 156 130

Metsä Boardin sellu 1 362 1 371 335 335 329 362 359 335 348 329

Metsä Fibren sellu

747 702 183 184 194 186 174 188 193 148

Vastaa Metsä Boardin 24,9 prosentin omistusosuutta Metsä Fibresta.

Metsä Board kantaa yhteiskunnallista vastuutaan myös maksamalla

veroja. Maksettujen yritys- ja kiinteistöverojen lisäksi liiketoimintamme

synnyttää monia muita veroja ja veronluonteisia maksuja. Osan

suoritamme veronmaksajana, kuten työnantajan sosiaaliturvamaksut.

Osan keräämme veronsaajien puolesta, kuten työntekijöiden palkoistaan

maksamat ennakonpidätykset.

Lisäksi monet tuotannontekijät, kuten tuotannossa käytettävät

polttoaineet ja sähkö sisältävät epäsuoria veroja. Kun huomioidaan kaikki

liiketoiminnastamme suoraan ja epäsuorasti syntyvät verot ja veronluon-

teiset maksut, on yhteenlaskettu myötävaikutuksemme julkiseen talouteen

merkittävä.

Metsä Board noudattaa kansainvälisiä siirtohinnoitteluohjeita ja

paikallisia verolakeja kaikissa toimintamaissaan. Suurin osa Metsä Boardin

tuotannosta ja muista toiminnoista sijaitsevat Suomessa, joten myös

suurin osa veroista maksetaan Suomeen.

Metsä Boardin yhteistyö paikallisten veroviranomaisten kanssa on läpi-

näkyvää ja aktiivista. Tästä esimerkkinä Metsä Board aloitti vuoden 2021

Verot

aikana syvennetyn yhteistyön Suomen Verohallinnon kanssa. Veroasioita

hallinnoidaan Metsä Groupin verofunktion avulla ja veroasioita käsitellään

säännöllisesti myös Metsä Boardin hallituksen tarkastusvaliokunnassa.

Metsä Fibren tulososuus

Metsä Boardin konsolidoitu tulos sisältää osuuden osakkuusyhtiö Metsä

Fibren tuloksesta (24,9 % omistusosuus). Metsä Fibre maksaa tuloverot

omasta tuloksestaan ja Metsä Board konsolidoi verojen jälkeisen osuuden

osakkuusyhtiötuloksesta omaan tulokseensa.

Maksetut yrityksen tuloverot ja omaisuusverot

Milj. euroa 2021 2020

Suomi 15,0 43,9

Ruotsi 11,9 2,0

Muut maat 5,6 0,6

156

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012

Tuloslaskelma, milj. euroa

Liikevaihto 2 084 1 890 1 932 1 944 1 849 1 720 2 008 2 008 2 019 2 108

- muutos, % 10,3 -2,2 -0,1 5,2 7, 5 -14,3 0,0 -0,5 -4,2 -15,2

EBITDA, vertailukelpoinen 472 316 279 344 289 231 283 236 208 186

- % liikevaihdosta 22,7 16,7 14,4 17,7 15,6 13,4 14,1 11,8 10,3 8,8

Liiketulos 376 227 181 246 207 132 199 117 114 221

Liiketulos, vertailukelpoinen 387 221 184 252 193 137 180 137 104 75

- % liikevaihdosta 18,6 11,7 9,5 13 10,5 8 9 6,8 5,2 3,6

Tilikauden tulos 314 170 145 203 150 90 137 69 64 171

Tase, milj. euroa

Taseen loppusumma 2 922 2 302 2 270 2 284 2 226 2 194 2 220 2 149 2 097 2 581

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma 1 699 1 384 1 338 1 323 1 167 1 052 1 029 841 850 851

Korollinen nettovelka -78 236 308 335 358 464 333 427 597 625

Osakekohtaiset tunnusluvut ja varojenjako

Osingot ja pääomanpalautukset, milj. euroa 145,8

92,4 85,3 103,1 74,7 67, 5 60,4 39,4 29,5 19,7

Osakekohtainen osinko ja pääomanpalautus, euroa 0,41

0,26 0,24 0,29 0,21 0,19 0,17 0,12 0,09 0,06

Osakekohtainen osinko ja pääomanpalautus tuloksesta, % 49,9

54,3 58,5 50,9 50,0 76,0 43,6 5 7, 1 47,4 11,3

Efektiivinen osinkotuotto, % 4,8

3,0 4,0 5,7 2,9 2,8 2,5 2,7 2,9 2,7

Tunnusluvut – Kannattavuus

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), vertailukelpoinen, % 18,7 12,2 10,4 14,4 11,2 8,1 11,3 9,1 6,4 4,8

Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % 20,2 12,1 11,0 16,7 12,4 9,0 12,9 10,4 6,5 5,3

Tunnusluvut – Rahoitus ja taloudellinen asema

Korollinen nettovelka / EBITDA, vertailukelpoinen -0,2 0,7 1,1 1,0 1,2 2,0 1,2 1,8 2,9 3,4

Omavaraisuusaste, % 63,3 60,3 59,1 58,1 52,6 48,2 46,5 39,2 40,7 33,2

Nettovelkaantumisaste, % -4 17 23 25 31 44 32 51 70 73

Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. euroa 330 308 201 151 236 77 247 198 82 -2

Nettokorkokulut, milj. euroa 8 12 14 19 36 26 26 42 60 70

Korkokate 42,7 2 7,6 15,4 9,0 7,6 4,0 10,4 5,7 2,4 1,0

Muut tunnusluvut

Kokonaisinvestoinnit, milj. euroa 220 166 99 70 65 162 178 44 67 66

Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa 90 95 114 92 92 102 104 126 101 100

T&K -menot, milj. euroa

6 9 9 6 6 6 8 6 5 5

- % liikevaihdosta 0,3 0,5 0,4 0,3 0,3 0,4 0,4 0,3 0,3 0,2

Henkilöstö keskimäärin 2 461 2 455 2 433 2 435 2 456 2 588 2 851 3 200 3 245 3 552

- josta Suomessa 1 490 1 486 1 458 1 433 1 441 1 552 1 538 1 542 1 560 1 634

Kartonkitoimitukset, tuhatta tonnia 1 922 1 810 1 791 1 830 1 803 1 568 1 404 1 256 1 141 1 062

Vuosien 2012–2014 osakekohtaiset tunnusluvut ovat osakeantioikaistuja. Osakeantikerroin oli 1,030627.

Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2021 jaetaan osinkoa 0,41 euroa osakkeelta. Efektiivinen osinkotuotto vuodelta 2021 on laskettu käyttäen B-osakkeen päätöskurssia 31.12.2021.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen raportointia on täsmennetty ja vuosien 2019–2021 luvut ovat vertailukelpoisia.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet on esitetty sivulla 130.

Kymmenen vuotta lukuina

157

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTI

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

■ Johdanto

Tämä selvitys Metsä Board Oyj:n (Metsä Board

tai yhtiö) hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on

annettu arvopaperimarkkinalain ja Suomen lis-

tayhtiöiden hallinnointikoodin 2020 perusteella

toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena

ja se on julkaistu samanaikaisesti yhtiön tilin-

päätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen

kanssa. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi

vuodelta 2020 on saatavilla arvopaperi-

markkinayhdistyksen sivuilla osoitteessa

www.cgfinland.fi.

Metsä Board on suomalainen julkinen osa-

keyhtiö, jonka A- ja B-sarjan osakkeet ovat julki-

sen kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki

Oy:n (Helsingin pörssi) virallisella pörssilistalla.

Metsä Board noudattaa yhtiön hallinnoinnissa

Suomen lakeja, erityisesti osakeyhtiölakia,

yhtiön yhtiöjärjestystä ja lakien nojalla annettuja

säädöksiä ja määräyksiä, mukaan lukien Finans-

sivalvonnan antamia pörssiyhtiöihin soveltuvia

säännöksiä. Metsä Board noudattaa lisäksi

Nasdaq Helsingin sääntöjä ja suosituksia niiden

pörssiyhtiöihin soveltuvilta osin.

Metsä Board laatii tilinpäätöksensä ja

osavuosikatsauksensa kansainvälisten

tilinpäätösperiaatteiden, International Financial

Reporting Standards (IFRS), mukaisesti.

Tilinpäätösasiakirjat laaditaan ja julkaistaan

suomeksi ja englanniksi.

Metsä Boardin pääkonttori sijaitsee Espoossa,

Suomessa. Yhtiön kotipaikka on Helsinki.

Suomen listayhtiöiden

hallinnointikoodin noudattaminen

Suomalaisena pörssiyhtiönä Metsä Board nou-

dattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia

2020, joka astui voimaan 1.1.2020. Metsä Board

ei tällä hetkellä poikkea koodin yksittäisistä

määräyksistä. Tämä selvitys on annettu nou-

dattaen kyseisen koodin raportoinnin sisällöstä

annettuja säännöksiä. Selvitys on käsitelty

hallituksen tarkastusvaliokunnassa.

YHTIÖKOKOUS

HALLITUS

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Tarkastusvaliokunta

Nimitys- ja

palkitsemisvaliokunta

Toimitusjohtaja

Johtoryhmä

TALOUDELLINEN RAPORTOINTI

Sisäinen tarkastus | Tilintarkastus

METSÄ BOARDIN HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ

■ Metsä Boardin hallinto- ja

ohjausjärjestelmä

Yhtiön lakisääteiset toimielimet ovat

yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiön

toimintojen koordinoinnista ja operatiivisesta

johtamisesta huolehtii lisäksi toimitusjohtajan

apuna toimiva johtoryhmä, jonka jäsenet eivät

ole hallituksen jäseniä. Eri toimielinten tehtävät

ja vastuut määräytyvät Suomen osakeyhtiölain

mukaisesti.

Metsä Boardin organisaatio on funktiokoh-

tainen, mukaan lukien myynti ja markkinointi,

tuotanto ja teknologia, talous, liiketoiminnan

kehitys ja henkilöstöhallinto. Funktioiden vetäjät

ovat johtoryhmän jäseniä ja vastuussa oman

funktionsa toiminnasta. Funktioita tukevat

keskitetyt tukitoiminnot, joista useimmat

ovat yhteisiä Metsä Groupin muiden yhtiöiden

kanssa. Tukitoiminnot perustuvat erillisiin

palvelusopimuksiin, jotka ovat markkinaehtoisia.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin, jossa

osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa.

Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus

osallistua yhtiökokoukseen noudattamalla

yhtiökokouskutsussa kuvattua menettelyä.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous päättää

muun muassa seuraavista asioista:

• yhtiöjärjestyksen muuttaminen

• tilinpäätöksen hyväksyminen

• voitonjako

• sulautuminen ja jakautuminen

• omien osakkeiden hankinta ja luovutus

• hallituksen jäsenten valinta ja heidän palkki-

onsa sekä hallituksen valiokuntien jäsenten

palkkiot

• tilintarkastajan valinta ja palkkio.

Osakkeenomistajalla on oikeus saada

yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen

käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii

hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan

sisällyttää kokouskutsuun. Yhtiö on asettanut

määräajaksi 15. tammikuuta. Osakkeenomis-

tajalla on lisäksi kyselyoikeus yhtiökokouksen

158

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

käsiteltävänä olevista asioista. Oikeus osallistua

yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka

on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta

merkittynä osakkeenomistajaksi osakasluette-

loon. Yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään

vuosittain viimeistään kesäkuussa. Kutsu

yhtiökokoukseen toimitetaan aikaisintaan kolme

kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen

kokousta julkaisemalla se yhtiön verkkosivuilla

sekä julkistamalla kutsu tai sen tiivistelmä lisäksi

vähintään yhdessä Suomessa julkaistavassa

valtakunnallisessa sanomalehdessä.

Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, jos

hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai jos

tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, jotka

edustavat vähintään 1/10 kaikista osakkeista,

sitä kirjallisesti vaativat tietyn asian käsittelyä

varten.

Hallitus

Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja yhtiön

toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä

lainsäädännön, yhtiöjärjestyksen sekä hyvän

hallinnointitavan mukaisesti. Hallituksen

yleistoimivaltaan kuuluvat asiat, jotka ovat

laajakantoisia, strategisesti merkittäviä tai

epätavallisia ja jotka eivät siten kuulu yhtiön päi-

vittäiseen liiketoimintaan. Hallitus muun muassa

valvoo Metsä Boardin toimintaa ja johtamista

sekä päättää yhtiön strategiasta, merkittävistä

investoinneista, yhtiön organisaatiorakenteesta

ja merkittävistä rahoitusta koskevista asioista.

Hallitus valvoo yhtiön toimintojen asianmukaista

järjestämistä. Lisäksi se varmistaa, että kirjan-

pidon ja varainhoidon valvonta, taloudellinen

raportointi sekä riskienhallinta yhtiössä ovat

asianmukaisesti järjestetyt.

Metsä Boardin hallituksella on toimintaansa

varten kirjallinen työjärjestys. Sen mukaisesti

hallitus muun muassa:

• valvoo, että yhtiön yhtiöjärjestystä

noudatetaan;

• nimittää yhtiölle toimitusjohtajan ja erottaa

tämän sekä valvoo, että toimitusjohtaja

hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen

ohjeiden ja määräysten mukaisesti;

• perustaa tarpeellisiksi katsomansa valio-

kunnat ja valitsee niihin jäsenet ja hyväksyy

niiden työjärjestykset;

• käsittelee ja vahvistaa yhtiön toiminnassa

noudatettavat arvot, pitkän tähtäimen

suunnitelman ja strategian;

• hyväksyy vuosittaisen toimintasuunnitelman

ja budjetin;

• valvoo yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon

sekä riskien valvonnan ja taloudellisen

raportointiprosessin järjestämistä;

• päättää merkittävistä investoinneista,

liiketoimintojen ostoista, myynneistä ja

lopettamisista;

• päättää huomattavista sijoituksista ja

rahoitusjärjestelyistä;

• päättää yhtiön merkittävän kiinteän

omaisuuden luovutuksesta ja vakuudeksi

antamisesta;

• päättää johdon päätöksentekovaltuuksista ja

myöntää yhtiön edustamisoikeuden;

• kutsuu koolle yhtiökokouksen, ja valvoo,

että yhtiökokouksen päätökset pannaan

täytäntöön;

• allekirjoittaa ja esittää varsinaisen yhtiöko-

kouksen hyväksyttäväksi tilinpäätöksen ja

tekee voitonjakoehdotuksen;

• hyväksyy keskeiset liiketoimintaa ohjaavat

politiikat, määräykset ja ohjeet sekä

sisäpiirisäännöt;

• päättää palkitsemisjärjestelmistä ja niiden

perusteista ja ehdoista;

• hyväksyy ja julkistaa tilinpäätöstiedotteen

sekä osa- ja puolivuotiskatsaukset;

• julkistaa tai valtuuttaa toimitusjohtajan

julkistamaan kaikki sellaiset sisäpiiritiedot,

jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan

yhtiön osakkeen arvoon, tai jotka yhtiön on

muutoin julkaistava arvopaperimarkkinalain

tai pörssin sääntöjen nojalla.

Hallituksen työjärjestys on kokonaisuudessaan

saatavilla yhtiön verkkosivuilla (www.metsa-

board.com/sijoittajat/hallinnointi). Hallitus voi

delegoida sen yleistoimivaltaan kuuluvia asioita

toimitusjohtajan hoidettavaksi ja vastaavasti

ottaa päätettäväkseen toimitusjohtajan yleistoi-

mivaltaan kuuluvan asian.

Hallitus arvioi vuosittain omaa toimintaansa

sekä yhtiön hallinnointiperiaatteita ja tekee niihin

mahdollisesti tarvittavat muutokset.

Hallitus kokoontuu säännöllisesti. Tilikaudella

2021 hallitus piti yhteensä 13 kokousta. Kokouk-

sia pidettiin koronapandemiasta johtuen useilla

eri tavoilla. Hallituksen jäsenet osallistuivat

kokouksiin 99-prosenttisesti (osallistuminen

100 % vuonna 2020 ja 2019) siten, että

Raija-Leena Hankonen-Nybom oli poissa

yhdestä kokouksesta muiden osallistuessa

kaikkiin kokouksiin.

Hallituksen kokoonpano,

monimuotoisuus ja

riippumattomuus

Hallituksen kokoonpanon ja jäsenmäärän on

mahdollistettava hallitukselle kuuluvien tehtä-

vien tehokas hoitaminen. Hallituksen kokoonpa-

nossa on otettu huomioon yhtiön kehitysvaihe,

omistuspohja, toimialan erityisvaatimukset sekä

yhtiön toiminnan tarpeet. Molemmat sukupuolet

ovat edustettuina hallituksessa. Hallituksen

jäseneksi valittavalla tulee olla tehtävän edellyt-

tämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää tehtävän

hoitamiseen tarvittava määrä aikaa.

Hallitus on vahvistanut itselleen monimuo-

toisuusperiaatteet, jotka ovat saatavilla yhtiön

verkkosivuilla (https://www.metsaboard.

com/MaterialArchive/Corporate-governance/

Hallituksen%20monimuotoisuusperiaatteet.

pdf). Hallitus tunnistaa monimuotoisen ja

laaja-alaisen hallituskokoonpanon yhtiölle ja sen

osakkeenomistajille tuomat edut. Monimuo-

toisuus tukee hallituksen avointa työilmapiiriä,

itsenäistä roolia ja päätöksentekoa. Hallitus

vastaa yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan

asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen

keskeisenä tehtävänä on myös tukea ja haastaa

yhtiön toimivaa johtoa monelta eri näkökantilta

ennakoivasti ja johdonmukaisesti. Hallituksen ja

sen valiokuntien tehtävien menestyksekäs hoita-

minen edellyttää monimuotoista kokoonpanoa,

osaamista ja kokemusta sekä hallituksen yksit-

täisten jäsenten henkilökohtaisten ominaisuuk-

sien huomioimista. Edelleen monimuotoisuuden

tulee tukea yhtiön kulloistakin kehitysvaihetta

sekä vastata yhtiön ja sen liiketoiminnan kehityk-

sen tulevaisuuden tarpeisiin.

Metsä Board on tunnistanut hallituksen

monimuotoisuuden kannalta olennaiseksi yhtiön

toimialan tuntemuksen ohella kokemuksen eri

toimialoilta ja kansainvälisestä toimintaympä-

ristöstä. Lisäksi hallituksen jäsenten toisiaan

täydentävä koulutustausta, johtamiskokemus

yritystoiminnan eri osa-alueilta, sekä monipuo-

linen ikä- ja sukupuolijakauma on tunnistettu

monimuotoisuutta edistäviksi tekijöiksi. Metsä

Boardin tavoitteena on, että hallituksessa on

edustettuna molempia sukupuolia. Hallituksen

monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden

toteutumista seurataan osana hallituksen ja sen

nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan normaalia

toimintaa.

Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitukseen

tulee valita vähintään viisi ja enintään kymmenen

varsinaista jäsentä, jotka osakkeenomistajat

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

159

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTI

valitsevat varsinaisessa yhtiökokouksessa

yhden vuoden toimikaudeksi kerrallaan.

Peräkkäisten toimikausien määrää ei ole rajoi-

tettu. Tällä hetkellä hallituksessa on yhdeksän

varsinaista jäsentä.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheen-

johtajan ja varapuheenjohtajan. Vuoden 2021

varsinainen yhtiökokous valitsi hallituksen

jäseniksi seuraavat henkilöt:

• Hannu Anttila, syntynyt 1955, riippumaton

yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeen-

omistajista, kauppatieteiden maisteri, jäsen

vuodesta 2018, 143 942 B-osaketta

• Raija-Leena Hankonen-Nybom, 1960, riippu-

maton yhtiön merkittävistä osakkeenomista-

jista, kauppatieteiden maisteri, KHT-tutkinto,

jäsen vuodesta 2021, 4 446 B-osaketta

• Erja Hyrsky, 1979, riippumaton yhtiöstä ja

sen merkittävistä osakkeenomistajista,

kauppatieteiden maisteri, jäsen vuodesta

2021, 5 823 B-osaketta

• Ilkka Hämälä, 1961, puheenjohtaja, diplo-

mi-insinööri, jäsen vuodesta 2018, 213 381

B-osaketta

• Kirsi Komi, 1963, riippumaton yhtiöstä ja

sen merkittävistä osakkeenomistajista,

oikeustieteen kandidaatti, jäsen vuodesta

2010, 81 610 B-osaketta

• Jussi Linnaranta, 1972, riippumaton yhtiöstä,

maa- ja metsätaloustieteen maisteri, jäsen

vuodesta 2017, 25 192 B-osaketta

• Jukka Moisio, 1961, riippumaton yhtiöstä

ja sen merkittävistä osakkeenomistajista,

kauppatieteen maisteri, MBA, jäsen vuodesta

2020, 8 598 B-osaketta

• Timo Saukkonen, 1963, riippumaton yhtiöstä,

maa- ja metsätaloustieteen maisteri, jäsen

vuodesta 2020, 13 198 B-osaketta

• Veli Sundbäck, 1946, riippumaton yhtiöstä

ja sen merkittävistä osakkeenomistajista,

oikeustieteen kandidaatti, jäsen vuodesta

2013, 71 275 B-osaketta.

Osakeomistuksissa on huomioitu myös

määräysvaltayhteisöjen mahdolliset osakkeet

31.12.2021.

Enemmistön muodostavat hallituksen

jäsenet ovat riippumattomia sekä yhtiöstä

että sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Puheenjohtaja Hämälä on Metsä Groupin

pääjohtajana ja Metsäliitto Osuuskunnan toi-

mitusjohtajana riippuvainen sekä yhtiöstä että

pääomistaja Metsäliitto Osuuskunnasta. Jussi

Linnaranta ja Timo Saukkonen ovat Metsäliitto

Osuuskunnan hallituksen jäseninä riippuvaisia

yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.

Raija-Leena Hankonen-Nybom on yhtiön entinen

päävastuullinen tilintarkastaja ja on siten riippu-

vainen yhtiöstä kevään 2022 yhtiökokoukseen

saakka. Kirsi Komi on toiminut hallituksen jäse-

nenä yhtäjaksoisesti yli 10 vuoden ajan, mutta

on hallituksen suorittaman kokonaisarvioinnin

perusteella riippumaton sekä yhtiöstä että sen

merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvalio-

kunta esittää 22.3.2022 kokoon kutsutulle

varsinaiselle yhtiökokoukselle, että nykyisistä

hallituksen jäsenistä Anttila, Hankonen-Nybom,

Hyrsky, Hämälä, Linnaranta, Moisio, Saukkonen

ja Sundbäck valittaisiin uudelleen ja että uudeksi

hallituksen jäseneksi valittaisiin valtiotieteen

maisteri Mari Kiviniemi. Lisätietoja nykyisistä

ja ehdotetuista uusista hallituksen jäsenistä on

saatavilla yhtiön verkkosivuilla (www.metsabo-

ard.com/sijoittajat/hallinnointi).

Hallituksen valiokunnat

Hallitus päättää tarvittaessa perustaa

valiokuntia valmistelemaan ja käsittelemään hal-

lituksen apuna sille kuuluvia asioita. Hallitus on

nimittänyt keskuudestaan tarkastusvaliokunnan

sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. Hallitus

nimittää vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen

jälkeen kunkin valiokunnan puheenjohtajan

ja jäsenet. Hallitus ja sen valiokunnat voivat

käyttää apunaan myös yhtiön ulkopuolisia

neuvonantajia.

Valiokuntien esitysten pohjalta lopulliset

päätökset valiokuntien tehtäviin kuuluvissa

asioissa tekee hallitus, pois lukien nimitys- ja pal-

kitsemisvaliokunnan suoraan yhtiökokoukselle

tekemät ehdotukset hallituksen kokoonpanosta

ja palkkioista.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa

hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen

raportoinnin, laskennan menetelmien sekä tilin-

päätöksen ja muun yhtiön julkistaman taloudel-

lisen tiedon oikeellisuus, tasapainoisuus, läpinä-

kyvyys ja selkeys. Tarkastusvaliokunta tarkastaa

säännöllisesti sisäisen valvonnan ja johtamisen

järjestelmiä ja seuraa taloudellisten riskien

raportoinnin sekä tilintarkastuksen etenemistä.

Tarkastusvaliokunta arvioi sisäisen tarkastuksen

tehokkuutta ja laajuutta, yhtiön riskienhallintaa,

keskeisiä riskialueita sekä lakien ja määräysten

noudattamista. Se arvioi tilintarkastajan ja tilin-

tarkastusyhteisön riippumattomuutta ja antaa

hallitukselle suosituksen yhtiön tilintarkastajien

valitsemisesta. Tarkastusvaliokunta käsittelee

myös sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman

ja merkittävistä tarkastuksista laaditut raportit.

Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimii neljä

hallituksen jäsentä. Vuoden 2021 varsinaisen

yhtiökokouksen jälkeen tarkastusvaliokunnan

puheenjohtajana on toiminut Raija-Leena Han-

konen-Nybom ja jäseninä Hannu Anttila, Kirsi

Komi ja Jukka Moisio. Valiokunnan jäsenet ovat

puheenjohtajaa lukuun ottamatta riippumatto-

mia yhtiöstä ja sen merkittävistä omistajista.

Valiokunnan jäsenillä tulee olla riittävä

laskentatoimen ja tilinpäätöskäytännön

asiantuntemus. Tarkastusvaliokunta kokoontuu

säännöllisesti, vähintään neljä kertaa vuodessa.

Kokousten yhteydessä valiokunta kuulee yhtiön

tilintarkastajaa. Valiokunnan puheenjohtaja

antaa hallitukselle raportin tarkastusvalio-

kunnan jokaisesta kokouksesta. Tehtävät

ja vastuualueet on määritelty valiokunnan

työjärjestyksessä, jonka hallitus hyväksyy

(www.metsaboard.com/sijoittajat/hallinnointi).

Tarkastusvaliokunnan kokouksissa ovat valio-

kunnan kutsuessa edustettuina myös yhtiön

tilintarkastaja, toimitusjohtaja ja talousjohtaja

sekä muita johdon edustajia ja ulkopuolisia

neuvonantajia tarpeen mukaan.

Tarkastusvaliokunta kokoontui neljä kertaa

vuoden 2021 aikana. Kaikki jäsenet osallistuivat

kaikkiin kokouksiin (osallistuminen 95 % vuonna

2020 ja 100 % vuonna 2019).

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on

toimia hallituksen apuna yhtiön toimitusjohtajan,

toimitusjohtajan mahdollisen sijaisen ja muun

ylimmän johdon nimitys- ja palkitsemisasioissa

sekä valmistella johdon ja henkilökunnan

palkitsemisjärjestelmiin liittyvät asiat. Lisäksi

valiokunta tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen

hallituksen jäsenmääräksi, kokoonpanoksi sekä

hallituksen jäsenten palkitsemiseksi. Valiokunta

myös suosittaa, valmistelee ja esittää hallituksen

hyväksyttäväksi toimitusjohtajan (ja toimitus-

johtajan sijaisen) nimityksen, tämän palkan ja

palkkiot sekä valmistelee ja antaa hallitukselle

ja toimitusjohtajalle suosituksia johdon ja henki-

löstön palkitsemiseen ja palkitsemisjärjestelmiin

liittyvissä asioissa.

Valiokuntaan kuuluu viisi hallituksen jäsentä

ja se kokoontuu säännöllisesti vähintään neljästi

vuodessa. Valiokunnan puheenjohtaja esittää

valiokunnan ehdotukset hallitukselle. Nimitys- ja

palkitsemisvaliokunnan tehtävät ja vastuut on

määritelty valiokunnan työjärjestyksessä, jonka

160

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

hallitus hyväksyy (www.metsaboard.com/

sijoittajat/hallinnointi).

Vuoden 2021 varsinaisen yhtiökokouksen

jälkeen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan

puheenjohtajana on toiminut Ilkka Hämälä ja

jäseninä Erja Hyrsky, Jussi Linnaranta, Timo

Saukkonen ja Veli Sundbäck.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui

viisi kertaa vuoden 2021 aikana. Kaikki jäsenet

osallistuivat kaikkiin kokouksiin (osallistuminen

100 % myös vuonna 2020 ja 2019).

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja Mika Joukio (syntynyt 1964)

on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Toimi-

tusjohtaja vastaa yhtiön juoksevan hallinnon

johtamisesta hallituksen antamien ohjeiden ja

määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan vel-

vollisuutena on lisäksi varmistaa, että yhtiön kir-

janpito on hoidettu lain mukaisesti ja varainhoito

järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtaja

johtaa yhtiön päivittäistä liiketoimintaa ja vastaa

eri funktioiden valvonnasta ja ohjaamisesta.

Toimitusjohtajalle on laadittu kirjallinen

toimitusjohtajasopimus, joka on hallituksen

hyväksymä. Hallitus valvoo toimitusjohtajan

toimintaa ja antaa arvionsa siitä kerran

vuodessa. Toimitusjohtaja kuuluu työntekijäin

eläkelain piiriin. Se tarjoaa palvelusaikaan ja

työansioihin perustuvan eläketurvan laissa

säädetyllä tavalla. Suomen työeläkejärjestel-

mässä ansioiksi luetaan peruspalkka, palkkiot

ja verotettavat luontoisedut, mutta ei optioista

eikä johdon osakepalkkiojärjestelmästä saatuja

tuloja. Toimitusjohtaja on lisäeläkejärjestelyillä

oikeutettu jäämään eläkkeelle 62-vuotiaana.

Hänen eläkkeensä taso on 60 prosenttia

työeläkelain mukaisesta kokonaispalkasta, joka

lasketaan eläkkeelle siirtymishetkeä edeltävän

viisivuotisjakson perusteella.

Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan.

Toimitusjohtaja voidaan irtisanoa hallituksen

päätöksellä ilman eri syytä. Toimitusjohtaja

voi myös irtisanoutua tehtävästään.

Molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi

kuukautta. Hallitus voi kuitenkin päättää, että

toimitusjohtajan toimisuhde yhtiöön päättyy

ilman irtisanomisaikaa. Hallituksen irtisanoessa

toimitusjohtajan toimitusjohtajalla on oikeus 12

kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen.

Toimitusjohtajan sijainen

Hallitus voi halutessaan nimittää toimitusjoh-

tajalle sijaisen. Toimitusjohtajan sijainen vastaa

toimitusjohtajan tehtävistä toimitusjohtajan

ollessa estynyt. Yhtiön toimitusjohtajalle ei tällä

hetkellä ole nimitetty sijaista.

Yhtiön johtoryhmä

Metsä Boardin operatiivisessa johtamisessa

toimitusjohtajaa avustaa yhtiön johtoryhmä,

jonka muodostavat toimitusjohtaja Mika Joukio

sekä hänelle raportoivat funktioiden johtajat

Ari Kiviranta (teknologia), Markku Leskelä

(liiketoiminnan kehitys), Jussi Noponen (myynti

ja toimitusketju), Harri Pihlajaniemi (tuotanto),

Henri Sederholm (talous) sekä Camilla Wikström

(henkilöstö).

Johtoryhmän jäsenillä on kirjalliset työ- tai

toimisopimukset. Heillä ei toimitusjohtajaa

lukuun ottamatta ole lakisääteisestä eläketur-

vasta poikkeavia eläkejärjestelyjä. Johtoryhmän

jäsenten irtisanomisaika on kuusi kuukautta.

Johtoryhmän tehtäviä ja vastuualueita

ovat muun muassa investointien suunnittelu,

yhtiön strategisten suuntaviivojen laatiminen ja

valmistelu, resurssien kohdentaminen, juokse-

vien toimintojen valvonta sekä useiden yhtiön

hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelu.

Johtoryhmä kokoontuu toimitusjohtajan

kutsusta pääsääntöisesti kerran kuukaudessa

sekä lisäksi aina tarvittaessa.

Yhtiön johtoryhmän jäsenet omistivat

yhtiön osakkeita tilikauden 2021 päättyessä

seuraavasti:

Mika Joukio 300 000 B-osaketta

Ari Kiviranta 31 000 B-osaketta

Markku Leskelä 9 885 B-osaketta

Jussi Noponen 66 062 B-osaketta

Harri Pihlajaniemi 28 672 B-osaketta

Henri Sederholm 33 249 B-osaketta

Camilla Wikström 29 080 B-osaketta.

Johtoryhmän jäsenten mahdolliset määräysval-

tayhteisöt eivät omista yhtiön osakkeita.

■ Sisäinen valvonta, sisäinen

tarkastus ja riskienhallinta

Tuloksellinen liiketoiminta edellyttää, että

toimintaa valvotaan jatkuvasti ja riittävän

tehokkaasti. Metsä Boardin sisäinen johtamis- ja

valvontamenettely perustuu osakeyhtiölakiin,

pörssiyhtiöitä koskeviin säädöksiin ja suosituk-

siin, yhtiöjärjestykseen ja omiin hyväksyttyihin

toimintatapoihin ja -periaatteisiin. Sisäisen

valvonnan toimivuutta arvioi yhtiön sisäinen

tarkastus. Sisäistä valvontaa toteutetaan koko

organisaatiossa. Sisäisen valvonnan menetelmiä

ovat muun muassa sisäiset ohjeistukset ja

valvontaa tukevat raportointijärjestelmät.

Seuraavassa on kuvattu Metsä Boardin sisäisen

valvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen tarkas-

tuksen periaatteet, toiminnan tavoitteet sekä

vastuusuhteet.

Sisäinen valvonta

Pörssiyhtiönä Metsä Boardin sisäistä valvontaa

ohjaavat osakeyhtiölaki ja arvopaperimarkkina-

laki, muut toimintaa säätelevät lait ja säädökset

sekä Nasdaq Helsingin säännöt ja suositukset,

mukaan lukien hyvää hallintotapaa koskeva

ohjeistus. Ulkoinen valvonta kuuluu Metsä

Boardin tilintarkastajalle ja viranomaisille.

Sisäinen valvonta käsittää Metsä Boardissa

taloudellisen raportoinnin ja muun toiminnan

valvonnan. Sisäistä valvontaa toteuttavat yhtiön

hallitus ja toimiva johto sekä koko henkilökunta.

Sisäisellä valvonnalla pyritään varmistamaan

yhtiölle asetettujen päämäärien ja tavoitteiden

saavuttaminen, resurssien taloudellinen, tarkoi-

tuksenmukainen ja tehokas käyttö, taloudellisen

ja muun johtamisinformaation luotettavuus

ja oikeellisuus, ulkoisen sääntelyn ja sisäisten

menettelytapojen noudattaminen, toiminnan,

tietojen sekä omaisuuden riittävä turvaaminen

sekä riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt

manuaaliset ja tietotekniset järjestelmät

toiminnan tueksi.

Sisäinen valvonta jakautuu (i) ennalta

ehkäisevään valvontaan, kuten yhtiön arvojen,

yleisten toiminta- ja liiketapaperiaatteiden

määrittämiseen, (ii) päivittäiseen valvontaan,

kuten toiminnan ohjaukseen ja seurantaan

toimintajärjestelmineen ja työohjeineen sekä

(iii) jälkikäteiseen valvontaan, kuten johdon

arviointeihin ja tarkistuksiin, vertailuihin ja

todentamisiin, joilla varmistetaan tavoitteiden

saavuttamista ja valvotaan sovittujen toiminta-

ja kontrolliperiaatteiden noudattamista. Yhtiön

yrityskulttuuri, johtamistapa ja suhtautuminen

valvontaan luovat yhdessä perustan koko

sisäiselle valvonnalle.

Taloudellisen raportointiprosessin

valvonta, luotonvalvonta ja

hyväksymisoikeudet

Funktioiden ja keskushallinnon talousorgani-

saatiot vastaavat taloudellisesta raportoinnista.

Yksiköt raportoivat taloudelliset luvut kuukausit-

tain. Funktioiden controller-toiminto tarkastaa

alueen yksiköiden kuukausitulokset ja raportoi

ne edelleen keskushallinnolle. Funktioiden kan-

nattavuuskehitystä ja liiketoimintariskejä sekä

161

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTI

mahdollisuuksia käydään läpi kuukausittaisissa

kokouksissa, joihin osallistuvat yhtiön ja kunkin

funktion johto. Tulos raportoidaan kuukausittain

hallitukselle ja johtoryhmälle. Hallitus esittää

tilinpäätöksen yhtiökokouksen vahvistettavaksi,

hyväksyy tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikat-

saukset sekä päättää niiden julkistamisesta.

Yhtiön sisäisissä toimintaohjeissa on tarkoin

kuvattu raportointi- ja valvontasäännöt sekä

raportointiprosessi.

Luotonvalvonnan ohjaus on keskitetty

luottokomitealle, joka kokoontuu vähintään

vuosineljänneksittäin. Myyntisaamisten

kehittymistä seuraavat luotonvalvojat konsernin

luottojohtajan alaisuudessa kussakin myyn-

tiyhtiössä. Vastapuolikohtaiset luottolimiitit

asetetaan hallituksen hyväksymän luottopoli-

tiikan puitteissa yhteistoiminnassa keskitetyn

luotonvalvonnan ja liiketoiminta-alueiden johdon

kanssa. Luottoriskien kehitys raportoidaan

hallitukselle säännöllisesti.

Kustannusten, merkittävien sopimusten ja

investointien hyväksymisoikeudet on määritelty

portaittain eri organisaatiotasoille hallituksen

vahvistaman hyväksymispolitiikan mukaisesti

sekä toimitusjohtajan ja muun johdon erikseen

antamien valtuuksien rajoissa. Investointien

seuranta hoidetaan konsernin taloustoiminnon

toimesta hallituksen hyväksymän investointi-

politiikan mukaisesti. Investoinnit käsitellään

esihyväksynnän jälkeen funktioiden ja yhtiön

johtoryhmässä vuosittaisen investointisuunni-

telman antamissa puitteissa. Merkittävimmät

investoinnit viedään erikseen hallituksen

hyväksyttäväksi. Investointien seurantaraportit

kerätään vuosineljänneksittäin.

Sisäinen tarkastus

Sisäinen tarkastus avustaa hallitusta ja toimi-

tusjohtajaa näiden valvontatehtävän hoidossa

arvioimalla yrityksen toiminnan tavoitteiden

saavuttamiseksi ylläpidetyn sisäisen valvonnan

tasoa. Lisäksi sisäinen tarkastus tukee

organisaatiota arvioimalla ja varmistamalla

liiketoimintaprosessien, riskienhallinnan sekä

johtamis- ja hallintojärjestelmien toimivuutta.

Sisäisen tarkastuksen keskeisenä tehtävänä

on arvioida yhtiön toimintojen ja yksiköiden

sisäisen valvonnan tehokkuutta ja tarkoituk-

senmukaisuutta. Sisäinen tarkastus arvioi

tehtävässään toimintaperiaatteiden, ohjeiden

ja raportointijärjestelmien noudattamista,

omaisuuden suojaamista ja resurssien

käytön tehokkuutta. Sisäinen tarkastus toimii

lisäksi asiantuntijana sen tehtäväalueeseen

liittyvissä kehittämishankkeissa ja tekee eri-

tyisselvityksiä tarkastusvaliokunnan tai johdon

toimeksiannosta.

Sisäinen tarkastus toimii hallituksen

tarkastusvaliokunnan ja yhtiön toimitusjohtajan

alaisuudessa. Tarkastusten havainnoista,

suosituksista ja toimenpiteiden etenemisestä

raportoidaan tarkastuskohteen ja yhtiön johdolle

sekä tilintarkastajalle. Sisäinen tarkastus

raportoi tarkastusvaliokunnalle tarkastuk-

sistaan, suunnitelmistaan ja toiminnastaan

puolivuosittain. Sisäinen tarkastus noudattaa

tarkastustyössään hallituksen vahvistamaa

sisäisen tarkastuksen toimintaohjetta.

Sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelma

laaditaan tilikaudeksi kerrallaan. Tarkastus

pyritään kohdistamaan tietyin väliajoin kaikkiin

toimintoihin ja yksiköihin. Tarkastus suunnataan

vuosittain alueille, jotka kulloinkin ovat arvioidun

riskin ja yhtiön tavoitteiden kannalta keskeisessä

asemassa. Toimintasuunnitelman ajantasaisuus

ja tarkoituksenmukaisuus käydään yhtiön

johdon kanssa läpi puolivuosittain.

Tarkastustoiminnan kattavuus ja koordinointi

varmistetaan säännöllisellä yhteydenpidolla

ja tiedonvaihdolla muiden sisäisten varmis-

tustoimintojen ja tilintarkastajan kanssa.

Sisäinen tarkastus käyttää tarvittaessa ulkoisia

ostopalveluja tilapäiseen lisäresursointiin tai

erikoisosaamista vaativien arviointitehtävien

suorittamiseen.

Riskienhallinta

Riskienhallinta liittyy olennaisesti Metsä Boardin

normaaliin liiketoiminnan suunnitteluun ja

johtamiseen. Riskienhallinta on osa päivittäistä

päätöksentekoa, toiminnan seurantaa ja sisäistä

valvontaa, jolla edistetään ja varmistetaan

yhtiölle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.

Liiketoiminnan johtaminen ja riskienhallinnan

tehokas yhteensovittaminen perustuvat yhtiön

hallituksen vahvistamiin toimintaperiaatteisiin,

joiden tarkoituksena on pitää riskienhallinnan

kokonaisuus selkeänä, ymmärrettävänä sekä

riittävän käytännönläheisenä. Riskeistä ja

niiden kehityksestä raportoidaan säännöl-

lisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Keskitetty riskienhallinta hoitaa myös Metsä

Boardin vakuutusturvan koordinoinnin ja

kilpailuttamisen.

Riskienhallinnan keskeisin tavoite on tunnistaa

ja arvioida ne riskit, uhat ja mahdollisuudet, joilla

voi olla merkitystä sekä strategian toteuttamisen

että lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteiden

saavuttamisen kannalta. Liiketoiminnot arvioivat

ja seuraavat säännöllisesti riskiympäristöä ja

siinä tapahtuvia muutoksia osana normaalia

toiminnan suunnitteluaan. Tunnistetuista

riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan

tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle vähintään

kaksi kertaa vuodessa. Liiketoimintariskeihin

liittyy myös mahdollisuuksia, ja niitä voidaan

hyödyntää sovittujen riskilimiittien puitteissa.

Tietoisten riskinottopäätösten tulee aina

perustua muun muassa riskinkantokyvyn ja

voitto-/tappiopotentiaalin riittävään arviointiin

ennen merkittävien hankkeiden ja investointien

esiselvitys- ja toteutusvaiheita.

Riskienhallinnan vastuut jaetaan eri

toimielinten kesken. Hallitus vastaa yhtiön

riskienhallinnasta ja hyväksyy riskienhallintapo-

litiikan, tarkastusvaliokunta arvioi yhtiön riskien-

hallinnan tasoja ja toimintatapoja sekä keskeisiä

riskialueita ja tekee näiltä osin ehdotuksia

hallitukselle. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä ovat

vastuussa riskienhallintaperiaatteiden määrit-

tämisestä ja käyttöönotosta ja vastaavat myös

siitä, että riskit otetaan huomioon yhtiön suun-

nitteluprosesseissa ja että niistä raportoidaan

riittävällä ja asianmukaisella tavalla. Talousjoh-

tajalle raportoiva riskienhallintajohtaja vastaa

yhtiön riskienhallintaprosessin kehittämisestä,

koordinoinnista, riskiarvioinnin toteuttamisesta

ja keskeisistä vakuutusratkaisuista. Riskikomitea

toteuttaa kaksi kertaa vuodessa riskikartoituk-

sen, jonka toimitusjohtaja esittelee hallitukselle

johtoryhmäkäsittelyn jälkeen. Riskikomitean

muodostavat komiteaa johtava talousjohtaja

yhdessä tuotantojohtajan, kehitysjohtajan, ris-

kienhallintajohtajan ja laskentajohtajan kanssa.

Liiketoiminnot ja tukitoiminnot tunnistavat ja

arvioivat omien vastuu-alueidensa olennaiset

riskit suunnitteluprosesseissaan, valmistautuvat

niihin, ryhtyvät tarpeellisiin ennaltaehkäiseviin

toimiin ja raportoivat riskeistä sovitulla tavalla.

Metsä Boardin riskienhallinnan keskeisiin

elementteihin kuuluvat koko liiketoimintaa

tukevan kokonaisvaltaisen riskienhallin-

taprosessin toteuttaminen, omaisuuden

suojaaminen ja liiketoiminnan jatkuvuuden

varmistaminen, yhtiön turvallisuus ja sen jatkuva

kehittäminen sekä kriisinhallinta ja jatkuvuus- ja

toipumissuunnitelmat. Riskienhallintapolitiikan

ja -periaatteiden mukaisesti riittävä riskiarviointi

on osa taloudellisesti tai muutoin merkittävien

hankkeiden esiselvitys- ja toteutusvaiheita.

Metsä Boardin riskienhallinnan tehtävänä on

• varmistaa, että kaikkia henkilöstöön,

asiakkaisiin, tuotteisiin, omaisuuteen,

162

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

tietopääomaan, julkisuuskuvaan, yhteiskun-

tavastuuseen ja toimintakykyyn vaikuttavia

tunnistettuja riskejä hallitaan lain vaatimalla

tavalla ja parhaiden tietojen sekä taloudellis-

ten seikkojen perusteella

• varmistaa yhtiölle asetettujen päämäärien

saavuttaminen

• täyttää sidosryhmien odotukset

• suojata omaisuutta ja varmistaa liiketoimin-

nanhäiriötön jatkuvuus

• optimoida voitto- ja tappiomahdollisuuden

suhde

• varmistaa yhtiön kokonaisriskialtistuksen

hallinta ja kokonaisriskien minimointi.

Yhtiön tiedossa olevat merkittävimmät riskit

ja epävarmuustekijät on kuvattu hallituksen

toimintakertomuksessa.

Tilintarkastus

Metsä Boardin yhtiöjärjestyksen mukaisesti

yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla

Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkas-

tusyhteisö. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan

vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Yhtiön tilintarkastuspalvelut on kilpailutettu

tilikaudella 2011 ja tilikaudella 2021 yhtiön

ja emoyhteisö Metsäliitto Osuuskunnan

tarkastusvaliokuntien johdolla. Kilpailutuksen

2011 perusteella yhtiön pitkäaikaisena tilintar-

kastajana toiminut PricewaterhouseCoopers Oy

vaihtui varsinaisessa yhtiökokouksessa keväällä

2012 KPMG Oy Ab:ksi. Kevään 2021 varsinaisen

yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön

tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab, joka osoitti

päävastuulliseksi tilintarkastajakseen KHT

Kirsi Jantusen. Kilpailutuksen 2021 perusteella

hallitus esittää vuoden 2022 varsinaiselle

yhtiökokoukselle, että yhtiön tilintarkastajaksi

valittaisiin KPMG Oy Ab. EU:n tilintarkastusdi-

rektiivin mukaan sama tilintarkastusyhteisö voi

toimia yhtiön tilintarkastajana yhtäjaksoisesti

korkeintaan 10 toimikauden ajan, minkä jälkeen

yhtiön on kilpailutettava tilintarkastuksensa.

Mikäli sama tilintarkastusyhteisö tulee valituksi

kilpailutuksen kautta uudestaan, voi se toimia

tilintarkastajana yhtäjaksoisesti korkeintaan

10 seuraavan toimikauden ajan, jonka jälkeen

tilintarkastusyhteisöä on vaihdettava. Tarkas-

tusvaliokunta valvoo tilintarkastajien valintame-

nettelyä ja antaa hallitukselle ja yhtiökokoukselle

suosituksensa tilintarkastajan valinnasta.

Vuonna 2021 tilintarkastuspalkkioita makset-

tiin seuraavasti:

KPMG Oy Ab:lle 196 064 euroa (196 064

euroa vuonna 2020 ja 196 064 euroa vuonna

2019, KPMG:lle kansainvälisesti 437 212 euroa

(402 322 euroa vuonna 2020 ja 413 528 euroa

vuonna 2019). Muille tilintarkastusyhteisöille

Suomen ulkopuolella 20 641 euroa (23 484

euroa vuonna 2020 ja 23 484 euroa vuonna

2019).

Lisäksi KPMG:lle on maksettu varsinaiseen

tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista

0 euroa (3 581 euroa vuonna 2020 ja 34 327

euroa vuonna 2019).

Sisäpiirihallinto

Metsä Board ja sen konserniyhtiöt noudattavat

sisäpiiriasioissa Suomen lainsäädäntöä, nimen-

omaisesti arvopaperipaperimarkkinalakia sekä

Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetusta

N:o 596/2014 markkinoiden väärinkäytöstä

(MAR) ja niitä täydentäviä asetuksia ja mää-

räyksiä sekä Nasdaq Helsinki Oy:n (Helsingin

pörssi) sisäpiiriohjetta (https://www.nasdaq.

com/solutions/rules-regulations-helsinki). Yhtiö

on edellä mainittujen sääntöjen perusteella

hyväksynyt yhtiön oman sisäpiiriohjeen.

MAR 14 artiklan ja Rikoslain 51 luvun mukaan

sisäpiiritietoa hallussaan pitävä henkilö ei saa (i)

tehdä tai yrittää tehdä sisäpiirikauppoja hank-

kimalla tai luovuttamalla omaan tai kolmannen

lukuun yhtiön rahoitusvälineitä, (ii) suositella,

että toinen henkilö tekee sisäpiirikauppoja

taikka houkutella toista henkilöä siihen; tai

(iii) ilmaista sisäpiiritietoa toiselle henkilölle,

jollei tämä tapahdu osana työn, tehtävien tai

ammatin tavanomaista suorittamista. Sisäpii-

rihallinnon tavoitteena on mahdollistaa yhtiön

sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden avoin omistus

yhtiössä ylläpitäen samanaikaisesti julkista

luottamusta yhtiön arvopapereilla tapahtuvaan

kaupankäyntiin ja hinnanmuodostukseen. Yhtiö

suositteleekin vain pitkäaikaisten sijoitusten

tekemistä. Sisäpiiriin kuuluvia ohjeistetaan ja

koulutetaan säännöllisin väliajoin.

EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen

(MAR) tultua voimaan 3.7.2016 yhtiöllä ei

ole enää julkista sisäpiiriä eikä yhtiö ylläpidä

pysyvää yrityskohtaisia sisäpiirirekisteriä. Yhtiö

perustaa tarvittaessa hallituksen puheenjohta-

jan päätöksellä sisäpiirihankkeen, jonka piiriin

kuuluvat kaikki tietyn sisäpiiritietoa sisältävän

hankkeen valmisteluun osallistuvat henkilöt.

Yhtiön ilmoitusvelvollisiin johtajiin kuuluvat

hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Kyseisten

henkilöiden sekä heidän lähipiirinsä kuuluvien

luonnollisten ja oikeushenkilöiden omistus on

julkista, sillä näillä kullakin on itsenäinen ilmoi-

tusvelvollisuus suhteessa yhtiöön ja valvontavi-

ranomaiseen Metsä Boardin osakkeilla ja muilla

rahoitusvälineillä tekemistään liiketoimista.

Metsä Board julkaisee vastaanottamansa liike-

toimia koskevat ilmoitukset pörssitiedotteina.

Ilmoitusvelvollisten johtajien kaupankäynti

yhtiön osakkeilla ja muilla rahoitusvälineillä on

kiellettyä raportointijakson päättymisen ja osa-

vuosikatsauksen julkistamisen välisenä aikana

(kuitenkin aina vähintään 30 kalenteripäivää; ns.

suljettu ikkuna). Ilmoitusvelvollisten johtajien

lisäksi yhtiö määrittelee ne muut henkilöt, jotka

tehtävissään osallistuvat taloudellisten raport-

tien valmisteluun, ja jotka eivät siten myöskään

saa suljetun ikkunan aikana käydä kauppaa

yhtiön osakkeilla tai muilla rahoitusvälineillä.

Lähipiiriliiketoimet

Yhtiön hallitus on määritellyt lähipiiritoimien

seurannan ja arvioinnin periaatteet. Yhtiöllä on

sen normaaliin liiketoimintaan liittyviä sopimus-

suhteita emoyhteisö Metsäliitto Osuuskunnan ja

sisaryhtiöiden Metsä Fibre Oy:n ja Metsä Tissue

Oyj:n kanssa. Näistä merkittävimmät liittyvät

raaka-aineiden, kuten puun ja sellun hankintaan

sekä toimimiseen yhteisillä integroiduilla

tehdasalueilla. Hallitus päättää sopimussuh-

teista lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa, ellei

kyseessä ole yhtiön normaaliin liiketoimintaan

liittyvä ja merkitykseltään vähäinen asia. Tilan-

teissa, joissa hallitus käsittelee liiketoiminta- tai

muuta sopimussuhdetta tai yhteyttä Metsäliitto

Osuuskuntaan tai yhtiön sisaryhtiöön, hallitus

toimii lähtökohtaisesti ilman sen Metsäliitto

Osuuskunnasta tai kyseisestä lähipiiriin

luettavasta sisaryhtiöstä riippuvaisia jäseniä.

Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi

säännöllisesti yhtiön ja sen lähipiirin liiketoimia ja

sopimussuhteita.

Hallituksen jäsenten riippumattomuuden

ja esteettömyyden arvioimiseksi hallituksen

jäsenten tulee ilmoittaa yhtiölle seikat, jotka

voivat vaikuttaa jäsenen kykyyn toimia vapaana

eturistiriidoista. Hallituksen jäsenillä, yhtiön

toimitusjohtajalla tai johtoryhmän jäsenillä

ei ollut 31.12.2021 rahalainaa yhtiöltä tai

sen tytäryhtiöiltä, niiden välillä ei vallinnut

vakuusjärjestelyitä. Kyseisten henkilöiden tai

näiden lähipiiriin kuuluvien henkilöiden (siten

kuin lähipiiri on määritelty IFRS:ssä) ja yhtiön

välillä ei ollut merkittäviä liikesuhteita vuoden

2021 aikana.

163

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTI

Metsä Boardin

Hallitus

Lue lisää osoitteesta www.metsaboard.com

JUSSI LINNARANTA

s. 1972

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri

Agronomi

Hallituksen jäsen vuodesta 2017,

varapuheenjohtaja vuodesta 2020

Riippumaton yhtiöstä. Riippuvainen yhtiön

merkittävästä osakkeenomistajasta

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2021: 25 192 B-osaketta

RAIJA-LEENA HANKONEN-NYBOM

s. 1960

Kauppatieteiden maisteri

KHT-tutkinto

Hallituksen jäsen vuodesta 2021

Riippumaton yhtiön merkittävistä

osakkeenomistajilta. Riippuvainen yhtiöstä

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2021: 4 446 B-osaketta

HANNU ANTTILA

s. 1955

Ekonomi

Teollisuusneuvos

Hallituksen jäsen vuodesta 2018

Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä

osakkeenomistajista

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2021: 143 942 B-osaketta

ILKKA HÄMÄLÄ

s. 1961

Diplomi-insinööri

Vuorineuvos

Metsä Groupin pääjohtaja

Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2018

Riippuvainen yhtiöstä ja sen merkittä-

västä osakkeenomistajasta

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2021: 213 381 B-osaketta

164

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Hallitus

TIMO SAUKKONEN

s. 1963

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri,

metsänhoitaja

Hallituksen jäsen vuodesta 2020

Riippumaton yhtiöstä.

Riippuvainen yhtiön merkittävästä

osakkeenomistajasta

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2021: 13 198 B-osaketta

VELI SUNDBÄCK

s. 1946

Oikeustieteen kandidaatti

Hallituksen jäsen vuodesta 2013

Riippumaton yhtiöstä ja sen

merkittävistä osakkeenomistajista

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2021: 71 275 B-osaketta

ERJA HYRSKY

s. 1979

Kauppatieteiden maisteri

Hallituksen jäsen

vuodesta 2021

Riippumaton yhtiöstä ja sen

merkittävästä osakkeenomistajasta

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2021: 5 823 B-osaketta

KIRSI KOMI

s. 1963

Oikeustieteen kandidaatti

Hallituksen jäsen

vuodesta 2010

Riippumaton yhtiöstä ja sen

merkittävistä osakkeenomistajista

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2021: 81 610 B-osaketta

JUKKA MOISIO

s. 1961

Kauppatieteiden maisteri, MBA

Hallituksen jäsen vuodesta 2020

Riippumaton yhtiöstä ja sen

merkittävistä osakkeenomistajista

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2021: 8 598 B-osaketta

165

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTI

Metsä Boardin

johtoryhmä

Lue lisää osoitteesta www.metsaboard.com

MIKA JOUKIO

s. 1964

Diplomi-insinööri, MBA

Toimitusjohtaja

Metsä Groupin palveluksessa vuodesta

1990. Metsä Boardin johtoryhmän

puheenjohtaja vuodesta 2014.

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2021: 300 000 B-osaketta

HENRI SEDERHOLM

s. 1978

Kauppatieteiden maisteri

Talousjohtaja

Metsä Groupin palveluksessa

vuodesta 2003.

Metsä Boardin johtoryhmän jäsen

toukokuusta 2021.

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2021: 33 249 B-osaketta

HARRI PIHLAJANIEMI

s. 1970

Diplomi-insinööri

Tuotantojohtaja

Metsä Groupin palveluksessa

vuodesta 2017.

Metsä Boardin johtoryhmän

jäsen vuodesta 2017.

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2021: 28 672 B-osaketta

JUSSI NOPONEN

s. 1975

Diplomi-insinööri

Myynti- ja toimitusketjujohtaja

Metsä Groupin palveluksessa

vuodesta 2000.

Metsä Boardin johtoryhmän

jäsen vuodesta 2016.

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2021: 66 062 B-osaketta

166

TALOUDELLINEN KEHITYS

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2021

Johtoryhmä

ARI KIVIRANTA

s. 1963

Tekniikan tohtori

Teknologiajohtaja

Metsä Groupissa vuodesta 1993.

Metsä Boardin johtoryhmän jäsen

vuodesta 2014.

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2021: 31 000 B-osaketta

CAMILLA WIKSTRÖM

s. 1970

Diplomi-insinööri

Henkilöstöjohtaja

Metsä Groupin palveluksessa

vuodesta 2002. Metsä Boardin

johtoryhmän jäsen vuodesta 2019.

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2021: 29 080 B-osaketta

MARKKU LESKELÄ

s. 1962

Filosofian tohtori

Kehitysjohtaja

Metsä Groupin palveluksessa

vuodesta 2016. Metsä Boardin

johtoryhmän jäsen lokakuusta 2021.

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2021: 9 885 B-osaketta

167

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA

JA ARVONLUONTI

TALOUDELLINEN

KEHITYS HALLINNOINTI

Metsä Boardin sijoittajasuhdetoiminnan

tehtävänä on varmistaa, että markkinoilla on

oikeat ja riittävät tiedot yhtiön osakkeiden arvon

määrittämiseksi. Sijoittajasuhdetoiminto käy

aktiivista vuoropuhelua pääomamarkkinoiden

edustajien kanssa sekä vastaa yhtiön talous- ja

sijoittajaviestinnän suunnittelusta ja sen

toteutuksesta.

Sijoittajasuhdetoiminnan tehtävänä on myös

kerätä sijoittajien palautetta sekä markkinain-

formaatiota Metsä Boardin johdon ja hallituksen

käyttöön.

Sijoittaja- ja analyytikkotapaamisiin osallis-

tuvat pääsääntöisesti sijoittajasuhdejohtaja,

talousjohtaja ja/tai toimitusjohtaja. Kaikki

sijoittajien pyynnöt hoidetaan keskitetysti

sijoittajasuhteista. Hiljaisen jakson aikana

yhtiö ei anna kommentteja yhtiön taloudellista

asemasta, tulevaisuuden näkymistä tai

markkinaympäristöstä.

Sijoittajat-verkkosivut

Lisätietoa Metsä Boardista sijoituskohteena

sekä yhtiön strategiasta, toimintaympäristöstä,

taloudesta ja hallinnoinnista löytyy yhtiön

verkkosivuilta osoitteesta www.metsaboard.

com/Sijoittajat.

Sijoittajasuhdetoiminta

vuonna 2021

Koronapandemia vaikutti voimakkaasti Metsä

Boardin sijoittajasuhdetoimintaan vuonna 2021.

Kaikki sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset jär-

jestettiin virtuaalisesti kontaktia välttäen. Yhtiö

myös osallistui pankkiiriliikkeiden järjestämiin

virtuaalisiin sijoittajakonferensseihin.

Vuoden 2021 varsinainen yhtiökokous

pidettiin poikkeuksellisin kokousmenettelyin.

Kokoukseen oli mahdollista osallistua vain

äänestämällä ennakkoon sekä esittämällä

kysymyksiä ja mahdollisia vastaehdotuksia

ennakkoon.

Jokaisen osavuosikatsauksen julkista-

misen yhteydessä Metsä Board järjestää

puhelinkonferenssin, jossa toimitusjohtaja ja

talousjohtaja esittelevät osavuosikatsauksen

ja yleisöllä on mahdollista esittää kysymyksiä.

Esitysmateriaalit ja puhelinkonferenssista teh-

dyt tallenteet ovat nähtävillä ja kuunneltavissa

yhtiön Sijoittajat-verkkosivuilla.

Metsä Board hyödyntää sijoittajaviestin-

nässään sosiaalista mediaa mm. Twitter- ja

LinkedIn-tilien avulla.

Analyytikkoseuranta

Ainakin seuraavat pankkiiriliikkeet tekivät

analyyseja Metsä Boardista vuonna 2021:

ABGSC, Carnegie, Danske Equities, DnB,

Inderes, Kepler Cheuvreux, Nordea Markets, OP,

SEB ja UBS. Analyytikoiden yhteystiedot sekä

osa konsensusennusteista ovat nähtävillä yhtiön

Sijoittajat-verkkosivuilla.

Metsä Board ei vastaa analyytikoiden

näkemysten sisällöstä, oikeellisuudesta tai

laajuudesta.

Varsinainen yhtiökokous 2022

Ilmoittautuminen ja ennakkoäänestys alkavat

2.3.2022 klo 12.00, kun määräaika äänestyk-

seen otettavien vastaehdotusten toimittamiselle

on päättynyt. Yhtiön osakasluetteloon merkityn

osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua

yhtiökokoukseen äänestämällä ennakkoon,

tulee ilmoittautua yhtiökokoukseen ja äänestää

ennakkoon viimeistään 18.3.2022 klo 16.00,

johon mennessä ilmoittautumisen ja äänten on

oltava perillä. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee

ilmoittaa pyydetyt tiedot, kuten osakkeenomis-

tajan nimi, henkilötunnus tai y-tunnus, osoite

ja puhelinnumero sekä mahdollisesta asiamie-

hestä pyydetyt tiedot, kuten nimi ja henkilö-

tunnus. Osakkeenomistajien Euroclear Finland

Oy:lle luovuttamia henkilötietoja käytetään vain

yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten

rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.

Osakkeenomistajat, joilla on suomalainen

arvo-osuustili, voivat ilmoittautua ja äänestää

ennakkoon tiettyjen yhtiökokouksen asialistalla

olevien asiakohtien osalta 2.3.2022 klo

12.00–18.3.2022 klo 16.00 välisenä aikana

seuraavilla tavoilla:

a) sähköisesti internetsivujen kautta

osoitteessa www.metsaboard.com/

yhtiokokous2022.

Sähköiseen ennakkoäänestämiseen tarvitaan

osakkeenomistajan arvo-osuustilin numero.

Sähköisen äänestyksen ehdot ja muut sitä

koskevat ohjeet ovat saatavilla kyseisiltä

internetsivuilta; tai

b) postitse tai sähköpostitse toimit-

tamalla yhtiön internetsivuilla oleva

ennakkoäänestyslomake

Innovatics Oy:lle täytettynä postitse osoittee-

seen Innovatics Oy, Yhtiökokous / Metsä Board

Oyj, Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki tai

sähköpostitse osoitteeseen agm@innovatics.fi.

Voitonjako

Hallitus ehdottaa 24.3.2022 järjestettävälle

yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2021 jaetaan

osinkoa 0,41 euroa osakkeelta.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle,

joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä

28.3.2022 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n

ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus

ehdottaa osingon ja pääomanpalautuksen

maksupäiväksi 7.4.2022.

Sijoittajasuhteiden yhteystiedot

Katri Sundström

Sijoittajasuhdejohtaja

puh. 010 462 0101

[email protected]

Yleiset sijoittajasuhteisiin liittyvät kysymykset

tai kommentit voi lähettää sähköpostiosoittee-

seen: metsaboard.investors@metsagroup.com.

Metsä Boardilla on maailmanlaajuinen myynti-

verkosto. Myyntikonttoreiden yhteystiedot ovat

verkkosivuilla osoitteessa www.metsaboard.

com/contacts.

Yritystunnus 0635366–7

METSÄ BOARD OYJ

PL 20, 02020 METSÄ

Käyntiosoite: Revontulenpuisto 2 A, 02100

ESPOO

Taloudellinen raportointi vuonna 2022

Hiljainen jakso Taloudellinen katsaus Julkistuspäivä

1.1.–9.2.2022 Vuoden 2021 tilinpäätöstiedote 10.2.2022

1.–27.4.2022 Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2022 28.4.2022

1.–27.7.2022 Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2022 28.7.2022

1.–26.10.2022 Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2022 27.10.2022

Sijoittajasuhteet ja tietoa sijoittajille

168

169

Metsä Board Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon,

joka koskee sitä, onko Metsä Board Oyj:n sähköiseen tilinpäätökseen

743700KKB8Q035K38488-2021-12-31-fi.zip tilikaudella 1.1.-31.12.2021

sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission

delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten

mukaisesti.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja

tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF

RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3

mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-mer-

kein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen

keskinäinen yhdenmukaisuus

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvon-

nasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätök-

sen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien

eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme

toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset

eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia

ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon

sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten

vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja

määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskien.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko

ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta

osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet

kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmen-

nustoimeksi-antostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös olennaisilta

osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten

mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään

yhdenmukaisia

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu

tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko

virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF

RTS:n vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi

tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että Metsä Board Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen

743700KKB8Q035K38488-2021-12-31-fi.zip sisältyvä konsernitilinpäätös

tilikaudelta 1.1.-31.12.2021 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n

vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Metsä Board Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkas-

tuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2021 on annettu tilintarkastuskertomuk-

sellamme 10.2.2022. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen

tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 23. helmikuuta 2022

KPMG OY AB

Kirsi Jantunen

KHT

Riippumattoman tilintarkastajan raportti

Metsä Board Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

PEFC/02–31–92

METSÄ BOARD OYJ

PL 20

02021 Metsä

Käyntiosoite: Revontulenpuisto 2 A

02100 Espoo

Puh. 010 4611

www.metsaboard.com

Täydellinen pakkaus

syntyy yhteistyöllä